speech_id,session,date,start_time,end_time,given,family,role,party,topic,content,speech_type,mp_uri,gender,birth,party_uri,parliamentary_role,group_uri,status,version,link,lang,name_in_source,speaker_id,speech_start,speech_end,speech_status,speech_version 2016_1_1,1/2016,2016-02-02,12.00,13.50,Pertti,Salolainen,Ikäpuhemies,KOK,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Täysistunto alkaa. Iältäni vanhimpana eduskunnan jäsenenä johdan puhetta tässä valtiopäivien ensimmäisessä täysistunnossa, kunnes eduskunta on työjärjestyksen 4 §:n mukaan valinnut puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä ja nämä ovat antaneet eduskunnalle juhlallisen vakuutuksensa. Plenum börjar. Som den riksdagsledamot som är äldst till åren är det min uppgift att föra ordet vid första plenum under riksmötet till dess att riksdagen enligt 4 § i riksdagens arbets-ordning inom sig valt talman och två vice talmän och dessa har avgett högtidlig försäkran inför riksdagen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2016+1.aspx,sv:fi,Ikäpuhemies Pertti Salolainen 2016_1_2,1/2016,2016-02-02,12.00,13.50,Pertti,Salolainen,Ikäpuhemies,KOK,Puhemiehen vaali>>>Vaali VAA 1/2016 vp,"Nyt seuraa puhemiehen vaali, joka, kuten varapuhemiestenkin vaalit, toimitetaan noudattamalla Suomen perustuslain 34 §:n 2 momentin ja eduskunnan vaalisäännön 5 ja 6 §:n säännöksiä. Vaali toimitetaan siis umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Pyydän huomauttaa, että ehdokkaan nimi on yksilöitävä riittävällä tarkkuudella tarvittaessa myös etunimeä käyttäen. Nu följer val av talman, vilket liksom även valet av vice talmän, förrättas enligt 34 § 2 momentet i Finlands grundlag och 5 och 6 § i valstadgan för riksdagen. Valet förrättas således med slutna röstsedlar. Riksdagsledamöterna ska enligt namnupprop i alfabetisk ordning lägga röstsedeln i urnan. Jag vill påminna om att kandidatens namn ska anges tillräckligt tydligt. Vid behov kan också förnamnet anges. Avustajiksi äänestyslippujen tarkastamiseen ja äänten laskemiseen vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Matti Vanhanen, Sampo Terho, Arto Satonen ja Antti Lindtman. Jag ber följande riksdagsledamöter granska röstsedlarna och räkna rösterna vid valet: Matti Vanhanen, Sampo Terho, Arto Satonen och Antti Lindtman. Totean, että annettuja ääniä ei julkilueta. Jag ber er notera att namnen på röstsedlarna inte läses upp.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2016+2.aspx,fi:sv,Ikäpuhemies Pertti Salolainen 2016_1_3,1/2016,2016-02-02,12.00,13.50,Pertti,Salolainen,Ikäpuhemies,KOK,Puhemiehen vaali>>>Vaali VAA 1/2016 vp,Äänestyksen tulos luetaan. Omröstningsresultatet avkunnas.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2016+2.aspx,fi,Ikäpuhemies Pertti Salolainen 2016_1_4,1/2016,2016-02-02,12.00,13.50,Pertti,Salolainen,Ikäpuhemies,KOK,Puhemiehen vaali>>>Vaali VAA 1/2016 vp,"Kun edustaja Maria Lohela on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan puhemieheksi vuoden 2016 valtiopäivien ajaksi. Eftersom ledamot Maria Lohela vid valet erhållit mer än hälften av de avgivna godkända rösterna, har hon valts till talman vid riksmötet 2016.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2016+2.aspx,fi:sv,Ikäpuhemies Pertti Salolainen 2016_1_5,1/2016,2016-02-02,12.00,13.50,Pertti,Salolainen,Ikäpuhemies,KOK,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 2/2016 vp,"Nyt seuraa ensimmäisen varapuhemiehen vaali. Avustajiksi vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Elsi Katainen, Ritva Elomaa, Outi Mäkelä ja Johanna Ojala-Niemelä. Nu följer val av förste vice talman. Jag ber följande riksdagsledamöter biträda vid valet: Elsi Katainen, Ritva Elomaa, Outi Mäkelä och Johanna Ojala-Niemelä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2016+3.aspx,fi:sv,Ikäpuhemies Pertti Salolainen 2016_1_6,1/2016,2016-02-02,12.00,13.50,Pertti,Salolainen,Ikäpuhemies,KOK,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 2/2016 vp,Äänestyksen tulos luetaan. Omröstningsresultatet avkunnas.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2016+3.aspx,fi,Ikäpuhemies Pertti Salolainen 2016_1_7,1/2016,2016-02-02,12.00,13.50,Pertti,Salolainen,Ikäpuhemies,KOK,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 2/2016 vp,"Kun edustaja Mauri Pekkarinen on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi vuoden 2016 valtiopäivien ajaksi. Eftersom ledamot Mauri Pekkarinen vid valet erhållit mer än hälften av de avgivna god-kända rösterna, har han valts till förste vice talman vid riksmötet 2016.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2016+3.aspx,fi:sv,Ikäpuhemies Pertti Salolainen 2016_1_8,1/2016,2016-02-02,12.00,13.50,Pertti,Salolainen,Ikäpuhemies,KOK,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 3/2016 vp,"Nyt seuraa toisen varapuhemiehen vaali. Avustajiksi vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Markus Lohi, Leena Meri, Sinuhe Wallinheimo ja Kristiina Salonen. Nu följer val av andre vice talman. Jag ber följande riksdagsledamöter biträda vid valet: Markus Lohi, Leena Meri, Sinuhe Wallinheimo och Kristiina Salonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2016+4.aspx,fi:sv,Ikäpuhemies Pertti Salolainen 2016_1_9,1/2016,2016-02-02,12.00,13.50,Pertti,Salolainen,Ikäpuhemies,KOK,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 3/2016 vp,Äänestyksen tulos luetaan. Omröstningsresultatet avkunnas.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2016+4.aspx,fi,Ikäpuhemies Pertti Salolainen 2016_1_10,1/2016,2016-02-02,12.00,13.50,Pertti,Salolainen,Ikäpuhemies,KOK,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 3/2016 vp,"Kun edustaja Paula Risikko on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi vuoden 2016 valtiopäivien ajaksi. Eftersom ledamot Paula Risikko vid valet erhållit mer än hälften av de avgivna godkända rösterna, har hon valts till andre vice talman vid riksmötet 2016.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2016+4.aspx,fi:sv,Ikäpuhemies Pertti Salolainen 2016_1_11,1/2016,2016-02-02,12.00,13.50,Pertti,Salolainen,Ikäpuhemies,KOK,Muut ilmoitukset,Nyt pyydän puhemiestä ja varapuhemiehiä kutakin vuorollaan antamaan eduskunnalle työjärjestyksen 4 §:ssä säädetyn juhlallisen vakuutuksen. Jag ber talmannen och de båda vice talmännen att inför riksdagen i tur och ordning avge sin högtidliga försäkran i enlighet med 4 § i arbetsordningen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2016+5.aspx,fi:sv,Ikäpuhemies Pertti Salolainen 2016_1_12,1/2016,2016-02-02,12.00,13.50,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Muut ilmoitukset,"Minä Maria Lohela vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Maria Lohela försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2016+5.aspx,fi:sv,Puhemies Maria Lohela 2016_1_13,1/2016,2016-02-02,12.00,13.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Muut ilmoitukset,"Minä Reijo Mauri Matias Pekkarinen vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Reijo Mauri Matias Pekkarinen försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2016+5.aspx,fi:sv,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_1_14,1/2016,2016-02-02,12.00,13.50,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Muut ilmoitukset,"Minä Paula Risikko vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Paula Risikko försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2016+5.aspx,fi:sv,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_1_15,1/2016,2016-02-02,12.00,13.50,Pertti,Salolainen,Ikäpuhemies,KOK,Muut ilmoitukset,Pyydän rouva puhemiestä ottamaan paikkansa eduskunnassa ja ryhtymään toimeensa. Jag ber riksdagens fru talman inta talmannens plats och börja utöva sin befattning.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2016+5.aspx,sv:fi,Ikäpuhemies Pertti Salolainen 2016_1_16,1/2016,2016-02-02,12.00,13.50,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Muut ilmoitukset,"Arvoisat kansanedustajat! Ärade riksdagsledamöter! Kiitän valittua puhemiehistöä kohtaan osoittamastanne luottamuksesta. Puhemiehistön tehtävä on vaalia parlamentarismin toteutumista, avointa keskustelukulttuuria ja toisten kunnioittamista. Teemme työtämme vuorovaikutuksessa teidän kanssanne. Jag vill tacka er för det förtroende ni har visat de valda talmännen. Talmännen ska värna om parlamentarismen, en öppen debattkultur och respekten för andra. Vårt arbete utför vi tillsammans med er. Under det gångna halvåret har jag som talman beundrat er entusiasm inför era uppgifter och den stora debattivern här i salen. Det år vi har framför oss kommer att kräva mycket av oss alla. Det är inga lätta frågor eller enkla lösningar vi står inför. Jag önskar er krafter i ert arbete och i mötet mellan olika åsikter, för vilka riksdagen är den värdefullaste och viktigaste arenan. Kuluneen puolen vuoden aikana olen puhemiehenä ihaillut paneutumistanne tehtäviinne ja reipasta otettanne mielipiteiden vaihtoon tässä salissa. Tämä vuosi tulee vaatimaan meiltä kaikilta paljon. Edessä ei ole kepeitä kysymyksiä tai yksinkertaisia ratkaisuja. Toivon teille kaikille voimia omassa työssänne ja erilaisten näkemyksien kohtaamisessa, joiden arvokkain ja tärkein näyttämö eduskunta on.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2016+5.aspx,fi:sv,Puhemies Maria Lohela 2016_1_17,1/2016,2016-02-02,12.00,13.50,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Muut ilmoitukset>>>Pöytäkirjan liite>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisat edustajat! Kutsun Teidät vuoden 2016 valtiopäivien avajaisiin, jotka pidetään huomenna keskiviikkona 3.2.2016, sekä ennen avajaisia pidettävään valtiopäiväjumalanpalvelukseen. Juhlamenoissa noudatetaan puhemiesneuvoston 17.12.2012 hyväksymiä ohjeita. Ekumeeninen avajaisjumalanpalvelus alkaa Helsingin Tuomiokirkossa kello 12. Pyydän edustajia kokoontumaan ennen jumalanpalvelusta kello 11.30 Kansalliskirjaston edustalle, josta menemme kulkueena Tuomiokirkkoon. Jumalanpalveluksen jälkeen valtiopäivien avajaiset alkavat Finlandia-talossa, jonne kehotan edustajia siirtymään välittömästi kirkonmenojen päätyttyä. Valtiopäivien avajaisissa Finlandia-talossa tasavallan presidentti julistaa vuoden 2016 valtiopäivät avatuiksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_2_1,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_2_2,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Kymäläinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_2_3,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin aloittaa tämän valtiopäivien ensimmäisen kyselytunnin arjen asioilla. Tiedättekö, että suomalaisissa lapsiperheissä on noussut huoli tulevaisuudesta? Te hallituksessa suunnittelette päivähoitomaksujen todella merkittävää, yli 22 prosentin korotusta. Olen saanut paljon yhteydenottoja, joissa kysytään, miksi lapsiperheet on laitettu hallituksen maksumiehiksi. Korkeimmassa maksuluokassa tämä korotus on yli 60 euroa kuukaudessa per lapsi. Olette juuri hallituksessa päättäneet nostaa aamu- ja iltapäiväkerhojen maksuja 100 prosentilla, 60 eurosta 120 euroon. Nyt siis puhutaan toisesta 60 euron kuukausikorotuksesta yhtä lasta kohden. Hyvää esityksessä on, että hallitus taipui säilyttämään nollamaksuluokan, mutta raharikkaista ei ole nytkään kysymys vaan ahkerista, työssä käyvistä, keskituloisista perheistä, kahden lähihoitajan tai bussikuskin perheistä. Kahden lapsen perheessä teidän korotusaikeenne toisi 120 euron lisämaksun päivähoitomaksuihin jo kuukaudessa. [Puhemies Maria Lohela: Nyt jo kysymykseen, edustaja Kymäläinen.] Arvoisa hallitus ja ministeri, pidättekö te päivähoitomaksujen korotusaikeitanne kohtuullisina?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-02-04T16:02:20,2016-02-04T16:03:46,Tarkistettu,1.1 2016_2_4,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-   ja   kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisa eduskunta! Kysyjä otti esille lapsiperheiden tilanteen Suomessa, ja laajentaisin tämän keskustelun oikeastaan isompaan kuvaan. Meillä on Suomi erittäin vaikeassa tilanteessa tällä hetkellä: olemme velkaantuneet voimakkaasti, mitoittaneet menot tuloja korkeammiksi, ja meillä on suuria vaikeuksia kasvun kanssa. Tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa hallitus on tehnyt muutosohjelman, jossa joudumme tekemään myös ikäviä ratkaisuja tämän tilanteen korjaamiseksi. Tavoitteena on tehdä sellaisia toimia, joilla Suomi saadaan sellaiselle kestävälle uralle, että meillä olisi mahdollisimman hyvät palvelut lapsiperheille myöskin tulevaisuudessa. Valitettavasti tässä muutosohjelmassa joudumme myöskin varhaiskasvatuksen osalta toimiin, ja pidän itse henkilökohtaisesti erittäin valitettavana sitä, että hallituksen ohjelmassa joudumme puuttumaan myöskin asiakasmaksuihin, varhaiskasvatuksen maksuihin. Mutta haluan kuitenkin todeta sen, että varhaiskasvatuspalvelut Suomessa ovat erittäin laadukkaita ja jatkossa tämän jälkeenkin varhaiskasvatuksen kuluista vain noin 15 prosenttia katetaan asiakasmaksuilla. [Puhemies Maria Lohela: Aika on jo täynnä.] Se on vahvasti julkisen sektorin tukema erinomainen palvelu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-02-04T16:03:46,2016-02-04T16:05:12,Tarkistettu,1.1 2016_2_5,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_6,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisiä huolestuttaa arjessa selviäminen, ja tämä on otettava vakavasti, ei vähätellen. Neljän lapsen äitinä ja lastenhoitajana tiedän oikein hyvin, miten tämä vaikuttaa lapsiperheiden arkeen. Tiedän, miten tämä taloudellisten resurssien kaventaminen vaikuttaa esimerkiksi lasten mahdollisuuksiin harrastaa vaikkapa taitoluistelua tai jääkiekkoa. Arvoisa hallitus, on osoitettu, että on olemassa vaihtoehtoja. SDP:n vaihtoehtobudjetissa otetaan vähemmän velkaa kuin teidän budjetissanne. Kysymys on arvovalinnoista. Haette reilun 50 miljoonan tulolisää päivähoidon maksujen korotuksella. Tälle on vaihtoehto, esimerkiksi vaihtoehtobudjetissamme SDP esitti marraskuussa verosuunnittelun kitkemistä yritysten korkovähennysoikeutta rajaamalla. Tällä esityksellä saataisiin 60 miljoonaa, eikä tätä tarvitsisi ottaa lapsiperheiltä. Arvoisa ministeri, nyt lapsiperheet kysyvät, ne ahkerat, työssä käyvät perheelliset — nämä katsovat teitä, ministeri, ja kysyvät — voisiko nämä korotukset unohtaa ja voisiko hallitus etsiä oikeudenmukaisempaa vaihtoehtoa, koska aina on vaihtoehtoja. Suomalaisia arvoja ovat mielestäni panostaminen lapsiimme... [Puhemies Maria Lohela: Aika on nyt täynnä.] ...ja kannustaminen työssä käymiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-02-04T16:05:12,2016-02-04T16:06:33,Tarkistettu,1.1 2016_2_7,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-   ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Siitä huolimatta, että joudumme näitä ikäviä päätöksiä täällä tekemään, tässä esityksessä, joka tällä hetkellä on ollut lausuntokierroksilla, on korostettu sosiaalista oikeudenmukaisuutta, sitä, että nollamaksuluokka säilyy eli kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapsille varhaiskasvatus on maksutonta myöskin tulevaisuudessa. Ja tässä on tehty myös sellaisia korjausliikkeitä, että muun muassa joidenkin yksinhuoltajaperheiden tilanteeseen tulee tämän esityksen myötä jopa helpotusta elikkä tämän esityksen myötä — sikäli kuin se nyt etenee eduskuntaan asti tässä muodossa lausuntokierroksen jälkeen — nämä yksinhuoltajaperheiden maksut osalla yksinhuoltajaperheistä jopa siis laskevat. Nostitte tässä esille myöskin lasten harrastusmahdollisuudet, mikä olikin tärkeä asia ja yksi lempiaiheitani. Minun mielestäni jokaisella suomalaisella lapsella pitäisi olla mahdollisuus harrastaa ja kokeilla, päästä omien intohimojensa pariin ja päästä kokeilemaan uutta — jokaisella lapsella harrastus — ja tähän liittyen on käynnissä erilaisia toimia: on koulujen iltapäiviin kulttuuri- ja urheilumahdollisuuksia (Puhemies koputtaa), ja lisäksi Leena Harkimon johtama työryhmä etsii tällä hetkellä vastauksia siihen... [Puhemies Maria Lohela: Nyt on aika jo täynnä. — Seuraava kysymys, edustaja Haatainen.] ...miten liikuntaharrastusten kustannuksia voitaisiin laskea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-02-04T16:06:33,2016-02-04T16:07:53,Tarkistettu,1.1 2016_2_8,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lasten oikeutta varhaiskasvatukseen on jo hallituksen toimin syksyn aikana rajattu. Ryhmäkokoja on kasvatettu, ja se merkitsee myös sitä, että laatu tulee heikkenemään. Samanaikaisesti te olette esittämässä, että tästä palvelusta maksuja korotetaan. Minusta se on ennenkuulumatonta. Lisäksi tiedämme, että suurissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Helsingissä, asumisen kustannukset ovat kasvaneet ja kasvavat koko ajan. Kun lapsiperheillä on yleensä opintolainat vielä niskassa ja siihen päälle vielä nämä päivähoitomaksut tulevat nousemaan, niin kuinka hallitus aikoo nyt turvata sen, että tavallista työtä tekevän perheen vanhempien kannattaa edes ylipäätänsä ajatella käydä työssä ja että koko tämä hyvinvointiyhteiskunnan legitimiteetti säilyy eli palkkatyötä tekevä ihminen saa myös työstään riittävän ansion, jotta voi itse selviytyä omalla työllään eikä tarvitse esimerkiksi turvautua muitten apuun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-02-04T16:07:54,2016-02-04T16:09:01,Tarkistettu,1.1 2016_2_9,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella on kolme keskeistä tavoitetta, joista ensimmäinen on julkisen talouden tasapainottaminen, että velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Toinen tavoite on työllisyystilanteen parantaminen ja työllisyyden nostaminen 72 prosenttiin rakentamalla 110 000 uutta työpaikkaa. Kolmas liittyy rakenteellisiin uudistuksiin, jotka avittavat näitä kahta ensimmäistä tavoitettamme. Vastaus teidän kysymykseenne on se, että meidän on purettava tässä yhteiskunnassa kannustinloukkuja, nimenomaan sellaisia loukkuja, jotka estävät sekä työn tekemisen että työn teettämisen. Siihen me hallituksessa pyrimme ja myös yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-04T16:09:01,2016-02-04T16:09:45,Tarkistettu,1.1 2016_2_10,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi on alkanut kyllä todella huolestuneissa merkeissä monessa lapsiperheessä. Nyt mietitään ihan oikeasti niitä arjen peruskysymyksiä, että riittävätkö rahat. Riittävätkö rahat näihin harrastuksiin, sitä pohditaan monessa perheessä, mutta nyt on tullut huoli myös siitä, riittävätkö rahat tähän peruspalveluun, joka päivähoito on. Nämä asiakasmaksujen korotukset iskevät juuri tavallisiin työtä tekeviin perheisiin aivan kohtuuttomasti. Ja vielä kun sen yhdistää tähän isoon kehykseen, mitä hallitus on rakentanut päivähoidon suhteen, että rajoitetaan päivähoito-oikeutta työttömiltä tai niiltä perheiltä, joissa vanhempi on kotona, niin ei voi muuta ajatella kuin että te, hyvä hallitus, olette valinneet linjaksenne suomalaisen päivähoidon romuttamisen. Se on kyllä hyvin outoa, kun sen yhdistää tähän, mitä ministeri Sanni Grahn-Laasonen aivan ensimmäiseksi sanoi ja mitä valtiovarainministeri Alexander Stubb just sanoi. Kun teillä on tarkoituksena talouskasvun edistäminen, niin päivähoito, jos mikä, tukee talouskasvua mahdollistamalla pienten lasten vanhempien työssäkäynnin. Tämä teidän linjanne on aivan väärä. Onko, hyvä hallitus, teidän tavoitteenne ajaa suomalaiset pienten lasten vanhemmat kotiin, naiset takaisin hellan ääreen pitämään lapsista huolta pelkästään kotona?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-02-04T16:09:45,2016-02-04T16:11:00,Tarkistettu,1.1 2016_2_11,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-   ja   kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edellinen puheenvuoro ei pidä ollenkaan paikkaansa. Päinvastoin, varhaiskasvatus on erittäin tärkeä palvelu. Perheet myöskin arvioivat tämän palvelun laadun hyvin korkeatasoiseksi. Tällä hetkellä meillä Opetushallitus työskentelee juuri sen puolesta, että ensimmäistä kertaa Opetushallitus laatii varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuksen perusteet, eli pyrimme vahvistamaan varhaiskasvatuksen roolia osana meidän koulutusjärjestelmää ja sitä jatkumoa ja pyrimme nostamaan sen pedagogista laatua. Tällä hetkellä Suomessa tilanne on niin vaikea, että joudumme tekemään ikäviä, inhottavia päätöksiä täällä eduskunnassa myöskin tänä vuonna, aivan niin kuin olemme joutuneet tekemään useina edellisinäkin vuosina. Mutta olen sitä mieltä, että lapsiperheidenkin kannalta on erittäin tärkeää, että Suomen nykyinen kurjistumisen tilanne saadaan käännettyä, että ne päätökset, joita on valmisteltu, todella viedään maaliin ja sitä kautta saadaan taloudessa uusi aika alkamaan. Minä uskon, että lapsiperheet Suomessa odottavat meiltä täällä eduskunnassa rohkeaa linjaa, joka kääntää Suomen suunnan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-02-04T16:11:01,2016-02-04T16:12:14,Tarkistettu,1.1 2016_2_12,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus nostaa monella tapaa asiakasmaksuja. Olenkin ollut huolestunut tästä kehityksestä, esimerkiksi sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksujen 30 prosentin korotuksesta, että se on johtanut vahvasti alueelliseen eriarvoistumiseen. Olen huomannut, että alueet ja kunnat, jotka ovat varakkaita muuhun maahan verrattuna, ovat nostaneet niitä indeksikorotuksen verran, esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin sairaanhoitopiiri, mutta taas köyhemmät sairaanhoitopiirit ovat nostaneet maksimissaan näitä asiakasmaksuja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Olenkin äärettömän huolestunut tämmöisestä alueellisesta eriarvoistumisesta ja kysynkin siksi asianomaiselta ministeriltä: miten ehkäisette ihmisten myös alueellisesti tapahtuvaa tämmöistä eriarvoistumista, ja onko hallitus mielestänne toiminut perustuslain ja terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla edistääkseen väestön terveyttä ja terveyserojen kaventamista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-02-04T16:12:15,2016-02-04T16:13:25,Tarkistettu,1.1 2016_2_13,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Meillä on kuntien välisen epätasa-arvon tasaamiseksi järjestelmä valtionosuuksista. Yhdenvertaisuuden turvaaminen ympäri Suomen riippumatta siitä, mikä on alueen kantokyky, on riippuvainen siitä, miten maan sisällä pystytään kustannuksia tasaamaan. Tämä hallitus ei ole vuoden 2016 budjettia esittäessään ja eduskunta siitä päättäessään leikannut valtionosuuksia, vaan niitä euroja tuli tehtyjen päätösten perusteella kunnille lisää. Toisekseen näitten asiakasmaksujen osalta: Asiakasmaksulainsäädäntö on mahdollistavaa, ei velvoittavaa. Ja tämä hallituksen esitys, jossa tähdättiin siihen, että koko kuntakentässä olisi 150 miljoonan euron lisätulot asiakasmaksujen noston kautta saatu, oli mahdollistava laki. Osa kuntia on päättänyt toisin. Arvoisa edustaja, tasaaminen kuntien ja alueiden välillä ja yhdenvertaisuus turvataan valtionosuusjärjestelmän kautta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-02-04T16:13:26,2016-02-04T16:14:36,Tarkistettu,1.1 2016_2_14,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR ,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tänä alkaneena vuonna monet hallituksen kovista leikkauksista osuvat ihmisten arkeen ja monet ihmiset ovat huolissaan tulevaisuudesta. Varhaiskasvatukseen on jo tehty merkittävät leikkaukset, ryhmäkokojen kasvatus, ja esimerkiksi monissa yliopistoissa on nyt irtisanomisia ja vähentämiskierre, ja sen lisäksi pakkolakien uhka leijuu päällä. Monet ovat menettäneet jopa tuhansia euroja ansioistaan, ja on selvää, että tällainen huolestuttaa. Nyt olisi hyvä, että hallitukselta tulisi vähän viestiä siitä, että tämä arjen huoli otetaan vakavasti. Päivähoidon maksukorotuksissa puhutaan ihan tavallisista keskiluokkaisista ihmisistä, jotka joutuvat maksamaan satoja euroja vuodessa enemmän, jos tämä toteutuu, ja asiantuntijat, varhaiskasvatuksen ja talouden asiantuntijat, myös OECD, ovat kritisoineet sitä, että tämä ohjaa ihmisiä pois työelämästä, jos päivähoitoon tuleminen vaikeutuu. Eli tämä on täysin päinvastoin kuin mitä ministeri Stubb äsken sanoi, että yritetään poistaa rakenneloukkuja siitä, että ihmiset eivät menisi töihin — päivähoitoon pääsemisen vaikeuttaminen haittaa perheiden työllistymistä ja lasten oikeutta tasapainoiseen varhaiskasvatukseen. Miten te näette, ministeri Stubb, eikö tämä leikkaus tästä ole haitallista työllisyyden ja tasa-arvonkin kannalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-02-04T16:14:36,2016-02-04T16:15:49,Tarkistettu,1.1 2016_2_15,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaksi vastausta. Ensimmäinen: Ymmärtääkö hallitus näiden leikkausten tuskan, ihmisten arjen ja huolen ja pelon? Kyllä, sen me teemme ilman muuta. Toinen vastaus kysymykseenne: Puutuitte OECD:n raporttiin, joka itse asiassa päällisin puolin tuki erittäin vahvasti hallituksen talouspolitiikkaa. Ainoastaan yhdeltä osalta, juuri siltä, minkä te tuossa äsken mainitsitte — myös kotihoidon tuki ja tämäntyyppiset kysymykset kuuluivat siihen kokonaisuuteen — OECD tekisi tässä tilanteessa eri tavalla. Viimeinen huomio tähän on se, että me olemme tällä hetkellä siinä tilanteessa, että jopa tänä vuonna otamme noin viitisen miljardia euroa lisävelkaa. Me joudumme sopeuttamaan, ja ennen kuin me saamme tämän maan kilpailukyvyn paranemaan, sitä kautta viennin vetämään, työllisyystilanteen paranemaan, niin meidän hyvinvointiyhteiskunnan pohja rapistuu. Eli nyt meidän täytyy panostaa kaikkiin niihin keinoihin, jotka edistävät työllisyyttä ja kasvua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-04T16:15:49,2016-02-04T16:16:49,Tarkistettu,1.1 2016_2_16,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-   ja   kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri näin kuin valtiovarainministeri sanoi, ja vielä haluan näitä maksuja ja tämän mallin valmistelua hiukan avata. Tämä pohjaesitys, joka on nyt ollut lausuntokierroksella, on opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtiovarainministeriön virkamiesten valmistelema, ja siinä on huomioitu aivan erityisesti se, ettei pääsisi syntymään kannustinloukkuvaikutuksia, tai ne on pyritty tässä työssä minimoimaan. Sitten samoin on tämä nollamaksuluokan säilyminen eli se, että kaikkein heikoimmassa asemassa oleville perheille yhteiskunta edelleen korvaa koko varhaiskasvatuspalvelun, elikkä säilytämme tämän nollamaksuluokan heikoimmassa asemassa oleville perheille ja maksujen korotus painottuu parempituloisiin perheisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-02-04T16:16:49,2016-02-04T16:17:37,Tarkistettu,1.1 2016_2_17,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vuonna 2015 syntyi Suomessa vähiten lapsia sitten 1860-luvun nälkävuosien. Tästä on syytä olla todellakin huolissaan. Väestömme ikääntyy, ja huoltosuhde heikkenee. Pienet kunnat kuihtuvat, kun lapsia ei synny. Tutkimusten mukaan epävarmuus työpaikasta ja säännöllisistä tuloista estää naisia perustamasta perhettä. Nyt pitäisikin tarjota naisille vakituisia työpaikkoja ja helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista. Mutta mitä tekee hallitus? Rajoittaa päivähoito-oikeutta, heikentää päivähoidon laatua suurentamalla ryhmäkokoja ja nostaa päivähoidon maksuja. Kysynkin teiltä nyt, arvoisa ministeri: mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen perheen ja työn yhteensovittamista syntyvyyden lisäämiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-02-04T16:17:39,2016-02-04T16:18:38,Tarkistettu,1.1 2016_2_18,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Rouva puhemies! Vakavaan asiaan ei pitäisi yhtään kevyesti suhtautua tai siitä kevyesti lausua, mutta tämä hallitus on kyllä varsin vähän syyllinen vuoden 2015 syntyvyyteen. (Naurua) Toisekseen, mitä yritetään tehdä? Ennakoitavuus ja vakaus — totta kai pysyvä työpaikka on iso asia. Me yritämme hallituksen isossa kuvassa saada aikaan sen pyörän pyörimisen, että Suomessa olisi työtä ja suomalaista työtä jatkossakin. Toisekseen, meillä on lasten ja perheiden muutosohjelma, yksi niistä 26:sta hallituksen kärkihankkeesta, lapsi- ja perhepalvelujen sisältöjen kehittäminen niin, että me pääsisimme eteenpäin esimerkiksi siinä, miten turvallisesti vanhempi voi päiväänsä viettää, kun lapsi on yhteiskunnan tarjoamien palvelujen piirissä. Kolmanneksi, tämä yhteensovittaminen: me tulemme tasa-arvo-ohjelmalla hallituksen osalta ulos tämän kuun aikana, ja siellä tulee olemaan useampikin konkreettinen keino tähän teidän kysymykseenne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-02-04T16:18:38,2016-02-04T16:19:53,Tarkistettu,1.1 2016_2_19,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,Ja vielä ministeri Stubb.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_20,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja on analyysissään täysin oikeassa. Meillä on itse asiassa taloudessa tällä hetkellä kaksi suurta rakenteellista muutosta, joihinka pyrimme vastaamaan: Ensimmäinen niistä on väestörakenne. Meillä väestö ikääntyy, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että enemmän ja enemmän ihmisiä siirtyy eläkkeelle, vähemmän ja vähemmän ihmisiä on töissä. Toinen on globaalitalous. Sen realiteeteissa me elämme. Nyt me pyrimme tekemään ratkaisuja kokonaisuudessa, jotka muuttavat meidän talouden rakennetta, jotka muuttavat meidän työmarkkinoiden rakennetta. Tällä hetkellä me emme pysty joustamaan suuntaan tai toiseen. Valuutta ei jousta samalla tavalla kuin se jousti 1990-luvulla, ja valitettavasti työmarkkinat eivät jousta sillä tavalla. Ainoa asia, joka tällä hetkellä joustaa näiden sopeutusten keskellä, ovat perheet ja valitettavasti erityisesti työttömät, ja tähän me haemme ratkaisua. Ei voi olla niin, että työttömyys on ainoa, joka lisääntyy tässä taloustilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-04T16:19:54,2016-02-04T16:20:51,Tarkistettu,1.1 2016_2_21,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies, fru talman! On selvää, että tämä teidän päivähoitopolitiikka puhuttaa. Aamuisin kun käy tuolla viemässä tytärtä päivähoitoon, niin siellä aika usein saa palautetta ja kysytään, että mitä te oikein teette siellä eduskunnassa. Tämä on nyt yksi niistä kysymyksistä, jotka huolettavat, ja se ei huoleta vain niitä, jotka siellä käyvät, on myös kaikkia muita tässä yhteiskunnassa, koska päivähoito on hyvin keskeinen osa meidän hyvinvointivaltiota. On tosiasia, että me nyt teidän toimestanne päädymme tilanteeseen, missä ei kannusteta, niin kuin viime vaalikaudella — ministeri Stubb, ministeri Grahn-Laasonen muistavat hyvin — kannustettiin äitejä käymään töissä, koska todettiin, että meillä on tasa-arvo-on-gelma, liian moni äiti on kotona, ja meillä oli aktiivisia toimia, jotta saadaan äitejä töihin ja myös isiä. Nyt ollaan tilanteessa, missä teidän toimenne johtavat ihan päinvastaiseen tilanteeseen, missä nämä maksujen korotukset kannustavat ihmisiä jäämään kotiin taloudellisista syistä. Te, ministeri Stubb, sanoitte äsken aika ristiriitaisesti tästä. Ei ainakaan minulle avautunut tämä teidän logiikkanne, miten tämä teidän maksupolitiikkanne palvelee meidän taloutta? Sehän on omiaan tekemään juuri päinvastoin. Kun olen opiskellut vain kansantaloustiedettä, niin minä en tätä varmaan ymmärrä, mutta nyt teidän pitää kertoa minulle, miten tämä taloudellinen logiikka menee. Jag förstår inte.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-02-04T16:20:52,2016-02-04T16:22:07,Tarkistettu,1.1 2016_2_22,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhtäältä on olemassa suuria makrotaloudellisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat työn kysyntään ja työn tarjontaan. Niistä neuvotellaan yhtäältä kilpailukykypaketin sisällön myötä, yhtäältä palkkamaltin myötä ja yhtäältä tuottavuuden lisäämisen ja muun muassa paikallisen sopimisen myötä. Ne ovat niitä suuria rakenteellisia uudistuksia. Sen jälkeen meillä on olemassa pienemmässä mittakaavassa finanssipoliittinen kehikko, jota jatkuvasti työstämme, ja siinä pyrimme tekemään päätöksiä. Ne vaikuttavat vähemmän kuin se suuri kehikko. Meidän argumenttimme on se, että nämä sopeutustoimet, liittyivätpä ne sitten päivähoitoon, varhaiskasvatukseen tai vastaaviin, jatkuvat, ellemme me saa työllisyystilannetta parannettua tässä maassa, ellemme me saa kasvua aikaiseksi, ja se vaatii pitkällekin meneviä rakenteellisia uudistuksia, mutta meillä tällä hetkellä on yhteiskunnassa jäykkyyksiä, jotka estävät nämä uudistukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-04T16:22:08,2016-02-04T16:23:10,Tarkistettu,1.1 2016_2_23,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvällä perhepolitiikalla varmasti pystytään vaikuttamaan syntyvyyteen, mutta harmillisesti hallitus on toistuvasti ollut lapsiperheitten kukkarolla ja hyvin tuntuvilla summilla. Tuntuu hivenen hämmentävältä tämä ministeri Stubbin vastaus siihen, millä tavalla näillä päivähoitomaksuilla voitaisiin kannustaa ihmisiä työhön, kun päinvastoin asiantuntijat ovat jo nyt osoittaneet, että nämä päivähoitomaksujen korotukset tulevat nimenomaan lisäämään kannustinloukkuja. Kaksihenkinen keskivertotuloinen perhe maksaisi päivähoidosta tulevaisuudessa 674 euroa kuukaudessa. Varmasti moni miettii, kannattaako lähteä työelämään, jos päivähoitomaksut nousevat tällaisella rytmityksellä. Olisinkin kysynyt hallitukselta: ymmärrättekö te, että nämä päivähoitomaksujen korotukset itse asiassa lisäävät kannustinloukkuja ja tulevat heikentämään ihmisten menemistä työelämään ja sitä kautta vaikeuttavat sitä kansantalouden kasvattamista ja verotulojen lisäämistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-04T16:23:11,2016-02-04T16:24:22,Tarkistettu,1.1 2016_2_24,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-   ja   kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän erittäin hyvin sen, että nämä säästöt ovat ikäviä. Toisaalta ajattelen pienen lapsen äitinä myöskin niin, että Suomen talous pitää saada kuntoon, jotta meillä on varaa rahoittaa meidän hyvinvointiyhteiskunnan arvokkaat palvelut myöskin tulevaisuudessa. Näiden maksukorotusten jälkeenkin yhteiskunta maksaa varhaiskasvatuksen palveluista noin 85 prosenttia ja vain se noin 15 prosenttia on perheiden rahoittamaa osuutta. Mieluummin tietysti jättäisin esittelemättä tällaisen lain maksujen korotuksista, mutta Suomen taloustilanne on nyt niin vaikea, että näitä ikäviä päätöksiä joudutaan tekemään. Hallitus on neuvotellut hallitusohjelmansa kolmen puolueen kesken, ja siihen sisältyy 54 miljoonan euron maksujen korotus varhaiskasvatukseen, ja tätä me olemme valmistelleet ja etsineet siinä parhainta mahdollista mallia, (Paavo Arhinmäki: Mikä puolue nosti tämän sinne hallitusohjelmaan?) jossa minimoidaan kannustinloukut työn vastaanottamiseen ja jossa pyritään hakemaan sellainen tulokulma, että ne maksut painottuvat parempituloisiin ja että kaikkein heikoimmassa (Puhemies koputtaa) asemassa olevien maksut eivät nouse vaan jatkossakin säilyy (Puhemies: Aika!) nollamaksuluokka elikkä se, että ei ole maksuja ollenkaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-02-04T16:24:22,2016-02-04T16:25:37,Tarkistettu,1.1 2016_2_25,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä jo mainittu hallituksen lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmahan käynnistyi nyt tammikuussa, ja tämä ohjelma on näitten ikävien säästöpäätösten keskellä todella positiivinen uutinen. Tuon muutosohjelman tavoitteenahan on, että lapsi- ja perhepalvelut järjestetään ja johdetaan hyvin lapsi- ja perhelähtöisesti. Hallinnolla ei saa siis olla väliä, kun lapset tai lapsiperheet hakevat tuolta asiakaspalvelujen viidakosta sitä akuuttia apua, mitä he tarvitsevat. Tämä ei suinkaan ole mikään uusi keksintö, meillä on jo muutamia kaupunkeja, muun muassa Imatra, jossa tätä käytäntöä ollaan jo jonkun aikaa harjoitettu. Kysyisinkin ministeri Rehulalta: ovatko nämä jo hyvät käytänteet helposti siirrettävissä, ja millä aikataululla arvioitte näkyviä tuloksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-02-04T16:25:38,2016-02-04T16:26:33,Tarkistettu,1.1 2016_2_26,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos tämä työ — jotta ne toimintatavat, joita eri puolilla Suomea on kehitetty vuosien varrella, saadaan monistettua — olisi helppo sarka kynnettäväksi, niin sehän olisi tehty. Me yritämme nyt tämän ohjelman alla henkilöitä vastuuttaen ensinnäkin kerätä näitä toimintatapoja. Imatran malli on lastensuojelussa yksi malli, Raisiossa on toinen, Oulussa on perustettu uutta Oulua rakennettaessa perhepalvelukeskuksia, Mikkelissä on jatkossa yksi ovi, että lapsi ja perhe voivat mennä ovesta sisään kysymättä etukäteen sitä, että mitähän palvelua saan, vaan palvelut ovat saatavilla. Tämä on keskiössä, tavoitteena se, että kahden vuoden päästä me olisimme saaneet näitä hyviä käytäntöjä niin pitkälle kerättyä, että ne olisi sitten myös jo jaettu läpi maan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-02-04T16:26:34,2016-02-04T16:27:40,Tarkistettu,1.1 2016_2_27,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,Viimeinen kysymys tähän aiheeseen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_28,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Päivähoitopalvelujen maksussa lähtökohta on siltä osin hyvä, että isompituloiset osallistuvat suuremmalla maksuosuudella kuin pienituloiset tai työttömien perheet. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Ongelma on, että tuo alaraja korkeimman maksuluokan osalta on niin alhaalla, että — kuten jo aiemmin kerroin — puhutaan kahden bussikuskin tai kahden lähihoitajan tulotasosta, jolloin nämä korotukset osuvat näihin perheisiin. Suomalaisten turvallisuudentunne on alhaisimmillaan vuosikymmeniin, ja tässä suurta roolia näyttelee nimenomaan arjessa selviäminen, onko työtä tai pystyykö maksamaan laskut, pitämään kattoa pään päällä ja pystyykö huolehtimaan terveydestä. Hyvinvointivaltiossa tämä huoli ei saisi näytellä näin suurta roolia kuin se tällä hetkellä tekee. Yhden syrjäytyneen kustannukseksi on laskettu miljoona euroa, ja meillä ei vain ole yhteenkään tällaiseen enää varaa. Valtavat, ylimitoitetut leikkaukset koulutuksesta ja ryhmäkoosta, aamu- ja iltapäivähoitojen korotukset, (Puhemies koputtaa) lapsilisän poistaminen indeksin piiristä ja jopa 30 prosentin... [Puhemies Maria Lohela: Nyt kysymys, edustaja Kymäläinen.] Voitteko, hallitus, hillitä itseänne? (Naurua) Voitteko tehdä oikeudenmukaisempaa politiikkaa... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-02-04T16:27:41,2016-02-04T16:28:58,Tarkistettu,1.1 2016_2_29,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itsehillinnästä en tiedä, mutta vastaan kahdella tavalla: Ensimmäinen on se, että ellei meidän työllisyystilanteemme parane, niin nämä sopeutustoimet valitettavasti jatkuvat, koska tosiasia on se, että hyvinvointiyhteiskuntaa ei voida ylläpitää, jos työllisyysaste on tämä ja jos kasvua ei ole nähtävissä. Tähän me tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, muun muassa työmarkkinoihin. Toinen vastaus: Minun mielestäni tämä keskustelu on ollut symbolisesti ja käytännössä tärkeä. Miksi? Sen takia, että tällä hetkellä me elämme nimenomaan niiden lasten velkaa, jotka ovat varhaiskasvatuksessa, ja sitä me pyrimme välttämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-04T16:28:58,2016-02-04T16:29:50,Tarkistettu,1.1 2016_2_30,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Olli-Poika Parviainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_2_31,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aiheenani on kotouttaminen. Se, kuinka hyvin onnistumme Suomeen tulleiden ja etenkin lopulta Suomeen jäävien turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa, on tämän päivän ja tulevien vuosien polttavimpia kysymyksiä. Hallituksesta onkin hyvin todettu, että maahanmuuttajien nopea aktivoiminen on tärkeää, kotouttaminen ei saa jäädä vain teorian tasolle ja että kotouttamisen käytäntöjä on uudistettava ennakkoluulottomasti. Tämä työ alkaa jo vastaanottokeskuksista. Esimerkiksi vapaaehtoistyöhön osallistuminen voisi edistää kotoutumista tarjoamalla tekemistä, ihmisiin tutustumista ja tavallisen suomalaisen arjen näkemistä. Olemme kuitenkin joutuneet lukemaan uutisista, kuinka turvapaikanhakijoiden vapaaehtoistoimintaa päiväkodeissa on vastustettu ja lumenluontikin oli törmätä byrokratiaan. Kysyisinkin sisäministeriltä: mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen, että vastaanottokeskuksissa tuetaan turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä ja päästä osaksi suomalaista yhteisöä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-02-04T16:29:56,2016-02-04T16:30:52,Tarkistettu,1.1 2016_2_32,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kotouttaminen on aivan keskeinen asia, jotta suomalainen yhteiskunta pystyy ottamaan vastaan ne ihmiset, jotka meiltä turvapaikan saavat, ja saamme heidät integroitua osaksi suomalaista yhteiskuntaa, myöskin rakentamaan Suomea. Tämän työn pitää alkaa jo vastaanottokeskusvaiheessa, ja tähän on päättäväisesti lähdetty. Ensimmäinen asia, mikä tehdään, on osaamiskartoitus, ja sitä kautta jo lähdetään liikkeelle — katsotaan, millaista osaamista löytyy, millaisia koulutustarpeita on — ja siitä polku sitten jatkuu mahdollisimman nopeasti niillä, jotka turvapaikan saavat, kohti kotouttamiskoulutusta ja työelämää. Tämä on meillä maahanmuuttopoliittisessa ministerityöryhmässä aivan keskeisiä asioita, mitä tällä hetkellä käsitellään. Ministerit Lindström ja Grahn-Laasonen osaltaan tuovat pöytään tällä hetkellä näihin kotouttamiskoulutukseen ja maahanmuuttajien koulutukseen liittyviä asioita. Tässä on paljon nyt työn alla, ja toivottavasti saadaan myöskin paljon valmista hyvin nopealla aikataululla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-02-04T16:30:52,2016-02-04T16:32:02,Tarkistettu,1.1 2016_2_33,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,Ministeri Grahn-Laasonen täydentää.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_34,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-   ja   kulttuuriministeri,KOK, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Onnistunut kotouttaminen on tämän kevään yksi suurimmista haasteista, ja tänä päivänä tämä keskustelu on ollut sikälikin ajankohtainen, että otin tänä aamuna vastaan asiantuntijoiden ehdotukset, 56 keinoa siitä, miten me voimme edistää kotoutumista koulutuksen keinoin. Suomeen viime vuonna tulleista turvapaikanhakijoista 84 prosenttia on alle 34-vuotiaita, ja heistä vielä vähän vajaa 70 prosenttia on 16—34-vuotiaita, mikä tulee tarkoittamaan sitä, että meillä on erittäin paljon tarvetta erilaisille yksilöllisille koulutuspoluille. Nykyiset, olemassa olevat rakenteet eivät toimi: ne ovat liian pitkiä, siellä on paljon tyhjäkäyntiä. Joustavuutta tarvitaan ja nopeampia polkuja niin koulutukseen kuin työelämäänkin. Hallitus on lähtenyt tässä erittäin määrätietoisesti liikkeelle, ja tulen itse pitämään huolen siitä, että nämä 56 ehdotusta lähtevät heti valmisteluun, osa niistä on jo hyvin pitkällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-02-04T16:32:02,2016-02-04T16:33:07,Tarkistettu,1.1 2016_2_35,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_36,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaanottokeskuksissa tehdään tosiaan jo nyt paljon arvokasta työtä, jolla pyritään yhteistyöhön paikallisten toimijoiden kanssa. Tavoitteenahan on saada mielekästä tekemistä turvapaikanhakijoille. Miten arvioitte nykytilannetta? Eli voitaisiinko tätä työtä jollain tapaa kehittää ja parantaa esimerkiksi näiden toimenpiteiden osalta, joita opetusministeri juuri mainitsi, ja haluaisitteko hieman avata niitä toimenpiteitä? Ja voisiko akuuttiin tarpeeseen vastata myös esimerkiksi maanlaajuisella tehokkaalla kampanjalla yhdessä järjestöjen kanssa? Voitaisiinko samalla mahdollisesti ohjata resursseja tähän kysymykseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-02-04T16:33:09,2016-02-04T16:33:43,Tarkistettu,1.1 2016_2_37,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On harmi, että työministeri Lindström ei ole paikalla, hänellä olisi kaikkein parhaat tiedot näistä. On selvää siis se, että jo vastaanottokeskusvaiheessa tämä kouluttautuminen pitää aloittaa, ja kuten sanoin, tämä osaamiskartoitus on ensimmäinen. Mutta sen lisäksi on ylipäänsä aktivointi, se että nämä ihmiset vastaanottokeskuksissa saavat tekemistä, saavat osallistua siihen arjen tekemiseen, voisivat auttaa, tehdä työtäkin siinä lähiympäristössä. Ja kuten täällä jo todettiinkin, me olemme törmänneet jälleen kerran suomalaiseen byrokratiaan siinä, että lumitöiden tekeminenkään ei ollut mahdollista. Näiden kaikkien asioiden kanssa me teemme tällä hetkellä töitä. Meidän täytyy miettiä uudella tavalla, jotta me saamme ihmiset, jotka haluavat osallistua, jotka haluavat tehdä, myöskin aktivoitua. Uskon, että sitä kautta, jos on mielekästä tekemistä ja sitä kautta kanssakäymistä lähiympäristön, kantasuomalaisten, kanssa, kaiken kaikkiaan integroituminen on sujuvampaa ja parempaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-02-04T16:33:43,2016-02-04T16:34:49,Tarkistettu,1.1 2016_2_38,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-   ja   kulttuuriministeri,KOK, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymyksessä nousi esiin tämä vapaaehtoistyön rooli, ja se on kyllä ollut aivan korvaamattoman tärkeää myöskin tässä ensimmäisessä vaiheessa. Omalla sektorillani opetus- ja kulttuuriministeriössä reagoimme heti ja lähdimme tukemaan muun muassa nuorisoalan järjestöjä ja urheiluseuroja ja myöskin kulttuurin keinoin vaikuttamaan siihen, että siellä paikallistoiminnassa, eri paikkakunnilla, voitaisiin huomioida vastaanottokeskukset. Esimerkiksi liikuntaseurat ovat lähteneet tähän erittäin innostuneesti mukaan, Martat ovat mukana, opiskelijajärjestöt ovat mukana, elikkä siellä on tehty erittäin paljon hyvää työtä, jossa hyväntahtoiset suomalaiset ovat lähteneet rakentamaan siltoja vastaanottokeskuksissa olevien turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön välille. Me tarvitsemme toimia, jotka uudistavat meidän koulutusjärjestelmää ottamaan vastaan paremmin näitä maahanmuuttajia erilaisiin yksilöllisiin polkuihin, me tarvitsemme suoria väyliä työelämään ja me tulemme tarvitsemaan jatkossa myöskin vapaaehtoisten roolia siihen ja meidän kaikkien suomalaisten roolia siihen, että kun turvapaikanhakijat saavat turvapaikan — ne turvapaikanhakijat, jotka saavat turvapaikan — heidät voidaan tähän yhteiskuntaan kotouttaa ja he voivat kokea olonsa tervetulleeksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-02-04T16:34:49,2016-02-04T16:36:03,Tarkistettu,1.1 2016_2_39,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme nähneet viimeisten kuukausien aikana valitettavasti väkivaltaongelmia, vihapuhetta, rikollista käyttäytymistä joissakin tilanteissa, joskus turvapaikanhakijoiden puolelta, joskus meidän kantasuomalaisten puolelta, ja kaikki tämä on yhtä tuomittavaa mielestäni. Nyt on tietysti hyvin tiukka paikka siinä, miten tämä kotoutuminen tapahtuu, ja kaikki keinot ovat arvokkaita. Yksi sellainen asia, johon Suomessa on kiinnitetty huomiota usein, on se, että meillä on hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia poliiseja ja viranomaisia. Olisi varmasti syytä myöskin poliisin toiminnan uskottavuuden lisäämiseksi ja poliisin tukemiseksi miettiä, voisiko tätä reittiä avata, että maahanmuuttajataustaiset, jotka ovat sitten Suomeen sijoittuneet, pääsisivät ehkä nykyistä helpommin jollakin tavalla tämmöisen uran alkuun. Mielestäni tämä olisi tärkeää. Ja ehkä yleisenä kysymyksenä: onko hallituksella aikomus lisätä nyt poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten resursseja ainakin tilapäisesti, kun tilanne on tällainen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-02-04T16:36:03,2016-02-04T16:37:05,Tarkistettu,1.1 2016_2_40,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aloitan tästä viimeisestä, eli me olemme lisänneet poliisin, turvallisuusviranomaisten ja maahanmuuttoviranomaisten resursseja tälle vuodelle merkittävästi. Se on osin ollut aivan pakkokin, mutta sitten on tehty myöskin se valinta, että nimenomaan turvallisuuteen on satsattu erityisesti. Huoli ehkä enemmänkin on tulevissa vuosissa, mutta niihin asioihin palaamme sitten. Me teemme sisäisen turvallisuuden selontekoa parhaillaan, ja siitä meillä on mahdollisuus keskustella tässäkin salissa. On aivan totta, että meillä on puutetta ulkomaalaistaustaisista poliiseista. Tämä on ollut jo pidempään poliisin tiedossa, ja tässä on ollut ja on koko ajan erityinen projekti, jolla myöskin maahanmuuttajanuoria kannustetaan hakeutumaan poliisiopintoihin. Minusta se on erittäin kannatettavaa ja omalla tavallaan varmasti helpottaisi poliisin ja maahanmuuttajien välistä kanssakäymistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-02-04T16:37:05,2016-02-04T16:38:09,Tarkistettu,1.1 2016_2_41,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kotouttamisessa oikeastaan yhdistyy valtiovarainministerin näkökulmasta kaksi kokonaisuutta: Ensimmäinen on se kirjanpitoharjoitus, jonka joudumme tekemään turvapaikanhakijoiden kustannusten nousun myötä. Karkeasti se on noin 0,5 miljardia vuodessa, kun käsitellään, kun lisäämme sisäministeriön määrärahoja ja niin edespäin. Mutta toinen puoli, jota meidän pitää tarkastella pitkällä aikavälillä, liittyy nimenomaan kotouttamiseen ja siihen, miten maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat, saadaan töihin. He muuttavat, kuten ministeri Grahn-Laasonen tuossa hyvin totesi, meidän väestörakennettamme. Jos 80 prosenttia heistä, jotka ovat tulleet maahan, ovat nyt alle 34-vuotiaita, mahdollisuudet työllistää ovat huikeat. Viimeinen huomio tähän: IMF:n arvion mukaan, vaikka Eurooppa hoitaisi tämän turvapaikkatilanteen huonosti, talouskasvun näkökulmasta puhumme noin 0,2 prosentin kasvusta vuosittain. Viimeinen huomio: Ymmärrän, että tämä on vaikea keskustelunaihe. Kannattaa kuitenkin pistää mittakaavaan: turvapaikanhakijoita viime vuonna oli noin 0,2 prosenttia koko Euroopan väestöstä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-04T16:38:09,2016-02-04T16:39:16,Tarkistettu,1.1 2016_2_42,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eurooppalaiset arvot ja saavutukset ovat uhanalaisia, ja yksi syy siihen on, että Eurooppa ei ole kyennyt toistaiseksi sopimaan ja toteuttamaan sitä yhteistä rajavalvontaa, sitä yhteistä ja yhtenäistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa, jota tämän säilyttäminen edellyttää. Ja kaikki tuki ministeri Orpolle ja hallitukselle siltä osin kuin te tätä haluatte ajaa ja pyritte Euroopassa ajamaan. Mutta kotouttamisen kannalta näen myöskin toisen vaaran näille arvoille, ja se on se vihapuhe ja suoranainen väkivalta — viimeinen polttopulloisku esimerkkinä — jota tilanne on myöskin synnyttänyt. Kysyisin ministeri Orpolta: mitenkä näette ja kuinka suurena ongelmana sen, että meillä ei olla ehkä vieläkään riittävästi sekä arvojohtamisen keinoin että tarvittaessa viranomaistoimin kyetty puuttumaan tällaiseen vastakkaisuuksia kärjistävään, vihaa ylläpitävään ja synnyttävään ja vääriin tietoihin perustuvaan toimintaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-02-04T16:39:17,2016-02-04T16:40:26,Tarkistettu,1.1 2016_2_43,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On niin, että yksin viranomaistoimin näitä ongelmia, joita nyt on nähty, näitä käsittämättömiä, tuomittavia väkivallantekoja eri suuntiin, ei pystytä ratkaisemaan — niitä voidaan ennalta ehkäistä, niitä voidaan vähentää, mutta ne eivät luo sitä kestävää ratkaisua. Kestävä ratkaisu löytyy siitä, että me käymme arvokeskustelua Suomessa avoimesti, tosiasioihin perustuen siitä, mistä on kyse, miten me tämän asian kohtaamme, miten me hoidamme tätä kansalaisyhteiskuntana. Meidän pitää käydä hyvää keskustelua ja ymmärtää se, että tämä muutos, jonka me olemme kohdanneet, ei ole ohimenevä ilmiö vaan me olemme ilmiön edessä, joka tulee jatkumaan. Volyymista ja lukumääristä en osaa sanoa, mutta on selvää, että paine maahanmuuttoon Eurooppaan ja myös Suomeen tulee jatkumaan. Siksi meidän täytyy pystyä keskustelemaan tämä asia eikä yrittää vain unohtaa tätä olemassa olevaa olotilaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-02-04T16:40:26,2016-02-04T16:41:35,Tarkistettu,1.1 2016_2_44,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Tuomioja on täysin oikeassa siinä, että tähän turvapaikkakysymykseen on vain ja ainoastaan yhteiseurooppalaisia ratkaisuja. Itse uskon vahvasti siihen, että tässä tulee käymään niin, että turvapaikkapolitiikassa, ulkorajavalvonnassa, oikeus- ja sisäasioissa ylipäätään, tulemme tiivistämään yhteistyötä Euroopan unionin sisällä. Se on se ainoa ratkaisu, koska me näemme sen, mihinkä hallitustenvälisyys voi pahimmillaan näissä kysymyksissä johtaa. Toinen asia, jonka edustaja Tuomioja nosti esille, oli eurooppalaiset arvot. Kyllä, tällä hetkellä käydään eurooppalaisista arvoista vilkastakin keskustelua. Mielestäni on erittäin tärkeää, että me pidämme kiinni niistä länsimaisista perusarvoista, joihinka koko Euroopan unioni pohjautuu: vapaus, vastuu, ihmisoikeudet, perusoikeudet, sananvapaus. Ja kun kulttuurit törmäävät, syntyy keskustelu näistä. Hallituksen linja on yksiselitteisen selkeä, ja se on määritelty meidän hallitusohjelmassamme: siellä puhutaan avoimuudesta, suvaitsevaisuudesta ja kansainvälisyydestä, ja tätä me edustamme myös Euroopan unionin kentillä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-04T16:41:35,2016-02-04T16:42:45,Tarkistettu,1.1 2016_2_45,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Alkuperäinen kysymys koski kotouttamistoimenpiteitä, ja olen iloinen, että, ministeri Grahn-Laasonen, nostitte esiin vapaaehtoistyön esteet. Toivon, että se keskustelu, jota myös viime vuosina on käyty eduskunnassa, nostaisi esiin myöskin vaikkapa sen suomalaisen työttömän mahdollisuuden osallistua vapaaehtoistyöhön. Kunnat ovat hyvin merkittävässä asemassa tämän turvapaikkaprosessin osana, ja vaikka valtio aluksi näistä kustannuksista huolehtiikin, niin kyllähän tämä pitkä prosessi päätyy loppujen lopuksi kuntiin, ja niin kuin tässäkin on todettu, tämä ilmiö ei ole ohimenevä. Haluaisin kysyä kuntaministeriltä: miten te näette nyt kuntien roolin ja resurssit, nimenomaan ne resurssit, kun halutaan nopeasti toimenpiteitä ja kuitenkin tiedetään rajalliset resurssit? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-02-04T16:42:45,2016-02-04T16:43:34,Tarkistettu,1.1 2016_2_46,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Anu,Vehviläinen,Kunta-  ja  uudistusministeri,KESK, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin lasten ja nuorten osaltahan on tilanne se, että se vaatii hetimmiten kunnilta resursseja, ja kuten täällä nyt ja aiemminkin ministeri Grahn-Laasonen on kertonut, siihen ollaan pystytty varautumaan. Mutta sitten on oikea kysymys, miten jatkossa — nyt kun arvioidaan, että tänä vuonna vähintään 10 000 turvapaikanhakijaa saa myönteisen päätöksen — pystytään kunnissa toimimaan. Meidän pitää tietysti arvioida tätä taloudellista puolta, joka kulkee itse asiassa kotouttamisen osalta ely-keskuksien kautta, varmasti myös tuolla kehysriihen paikkeilla. Ja kuten kysyjä tietää, niin onhan niin, että jokainen myönteisen päätöksen saanut saa itse valita myös sen, mihinkä kuntaan menee, ja tietysti sitä kautta varmaan suurin paine kohdistuu suuriin kaupunkeihin, mutta toivomme, että tulisi tasaisemmin eri kuntiin. Tässä on monia kysymyksiä vielä ratkaistavana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-02-04T16:43:34,2016-02-04T16:44:39,Tarkistettu,1.1 2016_2_47,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,Vielä yksi kysymys tähän aiheeseen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_48,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tuoreessa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan tehnyt ehdotuksen kotouttavan työtoimintajärjestelmän luomisesta turvapaikanhakijoille, mikä mahdollistaisi sen, että ennen kuin turvapaikanhakijalla on tämä työlupa, eli ennen sitä karenssiajan päättymistä, hänelle tulisi oikeus ja jopa velvollisuus vastaanottorahaa vastaan osallistua kotouttavaan työtoimintaan joko vastaanottokeskuksessa, järjestöissä, kunnissa tai sitten myös yrityksissä. Silloin hänellä olisi mahdollisuus myös tutustua työelämään ja kenties saada vaikka jonkinlainen työtodistus, niin että sitten jos hän saa myönteisen luvan, niin hän pääsisi nopeammin työhön kiinni. Tällä vältettäisiin myös se niihin ehdotuksiin, joissa on ehdotettu tämän karenssiajan lyhentämistä, liittyvä vetotekijä, (Puhemies koputtaa) jos ikään kuin sekoitetaan nämä kaksi järjestelmää... [Puhemies Maria Lohela: Kysymys nyt!] ...työperusteinen ja humanitäärinen. Mitä mieltä olette?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-02-04T16:44:40,2016-02-04T16:45:53,Tarkistettu,1.1 2016_2_49,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK, Suullinen  kysymys   turvapaikanhakijoiden  kotouttamisesta  (Olli-Poika  Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki esitykset, joilla me nyt pystymme aktivoimaan turvapaikanhakijoita, maahanmuuttajia, auttamaan heidät nopeasti työelämään ja integroitumaan yhteiskuntaan, otetaan nyt avoimesti vastaan ja käydään läpi, tämä teidänkin esityksenne. Lupaan sen. Siis avainsanoja ovat nämä: ""nopeasti"", ""aktiivitoimenpiteisiin"", ""työelämään"" ja ""integroitumaan yhteiskuntaan"". Sama pätee siis tietenkin myöskin suomalaisiin työttömiin. Me tarvitsemme näitä samoja keinoja myöskin heille. Mutta näihin karensseihin. Meillähän on nyt käytäntö, että kolmen kuukauden jälkeen pääsee työelämään, ja käytännössä meillä menee nyt pidempään näiden papereiden selvittämisessä ja turvapaikkapäätösten tekemisessä, koska tulijoita on ollut niin paljon. Jatkossa tämä aika tulee lyhenemään, kun tämä mylly alkaa jauhaa ja saadaan nopeammassa tahdissa näitä päätöksiä tehtyä. Meidän täytyy käydä läpi kaikki ehdotukset, mitä tähän tulee, ja saada nopeasti käytäntöjä. Meillä ei ole paljon aikaa odottaa, koska nämä ihmiset ovat jo täällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-02-04T16:45:54,2016-02-04T16:47:08,Tarkistettu,1.1 2016_2_50,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen korotuksista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Sarkkinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_2_51,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen korotuksista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tammikuussa monet ihmiset saivat järkyttävän kirjeen, jossa kerrottiin sähkönsiirtohintojen jopa yli 30 prosentin korotuksista. Taustalla on vuonna 2013 toteutettu valtionyhtiö Fortumin sähköverkkojen myyminen pääosin ulkomaisessa omistuksessa olevalle Carunalle. Vasemmisto vastusti Fortumin sähköverkkojen myymistä ainoana hallituspuolueena. Sähkön hinta koskettaa kaikkia. Talvipakkasilla sähköä kuluu paljon, ja mihin valuvat suomalaisten rahat? Ulkomaisen yhtiön taskuihin. Vasemmistoliitto on tehnyt toimenpidealoitteen, jossa ehdotamme useita toimenpiteitä, joilla siirtohintojen kohtuuttomaan nousuun voitaisiin puuttua. Esitämme esimerkiksi katon asettamista sähkönsiirtomaksujen sallituille kertakorotuksille, yhtiöille sallitun tuoton alentamista ja Energiaviraston valvontaoikeuden muuttamista reaaliaikaiseksi ja joustavammaksi. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta sähkönsiirtohinnat eivät nouse kohtuuttomasti?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-02-04T16:47:11,2016-02-04T16:48:19,Tarkistettu,1.1 2016_2_52,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen korotuksista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Sarkkinen totesi, nämä Carunan isot hinnankorotukset — keskimäärin 27 prosenttia, eräällä laskutavalla — iskevät hyvin kipeästi isoon joukkoon suomalaisia. Pidän näin suurta kertakorotusta kuluttajien kannalta aivan kohtuuttomana. Tulen esittämään lakimuutosta, jotta tällaiset kohtuuttomat korotukset kyetään jatkossa välttämään. Olen ollut yhteydessä myös kuluttajaviranomaisiin tämän akuutin ongelman takia. Kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen tapaa huomenna Carunan johtoa ja suositellee neuvotteluteitse näiden kohtuuttomien hinnankorotusten kohtuullistamista, ja kuluttaja-asiamies harkitsee tarvittaessa myöskin ryhmävalituksen tekemistä. (Eero Heinäluoma: Erittäin hyvä!) Hallitus käyttää siis kaikki keinot kohtuuttomien hinnankorotuksien estämiseksi, ja teemme yhteistyötä eduskunnan kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.3.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-02-04T16:48:19,2016-02-04T16:49:30,Tarkistettu,1.1 2016_2_53,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen korotuksista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_54,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen korotuksista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille vastauksesta, ja olen ilahtunut siitä, että toimiin aiotaan ryhtyä. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Carunaa voi perustellusti epäillä aggressiivisen verosuunnittelun avulla harjoitetusta veronkierrosta, eli kohtuuttomien hinnankorotusten lisäksi yhtiö ei myöskään maksa asiallisesti veroja Suomeen. Valvovat viranomaiset vaikuttavat olevan hampaattomia Carunan toiminnan edessä. Laki ei anna viranomaisille riittäviä keinoja puuttua sähkösiirtoyhtiöiden toimintaan. Suomalainen maksaa, ja voitot valuvat ulkomaille. Haluaisinkin lisäksi kysyä: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta nimenomaan viranomaisilla olisi paremmat mahdollisuudet jatkossa puuttua sähkönsiirtoyhtiöiden harjoittamaan veronkiertoon ja tähän kansalaisten kuppaamiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-02-04T16:49:34,2016-02-04T16:50:33,Tarkistettu,1.1 2016_2_55,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen korotuksista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On sanomattakin selvää, että jos on yksi ministeri tai yksi henkilö, joka vastustaa veronkiertoa, se on valtiovarainministeri — mitä enemmän verotuloja, sen parempi. OECD:ssä G20-maat itse asiassa vuonna 2013 lähtivät liikkeelle aloitteen kanssa, jossa pyrittiin rakentamaan järjestelmä, joka estää veropohjan rapautumisen, puuttuu kansainvälisten yritysten aggressiiviseen tai muuhun verotoimintaan. Sen seurauksena on tällä hetkellä menossa kaksi kokonaisuutta, joita Suomi tukee vahvasti. Ensimmäinen on OECD:n piirissä 15 niin sanottua BEPS-toimenpidettä, ja toinen on viime viikolla julkaistu komission corporate tax package. Suomi on allekirjoittanut yhden osion tästä OECD:n BEPS-ratkaisusta, ja viemme eteenpäin kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka tuovat verotuksen ja verotietojen vaihdon yhteiseen piiriin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-04T16:50:33,2016-02-04T16:51:42,Tarkistettu,1.1 2016_2_56,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen korotuksista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perusinfrastruktuuri pitää pitää kotimaisissa käsissä, erityisesti monopoliasemassa oleva infrastruktuuri — mieluiten julkisessa omistuksessa. Nämä olivat perusteet, minkä vuoksi vasemmistoliitto, minä ministerinä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, vastusti Fortumin kauppoja Carunalle. Mutta tämä ei ole ainoa kerta, kun perusinfrastruktuuria on kaupattu. Digitassa tehtiin samanlainen puhallus, ranskalaiset käyttävät monopoliasemaa hyväksi. Muutenkin tulee mieleen kauppoja, vaikkapa Kemiran Yara-kaupat tai monet kaupat, joissa työpaikkoja alueellisesti luovia teollisuusyhtiöitä on myyty ulkomaalaisille omistajille. Tämä ei ole suomalaisten työntekijöiden etu, tämä ei ole Suomen kansalaisten etu eikä Suomen valtion etu. Kysynkin, arvoisa rouva puhemies, valtiovarainministeri Stubbilta: onko perusinfrastruktuurin ja kansallisomaisuuden myyminen alehintaan isänmaallista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-02-04T16:51:43,2016-02-04T16:52:47,Tarkistettu,1.1 2016_2_57,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen korotuksista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ehkä kysymyksen tulokulma on sen verran vaikea, että siihen ei voi antaa ihan suoraa vastausta. Tähän yksittäiseen tapaukseen. Jos en ihan väärin muista — en itse ollut silloin talouspoliittisen valiokunnan jäsen — niin tässähän puhuttiin strategisesta omistuksesta ja päädyttiin siihen, että voi myydä, ja sen lopullisen kaupan tästä teki Fortum. Se riippuu tietysti täysin siitä, millä tavalla määritellään strateginen omistus. Itse täytyy myöntää, että en kuulu julkisten tai yksityisten monopolien ystävien joukkoon. Teistä, edustaja Arhinmäki, en tiedä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-04T16:52:47,2016-02-04T16:53:29,Tarkistettu,1.1 2016_2_58,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen korotuksista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tässä asiassa koko edellisellä hallituksella on peiliin katsomisen paikka. Tässä tapahtui hämmästyttäviä virhearviointeja. Esimerkiksi silloinen elinkeinoministeri Vapaavuori totesi joulukuussa 2013: ""Fortum-kauppa ei nosta sähkön hintaa."" Mutta, arvoisa puhemies, nyt tähän täytyy tarttua, ja annan tuen niille toimille, joita elinkeinoministeri Rehn täällä sanoi. Toivomme, että hallitus tuo lakiesityksiä, ja toivomme, että tähän voi puuttua. Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Stubb, haluan muistuttaa, että te olette itse ajaneet, hallitus on ajanut, sellaista maksupolitiikkaa, joka iskee paljon kipeämmin ja paljon useampaan suomalaiseen kuin nämä korotukset, jotka nyt on nähty. Olette sanoneet, että nämä Carunan korotukset ovat kohtuuttomia. Voisitteko kertoa nyt selkosuomeksi Suomen kansalle, että jos nämä korotukset ovat kohtuuttomia, niin minkä takia ajamanne terveys- ja päivähoitomaksujen (Puhemies koputtaa) 20 ja 30 prosentin korotukset (Välihuutoja oikealta) ovat oikeutettuja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-04T16:53:31,2016-02-04T16:54:49,Tarkistettu,1.1 2016_2_59,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen korotuksista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2016 vp,"Ei tämä nyt kyllä oikein enää tähän varsinaiseen aiheeseen liity. Otetaan seuraava kysymys, edustaja Turunen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_60,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen korotuksista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä on nyt tunnustettu, että virheitä on tehty edellisellä vaalikaudella ja jopa syytelty toisia, niin todetaan se tosiasia kuitenkin, että näistä virheistä vapaat ovat ainoastaan kaksi puoluetta, (Paavo Arhinmäki: Kolme!) jotka tiesivät, että hinnat tulevat nousemaan, ja nämä kaksi puoluetta ovat perussuomalaiset ja keskusta. Tämä on täysin selkeä asia. Mutta nythän ovat kysymyksessä siirtohintojen korotuksien lisäksi myös perusmaksun korotukset, ja yritykselle erittäin merkityksellinen asia ovat nämä tehosiirtomaksujen korotukset. Kyllä jos tästä jonkun viestin voi Carunalle lähettää, niin Caruna voisi nyt mahdollisimman nopeasti peruuttaa oma-aloitteisesti nämä rajut hinnankorotukset. Elinkeinoministeri Rehniltä kysyn: On aivan hienoa, että olette tarttunut tähän asiaan, mutta minkälaisen ajan nyt ottaa tämä lakimuutos? Meneekö tässä kuukausia, vai pystytäänkö tämä käsittelemään eduskunnassa hyvinkin nopeasti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-02-04T16:54:51,2016-02-04T16:55:54,Tarkistettu,1.1 2016_2_61,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen korotuksista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ensinnäkin tuesta näille toimenpiteille. Mitä tulee tähän historiaan, niin nämä ovat tapahtuneet edellisen hallituksen aikana, enkä siihen puutu. On tärkeää katsoa nyt eteenpäin. Se, kuinka nopeasti ne lakiesitykset kyetään käsittelemään eduskunnassa, on sitten ennen kaikkea eduskunnan asia ja talousvaliokunnan asia. Luotan siihen, että teemme tässäkin asiassa sujuvaa ja asiallista yhteistyötä. Me tulemme käynnistämään tämän lainmuutoksen valmistelun välittömästi. Olen antanut tästä ohjeet työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolle, ja tulemme tekemään sen hyvin pian, jotta varmistamme sen, että kykenemme jatkossa välttämään tällaiset täysin kohtuuttomat, perusteettomat korotukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.3.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-02-04T16:55:55,2016-02-04T16:56:46,Tarkistettu,1.1 2016_2_62,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK ,Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen korotuksista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä kun tämä keskustelu käydään, niin täytyy nähdä se kokonaisuus, missä mennään. Ensinnäkin silloin 2011 tavoite oli se, että kaikille suomalaisille turvataan se, että sähkö tulee kotiin, halutaan tehdä verkot turvallisiksi tässä suhteessa, ja se tavoite meidän täytyy yrittää pitää edelleenkin. Toinen näkökulma on sitten, että haluttiin todellakin Energiaviraston puolella reguloida se, että hinnat eivät nouse liian korkeiksi. Nyt sellainen suuri kysymys on todellakin, minkälaisia tarkennettuja ohjeita sinne Energiaviraston suuntaan tulee. Suuri kysymys ei varmaan ole se, kuinka paljon on ulkomaista tai kotimaista omistusta, vaan miten tämä homma käytännössä viedään eteenpäin. Kysyn, ministeri Rehn: minkälaisia käytännön ohjeita nyt olette jo antanut Energiaviraston puolelle ilman, että tarvitsee tehdä minkäänlaisia lakimuutoksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.3.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-02-04T16:56:48,2016-02-04T16:57:44,Tarkistettu,1.1 2016_2_63,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen korotuksista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2016 vp,"Edustaja Jaskari on aivan oikealla asialla, kun hän korostaa, että on tärkeää ja välttämätöntä, että siirtoverkot saadaan turvallisiksi. Sehän on tämän lain alkuperäinen tarkoitus. Kun kyse on monopolista, niin sanotusta luonnollisesta monopolista, on aivan perusteltua ja suorastaan välttämätöntä, että sitä säännellään yhteiskunnan kokonaisedun nimissä. Pyysin Energiavirastolta selvityksen, ja tulemme käynnistämään tämän lakimuutoksen tämän selvityksen pohjalta. Valvonnan kehittämiseksi Energiavirasto esittää erityisesti kahta toimenpidettä, ensinnäkin sitä, että määritetään katto näille sähkön siirtohinnan korotuksille, siis niiden korotusten kertamuutoksille, kertakorotuksille, samoin kuin toistumisvälille, ja tämän rinnalla, mikä on edustaja Jaskarin kysymyksessä taustalla, näiden verkkopalvelumaksuina perittävien tulojen riittävä kohdentaminen investointeihin ja muuhun verkkotoiminnan kehittämiseen on varmistettava. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.3.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-02-04T16:57:44,2016-02-04T16:58:55,Tarkistettu,1.1 2016_2_64,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen korotuksista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On pakko edelleen kiitellä ministeriä tästä nopeasta reagoinnista, jonka olette ottanut tahdikkaasti esille. Haluaisin kuitenkin vielä kysellä tässä vähän samaan tapaan kuin edustaja Jaskari, mitkä ne konkreettiset toimet ovat. Hieman jäi ikävä maku siitä, kun tämä lainsäädäntö viime kaudella tehtiin ja talousvaliokunta mietinnössään kirjasi sinne pidemmän siirtymäajan kuin mikä hallituksen esityksessä oli. Olimme ilmeisesti vähän lapsenuskossa siinä, että 15 vuotta olisi sellainen jakso, jolla nämä korotukset ja verkon turvaamisasiat voidaan tehdä ilman sitä, mitä mietinnössä erityisesti korostettiin, kohtuuttomuutta. Tavallaan haluan nyt kysyä ministeriltä: oletteko arvioinut sitä mietinnön viestiä kohtuullisuudesta ja 15:tä vuotta, ja millä tavoin käsittelette sitä, onko Energiamarkkinavirasto tässä itse asiassa toiminut sen kirjauksen vastaisesti antamalla tämmöisen mahdollisuuden yhtiöille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-04T16:58:57,2016-02-04T17:00:09,Tarkistettu,1.1 2016_2_65,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys sähkön siirtohintojen korotuksista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2016 vp,"Viittasitte, edustaja Myllykoski, näihin pidempiin siirtymäaikoihin. Tämä on yksi kysymys, jota on arvioitu, mutta arviointi on kesken, ja tähän palaamme tämän lainvalmistelun yhteydessä. Ennen kaikkea tulemme keskittymään siihen, että tulemme estämään kohtuuttomat kertakorotukset ja luomaan siihen tietysti myöskin toistumisvälin, jotta tästä tulee asiallista lainsäädäntöä. Tämän lisäksi on tärkeää, että samaan aikaan tarkastellaan myös sähkön siirtoverkkojen toimitusvarmuutta, joka on tärkeä kysymys kaikille kuluttajille ja kansalaisille. Tämän ympyrän neliöimisestä tässä tämän lainsäädännön korjaustyössä tulee olemaan kyse, ja tässä teemme varmasti hyvää yhteistyötä talousvaliokunnan kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+3.3.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-02-04T17:00:09,2016-02-04T17:01:06,Tarkistettu,1.1 2016_2_66,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp. Tässä yhteydessä sallittaneen, että edustaja Kaikkonen esittelee myöskin kohdassa 5 ja kohdassa 6 olevat kertomukset, koska nämä kaikki kolme kertomusta liittyvät samaan kokonaisuuteen. — Näin menetellään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_2_67,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta on kokouksessaan käsitellyt suomalaisten valtuuskuntien kertomukset vuodelta 2014 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin ja Euroopan neuvoston parlamentaarisesta yleiskokouksesta sekä Pohjoismaiden neuvostosta. Näiden kolmen järjestön ja yhteistyöelimen kaltaisia yhteistyömuotoja on tällä vuosikymmenellä tarvittu todellakin valtavasti. Nämä järjestöt parlamentaarisine ulottuvuuksineen vahvistavat arvokkaasti sitä keskustelua, mitä Eurooppa ja Pohjoismaat tällä hetkellä kipeästi tarvitsevat. Dialogi ja diplomatia ovat nyt tärkeämpiä kuin pitkään aikaan. Vuoden 2014 dramaattiset tapahtumat ensin Krimillä ja myöhemmin muualla Ukrainassa heijastuivat voimakkaasti näiden kolmen kansainvälisen järjestön toimintaan. Venäjän ja lännen suhteiden kiristymistä voi seurata myös toimintakertomusten kautta. Samalla voi kiinnittää huomiota siihen, ettei keskusteluyhteyttä Venäjään ole kokonaan katkaistu. Järjestöt ovat olleet foorumeina jopa poikkeuksellisia siksi, että paikalla ovat olleet sekä EU, Venäjä että Ukraina. Vuoropuhelua venäläisparlamentaarikkojen ja muiden toimijoiden kanssa on tärkeää jatkaa rakentavien ratkaisujen löytämiseksi. Keskusteluyhteyden aktivoiminen ei kuitenkaan voi tapahtua kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän keskeisten periaatteiden kustannuksella. Se ei olisi varsinkaan pienten maiden etujen mukaista. Arvoisa puhemies! Itämeren alueen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosien aikana. Vakava turvallisuustilanne korostaa Pohjoismaiden välisen yhteistyön merkitystä, sillä yhdessä toimimalla vahvistamme parhaiten oman alueemme vakautta kaikilla sektoreilla. Pohjoismaat muodostavat vankan yhteisön, joka perustuu yhteiseen historiaan, arvoihin ja toimintatapoihin. Historian ja viime vuosien kehityksen takia valiokunta pitääkin pohjoismaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön lisäarvoa korostuneena. On tärkeää, että yhteistyömahdollisuuksia hyödynnetään johdonmukaisesti Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi. Tässä myös parlamentaarikkojen osallistuminen yhteistyön kehittämiseen on tärkeää. Arvoisa puhemies! Etyjin toiminta perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen, joka korostaa poliittis-sosiaalisen turvallisuuden lisäksi demokratian ja ihmisoikeuksien sekä taloudellisten ja ympäristökysymysten merkitystä turvallisuuden kokonaisuudessa. Turvallisuutemme nojautuu vahvasti valtioiden alueelliseen koskemattomuuteen ja suvereniteetin kunnioittamiseen. Siksi Etyjin vuoden 2014 toiminnassa heijastuukin keskeisesti Ukrainan kriisi ja sen vaikutukset Euroopan turvallisuuteen. Voimme todeta, että Suomen valtuuskunta on Ilkka Kanervan johdolla osallistunut yleiskokouksen toimintaan vaikuttavalla ja näkyvällä panostuksella. Läpi kriisin järjestöllä on ollut tärkeä rooli diplomaattisten ja poliittisten ratkaisujen etsimisessä. Euroopan neuvosto on lähemmäs 70 vuotta vanha ihmisoikeusjärjestö, jonka tehtävä on turvata ja kehittää ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta. Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että kansainvälinen oikeus ja sääntöperustainen kansainvälinen järjestelmä on hyvinvoinnin, turvallisuuden ja vakaan kehityksen edellytys. Euroopassa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei poliittisesti ja taloudellisesti tiukassakaan tilanteessa unohdeta ihmisoikeusvelvoitteita tai oikeusvaltioperiaatetta. Niiden puolustaminen on entistäkin ajankohtaisempaa myös täällä Euroopassa Euroopan neuvoston ja Etyjin muodostamalla perustalla. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnalla ei ole ollut huomautettavaa kertomuksien johdosta. Valtuuskuntien kertomukset ovat valiokunnalle sinänsä haasteellisia, että kertomus koskee aina edellistä kautta, tässä tapauksessa siis jo yli vuoden takaista toimintaa. Sen voi todeta, että tätä käsittelyä yritettiin aivan viime vuoden loppuviikoille, mutta sieltä ei sopivaa aikaa löytynyt ja sen takia se siirtyi peräti tänne saakka. Valiokunnassa asiantuntijoina kuullut valtuuskuntien edustajat, kuten valiokuntakin, toki mieluummin keskittyisivät tähän hetkeen tai tulevaan ennemmin kuin kerrataan menneitä tapahtumia. Kuten viime vuosi osoitti, Euroopassa tapahtuu myllerryksiä valtavan nopealla aikataululla, eikä valiokunta pysty kaikkein ajankohtaisimpaan keskusteluun kertomuksia käsiteltäessä. Siksi pidän tervetulleena, että valtuuskuntien ja valiokunnan yhteistyötä elävöitettäisiin esimerkiksi kuulemalla valtuuskunnan jäseniä kunkin elimen toiminnasta jo toimintakauden aikana. Ulkoasiainvaliokunta on osaltaan tähän valmis. Näin valtuuskunnat saisivat nopeammin tiedon valtuuskunnan tärkeäksi kokemista, ja samalla myös valiokunnan tärkeäksi kokemista, painotuksista.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-02-04T17:02:39,2016-02-04T17:08:19,Tarkistettu,1.1 2016_2_68,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, käsittelyssä on yli vuoden vanhat tapahtumat, kertomus vuodelta 2014, mutta tässä tilanteessa on kuitenkin edelleen monta asiaa, jotka huolestuttavat. Tässä kertomuksessa todetaan: ""Yleiskokouksen äänestyksen jälkeen hyväksymässä päätöslauselmassa todetaan, että Venäjä on Etyjin jäsenenä sitoutunut noudattamaan Helsingin päätösasiakirjassa sovittuja periaatteita, ja Venäjä on kuitenkin Ukrainan kriisin yhteydessä törkeästi rikkonut kaikkia Etykin päätöskirjan periaatteita. Yleiskokous tuomitsi Venäjän rikkomukset Ukrainan itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta vastaan ja kehotti jäsenmaita olemaan tunnustamatta Krimin väkivaltaisen liittämisen Venäjään."" Tilanne ei ole vuodessa käytännössä muuttunut, ja huolestuttavia uutisia Ukrainasta edelleen tulee. Kriisi on pitkittynyt, ja tänäänkin uutiset ovat kertoneet epävakaudesta Itä-Ukrainassa, ja myös Krim on pysynyt vahvasti venäläisten hallinnassa. Huomio on siirtynyt jossain määrin kuitenkin mediassa ja julkisessa keskustelussa myös Venäjän toimiin Syyriassa, ja hieman huolestuneena olen kuunnellut niitä viestejä, joissa sinänsä meitä suomalaisia kovalla kädellä kohtelevat Venäjä-pakotteet on jollain tavalla jo haluttu nostaa sellaiseen valoon, että niitä olisi syytä lähteä purkamaan. Tässä olisi mielenkiintoista valiokunnan puheenjohtajalta ja myös edustaja Kanervalta kuulla ajatuksia näistä Venäjä-pakotteista ja siitä, millä tavalla Suomi tulee huolehtimaan siitä, että Venäjä palaa sille tielle, mihin he ovat sitoutuneet yhteisissä sopimuksissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-04T17:08:22,2016-02-04T17:10:25,Tarkistettu,1.1 2016_2_69,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä muistutetaan Etyjin keskeisistä periaatteista, joihin Euroopan turvallisuusrakenne nojautuu. Näihin periaatteisiin kuuluvat valtioiden alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin kunnioittaminen sekä jokaisen valtion oikeus päättää liittymisestä kansainvälisiin sopimuksiin. Kansainväliset sopimukset ja niihin liittyminen ovat syntyneet tietyissä olosuhteissa tiettynä aikana. Presidentti Niinistö muistutti eilisessä puheessaan, että muuttuneissa olosuhteissa, juuri tässä ja nyt, kaikkien velvoitteiden täyttäminen ei ole aina mahdollista. Yksi valtio, suurikaan, ei voi ratkaista globaaleja tai Euroopan laajuisia ongelmia. Tarvitaan EU:n yhteistä päätöksentekoa ja toimintaa. Tarvitaan myös tasapainotettua näkemystä tavoitteiden ja keinojen välillä. Eurooppa saattaa olla ilmastonmuutoksen ja maahanmuuton myötä historiansa suurimpien haasteiden edessä. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, Etyj, tekee merkittävää työtä turvallisuuden, demokratian, ympäristön ja ihmisoikeuksien saralla. Edustaja Kanerva on ollut tärkeässä roolissa Etyjin yleiskokouksen puheenjohtajana. Tätä voi tuskin liikaa korostaa ja hänen aktiivista rooliaan kiittää. Vaalitarkkailu on yksi lohko, jossa Suomi on ollut aktiivinen. Työ on arvokasta, vaikka aina tuloksia ei ole saavutettavissa nopeasti. Silti sitä kannattaa ja pitää tehdä. Valtuuskunnan kertomuksessa kiinnitetään huomiota lapsiseksikaupan estämiseen ja siitä syytteeseen asettamiseen. Kaikkien Etyj-maiden tulisi selventää lakejaan tältä osin, todetaan raportissa. Asia on entistä ajankohtaisempi nykyisessä Eurooppaan kohdistuvassa maahanmuuttotilanteessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-02-04T17:10:26,2016-02-04T17:12:58,Tarkistettu,1.1 2016_2_70,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pitää kiittää ensin tämän toimintakertomuksen tekijöitä, virkamiehiä ja meidän hyviä, aktiivisia valtuuskunnan jäseniä. Varsinkin tämä Bakun kokous oli aika merkittävä Suomelle. Suomalaiset kansanedustajat edustivat laidasta laitaan, puolueesta riippumatta, hyvin Suomen näkökulmaa. Halusimme silloin suomalaisen Ilkka Kanervan siihen yleiskokouksen puheenjohtajaksi ja teimme vahvaa työtä, kovaa työtä, ja pienellä äänierolla saimme hänestä erinomaisen puheenjohtajan. Tietenkin nämä ovat vuoden 14 asioita, nämä ovat jo menneet hyvin paljon eteenpäin — en puutu niihin — mutta suomalaiset valtuuskunnan jäsenet olivat hyvin aktiivisia myös tuomaan esille niitä epäkohtia ja myös hyvää debattia. Eli mielestäni Suomi on tässä kokoaan suurempi rauhanrakentaja. Ja täydet kiitokset tästä vielä edustaja Kanervalle. Tämä pesti ei ole ollut helppo. Ensimmäinen vuosi pyörähti, ja täällä Suomessa toinen kausi tuli sitten jo ehkä helpomminkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-02-04T17:13:01,2016-02-04T17:14:10,Tarkistettu,1.1 2016_2_71,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minulla on edessäni tänään saamani lehdistötiedote, jossa Etyjin puheenjohtajamaan ulkoministeri, Suomenkin ulkopolitiikan hyvin tunteva Saksan ulkoministeri Steinmeier hyvin vahvasti ja voimaperäisesti vetoaa siihen, kuinka Ukrainassa tulee välittömästi lopettaa jälleen kerran liekkeihin leimahtanut tulitus, tuo pitää kokonaisuudessaan lopettaa välittömästi kaikilla rintamilla. Puhun tästä sen vuoksi, että me olemme vähän turtuneet kuvitelmissamme uutisvirran vertailussa Syyrian, Lähi-idän tapahtumiin ja jättäneet vähemmälle huomiolle sen, että itse asiassa matka Helsingistä Ukrainan rajalle on lyhyempi kuin matka Helsingistä Suomen pohjoisrajalle. Se on lähellä, ja se tuntuu monin eri tavoin meidän turvallisuusympäristössämme. Me tiedämme, että Ukrainan kriisi ei suinkaan ole vain Ukrainan kriisi, vaan se luonnollisesti kertoo siitä, että Euroopassa turvallisuusintressit konfrontoivat toisiaan tavalla, joka vakavasti luo uuden turvallisuushaasteen myöskin meidän omassa turvallisuusympäristössämme. Etyj on järjestö, joka kaikkein välittömimmin pyrkii liennyttämään Ukrainan kriisiä sekä hallitusten välisellä tasolla että parlamenttien välisessä yhteistoiminnassa. Tämä kriisi on hyvin, hyvin moniulotteinen, ja Etyjillä on varsin laaja työkalupakki käytettävänään tämän Ukrainan kriisin liennyttämiseen, ja se sitä todellakin käyttää. Etyjillä on lähestulkoon tuhat ihmistä tänä päivänä erityyppisissä tehtävissä Ukrainan kriisin hoitamiseksi. Tehdyistä tulitaukosopimuksista huolimatta kriisi saa koko ajan erittäin valitettavia ilmiasuja, ja niin kuin sanottu, aivan viime hetkinä jälleen, uudestaan, paitsi että aseleposopimusta, tulitaukosopimusta rikotaan Ukrainassa juuri parhaillaan, Ukrainassa on myöskin sisäisesti valitettavasti nähtävissä ilmiöitä, joista juuri tänä päivänä myöskin kansainvälinen lehdistö raportoi. Varsin monet Ukrainassa toimivat suurlähettiläät esittivät julkisen kommenttinsa tänään siitä, että he pahoittelevat syvästi sitä, että Ukrainan sisäisiä kysymyksiä koskien Ukrainan talousministeri jätti juuri nyt tehtävänsä kokiessaan edessään olevat asiat liian suuriksi ja vaikeiksi, mahdottomiksi viedä talousuudistuksina läpi Ukrainassa. Hänet kuitenkin tunnetaan ja tiedetään henkilöksi, joka pyrki varsin voimakkaasti korruptionvastaisessa toiminnassa, perustuslakiuudistuksessa ja muissa välittömissä Ukrainan uudistusta edustavissa hankkeissa viemään eteenpäin asioita päättäväisesti ja tavalla, jolla on myös kansainvälisen yhteisön tuki ja ymmärtämys takanaan. Hän koki tehtävänsä tulleen suoritetuksi mahdottomuuden edessä, lopetti tehtävät ja jätti ne tavalla, josta kansainvälinen yhteisö on näitten Ukrainassa toimivien suurlähettiläiden yhteisellä kannanotolla lausunut syvästi pettyneen käsityksensä. Tämä kaikki kertoo siitä, että työtä on tehtävä, ja se myös kertoo tietysti siitä, että Suomen kannattaa kaikista syistä, paitsi yleisistä turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen liittyvistä myöskin omasta turvallisuuspolitiikastaan juontuvista seikoista johtuen, tehdä kaikkensa rauhanvälityksen ja sovun, poliittisen dialogin ja diplomatian hyväksi. Sen vuoksi on selvää, että Etyjin tulisi edustaa myöskin sellaisia kantoja, jotka mahdollistavat tehokkaan ja toimivan dialogin toteutumisen kaikilla niillä tasoilla, joilla voidaan edesauttaa tätä diplomaattista ratkaisua. Näissä asioissa Etyjin periaatteiden pitää olla selviä meille kaikille, ja kaikissa yhteyksissä pitää myöskin Suomen aktiivista rauhanvälitystoimintaa pyrkiä edesauttamaan. Euroopan unioni uudistaa tällä hetkellä ulkopoliittista strategiaansa. Toivon todella, että Euroopan unionissa myöskin tuon strategian uudistamisen yhteydessä mietitään hyvin tarkoin, minkälaisia myönteisiä ja minkälaisia kielteisiä vaikutuksia on taloudellisella sanktiopolitiikalla. Sanktioita ei tänä päivänä käytetä ensimmäistä kertaa, niistä on kohtuullisen laaja kokemus olemassa, ja on perusteltua pyytää, olettaa ja odottaa, että Euroopan unioni arvioi sanktiopolitiikkansa tehokkuutta ulkopoliittisen keinovalikoiman joukossa. Niin joutuu tekemään myöskin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. Sillä ei ole luonnollisesti taloudellisia sanktioita käytettävissään, mutta sillä on käytettävissään diplomatia, ja näitä diplomatian kaikkia mahdollisuuksia pitää tällä hetkellä maksimaalisesti pyrkiä hyödyntämään Etyjin periaatteitten eteenpäinviemiseksi, kansojen itsemääräämisoikeuden ja suvereniteetin turvaamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-02-04T17:14:13,2016-02-04T17:21:11,Tarkistettu,1.1 2016_2_72,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käytetty erinomaisia puheenvuoroja, joista edellinen oli erinomainen tietenkin — Ilkka Kanerva tuntee asiat todella hyvin. Monista haasteista huolimatta meidän pitää muistaa koko ajan, että vaikka Etyjin toiminta ei ole helppoa tässä jännitteisessä, yhä jännitteisemmässä, maailmassa, niin se on kuitenkin erittäin tärkeä kehys edelleen Euroopan vakauden ja turvallisuuden vahvistamiseen tähtäävälle toiminnalle. Se on se lähtökohta. Ja tämä ei tietenkään poista sitä, että — kuten keskusteltu on — myös Etyjin toiminta vaatii vahvaa kehittämistä. Sekin on välttämätöntä mielestäni. Ja olen ehdottomasti samaa mieltä tuosta vuoropuhelun ja dialogin syventämisen tarpeesta. Sitä on syvennettävä myös Venäjän kanssa. Ja pakotepolitiikalle on löydettävä jonkinlainen exit-ohjelma. Se on ihan oikeasti tärkeätä, ja siitä pitää keskustella EU:ssa todella vakavasti. Kävin vastikään Ukrainassa ja tiedän, että tilanne Itä-Ukrainassa on yhä vaikeampi, jos ajatellaan sitä humanitaarista puolta siellä rajalla, niillä alueilla. Se apu ei saavuta läheskään kaikkia, sen ihan selkeästi kuulin ja haastattelin siellä ihmisiä. Ruokaa, vettä, lämpöä, kaikkea tätä, tietysti puuttuu, suojaa, talvi on armoton. Ja ketkä kaikkein eniten kärsivät tietenkin tästä valtavan hankalasta tilanteesta? Tietenkin haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset eli esimerkiksi lapset ja vanhukset. Meidän on pakko saada ratkaisu tähän Ukrainan tilanteeseen, ja vaikka se kuulostaa nyt kuinka naiivilta, niin kaikki keinot on otettava käyttöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-02-04T17:21:12,2016-02-04T17:23:00,Tarkistettu,1.1 2016_2_73,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous runsas 40 vuotta sitten oli Suomen ulkopolitiikan suuria saavutuksia ja on myös tänään sitä, samoin kuin Etyj-järjestön perustaminen. Siellä hyväksytyt periaatteet, kansainvälinen sopimus Etyjistä ja sen periaatteet ovat erittäin tärkeitä. Pienelle maalle, jos kenelle, on tärkeätä, että hyväksyttyjä sopimuksia noudatetaan ja kaikki niihin sitoutuvat. Se on meidän ulkopoliittisen asemamme ja meidän perinteemme pitkä linja vuosikymmenten ajalta. Tämä koskee yhtä hyvin Etyjiä kuin muitakin tärkeitä kansainvälisiä sopimuksia. On lupa vaatia niiden toteuttamista muilta, mutta täytyy myös edellyttää sitä, että itse toimii tämän mukaisesti. Viime vuonna oli Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen juhlakokous täällä Helsingissä. Se oli tärkeä kokous, ja se tähtäsi nimenomaan vuoropuhelun aikaansaamiseen olosuhteissa, joissa Euroopassa jännitteet ovat lisääntyneet. Olisi väärin myös historiankirjoituksen kannalta, jos tässä ei mainittaisi, että se kokous ei aivan mennyt maaliin eikä aivan tuottanut niitä tuloksia, mitä siihen asetimme, ei vähiten sen takia, että yhtä tärkeätä osapuolta tuossa kokouksessa, Venäjän valtuuskuntaa, ei kokouksessa nähty. Minusta olisi tarve samalla, kun esitämme vaatimuksia muille, pohtia myös omaa toimintaamme, ja siksi kysynkin: Onko Etyjin suomalaisessa delegaatiossa miten käyty lävitse tämä Venäjän duuman puhemiehen Suomeen-tuloviisumin epääminen? Ymmärsin, että sitä perusteltiin ulkoministeriössä nimenomaan laillisuusnäkökohdilla, että on pilkuntarkasti noudatettava näitä EU:n pakotesäännöksiä — asia, josta tosin eurooppalaisten kumppaniemme keskuudessa oli toisia mielipiteitä, muun muassa Saksassa. He katsoivat, että olisi tullut myöntää lupa. Onko käyty lävitse, voimmeko tästä oppia jotakin jatkoa ajatellen? Onko ulkoasiainvaliokunta käynyt tätä puolta lävitse? Voimmeko itse tehdä jotain enemmän (Puhemies koputtaa) ja paremmin, jotta tämä dialogi, jota täällä peräänkuulutetaan, tulisi mahdolliseksi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-04T17:23:02,2016-02-04T17:25:26,Tarkistettu,1.1 2016_2_74,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,Valiokunnan puheenjohtaja Kaikkonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_75,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Puheenjohtaja! Tämä tapaus, mihin edustaja Heinäluoma viimeksi viittasi, on kyllä valiokunnassa käyty aika huolella lävitse. Sehän sinänsä oli vuoden 2015 tapahtumia, niin että se ei sinänsä näissä kertomuksissa vielä kirjattuna ole, se on sitten tulevien kertomusten aihe ehkä enemmänkin. Mutta eihän se nyt ihan niin kuin Strömsössä mennyt omastakaan mielestäni. Mitä tulee pakotekysymykseen, minkä edustaja Heinonen otti täällä esille, henkilökohtaisesti tuen tietenkin hallituksen ja Suomen yhteistä linjaa ja yksituumaista linjaa tässä asiassa. On tietysti hyvä muistaa, että pakotteet eivät tulleet aivan syyttä, niille oli tietty syynsä. Ja niiden tulevaisuus on sidottu etenemiseen Minskin sopimuksen toteuttamisessa. Siinähän on jonkinlaista edistystä, tulitauko on kohtuullisesti pitänyt, mutta henkeä pidätellen pitää päivittäin seurata edelleenkin tilanteen kehittymistä. Mutta kaikkien etu olisi, että tässä asiassa päästään myönteisellä tavalla eteenpäin. Se on tietysti Suomen näkövinkkelistä todettava, että nämä pakotteet ja vastapakotteet kohtelevat eri EU-maita eri tavalla. Me täällä Suomessa itse kärsimme niistä enemmän kuin Portugalissa tai jossain vähän kaukaisemmassa EU-maassa, ne täällä hyvin kouriintuntuvalla tavalla tuntuvat. Senkin takia pidän tärkeänä, että diplomatian ja vuoropuhelun keinoin työskennellään kovasti kohti poliittista ja rauhanomaista ja kestävää ratkaisua Ukrainan kriisin ja muiden eurooppalaisten jännitteiden suhteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-02-04T17:25:26,2016-02-04T17:27:01,Tarkistettu,1.1 2016_2_76,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Heinäluoma yhtyi siihen kaikkien suomalaisen ulkopolitiikan tukijoiden, kehittäjien yksimieliseen rintamaan, jonka mukaan pienelle maalle on äärettömän tärkeää noudattaa kansainvälisiä sopimuksia mutta myös tukea kansainvälisten järjestöjen tekemiä päätöksiä, niiden asemaa ja vaikutusvaltaa, jonka kaltainen luonnollisesti Etyj mitä suurimmalla mitalla on. En ole nähnyt pitkiin, pitkiin aikoihin, että kukaan vakavasti otettava ulkopoliitikko olisi tästä perusasennoitumisesta eri mieltä. Siinä mielessä oli hyvä kuulla, että myöskin edustaja Heinäluoma on tästä vankasti samassa rintamassa. Suomen valtuuskunta on tätä asiaa arvioinut, mihin hän kysymyksensä kohdisti. Sen lisäksi olen henkilökohtaisesti yleiskokouksen johdon merkeissä kääntynyt EU:n ulkoasiain komissaarin, korkean edustajan Mogherinin puoleen kirjallisesti kysyäkseni, onko EU:lla tämän viime kesänä toteutuneen asetelman johdosta jotakin korjattavaa omissa säädöksissään, jotta kansainvälinen diplomatia parlamenttien välillä voisi toimia eikä oltaisi mykkäkoulua käyvässä asetelmassa, niin kuin viime kesänä oli asianlaita. Tähän korkea edustaja vastasi, että tämä on kaikkien EU-jäsenvaltioiden omassa harkinnassa ja päätettävissä, kuinka tämän asian osalta menetellään. Tämä mielestäni viitoittaa kyllä tulevaisuudessa ratkaisuja siihen suuntaan, joka jo nähtiin esimerkiksi siinä, että Venäjän parlamentin puhemies vieraili juuri ennen vuodenvaihdetta Romaniassa monikansallisen parlamentaarisen kokouksen merkeissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-02-04T17:27:01,2016-02-04T17:28:58,Tarkistettu,1.1 2016_2_77,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä on käynyt useammankin edustajan suulla ilmi, on erityisen tärkeää, että sopimuksia noudatetaan, ja erityisen tärkeätä nimenomaan, että pienet maat noudattavat sopimuksia. Tämä on Suomelle mitä lähintä historiaa jo ihan tuolta Venäjän vallan loppuvuosilta, jolloin Suomen talous, kulttuuri ja identiteetti perustuivat lakiin, sopimuksiin, niiden noudattamiseen ja ehdottomaan kunnioittamiseen. Hyppään tästä parisentuhatta vuotta taaksepäin. Roomalaiset sanoivat ""pacta sunt servanda"", sopimukset on pidettävä. Rooman valtio, Rooman imperiumi, tuhoutui kansainvaellukseen, talouden taantumiseen, keskushallinnon romahtamiseen. Eurooppa on monelta osin samassa tilanteessa kuin Rooman valtakunta 1 500 vuotta sitten.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-02-04T17:28:59,2016-02-04T17:30:15,Tarkistettu,1.1 2016_2_78,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän, edustaja Kaikkonen ja edustaja Kanerva, vastauksista. On myös hyvin tärkeää kuulla tämä EU:n korkean edustajan vastaus, joka tavallaan antaa jäsenvaltiolle mahdollisuuden tämän dialogin ylläpitämiseen näissä käytännön tilanteissa. Otan kuitenkin sitten esille toisen tärkeän asian, joka on eduskunnan asema ulkopolitiikan päätöksenteossa, koskee se sitten Etyjin toimintaa tai EU:n pakotteita. Viime joulukuussa nähtiin erittäin valitettava terroristi-isku Ranskassa. Ranskahan tuon iskun jälkeen hyvin nopeasti — voi sanoa, että muutamassa tunnissa — päätti vedota Euroopan unioniin ja unionin jäsenmaihin nimenomaisesti avun saamiseksi tilanteessa, jossa Ranska ilmoitti, että se kokee tulleensa hyökkäyksen kohteeksi. Ranska ei siis vedonnut Etyjiin, ei myöskään Natoon, vaan juuri Euroopan unioniin, ja Suomen hallitus on ilmoittanut, että Suomi tulee antamaan apua Ranskalle, joka siis kokee olevansa sodassa. Nyt olen hivenen huolestunut siitä, että vaikka puhutaan näin merkittävästä asiasta, että yksi unionin maa sanoo olevansa hyökkäyksen kohteena, kokee olevansa hyökkäyksen kohteena, pyytää apua ja Suomi ilmoittaa auttavansa, niin tästä asiasta ei tässä salissa puhuta ollenkaan eikä hallitus ole kertonut, mitä se aikoo tehdä, koko eduskunnalle. Kun puhutaan näin järeistä asioista, jotka ovat myös meidän turvallisuuden asia, että miten tätä unionin perussopimuksen artiklaa tulkitaan, niin olettaisin, että koko eduskunnan intressi olisi saada tieto, mitä hallitus on tekemässä, mihin Suomea näillä nyt tehtävillä päätöksillä konkreettisesti sidotaan, kuinka pitkälle tässä tuessa ollaan valmiit menemään, ja myös arvio siitä, mitä se tarkoittaa jatkossa vastaavissa tilanteissa. Siksi kysynkin, erityisesti ulkoasiainvaliokunnan johdolta: onko ulkoasiainvaliokunnassa ollut esillä, että tämä asia on niin iso ja periaatteellinen, että Suomen eduskunnan vanhan perinteen ja myös valtiosäännön (Puhemies koputtaa) perusperiaatteiden kannalta olisi luontevaa saada koko eduskunnalle informaatio hallituksen linjasta, miten Suomi aikoo tukea Ranskaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-04T17:30:15,2016-02-04T17:32:47,Tarkistettu,1.1 2016_2_79,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on pakotteista puhuttu ja myös tuotu esille jälleen exit-politiikkatarvetta pakotteille. Onneksi valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kaikkonen kertoi tien pois näistä pakotteista. Se on Minskin sopimuksen noudattaminen ja paluu niihin yhteisiin sopimuksiin ja itsenäisten valtioiden kunnioittamiseen, mitä Venäjä on nyt rikkonut esimerkiksi Krimin osalta. Eli avaimet pakotteiden purkamiseen on Venäjän käsissä. Oikeastaan yksi, mitä pitäisi pohtia ja mistä varmasti ollaan aika lailla yhtä mieltä, on se, että nämä pakotteet kohtelevat hyvin eri tavalla eri maita EU:ssa. Ja nyt kun tilanne on pitkittynyt ja se saattaa pitkittyä vielä reilustikin, niin onko EU:n sisällä käyty ja pitäisikö — minusta pitäisi — käydä keskustelua näistä taakanjaoista myös tässä kysymyksessä, jotta Euroopan maat kantaisivat tasaisemmin taakkaa näiden pakotteiden vaikutuksista? Nyt ne kohdistuvat Suomeen poikkeuksellisen rajusti, siitä varmasti olemme yhtä mieltä. Toivon, että meidän maan ulkopolitiikan johto ja EU-politiikan johto käyvät myös tätä keskustelua ja avaavat sitä siihen, että taakkaa jaettaisiin tasapuolisemmin myös tässä kysymyksessä. Meillä on toinen iso kysymys ollut pöydällä, ja siinä on haluttu, että koko EU jakaa taakan, niin että kyllä yhtä lailla tässä pakotekysymyksessä taakanjakoon voisi puuttua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-04T17:32:48,2016-02-04T17:34:29,Tarkistettu,1.1 2016_2_80,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni Etyjin merkitys riippumattomana toimijana ja välittäjänä on kasvanut viime vuosina, ja edustaja Kanervan ja koko Suomen valtuuskunnan toiminta on ollut hyvin edistyksellistä ja erittäin hyvää. On totta, että Syyrian takia tämä Ukrainan tilanne on jäänyt hieman taka-alalle. Nämä pakotteet Venäjälle — haluaisinkin tiedustella, miten ne ovat vaikuttaneet tämänhetkiseen Ukrainan tilanteeseen, nämä pakotteet, jotka Venäjälle on asetettu. Suomelle ne ovat myös hyvin raskaat. Ja kuten edustaja Heinonen tässä totesi, niin onko ajateltu, että tätä taakanjakoa suoritettaisiin EU:n välillä, koska Suomen kohdalla ne ovat erittäin raskaat, myös taloudellisesti?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-02-04T17:34:30,2016-02-04T17:35:30,Tarkistettu,1.1 2016_2_81,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan varmuuden vuoksi vielä kerrata lyhyesti sen, että aivan viime päivinä, tänään, eilen ja edellispäivänä, tulitukset ovat voimakkaasti lisääntyneet Itä-Ukrainassa. Juuri tähän perustuen ulkoministeri Steinmeier tuli tänään julkisuuteen vedoten tulitaukosopimukseen, ja se on erittäin keskeinen periaate — Minskin sopimus on ainoa tie ulos Ukrainan kriisistä. Se tulee vaatimaan pitkän ajan ja paljon diplomaattisia toimenpiteitä. Ja myöskin toivon voimakkaasti Suomen omaa panosta jatkossakin. Ranskan terrori-isku on asia, jonka seurausvaikutuksista edustaja Heinäluoma täällä perustellusti puhui. Tiedämme hyvin, että on olemassa lakivalmistelu hallituksen suunnassa siitä, millä tavalla esimerkiksi Suomen voimankäyttösäädöksiä pitää harkita uudestaan Lissabonin sopimuksen valossa. Lissabonin sopimuksen soveltaminen uudessa tilanteessa on kyseessä, ja luonnollisesti Lissabonin sopimuksen paragrafeja on tarkoitus täysimittaisesti noudattaa. Nyt Suomi jo omasta lainsäädännön suppeudestaan, vajavaisuudestaan johtuen ei näin voi tehdä. Tämä valmistelutyö on hallituksessa meneillään, ja lainsäädäntö asiaa koskien tulee tämän eduskunnan käsiteltäväksi tämän kevään myötä. Mitä tulee tähän vastaukseen Ranskalle, niin ulkoasiainvaliokunta on tullut varmasti... Puheenjohtaja tulee tarkemmin sen kertomaan. Ulkoasiainvaliokunta on asiasta tietoinen, ja olen täysin varma, että tavalla tai toisella myöskin iso sali saa tämän asian lähiaikoina tiedokseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-02-04T17:35:30,2016-02-04T17:37:24,Tarkistettu,1.1 2016_2_82,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK ,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen kysyi tästä pakotteiden taakanjaosta. No, se ei välttämättä nyt päällimmäisiä ulkoasiainvaliokunnan asioita ole, mutta toki kiinnostaa myös ulkoasiainvaliokuntaa, mikä näitten tilanne ja tulevaisuus on. Itse asiassa, kun valiokunta oli viime viikolla kaksi päivää Brysselissä ja tapasi toisena päivänä EU-instituutioitten edustajia, otimme tämän epäreilun taakanjaon kyllä esille useammassakin otteessa, mutta ensisijaisesti tämän asian hoitaminen on kyllä maan hallituksen asia. Tämä edustaja Heinäluoman esille ottama Ranskan avunpyyntö — sehän on merkittävä asia. Suomessakin käytiin vuosia keskustelua siitä, mitä nämä EU:n niin sanotut turvatakuut ovat vai onko niitä ollenkaan, onko se pelkkää paperia. No, nyt nähtiin, että ovat olemassa ja niillä on merkitystä. Ei mennyt 24:ää tuntia, kun Ranska pyysi apua ja kaikki EU-maat olivat vastanneet tuohon avunpyyntöön. Niillä on merkitystä, se on nyt nähty. Suomen osalta olen itse siinä käsityksessä, että ne aivan lopulliset ja tarkat päätökset siitä, mikä se Suomen kontribuutio tässä on, ovat vielä tekemättä, mutta UaV on kyllä saanut viime vuoden lopussa selvityksen sinänsä niistä aikeista, mitä hallituksella tässä oli auttaa Ranskaa eri tavoin. Ulkoministeri Soini on ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa ensi viikon perjantaina, niin että voimme ottaa tämän asian siinä hänen kanssaan keskusteluissa esille, mikä on tilanne ja onko hallituksella aikeita tuoda se suuren salin keskusteluun. Tietysti, jos valiokunnassa ja eduskunnassa laajempaa halua siihen on, valiokunnallakin taitaa olla kyllä keinoja tuoda asia sitten keskusteluun, jos semmoinen tarve yleisemmin koetaan.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-02-04T17:37:25,2016-02-04T17:39:17,Tarkistettu,1.1 2016_2_83,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD ,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp," Arvoisa puhemies! Pidän hyvin myönteisenä sekä edustaja Kanervan esiintuomaa käsittelytapaa tämän Ranskan avunpyynnön tuomisessa tänne saliin että myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kaikkosen ilmoitusta. Kun puhutaan näin järeistä asioista, joista sanotaan, että ne ovat sodan ja rauhan kysymyksiä, niin on tärkeätä, että eduskunta pitää huolta siitä, että Suomen kansanvallan korkein elin on mukana arvioimassa sitä, mitä hallitus tekee. Kysymys ei ole kaikista yksityiskohdista, vaan kysymys on tästä isosta linjasta, ja on tärkeätä nähdä, onko koko eduskunta sitoutunut siihen, mitä hallitus on tähän mennessä ilmoittanut, ajatellen myös sitä, että tämä ei ole ainutkertainen tapaus. On hyvin mahdollista, että näitä tulee tämänkin jälkeen eteen, ja silloin sillä, että eduskunta tietää, mitä tehdään, ja myös hyväksyy ne ratkaisut, mitkä on hallituksessa viitoitettu yhteistoiminnassa presidentin kanssa, on iso merkitys. Siksi rohkenenkin esittää kainon toiveen valiokunnan puheenjohtajalle, että kyllä mielestäni oikea tapa olisi se, että hallitus tulisi oma-aloitteisesti näin isossa asiassa eduskuntaan, eikä niin, että valiokunta joutuu siirtämään jonkun asian käsittelyn tänne. Se ei olisi näin jykevän asian arvovallan mukaista. Rohkenenkin siis toivoa, että valiokunnan puheenjohtaja voisi harkita tällaisen selkeän toiveen esittämistä hallituksen oma-aloitteisesta toiminnasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-04T17:39:17,2016-02-04T17:40:47,Tarkistettu,1.1 2016_2_84,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD ,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan myös osaltani ottaa osaa tähän Ranskan tapausta koskevaan keskusteluun, koska se on sellainen asia, joka tulee ihan jokaiselle meistä edustajista, kun kuljemme tuolla maakunnissa keskustelemassa ihmisten kanssa. Sitä kysytään, mikä Suomen linja on tässä ja mitä tällä on tarkoitettu, mikä on kyseessä. Siksi mielestäni on äärimmäisen tärkeää se, että edustaja Heinäluoma otti esille nimenomaan koko eduskunnan mahdollisuuden saada tietoa Suomen linjasta ja käydä sitten sitä keskustelua sen pohjalta. Ja kun tässä edustaja Kaikkonen jo kyseli, että josko tarvetta on, niin haluan omalta osaltani myös vahvistaa, että kyllä tarvetta on. Pitäisin hyvin tärkeänä ja merkittävänä nimenomaisesti sitä, että hallitus oma-aloitteisesti pikaisesti eduskunnalle toisi tästä tietoa. Se on minusta hyvin tärkeää. Ja nyt kun sitten teillä siellä valiokunnassa puheenjohtajan mukaan ministeri Soini vierailee perjantaina, niin toivon, että tämä toive tulee vahvasti esiin siellä ja tämä käyty keskustelu, minkä täällä aiheellisesti edustaja Heinäluoma otti esille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-04T17:40:47,2016-02-04T17:41:53,Tarkistettu,1.1 2016_2_85,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinoselle haluan nyt selventää, että totta kai kansainvälistä oikeutta pitää kunnioittaa, totta kai avaimet pakotepolitiikan lopettamiselle Venäjällä ovat Venäjän käsissä. Mutta kyllä minä nyt kuitenkin uskallan tässä keskustelussa sanoa, että jotakin on kuitenkin pahasti pielessä, jos ei minkäänlaista luottamusta eikä semmoista selkeää, syvää vuoropuhelua pystytä synnyttämään esimerkiksi EU:n ja Venäjän välillä. Silloin ne avaimet pysyvät venäläisten taskussa, ja he eivät aio noudattaa Minskin sopimusta. Sitä minä vain tarkoitin nyt tällä puheenvuorollani äsken, että meidän pitää nyt tarkastella sitä Venäjän asennoitumistakin tähän ja sitä, mistä se johtuu, ja niin edelleen. Meidän pitää käydä syvempää ja monipuolisempaa dialogia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-02-04T17:41:54,2016-02-04T17:42:46,Tarkistettu,1.1 2016_2_86,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen aivan oikein nosti esille EU:n solidaarisuuden ja tasapuolisuudenkin velvoitteen, ja yksi iso elementti tässä on myös yhteinen kauppapolitiikka. Me hyvin tiedämme, että EU:n pakotteet ovat yhteiset, mutta kuitenkin esimerkiksi me talousvaliokunnan jäsenet viime vuoden puolella Saksan-matkalla huomasimme, että monet EU-maat tästä huolimatta käyvät kauppaa Venäjän kanssa, itse asiassa Euraasian tulliliiton avulla. Tämä tulliliittohan käsittää kolme maata: Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin. Näistä syistä Valko-Venäjästä muun muassa on tullut yksi maailman johtavista maitotuotteiden viejistä. Näin ollen kysynkin teiltä, arvoisat ulkoasiainvaliokunnan johtohenkilöt: onko teillä ollut tämä kysymys esillä Brysselin-matkallanne, ja jos ei, niin aiotteko keskustella EU-maiden kollegoidenne kanssa tästä kauppapoliittisesti varsin mielenkiintoisesta ilmiöstä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-02-04T17:42:47,2016-02-04T17:44:08,Tarkistettu,1.1 2016_2_87,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan unionihan on koko historiansa ajan kehittynyt kriisien kautta, ja historiankirjoitukseen jää nähtäväksi, kuinka iso kulmapiste nämä Pariisin tapahtumat olivat Euroopan unionille ja sen turvallisuuspoliittiselle ulottuvuudelle. Kyllähän tämä Ranskan avunpyyntö oli sillä tavalla erittäin merkittävä, että he nimenomaan vetosivat artiklaan 42.7 eli avunantoon eivätkä tähän yhteisvastuulausekkeeseen. Tätä ei ole koskaan aikaisemmin aktivoitu. Tässä suhteessa, arvoisa puhemies, kannatan kyllä edustaja Heinäluoman ajatusta ja tuen voimakkaasti edustaja Kaikkosta, ja pidän hyvänä, että edustajat Kaikkonen ja Kanerva ottivat tästä ajatuksesta kopin. Kun meillä Suomessa pienen maan vahvuus on ollut se, että me olemme pyrkineet laajaan yhteisymmärrykseen keskeisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjauksista, niin uskallan nyt tässä sanoa ja mennä vähän pitemmälle, että pitäisin kyllä hyvänä, että paitsi tietoa hallitus hakisi eduskunnasta tavalla tai toisella myös tuen linjaukselleen, mitä tulee tämän avunantolausekkeen aktivoimiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-04T17:44:08,2016-02-04T17:45:41,Tarkistettu,1.1 2016_2_88,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hiihdän nyt samaa latua kuin mitä edustaja Skinnari otti esille, ja tavallaan kysymys tässä ulkoasiainvaliokunnan johtohahmoille — niin kuin täällä tituleerattiin: olemmeko me Suomessa laskeneet välillisten vaikutusten arviota? Me helposti tässä kauppapolitiikassa katsomme sitä, mitä pakotteet ovat tehneet, ja niin kuin edustaja Skinnari totesi, Valko-Venäjästä on tullut yksi suurimmista maidontuottajista, ja varsinkin vienti Venäjälle imee. Minä olen huolissani siitä, että meidän arjessa ei osata arvioida sitä, mitä se tarkoittaa esimerkiksi Wärtsilälle tässä maassa, kun Koreassa tehdään alus. Mitkä ovat ne Yhdysvaltain sanktiot pankkisektorille, jotka vaikuttavat Eurooppaan ja vaikuttavat erittäin keskeisesti suomalaiseen telakkateollisuuteen, kun se korealainen laiva on kuitenkin 40 prosenttia made in Finland? Mitä ne pankkien ja rahoituksen osalta olevat vaikutukset Suomelle ja Suomen kansantaloudelle ja meidän teollisuudelle merkitsevät? Pitäisi tavallaan kysyä sitä ja tuoda tähän keskusteluun, laajentaa tätä katsantokantaa niin, että onko Etyjillä esimerkiksi mahdollisuus avata tätä keskustelua, mitkä ovat ne välilliset vaikutukset eri maittain, mitä se tarkoittaa Suomelle. Me olemme kuitenkin se arktisen osaamisen keskittymä, joka vie moottoreita myös niihin korealaisiin aluksiin, joita tarvitaan. Monet projektit ovat tällä hetkellä niin sanotusti jäissä Venäjän puolella, kun pankit eivät siellä saa rahoitusta eikä ole mahdollisuutta toteuttaa näitä hankkeita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-04T17:45:42,2016-02-04T17:47:45,Tarkistettu,1.1 2016_2_89,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Herra puhemies! Talouspakotteita on käytetty tietysti läpi historian toistuvasti. Euroopan lähihistoriassa, muistamme, niitä on käytetty, Lähi-idässä niitä on käytetty, Balkanilla, nyt Ukrainassa, missä milloinkin. Nyt kun EU on asettanut pakotteet, on luonnollisesti selvää, että niitten pakotteitten filosofiasta pidetään kiinni, mutta samalla kun EU myöskin miettii omaa ulkopoliittista strategiaansa, globaalistrategiaansa, kyllä kannattaa miettiä, että käydään läpi — ei tähän Ukrainan tilanteeseen liittyen vaan yleisesti — se, mitkä ovat tällaisten pakotteitten myönteiset ja kielteiset vaikutukset, mitkä vaikutukset niillä on taloudessa ja mitkä vaikutukset niillä on turvallisuudessa ja ulkopolitiikassa. Sen vuoksi tänään viimeksi on keskusteltu siitä, onko Suomen viisasta — niin kuin on — ottaa tämä kysymys käsiteltäväksi Euroopan unionin puitteissa, kun nyt käydään EU:n sisällä ulkopolitiikan strategian uudistamista tarkoittavaa keskustelua. Tässä suhteessa Ukrainasta juontuvat talouspakotteet ja EU:n strategian uudistaminen ovat hyvin kaukaista sukua toisilleen. Ainoa tapa Suomelle toimia ja ainoa tapa EU:lle toimia on luonnollisesti mennä pakotteiden kanssa eteenpäin ja sitä myöten niitä purkaen, kun Mins-kin sopimusta toteutetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-02-04T17:47:45,2016-02-04T17:49:25,Tarkistettu,1.1 2016_2_90,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kauppapolitiikka on toki ollut valiokunnan asialistalla, mutta otetaan vielä vastaan evästykset, mitä tuli edustaja Skinnarin ja edustaja Myllykosken puheissa, että tämmöistä perusteellisempaa ja yksityiskohtaista arviota näistä ei sinänsä ole ollut, elikkä varmasti tätä on syytä työstää siitäkin vinkkelistä — taitaa kyllä kuulua vähän muittenkin valiokuntien toimialaan tämmöinen arvio. Vielä mitä tulee tähän Ranskan pyyntöön, niin ulkoasiainvaliokunta on siihen sen verran reagoinut, että kun silloin syksyllä tämä avunpyyntö tuli ja hallitus toi siitä ripeästi tiedon valiokuntaan, että tämmöinen on tullut, ja hallitus kertoi aikovansa suhtautua tähän myönteisesti ja kertovansa näistä tarkemmista toimenpiteistä myöhemmin, niin valiokunnalla ei ollut huomauttamista tähän toimintalinjaan, ja tämä oli sinänsä valiokunnan yksituumainen kanta, että luvattiin talkoissa mukana olla. Mutta sen jälkeenhän tämä asia on vielä elänyt. Mutta kuten sanoin, tähän voidaan kyllä palata. Tähän tematiikkaan liittyy vielä tämä kysymys sotilaallisen avun antamisen mahdollistamisesta, varmastikin joillakin aika tiukoilla kriteereillä ja harkinnalla. Sellaisen tiedon olen hallituksen suunnasta saanut, että tuo lakiesitys voisi tulla eduskunnan käsittelyyn huhtikuussa näillä näkymin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-02-04T17:49:26,2016-02-04T17:51:03,Tarkistettu,1.1 2016_2_91,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kaikkonen kertoi, että tämä pakotepolitiikka kuuluu monen valiokunnan työn piiriin. On sovittu aikanaan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan kesken, että pakotepolitiikka sinänsä kuuluu ulkoasiainvaliokunnan toimialaan. Esimerkiksi vuosi sitten kesällä järjestettiin suuren valiokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja talousvaliokunnan kanssa yhteinen kuulemistilaisuus, jossa hyvin seikkaperäisesti silloisen tilanteen tuomana keskusteltiin tämän pakotepolitiikan vaikutuksista ja toimintamahdollisuuksista, ja varmaan tämäntyyppinen keskustelu olisi nytkin paikallaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-02-04T17:51:04,2016-02-04T17:51:53,Tarkistettu,1.1 2016_2_92,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on ollut erinomaisen hyvä ja hyödyllinen keskustelu alkaen täältä Ukrainan tilanteesta, Etyjin roolista ja myös Minskin sopimuksen noudattamisen tärkeydestä. Suomellahan on, voi sanoa, vuosisatainen aika legalistinen perinne asioiden hoitamisessa. Me olemme tunnettuja maailmalla siitä, että kun me sitoudumme johonkin sopimukseen, me noudatamme sitä ja edellytämme myös muilta, että sitä noudatetaan. Se on osa meidän identiteettiämme, ja jokainen ulkomaanpäättäjä ja meidän kanssamme asioiva tietää sen olevan Suomen politiikan tärkeä osa. Minskin sopimus on tästä hyvä esimerkki, että kun johonkin on sitouduttu, niin on lupa kaikilta odottaa, että he toimivat sen mukaisesti. Se on valtioiden välisten keskinäissuhteiden perusta: jos rikotaan, jätetään toteuttamatta, niin muilla on oikeus puuttua siihen. Ja sehän on oikeastaan myös Etyjin keskeinen filosofia. Palaan vielä tähän Ranskan-kysymykseen, joka viime joulukuun jälkeen on herättänyt oikeastaan hämmästyttävän vähän keskustelua. Mutta kun katsoo, mihin Ranska vetoaa EU:n perussopimuksessa, niin kyllä tämä on, arvoisat kollegat, todella järeätä tekstiä, tämä keskinäisen avunannon lausekkeeksi sanottu artikla: ""Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti."" Se on todella järeä kannanotto, jolla on erittäin suuri vaikutus myös Suomeen ja myös meidän etuihimme, siihen mitä itse voimme odottaa, jos vastaavanlainen tilanne tulisi. Siksikin se, että tämä käsitellään asianmukaisesti, oikealla tavalla, ja että koko eduskunta on mukana, kun tämäntyyppisen artiklan mukaisesta toiminnasta päätetään, on aivan välttämätöntä, ja minusta on tärkeää, että eduskunta itse pitää huolta omasta asemastaan valtiosäännössä ja ulkopolitiikan ja turvallisuuspolitiikan hoitamisessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-04T17:51:53,2016-02-04T17:53:59,Tarkistettu,1.1 2016_2_93,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Heinäluoman viimeinenkin peruste oli tärkeä. Tähän liittyy aika paljon pohdittavia asioita, koska tätä lauseketta todella käytetään ja testataan nyt ensimmäistä kertaa, ja nyt voi syntyä tiettyjä menettelytapoja sitten kenties pidemmällekin tulevaisuuteen. Toivottavasti tietysti tämmöisiin lausekkeisiin ei kovin usein tarvitse palata tai puuttua, mutta eipä sitä voi tässä maailmassa poiskaan tietenkään valitettavasti sulkea. Esimerkiksi se on keskustelun arvoinen asia, millä mekaniikalla siitä avunannosta sitten sovitaan. Nythän Ranska on aika pitkälle itse koordinoinut kahdenvälisin keskusteluin eri EU-maitten kanssa, mitä se minkäkin maan apu on, ja tämä apu sitten näyttää muotoutuvan aika erilaiseksi eri maitten kohdalla. Ja EU:n koordinaatio on tässä itse asiassa vähäisempää, Ranskan rooli on tässä kyseenä olevassa tapauksessa aika suuri. Mutta, puheenjohtaja, minä haistan, että keskustelu alkaa olla ehtoopuolella tältä osin, ja minä haluan vielä tuoda esiin henkilökohtaisen ilahtuneisuuteni siitä, että nämä kertomukset virittävät hyvän ulkopoliittisen keskustelun tässä salissa. Useanakin vuonna olen ollut näissä kertomuskeskusteluissa mukana, ja tämä tämän päivän keskustelu sekä määrän että laadun suhteen nousi kyllä muutaman vuoden kärkipäähän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-02-04T17:54:00,2016-02-04T17:55:31,Tarkistettu,1.1 2016_2_94,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Euroopan  turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 16/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2015 vp,"Puheenjohtaja! Silläkin riskillä, että yleisarvosana laskee, nousen ylös puhuakseni, samasta asiasta kylläkin, ja todetakseni, että itse asiassa Euroopan unionilla ei ole toimivaltuutta tässä kysymyksessä. Paragrafi 42.7 Lissabonin sopimuksessa edellyttää nimenomaan kahden maan keskinäisellä neuvottelutiellä tulevaa vaikutusta. Mihin siinä neuvottelussa päädytään, se on se, jota siinä tullaan soveltamaan. Bryssel ei ole tässä se taho, joka näitä neuvotteluja vetää tai edes koordinoi tai omaa päätösvaltaa tässä asiassa. Minä yhdyn edustaja Kaikkosen näkemykseen myös siinä, että on Suomen edun mukaista katsoa hyvin huolellisesti, hyvin perusteellisesti ja ajan kanssa se, mitkä tulevat olemaan ne raamit, joissa Suomi tähän tulee ottamaan nyt osaa. Se on iso poliittinen kysymys ilman muuta — ja ei saa yhden tapauksen perusteella tehdä lopullista ratkaisua tässä asiassa, sillä tämä soveltaa käytännössä sitä, että Suomella on mahdollisuus ottaa apua vastaan ja antaa sitä apua tasapainossa muiden Euroopan jäsenmaiden kanssa — otetaanko kapea tulkinta vai lavea malli. Itse ottaisin lukuun tämän meidän saamamme avun huomioon ottaen, että meidän intressimme ei ole kulkea kovin kapealla pohjalla. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+4.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-02-04T17:55:32,2016-02-04T17:57:05,Tarkistettu,1.1 2016_2_95,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 6/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2015 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 1/2015 vp.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_2_96,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 6/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Vuonna 2014 Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen käsittelemien aiheiden kirjo oli erittäin laaja ja samalla myös haastava. Äsken paljon puhuttu Venäjän suorittama Krimin valtaus asetti myös Euroopan neuvoston vakavan tilanteen eteen. Vastalauseena Krimin valtaukselle yleiskokous päätti poistaa Venäjän edustajilta äänioikeuden yleiskokouksessa vuoden 2014 loppuun asti. Äänioikeuden pidättämistä on sitten jatkettu, ja Ukrainan tilanne oli esillä vuonna 2014 jokaisessa yleiskokouksen istunnossa. Itse kuuluin vuonna 2014 Euroopan neuvoston Suomen valtuuskuntaan varajäsenenä, mutta sitten varsinaisena jäsenenä kulttuuri‑, tiede‑, koulutus- ja mediakomiteaan, jossa erityisen paljon puhuttivat vapaa media, ilmaisun vapaus ja internet. Valmistelin tuona aikana raportin, joka hyväksyttiin huhtikuussa 2014, ja raportti käsitteli kaikkien oikeutta internetin saatavuuteen. Muutama sana tässä tuohon raporttiin liittyen: Pääsy internetiin on perusoikeus. Kansainväliset asiantuntijat ovat todenneet sen kuuluvan sananvapauteen, mutta kun puhutaan palveluista, sen voidaan tulkita kuuluvan myös muihin oikeuksiin, kuten oikeuteen yksityiselämään. Nettiin pääsyllä on tärkeä rooli myös opetuksellisena työkaluna. Internetviestintä kasvaa huomattavaa vauhtia ja muuttaa yhä edelleen yhteiskuntiamme. Mikäli haluamme vahvistaa demokratiaa lisäämällä sähköisiä vaikuttamismuotoja, on varmistettava, että kansalaisilla on oikeasti myös mahdollisuus hyödyntää ja käyttää näitä palveluja. Raportissani muistutetaankin muun muassa siitä, että samalla kun julkishallinto siirtää palvelujaan nettiin, sen tulee myös varmistaa netin saatavuus kaikille. Muuten tasa-arvo ei toteudu ja eriarvoistuminen vain lisääntyy. Rajoittamalla netin saatavuutta rajoitetaan ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan. Siksi valtioilla ja yksityisillä palveluntarjoajilla on velvollisuus välttää nettisisällön rajoittamista, ellei sisältö ole lainvastaista. Valtioiden tulee kehittää internet-infrastruktuuria, jolla taattaisiin kaikkien tasavertainen mahdollisuus päästä nettiin. Tämä toteutetaan lainsäädäntöä päivittämällä sekä lisäämällä yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa. Tarvitaan myös lisää tutkimusta ja kansainvälistä yhteistyötä. Osana kyseisen raporttini valmistelua laadin yhteistyössä Helsingin yliopiston tutkija Riikka Koulun kanssa Euroopan neuvoston jäsenmaille suosituksia netin saatavuuden varmistamiseksi. Raportin kommentointiin saivat osallistua kaikki halukkaat Euroopan neuvoston jäsenmaissa. Raportissani muun muassa esitetään, että Euroopan neuvoston jäsenmaat varmistavat netin neutraliteetin ja lisäävät yhteistyötä yksityisten palveluntarjoajien kanssa, jotta kansalaisilla olisi edullinen ja toimiva pääsy nettiin. Kyseinen raportti siis hyväksyttiin Euroopan neuvoston istunnossa keväällä 2014, ja vaikka kyseinen raportti on nyt hyväksytty, niin näiden tavoitteiden etenemistä on tärkeää seurata myös jatkossa tiiviisti. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+5.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-02-04T17:57:40,2016-02-04T18:01:17,Tarkistettu,1.1 2016_2_97,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 6/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikka saavuinkin Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskuntaan vasta vuonna 2015, niin ajattelin täydentää ja jatkaa hieman tästä, mistä edustaja Pelkonenkin puhui. Tosiaan samanlaiset huolet, joita Etyjin näkökulmasta tässä jo esitettiin, ovat hyvin vahvasti esillä myös Euroopan neuvostossa, ja kehityskulku erityisesti Venäjän suuntaan on ollut haastava. Viimeksi tänä vuonnahan Venäjän valtuuskunta jätti itse valtakirjansa tarkistuttamatta, jotta heidän äänivaltaansa ei voitaisi estää, kuten aikaisemmin on tehty. Myöskin, kun me puhumme median avoimuudesta, me olemme Suomessakin ajankohtaisten kysymysten äärellä. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous keskusteli juuri viimeksi esimerkiksi Puolan tilanteesta ja päätti odottaa EU-komission selvitystä, ennen kuin ryhdytään jatkotoimiin. Suomessa tämä kytkeytyy parhaillaan menossa olevaan selvitykseen Yleisradion tulevaisuudesta, ja meidän kannattaakin olla tarkkana, kun Ylen tulevaisuutta pohditaan, että varmasti tulemme jatkossakin täyttämään kaikki moninaiset Euroopan neuvoston suositukset, joita asiaan liittyy. Muuten Euroopan neuvostossa keskustelu on ollut hyvin samansuuntaista kuin täällä liittyen esimerkiksi pakolaiskriisiin, mutta huolestuneena olen huomannut, että myös esimerkiksi äänenpainojen koventuminen ympäri Eurooppaa heijastuu vahvasti Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan. Toivoisin, että Suomi vahvistaisi edelleen asemaansa parlamentaarisessa yleiskokouksessa ja pyrkisi aktiiviseksi sillanrakentajaksi. Vaikka Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen rooli on hieman vähentynyt viime vuosina maailmanpolitiikassa, niin katsoisin, että se on sellainen foorumi, jota meidän kannattaisi hyödyntää eduskunnasta käsinkin hieman nykyistä enemmän. Tästä olennaisin työ on tietenkin meillä valtuuskunnan jäsenillä, mutta toivon, että myös eduskuntaryhmät aktivoituisivat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+5.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-02-04T18:01:19,2016-02-04T18:03:16,Tarkistettu,1.1 2016_2_98,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 6/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan neuvosto on todella vuosikymmeniä tehnyt erinomaisen arvokasta ja tärkeätä työtä. Se on ollut elin, joka on sitonut eurooppalaiset valtiot ja myös kansat toisiinsa yhteisen arvoperustan kautta. Tähän arvoperustaan kuuluu kansalaisoikeusasioita ja kansalaisoikeuksien kunnioitusta, kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia, vaalien tarkkailua ja myös vapaata tiedonvälitystä. Kaikissa näissä asioissa meidän pitää olla avoimia ja valmiit kertomaan, mitä itse teemme, ja samalla, että tämä sitoutuminen näihin eurooppalaisiin arvoihin ja Euroopan neuvoston asiakirjoihin tai julistuksiin on aidosti voimassa. Euroopan neuvoston puolella ollaan nyt samassa tilanteessa tämän dialogin vaikeuden kanssa kuin Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puolella. Kun me olemme eri mieltä — joita tilanteita tulee jatkossakin olemaan, toivottavasti ei niin vakavia kuin ne, mitkä liittyvät tähän Ukrainan ja Krimin tapaukseen — niin sitten kysymys kuuluu, miten vuoropuhelu mahdollistetaan, jotta voitaisiin hakea ratkaisua. Tiedämme tämän Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen ratkaisun Suomen osalta, että Suomi päätyi siihen, että duuman puhemiehelle ei annettu viisumia saapua tänne. Sitten tiedämme, että Euroopan neuvostossa on äänestyksen jälkeen päädytty epäämään Venäjän duuman valtuuskunnan valtakirjat sekä yleiskokouksen että komiteatyön osalta. Kun tässä edellä edustaja Pelkonen viittasi näihin päätöksen syihin, niin kysyn valtuuskunnan suomalaisilta läsnä olevilta jäseniltä: Miten on ajateltu kulkea tästä eteenpäin? Onko niin, että voidaan palauttaa Venäjän valtuuskunnan valtakirjat, heidän oikeutensa, ennalleen sen jälkeen, kun Krim on palannut Ukrainalle, vai onko tässä joitain muita edellytyksiä, joita vaaditaan, jotta tämä normaali tilanne ja valtuuskuntien kohtaaminen Euroopan neuvoston puitteissa voisi tapahtua? On tärkeätä, että suomalaisilla, myös niillä suomalaisilla, jotka siellä edustavat koko Suomen eduskuntaa — hehän eivät ole siellä yksityishenkilöinä vaan vähän laveammalti edustamassa omia poliittisia ryhmiään eduskunnan antamalla valtakirjalla — on joku näköala, miten sitten, kun ongelma on syntynyt, (Puhemies koputtaa) sitä asiaa hoidetaan. Tähän mennessä en ole nähnyt vastausta siihen, miten tämä aiotaan ratkaista, ja jään odottamaan tästä viisasta opastusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+5.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-04T18:03:17,2016-02-04T18:05:53,Tarkistettu,1.1 2016_2_99,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 6/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2015 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, voinko tarjota viisautta tai opastusta, mutta voin tarjota ajankohtaiskatsauksen tynkää ainakin. Venäjällehän on takaportti auki heidän valtakirjojensa osalta sikäli, että kun maassa seuraavan kerran on duumavaalit, niin sen jälkeen voidaan valtakirjat jättää tarvittaessa uudelleen, tai näin ainakin ymmärsin. Mutta se varsinainen kysymys siitä, miten Venäjän kanssa aiotaan jatkossa toimia, tuntuu olevan koko lailla auki. Ukrainalaiset toimivat aktiivisesti Euroopan neuvostossa, ja heidän kantansa on hyvin selvä, ja se nauttii laajaa luottamusta. Tämä asia on yksittäisen edustajan näkökulmasta jopa jossain määrin lakaistu nyt siellä useiden käynnissä olevien arjen poliittisten kysymysten alle. Edustaja Heinäluoma on aivan oikeassa siinä, että jonkinlainen ratkaisu täytyisi löytää, sillä jos me ylipäätään haluamme löytää tähän kriisiin ja konfliktiin, joka Itä-Ukrainassa on meneillään, jonkinlaisen kestävän ratkaisun, me tarvitsemme siihen neuvottelupöytään kaikki mahdolliset dialogit, mitä me voimme kaikilla mahdollisilla foorumeilla käydä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+5.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-02-04T18:05:55,2016-02-04T18:07:01,Tarkistettu,1.1 2016_2_100,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 6/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Toivoisin, että tähän voitaisiin palata ja että meidän Euroopan neuvoston valtuuskunta omalta osaltaan kehittelisi vähän ajatuksia, miten tässä kuljetaan eteenpäin. Ilmeisesti on niin, että Venäjä on nyt tehnyt päätöksen, että se ei tule enää maksamaan täyttä Euroopan neuvoston jäsenmaksua, mikä tulee aiheuttamaan huomattavan loven Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen budjettiin ja sitä kautta käytännön toimintoihin. Siinä voi tietysti olla niin, että jos heillä ei ole äänioikeutta eikä sitä kautta vaikutusmahdollisuuksia, niin voi olla vaikea laittaa vaatimuksia, että pitää täydet jäsenmaksut maksaa. Mutta niin tai näin, täällä alkaa tulemaan käytännön vaikutuksia eteenpäin, ja silloin sen miettimisessä, miten näitä ongelmia ratkaistaan, meillä perinteisesti on ollut niin Etyjissä kuin Euroopan neuvostossa kuin YK:ssakin ajatuksia tarjottavana. Ehkä niitä ajatuksia nyt pitäisi sitten lähteä kehittelemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+5.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-04T18:07:07,2016-02-04T18:08:07,Tarkistettu,1.1 2016_2_101,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 6/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Täydennän vielä. Tosiaan edustaja Heinäluoma esitti mielipiteitä, joista olen aivan samaa mieltä, ja näin meidän on syytä edetä, ja varmasti valtuuskunta tätä nyt miettii. Kun puhumme konflikteista, jotka ovat vaarassa jäätyä, niin Euroopan neuvoston jäsenmaiden alueellahan on myös useita jo olemassa olevia jäätyneitä konflikteja, tai ainakin muutamia. Tulee mieleen esimerkiksi  Vuoristo-Karabahin  konflikti Armenian ja Azerbaidzhanin välillä, joka on edelleen olemassa ja ei ole itse asiassa edes niin jäätynyt enää, mutta siitä huolimatta nämä molemmat osapuolet ovat neuvostossa jäseninä ja he keskustelevatkin jopa siitä, jos eivät keskenään, niin ainakin muiden kanssa. Tätä kautta lähtisin siitä, että jonkinlainen työmalli pitäisi löytää, niin kuin edustaja Heinäluoma sanoi, koska Euroopan neuvosto on aiemminkin kohdannut vastaavia tilanteita, toki ei Venäjän kokoisen valtion kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+5.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-02-04T18:08:08,2016-02-04T18:08:58,Tarkistettu,1.1 2016_2_102,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 6/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ollaan kyllä aika ytimessä näiden parlamentaaristen elinten kohdalla, ja jokaisessa on hieman oma kulttuurinsa. Olen kyllä huomannut, että Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa hyvin tärkeää roolia, ei ratkaisevaa mutta hyvin keskeistä roolia, näyttelevät kuitenkin poliittisten ryhmien asennoituminen, siellä tehtävät järjestelyt, siellä tapahtuvat linjaukset sen osalta, miten suhtaudutaan muun muassa tässä nyt käsillä, keskustelussa olleeseen Venäjän valtakirjakysymykseen. Tietysti on niin, että mitä vahvempi on näiden poliittisten ryhmien aktiviteetti, mitä intensiivisempää se työskentely on, sitä vähemmän luonnollisesti jää happea kansallisten valtuuskuntien omille linjauksille, ja kääntäen. Mutta minun on pakko sanoa, että en ole hyvistä yrityksistä huolimatta ihan perillä minäkään siitä, minkälaisia kantoja Suomen valtuuskunnalla tässä asiassa on, koska mikäli Suomi haluaa korkeaa profiilia tai merkittävää otetta, vaikutusvaltaa näissä kysymyksissä, niin sehän voi olla myöskin niin, että jos Suomella on hyvin tehty kotiläksyt ja niihin on valmistauduttu poliittisesti kunnolla, niin suomalaiset voivat varmasti niin EPP-ryhmässä kuin sosialistiryhmässäkin ja ALDEssa yhtä lailla vaikuttaa omalla tavallaan siihen, minkälaisiin kannanottoihin niissä poliittisissa ryhmissä puolestaan päädytään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+5.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-02-04T18:09:07,2016-02-04T18:10:50,Tarkistettu,1.1 2016_2_103,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2014>>>Kertomus K 6/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tuolla Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa itsekin istuneena pidän kyllä sitä suuressa arvossa. Ylipäätänsä näitten eurooppalaisten kriisien ehkäisyssä ja hoidossa ja ratkaisuissa on tärkeää, että on parlamentaarisia keskusteluyhteyksiä, ja Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on kyllä niistä mielestäni ihan tärkeimpien joukossa. On toivottavaa, että tämä keskusteluyhteys tulevaisuudessa palautuu. Se voi olla yksi väylä ratkoa näitä Euroopan tulehtuneita tilanteita, ei siitä ainakaan haittaa käsittääkseni ole. Sen sijaan jos Venäjän irtautuminen Euroopan neuvostosta jatkuu, niin sillä voi sitten hyvinkin olla vaikutuksia myöskin Venäjän ihmisoikeustilanteeseen, eikä välttämättä parempaan suuntaan. Tämäkin näkymä on syytä huomioida.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-02-04T18:10:54,2016-02-04T18:12:01,Tarkistettu,1.1 2016_2_104,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_2_105,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pohjoismaisen yhteistyön historia on pitkä, ja tuloksena tästä yhteistyöstä on saavutettu paljon erilaisia hyötyjä. Yhteistyö pohjoismaisten naapurien kanssa on viime vuosina saanut paljon huomiota, ymmärrystä ja kannatusta, ja pohjoismaisessa yhteistyössä edelleen tapahtuu paljon näinä päivinä. Tämän vuoden tammikuussa alkoi Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuus, ja vuoden päästä tammikuussa alkaa Pohjoismaiden neuvoston Suomen puheenjohtajuus. Pääsemme toden teolla vahvasti muokkaamaan ja luomaan yhteistä pohjoismaista agendaa. Suomi isännöi Pohjoismaiden neuvoston puolueryhmäpuheenjohtajiston ja valiokuntien kokoukset täällä eduskunnassa viime viikolla. Vuosi 2016 on merkittävä sen johdosta, että tammikuussa tuli kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun Suomi ihan ensimmäistä kertaa osallistui Pohjoismaiden neuvoston toimintaan. Vuonna 1956 Suomen valtuuskunta osallistui siis ensimmäiseen neuvoston istuntoonsa. Tämän takia viime viikolla järjestettiin siis eduskunnassa erillinen yhteiskokous, tavoitteena huomioida tämä tärkeä etappi maamme historiassa. Pohjoismaiden neuvosto työskentelee aktiivisesti monien ajankohtaisten teemojen parissa. Kuten ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä todetaan, pohjoismaisen yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden merkitys on Suomelle ja Suomen turvallisuudelle tärkeä. Suomen pohjoismainen identiteetti on edelleenkin Suomen kansainvälisen aseman korvaamaton kulmakivi. Sen turvallisuuspoliittinen merkitys on kirkastunut viimeaikaisten tapahtumien, kuten Ukrainan kriisin, valossa. Pohjoismaiden neuvosto pyrkii aktiivisesti vahvistamaan ulko- ja puolustuspolitiikan pohjoismaista näkökulmaa. Neuvosto keskustelee aiheesta pohjoismaiden ulkoministerien kanssa epävirallisissa kokouksissa, joita pidetään neuvoston istuntojen yhteydessä. Pohjoismaiden neuvosto järjestää vuosittain pyöreän pöydän keskustelut pohjoismaisesta puolustuspoliittisesta yhteistyöstä. Parlamentaarikkojen osallistuminen pohjoismaisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tiivistämiseen on tärkeää, ja tätä olisi syytä entisestäänkin vahvistaa. Toinen tärkeä asia on kansallisten parlamenttien ja Pohjoismaiden neuvoston työn synkronointi, siis Pohjoismaiden neuvostossa tehtävän työn hyödyntäminen näissä kansallisissa parlamenteissa ja se, miten saadaan esimerkiksi eduskunnassa tehtävä työ tukemaan Pohjoismaiden neuvostossa tehtävää työtä. Valtuuskunta on herätellyt keskustelua siitä, että esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston suositukset tulisi käsitellä ja ottaa tiedoksi valiokunnissa. Samoin tiedonvaihtoa eri valiokuntien, erityisesti juuri ulkoasiainvaliokunnan, ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan välillä — muulloinkin kuin tämän toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä — tulisi kehittää. Kaikille edustajille ja kaikille valiokunnille on nyt lähetetty neuvoston viime vuoden suositukset. Valtuuskunta toivoo, että valiokunnat ottavat nämä suositukset käsittelyyn. Pohjoismaiden neuvostolla on aktiivista kansainvälistä toimintaa. Suomen valtuuskunnalla on laajaa ja aktiivista kansainvälistä yhteistyötä: Venäjään, Baltian maihin sekä Valko-Venäjään liittyvää yhteistyötä. Pohjoismaiden neuvostolla on uudet, päivitetyt Venäjä-linjaukset. Reilun vuoden sisällä valtuuskunta on järjestänyt Venäjän ja Pohjoismaiden nuorille poliitikoille suunnatun konferenssin Oulussa, ja viime vuoden helmikuussa valtuuskunta isännöi Pohjoismaiden neuvoston ja Venäjän välisen opintomatkan. Valtuuskunta yhdessä arktisen valtuuskunnan kanssa isännöi Barentsin parlamentaarisen konferenssin eduskunnassa viime syyskuussa. Tärkeää on voida jatkaa tätä yhteistyötä myös jatkossa, ja tosiaan, vaikka Venäjä ei edelleenkään eikä jatkossakaan Pohjoismaiden neuvostoon kuulu, tällä tasolla olemme tätä yhteistyötä ja yhteistä keskustelua pystyneet pitämään yllä, vaikka Euroopan neuvostossa se on ollutkin vähän hankalampaa. Arvoisa puhemies! Aivan kuten mietinnössä todetaan, Pohjoismaat muodostavat yhteisön, jolla on paljon yhteistä, muun muassa arvot, toimintatavat, historia, perinne ja ristitkin lipuissaan. Pohjoismaita sitoo toisiinsa yhteisöllisyyden tunne, keskinäinen luottamus ja pitkälle yhteneväiset intressit. Tätä vahvaa yhteistyötä tulemme Pohjoismaiden neuvostossa aktiivisesti (Puhemies koputtaa) rakentamaan eteenpäin myös tulevaisuudessa. Pohjoismaisella tasolla (Puhemies koputtaa) keskustellaan ja yritetään ratkaista monia ajankohtaisia haasteita. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-02-04T18:12:43,2016-02-04T18:18:33,Tarkistettu,1.1 2016_2_106,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Palataan vielä hieman siihen vuoteen 2014, Pohjoismaiden neuvoston raportin vuoteen. Kuten kahdessa edellisessäkin valtuuskuntien keskustelussa, Venäjä nousee myös täällä Pohjoismaiden neuvoston vuodessa 2014 vahvasti esille. Perinteisestihän Pohjoismaiden neuvostossa ei niinkään turvallisuus- ja ulkopolitiikkaa käsitelty. Vasta tämän vuosikymmenen alustahan se on lähtenyt enemmänkin käyntiin, varsinkin kun Suomen aloitteesta 2013 nämä pyöreän pöydän keskustelut alkoivat, meidän silloisen puolustusministerimme Carl Haglundin toimesta. Vuonna 2014 todellakin Krim vallattiin, ja silloin Pohjoismaiden neuvosto teki yhdessä huhtikuun teemaistunnossa tästä heti ärhäkän lausunnon Venäjän suuntaan ja sen tuomitsi saman tien. Ehkä sitten tästä tai muusta syystä Venäjä vastasi tähän asiaan siten, että he katsoivat, että Pietarissa ja Kaliningradissa olevat Pohjoismaiden toimistot ovat vakoilutoimistoja, ja he osaltaan sitten sulkivat niitten toiminnan, ja Pohjoismaiden neuvosto myös näitten toiminnan lopullisesti sitten joutui lopettamaankin. Pohjoismaiden neuvostollahan on ollut Baltian maiden itsenäisyydessä oma roolinsa silloin 90-luvun alussa, ja sitä kautta meillä on toimistot myös Baltian maissa, kuten Virossa, Latviassa ja Liettuassa — oli myös Kaliningradissa ja sitten Pietarissakin. Eli näiden toimistojen tehtävä Baltian osalta oli tukea heidän omaa demokratiakehitystään ja itsenäisyyttään silloin 90-luvun alussa, ja sitä on tehty näihin päiviin asti. Nyt on kuitenkin vähän pohdittu näitten toimistojen roolia ja sitä, onko meillä tarvetta pitää niin montaa toimistoa siellä päin ja myös vahvistaa niitten toimistojen olemassaoloa. Yhtä lailla keskustelua on käyty Pohjoismaista suhteessa EU:hun: Pohjoismailla tulisi olla myös toimisto EU:n suuntaan ja tulisi hakea vahvempaa yhteistyötä. Tämä Pohjoismaiden EU-yhteistyö korostui myös vuonna 2014 eli se, millä tavalla me implementoimme eli toimeenpanemme EU-lainsäädäntöä, ja toiseksi, kuinka Pohjoismaat yhdessä voisivat proaktiivisemmin ottaa kantaa esimerkiksi komissiolta tuleviin säännöksiin. Esimerkiksi maatalouden puitteissa, energia-, metsätaloudessa, ympäristönsuojelussa ja monessa asiassa me Pohjoismaat olemme hyvin yhtenäisiä ja katsomme myös elinkeinon näkökulmasta, kuten metsäpolitiikassa. Tämä nousi vahvasti esille, ja tätä kautta ehkä haetaan sitten tälle tulevallekin EU-toimistolle mahdollisuuksia. Taisi olla kameli ja kahvi ‑vertaus 2013 tai 2014, joka kuvasi sitä, että aika moni asia vie aika pitkän aikaa Pohjoismaiden neuvostossa ennen kuin ne valmistuvat tai niistä saadaan, sanotaan, ministerineuvostoon esitys, ja sitä kautta lähtivät sitten uudistukset käyntiin. Vuonna 2014 oli merkittävä käynnistys näihin uudistuksiin, vuonna 2015 niitä tehtiin, ja oikeastaan tämän vuoden 2016 alussa, kun se juhlaistunto pidettiin täällä, meillä oli tämä pienempi määrä valiokuntia ja myös nämä asioiden esittelytavat olivat jo sitten ehkä sutjakampia, ja dialogi on parempi. Minä olin keskiryhmien puheenjohtajana vuoden 2014 ja puoleenväliin 2015. Siellä pohdittiin juuri, mikä on PN:n rooli, onko se dialogin käynti vai onko se päätöksentekokoneisto, ja se on niitä molempia. Meillä on eri poliittisilla järjestöillä Pohjoismaissa hyvinkin samannäköisiä ajatuksia, ja tärkeää on niitten esille nostaminen ja myös sitten tiiviimmän pohjoismaisen yhteistyön perheen kehittäminen. Yhdyn tähän ulkoasiainvaliokunnan esitykseen siitä, millä tavalla me kävisimme vahvempaa dialogia. Kuten nykyinen valtuuskunnan puheenjohtaja Juho Eerola tuossa toi sen esille, se, millä tavalla me toisimme sieltä pohjoismaisista valiokunnista ne asiat tänne meidänkin eduskunnan valiokuntiin ja saisimme niihin jonkinlaista pitopintaa tai keskusteluyhteyttä, on erittäin tärkeää. Varsinkin — ainakin katson, kun edustan talousvaliokuntaa, elinkeinoasioita myös Pohjoismaiden neuvostossa tällä hetkellä — se dialogin käynti olisi erittäin tärkeää. Yhtenä esimerkkinä tästä Pohjoismaiden neuvoston osalta oli elinkeinovaliokunnassa esimerkiksi rikkidirektiivin käsittely, ja se oli kaikille Pohjoismaille erittäin tärkeä kohta. Siinä Suomen edustajat, muun muassa Eero Suutari, olivat erittäin kovassa roolissa, kun tehtiin näitä raportteja. Mutta kuten todettiin, meillä oli hyvä istunto — Suomi 60 vuotta Pohjoismaiden neuvostossa — pari viikkoa sitten. Kyllä Pohjoismaiden neuvoston toiminta kehittyy. Näen, että siinä on parantamisen varaakin, mutta me tarvitsemme tätä yhteisöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-02-04T18:18:37,2016-02-04T18:24:15,Tarkistettu,1.1 2016_2_107,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Eerola, Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan puheenjohtaja, toi aivan oikein esille tämän valiokuntien yhteistyön ja kansallisen yhteistyön tiivistämisen. Vaikka nyt puhummekin vuodesta 2014, niin vuosi 2015, jolloin itse aloitin Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenenä, oli monella tapaa hyvinkin poikkeuksellinen. Paljon tapahtui asioita maailmalla, paljon sellaista, mitä emme voineet aavistakaan. Tämän takia näen itse tällä hetkellä pohjoismaisen yhteistyön hyvinkin isona asiana Suomelle. Se ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Pohjoismaista yhteistyötä pitää tehdä itse asiassa koko ajan, joka päivä. Meillä on paljon myös isoja strategisia yhteisiä asioita, ja yhtenä nostaisin esille pohjoiset asiat eli arktisen ulottuvuuden. Tämän lisäksi muun muassa energiapolitiikka, kuten viime päivinä olemme nähneet, ei ole vain Suomen rajojen sisäistä, vaan siihen kuuluu se, mitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassakin tapahtuu, myös Venäjällä. Uudet valiokuntajaot ovat myös tuoneet paljon mahdollisuuksia. Kasvu- ja kehitysvaliokunta voi halutessaan vaikuttaa paljon, toivottavasti myös kansallisella tasolla. Kaiken kaikkiaan meidän pitää löytää Pohjoismaiden neuvoston kautta tiiviimpi kansallinen yhteisyö ja yhteinen näkemys, mitä todella haluamme tehdä. Tämä koskee elinkeinopolitiikan lisäksi myös ympäristöasioita ja myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-02-04T18:24:16,2016-02-04T18:26:20,Tarkistettu,1.1 2016_2_108,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Herra puhemies! Näitten herrojen puheenvuoroja kuunneltuani jäin tässä pohdiskelemaan eilisen iltapäivän tuntoja. Tasavallan presidentti esitti eilen omana näkemyksenään, kuinka tulisi toimia suhteessa maahanmuuttokysymyksiin. Minun on todella vaikea löytää mistään päin Eurooppaa maaryhmää, jonka olisi keskenään helpompi löytää yhteisiä menettelytapoja maahanmuuton osalta. Kuitenkin tilanteessa, jossa välillä Tanska menee Norjan selän taakse, Ruotsi Norjan selän taakse, jokainen pohjoismaa vuoron perään vähän toimii tavalla, joka ei tunnu kovin järkevältä, koordinoidulta ja kokonaisvaltaiselta. Jos Pohjoismaiden neuvosto haluaa toimia niin kuin edustaja Eerola täällä totesi, edustaja Skinnari perusteellisesti puhui ja monet muutkin täällä, että PN:n pitää toimia nopeasti, tehokkaasti ja arjessa, niin pannaanpa testi. Edustaja Eerola, kokeillaan: Ottakaa Suomen valtuuskunta koolle vaikka huomenna. Katsokaa yhdessä, että Suomen valtuuskunta tekee nopeasti aloitteen siitä, että Pohjoismaat keskenään toteuttavat nopeasti yhteiset käytänteet maahanmuuttopolitiikassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-02-04T18:26:21,2016-02-04T18:27:53,Tarkistettu,1.1 2016_2_109,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan oikein, mitä edustaja Kanerva tässä puhui. Viime vuoden aikana ja tämän vuoden aikana kaikkein eniten Pohjoismaiden neuvostossa käsitelty aihe epävirallisesti sekä virallisesti istunnoissa on tämä maahanmuutto, ja kaikissa puheenvuoroissa, likipitäen kaikissa puheenvuoroissa, on tullut esille nimenomaan se tarve, että maahanmuuttopolitiikan pitää olla yhtenäistä kaikissa Pohjoismaissa. Ei voida luoda sellaista tilannetta, että jossain Pohjoismaassa on löysemmät ja helpommat käytänteet kuin jossain toisessa, vaan kaikissa Pohjoismaissa pitää olla yhtä kireää ja tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, jotta mistään Pohjoismaasta ei muodostu helpompaa maata saada oleskelulupia kuin jostain toisesta, mikä johtaa sitten tämänkaltaiseen tilanteeseen kuin mikä valitettavasti viime syksynä nähtiin, kun Tanskan ja Ruotsin läpi kulki väkeä tänne. Mutta tästäkin, siellä Islannin istunnossa Reykjavikissa kun oltiin, (Puhemies koputtaa) puhuttiin ja keskusteltiin näiden ministereiden kanssa, ja siihen se loppui. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-02-04T18:27:55,2016-02-04T18:29:04,Tarkistettu,1.1 2016_2_110,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että edustaja Kanerva osui kyllä aivan naulan kantaan. Siis ehdottomasti kaikkien näiden vaikeuksien keskellä jos joidenkin niin Pohjoismaiden pitäisi hakea tässä yhteisiä kantoja — hyvin samanlaisia yhteiskuntia, hyvin samanlaiset työmarkkinat, hyvin samanlaiset ihmisoikeusnormit ja ‑käsitykset. Edustaja Lindtman jossain puheenvuorossaan aikaisemmin tämän salin ulkopuolella, eduskunnan ei ollessa kokoontuneena, viittasi tähän samaan, että pitäisi luoda yhteinen pohjoismainen turvapaikkakäytäntö. Jostain kumman syystä hallitukset eivät nyt näytä olevan kykeneviä ottamaan tätä asiaa työlistalle. Siihen tarkoitukseen nyt tarvittaisiin selvästi kyllä parlamentaarikkoja, eli yhdyn edustaja Kanervan toiveeseen, että Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta ottaisi tässä aloitteen ja lähtisi rakentamaan keskustelua muiden Pohjoismaiden parlamenttien suuntaan, jotta tämä otettaisiin Pohjoismaiden neuvoston työlistalle ja yhdeksi pohjoismaisen yhteistyön kohteeksi. Siinä menee joku aika, mutta jos olemme tässä sinnikkäitä, niin sieltä se tulee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-04T18:29:05,2016-02-04T18:30:19,Tarkistettu,1.1 2016_2_111,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Listan mukaan näyttää siltä, että edustaja Savola olisi pyytänyt varsinaista puheenvuoroa. Minulle jäi vähän epäselväksi, kumpaa hän tarkoitti, varsinaista vai vastauspuheenvuoroa. — Siis vastauspuheenvuoro, edustaja Savola.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_112,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tähän edustaja Kanervan ehdotukseen voi kyllä yhtyä aivan täysin. Me olemme olleet erittäin suurien ongelmien siivittäminä, ja olemme edelleenkin, tässä maahanmuuttokysymyksessä. Pohjoismaissa — missä me nyt Suomena esimerkiksi olemme joutuneet olemaan Tanskan ja Ruotsin varjossa, hieman ehkä armoilla, siinä, kuinka heillä omat käytännöt toimivat, se on tuonut meille tai ei ole tuonut turvapaikanhakijoita — tarvitaan aivan ehdottomasti keskusteluita, ja kannustan kyllä Pohjoismaiden neuvoston valtuuskuntaa ja edustaja Eerolaa tarttumaan tähän edustaja Kanervan esitykseen ja viemään sitä voimakkaasti eteenpäin. Uskon, että näitä keskusteluita tarvitaan enenevässä määrin, kun kevät lähestyy, ja on oletettavissa, että mikäli me emme Euroopan laajuisesti saa muutosta aikaan, niin turvapaikanhakijoita on tulemassa vielä enemmän, kuten myös itärajan suhteen, myös siinä tarvitaan yhteispohjoismaisia keskusteluita ja ponnisteluita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-02-04T18:30:29,2016-02-04T18:31:35,Tarkistettu,1.1 2016_2_113,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Vielä tällä haavaa kolme vastauspuheenvuoroa, edustaja Pirttilahti, edustaja Myllykoski ja sitten edustaja Eerola, ja sen jälkeen siirrytään listaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_114,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä esitys edustaja Kanervalta, ja kahdessa erillisessä kokouksessa tätä asiaa on monella tasolla käsitelty eli Pohjoismaiden neuvoston omissa puolueryhmissä, ja on tehty esityksiä, aloitteita, kirjallisia kysymyksiä. Mutta se, mihinkä viittasi oikeastaan edustaja Heinäluoma, on se, millä tavalla ministerineuvosto sitten lähtee asiaa myös viemään eteenpäin, saammeko me Pohjoismaiden neuvoston kautta riittävän paineen ministerineuvostolle, että hallitukset ottavat nämä asiat sitten omalle agendalleen ja lähtevät oikein tosissaan viemään näitä eteenpäin. Mutta uskon, että sielläkin... Ainakin hyvä henki on ollut näitten yhteistyöministereitten kesken viedä tätä asiaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-02-04T18:31:47,2016-02-04T18:32:28,Tarkistettu,1.1 2016_2_115,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jotta ei nyt ihan Kanerva pyörry näihin kehuihin, niin täytyy sanoa, että erittäin hyvin oivallettu ja hyvin haastettu tässä Pohjoismaiden neuvoston nokkamies-Eerolaa. Minun mielestäni tämä keskustelu on nyt juuri sillä tasolla, millä sen tässä pitää ollakin. Me olemme vähän niin kuin yksittäisten poliitikkojen tai sitten presidentin puheitten varassa keskustelemassa tästä asiasta. Tämä oli erittäin hyvä, rakentava ehdotus, joka pitää ehdottomasti viedä eteenpäin, sillä minä uskon, että juuri se, että Suomi on se aktiivinen osapuoli haastamassa myös muiden Pohjoismaiden parlamentteja, on se oikea tie, jota voidaan kulkea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-04T18:32:29,2016-02-04T18:33:21,Tarkistettu,1.1 2016_2_116,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana otan erittäin suurella kiitollisuudella vastaan nämä evästykset, joita olen tässä saanut. Ne, jotka ovat työtäni Pohjoismaiden neuvostossa seuranneet, ovat ehkä huomanneetkin, että olen siellä pyrkinyt ajamaan yhteistä tiukkaa turvapaikkapolitiikkaa, ettei mikään maa poikkeaisi joukosta vaan että käytännöt olisivat kaikilla samanlaiset. Ja nyt tuntuu erinomaisen hyvältä, että Suomen eduskunnasta tulee näin laaja tuki tälle, ja lupaan viedä tätä asiaa eteenpäin — kiitän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-02-04T18:33:24,2016-02-04T18:34:06,Tarkistettu,1.1 2016_2_117,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! En toivo, että valtuuskunnan puheenjohtaja ottaa tätä tulkintaa sillä tavoin kuin juuri äsken toitte esille. Lähdetään rakentamaan yhteistä politiikkaa, ei niin, että valtuuskunnan puheenjohtaja määrittelee täällä eduskunnan sanoneen niin, että meidän pitää Pohjoismaissa vetää jotakin tiettyä linjaa, vaan nyt pitää löytyä rakentaja — ei niin, että määritellään, mitä meillä pitää Pohjoismaissa olla, vaan nyt pitää olla pelinavaaja ja ottaa se rakentajan rooli eikä tuoda omaa poliittista agendaansa niin, että vain sitä koetetaan viedä eteenpäin ja tehdä sitä Suomen eduskunnan nimissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-04T18:34:08,2016-02-04T18:34:57,Tarkistettu,1.1 2016_2_118,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"No, jospa varsinaisella puheenvuorolistalla olevat vielä jaksavat odottaa. Täällä olisi muutama vastauspuheenvuoro. Ensimmäisenä edustaja Myller.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_119,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän se on selvää, että silloin kun lähdetään yhteistä politiikkaa hakemaan, etukäteen ei päätetä, mikä on lopputulos, vaan keskustellaan siitä, millä tavalla sitä yhteistä politiikkaa tehdään. Meillä on ihmisoikeussopimukset, meillä on pakolaissopimukset, meillä on Euroopan unionin periaatteet ja näin poispäin. Kyllä sieltä varmasti löytyy sellainen politiikan linja, joka sopii kaikille Pohjoismaille ja jota on sitten hyvä noudattaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-02-04T18:35:04,2016-02-04T18:35:41,Tarkistettu,1.1 2016_2_120,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Eerolalle toteaisin näin sosialidemokraattisen ryhmän jäsenenä Pohjoismaiden neuvostossa, että kyllä ilman muuta pitää hakea sitä yhteistä näkemystä, mutta kuten todettu, emme me voi etukäteen sitä määritellä, millainen se tulee olemaan. Suomi on vain yksi jäsen Pohjoismaiden neuvostossa. Meillä on siellä Ruotsi, jolla on omia näkemyksiä, Tanska, Norja ja Islanti. Tässä on työtä meille kaikille, ja kuten neuvotteluissa yleensä, kannattaa kuulla ensin kaikkia osapuolia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-02-04T18:35:42,2016-02-04T18:36:17,Tarkistettu,1.1 2016_2_121,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eerola on erittäin rakentava, ja uskon siihen, että hän pystyy vetämään tätä tosi tärkeää asiaa hienosti eteenpäin ja tätä eri maiden yhteistyötä tässä maahanmuuttopolitiikassa viemään edistyksellisesti eteenpäin. Täällä arvostellaan ja laitetaan ehdolle, että mahtaako hän siihen pystyä, mutta toivottavasti nämä puheet jäävät sivuun ja rakentavasti jatkamme tätä keskustelua ja viemme tätä asiaa eteenpäin. Eerola ottaa tämän harkintaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-02-04T18:36:19,2016-02-04T18:37:06,Tarkistettu,1.1 2016_2_122,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,Siirrymme puheenvuorolistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_123,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että Pohjoismaiden neuvostossa otettiin esille Ruotsin harjoittama turvapaikanhakijoiden läpipäästäminen Suomeen viime kesänä, ja siltäkin osin saatiin käyntiin toimenpiteet, joilla Tornion raja saatiin hallintaan. Tästä kiitos edustaja Eerolalle ja muille asian suhteen aikanaan aktiivisille. Jatkuvana tällainen ilmiö olisi varmaan ollut omiaan heikentämään luottamusta maidemme välillä. Siinä tilanteessa yhteistyö olisi ollut vaarassa muutenkin, ellei tätä olisi saatu hallintaan. Tärkeää on havaita, että muissakin pohjoismaissa on herännyt tietoisuus turvapaikkakriisistä. Siellä on lähdetty toimiin käytäntöjen kiristämiseksi. Soisin mieluummin, että olisimme tässä asiassa edellä. Tällä hetkellä olemme itse asiassa jäämässä jopa jälkeen Tanskan reippaista otteista. Arvoisa puhemies! Kannustan hallitusta tuomaan pöytään esityksiä eduskunnan päätettäväksi näistä asioista. Suomi päättää itse omista turvapaikkasäädöksistään, ei Tanska eikä Pohjoismaiden neuvosto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-02-04T18:37:09,2016-02-04T18:38:10,Tarkistettu,1.1 2016_2_124,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pohjoismaiden neuvosto on kyllä tärkeä foorumi tässä parlamenttienvälisessä keskustelussa, ja pitää sanoa, että kyllä nyt viime kauden loppupuolella ja silloin, kun tälle kaudelle tultiin, myös valiokuntien välinen yhteistyö on parantunut. Itse puhun nyt erityisesti tuosta puolustusvaliokunnan näkökulmasta. Tietysti nyt ollaan keskusteltu puolustusyhteistyön syventämisestä muutoinkin: on puhuttu yhteisistä materiaalihankinnoista, yhteisestä harjoittelusta, kustannussäästöjen osittaisesta löytämisestä mutta myös yhteisen, vahvan maanpuolustuksen löytämisestä, toinen toisensa auttamisesta niin ikään ja tilannekuvan jakamisesta, sen yhteisen kokonaisuuden löytämisestä tähän Itämeren alueelle kahden sotilaallisesti liittoutumattoman maan välille. Mielestäni tällä Pohjoismaiden neuvostolla on varmasti ollut vaikutusta, ja te olette käyneet näitä parlamentaarisia keskusteluita siellä, mikä on poikinut sitten nämä Hanaholmen-keskustelut muun muassa meille tänne Suomeen. Puolustusvaliokunta on lähdössä Ruotsin riksdageniin kollegoita tapaamaan. Se on poikinut myös sen, että kun muun muassa edustaja Kanervan ja edustaja Heinäluoman kanssa olemme tuossa Naton parlamentaarisessa valtuuskunnassa, niin on ollut helppo yhdessä keskustella ja tilannekuvaa jakaa siitä, missä mennään Nato-keskustelussa. Ja nyt kun tätä Nato-selvitystä tehdään niin meillä Suomessa kuin Ruotsissa, niin toivoisin, että semmoinen yhteisymmärrys taikka lähinnä tilannekuvan jakaminen myös siitä löytyisi, että me menisimme samaan suuntaan tässäkin asiassa maiden välillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-02-04T18:38:11,2016-02-04T18:40:08,Tarkistettu,1.1 2016_2_125,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2014>>>Kertomus K 13/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Säännöllisin välein on käyty tämä pohjoismaisen yhteistyön tilannekeskustelu ja nimenomaisesti täällä eduskunnassa tämän valtuuskunnan raportin yhteydessä, ja se on usein päätynyt siihen, että ikään kuin tähän tarvitaan jotain uutta tai lisää tai että se vähän polkee paikallaan. Kaksi uutta aluetta, joilla aidosti Pohjoismaiden kesken voidaan tehdä paljon enemmän kuin mitä tällä hetkellä tehdään, on täällä jo mainittu. Toinen niistä koskee puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa ja toinen koskee näitä maahanmuuttoasioita. Puolustus- ja turvallisuuspolitiikka-asiassa meni vuosia siinä, että se keskustelun kautta saatiin eteenpäin. Vuosi 2007, alkuvuosi, oli ratkaiseva, jolloin Pohjoismaiden ulko- ja puolustusministerit päätyivät täällä Suomessa pidetyssä kokouksessa siihen, että lähdetään kehittämään yhteispohjoismaista ajattelua puolustus- ja turvallisuuspolitiikan alueella. Tietysti historiallisesti katsoen tuo aika 2007:stä tähän päivään ei ole kovin pitkä, kahdeksan vuotta, mutta totta kai meidän kannaltamme tuntuu, että kestää kauan. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, että se näyttää merkitsevän erityisen paljon Suomen ja Ruotsin kannalta, mutta uskon, että se yhteistyö ja keskustelut, mitä on käyty Pohjoismaiden neuvoston piirissä, ovat olleet tärkeä osa poliittisen tuen syntymistä tälle hankkeelle. Viime kaudella kaikki parlamentit Pohjoismaiden parlamenttien puhemiesten yhteisen kannanoton seurauksena käsittelivät nimenomaisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita parlamentti-istunnossaan pohjoismaisen yhteistyön kannalta. Se oli osa legitimiteetin luomista, kansallisen hyväksynnän luomista, tällä tiivistyvälle pohjoismaiselle yhteistyölle. Nyt todellakin olisi aivan eriskummallista, jos Pohjoismaat eivät tarttuisi tähän pakolaisuuden ja maahanmuuton haasteeseen luomalla yhteisiä käytäntöjä. Se olisi kaikkien jäsenmaiden etu. Se olisi myös kansalaisten odotusarvo tähän päivään päivittyvälle pohjoismaiselle yhteistyölle. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+6.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-04T18:40:09,2016-02-04T18:42:18,Tarkistettu,1.1 2016_2_126,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  kasvinterveyden  suojelemisesta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 141/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_2_127,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  kasvinterveyden  suojelemisesta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 141/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen ruuantuotanto on todella tärkeää niin kansalaiselle kuin huoltovarmuuden kannalta. Suomessa viljelijä on tällä hetkellä aika vaikeuksissa, aika suurissakin vaikeuksissa, ja myös byrokratia edelleenkin on todella suurta viidakkoa. Viime aikoina on ollut — tänä aamuna oli viimeksi — uutisissa kotimaisen tomaatin tuottamisesta, ja nyt kun maatalousministeri on paikalla, niin haluaisinkin kysyä tällaista asiaa: Kun etelästä, esimerkiksi Espanjasta, tuodaan Suomeen espanjalaista tomaattia ja sitä verrataan kotimaiseen tomaattiin, täällä tuotettuun, käytetäänkö kasvinsuojeluun niin sanottuja myrkkyjä, suoja-aineita, espanjalaisissa tomaateissa enemmän kuin kotimaisissa? Mitä eroa tässä on, ja onko eroa? Me tiedämme, että suomalainen ruoka on puhdasta ja usein puhtaampaa kuin monessa muussa maassa tuotettu ja hyvin turvallista syödä, mutta ennen kaikkea haluaisin tähän vastauksen, jos ministeri on tietoinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-02-04T18:42:52,2016-02-04T18:44:16,Tarkistettu,1.1 2016_2_128,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  kasvinterveyden  suojelemisesta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 141/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Elomaa otti sinänsä tärkeän asian esiin. Me EU:ssa tuotamme ruokaa ja olemme samoilla markkinoilla, mutta tuotamme ruokaa eri pelisäännöillä. Joissain maissa voi eläinten kohdalla antibiootteja käyttää huomattavasti enemmän, myös eläinsuojelulainsäädäntö on aivan eri tasolla kuin millä se meillä Suomessa on. Silti nämä eri tuotantokustannuksilla tuotetut tuotteet ovat tuolla kaupan hyllyllä vierekkäin, ja hintakaan ei voi silloin olla sama, mutta kotimainen tuote on laadukkaampi ja huomattavasti eettisemmillä pelisäännöillä tuotettu. Haluaisin myös kysyä nyt ministeri Tiilikaiselta siitä, minkälaista keskustelua Euroopan unionin sisällä käydään yhteisten pelisääntöjen luomisesta tuotantoon, peilaten myös sitten siihen, kun käymme EU:n ja Yhdysvaltain välillä TTIP-neuvotteluja, vapaakauppaneuvotteluja, ruuantuotannon alkuperävaatimusten, ruuantuotantotapojen suhteen, jotta elintarvikkeet myös siinä paljon suuremmassa mittakaavassa pystyisivät edes jollain tasolla olemaan samoilla lähtökohdilla ja samoilla tuotantotavoilla tehtyjä ja sitä kautta myös samalla kustannusrakenteella tehtyjä, jotta suomalainenkin tuottaja pystyy kilpailemaan näillä globaaleilla markkinoilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+7.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-02-04T18:44:17,2016-02-04T18:45:48,Tarkistettu,1.1 2016_2_129,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-   ja   ympäristöministeri,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  kasvinterveyden  suojelemisesta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 141/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille kysymyksistä. Ajattelin tuossa seuraavassa päiväjärjestyksen kohdassa käyttää pienen johdantopuheenvuoron, ja voidaan sitten jatkaa keskustelua. Edustaja Elomaalle lyhyesti: Vaikka meillä on samankaltainen EU-lainsäädäntö ja kohtuullisen harmonisoitua esimerkiksi tämä kasvinsuojeluaineitten käyttö, niin toki viljelykäytännöt vaihtelevat erittäin paljon. En nyt lähde arvioimaan muitten maitten tuottajien menetelmiä, mutta suomalaisessa kasvihuonetuotannossa torjunta-aineitten käyttö on äärimmäisen vähäistä. Esimerkiksi tuholaistorjuntaa pyritään hoitamaan biologisin menetelmin. Mitä tulee edustaja Savolan laveampaan kysymykseen, miten erilaisten tuotantostandardien keskinäiset suhteet sitten kehittyvät, jos kilpailua vapautetaan, niin EU:ssa on kyllä vahva tahto säilyttää mahdollisuus, että koko Euroopan unionin alueella pystytään erilaisista sopimuksista huolimatta ruuantuotanto turvaamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+7.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-04T18:45:53,2016-02-04T18:47:03,Tarkistettu,1.1 2016_2_130,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_2_131,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-   ja   ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka ilta on pitkällä ja keskustelu on jatkunut, niin katson kuitenkin aiheelliseksi tästä asiasta muutaman sanan sanoa eduskunnalle. Kyseessä on siis hallituksen esitys laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelyistä. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että kun eduskunta on monissa keskusteluissa kantanut suurta huolta viljelijöitten toimeentulosta ja tuotannon kannattavuudesta, niin tämä markkinoihin vaikuttaminen — harvoja keinoja, mitä lainsäätäjien käsillä on — on sitä, että vahvistetaan tuottajien mahdollisuutta toimia yhdessä, jotta se markkina-asema sitä kautta vahvistuisi. Ja tässä esityksessä tuodaan mahdollisuus nyt EU-lainsäädännön hyväksymien naudanliha- ja peltokasvisektoreiden tuottajaorganisaatioille, jotka saavat ikään kuin tämmöisen poikkeuksen, että yrittäjät voivat toimia yhdessä. Sitä ei katsota kilpailun rajoittamiseksi eikä kartellisäädöksistä johtuen kielletyksi, vaan suorastaan kannustetaan tuottajia toimimaan näissä tuottajaorganisaatioissa ja koordinoimaan tuotantoa, tehostamaan tuotantoa ja toimimaan markkinoilla yhdessä, niin että tuo kannattavuus voisi sitä kautta parantua. Kaiken kaikkiaan nämä ovat tervetulleita lakimuutoksia, ja kun nämä eduskunnan läpäisevät, niin toivon toki, että tuottajakenttä arvioi näitä lain tarjoamia mahdollisuuksia. Ja täytyy sanoa tässä kohtaa, että kysyntää myös muitten tuotantosuuntien markkinaorganisaatioille on. Meillähän jo tälläkin hetkellä on esimerkiksi hedelmien, vihannesten ja maidon kohdalla mahdollisuus näitä markkinaorganisaatioita perustaa, mutta tätä tullaan myös jatkossa laajentamaan.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-04T18:47:25,2016-02-04T18:49:33,Tarkistettu,1.1 2016_2_132,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin kysyä ministerin näkemystä siihen, että kun tämä mahdollisuus tulee, niin mitkä sen vaikutukset ovat kuluttajaa kohtaan. Olisiko mahdollista ajatella niin, että tällä uudella muutoksella voitaisiin lähentää markkinoita niin, että meillä jää joku porras välistä pois, jolloin tuottaja saa paremman hinnan tuotteelleen ja kuluttaja voi saada halvemmalla sen tuotteen, jos tämmöinen mahdollistetaan? Onko ministerin näkemyksen mukaan mahdollista, että tämä voisi parantaa kuluttajan asemaa ja että se samalla voisi alkutuotannon osalta tuoda siihen kannattavuutta enemmän? Mikä on ministerin näkemys siihen, voiko tällä olla vaikkapa lähiruokabisnekseen tavallaan paremmat mahdollisuudet, kun luodaan isompia organisaatioita? Tämmöinen verkossa tapahtuva markkinointi voi kehittyä niin, että asiakas saa paremmin laajemman tuotantovalikon. Ja mitä tämä mahdollistaa esimerkiksi hankintalakiin nähden, tuleeko vaikkapa alueellisesta organisaatiosta mahdollisesti parempi ja kyvykkäämpi vastaamaan myös hankintaan, ja sitä kautta ehkä ulkolaisen tuotteiston kanssa kilpailuedellytykset voisivat parantua vaikkapa nyt suomalaisessa kouluruokailussa, sairaaloiden hankinnoissa ja niin edelleen? Me haluamme tässä yhteiskunnassa tietää, mitä meidän lapsemme syövät, ja kun tällä hetkellä meidän alkuperäistuotantomerkinnät eivät koske lihavalmisteita, haluan nyt inttää tässä vähän ministeriltä, mitä tämä voi tarkoittaa koko meidän ruokaketjussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-04T18:49:34,2016-02-04T18:51:38,Tarkistettu,1.1 2016_2_133,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri otti tärkeän asian esille, tuottajien mahdollisuuden toimia yhdessä tulevaisuudessa, kun kotimaista ruokaa markkinoidaan — tärkeä asia. Edustaja Myllykoski nosti tuossa hankintalain. Itsekin kiinnittäisin siihen huomiota. Miten ministeri näkee, onko hankintalaki tällä hetkellä mahdollisesti esteenä, esimerkiksi kun tuottajat myyvät omaa, tuottamaansa ruokaa suoraan esimerkiksi kouluille, yhteiskunnalle taikka sitten suoraan kuluttajille? Onko osuustoiminnassa mahdollisuutta tämmöiseen, voisiko osuustoiminnallisten yritysten tai tämmöisten perustaminen olla tänä päivänä helpompaa? Tuottajat keskenään muodostaisivat osuustoiminnan, millä markkinoida. Miten ministeri näkee tämmöisten asioitten mahdollisuuden?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-02-04T18:51:39,2016-02-04T18:52:38,Tarkistettu,1.1 2016_2_134,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edellä oli lyhyt keskustelu kasvinterveydestä ja puhuttiin siitä, että Suomella on tässä monia etuja puolellaan. Itse ajattelisin sitä, että meidän täytyisi myös parantaa meidän ruoanvientiponnisteluja. Miten ministeri näkee sen, että tällaisen yhteistyön kautta voitaisiin löytää joitakin tuoteryhmiä, joilla luodaan — kun otetaan siihen mukaan ne hyvät mielikuvat, mitkä esimerkiksi liittyvät puhtaaseen maahan, jossa se ruoka tuotetaan, myöskin niihin ilmasto-olosuhteisiin, mitkä meillä on, ajatellen vaikka yötöntä yötä ja valon määrää, mitä jotkut kasvit saavat — tällainen brändi, että me myymme muutakin kuin pelkkää suuhunpantavaa, me myymme laatua, me myymme erityistuotteita? Itse näkisin, että tämäntyyppinen yhteistyö tuottajien kanssa ja siihen liitettynä myöskin jalostus ja markkinointiorganisaatio voisivat ainakin joillakin alueilla lisätä paitsi tuotannon volyymia ja työpaikkoja myöskin ihan tällaista alueiden tunnettuutta, ajatellaanpa vaikka maailmalta erilaisia paikkoja, jotka myyvät alueena, jo sellaisenaan, elintarvikkeita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-02-04T18:52:39,2016-02-04T18:54:24,Tarkistettu,1.1 2016_2_135,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin tervetullut uudistus. Suomalainen tuottaja on kyllä hyvin voimakkaassa puristuksessa ollut jo pidemmän aikaa, ei pelkästään kansainvälisen tilanteen ja tukipolitiikan vuoksi, vaan sen vuoksi, että tuotteesta ei ole saatu sitä oikeutettua hintaa, joka tuottajalle kuuluu. Meillä on kauppa, meillä on teollisuus, sitten sen jälkeen tulevat tuottajat. Nämä väliportaat kaikki, ennen kuin pellolta se ruoka siirtyy kaupan hyllylle ja sieltä ihmisten lautasille, vievät kaikkein suurimman osan, eikä sille, joka sen suurimman työn tekee, tuottajalle, jää sitä oikeutettua osuutta. On tehty monia tutkimuksia, joiden mukaan se tuottajan osuus on kyllä häviävän pieni. Se on liian pieni, ja tähän on saatava muutosta. Kysyisinkin nyt ministeri Tiilikaiselta: Olette tietysti ministeriössä arvioineet vaikutuksia muun muassa tämän lakiesityksen osalta. Mitä ne tulisivat olemaan? Minkälaista viestiä viljelijöille antaisitte tämän lain voimaantulon osalta? Miten näette vaikutukset mahdollisesti myös tuottajahintoihin ja tuottajan asemaan tulevaisuudessa, kun tämä ja näitä monia muita hyviä lakiesityksiä, joita tämä hallitus tuo, saadaan voimaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-02-04T18:54:25,2016-02-04T18:55:54,Tarkistettu,1.1 2016_2_136,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän esityksen kiittäjiin on helppo liittyä mukaan. Tässä on ehkä hieman laajemminkin keskusteltu suomalaisesta ruoasta. Tietysti yksi tärkeä asia on se, että tieto siitä, mistä ruoka tulee, olisi mahdollisimman hyvin ihmisillä, ja siinä tietysti ruoan alkuperämerkinnät ovat tärkeä osa. Myös hankintalaista on puhuttu. Jos itse olen oikein ymmärtänyt, niin kyllä meidän hankintalaki antaa aika hyvät mahdollisuudet myös lähellä tuotetun ruoan, lähiruoan, ja suomalaisen ruoan suosimiseen ihan lain sallimissakin puitteissa. Valitettavasti aika usein — tässäkin salissa meistä lähes kaikki ovat kuntapäättäjiä — niitä päätöksiä tehdään kunnissa ja tehdään usein kilpailutuksessa pelkästään rahanäkökulmasta. Itse tulen sellaisesta kunnasta, jossa juuri laajassa kilpailutusrenkaassa tehtiin kilpailutus. Jäin kovin yksin siinä puolustamaan niitä kriteereitä, jotka olisivat tuoneet mahdollisuuden lähiruoan tarjoamiseen. Jatkossakin maito tuodaan satojen kilometrien päästä, toivottavasti ei sentään ulkomailta, mutta joka tapauksessa satojen kilometrien päästä eikä sieltä, mihin tämän alueen maidot menevät. Kyllä siinä tietysti ympäristö kiittäisi, sillä olisi työllisyysvaikutuksia ja paljon, paljon muuta, että nämä kilpailutukset ja hankinnat voitaisiin niin tehdä. Olen vakuuttunut, että vähän kuljetettu, vähän pakattu, vähän säilötty ruoka on kyllä varmasti maukkaampaa meidän koululaisille ja ikäihmisillekin erilaisissa palveluasunnoissa. Toivoisinkin, että ministeriössä voitaisiin vaikkapa etsiä sellaiset kunnat taikka alueet, missä on tehty tällaisia fiksuja hankintapäätöksiä, (Puhemies koputtaa) missä on otettu huomioon lähiruoka, ja näitä voisi ehkä (Puhemies: Aika!) levittää hyvinä esimerkkeinä ympäri Suomea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-04T18:55:55,2016-02-04T18:58:03,Tarkistettu,1.1 2016_2_137,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tämä keskustelu vähän riistäytyy sivuraiteille, mutta erittäin hyville sivuraiteille, niin vielä lähiruokakerhon puheenjohtajana haluan kommentoida, että on erittäin tärkeää, että näitä julkisia ruokahankintoja nostetaan esiin, ja muistattehan, kaikki täällä läsnä olevat, että meillä on valmis valtuustoaloitepohja siihen, että julkiset ruokahankinnat voidaan kilpailuttaa kestävästi. Se on siis valtuustotason perälautapäätös, joka tarvitaan ensin, että sitten nämä hankkijat voivat saada selkänojaa, ja sitten on kyllä konstit, miten tämä ilman markkinaoikeuteen joutumista tehdään, kun vain tahtotila on. Ja sillehän on hyvät perustelut, sillä raha kiertää lähellä, tuo työtä ja saadaan kulttuurimaisemat säilymään, saadaan ruokaa, joka on tuttua ja turvallista, ja tiedetään, miten se on tehty, ja siinä on jäljitettävyys kunnossa ja vaikka mitä muuta. Mutta itse tähän maataloustuotteitten markkinajärjestelystä annettuun lakiin. Kiitän ministeriä siitä, että hän on ripeästi lähtenyt toteuttamaan hallitusohjelmaa. Siellähän tämä oli yhtenä keinona, josta ajatellaan, että sillä parannetaan ruokaketjun toimivuutta ja maataloustuotannon kannattavuuttakin. Ei tietysti pidä odottaa liikoja tältäkään, mutta on sillä sijansa, kuten koko Euroopassa on mietitty niin, että se heikoin lenkki siellä elintarvikeketjussa pystyisi tekemään yhteistyötä. No, kun nyt sitten pelto- ja lihapuolella tätä yhteistyötä voidaan ruveta tekemään, niin oikeastaan haluaisin ministerin arviot siitä, missä nämä rajat liikkuvat. Yhteistyötä toki on pystynyt tekemään ilman kartellilainsäädäntöä — esimerkiksi lihapuolella jo on tehty sen tyyppistä, että on ollut yhteiset keräyslaatikot, mikä on aivan järkevää (Puhemies koputtaa) — mutta missä se raja menee, (Puhemies: Aika!) arvoisa ministeri?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-02-04T18:58:04,2016-02-04T19:00:14,Tarkistettu,1.1 2016_2_138,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa tuotetaan puhdasta, hyvää ruokaa, ja vientituotteena suomalainen elintarvike voisi olla vielä paremmalla hollilla. Nyt tulee tänä vuonna jo varmaan uusi eläinsuojelulaki. Suomessa eläimiä kohdellaan tuottajien taholta suhteellisen hyvin, ja tämä voisi olla yksi mahdollisuus, että tämä tieto menisi paremmin kuluttajille ja myös ulkolaisille ostajille. Se edistäisi ruoan tuottamista, jos tiedettäisiin, että eläimet, joista tämä ruoka tehdään, voivat hyvin ja eläinten hyvinvointia edistetään Suomessa entisestään. Eläinsuojelulailta toivonkin tämän suhteen hyviä, hyviä parannuksiakin vielä mutta varsinkin tätä viestiä, että Suomessa tuottajat kohtelevat tuotantoeläimiä hyvin, enemmän eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-02-04T19:00:14,2016-02-04T19:01:24,Tarkistettu,1.1 2016_2_139,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tämä eläinsuojelu tuli nyt esille, niin minä kyllä haluan esittää nyt huoleni siitä, että eläinsuojeluvaltuutetun virkaa ei jatkettu. Toivon todella, ministeri, teiltä, että te ottaisitte tästä koppia ja jatkaisitte tätä tärkeää tehtävää. Se oli iso edistysaskel, kun saimme sen viime kaudella aikaan. Se oli SDP:n vaatimus hallitusneuvotteluissa ja hallitusohjelmaan päätyi, ja tämä uusi virka perustettiin. Se on hyvin tärkeä, sitä arvostetaan. Ja kyllähän kansalaisjärjestöt ovat kantaneet kovaa huolta siitä, että jos tämäkin nyt romutetaan, niin Suomi on ajautumassa eläinsuojelun takapajulaksi. Toinen asia, mitä haluan tässä kiirehtiä, on edustaja Elomaan esille ottama eläinlainsäädännön uudistus. On hyvin tärkeää, että siitä tehdään tiukka ja eettisesti oikeanlainen laki, ja toivon todella nopeaa etenemistä tässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-04T19:01:26,2016-02-04T19:02:23,Tarkistettu,1.1 2016_2_140,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,Mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_141,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn kyllä edustaja Elomaan ajatukseen siitä, että meillä kohdellaan tuotantoeläimiä hyvin ja me haluamme parhaalla mahdollisella tavalla töitä tehdä sen eteen, että meillä eettistä, puhdasta kotimaista ruokaa saadaan tuotettua. Jokainen viljelijä tekee kovan paineen alla haastavassa taloudellisessa tilanteessa kyllä sen eteen parhaansa. Ja pitää sanoa, että jos Euroopassakin muut toisivat eläinsuojelulainsäädäntönsä sille tasolle kuin se meillä jo tällä hetkellä on, niin kyllä saataisiin muuten huomattavasti reilumpia pelisääntöjä tänne ja saataisiin myös näitä meidän tuotteitamme samoille markkinoille. Meillä esimerkiksi ei siansaparoita typistetä, kuten tehdään monessa muussa Euroopan maassa, ja kaikki nämä ovat sellaisia asioita, jotka kyllä vaikuttavat tuottajan asemaan. Näin ei pidäkään tehdä — yhtenä esimerkkinä sen nyt vain otin — mutta haluan vain korostaa sitä, että eläinsuojelulainsäädäntö meillä on hyvällä mallilla. Edustaja Heinoselle tästä hankintalakiin liittyvästä asiasta: Se on erittäin tärkeä asia, joka meidän täytyy pystyä huomioimaan tuolla kuntapäättäjinä paremmin. Me olemme menneet isoihin hankintarenkaisiin useilla alueilla, ja liian harva nyt katsoo sitä, mikä on se kotimaisuusaste, tai laatutekijöitä siinä, kun ruokatuotteita kuntiin hankitaan — katsotaan vain sitä hintalappua siellä perässä, ja se on väärä tie. Nykyisen hankintalain puitteissa me pystymme tekemään erittäin paljon. Me muun muassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä nostimme tämän asian vahvasti pöydälle ja olemme tuoneet sinne sellaisia kriteereitä, että pystymme jäljitettävyydellä, laadulla, tuoreudella saamaan lähellä tuotettuja tuotteita paremmin sinne meidän julkisten palveluitten — koulujen, vanhainkotien, sairaaloiden — ruokapöytiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-02-04T19:02:24,2016-02-04T19:04:28,Tarkistettu,1.1 2016_2_142,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Menee nyt vähän kertaamiseksi, mutta kun ei kerran kykene olemaan hiljaa, niin on pakko puhua. Todellakin tähän liittyen kuitenkin: kun valiokunta tätä käsittelee, niin onko ministerillä ymmärrystä, jos halutaan valiokunnassa vähän viisata siihen suuntaan, että näihin mahdollisiin yhteenliittymiin sitten, kun tuottajat näitä kompuksia tekevät, menisi viestiä, että otettaisiin semmoinen markkinaetunoja näihin asioihin ja tuotaisiin nämä kaikki edellä käytettyjen puheenvuorojen asiat esille, että kannustettaisiin myös alkutuotantoa tekemään niitä markkinaponnisteluja? Ministeri otti hyvin kantaa siinä vaiheessa, kun televisio-ohjelmassa tuotiin tiettyjä puutteita, ja oli myötämielinen siihen suuntaan, kun Evira lähti esittelemään sitä, että tulee tämmöistä vapaaehtoista omaa valvontaa. Minä kannustaisin, että ministeri edelleen tämänkin lain valmistelun yhteydessä toisi esille sen, että omilla toimillaan suomalainen alkutuotanto pystyy kaikkein parhaiten kilpailemaan myös Euroopan tasolla, koska eettisyys suomalaisen ruoan osalta, puhtaus ovat ne meidän syömähampaamme, jos me haluamme parantaa alkutuotannon asemaa, että meillä korkealaatuinen tuotanto voi pärjätä paremmin kansainvälisillä markkinoilla. Oli murheellista, että sikalan yrittäjä, puhemies, otti sellaisen kannan tässä MOT-ohjelman kohussa, että jos ei tämä kelpaa, niin sitten on otettava tuontiliha käyttöön. Mielestäni meidän pitää juuri ehdottomasti tätä (Puhemies koputtaa) omaa valvontaa lisätä (Puhemies: Aika!) ja sillä tavoin tuoda kilpailukykyä (Puhemies: Aika!) suomalaiselle alkutuottajalle. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-04T19:04:29,2016-02-04T19:06:38,Tarkistettu,1.1 2016_2_143,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tuottaja- ja toimialaorganisaatiot ovat tuttua kauraa monista maista, ja itse asiassa ihmettelen oikeastaan sitä, että kun luen tätä hallituksen esitystä, niin täällä on useita viittauksia tähän hinnasta sopimisen kieltämiseen, ja kuitenkin tämä on niin kuin vanha perinne, että joillain sektoreilla tätä hinnasta sopimistakin on tehty. Mutta varmastikaan tuotantomääriin vaikuttaminen ja tämäntyyppinen ei voi olla kiellettyä, ja sekinhän tietenkin vähentää esimerkiksi pilaantuvissa elintarvikkeissa, kasviksissa ja tämäntyyppisissä, tuottajien saamaa tai kokemaa riskiä. Mutta kysyisin tätä rajapintaa todellakin ja selvennystä tähän asiaan. Sitten siitä, mitä edustaja Myllykoski tuossa ensimmäisessä puheenvuorossaan jo otti esille: Miten näette markkinoiden muuttumisen? Uskoisin, että verkkomarkkinat saattaisivat olla yksi tulevaisuuden markkinamuoto yhdistettynä siihen, että kuluttaja ehkä jossain vaiheessa saa kokemuksen alkutuotannosta ja pääsee käymään siellä tilalla. Itse asiassa esimerkiksi Ahvenanmaan koko sadonkorjuutienooseen perustuvat maakunnalliset ruokafestit — en muista oikein, mikä se nimi tarkasti on — perustuvat siihen, että sitten sieltä tilalta, kun on se suhde saatu, myydään tavaraa myöhemminkin, ja tätähän nyt sitten voisi isomminkin organisoida. Näettekö kasvavia mahdollisuuksia tämäntyyppisessä toiminnassa, joka mielestäni voisi ulottua ulkomaille asti?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-02-04T19:06:38,2016-02-04T19:08:34,Tarkistettu,1.1 2016_2_144,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Puhemies! Kommentti Suomesta eläinsuojelun takapajulana ei todellakaan pidä paikkaansa. Meillä on muuta EU:ta tarkempaakin sääntelyä näissä asioissa. Tämän siansaparoesimerkin lisäksi voitaneen mainita se, että Saksassa sioilla on käytettävissä vähemmän tilaa kuin Suomessa ja silti samoilla markkinoilla pitää kilpailla lihantuotannon suhteen. Miten kilpailet, jos saksalainen tuottaa halvemmalla? Ei voi kilpailla siinä tilanteessa eettisyydellä, jollei eettisyydestä saa myöskin rahaa ulos. Tämä on markkinaehtoista toimintaa. Noin yleisesti ottaen suomalaisia pitäisi kannustaa käyttämään kotimaassa tuotettuja puhtaita ja eettisiä elintarvikkeita sen sijaan, että lennätettäisiin lihaa vaikka Brasiliasta. Ei sitä siellä varmasti sen eettisemmin tuoteta kuin meillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-02-04T19:08:35,2016-02-04T19:09:21,Tarkistettu,1.1 2016_2_145,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä se huoli muun muassa eläinsuojelujärjestöillä tämän hallituksen linjauksia kohtaan oli todellinen, ja nimenomaan tämän hallituksen linjauksia kohtaan kansalaisjärjestöt ottivat tämän kannanoton, missä he sanoivat, että Suomi on ajautumassa eläinsuojelun takapajulaksi, ja kaksi syytä tähän oli: toinen oli se, että tämä eläinsuojelulainsäädännön valmistelu takkuaa ja huoli oli siitä, tuleeko siitä kylliksi tiukka ja eettisesti oikeanlainen, ja toinen oli tämä eläinsuojeluvaltuutetun virka, joka nyt sitten kylmästi lakkautettiin. Tämä ei voi olla oikein. Yhteiskunnan sivistyneisyys mitataan myös sillä, miten se pitää huolta heikoimmista ja niistä, jotka eivät osaa puhua tai pysty puhumaan puolestaan, ja silloin täytyy eduskunnassa tehdä näitä linjavalintoja. Minä olen aina sanonut, että se on myös suomalaisen maatalouden etu, että eläimiä kohdellaan hyvin ja eettisesti, koska ihmiset arvostavat entistä enemmän sitä, että eläimiä kohdellaan hyvin. Tämä on hyvin tärkeä asia. Mutta tämä takapajula liittyy juuri tämän hallituksen (Puhemies koputtaa) linjaukseen, ja toivon, että ministeri ottaa nyt kantaa näihin asioihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-04T19:09:25,2016-02-04T19:10:34,Tarkistettu,1.1 2016_2_146,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Luulen, että tärkeintä eläimen kannalta on sen henkilön hyvinvointi, joka hoitaa sitä eläintä. Vaikka meillä olisi minkälainen virkamiesarmeija, niin se ei auta eläinten hyvinvoinnissa niin paljon kuin se, että se hoitaja jaksaa mahdollisimman hyvin. Tätä asiaa on koetettu tässä hallituksen esityksessä turvata — valitettavasti määräaikainen virka jouduttiin lakkauttamaan, mutta niin on lakkautettu monia muitakin virkoja. Haluan vielä tästä eläinten hyvinvointiasiasta nostaa muutamia esimerkkejä. Meillä kanat pitävät nokkansa, meillä siat pitävät saparonsa ja hampaansa ja lähtökohtaisesti kaikki eläimet saavat huomattavasti enemmän tilaa kuin muualla Euroopassa, meillä ei käytetä antibioottisia kasvunedisteitä, meillä hormonien käyttö on kiellettyä — voisin jatkaa tätä luetteloa pitkään. Meillä eläinten ja ihmisten (Puhemies koputtaa) hyvinvointi on aika hyvin otettu huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-02-04T19:10:37,2016-02-04T19:11:41,Tarkistettu,1.1 2016_2_147,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Myönnän kolme vastauspuheenvuoroa: edustajille Maijala, Halmeenpää ja Viitanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_148,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä eläinsuojelutilanteesta minun on pakko ottaa kiinni. Miten yhtä työntekijäväestöä voi loukata näin törkeästi? Siis semmoinen asia, että kyllä meillä maanviljelijät pitävät eläimistä todella hyvää huolta. Niissä yksittäisissä tapauksissa, jotka ovat tulleet julkisuuteen, on ollut kyse siitä, että isäntä tai emäntä on täydellisesti väsynyt, elikkä siinä pitäisi olla huolestunut maanviljelijästä. Juuri niin kuin edustaja Kalmari sanoi, autetaan näitä viljelijöitä eikä syytetä heitä enempää. Pikkuisen kauniimpaa keskustelua ja puhumista meidän arvokkaasta työväestöstämme! (Pia Viitanen: Vääristeltiin tätä minun puheenvuoroani!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-02-04T19:11:46,2016-02-04T19:12:28,Tarkistettu,1.1 2016_2_149,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy nyt kyllä todeta alkuun, että ehkä se eläinsuojeluvaltuutetun määräaikaisen viran lakkauttaminen oli kuitenkin lillukanvarsia säästötoimenpiteissä. Olisihan se sikäli voinut toki säilyäkin, mutta itse kyllä näen eläinsuojelun kannalta paljon huomattavampana heikennystoimenpiteenä tämän hallituksen tekemät muutokset lomitusoikeuden rajaamiseen eli juuri sinne tuottajien jaksamisen ja hyvinvoinnin ylläpitoon. Kyllä minä ainakin tiedän ja tunnustan ja haluan puolustaa sitä kantaa, että hyvinvoiva suomalainen emäntä ja isäntä, viljelijä, ruoantuottaja, pitää huolen eläimistään, mutta heikosti voiva ja loppuun uupunut ei kyllä jaksa huolehtia edes itsestään. Meillä on Suomessa laadukkaasti, pääosin todella eettisesti ja vastuullisesti tuotettua ruokaa, emmekä saa antaa sen maineen heikentyä (Puhemies koputtaa) vähääkään. En kyllä sanoisi, että (Puhemies: Aika!) nyt se olisi tässä juuri heikkenemässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-02-04T19:12:30,2016-02-04T19:13:41,Tarkistettu,1.1 2016_2_150,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei kai siitä tässä salissa ole epäselvyyttä, että totta kai meidän täytyy kantaa huolta siitä, että viljelijä ja eläintenpitäjä voi hyvin. Se on hyvin tärkeä asia, ja tiedän ja allekirjoitan täysin sen, että eläinten hyvinvointi on myös tästä kiinni. Eiväthän nämä asiat ole vastakkaisia. Kyllä tässä sellaista väärinymmärryksen taidetta oli nyt näissä puheenvuoroissa, mitä hallituspuolueilta tuli. Ja minä olen vähän huolestunut, puhemies, tästä valmistelun hengestä, jos se menee sellaiseksi, että kun joku nostaa ääntä eläinten hyvinvoinnin puolesta, niin heti tulkitaan, että ollaan jollain tavalla viljelijää vastaan, kun päinvastoin sanoin, että hyvää eläintenpitoa arvostetaan. Mutta, puhemies, se huoli, minkä toin, oli se, että kansalaisjärjestöt eläinsuojelusta muun muassa ovat sanoneet, että tämän kehityksen myötä, mitä hallitus nyt tekee, Suomi on ajautumassa eläinsuojelun takapajulaksi siksi, koska eläinsuojeluvaltuutetun virka lakkautetaan, lainsäädännön valmistelutyö takkuaa, ja tästä on kysymys. Ja täytyypä sanoa sekin, että taidettiin muistaa mainita tässä kyseisessä tiedotteessa muun muassa se, että tämän hallituksen ohjelmasta puuttuvat tyystin eläinsuojelukirjaukset, aivan toisin kuin edeltäjiensä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-04T19:13:43,2016-02-04T19:14:56,Tarkistettu,1.1 2016_2_151,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,Ja sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_152,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muutoksesta on erinomainen. Se on osa sitä työtä, jolla me varmistamme kotimaisten elintarvikkeiden saannin myöskin tulevaisuudessa. Mitä me yhteiskuntana saamme sillä, että meillä on oma ruoantuotanto, kotimainen ruoka? Me saamme sillä parempaa kansanterveyttä, me saamme sillä huoltovarmuutta, me saamme sillä talouteen kohentumista, työpaikkoja, kauppa- ja vaihtotaseen kohentamista, ja me saamme sillä parempaa eläinten hyvinvointia ja ympäristön huomioonottamista kuin tuontiruoalla. Sitä kaikki tämä kotimainen ruoka meille tuo tullessaan. Täällä on jo moneen kertaan käyty lävitse se, mistä nämä johtuvat. Meillä lääkejäämiä, torjunta-ainejäämiä, antibioottien käyttöä, hormoneja, muita ei ole. Yhdessä Ruotsin kanssa meillä on maailman ylivoimaisesti tarkimmin säädelty ruoantuotanto, tiukimmat ruoantuotannon kriteerit. Mutta se ongelma, joka meillä on, on se, että meillä on yhteiset markkinat mutta eri pelisäännöt. Eli meillä on sulassa sovussa, myös julkisessa ruokailussa, siis kuntien ja valtion ruokailussa, elintarvikkeiden raaka-aineita, joita ei ole tuotettu näiden tiukkojen kriteereiden mukaisella tavalla vaan aivan toisenlaisilla kriteereillä, mikä myöskin tuo tullessaan sen, että ne kriteerit tuovat paljon, paljon halvemman tuotantoedellytyksen kuin suomalaiset, ja se ei ole muuten reilua. Jos meillä ja kun meillä on säännöt tiukat, niiden pitää olla tiukat myös markkinoilla, niin että se markkinoiden toiminta on oikeudenmukaista. Siitä vasta muodostuu se reilu kilpailukyky. Ja kaikki se, mitä täällä edustaja Viitanen ja kumppanit sanoivat eläinten hyvinvoinnista, on ihan totta. Eläimistä pitää pitää hyvää huolta kaikkien, se on ihan päivänselvä asia. Samoin on se, että vientiin pitää meidän satsata lisää. (Puhemies koputtaa) Jos ei tällä ruoan laadulla (Puhemies koputtaa) pystytä viemään enemmän, niin me olemme muuten aika huonoja siinä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-02-04T19:14:58,2016-02-04T19:17:05,Tarkistettu,1.1 2016_2_153,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,Edustaja Kalmari ja sen jälkeen ministeri.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_154,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä hieman tuohon eläinten hyvinvointiin. Olen valmis milloin tahansa keskustelemaan erilaisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa eläinten hyvinvoinnista ja sen kehittämisestä ja uskon, että kaikki ne tahot, jotka vastuullista tuotantoa haluavat, haluavat viedä näitä asioita eteenpäin. Mutta pitää myös muistaa, että monella järjestöllä on tavoitteena suomalaisen kotieläintuotannon lopettaminen, ja silloin pitää ymmärtää, että ei ole äärtä, ei rajaa vaatimuksissa, jos tavoitteena on lopettaa koko kotieläintuotanto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-02-04T19:17:06,2016-02-04T19:17:47,Tarkistettu,1.1 2016_2_155,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Sitten ministeri Tiilikainen, olkaa hyvä, 2 minuuttia — jos riittää, vähän voi jatkaakin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_156,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitoksia edustajille laveasta keskustelusta, joka hieman meni tämän lakiesityksen ohi, mutta se on hienoa, että suomalaisesta ruoasta ja sen tuotannosta ja tuottajista, viljelijöistä, puhutaan. Vastaan joihinkin kysymyksiin, mitkä koskevat nyt nimenomaan tätä kyseistä lainsäädäntöä. Mikä merkitys kuluttajille, mikä merkitys markkinoille, useat teistä kysyivät tätä. Tämä antaa mahdollisuuden tietysti siihen, että tuottajaorganisaation sisällä yhdessä tuottajat voivat myös siihen hintapuoleen vaikuttaa, mutta se ei tarkoita suinkaan sitä, että se hinta kuluttajille nousisi, vaan tämä tuottajaorganisaatio voi sillä keskinäisellä yhteistyöllään myös taata tasaisen tarjonnan, paremman ja edullisemman toimitusketjun asiakkaalle, jolloin sen elintarvikeketjun kustannuksia kaiken kaikkiaan pystymään saamaan alas, kasvattamalla volyymiä ja lisäämällä tarjonnan tasaisuutta. Ja jos vielä tuottajaorganisaation jäsenet sopivat yhteisesti tietyistä laatutavoitteista ja näin, niin sillä voidaan saada sitten lisäarvoa markkinoille. Suomessa on paljon viljelijöitten yhteistyörenkaita, jotka ovat näin toimineet eri aloilla, vaikka eivät olisi tätä virallista markkinaorganisaatiostatusta hakeneetkaan. Itsellänikin on joitain kokemuksia aiheesta. No, sitten tämä suhde hankintalakiin. Toki tietysti yhteenliittymillä on parempi mahdollisuus tarjota tuotteitaan, mutta oikeastaan se tärkein juttu täällä hankintalaissa on se, minkä useat edustajat kuvasivat, että kun meillä kuitenkin on tämä kriteeristö ja standardi erityisesti kotieläintuotannossa monella tapaa korkeampi kuin Euroopassa — se ei tarkoita sitä, etteikö sitä pitäisi edelleen kehittää, mutta se on joka tapauksessa jo nyt korkeampi — niin näitten suomalaisten tai pohjoismaisten kriteerien mukaan pitäisi myös pystyä silloin ne kilpailutukset hoitamaan, jotta varmistettaisiin se, että se ruoka, mitä Suomessa lapsille ja nuorille kouluissa ja päiväkodeissa syötetään tai mistä tehdään ateriat sairaaloissa ja vanhainkodeissa ihmisille, täyttäisi ne korkeat vaatimukset, mitä koko eduskunta täällä peräänkuuluttaa. Silloinhan vasta tämä homma toimii, kun meillä tuotanto ja kulutus pelaavat samoilla säännöillä, ja siinä välittäjänä on tämä hankintalain oikea käyttö. Täällä monet edustajat, muun muassa Heinonen ja Kalmari, jo viittasivat siihen, että konsteja on mutta sitä osaamista ja tahtoa ehkä puuttuu. Tätä täytyy edelleen rummuttaa. Mielenkiintoisia olivat nämä ehdotukset esimerkiksi tästä verkkomarkkinoinnista tai uusista markkinakanavista. Tiedätte, että esimerkiksi kananmunia markkinoidaan hyvinkin paljon nykyään perinteisistä reiteistä poiketen. Ehkä myös tämä tuottajaorganisaatiopuoli voi — ajatellaan nyt vaikka lihaa, lihajalosteita — sillä suuremmalla yhteisellä tuotannolla saavuttaa uusia markkinakanavia ja uusia tuottajia. Ehkä yksittäisen tuottajan on aika vaikea lähteä kovin laajasti esimerkiksi verkkomarkkinointia käyttämään. Ja kyllä tällä tietysti on merkitystä myös, jos ajatellaan vaikka sitten viljan osalta: jos meillä on viljantuottajaorganisaatio, joka pystyy itse myös ulkomailta hakemaan asiakkaita ja saamaan tarjouksia huomattavalle viljaerälle, niin kyllä sillä on ilman muuta vaikutusta siihen kotimaan viljan hintatasoon. Ei odoteta tältä ihmeitä, mutta tämä on askel oikeaan suuntaan, että tuottajat pystyvät paremmin markkinoilla toimimaan, ja usein se voi olla myös kuluttajan etu niin laadun kuin saatavuuden näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-04T19:17:53,2016-02-04T19:21:57,Tarkistettu,1.1 2016_2_157,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos minä vapaasti nyt tulkitsen ministerin sanomaa, niin tarkoititte varmasti sitä, että tämä antaa mahdollisuuden kuluttajille saada edullisimpia elintarvikkeita, kun tehdään tämmöisiä yhteenliittymiä, jotka mahdollistavat joko verkkomarkkinoinnin kautta tai muulla tavoin sen, että ne väliportaat jäävät sieltä pois, riippuen tietysti tuotteesta, kuinka se voidaan markkinoille saattaa. Mutta vielä ihan pieni tivaus siitä: onko tulkintani liian rohkea, vai olisiko mahdollista niin, että tästä voi hyötyä alkutuotanto mutta erityisesti myös kuluttajat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-04T19:21:59,2016-02-04T19:22:46,Tarkistettu,1.1 2016_2_158,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,Puhelistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_159,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oletin, että ministeri olisi tässä puheenvuorossaan ottanut kantaa myös tähän eläinsuojeluasiaan, joka täällä on kuitenkin aika vahvasti esiin noussut. Esimerkiksi edustaja Elomaan hallituspuolue perussuomalaiset otti esiin tämän eläinsuojelun tason, ja olemme olleet yhdessä muun muassa eläinsuojelujärjestöjen tilaisuudessa, missä kaikki eri puolueiden edustajat lupasivat, että teemme paljon työtä sen eteen, että eläinsuojeluvaltuutetun virka säilyy. Nyt kun näin ei ole ja jos ei hallitus halua tätä asiaa vaan olkaansa kohauttaa, niin minä nyt vetoan teihin, arvoisat hallituspuolueiden eduskunnassa olevat jäsenet, että olkaa niin ystävällisiä ja puhukaa teidän hallitusministereillenne tässä asiassa vakavasti, koska tämä on takapakkia, tämä valtuutetun viran lopettaminen kaiken kaikkiaan. Ja haluan nyt tosissani myös ministerille sanoa, että olisi mielestäni hyvä, kun täällä tämä asia nousi esiin niin selkeästi, että ottaisitte kantaa myös tähän eläinsuojelulain valmisteluun, eläinsuojeluvaltuutetun virkaan. Ja tietenkin se, mikä järjestöjä on huolestuttanut myös, on nämä normitalkoot, että niiden nimissäkö käy sitten niin, että kaikkia näitä, kuinka paljon tilaa eläimellä pitää olla, aletaankin nipistämään eikä suinkaan parantamaan, mikä se päinvastainen ajatus on alun perin ollut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-04T19:22:47,2016-02-04T19:24:12,Tarkistettu,1.1 2016_2_160,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Se valitettavasti on totta, että maassa on järjestöjä, jotka haluavat lopettaa erilaisia asioita täällä. Kerättiinhän viime kaudella kokonainen kansalaisaloite elinkeinon, turkistarhauksen, lopettamiseksi, eli ilmeisesti halutaan lopettaa erilaisia asioita. Kysyisin edustaja Viitaselta: Miten nämä asiat on mahdettu hoitaa meidän kilpailijamaissamme? Onko Saksassa, onko Tanskassa, onko Brasiliassa vastaavia virkamiehiä, joita SDP tässäkin tarjoaa ratkaisuksi jokaiseen asiaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-02-04T19:24:12,2016-02-04T19:24:41,Tarkistettu,1.1 2016_2_161,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministerin selkeätä puheenvuoroa hetki sitten. Tämä ajatus, että on samanlaiset olosuhteet ja vaatimukset myös sille ruoalle, joka tulee Suomeen, on tavattoman tärkeä, ja sitä pitää edistää. Tulen tästä toiseen asiaan, joka on tärkeä tässä yhteydessä sanoa, ja se on se, että samalla tavalla me tarvitsemme Kansainvälisen työjärjestön normien kunnioittamista niissä maissa, jotka tuovat tuotteita, kaikenlaisia tuotteita, vapaakauppaan. Täytyy olla tietyt perustavaa laatua olevat ihmisoikeudet voimassa, kun vapaakaupassa toimitaan, ja näihin oikeuksiin liittyy muun muassa lapsityövoiman käytön kielto, vankityövoiman käytön kielto ja perustavaa laatua olevat työntekijöiden oikeudet. Aivan sama asia on laveammalti maailmankaupassa kuin minkä erinomaisesti ministeri Tiilikainen kuvasi ruoantuotannossa ja ruoan vapaakaupassa olevan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-04T19:24:43,2016-02-04T19:25:46,Tarkistettu,1.1 2016_2_162,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En malta olla kommentoimatta puheenvuorolla tähän verkkomarkkinointia koskevaan asiaan. Meillähän on sikäli hyvä tilanne Suomessa, että meillä on jo verkkomarkkinointi aivan täydessä touhussa myös yksittäisten ruoantuottajien kohdalla, ja haluan nostaa tässä esimerkin: Vain reilu kaksi vuotta sitten tuolta Pohjanmaalta, mistä itsekin tulen, alkoi Reko-rinkien perustaminen, joissa vuosi sitten maaliskuussa oli 27 000 suomalaista sosiaalisen median kautta suoraan tuottajiin yhteydessä. Tarkistin, että viime vuoden marraskuussa eli vain vajaa vuotta myöhemmin siellä oli jo 90 000 suomalaista ostamassa verkkomarkkinoinnin, suoramarkkinoinnin, kautta lähiruokaa suoraan suomalaisilta tuottajilta. Tämä on myös vientituote, sitä on idean kehittäjä Pohjanmaalta ollut esittelemässä muun muassa Saksassa ja Belgiassa ja Tukholmassa. Että kyllä meillä osaamista on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-02-04T19:25:47,2016-02-04T19:26:50,Tarkistettu,1.1 2016_2_163,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa puhemies! En ennättänyt pyytämään vastauspuheenvuoroa tuossa aiemmin, kun minulle kysymyksiä esiteltiin. Minähän nimenomaisesti puheenvuoroissani sanoin, että suomalaisen maatalouden etu on se, että eläimiä kohdellaan hyvin. Meillä on paljon osaamista, ja se, että meillä on puhdas ruoka, joka on eettisesti tuotettu, on meidän kaikkien etu ja kilpailuvalttimme, vähän niin kuin edustaja Leppä täällä myös totesi puhuessaan eläinsuojeluasiasta. Siksi on mielestäni tärkeää, että hallitus kaikin keinoin edistää esimerkiksi luomutuotantoa sekä lähiruoan käyttämistä ja kaikkia näitä, koska minä näen sen enemmänkin niin, että juuri siksi, kun meillä on ollut edistyksellisiä toimia, kuten eläinsuojeluvaltuutettu, se parantaa meidän asemaamme ja on myös meidän maataloudellemme kilpailuvaltti. Siksi en ymmärrä oikein sitä, puhemies, miksi täällä tällainen kummallinen vastakkainasettelu on nyt noussut. Onko tämä nyt se, kun presidentti eilen mainitsi, että me haukumme kaikki toisiamme tässä maassa, ja viimeksi haukuttiin poliisit. Täällä ilmeisesti nyt on tällainen, että haukutaan sitten toisiamme, rätkätetään ja käsitetään asioita väärin, kun nimenomaan kannattaisi ehkä keskittyä siihen, miten yhteisesti voisimme kilpailuvalttejamme parantaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-04T19:26:52,2016-02-04T19:28:09,Tarkistettu,1.1 2016_2_164,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Otin puheenvuoron nimenomaan sen vuoksi, että halusin kehua edustaja Heinäluoman hyvää puheenvuoroa. Nyt kun ruoantuotannosta on kyse, niin nimenomaan ruoantuotannossakin voidaan sanoa, että kannattaa kiinnittää huomiota siihen, millaisia elintarvikkeita muualta tuodaan. Oikeastaan tiivistettynä voisi sanoa, että aina, jos ruoka on liian halpaa, on poljettu joko eläimen, ympäristön tai ihmisten oikeuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-02-04T19:28:10,2016-02-04T19:28:44,Tarkistettu,1.1 2016_2_165,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Rouva puhemies! Alkaa näyttää siltä, että pääsemme keskustelun loppuhuipentumaksi hyvään yhteisymmärrykseen tässä asiassa. Mikäpä sen parempi kuin kotimaista ruokaa suosia. Me jokainen voimme siihen vaikuttaa omalla panoksellamme, sillä, että ostamme kotimaista. Taitaa olla niin, että jos 10 eurolla enemmän kotimaista ostaisi jokainen, niin sillä jo useita tuhansia työpaikkoja suomalaiseen elintarvikeketjuun saataisiin tehtyä lisää. On hyvä, että tämä markkinajärjestelyjä koskeva tuottajaorganisaatiolaki nyt sitten saadaan voimaan. Vielä nopeutusta tietysti tarvittaisiin siihen, että ruoan alkuperää koskeviin merkintöihin paneuduttaisiin täällä oikein toden teolla, niin että kun jokainen meistä tuolta kaupan hyllyltä valitsee sen elintarvikkeen, niin siellä on selkeästi merkittynä se, missä tuote on tuotettu, tai kun ravintolassa ostamme pihvin tai muun annoksen, niin siellä kerrotaan selkeästi, missä maassa ruoka on tuotettu. Se parantaa kaikkien kuluttajien asemaa, ja ennen kaikkea se parantaa meidän mahdollisuuttamme tehdä valintoja suomalaisen laadukkaan ruoan puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-02-04T19:28:45,2016-02-04T19:30:03,Tarkistettu,1.1 2016_2_166,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Edustaja Elomaa, ja sen jälkeen ministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_167,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Reko-rinki-systeemi on erittäin hyvä. Veljeni ja veljen vaimo ovat verkon kautta myyneet sieltä tavaraa, ja he sanovat, että se toimii hyvin ja sitä pitää kehittää. Ja vielä: me pystymme itse vaikuttamaan myös eläinten hyvinvointiin juuri ostamalla niitä kotimaisia tuotteita ja niitä eettisesti tuotettuja ruoka-aineita. Elikkä kun ostamme niitä, niin vaikutamme myös eläinten hyvinvointiin, mikä on tietysti tärkeää meille kaikille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-02-04T19:30:03,2016-02-04T19:30:38,Tarkistettu,1.1 2016_2_168,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Ministeri Tiilikainen, enintään 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_169,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp,"Rouva puhemies! Muutama kommentti: Edustaja Heinäluoman puheenvuoro oli hyvä, ja Kalmari vielä summasi sen yhteen, että yleensä, jos halpaa ruokaa on tarjolla, silloin poljetaan joko eläinten, ihmisten tai ympäristön oikeuksia ja useimmiten, aika useasti, kaikkia näistä yhtä aikaa. Sen takia on hyvä, että meillä Suomessa nämä standardit ovat korkeita, ja ne täytyy korkeina pitää, ja toivottavasti pystytään tässä kilpailussa todellakin vaatimaan entistä paremmin suomalaisten standardien mukaista ruokaa. Edustaja Viitanen, kun nyt tämä asia nousi esille, niin vastaan mielihyvin kysymykseenne. Yhtään eläinsuojelustandardia ei ole tämän hallituksen toimesta heikennetty. Eläinsuojelulain valmistelu on käynnissä. Vuoropuhelu eläinsuojelujärjestöjen kanssa omalta osaltani toimii hyvin, ei ongelmia. Edustaja Myllykoski esitti rohkean toiveen, että voisiko toivoa, että tämä vaikka näkyisi sitten hinnoissa. Täällä moni edustaja — Halmeenpää ja Elomaa — puhui muun muassa näistä Reko-ringeistä ja verkkomarkkinoinnista. Juuri silloin, jos pystytään saamaan kuluttaja ja tuottaja kohtaamaan toisensa ilman turhia välikäsiä, molemmat useimmiten hyötyvät. Mutta se on myös tavattoman työlästä, koska silloin puhutaan pienistä toimituseristä, helposti vaikeasta jakelusta, kuka hakee mistä ja mitä, ja silloin tarvitaan ehkä tätä tuottajien yhteistoimintaa, jotta pystytään järkevällä tavalla pysyvään tuotantojärjestelmään ja jakeluun, ja parhaassa tapauksessa molemmat hyötyvät. Silloin kun se kuluttaja on suoraan tuottajan kanssa tekemisissä, niin se voi mennä vaikka sinne tilalle katsomaan, missä oloissa eläimet siellä ovat, ja tämä on hyvä. Mutta valtaosa suomalaisesta maataloudesta tietenkin, se volyymi, toimii nyt tällä hetkellä muuta kautta, ja myös tänne isojen ketjujen kautta tapahtuviin virtoihin toivottavasti tämä mahdollisuus tuottajaorganisaatioitten perustamisesta tuo sitten sitä neuvotteluvoimaa tai niitä vaihtoehtoisia vientimarkkinoita, mitä esimerkiksi edustaja Myller peräänkuulutti. Eli parhaimmillaan yhteistoiminta mahdollistaa suoramyynnin ja verkkomarkkinoinnin järkevän hoitamisen tai tuotantoketjun tehostumisen tai sitten markkinoilta saatavan hinnan paranemisen sen yhteistoiminnan myötä. Kiitän tästä keskustelusta ja mielihyvin odotan jo, että pääsen esittelemään seuraavia hyviä lakiesityksiä. (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+8.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-04T19:30:39,2016-02-04T19:33:32,Tarkistettu,1.1 2016_2_170,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_2_171,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-   ja   ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koetan olla tiivis tässä luonnonsuojelulain muuttamisessa. Hallituksen yksi kärkihanke on poistaa turhaa byrokratiaa ja tehostaa julkisen sektorin toimintaa. Tässä lakiesityksessä tehdään juuri tätä tinkimättä kuitenkaan luonnonsuojelun tasosta. Esimerkiksi tämä luonnonsuojelualueiden maastomerkinnän keventäminen: Nykyisinhän, GPS-aikana, tiedetään kyllä maastossa liikuttaessa aika tarkkaan se sijainti. Nyt luovutaan siitä, että ihan kaikki suojelualueet tarvitsisi maastossa kepittää. Kansallispuistot, luonnonpuistot edelleenkin merkitään, plus alueet, joilla on esimerkiksi maihinnousukielto lintujen pesimäalueen takia. Metsähallituksen arvion mukaan tästä tulee lähivuosina useamman miljoonan euron säästöt, kun luovutaan siitä, että kaikkien suojelualueiden pitäisi olla maastoon merkattuna. Ne ovat kartalla, niistä on paikkatieto olemassa; GPS kertoo vaikkapa motokuskille, ettei vahingossa lipsahda väärälle puolelle. Selvää säästöä ja byrokratian purkua. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskeva rajauspäätösmenettely poistuu. Jälleen kerran: Edelleen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat on yhtä hyvin suojeltu kuin aiemminkin, mutta nyt ely-keskuksilta ei enää edellytetä, että hallintopäätös tehdään jokaisesta esiintymispaikasta. Ely-keskukset edelleen tarjoavat metsäammattilaisille ja metsänomistajille neuvontaa. Jos tullaan semmoiseen hankalaan tilanteeseen, että — vaikka metsäammattilaiset ovat tätä kymmenen vuotta tehneet — tulee kohde, missä ei oikein tiedetä, miten toimittaisiin, niin ely-keskuksen puoleen voi kääntyä, mutta se ei ole semmoinen automaatti, että aina täytyy tulla ely-keskuksesta rajaaja ja sitten tehdään hallintopäätöksiä. Jälleen poistetaan byrokratiaa, säästetään veronmaksajien rahoja. Tässä tämän lakiesityksen pääsisältö.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-04T19:33:51,2016-02-04T19:35:51,Tarkistettu,1.1 2016_2_172,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa koskevan rajoitusmenettelyn poistaminen on hyvä asia, vaikkei varmasti moni kansalainen ole sellaisesta menettelystä ollut kyllä tietoinenkaan. Se kuitenkin tiedetään, että liito-orava on suomalaisille kovinkin kallis luontokappale. Eräs kummallisimmista asioista, joihin törmäsin aloittaessani poliittista uraani kotikaupunkini teknisessä lautakunnassa, oli liito-oravan järjettömän suurelta tuntuva painoarvo kaavoituksessa. Tuntui, että laki suojeli melkein enemmän liito-oravaa kuin ihmistä. Siltäkin pohjalta tuen kaikkia esityksiä tämän EU-lähtöisen järjettömyyden karsimisesta. Luonnonsuojelualueiden maastomerkintää koskevalla muutoksella vähennetään viranomaistehtäviä, kun luovutaan maastomerkinnöistä. Kaiken kaikkiaan se tarkoittaa jopa noin 6 miljoonan euron säästöä sillä 30 000 kilometristä 6 000 kilometriin vähenevällä merkinnällä, kun jokaisen kilometrin hinta on noin 250 euroa. Arvoisa puhemies! Tuntuu hienolta ja osin uskomattomalta, että pelkästään maastomerkintää tehostamalla voidaan saada melkein 6 miljoonan euron säästöt — melkoista tuhlausta on ollut aiemmin. Hallituksen esitys on molemmilta osiltaan kannatettavaa normienpurkua entisen purun jatkoksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-02-04T19:35:53,2016-02-04T19:37:07,Tarkistettu,1.1 2016_2_173,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Byrokratian purkupuolella on ympäristöhallinto meidän koko tässä systeemissä edistynyt kaikkein parhaalla tavalla, elikkä me olemme saaneet todella monta esitystä jo aikaiseksi, ne ovat konkreettisia asioita. Mutta mikään näistä esityksistä ei ole yhtään heikentänyt suojelun tasoa vaan järkeistänyt näitä toimintoja, ja on saatu sillä tavalla rahat järkevämmin käyttöön, mikä vastaa paremmin luonnonsuojelua eikä vain sitä pelkkää byrokratiaa. Elikkä on todellakin edetty reippain askelin mutta hyvin harkituin askelin. On keskityttävä sellaiseen suojeluun, joka oikeasti edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä, ja luovuttava sellaisista suojelulla perustelluista säännöksistä, jotka vain aiheuttavat tarpeetonta lisätyötä. Meidän on huomioitava näissä merkintäasioissa, että olennainen merkintä säilyy yhä ja ne merkinnät, mitkä siellä luonnossa tällä hetkellä ovat, ovat siellä ja pysyvät ja nyt sitten vain tiettyjä suojelualueita ei tulla merkitsemään. Se ei heikennä todellakaan suojelun tasoa, vaan se tarkoittaa sitä, että meillä on valtava määrä erilaisilla säädöksillä suojeltuja alueita. Tämä myöskin parantaa meidän ihmisten näkemystä sitä kohtaan, että kaikki luontomme on arvokasta. Ja sen lisäksi, mitä meillä on säädöksillä säädeltyjä suojelualueita, myös me maanomistajat olemme omalta osaltamme suojelleet aika paljon erilaisia alueita, joita ei ole missään laissa virallisesti merkitty eikä tarvitse luontoon merkitä, vaan me jokainen tiedämme sen, että luonnossa on paljon merkittävää suojeltavaa aluetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-02-04T19:37:09,2016-02-04T19:38:56,Tarkistettu,1.1 2016_2_174,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Näistä säästökohteista tämä, että kaikkia luonnonsuojelualueita ei merkitä enää maastoon, on digikarttojen aikakaudella ihan järkevä kohde, edellyttäen, että sitten näissä digikartoissa tämä informaatio on. Mutta hallituksen esitystä liito-oravarajausten poistamisesta pidän ongelmallisena myöskin hakkuita tekevien tahojen oikeusturvan kannalta. Liito-orava on sinänsä sellainen poliittinen eläin, joka herättää paljon tunteita, kuten tässäkin jo on vilahtanut. Ja myös liito-oravien lukumäärästä Suomessa on käyty asiantuntijaväittelyä. Ymmärtääkseni asiantuntijat ovat kuitenkin kaikki sitä mieltä, että liito-oravakanta on heikkenemässä, ja sehän on se kaikkein olennaisin asia tietää. Luonnonsuojelujärjestöt ovat puhuneet, että tässä on kysymys heitteillejätöstä. Itse katsoisin, että kysymys on hyvin paljon nimenomaan oikeusturvasta. Pahoin pelkään, että tulemme näkemään tapauksia, joissa liito-oravan elinpiirejä hakataan ja sitten hakkuut suorittanut sanoo, että ei ollut sitä informaatiota olemassa. No, ministeri sanoi, että näillä toimijoilla tämä huolenpitovelvollisuus asiasta on, mutta sitten käytännön elämässä voi hyvinkin olla tilanteita, joissa sitten nämä asiat näyttävät tosielämässä paljon epäselvemmiltä. Pidän huonona tätä liito-oravamuutosta, mitä hallitus esittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-02-04T19:38:57,2016-02-04T19:40:53,Tarkistettu,1.1 2016_2_175,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hassilta haluaisin kysyä siitä, että kun liito-oravakanta uhanalaisten listaan laitettiin, niin arvioitiin, että niitä on noin 60 000 kappaletta. Nyt niitä on 286 000 yksilöä ollut jo vuonna 2006, ja varmasti kanta koko ajan vielä on mennyt ylöspäin. Eli millä perusteella se nyt sitten heikkenee niin paljon? Mutta niin kauan kuin liito-orava on siellä uhanalaisten listalla, meidän on siitä huolehdittava, ei siinä mitään, mutta on ihan järkevää tehdä tämäntyyppisiä toimia, mitä nyt, ettei käytetä liikaa viranomaisten paukkuja siihen, että tehdään hallintopäätöksiä ja merkitään erilaisia reviirejä sitten sinne maastoon. Minun mielestäni se ei todellakaan ole järkevää, ja gepsin aikana ylipäätään näitten alueitten merkitseminen maastoon, kaikkien luonnonsuojelualueitten, ei todellakaan ole järkevää. Tekniikkaa kun on, niin käytettäköön sitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-02-04T19:40:54,2016-02-04T19:42:11,Tarkistettu,1.1 2016_2_176,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies ja hyvä ministeri! Aluksi myös minä yhdyn näihin kiitoksiin hyvistä muutoksista, mitä tämä ehdottomasti sisältää. Yksi niistä on juuri tämä luonnonsuojelualueiden merkitseminen maastoon, mikä on tietenkin näin digitalisaation aikaan erittäin positiivinen ja hyvä asia, ja se on myös ennen kaikkea säästökohde, mikä on tietenkin hyvä sekin. Ja sitten lisäksi luonnonsuojelulain poikkeuslupien siirtyminen ely-keskuksille on myös järkevää, koska siellähän parhaiten tiedetään, mitä alueilla tapahtuu. Mutta myös minä esitän huolenaiheeni liittyen tähän, mitä edustaja Hassi jo esitti, eli muutokseen näiden liito-oravien osalta. Edelleenkään en ihan saanut tästä ministerin hyvästä alustuksesta huolimatta selvää siitä, millä tavalla ja millä menetelmillä näitä rajauspäätöksiä tultaisiin korvaamaan. Ja minä ottaisin kyllä ihan vakavasti myös näiden luonnonsuojelujärjestöjen huolen siitä, että tässä voi pahimmillaan olla kyseessä myöskin heitteillejättö.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-02-04T19:42:11,2016-02-04T19:43:24,Tarkistettu,1.1 2016_2_177,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pitää kyllä ministeri Tiilikaista kiittää. Teidän johdollanne byrokratianpurku on kyllä lähtenyt todella vauhdikkaasti ja hyvällä mallilla käyntiin, ja tänne meille nyt satelee näitä esityksiä, joita sitten eduskunnassa käsittelemme ja koetamme viedä eteenpäin. Kyllä nämä ovat sen kaltaisia uudistuksia, jotka — jo se kuuluisa maalaisjärkikin näin sanoo — pitää toteuttaa. Jos meillä kerran tekniikka kehittyy, digiaika mahdollistaa meille paikantamiset luonnonsuojelualueista ynnä muista, niin miksi ihmeessä pitäisi esimerkiksi maisemaa rumentavia tekijöitä mennä sinne maastoon sitten vielä laittamaan? Ja on äärimmäisen tärkeää, että saadaan säästöjä aikaan. Me olemme niin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa Suomessa tällä hetkellä, että kaikki ne miljoonat, mitä me pystymme keräämään, pitää ilman muuta saada hyödynnettyä. Tästä liito-orava-asiasta olen kyllä hieman eri mieltä edustaja Hassin ja Razmyarin kanssa. Kyllä liito-orava on melko lailla kalliiksikin tullut tuolla eri rakennushankkeitten yhteydessä. Jokainen, joka luonnossa liikkuu ja on pikkuisenkin sen kanssa tekemisissä, näkee, että liito-oravia on paljon tässä maassa olemassa. Vaikka se siellä listalla on, niin käytännössä ja todellisuudessa se ei uhanalainen eläin ole, kyllä siellä on liito-oravalla jatkossakin mahdollisuuksia elää ja paljon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-02-04T19:43:25,2016-02-04T19:45:03,Tarkistettu,1.1 2016_2_178,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pidän myönteisenä sitä, että näiden luonnonsuojelualueiden maastomerkinnöistä luovutaan. Sillä saavutetaan useamman miljoonan säästö, ja näitä rahoja ainakin itse ohjaan mieluummin siihen opasteiden ja muiden kehittämiseen esimerkiksi, että ihmiset osaavat käyttää näitä alueita hyvällä tavalla ja vastuullisella tavalla. Tässä keskustelussa on nyt kyllä väärin puhuttu liito-oravasta. Liito-orava ei enää ole uhanalaisten lajien listalla. Itse asiassa olemme saaneet hyvää tulosta aikaan näillä suojelutoimenpiteillä, ja uhanalaisten nisäkkäiden ahdinko on Suomessa helpottunut. Esimerkiksi euroopanmajava, karhu, ilves ja liito-orava eivät enää ole näillä listoilla. Ne ovat silmällä pidettäviä, eikä yhdenkään lajin tilanne ole huonontunut. Eli olemme menneet hyvään suuntaan, ja silloin on tärkeää myös pohtia sitä, että tässä päätöksessähän nyt vain luovutaan tästä byrokraattisesta hallintopäätöksestä mutta ei vielä höllennetä tätä tilannetta muuten. Täällä on viitattu siihen, että meillä on paljon erilaisia hankkeita, jotka ovat jääneet toteutumatta liito-oravien suhteen, ja kyllä itse toivon, että seurataan tarkasti myös sitä, missä vaiheessa voidaan tietyissä tapauksissa jopa jo lähteä siitä joustamaan, niin että näitä hankkeita voitaisiin eteenpäin viedä. Eli liito-orava poistui siis uhanalaisten lajien listoilta, eli tässä on saavutettu hyvää tulosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-04T19:45:04,2016-02-04T19:46:43,Tarkistettu,1.1 2016_2_179,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä liito-oravasta: Liito-oravan nykyinen tarkkailumenetelmähän on kallis eikä välttämättä edes kovin toimiva eikä tarkoituksenmukainen systeemi. Elikkä ne varat, mitä käytetään tähän liito-orava-asiaan tällä hetkellä, voidaan jatkossa käyttää järkevämmällä tavalla. Sen takia esitänkin ministeriölle ja toivon, että sieltä tuleepi toimenpiteitä siitä, miten uudella tavalla aletaan toimimaan tämän liito-orava-asian kanssa, jotta tämä tarkkailu, missä niitä on, on todellakin ajankohtaista ja päivitettyä koko ajan, sillä meillähän on tällä hetkellä se ongelma, että lisääntymis- ja levähdyspaikan määrittelypäätökset liito-oravan osalta myös ovat voineet synnyttää pitkällisiä oikeusprosesseja, joiden aikana tämä käräjöinnin kohteena ollut liito-orava onkin saattanut muuttaa asuinpaikkansa toiseen paikkaan. Elikkä olennaista on se, että liito-oravat myöskin muuttavat paikkaansa koko ajan, ja sen mukaan tässä sitten tulee elää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-02-04T19:46:44,2016-02-04T19:47:50,Tarkistettu,1.1 2016_2_180,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Savolalle toteaisin, että mehän olemme kaikki ihan samaa mieltä tästä luonnonsuojelualueiden maastomerkintäasiasta, mutta sen sijaan liito-oravarajausasia on toinen kysymys. Siinähän ei ole kysymys siitä, että maastomerkintä korvattaisiin digitaalisella merkinnällä, vaan että näistä rajauksista luovuttaisiin. Tässä on esitetty hiukan harhaanjohtavaa tietoa liito-oravan uhanalaisuusstatuksesta. Se on uhanalaisten listalla, mutta sen luokitus uhanalaisten listalla on muuttunut vaarantuneesta silmällä pidettäväksi. Minun täytyy sanoa, että minä en ihan ymmärrä tätä logiikkaa, kun samassa julkaisussa kuitenkin todetaan, että sen kanta on pienentynyt 22,7 prosenttia, mutta koska se pieneni vähemmän kuin edellisessä luokituksessa, niin sitten on muutettu sitä luokitusta vaarantuneesta silmällä pidettäväksi. Edustaja Kalmari totesi lukuja. Itse viittasin juuri tähän asiaan omassa alkuperäisessä puheenvuorossani, kun totesin, että tutkijat kiistelevät näistä absoluuttisista lukumääristä. Todella, vuonna 2006 tutkijat arvioivat, että lukumäärä on 140 000 naarasta. Myöhemmissä tutkimuksissa kuitenkin saatiin se tulos, että tämä oli yliarvio, mahdollisesti jopa kolminkertainen yliarvio, sen kannan todellisesta koosta. Minä olen ymmärtänyt tutkijoiden viestin siten, että kaikki ovat yksimielisiä siitä, että kanta on pienentynyt, eli liito-oravan suhteen emme suinkaan voi katsoa, että asiat olisivat hyvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-02-04T19:47:52,2016-02-04T19:49:56,Tarkistettu,1.1 2016_2_181,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin, tässä esityksessä on todella minunkin mielestäni kaksi hyvää esitystä ja yksi, jota ei ole ehkä ihan loppuun asti harkittu. Sinänsä ymmärrän hyvin sen, että tämä rajauspäätös, oli nyt mistä eläimestä tai luonnonsuojelukohteesta hyvänsä kyse, on hieman byrokraattinen ja turhankin raskassoutuinen menetelmä, ja sikäli olen aivan samaa mieltä, että jokin kevyempi toimenpide tai menettely olisi hyvä löytää. Mutta en kyllä näe, että hallituksen esityksessä olisi esitetty sitä, mikä tämmöinen kevyempi toimenpide tai menetelmä olisi, niin että se turvaisi juurikin vaikkapa maanomistajan oikeusturvan. Tiedän tuolta omasta maakunnastani useita esimerkkejä siitä, minkälaisiin vaikeuksiin on ajauduttu, kun rajauspäätöksiä ei ole tehty, ja kun maanomistaja on yrittänyt puolustautua sitten sillä, jos onkin sattunut liito-orava omaan metsikköön, että ei ole ollut sitä rajauspäätöstä, niin kyllä siinä huonosti on taitanut käydä. Mutta joka tapauksessa jopa 60 prosenttia näistä viranomaisen maastotarkistuksista liito-oravan suhteen ei ole suinkaan johtanut rajaamispäätöksen tekemiseen vaan rajaamattajättämispäätökseen, eli tässä täytyy vähän näitä mittasuhteitakin muistaa. Se, mikä on sitten lajin kannan koko, on semmoinen kiva tietää ‑asia, mutta se ei ole oikeastaan ollenkaan ratkaisevaa sen suhteen, mikä on lajin uhanalaisuusluokitus. Ja tämä kyseinen oravanisäkäshän on uhanalainen laji, kuten tässä todettiin. Ei se sieltä listalta ole poistunut, luokitus vain on muuttunut. Olennaista on se, mikä on sen kannan kehitys, mihin suuntaan ollaan menossa, ja sehän on laskeva. Se on hidastunut, se kannan kehityksen heikkeneminen, mutta se on edelleen laskeva, ja siihen perustuu se, että kanta on edelleen uhanalaisten lajien listalla. Ymmärrän kyllä, että tuo pikkunisäkäs (Puhemies koputtaa) herättää kiivastusta, mutta (Puhemies koputtaa) kovin vaaraton se on. Omassa kotikunnassani kaavoitus on kyllä saatu hyvin yhteensovitettua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-02-04T19:49:56,2016-02-04T19:52:06,Tarkistettu,1.1 2016_2_182,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vieläkin haluan teiltä varmentaa, koska silloin kun uhanalaisten lajien listalle liito-orava laitettiin, niitä arvioitiin olevan noin 60 000, ja nyt joka tapauksessa kaikki arviot varmasti ovat sitä mieltä, että pesiviä naaraita on yli 100 000: millä perusteella se kanta on voinut heikentyä? Jos se yksittäisenä vuotena hieman heikentyy, niin minä en oikein ymmärrä tätä keskustelua. Jos se heikentyy vaikka siitä 240 000:sta, niin okei, sen myönnän, mutta ei se siitä alkuperäisestä 60 000:sta aivan varmasti ole heikentynyt, jolloin mielestäni pitäisi kustannusnäkökulmasta miettiä tulevaisuudessa, että vaikka tämä on tärkeä laji, niin ei tehtäisi ihan yhtä järjettömiä päätöksiä kuin oli esimerkiksi Turku—Helsinki-moottoritie aikanaan, jonne 10 miljoonaa laitettiin liito-oravien suojelun takia lisää rahaa. Mittasuhteet täytyy säilyttää näissä suojelupäätöksissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-02-04T19:52:06,2016-02-04T19:53:19,Tarkistettu,1.1 2016_2_183,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin olen suuri kohtuullisuuden kannattaja, tässäkin asiassa. Totean kuitenkin, että ei varmaan meidän tässä salissa ole syytä ryhtyä puoskaroimaan ja esiintymään orava-asiantuntijoina vaan, kuten muussakin hyvän hallintotavan mukaisessa päätöksenteossa, luottaa siihen asiantuntijatietoon, mitä meillä saatavilla on, ja se asiantuntijatieto sanoo: tammikuussa 2016, kun tämä uusi uhanalaisten nisäkkäiden luettelo julkaistiin, sen raportin yhteydessä todetaan myös liito-oravasta, että uhanalaisuusluokan muuttumista silmällä pidettäviin ei pidä kuitenkaan tulkita niin, että liito-oravan tilanne olisi paranemassa. Sehän, miksi siellä alun perin on arvioitu kannan kooksi 60 000 ja nyt on yli 100 000, johtuu siitä, ja se on näistä raporteista myös luettavissa, että kannan koon arviointimenetelmät ovat parantuneet ja lajin tuntemus ja lajin levinneisyyden kartoittaminen Suomessa on parantunut. Kyllä minä uskon näihin asiantuntijaraportteihin enemmän (Puhemies koputtaa) kuin meidän omaan mututuntumaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-02-04T19:53:21,2016-02-04T19:54:27,Tarkistettu,1.1 2016_2_184,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,Puhelistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_185,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulla on tässä edessäni Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 ‑asiakirja, ja tässä sanotaan aivan yksiselitteisesti: uhanalaisia lajeja ovat ripsisiippa, pikkulepakko, susi, naali, hilleri, ahma ja saimaannorppa. Tällä listalla ei ole enää liito-oravaa, niin kuin te täällä annatte väärin ymmärtää, että se olisi tällä listalla. Sitä ei ole tällä listalla, vaan se on listalla ""silmällä pidettäviä lajeja"", jolla ovat siis liito-orava, euroopanmajava, kenttämyyrä, karhu, ilves, itämerennorppa ja metsäpeura. Punaiselta listalta poistui kaksi lajia: metsäjänis ja saukko. Itse asiassa tämän koko suojelun yksi erikoisuus löytyy Kainuusta. Kumpaa tässä nyt ollaan enempi suojelemassa? Kainuun metsäpeurakanta on esimerkiksi 2000-luvulla puoliintunut. Syynä on se, että toinen tällä listalla ollut laji, susi, on siellä lisääntynyt. Nyt pitäisi kyllä kysyä näiltä meidän innokkailta luonnonsuojelijoilta: Suojelemmeko me sutta nyt niin kauan, että meillä ei ole enää metsäpeuraa, jota suojella? Vai olisiko tässä suojeluinnossakin syytä löytää tasapainoa niin, että suomalaisessa metsässä voisivat säilyä tulevaisuudessakin hienot metsäpeurat ja niitä susiakin siellä, missä ihmisiä on?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-04T19:54:29,2016-02-04T19:56:12,Tarkistettu,1.1 2016_2_186,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt täytyy vähän kyllä todeta, kuten tämän iltapäivän salikeskustelussa aikaisemmin edustaja Haglund totesi, että hän ei kansantaloustieteilijänäkään ymmärtänyt aivan kaikkia finanssipolitiikan kiemuroita: minä totean, että en luonnontieteilijänä nyt aivan ymmärrä arvoisan edustaja Heinosen tulkintaa. Te, edustaja Heinonen, luettelitte tuossa äsken alkuun kaikki Suomen äärimmäisen uhanalaiset lajit ja sitten perään pitkän liudan silmällä pidettäviä ja vähän vähemmän uhanalaisia lajeja. Mutta te voitte, edustaja Heinonen ja kaikki muutkin, tarkistaa, vaikka Lukesta tai Suomen ympäristökeskuksesta, miten tämä uhanalaisuusluokitusjärjestelmä menee, ja se menee niin, että nämä kaikki luetellut lajit ovat uhanalaisia, jotkut enemmän ja jotkut vähemmän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-02-04T19:56:15,2016-02-04T19:57:06,Tarkistettu,1.1 2016_2_187,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Minä luen suoraan, mitä tässä sanotaan. Tässä sanotaan yksiselitteisesti: ""Uhanalaisia lajeja on seitsemän, mikä on neljä lajia vähemmän kuin aiemmin."" Näin sanovat asiantuntijat. Minä luotan näihin enempi kuin teihin, edustajakollega. Täällä on lista, jonka äsken luettelin, uhan-alaisia lajeja ovat ne ja ne ja ne, ja sen jälkeen kerrotaan, että liito-orava ei enää niissä ole. Ei tätä saa nyt, arvoisa edustajakollega, puhumalla punaiseksi, kun enää eläin ei sillä listalla ole.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-04T19:57:08,2016-02-04T19:57:49,Tarkistettu,1.1 2016_2_188,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,Ja sitten mennään puhujalistaan — silmällä pitäen täältä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_189,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Olen todella kiitollinen siitä, mitä Heinonen toi esille muun muassa tästä Kainuun metsäpeuran tilanteesta, elikkä siitä sen, mikä meille on tärkeää, onko meille tärkeää suden suojelu vai se, miten meidän metsäpeurakantamme selviää. Metsäpeurakanta on muuten kuolemassa sukupuuttoon, siis täydellisen totaalinen tilanne. Mutta sitten mennään vielä tähän liito-oravaan. Ihan tämmöinen mielenkiintoinen kysymys tuli mieleen, että paljonko meidän luontomme voi edes maksimissaan kantaa liito-oravia. Onko liito-orava ollut luonnossamme aina myös tämmöinen suurella kannalla oleva eläin? Meidän pitäisi tällä hetkellä muutenkin pystyä miettimään ja keskustelemaan laajemmin suojeltavien eläinten asioista, mitä asioita meidän on oikeasti tarkoituksenmukaista suojella. Jo pelkkä keskustelu ja tutkimus vievät tällä hetkellä hyvin paljon aikaa, ja minä en tiedä, onko meillä kokonaisvaltaista suunnitelmaa olemassa, miten näiden suojeluasioiden kanssa mennään eteenpäin. Sitten uhanalaisuuden arvioinnista. Erityisesti minua kiinnostaa se, että meillä on liito-oravan lisäksi muitakin eläimiä, joitten uhanalaisuudesta tai silmälläpitämisasiasta tulisi keskustella enemmänkin, muun muassa merimetso, valkoposkihanhi ja tällaisia lajikkeita, jos miettii, kuuluvatko ne meidän luontoomme ja missä määrin ne kuuluvat luontoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-02-04T19:57:55,2016-02-04T19:59:27,Tarkistettu,1.1 2016_2_190,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,Edustaja Hassi ja sen jälkeen ministeri.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_191,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on keskustelu poukkoillut aika paljon ohi sen, mitä tämä lakiesitys varsinaisesti sisältää. Tässähän ei nyt käsitellä kaavoitusta eikä tässä käsitellä sitä, mitä lajeja lainsäädäntö määrää suojelemaan, vaan liito-oravan osalta käsitellään sitä, millä tavalla viranomainen auttaa metsätalouden toimijoita tietämään, miten toimia laillisesti. Tämä asia tässä nyt heikkenee. Menetelmät, joilla on arvioitu liito-oravan kantaa, ovat vuosien varrella muuttuneet, tarkentuneet ja kehittyneet. Joka tapauksessa kolmen viimeisen kanta-arvion tulos on se, että edellisellä arviointivälillä arvioitiin, että liito-oravan kanta on heikentynyt 30 prosenttia, ja nyt se on heikentynyt (Anne Kalmari: Kuudestakymmenestätuhannestako?) vähemmän eli 22,7 prosenttia, kuitenkin heikentynyt. Riippumatta siitä metodista, millä sitä absoluuttista lukumäärää on arvioitu, kannan kehityksen suunnan arvio on tämä, ja se on yksi syy siihen, että pidän edelleen valitettavana tätä heikennystä, mitä hallitus esittää siihen viranomaisinformaatioon, mitä liito-oravan esiintymisalueista metsätalouden toimijoille annetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-02-04T19:59:28,2016-02-04T20:01:01,Tarkistettu,1.1 2016_2_192,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,Otetaan vielä edustaja Hoskosen puheenvuoro ja sen jälkeen ministeri.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_193,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vain lyhyesti tähän liito-oravakeskusteluun haluan omalta osaltani muutaman sanan sanoa. Kaikki metsäammattilaiset ovat suorittaneet nämä riittävät kurssit tästä tunnistamisesta ja siitä, miten menetellään erilaisten uhanalaisten lajien kanssa, miten suunnitellaan leimikot ja niin edelleen. Se ei ole mikään peruste. Se on aivan sama peruste, jos me vaatisimme vaikka nyt sairaanhoitajilta sitä, että he osaisivat kaikki lento-onnettomuuksien potilaat hoitaa hyvin, jos sellainen elämäntielle joskus kohdalle sattuu työssä ollessa. Ei se ole mikään peruste, että me vaikeutamme kaikkia muita toimenpiteitä yhden luvun takia. Esimerkiksi liito-oravan, joka on arvioitu moneen kertaan, todellista määrää ei taida kukaan tietää. Aikanaan niitä oli yli 300 000 paria muistamani mukaan, ensimmäiset arviot, ja sitten kun nämä arviot ovat asianosaisten itsensä tekemiä elikkä kun nämä erilaisten luonnonsuojelujärjestöjen edustajat ne arviot tekevät — ovat toki tiedemiehiä, en sitä väheksy, mutta kuitenkin ovat jollakin lailla asianosaisia — niin en nyt ihan aina luota niihin arvioihin, että ne ovat millilleen oikein. Mutta tärkeää olisi huomata se, että me emme rajoita taloustoimintaa liikaa. Ilomantsissa on liito-oravaesiintymä alueella, jolla yhdellä puolella on ampumarata, toisella puolella on koulu, jossa 400 oppilasta käy koulua, yhdellä puolella on ampumarata, jossa ammutaan, yhdellä puolella pyörii jatkuvasti voimalaitos, jossa 24 tuntia turbiini pauhaa. Liito-orava pärjää siinä keskellä erinomaisesti. Me itse olemme tehneet nämä ongelmat, ja niitä käytetään poliittisena iskuvälineenä tavallisia ihmisiä vastaan ja heidän omaisuudenhoidossaan. Tästähän tässä oikeasti on kysymys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-04T20:01:04,2016-02-04T20:02:49,Tarkistettu,1.1 2016_2_194,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Ja ministeri Tiilikainen, kolmisen minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_195,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Mielenkiintoista keskustelua kaiken kaikkiaan, ja katsotaan, mihin kaikkeen ehdin kommentoida. Aloitan valiokunnan puheenjohtaja Hassin huolesta liittyen juuri tähän liito-oravien merkitsemiseen. Hassi on siinä oikeassa, että alun perin tämä merkintävelvoite otettiin juuri oikeusturvan kannalta. Täällä salissa näen useita edustajakollegoita, Kiviranta, Leppä — oltiin maa- ja metsätalousvaliokunnassa aikoinaan tätä haluamassa juuri oikeusturvan kannalta. Se oli kymmenen vuotta sitten. Kuten edustaja Hoskonen totesi, metsäammattilaiset ovat tänä aikana oppineet, miten leimikoita, joiden lähellä liito-oravat ovat, rajataan ja miten toimitaan. Ja kuten sanottu, ei tarvitse enää lähteä joka kohteelle, mutta ely-keskukset ovat edelleen velvoitettuja sitä neuvontaa antamaan, jos halutaan varmistaa, että ei tule niitä virheitä, mistä edustaja Halmeenpää täällä mainitsi. Niitäkin on toki sattunut. Tämä ei vaikuta siihen, että edelleenkin lisääntymis- ja levähdyspaikat on suojeltu. Ja tämä uhanalaisuusluokitus, mistä käytiin värikäs keskustelu: Voin lohduttaa, että sekä edustaja Heinonen että Halmeenpää, te molemmat olette aivan oikeassa. Toivottavasti myös keskenänne löysitte sen yhteisen sävelen, eli uhanalaisuusluokituksessa on vain erilaisia luokkia: liito-orava on muuttunut vähemmän uhanalaiseksi, eli se on enää silmällä pidettävien listalla. Ja olisi oikeastaan mukavaa, että vaikkapa tuo eduskunnan ympäristökerho järjestäisi semmoisen ekologian peruskurssin, missä määritettäisiin tätä uhanalaisuutta. Se nimittäin riippuu siitä kannan koosta, populaation levinnäisyysalueen yhtenäisyydestä tai pirstoutuneisuudesta, eläimen luontaisesta lisääntymisnopeudesta plus sitten siitä kannan kehityksestä: onko se vähenemässä tai kasvamassa nopeasti vai hitaasti. Eli näitten eri tekijöitten summa on sitten tuo luokitus, mikä kertoo karkeasti sen tilanteen. Siinä mielessä hedelmällinen ja hyvä keskustelu, mutta kehotan menemään vielä syvemmälle tässä mielenkiintoisessa aiheessa. Edustaja Hassi otti tärkeän jutun tästä digitalisaatiosta, mihin moni muukin täällä viittasi. Nyt hallitus tavoittelee sitä, että paitsi että metsävaratietoa muutetaan entistä ajantasaisemmaksi ja sähköisemmäksi, niin näihin samoihin tietokantoihin tulisi myös tämä ympäristötieto, jotta tiedetään, missä niitä liito-oravia on, että sieltä digikartoilta metsätaloussuunnitelmia tehtäessä löytyisi se tieto, jotta niitä vahinkoja sitten sattuisi vähemmän. Tämä on erittäin tärkeää, että se ympäristötieto on käytettävissä eikä ole vain sillä tavalla, että sitten kun joku on mennyt vikaan, niin huomataan, että aha, tuolla olikin jotain. Niitä säästöjä, mitä tällä lakiesityksellä saavutetaan, muun muassa Metsähallitus tuon merkitsemisen vähentämisen osalta varmasti tarvitsee kansalaisille virkistyspalveluja järjestääkseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-04T20:02:51,2016-02-04T20:06:02,Tarkistettu,1.1 2016_2_196,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En tuhlaa yhteistä aikaamme enää pitempään uhanalaisuusluokituksen pohdintaan, mutta jotta nyt eduskunnan pöytäkirjoihin ei jäisi virheellisiä lukuja siitä, mitä tuo uhanalaisuus tarkoittaa, niin kyllä me tuossa edustaja Heinosen kanssa yhteisymmärryksessä totesimme asian tarkistettuamme, että Suomen luonnonsuojeluasetuksen mukaan siellä asetuksessa lueteltuna meillä on maassa yhteensä 1 410 uhanalaista eliölajia linnut, nisäkkäät, kaikki muutkin mukaan luettuna ja osa niistä on eri tavoin uhanalaisia, jotkut enemmän, jotkut vähemmän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+9.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-02-04T20:06:04,2016-02-04T20:06:44,Tarkistettu,1.1 2016_2_197,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_2_198,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-   ja   ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Koetan olla hyvin ripeä. — Tässä on koottu useista eri tarpeista lähteviä lakiesityksiä yhteen nippuun. Kaksi näistä liittyy siihen, että meillä on ollut puutteellisesti toimeenpantua EU-lainsäädäntöä eli esitykset osallistumisoikeudesta ympäristömeludirektiivin täytäntöönpanon täydentämiseen ja niin edelleen ja sitten aluskierrätysasetuksen täytäntöönpanoon liittyvät ehdotukset. Nämä ovat vain tämmöistä, että hienosäädetään meidän lainsäädäntöä, että ei tarvitse EU:n enempää naputtaa. Niillä ei ole kovin suurta käytännön merkitystä. Sitten tämä kolmas osio tässä paketissa liittyy taas sarjaan byrokratian purku. Eli kun edellisellä hallituskaudella ympäristönsuojelulakia muutettiin sillä tavalla, että alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueet tulivat ympäristöluvituksen piiriin, niin valitettavasti siinä tehtiin semmoinen vähän niin kuin taannehtiva juttu, että myös ne tuotannossa jo olevat alueet pistettiin hyvin pikaisella aikataululla hakemaan lupa sille olemassa olevalle toiminnalleen, ja tähän nyt tällä kyseisellä lailla tuodaan selkiytystä ja helpotusta. Eli lykätään tätä lupien hakuaikaa viisi vuotta eteenpäin, jolloin on mahdollista, että olemassa oleville pienille turvetuotantoalueille — jos viiden vuoden aikana esimerkiksi se alue on loppuun nostettu — ei tarvitse lähteä lupaa hakemaan tai viisi vuotta on aikaa sillä toimijalla miettiä, kannattaako tälle pienelle alueelle lupaa ylipäänsä hakea. Eli tässä on puhtaasti tällaisesta toiminnan järkeistämisestä kyse. Edelleenkin sitten uudet alueet, niin pienet kuin suuremmat, tulevat olemaan ympäristöluvituksen piirissä, ja sitten taas näitä lupajärjestelmien kehittämisiä pohditaan tulevissa esityksissä. Mutta tässä vältytään siltä, että olemassa oleville alueille ei tarvitse lähteä hakemaan lupaa, vaan tulee riittävän pitkä siirtymäaika, jotta toiminnan harjoittajat voivat miettiä, mitä näille alueille tehdään.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-04T20:07:02,2016-02-04T20:09:10,Tarkistettu,1.1 2016_2_199,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ympäristönsuojelulain muutosesitys on laaja, mutta tarkoitukseni oli kiittää ministeri Tiilikaista tästä nimenomaan jo toiminnassa olevien turvetuotantoalueitten luvituksen muutoksesta, joka todennäköisesti jopa lopullisesti poistaa tätä turhaa byrokratiaa, kun noita alueita ilmeisesti pystytään nostamaan loppuun tuohon määräaikaan mennessä. On tietysti tarpeetonta vaatia tämmöisille toiminnassa oleville pienille alueille ympäristölupaa. Se on kustannuskysymys yrittäjälle, ja tietokin tästä vaatimuksesta ilmeisesti kulkee aika huonosti tuonne yrittäjille. Nyt tätä määräaikaa pidennetään tuonne syyskuuhun 2020, ja toivottavasti se nyt sitten osoittautuu riittäväksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-02-04T20:09:12,2016-02-04T20:10:18,Tarkistettu,1.1 2016_2_200,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Varmasti voimme olla kaikki yhtä mieltä siitä, että muilta osin kuin turpeen osalta tämä on ihan selvästi lainsäädäntöä, joka on hyvinkin teknistä. Mutta on aika vaikea olla samaa mieltä tästä kohdasta, että kun nyt uuden ympäristönsuojelulain mukaan myös pienten, enintään 10 hehtaarin turvesoiden tulee hakea toiminnalleen ympäristölupaa, niin nyt kun nämä toiminnanharjoittajat eivät ole sitä syystä tai toisesta voineet tehdä, sitten pidennetään tätä viiteen vuoteen. Jos on kysymys jostain käytännön asiasta, niin ehkä se ymmärrettäisiin, että tuo pidennys olisi vaikka vuosi, jolloin tätä voitaisiin hakea, ja ei varmasti olisi kovinkaan suuri ongelma, jos esimerkiksi näitä pieniä turpeennostoaloja olisi hyvin harvakseltaan, mutta jos niistä muodostuu jollekin alueelle esimerkiksi isoja alueita lähekkäin olevista pienistä turpeennostoalueista, niin miten tähän sitten suhtaudutaan? Kysymys on kuitenkin aikamoisesta vesiensuojeluasiasta, niin kuin tiedetään, tässä turpeennostossa. Sitten tässä on tietysti vielä sellainenkin puoli, että ministeri on luvannut tämän näille yrittäjille ja se on sitten otettu tähän lainsäädäntöön ilman, että minkäänlaista asiantuntijakuulemista tässä olisi toteutettu. Eli kysyn arvoisalta ministeriltä: miten tässä nyt on mietitty esimerkiksi sitä, jos useita näitä pieniä turpeennostoalueita sattuu sitten jollekin vesistöalueelle, ja minkälaista uhkaa se (Puhemies koputtaa) tuottaa tässä tilanteessa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-02-04T20:10:19,2016-02-04T20:12:24,Tarkistettu,1.1 2016_2_201,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Myllerillä nähtävästi on tällainen alue tiedossa, kun sitä noin vahvana esimerkkinä näyttää. Tämä uudistus on erittäin hyvä ja tarpeellinen nimenomaan liittyen näiden pienten turvetuotantoalueiden luvitukseen. Onhan se nyt käsittämätön tilanne, että kun on tuotannossa oleva alue, niin tavallaan takautuvasti siihen tulisi tuhansien eurojen ylimääräinen maksu, mihin yrittäjä ei itse ole pystynyt varautumaan aloittaessaan sitä toimintaa. Sitähän tällä nyt halutaan korjata, sitä ehkäpä jopa, sanoisin, tarkoituksenhakuista asiaa, joka edellisen hallituksen aikana tuonne lainsäädäntöön oli lipsautettu mukaan. Tuo summa oli 8 040 euroa, ja tuommoisella alle 10 hehtaarin nevalla se on käytännössä koko vuoden tuotannon määrä, eli se olisi lopettanut tämän tuotannon hyvin monelta alueelta kokonaan. Se viesti on kyllä vahvasti tuolta yrittäjäpiiristä tullut. Mitä tulee ympäristönsuojeluun, niin kyllä, suojelun täytyy näissä silti olla kunnossa. Jos menneillä vuosikymmenillä on tehty virheitä, niin niitä samoja virheitä ei pidä toistaa, ja sen takia siinä, kun tuotantoalueiden vesiä käsitellään, sen lopputuloksen tulee ratkaista, että niiden tulee olla puhtaassa kunnossa. Näinhän nykyään myös toimitaan. Haluaisin ministeri Tiilikaiselta vielä kysyä siitä, että kun nyt nämä lupamaksut ovat olleet samansuuruiset oikeastaan nevan koosta riippumatta, niin mitä muutoksia tähän on tehty tai ollaan tekemässä. Tullaanko porrastamaan sen mukaan, kuinka suuri alue on kyseessä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-02-04T20:12:26,2016-02-04T20:14:27,Tarkistettu,1.1 2016_2_202,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan kehumista ympäristöhallinnon osalta tästä turhan byrokratian purkamisesta, sillä tätähän tämä esitys todellakin on. Nyt sitten tässä omassa puheenvuorossani kiinnitän huomiota erityisesti tähän turveasiaan, josta nyt muutenkin on jo keskusteltu. Elikkä ympäristönsuojelulain siirtymäsäännöstä muutettaisiin pienten turvetuotantoalueitten osalta. Esityksen mukaan viidellä vuodella pidennettäisiin määräaikaa, jonka kuluessa eräiden enintään 10 hehtaarin turvetuotantoalueiden tulee hakea toiminnalleen ympäristölupaa. Esitys osoittaa maalaisjärkeä pienten turvesoiden tuotantoa kohtaan. Lupien hakeminen aiemmin säädetyssä määräajassa ei ole toiminut toivotulla tavalla, ja tieto luvanhakuvelvoitteesta ei ole kulkenut riittävän tehokkaasti. Osa turpeenottajista on aikeissa lopettaa toimintansa muutaman vuoden sisällä. Sitten turpeesta muuten: Turve on kotimainen hitaasti uusiutuva energianlähde. Se ei minun näkemykseni ja monien tutkijoidenkaan mukaan ole todellakaan fossiilinen polttoaine, kuten se on tietyissä paikoissa määritelty, mutta kuitenkin se tulee olemaan osa suomalaista energiantuotantoa luultavasti vielä pitkän aikaa. Tässä tapauksessa siirtymäajan pidentäminen pienten turveyksiköiden osalta on kohtuullinen ratkaisu. Ja sitten vielä täsmennän sen asian, että vaikka lupaa ei näille pienille alueille ole tarvittu, niin todellakaan ei luontoa eikä vesistöä saa missään tapauksessa pilata. Elikkä nämäkään tapaukset eivät ole saaneet pilata luontoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-02-04T20:14:28,2016-02-04T20:16:18,Tarkistettu,1.1 2016_2_203,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin osa puhujista jo edellä on todennut, muut muutokset tässä hallituksen esityksessä ovat ihan kannatettavia, mutta tätä pienten turvetuotantoalueiden muutosta itse en pidä hyvänä. (Mikko Savola: Miksi?) Enkä pidä hyvänä myöskään sitä, että — niin kuin tässä keskustelussa on käynyt esille sekä ministerin puheenvuorossa että nyt sitten joidenkin tätä muutosta kannattavien edustajien puheenvuoroissa — itse asiassa taka-ajatus olisikin se, että käytännössä vapautetaan lupavelvoitteista ne toimijat, jotka jo ennestään ovat kaivaneet turvetta alle 10 hehtaarin soilta. Ymmärtäisin vuoden pidennyksen tähän lupamääräaikaan. Se ei sinänsä ole mitenkään tavatonta, että tieto ei toimijoita ole tavoittanut. Mutta olisi kohtuullista olettaa, että nyt se tieto on nämä toimijat tavoittanut, jolloin vuoden lisäaika olisi sopiva kädenojennus heille, että he pystyvät lain velvoitteet toteuttamaan. Edellisen hallituksen aikanahan tuli turpeennoston vesistövaikutuksista hätkähdyttävää uutta tietoa, kun paljastui, että mittaukset, joiden nojalla esimerkiksi Vapo ilmoitti, mitkä nämä vesistöpäästöt ovat, on tehty kaikkina muina aikoina paitsi silloin, kun niitä päästöjä eniten tulee. Eli kevättulvien aikana tulee eniten näitä orgaanisen aineen päästöjä vesistöihin, mutta nämä jaksot puuttuivat näistä Vapon mittauksista, (Puhemies koputtaa) mikä oli myös Vapon tiedossa. (Puhemies: Aika!) Eli turpeennoston vesistövaikutuksiin ja luvituksiin pitää suhtautua vakavasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-02-04T20:16:19,2016-02-04T20:18:31,Tarkistettu,1.1 2016_2_204,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on jälleen esimerkki normienpurusta, mutta samalla — kun tässä ministeri Tiilikainen on paikan päällä ja vesistöjen kunto on hallitusohjelmankin mukaan tärkeä asia — haluaisin kysyä, että sen lisäksi, kun meillä on kiertotalouden hankkeita, joissa ravinteita pyritään saamaan kiertoon, pois rehevöittämästä vesiä, niin yhdyskuntajätevesilietteestä kuin ehkä tehostetusta lannan käytöstä, onko mahdollista saada tällaisia pilottihankkeita myös tältä turvetuotantopuolelta, niin että saisimme uusia menetelmiä käyttöön. Mielestäni kaiken uuden turvetuotannon, mitä nyt aloitetaan, pitää kestää päivänvalo joka kohdassa. Totta kai kotimaista energiaa täytyy käyttää ja haluamme sitä käyttää, mutta ei vesistöjen kustannuksella. Tämän täytyisi olla itsestäänselvä asia. Aivan kuten metsäteollisuus aikanaan 1980-luvulla otti härkää sarvista kiinni ja laittoi vesistöasiansa kuntoon, minkä jälkeen kenelläkään ei ole ollut nokan koputtamista näissä asioissa, niin toivoisin, että tuossa turvepuolella uusilla innovaatioilla pistetään homma kuntoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-02-04T20:18:32,2016-02-04T20:19:57,Tarkistettu,1.1 2016_2_205,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Juuri näin, niin kuin edustaja Kalmari sanoi, että metsäteollisuus aikanaan omassa historiassaan aiheutti valtavia vesistöpäästöjä puunjalostusprosessin takia, ja se on sitten pantu nyt kuntoon uudella tekniikalla, jopa niin hyvin, että esimerkiksi Uimaharjun sellutehdas ottaa Pielisjoesta vettä, jonka se käyttää prosessiin ja puhdistaa sen jälkeen, tietenkin nykyaikaisilla menetelmillä, ja päästää veden takaisin vesistöön puhtaampana kuin sen on sieltä ottanut — esimerkki siitä, miten järkevästi toimintaan. Tänä päivänä turvesoilta pystytään vedet kanssa samalla keinoin puhdistamaan. Se on totta, että tiettyjä ongelmia on siellä, niin kuin edustaja Hassi sanoi, mutta nekin ovat hallittavissa olevia asioita. Minun mielestäni tämä suomalainen mentaliteetti on se, jolla yritetään tehdä kaikkensa, että maaseudun elinkeinot lakkaisivat. Kerron yhden esimerkin. Arvoisa rouva puhemies! Ilomantsi oli aikanaan merkittävä turvetuottaja. Sen jälkeen on kaikkensa tehty erilaisilla ympäristösäännöillä — on totta, että siellä on ympäristöongelmiakin ollut, ei sitä sovi kieltää, mutta nekin asiat on pantu parempaan kuntoon ja yhä parempaan kuntoon ne tulevat — ja toistasataa työpaikkaa on mennyt. Australiasta ajetaan maahan kivihiiltä, ja me velkaannumme hurjalla vauhdilla. Jos nyt oikein muistan, niin huomenna tai ylihuomenna Moody’s laskee Suomen luottokelpoisuusluokitusta. Valtiovallan lainat lähtevät nousuun, korot lähtevät nousuun. Onko meillä varaa siihen, että omat elinkeinot lakkautetaan tai tehdään niiden harjoittaminen lähes mahdottomaksi? Ja sen jälkeen kun olemme pulassa, emme pysty auttamaan edes itseämme, kun olemme luoneet sellaisen byrokratian, joka ei kerta kaikkiaan ole enää korjattavissa millään muulla kuin todella kovalla kädellä, mutta siihenhän tarvitaan ajattelutavan muutosta. Kysymys ei ole mistään tekniikasta tai osaamisesta. Kysymys on siitä, haluammeko me tämän maan pitää kunnossa, asuttuna. Meillä on ainoastaan suunnitelma, että 700 000 ihmistä pitää saada suuriin kasvukeskuksiin asumaan, maaseutu pitää saada tyhjäksi, ja yhä enemmän on niitä ihmisiä, jotka täällä asuvat ja maksavat valtavan kallista hintaa asunnosta tai hirvittävää vuokraa, (Puhemies koputtaa) johon heillä ei ole varaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-04T20:19:58,2016-02-04T20:22:07,Tarkistettu,1.1 2016_2_206,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Minä kyllä uskon siihen, että meidän parhaita valttejamme Suomessa on se, että me teemme hyviä, laadukkaita ja sellaisia tuotteita, jotka ovat ympäristön kannalta hyviä ja joilla viemme eteenpäin kestävää kehitystä, ja sen pitää kyllä kestää se, että me huolehdimme erilaisilla lupakäytännöillä ja muilla siitä, että se tuotanto, joka Suomessa tuotetaan, ei pilaa vesiä, ei pilaa ilmaa eikä pilaa maaperää. Kyllä me tarvitsemme tähän myös lainsäädäntöä, me tarvitsemme normeja, me tarvitsemme lupakäytäntöjä, ja silloin kun asia hoituu hyvin, niin oikein hyvä asia. (Hannu Hoskonen: Lisää kivihiiltä, lisää kivihiiltä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-02-04T20:22:07,2016-02-04T20:22:59,Tarkistettu,1.1 2016_2_207,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan nyt korostaa sitä, että kun tässä puhutaan nyt näistä turvenevojen lupamaksuista, niin puhutaan maksuista, jotka olisivat tulleet takautuvasti. Ei se poista velvoitetta siitä, etteikö ympäristönsuojelun pidä olla kunnossa, vaan tässä puhutaan aivan kohtuuttomasta maksusta pienelle turvenevalle, lähinnä omaan käyttöön maatilalla, kuiviketurpeeksi tai energiaturpeeksi, taikka sille lähialueelle samaan käyttöön tulevien tuotteitten tuottamiseen tulevista maksuista. Sen ajan pidentämisestä nyt puhutaan. Tämä on vähintään kohtuullista, että sitä viidellä vuodella pidennetään, ja tietysti jatkossakin sen jälkeen tulee katsoa hyvin huolella, mikä on kohtuullista ja mikä ei tällaisten maksujen suhteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-02-04T20:23:00,2016-02-04T20:24:01,Tarkistettu,1.1 2016_2_208,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,Ja puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_209,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten tässä edellä puhuneet ovat jo maininneet, myös tässä, arvoisa ministeri, on paljon hyvää, ja tietenkin meille kaikille on tärkeää, että byrokratiaa karsitaan ja sitä kautta saadaan asioita myös sujuvammaksi. Mutta olen hyvin samaa mieltä edustaja Hassin ja Myllerin kanssa tästä viiden vuoden siirtymäajasta. Ensinnäkin toivoisin ministeriltä vastausta siihen, minkä takia se vuosi tosiaankaan ei riitä, ja toivon myös vastausta siihen, minkälaisella lausuntokierroksella tämä on käynyt ennen tätä. Ja sitten oikeastaan näistä kokemuksista, joita siirtymäajoista on aikaisemmin ollut: kokemusten joukossa on myös hyvin kielteisiä kokemuksia, koska monet saattavat tehdä hakemukset aivan viime tingassa, jotta se johtaa näihin uusiin lisäaikavaatimuksiin. Voiko ministeri tässä vielä täydentää, että näin ei tule käymään vaan tässä sitten on tosiaankin kyse tällaisesta kohtuullisuudesta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-02-04T20:24:02,2016-02-04T20:25:12,Tarkistettu,1.1 2016_2_210,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty kriittistä keskustelua turvetuotannosta. Itse näen turvetuotannon hyvin kotimaisena ja työllistävänä teollisuudenalana, myös energianäkökulmasta kannattavana. Ihmettelenkin, että täällä tätä vuoden aikaa pidettäisiin kohtuullisena tällaiseen muutoshakuun ja lupien käsittelyyn. Vähän kun tuntee sitä teollisuutta paremmin tai niitä yrittäjiä, jotka sillä alalla toimivat, niin kyllä viisi vuotta on varsin kohtuullinen aika sille, että pystytään arvioimaan omia investointeja ja tällä lailla varautumaan tulevaisuuteen tässä turvetuotannossa. On hyvä, että nämä pienet alueet ja toiminnassa olevat luvat saavat nyt tämän jatkoajan. Minusta tämä esitys on hyvin asiantuntemuksella valmisteltu, siitä kiitos ministerille, että on tämmöinen esitys ja myös tällä esityksellä joustavoitetaan ja byrokratiaa puretaan hyvin. Täällä on noussut esille myös tämä kohtuullistaminen näiden lupamaksujen suuruudessa, ja myös minä mielelläni kuulisin, onko niihin lupamaksuihin tulossa mitään porrastusta tai tällaista, että luvan suuruus ratkaisisi sen asian, miten se asia menee tässä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-02-04T20:25:12,2016-02-04T20:26:38,Tarkistettu,1.1 2016_2_211,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Byrokratian purkuhan tässä on tietysti se kaiken lähtökohta, se että kevennetään säännöstelyä ja kohtuuttomia lupamaksuja, kevennetään semmoisia, mitkä ovat järjenvastaisia: sellaisiin maksuihin, joihinka yrittäjä ei ole tavallaan voinut varautua, haetaan kohtuullisuutta. Ja mikä ei ole kohtuus, se ei voi olla lakikaan, se on jo vanha sanonta. Olen edustaja Hoskosen kanssa aivan täysin samaa mieltä siitä, että tuolla maaseudulla pitää pystyä elämään, siellä pitää pystyä yrittämään, elinvoiman mahdollisuuksia pitää olla. Meidän pitää pystyä turvamaan kotimaista energiantuotantoa, meidän pitää pystyä turvaamaan kotimaista työllisyyttä ja yrittäjyyttä tuolla maakunnissa. Ja nämä kaikki, millä me pystymme sitä edistämään, ovat hyväksi. Sitten kun mennään vielä tähän itse turvetuotantoon ja niihin kustannuksiin, niin kun pienikin neva avataan turvetuotannolle, siinä on erinäisiä kustannuksia, mitä tulee ojituksesta, ympäristönsuojelusta, kun tehdään läjitysallasta, tehdään suodatinkenttää ja niin edelleen. Se, että noita takautuvia lupamaksuja tulisi, ei poista niitä velvoitteita, etteikö näiden asioiden pidä olla kunnossa, ja jokainen vastuullinen tuottaja ne haluaa myös huolehtia. Enemmän kyse on siitä, haluammeko me pitää kotimaisen työllisyyden, kotimaisen energian puolta vai luotammeko me tässäkin asiassa ulkomailta tuotuun kivihiileen, energiaan, joka ei kyllä meidän omaa talouttamme paranna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-02-04T20:26:39,2016-02-04T20:28:21,Tarkistettu,1.1 2016_2_212,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä lupamaksut voivat kyllä todella olla aivan kohtuuttomia monille pienille ja keskisuurille toimijoille hyvin monilla muillakin elinkeinotoiminnan aloilla kuin turvetuotannossa, josta nyt puhumme. Siitä olen samaa mieltä, että kohtuullistamiseen voisi olla tarvetta ja keinoja siihen hyvä etsiä. Se, että lupamenettelyä sovelletaan ja käytetään jo toiminnassa oleviin elinkeinotoiminnan harjoittajiin, ei ole kylläkään mitenkään tavatonta tai poikkeuksellista. Itse asiassa koko ympäristönsuojelun tason hyvä kehitys Suomessa on perustunut siihen, että kun puhdistustekniikat ovat kehittyneet, niin niitä on alettu toiminnanharjoittajilta myös vaatia, niin Uimaharjun sellutehtaalla kuin kaikkialla muuallakin. On aivan tavallista, että tuotannon ympäristövastuita tarkennetaan ja luvituksen yhteydessä menetelmät päivitetään vastaamaan parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Ja kysyisinkin oikeastaan ministeriltä: miten nyt näiden kyseessä olevien alle 10 hehtaarin turvesoiden kohdalla ympäristövastuista on tällä hetkellä säädelty, ja vastaako se vesiensuojelun nykymenetelmiä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-02-04T20:28:21,2016-02-04T20:29:33,Tarkistettu,1.1 2016_2_213,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Yritin saada edustaja Hoskosen äskeiseen puheenvuoroon vastauspuheenvuoron, mutta nyt näin varsinaisessa puheenvuorossa sitten totean, että kun edustaja Hoskonen ja hänen jälkeensä myös edustaja Savola antoivat ymmärtää, että turpeen vaihtoehto olisi kivihiili, niin Tilastokeskushan tammikuun 28. päivä tänä vuonna ilmoitti, että kivihiilen käyttö on Suomessa laskenut samalle tasolle kuin 80-luvun alussa. Eli siinä asiassa, että kivihiilen käyttö laskee, olemme aivan oikealla tiellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-02-04T20:29:33,2016-02-04T20:30:13,Tarkistettu,1.1 2016_2_214,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan oikein, kivihiilen käytön pitää laskea ja sen pitää loppua kokonaan, ja sitten ruvetaan käyttämään näitä kotimaisia energiaraaka-aineita, puuta ja turvetta, jotta saataisiin joskus nuo velatkin maksettua. Olen elämäni aikana tottunut siihen, että se, mitä velkaa on tullut otettua, on tullut aina maksettua. Suomen valtiolla ei taida valitettavasti tämä oppi vielä olla perille mennyt. Arvoisa rouva puhemies! Yksi lyhyt esimerkki järjettömästä ympäristölupamenettelystä ja eri suojeluun liittyvistä turhista maksuista: Kesälahtelainen yrittäjä pyörittää minkkitarhaa, kettutarhaa, jossa on erittäin korkeatasoista tuotantoa, monta ihmistä töissä. Nyt ympäristöviranomainen vaatii siltä ympäristölupaa, ja se maksaa 15 000 euroa. Toiminta on siinä vaakalaudalla, jatkaako yrittäjä enää vai pistääkö ihmiset kilometritehtaalle. Tällaisia ei tässä maassa saa tapahtua. Sen takia byrokratian purku ja erilaisten jätesäännösten ja tällaisten asioiden yksinkertaistamisen ja byrokratian purun kaikessa, koko hallinnon läpi, pitää olla tämän hallituksen ja seuraavien hallitusten asia numero yksi. Jos me haluamme tässä maassa elää, tehdä töitä ja maksaa veroa, meillä ei ole enää muuta vaihtoehtoa. Tällainen turhanlainen liirumlaarumi on lopetettava. Jos ette usko, niin kannattaa käydä kerran päivässä katsomassa Suomen valtion velkaantumisvauhtia, se rauhoittaa huomattavasti hurjimpia ajatuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-04T20:30:14,2016-02-04T20:31:34,Tarkistettu,1.1 2016_2_215,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Ja ministeri Tiilikainen, kolmisen minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_216,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Kiitos, puhemies, ja kiitos monista tärkeistä kannanotoista. Olen usean edustajan kanssa, muun muassa valiokunnan puheenjohtaja Hassin kanssa, täysin samaa mieltä siitä, että vesiensuojelu on äärimmäisen tärkeä juttu. Se todettiin täällä monessa puheenvuorossa, ja se on tärkeätä myös turvetuotannon yhteydessä. Meillä pitää olla periaate, että yhtä luonnonvaraa käytettäessä ei saa turmella toista. Senpä takia jatkossakin ympäristönsuojelulain mukaan edellytetään, että uusilta, niin pieniltä kuin isoilta, turvetuotantoalueilta vaaditaan ympäristölupa. No, sitten, miksi olemassa olevilla alueilla nyt päädyin ratkaisuun, että lykätään tätä siirtymäaikaa ihan niin kuin tuntuvasti? Juuri siksi, että jos meillä on joku olemassa oleva toiminta, joka on useimmiten näin pienillä alueilla aika pienimuotoista, niin kuin esimerkiksi edustaja Savola täällä kuvasi, niin tuo pakkoluvitus lyhyellä siirtymäajalla tarkoittaisi ainoastaan, että joko sen yrittäjän on pakko lopettaa se homma tai sitten se on kerta kaikkiaan taloudellisesti kannattamatonta. Tällä viiden vuoden siirtymäajalla taataan se, että jos tuo alue on ollut jo pitempään tuotannossa, niin voi olla, että viiden vuoden aikana se tuotanto viedään loppuun, mitä siellä nostettavaa turvetta on, tai sitten alueen haltijalla on viisi vuotta aikaa funtsia, kannattaako siihen lupaa lähteä hakemaan vai ei. Edustajat Myller ja Hassi ja moni muu ihmettelivät tätä siirtymäajan pituutta. Te olette europarlamentissa toimineet monta kertaa niin, että kun jotain ympäristönsuojelulakia ollaan muuttamassa, olkoonpa vaikka biomassaa käyttävistä voimaloista kyse, niin silloin on ihan luonnollista, että Suomen edun mukaisesti on haluttu niille olemassa oleville laitoksille hakea mahdollisimman pitkää siirtymäaikaa, että tiukennukset ympäristönsuojelulainsäädäntöön koskevat aina tulevaa tai että siirtymäaika on järkevä. Tässä on aivan samasta ilmiöstä kyse. Kun muutetaan lakia niin, että tulevaisuudessa paremmin ympäristönsuojelu meidän turvetuotannossa huomioidaan, niin annetaan kuitenkin näille pienille olemassa oleville toimijoille riittävän pitkä ja järkevä siirtymäaika. Edustajat Pakkanen ja Savola kysyivät tästä maksujen porrastuksesta. Nythän meillä on niin kuin tämmöinen omakustannusperiaate tietyllä lailla näissä lupamaksuissa, ja tulen selvittämään sen, onko mahdollista pienten alueitten osalta saada myös pienempi maksu, jos tuo luvan käsittely on kevyempää. Tietenkin kaiken kaikkiaan tässä luvituksessa luvituksen sujuvoittaminenhan on hallituksen yksi tavoite. Jos tuota prosessia pystytään sähköistämisen avulla esimerkiksi yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan niin, että siitä syntyy viranomaisille vähemmän kustannuksia, vähemmän vaivaa hakijalle, niin kaiken järjen mukaan silloin myös maksut tulevat alenemaan, koska siinä on se omakustannusperiaate.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-04T20:31:38,2016-02-04T20:34:54,Tarkistettu,1.1 2016_2_217,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain  ja jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan niin kuin ministeri Tiilikainen totesi, lainsäädännössä, niin suomalaisessa kuin eurooppalaisessakin, on ihan normaali käytäntö, että toimijoille, jotka jo harjoittavat jotain toimintaa, annetaan siirtymäaikoja. Mutta siltä osin haluaisin tarkentaa, että ihan tavanomainen menettely ei ole se, että takautuvasti pidennetään näitä siirtymäaikoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+10.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-02-04T20:34:55,2016-02-04T20:35:20,Tarkistettu,1.1 2016_2_218,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_2_219,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-   ja   ympäristöministeri,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ilta on rientänyt pitkälle, ja tätä istuntoa ei kohtuuttoman pitkään voi jatkaa. Onko mahdollista, että lyhyesti esittelisin kaikki hallinnonalaani kuuluvat jäljellä olevat kolme lakiesitystä... [Toinen varapuhemies Paula Risikko: Sopii.] ...koska joudun valitettavasti sitten itsekin poistumaan? Tämä hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta: Tässä on kyse päätösvallan siirrosta lähemmäksi ihmisiä, osana näitä uudistamishankkeita, mitä hallitus toteuttaa. Ely-keskuksille nykyisin kuuluva poikkeamistoimivalta siirrettäisiin kokonaan kunnille, jotka siis kaavoitusta harjoittavat, ja poikkeamistoimivaltaa lavennettaisiin sillä tavalla, että on mahdollista liike- ja toimistorakennusten tiloja muuttaa asuinkäyttöön tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön. Eli helpotetaan käyttötarkoituksen muutosta rakennuksilla, tuodaan poikkeustoimivalta sen alkuperäisen kaavoittajan eli kunnan käsiin elyltä. Tällä ely-keskusten tehtävät vähenevät, kaksinkertainen työ vähenee, koska vaikka nykyisin poikkeamista päättää ely, niin käytännössä kunnat joutuvat käsittelemään jokaisen poikkeamishakemuksen ja antamaan siihen lausunnon, minkä jälkeen ely sitten käsittelee sen saman asian. Ja tässä nyt sitten valta ja vastuu annetaan kunnille myös poikkeuslupa-asioissa. Sitten, puhemies, ottaisin seuraavaksi tämän hallituksen esityksen energiatodistuksista uusille rakennustyypeille. Energiatodistukset ovat puhuttaneet eduskuntaa niin kansalais-aloitteen muodossa kuin muutenkin, ja on edellytetty, että energiatodistuksia muutetaan. Nyt tässä lakiesityksessä kuitenkin tehdään energiatodistuksiin ainoastaan ne muutostarpeet, missä komissio on ollut meidän niskassa, eli laajennetaan tätä energiatodistuksen aluetta uimahalleihin, jäähalleihin, varastorakennuksiin, liikenteen rakennuksiin eli kaikkeen siihen, mitä tämä direktiivi edellyttää, mitä Suomessa ei ole aiemmin toimeenpantu. Sen sijaan se osio energiatodistuksen uudistamisesta, missä tavoitellaan sitä, että energiatodistus olisi nykyistä informatiivisempi, ja missä käydään läpi nämä kuuluisat energiamuotokertoimet: Energiamuotokertoimet vaikuttavat erittäin keskeisesti tuohon tulevaan lähes nollaenergiarakentamisen lainsäädäntöön, ja sen takia on järkevää, että nämä asiat käsitellään yhdessä. Eli kun tätä nollaenergiarakentamisen lainsäädäntöä valmistellaan, niin siinä yhteydessä funtsitaan nämä energiamuotokertoimet, minkä jälkeen sitten on mahdollista tuoda myös tämä energiatodistuksia koskeva lainsäädäntö ja siihen tarvittavat täydennykset eduskunnan toivomalla tavalla. Arvoisa puhemies! Otan vielä tuon asuntosäästöpalkkiolakiesityksen. Hallitusohjelman mukaisesti asuntosäästöpalkkio avataan 15-vuotiaille — aiemmin alaikäraja on ollut 18. Tarkoitus on se, että jo 15-vuotias voisi ryhtyä asuntosäästäjäksi omassa päätösvallassaan olevien varojen osalta, olkoonpa ne sitten kesätyötuloja tai pääomatuloja, jos sellaisia sattuu olemaan, tai muita hänen itse määräämiään rahoja. Eli tässä tarkoitus ei ole avata hyväosaisten lapsille sitä mahdollisuutta, että ""pappa betalar"" eli että voisi oman lapsensa puolesta esimerkiksi ryhtyä asuntosäästäjäksi. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Asuntosäästämisen tarkoitus on opetella vastuullista toimintaa tulevaisuutta varten, ja nyt avataan tämä mahdollisuus. Kuitenkin kun on tämä lisäkorko ja on hyvin todennäköistä, että kovin moni 15‑, 16- tai 17-vuotias ei hyvinkään huomattavia summia muitten rahantarpeitten takia tai vähissä olevien varojen takia sinne pysty laittamaan, niin sen takia nuori asuntosäästäjä voi valita, alkaako tämä lisäkorko tulla siitä tilin avaamisen hetkestä vai vasta sitten, kun tuo täysi-ikäisyyden raja 18 vuotta täyttyy. Eli voi pienilläkin summilla harjoitella säästämistä ja tämmöistä tavoitteellista toimintaa mutta sitten vakavammin siihen ryhtyä vaikka esimerkiksi sen 18 ikävuoden jälkeen, jolloin tämä lisäkorkoa määräävä aika alkaisi raksuttaa. Näille kaikille esityksille, arvoisa puhemies, toivon eduskunnan aina valppaitten valiokuntien antavan arvoisensa, perusteellisen käsittelyn. — Ja nyt pyydän anteeksi, että joudun valitettavasti poistumaan. (Eero Heinäluoma: Se onkin huonompi juttu!)",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-04T20:35:36,2016-02-04T20:40:33,Tarkistettu,1.1 2016_2_220,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä hallitus tekee erinomaista työtä siirtämällä päätösvallan poikkeamistilanteista ely-keskusten mielivallasta kunnan demokraattiseen päätöksentekoon. On vain yksinkertaisesti järkevää, että esimerkiksi rantarakentamisen poikkeamispäätökset siirretään kuntiin ja korjausrakentamista helpotetaan. Kun hallituksen esitystä lukee, pitää ihmetellä, miten aiemmilla hallituksilla on ollut halua ja energiaa luoda näitä pykäliä ja säännöksiä. Kysymys taitaa olla punavihreästä keskittämisideologiasta ja paremmin tietämisestä. Tällaisia säädöksiä on ilo purkaa, enemmänkin voisi vapauttaa. Mielestäni perusteluissa korostuvat ympäristöasiat jopa liikaa. Toivon hallitukselta lisää rohkeutta jatkossa esityksiin — läpi menevät tällä hallituspohjalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-02-04T20:40:34,2016-02-04T20:41:18,Tarkistettu,1.1 2016_2_221,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,Edustaja Heinäluoma.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_2_222,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Jos ministerillä on kiire, niin jään kysymään, että olisiko mahdollista, että jos hän hetken aikaa ehtisi olla paikalla, että voitaisiin yhdistää keskustelu näistä loppuasioista, jolloin voisi kuitenkin esittää joitakin kysymyksiä ministerille vielä. Esimerkiksi itseäni kiinnostaa tämä energiatodistusasia, ja sen takia olen täällä illan istunut. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,,,, 2016_2_223,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Miten ministerillä, onko mahdollisuus olla jonkin aikaa?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_2_224,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Ministerin tehtävä on palvella eduskuntaa, joka on Suomen lakia säätävä elin. Toivon tietysti, että jos tässä on akuutteja kysymyksiä ja tätä keskustelua on odotettu, niin voitaisiin ottaa ne. Ei tämä elämä ole 15 tai 10 minuutista kiinni, että mielelläni kuulen teidän huolianne asioista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,,,, 2016_2_225,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Se sopii oikein hyvin, mutta nyt tarvitsisin vastauksenne, että mihin asti ministeri pystyy olemaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_2_226,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,20.55.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,,Kimmo Tiilikainen,790,,,, 2016_2_227,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Sitten mennään niihin rapsakoihin kysymyksiin. Edustaja Heinäluoma, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_2_228,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Jos sopii, niin mennään minuutin rajoissa, niin että... [Toinen varapuhemies Paula Risikko: Kyllä, kuten sanoin, vastauspuheenvuoro.] ...sitten ehtii useampi puheenvuoro. Itseäni tämä energiatodistusasia on jäänyt mietityttämään. Seurasin puhemiehenä tätä käsittelyä viime vaalikaudella, kun oli tämä kansalaisaloite, ja siltä osin olen erittäin ilahtunut siitä kannasta, jonka eduskunta otti ja silloinen ympäristö- ja asuntoasioista vastaava ministeri Viitanen, joka lähti siitä, että todellakin helpotettaisiin tätä taakkaa, joka vanhoissa omakotitaloissa asuvilla on. Olin hyvin ilahtunut, kun tämä oli nyt asialistalla, mutta sitten huomasinkin, etteihän tämä ollenkaan kulje siihen suuntaan, vaan päinvastoin tässä lähtökohtana on, että tuodaan vielä lisää, että seuraavaksi myös autotallit ryhdytään luokittelemaan. Nyt tuntuu, että tämä ei ole hallituksen linjan mukaista, että sääntelyä pyritään keventämään, ei myöskään sen EU-linjauksen mukaista, että katsotaan tarpeetonta sääntelyä. Kysymykseni kuuluu: Miksi ihmeessä näitä vanhoja omakotitaloja pitää piinata näillä täysin teoreettisilla kulutuslaskelmilla, jotka eivät sitten edes kerro ihmisille yhtään mitään? Onko hallitus miettinyt, että tämä esitys ei ole linjassa sen kanssa, mitä te muuten sanotte tekevänne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-04T20:42:22,2016-02-04T20:43:34,Tarkistettu,1.1 2016_2_229,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Otetaan siis hetken aikaa näitä minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja. Edustaja Heinonen, kysymys.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_230,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän erittäin myönteisenä tätä poikkeamislupien siirtämistä sinne, missä se paras tieto on, eli paikalliselle tasolle. Tässä viitataan kuitenkin siihen, että elyjen roolin muutosta ja tätä valitusoikeutta ei oltaisi rajaamassa. Hallitusohjelmassa on kuitenkin sovittu, että elyjen rooli muutetaan konsultoivaksi näissä kaavoituskysymyksissä, ja kysyisin: minkä takia tässä on muutettu tätä linjaa? Kysyisin myös: kun tässä samassa kokonaisuudessa, missä näitä asioita on, puhutaan myös pienten rakennusten rakentamismahdollisuudesta ilmoitusmenettelyin, kuten myös aurinkopaneeleista ja maalämpöpumpuista, millä tavalla tämän asian valmistelu on edennyt?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-04T20:43:39,2016-02-04T20:44:37,Tarkistettu,1.1 2016_2_231,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Seuraaville edustajille minuutin mittainen vastauspuheenvuoro: edustajat Viitanen, Myller, Kalmari. Sitten otetaan vielä muutama, mutta nyt tässä vaiheessa edustaja Viitanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_232,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Energiatodistusasia: Kyllä minäkin todella hämmästyin siitä, kun katsoin tätä esitystä ja huomasin, että nyt mennään todella taas siihen suuntaan, että laajennetaan tätä energiatodistusvelvoitetta, jopa autotalleihin. Se kyllä ihan oikeasti hämmästyttää. Tulee joskus mieleen kysymys, eikö mikään enää riitä, jos täytyy nyt tähänkin lähteä. Kaiken kaikkiaan tämä on väärä suunta, ja tämä on täysin päinvastainen suunta kuin mihin edellisellä kaudella mentiin, niin että jos hallitus puhuu kovasti normienpurusta, turhan sääntelyn ja byrokratian purkamisesta, niin tässä mennään nyt täysin päinvastaiseen suuntaan. Puhemies! Silloin ministerinä hyvässä yhteistyössä Omakotiliiton kanssa ja kansalais-aloitteen henkeä kunnioittaen halusin tehdä aloitteen siitä, että myös EU:n tasolla Suomi pyrkisi siihen, että nämä niin sanotut vanhat omakotitalot vapautettaisiin kokonaan pakollisesta energiatodistuksesta. Tuolloin kirjelmöin komissaarille, ja haluaisin kuulla, mitä asialle nyt kuuluu. Silloinhan tämä asetettiin ikään kuin REFIT-listalle arvioitavaksi tämän kirjeen vastauksen perusteella. Toinen asia on tämä kansallinen lainsäädäntö, aivan kuten täällä siitä kysyttiin. Tietenkin olisi ollut hyvä, että tässä yhteydessä olisi jo nyt ollut vanhojen omakotitalojen osalta tätä energiatodistusmenettelyn tekemistä ymmärrettäväksi, (Puhemies koputtaa) paremmaksi ja eduskunnan vaatimalla tavalla. Tästä haluaisin myös kuulla ministeriltä lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-04T20:44:47,2016-02-04T20:46:18,Tarkistettu,1.1 2016_2_233,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Pysytään minuutissa, niin kaikki kerkeävät kysyä ennen kuin ministeri joutuu lähtemään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_234,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyn näistä kaavojen poikkeamispäätöksistä, kun täällä kollega sanoi, että on hienoa, että nyt päätösvaltaa elyn mielivallasta siirretään kunnille. (Timo Heinonen: En sanonut niin! Kuka sanoi?) — Kollega. — Ja kuitenkin kun katsotaan sitä, miten ely on menestynyt niissä, kun on valittanut näistä kuntien rantakaavapäätöksistä, niin se on menestynyt erittäin hyvin eli turhia valituksia ei ole tullut. (Hannu Hoskonen: Ja rakentaminen on estynyt!) Mitä ajattelette tästä? Miten tämä vaikuttaa sitten rantojen rakentamiseen? Me tiedämme kyllä sen, että läheskään kaikissa kunnissa ei ole osaavaa henkilöstöä, (Hannu Hoskonen: On! Ei pidä paikkaansa!) ja ehkä siellä sitten myöskin jotkut pelit voivat mahdollistua, jos ei ole tätä ulkopuolista tarkkailua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-02-04T20:46:18,2016-02-04T20:47:22,Tarkistettu,1.1 2016_2_235,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on erittäin hyvä ja vie nimenomaan päätösvaltaa lähemmäs asiakasta, mikä hallitusohjelman linjauksen mukaista on. Kuitenkin kysyisin siitä, että jos ely-keskukselle jää valitusoikeus, onko todennäköistä tai mahdollista, että elystä tulee ikään kuin tämmöinen valitusapparaatti, vaikka tarkoitus on, että viranomaiset eivät toistensa päätöksistä enää entiseen mittaan valittaisi. Ajatusmaailmana voi olla se, ettei haluta esimerkiksi, että maaseudulle ylipäätään rakennetaan eheää yhdyskuntarakennetta ja muuta — tämäntyyppisiä näkemyksiä. Toivoisin, että ministeri vastaisi, onko pelkoni aivan turha.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-02-04T20:47:22,2016-02-04T20:48:15,Tarkistettu,1.1 2016_2_236,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Vielä kolme minuutin vastauspuheenvuoroa, edustajat Torniainen, Viitanen ja Heinonen. Sen jälkeen ministeri vastaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_237,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys energiatodistuksesta annetun lain muuttamisestahan johtuu siitä, että Euroopan komissio on todennut, että Suomen lainsäädäntö ei vastaa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä siltä osin, mitä rakennustyyppejä tai rakennusten tiloja on jätetty energiatodistusmenettelyn ulkopuolelle tuossa aikaisemmassa vaiheessa, ja tämä esitys tulee siitä. Tämä esitys todellakin, kun se astuu voimaan, aiheuttaa lisää kustannuksia niin yrityksille, kunnille kuin eri yhteisöille myöskin, ja se on tietysti se huolestuttava asia. Hallituksen esityksessä on arvioitu niitä kustannuksia, paljonko niitä tulee sieltä — ne ovat aika ympäripyöreitä. Itse kyllä oletan ja toivon, että hallitus jatkossa myöskin seuraa sitä, minkälaisia kustannuksia (Puhemies koputtaa) aiheutuu esimerkiksi kunnille ja yrityksille, ja myöskin kiinnittää huomiota siihen, että energiatodistusten laatimisesta (Puhemies: Aika!) ei tule kohtuuttomia... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-02-04T20:48:20,2016-02-04T20:49:31,Tarkistettu,1.1 2016_2_238,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt toiseen asiaan eli tähän asp-asiaan. Viime kaudellahan sitä lakia parannettiin siten, että tätä yläikärajaa nostettiin ja korkotukilainojen enimmäismääriä eri vyöhykkeillä nostettiin. Se oli mielestäni hyvä ja tärkeä uudistus, ja näin eduskuntakin tuolloin ajatteli. Silloin jo mietittiin tätä alaikärajaa ja päädyttiin siihen, että siinä oli riski tästä pappa betalar ‑asiasta, mihin ministeri viittaa, ja siksi sitä ei tässä vaiheessa otettu. Olen seurannut keskustelua ja ymmärtänyt, että tässä on yritetty nyt torjua tämä mahdollisuus, mutta kyllä haluan ja edellytän myös eduskunnalta huolellista kuulemista tässä asiassa, miten tämän kanssa on. Mutta minulla on, ministeri, idea teille: tätähän voisi jatkossa kehittää vielä sillä tavalla eteenpäin, että nyt kun tässä on kolme vyöhykettä näille enimmäislainamäärille, on Helsinki, sitten on Espoo, Vantaa, Kauniainen, ja sitten on koko muu maa samana omana vyöhykkeenä, mikä tarkoittaa, että nämä enimmäislainamäärät vaikkapa Tampereella ovat samat kuin sitten jossain ehkä pohjoisen pienessä kunnassa, (Puhemies koputtaa) niin voisi tehdä vielä uuden vyöhykkeen kasvukeskuksille, koska siellä tarvitsisi moni (Puhemies: Aika!) nuori ja lapsiperhe tukea. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-04T20:49:32,2016-02-04T20:50:43,Tarkistettu,1.1 2016_2_239,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä energiatodistuksesta: On totta, että tässä mennään nyt itse asiassa jopa vähän vastahankaan senkin kanssa, mitä EU:ssa on ajettu, eli on tällaista turhan sääntelyn purkamista, ja nyt ne patistavat meitä laittamaan energiatodistukset myös näihin tässä mainittuihin halleihin ja autotalleihin ja muihin. Ja oikeastaan kysyisin ministeriltä: mitä tässä oikein sitten tapahtuu, jos me emme tätä laita toimeen Suomessa? Tämä vie väärään suuntaan. Sitten tuohon asuntosäästämiseen ihan lopuksi. Minun mielestäni tämä alarajan lasku on hyvä, on hyvä, että opetetaan nuoria säästäväisyyteen, ja kysyisin ministeriltä: onko tässä mahdollisuus kuitenkin esimerkiksi käyttää vaikkapa valmistujaislahjaa tai rippilahjaa, jos tämäntyyppisiä tuloja taikka lahjoja lapsi saa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-04T20:50:43,2016-02-04T20:50:44,Tarkistettu,1.1 2016_2_240,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Ja sitten ministeri vastaa, 4 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_241,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Puhemies! Aloitan tästä energiatodistuksesta, ja todellakin tämä nyt laajenee kattamaan niitä rakennuksia, mitä tuo direktiivi edellyttää. Miksi näin? Sen takia, että meillä on Euroopan komission Pilot-menettely käynnissä, ja ellemme tähän reagoi, niin seuraavaksi olemme tässä valvontamenettelyssä. Valitettavasti komissio vain katsoo, että direktiivit pannaan täytäntöön, ja varmasti edustajat Viitanen ja Heinäluoma hyvin tuntevat tämän EU:n menettelyn. No, pidän kuitenkin itse tärkeänä sitä, että katsotaan, mikä meille on Suomessa tärkeintä, ja ne ovat todellakin nämä vanhat pientalot. Ja senpä takia, jos haluamme, että niissä järki voittaa ja pystyttäisiin tämmöisiä ex-ministeri Viitasenkin toivomia poikkeuksia pitämään yllä, eikö silloin juuri kannata muissa toimia sillä tavalla kuin direktiivi edellyttää ja miettiä, mikä on se meidän tärkein juttu, mitä lähdetään ajamaan? No, sitten nämä asiat, mitkä liittyvät näihin eduskunnan edellyttämiin muutoksiin energiatodistuksiin, todellakin tämä sisällön muuttaminen helpommin ymmärrettäväksi eli informatiivisempi energiatodistus plus sitten näitten energiamuotokerrointen tarkastelu. Kuten tuossa totesin, se asia valmistellaan yhdessä tuon lähes nollaenergiarakentamisen lainsäädännön kanssa, koska siellä joudutaan käyttämään näitä aivan samoja energiamuotokertoimia ja on järkevää, että katsotaan se kerroinpaletti kuntoon kerralla ja sitten tuodaan molemmat lait siltä osin yhtäläisesti tänne eduskunnan käsittelyyn. Eli nämä eduskunnan edellyttämät muutokset energiatodistuksiin tullaan toteuttamaan. Nyt siinä on vain tämä pieni viive, että katsotaan yhtä matkaa ne tämän nollaenergiarakentamisen kanssa. Nämä muut kysymykset liittyvät esimerkiksi tämän maankäyttö- ja rakennuslain muihin uudistuksiin. Heinonen kyseli, miten nämä muut kevennykset etenevät. Ne etenevät sillä tavalla, että ne ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa valmistelussa. Nyt tämä poikkeustoimivaltasiirto toteutetaan tässä, ja muuten maankäyttö- ja rakennuslakia tarkastellaan. Toivoisin, että kuluvan vuoden aikana nämä muutokset ovat pitkällä. Sitten tässä oli huolta siitä, että jos kunnilla tämä valta on, mitä siitä seuraa. Olen itse tottunut siihen, että vallan mukana siirtyy aina vastuu, ja uskon, että kun se valta on siellä kunnan käsissä, niin siellä osataan myös tehdä vastuullisia päätöksiä, ei siinä sen kummempaa. Eli ei pidä pelätä sitä, että demokraattisesti valituille elimille annetaan valta — niin kuin tässä tapauksessa kunta on demokraattinen yksikkö. Tämä Viitasen ehdotus vyöhykejaosta on mielenkiintoinen. Lähtökohtaisesti tarkastelen positiivisesti sellaisia asioita, jotka vastaavat todellista tilannetta paremmin kuin mitä nykyinen lainsäädäntö tekee. Eli pistän sen ajatuksen korvan taakse. Kun muutenkin meillä on erilaisia kustannuksia asumisessa eri puolilla, niin en katso, että tätä olisi mitenkään mahdoton asia lähteä funtsimaan. Kiitän ehdotuksesta, mutta tämä ei ollut vielä suinkaan lupaus, (Naurua) joten toivon, ettei siihen vedota. Kiitoksia asiantuntevasta keskustelusta, ja varmasti näitä huolia valiokunnat tulevat jatkossa täällä käsittelemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-04T20:52:00,,Tarkistettu,1.1 2016_2_242,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"No niin, ja sitten mennään... — Jaaha, vastauspuheenvuoro, Heinäluoma.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_243,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Jos ministerin pitää lähteä, niin ymmärrän senkin, mutta sehän ei estä kommentoimasta ministerin sanomaa. Ja tähän liittyen sanon vain, että olen kyllä todella pettynyt tähän ministerin linjaukseen. Se oli nimittäin ponneton suhteessa tähän EU-lainsäädäntöön. Olen itse kova unionin kannattaja ja pidän sitä Euroopan asioiden hoidolle välttämättömänä yhteisönä, mutta tällainen ihmisiä kiusaava sääntely, mitä nämä vanhojen omakotitalojen laskennalliset energiatodistukset ovat, on tuhoisaa Euroopan unionille. Ihmiset eivät ymmärrä näitä. Tehdään sellaisia laskelmia siitä, mitkä ovat energiankulutukset, jotka eivät vastaa todellisuutta, koska ne poikkeavat todellisesta energiankulutuksesta. Ja nyt kuljetaan ei suinkaan vähenevän sääntelyn, vaan lisääntyvän sääntelyn suuntaan sen jälkeen, kun eduskunta selvästi viime vaalikaudella sanoi, että se haluaa tällaisesta eroon. Eduskunnalla oli tässä kannanmuodostus, ja luulin, että koko eduskunta on siihen sitoutunut, ja sitä ei ole tässä valmistelussa huomioitu. Tulee lisää sääntelyä. Minusta tässä pitäisi sanoa unionille suoraan, että tämä on juuri toista kuin mitä unioni nyt ilmoittaa itse omassa toiminnassaan haluavansa tehdä, ja katsoa tämä kortti loppuun saakka, mitä unioni tekee, jos me emme laajenna enää tätä täysin turhaa sääntelyä näihin varastotiloihin ja omakotitaloihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-04T20:55:57,2016-02-04T20:57:17,Tarkistettu,1.1 2016_2_244,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Yksi vastauspuheenvuoro vielä, edustaja Viitanen, ja sitten ministeri on pyytänyt vielä lyhyen vastauspuheenvuoron, mutta sen jälkeen me menemme tuolle listalle, puhujalistalle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_245,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä käsillä olevasta esityksestä ministeri sanoo, että tässä pitäisi ikään kuin olla kiltti, jotta sitten voisimme saada jonkun toisen, tärkeämmän läpi. Mutta minä näen sen asian aivan sillä tavalla, että kun EU itse puhuu REFIT-hankkeestaan, turhien normien purkamisesta, niin meidänhän pitäisi nimenomaan nyt jämeränä sanoa, että eiköhän nyt pistetä roskakoriin ne turhat. Ei EU:n tarvitse jokaista naulan paikkaa meille tulla kertomaan, ja siksi minä toivon, että me olisimme voineet toimia sinne EU:hun päin jämerästi, samalla tavalla kuin ollaan lähdetty tästä pientalojen energiatodistuksen tekemisestä vapaaehtoiseksi, myös tässä lähteä siitä, että ei nyt tarvitsisi sitä autotallia sitten tähän ottaa mukaan. Että tässä minä nyt toivon, että Suomi toimii hyvin vahvasti siellä unionissa kaikkinensa, ja todella alleviivaan, ministeri, että eikö tämä ole myös hallituksen linjan mukaista siinä suhteessa, kun puhutaan, että turhasta sääntelystä eroon. Ei kai nyt voi tulla tällaista uutta, jossa taas kerran kustannukset lisääntyvät, byrokratia lisääntyy? (Puhemies koputtaa) En usko, että kansalaisten ihailu lisääntyy kuitenkaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-04T20:57:27,2016-02-04T20:58:33,Tarkistettu,1.1 2016_2_246,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,Sitten ministerin vastaus siitä paikalta lyhyesti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_247,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-   ja   ympäristöministeri,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Totean vielä, että juuri tämän puolesta, että näitä omakotitaloja koskevat eduskunnan linjaukset pystyttäisiin toteuttamaan, teen töitä. Mutta mitä tekemistä sillä on uimahallien tai jäähallien kanssa? Eli sama kokonaisuus, mutta tiedätte hyvin, kuinka helppoa on lähteä Euroopan unionin lainsäädäntöä muuttamaan. En kiistä sitä, etteikö meidän kannata ilman muuta puskea sinne suuntaan, mutta te tiedätte myös aivan hyvin, että kannattaa valita, mitkä ovat juuri ne tavoitteet, jotka katsotaan suomalaisten kannalta tärkeimmiksi, ja pyrkiä niitä saavuttamaan. En usko, että meillä on oikeasti tästä hirveän paljon erimielisyyttä. Itse kannan huolta sen suomalaisen omakotitaloasukkaan turvasta ja oikeudesta, että tämä energiatodistus ei häntä kaltoin kohtele.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-04T20:58:36,2016-02-04T20:59:31,Tarkistettu,1.1 2016_2_248,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"No niin, ja sitten mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_2_249,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys 148 on yksi osa isompaa kokonaisuutta normien ja turhan sääntelyn purkamisessa niin, että voisimme kohdentaa voimavaroja tarkoituksenmukaisemmin ja tehokkaammin ja selkeyttää näitä päätöksentekoprosesseja kunnissa ja laajemmillakin alueilla. Tässä poikkeamistoimivalta siirretään siis sinne, missä tieto on, eli ely-keskuksilta kuntiin, ja kunnat tekisivät jatkossa nämä päätökset. Esityksessä ehdotetaan maankäyttö- ja rakennuslakia muutettavaksi siten, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille nykyisin kuuluva poikkeamistoimivalta siirrettäisiin siis kokonaan kunnille. Kunnille siirtyisivät siten kaikki rakentamista koskevat poikkeamispäätökset, ja lisäksi kunnilla olisi toimivalta myöntää poikkeus myös silloin, kun kyse on vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- ja rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta, poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä sekä poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Kunnille ehdotetaan lisäksi siirrettäväksi kokonaan myös alueellinen poikkeamistoimivalta, jonka soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan myös asemakaava-alueella olemassa olevan liike- tai toimistorakennuksen tilojen muuttamista asuinkäyttöön tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön. Eli kaiken kaikkiaan helpotetaan näitä muutostöitä. Kunta voisi päättää, että maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta voidaan poiketa laajemmallakin kuin yhden rakennuspaikan käsittävällä alueella silloin, kun kysymys on asemakaava-alueella olemassa olevan asuin-, liike- tai toimistorakennuksen tilojen muuttamisesta asuinkäyttöön tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön. Tämän tavoitteena on luoda niin sanottuja alueellisia lupia niin, että jokaisen talon ei tarvitsisi erikseen hakea lupaa vaan voidaan tehdä tällaisia isompaa aluetta ja sille rakentamista helpottavia päätöksiä. Tässä esityksessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille jäisi edelleen valitusoikeus kunnan poikkeamispäätöksistä, mutta hallitusohjelmassa on yksiselitteisesti kirjattu, että ely-keskusten rooli muutetaan konsultoivaksi. Myös tämä on muutoksena tärkeä, ja toivon, että se osaltaan myös etenee. Tässä keskustelussa nostin tuossa nopeatempoisessa osuudessa esille muita tähän samaan kokonaisuuteen kuuluvia uudistuksia ja pidin myönteisenä sitä, että ympäristöministeri, joka vastaa myös rakentamisesta, ministeri Tiilikainen, kertoi, että tämän vuoden aikana on tarkoitus esimerkiksi saada eduskunnan käsittelyyn laki siitä, että tällainen pieni täydennysrakentaminen, esimerkiksi lisätalon — Ruotsista tutun noin 25—30 neliön lisätalon — rakentaminen ilmoitusmenettelyllä, aurinkopaneelien, maalämpöpumppujen ja vastaavien asentaminen ilmoitusmenettelyllä, olisi jatkossa Suomessakin mahdollista. Se olisi järkevää turhan byrokratian purkua. Hallitusohjelmassa on myös kirjattu, että vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakinaiseksi helpotetaan ja valitusoikeuksia rajataan niin, että jatkossa näitä valituksia voisivat tehdä ainoastaan ne ihmiset, joihin kyseinen toimenpide suoraan kohdistuu. Myös puurakentamiseen on tarkoitus luoda valtakunnalliset standardit, ja yhtenä tähän kokonaisuuteen vielä hallitusohjelmassa on kirjattu kevennetyn kaavamenettelyn malli, ja myös sitä on tarkoitus viedä eteenpäin. Toivotaan, että nämä nyt etenevät. Hivenen tässä siis nyt tulee sellaista sääntelyä taikka sääntelyn muutosta, joka varmasti vielä tulee näissä myöhemmissä vaiheissa muuttumaan, esimerkiksi tuon elyn roolin muuttaminen konsultoivaan suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-04T20:59:33,2016-02-04T21:04:54,Tarkistettu,1.1 2016_2_250,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan rantarakentamisen poikkeamispäätökset siirretään kuntiin. Olen erittäin tyytyväinen, että tämä esitys nyt saatiin eduskuntaan näin pian ja sen on tarkoitus tulla voimaan jo huhtikuun alusta. Uskon, että kunnissa nämä päätökset pystytään varsin hyvin tekemään, hyvin käytännöllisiä päätöksiä, ja siellä on varmasti aivan riittävä osaaminen näihin päätöksiin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, ely-keskusten, mahdollisuudet ovat edelleen varsin suuret. Niillä on laaja lausunnonanto-oikeus, ja en usko, että tässä on mitään riskiä. Tällä hetkellähän tilanne on se, että kunnanhallitus voi vain puoltaa poikkeamislupaa ja on muuten sitten ihan voimaton ely-keskusten virkamiesten suhteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-02-04T21:04:55,2016-02-04T21:05:54,Tarkistettu,1.1 2016_2_251,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt lähetekeskustelussa olevan hallituksen esityksen mukaan päätösvalta rakentamisen poikkeamistilanteista siirtyy ely-keskuksilta kunnille. Tästä hyötyvät sekä luvanhakijat, ely-keskukset että myös kunnat. Koska kunnat vastaavat alueidensa käytön suunnittelusta, on erittäin tarkoituksenmukaista, että myös poikkeamisvalta on kokonaan kunnilla. Nykyinen poikkeamisvallan jako kunnan ja ely-keskusten välillä aiheuttaa usein päällekkäistä työtä ja myös hidastaa lupaprosesseja. Tällä hallituksen esityksellä edistetään ely-keskusten ja kuntien voimavarojen kohdentumista sekä selkeytetään poikkeamistoimivaltaa. Lupaprosessit nopeutuvat, kuntien ja ely-keskusten päällekkäinen työ vähenee, ja kuntien kannalta tilanne paranee myös siinä, että ne voivat myös periä halutessaan maksun tekemästään päätöksestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-02-04T21:05:55,2016-02-04T21:07:03,Tarkistettu,1.1 2016_2_252,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Niin tässä lakiehdotuksessa kuin noissa aikaisemmissa, jotka lähetetään ympäristövaliokuntaan, on se hyvä osa ja sitten se vähän vähemmän hyvä osa. Tässä lakiehdotuksessa on ihan hyviäkin kohtia, esimerkiksi se, että silloin kun päätetään liiketilojen muuttamisesta asuinkäyttöön, se on toki aivan järkevää tehdä kunnassa, koska siellä tiedetään, miten se homma hoituu ja minkälainen tarve on ja minkälaisilta paikoilta. Mutta sitten tullaan tähän rantakaavakysymykseen ja siitä poikkeamiseen. Kuten jo aikaisemmin sanoin, silloin kun ely-keskukset ovat tehneet valituksia kuntien rantakaavapäätöksistä, nämä valitukset ovat menestyneet hyvin. Olen käynyt keskustelua ely-keskuksissa, ja siellä on tuotu tämä asia esille, että tällainen julkinen yleinen ajattelu lähtee siitä, että ely-keskukset ikään kuin kiusatakseen tekevät näitä valituksia, mutta näinhän ei todellakaan ole. Sitä osoittaa se, että nämä valitukset ovat todella menestyneet eli on huomattu, että on tehty virheitä, jotka on pitänyt oikaista. Nyt halutaan kokonaan luopua tästä, ja jos vielä sitten ely-keskus — tai mitä ne sitten tulevaisuudessa tulevatkaan olemaan — on vain konsultoiva, niin missä sitten ikään kuin on myöskin se kansalaisen, kuntalaisen, mahdollisuus saada tasapuolisuutta ja saada oikeutta näissä kaava-asioissa? Me kaikki tiedämme, että rantakaavoissa saattaa olla isojakin ongelmia. Siellä on isoista taloudellisista eduista tai menetyksistä kyse. Kyllä näiden pitää olla avoimia päätöksenteossa ja myöskin niin, että valitusmahdollisuus on aina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-02-04T21:07:04,2016-02-04T21:09:10,Tarkistettu,1.1 2016_2_253,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Olen hyvin samaa mieltä edustaja Myllerin kanssa, että todella tässä liike- ja toimistotilojen muuttamisessa asuinkäyttöön päätösvallan siirtäminen kunnille on ihan perusteltua, mutta rantakaavojen poikkeusmenettelyn osalta sitten en todellakaan kannata hallituksen esitystä. Edustaja Myller totesi tämän, että ely-keskusten valitukset ovat menestyneet. Elyjen päätöksistä on valituksen jälkeen muuttunut 9 prosenttia, mutta kuntien valituksenalaisista päätöksistä 44 prosenttia. Eli tämäkin viittaa siihen, että sen lisäksi, että kunnissa toki tunnetaan paikalliset asiat, on myös — kyllä me sen kaikki tiedämme — houkutusta tehdä päätöksiä lyhytnäköisten taloudellisten intressien nojalla. Omasta kotikaupungistani, Tampereelta, tiedän monta esimerkkiä, joissa rakennettu ympäristö on nyt paljon parempaa kuin mitä siitä olisi tullut, jos valtuuston alkuperäinen päätös olisi tullut sellaisenaan voimaan, jos siitä ei olisi valitettu ja sitten tämän valitusprosessin jälkeen asia ei olisi muuttunut. Eli aivan samoin kuin edustaja Myller pidän tärkeänä sitä, että valitusoikeutta ei kavenneta. Pidän hyvin huonona sellaista tulevaisuutta, jossa meillä on kaavoittamista säätelevä lainsäädäntö mutta käytännössä sitten kunnat voivat tehdä melkein mitä vain, ellei rajanaapuri ole tarpeeksi asiantunteva, tarpeeksi hyvin tunne lakia voidakseen tehdä (Puhemies koputtaa) sitten sellaisen valituksen, joka menestyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-02-04T21:09:11,2016-02-04T21:11:18,Tarkistettu,1.1 2016_2_254,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö- ja  rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Juha Sipilän hallituksen yksi tärkeä kärkihanke on byrokratian poistaminen, ja sille tielle toivon erittäin ruusuista tulevaisuutta ja parhainta menestystä. Sitten mitä tulee tähän nyt käsittelyssä olevaan lakiin rantarakentamisen poikkeamislupien siirtämisestä kuntien päätettäväksi, sitäkin lämpimästi tuen. Pitää muistaa, että kun rantakaavat on laadittu, ne on laadittu olemassa olevien sääntöjen mukaan. Kaikessa kaavoituksessa, esimerkiksi rantakaavoituksessa, kuten muussakin kaavoituksessa, on se erinomainen puoli, että kaikkien maanomistajien ja edunsaajien rakennusoikeus tarkastellaan puolueettomasti olemassa olevien hyväksyttyjen sääntöjen mukaan. Se on aivan normaalia menettelyä. Elikkä siinä ei ole mitään sen kummempaa mörköä, siinäkään asiassa. Toinen asia, mitä tulee sitten näihin poikkeamislupiin. Esimerkiksi jos joku ihminen haluaa eläkepäivänsä viettää vaikka siellä Ilomantsin kesämökillä ja jopa rakentaa, muuttaa sen kesäasuttavan hyvän kesämökkinsä omakotitaloksi, laittaa sinne asianmukaiset jätevesijärjestelmät kuntoon, mikä on nykyisellä tekniikalla täysin hoidettavissa, mikä siinä heikkenee? Ei siinä heikkene mikään, kaikki menee ihan oikein. Pelko siitä, kyttääkö naapuri, kuten edellisessä puheenvuorossa saimme kuunnella edustaja Hassia, että onko se naapuri niin valveutunut, että osaa valittaa: Tämäpä se on juuri se tie, että kyllä se isoveli valvoo. Mistähän edustaja Hassi on tuonkin mallin löytänyt? En jaksa oikein kuvitella. Mutta joka tapauksessa, arvoisa rouva puhemies, jos tämä maa todella haluaa nousta tästä laman suosta ylös, niin meillä pitää saada rakentaminen liikkeelle. Meillä seisovat miljardien hankkeet erilaisten valitusten takia hallinto-oikeuksissa odottamassa lupaa, ja samaan aikaan meillä on heti 500 000 työtöntä — ei ole tietenkään vielä 500 000:ta, mutta kun huomioidaan kaikki ne, jotka ovat tuettuna tai jossakin koulutuksessa tai lomautettuna tai jotain muuta, niin ei paljon puolesta miljoonasta enää puutu — ja valtionvelan määrä kasvaa kohinalla. Kyllä tämä tie on kuljettu, hyvät ystävät, loppuun. Jos tässä maassa joku haluaa investoida edelleen, mikä on erittäin positiivinen asia, niin minun mielestäni niille hankkeille pitää antaa lupa mahdollisimman äkkiä. Tällainen turhanaikainen pelleily siitä, että joku viranomainen tietää jossakin Ilomatsissa tai Utsjoella taikka Pelkosenniemellä tai peräti Hankoniemellä sen, minne sen mökin saa rakentaa, kun kaavat ovat kunnossa — aivan turhaa viisastelua ja ajan tappamista. Siellä odottaa valtava määrä investointeja, suomalaisia rakennustarpeita menisi kaupaksi, tulisi työtä, tulisi valtiolle verotuloa, arvonlisäveroa ynnä muuta. Otan yhden esimerkin, tai oikeastaan kaksi esimerkkiä, edellä kuulluissa puheenvuoroissa mainitusta viranomaisluotettavuudesta. Silloin kun Ilomantsiin, Suomeen, suunniteltiin tätä Natura-aluetta, nämä Satu Hassin mainitsemat hengenheimolaiset, viranomaiset, suunnittelivat erittäin korkeatasoisia suunnitelmia. Ystäväni tilalla väitettiin olevan avosuo, vaikka sillä kyseisellä tontilla kasvoi 250 hehtaaria parasta mäntytukkia. Ei ollut vaivauduttu käymään edes paikalla katsomassa, mitä siellä oli. Samoin kesämökkini vieressä olevasta alueesta papereissa luki, että se on erinomainen luonnontilainen, harjuinen, havumetsäinen alue. Kysymyksessä oli Enso-Gutzeitin hakkaama, juuri auraama ja kylvämä alue. Kyllä siellä meikäläinen vielä kipeillä jaloilla jotenkuten eteenpäin pääsi, mutta luonnontilaisesta metsästä tuskin voi puhua, kun avohakkuu oli käynyt edellisellä viikolla. Sitten sen jälkeen tietenkin heti oli laikutettu, että pääsee uusi metsä kasvamaan. No, metsä sinne on kasvanut, mutta mitä tulee tähän viranomaisuskottavuuteen, niin nämä esimerkit kertokoot sitten, mitä se viranomaisuskottavuus on, jos avosuota ei eroteta 250 mottihehtaarin metsiköstä. Pikkuisen epäilen tätä menettelytapaa. Mutta jos me todella tässä maassa haluamme, että alamme pikkuhiljaa maksaa velkojamme — ja se tiehän meidän on pakko käydä, muuta tietähän meillä ei ole — niin tällaiset turhat byrokratiat on todella purettava. Ei yhtäkään virkamiestä tällaiseen tehtävään enää tarvita. Kunnissa osataan samalla keinoin piirustukset katsoa, kaavat lukea ja niin edelleen, ei se ole mitään rakettitiedettä, ja jos joku viranomainen jossakin epäilee moista, niin käyköön itse katsomassa, mikä se tilanne siellä on, jos niin paljon aikaa on, mutta älköön siitä kenellekään palkkaa maksettako, koska jos me haluamme tämän maan tästä suosta ylös, niin meidän on pikkuhiljaa ruvettava töihin. Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi haluan sanoa vielä sen, että kun todellakin Suomessa on miljardien investoinnit odottamassa lupakäsittelyä, niin onhan se nyt kummallista touhua, että esimerkiksi Ilomantsissa, kun valokuitua rakennettiin kahdeksan kuukautta — edustaja Heinäluoma, erikoisesti teille tämän haluan sanoa, ja edustaja Myllerille myös — eli kun Ilomantsi teki valokuituhanketta, niin meidän luvat, ne paperit, siitä, että saamme valtion teiden alitse porata ne tunnelit, joista kaapelit menevät, kahdeksan kuukautta seisoivat Tampereen ely-keskuksen pöydällä. Nuori naisinsinööri, joka ei ole koskaan, ikinä, käynytkään Ilomantsissa, odotutti kahdeksan kuukautta. Miehet ja koneet odottivat lupaa päästä töihin. Tämäkö on teidän mielestänne sitä hyvää byrokratiaa, kysyn vain. (Riitta Myller: Ei todellakaan!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+11.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-04T21:11:21,2016-02-04T21:16:33,Tarkistettu,1.1 2016_2_255,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_2_256,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelimme eduskunnassa viime kaudella kansalaisaloitetta koskien energiatodistuksia. Eduskunta edellytti silloin, että hallitus ryhtyy kiireellisesti toimenpiteisiin pientalojen energiatodistuksen sisällölliseksi muuttamiseksi helpommin ymmärrettäväksi poistaen energiamuotojen kertoimista aiheutuvat vertailtavuusongelmat ja että hallitus aloitteellisesti pyrkii rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistamiseen energiatodistuksen muuttamiseksi vapaaehtoiseksi vanhojen omakotitalojen osalta. Näin eduskunta edellytti viime hallituskaudella. Jollain tavalla tämä hallituksen esitys 150, joka nyt on käsittelyssä, kuuluu siihen kuuluisaan joukkoon, että on asioita, joita kaikki kannattavat, ja ne eivät etene — ja sitten on asioita, joita ei kukaan kannata, ja ne etenevät siitä huolimatta. Nyt meillä on käsittelyssä esitys, joka on itse asiassa aika lailla tämän edellisen eduskunnan hyväksymän ponnen vastainen. (Eduskunnasta: Aika lailla!) Tässä itse asiassa muutostarve aiheutuu hallituksen mukaan siitä, että Euroopan komissio on todennut, että Suomen lainsäädäntö ei vastaa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä siltä osin, mitä rakennustyyppejä tai rakennusten tiloja on jätetty energiatodistusmenettelyn ulkopuolelle. Juuri edellinen eduskunta on antanut tuon ohjeen, että hallitus aloitteellisesti pyrkii rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistamiseen. Tässä keskustelussa aiemmin, kun ministeri Tiilikainen oli paikalla, hän kertoi, että nämä toimenpiteet — joita edellinen eduskunta edellytti jo silloiselta hallitukselta, mutta ymmärtääkseni ne ovat voimassa myös tälle hallitukselle — ovat tulossa eduskunnan käsittelyyn niin sanotun nollarakentamisen lainsäädännön yhteydessä. Nyt oikeastaan voisi kyllä kysyä sitä, onko tällä lainsäädännöllä nyt niin kiire, että tämä täytyy tuoda tässä erillisenä asiana käsittelyyn, vai voisiko olla niin, että nämä olisi katsottu kokonaisuutena. Tietysti olisi tarpeen myös kuulla tästä hallituksen aloitteellisesta pyrkimyksestä siihen, että esimerkiksi vanhat omakotitalot vapautettaisiin tästä energiatodistuksesta, mitä sen eteen on tehty, tietysti sen aikaisten ministereiden aikana, mutta myös nykyisen ministerin aikana. Arvoisa puhemies! Itse suhtaudun kyllä tämäntyyppiseen sääntelyn lisäämiseen nyt kovin nihkeästi. Muistan, kuinka tätä viime kaudella käsittelimme, ja silloin todettiin, että Euroopan komissio on myös lähtenyt tämmöisen turhan sääntelyn purkamiseen. Ja silloin asuntoministeri Viitanen toi esille tämän eduskuntakäsittelyssä ja keskustelussa ja lupasi, että hän lähtee määrätietoisesti viemään asiaa eteenpäin. Nyt tuntuu, että tässä kuitenkin jälleen EU heiluttaa häntää ja me teemme sen, mitä EU:sta komennetaan. Toivon, että valiokunta vakavasti vielä pohtii tätä asiaa ja aikataulua, varsinkin tämän valmistelussa olevan muun energiatodistuslainsäädännön suhteen, ja katsoisi ainakin niin, että nämä voitaisiin yhtä aikaa läpikäydä ja tuoda sitten päätöksentekoon, jos Euroopan komissio sitä sitten loppuun asti meiltä vaatii. Ymmärsin niin, että meidän on noudatettava näitä säädöksiä ja meillä ei ole mahdollisuutta niistä irtaantua, jos emme tuota direktiiviä pysty muuttamaan, mutta hallituksen pitää eduskunnan lausuman mukaisesti tässä olla aloitteellinen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+12.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-04T21:16:52,2016-02-04T21:21:17,Tarkistettu,1.1 2016_2_257,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oli kyllä ihan hyvä kuulla tuossa äsken edustaja Heinosen kritiikki. Aika suoraan tässä tuli esiin juuri — tai no, ainakin rivien välistä — että tässä on kysymys aika pähkähullusta asiasta, jos nyt näillä termeillä saa tätä asiaa kuvata. Eli tosiaan kysymyksessä on nyt taas kerran energiatodistusasia, ja kyllä minullekin oli vähän pettymys se, että kun katsoin otsikkoa, että jaaha, nyt se sitten tulee, energiatodistuksen muutos Omakotiliiton ja kansalaisaloitteen toivomaan suuntaan, niin olikin vastassa esitys, joka on täysin päinvastainen tuolloiselle linjalle ja tuolloisille kehittämistoimille. Tietenkin, kun katselin tätä esitystä, tulee kyllä mieleen kysymys, että kun tässä esityksessäkin jopa todetaan, että tällä ei edes sinänsä ole merkittäviä myönteisiä ympäristövaikutuksia, minkä takia kai alun perin tämänkaltaisia direktiivejä on lähdetty laatimaan, niin jos ei edes sitä tavoitetta saavuteta, niin miksi ihmeessä me nyt sitten olemme lisäämässä jälleen kerran kansalaisten ärtymystä ja huolta ja myös sitten tätä kuuluisaa byrokratiaa ja kustannuksia. Edellisessä pykälässä hyvin paljon alleviivattiin, että kaikki byrokratiaa karsivat toimet ovat erittäin tervetulleita, ja hupsista, sitten seuraavassa asiassa tapahtuu täysin päinvastoin ja kustannukset ja byrokratia lisääntyvät. Uskoisin, että se kuulostaa jo vähän oudolta ihan tavallisesta ihmisestä kertoa, että nyt sitten jo autotallitkin tarvitsevat energiatodistuksen. Puhemies! Tosiaan näistä vanhoista omakotitaloista: Viime kaudella oli ilo toimia asuntoministerinä niinä aikoina, kun Omakotiliiton aloitteesta tehtiin tämä loistava kansalais-aloite, ja jo silloin, kun se kansalaisaloite oli tulollaan eduskuntaan, päätin — se on viisautta, ettei aina, jos joku asia on väärin, sen tarvitse olla väärin loppuun asti ja tappiin, vaan vääryyksiä voidaan korjata — että haluan ottaa koppia tästä kansalaisaloitteesta, sen hengestä, ja tein silloin lähetekeskustelussa myös aloitteen siitä, että lähestyisimme EU:ta ja esittäisimme, että näiden vanhojen pientalojen osalta energiatodistus olisi tulevaisuudessa vapaaehtoinen. Oli ilo tehdä eduskunnan kanssa yhteistyötä, ja eduskunta kirjasi tämän myös omaksi vaateekseen. Me silloin kirjelmöimme silloiselle komissaarille ja saimme sieltä vastauksen, jossa kerrottiin, että asia on huomattu, sinänsä hyvä direktiivi, mutta otetaan tämä nyt tähän REFIT-listalle, koska nimenomaan kirjeessäni vetosin siihen, että kun kaikkia normeja sanotaan purettavan turhilta osin, niin eikö tässä ole juuri yksi sellainen, minkä voisi purkaa, ja tämä lähti etenemään siellä EU:ssa päin. No, sitten toinen asia oli se, että sanoin ministerinä myös, että haluan kuunnella eduskuntaa siinä, mitä sitten tämän kansallisen lain osalta pitäisi tehdä, koska EU-kortti on vähän toinen. Minusta oli hienoa, että ympäristövaliokunta ja koko eduskunta edellytti sitten, että näitä kansalaisia huolestuttavia epäkohtia tullaan korjaamaan ja nämä muotokertointen asettamat tällaiset käsittämättömyydet ja vaikeat tilanteet tullaan selkeyttämään ja korjaamaan. Asetin työryhmän, joka tässä asiaa mietti, ja sen työryhmän kartoituksen pohjalta linjasin jatkovalmisteluun pari erilaista mallia, joissa juuri näihin eduskunnan edellyttämiin epäkohtiin puututaan — toinen niistä muuten oli Omakotiliiton oma malli. Halusin, että kansalaisyhteiskunnan ja Omakotiliiton mallit tulevat myös hyvin vakavasti otetuksi. Näitä lähdettiin jatkovalmistelemaan, ja idea oli silloin, mitä eduskunnallekin kerroin, että seuraavan hallitusohjelman neuvottelujen pohjaksi sitten näitä linjoja kehitetään niin, että oltaisiin valppaana heti, pystyttäisiin tarttumaan asiaan ja kenties sopimaan sitten pitemmälle asiasta hallitusohjelmaneuvotteluissa. Silloin emme tietenkään vielä tienneet, millainen on tuleva hallitus, mutta tällaiset toimet tehtiin ripeästi silloin viime kauden niillä vaiheilla, kun kansalaisaloite eduskuntaan tuli. No, tietenkin oli vähän hassua nyt kuulla se, että ministeri oli omassa puheenvuorossaan sitä mieltä, että nyt tämän hengen vastainen uusi laajennus energiatodistuksille onkin sitten vain aivan välttämättömyys, jopa siinä mielessä, että Suomi saisi sitten jonkun muun tavoitteen läpi. Mutta kun nimenomaan tässä on kysymys kokonaisuudesta ja koko rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä, jota muuten itse asiassa uudelleen tarkastellaan ja evaluoidaan muistaakseni ensi vuoden alusta, 1.1.2017, ja kun näin tapahtuu siellä joka tapauksessa, niin kyllähän nyt nimenomaan olisi hyvin viisasta kokonaisvaltaisesti sanoa, että tämä on REFIT-hengen vastaista, tämä on turhaa säätelyä. En usko, niin kuin edustaja Heinonen sanoi aika hyvin, että kukaan tätä lopulta haluaa, jos tosiasiassa näin kysytään. Miksi ihmeessä, jos meillä on joku koneisto, joka on jyllännyt jonkun pakon, sitten pitäisi pakottaa myös Suomessa toimimaan tällä tavalla? Meidän pitää olla ehdottomasti hyvin aktiivinen sinne EU:n suuntaan, mutta täytyy myös olla hallituksella kykyä ja halua olla tässä ärhäkkänä ja myös sitten olla toteuttamatta tätä esitystä. Eli siis, toden totta, jos hallituspuolueen Heinonen nyt ilmoitti suuren epäileväisyytensä, niin tämähän nyt mahdollistaa tietenkin, että eduskunta puuttuu tähän hallituksen esitykseen tässä salissa. Mutta huomaan, puhemies, että suositusaika on nyt loppu, eli tältä erää lopetan puheenvuoroni tähän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+12.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-04T21:21:25,2016-02-04T21:27:26,Tarkistettu,1.1 2016_2_258,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on todella merkittävä asia, ei vain tuhansien tai kymmenientuhansien eikä satojentuhansien ihmisten elämän kannalta vaan miljoonien. Suomi on pientalovaltainen maa, täysin poikkeava siitä, mitä Keski- tai Etelä-Euroopassa asumistyyli on. Meillä on toista miljoonaa pientaloa, niissä asuu lähes 3 miljoonaa ihmistä. Tämä säädös vaikuttaa Suomessa, mutta ei vaikuta Ranskassa tai Saksassa tai Italiassa tai Espanjassa. Ja kun meillä on taipumus ottaa nämä viimeisen päälle, niin se johtaa siihen, että tämä on aito lisäkustannus omakotiasukkaille, ja sitten kaiken lisäksi tämä nykymuodossaan — se informaatio, joka sieltä tulee — ei ehkä tarkoita yhtään mitään suhteessa rakennuksen todelliseen energiankulutukseen, koska se lasketaan keinotekoisilla kertoimilla, joten se ei ole hyvä. Tämä on tullut isona kansalaispalautteena: Sitä myöten kuin ihmiset myyvät näitä vanhoja omakotitaloja, he joutuvat tämän hommaamaan. Heiltä otetaan se 300 euroa tai 500 euroa, joissakin tapauksissa 800—900, jopa 1 000 euroa, tämän tekemisestä, ja sitten kun he saavat sen todistuksen käteensä, he huomaavat, ettei se ollenkaan vastaa sitä, mikä on heidän rakennuksensa todellinen kulutus, ja kun sitten heidän pitää ryhtyä selittämään sitä ostajille, niin kyllä he ovat aika ärsyyntyneitä. Olen pettynyt siihen, että kun näin tärkeää asiaa käsitellään, salissa on enää neljä kansanedustajaa — kiitos kaikille läsnä oleville. Mutta tästähän tulee tämä ihmisten kriittisyys hallintoa ja myös Euroopan unionia kohtaan, että tällaisia säännöksiä — minusta enemmän kiusasäännöksiä kuin todellisuudessa ympäristönsuojelua tai energiatehokkuutta edistäviä säännöksiä — kuin nyt näitä tehdään. Eli toivon myös, että ympäristövaliokunta käsittelee tämän todella kriittisesti ja tätä miettii. Ymmärrän vielä, että jäähalliin ja uimahalliin voidaan laittaa kyltti, jos niitä myydään — nimittäin niitä ei kovin usein myydä — mutta kun sitten pannaan autotallit ja varastot omakotitalossa vielä tähän erilliseen hässäkkään, niin tästä rahastaa muutama konsultti. Ehkä se on tapa työllistää, mutta mielestäni ei ole järkevä tapa työllistää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+12.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-04T21:27:28,2016-02-04T21:29:52,Tarkistettu,1.1 2016_2_259,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänä iltana on puhuttu hyvinkin vakavasta asiasta, enkä niitä asioita enää tässä puheessani toista. Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rakennuksen energiatodistuksesta annettua lakia. Energiatodistusten hankkimisesta ja käyttämisestä kokonaan vapautettujen rakennusten tilojen määrittelyä ollaan muuttamassa. Esimerkiksi varastorakennukset ehdotetaan tulemaan energiatodistusmenettelyn piiriin. Kyseisiä varastorakennuksia oli vuoden 2013 lopussa lähes 14 000. Näitä kaikkia ei muutos koskisi vaan niitä rakennuksia, joissa käytetään energiaa rakennuksen tilojen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseen. Lisäksi energiatodistuksiin liittyvät velvollisuudet eivät koske varastoja tai autotalleja, joiden pinta-ala on enintään 50 neliömetriä. Arvoisa rouva puhemies! Vaikka olen hallituspuolueen jäsen, en pidä tätä lakimuutosta tarpeellisena. Ehdotuksesta tulee kustannuksia, ja se vain lisää normeja, joita tämä hallitus on lupautunut päinvastoin purkamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+12.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-04T21:29:55,2016-02-04T21:31:19,Tarkistettu,1.1 2016_2_260,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan edellä puhunut jo korjasi tuota, kun edustaja Heinäluoman puheesta jäi ehkä sen tyyppinen kuva, että tämä nyt koskisi jokaisen talon autotallia, (Eero Heinäluoman välihuuto) ja siitähän ei tietenkään tässä ole kyse. Hän puhui tietysti tuosta energiatodistuksesta, joka oli jo edellisenkin hallituksen aikana voimassa. Tämä nyt laajentaa sitä uimahalleihin, jäähalleihin, varastorakennuksiin, liikenteen rakennuksiin ja moottoriajoneuvosuojiin, tällaisiin isompiin rakennuksiin, mikä sinänsä on myös turhaa. Mutta ei anneta sellaista kuvaa, että tässä säädöksessä nyt tulisi jokaiselle omakotitaloasujalle jotain lisää. Se on oma keskustelunsa paikka, mikä tietysti käydään sitten siinä vaiheessa, kun tuo nollarakentamislainsäädäntö tänne tulee, ja toivottavasti silloin saadaan tehtyä uudistukset niin, että nämä vanhemmat omakotitalot vapautetaan kokonaan tästä energiatodistuksesta, mikä on ollut eduskunnassakin yhteinen tahtotila. Mutta niin kuin aiemmin totesin, pidän tätäkin sääntelyä turhana, että tämä laajennetaan uimahalleihin, jäähalleihin ja muihin, varastorakennuksiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+12.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-04T21:31:22,2016-02-04T21:32:44,Tarkistettu,1.1 2016_2_261,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minä ottaisin vakavasti sen huolen, mikä täällä esimerkiksi näiden autotallien osalta on esitetty. Muun muassa tässä Omakotiliiton lausunnossa tästä asiasta kannetaan juuri sitä huolta omakotiasukkaan kannalta, että kun monta kertaa tullaan hankkineeksi sellaisia kahden auton talleja ja muita, niin kyllä tämä tulee eittämättä, tämänkin lausunnon mukaan, lisäämään omakotiasujien kustannuksia. Ja minä toivon, että kun, edustaja Heinonen, te edellisessä puheenvuorossa tuolla sanoitte, että tämä on huono, byrokraattinen, lisää kustannuksia ja näin, niin sitten kannattaisi pitää se linja, varsinkin nyt, kun saitte vielä puheenvuoroonne tukea perussuomalaisten edustajalta. Tietenkin se antaa toivoa siitä, että eduskunnan ympäristövaliokunnassa voitaisiin tähän vääryyteen puuttua. Mutta se täytyy sanoa, että kyllä minä olin pettynyt hallituksen hampaattomuuteen siinä, että tässä on automaattisesti lähdetty siitä, että nostetaan kädet ylös, ilman että nähdään tämä tilanne ja se kokonaisvaltainen ote, mikä nyt tarvitaan nimenomaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+12.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-04T21:32:44,2016-02-04T21:33:51,Tarkistettu,1.1 2016_2_262,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Se nyt vielä puuttuisi, että 8 neliön kylmät autotallitkin pantaisiin tähän mukaan. (Timo Heinosen välihuuto) Tämä menee toiseen suuntaan kuin mitä eduskunta viime vaalikaudella kansalaisaloitteen pohjalta tehdyssä kannanotossa sanoi. Puhun tästä sen takia, että istuin itse tuolla — no, se oli kyllä toisessa salissa, vanhassa salissa — puhemiehen pömpelissä ja kuuntelin sen keskustelun. Se oli minusta hyvin yksituumainen: tunnustettiin, että tässä on tarpeetonta sääntelyä, joka on ihmisille hankalaa, ei toteuteta niitä tavoitteita, joita sanotaan edistettävän, ja siksi siitä pitää päästä eroon. Olin hyvin iloinen, että tämän jälkeen ensinnäkin siis ministeri Viitanen silloin ilmoitti lähetekeskustelussa, että hän ehdottaa, (Timo Heinosen välihuuto) että koko tästä vanhojen omakotitalojen sääntelystä luovuttaisiin, ja se sai eduskunnassa hyvän vastaanoton. Ja olen hyvin iloinen, että ministeri Viitanen toimi lupauksensa mukaisesti eli kääntyi sen jälkeen EU:n komission puoleen, teki esityksen, että tästä luovutaan. Se oli juuri semmoista toimintaa kuin miten kansalaisaloitteisiin ja eduskunnan päätöksiin pitää suhtautua. (Timo Heinosen välihuuto) Olin myös erittäin iloinen, että komissio ilmoitti, että se ymmärtää tämän meidän tavoitteemme ja pitää tätä mahdollisesti todellakin turhana sääntelynä, ja ilmoitti, että sen mielestä tämä pitää tarkastella siinä yhteydessä, kun tämä koko direktiivin tarkastelu tehdään vuoden 2017 alusta, siis vain vuoden päästä. Komissio on itse luvannut, pitänyt täysin mahdollisena, että tämä on heidänkin mielestään turhaa sääntelyä — niin kuin muuten nyt järkikin sanoo, kun sitä hetken aikaa jää miettimään, varmaan Brysselissäkin — ja on valmis tarkastelemaan tämän uudelleen. Ja juuri ennen kuin tämä tarkastelu alkaa, niin me vielä teemme tätä lisäsääntelyä. Tätä on vaikea selvittää kenellekään ulkopuoliselle, jos edes eduskunnallekaan. Sen takia olisi parempi, että ilman varauksia eduskunta pitäisi sen kannan, jonka se viime kaudella otti. Silloin eduskunnan työlle annettaisiin joku arvo ja me voisimme lisätä myös ihmisten luottamusta siihen lainsäädäntöön, jota me täällä teemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+12.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-04T21:33:52,2016-02-04T21:35:57,Tarkistettu,1.1 2016_2_263,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan tuossa edellisessä puheenvuorossa tuli juuri se, mitä aioin sanoa, kun kuulin edustaja Heinosen välihuudon tästä, että no mitäs tehtiin sinne EU:hun päin: toden totta tehtiin. Nyt kun Suomi on tätä aloitetta sinne tehnyt, niin toivottavasti sitten, kun se arvioinnin paikka tulee, valvotaan sitä, että pysymme kannassamme ja olemme tässä hyvin aktiivisia. Minä nyt näkisin niin, että jos siellä EU:ssakin puhutaan turhien normien purkamisesta, niin kyllähän tällaisen asian pitäisi olla ennen muuta juuri sitä, ja siksi tämä Suomen aloite on erittäin perusteltu kaiken kaikkiaan. Se on todella tärkeä asia, mikä tässä tuli esiin, että tässä on kysymys nyt ihan ihmisen arkeen vaikuttavasta asiasta — asiasta, joka suututtaa ja huolestuttaa aiheellisesti monia omakotiasujia kaiken kaikkiaan. Minusta oli mukavaa se, että se kansalaisaloiteprosessi meni niin kuin meni, eli haluttiin ottaa se asenne koko eduskunnassa — ja myös itse halusin — että kuunnellaan, parannetaan, eikä lähdetty siitä, että jos joku on hölmösti, niin olkoon tappiin asti. Ja onhan tämä hallituksen esitys siksi, koska tässä oli niin arvokas prosessi, kun oli tämä kansalaisaloite ja eduskunnan tahto, nyt tietenkin aikamoinen mahalasku sitten. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+12.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-04T21:35:59,2016-02-04T21:37:16,Tarkistettu,1.1 2016_2_264,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 §:n ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_2_265,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 §:n ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Asuntosäästöpalkkiojärjestelmää uudistettiin viime hallituskaudella. Silloin ylärajaa pidennettiin 39 vuoteen, ja nyt on tarkoitus alarajaa pudottaa 15 vuoteen, niin että nuoret pääsisivät aiemmin säästämään rahaa tuon ensimmäisen asunnon hankkimiseen. Näille asp-talletuksille maksetaan korkoa ja lisäkorkoa, jotka ovat siis verovapaita, ja tällä hetkellä korko on 1 prosentti, ja pankin kanssa sovitaan sitten lisäkoron suuruus, 2—4 prosenttia. Lisäkorkoa maksetaan tallettamisen aloittamisvuodelta ja tämän jälkeen enintään viideltä kalenterivuodelta. Nyt kun tuo alaraja pudotetaan 15 vuoteen ja hallitus on päätynyt siihen malliin, missä rajataan tätä säästettävää rahaa niin, että alaikäinen nuori voi vain omalla työllä ansaittuja varoja asp-säästää, niin silloin tarpeelliseksi tuli tuon lisäkoron säätäminen niin, että tietyissä tilanteissa nuori voisi ilmoittaa, että hän käyttää tuota parempaa korkoa vasta täysi-ikäiseksi tultuaan, sillä todennäköistä on, että näiden ikävuosien, 15:stä tuonne täysi-ikäisyyteen, asp-säästösummat jäävät varsin pieniksi, jos nuori ne esimerkiksi omalla kesätyöllään ansaitsee. Tässä esityksessä todetaan, että tällaisiksi varoiksi katsottaisiin myös omatoimisesti hankitun omaisuuden tuotto. Arvoisa puhemies! Itse toivon, että ympäristövaliokunta selkeyttää vielä tämän kirjauksen aivan yksiselitteiseksi niin, että siinä on mahdollista käyttää esimerkiksi rippikoululahjoja, syntymäpäivälahjoja taikka vaikkapa valmistujaislahjoja ja tämäntyyppisiä nuoren omia tuloja, jos hän haluaa nuo lahjat esimerkiksi sitten säästöön laittaa. Kuitenkin siinä puhutaan viisikymppisistä, satasista, ja on hienoa, jos 15—17-vuotiaat nuoret päättävät niitä jo siinä iässä ensiasunnon säästämiseen laittaa. Itse olisin ollut valmis säätämään tämän lain ilman tällaista omalla työllä ansaittua ‑rajoitetta, sillä meillä on jo tänä päivänä lahjarajat, mitä voi toiselle lahjana antaa, ja en näe sellaista tässä, että tästä syntyisi malli, jossa joku toinen laittaisi toisen tilille rahaa, vaan uskon niin, että aika lailla pienistä summista nämä tulevaisuudessakin tulevat kertymään. Asp-säästäminen on hieno tapa, ja kannustan siihen kaikkia nuoria.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+13.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-04T21:37:36,2016-02-04T21:41:11,Tarkistettu,1.1 2016_2_266,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 139/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_2_267,2/2016,2016-02-04,15.59,21.43,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 139/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia. Markkinoille tulee säännöllisesti uusia polttoaineita, joilla voidaan saavuttaa lähipäästöhyötyjä. Tämän vuoksi verolainsäädännön on pystyttävä vastaamaan kehitystä, ja näin tämä esitys on tekemässä. Tämä muutos estäisi haitallisten lähipäästöjen kannalta huonojen polttoaineiden markkinoilletuloa. Samalla se lisää sitä, että lain yleisen tavoitteen mukaisesti ympäristöominaisuuksiltaan samankaltaisia polttoaineita kohdellaan verotuksessa yhdenmukaisesti. Arvoisa rouva puhemies! Pidän hallituksen esitystä erittäin hyvänä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2016+16.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-04T21:41:55,2016-02-04T21:42:47,Tarkistettu,1.1 2016_3_1,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp. Keskustelun aloittaa tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja edustaja Heinäluoma.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_3_2,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Finanssipolitiikan valvonnan työkalut ovat uusia työkaluja, erittäin tärkeä osa euroalueen vakauden varmistamista. Nämä muutoksethan koskevat kaikkia euroalueen maita, ja ne tehtiin sen jälkeen, kun Kreikan rahoituskriisi aiheutti syvän järkytyksen unionissa ja erityisesti euromaissa. Paljastui paljon sellaista, joka ei ollut näkynyt aikaisemmassa raportoinnissa. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Tämän johdosta on luotu mittava joukko uusia säännöksiä ja myös näitä uusia työkaluja sen varmistamiseksi, että tiedot jäsenmaista, jäsenmaiden talouspolitiikasta ovat oikeat ja toisaalta että jäsenmaat ajoissa tekevät korjaavia toimia ongelmien ilmetessä. Osana tätä systeemin muutosta on myös riippumattomien valvontaelinten luominen. Eli finanssipolitiikan valvontaa varten kaikissa jäsenmaissa täytyy olla riippumaton virasto, joka arvioi hallituksen antamien tietojen luotettavuutta. Meillä tämä tehtävä on annettu Valtiontalouden tarkastusvirastolle, jonka raportista nyt on kysymys. Virasto on käynyt lävitse vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerejä ja niiden noudattamisen toteutumista ja aivan erityisesti sopimuksen ennalta ehkäisevää osaa eli sitä osaa, jolla pyritään varmistamaan, että vaikeuksiin ei jouduta, ja sitten jos ollaan ylitetty annettuja velkaantumiskriteereitä, niin miten niitä ryhdytään korjaamaan. Tätä on tehty kahteen otteeseen: ensin alkusyksystä ja sitten marraskuussa lisämuistiolla. Tärkeä havainto Suomen eduskunnan ja meidän kaikkien kannalta on se, että viraston selkeä johtopäätös on, että vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerit täyttyvät myös vuonna 2015 eikä liiallisen alijäämän menettelyä näin ollen ole syytä käynnistää. Tästähän syksyllä käytiin myös keskustelua ja oli huolta, jopa arvioita siitä, että Suomi olisi joutumassa Euroopan unionin holhouksen alle. Virasto on arvioinut myös pääministeri Sipilän hallituksen vaalikauden ensimmäistä julkisen talouden suunnitelmaa. Sehän pitää sisällään 4 miljardin euron nettomääräisen me-nosopeutuksen, tämän lisäksi eräitä veroperustemuutoksia ja sitten eräitä kertaluontoisia menoja näihin niin sanottuihin kärkihankkeisiin. Edellinen hallitushan teki vaalikauden aikana lähes 6 miljardin euron sopeutuksen, jossa oli menojen ohella voimakkaasti myös tulopuoli mukana. Ja tässä ohjelmassa taas sitten korostuvat nimenomaisesti menoihin tehtävät säästöt. Tarkastelun kohteena on koko julkinen talous: paitsi valtiontalous myös kuntatalous ja työeläkerahastointi. Tarkastusvaliokunta on oman kuulemisensa kohdalta pitänyt myönteisenä, että kuntatalous ja sosiaaliturvarahastot ovat tarkastelussa mukana. Samalla on selvää, että erityisesti kuntatalouden vaikutustoimien arvioinnin osalta olemme tilanteessa, jossa kunnallinen itsehallinto pitkälti suojaa viime kädessä kuntien päätöksiä, ja niihin ei mikään hallitus voi yksiselitteisesti puuttua ottamalla kuntien koko päätöksentekoa itselleen. Eli kysymys on kuntatalouden menojen arvioinnista ja siihen vaikuttamisesta mutta ei lopputuloksen takaamisesta. Valiokunta omassa työssään on joutunut toteamaan, että nämä säännöt ovat erittäin monimutkaisia ja vaativat pitkällistä opiskelua ja aika paljon ajankäyttöä, ja on selvää, että sääntöjen toteutuksen kannalta yksinkertaisempi järjestelmä olisi edullisempi kaikille. Tässä mielessä on syytä odottaa, miten tätä järjestelmää tullaan kehittämään. Huomionarvoista on, että kaikkia menoja ei nykyiselläänkään eikä myöskään tulevaisuudessa lasketa tänne vuotuiseen alijäämään. Tähän liittyvät aikaisemmin tehdyillä ratkaisuilla vaikeuksiin joutuneiden euromaiden tukipaketit. Niiden kansallista osuutta ei ole laskettu velkaantumiseen mukaan. Sen peruste on tietysti yksinkertainen: jos auttaa kaveria ja sen takia joutuu itse ongelmiin, niin tämä tie olisi kovin huonosti perusteltavissa niissä jäsenmaissa, jotka tukea antavat. Samalla tavalla komissio on tiedotteessaan viime vuoden lopulla ilmaissut, että myös tämmöinen epätavallinen tapahtuma, jota ei ole perusteltua ottaa velkaantumisarvioissa huomioon, on pakolaiskriisi ja sen kustannukset. Keskipitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti Suomen odotetaan viime ja tänä vuonna pitkälti noudattavan vaadittua sopeutusuraa. Näin ollen komissio katsoo myös omalta osaltaan, että Suomi noudattaa alijäämä- ja velkakriteeriä, mutta velkasuhteen kasvaessa on tärkeätä, että kestävyyden parantamiseen liittyviä päätöksiä tehdään. Valiokunta omassa havainnossaan korostaa juuri talouskasvun ja työllisyyden ratkaisevaa merkitystä velkaantumiselle. Vanha nyrkkisääntöhän on, että koko julkisen talouden osalta prosentti työllisyysasteessa eteenpäin on noin miljardi euroa tasapainovaikutuksena. Eli sopeutustoimia tehtäessä jos kasvun ja työllisyyden pohja pettää, sopeutusmäärä, leikkausten määrä käy ajan oloon kestämättömäksi. Siksi kasvupolitiikassa ja työllisyydessä onnistuminen on ratkaisevaa. Kun tilastotietoja toimitetaan pohjaksi velkaantumisen ja näiden lukujen arviointiin, on aihetta todeta, että tätä työtä täytyy tehdä riippumattomien elinten, Suomessa Tilastokeskuksen. Tiedämme, että erityisesti Kreikassa tässä suhteessa epäonnistuttiin takavuosina erittäin pahasti eikä myöskään sopeutuminen uusiin sääntöihin ole sujunut siellä ongelmitta. Meillä Tilastokeskus viime kädessä arvioi, miten alijäämään luettavia menoja ja tuloja pitää käsitellä, ja tässähän ajankohtainen asia on, että eräät hallituksen kärkihankkeiden rahoituspakettiin liittyvät tulot saattavat jäädä sellaisiksi, joita Tilastokeskus ei ota huomioon alijäämää vähentävinä tuloina. Joten olemme itsekin tässä tilanteessa, jossa riippumattomuus viranomaisille on tärkeä osa tämän järjestelmän toimintaa, jotta eri maita käsitellään yhdenmukaisella tavalla. Tässä yhteydessä tuon eduskunnan tietoisuuteen myös huolen siitä, miten tämän sääntelyjärjestelmän oloissa, kun osa päätöksistä tapahtuu Suomen eduskunnan ulkopuolella, se vaikuttaa eduskunnan budjettivaltaan ja eduskunnan valvontavaltaan. Tarkastusvaliokunta on päättänyt tehdä ison tutkimushankkeen, jossa käydään lävitse viime vuosien ja vuosikymmenen muutoksia eduskunnan budjetti- ja valvontavallan toteutumisessa. Siihen liittyvät sekä omat muutoksemme budjetin kehittämisen osalta — budjetin muuttuminen yleisemmäksi, ulkopuolisten rahastojen vaikutus eduskunnan päätösvaltaan — että myös sitten EU-päätösten tosiasiallinen vaikutus eduskunnan budjettivallan rajaamiseen. Tämä on merkittävä hanke. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on useissa aikaisemmissa mietinnöissään kiinnittänyt huomiota siihen riskiin, että Suomen kansan valitsemien edustajien mahdollisuus vastata kaikista Suomen valtion menoista ja tuloista rajoittuu muun muassa Euroopan unionin kehittyvän säädösjärjestelmän johdosta. Tämä tulee valmiiksi kuluvan vuoden aikana, niin että oletan, että loppusyksynä on aihetta käydä keskustelu, miten unionin päätöksenteko, siellä tehtävät ratkaisut ja eduskunnan budjettivalta suhteutuvat toisiinsa. Arvoisat edustajat, tarkastusvaliokunta on käynyt erittäin huolella tämän finanssipolitiikan valvonnan raportin lävitse ja toteaa, että tarkastusvirasto on tehnyt huolellista, riippumatonta työtä, ja valiokunnan keskeiset johtopäätökset vastaavat tarkastusviraston havaintoja, joten valiokunnalla ei ole huomauttamista tämän kertomuksen johdosta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-05T13:01:16,2016-02-05T13:10:32,Tarkistettu,1.1 2016_3_3,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä raportti oli tärkeä ja hyvin mielenkiintoista luettavaa. Haluan heti aluksi todeta, että minusta on todella tärkeää, että jatkossa, tarkastusvaliokunta kun on tilannut tämän raportin eduskunnan budjettivallasta, tulemme kaikki tähän syvästi perehtymään, koska on viime aikoina, niin kuin tästäkin raportista käy ilmi, ollut kehityssuuntia, mitkä ovat rajoittaneet eduskunnan budjettivaltaa. Esimerkiksi myös valtiovarainvaliokunnan näkökulmasta olemme näistä asioista usein puhuneet. Kuten tuossa valiokunnan puheenjohtaja totesi, tietenkin on huomioitava tämä yksi keskeinen seikka, mikä tästä raportista käy ilmi, eli se, että nämä vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerit täyttyvät ja liiallisen alijäämän menettelyyn ei ole syytä lähteä. Tietenkin tässä suhteessa nämä puheet, mitä käytiin siitä, että Suomi joutuisi holhoukseen, eivät nyt sitten ole täyttymässä. Se ei tietenkään, hyvät ystävät, tarkoita sitä, ettemmekö täällä olisi huolissamme tästä velasta, mistä tässäkin raportissa paljon puhutaan. Ja haluan tässä yhteydessä jälleen kerran alleviivata sitä, että tämän hallituksen linja on nyt siinä suhteessa hyvin vaarallinen, että mehän olemme ottamassa tänä vuonna enemmän velkaa kuin viime vuonna, toisin kuin SDP:n vaihtoehtobudjetissa tapahtuisi. (Ben Zyskowiczin välihuuto) — Uskoisin, puhemies, että SDP:n vaihtoehtobudjetti kannattaa nyt lukea, sillä tämä raportti antaa myös siihen perusteluja. Hallituksen kannattaisi ottaa siitä muutamia koppeja. — Valiokunta tässä hienossa yksimielisessä mietinnössään toteaa esimerkiksi, että Emu-kriteerien täyttymisessä ratkaisevaa on onnistuminen kasvua ja työllisyyttä koskevissa tavoitteissa. Tätä lausetta minä nyt kovin tässä ja nyt haluan alleviivata. Tässä mietinnössä puhutaan myös siitä, että on ollut positiivista, että meille on tullut tämä valtiontalouden arviointineuvosto, joka juuri antoi raporttinsa tovi sitten. Mielenkiintoistahan tässä raportissa nyt oli juuri se, että kun katsoimme, mitä tämä arviointineuvosto nyt sanoi, niin täältä löytyi ensimmäisenä otsikko ""Kilpailukykypaketin työllisyysarvio pielessä"". Tämä raportti antoi aika vakavaa sanomaa tästä hallituksen talouslinjasta, hallituksen työllisyyslinjasta. Työllisyysarviot pielessä — eli ne ovat liian optimistisia. Ja samaan aikaan kun täällä puhutaan, kuinka ratkaisevaa myös näiden Emu-kriteerien ja muiden noudattamisen kannalta on nimenomaan onnistuminen työllisyystavoitteissa, niin minä haluaisin nyt korostaa sitä, että hallitus ottaisi tästä vakavasta viestistä, mikä arviointineuvostoltakin tuli, kopin ja nyt tarkastaisi omaa hallitusohjelmaansa hyvin paljon työllistävämpään suuntaan. Me olemme käyneet täällä syksyllä lukuisia talouspoliittisia keskusteluja, missä me olemme oppositiosta käsin hämmästelleet sitä, että hallituksen työllisyyspolitiikkaa ei tämän vuoden budjetissa juurikaan näy eli siitä puuttuvat tyystin toimet työllisyyden hyväksi tässä ja nyt. Ne toimet puuttuvat tyystin tästä hallituksen tämän vuoden talouslinjasta. On uskottu sokeasti siihen, että joku pakkolakipaketti toisi ensi vuonna muka lisää työpaikkoja, ja sitä kautta ollaan kyllä pakastettu koko kilpailukyky tälle vuodelle. Tämän sanoman me olemme usein toistaneet, ja nyt minä toivon, että hallitus voisi ottaa koppia viimeistään tässä vaiheessa, tarkistaa hallitusohjelmaa työllistävämpään suuntaan. Se on täysin välttämätöntä, ellemme halua, puhemies, mennä ojasta allikkoon. Mutta tietenkin hieman hämmästyttävää on se, että vaikka voisi kuvitella, että tässä vaiheessa ryhdyttäisiin ripeämpiin työllisyystoimiin, niin mitä me kuulemmekaan valtiovarainministerin suusta. Me kuulemme pelotteluja lisäleikkauksilla tässä tilanteessa, kenties jo kevään kehysriihessä. Ja jokainen meistä tietää, että paitsi että on inhimillisesti hyvin väärin, jos vielä enemmän hallitus lähtee käymään sen pienen ihmisen kukkarolle tekemään tuhoisia leikkauksia koulutukseen, sosiaaliturvaan, työllisyysmäärärahoihin, niin se on myös talouspoliittisesti erittäin epäviisasta. Jos tässä vaiheessa lähdemme leikkaamaan, kuristamaan ihmisten ostovoimaa, niin enpä usko, että me selviämme näiltä heikoilta jäiltä, joilla hallitus nyt jo kävelee ja jää ritisee, koskaan sitten kuiville. Siksi toivoisin kovasti, että nämä lisäleikkauspuheet nyt unohdettaisiin, ryhdyttäisiin ripeästi työllistäviin toimiin. Jos ette, arvoisat hallituspuolueet, halua opposition ääntä uskoa, niin uskokaa esimerkiksi varapuhemies Pekkarista, joka tuossa joulun alla otti hyvin kantaa siihen, hän myönsi oikeastaan sen, että näitä työllisyystoimia tässä ja nyt ei ole riittävästi tehty ja olisi syytä kenties vähän tarkistaa linjaa ja hallitusohjelmaa. Minusta tämä neuvo oli viisas. Hän on kokenut talousosaaja ja ‑konkari, ja kannattaisi ehkä kuunnella myös hänen neuvojaan tässä. Puhemies! Lopuksi totean, kun aika ylittyy, että SDP:llä on oma vaihtoehto ja tämä vaihtoehto sisältää lukuisia toimia työllisyyden hyväksi tässä ja nyt. Toivon, että otatte niistä kopin, ne on tehty hyvässä mielessä, ja toivomme, että ne innostuttavat hallituksen myös työllistävämpään politiikkaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-05T13:10:35,2016-02-05T13:16:31,Tarkistettu,1.1 2016_3_4,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Täällä on nyt useampia vastauspuheenvuoroja pyydetty, eli aloitetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_3_5,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kyllä se SDP:n vaihtoehto nähtiin jo viime kaudella. Eihän se ollut yhtään mitään. Jäimme odottelemaan tuloksia ja ratkaisuja — niitä ei koko vaalikauden aikana syntynyt. Sipilän hallituksen koko talous- ja työllisyyspolitiikan lähtökohta on juuri se, että nostamme työllisyysastetta 72 prosenttiin. (Riitta Myller: Milloin te aloitatte?) Mihinkä päästään, se on toinen kysymys, mutta panostukset, jotka koskettavat muun muassa biotaloutta ja piakkoin julkistettavaa korjausvelkainfrahankkeiden eteenpäinviemistä, ovat varmasti myös yksi osa maamme työllistävyyttä ja työllistämispolitiikkaa. Tältä osin kyllä tämän hallituksen kaudelta tulee näkymään monia asioita, jotka vievät sitten näitä tavoitteita eteenpäin. Minusta tuossa esittelypuheenvuorossa kerrottiin realistisella tavalla myös ehkä laajemmaltikin eduskunnan näkökulmaa juuri tähän talous- ja työllisyyspolitiikkaan. Siinä oli hyvää kuultavaa, mutta, edustaja Viitanen, teidän puheenvuoronne palautti kyllä taas politiikan aakkoset mieleen. (Pia Viitanen: Aliarvioitte!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-02-05T13:16:34,2016-02-05T13:17:36,Tarkistettu,1.1 2016_3_6,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Viitaselle: Kyllä te, SDP, olette sitä velkasoppaa keittäneet aika kovastikin myös yhdessä meidän kanssamme. Siltä osin on turha teidän pestä käsiänne velkakehityksen osalta. Tämän hallituksen osalta tullaan mittaamaan tulevina vuosina sen onnistuminen liittyen työllistämiskehitykseen. Tiedämme, että sitä kautta, mitä meidän hallitus on tekemässä, siellä on vahvat panostukset kärkihankkeiden kautta, joissa rakennetaan uutta työtä, sitä uutta maailmaa, jossa meidän osaajamme pääsevät tekemään töitä. Lisäksi on kilpailukykysopimus. Nostan kuitenkin yhden näkökulman tästä erinomaisesta mietinnöstä. Valtion vastuut, jotka ovat budjettitalouden ulkopuolella, on ehdottomasti saatava paremmin haltuun ja siltä osin läpinäkyvämmäksi osaksi meidän eduskunnan työskentelyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-02-05T13:17:37,2016-02-05T13:18:33,Tarkistettu,1.1 2016_3_7,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kun edustaja Viitanen viittasi arviointineuvoston raporttiin, on hyvä katsoa, mitä siellä oikeasti sanotaan. Siellähän sanotaan niin, että säästöjen ja julkisen talouden tasapainottamisen osalta hallituksen valitsema linja on täysin oikea. Sitten yksityiskohdissa on tiettyä kritiikkiä, mutta tämä on se. Siellä sen sijaan ei puhuta siitä mitään, että pitäisi putsata Sitran taseet, niin kuin te olette esittänyt. Sitä ei ole arviointineuvosto ollenkaan havainnut omissa ehdotuksissaan. Ja tähän 72 prosentin työllisyysasteeseen päästään kyllä parhaiten niin, että on olemassa oikeita keinoja, joilla suomalaisen työn kilpailukykyä parannetaan, ja ne on hallitusohjelmassa lueteltu: paikallinen sopiminen, määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen, takaisinottovelvoitteen joustavoittaminen, koeajan pidentäminen, lomalla sairastamisesta omavastuun palauttaminen. Nämä ovat oikeita keinoja, millä päästään eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-02-05T13:18:34,2016-02-05T13:19:40,Tarkistettu,1.1 2016_3_8,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän se totuus tässä nyt on se, että jotta me pystymme saamaan kasvua, me tarvitsemme työpaikkoja. Jos täällä edustaja sanoo, että täällä arviointineuvoston raportissa on pieniä yksityiskohtia, jotka sitten sanovat, että voi olla vähän pielessä jotakin, niin onko teidän mielestänne pieni yksityiskohta se, että arviointineuvosto toteaa selkeäsanaisesti, että hallituksen työllisyysarviot ovat pielessä, ne on arvioitu liian optimistisiksi? Minusta se on kaikkea muuta kuin pieni yksityiskohta, se on hevosen kokoinen iso yksityiskohta, arvoisa kokoomus ja hyvät hallituspuolueet, jotka kokoomuslaista politiikkaa nyt noudatatte. (Jari Leppä: Tämä on Sipilän hallitus!) Tämä toinen pieni yksityiskohta ehkä teidän mielestänne, minun mielestäni iso yksityiskohta, on se, että kukapa sanoisi, että tänä päivänä on kovinkaan viisasta leikata dramaattisella tavalla tulevaisuuden siemenperunoista eli koulutuksesta ja tutkimuksesta. Tämä on mielestäni ollut aivan hurja asia, että nyt sitten yliopistoilla on valtavia irtisanomisia (Ben Zyskowicz: Mistäs te olisitte leikanneet?) ja kaikki nämä siemenperunat viedään. Nämä eivät ole, arvoisa Satonen, mitään pieniä yksityiskohtia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-05T13:19:40,2016-02-05T13:20:48,Tarkistettu,1.1 2016_3_9,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp," Arvoisa puhemies! Olipa hyvä, että edustaja Viitanen otti tämän työllisyysarvion esille. Te olette varmaan sen lukenut, ja niin olen minäkin lukenut, mistä siinä on kyse. Se, että siinä väitetään, että hallituksen toimet, kilpailukykypaketti, ei johda sellaiseen työllisyysarvioon kuin mitä on toivottu, perustuu siihen, että siinä ajatellaan niin, että palkat nousevat seuraavalla kierroksella enemmän. Mutta mistä tämä hallituksen politiikka on lähtenyt, ja mikä on ollut se idea? Idea on ollut se, että tehdään kilpailukykypaketti, tehdään maltillinen palkkaratkaisu ja sen lisäksi parannetaan vielä yritysten kilpailukykyä. Se on se 5+5+5-malli. Sitä tuossa raportissa ei arvioida ollenkaan, vaan siellä on vain otettu ikään kuin annettuna se, ettei hyväksytä tätä kilpailukykypakettia, lähdetään sitä palkankorotusvaatimuksilla vesittämään. Eivät ne työllisyysarviot sieltä mihinkään häviä, jos säilytään maltillisella linjalla sen lisäksi, että kilpailukykypaketti toteutetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-02-05T13:20:48,2016-02-05T13:21:51,Tarkistettu,1.1 2016_3_10,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että jälleen kerran niiden puolueiden edustajat täällä eniten puhuvat valtiontalouden velkaantumisesta, jotka ovat edellisessä hallituksessa ottaneet eniten velkaa. Siis Suomen ylivoimaisesti suurin velkapuolue on kokoomus, jonka hallituskausien aikana Suomi on ottanut 99 miljardia velkaa. (Ben Zyskowicz: Te olette aina vastustaneet säästöjä!) 99 miljardia velkaa kokoomus on tälle maalle ottanut. Nyt he jatkavat puhetta velasta. Ja kyllä minä hämmästyin sitä, kun tämän vuoden budjetti tuotiin eduskuntaan viime syksynä, että tänä vuonnahan otetaan enemmän velkaa kuin viime vuonna. Arvoisa puhemies, eiköhän tämä velasta puhuminen nyt kannattaisi laittaa tosiasioiden raameihin. Mutta millä tiedoilla tätä hallitusta johdetaan? Pääministeri Sipilä sanoi 20.9. pääministerin haastattelutunnilla, että Suomi on aivan hilkulla joutua komission holhoukseen — aivan hilkulla. Aikaisemmin hän sanoi, että Suomi velkaantuu miljoonan tunnissa. (Puhemies koputtaa) Sekin osoittautui vääräksi. Nyt näyttää siltä, että tämäkään puhe (Puhemies koputtaa) ei pidä paikkaansa, kun katsoo tätä raporttia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-05T13:21:51,2016-02-05T13:23:04,Tarkistettu,1.1 2016_3_11,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lindtmanille velkapuheista pitää sanoa, että niin pieniä säästöjä kokoomus ei ole pystynyt löytämään, etteikö SDP olisi niitä vastustanut. (Naurua) Ja tässäkin eduskunnassa te eri päivinä vastustatte eri säästöjä, mutta summa summarum: te vastustatte käytännössä kaikkia säästöjä. Sitten on hyvä hurskastella sillä, että kokoomus on tätä maata velkaannuttanut. Mitä edustaja Viitasen puheenvuoroon tulee, niin käytännössä SDP työllisyyden osalta konkreettisesti ajaa sitä, että työllisyysmäärärahoja lisätään. No, niillekin on oma sijansa, en sitä kiellä. Mutta aivan keskeistä, kuten edustaja Satonen täällä kertoi, työllisyyden kehitykselle on suomalaisen työn kilpailukyky, ja sitä hallitus pyrkii edistämään. Se pyrkii edistämään sitä siten, että työmarkkinaosapuolet löytäisivät näistä kilpailukykyämme parantavista toimista ratkaisun. Toinen on rakenneuudistukset työelämässä, joista keskeisimpänä on paikallisen sopimisen edistäminen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-05T13:23:04,2016-02-05T13:24:11,Tarkistettu,1.1 2016_3_12,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on todella talous- ja työllisyyspolitiikassa vaihtoehtoja, mutta kun katsoo vaihtoehtobudjetteja täällä viime syksyltä, niin kun meillä on tilanne, että kansantalous koko ajan pienenee, niin ei kukaan ole pystynyt esittämään mitään oleellisesti erilaista vaihtoehtoa julkistaloudelle. Nämä erilaiset variaatiot ovat hyvin pieniä. Kun meidän kakku pienenee, niin ei vaihtoehtoja paljon ole muita kuin mitä hallitus on esittänyt. Sen sijaan minä olen kyllä tästä velkaantumisesta huolestunut laajemminkin. Esimerkiksi globaalia finanssijärjestelmää valvovan OECD:n tarkastuskomitean johtaja varoitti hyvin laajalti maailman velkaantumisesta. Samoin McKinseyn raportit ovat varoittaneet siitä, että tämä meidän järjestelmä voi jopa romahtaa. Maailman velkaantuminen, kokonaisvelkaantuminen ei ole pysähtynyt, vuoden 2007 jälkeen se on koko ajan kasvanut. Esimerkiksi Kiinan velkaantuminen vuodesta 2007 on nelinkertaistunut. Meidänkin velkaantuminen kasvaa. Velka ei ole tämän kriisin lääke, vaan se on tämän kriisin syy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-02-05T13:24:11,2016-02-05T13:25:17,Tarkistettu,1.1 2016_3_13,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Heinäluomalle hyvästä mietinnön esittelystä. Olisin kiinnittänyt huomiota muutamaan asiaan. Ensinnäkin, olemme hyvin riippuvaisia tietysti viennistä ja siitä, että saamme viennin vetämään. Nyt kun Euroopassa kuitenkin talouskehitys on parantunut, myöskin Etelä-Euroopan maissa, niin meillä näyttää vielä sakkaavan. Osittainhan tämä liittyy myös tähän Venäjän talouskehitykseen, joka on meillä erityinen riskitekijä. Mutta olisin kiinnittänyt huomiota myöskin nurkan takana vaanivaan riskiin, joka liittyy Britannian EU-jäsenyyteen ja tulevaan kansanäänestykseen siellä. Britannia on meille kuudenneksi suurin vientimaa. Meillä on ollut hyvin samanlaisia näkemyksiä EU:n kehittämisestä talousmielessä: vapaat markkinat ja järkevä sääntely EU:n puitteissa. Jos menetämme tällaisen kumppanin Euroopan unionista, se vaikuttaa myöskin meidän talouteemme negatiivisesti. Minusta näitäkin asioita pitäisi miettiä ja tehdä kaikkemme sen eteen, että EU säilyy yhtenäisenä tulevina vuosina.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-02-05T13:25:17,2016-02-05T13:26:21,Tarkistettu,1.1 2016_3_14,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Ala-Nissilä sanoi, että ei ole ollut vaihtoehtoja talouspolitiikassa. Kyllä on ollut vaihtoehtoja, (Olavi Ala-Nissilä: Talouspolitiikassa, mutta ei julkistaloudessa!) vasemmistoliitto esitti niitä vaihtoehtoja ennen vaaleja ja hävisi vaalit niillä, ei kyennyt puolustamaan uskottavasti sinällään perusteltuja vaihtoehtoja. Meillähän on kaksi peruslinjaa: velkaantua ja elvyttää tai velkaantua ja olla elvyttämättä. Ja te olette valinneet tämän jälkimmäisen vaihtoehdon. Meillä on omassa vaihtoehdossamme ollut hyvin ennakkoluulottomia esityksiä: arvonlisäveron määräaikainen alentaminen, työaikakokeilu ja ennen kaikkea aktiivinen työllisyyspolitiikka, josta Suomessa on luovuttu, toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Ja yhtenä isona asiana on kyllä Venäjä-pakotteet, joissa Suomi on ampunut itse itseään jalkaan ja on ensimmäisenä mallioppilaana ollut hyväksymässä sellaiset toimet, jotka kaikista rankimmin koskettavat esimerkiksi suomalaista elintarviketeollisuutta. Ei ole tarvinnut käydä kovinkaan monella maitotilalla, kun on nähnyt, mikä se karmea tilanne siellä on. Tämän luulisi ainakin keskustalaisia kiinnostavan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-02-05T13:26:21,2016-02-05T13:27:28,Tarkistettu,1.1 2016_3_15,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän läsnä olevia edustajia erittäin aktiivisesta keskustelusta. Tietysti iloitsemme valiokunnassa varmaan kaikki siitä, että varsinaisesti valiokunnan mietinnöstä ei ole löydetty moitteen sanaa, (Naurua) vaikka muuten moitteita eri suuntiin on tässä tullut aika runsaasti. Ehkä se kertoo siitä, että vaikeassakin maastossa voi löytää tällaisen yksituumaisen tien, miten pitää asiat nähdä ja mitä korostaa. Otan kuitenkin esille asian, joka hämmästyksekseni tässä ei ole noussut esille, ja se koskee eduskunnan budjettivallan rapautumista. Se ansaitsee tulla mietityksi, ja toivon, että siihen voidaan vuoden aikana vielä palata. Otan siihen sitten yhden yksityiskohtaisen esimerkin, joka on se, että viime vaalikaudella tehtiin päätös, että tässä EU:n kriisirahastossa EVM:ssä tehtävät päätökset, nämä ohjelmat, voidaan panna toimeen ja lisärahaa voidaan antaa ilman, että se tulee tänne suureen saliin, pelkästään suuren valiokunnan käsittelyssä. Nyt voi tietysti miettiä, onko sekin osa eduskunnan tosiasiallisen vallan vähentymistä, (Puhemies koputtaa) että näitä ratkaisuja tehdään aika pienellä porukalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-05T13:27:29,2016-02-05T13:28:40,Tarkistettu,1.1 2016_3_16,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kyllä velkaantuminen varmasti täytyy taittaa, ja se ei pelkällä kasvulla tule taittumaan, mutta tärkeää siinä on kilpailukyvyn vahvistaminen. Itse toivon, että nyt kun yhteistä tahtoa on jälleen kaikilla osapuolilla, tuo yhteiskuntasopimus saataisiin. Se olisi varmasti itse kunkin suomalaisen kannalta paras asia. Pidän myönteisenä sitä, että nyt tässä asiassa on yhteistä tahtoa löytynyt. Mutta kyllä hivenen hämmästelen sen tyyppistä keskustelua, missä säästöt samaan aikaan kyseenalaistetaan. Eli kun korot ovat alhaalla, niin osa ajattelee edelleen, että meillä olisi varaa velkaantua roimasti lisää. Ne eivät tule valitettavasti pysymään näin alhaalla loputtomiin, ja silloin kun 100 miljardia on ylittynyt ja siihen laitetaan 4 prosenttia — tai pahimmissa tapauksissa vaikkapa 10 prosenttia — korkoa, niin kulut ovat aivan eri luokkaa, ja näihin pitää varautua. Sen takia olen huolestunut (Puhemies koputtaa) siitä, että vihervasemmistosta edelleen vannotaan vain velkaantumisen nimeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-05T13:28:40,2016-02-05T13:29:51,Tarkistettu,1.1 2016_3_17,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, ei tässä kukaan hurskastele, kerron faktaa. Faktaa on se, että kokoomus on ollut hallituksessa kaikista puolueista se, joka on ottanut eniten velkaa. Tästä tosiasiasta te ette pääse kiemurtelemaan ulos, vaikka te kuinka haluaisitte. Ettekä te pääse siitä syyttämällä muita, vaikka te kuinka haluaisitte. Mielipiteistä voidaan sitten olla eri mieltä, mutta faktaa on se, että kokoomus on tälle maalle ottanut eniten velkaa. Ja luulenpa... (Välihuuto) — Se on 99 miljardia. — Ja luulenpa, että faktaa on sekin, että tässä salissa eniten velasta on puhunut juuri se puolue, joka on ottanut eniten velkaa. Kokoomus on tämän maan johtava velkapuolue. (Välihuutoja) Mutta, arvoisa puhemies, on olemassa vaihtoehtoja. Esimerkiksi laajennetaan veropohjaa finanssisektoriin ja pidetään huoli, että palkasta ja eläkkeestä jää enemmän käteen. Arvoisa puhemies! Varapuhemies Pekkarinen oli oikeilla jäljillä, hallitusohjelmaa pitäisi nyt muuttaa työllistävämpään suuntaan. Saako tämä kaikua hallituspuolueilta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-05T13:29:51,2016-02-05T13:31:00,Tarkistettu,1.1 2016_3_18,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Ja vielä edustaja Zyskowicz, sitten jo aika alkaa loppua.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_3_19,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tosiasioista ei ole tosiaan tarvetta kiistellä, sen sijaan erilaisten tilastojen tulkinnasta ja ennen kaikkea siitä, mitkä seikat ovat vaikuttaneet minäkin hallituskautena siihen, että on jouduttu velkaa ottamaan, voidaan keskustella. Jos esimerkiksi tämmöisiä tilastoja tehdään ilman, että lainkaan otetaan huomioon sitä, minkälaisia suhdannekausia milloinkin on eletty, niin silloinhan tilasto on aika lailla tyhjän päällä. Mutta ei tarvitse mennä historiaan, puhutaan tässä ja nyt. Kokoomus on valmis tekemään tällä vaalikaudella välttämättömiä säästöjä, jotta tämä velaksi eläminen saataisiin taittumaan ja ensi vaalikaudella loppumaan. Mitä SDP tekee? Se lyö kyllä pöytään erilaisia vaihtoehtobudjetteja, joissa ryöstämällä Suomen Pankki ja niin edelleen osoitetaan, että muka velkaannutaan vähemmän, mutta käytännössä joka päivä joka istunnossa täällä te vastustatte säästöjä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-05T13:31:01,2016-02-05T13:32:06,Tarkistettu,1.1 2016_3_20,3/2016,2016-02-05,12.59,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,Asian käsittely keskeytetään suuren valiokunnan kokouksen vuoksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_4_1,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä. Pääministerin ilmoituksen johdosta käydään valtiopäivien avauskeskustelu. Pääministerin esittelypuheenvuoron jälkeen käydään yksi ryhmäpuheenvuorokierros enintään 5 minuutin puheenvuoroin. Tämän jälkeen eduskunnan työjärjestyksen 24 §:n mukaisesti myönnän harkitsemassani järjestyksessä enintään 2 minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja, jotka varataan sieltä paikalta. Keskustelun aloittaa pääministeri Sipilä, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_4_2,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Me kaikki olemme varmaan kuulleet jutun sammakosta, joka laitetaan kuumenevaan veteen. Sammakko ei kuumenevassa vedessä huomaa veden muuttumista kiehuvaksi, ennen kuin se on liian myöhäistä. Mutta jos sammakko heitetään kiehuvaan veteen, se hyppää sieltä välittömästi pois. Tämä kuvaa aika hyvin myöskin Suomen tilannetta. Olemme äärimmäisen hyviä äkillisessä kriisissä, mutta tällaisessa hiljaisessa näivettymisen tilanteessa emme ole hyviä. Suomi on useissa mittareissa, kansainvälisissäkin vertailuissa, vielä kärkipäässä. Samanaikaisesti hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohja on kuitenkin rapautumassa. Tarvitsemme merkittävän suoritustason noston kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, jotta kykenisimme jatkossakin rahoittamaan nykyisenkaltaisia palveluja ikääntyvässä yhteiskunnassa. Siihen me suomalaiset kyllä pystymme, kun yhteinen tahtotila löytyy. Hallituksen suunnitelma tilanteen korjaamiseksi on julkisen talouden tasapainottaminen, isojen rakenteellisten uudistusten tekeminen ja edellytysten luominen talouskasvulle ja työllisyyden parantamiselle. Emme pääse helpolla, mutta emme myöskään päästä itseämme helpolla. Nykytilanne ei mielestäni anna oikeaa kuvaa meistä suomalaisista. Pystymme kyllä parempaan. Hallituksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä 110 000 henkilöllä tämän vaalikauden aikana. Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Työttömän työllistymisen pitää olla päätösten ajurina. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, talouden kasvuedellytyksiä pitää vahvistaa monella rintamalla. Yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan esimerkiksi seuraavasti: Kasvuyritysten rahoitusasemaa parannetaan esimerkiksi Finnveran ja Tesin rahoitusasemaa vahvistamalla. Lupa- ja valitusprosesseja nopeutetaan. Pk-yritysten ilmoitus- ja tiedotusvelvollisuuksia kevennetään. Kilpailua lisätään. Team Finland ‑konseptissa on otettu käyttöön yhden luukun palvelu, ja ulkomaanverkostoa on vahvistettu tämän vuoden alusta lähtien. Tulolähteen tappiot vähennetään osakeyhtiössä muiden tulolähteiden tulosta vuoden 2017 alusta. Muille yritysmuodoille kuin osakeyhtiöille tulee 5 prosentin yrittäjävähennys vuoden 2017 alusta. Ensi vuonna mahdollistuu pienten yritysten maksuperusteisen arvonlisäveron tilitys. Työllistämisen kynnystä madalletaan lakipaketilla, jossa pidennetään koeaikaa, kevennetään takaisinottovelvollisuutta sekä väljennetään määräaikaisuuksien ehtoja. Paketti tulee eduskuntaan keväällä ja voimaan ensi kesänä. Paikallisessa sopimisessa on otettava merkittävä askel. Samalla henkilöstön asemaa on vahvistettava yrityksen päätöksenteossa. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi maaliskuun puoliväliin mennessä. Suomi tarvitse myös merkittävän loikan kustannuskilpailukyvyssä. Siihen työmarkkinajärjestöt yrittävät parhaillaan löytää sopua. Pallo on nyt heillä. Kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntija-arviot ovat antaneet tukensa hallituksen sopeutustoimien mitoitukselle ja ajoitukselle. Olemme täysin sitoutuneet kevään kehysriihessä pitämään kiinni hallitusohjelmassa sovitusta 4 miljardin sopeutuksesta vuoden 2019 tasossa. Tämä hallitus ei kiristä kokonaisveroastetta. Pieni- ja keskituloisten verotus keveni jo tämän vuoden alussa. (Eero Heinäluoma: Ei eläkeläisten!) Talouteen voidaan saada dynamiikkaa myös valtion omistajapolitiikalla. Valtion omistajapolitiikan ensisijainen tavoite on kasvun ja työllisyyden sekä kotimaisen omistajuuden edistäminen. Valtion omistajuuden pitää olla perusteltavissa strategisella intressillä, yhteiskunnallisella erityistehtävällä, elinkeinorakenteen uudistumisella tai sinivalkoisen omistajuuden puolustamisella. Omistajuus tuo myös säännöllistä tuloa valtion budjettiin. Dynamiikan luominen tarkoittaa käytännössä sitä, että valtion omistajuus on tästä eteenpäin jatkuvan uudistamisen eikä enää pelkän säilyttämisen väline. Hallitus tuo kevään aikana eduskuntaan uudistetun valtioneuvoston periaatepäätöksen omistajapolitiikasta. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen tehtävänä on viedä monta massiivista uudistusta ja reformia maaliin. Askelmerkit ja päämäärät ovat kirkkaita, uudistuksilla on tiukat aikataulut. Eläkeuudistus valmistui syksyllä. Se tulee voimaan ensi vuoden alusta. Sote- ja maakuntauudistukset ja palveluiden valinnanvapaus etenevät hallitusohjelmamme ja hallituksessa tehtyjen linjausten mukaisesti. Eduskuntaan päälait sotesta, maakuntauudistuksesta ja rahoituksesta tulevat lausuntokierrosten jälkeen syksyllä 2016, ja voimaan ne tulevat 1.1.2019.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-09T14:02:32,2016-02-09T14:08:40,Tarkistettu,1.1 2016_4_3,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli äsken hyvä puhe. Se kuvasi hyvin haastettamme, mutta myös sitä otetta, jolla hallitus lähestyy meidän ongelmiamme. Olemme monelta osin samassa tilanteessa kuin viime keväänä, jolloinka hallitus työskentelynsä aloitti, ja voidaan kysyä, onko jokin muuttunut sen jälkeen. On samat isot uudistamisen pääperiaatteet: tarvitaan parempaa kilpailukykyä työllisyyden parantamiseksi, tarvitaan julkisen talouden parempaa hallintaa ja tarvitaan yhteiskunnan monipuolista uudistamista. Nämä kaikki samat otsikot ovat edelleen olemassa. Kilpailukyvyn kohdalla ensinnäkin viime syksynä käytiin paljon hyvää keskustelua eduskunnassa myös tästä kotimarkkinakysynnän merkityksestä, mutta sen rinnalla on kuitenkin koko ajan pidettävä mielessä se, että vientivetoisella taloudella ei ole kuitenkaan mahdollisuutta eikä kykyä nostaa itseään hiuksista ylös, vaan tarvitaan aidosti kilpailukyvyn parantamista, ja tässä ne neuvottelut, joita nyt järjestöjen kesken käydään, ovat äärimmäisen tärkeät. Keskustan eduskuntaryhmä panee myönteisesti merkille sen, voisi sanoa, rakentavan otteen, joka myös palkansaajajärjestöillä tämän vuoden puolella on myös julkisissa esiintymisissä ollut. Viime syksynä tämä poliittinen siipi työväenliikkeestä oli aika paljon aggressiivinen sanonnoissaan, mutta minä uskon, että tässä suhteessa myös maltillisuus asioiden vakavuuden edessä on nyt yhteistä kaikille. Julkisen talouden osalta sekä OECD että meidän oma arviointineuvostommehan antoivat sen pääkuvan, että hallituksen perusviritys on oikein asetettu, mittakaava säästöissä on kohdallaan ja päätoimet ovat kohdallaan, ja tällä tiellä vain pitää uskottavalla tavalla jatkaa. Meidän pitää uskottavuus lunastaa, vaikka pidämme samalla herkkää korvaa kaikille niille huolille, joita kansalaisten keskuudessa on, kun julkista taloutta joudutaan myös säästämällä ja leikkaamalla oikaisemaan. Uudistusten kohdalla tietysti sosiaali- ja terveystoimen valtava uudistus on ylivoimaisesti tärkein. Siinä on merkittävä määrä jo konkreettisia päätöksiä ja askeleita otettu, mutta se on tämän aikamme yksi suurimmista sisäisistä uudistuksista. Sen rinnalla — voisi sanoa, että tuli vähän hengästynyt olo, kun kuunteli pääministerin listaa siitä, mitä kaikkea muuta on tehtävä — on purettava byrokratiaa, on uudistettava rakenteita, on helpotettava työllistämistä ja niin edelleen. Vähitellen myös tuloksia alkaa näkymään. Yksi merkittävä asia on se, että tämä ymmärrys siitä, mitä digitalisaatio voi parhaimmillaan meille tuoda, on mennyt tietyllä tapaa syvästi läpi tämän yhteiskunnan ja hallinnon rakenteen, ja uskon, että eduskunta on valmis luomaan kaikki ne lainsäädännölliset edellytykset, joita tämän edistäminen vaatii. Samoin uusiutuvan energian kohdalla on otettu selviä edistysaskeleita infraratkaisuilla. Ratkaisuilla on merkittävää, myös elvyttävää, vaikutusta. Mutta onko jokin muuttunut viime keväästä? Täytyy sanoa, että kyllä on muuttunut, tämä tilanne on ehkä entistäkin haastavampi ja vaikeampi. Turvallisuusympäristömme lähimmässä ympäristössämme — voidaan sanoa, että maailma ympärillämme rakoilee. Sillä on oma heijastuksensa myös taloudelliseen toimintaympäristöömme. Ei ole näköpiirissä, että saisimme ulkoista taloudellista vetoapua, vaan kyllä meidän on itse toimittava ja saatava tuloksia aikaan. Ja kaikkien tuntema turvapaikanhakijakysymykseen liittyvä vaikeus on olemassa, myös kustannusmielessä, ja näihin kustannuksiin varmasti eduskuntakin joutuu palaamaan. Koko tähän ulkoisen ympäristönkin muutokseen pätee se hyvä neuvo, että oma pesä on saatava kuntoon. Sisäisesti ja taloudellisesti omillaan seisova maa kestää myös ulkoisia paineita. Arvoisa puhemies! Myös meidän eduskunnassa pitää asettaa se tavoite, jonka hallitus on selvästi itselleen asettanut, että tänä keväänä pitää saada ratkaisevia askelia tässä uudistamisessa. Tässä suhteessa kyseessä on ratkaisujen kevät. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-02-09T14:18:03,2016-02-09T14:23:00,Tarkistettu,1.1 2016_4_4,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä on monessa mielessä ratkaisun vuosi. Jos Suomi ei nyt pysty uudistumaan, hyvinvointiyhteiskuntamme on kokonaisuutena uhattuna — siis sekä hyvinvointi että yhteiskunta sellaisena kuin me sen nyt tunnemme. Käsillä on monessa mielessä myös vaikea vuosi, varmaankin vaikein sitten sotien jälkeisten vuosien. Ratkaistavana on useita päällekkäisiä kriisejä, ja pitkällinen taantuma heijastuu jo syntyvyyden laskemisena, mikä kertoo myös tulevaisuudenuskon puutteesta. Toivoa emme silti saa menettää emmekä menetä. Tämän on oltava ennen kaikkea toiminnan vuosi. Suomi on jo kauan sitten tehnyt ne päätökset, jotka ovat johtaneet meidät nykyisiin vaikeuksiin — sen enempää talouskriisi kuin turvapaikkakriisi ei syntynyt sattumalta. Me olemme itse poliittisilla päätöksillä avanneet aikanaan taloutemme ja avanneet rajamme. Molemmat päätökset liittyvät erityisesti EU-jäsenyyteemme, joka on jo kirjattu perustuslakiinkin. Nyt on välttämätöntä tehdä ne kansalliset korjausliikkeet, joilla selviämme näiden aiempien päätösten luomista olosuhteista. Otan lyhyesti esiin keskeiset ratkaisutavat asiat ja ratkaisumallit: Turvapaikkakriisin hoidossa on annettava apu kohdennettava nykyistä viisaammin. Kiistaton totuus on, että nykyistä järjestelmää pyritään laajamittaisesti käyttämään siirtolaisuuden välineenä samalla kun miljoonat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat pakolaiset kriisialueiden lähialueilla kärsivät. Tasavallan presidentti piti viime viikolla aiheesta rohkean, järkevän, suorastaan historiallisen puheen, jonka hallitus voi ottaa toimiensa ohjenuoraksi. Talouskriisin ratkaisemiseksi Suomeen on saatava enemmän verotuloa tuottavaa työtä, siis yksityissektorin työpaikkoja. Tähän tarvitaan kilpailukykyä ja vientiä. Sen enempää leikkaukset kuin velkaelvytys ei ole pysyvä ratkaisu talousongelmiimme vaan ainoastaan rakenteellinen uudistuminen. Sote-uudistuksen on synnyttävä sovituista tavoitteista ja periaatteista tinkimättä. Edellytämme, että sote-uudistuksen myötä syntyy järjestelmä, joka on taloudellisesti kestävällä pohjalla ja joka turvaa kansalaisten tarvitsemat palvelut. Ulkosuhteissa meidän on niin vaalittava tarkkaan Venäjä-suhteitamme kuin osallistuttava aktiivisesti EU:n sisäisten ja ulkoisten kriisien ratkaisemiseen. EU:n kehittämisen suhteen ainoa kestävä tie on jäsenmaiden itsenäisyyden kunnioittaminen ja niiden taloudellisesta omavastuusta kiinni pitäminen. Arvoisa puhemies! Nyt on aika, jolloin monien etu on laitettava harvojen edun edelle. Jos Suomi uudistumisen ja yhteisen edun ajamisen sijaan sortuu ryhmäedunvalvontaan ja puoluepolitikointiin, ovat päivämme hyvinvointiyhteiskuntana luetut. Tämä on ratkaisun hetki — mitään muuta, parempaa hetkeä, jota voisimme odotella, ei tule. Ja tämän on oltava se ratkaisujen eduskunta, sillä mitään muuta joukkoa, jolle vastuun voisimme sälyttää, ei ole. Hallituksen on tehtävä oikeita ja rohkeita päätöksiä, opposition esitettävä rakentavaa kritiikkiä ja uskottavia vaihtoehtoja. Puoluepolitikoinnille ei hädän hetkellä saa olla sijaa sen enempää hallituksessa kuin oppositiossa. Hallituksen ja eduskunnan ohessa Suomessa merkittävää valtaa käyttävät myös työmarkkinaosapuolet, niin kutsuttu sopimusyhteiskunta. Työmarkkinaosapuolet ovat sopimusjärjestöjä, niiden tehtävä on sopia. Vetoan siksi jälleen kerran, vetoan kaikin voimin: sopikaa. Jos sopimusyhteiskunta ei kykene toimimaan tänä vaikeana aikana, se on isänmaalle merkittävä takaisku. Jos sopimusorganisaatiot eivät kykene sopimaan, se on myös niille itselleen merkittävä arvovallan lasku. Kaikkien vallankäyttäjien on nyt osattava miettiä ryhmän edun ohessa kokonaisuuden etua. (Markus Mustajärvi: Sano se EK:lle!) Arvoisa puhemies! Eläminen velaksi on elämistä valheessa. Velkaa ottaessa voi kyllä teeskennellä, ettei mikään ole vialla ja että elämäntapamme on mukamas kestävä, mutta valheessa elävälle tuho on jo nurkan takana. Meidän on hylättävä valhe kerta kaikkiaan. Suomi on matkalla konkurssiin. Meidän elämäntapamme on tulossa päätökseensä, ellemme me uudistu. Totuus tavoittaa meidät lopulta väistämättä, kuten eurokriisimaissa on jo käynyt. Meillä on vielä tilaisuus uudistua muuten kuin romahduksen kautta. Se tilaisuus on nyt.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-02-09T14:23:06,2016-02-09T14:28:32,Tarkistettu,1.1 2016_4_5,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden vakauttaminen ja säästöjen toteutuminen sovitussa mittaluokassa ratkaisevat Suomen taloudenpidon ulkoisen uskottavuuden. Velanhoitokustannukset on pidettävä hallinnassa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että julkiset menot saatetaan sellaiselle tasolle, jolla ne pystytään kestävästi rahoittamaan. Yksi opposition kritiikin kärjistä on ollut, että julkistalouden tasapainotuksessa tulopuoli olisi jätetty huomioimatta, ikään kuin kaikki työkalut eivät olisi käytössä. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Totta on, että veroasteen nousun me haluamme estää. Mikään kansakunta ei ole vaurastunut itseään verottamalla, ei varsinkaan sellainen, jolla on jo ennestään raskas verotus ja kireä progressio. Suomalaisen työn kannattavuus ja kilpailukyky on avainkysymys. Ero hallituksen ja vasemmisto-opposition välillä on, että hallitus haluaa työlinjalla ja rakenneuudistuksilla luoda uutta kasvua ja veropohjaa. Hallituksen linja on selvä valinta työn ja kasvun puolesta, ja tämän linjan takana voimme ylpeinä seistä. (Jukka Gustafsson: Mikä työlinja? Mikä se työlinja on?) Arvoisa puhemies! Opetusministeri Grahn-Laasosen johdolla on viety läpi hallituspuolueiden yhdessä sopimat koulutussäästöt. Myös kauppa- ja kehitysministeri Toivakka on haasteellisessa tilanteessa hoitanut velvollisuutensa sovittujen kehitysapuleikkausten kanssa. Ikävätkin työt on hoidettava, kun ne on vastuulle annettu. Myönnettävä kuitenkin on, että sivistyspuolue kokoomukselle erityisesti koulutuksesta leikkaaminen on ollut raskas kuorma kannettavaksi. (Välihuutoja vasemmalta) Täällä ei kuitenkaan olla keräämässä poliittisia pisteitä vaan toteuttamassa valtavaa urakkaa: korjaamassa rapakuntoon päässyttä Suomen taloutta ja pelastamassa hyvinvointiamme. (Pia Viitanen: Tekemällä täysin lyhytnäköisiä leikkauksia!) Säästöjä arvosteleviin puheisiin toivoisin hieman suhteellisuudentajua. Esimerkiksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen määrärahat ovat tänä vuonna noin 3,2 miljardia euroa ja kauden lopussa 3,1 miljardia euroa. Reilun 3 prosentin alenema on ikävä, mutta vielä kaukana romahduksesta. (Jukka Gustafsson: Lähes 4 000 irtisanomista!) Kun talouden elpyessä vastaisuudessa tehdään priorisointeja, kokoomus edellyttää, että tutkimukseen ja koulutukseen panostetaan lisää. Näin on myös valtiovarainministeri Stubb linjannut, ja sitä tervehdimme ilolla. Arvoisa puhemies! Sote-uudistukselle on jyvitetty 3 miljardin osuus julkisen talouden kestävyysvajeen kuromisen tavoitteesta. Valmistelut etenevät koko rintamalla. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitoutunut siihen kokonaisuuteen, joka viime marraskuussa sovittiin. Valinnanvapaus, muu sote-kokonaisuus ja maakuntaitsehallinto kuuluvat samaan pakettiin, jonka on edettävä samatahtisesti. Alueille annettavista tehtävistä saadaan ministeri Lauri Tarastin hyvien esitysten pohjalta laadittua järkevä kokonaisuus, joka on myös toteutettavissa. Turvapaikanhakijatilanne jatkuu haasteellisena. On jatkettava ponnisteluja, jotta EU:n ulkorajavalvonta saataisiin kuntoon ja sopimukset taas toimimaan käytännössä. Allekirjoitamme täysin tasavallan presidentin linjauksen: ""Parasta on tunnustaa tosiasiat, ja parasta, että tunnustuksen antaa EU ja ryhtyy yhteisen rajavalvonnan, muuttoliikkeen hidastuttamisen ja nopeutettujen käännytysten tielle ja sitä kautta raivaa turvan tilaa pahimmassa hädässä oleville."" Arvoisa puhemies! Paikallisen sopimisen kunnianhimoinen vahvistaminen ja hallitusohjelman muut työllistämisen kynnystä alentavat uudistukset ovat välttämättömiä. Ilman niitä ei ole edellytyksiä päästä positiiviseen kasvun kierteeseen eikä saavuttaa 72 prosentin työllisyysastetta. Hallituksella on vastuu siitä, että hallitusohjelmaa toteutetaan. Yhteiskuntasopimusta on pääministeri Sipilän aloitteen pohjalta yritetty viime keväästä saakka useita kertoja. Hallitus on nyt toistaiseksi jäädyttänyt kilpailukykypaketin valmistelun neuvotteluhalujen edistämiseksi. Työmarkkinaosapuolilta toivotaan ja odotetaan nyt sellaisia ratkaisuja, joilla Suomen kilpailukyky saadaan aidosti kohenemaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmä vetoaa yhteistyön puolesta, jotta osapuolet asettaisivat etusijalle kansakunnan yhteisen edun ja kykenisivät sopuun. (Eero Heinäluoma: Onko kaikki mukana?) Arvoisa puhemies! Kuten tasavallan presidentti valtiopäivien avajaispuheessaan totesi: ""Meillä on nyt menossa nuorten yrittäjien tuoma annos uutta, antakaa sen, hyvät neuvottelijat, tuulahtaa kammareihinne. Yllättäkää meidät!""",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-02-09T14:28:37,2016-02-09T14:33:48,Tarkistettu,1.1 2016_4_6,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomalaisten turvallisuudentunne on tutkimusten mukaan heikentynyt. Hallituksen leikkausten lisäksi turvattomuutta lisäävät työttömyys ja työttömyyden uhka. Vuosi 2015 muistetaan hallituskriisistä ja työmarkkinakriisistä. Vuoden 2016 on syystä tultava ratkaisujen ja yhteistyön vuodeksi. Vaikeina aikoina suomalaisten on voitava luottaa siihen, että päättäjät kykenevät yhteistyöhön. Arvoisa puhemies! Hyvä talous- ja työllisyyspolitiikka ovat parhaita keinoja huolehtia kansalaisten turvallisuudentunteesta. Tämän hallitus on unohtanut, sillä se ei esitä vaikuttavia toimia kuluvalle vuodelle millään tavoin, päinvastoin. Harjoitettu leikkauspolitiikka heikentää kasvua ja vaikeuttaa ihmisten arkea. Vaarana on, että turvattomuuden tunne kasvaa myös vuonna 2016. Tähän on tultava muutos. Hallitus on väläyttänyt lisäleikkauksia, mikäli taloustilanne ei käänny parempaan. Leikkauskierteen välttämiseksi hallituksen pitäisi vahvistaa talouskasvua ja lisätä työllisyyttä tässä ja nyt. (Ben Zyskowicz: Sitähän me tehdään!) Hallitus on peruuttanut joitakin epäoikeudenmukaisia päätöksiään, kuten eläkeläisten asumistukileikkaukset. Suosittelen sitä, että hallitus peruu myös kasvua vaarantavat koulutusleikkaukset ja lapsiperheiden asemaa kurjistavat päivähoito- ja asiakasmaksujen korotukset. Meillä ei ole varaa leikata tulevaisuudesta eikä kasvattaa suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuutta. (Timo Heinonen: Velkaantua on varaa!) — SDP:n vaihtoehdossa velkaannutaan vähemmän kuin hallituksen vaihtoehdossa. (Hälinää) SDP:n vaihtoehdossa on mittava työllisyyden, yrittäjyyden ja viennin kasvupaketti. Sen avulla saataisiin nopeasti vähintään 35 000 uutta työpaikkaa. SDP:n paketti parantaa viennin kilpailukykyä ja työllisyyttä ostovoimaa vaarantamatta. (Olavi Ala-Nissilä: Vienti vetämään!) Rinteen työllisyysmalliin hallitus on jo ilmoittanut tarttuvansa, hyvä näin. Myös muut SDP:n vaihtoehdon toimenpiteet ovat hallituksen hyödynnettävissä — siitä vaan. Työmarkkinat ovat tärkeä osa talouskasvun ja työllisyyden parantamista. Suomi tarvitsee pitkäaikaista ja maltillista palkkaratkaisua, joka luo tulevaisuudennäkymiä yrittäjille ja palkansaajille. Ratkaisun edellytykset paranivat, kun hallitus jäädytti pakkolakien valmistelun — siitä kiitos. Paikallinen sopiminen tarvitsee tuekseen luottamusta. Siksi siitä sopimisen tulee tapahtua sopimusteitse, ei millään uudella pakkolailla. Ratkaisuja on löydettävissä työehtosopimusten sisältä. Arvoisa puhemies! On hyvä huomata, että työministeri Jari Lindström on tässä asiassa tullut SDP:n linjoille. Toivottavasti tämä linjaus on pian koko hallituksen hyväksymä. Pakko — yhteistyön ja sopimisen sijaan — on työmarkkina-asioissa huono lähtökohta. Arvoisa puhemies! Omistajaohjauksella on merkitystä, kuten keskustelu sähkön siirtohinnan korotuksista osoittaa. Maltti on valttia, eikä yksityistämiseen tai omaisuuden myyntiin tule ryhtyä kevyesti ilman riittävää vaikutusarviointia — tämä varoituksena hallitukselle, joka nyt pohtii omistajapolitiikkaansa. Yhtenä tärkeänä ohjaavana tekijänä on oltava omistajamuutoksen vaikutukset kansalaisiin. Valtion omistajapolitiikan kärjeksi onkin syytä hahmotella tavoitteet, joilla aktiivinen, yrittäjähenkinen valtio vahvistaa erityisesti pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä. (Eduskunnasta: Miksi vasta nyt?) Caruna-esimerkki osoittaa, että valtion omaisuuden myynnin yhteydessä pitää huolehtia myös siitä, ettei veroja kierretä ulkomaiden kautta. Kansainvälisten sijoittajien heikko veronmaksuhalu on kaikkien tiedossa. Siis edellisen hallituksen puolueilla onkin peiliin katsomisen paikka siirtohinnoitteluun liittyen. Vastaavasti Sipilän hallituksella on peiliin katsomisen paikka, kun puhutaan verosuunnittelusta. Tämä on hallituksen hyvä pitää mielessä, kun se pohtii keinoja veropohjan laajentamiseksi ja yritysten veronkierron estämiseksi. SDP:n vaihtoehtobudjetissa on keinoja myös tähän. Arvoisa puhemies! Sote-uudistus mittaa sitä, kuinka hyvin yhteistyössä onnistumme. Kyse on elintärkeistä palveluista, hyvinvointivaltion selkärangasta. Suomalaisten terveys ei saisi olla alisteinen valtapolitiikalle tai ideologiselle kysymykselle yksityistämisestä. Hallituksen ajama sote-uudistus vaikuttaa ainakin osittain näiden kahden, siis valtapolitiikan ja ideologisen yksityistämisen, yhdistelmältä. Viime vaalikaudella sote-uudistuksessa tehtiin virhe, kun se kytkettiin kuntauudistukseen. Sipilän hallitus toistaa saman virheen kytkemällä soten maakuntahallintoon. Tätä kokonaisuutta kannattaa harkita uudelleen. SDP on edelleen parlamentaarisessa yhteistyössä valmis hakemaan vaalikausia kestäviä yhteisiä ratkaisuja. Lähtökohdaksi asetamme vain yhden tavoitteen: jokaisella suomalaisella on oltava oikeus yhtä laadukkaaseen hoitoon kuin kaikilla tässä salissa. Arvoisa puhemies! Vuosi 2015 oli valitettavasti hukattu vuosi. (Puhemies koputtaa) [Puhemies Maria Lohela: Nyt on aika ylitetty.] Toiseen samanlaiseen vuoteen Suomella ei ole varaa. Tarvitsemme vähemmän toisen ohi puhumista ja enemmän yhteistyötä. SDP... [Puhemies Maria Lohela: Nyt on aikaraja ylitetty.] ...toimii tämän tavoitteen puolesta. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-02-09T14:33:52,2016-02-09T14:39:32,Tarkistettu,1.1 2016_4_7,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Me suomalaiset päätämme itse omasta kohtalostamme. Suomen itsenäistyttyä ja kansalaissodan jälkeen tehtiin se valinta, että maatamme lähdettiin rakentamaan yhdessä. Suomelle tehtiin edistyksellinen perustuslaki, köyhiä lähdettiin nostamaan köyhyydestä, ja vain kymmenen vuotta sodan jälkeen hävinneen osapuolen edustajia pääsi hallitusvaltaan. Toisen maailmansodan ajan suomalaiset pitivät myös yhtä. Sen jälkeen maa teollistettiin yhdessä. Alkoi aika, jolloin Suomi vaurastui ja päätti liittyä pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukkoon. Nämä teot eivät olleet sattumia. Ne vaativat johtajuutta, ne vaativat ihmisten kokoamista yhteen. Silloiset päättäjät halusivat tehdä Suomesta parempaa jälkipolville. Me suomalaiset päätämme itse kohtalostamme. Niin me teemme myös tänä päivänä. Arvoisa puhemies! Suomi on suurten muutosten edessä. Taloutemme ei ole noussut muun Euroopan tahtiin, ja elinkeinojen rakennemuutos on haastava. Monien ihmisten huoli tulevasta on kasvanut arjessaan: Mitä tapahtuu lastemme kouluille? Miten saan varmistettua toimeentulon perheelleni? Miten Suomesta tulee hyvä koti myös niille, jotka ovat täältä turvan saaneet? Näihin haasteisiin vastatessamme tarvitsemme kokoavaa johtajuutta. Kyllä, meillä on haasteita edessämme, mutta me pystymme ne yhdessä ratkomaan. Meidän on tehtävä on päätöksiä, joilla me nostamme ihmisiä työelämään, annamme jokaiselle lapselle hyvän oppimispolun ja koulutuksen, nostamme suomalaisen tieteen ja osaamisen maailman huipulle, autamme myös niitä, joilla on jo nyt maassamme vaikeinta pärjätä ja jotka ovat köyhiä, vaalimme ympäristön tilaa ja kansallista luontoperintöämme ja uudistamme elinkeinojamme edelläkävijöiksi. Nyt ei ole aika pelotella ihmisiä Kreikan tiellä tai sillä, että olisimme kuin sammakkoja kiehuvassa vedessä. Nyt ei ole aika irtisanoa tuhansia ihmisiä korkeakouluistamme tai rajoittaa lastemme oikeutta varhaiskasvatukseen. Nyt ei ole aika leikata asioista, jotka ovat maamme tulevaisuuden peruskivi. Nyt ei ole aika repiä ja hajottaa — ja kutsua sitä uudistamiseksi. Meidän on luotava suomalaisille tulevaisuudenuskoa, luottamusta siihen, että lapsillamme voivat olla asiat huomenna paremmin. Tämä on meidän päättäjien yhteinen tehtävä, ja tätä luottamusta meidän on valettava yhdessä. Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä odottaa näiltä valtiopäiviltä kykyä rakentaa parempaa huomista suomalaisille. On monia asioita, jotka tässä salissa ja koko Suomessa yhdistävät meitä suomalaisia ja eri puolueita. Me toivomme, että hallitus keskittää tarmoaan yhä enemmän niihin asioihin. Me olemme siinä valmiita yhteistyöhön. Meidän on helpotettava ensinnäkin ihmisten pääsyä työelämään. Nykyinen sosiaaliturvamme luokittelee ihmisiä. Monet joutuvat nöyryyttävästi anomaan elantoaan, toiset jäävät väliinputoajiksi, kolmansille ei ole kannattavaa tehdä työtä kannustinloukkujen takia. Suomi tarvitsee uudistuksia, jotka luovat toivoa ihmisille. Sellainen on keväällä linjattava perustulokokeilu. Perustulo voi tuoda suomalaisen sosiaaliturvan 2010-luvulle. Se poistaa epävarmuutta ja köyhyyttä, lisää ihmisten elämänhallintaa, tekee työn tekemisen aina kannattavaksi, helpottaa yrittäjyyttä ja itsensätyöllistämistä sekä lisää mielekkäällä tavalla työn määrää. Vihreät haluavat olla mukana suunnittelemassa tätä perustulokokeilua. Sen on oltava riittävän kattava ja oikeudenmukainen, ja meidän kaikkien yhteinen etu on se, että kokeilu myös onnistuu. Sen jälkeen perustulon käyttöönottamisesta voidaan tehdä päätös jo lähivuosina. Arvoisa puhemies! Toinen suuri edistysaskel voi olla sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus. Vihreät haluavat varmistaa, että sen avulla suomalaiset saavat oikean hoidon ja saavat sen myös ajoissa. Samalla historiallinen maakuntien demokratiauudistus on tehtävä huolella. Kolmantena haluan nostaa esille elinkeinojemme uudistamisen. Me tarvitsemme lisää yrittäjyyttä ja edelläkävijyyttä. Me tarvitsemme rohkeutta tähän maahan, ja sitä vaaditaan nyt myös hallitukselta. Suomi tarvitsee julkisia investointeja, Raide-Jokerin ja Tampereen pikaraitiotien tapaan, jotka kasvattavat myös yksityistä kulutusta ja kasvua. (Puhemies koputtaa) Suomi tarvitsee myös energiaremonttia, ja tänä keväänä hallitukselta tarvitaan kannustimet uusiutuvan energian vauhdittamiseksi. Vihreät ehdottavat huutokauppaa tähän yhtenä keinona. (Puhemies: Aika!) Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan sanoa, että me suomalaiset olemme olleet suunnannäyttäjiä maailmalle monessa asiassa — kansaneläkkeessä, peruskoulussa ja äitiyspakkauksessa — ja... [Puhemies Maria Lohela: Nyt, edustaja Niinistö, aika on täynnä. — Seuraavaksi vasemmiston eduskuntaryhmä, edustaja Arhinmäki.] ...me voimme olla sitä jatkossakin. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-02-09T14:39:35,2016-02-09T14:45:20,Tarkistettu,1.1 2016_4_8,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Carunalta tuli toissa viikolla karu kirje sen asiakkaille: sähkönsiirtomaksut nousevat keskimäärin noin 30 prosenttia. Pääasiassa australialaisten ja kanadalaisten pääomasijoittajien omistama Caruna rahastaa monopolivoittoja, ja maksajina on 600 000 suomalaista sähkön tarvitsijaa. Ja alleviivatakseen tätä vedätystä ruiskukansinisellä kynällä Caruna kiertää Suomen veroja ja kierrättää rahansa veroparatiisiin. Carunan toinen pääomistaja, australialainen First State Investments, kehuu mainosvideossaan, että sen strategia on sijoittaa monopoleihin ja tehdä niillä voittoa. Samainen pääomasijoittaja omistaa nykyään myös Suomen viestintäverkkomonopoli Digitan. Australialaiset siis rahastavat meitä suomalaisia niin sähkönsiirrosta kuin television katselusta. On kummallista, ettei sellainen liiketoiminta, joka perustuu kansallisomaisuutemme hallintaan ja ylläpitoon ja joka on kannattavaa ulkomaalaisille ostajille, ole riittävän kannattavaa suomalaisille myyjille, jotta he pitäisivät yhtiöiden ja erilaisten sähkö- ja viestintäverkkojen strategisen omistuksen kotimaisissa käsissä. Perusinfra on pidettävä kotimaisessa, mieluiten julkisessa, omistuksessa. Herää kysymys, mikä on Metsähallituksen kaavaillun yhtiöittämisen jälkeen esimerkiksi metsiemme ja vesiemme kohtalo tulevaisuudessa. Arvoisa rouva puhemies! Valtionyhtiöt ovat luoneet työtä ja vaurautta suomalaiseen yhteiskuntaan. Viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana tätä kansallisomaisuuttamme on hävitetty kiihtyvään tahtiin. Voittajina ovat olleet ulkomaalaiset pelurit. Valtionyhtiöitä on yksityistetty alehintaan, taitamattomasti ja valtion etujen vastaisesti. Surullisin esimerkki on Fortumin kohtalo. Valtio myi 37 prosenttia Fortumin osakkeista. Niistä lähes puolet meni suunnatuilla osakemyynneillä suoraan ulkomaalaisille ostajille. Jos Fortumin osakkeita ei olisi myyty, sen osingot olisivat tulleet kokonaisuudessaan Suomen valtiolle ja valtio olisi saanut tähän päivään mennessä yli kolme kertaa enemmän tuloja Fortumista ja Neste Oilista kuin valtio sai yksityistämismyynnistä, ja koko Fortum ja koko Neste Oil olisivat sen lisäksi edelleen kansallisomaisuuttamme. Autokatsastus myytiin vuonna 2003 yksityisille 59 miljoonalla eurolla. Kolme vuotta myöhemmin yritys myytiin eteenpäin ulkomaalaisille pääomasijoittajille useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Autonsa katsastukseen vievä näkee tämän laskussaan. Tätä tarkoitin sillä, kun sanoin, että valtio on toiminut valtionyhtiöiden yksityistämisessä taitamattomasti ja Suomen sekä suomalaisten etujen vastaisesti. Arvoisa rouva puhemies! Historia on hyvä tuntea, jotta voi tehdä parempia päätöksiä tulevaisuudessa. Herra pääministeri, te vastaatte valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta. Olette kertonut hallituksen tuovan ensimmäisen vuosineljänneksen — eli finanssikapitalistien kielellä kvartaalin — aikana eduskunnan käsittelyyn valtioneuvoston tiedonannon omistajaohjauksesta. Iso kysymys onkin, aikooko Sipilän hallitus myydä kansallisomaisuuttamme alehintaan. Valtionyhtiöiden synnyttämisessä Maalaisliitto, nykyinen Suomen Keskusta, on ollut avainasemassa. Keväällä uusissa omistajapolitiikan linjauksissa ratkaistaan meidän kansallisomaisuutemme kohtalo. Nyt on asetettava keskustan puheenjohtajalle, pääministeri Sipilälle, kova kysymys: onko maallamme malttia vaurastua? (Eduskunnasta: On!) Vasemmistoliiton mielestä vanhoista virheistä on syytä ottaa opiksi. Sen, mikä kannattaa Suomessa ulkomaalaisille pääomasijoittajille, on oltava kannattavaa ja omistamisen arvoista myös meille itsellemme. Kansallisomaisuuttamme ei pidä enää yksityistää ulkomaalaisille sijoittajille — vai mitä, pääministeri Sipilä?",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-02-09T14:45:22,2016-02-09T14:51:02,Tarkistettu,1.1 2016_4_9,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Värderade fru talman, arvoisa rouva puhemies! År 2016 är i många avseenden helt avgörande för regeringens politik, och de facto med det samma för vårt lands framtid. Ekonomin är vårt främsta problem, och i praktiken främst sysselsättningen. Tyvärr är det ju så att regeringen Sipilä har hunnit med ganska många misslyckade försök vad det främsta flaggskeppet beträffar, det vill säga det så kallade samhällsfördraget, yhteiskuntasopimus. Nu ska vi hoppas att det här femte försöket faktiskt bär frukt, vi har inte råd att misslyckas längre. Här är det bara att önska regeringen lycka till.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,sv,Carl Haglund,1217,2016-02-09T14:51:06,2016-02-09T14:52:05,Tarkistettu,1.1 2016_4_10,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä vuosi tulee olemaan vaikea niille suomalaisille, jotka kärsivät työttömyydestä, sairauksista tai sinnittelevät pienten eläkkeiden turvin tai yrittävät elättää perheensä ja lapsensa niukoilla tuloilla. Alkanut vuosi on vaikea kaikille sotaa ja vainoa pakeneville. Se on haasteellinen turvallisuudesta vastaaville viranomaisille. Haasteita riittää myös niillä virkamiehillä, jotka on pistetty parsimaan kasaan hallituksen kyhäelmä sote-uudistukseksi. Talouden pitkäaikainen taantuma on johtamassa suurtyöttömyyteen. Talouskasvun aikaansaaminen ja sitä kautta työllisyyden parantaminen on keskeinen tavoite tälle vuodelle. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä peräänkuuluttaa konkreettisia ja nopeita toimenpiteitä, joilla parannetaan työllisyyden ja yrittäjyyden edellytyksiä. Olemme esittäneet panostuksia työllisyysmäärärahoihin ja uusien yrittäjien starttirahoihin. Olemme esittäneet yrittäjävähennystä ja lisäpanostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen. Olemme myös ehdottaneet ansiopäivärahan viimeisen 100 päivän käyttöä kannustavasti palkkatuen tai starttirahojen muodossa. Myös oppisopimusta tulee pikaisesti uudistaa, jotta siitä muodostuu houkutteleva väylä työelämään niin nuorelle, ammatinvaihtajalle, maahanmuuttajalle kuin mahdollisuuden tarjoavalle yritykselle. Lisäksi uusien työpaikkojen synnyn ja kilpailukyvyn parantumisen takia aivan keskeistä olisi saada paikallisen sopimisen lainsäädäntöä eteenpäin. Arvoisa rouva puhemies! Tarvitsemme uudistusta, jolla turvataan kattavat ja yhdenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Uudistus olisi pitänyt toteuttaa niin, että olisi etsitty optimaalinen malli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Sen sijaan hallituspuolueet halusivat luoda sekavan maakuntamallin, johon nyt yritetään keinotekoisesti yhdistää sote-palvelut. (Markku Rossi: Kokoava malli!) Vielä ei ole myöhäistä ottaa järki käteen ja muokata mallia asiantuntijoiden esittämään suuntaan. Arvoisa rouva puhemies! Tasavallan presidentti otti vahvasti kantaa pakolaiskriisin syihin ja seurauksiin. On aivan totta, että toistemme syyllistäminen ja riitely ei ratkaise niitä ongelmia, mitä hallitsematon maahanmuutto aiheuttaa. Näiden tosiasioiden tunnustaminen ei ole rasismia. KD:n linja on ollut johdonmukainen tässä asiassa. Pakolaisia pitää auttaa paremmin lähtömaiden lähellä, siksi humanitäärisestä avusta ja kehitysavusta leikkaaminen on todella lyhytnäköistä. Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirtelyt EU:n sisällä eivät ole ratkaisu. Sen sijaan kiintiöpakolaisjärjestelmää tulee kehittää ja laittomat maahantulot estää. Turvallisuusuhkiin tulee suhtautua vakavasti, eikä ongelmia saa lakaista maton alle. Kristillisdemokraatit ovat esittäneet omat vaihtoehtonsa hallituksen EU-politiikan linjauksiin eduskunnan suuressa valiokunnassa, mutta olemme jääneet kerta toisensa jälkeen yksin. Aiomme edelleen tarjota selkeää vaihtoehtoa hallituksen EU-linjauksille ja maahanmuuttopolitiikalle.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-09T14:56:32,2016-02-09T15:00:44,Tarkistettu,1.1 2016_4_11,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Äsken säästin omaa aikaani. (Naurua) — Äskeisellä kierroksella oppositio nosti itse esille tämän Caruna-kysymyksen ja valtionyhtiöpolitiikan. Se on varmasti tällä kaudella esillä. Edustaja Arhinmäki tuossa sanoi hyvin, että historia on hyvä tuntea. Jos viimeiset 20 vuotta otetaan tarkastelujaksoksi, niin itse asiassa minulla on se käsitys, että Lipposen kakkoshallituksen aikana, niissä oloissa, myytiin valtionyhtiöiden omaisuutta enemmän kuin muut hallitukset ovat myyneet yhteensä. Te olitte siinä hallituksessa mukana. En moralisoi sitä jälkeenpäin, mutta tämä on se fakta. Ja samoin edellinen hallitus teki tämän Caruna-päätöksen (Eduskunnasta: Oho!) — tai edellisen hallituksen aikana tehtiin tämä Caruna-päätös, jos ollaan tarkkoina. Minusta itse asiassa, näillä vanhoilla esimerkeillä, virheet on hyvä tunnustaa, ne on tehty omassa ajassa, mutta ei niillä pidä ennakoida tämän kauden valtionyhtiöpolitiikkaa ja omistajapolitiikkaa. Myös hallitus on linjannut viisaalla tavalla sen, että kun meillä on erilaista omistusta myös näissä valtionyhtiöissä ja muussa valtion omaisuudessa, niin käytetään hyväksi sellaista omaisuutta, joka ei ole strategista, jota ei ole valtion välttämätöntä omistaa, joka ei ole tämmöistä monopoliomaisuutta, ja muutetaan sitä omaisuutta aktiivisempaan tarkoitukseen — työllistämisen ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseen, digitaalisuuden edistämiseen — ja annetaan tässä hallitukselle mahdollisuus käyttää rohkeasti tätä reserviä, joka meillä onneksi on olemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-02-09T15:02:24,2016-02-09T15:04:09,Tarkistettu,1.1 2016_4_12,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Useat puheenvuorot puhuivat yhteishengestä, tulevaisuudenuskosta ja toivosta — ja yksi Carunasta. Aloitan tästä viimeisestä aiheesta. Perussuomalaiset silloin edellisellä vaalikaudella hyvin paljon varoittivat tästä ratkaisusta, mikä silloin päädyttiin tekemään, ja nimenomaan tästä tilanteesta, jossa nyt ollaan. Yksityistä monopolia hyvin harvoin kannattaa tuoda julkisen monopolin sijaan. Tämä on jälleen kerran nyt todistettu. Me emme koskaan ole osallistuneet Suomen elintärkeän kansallisomaisuuden myyntiin emmekä siihen vastaisuudessakaan osallistu, varsinkaan alehintaan. (Markus Mustajärvi: Katsotaanpa keväällä!) Mitä tulee sitten puheenvuoroihin yhteishengestä ja tulevaisuudenuskosta, on totta, että ajat ovat karmeat ja hallitus joutuu tekemään kovia päätöksiä, joissa kieltämättä kaikkia etuuksia ei ole voitu suojella. Mutta ensimmäinen ja kaikkein tärkein periaate säilyy: mahdollisuuksien tasa-arvo Suomessa on tinkimätön. Ja sitä kautta, nimenomaan mahdollisuuksien kautta, syntyy toivo. Toisekseen, ketään ei jätetä jälkeen, ei yhtäkään ihmistä. Kaikki kuuluvat tähän yhteiseen suomalaiseen projektiin ja yhteiskuntaan. Siitä syntyy turva. Työstä syntyy se hyvinvointi, jonka päälle koko hyvinvointiyhteiskunta valetaan. Ja isänmaallisuudesta syntyy se yhteishenki, jolla me yhdessä käännämme Suomen suunnan. Kaiken tausta ja perusta on meidän kykymme nyt uudistua tässä vaikeassa tilanteessa, kyky uudistaa meidän talouspolitiikkaamme, kyky uudistaa meidän maahanmuuttopolitiikkaamme, kyky tehdä sosiaali- ja terveysalan uudistus, kyky siirtyä nykypäivään ja vastata niihin haasteisiin, mitkä me itse olemme itsellemme silloin hyväksyneet, kun me liityimme EU:hun, avasimme taloutemme ja siirryimme tähän globaaliin maailmaan. Nyt meidän on siinä (Puhemies koputtaa) selvittävä, ja tämä hallitus pystyy... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-02-09T15:04:10,2016-02-09T15:06:16,Tarkistettu,1.1 2016_4_13,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rinne totesi omassa puheenvuorossaan, että paikallista sopimista ei tule tehdä millään uudella pakkolailla. Tämä lausunto kyllä ihmetyttää, koska tässä paikallisessa sopimisessa on nimenomaan kyse mahdollistavasta mallista, että voidaan työpaikoilla sopia. Ainoa pakko, joka siihen liittyy, on se, että henkilöstöedustajan asemaa kyllä lailla tullaan vahvistamaan. Ja se on minusta erittäin hyvä asia, että henkilöstöedustajan asemaa siellä vahvistetaan, jotta on edellytykset aidosti siellä paikallisesti sopia niistä asioista ja sitä kautta viedä suomalaista yhteiskuntaa eteenpäin, koska meidän taloudellinen tilanteemme on erittäin vaikea. Ja jos suomalaisilla työpaikoilla ei löydetä keinoja siinä, millä päästään vaikeuksien ylitse ja pärjätään kansainvälisessä kilpailussa, niin tämä koko kansakunta ei pärjää. Annan tunnustusta edustaja Ihalaiselle siitä, että hän on pitänyt esillä sitä, että tämä kriisilauseke on tärkeä asia ja että silloin vaikeuksissa olevassa yrityksessä voidaan löytää tilapäisiä keinoja, joilla päästään yli. Ja toivon — niin kuin vielä huusinkin — että se on koko SDP:n näkemys, että olette tätä valmiita viemään eteenpäin. Edustaja Niinistö sanoi: ""Nyt ei ole aika pelotella ihmisiä Kreikan tiellä."" Tuntuu, että oletteko ihan hirveän tarkasti nyt seurannut tätä talouden kehitystä viime aikoina, kun vuosikausia, vuodesta 2008 lähtien, me olemme toistakymmentä prosenttia valtion budjetista rahoittaneet ulkoisella velalla ja tänäkin vuonna noin 10 prosenttia. Että nyt jos me annamme sellaisen viestin, että tässä ikään kuin ei ole tosi kyseessä, niin me kyllä teemme aikamoisen karhunpalveluksen tuleville sukupolville ja suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-02-09T15:06:17,2016-02-09T15:08:22,Tarkistettu,1.1 2016_4_14,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! SDP on kantanut koko viime syksyn ja itse asiassa pitempäänkin huolta siitä, että työmarkkinoita vakautetaan ennakoivalla ja pitkäaikaisella matalaan palkkaratkaisuun perustuvalla työmarkkinaratkaisulla. Tästä olemme kantaneet huolta ja tarjonneet muun muassa edustaja Ihalaista, jota edustaja Satonen äsken kehui, tähän auttamaan tätä tilannetta, sen ratkaisun löytämistä, jos ei se osapuolten kesken aivan löydy. Tässä on ollut huolen paikka siinä mielessä, että hallitus on omalla toiminnallaan, pakkolaeilla, kilpailukykypaketiksi kutsumallaan lakipaketilla, myrkyttänyt ilmapiiriä työmarkkinaneuvotteluissa ja estänyt itse asiassa asioitten etenemistä ja synnyttänyt epäluuloa ja epäluottamusta tuolla työmarkkinajärjestöjen keskuudessa. Ihan samalla tavalla minä pelkään nyt, että tästä paikallisesta sopimisesta saattaa löytyä tämmöinen riski, että sillä myrkytetään tätä työmarkkinaneuvottelujen ilmapiiriä. Valtiovarainministeri Alexander Stubb on todennut, että tarvitaan tämmöistä perälautaa, lainsäädännöllistä perälautaa. Minä en ole kyllä keksinyt eivätkä sosialidemokraatit tätä pakkolakia tähän liittyen. Ja perussuomalainen oikeus- ja työministeri Jari Lindström on todennut 6. helmikuuta tänä vuonna, että hän kannattaa vapaaehtoisuutta, ei lakisääteistä pakkoa. Täältä se löytyy, arvoisa edustaja Satonen, tämä hallituksen pakkolakiprosessin pohja. Toivon, että hallitus ei tätä prosessia nyt sotke sillä, että tulee uusi pakkolaki perustaksi tänne paikallisen sopimisen pohjalle. Toivon, että tuolla neuvottelupöydässä kyetään edistymään sillä tavalla, että löydetään palkkaratkaisu, jolla sitä pitkäaikaista kilpailukykyä vahvistetaan ja saadaan monien asiantuntijoiden mukaan kaikista paras vaihtoehto, ratkaisu tähän tilanteeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-02-09T15:08:22,2016-02-09T15:10:20,Tarkistettu,1.1 2016_4_15,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme monin tavoin isojen valintojen edessä tänä vuonna, ja ensi vuonna tiedetään paljon enemmän siitä, miten suomalainen yhteiskunta yhdessä pystyy ratkomaan nämä haasteet, jotka meillä on nyt edessä. Olen nähnyt, että hallituksella on ollut keinovalikoimassaan vähän kahdenlaisia keinoja, joista tähän mennessä ovat toteutuneet ne, joissa hallitus on painottanut tätä kovaa leikkauspolitiikkaa. Nyt meillä on irtisanomisia yliopistoissa. Yliopistoissa jopa yli 1 000 ihmistä joutuu pelkästään kahdesta yliopistosta lähtemään, Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopistosta. Arvioidaan, että yhteensä jopa 5 000 ihmistä vähennetään. Tämä heikentää luottamusta siihen, että Suomi nousee ja että Suomessa panostetaan osaamiseen, teknologiaan ja sieltä tulevaan talouskasvuun. Samaa huolta tulee sitten näitten pakkolakien kautta ihmisille, epävarmuutta työelämään ja epävarmuutta siitä, että hallitus haluaa koota laajoja joukkoja uudistuksiin, ottaa ihmiset mukaan, ottaa työmarkkinajärjestöt mukaan. Toinen tie olisi se pehmeiden, inhimillisten uudistusten tie. Oikeastaan tässä haluaisinkin kuulla pääministeriltä nyt vastauksia. Oli hyvä, että jäädytitte pakkolakien valmistelun. Oli hyvä, että annatte työmarkkinajärjestöille mahdollisuuden. Haluaisin kysyä, mistä voisi koostua se ratkaisu, joka teille kelpaisi, jossa painotettaisiin esimerkiksi enemmän palkkamalttia kuin näitä sairauspäivärahojen leikkauksia, palkkojen leikkauksia. Voisiko sellainen malli käydä? Sitten toivoisin, että kun on nämä isot uudistukset — sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, perustulokokeilu — niin meillä olisi malttia uudistaa hyvinvointiyhteiskuntaa niin, että autetaan ihmisiä, eikä niin, että taas uhataan lisäleikkauksilla, niin kuin valtiovarainministeri sanoi, että saattaa keväällä tulla lisäleikkauksia. OECD ja talouspolitiikan asiantuntijat ovat nähneet kuitenkin, että esimerkiksi koulutusleikkaukset ovat haitallisia talouskasvulle. Nyt pitäisi saada näitä uudistuksia, joilla (Ben Zyskowicz: Mistäköhän te olisitte leikannut?) elinkeinoelämä kasvaa, eikä vain puhua leikkauksista. Kumpaa te painotatte, uudistuksia vai leikkauksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-02-09T15:10:21,2016-02-09T15:12:20,Tarkistettu,1.1 2016_4_16,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Vanhanen kiinnitti aivan oikeaan lauseeseen huomiota: virheistä pitää oppia, jotta pystytään tekemään paremmin. Sen vuoksi nostin viimeisen 20 vuoden aikana epäonnistuneet yksityistämisprosessit esille. Silloin valtion neuvonantajina toimivat omaa ja sijoittajien etua ajaneet Björn Wahlroos Mandatumista tai Peter Fagernäs Conventumista sekä pääasiassa yhdysvaltalaiset investointipankit. Niitä kauppoja nyt kaikki suomalaiset varmasti katuvat. Joulukuussa 2013 Jyrki Kataisen hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta antoi käytännössä valtionyhtiö Fortumille luvan myydä sähköverkkonsa. Vasemmistoliiton edustajana esitin, ettei Fortumin sähköverkkoja saisi myydä ulkomaalaisille pääomasijoittajille. Pidin niitä strategisesti tärkeänä kansallisomaisuutena, ja yksityisille markkinoille ei pitäisi antaa luonnollisia monopoleja. Valitettavasti siinä varoittelussa ja siinä esityksessä olin valitettavan oikeassa, niin kuin nyt historia on näyttänyt. Arvoisa rouva puhemies! Ainakin virkamieskunnassa näyttää olevan kovia myyntihaluja. Eilen omistajaohjausosaston osastopäällikkö Eero Heliövaara Ylen haastattelussa valitteli valtiolla olevan paljon laiskaa pääomaa. Kyllä voi sanoa, että vielä laiskemmaksi se muuttuu joutuessaan finanssituotteen muodossa laiskoille ulkomaalaisille sijoittajille. Sen vuoksi nostinkin tämän ykkösteemaksi ja puutuin tähän, nimittäin lypsävää lehmää ei kannata teurastaa. Meidän valtionyhtiöt tuottavat osinkotuloja vuodesta toiseen, mutta kun ne kerran myydään, osinkotuloja ei enää tule. Tässä tilanteessa erityisesti, kun valtio saa miinuskorolla velkaa, on aivan sulaa hulluutta myydä tuottavia yhtiöitä valtionvelan lyhentämiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-02-09T15:12:21,2016-02-09T15:14:27,Tarkistettu,1.1 2016_4_17,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,Fru talman! Först några ord om det här med statens ägande.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,sv,Carl Haglund,1217,2016-02-09T15:14:28,2016-02-09T15:15:00,Tarkistettu,1.1 2016_4_18,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Korvamadoksi sanotaan sellaista kappaletta, joka jää soimaan vielä kuulemisen jälkeenkin. ""Suomi kuntoon, Suomi kuntoon"" oli yksi tällainen viime kevään laulu, ja täytyy toivoa, että sen laulun sanoma mitä pikimminkin alkaisi toteutua. Suomi ei nimittäin tule tällä menolla kuntoon. Ikävä kyllä, kansa jakautuu nyt hyvin vahvasti kahtia. Kristillisdemokraatit ovat huolissaan siitä, että pienituloisten, eläkeläisten, lapsiperheiden ja työttömien tilanne on heikentynyt koko ajan. Jotta näihin rajuihin leikkauksiin ei edelleen jouduttaisi, koko maan taloudessa on nyt ehdottomasti keskityttävä uusien työpaikkojen syntymiseen. Kasvavia yrityksiä syntyy ainoastaan innovaatioiden varaan, ja siinä mielessä onkin hyvin hämmentävää ollut seurata sitä, millä tavalla hallitus on leikannut nimenomaan juuri tutkimusmäärärahoista, millä tavalla yliopistot on pakotettu mittaviin irtisanomisiin ja millä tavalla jopa sieltä peruskoulutuksesta, varhaiskasvatuksesta lähtien koulutuksen laatua ollaan heikentämässä. (Ben Zyskowicz: Mistä te olisitte säästänyt?) Arvoisa rouva puhemies! 90-luvulla Suomi selvisi lamasta juuri sillä, että me panostimme tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Hallitus on esitellyt omat kärkihankkeensa, ja onkin todella toivottavaa, että sieltä löytyy nyt niitä kultajyviä, joiden varaan Suomen tulevaisuutta voidaan lähteä rakentamaan. Olisin kuitenkin halunnut kuulla vielä pääministeriltä näkemyksiä siitä, millä tavalla tässä tilanteessa estetään kansan syvä kahtiajakautuminen, että köyhät eivät edelleenkin köyhtyisi vaan kaikki saisivat kokea arvokasta arkea tässä meidän isänmaassamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-09T15:16:32,2016-02-09T15:18:36,Tarkistettu,1.1 2016_4_19,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,Siirrymme minuutin puheenvuoroihin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_20,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Viime syksynä oppositio esitti huolen siitä, että mikäli hallitus ei muuta sen talous- ja työllisyyslinjaa enemmän työllisyyttä tukevaan ja tasapuolisempaan suuntaan, niin on riskinä, että hallitus ajautuu lisäleikkauksiin tulevana keväänä. Arvoisa puhemies, nyt näyttää siltä, että näin on käymässä. Valtiovarainministeri Stubb on sanonut, että hallituksella on edessään lisäleikkaukset. Itse asiassa näyttää siltä, että tähän on havahduttu muualtakin kuin oppositiosta. ""Hallitus ei ole saanut otettua riittävän ripeitä askeleita talouden ja työllisyyden kohentamiseksi. Hallitus ei ole kaikissa toimissa oikein onnistunut, sillä tavalla, että se näkyisi nyt nopeasti talouden ja työllisyyden kohentumisessa."" Näin totesi keskustataustainen varapuhemies Pekkarinen jo ennen joulua. (Puhemies koputtaa) Nyt, arvoisa pääministeri, kannattaisi hallitusohjelmaa tarkistaa työllistävämpään suuntaan. Esitämme, että otetaan käyttöön Rinteen malli, Emu-puskurit. Oletteko valmiita tähän?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-09T15:18:40,2016-02-09T15:19:49,Tarkistettu,1.1 2016_4_21,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR ,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Työllisyyskehitys on Suomessa edelleen ollut hyvin heikkoa. Pitkäaikaistyöttömyys on pahentunut, ja hallitus on omilla toimillaan pahentanut työttömien tilannetta. Muun muassa juuri ennen joulua säädetty työttömyysturvalaki on vaikeuttanut pätkätyöntekijöiden, silpputyöntekijöiden, freelancereiden työllistymistä. 191-sivuinen ohjeistus ei ole helpottanut tuon epäselvän lain tulkintaa, ja kuulemani mukaan silpputyöntekijät eivät uskalla ottaa työtä vastaan, kun pelkäävät keikkatyön tekemisen vievän oikeuden työttömyysturvaan kokonaan. Niinpä hallitukselta kaivattaisiin konkreettisia keinoja työllisyyden parantamiseksi, kannustavuuden parantamiseksi, ja kysymys kuuluu: koska te lunastatte lupauksenne siitä, että esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa (Puhemies koputtaa) voisi käyttää starttirahan tapaan tai että... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-02-09T15:19:50,2016-02-09T15:20:59,Tarkistettu,1.1 2016_4_22,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, te kiinnititte puheessanne huomiota ikääntyvän yhteiskunnan haasteisiin. Vanhustenhoito tuntuu olevan kestopuheenaihe meillä Suomessa, ja suurin ongelma näyttää olevan se, että laitospaikkoja ei saada tarpeeksi ajoissa ja niitä ei ole riittävästi. Omaiset ovat äärimmäisen huolissaan vanhusten pärjäämisestä kotihoidon turvin, ja monet puhuvat jopa heitteillejätöstä. Minä vietin itse tammikuussa yhden yön Riihimäen kotihoidon yöpartiossa ja yhdyn kyllä näiden omaisten huoleen. En ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että kaikki vanhukset haluavat elää yksin omassa kodissaan niin kauan kuin on mahdollista. Kodeissa asuu nyt jo vanhuksia, joiden ""niin kauan kuin on mahdollista"" on jo mennyt. Monen yksin asuvan vanhuksen paikka ei ole enää kotona vaan turvassa hoitokodissa. Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella vanhustenhoidon painopistettä siirrettiin kotihoidon suuntaan, mutta kotihoitoa ei ole kehitetty siinä samassa ajassa kuin laitoshoitoa on ajettu alas. (Puhemies koputtaa) Siksi haluan kysyä: mitä hallitus aikoo tehdä tämän asian hyväksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-02-09T15:21:00,2016-02-09T15:22:09,Tarkistettu,1.1 2016_4_23,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R ,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp," Ärade talman, arvoisa puhemies! Tuleva kevät on tärkeä hallitukselle, Suomelle ja meille kaikille suomalaisille. Maamme on kokonaisuus, joka ei pelkästään muodostu pääkaupunkiseudusta ja maaseudusta vaan paljon, paljon muusta. Siksi hallituksen pitäisi toimissaan näyttää, että se välittää ja kuuntelee kaikkia ja että siitä, mistä on sovittu, pidetään kiinni. Muuten luottamus heikkenee, ja valitettavasti näin on jo päässyt tapahtumaan. Viime lauantaina vietimme saamelaisten kansallispäivää, emmekä niin mukavissa merkeissä. Hallitus on kylmänviileästi poistanut saamelaisten osallistumisoikeutta koskevat pykälät uudesta Metsähallitus-laista, ja tämä ei herätä luottamusta, päinvastoin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-02-09T15:22:10,2016-02-09T15:23:04,Tarkistettu,1.1 2016_4_24,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspoliittiset päätökset ja säästölinjaukset herättivät kovaa keskustelua koko syksyn ajan. Yhteiskuntasopimusneuvottelut jatkuivat ja loppuivat useampaan otteeseen, ja hallituksen sote-ratkaisu syntyi hyvin dramaattisten käänteiden jälkeen. Monet niistä teemoista, jotka puhuttivat viime syksynä, tulevat olemaan vahvasti esillä myös tämän kevään aikana, ja itse näen tärkeimpänä asiana, että yhteiskuntasopimus saadaan aikaiseksi. Herra pääministeri, uudenvuodentervehdyksessänne kirjoititte, että 10 miljardin euron kestävyysvaje on tarkoitus kuroa umpeen tämän hallituskauden aikana. Kaudesta on jo melkein vuosi kulunut, ja kello käy. Mikä on hallituksen rehellinen tilannearvio? Yllättekö tähän kovaan tavoitteeseen, vai onko niin, että lisäleikkauslistat ovat jo valmisteilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-02-09T15:23:26,2016-02-09T15:24:30,Tarkistettu,1.1 2016_4_25,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on rankattu eri kansainvälisissä selvityksissä maailman kilpailukykyisimpien maiden joukkoon. Lähtökohtana meillä jos kellä on kaikki edellytykset nousta tästä hyvin vaikeasta tilanteesta. Meidän menestyksemme resepti on ollut tähän asti hyvin selkeä: naisten ja miesten välinen tasa-arvo, lasten pääsy laadukkaaseen päivähoitoon ja koulutusjärjestelmään taustasta riippumatta, turvaverkko sitä tarvitseville ja yleinen luottamus yhteiskunnan toimivuuteen. Ei ihme, että kansalaisia nyt ahdistaa, nimittäin näillä hallituksen lääkkeillä ei Suomea olisi sotien jälkeen nostettu edes idänkaupan tuella. Sote-uudistuksesta on tehty keskustan kallis, valtapolitiikan tarpeita palveleva maakuntahallintouudistus, sivistyspuolue kokoomuksen valvovan silmän alla leikataan koulutuksesta nuorten ja koko Suomen tulevaisuuden kustannuksella, päivähoitoratkaisulla ajetaan äitejä kotiin ja väitetään tämän auttavan talouden rattaiden pyörimistä. Asiakasmaksuja korotetaan, vaikka ostovoimaa pitäisi lisätä. (Puhemies koputtaa) Keskustalainen siltarumpupolitiikka (Puhemies: Edustaja, aika täynnä!) on taas voimissaan. [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-02-09T15:24:32,2016-02-09T15:25:40,Tarkistettu,1.1 2016_4_26,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD ,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pääministeri käytti monella tapaa rakentavan, hyvän puheenvuoron. Mutta olin pettynyt, että pääministerin korviin eivät olleet kantautuneet nyt keskustan alkiolaisten toiveet ja puheenvuorot. Lehdessänne puoluevaltuustonne puheenjohtaja Ovaska yhtyi myöskin opposition koulutuskritiikkiin. Arvatkaa, kuka sanoo seuraavaa: ""Sellainen maa, joka ei kunnioita sivistystä ja tietämystä, ei pärjää."" Tämän sanoo Pellervon taloustutkimuksen uusi johtaja, tohtori Iiro Jussila. Voisin luetella pitkän litanian maan huipputiedemiehiä, jotka ovat huolissaan tästä tilanteesta. Voitteko, herra pääministeri, ajatella, että nyt keväällä ihan oikeasti käytte koulutuksen ja tutkimuksen resursseihin kiinni ja annatte arvon meidän tiedemies- ja tutkijapiireille siinä, että nyt on menty rajan yli?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-02-09T15:25:41,2016-02-09T15:26:52,Tarkistettu,1.1 2016_4_27,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt juuri kaikki asiat globaalista kotimaiseen vaikuttavat Suomen tilanteeseen ja ovat myös poikkeuksellisen tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Siksikin on välttämätöntä, että hallituksen talouspolitiikkaa ohjaavat nämä selkeät tavoitteet, suuret rakennemuutokset, joita tavoitellaan suoraviivaisesti, kuten nyt tehdäänkin. Tällä hetkellä tuo pelätty Kreikan tie on vienyt ikään kuin perille, ihan sinne pohjalle saakka. Kreikkakin porskuttaa meitä edellä, siis tällä hetkellä. Lisäksi meitähän uhkaa edelleenkin se, että joudumme EU:n tiukempaan valvontaan. Minä kysyisin pääministeriltä: Luottoluokittaja Moody’s kuitenkin antoi meille edelleen kolmen A:n luokituksen. Onko se väärin arvioitu, vai onko niin, että ulkomaiset arvioijat luottavat edelleen siihen, että Suomen hallitus hoitaa nämä asiat kuntoon, kunhan pysytään näissä suunnitelmissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-02-09T15:26:53,2016-02-09T15:27:59,Tarkistettu,1.1 2016_4_28,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvin monessa puheenvuorossa aivan oikein on kritisoitu koulutuksen leikkauksia. Tuskin tässä salissa on ketään, joka ei koe kipeänä näitä koulutuksen leikkauksia. Mutta vaihtoehtoa ei ole esitetty, mistä sitten leikattaisiin. (Välihuutoja) Samanaikaisesti on kuitenkin muistettava, että esimerkiksi koko 2000-luvun ajan korkeakoulubudjetti on lähes tuplaantunut. Jotenkin kuvaavaa on, että esimerkiksi Helsingin yliopistossa, kun nämä rajut irtisanomiset toteutettiin, kaksi kolmasosaa on hallinnosta. Pari viikkoa sitten tapasin erään koko Suomen kansan tunteman näyttelijän, joka 70-luvulla opiskeli Teatterikorkeakoulussa. Hän kertoi, että 70-luvulla opiskelijamäärä oli jokseenkin sama kuin tänä päivänä, mutta silloin hallinnossa oli seitsemän ihmistä, tänä päivänä noin sata. Kyllähän tämä jotakin kertoo vinoutumista. Arvoisa puhemies! Vielä haluan sanoa, että te, oppositio, meinaatte tehdä ihmeellistä fakiiritemppua nyt. Te tunnutte olevan jälkiviisaita etukäteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-02-09T15:28:01,2016-02-09T15:29:07,Tarkistettu,1.1 2016_4_29,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä salia aika usein hallitsee keskustelussa se, että ikään kuin ei olisi vaihtoehtojen mahdollisuutta. Sosialidemok-raattien vaihtoehtobudjetti rakentuu sillä tavalla, että se ottaa vähemmän velkaa kuin hallitus ottaa, yli 300 miljoonaa euroa, ei veroaste nouse. Käytetään sitä tuloelementtiä, josta OECD ja tämä talouden arviointineuvosto ovat esittäneet samanlaisia suuntaviivoja, että kannattaa käyttää tulopuolen elementtejä mukana. On olemassa vaihtoehto, se on sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa kerrottu. Se on parempi vaihtoehto kuin hallituksen: se on oikeudenmukaisempi eläkeläisten näkökulmasta, työttömien näkökulmasta, lapsiperheitten näkökulmasta, ja se ei leikkaa tulevaisuudesta eli koulutuksesta. (Eduskunnasta: Paljon puheita, vähän tekoja!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-02-09T15:29:20,2016-02-09T15:30:05,Tarkistettu,1.1 2016_4_30,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tässä nyt menee suomalaisessa keskustelussa sekaisin vähän kaksi asiaa. Kun puhutaan Kreikan tiestä, niin pelotellaan, että meillä olisi semmoinen velkataakka, että nyt pitää hirveästi leikata tärkeistäkin asioista, jotta tästä selvitään. No, itse asiassa kansainvälisessä vertailussa meidän asemamme on edelleenkin suhteellisen hyvä siinä mielessä, että meidän velanhoitokustannuksemme ovat alhaisimmat 25 vuoteen ja me saamme velkaa halvalla korolla. Mutta meidän ongelmamme on talouskasvu, sen puute, työllisyysnäkymä ja pitkän aikavälin kestävyysvaje. Silloin kannattaa miettiä pitkän aikavälin rakennemuutoksia, sopeuttaa niin, että saadaan säästöjä rakenneuudistuksilla ja luodaan talouskasvua. Vihreät kannattavat perustulokokeilua, sote-uudistusta ja monia rakenneuudistuksia. Mutta meistä koulutuksesta leikkaaminen on juuri tulevaisuuden kasvusta ja työllisyydestä leikkaamista samoin kuin se, että varhaiskasvatusoikeutta rajoitetaan, että äidit joutuvat jäämään yhä enemmän kotiin eivätkä pääse työelämään. Nämä ovat kaikki takaperoista politiikkaa, joka ei luo kasvua vaan heikentää sitä, ja tämä on hallituksen ongelma.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-02-09T15:30:06,2016-02-09T15:31:09,Tarkistettu,1.1 2016_4_31,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä opposition kohdistamat arvostelut säästöihin ovat aivan tällaista turhaa huutelua, kun ei rehellisesti olla valmiita kertomaan, mistä sen sijaan oltaisiin valmiita säästämään. (Hälinää) Tämä, mitä edustaja Rinne ja kumppanit täällä sanovat, että ei tarvitse säästää eikä tarvitse mitään muutakaan ikävää tehdä ja kaikille annetaan lisää rahaa ja hyvin menee ja kaikki voivat hyvin, on ihan tällaista huuhaata. (Jukka Gustafsson: Ei Rinne niin sanonut!) Ei hallitus näitä säästöjä tee niin kuin pahaa pahuuttaan tai ilkeyttään vaan todellakin sen takia, että me emme voi niiden miljardien päälle, joita tänä päivänä otetaan vuosittain — on jo useana vuotena otettu — velkaa tulevien suomalaisten piikkiin, ottaa vielä niitä satoja miljoonia, joita täällä vihreät ja demarit ja muut esittävät. Mutta, rouva puhemies, nyt kun annatte opposition vastata, niin yksi kysymys minua askarruttaa tässä demareitten sote-mallissa. Emme mekään ole tästä maakuntahallinnosta niin innostuneita, mutta kun te vastustatte sitä, niin sanokaa, mikä on se hallinto, jonka päälle teidän sote-uudistuksenne tehdään, edustaja Rinne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-09T15:31:10,2016-02-09T15:32:19,Tarkistettu,1.1 2016_4_32,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en ole millään tavalla arvostellut sitä keskustelua, joka täällä käydään talouspolitiikasta noin ylipäätään. Se, mikä hermostuttaa tässä keskustelussa, on se, että ikään kuin annetaan ymmärtää, ettei ole vaihtoehtoja ja ettei vaihtoehtoja ole esitetty. Jos, edustaja Zyskowicz ja te muut, jotka hallituksesta arvioitte nyt SDP:n vaihtoehtobudjettia, tutustutte todellakin siihen paperiin, käytte läpi sen, niin tulette havaitsemaan sen, että siellä on nämä epämiellyttävät leikkaukset eläkeläisille, vanhuksille ja työttömille poistettu, siellä on koulutusleikkaukset poistettu. Siellä on kuitenkin 500 miljoonan euron edestä menoleikkauksia. Mutta siellä on myöskin tulopuolta käytetty hyväksi sillä tavalla, että saadaan syntymään valtiontalouden tasapaino. SDP:n vaihtoehto ottaa velkaa 330 miljoonaa vähemmän kuin hallituksen esitys. SDP:n ehdotus ei nosta veroastetta Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-02-09T15:32:20,2016-02-09T15:33:15,Tarkistettu,1.1 2016_4_33,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rinne, teidän vaihtoehtobudjetissanne te esititte Sitran ja Suomen Pankin kuppaamista, elikkä voi sanoa näin, että se oli pitkälle unelmahöttöä ja yhteiskunnan kansallisvarallisuuden myymistä. Toinen kysymys, yhteiskuntasopimus: Teidän puheenvuoronne uskottavuutta olisi lisännyt se, jos te olisitte nyt asettunut kerrankin aidosti sen taakse. Te vain kerrotte, että olette huolestuneita, mutta te olette koko ajan olleet taustalla kampittamassa tätä sopimusta. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Olisitte lähteneet sen taakse ja kertoneet, että te haluatte sen ja teette kaikkenne. Kolmantena, omistajapolitiikasta: Entistä puheenjohtajaanne lainaten, kyllä tämä kättenpesuja on. Teidän näyttönne oli Fortumin sähköverkon myynnissä, ja nyt te täällä opastatte hallitusta, miten omistajapolitiikkaa pitäisi hoitaa. Ja neljänneksi tämä sote- ja maakuntauudistus: Te sanotte, että aloitetaan alusta, parlamentaarinen työryhmä. Teillä oli neljä vuotta avainministeri hoitamassa tätä asiaa. Ja mikä oli lopputulos? Täysi nolla. Eli näillä eväillä ei kyllä mennä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-02-09T15:33:17,2016-02-09T15:34:23,Tarkistettu,1.1 2016_4_34,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD ,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Rantakankaan puheenvuorossa oli niin monta virhettä, että en yhden puheenvuoron aikana pysty kaikkia korjaamaan, (Naurua — Hälinää) mutta korjataan muutama. (Ben Zyskowicz: Edes yksi!) Ensinnäkin edustaja Zyskowiczille — kun hän puhui jälleen kerran velasta — totean, että — minulla on täällä tilasto, josta nähdään, että kokoomus on hallituskausien aikana ottanut eniten kaikista suomalaisista puolueista velkaa, 99 miljardia euroa. (Välihuutoja) Ja sitten, arvoisa puhemies, tästä yhteiskuntasopimuksesta: Me olemme viime syksynä tarjonneet monta kertaa yhteistyötä, olemme tarjonneet jopa sovittelijaa, Lauri Ihalaista, mutta hallitus on kerta toisensa jälkeen kieltäytynyt yhteistyöstä. Hallitus on kieltäytynyt yhteistyöstä ja avuista. Sen sijaan hallitus on nyt tuomassa uusia pakkolakeja, joista muun muassa työministeri itse totesi, että ""kannatan TES-tietä, vapaaehtoisuus on aina pakkoa parempi vaihtoehto"". Eli nyt kysyn: aiotteko tuoda uusia pakkolakeja? (Ben Zyskowicz: Vieläkään ei tullut vastausta kysymykseeni!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-09T15:34:24,2016-02-09T15:35:29,Tarkistettu,1.1 2016_4_35,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei tietenkään ole vain yhtä vaihtoehtoa politiikassa, vaikka edustaja Zyskowicz niin yrittää esittääkin. Esimerkiksi kun talouspolitiikan arviointineuvosto antoi oman raporttinsa, niin valtiovarainministeri Stubb ensimmäistä kertaa rehellisesti sanoi leikkauspolitiikasta: ""Me teimme arvovalinnan."" Se on arvovalinta siinä, että ei haluta esimerkiksi suurituloisilta kerätä enemmän verotuloja vaan mieluummin leikataan kaikkein pienituloisimmilta lapsiperheiltä. Mutta jotta me voimme pärjätä maana tulevaisuudessa, me tarvitsemme työpaikkoja ja me tarvitsemme kasvua. Ja mikä sitä synnyttää? Osaamistaso, koulutus, tutkimus, tuotekehittely. Ja mitä hallitus nyt tekee? Ampuu omaan polveen siinä, että meillä olisi tulevaisuudessa mahdollisuuksia, ei pelkästään siinä, että 4 000 ihmistä jää työttömäksi yliopistoilta, vaan siinä, että se jatkuu pitkälle tulevaisuuteen — meidän työllistämismahdollisuudet heikkenevät näillä koulutusleikkauksilla pitkälle tulevaisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-02-09T15:35:29,2016-02-09T15:36:36,Tarkistettu,1.1 2016_4_36,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa pääministeri, palaan ensimmäisen puheenvuoronne alkuun. Tuo sammakkovertaus, jonka otitte esille, on myös hyvin tunnettu ja käytetty puhuttaessa ilmastonmuutoksesta. (Juha Sipilä: Kyllä!) Tänä vuonna tässä salissa keskusteltaneen myös hallituksen tulevasta, uudesta ilmasto- ja energiastrategiasta ja sen linjauksista. Tällä hetkellä alan toimijoille, kansalaisille ja myös hyvin monelle meistä päättäjistä on hyvin epäselvää, mihin Suomen energiapolitiikka loppujen lopuksi pyrkii. Iso kuva on epäselvä, ja sitä on syytä vahvasti kirkastaa. Tavoitekeskustelu on tietysti tärkeää, ja jotta sitä voitaisiin käydä analyyttisesti ja läpinäkyvästi, haluaisinkin, että valintoja voitaisiin tehdä niin, että keskenään ristiriitaiset energiapolitiikan tavoitteet tunnistetaan ja tunnustetaan ja että energiakeskusteluissa esiintyviä perusolettamuksia jo ilmasto- ja energiapoliittisen selonteon valmisteluvaiheessa aukaistaan. Tuletteko te... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-02-09T15:36:37,2016-02-09T15:37:43,Tarkistettu,1.1 2016_4_37,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu paikallisesta sopimisesta on varsin mielenkiintoinen. Ainakin minä olen elänyt siinä käsityksessä, että on laajasti tunnustettu se, että esimerkiksi Ruotsissa tämä järjestelmä toimii. Sehän perustuu luottamukseen. Nyt yhtäkkiä siitä maalataan jotain uutta pakkomörköä ja ei voida enää käydä järkevää keskustelua — tämän maan keskustelukulttuuri on varsin ihmeellinen. Pitää vain toivoa, että hallitus löytää sen luottamuksen työmarkkinoille ja pystytte sitä luomaan niin, että saadaan tässä aikaiseksi jotain, joka on kättä pidempää eikä vain jokin symboliteko, koska sitä ei tässä tarvita. Mitä sitten tulee näihin vaihtoehtoihin, niin olisi tietenkin suotavaa, että esimerkiksi edustaja Zyskowicz lukisi muun muassa RKP:n vaihtoehtobudjetin, kun väitätte, että... (Ben Zyskowiczin välihuuto) — No, olette hyvin iloinen, kun pääsette taas puhumaan. (Ben Zyskowicz: Toivottavasti! — Naurua) Mutta lukekaa se ihmeessä, koska väitätte, ettei mitään muuta vaihtoehtoa ole kuin leikata. Olen yhtä mieltä siitä, että säästää pitää, mutta voi säästää monesta eri kohteesta. Olisitte muun muassa voineet jättää tämän autoverouudistuksen tekemättä. Siinä olisi teillä 200 miljoonaa. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-02-09T15:37:44,2016-02-09T15:38:50,Tarkistettu,1.1 2016_4_38,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuttu juttu jatkuu näköjään, mutta tiedämme, että talous-, velka- ja turvapaikkakriisi ovat todellisuutta. Siitä huolimatta meillä on vastuu ihmisistä. On liian paljon ihmisiä vailla asuntoa, liian paljon ihmisiä on leipäjonossa, ja meillä on myös henkistä ja fyysistä tyhjyyttä. Mutta tiedämme, että Suomi nousee vain työllä. Joka arvostelee sitä, niin perustakoon yrityksen ja palkatkoon ihmisiä, niin että tietää, että yrityksen perustaminen ei tällä hetkellä ole niin helppoa kuin sitä arvostellaan. Sitten, kun tehdään näitä sote- ja aluehallintouudistuksia, siinäkin pitäisi keskiössä olla ihminen. Ei pitäisi valtarakenteita ja byrokratiaa kasvattaa, päinvastoin purkaa. Ja lopuksi haluaisin sanoa, että meidän on yhdessä puolustettava Suomea, meidän kristillisiä arvojamme, oikeudenmukaisuuttamme ja kulttuuriamme, ja autettava todella niitä turvapaikanhakijoita, jotka ovat avun tarpeessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-02-09T15:38:51,2016-02-09T15:39:56,Tarkistettu,1.1 2016_4_39,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Otetaan vielä edustajat Viitanen, Niinistö ja Uotila. Sitten pääministeri vastaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_40,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD ,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri, minä luin tänään erinomaista tekstiä. Siinä muun muassa sanotaan, että leikkauspolitiikka ei ole ratkaisu — sekä talouspolitiikan arviointineuvosto että OECD osoittavat huolensa koulutusleikkauksista, jotka syövät kasvua — ja toivotaan, että kehysriihessä on kyettävä osoittamaan panostuksia investointeihin, erityisesti vientiteollisuuden tukemiseen. Pääministeri, tämä teksti ei ollut SDP:n hyvästä vaihtoehtobudjetista, vaikka olisi voinut niin kuvitella. Tämä teksti oli keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajan Jouni Ovaskan kirjoituksesta, jossa oli juuri tätä oikeaa alkiolaista henkeä, mitä täälläkin on toivottu. Sama henki on ollut muun muassa edustaja Pekkarisen puheenvuorossa, jossa on sanottu, että hukka perii, ellemme panosta työllisyyteen tässä ja nyt. Ja siksi teidän, arvoisa pääministeri, täytyisi nyt eduskunnalle ilmoittaa, että te tulette tarkistamaan hallitusohjelmaanne työllistävämpään suuntaan. Älkää tehkö sitä virhettä, että... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-09T15:39:59,2016-02-09T15:41:03,Tarkistettu,1.1 2016_4_41,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä edustaja Zyskowiczille: Tässä eduskunnassa on viisi oppositiopuoluetta, ja tässä eduskunnassa on kokonaiset viisi eri vaihtoehtoa siitä, miten välttää koulutusleikkauksia — jokainen oppositiopuolue on esittänyt omansa — joten toivoisin, että päästäisiin tästä ""ei ole vaihtoehtoa"" ‑mantrasta eroon. Ihmiset pitävät sitä epä-älyllisenä ja epäoikeudenmukaisena, kun puhutaan heidän työpaikoistaan, kun heitä irtisanotaan tuolla korkeakouluissa. Siitä tulee sellainen olo, että heitä ei arvosteta. Toivon kunnioitusta. Tässä ovat ihmisten työpaikat, suomalainen osaaminen, tiede, tutkimus ja koulutus vaakalaudalla. Nyt vakavuutta tämän asian äärelle. Arvoisa puhemies! Laajemminkin minä toivoisin nyt niitä positiivisia sävyjä, mitä pääministerinkin puheessa oli, että me löytäisimme yhä enemmän yhteistä. Turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta ja tästä haasteesta puhuitte hyvin. Ratkotaan näitä ongelmia käytännönläheisesti yhdessä, ratkotaan ongelmia liittyen siihen, että mieluummin uudistetaan Suomea kuin tehdään kovia leikkauksia, jotka osuvat koulutukseen ja heikompiosaisiin. Olisitteko valmis muuttamaan suuntaa ja välttämään leikkauksia, jos uudistukset etenevät paremmin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-02-09T15:41:04,2016-02-09T15:42:11,Tarkistettu,1.1 2016_4_42,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministerin puhe oli aika hyvä. Se oli parempi kuin hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuorot. (Eero Heinäluoma: Samaa mieltä!) Muun muassa tämä turvapaikkaosio oli vastuullinen ja monipuolinen. Yksi seikka kiinnitti minun huomioni pääministerin puheessa. Teille oli selkeästi tullut sellaista nöyryyttä ja avarakatseisuutta tähän työmarkkinatilanteeseen. Poissa olivat puheet ""5 prosenttia, 5 prosenttia, 5 prosenttia"". Poissa olivat puheet ""jollei sovulla, niin väkisin, pakolla"". Ja nyt on kysymys siitä, että tämä yhteiskuntasopimus on tärkeä. Me tarvitsemme varmasti yksikkötyökustannusten alentamista, mutta ottakaa nyt lusikka kauniiseen käteen ja todetkaa, että se 5 prosenttia on liian kova rasti. Pitää tyytyä vähempään, ja siihen vähempään voidaan päästä yhteisesti sopien ja huomioiden vertailumaissa tapahtunut kehitys. Saksassa tehtiin 3,4 prosentin palkankorotukset viime kierroksella. Nyt IG Metall hakee 5:tä prosenttia. Tämä kilpailukykyero kapenee nopeasti ilman pakkoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-02-09T15:42:11,2016-02-09T15:43:18,Tarkistettu,1.1 2016_4_43,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Sitten pääministeri Sipilä, 3 minuuttia. — Siitä paikalta sopii.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_44,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia keskustelusta. Vierailin eilen Oulussa kansainvälisen yrityksen yksikössä, jossa pidetään tiukasti kiinni valmistuksesta Suomessa. Keskustelin siellä henkilöstön kanssa ja tehtaan johdon kanssa, ja voin vain kuvitella, miltä heistä tuntuu kuulla tätä keskustelua täällä salissa. Heidän mottonsa on se, että mikään ei ole mahdotonta. Täällä taas tuntuu, että kaikki on mahdotonta. He ovat tiukassa kansainvälisessä kilpailussa koko ajan, joka ikinen päivä taistelevat olemassaolon oikeutuksensa innovaatioiden, jatkuvan parantamisen kautta siinä, että voidaan pitää toiminnot Suomessa. Voi, kun tämä henki tarttuisi meihin kaikkiin suomalaisiin, kaikissa toiminnoissa, myöskin silloin, kun yhdessä Suomea uudistamme. Edustaja Östman, sanoitte, että kestävyysvaje pitää korjata tällä vaalikaudella. Kestävyysvajeen 10 miljardin eteen täytyy tehdä kaikki tarvittavat päätökset tällä kaudella. Se koostuu kolmesta kokonaisuudesta. Me tarvitsemme säästöjä. Ne me olemme arvioineet 4 miljardin suuruisiksi, ja sitä tukevat myöskin kaikki ulkopuoliset arviot, myöskin OECD:n arvio ja talouden arviointineuvoston arvio. 2 miljardia tulee kasvua edistävillä toimilla, palaan niihin myöhemmin, ja 4 miljardia näillä säästöillä, joita teidän puolueenne puheenjohtaja sanoi kyhäelmiksi — loukkaava ilmaisu sille työlle, mitä jatketaan edelliseltä kaudelta. Mitä tulee paikalliseen sopimiseen, minun on ihan mahdoton ymmärtää sitä pelkoa, mikä on siinä, että me sovimme lähellä, työpaikoilla. Minusta se vahvistaa sopimusyhteiskuntaa (Jari Leppä: Demokratiaa!) eikä vie pois mitään, mitä tässä pelätään. Pitää päästä sopimaan palkoista enemmän, työajoista enemmän. Pitää tietää, mikä on se kriisitilanne, missä sovitaan vielä suuremmissa raameissa, ja sen pitää olla aitoa paikallista sopimista. Minun on myöskin mahdotonta ajatella sitä, miksi valtion omistuksessa ei voi tapahtua uudistumista, miksi vasemmistossa ajatellaan niin, että ei voisi olla mitään uutta, mihin valtio voisi mennä mukaan ja vahvistaa sitä mutta samalla luopua jostakin, jossa valtion-omistusta tai sitä roolia ei enää sillä tavalla tarvita. Minusta tämmöistä luonnollista kehityksen kiertoa tarvitaan myöskin siellä. Miten Suomi saadaan kuntoon? Kun puhutaan tästä 2 miljardista, kyllä meidän pitää saada kilpailukykymme kuntoon. Kun kilpailukykyä saadaan kuntoon, lähtee kasvu liikkeelle. Kun kasvu lähtee liikkeelle, saadaan työllisyyttä kuntoon, (Puhemies koputtaa) ja kun työllisyyttä saadaan kuntoon, niin edellytykset... [Puhemies Maria Lohela: Nyt on pääministerinkin aika tältä erää täynnä. — Edustaja Haatainen seuraavaksi, jatketaan debattia.] ...julkisen talouden kuntoon saamiselle paranevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-09T15:43:20,2016-02-09T15:46:32,Tarkistettu,1.1 2016_4_45,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri puhui tuossa ensimmäisessä puheenvuorossaan kauniisti siitä, että lasten kohdalla ennalta ehkäisevää toimintaa tullaan vahvistamaan ja naisten asemaa työelämässä vahvistamaan, mutta nyt todellisuus on kuitenkin se, että iltapäivähoitomaksut kaksinkertaistettiin ja päivähoitomaksuihinkin on tulossa jopa 20 prosentin korotukset. Monessa perheessä lasketaankin tällä hetkellä, kannattaako sitä töihin enää mennä. Helsingissä keskituloinen pariskunta joutuu miettimään, maksaako se kuukausittain 670 euroa kahden lapsen hoidosta vai jääkö toinen puoliso — ja tämä on yleensä se äiti — kotihoidon tuelle. Myös OECD kiinnitti huomiota naisten työssäkäyntiin maaraportissaan ja korosti sitä, että naisten työllisyysasteeseen pitäisi kiinnittää huomiota, ja myös keskustan entinen puheenjohtaja Mari Kiviniemi vierailullaan Suomessa tämän nosti esille. Kysyisinkin nyt: miten hallitus aikoo nyt oikeasti kannustaa tähän... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-02-09T15:46:35,2016-02-09T15:47:42,Tarkistettu,1.1 2016_4_46,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi ei voi hirttäytyä historiaan, kuten oppositio aikoo. Me tarvitsemme juuri sitä otetta, jolla hallitus näitä tekee. Samaan aikaan, kun pyrimme laittamaan taloutta kuntoon, rakennetaan sitä aivan uutta tulevaisuutta. Siitä esimerkkinä ovat miljardin euron satsaukset kärkihankkeisiin. Lisäksi koulutuksen osalta, samaan aikaan kun meillä on suuret rakenneuudistukset — siellä on meidän oma, asiantuntevin porukka tekemässä sitä uudistusta — hallitus satsaa 300 miljoonaa euroa uuden rakentamiseen. Muutamia esimerkkejä: uudet oppimisympäristöt, digitaaliset materiaalit peruskouluihin. Samaan aikaan saataisiin meidän yrityselämää mukaan, luomaan uutta työtä Suomeen — yhdistetään nämä kummatkin asiat. Uudistetaan peruskoulu 2020-luvulle. Me olemme lukeneet, kuinka Pisa-tulokset heikkenevät. Me emme voi jäädä siihen tilanteeseen, jossa me emme uudista. Tässä kohdin meidän opetusministeri on tarttunut tiukasti asiaan. (Puhemies koputtaa) Lisätään kielivalikoimaa. Suomi elää kansainvälisessä... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-02-09T15:47:43,2016-02-09T15:48:52,Tarkistettu,1.1 2016_4_47,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Sipilä oikein otti tässä esille valtionomistajuuden arvioinnin, joka tarvitsee tehdä. Annoitte hieman moitteen sanaa siitä, kun vasemmisto kaikkea vastustaa, mutta täytyy kyllä ihan käsi sydämellä sanoa, että oli todella hienoa, että puolueemme puheenjohtaja, silloinen ministeri Arhinmäki vastusti tätä Caruna-kauppaa, joka tässä on tullut. Se on oikein hyvä, että tätä kauppaa vastustettiin silloin myös perussuomalaisten ja keskustan kanssa, mikä täällä on esille tullut. Mutta nyt kun niistä uusista välineistä on puhuttu, haluaisin kysyä pääministeri Sipilältä: olisiko mahdollista, että esimerkiksi Senaatti-kiinteistöjen 4,5 miljardin omaisuusmassaa voitaisiin käyttää takuuna siihen, että otettaisiin nyt miinuskorkoista velkaa, jotta saataisiin kasvurahastoihin pääomittamista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-09T15:48:52,2016-02-09T15:49:57,Tarkistettu,1.1 2016_4_48,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK ,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä isänmaata voidaan palvella myöskin oppositiosta käsin, ja tämä viestini menee erityisesti sosialidemokraateille, koska teillä oli viime vaalikaudella kaikki keskeiset salkut valtiovarainministeristä työministeriin työllisyyden parantamiseksi. Nyt tiedämme, miten kävi: Suomi luisui työttömyyden ja laman syövereihin. Tätä taustaa vasten koen, että teillä on myöskin osavastuu siitä, että yhteiskuntasopimus nyt syntyy. Sen takia olisi erittäin reilua, että täällä selkeästi sitoutuisitte yhteiskuntasopimuksen syntymistä tukemaan, koska se helpottaisi tätä tilannetta. Sillä te voisitte olla mukana sitä vastuuta kantamassa, jonka koen teillä olevan viime vaalikauden perintönä, jota me täällä nyt sitten yhdessä joudumme hoitamaan. Voin vakuuttaa, että nämä päätökset eivät ole miellyttäviä, mutta ne on pakko tehdä, koska tekemättäkään ei voi jättää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-02-09T15:49:59,2016-02-09T15:50:53,Tarkistettu,1.1 2016_4_49,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Paitsi että politiikka on pakkoja, niin kyllähän se on myös arvovalintoja, ja aina on liikkumatilaa sekä säästöissä että verokohdennuksissa. Puhun nyt yhdestä asiasta, joka on aika tärkeä sen suhteen, miten Suomi pysyy koossa. Se on se, miten me kohtelemme eri väestöryhmiä. Eläkkeet tämän vuoden alusta — en tiedä, onko pääministeri seurannut — eivät nouse ollenkaan. Kansaneläkkeitä jopa hiukan leikataan. Nyt aika moni eläkeläinen kysyy, mikä on se pakko, joka estää antamasta samoja verohelpotuksia eläkeläisväestölle kuin mitkä annetaan työssä oleville. Onko tämä pakko, vai onko tämä jostain muusta tuleva valinta? Kun maksut nousevat — terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut — aika moni eläkeläistalous on vaikeuksissa. Eikö juuri tässä tilanteessa pitäisi nämä veronalennukset antaa kaikille, myös eläkeläisille? Ja kun kokoomus yleensä on tällä kannalla, kysyn ministeri Stubbilta: miksi te ette kannata eläkeläisten veronalennuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-09T15:50:54,2016-02-09T15:51:58,Tarkistettu,1.1 2016_4_50,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vasemmistosta nostettiin esille ikääntyneiden ihmisten tilanne. Olitte itse hallituksessa edellisellä kaudella, jolla laitospaikkojen alasajoa jatkettiin, ja tällä linjalla mennään. Olen itse tehnyt 14 vuotta yötyötä ja tiedän, millainen tilanne siellä laitoksissa on. Sote-uudistuksen yksi ydinkysymys on se, että me saamme ammattihenkilöt, oikeat osaajat, sinne oikeille paikoille elikkä turvataan ikääntyneiden ihmisten olo niin kotona kuin myös siellä laitoksissa — eikö näin ole? — eli ammatti-ihmiset, koulutetut ihmiset tekemään sitä työtä. Nostaisin kuitenkin esille turvattomuuden ikääntyneiden kohtaamana. Uutena ilmiönä on se, että yhä useampi ikääntynyt saattaa joutua kohtaamaan kaltoinkohtelua tai jopa rikoksia. Millä tavalla tätä asiaa voisimme päivittää? Selonteko sisäisen turvallisuuden ohjelmasta päivitetään tässä kevään mittaan. Saamme siitä lausunnon. Voisiko sen jotenkin sinne kytkeä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-02-09T15:52:01,2016-02-09T15:53:08,Tarkistettu,1.1 2016_4_51,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinäluoma käynnisti tämän keskustelun eläkeläisten toimeentulosta. Kun tämä keskustelunavaus tapahtui, se oli eilisen keskustelun jälkeen, jossa käsiteltiin tätä taitettua indeksiä, niin tämä osui herkkään maaperään. Minusta, SDP, jos te vakavasti ajattelette, että avataan tämä taitetun indeksin keskustelu, niin se on suuren yhteiskunnallisen keskustelun aihe. Siitä on nyt 20 vuotta, ja se on kuitenkin päätekijä siihen, minkä takia eläkkeet eivät nousseet nyt vuoden alussa. Minusta tässä säästökeskustelussa voitaisiin yksi asia sopia tätä alkanutta vuotta kohti, ja se on se, että kun ensi syksynä käydään taas seuraavasta säästöosiosta keskustelu, niin sovitaan, että myös oppositiolta tulee uudet vaihtoehdot. Ne vaihtoehdot, mitä käytettiin viime syksynä, tulivat korvaamaan hallituksen viime syksyn päätöksiä. Ensi syksynä kaivataan uusia säästöesityksiä myös oppositiolta. (Välihuutoja) Ei syödä samoja eväitä uudelleen, tai ainakaan yritetä. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-02-09T15:53:09,2016-02-09T15:54:14,Tarkistettu,1.1 2016_4_52,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin indeksistä voi eläkeläisten kohdalla esittää perusteltua kritiikkiä. Mutta otin esille vain sen, minkä takia veroissa ei kohdella samalla tavalla eläkeläisväestöä kuin työssä olevia. (Jukka Gustafsson: Hyvä!) Siihen te ette, edustaja Vanhanen, vastannut. Te olette nyt tehnyt ratkaisun, että vaikka eläkeindeksit eivät todellakaan nouse, eläkkeet pysyvät samana, niin samaan aikaan tämä väestönosa ei saa niitä veronalennuksia, joita annetaan työssä oleville, ja minusta se ei ole oikein, ja aika moni eläkeläinenkin tuntuu ihmettelevän, miksi tämä linja on nyt valittu, kun meillä on ollut pitkäaikainen yhteisymmärrys, että pitäisi olla samat periaatteet verotuksessa työssä käyvien ja eläkeläisten verotuksen osalta. Tämä on todellakin oikeudenmukaisuuskysymys sille senioriväestölle, joka on tämän maan rakentanut ja joka odottaa, että lamankin aikana heitä kohdeltaisiin oikeudenmukaisesti. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-09T15:54:15,2016-02-09T15:55:12,Tarkistettu,1.1 2016_4_53,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Talous on saatava kuntoon ja velkaantuminen taitettava, ja se tapahtuu työn kautta. Ja kun tässä onnistumme, niin hallitus on sopinut, että 1 miljardin veronkevennykset tulevat eläkeläisille, mitä täällä on sen puolesta puhuttu, ne tulevat kaikille työtä tekeville. Tämä on varmasti oikea linja. Normien purku on tärkeä osa tässä työn ja tuottavuuden parantamisessa. Kauppojen aukioloajat on jo vapautettu, mutta rakentamisessa meillä seisoo miljardiluokalla erilaisia investointeja lupaprosessissa. Meillä on hallitusohjelmassa kirjattu muun muassa kuntalaisvalituksista siirtyminen hallintovalituksiin, niin että ainakin turhista valituksista päästäisiin eroon, ja myös paljon muuta kaavoituksesta. Kysyisin paikalla olevalta aikaansaavalta ympäristöministeri Tiilikaiselta: minkälaisella aikataulutuksella näissä rakentamisen normitalkoissa edetään? (Ben Zyskowicz: Vastustajat ovat jo liikkeellä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-09T15:55:13,2016-02-09T15:56:17,Tarkistettu,1.1 2016_4_54,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä opposition edustajia siinä, kun täällä on syytetty, että heillä ei ole vaihtoehtoa. Erityisesti sosi-alidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto ymmärrettävistä syistä ovat tietysti siitä kiusaantuneet. Kyllähän heilläkin on tapa toimia. Nyt täytyy muistaa se, että hallituksessa tehdään päätöksiä ja oppositiossa huudetaan. Kokemusta molemmista on meikäläiselläkin. Jos kurkistetaan sitten historiassa taaksepäin, mitä ne puolueet tekivät, nämä kolme puoluetta, silloin kun olivat hallituksessa, niin kyllähän siellä oli viime vaalikaudella mielestäni yllättävän kovat leikkaukset nimenomaan koulutuksesta — viime vaalikaudelta, eihän se kovin kaukana ole, se tapa toimia. Mutta kun puhuttiin äsken siitä, ollaanko Kreikan tiellä, niin emme velan määrässä ole mutta velanoton määrässä ollaan selkeästi Kreikan tiellä. Puolet ulkomaanvelasta on syntynyt viimeisen seitsemän vuoden aikana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-02-09T15:56:18,2016-02-09T15:57:21,Tarkistettu,1.1 2016_4_55,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota siihen, että useiden hallituspuolueiden edustajien ryhmäpuheenvuoroissa oli lähes maailmanlopun tunnelma. Enkä ole aivan varma, onko viisasta nyt pelotella kansalaisia ja esittää ainoan vaihtoehdon politiikkaa, kun kansalaisten turvallisuudentunne on tutkimustenkin mukaan jo horjunut. Nyt tulisi luoda ihmisille toivoa ja uskoa tulevaisuuteen ja vahvistaa arjen turvallisuutta, jossa aivan ensisijaista on huolehtia peruspalveluiden toiminnasta. Tässä viittaan nyt, arvoisa puhemies, hallituksen sote-uudistukseen ja tähän suureen aluehallintouudistukseen, jossa kyllä marssijärjestys on kääntynyt kummallisella tavalla päälaelleen. Sen sijaan, että huolehdittaisiin kansalaisten pääsystä lääkärille, siitä merkittävästä sosiaali- ja terveyspalveluitten kokonaisuudesta, hallitus puuhastelee nyt mittavaa kolmannen hallintoportaan rakentamista Suomeen maakuntauudistuksen yhteydessä. Tämä peruspalveluitten uudistus on merkillisellä tavalla kääntynyt aivan päälaelleen, hallinnon kasvattamiseksi. Sama... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-02-09T15:57:23,2016-02-09T15:58:29,Tarkistettu,1.1 2016_4_56,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Tapani,Tölli,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vanha poliitikon ohje kuuluu, että kertokaa totuus mutta rohkaiskaa. Meidän taloudellinen tilanteemme on todella vakava, ja kun me katsomme talouskasvuennusteita, niin kyllä me olemme Euroopan häntäpäässä. Ja faktoille emme voi mitään. Se on ollut hyvä huomata tässä keskustelussa, että yhteinen kuva talouden tilanteesta alkaa muodostua, kuvat olla lähellä toisiaan — niin että se on positiivista — mutta ei tässä ole pelottelusta kysymys, jos toteamme tilanteen. Sitten minä haluan todeta SDP:lle ja vihreille: Te toteatte, että teillä on vaihtoehtobudjetissa ratkaisu melkein kaikkeen. SDP teki neljä vaihtoehtobudjettia peräkkäin, oli SDP:läinen valtiovarainministeri. Tämä hallitus on ollut kahdeksan kuukautta, ja te olette nyt muutaman kuukauden olleet oppositiossa. Nyt sitten sen kokemuksen perusteella, minkä te hallituksessa olitte, te olettekin löytäneet ratkaisun. Onko Siperia opettanut, vai mistä on kysymys? Vai onko kysymys siitä... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p800,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Tapani Tölli,800,2016-02-09T15:58:29,2016-02-09T15:59:34,Tarkistettu,1.1 2016_4_57,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri tuossa hetki sitten sanoi, että kaiken pitäisi olla mahdollista. Minä luulen, että siihen ajatukseen sisältyy se, että riippumatta siitä, mistä päin näitä esityksiä ja ideoita esitetään, ne kannattaisi ottaa vakavasti, Suomi on nyt niin vakavassa tilanteessa. Tätä taustaa vasten, ja sitä taustaa, että pääministeri itse toivoi täällä rakentavaa keskustelua, vaihtoehtoja — me olemme niitä esittäneet — ihmettelen, että kerta toisensa jälkeen täällä hallituspuolueiden edustajat ovat lähinnä, niin kuin äskenkin nähtiin, naureskelleet niille vakavasti esitetyille vaihtoehdoille. Nyt esitän yhden konkreettisen vaihtoehdon ja kysyn hallitukselta, sopisiko se. On paljon puhuttu näistä ahkeria, työssä käyviä perheitä rokottavista päivähoitomaksukorotuksista. Me olemme esittäneet, että tuomalla lainsäädäntöä, jolla estetään korkovähennyskikkailu ulkomaille siirrettävistä voitoista, sillä summalla voitaisiin perua nämä (Puhemies koputtaa) päivähoitomaksujen korotukset. (Ben Zyskowicz: Tarvitaan sekä—että!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-09T15:59:35,2016-02-09T16:00:41,Tarkistettu,1.1 2016_4_58,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR ,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen talouslinjaukset saivat sapiskaa talouspolitiikan arviointineuvostolta muun muassa siinä, että hallitus ei riittävästi käytä hyväksi verotuksen palettia hakiessaan tasapainoa valtion budjettiin. Toisaalta kritisoitiin hallitusta myös siitä, että hallitus ei arvioi millään tavalla päätöstensä vaikutuksia eri väestöryhmiin ja hallitus muun muassa jättää arvioimatta sen, miten tuloerot kasvavat hallituksen päätösten seurauksena. Istuva hallitus on suhteessa tasa-arvoon ottanut pelkästään askeleita taaksepäin. Kuuntelin hyvin huolestuneena pääministerin puheenvuoroa, kun sanoitte, että nyt hallituksen tarkoituksena on tänä keväänä väljentää määräaikaisuuden ehtoja. Sinänsä määräaikaisuuden ehtojen väljentämisestä voidaan keskustella, mutta (Puhemies koputtaa) tämäkin olisi tehtävä tasapainoisella tavalla, jottei pahenneta jälleen nuorten naisten mahdollisuutta... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-02-09T16:00:42,2016-02-09T16:01:50,Tarkistettu,1.1 2016_4_59,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! SDP:llä on todellakin vaihtoehtobudjetti, jossa edustaja Rinteen mukaan Suomi ottaa vähemmän velkaa ensi vuonna. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Näin on! — Välihuutoja vasemmalta) — Jaa, kyllä sitä on luettu ja tutkittu. — SDP:n verouudistuksen yksi keskeinen osa on rahoitusvero, jonka tuotoksi arvioidaan 230 miljoonaa. Tässä perusteena on Ruotsissa valmistelussa oleva rahoituslahjoituksiin kohdistuva vero. Ainoa ongelma tässä on, että tämä Ruotsin työ valmistuu loppuvuodesta 2016, mutta jotenkin te saitte tämän nytten jo sitten vaihtoehtobudjettiin. Tämä kertoo, arvoisa puhemies, juuri siitä unelmahötöstä, jota Suomen kansa ei tällä hetkellä tarvitse. Me tarvitsemme kovia päätöksiä, jotka varmasti tekevät kipeää, mutta ne on nyt vain tehtävä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-02-09T16:01:51,2016-02-09T16:02:46,Tarkistettu,1.1 2016_4_60,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen kello käy mennyttä aikaa. Lähes kaikki puheet täällä ovat keskittyneet menneiden päätöksien moittimiseen. Se tuntuu sinänsä aika erikoiselta, koska lähes kaikki puolueet tässä salissa ovat viimeisen kahdeksan vuoden aikana tätä taantuman soppaa keittäneet. Arvoisa puhemies! Nyt meitä ei auta menneisyyden ratkaisuiden moittiminen. En varmasti ole väärässä, jos sanon, että Suomen kansa odottaa meiltä yhteen hiileen puhaltamista. Hyvä pääministeri, kiitän rakentavasta otteesta tänään ja kysyn: milloin kutsutte kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat yhteiseen neuvonpitoon, jossa etsisimme yhteisen tiekartan kansamme nostamiseen taantumasta, koska tämä nokittelu, jota viime kaudella täällä aloitimme, ei ole johtanut mihinkään eikä tämä nykyinenkään nokittelu johda yhtään mihinkään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-09T16:02:47,2016-02-09T16:03:55,Tarkistettu,1.1 2016_4_61,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Regeringen presenterade på fredagen hur jourverksamheten ska organiseras i framtiden. Krävande specialjour koncentreras till 12 sjukhus, och brådskande mottagningsverksamhet under kvällar och dagtid under veckoslut ordnas av hälsovårdscentralerna.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,sv,Mikaela Nylander,769,2016-02-09T16:03:55,2016-02-09T16:04:24,Tarkistettu,1.1 2016_4_62,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meidän tulisi yhdessä huolehtia kansallisomaisuudestamme ja erityisesti meidän kansalaisistamme. Meidän tehtävämme on kantaa vastuuta työllisyyden parantamisesta, riittävästä toimeentulosta ja kansalaisten turvallisuudesta. Mutta valitettavasti minun on todettava, että hallituksen jo tekemät säästöt ja leikkaukset eivät todellakaan edistä näitä yhteisiä tavoitteitamme. Täällä on paljon puhuttu siitä, että meidän pitäisi puhaltaa yhteen hiileen, ja on oppositiokin huudettu taloustalkoisiin mukaan. Me olemme esittäneet varteenotettavia vaihtoehtoja, mutta valitettavasti meidän ääntämme ei ole tässä salissa kuultu eikä kuunneltu. Toivon, että tähän tulee muutos. Arvoisa rouva puhemies! Tänään tässä salissa tulee olemaan käsittelyssä myös vuosilomalainmuutos, joka tähtää jälleen kerran pienten lasten vanhempien, tässä tapauksessa äitien, taloudellisen aseman heikennykseen. On pakko kysyä: Onko hallituksen tarkoitus lisätä palkkaeroja miesten ja naisten kesken? Ja onko todellakin oikein, että toimenpide aiheuttaa sen, (Puhemies koputtaa) että juuri silloin, kun lapset ovat pieniä, ei vanhemmilla olisi varaa pitää lomaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-02-09T16:05:03,2016-02-09T16:06:10,Tarkistettu,1.1 2016_4_63,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me emme selviä ilman, ettei työllisyys parane. Työllisyydellä on suuri merkitys yksittäiselle kansalaiselle, hänen perheelleen mutta myös koko yhteiskunnalle. Vuoden aikana työttömyys ja toivottomuuden ilmapiiri on valitettavasti kasvanut. Uuden työpaikan saaminen ei ole yhtä helppoa kuin se oli vielä muutama vuosi sitten. Ministeri Lindström, tulemme molemmat Kaakkois-Suomesta, ja Kaakkois-Suomen työttömyys on vuoden aikana kasvanut jopa 6 prosenttia. Samanaikaisesti kuitenkin hallitus panostaa työllisyyden ja työttömyyden hoitoon vähemmän kuin aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömät ja nuorisotyöttömät on laitettu nyt rahanpuutteen takia vastakkain, ja tämä on sitten toisaalta aiheuttanut erilaisia ongelmia heidän työllistämisekseen. Ministeri Lindström, perustelkaa ja kertokaa meille, miksi te tässä tilanteessa, vaikka työttömyys kasvaa, panostatte työllisyyden (Puhemies koputtaa) ja työttömyyden hoitoon vähemmän kuin aikaisemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-02-09T16:06:10,2016-02-09T16:07:17,Tarkistettu,1.1 2016_4_64,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,Otetaan vielä edustaja Lindtman ja sitten pääministeri.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_65,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu tästä yhteiskuntasopimuksesta. Ja toistan edelleen sen viestin, jonka olemme toistaneet koko syksyn ja tulemme tänäkin vuonna toistamaan: Suomi tarvitsee pitkäaikaisen maltillisen palkkaratkaisun. Sen sijaan herää kysymys, onko hallitusrintama yhtenäinen siinä, että toivotaan yhteiskuntasopimusta. Nimittäin pari päivää sitten kokoomuksen edustaja Koski totesi — Ylelle antoi haastattelun ja sanoi — että hän suoraan toivoo, että yhteiskuntasopimusta ei synny. (Välihuutoja) Kokoomuksen edustaja Koski totesi näin, ja näyttää siltä, että oppositiossa on laajempi tuki näille pyrkimyksille. Ja todella, mitä tulee sitten tähän asetelmaan, on hyvä, että hallitus jäädytti pakkolakien valmistelun. Mutta nyt kysyn, pääministeri: tuetteko oman työministerinne näkemystä tässä paikallisessa sopimuksessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-09T16:07:17,2016-02-09T16:08:23,Tarkistettu,1.1 2016_4_66,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,Sitten pääministeri Sipilä 3 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_67,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos aloitan tästä yhteiskuntasopimuksesta. Koko ajan olemme tavoitelleet sitä, että työmarkkinajärjestöt keskenään sen sopisivat. Nyt pallo on heillä — toivomme, että he pääsevät todellakin nyt eteenpäin. Miksi emme sinne pistä sitten sovittelijaa, vaikkapa teidän edustaja Ihalaista, joka on erinomainen edustaja? Sen takia, että meillä on täysi luottamus edelleenkin, viidenkin epäonnistumisen jälkeen, siihen, että siinä pöydässä ratkaisu pystytään tekemään. (Eduskunnasta: Viides epäonnistuminen!) Velkaantumisvauhdista edustaja Turunen totesi juuri niin kuin asia on, eli velkaantumisvauhtimme on se ongelma, ja siinä mielessä olemme vaarallisella tiellä. Ilmastonmuutoksesta kysyttiin. Tartumme tähän mahdollisuuteen, ilman muuta tämä on yksi niistä positiivisista näköaloista myöskin suomalaiselle teollisuudelle: kiertotalous, biotalous, niin edespäin. Joku viittasi Moody’sin arvioon. Sitä ei ole tehty. Se uutisointi lauantaina oli virheellinen, mutta ulkopuoliset arvioitsijat ovat todenneet, että talouden tasapainottamisen paketti on tasapainossa. Maahanmuuttajien kotouttamisesta keskustelin sunnuntaina Kauhavan vastaanottokeskuksen johtajan Ilkka Peuran kanssa, ja siinä on hyvä esimerkki. Kehotan kaikkia, jotka vain haluavat nähdä, miten käytännössä voidaan rakentaa toimiva systeemi: käykää tutustumassa siellä. Siellä on poistettu esteitä, ja siellä käydään tutustumassa työpaikoilla ja niin edespäin. Se on sitä, mitä kotouttaminen käytännössä on. Heitä siellä eivät tunnu myöskään lainsäädännön rajoitukset ahdistavan, vaan siellä on löydetty oikeat tavat toimia. Mitä tulee tähän omistajaohjauskeskusteluun, kaikkein vaarallisin on yksityinen monopoli, siitä olen edustaja Arhinmäen kanssa täsmälleen samaa mieltä. Viime kaudella vastustin tätä muutosta, en sitä, jos Fortum haluaa luopua jostakin, vaan sitä, että emme silloin tarttuneet siihen yhteiskuntana, ja siinä olisi ollut myös mahdollisuus tämmöiselle kansan-osakkeelle. Esitys Senaatti-kiinteistöistä: Tällä hetkellä valtion lainansaannin esteenä eivät ole vakuusongelmat. Toivon, että jalostatte vähän tuota ehdotustanne eteenpäin. Mitä eläkeläisten verotukseen tulee, niin kyllä tässäkin on pallo nyt työmarkkinajärjestöillä. Jos näissä neuvotteluissa onnistutaan hyvin ja Suomen kilpailukyky paranee riittävästi, niin silloin täällä on tämä miljardin euron veronkevennysmahdollisuus, joka koskee myöskin eläkeläisiä. (Pia Viitanen: Mutta siinä on veroero jo valmiina!) Sitten vielä näistä positiivisista asioista: Esimerkiksi Liperin kunnassa on otettu tämmöinen tuntiperusteinen päivähoitomaksu. Tutustukaa siihen, (Puhemies koputtaa) se on hyvä esimerkki, ja meillä on paljon muutakin, startup-yrittäjyys ja niin edespäin. Meillä on paljon valoa tässä näkyvissä, kun vain niihin...",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-09T16:08:24,2016-02-09T16:11:39,Tarkistettu,1.1 2016_4_68,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Seuraavaksi sitten ministeri Lindström, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_69,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos lähdetään tästä paikallisesta sopimisesta ja siitä, mitä minä olen sanonut ja kenenkä linjoille minä olen tullut. Minä olen hallituksen linjalla. Kun paikallisen sopimisen työryhmä asetettiin, ihan ensimmäiseksi tuli se otsikko ""Paikallista sopimista ja henkilöstön aseman vahvistamista yritysten päätöksenteossa koskevia lainsäädäntömuutoksia valmisteleva kolmikantainen työryhmä"". Henkilöstön asema ja paikallinen sopiminen samassa lauseessa — tuntuu unohtuvan muutamissa puheenvuoroissa. No, mitä lukee sitten täällä asettamiskirjeessä? ""Lainsäädännön valmistelussa otetaan huomioon työehtosopimusjärjestelmän puitteissa tapahtuva paikallinen sopiminen ensisijaisena paikallisen sopimisen muotona."" Tätä minä olen tukenut, ja minun suuhuni sitten joku teksti-tv laittaa sanan ""vaatii"", että Lindström vaatii sopimista. En minä ole mikään vaatimaan. Minä toivon, että syntyy sopimisen kautta yhteisymmärrys. Tehdään tämä nyt selväksi. (Eduskunnasta: Myös lainsäädännössä?) — Voi olla myös lainsäädäntöä. Minä toivon, että mennään eteenpäin. Moni kiinnitti huomiota tähän paikalliseen sopimiseen — edustaja Rinne, edustaja Satonen, edustaja Haglund — ja nosti esille tämän luottamuksen, ja tuntuu siltä, että edelleenkään sitä luottamusta ei ole. Se on sääli. Ainakin tässä keskustelussa me tunnumme aina epäilevän toinen toisiamme. Edustaja Laukkaselle kiitos erittäin rakentavasta puheenvuorosta. Tätä me tarvitsemme, emme me täältä toisiamme syyttelemällä pääse eteenpäin. Totta kai me voimme olla eri mieltä asioista, eikä vanhoja muistelemalla kyllä varmaan tästä mennä eteenpäin. Edustaja Kiljunen kysyi työllisyysmäärärahoista. Hallitusohjelmassa lukee, että niistäkin leikataan. Niistä leikataan, minä olen sanonut tämän suoraan. Minä en lupaa yhtään mitään. Mutta minä tarvitsen uusia työkaluja, ja uusi työkalu on muun muassa tämä ajatus siitä, että ansiosidonnaista voidaan käyttää starttirahaan ja palkkatukeen. Tämä asia on valmistelussa, se menee eteenpäin, hoputan sitä, koska tarvitsen sen työkalun. Meidän täytyy muuttaa näitä työllisyyden, työttömyyden hoidon rakenteita. Tämä on semmoinen työkalu, mistä itse odotan paljon. Kun tätä kysyttiin muun muassa Joensuussa, jossa järjestettiin tämmöinen työllisyysseminaari, mitä mieltä se yleisö oli siitä, niin olikohan se joku 80—90 prosenttia, joka oli sitä mieltä, että tämä on oikea suunta: mennään passiivisesta rahasta sinne aktivoivaan suuntaan. Tätä me tarvitsemme, ja tässä me olemme samaa mieltä. Eli tämä asia etenee. Ja lopuksi: Edustaja Haglund, kysyitte konkretiaa maahanmuuttajien, turvapaikanhakijoiden työllistämisestä. No, yksi konkreettinen on kumppanuusohjelma, eli yritykset ovat tulleet hyvin vahvasti mukaan tähän. He tarjoavat apuaan — mutta... Se ""mutta"" tulee aina siitä, että meillä on byrokraattisia esteitä, ja nämä esteet pitää poistaa, eikä ainoastaan turvapaikanhakijoilta vaan kantasuomalaisilta työttömiltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-09T16:11:40,2016-02-09T16:14:40,Tarkistettu,1.1 2016_4_70,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Vielä 1 minuutti ministeri Tiilikaiselle, ja sitten jatketaan keskustelua.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_71,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! — Lyhyt vastaus kolmeen kysymykseen: Normien purku etenee. Osa maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisesityksistä on jo tullut eduskuntaan, loppu valmistellaan, loputkin tulevat tämän vuoden aikana. Ympäristöluvituksen ja muun luvituksen uudistamista valmistellaan täyttä häkää. Metsähallitus-lakiesitys, joka on eduskunnassa, ei heikennä saamelaisten asemaa nykytilaan verrattuna vaan neuvottelukuntien myötä pikemminkin himpun parantaa sitä. Ilmastopolitiikkamme on johdonmukaista. Olimme aktiivisesti rakentamassa Pariisin ilmastosopua. Uusiutuvan energian osuutta ajamme ylös etuajassa. Päästöjen vähennystä ajamme etuajassa. EU:n päästökauppaa uudistamme siten, että kovassa kansainvälisessä kilpailussa oleva teollisuutemme pärjää ja työpaikkoja turvataan. Cleantech taas tarjoaa uusia mahdollisuuksia lukuisille aloille kasvuun ja työhön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-09T16:14:41,2016-02-09T16:15:46,Tarkistettu,1.1 2016_4_72,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,Sitten jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_73,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri totesi tuossa äsken, että jos tämä yhteiskuntasopimus, työmarkkinaratkaisu, syntyy, niin on varaa sitten miljardi veroja alentaa ja tämä koskettaa myöskin sitten eläkeläisiä. Olen ymmärtänyt näin, että hallitus on päättänyt tuloveroasteikkojen kautta tämän verokevennyksen sitten tehdä, jos se ylipäätään on tulossa. Sehän tarkoittaa, arvoisa pääministeri, suoraan sitä, että tämä veroero palkansaajan, työntekijän, siis palkkatyössä olevan ihmisen, ja eläkeläisen välillä tulee pysymään. Kysyn: Olenko oikeassa tässä tulkinnassa? Oletteko te jättämässä pysyväksi tätä eläkeläisten kireämpää verotusta palkansaajiin nähden? Sitten haluan sanoa niille, jotka tässä ovat epäilleet sosialidemokraattien halua yhteiskuntasopimuksen, työmarkkinaratkaisun, tukemiseen, että se on väärää puhetta. Sosialidemokraatit tukevat semmoista työmarkkinaratkaisua, jolla saadaan vakaa, pitkäaikainen palkkaratkaisu ennakoitavuutta lisäämään työmarkkinoille. Minun henkilökohtainen kantani on se, että tässä tilanteessa ei ole järkevää kotimaista kulutuskysyntää ja ostovoimaa leikata palkkaleikkauksilla. Ne pienet kapakat, pienet ravintolat, kahvilat... [Puhemies Maria Lohela: Nyt tuli aika täyteen.] ...tarvitsevat näitä tuloja käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-02-09T16:15:47,2016-02-09T16:17:01,Tarkistettu,1.1 2016_4_74,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todella myös minä yhdyn siihen, että on erittäin tärkeää saada aikaan se riittävän kunnianhimoinen työmarkkinaratkaisu, jotta me pääsisimme tähän veronkevennykseen, jotta myös eläkeläiset saavat siinä oikeudenmukaisen osuutensa. Mutta yksi asia, joka tässä politiikassa ainakin minua henkilökohtaisesti harmittaa, on se, että kun tulee joitakin tutkimuksia, niin — jokainen täällä syyllistyy siihen — sieltä tutkimuksesta napataan se kohta, joka itseä tuntuu miellyttävän. Ja nyt jos me puhumme arviointineuvoston tai OECD:n raportista, niin on ihan totta, että siellä kritisoidaan koulutussäästöjä, on totta, että siellä esitetään alvin nostamista — mutta sitä eivät kyllä kannata tietääkseni muut kuin RKP — mutta sen sijaan se pääviesti, joka on etusivulla, on se, että talouden sopeuttaminen, tämä nykyinen säästöpolitiikka ja julkisen talouden tasapainottaminen, on täysin oikein. Ja tämä on esimerkiksi vihreiltä jäänyt kokonaan lukematta, eli teidän linjanne on täysin sitä... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-02-09T16:17:01,2016-02-09T16:18:07,Tarkistettu,1.1 2016_4_75,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin korostaa, että muutosjohtaminen on vaikeimpia johtamisen muotoja. Siihen pitää saada ihmiset mukaan, ihmiset luottamaan, että se muutos on myös heille arjessa parempi, saada heidät itse tekemään sitä muutosta. Ja silloin semmoinen kova pakottaminen ei ole keinona hyvä, vaan se voi pikemminkin estää sen, että se uudistus on hyväksi Suomelle ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Minä itse tiedän sen kokemuksesta, kun olen ollut ministerinä viime vaalikaudella — me jouduimme sopeuttamaan tosi paljon, ja se budjettikirja on jo silloin tosi tarkkaan käyty läpi. Ne leikkaukset, mitä nyt joudutaan käymään päälle, ovat varsin kivuliaita ja usein haitallisia, erityisesti koulutusleikkauksia arviointineuvosto ja OECD kritisoivat. Kun hallitus on jättänyt keinovalikoimasta vähemmälle sellaisia asioita, joissa saataisiin pehmeämpiä uudistuksia eteenpäin, niin se on minusta se huolestuttavin piirre. Veroelementissä esimerkiksi verovähennysten hyödyntäminen on asia, mitä arviointineuvosto korosti, että tätä voisi käyttää enemmän, se laajentaisi (Puhemies koputtaa) veropohjaa. Ja toinen asia on se, että paikallinen sopiminen pehmeästi voisi... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-02-09T16:18:08,2016-02-09T16:19:13,Tarkistettu,1.1 2016_4_76,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä edustaja Niinistön peräänkuuluttamaa muutosjohtamista kaipaisi myös tähän meidän keskustelukulttuuriimme. Nimittäin tuntuu kyllä aika lailla siltä, että sama levy pyörii kuin edelliselläkin kaudella. (Välihuutoja) Jotenkin toivoisi sellaista, että kun mennään kohti kevättä, niin päästäisiin pikkuisen eteenpäin. Jos ei aina pysty vaihtoehtojakaan esittämään — ne ovat monesti vaikeita — niin sitten kuitenkin nähtäisiin myöskin mahdollisuuksia. Jos puhutaan nyt tuosta koulutuspuolesta, niin meillä on 300 miljoonan euron panostukset sinne muutospuolelle nimenomaan, joilla pyritään vastaamaan muuttuvaan maailmaan — joka muuten muuttuu ihan valtavan nopealla tahdilla. Minä olen kyllä sitä mieltä, että Suomen nousu on aika paljon myös meidän omasta asenteestamme kiinni: onko kuppi puoliksi täynnä, puoliksi tyhjä vai meneekö kuppi kokonaan nurin. Meillä on valtavasti potentiaalia tässä maassa, kun se vain valjastetaan käyttöön. Siitä olen samaa mieltä monien täällä puheenvuoroja käyttäneitten kanssa, että muutokset pitää pyrkiä tekemään mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Ja me tarvitsemme kyllä kaikkien puolueitten näkemyksiä (Puhemies koputtaa) siihen keskusteluun mukaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-02-09T16:19:14,2016-02-09T16:20:21,Tarkistettu,1.1 2016_4_77,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu paljon työllisyydestä, ja hyvä niin. Minä luulen, että tässä kaikki puolueet ovat samaa mieltä siitä, että työllisyyden parantaminen on ainoa keino tasapainottaa julkistaloutta ja myöskin turvata hyvinvointivaltion rahoituspohja. Ja juuri tästä syystä on erittäin huolestuttavaa, että nimenomaan hallituksen toimet työllisyyden parantamiseksi eivät vakuuta. Tähän on oppositio myöskin omassa kritiikissään keskittynyt, ja tämä on semmoinen kritiikki, johon minun mielestäni hallituksen kuuluu vastata ja joka sen kuuluu ottaa vakavuudella. Ensimmäinen osa on tämä pakkolakikokonaisuus, josta nyt on saatu paljon sellaisia asiantuntija-arvioita, että nämä työllisyysvaikutukset ovat ylioptimistisia. Tuloverokevennyksistä on todettu — tämän vuoden alussa on tullut tutkimus — että työllisyyden parantamiseksi ne nimenomaan eivät ole tehokas keino. Ja lopulta on vielä tämä työllisyysmäärärahojen puuttuva taso. Myös julkismenojen leikkausten haitallisuudesta työllisyydelle on puhuttu paljon, ja siitä huolimatta keskustan ryhmäpuheenjohtaja Matti Vanhanen on nyt vuoden alussa linjannut, että (Puhemies koputtaa) tulee lisää säästöjä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-09T16:20:22,2016-02-09T16:21:30,Tarkistettu,1.1 2016_4_78,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus päätti leikata kehitysyhteistyömäärärahoja 38 prosenttia. Sanoitte, pääministeri, puheessanne, että apua on suunnattava sinne, missä sitä tarvitaan. Tämä on toki täysin totta. Näitä avun tarvitsijoita on: tällä hetkellä maailmassa on miljoonia niitä, jotka tarvitsevat välitöntä apua, puhumattakaan siitä pitkäaikaisesta hädästä, on se sitten vesipulaa taikka äärimmäisen köyhyyden välttämistä. Nämä ihmiset myöskin liikkuvat, he liikkuvat kylästä toiseen ja maasta toiseen. On siis väärin ja vastuutonta tulla kertomaan meille tänne kerta toisensa jälkeen, kuinka ihmisiä pitää auttaa paikan päällä, kun tämä hallitus päätti leikata ennätyksellisen paljon kehitysyhteistyömäärärahoista ajassa, jossa maailma tarvitsee apua enemmän kuin koskaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-02-09T16:21:30,2016-02-09T16:22:27,Tarkistettu,1.1 2016_4_79,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Menneestä, kuten Carunan tapauksesta, pitää ottaa opiksi ja tehdä se, mitä juuri nyt voidaan tehdä. Ministeri Rehn on ottanut vahvasti vastuuta aiheesta, kuten pääministeri Sipiläkin. Yksi esimerkki tästä on hallituksen veropohjantiivistämishanke, joka suitsii verosuunnittelua ja verotulojen valumista ulkomaille. Keinoja on, kuten yritysverotuksen korkovähennysoikeuden rajoitus. Tästähän paljon on salissa puhuttukin. Toisena asiana haluan nostaa esille suomalaisten turvallisuudentunteen. Mekin tässä salissa luomme maamme ilmapiiriä. (Eduskunnasta: Nimenomaan!) Miltä meistä tuntuu? Nousevatko möröt esiin asioista, joissa niitä ei olekaan? Myrkytetäänkö ilmapiiriä, vai etenemmekö oikeilla tiedoilla luoden parempaa Suomea?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-02-09T16:22:28,2016-02-09T16:23:31,Tarkistettu,1.1 2016_4_80,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus! Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Hallituksen tavoitteet hiilettömän tulevaisuuden luomiseksi ovat kiitettävän kunnianhimoiset ja oikeansuuntaiset, ja tuontiöljyn puolittumistavoite saa sekin tukemme. Mutta nämä tavoitteet vaativat myös toimenpiteitä, kuten kestävän joukkoliikennepohjan ylläpitämistä ja kehittämistä, ja tiedämme kaikki, miten tälle on käymässä. Vielä ehditte muuttaa kurssia. Reilun miljoonan euron nimellisen säästön takia ei kannata romuttaa koko läntisen Uudenmaan joukkoliikennerakennetta, alueen, jonka pitäisi symboloida maamme kilpailukykyä ja vetovoimaa — ei kannata. Siksi toivomme vilpittömästi avointa, ratkaisukeskeistä ja suoraa keskustelua ongelman ratkaisemiseksi ministeriön ja alueen edustajien välillä. Toivomme, että kuuntelette. Mehän tiedämme, että kokoomus kuuntelee — ja hyvin usein EK:ta. Kilpailukyky on joukkoliikennettä, mutta on se myös koulutusta. Eikö siksi olisi aika taas (Puhemies koputtaa) kuunnella vaikka Matti Alahuhdan mielipiteitä tutkimuksen ja koulutuksen... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-02-09T16:23:31,2016-02-09T16:24:38,Tarkistettu,1.1 2016_4_81,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että me saamme keskustella tässä salissa, ja toivon mukaan kykenemme käymään rakentavaa keskustelua. Aikaisemmassa puheenvuorossani viittasin kestävyysvajeen umpeenkuromiseen, ja oli hyvä, että pääministeri vastasi. Kerron vain, mihin tietoni pohjautui, että pääministerikin tietää, mitä julkisuudessa kirjoitetaan. Taloussanomat uudenvuodenaattona: ""Sipilä kirjoittaa uudenvuodentervehdyksessään, että 10 miljardin euron kestävyysvaje on tarkoitus kuroa umpeen nykyisen hallituskauden aikana."" Uskon kyllä, kun pääministeri tuossa täsmensi, millaisen aikataulun puitteissa hallitus aikoo viedä sen läpi. Mutta sitten tässä oli yksi lisälause, mihin liittyen toivoisin kuitenkin vastauksen: ""Mikäli tähän ei päästä, niin keväällä 2017 hallitus joutuu tekemään lisäsäästöjä ja veronkorotuksia."" Elikkä uskooko hallitus, että teillä ovat mittarit tämän vuoden lopussa siinä kunnossa, että te pystytte näkemään jo silloin, miten käy tämän kestävyysvajeen kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-02-09T16:24:39,2016-02-09T16:25:48,Tarkistettu,1.1 2016_4_82,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos pääministerille hyvästä puheesta, ja tässä oli hyvin rakentavasti ja pitkään tästä maahanmuuttotilanteesta. Sellaisesta kysyisin, että kun me olemme vastaanottaneet 90-luvulta lähtien kolmisenkymmentätuhatta inkerinsuomalaista Suomeen, heidät on sisäministeriön ja Maahanmuuttoviraston sivujen mukaan valittu syntyperän, etnisen taustan ja kielitaidon — suomen ja ruotsin — kohtuullisen tai hyvän osaamisen perusteella, niin he ovat todellakin sopeutuneet Suomeen hyvin ja kotoutuminen on onnistunut. Kysymys kuuluu: voisiko siitä ottaa oppia, ja onko siitä otettu oppia? Toinen kysymykseni liittyy infra-kysymyksiin. Vesi-infra on monella alueella siirretty osakeyhtiöihin, ja ne alueellisia monopoliyhtiöitä, jotka pyrkivät tekopohjaveden kautta tuottamaan vettä. Onko näissä osakeyhtiöjärjestelyissä olemassa vaara, että omistus siirtyy ulkomaille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-02-09T16:25:48,2016-02-09T16:26:55,Tarkistettu,1.1 2016_4_83,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Te, pääministeri, nostitte puheenvuorossanne esille myös Suomen ja Venäjän suhteet ja viittasitte tietysti siihen, että noudatamme EU:n yhteistä politiikkaa ja sanktioita. Itse olen huolissani siitä, miten tämä kehittyy nimenomaan meidän idänkauppamme ja idänsuhteidemme kannalta. Suomen maataloustuotanto ja monet muut asiat ovat olleet tästä idänviennistä ja ‑kaupasta riippuvaisia. Tietysti tästä seuraa sitten kysymys — kun tiedän, että sanktiot riippuvat Ukrainan kehityksestä — voimmeko me millään tavalla itse tukea tai vauhdittaa sitä, että jonkinlainen järkevä ratkaisu Ukrainan tilanteessa syntyy. Tiedän, että olette tavannut pääministeri Medvedeviä, ja varmasti teillä on siitä näkemys. Toinen asia, josta olen huolissani, on se, että kun taloussuhteet ovat hiipuneet, niin samalla tällainen kansalaisyhteiskunnan yhteydenpito Venäjän suuntaan vähenee ja ikään kuin ihmisten tuntemus ja tietämys Venäjän asioista vähenee. Mielestäni tämä olisi asia, johon myöskin pitäisi kiinnittää huomiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-02-09T16:26:55,2016-02-09T16:28:00,Tarkistettu,1.1 2016_4_84,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on muutaman kerran otettu esiin tasaisin väliajoin tämä tilannekuva ja se, onko liikaa pelottelua hallituksen tai opposition puheessa. Oppositiosta tuli kritiikkiä, että esimerkiksi meidän ryhmäpuheessamme oli sitä liikaa. No, jos otimmekin hyvin selkeästi kantaa sen suhteen, että Suomi on vaikeassa tilanteessa, niin mielestämme toimme hyvin selkeästi esiin myös sen, että emme ole hukanneet toivoamme emmekä missään nimessä sitä hukkaa. Sen sijaan haluan kysyä myös opposition suunnasta: eikö teistä tunnu, että viime syksyn aikana, kun on keskusteltu leikkauksista yksitellen, joka ainoan kohdalla on puhuttu hyvin jyrkkään sävyyn: tämä on kaiken loppu, tämä on hyvinvointiyhteiskunnan loppu, tämä on koko järjestelmän alasajo? Minusta tuntuu, että tämä on toistunut hyvin tiheään, ja se nimenomaan luo uhkakuvia, se luo pelkotiloja, jotka ovat tarpeettomia ja jotka saavat henkisen tilan toivottomaksi ja ikään kuin saavat meidät siihen toimettomuuteen, turtumiseen, mihin me emme missään nimessä saa valua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-02-09T16:28:00,2016-02-09T16:29:02,Tarkistettu,1.1 2016_4_85,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on kovin toisenlainen henki kuin oli vajaa viikko sitten valtiopäivien avajaistilaisuudessa, jossa tasavallan presidentti puhui. Puheessaanhan hän sanoi, että kun meillä on näitä vaikeita ongelmia, ainakin pari suurta ongelmaa, niin talous on niistä se helpompi. Nyt tässä keskustelussa, jota pidän arvokkaana keskusteluna, on selvästi heijastunut se, että talous on meille se vaikeampi ongelma. Minä pidän tätä henkeä täällä ihan oikeana. Arvoisa pääministeri, puheessanne viittasitte myös samaan kohtaan, jossa tasavallan presidentti puhui siitä, millä tavalla EU:n vastuu nimenomaan tässä turvapaikka- ja pakolaispolitiikassa on keskeinen. Itse ajattelen samoin, että EU on tässä ratkaisevalla tavalla epäonnistunut. Nyt Suomi on lähtenyt mukaan osana EU:ta myös rahoittamaan Turkkia ja suuntaamaan varoja sinne, mistä nämä ihmiset ovat tulossa EU:n alueelle. Näenkin tärkeänä sen, että jatkossa Suomi on vahvasti mukana vahvistamassa EU:n ei vain rajavalvontaa vaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka estäisivät tarpeettoman juoksuttamisen: ihmisiä juoksutetaan ympäri Eurooppaa ja (Puhemies koputtaa) sitten heidät palautetaan kotimaahansa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-02-09T16:29:02,2016-02-09T16:30:10,Tarkistettu,1.1 2016_4_86,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan tästä aivan samasta aiheesta. Melkein viikko meuhkattiin mediassa siitä, mitä tolkun tasavallan presidentti mahtoikaan tuossa valtiopäivien avajaispuheessa sanoa. Itse kiinnitin huomiota presidentti Niinistön valtiovierailulla Itävallassa medialle antamaan lausuntoon. Hän totesi juuri tästä EU:n yhteisestä vastuusta: mitä me teemme täällä Syyrian, Irakin alueilla, näillä pakolaisleireillä, ja miten saisimme nuo todella hädässä olevat ja apua tarvitsevat ihmiset Suomeen. Myöskin tämä mittakaava-asia on hyvä nähdä: Turkissa on 2,7 miljoonaa syyrialaista. Tilanne on kaoottinen siellä. Kysynkin pääministeriltä: onko aidosti lähdetty miettimään niitä keinoja, mitenkä EU yhdessä lähtee ratkaisemaan tätä ongelmaa, että ne hädässä olevat saataisiin tänne ja samalla saataisiin kitkettyä tämä ihmissalakuljetus ja ihmiskauppa pois, niin että niille ei olisi enää pelitilaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-02-09T16:30:10,2016-02-09T16:31:16,Tarkistettu,1.1 2016_4_87,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Taitettu indeksi oli Lipposen hallituksen ansiota parikymmentä vuotta sitten. Eläkeläisten ostovoimaa pitää saada nostettua, ja varmaan keskustelu jatkuu. (Eero Heinäluoma: Hyvä!) Kuten edustaja Terho mainitsi, tämä tulee todella olemaan ratkaisujen vuosi. Jotta ratkaisuja voitaisiin tehdä, on maamme suunnan oltava selvillä. Yhteiskuntasopimuksen syntyminen on yksi keskeisistä ratkaisuista, jota toivomme ja odotamme. Meillä on täällä eduskunnassa kahdeksan puoluetta, oppositio ja hallitus, ja joskus tuntuu, että kritiikki hallitusta kohtaan on pelkkää arvostelua. Oppositiolla on myös vastuunsa. Se ei saisi keskittyä liiaksi galluplukujensa nostamiseen. Laukkaselle annetaan pisteitä rakentavasta puheenvuorosta. Presidentti Niinistön realistinen, hyvä puhe taannoin antoi meille kaikille hyvää esimerkkiä siitä, että ongelmat on nostettava rohkeasti esille ja niihin on löydettävissä ratkaisuja yhdessä. Hallitus on ryhtynyt toimeen, (Puhemies koputtaa) ja toimintakykyinen hallitus on Suomen etu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-02-09T16:31:17,2016-02-09T16:32:24,Tarkistettu,1.1 2016_4_88,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Sitten otetaan vielä edustaja Arhinmäki, ja sitten on pääministerin puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_89,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Puumala arvosteli, että sama levy pyörii kaudesta toiseen. No, täytyy antaa tunnustusta edustaja Puumalalle, että hänellä se ei enää pyöri — nimittäin muistan, kun yhdessä teimme välikysymyksen koulutusleikkauksista. Muistan hyvin myös sen, miten jokainen puolue sanoi, että viime kaudella leikattiin jo liikaa koulutuksesta, että enää emme leikkaa, ja nyt on tehty kaikkien aikojen suurimmat leikkaukset koulutuksesta. Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Sipilä kysyi, miksi vasemmisto ei ole valmis kasvattamaan valtion omistusta yrityksissä. Hän ihmetteli sitä, että me emme ole valmiita kehittämään valtion omistusta yrityksissä. Se oli kummallinen kommentti, koska me olemme nimenomaan painottaneet sitä, että valtiolla pitäisi olla entistä enemmän omistusta. Esimerkiksi kun Fortumista myytiin osa, niin siitä saatiin 1,6 miljardia euroa, ja sen jälkeen Fortum on jakanut 4,5 miljardia ja päälle vielä (Puhemies koputtaa) siitä irrotettu Neste Oil noin miljardi euroa näille yksityisille osakkaille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-02-09T16:32:24,2016-02-09T16:33:32,Tarkistettu,1.1 2016_4_90,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,Ja sitten pääministeri Sipilälle 3 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_91,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Arhinmäki, tarkoitin sitä, että täytyy jostakin luopua, että pystytään rakentamaan uutta. Jos tämä ajatusmaailma on yhteinen, niin tästä on hyvä jatkaa. (Välihuutoja vasemmalta) Edustaja Haavisto, otitte Suomen ja Venäjän suhteet esille. Toin keskustelussa esille sen, että Minskin sopimusta on noudatettava, ja toki siinä on myös toimia Ukrainan puolelta, jotka ovat vielä pahasti kesken. Tapasin reissulla myöskin suomalaisia yrityksiä, jotka ovat erityistä sitkoa osoittaneet pysymällä markkinoilla odottamassa sitä hetkeä, kun siellä talous lähtee taas kasvuun. Tässä STT:n uudenvuodenviestissäni sanoin täsmälleen näin, että ""urakkana on 10 miljardin kestävyysvaje, jonka kuromiseksi tarvittavat päätökset tehdään tämän hallituskauden aikana"". Ja teemme kaikkemme, että näihin lisäsäästöihin ei tarvitse turvautua. Päivähoitokysymyksestä: Jäi tuossa edellisessä puheenvuorossani kesken tämä Liperin malli, joka on tuntiperustainen malli. Siinä kunnalle on tullut noin puolen miljoonan vuotuiset säästöt ja perheiden päivähoitomaksut ovat pienentyneet. Eli näihin hyviin käytäntöihin kyllä kannattaa kaikissa kunnissa tarttua. Joku viittasi soteen, että tämä marssijärjestys on epäselvä. Ei todellakaan ole epäselvä: sote edellä mennään, ja aluehallinto tulee kolme kuukautta perässä tätä marssia. Mutta kun me lähdemme tekemään aikataulua sieltä 1.1.2019 alkaen, niin tänä keväänä pitää tehdä aika merkittäviä päätöksiä, että saadaan hommat valmiiksi niin kuin on suunniteltu. Säästöistä: Yksikään säästö ei ole helppo. Ei ole helppoa säästää koulutuksesta, ei ole helppoa säästää kehitysavusta ja niin edespäin. Meidän julkisen talouden kyky rahoittaa nykymuotoiset palvelut on vain pysyvästi alentunut, ja meidän täytyy tehdä nyt kaikkemme, että pystymme tämän kierteen katkaisemaan sillä tavalla, että voimme pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Siellä keskeisenä ovat nyt nämä toimet, mistä esimerkiksi työmarkkinajärjestöt tällä hetkellä keskustelevat — kilpailukyvyn kautta kasvun tielle. Sitten vielä, edustaja Heikkinen, tästä pakolaispolitiikan hoitamisesta EU:ssa yhdessä. Yhteinen ajatuksemme on se, että me saamme ulkorajat kuntoon, hallitsemattoman maahanmuuton pysäytettyä ja esimerkiksi Turkissa, Jordaniassa ja Libanonissa olevilta pakolaisleireiltä ja sieltä UNHCR:n kautta, pakolaiskiintiön kautta, hoidettua sitten hallitusti turvapaikanhakijat tänne Eurooppaan. Tämä on se yhteinen pyrkimyksemme, mihin me yhdessä pyrimme, ja Suomi on osoittanut tässä jo etunojaa sillä tavalla, että olemme tämän vuoden kiintiöstä osoittaneet 600 Turkissa olevalta leiriltä (Puhemies koputtaa) syyrialaisille pakolaisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-09T16:33:34,2016-02-09T16:36:57,Tarkistettu,1.1 2016_4_92,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,Nyt on aika täynnä. — Ministeri Rehulalle 1 minuutti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_93,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Nylander kysyi päivystyksen kokonaisuuden tulevaisuudesta. Ensimmäinen aluetilaisuus on tämän viikon perjantaina Oulussa. Tullaan järjestämään viisi tilaisuutta, joissa erva-alueittain katsotaan päivystyksen verkkoa, paikkakuntia, etäisyyksiä ja päivystyksen tasoa. Milloin seuraavia ulostuloja? Maaliskuun alussa päästään kentän kuulemiskierroksen jälkeen eteenpäin. Toinen asia, arvoisa rouva puhemies: Sote-muutoksen tekemisen tahti on joidenkin tässäkin salissa olevien mielestä liian kiivas. Olisi helpompaa keskustella, kun päättäisitte, arvoisat opposition edustajat, onko tässä liian kiire vai olemmeko me puuhastelemassa. Me olemme tosi työssä — tavoitteena ihminen keskiössä integraation, valinnanvapauden, perustason palvelujen nykyistä paremman saavutettavuuden kautta. Toisekseen hallintohimmelit: Niin, tarvitsemme tietyn määrän hallintoa. Vajaasta 200 hallintohimmelistä tulee (Puhemies koputtaa) jatkossa noin 15 tai 18.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-02-09T16:36:59,2016-02-09T16:38:09,Tarkistettu,1.1 2016_4_94,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,Sitten takaisin keskusteluun.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_95,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen hieman hämmentynyt tuosta pääministerin äskeisestä puheenvuorosta siltä osin, että hän totesi, että on pysyvästi alentunut meidän kykymme hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen. Jos mietitään sitä, että meillä on 330 000 työtöntä tällä hetkellä ja jos saadaan prosentin verran työttömyyttä alennettua, se tarkoittaa vähintään 600:aa miljoonaa julkisen talouden sopeuttamiseen. Tästä näkökulmasta minun on vaikea uskoa, että pääministeri voi tarkoittaa, että Suomen vientiä ei saada kasvuun sillä tavalla, että meidän hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja vahvistuu, saadaan uusia tuotteita ja palveluita maailmalle. Haluaisin tähän nyt suoran vastauksen, pääministeri: mitä tällä tarkoitatte, että on pysyvästi alentunut? Minusta se viittaa siihen, että olette luovuttanut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-02-09T16:38:10,2016-02-09T16:38:57,Tarkistettu,1.1 2016_4_96,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näissä suurissa rakenneuudistuksissa on aivan selvää, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Mutta näitten uudistusten keskellä en oikein hyväksy sitä, että sanotaan, että aluehallinnon uudistus olisi jotakin puuhastelua. Mehän Suomessa kuitenkin olemme tällä hetkellä siinä tilanteessa, että alueitten elinvoimaa on hyödynnettävä. Sitä tukeaksemme niille on annettava valtaa. Aluehallinnon uudistuksessa on mitä suurimmassa määrin kysymys myös elinvoimapolitiikasta. Meidän on myös purettava turhaa hallintoa ja turhaa byrokratiaa. Meidän on siirryttävä aitoon eurooppalaiseen kansanvaltaan ja siinä samalla myös loivennettava kustannusnousukäyrää. Eli kyllä minä näen sillä tavalla, että meidän on kuitenkin mentävä nytten eteenpäin niin sote-uudistuksessa kuin aluehallinnon uudistuksessa sillä aikataululla, minkä hallitus on määrätietoisesti asettanut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-02-09T16:38:57,2016-02-09T16:40:00,Tarkistettu,1.1 2016_4_97,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa pääministeri, te puhuitte täällä, että kävitte yrityksissä ja ne taistelevat joka päivä olemassaolon oikeutuksesta. Itse olen hieman samalla tavalla käsittänyt, koska valitettavasti me elämme alenevan kustannustason ja markkinoiden maailmassa, ja se tilanne on yrityksille erityisen vaikea. Kuitenkin oma talouskäsitykseni menee niin, että semmoisessa tilanteessa ei kovin järkevää ole kulurakennetta lisätä näille yrityksille eikä varsinkaan teollisuudelle. Meillä lukee hallitusohjelmassa, että tällä vaalikaudella hallituksen toimesta ei lisätä teollisuuden kustannuksia. Mutta kun katsoo tätä Caruna-keskustelua nyt, niin minä en puutu siihen Carunaan enkä Fortumin myyntiin sinänsä, mutta voitaisiinko nyt harkita, että Energiaviraston — minun käsitykseni mukaan kohtuutonta — päätöstä voitaisiin arvioida uudelleen, sillä monopoliyhtiöille annettu tuplarahastusoikeus ei kovin järkevältä tässä taloustilanteessa tunnu, varsinkaan, kun meillä on yhtiöitä, joilla ei ole investointitarpeita? (Puhemies koputtaa) Minun mielestäni virasto ei voi Suomea... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-02-09T16:40:01,2016-02-09T16:41:10,Tarkistettu,1.1 2016_4_98,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällähän talouden arviointineuvosto myös totesi, että leikkauspolitiikka on ongelmallista ja pitäisi voida käyttää myös tulopuolta. Mitä tulee tähän SDP:n vaihtoehtoon, niin kyllä meidän mielestämme, arvoisa pääministeri, olisi ihan kohtuullista, että joku aliverotettu finanssisektori osallistuisi näihin yhteisiin talkoisiin samaan aikaan, kun tavalliselle palkansaajalle sanotaan, että leikataan palkkoja, ja samaan aikaan, kun työttömiltä, eläkkeensaajilta, lapsiperheiltä leikataan. Ihan kohtuullista olisi tehdä näitä arvovalintoja. Kyse on toden totta, kuten sanottu, arvovalinnoista. Se, mikä on hämmentävää, on se, että hallituksella tulee olemaan taas varaa esimerkiksi miljoonaperintöjen veronkevennyksiin. Hallituksella on varaa... [Puhemies Maria Lohela: Edustaja Viitanen, puhutteko tänne eteenpäin, niin ääni kuuluu.] Hallituksella on varaa autoveron kevennykseen, miljoonaperintöveron kevennykseen, mutta samaan aikaan hallituksella ei ole varaa keventää pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien verotusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-09T16:41:11,2016-02-09T16:42:19,Tarkistettu,1.1 2016_4_99,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Rinteelle sen verran, että emme todellakaan ole luovuttaneet vaan yritämme nyt tehdä joitain rakenteellisia uudistuksia, että päästään ihan toiseen suuntaan ja uuteen kasvuun. Nyt kun edustaja Lindtman sanoi, että Suomi tarvitsee pitkäaikaisen maltillisen palkkaratkaisun, olen aivan samaa mieltä tässä, mutta olisi mahtavan hieno uutinen, kun edustaja Lindtman olisi vielä sanonut, että Suomi tarvitsee myöskin paikallisen sopimisen kulttuurin, jossa katsotaan yritysten tilanteet, ja myöskin, niin kuin ministeri Lindström sanoi myöskin, että otetaan huomioon henkilöstön asema siinä. Se olisi uutinen tänään, joka voisi olla yksi käänteentekevä asia sitten jatkossa. Sitten kun täällä puhui myöskin edustaja Tuppurainen, että niin kuin maailmanlopun tunnelma on ennen kaikkea hallituksen puolella, ei pidä paikkaansa. Katsokaa nyt, mitä pääministeri sanoi ensimmäisessä puheenvuorossaan: tehdään maksuperusteinen alvi, tehdään tulolähdejaon poisto, tehdään yrittäjyysvähennys, tehdään normienpurkua, tehdään sitä paikallista sopimista. Nyt meillä on tekemisen meininki, lähtekää mukaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-02-09T16:42:20,2016-02-09T16:43:26,Tarkistettu,1.1 2016_4_100,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä paikallisesta sopimisesta: Tässähän on nyt riski, että hallitus tekee tästä uuden pakkolain. (Naurua) — Älkää naurako, ei tämä minun keksimäni termi ole, arvoisa puhemies. (Eduskunnasta: Eikö?) — Ei. — Sitaatti: ""Kannatan TES-tietä, koska vapaaehtoisuus on aina pakkoa parempi vaihtoehto."" Toinen sitaatti: ""Hän kertoo kannattavansa vapaaehtoisuutta, ei lakisääteistä pakkoa."" Näin työministeri Lindström on todennut juuri hetki sitten mediassa, muutama päivä sitten, ja minä kysyn pääministeriltä, tuetteko te oman työministerinne linjaa tässä kysymyksessä. (Markku Rossi: Kyllä menee kikkailuksi!) Tuetteko te oman työministerinne linjaa? Toinen kysymys: kelpaako teille jokin muu luku kuin 5 prosenttia? Kolmas kysymys: aiotteko muuttaa hallitusohjelmaa, (Puhemies koputtaa) kuten teidän omasta puolueestanne on esitetty vaatimus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-09T16:43:26,2016-02-09T16:44:32,Tarkistettu,1.1 2016_4_101,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tässä ensimmäistä kautta ja ihmettelen sitä, että ensin me keskustelimme koko syksyn niistä koulutusleikkauksista ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden leikkauksesta ja ilmeisesti, kun ne lait on hyväksytty, jatketaan koko kevät niistä samoista. Toivon tietysti, että se puheenaihe vaihtuu. Pääministeriä kiitän siitä, että otitte esille tuon tärkeän aiheen eli ruotsin kielen alueelliset kokeilut. Perussuomalaisten valtuustoryhmät ovat kunnissa tehneet näistä valtuustoaloitteita, elikkä kunnissa on valmiutta ja halukkuutta kokeilukunnaksi. Lisäksi täällä puhuttiin vielä maahanmuutosta ja siitä, että maailmalla on miljoonia pakolaisia ja kehitysapua on leikattu. Valitettavasti olemme viisimiljoonainen kansa, emme pysty kaikkia miljoonia tietenkään meidän rahoillamme auttamaan. Sitten olisin vielä ministeri Lindströmiltä kysynyt, miten edistyy tämä maahanmuuttajien vapaaehtoistyön edistäminen. Tapasin tuossa Startup Refugees ‑vapaaehtoistyöntekijöitä, ja siellä on jonkinlaisia esteitä kuitenkin, että voitaisiin tehdä turvapaikka-aikana (Puhemies koputtaa) tätä vastavuoroista työtä. Miten se edistyy?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-09T16:44:32,2016-02-09T16:45:40,Tarkistettu,1.1 2016_4_102,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Mehän kaikki tiedämme, että Suomen valtiossa on hyvin koulutettu väestö. Sen takia on hyvin ongelmallista, että hallitus nyt on lähtenyt tälle leikkauslinjalle, mikä koskee meidän opetusta ja meidän yliopistoja. Tässä salissa on tämän keskustelun alla nyt peräänkuulutettu myös meidän vaihtoehtoja ja on sanottu, että meillä ei ole vaihtoehtoja. Lukekaa nyt tämä ruotsalaisen eduskuntaryhmän ja RKP:n hyvä ja fiksu vaihtoehto. Se osoittaa myös sen, että näitä leikkauksia ei tarvitse tehdä, jos priorisoi toisin. Ja, arvoisa pääministeri, annan teille täyden tuen, mitä tulee tähän EU-politiikkaan. On hyvin tärkeätä, että Suomi on EU:ssa nyt rakentava voima, joka etsii niitä ratkaisuja. Ainoastaan yhdessä pystymme EU:ssa tämän tilanteen hallitsemaan hyvin. Ja tässä pitää tehdä sellaisia ratkaisuja, joissa kunnioitetaan oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia. Toivotan teille kaikkea menestystä siinä työssä. (Puhemies koputtaa) Sitten täällä... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-02-09T16:45:41,2016-02-09T16:46:48,Tarkistettu,1.1 2016_4_103,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän tästä puheenvuorosta, sillä haluan todellakin pyytää anteeksi pääministeriltä. Pääministeri kertoi joku aika sitten, että hän loukkaantui tuosta sanan ""kyhäelmä"" käytöstä. Minulla ei koskaan politiikassa ole tarkoitus loukata ketään, vaikka saatan olla asioista eri mieltä. Sen taustalla, että valitsin noin voimakkaan sanan käytön, on vilpitön huoli siitä, mitä tälle sote-uudistukselle on todellakin tapahtumassa. Myöskin hallituspuolueitten riveistä on esitetty tämä kysymys, mitä kuuluu sotelle, koska tällä hetkellä tämä maakuntamalli ja sen lain säätäminen ja sen ympärillä erilaisten hallintorakenteitten rakentaminen tuntuvat olevan nyt hallituksen intresseissä ensimmäisenä. Ja siinä mielessä täytyy ihmetellä, millä me saamme aikaiseksi tämän valtionosuusuudistuksen, toisaalta verouudistuksen, joka tähän liittyy, miten kunnissa olevat rakennukset ja kiinteistöt ja laitteistot tullaan aikanaan siirtämään sote-alueille, minkälaisia korvauksia niistä tullaan maksamaan. Kaikki tämä on kuitenkin vielä tällä hetkellä auki… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-09T16:46:49,2016-02-09T16:47:55,Tarkistettu,1.1 2016_4_104,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yksi asia on selvä, ja se on se, että Suomi nousee suosta vain työtä tekemällä ja yrittämällä ja uudistamalla. Vähemmällä rahalla on saatava enemmän. Pääministerillä oli hyvä uudistava ote, kuten valtiovarainministerilläkin. Maailma muuttuu nopeasti, mutta yksi asia ei muutu: SDP seisoo jarrulla. Ja todellakin, kuulinko oikein, kun edustaja Rinne, totesitte, että sote-uudistusta on uudelleen arvioitava? Varmasti Pekka Potilaalla ja Sari Sairaanhoitajalla nousee tukka pystyyn, jos tämä sote-vatulointi taas alkaa. Kyllä on niin, (Välihuutoja vasemmalta) että me aiomme tämän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tehdä, mutta me teemme sen sote-palvelut edellä. Me haluamme paremmat palvelut emmekä pulleaa aluehallintoa. Selvä on, että itsehallintoalueet on rakennettava niin, että ne palvelevat kustannustehokasta ja laadukasta palveluiden tuotantoa. Näin tämä on tehtävä. Ja toivon todellakin, että SDP ei ole tässä kivenä kengässä, kun tätä uudistusta viedään. Se on erittäin kylmää politiikkaa. Tiedätte, että terveyskeskusjonoissa odottavat eläkeläiset, (Puhemies koputtaa) työttömät ja lapsiperheet. Sitä me emme halua. [Puheenjohtaja antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-02-09T16:47:55,2016-02-09T16:49:02,Tarkistettu,1.1 2016_4_105,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri kertoi täällä näitten selontekojen aikataulut. Pitäkää nämä aikataulut. Ja toisekseen, pitäkää eduskunta erittäin hyvin informoituna omista turvallisuuspoliittisista aikeistanne etukäteen eikä vasta sitten jälkikäteen. Toisekseen, täällä käytiin hyvää keskustelua — edustaja Arhinmäki, edustaja Vanhanen, kuten myös pääministeri — näistä valtion yhtiöistä ja omaisuudesta. Virheistä pitää oppia. Suomessa on ollut myös hyviä kokemuksia: Kun Veitsiluoto myytiin Enso-Gutzeitille parikymmentä vuotta sitten, vähän yli, niin niillä rahoillahan perustettiin Teollisuussijoitus, Tesi lyhennelmänä. Nyt sen perusteella on perustettu kymmeniätuhansia työpaikkoja ja monia hyviä yrityksiä. Raha on pantu poikimaan uutta yritteliäisyyttä. On investoitu, saatu uusia hyviä yrityksiä, uusia työpaikkoja. Ei sitä rahaa pidä syömiseen panna. Toisekseen, valtion omistajuus ei ole mikään paha asia. Se riippuu siitä, miten valtion omaisuutta hoidetaan. (Vasemmalta: Kyllä!) Ja varsinkin turvallisuusasioissa täytyy olla tarkkana siitä, mitä myydään ja mitä ei myydä. (Eero Heinäluoma: Hyvä puheenvuoro!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-02-09T16:49:03,2016-02-09T16:50:11,Tarkistettu,1.1 2016_4_106,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän yhteiskuntasopimuskeskusteluun, kun täällä on kysytty, ketkä vastustavat ja ketkä eivät. Niitä vastustajia ei varmaan ole kuin se yksittäinen kokoomuslainen kansanedustaja. Minusta pääministerillä olisi nyt johtajuuden osoittamisen paikka. Teitte erittäin fiksusti, kun ilmoititte, että jäädytätte pakkolakivalmistelun, annatte tilaa neuvotteluille, rauhoitatte neuvotteluilmapiiriä. Samanlaista johtajuutta teiltä nyt edellytettäisiin siinä mielessä, että on kaksi eri asiaa: on yhteiskuntasopimus sinällään, mutta on myöskin se yhteiskuntasopimuksen vaikuttavuus. Ja nyt minulla on kyllä vakaa käsitys, että yhteiskuntasopimus on mahdollista synnyttää, kun siinä yhteydessä puhutaan paikallisesta sopimisesta, siinä puhutaan työmarkkinakierroksesta, myöskin palkkaratkaisusta. Mutta 5 prosentin yksikkökustannusten vaatiminen kerralla on liian kova vaatimus, ja siihen eivät työmarkkinaosapuolet pysty venymään. Tässä toivoisin joustavuutta ja johtajuutta pääministeriltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-02-09T16:50:11,2016-02-09T16:51:16,Tarkistettu,1.1 2016_4_107,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen hyvinvointihan perustuu talouden jatkuvalle kasvulle. Kun tapahtuu jatkuvaa negatiivista kasvua, niin totta kai meidän kykymme turvata hyvinvointiyhteiskunta heikkenee. Tässä on kaksi lukua mainittu, joista ollaan huolestuneita: vuosittainen velkaantuminen, yli 5 miljardia, ja sitten syntyvyys, alle 60 000. Kun otamme nämä luvut yhdessä, se tarkoittaa, että jokaista syntyvää lasta kohden me otamme lähes 100 000 euroa velkaa joka vuosi — tällaisen velkakirjan me laitamme äitiyspakkaukseen mukaan. Emme voi tällä tavalla pitkään jatkaa, minusta se on selvä asia. Kiitän myöskin ministeri Lindströmiä työpaikkasopimuksesta. Se on työpaikkojen lähidemokratiaa ja mahdollistaa esimerkiksi tämän työaikapankkitoiminnan. Työpaikalla ei voida tehdä töitäkään tänä päivänä, kun ei voida paikallisesti sopia työaikapankkitoiminnasta riittävän hyvin — niin että herra paratkoon, tässä vaaditaan uudistuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-02-09T16:51:16,2016-02-09T16:52:19,Tarkistettu,1.1 2016_4_108,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä eläkeläisten tilanteeseen. Selvää on, että pitkällä tähtäimellä meidän tulee saada eläke- ja ansiotuloa saavat samalle viivalle. Ja siltä osin, kun meillä nousi esille se, että mikä meillä on pelivara, sanon — kuten pääministeri sanoi — että jos yhteiskuntasopimus syntyy, niin silloin voidaan arvioida, voidaanko sitä miljardin euron veroalennusta lähteä kohdentamaan yhtäläisesti (Paavo Arhinmäen välihuuto) niin ansiotuloa kuin eläketuloa saaviin. Tässä on kohta, joka pitää pitää mielessä jatkossakin, ja oli erittäin hieno asia, että pääministerikin otti tähän kantaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-02-09T16:52:20,2016-02-09T16:53:00,Tarkistettu,1.1 2016_4_109,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on nyt vähän erikoista, että kokoomuksen puolelta sanotaan tässä vaiheessa keskustelua, että tämä eläkeläisten ja työssä olevien verokohtelu pitää pitkällä aikavälillä saada samaksi. Minkä takia sitä ei nyt laiteta samaksi? Mikäs sen estää? Miten ne rahat loppuvat juuri eläkeläisten kohdalla? Te kerrotte täällä, että miljoonaperinnöille on tulossa uusia alennuksia — uusia alennuksia miljoonaperijöille. Ja sitten eläkeläisten kohdalla te sanotte, että ei meillä nyt, meillä on just taas rahat loppu, ei ole mahdollista. Teidän mallinne tarkoittaa sitä, että jos tämä tehdään — niin kuin täällä epäili edustaja Rinne, että tehdään — asteikkojen kautta, niin silloin tämä ero jää pysyväksi, pysyvästi eläkkeitä verotetaan kovemmin kuin työssä olevien palkkatuloja. Tämä on huonoa politiikkaa, ja tästä pitää teille huomauttaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-09T16:53:01,2016-02-09T16:53:53,Tarkistettu,1.1 2016_4_110,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt puhutaan siitä, onko rahat loppu vai ei ja miten me voimme hyvinvointiyhteiskuntaa rahoittaa. Niin kuin täällä pääministerikin viittasi, silloin kun me perustimme Vanhasen toista hallitusta, niin tavoitteeksi otettiin, että pitää tehdä 1 prosenttiyksikkö ylijäämää joka vuosi, jotta tähän väestön ikääntymiseen pystytään varautumaan. Sen jälkeen on ollut monta negatiivista tai nollavuotta — totta kai tämä tavoite on lähtenyt kauemmaksi. Kyllä edustaja Rinne on siinä täysin oikeassa, että 1 prosenttiyksikkö työllisyysasteeseen tekee 600 miljoonaa julkiseen talouteen, mutta se meidän täytyy, edustaja Rinne, kyllä tunnustaa ihan rehellisesti, että me emme viime kaudella saaneet siitä työllisyysastetta yhtään paremmaksi. Ja minkä takia emme saaneet? Koska me emme saaneet teidän kanssanne sovittua sellaisista keinoista, joilla olisi päästy eteenpäin. Sen takia nyt tehdään juuri paikallista sopimista, nyt tehdään koeajan pidentämistä, muutetaan määräaikaisiin työsuhteisiin palkkaamista, joustavoitetaan takaisinottovelvoitetta, muutetaan lomalla sairastamista. Nämä kaikki tehdään siksi, että (Puhemies koputtaa) me saamme ne (Puhemies: Aika!) 600 miljoonaa euroa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-02-09T16:53:53,2016-02-09T16:55:03,Tarkistettu,1.1 2016_4_111,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Nyt tämän keskustelun kokonaisaika alkaa käydä vähiin, mutta täällä olisi vielä puheenvuorot edustajille Kalli, Arhinmäki — edustaja Rinne ei ole pyytänyt, mutta tarjoan sellaista, jos hän haluaa käyttää — ja sitten pääministerille lopuksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_112,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Rouva puhemies! Kun olen kuullut keskustelua kolmisen tuntia, niin haluan muistuttaa, että elämme tilanteessa, jossa raaka-aineiden hinnat, öljyn, ruuan ja monien sellaisten tarvikkeiden hinnat, jotka vaikuttavat kuluttajiin, ovat selvästi alempana kuin koskaan aiemmin, (Vasemmalta: Koskaan aiemmin?) ja meillä on koulutettua työvoimaa. Silti meille ei synny investointeja, ja itselläni on se käsitys, että se johtuu siitä, että yrittäjillä ja yrityksillä ei ole luottamusta pitkälle tulevaisuuteen, vaikka hallitus on tehnyt rakenteellisia uudistuksia, on purkamassa byrokratiaa ja suuntaamassa voimaa sinne suuntaan, minne odotetaan. Eli luottamusta odotetaan nyt nimenomaan yhteiskuntasopimusneuvotteluista. Jos ne onnistuvat, niin varmaan se kiihdyttää sitä, että ennustettavuutta tulee lisää, syntyy investointeja, voidaan työllistää. Kysynkin pääministeriltä: (Puhemies koputtaa) minkä arvon te annatte tälle ennustettavuudelle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-02-09T16:55:15,2016-02-09T16:56:25,Tarkistettu,1.1 2016_4_113,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri, sanoitte, että jostain pitää luopua, niin että voidaan tehdä jotain uutta. Esimerkiksi Senaatti-kiinteistöillä on Helsingin keskustassa kiinteistöjä, joista voitaisiin hyvin luopua, saada asuntorakentamista keskustaan ja sitä kautta tuloja. Mutta samaan aikaan te olette näitä kärkihankkeita rahoittamassa yritysten myynnillä. Esimerkiksi meidän voimakkaasti ennen vaaleja ajamamme ja edelleen kannattamamme elvytys siinä, että me laitamme meidän raiteita ja teitä kuntoon, on hyvä asia, mutta minun kysymykseni kuuluu: kun meillä valtion omistamat yhtiöt tuottavat 5:n, jopa 10:n prosentin tuottoa pääomalle, niin mikä taloudellinen järki on tässä tilanteessa myydä näitä yhtiöitä, kun samaan aikaan siihen vastaavaan panostukseen saataisiin viiden vuoden lainoja kiinteällä, miinusmerkkisellä korolla sen sijaan, että myytäisiin omaisuutta, joka tuottaa vuodesta toiseen? Nyt, pääministeri Sipilä, teillä on ollut hyviä puheenvuoroja, kuunnelkaa edustaja Kääriäistä, (Puhemies koputtaa) älkää päästäkö ministeri Stubbia (Puhemies: Aika!) sen ruiskukansinisen kynän kanssa mukaan… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-02-09T16:56:26,2016-02-09T16:57:35,Tarkistettu,1.1 2016_4_114,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on ollut minun mielestäni monipolvinen ja hyvä keskustelu, tässä on ollut paljon erilaisia ulottuvuuksia, näkökulmia, joilla voi lähteä hakemaan niitä ratkaisuja, joilla suomalaista yhteiskuntaa viedään eteenpäin, talouskasvua ja työllisyyttä saadaan vahvistettua. Minun mielestäni on selvää meille kaikille, että seitsemän heikkoa vuotta tästä taaksepäin on vaikuttanut siihen, että näitten seitsemän vuoden aikana ei olla saatu työllisyyttä parantumaan ja talouskasvua syntymään. Meillä on ehkä keinoista aika paljon erimielisyyttä, mutta uskoisin, että hyvällä yhteistyöllä ja keskeisissä, isoissa vaalikausia ylittävissä asioissa parlamentaarisella valmistelulla voitaisiin löytää ratkaisuja, jotka kestävät sitten selkeästi yli näitten yksittäisten vaalikausien ja yksittäisten hallitusten vallassaolon. Minä toivon sitä, että hallitus todella tarkentaa linjaansa tässä suhteessa, miten tätä parlamentaarista yhteistyötä näissä isoissa hankkeissa voidaan viedä eteenpäin, jotta saadaan pysyviä, kansalaisten kannalta pysyviä, ratkaisuja syntymään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-02-09T16:57:35,2016-02-09T16:58:45,Tarkistettu,1.1 2016_4_115,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Ja lopuksi pääministeri, enintään 5 minuuttia tuosta puhujakorokkeelta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_116,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2016 vp,"Kiitoksia, rouva puhemies! — Kiitoksia, kollegat, hyvästä keskustelusta. Ensinnäkin otan heti kopin tästä edustaja Arhinmäen Senaatti-kiinteistöt-asiasta. Tämä on idea, joka otetaan ilman muuta jatkojalostettavaksi. Haluan myöskin haastaa meitä siihen, että jos valtion omaisuutta vapautuu joistakin yrityksistä, jotka ovat kilpailluilla markkinoilla, eivät siis monopolitoimijoita, niin voisiko valtiolla olla jatkossa roolia esimerkiksi soten ict-ratkaisun kehittämisessä, voisiko olla kaupunkien älykkäiden liikenneratkaisujen platformeissa, voisiko syntyä jopa suomalainen innovaatiopankki ja niin edespäin ja niin edespäin. Minun on vaikea hyväksyä sitä, et-teikö valtiolla voisi olla tässäkin tilanteessa jotakin uuden rakentamista. Ei se nyt voi olla niin, että kaikki on keksitty 50 vuotta sitten ja meidän pitää kaikesta siitä pitää kiinni eikä mitään uutta voida eikä osata rakentaa. No, onko meidän rahoituskykymme pysyvästi alentunut? Minä uskon, että tässä salissa on yksimielisyys siitä, että kestävyysvajeemme on noin 10 miljardia. Tämä urakka meidän täytyy tehdä, ja nämä säästöpäätöksetkin liittyvät siihen, uudistuspäätökset liittyvät siihen ja kasvua edistävät toimet liittyvät siihen. Sen lisäksi meidän pitää päästä vähintään 2 prosentin kasvu-uralle, että me pystymme jatkossa rahoittamaan jäljelle jäävät palvelut. Sitten yrityksen sukupolvenvaihdokset, joita kritisoitiin täällä. Olen käsittänyt niin, että esimerkiksi edustaja Rinne on ottanut viime kaudellakin voimallisesti kantaa kasvollisen suomalaisen omistajuuden puolesta. Nimenomaan pk-yritykset ovat olleet niitä, jotka ovat palkanneet ihmisiä. En kyllä etukäteen tuomitsisi niitä toimia, joita haetaan nyt yritysten sukupolvenvaihdoksen helpottamiseksi. Siellä harvoin puhutaan miljoonaomaisuuksista, varsinkaan sellaisista omaisuuksista, jotka olisivat realisoitavissa, vaan hyvin hankalista tilanteista siirtää yritysomaisuutta seuraavalle sukupolvelle, kun se omaisuus on kiinteässä muodossa, koneissa, laitteissa, seinissä, joita on vaikea realisoida. Paikallisesta sopimisesta kysyttiin vieläkin. Tuen täsmällisesti sitä toimeksiannon mukaista ryhmän työtä. Tuen täsmällisesti, niin kuin ministeri Lindström tukee myöskin täsmällisesti sen toimeksiannon mukaista työtä. Mutta toivoisin, että me lähetämme tästä salista selkeän, vahvan viestin siitä, että paikallisessa sopimisessa Suomessa pitää ottaa reipas askel eteenpäin. Ja se pitää saada myöskin käytännössä toimimaan siellä yritystasolla, koska siellä on asiantuntemus siitä, mitkä ovat ne paikalliset toimet, että saamme kilpailukykyä parannettua. Tämä on äärettömän tärkeä osa näitä uudistuksia, mitä olemme tekemässä. Sitten mitä tulee soteen, minä vakuutan, että sote etenee omaa polkuaan. Jos me teemme muita uudistuksia, niin ei se ole sotesta pois. Maakuntahallinto kulkee omaa polkuaan, siellä pitää tehdä päätöksiä siitä, mitä muita tehtäviä kuin sote siirtyy itsehallintoalueelle. Meidän pitää uudistaa myöskin kuntaa, kuntien tehtäviä, ja niin edespäin. Eivät nekään ole soten kehittämisestä pois. Me teemme nyt monta monituista uudistusta yhtä aikaa, ja päätöksiä tehdään peräkkäin. Niillä on tarkat aikataulut, milloin mitäkin tehdään. Uudistamista nyt kyllä riittää. Vielä lopuksi yhteiskuntasopimuksesta: Riittäisikö alle 5 prosenttia? Minä sanon vain näin, että mitä pienempi lopputulos, sitä pienempi vaikutus työllisyyteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-09T16:58:49,2016-02-09T17:03:27,Tarkistettu,1.1 2016_4_117,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi yksityisoikeudellista vaatimusta koskevien pohjoismaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_4_118,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi yksityisoikeudellista vaatimusta koskevien pohjoismaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin sanotussa pohjoismaisessa tuomiolaissa säädetään Pohjoismaissa annettujen tuomioiden ja eräiden muiden täytäntöönpanon perusteiden rajat ylittävästä täytäntöönpanosta. Lain mukaan Norjassa tai Tanskassa laadittu täytäntöönpanokelpoinen velkakirja, vekseli tai sekki pannaan pyynnöstä Suomessa täytäntöön. Sanottujen asiakirjojen täytäntöönpano edellyttää kuitenkin, että täytäntöönpanohakemukseen liitetään asiakirjan alkuperävaltion oikeusministeriön antama todistus siitä, että asiakirja on täytäntöönpanokelpoinen. Sekä Norjassa että Tanskassa todistuksenantotehtävä on delegoitu oikeusministeriöstä muulle viranomaiselle. Pohjoismaista tuomiolakia tulisi siksi muuttaa siten, että myös muun viranomaisen kuin oikeusministeriön antama todistus riittäisi kysymyksessä olevien asiakirjojen täytäntöönpanokelpoisuuden todentamiseksi. Vastaava tarkistus on jo tehty muissa Pohjoismaissa. Arvoisa puhemies! Tämä tarkastus on tekninen, ja vanhentunut lainsäädäntö muutettaisiin vastaamaan nykytilaa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+6.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-09T17:05:23,2016-02-09T17:06:30,Tarkistettu,1.1 2016_4_119,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi yksityisoikeudellista vaatimusta koskevien pohjoismaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2015 vp,"Herra puhemies! Haluan kiittää hallitusta varsin järkevästä — pienestä mutta järkevästä — lainsäädäntöhankkeesta, ensinnäkin tietenkin sen takia, että on hyvä, että tuomiot liikkuvat ja maksut saadaan maksettua ja uskalletaan tehdä sopimuksia rajojen yli, koko Euroopassa toki ja erityisesti Pohjoismaissa, kun nyt Tanskasta ja Norjasta on kysymys. Tällaisena aikana, kun eletään taantuman keskellä, ei voi väheksyä yhtään liikettä, millä rohkaistaan suomalaisia yrityksiä laajentamaan omaa bisnestään ihan meidän lähialueellemme ja kauemmaksikin ja tekemään vientiä. Ehkäpä tämäkin lakihanke on omalta pieneltä osaltaan sitä sääntelyn sujuvoittamista ja turhien normien ja byrokratian purkamista. On aika mielenkiintoista, että yllättävän monikin suomalainen pk-yritys ei ihan lähialueellekaan tee — Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan — kauppaa. Ehkäpä tämmöiset hankkeet rohkaisevat heitä lähtemään sitten sieltä omalta kotokylältä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-02-09T17:06:34,2016-02-09T17:07:44,Tarkistettu,1.1 2016_4_120,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulosottokaaren  ja  velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_4_121,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulosottokaaren  ja  velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ulosottokaaren muuttamisesta. Esityksessä pyritään siihen, että ulosottomenettely yksinkertaistuu, nopeutuu ja joustavoituu tavalla, joka ei vaaranna asianosaisten oikeusturvaa. Menettelysäännöksiä ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan nykyaikaisen sähköisen asioinnin vaatimuksia. Asiakirjojen toimittaminen vastaanottajalle mahdollistettaisiin postiosoitteen sijasta kansalaisen tai yrityksen ja viranomaisen väliseen yhteydenpitoon tarkoitettuun valtakunnalliseen sähköiseen asiointijärjestelmään eli niin sanotulle sähköiselle asiointitilille. Ehdotus liittyy julkisten palvelujen digitalisointiin, joka on hallituksen kärkihankkeita. Ulosottomyyntiä koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että laissa otetaan huomioon sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Julkiset huutokaupat ovat enenevässä määrin siirtyneet internetiin. Edellytyksiä, joilla ulosottomies voi toimittaa sähköisen huutokaupan tai muun vapaan myynnin, ehdotetaan lievennettäväksi. Ulosottomies voisi kahden myyntiyrityksen sijasta järjestää kolme myyntiä. Lisäksi kirjallista valvontamenettelyä nopeutettaisiin. Esitykseen sisältyy myös ehdotus velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta. Sen tarkoituksena on selkeyttää sitä, milloin oikeudellinen katkaisutoimi ei johda velan vanhentumisen katkeamiseen. Esityksellä on tarkoitus vastata ulosottolaitoksen kiristyvään määrärahatilanteeseen. Ulosottolaitoksen taloudellinen tilanne tiukkenee vuoteen 19 mennessä 8 miljoonalla eurolla vuoteen 14 verrattuna johtuen jo tehdyistä säästöpäätöksistä. Tällä esityksellä ei ole budjettivaikutuksia, vaan kysymys on säästöistä, jotka ovat välttämättömiä toiminnan mukauttamiseksi kehyksen tiukkenevaan määrärahatasoon. Sähköiseen asiointiin siirtymisellä arvioidaan saavutettavan säästöä postitukseen liittyvissä kuluissa vähitellen vuositasolla 900 000 euroa vuodesta 19 alkaen. Loput, suuremmat säästöt on tarkoitus toteuttaa valmisteilla olevan ulosottolaitoksen rakenneuudistuksen yhteydessä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+7.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-09T17:08:07,2016-02-09T17:10:21,Tarkistettu,1.1 2016_4_122,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulosottokaaren  ja  velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat ja ministerit! Vuoden 2014 aikana ulosottovelallisia oli 481 000 henkilöä. Tämä on lähes 9 prosenttia Suomen kansalaisista. Velallisista vain vajaa 60 prosenttia selviytyy veloistaan. Nyt käsittelyssä olevassa lakiesityksessä ei keskitytä ulosottovelallisten ihmisten elämäntilanteen parantamiseen vaan keskitytään ulosottomenettelyyn ja hallinnon kustannussäästöihin. Arvoisa puhemies! Hyvin usein käy niin, että ulosotossa olevan henkilön ei kannata mennä töihin, koska ulosotto korkoineen vie niin suuren osan palkasta, että palkan osuus jää pienemmäksi kuin toimeentulotuki. Nykyinen ulosottolaki määrää, että ennakonpidätyksen jälkeisestä palkasta kaksi kolmasosaa on jätettävä ulosmittaamatta. Palkan ollessa hyvin pieni sitä pehmennetään suojaosuussäädöksillä, joilla ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta siihen, että ulosotto hyvin usein tuhoaa pienituloisen ansiotyöhalut ja suorastaan ajaa ihmiset hengenpitimikseen harmaille työmarkkinoille. Jotta ihmiset pääsevät pois velkakierteestä ja köyhyydestä ja jotta edistetään Suomen työllisyyttä, tulee suojaosuutta kasvattaa. Tämä voitaisiin ratkaista muuttamalla ulosottolakia esimerkiksi niin, että korkeintaan yksi kymmenesosa voimassa olevan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisesta tulosta olisi ulosoton alaista. Tällä toimenpiteellä viestitettäisiin pienituloisille ulosottovelallisille, että heidän elämässään on toivoa ja tehtyjen virheiden vuoksi ei tarvitse kärsiä koko loppuelämäänsä. Ratkaisu hyödyttäisi sekä velallista että velkojaa velkansa hoitamatta jättäneiden ryhtyessä maksamaan heidän tuloihinsa nähden järjellisempiä osuuksia. Asian korjaamisella olisi myönteinen vaikutus kuntien ja valtion verotuloihin, sekä toimeentulotukimenot pienenisivät. Nyt kun ministeri on paikalla, niin kysyn: mitä aiotte tehdä näiden pienituloisten ulosottovelallisten tilanteen parantamiseksi, ja miksi annoitte suojaosuuksien heikentyä tämän vuoden alusta? Olisitte voineet halutessanne parantaa näiden ihmisten elämää, sillä valta antaa mahdollisuuden toimia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+7.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-02-09T17:10:27,2016-02-09T17:13:41,Tarkistettu,1.1 2016_4_123,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulosottokaaren  ja  velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Taavitsainen kiinnitti ihan oikeaan asiaan huomiota. Kyllä näitä ulosotossa olevien henkilöitten suojaosuuksia heidän tuloistaan täytyy säännöllisesti seurata ja katsoa, että ne ovat inhimillisiä ja kannustavia — sitä kannustavuuttahan hallitus ennen kaikkea ajaa. Haluaisin ehkä itsekin kysyä oikeusministeriltä: miten on mietitty, voisiko ulosottovelkojen vanhentumista nykyistä enemmän harkita? Nythän meillä onneksi on tullut se tilanne, että velatkin jossain kohtaa vanhentuvat ja pääsee synneistään tässäkin mielessä eroon. Ja oikeastaan myös sellaisen asian haluaisin kysyä oikeusministeriltä, mikä liittyy tähän kokonaisuuteen, että mitenkä voi se positiivinen luottorekisteri eli se, että meillä olisi kansallinen rekisteri, mistä näkyvät jokaisen henkilön velat. Onko se edennyt mitenkään? Kyllä meidän pitäisi tehdä myös semmoista valistustyötä ja kasvatustyötä, että ihmiset eivät hillittömästi velkaantuisi. Velat kuitenkin pitää maksaa, se on markkinatalouden pohja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+7.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-02-09T17:13:43,2016-02-09T17:14:45,Tarkistettu,1.1 2016_4_124,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulosottokaaren  ja  velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp,"Herra puhemies! Edustajat Taavitsainen ja Kurvinen kiinnittävät aivan oikeaan asiaan huomiota yksityisen velallisen kannalta katsottaessa. Molemmat ovat tärkeitä asioita. Minun tekee mieleni vähän kerrata, mitä tässä ulosottolain kehityksessä on tapahtunut. Vuosien 91—92 laman jälkeen Suomessa kasvoi valtavalla vauhdilla ulosottoon joutuneiden ihmisten määrä, ja silloin havaittiin, että meidän ulosottolaki — silloinen, nyttemmin se sitten muutettiin Ruotsin båge-mallin mukaan ulosottokaareksi — oli niin vanha ja kankea, että useammassa vaiheessa tultiin tähän päivään. Tämä taitaa olla jo neljäs vaihe, pari kolme vaihetta on joustavuutta, oikeusvarmuutta vahvistettu, nimenomaan vanhentumista korjattu ja niin edelleen. Minusta tämä ministeri Lindströmin nyt antama lainsäädäntöjatko sopii vallan mainiosti tähän tilanteeseen, koska meillä tosiaan on niin paljon velallisia henkilöitä kuin edustaja Taavitsainen sanoi. Tämän lain esitöistä ilmenee, että niitä on kaikkiaan 536 000, joista yhteisöjä on noin 55 000, ja ulosottomittauksia noin 631 000 — tämä on valtava määrä. Minusta tässä on monta hyvää asiaa, koska silloin aikaisemmin oli ainoastaan huutokauppa se menettely, jolla toteutettiin ulosoton realisointia, ja tässä edelleen, muun muassa digihommien kautta, sähköisen menettelyn kautta, nopeutetaan eri vaihtoehtoja ja kannustetaan tällaista vapaata kaupankäyntiä, muun muassa internetin kautta. Se on tällä hetkellä vallitseva käytäntö, ja sitä edelleen muutetaan kyllä tähän sähköiseen suuntaan. Tämä on erittäin hyvä keino, ja siinä myös ulosottomiehen käytännön mahdollisuudet toimia olennaisesti paranevat. Tästä on siis tullut pääasiallinen menettely, ja nytkin tässä uudessa pitää erityisesti ottaa saatavissa oleva hinta, kustannukset ja ulosottomenettelyn aika huomioon, jotta ei tule tällaista pitkää, lopulta huutokauppaan johtavaa menettelyä, jossa kärsivät nimenomaan molemmat osapuolet. Tässä on tärkeä osa myös tällä velan vanhentumisella. Siinä lainsäädännön sisältö ja oikeuskäytäntö ovat jollakin tavalla kulkeneet eri teitä, siten että korkeimman oikeuden ratkaisujen perusteella, osin myös äänestettäessä, on tullut ratkaisuja, joissa velan vanhentumisen peruste poikkeaa siitä, mitä tuossa kolmannessa vaiheessa tarkoitettiin vanhentumisella. Ja tämä ei tarkoita yksinomaan etua sille velalliselle eikä tarkoita velkojalle mutta ehkä hivenen enemmän velkojan etua, sikäli että saadaan täsmällisyyttä siihen, milloin velkasaatava on vanhentunut. Nimittäin kymmeniätuhansia ihmisiä keinotekoisesti pakenee, niin että tuota tiedoksiantoa ei voida heille toimittaa, ja yrittää erilaisin toimenpitein keksiä, miten ulosottomies ei tiedoksiantoa heille voi saada. Tässä täsmennetään se menettely sikäli, että tätä tiedoksiantomenettelyä helpotetaan: noudattamalla tarkoin lainsäädännön muotoja tiedoksianto on perille tullut. Tämä kieltämättä oikeuttaa entistä paremmin velkojan oikeusturvaa mutta samalla myös heijastuu velallisen oikeusturvaan sikäli, että hän ei yritä venkoilla ja pakoilla valtavan pitkään, vuosia, vuosia, niin että sitten vihdoin, viime hetkellä, saakin sen tiedon ja tuo pakoilu on epäonnistunut ja tuhonnut ihmisen mahdollisuuksia alkaa uudelleen järkevällä tavalla tehdä töitä. Mielelläni kannatan tätä, ja on järkevä ajattelutapa tämä ulosottokaaren tämän vaiheen uudistaminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+7.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-02-09T17:14:49,2016-02-09T17:19:49,Tarkistettu,1.1 2016_4_125,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulosottokaaren  ja  velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty todella hyviä puheenvuoroja, esimerkiksi edellinen, edustaja Juhantalon erittäin analyyttinen puheenvuoro. Voisinko todeta, että meitä täällä eduskunnassa istuvia joskus arvostellaan siitä, että emme käy vakavasti asioita läpi ja pohdi näitä lakiesityksiä. Minusta ainakin tämä keskustelu, mitä täällä on käyty tämän ulosottokaaren muuttamisen ja vanhentumislain muuttamisen osalta, on ollut kaikkea muuta. Pidän erittäin positiivisena sitä, että digitalisaatio huomioidaan, kaikki sähköiset mahdollisuudet huomioidaan nyt laajasti tässä ulosoton käytännön toteuttamisessa. Se palvelee varmasti valtion viranomaisten etua, se palvelee velkojien etua, se palvelee ulosottovelallisten etua. Toivon, että tämä digitalisaatio etenee Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti ja myös muualla oikeudenhoidossa ja lainkäytössä me saamme videoyhteydet käräjäsaleihin, pystymme etätodistelut ja muut hoitamaan ja säästämään siten vaivaa ja kustannuksia. Arvoisa puhemies! Kaikki suomalaiset eivät pärjää siinä luottotaloudessa, missä tällä hetkellä eletään. Varsinkin nuorilla ja iäkkäillä ihmisillä ja muuten haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä on vaikeuksia pitää itsekuri ja hallita ehkä sitä omaa velkaantumistaan. Toisaalta kuitenkin kaikessa maksukyvyttömyyslainsäädännössä pitää ylläpitää maksumoraalia, ja kevytmielistä velkaantumista ei pidä tukea. Toivoisinkin, että kaikilla kouluasteilla, niin peruskoulussa kuin sitten toisen asteen oppilaitoksissa, oikeus- ja taloustietoa tulisi enemmän mukaan. Jaan kyllä niin edustaja Juhantalon kuin edustaja Taavitsaisenkin huolen siitä, että meidän pitää varoa, etteivät ulosoton korot, maksut ja liian pienet suojaosuudet johda siihen, että velkaantunut ihminen lopettaa elämänsä ja lopettaa olemasta tuottava yhteiskunnan jäsen. Siihen ei saa tämä tilanne johtaa, vaikka meidän pitää pitää huolta siitä, että velat pitää maksaa — vaikka täällä taisi vasemmalta puolelta salia joku sitäkin jo tuolla yksityisessä keskustelussa epäillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+7.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-02-09T17:19:50,2016-02-09T17:22:03,Tarkistettu,1.1 2016_4_126,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulosottokaaren  ja  velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan erittäin hyviä puheenvuoroja, siinä täytyy kompata edellistä puhujaa. Oikeastaan tuossa innostuin miettimään sellaista asiaa, kun kävin eräänä päivänä keskustelua siitä, kuinka vaikeaa nykyisin on saada pankeista lainaa. Pankit ovat tiukentaneet sitä, varmasti ihan järkevistäkin syistä. No, nyt on ollut sitten semmoisiakin tilanteita, että jos hyvinkin toimeentulevilla ihmisillä ei ole säästöjä, he eivät saa asuntolainaa ilman omia säästöjä. Kovilla vuokrilla sitä ei saa aikaiseksi. Se on toinen keskustelu, mutta siinäkin on miettimistä, että nykyisin ihmiset eivät saa lainaa. No, sitten jos ei saa pankista lainaa, turvaudutaan helposti näihin pikavippeihin, ja monilla siitä aiheutuu näitä maksuvaikeuksia. Siellä on kuitenkin huomattavasti kovemmat korot. Minusta on hyvä aina, että näitä menettelyjä sujuvoitetaan. Se ei ole minusta vastoin velallisen oikeusturvaa eikä se ole huono asia, että sujuvoitetaan ja järkevöitetään prosesseja, niin että siinä mielessä en ymmärtänyt sitä kytköstä, kun sanottiin, että miksi järkevöitetään menettelyjä, kun ei puututa siihen sisältöön. Siihen sisältöönkin pitää puuttua, mutta eihän se saa olla esteenä sille, että sitä prosessia järkevöitetään. On kannettu myös huolta siitä, että tässä ulosottomenettelyssä on olemassa sellainen tilanne esimerkiksi, että jos henkilö on toimeentulotuella, hänen ei koskaan kannata työllistyäkään, koska jos hänellä on paljon velkoja, hän odottaa, että ne vanhenevat, koska siitä ei mitään mene. Olen kerran kuullut semmoisenkin idean eräältä Kelan virkailijalta, että pitäisiköhän siitä vaikka 10 euroa mennä, niin se olisi semmoinen... Kun me puhumme aina niistä kannustinloukuista, niin tämä siis ihan niin kuin ideointina. Ei sekään ole meille kansantaloudellisesti järkevää, että sitten joku henkilö katsoo, että hänen kannattaa olla menemättä töihin tai elää tietyillä tuilla, ei tarvitse mitään lyhentää. Mutta toki meidän pitää myös muistaa sellaiset ihmiset, jotka ovat velkakierteessä, että he joskus pääsisivät siitä eroon. Yksi on tietysti just näiden korkojen kanssa: se velka korkoineen saattaa olla niin valtava, ettei tämä ihminen ikinä selviä siitä. Tässä on ministerille isoa tonttia ja pohdittavaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-09T17:22:08,2016-02-09T17:24:13,Tarkistettu,1.1 2016_4_127,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulosottokaaren  ja  velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on ollut tosi hyviä puheenvuoroja aiheesta. Ulosottohäiriöisiä on tänä päivänä todella paljon, ja lisää tulee koko ajan. Muistamme 91—92 laman jälkeen ihmiset, jotka joutuivat silloin ulosottoon: tapahtui suuria tragedioita, itsemurhia jopa. On paljon niitä henkilöitä, jotka tänä päivänä ovat vielä ulosotossa näitten vuosien jälkeen, ja ihmisen pitäisi kuitenkin päästä jaloilleen ja jatkamaan elämäänsä. Jotain kohtuutta pitäisi löytyä myös yhteiskunnan taholta. Velka voidaan myös uusia aina vain uudestaan, ja periaatteessa ihminen voi olla koko ikänsä tässä velkavankeudessa. Tietysti vastuullinen pitää olla. Kun velkaan on joutunut ja velkaa on tullut, niin sitä pitää myös maksaa. Myös tässä maksusuunnitelman teossa voisi olla vähän helpottavia asioita, että ihminen pääsisi tähän suunnitelman piiriin. On paljon ihmisiä, jotka sanovat, että se on hyvin hankalaa ja he ovat yrittäneet mutta ei onnistu tämän maksusuunnitelman piiriin pääseminen. Haluankin ministeri Lindströmiltä kysyä, onko siihen mitään mahdollisuuksia tehdä helpotuksia, koska se on yhteiskunnalle ja henkilölle itselleen hyvä, että se velka tulee maksettua. Myös pienikin maksuhäiriö, 5 euron maksamattomuus jopa vahingossa, voi johtaa jopa ulosottoon ja voi johtaa jopa oikeuskäytäntöön. Sen jälkeen siinä onkin sitten jo todella suuret maksut. Oikeuslaitoksen on ihan turhaa näitä asioita käsitellä, siihen pitäisi saada jotain joustavuutta. Myös pankkitunnusten puuttuminen aiheuttaa monelle maksuhäiriöiselle vaikeuksia saada tietoa ja maksaa laskujaan jopa. (Puhemies koputtaa) Siihen ilmeisesti on tulossa helpotuksia. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-02-09T17:24:15,2016-02-09T17:26:29,Tarkistettu,1.1 2016_4_128,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulosottokaaren  ja  velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp,Vielä ministerille paikalta 1 minuutti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_129,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulosottokaaren  ja  velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp," Kiitos, arvoisa puhemies! Ihan nopeasti. — Tämä oli tärkeä keskustelu, kaikille kiitoksia siitä. Tämä esitys keskittyy siis nyt tähän joustavoittamiseen ja tähän, sanotaanko, digitalisointiin, mutta totta ihmeessä tuolla oikeusministeriön puolella me olemme keskustelleet muustakin. Minulle on käynyt moni delegaatio tuomassa viestiä näistä suojaosuuksista, velallisen asemasta, ulosottovelkojen vanhentumisesta, on keskusteltu positiivisesta luottorekisteristä, mutta ne ovat enemmän keskusteluja. Edustaja Kurvinen nosti esille tämän maksumoraalin. Eli meillä on tavallaan tämä suojaosuus ja toisaalta tämä maksumoraali, ja näitten kahden asian kanssa tässä täytyy tasapainoilla niin, että ne ovat suhteellisen oikealla tasolla. Minä ymmärrän sen, että osa ihmisistä joutuu todella koville, ja näitten ulosottovelkojen vanhentuminen on semmoinen asia, mistä minulla on jo esityksiä valmiiksi mietittynä, mutta ne ovat ehkä enemmän henkilökohtaisia kuin sinällään hallituksen. Ne täytyy tietysti sitten siunata hallituksen kautta, menevätkö ne läpi, mutta kyllä olen näitä miettinyt ja otan tämän asian todella vakavasti. Kiitoksia keskustelusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+7.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-09T17:26:32,2016-02-09T17:27:47,Tarkistettu,1.1 2016_4_130,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_4_131,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp","Arvoisa puhemies! Käsittääkseni tämän kyseessä olevan hallituksen esityksen käsittely on jo aloitettu valiokunnassa eli TyVissä — ja oliko PeVissä. Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimiesten vuosilomalakia ja sairausvakuutuslakia hallitusohjelman kirjausten mukaisesti. Vuosilomalain työssäolon veroista aikaa ja merimiesten vuosilomalain työssäolopäivien veroisia päiviä koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta vuosilomaa kertyisi enintään kuuden kuukauden ajalta. Sairausvakuutuslain säännöstä työnantajien oikeudesta vuosilomakustannuskorvauksiin ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus korvauksiin olisi vain lakisääteisen vuosiloman ajalta. Lisäksi vuosilomalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työntekijän, virkamiehen tai viranhaltijan tullessa sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi vuosilomansa aikana kuusi ensimmäistä työkyvyttömyyspäivää olisi omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuttaisi lomapäivien siirtoon. Työntekijälle, virkamiehelle tai viranhaltijalle, joka on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut vähintään neljän viikon vuosiloman, turvattaisiin omavastuupäiväsääntelystä huolimatta kuitenkin aina oikeus vähintään neljän viikon vuotuiseen vuosilomaan. Näitten lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. huhtikuuta 2016.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+8.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-09T17:28:20,2016-02-09T17:29:56,Tarkistettu,1.1 2016_4_132,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp","Arvoisa puhemies! Viime vuonna Suomessa syntyi 55 040 lasta. Tätä vähemmän lapsia syntyi viimeksi 1860-luvun nälkävuosina. Syyt syntyvyyden laskuun ovat varmaan moninaiset: perhekoko on vuosien saatossa pienentynyt, kaikki eivät halua hankkia lapsia, ja monissa perheissä lasten hankkiminen lykätään työuran takia myöhäisempään vaiheeseen. Perheiden tilanteeseen heijastuvat kuitenkin myös heikot tulevaisuusnäkymät ja työelämän epävarmistuminen. Epävarmuus omasta toimeentulosta ja työllisyystilanteesta vaikuttaa monen ihmisen halukkuuteen perustaa perhe. Naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, työelämän tasa-arvon parantaminen ja perhevapaajärjestelmän uudistaminen ovat siksi tärkeitä päämääriä niin sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi kuin perhepolitiikan saralla. Tämä hallitus valitettavasti näyttäisi nyt tekevän päinvastoin. Monet hallituksen työmarkkinapoliittisista esityksistä tulevat entuudestaan lisäämään naisten työmarkkina-aseman epävarmuutta ja kasvattamaan sukupuolten välistä palkkakuilua. Mikäli pakkolait toteutuvat, iskevät nämä erityisen kovaa julkisella sektorilla töissä oleviin naisiin. Naiset ovat miehiä useammin töissä määräaikaisissa työsuhteissa, joten he kärsivät myös määräaikaisten työntekijöiden aseman heikentämisestä. Tämän lisäksi hallitus on nyt tämän lakiesityksen myötä lyhentämässä vuosilomien kertymistä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapailta. Koska naiset tällä hetkellä käyttävät yli 90 prosenttia vanhempainvapaista, tulee tämä esitys leikkaamaan nimenomaan naisten ja äitien etuja. Tässä hallituksen esityksessä todetaan, että tällä hetkellä voimassa oleva sääntely, joka takaa vapaalla olevalle työntekijälle vuosiloman kertymisen ja toisaalta myös työnantajalle korvaukset tästä koituvista kustannuksista, on toiminut tavoitteidensa mukaisesti. Tästä huolimatta hallitus on nyt esittämässä tämän järjestelmän muuttamista ainoana tavoitteenaan säästöjen aikaansaaminen. Jatkossa vuosilomaa kerryttävää aikaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta rajoitetaan kuuteen kuukauteen molempien vanhempien osalta. Tähän asti naisten äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta on keskimäärin kertynyt lomaa kymmeneltä kuukaudelta. Ehdotettu muutos perhevapaalta kertyviin työssäolopäiviin lyhentäisi keskimääräistä äitien perhevapaa-ajalta karttuvan vuosiloman pituutta hieman vajaat 40 prosenttia. Arvoisa puhemies! Mitä tästä muutoksesta sitten seuraa? Siitä seuraa se, että perhevapaalla olleiden naisten vuosiloma lyhenee ja että sukupuolten välinen palkkakuilu uhkaa kasvaa. Se tarkoittaa myös sitä, että kuntatyönantajat asetetaan epäedullisempaan asemaan yksityisen sektorin työnantajiin nähden. Julkisella sektorilla vuosiloman kertymisestä on säädetty työ- ja virkaehtosopimuksissa. Nämä eivät lain muutoksen myötä muutu, mutta korvauksia työnantajalle maksetaan jatkossa vain lakisääteisen kuuden kuukauden maksimin mukaan. Tästä syystä on hyvin mahdollista, että myös säästövaikutukset koko julkistaloudelle jäävät pieniksi. Kaikista oudointa on, että hallituksen mukaan tällä lakimuutoksella edistettäisiin perhevapaiden tasaisempaa jakautumista ja miesten hoitovapaalle jäämistä. Tämän argumentin logiikka on ilmeisesti se, että kun naisten vuosiloman kertymistä rajataan puoleen vuoteen, kannustaisi se miehiä käyttämään oman puolen vuoden osuutensa perhevapaista, jotta perheen yhteenlaskettu vuosilomakertymä pysyisi mahdollisimman muuttumattomana. Tämä osoittaa hyvin vähäistä ymmärrystä Suomen nykyisen perhevapaajärjestelmän ongelmista, joista yksi on perhevapaiden kesto. Perhevapaiden keston pysyessä samana ei ole todennäköistä, että isät yhtäkkiä jäisivät nykyistä useammin perhevapaille vain vuosiloman kartuttamisen takia. Pidentämällä isyysvapaata eli sitä aikaa, jolloin isät voivat jäädä ansiosidonnaisen rahan turvin kotiin hoitamaan lasta, parannettaisiin merkittävästi isien mahdollisuuksia jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan. Vasemmistoliitto kannattaa siirtymistä malliin, jossa molemmilla vanhemmilla olisi käytössä puolen vuoden jakso sekä perheellä yksi puolen vuoden jakso, jonka käytöstä se voisi vapaasti päättää. Lopuksi, arvoisa puhemies: Perhevapaiden tasaisempi käyttö on yksi tärkeimmistä keinoista edistää naisten työmarkkina-asemaa ja sukupuolten tasa-arvoa Suomessa. Valitettavasti tämä hallitus vaikuttaa tasa-arvopolitiikan saralla vain tyytyvän hallitusohjelman toteamukseen siitä, että naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+8.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-09T17:30:12,2016-02-09T17:35:35,Tarkistettu,1.1 2016_4_133,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi ei ole hyvä ja reilu. Vaikutus naisten ja miesten tasa-arvoon on negatiivinen. Nykyään kaikki perhevapaat kerryttävät vuosilomaa. Nyt lakia muutetaan siten, että äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta vuosilomaa kertyisi enintään kuuden kuukauden ajalta. Pienten lasten vanhemmilta lomien leikkaaminen 40 prosentilla on aivan kohtuutonta, lapsiperheiden tiedetään olevan jo ennestään kovilla. Esitys perhevapaalla kertyvien lomapäivien rajoittamisesta toteutettaisiin naisten etuja heikentämällä, minkä lisäksi palkkaeriarvoisuus lisääntyisi sukupuolten välillä. Palkkaeriarvoisuuden kasvattaminen on perustuslain tasa-arvopäämäärien vastaista. Myös Euroopan sosiaalisen peruskirjan 20 artikla kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän. Esitys kohdistuisi eriarvoistavasti myös yksinhuoltajaperheisiin. Mielestäni Suomea ei saada kuntoon heikentämällä lapsiperheiden voimavaroja. Lapsiperheitä on arvostettava ja tuettava. Vain sillä tavalla saamme Suomessa syntyvyydenkin nousemaan. Ihmettelen myös vasta vuonna 2013 voimaan tulleen lain muuttamista siitä, että jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana, on hänellä oikeus siirtää lomapäivät myöhemmäksi. Laista ei ole vielä ehditty tekemään edes vaikutusarviointia, eikä ole olemassa näyttöä siitä, että laki olisi aiheuttanut merkittävää ja olennaista rasitusta työnantajille. Ei ole myöskään näyttöä väärinkäytöksistä. Omavastuun muuttaminen kuuteen päivään lisää yrityksissä myös hallinnollisia kustannuksia. Tämän esityksen ei pitäisi olla täällä nyt vaan työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydässä. Luottamuksen aikaansaamiseksi pitäisi kaikkien työelämään liittyvien asioiden olla yhdessä korissa osapuolten neuvoteltavissa. Näin edistettäisiin sovun löytämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+8.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-02-09T17:35:40,2016-02-09T17:38:39,Tarkistettu,1.1 2016_4_134,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä vasemmisto-oppositio käy aika voimakkaasti tämän esityksen kimppuun, ja haluan nyt jonkun näkökohdan ottaa esille. Varmasti hallitus—oppositio-rajat ja eduskuntaryhmärajat ylittää tämä huoli lapsiperheitten köyhyydestä ja ongelmista ja myös huoli syntyvyyden tilanteesta. Kyllähän se on tietynlainen indikaattori siitä, minkälaisia tunnelmia nuorilla ja nuorilla aikuisilla tällä hetkellä on. Haluan kuitenkin ottaa esille monia hyviä asioita, mitä hallitus on tehnyt perheitten eteen ja tekee perheitten eteen. Viime vaalikaudella, kun sekä sosialidemokraatit että vasemmistoliitto olivat hallitusvastuussa, ei ryhdytty konkreettisiin toimiin lapsiperheitten ongelmien juurille, siihen pahoinvointiin, epävarmuuteen, elämänhallintaan. Nyt hallituksen yksi kärkihankkeista on perheiden palvelut ja perheiden auttaminen, ja se on selkeästi vastuutettu valtioneuvostossa tietylle ministerille. Nyt täällä on otettu esille myös tämä kilpailukykypaketti, jonka hallitus luonnosteli — ja jota toivon mukaan ei tarvitse laittaa (Puhemies koputtaa) käyntiin. Siellähän on sellainen tekijä, että ensimmäisen kerran työnantaja, jolla on nainen perhevapailla, saa siitä korvauksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+8.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-02-09T17:38:42,2016-02-09T17:40:00,Tarkistettu,1.1 2016_4_135,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp","Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Kurvinen puhui pahoinvoivista perheistä, ja on erittäin hyvä, että hallitus on tarttumassa toimiin näiden perheiden aseman parantamiseksi. Mutta on kuitenkin syytä pitää mielessä, kun arvioidaan hallituksen perhepolitiikkaa kokonaisuudessaan, että tässä ollaan tekemässä erittäin paljon heikennyksiä, jotka kohdistuvat kaikkiin suomalaisiin lapsiperheisiin. Tämä esitetty muutos, mitä tulee vuosiloman karttumiseen, on yksi, päivähoitomaksujen nostaminen on toinen, päivähoidon laadun heikentäminen on kolmas, iltapäivä- ja aamupäivätoiminnan maksujen korottaminen on neljäs, lapsilisien indeksisidonnaisuuden poistaminen on viides, ja näiden lisäksi vielä tulevat nämä työmarkkinaratkaisut. Kyllä minun mielestäni hallituksella on aika paljon näytettävää vielä, jos aidosti ollaan sitoutuneita siihen, että halutaan kaikkien suomalaisten lapsiperheiden asemaa parantaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+8.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-09T17:40:01,2016-02-09T17:40:56,Tarkistettu,1.1 2016_4_136,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp","Viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Taavitsainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_137,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp","Arvoisa puhemies! Toivoisin, että, edustaja Kurvinen, voisitte konkretisoida sen, mikä on se tämän hallituksen hyvä lapsiperhepolitiikka, sillä olette tainnut unohtaa myös sen, että se oli edellinen hallitus, joka lisäsi tätä lapsiperheiden kotipalvelua, joka nyt sitten tämän hallituskauden aikana toteutuu, elikkä sekin hyvä päätös oli edellisen hallituksen aikaansaama.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+8.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-02-09T17:41:00,,Tarkistettu,1.1 2016_4_138,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp","Arvoisa puhemies! Korjatkaa, ministeri Lindström, jos olen ymmärtänyt väärin. Täällä on puhuttu nyt pakkolaeista, ja kun minä katson tätä lakiehdotuksen 30 §:ää, niin näistähän saa sopia työehtosopimuksilla toisin ja työntekijän asemaa parantavilla tavoilla. Ainoa asia, mistä ei saa sopia toisin, on itse asiassa työnantajalle huono, elikkä tässähän työnantaja ei tule saamaan kuin kuuden kuukauden ajalta sen korvauksen. Sen haluan nyt tarkistuttaa tässä, koska minä olen ymmärtänyt, että tämä ei ole pakkolaki. Täällä ovat nyt voimassa TESit ja VESit, joita noudatetaan, vaikka tämä laki tulisi voimaan — ettei anneta väärää kuvaa. Itse olen kyllä sitä mieltä, että kun tämähän on henkilökohtainen, tämä 6 ja 6 kuukautta, niin hyvinkin voi olla mahdollista, että se kannustaa vanhempia jakamaan sitä. Minä en löydä tästä syrjivää elementtiä. Totta kai sen voi joku löytää, jos näin haluaa, mutta minä en löydä. Mutta nyt minä haluan tähän keskusteluun sanoa, että unohdetaan tästä sana ""pakkolaki"", koska tämä ei ole pakkolaki.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-09T17:41:39,2016-02-09T17:42:40,Tarkistettu,1.1 2016_4_139,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp","Arvoisa puhemies! En tiedä, kuinka tarkkaan edustaja Meri kuunteli esimerkiksi minun käyttämääni puheenvuoroa, mutta viittasin pakkolakeihin siinä yhteydessä, kun puhutaan siitä, miten hallituksen työmarkkinapolitiikka kokonaisuudessaan vaikuttaa naisten asemaan, ja minä näen, että tämä esitys on yksi osa sitä. Tämä ei suoranaisesti siihen kokonaisuuteen liity. Sitten, mitä edustaja Meri sanoi näistä TESeistä, niin kuin minä itsekin totesin, esimerkiksi julkisella puolella tästä on tällä hetkellä säädetty TESeissä, mutta ongelma on se, että näitä korvauksia työnantajille ei enää tulla maksamaan kuin tämän lakisääteisen maksimin mukaan, mikä tarkoittaa sitä, että säästöjä tässä koituu yksityiselle sektorille, ei julkiselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+8.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-09T17:42:42,2016-02-09T17:43:24,Tarkistettu,1.1 2016_4_140,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp","Herra puhemies! Tahdon vielä kommentoida tuota vähän aikaisempaa keskustelua ja tätä lakihanketta. Mikä on paras tapa laittaa lapsiperheitten asiat kuntoon? Kyllähän se paras tapa on se, että me saamme Suomen julkisen talouden terveelle tolalle, se, että me saamme Suomessa yritykset työllistämään, saamme työpaikkoja niille nuorille isille ja äideille. Tämä on se tehtävä, mistä väännettiin keväällä 2015 eduskuntavaaleissa. Siinä väännössä nykyiset hallituspuolueet saivat kansalaisten luottamuksen. Itse asiassa muun muassa sosialidemokraattinen puolue omalla ohjelmallaan ei ollut uskottava tässä. Neljä vuotta oli mahdollisuus laittaa näitä asioita kuntoon. Nyt ollaan tässä tilanteessa, että leikataan ja nipsitään ja napsitaan joka puolelta. Ja haluan kommentoida edustaja Anderssonille, jota suuresti arvostan: Kun olette nyt tällä hetkellä vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokas ja merkittävä työväenliikkeen vaikuttaja, niin toivon, että omalta osaltanne autatte työmarkkinaosapuolia ja viestitätte, että sopikaa, niin silloin ei tarvitse näitä kilpailukykypakettilakeja viedä eteenpäin. Toivon, että, arvoisa edustaja Andersson, vaikutatte tähän, että voidaan nämä työmarkkina-asiat hoitaa fiksusti (Puhemies koputtaa) sopimalla niin kuin aina ennenkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+8.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-02-09T17:43:25,2016-02-09T17:44:37,Tarkistettu,1.1 2016_4_141,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp","Ministeri Lindström paikalta, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_142,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! — Vastaan suoraan kysymykseen. Eli edustaja Meri kysyi, vaikuttaako tämä esitys työehtosopimusten sisältöön. Ei vaikuta millään lailla. Ylipäätään, sitten kun tässä tavoitellaan niitä säästöjä — kuten sanoin, tämä on hallitusohjelmaan kirjattu — niitten säästöjen suuruus riippuu täysin siitä, miten ne menevät näihin alakohtaisiin työehtosopimuksiin. Tämä isompi säästötavoite eli 150 miljoonaa on täysin riippuvainen siitä, miten ne alakohtaiset työehtosopimukset tästä eteenpäin menevät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+8.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-09T17:44:42,2016-02-09T17:45:18,Tarkistettu,1.1 2016_4_143,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp",Ja vielä edustaja Andersson.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_144,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp","Arvoisa puhemies, kiitos! Haluan vielä vastata edustaja Kurviselle, kun hän tässä suoraan minun suuntaani oman puheenvuoronsa suuntasi. Kyllähän oppositio on koko ajan halunnut olla mukana edistämässä nimenomaan yhteiskuntasopimuksen syntyä, koska me näemme sen huomattavan paljon parempana vaihtoehtona kuin tämän pakkolakikokonaisuuden, mitä hallitus on ajanut. Niissä esityksissä, mitä me olemme tehneet, mitä me olemme hallituksenkin suuntaan yrittäneet viestiä, on se, että kannattaisi nimenomaan jäädyttää se valmistelu niiden pakkolakien osalta tai vetää se kokonaisuus kokonaan takaisin, jolloin se myöskin antaa työmarkkinaosapuolille signaalin siitä, että hallitus on tosissaan ja hallituskin haluaa tosissaan edistää yhteiskuntasopimuksen syntyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+8.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-09T17:45:23,2016-02-09T17:46:09,Tarkistettu,1.1 2016_4_145,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_4_146,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä esityksellä ehdotetaan korotettavaksi päivä-, rike- ja yhteisösakkoa. Ehdotuksen mukaan päiväsakkojen rahamäärät korotettaisiin noin kaksinkertaisiksi, pienin rahamäärä eli minimipäiväsakko kuitenkin puolitoistakertaiseksi. Rikesakon rahamääriä on tarkoitus korottaa noin 25 prosenttia, minkä vuoksi rikesakon lakisääteinen suurin rahamäärä korotettaisiin 200 eurosta 400 euroon. Tarkoituksena on, että suurin rikesakko olisi jatkossa 285 euroa. Yhteisösakon asteikko korotettaisiin noin kolminkertaiseksi, pienin rahamäärä 2  500 euroon ja enimmäismäärä 2,5 miljoonaan euroon. Yhteisösakkoja määrätään lähinnä työturvallisuus- ja ympäristörikoksista. Rikesakkoa koskevien muutosten vuoksi muutettaisiin myös lakia pysäköinninvalvonnasta. Lisäksi ulkomailla verotettavien tulojen kohtelua päiväsakkojen laskennassa selvennettäisiin. Korotukset koskevat niin tuomioistuimissa kuin tuomioistuinten ulkopuolellakin määrättäviä sakkoja. Ne koskevat yhtä lailla liikennerikoksia, omaisuusrikoksia, myymälävarkauksia kuin muitakin rikoksia, joista määrätään sakkorangaistuksia. Korotukset koskevat myös vankeuden ohella määrättäviä sakkoja, joten ne ankaroittavat merkittävästi esimerkiksi rattijuopumusrikoksista tuomittavia rangaistuksia. Esitys merkitsee siten huomattavaa ankaroitumista rangaistuskäytäntöön. Sakkojen osuus kaikista rikosten seuraamuksista on yli 90 prosenttia. Esitysluonnos oli laajalla lausuntokierroksella. Sanon tämän ihan suoraan: suurin osa lausunnonantajista suhtautui esitykseen kielteisesti. Sakkojen korottaminen on kuitenkin välttämätön osa julkisen talouden sopeutustoimia. Hallituksen strategisen ohjelman mukaan julkista taloutta vahvistetaan 4 miljardin euron sopeutusohjelmalla. Jos korotukset eivät merkittävästi muuta ihmisten käyttäytymistä, on ehdotettujen korotusten osuus tästä arviolta 53—56 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisesti on arvosteltu esityksen tavoitetta: lisätulojen keräämistä valtiolle. Lähtökohta on kuitenkin edelleen selvä: sakkojärjestelmällä pyritään rikollisuuden ennaltaehkäisyyn. Fiskaaliset seikat eivät ole järjestelmän olemassaolon tarkoitus. Kriminaalipolitiikan vakiintuneena tavoitteena on kuitenkin myös rikollisuudesta ja sen kontrollista johtuvien haittojen ja kustannusten oikeudenmukainen jakaminen yhteiskunnan, rikoksen uhrien ja rikoksen tekijöiden kesken. Tässä taloudellisessa tilanteessa on välttämätöntä ja oikeudenmukaista, että aikaisempaa suurempi osa rikollisuuden kustannuksista siirtyy rikoksista tuomittujen maksettavaksi. Sakkojen korottaminen ei myöskään ole ainoa väline hallituksen työkalupakissa. Osa tuloja koskevasta tavoitteesta on tarkoitus saavuttaa lisäämällä automaattista liikennevalvontaa. Tätä asiaa valmistellaan parhaillaan sisäministeriössä. Lausuntojen johdosta olemme lisänneet valvonnan osuutta entisestään. Rikesakon korotusta on lievennetty siitä, mitä lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa ehdotettiin, ja liikennevalvonnan osuutta vastaavasti nostettu. Valvonnan parantaminen vaikuttaa rikollisuuteen yleensä rangaistuksen kiristämistä tehokkaammin, joten kokonaisuudella voidaan vaikuttaa myös liikenneturvallisuuteen. Minimipäiväsakon ja yhteisösakon korottamiselle on osin myös rahan arvoon liittyvät perusteet. Minimipäiväsakkoa on viimeksi korotettu vuonna 1999. Yhteisösakon asteikko on ollut lähestulkoon sama vuodesta 95 asti. Rahan arvo on alentunut, elinkustannukset ja ansiotaso ovat nousseet. Siltä osin kuin seuraamukset ovat kiinteämääräisiä, on perusteltua korottaa niitä ajoittain rahan arvoa ja ansiokehitystä vastaavasti. Korotustarve olisi siten ollut edessä joka tapauksessa, vain korotusten suuruus on nyt seurausta taloudellisesta tilanteesta. Lopuksi: Korotuksia on arvosteltu siitä, että ne kohdistuvat erityisesti köyhiin ja syrjäytyneisiin, toisaalta sen vuoksi, että ne koskevat kaikista suurituloisimpia. Silloin kun arvostelua sataa joka laidalta, voidaan arvioida, että esitys todennäköisesti voi olla tasapainossa. Päiväsakkojärjestelmän tarkoituksena on, että sakko mitataan sakotettavan maksukyvyn mukaan. Tämä merkitsee, että maksukykyisen henkilön sakko voi olla suurikin. Toisaalta, kaikista pienituloisimpien sakkoja ei koroteta suhteellisesti yhtä paljon.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-09T17:46:26,2016-02-09T17:51:00,Tarkistettu,1.1 2016_4_147,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten äsken totesimme, esityksessä ehdotetaan muutettavaksi muun muassa rikoslakia. Päiväsakkojen rahamäärät korotettaisiin noin kaksinkertaisiksi, pienin rahamäärä kuitenkin puolitoistakertaiseksi. Rikesakkoja korotettiin 1. syyskuuta 2015 alkaen. Rikesakon rahamäärät nousivat kaksinkertaisiksi lukuun ottamatta korkeinta, 115 euron rikesakkoa, joka korotettiin 200 euroon. Rikesakkoja korottamalla pyritään hankkimaan hallitusohjelman mukaisesti 20 miljoonaa euroa lisää tuloja. Se on mahdollista, mikäli automaattisessa liikennevalvonnassa puuttumiskynnystä alennetaan Poliisihallituksen ohjeiden mukaisesti ja automaattista liikennevalvontaa lisätään, kuten esimerkiksi Kehä ykkösellä on tehty — sinne on juuri asennettu 35 uutta pyydystä. Tien päällä liikennettä valvova poliisi ei välttämättä noudata Poliisihallituksen antamaa ohjetta, vaan hän antaa rangaistuksen olosuhteiden ja maalaisjärjen käytön mukaan. Samalla kun hän antaa rangaistuksen, hän katsoo vastapuolta silmiin ja tarvittaessa perustelee antamansa rangaistuksen. Samalla hän joutuu perustelemaan rangaistuksen myös itselleen. Ammattitaitoinen liikenteenvalvoja antaa rangaistuksen tahallisesta teosta. Jo poliisilaissakin kerrotaan, että poliisin tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin pyrkiä ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta, ei siis kirjoittamalla mahdollisimman paljon sakkoja. Poliisin liikennerikkomuksista antamat rangaistusvaatimukset ja rikesakot vähenivät syyskuusta vuoden loppuun saakka. Tämä voi johtua myös turvapaikkatutkinnan lisääntymisestä ja liikennevalvonnan vähentymisestä. Tämä voi johtua myös siitä, että liikenteen ammattitaitoinen valvoja antoi rikkomuksista enemmän suullisia tai kirjallisia huomautuksia. Tämän esityksen tavoitteena on korottaa päiväsakkoja siten, että tälle vuodelle asetetusta 48 miljoonan euron lisätulotavoitteesta arvioidaan saavutettavan 33 miljoonaa euroa ja seuraavien vuosien 63 miljoonan euron lisätulotavoitteesta 44 miljoonaa euroa. Esityksen tarkoituksena on, että erotus katetaan lisäämällä hallitusohjelman mukaisesti kustannustehokasta automaattista liikenteen kameravalvontaa ja tehostamalla liikenteen nopeusvalvontaa. Osasta tämän esityksen tavoitteista voi sanoa, että ainahan voi toivoa. Mikään ei kuitenkaan osoita, että liikennevalvontaan olisi tulossa resursseja lisää. Ellei ole valvojia, ei todeta rikkeitä eikä tämän vuoksi tule rahaa valtion pohjattomaan kirstuun. Tänä vuonna valmistuvat 67 uutta poliisimiestäkin laitetaan todennäköisesti turvapaikkatutkintaan. Uskon, että keväällä siirtyy poliiseja, tulli- ja rajamiehiä myös muista tehtävistä lisää turvapaikkatutkintaan, kuten tapahtui jo viime syksynä. Nämäkin ovat pois liikennevalvonnasta. Puhun tässä nyt tarkoituksella vain liikennerikoksista, koska yli kaksi kolmasosaa varsinaisista sakkorangaistuksista määrätään liikennerikoksista. Kuten esityksessäkin mainitaan, rikollisuustilanteen kehitys ei viittaa tarpeeseen korottaa päiväsakkojen rahamäärää. Myös tutkimukset osoittavat sen, että mahdollisuudet vaikuttaa rikollisuuden määrään rangaistuksia koventamalla ovat hyvin rajalliset. Huomattavasti enemmän vaikuttaa kiinnijoutumisriski. Arvoisa puhemies! Aikaisemmin liikkuvan poliisin päätehtävä oli huolehtia pääteiden liikennevalvonnasta. Nyt tätä valvontaa näillä teillä ei ole kuin nimeksi. Päävastuu maanteiden liikennevalvonnasta on automaattisella liikennevalvonnalla. Suomessa käytössä oleva pistekohtainen nopeusvalvonta ei ole kovin tehokasta, vaikka se paljon paperitöitä liikenteenvalvojalle tuottaakin. Viime vuonna automaattisen liikennevalvonnan kamera välähti yli 650 000 kertaa. Tämä johtuu osaltaan siitä, että automaattivalvontaa on lisätty ja puuttumiskynnystä madallettu poliisin uusien ohjeiden mukaisesti. Jokainen vähintään yli 3 kilometrin ylinopeudella kulkeva ajoneuvo taltioidaan. Tälle puuttumisrajalle löytyy varmasti puolustajia, mutta liikenneturvallisuuden parantaminen on paljon muutakin kuin pieniin ylinopeuksiin puuttumista. Mielestäni selvästi parempi tapa nopeusvalvonnassa olisi automaattinen keskinopeusmittaus. Se on ystävällisempi autoilijan kannalta ja jopa halvempi kuin pistekohtainen nopeuden mittaus. Kun automaattista kameravalvontaa lisätään tulevaisuudessa, niin toivottavasti silloin pystytään valvomaan muutakin kuin ajonopeuksia. Tämä on osattu jo vuosia muualla mutta ei Suomessa, vaikka olemme teknologiassa maailman huippumaa. Rangaistuksia ollaan korottamassa, vaikka edelleen korotuksien vaikuttavuusarvio on vielä tekemättä. Korotuksen taustalla on tarve paikata valtiontalouden vajetta, joten toimella on vain vähän tekemistä liikenneturvallisuuden parantumisen kanssa. Parasta liikenneturvallisuuden parantamiseksi on kiinnijoutumisriskin kasvattaminen. Mielestäni ylinopeustapauksien sakotusta tulisi suhteuttaa nykyistä oikeudenmukaisemmin teon vaarallisuuteen, todettuun tarkoitukseen sekä yleiseen vahingollisuuteen. Sen myös poliisi rangaistuksen antajana ja kansalaiset hyväksyisivät paljon paremmin.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-09T17:51:04,2016-02-09T17:56:22,Tarkistettu,1.1 2016_4_148,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Päiväsakkojen osalta katson, että tämä korotus on ihan tarpeellinen. Tätä on viime kerran korotettu todellisuudessa vuonna 99, koska vuonna 2002 tehtiin tosiaan vain se, että markat muunnettiin euroiksi, ja silloinkin pyöristettiin alaspäin, elikkä tuo on minusta ihan tarpeellinen tänä päivänä. Tietysti tuo, että rangaistuksen tulee olla suhteessa teon moitittavuuteen ja muutenkin suhteellisuusperiaatteen mukainen, on erityisesti näissä nopeusrajoitusten rikkomisissa semmoinen mietittävä asia. Olen iloinen, että se tulee perustuslakivaliokuntaan hieman pohdittavaksi. Siitä jää juuri tämä inhimillisyysnäkökohta, mistä minun mielestäni edustaja Kulmalakin äsken puhui. Jos tosiaan ajan satasen alueella sataakahtakymppiä, niin pääsen vielä rikesakoilla, 250 euroa, mutta kun ajan sitten kilometrin yli, vaikka ihan siinä miehelleni puhun jotakin vähän — no, ei pitäisi ajaa ylinopeutta lainkaan, mutta joka tapauksessa — niin sitten pompsahdetaan jo 2 500 euron tuloilla 370 eurosta 700 euroon, ja jos nyt on tällaiset kansanedustajan tulot, 6 000, niin se on 1 870. No, en itsestäni ole niinkään huolissani, mutta tuo 89 prosenttia on aikamoinen korotus. Puolustukseksi täytyy sanoa se, että kun ollaan jouduttu kaikkea leikkaamaan ja maksuja korottamaan, niin tämä nyt ei ole mikään sellainen perusturvaan liittyvä asia sillä lailla, että rikoksia täytyy saada tehdä mahdollisimman halvalla. Olipa tuossa joku ohjelmakin, että niitä saisi ostaa könttäsummalla, mutta ehkä se ei ole nyt toivottavaa. Mutta joka tapauksessa on erittäin hyvä, että tämä tulee pohdittavaksi, koska tämä on kertakorvauksena tosi paljon, ja kansalaiset ovat olleet minuunkin yhteydessä, että oletteko ihan tosissanne. Tästä puuttuu se inhimillinen harkinta, joka tuomioistuimessa aina on se tapauskohtainen. Mutta katsotaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-09T17:56:24,2016-02-09T17:58:19,Tarkistettu,1.1 2016_4_149,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Päiväsakkojen rahamäärä korotetaan tosiaan kaksinkertaiseksi, ja se korotus on huomattava, ja siitä on paljon tullut palautetta. Mutta on hyvä muistaa, että kenenkään ei tarvitse ajaa yhtäkään kilometriä tunnissa ylinopeutta. Tähän asiaan voi tosiaan itse vaikuttaa, ja kun sen isomman laskun on maksanut, niin jos ei sen jälkeen muuta liikennekäyttäytymistään, niin sitten valtio saa tuloja, ja meidän valtiommehan tarvitsee taatusti lisää rahaa. On ollut myös huolta siitä, saako pahoinpitelystä vähemmän kuin liikennerikkomuksesta, mutta eihän suinkaan tämä korotus tarkoita sitä, ettemme voisi korjata myös tuota toista asiaa ja antaa myös pahoinpitelystä myöhemmin korkeampia sanktioita. Sitähän varten me täällä eduskunnassa olemme säätämässä lakeja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-02-09T17:58:23,2016-02-09T17:59:22,Tarkistettu,1.1 2016_4_150,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä viime kaudella jo juteltiin, kyllä liikenteenvalvonnan ja rangaistusten pitää olla sillä tavalla sopusoinnussa, että ne vastaavat tehtyä rikkomusta. Ja vaikka hallituksen esitys varmaan ihan kannatettava on, niin kyllä täytyy todeta, että se on hyvin herkkä asia, kun liikennettä valvotaan, ja jos se alkaa muistuttamaan jollakin tavalla rahan keräämistä, niin se ei välttämättä kansalaisten keskuudessa herätä lain kunnioitusta eikä edistä sitä, kyllähän tämä nyt meidän kansanedustajien täytyy myöntää. Tällä on selvästi haittavaikutuksia. Nyt — minä ajan aika paljon, itse asiassa entisessä ammatissa ajoin puoliammatikseni, autoa — jo näkyy, että ihmisillä on valtava tolppapelko. Nämä liikennepoliisit herättävät niin paljon pelkoa, että jatkuvasti ihmiset jarruttavat todellisuudessa 70:een, koska monen auton mittari valehtelee ylöspäin. Minä koen, että tämä alkaa olla todella hankalaa, niin että tämä on nyt vähän vääränlaista lainsäädäntöä siinä mielessä, että me opetamme ihmiset ikään kuin pelkäämään. Jos on sula keli ja tiellä ei muutenkaan ole kovin vaarallista liikennettä, niin ei tämä hirveästi edistä minun mielestäni hyvää ajokulttuuria.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-02-09T17:59:22,2016-02-09T18:00:37,Tarkistettu,1.1 2016_4_151,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esillä olevassa hallituksen esityksessä on varmasti perusteensa, mutta kai tämän otsikoksi voisi laittaa ""Sakotuksella valtiontaloutta kuntoon"". No, täytyy tietysti ymmärryksellä suhtautua siihen, että sieltäkin pitää yrittää valtion pohjattomaan kassaan löytää rahoja, mutta ehkä tässä on tämmöinen periaatteellinen kysymys taustalla, että kuitenkin sakon ensisijainen tarkoitus varmasti on se lainkuuliaisuuden lisääminen ja toisaalta hyvään turvallisuuskäyttäytymiseen kannustaminen eikä suinkaan se, että yritetään etsiä erilaisista paikoista valtiontalouteen tilkkeitä. Siinä mielessä tässä oli hyviä esimerkkejä: esimerkiksi edustaja Meri toi esille, että kuitenkin sakon suuruuden tulisi tietenkin aina määräytyä teon ja laiminlyönnin vakavuuden pohjalta, ja tuommoisia, voisi sanoa, kansalaisten oikeustajuun kohtuuttomalta tuntuvia tilanteita saattaa hyvin helposti tulla. Oikeastaan haluaisin kysyä, kun ministeri on täällä paikalla: Sanoitteko tuossa esittelyssä, mihin perustui tämä, että joutokäyntirikkomuksesta määrättävästä pysäköintivirhemaksusta poistetaan joku enimmäismäärä? Mikä tämän ajatuksen taustalla sitten on, miksi tähän on puututtu tässä esityksessä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-09T18:00:40,2016-02-09T18:02:17,Tarkistettu,1.1 2016_4_152,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kerron vielä pari esimerkkiä liikenteestä, vaikka edustaja Meri jo tässä joitain toi esiin: Esimerkiksi päin punaisia ajamisesta määrätään normaalisti vähintään 8 päiväsakkoa. Vielä nyt 8 päiväsakkoa tarkoittaisi 2 000 euroa kuussa nettona ansaitsevalle lapsettomalle 233:a euroa, keväällä summa olisi jo 465 euroa. Luvussa on huomioitu 255 euron perustulovähennys nettotuloissa. Jos taas ajetaan 81—83 kilometriä tunnissa 60:n alueella, normaali päiväsakkomäärä tästä on poliisin ohjeessa 12. Se tarkoittaisi esimerkkitapauksessa nyt 350:tä euroa ja keväällä 700:aa euroa. Pidän sitä varsin kohtuuttomana tekoon nähden. 80:n alueella nopeus 101—103 kilometriä tunnissa johtaa poliisin ohjeissa normaalisti noin 10 päiväsakkoon. Arvoisa puhemies! Sanoisin, että poliisille tulee kyllä aika suuri vastuu tuolla liikenteessä, jos sitä ei vielä tähän mennessä ole ollut, koska jos se poliisi ei sitä sakkoa siellä liikenteessä kirjoita, niin ei sitä kyllä kukaan muukaan kirjoita. Ja jos poliisi ei asennoidu oikein tähän sakkojen korottamiseen, niin en tiedä, mistä sitä rahaa sitten tulee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-09T18:02:19,2016-02-09T18:03:51,Tarkistettu,1.1 2016_4_153,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minuakin huolettaa tässä esityksessä moni seikka. Niitä ministeri tuossa jo kuvasi, niin että turhaa on enää kerrata. Mutta yksi asia ei ole vielä mielestäni tullut esille: se, kuinka tämä järjestelmä vaikuttaa tien päällä ammatikseen työtä tekeville. Ammattikuljettaja, erityisesti raskaan ajoneuvon kuljettaja, voi saada tien päällä sakon asiasta, joka ei ole hänen vallassaan, esimerkiksi tien päällä tulleista ajoneuvorikkomuksista, tai jos ajoneuvo on vahingoittunut ja se sitten tulee tien päällä esille. Kun taas sitten näitä sakkoja kertyy, niin hiljalleenhan sieltä menee sitten myöskin kuljettajalta ajo-oikeus ja samalla kuljettajalta työ. Eli kuljetusalaa ajatellen työn houkuttelevuutta kyllä alkaa hiljalleen rasittamaan tämä tilanne, että se työn tekeminen saattaa tulla lompsan päälle ilman että siihen itse voi vaikuttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-02-09T18:03:52,2016-02-09T18:05:00,Tarkistettu,1.1 2016_4_154,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ota näihin sakkojen korotuksiin sinällään kantaa, mutta tähän samaan teemaan liittyy se, että kohtuullisen helposti menee myös niin sanotusti kortti kuivumaan, jos ajaa muutamankin sellaisen ylinopeussakon, jotka ovat vain niukasti menneet sakotuksen puolelle. Tässä on jo vuosia ollut eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan tavoitteena saada aikaan tämmöinen pisteytysjärjestelmä, jossa nimenomaan arvioitaisiin näitten rikkeiden vakavuutta, ja sillä perusteella sitten tulisi ratkaisu siitä, menettääkö korttinsa vai ei. Tämä kortin menettäminen ei nimittäin ole ihan pieni asia, koska monella se saattaa vaikuttaa siihen, miten pystyy työtehtäviä hoitamaan tai työmatkoilla liikkumaan. Oikeastaan kysyisinkin, kun tässä nyt ovat paikalla sekä oikeusministeri että liikenneministeri: Onko tämä pisteytysjärjestelmä edelleen harkinnassa, ja onko se mahdollisesti etenemässä? Ja voitaisiinko ajatella, että tässä samassa yhteydessä, kun näitä sakkoja nostetaan, myöskin arvioitaisiin tätä puolta, että me löytäisimme vähän järkevämmän vaihtoehdon nykytilanteessa siinä, missä laajuudessa tämän korttinsa menettää? Enkä missään nimessä tarkoita sitä, jos ajaa hurjaa ylinopeutta, siitä pitää kerrasta lähteä, mutta nimenomaan näitten pienten yritysten osalta pidän tätä nykytilannetta hiukan ongelmallisena, nimenomaan niitten osalta, jotka ajavat paljon kilometrejä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-02-09T18:05:01,2016-02-09T18:06:46,Tarkistettu,1.1 2016_4_155,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oma puheenvuoroni käsittelee sattumalta samaa asiaa kuin edustaja Satosen. Jos lähtee kortti kuivumaan kolmesta pienestäkin rikkeestä, niin siinä on semmoinen ongelma, että jos se lähtee esimerkiksi helsinkiläiseltä kansanedustajalta, niin se ei vaikuta kyseisen henkilön elämään millään tavalla, mutta jos se lähtee Ranualta sellaiselta henkilöltä, joka välttämättä tarvitsee autoa joko työssä tai sitten muissa hommissa, niin sen rangaistuksen vaikutus on aivan erilainen kuin se on jossain muualla Suomessa, niin että tämäkin pitäisi ottaa huomioon. Minulla on sama kysymys molemmille ministereille: on puhuttu, että rikesakot muunnettaisiin hallinnolliseksi maksuksi ja ikään kuin sakkojen noustessa kompensaationa olisi se, että ne sinänsä olisivat jo niin kova rangaistus, että ihmiset varoisivat ylinopeutta ajamasta, mutta jos varsinkin ammattiliikenteessä näitä tahattomia pieniä rikkeitä kuitenkin sattuu, niin ei niin helposti menisi kortti. Siitä saattaa nimittäin olla todella isot taloudelliset seuraukset. Sitten haluaisin kysyä eräästä toisesta asiasta. Kun ulkomaalaiset ajavat täällä ylinopeutta, josta määrätään päiväsakko, niin miten me perimme näiltä ulkomaalaisilta tämän sakon, koska Suomessa on hieman erilainen järjestelmä kuin muualla maailmassa, jossa yleensä katto asettuu muistaakseni ehkä 4 000 euroon tai sinne? Tämä on vähän tämmöinen yhdenvertaisuuskysymys. Kun tämä on samaa Euroopan unionia, niin millä tavalla me saamme tämän henkilön tiedot, koska ulkomailla ihmisten tietoja ei niin vain levitellä julkisuuteen, ihan jo senkin takia, että he altistuvat sillä kiristykselle ja terrorismille? Tämä on myös turvallisuuskysymys, ja ehkä tulevaisuudessa Suomessakin pitää vähän miettiä, kuinka avoimia me olemme. Jos kaikki tieto on kaikkien saatavilla, niin se voi johtaa ikävään lopputulokseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-02-09T18:06:47,2016-02-09T18:08:35,Tarkistettu,1.1 2016_4_156,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ylinopeutta kun ajaa, niin sakkoja tulee, ja se on tietysti oikein. Mutta jos ylinopeutta ajaa vain vähän ja — me tiedämme nämä pömpelit — vilahtaa, niin kyllä se harmittaa. Jos se ylinopeus on hyvin vähäinen ja niitä sakkoja tulee vaikka parin vuoden sisällä kolmekin, mikä helposti tulee ihmiselle, joka ammatikseen ajaa, niin kyllä se melko kohtuutonta on, jos kortti menee kuivumaan, koska siitä on elanto ja perheen tulot kiinni ja koska sillä ei välttämättä ole vaarannettu kenenkään henkeä. Sakot nousevat, rikesakko nousee, ja mielestäni se on hieman kohtuuton nousu, koska sen teon ja sakon keskinäisen suhteen pitäisi olla oikea, ja nyt se vähän ylimitoitetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-02-09T18:08:37,2016-02-09T18:09:41,Tarkistettu,1.1 2016_4_157,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on ollut todella hyviä puheenvuoroja, mutta kyllä tässä sakkorangaistuksien korottamisessa ei ole mitään järkeä. Kyllä verottajalle kuuluu se, mikä kuuluu verottajalle, ja poliisille kuuluvat poliisin tehtävät, eikä pidä tässä sekoittaa puuroja ja vellejä. Nämä kohtuuttomat rangaistukset: Kaveri — oli puuautokuski — sai sakon ylikuormasta. Etuvaunussa oli 200 kiloa, vai mitähän siinä oli, ylikuormaa. Tuli kolmas sakko, ja kortti pois. Se on yksi tukki, vahingossa sen voi laittaa sinne kuormaan. Oli kaksi kuukautta kortti pois, ei minkäänlaista tuloa sinä aikana. Nyt kun tätä vielä korotetaan, niin onkohan pikkusen mopo karannut käsistä jollakin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-02-09T18:09:42,2016-02-09T18:10:48,Tarkistettu,1.1 2016_4_158,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä haluaisin kysyä ministeri Berneriltä: jos ulkolainen rekkakuski ajaa ylinopeutta ja saa sakon, niin peritäänkö se häneltä sieltä hänen lähtömaastaan vai saadaanko sitä sakkoa ikinä perittyä tältä henkilöltä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-02-09T18:10:50,2016-02-09T18:11:15,Tarkistettu,1.1 2016_4_159,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä tästä, miten poliisi käyttäytyy. Henkilökohtaisesti olen saanut kaksikin sakkoa ohituskaistalla. Kun tulee kevät — Viitasaarella on ohituskaistoja Nelostiellä — tiet ovat sulaneet, on täysin hyvä keli, välittömästi ennen kuin kesänopeusrajoitukset tulevat, harakkapartiot kyllä tulevat rahaa keräämään näitten ohituskaistojen päähän. Siellä on kyllä jonossa porukkaa ja saadaan otettua kiinni ja tehtyä rikollisia. Nykyautoilla se 10—15 kilometriä on helppo ylittää, ajaa ylinopeutta. Minullakin on Mersu, kyllä sillä pääsee hyvin helposti sen ylittämään. Minusta tulee rikollinen, saan kovemman rangaistuksen kuin joku partio tuolla joukkoraiskauksesta. Siitä saa ehdollisen, se on tämmöinen lappu, sillä ei ole mitään merkitystä käytännön elämässä. Sakon joutuu maksamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-02-09T18:11:17,2016-02-09T18:12:27,Tarkistettu,1.1 2016_4_160,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Haluan nyt vähän selventää, etteivät mene vellit sekaisin. Jos henkilö saa kolme rikesakkoa ylinopeudesta vuoden sisällä, niin hän todennäköisesti saa varoituksen, ei häneltä oteta edes korttia pois. Mutta jos niistä rangaistuksista yksi on rangaistusvaatimus ja kaksi rikesakkoa, silloin todennäköisesti kortti lähtee ja se on pois vähintään kuukauden ja maksimissaan kuusi kuukautta. Sama tilanne on, jos näitä rangaistuksia tulee neljä kahden vuoden aikana, ihan sama käytäntö. Sitten näistä ohituskaistoista voin sanoa sen verran, että kuolonkolareja sattuu niissä aika paljon siinä vaiheessa juuri, kun on se ohituskaista loppumassa ja kaista päättyy. Sen takia niissä valvotaan aika paljon, ja siellä on ylinopeuksia, sanotaan, satasen alueella semmoista sataaviittäkymppiä ajavat hyvinkin usein, kun yrittävät päästä vielä siitä viimeisestä autosta ohi. Silloin kun se kolahtaa ja toinen tulee satasta vastaan, niin aivan varmasti tulee vainajia. Esimerkiksi viime vuonna kuolonkolarit Pohjois-Karjalassa tuplaantuivat. Osa niistä sattui ohituskolareissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-09T18:12:29,2016-02-09T18:13:40,Tarkistettu,1.1 2016_4_161,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaikka nyt ei sakoista ole kysymys, niin liikenneturvallisuus, minkä edustaja Kulmala nosti esille, on erittäin tärkeä asia. Kun ely-keskukset ovat laskeneet, että yksi kuolema maksaa yhteiskunnalle 2,5 miljoonaa euroa, niin siitä kun ruvetaan laskemaan, mitä nämä ovat maksaneet, ja meillä on 50-luvulta lähtien tilastoja pidetty, niin enemmän ihmisiä on kuollut liikenteessä kuin talvisodassa — siinä ruvetaan pääsemään liikenneturvallisuuskysymyksiin. Sen omana kantanani sanon, kun puhutaan, onko joku moottoritie kannattava vai ei, että yleensä moottoritiellä ainakin henkilöautoilijoita kuolee joku 5, 6 tai 7 vuodessa eli se on kaikkein turvallisin, kun ei ole vastaantulevaa liikennettä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-02-09T18:13:41,2016-02-09T18:14:24,Tarkistettu,1.1 2016_4_162,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ollut kiva seurata hallituspuolueiden kansanedustajien keskustelua tästä rikesakkojen korottamisesta, kun sitä niin ankarasti vastustetaan hallituspuolueiden toimesta. Mutta kyllä minä yhdyn tässä edustaja Hakkaraisen näkemykseen. Pitkäaikainen liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Klaus Bremer kertoi silloin aikanaan liikenne- ja viestintävaliokunnassa, kuinka esimerkiksi Ranskassa nopeusvalvonta suoritetaan: mitä parempi keli, sen vähemmän poliiseja liikenteessä, mitä enemmän keli heikkenee, niin sitä nopeammin tulee liikennevalvonta paikalle, ja kun on pahin keli, niin silloin ovat kaikki poliisit tien päällä. Mutta meillähän on justiin päinvastoin, niin kuin edustaja Hakkarainen kertoi: kun on kaunis auringonpaiste ennen pääsiäistä ja tiet ovat sulat ja 80:n nopeusrajoitus, niin sinne sitten mennään kyttäämään ja saadaan se ihminen kiinni. Kyllä tietysti tämä hallituksen esitys on sikäli kummallinen, että tällä niin kuin paikataan valtiontalouden alijäämää, kun sillä pyrittäisiin enemmän vaikuttamaan tähän liikennekäyttäytymiseen. Ehdottaisinkin, että oikeusministeri antaisi tällaisen ohjeen, että silloin kun on huono keli, valvotaan oikein tiukasti, ja kun on hyvä keli, niin silloin ihmiset voisivat ottaa muita tehtäviä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-02-09T18:14:25,2016-02-09T18:15:38,Tarkistettu,1.1 2016_4_163,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Olen huhtikuun lopusta lähtien ajanut Rääkkylästä Helsingin Lauttasaareen joka ikinen viikonloppu. En ole kertaakaan nähnyt yhtäkään poliisiautoa. Voin väittää, että tunnistan valoisaan aikaan jopa siviilipoliisiautot. Näistä nopeusrajoituksista voin sanoa sen verran, että monet toivovat, että nopeusrajoitukset muuttuisivat keliolosuhteiden mukaan. Niin minäkin toivoisin. Mutta viimeksi maanantaina, kun ajoin Lappeenrannan kautta Helsinkiin, Lappeenrannassa oli 5 senttiä sohjoa tiellä ja satasen nopeusrajoitus, ja siinä oli nimenomaan vaihtuva nopeusrajoitus. Se ei siis toimi, siinä olisi pitänyt olla 80 kilometriä tunnissa. Tulevaisuudessa toivottavasti kaikki nopeusrajoitusmerkinnät ovat kuitenkin keliolosuhteiden mukaan vaihtuvia. Mutta niitten pitää myös toimia. Tällä hetkellä ne eivät toimi, vaikka niitä muutama tuolla tien päällä onkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-09T18:15:39,2016-02-09T18:16:38,Tarkistettu,1.1 2016_4_164,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Sitten ministeri Lindström, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_165,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Rouva puhemies! Hyvää keskustelua, ja onhan tässä rehellisyyden nimessä sanottava, että tämä on yhtä mukavaa kuin olisi alushousut väärinpäin jalassa. Mutta näillä mennään. Muutama vastaus kysymyksiin: Edustaja Satoselle: Näistä virhepistejärjestelmistä kysyitte. Ne liittyvät yleensä ajo-oikeutta koskeviin seuraamuksiin, ja ajokiellon määrääminen toistuvista rikkomuksista on jo nykyisin porrastettu rikkomusten lukumäärän mukaan. Tämä sääntely kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan, mutta se ei tietenkään poista sitä, että me käymme jatkuvasti keskustelua näistäkin asioista liikenneministerin kanssa. Sama oikeastaan koskee edustaja Eestilän kysymystä hallinnollisesta maksusta. Tuossa kävin liikenne- ja viestintäministeriltä varmistamassa, että siellä on käynnissä tieliikennelain kokonaisuudistus, jossa tätä asiaa tarkastellaan, liikennerikkomusten seuraamuksia siis, ja OM osallistuu tietenkin myös tähän työhön. Eräänä vaihtoehtona nykyisin käytettävälle rikesakolle on, että siirryttäisiin tämmöiseen hallinnolliseen maksuun. Ei ole tehty linjauksia vielä, ja punnitaan sitten työryhmissä eri vaihtoehtoja ja sen jälkeen tehdään johtopäätöksiä tähän liittyen. Edustaja Essayah, joutokäyntiasia: Tässä on kyse johdonmukaisuudesta, eli joutokäyntiä koskevien säännösten rikkomisesta voidaan rikesakon asemasta määrätä enintään 35 euron suuruinen pysäköintivirhemaksu. Enimmäissumma on aikoinaan sidottu vastaavasta teosta määrättävään rikesakon määrään. Sittemmin rikesakkoja on kuitenkin korotettu, ja esityksen johdosta niitä korotettaisiin vielä lisää. Tämän vuoksi esitetään, että joutokäyntirikkomuksesta määrättävä pysäköintivirhemaksu on jatkossa sama kuin vastaavalla alueella tehty pysäköintivirheestä määrättävä maksu eli kaupungista riippuen enintään 80 euroa. Eli sille joutokäyntirikkomukselle ei siten ole enää erillistä enimmäistaksaa. Olikohan vielä joku muu kysymys, johon jäi vastaamatta? No ehkä ylipäätään tämä, mihinkä edustaja Parviainen kiinnitti huomiota, nämä ammattiautoilijat, ja edustaja Meri nosti tämän inhimillisen näkökulman. Tämä on tietenkin totta. Sen takia sanoin, että on tämä vähän niin kuin olisi housut väärinpäin. Kun tässä mennään tämän taloudellisen tilanteen mukaan, niin onhan tämä tunnustettava, ja sen tunnustin tuossa puheenvuorossani, että tähän täytyy kiinnittää vakavaa huomiota, ettei tämä mene pelkästään rahastamiseksi, vaikka valtiolla tiukkaa tekeekin. — Kiitoksia keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-09T18:16:42,2016-02-09T18:19:32,Tarkistettu,1.1 2016_4_166,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Sitten ministeri Bernerille myös 3 minuuttia, sopii paikaltaankin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_167,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2016 vp,"Kiitoksia, rouva puhemies! — Oikeastaan ministeri Lindström vastasi aika hyvin näihin kysymyksiin, mutta voin vielä vastata kysymykseen siitä, voidaanko ulkomaiselta rekalta saadut sakkorangaistukset saada perittyä. Oikeastaan ainoastaan ylikuormauksesta voidaan pysäyttää auto tielle ja vaatia maksu saman tien, kaikki muut menevät sitten jälkikäteen perittäväksi. Täytyy tunnustaa, että en tiedä sitä, kuinka suuri osa maksuista todellakin sitten tulee suoritetuksi. Niin kuin ministeri Lindström tässä totesi koko tästä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla olevasta pohdinnasta, miten nämä sakkojärjestelmät osin voitaisiin tehdä hallinnolliseksi kustannukseksi silloin kun puhutaan ammattikuljettajien osalta, se on meillä selvityksen alla, ja siihen palataan sitten tieliikennelain uudistuksen myötä. Liikenneturvallisuus on luonnollisesti meidän suurin huolenaiheemme. Meillä on ollut erittäin huonoa kehitystä vuonna 2015. Sen näkökulmasta me katsomme nyt sekä maantielain että tieliikennelain uudistuksen yhteydessä, millä tavalla, millaisin keinoin voidaan edistää tieliikenneturvallisuuden parantamista. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+9.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-02-09T18:19:37,2016-02-09T18:21:00,Tarkistettu,1.1 2016_4_168,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_4_169,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta elikkä niin sanotusti kabotaasisäännösten muuttamisesta. EU:ssa on voimassa kabotaasisäännöstö, joka sallii kolme kuljetusta seitsemän päivän aikana siitä, kun auto on saapunut Suomeen. Tällä hetkellä meillä on Suomessa käytössä niin sanottu Suomi-lisä tähän kabotaasisääntelyyn, ja se mahdollistaa kymmenen kuljetusta kolmen kuukauden aikana. Lisäksi voimaan on tullut jo vuonna 1992 sääntö, jonka mukaan 100 kilometrin merimatkan jälkeen kontti tai perävaunu saadaan kuljettaa enintään 150 kilometrin etäisyydelle. Nyt tässä esityksessä tämä jää voimaan ja muutoin oltaisiin siirtymässä EU:n vaatiman sääntelyn piiriin. Kyseessä  on EU:n osalta asetus, joka ei sinänsä mahdollista paljon kansallista liikkumatilaa. Me olemme saaneet tästä niin sanotun perustellun muistion tänä kesänä, ja EU-MINVAssa hallitus on ottanut kantaa siihen, että hallituksen näkökulmasta Suomen kokonaisvaltainen etu on se, että asiaa ei vietäisi eteenpäin EU-tuomioistuimeen. Suomi kannattaa vapaakauppaa. Suomi kannattaa myös oikeudenmukaista kilpailua ja oikeudenmukaisen kilpailun edellytyksiä. On perusteltua kantaa huolta siitä, millä tavalla meidän rahtikuljetus ja kuorma-autotoiminta selviävät kilpailusta paremmin ja miten me voimme edistää toimillamme sitä, että kabotaasista ei tulisi ylimääräistä vahinkoa meidän omalle toimialalle ja kansalliselle yrittäjyydelle. Jos me katsomme, mitä komissio on vuonna 2014 katsonut kabotaasista kokonaisuutena: 39 prosenttia kabotaasista ajetaan Saksassa, 29 prosenttia Ranskassa, 3 prosenttia Ruotsissa, 2 prosenttia Tanskassa, ja Suomi yhdessä 15 muun jäsenmaan mukana muodostaa yhteensä 3 prosenttia kabotaasista. Kabotaasin osuus tonnikilometreistä vuonna 2014 oli Eurostatin mukaan 0,4 prosenttia Suomen liikenteestä. Käytännössä lukuina se tarkoittaa 86:ta tonnikilometriä Suomessa, ja suomalaiset yrittäjät ajavat yhteensä 250 tonnikilometriä ulkomailla kabotaasiliikennettä. Millä tavalla sitten voitaisiin huolehtia paremmasta valvonnasta, kun huolta on ollut siitä, että kabotaasin lisääntyminen synnyttäisi meille enemmän harmaan talouden mahdollisuuksia Suomessa? Paras valvonta on ehdottomasti Tullissa ja satamissa, ja vuonna 2015 Tulli on tehnyt kaiken kaikkiaan 86 078 liikenneturvallisuuteen kohdistunutta tarkistusta raskaisiin ajoneuvoihin. Samassa yhteydessä on myös tarkistettu liikennelupia. Tässä yhteydessä on syntynyt 24 epäilyä laittomasta kabotaasista. Poliisi taas on tutkinut vuonna 2015 laittoman kabotaasin epäilynä 5—10 tapausta, ja tämä on keskimääräinen arvio. On selvää, että me tarvitsemme myöskin lisää resursseja poliisille ja Tullille. Raskaan liikenteen valvontakursseja onkin järjestetty vuonna 14 ja 15, ja liikennevalvonta ja rikostorjunta yhteistyönä ovat pyrkineet huolehtimaan siitä, että teknisiä tienvarsitarkastuksia ylikuormasta, ajo- ja lepoaikatarkastuksia ja ajoneuvopunnituksia pystytään riittävästi suorittamaan. Nämä valvontasuoritteet ovatkin kasvaneet vuonna 2015 syyskuuhun mennessä 1,5 prosenttia ja ovat lisänneet kaiken kaikkiaan 10 prosenttia paljastuksia. Samalla on syytä huolehtia, että tilaajavastuulakiin saadaan riittävät velvollisuudet, jotta voidaan huolehtia, että kabotaasi ei syntyisi laittomin perustein. Digitaaliset rahtikirjavaatimukset on tarkoitus katsoa tiukennettaviksi, ja myöskin on huolehdittava siitä, että myöskin ulkomaalainen rahtikuljettaja voisi osallistua meidän tiemaksuun ja sitä kautta osallistua omalta osaltaan meidän infrainvestointeihin vaikuttamiseen. Ylikuormamaksusta todellakin voidaan auto pidättää mutta ei muuten. Samoin on myöskin tärkeää huolehtia siitä, että jatkamme valvontaa EU:ssa. Maantiepaketti on edelleen työn alla, ja sitä viedään todennäköisesti koko tämän vuoden eteenpäin, vaikka siitä saadaan jo nytten helmi—maaliskuussa ensimmäiset keskusteluasiakirjat. Silloin myöskin nähdään mahdollisia uusia linjauksia kabotaasin osalta. Tässä, puhemies, esitykseni. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-02-09T18:21:22,2016-02-09T18:27:04,Tarkistettu,1.1 2016_4_170,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että Suomen omat määritelmät kabotaasikuljetuksesta ja toiminnan väliaikaisuudesta kumotaan. En henkilökohtaisesti pidä muutosta tarpeellisena. Kabotaasiliikenne on EU:hun kuuluvan maan sisäistä liikennettä kulkuneuvolla, joka on rekisteröity toiseen maahan. Siinä esimerkiksi virolainen ajoneuvo saapuu Suomeen ja purkaa täällä kuormansa. Tämän jälkeen yrittäjä saa ajattaa Suomessa autolla kolme kuljetusta ennen kuin auton kuljettajineen on poistuttava maasta tai ainakin käytävä rajojemme ulkopuolella. Kabotaasin määrästä on tällä hetkellä Suomessa vaikea saada luotettavaa tietoa. Pääosa kabotaasista tapahtuu satamista ja satamiin, joten suuntaa antavat tiedot tästä on olemassa ainakin Tullilla. Nykyiset Suomen määritelmät rajoittavat kabotaasiliikennettä verrattuna muiden jäsenvaltioiden käytäntöihin. Pidän sitä kokonaisuutta ajatellen hyvänä. Määritelmien poistaminen lisäisi kabotaasikuljetuksia Suomessa, ja se kaikki on suomalaiselta kuljetusyrittäjältä pois. Kabotaasiliikenteen lisääntyessä on odotettavissa, että Suomen tiet täyttyvät ulkomaalaisista ajoneuvoyhdistelmistä varsinkin itäisessä Suomessa. Niitä kuljettavat alipalkatut ulkomaalaiset kuljettajat muutaman sadan euron kuukausipalkalla. Kuljetusyrityksissä palkka- ja polttoainekulut ovat suurin yksittäinen kuluerä. Suomalaiset kuljetusyritykset eivät pysty näissä asioissa kilpailemaan ulkomaalaisten yritysten kanssa. Tulevaisuudessa onkin vaarana, että moni suomalainen yritys joutuu lopettamaan ja tuhansia työpaikkoja häviää ulkomaille. Samalla harmaan talouden ongelmat moninkertaistuvat. Määritelmää muuttamalla harmaa talous kumipyörällä lisääntyy entisestään, ja sen torjuminen lienee hallitusohjelmaan kirjattu. On tietenkin selvää, että harmaan talouden määrä liikenteessä on riippuvainen myös raskaan liikenteen valvonnan määrästä. Tällä hetkellä kiinnijäämisriski on vähäinen, eikä valoa sen suhteen ole näkyvissä. Esimerkiksi viime vuonna, vuonna 2015, raskaan liikenteen valvonnan kurssia ei minun tietojeni mukaan järjestetty ollenkaan. (Anne Berner: Järjestettiin kerran!) — Selvä. Kabotaasiliikenteen ja siinä esiintyvän harmaan talouden valvonta kuuluu muun muassa poliisille ja Tullille. Kun kabotaasiliikenne lisääntyy ja valvojien määrä vähenee, niin tilanne riistäytyy hallitsemattomaksi. Kuljetustoiminnasta saatavat kuljetusmaksut ja verotulojen menetykset ovat moninkertaiset poliisi- ja tullitoimesta saatuihin säästöihin verrattuna. Uskon määritelmän muuttuessa ulkomaalaisten kuljetusfirmojen valtaavan tulevaisuudessa kuljetusmarkkinamme. He pärjäävät kabotaasiliikenteessä ja pystyvät noudattamaan paremmin myös työaikasäädöksiä. Ulkomaalaisten kuljetusyrittäjien valvonta on entistä vaikeampaa, jopa suorastaan mahdotonta suomalaiseen kuljetusyrittäjään verrattuna. Vaikka olenkin hallituspuolueen jäsen, niin pidän tätä muutosehdotusta erittäin vakavana uhkana perinteiselle suomalaiselle kuljetusyrittäjälle enkä pysty tätä hyväksymään. Arvoisa rouva puhemies! Kabotaasiliikenteen valvontaan tulisi saada enemmän resursseja, ja ulkomaille rekisteröidyn kuljetusyrityksen tulisi maksaa veroja Suomeen, mikäli se kuljettaa suomalaisen huolintaliikkeen tavaraa Suomessa. Myös ulkomaalaiset vuokratyöyritykset tulisi saada verolle Suomessa. Tällä tavoin saataisiin kilpailua tasattua ja suomalaiset kuljetusliikkeet pärjäisivät ulkomaalaisia vastaan vähän tasapuolisemmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-09T18:27:07,2016-02-09T18:30:59,Tarkistettu,1.1 2016_4_171,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on tosiaan tuonut eduskuntaan esityksen siitä, että kansalliset kabotaasisäännökset kumotaan, vaikka komissio on tässä vaiheessa vasta haastanut nämä Suomen kansalliset määritelmät tällä niin sanotulla perustellulla muistiolla. Ja täytyy nyt savolaisena käyttää tätä verbiä ""hötkyillä"": hallitus kyllä tässä nyt hötkyilee näitten kansallisten säännösten purkamisessa ja aiheuttaa mahdollisesti kyllä arvaamattomia vaikutuksia kotimaiselle kuljetuselinkeinolle. Tästä kabotaasista — eli toisen maan alueella tapahtuvasta sisäisen liikenteen tilapäisyyden ja kuljetusten määritelmästä — EU-asetuksessa on omat määrittelyt, ja sen vuoksi sitten Suomi on kuitenkin halunnut tarkentaa niitä kansallisella sääntelyllä. Nimenomaan tämä kuljetuksen määritelmä ja tämä tilapäisyyden määritelmä puuttuvat näistä EU-asetuksen määritelmistä, ja siksi Suomi on sitten tehnyt niistä omat määritelmät ja omat tulkinnat, joita nyt sitten todellakin komissio haastaa. Nykylainsäädännön mukaan Suomessa saa siis suorittaa enintään kymmenen kuljetusta kolmessa kuukaudessa samalla autolla, ja sitten tämä kuljetuksen määritelmä on se, että yhtenä kuljetuksena pidetään yhtä kuorman purkamista. Täytyy muistaa se, että on paljon EU-maita, joissa myöskin on tällaisia omia kansallisia määritelmiä. Komission kertomuksessa tavaraliikenteen markkinoista vuodelta 2014, johon tuossa lakiesityksessäkin viitataan, on todettu, että EU-maiden kansallisista lainsäädännöistä ja määritelmistä on tullut tilkkutäkki, millä on haitallisia seurauksia maanteiden tavaraliikenteen sisämarkkinoille. Komissio aikoo oman ilmoituksensa mukaan antaa tämän niin sanotun maaliikennepaketin vuoden 2017 alkupuolella, ja siellä varmastikin tullaan linjaamaan ei pelkästään tästä kabotaasista vaan myöskin sitten ajo- ja lepoajoista, mahdollisesti sosiaalilainsäädännöstä — vaikka tiedän kyllä kokemuksesta siellä parlamentissa olleena, että aina kun siihen kosketaan, niin siitä voi tulla kyllä suuriakin ongelmia — ja sitten toisaalta näistä vaikutuksista, ja sitten myöskin eurovinjetistä on todennäköisesti tulossa joitakin linjauksia. Siinä mielessä tässä tilanteessa minun mielestäni olisi nyt äärimmäisen järkevää odottaa siihen saakka, kunnes me näemme, millä tavalla komissio lähtee linjaamaan näitä asioita. Toki on varmasti niin, että komissio tuskin niitä tiukempaan suuntaan on viemässä, mutta Suomen kannattaisi tämäkin aika käyttää hyödyksi ja odottaa siihen saakka, mikä on sitten se yhteinen linjaus, koska näitten asioitten kanssa on monissa muissakin EU-maissa ongelmia ja samanlaisia pelkoja kuin Suomessakin on. Siinä mielessä minä kyllä esittäisin, että Suomi voisi ihan hyvin nyt ensinnäkin olla tekemättä yhtään mitään, ja toisaalta, vaikka rikkomusmenettely alkaisi, se tulisi kestämään niin kauan, että tämä maantieliikenteen paketti kerkiäisi valmistua siihen mennessä, elikkä siinä mielessä Suomi ei ottaisi tässä nyt sitten riskiä. Ja tietysti ainahan voidaan vedota komissioon ja sanoa, että me odottelemme nyt siihen saakka, kun tuo maantieliikennepaketti valmistuu kokonaisuudessaan, ja sen jälkeen sitten katsomme, mihin suuntaan teemme näitä liikkeitä, jolloinka olisi järkevää tehdä sitten ne uudistukset, mitä tarvitaan, näitten komission antamien suuntaviivojen mukaisesti. Tämä hallituksen muutosesitys varmasti tulee vaikeuttamaan suomalaisten kuljetusyritysten kilpailuedellytyksiä, kiihdyttää kuljetusmarkkinoitten harmaata taloutta. Täällä edustaja Kulmala toi jo esille sen, että tälläkin hetkellä on aika vaikea valvoa näitä säännöksiä ja on hyvin mahdollista, että niitä rikotaan jo varsin paljon Suomen maanteillä. Ja tietysti on se riski, että yhä enemmän nämä halvemman palkkatason maista tulevat yritykset jättävät sitten Suomen työlainsäädäntöä ja palkkausta noudattamatta, vaikka kabotaasikuljetuksissa sitä edellytetään, ja tämä sitten aina syö myös sen rehellisen suomalaisen yrittäjän leipää. Maanteiden tavaraliikenne on merkittävä verojenmaksaja, ja siinä mielessä, — kun tässä äsken oli esillä, että näitten sakkojen, pienienkin sakkojen, kautta valtiontaloutta ollaan paikkaamassa — tässä nyt olisi kyllä pieniä sakkoja paljon suurempi mahdollisuus sitten valtion kassaa paikata. Tätä hallituksen esitystähän ovat vastustaneet kuljetuselinkeinon edustajat, sekä työnantajat että myöskin työntekijät. Minusta oli aika hienoa, että tässä asiassa tällaiset liitot kuin SKAL, ALT ja AKT löysivät yhteisen sävelen ja lähettivät yhteisen vetoomuksen: minun mielestäni se on jo niin historiallista, että sitä kannattaisi jo pelkästään sen takia kunnioittaa. Tietysti nyt kun ajatellaan, että nämä yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat menossa, (Puhemies koputtaa) niin voisiko sillä olla jotain vaikutusta, jos hallitus nyt kertoisi, että he vetävät nyt tämän esityksen tässä vaiheessa pois ja jäädään odottelemaan niitä komission linjauksia? Ehkäpä sitten AKT:ssakin saattaisi jonkunlaista heltymistä yhteiskuntasopimusneuvotteluitten suhteen olla. Mutta todellakin toivon ministeriltä, että tässä asiassa nyt ei edettäisi vaan odotellaan rauhassa, katsotaan, mitä komissio linjaa sitten tässä maantiepaketissa myöhemmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-09T18:31:04,2016-02-09T18:37:08,Tarkistettu,1.1 2016_4_172,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Joo, aivan erinomainen puheenvuoro edustaja Essayah’lta ja myöskin edustaja Kulmalalta, siinä oli sekä poliisimiehen kokemuksen ääni että myöskin entisen europarlamentaarikon. Juuri näin, näin pitäisi toimia kuin edustaja Essayah totesi. Ja näinhän toimi edellisen hallituksen liikenneministeri Risikko. Hän ei tuonut tätä esitystä eduskunnalle viime kaudella sen takia, että tämä EU:n ratkaisu on tulossa 2017. Miksi tätä pitää hätäillä? Tämä on aivan ihme asia. Niin kuin edustaja Essayah totesi, SKAL, Autoliikenteen Työnantajaliitto ja AKT ovat yhdessä jättäneet vetoomuksen, ja me kaikki tiedämme, että jos tämä kabotaasiliikenne aukeaa, niin, sanotaan nyt, virolaiset, latvialaiset ja liettualaiset autot tulevat ja valtaavat Suomen markkinat. Minulle sanoi viime kesänä Seinäjoella Tangomarkkinoiden yhteydessä torilla tämän alan yrittäjä, että jos tämä menee läpi, niin hän panee pillit pussiin, ei ole mitään mahdollisuutta selvitä enää siinä jatkossa. Ja kun ottaa huomioon vielä tämän — tämä on suora lainaus näitten vetoomuksesta: ""Jopa lähes puolet kotimaisen maanteiden tavaraliikenteen tuottamasta liikevaihdosta palautuu erilaisina veroina ja maksuina valtiolle. Toimiala maksaa noin 6 miljardin liikevaihdosta arviolta 2,7 miljardia valtiolle takaisin ja työllistää 100 000 työntekijää."" Ja kun me olemme lakkauttaneet liikkuvan poliisin viime kaudella, kuka näitä valvoo tuolla: piirtureita, painoja, TESiä, polttonesteitä? Eihän siellä tien päällä ole ketään. Niin kuin edustaja Kulmala totesi edellisessä asiassa, ei siellä ole kuin nämä peltipoliisit. Kyllä minä nyt esittäisin vetoomuksen, että tämä asia nyt jätettäisiin sillä lailla pöydälle ja palattaisiin tähän sitten 2017. Se on tämän eduskunnan aikana kuitenkin vielä ratkaistavissa oleva asia. Tämähän menee nyt liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jos siellä löydettäisiin se sama henki, mikä aikaisemmin oli liikenne- ja viestintävaliokunnassa, että kun yhdessä todetaan joku asia, joka ei ole niin akuutti, niin sitten voitaisiin jättää täyttämättä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-02-09T18:37:10,2016-02-09T18:39:13,Tarkistettu,1.1 2016_4_173,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Hyvät edustajakollegat! SDP ei missään nimessä hyväksy hallituksen esitystä, jonka mukaan Suomen lainsäädännöstä kumottaisiin nämä kabotaasia koskevat määritelmät. Kabotaasiliikenteellä tarkoitetaan Suomen sisäistä liikennettä, jota tilapäisesti harjoitetaan toiseen EU- tai Eta-maahan rekisteröidyllä ajoneuvolla. Vasta reilu pari vuotta sitten Suomen nykyiseen tavaraliikennelakiin saatiin AKT:n ja kuljetusyrittäjien ajamat määritelmät, ja nyt hallitus on jo sitten purkamassa niitä. Tämä on kuolinisku suomalaiselle kuljetuselinkeinolle, jota kuljettajat ja yrittäjät ovat yksissä tuumin olleet puolustamassa. Tämä esitys tekee suomalaisista ammattitaitoisista raskaan liikenteen kuljettajista työttömiä, ja tämä kasvattaa valtion työttömyysmenoja ja pienentää verotuloja. Tuntuu sille, että hallitus on kääntänyt selkänsä kotimaiselle kuljetusalalle. Miksi ihmeessä? Ihmettelen myös suuresti perussuomalaisten takinkääntöä, sillä ulkoministeri Soini esitteli asian ministerivaliokunnassa. Miksi perussuomalaiset haluavat ulosliputtaa suomalaiset kuljettajat? Mielestäni Suomen tulee puolustaa kansallista lainsäädäntöämme tarvittaessa Euroopan unionin tuomioistuimessa. Tähän edellinen maan hallitus oli valmis, nykyinen näköjään ei. Toisin kuin ministeri Berner on julkisuudessa väittänyt, ei Suomella ole todennäköistä riskiä taannehtivista sakoista tai vahingonkorvausvelvollisuudesta. Mielestäni tämä on ministeriltä edesvastuutonta pelottelua vailla totuuspohjaa. Onko tässä taustalla kuljetusten avaaminen ulkomaiselle kilpailulle ja vain suuryritysten edun ajaminen? Tavalliset suomalaiset pienet ja keskisuuret kuljetusyritykset tarvitsevat nyt puolustajia. Muistutan vielä, että Suomessa kuljettajalle, myös kabotaasikuljetuksissa, tulee maksaa Suomen työlainsäädännön ja yleissitovan kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukainen palkka. Näin ei valitettavasti tehdä, ja halvemman palkkatason EU-maista tulevat yritykset toimivat tällöin vastoin Suomen työlainsäädäntöä. Tämä johtaa kaksiin eriarvoisiin markkinoihin maanteiden tavaraliikenteessä. Esityksellään hallitus siis avaa markkinoita harmaalle taloudelle. Jo nyt on ollut ulkomaisia rekkoja ojien pohjalla ajaessaan liukkailla keleillä ilman talvirenkaita. Tämä esitys sisältää ison riskin yleisen liikenneturvallisuuden heikentymiseen, raskaan liikenteen valvontakin kun on liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä vähentynyt. Pyydän, arvoisa ministeri, että ottaisitte vakavasti myös Suomen europarlamentaarikkojen viestin, että emme kumoaisi kabotaasia vaan puolustaisimme Suomen kansallisia säädöksiä ja työpaikkoja. Eihän tämä olisi edes noussut pintaan, ellei Trafi itse olisi ollut aktiivinen Brysselin suuntaan ja herättänyt nukkuvaa karhua. Nyt tämä esitys pitäisi taputella takaisin talviunille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-02-09T18:39:16,2016-02-09T18:43:40,Tarkistettu,1.1 2016_4_174,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri! Puhumme nyt alasta, jossa sydämeni on erityisesti mukana, koska kumipyörät mahdollistivat lapsuudenkodissani leivän pöytään ja tahdon todellakin, että tämä on mahdollista jatkossakin useassa suomalaiskodissa. Me olemme Suomessa jo vuosia taistelleet kotimaisen liikennetoimialan edellytysten puolesta ja EU:n kabotaasisäädöksiä vastaan. Siitä syystä on nyt varsin harmillista huomata, miten helposti tämä nykyhallitus antaa tässä asiassa periksi. Tarina kertoo, että ministeri Berner ja liikenne- ja viestintäministeriö olisivat halunneet viedä eteenpäin Suomen nykyistä linjaa, mutta tällä kertaa UM heräsi taas siihen perinteiseen tuskaan, jossa tehdään lähes mitä vain suomalaisen yrittäjän ja kuluttajan kustannuksella pelotellen sillä ainaisella EU:n tuomioistuimella. Mistä nyt on siis kysymys? Kysymys on satojen kuljetusyrittäjien ja tuhansien työntekijöiden leivästä. Tällä päätöksellä sitä leipää päästetään syömään yhä laajemmin ulkomaiset toimijat. Mikäli tällainen esitys etenee, hallituksen tulee erityisesti varmistaa se, että kaikki pelaavat samoilla säännöillä. Kilpailun vapauttaminen ei hyödytä edes kuljetusasiakkaita, koska työvoimavaltaisen toiminnan työkulut ovat kaikille samat, koska myös ulkomaalaisten toimijoiden pitäisi noudattaa työehtosopimuksia. Näin ollen hinnalla ei olisi mahdollista kilpailla, ainakaan reilusti. Onkin sitten aivan eri asia, miten tätä pystytään valvomaan — kun kuuntelee kenttää. On paikallaan kysyä, miten hallitus aikoo varmistaa sen, että työehtoja aidosti valvotaan. Täytyy muistaa, että valvovien viranomaisten resurssit ovat olleet ankarien säästöjen kohteena edellisilläkin vaalikausilla. Olennaista olisi nyt turvata ainakin riittävät työsuojelun ja harmaan talouden torjunnan resurssit. Nyt käsissämme oleva kabotaasipäätös haastaa entistä tiukemmin liikennevalvontamme, joka on ehkä entisestäänkin liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen heikentynyt. Erityisesti raskaan liikenteen valvontaan on välttämätöntä panostaa jatkossa huomattavasti paljon enemmän. Tässä tarvitaan paitsi riittäviä resursseja myös eri viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistä. Arvoisa puhemies! Tulee mieleen, että jälleen kerran hallituksen esitys pistää miettimään, onko esitystä harkittu loppuun asti ja riittävästi. Tälläkin esityksellä lyödään pahimmillaan korville hallituksen työllisyystavoitteita — ja ne eivät ole pelkästään hallituksen työllisyystavoitteita, se on ihan yhtä lailla opposition huoli, että me saamme ihmisille töitä. Aivan aitona ja vakavasti otettavana uhkana tässä on jälleen kerran satojen työpaikkojen menetys, joka on käynyt täällä salissa jo ilmi. Kuljetusala on kuitenkin ala, jolla työllisyyttä olisi mahdollista jopa lisätä. Tähän tarvitaan vain myöskin valtiovallan toimia mukaan. On valitettavaa, että hallitus on nyt lähtenyt aivan väärään suuntaan tässä liikenne- ja työllisyyspolitiikassa, ja tämä esitys ei tue millään tavoilla sitä täällä tänäänkin keskustelussa mainittua 5 prosentin kilpailukykyloikkaa, johon hallitus tähtää. Arvoisa puhemies! Hallituksen linja kokonaan kansallisesta lainsäädännöstä luopumisesta on kestämätön ja mielestäni huonoa edunvalvontaa. Onko kansallisesta lainsäädännöstä kokonaan luopuminen välttämätöntä sen sijaan, että olisi muutettu lainsäädännön määritelmiä tai viety asia EU-tuomioistuimeen? Hallitus on nyt tehnyt osaltaan arvovalinnan, ja tästä on syytä käydä eduskunnassa keskustelua. Arvovalinta on myös kahden kerroksen yrittäjät. Lausunnoissa teollisuus kannattaa yleisesti muutosta kuljetuskustannuksissa säästämiseksi, kun taas alihankkija-asemassa toimivat kuljetusyrittäjät ovat usein pk-yrityksiä, joille taasen muutoksen riskit siirtyvät. Arvoisa puhemies! Toivon, että tähän esitykseen saadaan vielä järkeä meillä valiokuntakäsittelyssä. Haluan muistuttaa siitä, minkä täällä toi esiin myös muutama muukin puheenvuoro jo tässä ennen, että maanteiden tavaraliikenne on merkittävä veronkerääjä valtiolle. Toimiala maksaa liikevaihdostaan valtiolle veroina lähes puolet. Tällä muutoksella ei saada aikaan edullisempia kuljetuksia Suomen teollisuudelle tai kaupalle, ellei kuljetusten edullisuus perustu Suomen pakottavan työlainsäädännön rikkomiseen. Edustaja Essayah toi hyvin esiin erinomaisessa puheenvuorossaan, että me voimme halutessamme odottaa komission linjauksia ja edetä vasta sen jälkeen tämän asian kanssa. Toivon, että ministeri Berner kuunteli Essayah'n puheenvuoron, niin kuin muidenkin puheenvuorot, tästä signaalista erityisen tarkkaan ja me voisimme edetä harkituin askelin tässä asiassa eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-02-09T18:43:43,2016-02-09T18:48:56,Tarkistettu,1.1 2016_4_175,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Olen huolissani suomalaisten ja ulkolaisten kuljetusliikkeiden yhteisistä pelisäännöistä maassamme, ovatko ne oikeassa suhteessa kabotaasiliikenteen suhteen. Ministeri on viitannut toimenpiteisiin, jotka ovat mahdollisia, jotka toteutetaan suomalaisten toimijoiden kilpailukyvyn parantamiseksi, ja on puhuttu muun muassa tiemaksuista, rengasvaatimuksista. Kysyisinkin todella: tulisivatko nämä mahdolliset pelastustoimet voimaan yhtä aikaa kuin tämä vapaa kilpailutilanne alkaisi? Se on todella tärkeää, että ne menisivät yksiin. Sitten minä vielä toteaisin tässä, kun täällä oli epäilyksiä: kyllä perussuomalaiset Soinin johdolla puolustavat aina kansallista päätäntävaltaa, jos siihen on mahdollisuus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-02-09T18:48:57,2016-02-09T18:49:55,Tarkistettu,1.1 2016_4_176,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pidän tätä niin tärkeänä asiana, että tulin tänne puhujapönttöön enkä puhunut tuolla omalla paikallani. Tein kirjallisen kysymyksen kabotaasiliikenteen valvonnan turvaamisesta jo 12.11.2015. Kysyin, millä toimilla hallitus aikoo turvata ammattitaitoisen raskaan liikenteen valvonnan Suomessa ja millä toimilla hallitus panostaa kabotaasiliikenteen valvontaan. Kabotaasiliikenteen valvonnan osalta ministeri ei erityisasiantuntijoidensa kanssa vastannut ollenkaan, tai sitten vastausta ei kirjoituksesta kovin ymmärrettävästi löydä. Raskaan liikenteen valvonta ei kuulu jokaisen poliisin, rajavartijan tai tullimiehen erityisosaamiseen. Raskaan liikenteen tehokas valvonta edellyttää ammattitaitoisia liikennevalvojia ja ammattitaidon jatkuvaa ylläpitämistä. Esimerkiksi poliisilla raskaan liikenteen valvontaa tehdään osana muuta liikennevalvontaa. Liikennevalvojien riittävän osaamisen varmistamisella laajalla kansallisella sekä kansainvälisellä yhteistyöllä pystyttäisiin turvaamaan ammattitaitoinen raskaan liikenteen valvonta jatkossakin. Tätä ei ole tällä hetkellä näköpiirissä, kuten jo aikaisemmin totesin. Ainut, mikä tällä kabotaasiliikenteen määritelmien väliaikaisuuden kumoamisella saadaan aikaan, on suomalaisen kuljetusyrittäjän kilpailukyvyn heikentyminen sekä harmaan talouden lisääntyminen. Esimerkiksi ajopiirturin manipulointi yleistyy koko ajan. Hyvin harva edes tietää, tässäkään salissa, mitä se tarkoittaa. Nyt kun liikkuvan poliisin raskaan liikenteen valvontaryhmät ovat kadonneet, kukaan ei valvo tätä Suomessa tehokkaasti. Toki valvojia löytyy Suomesta muutamia, mutta heitä on alle kymmenen tehokasta valvojaa. Suurin osa näistä rikkeistä todetaan juuri ulkomaalaisessa ajoneuvossa, joten pitäisin panostusta nimenomaan ulkomaalaisiin ajoneuvoyhdistelmiin tärkeänä, enkä pelkästään sen takia, että olen perussuomalainen kansanedustaja. Arvoisa puhemies! Suomella on mahdollisuus käyttää tässä asiassa kansallista sääntelyä, jota mielestäni tulee käyttää. Harmaasta taloudesta myös on harmia suomalaiselle taloudelle enemmän kuin mitä ovat Euroopan unionin Suomelle antamat sanktiot.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-09T18:49:56,2016-02-09T18:52:52,Tarkistettu,1.1 2016_4_177,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eurooppalainen ajatus on se, että kansallisen lainsäädännön avulla tuetaan eurooppalaista järjestelmää, ja ymmärrän oikein hyvin, mitkä paineet tässä nytten ministerillä ja ministereillä ovat olleet, että meidän lainsäädäntömme olisi samassa linjassa EU-lainsäädännön kanssa. Tässä edustaja Essayah kuvasi kuitenkin tätä eurooppalaista tilkkutäkkiä, mikä nyt on, eli eri Euroopan mailla on tässä kuitenkin hyvin kirjava kuvio, ja tiedämme nyt tämän aikataulun, että 2017 odotetaan tätä maaliikennepakettia. Pohjois-Suomen näkökulmasta minä olen pohdiskellut sitä, onko tämä aikataulu meillä nyt ihan oikea, pohdiskellut sitä, olisiko syytä odottaa kuitenkin se komission paketti, ennen kuin lähtee korjaamaan ja miettimään suomalaista lainsäädäntöä synkroniin. Mitä jos me tällä kertaa emme olisikaan niitä kilttejä ja kuuliaisia EU-kansalaisia ja olisimme pieniä kapinallisia?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-02-09T18:52:54,2016-02-09T18:53:56,Tarkistettu,1.1 2016_4_178,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä EU:n lainsäädäntöön pohjautuva hallituksen esitys — tai oikeastaan se, minkä takia hallituksen esitys on tullut tänne saliin — on aikaansaanut todellakin hyvin paljon keskustelua ja huolenaihetta ja kriittisyyttä nimenomaan kuljetusalan yritysten piirissä sekä raskaan liikenteen kuljettajien piirissä. Niitä huolenaiheita on erittäin paljon, ja tietysti nämä herättävät myöskin keskustelua, muun muassa siitä, miten pystytään turvaamaan raskaan liikenteen valvonta nyt ja tulevaisuudessa. Viime eduskuntakaudella muun muassa liikkuva poliisi lakkautettiin, ja se huolenaihe on edelleen olemassa. Tämä hallituksen esitys herättää tietysti kysymyksiä: Miten pystytään turvaamaan suomalaisten kuljetusyritysten tulevaisuus jatkossa? Miten varmistetaan, että kotimaiset ja ulkolaiset yritykset noudattavat samoja pelisääntöjä? Kyllä kabotaasin valvonta on keskeinen asia reilun kilpailuympäristön luomiseksi. Toivottavasti tähän etsitään — ja on varmasti jo pohdittu — niitä keinoja. Sitten on se, miten tullaan seuraamaan markkinatilannetta ja miten markkinahäiriöiden ilmetessä voidaan ryhtyä tarvittaviin toimiin. Omasta mielestäni mahdollinen keino, millä voidaan turvata kotimaista raskasta liikennettä, on se, että myöskin täällä Suomessa saadaan lainsäädäntö, jossa tulee raskaalle liikenteelle esimerkiksi talvirengaspakko, ja sitä myöskin sitten valvotaan, niin että kaikki rekat ovat samanarvoisia. Ja kyllä itse tietysti toivon, että myöskin sitä eurovinjettiä pohditaan ja rahtikirjavaatimuksia on mahdollista terävöittää ja muuttaa ne sähköisiksi. Itse toivon, että kun tämä menee nyt liikenne- ja viestintävaliokuntaan, siellä tehdään erittäin perusteellinen työ, kuullaan kaikkia asiantuntijoita, kuullaan myöskin meidän meppejämme nimenomaan siellä asiantuntijakuulemisissa ja lakiesitys saa arvoisensa käsittelyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-02-09T18:53:57,2016-02-09T18:56:19,Tarkistettu,1.1 2016_4_179,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kabotaasiasia on kovasti puhuttanut, ja viimeksi tämän aamun Aamu-tv:ssä ministeri ja SKALin puheenjohtaja Iiro Lehtonen kävivät asiasta hyvän ja asiallisen keskustelun. Siinä molemmat osapuolet kantoivat huolta suomalaisten kuljetusyrittäjien tulevaisuudesta ja niistä mahdollisista vaikutuksista, mitä tämä mahdollinen purku sitten Suomessa tarkoittaa. Täällä edustajat Essayah ja Kulmala ovat käyttäneet ansiokkaat puheenvuorot maalaillessaan tätä uhkakuvaa. Siinä on paljon totta, että erityisesti tämä valvonta on lähes mahdoton suorittaa Suomessa, koska liikkuvaa poliisiakaan ei tällä hetkellä ole. Mielenkiintoista oli kuulla tuo, että 2017 on komission linjaus tulossa. Voisiko tässä olla mahdollisuus siirtää tätä päätöksentekoa ja kuunnella se komission linjaus ja edetä sitten sen mukaan? SKAL on esittänyt tästä rikkomusmenettelystä, että katsottaisiin tämä asia loppuun. En tiedä itse, mihin se johtaa, mutta voisi kuvitella, että siinäkin saataisiin lisäaikaa ja hyödynnettäisiin sitä suomalaisten kuljetusyrittäjien kannalta myönteisellä tavalla. Riskinähän tässä on harmaan talouden lisääntyminen ja valvonnan vaikeus. Toivon, että tämä asia saa valiokuntakäsittelyssä hyvän käsittelyn ja siinä vaiheessa pystytään puuttumaan täällä jo esiin tulleisiin rengasasioihin, polttoaine- ja verokysymyksiin, siihen, miten palkanmaksut järjestetään näille kuljettajille, jos ulkomaalaiset kuljettajat tulevat, missä vaiheessa tiemaksut voidaan Suomessa ottaa käyttöön. Kyllä tässä hyviä elementtejä on. Mielenkiintoinen esitys oli myös tuo edustaja Essayah’in ehdotus, että jos AKT saataisiin tähän asiaan mukaan, niin olisiko tällä mahdollisuus saada yhteiskuntasopimus aikaan. Sitä täytyy kyllä erityisesti miettiä tässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-02-09T18:56:20,2016-02-09T18:58:26,Tarkistettu,1.1 2016_4_180,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on nyt tyypillinen esimerkki semmoisesta lainsäädännöstä, joka tuodaan eduskuntaan, jossa yli-innokkaasti Suomi etupainotteisesti tarttuu johonkin asiaan ilman, että on mitään varsinaista tarvetta tai painetta siihen. Kun on paljon puhuttu tästä ajatuksesta, että Suomen pitäisi EU:ssa ajaa enemmän Suomen etua, niin nyt tässä yhtäkkiä Suomi ajaakin kaikkien muiden EU-maiden etuja Suomen kustannuksella. Tälle innokkaasti tehdylle lainmuutokselle, joka tässä nyt on, ei ole mitään varsinaista tarvetta. Vaikka tässä näitä uhkakuvia piirretään, niin nämä uhkakuvat ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että ne ovat ikään kuin toteutumattomia. Minusta aivan erinomaisen puheenvuoron käytti vasemmiston euroedustajamme Merja Kyllönen aamulla tässä ohjelmassa, joka oli Aamu-tv:ssä. Hän totesi hyvin yksinkertaisesti, että EU:ssa ei kukaan olisi kiinnittänyt tähän asiaan mitään huomiota, ellei Suomi itse olisi nostanut tätä esille. Ihan käsittämätöntä. (Eero Heinäluoma: Sellaista se on!) — Niinpä niin. Kansallinen sääntely on se tie, jolla me voimme tässä vielä hyvin pitää puoliamme, vedota niihin meidän erikoistilanteisiimme, juuri näihin muuttuviin sääolosuhteisiin ja muihin. Toivon todella, että kun tämä menee nyt valiokuntakäsittelyyn, niin tässä selkeästi syntyisi sellainen jatkoaika ja rauhassa katsottaisiin nämä komission linjaukset, mistä täälläkin on puhuttu, ja mentäisiin vaikka oikeuteen ja katsottaisiin sekin vielä kaikessa rauhassa ja saataisiin monta vuotta jatkoaikaa. Arvoisa ministeri, vilpittömin sydämin tässä ollaan liikkeellä, ei ole mitään syytä tätä asiaa nyt kiirehtiä. Tämä on vähän sama tilanne kuin rakennustyömailla: siellä saattaa olla neljän viiden eri maan työntekijöitä, ei yhtään tulkkia paikalla, yksi suomenkielinen savolainen työnjohtaja, ja sitten jälki on sen näköistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-09T18:58:28,2016-02-09T19:00:50,Tarkistettu,1.1 2016_4_181,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa edustaja Laukkanen käytti hyvän puheenvuoron mutta kertoi, ettei tässä ole kukaan voittaja. Kyllähän tässä on pakko myöntää, että totta kai tässä on suomalainen elinkeinoelämä voittaja siinä tapauksessa, jos saadaan kuljetusten hinnat radikaalisti laskemaan. Mutta itse en kuulu näihin ihmisiin, jotka haluaisivat sen tehdä suomalaisten kuljetusyrittäjien kustannuksella vaan jollakin muulla konstilla. Se keskustelu onkin siirrettävä parinkymmenen vuoden päähän taaksepäin, kun Suomi liittyi EU:hun. Silloinhan me toivoimme, että työvoima ja asiat liikkuvat vapaasti rajojen yli, ja tässähän nyt on kyse juuri siitä. Haluammeko me sitten halvat työvoimamarkkinat tänne? Ainakin itse olisin sitä mieltä, että puolustaisin suomalaista kuljetusyrittäjää ja kuljetustyöntekijää niin kauan kuin se mahdollista on ja laillisin keinoin sitä voidaan tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-02-09T19:00:50,2016-02-09T19:01:45,Tarkistettu,1.1 2016_4_182,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on juuri niin kuin tässä Kulmala totesi, olen samaa mieltä. Totean vain suomalaisten kuljetusliikkeiden kilpailutilanteen: Jo tällä hetkellä mennään melkein sisärenkailla tuolla, se on niin kilpailutettu, niin vedetty kireäksi kuin vain ikinä voi tässä maassa olla. Täällä on paljon kansainvälisiä toimijoita, isoja ketjuja, jotka ovat tulleet tänne. Ne ovat myös ostaneet suomalaisia kuljetusliikkeitä päästäkseen markkinoille. Nyt jos tänne sitten tuodaan tämmöinen villi liikenne vielä joukkoon, niin kyllä meillä tässä isoja ongelmia on. Niin kuin täällä ovat monet puhujat todenneet, ei kukaan pysty valvomaan tätä, se on se iso ongelma. Vaikka tämä päätettäisiinkin viedä läpi, niin ei kukaan tätä pysty valvomaan, minkälaisilla verokorteilla ja palkkakirjoilla täällä sitten ajellaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-09T19:01:45,2016-02-09T19:02:41,Tarkistettu,1.1 2016_4_183,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Edustaja Pakkasen puheenvuoro kirvoitti vielä tämän viimeisen puheenvuoron tähän asiaan. Leena Luhtasen ollessa liikenneministerinä 2000-luvun alussa Venäjälle vietiin Suomen kautta autoja mielettömästi, kymmeniätuhansia. Se johtui verosyistä, ja yksi satama oli Hanko, jonka kautta vietiin paljon. Venäläiset rekat tulivat rajan yli, niillä oli ylisuuret tankit, ne eivät tankanneet kertaakaan Suomen puolella. Niillä oli eväät mukana, ja ne kävivät Suomen puolella ja veivät ne autot takaisin sinne Venäjälle. Suomelle ei jäänyt kuin saasteet siinä hommassa. Nyt on tietenkin tässä kysymyksessä vähän samanlainen tilanne, vaikka Venäjä ei kuulu EU:hun eikä Eta-alueeseen — nyt on sitten virolaiset autot. Ne tulevat omilla polttoaineillaan, omilla työehtosopimuksillaan, ei siinä suomalainen yrittäjä millään voi pärjätä. Se tietää satojentuhansien eurojen tappioita jokaiselle ja tuhansien ihmisten työttömyyttä. Siinä mielessä kyllä vetoaisin, että tässä olisi nyt kansallinen etu eikä mikään puoluepoliittinen raja, että tätä siellä liikenne- ja viestintävaliokunnassa voitaisiin miettiä, niin kuin edustaja Essayah esitti, että katsottaisiin tämä vuoden 2017 tilanne ja sen jälkeen tehtäisiin ratkaisu, niin kuin sitten EU edellyttää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-02-09T19:02:41,2016-02-09T19:03:59,Tarkistettu,1.1 2016_4_184,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Wallinille ja oikeastaan myöskin edustaja Laukkaselle toteaisin, että kyllä tässä on kansallinen etu meillä kaikilla toiveena ja halutaan turvata suomalainen yrittäjyys ja tässä tapauksessa nimenomaan kuljetusyrittäjien tulevaisuus ja myöskin kuljettajien tulevaisuus, se että heille olisi töitä. Varmasti se kansallinen etu on se, mutta niitä keinoja, millä me pystymme tässä tilanteessa turvaamaan sen, tulee yhteisesti hakea. Itse toivon, niin kuin sanoin jo aikaisemmassa puheenvuorossa, että siellä valiokuntakäsittelyssä pohditaan hyvinkin perusteellisesti, miten tästä voidaan mennä eteenpäin. Ja ihan sen verran vielä haluan sanoa, että kun puhutaan eurooppalaisista kuljetusyrittäjistä ja suomalaisesta kuljetusyrittäjyydestä, niin siinä on se iso ero, että tuolla Euroopassa ne yritykset ovat paljon isompia. Tässä on kyse etenkin 1—5 kuljettajaa omaavista yrityksistä, nimenomaan niistä suhteellisen pienistä yrityksistä, miten heidän tulevaisuutensa pystytään turvaamaan. Kyllä ne suuret yritykset pystyvät varmasti tulevaisuudessakin menestymään, mutta miten pienet ja keskisuuret suomalaiset kuljetusyritykset pystyvät tulevaisuudessa menestymään, siitä on kyse. Itse toivon, niin kuin sanoin, että valiokunnassa tätä asiaa pohditaan hyvinkin tarkkaan, löydetäänkö tässä keinoja. Oikeastaan kysyn vielä lopuksi arvoisalta rouva ministeriltä: Tässä on nyt useamman edustajan suulla jo todettu se, että asiaa voisi vielä harkita. Kyllähän tämä asia on monta vuotta ollut jo esillä, niin että onko meillä Suomessa mahdollisuus viedä tätä asiaa vielä tuonne EU:n tasolle pohdittavaksi? Ja onko se mahdollista, ettei meille saataisi tätä lainsäädäntöä voimaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-02-09T19:03:59,2016-02-09T19:05:56,Tarkistettu,1.1 2016_4_185,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Wallin otti tuossa hyvän esimerkin, rekkakuljetukset, kun aikanaan rekoilla vietiin autoja Hangosta ja Kotkan sataman kautta Venäjälle. Silloinhan suomalaiset kuljetusyrittäjät olivat alussa siinä vahvasti mukana, ja sitten kun sitä hommaa kiihdytettiin, niin hetken päästä Suomen teillä oli Venäjän rekisterissä olevat autot. Mutta totuushan siinäkin oli, että siinä oli taustalla suuri suomalainen kuljetusliike, joka siirsi kaiken kalustonsa venäläiseen rekisteriin ja käytti sen jälkeen venäläistä kuljettajaa. Siinä toki suomalainen yrittäjä voitti, mutta kuljettajat olivat kyllä naapurimaan kuljettajia. Itse en toivo, että Suomessa tällainen liiketoiminta lisääntyy, koska tämähän tarkoittaa sitten, että vain suuret menestyvät ja siirretään jälleen kerran sitä toimintaa tuonne ulkomaille ja ulkolaiset kuljettajat tulevat tänne. Ja edelleen painotan, että siinä jälleen kerran on sen valvonnan vaikeus. Millä me takaamme, että nämä kuljettajat on sitten palkattu suomalaisen palkkatason mukaan? Kaikki me varmaan rehellisesti voimme myöntää, ettei varmasti ole, silloin kun näin toimitaan. Siitähän siinä kysymys on, ja tämä on hyvin iso kysymys. Toivon tosiaan, että tässä valiokuntakäsittelyn aikana kuunnellaan mahdollisimman montaa osapuolta ja katsotaan nämä asiat vielä moneen kertaan loppuun asti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-02-09T19:05:56,2016-02-09T19:07:24,Tarkistettu,1.1 2016_4_186,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa puhemies! EU:n myötä vapaa kilpailu on hyvä, mutta siinä on myös nämä huonot puolensa. Ja tämä on yksi asia, mikä nyt on hankala. Minä kiitän ministeriä, aamulla aamuohjelmassa oli hyvin rakentava ja hyvä keskustelu teillä. Nyt haluaisin vielä selventää sitä, että kun tätä — ja tästä asiasta on puhuttu jo kauan, viime keväänä oli näitä rekkamielenosoituksia aiheesta — on valmisteltu, niin ministeri Soini on joutunut esittämään tämän mutta hän ei ole varmaan tämän takana eikä keksinyt tätä. Tämä tilanne oli jo pitkälle valmisteltu, kun tämä tuli esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-02-09T19:07:24,2016-02-09T19:08:13,Tarkistettu,1.1 2016_4_187,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,Sitten ministeri Bernerille 3 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_188,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia tästä keskustelusta. Pitkäaikaisena perheyrittäjänä mikään ei olisi taas minun sydäntäni lähempänä kuin suomalaisen perheyrityksen menestys. Mikään ei ole myöskään minun sydäntäni lähempänä kuin se, että suomalainen yrittäjyys menestyy. Mikään ei ole myöskään minun sydäntäni lähempänä kuin että seison niiden vaikeidenkin asioiden takana, jotka minut laitetaan tekemään. Tämä on ollut EU-MINVAssa tehty linjaus. Ja niin kuin totesitte, silloin kun Suomea uhkaa sanktio tai tuomioistuinkäsittely, valmistelu on aina ulkoministeriön. Sektoriministerin tehtäväksi jää panna täytäntöön se EU-MINVAssa kesäkuussa tehty päätös. Ja siinä ominaisuudessa olen nyt tänään tässä teidän edessänne. Koko syksyn olemme hakeneet ja pyrkineet löytämään ratkaisuja, jotka tukisivat suomalaista kuljetusyrittäjää. Me emme halua vastakkainasettelua. Me emme halua heikentää suomalaisen kuljetusyrittäjän elinkeinoa. Me emme halua myöskään sitä, että liikenneturvallisuus heikkenee Suomen teillä. Me haluamme oikeudenmukaisen ympäristön. Siksi olemme pitkin syksyä katsoneet, mitkä voisivat olla ne keinot, jos tämä vastoin kaikkea tahtotilaa kuitenkin etenisi. Omissa käsissäni ei ole se päätös pakittaa tästä, mutta eduskunnalla on oma vastuunsa ja oma mahdollisuutensa. Hallituksella on omia mahdollisuuksia, mutta niin on aina eduskunnallakin. Me olemme pyrkineet hakemaan keinoja, joilla voitaisiin suomalaista kuljetusyrittäjää tukea: On selvitetty tiemaksuja. On selvitetty tilaajavastuulain tiukentamista. On selvitetty sähköisten rahtikirjavaatimusten tiukentamista. On katsottu, voidaanko turvallisuutta lisätä tiukentamalla rengasvaatimuksia. On pyritty katsomaan, miten EU:ssa voidaan vaikuttaa. Me olemme pyrkineet olemaan aktiivisia sen suhteen, että maantiepakettia käsiteltäessä kabotaasi olisi aktiivisesti esillä. Toisin  kuin  edustaja  Taavitsainen  sanoo  tässä, tämä asia tuli esille valitettavasti SKALin omasta englanninkielisestä esitteestä, ei Trafista johtuen — sen varmistin vielä tänään, että näin on. Elikkä nyt me siivoamme kyllä ihan toimialan itsensä aiheuttamaa, syntynyttä tilannetta. En myöskään ole koskaan todennut, että Suomea uhkaisivat taannehtivasti vahingonkorvausvaatimukset, vaan että jos Suomi tuomittaisiin, niin kyse ei olisi niinkään niistä sanktioista, joita mahdollisesti Suomelle asetettaisiin, vaan siitä, että se mahdollistaisi Suomelle sen, että mikäli Suomi todettaisiin syylliseksi tai jotenkin näin, niin silloin jokainen kuljetusyrittäjä, joka ei olisi saanut ajaa täällä niitä kabotaaseja, joita EU on esittänyt, voisi hakea vahingonkorvausta. Ja tämä on toki ulkoministeriön linjausta, mitkä ovat ne riskit, mikä on se skenaario, mikä on se EU-politiikan kokonaiskuva, jossa Suomen halutaan olevan, missä halutaan olla tiukkana, missä halutaan olla vähemmän tiukka. Jokainen sektoriministeri pyrkii puolustamaan omaansa viimeiseen saakka, mutta se viimekätinen linjaus Suomen kannasta tehdään ulkoministeriön ja suuren valiokunnan viimeisenä sanana. Ja sen jälkeen minun on laitettava eteenpäin se kansallinen lainsäädäntö. Nyt minä esitän ja toivon eduskunnalta viisautta — ei vastakkainasettelua, vaan ratkaisujen hakemista, mutta myös varautumista sen suhteen, että jos joudumme näihin ja tämän hallituksen esityksen viemään eteenpäin, niin meillä on myös valmiina keinoja, millä suomalaista kuljetusyrittäjyyttä tuetaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-02-09T19:08:16,2016-02-09T19:12:52,Tarkistettu,1.1 2016_4_189,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Rouva puhemies! Kiitoksia ministerille tässä vaiheessa, voisi sanoa, varsin rohkaisevasta puheenvuorosta. Ehkä joskus pitää osata niitä rivinvälejäkin lukea, ja tässä ainakin minulle itselleni jäi sellainen tuntuma ministerin puheenvuorosta, että ei siellä valiokunnassakaan tarvitse niin kauheasti hötkyillä tämän asian kanssa, jos nyt oikein ymmärsin. Varmasti semmoinen runsas ja monipuolinen kuuleminen tämän asian kohdalla lienee paikallaan. On äärimmäisen tärkeätä, että tosiaankin tässä tilanteessa — kuten aivan oikein on todettu — tätä kokonaisriskiä pitää arvioida, kokonaisuutta pitää arvioida. Kun EU-asetuksesta puuttuu tilapäisyyden ja kuljetusten määritelmä ja Suomi on tehnyt siitä omat johtopäätöksensä, omat näkemyksensä ja ne eivät kelpaa komissiolle, niin minä ainakin uskaltaisin tulkita tätä niin, että siinä mielessä meillä ei niin hirvittävää kiirettä nyt tämän asian oikomisessa ole. Meillä on nyt vähän erilainen näkemys komission kanssa siitä, mikä on tilapäistä ja mikä on kuljetus, ja siinä mielessä minä luulen, että tämä keskustelu antaa hyvää osviittaa myöskin sinne valiokunnan suuntaan. Kiitoksia ministerille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-09T19:12:58,2016-02-09T19:14:13,Tarkistettu,1.1 2016_4_190,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Ministerille selkeistä vastauksista kiitos. Kyllä Suomi voi ajaa vahvasti omia etujaan, niin kaikki muutkin maat tekevät, tekevät juuri tällaista — niin kuin tässä nyt vähän henki on se, että tässä on kolme vuotta aikaa tätä pyöritellä valiokunnassa edestakaisin, sinne sun tänne. Ei ole mitään hoppua tämän asian kanssa. Pitää antaa nyt aikaa suomalaisille kuljetusyrittäjille myös sopeutua tähän tilanteeseen. Voihan se olla, kyllä näin veikkaan, että sitten aikanaan, jos tässä nyt joitain sanktioita syntyisi, sillä kuljetusyrittäjällä, joka Suomesta hakisi korvausta, olisi mieletön näyttötaakka osoittaa, että hän olisi silloin vuonna 2015 pystynyt tekemään semmoisen tarjouksen, että olisi saanut kaikki kuljetukset täällä. Kyllä sellaista asianajajavelhoa saataisiin odottaa tässä maassa aika pitkään, joka pystyisi todistamaan sen, että hänelle on syntynyt haittaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-09T19:14:14,2016-02-09T19:15:29,Tarkistettu,1.1 2016_4_191,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Ymmärsinkö oikein, että edustaja Torniainenkin pyysi vastauspuheenvuoroa? (Ari Torniainen: Kyllä!) — Kyllä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_192,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myöskin omasta puolestani iso kiitos ministeri Bernerille tuosta selvityksestä ja noista vastauksista, joita te annoitte meille edustajille, keitä tässä salissa vielä on, ja siitä selvityksestä, minkä takia nimenomaan tämä hallituksen esitys on täällä meidän salikeskustelussamme nytten, ja niistä taustatiedoista myöskin, että mistä se on tullut. Olen käsittänyt, että kyllä tässä salissa me kaikki yhteisesti haluamme turvata suomalaisen kuljetusyrittäjyyden tulevaisuudessa ja nimenomaan niitten suomalaisten kuljettajien työpaikat ja tulevaisuuden myöskin heille. Etsitään nytten kaikki yhdessä sitten niitä keinoja, oikeastaan käännetään kaikki matot ja katsotaan, löytyykö mattojen altakin vielä niitä keinoja, millä voidaan niitä tapoja löytää, että se suomalainen yrittäjyys on voimissaan myöskin tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+10.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-02-09T19:15:32,2016-02-09T19:16:34,Tarkistettu,1.1 2016_4_193,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+11.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_4_194,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänämme on uusi valtiosopimus Suomen ja Venäjän välisestä rautatieliikenteestä. Sopimusneuvotteluista sovittiin Venäjän kanssa vuonna 2005. Pääasiallisin syy neuvotteluihin on se, että kummassakin maassa oli tapahtunut organisatorisia muutoksia ja rautateiden liiketoiminnot oli erotettu hallinnollisista tehtävistä. Suomen puolella oli lisäksi kaksi erityissyytä neuvotteluiden aloittamiseen: voimassa oleva sopimus on EU-sitoumusten vastainen ja sopimus osittain Suomen perustuslain vastainen. Sopimusneuvotteluja käytiin kymmenen vuotta. Syinä olivat lähinnä se, että oikeusjärjestelmät ovat erilaisia, ja se, että sopimuskokonaisuus oli hyvin laaja. Sopimus allekirjoitettiin huhtikuussa 2015. Uudella sopimuksella ja sen nojalla tehtävällä ministeriöiden välisellä hallinnollisella sopimuksella uudistetaan nykyinen, osittain täysin vanhentunut sopimuskokonaisuus, joka on osin 1940-luvulta. Sopimuksen kohteena on Suomen ja Venäjän välinen suora kansainvälinen matkustaja- ja tavaraliikenne. Suoralla liikenteellä tarkoitetaan sitä, että maittemme välisessä rautatieliikenteessä liikennöidään ilman matkustajan junanvaihtoa tai ilman tavaroiden siirtokuormausta rautatieraja-asemilla. Sopimus sääntelee matkustajien ja tavaroiden kuljettamista koskevia ehtoja, oikeuksia ja velvoitteita sekä kuljetusyhtiöiden välisiä suhteita, mukaan lukien vahingonkorvausvelvollisuus ja muut vastuukysymykset. Uusi sopimus on vaikutuksiltaan ja vastuiltaan selkeämpi kuin voimassa oleva sopimus. Kuljetusyhtiöiden vastuukysymykset säilyvät kuitenkin samanlaisina kuin tälläkin hetkellä. Vastuu kuljetuksista päättyy valtakunnanrajasta lähimmällä rautatieasemalla, ellei kuljetusyhtiöiden kesken ole toisin sovittu. Voimassa olevaan sopimukseen verrattuna uuden valtiosopimuksen sanamuodot on muutettu neutraaliksi ja artiklat on laadittu siten, että ne täyttävät EU-lainsäädännön vaatimukset. EU:n komissio onkin vahvistanut päätöksellään elokuussa 2015, että sopimus on EU-lainsäädännön mukainen. Venäjän federaation hallitus on tammikuussa lähettänyt tämän sopimuksen käsiteltäväksi Venäjän valtiollisessa duumassa, ja alustavan arvion mukaan duuma saa sopimuksen käsitellyksi alkavan kevään aikana. Toivon, että sopimus saa myönteisen vastaanoton täällä eduskunnassa ja että voimme käsitellä tämän asian kevään aikana. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+11.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-02-09T19:16:54,2016-02-09T19:19:30,Tarkistettu,1.1 2016_4_195,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset ministeri Bernerille. On todella erinomainen asia, että tämä pitkään työstetty sopimus on saatu nyt tänne eduskunnan käsiteltäväksi. Rautatieyhteistyö Venäjän kanssa on äärettömän tärkeä asia. Itse sopimukseen liittyen minulla ei varsinaisesti mitään duubioita ole, mutta tällähän nyt avataan kaikki rautatieraja-asemat kaikentyyppisten tavaroiden kuljettamiselle. Ja tässä esityksessä myös todetaan, että tämä ei varsinaisesti aiheuta muutoksia Suomen ja Venäjän väliseen rautatieliikenteeseen liittyvissä tehtävissä tulli- ja rajavartioviranomaisille, mutta mikäli näitä siirtoja muille rautatieraja-asemille tulee ja niiden kautta tapahtuvien kuljetusten lisääntyminen edellyttää tulli- ja rajavalvontaviranomaisten työpanoksen lisäämistä näillä asemilla, niin silloin täytyy varata Rajavartiolaitokselle ja tulliviranomaisille riittävät resurssit. Meidän sisäisen turvallisuuden kehykset ovat tälläkin hetkellä erittäin ohuet. Rajavartiolaitoksella on voimakkaita paineita tuonne EU:n suuntaan, Frontexin suuntaan. Sinne ollaan joutumassa varaamaan niin sanottuun valmiusosastoon noin 50 henkilötyövuotta, ja nykyisillä kehyksillä Rajavartiolaitos joutuisi vähentämään vuoteen 2019 mennessä jopa 195 henkilötyövuotta. Uskon kyllä, että hallitus nyt sitten kehysriihessään ottaa huomioon tämän asian, että meillä on voimakkaita lisäämispaineita nimenomaan tuolla sisäisen turvallisuuden puolella. Mutta kiitoksia vielä ministerille. Hienoa saada tämä pitkään työstetty sopimus tänne käsiteltäväksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+11.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-02-09T19:19:33,2016-02-09T19:21:10,Tarkistettu,1.1 2016_4_196,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämä kauan neuvotteluissa ollut sopimus on nyt vihdoin saatu tähän vaiheeseen ja sopimus saadaan aikaiseksi. Me kaikki tiedämme, että tuon itäisen naapurin kanssa käytävät neuvottelut ovat joskus hyvinkin pitkiä. Tiedän, että esimerkiksi se sopimus vaarallisten aineiden kuljetuksista rautateillä venyi usean vuoden ajaksi ja meillä oli tavallaan sopimukseton aika hyvinkin pitkään. Hyvä, että sekin sopimus saatiin aikaiseksi. On hyvä nyt, että tämä tulee voimaan, mutta samalla haluan myöskin kiittää ministeri Berneriä siitä viime viikolla päätetystä 600 miljoonan euron kärkihankepaketista, joka tuli perusväylänpitorahoihin. Siinä oli muun muassa 28 miljoonaa euroa Vainikkalan rautatieasemalle, joka on juuri se Suomen ja Venäjän välisen henkilöliikenteen raja-asema, jolla junat liikkuvat. Se tuli äärettömän hyvään tarpeeseen siellä, ja toivottavasti työt lähtevät siellä nopeasti käyntiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+11.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-02-09T19:21:11,2016-02-09T19:22:22,Tarkistettu,1.1 2016_4_197,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2015 vp,"Ministeri Berner, vielä loppuminuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+11.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_4_198,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2015 vp,"Kiitoksia, rouva puhemies! Kiitoksia kiitoksista. Haluaisin vain todeta sen, että todellakin tässä tulevassa kehysriihessä on tarkoitus tarkastella sisäisen turvallisuuden osalta kehysvalmiuksia ja katsoa, mitä ne resurssitarpeet tulevaisuudessa tulevat olemaan. Toivottavasti päästään parempaan ratkaisuun myöskin tämän osalta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+11.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-02-09T19:22:28,2016-02-09T19:22:50,Tarkistettu,1.1 2016_4_199,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle panostajalaiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+12.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_4_200,4/2016,2016-02-09,14.01,19.29,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle panostajalaiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi panostajalakia. Nykyinen panostajalaki on vuodelta 2000, joten se ei vastaa kaikilta osiltaan enää nykyvaatimuksia. Esityksessä säädettäisiin muun muassa räjäytystyötä tekevän henkilön eli panostajan pätevyyskirjojen myöntämisen edellytyksistä aikaisempaa tarkemmin. Esityksen tarkoitus on tältä osin hyvä, koska se parantaisi osaltaan räjäytystyössä työskentelevien henkilöiden turvallisuutta sekä työhön liittyvää yleistä turvallisuutta selkeyttämällä ja ajantasaistamalla sääntelyä. Panostajan pätevyyskirjoja oli vuoden 2015 alkupuolella noin 4 880, ja niitä on tällä hetkellä kolmenlaisia: räjäyttäjän, panostajan ja ylipanostajan lupakirja. Aikaisemmin oli myös nuoremman panostajan lupakirja, mutta se on poistettu käytöstä. Vaativimpia ylipanostajan pätevyyskirjoja on tällä hetkellä Suomessa noin 950. Vuosittain myönnetään kokonaan uusia panostajan pätevyyskirjoja noin 325 eli varsin merkittävä määrä. Se on enemmän kuin mitä esimerkiksi poliiseja valmistuu koulusta vuosittain. Kertauksen vuoksi kerron, että tänä vuonna poliiseja valmistuu jopa 67. Esityksen myötä pätevyyskirjaluokittelu osittain uudistettaisiin. Nuoremman panostajan ammatti olisi jälleen tulossa takaisin, sekä panostaja muuttuisi vanhemmaksi panostajaksi. Uutena tulisi kokonaan uusi pätevyys: räjäytystyön vastuuhenkilö. Pidän tärkeänä, että tätä pätevyyttä ei saada pelkästään kirjoja lukemalla. Panostajan ammatti on vaativa, eikä työtä opi pelkästään lukemalla. Koulutus antaa vain lähtökohdan ammattitaidon kehittymiselle, koska ammatissa korostuu pätevöityminen työhön tekemisen kautta ja räjähteiden käsitteleminen valvojan välittömässä läheisyydessä. Turvallisuutta ei voi panostajan ammatissa liikaa korostaa. On kyse työskentelystä räjähdysaineiden kanssa. Ei ole aivan sama, kuka työskentelee ja räjäyttää Eduskuntatalon alla tai Kampissa, missä on paljon ihmisiä liikkeellä samaan aikaan. Tietyt laskutoimitukset ynnä muut tulee hallita, mutta työssä saatu kokemus ja ammattitaito ovat tärkeintä. Vaikka Suomessa on ylipanostajan pätevyyskirjoja, nuo aikaisemmin mainitsemani 950, eivät heistäkään sovi räjäyttäjäksi Kamppiin kuin korkeintaan yhden käden sormilla laskettavat henkilöt. Minulla on onnekseni ilo tuntea osa heistä. Esityksen mukaan pätevyyskirjojen myöntämisen edellytyksiä määriteltäisiin tarkemmin. Erityisesti henkilön muuta sopivuutta koskevia säännöksiä tarkennettaisiin. Esityksessä säädettäisiin siitä, että henkilön tietynlainen rikollinen tausta tai muu turvallisuuteen kohdistuva käyttäytyminen estäisi pätevyyskirjan myöntämisen. En näe kuitenkaan mitään mainintaa esityksessä siitä, millainen tämä kyseinen rikollinen tausta on. Riittääkö pätevyyskirjan epäämiseen rattijuopumus, pahoinpitely, varkaus, huumausainerikos tai törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen? Riittääkö henkilöstä pelkästään suppea turvallisuusselvitys? Myöskään se ei tässä esityksessä selviä, miten nämä taustat saadaan selville ulkomaalaiselta henkilöltä. Louhintatyömailla on entistä enemmän esimerkiksi virolaisia työmiehiä, jotka eivät osaa puhua suomea. Onko niin, että esimerkiksi virolaiselta henkilöltä riittää, että hän kertoo omat rikostietonsa ja taustansa? Suomalaisista rekistereistä nämä tiedot toki saadaan, mutta ei välttämättä edes virkamiesyhteistyöllä valtioiden välillä. Tietojen luovuttamista koskevat myös henkilötietolaki ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Esityksestä annetuissa lausunnoissa pätevyyskirjan voimassaoloajan lyhentämistä viiteen vuoteen pidettiin tarpeettomana eikä sillä arveltu saavutettavan esitettyjä hyötyjä. Onkin selvää, että lyhennys viiteen vuoteen lisää kustannuksia. Se myös lisää viranomaisten työmäärää. Tärkeämpää olisikin tiedonkulun varmistaminen viranomaisten välillä ja mahdollisuus tarvittaessa peruuttaa pätevyyskirja, jos siihen on syytä. Tällöin ei nykyistä voimassaoloaikaa tarvitse lyhentää. Pidän myös tärkeänä, että kun henkilö hakeutuu räjähdealan koulutukseen, taustat tarkistetaan ja arvioidaan henkilön sopivuus ennakolta kyseiseen tehtävään. Tällöin saataisiin jo ennakolta selvyys mahdollisen riskihenkilön halusta hankkia räjähdealan osaamista. Arvoisa rouva puhemies! Pidän tärkeänä, että räjäytystyötä tekevillä ja räjäytysaineiden kanssa tekemisissä olevilla henkilöillä on työn turvalliseen tekemiseen tarvittava ajantasainen koulutus ja ammattitaito. Louhintatyömailla suurin ongelma on kuitenkin siinä, että kiire lisääntyy jatkuvasti. Yhtenä ongelmana on myös se, että vaikka työntekijät muistavat kypärän ja silmäsuojat hyvin, niin ei huomioida vaarallista ympäristöä. Työmailla on myös henkilöitä, jotka eivät osaa suomen kieltä. Tällöin he eivät osaa varoa, vaikka heitä varoitettaisiin vaarasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2016+12.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-09T19:23:06,2016-02-09T19:28:31,Tarkistettu,1.1 2016_5_1,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vaali>>>Vaali VAA 4/2016 vp,"Päiväjärjestyksen 4. asiana on Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vaali. Totean, että vaali on yksimielinen ja että eduskunta valitsee valtuuskunnan jäseniksi ja varajäseniksi seuraavat edustajat:",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_5_2,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä ja käydään yleiskeskustelu. Totean keskustelun osalta, että lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Tolvanen käyttää ensimmäisen puheenvuoron, esittelee mietinnön, sitten käydään puhujalistalta muutama puheenvuoro, ja mikäli sitten debattia on, voidaan jatkaa sillä. — Edustaja Tolvanen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_5_3,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi avioliittolakia, rekisteröidystä parisuhteesta annettua lakia, väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettua lakia, transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annettua lakia, uskonnonvapauslakia ja hedelmöityshoidosta annettua lakia. Nämä ehdotetut muutokset ovat seurausta jo vahvistetusta lainmuutoksesta joulukuusta 2014. Tällä lainmuutoksella saatettiin avioliittolain säännökset voimaan sukupuolineutraaliin muotoon. Nämä ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti jo vahvistetun avioliittolain muutoksen kanssa eli 1. päivänä maaliskuuta vuonna 2017. Haluan korostaa, että esitys ei sisällä muutoksia sosiaaliturvaetuuksia tai sosiaali- ja terveyspalveluita koskevaan lainsäädäntöön. Niissä tarvittavat muutokset valmistellaan erikseen. Jo aikoinaan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä, myös valiokuntatyössä, ilmeni, että avioliittolain muuttamisella sukupuolineutraaliksi on muuhun lainsäädäntöön heijastevaikutuksia, jotka on selvitettävä. Tämän vuoksi eduskunta antoi avioliittolain hyväksyessään lausuman, jossa se edellytti, että hallitus ryhtyy viivytyksettä valmistelemaan esityksen tasa-arvoisen avioliittolain edellyttämistä muutoksista (Hälinää — Puhemies koputtaa) niihin tarvittaviin lakeihin ja antaa esityksen eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Näin sitten tapahtui. Hallituksen esityksessä on todella kyse edellä mainitun eduskunnan lausuman toteuttamisesta. Siinä ehdotetaan avioliittolain muutoksesta johtuvia välttämättömiä tarkistuksia äsken mainitsemiini lakeihin. Lakivaliokunta on nimenomaan pitäytynyt vain ja ainoastaan näissä laeissa, ja tästä äsken mainitsemastani muutoksesta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön, jota valmistellaan erikseen, työ on vielä kesken, ja lakivaliokunta piti tärkeänä, että myös tämä lakipaketti tuodaan eduskunnalle ja valmistellaan asianmukaisesti. Valiokunnan saaman selvityksen ja tekemän työn mukaan valiokunta puoltaa tätä hallituksen esitystä, lakiesitysten hyväksymistä muutamin pienin muutoksin, muutosesityksin ja ‑ehdotuksin. Tosin tämä päätös ei ollut yksimielinen, kuten myöhemmin kuulemme. Haluan nyt käydä pikaisesti läpi näitä tiettyjä lakeja, joita muutettiin. Ensinnäkin rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi. (Hälinää) [Puhemies Maria Lohela: Edustaja Tolvanen, odotatteko hetken. — Arvoisat edustajat, voitaisiinko nyt kaikki rauhoittua kuuntelemaan tätä edustaja Tolvasen puhetta? (Eduskunnasta: Hyvä puhe!)] Kiitos, arvoisa puhemies! — Tämä rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi: Tähän esitetään lisättäväksi uutta säännöstä, jonka mukaan puolisot voisivat yhteisellä maistraatille tehtävällä ilmoituksella muuttaa rekisteröidyn parisuhteen avioliitoksi. Tämä siis ei tulisi voimaan automaattisesti vaan ilmoituksella, ja tämä on täysin perusteltua. Haluamme korostaa sitä mietinnössämme, että parien välinen oikeussuhde jatkuu keskeytyksettä. Se ei siis pääty vaan se jatkuu, ja tämä on erittäin tärkeä muun muassa erilaisten perhe-etuuksien kannalta. Sen muutosesityksen halusimme lakivaliokunnassa tehdä, että annettaisiin viranomaisille mahdollisuus tutkia avioliiton esteet jo ennen avioliittolain muutoksen voimaantuloa. Tällä vältämme ruuhkia tässä asiassa. Sitten siirrymme parisuhteen rekisteröinnistä luopumiseen. Esityksen mukaan samaa sukupuolta olevilla pareilla on avioliittolain muutoksen jälkeen mahdollisuus avioliiton solmimiseen mutta parisuhdetta ei voida enää rekisteröidä. Siis parisuhteen rekisteröinnistä näin ollen luovutaan, ja valiokunta pitää ratkaisua perusteltuna. Mutta haluan korostaa, että tämä ei rekisteröityjä parisuhteita, jotka ovat voimassa silloin, kun tämä uusi laki tulee voimaan, muuta millään tavalla. Sitten väestötietojärjestelmään on tietoihin tehtävä joitain muutoksia, kun rekisteröity parisuhde muutetaan avioliitoksi. Näillä on tärkeä merkitys muun muassa perheoikeudellista asemaa ja perheoikeudellisia suhteita selvitettäessä. Tässä on ollut ongelmia joidenkin tahojen mukaan yksityiselämän suojan ja henkilötietojen suojan kannalta, mutta lakivaliokunta valtiosääntöoikeudellisen lausunnon jälkeen tällaisia ongelmia ei löytänyt. Lapsen uskonnollisen aseman määräytyminen: Nykyisen lain mukaan, mikäli huoltajat eivät pääse sopimukseen lapsen uskonnollisesta asemasta, äiti päättää siitä. Tätä esitetään nyt muutettavaksi siten, että huoltajat yhdessä päättävät lapsen asemasta ja lapsen uskosta, aina yhdessä. Sukupuolen vahvistamiseen liittyvä asia: Laista ehdotetaan nyt poistettavaksi niin sanottu naimattomuusedellytys, jonka mukaan sukupuolen vahvistamista pyytävä henkilö ei saa olla avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Lisäksi lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännös avioliiton muuttamisesta rekisteröidyksi parisuhteeksi sukupuolen vahvistamistilanteessa poistetaan. Valiokunnalla ei ole huomauttamista näihin ehdotuksiin. Kun avioliittolain muutoksen myötä avioliitto on mahdollinen myös samaa sukupuolta oleville, ei avioliittoa tai rekisteröityä parisuhdetta ole enää tarpeen pitää sukupuolen vahvistamisen esteenä. Sitten vielä hedelmöityshoitolain soveltamisala: Avioliitto-käsitteen muuttumisen vuoksi hallituksen esityksessä ehdotetaan teknistä muutosta hedelmöityshoitolaissa olevaan hoitoa saavan määritelmään, jotta lain soveltaminen ei kaventuisi nykyisestään. Valiokunnalla ei ole huomauttamista tähänkään asiaan. Tässä oli aika paljon vaatimuksia, että tätä hedelmöityshoitolakia avattaisiin enemmän, mutta se ei suoranaisesti liittynyt näihin avioliittolain muutosesityksiin, joten me emme sitä avanneet, koska kyse on laaja-alaisesta kysymyksestä, joka vaatii erillistä ja laajaa arviointia. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta siis mietinnössään puoltaa tämän hallituksen esityksen hyväksymistä vähäisin muutosesityksin, mutta tämä päätös ei ollut yksimielinen, vaan mietintöön sisältyy hylkäysesityksen sisältävä vastalause.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-02-10T14:02:52,2016-02-10T14:11:54,Tarkistettu,1.1 2016_5_4,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitos lakivaliokunnan puheenjohtajalle ja kaikille lakivaliokunnan jäsenille siitä, että vaikka meillä oli hyvin huomattavia erilaisia näkemyksiä tästä esityksestä, niin kuitenkin pystyimme erittäin hyvään ja toisiamme kunnioittavaan keskusteluun. Eduskunta päätti viime kaudella muuttaa niukalla enemmistöllä avioliittolakia siten, että siitä tulisi sukupuolineutraali. Päätöstä perusteltiin yhdenvertaisuudella ja tasa-arvolla. Päätös oli erityisen hankala, koska sellainen yleistys, että jotenkin kaikki ihmissuhteet olisivat yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia, ei tule koskaan käytännössä toteutumaan. Vai voiko yksikään kansanedustaja täällä vakavasti väittää, että hänen kaikki ihmissuhteensa ovat yhdenvertaisia? Näin arvelinkin. (Paavo Arhinmäki: Voi väittää!) — Näin arvelinkin. (Naurua) — Juuri tästä syystä lainsäätäjä on lähtenyt siitä, että miehen ja naisen avioliitolla on erityinen asema, tehtävä ja vastuu yhteiskuntaa koossa pitävänä instituutiona. Väitänkin, että viime eduskunta ei aivan loppuun asti miettinyt ja harkinnut, mitä avioliiton muuttamisesta seuraa. Nyt olemme tässä tilanteessa, jossa edessämme on valtaisa määrä lainmuutoksia, jotka itse asiassa murentavat yhteiskunnan toimivuutta ja vastuujakoa. Eduskunnan onkin syytä vakavasti harkita avioliiton palauttamista miehen ja naisen väliseksi liitoksi, kun kansalaisaloite tästä avioliittolain muuttamisesta tulee kevään aikana päätettäväksi. Arvoisa puhemies! Suomalaiset oikeusoppineet ovat olleet huolissaan eduskunnan säätämien lakien valmistelun huolellisuudesta ja tasosta, eivätkä syyttä. Viime kaudella eduskunta teki lainsäädännön puutteellisuudessa pohjakosketuksen, kun se hyväksyi kansalais-aloitteen pohjalta tehdyn sukupuolineutraalin avioliittolain ilman minkäänlaista poikkihallinnollista käsittelyä ja muun muassa lapsivaikutuksien arviointi jäi kokonaan tekemättä. Tämä käsillä oleva esitys jatkaa samaa linjaa ja on huonosta lainsäädännöstä ja valmistelusta malliesimerkki. Tämä hallituksen esitys on kuin soutuvene, joka on täynnä reikiä, jotka kaikki näkevät mutta silti haluavat laittaa tämän veneen vesille, vaikka tietävät, että vene uppoaa takuuvarmasti. Lakivaliokunta kuuli 28:aa asiantuntijaa ja lausunnonantajaa, jotka lähes kaikki näkivät tässä esityksessä puutteita. Missään tapauksessa lakivaliokunnan ei olisi tullut hyväksyä tällaista esitystä, joka on näin huonoa lainvalmistelua. Esitys on valmisteltu kiireellä viime kesän aikana, niin etteivät esimerkiksi eduskuntaryhmät tienneet valmistelusta eikä heiltä myöskään pyydetty asiasta lausuntoa. Tällaista menettelyä ei voi pitää hyväksyttävänä. Lakivaliokunta on täysin tarpeettomasti laskenut tässä lainsäädäntötasoa hyväksymällä tämän hallituksen esityksen. Tämä esitys liittyy edellisen eduskunnan kansalaisaloitteen pohjalta hyväksymän avioliittolain muutoksen edellyttämiin liitännäislakimuutoksiin. Kristillisdemokraatit eivät ole kannattaneet avioliiton muuttamista sukupuolineutraaliksi. Hallitus esittää tässä muutoksia kuuteen eri lakiin, ja pidämme näitä liitännäislakeja erittäin ongelmallisina ja esitämme niiden hylkäämistä. Tämä esitys ei millään muotoa täytä hyvän hallinnon kriteereitä, ja sitä on tarpeettomasti kiirehditty. Esityksessä yhtä yhteiskunnan keskeisintä lainsäädännöllistä instituutiota, avioliittoa, ja perheoikeutta sekä lasten oikeuksia koskevia muutoksia käsitellään teknisenä muutoksena. Hyvät kansanedustajat, miten näin merkittäviä osia yhteiskuntamme perusasioista voidaan käsitellä vain teknisinä muutoksina? Onko niin, että avioliitto on vain tekninen osa elämää? Toivottavasti ei koskaan. Tämä lakiesitys vaikuttaa kaikkiaan yli sataan muuhun lakiin ja asetukseen. Myös tässä on jätetty huomiotta erilaisten arvioiden tekeminen. Tässä on muun muassa jätetty huomiotta edellisen kauden lakivaliokunnan lausunto, joka totesi näin: ""Aloitteessa ehdotettujen muutosten toteuttaminen edellyttäisi siten tällaisten taloudellisten ja mahdollisten muiden vaikutusten huolellista selvittämistä ja arvioimista sekä tarvittavien määrärahojen varaamista kyseiseen tarkoitukseen budjettikäsittelyn yhteydessä. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, että ennen näin merkittävien perheoikeudellisten lainsäädäntömuutosten toteuttamista tulisi laatia lapsivaikutusten arviointi. Asia nousi esille valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Lapsivaikutusten arviointi perustuu lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiseen vaatimukseen asettaa lapsen etu ensisijaiseksi kaikissa lapsiin kohdistuvissa päätöksenteoissa. Myös oikeusministeriö suosittaa arvioinnin tekemistä ohjeissaan."" Vaikka kansalaisaloitteen kyseessä olleeseen lainvalmisteluun liittyvä kehnous on selitettävissä ja ymmärrettävissä, ei samaa voi enää todeta niin sanotuissa täydentävissä lakiesityksissä. Ei ole perusteltua eikä hyväksyttävää, että lainvalmistelussa luovutaan pyrkimyksestä laadullisesti korkeatasoiseen valmisteluun, poikkihallinnollisesta yhteistyöstä ja laajasta lausunto- ja kuulemismenettelystä niin ministeriöissä kuin valiokunnassa. Voisi pikemminkin edellyttää, että kansalaisaloitteen puutteita ja virheitä pyrittäisiin nyt korjaamaan ja paikkaamaan. Näin ei kuitenkaan ole tehty. Esityksestä puuttuvat eri hallinnonalaan liittyvät vaikutusten poikkihallinnolliset arvioinnit: perintökaari, perheoikeus, sosiaaliturvamuutokset sekä taloudelliset vaikutukset. Esityksen muutokset ovat osin historiallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä ja koskettavat myös perusoikeuksia ja vaatisivat siksi asianmukaisesti järjestettyä laajaa lausuntokierrosta sekä vaikutusarviointia. Arvoisa puhemies! Esityksessä arvioidaan, että maistraatin työmäärä voi lisääntyneiden siviilivihkimisten myötä hetkellisesti kasvaa, mutta suurempaan kasvuun ei uskota. Esitys jättää huomiotta sen, että kristilliset kirkot, jotka suorittavat suurimman osan avioliittoon vihkimisistä, eivät ole vielä muodostaneet kantaa uuteen tilanteeseen. On mahdollista, että avioliittokäsityksen eriytymisen seurauksena osa kirkkokunnista luopuu vihkimisoikeudesta. Tämä lisäisi maistraattien kuluja merkittävästi. Arvio maistraattien kasvavista kuluista voidaan tehdä uskottavasti vasta, kun kirkkokuntien päätökset ovat tiedossa. Arvoisa rouva puhemies! Kun avioliittoinstituutio murretaan, niin koko yhteiskunta haavoittuu tavalla, jonka seuraukset ovat mittavat. Tämä asia ei ole mikään tekninen muutosasia vaan meidän kaikkien tulevaisuuteen vaikuttava asia. Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn lakivaliokunnan mietinnössä olevaan eriävään mielipiteeseen ja hylkäysesitykseen ja jätän sen tässä ohessa tiedoksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-10T14:11:59,2016-02-10T14:21:21,Tarkistettu,1.1 2016_5_5,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Viime eduskunnan enemmistö teki päätöksen avioliittolain muuttamisesta väärien mielikuvien perusteella. Avioliittolain muutosta vaadittiin ja markkinoitiin ihmis- ja tasa-arvokysymyksenä, jota se ei ole vähimmässäkään määrin. Eduskunnan mielistellessä yhtä vähemmistöä se murentaa yhteiskunnan perusarvot. Kuka voi väittää, että miehen ja naisen muodostama perhe ei ole yhteiskunnan perusrakennuspalikka? (Kari Uotila: Aika moni!) Avioliitto on tasa-arvoinen ainoastaan silloin, kun siinä on 50 prosenttia miestä ja 50 prosenttia naista. Se on ihmissivilisaation perusta, jonka murentaminen johtaa väistämättä vahingollisiin seurauksiin yhteiskunnassa. Avioliitto on valtiota vanhempi instituutio. Se ei ole keksitty. Luoja ja luonto sen ovat asettaneet. Arvoisa puhemies! Hävettää tämän hallituksen puolesta. Meillä on pitkästä aikaa konservatiivinen, kristillisiä arvoja kunnioittava hallitus, mutta tässä ollaan. Hallitus on jäänyt edellisen eduskunnan ja hallituksen panttivangiksi. Tahtoa vapautumiseen ei ole. Voimattomuus ja ryhti puuttuvat. Hävettää. Mitään muuta en voi siitä sanoa. Hallituksen esityksessä on muutoksia, joihin eduskunnan tekemä päätös sukupuolineutraalista avioliittolaista ei lainkaan edes velvoittanut. Eduskunta ei käskenyt poistaa sitoutumista avioliiton yhteydestä. Vaikka en hyväksy samaa sukupuolta oleville pareille avioliiton statusta, en voi myöskään ymmärtää sitä, että käsillä oleva lakiehdotus avaisi ohituskaistan avioliittoon rekisteröidyssä parisuhteessa eläville. Perustelut sille, että avioliitto ei edellyttäisi vihkimistä, ovat huonot. Toiseksi ehdotetaan poistettavaksi naimattomuusvaatimus sukupuolenmuutostilanteessa. Tähänkään eduskunta ei velvoittanut. Jatkossa siis voi olla olemassa Matti, joka lupaa ottaa vaimoksensa Liisan mutta voisi jonain päivänä huomata, että hänellä on Liisa-niminen aviomies. Tähän kun vielä lisätään mahdollisuus adoptoida lapsia, on yhteiskunnan perusta, avioliiton ja perheen käsitteet, lopullisesti rikottu. Arvoisa puhemies! Esityksessä on myös muutos uskonnonvapauslakiin, josta valiokunta itse toteaa, että muutos menee ""avioliittolain muutoksen edellyttämää pidemmälle"". Lakivaliokunnan olisi kuulunut pyytää lausunto asiasta perustuslakivaliokunnalta, jolle tällaiset asiat kuuluvat. Tämä muutos tarvitsisi kunnon puntaroinnin. Huonoa lainvalmistelussa on myös esimerkiksi se, että lapsi- ja talousvaikutusten arviointi jäi tekemättä. Vielä tärkeämpää kuin se, mitä esityksessä on, on se, mitä sieltä puuttuu. Eräitä tarpeellisia muutostarpeita ei pohdita sanallakaan. Tärkeä huomioitava on adoptiolaki. Jopa kansalaisaloitteessa, jonka perusteella sukupuolineutraali avioliittolaki säädettiin, sanotaan: ""Useat sellaiset valtiot ja järjestöt, joista tai joiden kautta Suomeen yleensä adoptoidaan lapsia, eivät anna lasta samaa sukupuolta olevien parien adoptoitavaksi."" Eipä siis pitäisi olla kenellekään yllätys, että Venäjä on jo lopettanut lasten antamisen adoptioon Suomeen. Tämä voi tietää perheen menettämistä vaikkapa venäläiselle katulapselle, jonka suomalainen pariskunta haluaisi pelastaa. Mikään ei olisi estänyt tekemästä adoptiolakiin säännöstä — eikä estä vieläkään tekemästä sellaista säännöstä — jossa maa tai järjestö voi niin halutessaan antaa lapsia adoptioon vain heteropareille. Tämä olisi inhimillistä. Tämä olisi mielestäni kaikkien helppo hyväksyä. Tällä vältettäisiin kielteiset, hyvin tiedossa olevat sivuvaikutukset, joita lakimuutos muuten toisi adoptioihin. Arvoisa puhemies! Lapsiasiainvaikutuksista on myös todettava se, että kasvatuskysymyksissä niitä tulisi uudelleen tarkastella. Kun esimerkiksi Norjassa hyväksyttiin samaa sukupuolta olevien avioliitot vuonna 2009, alettiin muun muassa päiväkotien opetusmateriaaleissa ja saduissa tavoitella muutosta lasten käsityksiin omasta sukupuolestaan. Tämä ei valitettavasti kaikille vanhemmille käy. Kasvatuksen päiväkodeissa ja kouluissa tulee myös ottaa huomioon vanhempien vakaumus ja vanhempien käsitys. Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Tämä kurssi voidaan edelleen muuttaa. Suunnanmuutos ei kuitenkaan tapahdu nykyisellä esityksellä, joka jatkaa sillä huolimattomalla lainvalmistelulinjalla, jota tässä asiassa on liian kauan nähty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-10T14:21:23,2016-02-10T14:27:03,Tarkistettu,1.1 2016_5_6,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kohtaa on aika hyvä hetki kiittää pääministeri Sipilää ja hallitusta siitä, että nämä lait korjataan ja tässä kunnioitetaan demokratiaa ja sitä päätöksentekotapaa, joka meillä täällä on, ja huomioidaan ihmisoikeudet. Se, että tasa-arvoinen avioliittolaki tulee vuoden kuluttua voimaan, on iloinen, iso ja onnellinen asia todella monelle suomalaiselle parille ja perheelle. Se, että tämä asia tässä kohtaa — tämän pitkän prosessin, kaikkien näitten keskusteluitten jälkeen — torpattaisiin, olisi monelle suomalaiselle todella julmaa ja todella kohtuutonta. Arvoisa puhemies! Tasa-arvoinen avioliitto ja nyt tehtävät korjaukset ovat osa sitä muutosta, joka lisää ihmisten välistä yhdenvertaisuutta Suomessa. Tämä muutos auttaa kaikkia niitä nuoria, jotka pelkäävät, jotka ovat epävarmoja ja jotka eivät uskalla olla omia itsejään. Se auttaa kaikkia niitä pareja, jotka haluavat tasa-arvoisen mahdollisuuden rakentaa perhettä ja tunnustaa oman rakkauden lain edessä. Ja tämä on asia, joka ei ole keneltäkään pois, se ei ole yhdeltäkään meistä pois. Arvoisa puhemies! Se on ihan totta, mitä tässä aikaisemmin sanottiin: näiden lakien korjaamisessa ei ole kyse pelkästään seksuaalivähemmistöjen oikeuksista, vaan tässä on kyse isosti myös lasten oikeuksista. Ja kun tehdään lapsia koskevia päätöksiä, niin meidän kaikkien pitäisi pystyä aina laittamaan lapsen etu meidän omien poliittisten erimielisyyksiemme edelle. Edustaja Laukkanen on täysin oikeassa siinä, että kun me lakivaliokunnassa kuulimme asiantuntijoita, todella moni asiantuntija otti tämän lasten edun esille ja totesi, että näidenkään muutosten jälkeen lapsen etu ei vielä toteudu ja suomalaiset lapset eivät ole kaikki yhdenvertaisessa asemassa. Mutta päinvastoin kuin mitä edustaja Laukkanen esittää, heidän johtopäätöksensä oli aika lailla toinen. Tämän takia valiokunta mietinnössään toteaa, että näitten lakien lisäksi pitäisi esimerkiksi muuttaa hedelmöityshoitolakia, jota tässä esityspaketissa ei korjata. Kun hedelmöityshoitolaki ei mahdollista naispareille hoidon saamista parina, se jättää vastasyntyneen lapsen ilman lainsuojaa. Toisen äidin on aina käytävä läpi adoptioprosessi sen jälkeen, kun lapsi on syntynyt, ja tämä prosessi voi olla hyvinkin pitkä. Suomessa syntyy lähes joka toinen päivä lapsi, jolla olisi syntymästä lähtien toinen vanhempi, mutta meidän lainsäädäntö ei tunnusta tämän toisen vanhemman olemassaoloa. Ja tämä tarkoittaa, että jos tätä vastasyntynyttä vauvaa kohtaisi semmoinen tragedia, että esimerkiksi äiti kuolisi synnytyksessä, niin meidän lakimme silmissä tämä lapsi olisi orpo, vaikka hänellä on toinen äiti. Tai jos vauvan vanhemmat eroavat, niin lapsella ei ole oikeutta toiseen vanhempaan, ei siihen perintöön, eikä tällä vanhemmalla myöskään ole sitä elatusvelvollisuutta. Eli kyse on isosti lapsen oikeuksista. Tämä ei ole oikein. Ja minä olen samaa mieltä edustaja Laukkasen kanssa, että meidän pitäisi vielä miettiä tätä asiaa tältä osalta, lasten oikeuksien kannalta. Mutta iloinen uutinen on se, että tämä on asia, joka on todella helppo korjata. Lakivaliokunta kannatti hedelmöityshoitolain päivittämistä, jotta se täyttäisi ne kansainväliset las-tenoikeussopimukset, joihinka Suomikin on sitoutunut. Me olemme sitoutuneet siihen, että lasten oikeuksiin, lasten asemaan eivät koskaan saa vaikuttaa vanhempien ominaisuudet, ei vanhempien sukupuoli eikä mikään muukaan. Hyvä uutinen on myös se, että ministeriössä on valmis äitiyslaki, joka hoitaisi tämän asian ja turvaisi naispareille syntyneitten lasten aseman Suomessa. Ja paraikaa myös kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen, jotta äitiyslaki saataisiin vihdoin eduskunnan käsittelyyn. Minä ainakin toivon, että ministeriö ottaa tämän asian vakavissaan ja varmistaa tulevissa toimissaan sen, että me takaamme lasten yhdenvertaisten oikeuksien toteutumisen ja äitiyslaki saadaan säädettyä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-02-10T14:27:06,2016-02-10T14:31:40,Tarkistettu,1.1 2016_5_7,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Mikäli nyt on halua käydä debattia, niin pyydän ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_5_8,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Emma Kari viittasi monta kertaa käsitykseeni lapsen oikeudesta. Jotta ei jäisi väärinkäsitystä, niin se näkökulma, josta katson tätä, on se, että lapsella on aina oikeus isään ja äitiin, ei se, että lapsella on aina oikeus äitiin ja äitiin tai isään ja isään. Haluan tämän tässä selkeyden vuoksi korjata, että tässä ajattelemme lasten oikeuksista hieman eri tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-10T14:31:47,2016-02-10T14:32:26,Tarkistettu,1.1 2016_5_9,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaankin tässä lakivaliokunnan mietinnössä toteutetaan edellisen eduskunnan tahtoa. Joulukuussa 2014 itse kutkin täällä olleet äänestivät sen puolesta, ketkä äänestivät, ja osa vastaan. Kunnioitan kaikkien näiden mielipiteitä, ja minun mielestäni demokratiaa pitää kunnioittaa ja noudattaa. Nythän ilmeisesti tänne taloon tulee niin sanottu Aito avioliitto ‑kansalaisaloite, joka on niin sanottu vasta-aloite. Silloin jossain muodossa varmaan talo, eduskunta, joutuu käsittelemään, mitä asiassa näin laajemmin ottaen tehdään. Mutta se, mitä lakivaliokunta on tehnyt, on tehty huolella, se on tehty niissä rajoissa, joita eduskunta ja hallitus ovat edellyttäneet. Minun mielestäni, kun tämä pääasia viime kaudella päätettiin, nämä lainmuutokset, joita tässä on käsitelty ja mietinnössä esitelty, ovat välttämättömiä kaikkien edun kannalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-02-10T14:32:27,2016-02-10T14:33:28,Tarkistettu,1.1 2016_5_10,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän me voimme vaikka kuinka paljon saivarrella, mikä on lapsen parasta, mutta kyllä aivan luonnollinen lähestymistapa ainakin itselläni on se, että lapselle paras kasvuympäristö on, jos suinkin mahdollista, isän ja äidin muodostama perhe. Adoptiotilanteessa meidän tulisi turvata lapselle mahdollisimman samankaltainen kasvuympäristö kuin se, josta hänet on vaikka aikaisemmin adoptoitu. On luonnollista, jos vanhempien äkillisen poismenon johdosta ei ole muita henkilöitä adoptoimaan lapsia kuin joku ulkopuolinen taho, ettei ole sukulaisia. En voi ymmärtää sitä tilannetta, että sosiaaliviranomainen sen jälkeen rupeaa pohtimaan sitä, ovatko kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä yhtä hyviä kasvattamaan niitä lapsia kuin isä ja äiti, jotka tulisivat uudeksi isäksi ja äidiksi heille, kaksi eri sukupuolta olevaa henkilöä. En tällä väheksy mitenkään samaa sukupuolta olevia henkilöitä, mutta se on luonnollinen valinta, että lapsi kaipaa isää ja äitiä, ja varsinkin traumaattisessa tilassa olevalle lapselle pitää luoda mahdollisimman luonnollinen kasvuympäristö. Tätä ei saisi poistaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-10T14:33:28,2016-02-10T14:34:36,Tarkistettu,1.1 2016_5_11,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässähän on monella tavalla historiallinen hetki. Tämä on ensimmäinen kansalaisaloitteen kautta tullut laki, joka, nyt voi sanoa, viimeistellään näine liitelakeineen. Arvostan valiokunnan puheenjohtajan suhtautumista tähän: hän totesi, että demokratia on puhunut ja nyt meidän velvollisuutemme on tämän hallituksen esityksen pohjalta viedä tämä lainsäädäntö loppuun. En voi kuvitella, miten kukaan voi ajatella niin, että se olisi pois keneltäkään meistä muista, jos mies- tai naisparit saavat mennä keskenään naimisiin. Mutta, arvoisa puhemies, tässä tulee kyllä nyt mielenkiintoinen tilanne. Ilmiselvästi on niin, että kyseessä on hallituksen esitys, jonka perussuomalaiset ministerit, muun muassa Timo Soini, ovat hallituksessa hyväksyneet. Ministeri Lindström on tämän esitellyt, mutta hallituksen rintama ei riitä viemään tätä lakia eteenpäin täällä eduskunnassa, vaan nyt on tilanne se, että hallitus joutuu nojautumaan tässä asiassa oppositioon. Me tuemme tätä eduskunnan lakivaliokunnan mietintöä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-10T14:34:36,2016-02-10T14:35:45,Tarkistettu,1.1 2016_5_12,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Poliittinen päätös tasa-arvoisesta avioliittolaista tehtiin viime eduskuntakaudella, ja haluan antaa kiitoksen ja arvostukseni hallitukselle siitä, että nyt tehdään nämä tekniset muutokset lakiin, mitä vaatii se demokraattisesti tehty päätös. Edustaja Laukkanen sanoi puheenvuorossaan, että tämä ei ole tekniikkaa. Kyllä siinä vaiheessa, kun päätös on tehty, tällähän vain täydennetään sitä viime kaudella tehtyä päätöstä. Täällä on sanottu, että lapsella pitää olla oikeus isään ja äitiin. Minun mielestäni lapsella pitää olla oikeus turvallisiin vanhempiin tai vanhempaan. Itse asiassa meillä on tänä päivänäkin suuri joukko lapsia, joilla on vain yksi vanhempi tai on samaa sukupuolta olevat vanhemmat. Sen vuoksi haluaisin ja toivoisin, että täällä pidättäydytään arvostelemasta tai arvioimasta, ketkä ovat parempia tai huonompia vanhempia. Annetaan arvostus kaikille lapsille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-02-10T14:35:46,2016-02-10T14:36:54,Tarkistettu,1.1 2016_5_13,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! On tosiaan hyvä, että hallitus ja lakivaliokunta sittemmin ovat saaneet nämä tekniset muutokset nyt eteenpäin hyväksyttäviksi, jotta viime eduskunnan ja kansalaisaloitteen kautta hyväksytyksi tullut eduskunnan tahto tulee nyt laiksi kokonaisuudessaan. Mutta tässä esityksessä on kuitenkin puutteita. Hallitus on jättänyt tästä pois tämän äitiyslain ja translakien muuttamisen tai tekemisen. Jos ajatellaan ihmisoikeusnäkökulmasta, niin on surullista, että tässä keskustelussa edelleen yritetään pakottaa suomalaista todellisuutta sellaiseksi, mitä se ei ole. Meillä on perheitä ja lapsia, jotka elävät sateenkaariperheissä jo nyt, ja täällä annetaan ymmärtää, että näiden lasten oikeus heidän omiin tosiasiallisiin vanhempiinsa olisi heikompi kuin toisenlaisten perheitten lasten oikeus omiin tosiasiallisiin vanhempiinsa. Näin ollen näkisin, että äitiyslain muutos on tosi tärkeää, koska onhan se tärkeää, että lapsen vanhemmat voivat olla sitä myös lain edessä automaattisesti yhtä nopeasti riippumatta heidän sukupuolestaan. Olen iloinen, että (Puhemies koputtaa) lakivaliokunta tämän nosti esille. Hallituksen pitäisi tuoda tästä myös esitys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-02-10T14:36:55,2016-02-10T14:38:05,Tarkistettu,1.1 2016_5_14,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ollut jo monta kuukautta tiedossa, että lähiaikana eduskuntaan saapuu uusi kansalaisaloite nimeltään Aito avioliitto. Kansalaisaloitteessa vedotaan siihen, että avioliitto edelleen saisi säilyä miehen ja naisen välisenä liittona. Haluaisin kysyä lakivaliokunnan puheenjohtajalta, miksi hallitus nyt näin kiireellä tuo nämä liitännäislait tähän eduskuntakäsittelyyn, koska se herättää epäilystä siitä, että nyt yritetään tällä tavalla sitten vesittää tämän uuden kansalaisaloitteen mahdollisuutta kunnon käsittelyyn.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-02-10T14:38:05,2016-02-10T14:38:51,Tarkistettu,1.1 2016_5_15,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja Östman, ihan hallituksen puolesta en pysty vastaamaan mutta lakivaliokunnan puolesta vastaan kyllä, että viime syksynä, kun tätä hallituksen esitystä käsittelimme, tämä kansalaisaloite, niin sanottu Aito avioliitto, ei vielä ollut valmis, ja käsittääkseni se ei ole vieläkään saapunut tähän taloon. Eli se ei ollut silloin vielä valmis, ja sitä ei voitu missään tapauksessa yhdistää tähän käsittelyyn. Täytyy muistaa, kuinka eduskunta velvoitti toimimaan näissä asioissa ripeästi ja nopeasti, ja lakivaliokunta on näin toiminut. Ja haluan vielä huomauttaa, että nythän näissä hallituksen esityksissä näiden lakien voimaantulo on vähän yli vuoden kuluttua eli 1. päivä maaliskuuta 2017. Jos sitten jotain muutoksia tapahtuu siihen peruslainsäädäntöön kansalaisaloitteen myötä, niin toki se silloin vaikuttaa myös näihin lakeihin — jos tällaista tapahtuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-02-10T14:38:52,2016-02-10T14:39:51,Tarkistettu,1.1 2016_5_16,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin kiitän hallitusta siitä, että se on mielestäni ansiokkaasti valmistellut nämä tekniset lainmuutokset, ja valiokunta suurelta enemmistöltään onkin hyväksynyt ne. Samoin itse asiassa valiokunnan suuri enemmistö on tunnistanut, että täällä on vielä puutteita, joita pitää selvittää. Muun muassa ""transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muutostarpeiden kokonaistarkastelu on kuitenkin aiheellista"", sanoo valiokunta, sekä tästä äitiyslaista, että tämä tilanne tällaisenaan ei ole lasten oikeuksien näkökulmasta ihanteellinen. Voin omasta kokemuksestani sanoa, että kun saa lapsen — olen itse adoptoinut kolme lasta, ja suomalainen järjestelmä on ollut sellainen, että kestää kuusi kuukautta, ennen kuin se on juridinen se oikeus — niin se on suunnaton se huoli, miten lapselle käy, jos minä kuolisin, jos puolisoni kuolisi, mitä tapahtuu. Itse joudumme sitten yksityisoikeudellisiin järjestelmiin, jotka ainakin taloudellisesti voisivat turvata lapsen tulevaisuuden. Siinä mielessä olen kovin (Puhemies koputtaa) iloinen, jos hallituksesta nopeasti (Puhemies: Aika!) tulisi tämä esitys tänne eduskuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-02-10T14:39:51,2016-02-10T14:41:02,Tarkistettu,1.1 2016_5_17,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni tässä nyt ollaan perustavanlaatuisten ihmisoikeuskysymysten äärellä. Siinä mielessä hivenen myös ihmettelen edustaja Lindtmanin puheenvuoroa, että aletaan tällaista politiikkaa nyt tekemään tällä asialla. Edustaja Niikolle haluaisin todeta, että täällä salissa totta kai voidaan esittää mielipiteitä, meillä jokaisella on sellainen. Mutta viime kesänä saimme tuolta Coloradon yliopistosta tällaisen erittäin laajan tutkimuksen, jossa oli tutkittu 19 000 tieteellistä artikkelia, ja tutkijat ovat täysin yksimielisiä siinä, että perinteisissä perheissä tai sateenkaariperheissä kasvaneet lapset eivät eroa toisistaan millään tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-02-10T14:41:02,2016-02-10T14:41:46,Tarkistettu,1.1 2016_5_18,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Pentti,Oinonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Rouva puhemies! Taas ollaan tämän saman asian kimpussa, jonka kimpussa on oltu jo useamman vuoden ajan — ikävä kyllä. Käytin noin seitsemän vuotta sitten puheenvuoron niin sanotusta, silloin kutsutusta homolaista salissa, ja puheenvuorostani nousi tavaton valtakunnallinen älämölö, jonka vuoksi jouduin käymään nykyisen tasavallan presidentin luona selittelemässä kantaani. Kysyin silloin, siis kysyin silloin näin, en syyttänyt ketään: tuleeko aika vielä, jolloin joku menee naimisiin rakastamansa hauvelin kanssa? Siis kysyin, en syyttänyt ketään. Siitä jotkut vetivät herneen nenään ja väittivät, että olin syyttänyt jotakin määrättyä ryhmää. Jo silloin puheenvuorossani toin esille huoleni siitä, että mitäs, kun (Puhemies: Aika on nyt täynnä!) homolaki hyväksytään, ja sanoin, että kun antaa pahalle pikkusormen... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p936,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Pentti Oinonen,936,2016-02-10T14:41:46,2016-02-10T14:42:58,Tarkistettu,1.1 2016_5_19,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin yhdyn tässä kiittäjien joukkoon. Kiitän hallitusta ja pääministeriä siitä, että tämä asia etenee, kuten viime kaudella täällä eduskunnassa demokraattisesti päätimme. Toisin kuin Laukkanen, uskallan epäillä, että viime kaudella päätös oli erittäin loppuun asti harkittu ja hyvin käsitelty. Itse lakivaliokunnan jäsenenä, käsittelimme lakivaliokunnassa asiaa neljän kuukauden ajan ja kuulimme noin 60 asiantuntijaa ja lisäksi saimme paljon kirjallisia lausuntoja, joten päätös kyllä on tehty hyvin asiantuntijalausuntoihin nojaten. Minä jotenkin ajattelin, että tämä asia olisi ollut täällä jo loppuun käsitelty, mutta näin ei näköjään ole, vaan jatkamme edelleen tätä asian käsittelyä täällä. Tässä kun on puhuttu tästä uudesta Aidosta avioliitosta, mikä sitten aito avioliitto ikinä onkaan, niin voin ajatella, että tämän asian käsittely jatkuu täällä myös tämän kauden ajan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-02-10T14:42:59,2016-02-10T14:44:06,Tarkistettu,1.1 2016_5_20,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä monissa puheenvuoroissa on menty edellisen eduskunnan selän taakse ja todettu, että nyt noudatetaan vain edellisen eduskunnan tahtotilaa. Kuitenkin eduskunta on myös usein ilmaissut sen, että lapsivaikutusten arviointi tulee sisällyttää kaikkiin lapsiin kohdistuviin lainsäädäntöhankkeisiin, ja lapsiasiainvaltuutettu viime kaudella lakivaliokunnassa totesi, että jos kansalaisaloite etenee lainvalmisteluun, on valmistelussa tehtävä nimenomainen lapsivaikutusten arviointi. Ja tässä liitännäislakien yhteydessä olisi ollut erinomainen mahdollisuus tämä tehdä. Ikävä kyllä, sitä ei tehty, ja siinä mielessä pidän sitä todellakin harmillisena, kun on muistettava, että tällä on suoranainen vaikutus adoptiolainsäädäntöön ja nimenomaan sitä kautta, että avioliittolain muutoksen myötä tulee olemaan useita maita, jotka tulevat kieltämään adoption Suomeen, mikä vaikeuttaa kaikkien parien adoptiomahdollisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-10T14:44:07,2016-02-10T14:45:15,Tarkistettu,1.1 2016_5_21,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä esitykset lakien korjaamiseksi ja viimeistelemiseksi ovat hyviä, ja valiokunnan mietintö on hyvä ja perusteltu. Kuten tässä keskustelussakin on tullut ilmi, niin on kuitenkin vielä puutteita, joita näiden lakien osalta on syytä jatkossa korjata. Olisin toivonut, että tässä yhteydessä olisi korjattu edes yksi pieni epäkohta, josta tein syyskauden alussa aloitteen. Kyse oli siis siitä, että transseksuaalin sukupuolen vahvistamista koskevan lain nimi olisi muutettu vastaamaan paremmin korrektia kieltä. Nimihän on pohjaisin käännössanasta ""transsexual"", ja siinä englannin kielessä sexual-sana käytännössä on väärä. Oikea olisi transsukupuolinen, joka vastaisi paremmin tätä nykykäytäntöä, ja tämä olisi voitu helposti tämän uudistuksen yhteydessä korjata. Olisinkin kysynyt valiokunnan puheenjohtajalta, oliko tämä edes keskusteluissa esillä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-02-10T14:45:15,2016-02-10T14:46:19,Tarkistettu,1.1 2016_5_22,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kaudella kansalaisaloite ja sen läpivienti täällä eduskunnassa vahvisti monen suomalaisen uskoa demokratiaan, ja nyt täytyy kiittää hallitusta ja myöskin valiokuntaa hyvin tehdystä työstä, että tämä asia viedään nyt asiallisesti loppuun. Edustaja Laukkanen täällä mainitsi, että kysymys ei ole vain teknisistä muutoksista, vaan kyse on perusoikeuksista. Oikeastaan ajattelen siinä mielessä samalla tavalla, että tämä yhteiskunta perustuu pitkiin parisuhteisiin, joskus elämän kestäviin parisuhteisiin, ne perustuvat rakkauteen. Ollaan todella yhteiskunnan peruselementtien kanssa tekemisissä, ja tätä yhteiskunnan perustaa tämä lainsäädäntö nyt omalta osaltaan vahvistaa. Edustaja Laukkanen myöskin mainitsi sen, että kirkkokunnat tulevat aikanaan käsittelemään tämän asian omassa prosessissaan. Annan kaiken arvon kirkkokunnille ja tälle prosessille, mutta minusta on myöskin tärkeää, että kirkkokunnat aikanaan ottavat sitten kantaa näihin lakimuutoksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-02-10T14:46:19,2016-02-10T14:47:21,Tarkistettu,1.1 2016_5_23,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin edustaja Arhinmäelle, että on hirveän vaikea pitää teknisenä muutoksena sellaista, että kun esimerkiksi mies ja nainen ovat olleet 20 vuotta naimisissa ja mies tai nainen päättää muuttaa sukupuoltaan, niin nyt tämän uuden lain myötä hänen ei tarvitse asiasta keskustella puolison kanssa, hän voi sen toteuttaa omin päin. Tässä yhteydessä tämä muutos on niin iso ja merkittävä, että kun aikaisemmin on edellytetty, että se päätös pitää tehdä yhdessä, niin nyt sitä ei tarvitse tehdä yhdessä. Tähän lakiin tuli myös vaatimus siitä, että jos näin tapahtuu, niin sitten viranomaisen on ilmoitettava tälle puolisolle. Se herätti valiokunnassa hieman hilpeyttä, että jos joku vaihtaa sukupuolta parisuhteessa, niin ilmeisesti se on havaittavissa, mutta jos näin ei olisi, niin sitten viranomaisen on erikseen ilmoitettava. Se lukee täällä tekstissä, ei sitä tarvitse taivastella. Kyllä tätä asiaa siellä valiokunnassa (Puhemies koputtaa) käsiteltiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-10T14:47:22,2016-02-10T14:48:30,Tarkistettu,1.1 2016_5_24,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pidän erittäin tärkeänä ja periaatteellisesti oikeana sitä, että täysi-ikäisellä ihmisellä on oikeus itse päättää mahdollisesta sukupuolen korjaamisesta, että siitä ei aviopuoliso päätä ihmisen itsensä puolesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-02-10T14:48:30,2016-02-10T14:49:01,Tarkistettu,1.1 2016_5_25,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Omasta puolestani kiitän lämpimästi lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Tolvasta asian esittelystä — nimenomaan asiallisesta esittelystä. Kun edellinen eduskunta viime kaudella äänesti tasa-arvoisesta avioliittolaista, siitä kansalaisaloitteesta, niin me kaikki kyllä tiesimme, että se äänestystulos tulee vaikuttamaan erittäin moneen lakiin, siitä on seurauksia moneen lakiin. Olin silloin itse henkilökohtaisesti sitä mieltä, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, ja olen edelleen samaa mieltä, mutta kunnioitan sitä päätöstä, mikä silloin äänestystulos oli. Ja oma mielipiteeni on, että hallitus ja lakivaliokunta ovat nyt noudattaneet ja kunnioittaneet edellisen eduskunnan äänestyspäätöstä ja tällä tiellä mennään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-02-10T14:49:01,2016-02-10T14:49:59,Tarkistettu,1.1 2016_5_26,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin raikasta saada olla välillä ihan samaa mieltä opposition kanssa. (Eduskunnasta: Tervetuloa!) Haluan myös yhtyä näihin näkemyksiin tästä transsukupuolen vahvistamisesta ja toisaalta puoltaa sitä ilmoitusmenettelyä. En viitsi käyttää esimerkkeihin tässä nyt aikaa, mutta kyllä edelleen sillä on mielestäni ihan perustellut syyt, että siitä se ilmoitus lähtee. Mutta en missään nimessä pidä perusteltuna enää kysyä lupaa. Se on ehdottomasti tämän lain liitännäislaki, joka tulee toteuttaa. Haluaisin myös korjata hiukan käsitystä Laukkasen esittämistä arvioista ja 28 asiantuntijasta, jotka esittivät puutteita lain valmistelussa. Ne puutteet liittyivät lakivaliokunnan kuulemisissa nimenomaan siihen, että tämä ei ole ikään kuin riittävästi yhdenvertaisuusnäkökulmat huomioon ottava liittyen esimerkiksi juuri tähän transsukupuolisuuslakiin ja niin edelleen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2016-02-10T14:49:59,2016-02-10T14:51:08,Tarkistettu,1.1 2016_5_27,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä minusta kaiken oleellisen sanoi kyllä edustaja Torniainen tuossa vähän aikaa sitten — erittäin hyvä puheenvuoro. Oikeastaan toivoisi, että me kaikki suhtautuisimme vähän samalla tavalla riippumatta siitä, mikä se oma henkilökohtainen kanta on. Kyllähän tämän asian poliittinen päätös tehtiin viime kaudella, ja silloin varmasti kaikki tiesivät todella, että se tulee aiheuttamaan muutoksia myös muuhun lainsäädäntöön, ja nyt niitä muutoksia ollaan tässä tekemässä. Tarvitaan vielä muutamia muitakin muutoksia, jotka toivon mukaan tässä nopealla aikataululla tehdään, ja sitten tämä asia on viety maaliin. Itse ainakin lähden siitä, että täällä eduskunnassa kyllä — riippumatta nyt sitten omasta kannastani — tiettyjä niitä päätöksiä, mitä edellinen eduskunta on tehnyt, noudatetaan ja niiden mukaan mennään eteenpäin. Sitten sanoisin tähän, kun täällä aina tätä porttiteoriaa kyllä viljellään jokaisesta asiasta, että sen teorian huonoin puoli, esimerkiksi edustaja Oinonen, on se, että se näyttää pätevän aina vain silloin, kun siitä on itselle hyötyä. Että vähän miettisin aina välillä, minkälaisia teorioita käyttää asioiden vastustamiseen. (Pentti Oinosen välihuuto)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-02-10T14:51:08,2016-02-10T14:52:17,Tarkistettu,1.1 2016_5_28,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunta on keskustellut hyvinkin paljon avioliittokäsitteestä ja avioliittolaista viime vuosien aikana. Nytkin on aika paljon vanhan toistoa ilmassa. Tuntuu siltä, että on aika vähän uutta sanottavaa. Itse kiinnittäisin kuitenkin vielä huomiota tähän väitteeseen, että tämä tasa-arvoinen avioliittolaki murentaisi avioliittokäsitettä tai avioliittoinstituutiota. Minun mielestäni asia on tässä tasan päinvastoin. Jos yhä useampi sellainen pariskunta, joka tänään ei pääse avioliittolain piiriin, haluaa päästä sen piiriin ja pääsee sen piiriin tämän lainmuutoksen myötä, niin sehän vahvistaa avioliittoinstituutiota, koska yhä useampi pääsee sen piiriin. Elikkä ne, jotka pitävät avioliittoa tärkeänä instituutiona mutta eivät tänään pääse sen piiriin, tulevat pääsemään sen piiriin hyvinkin pian, purjehtimaan avioliiton satamaan. Toivotan lämmintä myötätuulta yhä useampaan purjeeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-02-10T14:52:18,2016-02-10T14:53:18,Tarkistettu,1.1 2016_5_29,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on paljon kiitelty tässä salissa, puheenvuorot ovat alkaneet kiitoksilla. Minä sanoisin tässä vaiheessa, että riippumatta omasta kannastani — poliittisesta tai uskonnollisesta tai yleensä suhtautumisesta sukupuolineutraaliin avioliittolakiin ja näihin käsittelyssä oleviin liitännäislakeihin — minä ihmettelen, että kansanedustajat eivät pysähdy siihen, mitä he — eli me, te — ovat viime kaudella ja jo aiemmin päättäneet, kuinka eduskunnassa toimitaan ja minkälaisia sääntöjä noudatetaan, vaan päinvastoin kansanedustajat jatkopäätöksissänsä toimivat vastoin omia aiempia säädöksiään. Minä puhun tässä nyt siitä, että eduskunta on peräänkuuluttanut, että kaikissa niissä lainsäädäntömuutoksissa tai asetusmuutoksissa, jotka tavalla tai toisella koskevat lapsia, tulee tehdä lapsivaikutusten arviointi. Sitä ei tehty silloin viime kaudella ennen sukupuolineutraalin avioliittolain hyväksymistä, ja nyt edelleen (Puhemies koputtaa) ollaan menossa samaa rataa. Eli kansanedustajat toimivat vastoin omia päätöksiään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-02-10T14:53:19,2016-02-10T14:54:28,Tarkistettu,1.1 2016_5_30,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Déjà-vu Wikipedian mukaan: ""Déjà-vu eli entiselämys tarkoittaa hämmentävää ja vahvaa tuttuuden tunnetta jossakin tilanteessa. Henkilö tuntee varmasti kokeneensa nykyisen tilanteen jo aiemminkin, vaikka usein tietääkin sen mahdottomaksi."" Tähän voisi lisätä: tai ei usko sen olevan totta. Kiitos hallitukselle silloin niin kuin kiitos heille kuuluu. Minusta on hienoa, että ensimmäistä kansalaisaloitetta, joka hyväksyttiin, on kunnioitettu ja se on hallituksen toimesta tuotu meidän käsiteltäväksemme. Kiitos lakivaliokunnalle hyvästä työstä. Se täytyy sanoa, että aiempiin keskusteluihin verrattuna on muuttunut, että me keskustelemme asiallisesti. Me pysymme asiallisina ja kunnioittavina toisiamme kohtaan, ja se lienee jonkunlainen saavutus. Tästä laista: Minä uskon, että lapsen etu on rakastavat ja turvallisen kodin tarjoavat vanhemmat. Toivottavasti lapsella olisi kaksi vanhempaa, mutta aivan yhtä arvokas ja hyvä koti on yksinhuoltajan tarjoama koti. Minä uskon, että tämä laki mennessään voimaan tulee tukemaan yhä useampia perheitä ja yhä useampia lapsia saamaan turvallisen ja tukevan perheen — tukevan, ei siis lihavan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-02-10T14:54:28,2016-02-10T14:55:35,Tarkistettu,1.1 2016_5_31,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä eduskunnassa puhutaan usein siitä, että lainsäädännön tulisi perustua tutkittuun tietoon. Kuten tässäkin keskustelussa on hyvin käynyt ilmi, kun tieto on vastaan omia ennakkoasenteita, niin silloin se tieto kyllä lentää romukoppaan. Harvaa asiaa nimittäin on tutkittu niin paljon kuin vanhempien sukupuolen vaikutusta lapsen kehitykseen. Tieteellisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa julkaistujen tutkimusten mukaan vanhempien sukupuolella ei ole mitään vaikutusta lapsen kehitykseen paitsi ehkä se, että samaa sukupuolta olevien vanhempien kasvattamat lapset ovat hitusen, siis hitusen, suvaitsevaisempia kuin muut. (Naurua) Ehkä tämä on sitten niin pelottavaa. Toiseksi, tämän esityksen vastustajien käsitys avioliitosta ja rakkaudesta on minulle kyllä täysin vieras. Aivan kuin sukupuoli määrittelisi avioliiton eikä puolisoiden rakkaus ja kunnioitus toisiaan kohtaan ja puolison sukupuolen vaihtuminen jotenkin nollaisi sen rakkauden ja kunnioituksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-02-10T14:55:35,2016-02-10T14:56:42,Tarkistettu,1.1 2016_5_32,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustelun aikana on esitetty huolta siitä, että edustajilla ei olisi ollut aikaa tutustua vaikutuksiin. Tämä on hyvin sensitiivinen aihe, ja viime vaalikaudella, kun lakialoitteen kautta yritettiin tätä asiaa viedä, en allekirjoittanut sitä lakialoitetta. Perustelu oli se, että en ollut aivan varma siitä, miten suhtautua tähän lasten etuun. Siinä vaiheessa, kun kansalaisaloite tuli, olin ehtinyt siihen tutustua riittävästi omasta mielestäni, allekirjoitin aloitteen. Koen niin, että avioliittokäsitteen laajentaminen ei ole mitenkään esimerkiksi minulta itseltäni pois, joka olen lähes 30 vuotta ollut naimisissa. Sitten tähän oppositio—hallitus-asetelmaan. Kansalaisaloitteissa on perinteisesti kunnioitettu edustajien omantunnonvapautta. Toivon, että tässä käy jatkossa niin emmekä pyri toistemme väliin asettamaan sellaista kiilaa, että nyt tässä rikottaisiin hallitusrintamaa. Mennään omantunnonvapauden kautta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-02-10T14:56:42,2016-02-10T14:57:49,Tarkistettu,1.1 2016_5_33,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässähän tämän koko keskustelun lähtökohta on se, että tässä salissa on hyväksytty yksi kansalais-aloite puolisentoista vuotta sitten. Tässä keskustelussa esille tulleet näkemykset, kun tiedetään, että vastakkainen kansalaisaloite on piakkoin todennäköisesti tulossa eduskunnan käsittelyyn, kuvaavat näitä meidän perustuslakiimme tuodun kansalaisaloitejärjestelmän ongelmia. Itse perustuslakivaliokunnan jäsenenä toivon, että kansalaisaloite Suomessa muuttuu jollakin tavalla, ettei tämmöisiä kansanvallan ja ihan oikeusjärjestyksen peruskeskusteluja tarvitse käydä jokaisen kiistanalaisen kansalaisaloitteen kohdalla, koska tämähän on hieman outoa toimintaa. Me joudumme jokainen miettimään, sitooko meitä poliittisesti ja moraalisesti se hyväksytty kansalaisaloite vai ei ja voimmeko me ikään kuin vapaasti äänestää tässä vai pitäisikö sen aloitteen hyväksymistä kunnioittaa vai ei. Jotain tälle järjestelmälle pitää tehdä, aloitteen kirjoittajien lukumäärävaatimusta nostaa tai tehdä joku rauhoitusaika tälle järjestelmälle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-02-10T14:57:50,2016-02-10T14:58:57,Tarkistettu,1.1 2016_5_34,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäinen kerta, kun itse kuulen, että kansanedustajat betonoivat edellisen eduskunnan tekemiä lakeja, vaikka varsin hyvin tietävät sen, että kun hallitus vaihtuu, niin poliittinen linja ja lait muuttuvat. Tämä on ihan jatkuvaa. Neljän vuoden välein näin tapahtuu. Nytten tästä on tehty yhtäkkiä semmoinen autuaaksi tekevä ihme, että edellisen eduskunnan päätökset täytyy pitää. Tämä on ihan höpöhöpöhommaa. Mutta mitä, edustaja Kasvi ja edustaja Kärnä, Mikko, mainitsitte näistä vastaavista lakimuutoksista, mitä on tehty, niin tosiasiassa, kun on tehty näitä vastaavia avioliittolakimuutoksia muissa maissa, ne ovat niin lyhyitä aikoja, että siellä ei ole kunnon tutkimuksia, ei varsinkaan adoptiosta. Siellä on tutkimuksia kyllä sateenkaariperheen lapsista, mutta muistakaa, että siellä on aina toinen biologinen vanhempi yleensä läsnä. Siinä mielessä pitkäaikaistutkimuksia ei ole olemassa lainkaan adoptiosta samaa sukupuolta olevien perheisiin, ja siinä mielessä tämä on niin uusi juttu, että me emme tiedä. (Eva Biaudet: Alkaa olla kyllä jo!) Tämä on itse asiassa yhteiskuntakokeilu, mihin me olemme ryhtymässä, jonka tuloksia me emme vielä näe. Me näemme ne vasta tulevaisuudessa. Siinä mielessä on vähän harhaanjohtavaa kertoa, että tässä ei ole mitään vaaratekijää tai riskiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-10T14:58:57,2016-02-10T15:00:06,Tarkistettu,1.1 2016_5_35,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niikolle totean, että tässä tutkimuksessa ei ollut kyse siitä, että olisi tutkittu minkään lakimuutosten vaikutuksia, vaan oli kyse siitä, että oli tutkittu ja käyty läpi 19 000 tieteellisesti vertaisarvioitua tutkimusta, joissa oli todettu, että ei ole minkäänlaista eroa siinä, kasvaako lapsi heteroperheessä, sateenkaariperheessä vai kasvaako lapsi yksinhuoltajan kasvattamana. Ja edustaja Kasville myös kiitokset erinomaisesta puheenvuorosta. Minä kyllä kysyn, että jos tämä ei teille riitä lapsivaikutusten arvioinniksi, niin mikä ihme sitten riittää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-02-10T15:00:07,2016-02-10T15:00:44,Tarkistettu,1.1 2016_5_36,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Värderade talman! Tässä on paljon puhuttu lapsen oikeuksista, ja ihan niin kuin edustaja Kärnä tässä nosti esille, sitä ei tarvitse lähteä arvailemaan, se voi perustua ihan siitä tehtyihin tutkimuksiin. Toinen tutkimus on tehty University of Melbournessa. Siinä haastateltiin isoa joukkoa samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä eläviä lapsia sekä muita lapsia, jotka elävät perheissä, joissa vanhemmat ovat eri sukupuolta. Siinä tutkittiin onnellisuutta, käsitystä itsestään, perheestään, terveyttä ja muuta. Ja melkein kaikilla mittareilla nämä olivat ihan samalla tasolla kuin muussa väestössä — paitsi esimerkiksi se, miten kokee oman perheensä vahvuuden ja yhtenäisyyden: kun sitä mitattiin, niin samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä elävillä lapsilla taso oli huomattavasti korkeampi, eli ne olivat vahvempia perheitä. Tämä lakimuutos vahvistaa perheitä sen mukaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-02-10T15:00:46,2016-02-10T15:01:48,Tarkistettu,1.1 2016_5_37,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä lapsiasiainvaltuutettu on todellakin viime kaudella todennut, että olisi tärkeää, että valmistelussa tehdään nimenomaan lapsivaikutusten arviointi. Tämä on suomalainen viranomainen, ja hän toteaa myös lausunnossaan, että myös oikeusministeriö suosittaa arvioinnin tekemistä ohjeissaan — siis henkilö, jonka toimenkuva on nimenomaan lasten aseman, oikeuksien huomioonottamisen varmistaminen lainsäädännössä, ja hän myöskin edistää YK:n lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumista Suomessa. Kun hän näin painavasti sanoo, niin täällä salissa kuitenkin mieluummin otetaan sitten amerikkalaisia tutkimuksia esille eikä lähdetä toteuttamaan sitä viranomaisen tahtotilaa, minkä hän on esittänyt. Ja täytyy huomioida tämä adoptiokysymys. Todellakin tämä tulee sulkemaan Suomen monilta mailta adoptiomaana. Siinä mielessä myös tämä asia olisi ollut sellainen, jota olisi tullut tutkia: miten tämä tulee vaikuttamaan kaikkien, siis kaikkien, parien adoptiomahdollisuuksiin. Minusta (Puhemies koputtaa) on harmillista, että tämä on sivuutettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-10T15:01:50,2016-02-10T15:02:57,Tarkistettu,1.1 2016_5_38,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR ,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Essayah kiinnittää sinänsä oikeaan asiaan huomiota ollessaan huolissaan siitä, että moni maa ei ole tainnut hyväksyä enää Suomen politiikkaa tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymisen jälkeen. Mutta vastakysymyksenä esittäisin: Voimmeko me jättää ihmisoikeudet toteuttamatta vain sen vuoksi, että jokin sellainen maa, joka käyttää esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä syntipukkina omiin ongelmiinsa, ei hyväksy meidän sääntöjämme? Eikö meidän päinvastoin pitäisi näyttää esimerkkiä ja pyrkiä kansainvälisen yhteisön kautta vaikuttamaan näihin maihin niin, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä ei maailmalla syrjittäisi? Kuitenkin kasvava määrä valtioita on ottanut askeleita tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kohtaan, ja esimerkiksi Venäjällä nämä niin sanotut homopropagandalait, jotka tulivat voimaan, ovat suhteellisen uusi ilmiö, ja ne voidaan toivottavasti jossain kohtaa sielläkin vielä perua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-02-10T15:02:58,2016-02-10T15:03:52,Tarkistettu,1.1 2016_5_39,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Parviaiselle toteaisin, että emme me pysty vaikuttamaan toisten maitten lainsäädäntöön, he tekevät omat johtopäätöksensä ja oman lainsäädäntönsä, ja he ovat nyt kieltämässä sitten nämä adoptiot Suomeen. Sen tähden tulisi tutkia sitä, miten se vaikuttaa kaikkien parien adoptiomahdollisuuksiin. Meillä ei ole tällä hetkellä nyt minkäänlaista dataa käytettävissä siitä, miltä näyttää kaikkien suomalaisten parien tulevaisuus adoption suhteen. Sen tähden minusta tässä on sivuutettu tärkeä seikka, nämä lapsiasiavaikutukset on jätetty tutkimatta. Tätä on edellyttänyt edellisen eduskunnan asiantuntijakuulemisessa lapsiasiamies, ja siinä mielessä tuntuu harmilliselta, että täällä tietyissä asioissa kovastikin nyt painotetaan ja alleviivataan edellisen eduskunnan tahtotilaa mutta sitten tuntuu, että toisissa asioissa se sivuutetaan kokonaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-10T15:03:54,2016-02-10T15:04:49,Tarkistettu,1.1 2016_5_40,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten me kaikki tiedämme, adoptioissahan arvioidaan jokainen adoptio erikseen ja jokaisten vanhempien kyky aivan erikseen ihan heidän sukupuolisesta suuntautumisestaan riippumatta. Ja on varmaan monia heteropareja, jotka myöskään eivät välttämättä ole sitten sellaisia, jotka pystyvät... [Puhemies Maria Lohela: Edustaja Biaudet, pyydän, että puhutte mikrofoniin.] ... saamaan tällaista adoptiolupaa. Tietääkseni ja minun kokemukseni mukaan esimerkiksi Venäjältä tulevat adoptiot pienenivät jo aikoja sitten, paljon ennen kuin tämä lakiesitys oli. Ja se on tietenkin oma ongelmansa, joka edellyttää ehkä enemmän aktiviteettia myöskin Suomen viranomaisten taholta, että olisi enemmän adoptiopalveluita. Mutta tämä on yleismaailmallinen tilanne, joka minun mielestäni ei vain liity tähän yhteen kysymykseen ollenkaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-02-10T15:04:50,2016-02-10T15:05:39,Tarkistettu,1.1 2016_5_41,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan yhtyä niihin kiitoksiin, mitä tässä on hallitukselle esitetty. Edustaja Niikkohan on siinä mielessä oikeassa, että kyllä tämä hallitus halutessaan olisi voinut yrittää jarruttaa tätä prosessia vielä tässä vaiheessa. Mutta sitä tämä hallitus, johon edustaja Niikon oma puoluekin kuuluu, onneksi ei halunnut tehdä. Ja me olemme siitä erittäin kiitollisia. Samalla haluan painottaa tämän lainmuutoksen vastustajille myöskin sitä, että eihän tämä lakimuutos millään tavalla muuta tai vaikuta niihin merkityksiin, mitä kukin pariskunta ja perhe omalle avioliitolleen antaa, vaan tässä on ainoastaan kyse siitä, että muutetaan lainsäädännön määritelmä avioliitosta sellaiseksi, että se kohtelee kaikkia pariskuntia tasa-arvoisesti. Olen myöskin erittäin kiitollinen siitä, että valiokunta on kiinnittänyt huomiota translain epäkohtiin. Toivon, että hallituksella riittää rohkeutta ja halua vielä korjata translakia myöskin niin, että tämä vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-10T15:05:41,2016-02-10T15:06:45,Tarkistettu,1.1 2016_5_42,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kertoisin tästä lapsiasiavaltuutetun Tuomas Kurttilan muista näkemyksistä. Hän on nimittäin vahvasti sitä mieltä, että tasa-arvoinen avioliittolaki on tärkeä hyväksyä. Hän on sanonut muun muassa, että ""seksuaalivähemmistöihin kuuluvien lasten kannalta tasa-arvoinen avioliittolaki on viesti yhteiskunnan yhdenvertaisuudesta. Seksuaalivähemmistöön kuuluvan lapsen on saatava kokea olevansa täydellinen juuri sellaisena kuin hän on. Lapsille perheen perustaminen on tärkeä tulevaisuuden tavoite. Myös seksuaalivähemmistöön kuuluvan lapsen on pystyttävä unelmoimaan perheen perustamisesta, avioliitosta."" Näin sanoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. En itse ollut täällä viime kaudella äänestämässä tämän tasa-arvoisen avioliittolain puolesta mutta iloitsin suuresti siitä lopputuloksesta. Pääministerimme on sanonut, että tästä asiasta on jo päätetty. Tässä salissa on hienosti sanottu, että rakkaus kuuluu kaikille, ja se pitää vahvasti paikkansa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-02-10T15:06:47,2016-02-10T15:07:55,Tarkistettu,1.1 2016_5_43,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen siitä, että tuo kansalaisaloitteen mukainen laki tulee voimaan ja että siihen liittyvät liitännäislait nyt ovat täällä käsittelyssä asianmukaisesti ja kaikki muutokset saadaan voimaan. Tästä huolimatta olen eri mieltä edustaja Kurvisen kanssa, joka vähän problematisoi sitä, että nyt on tehty aivan vastakkainen kansalaisaloite. Pitäisikö tämän tilanteen nyt johtaa perustuslain muutokseen kansalaisaloitteen joka vaatimusten tai käytäntöjen osalta? Ajattelen, että ei. Yhden tällaisen tapauksen johdosta ei pidä lähteä perustuslain muutosta harkitsemaan, vaan katsotaan nyt vähän useampi tilanne. Onhan tavallista, että uusi hallitus myös saattaa peruuttaa edellisen hallituksen tekemää lainsäädäntöä tai radikaalistikin muuttaa. Ei tässä ole mitään ihmeellistä. Minusta pitää kansalaisaloitteille antaa nyt jatkossakin reilusti tilaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-02-10T15:07:56,2016-02-10T15:08:40,Tarkistettu,1.1 2016_5_44,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yli 106 000 kansalaista oli ilmaissut jo 29. syyskuuta kantansa tämän aidon avioliiton puolesta. Eli silloin jo tiedettiin, että tämä uusi kansalaisaloite saapuu ajallaan tiettyjen proseduurien jälkeen taloon. Tästä huolimatta nykyhallitus perussuomalaisten oikeusministeri Jari Lindströmin toimesta toi 22. lokakuuta nämä liitännäislait eduskuntaan lähetekeskustelua varten. Ja sen jälkeen eduskunta lähetti nämä asiat lakivaliokuntakäsittelyyn. Eli edelleen haluaisin tietää, miksei voitu odottaa asian käsittelyn kanssa, kunnes tämä uusi kansalaisaloite olisi saapunut taloon. Vielä ihmettelen tätä lapsivaikutusten arviointiasiaa. Tänä päivänä, tai jo monta vuotta, kun me olemme tehneet kunnassa tai täällä eduskunnassa asioita, jotka koskevat ympäristöasioita, ympäristövaikutusten arviointi on ollut aina sellainen must-asia. Miksei näin oleellisessa asiassa olisi voitu myöskin tehdä lapsivaikutusten arviointia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-02-10T15:08:42,2016-02-10T15:09:47,Tarkistettu,1.1 2016_5_45,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä edustaja Kärnälle ja muutamalle muulle edustajalle mainita sen, että emme me täällä päätä sateenkaariperheen tai heteroperheen kasvatuksesta vaan adoptiosta, jossa homo ja transseksuaalinen henkilö pystyvät adoptoimaan perheen ulkopuolisen lapsen. Tämä on aivan eri asia, kun puhutaan tutkimuksesta siitä, miten lapsi on kasvatettu missäkin perheessä, koska näitä tutkimustuloksia ei ole pitkittäistutkimuksista, kun tämä on niin uutta ympäri maailmaa olemassa vielä — tai jos on, niin näyttäkää minulle sellainen, koska tämä on, niin kuin minä mainitsin aikaisemmin, yhteiskuntakokeilu myös Suomessa, ja me emme tiedä, mihin tämä tulee johtamaan, jos aukeaa tämä adoptioportti. Siinä mielessä itse en voi sitä hyväksyä, että aikuisen oikeus saada lapsi on tärkeämpi kuin lapsen oikeus saada vanhemmat. Arvoisa puhemies! Toivon, että me voisimme tässä yhteydessä myös ottaa huomioon sen asian, minkä puheenvuorossanikin mainitsin, että mikään ei estä tekemästä adoptiolakiin semmoista säännöstä, jossa maa tai järjestö voisi niin halutessaan antaa (Puhemies koputtaa) lapsen adoptoitavaksi vain heteropareille, koska eihän tämä olisi keneltäkään pois.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-10T15:09:48,2016-02-10T15:10:56,Tarkistettu,1.1 2016_5_46,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Niikon esittämiin väitteisiin on jo useasti vastattu. Kyllä, asiaa on tutkittu, me emme ole tekemässä mitään yhteiskunnallista kokeilua. Haluaisin tässä todeta, että pidän tärkeänä sitä, että tässä keskustelussa me kunnioitamme toistemme näkemyksiä ja myös toistemme uskonnollisia näkemyksiä, niin minä teen. Nyt myös kirkkokuntien on tehtävä ne omat ratkaisunsa, ja myös niitä ratkaisuja on kunnioitettava. Mutta meidän on muistettava kuitenkin, mikä on tämä instituutio, jossa istumme. Tämä on Suomen eduskunta, ja me käytämme maallista lainsäädäntövaltaa, ja me menemme perustuslain mukaan, ja me menemme yhdenvertaisuuden mukaan. Tämä on erittäin pitkälti sellainen lakiesitys, joka on täysin välttämätöntä hyväksyä, mikäli perustuslain hengessä mennään. Ja kyllä, yhdyn edellisiin puhujiin, rakkaus kuuluu kaikille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-02-10T15:10:57,2016-02-10T15:11:46,Tarkistettu,1.1 2016_5_47,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Niikolle haluan todeta: Te sanoitte, että tämä on aivan uusi asia ja yhteiskunnallinen kokeilu. Ei ole. Siitä tässä juuri on kyse, meidän pitää ymmärtää, että perheet ovat moninaisia, ne ovat aina olleet. On varmaan ollut aikoja, jolloin ne ihmiset eivät ole uskaltaneet sanoa ääneen edustavansa seksuaalista vähemmistöä tai sanoa ääneen, että he ovat samaa sukupuolta oleva pari. Se, että nykyään uskalletaan tehdä niin, on hieno asia ja hyvä edistysaskel meidän yhteiskunnassamme. Ei tämä ole millään tavalla uusi asia. Sen takia tämä onkin niin tärkeätä meidän hyväksyä, että kaikki suomalaiset perheet ja kaikki ne lapset niissä perheissä ovat yhdenvertaisessa asemassa. Aivan niin kuin edustaja Kärnä sanoi, tässä on kyse yhdenvertaisuudesta. Minä pidän itse tärkeänä, että uskonnolliset yhteisöt voivat edelleen päättää itse omasta arvopohjastaan nähden, miten he haluavat suhtautua, mimmoisia pariskuntia ja parisuhteita he haluavat siunata. Se on heidän vapautensa, mutta Suomen lain edessä kaikkien ihmisten on oltava yhdenvertaisia. (Mikko Kärnä: Juuri näin!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-02-10T15:11:49,2016-02-10T15:12:46,Tarkistettu,1.1 2016_5_48,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Todella tässä on kyse siitä, että me tunnustamme myös ne perheet, jotka tähän mennessä eivät ole vielä olleet tunnustettuja lain edessä, ja ne avioliitot ja parisuhteet heidän näin halutessaan. Täällä on viitattu monta kertaa ulkomaisen adoption hankaloitumiseen. Kuulimme muissa yhteyksissä juuri adoptioperheiden kanssa paljon työskenteleviä ihmisiä, ja heidän mukaansa suurin syy ulkomaisten adoptioiden vähentymiseen ei suinkaan ole tämä lainsäädäntö, vaan se, että lähtömaissa, adoptiomaissa, mistä lapset tulevat, olosuhteet ovat parantuneet niin merkittävästi, että lapsia ei enää tule adoptoitavaksi niin paljon Suomeen tai muihin Euroopan maihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2016-02-10T15:12:49,2016-02-10T15:13:36,Tarkistettu,1.1 2016_5_49,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä todettiin, että kyllä jokaisella ihmisellä on oikeus vaihtaa sukupuoltaan silloin, kun haluaa. Tietenkin on näin, mutta jos elää avioliittomaisessa suhteessa, niin kyllä se on vähän omituinen tilanne, jos yhtäkkiä näkee pelkästään jostain sairaalan leikkauslistalta, että siellä on puoliso vaihtamassa sukupuolta. Ei tässä nyt ole... (Välihuuto) — No, aivan oikein, mutta ei tässä nyt ole kysymys siitä, että saako joku luvan vai ei, vaan siitä kuuluisasta yhteiselämästä. (Välihuutoja) — Ei ole ollenkaan loppu, vaan meillä on niin suuri ja syvä erilainen käsitys siitä, mitä avioliitto ylipäätänsä on. Sitten tähän lain muuttamiseen. Jokainen eduskunta vuorollaan muuttaa edellisen eduskunnan säätämiä lakeja. Tämä on käsittääkseni kai opposition ainoa toivo menestyä. En ymmärrä, mitä (Puhemies koputtaa) ihmettelemistä tässä on nyt... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-10T15:13:39,2016-02-10T15:14:46,Tarkistettu,1.1 2016_5_50,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Laukkanen ei selvästikään tunne transsukupuolisia ihmisiä kohtaavia kysymyksiä. Ensinnäkään he eivät vaihda sukupuolta, vaan he korjaavat sukupuoltaan, koska kokevat sen toisen sukupuolen omaksensa. Tämä voisi olla semmoinen semanttinen sana, mitä voitaisiin käyttää ihan kunnioituksesta näitä ihmisiä kohtaan. Toisekseen se, että pariskunnan toinen osapuoli näkee leikkaussalin listalta, että puoliso on korjaamassa sukupuolta. Se prosessi, arvoisa edustaja Laukkanen, on hyvin pitkä. Siihen kuuluu psykiatrista, psykologista tukea ja erilaisia keskusteluja. Sitä ei päätetä kauppareissulla käydessä, eli ei mitään huolta siitä. Ja tämä puhe siitä, että nyt tämä laki määrää, mistä pariskuntien pitää saada puhua — se saattaa olla hyvä, kyllä minullakin tulee pari aihetta mieleen, mistä meillä kotona ei enää tästä lähtien saa puhua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-02-10T15:14:47,2016-02-10T15:15:42,Tarkistettu,1.1 2016_5_51,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ihan hyvä, että tunnelma vähän kevenee tässä. Kuten edellisestä edellisessä puheessani sanoin, niin prosessi on pitkä. Ehkä äskeinen sanavalintani oli enemmänkin tällainen kuvaava, että ei tulisi olla avioliitossa sellaista tilannetta, ettei näistä asioista voi puhua. Jos on vaikka kuusi lasta ja isä ilmoittaa, että hänellä on syntynyt tällainen sisäinen uusi sukupuoli ja hän haluaa nyt muuttaa omaa olemustaan, niin omituinen on se tilanne, että siitä ei enää tarvitse keskustella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-10T15:15:45,2016-02-10T15:16:25,Tarkistettu,1.1 2016_5_52,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä välillä itsekin alkaa jo miettimään, onko todella niin, että suurimmat epäkohdat nyt liittyvät siihen, että jossain avioliitossa jompikumpi osapuolista kokee olevansa väärässä sukupuolessa ja haluaa sitä korjata ja sitten itse tekee sen päätöksen. Näinhän sen luonnollisesti pitääkin mennä. En ihan usko, että tässä kannattaa nyt lähteä tätä asiaa, edustaja Laukkanen, demonisoimaan. Se, mikä tässä asiassa tulee yleensä ilmi, on juuri tämä lapsen oikeuksien arviointi ja lapsiasioiden vaikutukset. Kysyisin vähän näiden liitännäislakien vastustajilta, että nyt, kun nämä kansainväliset tutkimukset osoittavat, että näissä perhemuodoissa ja niissä kasvaneissa lapsissa ei ole eroja, ja nyt kun tämä sama luultavasti selviäisi täällä meillä Suomessa, niin muuttaisitteko te omaa suhtautumistanne. Onko tämä juuri nyt se, että sen jälkeen te olette sitä mieltä, että kyllä meillä voi olla yhdenvertainen avioliittolainsäädäntö? Toivon mukaan tähän nyt vastataan. Sitten siihen, että jos nyt jossain maassa ei haluta adoptoida (Puhemies koputtaa) Suomeen, niin kuin tässä... [Puhemies Maria Lohela: Nyt on aika täynnä.] ...edustaja Multala totesi, niin hyvä. Totean myös sen, että jos joku maa on...",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-02-10T15:16:28,2016-02-10T15:17:41,Tarkistettu,1.1 2016_5_53,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Edustaja Räsänen, aika täynnä. — Nyt täällä on pyydetyt puheenvuorot vielä edustajilta Multala, Niikko, Parviainen, Myllykoski, Tanus ja Essayah. Otetaan ne, ja sitten puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_5_54,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Puheenjohtaja! Todella kehottaisin edustaja Laukkasta tulemaan näihin tilaisuuksiin, kun meillä on mahdollisuus tutustua henkilöihin. Myös täällä eduskunnassa on ollut kutsuttuna ja kertomassa kokemuksistaan henkilöitä, jotka ovat korjanneet sukupuoltaan. Tässähän ei ole kyse mistään sellaisesta, että henkilö itse päättäisi näin, että nyt haluan vain siitä syystä, että haluan. Kyllä siihen liittyy nimenomaan tämä, että kokee todella syvästi olevansa syntynyt väärään sukupuoleen, ja se on tämän henkilön elämässä hyvin vaikuttava asia — ja suuresti myös sen vuoksi, että tätä ei ole meidän laissamme täysin tunnustettu ja se vaatii todella pitkäaikaisen prosessin. Tästä asiasta olisin itse toivonut vielä vahvempia kannanottoja meidän lausuntoomme. Lakivaliokunta ei tässä eikä monessa muussakaan kohtaa voinut astua sellaiselle tontille, joka ei meidän toimialaamme kuulu vaan kuuluu jollekin muulle hallinnonalalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2016-02-10T15:17:54,2016-02-10T15:18:55,Tarkistettu,1.1 2016_5_55,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on useampaan kertaan vedottu siihen, että tässä on kysymys tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, että avioliitto kuuluu kaikille, jotka vain rakastavat, ja tämä on se perustelu. Aika huonoa perustelua kyllä lainsäätäjiltä tässä talossa, koska jokainen teistä tietää, että tämä on todettu perustuslakivaliokunnassa, lakivaliokunnassa, puhumattakaan ihmisoikeustuomioistuimista, että avioliittolaki nykyisellään ei ole syrjivä. Ja silti te kehtaatte täällä väittää, että se on syrjivä tai epätasa-arvoinen. Te voitte sanoa, että se on teidän mielipiteenne, mutta se ei ole lain mukaan näin, ja jos me lakeja säädämme, meidän tulee puhua meidän äänestäjillemme ja kansalaisille se, mikä on totta, eikä mitään mutukuvia. Mutta itse asiaan. Edustaja Modig, nostit mielestäni hyvin esille tämän kirkollisen oikeuden jatkossakin vihkiä vain heteropareja, jos he haluavat näin tehdä. Tämä olisi suotavaa, mutta miten kävi Ruotsissa? Meni puoli vuotta, kun Ruotsin kirkko päätti ryhtyä vihkimään samaa sukupuolta olevia henkilöitä, ja minkä tähden? Meillä on Suomessa aivan sama keskustelu jo käynnissä. Koska kirkolla on veronkanto-oikeus, me tiedämme, (Puhemies koputtaa) mihin tämä johtaa. Se tulee muuttumaan myös siinä, että... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-10T15:18:57,2016-02-10T15:20:03,Tarkistettu,1.1 2016_5_56,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Jos kirkko päättää seurata valtiota jonkun käytännön uudistamisessa, se on edelleen kirkon asia. Se ei ole tämän salin asia. Meidän on siitä aika tarpeetonta keskustella, ja jos edustaja Niikko on aktiivinen seurakuntatoiminnassa, niin hän voi viedä sitä viestiään sitten sinne ja keskustella siellä. Kiittäisin edustaja Modigia siitä, että hän nosti esiin nämä sukupuolen korjaamiseen liittyvät moninaiset kysymykset ja oikaisi näitä väärinkäsityksiä, joita täällä esitettiin. Haluan itsekin vielä muistuttaa, että sukupuolen korjaaminen on äärimmäisen pitkä, vaikea ja rohkeutta vaativa prosessi. Kuka ikinä siihen lähteekään, riippumatta siitä, mitä sinä tai minä tällaisesta tiedämme tai ajattelemme, meidän pitää kunnioittaa tällaista yksilön rohkeutta ja valmiutta lähteä tällaiseen vaativaan ja pitkälliseen prosessiin mukaan. Olen esimerkiksi melko läheltä seurannut tällaista prosessia. Ne eivät ole myöskään sille yksilölle itselleen mitään ihan helpoimmasta päästä. Hoidot ovat aika rankkoja. Toivoisin myös, että me emme käytä täällä aikaamme siihen, miten joku perheenisä tai ‑äiti perustelee sitten lapsilleen tarpeensa vaikkapa sukupuolen korjaamiseen. Emme me muutenkaan täällä jokaista ruokapöytäkeskustelua etukäteen linjaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-02-10T15:20:14,2016-02-10T15:21:17,Tarkistettu,1.1 2016_5_57,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Kärnä aiemmin totesi, että nyt vain seurataan perustuslakia ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöä. Meillä on täällä Suomessa ollut tähän saakka ja vielä hetken aikaa tilanne, jossa meillä on parisuhdelaki ja avioliittolaki rinnakkaisina. Tämä on tilanne suurimmassa osassa Euroopan unionin jäsenmaita. Meillä ei ole missään vaiheessa tullut tällaista esitystä, että olisi Suomen perustuslain tai yhdenvertaisuuslain vastainen tämä meidän tilanteemme, ei myöskään minkään kansainvälisen sopimuksen vastainen. Siinä mielessä tuntuu kummalliselta, miksi me emme Suomessa voisi jatkaa tällä linjalla, mikä suurimmassa osassa Euroopan unionin jäsenmaista on. Vielä edustaja Kärnälle, että lainsäädäntö, se perustuslakikin, kyllä perustuu arvoille. Täällä me omista arvopohjistamme lähtien teemme lainsäädäntöä. Kaikessa meidän lainsäädännössämme näkyvät ne arvot, mitä me haluamme, että yhteiskunnassa on. Sitten olisin vielä edustaja Räsäselle todennut, että kyllähän täällä indekseistä ja päiväkotien ryhmäkoostakin on pyydetty, että tehdään lapsivaikutusten arviointia. On aivan kummallista, että näin suuresta asiasta (Puhemies koputtaa) sitä ei sitten kuitenkaan haluta tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-10T15:21:18,2016-02-10T15:22:26,Tarkistettu,1.1 2016_5_58,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pitkään kuunneltuani ajattelin, että käytän minäkin puheenvuoron. Täytyy sanoa, että edustaja Niikko taisi jo siinä ratkaistakin tämän kirkon ja valtion välisen asian. Muutetaan verotusta ja poistetaan verotusoikeus, sitäkö edustaja Niikko tässä halusi ehdottaa? No, ihan on pakko sanoa, että vähän tässä on semmoista asenteellisuutta ja moralisoidaan. Minulle tämä on ollut henkilökohtaisesti vaikea prosessi, mutta kun olen perehtynyt tähän asiaan, niin kun tällä lailla kuitenkin niitten lasten oikeuksia siihen vanhempiensa perimiseen ja omaan asemaan yhteiskunnassa vahvistetaan, niin minä en voi kyseenalaistaa, että tämä mielestäni tuo heille perustuslaissa turvattuja asioita lähemmäksi ja turvaa enemmän sen lapsen tulevaisuutta. On toki sanottava, että nämä muutokset ovat välttämättömiä. (Puhemies koputtaa) Yhdysvalloissa vuonna 74 vasta korkein oikeus myönsi mustaihoisia... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-10T15:22:26,2016-02-10T15:23:35,Tarkistettu,1.1 2016_5_59,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lapsivaikutusten arvioinnista haluaisin edelleenkin jatkaa. Täällä on sanottu, että 19 000 olisi ollut n-määrä, mikä olisi tutkittu, mutta kun katsotaan näitä tutkimuksia oikeasti sillä tavalla, mitkä kestävät tieteellisen arvioinnin, niin ne eivät todellakaan kestä tieteellistä arviointia. Jos vain ajatellaan, kuinka iso osa niistä on esimerkiksi kyselytutkimuksia, niin jos meidän perheeseen lähetetään kysely, voivatko teidän perheessä lapset hyvin, niin kuinka moni meistä vastaisi, että ei kun hirveän huonosti, on tätä, tätä ja tuota ongelmaa? Ne todellakaan eivät ole päteviä vaan päinvastoin. Minä kysyisinkin: Minulle ei ole kukaan vastannut tähän mennessä vielä, minkä takia niitä lapsivaikutusten arviointeja ei tehty silloin ja minkä takia niitä ei voitaisi nyt tehdä. Koska eduskunta, te olette itse päättäneet, että näin kuuluisi lapsiin liittyvässä lainsäädännössä olla, niin minkä ihmeen takia niitä ei voida tehdä asianmukaisesti ennen kuin tätä lainsäädäntöä viedään eteenpäin? (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-02-10T15:23:36,2016-02-10T15:24:43,Tarkistettu,1.1 2016_5_60,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Keskustelu jatkuu sitten puhujalistan mukaan, ensimmäisenä siinä nyt edustaja Essayah.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_5_61,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensimmäisenä haluan kiittää tämän keskustelun sävyä. Tässä salissa on ollut asiallinen sävy tässä keskustelussa, vaikka tämä on varmasti tunteita herättävä asia, ja olemme olleet tästä rakentavalla tavalla eri mieltä. Haluan myös kiittää edustaja Antero Laukkasta, joka piti täällä hyvän, erinomaisen, rakentavan puheenvuoron. Hän esitteli siinä puheenvuorossaan tämän lakivaliokunnan mietintöön liittyvän eriävän mielipiteen, jossa esitetään näitten lakialoitteitten hylkäämistä. Toisessa käsittelyssä tämä varmasti tullaan tekemään, ja kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tämän hylkäämisen kannalla. Edustaja Laukkanen toi hyvin esille sen, että tällainen suuri lainsäädäntöhanke, mikä nyt on käsillä, sukupuolineutraalin avioliittolain liitännäislakien käsittely, on todellakin kaikkea muuta kuin vain tällainen tekninen muutos. Näitten muutosten vaikutukset ulottuvat koko yhteiskunnan alueelle, ja tiedossa on jo nyt tällä hetkellä, kuinka paljon muutoksia on tulossa muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön. Esityksen valmistelu, niin kuin täällä on tuotu esille, ei täytä hyvän hallinnon kriteereitä. Siinä on tarpeettomasti kiirehditty, ja erityisesti, niin kuin täällä käytiin tätä keskustelua, valitettavaa on tämä lapsivaikutusten laiminlyönti. Lapsivaikutusten arviointi tulee sisällyttää kaikkeen lapsiin kohdistuvaan lainsäädäntöön. Näin eduskunta on edellyttänyt. Ja koska tämä arviointi jätettiin tekemättä siinä avioliittolain eduskuntakäsittelyssä viime kaudella, niin se olisi ollut tärkeä tehdä nyt liitännäislakien yhteydessä, jolloin tätä kantaa tähän adoptiolakiin olisi voitu muodostaa arvioinnissa saadun tiedon pohjalta. Täällä on nyt useaan kertaan jo kerrottu, mitä lapsiasiavaltuutettu on tässä asiassa viime kaudella todennut ja että hänelle on tärkeää, että tästä tehdään asianmukainen arviointi. Myöskin siinä omassa lausunnossaan hän on viitannut siihen, että myös oikeusministeriö suosittaa tuon arvioinnin tekemistä ohjeissaan. Siinä mielessä tämä on varmasti tämän lainsäädännön niitä suurimpia puutteita ja tietenkin tämä esille noussut asia, että millä tavalla tämän lainsäädännön muutos tulee sitten vaikuttamaan siihen, kuinka Suomessa kaikki parit pystyvät adoptoimaan ulkomailta, kun osa maista tulee sitten tämän jälkeen kieltämään adoption Suomeen. Toinen asia, joka liittyy myöskin lapsiin, on tämä muutos uskonnonvapauslakiin. Sen mukaanhan äiti ei enää yksinään voi päättää lasten liittämisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan, mikäli nämä huoltajat ovat asiasta keskenään erimielisiä, vaan tarvittaisiin näitten huoltajien yhteinen näkemys. Tämä muutos koskee kaikkia maamme perheitä, ei ainoastaan kahden naisen tai kahden miehen muodostamia suhteita. Tässä on minun mielestäni hyvä nyt huomioida se, että kun edustaja Tolvanen sinällänsä ihan hyvin esitteli tätä lakivaliokunnan mietintöä, niin hän totesi, että tässä ollaan nyt noudattamassa edellisen eduskunnan tahtotilaa. Kuitenkin aivan selkeästi täällä mietinnössä sitten todetaan, että tämä uskonnonvapauslakiin ehdotettu muutos ei ole saadun selvityksen valossa avioliittolain muutoksen kannalta ehdottoman välttämätön. Se menee avioliittolain muutoksen edellyttämää muutosta pidemmälle, koska se koskee lapsen uskonnollisen aseman määräytymistä yleisesti lukuun ottamatta näitä tapauksia, joissa tuomioistuin on sitten päättänyt tehtävien jaosta vanhempien kesken lapsenhuollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain nojalla. Siinä mielessä on tietysti valitettavaa, että todellakin tässä puututaan sitten tähän, voisiko sanoa, lasten uskonnolliseen asemaan ja lähdetään muuttamaan sitä, koska kuitenkin on hyvin tärkeätä, että meillä on mahdollisuus ilmaista tämän lapsen kuuluminen kirkkokuntaan tai uskonnolliseen yhdyskuntaan siinä vaiheessa, kun lapsi syntyy ja sen jälkeen. Tietyllä tavalla voi sanoa, että tämä esitys myöskin lisää sellaista juurettomuutta ja uskonnottomuutta ja kaventaa myönteistä uskonnonvapautta. Arvoisa puhemies! Kolmantena asiana ottaisin esille sen, mihin edustaja Laukkanenkin täällä jo viittasi, että tämä esitys jättää huomioimatta sen, että kristilliset kirkot, jotka suorittavat suurimman osan avioliittoon vihkimisistä, eivät ole vielä muodostaneet kantaa tähän uuteen tilanteeseen. On mahdollista, että tämän avioliittokäsityksen eriytymisen seurauksena osa kirkkokunnista saattaa luopua vihkimisoikeudestaan. Tämä tietysti sitten lisäisi maistraattien kuluja merkittävästi, ja arvio maistraattien kasvavista kuluista voidaan tehdä uskottavasti vasta, kun kirkkokuntien päätös on tiedossa. Tässä on nyt hyvä vähän kansainvälisesti katsoa, mitä eri maissa on tehty siinä vaiheessa, kun on hyväksytty sukupuolineutraalia avioliittolakia, muun muassa Norjassa. Norjassa erikseen tämän lain hyväksymisen yhteydessä vielä alleviivattiin sitä, että jotta Norjan kirkko voisi saada papeilleen samaa sukupuolta olevien parien vihkioikeuden, kirkolliskokouksen tulisi ensin päättää siitä ja siihen soveltuvasta liturgiasta. Elikkä Norjassa ihan selkeästi kirjattiin sinne lakiin, että ensin on oltava olemassa kirkon päätös tästä lainsäädännöstä. Tämä on minun mielestäni siinä mielessä tärkeä kirjaus, että täytyy miettiä sitäkin tilannetta, että Suomessa vihkimisoikeuden omaava kirkon työntekijä saattaa tällaisessa tilanteessa saada päähänsä sellaisen ajatuksen, että hän sitten vihkii nämä samaa sukupuolta olevat avioliittoon, ja jos kirkolla kuitenkaan ei ole tässä asiassa olemassa liturgiaa, niin on tärkeää ymmärtää se, että käsittääkseni tällainen vihkimys ei ole silloin laillinen. Tätä olisi voinut jollakin tavalla tässä lakivaliokunnan mietinnössä ehkä vielä enemmän alleviivata ja selkeyttää, jotta nyt tämän jälkeen ei tule tämäntyyppistä edes mahdollisuuttakaan tässä asiassa tehdä vääränlaisia tulkintoja. Perustuslakivaliokunnan mietinnössä todetaan, että tällä ei puututtaisi uskonnollisten yhteisöjen oppeihin ja tulkintoihin koskien esimerkiksi avioliittoon siunaamista. Avioliittoon vihkiminen on uskonnollisessa yhdyskunnassa osa uskonnon harjoittamisen oikeutta. On äärimmäisen tärkeää, että uskonnollisilla yhdyskunnilla säilyy täydellinen opillinen vapaus sen suhteen, mitä he katsovat avioliitoksi ja mitä he haluavat myöskin omissa seremonioissaan olla siunaamassa. Myöskin Isossa-Britanniassa vastaavalla tavalla, kun siellä hyväksyttiin sukupuolineutraali avioliittolaki, erityisesti erikseen kirjattiin se, että tämä ei tule millään tavalla vaikuttamaan näitten kristillisten kirkkojen asemaan — tässä tapauksessa Englannin ja Walesin kirkkojen, joilla on vähän vastaavan tyyppinen asema kuin Suomessa on evankelisluterilaisella ja ortodoksisella kirkkokunnalla — että se ei tule vaikuttamaan näitten kirkkojen opillisiin ratkaisuihin. Ja jollakin tavalla olisi toivonut, että näitten liitännäislakien kohdalla — erityisesti, kun uskonnonvapauslakia mentiin avaamaan lapsen uskonnonvapauden mielestäni rajoittamisen, positiivisen uskonnonvapauden rajoittamisen, kohdalta — tätäkin asiaa olisi voitu kirjata vielä erikseen tuohon mietintöön. Sitten ottaisin vielä esille neljäntenä, viimeisenä kohtana sen, että tässä esityksessä rekisteröity parisuhde jää virallisena parisuhteen muotona edelleen voimaan niitten osalta, jotka ovat parisuhteensa jo rekisteröineet. Uusia rekisteröintejä ei kuitenkaan enää tehtäisi. Lainsäädännössä on jo olemassa useita erilaisia parisuhteen muotoja, ja nyt tulee tätä myöten lisää. Tällainen lisäsekavuus tähän tilanteeseen tulee siitä, että ulkomailla rekisteröidyt parit voidaan rekisteröidä Suomessa, vaikka Suomessa ei ole enää kyseistä lainsäädäntöä. Kyllä tämä nyt herättää kysymyksen näistä yhdenvertaisuusasioista. Entä sitten, jos on sellaisia pareja, jotka katsovat, että he eivät halua avioliittoon vaan heille paras yhdessä olemisen muoto olisi tämä rekisteröity parisuhde? Tiedän jo tällä hetkellä sellaisia, jotka tällä hetkellä ovat rekisteröidyssä parisuhteessa ja jotka ovat sanoneet, että eivät tule muuttamaan rekisteröityä parisuhdettaan avioliitoksi, mutta entäs sitten ne henkilöt, jotka tällä hetkellä haluaisivat, että heilläkin olisi oikeus sitten rekisteröityyn parisuhteeseen, kun tämä lainsäädäntö aiotaan nyt siltä osin kumota? Tässä on muutamia huomioita, jotka liittyvät nyt näiden lainsäädäntöesitysten eteenpäinviemiseen, ja niin kuin totesin, KD:n eduskuntaryhmä ei (Puhemies koputtaa) näitä kannata vaan tulee tosiaan esittämään niitten hylkäystä toisessa käsittelyssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-10T15:24:51,2016-02-10T15:35:16,Tarkistettu,1.1 2016_5_62,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Essayah otti esiin monia näkökohtia, jotka kyllä lakivaliokunnan käsittelyssä tulivat esille mutta joita ei tässä välttämättä ole sen perusteellisemmin käsitelty. Yksi näistä on tämä uskonnon vahvistaminen, ja siitä asiantuntijat olivat hiukan erimielisiä, mitä sen asian suhteen tulisi tehdä. Itse katson näin, että se päinvastoin ehkä lisää uskonnonvapautta — tässä tapauksessa tietysti lapsen uskonnollinen asema jää avoimeksi ja täten hänen itsensä päätettäväksi siinä vaiheessa, kun hänellä siitä on oikeus päättää. Se on mielestäni täysin selvä, vaikka emme ole tässä lausunnossa siihen varsinaisesti kantaa ottaneet, että edelleen uskonnollisilla ryhmillä on, kuten tähänkin asti, oikeus päättää, miten ne asiaan suhtautuvat. Sinällään näihin kustannusnäkökohtiin liittyen, mitkä taas sitten tietysti meitä kiinnostavat voimakkaasti, tällä hetkellähän ei ole niin, että samaa sukupuolta olevat parit voisivat rekisteröityyn parisuhteeseen päästä kirkon toimesta, joten siinä mielessä voisin ajatella näin, että nämä kustannukset eivät välttämättä kovin merkittävästi nousisi. On kuitenkin hienoa havaita, että nämä välttämättömät muutokset lakeihin etenevät nyt eduskunnassa aikataulussa ja astuvat samanaikaisesti voimaan jo vahvistetun avioliittolain muutoksen kanssa ensi vuoden maaliskuussa. Olen saanut paljon palautetta siitä, että nämä lakimuutokset ovat monelle hyvin merkittäviä. Lakivaliokunnassa kuulemamme asiantuntijat puolsivat nyt esitettyjen liitännäislakien hyväksymistä, jotta kansalaisaloitteen mukainen avioliittolaki saataisiin voimaan. Nyt ehdotettavissa lakimuutoksissa on tehty se, mitä voidaan pitää vähimmäisvaatimuksena avioliittolain muuttamiseksi sukupuolineutraaliksi. Lakivaliokunta perustellusti puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä. Asiantuntijalausunnoista nousi kuitenkin huomioita ja muutosehdotuksia, joita otimme valiokunnan lausunnossa huomioon. Yksi muutosehdotuksemme liittyy siirtymäsäännöksen lisäykseen, joka mahdollistaa samaa sukupuolta olevien parien avioliiton esteiden tutkinnan jo ennen varsinaista lain voimaantuloa. Tällä lisäyksellä pyritään välttämään maistraattien ruuhkautuminen lain voimaantulemisen yhteydessä. Samoista syistä ja turhan byrokratian välttämiseksi valiokunta myös päätyi tukemaan rekisteröidyn parisuhteen muuttamista avioliitoksi yksinkertaisella ilmoitusmenettelyllä. Tämä ilmoitusmenettely on herättänyt myös vastustusta. Kritiikin ydin takertuu muotoseikkaan, ettei parisuhteen rekisteröinnin kaava vastaisi avioliiton solmimisen kaavaa, ja näin ollen pelkkä ilmoitusmenettely olisi riittämätön. Ilmoitusmenettelyn kritisoijien huoli on kuitenkin siinä mielessä turha, että parisuhteen rekisteröinti noudattaa juridisesti samaa kaavaa kuin avioliiton solmiminen. Ennen rekisteröintiä toteutetaan esteiden tutkinta, ja rekisteröintitilaisuudessa pariskunta ja viranomainen vahvistavat parisuhteen rekisteröinnin. Nykyiset erot avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen välillä rajautuvat todistajiin ja käytettävään vihkikaavaan, joka myös on hyvin vapaasti päätettävissä, näin parin halutessa. Arvoisa puhemies! Ulkomailla rekisteröityjen parisuhteiden ilmoitusmenettelystä asiantuntijat olivat erimielisiä. Näin ollen valiokunta päätyi kannattamaan hallituksen esitystä siten, että ulkomailla solmittujen parisuhteiden tapauksessa ilmoitusmenettely ei ole mahdollinen vaan parien on erikseen solmittava avioliitto uudestaan. Valiokunta kiinnittää kuitenkin muistiossa huomiota siihen, että esimerkiksi perhe-etuuksien säilyminen huomioidaan muutostilanteissa, kun myöhemmin avioliittolain muutosten edellyttämiä muutoksia valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön. Valiokuntakäsittelyssä tuli ilmi myös tarve muutoksille, jotka eivät suoranaisesti liity avioliittolain sukupuolineutraaliksi muuttamiseen mutta jotka kaipaisivat pikaista päivittämistä. Asiantuntijakuulemisissa nousi esiin erityisesti lukuisia transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annettuun lakiin kohdistuvia muutostarpeita. Esimerkkinä mainitsen muun muassa translain kohdan lisääntymiskyvyttömyyden edellytyksestä eli ns. pakkosterilisoinnin, josta esimerkiksi kansainväliset eri ihmisoikeuselimet ovat antaneet Suomelle huomautuksia. Positiivinen asia sen sijaan on, että translaista ollaan nyt poistamassa naimattomuusvaatimus. Toinen puute lainsäädännössämme liittyy naisparien asemaan. Avioliittostatuksen myötä ei tule mahdolliseksi hedelmöityshoidon hakeminen yhdessä parina, vaikka se itsenäisille naisille mahdollista nyt on ja täten myös sateenkaariperheille — mutta lain edessä tällöin toinen vanhempi ei ole vanhempi. Asia on ongelmallinen lapsen oikeuksien näkökulmasta erityisesti silloin, jos biologisen äidin kyky huolehtia lapsestaan jostain syystä heikkenee. Näidenkin lakimuutosten jälkeen tarvitaan perheensisäistä adoptiota. Arvoisa puhemies! Toivon, että esitetyt huomiot ja puutteet otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön lainvalmistelussa joko näiden lakien yhteydessä tai erillisessä valmistelussa. Toisessa käsittelyssä tulen äänestämään näiden liitännäislakien hyväksymisen puolesta lakivaliokunnan mietinnön mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2016-02-10T15:35:21,2016-02-10T15:41:15,Tarkistettu,1.1 2016_5_63,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Koska en ole lakivaliokunnan jäsen, niin puhun, minkä koen mielestäni oikeaksi. Eduskunnassa hyväksyttiin kansalaisaloitteen pohjalta joulun alla avioliittolain muutos, jonka pohjalta myös samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat solmia avioliiton. Koska en henkilökohtaisesti kannattanut avioliiton muuttamista sukupuolineutraaliksi, esitän tai kannatan aikanaan myös avioliiton muutoksen edellyttämiä lakimuutoksia hylättäviksi. Lakivaliokunnan mietintöön jätetyssä vastalauseessa onkin lyhyesti perusteltu hylkäämisperusteet. Avioliittoa, perheoikeutta sekä lasten oikeuksia koskevia muutoksia on käsitelty teknisinä muutoksina, vaikka niiden vaikutukset ulottuvat koko yhteiskunnan alueelle ja liittyvät yli sataan muuhun lakiin ja asetukseen, eli näistä saamme sitten myöhemmin varmaan keskustella. Jos mietintö nyt hyväksytään eduskunnassa, niin sen jälkeen ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa avioliittostatuksen saamisen suhteen. Ihmiset ovat eriarvoisia avioliittolain edessä, jos jokaiselta avioliittoa haluavalta ei edellytetä samanlaista sitoutumista ja velvollisuutta koskien avioliiton solmimisen menettelyä. Rekisteröityä parisuhdetta solmittaessa osapuolten ei tarvitse luvata toiselle osapuolelle mitään koskien rakastamista myötä- ja vastoinkäymisissä, kuten pitää luvata avioliittoon vihittäessä. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet ainoastaan allekirjoittavat rekisteröintiä koskevan asiakirjan, eikä läsnä tarvitse olla vähintään kahta todistajaa, kuten pitää olla avioliittoon vihittäessä. Mikä on sitten tämän avioliiton tarkoitus? Lainaan erästä kirjoitusta: ""Lainsäätäjän pitää pystyä näyttämään toteen, mikä on avioliittolain tarkoitus. Jokaisella säädöksellä täytyy olla järkevä tarkoitus. Avioliittolakiin ei ole kirjattu, mikä on sen tarkoitus. Muutoslakia joulun alla säädettäessä ei näytetty toteen, mikä on avioliittolain tarkoitus. Yhteiskunnan on viisasta tukea avioliittolain ja muun perhelainsäädännön avulla sellaisia kahden ihmisen muodostamia perheitä, joissa olevien ihmisten seksuaalisuuteen perustuvasta kahdenvälisestä suhteesta voi lähtökohtaisesti syntyä uusia ihmisiä yhteiskunnan parhaaksi ja lisääntymiseksi. Vain mies ja nainen keskenään voivat lisääntyä, saada yhdessä siis lapsia. Mihin perustuen yhteiskunnan pitäisi tukea avioliittolain ja muun perhelainsäädännön avulla kaikkia erilaisia kahden ihmisen muodostamia parisuhteita samalla tavalla säätämällä niille kaikille samat oikeudet ja velvoitteet lainsäädännössä? Yhteiskunnan ja lasten edun kannalta miehen ja naisen muodostama liitto ja parisuhde on luonteeltaan erilainen kuin samaa sukupuolta olevan kahden ihmisen muodostama liitto ja parisuhde. Yhteiskunnan ja lasten edun kannalta miehen ja naisen muodostama perhe on luonteeltaan olennaisesti erilainen kuin samaa sukupuolta olevien kahden ihmisen muodostama parisuhde. Mihin tarkoitukseen sellainen avioliittolaki on yhteiskunnan kannalta tarpeen, jonka mukaan avioliiton saa solmia keskenään kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä?"" Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia. Onko eduskunta hyväksymässä tämän niin sanotun ohituskaistan avioliittoon? Avioliittolain muutoksen tultua voimaan myös samaa sukupuolta olevat aviopuolisot voivat adoptoida yhdessä, kuten täällä on puhuttu. Tässäkin on jäänyt tekemättä lapsivaikutusten arviointi, joka mielestäni oli ainakin tässä asiassa erittäin tärkeätä tehdä. Sen jo tiedämme, että joukko maita tulee kieltämään adoptiot Suomeen. Esitykseen on sisällytetty muutos uskonnonvapauslakiin. Äiti ei voi enää yksin päättää lapsen liittämisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan, mikäli huoltajat ovat asiasta keskenään erimielisiä, vaan tarvitaan huoltajien yhteinen näkemys. Tämä koskee siis kaikkia perheitä. Jos sopimukseen ei päästä, lapsen kuuluminen uskonnolliseen yhdyskuntaan jää avoimeksi. En oikein ymmärrä tätä — onko tämä tarkoituskin? Meillä on siis uskonnonvapaus, mutta aina toivon, että suomalaisissa kodeissa ja kouluissa annetaan lapsille pienestä pitäen kristillistä kasvatusta, jota me myös aikuisena jatkamme. Ja miksi? Mihin voisimme itse kukin silloin luottaa ja panna toivomme, kun meillä itse kullakin on joskus vaikeuksia ja ylitsepääsemättömiä esteitä? Ja aivan lopuksi: Täällä valiokunnan vastalauseessakin mainitaan, että asiantuntijat ovat nähneet, että tämä on liian kiireellä tehty. Aikanaan tulen myös kannattamaan tämän lakiesityksen hylkyä näillä pienillä perusteilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-02-10T15:41:21,2016-02-10T15:47:02,Tarkistettu,1.1 2016_5_64,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mäkipää ehkä kuitenkin puheenvuorossaan vähätteli rekisteröityä parisuhdetta, mutta ei hätää, edustaja Mäkipää, sen takia me olemme muuttamassa sen nyt avioliitoksi. Kiitos lakivaliokunnalle erittäin hyvästä työstä ja hyvästä mietinnöstä, joka tarjoaa jokaiseen näistä näkökulmista hyviä ajatuksia, ja kiitos — minä yhdyn edustaja Essayah’n sanoihin — kiitos siitä, että me olemme keskustelleet asiallisesti. Me olemme osanneet olla rakentavasti eri mieltä, ja se on arvokasta. Me olemme selvästi esimerkki siitä, että ihminen pystyy kehittymään halutessaan. Mutta nyt tässä on puhuttu siitä, että joistain tuntuu, että nyt piiloudutaan edellisen eduskunnan taakse tai edellisen eduskunnan tekemän päätöksen taakse, ja minä itse näen sen aivan toisin, koska tämä ei ollut mikä tahansa hallituksen esitys vaan tässä on kyse ensimmäisestä kansalaisaloitteesta, jonka eduskunta on hyväksynyt. Minä itse pidän kansalais-aloitetta erittäin tervetulleena ja hyvänä tapana, joka parhaimmillaan voimistaa ja syventää meidän demokratiaamme, ja kun kansalaiset näkevät, että kansalaisaloitteella pystyy saamaan asioita eteenpäin, se varmasti vahvistaa kansalaisten uskoa meidän demokratiaamme. Tämä näkökulma tekee tästä mielestäni erilaisen kuin jonkun muun viime kaudella tehdyn esityksen. Tässä on puhuttu paljon uskonnonvapauslaista, ja myös tässä valiokunnan mietintö tarjoaa minun mielestäni hyvää pohdintaa ja argumentointia. Ymmärrän, minkä takia valiokunta on nähnyt sen ongelmallisena. Itse minä ajattelen henkilökohtaisesti niin, että uskonnolliseen yhdyskuntaan tai yhteisöön kuuluminen on jokaisen ihmisen itse päätettävissä, minkä takia minusta lapsen kuuluu se itse päättää siinä vaiheessa, kun on siihen tarpeeksi vanha ja kykenevä. Minä itse näen, että tämä laki on lapsen etu, koska lapsen etu on rakastavat ja turvallisen kodin tarjoavat vanhemmat. Minä uskon, että tärkeintä... — Täällä on puhuttu siitä, että perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja koossa pitävä voima. Tällä lailla me nimenomaan tuemme kaikkia perheitä ja yhä useampi voi sitoutua parisuhteeseensa toivomallaan tavalla, perustaa perheen ja olla siten se perusyksikkö, jonka asemasta te nyt olette huolissanne. Minä näen aivan toisinpäin, minusta tämä nimenomaan tukee sitä ja tuo yhä useammat ihmiset sen mahdollisuuden eteen, että myös Suomen lain silmissä heidän perheensä on hyväksytty. Minä näen, että hyväksymällä tämän esityksen me tuemme nimenomaan kaikkia perheitä ja astumme askeleen eteenpäin tiellä kohti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Mutta myös mietinnöstä ja tästä keskustelusta käy hyvin selvästi ilmi se, että tähän liittyen on myös muita lakeja, jotka laahaavat meillä jäljessä ja eivät kunnioita ihmisoikeuksia tarpeellisella tavalla. Näen, että translaki on uudistettava ja äitiyslaki on uudistettava. Transsukupuolisten ihmisten asema on ollut tässä keskustelussa esillä, ja on valitettavaa, miten vieras asia se vielä monille on ja miten huonosti koko kysymystä tunnetaan. Toivonkin ja kannustan kaikkia dialogiin ja tapaamaan ihmisiä ja kuulemaan siitä, mikä henkilön oma kokemus ja tilanne siinä on. Minä olen erittäin iloinen siitä, että nyt esitetään luovuttavaksi naimattomuuden vaatimuksesta, eli sen pariskunnan, perheen, ei tarvitse erota, jotta toinen voi korjata sukupuolensa. Tämä taas tukee perheitä ja parisuhteita ja on, totta kai, transsukupuolisen ihmisen ihmisoikeuksien kannalta olennaista. Mutta tässä nousee kyllä selvästi esille se kaikkein räikein epäkohta translaissa, eli lisääntymiskyvyttömyysvaatimus on minusta räikeä ihmisoikeusloukkaus, ja on aivan käsittämätöntä, että vuonna 2016 me kastroimme tiettyä ihmisryhmää, tiettyä kansanosaamme vaadimme lisääntymiskyvyttömäksi, jotta he saisivat elää niin kuin he oikeaksi kokevat. Se on minusta julmaa ja brutaalia, eikä se kuulu sivistysvaltioon. Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Minä toivon, että jos edelliseltä eduskunnalta löytyi sydäntä ja rohkeutta hyväksyä kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista, niin toivottavasti tältä eduskunnalta löytyy sydäntä ja rohkeutta tarttua translakiin ja äitiyslakiin ja uudistaa ne kunnioittamaan ihmisoikeuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-02-10T15:47:07,2016-02-10T15:51:29,Tarkistettu,1.1 2016_5_65,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia on sanottu, ja minä kyllä yhtyisin siinä mielessä edustaja Silvia Modigin kiitoksiin, että olen hyvillä mielin, että täällä on asiasta keskusteltu asiallisesti ja tuotu eri näkökulmia esiin. Se, mikä on tullut hyvin konkreettisesti esiin, on se, että me katsomme avioliittoa eri tavalla. Olipa mitä mieltä tahansa sukupuolineutraalista avioliittolainsäädännöstä ja näistä liitännäislaeista, niin en usko, että kukaan voi riitauttaa, jos sanon, että avioliitto on ainut parisuhteen muoto, jossa lapsella voi olla mahdollisuus syntyä, kasvaa ja kehittyä oman isän ja äidin kanssa. Se on ainut parisuhteen muoto, jossa spontaanisti luonnollisesti on mahdollisuus suvun jatkumiselle, ja siinä mielessä se on aivan erityislaatuinen parisuhteen muoto. Jotenkin tuntuu, että aikanaan, kun Suomeen on tullut rekisteröity parisuhde, niin miksi siitä ei olisi voitu tehdä sitten vaikka pariliitto tai sopimusliitto ja niin edelleen sellaisten järjestelyjen kautta, kaikki tarvittavat muutkin järjestelyt tehdä ja olisi voitu säilyttää se avioliitto miehen ja naisen välisenä erityisenä yksikkönä. Jotenkin, minkä takia olen ollut surullisena kuitenkin keskustelua kuunnellessani, on tunne siitä, että kunnioitusta heitä ja meitä kohtaan, jotka koemme, että se avioliitto kuitenkin on erityislaatuinen yksikkö, ei kuitenkaan löydy mielestäni ainakaan kovin paljon. Viime vuonna ja edellisellä kaudella puhuttiin, että rakkaus kuuluu kaikille. Totta kai se kuuluu kaikille, ja erityisesti kristillisdemokraatteina näemme sen rakkauden merkityksen vielä paljon paljon syvemmin. Tuolloin sanottiin, että kehen se vaikuttaa, jos kuka tahansa voi kenen tahansa kanssa mennä naimisiin. Se, että me keskustelemme nyt näistä liitännäislaeista, on minusta selkeä osoitus siitä, että se nimenomaan vaikuttaa. Tässähän on kyse siitä, että ollaan lähdetty tielle, mikä tuhoaa avioliittoinstituution kokonaisuudessaan. Se on maailmalla jo aivan selkeästi sanottu sukupuolineutraalia avioliittolakia ja sentyyppisiä säädöksiä kannattavien keskuudessa. Mitä perinteisessä avioliitossa on keskeisiä elementtejä? Siinä on yksi mies ja yksi nainen. Siinä ei saa olla sukulaisuutta, täytyy olla täysi-ikäinen. Ja millä tavalla avioliitto solmitaan? Todistajien läsnä ollessa annetaan vala. Nyt ollaan luopumassa siitä ydinasiasta, että se koskisi vain yhtä miestä ja yhtä naista, eli lukumäärästä ollaan luopumassa. Sen lisäksi nyt ollaan luopumassa siitä, kuinka päästään, mennään avioliittoon, että siinä on todistajat ja annetaan vala. Nyt ollaan selkeästi tekemässä ohituskaistaa. Pelkällä ilmoitusmenettelyllä voi solua avioliittoon. Me ilmoittaudumme erinäisiin ystävyysryhmiin. Täälläkin eduskunnassa voidaan ilmoittautua vaikka urheiluklubiin, nyt ilmoittaudutaan sitten avioliittoon. Se on kyllä kaukana siitä, minkälaiseksi minä olen avioliiton elämäni aikana mieltänyt. Avioliitto on keskeinen hyvinvointiyhteiskunnan perusyksikkö. Jos me ajattelemme sitä, että KD on ehdottamassa koko paketin hylkäämistä, niin minä näen asian niin, että kukaan kansanedustaja, joka arvostaa ja kunnioittaa omaa työtään ja niitä päätöksiä, mitä on ollut tekemässä, ei mitenkään voi puoltaa tämän paketin hyväksymistä. Jo pelkästään se on puute, että lapsivaikutusten arviointia ei olla tehty, se tulee ilman muuta tehdä. Ja se, mitä täällä salissa aiemmin puhuttiin, että on 19 000 henkilöä ollut tutkimuksissa, jotka kaikki osoittavat sen, että samaa sukupuolta olevien liitoissa lapset voisivat vähintäänkin yhtä hyvin, niin se ei todellakaan pidä paikkaansa. Toisaalta, me tiedämme, että me voimme ottaa tutkimuksia ja tutkimustuloksia ja hyvin valikoiden vetää sieltä erillisiä, yksittäisiä asioita ja tehdä niitä johtopäätelmiä. Ne voivat olla hyvin kaukana totuudesta. Lapsen edun pitäisi olla ensisijainen. Lapsen perusoikeuksien tulisi olla ensisijaisella asemalla. Aikuisten toiveet tai haaveet eivät voi mennä lapsen edun edelle. Mikä voi olla keskeisempi ydinoikeus lapselle kuin oikeus lähtökohtaisesti omaan äitiin ja isään? Minä toivoisin, että tämän eduskunnan kansanedustajat todella pysähtyisivät miettimään, mitä nyt ollaan tekemässä. Nyt ollaan murentamassa sellaisia perusasioita, mitkä todella vaikuttavat pitkään, ja niitten vaikutukset ovat vasta pikkuhiljaa tulossa esiin. Sekavuutta tässä lainsäädännössä, niin kuin edustaja Essayahkin mainitsi jo aiemmin, on todella paljon. Meillä on nytkin homo- ja lesbopareja, jotka eivät halua avioliittoon, jotka haluavat pysyä rekisteröidyssä parisuhteessa, jotka näkevät, että avioliitto kuuluu vain miehelle ja naiselle. Jatkossa entiset rekisteröidyt parisuhteet jäävät voimaan, mutta uusia ei voi solmia Suomessa. Mutta voi matkustaa ulkomaille ja siellä solmia rekisteröidyn parisuhteen ja tulla Suomeen ja on täällä rekisteröidyssä parisuhteessa. Mutta Suomessa olevat eivät täällä voi rekisteröityä. Ja toisaalta taas ulkomailla rekisteröityneet eivät voi ilmoituksellakaan mennä avioliittoon. Että kyllähän tässä nämä yhdenvertaisuusasiat eivät millään muotoa toteudu. Vaikutukset adoptioon: Täällä mainittiin, että ei ole dataa käytettävissä, tutkimustuloksia. Ei todellakaan ole, mutta käytäntö on sen jo näyttänyt, että adoptiot ovat jo nyt vaikeutuneet. Ja tämä on yksi asia, mikä mielestäni on hyvinkin sydäntäsärkevä, että niiden monien parien, jotka ovat vuosia vuosia odottaneet ja toivoneet adoptiolasta — nyt kun jo osa maita on sulkenut ovensa, ei anna enää adoptiolapsia Suomeen — haaveet ja toiveet ovat menneet hyvin paljon kauemmas ja todennäköisesti tavoittamattomiin. Eli pienen pienen ihmisryhmän etujen nimissä jyrätään suuren joukon... Sanoisin, Suomessa on tuhansia aviopareja, jotka kärsivät lapsettomuudesta, ja se adoptio olisi ollut ainoa mahdollisuus heille. Uskonnolliseen yhteiskuntaan kuuluminen: Jos äiti on kantanut lastansa 9 kuukautta ja synnyttää, niin kyllä minä nyt sanoisin, että olen jo sen verran naisasianainen, että kyllä täytyy olla oikeus ilmoittaa lapsensa uskonnolliseen yhdyskuntaan eikä jättää sitä siihen, että päästäänkö yhteisymmärrykseen tai jättää lasta ilmoittamatta mihinkään. Lapsella on perusoikeus kuulua myös uskonnolliseen yhteiskuntaan ja saada siellä hyvää, arvokasta opetusta. Minä toivoisin, että nekin, jotka eivät itse omakohtaista uskoa jaa tai koe sitä sillä tavoin, voisivat nähdä meidän kristillisen kulttuuriperimän arvon ja kaiken sen hyvän, mitä se on tähän maahan tuonut tullessaan. Transihmisistä sanoisin sen verran, puhun nimenomaan, että transihmiset vaihtavat sukupuolta. Ja sen takia puhun vaihtamisesta, koska se voi pitää sisällään sen, että joku mieltää sen korjaamiseksi ja joku vaihtamiseksi siinä mielessä, että meillähän on varsin paljon — mikä määrä on Suomessa, mikä määrä on maailmalla, en osaa tarkkaan sanoa — ihmisiä, jotka ovat vaihtaneet sukupuolta, eläneet siinä muutaman vuoden ja haluavat vaihtaa takaisin, koska se ei ole ollut se ratkaisu ongelmiin. Minä puhun tästä asiasta useamman kymmenen vuoden kokemuksella. Ensimmäiset transihmiset olen tavannut ja heidän kanssaan vaihtanut ajatuksia ja mielipiteitä vuonna 84 ja myöskin viime vuosina hyvin läheltä seurannut ja myös omalla vastaanotollani. Elikkä tämä on paljon paljon monimutkaisempi asia kuin mitä tässä salissa noin keskivertoisesti tuodaan keskusteluihin. Eli siinä mielessä myös ne naimattomuus- ja lisääntymiskyvyttömyyskohdat ovat aivan perusteltuja. Siinä vaiheessa kun joku lähtee siihen prosessiin, vaihtamaan sukupuolta, se on hyvin pitkä prosessi, siihen liittyy paljon myös asiakirjojen, dokumenttien tekemistä, ja nämä naimattomuus- ja lisääntymiskyvyttömyysasiat ovat vain yksiä pieniä osia siinä prosessissa. Toivoisin, että tältä eduskunnalta, tämän eduskunnan kansanedustajilta löytyisi rohkeutta katsoa, pysähtyä katsomaan tämän lakipaketin sisältöä ja pysähtyä oikeasti katsomaan, mitä kaikkea se tuo tullessaan, mihin kaikkeen se vaikuttaa. Varmasti voimme löytää toisenlaisia ratkaisuja kuin olla jyräämässä niin lasten kuin avioliitossa olevienkin perusoikeuksia hyväksymällä huonolla lainsäädännöllä valmisteltua huonoa pakettia. Eli ilman muuta, ainut vaihtoehto on hylätä tämä esitys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-02-10T15:51:37,2016-02-10T16:02:07,Tarkistettu,1.1 2016_5_66,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia sekä valtioneuvostolle että lakivaliokunnalle, että tämä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeä asia on viety viipymättä ja ripeästi eteenpäin mutta samalla asia huolellisesti ja laajasti valmistellen. Tällaisina vaikeina aikoina on mielestäni erityisen tärkeää, että valtio osoittaa humaaniutta ja ihmiselon moninaisuuden ymmärrystä tekemällä yhdenvertaisuutta lisääviä lakeja. Perheeseen ja avioliittoon liittyvät kysymykset ovat mitä henkilökohtaisimpia. Meidän tehtävämme lainsäätäjinä on luoda perustuslakimme mukaista mahdollistavaa ja yhdenvertaisuutta toteuttavaa lainsäädäntöä. Yksilöiden asia on sitten päättää, menevätkö he naimisiin vai eivät, riippumatta siitä, kenen kanssa he ovat yhdessä. Avioliittolain vastustajien laatimassa vastalauseessa lakivaliokunnan lausuntoon esitetään laajaa kritiikkiä prosessista. Minun on vaikea ymmärtää tätä kritiikkiä, sillä avioliittolaista on keskusteltu vuosia ja poliittinen käsittely on ollut monipuolista. En voikaan hyväksyä vastustajien väitteitä siitä, että valmistelu olisi heikkoa. Päinvastoin, huonoa päätöksentekoa minun mielestäni on se, että jo päätettyä uudistusta yritetään kaikin keinoin jarruttaa jokaisen siihen liittyvän yksityiskohdan tullessa käsittelyyn. Tehtyä päätöstä on mielestäni kunnioitettava, kuten lakivaliokunta on nyt tehnytkin. Sama liittyy moninaisiin vaikutustenarviointeihin. Niitä on välttämätöntä tehdä, mutta ei pidä käyttää niitä keinoina päätöksenteon halvaannuttamiseen, jos ei aio kuitenkaan tosiasiassa omaa kantaansa muuttaa vaan vaatii arviointeja niin kauan, kunnes jostain kuopasta löytyy se päivystävä tutkija, joka esittää juuri sen kielteisen kannan, jota itse väen vängällä hakee. Tämä ei ole tiedolla johtamista. Toistan siis vielä kerran: tasa-arvoisen avioliittolain osalta vaikutuksia on arvioitu ja lakia on valmisteltu tiedolla. Kun tasa-arvoisesta avioliittolaista käytiin kansalaisaloitekeskustelua, valtava määrä järjestöjä ja asiantuntijoita otti kantaa siihen, että avioliittolaki on yhteiskunnalle ja yksilölle tasa-arvoisena hyvä asia, eikä näin ole vain Suomessa. Kovin monesta muusta asiasta ei Suomen poliittisessa lähihistoriassa ole keskusteltu yhtä laajasti ja monipuolisesti. Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä totesi debatissa äsken hyvin myös laajasta perhetutkimuksesta, jonka mukaan perinteisessä perheessä ja sateenkaariperheessä elävät eivät eroa toisistaan käytännössä millään lailla. Luokittelu on korkeintaan joidenkin ihmisten pään sisällä. Sille emme aina voi mitään, mutta sille voimme, että laki ei tällaista tarpeetonta luokittelua harjoita. Tänäänkin on tässä salissa myös väitetty, että tämä yhdenvertaisuutta lisäävä lakialoite jotenkin uhkaisi yhteiskunnan vakautta. Tämä on kestämätön väite. Yhdenvertaisuus on yhteiskuntia eheyttävä ja koossapitävä voima. Epäreiluus on se, mikä johtaa ongelmiin yhteiskunnassa. Aloitteen vastustajat ovat esittäneet kritiikkiä myös siitä, että adoptiomahdollisuudet joistakin maista ovat nyt uhattuna. On puhuttu venäläisistä katulapsista. Suomen ja Venäjän välillä on adoptiokysymyksissä tällä hetkellä sen verran monta haastetta, että asia vaatii varmasti paljon työtä viranomaisilta. Tasa-arvoinen avioliittolaki on pisara tässä meressä. Suvereenina valtiona meidän ei pidä kuitenkaan jättää yhdenvertaisuutta edistämättä sen vuoksi, että jossain toisessa valtiossa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä on tehty syntipukkeja valtion muihin ongelmiin. Sen sijaan meidän on toimittava aktiivisesti kansainvälisessä yhteisössä, jotta ihmisoikeudet etenevät maailmalla jatkossakin. Onneksi pieni Suomi ei ole tässä työssä yksin. Nyt esitettävässä lakimuutoksessa otetaan onneksi hyviä ja käytännönläheisiä askeleita. Esimerkiksi rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi ilmoitusmenettelyllä on mielestäni paitsi yksilölle järkevää myös yhteiskunnan byrokratia- ja normitalkoiden kannalta perusteltua. Esimerkiksi äitiyslaki ja translaki kaipaavat kuitenkin edelleen korjaamista. Euroopan neuvostokin on antanut asiasta päätöslauselman, joka Suomessakin pitäisi huomioida. Esimerkiksi Suomessa harjoitettava transsukupuolisten ihmisten sterilisaatiopolitiikka on mielestäni ihmisoikeusrikkomus. Näistä muista muutostarpeista on ollut eduskunnassa jo paljon keskustelua, ja tänäänkin asiat ovat nousseet moneen kertaan esiin. Olen toiveikas sen suhteen, että jossain vaiheessa saamme nämäkin askeleet otettua. Haluan vielä kiittää valtioneuvostoa ja lakivaliokuntaa siitä, että asia on edennyt jo näin pitkälle. Olen iloinen, että tasa-arvoinen avioliittolaki etenee ja tällä menolla myös toteutuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-02-10T16:02:10,2016-02-10T16:06:57,Tarkistettu,1.1 2016_5_67,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käyty hyvin laajaa keskustelua, ja se on kyllä erittäin hyvä asia. Täällä muun muassa äsken puhuttiin transsukupuolisuudesta ja siihen liittyvistä kysymyksistä ja prosesseista, ja ne nousevat erityiseen keskiöön hetken ajaksi, ja monet edustajat täällä intoutuivat opettamaan minua tämän alueen asioista, ja tietysti nöyrästi ja mielelläni otan kaikkea tietoa vastaan. Edustaja Modig jopa rohkeni sanoa julkisesti, että hän on tietoinen siitä, että en ymmärrä tästä asiasta juurikaan mitään. Itse en tunne Modigia muuta kuin nimeltä ja valokuvista, joten en rohkene hänen elämästään ja sen sisällöstä mitään todeta. Totean vain, että työssäni pastorina olen kyllä 20 vuoden aikana näihin asioihin törmännyt kaikilla mahdollisilla tasoilla, niin lainopillisesti, sielullisesti kuin hengellisesti. En suinkaan pidä itseäni yhtään tämän alueen ikään kuin reunalla kulkijana vaan valitettavasti sen ytimessä. Itsekin näen, että lainsäädännöllisesti meillä on paljon tehtävää, miten voisimme heitä auttaa. Sitten kiinnitän huomiota vielä yhteen asiaan, joka liittyy velvoitteeseen lapsen edun ensisijaisesta huomioimisesta lainsäädäntömenettelyssä. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artiklan 1. kohdan mukaan on ilmaistu periaate, jonka mukaan lasta koskevassa päätöksenteossa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. ""Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu."" YK:n lapsen oikeuksien komitea on kesäkuussa 2011 kehottanut Suomea ottamaan lapsen edun asianmukaisesti huomioon muun muassa lainsäädäntömenettelyssä. Silloisen pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa 22.6.2011 oli kirjattu kohtaan ""Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointi"" lapsivaikutusten arvioinnin lisääminen kaikessa päätöksenteossa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on vuonna 2013 julkaissut tästä 3 artiklan 1. kohdasta 20-sivuisen yleiskommentin. Sen tavoitteena on varmistaa, että sopimusvaltiot soveltavat ja kunnioittavat lapsen etua. Yleiskommentissa määritellään, mitä lapsen edun asiallinen huomioiminen edellyttää, ja käydään muun muassa sana sanalta läpi artiklan tekstin oikeudellinen merkitys. Arvoisat edustajat! Kun täällä me vaadimme, että tässä asiassa esitetään erittäin suurena ja tärkeänä kohtana se, että lapsiin kohdistuvat vaikutukset selvitetään, niin se ei ole mitään retoriikkaa, vaan se on se velvoite, joka meillä on, ja se ei ulotu ainoastaan tähän lainsäädäntöhankkeeseen vaan kaikkeen, mitä täällä tehdään. Siksi tuntuu ihmeelliseltä, että kun niin monessa muussa kysymyksessä erityisesti vasemmisto ja vihreät huutavat näiden oikeuksien perään, niin sitten näissä yhden genren asioissa ne voidaan aina sivuuttaa ja todeta, että ""no, eipäs tullut tehtyä"". Tämä ei ole minusta rehellistä toimintaa. Minä toivon, että kun näitä liitännäislakeja varmaan tulee tässä kolmen vuoden aikana koko ajan lisää ja lisää ja lisää ja näitä täydennetään ja paikataan ja yritetään viedä eteenpäin ja muuttaa sitä ja tätä, niin tässä mielessä sitten voisi tapahtua sellainen muutos, että aidosti otetaan nämä YK:n suositukset, jopa huomautukset, jotka Suomelle on annettu, että nämä lapsiin kohdistuvat vaikutukset nousevat keskiöön. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-10T16:07:08,2016-02-10T16:11:55,Tarkistettu,1.1 2016_5_68,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Tässä debattivaiheessa me paljon keskustelimme erilaisista näkökulmista, joita me itse kukin olemme havainneet, mihin tällainen avioliittolain muutos johtaa, ja haluan muutaman havainnon siitä nostaa esille. Tässä on viitattu edustaja Kärnän havaintoon ja tutkimustuloksiin Yhdysvalloista, että sateenkaariperheessä kasvavat lapset eivät millään tavalla eroa heteroperheissä kasvaneista lapsista, ja tähän tutkimukseen viitatessaan hän puhui, että tämä sama asia tarkoittaisi myös sitä, että Suomessa adoptio-oikeuden mahdollistaminen samaa sukupuolta oleville pareille ei johtaisi mihinkään muutoksiin lasten kehityksessä ja kasvamisessa. En kuitenkaan itse löytänyt Googlella hakiessani tätä tutkimusta, mutta vastaavasti Googlelta löysin muutamia muita tutkimuksia. Esimerkkinä: Aito avioliitto ry:n sivuilla oli hyvä artikkeli, jossa sosiologi Paul Sullins itse on tehnyt laajan kansallisen terveyskyselyn pohjalta tutkimuksen, jossa on useita tutkimusaineistoja. Siinä on semmoisia havaintoja, että tämä lähtökohta-ajatus on siinä, että lapset, jotka kasvavat naimisissa olevien äidin ja isän kanssa, voivat kaikkein parhaiten. Tämähän on se oleellisin asia näissä asioissa. Näitä tutkimuksia on tehty vuosikymmeniä, ja niinkään muunlaisia tutkimuksia, kuten samaa sukupuolta olevien parien adoptiosta, ei ole vielä tehty. Tässä Sullinsin viittaamassa tutkimuksessa analysoitiin 512 samaa sukupuolta olevan parin lasta ja tämä poimittiin 207 000 vastaajan joukosta. Tämä tutkimus on tehty vuosina 1997—2013, ja tämän tutkimuksen perusteella selkeästi — täällä on useita kriteereitä siitä — ei ole niin itsestäänselvyys, etteikö lapsi kasvaessaan esimerkiksi sateenkaariperheessä saa erilaisia sellaisia asioita, joita ei saisi heteroperheessä. En niitä lähde nyt tässä mainitsemaan, mutta jokainen itse voi tutustua näihin tuloksiin, koska en halua tästä nyt lähteä mitään debattia käymään. Toinen asia, mielestäni erittäin hyvä, minkä löysin, oli Kalifornian valtionyliopiston professori Robert Oscar Lopezin tutkimus, jossa hän 2013 mainitsee itse näin, haluan siteerata tämän, koska tämä oli mielestäni ihan hyvä havainto: ""Professori Robert Oscar Lopez, joka on itse kasvanut kahden rakastavan lesbovanhemman kodissa, kritisoi sukupuolineutraalia avioliittolakia, koska se normalisoi tilanteen, jossa lapsi joutuu kasvamaan ilman isää ja äitiä. On tietysti monia tilanteita, joissa ei ole vaihtoehtoja ja lapsen on kasvettava ilman isää tai äitiä. Mutta Lopezin mukaan on ’lapsen hyväksikäyttöä’ tehdä lapsesta tietoisesti ja harkitusti isätön ja äiditön siksi, että aikuiset haluavat itselleen lapsen ja katsovat itsellään olevan oikeuden lapseen. Lopezin mukaan on lapsen hyväksikäyttöä odottaa, ettei lapsi kärsi tuskaa äitinsä tai isänsä menetyksestä, vaikka hänet on erotettu ainakin yhdestä tai ehkä molemmista biologisista vanhemmistaan — ei siksi, että se oli välttämätöntä, vaan koska kaksi aikuista vaatii tällaista järjestelyä. - - Lopez kritisoi sitä, että lapsia pidetään tuotteena, jonka hankkimiseen aikuisilla on oikeus."" Näitä esimerkkejähän on hyvin paljon, kun eri lähteistä lähtee kaivamaan, ja tällä haluan kuvata sitä, että me olemme kuitenkin vakavan asian ääressä, kun me rupeamme määrittelemään sitä, millainen perhe on hyvä lapselle ja millainen ei ole. Missään vaiheessa ymmärtääkseni kukaan tässä salissa ei ole sanonut sitä, että kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa ei voi kasvattaa lapsia saatikka että yhden perheen yksinhuoltajaperheet eivät onnistuisi lapsen kasvatuksessa. Tästä ei ole kysymys, vaan kysymys on siitä, että jos eduskunta hakee parasta mahdollista lopputulosta lapsen kasvattamisen suhteen, kuten adoptiotilanteessa on tapana, niin on mielestäni aika huolimatonta ohittaa toteamus siitä, että eikö isän ja äidin muodostama perhe lapselle silti ole kuitenkin paras mahdollinen vaihtoehto ja se tulisi kaikille lapsille suoda. No, tästä asiasta me emme varmaan kaikki pääse yksimielisyyteen, mutta rautalankaversio oli kuitenkin tämä. Arvoisa puhemies! Haluan myös palata vielä näihin avioliittolain muutoksen vaikutuksiin, mikä tulee väistämättä olemaan myös uskonnollisten yhdyskuntien osalta edessä. Kuten jo mainitsin, Ruotsissa meni vain puoli vuotta, että Ruotsin kirkko päätti ruveta vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja tämän avioliittolain muutoksen jälkeen. Me tiedämme tasan tarkkaan, täällä istuvat päättäjät, että koska kirkolla on veronkanto-oikeus, niin kukaan ei tule katsomaan suopein silmin sitä, että kirkko saa kerätä varoja ja veroja, jos se ei toimi Suomen lain odottamalla ja edellyttämällä tavalla tässä avioliittoon vihkimiskysymyksessä. Tämä ei koske pelkästään luterilaista kirkkoa, vaan on muitakin kirkkokuntia, joilla tämä vihkimisoikeus on olemassa. No, se tulee mahdollisesti johtamaan siihen, että kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta joko luopuu vihkimisoikeudesta tai sitten he hyväksyvät hammasta purren tämän ehdotuksen, josta painetta on jo nyt ilmassa. Toisekseen tämä tulee vaikuttamaan sananvapauteen. Enää ei tulla seurakunnan puhujapöntöstä julistamaan Jumalan sanaa sellaisena kuin se kirjoitettu tai sellaisena kuin pastori tai evankelista tai sananjulistaja sen itse uskoo. Tullaan näkemään myös viharikossyytöksiä ja erilaisia sananvapauden rajoittamisen toimenpiteitä näitä henkilöitä kohtaan, jotka uskaltavat tämän jälkeen puhua sen omantunnon ja opetetun ja oppimansa sanan mukaisesti. Näin ollen kristinuskon käsitys miehen ja naisen välisen avioliiton ainutlaatuisuudesta tulee murenemaan tässä yhteiskunnassa. Tämä on väistämätön tosiasia. Tämä on jo nähty useassa muussa maassa, missä vastaavanlaisia tapahtumia ja kehityksiä on ollut. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun haluan vielä yhden näkökulman nostaa esille. Oppositio on kerrankin kiitellyt kovasti hallitusta, että tässä tuo tällaisia lakiesityksiä esille, ja tässä on nyt kiitelty ennen kaikkea sitä, että tässä saatetaan päätökseen edellisen eduskunnan tahtotila. Mielestäni ei olisi millään tavalla häpeä, jos tämä hallitus olisi ottanut oman linjan ja toisen suunnan tässä avioliittolakikysymyksessä. Pääministeriä on paljon kiitetty, että hän pitää kiinni siitä, mitä edellinen eduskunta on päättänyt tämän avioliittolain muuttamisen suhteen. Mielestäni tämä kuitenkin tarkoittaa vain sitä, että meidän pääministeri ei halua käyttää sille luotua ja suotua valtaa ohjata hallitus arvomaailmansa mukaiseen suuntaan. Tässä on, ikävä kyllä, käynyt niin kuin kävi Esaulle, joka myi esikoisuutensa yhdestä rokkalautasesta. Ihmisten kunnia on tullut tärkeämmäksi kuin opitut arvot ja ne kirjat, joista ne arvot ovat rakentuneet elämän varrelle. Siinä mielessä tämä on myös omantunnon ja myös uskonnon kysymys, koska meillä eri henkilöillä on eri pohjalta olevat arvot ja niitä arvoja ei voi ohittaa olkaa kohauttamalla, kuten tässä nyt on käymässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-10T16:12:07,2016-02-10T16:20:27,Tarkistettu,1.1 2016_5_69,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan alkuun kiittää lakivaliokuntaa näiden lakimuutosten käsittelystä ja nimenomaan siitä, että kun kyseessä on vielä laki, joka on syntynyt kansalaisaloitteen pohjalta, niin on kunnioitettu sitä äänestystulosta, minkä viime eduskunta teki, ja halutaan nyt saattaa tämä laki voimaan ja huomioida ne muut lakimuutokset, jotka syntyivät siitä, kun tämä tasa-arvoinen avioliitto hyväksyttiin. Tässä keskustelussa on noussut esille se, että tähän lakiin liittyen ei olisi tehty riittävästi vaikutusarvioita, ja on muun muassa vedottu siihen, että tätä lapsivaikutusten arviointia ei ole tehty. Ja niin kuin sanottu, lapsiasiavaltuutettukin on sitä peräänkuuluttanut, mutta tietysti kannattaa muistaa, että lapsiasiavaltuutettu on nimenomaan kannattanut tasa-arvoista avioliittoa ja nähnyt sen lapsen eduksi ja sen, että lapsella on perhe ja hän voi kokea sen perheen aivan yhtä arvokkaaksi kuin minkä tahansa laisen perheen. Lakivaliokunnan lausunnossa on nostettu esille muutamia epäkohtia, jotka tässä kohdin jäävät nyt ratkaisematta, ja niistä on tänään täällä paljon puhuttu. Toinen on translakiin liittyvä, joka koskee sukupuolen vahvistamista ja sitä, että meidän lainsäädäntömme nyt vaatii, että — kun tämä vahvistaminen tehdään — täytyy tehdä sitten sterilisaatio. Tästä ovat myös kansainväliset ihmisoikeuselimet Suomea moittineet, ja toivon, että eduskunnalla olisi rohkeutta puuttua tähän ja korjata tämä epäkohta. Toinen asia, joka on noussut esiin, on hedelmöityshoitolakimme, joka ei mahdollista hedelmöityshoitoa naisparille parina, vaikka nämä jatkossa voivat olla avioliitossa. Jos tämän hoidon tuloksena syntyy lapsi, niin tällä lapsella on vain yksi juridinen vanhempi, vaikka todellisuudessa vanhempia on kaksi. On selvää, että lapsen aseman parantamiseksi ja tasavertaiseksi saattamiseksi tätä lakia tulisi muuttaa niin, että jatkossa nämä molemmat vanhemmat olisivat myös juridisia vanhempia. Tässä lakiesityksessä ei ehdoteta sitä, että ulkomailla rekisteröityjä parisuhteita voisi muuttaa vain ilmoitusmenettelyllä avioliitoksi, kuten kotimaassa rekisteröityjä suhteita. Minä olisin toivonut, että tässä kohdin varsinkin muissa Pohjoismaissa rekisteröidyt suhteet olisi otettu mukaan tämän ilmoitusmenettelyn piiriin. Tämä olisi ollut linjassa sen kanssa, kun me muutenkin pyrimme yhdenmukaistamaan pohjoismaisia käytäntöjä ja lisäämään pohjoismaalaista yhteistyötä. Mutta kaiken kaikkiaan olen erittäin iloinen siitä, että tasa-arvoinen avioliitto nyt etenee ja siihen liittyvät liitännäislait saadaan voimaan yhtäaikaisesti kuin tasa-arvoinen avioliittokin tulee voimaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-02-10T16:20:30,2016-02-10T16:23:57,Tarkistettu,1.1 2016_5_70,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tämä vain merkillinen maa, tämä Suomenmaa. Me puhumme kansalaisaloitteesta, ja ei ole kauankaan — tuossa loppuvuonna — kun tämä eduskunta äänesti sen oman vireille panemani kansalaisaloitteen nurin, jossa pyydettiin oikeutta kunnioittaa toisen elämää siinä määrin, ettei vastentahtoisesti, vastoin vakaumustaan, tarvitse osallistua toisen elämän lopettamiseen. Siihen tämä eduskunta ei Suomessa antanut oikeutta, toisin kuin lähes kaikissa muissa Euroopan maissa on. Mutta nyt tämän kansalaisaloitteen myötä ollaan hyväksymässä se, että lapselta viedään ensisijainen oikeus omaan isään ja äitiin. Tällä kansalaisaloitteellahan ollaan luomassa lapsen normaalitilaksi isättömyys tai äidittömyys, se, että lasta on kasvattamassa kaksi naista tai kaksi miestä. Eli lapsen normaalitilaksi tulee, määritellään se, että puuttuu jompikumpi omista vanhemmista. Jos me ajattelemme lapsia, jotka joutuvat adoptioon tai pääsevät adoptioon — kumminko päin sitä ajatellaan — he ovat joka tapauksessa menettäneet omat vanhempansa, joutuneet syystä tai toisesta eroon omista vanhemmistansa, ja nyt jatkossa sekin mahdollisuus, että kaikki nämä lapset, jotka adoptoidaan, voisivat saada sellaisen uuden kokemuksen sekä isästä että äidistä, viedään pois. Ajattelisin niin, että lapsen, jonka kohtalona on jo ollut se, että on menettänyt oman isänsä ja äitinsä, tulisi kyllä päästä perheeseen, jossa on sekä adoptioisä että adoptioäiti, sekä mies että nainen, lasta hoivaamassa ja hänen kasvuaan ja kehitystään auttamassa. Läpi vuosikymmenten ja, sanoisinko, läpi vuosisatojen eri psykologiset koulukunnat, niin paljon eriäviä mielipiteitä kuin heillä on ollutkin, ovat olleet kuitenkin yhdestä asiasta varsin, varsin yksimielisiä: normaaliin lapsen kasvuun ja kehitykseen, hyvään lapsen kasvuun ja kehitykseen, tarvitaan sekä mies että nainen. Nyt on tietysti turha nostaa esimerkiksi sitä, että on huonoja äitejä, on huonoja isejä, on alkoholiongelmia, on huumeongelmia ja niin edelleen — jos me ajattelemme normaalia eloa ja oloa, niin hyvään lapsen kasvuun ja kehitykseen kuuluu mallia sekä äidiltä että isältä. Mitä kaikkea me Suomen eduskunnassa olemmekaan viemässä pois meidän lapsiltamme ja lapsenlapsiltamme? Minulla on sellainen tunne, että me eduskunnassa emme todellakaan ymmärrä — eikä Suomen kansa, joka kannattaa näitä muutoksia, ymmärrä — mille kaikelle me olemme antamassa alkuvauhtia. Translain suhteen sanoisin vielä, kun on sekä tämä naimattomuusvaatimus että lisäksi sterilointivaatimus, että kyllä minä haluaisin, että minun lapseni ja lapsenlapseni elävät maassa, jossa äiti on nainen ja isä on edelleenkin mies, eikä niin, että meillä olisi jatkossa pikkuhiljaa enenevässä määrin ryhmä kansalaisia, jotka on rekisteröity miehiksi mutta jotka ovat synnyttämässä. Kun on tietty perustavaa laatua oleva järjestys, sanoisinko, se luomakunnan järjestys, jossa tietyistä asioista on kuitenkin jo vuosituhanten hyvä kokemus, niin kyllä minusta kannattaisi miettiä, mitä kaikkea kuitenkin kannattaa säilyttää, mistä kaikesta on hyvä pitää kiinni. Minä näkisin, että yksi sellainen asia on, että äiti on edelleenkin nainen ja isä on mies. Muutoin monilla ihmisryhmillä, sanoisinko, itse kullakin meistä, on monenmoista — varmaan meillä on varsin vähän ihmisiä, jotka voisivat sanoa, että ovat niin ehyitä, täysin haavoittumattomia elämänsä varrella, etteikö hoitoa tarvittaisi. Meillä on paljon sellaista sijaiskäyttäytymistä, monenmoista tässä yhteiskunnassa. Minä toivoisin, että siinä vaiheessa, kun me teemme näitä päätöksiä, voisimme pysähtyä miettimään, emme tekisi päätöksiä, niin kuin viime vuonna ja edeltävinä vuosina on tehty, tunteiden perusteella. Se on yksi asia, mikä on tietyllä tavalla hämmästyttänyt minua tässä eduskunnassa, että sen sijaan, että päätökset perustuisivat tietoon tai tutkimukseen, tai edes vuosikymmenten tai vuosisatojen hyvään kokemukseen, myös tässä salissa edustajat ovat tehneet ja tekevät paljon päätöksiä omista kipupisteistään, omasta elämän historiikistaan ja niihin liittyvistä ikävistä muistoista käsin. Me olemme vakavien asioiden edessä. Toivoisin, että lasten edut joka tapauksessa menevät edelle, eivät naisten, eivät miesten, eivät aikuisten toiveet ja halut. Ja jos meillä on tahtotilaa, jos meillä on oikeaa asennetta ja hyvää tahtoa, niin me voimme löytää tässäkin salissa sellaisia ratkaisuja, jotka ovat hyviä ja kunnioittavat kaikkia, niin perinteistä avioliittoa kannattavia kuin sekä homo- että lesboparien rekisteröityä parisuhdetta, niin kuin itse olen puhunut pariliitosta tai sopimusliitosta. Meillä olisi eri vaihtoehtoja, jotka nostavat esiin myös lasten oikeudet ja pitävät huolen niistä. Toivoisin, että tällä eduskunnalla, meillä kansanedustajilla, olisi rohkeutta tehdä hyviä, kestäviä, pitkällä aikavälillä hyvää kaikille tuovia päätöksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-02-10T16:24:05,2016-02-10T16:30:59,Tarkistettu,1.1 2016_5_71,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kummastelen hieman tätä kiireellä laadittua lakiesitystä. Ainakin se, että avioliiton voisi solmia ilmoitusmenettelyllä, on selvä epäkohta ja aukko. Monta muutakin on tuotu keskustelussa esille. Se perusväite, ettei sukupuolineutraali avioliitto vaikuta muiden kuin näiden avioliiton solmineiden elämään, ei ainakaan pidä paikkaansa. Sehän vaikuttaa vaikka kuinka moneen lakiin, niin kuin täällä on todettu. Tässä juuri konkretisoituu se, mistä oppositio syyttää, kun viedään eteenpäin lakeja, jotka eivät sovi heidän ideologiaansa. Silloin kyllä puuttuu selvityksiä. Nyt selvittämättä eteenpäin tai puutteellisin selvityksin eteenpäin vieminen sopii, kun se sopii ideologiaan, tämä laki, jota viedään eteenpäin. Sama koskee kansalaisaloitteita. Ei nähdä ongelmaa silloin, kun se sopii omaan ideologiaan. Tässä on kysymys pelkästä tekopyhyydestä ja valtapelistä. Teemmekö nyt tarkoituksella heikkoa lainsäädäntöä? Arvoisa puhemies! Olisi ollut paras, jos uusi kansalaisaloite aidosta avioliitosta olisi ehditty käsitellä ennen näiden liitännäislakien valmistelua ja olisi laitettu ajan ja energian käyttöä näihin. Mielestäni kysymys ei ole niinkään uskonnollisesta asiasta. Kyllä kristinuskoa paljon vanhempi avioliittoinstituutio olisi sen ansainnut. On hyvä kuitenkin, että nämä lait ovat tulossa voimaan vasta noin vuoden kuluttua, kun olemme ehtineet käsitellä uuden kansalaisaloitteen tässä salissa. Päätös siis ei ole vielä tehty, vaan tällä eduskunnalla on mahdollisuus harkita asiaa puhtaalta pöydältä omista lähtökohdistaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-02-10T16:31:04,2016-02-10T16:32:47,Tarkistettu,1.1 2016_5_72,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tätä aloitetta on pitkään käsitelty jo viime vaalikaudella, ja nyt sitä on jatkettu tällä vaalikaudella. Lakivaliokunnassa tätä asiaa käsiteltäessä kiinnitimme erityistä huomiota siihen, että hedelmöityshoitolakiin ei lakiesityksessä esitetä muutosta, joka mahdollistaisi sen, että samaa sukupuolta oleva aviopari saisi hedelmöityshoitoja parina. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan naispareilla vain toisen puolison on mahdollista saada hedelmöityshoitoja itsellisenä naisena. Totesimmekin, että tämä nykytila ei ole yhdenvertaisuussyistä ihanteellinen eikä lapsen edun kannalta ongelmaton. Toivoimme myös valiokuntana sitä, että näitä hedelmöityshoitolain muutostarpeita jatkossa arvioidaan kiinnittäen erityistä huomiota vanhemmuuteen ja lapsen asemaan liittyviin kysymyksiin. Lisäksi valiokuntana kiinnitimme erityistä huomiota lisääntymiskyvyttömyyttä koskevaan vaatimukseen transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetussa laissa, josta Suomi on saanut huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä. Lausuimme valiokuntana, että tämä ei liity avioliittolain muutokseen eikä sitä näin ollen ole mahdollista toteuttaa nyt käsiteltävänä olevan esityksen yhteydessä. Mutta katsoimme samalla, että sen saaman selvityksen valossa transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muutostarpeiden kokonaistarkastelu on kuitenkin aiheellista. Meillä on lukuisa määrä tutkimuksia siitä, että lapselle on tärkeintä, että hänellä on yksi aikuinen, rakastava vanhempi, ainakin yksi, oli se sitten kumpaa sukupuolta tahansa. Minua kyllä kauhistuttivat edustaja Tanuksen puheenvuorot siitä, että tarvitaan äiti ja isä, jotta kasvaa kunnollisia kansalaisia. Itse olen menettänyt äitini nuorena lapsena, ja isä on minut kasvattanut, ja kyllä minusta ihan kelvollinen kansalainen on mielestäni tullut. Voin sanoa, että hyvän lapsen kehityksen olen saanut tästä huolimatta. Suon kyllä myötätuntoa kaikkia lapsia kohtaan, joille on käynyt näin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-02-10T16:32:52,2016-02-10T16:34:58,Tarkistettu,1.1 2016_5_73,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutaman kommentin haluan tähän edelliseen puheenvuoroon, Ojala-Niemelän puheenvuoroon sanoa. Tämä oli vähän vastaavanlainen kuin Mikkosen puheenvuoro aikaisemmin, joten vasemmalta näitä kuulee paljon. Elikkä tässä oli kaksi asiaa, mistä puhutaan: hedelmöityshoito ja transseksuaalisen sterilisaatio. Nämä kaksi asiaa huolestuttavat hyvin montaa henkilöä täällä. Otetaanpas nyt ihan tällaisella niin kuin maalaisjärjellä tämä ajattelu ensimmäiseksi vaikka tästä transseksuaalisen sterilisaatiosta, mikä nykytila on. Ymmärtääkseni, olenko oikein ymmärtänyt, kun puhutaan sukupuolenkorjausleikkauksesta, niin siinä on kysymys korjauksesta. Elikkä siinä henkilö saa lääketieteellistä apua kehon muuttamiseen mieheksi tai naiseksi, joka hän kokee olevansa. No, tämän me varmaan kaikki ymmärrämme, että tämä on se alkutilanne. Nyt jos on kysymys korjausleikkauksesta, jonka yhteiskunta maksaa, niin eikö silloin korjausleikkauksessa jommankumman sukupuolen ominaisuuspiirteiden pidä olla se määräävä tekijä? Minkä tähden yhteiskunnan pitäisi vielä hyväksyä se, että ihmisen, joka haluaa korjata esimerkiksi itsensä naisesta mieheksi, pitäisi saada myös synnyttää sitten miehenä, jos hän haluaa? Mihin tämä vaatimus perustuu? Jos ihminen korjataan, niin eikö se silloin tarkoita sitä, että mies ei synnytä ja nainen ei siitä? Tämä on mielestäni niin yksinkertaista logiikkaa, joka on hämärtynyt tässä päätöksenteossa, että täällä tehdään mustasta valkoinen ja valkoinen mustaksi, jos siltä tuntuu. Toinen, keskustelu tästä hedelmöityshoidosta. Tämähän on tarkoitettu nimenomaan niille heteropareille, pääasiassa, jotka eivät saa normaalisti lasta lisääntyessään. Tämä on se lähtökohta ainakin. Minä ymmärrän, että ruvetaan vaatimaan sitten, että esimerkiksi kaksi naista voisi päästä hedelmöityshoitoon, jotta he saisivat lapsen, ja sitä perustellaan sillä, että ne vanhemmat haluavat sen lapsen. Mielestäni kuitenkin peruskysymys on se, ovatko lapset aikuisia varten vai ovatko aikuiset lapsia varten. Luonnollinen tapa saada lapsia on miehen ja naisen välinen kanssakäyminen, ja tämmöistä luonnonmukaista tapaa itse ainakin tälleen maalaisjärjellä ajatellen haluaisin noudattaa ja kunnioittaa. Emme me voi yhteiskunnassa antaa kaikille kaikkea, mitä ihmiset haluavat. Semmoista lainsäädäntöä ei voida tehdä missään maassa eikä missään eduskunnassa. Me joudumme jokaisella lailla rajoittamaan jonkun oikeuksia. Se on ikävää, mutta se on totta. Mutta täällä on tullut vallaksi nyt viime aikoina, viime eduskuntakautena varsinkin, se, että kaikille kaikki, jos ne rakastavat tai ne haluavat. Sanallakaan ette ole tänään puhuneet siitä, että jos rakkaus on määritelmämittari avioliittoon pääsemiseksi, niin kuinka monta henkilöä saa mennä naimisiin. Tämän me tiedämme, tämä on vihreiden asialistalla ollut jo pitkään, vihreiden nuoret ovat ajaneet sitä vuosikausia, ja se taitaa olla vihreillä seuraavana korttina, mikä lyödään pöytään. Kyllä minä uskon kuitenkin tämmöiseen perusarvoon suomalaisessa yhteiskunnassa. Jos meidän perustuslakimme on rakentunut kristillisille arvoille ja yleensä normaaliin ihmiskäsitykseen ja tämmöiseen toisista huolehtimiseen, niin ei sitä voi käyttää aseena niitä vastaan, jotka eivät halua sitä muuttaa. Meitähän monia syytetään siitä, että me olemme vanhanaikaisia tai me emme hyväksy ihmisarvoa kaikille ihmisille tai tasa-arvoa. Ikävä kyllä lainsäädäntö on semmoinen, että teimme me lain kuin lain, niin se rajoittaa ihmisten oikeuksia. Että voidaan puhua siitä, että meillä ei ole kuin pakkolakeja tässä talossa. Mutta, arvoisa puhemies, se on hyvä, että me olemme saaneet kuitenkin maltillisella tavalla keskustella täällä, me tuomme omia argumentteja, omia näkökulmia asioihin. Mutta kyllä minua eniten huolestuttaa tässä lainsäädännössä, ei niinkään se, että avioliittoinstituutio muuttuu, joka on tuhansia vuosia vanha instituutio ja on käsitetty aina yhteiskunnasta riippumatta miehen ja naisen väliseksi avioliitoksi, se ei niinkään minulla ole päällimmäisenä huolena, vaan se, miksi me otimme tähän mukaan tämän adoptiolain muuttamisen, tai itse asiassa tämän avioliittolain, joka mahdollistaa tämän adoption. Tämä olisi voitu ihan hyvin jättää pois. Tiedän, että useat teistä ovat samaa mieltä, vaikkeivät sitä sano. Tämä on se, mikä on kivenä kengässä minulla erityisesti. Minä en hyväksy sitä, että lapselta tietoisesti riistetään jompikumpi vanhemmista. Minulla on siitä omakohtaista kokemusta, samoin kuin Ojala-Niemelällä, ja minä ainakin osaltani kaipasin omaa isääni silloin kun minulta riistettiin se. Ja riistettiin välillä oma äitikin, kun asuin lastenkodissa. Ei ole yhdentekevää se, millaisessa perheessä lapsi kasvaa. Lapsella on oltava oikeus isään ja äitiin, mikäli se tilanne vaatii sitä, että yhteiskunta joutuu siinä adoptiossa ohjaamaan hänelle uudet vanhemmat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-10T16:35:12,2016-02-10T16:40:20,Tarkistettu,1.1 2016_5_74,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Me käsittelemme tänään tärkeitä yhteiskunnallisia lakimuutoksia, avioliittolain liitännäislakien muutoksia. Minun mielestäni nämä lainmuutokset ovat tärkeitä, ne ovat tarpeellisia. Pakko myös alkuun todeta, kun itsekin istun lakivaliokunnassa, että valiokunta teki erittäin hyvää työtä antaessaan tämän mietinnön eduskunnalle ja se on kiinnittänyt siinä tärkeisiin asioihin huomiota. Ehkä edustaja Tanukselle ja Niikolle nyt tähän alkuun on todettava se, että itse olen kasvanut sateenkaariperheessä ja voin vakuuttaa, että myös tällaisissa perheissä, joissa on kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa, lapsilla on täysi mahdollisuus kasvaa hyvässä ympäristössä, saada rakastavat vanhemmat, hyvää hoitoa, huolenpitoa, turvallinen kasvuympäristö. On erinomaisen tärkeä ja hieno asia, että nyt vihdoin me korjaamme lainsäädännöstä sellaisia kohtia, jotka ovat asettaneet perheet ja lapset eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Tämä on erityisesti perheiden lasten näkökulmasta erittäin hyvä ja tarpeellinen uudistus. On hienoa, että vihdoinkin yhteiskunta tunnustaa tällaiset perheet ja lapset yhdenvertaisiksi muiden perheiden kanssa. Nämä liitännäislait ovat nyt eduskunnan käsittelyssä, nämä ovat tarpeellisia. Valiokunnalla sinänsä ei näihin ollut huomautettavaa hallituksen esitykseen näiltä osin, mutta sen sijaan valiokunta kyllä nosti esiin omassa mietinnössään useita ongelmakohtia, joita näihin liitännäislakeihin näidenkin jälkeen edelleen meidän lainsäädäntöömme jää. Keskeisimmät huomiot liittyvät muun muassa juuri transsukupuolisten ihmisten asemaan Suomessa. Nyt näiden lakimuutosten myötä poistetaan vaatimus naimattomuudesta, mutta edelleen meille jää yksi keskeinen ihmisoikeusongelma translakiin eli sterilisaatiovaatimus, vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä ihmisille, jotka vahvistavat uuden korjatun sukupuolensa. Tämä on merkittävä ihmisoikeusongelma. Tähän useat kansainväliset ihmisoikeustahot ovat ottaneet kantaa ja kiinnittäneet huomiota ja vaatineet, että Suomi korjaa tältä osin omaa lainsäädäntöänsä. Siitä on aika pitkä aika, kun me olemme esimerkiksi kieltäneet vammaisilta ihmisiltä lisääntymisen. Tällainen erottelu on aikoja sitten jo lopetettu. Meillä on tasan tarkkaan yksi ihmisryhmä, keltä enää vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä, ja se on sukupuolensa vahvistavat ihmiset silloin, kun sukupuolta on korjattu. Tämä on merkittävä ongelma, ja tämä vaatii, aivan kuten mietinnössä todetaan, isompaa uudistusta translainsäädäntöön. Siinä samalla tietenkin olisi hyvä, että koko lakia korjattaisiin itsemääräämisoikeuden näkökulmasta kestäväksi. Toinen keskeinen asia, mihin valiokunta kiinnitti huomiota, jonka esimerkiksi Ojala-Niemelä äsken omassa puheenvuorossaan täällä nosti esiin, on hedelmöityshoitolakiin jäävä epäkohta siitä, että naispari ei voi saada hoitoa pariskuntana vaan vain toinen osapuoli voi saada hoitoa. Tämä johtaa tilanteisiin, muun muassa pahimmassa tapauksessa siihen, että jos synnyttävä vanhempi kuolee synnytyksessä, niin silloin lapsella ei juridisesti ole toista vanhempaa, eli samaa sukupuolta olevat joutuvat käymään tämmöisen pitkän sisäisen adoption prosessin. Tämä on merkittävä epäkohta, ja tämä pitäisi korjata. Tähän olisi mahdollisuus. Jo viime kaudella 2014—2015 oikeusministeriö on antanut esityksen uudesta äitiyslaista. Tämä voitaisiin tuoda eduskunnan käsittelyyn. Tämä lakiesitys on valmis, ja se korjaisi tämän epäkohdan, eli tähän meillä on täydet välineet, kun hallitus vain toisi eduskunnalle tästä esityksen. Tästä on tällä hetkellä käynnissä myös kansalaisaloite, jonka on allekirjoittanut yli 12 000 ihmistä, eli myös kansalaisyhteiskunta kiinnittää huomiota tähän ongelmaan ja haluaa sen korjata. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota myös joihinkin toisiin epäkohtiin, joita edelleen lainsäädäntöömme jää näidenkin liitännäislakien jälkeen, mutta nämä on mahdollista korjata sitten muussa lain käsittelyssä eli erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnan omassa toiminnassa, eli näitäkin voidaan vielä muuttaa. Mutta kaiken kaikkiaan ovat erittäin kannatettavia paitsi tämä tasa-arvoinen avioliittolaki, joka edellisellä kaudella jo hyväksyttiin, niin nyt nämä liitännäislait. Kun nämä vihdoin saapuvat eduskunnan käsittelyyn, niin otamme jälleen merkittävän ison askeleen eteenpäin Suomessa ihmisoikeuksien toteutumisessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-02-10T16:40:34,2016-02-10T16:46:11,Tarkistettu,1.1 2016_5_75,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin edustajille Ojala-Niemelä ja Marin ikään kuin korjata, että millään muotoa puheessani ei ollut tarkoitus sanoa, etteikö yhden vanhemman tai kahden erilaisen kasvattajan tai samaa sukupuolta olevan, tai onhan meillä paljon myös lastenkodissa olevia ja monessa muussa yhteisössä olevia — jos on turvallinen, rakastava ympäristö, niin sieltä toki voi kasvaa ja kasvaakin aivan hienoja naisia ja miehiä, niin kuin meillä on ympärillä upeita esimerkkejä. Mutta tosiasia on kuitenkin se, että puolet meistä on äidistä, puolet meistä on omasta isästä, kasvoimmepa me minkälaisessa ympäristössä ja minkälaisten kasvattajien kasvattamana tahansa. Tosiasia on myös se, että meillä on yhteiskunnassa, Suomessakin, paljon heitä, myös ikänaisia — minä itse tapaan työssäni enemmän naisia kuin miehiä — joilla se isän ikävä on valtavan suuri sellaisessa tapauksessa, kun ei ole sitä omaa isää ollut, ja sellaisessakin tapauksessa kyllä, jossa se voi olla kasvatti-isä tai adoptioisä. Kun oma isä on ollut poissa, niin sitä isän kaipuuta ja isän ikävää on ihan hirveän paljon vielä silloinkin, kun ikää on 60, 70, 85. En tiedä, paljastavatko tutkimukset, missä vaiheessa ja millä tavalla tämä meidän geenistö, perimä vaikuttaa, mutta erityisesti sitä isän ikävää on paljon, ja sen takia toivon, mistä on täällä puhuttu alkuillasta jo, että me emme lähtökohtaisesti tekisi lapsen normaaliolotilaksi sitä, että puuttuu se oma isä tai oma äiti tai ensisijainen mahdollisuus siihen. Transihmisiin liittyen, niin kuin tuossa aiemmin sanoin, 80-luvun puolivälistä saakka minulla on kokemusta heidän kanssaan toimimisesta, ja niin kuin sanoin, toivoisin, että tässä maassa äiti on jatkossakin nainen ja isä on jatkossakin mies. Lapset voidaan tehdä ja tämäkin ryhmä voi tehdä lapset aiemmin. Jos me transihmisten sukupuolenvaihdosta ajattelemme, niin tänä päivänähän lain mukaan ne voidaan aloittaa silloin, kun täysi-ikäisyys tulee, vaikka esimerkiksi on tutkimustietoa, että aivojen kehittyminen jatkuu 25-vuotiaaksi asti, ja meillä on erinäinen määrä esimerkkejä transihmisistä, jotka ovat käyneet läpi sukupuolenvaihdoksen ja muutaman vuoden päästä haluavat takaisin tai että ne ongelmat eivät ole ratkenneet siihen. Siinä mielessä nämä asiat ovat kyllä monella tapaa paljon, paljon monimuotoisempia, ja niihin liittyy paljon syvällisempää kaipuuta, ja monilla paljon syvällisempiä lapsuuteen, ehkä jo raskausajalta, liittyviä ongelmia — ei kaikilla, historiikit voivat olla hyvin erilaisia, mutta siinä mielessä jotenkin toivoisin, että näihin asioihin pysähdyttäisiin ikään kuin useammalta kantilta katsomaan syvemmin kuin vain tiettynä jonkun ihmisen toiveena tai haluna, ainakin niin, että me emme edesauttaisi tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka henkilön itsensä kannalta osoittautuvat huonoksi tai tuovat vaikeuksia tullessaan. Se, minkä haluaisin myös nostaa tämän lakipaketin yhteydessä esiin, on sanan- ja uskonnonvapaus. Vähemmistöt, sekä homo- että lesboparit, rekisteröidyssä parisuhteessa olevat tai sukupuolineutraalia avioliittolakia ajavat ovat saaneet paljon ääntänsä esiin sekä mediassa että lehdistössä, näissä eri tapahtumissa. Väitän kyllä niin, ainakin omalta kohdaltani, että en ennen sukupuolineutraalin avioliittolain voimaantuloa ollut koskaan kohdannut niin paljon, no, sanoisinko, mitä kaikkea, kuin sukupuolineutraalin avioliittolain hyväksymisen jälkeen sellaisissa tilanteissa, jolloin yritän argumentoida ja puolustaa perinteistä avioliittoa. Oma näkemykseni on, että jos perinteinen avioliitto miehen ja naisen välillä olisi pidetty erillisenä ja sitten aivan kuin oma ratansa, onko se pari- tai sopimusliitto — edustaja Marin ei ollut silloin salissa, kun siitä puhuttiin — näkisin, että silloin oltaisiin vältetty nämä monet, monet sotkuiset liitännäislait. Paljon yksinkertaisemmin oltaisiin voitu huolehtia erillisten ihmisryhmien oikeuksista, yhdenvertaisuudesta, tasavertaisuudesta ja myös lasten oikeuksista. Näyttää, että tämä sanan- ja uskonnonvapaus, niin kuin on ollut monessa tilanteessa jo esillä, on rajoittunut jo nyt. Vähemmistöt voivat reippaasti sanoa omat mielipiteensä, mutta perinteisiä arvoja kannattavat — ruvetaanpas katsomaan, kuka voisi ruveta nostamaan mitäkin asioita esiin. Minulle onkin esitetty jo, että eikö pitäisi ottaa eduskunnassa esiin, että jos on vähemmistövaltuutettu, joka katsoo erityisesti vähemmistöjen asioita, niin eikö pitäisi perustaa, en tiedä, mikä valtuutettu se sitten nimeltänsä olisi, joka huolehtisi perinteisistä arvoista, perinteisiä asioita kunnioittavien ihmisten oikeuksista, ettei niitä loukattaisi ja jyrättäisi, koska oikeasti tämä vastakkainasettelu on tullut sellaiseksi, että en ikimaailmassa olisi ajatellut, että Suomessa siihen törmää. Se on nostanut päätänsä jo nyt, ja tuntuu, että se on vasta alkumaininkia. Sen verran sanottakoon näiden liitännäislakien voimaantulosta, että jos joku väittää, että se ei muuta meidän yhteiskunnassamme mitään, niin sehän tulee muuttamaan erittäin paljon ja muun muassa romuttaa avioliiton instituutiona. Meille on tulossa jo lukumäärää muuttavia aloitteita. Millä perusteella me epäämme avioliiton heiltä, jotka haluavatkin, että siihen avioliittoon kuuluisi kolme tai neljä tai viisi? Tai millä perusteella evätään sitten, jos joku haluaisikin olla sukulaisen tai alaikäisen kanssa naimisissa, niin kuin joissakin maissa on? Elikkä me olemme matkalla siihen, että kaikki perustavaa laatua olevat avioliiton elementit murenevat, ja niin kuin aiemmin sanoin, maailmalla se on jo ihan yleisesti tunnustettu, että yksi tämän liikehdinnän tarkoituksista onkin, että avioliitto instituutiona häviää. Se on sitten erilaisia parisuhteita, erilaisia suhteita, erilaisia kasvatus- ja muita järjestelyjä. Minä tiedän, että tässä salissa jokaisella on yksi ääni ja jokainen vastaa siitä, mitä äänestää. Minä toivoisin, että löydettäisiin sellaisia ratkaisuja, että tässä valtakunnassa kaikilla olisi hyvä elää jatkossa, myös meidän lapsillamme ja lapsenlapsillamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-02-10T16:46:19,2016-02-10T16:54:16,Tarkistettu,1.1 2016_5_76,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä asiasta on keskusteltu tässä salissa niin viime kaudella kuin tälläkin kaudella. Ja tämä keskustelu, nämä argumentit eivät ole uusia. Mutta ehkä edustaja Tanukselle kuitenkin haluaisin sanoa oman näkemykseni näistä perinteisistä suomalaisista arvoista. Minulle perinteisiä suomalaisia arvoja ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja ihmisten oikeudet, yhdenvertaiset oikeudet, ihmisoikeudet. Nämä ovat perinteisiä suomalaisia arvoja, joita meidän tulee ajaa, joita meidän tulee kunnioittaa, joita meidän tulee huomioida myös meidän lainsäädännössämme. Ja sen takia myös tästä näkökulmasta on valtavan tärkeä asia, että nyt vihdoin korjaamme näitä ihmisoikeusongelmia, joita meillä on ollut meidän lainsäädännössä. Aivan kaikkeen nämä lainmuutokset eivät yllä. Meille jää vielä näiden jälkeenkin merkittäviä ongelmia, joita meidän pitää tarkastella, joita meidän pitää korjata sitten muissa lainvalmisteluvaiheissa. Mutta ehkä vielä lopuksi haluaisin hälventää ikään kuin tätä uhkakuvaa, mitä tässä halutaan muodostaa, oikeastaan on haluttu muodostaa koko ajan, että ikään kuin tämä nyt muuttaisi, ikään kuin tämä nyt murentaisi jonkun perinteisen avioliittokäsityksen, instituution tai muun. Minun mielestäni nämä lainmuutokset ja tasa-arvoinen avioliittolaki, joka aikaisemmin on jo hyväksytty, vain tunnustavat sen todellisuuden, missä ihmiset jo tällä hetkellä elävät. Ihmiset elävät moninaisissa perheissä, monenlaisissa perheissä, meitä on kaikenlaisia ihmisiä, meitä on erilaisia pareja, meillä on erilaisia perheitä. Ja on valtavan tärkeä asia, että lainsäädäntö huomioi ja tunnustaa nämä erilaiset perheet, erilaiset ihmiset, erilaiset parisuhteet yhdenvertaisiksi toisiinsa nähden. Tämä on se ydinkysymys, minkä äärellä me nyt olemme. Me emme ole tämän kautta luomassa mitään merkittävää muutosta, koska tämä muutos on jo tapahtunut yhteiskunnassa. Nyt me vain muutamme meidän lainsäädäntöämme vastaamaan tätä rakennetta, joka meidän yhteiskunnassamme jo tällä hetkellä on. Ja tässä samalla korjaamme meidän lainsäädäntöämme nimenomaan ihmisoikeuksia kunnioittavaan suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-02-10T16:54:19,2016-02-10T16:56:31,Tarkistettu,1.1 2016_5_77,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En meinannut pitää puheenvuoroa, mutta sen verran edustaja Tanukselta tuli tosiasioiden laukaisemista, että on pakko sanoa myös tässä välissä muutama sana. Ensinnäkin on muistettava, että — kuten varmasti tässä salissa on tänään keskusteltu — kyseessä on lain päivitys. Ja täytyy sanoa, että valiokunnalla on ollut siihen oikein hyviä huomioita. Se on se tosiasia. Nyt päivitämme lakia, joka toivottavasti tulee voimaan. Myös tosiasioiden tunnustaminen olisi tärkeätä myös täällä eduskunnassa, jotta me pääsisimme ihan oikeasti näissä asioissa eteenpäin eikä jankuteta ja jarruteta jatkuvasti ja palata jatkuvasti siihen samaan keskusteluun. Oikeastaan sanoitte, että nämä ihmiset ovat saaneet äänensä liian hyvin kuuluviin. Se ääni on ollut liian pitkään vaiettuna. Onneksi se on tullut kuuluviin, ja onneksi se on meidän kaikkien tiedossa. Tässä edustaja Marin hyvin kuvaili perhekäsityksiä. Jokaisella on siihen oma käsityksensä olemassa. Tänäänkin olemme kuulleet siitä, minkälaisia perheitä meillä on täällä Suomessa. Ne ovat onnellisia perheitä. Minä olisin enemmän huolissani siitä, että lapsella ei ole huolehtivia aikuisia ympärillä eikä ole sitä rakkautta, mitä lapsi ympärillensä tarvitsee. Ja oikeastaan perheen määritteleminen: se, että te, edustaja Tanus, sitä määrittelette tai minä, ei pidä paikkaansa, vaan jokaisella perheellä on oma määritelmä perheestä. Oikeastaan ehkä palaan vielä tähän keskusteluun siitä, kuinka me palaamme jatkuvasti tämän saman keskustelun äärelle. Tämä on — puhuit tunteista ja siitä, kuinka tärkeätä on kuunnella myös ihmisten tunteita ja tuntemuksia — hyvin nöyryyttävä keskustelu myös näille perheille ja näille ihmisille, jotka käyvät läpi todella vaikeita asioita. Me palaamme jatkuvasti näihin samoihin ongelmiin ja ikään kuin tuomme heidät framille siitä, kuinka he ovat epäonnistuneet ja kuinka he ovat erilaisia ihmisiä, vääränlaisia ihmisiä ja vääränlaisia perheitä. Tähän pitää tulla ihan oikeasti muutos. Toivon, että tämä nyt otetaan vakavasti ja todesta ja hyväksytte sen tosiasian, että tämä laki tulee voimaan. Se on Suomen oikeus ja se on näiden ihmisten etuoikeus, mikä on ollut liian pitkään vaiettuna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-02-10T16:56:34,2016-02-10T16:58:52,Tarkistettu,1.1 2016_5_78,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Razmyarille haluaisin sanoa, että minä en kyllä millään muotoa määritellyt, että olisi vain yhdenlaisia perheitä. Enkä millään muotoa tarkoittanut, että ketään pitäisi katsoa ikään kuin halveksivasti tai että on epäonnistunut tai näin edelleen. Vaan kyse oli siitä, että perinteinen avioliitto, miehen ja naisen välisenä, ainut, missä lapsella on mahdollisesti mahdollisuus kasvaa oman isän ja äidin kanssa, on kuitenkin erityislaatuinen. Ja että me emme tekisi lähtökohtaisesti lasten normaalitilaksi isättömyyttä ja äidittömyyttä. Mutta tosiasia, totta kai, on se, että meillä on yhteiskunnassa erilaisia perheitä. Jokainen ihminen on arvokas. Jokainen lapsi on arvokas. Jokainen nainen, jokainen mies on arvokas. Kun sanoin, että vähemmistöjen ääni on tullut kovin kuuluviin, on hyvä, että heidän äänensä on tullut kuuluviin. Mutta samalla toivoisin, että myös me, tietyissä asioissa, esimerkiksi sen perinteisen avioliiton suhteen — se on kuitenkin erityinen ja poikkeaa kaikista muista parisuhteen muodoista — voisimme saada vastaavasti äänemme kuuluviin ilman, että meitä halveksitaan tai nimitellään tai haukutaan tai ikään kuin siirretään tuonne muinaiselle jääkaudelle. Meillä on myös syymme, minkä takia. Te ette ollut silloin salissa, kun sanoin, että minä itse olisin toivonut, että avioliitto miehen ja naisen välisenä olisi pidetty erillisenä ja olisi laitettu siihen rinnalle esimerkiksi pariliitto tai sopimusliitto ja sitä väylää myöten tehty lakimuutoksia. Näkisin, että silloin olisi saatu paljon, paljon yksinkertaisemmin nämä tarvittavat muutokset, jotta yhdenvertaisuus, perintöasiat ja muut tällaiset olisi saatu kaikkien kannalta hyvin voimaan. Mutta toivotaan, että eduskunta, kansanedustajat, tekevät pitkällä tähtäimellä kaikille hyviä päätöksiä. Ja niin kuin sanoin, vielä edustaja Marinille: En halua mitään uhkakuvia millään muotoa olla maalaamassa, päinvastoin. Toivon, että olemme yhdessä rakentamassa sellaista yhteiskuntaa, että kaikkien on täällä hyvä elää. Mutta maailmalta on vain tullut jo niin paljon kokemusta siitä, mitä sukupuolineutraalin avioliittolain voimaan tuleminen on tarkoittanut perinteistä liittoa kannattaville ja mitä se on tarkoittanut sanan- ja uskonnonvapaudelle. Ei ole enää mahdollisuutta sanoa mielipiteitään maailmalla samaan tyyliin ääneen niin kuin ennen, nimenomaan perinteisiä arvoja kannattavilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-02-10T16:58:54,2016-02-10T17:01:50,Tarkistettu,1.1 2016_5_79,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tanukselle voisi todeta sen, että kukaan ei ole viemässä teidän sananvapauttanne. Ei nyt eikä varmasti näitten lainmuutosten myötä tai niiden jälkeen. Tämä on ehkä hieman erikoinen keskustelu, jonka tähän omassa puheenvuorossanne liititte. Ymmärrän sen, että etuoikeutetuista voi tuntua syrjinnältä se, kun asioita korjataan tasa-arvoiseen suuntaan niiden osalta, jotka ovat olleet ei-etuoikeutetussa asemassa. Eli nyt ollaan siirtymässä siihen tilanteeseen, että tämän osalta, vain näiden osalta — nyt ei valitettavasti koko maailmaa saada kerralla kuntoon, mutta tämän avioliittolain ja näiden liitännäislakien osalta — ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Voi olla, että se tuntuu joistakin ihmisistä syrjinnältä, kun heiltä viedään se heidän etuoikeutensa ja ikään kuin ulotetaan tämä tilanne kaikkiin niin, että tulee tässä suhteessa tasa-arvo. Mutta edelleen toivon, että tämmöinen mielikuva ei jää tästä keskustelusta nyt millään tavalla päällimmäiseksi tai edes tietyille ihmisille huoleksi, että tässä nyt jollakin tavalla oltaisiin murentamassa joidenkin oikeutta avioliittoon, kun tässä ollaan nimenomaan laajentamassa sitä niin, että jokainen on yhdenvertainen. Jokainen pariskunta, joka solmii avioliiton, on yhdenvertainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-02-10T17:01:51,2016-02-10T17:03:30,Tarkistettu,1.1 2016_5_80,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp. Asian käsittely keskeytettiin 5.2.2016 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_5_81,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on tosiaan Valtiontalou-den tarkastusviraston erilliskertomus, finanssipolitiikan valvonnan raportti vuodesta 2015, ja niin kuin jo perjantaina, jolloin tämä keskustelu alkoi, totesin, niin tämä raporttihan osoittaa ne pelottelut vääräksi — joihin valitettavasti itse pääministerikin viittasi pääministerin kyselytunnilla 20.9.2015 — että olisimme aivan hilkulla joutua komission holhoukseen. Nyt kun tämän raportin lukee, niin voimme todeta, että se ei pidä paikkaansa. On selvää, että pienen maan on pidettävä huolta taloudesta, velkaan on suhtauduttava vakavasti, mutta semmoinen heinäsirkoilla pelottelu, jota itse asiassa eilenkin valtiopäivien avajaiskeskustelussa täällä saatiin kuulla, hallituspuolueiden rivistä sanottiin, että koko suomalainen yhteiskunta on uhattuna, siis sanottiin, että koko suomalainen yhteiskunta on uhattuna (Eduskunnasta: Hyvinvointi!) — ja hyvinvointi — en tiedä, onko tällaisia puheenvuoroja käytetty sitten toisen maailmansodan. Arvoisa puhemies! Ainoa kestävä tapa saada julkinen talous kestävälle pohjalle on saada ihmiset töihin. Ja nythän me olemme nähneet, että hallitus sekä kasvun että työllisyyden saralla on epäonnistunut niissä tavoitteissa, joita se on itselleen asettanut. Jo koko syksyn me varoitimme, että mikäli hallitus ei muuta linjaansa, se joutuu uusiin leikkauksiin. Kokoomuksellehan sopii tämä nykyinen hallitusohjelma. On nähty, että toisaalta perussuomalaisilla ei ole kykyä muuttaa hallituksen linjaa, joten katse kohdistuu keskustaan. Ja nyt on alkanut kuulua keskustasta puheenvuoroja, esimerkiksi varapuhemies Pekkarinen vaati jo joulukuussa hallitusohjelman muuttamista. Hyvin vähän on tullut vastakaikua tälle, ja kun eilen kysyttiin, kukaan ei tähän vastannut. Onko todella niin, että Pekkarinen on tässä asiassa keskustassa yksin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-10T17:04:05,2016-02-10T17:06:15,Tarkistettu,1.1 2016_5_82,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Edustaja Ala-Nissilä, vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen edustaja Heinäluoma.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_5_83,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuulin eduskunnan kahvilassa, että edustaja Lindtman on viemässä joukkonsa tänään Suomen Pankin vieraaksi ja kuulee siellä varmaan pääjohtaja Liikasen faktat. Olen ihan iloissani siitä, koska faktat ovat tärkeitä poliittisen päätöksenteon pohjana ja siellä syntyy varmaan hedelmällinen keskustelu myöskin siitä velkaantumisesta ja näistä kriteereistä. Noin suuri kuva on se, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakentunut sille, että meidän taloutemme kasvaa joka vuosi. Nyt kun käy päinvastoin — edelliset kolme vuotta kun se on pienentynyt joka vuosi, vielä edellisinä vuosinakin pieneni — niin ymmärrätte, että yhtälö on paljon vaikeampi. Jos meidän kakkumme pienenee, on selvää, että me emme pysty turvaamaan sitä hyvinvointia, mikä meillä ennen on ollut. Tämmöisessä tilanteessa me emme myöskään pysty sopeuttamaan julkista taloutta kovin tehokkaasti. Itse asiassa olen tutustunut vaihtoehtobudjetteihin, myöskin edustaja Lindtmanin vaihtoehtobudjettiin. Ei siellä ole paljon liikkumavaraa, täytyy mennä niin kuin Itsenäisyysrahaston kupille ja muuten, jotta jotain vaihtoehtoja syntyisi. Kyllä tämä suuri kuva pitää nähdä, että kun meidän kakkumme pienenee, niin me emme pysty turvaamaan semmoista hyvinvointia kuin haluaisimme, vaan talous pitää saada todella kasvuun. Nythän me olemme eläneet, edustaja Lindtman, puolitoista kuukautta ei edustaja Rinteen budjetin aikaa, ettei tässä tämän uuden hallituksen aikaa vielä kovin paljoa ole ollut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+6.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-02-10T17:06:17,2016-02-10T17:07:52,Tarkistettu,1.1 2016_5_84,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Edustaja Heinäluoma... Jaha, edustaja Lindtman haluaa vielä vastata tähän, ja sitten Heinäluoma.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_5_85,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin on niin, että pitää paikkansa, että olemme menossa Suomen Pankkiin käymään, ja nyt kysymykseni onkin se, jäin kysymään, että nuo näkökohdat, jotka edustaja Ala-Nissilä otti esiin, ovatkohan ne keskustan sisällä laajasti tunnistetut ja ovatkohan ne esimerkiksi varapuhemies Pekkarisen tiedossa. Jos nyt vielä käyn läpi, niin hänhän todella totesi, että hallitus ei oikein ole onnistunut tässä kasvun ja työllisyyden saralla, ja sen takia nyt näyttää siltä, että hallitus on ajautumassa lisäleikkauksiin ja viimeinen hetki olisi tarkistaa hallitusohjelmaa. Ja nyt kun todella on niin, että tämä on selvästi keskustan käsissä, ja kun Pekkarisen lisäksi keskustan korkeimman päättävän elimen, puoluevaltuuston, puheenjohtaja Ovaska otti myös kantaa ja totesi, että leikkauspolitiikalla ja hallintorakenteella ei saada pysyvää hyvinvointia, niin haluaisin nyt kuulla esimerkiksi keskeisen keskustalaisen talousajattelijan Olavi Ala-Nissilän kannan siihen, pitääkö hallitusohjelmaa nyt kehysriihessä muuttaa työllistävämpään suuntaan vai ei. Tämä jäi eilen auki ja vaille vastausta. Tähän olisi nyt syytä saada vastaus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-10T17:07:55,2016-02-10T17:09:16,Tarkistettu,1.1 2016_5_86,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Perjantaina asiasta käytiin erittäin räväkkä, hyvä keskustelu. Se keskittyi vahvasti ajankohtaiseen talouspolitiikkaan ja vähemmän tähän itse tarkastusvaliokunnan mietintöön ja tähän finanssipolitiikan valvontaosioon. Olisin mielelläni itsekin osallistunut tähän ajankohtaiseen talouspoliittiseen keskusteluun, mutta katsoin, että tässä esittelijän rooli valiokunnan puheenjohtajana ehkä pakottaa pysymään enemmän valiokunnan asioissa ja sitten tämä ajankohtainen talouspolitiikka voi tulla osaltani keskusteluun muussa yhteydessä. Otin kuitenkin silloin perjantaina esille asian, joka sai aika vähän sitten jatkokeskustelua, ja siksi haluan palata siihen. Se koskee eduskunnan budjettivallan kaventumista, ilmiötä, josta vuosi vuodelta on oltu enemmän huolissaan. Valtiovarainvaliokunnan useassa mietinnössä on kiinnitetty huomiota siihen, että eduskunnan budjettivalta ja sitä kautta suomalaisen äänestäjän suorat mahdollisuudet vaikuttaa kansanedustajien kautta budjettiin vähenevät, ja tähän liittyy monta oheistekijää. Yksi on se, että budjetti on tullut yleisemmäksi luonteeltaan. Määrärahoja on koottu, virastojen päätöksenteko on tältä osin lisääntynyt, ja virkamiesten päätösvalta raha-asioissa on myös näin lisääntynyt. Toinen ilmiö on tietysti eduskunnan ulkopuoliset rahastot, jotka tekevät päätöksiä myös irrallaan siitä, mitä täällä päätetään. Mutta sitten on kolmas ilmiö, joka on näistä ehkä merkittävin, ja se on se, että EU:n päätöksenteon kautta on syntynyt alueita, jotka ovat kovin monimutkaisen ketjun päässä, jotta eduskunta pääsisi niistä päättämään. Kerroin tuolloin, että tarkastusvaliokunta on tekemässä tästä selvitystä ja vastaa tavallaan tähän aikaisempienkin eduskuntien esille nostamaan haasteeseen. Nyt katsotaan lävitse, mitkä nämä muutokset ovat vuosien aikana olleet, ja siinä yhteydessä tulee tietysti pohdittavaksi myös se, mitä voitaisiin tällä alueella tehdä. On kuitenkin yksi asia, joka ansaitsee erityisen huomion, ja se koskee euroalueen vakausmekanismeja ja niiden toimintaa. Siellähän käytetään erittäin suuria summia rahaa, missä Suomen valtio ja sitä kautta suomalainen veronmaksaja ovat viime kädessä vastuuhenkilönä. Lainajärjestelyt kriisimaille ovat lainajärjestelyjä, ja lähtökohtahan on, että nämä rahat tulevat takaisin, joskaan eivät kylläkään millään tuotolla, niin kuin jossain vaiheessa viime vaalikaudella epäiltiin, että tämä voisi olla tuottoisa bisnes. Nythän on osoittautunut, mikä oli arvattavissa, että lainojen korot on tuotu niin alas, että niistä ei kyllä lainaajille mitään tuottoa tule jäämään. Mutta vastuut ovat olemassa, ja tietenkin Kreikan osalta ne ovat koko ajan keskustelussa, että onko tilanne sellainen, että Kreikka ei pystyisi maksamaan kaikkia lainojaan. Tässä yhteydessä sitten säännönmukaisesti Kreikka on esittänyt velkojen uudelleenjärjestelyä ja myös velkapääoman leikkaamista, eli vastuu on jäljellä. Silloin tullaan siihen kysymykseen, että kun rahaa esimerkiksi Kreikkaan annetaan, se tapahtuu riskillä, jossa on olemassa se mahdollisuus, että se raha häviää suomalaisen eduskunnan ja kansanvallan päätöksenteosta ja laina, jonka on oletettu tulevan takaisin, ei tulekaan takaisin vaan muuttuu avustukseksi. Viime kaudella tehtiin päätös, jossa näitä tukiohjelmia, jotka tästä Euroopan vakausmekanismista, kriisirahastosta, EVM:stä, myönnetään, ei tarvitse enää tuoda tänne suureen saliin. Minusta olisi perusteltua käydä ilman hallitus—oppositio-asetelmaa keskustelua siitä, onko tämä viime kaudella omaksuttu linja, josta käytiin aika vähän keskustelua, oikea. Aikaisemminhan meillä nämä ohjelmat tulivat suureen saliin, ja ne olivat aika kovankin julkisen keskustelun kohteena, ja sitä kautta myös kontrolli sille, mitä hallitus teki ja miten Suomi käyttäytyi Euroopan unionin ja euroryhmän päätöksenteossa, oli huomattavan tiukka. Saksalaisethan tässä kulkivat toiseen suuntaan. He Suomen viime vaalikaudella ottivat oppia tästä meidän vanhasta järjestelmästämme. Saksan parlamentin pitkä vaatimus oli se, että parlamentti haluaa vahvemman sanansijan rahankäyttöön näissä tukiohjelmissa, ja saksalaiset parlamenttiliittovaltiopäivät ajoi siellä lävitse muutoksen, jota kautta Saksan hallituksen täytyy tuoda nämä ohjelmat koko parlamentin käsittelyyn. Nyt voi tietysti kysyä, mentiinkö meillä tässä väärään suuntaan. Tämä ei nyt ole mikään puoluepoliittinen kannanotto eikä liity siihen, kuka tästä päätti ja kuka esitti, vaan ihan aito, vilpitön kysymys siitä, pitäisikö tätä asiaa miettiä uudelleen niin, että koko sali pääsisi ottamaan kantaa sellaisiin summiin kuin miljardi euroa Suomen vastuita. Ja niin kuin olemme nähneet tästä Kreikka-keskustelusta, kysymys ei ole vain siitä, onko meillä jossain lainassa takuu, vaan se takuu saattaa ihan aidosti realisoitua, kun tiedetään, että esimerkiksi Kreikka on pyytänyt velkapääomien leikkaamista. Tässähän virallinen perustelu on ollut, että tässä eivät riskit lisääntyisi, koska toimitaan sen nykyisen EVM:n pääoman puitteissa. Mutta tietysti tosiasiassa, kun sieltä annetaan rahaa — ja annetaan rahaa valtioille, jotka ovat ilmoittaneet, että heidän maksukykynsä on takaisinmaksussa kyseenalainen, jotka ovat toivoneet velkapääoman leikkausta — niin kyllähän siinä tietenkin riski lisääntyy, vaikkei sitä pääomaa nostetakaan. Käytetään sitä nykyisen pääoman puitteissa mahdollistettua lainasummaa, nostetaan sitä lähemmäksi kattoa ja sitten jossain vaiheessa voidaan tietysti olla tilanteessa, että joudutaan myös pääomien nostamiseen, ja sitten voidaan olla tilanteessa, että nämä annetut takuut realisoituvat, eli Suomi voi joutua myös sitten maksamaan lisää, jos velkapääoman leikkauksia tehdään. Sen takia mielestäni olisi perusteltua, että eduskunta kävisi tästä avoimen keskustelun. Toivoisin, että tämä kiinnostaisi kansanedustajia, ja olen ihan varma, että tämä kiinnostaa suomalaisia veronmaksajia ja kansalaisia. Tämän voisi hyvin käydä nyt, kun ei ole ajankohtaista pakettia päällä, irrallaan siitä, miten tämä sitten jossain ajankohtaisessa tilanteessa vaikuttaa, enemmän periaatteellisena kysymyksenä, että onko viisaampaa ottaa se linja, joka meillä ennen oli, eli että tarvitaan eduskunnan suuren salin kaikkien kansanedustajien hyväksyntä näinkin suuriin rahankäyttöihin, miljardin euron vastuisiin, niin kuin nyt tässä Kreikka-tapauksessa on nähty, ja sama linja, johon Saksan liittovaltiopäivät on kulkenut, eli että koko parlamentti on mukana. Toivon, että tämä keskustelu ei jäisi nyt yksin tähän Finanssivalvonnan raportin yhteyteen vaan sitä voitaisiin käydä sekä tänään että jatkossa ja tätä pohdiskelua tehtäisiin avaralla mielellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+6.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-10T17:09:16,2016-02-10T17:16:44,Tarkistettu,1.1 2016_5_87,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinäluoman erinomaista puheenvuoroa voi täydentää, sitä ei tarvitse korjata. Teen sen valiokunnan varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Todellakin valiokunta on tekemässä tutkimusta eduskunnan budjetti- ja valvontavallasta. Oikeastaan demokratiassa onkin niin, että jos sen budjettivalvonta vähenee, niin silloin sen valvontavallan täytyy kasvaa. Tämä on varmaan yksi ideologia myöskin eduskunnan tarkastusvaliokunnan perustamisen takana, ja tässä on haasteena juuri tämä euroalueeseen liittyvien tukien käyttö. Myöskin on hyvin ajankohtaista, että Nordea on siirtymässä Suomesta pois — suomalainen yhtiö. Voidaan kysyä, miten sen valvonta sitten toteutuu tulevaisuudessa. On niin, että kun julkista rahaa käytetään — sinun, minun tai Hentun Liisan rahaa — niin aina pitää olla kolme asiaa: tilivelvollisuus, accountability, ja sitten läpinäkyvyys ja julkinen tarkastus. Nämä ovat tärkeitä turvata, ja siinä mielessä minä uskon, että tämä tarkastusvaliokunnan käynnistämä työ tulee olemaan (Puhemies koputtaa) arvokas eduskunnan työn kannalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+6.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-02-10T17:16:47,2016-02-10T17:18:10,Tarkistettu,1.1 2016_5_88,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulla on kohta varsinainen puheenvuoro, mutta haluan vastauspuheenvuorossani tarkastusvaliokunnan varajäsenen roolissa sanoa sen verran, että mielestäni tämä puheenjohtajan puheenvuoro oli viisas. On syytä kiinnittää huomiota eduskunnan budjettivaltaan ja näihin tukipaketteihin. Valiokunta tekee arvokasta työtä. Samoin minusta oli hyvä, että valiokunnan varapuheenjohtaja käytti tämän äskeisen puheenvuoron. Mielestäni tämä on osoitus siitä, että eduskunta on valveilla siinä, mistä kaikista asioista meidän tänä päivänä olisi hyvä olla tietoinen. Siinä suhteessa varajäsenen näkökulmasta tämä oli erinomainen keskustelu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-10T17:18:13,2016-02-10T17:18:56,Tarkistettu,1.1 2016_5_89,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän näistä kommenteista ja uskon näin, että keskustelu tulee jatkumaan. Tämä jälkikäteisvalvonta on — juuri niin kuin varanpuheenjohtaja, edustaja Ala-Nissilä sanoi — erinomaisen tärkeätä silloin, kun sitä varsinaisen rahankäytön osalta ei yksityiskohtaisesti ohjeisteta. Näiden EU-tukipakettien osalta tämä jälkikäteisvalvonta on kuitenkin plus miinus nolla, eli jos velkapääoman leikkauksiin mennään, niin turha sitä on sitten mennä selvittämään sen paremmin Kreikkaan kuin minnekään muuallekaan, että mihinköhän se raha meni — että sinne se meni johonkin — eikä siinä sitten ole paljon johtopäätöksien eikä myöskään näiden tilivastuiden perään kysyttävissä. Sekin liittyy siihen, että perusteensa on sillä, että miljardiluokan päätökset pidettäisiin koko eduskunnan toimesta tässä salissa. Silloin ne tulevat huolella läpivalaistuiksi ja kovin kevyin perustein ei tule päätöksiä. Nykyinen menettely, jossa Suomi antaa suostumuksensa näihin ohjelmiin ja se voi tapahtua vain suuren valiokunnan ja yhden valiokunnan käsittelyssä, miljardien eurojen sitoumukset on kyllä aika helppo viedä lävitse, (Puhemies koputtaa) ja kuitenkin niiden vastuut voivat siirtyä useilla sukupolvilla eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+6.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-10T17:18:59,2016-02-10T17:20:27,Tarkistettu,1.1 2016_5_90,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä tästä äskeisestä aiheesta: Onhan se todellakin niin, että nämä vastuut ovat valtavia ja sitten myös näiden EVM:n kautta tehtyjen päätösten aiheuttamat lisäriskit. Siksi näen kyllä erittäin perustelluksi sen, että me käymme täällä yli puoluerajojen keskusteluja juuri tästä, mitä valiokunnan puheenjohtaja esitti, että kyllä olisi syytä mennä tähän Saksan käytäntöön, ja aina kun uusia päätöksiä EVM:n varojen käytöstä tehdään, sen tulee olla täällä koko salin käsittelyssä — pidän sitä erittäin perusteltuna. Oikein palasi mieleen tässä, kun lähdin muistelemaan tätä edellistä tapausta viime kesältä, että silloinhan käytiin iso keskustelu siitä, että Kreikkaan annettiin kolmas tukipaketti, ja silloinhan myös tapahtui niin, että perussuomalaiset hallituspuolueena tämän tukipaketin olivat hyväksymässä, Soini ykkönen silloin tehtiin, huolimatta siitä, että esimerkiksi Timo Soinin puolue ennen vaaleja oli viimeisimpänä ja tärkeimpänä, isoimpana vaalilupauksenaan sanonut, että enää sinne Kreikkaan tukipaketteja ei tehdä. Tämä oli todella iso asia kesällä, mikä tapahtui tässä Soini ykkösen osalta. Kreikka kolmonen on Soini ykkönen esimerkiksi tosiasiassa meillä — jos nyt nostan kissan pöydälle ja sanon, miten asiat silloin kesällä olivat. Ja minulla tuli mieleen sellainen ajatus, että mitä olisi tapahtunut, jos esimerkiksi tämä paketti olisi ollut koko salin käsittelyssä, niin kuin mielestäni silloin kesällä sen olisi hyvä ollut olla, eli olisiko se kenties edes mennyt läpi täällä. Nythän tässä jäi vähän sellainen tunne, että aika lailla isoja päätöksiä sitten tehtiin toden totta vain yhden valiokunnan toimesta. Eli tässä on ajattelun aihetta, ja toivon vahvasti, että keskustelu tästä jatkuu, ja toivon, että voisimme jatkossa muuttaa käytäntömme. Mutta, puhemies, ihan vielä tähän perjantain keskusteluun viitaten: Tämä keskusteluhan silloin alkoi, ja puhuimme muun muassa siitä arvioneuvoston raportista, joka kertoi, että työllisyysvaikutukset on arvioitu hallituksessa pakkolakipakettien osalta liian optimistisiksi, ja otti kantaa siihen, että leikkauspolitiikka on ongelmallista esimerkiksi kasvun kannalta. Ja myös valiokunta totesi yksimielisessä mietinnössään mielestäni hyvin sen, että nimenomaisesti avainasia kasvun kannalta on työllisyys, tämä tuli aivan selväksi, ja se kyllä vahvisti myös sitä huolta, mitä SDP on kantanut omissa vaihtoehdoissaan, että hallitukselta puuttuvat kaikki toimet työllisyyden eteen tässä ja nyt. Mielestäni, kun puhutaan työllisyydestä, siihen liittyy hyvin olennaisella tavalla tietenkin myös ostovoima. Ja tietenkään ostovoiman kannalta ei ole viisasta se, että hallitus tekee aika rajua leikkauspolitiikkaa, leikataan työttömiltä, eläkkeensaajilta, lapsiperheiltä, monilta pienituloisilta etuuksia pois, ja se on hankala asia tästä näkökulmasta. Ostovoima on aivan olennainen asia myös verotuksen osalta ja eläkkeensaajien osalta, ja siksi haluan nyt palata tähän kysymykseen, mitä tässä salissa silloin tällöin olemme sivunneet aika ahkerastikin, eli tähän hallituksen linjaan eläkkeensaajien verotuksen suhteen. Nimittäin nythän kävi niin, että tämän vuoden alusta tämän hallituksen päätöksellä, valtiovarainministeri Stubbin esittelystä, eläkkeensaajien verotus eriarvoistui palkansaajiin nähden. Ja on aika tavatonta se — mikä ihme on syynä siihen? — että hallitus ei halua huolehtia myös eläkkeensaajien verotuksen tasapuolisuudesta ja eläkkeensaajien ostovoimasta. Sitä syytä emme tiedä, emme tiedä muuta kuin epämääräisiä selityksiä kokoomuspuolueelta, miksi tämä iso vaalilupaus petettiin. Mutta kun me kaikki tiedämme tämän historian, nämä lukuisat kysymykset, mitä sosialidemokraatit ovat esittäneet tämän epäreilun ratkaisun edessä, niin hämmästykseni oli suuri, kun tänään huomasin edustajien Lauslahti ja Sarkomaa lähettämän tiedotteen — he eivät nyt täällä salissa ole, toivoisin toden totta, että he olisivat — jossa kerrottiin, että kyllä nyt täytyy sitten tulevaisuudessa korjata tämä eläkkeensaajien verotuksen vääryys. He kertoivat, että tähän korjaamiseen tarvitaan kovia täsmätoimia ja että sitten ehkä tulevissa uudistuksissa eläketulovähennystäkin on korjattava. Minä en voi ymmärtää sitä, miksi nyt sitten myöhemmin pitää niitä jämeriä täsmätoimia vaatia, kun sama kaksikko on ollut hyväksymässä hallituspuolueena juuri sen linjan: kun joulukuussa äänestimme muutaman kerran tästä asiasta, niin tämä vääryys silloin tuli voimaan. Tämä on, puhemies, mielestäni hyvin tärkeä asia, ja siksipä totean edelleen, että kyllähän tämä tilanne on tässä tapauksessa se, että tämä veroero jää pysyväksi. Mitä se auttaa sitten, jos tulee mahdollisia veronkevennyksiä, että tasapuolisesti kevennetään, kun nyt ollaan se juopa tehty? Ja minä katson esimerkiksi täällä läsnä olevaa hallituspuolueen edustajaa, ja minä toivon, että myös hallitus palaa tähän asiaan, koska on aivan selvä, että me emme tule lopettamaan tätä keskustelua ennen kuin hallitus korjaa myös tämän virheensä, joka mielestäni on paitsi inhimillisesti väärin, se on vastoin kaikkia vaalien alla annettuja lupauksia, myös talousnäkökulmasta epäviisasta, koska tietenkin olisi järkevää huolehtia myös pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien ostovoimasta. (Eero Heinäluoma: Voiko tämä olla totta?)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-10T17:20:39,2016-02-10T17:26:36,Tarkistettu,1.1 2016_5_91,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun käsittelemme finanssipoliittisen tarkastuksen kertomusta, niin minusta on paikallaan puuttua tähän velkaantumiseen, mistä täällä eduskunnassa paljon keskustellaan. On totta, että Suomen kokonaisvelkahan ei vielä ole hälyttävillä rajoilla eurooppalaisissa vertailuissa. Mikä on hälyttävää, on tämä velan kasvu suomalaisissa oloissa, ja tällä viittaan myöskin suomalaiseen väestörakenteeseemme. Meillä on ikääntyvän väestön osuus koko ajan kasvanut, kun meistä suurista ikäluokista suurin osa on jäänyt eläkkeelle ja sitten myöskin syntyvyys Suomessa on laskenut. Minusta ei ole populistista laskea Suomen vuosittaista velkaa syntyvää lasta kohden. Se on noin vähän alle 100 000 euroa, ja jos me semmoisen velkakirjan lahjoitamme tavallaan jokaisen äitiyspakkauksen mukana, niin kyllä se on aivan liikaa. Tämä velkaantumistahti on aivan liian nopea, ja sen takia on hyvä, että hallitus on ottanut strategisessa hallitusohjelmassaan tämän ongelman tosissaan. Mutta sitten toinen tähän liittyvä vaarallinen ongelma on tämä velkaantuminen maailmalla. Hiljattain William White, joka on OECD:n tarkastuskomitean puheenjohtaja, työskennellyt Baselissa Sveitsissä keskuspankkiirina, käytti aika tiukan puheenvuoron maailman velkaantumisesta. Hän piti, että se alkaa olla hälyttävällä rajalla. Onhan yleinen käsitys, että kun finanssikriisi alkoi 2007—2008, velkaantuminen maailmalla pieneni. Ei näin ole. Jos puhumme kokonaisvelasta, siis sekä julkisesta velasta että yksityisestä velasta, velkaantuminen edelleen kasvaa. Vuodesta 2007 se esimerkiksi on kasvanut Kiinassa nelinkertaiseksi erittäin nopeasti. Kun nähdään, että Kiinassa on tiettyä levottomuutta, niin se saattaa liittyä juuri tähän ilmiöön. Myöskin jos otamme kymmenen merkittävintä teollisuusmaata, niin ne ovat koko ajan lisää velkaantuneet ja se kokonaisvelka alkaa olla 300 prosentin tietämissä bruttokansantuotteesta. Euroopan keskuspankkihan harjoittaa hyvin löysää rahapolitiikkaa. Sillä on myöskin poikkeuksellisia rahoitustoimia. Kun aikanaan EKP:n pääjohtaja sanoi, että EKP tekee ""what ever it takes to save euro"" — mitä tahansa pelastaakseen euron — totta kai sillä oli merkitys. Mutta minusta se ei ole oikea toimi. Mutta se oli toimi, joka antaa lisäaikaa jäsenmaille laittaa taloutta kuntoon. Tämä on poikkeuksellinen tilanne kuitenkin, että meillä käytännössä ei ole juuri lainkaan korkoa tai voi jopa negatiivinen olla ja että EKP pumppaa rahaa markkinoille. Kun tiedän, että SDP:n johtavat talouspolitiikan edustajat Viitanen ja Heinäluoma menevät Suomen Pankkiin tänään, niin tämä on ehkä teema, joka kannattaa ottaa siellä kyselyosuudessa esille. Että kuinka kauan tämä Euroopan keskuspankin politiikka voi tällaisena jatkua? Että eikö Ranskan ja Italian pitäisi tehdä niitä rakenteellisia uudistuksia, joilla ne laittavat talouttaan kuntoon? Jos Suomi on hyvin vientivetoinen maa, niin sitä on myöskin Eurooppa — Suomi vielä enemmän. Mehän tiedämme, että Suomi nousi edellisestä kriisistä vientivetoisen kasvustrategian avulla. Se on nyttenkin se tie, mistä Suomi voi nousta. Ei vientivetoinen maa voi, niin kuin edustaja Vanhanen täällä keskusteluissa sanoi — edustaja Heinäluoman kanssa hyvin tiedämme tämän vertauksen — ei Suomi voi nousta ylös itseään hiuksista vetämällä. (Eero Heinäluoma: Varsinkin, jos ei ole hiuksia!) — Varsinkin, jos ei ole hiuksia. Vaan Suomi voi nousta vain, jos meidän vientimme lähtee vetämään. Ja tällä hetkellähän se kehitys on erittäin huolestuttava. Tämä on minusta toinen huomio tämän finanssipoliittisen kertomuksen yhteydessä. Mutta palaan siihen, että velka on — minä näen — enemmän syy siihen finanssikriisiin maailmalla, se ei ole se lääke. Jos me kuvittelemme, että velkaa ottamalla Suomi tästä nousee, maailma tästä nousee, niin se ei ole lääke, vaan alkaa sisältyä nyt jo riskiä. Se kokonaisvelanotto on niin massiivista tällä hetkellä globaalisti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+6.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-02-10T17:26:40,2016-02-10T17:31:55,Tarkistettu,1.1 2016_5_92,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn siihen, että tähän velanottoon pitää suhtautua erittäin vakavasti ja vastuullisella tavalla. Siinä on kysymys paitsi siitä, onko talouspoliittisesti perusteltua elvyttää, myös siitä, mikä on Suomen asema itsenäisenä valtiona. Pidän viisautena sitä, että toimimme niin kaikissa oloissa, että emme joudu liiaksi riippuvaisiksi muista, ja siihen meitä kehottaa myös historian kokemus ja asemamme täällä Pohjolan perukalla. On siis syytä suhtautua tähän riskiin vakavasti. Sitten on muitakin näkökohtia. Niistä yksi on, mihin sitä velkaa käytetään. Kaikkein vaarallisinta on tietysti tämä syömävelka, jos se jatkuu pitkään. Sitten taas, jos velkaa otetaan ja käytetään järkeviin, tarpeellisiin investointeihin, jotka vauhdittavat kasvua ja sitä kautta työllisyyttä ja pitkällä aikavälillä vahvistavat yhteiskunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan, niin se on järkevää rahan käyttämistä. Juuri silloin, kun talouden pyörät pyörivät heikoimmin, ollaan siellä kuopassa, on tietysti järkevää tehdä ratkaisuja, jotka tuovat sitä tuotantokapasiteettia, mukaan lukien ihmisiä työn ääreen elättämään itsensä ja pitämään myös yhteiskunnan palveluista huolta. Eli tässäkin tilanteessa on merkitystä sillä, että nyt juuri pitäisi tehdä esimerkiksi näitä infrahankkeita ja sitä kautta varmistaa, että Suomi on elinkykyinen ja toimiva yhteiskunta myös tulevina vuosina. Sitten on vielä lisänäkökohta, joka on se, että julkinen keskustelu ja tietysti nämä euroaluekriteerit kohdistuvat tähän velkaan, vuotuiseen alijäämään ja velkaan. Ne eivät ota huomioon sitä, mitä siellä taseen toisella puolella on. Tässä suhteessa maat ovat kovin erilaisia. On niitä maita, joissa valtio voi olla hyvinkin voimakas, varakas, sillä on paljon omaisuutta, sillä voi olla yhtiömuodossa sitä, sitä on maaomaisuuksien muodossa. Katsoin erästä tuoretta selvitystä, jossa kävi ilmi, että Suomi oli EU-maiden kolmen varakkaimman joukossa, kun katsottiin sitä taseen toista puolta. Silläkin on siis merkitystä, mitä sillä rahalla on aikoinaan tehty, kun sitten kokonaisarviota tehdään, ja kun sanon tämän, en ollenkaan vähättele tätä velkaantumisen määrää. Sitten kaiken tämän jälkeen on syytä esittää (Puhemies koputtaa) kiitos tästä keskustelusta. Olen iloinen siitä, että valiokunnan itse mietintöä ei miltään osin ole asetettu kyseenalaiseksi, joten uskon, että voimme varapuheenjohtajan ehdolla luvata, että jatkamme tällä samalla linjalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+6.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-10T17:31:55,2016-02-10T17:34:42,Tarkistettu,1.1 2016_5_93,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,"Puheenjohtaja! Edelleenkään ei ole tarvetta korjata vaan täydentää edustaja Heinäluoman puheenvuoroa. Kun edellisessä tehtävässäni vierailtiin Virossa, niin minusta Viron pääministeri käytti hyvän puheenvuoron. Hän sanoi, että kun he elävät suuren naapurin varjossa, niin karmea historia opettaa. Siksi he liittyivät Natoon ja Euroopan unionin jäseneksi. Mutta koskaan se ei ole Virolle riittänyt, vaan he haluavat olla taloudellisesti itsenäisiä. Sen takia Viron valtiolla ei ole valtionvelkaa juuri lainkaan, tai 10 prosenttia bkt:stä. Me näemme, mitä Ukrainassa tapahtuu, kun siellä on talous rempallaan, hallinto rempallaan: on helppo tulla ulkopuolelta vaikuttamaan. Me tiedämme, miten käy suomalaisille kunnille, jotka ovat ylivelkaantuneita. Ei meillä ole Tarvasjoen kuntaakaan enää, koska se ylivelkaantui ja liitettiin pois. Eli taloudellinen itsenäisyys on myöskin yksi kokonaisuus, mikä liittyy siihen, että varsinkin jos eletään aika suuren naapurin varjossa, oli se Venäjä tai Yhdysvallat, niin pienen valtion pitää olla taloudellisesti itsenäinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+6.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-02-10T17:34:42,2016-02-10T17:35:38,Tarkistettu,1.1 2016_5_94,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015>>>Kertomus K 17/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2015 vp,Yhdyn edustaja Ala-Nissilän viisaisiin sanoihin. (Olavi Ala-Nissilä: Saisiko tämän kirjallisena?),Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+6.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-10T17:35:40,2016-02-10T17:35:46,Tarkistettu,1.1 2016_5_95,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle toiminnastaan 2015 valtiopäiville>>>Kertomus K 18/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 7/2015 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 7/2015 vp. Keskustelu käynnistyy, ja esittelijänä on edustaja Ala-Nissilä, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_5_96,5/2016,2016-02-10,14.00,17.41,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle toiminnastaan 2015 valtiopäiville>>>Kertomus K 18/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puheenjohtaja! Kiitoksia. — Todella, valiokunnan varapuheenjohtajan ominaisuudessa mielelläni esittelen tarkastusvaliokunnan mietinnön Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnasta vuonna 2015. Tämä vuosikertomus perustuu tarkastusviraston tarkastuksiin ja asiantuntijatoimintaan. Kertomuksessa esitetään tärkeimmät tarkastustulokset niistä tarkastuksista ja jälkiseurannoista, jotka ovat valmistuneet elokuun 2015 loppuun mennessä, ja niistä tilintarkastuksista, jotka puolestaan ovat kohdentuneet varainhoitovuoteen 2014. Valiokunta on käsitellyt kertomuksessa muutamaa teemaa, ensinnäkin hallinnon toimeenpanokykyä hyödyntää ict:tä tuottavuuden lisäämiseksi. Tarkastusvaliokunnan mielestä hallinnossa olisi tarpeen vahvistaa päätösten toimeenpanokykyä. Tämä edellyttää muun muassa tavoitteiden priorisointia ja johtamisen kehittämistä. Tavoiteltavien toimenpiteiden määrä on liian suuri. Toimeenpanokyvyn parantamiseksi pitäisi myös määritellä, miten tavoitetilaan on tarkoitus päästä, ja varmistautua etenemisen seurannasta ja arvioinnista. Tuottavuuden parantamista digitalisaation avulla on tavoiteltu jo pitkään. Tarkastusviraston mukaan tulokset ovat kuitenkin jääneet tavoitteita ja odotettua vaatimattomammiksi. Jälkikäteen ei ole aina ollut mahdollista varmentua siitä, mihin kehittämistoimen tavoitteet ja odotukset kustannuksista sekä kustannus- ja tuottavuushyödyistä ovat perustuneet. Tarkastusvaliokunta käsitteli viime vuoden lopussa samaa asiaa laatiessaan mietinnön hallituksen vuosikertomuksesta. Valiokunta silloin totesi, että ""niin hallituksen kuin ministeriöiden ja virastojen ict-hankkeiden tulosten ja hyötyjen saaminen edellyttää laaja-alaista osaamista ja määrätietoista johtajuutta. Valiokunnan käsitys on, että digitalisaatio tarjoaa suuren mahdollisuuden rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten toteuttamiseen sekä tuottavuuden parantamiseen julkisella sektorilla ja myös laajemmin koko yhteiskunnassa. Suomen julkinen hallinto ei tällä hetkellä hyödynnä digitalisaation mahdollisuuksia läheskään täysimääräisesti."" Valiokunta edellyttää myös parempaa raportointia hankkeiden tuottavuushyödyistä ja tuloksista eduskunnalle. Myöskin valiokunnassa käsittelemme teemaa ""yhteiskuntaan integroituminen"". VTV:n mukaan köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrä Suomessa on kasvanut. Noin neljännesmiljoona suomalaista elää perustason sosiaaliturvan varassa. Riski syrjäytyä on erityisen suuri työttömillä nuorilla ja osalla maahanmuuttajista. Maahanmuuttajien työttömyysasteen todetaan olevan kolminkertainen koko väestöön verrattuna. Maahanmuuttajaryhmien väliset erot ovat suuret. Viraston mukaan syrjäytymisriskiä voidaan vähentää tehokkailla työllisyys- ja kotouttamistoimilla. Maahanmuuttajaoppilaiden huonompaa koulumenestystä selittävät tarkastusviraston mukaan muun muassa kantaväestöä keskimäärin heikompi sosioekonominen asema sekä oppilaan kotona puhuma kieli. Kun taustatekijät on vakioitu, erot osaamistasossa ovat edelleen suurempia Suomessa kuin useissa Euroopan maissa. Erityisesti toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen on kantaväestöä heikompaa senkin jälkeen, kun sosioekonominen tausta on otettu huomioon. Tarkastusvaliokunta on päättänyt ottaa maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvät asiat tämän vaalikauden työohjelmaansa ja tulee jatkotyössä hyödyntämään muun muassa tarkastusviraston ja eri ministeriöiden tekemää työtä tässä asiassa. Tarkastusvaliokunta ehdottaa, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2016+7.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-02-10T17:36:21,2016-02-10T17:40:59,Tarkistettu,1.1 2016_6_1,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksiä paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_6_2,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,Edustaja Taimela.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_6_3,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen kuljetusyrittäjä pitää talouden pyörät pyörimässä. Tämä vaativa ja raskas ala kärsii jo tällä hetkellä valtavista kannattavuuspaineista. Yrittäjät ovat seuranneet huolestuneena hallituksen toimia, koska te olette vapauttamassa ulkomaisten rekkojen tulemisen Suomen teille. Paitsi että tämä mullistaisi kilpailutilanteen, se avaisi laajat ovet harmaalle taloudelle ja tulisi haastamaan kuljetusalan työpaikkoja entisestään. Nyt puhutaan toimialasta, joka maksaa noin 6 miljardin liikevaihdosta arviolta 2,7 mil-jardia elikkä lähes puolet veroina valtiolle ja työllistää 100 000 työntekijää. Eduskunnassa kävi ilmi tiistaina, että esitykselle ei kuulu tukea eduskunnassa edes hallituspuolueiden edustajilta. Tiistaina kuulimme myös ministeri Berneriltä, että esitys on lähtöisin hallituksen EU-ministerivaliokunnasta. Ministeri Soini, te esittelitte asian ministerivaliokunnalle. Arvoisa puhemies! Arvoisa ulkoministeri Soini, (Puhemies koputtaa) miksi ajatte ulkomaalaisen rekkaliikenteen hallitsematonta vapauttamista?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-02-11T16:00:47,2016-02-11T16:02:00,Tarkistettu,1.1 2016_6_4,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kabotaasiliikennedirektiivi on, ikävä kyllä, perua samalla tavalla EU:sta kuin aikanaan rikkidirektiivi. Ikävä kyllä, edelliset hallitukset ovat epäonnistuneet Suomen edunvalvonnassa ja päästäneet tällaisen direktiivin syntymään. Ja nyt kun tällainen direktiivi on syntynyt, niin sen ikävien seurausvaikutusten kanssa olemme tekemisissä. Tämä on syytä ymmärtää, että aivan samalla tavalla kuin rikkidirektiivi myös tämä kabotaasipäätös on EU-direktiivi, joka on senaikaisen hallituksen ja edunvalvonnan puolesta, ikävä kyllä, tässä muodossa hyväksytty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-11T16:02:01,2016-02-11T16:02:55,Tarkistettu,1.1 2016_6_5,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan ja muistutan, että kysymysten ja vastausten enimmäispituus on 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_6,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys on todellakin EU-direktiiveistä ja niiden toimeenpanosta. Suomi on direktiivin puutteita paikatakseen säätänyt määritelmät tilapäisyydestä ja kuljetuksesta, ja näistä hallitus on nyt luopumassa EU-komission haastettua ne. Ministeri Soini, vaihtoehtoja on. Esimerkiksi Tanska ei ole samassa tilanteessa luopumassa omista kansallisista linjauksistaan. Ei voi kuin ihmetellä hallituksen valmiutta muuttaa nykyistä Suomen linjaa — varsinkin nyt, kun EU:n maantielakipaketti on odotettavissa ensi vuoden alkupuolella ja tuon paketin yhteydessä myös tämä kyseinen asia olisi tullut käsitellyksi. Jos tämä esitys viedään nyt läpi, on selvää, että siitä seuraa vaikeuksia. Meillä ei tällä hetkellä ole viranomaisilla — työsuojeluviranomaisilla, Tullilla ja poliiseilla — työkaluja eikä resursseja hoitaa valvontatehtäviä. Ja miten käy, jos nämä valvontatehtävät kasvavat? Tätä taustaa vasten ihmettelen kovasti, miksi hallitus on lähtenyt juuri tässä asiassa tekemään Suomesta EU:n mallioppilasmaata. Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Soinilta: miksi hallitus on tässä asiassa valmis unohtamaan täysin kansallisen (Puhemies koputtaa) edunvalvonnan ja heittäytymään rähmälleen EU:n edessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-02-11T16:03:03,2016-02-11T16:04:15,Tarkistettu,1.1 2016_6_7,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todella mukavaa huomata, että kun SDP on nyt oppositiopuolue — silloin, kun tätä direktiiviä valmisteltiin, se käsittääkseni oli hallituspuolue — olette nyt tulleet tähän näkymään. Mutta tilanne tältä osin on tällä hetkellä se, että tätä direktiiviä pannaan toimeen. Tietenkin, kun hallituksen esitys on nyt eduskunnassa, niin asiahan on eduskunnassa, liikennevaliokunnassa, käsittelyssä ja myöskin eduskunnan päätettävissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-11T16:04:16,2016-02-11T16:04:57,Tarkistettu,1.1 2016_6_8,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tapasin viime kesänä Seinäjoen torilla kuljetusalan pk-yrittäjän. Hän oli erittäin huolissaan tilanteesta, ilmoitti, että jos tämä lainsäädäntö otetaan käyttöön, hän joutuu panemaan pillit pussiin. Tiistaina me kävimme täällä hyvän lähetekeskustelun, jossa oli suuri yksimielisyys. Todettiin riskit ja haitat, ja 100 000 työpaikkaa oli kyseessä. EU-komissio on tosiaan antamassa maantieliikennepaketin 2017, ja tavallaan sain jo vastauksen, mutta kysyn kuitenkin: olisiko mahdollista, että tämä asia kuitenkin siirrettäisiin siihen, että EU:n maantiepaketti tulisi eduskunnan käsittelyyn?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-02-11T16:04:59,2016-02-11T16:05:38,Tarkistettu,1.1 2016_6_9,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp," Arvoisa puhemies! Siltä osin kuin asia kuuluu ulkoministeriölle on kysymys siitä, noudatetaanko Suomessa sääntöjä vai eikö noudateta. Kysymys oli siis tästä. Mutta itse substanssista aina tietenkin, jos on hyvää uutta tietoa, voidaan neuvotella. Mutta sitten, kun katsotaan tätä kabotaasiasetusta, samalla lailla se koskee suomalaisen kuljettajayrittäjän oikeutta tehdä tätä kabotaasiliikennettä eri puolilla Eurooppaa ja avaa niitä markkinoita myös suomalaisille kuljetusyrittäjille siellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-11T16:05:39,2016-02-11T16:06:18,Tarkistettu,1.1 2016_6_10,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minä nyt hiukan ihmettelen kuitenkin, ministeri Soini, teidän linjaanne. Te istutte EU:n ministerivaliokunnassa, teillä on porukka siellä, ministerit, joiden pitäisi perehtyä siihen, mitä te olette tekemässä. Ja me hyvin tunnemme täällä eduskunnassa tämän keskustelun — me tunnemme tämän todella hyvin — Suomessa on pidetty yhteisenä edunvalvontana sitä, että tässä asiassa ei anneta tuumaakaan periksi. Te ette olleet halukkaita esittämään eduskunnalle, että muutetaan lainsäädäntöä tai odotetaan, jotta EU tulee omilla toimilla pöytään. Mutta te nimenomaan halusitte, että me luovumme kaikista kansallisista toimenpiteistä ja menemme rähmälleen EU:n eteen. Minä ihmettelen, miten se on mahdollista, kun liikenneministeriön virkakanta on erittäin tiukka tässä asiassa, että tuumaakaan ei saisi antaa periksi. Te vaarannatte nyt suomalaisten turvallisuuden, meidän liikenne-elinkeinomme. Tämä on minusta aika iso kysymys, varsinkin, pääministeri Sipilä, teille, joka puhutte suomalaisen työn kannattavuudesta. Kysyn nyt pääministeri Sipilältä vielä, että yhdyttekö te tähän ulkoministeri Timo Soinin linjaan ja pidättekö tätä Soinin tekemää esittelyä sellaisena, joka on (Puhemies koputtaa) kansallisen edun mukainen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-02-11T16:06:20,2016-02-11T16:07:31,Tarkistettu,1.1 2016_6_11,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä on EU:n ministerivaliokunnan päätös ja nyt eduskunnassa, ja niin kuin ulkoministeri tuossa edellä totesi, eduskunnan käsissä ja eduskunnan käsittelyssä. Jos siihen löytyy parempi tie, niin ainahan parempi tie on kelvannut tälle hallitukselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-11T16:07:32,2016-02-11T16:07:50,Tarkistettu,1.1 2016_6_12,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun edustaja Kiuru puhui — kuka oli rähmällään ja missä? Kuka oli silloin vahtivuorossa, kun tämä direktiivi EU:ssa valmisteltiin ja pantiin toimeen? Kuka on ollut ennen rikkidirektiiviä tekemässä sitä pohjatyötä, jotta on tämä pystytty tekemään? (Välihuutoja vasemmalta) Tarvitsee olla ennakkovaikuttamista, jotta sellaisia direktiivejä, jotka eivät ole isänmaan edun mukaisia, ei päästetä tulemaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-11T16:07:52,2016-02-11T16:08:32,Tarkistettu,1.1 2016_6_13,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on ilman muuta haasteellinen ratkaisu suomalaiselle kuljetusyritysalalle. On tärkeätä, että me haemme nyt myöskin jokaisella rintamalla ratkaisuja tässä tilanteessa. Olemme tänään aamupäivällä tavanneet Euroopan parlamentin transport and tourism ‑valiokunnan edustajia ja pohtineet myöskin sitä, että kun nyt saadaan maantiepakettia Euroopan unionille käsittelyyn, niin siellä uudelleen katsotaan kabotaasikokonaisuutta, huolehditaan sosiaalisista vaikutuksista, pyritään arvioimaan kansallista liikkuvuutta ja huolehditaan ennen kaikkea siitä, että on tasavertaiset ja yhdenmukaiset kilpailuolosuhteet kaikille yrittäjille. Tässä tilanteessa eduskunnalla on omat vastuunsa ja omat mahdollisuutensa, ja meidän tehtävämme on myöskin katsoa, että saamme tehtyä muita toimia, joilla voimme tällä hetkellä tukea kuljetusalan yrittäjiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-02-11T16:08:37,2016-02-11T16:09:35,Tarkistettu,1.1 2016_6_14,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies ja ministeri Soini! Ette te pääse nyt tästä kiemurtelemaan pois. Ministeri Soini, ei edellinen hallitus luopunut tästä Suomen linjasta. Ei edellisen hallituksen ministeri Tuomioja tätä tuonut. (Kari Uotila: Juuri niin!) Mutta uuden hallituksen uusi ulkoministeri Soini, te ette ollut ollut virassa edes kuukautta, kun te tämän linjauksen toitte Suomen hallitukseen ja ministerivaliokuntaan ja saitte sen siellä läpi. Ja te teitte tämän tietäen, että teillä olisi ollut myös toinen vaihtoehto. Te tiesitte, että Suomen hallituksen ei olisi tarvinnut luopua tästä lin-jauksesta, kuten Tanska teki ja kuten ala on vaatinut. Ja tämä tulee aiheuttamaan konkurssiaallon suomalaisissa ahkerissa kuljetusyrityksissä ja työntekijöissä. Soinin viikate alkaa siellä heilua. Kaikista kysymyksistä, arvoisa ulkoministeri, miksi juuri tässä teidän mielestänne Suomen pitää olla EU:n mallioppilas, kun te tiedätte, että tälle on vaihtoehto?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-11T16:09:36,2016-02-11T16:10:38,Tarkistettu,1.1 2016_6_15,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kuten sanoin aikaisemmin, meillä on tämä pakottava direktiivi hyväksyttynä, ja me sitten teemme... On hyvin mielenkiintoista, että sosialidemokraatit haluavat nyt toimia toisin kuin heidän pitkäaikainen linjansa on. Teidän aikananne (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä — Puhemies koputtaa) nukuttiin rikkidirektiivissä, teidän aikananne nukuttiin tässä. Sitten vielä, arvoisa puhemies, jos ääni saisi kuulua, niin meillä on monta tointa myös korjata tämä. Yksi on tietysti se, että tämä on eduskunnan käsissä — ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos saadaan parempi ratkaisu, niin hyvä näin. Meillä on mahdollisuus asettaa vinjettimaksu, jolla ulkomaiset kuljetusyrittäjät tulevat rasituksen piiriin, ja sitten myöntää sieltä suomalaisille helpotusta. Niin, meillä on kyllä keinovalikoimia olemassa, mutta se, minkä takia tällaiset on, niin siksi, että surkeasti on edellisten hallitusten edunvalvonta valmistelevassa työssä Euroopan unionissa mennyt pieleen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-11T16:10:39,2016-02-11T16:11:44,Tarkistettu,1.1 2016_6_16,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Direktiivi viedään kansalliseen lainsäädäntöön, ja siinä on aina tietty mahdollisuus sitten ottaa kansallisia näkökohtia huomioon, ja edellisessä hallituksessa liikenneministeri Kyllönen oli toiminut juuri näin. (Paavo Arhinmäki: Kyllönen puolustaa isänmaata!) Nyt kun täällä vielä tuli esille se, että tämä on mahdollista sitten sitoa laajempaan lainsäädäntöön, niin on aika erikoista, että nyt sitten lyhyelle aikavälille lähdettäisiin tekemään oma ratkaisunsa. Arvoisa ulkoministeri Soini, rikkidirektiivillä ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-02-11T16:11:46,2016-02-11T16:12:25,Tarkistettu,1.1 2016_6_17,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsitykseni mukaan kyseessä on EU:n osalta asetus, joka jättää itse asiassa hurjan vähän liikkumatilaa kansalliselle päätöksenteolle. Minä haluaisin myöskin, että huomioisitte tämän perspektiivin. Suomessa ajetaan 20 000 tonnikilometriä vuodessa. Näistä 86 tonnikilometriä ajetaan ulkomaalaisilla rekoilla eli yhteensä 0,4 prosenttia. Samanaikaisesti suomalaiset autot ajavat 250 tonnikilometriä ulkomailla. Etenkin kabotaasin osalta olisi tärkeää päästä sellaiseen ratkaisuun, joka mahdollistaisi yhdenvertaiset ja tasapuoliset kilpailuolosuhteet kaikille osapuolille ja mahdollistaisivat myöskin hyvän valvonnan. Tässä Tulli ja poliisi ovat etenkin viime vuonna tehneet erittäin hyvää työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-02-11T16:12:29,2016-02-11T16:13:30,Tarkistettu,1.1 2016_6_18,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuotteiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus on yksi EU:n keskeisistä periaatteista, ja siksi on sinänsä ymmärrettävää, että kilpailu tuotteiden kuljetuspalveluissa eli kabotaasissa on haluttu avata kilpailulle — myös muun Euroopan kuljetukset suomalaisten yritysten kilpailulle. Kotimaisten kuljetusyritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi on kuitenkin myös muita mahdollisuuksia. Esimerkiksi muut EU-maat jo ovat ottaneet käyttöön vinjettimaksuja, ja liikenneturvallisuuden nimissä voisimme asettaa kansallisia talvirengasmääräyksiä. Kysynkin: ollaanko näitä valmistelemassa jo Suomen osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-02-11T16:13:31,2016-02-11T16:14:07,Tarkistettu,1.1 2016_6_19,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä ollaan. Nyt ollaan valmistelemassa tielakia, jossa tullaan huomioimaan talvirengassäädöksiä, ja niiden on tarkoitus turvata meidän liikenneturvallisuuttamme tiellä. Tarkoitus on kiristää tältä osin raskaan liikenteen talvirengasvaatimuksia. Lisäksi olemme selvittäneet sähköisten rahtikirjojen käyttöönottoa, tilaajavastuulain kiristämistä, tiemaksujen käyttöön ottamista ja Tullin ja poliisin resurssien ja osaamisen kehittämistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-02-11T16:14:09,2016-02-11T16:14:45,Tarkistettu,1.1 2016_6_20,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kuljetusala on tuottanut Suomeen 6 miljardia euroa toimialallaan rahaa. Niistä veroja on kertynyt 2,7 miljardia euroa. Nyt nämä päätökset ja nämä toimenpiteet ja periksiannot näyttävät siltä, että Suomi on luopumassa tästä verotulosta. Mitkä ne lopulliset toimenpiteet tulevat olemaan siinä, että saadaan turvattua nämä verotulot Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-02-11T16:14:47,2016-02-11T16:15:15,Tarkistettu,1.1 2016_6_21,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tarkoitus on huolehtia siitä, että suomalaisilla kuljetusalan yrittäjillä olisi täysimääräiset mahdollisuudet tasavertaiseen kilpailuun. Meille on tärkeätä, että meillä on hyvin menestyviä perheyrityksiä ja muita yrityksiä Suomessa, jotka pärjäävät nimenomaan meidän vientimme edistämisessä ja tavaraliikenteessä. Sen vuoksi hallitus on katsonut tiemaksujen käyttöönottoa, ja siitä meillä on selvitykset valmiina. Olemme katsoneet, millä tavalla voimme lisätä tieturvallisuutta huolehtimalla talvirengassääntelystä, ottamalla käyttöön sähköisiä rahtikirjoja mutta ennen kaikkea huolehtimalla tilaajavastuulaista, joka on itse asiassa meillä tällä hetkellä paras mahdollinen keino huolehtia sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja velvoittaa myöskin tilaajaa vastuuseen siltä osin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-02-11T16:15:16,2016-02-11T16:16:08,Tarkistettu,1.1 2016_6_22,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä on niin paljon väärää tietoa liikkeellä, että oikaistaan nyt pari asiaa. Kyseessä on siis EU-asetus, joka on viime hallituksen aikana hyväksytty, ja se on voimassa. Nyt EU on pakottamassa Suomea näihin pikku muutoksiin, (Naurua vasemmalta) mutta samaan aikaan hallitus on tekemässä monia muita korvaavia toimenpiteitä, joilla varmistetaan se, että suomalainen kuljetusyrittäjä pärjää paremmin. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Ministeri Berner, tämä digitalisaatio on osa ratkaisua, vinjettimaksut ovat osa ratkaisua ja siihen selkeä palautusjärjestelmä suomalaiselle kuljetusyrittäjälle. Näin 112-päivänä tämä talvirengaskysymys on hyvä nostaa esille. Koska näistä saadaan esitykset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-02-11T16:16:10,2016-02-11T16:17:15,Tarkistettu,1.1 2016_6_23,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,Arvoisa rouva puhemies! Tiemaksuista hallituksen on tehtävä päätöksiä kehysriihen aikaan. Talvirenkaista ja siihen liittyvästä päätöksestä on mahdollisuus tehdä erillinen ratkaisu asetuksella. Tieliikennelakiuudistus tulee loppuvuodesta eduskuntaan. Sähköisistä rahtikirjoista voimme päättää nopeallakin aikataululla asetuksella ja digitaalisesta valvonnasta ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista käymme yhteisneuvotteluja niin Tullin kuin poliisin kanssa.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-02-11T16:17:16,2016-02-11T16:17:53,Tarkistettu,1.1 2016_6_24,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kabotaasiesitys tosiaan tuotiin jo tiistaina eduskuntaan ja nyt kuultiin, että nämä raskaan liikenteen tiemaksut sekä talvirengaspakko ovat jo aika pitkällä valmisteluissa. Olisin kysynyt ministeriltä: olisiko tarkoituksenmukaista jarruttaa eduskuntakäsittelyä, kunnes nämä muutkin lait ovat valmiita tulemaan käsittelyyn?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-02-11T16:17:55,2016-02-11T16:18:18,Tarkistettu,1.1 2016_6_25,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin totesin silloin tiistainakin, hallitus tekee hallitusvastuullaan ja toteuttaa niitä EU-MINVAssa tehtyjä linjauksia ja myöskin huolehtii siitä kokonaisvaltaisesta edusta, jota Suomen etu on suhteessa muihin EU-kokonaistavoitteisiin. Eduskunnalla on oma vastuunsa arvioida sitten niitä toimenpiteitä, joilla se voi omalta osaltaan vaikuttaa tähän kokonaisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-02-11T16:18:19,2016-02-11T16:18:51,Tarkistettu,1.1 2016_6_26,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksessa on pantu varmaan merkille, että kaikki tämän alan toimijat ovat sitä mieltä, että tähän ei pitäisi tehdä muutoksia siitä syystä, että meillä on kansallinen etu huolehtia, että tämä ala pärjää ja että täällä noudatetaan hyviä pelisääntöjä. Tähän liittyen on erityistä huolta kannettava siitä, että tämä voi tuoda tähän maahan lisää harmaata taloutta, jota me emme tarvitse yhtään tämän enempää. Senkin takia voi tässä maassa ruveta liikkumaan teillä semmoisia autoja, mitkä eivät noudata työehtoja, niin kuin pitäisi tässä maassa noudattaa. Sen takia tästä herää ennen kaikkea se kysymys, miten hallitus muutoinkin ajattelee tämän harmaan talouden torjunnasta. Te olette suhtautuneet myönteisesti meidän lukuisiin ehdotuksiimme. Missä tilassa harmaan talouden torjunta nyt laajemminkin tässä yhteiskunnassa on, kun siinä tarvittaisiin nyt nopeita toimenpiteitä? — Tämä oli se olennaisin kysymys. Eli viime hallituskaudella oli silloinkin nämä samat paineet. Me emme vain antaneet periksi (Puhemies koputtaa) emmekä tehneet näitä muutoksia. Niitten kanssa on voitu elää ja voidaan elää jatkossakin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-02-11T16:18:52,2016-02-11T16:20:05,Tarkistettu,1.1 2016_6_27,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitushan on tehnyt päätökset. Uskon, että edustaja Ihalainenkin tietää siitä, että viime hallituskaudella aloitettu harmaan talouden torjuntaohjelma jatkuu täysimääräisesti ja myöskin talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi silloin, että siitä tehdään pysyvä. Olen erittäin tyytyväinen tähän päätökseen. Sillä turvataan se, että ne poliisimiehet ja -naiset, jotka tekevät tätä arvokasta työtä, pystyvät jatkamaan toimessaan, ja koska tämä on myöskin taloudellisesti järkevää toimintaa — sille saadaan selkeää vastinetta, kun näitä talousrikoksia pystytään selvittämään ja harmaata taloutta kitkemään — niin nämä päätökset ovat hallitukselta eduskunnan kannustamana olleet oikein hyviä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-02-11T16:20:06,2016-02-11T16:20:52,Tarkistettu,1.1 2016_6_28,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esimerkkinä tähän kabotaasiliikenteeseen liittyen: Tulli on pysäyttänyt raskaan liikenteen ajoneuvoja viime vuonna 86 000, hieman reilut, ja näissä yhteyksissä on kabotaasiepäiltyjä otettu kiinni 24 kappaletta. Näissä reilussa 86 000:ssa on tarkistettu ajoneuvojen paperit ja myöskin luvat ja niihin liittyvät dokumentaatiot. Poliisi on tehnyt enemmän valvontasuoritteita tammikuun ja syyskuun välisenä aikana viime vuonna, kaiken kaikkiaan 1,5 prosenttia. Tähän on liittynyt 10 prosenttia lisää kiinni otettuja epäiltyjä. Elikkä kyllä meillä työtä tämän osalta on mennyt oikeaan suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-02-11T16:20:54,2016-02-11T16:21:52,Tarkistettu,1.1 2016_6_29,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,Viimeinen kysymys tähän aiheeseen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_30,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu antoi hiukan toivoa, mutta vaikuttaa siltä, että hallitus ei ole valmis vetämään esitystään kuitenkaan pois. Näin on, vaikka kukaan ei oikein tunnu esitystä kannattavan. Hämmentävää oli, että kun Suomen kuljetusyrittäjien toimintaedellytyksiä heikennetään, liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jalonen puhuu ""pikkumuutoksista"". Onneksi sentään eduskunnassa löytyy laajalti ymmärrystä suomalaiselle kuljetusyrittäjälle ja alan työntekijöille, sen huomasin lähetekeskustelussa tiistaina. Toivon todella, että voimme yhdessä tuumin varmistaa eduskuntakäsittelyssä sen, että tämä asia ei etene ja sen myötä suomalainen kuljetusyrittäjä saa toimia edelleenkin reilussa kilpailuympäristössä. Arvoisa puhemies! Ministeri Soini: Te istutte nyt tämän kumipyörän päällä. Kun jo nyt on tiedossa, että tämän esityksen myötä harmaa talous rehottaa entisestään, verotulot vähenevät, työttömyys lisääntyy, onko teillä valmiutta kutsua ministerivaliokunta koolle ja vetää tämä esitys pois eduskunnasta, niin kuin hallitus on tehnyt tämän vaalikauden aikana jo useamman kerran?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-02-11T16:21:54,2016-02-11T16:22:58,Tarkistettu,1.1 2016_6_31,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kabotaasiliikenteestä (Katja Taimela sd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Otetaan nyt muutama asia tässä yhteydessä tarkasti esiin. Toinen on se, että kun tämä kabotaasijärjestely tulisi Suomeen, niin samalla suomalainen kuljettajayrittäjä joutuisi tietenkin epäedullisesti Euroopassa, tai missä tahansa, vastaavaan tilanteeseen. (Eduskunnasta: Miten?) — No, ilman muuta sillä tavalla, että muutkin jäsenvaltiot voivat rajoittaa suomalaisten yritysten toimintoja, jos suomalaiset rajoittavat heidän toimintojaan. Tämähän on aivan päivänselvä asia. (Paavo Arhinmäen välihuuto) Sitten toinen asia... — Edustaja Arhinmäki, kuunnelkaa, voitte saada jopa tietoa. (Naurua) Arvoisa puhemies! Sitten toinen: jos meille tulee vahingonkorvauskanne, niin saattaa olla niin, että valtiolta haetaan iso määrä vahingonkorvauksia sen takia, että me emme noudata sitä, minkä joku edellinen hallitus on (Puhemies koputtaa) löperyydessään päästänyt syntymään. (Puhemies: Aika!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-11T16:22:59,2016-02-11T16:24:08,Tarkistettu,1.1 2016_6_32,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Hassi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_6_33,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Luonnoksessa tämän vuoden ensimmäiseksi lisätalousarvioksi esitetään, että Ylä-Lapissa siirretään valtion retkeily- ja virkistysalueita 40 000 hehtaaria Metsähallituksen talouspuolen taseeseen eli tuottovelvoitteen alle. Lisäksi Metsähallitus-lakiehdotuksessa ehdotetaan Metsähallitukseen nykyisen talouspuolen ja luonnonsuojelupuolen lisäksi uutta, niin sanottua kolmatta tasetta, joka olisi käytännössä laitoksen johdon eli pääjohtajan ja talouspuolen alaisuudessa. Tähän niin sanottuun kolmanteen tase-erään hallitus on siirtämässä peräti 360 000 hehtaaria Ylä-Lapin luontaistalousalueita. Tällaiset siirrot voivat vaarantaa Pohjois-Suomen hauraan metsärauhan. Samalla voi vaarantua laajemminkin Suomen metsäteollisuuden kansainvälinen maine. Onko hallitus oikeasti harkinnut, mitä tästä mahdollisesti seuraa — ehkä suurtakin julkisuutta saavat metsäkiistat leimahtavat (Puhemies koputtaa) uudestaan — ja miten se vaikuttaa Suomen maineeseen, talouteen ja teollisuuteen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-02-11T16:24:12,2016-02-11T16:25:25,Tarkistettu,1.1 2016_6_34,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomella on hyvä maine kestävän metsätalouden käytännön harjoittajana, ja meillä eri osapuolet ovat laajasti yksimielisiä siitä, miten talousmetsien käsittelyssä pitää myös luonnon monimuotoisuus ottaa huomioon. Meillä on yhteisiä linjoja teollisuuden, metsänomistajien ja ympäristöjärjestöjen kesken. Se metsissä tehtävä käytännön työ ratkaisee, ei se, millä valtion tasetilillä joku omaisuuserä sattuu olemaan. Metsähallitus-lain muutoksen yhteydessä Metsähallituksen yhteiskunnalliset velvoitteet säilyvät ennallaan, Metsähallitukselle ei aseteta uusia tuottovaatimuksia, ja tuolla luonnonvarasuunnittelulla, aivan kuten tänäkin päivänä, yksityiskohtaisesti Metsähallitus suunnittelee, mitä se tuolla Pohjois-Suomessakin tekee, ja siinä otetaan yhteiskunnan kaikki intressit huomioon myös vastaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-11T16:25:25,2016-02-11T16:26:25,Tarkistettu,1.1 2016_6_35,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_36,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp," Arvoisa puhemies! Te, ministeri Tiilikainen, esitätte uudeksi kansallispuistoksi Hossan aluetta. Se on tervetullut ehdotus. Tämä Hossan alue on pääosin juuri vastaavanlaista retkeilyaluetta, jota Metsähallituksen tässä ehdotuksessa ollaan nyt siirtämässä talouspuolen alle, jolla Metsähallitus on tehnyt hakkuita, joita paikalliset ihmiset ovat vastustaneet. Paikallisesti on nähty, että Hossassa retkeily ja matkailu tuo enemmän taloudellista hyötyä kuin hakkuut. Tästä paikallisesta paineesta johtuen nyt olette tehneet tervetulleen linjauksen, että siitä alueesta tehdään kansallispuisto. Onko tämä Hossan kokemus nyt teillä ollut lainkaan mielessä, kun olette laatineet näitä Metsähallituksen maa-alueiden siirtosuunnitelmia retkeily- ja virkistyspuolelta talouspuolelle, ja onko näiden asioiden laajempi vaikutus kansantalouteen ollut mielessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-02-11T16:26:30,2016-02-11T16:27:37,Tarkistettu,1.1 2016_6_37,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on todellakin ohjelmansa mukaisesti päättänyt, että kun Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017, Suomi ansaitsee juhlakansallispuiston ja juhlakansallispuisto perustetaan Hossan Julma-Ölkyn alueelle. Siellä on erittäin monipuolinen luonto, se on valmiiksi jo retkeilijöitten tuntema alue ja varmasti ansaitsee tämän kansallispuistostatuksen. Retkeilyalueilla Metsähallitus harjoittaa huomattavasti tavanomaista kevyempää metsätaloutta, koska nimensä mukaisesti näillä alueilla virkistyspalveluitten mahdollistaminen on myös erittäin tärkeä tavoite.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-11T16:27:37,2016-02-11T16:28:24,Tarkistettu,1.1 2016_6_38,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys uudesta laista Metsähallituksesta on eduskunnan käsittelyssä parhaillaan, ja siinä on noussut myös vahva huoli siitä, että Metsähallituksessa todella luodaan tällainen uusi tase. Se voi ihmisille kuulostaa tekniseltä asialta, mutta sen sisältö on aika pelottava. Ennen meillä on ollut selkeästi luonnonsuojeluun ohjattu tase, johon laitetaan se valtion maa- ja vesi-omaisuus, jota vaalitaan tuleville sukupolville, josta eduskunta päättää, että sitä pidetään hyvässä kunnossa, se on luonnontilaisessa kunnossa, siellä ei tehdä taloustoimia, ja sitten on taloustase, jolla on tuottotavoite. Nyt te olette luomassa tätä kolmatta tasetta, jossa Metsähallituksen johto, konsernin johto, voi tehdä siellä sitten erilaisia hyödyntämistoimenpiteitä, joista eduskunta ei pääse päättämään. Samoin te ehdotatte, että eduskunta ei enää jatkossa päättäisi vaan valtioneuvosto tämän luonnonsuojelutaseen ja tämän uuden kolmannen tason välisistä siirroista. Eduskunnan valta siitä, tehdäänkö Suomen metsille ja vesille outoja myyntikauppoja, (Puhemies koputtaa) mitä niille tehdään, vähenee. Onko tämä oikein? Ovatko Suomen metsät ja vedet nyt kaupan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-02-11T16:28:28,2016-02-11T16:29:35,Tarkistettu,1.1 2016_6_39,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muistelen, että joitain päiviä sitten tässä salissa esiintyi rauhoittava edustaja Niinistö, joka kyseli, miksi pitää pelotella ihmisiä. Miksi pitää pelotella ihmisiä, edustaja Niinistö? (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) Metsähallitus-lain uudistamisen yhteydessä Suomen valtio ja eduskunta edellyttävät Metsähallitukselta edelleen monipuolisesti palveluita yhteiskunnalle: taloudellista tuottoa meidän kaikkien menojemme katteeksi, luonnon monimuotoisuushyötyjä erityisesti suojelualueilla mutta myös talousmetsien käsittelyn yhteydessä, laajaa kattausta virkistyspalveluita ja muita sosiaalisia hyötyjä. Metsähallitus-lain yhteydessä halutaan myös varmistaa paikallisen äänen kuuluminen ja mahdollisuus ottaa monipuolisesti myös siellä paikallisen toiminnan tasolla erilaiset intressit huomioon. Kaikki tämä tulee säilymään riippumatta siitä, millä tilillä (Puhemies koputtaa) valtion omaisuus taseessa on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-11T16:29:36,2016-02-11T16:30:44,Tarkistettu,1.1 2016_6_40,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Metsähallitus-laissa, kuten sanoitte, on haluttu ottaa myös paikalliset huomioon, kun tehdään päätöksiä niistä alueista. Mutta hallitus on kuitenkin päättänyt siirtää pois ne pykälät, jotka liittyvät saamelaisten oikeuksiin osallistua omien maidensa käyttöön. Silloin kun eduskunnassa käsiteltiin ILO-sopimus, joka on vielä pöydällä, vastustajat nimenomaan puhuivat siitä, että erityislainsäädännössä pitäisi ottaa nämä asiat huomioon. Mistä johtuu, että oikeusministeriö ja sitten hallitus ja maa- ja metsätalousministeriö — tai mikä se nyt on — ovat vaihtaneet kantaansa tässä asiassa? (Hälinää — Puhemies koputtaa)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-02-11T16:30:46,2016-02-11T16:31:29,Tarkistettu,1.1 2016_6_41,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Liittyen nyt tähän Metsähallitus-lakiin ja saamelaisiin noin ylipäätään käsittääkseni saamelaisten asia on tällä hetkellä perustuslakivaliokunnan katsottavana, siis liittyen tähän Metsähallitus-lakiin. Näin olen ymmärtänyt. Saamelaiskysymys on ylipäätään liittyen ILO-sopimukseen ja saamelaiskäräjiin erittäin vaikea. Nyt se tilanne on tavallaan rauhoitettu mutta ei tietenkään ratkaistu. Minun toiveissani on se, että me pääsisimme tällä rauhoittamisella ja sillä pohdinnalla eteenpäin tässä asiassa. Minä olen käynyt siellä vierailulla. Olen kuullut nämä kannat ja tiedän, kuinka vaikea tämä on jo viime vaalikaudelta. Tätä saamelaiskysymystä pyritään nyt ihan rakentavassa hengessä ratkaisemaan. (Eva Biaudet: Metsähallitus-laista nimenomaan oli kysymys!) ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-11T16:31:31,2016-02-11T16:32:19,Tarkistettu,1.1 2016_6_42,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun hallitus tuo esityksen, jota eduskunta alkaa käsitellä, on hedelmällisintä miettiä aina, mitä uutta se esitys tuo verrattuna vallitsevaan olotilaan. Saamelaisten asema ei tuon uuden lakiesityksen myötä heikkene verrattuna voimassa olevaan lainsäädäntöön ja käytäntöön tipan tippaa — jopa himpun verran paranee, koska nuo uudet alueelliset neuvottelukunnat tuovat myös saamelaisten ääntä aiempaa laveammin kuultavaksi. Metsähallitus-lain uudistus on kestänyt monien monien hallitusten ajan. Siinä matkan varrella on nähty monia luonnoksia, mihin edustaja Biaudet viittasi. Mutta toistan: Metsähallitus-laki ja ‑esitys ei heikennä saamelaisten asemaa verrattuna voimassa olevaan lainsäädäntöön ja käytäntöön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-11T16:32:22,2016-02-11T16:33:15,Tarkistettu,1.1 2016_6_43,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp,"Rouva puhemies! Suomessa on aina osattu ja osataan edelleenkin toimia metsässä ja luonnossa, ympäristössä kaikkia hyödyttävällä tavalla. Se on sopusoinnussa suojelun kanssa, virkistyskäytön kanssa, elinkeinotoiminnan kanssa, ja niin se on myöskin jatkossa, ja niin sen pitää ollakin. Hallituksella on erittäin hyvä linja biotalouden osalta, erittäin kunnianhimoiset tavoitteet, ehkä maailman kunnianhimoisimmat tavoitteet tässä suhteessa, ja sitä kohti meidän on mentävä. Muuta tietä ei ole, että Suomi pääsee fossiilitaloudesta kohti biotaloutta, kuin että me käytämme kestävällä tavalla meidän luonnonvarojamme — kestävällä tavalla meidän luonnonvarojamme. Esitän kysymyksen ministeri Tiilikaiselle: EU tuo monenlaisia hankaluuksiakin tähän asiaan. Yksi sellainen on kestävyyskriteerit, jotka osittain ainakin joidenkin tietojen mukaan ovat ristiriidassa näiden isojen tavoitteiden kanssa. Mikä se tilanne tällä hetkellä kestävyyskriteereiden osalta on? Voimmeko me hyödyntää kestävällä tavalla jatkossakin meidän luonnonvarojamme?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-02-11T16:33:17,2016-02-11T16:34:20,Tarkistettu,1.1 2016_6_44,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp," Arvoisa puhemies! Todellakin Euroopan unionin ilmastopolitiikan uudistamisen yhteydessä varmasti myös unionin tasolla arvioidaan biopolttoaineitten ja uusiutuvan energian kestävyyttä. Tässä itse asiassa teemme ministeri Rehnin kanssa erinomaista yhteistyötä, ja asia kuuluu ensisijaisesti ministeri Rehnin vastuulle. Molemmat siitä keskustelimme ilmastokomissaari Cañeten kanssa hänen vieraillessaan täällä. Mutta peruskysymys on se, että Suomessa olemme jo saavuttaneet käytännössä vuoden 2020 tavoitteet uusiutuvan energian osalta, ja hyvin suuri osa tästä uusiutuvan energian tuotannosta nojaa tavalla tai toisella metsästä lähtöisin olevaan raaka-aineeseen. Sahatukkien sivutuotteena kuori ja puru muuttuvat energiaksi. Sellutehtaalla kuidun ja kartongin paperintuotannon yhteydessä suuri osa puuaineesta muuttuu energiaksi, (Puhemies koputtaa) ja myös metsistä kerättävän metsänhoidon sivutuotteen, energiapuun... [Puhemies Maria Lohela: Aika tulee nyt jo täyteen.] ...täytyy samoilla periaatteilla voida olla myös energiana hyödynnettävä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-11T16:34:21,2016-02-11T16:35:35,Tarkistettu,1.1 2016_6_45,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä on tämän vaalikauden suurin esitys, jolla on vaikutuksia suomalaisen kansallisvarallisuuden, meidän valtion metsien, maiden ja vesien, käyttöön ja hoitoon. Kilpailuneutraliteetti on toteutettava eli konkurssisuoja ja veroetu poistettava, mutta se ei edellytä metsätaloustoimintojen osakeyhtiöittämistä. Olisi ollut myös muita tapoja toteuttaa tämä kilpailuneutraliteetti. Tämä esitys on sekava ja monitulkintainen. Johtamisjärjestelmissä on puutteita. Esimerkiksi Härmälä sanoi julkisuudessa, että tullaan näkemään vielä tapaus, jossa on Metsähallitus vastaan Metsähallitus ‑oikeudenkäyntejä. Miten käy maankäytön yhteensovittamisen alueilla, missä on matkailua, metsätaloutta, kaivannaisteollisuutta, poronhoitoa ja saamelaisia? Entä yhteiskunnalliset velvoitteet, miksi niitä ei voida kirjata koskemaan myös tätä perustettavaa osakeyhtiötä? Tämä laki on susi jo syntyessään. Mitä teette, jotta voitte kohentaa tämän lain sisältöä? (Jari Myllykoski: Kaatolupa!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-02-11T16:35:35,2016-02-11T16:36:44,Tarkistettu,1.1 2016_6_46,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Ojala-Niemelä kyllä kuvaa herkullisella tavalla monenlaisia ongelmia ja epäilyjä, mutta valitettavasti ei ratkaisuja. Kuten sanoin, useitten hallituskausien ajan tätä lakia on valmisteltu ja nyt oli aika tuoda esitys eduskuntaan. Kuten aiemminkin olen todennut, ministerinä kunnioitan eduskuntaa ylimpänä lakia säätävänä elimenä ja olen erittäin myötämielinen kaikkia niitä parannuksia kohtaan, mitä eduskunta pystyy tähän lakiin tekemään, jos sellaisia tulee. Asia on eduskunnan käsissä. Toivon sille perusteellista ja huolellista käsittelyä. Olen omalta osaltani tehnyt esitystä laatiessa parhaani näitten monipuolisten vaateitten yhteensovittamiseksi kestävän metsätalouden, kestävän kehityksen hengessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-11T16:36:44,2016-02-11T16:37:40,Tarkistettu,1.1 2016_6_47,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp,Viimeinen kysymys tähän aiheeseen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_48,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Metsähallitus on yhteiskunnallisesti merkittävä toimija, se hallinnoi yhtä kolmasosaa maamme pinta-alasta, ja siksi yhteiskunnan ja eduskunnan ohjausta on syytä korostaa. On aivan aiheellista kysyä — enkä ole vielä vastausta saanut — ja kysynkin: mitä varten tuo kolmas tase Metsähallitukseen ollaan luomassa? Sanotaan, että sinne nyt siirretään yleisiä vesialueita, luontaistalousalueita, mutta niillä ei ole bisnespuolen tuottovaadetta, mutta jatkossa näistä tasesiirroista ei enää päättäisikään eduskunta vaan valtioneuvosto. Mitä tarkoitusta tämä palvelee? Ja toisekseen, kun sanotte, että saamelaisten oikeudet eivät heikenny, minä kysyn, paranevatko ne. Tässä on ristiriitaa: kun katsotaan vaikka vesilakia, ympäristönsuojelulakia ja kaivoslakia, joissa on jo saamelaiskulttuurin heikentämiskieltopykälät, niin Metsähallitus-lakiin te ette niitä jostain syystä halua tuoda. Miksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-02-11T16:37:43,2016-02-11T16:38:41,Tarkistettu,1.1 2016_6_49,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys Ylä-Lapin metsistä (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2016 vp," Arvoisa puhemies! Saamelaisten asema ei heikkene nykyiseen tilanteeseen verrattuna, kuten olen useita kertoja todennut. Mikä on syy tähän kolmijakoiseen tase-esitykseen? Syy on logiikka. Meillä on Metsähallituksessa peruspääoma, jolle asetetaan tuottovaatimus, ja eduskunta asettaa budjettikäsittelyn yhteydessä tulostavoitteen, jota näistä talousmetsistä haetaan. Meillä on valtion mailla alueita, joilla on selvä suojelurajoite: kansallispuistot, luonnonpuistot, muut suojelualueet. Ne kuuluvat omaan tase-eräänsä. Sen lisäksi meillä on tässä välissä alueita, joille ei aseteta tuottovaadetta mutta joilla ei ole myöskään laista tulevaa suojelurajoitetta. Tämä kolmijakoisuus on harvinaisen selkeä esitys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-11T16:38:42,2016-02-11T16:39:47,Tarkistettu,1.1 2016_6_50,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Mustajärvi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_6_51,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viikolla julkistettiin tieto, että Yhdysvaltojen ilmavoimien kansalliskaartiyksikkö Oregonista tekee laivuevierailun Suomeen, ja yksikkö osallistuu myös rajat ylittävään harjoitustoimintaan yhdessä Suomen, Ruotsin ja Norjan kanssa. Tuoreeltaan peräsimme puolustusvaliokunnassa tietoa sekä puolustusministeriltä että upseereilta, kenelle, keneltä ja milloin laivuevierailusta tuli kutsu ja aloite. Emme saaneet mitään vastausta, joten jätimme siitä kirjallisen kysymyksen asianomaisen ministerin vastattavaksi. Onko arvoisalla ulkoministerillä tai jollain muulla hallituksen ministerillä kerrottavaa siitä, kuinka tämä asia eteni? Kutsuiko Suomi nämä hävittäjät Kuopioon vai Yhdysvallat?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-02-11T16:39:52,2016-02-11T16:40:45,Tarkistettu,1.1 2016_6_52,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yleensä tietysti, kun näitä asioita kysellään, niin kysellään silloin, kun asianomainen ministeri on paikalla. Mutta vastaan silti. (Hälinää) Tästä asiasta on päätetty normaalin päätöksentekomenettelyn mukaisesti. TP-UTVA käsitteli ja linjasi Puolustusvoimien osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan 20. marraskuuta 2015. Ja aivan niin kuin te kysyitte, niin informointia on ollut puolustusvaliokunnassa, ja siltä osin tietysti, kun se menee puolustusministerin piikkiin, niin tätä en tiedä, mitä siellä on kysytty ja käsitelty, mutta tietenkin kirjalliseen kysymykseen vastataan. Tämä on normaalisti mennyt kaiken sen tapaan. Meillähän on tällä hetkellä, mikäli muistan oikein, harjoitustoimintaa 87 harjoitusta ilmeisesti vuodessa. Nämä menevät sillä lailla, (Puhemies: Aika!) että... [Puhemies Maria Lohela: Nyt on, ministeri Soini, aika täynnä.] No, sitten jäi vastaamatta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-11T16:40:46,2016-02-11T16:41:59,Tarkistettu,1.1 2016_6_53,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2016 vp,Edustaja Mustajärvi esittää varmaankin toisen kysymyksen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_54,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä on myöskin ulkopolitiikkaa, ministeri Soini. Nimenomaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä puolustuspolitiikassa on tapahtunut ja tapahtuu tavattoman paljon lyhyen ajan sisällä ja parhaillaan laaditaan muun muassa Nato-selvitystä. Asioitten arkaluontoisuudesta kertoo jotain se, että Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja kiiruhti jo etukäteen varoittelemaan tahallisista väärinymmärryksistä liittyen tähän laivuevierailuun. Onko Suomen linjassa, ministeri Soini, tapahtunut muutos, kun tällaisia uusia avauksia putkahtelee julkisuuteen tämän tästä ilman, että eduskuntaa ja sen valiokuntia on asianmukaisesti informoitu? Ja olisiko syytä parantaa tiedonkulkua niin, että eduskunta näin tärkeistä asioista pysyy ajan tasalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-02-11T16:42:00,2016-02-11T16:42:54,Tarkistettu,1.1 2016_6_55,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan heti alkuun, että ei tällä ole mitään tekemistä Naton kanssa. Ei Suomi ole tällä hetkellä hakemassa Nato-jäsenyyttä, eikä sitä meille olla myöskään lentokoneella tuomassa, edustaja Mustajärvi. (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-11T16:42:54,2016-02-11T16:43:13,Tarkistettu,1.1 2016_6_56,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2016 vp,"Seuraava lisäkysymys, edustaja Arhinmäki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_57,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä on tietenkin ulkopoliittinen kysymys, ja te, ulkoministeri Soini, olette ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Kuten kerroitte, siellä on käsitelty sitä, että yhdysvaltalaisia koneita tulee harjoittelemaan Suomen ilmatilaan. Edustaja Mustajärvi esitti hyvin yksinkertaisen kysymyksen, ja se varmasti käsiteltiin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Kumpi kutsui nämä Yhdysvaltain hävittäjät Suomen ilmatilaan — Suomi vai kutsuiko Yhdysvallat itse itsensä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-02-11T16:43:16,2016-02-11T16:43:57,Tarkistettu,1.1 2016_6_58,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näitä harjoituksia on 87 kappaletta, kun katsoin tässä. Koulutustoimintaa on edellisinä vuosina ollut 65 kappaletta. Mistä tämä lisäys johtuu, niin se tietysti johtuu siitä, että Suomi ja Ruotsi Nato-kumppaneina harjoittelevat yhteistyötä yhdessä. Siitähän tämä johtuu. Tuohon en valitettavasti pysty yksityiskohtaisesti vastaamaan tämän paremmin, koska tämä asia kuuluu puolustusministerille, mutta joka tapauksessa täysin selvää on se, että nämä harjoitustoiminnat yleensä menevät niin, että kriisinhallintakatsauksen yhteydessä osana kansainvälistä harjoitustoimintaa näistä tehdään luettelot ja päätetään sitten.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-11T16:43:58,2016-02-11T16:45:00,Tarkistettu,1.1 2016_6_59,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhdysvallat on Suomen ilmavoimien tärkein kahdenvälinen kumppani. Näitä laivuevierailuja on ollut vuodesta 1997 alkaen. Tämä on aivan normaalia harjoitustoimintaa, jota, niin kuin ulkoministeri totesi, on kymmeniä vuosittain. Tämä laivuevierailu on suunniteltu yhdessä, kuten kaikki muutkin kahdenväliset yhteistoimintaharjoitukset. Tämä vierailu on osa Puolustusvoimain kansainvälistä harjoitustoimintaa tälle vuodelle. Niin kuin ulkoministeri totesi, tämä käsiteltiin TP-UTVAssa marraskuussa, ja puolustusvaliokuntaa ja ulkoasiainvaliokuntaa on tällä viikolla informoitu, ja käsittely valiokunnissa asiasta jatkuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-11T16:45:02,2016-02-11T16:45:52,Tarkistettu,1.1 2016_6_60,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että Puolustusvoimien kansainvälinen harjoitustoiminta laajenee, (Timo Heinonen: Ehdottomasti!) ja on myös niin, ihan niin kuin tässä pääministeri totesi, että jo 20 vuotta ollaan harjoiteltu muun muassa amerikkalaisten kanssa, ja minun on hyvin vaikea ymmärtää, minkä takia siitä aina säännöllisin vuorovälein täällä tehdään isoa dramatiikkaa. Se on yhtä dramaattista kuin se, että roska-auto käy tyhjentämässä laatikon tuolta takapihalta. (Vasemmalta: Ohhoh!) Se on juuri yhtä dramaattista. USA on, ihan niin kuin tässä todettiin, meidän tärkein kumppanimme Ilmavoimien osalta, ja se, että me harjoittelemme yhdessä, on ihan normaalia. Jos siitä halutaan tehdä iso numero, niin siitä voidaan tehdä, mutta se on ihan turhaa. Se, mikä sen sijaan on tärkeätä, on se, että meillä on tarpeeksi resursseja, voidaan kehittää meidän Ilmavoimien toimintaa ja sitä kautta vahvistaa kansallista puolustusta. Herra pääministeri, millä tavalla voitte nyt varmistaa, että Ilmavoimien resurssit ovat kunnossa, mitä tulee lentotunteihin ja muihin? Niin kuin tiedätte, olette antaneet Puolustusvoimille yhdellä kädellä rahaa mutta sitten vieneet toisella kädellä, ja olen hieman huolissani tästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.3.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-02-11T16:45:53,2016-02-11T16:46:56,Tarkistettu,1.1 2016_6_61,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puolustushallinto on niitä harvoja hallinnonaloja, jotka saavat lisää varoja, ja näin on myös tapahtunut. Myöskin viime vuonna lisäsimme nimenomaan lentotunteihin lisäbudjetissa varoja juuri varmistaaksemme sen, että Puolustusvoimien suorituskyky Ilmavoimien osaltakin pysyy hyvällä tasolla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-11T16:46:57,2016-02-11T16:47:25,Tarkistettu,1.1 2016_6_62,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on ihan asiallinen hanke, ja sen vuoksi on tärkeää, että kaikkiin niihin kysymyksiin, joita asiaan liittyen esitetään, saadaan myöskin hyvin selvät vastaukset. Olennaista tietysti tässä asiassa on eräs ulottuvuus: kuka on tehnyt aloitteen. Siihen on saatava luonnollisesti vastaus. Ei se voi olla mikään hämärän peittoon jäävä asia, koska vastauksella loitonnetaan niitä epäilyjä, perusteettomia epäilyjä, joita asiaan sinänsä liittyy. Arvoisa puhemies! Kysyn hallitukselta: eikö olisi perusteltua, että kun tasavallan presidentin johdolla hallituksen ulkoasiainvaliokunta on tehnyt päätöksen edessä olevien harjoitusten listasta, mitä tullaan tekemään nähtävissä olevassa tulevaisuudessa, niin voitaisiin luoda pelisäännöstö, jonka mukaan välittömästi eduskunnan asianomaiset elimet tulisivat informoiduiksi ja kuulluiksi? Jos siihen jää etäisyyttä, niin se tarjoaa vuodoille ja erilaiselle spekulaatiolle aivan turhaa ilmapiiriä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-02-11T16:47:26,2016-02-11T16:48:37,Tarkistettu,1.1 2016_6_63,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kanerva, puolustusasiainvaliokunnan puheenjohtaja on täysin oikeassa. Näin pitää olla nimenomaan, että epäilyjä hälvennetään. Kaksi kertaa vuodessa osana kansainvälistä harjoitustoimintaa, osana kriisinhallintakatsausta, pitää tulla nämä luettelot, ja kun niitä harjoituksia, niin kuin mainitsin, nyt tulee 87, niitä oli 65, niin tämä on se tapa, millä ne tuodaan ja pitää tuoda eduskunnan esittelyyn ja käsittelyyn nimenomaan näissä asianomaisissa valiokunnissa. Tämä on aivan normaali menettely, että näin toimitaan. Näin toimitaan tästä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-11T16:48:40,2016-02-11T16:49:22,Tarkistettu,1.1 2016_6_64,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2016 vp,Otetaan vielä yksi kysymys tähän aiheeseen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_65,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Harjoittelutoiminta jännittyneessä kansainvälisessä tilanteessa ei ole mikään läpihuutojuttu. Kaksi vuotta sitten Ukrainan kriisin alettua hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa yhdessä tasavallan presidentin kanssa tehtiin se linjaus, että Suomi jatkaa osallistumista kansainväliseen harjoitustoimintaan Nato-maiden, muiden kanssa eikä jättäydy pois mistään sellaisesta, jossa olemme aikaisemmin olleet mukana ja joka täyttää meidän kriteerimme Suomen puolustukselle tulevasta hyödystä, mutta myös, että emme osallistu sellaiseen kansainväliseen harjoitustoimintaan, joka muuttuneessa tilanteessa on saanut toisen luonteen ja voidaan tulkita toisella lailla ja myöskin näyttää siltä, että Suomi olisi jollain tavoin perustavaa turvallisuuspoliittista linjaansa muuttanut. Haluaisin varmistaa, että tämä linjaus on edelleenkin voimassa, ja toivon, että myös ministeri Soini voi kertoa, että ulkoministeri on itse käynyt lävitse tämän tältä osin, (Puhemies koputtaa) koska näin se on aikaisemminkin tehty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-02-11T16:49:25,2016-02-11T16:50:36,Tarkistettu,1.1 2016_6_66,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys  Yhdysvaltojen  ilmavoimien  laivuevierailusta  Suomeen  (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On luonnollista, että näin pitää olla, että toimintaympäristö vaikuttaa siihen. Toimintaympäristö on myös muuttunut siltäkin osin, että Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä on päätetty syventää. Sillä on myös omalta osaltaan selkeitä vaikutuksia lähiympäristöömme ja siihen, miten muut alueen toimijat tämän mahdollisesti kokevat. Myös tästä harjoitustoiminnasta, jota nyt tässä on, voi tietysti olla lisäarvoa tälle Suomi—Ruotsi-yhteistyölle ja muulle vastaavalle yhteistyölle, mutta kyllä sanon, edellinen ulkoministeri Tuomioja, että tämä teidän kantanne on aivan järkevä, ja meidän pitää tehdä politiikkaa ajassa ja ottaa nämä asiat tietysti huomioon — etenkin herkässä kansainvälisessä poliittisessa tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-11T16:50:36,2016-02-11T16:51:29,Tarkistettu,1.1 2016_6_67,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Itämeren alueen turvallisuustilanteesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Essayah.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_6_68,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys Itämeren alueen turvallisuustilanteesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On todellakin näin, niin kuin ulkoministeri mainitsi, että on herkkä ulkopoliittinen tilanne. Hyvälle ulkopolitiikalle on nyt varmastikin tarvetta, koska sekä Venäjä että Nato-maat ovat viime päivinä ilmoittaneet lisäävänsä sotilaallista läsnäoloa tässä meidän lähialueellamme. Venäjä on sijoittanut ilmatorjuntakalustoa ja on uudelleen järjestämässä joukkojansa tuolla läntisellä sotilasalueella, ja toisaalta Nato-maat ovat vastanneet ilmoittamalla sijoittavansa lisäjoukkoja muun muassa Baltiaan ja Puolaan. Myöskin Iso-Britannia ilmoitti juuri lähettävänsä viisi sota-alusta Itämerelle. Olisinkin kysynyt ulkoministeri Soinilta: Onko hallitus nyt keskustellut tästä kiristyneestä tilanteesta Itämerellä? Ja kun ensi viikolla on EU:n ulkoministereitten kokous, aiotteko nostaa siellä keskusteluun tämän Itämeren alueen kiristyneen tilanteen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-11T16:51:35,2016-02-11T16:52:33,Tarkistettu,1.1 2016_6_69,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Itämeren alueen turvallisuustilanteesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Totta kai hallitus vastuullisesti seuraa kaikkea, mitä lähiympäristössä tapahtuu, ja siltä osin myöskin Euroopan tasolla yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osana jatkuvasti mietitään näitä tilanteita. Myöskin on yksi iso asia ja sellainen yhteistoimintamalli kuin 28+2, jossa on Nato-maat, Suomi ja Ruotsi. Tällainen kokous on tulossa Varsovaan ensi kesänä, ja pitäisin erittäin tärkeänä myös sitä, että tätä Itämeren turvallisuustilannetta siellä käsitellään ja että Suomi ja Ruotsi ovat siellä mukana ja vaikuttamassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.4.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-11T16:52:33,2016-02-11T16:53:18,Tarkistettu,1.1 2016_6_70,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Itämeren alueen turvallisuustilanteesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_71,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys Itämeren alueen turvallisuustilanteesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Aikooko nyt Suomen hallitus olla sitten jollakin tavalla aloitteellinen siinä, että tämä sotilaallinen jännite nimenomaan Venäjän ja länsimaitten välillä näyttää nyt kiristyvän aivan tässä meidän lähialueellamme? Voiko Suomi olla nyt aloitteentekijänä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-11T16:53:22,2016-02-11T16:53:40,Tarkistettu,1.1 2016_6_72,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Itämeren alueen turvallisuustilanteesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi toimii jatkuvasti sekä kansainvälisillä foorumeilla — YK:ssa, EU:ssa, yhteistyökumppanina ja Naton kumppanina — että myös kahdenvälisesti. Olen tavannut ulkoministeri Lavrovin noin neljän ja puolen kuukauden sisällä kolmesti. Tapasin USA:ssa presidentti Obaman turvallisuuspoliittisen erityisavustajan Susan Ricen, samoin apulaisulkoministeri Blinkenin. Ja kaikkialle vein viestiä siitä, että Suomen kannalta, Pohjolan kannalta ja kaikkien kannalta paras linja ja tavoite on se, että sotilaallinen tai muunkaanlainen jännite ei Itämeren alueella lisäänny, ja siltä osin kuin sellaisia riskejä on, meidän pitää kaikilla näillä foorumeilla olla vaikuttamassa siinä niin itään kuin länteen. Tämä on hallituksen kirkas linja, ja tämä on muuten myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja, joka ei saa riippua siitä, (Puhemies koputtaa) kuka kulloinkin on hallituksessa tai oppositiossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.4.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-11T16:53:41,2016-02-11T16:54:50,Tarkistettu,1.1 2016_6_73,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Itämeren alueen turvallisuustilanteesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tästä jännitteen noususta Itämerellä keskustellaan. Osittain se johtuu kansainvälisen tilanteen kärjistymisestä ja osittain sitten aseteknologian kehityksestä tällä alueella. Tietysti Nato ja Nato-maat vastaavat tähän omissa puitteissaan, harjoittelevat omaa toimintaansa myös artikla 5:n pohjalta. Mutta ministeri Soini, te olette tullut tunnetuksi kovana EU-kriitikkona, ja nyt kuitenkin, kun katsoo Suomen tilannetta, EU:n solidaarisuuslauseke, jota muun muassa Ranska käytti tämän terroristi-iskun yhteydessä, on yksi niitä tukipilareita, joita meillä on turvallisuuspolitiikassamme. Miten näette tällä hetkellä ulkoministerinä tämän EU:n turvallisuusperiaatteen käytön? Pitäisikö EU:n solidaarisuuslauseketta jotenkin harjoitella? Pitäisikö meillä olla EU-maiden kanssa enemmän yhteistoimintaa tältä osin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-02-11T16:54:51,2016-02-11T16:55:46,Tarkistettu,1.1 2016_6_74,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Itämeren alueen turvallisuustilanteesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Huomasin täällä salissa kyllä aika paljon muutakin EU-kriittisyyttä tämän kyselytunnin aikana. Mutta, edustaja Haavisto, olette aivan oikeassa siinä, että kyllä tämä avunantolauseke, joka tuli esiin erityisesti tämän Pariisin terrori-iskun jälkeen, on erittäin huomattava. On täysin selvää, että heti sen iskun jälkeen puolustusministerikokouksessa Ranskan puolustusministeri pyysi kaikilta apua ja kaikki EU-maat sitoutuivat — myös Suomi — auttamaan. Nyt me neuvottelemme siitä, miltä osin me voimme auttaa: onko se mahdollisesti jotain UNIFIL-operaation korjaamista, mahdollisesti jotain (Puhemies koputtaa) Erbil-operaatiota? Lentotunnit on jo annettu. Eli tämä elää koko ajan. Totta kai on kansainvälistä yhteistyötä: Suomen pitää olla silloin auttamassa, kun on sen aika. (Puhemies koputtaa) Ikävä kyllä tässä maailmassa voi tulla semmoinenkin aika, että me (Puhemies koputtaa) olemme apua tarvitsemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.4.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-11T16:55:48,2016-02-11T16:56:57,Tarkistettu,1.1 2016_6_75,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Itämeren alueen turvallisuustilanteesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä Itämeren alueen tilanne on todella huolestuttava. Siinä on aivan uusia elementtejä, jolloin molemmat osapuolet, länsi ja Venäjä, lisäävät joukkojaan ja asevoimiaan. Tämä ei näytä todellakaan hyvältä. Tässä tilanteessa olisi erittäin tärkeätä, että tulisi lisää signaaleja siitä, että Suomi ja Ruotsi voimakkaasti lisäävät nyt yhteistyötä. On tiedossa, että nämä neuvottelut ovat meneillään ja pyritään tekemään yhteistä puolustuspolitiikkaa, mutta tässä pitäisi aika paljon nopeammin päästä kyllä nyt näissä olosuhteissa eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.4.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-02-11T16:56:58,2016-02-11T16:57:44,Tarkistettu,1.1 2016_6_76,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Itämeren alueen turvallisuustilanteesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja on täysin oikeassa, ja juuri tästä syystä Suomen ja Ruotsin yhteistyötä voimakkaasti viedään eteenpäin myös siellä EU-tasolla. Meillä oli viime viikolla perjantaina puolustusministereiden ja ulkoministereiden yhteiskokous Euroopassa ja tapasin myös siinä yhteydessä Ruotsin puolustusministeri Hultqvistin. Kyllä tämä on ihan selvä asia, että tämä on omalta osaltaan myös se Suomen tapa kehittää meidän suorituskykyämme, tehdä yhteistyötä, ja tämä on myöskin pitkäaikainen, ymmärtääkseni suurta yhteisymmärrystä nauttiva linja, jonka kautta Suomi omalta osaltaan huolehtii omasta turvallisuudestaan mutta tuo omalta osaltaan myös vakautta sotilasliittoihin kuulumattomana yhteistyöllä tällä alueella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.4.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-11T16:57:45,2016-02-11T16:58:45,Tarkistettu,1.1 2016_6_77,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ahvenanmaan tuulivoimatuesta (Mats Löfström r)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2016 vp,Ehditään ottaa vielä yksi kysymys ja vastaus. Edustaja Löfström.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_6_78,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Ahvenanmaan tuulivoimatuesta (Mats Löfström r)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2016 vp,"Värderade fru talman! Viime viikko oli Ahvenanmaan maakunnalle synkkä viikko. Ensin Orkla-konserni ilmoitti varoittavansa kaikkia työntekijöitään Taffelin sipsitehtaalla yt-neuvotteluista ja harkitsevansa tämän suomalaisen kansallisaarteen siirtämistä Ruotsiin tai Latviaan. Seuraavana päivänä hallitus ilmoitti, että eduskunnan päättämä tuki tuulivoiman tuotannolle Ahvenanmaalle ei toteudu. Eduskunta hyväksyi äänin 149—35 viime vuoden maaliskuussa lain, jossa määritellään Ahvenanmaan tuulivoimatuen ehdot. Det rådde då en bred enighet om att stödet är till fördel för både Åland och Finland. Yksitoista kuukautta myöhemmin hallitus kuitenkin ilmoittaa yksipuolisesti, että lakia ei sovelleta, ja rikkoo valtion ja Ahvenanmaan maakunnan välillä tehdyn poliittisen sopimuksen. Pettymys Ahvenanmaalla on suuri. Kysyn, pääministeri Sipilä: kuinka hallitus on ajatellut rakentaa uudestaan luottamuksen Ahvenanmaan ja Suomen välillä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.5.aspx,fi:sv,Mats Löfström,1345,2016-02-11T16:58:52,2016-02-11T16:59:57,Tarkistettu,1.1 2016_6_79,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Ahvenanmaan tuulivoimatuesta (Mats Löfström r)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä tuulivoiman syöttötariffi on sulkeutumassa 1.1.2017, ja sen jälkeen ei ole mahdollista enää hakea tähän järjestelmään. Maakunta on ilmoittanut, että määrärajan noudattaminen ei ole ollut mahdollista, ja tässä on myöskin sitten meidän budjettimme tiukkuus tässä asiassa. Tästä olemme käyneet jatkuvaa vuorovaikutusta. Omalta osaltani voin vakuuttaa, että kaikin keinoin tulen rakentamaan yhteistyötä. Voin tässä kertoa teille, että olen sopinut jo tulevani Ahvenanmaalle kylään 8. päivä maaliskuuta, ja silloin pystymme keskustelemaan myöskin uusista positiivista asioista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+2.5.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-11T16:59:58,2016-02-11T17:00:45,Tarkistettu,1.1 2016_6_80,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_6_81,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vakavat rikokset herättävät aivan ymmärrettävästi suomalaisissa myös moraalista närkästystä. On myös ymmärrettävää, että kun hädänalaisia on paljon ja joudumme muutenkin valitsemaan, keitä pystymme auttamaan Suomessa, eivät ihmiset, jotka tuovat turvattomuutta tullessaan, voi olla jonon kärkipäässä. En silti kannata aloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä, koska aloitteen perusajatus näyttää toteutuvan jo nykyisessä lainsäädännössä. Arvostan kuitenkin sitä, että kansalaisaloite on jälleen saatu eduskuntaan asti. Vihreät lähtevät nollatoleranssista väkivallan ja ihmisten seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kajoamisen suhteen. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että esimerkiksi raiskauksista tuomitaan Suomessa usein aivan liian kevyitä rangaistuksia. Törkeät rikokset pitää ottaa huomioon myös karkotusperusteena. Ulkomaalaislainsäädäntö mahdollistaakin jo nyt ulkomaalaisten karkotukset lievempienkin rikosten (Hälinää — Puhemies koputtaa) kuin törkeiden perusteella ja vankeusrangaistuksen pituudesta riippumatta. Mitä tulee turvapaikan saaneisiin, laki mahdollistaa henkilön aseman tarkastelun uudelleen ja lakkauttamisen, jos henkilö syyllistyy rikoksiin. Tämä koskee sekä pakolaisasemassa olevia että suojelun tai humanitaarisen suojelun asemassa olevia. Jos asema lakkautetaan ja olosuhteet lähtömaassa muuttuvat, voidaan henkilö siis myös karkottaa. Esimerkiksi viime vuonna Suomi päätti karkottaa 90 ulkomaalaista rikosten takia. Karkotusehdotuksia tehtiin tätäkin enemmän. Asiaan liittyvä sääntely vaihtelee sen mukaan, millä perustein oleskelulupa on myönnetty. Käytännön haasteita ovat usein esimerkiksi kohdemaan sekava tilanne tai valtioiden väliltä puuttuva palautussopimus. Eräs seikka on kuitenkin pidettävä kirkkaana mielessä: Suomi on oikeusvaltio, ja Suomi on sivistysvaltio. Suomessa emme kiduta ihmisiä emmekä tuomitse heitä kuolemaan missään olosuhteissa. Siksi on johdonmukaista ja oikein, että emme myöskään lähetä ihmisiä Suomesta olosuhteisiin, joiden tiedämme johtavan kuolemaan ja kidutukseen jossain toisaalla. Tämä rajoittaa sitä, ketä voidaan karkottaa ja minne. Samasta syystä kansalaisaloitteessa väläytetyt karkotusautomaatit ovat ongelmallisia. Vihreätkin ovat valmiita ottamaan Suomessa törkeään rikokseen syyllistyneen henkilön oleskeluluvan jatkon tai mahdollisen karkotuksen automaattisesti harkittavaksi aina hänen vapauduttuaan. Harkinnan on kuitenkin aina perustuttava yksilölliseen suojelutarpeen tutkintaan. Ajatus karkotusautomaatista sisältää riskin siitä, ettei tilannetta katsottaisi riittävän tarkasti. Paitsi että se ei olisi sivistysvaltiossa oikein, se voi johtaa myös kansainvälisen oikeuden vastaisiin tilanteisiin. Pienen Suomen etu kuitenkin on, että kansainvälisiä sopimuksia yleisesti maailmassa noudatetaan. Käsittelyjä on joka tapauksessa syytä pyrkiä nopeuttamaan, oli kyse sitten karkotukseen tai turvapaikkaan liittyvästä tutkinnasta. Jotta näin voitaisiin tehdä, viranomaiset tarvitsevat riittävät resurssit. Nyt monille on syntynyt sellainen kuva, ettei ihmisiä voisi tarvittaessa karkottaa. Osin sen vuoksi yli 54 000 ihmistäkin varmaan on tämän kansalaisaloitteen allekirjoittanut. Lakejamme voi olla tarpeen selkeyttää paitsi sisällöllisistä syistä myös siksi, että lakien sisältö olisi suomalaisille ymmärrettävämpi. Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloite ei määrittele ulkomaalaista. Lakiehdotus koskisi siis kaikkia ulkomaalaisia. Tulkitsen aloitetta ja käytyä julkista keskustelua kuitenkin niin, että nyt puhutaan pääasiassa turvapaikanhakijoista. Turvapaikanhakijoiden tekemiksi epäillyt rikokset ovat olleet paljon esillä julkisuudessa. Lainsäätäjän näkökulmasta jokainen rikos on tuomittava, jotkut erityisen tuomittavia ja jokainen rikos on liikaa. On silti hyvä muistaa, että niin kammottavia rikoksia kuin esimerkiksi raiskaukset ovatkin, vain pieni osa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista syyllistyy rikoksiin. Rikoksiin syyllistyvät henkilöt mustaavat sen suuren enemmistön maineen, joka on tullut tänne hyvin aikein. Koko ryhmän tuomitseminen rikoksentekijöiden vuoksi on aina yksiselitteisesti väärin. On turvapaikanhakijoiden oma intressi, että rikokset käsitellään oikeudenmukaisesti ja tarkasti ja että syylliset voidaan eräin edellytyksin käännyttää tai karkottaa. Usein pakolaisten omat yhteisöt ovat kärkevimpiä tuomitsemaan rikolliset. He tietävät, että heidät kaikki leimataan herkästi, jos rikoksia tapahtuu. Rangaistuksen uhka on tärkeä ja välttämätön väline rikosten ehkäisyssä. Mutta meidän kannattaa käyttää myös muita keinoja vähentää ja ennalta ehkäistä rikoksia. Näin toimimme myös, jos huomaamme, että joku kantaväestön ryhmä tekee rikoksia muita herkemmin. Kunkin ryhmän kohdalla on syytä kysyä, millä täsmätoimilla saamme siihen kuuluvat pidettyä kaidalla polulla. Lopuksi haluan todeta, että rikoksista tuomitsevat Suomessa tuomioistuimet, eivät kansankäräjät tai verkkojulkaisut. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun esimerkiksi mediassa on esitetty turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista epäilyjä, jotka ovat myöhemmin osoittautuneet täysin perusteettomiksi. Henkilö on syyllinen vasta, kun syyllisyys on toteen näytetty. Tuomiot sekä käännyttäminen ja karkottaminen ovat käytössä jo nyt. Niiden määräämisen on Suomessa perustuttava jatkossakin oikeusperiaatteisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-02-11T17:02:28,2016-02-11T17:07:43,Tarkistettu,1.1 2016_6_82,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Parviainen toikin tuossa edeltävässä puheenvuorossa esiin näitä nykyisen lain mahdollisuuksia karkottamiseen, joten niihin en puutukaan sitten enempää, mutta pidättäydyn spekuloimasta näitten kansalaisaloitteen allekirjoittajien motiiveja. Tämä on tärkeä aihe käsitellä, ja minä asetan sen ensin siihen kehykseen, että on yleinen ilmiö se, että maahanmuuttajataustaiset syyllistyvät rikoksiin moninkertaisesti useammin kuin kantaväestö suhteutettuna heidän määräänsä. Näin siis muissakin eurooppalaisissa maissa kuin pelkästään Suomessa. Minä olen vuosia itse tehnyt maastakarkotustutkintaa ja -tehtäviä karkotus- ja maahantulokieltoesityksineen poliisissa ja siten tunnen tämän prosessin läpikotaisin. Ilahduin, kun me jo keväällä saimme hallitusohjelmaan kirjauksen siitä, että rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maastakarkotusprossia nopeutetaan. Itse maastakarkotusprosessihan on hyvin monivaiheinen, sen yksityiskohtiin en tässä mene, mutta totean, että suurin viivästys prosessissa kohdistuu niin sanottuun loppuvaiheeseen eli siihen, että valitusoikeudet ja karkotuspäätösten täytäntöönpanokiellot viivästyttävät aktuaalista maasta poistamista. Voin kertoa, että kun poliisi aloittaa maastakarkotusprosessin, juttu on lähtökohtaisesti jo hyvin vahva. Ja senkin haluan mainita vielä, että näitä juttuja oli sinä aikana, kun itse olin niissä tehtävissä — tietysti nyttenkin — niin paljon kuin tutkijat niitä ehtivät valmistella ja tehdä. Tarkoitan sitä, ettei lähdetä kevein perustein kokeilemaan, saataisiinko tämä ihminen käännytettyä tai karkotettua. Korostan siis tässä prosessin nopeuttamisessa sitä, että karkotuspäätösten täytäntöönpano tulee mahdollistaa pikaisesti, vaikka henkilö valittaisi. Kannatan ensisijaisesti valitusten käsittelyjen nopeuttamista oikeuslaitoksissa — ja mieluiten siten, että hallinto-oikeustason ratkaisu olisi se ylin valitusaste käytännössäkin. Ja sitten lopuksi haluaisin muistuttaa, että rikollisten maastakarkottamiseen liittyy maahantulokiellon määrääminen. Ja suurelta osin, rikoksesta riippuen, kiellon pituus vaihtelee 5, 10, 15 vuoden välillä tai toistaiseksi. Ja vuosia on ollut ongelmana tämä maahantulokiellon rikkominen. Ulkomaalaiset rikkovat maahantulokieltoa jopa useita kertoja kuukaudessa. Suomessa maahantulokiellon rikkomisesta seuraa maksimissaan vain sakkoa. Pohjoismaiden esimerkkien mukaisesti — ja 8.12. hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassakin on mainittu se — yritetään nostaa tämän maahantulokiellon rikkomisen maksimirangaistus vankeuteen. Ja sitten minä näen, että vankeusrangaistuksen uhalla ja Pohjoismaiden esimerkkien mukaisesti vielä sillä, että rangaistus voitaisiin määrätä kärsittäväksi ulkomaalaisten kotimaassa, olisi vahva ennalta ehkäisevä vaikutus. Arvoisa puhemies! Vielä tähän kansalaisaloitteeseen: siinä sinänsä on sellainen oikea henki, vaikka se ei nyt todellakaan täysin kohdistunut siihen ongelmien ytimeen, mikä näin käytännön maastakarkotusesityksiä ja -tehtäviä tehneenä näkökulmani on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-02-11T17:07:48,2016-02-11T17:12:15,Tarkistettu,1.1 2016_6_83,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Ensiksi täytyy lausua kiitokset kansalaisaloitteen tekijöille, sillä tämä aihe on hyvin tärkeä ja hyvin paljon myös tunteita herättävä sekä huolta herättävä kansalaisten keskuudessa. Siinä mielessä on hienoa, että saitte tämän asian eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnan tulee kyetä luomaan lakeja, jotka edistävät ennen kaikkea Suomen kansalaisten turvallisuutta. Tämä kansalaisaloite on tarpeen, jotta Suomi säilyisi turvallisena paikkana, jollainen se on tähän saakka ollut. Ensiksi tärkeä asia: Ulkomaalaisten rikollisuutta Suomessa voidaan ehkäistä. Tärkeä keino on se, että täällä saavat suojelua vain todellisessa tarpeessa olevat. Heillä on hyvä motivaatio elää suomalaisten lakien mukaisesti. Maahanmuuttajien määrän rajoittaminen tarkoittaa myös parempia kotouttamismahdollisuuksia. Arvoisa puhemies! Niin kauan kuin jatkamme Geneven ja Dublinin sopimusten eriskummallista tulkintaa, holtiton maahanmuutto ei tule, ikävä kyllä, loppumaan. Geneven sopimuksen henkenä on pelastaa vainottuja ihmisiä, kuten vainottuja, jotka joutuvat kidutettavaksi tai surmattavaksi. Turvapaikkamenettelyssä ei pitäisi olla kyse siitä, että sotatoimialueiden ihmisiä evakuoidaan tuhansien kilometrien päähän ja jätetään sinne, vaikka konflikti olisi ratkennut. Nykyinen tulkinta on vastuutonta resurssien käyttöä järjestelmän väärinkäyttäjien hyväksi. Sivutuotteena lahjoitamme tulovirrat ihmissalakuljettajille ja terroristeille. Miksi tämä on niin tärkeä asia? Viime vuonna Suomesta haki kansainvälistä suojelua yhteensä 32 476 henkilöä. Suurimmat hakijamäärät tulivat Irakista, 20 485, Afganistanista, 5 214, ja Somaliasta, 1 981. Syyriasta, vaikka siitä paljon puhutaan, tuli vain 877 henkilöä. Vaikka tämä pakolaiskeskustelun päärooli on Syyriassa, sieltä saakka ei kuitenkaan Suomeen jostain syystä saavuta. Mikäli oleskeluluvan päätöksiä tarkastellaan ilman rauenneita ja tutkimatta jätettyjä turvapaikkahakemuksia, käy ilmi, että Suomella on hyvin löysä linja oleskeluluvan myöntämisessä. Vuonna 2015 kaikista hakemuksista myönteisten oleskelulupapäätösten osuus oli 60 prosenttia. Päätöksistä siis vain 40 prosenttia oli kielteisiä. Erityisen suosivia päätökset ovat juuri niistä maista tulleita kohtaan, joista väestöä tulee eniten. Somalialaisten saama myönteisten turvapaikkapäätösten osuus oli 97 prosenttia. Irakilaisten kohdalla vastaava luku oli 85 ja Afganistanista tulleilla 72 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa on olennaisesti tiukempi linja. Ruotsissa irakilaiset saivat myönteisen ratkaisun 58 prosentissa tapauksista, ja Tanskassa luku oli 38. Viime syksystä saakka julkisuudessa on useasti toistettu erityisesti sisäministeri Orpon suulla, että noin 30 prosenttia turvapaikanhakijoista tulee saamaan oleskeluluvan Suomeen. Kuntia on pyydetty valmistautumaan vastaanottamaan 10 000 myönteisen päätöksen saanutta. Nykylinjalla siis todellinen riski on, että toteutuvat luvut ovat reilusti yli 10 000. Koomista kyllä, ennuste riippuu pitkälle siitä, kuinka suuri osa hakijoista laittaa hakemuksensa vapaaehtoisesti raukeamaan. Viime vuonna yksistään, 2015, irakilaisten osalta 3 186 hakemusta raukesi. Tänä vuonna luku tähän saakka on 918. Tämä tulee hyvin pitkälle määrittämään sen, kuinka paljon näistä jo viime vuonna yli 20 000 irakilaisesta tulee jäämään Suomeen. Siinä mielessä tämä 10 000:een varautuminen kunnissa voi olla liian varovainen arvio. Arvoisa puhemies! Hallitus on poistamassa humanitääristä suojelua koskevan oleskeluluvan. Tämä on hyvä esimerkki oikeasta suunnasta. Humanitääristä suojelua koskevan oleskeluluvan edellytyksistä ei säädetä Euroopan unionin lainsäädännössä, ei myöskään pakolaissopimuksessa. Tämä on Suomen oma, kansallinen ratkaisu. Tämä ei kuitenkaan ratkaise siirtolaisongelmaa kuin nimeksi. Sisäministeriön kotisivujen mukaan humanitäärisen suojelun perusteella oleskelulupia on myönnetty hyvin vähän. Vuosina 2013 ja 2014 sen osuus on ollut noin 1 prosentti kansainvälistä suojelua saaneiden kokonaismäärästä. Arvoisa puhemies! Asiantuntijoiden mukaan siirtolaisaallolle ei näy loppua. Suomen pitää omatoimisesti muuttaa tulkintalinjaansa kansainvälisistä sopimuksista ja laittaa rajat kiinni. Meidän täytyy eduskunnassa myös keskustella näiden pakolaissopimusten, Geneven sopimusten ja muiden, uudelleentulkitsemisesta. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan sanoa, että kannatan kansalaisaloitetta vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisesta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan Lähi-idästä tai Pohjois-Afrikasta kotoisin oleva mies syyllistyy raiskaukseen 16 kertaa todennäköisemmin kuin kantaväestön suomenkielinen. Tämä luku on ikävakioitu. Helsingissä niin sanotuista puskaraiskaajista kaikki yhtä lukuun ottamatta olivat ulkomaalaistaustaisia sekä viime että toissa vuonna. Valitettavasti tämä ongelma ei ratkea pelkällä valistuksella ja koulutuksella. Tässä tilanteessa osoitamme välittämistä kaikkia Suomessa asuvia kohtaan, jos otamme lujan, käytännöllisen auktoriteetin. Ei riitä, että sanotaan, että jotain ei saa tehdä. Pahalla teolla pitää olla riittävät seuraukset. Lainsäädännön uskottavuus ja tiukka linja hyödyttävät ennen kaikkea niitä maahanmuuttajia, jotka elävät maassamme lainkuuliaisesti. Ei ole todellakaan hauskaa joutua kenenkään kuulemaan maanmiestensä tekemistä rikoksista harva se päivä. Tällainen uutisointi ei ole hyväksi. Kun otamme nyt tiukan linjan, emme kulje samaa polkua kuin länsinaapurimaamme Ruotsi, jossa kärsitään korkeista rikollisuusluvuista. Suomi voi säilyä suomalaisena maana, jossa kantaväestö ja maahanmuuttajat viihtyvät ja elävät yhdessä lain mukaan. Arvoisa puhemies! Suomen ulkomaalaislain mukaan jo nyt voidaan karkottaa ulkomaalainen, jos rikoksesta saisi vähintään vuoden vankeutta tai jos rikollisuus on toistuvaa. Tämä kansalaisaloite tekisi karkottamisesta ei ainoastaan optiota vaan myös lähtökohtaisen käytännön. Lisäksi on panostettava siihen, että karkotukset saadaan käytännössä toteutettua eikä muutoksen voimaa vesitetä kohtuuttoman tiukoilla tulkinnoilla vaarallisista alueista. On erittäin hyvä, että ulkoministeri ajaa tätä asiaa eteenpäin. Kansalaisaloitteen kohdalla on saivarreltu myös muun muassa siitä, että se ehdottaa vakaviin rikoksiin syyllistyneiden karkottamista. Helppohan tästä saivartelukysymyksestä on päästä eroon. Vaihdetaan sana ""vakava"" sanaksi ""törkeä"", niin rikoslaista löytyy valmiiksi sellaiset listat, joissa törkeisiin rikoksiin syyllistyneet luetellaan. Lisäksi voidaan harkita eduskunnassa, kannattaisiko säädökseen sisällyttää lieviä rikoksia usein uusivat henkilöt, jotka tulisi myös karkottaa. Arvoisa puhemies! Aivan tähän lopuksi haluan sanoa, että nopeasti muuttuvassa maailmassa vastuulliset päättäjät ajantasaistavat lakeja nopeasti. Mitä tulee tähän kansalaisaloitteeseen, se osoittaa vain kansalaisten vakavaa huolta omasta turvallisuudesta. Ei voi olla niin, että kansanedustajat eivät tunnista tätä aitoa huolta ja hätää. Tämä on lainsäädännöllinen ongelma. Tätä aloitetta ei pidä hylätä muotoseikkojen vuoksi, vaan sen käsittelyn tulee johtaa lainsäädännön tiukentamiseen. Kannatan siis tätä kansalaisaloitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-11T17:12:20,2016-02-11T17:21:19,Tarkistettu,1.1 2016_6_84,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,Puheenvuorojen enimmäispituus on 10 minuuttia. — Edustaja Immonen seuraavaksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_85,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen vankilat ovat pullistelleet jo useiden vuosien ajan ulkomaalaisista vangeista. Ulkomaalaisten vankien määrä Suomen vankiloissa on kasvanut jo yli 20-kertaiseksi vuodesta 1992 tähän päivään. Ulkomaalaisten vankien määrä uhkaa kasvaa tulevaisuudessa entistä suuremmaksi, sillä tiedämme Eurooppaa parasta aikaa vavisuttavan turvapaikanhakijakriisin tuovan maahamme mukanaan paljon muitakin kuin pelkästään turvaa hakevia ihmisiä. Ei ole suomalaisten veronmaksajien etujen mukaista, että Suomen valtion toimesta perusteettomasti säilötään ja elätetään ulkomaalaista rikollista ainesta, jos heidät vaihtoehtoisesti voitaisiin karkottaa Suomesta. Arvoisa puhemies! Nykyisin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisessa ongelmat liittyvät suurelta osin siihen, että hallinto-oikeuksille sekä karkotuspäätöksiä tekeville viranomaisille on annettu liikaa tulkintavaltaa sen suhteen, voidaanko ulkomaalainen tiettyjen ehtojen täyttyessä karkottaa takaisin kotimaahansa. Ja liian usein hallinto-oikeudet kumoavatkin rikollisista ulkomaalaisista tehtyjä karkotuspäätöksiä. Lisäksi ongelmana on se, että osa karkotettavista joudutaan tuomaan takaisin ja päästämään Suomessa vapaaksi, jos heidän lähtömaansa ei suostu ottamaan heitä vastaan. Jo nykyisin ulkomaalaislain 149 §:n mukaan maasta voidaan karkottaa ulkomaalainen, jonka on esimerkiksi todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään 1 vuosi vankeutta, taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. Myös kansalaisaloitteessa linjataan, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat tulisi voida karkottaa pois Suomesta. Ymmärrän kuitenkin sen, mitä tällä kansalaisaloitteella on haluttu ajaa takaa. Jotta kansalaisaloitteen todellinen tahto ja henki toteutuisi, yksi hyvä tapa muuttaa lakia olisi se, että nykyinen lain muotoilu ""voidaan karkottaa"" korvattaisiin muotoilulla ""karkotetaan"". Tällöin Maahanmuuttovirastolle, hallinto-oikeuksille ja karkotuspäätöksiä tekeville viranomaisille ei jäisi enää harkinta- ja tulkintavaltaa tässä asiassa. Tämä olisi pieni mutta huomattava muutos lakiin, ja se vastaisi paremmin myös kansan yleistä oikeustajua. Jos taas karkottaminen olisi mahdotonta siksi, että mikään maa ei suostu ottamaan karkotettavaa henkilöä vastaan, tulisi hänet pitää talteenotettuna, kunnes karkottaminen on mahdollista. Järkevää olisi myös se, että tilapäistä oleskelulupaa ei myönnettäisi lainkaan henkilölle, joka on määrätty karkotettavaksi ulkomaalaislain 149 §:n perusteella, vaan tällainen henkilö pidettäisiin talteenotettuna, kunnes maasta poistaminen voidaan panna täytäntöön. Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevan kansalaisaloitteen henki on hyvä ja täysin oikea. Suomen valtion tehtävänä ei ole toimia ulkomaalaisten rikollisten turvasatamana vaan ennen kaikkea Suomen kansalaisten edun ajajana yhä epävakaammaksi muuttuvassa maailmassa. Siksi haluankin kannustaa hallitusta ottamaan tämän kansalaisaloitteen mukaisen kansan tahdon huomioon hallituksen tarkastellessa tätäkin kohtaa ulkomaalaislainsäädännöstä ja ryhtymään toimenpiteisiin lain järkevöittämiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2310603588633278699,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2016-02-11T17:21:28,2016-02-11T17:25:46,Tarkistettu,1.1 2016_6_86,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tänään meillä on käsittelyssä kansalaisaloite jälleen kerran. Tällä kertaa aiheena on ulkomaalaisten rikoksentekijöitten karkottaminen. Ehkä tärkein viesti tästä aloitteesta on se, että se on aika voimakasta ajankuvaa vuosien 2015 ja 2016 Suomesta ja Euroopasta. Noin 54 000 suomalaista on kokenut pelon siitä, että maahamme muuttaneitten turvapaikanhakijoitten tai muuten tänne tulleitten henkilöitten rikokset voivat vaarantaa heidän perusturvallisuuttaan. Se on sellainen viesti, joka pitää meidän kaikkien kansanedustajien yli puoluerajojen ja hallitus- ja oppositiorajojen ottaa vakavasti. Tähän aloitteeseen kantaa ottamista vaikeuttaa se, että ehkäpä tämän aloitteen tekijät eivät ole aivan loppuun asti hioneet ja miettineet, kun he ovat tätä aloitetta tehneet. Täällä on monta sellaista aika isoakin muotoepäselvyyttä. Minusta ei voi sanoa niin, että tätä ei voisi hyväksyä sen takia, että tässä on pieniä muotopoikkeuksia. Tämä on hyvin keskeneräinen ja epäselvä ja paikoittain jopa aika sekava aloite. Muun muassa käsitteen ""ulkomaalainen"" määrittely on jäänyt tästä pois ja täällä puhutaan välillä vakavista rikoksista ja välillä ylipäänsä rikokseen syyllistyneistä ulkomaalaisista. Uskon, että nämä tekijät jo pelkästään johtavat siihen, että tätä aloitetta tällaisenaan ei voi hyväksyä. Paljon käydään keskustelua siitä, mitenkä Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden, joilla ei ole meidän ulkomaalaislakimme ja meitä velvoittavien kansainvälisten sopimusten ja meidän perustuslakimme pohjalta oikeutta turvapaikkaan, palautus tulisi järjestää ja mitenkä henkilöt, jotka ovat syyllistyneet Suomessa rikoksiin, saisi pois maasta. Itse toivoisin, että harkittaisiin jatkossa sellaista lainsäädäntöä, että mikäli henkilön lähtömaa on edelleen vaarallinen ja henkilö voi siellä kokea vainoa mutta jos siinä lähellä on naapurimaa, jos maa A, josta henkilö on lähtöisin, on vaarallinen, niin jos naapurimaa B tai naapurimaa C on sellainen, missä tähän henkilöön ei kohdistu vainoa, voisiko hänet palauttaa sitten tähän valtioon. (Eva Biaudet: Sanoo varmaan tervetuloa!) — Niin, varmaan toivon, että siitä käydään keskustelua, ja tämä on hallitukselle semmoinen viesti, että käydään neuvottelua näitten naapurivaltioitten kohdalla. Kuitenkin toivon, että kun tätäkin kansalaisaloitetta käsitellään ja mietitään, mitä tämä tarkoittaa, niin huomioidaan meidän perustuslakimme 9 §:ssä olevat toteamiset, missä aika kategorisesti kielletään karkottamasta Suomen kansalaista. Minä en tiedä, tarkoitetaanko tässä ulkomaalaisella Suomeen muuttanutta henkilöä, joka on voinut saada vaikka Suomen kansalaisuuden. Tosiaan perustuslain 9 §:n 3 momentti tämän kieltää ja 4 momentissa todetaan, että ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Nämä ovat minun mielestäni sellaisia tekijöitä, mitkä ovat ihan meidän oikeusjärjestyksemme perusteita. Meillä on ollut Suomen kansalaisen karkottamisen kielto jo aivan sieltä vuodesta 1919, ihan meidän tasavallan perustajien ajoista lähtien. Myös yleisesti on hyväksytty tämä periaate Euroopassa, että henkilöä ei voi karkottaa sellaiseen maahan, missä häntä uhkaa epäinhimillinen kohtelu. Minusta siitä tekijästä tulee edelleenkin pitää kiinni ja tästä periaatteesta tulee pitää kiinni. Haluan myös nostaa esille tässä tämän kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa sen, että meillä aika kattavasti jo nykyinen ulkomaalaislaki mahdollistaa törkeisiin rikoksiin syyllistyneitten henkilöitten karkottamisen. Siteeraan tässä nykyisen ulkomaalaislain 149 §:ää: ""Maasta karkottamisen perusteet Maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen:"" Muun muassa 2 kohdassa todetaan: ""jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin"". Samassa 149 §:ssä todetaan myös, että jos henkilö on vaaraksi tai jos henkilö on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle tai Suomen kansalliselle turvallisuudelle, hänet voidaan karkottaa. Kyllä tähän huoleen on jo tartuttukin meidän lainsäädännössämme, ja totta kai toivon, että hallitus vielä tarkentaa ulkomaalaislakia tältä osin. Arvoisa puhemies! Tämä on kansalaisaloite, jota käsitellään, ja kansalaisaloitejärjestelmähän on varsin tuore meidän perustuslaissamme. Eilen me kävimme keskustelua tästä eräästä kansalaisaloitteesta, kansalaisaloitteesta sukupuolineutraalin avioliittolain hyväksymisestä, siitä johtuneista laeista. Tästäkin asiasta jälleen kerran äänestellään, ja ilmeisesti joku vastakansalaisaloite on liikkeellä. Ensi viikolla käsitellään kansalaisaloitetta nollatuntityösopimusten kieltämisestä. Sitten julkisuuden mukaan tällä hetkellä Suomessa kerätään sellaista kansalaisaloitetta, että eläkeindeksejäkin pitäisi jonkun aloitteen pohjalta muuttaa. Itse olen kyllä pikkuisen huolestunut siitä, onko tämä kansalaisaloitejärjestelmä toimiva ja onko se säädetty sellaiseksi, mitä on ajateltu. Minusta se on tarkoitettu vain harvoihin isoihin kysymyksiin käsiteltäväksi, ei pääasialliseksi lainsäädäntöinstrumentiksi. Tämän kansalaisaloitteen, joka nyt on käsittelyssä, on allekirjoittanut noin 54 000 henkilöä. Tämä määrä, arvoisat kansanedustajat, on vain noin kymmenen Suomen kansanedustajan äänimäärää vastaava määrä tai reilun kymmenen äänimäärää vastaava määrä. Minua kokeneemmat kollegat tietävät, että kymmenen kansanedustajan lakialoitteella ei tule näin massiivista käsittelyä, mitä nämä kansalaisaloitteet tällä hetkellä saavat. Minusta suomalaisessa demokratiassa henkilöitten, jotka haluavat vaikuttaa ulkomaalaisten karkotukseen, jotka haluavat vaikuttaa avioliittolakiin tai haluavat vaikuttaa eläkeindeksiin, tulisi lähteä mukaan puolueitten toimintaan, yhdistysten toimintaan ja toimia näitten oikeitten vaikutuskanavien kautta eikä lähteä liikkeelle siitä, että kaikki yhteiskunnan epäkohdat ratkaistaan keräämällä nettipankkitunnuksilla nimiä internetissä. (Arto Satonen: Hyvä puhe!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-02-11T17:25:49,2016-02-11T17:32:52,Tarkistettu,1.1 2016_6_87,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa puhemies! Vähän hämmästelen edustaja Kurvisen tapaa siirtää keskustelu siihen, että kansalaisaloitteet eivät ole tarpeellisia, sillä tämähän nimenomaan lisää kansanvaltaa, että kansalaiset saavat tänne eduskuntaan käsiteltäväksi sellaisia aiheita, mitä eduskunta ei tahdo käsitellä. Itsekin olen kyllä sitä mieltä, että jos tätä halutaan kehittää, niin miksei siirryttäisi suoraan vaikka suoraan kansanäänestykseen esimerkiksi Sveitsin mallin mukaan. Se sopisi minullekin. Mutta en voi olla hämmästelemättä sitä, edustaja Kurvinen, miksi Suomessa rikokseen syyllistynyttä ei pidä karkottaa maahan, jossa kokee olevansa uhassa. Huomatkaa se, että ne eivät kaikki ole autenttisesti faktoja asioita. Pitääkö rikollisen saada asua Suomessa siitä huolimatta, vaikka hän toistuvasti syyllistyy vaikkapa lasten tai naisten pahoinpitelyyn tai raiskauksiin? Tästähän on kysymys, että ihmiset haluavat turvallisuutta ja että me annamme semmoisen viestin, että maassa maan tavalla: jos täällä teet näin, niin joudut sinne mistä tulit riippumatta, millainen kohtalo siellä odottaa. Kyllä Suomessa on liian löyhä lainsäädäntö, jos me suojelemme rikollisia enemmän kuin uhreja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-11T17:32:53,2016-02-11T17:34:00,Tarkistettu,1.1 2016_6_88,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä tarkentaa edustaja Niikolle, että minusta voisi olla hyvä, että jos henkilöä ei voi karkottaa lähtömaahansa, hänet palautettaisiin johonkin sen lähtömaan naapurimaahan, missä häntä ei uhkaa kuolemanrangaistus tai kidutus. Mutta edustaja Niikolta on pakko kysyä: kun meillä on tälläkin hetkellä vastaanottokeskuksissa henkilöitä, joita on kidutettu työkoneilla, heiltä on katkottu raajoista osia, pitäisikö tällaiset henkilöt lähettää takaisin lähtömaihin kokemaan tätä kohtelua? Onko se se suomalainen yhteiskunta, mitä me täällä porukalla yritämme puolustaa, ja se arvoperusta, mitä me yritämme puolustaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-02-11T17:34:00,2016-02-11T17:34:41,Tarkistettu,1.1 2016_6_89,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Jos henkilö syyllistyy törkeään rikokseen, niin ilman muuta sellainen henkilö pitää maasta poistaa. Ei se ole peruste, että hän mahdollisesti joutuu jossain muualla vainottavaksi. Miten tämä esimerkiksi toteutetaan, jos sinä olet vaikka Irakista tullut ja sinut haluttaisiin karkottaa tai siirtää vaikka Iraniin? Luuletko, että se kohtalo on siellä helpompaa? Siellä on oma lainsäädäntö, oma kulttuuri ja siellä kohdellaan rikollisia heidän lainsäädännön mukaan. En usko, että se uhka poistuu sillä, että me siirrämme sinne naapurimaahan jonkun henkilön, ja toisekseen, eivät he ota näitä vastaan. Jos me emme löydä mitään muuta kompromissia, niin voitaisiinko sopia sitten siitä, kuten edustaja Immonen erinomaisesti sanoi, että ei päästetä heitä vapaaksi, jos he eivät voi palata sinne maahan? Istuvat niin kauan täällä vankilassa, kunnes se turvallinen paikka löytyy, minne heidät voidaan vapauttaa. Mutta kadullekaan heitä ei pidä vapaaksi päästää. Me emme voi vaarantaa lastemme ja kansalaistemme turvallisuutta sillä, että me annamme rikostentekijöiden uusia rikoksiansa ja siitä ei seuraa käytännössä minkäännäköistä rangaistusta. Tästä on kysymys, (Puhemies koputtaa) kun tämä kansalaisaloite on jätetty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-11T17:34:41,2016-02-11T17:35:48,Tarkistettu,1.1 2016_6_90,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kurviselle palauttamisesta toiseen, vaikka naapurimaahan: siinä sattuu olemaan sellainen pieni ongelma, että palauttaminen toimii siten, että siellä pitää olla myös joku vastaanottamassa. Ei voida vain dumpata johonkin maahan x. Se on se ongelma. Miksi nämä naapurimaat ottaisivat vastaan henkilön, jonka he kokevat uhaksi? Edustaja Niikolle: sinänsä ymmärrän teidän taustallanne olevan huolen, mutta ajatus siitä, että me palauttaisimme minne tahansa, kuulostaa minusta, kuten puheessani totesin, sivistysvaltioperiaatteen vastaiselta. Kuten sanoin, me emme Suomessa tuomitse ihmisiä kuolemaan. Me emme Suomessa harjoita kidutusta. Miksi me siis tekisimme niin, että me lähettäisimme ihmisiä kuolemaan tai kidutukseen? Kysyisin myös sitä, kun te puhuitte siitä, että kun vankilasta vapautuu, niin ei saa päästää vapaaksi uusimaan rikoksiaan, koskeeko tämä teidän mielestänne myös suomalaisia, jotka ovat tehneet rikoksia. Miten me heihin suhtaudumme? Onko tästä tulkittavissa, että te kannatatte kuolemantuomiota?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-02-11T17:35:49,2016-02-11T17:36:49,Tarkistettu,1.1 2016_6_91,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko toistuvasti puhuu siitä, että pitäisi toimia maassa maan tavalla. Mutta mikä on enemmän maan tapa kuin meidän perustuslakimme, meidän oikeusjärjestelmämme, meidän tapamme kohdella ihmisiä oikeudenmukaisesti: jos he tekevät rikoksia, niin heitä syytetään oikeuslaitoksessa ja niin edelleen. Mistä johtuu tämä halveksinta Suomen lakia ja Suomen perustuslakia kohtaan? Mielestäni se on hyvin ""ei- maassa maan tavalla"".",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-02-11T17:36:50,2016-02-11T17:37:24,Tarkistettu,1.1 2016_6_92,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Nytten tämä keskustelu alkaa menemään sivuraiteille. (Välihuutoja) Meillä varmasti suurin ongelma ei ole siinä, ettemmekö me saa näitä henkilöitä palautettua. Se ei ole varmasti se suurin ongelma, vaan suurin ongelma on siinä, että me emme tahdo palauttaa niitä henkilöitä, jotka eivät ole saaneet riittävän suurta tuomiota. Tämähän on kansalaisaloitteen ydin, että jos tuomio on mikä tahansa henkilöllä, joka ei nauti Suomessa kansalaisuutta, niin hänet palautetaan tai poistetaan maasta. Mitä tulee sitten suomalaisten tekemiin rikoksiin, niin toki tästä keskusteltiin jo viime kautena, että onko meidän lainsäädäntömme liian löyhä, jos täällä eivät saa tuomiota toistuvasti vakavia rikoksia tehneet. Yleensä ne tuomiot ovat löyhiä mielestäni. Tämän johdosta tein viime kautena esimerkiksi lakialoitteen, jossa törkeisiin rikoksiin syyllistyneet eivät saisi automaattisesti minkään näköisiä lievennyksiä. Ensikertalaisuuspykälä on vanhanaikainen nyky-yhteiskunnassa, ja siitä voidaan aloittaa. Kiristetään lakeja sitten myös kaikkia Suomessa asuvia kohtaan näissä törkeissä rikoksissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-11T17:37:25,2016-02-11T17:38:31,Tarkistettu,1.1 2016_6_93,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Muistutan arvon edustajia, että me puhumme nyt kuitenkin tästä kansalaisaloitteen sisällöstä. Tässä on vielä muutama pyydetty vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_94,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Parviainen toi hyvin esiin mielestäni sen, että meillä on jo lainsäädännössä keinot rikoksentekijöiden karkottamiseen. Olisin vain tuonut yhden kokemuksen tähän asiaan, jonka edustaja Niikko otti esille, sen, että on helppo karkottaa. Olin ministeriaikana tekemisissä tällaisen asian kanssa, jossa Suomessa henkirikoksen tehnyt henkilö haluttiin palauttaa ja pyrittiin palauttamaan, ja kysymys oli maasta, jossa on kuolemanrangaistus. Silloin tämän maan asianomaiset viranomaiset nostivat tämän esiin, että se on tämän henkilön todennäköinen kohtalo. Mitä teemme siinä tapauksessa? Kyllä meillä on tietty vastuu myöskin siitä, jos olemme lähtökohtaisesti ja ideologiamme mukaan kuolemanrangaistuksen vastustajia. Jos meistä jokainen ihmiselämä on arvokas siitä huolimatta, että on jopa syyllistynyt rikokseen, uskomme vaikkapa ihmisen parantumisen mahdollisuuteen, niin kuin omasta lähtökohdastamme teemme, niin meidän täytyy nämä asiat myöskin ottaa tässä huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-02-11T17:38:42,2016-02-11T17:39:46,Tarkistettu,1.1 2016_6_95,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse haluan uskoa, että tämän kansalaisaloitteen 54 000 allekirjoittajaa eivät ole — toivottavasti — edustaja Niikon linjoilla. Itse lähtökohtaisesti (Mika Niikon välihuuto) suhtaudun tähän aloitteeseen ja tämän henkeen ihan myönteisesti. Ja tässä aloitteessa itse asiassa on kohta, jossa myös tuodaan esille tuo ajatus, että ulkomaalaistenkin oikeusturvasta on huolehdittava, se on kirjoitettu tännekin. Tuntuu siltä, että edustaja Niikko nyt vetää tässä mutkat suoriksi ja itse asiassa tekee hallaa tälle sinänsä hyvälle tavoitteelle, että me voisimme nopeuttaa esimerkiksi näitä karkotuksia. Tässä vähän joutuu itsekin miettimään, että haluanko edes edustaja Niikon kanssa olla samaa mieltä ja kannattamassa tätä lakialoitetta, jos tämäntasoinen keskustelu jatkuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-11T17:39:46,2016-02-11T17:40:47,Tarkistettu,1.1 2016_6_96,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Voin vakuuttaa, että en käytä tähän enää sitten vastauspuheenvuoroja — ei tarvitse hätäillä. Haluan nyt vielä kirkastaa useammallekin edustajalle täällä, mitä tarkoitin. Me voimme uskoa mitä vain: me voimme uskoa, että sen maa A:n, joka on vaarallinen jollekin henkilölle, naapurit eivät haluaisi tällaista palautussopimusta tehdä. Mutta minä en nyt halua tämmöisestä uskonasiasta puhua vaan annan ikään kuin toimeksiannon meidän hallitukselle, että neuvoteltaisiin näitten tiettyjen naapurimaitten kanssa vaikka Lähi-idässä ja katsottaisiin, olisiko se mahdollista. Olen edustaja Niikon kanssa samaa mieltä siitä, että tällaista henkilön säilöönottoa, hänen vapautensa rajoittamista, jos hän on vaarallinen, pitäisi selvittää. Ilmeisesti Norjassa on hieman tämäntyyppinen järjestelmä. Ja minusta me olemme edustaja Niikon kanssa vähän niin kuin samalla asialla, mutta minä yritän löytää tapoja näitten palautusten ja karkotusten toteuttamiseen meidän perustuslain kanssa sopusoinnussa ja meitä velvoittavien ihmisoikeussopimusten kanssa sopusoinnussa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-02-11T17:40:47,2016-02-11T17:41:55,Tarkistettu,1.1 2016_6_97,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Vielä vastauspuheenvuorot, edustajat Elo, Häkkänen ja Niikko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_98,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Olen tyytyväinen tähän keskusteluun. Miksi? Siksi, että kansalaisaloitteen kautta on tuotu eduskunnan keskusteltavaksi ja käsiteltäväksi asia, joka kansalaisia kiistämättä kiinnostaa ja herättää tunteita, herättää huolta. Otan yhden esimerkin siitä, mikä minusta tässä on se ongelma ja se, mitä meidän pitää pohtia. Saksassa Sankt Johannin pienessä kylässä on nyt huomattu, että siellä on pakolaismajoituksessa tällainen Isis-johtaja, joka on todistetusti omassa maassaan tehnyt kidutusta, teettänyt kuolemantuomioita ja tehnyt sellaisia tekoja, joita ei voida missään tapauksessa hyväksyä. Ja sitten herää se kysymys, että saako tällainen henkilö jäädä Saksaan tuomion saaneena vankilaan vai karkotetaanko hänet. Nämä ovat niitä vaikeita kysymyksiä, joita meidän pitää käydä. Hän on kuitenkin tehnyt niitä tekoja, joita me kaikki tässä vastustamme. Tämä kansalaisaloite on sen takia hyvin tärkeä tuoda tänne käsittelyyn ja asianmukaisesti hoitaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-02-11T17:41:55,2016-02-11T17:42:57,Tarkistettu,1.1 2016_6_99,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä kysymys on varmaan kevään yksi suurimpia kansalaisten huolenaiheita. Vaikka lukumäärällisesti ei välttämättä puhuta rikostilastoissa valtavan suurista määristä, tämä on huolenaiheena ja myös moraalisesti yksi eduskunnan kärkipään kysymyksiä, kuinka tämä asia hoidetaan. Samaan aikaan pitäisi pystyä muistamaan se, että Suomi pitää kiinni kaikista perustuslain oikeudenmukaisista oikeudenkäynneistä, tietyistä periaatteista rikosoikeusjärjestelmässä eli emme syyllisty itsekään tosiasiallisesti kidutukseen tai kuolemantuomioon liittyviin toimenpiteisiin. Mutta taas toisaalta meidän pitää tehostaa palautusjärjestelmää niin, että pystytään törkeisiin rikoksiin syyllistyneet ihmiset palauttamaan mahdollisimman tehokkaasti. Tässä tuleekin kyseeseen, että kuinka pystytään mahdollisimman tehokkaasti selvittämään, joutuuko ihminen siellä kotimaassaan ihan oikeasti tämmöisen uhan alle. Tämä tulee olemaan se iso kysymys todennäköisesti tuhansien ihmisten osalta jossain vaiheessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-02-11T17:42:57,2016-02-11T17:44:07,Tarkistettu,1.1 2016_6_100,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Väännetään nyt rautalangasta tämä asia uudelleen, edustaja Heinonen. Täällä on kansalaisaloite, joka käsittelee rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista. (Eduskunnasta: Kyllä!) Itse sanoin, että kannatan tätä kansalaisaloitetta. En ottanut kantaa kuolemantuomioon millään muotoa. En puhunut sanaakaan kuolemantuomion kannattamisesta tai siitä, millä tavalla he hoitavat asiansa omassa maassaan, jos henkilö karkotetaan. Olen Suomen parlamentin edustaja ja edustan Suomen kansaa ja ajan Suomen kansalaisten etua. Mielestäni on aika häpeällistä ruveta tällä perusteella ikään kuin pesemään kätensä pois semmoisesta kansalaisaloitteesta, jota ei edes halua kannattaa, edustaja Heinonen. Kysymys on siitä, että jos palautusjärjestelmää parannetaan, niin me voimme saada parempia tuloksia. Saksahan on juuri muuttamassa lakeja niin, että jos siellä peräti jopa uhkaillaan virkamiehiä, niin ollaan valmiita karkottamaan maasta pois. Siellä tulee hyvin tiukka lainsäädäntö ainakin niiden lehtitietojen mukaan, mitä olen lukenut. Tähän suuntaan koko Eurooppa on menossa. Jäämmekö me Suomessa tämmöiseen pehmeämpään linjaan siinä mielessä, että me emme uskalla mitään lakeja muuttaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-11T17:44:08,2016-02-11T17:45:17,Tarkistettu,1.1 2016_6_101,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,Vielä edustaja Elomaa ja sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_102,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvinen otti esille kansalaisaloitteen tarpeellisuuden, ja siinä olen hänen kanssaan kyllä eri mieltä. Niikko puolusteli kansalaisaloitteen tarpeellisuutta, ja hän oli siinä oikeassa. Se on uusi tapa kansalaisten päästä esille ja ottaa asioita esille. Se on demokratiaa. On hyvä, että nämä kansalaisaloitteet käsitellään asiallisesti täällä eduskunnassa. Tämä kyseessä oleva kansalaisaloite on todella tarpeellinen ja pääosin kyllä kannatettava.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-02-11T17:45:19,2016-02-11T17:46:02,Tarkistettu,1.1 2016_6_103,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_104,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! (Ben Zyskowicz: Hyvä alku! — Naurua) Itse toivon, että tällaisestakin asiasta voidaan puhua asiallisesti, kiihkottomasti, ollaan sitten puolesta taikka vastaan. Totesin tuohon edellä puhuneen edustajan — en mainitse nimeä, niin ei tule vastauspuheenvuoroa — puheenvuoroon, viittasin siihen, että tämän kansalaisaloitteenkaan tekijät eivät ole edellä puhuneen puhujan kannalla, että kaikissa tapauksissa, (Mika Niikko: Tarkoitatko minua?) välittämättä siitä, vaikka kuolemantuomio tai kidutus odottaisi, heidät palautettaisiin. Tässä kansalais-aloitteessa kuitenkin on lause, joka viittaa siihen, että se ei olisi automaatio. Sen takia halusin irtaantua edellä puhuneen edustajan puheenvuorosta. Lähtökohtana kannatan tätä kansalaisaloitteen periaatetta. Suomi on maa, Suomen pitää olla maa, mihin rikolliset eivät ole tervetulleita. Suomen pitää olla maa, missä ei raiskata. Sitä ei Suomessa hyväksytä. Viestin pitää olla selkeä tänne tuleville, kaikille tänne pyrkiville, että Suomi on maa, missä raiskausta ei hyväksytä. Viestin pitää olla minun mielestäni sama myös kantasuomalaisille raiskaustenkin suhteen, ja siksi olen tehnyt tässä salissa lakialoitteen, jossa raiskauksesta seuraisi aina ehdoton tuomio, ja se on lakivaliokunnan käsittelyssä. Toivon, että se sieltä vielä tänä keväänä eteenpäin saadaan. Mitä sitten tulee rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiseen, niin jos rikos on tapahtunut kotimaassa eli lähtömaassa, karkotus on mahdollista. Mutta kyseenalaisia tilanteita syntyy vaikkapa Daesh-terroristijärjestön toimintaan osallistuneiden ihmisten keskuudessa, miten heidän kohdallaan toimitaan. Eli Daesh, siis Isil suomalaisessa mediassa. Toisaalta sitten tilanteessa, missä ulkomaalainen — tai on sitten kyse ulkomaalaisesta turvapaikanhakijasta — raiskaa Suomessa, karkotus ei olekaan enää automaattisesti mahdollinen, jos rikos tapahtuu täällä, ja tuomio on silloin todennäköistä niin, että tuohon karkotukseen ei edetä. Itse olen sitä mieltä, että kyllä ulos pitää jättää tilanteet, missä selkeästi voidaan osoittaa, että rikollista odottaa kuolemantuomio tai selkeä kidutus. Sellaiset tilanteet ovat niitä, missä minun mielestäni meidänkin pitää kyllä kunnioittaa ulkomaalaisten oikeusturvaa ja myös ulkomaalaisten oikeusturvasta tulee huolehtia. Ajatus siitä, että tuomio voitaisiin suorittaa omassa kotimaassa, on hyvä ja kannatettava, mutta niissä on myös tuo sama oikeusturvakysymys. Arvoisa puhemies! Julkisuudessa on ollut tapaus, jossa Tuuli-tytön murhaaja on vapautumassa. Olen käynyt tämän tapauksen läpi oman lakialoitteeni yhteydessä hieman toisesta tulokulmasta, mutta nyt tulemme siihen, että meillä pitää olla varmuus karkotuksen varmistamisesta. Eli kun rikollinen on vapautumassa, meillä pitää olla varmuus tämäntyyppisten rikollisten kohdalla, että heidät varmuudella saadaan maasta pois. Tuuli-tytön murha on ollut laajasti julkisuudessa, ja tämä kyseinen henkilö on syyllistynyt uusiin rikoksiin, julmiin rikoksiin, jopa lyhyillä vankilomillaan. Minun mielestäni sellaiselle ihmiselle ei ole sijaa Suomessa. Aivan lopuksi valitusten käsittelyyn. Nykyinen hallitus on määrätietoisesti myös uudistanut näitä asioita ja hallitus on keventämässä tuomarien määrää. Jo ennen tätä nyt jo hallitsemattomaksikin kuvattua maahanmuuttotilannetta Euroopan unionin vapaa liikkuvuus lisäsi Suomeen tulevien ulkomaalaisten rikollistenkin määrää. Muutamia vuosia sitten Helsingin ulkomaalaispoliisin komisario Liisa Lintuluoto nosti tämän asian esille. Hän totesi, että karkotuspäätösten toimeenpanossa käy usein niin, että ne kestävät hyvin kauan, sillä päätöksistä valitetaan usein hallinto-oikeuteen eikä ihmistä voida karkottaa ennen kuin asia on hallinto-oikeudessa käsitelty. Lintuluoto totesi silloin, mitä itsekin kannatan, että meidän pitää miettiä vielä jonkinlaista muutosta tähän valitusoikeuteen. Jos henkilön valitusprosessi kestää vuoden, on mahdollista, että hän syyllistyy uusiin vakaviin rikoksiin, ehkä henkirikoksiin ja muihin rikoksiin, ja sen takia tässä asiassa pitää myös hallituksen toimia. Loppuun kansalaisaloitteista yleisesti. Itse pidän kansalaisaloitejärjestelmää hyvänä ja kannatettavana, ja tälläkin kansalaisaloitteella on vankka suomalaisten tuki, mutta olen esittänyt myös sitä, että kansalaisaloitteen voisi niin sanotusti ei-allekirjoittaa. Meillä on syntymässä nyt eduskuntaan järjestelmä, missä kansalaisaloitteen vastakansalaisaloite on tulossa ja sen perään ehkä sitten taas uusi kansalaisaloite, ja tämä ei ole varmastikaan tämän järjestelmän tarkoitus. Silloin voisi olla hyvä, että kansalaisaloitteessa voisi olla myös ei-allekirjoitus, vaikka itse uskon, että peruslähtökohdiltaan tämän kansalaisaloitteen meistä valtaosa pystyy allekirjoittamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-11T17:46:03,2016-02-11T17:52:35,Tarkistettu,1.1 2016_6_105,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Seuraavaksi ministeri Orpo, enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_106,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajat! Halusin kuunnella tätä keskustelua, koska kyseessä on instituutio nimeltä kansalaisaloite. Silloin sen ensimmäinen foorumi on tämä sali, joka käy lähetekeskustelua. Hallituksen osalta mahdollisesti käynnistyy lainvalmisteluhankkeita, mutta ennen kaikkea mielestäni oleellista on tämä käytävä keskustelu, jossa tämäkin aloite on osoittanut tärkeytensä — ajankohtainen asia ja kansalaisten kannalta iso kysymys. Tässä on mielestäni kaksi taustaa, miksi tämä aloite on täällä. Ensimmäinen on se, että nykyiset käytäntömme tuntuvat kovin monesta suomalaisesta maalaisjärjen vastaisilta, eli jos syyllistyy rikoksiin, sillä ei ole vaikutusta — suoraa vaikutusta, näyttävää vaikutusta — turvapaikkapäätökseen, tai toisaalta se ei vaikuta niin vahvasti kuin haluttaisiin siihen, että voidaan rikoksiin syyllistyneet karkottaa maasta. Toisaalta tämä aloite kertoo kansalaisten huolesta yleisestä turvallisuudesta. Meidän on ihan turha mennä karkuun sitä tosiasiaa, että suomalaiset kokevat laajamittaisen maahanmuuton myötä, että heidän turvallisuustilanteensa on heikentynyt. Siksi tämä aloite pitää ottaa vakavasti, ja siksi hallituksen on omalta osaltaan toimittava riippumatta siitä, miten tämä aloite itsessään eduskuntakäsittelyssä etenee. Täytyy lähteä siitä tosiasiasta, että viranomaisten ja hallituksen — edelleen poliisin, rajanviranomaisten ja maahanmuuttoviranomaisten — tulee noudattaa lakia ja kansainvälisiä sopimuksia, joihin Suomi on sitoutunut. Meitä sitovat tässä koko ympäristössä kansainväliset sopimukset, EU-lainsäädäntö, kotimainen lainsäädäntö. Tämä on se kehikko, jossa me toimimme. Jos ja kun haluamme — jatkuvasti tehdään muutoksia — niin meidän pitää arvioida se, mikä on Suomen hallituksen käsissä: kansallinen lainsäädäntömme, josta olemme jo hallitusohjelmaan kirjanneet, että me teemme siihen tiukennuksia tai nopeutamme törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden poistamista maasta. Tämä asia on liikkeellä. Tätä lakia on vielä hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman yhteydessä kiirehditty niin, että — se on vaikea hanke — me pyrimme siihen, että se on heti alkuvuodesta 17 eduskunnan käsittelyssä, ja lupaan selvittää, onko sitä mahdollista vielä tästäkin nopeuttaa. Toinen foorumi, jolla mielestäni voidaan vaikuttaa meidän toimintaympäristöömme — ja uskoisin, että tasavallan presidenttikin tarkoitti nimenomaan sitä — on Euroopan unioni. Euroopan unioni luo niin laajoilta osin meidän säännösympäristömme, toimintaympäristömme, että myöskin Euroopan unionin pitää tässä muuttuneessa maailmantilanteessa miettiä tätä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan lainsäädäntökokonaisuutta ja olla myös valmis tekemään uudistuksia, jotka ovat välttämättömiä. Me olemme uudistamassa Dublin-järjestelmää. Siihen liittyy oma problematiikkansa, mutta se otsikko kertoo mielestäni sen, että meidän täytyy uudistaa turvapaikkajärjestelmäämme Euroopassa. Se ei toimi tällä hetkellä. Meidän täytyy miettiä meidän eurooppalaista lainsäädäntöämme, joka määrittelee ne prosessit, miten asioita käsitellään, kun olemme sen tilanteen edessä, että turvapaikanhakijoiden määrä Eurooppaan ja Suomeen on moninkertainen. No, edelleen palaan kotimaahan. Se, mitä myöskin voimme tehdä ja olemme tehneet, on se, että jos turvapaikanhakija syyllistyy Suomessa rikoksiin, niin sillä on joka tapauksessa vaikutusta niin, että me voimme ottaa ja otamme tällaisen henkilön hakemuksen käsittelyyn nopeutetusti, niin sanotusti pinon pohjalta tai keskeltä päällimmäiseksi — etenkin siinä tapauksessa, että hakemus on ilmeisen perusteeton — niin että saadaan nopeasti ratkaisu tehtyä. Jos eivät täyty nämä kansainvälisen suojelun kriteerit, jolloin siis ainoastaan törkeä rikos voi vaikuttaa niin, että karkotetaan, silloin, jos on nämä alemmat suojelutarpeet, toissijainen suojelu tai humanitäärinen suojelu, näillä rikoksilla on jo heti vaikutusta ja ne voidaan silloin panna käytäntöön. Eli tämän me voimme tehdä. Sitten meillä on tämä yleisen turvallisuuden kokonaisuus, jossa me työskentelemme. Minä haluaisin korostaa — myöskin edustaja Niikolle — että hallituspuolueet ovat yhteistuumin tehneet 80 kohdan ohjelman, jossa on paljon yleiseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, näihin asioihin liittyviä kysymyksiä, ja hallitus varmasti työskentelee koko ajan tässä yhdessä. Ja viimeiseksi, jos puhemies sallii, sanoisin muutaman sanan vielä näistä luvuista, kun ne ovat olleet tänä päivänä syystä tai toisesta niin kovasti esillä. Eli kuinka moni todennäköisesti tulee Suomesta saamaan turvapaikan? Ensinnäkään me emme voi tietää kuin todennäköisyyden, koska tällä hetkellä ja tästä oikeasti eteenpäin, tulevina viikkoina, kuukausina, käsitellään sen suuren pääjoukon turvapaikkahakemuksia, joka on saapunut viime syksystä lähtien Suomeen. Me olemme sen jälkeen hallituksen toimesta kiristäneet kriteerejä, mutta ennen kaikkea kun Maahanmuuttovirasto on tehnyt nämä turvallisuusselvitykset Somaliassa, Afganistanissa, Irakissa, niin ne ovat käytännössä kiristäneet meidän kriteerejämme. Me tulemme vasta tulevina viikkoina, kuukausina päätöksenteon myötä oikeasti näkemään, miten ne vaikuttavat. Ja jos katsotaan tämän päivän prosentit, me olemme viime vuoden alusta tähän päivään mennessä tulleiden käsiteltyjen turvapaikkahakemusten osalta tilanteessa, jossa myönteisiä päätöksiä on 24,5 prosenttia, 2 324, kielteisiä päätöksiä 1 500, perusteettomia eli pääasiassa Dublin-tapauksia 1 571 ja rauenneita 4 100. Jos lasketaan yhteen vain kielteiset ja myönteiset, niin voidaan saada isoja prosenttilukuja myönteisten osalta. Jos katsomme koko määrän, niin prosentti on 24 myönteisissä. Näitä lukuja voi pyörittää, niistä voi löytää erilaisia totuuksia, mutta totuus on se, että lopulliset luvut siitä, kuinka moni Suomessa turvapaikan saa, me näemme, kun nämä yksilöllisesti on käsitelty. Kriteerit ovat tiukentuneet, enkä allekirjoita sitä, että meillä olisi paljon löysemmät kriteerit kuin muissa Pohjoismaissa tai Euroopassa. Mutta nämä ovat asioita, joista olemme todenneet hallituksen kesken, että me seuraamme niitä, vertaamme suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa ja sen kriteereitä ja toimintamuotoja koko ajan eri maihin, ennen kaikkea muihin Pohjoismaihin, ja olemme päättäneet, että pidämme meidän politiikkamme ja kriteeristömme tällä tasolla. Eli toivon malttia tähän prosenttikeskusteluun. Mitä vielä tulee tähän kansalaisaloitteeseen, niin haluan toistaa sen, että ymmärrän sen tarpeellisuuden nimenomaan siitä lähtökohdasta, että ihmiset ovat huolissaan yleisestä turvallisuudesta ja että tässä meidän käytännössämme on maalaisjärjen vastaisia piirteitä, mutta me korjaamme niitä koko ajan. Siksi me olemme tänne tulleet valituiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-02-11T17:52:37,2016-02-11T18:00:20,Tarkistettu,1.1 2016_6_107,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Nyt taitaa olla halua käydä debattia tässä, eli avataan se.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_108,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa puhemies! On tietysti niin, että kun ihmisiä tulee tänne hakemaan turvaa ja monilla on siihen myös perusteltu syy, niin sitten, kun joku sellainen henkilö, joka on tullut hakemaan turvaa, syyllistyy rikokseen, sitä on aika vaikea käsittää, kun tänne on tultu turvaa hakemaan. Eli siinä mielessä ymmärtää sen, että turvallisuudentunteen osalta nämä asiat kansalaisia puhuttavat. Mutta minusta on erittäin johdonmukaisesti johdettu nyt sitä, mitä maahanmuuttopolitiikassa on tehty ja mikä näissä olosuhteissa on ollut mahdollista. Hallituksen tekemät linjaukset sisäministerin johdolla ovat olleet hyvin yksiselitteisiä. Me olemme seuranneet pohjoismaista kehitystä, ja me olemme johdonmukaisesti kantaneet vastuuta siitä tilanteesta, missä me olemme, ja toivon, että niin mennään myös jatkossa eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-02-11T18:00:29,2016-02-11T18:01:30,Tarkistettu,1.1 2016_6_109,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Olen pitänyt sitä aina tervetulleena, että sisäministeri on suoraan sanonut, että todennäköisesti kaksi kolmasosaa, jopa ehkä enemmänkin näistä turvapaikanhakijoista, on niin sanotusti perusteettomia. Tosin se tarkoittaa sitä, että se asettaa tänä vuonna hallitukselle myös aika kovan tulosvastuun, jos näin voi sanoa. Kansalaiset sitten odottavat, että se, mitä sisäministeri, ja moni muukin tietysti, tältä osin on julkisuudessa sanonut, myös toteutuu. Haluaisin kysyä sisäministeriltä vielä tähän liittyen kysymyksen. Kun Syyrian tilanne on tässä viime aikoina eskaloitunut — Turkin ja Syyrian rajalla odottaa noin 50 000 ihmistä pääsyä Turkkiin, nämä ihmiset ovat paenneet selvästi vainoa mutta todellakin ovat siellä rajalla vielä — kysyisin, miten Suomi on varautunut siihen, että Syyrian kiihtyvä sota lisää turvapaikanhakijavirtaa myös Suomeen, muistaen, että rikollistakin ainesta valitettavasti tämän virran mukana tulee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-02-11T18:01:30,2016-02-11T18:02:35,Tarkistettu,1.1 2016_6_110,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ensinnäkin ministerille hyvin perustellusta puheenvuorosta. Mutta jos mennään takaisin tähän itse kansalaisaloitteeseen, niin meillähän on jo nyt lainsäädännössä hyvin laajat valtuudet siihen, miten näitä ihmisiä, jotka ovat täällä rikoksiin syyllistyneet, voidaan sitten karkottaa. Se suurempi ongelma käsittääkseni liittyy nimenomaan tähän karkotusprosessiin, ja siihenhän ministeri viittasikin, että millä tavalla tätä karkotusprosessia saataisiin tehostettua, kun tämä itse prosessi kestää muistaakseni keskimäärin 3 vuotta. Millä tätä saataisiin nopeutettua? Tästä olisinkin pyytänyt, että ministeri vähän enemmän avaisi tätä konkretiaa, sitä, mitä siellä ollaan tekemässä. Käsittääkseni oikeusministeriöstä on tulossa tähän jotain uusia avauksia, mutta tämä olisi syytä käydä läpi, koska se varmasti jo antaisi sitä luottamusta kansalaistenkin keskuudessa siihen, että näihin prosesseihin kun lähdetään, ne tutkitaan nopeasti ja sen jälkeen sitten tehdään mahdolliset päätökset siitä, karkotetaanko vai ei.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-02-11T18:02:40,2016-02-11T18:03:42,Tarkistettu,1.1 2016_6_111,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Muutama vastauspuheenvuoro vielä, ja sen jälkeen ministeri vastaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_112,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos ministerin puheenvuorosta, joka otti esille tätä vähän laajempaa kehystä, mitä Euroopan unioni on tekemässä. Tietysti tärkeintä on, että saamme siellä kriisialueella, Syyriassa, Somaliassa, kriisit päättymään, ja siihen voimme vaikuttaa. Toinen on se, että saamme näiden kauttakulkumaiden tilanteen rauhoittumaan: tuemme Turkkia ja pyrimme saamaan Libyassa aikaan tilanteen, jolloin Libya ei olisi tämmöinen kauttakulkumaa enää. Mutta silloin huomio kiinnittyy näihin ensimmäisiin vastaanottajamaihin Euroopassa, Kreikkaan ja Italiaan, ja huomasin, että komissio oli kovistellut myöskin Kreikkaa siitä, että sormenjälkien ottaminen, henkilöiden tunnistaminen pitäisi siellä saada vielä nykyistä tehokkaammaksi. Kysymykseni on: Kuinka paljon voimme Euroopan unionin puitteissa lisätä tätä ensimmäisen vastaanottajamaan tehokkuutta näissä, että sieltä ei tulisi ihmisiä tunnistamatta lävitse? Silloin saisimme tietysti sotarikolliset ja muutkin rikolliset siellä jo kiinni ja saisimme tämän eurooppalaisen järjestelmän toimimaan järkevästi. Nyt tavallaan ihmisiä tulee tunnistamatta myöskin tänne pohjoiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-02-11T18:03:47,2016-02-11T18:04:52,Tarkistettu,1.1 2016_6_113,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri lupasi sujuvoittaa ja nopeuttaa näitä karkottamisia. Olen tarjonnut konkreettista ehdotusta aikaisemmin oikeusministerille, ja nyt uudistan tarjoukseni myös sisäministerille. Nykysysteemissä poliisi virkavastuulla tekee Maahanmuuttovirastolle ehdotuksen rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkottamisesta. Maahanmuuttovirasto virkavastuulla tekee karkottamispäätöksen. Sen jälkeen tällä ulkomaalaisella on oikeus valittaa Maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen, niin kuin asiaan kuuluukin. Mutta sen jälkeen vielä on mahdollisuus valitusluvan kautta päästä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämä porras on täysin tarpeeton. Vaikka sanotaan, että ""niin niin, mutta se vaatii valitusluvan"", niin myös sen valitusluvan käsittely siellä korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaatii asiaan paneutumista ja vie näiden tuomareiden aikaa ja tarmoa. Toisin sanoen: valituskielto hallinto-oikeudesta eteenpäin olisi nyt konkreettinen ja nopeasti tehtävissä oleva ratkaisu. Esitys voitaisiin antaa jo kuukauden päästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-11T18:04:54,2016-02-11T18:06:03,Tarkistettu,1.1 2016_6_114,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Elo kiinnitti huomiota erittäin tärkeään asiaan tässä äsken puheenvuorossaan,  eli tämä konflikti ja kriisi Syyriassa ei vielä ole ohi, eli suojelun ja avun tarpeessa olevien ihmisten määrä ei ole vähenemään päin, vaan on edelleen valtava joukko ihmisiä, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa. Miten me olemme varautuneet tähän? Miten me aiomme näiden ihmisten kansainvälisen suojelun tarpeesta huolehtia? Tässä on käyty paljon keskustelua suomalaisten kansalaisten oikeustajusta, ja minä olen ainakin itse huomannut, että kansalaiset usein ottavat yhteyttä juuri siitä syystä, että haluavat auttaa hädässä olevia naisia ja lapsia ennen kaikkea. Nyt hallitus tulee esittämään muun muassa perheenyhdistämiskriteerien tiukentamista, joka tulee siis vaikeuttamaan juurikin hädässä olevien naisten ja lasten pääsemistä turvaan tänne. Mikä on ministerin näkemys tästä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-11T18:06:06,2016-02-11T18:07:06,Tarkistettu,1.1 2016_6_115,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin tämä realiteetti, että rauha ei ole saapunut tuolle alueelle ja tuskin hetkeen saapuukaan, joten tämä vallitseva tilanne Suomessa jatkuu, ja vaikka hallitus tekee sinänsä lähtökohtaisesti oikeita asioita, niin tämä on, voisiko sanoa, tuskaisen hidasta, ja tämä kansalaisaloite on oikeastaan merkki siitä, että kansa haluaa tehokkaampia toimenpiteitä. Kysyisin: mitä toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä tiukentaakseen tätä tilannetta ja nopeuttaakseen tätä tilannetta esimerkiksi Zyskowiczin esittämällä tavalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-02-11T18:07:10,2016-02-11T18:08:08,Tarkistettu,1.1 2016_6_116,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Ja vielä edustajat Tolvanen ja Hongisto ja sen jälkeen ministerin puheenvuoro, ja sitten jatkamme keskustelua. Nyt edustaja Tolvanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_117,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan takaisin tähän kansalaisaloitteeseen. Kansalaisaloitehan on arvokas systeemi, jonka olemme luoneet tänne, ja sitä pitää kunnioittaa, ja näillä ihmisillä, jotka tämän aloitteen ovat tehneet, on ollut huoli. Haluan kiittää heti alkuun, että ministeri oikaisi noita lukuja, joita nyt on julkisuuteen tänään levinnyt, että saadaan oikeat todennäköisyysluvut. Mutta haluan kiittää ministeriä myös siitä, että hän on ryhtynyt hallitusohjelman mukaisiin toimenpiteisiin vakavaan tai toistuvasti rikokseen syyllistyneen sekä yhteiskunnalle turvallisuuden vaarantavan henkilön, ei-suomalaisen, ei- Suomen kansalaisen, poistamiseksi maasta, että hallitukselta tulee esitys, kiitän siitä. Näitä prosesseja tiedän oikeusministeriössä nopeutettavan, se on hieno juttu. Mutta kysyisin nyt näistä takaisinottosopimuksista. Onko teillä tietoa — tietysti se on enemmän ulkoministerin tehtävää — että kun on tiettyjä maita, jotka eivät rikoksentekijää, oikeudessa tuomittua rikoksentekijää, suostu ottamaan takaisin, ovatko nämä neuvottelut edenneet tiettyjen maiden kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-02-11T18:08:15,2016-02-11T18:09:19,Tarkistettu,1.1 2016_6_118,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Edustajat, pyrin antamaan vastauspuheenvuoron tietystikin, jos on kysymys valiokunnan puheenjohtajasta tai jaoston puheenjohtajasta, mahdollisuuksien mukaan aina priorisoiden häntä. Jos taas samasta eduskuntaryhmästä tulee useampia pyyntöjä, pyrin näille pyynnöille antamaan tilan suurin piirtein siinä järjestyksessä, missä ne pyynnöt on tehty. Tätä periaatetta pyrin tässä noudattamaan. — Edustaja Hongisto, teillä vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_119,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jatkan edustaja Tolvasen käyttämällä linjalla ja haluan kiittää hallitusta ja erityisesti ministeri Orpoa siitä, että hallitus on näin nopeasti ja ketterästi reagoinut tähän turvapaikanhakijoilla ilmenevään ongelmaan, että jos turvapaikkaa hakeva henkilö syyllistyy Suomessa oikeudenvastaiseen tekoon tai jopa rikokseen, niin tämä hakemus otetaan sieltä, on se sitten pakan alapuolella, keskellä tai missä tahansa, nopeutettuun käsittelyyn ja tarkastellaan se nopeutetusti, ja mikäli niin sanotusti eväitä on, niin henkilö palautetaan siihen maahan, josta hän on Suomeen tullut. Tämä toimii, uskallan sanoa, yleisestävänä periaatteena, että henkilöt näkevät näin, että Suomessa on noudatettava Suomen lakeja, jos aikoo Suomessa yleensä saada tämän asiansa asianmukaisesti käsiteltyä. Hallitukselta erinomaisen hyvin toimittu. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-02-11T18:09:46,2016-02-11T18:10:41,Tarkistettu,1.1 2016_6_120,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Nyt ministeri Orpo. Käykö paikan päältä, pari minuuttia?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_121,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos. Tässä ehkä osa kysymyksistä meni jo kansalaisaloitteesta sivuun, mutta vastaan joka tapauksessa niin paljon kuin ehdin. Siis vielä kerran: tämä noin kaksi kolmasosaa ei ole minun keksimäni luku, se on Maahanmuuttoviraston arvio sen perusteella, miten ennen on tehty päätöksiä ja miten he arvioivat tulevaisuudessa olevan. Ja kuten sanoin, niin sen, mihin tämä sitten muodostuu, me näemme, kun hakemukset yksilöllisesti on käsitelty. Syyrian tilanne on järkyttävä. 600 000 ihmisen on arvioitu joutuneen jättämään pommitusten ja sodan kiihtymisen vuoksi kotinsa ja pyrkivän Turkkiin, jossa on entuudestaan 2,5 miljoonaa pakolaista leireillä, Libanonissa ja Jordaniassa yli 2 miljoonaa yhteensä. On selvää, että paine on huikea Eurooppaan. Se, mitä nyt tehdään — siis nyt ei kannata niinkään tuijottaa kotimaisia toimia ensisijaisesti, vaan sitä, mitä Eurooppa voi tehdä, ratkoa kriisejä ja auttaa ihmisiä lähtöalueella. Sitten kolme asiaa: Turkin sopimus, Kreikan rajavalvonta ja ehkä katse myöskin tuonne Makedonian rajalle tällä hetkellä. Turkin kanssa EU neuvottelee 3 miljardin tukiohjelmasta vastineena sille, että Turkki rajoittaa pakolaisten virtaa Kreikkaan. Tässä on ollut puhetta myöskin Nato-joukkojen käytöstä, mutta siinä keskustelussa Suomi ei ole osallinen. Kreikan on pakko laittaa tämä valvontansa, siis rekisteröintinsä, kuntoon. Siellä ovat nyt joulusta lähtien olleet, joulukuusta lähtien, eurooppalaiset toimijat mukana, Frontexin joukot, EASOn asiantuntijat, ja sitä laitetaan kovalla kyydillä kuntoon. Samoin tämä kolmas, johon pyydän kiinnittämään huomiota ja kannattaa kiinnittää huomiota: Makedonian raja, jossa valvontaa tehostetaan merkittävällä tavalla. Kyseessä on Schengen-ulkoraja Euroopan näkökulmasta. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että Kreikkaan jää enemmän ja enemmän ihmisiä, mikä tulee tarkoittamaan sitä, että Euroopan unionin sisäisten siirtojen ohjelman toteuttamiselle, joka on jo päätetty, jota ei ole pantu toimeen, tulee tosi kovia paineita. Mutta edelleen, edustaja Zyskowiczin esitys on juuri sen suuntainen, mitä lakiuudistuksella haetaan, ja palataan siihen, kun meidän asiantuntijamme saavat sitä tehtyä. Edustaja Anderssonille: perheenyhdistämisessä edetään hallitusohjelman määrittelemällä tavalla. Toimeentulokriteeri on se keskeinen elementti, joka siinä lakiuudistuksessa tulee olemaan. Se on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Siihen palaamme. Takaisinottosopimuksesta vielä, arvoisa puhemies: Neuvotteluja käydään tiiviisti Irakin kanssa nyt ennen kaikkea, koska se on avain. Toimimme suoraan kahdenvälisesti, ulkoministeriö—sisäministeriö-yhteistyöllä, mutta sen lisäksi me pyrimme enemmän ja enemmän toimimaan Euroopan unionin kautta, koska jos Euroopan unioni on neuvottelukumppani ja neuvotellaan, silloin paine on paljon kovempi ja silloin me pääsemme yhdenmukaisiin käytäntöihin, ja jos jollakin maalla on jo takaisinottosopimus esimerkiksi Irakin kanssa, niin me voisimme hyötyä sitä kautta, saada sopimukset, jotta myöskin nämä pakolla palautukset onnistuisivat. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-02-11T18:10:46,2016-02-11T18:13:55,Tarkistettu,1.1 2016_6_122,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,Ja vielä jatkamme vähän aikaa vastauspuheenvuoroja.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_123,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielenkiintoista, kun katsoo tätä kansalaisaloitetta ja sen graafeja, miten nämä 54 000 nimeä tähän ovat tulleet: nämä on kerätty 5.11.2014 ja 5.5.2015 välisenä aikana eli ennen tätä pakolaiskriisiä. Kuinkakohan paljon tässä nyt olisikaan allekirjoituksia, jos tätä tänä päivänä tehtäisiin? Mutta tämä kuvaa hyvin kuitenkin sitä, että tällainen turvattomuuden tunne on lisääntynyt merkittävällä tavalla Suomessa ja tämä maa ei saa olla turvapaikka rikollisille. Mutta viestin — niin kuin tämä kansalaisaloitteen kerääminenkin on — pitää olla myös selkeä kaikille muille, ulkomaalaisillekin tänne tuleville, että tänne ei tulla tekemään rikoksia ja täällä ei voida silloin olla. Itse toivon, että myös sisäministeri on aktiivinen poliisimiesten määrässä nyt tässä tilanteessa. Se on meillä huoli tuolla maakunnissa, että arjessa poliisi ei näy, ja se lisää myös osaltaan tätä turvattomuuden tunnetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-11T18:14:01,2016-02-11T18:15:10,Tarkistettu,1.1 2016_6_124,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitosta pitää antaa silloin, kun on kiitoksen paikka, ja ministeri on kyllä tehnyt kovasti työtä näiden asioitten korjaamiseksi, ja hyvä niin. Esimerkiksi tämä 80 kohdan maahanmuutto-ohjelma on erittäin hyvä toimenpide siihen, että saadaan jonkunnäköinen roti tähän toimintaan. Lisäksi tämä nopeutus törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden karkottamiseksi maasta on erittäin hyvä toimenpide. Kysynkin ministeriltä: Riittääkö se ilman tätä kansalaisaloitetta? Kuten mainitsitte itsekin, tarvitsee olla vähintään vuoden mittainen vankeusrangaistus, jotta voidaan karkottaa, mikäli ne turvapaikkaedellytykset täyttyvät. Ja mitä tulee näihin prosenttilukuihin, joista puhuttiin, — kuten ne luvut, jotka mainitsitte, ministeri — niin niistä käsitellyistä 60 prosenttia on saanut myönteisen päätöksen. Näitä rauenneita ja Dublinin sopimuksia, joita ei käsitelty lainkaan, kuten mainitsitte, oli 5 600. Niiden prosessiahan ei ole viety päätökseen. Elikkä nytten nämä luvut, joista minä puhun, ovat Migrin sivuilla olevia käsiteltyjä päätöksiä. Elikkä kielteisiä päätöksiä, kuten mainitsin, oli 1 500 (Puhemies koputtaa) ja myönteisiä 2 300 tähän mennessä. Ja siitäkin se 60 prosenttia tulee eikä pelkästään viime vuoden luvuista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-11T18:15:12,2016-02-11T18:16:27,Tarkistettu,1.1 2016_6_125,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"No niin, jospa ministeri vastaa tähän heti. Minuutti paikalta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_126,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan tähän, koska pitää käydä hetki muualla. Siis voi myöskin olettaa, että niiden 4 000:n sisällä, jotka ovat rauenneita, on paljon sellaisia henkilöitä, jotka ovat tienneet, että he eivät olisi tulleet saamaan turvapaikkaa, ja siksi he ovat lähteneet. En kiistä sitä, minkä sanoitte, mutta edelleen viestini on se, että lopulliset luvut me tiedämme vasta, kun nämä käsittelyt nyt menevät. Kriteerejä on tiukennettu, ja jokainen saa edelleenkin yksilöllisen käsittelyn, eli ei voi ennustaa. (Puhemies koputtaa) Nyt me alamme näkemään, kun tämä suuri syksyllä saapunut joukko on käsittelyssä, että mihin nämä asettuvat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-02-11T18:16:29,2016-02-11T18:17:07,Tarkistettu,1.1 2016_6_127,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten ministeri Orpo aivan oivallisesti äsken kuvasi, tilanne Syyriassa ja siinä lähialueillahan on tällä hetkellä aivan kammottava. Euroopan unionilla pitää olla yhteistä voimaa siihen, että pyritään tilannetta rauhoittamaan kaikin keinoin ja estämään se inhimillisen katastrofin synty, mikä parhaillaan siellä niillä alueilla on jo tapahtunut ja pahenee joka päivä. Siinä tarvitaan Euroopan unionin yhteistä voimaa. Mutta sitten taas näillä alueilla, niin kuin Suomessa, tänne on tullut paljon ihmisiä, jotka ovat hakeneet täältä turvapaikkaa, ja kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö hyvin totesi omissa puheenvuoroissaan ja kannanotoissaan, osa niistä ihmisistä on varmaan tullut ihan aidon hädänkin takia, osa ehkä paremman elämän toivossa. Mutta näitä varten meidän tulee luoda semmoinen järjestelmä, jossa pystymme erottelemaan ne, joilla on todella hätä — ja sitten ne turvapaikkakäsittelyt, jotka johtavat palautuksiin, pitää hoitaa jämäkästi ja tyylikkäästi. Haluan kiittää edustaja Ben Zyskowiczia erinomaisesta puheenvuorostaan ja analyysistään, miten tämä homma tulee hoitaa. Siinä puheenvuorossa hän hyvin linjasi sen, miten tämä tulisi hoitaa: ei turhaa byrokratiaa (Puhemies koputtaa) vaan järkeviä päätöksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-11T18:17:10,2016-02-11T18:18:17,Tarkistettu,1.1 2016_6_128,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa puhemies! Minä huomautan ensinnäkin, että kun puhutaan maasta karkottamisesta, siihen kuuluu käytännössä monia muitakin ulkomaalaisia kuin pelkästään näitä tp-hakijoina tänne saapuneita. Helsingin poliisilaitoskin on kyllä käytännössä karkottanut jos johonkin maailman kolkkaan henkilöitä ja todellakin eri taustoin, eri motiivein ja perustein tänne saapuneita. Sitten, viitaten taas tähän kansalaisaloitteen tahtoon saada lievemmistäkin rikoksista karkotuspäätös, mihin tuossa edustaja Niikkokin viittasi, haluan sanoa sen, että tämä lainsäädännön mahdollistama karkottamisuhka on ulkomaalaiselle suurempi pelote kuin se itse rikoksesta tullut tuomio. Ja tämäkin näin ihan käytännön kokemuksena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-02-11T18:18:19,2016-02-11T18:19:14,Tarkistettu,1.1 2016_6_129,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä ministeri Petteri Orpo äsken hyvin kuvasi niitä laajoja toimenpiteitä, joita hallitus on jo tekemässä tämän kansalaisaloitteen esittämän huolen johdosta. Tietysti Euroopassa ja vähän maailmallakin on kohdattu nyt ennennäkemättömiä kriisejä turvallisuuteen liittyen samaan aikaan. Pakolaiskriisi, terrorismi ja monet muut ovat tulleet myös monien suomalaisten mieleen, ja samaan aikaan Suomessa kansalaisten huoli on herännyt ihan arjen turvallisuuden kysymyksissä. Nyt edellytetäänkin sitä, että hallitus ja eduskunta kääntävät kaikki ne kivet myös tässä asiassa, joilla voidaan tehostaa näihin rikoksiin syyllistyneiden palauttamista kuitenkaan loukkaamatta tiettyjä kansainvälisiä velvoitteita. Tässä olisi nyt hyvä, että hallitus myös kääntäisi kaikki nämä kivet yhdessä muiden EU-maitten kanssa, jotka ovat samassa liemessä vakaviin rikoksiin syyllistyneiden kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-02-11T18:19:18,2016-02-11T18:20:21,Tarkistettu,1.1 2016_6_130,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tämä kansalaisaloite on tärkeä ja tarpeellinen, ja se on ennen kaikkea mielestäni hätähuuto sen puolesta, että meillä tulisi kiristää suomalaista kriminaalipolitiikkaa. Kun täällä on paljon puhuttu siitä, että tässä on ehkä ihmisoikeusongelmia ja niinpäin pois tämän kansalaisaloitteen eteenpäinviemisessä siltä pohjalta, mitä on vaadittu, niin toisaalta, jos näin on, pitäisi sitten samalla todeta, että mitä me voimme tehdä. Me voimme esimerkiksi kiristää meidän ensikertalaisuuslainsäädäntöä. Rikoksentekijähän pääsee tänä päivänä puolella: käytännössä istuu puolet tuomiostaan, jos on ensikertalainen. Ja ensikertalainen voi Suomessa olla aina uudestaan ja uudestaan kolmen vuoden välein. Näin olisivat paljon uskottavampia nämä argumentit tätä kansalaisaloitetta vastaan, mikäli vastaavasti sitten näissä, missä voidaan tehdä kiristyksiä varmuudella, tehtäisiin niitä kiristyksiä. Mitä sitten tulee ihmisoikeuksiin, niin meillä on tänään käsittelyssä oma lakialoitteeni alle 18-vuotiaitten ympärileikkausten kieltämiseksi. Toivon, että kaikki (Puhemies koputtaa) ihmisoikeuksia peräänkuuluttavat osallistuvat siihen keskusteluun myös.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-02-11T18:20:23,2016-02-11T18:21:33,Tarkistettu,1.1 2016_6_131,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa puhemies! Tässä todella kun puhutaan nyt näistä karkotuksista ja palautuksista ja täällä on toivottu vähän leveämpiä hartioita, että koko Euroopan laajuisesti näitä hoidettaisiin, liittyen siihen neuvotteluprosessiin, miten näitä palautussopimuksia saadaan sitten solmittua eri maiden kanssa, mutta myös siihen, että sitten kun ihan konkreettisesti näitä palautuksia tehdään — koska jokainen varmasti myös ymmärtää, että henkilön palauttaminen Suomesta minnepäin maailmaa tahansa ei ole kovinkaan halpaa ja se vaatii resursseja esimerkiksi poliisilta — niin olisikin järkevää nyt, että tätä katsottaisiin Euroopan laajuisesti vähän laajemmilla hartioilla ja esimerkiksi Frontexin toimesta sitten keskitetysti näitä palautuksia eri puolilta Eurooppaa tehtäisiin, niin kuin nyt on ollut aikomus. Toivoisin, että hallitus veisi tätä eteenpäin EU-pöydissä, jotta näihin palautuksiin saataisiin vähän parempi koordinaatio kuin tällä hetkellä ja saataisiin tähän yhteiset hartiat, millä näitä sitten pystytään tekemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-02-11T18:21:34,2016-02-11T18:22:31,Tarkistettu,1.1 2016_6_132,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin antaa lievät kiitokset tälle hallituksen turvapaikkavisiolle. Se on ihan myönteinen. Mitä tulee tähän kansalaisaloitteeseen, niin kyllä tässä varmaan vähän hiomista on. Täällä sanotaan, että karkotettaisiin vankeusrangaistuksen pituudesta riippumatta. Tässä yhteydessä kyllä esittäisin, että edustaja Tavio on mielestäni tehnyt hyvän lakialoitteen: jos ulkomaalainen tuomitaan kahden vuoden tai pidempään vankeusrangaistukseen, karkotus tapahtuisi nykyisen oikeusprosessin ensimmäisessä vaiheessa, eli tämä on hirmuisen selkeä. Eli nämä valitukset, mitä täällä on sanottu, ovat kohtuuttoman pitkiä, ja jos ajatellaan valtiontaloudellista tilannetta, niin tässähän säästyisi eri oikeusistunnoista huomattavasti rahaa. Olisin tätä kysynyt sisäministeriltä. Minun mielestäni tämä ei ole poikkiteloin hallituksen suunnitelmia (Puhemies koputtaa) vastaan, elikkä se on yksi semmoinen konkreettinen esitys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-02-11T18:22:32,2016-02-11T18:23:38,Tarkistettu,1.1 2016_6_133,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä ministeri Orpo esitteli tätä hallituksen keinovalikoimaa, niin hän myöskin painotti Kreikassa ja Makedoniassa tapahtuvan rajavalvonnan tiukentamisen merkitystä keinona vähentää Eurooppaan kohdistuvaa painetta. Tämän ratkaisumallin ongelmahan on vain se, että silloin tämä paine kasvaa juurikin näillä lähialueilla ja Turkissa. Ja kuten on moneen otteeseen todettu tässä keskustelussa, olosuhteet näillä leireillä ovat jo tällä hetkellä erittäin epäinhimilliset. Eli tämä ihmisten paine siirtyä eteenpäin Eurooppaan tulee kyllä säilymään niin kauan, kun nämä olosuhteet ovat niin heikolla tolalla kuin millä ne näillä lähialueilla ovat. Toivoisin, että niin Suomessa kuin Euroopan tasolla, kun käydään tätä keskustelua rajavalvonnasta, samanaikaisesti myöskin esitettäisiin niitä keinoja, joilla esimerkiksi Suomi ja EU haluavat edistää näiden olosuhteiden parantamista pakolaisleireillä,  esimerkiksi UNHCR:n tai EU:n kautta. (Ben Zyskowicz: Näin tehdään koko ajan!) — Eikä tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-11T18:23:41,2016-02-11T18:24:42,Tarkistettu,1.1 2016_6_134,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Vielä kolme pyydettyä vastauspuheenvuoroa, enempää niitä ei näytä olevan. — Nyt tulee neljäs. — Eli edustaja Elomaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_135,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa puhemies! Ministerin puheessa tuli esille se, että rikokseen syyllistyneen turvapaikanhakijan hakemus tullaan käsittelemään nopeutetusti, ja se on hyvä asia. Tämä kansalaisaloite on syntynyt kansalaisten huolesta oman turvallisuutensa puolesta, joten aloite on otettava todella vakavasti ja karkottamislakia olisi tiukennettava ja tarkennettava. Rikosten ennaltaehkäisyyn on pyrittävä entistä voimakkaammin. Myös maahamme tuleville pakolaisille ja turvapaikanhakijoille olisi annettava tarpeellinen info käytännöistä, säännöistä, laeista, joiden piirissä kaikilla kansalaisillamme on velvollisuus toimia. Varmaan sitä infoa jo annetaankin, ja jos ministeri olisi tässä, olisin kysynyt häneltä, kuinka se konkreettisesti tällä hetkellä tapahtuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-02-11T18:24:50,2016-02-11T18:25:51,Tarkistettu,1.1 2016_6_136,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä aloite on erittäin tervetullut, ja tähän tulee tarttua. Tämä on viesti kansalta, ja kansan tahtoahan me eduskunnassa toteutamme. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio on tehnyt laki-aloitteen karkotusautomaatista, elikkä jos ulkomaalainen syyllistyy törkeään rikokseen ja ulkomaalainen tuomitaan kahden vuoden tai pidempään vankeusrangaistukseen, hänet määrätään automaattisesti myös silloin karkotettavaksi elikkä rikostuomio kärsitään ensin ja sen jälkeen poliisi saa ottaa ulkomaalaisen suoraan vankilasta kotimaahansa. Tässä tuli esille, että karkotusprosessi on tällä hetkellä moniportainen, mutta edustaja Tavion laki-aloitteessa prosessi olisi nopeampi, tehokkaampi ja toisi säästöjä. Tämä sopii hyvin hallitusohjelman henkeen ja tämän kansalaisaloitteen henkeen, ja tätä tulee viedä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-02-11T18:25:51,2016-02-11T18:26:57,Tarkistettu,1.1 2016_6_137,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Vielä edustajat Niikko ja Zyskowicz, ensin Niikko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_138,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä kansalais-aloite on ajankohtainen, koska tätä pakolaiskriisiä emme pysty ratkaisemaan vielä varmasti pitkään aikaan. Kaikki riippuu siitä, mihin suuntaan Eurooppa menee yhteisissä ulkorajavalvonnan päätöksissä. Sen tähden on tärkeää myös Suomen jossain vaiheessa tarkastella omaa suhtautumistaan kansainvälisiin sopimuksiin, jos ei tähän millään tavalla muuten tule loppua. Tältä näkökannalta kansalaisaloite täytyy ottaa vakavasti. Arvoisa puhemies! Olisin halunnut vielä tämän huolen nostaa esille, mikä Maahanmuuttovirastosta tulee. Hehän joutuvat noudattamaan niitä olemassa olevia lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia. Meillä on kuitenkin perustuslakia myöten sekä korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätösten esimerkit antamassa raamia heille, miten he hakemukset käsittelevät. Heitä ei voida syyttää siitä, missä määrin ihmiset saavat myönteisen tai kielteisen turvapaikkapäätöksen. Tässä mielessä lainsäätäjä on avainasemassa. Meidän tulee tehdä sellainen selkeä lainsäädäntö, joka on oikeudenmukainen erityisesti niitä kohtaan, jotka aidosti hätää kärsivät ja turvaa tarvitsevat, mutta muita kohtaan (Puhemies koputtaa) olisimme ripeämpiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-11T18:26:59,2016-02-11T18:28:11,Tarkistettu,1.1 2016_6_139,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Zyskowicz.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_140,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Andersson puheenvuorossaan antoi ymmärtää, että Suomi ja Euroopan unioni keskittyvät vain estämään turvapaikanhakijoiden saapumisen Turkin kautta Eurooppaan sen sijaan, että keskittyisivät auttamaan olosuhteita Turkin pakolaisleireillä. Edustaja Anderssonin väite on täysin perusteeton. Euroopan unioni ja Suomi Euroopan unionin jäsenenä toimii juuri sen puolesta, että Turkissa olevien pakolaisleirien tilaa kohennettaisiin, lapset pääsisivät kouluun, aikuiset saisivat terveydenhuoltoa. Euroopan unioni on varannut tähän 3 miljardia euroa. Tämän tarkoituksena on juuri se, että ihmiset voisivat olla paossa lähellä kotimaataan, jolloin palautuminen sinne on mahdollisempaa. Niille, jotka haluaisivat hakea turvapaikkaa kauempaa Euroopasta, se mahdollistettaisiin, ja silloin he voisivat tulla laillisia reittejä sen sijaan, että henkensä kaupalla turvautuvat näihin ihmissalakuljettajiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-11T18:28:12,2016-02-11T18:29:18,Tarkistettu,1.1 2016_6_141,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että ei olla tehty tarpeeksi. Koko ajan tulee uutiskuvia siitä, minkälaisia ne olosuhteet ovat leireillä tällä hetkellä. Ja ne panostukset, mitä tähän asti on tehty, ovat selvästi olleet riittämättömällä tasolla. Sen lisäksi, en tiedä, mitä edustaja Zyskowicz on mieltä Turkin nykyisen hallinnon toimenpiteistä ja politiikasta, mitä Turkkiin tulee, siitä, miten se kohtelee esimerkiksi vähemmistöä, kurdivähemmistöä, ja niistä ihmisoikeusloukkauksista, mistä sieltä on kuultu. Eikö olisi ollut järkevämpää,  että EU olisi pyrkinyt kanavoimaan tämän rahan nimenomaan UNHCR:n eli YK:n järjestön kautta, sen sijaan, että lähdetään tekemään sopimuksia Turkin nykyisen hallinnon kanssa, ottaen huomioon ne ihmisoikeusloukkaukset, johon tämä hallituskin on kytköksissä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-11T18:29:23,2016-02-11T18:30:12,Tarkistettu,1.1 2016_6_142,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myönnän mielelläni, että ei ole tehty tarpeeksi. Harvoin on tehty tarpeeksi. Mutta Euroopan unionin yhteistyö Turkin kanssa ei sulje pois yhteistyötä myös UNHCR:n ja muiden pakolaisjärjestöjen kanssa. Käsitykseni mukaan Euroopan unioni suuntaa osan taloudellisesta tuestaan pakolaisten hyväksi näillä leireillä juuri näiden kansainvälisten pakolaisjärjestöjen ja myös YK:n pakolaisjärjestön kautta. Se, miten Turkin hallitus suhtautuu omaan kurdivähemmistöönsä ja rikkoo sen ihmisoikeuksia, ei mielestäni millään tavoin perustele sitä, ettemmekö me voi ja etteikö meidän pidä tehdä Turkin kanssa yhteistyötä, jotta voisimme parantaa Turkin pakolaisleireillä olevien pakolaisten asemaa. Ja kuten sanoin, samanaikaisesti meidän pitää avata mahdollisuus sille, että ne, jotka haluavat hakea turvapaikkaa Euroopasta, voivat sen tehdä. Ja tämä, kuten on kerrottu, merkitsee myös Suomen oman pakolaiskiintiön tarkastelua, kunhan näin pitkälle päästäisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-11T18:30:14,2016-02-11T18:31:19,Tarkistettu,1.1 2016_6_143,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,Siirrymme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_144,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän nyt käsiteltävän keskustan tuoman kansalaisaloitteen lisäksi, kuten täällä on kerrottu jo useammasta suusta, esimerkiksi Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio on esittänyt konkreettisia ratkaisuja tämän tilanteen hoitamiseen. Toimiessani Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajana vuonna 2014 esitimme vankeusrangaistuksiin tuomittujen ulkomaalaisten automaattista karkottamista. Karkotus tehtäisiin heti tuomion suorittamisen jälkeen, jos ulkomaalaislaissa määritetyt karkotuksen ehdot täyttyisivät. Esitimme silloin erilaisia ehtoja riippuen oleskeluluvan olemassaolosta, voimassaolosta, ja esitys on yhä ajankohtainen: Jos oleskelulupa on ollut voimassa yli 8 vuoden ajan, rikoksentekijä voidaan karkottaa, mikäli tuomitaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen väkivalta- tai seksuaalirikoksista, sosiaaliavustusten anomisesta väärin perustein, laittoman maahantulon järjestämisestä tai terrorismista ja sen rahoittamisesta tai siihen kouluttamisesta. Jos oleskelulupa on ollut voimassa yli 5 vuoden ajan, rikoksentekijä voidaan karkottaa, mikäli hänet tuomitaan yli yhden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tai yli 6 kuukauden vankeusrangaistukseen useista rikoksista. Ja lopuksi vielä: jos oleskelulupa on ollut voimassa alle 5 vuoden ajan, rikoksentekijä voidaan karkottaa, mikäli hänet tuomitaan ehdolliseen tai ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Nämä rajat eivät ole mitään tuulesta temmattuja eivätkä edes omasta päästä vaan perustuvat joidenkin muiden EU-maiden jo olemassa olevaan käytäntöön. Katsoimme silloin, että rikollisten ulkomaalaisten karkottamisen ehtojen selkeä määrittely on nimenomaan tavallisten maahanmuuttajien ja tietysti myös turvapaikanhakijoiden etu. Kuuluvatko vankeustuomionsa suorittaneet ulkomaalaiset enää Suomeen? Mielestäni eivät kuulu. Tämän jälkeen kansa on aktivoitunut. Niin kuin tässä edustaja Heinonen otti esille, niin voi tietysti kysyä, että jos olisivat aktivoituneet vielä tässä vaiheessa, missä kriisi on nyt, niin lukumäärä tässä allekirjoittajien joukossa voisi olla vielä suurempi. Kansa on siis puhunut. Yli 50 000 nimen kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotettaisiin vankeusrangaistuksen pituudesta huolimatta. Poikkeuksia tehtäisiin vain tapauksissa, joissa karkotus varmuudella rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia. Tietysti tämä ""varmuudella"" on sellainen ehto, joka asettaa paljon vaatimuksia sen arvioinnille, mikä on varmaa ja mikä ei. Lisäksi kansalaiset vaativat, että karkotetut asetettaisiin maahantulokieltoon ja heidän oleskelulupansa mitätöitäisiin saman tien, eli tulkitsen niin, että ilman valtavaa byrokratiaa tai turhanaikaista hidastelua. Kannatan lämpimästi tätä tehtyä kansalaisaloitetta. Vaikka lakia ei välttämättä suoraan voitaisi tehdä kansalaisaloitteen mukaiseksi, on sen antama signaali oikea, ja lakiesitys voitaisiin muotoilla siten, että se kunnioittaa tämän kansalaisaloitteiden tekijöiden ja sille nimiä keränneiden allekirjoittaneiden tahtotilaa. Kansanedustajana tuenkin lämpimästi ja ilolla kansalaisten aktiivisuutta tällaisten aloitteiden tekemisessä. Tämä on erittäin tärkeä kanava tuoda keskustelua tänne meille eduskuntaan ja myös ihan suoranaisia päätöksiä. Arvoisa puhemies! Odotan, että kansalaisten huoli ja muuttunut turvallisuuspoliittinen ympäristö huomioidaan, kun asiasta täällä salissa keskustellaan. Täytyy sanoa, että ilolla pistin merkille, että sisäministeri Orpo tähän asiaan tarttui juuri tällä tavalla — huomioi sen, että tämä aihe ja tämä huoli, mikä näillä ihmisillä on, on varteenotettava ja sellainen, johon hallitus haluaa tarttua tavalla tai toisella. Vielä lopuksi haluan kommentoida edustaja Kurviselle, joka otti esille turvapaikkojen myöntämisperusteet: Edustaja Kurvinen, tässähän täytyy huomioida se, että hallituksen hyväksymän toimenpideohjelman mukaisesti turvapaikat myönnetään lähtökohtaisesti määräajaksi ja henkilön lähtömaan turvallisuustilanne arvioidaan säännöllisesti. Näkisin, että kun tämä toimenpideohjelma kaikkinensa pistetään täytäntöön, ja lakiesitykset ovat jo hyvässä vauhdissa etenemässä, niin tämä on varsin riittävä määrittelynä ainakin tässä tilanteessa. Käytännön vain pitää sitten vastata sitä, mitä me täällä eduskunnassa olemme lakiin säätäneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-02-11T18:31:23,2016-02-11T18:36:20,Tarkistettu,1.1 2016_6_145,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti muutamia ihan käytännön juttuja, kun olen rikostutkinnassa ollut melkein koko ikäni. Pari tämmöistä perusasiaa, mitä tässä on jäänyt kokonaan mainitsematta, minkä takia ulkomaiset rikoksentekijät on hyvä saada pois maasta mahdollisimman pian, on esimerkiksi se, että nämä, jotka ovat tuomiotaan istumassa, verkostoituvat tehokkaasti kansainvälisten tai ulkomaisten rikoksentekijöiden kanssa. Tuomion suorittamisen jälkeen mitä nopeammin saadaan pois maasta, sen parempi. Tietysti vaihtoehto on se, että ennen kuin tuomiota aletaan suorittamaan, jos voidaan sopia rikoksentekijän kotimaan kanssa, että suorittaisi tuomionsa kotimaassa, aina parempi. Säästetään veronmaksajien rahoja. En sen kummemmin puutu turvapaikanhakijoiden tekemiin rikoksiin, niistä on puhuttu jo ihan tarpeeksi. Ihan näin rikostutkinnan kannalta: mitä nopeammin saadaan vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulos Suomesta, sen parempi ja sen edullisempaa. Vielä yksi kommentti näistä turvapaikanhakijoista — puhuttiin näistä lukumääristä — niin nythän tässä on ilmeisesti unohtunut se, että jos kaksi kolmasosaa päätöksistä ehkä on kieltäviä, niin se ei tarkoita sitä, että tämä porukka lähtisi pois maasta. Niistähän neljä viidesosaa tulee maista, joiden kanssa ei ole palautussopimuksia, niin että he jäävät tänne joka tapauksessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2016-02-11T18:36:24,2016-02-11T18:37:40,Tarkistettu,1.1 2016_6_146,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että tämä kansalaisaloite heijastelee kansalaisten turvattomuuden tunnetta, ja sitä pitää arvostaa, vaikka tätä kansalaisaloitetta ei tällaisenaan lainsäädäntöön vietäisikään. Mutta on ilo havaita, että hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin hallitusohjelman mukaisesti sekä tiukentaessaan näitä kriteereitä että myös nopeuttaessaan prosesseja ja näitä takaisinottosopimuksia neuvotellessaan. Näin pitää olla, hyvä. Haluaisin tuohon edustaja Ruohon toteamukseen lyhyesti todeta myös omakohtaisia kokemuksia. Kun olin rikostutkinnassa mukana, meillä oli iso ryöstösarja, katuryöstöjä ja törkeitä ryöstöjä, joihin ulkomaalaistaustaiset, ei- Suomen kansalaiset syyllistyivät. Kuinka ollakaan, me saimme heidät kiinni, saimme päätekijän karkotettua pois Suomesta, ja kuinka ollakaan, nämä ryöstöt loppuivat muiden osalta. Eli kyllä tällä on pelotevaikutus, ennalta ehkäisevä vaikutus noin laajemminkin, ei pelkästään tähän henkilöön, vaan kyllä se sosiaalisessa mediassa leviää hyvin äkkiä, että karkotus on mahdollinen, ja tätä pelätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-02-11T18:37:41,2016-02-11T18:38:50,Tarkistettu,1.1 2016_6_147,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa puhemies! On todella hyvä, että tämäkin kansalais-aloite on tullut eduskuntaan täydentämään hallituksen maahanmuuttopoliittisia linjauksia. Tämä on vakava asia, ja on hyvä huomioida, että kansalaisaloite sisältää periaatteen siitä, että emme hyväksy vakavia rikoksia. Tässä on jo mainittu aikaisemmin edustaja Huhtasaaren ja Elon suusta edustaja Tavion viime vuoden lopulla tekemä lakialoite, jossa vaaditaan yli kahden vuoden tuomion saaneen ulkomaalaisen välitöntä karkottamista käräjäoikeuden päätöksen jälkeen. Tämä on mielestäni aivan oikea suunta. On huomattava, että silti vuoden tuomion saanut voidaan myös tarvittaessa karkottaa, tai jos on syyllistynyt toistuviin rikoksiin. Myös muita perusteita löytyy. Ainoana esteenä voi olla kansalaisaloitteessa todettu tilanne, jossa varmuudella, huom. varmuudella, rikottaisiin kansainvälisiä sopimuksia. Myönnän kyllä, että kaikkia karkotuspäätöksen saaneita ei pystytä karkottamaan, sillä heitä ei oteta vastaan kotimaassaan. Kansalaisaloite on myös saanut kritiikkiä. Vasta eilen Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti toteaa, ettei usko kansalaisaloitteen muuttavan mitään todeten muun muassa sen, ettei siinä määritellä, mitä vakavilla rikoksilla tarkoitetaan. Sen, mitä vakava rikos on, määrittelemme me täällä eduskunnassa. Kansalaisaloite on ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä. Edellä jo mainitsin yhden määritelmän. Ei törkeissä rikoksissa voida nähdä maahan jäämistä puoltavia seikkoja. Kahden vuoden tuomio kertoo nykyään jo siitä, että kyse on jostain selkeästi vakavammasta teosta. Arvoisa puhemies! Suurin ongelmamme on byrokratia. Tällä hetkellä karkottaminen on pitkä tie, koneisto on aivan liian raskas ja ennen kaikkea kallis. On syytä selkeyttää käytäntöjämme entisestään ja tehdä muutoksia lainsäädäntöömme. Kalliin byrokratian karsimisen lisäksi tämä luo uskoa oikeuslaitoksellemme ja lisää kansalaistemme turvallisuuden tunnetta. Näitä asioita ei pidä väheksyä, vaan on aika toimia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-02-11T18:38:51,2016-02-11T18:41:39,Tarkistettu,1.1 2016_6_148,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi tätä kansalais-aloitetta. Aloitteen sisällössä sanotaan, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotettaisiin vankeusrangaistuksen pituudesta huolimatta. Itse olisin valmis menemään paljon pitemmälle. Karkotuksen tulisi ulottua kaikkiin rikoksiin, ei pelkästään vakaviin. Karkottaa tulisi paitsi rikoksiin syyllistyneet myös rikkeisiin syyllistyneet. Meidän on annettava selkeä signaali siitä, että tänne ei sovi tulla rötöstelemään, eikä meidän missään nimessä tule hyysätä näitä rikollisia. Viime kesästä lähtien tulleiden joukossa heitä on hirvittävän paljon. Se, mitä olemme tähän asti nähneet, on vasta jäävuoren huippu. Paljon pahempaa on tulossa. Joka ei tätä ymmärrä tai halua ymmärtää, on sinisilmäinen hölmö. Ihan oma lukunsa ovat sitten ne, jotka tavalla tai toisella hyötyvät turvapaikkaturismista. He eivät ilmeisesti piittaa kaikesta siitä kärsimyksestä, mitä yhä paheneva rikollisuus ja turvattomuus merkitsevät esimerkiksi niille naisille ja tytöille, jotka ovat jo joutuneet muuttamaan arkipäiväisiä rutiinejaan, koska he pelkäävät, ja he pelkäävät aidosti ja syystä. Välittömällä karkotuksella olisi pelotevaikutus. Nykytilanteessa nämä maahantunkeutujat pitävät meitä ja meidän lainsäädäntöämme pilkkanaan. Näin ei voi jatkua. Jos jatkuu, meille käy kuten Ruotsissa. Ruotsissa raiskataan maailman toiseksi eniten, keskimäärin 16 kertaa päivässä. Jos tuo luku suhteutetaan meidän asukaslukuumme, se merkitsisi meille noin kymmentä raiskausta per päivä. Kuka tämmöistä haluaa? Naisia, lapsia ja miehiä. Syksyllä Ruotsiin avattiin raiskattujen poikien ja miesten kriisiyksikkö. Monen suomalaisen silmät ovat avautuneet näkemään, että ellemme tee nopeita ja merkittäviä kiristyksiä lainsäädäntöömme, Ruotsin tie tulee olemaan meidän tie. Se on siinä. (Perussuomalaisten ryhmästä: Näin on!) — Näin on. — On turha kuvitella, että jos panostamme kotouttamiseen, vältymme rikosaallolta ja sekasorrolta. Tiettyjen kansallisuuksien kotouttaminen ei ole onnistunut ainoassakaan maassa, eikä tule onnistumaan meilläkään. Mikään raha tai mikään aika ei riitä, kun suurin osa maahantunkeutujista ei edes halua olla maassa maan tavalla. He haluavat rusinat pullasta, elää meidän siivellämme mutta omilla säännöillään. Arvoisa puhemies! Tuomioista valittaminen on oikeus, jonka tulisi kuulua vain suomalaisille. Ulkomaalaisilta se on poistettava. Valitusoikeus tarkoittaa sitä, että nämä rikolliset saavat pitkitettyä prosessia vuositolkulla. Lakimiehetkin siitä hyötyvät, ja suomalainen veronmaksaja maksaa viulut. Ja suomalainen, lähes hotellitasoinen vankila, jonka senkin suomalainen veronmaksaja kustantaa, on aivan liian hyvä paikka näille, jotka tänne tulevat. Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite on laitettu vireille marraskuussa 2014. Tilanteemme on nyt oleellisesti pahempi kuin reilu vuosi sitten. Monet suomalaiset, erityisesti teini-ikäisten lasten äidit ja isät, pelkäävät, mitä kevät ja kesä tuovat tullessaan. Siksi rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista on kiirehdittävä, kuten kaikkia muitakin maahanmuuttajiin kohdistuvia kiristyksiä. Tänään oikeusministeri Lindström kertoi, että seitsemän käräjäoikeutta suljetaan. Eipä aikaakaan, kun RKP:n taholta oltiin oikeusministeriä moittimassa. Kuitenkin nämä samat tahot toivottavat tänne avosylin tervetulleiksi Lähi-idän ja Afrikan nuoret miehet. Ettekö te näe toiminnassanne ollenkaan ristiriitaa? Hallituksen on pakko karsia ja leikata, koska jo muutenkin heikolla tolalla olevaa talouttamme rasittaa kohtuuttomasti turvapaikkaturismin miljardiluokan kustannukset. Samaan aikaan tänne tulvii esimerkiksi sotilas- ja vankikarkureita, jotka kuormittavat juuri näitä käräjäoikeuksia tolkuttomasti. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan tietyt kansalaisuudet raiskaavat 17 kertaa enemmän kuin kantasuomalaiset. Tämä muistutuksena heille, joiden perusvastaus on, että suomalaisetkin raiskaavat. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-02-11T18:41:44,2016-02-11T18:47:49,Tarkistettu,1.1 2016_6_149,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa puhemies! Mielestäni ei ole arvokasta käyttäytymistä, että viitataan kaikkiin turvapaikanhakijoihin ikään kuin he olisivat maahan tunkeilijoita, rikollisia. Mielestäni se on rasististen näkemysten tukemista ja ei mielestäni ole tämän salin arvokkuuden mukaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-02-11T18:47:51,2016-02-11T18:48:10,Tarkistettu,1.1 2016_6_150,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Herra puhemies! Ei tässä olla mitään rasisteja, mutta tämä on semmoinen porsaanreikä tässä maassa, että sieltä tunkee nyt — se on niin kuin Troijan hevonen — tähän maahan semmoista porukkaa. Missä ovat ne feministit nyt, jotka sanovat naisten oikeuksista? Naiset ovat Ilta-Sanomien mukaan taistelemassa Isisiä vastaan, ja täällä nämä turvapaikkaturistit, ukot istuvat meidän holhottavana, hyysättävänä, syötettävänä. Sitäkö me haluamme tänne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-02-11T18:48:19,2016-02-11T18:48:50,Tarkistettu,1.1 2016_6_151,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa herra puhemies! Kansalaisaloitteen sisältö on tulkinnanvarainen. Aloitteessa puhutaan ensin vakavaan rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen maasta karkottamisesta ja sitten pelkästään rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen maahanmuuttajan karkottamisesta. Kumpaa mahdetaan tarkoittaa? Jos halutaan karkottaa ylipäätään rikokseen syyllistyneet, niin käsitykseni mukaan lakialoitteen tarkoittama karkottaminen koskisi kaikkia muita paitsi rikkomus-nimikkeellä käsiteltäviä lieviä tekoja. Näin jopa suuremmat ylinopeudetkin, esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaarantaminen, olisivat peruste karkottaa henkilö maasta. Minä en ole valmis laskemaan maasta karkottamisen rajaa aivan näin alas. Mielestäni karkottaminen on perusteltua ja puolusteltua silloin, kun henkilön todetaan syyllistyneen rikokseen, josta langetettava minimirangaistus on esimerkiksi vuosi vankeutta, taikka henkilö on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin. Tuollaiseen tekoon ei enää syyllistytä sattumalta ja vahingossa, vaan teko taikka teot edellyttävät tarkoitushakuisuutta, ja tällöin tekijän täytyy ymmärtää rikkovansa teollaan Suomen lakeja ja asetuksia. Jos ja kun tekijän tahto on suhtautua hyväksyvästi lakiemme rikkomiseen eikä teko ole vähäinen, osoittaa se tekijässä selvää piittaamattomuutta yhteiskuntamme tukena olevia lakeja ja oikeusjärjestelmäämme kohtaan. Tällaisen henkilön paikka ei ole enää yhteiskunnassamme, vaan on perusteltua karkottaa hänet maasta. Maasta karkottamiset toimisivat myös erinomaisina varoittavina esimerkkeinä ja näin lisäävät rangaistuksen yleisestävää vaikutusta. Arvoisa herra puhemies! Maassa eletään maan lakien ja asetusten mukaan, taikka lähdetään maasta pois, vapaaehtoisesti taikka saatettuna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-02-11T18:48:53,2016-02-11T18:50:53,Tarkistettu,1.1 2016_6_152,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hakkaraisen puhe oli sellainen kansanmiehen puhe, joka tulee suoraan sydämestä ja sieltä ihmisten tunnosta, ja siinä mielessä arvostan sitä, että joku pystyy puhumaan asioiden oikeilla nimillä, vaikka ne joskus voidaan vähän väärin tulkitakin. Kuitenkin tämä lähtökohta, mistä vaikka edustaja Hakkarainen lähti liikkeelle, nämä raiskausasiat, niin nehän tulevat esille tästä kansalaisaloitteesta. Täällä viidestä perustelusta kaksi käsittelee nimenomaan näitä raiskaustilastoja ja -tapauksia. Siinä mielessä tämä on arka aihe, mutta tämä on reaaliaikaa tänä päivänä. Ihmiset ovat huolissaan siitä, onko turvallista enää kulkea kadulla. Se on totta, kun kevät ja kesä tulee, kuten edustaja Hakkarainen sanoi, niin miten me pystymme suojelemaan meidän lapsiamme, tyttöjämme ja naisiamme tuolla kadulla, jos laki ei ole pelotteena niille henkilöille, jotka eivät kunnioita tällaista lainsäädäntöä. Eri kulttuureista tulevien ihmisten täytyy ymmärtää se, että maassa maan tavalla tai maasta pois, kuten edustaja Hongisto sanoi. Tämähän on lainsäätäjän tehtävä, luoda turva kansalaisilleen ja kertoa niille henkilöille, jotka eivät Suomen kansalaisia ole, että tässä maassa on sellainen käytäntö, että jos et noudata näitä lakeja, niin sinun täytyy poistua tästä maasta. Täytyy muistaa se, että ennen kaikkea lainsäätäjänä minä itse olen vastuussa minun äänestäjilleni ja tämän maan kansalaisille. Toissijainen asia on se sitten, millä tavalla jossain muussa maassa käsitellään rikoksia tehneitä. Se ei ole minun päätösvaltani alaisuudessa. Minä kannan huolta omista kansalaisista, niin kuin jokaisen kansanedustajan tulisi tehdä. Arvoisa puhemies! Vielä nopeasti eräs näkökulma tähän näin: että kansalaisaloitteen henki ja viesti ovat hyvin selkeitä, vaikka ne eivät täytäkään lainsäädännön suoria kriteereitä. Se viesti on selkeä. Kiristäkää, päättäjät, lakeja, jotta voimme kokea turvaa tässä maassa. Meidän täytyy laittaa sellainen lainsäädäntö, jotta se viestii kaikille rikoksentekijöille, että te ette ole tervetulleita Suomeen. Tässä ei mielestäni sorreta millään tavalla ulkomaalaisia. Tämä nimenomaan suojelee Suomessa asuvia ulkomaalaisia siltä, että heitä ei leimata rikollisiksi, (Puhemies koputtaa) kun jotkut siihen syyllistyvät. Tämän johdosta toivon, että tämä kansalaisaloite menestyy tässä talossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-11T18:51:02,2016-02-11T18:53:23,Tarkistettu,1.1 2016_6_153,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa herra puhemies! Kun täällä nyt käytettiin, esimerkiksi edustaja Hakkarainen käytti, sen tyyppisiä puheenvuoroja, että valtava maahantunkeutujien virta ja mitä kaikkea muuta, niin minä nyt kuitenkin haluan muistuttaa siitä, että Suomeen saapui viime vuonna esimerkiksi hieman päälle 32 000 turvapaikanhakijaa ja heistä noin 0,08 prosentin epäillään syyllistyneen vaikkapa raiskaukseen. Totta kai yksikin tapaus on aina liikaa, siitä ei varmasti kukaan meistä ole eri mieltä, mutta minä toivoisin, että tämä keskustelu pidetään sillä tavalla asiallisena, kuten jo aikaisemmassa puheenvuorossani pyysin, että me emme leimaisi kokonaista ihmisryhmää sen takia, että jotkut sen ihmisryhmän edustajat ovat syyllistyneet rikoksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-02-11T18:53:25,2016-02-11T18:54:15,Tarkistettu,1.1 2016_6_154,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa puhemies! Keskimäärin karkotusprosessi kestää jopa kolme vuotta, vähintään normaalisti semmoisen kaksi vuotta. Ulkomaalaislain 149 §:n mukaan karkottamisen edellytyksiin kuuluu tietenkin itse se törkeä rikos tai syyllistyminen toistuvasti rikoksiin ja kokonaisharkinta. Tähän kokonaisharkintaan kuuluu muun muassa perhesiteet. Kun karkotusprosessi pitkittyy, monesti näitä siteitä ilmestyy siten, että jopa koko karkotus peruuntuu. Lopuksi minä haluan vielä kanssa itse kiittää kuitenkin kansalaisaloitteen tekijöitä. Se aloitteen henki on kyllä otettu täällä meidän edustajien kesken vakavasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-02-11T18:54:15,2016-02-11T18:55:21,Tarkistettu,1.1 2016_6_155,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Parviaiselle haluaisin vain sanoa, että me keskustelemme näistä maahanmuuttajien tekemistä rikoksista täällä sitä varten, kun meillä on kansalaisaloite siitä. Että siinä mielessä emme me voi puhua joistakin muista rikoksista, vaan nimenomaan kansalaisten toiveesta me käymme tätä keskustelua. Haluaisin muistuttaa, että tämä ei ole ihan vain mututuntumaa: esimerkiksi erittäin arvostettu rikosoikeuden professori emerita Terttu Utriainen otti viime syksynä marraskuussa puheeksi sen, että maahanmuuttajat — hän ei puhunut turvapaikanhakijoista vaan maahanmuuttajista — ovat yliedustettuina raiskausrikoksissa. Henkilökohtainen mielipiteeni, kuten monen muunkin suomalaisen mielipide, on se, että kun tulet Suomeen, noudatat sääntöjä. Jos et kunnioita meidän sääntöjämme, syyllistyt vakaviin rikoksiin tai toistuvasti teet rikoksia, niin silloin suhtaudut meihin halveksivasti. Et voi odottaa, että me otamme yhteiskunnassa sinut tervetulleeksi, ehkä kustannamme verovaroin terveydenhoitosi tai muuta. Se on minusta aivan luonnollista: ole hyvä ja lähde pois — kun et kerran täällä viihdykään etkä voi noudattaa meidän yhteisiä sääntöjämme, niin voit poistua. Ei se ole sen kummallisempaa kuin että jos minä tulen jollekin kylään, niin jos minä siellä heittelen tavaroita pitkin poikin ja käyttäydyn törkeästi, niin kyllä siellä aika nopeasti sitä ovea minulle näytetään eikä sanota, että ole täällä ja tee mitä vain, että minä sinua yritän ymmärtää. Tämä on erittäin hyvä pointti, mitä monet ovat täällä tuoneet siitä — tämä nimien keruuhan loppui toukokuussa — että jos tämä nimien keruu olisi päättynyt nyt näihin aikoihin, kun viime kesänähän tämä lähti nousuun, niin tämä olisi varmasti moninkertainen. Ja oli erittäin hyvä puheenvuoro Niikolta siitä, että me olemme vastuussa kansalaisille, me säädämme täällä Suomen lait. Emme me voi puuttua siihen, mitä jossain muualla tehdään. Niin kauan kuin me noudatamme ihmisoikeussopimuksia ja toimimme muutenkin aivan normaalisti, kyllä me saamme näistä karkotuksia määrätä ja puhua siitä, että ulkomaalaiset ovat esimerkiksi yliedustettuina raiskaustilastoissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-11T18:55:22,2016-02-11T18:57:20,Tarkistettu,1.1 2016_6_156,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Varmasti kaikille on nyt tullut tässä salissa selväksi se, että kyllä se huoli, mikä tämänkin kansalaisaloitteen takana on, on hyvin vakavasti tässä keskustelussa otettu, ja varmaan sitten jatkotyöstössäkin se siellä näkyy. Itse olisin myös kyllä kiittänyt siitä, että pääosin kyllä tämä keskustelu on hyvin asiallista ollut. Varmaan muutamia kommentteja olisi voinut jättää sanomatta, mutta pääosin olemme kyllä selvinneet tästä aika hienosti ja olemme kunnioittaneet tätä eduskunnankin arvovaltaa. Se, mihin ehkä itse haluaisin vielä tässä puuttua — nyt kun täällä on hyvin käynyt selväksi se, että tätä itse karkottamisprosessia pitää ja voidaan tehostaa ja sitä ollaan tekemässä, ja hyvä niin, ja siitä varmaan kaikki odotamme nyt sitten tuloksia, että mitä hallitus siinä saa aikaan ja miten se lähtee vaikuttamaan — on sellainen asia, että meillä jo nyt näiden ulkomaalaistaustaisten vankien, ketkä istuvat suomalaisissa vankiloissa, siirrot tai neuvottelut vastaanottavan maan kanssa siitä, että heitä palautettaisiin suorittamaan näitä rikoksia omaan kotimaahansa, ovat hyvin hitaita. Varsinkin silloin, kun ei ole mitään esteenä, kansainvälisiä sopimuksia tai muita, tätä voitaisiin varmaan tässä samassa kyllä tehostaa, jotta myös yhä suuremmassa määrin ulkomaalaistaustaiset vangit, ketkä täällä syyllistyvät rikoksiin, voisivat kuitenkin suorittaa tuomionsa kotimaassaan. Tämä olisi varmaan meille myös taloudellinen etu, ettemme sitten käyttäisi niukkoja vankeinhoidon resursseja ulkomaalaisiin, vaan eiköhän meillä riitä täällä ihan kotimaisia rikollisia, ketkä näistä vankeinhoidon resursseista pääsevät nauttimaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-02-11T18:57:20,2016-02-11T18:58:57,Tarkistettu,1.1 2016_6_157,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp," Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä, edustaja Parviainen, teidän kanssanne siitä, että meidän ei tule leimata kaikkia turvapaikanhakijoita, saati ulkomaalaisia, rikollisiksi tai sinnepäin taipuviksi henkilöiksi, vaikka tilastot osoittavatkin suuria epäkohtia tässä asiassa. Nämä ovat kuitenkin yksilöllisiä tapauksia, siitä olen samaa mieltä. Enkä usko, että tämän kansalaisaloitteen tekijät ovat tätä tarkoittaneet missään määrin. Tämä ei tule tässä ilmi, vaan tässä puhutaan nimenomaan siitä, että rikokseen syyllistyneet henkilöt tulisi aikaisempaa kovemman lainsäädännön kautta poistaa maasta. Minä kerron yhden esimerkin. Itse olin viime lauantaina Vihdissä puhumassa eräässä tilaisuudessa, ja siellä oli suhteellisen monta irakilaista paikalla. Sen tilaisuuden jälkeen, kun he kuulivat, että minä olen kansanedustaja, viisi irakilaista miestä tuli puhumaan minulle. Nokkamiehenä siinä oli tämmöinen professorihenkilö jostain Bagdadin pohjoispuolelta, ja hän sanoi minulle näin: ""Pyydän anteeksi sitä, että monet turvapaikanhakijat ovat syyllistyneet Suomessa rikoksiin ja eivät kunnioita näitä Suomen lakeja ja kunnioita teidän hyväntahtoisuuttanne, kun te olette avanneet meille ovet. Tehkää sellaista lainsäädäntöä, että te karkotatte pois nämä rikokseen syyllistyneet henkilöt. Me emme itsekään halua, että he ovat tässä maassa."" He itse, nämä turvapaikanhakijat, jotka haluavat täällä vain elää maassa maan lakien mukaisesti, toivovat, että lainsäätäjät suojelisivat myös heidän mainettaan sillä, että me rankaisemme niitä, jotka rikkovat näitä lakeja. Tämän johdosta tämä kansalaisaloite nimenomaan osoittaa sen, että tämä on tarpeen. Meidän täytyy näitä turvapaikanhakijoita suojellaksemme, myös tietenkin kansalaisiamme suojellaksemme, tiukentaa lakeja, jotta tällaiset ylilyönnit keskusteluissa loppuisivat ja loppuisi myös sellainen tapa, että me piilotamme ongelmat ja luulemme, että ne häviävät itsestään, jos me emme mitään tee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-11T18:58:58,2016-02-11T19:00:48,Tarkistettu,1.1 2016_6_158,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp,"Arvoisa herra puhemies! On pakko puuttua myös siihen tässä keskustelussa, kun tässä keskustelun kuluessa on hieman epäilty tämän kansalais-aloiteinstituution toimivuutta ja sitä, onko se tarpeellinen. Haluan ainakin itse puolustaa tätä viime kaudella säädettyä kansalaisaloitelakia sen takia, että se täydentää tätä meidän edustuksellista demokratiaamme. Mehän tiedämme sen, että kun elämme monipuoluejärjestelmässä ja meillä on suhteellinen vaalitapa, meillä on monipuoluehallitukset, niin pakkaa vain usein käymään niin, että monet asiat, jotka niissä vaalipuheissa ovat, vesittyvät. Tämä on se kansalaisten keino myös vahtia meitä päättäjiä, että nämä asiat kuitenkin etenevät. Niitä ei pystytä lakaisemaan maton alle, vaan ne tarvittaessa nostetaan niillä 50 000 allekirjoituksella tai sähköisellä tunnistautumisella keskusteluun. Mielestäni tämä on hyvä järjestelmä, jota tulee kunnioittaa siitä riippumatta, että aina kaikki kansalaisaloitteitten seurauksena säädettävät lait eivät välttämättä ole jokaisen meistä mieleen. Toivotaan, että jatkossakin kansalaiset olisivat aktiivisia tässä suhteessa. Ja sen sanon vielä, että toivon ehkä hieman pykälittäin muotoillumpia aloitteita. Että se täytyy sanoa tämän aloitteen heikkoudeksi, että se oli hieman liian väljästi muotoiltu. Toivoisin, että kun on kyse näinkin merkittävistä lakikokonaisuuksista, niin viitsittäisiin nähdä sen verran vaivaa, että esimerkiksi pykälämuotoon näitä saatettaisiin jo siinä vaiheessa, kun aloite tehdään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+3.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-02-11T19:00:49,2016-02-11T19:02:44,Tarkistettu,1.1 2016_6_159,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_6_160,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on kansainvälisen suojelun antamisen edellytysten tarkentamista koskeva hallituksen esitys eli suomeksi sanottuna humanitäärisen suojelun poisto. Hallituksen esityksen tavoitteena on, että Suomesta ei saisi oleskelulupaa kansainvälisen suojelun perusteella helpommin kuin muista Euroopan maista samalla kuitenkaan vaarantamatta Suomea sitovien kansainvälisten ja Euroopan unionin lainsäädäntöön perustuvien velvoitteiden kunnioittamista. Tästä syystä ehdotetaan, että humanitäärisen suojelun perusteella myönnettävää oleskelulupaa koskevat säännökset kumotaan. Näitä lupia on myönnetty, jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät ole täyttyneet. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että entistä useampi turvapaikanhakija saa kielteisen päätöksen jatkossa. Tämä muutos yhdenmukaistaisi Suomen lainsäädännön kansainvälisen suojelun osalta Euroopan unionin lainsäädännön kanssa ja muiden Euroopan unionin maiden tasolle. Tämä selkeyttäisi meidän kansainvälisen suojelun määritelmiä ja sääntelyä, ja samalla varmistettaisiin, ettei suomalainen lainsäädäntö näyttäisi suotuisammalta, eli kyse on siis myöskin vetotekijöiden karsimisesta. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Suomesta suojelua saisi jatkossa. Jokainen turvapaikkaa hakenut saa yksilöllisen käsittelyn, ja edelleen siis meillä on turvapaikka eli kansainvälinen suojelu sekä toissijainen suojelu käytössä. Ihan tilastotietoina voisi todeta sen, että vuonna 2014 humanitäärista suojelua myönnettiin neljä kappaletta. Silloin turvapaikanhakijoita oli suunnilleen kymmenesosa siitä, mitä viime vuonna, ja viime vuonnahan myönnettiin 119 oleskelulupaa humanitäärisen suojelun perusteella. Silloin se edusti viime vuonna 7,3:a prosenttia kaikista hakemuksista. Nyt tilanne lienee se, että kun esimerkiksi Irakin osalta maaselvityksen ja maan turvallisuusarvioinnin perusteella laajemmat alueet, muun muassa Bagdadin alue, määriteltiin turvalliseksi alueeksi, niin voisi olla hyvin todennäköistä, että kun viime syksystä lähtien tulleita turvapaikanhakijoita on runsaasti Irakista, niin humanitäärista suojelua olisi myönnetty enemmän. Tämä on hyvä ymmärtää, kun tätä päätöstä ollaan tekemässä. Eli nämä kaksi tasoa, toissijainen suojelu ja kansainvälinen suojelu, ovat paljon selkeämmät kuin ehkä sitten kriteereiltään hieman erilainen humanitäärinen suojelu. Tämä on ollut meidän kansallista lainsäädäntöämme, ja on täysin eurooppalaisen lainsäädännön ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaista, että tämä muutos tehdään. Pidän tätä erityisesti tässä muuttuneessa tilanteessa erittäin perusteltuna, ja siksi toivon, että tämän lakiesityksen kanssa pystyttäisiin eduskunnassa etenemään nopeasti, koska nyt kiihtyvällä tahdilla käsitellään tätä suurta määrää turvapaikkahakemuksia, jotka Suomeen on jätetty. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-02-11T19:03:05,2016-02-11T19:06:41,Tarkistettu,1.1 2016_6_161,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Edustaja Niikko, annetaan yksi vastauspuheenvuoro, mutta mieluusti sen jälkeen käydään pieni puheenvuorokierros ja sitten vasta jatketaan laajemmin vastauspuheenvuoroilla.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_162,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp," Arvoisa puheenjohtaja! Tämä on erittäin kannatettava hallituksen esitys, ja hyvä, että hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin. Tällainen toimenpide on ihan tervehdyttävä tässä tilanteessa, mikä Euroopassa vallitsee. Tämähän ei millään tavalla ole poikkeava, koska humanitaarista suojelua koskevan oleskeluluvan edellytyksistä ei säädetä Euroopan unionin lainsäädännössä eikä myöskään pakolaissopimuksissa. Olisin kysynyt ministeriltä sitä, että millä tavalla tämä ratkaisee tämän siirtolaisongelman, koska en tiedä, miten tulkitsen tuon sisäministeriön kotisivujen uutisen tai artikkelin siellä, että humanitaarisen suojelun perusteella oleskelulupia myönnettiin hyvin vähän vuonna 2013—2014. Siellä lukee ihan näin, että se oli noin 1 prosentti kansainvälistä suojelua saaneiden kokonaismäärästä. Tämä luku siellä sisäministeriön sivuilla on vähän eri nytten kuin mikä tässä äsken mainittiin. En tiedä, miten näitä lukuja pitäisi tulkita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-11T19:06:57,2016-02-11T19:07:59,Tarkistettu,1.1 2016_6_163,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen mukaan oleskelulupaa humanitaarisen suojelun perusteella ei olisi enää mahdollista myöntää. Tehostaisimme kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen tiedoksiantoa ja muuttaisimme hakemusten käsittelymaksujen perimistä koskevaa sääntelyä tehokkaammaksi. Tarkoituksena on, että Suomen lainsäädäntö ei eroaisi EU:n ja sen jäsenvaltioiden lainsäädännöstä. Muistutan, että nykyisellä sääntelyllä koskien humanitaarista suojelua on kansallinen tausta eikä se perustu EU:n lainsäädäntöön tai kansainvälisiin velvoitteisiin. Oleskelulupia tällä perusteella on myönnetty hyvin vähän, mutta tässä maailmantilanteessa meidän on oltava proaktiivisia, koska oletettavasti lukumäärät nousevat turvapaikanhakijoiden määrän nousun myötä. Arvoisa puhemies! Nykyinen säädäntö tiedoksi antamisesta on käytännössä osoittautunut kankeaksi ja myös poliisin resursseja syöväksi. Maahanmuuttovirasto voisi antaa myönteiset päätökset tiedoksi, ja luontevaa on, että poliisi antaa kielteisen päätöksen tiedoksi, koska poliisi vastaa maasta poistamisen täytäntöönpanosta kuten nykyisinkin. Jotta estetään maksamatta jätettyjen käsittelymaksujen perimisongelma, näissä sähköisissä hakemuksissa käsittelymaksu olisi suoritettava ennen kuin hakemuksen käsittely aloitetaan. Mielestäni tämä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta on erittäin kannatettava, ja kiitän ministeri Orvon kantaa, että tätä tulee kiirehtiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-02-11T19:08:03,2016-02-11T19:10:28,Tarkistettu,1.1 2016_6_164,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään meillä on lähetekeskustelussa ulkomaalaislain muuttaminen pieniltä mutta aika merkittäviltä osin. Ensinnäkin haluan kiittää Juha Sipilän hallitusta siitä, miten nopeasti ollaan kyetty ihan säädösmuutoksinkin reagoimaan tähän yllättävään turvapaikkakriisiin, mikä meillä viime vuonna puhkesi. Tämä lakimuutos on omalta osaltaan niitä ensimmäisiä muutoksia, joita nyt sitten lainsäädäntöön tehdään tilanteen saamiseksi hallintaan. Arvoisa puhemies! Maahanmuutosta ja turvapaikanhakijoitten liikkumisesta on tullut ikään kuin pörssi tai sijoitusmarkkinat. Ihmisvirrat liikkuvat suhdanteitten mukaan. Tilanteista riippuen lähtöalueet vaihtelevat, ja tilanteista riippuen myös kohdealueet ja alueet, joihinka pyritään turvapaikkaa hakemaan ja muuttamaan, vaihtuvat. Sosiaalinen media ja internet tarjoavat valtavat mahdollisuudet kannustaa ihmisiä lähtemään ja myös välittämään oikeaa tietoa siitä, että ei välttämättä kannata lähteä matkaan hengenvaaralliselle reissulle kohti Eurooppaa. On erittäin tärkeää, että Suomi valtiona kaikella politiikallaan lähettää oikeita signaaleja lähtöalueelle. Meidän pitää välttää kaikkia turhia vetovoimatekijöitä, ja oleellisinta on isossa kuvassa se, että jatkossa turvapaikanhakijat, vainoa, sotaa, huonoa elintasoa, ties mitä syitä paossa olevat ihmiset, saavat apua mahdollisimman lähellä lähtöalueita, ja sinne kannattaa Suomen taloudellisia resursseja ja Euroopan unionin taloudellisia resursseja kohdistaa. Haluan, arvoisa puhemies, siteerata jonkun verran tätä hallituksen esitystä. Avaan sitaatin: ""Hallitus on pitänyt kuitenkin tärkeänä varmistaa, että Suomen lainsäädäntö ja käytäntö eivät ole muita Euroopan unionin jäsenvaltioita ja Euroopan unionin lainsäädännön asettamaa vähimmäistasoa suotuisampia."" Sitaatti jatkuu: ""Suomen lainsäädäntö näyttäytyy tällä hetkellä kansainvälisen suojelun antamisen osalta hieman suotuisampana kuin mitä Euroopan unionin ja kansainväliset velvoitteet edellyttäisivät."" Sitaatti jatkuu: ""humanitaarista suojelua koskevat säännökset kumotaan. Tiedossa on myös, että useat muut Euroopan unionin jäsenvaltiot ja muut pohjoismaat suunnittelevat tarkennuksia kansainvälistä suojelua koskevaan sääntelyyn ja käytäntöön."" Hallituksen esityksestä ilmenee, että meillä on tällä hetkellä kolme päätapaa myöntää turvapaikka henkilölle, joka sitä täältä tulee pyytämään. Pääsääntö on tämä kansainvälisen suojelun antaminen, mikä perustuu meidän kansainvälisiin velvoitteisiimme. Samoin on mahdollisuus saada oleskelulupa niin sanotun toissijaisen suojelun perusteella, ja sitten tämä humanitäärinen oleskelulupa on ollut kolmas. Meidän oma kotikutoinen kansallisesti tehty mahdollisuutemme on ollut osittain päällekkäinen tämän toissijaisen suojelun kriteerin kanssa, ja käytännössä sen käyttö on ollut hyvin vähäinen. Muun muassa täällä nykyisessä ulkomaalaislaissa mainitun ympäristökatastrofin perusteella ei ilmeisesti ole ollenkaan myönnetty turvapaikkaa. Näiden kansainvälisen suojelun kautta annettavan oleskeluluvan ja tämän toissijaisen suojelun perusteella Suomi pystyy antamaan apua niille ihmisille, jotka sitä apua todella tarvitsevat, ja täytämme kaikki meidän eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset velvoitteemme. Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomiota vielä pieneltä tuntuvaan asiaan, josta olen vähän edustaja Ruohon kanssa eri mieltä. Tämä tiedoksiannon antaminen, se, että jatkossa myönteisen oleskelulupapäätöksen voisi antaa tiedoksi turvapaikanhakijalle Maahanmuuttoviraston virkamies ja kielteiset antaisi tiedoksi sitten poliisi, ei ole ehkä käytännössä niin mukava ja käytännöllinen, miltä se kuulostaa, sillä siinä on olemassa se riski, että jos turvapaikanhakija saa tiedon, että hänelle on tulossa tiedoksiantoa, sitä lappua, tuomaan poliisi, niin hänhän tietää silloin, että nyt on tulossa kielteinen päätös, nyt minä joudun Suomesta pois, ja silloin riski karkaamiseen ja muuhun häiriökäyttäytymiseen on olemassa. Pidänkin hallintovaliokunnan jäsenenä erittäin tärkeänä sitä, että me vielä pohdimme valiokunnassa tämän asian tarkalleen. Muutenkin uskon siihen, että me hallintovaliokunnassa pystymme tämän esityksen käymään vielä läpi. Olen arvostanut sitä porukkaa, joka tällä vaalikaudella vaikeissa oloissa siellä on työskennellyt. Meillä on yli puoluerajojen ja yli hallitus- ja oppositiorajojen täysi työ ja hyvä yhteisymmärrys Suomen sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Loppuun, puhemies, haluan todeta sen, että minusta tässä lakiesityksessä on hyvin pitkälti kysymys siitä, mistä tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui valtiopäivien avajaisissa meillä. (Timo Heinonen: Hyvä puhe!) Hän sanoi, että meidän pitää keskittää apu niille, jotka apua todella tarvitsevat. Me emme voi auttaa kaikkia, jotka ovat liikkeellä näissä kansainvaelluksissa. Tätä tasavallan presidentin perusajatusta myös tämä erittäin hyvä lakiesitys osaltaan tuo lihaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-02-11T19:10:28,2016-02-11T19:16:23,Tarkistettu,1.1 2016_6_165,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä maailmantilanteessa täytyy ymmärtää todella, missä tilanteessa tätä lakia ollaan muuttamassa ja minkä sen tulokulman tähän asiaan pitää olla. Tässähän todella Suomi nyt osaltaan omaa kansallista lainsäädäntöään muokkaa siten, että se vastaa niitä EU-säännöksiä, mitä asiasta on annettu ja millä perusteella muut EU-maat jo näitä turvapaikkoja myöntävät, elikkä tällä kahden tason perusteella. Täytyy myös muistaa, että myös Ruotsissa tämä sama tarkastelu on menossa. Tanskassa ja Norjassahan tämä kyseinen humanitäärinen syyhän on jo aikaisemmin poistettu. Se, mihin ajattelin itse puuttua, on se, että tämähän suoranaisesti vaikuttaa jo niihin ihmisiin, ketkä ovat sitten väliaikaisen oleskeluluvan saaneet tällä humanitäärisellä perusteella. Näitähän ei kovin monta ole. Pitäisin tärkeänä, että nyt sitten valiokunta työssään huolehtii kuitenkin siitä, että — koska näitä ihmisiä lukumäärällisesti ei ole monta — tässä muuttuvassa tilanteessa jokaisella myös se asianmukainen käsittely tapahtuu. Sitten voidaan katsoa sitä, onko näillä ihmisillä muita syitä sitten saada turvapaikkaa Suomesta. Yleisesti, pitkänä linjana — ja toivon mukaan se täällä yhteisenä linjana meillä eduskunnassa on — on, että apua todella keskitetään heille, ketkä eniten sitä tarvitsevat. Siinä mielessä tämä lain muutos on aivan ymmärretty. Sitten taas toisaalta täytyy muistaa, että nyt kun tässä maailman ajassa teemme näitä niin kutsuttuja kiristyksiä, niin varmaan tulee myös tulevaisuudessa niitä aikoja, jolloin me taas kansallisessa lainsäädännössä tarvitsemme tätä humanitäärisen suojelun perusteella myönnettyä turvapaikkaa. Esimerkiksi jos ilmastonmuutos oikein äityy ja syntyy erilaisia ympäristökatastrofeja eri puolella maailmaa, niin on varmaan syytä pohtia sitten siinä tilanteessa uudelleen, että myös avaisimme tämän humanitäärisin perustein myönnetyn turvapaikan sitten uudestaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-02-11T19:16:28,2016-02-11T19:18:35,Tarkistettu,1.1 2016_6_166,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Ministeri Orpo ja edellä puhuneet kansanedustajat kertoivat jo aika lailla hyvin, mistä tässä asiassa on kyse. On siis kyse siitä, että EU-direktiivi tuntee luonnollisesti turvapaikan eli varsinaisen pakolaisstatuksen ja tuntee myös niin sanotun toissijaisen suojelun niiden kohdalla, jotka eivät täytä varsinaisen turvapaikan saamisen ehtoja mutta joiden kohdalla on perusteltua antaa oleskelulupa, koska ei ole perusteltua palauttaa heitä lähtömaahansa. Tämän lisäksi Suomessa tunnetaan kolmas kategoria, niin sanottu humanitäärisen suojelun kategoria, joka nyt esitetään poistettavaksi. Miksi Suomessa EU-direktiivin säätämien kriteereiden lisäksi on olemassa tämä kolmas kategoria? En tiedä. Olen ollut varmasti itsekin lakia tältä osin täällä säätämässä, mutta luulen, että se on kaikuja siltä ajalta, kun Suomen maahanmuuttopolitiikkaa toteutti Biaudet’n—Thorsin linja eikä nykyinen Orpon linja. Missään muualla Euroopassa Ruotsia lukuun ottamatta ei ole tätä humanitäärisen suojelun kategoriaa. Hallituksen esityksen perusteluissa, sivu 9, kerrotaan, että on kyselty asian perään ja kyselyyn vastasivat Belgia, Italia, Irlanti, Itävalta, Kypros, Latvia, Liettua, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Romania, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki ja Unkari. Missään muualla kuin Suomessa ei Ruotsin ohella tunnettu tätä humanitäärisen suojelun kategoriaa, ja, kuten hallituksen esityksen perusteluissa käy ilmi, Ruotsistakin ollaan tämä kategoria poistamassa tai siis joka tapauksessa heidänkin osaltaan linjaa tiukentamassa tältä osin. Nyt hallitus siis esittää humanitäärisen kategorian poistamista. Hallituksen esitys on erittäin perusteltu, erittäin järkeenkäypä, ja luonnollisesti kannatan sitä. Hallitus perustelee esitystään yhtäältä sillä, että meidän pitää pyrkiä yhdenmukaistamaan käytäntöjämme muihin Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan, jotta ei olisi olemassa tällaista vetovoimatekijää, joka tuo esimerkiksi irakilaisturvapaikanhakijat, kuten on nähty, lukuisten maiden läpi tänne Pohjolan perälle Suomeen juuri sen takia, että heillä on käsitys, että Suomessa saa helpommin oleskeluluvan, Suomessa on helpompi saada myös perheenyhdistäminen. Toinen perustelu, edustaja Biaudet, jonka vuoksi hallitus esittää tätä muutosta, on se, että nyttemmin Euroopan unionin oikeuskäytäntö on sillä tavoin kehittynyt, että osa niistä tapauksista, jotka aikaisemmin olisivat menneet tämän niin sanotun humanitäärisen suojelun piiriin, menevät Euroopan unionin oikeuskäytännön valossa nyt niin sanotun toissijaisen suojelun piiriin. Herra puhemies! Kun Suomessa on käyty maahanmuuttokeskustelua, on käyty keskustelua myös siitä, onko meillä tässä keskustelussa ääriryhmät vai onko olemassa vain yksi ääriryhmä tässä keskustelussa eli rasistit ja fasistit, (Eva Biaudet: Kenen joukoissa seisot?) mutta ei ole olemassa sitä ääriryhmää, sitä porukkaa, joka vastustaa kaikkia järkeviä tiukennuksia maahanmuuttopolitiikkaan, joka haluaakin, että Suomi on vetovoimaisempi tekijä kuin mikään muu maa, ja joka ilmeisesti haluaa, että Suomeen tuleekin halki koko Euroopan mahdollisimman paljon turvapaikanhakijoita, nimenomaan Suomeen. Minä sanon, että jos tätä esitystä nyt täällä eduskunnassa joku vastustaa, niin ainakin minulle se on täysin selvä osoitus siitä, että silloin kyseessä on tämän maahanmuuttokeskustelun toinen ääripää. Itse asiassa äsken käytin vahingossa väärää ilmaisua. Tarkoitus ei ollut puhua ääriryhmistä vaan ääripäistä. Eli jos tällaista järkevää muutosta, jolla Suomi toteuttaa EU:n direktiiviä sellaisenaan, jolla Suomi tekee samanlaista politiikkaa kuin kaikki muut Euroopan maat käytännössä, täällä nyt asetutaan vastustamaan, niin ainakaan minä en tarvitse enää yhtään todistetta siitä, että tässä maahanmuuttokeskustelussa on se toinen ääripää. No, en minä tarvitse siitä itse asiassa edes tätä todistetta. Kyllä minulle henkilökohtaisesti se on käynyt selväksi jo aikaisemmin. Esimerkkeinä mainitsen täältä nyt poissa olevan edustaja Emma Karin, joka on ollut sitä mieltä, että edes niitä irakilaisia ei pitäisi palauttaa Irakiin, joilla ei ole mitään perustetta saada Suomesta oleskelulupaa. Herra puhemies! Lopuksi. Hallituksen esityksen sivulla 17 sanotaan sanatarkasti seuraavaa: ""Ehdotetut säännösmuutokset eivät sisällä sellaisia ulottuvuuksia, jotka olisivat ristiriidassa perustuslain, Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden tai Euroopan unionin lainsäädännön kanssa."" Täysin yksiselitteinen, selvä kanta. Ja kun näin on, niin ei voisi kuvitella, että olisi mitään perustetta lähettää tätä esitystä, kuten puhemiesneuvosto nyt ehdottaa, perustuslakivaliokuntaan lausunnolle. Mutta täällä, sivua myöhemmin, sanotaankin seuraavaa, siis hallituksen esityksessä sanotaan: ""Tärkeänä pidetään kuitenkin, että perustuslakivaliokunnalle varataan tilaisuus antaa esityksestä lausunto."" (Eva Biaudet: Se on varmaan se ääripää!) Miksi? Miksi se on tärkeätä, kun hallituksen esityksessä sanotaan, että ei ole mitään, ei mitään suhteessa kansainvälisiin velvoitteisiin, ei mitään suhteessa meidän perusoikeuksiin, ei mitään suhteessa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja muuta. Minä en ymmärrä tätä, että tässä eduskunnassa näköjään ei nykyään voi säätää juurikaan mitään merkittävämpää tai edes vähemmän merkittävää lakia ilman, että pidetään tärkeänä, että perustuslakivaliokunnalle annetaan tilaisuus antaa esityksestä lausunto. Herra puhemies! En ehdota, että asiaa ei lähetetä perustuslakivaliokuntaan. Mutta vetoan, että puhemiesneuvosto kävisi keskuudessaan keskustelun, mihin perustuu sellainen ajatus, että kun yhtäältä sanotaan, että ehdotetut säännösmuutokset eivät sisällä sellaisia ulottuvuuksia, ei puhuta ristiriidoista vaan sellaisia ulottuvuuksia, jotka olisivat ristiriidassa perustuslain, Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden tai Euroopan unionin lainsäädännön kanssa, niin miksi silti asia pitää lähettää perustuslakivaliokuntaan. Siksikö, että nämä valtiosääntöasiantuntijat, jotka viisastelevat kaikissa mahdollisissa uudistuksissa, jotka koskevat rikollisia tai maahanmuuttajia, viisastelevat ja näkevät niissä ongelmia, tässäkin pääsevät nyt sitten näkemään ongelmia — nämä asiantuntijat, joista ainakin osa on tullut tunnetuksi siitä, että toimivat tai ovat toimineet sellaisissa järjestöissä, joiden tehtävänä nimenomaan on ajaa ulkomaalaisten asiaa Suomessa? Herra puhemies! Toivon, kun täällä on perustuslakivaliokunnan jäseniä, että kun perustuslakivaliokunta tätä käsittelee, niin ainakin asiantuntijoiden osalta pidätte huolen siitä, että siellä asiantuntijat esittävät asiantuntemuksensa perusteella arvioita tämän lakiesityksen suhteesta näihin kansainvälisiin velvoitteisiin ja Suomen perustuslakiin eivätkä ole siellä lobbaamassa oman ulkomaalaispoliittisen näkemyksensä mukaisia ratkaisuja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-11T19:18:37,2016-02-11T19:26:46,Tarkistettu,1.1 2016_6_167,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Annan tukeni mielelläni tälle hallituksen esitykselle, jonka eduskunta on saanut ministeri Orpon johdolla tänne tuotua. Kansainvälinen suojeluhan on tähän asti jakaantunut Suomessa kolmeen eri kategoriaan: perinteiseen turvapaikkaan, toissijaiseen suojeluun ja sitten tähän humanitääriseen suojeluun, josta olemme nyt Ruotsin tapaan luopumassa. Eli tämän jälkeen meillä olisi yhtenevät pelisäännöt muiden EU-maiden kanssa. Ja jos oikein ymmärsin, niin aika laajasti keskusteluissa kannatetaan, myös televisiossa muistan vihreiden ryhmäpuheenjohtajan kannattaneen turvapaikkapolitiikassa yhteisiä pelisääntöjä EU:n sisällä. Ja tämähän nimenomaan niitä nyt vahvistaa. Resurssimme riittävät auttamaan heitä, jotka aidosti, oikeasti apua tarvitsevat, ja sen takia kannattaa panoksia enempi sinne laittaa. Jatkossa kansainvälistä suojelua saisi vain hakija, joka täyttää nämä kansainvälisen tai EU-lainsäädäntöön perustuvat edellytykset. Jos katsoo tätä viime vuoden tilastojen valossa, niin voi tietysti todeta, että eihän tämä ratkaise mitään. Eli viime vuonnahan vain 119 oleskelulupaa annettiin tällä, mikä on 7 prosenttia kaikista oleskeluluvista. Mutta tietysti nyt, kun verrataan siihen, että meillä on hakemuksia 30 000 pöydällä ja tänä vuonna todennäköisesti tulee lisää — toivottavasti ei enää niin paljoa kuin viime vuonna, mutta pahimmat pelot voivat olla vielä reilustikin suurempia — niin silloin tietysti siitä määrästä 7 prosenttia on jo erittäin suuri määrä, ja on hyvä, että meillä on yhtenevät pelisäännöt EU:n sisällä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-11T19:26:47,2016-02-11T19:28:43,Tarkistettu,1.1 2016_6_168,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Edustaja Andersson, ja sen jälkeen muutamaan vastauspuheenvuoroon on sijaa ja tilaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_169,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä tiedän monta poliitikkoa ja erityisesti yhden puolueen Suomessa, joka useampaan otteeseen on peräänkuuluttanut asiallista keskustelua maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikasta. Minusta sellaiseen asialliseen keskusteluun kuuluu myös se, että voidaan kaikessa rauhassa käsitellä hallituksen lakiesityksiä, pohtia, mitä mahdollisia ongelmia tai hyötyjä niihin sisältyy, ilman että sen myötä yhtäkkiä tulee leimatuksi ääripäähän kuuluvaksi tai miksi tahansa muuksi. Tämä hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi niin, että oleskelulupaa humanitaariseen suojeluun perustuen ei enää myönnettäisi lainkaan, on osa laajempaa kehitystä Pohjoismaissa ja Euroopassa, niin kuin tässä on jo aikaisemmin todettu. Eri maissa hallitukset reagoivat turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun nyt niin, että ne pyrkivät alentamaan kansainvälisen suojelun standardeja kohti niitä minimitasoja, joita Geneven sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja EU:n turvapaikkadirektiivit edellyttävät. Tämä on eräänlainen kisa pohjaa kohti, jossa kaikissa maissa madalletaan suojelun tasoa kohti mahdollisimman yhtenäistä minimiä. Huomionarvoista minun mielestäni on, että näitä heikennyksiä ei tehdä sen takia, että kansainvälisen suojelun tarve olisi vähentynyt, tai koska nämä suojelupykälät sinänsä olisivat osoittautuneet turhiksi. Nämä muutokset tehdään, koska aikana, jolloin suojelun tarve on poikkeuksellisen suuri, haluavat hallitukset Euroopassa auttaa vähemmän. Ja, hyvät edustajat, minun mielestäni meidän kannattaa kaikkien muistaa, että nyt kun käsitellään tätä lakimuutosta, niin tämä koskee nimenomaan hädässä olevia ja heidän oikeuksiaan ja suojelun tasoa. Tämän lakimuutoksen pitkäaikaisia vaikutuksia on kuitenkin tässä vaiheessa vaikea arvioida. Tätä suojelukategoriaa ei ole vuosien saatossa käytetty kovin paljon, ja siksi vaikutukset kansainvälisen suojelun tasoon eivät välttämättä ole niin merkittäviä tai suuria. Toisaalta humanitaarisen suojelun nojalla on viime vuonna myönnetty oleskelulupa yli sadalle henkilölle Suomessa. Mahdollisuus oleskelulupaan humanitaariseen suojeluun perustuen on alun perin luotu sitä varten, että lainsäädäntö Suomessa kattaa kaikki ne tilanteet, joissa ihminen on tosiasiallisesti kansainvälisen suojelun tarpeessa tai palautuskiellon nojalla häntä ei voida palauttaa. On siis haluttu varmistua siitä, ettei lainsäädäntöön jää aukkoja. Hallituksen esityksen mukaan on mahdollista, että osassa sellaisia tapauksia, joissa viime vuosina on myönnetty oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella, jatkossa myönnetään se esimerkiksi toissijaiseen suojeluun perustuen. Toisaalta hallituksen esityksessä myös todetaan, että tarkoituksena ei ole, että oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella lähtökohtaisesti korvattaisiin muilla olemassa olevilla oleskelulupaperusteilla. Tämä toteamus tarkoittaa, että kansainvälisen suojelun taso Suomessa heikkenee tämän lakimuutoksen myötä. Avoimeksi tässä esityksessä nyt jää myös se, miten jatkossa toimitaan ympäristökatastrofien kohdalla. Ilmastopakolaisuus on jo tänä päivänä iso ongelma, ja ilmastopakolaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa. Näiden ihmisten asema on kansainvälisoikeudellisesti jo nyt hyvin heikko, kun perinteiset pakolaisoikeuden välineet eivät huomioi ihmisten elin-ympäristön, esimerkiksi luonnonkatastrofin tai ilmastonmuutoksen, aiheuttamia muutoksia kansainvälisen suojelun perusteena. Arvoisa puhemies! Erityisen ongelmallisena näen kuitenkin sen, että paperittomien määrä tämänkin lakimuutoksen myötä saattaa kasvaa. Paperittomuuden vähentäminen on tärkeää niin ihmisoikeuksien, kansanterveyden, työmarkkinoiden pelisääntöjen noudattamisen kuin yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Suomessa tulisi nyt pikaisesti arvioida, miten esimerkiksi viime vuoden keväällä tehty muutos ulkomaalaislakiin vaikuttaa tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoiden määrä on noussut. Keväällä 2015 hyväksyttiin eduskunnassa lakimuutos, jonka seurauksena kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat eivät enää saa tilapäistä oleskelulupaa eivätkä vastaanottopalveluita, jos arvioidaan, että vapaaehtoinen paluu voisi olla mahdollinen. (Ben Zyskowicz: Sehän on ihan järkevää!) Tilapäisiä lupia on aikaisemmin myönnetty tilanteessa, jossa oleskelulupaa muulla perusteella ei myönnetä mutta henkilöä ei pystytä palauttamaan lähtömaahan esimerkiksi vastaanottajamaan haluttomuuden tai puuttuvien liikenneyhteyksien vuoksi. Ollaan maahanmuuttopolitiikan päälinjauksista mitä mieltä tahansa, on suomalaisen järjestelmän vahvuus ainakin ollut se, että maassa oleskelevilla on ollut mahdollisuus elää täällä virallisesti tilapäisen oleskeluluvan turvin. Se on taannut kaikille täällä oleville tietyt perusoikeudet. Paperittomuuden lisääntymisestä ei hyödy kukaan. Paperittomuus syrjäyttää ihmisen muusta yhteiskunnasta, lisää harmaata taloutta ja altistaa hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle. Nämä ovat niitä kysymyksiä, joita minun mielestäni pitäisi käsitellä, joista meidän pitäisi täällä puhua, jos siirtolaisuuden ja maahanmuuton ongelmista halutaan keskustella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-11T19:28:48,2016-02-11T19:34:51,Tarkistettu,1.1 2016_6_170,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Herra puhemies! Koen olevani perustuslakivaliokunnan jäsenenä vähän velvoitettukin kommentoimaan noita edustaja Zyskowiczin oppineita näkemyksiä. Me olemme perustuslakivaliokunnassa ihan samaa keskustelua itse asiassa tälläkin viikolla käyneet siitä, mitä lakiesityksiä meille lähetetään ja mitä ei lähetetä. Meillä on aidosti varmasti lainvalmistelussa valtionhallinnossa ongelmia sen tunnistamisessa, mitkä ovat todellisia perustuslaki-, valtiosääntökysymyksiä ja mitkä voisi sitten viedä eteenpäin suoraviivaisempaa reittiä. Olen edustaja Zyskowiczin kanssa samaa mieltä siitä, että asiantuntijoitten, joita me kuulemme, ei kannattaisi ottaa voimakkaita julkisia kantoja asioihin etukäteen. Mutta minä peräänkuuluttaisin nyt edustaja Zyskowiczilta vaihtoehtoa. Mikä on vaihtoehto nykyisen perustuslakivaliokunnan toiminnalle? Onko se valtiosääntötuomioistuin? Kävimme Wienissä Itävallassa viime syksynä. Siellä eduskuntaryhmien puheenjohtajat neuvottelevat tuomareista, ketkä nimetään (Puhemies koputtaa) valtiosääntötuomioistuimeen. Kuulemma puoluepolitiikka ei ole vaikuttanut tuomioistuimen toimintaan, (Puhemies koputtaa) mutta sitä sopii epäillä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-02-11T19:34:54,2016-02-11T19:36:02,Tarkistettu,1.1 2016_6_171,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Anderssonille sanon, että mikäli niille turvapaikanhakijoille, joilla ei ole mitään perustetta saada oleskelulupaa mutta jotka sen jälkeen kuitenkin kieltäytyvät palaamasta lähtömaahansa, annettaisiin tilapäinen oleskelulupa, kuten te esititte ja kuten aikaisemmin oli asianlaita, niin silloinhan koko turvapaikkaprosessilla ei olisi mitään merkitystä. Jos meillä on prosessi, joka hyvin tarkkaan ja oikeusasteet läpi käyden toteaa, että tällä henkilöllä ei ole mitään perustetta Suomen systeemin mukaan saada oleskelulupaa, ja jos tämmöinen henkilö kuitenkin saisi oleskeluluvan, kun hän vain ilmoittaa, että minä en muuten lähde mihinkään ja Suomi on paljon parempi maa kuin oma lähtömaa ja minä jään tänne, ja jos hänelle sitten sanottaisiin, että no hyvä, tuossa on sinulle sitten oleskelulupa, niin mihin me tarvitsemme tätä turvapaikkaprosessia? Eli paperittomista päästään eroon, kun paperittomat palaavat sinne lähtömaahansa, kun heillä ei ole oikeutta jäädä Suomeen. Edustaja Kurviselle sanon, (Puhemies koputtaa) että kannatan nykyistä järjestelmää, mutta kun ei tässä ole mitään perustuslakikysymyksiä, (Puhemies koputtaa) niin miksi lähettää tätä perustuslakivaliokuntaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-11T19:36:04,2016-02-11T19:37:11,Tarkistettu,1.1 2016_6_172,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz ei ehkä nyt tunne ihan tätä paperittomien tilannetta. Hyvin useastihan on niin, että vaikka henkilö itse haluaisi ja olisi valmis lähtemään ja palautettaisiin, niin toinen maa ei ota häntä vastaan. Kysymys on silloin siitä, onko parempi, että täällä sitten joutuu elelemään ilman mitään papereita, kuin että annetaan tilapäinen oleskelulupa. Se ei välttämättä liity tähän kysymykseen, mutta elämä ei ole näin yksinkertaista kuin haluatte antaa ymmärtää. On hyvä tutustua näihin juttuihin, joita oikeasti on tapahtunut. (Ben Zyskowicz: Nyt puhutaan ihmisistä, jotka kieltäytyvät palaamasta vapaaehtoisesti!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-02-11T19:37:14,2016-02-11T19:37:48,Tarkistettu,1.1 2016_6_173,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Itsekin kiinnitin tähän samaan asiaan huomiota, sillä eihän tämä koko järjestelmä toimi millään tavalla, jos paperittomille annetaan edes tilapäinen oleskelulupa, koska tämähän tarkoittaa silloin sitä, että paperittomat pääsevät myös tämän meidän siunatun toimeentulotukemme piiriin, esimerkiksi. Ja kuinka monta paperitonta siirtolaista, jotka kieltäytyvät palaamasta omaan maahansa, on Euroopassa? Miljoona, kaksi — kuka tietää, kuinka monta miljoonaa. (Eva Biaudet: Kolme!) Emmehän me voi näitä asioita ratkaista sillä, että me madallamme rimaa niin alas, että kenenkään ei tarvitse enää noudattaa minkäännäköisiä lakeja täällä. Siinä mielessä edustaja Zyskowiczin perustelut olivat erinomaisia. Meidän tulee luoda uskottavaa lainsäädäntöä, jossa myös kaikki laittomasti maahan pyrkivät ymmärtävät sen, että tätä järjestelmää ei voi hyväksikäyttää. Siinä mielessä tämä hallituksen esitys on kyllä tervetullut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-11T19:37:51,2016-02-11T19:38:50,Tarkistettu,1.1 2016_6_174,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kannattaa muistaa, että nämä tilapäiset oleskeluluvat, jotka on myönnetty tällaisissa tilanteissa, eivät ole verrattavissa siihen oleskelulupaan, minkä saa esimerkiksi silloin, kun saa positiivisen turvapaikkapäätöksen. Näihin B-lupiin on jopa liittynyt aika isoja ongelmia. Ennen oli jopa sellaista lainsäädäntöä Suomessa, jossa esimerkiksi näiden ihmisten työskentelyoikeutta oli rajoitettu, josta päästiin eteenpäin siihen järjestelmään, joka ennen oli, joka kyllä on toiminut paremmin kuin esimerkiksi ne järjestelmät, joita on ollut katsottaessa esimerkiksi Kreikan tai Italian tilannetta, missä on valtava joukko ihmisiä, jotka elävät paperittomuudessa vailla mahdollisuuksia tehdä töitä virallisesti tai mahdollisuuksia päästä terveydenhuoltojärjestelmän piiriin. Kyllä se järjestelmä, mikä Suomessa oli, on toiminut paremmin, ja se peruslähtökohta siitä, että kun on ihminen, joka syystä tai toisesta — voi olla myöskin vastaanottavan maan haluttomuudesta johtuen — on täällä, niin silloin sillä ihmisellä on mahdollisuus oleskella jonkunlaisen virallisen (Puhemies koputtaa) luvan turvin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-11T19:38:52,2016-02-11T19:39:54,Tarkistettu,1.1 2016_6_175,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Havaitsen vielä vastauspuheenvuorot edustajille Meri, Heinonen ja Saarakkala, ja jos joku vielä haluaa vastauspuheenvuoron, toivon, että painaa nappia. — Nyt edustaja Meri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_176,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Itse olen perussuomalaisten edustaja perustuslakivaliokunnassa ja halusin osallistua tähän. Minä ymmärsin edustaja Zyskowiczin kritiikin enemmänkin siihen suuntaan, en niinkään järjestelmää vastaan, mutta sitähän hän ei tuntunut vastustavan, vaan niin, ettei turhaan pyydettäisi lausuntoja silloin, kun on kysymys maahanmuutosta tai kriminaalipolitiikasta. (Ben Zyskowicz: Just näin!) Meillä on erittäin paljon asioita perustuslakivaliokunnassa, ja toki mekin toivomme, että sinne ei niin kuin muodon vuoksi tuoda asioita, jotta saataisiin tälle, ehkä ääripäälle, hyvä mieli, mistä Zyskowicz puhui. Siinä mielessä olen edustaja Zyskowiczin kanssa samaa mieltä, että en oikein pidä siitä trendistä, mikä nykyisin on, että perustuslailla ratsastavat aivan kaikki. Tässähän silloin, kun hallitusohjelma julkaistiin, ilmoitettiin joidenkin asiantuntijoiden toimesta, että siellä on osa kohdista perustuslain vastaisia. No, jokainenhan tietää, että hallitusohjelma ei ole laki; se on joku lause, mihin pyritään. Samoin subjektiivinen päivähoito-oikeus oli perustuslain vastainen. En pidä tästä kehityksestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-11T19:40:06,2016-02-11T19:41:11,Tarkistettu,1.1 2016_6_177,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti tällaisessa keskustelussa helpolla ovat ne ääripäät vahvimmin äänessä: toinen ääripää, että ""rajat kiinni, emme halua auttaa ketään"", ja sitten toinen ääripää, ""tervetuloa kaikki tänne, me autamme kaikkia, on teillä hätä tai ei"". Sitten on se iso tolkun porukka, mitä edustaa tämä lainsäädäntö, että me noudatamme kansainvälisiä sopimuksia, me noudatamme EU:n yhdessä sopimia pelisääntöjä. Me haluamme, että meillä on yhtenevät pelisäännöt (Ben Zyskowicz: Oikein!) EU:n kanssa. Tämänsuuntaista myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö puheessaan toi esille. Me emme voi valitettavasti auttaa kaikkia. Me joudumme auttamaan niitä, jotka aidosti tarvitsevat apuamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-11T19:41:12,2016-02-11T19:42:08,Tarkistettu,1.1 2016_6_178,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! En malta olla ottamatta kantaa tähän perustuslakikeskusteluun, kun olin viime kaudella siellä perustuslakivaliokunnassa ja sitä kautta hallitsi tämä eurokriisi, joka toki on vieläkin akuutti asia. Nyt on sitten tämä pakolaiskriisi. Yksi sellainen argumentti, mitä perustuslakivaliokunta silloin eurokriisin yhteydessä paljon tarkasteli, on se, pystyykö valtio, onko valtiollamme mahdollisuudet vastata niistä velvoitteista, jotka sillä Suomen perustuslain mukaan ovat, ja tarkastelussa ovat nimenomaan nämä meidän taloudelliset kokonaisvastuumme. Nyt onkin mielenkiintoista nähdä — etenkin, mikäli tämä pakolaiskriisi kevään myötä yltyy — onko tämä argumentti yhä relevantti myös tämän pakolaiskriisin yhteydessä käytävässä keskustelussa ja päätöksenteossa, koska mielestäni se on. Tämä on perustuslakivaliokunnan hyvä muistaa. (Eduskunnasta: Muistetaan!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-02-11T19:42:09,,Tarkistettu,1.1 2016_6_179,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Räsänen. — Mieluusti sen jälkeen siirrytään listaan, otetaan seuraava debatti myöhemmin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_180,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä en itse lähde nyt kommentoimaan tätä perustuslakikysymystä, mutta sen verran ehkä tähän keskusteluun, että kun tässä salissa ja muuallakin on pitkään puhuttu tästä maahanmuuttotilanteesta ja on haluttu hakea vähän leveämpiä hartioita ja on sanottu, että meidän pitää Euroopassa yhteisesti näitä asioita katsoa ja meidän pitää yhteisesti Pohjoismaiden kanssa näitä katsoa, niin nyt sitten tällaisessa tilanteessa, missä hallitus tekee sellaisen esityksen, missä meidän politiikkamme vastaa enemmässä määrin sitä politiikkaa, mitä jo muualla Euroopassa tehdään ja mitä muualla Pohjoismaissa tehdään, minun mielestäni se on aika ymmärrettävää, ja sitä on siinä mielessä kyllä helppo tukea. Se on sitten toinen kysymys, että pitäisikö joidenkin mielestä vielä enenevässä määrin, koska kansainvälistä suojelua kuitenkin tarvitaan, sitä lisätä. Nyt täytyy muistaa myös, että mikäli meillä kriteerit olisivat erilaiset, niin totta kai Suomen houkuttelevuus olisi aivan erilainen kuin muilla Euroopan mailla, ja varsinkin, kun meillä Dublin-säännös ei toimi, muilla Euroopan mailla ei ole mitään (Puhemies koputtaa) intressiä tavallaan pysäyttää kauttakulkua vaan antaa (Puhemies koputtaa) vain virrata, joten tämä on ihan perusteltu muutos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-02-11T19:43:01,2016-02-11T19:44:18,Tarkistettu,1.1 2016_6_181,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,Ja nyt listaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_182,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Humanitaarinen suojelu oleskeluluvan perusteena on aivan järjetön ja täysin Suomen päättäjien tekemä lisäys. Viimeinkin tämä asia todennäköisesti korjataan. En pysty ymmärtämään, miksi tähän on aikanaan päädytty. Eikö ole pystytty ymmärtämään, että tämä toimii houkuttelevuutta lisäävänä tekijänä? Me perussuomalaiset olemme vuosikaudet varoittaneet lepsun maahanmuuttopolitiikan seurauksista. Ne seuraukset ovat turvapaikanhakijatulvan myötä todellisuutta. Todellinen taakka on kestämätön. On aivan selvää, että meidän on tiukennettava lainsäädäntöämme monelta osin. Tämä on yksi pieni osa, mutta vetovoimaisuuden kannalta todella tärkeä. Se, ettei oleskelulupia juuri myönnetä humanitaarisen suojelun perusteella, ei tarkoita sitä, etteikö sillä olisi merkitystä tänne tulevien kannalta. On huomattava, että tällä hetkellä koko Eurooppaa ravisteleva kriisi voi myös johtaa siihen, että tätä käytetään enemmän oleskeluluvan perusteena. On huomioitava, että muutos vaikuttaa myös niihin, joilla on määräaikainen oleskelulupa samoin perustein, ja sitä kautta myös perheenyhdistämisiin. Hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma antaa meille entistä enemmän keinovalikoimaa. Olemme ottaneet oikean suunnan — turhan myöhään, mutta kuitenkin. Meillä on tainnut olla Pohjoismaiden lepsuin turvapaikkapolitiikka, jopa lepsumpi kuin Ruotsissa. (Eva Biaudet: Pitäisi osata laskea vähän!) Onneksi tulijoita ei ole niin paljon kuin siellä. Meidän on tiukennettava omia käytäntöjämme niin paljon kuin direktiivien mukaan on mahdollista. Jos se ei riitä, niin on oltava itsekkäitä. Voimme myös ottaa mallia Tanskasta, jossa oikeasti pyritään tekemään asialle jotain. Kevään aikana on tulossa eduskunnan käsittelyyn perheenyhdistämisien tiukentaminen. Odotan sen menevän juuri niin tiukaksi kuin se vain on mahdollista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-02-11T19:44:21,2016-02-11T19:46:56,Tarkistettu,1.1 2016_6_183,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä asiaa on hyvä toistaa tässä salissa, että humanitaarista suojelua koskevan oleskeluluvan edellytyksistä ei säädetä Euroopan unionin lainsäädännössä tai pakolaissopimuksessa vaan taustalla on Suomen oma kansallinen ratkaisu eli tämä on tällainen kotoperäinen erikoisuus. (Eva Biaudet’n välihuuto) Humanitaarista suojelua ei myöskään tunneta EU-oikeudessa. Sitten hieman tilastoa. Vuosi 2010: turvapaikan sai 181 henkilöä, 644 henkilöä sai toissijaista suojelua, ja 654 henkilöä sai humanitaarista suojelua. Itse tein kirjallisen kysymyksen tästä viime syksynä tämän humanitaarisen suojelun poistamisesta ja olen erittäin tyytyväinen tästä esityksestä. Tämä on askel kohti parempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Onneksi hallituksessa on nyt maahanmuuttokriittinen puolue, joten meidän täytyy jatkaa näitä tiukennuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-02-11T19:46:57,2016-02-11T19:48:08,Tarkistettu,1.1 2016_6_184,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minun osaltani taas, jos pitäisi valita osalleni identiteetti, olenko maahanmuuttoon suhteessa suvaitsevainen vai nuiva, niin valitsisin kyllä suvaitsevaisen (Perussuomalaisten ryhmästä: Tolkun mies!) — mielellään myös tietysti tolkun mies, jos niin joku sallii sanoa — mutta siltä osin, että minun mielestäni hädänalaisia pitää kyllä meidän ehdottomasti pystyä auttamaan. Lisäksi minä uskon, että tästä urakasta kyllä fiksuin keinoin myös selvitään. Mutta itse asiassa keskeiset tekijät siinä, että me selviämme tästä, että turvapaikanhakijat, joita nyt on tulva tullut Eurooppaan, selviäisivät tästä, ovat nimenomaan se, että hyväksyttävyys Euroopassa säilyy, että se säilyy Suomessa Suomen osalta, ja itse asiassa se, että niillä, jotka tänne jäävät, on jonkunlaiset edellytykset myös pärjätä maassa. Jos me sallimme täällä olon mutta emme käytännössä pärjäämistä omalla työllä, niin silloin me teemme karhunpalveluksen kyllä myöskin näille tulijoille. Tämän hyväksyttävyyden osalta väittäisin, että keskeinen asia on se, että tämä systeemi vaikuttaa selkeältä. Tämän kevään osalta ehkä isoin yksittäinen haaste luonnollisesti tulee olemaan se, että kun näitä hylättyjä päätöksiä joka tapauksessa tulee toistakymmentätuhatta, ne palautukset pystytään panemaan toimeen. Tässä ehdin kuulla ainakin edustaja Zyskowiczin järkeenkäypää argumentointia tämän osalta. Itse asiassa, kun esimerkiksi tammikuussa itse käytin aikaa yhdessä vastaanottokeskuksessa nimenomaan sen takia, että oppisin tätä järjestelmää ja voisin vähän samalla auttaa, niin hyvin monet turvapaikanhakijat itsekin tuntuivat toivovan sitä, että tämä järjestelmä olisi yksinkertaisempi ja että asioille vain alkaisi tapahtua päätöstä. Se odottelu on se pahin. Myöskin tähän tasavallan presidentti minun mielestäni ainakin pääosin täysin oikein kiinnitti huomiota, että meillä on turha pistää päätä pensaaseen siltä tosiasialta, että jos mitään ei tehdä, niin kerta kaikkiaan eurooppalainen enemmistödemokratia ei hyväksy sitä, mitä vyörynomaisesti, hallitsemattomasti on tapahtumassa. Sen takia meidän poliitikkoina pitää uskaltaa nostaa se pää pensaasta ja tehdä kohtuullistavia ratkaisuja, joiden avulla mahdollisimman moni ihminen, jos on oikeasti hädänalainen, pystytään sitten järjestäytyneesti hoitamaan. Sitten itse asiassa vielä enemmän minä olen huolestunut siitä, miten tämä maahanmuuton vastaanotto täällä tapahtuu. Sekin liittyy siihen lakiesitykseen, joka meillä tänään on tässä käsittelyssä. Siellä vastaanottokeskuksessa tulee hyvin nopeasti sellainen déjà-vu varuskunnasta, jossa olisi alokaskomppania, jolla ei ole neljään kuukauteen mitään pakollista tekemistä. 10 prosenttia aiheuttaa jatkuvasti ongelmia niin kuin missä tahansa nuorten miesten joukossa aiheuttaisi vastaavassa tilanteessa, resurssit menevät pääosin heihin. Toisessa päässä muutama prosentti on välkkyjä kielitaitoisia, jotka varmasti pärjäävät, jos saavat oleskeluluvan. Siihen enemmistöön ei ole aikaa keskittyä. Tehtiin tässä mitä tahansa, niin käytännössä ratkaiseva tekijä sille, minkälaiseen asentoon nämä tulijat täällä ehtivät valua sen tylsän ja huonon odotteluajan aikana, on se, että me saisimme lyhennettyä sen prosessin lyhyemmäksi siitä kuudesta kuukaudesta, missä se nyt arviolta viime syksyn aikana tulleilla tulee olemaan, vähintään siihen kolmeen kuukauteen. Tältäkin osin, jos tästä meidän nykyisestä aika moniportaisesta järjestelmästämme pystytään poistamaan yksi tutkintahaara eli tämä humanitääristen syiden miettiminen, jos sillä saadaan edes joitakin viikkoja päätöksistä pois, niin väittäisin, että sen kannalta, miten nämä ihmiset tulevat pärjäämään ja sijoittumaan Suomessa, mikä heidän hyväksyttävyytensä kantaväestön silmissä myöhemmin on, miten aktiivisia he pystyvät olemaan, se on ihan merkityksellinen juttu. Jokainen viikko odottelua vailla käytännön merkitystä ja epätietoisuudessa siitä, saako täällä olla vai ei, vie mahdollisuuksia vuosiksi eteenpäin. Tähän liittyen toki olen myös sitä mieltä, että sinänsä esimerkiksi työkokeilulainsäädännön ulottaminen heti, kun henkilöllisyys on todettu, näihin maahanmuuttajiin olisi ehdottomasti järkevä sijoitus meiltä kaikilta, vaikka voi kokea, että joku, joka on ollut työttömänä, olisi ensisijainen. Mutta meidän kaikkien kannalta mitä nopeammin pääsee työharjoitteluun tekemään jotain, niin se on ehdottomasti parempi. Myös täytyy sanoa, että kyllä tänne tullaan monella motiivilla. Senkin näkee. Tuommoisessa vastaanottokeskuksessa tuntuu, että he itse puhuvat toisistaan niin, että täällä on iso osa ehkä kilpailuttanut vähän eri maita, katsonut, mihin kannattaisi tulla. Erityisesti sen kannalta Suomeen on tultu, että uskotaan, että täällä ei vielä ole niin ruuhkaista ja täällä on lainsäädäntö kohtuumyönteinen. Monet tulevat siinä suhteessa pettymään näiden päätösten myötä, ja vielä useampi tulee pettymään siihen, että täällä ei ole niitä maanmiehiä, joiden ravintoloiden takahuoneisiin pääsisi ikään kuin minijobeihin töihin niin kuin Saksassa, vaan täällä todennäköisesti isolla osalla on huomattavasti vaikeampi se oman elämän rakentaminen. Mutta kun tänne tullaan monella motiivilla, niin väittäisin, että meidän ei kannata rakentaa semmoista houkuttelutekijää, jolla meidän järjestelmästämme löytyy aina joku aukko, jolla perustellaan tänne jääminen, vaan tosiaan järjestelmän selkeyttäminen ja nopeuttaminen kaikin tavoin on hyväksi. Minun mielestäni tämä lakiesitys, joka nyt on pöydällä, tekee sen varsin kohtuullisesti. Siinä on joka tapauksessa perusteet riittävän monella tavalla myöntää henkilölle oleskelulupa, jos hän aidosti on hädänalainen tai edes toissijaista suojelua vaativa. — Kiitos. (Ben Zyskowicz: Hyvä puhe!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-02-11T19:48:10,2016-02-11T19:53:38,Tarkistettu,1.1 2016_6_185,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituspuolueiden edustajat ovat vuolaasti kehuneet tätä esitystä. Totean nyt kuitenkin kaikesta huolimatta, että mielestäni tämä esitys ei ole ongelmaton — silläkin edellytyksellä, että edustaja Zyskowicz nyt sitten laittaa minut johonkin ääripäähän, johon en kyllä usko kuuluvani. EU:n yhteinen turvapaikka- ja suojelupolitiikka on mielestäni tarpeellista, ja yhteisiä käytäntöjä tarvitaan tietenkin lisää. Ylipäätään se, että harmonisoidaan toimintaa, on hyvä asia. En kuitenkaan usko, että tämän esityksen mahdollinen läpimeno tuo sellaisia niin sanottuja tuloksia, joita hallitus selvästi toivoo. Suomessa voi tällä hetkellä saada suojelua siis kolmella perusteella: pakolaisaseman, toissijaisen suojelun ja humanitaarisen suojelun perusteella. Pakolaisaseman edellytyksenä on suoraan kyseiseen henkilöön kohdistuva vaino rodun, uskonnon, kansallisuuden, yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Toissijaista suojelua voi saada tilanteissa, joissa ihmistä ei voida palauttaa maahan, jossa hän joutuisi kidutuksen tai epäinhimillisen kohtelun kohteeksi, tai jos lähtömaassa on käynnissä vakava konflikti. Humanitaarista suojelua voi nykyisin saada, jos henkilö ei voi palata kotimaahansa ympäristökatastrofin tai huonon turvallisuustilanteen vuoksi mutta ei ole oikeutettu suojeluun pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun perusteella. Se on eräänlainen viimesijainen turvalauseke erityistapausten varalta. Kuten täällä on todettu, humanitaarinen suojelu toisin kuin toissijainen suojelu ei perustu kansainvälisiin säädöksiin. Sikäli hallituksen esittämän kaltainen muutos on teknisesti mahdollista tehdä, jos eduskunta näin päättää. Käytännössä humanitaarisen suojelun perusteella oleskelulupia myönnetään vähän. Viime vuonna näiden päätösten määrä lisääntyi, mutta yhä alle kymmenennes oleskeluluvista perustui tähän perusteeseen. Siten hallituksen esityksen välitön vaikutus koko Suomen tasolla näyttää vaatimattomalta. Esityksestä ei myöskään saada mitään kattavaa ratkaisua siihen, miten kannamme vastuuta hädänalaisten auttamisesta ylipäätään. Edelleen joudumme esimerkiksi hoitamaan monien tuhansien ihmisten kotouttamista aivan muilla perusteilla. Hallitus perustelee, että kyseessä on niin sanottu vetovoimatekijä, joka pitää poistaa. Minusta vaatisi aika selkeitä perusteluita ja myös lisänäyttöä, jotta voisi uskottavasti väittää, että tämä olisi oikeasti olennainen vetovoimatekijä, jonka perässä Suomeen pyrkisi kovin suuri joukko ihmisiä. Jos ihmiset saavat tietoa yksittäisestä pykälästä, heillä lienee tietoa myös siitä, miten harva ihminen tällä perusteella saa tämän pykälän kautta suojelua. Niille harvoille yksilöille, jotka eivät jatkossa suojelua tällä perusteella saa, kyse voi tietenkin olla elämän ja kuoleman kysymyksestä. Maailma muuttuu yhä nopeammin kuin säädöksemme. Se on nähty jo monta kertaa Suomessa viimeisenkin vuoden aikana. Merkittävä tulevaisuuden trendi on varmasti ympäristöongelmien kärjistyminen esimerkiksi ilmastonmuutoksen voimistuessa. Vaikka onnistuisimme hyvin ilmastonmuutoksen rajoittamisessa, ongelmaa ei saada kokonaan poistettua, vain lievennettyä. Siten tulevaisuudessa yhä suurempi osa pakolaisuudestakin voi liittyä juuri ympäristökatastrofeihin. Siksi on hyvä, että meillä on ajoissa laadittu selkeät säännöt siitä, millä ehdoilla ja millä tavoilla vastaamme hallitusti myös ympäristöpakolaisuuteen — semminkin, kun meillä on oma vastuumme myös ympäristöongelmien aiheuttamisesta. Vastaus ei minusta ole, että jos muissa Euroopan maissa ei tätä kysymystä huomioida lainsäädännössä juuri samanlaisilla pykälillä kuin meillä, ei meidänkään kannata koko asiaa miettiä. Pikemminkin Euroopan kannattaisi kehittää yhtenäinen vastaus tähän ongelmaan jo ennalta, ettei meitä yllätetä housut kintuissa. Vähintä, mitä Suomi voisi tehdä, on edistää EU:n yhteistä toimintaa, joka huomioi myös ympäristöpakolaisuuden haasteet ja yhteisen vastuumme siitä. On myös Suomen etu, että EU-maat eivät pelaa pakolaiskysymyksellä Mustaa Pekkaa keskenään ja osaoptimoi säädöksiään toinen toistaan tiukemmiksi. Siitä kärsivät paitsi hädänalaiset myös koko EU ja lopulta myös Suomi. Suhtaudun varauksella tähän esitykseen. Katson, että löydämme tämän asian tavalla tai toisella vielä edestämme ympäristöpakolaisuuden kasvamisen myötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-02-11T19:53:41,2016-02-11T19:57:51,Tarkistettu,1.1 2016_6_186,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä ääripääkeskustelussa nimenomaan vihreät ja heidän puheenjohtajansa Ville Niinistö usein korostavat, että ei ole olemassa keskustelussa kahta ääripäätä. On vain nämä Rajat kiinni ‑porukat ja sitten on kaikki muut, jotka puolustavat ihmisoikeuksia. Ville Niinistö on tässäkin asiassa väärässä. Kyllä tässä keskustelussa on kaksi ääripäätä. On tämä Rajat kiinni ‑porukka ja kaikki siitä vielä äärimmäisyyteen menevät fasistit ja uusnatsit ja muut. Ja sitten on tämä toinen ääripää, johon kuuluvat esimerkiksi, edustaja Parviainen, ne, jotka tällaista järkevää esitystä, joka harmonisoi Suomen lainsäädännön suhteessa muuhun Euroopan maiden lainsäädäntöön, vastustavat ja näkevät siinä erilaisia mörköjä. Edustaja Joona Räsänen tuntuu olevan tolkun mies. Hän nimenomaan sanoi, että tässä pyritään eroon sellaisesta vetovoimatekijästä, joka Suomen kohdalla on, ja meidän ei ole mitään syytä pyrkiä siihen, että esimerkiksi tuhannet irakilaiset tulevat Suomeen juuri sen takia, että heillä on se käsitys, että täältä saa helpommin oleskeluluvan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-11T19:57:54,2016-02-11T19:59:06,Tarkistettu,1.1 2016_6_187,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että harvoin kuulee edustaja Zyskowiczin puheenvuoroissa näin vähän asia-argumentaatiota ja näin paljon syyttelyä. Minusta on ihan hyvä, että tämänkaltaisesta lakiesityksestä voidaan käydä juurikin tällaista keskustelua, mitä edustaja Parviainenkin tässä myös kävi ja missä analysoidaan lakiesitystä siitä näkökulmasta, että myös huomioidaan niitä mahdollisia ongelmia, mitä siihen saattaa sisältyä. Tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa nousi esille tämä kysymys siitä, miksi tämä suojelukategoria ylipäätään on olemassa. Silloin, kun EU otti käyttöön tämän määritelmädirektiivin, joka koskee turvapaikanhakijoita, ei ollut vielä varmuutta siitä, minkä kaiken tulkitaan olevan osa tätä toissijaisen suojelun kategoriaa, ja silloin suomalaiset lainsäätäjät päättivät varmuuden vuoksi luoda tämän humanitaarisen suojelun suojelukategorian, jotta ei synny tällaisia tilanteita, joissa joku ihminen, joka on kansainvälisen suojelun tarpeessa, jää ilman sitä sen takia, että lakipykälissä ei ole mitään sellaista perustetta, joka siinä yksittäisen hakijan (Puhemies koputtaa) kohdalla toimisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-11T19:59:06,2016-02-11T20:00:14,Tarkistettu,1.1 2016_6_188,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Ja vielä yksi vastauspuheenvuoro, edustaja Räsänen, Joona. (Leena Meri: Saanko vastauspuheenvuoron?) — Vain yksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_189,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä toki on todella hyvä muistaa nyt, että kun me kaikki toivon mukaan Euroopassa pelaamme samoilla säännöillä ja nimenomaan tämän toissijaisen suojelun perusteella, niin nythän on käynyt jo niin elikkä sitä on lievennetty. Sinne tavallaan menee nykyään yhä enenevässä määrin niitä, jotka vielä muulloin kuin nyt, kun tämä nykyinen tilanne on päällä, olisivat hakeneet turvapaikkaa tällä humanitaarisella perusteella. Se kannattaa nyt tässä muistaa, että tällä ei kyllä olla niinkään dramaattisesti minun mielestäni rajaamassa henkilön mahdollisuutta saada turvapaikkaa kuin ehkä annetaan ymmärtää. Sitten ehkä puuttuisin tähän vetovoimatekijään. Se on todella niin, että on vaikea sanoa, mikä yksittäinen asia on aina vetovoimatekijä ja mikä ei, mutta kun näitä kyselyitä ja tutkimuksia on tehty, niin kyllä vain näillä lähtöalueilla on Suomesta sellainen kuva, että täällä asiat jotenkin toimivat helpommin, täältä saa turvapaikan helpommin kuin jostain muualta. Millä tähän pitäisi puuttua? On varmaan monia keinoja, mutta kyllä kaikenlaiset signaalit (Puhemies koputtaa) vaikuttavat siihen, miten ihmisvirrat sitten liikkuvat Euroopan sisällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-02-11T20:00:17,2016-02-11T20:01:27,Tarkistettu,1.1 2016_6_190,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,Ja sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_191,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on siitä mielenkiintoinen, että kysymyksessä on itse asiassa hyvin pieni muutos ja se herättää hyvinkin suurta kiihkoa. Ajattelen, että ministeri Orpo on itse asiassa aika halvalla ostanut perussuomalaisten tyytyväisyyden, ikään kuin he tekisivät suurta maahanmuuttoa tai pakolaisia rajoittavaa politiikkaa. (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) Minun mielestäni jokainen, joka tuntee hiukan tilastoja, näkee, että tällä on ollut hyvin, hyvin pieni merkitys tilastollisesti ja lukumäärällisesti Suomen myöntämiin lupiin tai muuhun, mutta tietenkin on juuri niin, niin kuin täällä edustaja Parviainen ja edustaja Andersson sanoivat, että tämä on luotu sen vuoksi, että yksikään henkilö, joka tarvitsee tosiasiallisesti kansainvälistä suojelua, ei jäisi ulkopuolelle. Yksittäisessä tapauksessa se on voinut olla tietenkin yhdelle henkilölle erittäin, erittäin tärkeää. 2014 oli neljä henkilöä, ja viime vuonna sitten olivat nämä 117, kuten ministeri sanoi. Jos puhutaan vetovoimatekijöistä, niin tietenkin on ehkä hiukan liioittelua, että tämä olisi joku vetovoimatekijä. Silloin varmasti olisi ollut hiukan enemmän hakijoita tämän perusteella. Sisäministeriön kansliapäällikkö on todennut, kun olemme keskustelleet muun muassa näistä irakilaisista, jotka ovat vetäneet takaisin hakemuksiaan ja jotka ovat tulleet Suomeen ehkä väärin perustein siinä mielessä, että he ovat uskoneet Suomesta, että he ovat Suomeen tosi tervetulleita ja että Suomessa menevät asiat nopeasti ja tänne saa perheensä, että itse asiassa todellisuudessa hyvin suurella osalla heistä, kansliapäällikön mielestä, olisi ollut perusteet turvapaikan antamiselle. Että kysymyksessä ei välttämättä ole se, että ei olisi ollut perusteita, vaan he itse valitsivat muista syistä. Siihen te varmasti olette ihan tyytyväisiä, perussuomalaiset hallituksessa ja edustaja Zyskowicz, (Ben Zyskowicz: Kyllä!) mutta kysymyksessä ei ole mitenkään turvapaikkaoikeus tai sen puuttuminen. Näitä on siis myönnetty äärimmäisen vähän, ja siinä mielessä tällainen vetovoimasta puhuminen mielestäni on liioittelua tai sitten jotain muuta. Tällainen ihmisten luokittelu ääripäihin ja puhe, että on tolkun mies, ovat tietenkin tällaista perinteistä valtapolitiikkaa, jolla pyritään ikään kuin alistamaan vastustaja tai toista mielipidettä oleva ihminen ja asettua itse ikään kuin valtavirtaan. Se on halpa kikka, mutta ehkä se voi jonkun mielestä olla fiksu. (Olli Immonen: On kokemusta, joo!) Tämä ongelma tässä lakiesityksessä on tietenkin juuri se, että me poistamme tämän perälaudan, mutta tietenkin on mahdollista, että voidaan tulkita lainsäädäntöä niin, että saadaan sitten toissijaista suojaa myös niissä tapauksissa, joissa tänään sitä ei ehkä saataisi, jos on tarvis. Mielestäni periaatteellisesti — Suomen Punainen Risti onkin huomauttanut siitä — on huolestuttavaa, että meidän kansainvälisen suojelun lainsäädäntöämme ajavat ehkä nimenomaan tällaiset säästösyyt, pelottelusyyt tai varoittamissyyt eikä se, että pohditaan sitä, ketkä ovat suojelun tarpeessa ja miten me hoidamme kansainväliset velvoitteemme mahdollisimman hyvin. Ne henkilöt, jotka ovat tulleet ja saaneet humanitääristä suojelua, sen lisäksi ovat edellisinä vuosina tulleet Libyasta ja Jemenistä. Tunnemme kaikki sen tilanteen, ja esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanta on, että näihin maihin ei tule niitten tilanteen vuoksi käännyttää ketään. On siis ollut hyvä, että olemme voineet sitten turvata heidän elämänsä. Yksi asia, josta pyydän ja josta olisi hyvä, että valiokunta tarkastelee sitä erityisen huolellisesti, on tietenkin se, miten käy heidän, jotka tähän asti ovat saaneet oleskeluluvan humanitäärisin perustein ja jotka ovat saaneet myöskin jatko-oleskeluluvan humanitäärisen suojelun perusteella, ja mitä tapahtuu seuraavan kerran, kun heidän oleskelulupansa menee umpeen. Olisi tosi surullista, jos se tarkoittaisi, että pitkänkään oleskelun jälkeen tätä tilannetta ei oteta huomioon. Mutta se, miten sitä tilannetta arvioidaan, on mielestäni tässä hallituksen esityksessä avoin. Toivon, että valiokunta pohtii näitä asioita tarkasti. Suhteellisuusperiaatetta ajatellen tämä muutos ei ole kovin suuri, mutta periaatteessa, kun ajattelee, että itse asiassa tämän tarkoitusperät ovat hyvinkin kyseenalaiset, mielestäni tämä on erittäin ongelmallinen hallituksen esitys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-02-11T20:01:35,2016-02-11T20:07:12,Tarkistettu,1.1 2016_6_192,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En niin hyvin tunne näitä vallankäyttöteorioita, mihin edustaja Biaudet viittasi, mutta minun mielestäni voidaan puhua rehellisyydestä. (Eva Biaudet: Höpsistä!) Me, jotka sanomme, että tässä keskustelussa on kaksi ääripäätä, on nämä Rajat kiinni ‑porukat ja sitten nämä porukat, joihin edustaja Biaudet kuuluu — minun mielestäni se on rehellinen kuvaus tilanteesta. Sen sijaan se, mitä koko Vihreä liitto väittää ja mitä ymmärtääkseni edustaja Biaudet’kin väittää, on, että on vain yksi ääripää ja se on nämä Rajat kiinni ‑porukat ja sitten nämä toisen ääripään ihmiset eivät ole mitään ääripäätä, he ovat vain puolustamassa ihmisoikeuksia ja ""kaikkea hyvää kaikille"" ‑politiikkaa ja yrittävät näin kiistää sen tosiasian, että he edustavat tässä maahanmuuttokeskustelussa ja maahanmuuttopolitiikassa tätä toista ääripäätä. Mitä sitten tähän asiaan vielä tulee, niin tänne on tullut tuhansia, ellei kymmeniätuhansia irakilaisia, jotka ovat tulleet Saksan, Tanskan, Ruotsin läpi nimenomaan Suomeen. Ja kun heiltä on mediassa kysytty, miksi, niin he ovat kertoneet uskovansa, että täältä saa helpommin turvapaikan (Puhemies koputtaa) ja tänne saa helpommin perheensä. Näihin pitää meidän puuttua. (Eva Biaudet: Ei kannata lukea MV-lehteä!) — En ole ikinä lukenut sitä lehteä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-11T20:07:14,2016-02-11T20:08:27,Tarkistettu,1.1 2016_6_193,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,Ja seuraavaksi puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_194,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa kuuntelin Biaudet’ta, ja en täällä lähde kertomaan, kuka kuuluu mihinkin ryhmään, mutta tervetuloa minun maailmaani, minä olen perussuomalainen. En ole koskaan puhunut mitään rasistista ja silti kovinkin usein saan kuulla olevani rasisti tai ainakin minulle naureskellaan. Viimeksi eilen kuuntelin tuolla käytävällä, kun toimittajat naureskelivat perussuomalaisille rasisteille. Että tervetuloa, tämmöistä se on, kun otetaan sitten se omakin mielipide joskus keskusteluun. Tuo Andersson puhui siitä, että tämä on tullut meidän lainsäädäntöön ja ikävää, että se poistetaan ja EU oli jossakin hakusessa silloin. Kuuntelin presidentti Niinistön puhetta muutama viikko sitten, ja hänhän toi esille sen, että kaikki kansainväliset määräykset ja sopimukset koskien maahanmuuttoa ja pakolaiskysymyksiä varmasti säädettäisiin tänä päivänä erilaisiksi, koska nämähän ovat olleet ihan eri aikaan ja paikkaan — ei silloin ollut tämmöistä kansainvaellusta Euroopassa, se täytyy muistaa. Mutta sitten tosiaan tähän uudistukseen. Biaudet sanoi, että on kyseenalaiset perustelut. Mitä kyseenalaista on siinä, että seuraamme samalle linjalle kuin EU:ssa? Mehän aina puhumme täällä salissa, erityisesti ne, ketkä vastustavat hallituksen esityksiä joissakin asioissa, että pitäisi olla eurooppalaisella tasolla. No, nyt mennään sinne eurooppalaiselle tasolle. Ja minkä ihmeen takia meillä pitäisi olla jotenkin paremmat säädökset täällä kuin muualla Euroopassa? En ollenkaan ymmärrä sitä. Ja se, että — en tiedä, ketä tarkoititte — joku on myynyt itsensä perussuomalaisille. Me olemme hallituspuolue, kansa on halunnut meidät sinne muun muassa meidän maahanmuutto-ohjelmamme vuoksi. Oli muutos pieni tai ei, niin minusta on hyvä, että se tehdään. Ilmeisesti on näin, että jos RKP olisi hallituksessa, niin tätäkään pientä muutosta ei tehtäisi. Näitähän tehdään yksi asia kerrallaan, ei niitä... (Eva Biaudet: Aivan oikein!) Voimme me tuoda tänne koko maahanmuuttopolitiikan kerralla, jos RKP sitä haluaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-11T20:08:28,2016-02-11T20:10:27,Tarkistettu,1.1 2016_6_195,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En enää itse asiassa muista, mitä minun piti alun perin sanoa. Mutta on tietenkin niin, että sen takia sanoin, että nämä argumentit tämän muutoksen takana tuntuvat olevan hyvin kummallisia, koska itse asiassa ei ole ollut mikään ongelma, kysymyksessä on ollut hyvin pienen, lukumäärällisesti pienen, joukon tilanne ja hyvin pieni määrä suojeluslupia. Ja siinä mielessä se, että annetaan ymmärtää, että tässä ikään kuin pysäytetään pakolaisvirta ja niin edelleen, on hiukan ehkä eri motiiveilla ladattu, ja ikään kuin annetaan sitten omille tukijoukoille se käsitys, että tässä olemme voittaneet jonkun tällaisen pakolaisvihamielisen voiton. Mutta jos tämä tuntuu hyvältä, niin onhan se tietenkin hyvä, että pienellä päästään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-02-11T20:10:27,2016-02-11T20:11:25,Tarkistettu,1.1 2016_6_196,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Myönnän tässä vaiheessa kaksi vastauspuheenvuoroa, edustaja Andersson ja edustaja Meri. Sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_197,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Merelle ensinnäkin: Minusta on ikävää kuulla, jos teidän ryhmänne jäsenille on naurettu, ja ainakin itse olen aina omassa politiikassani pyrkinyt siihen, että puhun asia-argumentein asiasisällöistä enkä leimaa enkä syyttele ketään. Minun mielestäni sellainen keskustelukulttuuri tappaa kaiken älyllisen poliittisen keskustelun tästä maasta. Sitten mitä tulee määritelmädirektiiviin, niin minun muistaakseni se on 2000-luvun alkupuolelta, olisiko ollut 2004, eli siinä mielessä puhutaan lainsäädännöstä, joka on luotu Euroopan tasolla kyllä huomattavan paljon myöhäisemmässä vaiheessa kuin mitä esimerkiksi Geneven sopimus, joka astui voimaan 50-luvun alussa. Minun mielestäni kannattaa myös pitää mielessä, että tämän lakiesityksen myötä Suomi madaltaa kansallisen lainsäädännön standardeja kohti EU:n minimiä, mutta sinänsä tässä ei olla tekemässä mitään uutta yhteistyötä Euroopan tasolla tai luomassa mitään uutta mekanismia, yhteiseurooppalaista sellaista, jolla me hoidamme tätä kriisiä. Niitä toimenpiteitä jäädään kyllä edelleen odottamaan, ja tämä lakimuutos ei kyllä sinänsä sellaiseen työhön liity mitenkään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-11T20:11:30,2016-02-11T20:12:43,Tarkistettu,1.1 2016_6_198,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Unohdinkin, mitä jotain ikävää vihaisten voitosta Biaudet äsken puhuikaan. Minusta se nyt ei ollut ihan asiallista kommentointia. Itse asiassa nyt minä unohdin, mitä minun piti sanoa, mutta joka tapauksessa... Niin, sitä minun piti sanoa, että esittelyssä ministeri Orpohan myönsi, että hyvin pienellä prosentilla tätä tänä päivänä myönnetään. Eli ei tässä nyt kukaan ole väittänyt, että tällä ratkaistaan koko maahanmuuttopolitiikka, ei tietenkään, eikä tämä ole EU-ratkaisu, emmehän me täällä EU-asioista päätä. Edustaja Anderssonille vastaisin sen. Mutta näinhän niitä asioita tehdään, niin kuin te tiedätte, askel kerrallaan niitä tuodaan. Onko se niin, että jos ei tällä ratkaista koko maahanmuuttoa, niin tätäkään uudistusta ei kannattaisi tehdä? Jos me ajattelemme niitä maahanmuuttovirtoja, joita ehkä on vielä tulossa, niin voi olla, että tämä prosentti nousisi ilman tätä pykälää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-11T20:12:43,2016-02-11T20:13:38,Tarkistettu,1.1 2016_6_199,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,Sitten mennään puhelistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_200,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käsitelty tätä esitystä, ja minä sanon siihen suoraan, että tämä on liian löysä. Kuulun niihin, joita edustaja Zyskowicz sanoi, Rajat kiinni ‑porukkaan. Sanon sen suoraan, koska olen sitä mieltä. Meillä on tilanne se, täällä vasemmisto ja yleensä oppositio puhuvat tästä, että pitää olla yhdentyvä Pohjoismaitten kanssa tämä lainsäädäntö. Onko muilla mailla 1 300:aa kilometriä Venäjän-rajaa, jossa voi tapahtua, mitä tahansa? Ei ole. Meidän täytyy ottaa tiukempi linja tässä, että ei kaaos synny tässä maassa. Perussuomalaiset on tuonut tänne nimenomaan sen, mitä tämä maa tarvitsee. Onneksi on perussuomalaiset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-02-11T20:13:42,2016-02-11T20:14:52,Tarkistettu,1.1 2016_6_201,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on hyvä alku sille muutokselle, joka Suomen maahanmuuttopolitiikassa on perussuomalaisten hallituksessa mukana olon myötä saatu nyt aikaan, mutta tämä on tosiaan vasta alku, eikä tätä nyt kannata liikaa kehua, koska tämä ei riitä ollenkaan vielä mihinkään. Tässähän tämä konkreettinen muutos on varsin pieni, mutta periaatetasolla tämä on iso muutos. Eli voisi sanoa, että tämä on niin kuin prinsiippitasolla Tami Tammisen sanoin varmasti merkittävä. Kun ottaa huomioon, miten tämä kehitys on lähtenyt liikkeelle tässä poliittisessa muutoksessa, niin kyllähän vielä viime loppukesällä ja alkusyksyllä meillä moni johtava poliitikko puhui läpiä päähänsä — ikävä kyllä aika reippaasti — siitä, mistä tässä maahanmuuttoilmiössä on kyse. Meillä on jo nyt todettu, että on kolmannes suurin piirtein näistä hakijoista, ketkä tulevat olemaan oikeutettuja turvapaikkaan, ja silloin puhutaan näistä viime vuonna tulleista. Nyt kun on tullut Venäjän puolelta, niin tämä lukema on heidän osaltaan vielä paljon, paljon pienempi. Mutta täällä oli osa avaamassa ovia ihan täysin sepposen selälleen, että tervetuloa, välittämättä siitä, mitkä ovat perusteet. Tällehän on se tausta, että viime vaalikaudella täällä osa puolueista ja silloinen hallitus ajoi esimerkiksi paperittomille täysiä terveydenhuoltopalveluita. Aivan käsittämätön, järkyttävä, kun katsoo, mikä tilanne on nyt. Viime vaalikaudella myös positiivista erityiskohtelua muutettiin lopulta äänestyksen seurauksena niin, että nyt sitten etnisen taustan ja uskonnollisen vakaumuksen perusteellakin, jos kuuluu vähemmistöön, saa tällä hetkellä positiivista erityiskohtelua, kuka vain osaa vaatia, ilman, että on joutunut syrjityksi. Tässä tulee olemaan kyllä sellainen pandoran lipas, kun tämän joku punavihreä virkamies keksii siellä omassa kammiossaan, että varmasti on aihetta suurempiinkin lainsäädäntömuutoksiin, ja todetaan sitten, ketkä ovat olleet väärässä. Itse olin näitä vastaan, (Puhemies koputtaa) ja sillä tavalla on omatunto puhdas.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-02-11T20:14:54,2016-02-11T20:17:11,Tarkistettu,1.1 2016_6_202,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä tässä itsekin täytyy todeta se, että en missään nimessä ajattele, että tällä lainmuutoksella tässä suuressa kuvassa juurikaan isoa muutosta saadaan aikaan, ja on totta, että tässä tarvittaisiin vielä Euroopan laajuisesti monia toimenpiteitä, jotta me tämän asian saisimme koko maanosana hallintaan. Mutta en malta nyt olla sanomatta sitä, vaikka näin oppositiopuolueen edustaja olenkin, että ymmärrän ihan hyvin, että näinhän yleensä se logiikka menee, että pienissä paloissa näitä esityksiä tänne eduskuntaan tuodaan, sitten niitä käsitellään ja loppujen lopuksi ne muodostavat sitten isomman kokonaisuuden. Pidän sitä aika luontevana, että tämmöisissäkin asioissa nyt sitten parlamentti käyttää lainsäädäntövaltaa ja tekee näitä pieniä tiukennuksia nyt kansalliseen lainsäädäntöömme siinä määrin, mitä muut Euroopan maat ovat jo aikaisemmin tehneet ja mitä myös naapurimaa Ruotsi on nyt tekemässä. Se, mistä itse ehkä haluaisin enemmän tässäkin yhteydessä puhuttavan, on todella ne toimenpiteet, mitä meillä tuolla Välimeren alueella pitäisi tehdä, että meillä EU:n ulkorajavalvonta siellä pitäisi — että todella jokainen mantereelle tulija rekisteröityisi asianmukaisesti, jolloin meillä olisi tieto siitä, kuka Eurooppaan on saapunut — ja ne toimenpiteet, mitä Euroopan unionin ja Turkin välillä tehdään, jotta me pystymme helpottamaan omalta osaltamme sitä Turkin tilannetta, missä miljoonat pakolaiset kuitenkin tällä hetkellä odottelevat, jotta heidän elinolonsa edes hieman parantuisivat. Täytyy myös muistaa, että näissä talkoissa, kun me haluamme hillitä tätä määrää, mikä Euroopasta turvaa hakee, silloin tulee myös pohdittavaksi uudelleen se, pitäisikö esimerkiksi kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksessa hallituksen arvioida uudestaan sitä, olivatko ne järkeviä päätöksiä, joilla me olisimme juuri voineet kohdentaa apua esimerkiksi niille alueille, missä pakolaisleireillä tällä hetkellä asiat ovat menossa huonompaan suuntaan ja mistä ollaan sitten hakemassa turvaa Euroopasta. Näillä toimenpiteillä me voisimme vaikuttaa siihen, että tulva Eurooppaan olisi paljon pienempi kuin se tällä hetkellä on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-02-11T20:17:11,2016-02-11T20:19:18,Tarkistettu,1.1 2016_6_203,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä muutos on vasta alkusoittoa hallituksen uudistuksille, joilla me turvaamme suomalaisen hyvinvoinnin, kansalaisten turvallisuuden ja vältämme täyden kaaoksen. Olen kuitenkin samaa mieltä edustaja Hakkaraisen kanssa siitä, että tämä on kerrassaan riittämätöntä vielä, mutta kuitenkin tämä on alku. On jo korkea aika poistaa laista tämä kolmas suojeluperuste, jota ei ole juuri muissakaan maissa — paitsi ilmeisesti Ruotsissa, josta ainakaan minä en halua ottaa mallia maahanmuuttopolitiikassa. Onko täällä vihervasemmisto ja tämä äärisuvaitseva pää unohtanut, että kun ulkomaalaislaki tehtiin, niin silloinkin oltiin täysin toisenlaisessa tilanteessa? Tarkoituksenahan oli antaa suojelua niille harvoille, jotka tänne asti kulkevat, kantaa kortemme kekoon kriisimaista humanitäärisiä katastrofeja pakenevien hyväksi. Ajatus oli hyvin samanlainen kuin YK:n pakolaisjärjestelmässäkin. Mutta sen sijaan tästä koko turvapaikkaprosessista tulikin merkittävä lain porsaanreikä, jota käytetään elintasosiirtolaisuuden hyväksi. Minun ei varmaan tarvitse enempää selostaa tätä nykytilaa, sillä kyllä me kaikki sen jo tiedämme. On selvää, että näin laaja laiton, hallitsematon maahanmuutto on ongelma. Suomi jakaa jo turvapaikkoja liian avokätisesti, antaa enemmän myönteisiä päätöksiä kuin suurin osa muista EU-maista, joten näin tähän ongelmaan aletaan puuttua päätös päätökseltä, lakimuutos -muutokselta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-02-11T20:19:18,2016-02-11T20:21:42,Tarkistettu,1.1 2016_6_204,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Immonen. — Anteeksi, edustaja Parviainen Olli-Poika.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_205,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! (Ben Zyskowicz: Taidatte olla veljeksiä! — Naurua) Sen verran opponoisin tässä edellistä puhujaa, että kun puhutaan laittomista maahantulokeinoista, niin se on totta, sitä tapahtuu paljon, mutta yksi olennainen syy, miksi laittomiin keinoihin turvaudutaan, on se, että lailliset ovet ja ikkunat Eurooppaan ovat monilta käytännössä kiinni. Niin kauan kuin meillä ei ole sellaista toimivaa järjestelmää, jolla me voimme mahdollistaa laillisen ja turvallisen Eurooppaan saapumisen heille, jotka apua tarvitsevat, tämä ilmiö tulee jatkumaan ja esimerkiksi se rikollisuus, joka pyörii pakolaisten ympärillä, tulee kasvamaan. Sen takia olisi tärkeää, että me löytäisimme laillisia keinoja hankkiutua Eurooppaan silloin, kun se on perusteltua ja tarpeellista. Eräs tällainen esitetty keino on esimerkiksi humanitäärinen viisumi, jossa alkutsekkaus sille, pääseekö tänne, voitaisiin tehdä jo lähtömaassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-02-11T20:21:49,2016-02-11T20:22:56,Tarkistettu,1.1 2016_6_206,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Minä semmoista asiaa kysyisin, että siinä rivistössä, istutteko te oikeilla paikoillanne? — (Olli-Poika Parviainen: Kyllä, rouva puhemies, Immonen, Saarakkala, Parviainen.) — Kyllä, mutta meillä on täällä vain erilaiset nuo merkinnät teidän istuimistanne. Olen pahoillani, että kysyin tätä, mutta täällä on meillä eri lailla, ja siitä syystä sekoitin nimenkin. Olen pahoillani, jatketaan. — (Vesa-Matti Saarakkala: Mielipiteet on vähän erityyppisiä!) — Olemme huomanneet. Mutta mennään listalla eteenpäin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_6_207,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Saarakkala oikeastaan kiteytti aika hyvin sen, mistä nyt puhutaan, eli kyse on konkreettisesti aika pienestä muutoksesta, mutta periaatteellisesti isosta. Ja kyllä minä pidän tärkeänä, että tätä keskustelua käydään — vaikka tämä lakimuutos nyt ei välttämättä johtaisikaan niin suuriin muutoksiin — juuri sen takia, että silloin kun muutetaan suojeluperusteita, niin kuin nyt tehdään, tai silloin kun esimerkiksi tiukennetaan perheenyhdistämisen kriteereitä, niin kuin vielä tullaan tekemään tämän kevään aikana, silloin puhutaan juuri hädässä olevien ihmisten perusoikeuksista ja siitä, kuinka hyvin ne toteutuvat — ei tästä toisesta porukasta, johon jatkuvasti viitataan, siihen, että on ihmisiä, jotka ilmeisen perusteettomilla hakemuksilla yrittävät turvapaikkaa saada. Myös edustaja Zyskowiczille: en tiedä, tekeekö se minusta ääripään edustajaa, jos minä tällaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa en kannata turvapaikkaoikeuden rajoittamista, mutta minä en ole missään esittänyt esimerkiksi sen laajentamista. Se, mistä minä pidän kiinni ja mitä minä pidän tärkeänä, on se, että me pidämme huolta meidän olemassa olevan turvapaikkajärjestelmämme toimivuudesta, sen oikeusperusteisuudesta, hakijoiden oikeusturvasta, siitä, että Suomessa on toimiva kotouttamisjärjestelmä, siitä, että on laillisia reittejä myös Eurooppaan. Se on paras tapa vähentää ihmiskauppaa. Toivon, että panostettaisiin enemmän siihen työhön, mitä tehdään lähialueilla, mitä tehdään pakolaisleireillä, ja toivon, että me saamme ratkaisun Syyrian konfliktiin, mikä on se ainoa tapa pitkällä tähtäimellä ratkaista tämä nykyinen pakolaistilanne. Jos se tekee minusta ääripään edustajan, niin olen sitten sitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-11T20:23:35,2016-02-11T20:25:28,Tarkistettu,1.1 2016_6_208,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän keskusteluun näistä keskustelun ääripäistä: Ensinnäkin pahoittelen uudelleen sitä, että käytin edellisessä varsinaisessa puheenvuorossani vahingossa termiä ""keskustelun ääriryhmä"". Tarkoitin todellakin ääripäitä. Ja kuten jo sanoin, niin minua on häirinnyt se, että Ville Niinistö ja kumppanit todistelevat julkisessa keskustelussa, että keskustelussa on vain yksi ääripää eli nämä Rajat kiinni ‑porukat, joihin edustaja Hakkarainen ilmoitti kuuluvansa. Minun mielestäni keskustelun toinen ääripää ovat esimerkiksi ne, jotka tässä ja nyt vastustavat sellaisia muutoksia Suomen turvapaikkalainsäädäntöön, jotka saattavat Suomen tilanteen käytännössä samanlaiseksi kuin mikä se on kaikissa muissa Euroopan maissa. He edustavat tätä toista ääripäätä tässä keskustelussa, eikä siinä sinänsä ole mitään pahaa. Minun mielestäni se vain pitää rehellisesti sanoa eikä pyrkiä siihen, että tämä Rajat kiinni ‑porukka on ainoa ääripää keskustelussa ja nämä, jotka edustavat toista ääripäätä, muka ovat vain ihmisoikeuksien puolustajia ja muutenkin kaiken hyvän edistäjiä. Mitä sitten tulee asiaan, niin olen edustaja Anderssonin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että tämä itse pakolaiskriisi vaatii toki täysin muita ratkaisuja kuin ne, mihin me Suomessa voimme yltää. Pakolaiskriisin ratkaiseminen vaatii tietysti näiden itse kriisimaiden tilanteiden rauhoittumista. Venäjäkin parhaillaan taistelee terrorismia vastaan Syyriassa pommittamalla viattomia siviilejä Aleppossa. Tämän odottelussa, että nämä varsinaiset kriisipesäkkeet rauhoittuisivat, tämän odottelussa me tarvitsemme ratkaisuja, joista olemme edustaja Anderssonin kanssa ymmärtääkseni samaa mieltä: että Euroopan unioni, Suomi osana sitä, antaa eri kanavia myöten lisää tukea niille maille, jotka ovat näiden kriisipesäkkeiden naapurissa ja joissa sijaitsevat nämä valtavat pakolaisleirit, jotta näiden pakolaisleirien ihmisten olosuhteita voidaan muuttaa inhimillisemmiksi, jotta siellä lapset pääsevät kouluun, jotta ihmiset saavat terveydenhuoltoa, jotta nämä ihmiset eivät lähtisi kauemmaksi kotimaistaan Eurooppaan vaan voisivat näissä pakolaisleireissä nykyistä inhimillisemmissä oloissa elää ja odottaa oman maan tilanteen rauhoittumista, jotta voisivat palata omaan kotimaahansa. Tähän vielä liittyy, minkä jo aikaisemmin sanoin, se, että ne, jotka haluavat hakea Euroopan unionin jäsenmaista turvapaikkaa, voisivat hakea näissä leireissä Euroopan unionin sinne lähettämien edustustojen kautta. He voisivat siellä joutua tai päästä tämän turvapaikkaprosessin kohteiksi, ja jos he saavat turvapaikan tai kansainvälisen suojelun Euroopan maissa, vaikkapa Suomessa, niin sitten he voisivat tulla laillista reittiä ilman, että he henkensä kaupalla antavat kohtalonsa ihmissalakuljettajien käsiin. Ja sanoin edellisessä puheenvuorossani myös sen, että tämä minun mielestäni edellyttää sitä, jos tähän päästäisiin, että silloin myös eri Euroopan maissa, myös Suomessa, tätä kiintiöpakolaisten määrää pitäisi tarkastella, eli silloin puhuttaisiin kiintiöpakolaisista. Mutta mitä sitten tulee Suomen tilanteeseen tässä ja nyt, niin minun mielestäni on tärkeätä, että Suomella ei ole sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka johtavat siihen, kuten johtivat viime syksynä, että tuhansia irakilaisia tuli useiden turvallisten Euroopan maiden halki tänne Pohjolan perukoille Suomeen hakeakseen juuri Suomesta turvapaikkaa. Ja vaikka kaikkea mediassa kerrottua ei pidä uskoa, niin riittävän moni on kertonut ja riittävän monesta lähteestä olen voinut lukea näiden turvapaikanhakijoiden perusteluja, joissa he kertovat tulleensa Suomeen sen takia, että heillä on se käsitys, että Suomesta he voivat saada helpommin oleskeluluvan ja että Suomeen he voivat helpommin saada perheensä perässä. Ja on välttämätöntä, että Suomi — kun minun mielestäni meidän ei pidä olla erityisen vetovoimainen tekijä — näitä tekijöitä pyrkii muuttamaan ja myös näitä muutoksia viestimään, jotta tämä vetovoimatekijä poistuisi tai ainakin vähenisi. Tämä laki, josta täällä on todettu, että sen käytännön merkitys ja vaikutus ei ole yksistään kovin suuri, on osa tätä lainsäädäntömuutosta, ja kuten täällä todettiin, meidän on tehtävä vielä muutoksia esimerkiksi perheenyhdistämissäädöksiin, ja on myös muita asioita, joita me joudumme muuttamaan ja haluamme näissä olosuhteissa muuttaa. Täällä sanottiin, että ministeri Orpo on halvalla tavalla hankkinut perussuomalaisten tuen tuomalla tämän esityksen tänne. Minun mielestäni se oli halpa arvio ministeri Orpon työstä, joka on ollut erittäin kunnioitettavaa. Nämä perusteet tälle esitykselle ovat siinä, mitä äsken sanoin ja mitä on myös hallituksen esityksen perusteluissa kerrottu. Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan vielä tähän perustuslailliseen kysymykseen palata, kun puhemies on vaihtunut, ja sanoa, että en ymmärrä sitä, että kun hallituksen esityksen perusteluissa kerrotaan, että tässä ei ole mitään sellaisia ulottuvuuksia suhteessa perusoikeuksiin, suhteessa meidän kansainvälisiin sopimuksiin, jotka vaatisivat perustuslain käsittelyä, ja kun tätä sitten vielä puolitoista sivua perustellaan hallituksen esityksen perusteluissa, niin lopputulos tästä on se, että kuitenkin pidetään tärkeänä pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto. En ymmärrä tätä, ja minulla olisi suuri kiusaus tehdä ehdotus, että tätä ei lähetetä perustuslakivaliokuntaan, mutta kun nyt olen kuitenkin näin pitkään täällä ollut ja tällainen rakentava kansanedustaja, niin en sitä ehdotusta tee, mutta tämä nykyinen menettely on kyllä kriisissä. Me lähetämme suunnilleen kaikki merkittävämmät ja vähemmänkin merkittävät asiat perustuslakivaliokuntaan. Kohta voidaan lakkauttaa muu eduskunta ja jättää jäljelle perustuslakivaliokunta, ja seuraavassa vaiheessa lakkautetaan valiokunta ja jätetään jäljelle ne muutamat valtiosääntöoppineet, jotka voivat ratkaista asiat meidän puolestamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-11T20:25:28,2016-02-11T20:32:06,Tarkistettu,1.1 2016_6_209,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viittaan siihen edelliseen, että tämä on liian löysä. Nämä vetovoimatekijät pitää saada loppumaan Suomesta — niin kuin sanoin, että meillä on Venäjän-raja — ja Euroopasta. Katsokaa Australiaa. Siellä ei oteta vastaan. Ei ole yhtään hukkunutta lasta eikä mitään, kun ei oteta vastaan. Rajat on kiinni. Ja tämmöiselle hömpötykselle ei tule tilaisuutta siinä. Meillä on esimerkiksi Malta Välimerellä. Siellä on 116 turvapaikanhakijaa otettu vastaan. Yksinäiset miehet laitetaan kontteihin. Niitä ei sinne mene. Ne on todellisia turvapaikanhakijoita nämä 116. Niillä on varmaan joku hätä. — Nämä tulevat nauttimaan meidän eduista. Sitten näistä vetovoimatekijöistä. Täällä puhutaan kotouttamisesta ja mitenkä työllistetään ja muuta. Miten me työllistämme vuohipaimenen? Emme mitenkään. Taikka on koulutettu vuohineuvos. Miten se työllistetään? Ei meillä ole työpaikkoja heille. Elikkä tämä kulttuuriero on otettava huomioon tässä asiassa. Ja jos puhutaan tästä, että Islam on rauhanuskonto; varmaan jos tänne tataari tulee, niin se alkaa mattoja kauppaamaan, sellainen. Mutta nämä, jotka tulevat Lähi-idästä, siellähän on kaaos koko ajan ollut, läpi historian, niin me kotoutamme näitä. Eihän tässä ole mitään järkeä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-02-11T20:32:07,2016-02-11T20:33:58,Tarkistettu,1.1 2016_6_210,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Ärade talman! Man blir faktiskt litet utan ord efter dylika anföranden. Här har i dag talats om det att man vill trygga framtiden för Finland, och även om vi behandlar en liten del av utlänningslagen, beviljande av internationellt skydd på basen av humanitära orsaker, handlar motiveringarna i talen väldigt mycket om att trygga Finlands välfärd och framtid. Näringslivet har i åratal varit oroligt för att vi inte har tillräckligt med invandring till Finland och att vi borde få tiotusentals människor till Finland varje år för att kunna sköta om till exempel vår åldrande befolkning i framtiden. Det här har naturligtvis inte egentligen någonting att göra med asylrätten, men på det viset är det naturligtvis väldigt synd om Finland blir ett land som präglas av rädsla för främlingar, rädsla för asylsökare, rädsla för alla som är annorlunda bland annat, och det kommer bara sådana människor till Finland som inte har någon annanstans att ta vägen. Som tur har det faktiskt funnits tusentals, tiotusentals finländare som har ställt upp och visat ett stort hjärta och ställt upp för de asylsökare som har kommit till Finland, och det är naturligtvis betydligt fler än den här lilla minoriteten som är främlingsfientlig här vill visa. Jag oroar mig för att man talar så mycket om pull-faktorer. Det är helt klart att det kan finnas felaktiga bilder om Finland som land, till exempel att vi välkomnar utlänningar — det är säkert en felaktig bild — men det har ingenting att göra med paragraferna i utlänningslagen. Till sist vill jag säga att jag tycker att föraktet mot juridiska experter och forskning är onödigt. Vi kan bara göra kloka beslut om vi respekterar den kunskap som finns i våra universitet. Vi kan kalla olika slags sakkunnniga till våra utskott och har all rätt att bilda våra uppfattningar på basen av dem eller utan att beakta dem.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2016-02-11T20:33:58,2016-02-11T20:36:18,Tarkistettu,1.1 2016_6_211,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan muutama sana. — Täällä on ollut mielenkiintoisia keskusteluja. On puhuttu ääripäistä ja siitä ja tästä. Itse en tiedä, mihin kuulun: olenko suvaitsevainen vai olenko ""rajat kiinni"". Minusta tuntuu, että minä olen suvaitsevainen ja samalla vaatisin kyllä aika tarkkaa katsantoa, mitä tuolla rajoilla tapahtuu. Kymmenen vuotta Lähi-idässä varmaan opetti jotain, mitä ei ehkä yliopistolla tai jossain teetuvassa ihan opi. Pidän myöskin kummallisena edustaja Biaudet’n kommenttia siitä, että joku kansliapäällikkö jossain ministeriössä on kertonut, että hänestä tuntuu, että nämä ansaitsevat turvapaikan. Minun käsittääkseni kansliapäällikkö oikeasti ei tee turvapaikkapuhutteluja. Hänellä ei ole siihen pätevyyttä. Eikä hän myöskään tee päätöksiä näistä. Mielelläni kuulisin tästä ehkä vähän tarkemmin. Mitä tulee tähän, kun mainittiin sisäministeri Orpo, että hän on ostanut perussuomalaiset, niin minun mielestäni se on ehkä sellainen heitto, että se kuuluu jonnekin muualle kuin eduskuntaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2016-02-11T20:37:52,2016-02-11T20:38:55,Tarkistettu,1.1 2016_6_212,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lakiesitys humanitäärisen suojelun perusteella myönnettyjen oleskelulupien poistamisesta lainsäädännöstä yhdenmukaistaa toteutuessaan Suomen turvapaikkakäytäntöjä yleiseurooppalaiseen suuntaan. Viime vuonna myönnettiin hieman yli sata oleskelulupaa humanitäärisen suojelun perusteella, joten kyse ei sinänsä ole lukumääräisesti kovin suuresta muutoksesta. Mutta kuten esityksen perusteluissa mainitaan, kasvaneen turvapaikanhakijamäärän vuoksi määrä saattaisi olla jatkossa huomattavasti suurempikin. Periaatteelliselta kannalta kyse on joka tapauksessa ylimääräisten vetovoimatekijöiden poistamisesta, ja se on yksi keinoista, joilla pyritään varmistamaan se, ettei Suomeen jatkossa kohdistu uutta turvapaikanhakijavyöryä ainakaan liiallisista vetovoimatekijöistä johtuen. Toki myös muita uusia maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan liittyviä tiukennuksia tarvitaan ja sitä, että lakeihin aiemmin jääneet porsaanreiät tukitaan. Perussuomalaiset tervehtivät näitä tiukennuksia ilolla. Arvoisa puhemies! Edustaja Ronkainen toi aiemmin tässä keskustelussa ansiokkaasti esille sen, että Suomen tulee ottaa mallia muun muassa Tanskassa tehtävistä tiukennuksista. Suomen tuleekin kiristää maahanmuuttopolitiikkaansa vähintään yhtä tiukaksi kuin se on muissa Pohjoismaissa, mieluusti jopa tiukemmaksi, kuten edustaja Hakkarainenkin totesi. Jos nämä näkemykset asemoivat meidät maahanmuuttokeskustelun oikeaan ääripäähän, niin olkoon asia sitten niin. Kiitän lopuksi hallitusta tästä lakiesityksestä ja kannustan sitä kiirehtimään myös muita suunnittelemiaan maahanmuuttopolitiikan tiukennuksia. Laadukas lainsäädäntö vie toki oman aikansa, mutta suunta on oikea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-02-11T20:38:56,2016-02-11T20:41:01,Tarkistettu,1.1 2016_6_213,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asiassa otin tämän puheenvuoron, kun en saanut vastausta tuohon edustaja Parviaisen aiempaan puheenvuoroon. Sain siitä teidän puheenvuorostanne sen käsityksen, että puolustitte tätä laitonta maahanmuuttoa puhumalla siten, että pitäisi olla laillisia maahanmuuton väyliä. En allekirjoita tuota puheen logiikkaa. En käsitä, ettekö te nyt juuri ymmärrä, että juuri tässä nykyisessä järjestelmässä tänne tulevat ne henkilöt, jotka sitä apua eivät kaikkein eniten tarvitse. Perussuomalaiset haluavat myös luoda nimenomaan sellaisen järjestelmän, jossa se apu, minkä Suomi siis päättää antaa, menee varmasti niille, jotka sitä apua tarvitsevat, eli se kohdistuu oikein eikä niin, että tänne tullaan vain sosiaaliturvan perässä. Nythän tämä järjestelmä perustuu vääriin papereihin, valheisiin ja ihmissalakuljetukseen. Kyllä me perussuomalaiset haluamme tehdä tämän niin, että tämä järjestelmä on kestävä, se on vastuullinen, ihan koko maan turvallisuuden, kantokyvyn ja ylipäänsä meidän taloutemme kannalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-02-11T20:41:01,2016-02-11T20:42:58,Tarkistettu,1.1 2016_6_214,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Halusin vielä jatkaa keskustelua näistä niin sanotuista paperittomista, joista muun muassa edustaja Andersson puhui. On arvioitu, että näistä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista osa ei palaa vapaaehtoisesti kotimaahansa ja sen vuoksi jää tänne Suomeen niin sanottuina paperittomina. Eli mistä tässä ilmiössä on kyse? Kyse on siis ihmisistä, jotka ovat tulleet Suomeen, hakeneet turvapaikkaa. Sen jälkeen on todettu, että heillä ei ole perustetta turvapaikkaan, heillä ei ole perustetta toissijaiseen suojeluun ja — vielä tällä hetkellä — heillä ei ole perustetta humanitääriseen suojeluun. Tämän ratkaisun, jonka Maahanmuuttovirasto tekee, he ovat voineet riitauttaa ja käytännössä ovat riitauttaneet Helsingin hallinto-oikeudessa. Sen jälkeen heillä on vielä ollut valituslupamenettely korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja sitä tietysti myös käytetään. Eli koko tämän meidän oikeusprosessin jälkeen on todettu, että näillä ihmisillä ei ole mitään laillista perustetta saada oleskelulupaa Suomesta. Heillä on mahdollisuus palata omaan kotimaahansa. Osa näistä ihmisistä ei kuitenkaan suostu lähtemään, ja nyt edustaja Andersson oli sitä mieltä, että niille, jotka eivät suostu lähtemään, pitäisi antaa tilapäinen oleskelulupa. Minä olen sitä mieltä, että se olisi aivan järjetöntä. Se veisi pohjan pois koko turvapaikkaprosessilta. Mihin me tarvitsemme turvapaikkaprosessia, jos kerran kaikki, jotka haluavat jäädä eivätkä suostu palaamaan, saavat joka tapauksessa oleskeluluvan? Eli näiden paperittomien osalta koko suomalainen yhteiskunta tähtää siihen, että he poistuvat Suomesta, koska heillä ei ole mitään perustetta eikä laillista oikeutta olla Suomessa. Tästä on kyse. Ei pidä helpottaa heidän asemaansa, koska silloin he vielä varmemmin jättävät Suomesta poistumatta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-11T20:42:58,2016-02-11T20:45:06,Tarkistettu,1.1 2016_6_215,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näkemykseni on, että tämä humanitäärisen suojelun tarpeen perusteella myönnettävä oleskelulupa on osa houkuttelevuustekijöitä, joiden perusteella Suomeen pyritään. Se ei merkitykseltään yksinään ole suuri mutta osana näitä muita tekijöitä ja houkuttelevia tekijöitä, joita meillä täällä Suomessa on, sekin voi aikaansaada sen, että ihmiset haluavat tänne suurissa määrin tulla. Ja näinhän on todistettu, kun on kuultu näiden turvapaikanhakijoiden lausuntoja. On siis hyvä, että tältä osin Suomen järjestelmää harmonisoidaan EU-maiden kanssa. En näe mitään pahaa siinä, että systeemiä tiukennetaan tällä tavoin. On hyvä, että tiukennamme menettelyjämme ja vastaanottojärjestelmäämme, siltä osin varsinkin, kun on osoitettu, että merkittävä osa tänne tulee niin sanotun siirtolaisuusperusteen perusteella eli hakemaan parempaa elämää, tulevaisuutta, mikä sinänsä on ymmärrettävää, mutta eivät ole varsinaisessa hädässä eivätkä varsinaisesti meidän apuamme tarvitse. Näitä avuntarvitsijoita kuitenkin maailmalla riittää, kaikkia emme voi auttaa, mutta vähäiset resurssimme tietenkin tulee kohdentaa siten, että ne apua tarvitsevat meiltä apua saavat ja ne, ketkä omin voimin pystyvät tulevaisuuttaan rakentamaan, voivat tehdä sitä sitten muilla keinoilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2016-02-11T20:45:06,2016-02-11T20:46:35,Tarkistettu,1.1 2016_6_216,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän lain tarkoitus on ja tämä on ensiaskel siihen, että saadaan turvattua hyvinvointivaltio. Eihän tässä mistään muusta ole kysymys. Afrikassa syntyy joka vuosi 30 miljoonaa pakolaista lisää, jos me haluamme. Miten meidän elintason käy? Siitä on kysymys. Haluammeko me turvata oman kansallisen hyvinvointivaltiomme? Meillä on nyt, viime vuonna tuli suurin piirtein 32 500 turvapaikkaturistia. Tämä on niitä sosialismin saavutuksia. Missä ovat sosialistit nyt kehumassa tätä, mitä on tapahtunut? Sosialismin saavutuksia on tämä, ja haluavat vielä lisää sosialismin saavutuksia. Kuitenkin historia osoittaa hyvin, mitä ovat sosialismin saavutukset. Siellä ei ole mitään hyvää. Mutta nämä kerskuvat näillä ja tukevat niitä. Me yritämme isänmaallisesti saada rajoja kiinni, turvata hyvinvointivaltion ja niin edespäin. Ja oma kulttuuri: meillä on erityinen, oma kieli, suomi, meillä on oma lippu. Kaikki nämä me haluamme pitää. Mutta jos nämä sosialismin saavutukset tulevat tänne, niin ne me kadotamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-02-11T20:46:36,2016-02-11T20:48:17,Tarkistettu,1.1 2016_6_217,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun puheeseen nousi tämä siirtolaisuus, mistä myös tässä akuutissa tilanteessa on kysymys, siitä, että ihmiset hakevat parempaa elintasoa, niin täytyy siinäkin katsoa, mistä se kertoo. Meillähän on tällä hetkellä jo maailmassa jo ihan pakolaisina 60 miljoonaa ihmistä. Missä suurin osa heistä on, niin näiden konfliktialueiden välittömässä läheisyydessä, naapurimaissa, siellä leireillä, ja olot koko ajan huononevat. On ihan oletettavaa, että myös liikettä sitten sieltä paremman elämän toivossa jonnekin muualle suuntautuu. Ja sitten tämä siirtolaisuus kertoo myös siitä, että meidän maailmassa eriarvoisuus on kasvamassa niin, että köyhimpien ja rikkaimpien alueiden välinen ero kasvaa, mikä silloin tarkoittaa, totta kai, sitä, että kun tämmöinen elintasokuilu syntyy, niin on toisaalta ihan ymmärrettävää, että inhimillisistä syistä joku lähtee hakemaan sitä parempaa elintasoa. Ja kun me tiedämme kuitenkin, että tässä tilanteessa haluamme auttaa juuri niitä, ketkä ovat nyt humanitäärisen avun tarpeessa, niin silloin meidän tulisi muilla keinoilla sitten pystyä tätä muuta siirtolaisuutta hillitsemään. Ja siinä kyllä peräänkuulutan tätä kansainvälistä yhteistyötä, jotta me pystyisimme puuttumaan siihen, että joka puolella maailmaa elämän perusedellytykset olisivat nyt edes siinä määrin kunnossa, ettei olisi välitöntä tarvetta lähteä tavoittelemaan parempaa elämää jostain muualta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-02-11T20:48:17,2016-02-11T20:49:46,Tarkistettu,1.1 2016_6_218,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kommentoin edustaja Taviolle hänen aiempaa puheenvuoroaan sen verran, että olen iloinen siitä, jos perussuomalaisetkin haluavat auttaa heitä, jotka eniten apua tarvitsevat. Siinä olemme varmasti samoilla linjoilla. Se on minulle uusi tieto sikäli, että kun esimerkiksi viime vaalien jälkeen teitte hallitusohjelmaa, niin se ilakointi, jota esititte esimerkiksi kehitysavun leikkauksista, on mielestäni ristiriidassa sen kanssa, että nyt haluatte sitten kuitenkin auttaa näitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Mutta hienoa, jos tämä suunta on muuttumassa, ja se on tärkeää, koska se on varmasti meidän yhteinen tavoitteemme, että me voimme viedä apua myös sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan. Minä en puolustellut laitonta maahantuloa. Minä kerroin yhden keskeisen syyn, miksi laittomasti saavutaan maahan ja koko Euroopan unioniin, ja se johtuu nimenomaan siitä, että laillisia keinoja ei ole. Kun laillisia keinoja ei käytännössä monille ole, silloin valitaan jokin keino, joka saattaisi kenties toimia. Nämä keinot ovat usein laittomia, ja se on ongelma paitsi ihmisille itselleen, jotka tänne matkaavat, myös yhteiskunnille, joiden turvapaikkakoneisto esimerkiksi kuormittuu sen vuoksi, että sinne tulee turvapaikkahakemuksia ihmisiltä, jotka eivät lähtökohtaisesti meidän standardiemme mukaan turvapaikkaa tarvitse. Silloin tästä kärsivät myös ne ihmiset, jotka oikeasti turvapaikkaa tarvitsevat, koska he joutuvat odottamaan kauemmin mahdollisuuttaan. Tarjosin ratkaisuksi esimerkiksi humanitääristä viisumia. Tietenkin sekin pitäisi ottaa käyttöön ja keskusteluun EU-tasolla, jotta EU-maiden väliseltä osaoptimoinnilta vältytään. Idea olisi siis siinä, että me voisimme mahdollistaa sellaisen mallin, että turvapaikkaa voisi hakea esimerkiksi lähimmästä EU-konsulaatista tietyin protokollin, minkä jälkeen ensivaiheen arviointi siitä, onko mitään mahdollisuuksia paikka saada, tehtäisiin siellä lähtömaassa tai hyvin lähellä lähtömaata. Tämän jälkeen henkilö voisi tarvittaessa saapua omalla kustannuksellaan ja turvallisesti siihen maahan tai oikeastaan Euroopan unioniin, jonka pitäisi sitten koordinoida varmaan yhdessä, mistä maista on kyse. Mutta tästä olemme vielä tänä päivänä kaukana. Tällä hetkellä keskustelut EU:n turvapaikkapolitiikasta tuntuvat rajoittuvan pitkälti siihen, kuka tiukentaa koviten, ja keskitymme siihen, miten saamme EU:n etelärajoja pitämään, kun samaan aikaan (Puhemies koputtaa) koko konfliktin juurisyy on meidän keskellämme oleva sota Syyriassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-02-11T20:49:47,2016-02-11T20:52:23,Tarkistettu,1.1 2016_6_219,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos vastauksesta edustaja Parviaiselle. Kuitenkin huomautan, että laittomastihan maahan saavutaan juuri siksi, että tänne Suomeen suorastaan houkuttelee ilmainen asunto ja Euroopan paras sosiaaliturva. Tänne lisäksi saavutaan laittomasti maahan tietenkin siksi, että se on mahdollista. Aina, jos ihmiselle annetaan mahdollisuus tuolta Lähi-idästä, että tule tänne, saat parempaa elintasoa, niin kyllä varmaan tulee. Jos puhutaan semmoisesta rajattomasta maailmasta, sehän ei ole todellinen. Tässä kun puhutaan nyt jostain Rajat kiinni ‑liikkeestä, niin tämä on mennyt mielikuvien tasolle. Siis rajaton maailmahan ei ole tietenkään todellinen. Jos me päätämme luopua meidän rajoistamme täysin, niin silloinhan Suomi lakkaa huomenna. Tänne varmasti tulee mielellään vaikka miljoona kiinalaista tuolta ryöväämään meidän kaikki varamme. Ei ole mitään kiinalaisia vastaan, tämä oli tämmöinen vertauskuva. En lähde tässä käymään nyt, kun ei asiaan kuulu tämä kehitysapukeskustelu, mutta kyllä te varmaan ymmärrätte, että perussuomalaisethan eivät sitä kehitysavun itse tarkoitusta ole missään nimessä vastustaneet. Voitte olla kyllä ihan tosiaan tyytyväisiä tästä, että jopa me perussuomalaiset tosiaan tahdomme kyllä nimenomaan auttaa ihmisiä hädässä, me olemme aina tahtoneet. Te ette ehkä ole sitten tahtoneet vain kuunnella meitä. Me olemme nimenomaan sitä kehitysavun järjettömyyttä kritisoineet, sitä, miten se on suoraa budjettitukea, miten se ei ole saanut näitä maita jaloilleen, eikä sellaista budjettitukea kannata vain antaa. Kehitetään nyt sitten, vihreätkin, käyttäkää energiaa vain siihen, miten se kehitysapu menee laadukkaammaksi eikä niin, että se on sitä suoraa budjettitukea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-02-11T20:52:23,2016-02-11T20:54:24,Tarkistettu,1.1 2016_6_220,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kehitysapu on ihan hyvä keskustelunaihe tässä yhteydessä, en kiellä sitä, mutta totean vain sen, että sitä on annettu viime vuonnakin noin 1 000 miljoonaa euroa valtion budjetista eli miljardi euroa, ja se on kyllä siinä vähän yli 50 miljardin euron budjetissa merkittävä menoerä, merkittävä kohde ollut, ja kun on sitten erilaisia tutkimuksia tehty siitä, miten kansalaiset suhtautuvat kehitysapuun, niin hehän suhtautuvat siihen varsin myönteisesti, mutta sitten kun on kysytty, mistä tulisi leikata, niin kehitysapu on aina siellä kolmen kärjessä, yleensä taitaa olla ykkösenä. Tähän perustuen perussuomalaiset on toteuttanut sitä politiikkaa, mitä olemme vaaleissa ajaneet, ja nyt kehitysapumäärärahoja on laskettu. Ja se täytyy todeta, että tämä pakolaisten tulijavirta ei olisi kyllä todennäköisesti yhtään pienempi, vaikka meillä olisi ollut kehitysapu vieläkin merkittävämpi kuin se on nyt ollut. Kyllä nämä ovat muita globaaleja syitä, ja nimenomaan sota ja suurvallat ovat näissä niin kuin syypäinä, että pienen Suomen kehitysavulla ei muuta kuin se oma omatunto voi parantua, mutta se ei tosiasiassa muuta näitä isoja asioita. Kehitysmaissa on myös henkilöitä, jotka ovat tulleet kertomaan, että sillä lailla vain pönkitetään tätä, voisi sanoa, maailmanpolitiikan epäsuhtaa ja vääristymää, mitä esimerkiksi pääomapiirit ja globalisaatioporukat ovat pitäneet yllä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-02-11T20:54:25,2016-02-11T20:56:22,Tarkistettu,1.1 2016_6_221,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Parviainen maalaili tuossa uutta menettelyä, jolla turvapaikkajärjestelmän kautta hoidettaisiin siirtolaisuutta Eurooppaan. Positiivista tässä ajatuksessa mielestäni oli se, että tämä haku tapahtuu siellä lähtöpaikalla, -maassa, mutta ylipäätään minun mielestäni on kategorisesti väärää ajattelua se, että turvapaikkajärjestelmän kautta hoidettaisiin siirtolaisuutta. Ei näin, vaan turvapaikkajärjestelmä on selkeästi hädänalaisille ja hätää kärsiville ihmisille ja heitä sen avulla autetaan. Jos joku haluaa muuttaa paremman tulevaisuuden toivossa Eurooppaan, niin olkoon siihen joku toinen menettely kuin tämä turvapaikkajärjestelmä, koska silloin muuten tukitaan juuri tämä meidän systeemimme niiltä, ketkä apua oikeasti tarvitsevat ja jotka sen avun ansaitsevat. Oma lukunsa tietenkin on se, kannattaako meidän ylipäätään ajatella, että muualta maista, Afrikasta, Lähi-idästä vailla koulutusta kannattaa Eurooppaan parempaa tulevaisuutta etsimään pyrkiä, sillä koulutusvaatimukset EU-alueen työpaikoilla sun muualla ovat aivan toista luokkaa kuin mihin on valmiuksia lähtömaissa. Ja väitänpä, että jokaista maahanmuuttajan yhtä menestystarinaa kohti löytyy vähintään viisi surullista kohtaloa, jossa ei ole menestytty sitten EU:n alueella. Onko se näitäkään ihmisiä kohtaan oikein sitten, että luomme illuusion siitä paremmasta tulevaisuudesta Euroopassa, johon heillä kuitenkaan ei välttämättä ole tosiasiallisia edellytyksiä päästä, siis siihen unelmaan, kun ei ole koulutusta eikä kulttuurillisia lähtökohtia? Tämä ei ole heidän, ihmisten vika, vaan niiden yhteiskuntien vika, joista tullaan, mutta joku muu menettely meidän pitää tähän kehittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2016-02-11T20:56:23,2016-02-11T20:58:15,Tarkistettu,1.1 2016_6_222,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin tähän loppuun vain kommentoida tuohon, kun edustaja Saarakkala nosti ihan hyvin perustellusti nämä kehitysyhteistyön leikkaukset, onko niillä korrelaatiota nyt tähän tulvaan, mikä ihmisiä lähtee: On kuitenkin tosiasia, että YK:n pakolaisjärjestö on raportoinut siitä, että viime vuonna esimerkiksi näillä heidän ylläpitämillään pakolaisleireillä, missä siellä ovat todella rahat loppuneet, koska maat eivät ole antaneet enää pakolaisjärjestöille rahaa ylläpitää näitä leirejä, on tullut puutetta niin terveydenhuollosta, koulutuksesta kuin ruokahuollosta, ja se on, totta kai, saanut ihmisiä myös liikkeelle. Se on aivan ilmiselvää, että mikäli niillä väliaikaisilla leireillä, minne ihmiset sitten sitä ensimmäistä apua ovat lähtemässä hakemaan sieltä sodan jaloista, yhä enenevässä määrin olosuhteet heikkenevät tai määrät kasvavat kohtuuttomasti, niin se johtaa siihen, että yhä suurempi osa lähtee myös siitä eteenpäin. Ja tämän takia itse nostin esille tämän, että on sillä myös merkitystä, kuinka paljon ja minne me juuri kohdennamme esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-02-11T20:58:16,2016-02-11T20:59:23,Tarkistettu,1.1 2016_6_223,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi työsopimuslain 13 luvun ja rikoslain 47 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 51/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_6_224,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi työsopimuslain 13 luvun ja rikoslain 47 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 51/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan tulin tänne puhumaan edustaja Gustafssonin puolesta, mutta tämän lakialoitteen pääasiallisesta sisällöstä muutama sana. Elikkä tässä lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia ja rikoslakia siten, että vuokratyövoiman käyttäminen niin sanottuna rikkurityövoimana kielletään lakossa olevien työntekijöiden korvaamiseksi vuokratyöntekijöillä. Tällä aloitteella siis pyritään kunnioittamaan työntekijöiden lakko-oikeutta, joka on työntekijöiden perusoikeus ja osa työntekijöiden järjestäytymisvapautta. Niin sanottujen vuokratyörikkureiden käyttäminen työtaistelutilanteissa on katsottava vakavaksi järjestäytymisvapauden loukkaukseksi. Lakialoitteen ja sen esittämän lakimuutoksen hyväksymisen on tehnyt ajankohtaiseksi muun muassa tilanne, minkä näimme syksyllä postialalla. Siellähän siis tapahtui näitä uhkailuja ja valmistelutoimenpiteitä vuokratyövoiman hankkimiseksi mahdollisen tulevan lakonalaisen työn suorittamiseksi. Kyseisessä tilanteessa Postin työntekijät olisivat olleet jopa työnantajan taholta velvoitettuja perehdyttämään nämä lakon varalle vuokrattavat työntekijät etukäteen. Sittemmin tästä suunnitelmasta myös Posti luopui, ja hyvä niin. Suomen lainsäädännössä ei ole yksityiskohtaista säännöstä vuokratyövoiman käyttämisen kieltämisestä työtaistelutilanteessa tarkoituksena korvata lakossa olevia työntekijöitä. Oikeustieteellisessä keskustelussa on tullut ilmi, että rikkurityövoiman käyttäminen ei sinänsä ole Suomen lainsäädännössä kielletty työtaisteluiden aikana. Mutta sitten, kun katsotaan kansainvälistä vertailua, niin toteamme, että vuokratyövoiman kieltäminen lakkojen murtamiseen eli rikkurityövoimana on lailla kielletty Euroopassa muun muassa Ranskassa, Belgiassa ja Puolassa. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että kansallisesti on nähty tarpeelliseksi säätää kieltoja niin kutsutun rikkurityövoiman käyttämiseksi, kuten Ranskassa. Suomalainen työelämä on myös viime aikoina tarpeettomasti kärjistynyt niin sanotun rikkurityövoiman käyttöuhkailujen ja käyttämisen seurauksena, jonka seurauksena työriidat ovat pitkittyneet ja hankaloituneet. Lainsäädännössä oleva kielto olisi estänyt tämän kaltaisen negatiivisen kehityksen Suomen työmarkkinoilla. Sitten vielä tähän loppuun, että kyllä myös kansainvälisen työjärjestön elikkä ILOn valvontakäytäntö lähtee siitä, että rikkurikielto perustuu YK:n alaisen kansainvälisen työjärjestön ILOn järjestäytymisvapautta koskevaan yleissopimukseen numero 87. Tämä tulkinta on siis vahvistettu valvontakäytännössä ja Suomi on myös ratifioinut tämän sopimuksen. Näillä sanoilla esittelin tätä lakialoitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-02-11T20:59:49,2016-02-11T21:02:52,Tarkistettu,1.1 2016_6_225,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 52/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_6_226,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 52/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aloitteessa laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta ehdotetaan lainmuutosta, joka kieltäisi poikalasten ympärileikkaamisen ilman lääketieteellistä perustetta. Ehdotetun lain sisältö on, että ympärileikkauksen järjestämisestä tai suorittamisesta 18:aa vuotta nuoremmalle poikalapselle muista kuin lääketieteellisistä syistä tuomittaisiin sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. Myös yritys on rangaistava. Nykyisessä tilanteessa uskonnollisista syistä tehdyt poikalasten ympärileikkaukset ovat laillisia, huolimatta siitä, että tunnusmerkistöltään teko rikkoo Suomen perustuslakia, rikoslakia, Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa henkilökohtaisesta koskemattomuudesta sekä asettaa tyttö- ja poikalapset sukupuolen perusteella eriarvoiseen asemaan ja ylläpitää julkisin varoin tapahtuvaa uskonnollisten erivapauksien tukemista. Edellä mainituista syistä tulisi ympärileikkauksen tekeminen alle 18-vuotiaalle henkilölle ilman lääketieteellisiä perusteita säätää laittomaksi. Arvoisa puhemies! Ennakkopäätöksenä poikien ympärileikkausten laillisuudesta pidetään pahoinpitelysyytettä koskenutta tapausta KKO:2008:93, jossa oikeus katsoi, ettei muslimipojalle uskonnollisista syistä järjestetty ympärileikkaus ollut lainvastainen. Korkein oikeus myönsi kyllä, että ympärileikkaus, jolla peruuttamattomasti poistetaan tervettä kudosta, merkitsee puuttumista asianomaisen henkilön ruumiilliseen koskemattomuuteen ja että se jossain määrin kipua aiheuttavana näyttäisi lähtökohtaisesti täyttävän pahoinpitelyrikoksen ulkoisen tunnusmerkistön joko sen perusmuodossa tai sen lievässä tekomuodossa. Oikeus päätyi kuitenkin pitämään poikien ympärileikkauksen taustalla olleita uskonnollisia, kulttuurisia ja sosiaalisia syitä sellaisina perusteina, jotka oikeuttivat syytteessä olleen henkilön menettelyn huolimatta siitä, että se lähtökohtaisesti täytti pahoinpitelyn tai ainakin lievän pahoinpitelyn ulkoisen tunnusmerkistön. Lisäksi oikeus arvioi lapsen vanhempien uskonnolliset intressit painavammiksi kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa suojatun henkilökohtaisen koskemattomuuden, vaikka totesikin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä, että suhteellisen vähäinenkin lääketieteellinen toimenpide voi merkitä perusoikeuksien loukkausta, jos se tehdään ilman asianmukaista suostumusta. Arvoisa puhemies! Tyttölasten ympärileikkaus tulkitaan sitä vastoin Suomen rikoslain 21 luvun 6 §:n mukaan törkeäksi pahoinpitelyksi, kuten myös korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:2008:93 osoittaa. On juridisesti kestämätöntä, että poika- ja tyttölapset asetetaan oikeudellisessa tarkastelussa eriarvoiseen asemaan heille suoritetun ympärileikkauksen lainmukaisuutta arvioitaessa. Suomen perustuslain 7 § takaa jokaiselle henkilölle oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Tämä perustuslain kohta on universaali jakamattoman ihmisarvoisen elämän perusta, eikä sitä voida sivuuttaa vetoamalla uskonnollisiin traditioihin tai normeihin ja näin sallia ympärileikkauksen kaltaisten rituaalien suorittamista pienelle lapselle. Perustuslain 11 § turvaa uskonnonvapauden, joten tästäkin näkökulmasta poikalapsille suoritettu ympärileikkaus on peruuttamattomana toimenpiteenä ongelmallinen. Alaikäisellä ei vajaavaltaisena ole mahdollisuutta toteuttaa tosiasiallisesti uskonnonvapauttaan, vaan ympärileikkaus järjestetään käytännössä aina vanhempien tahdosta. Myös henkilökohtaisen identiteetin kehittymisen ja kulttuuriyhteisöön sitoutumisen kannalta voidaan asettaa kyseenalaiseksi korkeimman oikeuden vuonna 2008 tekemä ratkaisu. Valtiovallan olisi syytä harrastaa pidättyväisyyttä yksilön uskonnollisen vakaumuksen tukemisessa erivapauksilla. Arvoisa puhemies! Suomen Lääkäriliiton poikien ympärileikkausta koskevan lain käsittelyn aikana antaman lausunnon mukaan muista kuin lääketieteellisistä syistä tehtävä ympärileikkaus ei ole sairaudenhoitoa tai terveyden edistämistä, eikä se kuulu suomalaiseen terveydenhoitojärjestelmään. Lääkäriliiton mukaan lääkäriä ei voida velvoittaa eettisistä syistä toteuttamaan uskonnollista rituaalia, josta ei ole potilaalle terveydellistä hyötyä. Saman lausunnon mukaan on lisäksi kyseenalaista käyttää julkisia varoja rahoittamaan erityisryhmien uskonnollisia käytäntöjä. Kestävin ratkaisu olisi edellä mainituin perustein säätää alle 18-vuotiaalle ei-lääketieteellisistä syistä järjestetty ympärileikkaus lainvastaiseksi sukupuolesta riippumatta, jolloin sekä ympärileikkauksen järjestäjä että sen suorittaja olisi tuomittava sakkoon tai vankeuteen. Suomen valtion tavoitteena on oltava se, että uskonnolliset yhteisöt luopuisivat alaikäisille suoritetuista uskonnollisista ympärileikkauksista ja antaisivat yksilölle täysi-ikäisyyden saavutettuaan aidon valinnanvapauden ympärileikkauksen mahdollisesta teettämisestä oman vakaumuksensa perusteella. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään rikoslain 21 lukuun uusi 7a § seuraavasti: Ilman lääketieteellisiä perusteita suoritetun ympärileikkauksen järjestäminen. Joka järjestää 18:aa vuotta nuoremmalle henkilölle ilman lääketieteellisiä perusteita ympärileikkauksen tai osallistuu sen suorittamiseen, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, ilman lääketieteellisiä perusteita suoritetun ympärileikkauksen järjestämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Myös yritys on rangaistava.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+6.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-02-11T21:03:09,2016-02-11T21:09:28,Tarkistettu,1.1 2016_6_227,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 52/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen perustuslain 7 § takaa jokaiselle henkilölle oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Tästä huolimatta Suomesta löytyy kuitenkin ennakkotapauksia, joissa suomalainen oikeuslaitos on katsonut poikalapsille uskonnollisin perustein suoritettuja ympärileikkauksia läpi sormien. Suomessa ei ole myöskään haluttu jostain syystä lähteä erikseen kieltämään lailla ei-lääketieteellisin perustein suoritettuja ympärileikkauksia, vaikka tiedetään, että hallitsemattoman maahanmuuton myötä kyseiset tapaukset tulevat vain lisääntymään tulevaisuudessa. Poikalasten uskonnollisin perustein tehtävien ympärileikkausten oikeutuksesta ihmisoikeuksien näkökulmasta kiistellään laajasti Euroopassa. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja sopimus lasten oikeuksista velvoittavat sopimuksiin sitoutuneita maita suojaamaan lasten koskemattomuutta ja terveyttä haitallisilta perinteiltä. Nyt kuitenkin vaikuttaa vahvasti siltä, että uskonnon ja kulttuurin nimissä joillekin aikuisille ihmisille halutaan suoda etuoikeus kiertää yhteiskuntamme tärkeitä arvoja, joista yksi on yksilön oikeus ruumiillisen koskemattomuuteen. On todella vastuutonta ja väärin asettaa osa lapsista täällä Suomessakin heikompaan asemaan muihin lapsiin nähden siksi, että he ovat sattuneet syntymään meille suomalaisille vieraaseen uskontoon ja kulttuuriin. Arvoisa puhemies! Ei-lääketieteellisin perustein suoritettu ympärileikkaus ei ole pelkkä kirurginen toimenpide vaan se on myös paljon muuta. Poikalasten ympärileikkaukset saattavat aiheuttaa toimenpiteen jälkeen lapsille monenlaisia komplikaatiota, kuten verenvuotoa, tulehdusta, turvotusta, arkuutta, epämiellyttävää hankausta sekä läpi elämän seuraavaa kipuilua, puhumattakaan lasten psyykkisestä kehityksestä sekä itsetunto-ongelmista, jotka saattavat pahimmillaan rajoittaa normaalia seksuaalista kehitystä ja johtaa sukupuolikontaktin välttelyyn. Se, että ympärileikkaukset suoritetaan steriileissä olosuhteissa lääkärin toimesta, ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö komplikaatiota ja muita ongelmia voisi ilmetä. Arvoisa puhemies! Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten me määrittelemme lasten oikeudet ja voimmeko todella tarpeen tullen tinkiä niistä. Kysymys on siitä, onko meidän aikuisten oikeus uskomuksiin ja kulttuuriperinteisiin tärkeämpi asia kuin lapsen oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen ja ehjään minäkuvaan. Sosiaalisessa mediassa, Facebookissa, on tuhansien ihmisten muodostama ryhmä, ja näillä ihmisillä on yksi yhteinen piirre: tunne siitä, etteivät he ole kokonaisia, sillä heidät on lapsena perusteettomasti ympärileikattu. Heidän yhteisönsä nimi on osuvasti ""I am not thankful"" eli suomeksi ""En ole kiitollinen"". Kyseisiltä ihmisiltä on lapsena heidän vanhempiensa toimesta viety oikeus päättää, miltä heidän ruumiinkuvansa näyttää heidän omissa silmissään. Heiltä on viety oikeus tuntea itsensä kokonaiseksi, ja tämä on yksiselitteisesti väärin. Arvoisa puhemies! Poikalasten ei-lääketieteellisin perustein suoritettu ympärileikkaus on selkeää ja tahallista väkivaltaa. Kaikille lapsiin kohdistuville pahoinpitelyille on oltava Suomessa puhdas nollatoleranssi, ja jokaista pahoinpitelyyn syyllistynyttä ja osallistunutta tulee rangaista. Ketään pahoinpitelijää ei saa asettaa erityissuojeluun ja erityisasemaan esimerkiksi hänen kulttuurisista taustoistaan johtuen. Kannatankin tätä edustaja Saarakkalan tekemää lakialoitetta, jolla pyritään kriminalisoimaan ei-lääketieteellisin perustein suoritetut lasten ympärileikkaukset. On äärimmäisen tärkeää, että me täällä eduskunnassa pyrimme kaikin keinoin puolustamaan ja suojelemaan niitä, jotka eivät itse kykene puolustamaan itseään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2310603588633278699,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+6.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2016-02-11T21:09:30,2016-02-11T21:14:16,Tarkistettu,1.1 2016_6_228,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 52/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Saarakkalan tekemä lakialoite edustaa nykyaikaa. Elämme Suomessa vuotta 2016, ja on mielestäni täysin käsittämätöntä, että joidenkin vanhojen uskonnollisten menojen, riittien tai uskomusten vuoksi poikalapsia silvotaan, tyttölapsista puhumattakaan. Suomessa on vuonna 1996 säädetty eläinsuojelulaki. Sen 7 §:ssä kielletään koirien häntien typistäminen, ja ehkä nyt olisi pikkuhiljaa aika tulla sitten siihen johtopäätökseen, että voidaan kieltää myöskin poikalasten tietynlainen typistäminen, varsinkin ennen kuin heiltä voidaan kysyä suostumusta, mikä tapahtuisi sitten, kun täyttävät 18. Sen jälkeen voivat sitten päättää, haluavatko näihin menoihin osallistua. Maailmassa on tuhansia uskontoja. Minun tietooni ei ole tullut, että siellä jumalat olisivat ottaneet tähän asiaan mitään kantaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+6.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2016-02-11T21:14:18,2016-02-11T21:15:17,Tarkistettu,1.1 2016_6_229,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 52/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittääkseni eduskunnan tulee säätää lait niin, että ne koskettavat kaikkia Suomen kansalaisia mahdollisimman tasapuolisesti. Tämä nyt lähetekeskustelussa oleva erittäin kannatettava lakialoite korjaisi epäkohdan, jotta poikia ja tyttölapsia kohdeltaisiin tasapuolisesti. Tyttölasten sukupuolielinten silpominen on kriminalisoitu jo aikanaan, hyvä niin. Nyt on korkea aika kieltää ympärileik-kaukset myös poikalasten osalta. Ainoan poikkeuksen tähän antavat vain ja ainoastaan lääketieteelliset perusteet. Tässä lakialoitteessa on hyvää myös se, että sekä ympärileikkauksen toteuttaja että tähän rituaaliin osallistuva henkilö asetettaisiin tuomiolle. Kannatan lämpimästi tätä lakialoitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+6.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-02-11T21:15:18,2016-02-11T21:16:16,Tarkistettu,1.1 2016_6_230,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 52/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä lakiesityksessä ehdotetaan lainmuutosta, joka kieltäisi poikalasten ympärileikkaamisen ilman lääketieteellistä perustetta. Pidän aloitetta erittäin tärkeänä ja myös ajankohtaisena. Voisi jopa ajatella, että miksei tällainen laki ole jo voimassa sivistysmaassa nimeltä Suomi. Nykytilanteessa uskonnollisista syistä tehdyt poikalasten ympärileikkaukset ovat laillisia huolimatta siitä, että tunnusmerkistöltään teko rikkoo muun muassa rikoslakia. Kyse on pienen pojan henkilökohtaisesta koskemattomuudesta ja tekotapa ylittää selvästi vähintään pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Meidän aikuisten tulee suojella pieniä lapsia eikä olla suosimassa heidän silpomista, kuuluupa silpominen johonkin uskontoon tai sitten ei. Alaikäisellä pienellä pojalla ei vajaavaltaisena ole edes mahdollisuutta toteuttaa tosiasiallisesti uskonnonvapauttaan, vaan ympärileikkaus järjestetään käytännössä aina vanhempien tahdosta, kuten tässä esityksessä kerrottiin. Arvoisa puhemies! Tämä nyt lähetekeskustelussa oleva lakimuutos pitää saada pikaisesti Suomen lainsäädäntöön ja sen rikkoja on tuomittava asianmukaisesti. Tästä lakimuutoksesta ovat tässä lähetekeskustelussa pitämässä puheita vain perussuomalaiset miehet. Onko niin, etteivät muiden puolueiden edustajat ole kiinnostuneet suojelemaan pieniä lapsia? Luulisi, että edes he, jotka yleensä puhuvat ihmisoikeuksista, olisivat äänessä ja pitäisivät vieläpä kovaa ääntä pienten poikien puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+6.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-11T21:16:17,2016-02-11T21:17:59,Tarkistettu,1.1 2016_6_231,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 52/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia erittäin hyvästä keskustelusta. Täytyy sanoa, että joskus kyllä laatu korvaa määrän, ja ainakin tässä keskustelussa sen voi näin todeta, sillä argumentit ovat kiistattomia ja hyviä. Ja vaikka lakialoite ei saanut kuin ehkä parisenkymmentä allekirjoitusta, niin siitä huolimatta vetoan hallitukseen ja sen ministereihin, että tämä asia viimeinkin saatetaan lailliseen järjestykseen tällä vaalikaudella, koska tämä on ollut eduskunnan ja hallitusten esityslistalla aiemminkin, mutta edelleen tämä tilanne on jostakin syystä tämä. Minä toivon, että tässä pystytään nyt nousemaan näitten kulttuurillisten traditioiden ja joittenkin muitten toissijaisten syitten yläpuolelle ja yksiselitteisesti tämä toiminta lakkauttamaan. On aivan erikoista, että tässä meidän maassamme on muun muassa ylimpien laillisuusvalvojien toimesta annettu ratkaisuja, joissa on todettu, että joku joulujuhla koulussa on väärin ja siihen osallistuminen rikkoo jonkun ihmisoikeuksia, mutta tässä maassa ei vielä tänä päivänä saada tämmöistä peruuttamatonta fyysistä toimenpidettä kiellettyä yksiselitteisesti, vaan vedotaan vain siihen, että sitten niitä suoritetaan joissain autotalleissa ja muuten. Tämähän on täysin kestämätön perustelu, jos tuon perusteluketjun ottaisi johonkin muuhun asiayhteyteen. Ei tuolla argumentilla kerta kaikkiaan voida jatkaa, vaan nyt pitää muuttaa tätä maata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+6.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-02-11T21:18:00,2016-02-11T21:19:43,Tarkistettu,1.1 2016_6_232,6/2016,2016-02-11,15.59,21.21,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 52/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kyllä varmasti lasten terveys huolestuttaa kaikkia. Nyt me keskustelemme poikien ei-lääketieteellisistä syistä tehtävistä ympärileikkauksista, joista edustaja Saarakkala on tehnyt lakialoitteen. Vihreiden kanta kysymykseen on, että me toivomme ja me olemme puoluekokouksessa vuonna 2012 linjanneet, että ei-lääketieteellisistä syistä tehtävistä poikien ympärileikkauksista pitää päästä eroon ensisijaisesti neuvonnan keinoin. Jos ympärileikkaukset eivät lopu valistuksella, niiden kieltämistä on puoluekokouksemme mukaan harkittava lailla. Sen sijaan aloite siitä, että ympärileikkauksen kieltoa pitäisi ajaa välittömästi, kaatui äänestyksessä tuolloin 2012. Toisin sanoen odotan mielenkiinnolla, mihin tämä keskustelu johtaa, ja kyllä tämä huoli on tiedostettu muissakin puolueissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2016+6.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-02-11T21:19:44,2016-02-11T21:20:39,Tarkistettu,1.1 2016_7_1,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan. Siirrytään keskusteluun.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_7_2,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa puhemies, fru talman! Kyseessä on tärkeä asia, nimittäin tarkastusviraston kertomus vaalirahoitukseen liittyen. Ja niin kuin kaikki muistamme, olimme muutama vuosi sitten aika syvässä vaalirahoitukseen liittyvässä luottamuskriisissä, ja silläkin tavalla on tärkeää pysähtyä tämän asian äärelle. Vuoden 2008 tapahtumien jälkeen on tapahtunut paljon hyvää. Olemme saaneet ainakin osittain palautettua kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään, mutta edelleen on epäkohtia, joista on syytä käydä keskusteluja. Kuten tästä tarkastusviraston kertomuksesta käy ilmi, kaikki vuonna 2015 ilmoitusvelvolliset ovat jättäneet ilmoituksensa eikä viranomaisilla ole mitään huomauttamista sen osalta. Hyvään suuntaan on siis monelta osin menty. Mutta on yksi asia, jonka erityisesti haluan nostaa keskusteluun: Kuten kaikki tiedämme, poliittinen valtahan jaetaan vaalien kautta, ja vaaleja käydään aika tiheällä rytmillä. Taloudelliset panostukset vaaleihin ovat kasvaneet aika merkittävästi viime vuosina. Vuodesta 2011 vuoteen 2015 kokonaisuudessaan vaalien kulut kasvoivat yli miljoonalla eurolla ja yksittäisen ilmoitusvelvollisenkin kohdalla kulut kasvoivat yli 5 000 euroa. Nytkin tässä eduskunnassa keskimäärin on joutunut käyttämään 33 000 euroa tullakseen valituksi. On aivan selvää, että tämä kustannusten kallistuminen on uhka terveelle demokratialle ja ehdokasasettelun tasa-arvoisuudelle. Hallitus on kertonut tuovansa vielä tänä keväänä esityksen maakuntahallinnon rakentamisesta tähän maahan, ja sillä tavalla meille tulee kuntapäätöksenteon ja valtiollisen päätöksenteon lisäksi kolmas merkittävä päätöksenteon kerros, johon myös on aikomus valita päättäjät henkilövaalijärjestelmällä. On aivan selvää, että tämä tulee osaltaan myös lisäämään sekä ehdokkaiden että puolueiden rahankäyttöä vaaleissa. Ja kuten sanoin, jo tällä hetkellä olemassa oleva tilanne on uhka terveelle demokratialle ja tasa-arvoiselle ehdokasasettelulle. Mielestäni tulisikin nyt tämän maakuntahallinnon rakentamisen yhteydessä tässä rinnalla vielä keskustella myös siitä, millä toimenpiteillä voisimme suitsia vaalikampanjoiden kustannuksennousua ja millä tavalla voisimme sillä tavalla tervehdyttää demokratiaa. Toivonkin, että tämän kevään aikana keskustelemme paitsi maakuntahallinnon perustamisesta myös siihen liittyvästä vaalijärjestelmästä. Itse pitäisin erittäin terveenä sitä, että vaalilainsäädäntöämme kehitettäisiin siihen suuntaan, että pohtisimme ehdokaskohtaisille tukisummille jonkuntyyppisiä kattoja. Joka tapauksessa pääviestini on se, että paljon hyvää on tehty, mutta tämä tilanne on muuttunut ja ne epäkohdat, jotka edelleen tähän vaalirahoitukseen liittyvät, kasvavat näiden kampanjoiden osalta. Ei ole mitään syytä päättää sitä keskustelua. Ja muistutan vielä, että viime eduskuntavaaleissa nähtiin yli 100 000 euron meneviä ehdokaskampanjoita, ja jokainen täällä oleva ymmärtää, että se merkittävästi rajoittaa sitä, minkätyyppisistä tehtävistä voi tulla Suomen parlamenttiin päättäjäksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-02-12T13:00:42,2016-02-12T13:05:04,Tarkistettu,1.1 2016_7_3,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK , Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Feldt-Ranta kiinnitti huomiota siihen, että meillä voi olla hyvinkin kalliita kampanjoita. Ja sehän on totta, että se mahdollistaa sen, että ne, joilla on joko itsellään erittäin paljon taloudellisia voimavaroja käydä kampanjaa, tai ne, joilla on erittäin hyvät mahdollisuudet hankkia vaalirahoitusta, asettuvat tässä valossa vahvempaan asemaan. Mutta, edustaja Feldt-Ranta, asia ei ole ihan näin yksiselitteinen. On myös esimerkiksi sellainen näkökulma, että on ehdokkaita, joilla on erittäin vahva julkinen ura taustanaan. Ja jos ajatellaan, millä jokin uusi ehdokas pystyisi kilpailemaan tasavertaisesti jonkin sellaisen ehdokkaan kanssa, joka on tehnyt uransa esimerkiksi televisiossa tai muuten näkyvässä julkisuudessa, (Markku Rossi: Tai eduskunnassa!) niin kyllä tässä mielessä kampanjakaton asettaminen suosii eräällä tavoin näitä julkisuudesta tuttuja ehdokkaita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-12T13:05:07,2016-02-12T13:06:15,Tarkistettu,1.1 2016_7_4,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Feldt-Ranta, mainitsitte tämän, että tukisummalle tulisi jonkinsuuruinen katto. En tiedä, tarkoititteko tässä sitä, että raha tulee tukena vai että kampanjaan tulee rahaa myös omasta taskusta elikkä koko kampanjarahoitus olisi sitten jonkunsuuruinen. Sinänsä ajatus on kyllä ihan hyvä siinä mielessä, että sillä pyritään saamaan jonkunnäköistä rotia siihen, niin ettei sitä rahaa paljon käytettäisi, mutta se eriarvoistaa silloin tämän kampanjan, kuten edustaja Zyskowicz mainitsi. Ja yksi tärkeä havainto, minkä ainakin itse olen näiden kampanjoiden aikana huomannut, on se, että ehdokkaan on hyvin helppo jättää ilmoittamatta, kun niitä ei tarvitse ilmoittaa, esimerkiksi tämmöisiä kaikkia vapaaehtoistyönä tulleita tukia, jotka eivät tule rahan muodossa. Ne jollakin tavalla pitäisi arvioida vaalirahailmoituksessa, mutta sattuneesta syystä tiedän hyvin monia henkilöitä, jotka saavat erilaisia tukia yrityksiltä ja muilta ja jotka eivät ilmoita niitä kuitenkaan. Elikkä silloinhan, jos tämmöinen katto tehdään, se johtaa semmoiseen piilotettuun vaalikampanjatukeen, jota ei edelleenkään ilmoiteta. Mielestäni tässä suunta on ollut hyvä. Nythän tämä toiminta on läpinäkyvää (Puhemies koputtaa), ja tähän suuntaan sen pitää mennäkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-12T13:06:17,2016-02-12T13:07:26,Tarkistettu,1.1 2016_7_5,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Feldt-Ranta kiinnitti huomiota todelliseen ongelmaan, kampanjakulujen kasvuun. Kaikki täällä tiedämme, että eduskuntavaalikampanja maksaa henkilöauton verran, toisilla se on Lada,  toisilla se on Mersu, ja on kaikkea siltä väliltä.  Mutta mielestäni se ajatus, jonka Feldt-Ranta nosti esille, että kampanjoille tulisi tällainen yleiskatto — se oli vihreiden kanta myös silloin, kun tätä vaalirahoituslainsäädäntöä uudistettiin — antaisi sellaisen järkevän ohjenuoran, jonka puitteissa kaikki voisivat kyllä haluamaansa kampanjaa käydä, mutta näiltä ylilyönneiltä vältyttäisiin. Ehkä se asia, mikä lohduttaa, on tietysti se, että kun katsoo sitten vaalien tuloslistaa, niin ainakaan aina eivät nämä kaikkein kalliimpia kampanjoita käyneet ihmiset tule valituiksi, niin että pelkästään rahalla ei eduskuntaan pääse.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-02-12T13:07:26,2016-02-12T13:08:18,Tarkistettu,1.1 2016_7_6,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä edustaja Feldt-Ranta toi juuri sen oikean asetelman esiin. Se, mitä me täällä voimme tehdä, on se, että me voimme luoda lainsäädännöllä mahdollisuuden suitsia sitä, niin että pelkästään rahalla ei voi tänne tulla. Edustaja Zyskowicz otti hyvän asian esille: olemmeko koskaan tasavertaisessa asemassa. Emme varmasti olekaan sen mediajulkisuuden vuoksi, mutta aivan varmasti maakunnassa toimivat henkilöt, jotka ovat mahdollisesti myös tehneet pieniosaisten eteen töitä, ovat ehkä samanlaisessa asemassa kuin julkisuuden henkilöt — näitä pitää vähän peilata sillä lailla. Mutta tärkeää on se, että me voimme tarkastella sitä, voiko pelkästään rahalla tehdä ja ratsastaa. Siihen meillä on edellytykset, siihen me voimme puuttua. En tiedä, mitä edustaja Niikko tarkoitti sillä, että on piiloteltua tukea, joka ei näy vaalirahoituksessa. Mielestäni silloin on lain rikkomuksesta kysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-12T13:08:20,2016-02-12T13:09:27,Tarkistettu,1.1 2016_7_7,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa puhemies! En tässä toki lähde mitään vasikoimaan — jos tällaista kieltä saan käyttää, mitä nuoruudessani käytin — mutta sattuneista syistä tiedän, kuinka tavanomaista tämä vaalikamppailu oli aikoinaan, ei nytten viime eduskuntavaaleissa, mennään vähän kauemmas, jolloin näitä mainospaikkoja saatiin yritysten ostamilla rahoilla. Niitä ei koskaan ilmoiteltu yhtään missään. Tämä vaalisotkuselvittelyhän käytiin aikanaan julkisuudessa, ja siinä moni poltti näppinsä, mutta väitän, että yli puolet jäi vielä selvittämättä. Se, mitä nyt peräänkuuluttaisin tässä — en niinkään lähtisi suitsimaan sitä, jos omaa rahaa käyttää tai rehellisesti lahjoituksena saatu rahaa — on esimerkiksi se, ovatko sosialidemokraatit valmiita luopumaan verovarojen käyttämisestä vaalikamppailussa, kuten ammattijärjestöiltä saadusta tuesta, joka on duunareilta kerättyä rahaa ja jota käytetään siihen, ammattijärjestöjen autoista ja tiloista ja muusta — niitä käytetään jatkuvasti — tai heitä lähellä olevien yritysten antamasta tuesta, jota siellä on. Elikkä tämmöisistä tuista voitaisiin kyllä luopua (Puhemies koputtaa) ja siirtyä siihen, että se, mikä maksetaan, maksetaan omasta taskusta ja aidosti lahjoitettuna.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-12T13:09:27,2016-02-12T13:10:35,Tarkistettu,1.1 2016_7_8,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Feldt-Ranta otti kyllä todella demokratian toimivuuden kannalta olennaisen asian esille. Kun kampanjat kallistuvat, mainostilat kallistuvat, välineet lisääntyvät, kampanjat tulevat yhä kalliimmiksi, ja silloin rahan valta alkaa kasvaa politiikassa, ja tämä ei ole tietenkään hyvä asia kansanvallan eikä äänestäjän todellisen äänen kuulumisen kannalta. Tästä kampanjakatostahan on aikaisemmin puhuttu, mihin edustaja Haavisto täällä viittasi. Se olisi yksi vaihtoehto, jota monessa maassa myös käytetään, että on pantu katto sille, kuinka paljon rahaa voi käyttää. Vapaaehtoistyötä ja ruohonjuuritason toimintaahan se ei estä. Tarastin työryhmähän, joka katsoi näitä ja teki ehdotuksia vaalirahoitussääntöjen muuttamisesta 2008, teki ehdotuksen, ja siihen ehdotuspakettiin kuuluu myös tämä kampanjakatto vaalirahan käytölle. Sitten kävi vain niin, että silloisen hallituksen käsittelyssä tämä osa, tämä kampanjakatto vaalirahalle, tippui pois siitä. (Puhemies koputtaa) Mutta kyllä se on siis tutkittu ja harkinnanarvoinen esitys edelleenkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-12T13:10:35,2016-02-12T13:11:46,Tarkistettu,1.1 2016_7_9,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeätä on tietysti sanoa myös se, että sinällään poliittisen toiminnan taloudellinen tukeminen on erittäin hyväksyttävää ja sitä ei ole mitään syytä paheksua. On erittäin hienoa, että yksittäiset kansalaiset, erilaiset järjestöt ja yritykset haluavat tukea demokraattista päätöksentekojärjestelmää maassamme. Mutta sitten on se ydinkysymys, syntyykö toisaalta rahoittajien ja yksittäisten päättäjien välille kiitollisuudenvelkaa, ja aivan varmasti mielestäni syntyy, jos tukisummat ovat massiivisia, niin kuin nyt on nähty joissakin tapauksissa kymmeniätuhansia euroja. (Ben Zyskowicz: Niillehän on katto! Tukisummille on katto!) Pidän kahta asiaa tärkeänä: Toisaalta sitä, että me edelleen kehitämme tätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Se on omiaan lisäämään kansalaisten luottamusta ja myös hälventämään näitä epäselvyyksiä ja kysymyksiä. Mutta en kyllä suhtautuisi näin yliolkaisesti siihen, että nämä kustannukset ovat merkittävästi kasvaneet — siis merkittävästi kasvaneet vaaleista toiseen — ja nyt meille tulee vielä kokonainen uusi maakuntahallinto.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-02-12T13:11:46,2016-02-12T13:12:55,Tarkistettu,1.1 2016_7_10,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä otettiin esille se, mitä ammattikuntaa kukin on edustanut ennen kuin on tähänkin taloon tullut. Nyt kai on niin, että mitä laajempi tämä kirjo on, niin sen parempi se asia on. Ja totuus lienee kuitenkin se, että vaikka miten olisi minkäkinlaista julkisuutta entisen ammattinsa takia saanut, niin ne äänet tulevat läheltä. Kukaan ei toisen vaalipiirin alueelta esimerkiksi ääniä pysty käyttämään. Mitä taas sitten tulee tähän kampanjoitten tukemiseen, niin olen kyllä sitä mieltä, että jokainen saa omia rahojaan käyttää ihan juuri niin kuin itse tahtoo ja katsoo ja arvuuttaa sen paikan sen hinnan mukaan — ja saa paikan sitten tai ei saa. Mutta siinä olisi syytä olla kunnollinen katto, että mitä ulkopuolelta saa ottaa rahaa. (Ben Zyskowicz: Se on jo säännelty!) Ja se on myöskin tosiasia, arvoisat kollegat, että kyllä tähän taloon pääsee ihan pienelläkin rahalla. Silloin täytyy vain tehdä töitä paljon. Silloin ei jää kiitollisuudenvelkaa kenellekään muulle kuin itselleen ja äänestäjilleen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-02-12T13:12:57,2016-02-12T13:14:00,Tarkistettu,1.1 2016_7_11,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt tuntuu, että osa kollegoista on unohtanut, mitä me olemme jo säätäneet. Edustaja Feldt-Ranta puhui massiivisista tuista. Meillähän on katto ja katot kaikissa vaaleissa siitä, kuinka paljon yksi taho saa antaa yhdelle ehdokkaalle. Tällähän on juuri pyritty siihen, että tällaiset massiiviset tuet eivät ole enää mahdollisia, jolloin niihin mahdollisesti sisältyvä epäterve riippuvuus rahoittajasta voidaan tätä kautta eliminoida. En sano ehdottomasti ""ei"" tällaisille kampanjakatoille, koska totta kai minuakin hirvittävät kampanjakustannukset. En ole tosin ihan varma, että ne jatkuvasti nousevat, koska nimenomaan tämä verkko mahdollistaa kampanjoinnin myös kustannustehokkaasti. Halusin vain kiinnittää huomiota siihen, että tämän kampanjakaton asettaminen ja rahoitus ei ole ainoa tekijä, joka saattaa ehdokkaat eriarvoiseen asemaan. Olemme aina ja tulemme aina olemaan eriarvoisessa asemassa suhteessa toisiimme riippuen hyvin monenlaisista tekijöistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-12T13:14:00,2016-02-12T13:15:09,Tarkistettu,1.1 2016_7_12,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kampanjakatto on mielestäni hyvin harkinnan arvoinen ajatus, mutta esitän semmoisen ajatuksen, mitä en ainakaan huomannut tässä keskustelussa vielä. Nythän näitä selvityksiä ja tilityksiä vaalikampanjasta on tiukennettu, mikä on hyvä asia, mutta mielestäni olisi hyvä, että myös vaalirahoitusilmoituksen siihen julkiseen ilmoitukseen, mikä on kenen tahansa kansalaisen netistä katsottavissa, tulisi jokaisen läpi menneen — kaikkien niiden, jotka nytkin ovat sen velvollisuuden alaisia — tehdä selonteko myös siitä, mitä kampanjaosia tällä on käytetty. Nythän on täysin mahdollista, että esimerkiksi joku iso julistekampanja tai joku muu jätetään vain ulkopuolelle. Se ei näy näissä tiliotteissa, mitkä Valtiontalouden tarkastusvirastolle toimitetaan, eikä niissä ilmoitetuissa kampanjakustannuksissa. Eli siis tämmöinen (Puhemies koputtaa) tilintekovelvollisuus siitä, mitä osia kampanja sisältää, parantaisi tilannetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-02-12T13:15:10,2016-02-12T13:16:21,Tarkistettu,1.1 2016_7_13,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minä myös ottaisin hyvin vakavasti tämän esityksen siitä, että meidän pitäisi saada jonkinlaiset kampanjakatot aikaan. On aivan totta, että vaalikustannukset ovat paisuneet vaali vaalilta ja aivan huikean isoja summia jo käytetään. Kyllä minusta myös se kansanvalta on kuitenkin tärkeämpi kuin rahanvalta, ja tästä syystä mielestäni on hyvin tärkeää palata jälleen tähän ajatteluun. Täällä viitattiin tähän Tarastin työryhmään, jossa aikanaan tämä esitys jo oli esillä. Silloin oli kyllä harmi, että hallitus sitä ei omaan esitykseensä ottanut. Sosialidemokraatit olivat sen kannalla. Mutta nyt koska tässä on uusia hyviä syitä palata tähän asiaan, niin toivon toden totta, että voimme käydä tästä vakavan keskustelun. Minusta oli myönteistä, että esimerkiksi edustaja Zyskowicz sanoi sen, että tekään ette sano ehdotonta eitä. Eli käykäämme miettimään tätä tärkeää asiaa, minkä edustaja Feldt-Ranta otti esille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-12T13:16:21,2016-02-12T13:17:20,Tarkistettu,1.1 2016_7_14,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos nyt vähän sarkastisesti sanon, niin kampanjakatto on yksi pakkolaki lisää. Meillä on vaalilaki, jossa on hyvin tarkkaan selvitetty rajoja, niin kuin edustaja Zyskowicz hyvin sanoi. Siellä on määritelty rajat, kuinka paljon saa mistäkin ottaa. Sille, että rajoitettaisiin vielä sitä ylärajaa ja sitä mahdollisuutta, miten kukin haluaa omia rahoja käyttää, en näe perusteita. Yksi näkökulma on se, että sehän olisi taas yksi keino heikentää kaupallisten medioiden toimintaedellytyksiä Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-02-12T13:17:21,2016-02-12T13:17:55,Tarkistettu,1.1 2016_7_15,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos miettii sitä, miten saisimme kaikki samalle viivalle, niin kyllä lähden siitä, että on hyvä olla mahdollisuuksien tasa-arvo — lopputuloksen tasa-arvoa tässä tietenkään ei voida saavuttaa, muuten jokaisella puolueella olisi sama määrä henkilöitä täällä paikalla. Se, mitä kannatan, on pakollinen ennakkoilmoitus. Olisi täysin loogista, että äänestäjä ennen vaalipäivää tietäisi jollain tavalla sen rahoituksen, mitä on sillä ehdokkaalla, jota sitten aikoo äänestää. Toisaalta tämä vaalirahoituksen kampanjakatto — voi miettiä sitä, erotellaanko siinä sitten sitä, että on ulkopuolista vai omaa rahaa. Mutta jos karkeasti sanoisin, lähtisin siitä, että esimerkiksi kuntavaaleissa kattona 20 000, eduskuntavaaleissa 60 000, eurovaaleissa 100 000. Pistetään katto korkealle ja seinät leveälle. Ei lähdetä liikaa rajoittamaan, mutta jonkinlaiset rajat kyllä laittaisin. Toisaalta myös herätän keskustelun siitä, että vaaleja pitäisi pystyä myös yhdistämään. Vuonna 2019 on aivan kestämätön tilanne: eurovaalit ja eduskuntavaalit melkein samaan aikaan. Olen erittäin huolissani siitä, minkälainen kiinnostus silloin eurovaaleja kohtaan tulee sekä ehdokkaiden että äänestäjien taholta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-02-12T13:17:57,2016-02-12T13:19:04,Tarkistettu,1.1 2016_7_16,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Montaa kertaa en ole tässä istuntokauden aikana ollut niin jyrkästi samaa mieltä kuin siitä, mitä edustaja Elo nyt ilmoitti. Minun mielestäni erittäin hyvä lähtökohta on se, että se ennakkoilmoitus olisi se läpinäkyvyyden mittari, jolloin äänestäjäkin voi jo äänestyspäätöstä tehdessään todeta ehdokkaansa rahoituksen lähtökohdat, jolloin hän voi puntaroida siinä tilanteessa, mistä se rahoitus on tullut, ja miettiä sitten, totta kai, luottaen omaan ehdokkaaseensa, onko sitoumuksia syntynyt vai ei, ja nähdä kaiken kaikkiaan sen, mikä on sen edustajan suuntautuminen siinä omassa poliittisessa viitekehyksessä myöskin, onko hän vain omaksunut puoluekannan saadessaan rahoituksen sieltä ja sieltä täältä. Mutta erittäin hyvä näkemys, ja tuen tuota näkemystä voimakkaasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-12T13:19:05,2016-02-12T13:20:07,Tarkistettu,1.1 2016_7_17,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa on tullut laajasti esiin se, että puoluekannasta riippumatta kannatetaan sitä, että jotain hillitsemistä näitten yksittäisten vaalikampanjoiden rahoitukseen pitää pystyä tekemään. Millä tavalla se tehdään, siinä vaihtoehtoja on toki useita, mutta itsekin kannatan tätä, minkä edustaja Elo tässä ehti jo mainita, että pakollinen ennakkoilmoitus ennen vaaleja vaalirahoituksen kokonaissummasta tehtäisiin. Mutta samassa yhteydessä minä kyllä kannatan tätä kampanjakattoa, koska silloin kun vaaleja pakataan useampia yhteen, myös yksittäiselle ehdokkaalle vaalirahoituksen rakentaminen tuottaa vaikeuksia ja varsinkin asettaa ehdokkaat hyvin epätasa-arvoiseen asemaan pitkälti riippuen siitä, millaiset kanavat kullakin ehdokkaalla on tähän omaan vaalirahoitukseen osallistua, koska meillä edustajillakin ja varmasti tulevillakin edustajilla myös taustat ratkaisevat paljon sitä omaa julkisuutta, mihinkä edustaja Zyskowicz myös omassa puheenvuorossaan viittasi. Jollakin naama on tuttu entuudestaan, ja toiselle (Puhemies koputtaa) naaman tutuksi tekeminen maksaa rahaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-02-12T13:20:09,2016-02-12T13:21:19,Tarkistettu,1.1 2016_7_18,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asiassa nuo ennakkoilmoitukset ovat jollain tavalla vain suuntaa antavia, kun olen katsonut sitten näitä lopullisia ilmoituksia. Eli niillä ei kyllä välttämättä saada sitä totuutta eikä anneta oikeata pohjaa arvioida edes sitä, mikä ehdokkaan todellinen kampanjointipaketti tulee olemaan. Minä itse harmittelen hyvin paljon sitä, että sillä keskustelulla, johon täälläkin viitattiin ja joka joitakin vuosia sitten käytiin julkisuudessa, tehtiin vain se halla, että tästä ehdokkaan tukemisesta tehtiin meillä rikollista toimintaa, eli niitä pieniäkin puroja tuntemattoman ehdokkaan on hyvin vaikea sitten saada kasaan. Nämä euromäärät, mitä täällä laissa on, ovat kyllä olleet aivan riittäviä, eikä niitä ole päästy lähellekään, kun omaa vaalibudjettia on rakennettu. Että minä toivoisin vain, että Suomessa uudelleen tulisi se kulttuuri, että jokainen omien kykyjensä mukaan tukee sitten omaa ehdokastaan eikä sitä katsottaisi niin ikävänä toimintana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-02-12T13:21:20,2016-02-12T13:22:23,Tarkistettu,1.1 2016_7_19,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Vaalirahoituksen pitää olla hyvin avointa, ja oli hienoa, kun sanottiin, että viime eduskuntavaaleissa ei ollut mitään moitittavaa edustajien vaalirahoitusilmoituksissa. Mutta suhtaudun vähän epäilevästi siihen, jos yritykset, ammattijärjestöt ja ammattiliitot antavat rahoitusta edustajille. Pitäisi kyllä olla niin, että se katto voisi olla yksi mahdollisuus, mutta varsinkin tämä ulkopuolinen rahoitus asettaa kyllä aina ehtoja, niin että niin sanottua ilmaista rahaa ja tukea harvoin on, vaan se edellyttää jotakin. Ja sitten tämä ennakkoilmoitus, jota edustaja Elo ehdotti, voisi olla hyvin tärkeä, ja sitä pitäisi pohtia, olisiko se ratkaisu tähän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-02-12T13:22:24,2016-02-12T13:23:28,Tarkistettu,1.1 2016_7_20,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Seurattuani valiokunnassa tätä keskustelua tuli mieleen, että kuinkahan paljon tässä todellisuudessa liikkuu sellaista rahaa, josta verottaja ei ole päässyt osalliseksi lainkaan. Edustaja Niikko taisi viitata tähän, että sitten tämä raha saattaa muuttua työpanokseksi ja jää näiden laskelmien ulkopuolelle. Se on minun mielestäni erittäin arveluttava ja näköjään yleisesti hyväksytty tapa välttää veroja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-02-12T13:23:29,2016-02-12T13:24:01,Tarkistettu,1.1 2016_7_21,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin itsekin pyytää puheenvuoron, kun tässä salissa aina moititaan, että oppositiosta ei koskaan tueta hallituspuolueiden edustajien hyviä ajatuksia. Tässä voin kyllä kaikilta osin samastua siihen, mitä edustaja Elo tuossa ennen jo totesi tästä ennakkoilmoituksen pakollisuudesta, mikä olisi erittäin hyvä asia. Varmasti kaikki ajattelevat niin, että kyllä tänne pyrkijän täytyisi ennen vaalipäivää jo tietää, kuinka paljon rahaa se kampanja vei. Jos ei tiedä, niin sitten on varmaan joissakin taidoissa vähän vikaa. Toinen liittyy sitten tähän vaalien yhdistämiseen. Onhan se hieman ihmeellistä, että kun Suomessa pelätään, että vaaleja ei voida yhdistää, niin tuossa länsinaapurissa voidaan käydä kolmet vaalit saman päivän aikana — ihminen osaa äänestää sekä kuntatasolla olevaa ehdokasta, maakuntatasolla olevaa ehdokasta että myös sitten valtakunnan tasolla olevaa ehdokasta, ja äänestysprosentti on vielä korkeampi — ja meille on Suomessa tuottanut hirveitä vaikeuksia se, että me yhdistäisimme näitä vaaleja, ja nyt tässä keskustelussa tuli ilmi myös, että vielä uudet maakuntavaalit tähän tulevat. Kyllä näissä kahdessa asiassa olisi meillä järkevää edetä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-02-12T13:24:04,2016-02-12T13:25:14,Tarkistettu,1.1 2016_7_22,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minun mielestäni tämä nykyinen vaalirahoitusjärjestelmä nykyisellä tasolla tehtynä on erittäin hyvä. Se takaa kohtuullisen hyvän avoimuuden. Kun vaalikampanjat ovat menneet todella niin kalliiksi niin kuin ovat menneet, niin en nyt osaa sanoa, pitäisikö sitä ruveta rajaamaan. Nyt joka tapauksessa tämä maailma on vain mennyt tällaiseksi, ja sillä sipuli. Toisaalta sitten, jos vaaditaan etukäteen jonkunasteinen suunnitelma, miten tämä vaalirahoitus toteutetaan, niin jokainen tietää omat rahansa, joutuuko ottamaan lainaa, mutta ongelmahan tulee siitä, kun joku henkilö tai joku yhteisö on luvannut näille ehdokkaille vaalirahoitusta, niin se johtaa pian siihen, että jos sitten sitä rahoitusta ei tulekaan, niin sitten alkaa vaalien jälkeen kamala kalabaliikki, että te etukäteen ilmoititte, että näin paljon tulee tuolta rahaa, eikä sitä sitten tullutkaan. Valtava selitysten selitysten selitys. Minkä tautta me teemme tästä hommasta sen vaikeamman? Nykyinen järjestelmä, jossa katsotaan tiliotteita myöten kaikki, on riittävän avoin ja hyvä. Jos me yritämme olla hurskaampia kuin hurskaat itse, niin se tie johtaa kyllä aika äkkiä sellaiseen umpikujaan, jonne kukaan ei halua joutua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-12T13:25:15,2016-02-12T13:26:23,Tarkistettu,1.1 2016_7_23,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä kampanjakatosta edustaja Zyskowicz piti hyvän puheenvuoron siinä mielessä, että me emme koskaan kyllä ole yhdenvertaisia. Toki sitä on hyvä miettiä, mutta sitten, täytyykö sen katon olla esimerkiksi jokaisessa vaalipiirissä sama? Meillä esimerkiksi Kaakkois-Suomessa on uusi, iso vaalipiiri, niin se kyllä asetti ihan uudenlaisia näkökulmia siihen, kuinka paljon sitä rahaa pitää olla. Ja voin sanoa, että lähtökohtani esimerkiksi eivät olleet mitkään maittavat, vaan kyllä todella omalla rahalla mentiin ja onneksi nyt sisään päästiin, kaikki eivät päässeet. Tästä pakollisesta ennakkoilmoituksesta olen ilman muuta samaa mieltä edustaja Elon ja Myllykosken ja Räsäsen kanssa, että se olisi minusta hyvä muutos, koska kyllä se kokonaissumma ja lähteetkin suunnilleen ovat siinä ennen ennakkoäänestyksiä tiedossa jollain näkökulmalla, ja todella äänestäjät pystyvät siinä vaiheessa sitten katsomaan, minkälaisista (Puhemies koputtaa) rahalähteistä tämä edustaja rahansa saa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-02-12T13:26:23,2016-02-12T13:27:31,Tarkistettu,1.1 2016_7_24,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan hyviä pointteja ihan jokaisessa puheenvuorossa minusta täällä. Minustakin on oikein inhimillisesti traagista se, että jotkut ottavat lainaa jopa 100 000 euroa ja sitten eivät pääsekään. Että kyllä minä kannattaisin sellaista rajoitusta ainakin myöskin tähän lainanottoon. Sitten haluaisin mainita tästä Ylestä, että siellähän viime vaalienkin aikana tehtiin näistä kaikista halukkaista ehdokkaista semmoinen video, ja sehän on minun mielestäni oikea suunta, että annetaan kaikille mahdollisuus mainostaa itseänsä. Ja varsinkin kun Ylelle jokainen suomalainen maksaa sitä Yle-veroa, niin itse asiassa haluaisin vielä enemmän laajentaa heidän vastuutaan tällaisesta mainonnasta kaikille tasapuolisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-02-12T13:27:32,2016-02-12T13:28:26,Tarkistettu,1.1 2016_7_25,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on tullut todella hyviä puheenvuoroja, ja voisin jatkaa oikeastaan tuosta, mihin edustaja Ruoho äsken lopetti. Minusta tämä käytäntö, mikä on ollut nyt eduskuntavaaleissa ja eurovaaleissa, että Yle on antanut kaikille ehdokkaille mahdollisuuden, samanlaisen tasapuolisen mahdollisuuden esittäytyä, on erittäin hyvä. Ennakkoilmoitus on minusta semmoinen, joka olisi hyvä: ennen vaaleja äänestäjä tietäisi, mistä se rahoitus on tullut. Kyllä jos tämmöinen säädettäisiin, niin totta kai me myös pystyisimme omat kampanjamme suunnittelemaan jo sen verran hyvissä ajoin, että osaisimme ne ilmoittaa ajoissa. Mielestäni tämä katto on kyllä harkitsemisen arvoinen ja se varmasti pitäisi miettiä vaalipiirikohtaisesti, koska eroja on aika paljon. Mutta on selvää, että kampanjat ovat paisuneet niin suuriksi, että se rajoittaa kyllä ehdokkaiden saamista ja myös sitten läpimenoa totta kai.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-02-12T13:28:27,2016-02-12T13:29:26,Tarkistettu,1.1 2016_7_26,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tarkastusvaliokunnan jäsen edustaja Lehti piti hyvän puheen aiheesta. Asiaa on käsitelty tarkastusvaliokunnassa, puhuttu siitä aika paljonkin, ja oma mielipiteeni on se, että tämmöinen kaikenlainen avoimuus tietysti vähentää korruptiota, siihen pitäisi pyrkiä. Kampanjakatto, en tiedä, on tavallaan hyvä ajatus, mutta jos ajatellaan, että eri puolilla Suomea kampanjat ovat täysin erihintaisia — jos ajatellaan esimerkiksi mainostamista — niin se voi olla vähän vaikea siinä mielessä tehdä. Itselleni tuli mieleen se, että kun käytimme — kuten Lehtikin — käsittääkseni lähinnä omia rahojamme emmekä muiden rahoja, niin voitaisiinko miettiä, kun tämähän on tavallaan tulonhankkimiskustannusta, voisiko ne saada vähennyksiin. Ehkä ihmiset käyttelisivät sitten enemmän omia rahojaan kuin muitten rahoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2016-02-12T13:29:28,2016-02-12T13:30:14,Tarkistettu,1.1 2016_7_27,7/2016,2016-02-12,13.00,13.31,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä keskustelu on osoittanut sen, että täällä on aika laajaa huolta siitä, että nämä kustannukset ovat karanneet käsistä ja on syntynyt tällaista taloudellista kilpavarustelua. Se on selkeä uhka tasa-arvolle ja demokratialle. Edustaja Elo käytti hyvän puheenvuoron, rakentavan puheenvuoron, siitä, että meidän pitäisi pyrkiä tämmöiseen mahdollisuuksien tasa-arvoon, ja tässä keskustelussa on tullut monia hyviä esityksiä siitä, mitä ne keinot voisivat olla. Joka tapauksessa tarvitsemme jonkunnäköisiä rajoituksia. Kuten aiemmin täällä edustaja Heinäluoma puheenvuorossaan kertoi, tätä asiaa on tutkittu ja asiantuntijat laajasti ministeri Tarastin johdolla ovat suositelleet ja esittäneet (Ben Zyskowicz: Meitä parempia asiantuntijoita ei tässä asiassa ole!) esimerkiksi kampanjakaton käyttöönottoa. Joka tapauksessa tänä keväänä on oikea aika käydä tätä keskustelua ja tehdä poliittisia johtopäätöksiä, kun hallitus tuo esityksen maakuntahallinnon rakentamisesta ja siihen liittyvästä päätöksentekojärjestelmästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2016+3.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-02-12T13:30:16,2016-02-12T13:31:21,Tarkistettu,1.1 2016_8_1,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_8_2,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. — Pahoittelen jo etukäteen, että koska meillä jatkuu talouspoliittinen valiokunta kello 14.30, en voi jäädä keskusteluun, mutta esittelen tämän lain yhtä kaikki. — Eli esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi tullilaki, joka korvaisi nykyisen tullilain. Ehdotetulla lailla annettaisiin Euroopan unionin tullikoodeksia koskevaa asetusta täydentävät kansalliset säännökset. Tämän tullikoodeksin uudistamisen tavoitteena on ollut lainsäädännön yksinkertaistaminen, liiketoimintojen helpottaminen ja samalla tullitarkastusten tehostaminen. Kysymys on siis yhdestä merkittävästä norminpurkuhankkeesta valtiovarainministeriön toimialalla. Keskeisenä välineenä on siirtyminen pakolliseen sähköiseen tulli-ilmoittamiseen siirtymävaiheen kautta vuoden 2020 loppuun mennessä, ja tavoitteena on vähentää yrityksille aiheutuvia kustannuksia ja yhteiskunnalle aiheutuvia riskejä. Uusi tullilaki sisältää muun muassa seuraavat muutokset: 1) Tullilakiin ehdotetaan saatavien kuittaamista koskevia säännöksiä. Tulli on tähän saakka toimittanut kuittaukset siviilioikeudellisen sääntelyn nojalla. 2) Laajasta tullitoimintaan liittyvien tietojen salassapidon erityissääntelystä luovuttaisiin. Sovellettaisiin siis julkisuuslakia ja EU:n tullilainsäädännön säännöksiä. 3) Jos tullivelka on syntynyt sellaisen teon tuloksena, joka sen suorittamishetkellä olisi voinut johtaa rikosoikeudenkäyntiin, se voitaisiin normaalin kolmen vuoden vanhentumisajasta poiketen kantaa viiden vuoden kuluessa tullivelan syntymisestä. 4) Tullien perintäkeinoista esitetään veronkantolain säännöksiä vastaavaa sääntelyä. Perintäminimiksi ehdotetaan säädettäväksi 10 euroa. 5) Hallinnollisten seuraamusten eli tullinkorotuksen ja virhemaksun minimimääriä nostettaisiin 10 eurosta 50 euroon, ja virhemaksun enimmäismäärää esitetään yhdenmukaistettavaksi valmistusverotuslain kanssa tietyissä tilanteissa 15 000 euroon. 6) Tullin antamasta virka-avusta samoin kuin sen mahdollisuudesta saada virka-apua esitetään nimenomaisia säännöksiä. 7) Tullille esitetään oikeutta ottaa tullitarkastusten yhteydessä havaittu, alkoholilain vastaisesti hallussa pidetty alkoholi pois, siis esimerkiksi alaikäisiltä. Ja lopuksi: Lisäksi jatkossa Tullin tulisi maksaa sen käytössä liikennepaikoilla olevista valvontatiloista käypä korvaus liikennepaikan haltijalle. Tämä lisää Tullin toimintakuluja, mutta esimerkiksi satamat saavat korvaukset tarjoamiensa valvontatilojen käytöstä, ja nykyiset hallinnollista taakkaa aiheuttavat neuvottelut aiheesta poistuvat yksiselitteisen lainsäädännön avulla. Tässä, rouva puhemies, karkeasti hallituksen esitys tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-16T14:03:35,2016-02-16T14:06:57,Tarkistettu,1.1 2016_8_3,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tulli tekee arvokasta työtä tavaroiden tullaamisessa ja rikostorjunnassa. Joka vuosi Tulli pystyy tulouttamaan valtion kassaan merkittäviä rahavirtoja. Mediasta kun viime aikoina on seurannut Tullin toimintaa — sen lisäksi, että toimin myös hallintovaliokunnan jäsenenä — median kautta on tullut kuva siitä, että Tullin johdon ympärillä on jatkuvasti erilaisia epäilyjä ja kiehuntaa. Vaikka ministeri tässä joutui poistumaan, niin kysyn kumminkin hallitukselta ja ministeriltä: ovatko ministeri ja hallitus kiinnittäneet näihin samoihin ongelmiin huomiota, ja mihinkä toimiin hallitus on ryhtynyt asian korjaamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi Tullin henkilöstölle?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-02-16T14:06:59,2016-02-16T14:07:50,Tarkistettu,1.1 2016_8_4,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tullilain muutos kaiken kaikkiaan on varmaan tarpeen. Samalla pystytään myös hiukan tätä pirstaleista lainsäädäntöä yhdistämään. Mutta, aivan samoin kuin edustaja Kari tässä, täytyy todella ihmetellä, mitä kaikkea Tullissa nyt tänä päivänä oikein tapahtuu. Siellä on menossa Veto-hanke; Tullin toimintaa kaiken kaikkiaan pyritään tehostamaan monella eri tavalla. Mutta noin julkikuvan perusteella näyttää siltä, että samaan aikaan pääjohtajaan kohdistuu erittäin kova talon sisäinen paine — korostan, että julkikuvan perusteella. Edustaja Karin esittämät kysymykset ovat erittäin tarpeellisia. Minä luulen, että tämän lakimuutoksen käsittelyn yhteydessä eduskunnassa ja valiokunnassa on tähän syytä paneutua — samoin kuin myös siihen, onko itse asiassa tänä päivänä ja tulevaisuudessa valtiovarainministeriö sittenkään se oikea ministeriö, jonka alaisuudessa Tulli toimii, vai olisiko syytä arvioida tätä suhdetta uudella tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-02-16T14:07:50,2016-02-16T14:09:19,Tarkistettu,1.1 2016_8_5,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tullista on hyvä keskustella hieman laajemminkin. Tässä kohden on yksi merkittävä määrärahakysymys, joka on 2,9 miljoonaa, joka tulee lisäkustannuksena Tullille tilojen vuokrista tästä eteenpäin. Ja kun me täällä joulun alla keskustelimme Tullin resursseista liittyen harmaan talouden ennaltaehkäisyyn ja valvontaan, niin tiedetään nettikaupan tuomat haasteet, jotka lisäävät Tullin tehtäväkenttää. Nyt tästä turvapaikanhakija- ja maahanmuuttotilanteesta johtuen on Tullille tullut lisää tehtäviä, ja kuitenkin Tullin resurssit ovat aika pienet ja jopa leikkausten uhkaamia. Sen takia kysymys valtiovarainministerille olisi ollut tietenkin se, että kai — toivottavasti nyt jo heti ensi viikon lisäbudjetissa — tulevat mukaan nämä Tullin resurssit, jotka tähän lakiin on jo kirjoitettu, kun tullaan lisäämään Tullin kustannuksia. Sitten toinen kysymys: Edustaja Korhosen lisäksi on tämä kysymys Tullin ja Verohallinnon työnjaosta, jota on jo myöskin suunniteltu, ja siitä on ollut työryhmän kannanotto jo pidemmältä ajalta. Mikä on se tulevaisuus? Mitä kautta nämä veroluonteiset maksut ja verot sitten kerätään tulevaisuudessa? Siirtyykö kaikki tänne VM:n veropuolelle, vai kerääkö Tulli yhä edelleen? Ja sitten tämä toinen kysymys on tästä, onko Tulli oikeassa paikassa VM:ssä vai tulisiko sen olla siellä SM:n puolella, missä ovat tällä hetkellä poliisi ja Raja, joitten kanssa Tulli kiinteästi toimii. Olisiko se tulevaisuudessa parempi paikka?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-02-16T14:09:20,2016-02-16T14:11:08,Tarkistettu,1.1 2016_8_6,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käyty keskustelua Tullin hallinnollisesta asemasta, ja viime vaalikaudella puolen vuoden ajan itse tilapäisesti vastasin sekä sisäministeriön että sitten Tullin toiminnasta. Siinä yhteydessä kyllä totesin sen ja olen yhä vakuuttuneempi siitä, että varsinkin rikostorjunnan ja rikostutkinnan osalta, jotka ovat hyvin merkittävä osa Tullin toimintaa, henkilöstön osalta kaikkein merkittävin, olisi saatavissa kyllä merkittävää synergiaetua, mikäli nämä kaikki sisäisen turvallisuuden toimijat olisivat saman hallinnon alaisuudessa. Tällä hetkellä valitettavasti tehdään päällekkäistä työtä, päällekkäistä tutkintaa ja välillä Tullin ja poliisin toiminta kilpailevat keskenään ja aika hankalaa on käytännössä saada tätä viranomaisyhteistyötäkään toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Mutta meillä tehdään kyllä PTR-yhteistyötä, joka on poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä, joka osittain toimii. Näitä säännöksiähän on pyritty yhdenmukaistamaan. Nyt tästä laista otan vain tämän yhden yksityiskohdan esiin, mikä on mielestäni erittäin järkevä ja kannatettava. Tässähän ehdotetaan Tullille toimivaltuuksia niin, että tullitarkastuksen yhteydessä olisi valtuus ottaa pois alkoholi, jonka hallussapito on kielletty, esimerkiksi alaikäiseltä tavattaessa alkoholi pois. Poliisilla tällaiset toimivaltuudet jo on. Nyt sitten tämä uusi toimivaltuus koskisi myös Tullia. Tämä on mielestäni mielekäs muutos. Sitten tässä on toisaalta myös näitä erilaisia korotuksia sakkoihin ja maksuihin, jotka ovat melkoisen suuria. Niihin myös haluaisin kiinnittää huomion tässä keskustelussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-02-16T14:11:09,2016-02-16T14:13:14,Tarkistettu,1.1 2016_8_7,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Pyysin puheenvuoroa, kun kuulin edustaja Korhosen nostavan esille omaan rakentavaan tapaansa Tullin hallinnointiasian. Minusta se on sellainen asia, että siihen tulisi kyllä paneutua jatkossa entistä enemmän. Silloin jos nähdään, että joku toimintatapa parantaisi tuottavuutta ja tehokkuutta ja toisi säästöjäkin, niin siihen on syytä mennä. Totta kai valtiovarainministeriöllä on kohtalonyhteys verotuksen kautta sitten Tulliin, mutta joka tapauksessa tämä on selvittämisen arvoinen asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-02-16T14:13:15,2016-02-16T14:14:01,Tarkistettu,1.1 2016_8_8,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri Stubb esitellessään tätä lainsäädäntöä totesi, että pienin takaisin perittävä summa on 10 euroa. Kiinnitin huomioni tähän summaan sen takia, että kannattaa kyllä valiokuntakäsittelyssä selvittää, mitkä ovat ne takaisinperinnän kustannukset. Hyvin helposti käy niin, että takaisin perittävä 10 euroa on pienempi kuin se, mitä siitä aiheutuvat kustannukset käytännössä olisivat. Sen takia haluan kiinnittää tähän asiaan huomiota. Minä tiedän taas muiden lakien kohdalla, kun näitä on selvitetty, että 50 euroakin on helposti sellainen, jossa perintäkulut saattavat olla suuremmat, ja se on muutettu sitten 100 euroon. Tämä pienin takaisin perittävä summa kannattaa selvittää sen perimiskustannusten valossa ja määritellä se sen mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+3.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-02-16T14:14:02,2016-02-16T14:14:48,Tarkistettu,1.1 2016_8_9,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä uudistus on varmasti tervetullut. Kun tässä hallinnonuudistustarpeista on puhuttu, niihin asioihin on helppo yhtyä ja varmasti myös siihen, että Tullin resurssien pitäisi olla sellaisella tasolla, että pystyttäisiin paremmin pysäyttämään muun muassa väärennökset lääkkeissä, tietysti huumeet omana osana, mutta myös valtava määrä erilaista teknistä esineistöä, laitteistoa tulee väärennettyinä. Arviolta vain 2—3 prosenttia maailmanlaajuisesti väärennetyistä lähetyksistä saadaan pysäytettyä, ja on arvioitu, että jopa 10 prosenttia autojen varaosabisneksestä on erilaisia tuoteväärennöksiä. Silloin se on kyllä meidän kaikkien etu, että tulli on toimiva niin meillä Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Tietysti hivenen huolissani olen siitä, että kun vielä 2010—2011 Suomen tulli pysäytti tuoteväärennöksiä yli 550 000, niin nyt tämä on pudonnut merkittävästi, enää alle viidesosaan, noin 100 000 tuoteväärennöspysäytykseen. Toki siellä on tiettyjä muutoksia tapahtunut myös EU:n sisällä Kiinasta tulevien lähetysten osalta ja muuta. Mutta kyllä tässä varmasti on siitä myös kyse, että resursointi ei ole aivan riittävällä tasolla, kun ulkomaankauppa, nettikauppa ja muut ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-16T14:14:49,2016-02-16T14:16:38,Tarkistettu,1.1 2016_8_10,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ilolla tervehdin tässä edustaja Korhosen ja edustaja Räsäsen puheenvuoroja. Kyllä on äärettömän tärkeä huomata se, että Tulli on osa meidän sisäisen turvallisuuden järjestelmäämme, ja olisi varmasti tarpeellista nyt aivan avoimesti pohtia sitä, onko tarkoituksenmukaista, että se todella toimii siellä valtiovarainministeriön alaisuudessa, vai tulisiko tullihallinto sitten siirtää sisäministeriön alaisuuteen ja minkälaisia säästöjä ja hyötyjä tästä sitten kyettäisiin saamaan aikaiseksi. Erityisen tärkeää tämä on tässä tilanteessa, kun meidän sisäisen turvallisuutemme resurssit on venytetty äärettömän kapealle. Ne ovat todella kapeat. Ja mikäli tullimiehiä voitaisiin tehokkaammin hyödyntää esimerkiksi syrjäseuduilla myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tehtävissä eikä pelkästään PTR-yhteistyön kautta, se varmasti palvelisi kokonaisuutena isänmaan etua. Myös itse koen kyllä vaikeaksi ja hivenen ongelmalliseksi, että nyt ulospäin ainakin näyttää, että siellä Tullin työskentelyilmapiirissä ei kaikki ole aivan kohdillaan, niin että varmasti tähänkin asiaan on syytä paneutua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-02-16T14:16:38,2016-02-16T14:17:51,Tarkistettu,1.1 2016_8_11,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Entinen sisäministeri, edustaja Räsänen nosti esiin myös tarpeen selvittää Tullin tehtäviä rikostorjuntaan liittyen ja niin edelleen. En ota kantaa tähän tehtävien uudelleenjärjestämisen tarpeeseen tai sisältöön, mutta otan kantaa siihen, että PTR-yhteistyö — poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tekemä yhteistyö — on merkittävä osa suomalaista rikostorjuntaa. Ja nyt tällä hetkellä parhaillaan virkamiestyönä tehdään sisäisen turvallisuuden selontekoa, josta puuttuu kokonaisuus nimeltä Tulli, yksi osa tästä kolmen kirjaimen nimiyhdistelmästä, joka on, niin kuin sanoin, merkittävä osa meidän rikostorjuntaamme — siis tämä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyö. Minä pidän tätä henkilökohtaisesti isona puutteena. Selonteko pitäisi antaa eduskunnalle ilmeisesti joidenkin viikkojen sisään, ja meillä ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia nyt arvioida niitä edustaja Räsäsenkin esiin nostamia Tullin tehtäviä, koska tämä osa tulee selonteosta puuttumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-02-16T14:17:52,2016-02-16T14:18:54,Tarkistettu,1.1 2016_8_12,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puutun Tullin tehtäviin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Tullilla on ollut merkittävä tehtävä tällä alueella, ja jos Tullin roolia vertaa esimerkiksi Verohallinnon rooliin, niin Tulli poikkeaa siinä mielessä, että Tullilla on mahdollisuus myöskin tutkia, elikkä sillä on rikostutkintamahdollisuus, ja sinne on kertynyt paljon osaamista harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa ja sen tutkinnassa. Ja nyt tapahtuu näille roolimalleille se, että Tullin rooli veronkerääjänä tulee pienenemään. Mutta kannan huolta siitä, että se osaaminen ja kokemus, jota Tulliin on muodostunut nimenomaan harmaan talouden torjuntatyössä, talousrikollisuuden torjuntatyössä ja näiden rikosten tutkintatyössä, pitää pystyä hyödyntämään tässä yhteiskunnassa tavalla tai toisella jossain muodossa, niin, ettei se valu hukkaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-02-16T14:18:55,2016-02-16T14:20:04,Tarkistettu,1.1 2016_8_13,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Tapani,Tölli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Olen hyvin samaa mieltä siitä, mitä edustaja Uotila tässä viimeksi otti esille Tullin merkityksestä rikostorjunnassa ja nimenomaan näissä veroasioissa. Monesti sitten tässä keskustelussa unohtuu myös se, että Tulli on ollut perinteisesti keskeinen veronkantaja, ei hoitanut vain tullivalvontaa, vaan myös sitä veronkantoa, joka on liittynyt keskeisesti myös tavaran kulkuun. Se on ollut erittäin tehokasta ja luotettavaa, ja tämä ei saisi unohtua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p800,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+3.aspx,fi,Tapani Tölli,800,2016-02-16T14:20:05,2016-02-16T14:20:43,Tarkistettu,1.1 2016_8_14,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_8_15,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lakiesityksen tavoitteena on edistää sijoittajasuojaa ja sijoitusrahastomarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja vakautta. Esitykseen sisältyy sääntelyä koskien finanssilaitosten palkitsemiskäytäntöjä. Esitys on sinänsä teknistä direktiivin toimeenpanoa, mutta aihe on tärkeä. Pankkien ja finanssialan yritysten palkitsemisperiaatteet ovat nousseet kriittisen keskustelun kohteeksi finanssikriisin myötä. Riskinottoon kannustavat ja lyhyen tähtäyksen voittoa painottavat palkitsemisperiaatteet ovat olleet aiheuttamassa vuonna 2007 alkanutta kansainvälistä talous-, finanssikriisiä. Finanssikriisin taustalla oli yritysten vääristynyttä palkkiopolitiikkaa, jossa finanssialan työntekijöitä kannustettiin palkkiojärjestelmillä ottamaan ylisuuria riskejä henkilökohtaisten palkkioiden toivossa. Henkilöstöä kannustettiin keinottelemaan muiden rahoilla ilman henkilökohtaista riskiä. Tämäntyyppinen palkitsemispolitiikka johti ylimitoitettuun riskinottoon ja koko finanssijärjestelmän epävakauteen, mikä johti finanssikriisiin. Ongelma ja epäterveet palkitsemiskäytännöt eivät ehkä niinkään ole Suomen ongelma mutta suuri ongelma EU:ssa ja globaalisti. Esitys on oikeasuuntainen, mutta se ei yksin ratkaise ongelmia. Tärkeää on myös se, että valvontatehtävää hoidetaan tarkasti ja tiukasti. Me emme saa unohtaa finanssikriisin opetuksia. Me emme enää koskaan halua nähdä uutta finanssikriisiä. Enää koskaan ei saa toistua tilanne, jossa finanssipelureiden ahneus heiluttaa koko maailmantaloutta ja syyttömien ihmisten elämää. Arvoisa puhemies! Julkisuudessa olevien tietojen ja arvioiden mukaan uusi ja jopa entistä isompi finanssiromahdus saattaa vielä olla edessä. Finanssikriisiin johtaneita epäterveitä kannusteita, palkkioita ja toimintakulttuuria esiintyy maailmalla yhä, valitettavasti, mutta onneksi siihen nyt osaltaan tälläkin esityksellä ja direktiiveillä puututaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-02-16T14:21:03,2016-02-16T14:23:05,Tarkistettu,1.1 2016_8_16,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tuossa edellä todettiin, nämä direktiivit, joihin lainsäädäntö pohjautuu, ovat viime kaudella tuolla Euroopan parlamentissa käsiteltyjä ja hyväksyttyjä, ja nyt on kysymys niitten toimeenpanosta 18.3.2016 mennessä. Monet näistä muutoksista ovat todellakin hyviä ja tiukentavat otetta sijoitusrahastoista ja edistävät sijoittajan suojaa ja toisaalta markkinoitten läpinäkyvyyttä. Kertaluontoisia kustannuksia aiheutuu säilytysyhteisönä toimiville noin suurin piirtein kymmenelle pankille tietojärjestelmien uusimisesta. Nämä kasvaneet vaatimukset saattavat myös jonkun verran lisätä henkilöstötarvetta. Mutta kokonaisuutena voi sanoa, että nämä muutokset ennen kaikkea vaikuttavat myönteisesti sijoitusrahastomarkkinoihin. Suomessa kotitalouksien osuus suoraan ja välillisesti on ehkä noin vajaa 40 prosenttia suomalaisista sijoitusrahasto-osuuksista. Silloin, kun katsotaan tätä asiaa piensijoittajan näkökulmasta, niin on todella hyvä, että näissä tiukentuneissa vaatimuksissa on mukana muun muassa palkitsemisjärjestelmä, josta pitää antaa yksityiskohtaisia tietoja rahastoesitteissä ja avaintietoesitteessä ja myöskin ilmoittaa palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä vuosikertomuksessa. Aivan niin kuin edustaja Sarkkinen tuossa totesi, niin finanssikriisin, voisi sanoa, ainakin vauhdittajana oli hyvin pitkälti juuri se, että monta kertaa nämä palkitsemisjärjestelmät olivat omiaan lisäämään holtitonta riskinottoa. Ehkä vielä sen voisi mainita, että on tietysti mahdollista, että säilytysyhteisötoiminta saattaa nyt keskittyä suuremmille kansainvälisille toimijoille, jotka sitten kuitenkin joutuvat entistäkin tiukemman kontrollin ja kriteerien alle, ja siinä mielessä saattaa jonkun verran vaikuttaa pienten uusien rahastoyhtiöitten markkinoillepääsyyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-16T14:23:05,2016-02-16T14:25:13,Tarkistettu,1.1 2016_8_17,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että sijoitusrahastojen toimintaa ja toimiluvan ehtoja täsmennetään ja tarkennetaan. Sijoitustuotteet ovat tätä nykyä niin monimutkaisia, että niiden valvonta on välttämätöntä, jos halutaan välttää uusi finanssikriisi. On myös olennaista, keskeisen olennaista, rajata alan palkkoja, palkkioita ja bonuksia, sillä palkitsemisjärjestelmä edelleen kannustaa väärään riskinottoon, jossa markkinatalouden perussäännöstä poiketen riski ja vastuu eivät liity toisiinsa. Se, mihin tämä lainsäädäntö ei puutu, ovat vakuutusyhtiöiden sijoitustuotteet, jotka ovat rahastosijoitusten kaltaisia, mutta ovat lakien jälkeenjääneisyyden takia jääneet verotuksen ulkopuolelle. Sijoitusvakuutukset ovat Ruotsissa hyvin kevyen omaisuusverotuksen piirissä, ja samaa olemme esittäneet SDP:n vaihtoehtobudjetissa. Tuotto olisi yli 100 mil-joonaa euroa vuodessa. Oma lukunsa ovat kapitalisaatiosopimukset eli vakuutuskuoret, jotka ovat vakuutuksia vain nimellisesti. Ketään tai mitään ei tosiasiallisesti vakuuteta. Niitä markkinoidaan avoimesti sillä, että kaupat kuoren sisällä ovat verovapaita. Yksityishenkilöiden kapitalisaatio-sopimusten arvo on moninkertaistunut muutamassa vuodessa jo 9 miljardiin euroon. Nämä yksityissopimukset ovat varakkaiden henkilöiden suuressa suosiossa, koska ne eivät ole julkisia. Riski on kuitenkin merkittävä, koska nämä niin sanotut vakuutukset eivät kuulu finanssivalvonnan piiriin. Sijoitustuotteiden välinen verokohtelu ei siis ole neutraalia. Odotamme hallitukselta toimia, jotta myös sijoitusvakuutukset, mukaan lukien kapitalisaatiosopimukset, tulisivat valvonnan ja verotuksen piiriin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-02-16T14:25:14,2016-02-16T14:26:54,Tarkistettu,1.1 2016_8_18,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä mielestäni noita äskeisiä edustaja Harakan viisaita sanoja kannattaa hallituksen kuunnella. Nimittäin kaiken kaikkiaanhan meillä finanssisektori on hyvin aliverotettu, ja tässä tilanteessa olisi varmasti syytä etsiä niitä keinoja, millä myös tämä sektori saadaan yhteisten talkoiden piiriin. Mutta, puhemies, haluan tässä yhteydessä ottaa esiin ihan ajankohtaisen huolen, joka liittyy tietenkin tähän Nordean yhtiöjärjestelyyn ja siihen, että siitä on tulossa sivuliike. Finanssivalvontahan on tästä kantanut kovasti huolta, on haettu myös hallitukselta ja Stubbilta tukea. Tietenkin täytyy toivoa sitä, että kaikki se henkinen tuki ja arvovalta, mikä on tässä käytettävissä, peliin laitetaan. Iso asia tässä, puhemies, on se, että tämän yhtiöjärjestelyn myötä koko iso pankki siirtyy Finanssivalvonnan ulkopuolelle ja sillä on vaikutuksensa muun muassa valvontamaksuihin. Varmasti käy niin, että huolestuttavalla tavalla valvontamaksut saattavat tippua useita miljoonia, mikä silloin tietenkin vaikuttaa koko Finanssivalvonnan resursseihin suorittaa hyvin tärkeää valvontatehtäväänsä. Tämä on iso huoli. Tämä ei ole todellakaan aiheeton huoli. On tietenkin tämän myötä suuri riski, että tämän valvonnan mahdollisuudet heikkenevät, ja siihen meillä ei tietenkään tänä päivänä pitäisi missään nimessä olla varaa, koska tiedämme Finanssivalvonnan tärkeyden. Minua kiinnostaisi nyt tietää, mitä hallitus aikoo tehdä tälle resurssikysymykselle, joka meillä on eittämättä edessämme tämän tulevan kehityksen myötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-16T14:26:54,2016-02-16T14:28:38,Tarkistettu,1.1 2016_8_19,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitanen otti tässä erittäin tärkeän asian esiin, ja on tietysti nyt sääli, että meillä ei ole täällä hallituksen puolelta yhtään ministeriä tätä debattia käymässä. Olisi hyvä, että tähän saataisiin tarkennus, onko tämä huomioitu ja mitä tälle aiotaan tehdä. Mutta nyt kun on tällainen tilanne, arvoisa puhemies, tämän asian keskustelun yhteydessä on myös laajemmin syytä nostaa esiin todella edustaja Harakan esiin nostama eri sijoitustuotteiden neutraliteetti. Todella on niin, että SDP:hän esitti omassa vaihtoehtobudjetissaan, että pikkiriikkinen vero näille sijoitusvakuutuksille toisi valtion kassaan jopa yli 100 miljoonaa euroa. Nyt kun olen huomannut, että hallitus on aika eripuraisena valmistautumassa kehysriiheen, ja kun huomaan, että täällä on hallituspuolueen ryhmäpuheenjohtaja paikalla, haluaisin kysyä, onko hallitus harkinnut sitä, että tulojahan voi kerätä niin, etteivät ne suoraan pieni- ja keskituloisten ostovoimaan vaikuta — esimerkiksi tällä SDP:n esityksellä. Onko hallitus valmis harkitsemaan näitä (Puhemies koputtaa) tulevassa kehysriihessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-16T14:28:38,2016-02-16T14:29:47,Tarkistettu,1.1 2016_8_20,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen nosti esille tärkeän ja ajankohtaisen asian tästä Nordean mahdollisesta sivuliikemuutoksesta. Tämä ei ole tosiaankaan mikään pieni asia. Meidän pankkisektorimme on sillä tavalla keskittynyt, että mikäli tämä sivuliikemuutos tapahtuu, niin Finanssivalvonnan resursseista iso osa lähtee pois ja herää kysymys, tarvitseeko Finanssivalvontaa sitten resursoida valtion toimesta, jotta se kykenee valvontatehtävän suorittamaan riittävällä tavalla. Tämä on myös kuluttajien kannalta tärkeä asia, koska koko tämä valvonta siirtyy sitten Ruotsin viranomaisille ja esimerkiksi talletussuojassa siirrytään Ruotsin käytäntöön. Tämä ei ole millään tavalla pieni asia. Toivon kyllä, että hallitus olisi tässä aktiivinen ja pitäisi huolta Finanssivalvonnan resursseista ja toisaalta suomalaisten pankkiasiakkaiden oikeuksista ja asemasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-02-16T14:29:49,2016-02-16T14:30:54,Tarkistettu,1.1 2016_8_21,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Toivon todella, että vaikka nyt täällä ei ole hallituksen ministereitä paikalla, niin saamme vastauksen tähän resurssikysymykseen, koska tämä on äärimmäisen tärkeä, kriittinen kysymys senkin suhteen, miten pystymme sitten varmistamaan sen, että finanssisektorimme toimii asianmukaisella tavalla ja sillä sektorilla olevia riskejä vältetään. Mutta kyllä, puhemies, olisi ollut mielenkiintoista nähdä — kun täällä edustaja Lindtman nosti tärkeän kysymyksen tulevaa kehysriihtä ajatellen ja kun me olemme viime viikonloppuna seuranneet hallituspuolueiden keskustelua siitä, miten näitä rahoituskysymyksiä hoidetaan — edustaja Satonen täällä kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajana vastaamassa tähän edustaja Lindtmanin olennaiseen kysymykseen, mutta hän nyt taisi salista poistua. Toivon, että täällä muuten voitaisiin ottaa kantaa siihen, voisitteko tarttua näihin SDP:n vaihtoehtobudjetin esittämiin erilaisiin avauksiin siitä, kuinka saisimme finanssisektoria lisää mukaan talkoisiin tai miten näitä kapitaalisaatiosopimuksia tulevaisuudessa verotetaan, koska nyt jos koskaan meidän on etsittävä uusia, (Puhemies koputtaa) reiluja rahoituskeinoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-16T14:30:54,2016-02-16T14:32:04,Tarkistettu,1.1 2016_8_22,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitanen ansiokkaasti tässä haastoi siihen, että pitäisi arvioida näitä hallituksen tekemiä toimia sitä vasten, että demarit ovat tehneet tämän vaihtoehtobudjetin. Miten sitä nyt oikein kommentoisi, kun teillä oli siellä — muistan ulkoa sen — tämä Sitran taseen tyhjentäminen ja Suomen Pankin rahojen siirtäminen valtion haltuun? En nyt osaa sanoa, mikä näistä on se paras keino. Siitä, että hallituksessa on erilaisia ajatuksia: Hallitusohjelmaa noudatetaan, se on selvä asia. Siitä ei liene kenelläkään epäselvää. Se, että edelliset neljä vuotta menivät niin sanotusti peukaloita pyöritellessä, on kieltämättä aiheuttanut hieman vatsanpuruja olemassa olevan talouspolitiikan noudattamiselle. Mutta ei saa mennä siihenkään, että alamme tuijottaa taaksepäin ja ihmetellä, mitä siellä oikeastaan tapahtui selän takana, koska maailma on edessä. Niihin kriiseihin ja niihin tilanteisiin, mitä meillä nyt on, pitää reagoida. Hallitus varmaan omassa budjettikehysriihessään tulee näihin asioihin vielä ottamaan kantaa, enkä epäile, etteikö siellä käytäisi railakkaitakin keskusteluja, mutta tämä tilanne on niin vaikea, että siinä ei helppoja asioita olekaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-16T14:32:05,2016-02-16T14:33:14,Tarkistettu,1.1 2016_8_23,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vielä viime viikolla, vai oliko toissa viikolla, pääministeri sanoi täällä, että valtion omaisuuden pitää olla aktiivista. Että ei muuta, Hoskonen, kuin taseet töihin — tässä on SDP:n esitys. Hallitus on pyytänyt nimenomaan vaihtoehtoja oppositiolta, ja kun puhutaan tästä hallitusohjelmasta, niin, edustaja Hoskonen, minusta keskustan varapuhemies Pekkarinen käytti erittäin arvokkaan puheenvuoron siitä, onko hallitusohjelma nyt muutoksen tarpeessa, onko se jäänyt ajastaan jälkeen, ja näyttää siltä, että on, koska hallitus on ajautumassa lisäleikkauksiin. Me olemme aivan vakavalla mielellä tehneet esityksen, ja nyt sanon yhden konkreettisen esityksen: laitetaan esimerkiksi pienen pieni vero näille sijoitusvakuutuksille, missä olisi myös se hyöty, niin kuin edustaja Harakka sanoi, että se toisi eri sijoitusmuotoja lähemmäksi toisiaan, samalle viivalle. Miksi verottajan pitää tukea toisia muotoja mutta ei toisia? Tässä olisi teille nyt valmis vaihtoehto. Tällä voisitte perua esimerkiksi näitä asiakasmaksujen korotuksia tai vaikkapa (Puhemies koputtaa) ottaa vähemmän velkaa — kokoomus on 99 miljardia ottanut vuodesta 87.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-16T14:33:14,2016-02-16T14:34:26,Tarkistettu,1.1 2016_8_24,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sitä minäkin olisin korostanut, että kyllähän se ""taseet töihin"" on ollut täällä vaatimus muun muassa keskustalla viime kaudella kovaan ääneen, ja nyt kun niitä halutaan laittaa töihin muun muassa siten, että voisimme investoida homekoulujen korjauksiin ja tällaisiin tärkeisiin asioihin, niin mielestäni nämä ovat hyviä avauksia ja niihin kannattaisi tarttua. Edustaja Lindtman otti esille täällä muun muassa varapuhemies Pekkarisen viisaan puheenvuoron siitä, että nyt pitäisi hallitusohjelmaa tarkistaa työllistävämpään suuntaan. Tätä myös alkiolaishenkisesti keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja peräänkuulutti. Ja nyt kun olemme viikonloppuna seuranneet näitä teidän keskustelujanne tähän liittyen, niin  eikö  olisi  nyt  viisasta  a)  tarkistaa hallitusohjelmaa  työllistävämpään  suuntaan ja b) välttää niitä tuhoisia lisäleikkauksia, joilla valtiovarainministeri meitä on moneen kertaan pelotellut täällä? Se on erittäin tuhoisa tie, ja niihin ei pidä mennä. Jotta tämä yhtälö olisi mahdollinen, niin on täysin luvallista, toivottavaakin, että kurkistatte sinne SDP:n vaihtoehtobudjettiin. (Puhemies koputtaa) Siellä on vaihtoehtoja niin työllistämisen suhteen kuin sitten näihin veroratkaisuihin liittyen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-16T14:34:26,2016-02-16T14:35:36,Tarkistettu,1.1 2016_8_25,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Meillä ei ole nyt täällä eduskuntaryhmän puheenjohtajaa, varapuheenjohtajana nyt tässä nousen. Toki on hyvä, että käydään tätä keskustelua, ja tietysti torstaina varmaan, kun hallituksen ministerit ovat paikalla, tätä jatketaan toki lähemmin. Noista leikkauslistoista, joista tässä puhuttiin ja joita valtiovarainministeri on esittänyt: Meillä Sampo Terhohan esitti, että mahdollisesti keskusteltaisiin, että otettaisiin kehyksen ulkopuolelta lainaa. Tästä ei ole vielä yksimielisyyttä. Siinä mielessä vastaan, vaikka en ole kokoomuslainen, että täällä ei tunnu sieltä vastausta tulevan. Ja siitä, että pitäisi mennä työllistävämpään suuntaan: Minun mielestäni meillä on työllistävä suunta. Tästä tietysti voidaan olla eri mieltä, ja tässä lyhyessä, minuutin puheenvuorossa ei varmaan sitä kaikkea saa auki, mutta kyllä me mielestämme yritämme parhaamme — ja kuuntelemme kyllä oppositiota ja olemme tähänkin asti kuunnelleet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-16T14:35:37,2016-02-16T14:36:28,Tarkistettu,1.1 2016_8_26,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Sosialidemokraatit ovat aina olleet hyviä keksimään uusia veroja, ja niin ovat edelleenkin. Kyllä tämä hallitus kuuntelee oppositiota, ehdotuksia otetaan vastaan ja niitä kohdellaan ihan asiallisesti, mutta kyllä siinä on sitten se vaara, että mennään liian pitkälle siinä verotuksessakin, siinäkin on rajansa. Hallitus näkee kyllä omasta mielestäni oikein tässä tilanteessa. Ainakin minun käsitykseni mukaan hallituksen enemmistöstä se on hyvin vaarallista, jos tässä taloustilanteessa syntyy vastakkainasettelu kantasuomalaisten ja turvapaikanhakijoiden suhteen. Se on tämän kehysriihen yksi suuri kysymys, otetaanko lisälainaa ja sillä hoidetaan tämä turvapaikkakriisi. Mielestäni pitäisi, koska on erittäin vaarallista, jos pääsee totuudenmukaisesti puhumaan, että mummo ulos ja mamu sisään, näin karkeasti sanottuna. Se ei yhteiskuntarauhaa ainakaan edistä, ja uskon, että tästä sosialidemokraatit ovat samaa mieltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-02-16T14:36:28,2016-02-16T14:37:28,Tarkistettu,1.1 2016_8_27,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tuossa viikonloppuna annoin vähän kehujakin perussuomalaisille: he ovat kaikista hallituspuolueista olleet, ainakin eduskuntakeskustelun perusteella, kaikkein lojaaleimpia hallitukselle. Enemmän on kipuilua ollut kokoomuksessa ja keskustassa. Tämä on ihan aito kehu, ja huomaa sen tästäkin keskustelusta. Tässä olisi nyt pöydässä vaihtoehto, jollainen olisi esimerkiksi näille sijoitusvakuutuksille asetettava pieni vero, joka voitaisiin käyttää vaikkapa toisiin veronalennuksiin, vaikkapa siihen eläkkeensaajien veronalennukseen, jonka kokoomus vaalien alla lupasi mutta jota ei toteuttanut. Tai sitten sillä voisi maksaa esimerkiksi sitä velkaa, jota muun muassa kokoomus on vuodesta 87 asti ottanut 99 miljardia euroa. Kysymys on kuitenkin siitä, että on olemassa vaihtoehtoja, me voimme vastuullisesti hoitaa taloutta, taittaa Suomen velkaantumisen, mutta millä keinoilla? Haluaisinkin nyt kuulla, onko hallitus valmis arvioimaan (Puhemies koputtaa) hallitusohjelmaa uudelleen kehysriihessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-16T14:37:28,2016-02-16T14:38:43,Tarkistettu,1.1 2016_8_28,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kun edustaja Lindtman otti esille nämä veronalennukset, niin minä nyt kyllä kehottaisin ja olisi hyvä, kun puhutaan nimenomaan matalapalkkaisten työntekijöiden veron alentamisesta, jos te tutustuisitte edustaja Harakan tekemään materiaaliin, ja lisäksi kannattaisi tutustua Heikki Hiilamon erittäin asialliseen kirjoitukseen, mikä oli Helsingin Sanomissa. Se nimenomaan kertoi juuri siitä, että minkälaisissa vaikeuksissa meidän keskiluokkamme tällä hetkellä on, ja nimenomaan ne, jotka palkkatyöllä, kohtuullisen pienellä palkalla, itseään elättävät. Toivoisin, ettei nyt ihan hirveätä arvostelua tulisi siitä veronalennuksen kohderyhmästä, koska siinä nimenomaan haetaan sitä, että silläkin työllä pystyy perheensä elättämään ja sitä kautta tätä yhteiskuntaa myöskin omalla työllään viemään eteenpäin. Tämä on aika iso ongelma myös kansainvälisesti, että tälle ryhmälle löytyy järkeviä ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-02-16T14:38:43,2016-02-16T14:39:49,Tarkistettu,1.1 2016_8_29,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! On ilo huomata, että edustaja Satosen yöpöydällä on kunnollista luettavaa eikä mitään Tex Willereitä. (Naurua — Eduskunnasta: Se on kunnollista luettavaa!) Vaikka esititte vähän vääristyneen näkemyksen sanomisistani, niin toivon kuitenkin, että hallitus mahdollisimman usein siteeraa tätä tekstiäni, sillä mitä useammin näin teette, sitä varmemmin muistutatte siitä, että SDP on keskusteleva ja uudistuva puolue, joka valmistautuu ensi vuosikymmenelle ja johtamaan Suomen turvallisesti tulevaisuuteen. Ja joka kerta muistutatte siitä, miten hallitus leikkaa tulevaisuuden edellytyksiä, ennen kaikkea koulutus-, tutkimus- ja tuotekehittelyleikkauksilla. Joka kerta muistutatte siitä, että oppositio on tulevaisuus, ei hallitus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-02-16T14:39:50,2016-02-16T14:40:39,Tarkistettu,1.1 2016_8_30,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun edustaja Lindtman kehui perussuomalaisia, niin minäkin haluan kehua sosialidemokraatteja. Sosialidemokraatit Suomessa ovat todellakin Euroopan mestareita keksimään uusia veroja, ja sen vuoksi hallitus luonnollisesti hyvin tarkkaan kuuntelee teidän näkemyksiänne ja ehdotuksianne uusista verotuskohteista. Kun puhemies näköjään sallii myös keskustelun ensi vuoden budjettikehyksistä, niin haluan edustaja Elolle ja muillekin todeta, että on aikamoista itsepetosta kuvitella, että jos maahanmuutosta aiheutuvat menot siirretään kehysten ulkopuolelle, niin ne jotenkin katoavat, että sen jälkeen ne eivät ole enää ongelma. Eihän se näin ole. Samat suomalaiset veronmaksajat maksavat maahanmuutosta aiheutuvat ylimääräiset menot, olivat ne sitten kehysten ulkopuolella tai kehysten sisäpuolella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-16T14:40:40,2016-02-16T14:41:42,Tarkistettu,1.1 2016_8_31,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tähän sosialidemokraattien vaihtoehtobudjettiin ja veroesityksiin tulee, niin vielä kerran: Meidän vaihtoehtobudjetissamme veroaste ei nouse. Veroja vain kerätään oikeudenmukaisemmalla, reilummalla tavalla. Meidän vaihtoehtobudjetissamme me keventäisimme pieni- ja keskituloisen palkansaajan verotusta enemmän kuin hallitus keventää, ja samaan aikaan reilulla tavalla keventäisimme yhtä lailla myös pieni- ja keskituloisen eläkkeensaajan verotusta. Tämän luulisi jo nyt käyvän kokoomuksellekin, joka ennen vaaleja puheenjohtaja Stubbin suulla sanoi, että tämä on kokoomukselle perusfilosofia, että eläkkeensaajia kohdellaan tasavertaisesti. Me emme, arvoisa kokoomus, tule lopettamaan tätä keskustelua täällä salissa, ennen kuin hallitus korjaa tämän todella suuren vääryyden, minkä hallitus tämän vuoden alusta on saattanut voimaan. Siitä on tullut, kuulkaa, Tammelan torilla tosi paljon palautetta, kun on ihmetelty, miksi nyt vaalilupausten vastaisesti verotetaan eläkkeensaajia eriarvoisella tavalla. Mutta vielä kerran kertauksena: (Puhemies koputtaa) SDP keventäisi enemmän kuin hallitus pieni- ja keskituloisen verotusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-16T14:41:42,2016-02-16T14:42:52,Tarkistettu,1.1 2016_8_32,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Satonen ihan oikein nosti esille sen, kuinka tänä päivänä pienipalkkaisen työn kanssa henkilön on monta kertaa haasteellista selvitä. Meillä yksi isoimpia asioita, mikä tällä hallituskaudella tulee laittaa kuntoon, onkin työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen. Toivonkin, että hallitus tutustuu tähän kristillisdemokraattien kannustavan perusturvan malliin, jossa tämä työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen tapahtuu tavalla, joka on aina kannustava, elikkä työn vastaanottaminen kannattaa aina. Siinä on tärkeää se, että siinä lineaarisesti nämä tuet laskevat ja huomioidaan verotus, ja kuitenkin sitten jokaisesta eurosta, minkä työllään hankkii, jää vähintään se 35 prosenttia käteen. Tiedän, että Kela tekee laskelmia ja niitä tulee ulos muistaakseni maaliskuun lopussa, ja toivon todellakin, että KD:n malli on siellä myöskin mukana ja kenties paalupaikalla, kun lähdetään rakentamaan sitten tätä uutta työn ja sosiaaliturvan yhteensovittavaa, kannustavaa perusturvaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-16T14:42:52,2016-02-16T14:43:58,Tarkistettu,1.1 2016_8_33,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Aivan, edustaja Satonen, keskiluokan, keski- ja pienituloisten, työntekijöiden asemasta pitääkin olla huolissaan, ja sen takia esitimme tällä vuodelle vaihtoehtobudjetissa, että palkasta ja eläkkeestä jäisi enemmän käteen ihmisille, siis palkasta ja eläkkeestä enemmän käteen. Mutta kokoomushan tätä vastusti. Kokoomus vastusti sitä, että keskituloisille ihmisille jäisi enemmän palkasta käteen. Sen lisäksi kokoomus vastusti sitä, että keskituloisille eläkkeensaajille jäisi enemmän käteen eläkkeestä, koska se petti lupauksensa eläkkeensaajan verotuksen pitämisestä palkansaajien tasolla. Ja kun nyt puhutaan sijoitusrahastoista, niin jos hallitus valmistautuisi kehysriihessä ottamaan uusia veropohjan laajennuksia, joilla voitaisiin sitten tehdä toisaalla veronalennuksia, niin sillä varmasti olisi vaikutus tähän lakiin. Ei, sen sijaan, te äänestitte tätä vastaan ja sen lisäksi lyötte vielä nämä isot asiakasmaksukorotukset, jolloin herää kysymys — kun on kysytty (Puhemies koputtaa) kuluttaja-asiamieheltä — ovatko nämä hallituksen asiakasmaksukorotukset asiallisia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-16T14:43:58,2016-02-16T14:45:09,Tarkistettu,1.1 2016_8_34,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, paljonko tämän keskustelun jatkaminen hyödyttää. Sitä varmaan täällä moneen kertaan vielä tullaan käymään. Mutta ehkä on kuitenkin hyvä todeta — ja se varmaan sekä täällä salissa että salin ulkopuolella ymmärretään — että on ihan eri asia olla hallituksessa kuin oppositiossa. Hallituksella on kokonaisvastuu näistä asioista. Tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa Suomi on, jossa tilanne on erittäin vaikea, on valittu se, että tässäkin tilanteessa pyritään pienituloisten ja keskituloisten palkansaajien asemaa veronkevennyksillä parantamaan. Minusta olisi jo reilua ja kohtuullista, että sitä päätöstä täällä jossain määrin arvostettaisiin, koska se on kuitenkin ollut merkittävä arvovalinta sen suhteen, mitä muita ratkaisuja tässä tilanteessa on valitettavasti jouduttu tekemään, monia sellaisia, joita kukaan ei haluaisi tehdä mutta jotka tässä taloustilanteessa ovat välttämättömiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-02-16T14:45:09,2016-02-16T14:46:18,Tarkistettu,1.1 2016_8_35,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset on tässä salissa koko syksyn totuudenvastaisesti syyttänyt SDP:tä velanottamisen halukkuudesta. Ja nyt edustaja Elo täällä oikein julistaa lisälainanoton ihanuutta. Muistutan siitä, että SDP:n vaihtoehtobudjetti ottaisi vähemmän velkaa kuin hallitus omassa budjetissaan. Äskettäin talouspolitiikan arviointineuvosto arvosteli hallitusta nimenomaan siitä, että se ei käytä verotuksen työkaluja tässä talouden tasapainottamisessa. Se on vakava puute, ja se on vastuutonta toimintaa. SDP:n vaihtoehtobudjetissa, kuten edustaja Viitanen sanoi, veroaste ei nouse mutta silti kerätään veroja oikeudenmukaisemmin kuin mitä hallitus tekee. Olisi vastuullista kerätä veroja sellaisista kohteista, jotka eivät heikennä talouden toimeliaisuutta ja työllisyyttä. Ja näitä vaihtoehtoja, kuten talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa, hallitus tahallisesti ei halua käyttää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-02-16T14:46:18,2016-02-16T14:47:32,Tarkistettu,1.1 2016_8_36,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Annan vielä vastauspuheenvuorot niitä pyytäneille, edustajat Elo, Viitanen, Hoskonen, ja sitten mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_8_37,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tänään Huomenta Suomessa keskustelin näistä asioista edustaja Heinäluoman kanssa, ja hän oli kanssani samaa mieltä siitä, että tämä turvapaikkakriisin 600 miljoonaa pitäisi nyt ottaa lisävelkana, jotta ei syntyisi tämmöistä vastakkainasettelua, mikä vaarana on. Edustaja Zyskowicz sanoi, että on itsepetosta ottaa velaksi. No, se on tietysti totta, että velkakin tulee maksettavaksi, mutta ei tässä ja nyt, vaan myöhemmin. Minun mielestäni on itsepetosta se, mitä kokoomuksen puheenjohtaja sanoi tähän liittyen: että ei näitä voi laittaa vastakkain vaan pitää katsoa asioita kokonaisuutena, että kun toiselta otetaan pois, niin se ei ole toiselta pois. Eihän se nyt näinkään voi mennä. Se on itsepetosta. Ja tässä täytyy myös huomioida, mistä 600 miljoonaa nyt oikein otetaan. Ei ole kukaan kokoomuksesta vielä sanonut, mistä otetaan 600 miljoonaa. Sen konkretian haluaisin kuulla. Ja myös on tärkeää huomioida, että tämä ei kuulu EU:n alijäämämenettelyyn. Me voimme näin halutessamme niissä puitteissa toimia. Minusta se olisi yhteiskuntarauhan kannalta paljon järkevämpi ratkaisu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-02-16T14:47:33,2016-02-16T14:48:37,Tarkistettu,1.1 2016_8_38,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täältä oppositiosta käsin nyt on mielenkiintoista etukäteen seurata tätä hallituksen kehysriihtä, kun tuntuu olevan niin, että täällä hallituspuolueet nyt keskenään ovat erimielisiä ja riitelevät näistä asioista. (Leena Meri: Emme riitele, keskustelemme!) Mutta minä nyt toivon, että se ratkaisu löytyy tietenkin siitä SDP:n vaihtoehtobudjetista, eli tehdään oikeudenmukaisempaa, työllistävämpää politiikkaa, ja sitä kautta me vältymme lisäleikkauksilta. Tehdään, Zyskowicz, reilua politiikkaa siten, että pienennetään pieni- ja keskituloisen palkansaajan ja eläkkeensaajan verotusta, jotta ostovoima pysyy parempana. Tehdään kaiken kaikkiaan, puhemies, hallitusohjelman tarkistus työllistävämpään suuntaan. Se on se eväs tulevaisuuteen. Mutta tietenkin me nyt tässä voimme seurata tätä hallituspuolueiden keskinäistä tulevaa kehysriihikeskustelua jo tässä vaiheessa mielenkiinnolla. Mutta toivottavasti siellä tulee viisaita päätöksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-16T14:48:38,2016-02-16T14:49:41,Tarkistettu,1.1 2016_8_39,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lindtman esitti omassa puheenvuorossaan sijoitusrahastoveroa. Pyytäisin kuitenkin tässä asiassa olemaan hieman varovainen. Tämä ajatus sinänsä on kovin kiehtova, en sitä kiellä, mutta juttu on nimittäin niin, että kansainvälisillä sijoitusrahastoilla on tapana toimia kansainvälisesti eivät vain pelkästään Suomessa vaan koko EU-alueella ja koko maailmassa, ja jos me alamme tässä maassa tekemään tämmöisiä pieniä erillisiä veroja, se johtaa vääjäämättä ja nopeasti siihen, että pääoma karkaa tästä maasta. Missäs sitä sitten ollaan? Sitten ollaan todella isoissa vaikeuksissa. Tässä maassa on verotettu työtä ja kaikkia muitakin etuuksia. Sanon, että Euroopan mittapuussa aivan etulinjan maita ollaan. Meidän kilpailukykyämme pitää saada paremmaksi, työn tuottavuutta pitää saada paremmaksi ja ennen kaikkea tehtyä se tilanne tähän maahan, että työn vastaanottaminen on aina paras vaihtoehto. Siksi toivon hartaasti, arvoisa rouva puhemies, että me parhaillaan menossa olevissa yhteiskuntasopimusneuvotteluissa onnistumme hyvin, saamme tämän tilanteen vakautettua. Veroja me olemme tässä maassa osanneet keksiä aina, eikä se ole meidän tilannettamme parantanut, päinvastoin se on pahentanut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-16T14:49:41,2016-02-16T14:50:48,Tarkistettu,1.1 2016_8_40,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,Jatketaan tätä keskustelua varsinaisen puhujalistan parissa. Siellä on edustaja Lindtmanillakin vuoro jo varattuna.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_8_41,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin todella palata tähän esityslistalla olevaan esitykseen sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta. Ahkera talousvaliokunta on jo tänään kuullut ison joukon asiantuntijoita tässä aihepiirissä, ja kysymyshän on viime kädessä kuitenkin siitä direktiivin täytäntöönpanosta, joka koskee sijoitusrahastodirektiiviä Suomen osalta. Se sellaisenaan varmaan tullaan tähän meidän lainsäädäntöömme upottamaan siksikin, että tämä nykyinen laki on historiallisen kehityksen tulos ja monessa suhteessa varsin sekava. Se, mikä tässä on hyvää, on se, että tämä toivon mukaan selkeyttää lainsäädäntöä, se luo ehkä sijoitusvarmuutta ja tämmöistä avoimuutta ja ennen kaikkea, niin kuin täällä edustaja Sarkkinen ja monet muut korostivat, palkkio- ja palkitsemisperiaatteisiin tullaan puuttumaan ja kohtuullistamaan sekä myös että Finanssivalvonnalle tulee mahdollisuus säätää tämmöistä hallinnollista seuraamusmaksua, joka on nykyistä paljon korkeampi. Tässä on paljon tämmöisiä positiivisia asioita itse laissa, joka Suomeen tullaan soveltamaan. Sitten tämä keskustelu, joka tässä on nyt muutoin käyty, on sinänsä äärettömän tärkeätä, ja on hyvä, että me jatkamme tässä salissa näitä pohdintoja muun muassa edustaja Harakan esityksestä ja monista muista. Mutta itse tämä kyseinen lakiesitys on tämän direktiivin myötä sellainen, joka tuo myöskin aika paljon uutta, nykyiseen parempaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-02-16T14:50:54,2016-02-16T14:52:34,Tarkistettu,1.1 2016_8_42,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä laki sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta on sinänsä paikallaan ja ajankohtainen, mutta olen siitä hyvin murheellinen, että näitä lakeja olisi pitänyt säätää silloin 90-luvun puolivälissä elikkä viime vuosituhannen loppupuolella, koska sen jälkeen kun tälle vuosituhannelle tultiin, niin koko tämä rahoitusmaailma räjähti käsiin. Euroopan unionin alue velkaantui tuhansia miljardeja euroja per vuosi, ja se on aiheuttanut tilanteen, jos satuitte lukemaan Taloussanomista Jan Hurrin kirjoituksen, jossa puhuttiin Deutsche Bankin nykyisestä tilanteesta, miten kyseisen jättipankin tilanne on todella kurja. Siinä kyseisessä jutussahan Jan Hurri avaa tätä sijoitusrahastomaailman hulluutta. Deutsche Bankin erilaiset johdannaiset ja erilaiset sijoitusinstrumentit sisältävät tällä hetkellä Jan Hurrin mukaan noin 52 000 miljardia euroa — niiden arvo oli 2014 lopulla noin 52 000 miljardia euroa. Kun yhden pankin osalta vastuut ovat tällaisia, niin sen kauttahan viime viikolla Deutsche Bank oli joutua vaikeuksiin ja Saksan valtion piti tulla apuun ja vakuuttaa, että kyllä Saksa uskoo omaan suurimpaan pankkiinsa. No, tilanne rauhoittui hetkeksi, mutta hyvä, että nyt näitä lakeja tehdään ja näille erilaisille rahastoille luodaan sääntöjä. Mutta valitettavasti kaikki tulee liian myöhään. Aikanaan 2000-luvun alkupuolella, ensimmäisellä vaalikaudella täällä ollessani, varoittelin näistä järjettömistä sijoituksista, että tämä homma karkaa käsiin. Nyt sitten ollaan tilanteessa, jossa summat ovat niin jättiläismäisiä, että jos joku kuvittelee, että näiden ris-kien aiheuttamia ongelmia lähdetään budjettivaroin taikka kansantalouden tuotoilla maksamaan, näiden pörsseissä syntyvillä erilaisilla johdannaisilla tehtyjen sitoumusten onnettomuuksia maksamaan veronmaksajien rahoilla, niin siitä ei tule kerta kaikkiaan mitään, vaan tässä asiassa pitää toimia selkä suorana ja vaatia, että ne, jotka ovat riskinsä ottaneet, kantakoot ne. (Puhemis koputtaa) Valitettavasti tämä on vain niin valtava ongelma, että se tulee väkisin jokaisen eduskunnan käsittelyyn tässä Euroopassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-16T14:52:34,2016-02-16T14:54:46,Tarkistettu,1.1 2016_8_43,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Rouva puhemies! Tässä keskustelussa on nyt minusta unohtunut se, että yksikään kansakunta ei ole koskaan vaurastunut veroilla, lainalla eikä kulutuksella, vaan kaikkien kansakuntien vaurastumisen perusta on aina ollut työ ja säästäminen. Noin 60 vuotta sitten tasavallan presidentiksi valittu Urho Kekkonenkin kysyi jo, onko maallamme malttia vaurastua, ja sen kysymyksen voi tähänkin keskusteluun kyllä heittää. Suomalaisilla pankkitileillä makaa miljardeja euroja käytännössä nollakorolla tai pikemminkin miinuskorolla, kun inflaatio niitä nakertaa. Pidänkin erittäin tärkeänä, että samalla kun suitsitaan tämmöisiä älyttömiä sijoituksia, vääränlaisia johdannaisia, niin me kannustamme tavallisia työssä käyviä keskiluokkaisia suomalaisia säästämään ja piensijoittamaan. Taloudellisen ymmärryksen ja sivistyksen lisääminen on erittäin tärkeää, ja sijoitusrahastot ovat siihen yksi hyvä keino, ja niitten turvallisuuden lisäämistä kyllä tuen täysin. Toivon kuitenkin, että maamme hallitus, hyvä hallitus, ottaisi nyt myös hallitusohjelmassa olevan kirjauksen näitten pienten pörssiosinkojen verovapaudesta toteen. Olisi hyvä, että pienet, muutaman sadan euron osingot olisivat verottomia, niin että suomalaiset siirtäisivät niitä omia pankkitalletuksiaan kotimaisten pörssiyhtiöitten osakkeisiin ja saataisiin sitä omistusta sinivalkoisiin, suomalaisiin käsiin. Minusta olisi myös erittäin tärkeää selvittää, mitenkä suomalaisten sijoituskäyttäytymistä saataisiin pankkitileiltä ja kiinteistösijoituksista entistä enemmän myös listaamattomiin osakeyhtiöihin, pieniin yhtiöihin, kasvuyhtiöihin ja startup‑yhtiöihin, ja sillä tavalla oikeasti saataisiin tämän maan talous kuntoon ja sitten siitä eteenpäin nousuun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-02-16T14:54:46,2016-02-16T14:56:40,Tarkistettu,1.1 2016_8_44,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on monin tavoin tärkeä. On tärkeää, että sijoitusrahastojen toimintaperiaatteet ovat läpinäkyviä, sen takia tässä on paljon monia kannatettavia kohteita. Haluan vielä edustaja Hoskoselle todeta, joka nyt ehti poistua, mutta sanottakoon se nyt pöytäkirjaan: ensinnäkin siitä olen samaa mieltä, että Suomessa kulutusta ja työtä verotetaan liikaa suhteessa pääomiin. Itse asiassa tämä on fakta myös, jos katsotaan Euroopan tasolla. Suomessa aliverotetaan pääomia, ja toisaalta me joudumme sitten työstä ja kulutuksesta maksamaan enemmän veroja. Yksi tapa olisi nimenomaan laajentaa veropohjaa. Se linkki tähän kyseiseen esitykseen on, että SDP:hän ei ole esittänyt veropohjan laajentamista sijoitusrahastoihin. Ei suinkaan, vaan kyse on nimenomaan näistä niin sanotuista sijoitusvakuutuksista, jotka ovat vanhan lainsäädännön perua. Ja kuten on todettu tästä kilpailusta, Ruotsissa on tällainen käytössä. Minusta tällä rahoitusmarkkinapuolella Suomen kannattaisi Pohjoismaiden kanssa edetä yhtä jalkaa. Sen takia tekemämme esitys on ihan aito, ja sen takia hallituksen ei kannattaisi nyt vain sillä perusteella, mistä suunnasta se tulee, sitä tyrmätä. Kyllähän me viime kaudellakin näimme täällä monia opposition veroesityksiä. Esimerkiksi yksi oli tämä perussuomalaisten esitys näistä säätiöiden verottamisesta, josta oltiin rajattu tämä perussuomalaisten oma säätiö pois. Emme me nyt semmoisia ole esittäneet, mutta tämä on ihan vakavalla mielellä tehty. Puhemies! Sanon vielä lopuksi tästä kehyksen turvapaikkakysymyksestä, että SDP:hän jo syksyllä valtiovarainvaliokunnassa nosti esiin sen, että tulisi pohtia sitä, että kun on isoista, kertaluontoisista menoista kyse, pitäisikö ne irrottaa kehyksestä. Haluan tämän vain todeta pöytäkirjaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-16T14:56:40,2016-02-16T14:58:46,Tarkistettu,1.1 2016_8_45,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen ja edustaja Lindtman, te puhuitte paljon näiden työpaikkojen luomisen puolesta ja siitä, kuinka SDP esitti, että nämä vaihtoehdot toisivat niitä työpaikkoja — ylipäätänsä koko puheen sävy on se, että hallitus ei onnistu missään tavoitteessaan. Nyt jos me muistelemme, miten viime vaalikausi meni, niin kyllähän muistaakseni teillä oli silloinkin aika mahtipontiset tavoitteet työpaikkojen syntymiseen, taisi olla 100 000 työpaikan luominen, ja kävikin päinvastoin, joten mikä tässä asiassa nyt on niin paljon muuttunut, että te saavuttaisitte sen 35 000 työpaikkaa ja työllisyyden kasvu olisi noin 1,3 prosenttia niillä keinoilla, mitkä teidän vaihtoehtobudjetissanne ovat? Ei sillä kolmikannalla niitä työpaikkoja yksistään synnytetä, mistä te puhutte jatkuvasti. Sehän on nähty nyt jo näissä työmarkkinaneuvotteluissa, että sosialidemokraatit ovat jostain syystä pelanneet itsensä semmoiseen välimaastoon siihen, että sitä sopimusta ei haluta synnyttää ilman kovaa työtaistelua. Ja pahoin pelkään, että edes sitä teidän tavoittelemaanne 35 000:ta työpaikkaa ei tule syntymään, ellei tänne saada yhteiskuntarauhaa ja siinä mielessä myös ymmärretä, että joitain säästöjä on hallituksen tehtävä. Toinen asia on se, että emmehän me tienneet vielä viime vaaleissa, millainen talouden tilanne tai puhumattakaan mimmoinen maahanmuuttokriisi on edessä tämän hallituskauden aikana. Jos me olisimme tämän tienneet, niin luulen, että ne suuntamerkit olisivat olleet aivan toisenlaiset niin vaaleissa meillä kaikilla puolueilla kuin hallitusneuvotteluissa. Nyt ollaan menty hallitusneuvotteluihin niillä sen hetkisillä tilanteilla, eikä siitä voida perussuomalaisia yksin syyttää jatkuvasti, mitä täällä on kuultu, että me olemme kääntäneet takkia yks sun toinen päivä. Tämä taloudellinen tilanne on vain tämä, mikä on, ja se on realiteettia. Antakaa meille mahdollisuus edes jonkun aikaa tehdä tätä työtä, ja katsotaan, tuleeko se työllisyys paranemaan ja tuleeko tähän yhteiskuntaan jonkunnäköinen roti näiltä mainituilta aloilta. Tämä vaatii aikaa, te tiedätte sen, mutta sitä ei tahdota nähtävästi myöntää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-16T14:58:47,2016-02-16T15:00:47,Tarkistettu,1.1 2016_8_46,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Seuraavaksi edustaja Laukkanen näyttää esimerkkiä, miten palataan varsinaiseen aiheeseen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_8_47,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Mistä arvasitte ajatuksenjuoksuni? Tämä käsillä oleva esitys todella on tervetullut, ja siinä on monia hyviä asioita. Tässä muutama niistä: Se selkeyttää lakia ja yhtenäistää eurooppalaista käytäntöä, antaa työkaluja valvontaan, luo suojaa kansalaisille, palkkiokäytännöt yhtenäistyvät ja ennen kaikkea, mitä pidän tässä hyvin merkittävänä, tämä johdon vastuu on selkeästi määritelty. Se on todella tärkeä. Myös tämä pätevyysvaatimus kokonaisuudessaan on täällä selkeästi kuvattu. Nämä ovat niitä elementtejä, joita kansalaiset tarvitsevat, kun he pohtivat, mihin he näitä rahojaan laittavat. Niin kuin täällä todettiin, 65 miljardia seisoo jatkuvasti pankkitileillä. Ne voisivat olla myös tuottavassa työssä, tuottamassa hyviä asioita. Arvoisa puhemies! Tämä oli ytimestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-16T15:00:48,2016-02-16T15:01:49,Tarkistettu,1.1 2016_8_48,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä todellakin on kyse myös palkkioista ja vastuusta. En malta olla toteamatta, että — kun mietitään finanssikriisin syitä, niin niitä on varmasti monia — yksi eittämätön syy ovat olleet finanssisektorin väärin viritetyt palkkiot, bonukset, optiot ja väärin viritetty riskinoton ja vastuun suhde. Kun ajatellaan, mitä finanssikriisissä tapahtui, niin kun pankkisektorin johtajat ja alemmatkin työntekijät ottivat valtavaa riskiä veronmaksajien piikkiin, niin jos he onnistuivat, heistä tuli miljonäärejä, jos he epäonnistuivat, se ei ollut heidän ongelmansa, se oli veronmaksajien ongelma. Nyt on näihin ongelmiin pyritty löytämään erilaisia ratkaisuja. On säännelty finanssisektorin palkkioita ja ennen kaikkea on muodostettu Euroopan tason pankkiunioni, jossa yksi keskeinen idea on se, että pankin kaatumisen riski ei olisi enää veronmaksajilla vaan se olisi pankin omistajilla, se olisi pankin velkojilla. Nämä ongelmat, jotka ovat tänä päivänä Deutsche Bankin ympärillä, osaltaan testaavat tätä uutta tilannetta. Sinänsä voi ajatella, että osa asianomaisen pankin kurssien romahdus kertoo siitä, että omistajat tunnistavat nämä riskit. Toivottavasti tästä on kyse. Mutta vaikka on edistytty, paljon on vielä tehtävä sekä omistajien vastuun että palkkiosääntelyn puolella, koska, niin kuin äskettäin julkistettu tuore kirja finanssisektorista kertoo, niin kyllä tämä palkkioiden ja vastuun epäsuhde on edelleen todellisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-16T15:01:51,2016-02-16T15:03:56,Tarkistettu,1.1 2016_8_49,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Nyt oli kyllä edustaja Zyskowiczilta hyvä puhe, eli tähän voimme täydellisesti yhtyä. Se on juuri näin. Sosialidemokraatitkin ovat tätä pitkään ajaneet, tehneet konkreettisia toimia ja työtä sen eteen, että tämä sijoittajan vastuu toteutuu. Viime kaudella oli hyvin painavaa politiikkaa sen suhteen, ettei käy niin, että aina se veronmaksaja maksaa sitten viulut viime kädessä, kun tappioita tulee ja voitot ovat yksityisiä. Tämä on erittäin merkittävää, ja toimia toden totta edelleen tarvitaan tiukentamaan systeemejä. Mutta, puhemies, sen verran en nyt voi olla vielä palaamatta siihen, kun täällä suoraan osoitettiin sormella sosialidemokraatteja ja ajateltiin, että meillä ei olisi niitä työllistäviä toimia: Kyllä vain, meillä on Rinteen työllistämismalli. Sillä laitetaan passiivista työttömyysturvaa aktiiviseen käyttöön. Me panostaisimme konkreettisia toimia vientiteollisuuteen. Siellä on ihan esitykset vaihtoehtobudjetissa. Meillä on yrittäjyyspaketti, jossa on aivan konkreettisia toimia yrittäjyyden edistämiseen. Meillä on myös esityksiä investoinneiksi: rakennetaan, peruskorjataan koteja, väyliä ja myös niitä homekouluja, kirjastoja, päiväkoteja. Näillä kaikilla yhteisesti, hyvinkin varovasti arvioiden — ihan tietopalvelussa teetettyjen laskelmien mukaan — saisimme tämän 35 000 työpaikkaa, ja huom., varovaisten laskelmien mukaan, koska emme halunneet luvata liikoja. Eli siinä suhteessa toivoisin, että mieluumminkin positiivisesti näistä otettaisiin koppia kuin sanottaisiin, että meillä toimenpiteitä ei ole. Ja, puhemies, sitä en malta edelleen vielä olla toistamatta, että siitä olen hyvin hämmentynyt juuri, että hallitus on toiminut niin, että se ei ole tehnyt tällaisia konkreettisia toimia vaan uskonut siihen ensi vuonna mahdollisesti voimaan tulevaan — onko se sitten pakkolakiratkaisu, toivottavasti ei — ja kuvitellut, että sillä sitten työtä tulee, että leikataan työmiesten ja työnaisten palkkoja väen vängällä 5 prosenttia, ja nyt seisotaan tumput suorana. Sehän ei tietenkään toimi, vaan nimenomaan positiiviset toimet, (Puhemies koputtaa) aktiiviset toimet työllisyyden hyväksi. (Ben Zyskowicz: Sääli, ettei edustaja Viitanen toteuttanut näitä nerokkaita ajatuksiaan ollessaan hallituksen jäsen! — Välihuutoja)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-16T15:03:56,2016-02-16T15:06:04,Tarkistettu,1.1 2016_8_50,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp," Saako puhua, arvoisa puhemies? (Välihuutoja — Puhemies: Edustaja Harakan puheenvuoro on nyt!) — Kiitoksia, arvoisa puhemies! On ilo kiittää edustaja Zyskowiczia erinomaisesta puheenvuorosta. Hän on täysin oikeassa siinä, että väärin viritetty palkitsemisjärjestelmä ja sijoittajavastuun puute oli finanssikriisin yksittäisistä tekijöistä ehkä tärkein. Hän on myös aikaisemmin erittäin kunniakkaasti arvostellut vääränlaisia palkitsemis- ja bonusjärjestelmiä, mikä tässä pöytäkirjaan merkittäköön suurena valtiomiestekona. EU on pyrkinyt tekemään lainsäädäntöä, jolla näille palkkioille kautta finanssijärjestelmän rakennettaisiin katto, mutta täytyy huomioida se, että Lontoon City vastustaa tätä kynsin hampain. Eli emme ole vielä päässeet lopputulokseen, ja meidän täytyy olla niitä voimia Euroopassa, jotka toimivat finanssikriisin uusiutumista vastaan. Kannattaa huomioida sekin, että kun nämä pankkien vastuut lopulta kaatuivat veronmaksajille sen jälkeen, kun näillä riskeillä miljonääreiksi tai miljardööreiksi tulleet lähtivät kalppimaan ja pelastettiin Saksan ja Ranskan pankit, niin — kuten Deutsche Bankin viimeaikainen kohtalo osoittaa — tällä vain lykättiin ongelmaa tulevaisuuteen samalla kun jouduttiin aiheuttamaan valtioiden velkaantumiskriisi. Kun tässä puhutaan paljon siitä, että valtiot Euroopassa ovat velkaantuneet oman tuhlaavaisuutensa tai ylisuuren julkisen sektorin ansiosta, niin täytyy muistaa, että juurisyy on se, että veronmaksajien rahoilla jouduttiin pelastamaan pankit ja valtiot joutuivat ottamaan velkaa, ja siksi Eurooppa kärsii yhä taantumasta, ja siksi myös Suomen velkaantumiskehitys on ollut epätoivottua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-02-16T15:06:04,2016-02-16T15:07:57,Tarkistettu,1.1 2016_8_51,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta pysytään tässä alkuperäisessä teemassa, niin haluan aloittaa just tällä näkökulmalla sijoitusrahastolain uudistamisesta, että kun olemme keskustelleet tästä velalla rakentamisesta, niin mehän nyt näimme tämän hallituskauden aikana tämmöisenkin näkökulman, että Finnfund sai sijoitustoimintaan kehitysmaissa oleviin yrityksiin 60 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin se pyysi ja tämä on käytännössä otettu velkarahalla. Että kyllähän tätä velkarahalla pelaamista nyt näyttää olevan yhdessä sun toisessa kohteessa, ja siinä mielessä ymmärrän hyvin tämän edustaja Elon maininnan tästä 600 miljoonan tai pikemminkin lähemmäs miljardin kustannuksesta, joka tulee tänä vuonna tästä maahanmuuttokriisistä. Sitä ei voida budjetista ottaa leikkaamalla jostain paikasta kovinkaan helposti, ja siinä mielessä se velkarahan ottaminen on siltä osin ymmärrettävää. Mutta itse asiaan. Edustaja Viitanen: Minä uskon, että hallitus ottaa kaikki hyvät ehdotukset lämpimästi vastaan, kuten ministerit ovat täällä puhuneet, eikä tyrmää ensimmäistäkään ehdotusta, kuten tekin teitte viime hallituskautena. Oli hyvin rakentavaa keskustelua teidän kanssanne kuitenkin, kun me teimme esityksiä jatkuvasti, ja olen kiitollinen siitä esimerkiksi, ministeri Viitanen, kun olitte tehtävässä silloin, että hyvin positiivisesti suhtauduitte kaikkeen. Siinä mielessä en minä usko, että meillä olisi tämmöistä juopaa välissä tämänkään hallituksen ja opposition välillä, vaikka näkemyserot ovat nytten samanlaiset kuin viime kautena. Tätähän tämä politiikka on, että milloin aidan tuolla ja milloin aidan tällä puolella istutaan. Mutta itse tähän työllisyyskysymykseen. Mielestäni iso korjaamisen aihe on nämä reilut 110 000 alle 29-vuotiasta kouluttamatonta nuorta ja nuorta aikuista, joilla ei ole minkäännäköistä tutkintoa. Heidän koulutukseen pääsemisensä täytyy tapahtua jonkin sellaisen polun kautta, jota ei ole vielä kokeiltu. Ja tällä hetkellähän meillä on monopoli ainoastaan kunnilla esimerkiksi kouluttaa. Esimerkiksi osatutkintoja ja tämmöisiä osakoulutuksia ei juurikaan ole suopein silmin tähän asti katsottu. (Puhemies koputtaa) Siinä mielessä jonkunnäköisen ison uudistuksen (Puhemies koputtaa) pitää tämän hallituskauden aikana tapahtua, (Puhemies: Aika!) jotta tämmöisellä pienellä tutkinnolla päästään myös ammattiin kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-16T15:07:57,2016-02-16T15:10:10,Tarkistettu,1.1 2016_8_52,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Oikeastaan pyysin tämän puheenvuoron — ei ollut tarkoitus aluksi puhua — kun tässä keskusteltiin näistä hallitusohjelmista ja velasta ja monesta muusta asiasta. Minusta täällä oli erittäin tärkeitä puheenvuoroja koskien tätä lakiesitystä siitä, että meillä on ihmisillä rahaa tileillä ja ihmistenhän pitäisi uskaltaa sitä sijoittaa, että saataisiin sitä rahaa kiertämään. Ja minusta täällä oli ihan hyviäkin ajatuksia siitä, että pienistä pääomatuotoista ei menisi veroja. Minusta sitä on syytä pohtia tosi tarkkaan. Mutta täällä SDP minusta toi esille, että hallitus ei ole nyt niin kuunnellut teitä. Minusta me olemme tosi hyvinkin kuunnelleet. Ministeri Lindström otti Rinteeltä vastaan tähän työllistämiseen liittyvän asian. Teitä on kuunneltu. Eihän se, että me uskomme vähän toisenlaiseen työllistämispolitiikkaan joissakin kohdissa, tarkoita sitä, että ei olla kuunneltu. Kuunteleminenhan ei tarkoita sitä, että tekee juuri niin kuin toinen käskee vaan että ottaa ideat vastaan avoimin mielin. Edustaja Viitanen puhui siitä, että teillä oli näitä korjausvelkahankkeita. Hallitushan on näihin myöntänyt rahaa, että senhän me olemme toteuttaneet. Minulla vain särähti korvaan, että sitä ideaa ei ole otettu huomioon. On otettu. En valitettavasti osaa teidän budjettianne ulkoa, myönnän, mutta muistan sen keskustelun siitä, että teillä esimerkiksi harmaan talouden tuottolukemat eivät olleet täällä salissa monien mielestä kauhean realistia. Tietysti se budjetti oli rakennettu joiltain kohdin sen varaankin, mutta sitä on kenenkään vaikea eksaktisti tietää. Meistä ei varmaan kukaan ole siinä oikeassa, mikä se luku on. Mutta kyllä kuunnellaan. Ja sitten edustaja Zyskowicz sanoi, että jotenkin vähän lapsellisesta ajatusta on tuossa lainan ottamisessa, mutta kaikkea erilaista pitää puntaroida, ja minusta silloin, kun asia ei ole vielä päätetty, pitää tuodakin erilaisia näkemyksiä. Ja ihan hyvää keskustelua täällä on käyty, niin että kiitos siitä. Kyllä me kuuntelemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-16T15:10:11,2016-02-16T15:12:09,Tarkistettu,1.1 2016_8_53,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvinen otti äsken esiin pienten osinkojen verovapauden, ja mielestäni tämä ajatus on kannatettava. Kurvinen nyt lähti, mutta olkoon tämä Kurvisen esittämä raja verovapaille osingoille sitten 500 tai 1 000 euroa. Monessa muussa maassa pitkään omistetut osakkeet voi myydä verovapaasti, ja Suomessakin voitaisiin kotimaisten osakkeiden ja muiden vastaavien sijoitusten osalta ottaa käyttöön omistuksen keston mukaan kasvava hankintameno-olettama, joka kasvaisi esimerkiksi 10 prosenttiyksikköä vuodessa. Tällöin 8 vuotta omistetut osakkeet voisi halutessaan myydä ilman veroseuraamuksia, jos lähtötaso olisi hankintamenolle nykyinen 20 prosenttia. Nykyäänhän hankintameno-olettama on 10 vuoden jälkeenkin vain 40 prosenttia eikä siinä oteta huomioon inflaatioon vaikutusta, ja tämä heikentää mielestäni kiinnostusta pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Samoin osinkojen verotusta voitaisiin keventää vastaavasti sen mukaan, kuinka pitkä on osakkeiden omistusaika. Vielä yhtenä asiana haluaisin sanoa, että Suomessakin voitaisiin edistää mahdollisuutta sijoittaa osakkeista saadut osingot saman yhtiön osakkeisiin ilman veroseuraamuksia. Tämä vastaava mallihan on käytössä muun muassa USA:ssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-02-16T15:12:11,2016-02-16T15:13:50,Tarkistettu,1.1 2016_8_54,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin vain sanoa, että tämä oli mukava kuulla, että täällä parikin puheenvuoroa todisti, että aiotte ottaa koppia näistä SDP:n vaihtoehtobudjetin hyvistä esityksistä, ja sehän on tosi tärkeä asia, että käytte ne läpi. Mielestäni on ollut merkille pantavaa, ja olemme sitä jo ennenkin täällä salissa maininneet, että on ollut hyvä, että esimerkiksi työministeri Lindström on sanonut ottavansa kopin tästä Rinteen mallista ja on sanonut, että Rinteen mallia tutkitaan ja viedään eteenpäin. Ja kyllä me ihan innokkaasti odotamme sitä päivää, kun se Rinteen malli sieltä tulee. Sitten voimme vaikka yhdessä siitä iloita, koska minusta se on hyvä esimerkki siitä, että myös opposition esityksiä voi sitten hallitus viedä eteenpäin. Ja tässä suhteessa kyllä nämä puheenvuorot olivat erittäin mukavaa kuultavaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-16T15:13:50,2016-02-16T15:14:42,Tarkistettu,1.1 2016_8_55,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sijoitusrahastolain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme osaksi huonossa taloustilanteessa nimenomaan SDP:n takia. Professori Vesa Kanniainen sanoi, että eurosta eroaminen maksaisi 20 miljardia euroa, mutta se kannattaisi silti. Washington Postissa lukee: ""Finland is the poster child for why the euro doesn’t work"". Mukavaa olla malliesimerkki jossakin, eli Suomi on malliesimerkki siitä, minkä takia tämä yhteinen rahapolitiikka ei toimi. Kreikka ei olisi ikinä saanut tällaisia velkoja, ellei se olisi ollut yhteisen rahaliiton jäsen. Tämä on totuus, ja sen takia meillä seitsemässä vuodessa on velkaannuttu 75 prosenttia, koska olemme paikanneet tätä kilpailukyvyn puutetta velalla, koska valuutta ei jousta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+4.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-02-16T15:14:43,2016-02-16T15:15:30,Tarkistettu,1.1 2016_8_56,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä ja laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_8_57,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä ja laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Suomen ja Espanjan uusi verosopimus on erittäin tervetullut asia, ja on erinomaista, että oikeus toteutuu. Eräs kokoomuksen toiminnassa mukana ollut Espanjassa asuva eläkeläinen kovasti protestoi sitä muutosta, että eläke verotettaisiin Suomessa, mutta kannattaa muistaa, että hänkin on saanut vähentää verotuksesta eläkemaksut vuosikymmenten ajan, joten on vain oikeudenmukaista, että vero maksetaan siihen maahan, jossa vähennykset on tehty. Yksi Euroopan unionin vapaan liikkuvuuden varjopuolia on ollut se, että se on johtanut verokilpailuun niin yksilöiden kuin yritystenkin osalta. Tästä ehkä räikeimpiä esimerkkejä on Portugalin tekemä nollaverotarjous, johon monet suomalaiset eläkeläiset, varsinkin vauraat eläkeläiset, ovatkin halunneet tarttua. Ja annan siitäkin kiitoksen, että hallitus neuvottelee, jahka Portugalista sopimusosapuoli löytyy, myös tämän epäkohdan korjaamiseksi. Tätä verosopimusta on yritetty tehdä pitkän aikaa, ja vasta OECD:n vuonna 2005 laatima uusi verosopimusmalli on johtanut tulokseen. On huomattava, että Euroopan unioni ei ole halunnut tai kyennyt asiaan puuttumaan. Edelleen OECD:n uusin ohjelma yritysten välisen veronkierron estämiseksi on yhtä lailla tärkeä avaus, niin sanottu BEPS- eli Base Erosion and Profit Shifting ‑ohjelma. Yritysten välinen verokikkailu syö julkisten palveluiden rahoitusta eurooppalaisilta mailta juuri silloin, kun julkisia palveluja eniten tarvitaan väestön ikääntymisen johdosta. Ilahduttavasti myös EU on vihdoin aktivoitunut. Komissiohan julkaisi viime kuussa veronkierron vastaisen toimenpidepaketin, jolla pyritään sulkemaan porsaanreiät, joilla EU-alueella toimivat yritykset voivat kierrättää keinotekoisesti tulostaan halvimman verotuksen maahan ja EU:n ulkopuolelle veroparatiiseihin. Luonnollisesti tässä jäsenmailla, joitten verotus perustuu vääränlaiseen verokilpailuun, on tärkeä rooli, ennen kaikkea Irlannilla, Hollannilla ja komission puheenjohtajan kotimaalla, Luxemburgilla. Erityisen ilahduttavaa komission esityksessä on, että siihen sisältyy vaatimus maakohtaisesta kirjanpidosta. Ei ole helppoa määrittää tarkalleen, missä verotettava voitto on syntynyt, ja yksittäisissä tapauksissa Suomi voi myös menettää verotuloja. Suomen kaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on kuitenkin pitkän tähtäimen välttämättömyys, että vääristävä verokil-pailu loppuu. Jäsenmaiden on siis tunnettava velvollisuutensa. Valtiovarainministerinä ollessaan Jutta Urpilainen otti määrätietoisesti kansainvälisen verovälttelyn torjumisen Suomen linjaksi ja oli kannustamassa koko Euroopan unionia toimiin. Samalla Suomen verottajan voimavaroja lisättiin, jotta vilppi ja välttely saataisiin kuriin. Tämä oli esimerkillä johtamista. Euroopan unioni on nyt vihdoin tullut sille linjalle, jota Suomi jo viitoitti, mutta nyt ikävä kyllä puolestaan Suomi ei enää olekaan eturintamassa. Urpilaisen aikana tehtiin laki, joka rajoittaa konsernin sisäisiä keinotekoisia velkasuhteita ja siten saatua verohyötyä. Tosin se pitäisi ulottaa nyt laajemmalle, koskemaan myös kiinteistösijoitusyhtiöitä. Tätä keskusta vaati — aivan oikein — oppositiossa ollessaan, mutta nyt kun sillä on valta, se ei ole halunnut puuttua tähän miljardien porsaanreikään ja veronmenetykseen, toisin kuin SDP vaihtoehtobudjetissaan edellyttää. Jos hallitus on vakavissaan verovälttelyn estämisessä, toimikaa. Osaamista hallituksessa toki on, koska hallituksessa on ministeri, joka on perustanut Belgiaan yhtiön hyödyntämään juuri tätä porsaanreikää. Hallitus on siis tähän saakka osoittanut lakiesityksillään, että se ei kulje Euroopan komission tahdissa verovälttelyn rajoittamiseksi, saatikka enää eturintamassa. Hallitushan esitti miljonääriveropakolaisten armahduslakia, jonka se joutui vetämään pois, ja hallitus esitti sijoitusten julkisuutta heikentävää hallintarekisterilakia, jonka se joutui vetämään pois — surullinen osoitus siitä, että veronkiertäjät ovat hallituksen sydäntä lähellä. Hallituksella on nyt todistustaakka, jos se haluaa vakuuttaa kansalaiset siitä, että se huolehtii vastuullisesti verokertymästä. Kuten sanoin, verosopimusten muuttaminen Espanjan ja Portugalin kanssa on tervetullutta ja kiitettävää. Toivomme samalla, että se osoittaa myös jatkossa aitoa kiinnostusta veron pimityksen ja veronkierron estämiseen. Se tarkoittaa hallituspolitiikassa täyttä ja täydellistä täyskäännöstä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-02-16T15:15:51,2016-02-16T15:20:56,Tarkistettu,1.1 2016_8_58,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä ja laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämähän on myönteinen, tärkeä ja välttämätön esitys, mikä tässä nyt on meillä käsillä. Samalla kun totean, että tämä on hyvä, niin kiirehtisin myös sitten tätä Portugali-tapausta, että saisimme siellä vastaavat järjestelyt mahdollisimman nopeasti aikaiseksi. Puhemies! Tämä on iso asia, kun puhumme veronkierrosta kaiken kaikkiaan. Se on iso asia, jota SDP on määrätietoisesti halunnut purkaa. Viime kaudella tuli konkreettisia toimia valtiovarainministereiltämme, ja tällä kaudella vaihtoehtobudjetissamme on konkreettisia esimerkkejä, miten voisimme tätä välttää. Kuten edustaja Harakka mainitsi, niin esimerkiksi tämä kiinteistösijoitusyhtiöiden konsernivähennysasia on meillä vaihtoehtobudjetissa mukana. Olemme hyvin varovaisestikin laskeneet, että se voisi tuottaa 60 miljoonaa Suomen valtiolle lisää rahaa. Olen joskus ajatellut ääneen sitä, eikö voisi olla vaikka symbolista ajatella niin, että kun tätä veronkiertoa kitkemällä saamme lisää rahaa yhteisiin palveluihin, yhteiseen toimeentuloomme, niin — voisipa vaikka sanoa näin — hallitus voisi sitten tällä samalla summalla peruuttaa näitä aika julmia ja kylmiä asiakasmaksukorotuksia ja päivähoitomaksun korotuksia, kun otettaisiin veronkiertäjiltä nämä rahat, mitkä nyt sitten otetaan ihan tavallisilta lapsiperheiltä. Sillä tavalla budjettimme mielestämme myös palvelee oikeudenmukaisuutta tämän veronkierron torjumisen suhteen. Mutta, puhemies, aivan kuten edustaja Harakka edellä, minä kyllä toivon hallitukselta vielä ripeämpää ja terävämpää otetta siihen, että saamme tätä veronkiertoa aisoihin. Nimittäin sillä jos millä me kuitenkin saamme sitten tänne meille yhteiseen kassaamme niitä tärkeitä euroja, joista täällä nyt edellisessäkin keskustelussa hyvin tuli esille, että jos niitä ei ole, niin sitten mennään lisäleikkauksiin tai hölmöihin päätöksiin. Tätä en tietenkään soisi ja siksikin myös tässä yhteydessä haluan korostaa, (Puhemies koputtaa) että vaihtoehtoja löytyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-16T15:20:58,2016-02-16T15:23:10,Tarkistettu,1.1 2016_8_59,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä ja laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Uskon, että kerrankin aika moni on samaa mieltä siitä, että nyt on menty oikeaan suuntaan. Vihdoin pitkien neuvottelujen jälkeen on saatu sitten Espanjan kanssa verosopimus, joka tulevaisuudessa tulee estämään kaksinkertaisen verotuksen ja ehkäisee myös veronkiertoa siihen nykytilanteeseen nähden, jossa on ollut lukuisia ongelmia. Espanjassa asuvalta henkilöltä ei ole pystytty yksityisen sektorin eläkkeitä, jotka on Suomesta maksettu, verottamaan eikä Espanjassa asuvan henkilön Suomessa omistaman huoneiston vuokratuloja ole voitu verottaa eikä myöskään sitten näitten huoneistojen luovutusvoittoja. Espanjassa on kuitenkin kohtuullinen määrä suomalaisia, joille eläkkeitä on maksettu ja jotka omistavat asuntoja, niin että on todennäköistä, että myös aikamoisia summia ajan saatossa on sitten jäänyt verokertymään saamatta. Onneksi tämä sopimus muuttaa tilannetta. Myös näissä kaikissa edellä mainituissa tilanteissa eläkkeiden korotulojen ja luovutusvoittojen suhteen voidaan verottaa, ja tämä tulee lisäämään Suomelle verotuloja. Tällä on tietenkin jonkin verran, totta kai, valtiontaloudelle positiivisia vaikutuksia, mutta se on myös tärkeää yksityishenkilöiden ja yritysten kannalta, että voidaan sitten jatkossa kaksinkertaista verotusta ehkäistä. Tietenkin samalla lailla toivotaan, että myös tämä Portugalin sopimus mahdollisimman pian tänne saataisiin. Jos ei sitten kerta kaikkiaan neuvotteluissa hyvään sopimukseen tulla, niin kyllä minun mielestäni se voidaan puutteellisena verosopimuksena myös irtisanoa. Tämä on tietenkin hirvittävän suuri oikeudenmukaisuuskysymys, että nämä sopimukset saadaan päivitettyä tähän päivään. Valitettavasti meillä on kuitenkin vielä jonkin verran tällaista tuplaverotusta myös vaikkapa Pohjoismaiden kesken, ja nyt tietenkin, kun suuria ikäluokkia Ruotsissa eläköityy ja he ehkä haluavat tulla takaisin Suomeen, toivon, että valtionvarainministeri myös heidän tilanteensa vielä huomioisi sitä helpottaen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-02-16T15:23:11,2016-02-16T15:25:16,Tarkistettu,1.1 2016_8_60,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä ja laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä nyt esillä oleva sopimus Espanjan kanssa on erittäin hyvä ja kannatettava. Se selkiyttää tilannetta niiden ihmisten kohdalla, jotka todella siellä haluavat asua — jokainenhan voi perustuslakimme mukaan asuinpaikkansa valita mielensä mukaan — ja päästään tällaisesta epävarmasta tilanteesta eroon. Näen sen myös sillä tavalla, että tässä käydyn julkisen keskustelun aikana näiden ihmisten — jotka ovat muuttaneet tuonne lämpimiin maihin eläkepäiviään viettämään — syyllistäminen myös loppuu ja on reilut sopimukset, joiden mukaan verot peritään. Ja toivon mukaan Portugalinkin kanssa tämä sopimus saadaan syntymään ja niin, että senkään maan osalta ei tarvitse enää kenenkään puhua veronkierrosta taikka sitten tilanteesta, jossa ei ole laillista sopimusta olemassa. Tämä verotusmenettelyhän perustuu OECD:n, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön, mallille, elikkä tämä on ihan kansainvälisesti hyväksytty menettely ja oivallinen sellainen. Edustaja Kulmuni mainitsi tämän Ruotsin asian. Suomellehan siinä olisi tavattoman paljon etua, koska kovin moni suomalainen on siellä oman elämäntyönsä tehnyt. Aikanaan Suomesta, jos nyt oikein muistan, lähemmäs puoli miljoonaa ihmistä siellä on ollut töissä. En muista nyt ihan tarkalleen, mimmoinen verosopimus on voimassa, mutta tällaiseen samanlaiseen menettelyyn pitäisi päästä. Tietysti Ruotsi ei mielellään sitä katso, koska kysymys on heille iso taloudellinen asia. Elikkä tiedän, että sieltä Ruotsista Suomeen on palannut moni ihminen tänne viettämään eläkepäiviä, eli tämäkin asia kun saataisiin siihen kuntoon, mikä tämä sopimus Espanjan kanssa on, niin se olisi erittäin hyvä asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-16T15:25:17,2016-02-16T15:26:55,Tarkistettu,1.1 2016_8_61,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä ja laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä salissa onkin jo todettu, tämä on erinomaisen tervetullut esitys. Jo viime hallituskaudella käynnistettiin neuvottelut verosopimusten uudistamiseksi sekä Espanjan että Portugalin kanssa, ja nyt meillä on tämä Espanjan verosopimus käsittelyssä, ja tietenkin odotamme, että myös Portugalin osalta sitten tämä asia saadaan maaliin. Kokonaisuudessaan veronkierto, verovälttely on Euroopan tasolla valtavan iso ongelma. Toki tämä asia, mitä nyt käsitellään, on vain pieni osa tätä kokonaisuutta, mutta tämä kokonaisuus, veronkierto, verovälttely Euroopassa, on valtava ongelma: puhutaan jo noin 1 000 miljardin euron suuruisista menetyksistä julkisille talouksille, ja myös Suomessa puhutaan merkittävistä, miljardiluokan menetyksistä julkiselle taloudelle, kun puhumme tästä kokonaisuudesta. On hyvä, että tämä esitys on meillä nyt käsittelyssä, mutta sen sijaan hallituksen muu toiminta tämän kokonaisuuden osalta ei ole ollut kauhean hyvää tai erinomaista. Viime syksynä hallitus esitti muun muassa harmaan talouden torjunnan määrärahojen leikkauksia, hallintarekisterilakia ja tehokkaan katumisen lakia, jotka kaikki osaltansa olisivat helpottaneet niin veronkiertoa kuin veronvälttelyä ja harmaata taloutta. Kun Juha Sipilä on todennut — hän totesi tuossa vähän aikaa sitten, että itsekkyys verojen kiertämiseksi ylittää Suomessa jo sairauden asteen, yhdyn tähän hänen sanomiseensa — niin kuitenkaan hallituksen toimet tältä osalta eivät ole olleet yhdensuuntaisia hänen sanojensa kanssa. Eli odotamme kyllä hallitukselta tämänkin esityksen lisäksi vielä paljon tiukempia otteita, joilla se pyrkii puuttumaan veronkiertoon ja verovälttelyyn ja jatkaa sitä edellisen hallituksen linjaa, jossa useaan otteeseen näihin asioihin kiinnitettiin huomiota. Eli tämä esitys on hyvä, mutta se ei missään nimessä ole riittävä, ja nyt odotamme hallitukselta toimia näiden asioiden kuntoon laittamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-02-16T15:26:56,2016-02-16T15:29:04,Tarkistettu,1.1 2016_8_62,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_8_63,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitetyllä lainmuutoksella suomalaiset finanssilaitokset velvoitetaan selvittämään nykyistä laajemmin asiakkaidensa verotuksellinen asuinvaltio ja toimittamaan näiden verotusta koskevia tulo- ja varallisuustietoja Verohallinnolle. Ehdotetut muutokset mahdollistavat laajamittaisen verotettavia tuloja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisen Suomen ja muiden valtioiden kanssa. Automaattisen tietojenvaihdon avulla Suomi saisi Suomessa asuvien henkilöiden verotukseen vaikuttavia tietoja näiden ulkomailla olevista varoista ja niiden tuotoista. Seurauksena Verohallinnon tietoon voi siten tulla tuloja, jotka ovat aiemmin jääneet verottamatta, ja näin valtiolle voidaan saada lisää rahaa kassaan hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen. Esitys on askel oikeaan suuntaan verotietojen avoimuuden lisäämiseksi ja veronkierron torjumiseksi. Jää kuitenkin nähtäväksi, kuinka hyvin tietojenvaihto tulee toimimaan. On joka tapauksessa hienoa, että maailmalla otetaan askelia veronkierron ja harmaan talouden torjumiseksi. Esitetty lainmuutos onkin hyvä, mutta ei riittävä. Seuraavina askelina verotuksen avoimuuden suuntaan pitäisi olla yritysten veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun suitsimiseksi asetettavat rajoitukset konsernin sisäisten lainojen koroille siirtohinnoitteluun puuttumiseksi sekä maakohtaisen veroraportoinnin käyttöönotto. Maakohtaisen kirjanpidon vaatimus pakottaisi monikansalliset yritykset näyttämään avoimesti, missä maassa tulos syntyy ja mihin maahan verot maksetaan. Maakohtainen kirjanpito olisi merkittävä askel kohti avointa ja oikeudenmukaista verojärjestelmää. Valitettavasti erityisesti valtiovarainministeri Stubb on suhtautunut aloitteeseen maakohtaisesta kirjanpidosta nihkeästi. Mutta haluaisinkin tietää paikalla olevilta hallituspuolueiden edustajilta, mikä hallituksen kanta on nyt maakohtaiseen kirjanpitoon, kun muu maailma ottaa askelia kohti avoimuutta ja reilua verotusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-02-16T15:29:20,2016-02-16T15:31:24,Tarkistettu,1.1 2016_8_64,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En toista itseäni ja aikaisempia puheenvuoroja, mutta totean, että tämä lakiesitys on osoitus siitä, että Suomi ei enää ole veronkierron estämisen etulinjassa vaan seuraa OECD:n viitoittamalla linjalla — ja hyvä, että seuraa. Veronkierto kansainvälisesti on niin suuri ongelma, että se vaatii kansainvälisiä ratkaisuja. Kansainvälinen verovälttely vie Euroopan mailta peräti 2 000 euroa jokaista EU-asukasta kohti. Suomessa arvioidaan, että saamatta jää 600 miljoonaa euroa verotuloja. Avoin tietojenvaihto on olennaisessa osassa rikollisen veronkierron tunnistamisessa ja rikollisten kiinnisaamisessa. Kun oli tiedossa, että tietojenvaihto nostaa merkittävästi kiinnijäämisen riskiä, olikin perin kummallista, että Sipilän hallitus kovalla kiireellä tarjoili veronkiertäjien armahduslakia. Seuraukset miljoonaluokan veronpimityksistä olisivat olleet melkein olemattomat. Hyvä, että se vedettiin pois. Toivon, että Suomen hallitus esittää mahdollisimman nopeasti ja vakuuttavasti täyden tukensa Euroopan komission veronkierto-ohjelmalle ja toimii sen mahdollisimman nopean toimeenpanon puolesta. Nyt hallituksella on mahdollisuus osoittaa, että veronkiertäjät eivät ole sen sydämen asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-02-16T15:31:24,2016-02-16T15:32:45,Tarkistettu,1.1 2016_8_65,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2016 vp,"Puhemies! Tämä niin sanottu FATCA-lainsäädäntöhän menee käytännössä siten, että tässä velvoitetaan finanssilaitokset tunnistamaan omat asiakkaansa, ja tämän jälkeen, kun he on tunnistaneet omat asiakkaansa, siinä tunnistetaan myöskin kotipaikka ja sinne kotivaltioon lähetetään tieto 31.12. sen finanssilaitoksen tilillä olevasta saldosta. Ja nyt sitten kotivaltiohan voi tehdä niin, kun katsotaan, että tilin saldo on vuosien välillä muuttunut eli tilille on tullut jotakin lisää, että sitten tältä asiakkaalta voidaan kysyä, että miksi teille on tullut tänne tilille lisää saldoa. Kotivaltiolle toimitetaan vain tämmöinen summatieto. No, sitten tämän jälkeen tietenkin syntyy tiedonsaantimahdollisuus, elikkä kotivaltio voi sieltä finanssilaitokselta kysyä sitä, mistä nämä tilille tulleet summat ovat oikein tulleet, ovatko nämä osinkoja vai joitakin muita tuottoja. Näin ollen täytyy sanoa, että tämä kyseisen FATCA-lainsäädännön myötä myöskin pankkisalaisuus, sellaisena kuin me sen näin yleisesti tunnemme, on poistumassa. Minun mielestäni tämä on oikein hyvää lainsäädäntöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+6.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-02-16T15:32:50,2016-02-16T15:34:27,Tarkistettu,1.1 2016_8_66,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle verotusmenettelystä annetun lain muuttamiseksi on erittäin hyvä ja perusteltu. Tässä voi sanoa, että eurooppalainen yhteinen etu on, että pystymme menemään tietojen vaihdossa sille tasolle, että veronkierrosta tehdään mahdollisimman vaikeaa. Tuskin me koskaan pääsemme tilanteeseen, että olisi täysin mahdotonta veronkierto, mutta jokainen euro, minkä pystymme sieltä saamaan verotuksen piiriin, jokainen tulovirta, josta jotakin jää yhteiseen hyvään, on hyvä asia. Se, mihin pitäisi tässä Euroopan unionissa kiinnittää enemmän huomiota ja mistä Euroopan unionin pitäisi itsessään toimielimenä neuvotella esimerkiksi Yhdysvaltain ja sitten Kaukoidän toimijoiden kanssa, on se, että pääsisimme tähän rahavirtojen, sijoitusmaailman verottamiseen sillä keinolla, että tämä paljon puhuttu transaktiovero pystyttäisiin säätämään niin, että näistä pörssissä liikkuvista erilaisista instrumenteista, joissa on valtavat määrät rahaa ja myös valtavat määrät riskiä, saataisiin sieltäkin pieni siivu yhteisen hyvän eteen. (Hanna Sarkkinen: Hyvä Hannu!) Tämän asian puolesta olen aina puhunut, ja toivon asiassa järkeä sikäli, että kun katsoo tuosta esimerkiksi Taloussanomissa ollutta Jan Hurrin kolumnia viime viikolta, niin se oli todella järkyttävää luettavaa, miten valtaviin mittasuhteisiin tämä finanssimaailma on karannut. Sieltäkin pieni siivu yhteiseen hyvään tekisi hyvää, mutta sitä asiaa Suomi ei pysty yksin tekemään eikä Euroopan unionikaan pysty yksin tekemään, vaan siihen on saatava kansainväliset sijoitusmarkkinat, kaikki mukaan, Wall Street mukaan lukien. Yksin sitä ei pysty kukaan tekemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-16T15:34:28,2016-02-16T15:36:04,Tarkistettu,1.1 2016_8_67,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2016 vp,"Muistutan, että täällä teitittelemme toisiamme myös välihuudoissa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_8_68,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä ilolla kuuntelin tätä edustaja Hoskosen äskeistä puheenvuoroa. Aivan erinomaista, jos hallituspuolueiden edustajat ovat sitä mieltä, että tässä finanssitransaktioveron valmistelussa Suomen pitäisi olla mukana ja tällainen vero voitaisiin jopa ottaa käyttöön, koska aiemmin hallituspuolueiden edustajilta, erityisesti ehkä kokoomuksen suunnalta, on kuulunut viestiä siitä, että tähän valmisteluun ei ensinnäkään haluta lähteä ja että tällaiseen veroon suhtaudutaan hyvin epäilevästi, että sitä ei kannattaisi ottaa käyttöön. Mutta ilolla kyllä tervehdin tätä edustaja Hoskosen puheenvuoroa, ja toivon todella, että hallituspuolueet laajemminkin ottaisivat nyt asian omalle agendallensa ja saisimme esityksiä myös tästä asiasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+6.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-02-16T15:36:11,2016-02-16T15:36:56,Tarkistettu,1.1 2016_8_69,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_8_70,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutoksia rikoslain menettämisseuraamuksia koskevaan lukuun. Ehdotetuilla muutoksilla laitettaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa. Esityksessä ehdotetut muutokset parantaisivat osaltaan mahdollisuutta tuomita rikoksesta peräisin oleva omaisuus valtiolle menetetyksi. Selvennyksenä tähän: tämä on ollut mahdollista jo aikaisemminkin, mutta nyt ehdotetut muutokset parantaisivat konfiskaatiota huomattavasti. Tulevaan lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä koskeva määritelmäsäännös. Lisäksi lakiin lisättäisiin säännökset kolmannelle osapuolelle siirretyn hyödyn tuomitsemisesta menetetyksi. Pidän näitä esityksen kohtia erittäin tärkeinä, ja esityksessä muutokset on hyvin perusteltu. Nykyistä lakia muutettaisiin myös siten, että niin sanotun laajennetun hyötykonfiskaation edellytyksenä olevien rikosten luetteloa täydennettäisiin neuvoston direktiivissä edellytetyn mukaisesti. Mielestäni rikosten luettelon täydentäminen on perusteltua, koska tämä helpottaa myös esitutkintaviranomaisen toimintaa. Tässä esityksessä ehdotetaan myös, että tulevaan lakiin lisättäisiin säännös siitä, mitä rikoshyödyllä tarkoitetaan. On aika erikoista, ettei tätä ole jo voimassa olevassa rikoslaissa mainittu. Tulevalla määritelmällä voidaan vähentää hyödyn käsitteeseen liittyviä tulkintaongelmia. Rikoshyödyn määritelmä asettaa myös nykyistä selkeämmät ja laissa määritellyt rajat sille, millainen rikoshyöty olisi konfiskoitavissa. Yleensä ajatellaan, että menettämisseuraamus on rangaistus tai ainakin lisärangaistus, mutta sitä se ei ole. Menettämisseuraamuksella tarkoitetaan yleensä rikoksen johdosta tapahtuvaa omaisuuden korvauksetonta menettämistä valtiolle. Esimerkiksi rattijuopolta tai ajo-oikeudettomalta henkilöltä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä voivat ottaa tekovälineen takavarikkoon ja vaatia sitä oikeudessa konfiskoitavaksi eli valtiolle menetettäväksi. Tällainen menettämisseuraamus eli konfiskaatio on siten rikoksen julkisoikeudellinen seuraamus. Se ei ole rangaistus vaan turvaamistoimi, jonka tarkoituksena on rikosten tekemisen ehkäiseminen tai rikoksesta hyötymisen estäminen. Esimerkkinä mainittakoon, että rattijuopoilta ajoneuvoja otetaan takavarikkoon keskimäärin 30 kappaletta vuodessa, kun samaan aikaan rattijuoppoja tavataan liikenteessä vuosittain vähän alle 20 000. Mielestäni tämä on aivan liian vähän. Rikoshyöty voidaan tuomita menetetyksi joko esineellisenä tai arvona. Rikoksentekovälineen osalta esinekonfiskaatio on ensisijainen, mutta rikoslain 10 luvun 8 §:ssä mahdollistetaan myös arvon tuomitseminen menetetyksi. Tällöin puhutaan arvokonfiskaatiosta. Esimerkiksi rattijuopon 15 000 euron arvoisesta ajoneuvosta voitaisiin tuomita myös osa, vaikkapa 5 000 euroa valtiolle, jos koko ajoneuvon menettämistä valtiolle pidetään kohtuuttomana. Tätä ei ole kuitenkaan saamieni tietojen mukaan usein, jos koskaan, tehty. Aina on tuomittu valtiolle joko koko ajoneuvo tai ei mitään. Pidän tätäkin aikamoisena puutteena suomalaisessa oikeusjärjestelmässä: vähävaraisen ajoneuvo tuomitaan helposti valtiolle, mutta ei varakkaan ajoneuvoa, vaikka oikeuden pitäisi kohdella kaikkia tasapuolisesti. Arvoisa rouva puhemies! Esityksen lakeihin ei ehdoteta otettavaksi siirtymäsäännöksiä, koska uusia säännöksiä sovellettaessa on otettava huomioon kielto soveltaa taannehtivasti rikoslakia. Mielestäni näin on edettävä, mutta uuden lain lisäksi ainakin esitutkintaviranomainen tarvitsee myös soveltamisohjeet. Laki on määräys, mutta soveltamisohjeet auttavat osaltaan viranomaisen työn tekemistä. Ellei soveltamisohjeita ole, voi käytäntö olla erittäin kirjavaa, kuten on ollut esimerkiksi edellä mainittujen rattijuoppojen ajoneuvojen takavarikoimisessa. Jossain päin Suomea ajoneuvoja otetaan rattijuopoilta takavarikkoon säännöllisesti, mutta jossain päin ei ollenkaan. Tämä on sitä tasapuolista kansalaisten kohtelua esitutkinnassa sekä oikeudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+7.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-16T15:37:13,2016-02-16T15:42:18,Tarkistettu,1.1 2016_8_71,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä niin sanottu konfiskaatiolaki todellakin, niin kuin edellinen puhuja totesi, perustuu EU-direktiiviin ja on monessa mielessä hyvin toivottu ja odotettu. Se on todellakin turvaamistoimenpide: rikolliset ovat kekseliäitä, usein askeleen edellä. Tällä lainsäädännön kehittämisellä on ylevät tavoitteet, että saataisiin rikoksesta hyötymistä ja hyödyn käyttämistä uusien rikosten rahoittamiseen vähennettyä ja suorastaan estettyä. Meillä on kuitenkin lainsäädäntö ollut varsin hyvä, niin että monet direktiivin asioista on meillä jo otettu huomioon kansallisessa lainsäädännössämme. Yksi porsaanreikä, mihin toistaiseksi ei olla oikein hyvin onnistuttu puuttumaan, ovat erilaiset rikosten ketjuttamisten, rahoitusketjujen, hyödyt. Toivottavasti tämä laki toteutuksessaan ja toimeenpanossaan voisi tätä asiaa olla edistämässä. Olen myös samaa mieltä, että me tarvitsisimme maassamme laajempaa keskustelua konfiskaatiosta, mitä tulee rattijuoppojen rikoksentekovälineisiin eli käytännössä autoihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+7.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-02-16T15:42:19,2016-02-16T15:44:12,Tarkistettu,1.1 2016_8_72,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_8_73,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Olen voimakkaasti arvostellut tätä lainvalmistelua, tätä prosessia. Olen joutunut toistuvasti vastaamaan tiedotusvälineille ja muille kysyjille, miksi olen pitänyt tätä valmistelua niin huonona. No, tässä valiokunnan mietinnössä on vastalause, josta nämä yksityiskohdat käyvät selkeästi ilmi, mutta keskeisimpänä heikkoutena ja puutteena pidän sitä, että kun normaalisti tämäntasoista lainvalmistelua tehdään eli sellaista lainvalmistelua, joka liittyy näin merkittävään asiaan kuin avioliittoinstituuttiin, niin silloin hyvin laajasti selvitetään vaikutuksia eri ministeriöiden välillä. Nyt tämä valmistelu on kokonaan puuttunut tästä. Täällä salissa on monesti, erityisesti nyt syksyn aikana toistuvasti käyty keskusteluja siitä, miksi vaikutusten arvioinnit eri esitysten yhteydessä ovat olleet tekemättä. Mutta nyt jostain syystä sitten tässä enemmistö on menossa ikään kuin laput silmillä ja toteaa, että ei se nyt niin tärkeätä ole, jos näitä vaikutusten arviointeja ei ole tehty, ja tämä tietysti vähän ihmetyttää, se ei ole edes kovin loogista. Arvoisa puhemies! Suomalainen yhteiskunta on voimakkaassa arvojen murroksessa. Kuulun itse siihen sukupolveen, jolla, kun aloitti koulut vuonna 65, pulpetissa oli kaksi kirjaa. Siellä oli virsikirja ja Raamattu. Ei niitä silloin pidetty maailmankaikkeuden suurimpana uhkana lapsen kehitykselle, vaan ajateltiin, että ne olivat hyviä, tärkeitä peruselementtejä. Sitten tuli 60-luvun loppu, 70-luvun alku. Vasemmistolainen radikaaliliike nousi Suomessa, Vanha vallattiin ja syntyi arvojen vallankumous. Uskonto haluttiin pois kouluista hinnalla millä tahansa, ja yhtäkkiä Jumalasta tuli pahe ja kaikista arvoista, jotka liittyivät kristinuskoon, vanhanaikaisia. Nyt 2000-luvulla on tultu siihen, että kirkon vanhat, hyvät, toimivat järjestöt ovat muuttuneet kirkon ääriliikkeiksi. Puhemies! Se, miksi mainitsen nämä asiat, johtuu vain siitä, että tämä arvojen murros on nyt niin voimakas. Me tässä nyt olemme sitten käyneet tämän avioliittoinstituution murtamiseen sellaisella tavalla, joka kertakaikkisesti johtaa tuloksiin, joista kukaan ei vielä tiedä, mitä on edessäpäin. Koska uskon, että minulla on tätä eloa vielä noin 50 vuotta jäljellä, niin toivon näkeväni sen, kun korjataan näitä huonoja hedelmiä, joita näistä valinnoista ja päätöksistä täällä syntyy, että jonain päivänä voidaan todeta, että silloin tehtiin huonoja päätöksiä huonoin perustein. Arvoisa rouva puhemies! Olen tehnyt lakivaliokunnan mietintöön vastalauseen ja esitän, että nämä lakiehdotukset hylätään kokonaisuudessaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-16T15:44:33,2016-02-16T15:48:37,Tarkistettu,1.1 2016_8_74,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä edustaja Antero Laukkasen puhe oli erinomainen, samoin tuo valiokunnan mietintöön liitetty vastalause, jossa ovat mukana edustajat Antero Laukkanen ja Laura Huhtasaari — kiitos siitä. Se, mihin itse tässä kiinnitän erityisesti huomiota, liittyy tämän lain valmisteluun. Silloin kun kansalaisaloitetta, jonka pohjalta sitten avioliittolakia muutettiin, käsiteltiin, hyvin laajasti todettiin se, että valmistelu oli puutteellista, erilaiset vaikutusarviot, esimerkiksi lapsivaikutusten arviointi, jäivät tekemättä. Sen jälkeen, sitten kun uusi hallitus alkoi käsitellä näitä liitännäislakeja, näitä — itseäni häiritsee se — on käsitelty hyvin pitkälti ikään kuin vain teknisinä muutoksina, ja kuitenkin nämä sisältävät hyvin syviä arvomuutoksia. Olen myös pettynyt siihen, että kun hallitus ja eduskunta ovat hyvin tietoisia siitä, että on myös toinen kansalaisaloite vireillä, jossa pyritään säilyttämään avioliitto naisen ja miehen välisenä, ja tuo kansalaisaloite on myös tulossa eduskunnan käsittelyyn tänä keväänä, niin ei voitu odottaa sinne saakka, että oltaisiin koko tämä perusta käsitelty ensin asianmukaisesti ja sitten tarvittaessa menty näihin yksityiskohtiin. Tälläkään kertaa lapsivaikutusten arviointia ei ole tehty, valitettavasti. Sitä ei ole tehty ministeriössä, eikä sitä ole pystynyt myöskään lakivaliokunta tekemään. Ja kuitenkin tämän lainsäädännön kaikkein keskeisin, konkreettisin vaikutus koskee nimenomaan lapsia, koska se tuo tämän ulkoisen adoptio-oikeuden samaa sukupuolta oleville pareille ja vaikuttaa siten tulevaisuudessa näitten adoptoitujen lasten elämään. Se tulee vaikuttamaan myös koko adoptiokäytäntöihin hyvin voimakkaasti sen takia, että on maita, jotka eivät anna lapsia adoptoitavaksi, mikäli maassa on lainsäädäntö, joka sallii adoption myös samaa sukupuolta oleville pareille. Tiedämme sen hyvin, että Venäjä on jo laittanut nämä adoptiohanat kiinni, ja silloin moni sellainen perhe, jossa lapsi voisi saada äidin ja isän, jää syntymättä tämän lain takia. Nämä lakiesitykset aiheuttavat myös varsin sekavan tilanteen jatkossa. Eli esityksen mukaan rekisteröity parisuhde jäisi virallisena parisuhteen muotona edelleen voimaan niiden osalta, jotka ovat parisuhteensa jo rekisteröineet. Uusia rekisteröintejä ei kuitenkaan enää tehtäisi, mutta lainsäädännössä on jo olemassa useita erilaisia parisuhteen muotoja, jotka ovat nyt siis edelleen laajentumassa. Ja lisäsekavuutta tilanteeseen tuo aikomus rekisteröidä ulkomailla rekisteröidyt parit Suomessa, vaikka Suomessa ei enää ole kyseistä lakia. Kun on pyritty yhdenvertaiseen kohteluun, niin voi kysyä, mitä tämä yhdenvertaisuus käytännössä tässä sitten on. Tähän esitykseen sisältyy myös hyvin merkittävä muutos uskonnonvapauslain periaatteisiin. On aika merkillistä, että nyt näiden avioliittolain liitännäislakien myötä ikään kuin siivellä viedään merkittävä muutos uskonnonvapauslakiin, joka ei tule koskemaan pelkästään nyt näitä samaa sukupuolta olevia pareja vaan kaikkia perheitä. Eli muutos on se, että äiti ei enää yksinään voisi päättää lapsen liittämisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan, mikäli huoltajat ovat asiasta keskenään erimielisiä. Voidaan vain kuvitella, millaiseen tilanteeseen se johtaa monissa niissä perheissä, joissa on hyvin vaikea muutenkaan sopia lapsen yhteisistä asioista. En ole itse koskaan kuullut kritiikkiä tästä nykyisestä järjestelmästä — ainakaan sellaista tilannetta ei ole tullut tämän reilun 20 kansanedustajavuoden aikana — niin että miksi ihmeessä halutaan lähteä nyt tämä hyvä käytäntö muuttamaan, joka on toiminut myös lapsen edun mukaan? Haluan vielä kiinnittää huomiota tähän hedelmöityshoitolain soveltamisalaan. Hedelmöityshoitolain mukaan parilla tarkoitetaan naista ja miestä, jotka elävät keskenään avioliitossa tai avioliiton omaisessa suhteessa. Ja tässä laissa ei nyt ehdoteta muutosta laissa olevaan parin määritelmään. Ja tämä on mielestäni hyvä asia. Mutta tiedän, että tästäkin käydään hyvin paljon keskustelua. Pelkään, että jos nämä nyt viedään läpi, niin seuraavaksi me tulemme näkemään sen, että taas tämä asia avataan. Tämä käytännössä merkitsee siis sitä, että meillä edelleenkin hedelmöityshoidot rajattaisiin vain eri sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoon. Aikanaan, kun hedelmöityshoitolakia säädettiin, niin perustuslakivaliokunta totesi, että kun otetaan huomioon hedelmöityshoidon lääketieteellinen tarkoitus auttaa lapsettomuudesta vastoin tahtoaan kärsiviä henkilöitä, niin sitä lakiehdotusta, jossa tämä rajaus tehtiin nimenomaan näille pariskunnille, joissa lapsi saisi sekä äidin että isän, ei samaa sukupuolta oleville pareille, ei voitu pitää perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslain vastaisena. Mielestäni tämä linjaus on edelleen oikein. Naisparin hedelmättömyys ei ole sairaus. Se ei ole sairaus, joka vaatisi lääketieteellistä hoitoa, vaan se on hyvin luonnollinen olotila. Kaksi naista ei voi keskenään saada lapsia. Arvoisa puhemies! Tiedostan hyvin, että kun avioliittolaista puhutaan, siinä on hyvin syvästi kysymys arvoista ja varmasti tätä kysymystä katsellaan juuri näiden erilaisten arvolähtökohtien valossa eri tavalla. Se, mikä itseäni tässä kokonaisuudessa huolestuttaa, on se, että niin kuin tässä salissakin käydyistä keskusteluista voi havaita, avioliittokäsitys tulee pirstoutumaan yhteiskunnassa edelleen. Uskon, että edelleenkin esimerkiksi niille, joiden maailmankuva muotoutuu kristillisen arvopohjan perusteella, avioliitto on edelleen miehen ja naisen välinen liitto, olipa sitten lainsäädäntö minkälainen tahansa. Ja myös erilaisten kirkkokuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien näkemys avioliitosta saattaa irtaantua hyvin kauas lainsäädännön edustamasta näkemyksestä. Mielestäni tämäkään ei ole hyvä asia. Arvoisa puhemies! Tulen huomenna äänestämään tämän esityksen hylkäämisen puolesta. Mutta en nyt käytä tätä varsinaista kannatuspuheenvuoroa vaan jätän sen valiokunnan jäsenen, edustaja Laura Huhtasaaren tehtäväksi, ja hän näyttää olevan siellä aika pian listoilla. Mutta erittäin hyvä vastalause, ja hyvää työtä nämä kaksi edustajaa lakivaliokunnassa ovat tehneet, kiitos siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-02-16T15:48:40,2016-02-16T15:58:56,Tarkistettu,1.1 2016_8_75,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Me käsittelemme nyt jo toiseen kertaan tätä asiaa. Tätä käsiteltiin myös viime viikolla. Eli kyse on todellakin tasa-arvoiseen avioliittolakiin liittyvien liitännäislakien hyväksymisestä. Jo viime kaudellahan tämä tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksyttiin, mikä on hyvä asia: se edistää merkittävästi ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista Suomessa. Ja nyt ovat käsittelyssä nämä liitännäislait, jotka tähän jo muutettuun lakiin liittyvät. Esityksen mukaan rekisteröidyn parisuhteen voisi muuttaa ilmoituksella avioliitoksi ja uusien parisuhteiden rekisteröinnistä luovuttaisiin. Transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetusta laista puolestaan poistettaisiin edellytys, jonka mukaan sukupuolen vahvistamista pyytävä henkilö ei saa olla avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Muun muassa nämä ovat niitä muutoksia, joita nyt nämä liitännäislait sitten mukanaan tuovat. Sinänsä nämä liitännäislait, nämä muutokset, ovat erittäin hyviä, erittäin kannatettavia, ja niitä itse tuen. Myös lakivaliokunta päätyi siihen, että se kannattaa näitä lainmuutoksia. Kuitenkin valiokunta kiinnitti myös huomiota useisiin kohtiin, jotka edelleen, näiden liitännäislakien muutoksen jälkeenkin, ovat ongelmallisia, ja haluan niitä nostaa tässä vielä esiin. Ensinnäkin yksi ongelma, joka tänne jää, on se, että vaikka rekisteröidyn parisuhteen voi tulevaisuudessa siis ilmoitusmenettelyllä muuttaa avioliitoksi, niin tämä sama ilmoitusmenettely ei kuitenkaan koske ulkomailla rekisteröityneitä pareja, vaan edelleen näiden pa-rien osalta täytyisi menetellä niin, että parin tulisi erota ja sitten solmia avioliitto, jos se haluaa tämän parisuhdestatuksensa muuttaa avioliitoksi. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi perhe-etuuksiin sellaisessa tilanteessa, jossa parisuhteen kestoa katsotaan. Eli tässä jäi vielä ongelma olemaan, ja myös lakivaliokunta kiinnitti tähän mietinnössään huomiota. Tämä on kuitenkin mahdollista muuttaa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla, ja tietenkin on toivottavaa, että näin pyritään mahdollisimman pikaisesti tekemään. Toinen ongelma koskee lakia transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta. Sinänsä on hyvä, että naimattomuusvaatimus tästä laista poistetaan, mutta edelleen tänne lakiin jää merkittäviä ongelmia ihmisoikeusnäkökulmasta, mistä Suomi on saanut myös kansainvälisiltä ihmisoikeustoimijoilta huomautuksia. Eräs keskeinen näistä on se, että edelleen transihmisiltä vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä eli sterilisaatiota, jotta virallinen sukupuoli voidaan vahvistaa. Tämä loukkaa tietenkin aivan näiden ihmisten perusihmisoikeuksia, on edelleen räikeä ihmisoikeusloukkaus suomalaisessa lainsäädännössä, ja tähän myös lakivaliokunta kiinnitti huomiota. Yhtä lailla se kiinnitti huomiota siihen, että tämä laki on myös kokonaisuudessaan ongelmallinen, eli jos — ja toivottavasti kun — tulevaisuudessa tämä koko translaki avataan, niin se olisi hyvä uudistaa itsemääräämisoikeuden näkökulmasta kestäväksi. Kolmas asia, jonka haluan tässä kohtaa nostaa esiin, on tämä hedelmöityshoitolaki. Sinnekin jäi vielä ongelmia, ja myös näihin valiokunta kiinnitti huomiota. Eli kyse on siitä, että samaa sukupuolta oleva pari, käytännössä naispari, ei voi nytten vastaisuudessakaan saada hoitoa pariskuntana tästä avioliittolain muutoksesta ja näitten liitännäislakien muutoksista huolimatta. Tämä taas on lasten oikeuksien näkökulmasta hyvin hankala tilanne esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa synnyttävä vanhempi kuolee synnytyksessä, eli edelleen säilyy tilanne, että lapsella on vain yksi juridinen vanhempi, kun hänellä, tietenkin toivottavasti, olisi mahdollisuus kahteen juridiseen vanhempaan. Tämä asia voitaisiin myös korjata. Tämä hallitus voisi sen korjata tuomalla eduskuntaan käsiteltäväksi jo valmistellun esityksen äitiyslaista. Se viime vaalikaudella jo valmisteltiin oikeusministeriössä, mutta sitä ei eduskuntaan tuotu, eli tämäkin hallitus voisi asian korjata vain sillä, että se toisi jo nyt valmiiksi valmistellun esityksen eduskuntaan, jossa me voisimme sen käsitellä. Tässä mielessä tämäkin asia olisi hyvin helposti korjattavissa, ja tietenkin olisi toivottavaa, että hallitus näin toimisi. Tässä muutamia huomioita. Kokonaisuudessaan nämä liitännäislakien muutokset ovat hyviä — ne tukevat jo sitä kehitystä, mikä viime kaudella aloitettiin tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymisen myötä — mutta edelleen jää monia merkittäviä ongelmia tänne lakien sisään, ja näitä pitää tietenkin erikseen tarkastella. Toivon ainakin itse, että nämä tulevat jo tällä hallituskaudella käsittelyyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-02-16T15:59:01,2016-02-16T16:04:41,Tarkistettu,1.1 2016_8_76,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Täällä oli kaksi vastauspuheenvuoropyyntöä, edustajat Niikko ja Laukkanen. Otetaan nämä nyt ensin ja katsotaan sitten lisää.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_8_77,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa huomaa sen, että tämä hallituksen esitys on — kuten myös se kansalaisaloitekin oli aikanaan — hyvin pikaisesti valmisteltu siten, että siinä ei ole huomioitu esimerkiksi lapsivaikutusten arviointeja ja näitä fakta-asioita. Olisinkin kysynyt edustaja Marinilta, kun omassa puheenvuorossanne käytitte hyvin paljon näitä samoja termejä, mitä on toistettu tässä jo kahden vuoden ajan, ja sitä, että näitä ihmisoikeus-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-ongelmia tällä avioliittolain muuttamisella ratkaistaan: Mikä tasa-arvo- tai ihmisoikeuskysymys on se, että mainitsemanne sterilisaatiomalli edelleen säilyy niillä henkilöillä, jotka korjaavat — korostan tällä teidän terminologiallanne sanaa korjaavat — sukupuolta? Jos sukupuoli korjataan, niin eikö se tarkoita silloin sitä, että miehestä tehdään nainen ja naisesta mies, ja silloin hän myös ominaisuuksiltaan on tällainen? Millä ihmeellä te perustelette sen, että ihminen, joka korjauksen käy läpi, saisi säilyttää molemman sukupuolen normit elikkä vaikka synnyttämismahdollisuuden ja hedelmöittämismahdollisuuden? Eihän se ole millään tavalla johdonmukaista. Joko se on korjausleikkaus tai sitten se ei ole.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-16T16:04:53,2016-02-16T16:06:14,Tarkistettu,1.1 2016_8_78,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Valiokunnassa kävimme hyvin perusteellisesti näitä asioita läpi, ja ilmapiiri oli siellä hyvin kunnioittava ja rakentava. Minusta edustaja Marin tässä toi loistavalla tavalla esiin juuri sen, mitä valiokunnassakin korostin, että tämä koko esitys vuotaa kuin seula. Sen jokainen asiakohta oli lähes kaikkien asiantuntijoiden mielestä huonosti valmisteltu. Olen iloinen siitä, että edustaja Marin näin seikkaperäisesti kuvasi juuri sen, miten huono tämä laki on. Niin kuin valiokunnassa totesin: jos minä olisin tämän asian kannalla, mitä Marin edustaa, niin en missään tapauksessa päästäisi näin heikosti valmisteltua lakia läpi. Mutta te haluatte, että tämä laki tulee voimaan, koska teillä on se strategia, että pistetään se tuhannen kilon norsu sinne Volkkariin kilon palasina, niin kyllä se sinne sitten lopulta mahtuu. (Puhemies koputtaa) Tavallaan ymmärrän sen, mutta ihmettelen silti tätä logiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-16T16:06:15,2016-02-16T16:07:34,Tarkistettu,1.1 2016_8_79,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Täällä on muutamia vastauspuheenvuoroja, täällä on edustaja Marin, Hänninen, Räsänen Päivi, Essayah ja Meri. Näillä mennään. Edustaja Marin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_8_80,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Todella istumme edustaja Laukkasen kanssa lakivaliokunnassa, ja tätä asiaa olemme hyvin perusteellisesti siellä käsitelleet, kuulleet lukuisia asiantuntijoita, hyvin laajan käsittelyn käyneet siellä läpi, ja minun mielestäni nämä lakiesitykset, nämä liitännäislait, ovat todella hyvin perusteltuja. Nämä ovat hyviä esityksiä, mutta aivan kuten Laukkanen totesi, näillä ei valitettavasti kaikkea maailmassa saada korjattua. Kaikkia ihmisoikeusloukkauksia ei näiden liitännäislakien kautta pystytä korjaamaan. Sikäli ehkä hieman vääristelitte tuossa omassa puheenvuorossanne osaltanne tätä kokonaisuutta, koska hyvin tiedätte sen, että me emme näiden liitännäislakien kautta pääse näihin kaikkiin ihmisoikeusongelmiin käsiksi, vaan ne vaativat erillisiä lakikäsittelyitä, puhuimme me sitten translain uudistamisesta tai tästä hedelmöityshoitolain kokonaisuudesta, äitiyslaista. Eli kaikkea emme pysty korjaamaan, mutta ehdottomasti nämä lakiesitykset vievät tätäkin näkökulmaa eteenpäin ja ovat kyllä todella hyviä. Lakivaliokunta teki hyvää ja perusteellista työtä tässä, eli mistään vuotavasta seulasta ei suinkaan ole kyse, vaan hyvistä esityksistä, mutta ne eivät ole riittäviä, muitakin tarvitaan. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-02-16T16:07:35,2016-02-16T16:08:50,Tarkistettu,1.1 2016_8_81,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin edustaja Marin totesi, olemme hyvällä alulla, mutta nämä eivät ole tietenkään riittäviä toimenpiteitä, ja toivommekin, että esimerkiksi translaki uudistetaan mahdollisimman pian, (Mika Niikko: Miksi?) samoin kuin hedelmöityshoitolaki, äitiyslaki. Elikkä me haluamme nostaa esille ne puutteet, joista esimerkiksi edustaja Laukkanen totesi, että tässä on edelleen tekemistä, ja toivomme, että nykyhallitus vie eteenpäin myös näitä muita muutosehdotuksia ja esityksiä, jotka ovat tarpeen, (Mika Niikko: Miksi?) jotta Suomessakin ihmisoikeudet saadaan kansainväliselle tasolle ja jotta meidän ei tarvitsisi hävetä maailmalla sitä, että Suomessa ihmisoikeudet eivät vieläkään toteudu, vaikka usein markkinoimme itseämme tämmöisenä mallimaana, jossa tasa-arvo toteutuu. Valitettavasti näin ei Suomessa vieläkään ole. Haluan kyllä todeta tässä, että lakivaliokunnassa käytiin erittäin rakentavaa, toisia kunnioittavaa keskustelua, ja siitä haluan kyllä kiittää kaikkia lakivaliokunnan jäseniä ihan erikseen. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-02-16T16:08:52,2016-02-16T16:09:53,Tarkistettu,1.1 2016_8_82,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä on nyt puhuttu ihmisoikeusongelmista ja transseksuaalien sukupuolen vahvistamiseen liittyvästä lainsäädännöstä, niin on hyvä, että ymmärrämme ja konkretisoimme, mitä tämä tarkoittaa ja miksi tämä lisääntymiskyvyttömyyden edellytys ylipäänsä kuuluu tähän transseksuaaleja koskevaan lainsäädäntöön. Jos tämä lisääntymiskyvyttömyyttä koskeva edellytys poistettaisiin, niin se tarkoittaisi sitä, että juridinen mies voisi synnyttää naisen tavoin tai juridinen nainen voisi siittää ja hänen puolisonsa synnyttää. Tässä jos missä tarvittaisiin niitä lapsivaikutusten arviointeja. Kyllä voi kuvitella, miten sekavaa lapsen kannalta tällainen tilanne on, että hänellä on isä, joka on synnyttänyt, (Puhemies koputtaa) tai äiti, joka on siittänyt hänet. Mielestäni (Puhemies: Aika!) tämä on ihmisoikeuskysymys lastenkin kannalta. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-02-16T16:09:55,2016-02-16T16:11:14,Tarkistettu,1.1 2016_8_83,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä tosiaan sanat ""ihmisoikeudet"" ja toisaalta ""ihmisoikeusloukkaukset"" ovat olleet paljon käytössä, ja olen miettinyt tätä Euroopan unionin jäsenmaitten tilannetta. Suurimmassa osassa jäsenmaita on tilanne se, mikä tällä hetkellä meillä Suomessa, että meillä on erilliset lait, meillä on erillinen parisuhdelaki samaa sukupuolta oleville ja sitten avioliittolaki eri sukupuolta oleville. Ja täytyy sanoa, että en ole kuullut missään väitettävän, että Itävallan ihmisoikeus-tilanne on huolestuttava tai Saksassa on jotenkin karmaiseva ihmisoikeustilanne tämän asian suhteen. Jollakin tavalla minun mielestäni olisi kuitenkin syytä ajatella näin ja nähdä se, että suurimmassa osassa maailman maista avioliitto on varattu miestä ja naista varten ja sitten on näitä muita juridisia liittoja, joilla on sitten pystytty takaamaan esimerkiksi perintöoikeus ja muut oikeudet lain edessä. Siinä mielessä tietenkin olisin toivonut, että Suomi olisi jatkanut tällä linjalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-16T16:11:16,2016-02-16T16:12:22,Tarkistettu,1.1 2016_8_84,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Seuraavat vastauspuheenvuorot vielä, edustajat Meri, Niikko, Laukkanen, Sarkkinen ja Marin, mutta sitten me menemme kyllä tuohon puhelistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_8_85,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp," Arvoisa puhemies! Ihan muutama huomio tuosta juridisesta vanhemmasta ja äitiyslain valmistelusta. Meillähän on tällä hetkellä mahdollisuus hakea oheishuoltaja, elikkä mielestäni ei ole tarvetta niin kuin erilliseen lainsäädäntöön. Elikkä jos lapsi on yhden huoltajan perheessä ja hänellä on joku läheinen ja vanhempi tarvitsee mahdollisesti hätätilannetta varten toisen läheisen huoltajan lapselleen, niin se on hyvin mahdollista. Tuossa Essayah käytti hyvän puheenvuoron siitä, mistä minäkään en ole kuullut: että tämmöinen on niin kuin ihmisoikeusloukkaus. Meillähän on ollut rekisteröity parisuhde samaa sukupuolta olevien välillä. En minä ymmärrä, että täällä olisi kenenkään oikeuksia loukattu. Ainoat, keiden oikeuksia tässä saatetaan nyt loukata, ovat lapset. He ovat niitä, ketkä eivät tässä voi puhua. Ja minä ihmettelen, kun lyhyen kauteni aikana täällä on huudettu joka ikisen arvioinnin perään ja nyt eivät huuda opposition tietyt ihmiset lainkaan, missä on lapsivaikutusten arviointi. Lapset eivät itse voi puhua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-16T16:12:31,2016-02-16T16:13:36,Tarkistettu,1.1 2016_8_86,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hänniselle ja Marinille haluaisin vielä nyt muistuttaa, kun ette viime kautena olleet vielä täällä eduskunnassa keskustelemassa — mutta todennäköisesti kuitenkin tiedätte sen — että perustuslakivaliokunta, lakivaliokunta ja ihmisoikeustuomioistuin ovat todenneet, että nykyinen avioliittolaki ei sorra ketään. Nykyinen avioliittolaki ei ole ihmisoikeuskysymys. Se ei kenenkään ihmisoikeuksia loukkaa. Se ei tasa-arvoa loukkaa eikä yhdenvertaisuutta. Elikkä tämä on lainsäätäjän kannalta tärkeä tiedostaa, mikä se nykyinen laki on, eikä johtaa ihmisiä harhaan sillä, että meillä on oikeasti lainsäädännöllinen ongelma. Tästähän ei ole kysymys. Nythän on kysymys arvoista ja arvojen huutokaupasta, jossa on kaksi osapuolta ja ne huutavat erilaista lopputulosta tähän asiaan. Ja silloin olisi rehellistä puhua nimenomaan siitä, mistä on kysymys. Kysymys on nimenomaan arvokeskustelusta, mimmoista yhteiskuntaa rakennamme. Lainsäädännöllistä ongelmaa tässä ei oikeasti ole ja tarvetta tähän muutokseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-16T16:13:39,2016-02-16T16:14:49,Tarkistettu,1.1 2016_8_87,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulle ei nyt ihan avautunut edustaja Marinin ajatus siitä, että vääristelin jotakin, kun nimenomaan kerroin, nimenomaan teidän kannaltanne, miksi kaikki asiantuntijat pitivät tätä lakia huonosti valmisteltuna. En kai minä mitenkään vääristellyt jotakin tai esittänyt väärin, vaan kerroin juuri niin kuin se asia oli. Se, mistä olin ennen kaikkea huolissani, oli se, että kun edellisellä kaudella tätä lakia moitittiin erittäin huonosti valmistelluksi, niin tämä sama linja jatkui lakivaliokunnassa. Olisi luullut, että lakivaliokunta olisi oppinut jotakin tästä asiasta, mutta lakivaliokunta itse, kuultuaan kaikki asiantuntijat viime vaalikaudella, päätti esittää tämän hylkäämistä. Ja nyt sitten lakivaliokunta, kun uudestaan käsitteli asiaa eikä ollut näitä lapsiasiainvaikutusarviointeja, päätti hyväksyä tämän. Siinä ei ole mitään logiikkaa, enkä minä ymmärrä, mitä minä tässä nyt vääristelin. Ehkä Marin selittää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-16T16:14:49,2016-02-16T16:16:04,Tarkistettu,1.1 2016_8_88,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,Sitten vielä edustajat Sarkkinen ja Marin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_8_89,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä kysymys on todellakin arvoista, ja näen, että tämä tasa-arvoisen avioliittolain voimaansaattaminen ja nämä liitännäislait, joita nyt käsitellään, vievät tasa-arvoa eteenpäin Suomessa. Ymmärrän, että asiasta on erilaisia näkökulmia. Tässä ollaan hyvin syvällisten arvokysymysten ääressä. Mutta minä olen itse erittäin iloinen, että saan olla hyväksymässä näitä lakeja, jotka vievät tasa-arvoa Suomessa eteenpäin. Kyllä Suomessa on monta perhettä, joissa ollaan erittäin onnellisia siitä, että tasa-arvoinen avioliittolaki vihdoin tulee voimaan. Suomi on saanut useita huomautuksia translain puutteellisesta tilanteesta ja sen ihmisoikeusongelmista, ja näen, että näiden puutteiden korjaaminen on tulevaisuudessa äärimmäisen tärkeää. Mielestäni ei ole peruste se, että jos suurimmassa osassa maailman maista on asiat huonosti, niin sitten Suomessakaan ei ole syytä niitä korjata, vaan kyllä meidän täytyy pyrkiä suurimpaan mahdolliseen yhteiskunnalliseen tasa-arvoon kaikille ihmisille, niin seksuaali- kuin sukupuolivähemmistöillekin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-02-16T16:16:07,2016-02-16T16:17:18,Tarkistettu,1.1 2016_8_90,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,Ja viimeisen vastauspuheenvuoron tässä vaiheessa käyttää edustaja Marin. Sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_8_91,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Laukkaselle: toisin kuin te äsken tuossa totesitte, niin lakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat eivät suinkaan tyrmänneet näitä esityksiä, mitä me tänään käsittelemme, vaan puolustivat niitä. Siellähän puollettiin näitä lain muutoksia, mitä me nyt käsittelemme. Sen sijaan kyllä siellä asiantuntijoilta tuli huomioita myös juuri näistä asioista, mitä äsken esitin tuolla pöntössä, eli kaikkea emme saa vielä korjattua, ja se vaatii erillisiä lakiesityksiä eduskunnalle, muun muassa translain uudistamisen tai hedelmöityshoitolain uudistamisen äitiyslain suuntaiseksi. Eli päinvastoin kuin väitätte, niin näin ei suinkaan ole. Sitten haluaisin kysyä edustaja Räsäseltä ja muutamilta muilta puhujilta tässä salissa, ymmärrättekö te sen, kuinka loukkaavalta sateenkaariperheissä olevista ihmisistä kuulostaa se, kun te täällä arvostelette ja arvioitte sitä, onko kahden samaa sukupuolta olevan pariskunnan perheen lapsilla hyvä olla vai ei. Ymmärrättekö te sen, että se loukkaa näitä ihmisiä? Meillä on monimuotoisia perheitä, meillä on erilaisia perheitä, erilaisissa perheissä kasvavia lapsia, jotka kasvavat hyvissä perheissä. Heitä loukkaa se, että te täällä kerrotte, että tämä on lapsen oikeuksien näkökulmasta ongelmallista, että tämä tasa-arvoinen avioliittolaki etenee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-02-16T16:17:18,2016-02-16T16:18:41,Tarkistettu,1.1 2016_8_92,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä, teidän nimenne mainittiin, sen jälkeen mennään sitten puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_8_93,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toki tämä koko aihepiiri on hyvin iholle menevä, ja ymmärrän hyvin sen, että tämä herättää myös monenlaisia tunteita. Mutta ajattelen, että kyllä täällä on puhuttava myös lasten puolesta, heidän, jotka eivät voi itse tehdä valintoja siitä, saavatko he omaan elämäänsä ja perheeseensä sekä äidin että isän vai elävätkö he esimerkiksi kahden naisen, kahden äidin, perheessä tai kahden isän perheessä. Nämä lapset eivät itse tee niitä valintoja. Kyllä ihmisellä on hyvin syvä tarve esimerkiksi tietää omat juurensa ja biologiset juurensa, ja väitän, että edelleenkään ihminen ei ole mihinkään muuttunut siitä, että kyllä hän tarvitsee sekä äitiä että isää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-02-16T16:18:46,2016-02-16T16:19:46,Tarkistettu,1.1 2016_8_94,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Nyt mennään sitten puhujalistalle, kuten olen jo muutaman kerran todennut. Tässä on mahdollisuus vielä käydä sitten keskustelua.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_8_95,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp," Arvoisa puhemies! Pidän tässä nyt kannatuspuheenvuoron tämän vastalauseen puolesta, siitä, että lakiehdotukset hylätään. On asioita, mitä ihminen ei voi päättää tai muuttaa, mies ja mies eivät voi saada keskenään lasta. Tässä on taustalla erittäin älykäs suunnitelma siitä, että vain nainen ja mies voivat keskenään saada lapsen, joten taustalla on ajatus siitä, että mies ja nainen on paras roolimalli ja paras kasvattamaan lasta. Ja vaikka olisi kuinka hyvät kaksi äitiä, niin se ei poista sitä tarvetta mieheen, koska näin se biologia toimii. Minä en ymmärrä, minkä takia tässä salissa väheksytään biologiaa. En myöskään ymmärrä, minkä takia tässä salissa väheksytään tällä hetkellä lapsen oikeutta. Tässä puhutaan vaan aikuisten oikeudesta, ei lapsen oikeudesta. Jos oltaisiin oikeasti kiinnostuneita lasten oikeudesta, me tekisimme ne lapsivaikutusarvioinnit, mutta siihen ei tässä salissa kukaan halua ottaa kantaa. Lisäksi tässä on myös kysymys arvoista: avioliitto halutaan purkaa siinä mielessä, ettei se enää olisi naisen ja miehen välinen. Kristillisten arvojen romuttaminen on tosiaan alkanut jo. 60-luvullahan aapisessakaan ei enää saanut mainita sanaa Jumala, vielä 50-luvun aapisesta sitä voi löytyä. Olen aika varma, että salissa tulemme myös keskustelemaan moniavioisuudesta ja muusta, tavoitteenahan tässä kuitenkin on se. Alussa jo sanoin, että tämä on se kannatuspuheenvuoro tähän vastalauseeseen, ja esitän, että nämä lakiesitykset hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-02-16T16:19:53,2016-02-16T16:21:41,Tarkistettu,1.1 2016_8_96,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Osaltani myös täytyy tähän alkuun todeta, että kannatan tämän lakiesityksen hylkäämistä, vaikka hallituksen jäsenenä istun. Miksi tämä on niin tärkeä asia, että tästä tarvitsee nytten toisenkin kerran keskustella, kun viime viikolla tästä jo debatoitiin, miksi vielä tälle päivälle meillä kaikilla puhehaluja riittää? Tämä on niin tärkeä suunta, mihin Suomi rakentaa yhteiskuntaa. Minä ymmärrän kyllä tämän näkökulman siltä kannalta, että joku kokee, ettei hänellä ole samanlaista tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta päästä avioliittoon. Minä ymmärrän kyllä sen näin inhimilliseltä näkökannalta, että siihen joillakin ihmisillä on halua päästä tekemään muutos ja saada tämä avioliitto kaikkien ulottuville. Mutta en kuitenkaan ymmärrä sitä, että me väheksymme avioliiton merkitystä. Jos meillä tällä hetkellä kuitenkin on avioliitossa noin 2 miljoonaa ihmistä ja rekisteröityneessä parisuhteessa, oliko niitä nytten 6 000 vai 8 000, niin se epäsuhta on niin iso. Meidän täytyisi ymmärtää se, että avioliitto on jollakin tavalla merkityksellinen, yhteiskuntaa koossa pitävä voima, perhettä yhdistävä ja lapsen turvaksi luotu, myös naisen näkökannalta. Siinä mielessä ne perinteet ja historia ovat jo niin pitkät tämän avioliiton kannalta, että sen romuttaminen tällaisella lainsäädännöllä ei ole millään tavalla perusteltua. Tässä aikaisemmin jo mainitsin ja esitin joillekin kansanedustajille kysymyksen siitä, että kun me olemme lainsäätäjiä, niin meidän pitäisi tuntea lakia. Meidän pitäisi tuntea lakia siltä osin, että me emme anna väärää todistusta siitä, että meidän lakimme on syrjivä tai eriarvoistava joitain henkilöitä kohtaan. Tätä ongelmaa ei oikeasti ole. Tästä on tehty ongelma, koska jotkut ovat niin halunneet. Sitten toisekseen haluan nostaa esille yhden näkökulman, mistä en ole aikaisemmin vielä puhunut. Se on tämä hallituksen esitys siltä osin, että hallituksen esityksessä sanotaan, että lapsen uskonnollisen aseman määräytyminen muutetaan. Nythän se on niin, että äidin päätösvallassa on sanoa, jos ei yksimielisyyttä perheessä synny, mitä uskontokuntaa mahdollisesti lapsi edustaa. Tällä on sellainen merkitys, että se vaikuttaa lapsen kasvatukseen varhaiskasvatuksessa ja koulussa, se vaikuttaa siihen, pääseekö hän mukaan esimerkiksi uskontotunneille vai ei. Täällä on paljon puhuttu näiden vuosien aikana siitä, että tämä lakiesitys, avioliittolain muuttaminen, ei ole keneltäkään pois, mutta tässäkin on yksi pieni esimerkki siitä, keneltä tämä on pois. Lakivaliokunta on perustellut tätä muuttamista siten, että tämä muutos on tarpeen, koska se kohtelee erilaisia perhemuotoja samalla tavalla tästä eteenpäin. Ja tätä on perusteltu lakivaliokunnan kannalta yhteisvastuulla ja yhdenvertaisuudella ajatellen päätöksiä lasta koskevista asioista: yhdessä perhe päättää tai ei päätä. Tämä on minun mielestäni tosi huono perustelu. Meillä kuitenkin suurin osa perheistä on ihan normaaleja heteroperheitä, lähestulkoon kaikki tässä maassa, ja nytten käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos on tulevaisuudessa näitä isättömiä lapsia, niin kuin niitä jatkossakin on tässä yhteiskunnassa, niin käytännössä äiti ei enää voi sanoa, että meidän lapsemme muuten menee sitten ihan normaalille uskontotunnille. No, tämä kuulostaa vähäiseltä asialta, mutta tällä on kauaskantoiset seuraukset. Tällä on sellaiset seuraukset, että me rupeamme pala palalta murentamaan tätä uskonnonvapautta ja sananvapautta tässä maassa. Me emme anna enää päätösvaltaa edes vanhemmille, äidille tässä tapauksessa, vaan me haluamme siirtää sen päätösvallan jonkun tuomarin käsiin tai yhteiskunnalle. Meidän tulisi kuitenkin ymmärtää se, että nyt jos tämä laki tullaan hyväksymään vuonna 2017 keväällä kokonaisuudessaan, niin meillä on edessä se, että kirkko tulee luopumaan todennäköisesti vihkimisoikeudestaan. Kirkolla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. On aivan hurskastelua täällä kenenkään lainsäätäjän sanoa, että kirkko saa tehdä itse omat päätöksensä. Minä väitän, että seuraavana hetkenä, välittömästi, sieltä vasemmalta siiveltä ruvetaan vaatimaan kirkolta kirkollisveronkanto-oikeutta pois, jos he eivät tule vihkimään samaa sukupuolta olevia henkilöitä. Tämä on pala palalta norsun syömistä, kuten edustaja Laukkanen kertoi, pala palalta me murramme kaikki ne esteet sen tieltä, ettei tämä yhteiskunta muuttuisi yhä enemmän liberaalisempaan suuntaan. Arvoisa puhemies! Olisin toivonut Suomen eduskunnalta toisenlaista lähestymistapaa tämmöisiin vaikeisiin, kipeisiin koko yhteiskuntaa koskettaviin lakimuutoksiin. Olisin toivonut, että lakivaliokunta olisi seissyt viime vaalikauden lakivaliokunnan näkemyksen takana. Viime vaalikautenahan lakivaliokunnassa — itsekin olin siellä mukana — keskusteltiin tästä asiasta, että lapsivaikutusten arviointi tässä asiassa on tärkeää tehdä. Tämä oli muun muassa yksi peruste, minkä takia lakivaliokunta ei tätä hyväksynyt viime vaalikautena, vaikka se äänestyksessä täällä salissa voittikin. Silloin lakivaliokunta totesi, että lapsivaikutusten arviointi perustuu lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiseen vaatimukseen asettaa lapsen etu ensisijaiseksi kaikessa lapsiin kohdistuvassa päätöksenteossa. Tästä oli oikein oikeusministeriön suositus tässä arviossa. Tässä salissa, ikävä kyllä, on lapsen etu jätetty aikuisen edun jalkoihin. Lapsen etua ei haluttu tutkia lapsivaikutusarvioinnin kautta, vaan lapsen ääni hukkui meidän aikuisten kilpahuudantaan siitä, mitä minulle kuuluu. On valitettavaa, että osaltani joudun vastustamaan oman hallituksen lakiesitystä. Tiedän, että se on ainoa vaihtoehto, kun on kysymys lasten oikeuksista isään ja äitiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-16T16:21:49,2016-02-16T16:28:19,Tarkistettu,1.1 2016_8_97,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Laukkanen, kun minä kävin koulun, ja siitä ei kauhean kauaa ole, pulpetti oli tyhjä, vailla Raamattua. Jotkut arvot ovat silti ajattomia. Peruskallio, joka ei huoju eikä kaadu maailman myrskyissä. Jokaisella, jokaisella on maailmankuva: kristillinen, ateistinen, uskonnoton tai jokin muu uskontokunta. Uskonnon- ja mielipiteenvapaus turvaavat jokaisen, jokaisen oikeuden maailmankuvaansa. Kunnioitan niitä ihmisiä, jotka kannattavat avioliittolain muutosta, ovat sitä kannattaneet. Kunnioitan heitä. He ovat käyttäneet demokraattista vaikutusmahdollisuuttaan, ja tätä kunnioittaen tämä hallitus nyt esittää avioliittolain edellyttämiä lainmuutoksia. Minun mielestäni on johdonmukaista se, että kansan tahtoa, joka on tullut kansalaisaloitteen ja sitten kansaa edustavan eduskunnan enemmistön päätöksellä, on näin kunnioitettu. Kunnioitan demokratiaa ja Suomen lakia. Maailmankuvani ei kuitenkaan muutu. Minulle avioliitto on nyt ja aina yhden miehen ja yhden naisen välinen instituutio. — Huomaatte, että tietoisesti sanon nimenomaan yhden naisen ja yhden miehen välinen instituutio. Yksi osapuoli on tässä keskustelussa kylläkin onnistunut juurruttamaan keskusteluun tasa-arvoisen avioliiton käsitteen — tämähän on tietysti retoriikkaa — vaikka avioliittolaki oli jo tasa-arvoinen ennen tätä tehtyä muutosta. Kuka tahansa täysi-ikäinen mies ja nainen saattoivat solmia avioliiton riippumatta taustastaan. Kun katsoo historiaa ja vielä joitakin nykyisiäkin yhteiskuntia, niin tämähän ei ole asiaintila kaikkialla: erilaisia rajoituksia säädetään näissä kysymyksissä ja myös rikkoen ihmisoikeuksia. Avioliittolakimme siis toisin sanoen oli jo aikaisemmin täysin YK:n ihmisoikeusjulistuksen vaatimukset täyttävä. 19.2.2001 edustaja Vistbacka perussuomalaisista puhui seuraavasti: ""Tämä hivutustaktiikka on toiminut hämmästyttävän hyvin, ja osa ihmisistä ei vieläkään ole kyennyt tai ei halua nähdä lain lopullista päämäärää, joka on samanarvoinen asema avioliiton kanssa."" Näin edustaja Vistbacka puhui tässä salissa, tai sanotaanko tuolla suuressa salissa, silloin kun käsiteltiin lakiesitystä rekisteröidystä parisuhdelainsäädännöstä. Katsokaa itse arkistoista. Monet edustajat eri puolueista sanoivat, että on pelottelua puhua siitä, että kun säädetään rekisteröity parisuhdelainsäädäntö, se missään vaiheessa johtaisi siihen, että rekisteröidyn parisuhdelain kautta tulisi lopulta samanarvoinen asema avioliiton kanssa. Monet varoittivat siitä myös samaan aikaan, että niin tulee käymään, ja niinhän on käynyt. Valtiopäivämies Vistbacka on kauaskatseinen mies. Hivutustaktiikka jatkuu, mikä näkyy esimerkiksi edustaja Marinin vaatimuksessa uusista lakimuutoksista. Tietysti mielelläni kuulisin tarkemmin, mitä nämä uudet lakimuutosvaatimukset ovat. Eikö tämäkään lainsäädäntö ole vielä se kuuluisa tasa-arvoinen avioliittolaki? Sitkeästi halutaan myös muuttaa perhekäsitys. Tässä ei ole kyse pelkästään avioliittolain muutoksesta tässä kokonaisuudessa, vaan koko perhekäsityksen muuttamisesta. Kannatan vastalause-esitystä, ja näin ollen tulen äänestämään niin sanotun avioliittolain liitännäislakeja vastaan. Tämä on tietysti aika kova ratkaisu hallituspuolueen edustajalta, mutta jotkin arvot ovat ajattomia, muuttuvassa maailmassa on jotain pysyvää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-02-16T16:28:34,2016-02-16T16:33:24,Tarkistettu,1.1 2016_8_98,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Mennään puhujalistaan, ja sitten jokaisella on kyllä mahdollisuus käyttää puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_8_99,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä yhdyn niihin, jotka ovat todenneet, että tulevat huomenna äänestämään tämän vastalauseen mukaisesti näitten lakiesitysten hylkäyksen puolesta. Tuossa vastalauseessa on erittäin hyvin, seikkaperäisesti, käyty läpi nämä kuusi eri lakia ja todettu, minkä tähden näitä lainsäädäntömuutoksia ei kannateta. Viime viikolla kävimme täällä hyvin seikkaperäisen mutta myöskin, voi sanoa, sävyltään toinen toistamme kunnioittavan keskustelun, ja toivon, että vaikka tässä tänäänkin vähän tunteet nousevat pintaan, niin kuitenkin tämä toinen toisemme kunnioitus säilyy, ja näytämme sen, että osaamme olla sivistyneesti eri mieltä asioista. Yhdyn myöskin niihin puheenvuoroihin, joissa täällä on todettu, että olisi ollut hyvä, jos olisi odotettu, että tämä Aito avioliitto -kansalaisaloite tulee eduskuntaan ennen kuin näitä liitännäislakeja olisi lähdetty viemään eteenpäin, jolloinka sitten nämä lainsäädäntöasiat olisi voitu käsitellä oikeassa järjestyksessä. Mutta tällä hetkellä meillä on siis tosiaankin esillä nämä liitännäislait, ja huomenna niistä äänestämme. Viime viikolla kävin aika pitkästi läpi näitä lakeja ja nyt oikeastaan vain ihan summaan muutaman kohdan sieltä. Ehkä eniten täällä salissa on käyty keskustelua siitä, miten nämä liitännäislait eivät tosiaankaan ole pelkkiä teknisiä muutoksia vaan näitten lakien vaikutukset ulottuvat koko yhteiskunnassa monille eri alueille, perintökaareen, perheoikeuteen, lasten asemaan. Ja tietysti myöskin — niin kuin täällä on viitattu — sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-alan lainsäädäntöesitykset, joita tulee ilmeisesti yli sataan lakiin, odottavat sitten vielä käsittelyään. Lapsivaikutusten arvioinnista on puhuttu paljon, ja siinä mielessä haluan vain todeta, niin kuin täällä on sanottu, että lapsiasiavaltuutettu ja myöskin oikeusministeriö viime kaudella totesivat, että olisi hyvä tehdä tämä lapsivaikutusten arviointi. Ja siinähän nimenomaan on kysymys siitä, että katsotaan, mihin kaikkiin asioihin lainsäädännössä ja esimerkiksi taloudessa tämä mahdollinen lakimuutos tulee vaikuttamaan. Yksi sellainen asia, mikä varmasti olisi ollut syytä käsitellä, on se, kuinka monet maat tulevat tämän jälkeen sulkemaan adoption Suomeen kaikilta pareilta. Elikkä on useita maita, jotka eivät anna lapsia adoptoitavaksi samaa sukupuolta oleville pareille, ja nyt tämän sukupuolineutraalin avioliittolain muutoksen myötä sitten myöskin Suomelta ovet sulkeutuvat. No, toinen asia: uskonnonvapauslaki, johon tulee muutos. Tämähän ihan lakivaliokunnan mietinnön mukaisestikin oli sellainen, voisiko sanoa, vähän ylimääräinen muutos, elikkä varsinaisesti tästä avioliittolain muutoksesta ei ole suoraan johdettavissa tätä lainmuutoksen tarvetta. Se todetaan ihan selkeästi siinä mietinnössä. Ja kuitenkin sitten tähän suuntaan nyt on haluttu mennä, ja kyllä tämä tällaista niin sanottua positiivista uskonnonvapautta tulee rajoittamaan, koska se lisää sellaista uskonnollista juurettomuutta ja uskonnottomuutta ja siinä mielessä kaventaa sitä myönteistä uskonnon vapautta. Sitten kolmantena asiana vielä nostan esille kristilliset kirkot, jotka tällä hetkellä suorittavat suurimman osan avioliittoon vihkimisestä. Ne eivät vielä ole muodostaneet kantaa tähän uuteen tilanteeseen, ja tällä hetkellähän Suomessa mikään kirkkokunta ei näe avioliittoa millään muulla tavalla kuin miehen ja naisen välisenä. Siinä mielessä tämä tulee olemaan suuri haaste myöskin kirkkokunnille ja myöskin muille uskontokunnille, jotka joutuvat tähän asiaan sitten ottamaan kantaa. Kun Isossa-Britanniassa ja Norjassa tehtiin vastaava lainmuutos eli muutettiin lakia sukupuolineutraaliksi, niin näissä maissa katsottiin tarpeelliseksi aivan erikseen alleviivata sitä, että tämä lainmuutos ei vie uskonnollisilta yhdyskunnilta millään tavalla niitten opillista vapautta ja uskonnonvapautta sen suhteen, minkä he katsovat avioliitoksi ja mitä he haluavat esimerkiksi omissa seremonioissaan olla liittämässä yhteen tahi siunaamassa. Mietin, että Suomessakin olisi voinut olla paikallaan, että tästä olisi esimerkiksi mietinnössä mainittu, koska voin kuvitella, että saattaa tulla sellainen tilanne, että kenties esimerkiksi jonkun kirkkokunnan vihkimisoikeuden omaava henkilö saattaa itse ajatella tästä asiasta toisella tavalla kuin kenties oma kirkkokunta ja ehkä saa päähänsä sitten sen, että hänpä suorittaa tällaisen vihkimyksen. Olisi ollut tärkeää oikeudellisen selvyyden takia kirjata selkeästi, niin kuin Norjassa on tehty, että mikäli kirkkokunnalla ei ole liturgista kaavaa tätä samaa sukupuolta olevien henkilöitten vihkimistä varten, niin myöskään tällainen vihkimys ei ole juridisesti pätevä. Täällä muutamissa puheenvuoroissa tuli esille tämä paine, mikä tulee varmasti sitten uskonnollisiin yhdyskuntiin, kun maallinen ja sitten toisaalta kirkkojen opillinen näkemys avioliitosta erkanevat. Sitä painetta varmasti muodostuu, ja on hyvinkin nähtävissä niitä tilanteita, joissa joko henkilöt käyttävät omaa vapauttaan tai sitten voi olla myöskin niitä pareja, jotka ikään kuin testaavat tätä tilannetta ja lähtevät pyytämään vihkimystä, vaikka kirkkokunnalla ei siihen olisi liturgista kaavaa. Sitten ehkä viimeisenä asiana vielä nostaisin esille tämän kohdan, jossa tosiaankin tämä rekisteröity parisuhde kuitenkin jää tuonne lainsäädäntöön sellaisena jonkunlaisena jäänteenä. Uusia rekisteröityjä parisuhteita ei voida solmia, mutta kuitenkin Suomessa on niitä ihmisiä, jotka ovat rekisteröidyssä parisuhteessa ja haluavat siinä myöskin jatkaa. Eli he näkevät avioliiton miehen ja naisen välisenä ja haluavat jatkaa rekisteröidyssä parisuhteessa, ja tietenkin on tärkeää, että heille tämä oikeus suodaan, mutta sitten toisaalta tullaan tähän tilanteeseen, että sitten ulkomailla rekisteröity parisuhde hyväksytään Suomessa, vaikka Suomessa ei enää sen jälkeen, kun tämä laki muuttuu, voida rekisteröidä parisuhteita. Toisaalta sitten Suomessa parisuhteen rekisteröineet henkilöt voivat pelkällä ilmoitusmenettelyllä muuttaa tämän rekisteröidyn parisuhteen avioliitoksi, kun taas ulkomailla rekisteröidyn parisuhteen solmineet eivät näin voi tehdä. Ja muistaakseni edustaja Räsänen edellä taisi mainita siitä, että kun tämän sukupuolineutraalin avioliittolain yhteydessä on paljon tätä tasa-arvo-sanaa käytetty, niin kyllä tässä herää kysymys näistä yhdenvertaisuusnäkökulmista näiltä osin. Luomme sekavaa lainsäädäntöä myöskin tällä tavoin. Siinä mielessä yhdyn myös edustaja Laukkasen toteamukseen, että kaikissa näissä valiokunnan kuulemisissa tuotiin esille se, että tätä lainsäädäntöä on tehty hätiköiden ja myöskin huonolla valmistelulla ja että siinä on paljon sellaisia puutteita, joita ei olisi tullut tällä tavoin viedä eteenpäin. Mutta kristillisdemokraattina tiedän, että demokratia tässä talossa puhuu, ja huomenna sitten äänestyksessä näemme, millä tavalla itse kukin näihin liitännäislakeihin ottaa kantaa. Itse olisin kyllä toivonut — ja vetosin vielä useaan kertaan hallitukseen — että me olisimme tosiaankin käsitelleet tämän Aito avioliitto -kansalaisaloitteen ennen kuin näitä liitännäislakeja oltaisiin viety eteenpäin, mutta ikävä kyllä hallitus ei tässä sitten taipunut näihin pyyntöihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-16T16:33:36,2016-02-16T16:42:46,Tarkistettu,1.1 2016_8_100,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp," Kiitos, rouva puhemies! Täällä on puhuttu siitä, että toiset ihmiset kokevat loukkaavana sen, että täällä oltaisiin asioista eri mieltä. Mielestäni on erittäin arvokasta ja tärkeää, että ihmiset saavat kertoa omista näkemyksistään, tuntemuksistaan ja erityisesti näin syvälle menevistä ajatuksistaan, ja siinä ei ole ketään tarkoitus loukata. En ainakaan minä koe, että minä ketään haluan loukata, eikä täällä minusta ole ollut sellaista ilmapiiriä, eikä sitä pidä niin ottaa. Meillä jokaisella on oma arvomaailmamme. Itse en ole uskonnollinen ihminen enkä perusta elämääni uskontoon, mutta minulla on myös tiettyjä perusarvoja, ja ymmärrän sen, että toisille ihmisille — ja myös minulle — avioliitto on erittäin tärkeä instituutio miehen ja naisen välisenä suhteena, joka voi olla mahdollinen vain miehille ja naisille. Minuun on ollut hyvin paljon eri-ikäisiä, erityisesti vanhempia ihmisiä yhteydessä, ja he ovat ihan keskeisenä kriteerinä minua äänestäessään halunneet tietää, miten suhtaudun tähän miehen ja naisen väliseen avioliittoon ja näihin liitännäislakeihin. Se on ollut heille keskeinen asia. Jo silloin olen kertonut heille, että haluaisin pitää tämän instituution erillään, koska laki rekisteröidystä parisuhteesta, joka meillä on ollut voimassa ja tällä hetkellä on, takaa samat taloudelliset oikeudet aviopareille. En oikeastaan ole nähnyt, miksi tämä oli niin iso asia poliittisesti, miksi sitä piti viedä eteenpäin, aivan kuin se olisi ollut jokin ihmisoikeusloukkaus, kuten edustaja Marin kertoi. Minä en ole koskaan sitä asiaa niin nähnyt, mutta ehkä joku sen niin näkee. Toisaalta me emme ole saaneet siitä mitään huomautuksia. Itsekin toivon, että puhutaan varsinkin näin vaikeista asioista oikeilla termeillä ja niin kuin se asia on ollut. Kukaan ei ole koskaan väittänyt, että Suomessa on tapahtunut tämän suhteen ihmisoikeusloukkauksia. Kun miettii lapsia, lapsen etua ja lapsivaikutuksia, niin ehkä siinä, jos jossakin tässä lainvalmistelussa, on ihmisoikeusloukkaus. Olen hieman yllättynyt: Tässä syksyllä käsittelimme esimerkiksi subjektiivista päivähoito-oikeutta, ja hyvin kovasanaisesti monet opposition edustajat demareista, vasemmistosta ja vihreistä toivat esille sitä, että hallitus ei ole tehnyt riittävän kattavia vaikutusarvioita koskien naisten asemaa työelämässä ja lasten kehitystä ja näin poispäin. Tässä on kuitenkin hyvinkin merkittäviä muutoksia tulossa, mutta niiden perään ei ole tässä kysytty. Tämä lakihan on tulossa 1.3.2017 voimaan, jos tämä hyväksytään. Siihen on aika runsaasti aikaa, niin että tässä olisi ollut ihan hyvää aikaa vielä pohtia tätä. En tiedä, miksi tämä piti niin kiireesti tehdä. Jotenkin näkisin, että tässä on lapsen oikeus unohtunut aikuisten melskatessa tämän asian ympärillä, ja nähdään se oma oikeus ja omat tekemiset. Meistä ihmisistä asiat näyttäytyvät eri lailla, ja sitä pitää kunnioittaa ja arvostaa. Siinä mielessä olisin toivonut, että tätä olisi monelta kantilta pohdittu. Juristina jäin miettimään, niin kuin täällä edustaja Laukkanenkin toi esille ja muistaakseni Essayah, että on perintöoikeudellisia asioita, lasten huoltoon, huostaanottoon ja edustamiseen liittyviä asioita, joista voi tulla vielä ongelmia. Niitä kaikkia ei ehkä tässä edes pysty havainnoimaan, niin että sen takia olisi ollut tarpeen semmoinen laajempi arviointi siitä, mitä kaikkia muutoksia tässä on, mutta kun sitä ei ole tehty, niin niitä mekään emme kaikkia havaitse, mikä on minusta erittäin ikävää, koska tässä ei ole mikään hengenhätä tämän asian kanssa. Aina puhutaan, että lait pitää valmistella laadukkaasti, ettei olla sitten hetken päästä, että hupsistakeikkaa, nämä valmisteluthan menivätkin nyt ihan päin mäkeä. Nimenomaan adoptio-oikeuden kohdalla korostaisin sitä, että kyllä siinä on se lapsen oikeus saada kunnolliset vanhemmat ja isä ja äiti, se malli, eikä se aikuisen oikeus olla vanhempi. Kuten itse täällä edellisellä kerralla kerroin, olen itse lapseton — se on näin minun kohdallani, ja sen kanssa sitten elän. Lisäksi olisin vielä kertonut siitä, minkä tässä edustaja Essayah otti myös esille, että kirkot saavat nyt sitten valita jatkossa tämän vihkioikeuden käyttämisen. Itse kun olen toiminut maistraatin henkikirjoittajana ja työhöni kuuluivat myös siviilivihkimiset, olen puhunut tästä asiasta, että silloinhan ne resurssit tulevat kohdistumaan maistraattiin. Maistraattikenttä on myös kovassa muutoksessa, ja tätä viestiä olen vienyt ministeriöönkin, että tarkasteltaisiin vielä sitä, että jospa vihkimisestä jonkinlainen rekisteröintimaksu saatettaisiin aikaiseksi näitten kulujen kattamiseksi. Nyt kun tätä kovalla paineella ajetaan eteenpäin, niin kuin täällä on ollut puhetta, niin toivon niiltä ihmisiltä kannatusta sitten, jos tämä maksullisuus tulee keskusteluun ja hyväksyttäväksi, niin että jos niitä paineita sitten tulee sinne maistraattiin, niin myös kannatetaan sitä maksua eikä sitä sitten vastusteta, koska silloin tuleekin tilanne, että siellä ei ole resursseja siihen vihkimiseen. Vielä olisin todennut, mitä jo aikaisemmassa puheenvuorossani sanoin: tänä päivänäkin oheishuoltajajärjestelmällä saa lapselle toisen huoltajan, niin että se ei ole minkään ongelma. En lähtisi kiirehtimään ja julistamaan täällä mitään äitiyslakeja, ei kai siitäkään nyt ole tehty mitään vaikutusarviointeja. Siellä on olemassa instituutio tällä hetkellä, lapsella on oikeus saada oheishuoltaja, se ei ole mikään ongelma, jos sellainen tarve on. Ilmoitan tässä myös kantani — olen varajäsen lakivaliokunnassa ja allekirjoitinkin kerran jo sen vastalauseen, mutta en ollut sitten siinä tietyssä kokouksessa paikalla, kun olin perustuslakivaliokunnan kokouksessa. Ilmoitan, että kannatan sitä ja tulen äänestämään näitä liitännäislakeja vastaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-16T16:43:02,2016-02-16T16:49:37,Tarkistettu,1.1 2016_8_101,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajat! Huomaa, että käymme keskustelua aiheesta, jossa on tunteita ja muuta pelissä. Minusta on hienoa kuitenkin, että täällä puhutaan isoista ja tärkeistä arvoista, ja sen takia minäkin nousin tänne pönttöön, vaikka en alun perin ollut aikonut pitää puheenvuoroa. Itse olen lakivaliokunnan jäsen myös ja ollut mukana mietintöä laatimassa, ja näen, että tämä on todella tärkeä askel kohti ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa myös Suomessa. En näe siinä ristiriitaa myöskään kristillisen uskon näkökulmasta. Itse olen toisen kauden kirkkovaltuutettu, ja jos minä tätä peilaan myös omien arvojeni kautta, niin kun aina sanotaan, että on nämä kolme, usko, toivo ja rakkaus ja suurin niistä on rakkaus, näin minäkin ajattelen. Tiedän, että on avioliittoja, joissa on rakkautta. Tiedän, että on avioliittoja, joissa sitä ei ole. Toivon tietysti, että kaikissa avioliitoissa sitä on ja paljon ja sitä tuhlataan. Ajattelen myös lapsia, lapsia, jotka ovat yksinhuoltajaperheissä tai perheissä, joista toinen vanhemmista on menehtynyt, tai sellaisissa perheissä, joissa kumpikaan vanhemmista ei pysty ottamaan vastuuta lapsista vaan lapset ovat niin sanotusti heitteillä. On huostaan otettuja lapsia, on pahoinvoivia lapsia, nuoria ja vanhempia. Mikä onkaan siis se lapsen etu? Lapsen etu on se, että lapset kaikki maailmassa saisivat elää turvallisessa kasvuympäristössä rakkauden ympäröimänä. Että olisi turvalliset vanhemmat, aikuiset lähellä, joihin voi turvata silloin, kun on vaikeaa ja vaikka ei olisi vaikeaakaan. Elikkä näen, että tämä keskustelu lapsen oikeuksista pitäisi käydä nimenomaan siitä näkökulmasta, minkälaisissa olosuhteissa lapsemme kasvavat. Siihen ei vaikuta se, mikä on vanhemman seksuaalinen suuntautuminen, eikä siihen vaikuta se, elääkö lapsi sen yhden vanhemman tai kahden vanhemman taloudessa, perheessä, vaan siihen vaikuttaa vain se, minkälaiset ovat ne olosuhteet, onko siellä se rakastava aikuinen läsnä. Ei se ole aina se biologinen äiti tai isä. Suomeen on adoptoitu paljon lapsia ulkomailta, toki myös Suomesta. Tiedetään, että se ei ole mikään tae, että kun on biologiset isä ja äiti, siellä on sen lapsen hyvä olla ja elää, vaikka tätä me kaikki täällä toivomme. Itsekin viiden lapsen äitinä aina ajattelen omia lapsiani. Pohdin sitä omaa riittämättömyyttäkin välillä: olenko ollut läsnä aina silloin, kun minua on tarvittu, ja minkälainen roolihahmo olen omille lapsilleni. Joudun olemaan työni vuoksi paljon poissa kotoa, ja siitäkin tietysti välillä omatunto soimaa. Minulla on onni, minulla on siellä se toinen puoli, kumppani, joka huolehtii arjen pyörityksestä, mutta kaikilla ei näin välttämättä aina ole. Ja siitä huolimatta aina se lapsen etu, se on se, mikä on se tärkein, prioriteetti ykkönen. Joka toinen avioliitto tietääkseni päätyy tänä päivänä eroon. Mikä sitten on syy? En tiedä, en ole niitä analysoinut. Mutta näkisin, vaikka se tässäkin keskustelussa unohtuu, että kun puhutaan tasa-arvoisesta avioliittolaista, niin lähtökohta on se, että kaikilla meillä siihen sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntaantumiseen katsomatta olisi yhtäläiset oikeudet solmia avioliitto. Sen takia itse olen tätä viime vaalikaudella kannattanut ja edelleen kannatan. Puhuttiin demokratiasta ja siitä, kuinka tärkeä meidän on demokratiaa noudattaa ja kunnioittaa. Siitä huolimatta esimerkiksi edustaja Elo sanoi, että tulee huomenna äänestämään vastaan eli näitä liitännäislakeja vastaan, vaikka totesi, että hän kunnioittaa sitä, että viime vaalikaudella tämä Suomen historian ensimmäinen eduskunnassa hyväksytyksi tullut kansalaisaloite on edennyt ja perussuomalaisten oma ministeri Lindström on tämän hallituksen esityksen ja nämä liitännäislait tuonut eduskuntaan. Minusta se oli aika rohkea teko tietäen, mikä hänenkin kantansa tähän asiaan viime vaalikaudella oli. Mutta hän kunnioittaa käytännössä ja konkreettisesti sitä eduskunnan tahtotilaa, mikä viime vaalikaudella tässä salissa yhdessä mitattiin. Toivon, että nämä liitännäislait tulevat hyväksytyksi. Ja toivon myös, että ne epäkohdat ja ne asiat, jotka tässä jo edellisessä puheenvuorossa edustaja Marin otti esille, tämä translain kokonaisuudistus myös aloitettaisiin tällä vaalikaudella ja saataisiin myös käsiteltyä nyt tämän vaalikauden aikana, samoin kuin tietysti tämä hedelmöityshoitolakiasia. Että voitaisiin oikeasti sanoa, että lapset olisivat yhdenvertaisia riippumatta siitä, syntyvätkö he kahta samaa sukupuolta olevan vanhemman perheeseen vai kahta eri sukupuolta olevan vanhemman perheeseen. Toivoisin, että tämä olisi eduskunnan yhteinen tahtotila.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-02-16T16:49:44,2016-02-16T16:55:24,Tarkistettu,1.1 2016_8_102,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä muun muassa edustaja Räsänen ja edustaja Niikko nostivat esiin lapsen oikeudet. No, minä olen itse kasvanut sateenkaariperheessä, jossa vanhempina on ollut kaksi naista, ja minä voisin toki käydä teidän kanssanne täällä pitkäänkin keskustelua lapsen asemasta, lapsen oikeuksista, lasten tilanteista, perheiden tilanteista sellaisissa perheissä, joissa on esimerkiksi kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa, mutta minä en aio sitä tehdä, koska me emme tänään käsittele täällä tasa-arvoista avioliittolakia, vaan me käsittelemme täällä tähän jo hyväksyttyyn avioliittolakiin liittyviä liitännäislakeja. Kyse on siis lakeihin tehtävistä teknisistä muutoksista, joita pitää tehdä sen takia, että edellinen eduskunta hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain. Olisi hyvin erikoista, jos me emme nytten muuttaisi meidän lainsäädäntöämme yhdenmukaiseksi, yhdensuuntaiseksi jo tämän tehdyn lakimuutoksen kanssa. Oikeastaan syy siihen, minkä takia pyysin tämän puheenvuoron, oli vain korjata nämä virheelliset käsitykset, mitä tästä keskustelusta ehkä syntyi — ensinnäkin siitä, mitä me olemme täällä käsittelemässä ja mistä huomenna äänestetään. Täällä on muutamassa puheenvuorossa esitetty väite siitä, että tämä lainvalmistelu näiden liitännäislakien tai tasa-arvoisen avioliittolain osalta olisi ollut hätiköityä ja puutteellista. Muun muassa edustaja Essayah totesi, että asiantuntijakuulemisissa on tällainen näkemys tullut esiin. Näin ei kuitenkaan ole. Asiantuntijakuulemisissa ei todettu, että juuri nämä lakimuutokset tai se avioliittolain muutos olisivat olleet hätiköityjä. Sen sijaan siellä todettiin kyllä se, että silloin tehtiin iso virhe, kun lähdettiin tekemään erillislainsäädäntöä rekisteröidystä parisuhteesta. Eli kun silloin lähdettiin eriyttämään lainsäädäntöä, niin se on johtanut sekaviin ja ongelmallisiin tilanteisiin. Nyt me olemme korjaamassa näitä epäkohtia, tätä tilannetta. Tästä varmaan täällä salissa puhuttiin, kun puhuttiin hätiköidystä ja puutteellisesta lainvalmistelusta. Eli jos asiat olisi jo alun perin tehty hyvin, niin tätäkään käsittelyä ei nyt tarvittaisi. Mutta me olemme siis nytten muuttamassa näitä liitännäislakeja samansuuntaisiksi jo muutetun tasa-arvoisen avioliittolain kanssa. Eli nyt ehdotetaan muutettaviksi avioliittolakia, rekisteröidystä parisuhteesta annettua lakia, väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettua lakia, transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annettua lakia, uskonnonvapauslakia ja hedelmöityshoidoista annettua lakia. Ja luen nyt täältä, ihan tästä valiokunnan mietinnöstä hallituksen esityksestä: ""Ehdotetut muutokset ovat seurausta"" — siis seurausta — ""jo vahvistetusta lainmuutoksesta, jolla avioliittolain säännökset muutettiin sukupuolineutraaliin muotoon."" Eli tästä nyt on kyse. Täällä esitetään muun muassa muutettavaksi rekisteröidyn parisuhteen osalta, että se ilmoituksella voidaan muuttaa avioliitoksi. Tämä on järkevää ihan vain siitäkin syystä, että meidän viranomaisilla olisi aika ongelmallista käsitellä sellaista tilannetta, että jokainen solmittaisiin avioliitoksi erikseen. Tämä ilmoitusmenettely helpottaa siinä mielessä tätä, ja sen myös lakivaliokunta on omassa mietinnössään todennut. Toisaalta myös muutetaan muun muassa tätä lakia transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta siltä osalta, että tämä naimattomuusvaatimus poistuu, ja tämäkin on tekninen muutos. Sekin on hirveän hyvin täällä mietinnössä todettu. Toivon, että todella perehdytte siihen. Ja sitten edustaja Meri täällä totesi, että Suomi ei ole saanut huomautuksia ihmisoikeustoimijoilta siitä, että meidän lainsäädännössämme olisi ihmisoikeusongelmia. No, tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Näihin epäkohtiin muun muassa translain osalta ovat kiinnittäneet huomiota esimerkiksi Eurooppa-neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu sekä YK:n kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun tai rangaistuksen erityisraportoija. Suomi on siis saanut huomautuksia näistä ongelmista, mitä meillä on esimerkiksi translaissa, joten se, mitä edustaja Meri tässä aikaisemmin totesi, ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Minä ymmärrän kyllä sen, että eduskunnalla on kova tarve käydä uudelleen se keskustelu, mitä viime kaudella käytiin, mutta kyse ei nyt ole siitä. Kyse on teknisistä lainmuutoksista, jotta tämä tasa-arvoinen laki, tämä kokonaisuus, voi astua voimaan maaliskuun alussa. Siitä on kyse, ja toivon, että me emme nyt jatka tätä keskustelua sen pidemmälti siitä, pitääkö tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksyä vai ei, kun se viime kaudella jo hyväksyttiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-02-16T16:55:27,2016-02-16T17:00:21,Tarkistettu,1.1 2016_8_103,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Mennään tätä puhujalistaa, ja sitten otetaan lopuksi vastauspuheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_8_104,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Marinin muisti on hieman valikoiva. Ensinnäkin, mitä tulee tähän kiireeseen, sehän oli aivan ilmeistä. Nämä liitännäislaithan annettiin kesällä, kesäaikaan ne käsiteltiin ministeriössä, lausuntopyyntöjä ei lähetetty eduskuntaryhmille. En millään tavalla voi pitää tällaista valmistelua edes kohtuullisena, kun ei edes eduskuntaryhmille kerrota, mitä ollaan tekemässä. Kristillinen eduskuntaryhmä sai vahingossa tietää tästä, kun aktiivinen kansalainen lähetti sähköpostia yhdelle edustajistamme ja kertoi, että oletteko kuulleet, että tällaiset ja tällaiset muutokset ovat tekeillä. En ihan jaksa uskoa, että edustaja Marinkaan pitää tätä hyvänä menettelynä, että kesäaikaan, ikään kuin puun takana, kun kaikki ovat lomalla, tämmöisiä tärkeitä valmisteluja tehdään. Edustaja Marin, avioliittoon liittyvät lait eivät koskaan ole tekniikkaa, ne ovat paljon syvällisempiä, kauaskantoisempia. Nyt tässä, kun tätä esitystä valmisteltiin, ministeriön edustaja sanoi meille, että nämä muutokset ovat teknisiä muutoksia. Ministeriön edustaja tai joku muu voi pitää niitä teknisinä, mutta kyllä avioliitto on lapsen tulevaisuuteen liittyvä, ja näitä valtavia asioita — tähän liittyy lähes 200 lakia ja asetusta — ei millään voi pitää vain teknisinä asioina. Sitten kun tässä edustaja Marin mainitsi sellaisen asian, että olisimme jotenkin arvostelleet sitä, minkälaisia lapsia syntyy sateenkaariperheissä tai minkälaisissa olosuhteissa, ovatko he onnellisia tai onnettomia, niin ainakaan minä en rohkene sanoa kenenkään perheestä yhtään mitään. En edes kahdenkeskisissä keskusteluissa rohkene ruveta arvioimaan jonkun toisen perhe-elämää tai ‑muotoa. Se on jokaisen ihmisen yksityisasia, miten hän perheensä järjestelee ja miten hänen lapsensa voi. Mutta sen voin sanoa, että kun olen itse lastenkodin kasvatti — ei isää, ei äitiä ensimmäisen kuuden ja puolen vuoden aikana — tätä isättömyyttä ja äidittömyyttä, sitä vammaa, on tässä sitten hoidettu koko elinikä. Itselleni se on aiheuttanut paljon isoja kysymyksiä, joihin olen sitten erilaisten terapioiden ja psykiatrien kanssa keskustellessani löytänyt vastauksia. Minulle semmoinen ajatus, että se, että lapsella ei ole isää tai äitiä, ei vaikuttaisi lapseen mitenkään, on vieras. Kyllä meillä lastenkodissa oli rakkautta ihan riittävästi, sitä oli hyvin paljon siellä — sattui hyvä lastenkoti — mutta se isän ja äidin läsnäolon puute oli hankala yhtälö. Tätä asiaa ollaan perheessä vaimonkin kanssa työstetty, kun on joitakin käyttäytymismalleja itselläni, joita en ymmärrä, joiden juuret sitten löytyvät sieltä, että ei ole ollut tätä isän ja äidin mallia. Sellaiseen yhtälöön en usko, että olisi jotenkin täysin neutraali joku semmoinen tila, rakkauden olotila, jossa ihmisen persoonaan vaikuttavat eri kehitysvaiheet jotenkin... Joissakin perheissä niitä ei olisi ja toisissa niitä on, en usko sellaiseen. Kaiken kaikkiaan vielä sen verran asiantuntijakuulemisista tuolla lakivaliokunnassa, että aivan niin kuin edustaja Marin ja myös muut valiokunnan edustajat täällä sanoivat, valiokunnan asiantuntijoista suurin osa — eivät kaikki mutta suurin osa — oli sitä mieltä, että tämä muutos ja nämä esitykset seuraavat hyvin sitä avioliittolain muutosta ja ovat siihen katsottuna tarpeellisia muutoksia, mutta melkein heti sen jälkeen he siirtyivät näihin ongelmiin, joita tässä lainsäädännössä ja esityksessä nyt on. Mutta vielä toistan sen, että keskustelu on ollut hyvää ja asiallista. Ymmärrän sen, että nämä arvolataukset ovat tässä suuret, ja itse kuulun kyllä näihin vanhan liiton miehiin, pidän sitä miehen ja naisen välistä avioliittoa ainoana oikeana avioliittomuotona. Jos joku haluaa jonkun toisen parisuhdemuodon, niin hänellä on siihen oikeus, mutta lainsäädännöllisesti ei pitäisi luoda semmoisia puitteita, joissa luodaan jo lapselle niitä kasvuedellytyksiä, joilla hänellä ei ole isää ja äitiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-16T17:00:32,2016-02-16T17:05:34,Tarkistettu,1.1 2016_8_105,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Kuten edellisistä puheenvuoroistakin on huomattu, niin perheitä ja tilanteita on todella erilaisia. Meillä kaikilla on ehkä kuitenkin enemmän yhteistä kuin niitä eroavaisuuksia ainakin siinä, että me kaikki toivomme osaksemme rakkautta ja huolenpitoa ja me olemme kaikki huolissamme perheistä ja lapsista. Siitä minä olen iloinen. Aihe on herkkä, se on koskettavakin, se menee monilla henkilökohtaisellekin tasolle. Itse haluan omalta osaltani antaa tukeni avioliittolain muutoksille. Keskustelussa esillä ollut normaali heteroperhe on käsitteenä hyvin häilyvä. Ydinperheen käsite on loppujen lopuksikin hyvin uusi. Maailmassa on aina ollut paljon monimuotoisia perheitä ja tilanteita. On viitattu myös biologiaan. Jos tuntee yhtään luonnon monimuotoisuutta, tietää, että monet muutkin lajit muodostavat perheyhteisöjä ja jopa sukupuoltaan hyvin monimuotoisesti. Arvoisa rouva puhemies! Näin ollen rakkaus, erilaiset perheyhteisöt, elämän ja luonnon monimuotoisuus ovat maailman luonnollisimpia asioita. Kannatan hallituksen esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-02-16T17:05:39,2016-02-16T17:07:26,Tarkistettu,1.1 2016_8_106,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Rakkaus ja huolenpito ovat ilman muuta ensiarvoisia asioita niin lapsen kuin aikuisen elämässä, mutta niitä ei säädetä tällä lailla. Ylipäänsä lainsäädännön tai politiikan mahdollisuudet ikään kuin hallita rakkautta ovat aika heikot. Toki me voimme luoda niitä verkostoja, joihin sitten voivat ikään kuin pudota ne henkilöt, jotka eivät rakkautta saa lähimmiltään, mutta korostan sitä, että tällä lailla, avioliittoa koskevalla lainsäädännöllä, ei olla nyt ensisijaisesti ei synnyttämässä eikä kieltämässä rakkautta. Täällä edustaja Marin puhui ennen muuta tästä lain valmistelusta ja siihen kohdistuvasta arvostelusta, mutta haluan tässä nyt muistuttaa siitä, että kun tuota tasa-arvoista avioliittolakia käsiteltiin, niin lakivaliokunta itse silloin viime vaalikaudella kiinnitti huomiota siihen, että ennen näin merkittävien perheoikeudellisten lainsäädäntömuutosten toteuttamista tulisi laatia lapsivaikutusten arviointi. Sitten sanotaan, että asia nousi esille valiokunnan asiantuntijakuulemisissa ja että lapsivaikutusten arviointi perustuu lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiseen vaatimukseen asettaa lapsen etu ensisijaiseksi kaikessa lapseen kohdistuvassa päätöksenteossa. Silti eduskunta silloin hyväksyi tuon samaa sukupuolta olevien avioliiton, eikä tuota lapsivaikutusten arviointia ole tehty vieläkään. Eli todellakin se puuttuu tästä lainsäädännöstä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-02-16T17:07:28,2016-02-16T17:09:34,Tarkistettu,1.1 2016_8_107,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Marin poistui jo salista, mutta olisin halunnut todella hänelle myös viestiä antaa, että nämä liitännäislakimuutokset eivät todellakaan ole teknisiä. Ajattelen, että jos joku väittää näitä teknisiksi, niin ehkä silloin ei ole oikein ymmärtänyt avioliiton merkitystä ja sitä tarkoitusta, mitä varten se on alun perin laitettu. Mutta, arvoisa puhemies, mitä enemmän luin hallituksen esitystä, sitä enemmän ihmettelin, kuinka ihmeessä tällaista sekavaa ja kaukana kansalaisten yhdenvertaisesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta olevaa esitystä yleensä tuodaan tähän saliin. Ollaan kuitenkin Suomessa, ja vuosi on 2016. Ja lakivaliokunnan puheenjohtajan osalta ei voi kuin sanoa, että otan osaa sen vuoksi, että hän on joutunut esittelemään tällaisen hallituksen esityksen tässä salissa. Se ei millään muotoa täytä hyvän hallinnon ja valmistelun kriteereitä. Se on sekava, ja sen lisäksi hallituksen esitys, niin kuin minä sen ymmärrän, sisältää suoranaisia virheitä. Ai, kuinka virheitä? Jos luette tekstiä, siinä hallituksen esityksen alussa kohdassa 2.1 sanotaan tavoitteet: ""tehdä lainsäädäntöön avioliittolain muutoksesta johtuvia välttämättömiä muutoksia"". Välttämättömiä muutoksia. Tähän hallituksen lakiesitykseen on sullottu yhteen ja samaan pakettiin eri asioita, joista kaikki eivät todellakaan ole välttämättömiä. Kohdassa 3 hallituksen esityksen vaikutuksista sanotaan: ""Yleistä. Avioliittolain muutoksen vaikutukset on arvioitu lain hyväksymisen yhteydessä eduskunnassa."" Ei ole. Näin ei tehty silloin, kun avioliittolakia hyväksyttiin viime kaudella. Tämä on täysi virhe. Pitäisi varmaan rehellisesti sanoa, että se on suora valhe. Lapsivaikutusarviointia ei tehty, vaikka YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista sitä edellyttää ja vaikka myös tämä eduskunta lapsivaikutusten arviointia muissa asioissa vaatii. Miksi lapsivaikutusarviointia ei tehty? Olen kysynyt sitä monta kertaa, mutta kukaan ei tähän mennessä ole antanut minulle siihen vastausta. Edelleen virheitä: ""Tässä esityksessä arvioidaan vain ne vaikutukset, jotka liittyvät esityksessä ehdotettujen täydentävien säännösten toteuttamiseen."" Näin ei edelleenkään ole toimittu. Esityksestä voidaan lukea joitakin rivejä, siinä on kyllä kerrottu arviointina taloudellisista vaikutuksista ja vaikutuksista viranomaisten toimintaan, mutta edelleenkään ei sanaakaan lapsivaikutuksista ja niiden arvioinnista. Eli tällaisena tämän eduskunnan edellyttämien linjausten mukaisesti tällä hallituksen esityksellä ei pitäisi olla mitään edellytyksiä mennä eteenpäin. Mielestäni, jos tämä eduskunta ja kansanedustajat arvostavat omaa työtään ja toimintaansa, ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin hylätä tämä hallituksen ehdotus. Rekisteröidystä parisuhteesta täällä on kirjoitettu noin yleisenä toteamuksena: ""Rekisteröidyn parisuhteen käsite luotiin aikanaan nimenomaan siksi, että samaa sukupuolta oleville pareille haluttiin antaa pitkälti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin aviopareille."" Näin oli ja näin on. Tarvittaessa käsitettä olisi voitu täydentää vaikka pari- tai sopimusliitolla, mutta ei. Avioliitto haluttiin alkaa määritellä aivan uudella tavalla. Avioliitto on aina ollut miehen ja naisen välinen instituutio, jolla on paljon paljon laajempi ja merkittävämpi tarkoitus kuin vain ihmisten välisten kiintymyssuhteiden virallistaminen. No, sanottiin, vakuutettiin, etteivät avioliitto ja sen kehykset muka mitenkään muuttuisi, mutta niin kuin olemme todistamassa, tämän pidemmälle ajassa ei olla päästy, kun voidaan todeta, että aivan toisin on käymässä. Avioliitto solmitaan avioliittolain mukaan vihkimisellä, tarvitaan todistajat, todistajien läsnä ollessa annetaan lupaus tai vala, ja sen jälkeen julistetaan aviopuolisoiksi. Mutta tämän hallituksen esityksen mukaan kaikki edellä mainitut elementit ollaan kyseenalaistamassa, tosin osalta todistajat, lupaus, vihkiminen vaaditaan edelleen. Mutta esimerkiksi rekisteröidyssä parisuhteessa olevilta vaaditaan vain ilmoitus maistraattiin ja ilman sen kummempaa siirrytään avioliittoon. Kysynkin, millä oikeudella. Jos avioliittoa ei mielletä sen kummemmaksi kuin klubiksi, johon pääsee ilmoittautumalla, niin miksi vähemmistöt todellisuudessa alun alkaen alkoivat ajaa muutosta? Eri väyliä avioliittoon — onko se oikeudenmukaista, onko se tasapuolista, toteutuuko yhdenvertaisuus? Ei todellakaan toteudu. Eli edes nämä yhdenvertaisuusverukkeet, joita meille on markkinoitu hallituksen esityksen eteenpäin viemiseksi, eivät tässä toteudu. Eikä tässä vielä kaikki. Avioliittoon voi päästä myös aivan automaattisesti — uskokaa tai älkää — paitsi ilman vihkimistä, todistajia, lupausta tai valaa ja aviopuolisoiksi julistamista, niin myös ilman ilmoitusta, aivan automaattisesti ilman, että edes ilmoitusta vaaditaan. Nimittäin jos henkilö on rekisteröidyssä parisuhteessa ja lähtee sukupuolenvaihdosprosessiin, niin — lainaan suoraa tekstiä hallituksen esityksestä — ""sukupuolen vahvistamistilanteessa rekisteröity parisuhde muuttuu ilman eri toimenpidettä avioliitoksi ja muutos merkitään väestötietojärjestelmään."" Siis paitsi avioliiton määritelmä, niin myös vaatimukset siihen pääsemiseksi haluttiin muuttaa, mutta nekin venyvät ja paukkuvat tilanteen mukaan riippuen siitä, kuka ja minkälaisista lähtökohdista haluaa avioliittoon. Että se siitä arvokkaasti avioliitosta, johon osalliseksi sekä homo- että lesboparit halusivat päästä. Sukupuolenvaihdosprosessiin liittyen: Hallituksen esityksessä on mielenkiintoista myös, että rekisteröidyssä parisuhteessa olevilta edellytyksenä on pidetty toisen osapuolen suostumusta sukupuolenvaihdosprosessiin lähtemisestä. Tätä ehdotetaan muutettavaksi niin, että toinen osapuoli antaa suostumuksensa parisuhteen muuttamiseen avioliitoksi, mutta jos henkilö on avioliitossa, ei tarvittaisi edes toisen suostumusta lainkaan, vaan ehdotetaan, jälleen suora lainaus tekstistä, Suomessa vuonna 2016: ""Maistraatin on kuitenkin ilmoitettava avioliitossa olevan henkilön sukupuolen vahvistamisesta tämän aviopuolisolle. Näin varmistetaan se, että tieto sukupuolen vahvistamisesta tulee aina myös aviopuolison tietoon."" Tämä on siis hallituksen esityksen tekstiä eikä mistään vitsikirjasta, vaikka näyttää siis lähinnä enemmänkin vitsikirjan tekstiltä. Mutta vakavasti: Paitsi, että muutetaan väyliä avioliittoon — siis kaukana yhdenvertaisesta — niin avataan useita väyliä avioliittoon. Ei myöskään enää anneta arvoa avioliiton solmineiden henkilöiden erityisasemalle, sille, että juuri nämä kaksi henkilöä ovat vihkitilaisuudessa todistajien läsnä ollessa antaneet lupauksen, vaan puolisolla on yksipuolisesti oikeus ilman toisen suostumusta vaihtaa sukupuoltaan, ja näin ehdotuksessa myös avioliiton sisältä murennetaan avioliittoa. Matti voi muuttua Maijaksi tai toisinpäin, mutta mitäs siitä, avioliittokäsite venyy ja paukkuu. Paljon ei ole alkuperäisestä jäljellä. Sukupuolenvaihdosprosessi on pitkä ja monimutkainen prosessi, ja siinä on monenlaista paperia. On täysin loogista ja monella tapaa sekä vaihdosprosessiin lähtevää että puolisoa ajatellen järkevää ja oikeudenmukaista, että sukupuolenvaihdosprosessiin lähtevä ei ole avioliitossa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa vaan solmii virallisen parisuhteen sitten sukupuolen vahvistamisen jälkeen. Minulla on tekstiä tässä vielä vaikka kuinka paljon, mutta huomaan, että kello käy. Niin kuin sanoin, jos tämän eduskunnan kansanedustajat arvostavat omaa työtään ja hyvää lainvalmistelua tasavertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden nimissä, niin mielestäni ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin hylätä tämä paketti ja miettiä uudelleen, millä tavalla kaikille toimivia, oikeudenmukaisia lakeja säädetään ja kaikkien ihmisoikeudet (Puhemies koputtaa) ja muut oikeudet tullaan toteuttamaan tässä maassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-02-16T17:09:40,2016-02-16T17:20:13,Tarkistettu,1.1 2016_8_108,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä en tule kannattamaan hallituksen esitystä, vaikka olenkin hallituksessa. Viime kaudella tuli tämä sukupuolineutraali laki, ja muistaakseni silloin, kun kausi alkoi, sitä ei kannattanut kuin pieni osa eduskunnasta, mutta kun se propaganda käytiin sen kauden aikana, tämä laki meni läpi. Sen verran vellihousuja ollaan tässä salissa, niin miehet kuin naisetkin, ettei pysytä niissä kannoissa, mistä on lähdetty. Vielä tästä lapsen oikeudesta. Siinä on kysymys lapsen oikeudesta. Jos ajatellaan, kun nykypäivänä tulee näitä huostaanottoja paljon, että kaksi miestä, karvaista miestä, hakee vain sieltä lapsen ja adoptoi sen, mikähän siellä on lapsella tulevaisuus? En voi, en halua edes kuvitella tuommoista hommaa. Minä ymmärrän sitten, jos nämä kaksi karvaista miestä saavat keskenään sen lapsen, olkaa hyvä. Mutta lähteä hakemaan vielä sieltä ja kasvattaa sen, mihin sitten kasvattaa — en minä ymmärrä tämmöistä, tämä on täysin luonnotonta hommaa. Sitten lainsäädännöllä sitä tuetaan täällä. Tämä hallituksen esitys ei ole kannatettava. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-02-16T17:20:15,2016-02-16T17:21:51,Tarkistettu,1.1 2016_8_109,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämän keskustelun ja aiempienkin keskustelujen aikana ovat hyvin monipuolisesti tulleet esiin ne näkökulmat, joita tähän avioliittolain muuttamiseen liittyy. Haluan vielä korostaa sitä, että ne muutokset, joita nyt käsitellään, eivät todellakaan ole pelkästään teknisiä, vaan näihin sisältyy hyvinkin syviä arvokannanottoja ja muutoksia esimerkiksi uskonnonvapauslain suhteen, mikä tulee vaikuttamaan ei pelkästään samaa sukupuolta olevien perheiden ja lasten tilanteeseen vaan kaikkiin perheisiin, joissa näitä valintoja joudutaan tekemään. Olen tyytyväinen siihen, että täällä myös useammat hallituspuolueitten edustajat ovat kertoneet äänestävänsä huomenna näitä lakeja vastaan ja tätä lakiesitystä vastaan. Iloitsen tästä rohkeudesta. Muistutan vielä siitä, että tämä on arvokysymys ja perinteisesti eduskunnassa näissä esimerkiksi avioliittoa koskevissa arvokysymyksissä on todellakin tuo omantunnon vapaus vallinnut, eli jokaisella on oikeus äänestää omien arvojensa ja omantuntonsa pohjalta riippumatta sitten siitä, minkä kannan puolue on ottanut. Tähän haluan huomennakin rohkaista kaikkia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-02-16T17:21:53,2016-02-16T17:23:46,Tarkistettu,1.1 2016_8_110,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä käsittely avioliittolain muuttamisesta on sellainen asia, joka minun mielestäni olisi pitänyt harkita paljon paljon tarkemmin. Omalta osaltani en voi olla tätä lakiesitystä tukemassa, ja tulen sen mukaan huomenna äänestämään. Pari perustelua asialle. Ensinnäkin avioliitto on mielestäni yhteiskunnan perusrakenne, solu, johon kaiken tulee perustua. Se on vuosituhantinen perinne, perustuu kristinuskon oppeihin, ja minun mielestäni niiden asioiden heittäminen romukoppaan ei minun omalletunnolleni sovi, ei sitten millään. Tässä ollaan tekemässä mielestäni sellaista virhettä, että kuvitellaan olevamme arvoliberaaleja, mutta oikeasti välillä tuntuu, että onko niitä arvoja olemassakaan. Mutta en lähde ketään siitä sen enempää moittimaan, joka toista mieltä tässä asiassa edustaa. Kunnioitan mielipiteen vapautta ja jokaisen ihmisen vapautta valita, mitä nappia huomenna äänestyksessä painaa. Kuitenkin olen siitä murheellinen, että nämä yhteiskunnan perusarvot heitetään tällä keinoin menemään. Minulle se ei sovi. Toivoisinkin, että otettaisiin huomioon, mitä edustajat Päivi Räsänen ja Sari Tanus tässä äsken omissa puheenvuoroissaan sanoivat lapsen aseman huomioimisesta. Suomessahan on ollut perinne vuosikymmeniä, vuosisatoja, sanotaan viime vuosisadan aikana, kun Suomi on ollut itsenäinen valtio — täytämme kohtapuoliin sata vuotta — että Suomen valtion tehtävänä on ollut aina asettua heikomman puolelle, tukea sitä heikompaa ja hänen oikeudellista asemaansa, ja lapsi tässä asiassa on juuri se heikoin astia. Suren sitä erittäin suuresti, että tämä asia on jäänyt aivan olemattomalle huomiolle ja se arviointi siitä, mikä on lapsen asema tässä tilanteessa, on edelleen jäänyt tekemättä, niin kuin oivallisesti edustaja Sari Tanus omassa puheenvuorossaan kuvasi. Siihen ei sen enempää. Sitä olisin minäkin odottanut, mutta se nyt taitaa olla, ikävä kyllä, myöhäistä. Vielä kerran, arvoisa rouva puhemies, en voi hyväksyä tällaista lakia ja sitä, että yhteiskunnan perusarvoja heitetään tällä keinoin menemään. Huomenna tästä äänestetään. Toivon vain, että Suomi selviää tulevista haasteista. Siitä ei kyllä hyvää seuraa minun mielestäni, että vanhat perusarvot heitetään menemään. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-16T17:23:48,2016-02-16T17:25:57,Tarkistettu,1.1 2016_8_111,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tässä edustaja Tanuksen hyvin seikkaperäisessä kuvauksessa tuli erittäin hyvin esille se, että itse asiassa tässä esityksessä on avioliiton arvon madaltaminen kysymyksessä. Minä ihan yhden asian tästä vain vielä nostan, kun täällä itse tekstissä sanotaan näin: ""Myös ehdotettu ilmoitusmenettely on kannatettava, koska se on paitsi osapuolten myös viranomaisten kannalta yksinkertainen ja vaivaton eikä se vaadi maistraateille lisävoimavaroja. Se, että tässä yhteydessä mahdollistettaisiin vaihtoehdoksi rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi vihkimällä, edellyttäisi sen sijaan maistraattien voimavarojen lisäämistä, mitä valiokunta ei pidä valtiontalouden nykyisessä heikossa tilanteessa perusteltuna."" Eli ikään kuin talouden prioriteetit nostetaan avioliiton yläpuolelle. Se kuvaa vain sitä, mikä tämä henki on: Avioliitto, no, mikä ihmeen avioliitto? Mikä yhteiskunta tarvitsee avioliittoa? No, kyllä kaikki yhteiskunnat tarvitsevat avioliittoa pysyäkseen kasassa. Ja niin kuin tässä erittäin hyvin äskeinen puhuja totesi, niin tällaista instituution murentamista ei pitäisi tapahtua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-16T17:25:59,2016-02-16T17:27:27,Tarkistettu,1.1 2016_8_112,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Halusin vielä palata tähän puhujapönttöön, nyt kun vihdoin pääsin tänne saliin, vaikka olin täällä jo alkuillasta. Niin kuin näihin asioihin liittyy useasti, niitä kapuloita yritetään laittaa rattaisiin. Ymmärsin, että täällä oli aiemmin käyty myös tavallaan näistä tulevista lakimuutosehdotuksista tai -toiveista keskustelua. Halusin jatkaa muutaman sanan tästä sukupuolenvaihdosprosessista. Sinänsähän tämän sukupuolenvaihdosprosessin eteenpäinviemisen sijaan näkisin, että tulisi panostaa paljon, paljon enemmän taustalla vaikuttavien, usein hyvin syvältä ja kaukaa lapsuudesta kumpuavien traumojen tunnistamiseen ja niiden hoitoon. Sukupuolenvaihdoksia valitettavasti osittain käytetään muiden ongelmien tai vaivojen hoidoksi. Tästä on osoituksena monet, jotka katuvat sukupuolenvaihdosta ja pyrkivät mahdollisuuksien mukaan vaihtamaan sitä takaisin. Monet sukupuolta vaihtaneet ovat odottaneet tasapainoa ja hyvinvointia sen jälkeen, mutta sitä ei kuitenkaan löydy, vaan monenlainen oireilu jatkuu. Tämän vuoksi haluaisin korostaa ja tuoda tässä vaiheessa esiin myös, että erityisesti nuorten kohdalla heidän hyvinvointiaan ajatellen on erityisen tärkeää, että löydetään todelliset syyt oireilulle ja tuntemuksille ja hoidetaan niitä eikä lähdetä syöksymään sukupuolenvaihdosprosessiin, josta todellakaan monet eivät saa siltä odotettua apua. Haluaisin myös alleviivata, kun tätä sukupuolineutraalia avioliittolakia ja nyt käsittelyssä olevia liitännäislakeja ja niiden toteutumista on pidetty ihmisoikeuskysymyksinä, tätä on markkinoitu meille ihmisoikeuskysymyksenä, että tämä todellakaan ei ole mikään ihmisoikeuskysymys. Jos minulla on pieni firma ja minä haluaisin isoon firmaan osalliseksi, niin sanoisinko minä, että se on ihmisoikeuskysymys, että minullakin on oikeus olla tuommoisessa firmassa osakkaana? Ja niin edelleen monta esimerkkiä tässä voisi luetella, mutta tämä ei ole ihmisoikeuskysymys. Jokaisella ihmisellä on ihmisoikeus. Jokaisella ihmisellä on oikeus tunteisiin. Jokaisella ihmisellä on oikeus rakkauteen, ja kristittynä sanoisin vielä, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja mahdollisuus vielä paljon suurempaan ja syvempään rakkauteen kuin mitä tänä päivänä useimmilla on. Sanoisinkin, että pitäisi panostaa ihmissuhteiden hyvinvointiin, parempaan yhteisymmärrykseen ja niin edelleen. Silloin puhutaan ihmisoikeuksista ja hyvinvoinnista, mutta nämä liitännäislait eivät todellakaan ole ihmisoikeuskysymys. Lapsen etu. Siitä on puhuttu moneen kertaan, ja on kuitenkin niin, että lapsella on ja täytyisi säilyä ensisijaisesti oikeus, mahdollisuus sekä isään että äitiin. Se on myös YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista sanottu ja vahvasti alleviivattu tosiasia. Meillä kaikilla on puolet isältä ja puolet äidiltä riippumatta siitä, kuka meitä on kasvattanut. Ja meillä kaikilla on isä ja meillä kaikilla on äiti riippumatta siitä, onko isä tai äiti lähettyvillä. Ja jos lapsi on jo menettänyt omat vanhempansa ja edessä on adoptio, niin toki on lapsen edun mukaista, että hän pääsisi perheeseen, jossa on hoitamassa ja kasvattamassa sekä mies eli adoptioisä ja nainen eli adoptioäiti. Onko jollakin sydäntä lapsia ja heidän hyvinvointiansa ajatellen kiistää tätä tosiasiaa? Ja siitäkin huolimatta, että monilla on hyvä adoptioisä ja adoptioäiti, monilla näistä adoptiolapsista on kuitenkin vahvaa kaipuuta etsiä omia juuria, biologista äitiä ja biologista isää. Sen takia, että puolet he ovat saaneet omalta biologiselta isältään ja toisen puolen biologiselta äidiltään, kaipuu on monilla niin vahvaa, että vielä ikänaisina, vielä vanhuudessa pyritään löytämään yhteyttä omaan biologiseen isään ja äitiin. Eli lakisääteisesti lapsia ensisijaisesti ajatellen ei ole oikein tehdä lapsen normitilaksi äidittömyyttä tai isättömyyttä. Toki moni ihminen voi olla hyvä kasvattaja, moni ihminen voi olla hyvä huoltaja, moni yhteisö ja moni ympäristö voi olla hyvänä huoltajana, mutta se on täysin eri asia kuin se, kun puhutaan omasta isästä ja äidistä ja lapsen ensisijaisesta mahdollisuudesta siihen. Sitten muutama sana vielä sanan- ja uskonnonvapaudesta, vaikka uskon, että siitä on täällä varmaan jo puhuttu. Tosiasia on, että sukupuolineutraalin avioliittolain hyväksymisen myötä Suomessakin — puhumattakaan mitä on tapahtunut maailmalla — sanan- ja uskonnonvapaus on jo nyt kaventunut ja nimenomaan niin, että perinteisiä arvoja kannattavia on jo nyt painostettu, on jo nyt mustamaalattu. Meidän oikeuksiamme on pyritty rajoittamaan ja niitä pyritään rajoittamaan koko ajan vedoten ihmisoikeuksiin, vedoten yhdenvertaisuuteen, vedoten milloin mihinkin. On tärkeää huomata, että sanan- ja uskonnonvapauden tulisi säilyä ja sen pitää säilyä Suomessa myös perinteisiä arvoja kannattavilla. Myös meillä, jotka ajattelemme monista näistä lakimuutoksista ja liitännäislaeista ja niin edelleen toisella tavalla, tulisi olla oikeus sanoa mielipiteemme. Myös meillä tulisi olla oikeus kasvattaa lapsemme niiden uskomusten, sen uskon mukaan, mitä meillä on, sen mukaan, minkä ajattelemme olevan oikein ja parhaaksi lapsia ajatellen. Tästä sanan- ja uskonnonvapauden rajoittumisesta minusta on itse asiassa ollut hämmentävää kuunnella muutamien kansanedustajien kommentteja, kun he ovat sanoneet, että eihän se mihinkään sellaiseen vaikuta, että se on ihan uhkakuvien nostamista. Minusta ei tarvitse uhkakuvia nostaa, kun kyselee ja kuuntelee suomalaisten, kansalaisten puheita tai lukee heidän yhteydenottojaan, puhumattakaan mitä on tapahtunut rapakon toisella puolella USA:ssa, missä ensimmäisenä tuli sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan, ja mitä on tapahtunut jo Euroopassa joissakin maissa. En tiedä, onko se tietämättömyyttä, että jotkut sanovat, että ei vaikuttaisi sanan- ja uskonnonvapauteen, vai onko se tietoista hämäämistä, mutta se on maailmalla jo nyt vaikuttanut sanan- ja uskonnonvapauteen, se on vaikuttanut niin negatiivisesti myös täällä Suomessa. Sen vuoksi minä toivoisin, että tämän eduskunnan kansanedustajat pysähtyisivät rehellisesti miettimään, mitä näissä liitännäislaeissa ollaan Suomeen tuomassa, mitä oltaisiin hyväksymässä. Ja toivoisin rohkeutta katsoa asioita rehellisesti ja katsoa rehellisesti sitä, mitä meillä on käsillä nyt ja mitä tosiasiassa nämä muutokset Suomessa vaikuttaisivat. Ja toivoisin rohkeutta äänestää huomenna myös sillä tavalla kuin oikeasti faktojen mukaan ja myös sisimpien tunteitten mukaan on oikein äänestää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-02-16T17:27:31,2016-02-16T17:36:39,Tarkistettu,1.1 2016_8_113,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämänkin hallituksen esityksen osalta ollaan paljon keskusteltu ja mielipiteitä esitetty ja historia sitten aikanaan todistaa ja toteaa, kenen puhetta olisi pitänyt kuunnella. Mutta tähän loppuun haluan vielä sen sanoa omalta osaltani, että näiden Suomen ja Suomen kansan kannalta erittäin hyvien ja pitkien ja kestävien arvojen murentaminen näin nopealla aikataululla on tavallaan niin suuren luokan yhteiskuntakokeilu, että me emme osaa sitä nähdä. Toki edustajat osaavat nähdä, jos vähän historiaa selaavat taaksepäin, miten erilaisia kansakuntia on tullut ja mennyt tässä maapallon historiassa. Monen kansakunnan kohtalo on ollut kyllä vaakalaudalla ja turmion kohdalla yleensä silloin, kun niitä perusarvoja on lähdetty murentamaan. Mutta koskaan aikaisemmin globaalissa maailmassa ei ole tällaiseen perusarvoon kuin avioliittokäsitteeseen koskettu. Ei edes Rooman rappion aikana eikä minään muunakaan yhteiskunta-aikana yhteiskunnan taholta tultu määrittelemään, millainen sen avioliiton pitää olla, millä tavalla se pitää muuttaa. Arvoisa puhemies! Vielä tästä on todettava kuitenkin se, että avioliitto viime kädessä halutaan muuttaa tunteisiin vetoamalla ja mielikuvia piirtämällä. Me olemme tänäänkin kuulleet sen useamman edustajan suusta, että nämä eivät ole perustuslakikysymyksiä, ihmisoikeuskysymyksiä saati mitään muitakaan säädöksiä rikkovia toimenpiteitä korjaavaa lainsäädäntöä, vaan tämä on pelkkä, puhtaasti mielikuvakysymys. Aikuisten oikeuksien lisääminen heikentää lasten oikeuksia. Se on todellisuutta, ja se tullaan näkemään hyvin nopeasti. Lopuksi haluan sanoa sen, että Suomi on sitoutunut YK:n lasten oikeuksien sopimukseen, jonka mukaan lapsella on oikeus säilyttää sukulaissuhde ja pitää yhteyttä vanhempiinsa. Tämän lainsäädännön myötä muutokset avioliittolakiin estävät lasta tapaamasta toista biologista vanhempaansa, ja se on tämän avioliittolainsäädännön iso ongelmakohta. Tämä vääristää lasten yhdenvertaisuutta ja on lasten kannalta epäreilu. Tämä on yhteiskuntakokeilu, joka on sokea, ja sen jäljet tullaan myöhemmin näkemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-16T17:36:41,2016-02-16T17:39:02,Tarkistettu,1.1 2016_8_114,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Tanus toi äskeisessä puheenvuorossaan esille tähän avioliittolain muutokseen liittyvään lakiesitykseen sisältyviä väyliä, jotka voivat toimia oikoreitteinä avioliittoon, ja ne seikat hämmentävät myös minua. Lisäksi lapsivaikutusten arviointiin ja lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin varmistamiseen olisi mielestäni pitänyt jo valmisteluvaiheessa käyttää huomattavasti enemmän aikaa ja resursseja. Nämä mainitut seikat ovat esimerkkejä siitä, että kyseisiä lakimuutoksia olisi tullut valmistella huomattavasti perusteellisemmin. Nyt ne valitettavasti näyttävät siltä, että lakimuutokset halutaan ajaa läpi kiireessä. Arvoisa puhemies! Haluan tuoda esille kantani. Olen vuosituhansia vanhan perinteisen avioliittokäsityksen kannattaja. Omaan näkökulmaani ei ainakaan tietääkseni liity mitään uskonnollisia syitä, mutta se on kuitenkin itselleni hyvin vahva arvovalinta. Olen myös huolestunut siitä, että avioliiton sisältöä muutetaan ja sen arvostusta nakerretaan pala palalta. Näin ollen tulen huomenna äänestämään tätä hallituksen esitystä vastaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+8.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-02-16T17:39:05,2016-02-16T17:40:35,Tarkistettu,1.1 2016_8_115,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtiontalouden  tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan. Asian käsittely keskeytettiin 12.2.2016 pidetyssä täysistunnossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_8_116,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden  tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Perjantaina keskusteltiin tästä vaalirahoituksen tarkastuskertomuksesta, sekä sen yhteydessä nousi esille näitä uusia näkökantoja, joita voisi ottaa huomioon tulevaisuudessa tämän vaalirahoituksen suhteen. Toki tätä vaalirahoitusasiaahan on viime kaudella jo hiottu ja siihen ollaan muutoksia haettu ja läpinäkyvyyttä on haluttu lisää. Tämähän se keskeinen tarve näissä muutoksissa on ollut. Haluan kuitenkin palata siihen perjantain keskusteluun, kun käytiin kovaa debattia siitä, että sosialidemokraattien puolelta tuli vaatimusta sille, että vaalirahoitukselle pitäisi asettaa joku katto. Sinänsä ajatus kuulostaa ihan hyvälle tavoitteelle, mutta käytännössä se ei välttämättä paranna tätä vaaliehdokasasettelua juurikaan. Tällä hetkellähän jokainen ehdokas voi käyttää niin paljon rahaa vaaleihin kuin haluaa sekä myös kerätä määrätyin ehdoin rahaa oman kukkaron ulkopuolelta. Läpinäkyvyys on mielestäni a ja o, ei niinkään se, kuinka paljon sitä rahaa käytetään. Me tiedämme sen hyvin itse kukin, että ei yksin rahalla eduskuntaan tule valituksi vaaleissa. Ehdokkaalla pitää olla myös jotain sanottavaa. Ehdokkaalla pitää olla luottamusta. Monta entistä kansanedustajaa, jotka käyttivät kymmeniätuhansia euroja, jäi valitsematta. Meillä viime vaaleissa, erityisesti jos katsomme näitä vaalirahailmoituksia, on useita, useita ehdokkaita, jotka käyttivät kymmeniätuhansia euroja, moni yli 50 000 euroa. Tämä ei tarkoita sitä, että rahalla eduskuntaan pääsee. Meillä täytyy olla myös uskottavuutta omassa viiteryhmässämme, ja sitä ei ikävä kyllä — ja onneksi — rahalla osteta. Arvoisa puhemies! Se, mitä muutoksia haluan itse tässä toistaa ja mitä toin viime vaalikautena esille, on mielestäni tärkeää. Jos me haluamme lisätä avoimuutta, niin meidän tulisi ehdottomasti tätä vaalirahoitusilmoitusvelvollisuutta laajentaa myös niiden ehdokkaiden kohdalle, jotka eivät tule valituiksi eduskuntaan. Sitä voitaisiin laajentaa myös kuntavaaleissa niiden ehdokkaiden kohdalle, jotka eivät tule valituiksi valtuustoon — varsinkin, jos samat ehdokkaat saavat luottamuspaikkoja kunnassa. Meillä on säädöksessä, että vain ensimmäisenä varakansanedustajana joutuu tekemään sen vaalirahailmoituksen, mutta meillä on paljon ehdokkaita, jotka eivät pääse läpi ja silti saavat merkittäviä luottamuspaikkoja myös valtion päätöselimissä. Siinä mielessä en ymmärrä varsinkaan sitä epäjohdonmukaisuutta, että kuntasektorilla, jossa istutaan päättämässä kuntien kaavoista, terveyskustannuksista ja monesta muusta asiasta, lautakunnan puheenjohtajatkaan eivät ole velvollisia avaamaan vaalirahoitustaan, mikäli he eivät istu valtuustossa. Tämä olisi avoimuuden kannalta hyvä uudistus, jos me avaisimme kaiken sen rahalähteen meidän äänestäjillemme ja sitä kautta saisimme luottamusta tähän omaan työskentelyymme kansan keskuudessa enemmän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+9.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-16T17:41:13,2016-02-16T17:44:57,Tarkistettu,1.1 2016_8_117,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden  tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Otan hiukan kantaa tähän vaalirahailmoitukseen ja siihen läpinäkyvyyteen. Ehdottomasti kannatan sitä, että tämä on läpinäkyvää, mutta emme me kyllä samalla viivalla hyppää tuolla maaseudulla ja kaupungeissa ja niin edespäin. Otetaanpa esimerkki: Joku liiton herra tuolta ammattiliitosta lähtee pyrkimään eduskuntaan. Hänen vaalikampanjansa käytännössä maksetaan kaikki. Jos tavan jätkä lähtee tuolta, niin kuin minä, kaikki on tehtävä itse ja maksettava. Jos ei ole tunnettavuutta, niin niitä tukijoita ei sinne löydy. Mutta niillä, jotka näistä järjestöistä lähtevät pyrkimään, se järjestö on takana ja maksaa viulut. Me olemme täysin eri viivalla heidän kanssaan. Ja siitä katosta minä sanon, että jos jollakin on mynttiä taskussa laittaa 100 000 euroa siihen, niin laittakoon, ei hän käytä toisten rahoja siihen. Mutta näiden, jotka käyttävät toisten rahoja, erittäin tarkasti täytyy tuoda täällä esille, mitä on tehty. Nyt ne pimitetään hyvin pitkälle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+9.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-02-16T17:45:12,2016-02-16T17:46:39,Tarkistettu,1.1 2016_8_118,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Valtiontalouden  tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! En malttanut olla ottamatta puheenvuoroa. Minusta edustaja Niikko ihan teki tärkeän maininnan tuolla puhujapöntössä ottamalla esille sen, että kuntien valtuustoihin esimerkiksi varasijalle jääneet voisivat aivan hyvin olla myös velvoitettuja tekemään selvityksen vaalirahoituksestaan. Samaten myös eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi lähteneet kaikki voisivat olla velvoitettuja tekemään selvityksensä vaalirahoituksensa osalta, koska itsekin olen ihan samaa asiaa pohtinut, että jos varsinkin suurten puolueitten ehdokas jää vaikka toiselle varasijalle, niin mikäänhän ei kerro sitä, etteikö hän vaalikauden aikana esimerkiksi eurovaalien tai joittenkin muitten tapahtumien vuoksi sitten nousisikin eduskuntaan kesken kauden. Siinä mielessä pidän tätä nykyistä järjestelmää puutteellisena, ja kyllähän se tämmöisen läpinäkyvyyden ja luotettavuuden kannalta olisi meidän kaikkien etu, että se vaalirahoitus olisi niin läpinäkyvää kuin mahdollista. Tässä tapauksessa olen kyllä edustaja Niikon kanssa samaa mieltä, että sitä voitaisiin laajentaa koskemaan huomattavasti laajempaa porukkaa kuin mitä se tällä hetkellä se koskee, itse samat huomiot tehneenä, ja toivon, että tulevaisuudessa kaikkia eduskuntavaaliehdokkaita ja eurovaaliehdokkaita ja mitä nyt sitten onkaan, kunnallisvaali- ja sotevaaliehdokkaita, tämä sitten koskisi, että pitää tehdä vaalirahoitusilmoitus. Ei vapaaehtoisesti vaan nimenomaan pakko tehdä, velvollisuus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+9.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-02-16T17:46:41,2016-02-16T17:48:33,Tarkistettu,1.1 2016_8_119,8/2016,2016-02-16,14.02,17.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden  tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä, että myös edustaja Hänninen sosialidemokraateista huomasi tämän asian. Tästähän viime kautena keskusteltiin, että tämä avoimuus lisääntyisi, ja ikävä kyllä tämä asia taisi unohtua silloin sen kuntaministerin vai kenen laatikkoon. Tämä oli monen ministerin puheessa kyllä esillä, mutta tässä uudistuksessa jäi huomioimatta. Mutta ainahan meillä on parantamisen varaa. Itse tähän edustaja Hakkaraisen kommenttiin: Haluaisin myös lusikkani heittää soppaan, koska tämä ammattijärjestöjen yleensä antama vaalituki ehdokkaalle on hyvä havainto. Ei se nyt varmaan mikään salaisuus ole, että jotkut järjestöt tukevat omia ehdokkaitaan hyvinkin paljon sellaisella tavalla, jota ei ilmoiteta vaalirahailmoituksessa, kuten esimerkiksi antamalla aineellista apua ja antamalla myös tämmöistä työaikana tehtävää apua vaalityöhön. Ja ikävä kyllä on paljon semmoisia järjestöjä, joissa rekrytoidaan yksi sun toinen työntekijä työajalla tekemään toisten vaalityötä jos jonkunnäköisellä tavalla. Sitten on vielä näitä tapoja antaa vaalitukea toisen hyväksi, tällaiset niin kuin vaikka yritysten kautta tulevat ilmoitusavustukset tai jokin muu julkisuustila. Muistan, että vielä vuonna 2011 vaaleissa Vantaalla oli näin, että Vantaan omistamia yhtiöitä osallistui joidenkin ehdokkaitten vaali-ilmoitusten maksamiseen. Tätä ei ollut kyllä nyt viime vaaleissa enää. Siitä tehtiin kaupungissa päätös, että tähän ei enää ryhdytä. Mutta kuinka paljon sitä vielä on muualla kunnissa, esimerkiksi valtion yhtiöitten kautta lähipiireille — no, tässähän on varmaan tarkennusta tullut, niin että tätä ei pitäisi tapahtua enää, mutta näitä on tavallaan mahdollista perata vähän pidemmälle. Elikkä mikäli me käytämme erityisesti veronmaksajan rahaa ehdokkaan vaalityöhön, niin se tulisi tuoda selkeästi, euroa myöten, julkisuuteen. Kaikkein paras säädös kyllä olisi se, että veronmaksajan rahaa ei saisi vaaleissa käyttää minkään muun antamana tai tukemana, koska se ei ole kuitenkaan varmaan se paras mahdollinen äänestäjää ajatellen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2016+9.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-16T17:48:35,2016-02-16T17:50:54,Tarkistettu,1.1 2016_9_1,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi>>>Hallituksen esitys HE 65/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2015 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 16.2.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Antero Laukkanen Laura Huhtasaaren kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_9_2,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Valtioneuvoston esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia, ja muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. (Hälinää) Pyydän salia nyt rauhoittumaan ensimmäiseen puheenvuoroon! Esittelypuheenvuoron käyttää ministeri Toivakka. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_9_3,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa-  ja  kehitysministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maailma on ennennäkemättömien haasteiden edessä. Humanitäärinen hätä on suurin sitten toisen maailmansodan. Kriisit pitkittyvät. Tammikuussa Eurooppaan saapui viime vuoden tammikuuhun verrattuna lähes kymmenkertainen määrä ihmisiä hakemaan turvaa. Naisten ja lasten määrä saapujista kasvaa — nyt joka kolmas on lapsi. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö ovat tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Niiden avulla voidaan edistää vakautta, hyvinvointia ja turvallisuutta kehitysmaissa ja konfliktialueilla. Kyseessä on maailman vakaus ja Suomen etu. On toki konflikteja, joissa perinteistä kehitysyhteistyötä on miltei mahdoton tehdä ja humanitäärinen apu toimii vain laastarina. Ajankohtainen esimerkki tästä on Syyrian tilanne, jossa kestävä ratkaisu saadaan aikaan vain diplomaattisen ratkaisun kautta. Syyrian tilanne on esimerkki siitä, miten kehityspolitiikan työkalupakin eri välineitä tarvitaan: humanitäärinen apu, rauhanvälitys ja tulevaisuudessa toivottavasti jälleenrakennus ja kehitysyhteistyö tukevat ja täydentävät toisiaan. Hallitus on nyt linjannut Suomen kehityspolitiikan suuntaviivat. Tämä oli tärkeää tehdä ripeällä aikataululla, sillä sekä käytettävissä olevat kansalliset voimavarat että kansainvälinen toimintaympäristö ovat olleet voimakkaassa muutoksessa. Arvoisa rouva puhemies! Nostaisin esille kolme voimavaroihin ja toimintaympäristöön vaikuttavaa tekijää. Ensinnäkin, YK:ssa tehtiin syksyn aikana kolme historiallista päätöstä koskien tulevien vuosikymmenten tavoitteita: Agenda 2030, eli kaikkia maailman valtioita ohjaavat kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma, sitova ilmastosopimus sekä yhteisymmärrys kestävän kehityksen rahoituksesta. Toiseksi, osana valtiontalouden sopeutustoimia myös kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistettiin suuret säästöt. Nyt esiteltävällä selonteolla kehitysyhteistyömäärärahojen tulevalle kohdennukselle ja käytölle saadaan uuden tilanteen edellyttämät uudistetut suuntaviivat. Kolmanneksi, akuutti ja ennennäkemättömät mittasuhteet saanut pakolaiskriisi ja humanitäärinen kriisi ovat pakottaneet meidät reagoimaan nopeasti auttaaksemme suurimmassa hädässä olevia. Samalla moni suomalainen on havahtunut siihen, miten aikaisemmin kaukaisilta tuntuvat kriisit heijastuvat meille Suomeen. Julkisuudessa, kahvipöydissä, myös täällä eduskunnassa keskustellaan siitä, miten voimme parhaiten auttaa hädässä olevia, miten voimme tulevaisuudessa ennaltaehkäistä kriisejä, miten autamme ihmisiä rakentamaan omaa tulevaisuuttaan niin, että he eivät joudu lähtemään kohti Eurooppaa paremman tulevaisuuden toivossa. Kehityspolitiikan työkalupakki on keskeinen Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen vaikuttamisen väline. Meillä on useita keinoja vaikuttaa, olipa sitten kyseessä rahoitus maahanmuuttajajärjestöjen toiminnalle Somaliassa, missä tuetaan synnytysklinikka- ja neuvolatoimintaa sekä koulutusten järjestämistä kyläkätilöille ja terveystyöntekijöille eri puolilla maata, tai verohallinnon osallistuminen OECD:n kansainvälisten pelisääntöjen sopimiseen tai suomalaisten puhtaan teknologian ratkaisujen tarjoaminen Maailmanpankin hankkeisiin vesi- ja sanitaatiohuollon parantamiseksi. Selonteon myötä Suomen kehityspolitiikassa huomioidaan tuoreiden YK-päätösten olennainen sisältö: meidän tulee ajatella uudella tavalla, meidän tulee löytää uusia resursseja, ja meidän tulee toimia yhä enemmän yhteistyössä yli perinteisten siilojen, jotta asetetut tavoitteet, kunnianhimoiset tavoitteet, voidaan toteuttaa ja saavuttaa. Tulevien vuosien suunnittelu tulee perustumaan tähän selontekoon, ja kun resurssit ovat vähäisemmät, on entistä tärkeämpää katsoa, mihin ne kohdistetaan ja miten ne käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Arvoisa rouva puhemies! Kehityspolitiikassa keskitämme voimavaramme muutamiin selkeisiin painopisteisiin, jotka nojaavat suomalaisen yhteiskunnan periaatteisiin ja osaamiseen, kiinnostavat kumppaneitamme ja ottavat huomioon uudet YK-tavoitteet. Keskitymme erityisesti neljään kokonaisuuteen: naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamiseen; kehitysmaiden omien talouksien kehittämiseen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi; yhteiskuntien demokraattisuuden ja toimintakyvyn — mukaan lukien verotuskyvyn — vahvistamiseen sekä ruokaturvan, veden ja energian saatavuuden ja luonnonvarojen kestävän käytön parantamiseen. Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on ollut pitkään keskeinen osa Suomen kansainvälistä profiilia, mutta se ansaitsee vieläkin suuremman huomion. Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi kestävän kehityksen tavoitteista ja keskeinen kehityksen mahdollistaja. Hallitus tulee priorisoimaan tukea naisten ja tyttöjen koulutukselle ja peruspalveluille. Panostamme siihen, että naiset voivat osallistua poliittiseen ja taloudelliseen toimintaan sekä itseään koskevaan päätöksentekoon. Kumppaneitamme tässä työssä ovat suomalaisen yhteiskunnan eri toimijat, kumppanimaat sekä erityisesti kolme keskeistä YK-järjestöä eli UN Women, UNFPA ja Unicef. Vaikutamme myös muissa järjestöissä ja kansainvälisissä rahoituslaitoksissa, kuten Maailmanpankissa, vahvasti tyttöjen ja naisten oikeuksien huomioimiseksi kaikessa niiden työssä. Toinen kantava ajatus hallituksen linjauksessa on, että kestävää kasvua ja hyvinvointia ei kehitysmaissa saavuteta ilman talouselämää, työpaikkoja ja elinkeinojen kehittymistä. Haluamme tukea kehitysmaita niiden tavoitteessa tulla toimeen omilla tuloillaan. Kehitysmaiden kestävä kehitys edellyttää ennen kaikkea työpaikkoja, toimeentulomahdollisuuksia, ennustettavia liiketoimintaympäristöjä — ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja suunnitella sitä. Hallitus on ottanut tässä etunojaisen, uudistavan linjan. Ensinnäkin Suomi osallistuu hallituskauden aikana kansainvälisiin ponnisteluihin saada kehitysmaihin kestävän kehityksen mukaisia investointeja. Näin tehty investointi voi toimia vipuna muille investoinneille moninkertaistaen kehitysmaihin suuntautuvat voimavarat. Aloitamme näiden resurssien suuntaamisen vahvistamalla Finnfundin rahoitusta kuluvana vuonna. Tulevina vuosina on tälle työlle tulossa muita kanavia, joita parhaillaan selvitämme. Toiseksi hallitus kannustaa suomalaisyrityksiä tarjoamaan kehitysmaille ja kansainvälisille kehitystoimijoille osaamistaan ja innovatiivisia ratkaisuja. Uudistamme myös kehitysyhteistyövaroin rahoitettavia tukimuotoja niin, että ne vastaavat entistä paremmin kehitysmaiden tarpeita. Samalla huolehdimme aiempaa paremmin suomalaisyrityksille suunnatuista kehitysmaaliiketoiminnan Team Finland -palveluista. Kolmanneksi yritysvastuuta kehitetään edelleen yritysten, järjestöjen ja viranomaisten yhteistyössä. On kaikkien toimijoiden intressi, että yritykset toimivat myös kehitysmaissa vastuullisesti. Suomi on tässä ollut edelläkävijä: sadan maailman vastuullisimman yrityksen joukossa on peräti viisi suomalaisyritystä, ja se on enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomi on myös viides maa, joka on laatinut oman kansallisen toimintasuunnitelman YK:n ohjeiston pohjalta. Kolmas painopisteemme, toimivat yhteiskunnat, on hyvin ajankohtainen. Demokraattinen päätöksenteko ja toimiva julkinen hallinto sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen lisäävät vakautta. Suomi on maailman huipputasoa paitsi yhteiskunnan toimivuudessa myös verotuksessa — enkä tarkoita tällä verotuksen tasoa vaan tapaa, jolla veron keruu on järjestetty. Olemme auttamassa kehitysmaita kehittämään verotuskykyään, jotta ne voivat jatkossa entistä paremmin rahoittaa itse keräämillään verotuloilla julkisia palvelujaan ja kehittää yhteiskuntiaan. Edistämme myös kansalaisten yhdenvertaisia poliittisia vaikutusmahdollisuuksia, ja tavoitteena ovat yhteiskunnat, joissa on hyvä hallinto, toimiva oikeuslaitos, riittävät julkiset palvelut, vapaa kansalaisyhteiskunta ja todellinen sananvapaus. Painotamme kehityspolitiikassa myös maailmanlaajuisia ruokaturvan, energian ja veden saatavuuden, luonnonvarojen käytön ja ilmastonmuutoksen haasteita. Agenda 2030 sisältää tähän liittyen lukuisia tavoitteita. Puhtaan teknologian ja biotalouden maana Suomella on hyvin paljon annettavaa esimerkiksi toimivien, ympäristöllisesti kestävien ja ilmastoälykkäiden energiaratkaisujen saralla. Arvoisa rouva puhemies! Kohdistamme tukeamme etenkin vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin maihin. Selonteossa sitoudutaan siihen, että huolehdimme köyhemmille maille suuntautuvien resurssien osuudesta. Lisäksi kohdennamme tukea aiempaa enemmän pakolaisten lähtö- ja kauttakulkualueille. Työ kumppanimaiden kanssa on pitkäjänteistä ja perustuu selonteon pohjalta päivitettäviin maaohjelmiin. Kahdenvälisistä kumppanimaista tukea suunnataan muun muassa Somalialle, Etiopialle, Myanmarille eli Burmalle sekä Syyrian ja Irakin konflikteista kärsiville alueille. Esimerkiksi Somaliaa tuetaan, jotta maan vakaus lisääntyisi, ja sitä kautta ehkäistään myös kansainvälistä terrorismia. Muiden kumppanimaiden, kuten Kenia, Tansania, Mosambik, Afganistan, Nepal, kanssa yhteistyö jatkuu, ja joidenkin maiden kehitys mahdollistaa yhteistyön painopisteen siirtämisen kohti yksityisen sektorin ja sen edellytysten tukemista. Tällaisesta hyvä esimerkki on muun muassa Sambia, jossa taloudellinen kehitys on jo hyvässä käynnissä. Suomi tukee myös Ukrainaa, palestiinalaisalueita, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan aluetta, Eritreaa, Keski-Aasian maista Kirgisiaa ja Tadzhikistania sekä Vietnamia. Ja viimeksi mainittuun Vietnamiin perinteinen lahjamuotoinen apu päättyy vuonna 2018. Pitkäjänteisyyden rinnalla kehityspolitiikassa on kuitenkin tärkeää kyetä vastaamaan myös nopeisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Joskus pieni, tarkkaan pohdittu panos vaikkapa rauhanprosessiin saattaa tuoda suuria myönteisiä tuloksia. Humanitäärisen avun osalta salamannopea toiminta on ensiarvoista. Tästä esimerkki on Suomen humanitäärinen apu sekä kehitysyhteistyötuki Syyrialle ja sen lähialueille, joka on vuodesta 2011 yhteensä jo yli 107 miljoonaa euroa. Kuten alussa totesin, maailman humanitäärinen hätä on suurin sitten toisen maailmansodan. Tämä heijastuu myös humanitäärisen avun tarpeeseen. YK:n viime vuoden hätäapuvetoomus oli ennätyssuuri, miltei 20 miljardia dollaria. Siitä saatiin rahoitettua vain 52 prosenttia. Tälle vuodelle hätäapuvetoomus on jälleen kerran ennätyksellinen, 20,1 miljardia dollaria. On hyvin tärkeää, että Suomi kohdentaa jatkossakin merkittävän osan varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoistaan humanitääriseen apuun. Toimimme myös sen puolesta, että humanitäärinen apu, rauhanvälitys, jälleenrakennus ja kehitysyhteistyö tukevat ja täydentävät toisiaan. Arvoisa rouva puhemies! Kaikkien uudistusten keskellä on tarpeen muistuttaa siitä, mikä ei muutu. Pidämme kiinni Suomen perusarvoista ja periaatteista. Suomen kehityspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteita ovat edelleen ihmisoikeuksien edistäminen, äärimmäisen köyhyyden poistaminen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. Toimimme jatkossakin ihmisoikeusperustaisesti. Kaikessa toiminnassamme tuemme lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien, kuten erityisesti vammaisten, oikeuksia sekä edistämme sukupuolten välistä tasa-arvoa. Enää emme voi ajatella, että kehitysyhteistyö on vain pienen asiaan vihkiytyneen piirin vastuulla. Tarvitsemme koko suomalaisen yhteiskunnan osaamisen mukaan työhön kestävän kehityksen ja ilmastokestävyyden saavuttamiseksi. Tässä kansalaisyhteiskunnan rooli on erityisen tärkeä. Vapaa ja monimuotoinen kansalaisyhteiskunta on demokraattisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan peruspilareita, ja tätä ulottuvuutta suomalaisjärjestöt yhteistyömaissaan yhdessä kumppaniensa kanssa vahvistavat. Suomalaisen järjestökentän moninaisuus ja osaaminen on hieno asia, ja jatkammekin edelleen suomalaisjärjestöjen toiminnan tukemista painottaen kumppanuusjärjestöjen monivuotisia ohjelmia. Järjestöjen ja yritysten sekä valtionhallinnon eri toimialojen osallistumisen lisäksi on tärkeää, että muun muassa korkeakoulut, tutkimuslaitokset sekä eduskuntapuolueet osallistuvat omien kanaviensa kautta kehitysmaiden osaamisen ja yhteiskuntien kehittämiseen sekä ratkaisujen löytämiseen globaaleihin kehityskysymyksiin. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Viime vaalikauden loppupuolella eduskunta keskusteli Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta valtioneuvoston selonteon pohjalta. Tuolloin eduskunta edellytti riippumatonta ulkopuolista arviointia Suomen kehitysyhteistyöstä ja selvitystä siitä, miten toimintaa uudistetaan. Tämä selonteko vastaa nyt eduskunnan pyyntöön ja ottaa myös huomioon viime kesänä valmistuneen riippumattoman arvioinnin suositukset toiminnan kehittämisestä. Olen ilolla pannut merkille, että kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö sekä sen tulevaisuus kiinnostavat yhä useampia. Tämä on näkynyt myös vilkkaana yhteiskunnallisena keskusteluna siitä, mitkä ovat kehityspolitiikan vaikutukset kehitysmaiden tilanteeseen ja tekeekö Suomi oikeita asioita. Pidän tärkeänä, että siitä keskustellaan perusteellisesti ja säännöllisesti myös täällä eduskunnassa. Tällä vaalikaudella hallitus tuokin tämän selonteon jälkeen vuoden 2018 loppupuolella eduskuntaan selvityksen linjausten toimeenpanosta ja Suomen kehityspolitiikan tuloksista.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-02-17T14:02:55,2016-02-17T14:18:42,Tarkistettu,1.1 2016_9_4,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Seuraavaksi ryhmäpuheenvuorokierros, ja sen aloittaa keskustan eduskuntaryhmän edustaja Paloniemi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_5,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi vaikuttaa osaamisellaan ja resursseillaan äärimmäisen köyhyyden vähentämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen maailmassa. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä on onnistuttu puolittamaan viimeisten 20 vuoden aikana, mutta erityisesti sodat ja konfliktit haastavat myönteistä kehitystä. Ne pakottavat ihmisiä pakolaisiksi ja vaikeuttavat yhteiskuntien rakentamista. Humanitaarisen avun tarve maailmassa on viime vuosina moninkertaistunut. Myös Suomi kohdentaa merkittävän osan kehitysyhteistyömäärärahoistaan humanitaariseen apuun. Viimeisen vuoden aikana kehitysmaiden vaikeat olosuhteet, Syyrian sota ja muut Euroopan lähialueiden vakavat konfliktit ovat tulleet silmiemme eteen uudella tavalla ja konkreettisesti turvapaikanhakijoiden virtana. Pakolaisuus ja kansainvaellus Eurooppaan eivät ole kestävä ratkaisu. Meidän tulee pyrkiä auttamaan ja vaikuttamaan olosuhteisiin lähtömaissa, ettei ihmisten tarvitsisi matkustaa henkeään uhmaten maanosasta toiseen. Suomi lisää tukea pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden lähtömaihin rauhan edellytysten, ihmisoikeuksien ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi. Humanitaarisen avun, rauhanvälityksen, jälleenrakennuksen sekä kehitysyhteistyön tulee tukea ja täydentää toisiaan parhaan mahdollisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Kokonaisvaltainen tuki yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on myös tärkeä keino vähentää ääriliikkeiden houkuttelevuutta. Arvoisa puhemies! Suomi sovittaa oman politiikkansa YK:ssa yhteisesti hyväksytyn Agenda 2030:n mukaiseksi. Selonteossa on esitelty kehitysyhteistyötämme ohjaavia prioriteetteja, joita keskustan eduskuntaryhmä pitää erittäin perusteltuina. Naisten ja tyttöjen oikeuden ja aseman vahvistaminen on Suomen pitkäaikainen painopiste. Suomi tukee toimijoiden työtä, jotka vaikuttavat sukupuolten väliseen tasa-arvoon sekä naisten ja tyttöjen tietotaitoon ja mahdollisuuksiin. Ruokaturva sekä veden ja energian saatavuus, joita keskusta on ajanut kehityspolitiikan kärkeen, kuuluu myös painopisteisiimme. Riittävä ravitsemus on ihmiselämän elinehto. Maataloustuotanto on edelleen kehityksen avainsektori köyhimmissä maissa. Suomen kolmas painopiste on yhteiskuntien demokraattisuuden ja toimintakyvyn vahvistaminen. Tarvitaan hyvää hallintoa, jotta apu ei palvelisi vain eliitin intressejä vaan niin apu kuin kehityskin tavoittaisivat kaikki kansalaiset. On myös tärkeää, että Suomi lisää panostustaan taloushallinnon ja verotuskyvyn kehittämiseen. Verotulot ovat hyvän hallinnon ohella avainasemassa eriarvoisuuden poistamisessa. Suomen tavoitteena on niin ikään kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen. Vapaa ja monimuotoinen kansalaisyhteiskunta tuo esiin kansalaisten näkökulmaa ja puuttuu epäkohtiin. Arvoisa puhemies! Maailma tarvitsee miljardi työpaikkaa, jotta etenkin valtaville nuorten ihmisten ikäluokille löytyy työtä. Tarvitaan myös laadukkaampaa koulutusta, jotta yritykset saavat oikeanlaista työvoimaa. Tarvitaan siis säällisiä työpaikkoja. Suomi tukee kehitysmaiden oman talouden ja yksityisen sektorin kehitystä. Siihen kuuluu olennaisesti kotimaisen yksityisen sektorin osallistaminen. Keskustan eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että valtioneuvosto on ryhtynyt toimenpiteisiin yksityissektorin toimintaedellytysten vahvistamiseksi kehitysyhteistyössä. Vahvistamme sellaisia yksityisen sektorin osallistamisen instrumentteja, joita monet muut modernit valtiot ovat oivallisesti hyödyntäneet jo pitkään hyvin tuloksin. Esimerkiksi Finnfund mahdollistaa suuriinkin kehi-tyshaasteisiin vastaamisen muun muassa ympäristö- ja energiahankkeiden muodossa paikallista työtä ja toimeentuloa lisäten. Sähköpula on esimerkiksi Afrikassa yksi pahimmista kehityksen esteistä. Osassa maista aurinko- tai tuulivoimasta on tullut paras ja halvin tapa tuoda valoa mökkeihin, ääntä radioihin ja kasteluvettä pelloille. On vain positiivista, että suomalaisyritykset ovat olleet uusiutuvan energian kehityksen kärjessä ja ovat nyt tärkeitä teknologian toimittajia alan hankkeisiin. Kehitysapu ei ole ikuisesti samanlaista, vaan sen on vastattava maailman muutokseen. Perinteistä kehitysyhteistyötä ja kauppaa, investointeja sekä työllistämistä edistävää kehitysyhteistyötä ei ole järkeä asettaa vastakkain. Ne on nähtävä toisiaan tukevina kehityspolitiikan isossa kuvassa. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että kehityspolitiikka ja ‑yhteistyö saavat taakseen mahdollisimman laaja-alaisen tuen niin hallituksessa, eduskunnassa, kansalaisyhteiskunnassa kuin yleisemmin suomalaisten keskuudessa. Keskustan eduskuntaryhmä painottaa lisäksi, että politiikkajohdonmukaisuus ei koske vain kehityspolitiikkaa vaan kansalliset ja Agenda 2030 -tavoitteet on tärkeää huomioida läpileikkaavasti kaikkien hallinnonalojemme toiminnassa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-02-17T14:18:51,2016-02-17T14:24:26,Tarkistettu,1.1 2016_9_6,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset ovat pitkään kantaneet huolta Suomen kehitysyhteistyöstä. Hallitusneuvotteluissa kehityspolitiikan uudistaminen oli yksi perussuomalaisten keskeisimpiä tavoitteita. Olemme peräänkuuluttaneet kehitysyhteistyöhön nykyistä parempaa vaikuttavuutta tehokkaammalla rahankäytöllä. Ajamme uraauurtavaa ajattelua, jonka päämääränä on kehitysmaiden oman, kehitysavusta riippumattoman talouden ja yhteiskunnan vahvistaminen. Tämän ajattelun hedelmiä voimme nyt lukea käsillä olevasta kehityspoliittisesta selonteosta, joka todella laittaa Suomen kehitysapua uuteen uskoon. Selonteon perusta löytyy hallitusohjelmasta. Siihen kirjattiin, että kehityspolitiikan tuloksellisuutta parannetaan, ja se onkin tämän kehityspoliittisen selonteon ydinviesti. Kehityspoliittinen selonteko kirjaa, että kehitysyhteistyötä tehdään entistä tavoitteellisemmin, Suomen omiin osaamisalueisiin nojautuen. Tässä näkyy perussuomalaisten kädenjälki. Toinen asia, joka meitä perussuomalaisia kehityspoliittisessa selonteossa ilahduttaa, on se, että naisten ja tyttöjen aseman parantaminen nostetaan hallituksen kehityspoliittiseksi päätavoitteeksi. Naisten aseman edistäminen on tärkeää muun muassa demokratian ja taloudellisen kehittymisen vuoksi. Naisten ja tyttöjen kouluttaminen ja heidän aktiivinen osallistumisensa työmarkkinoille ja poliittiseen päätöksentekoon edistää tutkitusti perheiden hyvinvointia, hillitsee väestönkasvua ja nopeuttaa yhteiskuntien vaurastumista. Tätä ei voi liikaa korostaa. Suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät läpinäkyvää ja tuloksellista kehitysyhteistyötä. Useilla on pitkä paikallinen asiantuntemus, minkä ansiosta toiminta vaikuttaa ruohonjuuritasolla ja rahat voidaan käyttää tehokkaasti todellisiin, paikallisiin tarpeisiin. Kun pyrimme tulokselliseen kehitysyhteistyöhön, tätä osaamista tulee vaalia ja leikkaukset tulee kohdistaa niihin työmuotoihin, joiden vaikuttavuutta on vaikea seurata. Se raha, joka kehitysyhteistyöhön käytetään, on käytettävä tuloksellisesti. Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että hallitus panostaa kehitysavun leikkauksista huolimatta suhteellisen suuren osuuden humanitääriseen apuun. Kehitysavulla voidaan vaikuttaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden lähtömaiden elinolosuhteisiin ja siten ennaltaehkäistä maastamuuttoa ja pakolaisuutta. Pyrimme toiminnallamme siihen, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä pakoon tai muuttaa paremman elämän toivossa kotimaistaan. Humanitäärinen apu kohdistetaan niille, joilla on suurin tarve avullemme. Tällä tavoin hallitus pystyy vaikuttamaan Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon ennalta ehkäisevästi. Muiden Pohjoismaiden tavoin Suomi tulee vahvistamaan yksityissektorin osuutta kehitysyhteistyön toimeenpanossa. Suomalaisille yrityksille luodaan mahdollisuuksia panostaa kehittyvien maiden markkinoille. Nämä vastuulliset investoinnit luovat työpaikkoja kehitysmaissa. Sen sijaan, että rahaa sokeasti jakamalla yritettäisiin ostaa hyvä omatunto, perussuomalaiset haluavat auttaa kehitysmaita siten, että ne pääsevät pois ikuisesta autettavan asemasta ja voivat pitkällä tähtäimellä vastata itse omasta hyvinvoinnistaan. Arvoisa rouva puhemies! Tuon vielä lopuksi esiin yhden tärkeän painopistealueen Suomen uudistetussa kehityspolitiikassa. Kehitysmaiden verotusjärjestelmää ja veropohjaa tullaan suomalaisin ponnistuksin vahvistamaan. On tärkeää, että pääomapako kehitysmaista saadaan vähenemään. Kehitysmaat eivät voi elää jatkuvasti kehittyneiden maiden armopaloilla, vaan ne tarvitsevat kipeästi omia verotuloja, jotta niiden yhteiskunnat pääsevät tasapainoisesti kehittymään. Tähän liittyy keskeisenä ja kiinteänä osana myös apu korrup-tion vastaisessa taistelussa. Kautta linjan myönteistä kehityspoliittisessa selonteossa on se, että Suomi pyrkii olemaan entistä aktiivisempi ja vastuullisempi kehityspoliittinen toimija: Suomi haluaa varmistaa kehityspolitiikan vaikuttavuuden sekä omien tavoitteidensa mukaisen toiminnan. Kansainvälisillä areenoilla ja kotoperäisellä kehitystyöllä vaikutetaan entistä vahvemmin siihen, että kehitysmaat nousevat omille jaloilleen. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan vähemmällä rahalla voi saada aikaan tehokkaampaa ja järkevämpää kehitysapua. Taloudellisten resurssien pienentymisestä huolimatta on päästy lopputulokseen, jossa Suomella on nyt ensi kertaa selkeä kehityspoliittinen visio.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-17T14:24:28,2016-02-17T14:29:46,Tarkistettu,1.1 2016_9_7,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Elämme maailmassa, jossa epävarmuus lisääntyy päivä päivältä. Tämänkin puheen voisi käyttää luetellen eri kriisejä ja uhkia alkaen ilmastonmuutoksesta ja maahanmuuttoliikkeestä. Voisi myös keskittyä murehtimaan Suomen omaa tilannetta ja aiempaa pienempiä resursseja. Nämä ovat faktoja, mutta niissä piehtaroiminen ei muuta mitään. On katsottava eteenpäin, ja juuri niin tämä selonteko tekee. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa kiittää ministeri Toivakkaa, joka on ripeästi tuonut hallituksen asettamat kehityspolitiikan suuntaviivat nyt ensimmäistä kertaa eduskuntaan selonteon muodossa. Tämä lisää avoimuutta ja kehityspolitiikan pitkäjänteisyyttä. Vaikka jouduimme vähentämään tukemme määrää, säilyi Suomen tavoitteena pidemmällä aikavälillä saavuttaa YK:n suosittama 0,7 prosentin osuus bruttokansantuotteesta. Tämä linjataan myös hallitusohjelmassa, ja siihen kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitoutunut. Suomi käyttää eri kanavien kautta edelleenkin kehitysyhteistyöhön noin 700 miljoonaa euroa vuosittain. Tämä vastaa esimerkiksi Saksan ja Ranskan tasoa. Selonteko on kiinni ajassa. Se tukeutuu vahvasti viime vuonna solmittuihin kahteen merkittävään kansainväliseen sopimukseen: Pariisin ilmastosopimukseen ja YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een. Lisäksi se ottaa huomioon akuutin pakolaiskriisin kohdistamalla entistä enemmän resursseja pakolaisuuden lähtö-, kauttakulku- ja vastaanottomaihin. Tämä osoittaa, että kehityspolitiikka on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jolla rakennetaan turvallisempaa maailmaa. Toisaalta taas Suomella on ulkopolitiikassaan lukuisia muitakin työkaluja, joilla voidaan osaltaan tukea kehityspoliittisia tavoitteita. Arvoisa puhemies! Pienempien resurssien aikakaudella prioriteettien ja painopisteiden merkitys kasvaa. Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että avun on mentävä oikeaan tarpeeseen, ei tehottomiin hankkeisiin saati ihan väärään käyttöön. Leikkaukset tekevät aina kipeää, mutta ne ovat myös mahdollisuus tarkastella toimintaa ja tarvittaessa tehostaakin sitä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää jo hallitusohjelmassa määriteltyjä neljää painopistettä hyvänä perustana Suomen työlle. Kehitysmaiden talouksien vahvistaminen, työpaikat ja elinkeinojen kehittyminen ovat ehdoton edellytys sille, että maat voivat jatkossa kantaa vastuun omasta kehityksestään. Vastaavasti demokratia, oikeusjärjestelmä ja vapaa media sekä kansalaisyhteiskunta ovat edellytyksiä kehitykselle ja rauhalle. On myös tärkeää ohjata kehitystä alusta asti kestävälle uralle, mitä tulee ruokaturvaan sekä veden ja energian saatavuuteen. Erityisen kiitoksen ansaitsee naisten ja tyttöjen aseman nostaminen entistä vahvemmin Suomen kehityspolitiikan painopisteeksi. Useissa tutkimuksissa ja selvityksissä on todettu, että vahvistamalla naisten ja tyttöjen asemaa, oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia on samalla vahvistettu koko yhteiskuntaa ja edistetty sen kehitystä. Yhtä lailla on viitteitä siitä, ettei rauha ole kestävää, elleivät naiset ole mukana sen rakentamisessa. Kuten selonteossakin todetaan, on Suomella korkean tasa-arvon maana uskottavuutta ja edellytyksiä tukea kumppaneitaan tässä. Toinen huomionarvoinen seikka on maailmanlaajuinen suuntaus kytkeä kehitysyhteistyö ja kauppa entistä tiiviimmin toisiinsa. Monet kehitysmaat toivovat, että niiden kanssa käytäisiin enemmän kauppaa pelkän avun sijasta. Investoinneilla ja kaupalla synnytetään työpaikkoja ja lisätään hyvinvointia paikallisesti eli autetaan maita kannattelemaan itse itsensä. Myös suomalaisyritykset ovat alkaneet herätä mahdollisuuksiin kehitysmaiden markkinoilla, joilla osaamisellemme on kysyntää muun muassa cleantechin tai terveysteknologian saralla. Kehitysavun ja taloudellisten intressien yhdistäminen ei ole nollasummapeliä, mutta avainsana on vastuullisuus. Suomi voi muun muassa Finnfundin kautta edistää vastuullisten yritysten tekemiä vastuullisia investointeja. Arvoisa puhemies! Olemme onnistuneet silloin, kun yhä useamman kumppanimaan kanssa siirrytään melko yksipuolisesta avunannosta kohti moniulotteisempaa yhteistyötä, jossa lahja-avun osuus on enää murto-osa. Näin on tapahtunut erityisesti Vietnamin mutta tulevaisuudessa myös Kenian ja Sambian kohdalla. Nämä ovat rohkaisevia esimerkkejä ja kertovat siitä, että avullamme on merkitystä. Jotta avun ja yhteistyön vaikuttavuus on maksimaalista, täytyy sitä myös arvioida huolella. Siksi on tärkeää, että ministeri on luvannut tuoda hallituskauden lopulla eduskuntaan myös selvityksen kehityspolitiikan toimeenpanosta ja tuloksista. Kokoomus katsoo, että nyt käsillä oleva selonteko linjauksineen antaa hyvän pohjan vaikuttavan ja tuloksekkaan kehityspolitiikan tekemiseen.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-02-17T14:29:49,2016-02-17T14:35:25,Tarkistettu,1.1 2016_9_8,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Jutta,Urpilainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon vetosi viime viikolla yhteiseen ihmisyyteemme, jotta näkisimme ihmiskunnan yhteiset haasteet ja auttaisimme pelon ja puutteen keskellä eläviä lähimmäisiämme. Tänään me keskustelemme Suomen roolista osana ihmiskuntaa. On hyvä, että hallitus seuraa edellistä hallitusta ja tuo kehityspolitiikkansa selontekona eduskuntaan. Tämä vastaa myöskin sosialidemokraattien piiristä esitettyjä toiveita saada hallituksen globaalipolitiikka ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano keskusteltavaksi täysistuntosaliin. Arvoisa puhemies! SDP:n eduskuntaryhmä haluaa antaa selonteosta sekä myönteistä että korjaavaa palautetta. Ensinnäkin me haluamme antaa tunnustusta siitä, että selonteko näkee kehityspolitiikan luontevana osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Yhteydet ihmisoikeuksiin, turvallisuuteen ja talouteen sekä Suomen kansainväliseen asemaan on tunnistettu tyylikkäästi. Aktiivinen kehityspolitiikka on osa pohjoismaista mallia. Toinen ruusu on syytä antaa selonteon painopistevalinnoista, jotka edustavat suomalaisen kehityspolitiikan pitkää linjaa. Ne heijastelevat myös YK:ssa viime vuonna sovittuja kestävän kehityksen tavoitteita. Niihin sisältyvät naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, köyhyyden vähentäminen työllisyyttä edistämällä, rauhanomaisen ja demokraattisen yhteiskunnan vahvistaminen hauraissa valtioissa sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Myös yksityissektorin kehittäminen, valtion veropohjan vahvistaminen ja ruokaturva sisältyvät näihin. Kolmanneksi on hyvä, että hallitus lupaa eduskunnalle selvityksen tämän selonteon toteutumisesta vuoden 2018 lopulla. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa on hyvä seurata myös eduskunnassa. Arvoisa puhemies! Suomen kehityspolitiikkaa kelpaa edelleen esitellä kansainvälisesti. Hyvän paperin lisäksi tarvitaan kuitenkin poliittista tahtoa tavoitteiden toteuttamiseen, mihin itse asiassa liittyykin hallituksen globaalipolitiikan uskottavuusvaje. Sanat ovat kohdallaan, mutta teot eivät kaikilta osin osu samaan kohtaan. Nykyisen hallituksen yksi keskeisimmistä uskottavuustesteistä liittyy muuttoliikekriisin hoitoon. Hallituksen pääviesti on nimittäin ollut, että kestävä ratkaisu saadaan puuttumalla muuttoliikkeen alkusyihin ja vahvistamalla lähtömaiden vakaata kehitystä. Tämän viestin uskottavuus kärsii pahoin siitä, että hallitus leikkaa lähes puolet varsinaiseen kehitysyhteistyöhön suunnatuista varoista. Esimerkiksi humanitaarisen avun puute ja pakolaisleirien resurssipula ovat suorassa yhteydessä muuttoliikkeen lisääntymiseen. Hallitus siis tekee mittavat, yli 40 prosentin leikkaukset kehitysyhteistyöhön, millaiseen yksikään muu maa ei paljon Suomea vaikeammassakaan taloustilanteessa ole ryhtynyt. Olisikin odottanut, että selonteossa olisi avattu myös kehitysyhteistyön resurssien kohdentumista esimerkiksi YK-järjestöille ja kehityspankeille. Ensimmäinen korjausliike-esityksemme liittyykin rahoitukseen. SDP:n eduskuntaryhmä esittää, että hallitus uudelleenarvioi kehitysyhteistyömäärärahaleikkauksia kevään kehysriihessä ja palauttaa osan leikkauksista kehyksiin. Tämä olisi merkki siitä, että hallituksen budjettilinja elää ajassa. Tällä voitaisiin hillitä myös niitä kielteisiä vaikutuksia, joita 43 prosentin leikkaukset kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ovat aiheuttaneet. Toinen toimenpide, jota hallitukselle esitämme, liittyy kehitysmaiden oman veropohjan vahvistamistavoitteeseen. Veronkierron torjunta on keskeinen osa kestävää kehitystä niin pohjoisessa kuin etelässä. Globaali eriarvoisuus on kasvava ongelma, mistä esimerkkinä on se, että maailman väestön rikkain prosentti omistaa yhtä paljon kuin loput 99 prosenttia yhteensä. Tarvitaan siis oikeudenmukaisempaa tulonjakoa sekä toimia veronkierron ja laittomien pääomavirtojen hillitsemiseksi. Viime vaalikaudella hyväksyttiin ensimmäinen hallituksen kansainvälisen veronkierron vastainen toimintaohjelma. Olisi tärkeää, että hallitus päivittäisi ohjelman ja toisi sen eduskuntaan. Näin saisimme vastauksen siihen, kuinka Suomi aikoo tällä vaalikaudella edistää johdonmukaisesti kansainväliseen veronkiertoon puuttumista niin EU:ssa ja YK:ssa kuin muilla kansainvälisillä areenoilla. Kolmas esityksemme liittyy yritysten yhteiskuntavastuun määrittelyyn. Hallitus suuntaa kehitysyhteistyövaroja entistä enemmän suomalaisten yritysten kautta. (Puhemies koputtaa) Yritystuen kehitysvaikutusten tulee täyttää samat tiukat vaatimukset kuin muun kehitysyhteistyön. Tarvitaan siis lisää läpinäkyvyyttä ja YK:n periaatteiden mukaista yritysvastuuta. Yritysten yhteiskuntavastuun tulee ulottua koko tuotantoketjuun ja työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen. Tämän määritelmän esitämme sisällytettäväksi selonteon toimeenpanoon. [Puhemies Maria Lohela: Nyt menee jo reippaasti yli rajan.] Arvoisa puhemies! Lopetan juuri. — Nobelin rauhanpalkinnon voittanutta arkkipiispa Desmond Tutua mukaillen, ystävät: Meidän ihmisyytemme on sidottu kaikkien kanssaihmistemme ihmisyyteen. Siksi yhteisvastuumme kertoo, keitä me olemme.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p808,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Jutta Urpilainen,808,2016-02-17T14:35:30,2016-02-17T14:41:46,Tarkistettu,1.1 2016_9_9,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Jani,Toivola,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Afroamerikkalaista kirjailijaa Maya Angelouta vapaasti lainatakseni: ""Rohkeus on ihmiskunnan hyveistä tärkein. Nimittäin ilman rohkeutta ihmisellä ei ole kykyä toteuttaa mitään muuta hyvettä."" Rohkeudesta lähtee kyky nähdä toisen ihmisen hätä ja ojentaa ja tarjota myöskin apua. Ihmisoikeusperustaisuus on kestävän kehityksen elinehto, sen alku ja juuri. Se takaa jokaiselle ihmiselle yhtäläiset mahdollisuudet oman elämän eteenpäinviemiseen. Miten ja missä elän? Perustanko perheen? Mitä haluan opiskella ja kuinka pitkälle? Tunnistanko itsessäni vaikuttajan, muutoksen tekijän tai uuden keksijän? Teenkö työtä toiselle vai ryhdynkö yrittäjäksi? Millainen on kestävä suhteeni ympäristöön ja luonnonvaroihin? Viime kaudella luotiin vihreän kehitysministerin johdolla historiallinen ja ihmisoikeusperustainen kehityspoliittinen ohjelma tukemaan näitä tavoitteita. Köyhyyden poistamisen, kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteena on turvata hyvän elämän edellytykset niin nykyisille kuin tulevillekin sukupolville kaikkialla maailmassa. Arvoisa rouva puhemies! Käsillä oleva selonteko osoittaa nykytilanteen ongelmallisuuden. Kehityspolitiikan painopisteiden muuttuminen ja rahoitukseen liittyvät jyrkät ja merkittävät muutokset ovat pahin este pitkäjänteiselle ja tulokselliselle kehitysyhteistyölle, jota myös hallitus itse vahvasti peräänkuuluttaa. Selonteko asettaa edelleen tavoitteeksi köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen ja tunnustaa ja tunnistaa ihmisoikeusperustaisuuden. Ohjelma luo kuitenkin itse vähintään kaksi varjoa näiden arvojen ja tavoitteiden toteutumiselle: Ensimmäinen näistä on rahoitus. Huomattavat leikkaukset kehitysyhteistyövaroihin tekevät työkalupakista huomattavasti kapeamman ja heikentävät tekemämme työn vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Nykyisillä toimilla katkaistaan monia pitkälle edenneitä kehityksen polkuja, joiden uudelleenkokoaminen tulee viemään vuosia. Menetämme asiantuntijuutta ja osaamista sekä kehitykseen jo sijoitettua pääomaa. Hallitus on leikannut kansalaisjärjestöiltä 43 prosenttia. Tämä heikentää huomattavasti järjestöjen edellytyksiä jatkaa toimintaansa erityisesti hallitusohjelman kehitysyhteistyön pääteemojen, kuten naisten ja tyttöjen aseman parantamisen, demokratian ja vakaan kehityksen tukemisen, parissa. Sama koskee hallituksen tärkeää painotusta hauraimpiin valtioihin, joissa juuri järjestöjen rooli on korvaamaton. Samanaikaisesti hallituksen virallisena tavoitteena on parantaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta juuri näillä alueilla. Tämä on ristiriitaista. Arvoisa rouva puhemies! Toinen varjo on merkittävä viennin painotus. Selonteossa on vahva tahtotila yritysten tuomiseksi osaksi kehitysyhteistyötä ja kehittyviä markkinoita. Yksityissektorin menestys on olennainen osa hyvinvoinnin ja kestävän yhteiskunnan rakentumista, mutta se yksin ei riitä tuomaan kehitystä kaikille. Meidän pitää pystyä parempaan. Miten luodaan talouskasvua, yrittäjyyttä ja kehitystä, joka lähtee ympäristöstä ja sen ihmisistä, heidän oikeuksistaan, osaamisestaan ja vahvuuksistaan? Mikä on kehittyvillä markkinoilla toimivan yksityissektorin rooli suhteessa luonnonvarojen riittävyyteen, kestävään demokratiaan, turvalliseen oikeusvaltioon sekä ihmisoikeuksien toteutumiseen? On ulkoministeriön velvollisuus valvoa, että kaikki kehitystoimijat saavat aikaan kehitystuloksia ihmisoikeusperustaisesti, mutta selonteko ei aseta työlle evaluointi- ja monitorointiedellytyksiä. Arvoisa rouva puhemies! YK:n johdolla solmittiin syksyllä kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ohjaavat kaikkien maiden kehitystä vuoteen 2030 saakka. Tavoitteet ovat valtava askel eteenpäin kohti parempaa maailmaa, mutta nuoret ovat niissä heikosti edustettuina. Maailmassa on tällä hetkellä suurempi sukupolvi nuoria kuin koskaan aikaisemmin, ja toivomme, että Suomi olisi eturintamassa nostamassa esille globaalia nuorisopolitiikkaa. Kaikkien tavoitteiden toteutumisen edellytys ja avain on nimittäin nuorissa — siinä, että he uskaltavat haastaa vallitsevan järjestelmän ja meidät valtaapitävät sekä luoda uutta. Meillä on mahdollisuus kasvattaa sukupolvia, jotka näkevät, että oma hyvinvointi ja hyvä elämä ovat erottamattomassa yhteydessä kanssaihmisten hyvinvointiin sekä ympäristön elinvoimaisuuteen ja siihen, että maapallolla myös jatkossa on edelleen elämää. Arvoisa rouva puhemies! Meillä Suomessa kestävän kehityksen työryhmää vetää pääministeri. Tämä on erinomaista eikä suinkaan toteudu kaikissa maissa. Mutta mitä tämä arvovaltainen pääoma tarkoittaa konkreettisesti? Pariisin ilmastokokouksessa päästiin historialliseen sopuun ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. On tärkeää, että Suomi kantaa osansa kasvavasta vastuusta. On kuitenkin pidettävä huoli, että ilmastorahoituksen kasvaminen ei ole pois kehitysyhteistyörahoista. Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen on arvovalinta. Se on irtaantumista jakamastamme käsityksestä, että olemme maailmanlaajuisesti sidoksissa toinen toiseemme. Emme voi paeta tai sulkea itseämme ulos toisen puutteesta ja hädästä. Vielä on mahdollista tehdä arvovalinta ja muuttaa suuntaa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1114,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Jani Toivola,1114,2016-02-17T14:41:50,2016-02-17T14:47:27,Tarkistettu,1.1 2016_9_10,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Elämme globaalissa maailmassa. Se, mitä tapahtuu toisella puolella maapalloa, vaikuttaa myös meidän elämäämme. Nykyisistä talousongelmista huolimatta Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista. Siksi onkin outoa, että hallituksen mielestä Suomella ei ole varaa auttaa maailman köyhiä ja hätää kärsiviä. Sellaisen viestin antaa kehitysyhteistyövarojen valtava leikkaus. Kehityspoliittinen selonteko on pääosin hyvää tekstiä. Ongelmana on kuitenkin sanojen ja tekojen ristiriita. Samaan aikaan kun hallitus sanoo tavoittelevansa kehitysyhteistyöbudjetin kasvattamista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, se leikkaa noin 40 prosenttia tehtävään suunnatuista varoista. Hallitus tekee historiallisen suuren leikkauksen kehitysrahoitukseen aikana, jona sen tarve on kriisien ja kasvaneen pakolaisuuden myötä ilmeisempi kuin pitkään aikaan. On epärehellistä vaatia rajojen sulkemista sanoen, että pakolaisia pitää auttaa lähtömaissa, ja samalla tehdä massiivisia kehitysyhteistyöleikkauksia. Arvoisa puhemies! Hallituksen kehityspolitiikan ainoa ongelma ei ole rahoituksen massiivinen leikkaus, vaan myös leikkausten järjenvastainen toteutustapa. Iso leikkuri kohdistuu kansalaisjärjestöjen tekemään kehitysyhteistyöhön. Järjestöt ovat toivoneet, että leikkaukset toteutettaisiin takapainotteisesti ja näin saavutettaisiin sama säästö pienemmin ongelmin. Tämä rakentava ehdotus ei hallitukselle kuitenkaan kelvannut, ja leikkaukset toteutetaan täysipainoisesti heti, mikä johtaa siihen, että osa saavutetuista tuloksista valuu hiekkaan ja jo käytettyjä rahoja menee hukkaan. Toinen kehitysrahoitukseen liittyvä absurditeetti on Finnfundin massiiviset pääoman korotukset. Hallitus on päättänyt korottaa yritysvetoista kehitysrahoitusta tekevän Finnfundin pääomaa enemmän kuin se itse on pyytänyt. Finnfund tekee tärkeää työtä, ja yksityissektorin mukanaoloa tarvitaan kehitysponnisteluissa, mutta se ei voi korvata järjestöjen tekemää työtä. Erityisesti kaikkein hauraimmissa maissa sekä koulutus- ja sosiaali- ja terveyspuolella järjestöjen työn merkitys on suuri. Ulkoasiainvaliokunta osoitti viisautta esittäessään budjettilausunnossaan, että osa Finnfundin pääoman korotuksista tulisi suunnata paikkaamaan järjestöjen kehitysrahoitusleikkausta. Asiantuntijavaliokunnan yksimielinen mielipide ei kuitenkaan hallitukselle kelvannut. Arvoisa puhemies! Kehityspoliittisessa selonteossa valitut painopistealueet ovat oikeansuuntaisia, ja on hyvä, että hallitus jatkaa ihmisoikeusperusteisen kehitysyhteistyön mallilla. On hyvä, että tyttöjen ja naisten aseman parantaminen on Suomen politiikan keskiössä. Myös vammaisten aseman korostaminen on oikea painopiste. Tyttöjen kouluttaminen on avain parempaan tulevaisuuteen. Tätä taustaa vasten on ristiriitaista, että hallitus leikkaa pois ison osan YK:n naistenjärjestö UN Womenin rahoituksesta. Sanojen ja tekojen ristiriita on läsnä myös siinä, että selonteko puhuu yritysvastuullisuuden merkityksestä kehityksessä mutta samaan aikaan hallitus leikkaa suomalaisyritysten vastuullisuutta tutkivan Finnwatchin rahoitusta. Mikään muu taho Suomessa ei tee vastaavaa työtä ja tuota vastaavaa tietoa. Ilmeisesti siellä EK:n löylykammarissa viihtyvä hallitus ei halua, että vastuuttomien yritysten kannalta kiusallisia asioita tuodaan julkisuuteen. Sen viestin Finnwatchin suuri rahoitusleikkaus antaa. Kehityspoliittisessa selonteossa todetaan aivan oikein, että maailmankaupan rakenteet vaikuttavat kehittyvien maiden asemaan ja maiden kyky verottaa on olennainen kehityskysymys. Suomella on annettavana arvokasta verotusosaamista kehittyville maille. Globaali veroparatiisitalous pitää kehitysmaat kyykyssä. Kehittyvistä maista pakenee enemmän pääomia kuin sinne suuntautuu kehitysyhteistyöpanostuksia. Parasta kehityspolitiikkaa onkin vaikuttaa siihen, että veroparatiisitaloudelle ja verovuodoille laitetaan piste. Myös oikeudenmukainen kauppapolitiikka on olennaista. Toivottavasti koko hallituksen piirissä ja kaikissa ministeriöissä luetaan tämä selonteko ja ryhdytään toimiin, sillä hallituksen toimet veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun estämiseksi ja veroparatiisien sulkemiseksi eivät ole tähän saakka vakuuttaneet. Lopuksi: Jotkut ajattelevat, että kehitysyhteistyö on rahan tuhlaamista, ja kysyvät, miksi Suomen pitäisi lahjoittaa rahaa muualle maailmaan. Suomella on rikkaana maana velvollisuus auttaa. Kehitysyhteistyötä voi oikeuttaa myös Suomen edun kannalta. Onnistuneet kehitysponnistelut hillitsevät globaaleja ongelmia ja pakolaisuutta, ja kehitysyhteistyöllä luodut suhteet hyödyttävät talouttamme. On myös hyvä muistaa historiaa: vain puoli vuosisataa sitten Suomi oli itse kehitysrahoituksen vastaanottaja. Milloinkaan ei tiedä, koska meistä, avunantajasta, tulee avunsaaja, ja silloin totisesti toivon, että maailma tuntee solidaarisuutta ja yhteisvastuuta.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-02-17T14:47:29,2016-02-17T14:53:10,Tarkistettu,1.1 2016_9_11,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Selontekoa lukiessa ei ole vaikeaa yhtyä useimpiin siinä käytettyihin muotoiluihin. Tavoitteena tulee olla kestävä kehitys, kehityspolitiikalla haluamme edistää tasa-arvoa ja vahvistaa kaikkien naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia, haluamme vahvistaa kehitysmaiden omia edellytyksiä kaupan ja talouden kehittämiseen, ja Suomi panostaa kehitysyhteistyöhön, jossa suomalaisella osaamisella on erityinen merkitys. Tekstin perusteellisempi, ehkä tekninen läpikäynti osoittaa selonteon vilisevän sellaisia sanoja kuten ""vahvistaa"", ""lisätä"" ja ""kehittää"". Lisääkö hallitus kenties rahaa kehitysyhteistyöhön? Ei. Selonteko on hyvää tarkoittava mutta valitettavasti rakennettu upottavan hiekan päälle, koska rahat kaiken tämän hyvän toteuttamiseen puuttuvat. Sivulta 9 löytyykin linjaa vahvimmin määrittävä virke: ""Lähivuosina Suomi joutuu toteuttamaan kehitysyhteistyötä aiempaa niukemmin määrärahoin ja henkilöresurssein."" Ruotsalainen eduskuntaryhmä on marraskuussa esitellyssä vaihtoehtobudjetissaan osoittanut, että massiivisia leikkauksia, joita Suomi tänä vuonna ja tällä kaudella tekee kehitysyhteistyöbudjettiin, ei tarvitsisi tehdä, jos vain tehdään oikeita painotuksia. Lisäämättä budjetin alijäämää esitimme kehitysapuun 250 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-02-17T14:53:14,2016-02-17T14:55:13,Tarkistettu,1.1 2016_9_12,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston selonteko Suomen kehityspolitiikasta on hyvin ristiriitaista luettavaa. Siinä kuvataan Suomen yleviä tavoitteita monesta eri kulmasta ja korostetaan, kuinka Suomi kantaa vastuuta maailman köyhyydestä, ja samalla leikataan noin 40 prosenttia niistä rahoista, joilla tavoitteet tulisi saavuttaa. Erityisen moitittavia ovat leikkaukset kansalaisjärjestöiltä ilman minkäänlaista sopeutumisaikaa. Suurimmat euromääräiset leikkaukset kohdistuvat monenkeskiseen yhteistyöhön. Yleistukea leikataan lähes puolet YK:n tasa-arvojärjestöltä, juuri tältä naisten järjestöltä, väestörahastolta, lastenrahastolta. Muut YK:n järjestöt, kuten UNEP, ympäristöohjelma, kehitysohjelma, WHO, FAO ja ILO, ovat jäämässä kokonaan ilman yleistukea, siis kahdeksan järjestöä. Myös maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön esitetyt leikkaukset ovat suuria, ja lähes kaikkea sen puitteissa tehtävää yhteistyötä vähennetään. Kuin pisteenä i:n päälle leikataan vielä rauhanvälitystyön rahoituksesta, ja kuitenkin samaan hengenvetoon selonteko korostaa näiden järjestöjen roolia ja toimintaa Suomelle keskeisenä osana kehitysyhteistyötä. Ristiriita on niin ilmeinen, että lukija joutuu kysymään itseltään, miten ihmeessä tämän selonteon tavoitteet voivat toteutua. Ei taida oikea käsi tietää, mitä vasen tekee. Vuosikymmenien aikana Suomi on rakentanut yhden maailman toimivimmista kehitysyhteistyömalleista. Vielä kaksi vuotta sitten OECD:n arvion mukaan Suomi oli ansioitunut kehitysmaiden omien painopisteiden kunnioittamisessa, joustavuudessa ja tuloshakuisuudessa. Suomea pidettiin käytännönläheisenä ja vastuullisena toimijana. Nyt tästä toimivasta mallista ollaan luopumassa. Miksi, on oikea kysymys. Arvoisa puhemies! Suomen kehitysyhteistyössä on meneillään historian ehkä merkittävin painopisteen muutos. Hallituksen linjaukset ovat siirtämässä kehitysyhteistyön sen sisäkehältä ulkokehälle, jolla rahoituksen painopiste siirtyy suomalaisilta kansalaisjärjestöiltä finanssitoimijoille pääomasijoituksina ja lisärahana EU-tasoisille toimijoille. Ihmisoi-keusperustaisuudesta ollaan siirtymässä kohti yksityisen sektorin merkitystä painottavaa kehityspolitiikkaa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tätä muutosta maailman köyhyyttä ja eriarvoisuutta lisäävänä vastuuttomana politiikkana. Monipuolinen toimijakenttä on ollut aina kehitysyhteistyömme vahvuus. Tässä me kristillisdemokraatit haluamme nostaa esiin erityisesti suomalaisten kansalaisjärjestöjen osuuden. Kansalaisjärjestöt edustavat suomalaisen kehitysyhteistyön parasta osaamista ja toteutusta. Se on pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa juuri siellä, missä tarve on suurin. Se on kustannustehokasta, se perustuu tietoon, taitoon ja pitkäaikaiseen kokemukseen jo yli 60 vuoden ajalta. Saanen muistuttaa, että hallitukset vaihtuvat, ministerit vaihtuvat, jopa virkamiehet vaihtuvat mutta nämä kansalaisjärjestöt jatkavat työtään sukupolvesta toiseen. On arvioitu, että kehitysmaista meille hyvinvoiviin maihin tulevat rahavirrat ovat moninkertaiset verrattuna kehitystukeemme heille. Varmaa tietoa miljardin tarkkuudella ei tästä voi saada, mutta yksiselitteistä kuitenkin on, että Suomen kehityspolitiikan painopisteet, kuten ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen, tukevat kansainvälisen toimintaympäristömme meillekin tärkeää vakautta. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei pidä järkevänä hallituksen suuntaa ja painopisteen muutosta kehitysyhteistyössä vaan peräänkuuluttaa laajaa keskustelua ja yhä edelleen voimakkaampaa tukea kansalaisjärjestöjen tekemälle kehitysyhteistyölle, samalla kun voimme myös kehittää Finnfundin kaltaisia instrumentteja. Kehitysyhteistyön määrärahat tulee mahdollisimman nopeasti nostaa Suomen antamien sitoumuksien tasolle, 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-17T14:58:44,2016-02-17T15:03:58,Tarkistettu,1.1 2016_9_13,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Mikäli on halua nyt käydä debattia, niin pyydän edustajia ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_14,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kehitysyhteistyön eri muotojen välillä ei ole todellakaan syytä vastakkainasetteluun. On erittäin hyvä, että selonteossa tunnustetaan, että hyvinvoinnin lisääntyminen kehitysmaissa ei tule tapahtumaan ilman talouselämää, työpaikkoja ja elinkeinojen kehittymistä. Maailmalla puhutaan tällä hetkellä impact WASHista ja impact businessistä, joilla tarkoitetaan arvopohjaisen liiketoiminnan suurta tulemista. Siinä kestävät ratkaisut ovat ydinliiketoimintaa. Liikkeelle lähdetään kohdemaan kehityshaasteista, joihin haetaan ratkaisuja uusia innovaatioita kehittämällä. Nyt on tärkeää, että meillä on tämänkaltaisille yrityksille olemassa oikeanlaista tukea ja riittävästi resursseja. Esimerkiksi Tekesillä, ulkoministeriöllä, Finnfundilla, Finnpartnershipillä on ohjelmia, joilla voidaan tukea kestävien ratkaisujen vientiä. Meillä on vain yksi maapallo, eikä meillä ole varaa jättää yrityksiä pois kestävän kehityksen edistämistyöstä ja köyhyyden vähentämisestä. Kehitysyhteistyön on oltava paljon muutakin kuin hyväntekeväisyyttä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-02-17T15:04:10,2016-02-17T15:05:13,Tarkistettu,1.1 2016_9_15,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin on todettava, että kehityspolitiikan selonteko ylipäänsä tehdään valtioneuvoston toimesta. Se on erinomainen asia. Tämä on nyt ensimmäinen kerta, kun valtioneuvosto (Vasemmalta: Ei ole ensimmäinen, vaan toinen kerta!) linjaa kehityspolitiikkaansa tässä muodossa. Se kertoo siitä, että kehityspolitiikasta on tulossa Suomessa entistä tavoitteellisempaa, harkitumpaa, järkevämpää. (Välihuutoja) Kautta linjan myönteistä kehityspoliittisessa selonteossa on myös se, että Suomi pyrkii olemaan entistä aktiivisempi kehityspoliittinen toimija. Suomi haluaa varmistaa kehityspolitiikan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden sekä valita selkeät painopistealueet, joilla se haluaa toimia ja pystyykin täten vaikuttamaan aikaisempaa painokkaammin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-17T15:05:15,2016-02-17T15:06:04,Tarkistettu,1.1 2016_9_16,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tosiaankin, nyt ensimmäistä kertaa ministeri Toivakan toimesta nämä kehityspolitiikan suuntaviivat tuodaan keskusteltavaksi tänne eduskuntaan tällä tavalla kuin ne nyt on tuotu, (Välihuutoja vasemmalta) ja sen takia onkin hienoa, että tätä keskustelua täällä käydään. Ministeri Toivakka puhui esittelypuheenvuorossaan tästä yhteistyöstä yli perinteisten siilojen, ja tämä on mielestäni yksi keskeisimpiä asioita, jolla me voimme näitä tavoitteita saavuttaa, niin kuin kaikissa puheenvuoroissa on nimenomaan pidetty tärkeänä, että näitten tavoitteiden edistämiseksi nyt tehdään töitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-02-17T15:06:05,2016-02-17T15:06:52,Tarkistettu,1.1 2016_9_17,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Jutta,Urpilainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Toivon, että hallituspuolueiden edustajat nyt tarkistavat faktat. Tämä on toinen selonteko kehityspolitiikasta, joka tuodaan eduskuntaan. Edellinen tuotiin vuonna 2014 toukokuussa. Arvoisa puhemies! Kolmasosa rikkaiden afrikkalaisten varallisuudesta on sijoitettuna veroparatiiseihin, mikä aiheuttaa vuosittain Afrikan valtioille noin 14 miljardin dollarin verotulomenetykset. Tällä rahasummalla voitaisiin rahoittaa terveydenhuoltojärjestelmä, joka pelastaisi 4 miljoonan lapsen hengen, ja palkata opettajia riittävästi afrikkalaisiin kouluihin, jotta jokainen afrikkalainen lapsi pääsisi kouluun. Nämä esimerkit kertovat veronkierto-ongelman suuruusluokasta. On aivan olennaista vahvistaa kehitysmaiden omaa tulopohjaa estämällä veronkiertoa. Viime vaalikaudella Suomi oli eturintamassa veronkierron vastaisessa työssä, teimme ohjelman kansainvälisen veronkierron torjumiseksi. Ministeri Toivakka, oletteko valmis päivittämään tuon ohjelman ja tuomaan sen eduskuntaan, jotta me tiedämme, mitä Suomi (Puhemies koputtaa) ajaa tällä vaalikaudella veronkierron vastaisessa työssä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p808,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Jutta Urpilainen,808,2016-02-17T15:06:53,2016-02-17T15:07:59,Tarkistettu,1.1 2016_9_18,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Jani,Toivola,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Selonteko ansiokkaasti nostaa esille näiden tämmöisten ikään kuin pysyvämpien arvojen ja periaatteiden merkityksen, kun puhutaan pitkäjänteisestä kehitysyhteistyöstä — ehkä arvojen, jotka kantaisivat yli hallituskausien. Olisin kysynyt ministeriltä, miten tätä suuntaa voitaisiin vahvistaa ja jatkaa, koska se on varmaan aika jaettu käsitys, että mitä enemmän meillä on painopisteiden vaihtelua tai rahoituksessa ikään kuin isoja muutoksia, niin se heikentää sitä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Yksi mahdollinen malli tähän olisi esimerkiksi Belgiassa ja Ranskassa oleva kehitysyhteistyölaki, missä ikään kuin linjattaisiin tietyt pääperiaatteet, joiden pohjalta sitten kehitysyhteistyötä tehdään, ja aina sitten vallassa oleva hallitus tietenkin pystyisi siihen tuomaan niitä omia painotuksiaan. Miten ministeri näkee tämän mallin tai joitakin vaihtoehtoisia? Miten se taataan, että yli hallituskausien sitten tietyt tunnustetut painopisteet eläisivät ja jatkuisivat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1114,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Jani Toivola,1114,2016-02-17T15:08:00,2016-02-17T15:08:55,Tarkistettu,1.1 2016_9_19,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä on ollut paljon keskustelua tästä yritysvetoisen kehitysyhteistyön lisäämisestä. Kehitysyhteistyöpanokset eivät voi ratkaista kaikkia ongelmia. On selvää, että me tarvitsemme mukaan yksityistä sektoria. Kehittyvien maiden talouksien vahvistaminen on avain kestävään kehitykseen, ja erityisesti vihreän teknologian ja ympäristösektorin puolella yritysten rooli on merkittävä, mutta kaikkea yritykset eivät voi tehdä, eikä sitä kehityspolitiikkaa niiden varaan voi laskea. Vastakkainasettelu perinteisen kehitysyhteistyön ja yritysvetoisen kehitysyhteistyön välillä on turhaa, mutta siltä on tässä tilanteessa vaikea välttyä, kun järjestöiltä leikataan yli 40 prosenttia samaan aikaan, kun Finnfundin rahoituskorotukset ovat niinkin massiivisia kuin ne nyt ovat. Sinällään varmasti lisää rahaa sinne on syytäkin laittaa, mutta onko tämä oikea jako-osuus? Haluaisin myös uudistaa tuon edustaja Toivolan tekemän kysymyksen, eli mitä mieltä ministeri on KPT:n suosittelemasta kehitysyhteistyölaista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-02-17T15:08:56,2016-02-17T15:09:59,Tarkistettu,1.1 2016_9_20,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pakolais- ja turvapaikkakeskustelussa kuulee myös hallituspuolueitten edustajakollegoitten suulla sanottavan, että kehitysyhteistyörahoja kannattaa käyttää siellä, missä kurjuus, köyhyys ja pakolaisuus syntyy, siis ennalta ehkäisevässä mielessä. Juuri siksi on varsin nurinkurista, että hallitus leikkaa nimenomaan niitä rahoja, joilla tämä ennalta ehkäisevä vaikutus olisi. Arvoisa ministeri, haluaisin kysyä, mihin tämä perustuu. Miksi on tämä räikeä ristiriita sanojen ja tekojen välillä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-02-17T15:10:00,2016-02-17T15:10:45,Tarkistettu,1.1 2016_9_21,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me menemme nyt kehitysyhteistyössä kymmeniä vuosia taaksepäin, ja se on minusta tarpeetonta. Suomen kehitysyhteistyön määrärahojen bruttokansantulo-osuus putoaa tänä vuonna noin 0,6 prosentista 0,38:aan. Me tipumme kaikkien Pohjoismaiden tavoitteista, ja vaikka kaikki tietävät meidän taloudellisen tilanteemme, niin kuitenkaan kukaan maailmalla ei pidä Suomea niin köyhänä maana, ettei meiltä riittäisi apua kaikista eniten tarvitseville. Tämä laadukas ja tuloksellinen kehitysyhteistyö perustuu pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Viime vuoden merkittävät määrärahaleikkaukset sekä kohdennuksen muutokset keskeyttivät monet hankkeet ja ohjelmat. Nopeat suunnanmuutokset heikentävät keskinäistä luottamusta, vaikuttavat Suomen kansainväliseen maineeseen ja vaarantavat jo saavutettuja tuloksia. (Puhemies koputtaa) Siksi on tärkeää, että tämä kehitysyhteistyöpolitiikka (Puhemies: Aika!) olisi pitkäjänteistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-17T15:10:46,2016-02-17T15:11:56,Tarkistettu,1.1 2016_9_22,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,Nyt ministeri Toivakalle 5 minuuttia puhujakorokkeelta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_23,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia tästä keskustelusta tässä vaiheessa, ja kiitos hyvästä palautteesta. Kiitos myös kehittämisideoista. Olen äärettömän iloinen siitä, että nämä meidän selontekoomme sisältyvät painopisteet saivat oikeastaan kiitosta yli puoluerajojen kaikilta ryhmiltä. Näen itse, että me olemme nyt pystyneet näiden painopisteiden muodossa fokusoimaan toimintaamme, kristallisoimaan sitä työtä, mitä me tulemme jatkossa tekemään. Se on erittäin tärkeätä, ei pelkästään tässä muuttuvassa kansainvälisessä tilanteessa kriisien pitkittyessä mutta myös juuri siitä syystä, että olemme joutuneet tekemään näitä leikkauksia, joita täällä on kovasti arvosteltu. Minä ymmärrän tämän leikkauksien arvostelun. Olen itsekin pahoillani siitä, että me joudumme ne tekemään, mutta ne on jouduttu jo tekemään, ja nyt on aika katsoa eteenpäin eli sitä, miten me menemme tästä eteenpäin, miten me käytämme ne 700 miljoonaa euroa tänä vuonna ja niin, että ne auttavat nimenomaan niitä ihmisiä, jotka ovat suurimman hädän edessä ja keskellä. Se minun täytyy tähän puheenvuoroon sanoa, että Suomen kehitysyhteistyö on ollut aiemminkin erittäin laadukasta ja hyvätasoista. Se on saanut paljon kiitosta. Ja nyt on tarkoitus, että tämän selonteon myötä tämä hyvä työ jatkuu. Meidän osaamistamme arvostetaan, ja Suomi on kaiken kaikkiaan hyvin arvostettu kansainvälinen toimija. Minun mielestäni meidän maineemme on hyvä. Nämä yksittäiset leikkaukset eivät ole meidän mainettamme syöneet. Nyt muutamiin asioihin, jotka nousivat näissä puheenvuoroissa esiin. Ensinnäkin, minkä takia nyt tässä tilanteessa, kun on näin äärettömän vaikea pakolaistilanne ja kriisit pitkittyvät, me leikkaamme kehitysavusta ja juuri niiltä alueilta? Minä haluaisin kuitenkin kertoa sen, että nyt nimenomaan tämän linjauksen myötä me teemme sellaisen kohdennuksen, että esimerkiksi Syyriaan ja Irakin alueille, naapurialueille tullaan kohdentamaan enemmän varoja. Me teimme sen jo viime vuonna. Viime vuonna esimerkiksi Syyriaan ja lähialueille kohdennettiin 34 miljoonaa euroa, kun meidän lupauksemme esimerkiksi tammikuussa oli 15 miljoonaa euroa. Eli tarpeen syntyessä tehdään tietenkin tämmöisiä päätöksiä lisää. Myöskin tälle vuodelle olemme päättäneet kohdentaa ja varmasti sen tarpeen myötä, jota toivottavasti ei tule. Me kaikki toivomme, että Syyrian kriisi jollakin aikajänteellä pikaisesti ratkaistaan, koska tämä humanitäärinen apu sinne on vain laastaria ja pitkäaikainen apu niille hädän keskellä oleville ihmisille on se, että saadaan kriisi ratkaistua. Eli Suomi toimittaa monien YK-järjestöjen, Maailman ruokajärjestön, YK:n pakolaisjärjestön kautta — he ovat meidän kumppaneitamme — apua hädän keskelle. Sen lisäksi tässä nousi esille verotus. Kiitän siitä keskustelusta. Edustaja Urpilainen nosti sen ansiokkaasti esiin, ja tiedän, että tätä työtä on tehty. Myös tämä on asia, johon esimerkiksi ulkoministeriössä nyt on panostettu. Meillä on nimitetty pelkästään verotuskysymyksiin keskittyvä erikoissuurlähettiläs asiantuntijaksi katsomaan, mitä me tällä saralla voimme tehdä, koska tämä on tunnettu tosiasia, että tällä verojärjestelmien kehittämisellä — sillä, että kehitysmaat pystyvät keräämään paremmin veroja — on itse asiassa valtavan suuri merkitys. Pelkästään yksi prosentti lisää veronkeruuta kehitysmaihin olisi enemmän kuin perinteinen kehitysapu koko maailmassa yhteensä. Sillä olisi valtava merkitys sille, että maa voisi esimerkiksi kohentaa omien kansalaistensa palveluja. Tärkeää työtä. Mutta sitten tässä kiitettiin ja arvosteltiin sitä, että yksityinen sektori on tässä selonteossa mukana. Sen haluan kertoa, että tällä yksityisen sektorin mukaantulolla ei korvata perinteistä kehitysapua. Molempia tarvitaan, ne täydentävät toisiaan. On maita — esimerkiksi Syyria tällä hetkellä — joissa yksityisen sektorin panostukset eivät varmasti ole mahdollisia, mutta sitten on maita, joissa niitä todella kaivataan. On tärkeätä, että me saamme yksityisen sektorin mukaan, aivan kuten esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Meidän ihailemamme Norja, Tanska, Ruotsi ja Hollanti ovat paljon pidemmällä siinä, miten heidän yksityinen sektorinsa on mukana viemässä osaamistaan ja tarvittavaa kestävän kehityksen teknologiaa näihin maihin ja sitä kautta parantamassa ihmisten elämää. Ja toisaalta yksi asia, joka näissä puheenvuoroissa ei minusta riittävästi noussut esille: Mikä on yksi syy muuttoliikkeeseen? Se, että ihmisillä ei ole toivoa paremmasta elämästä eikä työpaikkoja. Työpaikkoja luo kyllä tehokkaimmin yksityinen sektori, ja tämä viesti tulee kehitysmaista hyvin vahvasti. Eli minä olen kiitollinen tästä keskustelusta, mutta toivon kuitenkin, että me emme aseta näitä asioita vastakkain pelkästään näiden leikkauksien takia, vaan näemme monipuolisesti sen, että kaikenlaista apua tarvitaan riippuen vähän maan kehitystasosta ja myöskin siitä, minkälainen tilanne siellä ihmisillä on. Vielä haluaisin korjata: Täällä sanottiin — oliko kristillisdemokraattien puheenvuorossa vai useammassakin — (Puhemies koputtaa) UN Womeniin ja YK-järjestöihin kohdistuvista leikkauksista, jotka toki ovat totta, me joudumme leikkaamaan monelta järjestöltä. Mutta UN Women on meidän painopisteemme. Suomi on tällä hetkellä viidenneksi suurin rahoittaja maailmassa UN Womenille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-02-17T15:11:59,2016-02-17T15:17:50,Tarkistettu,1.1 2016_9_24,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,Jatketaan keskustelua.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_25,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyöpolitiikka on erittäin tärkeää, ja kun elämme maailmassa, joka on entistä enemmän kriisiytymässä, valitettavasti, niin sen rooli entisestään korostuu. Meillä on samaan aikaan ilmastonmuutos ja maapallon väestönkasvu, jonka johdosta 20 vuoden sisällä me tarvitsemme huomattavasti enemmän ruokaa, huomattavasti enemmän vettä, huomattavasti enemmän energiaa. Ja nämä ovat niitä todellisia suuria tulevaisuuden haasteita, joihin pitää pystyä vaikuttamaan sekä ilmastonmuutosta hillitsemällä että myöskin maapallon ruokaturvaa ja vettä ja energiaa lisäämällä. Kysymys pakolaisuudesta on tänä päivänä vakava ongelma, ja pitkälti kysymys siinä on myöskin siitä, että sotien jäljiltä — tälläkin hetkellä Syyriassa — on ihmisiä, jotka ovat hengenhädässä, heitähän pitää auttaa. Mutta esimerkiksi Irakissa USA oli taistelemassa kymmenen vuotta, ja nyt tiedetään, mitä jälkiä siellä on syntynyt. Minä vain kysyn, minkä vastuun USA ottaa nyt siitä, että kymmenen vuotta sodittiin siellä Irakissa. Suurvallat voisivat ottaa enemmän vastuuta kuin kerta kaikkiaan vain käydä sotimaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-02-17T15:17:54,2016-02-17T15:19:00,Tarkistettu,1.1 2016_9_26,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko on aivan oikeansuuntainen, ja ministeri sitä ansiokkaasti tässä meille esitteli. Kestävän kehityksen mukaisia investointeja nimenomaan meidän on suosittava. Meidän on jaettava meidän osaamistamme. Yritysten on toimittava kehitysmaissakin vastuullisesti, ja humanitääristä apua jatketaan leikkauksista huolimatta mittavassa määrin. On nimenomaan tärkeää, että globaalia vastuuta kannetaan tämän humanitäärisen avun kautta. Se on sitä kaikkein kriittisimmin tarvittua apua. Toisekseen on erinomainen huomio, että yksityissektorin kehitys on se, mikä nimenomaan luo hyvinvointia. Se pätee yhtä lailla kotimaassa kuin kehittyvissä maissa. Mutta toisaalta korruption väheneminen ja vahva veropohja ovat välttämättömiä, jotta julkinen sektori voi tarjota oikeudenmukaisia ja toimivia palveluja. Lopuksi totean tähän rahoituskysymykseen, joka nyt on ikuisuuskysymys tällä vaalikaudella kaikissa asioissa, ettei tämäkään sektori mitenkään voi välttyä leikkauksilta vaan sen, aivan kuten muidenkin sektoreiden, (Puhemies koputtaa) on kyettävä kehittämään ja tehostamaan toimintaansa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-02-17T15:19:01,2016-02-17T15:20:08,Tarkistettu,1.1 2016_9_27,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olin tunnistavinani kaikissa ryhmäpuheenvuoroissa kiitoksia tähän kehityspolitiikan yleiseen linjaan, ja se on mielestäni hyvä, koska tämähän pohjautuu siihen puolueettomaan analyysiin, niihin suosituksiin, miten meidän tulisi toimia uudella tavalla, jotta me saisimme tuloksekkaampaa kehityspolitiikkaa ja niitä aitoja vaikutuksia. On surullista, että pistetään vastakkain kansalaisjärjestöt, yritykset ja jopa mustamaalataan Finnfundia sen toiminnasta. Minun on syytä muistuttaa teille, että Finnfund toimii kaikkein vaikeimmissa maissa. Vastuullisuus on olennainen osa kaikkia sijoituspäätöksiä, niiden valmistelua ja varsinkin seurantaa. Meillä on lukuisia hyviä esimerkkejä Etiopiasta, Keniasta, Uruguaysta, milloin mistäkin vaikeissa olosuhteissa olleista ihmisistä, naisista, lapsista, jotka ovat saaneet parempaa elämää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-02-17T15:20:09,2016-02-17T15:21:13,Tarkistettu,1.1 2016_9_28,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Arvostelu Finnfundin osalta liittyy siihen, että Finnfundia pääomitettiin enemmän kuin Finnfund itse ymmärsi pyytää ja samaan aikaan leikattiin kansalaisjärjestöiltä 43 prosenttia keskimäärin tuloista, samoin YK-järjestöiltä jopa 70 prosenttia. Mutta, arvoisa puhemies, ministeri nosti hyvin esille tämän 1 prosentin verolisäyksen, sen vaikutuksen näitten kehittyvien maiden kansantalouksien kehitykseen. Minun mielestäni se oli erittäin hyvä, että tunnistettiin tämä, mitä edustaja Urpilainen nosti esiin omassa puheenvuorossaan ja monet muutkin. Kysyn kuitenkin, onko hallituksella tarkoitus tätä ensimmäistä ohjelmaa, liittyen tähän kansainväliseen veronkiertoon, nyt jollakin tavalla päivittää ja tuoda se tänne eduskunnan käsittelyyn. Se vei kuitenkin Suomen johtavaksi kansainväliseen veronkiertoon puuttuvaksi maaksi silloin aikanaan, ja toivoisin, että se nimenomaan tuotaisiin nyt tänne eduskuntaan päivitettynä ja sitä kautta päästäisiin jälleen jatkamaan tällä kehityslinjalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-02-17T15:21:14,2016-02-17T15:22:17,Tarkistettu,1.1 2016_9_29,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä sanojen ja tekojen ristiriita tässä luo hallituksen politiikasta sellaisen irvikuvan, joka on tosi surullista kaikille niille sadoilletuhansille ihmisille kehitysmaissa, jotka jäävät ilman Suomen valtion tukea. Tyttöjen koulutusresurssit vähenevät, ja humanitäärisestä avustakin, vaikka siihen pyritään panostamaan, puuttuu semmoinen pitkäjänteisyys, kun tämä jälleenrakennus ja muu sen ympärillä oleva rahoitus, rauhanrakentaminen ja hauraiden valtioiden hajoamisen estäminen heikkenee. Kun itse olen saanut paljon palautetta YK-järjestelmässä toimivista järjestöistä, joissa tunnen paljon ihmisiä, niin haluan myös ministerille sanoa, kun ministeri täällä pokkana sanoo, että ei ole palavereissa tullut kritiikkiä: Voin kertoa entisenä ministerinä, ettei sitä niin myöskään sanota, se sanotaan kautta rantain, siitä puhutaan tutkijoille, siitä puhutaan diplomaateille. Minä olen saanut sitä palautetta paljon, että miten Suomi voi YK:n ympäristöjärjestön perusrahoituksen ajaa alas hetkenä, kun se alkaa koordinoimaan ympäristötavoitteita YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Tämä antaa kuvan, että Suomi vetäytyy talouden ison murroksen hallitsemisessa, joka on iso kysymys, että köyhyys (Puhemies koputtaa) maailmassa poistetaan ja ympäristökriisit ratkotaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-02-17T15:22:18,2016-02-17T15:23:28,Tarkistettu,1.1 2016_9_30,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyön volyymin vähentämisen lisäksi on selvää, että hallituksen pyrkimyksenä on siirtää suomalaisen kehitysyhteistyön painopistettä kansalaisjärjestöjen ja YK-järjestöjen kautta tehdystä työstä tällaiseen yritysvetoiseen kehitysyhteistyömalliin, ja kyllä nämä ovat aika merkittäviä linjamuutoksia suomalaisessa kehitysyhteistyöpolitiikassa. Haluaisin kysyä ministeriltä: miten hallitus aikoo varmistaa, että sellaiset keskeiset periaatteet, kuten esimerkiksi avoimuus, tilivelvollisuus ja tuloksellisuus, joiden eteen on tehty hyvin paljon kehittämistyötä kehitysyhteistyön saralla viimeisten vuosien aikana, nyt tulevat toteutumaan tässä uudessa, yritysvetoisessa mallissa? Tässä selonteossa valitettavasti esimerkiksi yritysvastuuta ei ole juurikaan käsitelty tai määritelty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-17T15:23:28,2016-02-17T15:24:22,Tarkistettu,1.1 2016_9_31,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp, Värderade fru talman! Det är nog ett dystert kapitel i Finlands biståndspolitiska historia som regeringen just nu skriver. Det är tragiskt att man — ganska nonchalant — bara konstaterar att nu räcker inte pengarna. Själva texten är bra.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-02-17T15:24:23,2016-02-17T15:24:44,Tarkistettu,1.1 2016_9_32,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Virolainen täällä totesi hyvin, että nämä kehityspoliittiset tavoitteet ja päämäärät ovat sellaisia, jotka varmaan kaikki tässä salissa pystyvät jakamaan, ja eihän ongelma olekaan niissä päämäärissä ja tavoitteissa, vaan siinä tavassa, millä tavalla tällä hetkellä tätä kehitysyhteistyöpolitiikkaa harjoitetaan, elikkä näissä valtavan suurissa leikkauksissa, jotka vesittävät sitten nämä hyvät tavoitteet ja päämäärät. Edustaja Terho täällä totesi, että humanitaarinen apu ja siihen panostaminen on tärkeää. Kuitenkin hallitus leikkasi 30 prosenttia nimenomaan juuri humanitaarisesta avusta. Tiedän, että edustaja Terho ei kuulu niihin, mutta teidän puolueenne ehdokkaita kävi viime keväänä vaalikampanjoita oikein siitä, kuinka rajusti he tulevat leikkaamaan kehitysyhteistyötä ja leopardihatuilta viedään rahat. Tämän tyyppisiä lauseita siellä todella käytettiin. (Välihuuto) — Vai gepardihattujako ne nyt sitten olivat. — Mutta joka tapauksessa tuntuu tosi ikävältä, että nyt tässä tilanteessa, kun nimenomaan sitä apua tarvittaisiin siellä kriisialueitten lähellä, juuri sitä humanitaarista apua leikataan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-17T15:25:36,2016-02-17T15:26:42,Tarkistettu,1.1 2016_9_33,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tietenkin totta, että puolueemme on pitänyt vaalikampanjassa esillä myös taloudellista vastuuntuntoa tälläkin politiikkasektorilla, mutta huomautan, että ei ole olemassa mitään ristiriitaa tekojen ja sanojen välillä hallituksen politiikassa. Hallitus on sitoutunut tekemään leikkauksia tiettyyn määrään saakka koko valtiontaloudessa, ja kaikki muu toimii näiden raamien puitteissa, myös kehitysapu — ei pelkästään kehitysapu, mutta myös kehitysapu. Joten toimimme täysin johdonmukaisesti tässä asiassa ja niin kuin olemme suunnitelleet ja luvanneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-02-17T15:26:42,2016-02-17T15:27:18,Tarkistettu,1.1 2016_9_34,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä keskustelussa on useammassa puheenvuorossa todettu tämä sanojen ja tekojen ristiriita, ja silloin tietenkin olisi ollut odotettavaa ja ehkä vähän niin kuin rehellisempää tähän selontekoon myös kuvata sitä, mitä nämä leikkaukset tarkoittavat ja miten suuria ne ovat esimerkiksi juuri YK-järjestöjen osalta. Kyllä täytyy todeta, että olisi nyt tässäkin keskustelussa syytä muistaa, että tämä säästö tai leikkaus ei ole edelleenkään synonyymi uudistuksen kanssa, niin kuin on ministerin suusta monta kertaa tässäkin yhteydessä kuultu. Sitten tämä ihmetys tämän pakolaiskriisin hoidon osalta: Samaan aikaan, kun täällä hallituspuolueitten edustajat sanovat, että kyllä lähialueilla täytyy näitä ihmisiä auttaa, YK-järjestöiltä leikataan huomattava osa siitä tuesta, jolla ne yrittävät näitä leirejä siellä pitää päällä ja hoitaa kunnolla, jotta ihmisten ei tarvitsisi lähteä hengenvaarallisille matkoille. Eli kyllä tässä tämä logiikka ontuu, ja olisi hienoa kuulla ministeriltä myös näitten leik-kausten vaikutuksista ja siitä, minkälaisia arvioita olette tehneet tästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-02-17T15:27:19,2016-02-17T15:28:26,Tarkistettu,1.1 2016_9_35,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Haluan kuitenkin muistuttaa, että Suomen tuki Syyriaan ja sen lähialueille vuosina 2011—2016 on yhteensä jo 107 miljoonaa euroa, että ei se nyt ihan olematon summa ole. Ja humanitaarisesta avusta kyllä leikattiin onneksi nyt vähemmän, koska ihan samaa mieltä olen siitä, että sitä apua totta kai tarvitaan. Mutta, arvoisa puhemies, fiksut investoinnit uusiutuvaan energiaan vähentävät ilman muuta köyhyyttä ja parantavat ruokaturvaa hyvinkin tehokkaasti, ja sen avulla voidaan myös integroida pakolaisia esimerkiksi naapurimaihin niin, että ei tarvitse lähteä henkensä kaupalla toiselle puolelle maapalloa. Maailmassa, jossa väestö kasvaa ja kaupungistuu, kotipuutarhojen kuokkiminen ei enää riitä, ei pidä nälkää loitolla. Tarvitaan toimivia elintarvikeketjuja, jotka ulottuvat maatalouden tuotantopanoksista kuluttajan pöytään. Jotta ihmiset pääsisivät ruokaan käsiksi, heidän pitää saada työtä ja toimeentuloa. Tarvitaan miljoonia tuottavia työpaikkoja satoihintuhansiin yrityksiin, ja suurin osa niistä tarvitsee sähköä. Minä muistutan teitä, että yli puolet afrikkalaisista on vielä ilman ensimmäistäkään sähkövaloa ja se, jolla sähköä on, maksaa siitä satumaisia summia. (Puhemies: Aika!) Muun muassa tähän tarvitaan... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-02-17T15:28:27,2016-02-17T15:29:35,Tarkistettu,1.1 2016_9_36,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeää, että kehityspolitiikkaa tehdään yli hallituskausien, ja sikäli on hyvä, että hallitus on säilyttänyt keskeiset prioriteetit myös tässä selonteossa. En ollut varma, toimiiko muistini, joten piti katsoa Googlesta, että todellakin ensimmäinen selonteko annettiin omalla ministerikaudellani, toukokuussa 2014, ja hyvin paljon samoja teemoja siinä oli. Mutta olisin, ministeri, kiinnittänyt kahteen asiaan huomiota. Toinen on järjestöjen rooli. Mielestäni on jonkinlainen ajatusvirhe jo siinä kesän raportissakin, jossa ajateltiin, että nyt pitää järjestöjä koordinoida tämän meidän virallisen kehityspolitiikkamme taakse. Jos katsoo järjestöjä, niin niillä on yli tuhat projektia yli sadassa maassa. Mielestäni se on vahvuus ja se on rikkaus, että nämä järjestöt toimivat myös sellaisissa maissa, joissa Suomi muuten ei ole läsnä. Otetaan joku Sierra Leone — ei meillä siellä ole monia projekteja, mutta sitten on pieni kansalaisjärjestö, joka tekee siellä asioita. Ja viimeisenä asiana YK-järjestöjen rooli. Meillä on ollut aikaisemmin politiikkana, että valitaan näitä pieniä, kovia, hyviä järjestöjä — UN Women, UNFPA, UNEP — ja nyt olen erittäin huolissani esimerkiksi siitä, että UNEPin rahoitus on vedetty kokonaan alas ja näissä muissa on leikkauksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-02-17T15:29:36,2016-02-17T15:30:47,Tarkistettu,1.1 2016_9_37,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä selonteko on ristiriitainen, mutta se johtuu siitä, että hallituksen politiikka on ristiriitaista. Otetaan nyt esimerkkinä YK-järjestöt. Selonteossa sanotaan, että Suomi vahvistaa kansainvälisten toimijoiden työtä, ja samaan aikaan YK-järjestöihin kohdistetaan valtavat, jopa 70 prosentin, leikkaukset. Se tulee aivan varmasti heikentämään heidän työtänsä. Kaikki hyvä ja tuloksellinen kehitysyhteistyö on pitkäjänteistä toimintaa, ja tämän tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden hallitus nyt vaarantaa näillä massiivisilla leikkauksilla ja rahoituksen ehtojen muutoksilla. Meidän suomalaisessa kehitysyhteistyökentässä on monta toimijaa, ja niillä on kaikilla tärkeä paikkansa siinä. Yksi niistä on meidän eduskuntapuolueiden perustama Demo Finland. Minä olisinkin halunnut kysyä edustaja Toivakalta: miten te näette Demon roolin tulevaisuudessa, koska Demo on käsittääkseni ainoa toimija, joka tähtää nimenomaan demokratiakehityksen ja demokratian edistämiseen? Jos me ajattelemme demokratiakehitystä, yhteyttä konflikteihin, sillä on aivan selvä (Puhemies koputtaa) yhteys ja konflikteilla muuttovirtoihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-02-17T15:30:48,2016-02-17T15:31:56,Tarkistettu,1.1 2016_9_38,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä on nyt useampaan otteeseen viitattu tähän aikaisempaan selontekoon ja siihen, miten tällä otetaan askeleita taaksepäin tai että tässä ei ole logiikkaa. Todellakin on niin, että aikaisempi selonteko vuodelta 2014 on, mutta se keskittyi tuloksiin ja annettiin kauden lopulla. Tämä selonteko on etupainotteinen, ja tässä katsotaan tulevaisuuteen, ja se on se, mikä tässä on nyt uutta ja ensimmäistä kertaa. Tämä vastaa nimenomaan tähän tarpeeseen päivittää meidän kehityspolitiikkaa uuteen tilanteeseen. Kansainvälisesti on muuttunut paljon: YK:n Agenda 2030, ilmastosopimus ja tietenkin tämä pakolais- ja humanitäärinen kriisi mutta myös meidän kansallinen, uusi tilanne, jossa nämä resurssit ovat niukemmat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-02-17T15:31:57,2016-02-17T15:32:49,Tarkistettu,1.1 2016_9_39,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suomen hallitus on laskenut nyt sitten kehitysyhteistyövaroja 0,6 prosentista 0,38:aan, ja minun mielestäni meidän on kyllä syytä kysyä, onko meillä varaa leikata kehitysyhteistyövaroja tällä tavoin, onko meillä varaa nakertaa meidän kehityspolitiikkaa tosi pieneen. Voidaan hyvin puhua myös siitä, voiko olla puhumatta suunnanmuutoksesta, kun varat menevät näin pieneen ja kun jättäydymme kokonaan pohjoismaisesta viitekehyksestä ja kun leikkaamme YK-järjestöjen tukea niin, että meidän osuus on siellä todella paljon pienempi kuin ennen, ja kun kansalaisjärjestöjen toimintoja puolitetaan, leikataan heidän mahdollisuuksiaan tukea sellaisia projekteja, joissa hallitus ja valtiot eivät voi olla mukana, esimerkiksi vähemmistöjen tukemisessa monessa maassa, jossa se voi olla vaikeaa, ja kun humanitäärisen ja kestävän kehityksen tuki tulee ihan eripainotteiseksi. Täällä on puhuttu todella paljon (Puhemies koputtaa) vaikuttavuudesta ja tuloksista. Humanitäärinen on tärkeää, (Puhemies: Aika!) mutta sen vaikuttavuus kestävään kehitykseen on hyvin pieni, valitettavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-02-17T15:32:50,2016-02-17T15:34:01,Tarkistettu,1.1 2016_9_40,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallituspuolueiden edustajat ovat useimmissa puheenvuoroissa tulkinneet niin, että melkein kaikissa ryhmäpuheenvuoroissa oltaisiin kiitetty hallituksen kehityspolitiikkalinjauksia. Sanon siihen, että vaikka KD usein suhtautuu ymmärtäväisesti hallituksen tekemisiin, olemme kyllä tässä asiassa täysin eri linjoilla. Kristillisdemokraattien merkittävimmät erot hallituksen kehitysyhteistyö- ja maahanmuuttopolitiikkaan koskevat ennen kaikkea EU-politiikkaa ja kansainvälisiä ratkaisuja. Meidän mielestämme Suomen tulisi panostaa EU:n yhteiseen kiintiöpakolaisjärjestelmään ja toisaalta turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista olisi luovuttava. Pakolaisuutta tulisi pyrkiä ennaltaehkäisemään panostamalla apuun kriisimaiden lähialueilla. Mutta hallitus on toiminut näissä juuri päinvastoin: leikannut kehitysyhteistyöstä ja hyväksynyt laittomaan ja vaaralliseen maahantuloon kannustavat turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot EU-maiden kesken. (Puhemies koputtaa) Kansainvälinen tilanne on muuttunut oleellisesti, (Puhemies: Aika!) ja siksi kysyn: olisiko ollut viisautta tehdä toisin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-02-17T15:34:02,2016-02-17T15:35:12,Tarkistettu,1.1 2016_9_41,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"""Kun pasuuna oli soinut / kaikki oli valmista maan päällä / ja Jahve jakoi maailman. Osansa saivat / Coca Cola Inc., Kaivosyhtiö Anaconda, / Ford Motors ja sen sellaiset."" Arvoisa puhemies! Nämä Pablo Nerudan sanat 60 vuoden takaa kuvasivat varmasti hyvin sitä silloista maailmaa ja suuryhtiöiden toimintaa. Maailma on muuttunut, ja tänä päivänä myöskin ymmärretään ja osataan käyttää yritystoiminnan panosta kehitysyhteistyössä hyväksi. Mutta se, että luovumme suuryritysten demonisoinnista, ei tarkoita sitä, että niitä pitäisi myöskään idealisoida. Sen vuoksi sen ohella, mitä tässäkin selonteossa ihan oikein todetaan yritystoiminnan merkityksestä, olisi mielellään nähnyt enemmän painotusta myös niiden pelisääntöjen vahvistamiseksi, jotka takaavat ihmisoikeuksien, ympäristönhoidon, veronmaksun ja työn perusoikeuksien kunnioittamisen yritysvastuulla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-02-17T15:35:13,2016-02-17T15:36:19,Tarkistettu,1.1 2016_9_42,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vähän kyllä hämmentävät muutamat näistä opposition puheista. Kun olen itse asiaa seurannut, niin en ole ikinä huomannut, että Suomen kulloinkin antama kehitysavun määrä olisi mitenkään vaikuttanut seuraavana vuonna saapuvien turvapaikanhakijoitten määrään. Eli tämä annettu kehitysapu ei siis ainakaan aiemmin ole millään tavoin korreloinut turvapaikanhakijoitten määrän eikä etenkään sen kanssa, mistä maista tänne on tultu. Arvoisa puhemies! Minä kuitenkin tästä logiikasta jotenkin sain kiinni ja käännän sitä pikkasen toistepäin, eli jo vuosikaudet ovat Somalian ja Irakin kansalaiset olleet kärkijoukossa, kun katsotaan, mistä maista Suomeen on tullut turvapaikanhakijoita. Näissä molemmissa maissa on kuitenkin laajoja alueita, joilla vallitsee rauha, ja näiltä alueilta ei turvapaikanhakijoiksi lähdetä. Irakissa tämä alue on niin kutsuttu Kurdistan ja Somaliassa Hargeisan kaupungin ympäristö eli Somalimaa. Näillä molemmilla alueilla on jo suomalaista yritystoimintaa, esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimateknologian aloilla. (Puhemies koputtaa) Kysynkin asianomaiselta ministeriltä, (Puhemies: Aika!) eikö tämä olisi juuri se... — En sitten kysykään. (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-02-17T15:36:20,2016-02-17T15:37:29,Tarkistettu,1.1 2016_9_43,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Jutta,Urpilainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Humanitäärinen apu on tärkeää, mutta kuten ministeri itse täällä totesi, se on vain laastari. Tarvitaan myöskin pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä, jota tekevät YK:n järjestöt ja kansalaisjärjestöt. Ja tässä on se ongelman ydin: te leikkaatte kansalaisjärjestöjen tukea noin 43 prosenttia ja YK-järjestöiltä jopa 70 prosenttia. Mutta, arvoisa puhemies, minä haluan puhua verotuksesta, koska se on kaiken ydin. On hyvä asia, että ministeri on nyt aktivoitunut ja ministeriö sen mukana ja suurlähettiläs verotuskysymyksiin on asetettu, mutta se ei riitä. Me tarvitsemme toimenpideohjelman. On tärkeää, että eduskunta tietää, mitkä ovat Suomen tavoitteet ja prioriteetit, ja sillä haetaan myöskin täältä eduskunnasta tuki. Joten toivon, ministeri, että te vastaatte minun kysymykseeni: oletteko te valmis päivittämään sen ohjelman, joka viime vaalikaudella laadittiin kansainvälisen veronkierron torjumiseksi, ja tuomaan sen eduskuntaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p808,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Jutta Urpilainen,808,2016-02-17T15:37:30,2016-02-17T15:38:28,Tarkistettu,1.1 2016_9_44,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä on hieman demonisoitu Finnfundin roolia. (Vasemmalta: Ei ole!) — No, humanitäärisesta avusta on puhuttu, ja minä puhun tässä humanitäärisestä avusta. — Ehkä nyt auttaa hahmottamaan tilannetta se, että niissä yhtiöissä, joissa Finnfund on mukana, on naisille vuonna 2014 tullut suoria työpaikkoja 8 600 kappaletta ja epäsuoria työpaikkoja 12 000 kappaletta. Edellä mainituista työpaikoista puolet on Afrikassa. Tämä on sellaista työtä, joka on myös humanitääristä työtä. En mitenkään väheksy sitä ongelmaa, mikä liittyy näihin leikkauksiin, mutta siihen on omat perusteet, niin kuin tässä selonteossa ihan oikein sanotaan. Ministeriltä kysyisin sellaista, että kun täällä sivulla 10 puhutaan lisääntymis- ja seksuaaliterveyden asioista, niin minkälaisia esteitä näette, että tällaisen perhesuunnittelun eteenpäinviemisessä löytyy kentältä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-02-17T15:38:30,2016-02-17T15:39:32,Tarkistettu,1.1 2016_9_45,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sen ohella, että Suomen kansainvälisen veronkierron vastaisen ohjelman päivitys on tärkeätä, kiinnittäisin huomiota nyt tähän yritysten yhteiskuntavastuun merkitykseen. Tulevaisuudessa yrityksille tulee helposti suuria mainetappioita. Se liittyy siihen, että kunnioitetaan ihmisoikeuksia, sosiaalisia perusoikeuksia, ympäristöoikeuksia. Viime kaudella — varmaan ministeri muistaa — me teimme tällaisen Suomeen liittyvän, julkista sektoria ja yrityksiä koskevan yhteiskuntavastuutiekartan. Olisi tärkeätä, että tätä työtä jatkettaisiin myös tällä hallituskaudella. Erityisesti kiinnitän kahteen asiaan huomiota: suomalaisten, kansainvälisillä kentillä toimivien, globaalimarkkinoilla toimivien, yritysten täytyy myös korostaa yritystensä yhteiskuntavastuuta, ihan maineensa kannalta. Ja varsinkin nyt, kun uudistetaan myös valtion omistajapolitiikan strategiaa, siellä valtionyhtiöillä on erityisen suuri merkitys, että kirjataan vahva yhteiskuntavastuukriteeri myös valtionyhtiöitten toiminnalle. Ajatteletteko, ministeri, samalla tavalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-02-17T15:39:33,2016-02-17T15:40:39,Tarkistettu,1.1 2016_9_46,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Otetaan puheenvuorot edustajilta Elo ja Lindtman, ja sitten pyytäisin ministeriä vastaamaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_47,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kristittyjen hätä maailmalla on tällä hetkellä suuri. Lähi-idässä on arviolta 12 miljoonaa kristittyä, ja heidän määränsä puolittuisi vuoteen 2020 mennessä. Aikaa ei siis ole hukattavaksi. Suomen on tässä mahdollista — meidän kehitysyhteistyömme avulla — pyrkiä takaamaan kristityn väestön oikeus saada tietoa perusoikeuksistaan ja tietysti sitten myös uskonnonvapaudesta. Tässä tulosvastuullisuus on tietysti suuressa roolissa niissä maissa, mihin Suomi kehitysyhteistyötä antaa. Näitä maita, joihin Suomi kehitysyhteistyöapua antaa, ovat esimerkiksi Etiopia, Kenia ja Tansania, ja Open Doors -järjestön listalla nämä ovat maita, joissa uskonnonvapaus ei toteudu sillä tavalla kuin pitäisi. Arvoisa ministeri, miten hallitus ottaa kehityspolitiikassa huomioon kristittyjen aseman maailmalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-02-17T15:40:46,2016-02-17T15:41:46,Tarkistettu,1.1 2016_9_48,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voisiko joku kertoa, kuka täällä on Finnfundia demonisoinut? Tai jos on sitä mieltä, että kehitysapuleikkausten kritisoiminen on jotenkin Finnfundin demonisointia, niin en oikein ymmärrä. Nimittäin ""valiokunta esittää, että osa suunnitellusta Finnfundin pääomakorotuksesta suunnattaisiin kansalaisjärjestöjen kannalta kielteisten vaikutusten lievittämiseen sekä Suomen priorisoimien YK-järjestöjen, kuten UNEPin, rahoituksen turvaamiseen"". Tämä on ulkoasiainvaliokunnan yksimielinen lausunto. Edustaja Kiuru, syytättekö te ulkoasiainvaliokunnan jäseniä demonisoinnista? Haluaisin tähän vastauksen. Arvoisa puhemies! Edustaja Urpilainen otti erittäin tärkeän asian ja teeman esiin. Tämänkin keskustelun aikana EU-maat ovat menettäneet verojen välttelyn ja kierron seurauksena yli 200 miljoonaa euroa, siis pelkästään tämän keskustelun aikana. Suomi nousi viime kaudella kansainvälisen veronkierron vastustamisen kärkeen. Tämä lähettiläs on hyvä asia, mutta tässä kysymys: Aikooko hallitus ottaa (Puhemies koputtaa) tämän agendalle? Aiotteko tuoda (Puhemies: Aika!) tämän ohjelman päivityksen eduskuntaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-17T15:41:47,2016-02-17T15:42:57,Tarkistettu,1.1 2016_9_49,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Ennen ministeriä vielä edustaja Kiuru, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_50,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pyydän anteeksi edustaja Lindtmanilta, jos olen asettanut sanani niin, että se loukkaa edustajakollegoita, se ei ole tietenkään tarkoitus. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että tässä on hieman niin kuin vastakkain asetettu leikkauksia ja sitten taas toisaalta Finnfundin pääomittamista. Sekään ei tietenkään... (Hanna Sarkkinen: Ulkoasiainvaliokunnan lausunto on yksimielinen!) — Kyllä, lausunto on yksimielinen, ja olemme myös hallinto- ja turvallisuusjaostossa kuulleet, mutta olemme myös kuulleet niistä hyvistä asioista, joita Finnfund tekee. Ja nyt ainakin minulle on syntynyt hieman semmoinen käsitys, että sitä puolta halutaan ikään kuin väheksyä. — Niin kuin äsken sanoin, naisille on vuonna 2014 tullut suoria työpaikkoja Afrikassa 8 600. Minun mielestäni se on erittäin arvokasta humanitääristä työtä, mutta edelleen pyydän anteeksi, jos olen asettanut sanani niin, että se on ymmärretty, tai haluttu tietoisesti ymmärtää, loukkaavasti. (Eduskunnasta: Hyvä anteeksipyyntö!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-02-17T15:42:58,2016-02-17T15:44:01,Tarkistettu,1.1 2016_9_51,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,Ministeri Toivakalle 3 minuuttia paikaltaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_52,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me linjaamme nyt kehityspolitiikan tulevaisuutta, sitä, minkälaiseksi se muuttuu tässä muuttuneessa ympäristössä. [Ville Niinistö viittasi ministerille, että tämä nousisi seisomaan.] (Naurua) — Anteeksi, edustaja Niinistö, miten minä nyt näin unohduin tuonne. — Raha on tärkeää, ja meillä on edelleen 700 miljoonaa tällekin vuodelle käytössä, ja tällä kehyskaudella tämä rahoituksen taso on toivottavasti hieman nouseva. Mutta korostan sitä, että ei Suomi ainoastaan rahalla ole tähänkään asti tehnyt kehitysyhteistyötä, vaan osaamisella ja hyvällä kehityspolitiikalla. Tämä ei ole kadonnut meiltä mihinkään. Sitten minä haluaisin edustaja Niinistölle vielä sanoa, että Suomen maineesta ovat kovin monet olleet huolissaan, ja minäkin olen keskustellut muiden kuin vain ministerien kanssa tästä asiasta, aika laajan joukon kanssa ihmisiä ympäri maailman. Esimerkiksi YK:n suurlähettiläs New Yorkissa on tätä asiaa seurannut jonkin verran, ja hän sanoi, että hän ei näe tässä Suomen maineeseen tulleen suuria kolhuja. Kyse on niin pitkäjänteisestä työstä ja Suomen hyvästä maineesta, ettei se näillä yksillä leikkauksilla vaurioidu. Mutta meidän täytyy pitää huoli, että se on hyvää jatkossa — se on aivan olennaista — ja on meidän kaikkien käsissä, että se on jatkossakin hyvää. Minä jopa sanoisin, että tämä maineen vaurioituminen on aika suomalainen keskustelu. Meillä on vähän tapana olla semmoisia, että huono itsetunto on mukana monessa. Keskityttäisiin nyt enemmän tähän tulevaan ja siihen, mitä me todella teemme, niin kuin tämän selonteon on tarkoitus. Sitten minä haluaisin nyt — minulla on vain kolme minuuttia aikaa — antaa muutaman kommentin tästä yksityisestä sektorista ja siitä yritysvastuusta, mistä täällä muun muassa kysyttiin. Eli siis meillä on erilaisia välineitä nyt tehdä kehitysyhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Kaikki nämä kehitysrahoitusinstrumentit ovat osa kehitysyhteistyötä, ja näiltä hankkeilta edellytetään aina kehitysvaikutuksia. Niitä arvioidaan ennen kuin ne hankkeet saavat rahaa, sen hankkeen toteutusta seurattaessa sekä jälkikäteen. Tähän on erilaisia välineitä riippuen vähän instrumentista. Finnfundin osalta esimerkiksi, se kun on valtion omistajaohjauksessa, sen on noudatettava toiminnassaan YK:n Global Compact -periaatteita. Sen on arvioitava rahoittamiensa hankkeiden ihmisoikeusvaikutukset ja varmistettava niiden toteutuminen välineillä, jotka on kansainvälisesti rakennettu. Sen lisäksi tätä avoimuutta lisätään, mutta esimerkiksi näitä kehitysvaikutuksia arvioidaan seuraavien mittareiden avulla: työpaikat rahoitettavissa hankkeissa; hankkeista hyötyvät viljelijät; verotulot ja maksut; köyhää väestönosaa suoraan palvelevien hankkeiden osuus. Eli mittareita on paljon, ja tätä avoimuutta ja seurantaa itse asiassa lisätään koko ajan. Siinä mielessä me olemme menossa hyvään suuntaan, ja kun järjestimme jokin aika sitten Säätytalolla Yksityinen sektori ja ihmisoikeudet -tapahtuman, siellä oli valtava määrä yrityksiä, jotka olivat kiinnostuneita nimenomaan siitä, miten ihmisoikeudet voidaan ottaa jatkossa paremmin huomioon. (Puhemies koputtaa) Tähän verotusasiaan: Kyllä, sanon sen, että ulkoministeriössä on käynnissä verotuksen ja kehityksen toimintasuunnitelman valmistelu. Näin vastaan tähän kysymykseen. Muuta en tässä vaiheessa pysty lupaamaan, koska asioihin täytyy tietenkin perehtyä ennen kuin mitään luvataan sen enempää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-02-17T15:44:05,2016-02-17T15:47:36,Tarkistettu,1.1 2016_9_53,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,Sitten jatketaan keskustelua.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_54,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kysymys Suomen maineesta ja toimintakyvystä YK-järjestelmässä on paljon laajempi. Meillä on isoja murroksia siinä, miten taloutta ohjataan kestävään suuntaan. Se ei vain riitä, että me viemme suomalaisille clean tech -yrityksille vientiluottoja, vaan me viemme rahat pois siellä, että YK-järjestelmässä saadaan jalkautettua se osaaminen kehitysmaihin esimerkiksi UNEPin kautta. UNEP koordinoi ympäristöjärjestönä nyt kaikkea sitä kestävän kehityksen tavoitteiden ja ilmastosopimuksen edellyttämää rakenteellista työtä, jotta kehitysmaat saavat vaikka ilmastonmuutokseen sopeutumisen hallintaan. Eli jos ei ole oikeusvaltio ja jos järjestelmät eivät ole kunnossa, niin vaarana on, että ne yritystuet voivat olla tehottomia. Kansalaisjärjestöjen ja meidän kahdenvälisen yhteistyön tuloksellisuus on koko ajan parantunut. Nyt tehdään tosi nopea siirto. Näyttäisi siltä, että te otatte joitain yritystukien muotoja takaisin, jotka on jopa todettu aikaisemmin tehottomiksi, ja tässä on se riski, että rahaa menee tehottomammin käyttöön. Ei saa olla ideologinen kysymys se yritysyhteistyö. Vaikka se onkin tärkeää, niin sekin pitää (Puhemies koputtaa) tehdä huolella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-02-17T15:47:39,2016-02-17T15:48:43,Tarkistettu,1.1 2016_9_55,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä aiemmin perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja sanoi sen asian ytimen. Hallitukselle kehityspolitiikka on leikkauskohde muitten joukossa, kun se pitäisi nähdä osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, se pitäisi nähdä strategisena valintana. Sitä vasten on hyvin hankala ymmärtää näitä rajuja leikkauksia varsinaiseen kehitysyhteistyöhön, jotka pudottavat meidät pois tästä pohjoismaisesta viitekehyksestä, joka on Suomelle se oikea paikka. Erityisen vaikeaa on ymmärtää näitä leikkauksia YK-järjestöille. Ne ovat suorastaan vahingollisia tässä tilanteessa, kun nimenomaan pakolaisleirien olosuhteita tulisi parantaa. Tässä ovat kyllä sanat ja teot räikeässä ristiriidassa. Hyviä tavoitteita naisten ja tyttöjen asemasta, veropohjan vahvistamisesta, ruokaturvasta ja niin edelleen, mutta nyt, ministeri Toivakka, kaksi viestiä teille: perukaa tulevassa kehysriihessä nämä kohtuuttomat leikkaukset kehitysyhteistyöhön, ja kuten täällä edustaja Urpilainen ja edustaja Rinne ovat vaatineet, päivittäkää tämä kansainvälisen veronkierron vastainen ohjelma.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-02-17T15:48:44,2016-02-17T15:49:45,Tarkistettu,1.1 2016_9_56,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! 32 000 turvapaikanhakijaa saapui viime vuonna Suomeen. Tämän vuoden lukua me voimme vain arvailla. Ei tarvitse mennä meren taakse kehitysyhteistyön perässä, kehitystyö on tullut Suomeen. Yksistään luku- ja kirjoitustaidottomia on maassamme pitkästä aikaa jo aivan haasteeksi asti. Kysykää vaikka kunnilta, jos ette muuten tätä tosiasiaa usko. Oppositio on vaatinut bruttokansantuotteen 0,7 prosentin kehitysyhteistyörajan saavuttamista. Tosiasiassa — kysyn esimerkiksi kristillisdemokraateilta — onko tämä 0,7 prosenttia itseisarvo, vai olisiko se itseisarvo se, miten ne rahat käytetään? Me tiedämme, että on paljon heikkouksia kehitysapurahojen käytössä, ja siinä mielessä leikkaukset ovat ajankohtaiset. Saavutammeko me tavoitteen, jos laskemme maahanmuuton kustannukset, elikkä 0,7 prosenttia bkt:sta? Elikkä pelkästään tänä vuonna maahanmuuton kustannukset ovat 600—800 miljoonaa euroa, (Puhemies koputtaa) ja jos me nämä laskemme yhteen, niin me saavutamme tämän helposti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-17T15:49:46,2016-02-17T15:50:56,Tarkistettu,1.1 2016_9_57,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan paljon enemmän kuin mitä sitä nyt on tehty. Tämä tilanne on sellainen, tosi paha. Ministeri Toivakka kertoi tuossa, että Suomen maine ei ole pahasti rapistunut YK:n piirissä, mutta jos mietitään sitä tilannetta, että panostettaisiin paljon enemmän — sen, mitä meidän kuuluisi laittaa — niin meidän maineemme olisi paljon parempi, ja sitä toimenpidettä tarvittaisiin nimenomaan nyt niissä kehitysmaissa ja näissä maissa, jotta me pystyisimme vaikuttamaan siihen, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä pois sieltä omasta kotipaikastaan. Onko hallituksella suunnitelmia missään vaiheessa parantaa tätä taloudellista tilannetta ja antaa enemmän rahaa kehitysyhteistyöhön?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-02-17T15:50:57,2016-02-17T15:51:49,Tarkistettu,1.1 2016_9_58,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,Värderade fru talman! Först vill jag tacka ministern för att läget i Syrien beaktas skilt för sig och att man satsar på det.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2016-02-17T15:51:51,2016-02-17T15:52:04,Tarkistettu,1.1 2016_9_59,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt täytyy edustaja Niikolle todeta, että tämä 0,7 prosenttiahan on hallituksen tavoite, joka löytyy kyllä onneksi pitkän tähtäimen tavoitteena täältä sivulta 9, että ei tätä nyt pelkästään täällä oppositio ole keksinyt, että yritetään sitä 0,7:ää prosenttia tavoitella, ja se on hyvä. Oikeastaan ministeriltä olisin halunnut kysyä sitä, millä tavalla tämä 0,7 sitten saavutetaan, minkälaisella aikataulutuksella, minkälaisella suunnitelmalla. Minusta on hienoa, että se on pidetty edelleenkin siellä tavoitteena. On tosiaankin tärkeää, että me teemme tehokasta ja tavoitteellista kehitysyhteistyötä, mutta kun esimerkiksi kansalaisjärjestöiltä, edustaja Niikko, monilta kristillistaustaisilta kansalaisjärjestöiltä leikattiin yhteensä 43 prosenttia, niin monet projektit jouduttiin hyvin nopeasti ajamaan alas. Teille on varmaan tuttu Fidan tekemä kehitysyhteistyö: kesken kauden ihmiset joutuivat lähtemään kentältä. Se on todella traagista ja varmasti aiheuttaa melkoista hämmennystä siellä, muun muassa (Puhemies koputtaa) naisten ja lasten parissa tehtävän työn johdosta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-17T15:52:58,2016-02-17T15:54:04,Tarkistettu,1.1 2016_9_60,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä tavoite 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta on, kuten hallituksen esityksessä on, pitkän aikavälin tavoite. (Timo Harakka: Seuraavan hallituksen!) Itse en usko, että se tämän hallituskauden aikana toteutuu, eikä ole syytäkään toteutua, koska me tällä hetkellä teemme niin paljon humanitääristä työtä nyt omassa maassamme. Tämä on ainakin minun näkemykseni, ja siinä mielessä uskon, että kannamme myös osuutemme pakolaiskriisin kautta tässä humanitäärisessä avustamisessa jo selkeästi yli sen 0,7:n bkt:sta. Mutta mitä tulee näihin suomalaisiin kansalaisjärjestöihin, niin toki olen sitä mieltä, ja oli meidän puoleemmekin ainakin vielä viime hallituskautena, että suomalaisia kehitysapujärjestöjä tulee arvostaa ja leikkaukset heiltä eivät saisi olla näin suuria. Siinä mielessä tätä keskustelua on syytä käydä. Emme me voi laittaa samalle viivalle kahdenvälistä, moninkeskistä ja kotimaista kehitysyhteistyötä. Näissä tulee, totta kai, tehdä selkeä ero, mutta se on meidän arvoisan ministerin käsissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-17T15:54:05,2016-02-17T15:55:07,Tarkistettu,1.1 2016_9_61,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Selonteossa ilahduttaa erityisesti se, että kansainvälisen kaupan merkitys nostetaan esiin. Hallitus pitää tärkeänä, että kohdemaiden mahdollisuuksia saada vientituotteitaan maailmanmarkkinoille parannetaan. Tähän voidaan vaikuttaa muun muassa EU:n kauppapolitiikalla. Viennin esteiden purkamisella voi olla kehittyvien maiden taloudelle paljon suurempi vaikutus kuin maalle annetulla kehitysyhteistyörahoituksella. Hallitus katsoo lisäksi, että yritysten roolia kehitysyhteistyössä vahvistetaan merkittävästi. Onkin selvää, että parhaimmillaan yksityinen sektori voi kuljettaa kehityksen perustan luomiseen huomattavasti suuremmat resurssit kuin julkinen kehitysrahoitus. Yritysten roolia arvioitaessa on kuitenkin tärkeätä muistaa, että yhteiskuntien kehitys vaatii pitkäaikaista sitoutumista ja johdonmukaisuutta. Kun pörssiyhtiön onnistumista arvioidaan kolmen kuukauden kvartaalein, on yhteiskuntakehityksen onnistumisen kvartaali pikemminkin 25 vuotta. Kehittymiseensä apua tarvitseva maa ei voi olla yksityisen sektorin pikavoittojen kohdemaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-02-17T15:55:09,2016-02-17T15:56:09,Tarkistettu,1.1 2016_9_62,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä käytettiin hyviä puheenvuoroja veronkierron suitsimisesta, ja haluan tästä vielä itsekin sanoa. Minulla on aivan tuoreet luvut siitä, että Saharan eteläpuolisen Afrikan maat saivat vuonna 2014 kehitysapua 40 miljardia dollaria, ja samana vuonna näistä maista lähti laittomina rahavirtoina veroparatiiseihin — kuten muuten esimerkiksi Hollantiin, sivumennen sanoen — 60—100 miljardia dollaria. Nämä ovat järkyttäviä lukuja, ja ne kyllä aivan kiistatta osoittavat sen, että hyvä hallinto, instituutioiden ja erityisesti verohallintojen uudistaminen ja osaamisen vahvistaminen kehitysmaitten tarpeista lähtien ja jonkunlainen kerta kaikkiaan kansainvälinen järjestelmä pääomapakojen hillitsemiseen, veronkierron lopettamiseen ja niin edelleen ovat mielestäni myös välttämättömiä, ja tätä pitää minusta meidän kaikkien tässä talossa edelleen ryhtyä ajamaan ponnekkaasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-02-17T15:56:10,2016-02-17T15:57:08,Tarkistettu,1.1 2016_9_63,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Todellakin tässä on erinomaisen vaikeita valintoja, ja se on käynyt selväksi keskustelun aikana ja sitä ennenkin, että hallitus tekee kyllä erittäin isoa muutosta tässä meidän kehitysyhteistyön pitkässä linjassa. Sitten voidaan keskustella siitä, mistä kaikesta se johtuu. Kun on puhuttu siitä, miten puolueet saavat tavoitteitaan lävitse hallitusohjelmassa, niin kiistatta on niin, että tämä oli perussuomalaisten keskeinen teesi ennen vaaleja, että kehitysyhteistyövaroja leikataan, ja se on nyt toteutunut ehkä voimakkaampana kuin mitä moni kuvitteli. Mutta muistan vaaleja edeltäneestä keskustelusta, että siihen perussuomalaisten malliin kuului kyllä toinenkin puoli, ja se oli se, että siinä piti antaa mahdollisuus vapaaehtoiseen avustamiseen niin, että olisi tullut verovähennys, joka olisi houkutellut sitten rahaa tilalle tähän. Kun julkinen raha vähenee, niin sitten olisi tullut yksityistä rahaa tilalle. Ja muistan kyllä semmoisenkin keskustelun — ja useamman tuolta edellisestä istuntosalista — jossa nimenomaan (Puhemies koputtaa) sanottiin, että kun tämä huomioidaan, niin lopputulos on plussan puolella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-17T15:57:09,2016-02-17T15:58:17,Tarkistettu,1.1 2016_9_64,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aika tasan 23 vuotta sitten eduskunnassa käsiteltiin Suomen ensimmäistä kehitysyhteistyöstrategiaselontekoa ja se lähetettiin silloin myös ulkoasiainvaliokuntaan ja sai paljon kiitosta. Silloin elettiin myös aikaa, jolloin leikattiin erittäin rajusti, sen laman syvinä hetkinä, kehitysyhteistyömäärärahoja. Jouduin silloin keskustelemaan muun muassa eri YK-järjestöjen johtajien kanssa ja kotimaassa niistä leikkauksista. Keskustelemalla asiat selvenivät, ja Suomen maine ei kärsinyt yhtään. Voin sanoa, että leikkaukset silloin olivat monelta osin jopa hyvin terveellisiä: käytiin kaikki projektit läpi, hankkeet läpi ja kohdemaatkin läpi ja karsittiin pois tehottomat, huonot, joita oli kertynyt mukaan. Nyt ministeri Toivakalla on erinomainen tilaisuus myös käydä läpi näitä ja katsoa, mikä on järkevää, mihin varoja on, ja meillähän ei tänä päivänä ole varoja vaan velkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-02-17T15:58:18,2016-02-17T15:59:23,Tarkistettu,1.1 2016_9_65,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Jani,Toivola,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin vielä nostanut tämän yritysten toiminnan esiin. Silloin kuin sitä kritisoidaan, niin ei ole ikään kuin tarkoitus luoda vastakkainasetelmaa vaan päinvastoin, puhutaan siitä tulevaisuudesta ja siitä, millä ehdoilla. Esimerkiksi yhdessä eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän tilaisuudessa Finnfundin suulla on sanottu, että heillä ei ole osaamista, kun puhutaan esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveys- ja -oikeuskysymyksistä, puhutaan tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutumisesta. Miten esimerkiksi tämmöinen asia varmistetaan sitten, kun nämä yritykset lähtevät toimimaan sinne uusille markkinoille, mitkä ovat ne selkeät käytännöt tai valvontamenetelmät, instrumentit, millä rahoitetaan näille yrityksille vaikka se asiantuntijuus? Toisessa pöydässä isot suomalaiset yritykset, jotka toimivat jo kehittyvillä markkinoilla, ovat itse sanoneet, että ei heillä ole sitä asiantuntijuutta, että he todellakin sitä tarvitsisivat. Ja esimerkiksi se pelkkä työpaikka ei ole takuu vielä hyvästä elämästä, vaan me voimme ikään kuin viedä sitä vieläkin negatiivisempaan suuntaan, jos me emme siinä samalla pysty kannattelemaan ja tukemaan sen ihmisen oikeuksien toteutumista. Tähän tarvitaan ne käytännön linjaukset ja tietysti myös se raha ja resurssi, miten se aidosti toteutuu. Kun puhutaan näin isosta kasvusta, (Puhemies koputtaa) niin siinä on paljon hallittavaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1114,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Jani Toivola,1114,2016-02-17T15:59:24,2016-02-17T16:00:29,Tarkistettu,1.1 2016_9_66,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä edustaja Toivolan puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Juuri näin, ei aseteta vastakkain kehitysyhteistyössä kansalaisjärjestöjen toimintaa ja yritysten toimintaa, vaan nähdään se mahdollisuutena kehittää. Näin minä olen lukenut tätä paperia. Senpä takia, kun me täällä koetamme miettiä, miten toimimme mahdollisimman vaikuttavasti, kysyisin ministeri Toivakalta, kun tässä sanotaan, että me toimimme EU-areenoilla ja kansainvälisten toimijoiden kanssa yhteistyössä, jotta me vältämme päällekkäisyydet ja saamme mahdollisimman paljon vaikuttavuutta, ja pyytäisin teitä avaamaan sitä, miten sitä käytännössä viedään eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-02-17T16:00:30,2016-02-17T16:01:15,Tarkistettu,1.1 2016_9_67,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Jutta,Urpilainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että hallitus suuntaa kehitysyhteistyötä entistä enemmän yritysten kautta tehtäväksi, ja ainakin minun mielestäni yritysten kautta kanavoitavan tuen ensisijainen tehtävä on saada aikaan kehitysvaikutuksia. Tämä on se lähtökohta. Siksi yritystukien tulee olla läpinäkyviä ja yritysten tulee myöskin noudattaa yhteiskuntavastuuta. Mutta, arvoisa puhemies, tämä vastaus kysymykseeni ministerin taholta oli kyllä hieman ympäripyöreä. Viime vaalikaudella Suomi oli eturintamassa kansainvälisen veronkierron torjunnassa. Me järjestimme kansainvälisen seminaarin Suomessa, me laadimme kansainvälisen veronkierron vastaisen toimintaohjelman, me olimme kansainvälisillä foorumeilla hyvin aktiivisia puhumaan ja vaikuttamaan tämän asian puolesta. Täällä salissa on hyvin laaja poliittinen tuki tälle veronkierron vastaiselle työlle, näin aistin, koska myöskin pääministeripuolueesta esitettiin tukea tälle asialle. Voitteko luvata, ministeri Toivakka, että te tuotte tänne eduskuntaan esityksen, konkreettisen esityksen, jolla kerrotaan, miten Suomi aikoo vaikuttaa tällä vaalikaudella veronkierron vastaiseen työhön?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p808,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Jutta Urpilainen,808,2016-02-17T16:01:17,2016-02-17T16:02:23,Tarkistettu,1.1 2016_9_68,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Suomellahan on huikea historia kehitysyhteistyössä. Ajatellaan vaikkapa Namibiaa. Voimme perustellusti puhua, että Namibia on meidän musta heimokansamme. Tämä hallituksen selonteko todistaa sitä, että nyt halutaan muuttuvassa maailmassa, muuttuvassa todellisuudessa saattaa kehitysyhteistyöpolitiikka uuteen ryhtiin, uuteen asentoon. Tämä on hyvin realistinen, mutta tässä ei kuitenkaan ole ihanteita ja perusarvoja unohdettu. Kansalaisyhteiskunnan ja demokraattisten rakenteiden vahvistaminen on keskeisenä. Ja nimenomaan tässä selonteossa annetaan ymmärtää, että keskipisteenä tulee valtiovetoisessa kehitysyhteistyössä olla se, että mahdollistetaan tämä hyvän elämän edistäminen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-02-17T16:02:25,2016-02-17T16:03:30,Tarkistettu,1.1 2016_9_69,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Veroparatiisien ja verovuotojen vastainen työ on aivan olennaista kehityspolitiikkaa. Se on sitä tärkeää ydintä, ja on hienoa, että monista puolueista on tänään tullut tukea tälle ajatukselle. Mutta me tarvitsemme myös toimia. Puhe ei riitä, me tarvitsemme toimia hallitukselta. Toivon, että esimerkiksi maakohtaista kirjanpitoa hallitus lähtee ajamaan eteenpäin. Se olisi Suomen etu, mutta niin se olisi myös kehitysmaiden etu. Eli konkretiaa odotetaan. Ja myös yksi keskeinen asia olisi saada nämä verotusasiat ja veroparatiisiasiat YK:n pöytiin, joissa kaikki maat tasaveroisesti pystyvät osallistumaan keskusteluun. Mutta yksi tärkeä asia on tänään jäänyt tässä keskustelussa vähemmälle, ja se on rauha. Ilman rauhaa ei voi olla kestävää kehitystä, sillä hengissä selviäminen ja turvallisuus on ihmisen ensimmäinen perustarve ja rauhan työ on myös kehitysyhteistyötä. Sen takia toivon, että Suomi jatkaa voimakkaasti maailmalla arvostettua rauhanvälitys- ja rauhanturvaamistoimintaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-02-17T16:03:33,2016-02-17T16:04:39,Tarkistettu,1.1 2016_9_70,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä salissa on usein sanottu, että on pakko tehdä näitä leikkauksia. Se, mitä olette tehneet, on, että olette tehneet valinnan leikata maailman köyhimmiltä ihmisiltä. Tässä selonteossa on paljon tärkeitä asioita, kuten naisten ja tyttöjen asema, järjestöt — ne järjestöt, joilta olette valitettavasti leikkaamassa 43 prosenttia varoista. Mutta puhutte myös ansiokkaasti veronkierrosta, joten ihmettelen, minkä takia ministerillä ei ole siihen tarkempia vastauksia tässä vaiheessa. Se, mikä on tässä valitettavaa, on se, että me estämme pitkäjänteistä työtä maailmanrauhan puolesta. Niin kauan kuin meillä ei ole pitkäjänteistä työtä, maailmalta ei tule loppumaan äärimmäinen köyhyys, ei tule loppumaan lasten ja nuorten kouluttamattomuus, ja näissä asioissa Suomi on tehnyt ansiokasta työtä. Meidän järjestöt ovat tehneet erinomaista työtä, ja juuri näiden järjestöjen työ tulee jäämään kesken. Jos maailmalla ei ole rauhaa, jos me emme tee tätä pitkäjänteistä työtä, (Puhemies koputtaa) niin valitettavasti hinta tulee olemaan moninkertainen, (Puhemies koputtaa) ja sen me näemme tässä joka päivä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-02-17T16:04:41,2016-02-17T16:05:51,Tarkistettu,1.1 2016_9_71,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Värderade fru talman! Yksi muutos, joka tässä on tehty, on se, että päästökauppatuloja on ohjattu ei kehitysyhteistyöhön vaan takaisin ikään kuin päästölähteeseen. Miten ministeri näkee, että tämä on Suomen ympäristötavoitteiden mukaista, ja kehottaako se yrityksiä siirtymään puhtaampaan teknologiaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-02-17T16:05:53,2016-02-17T16:06:16,Tarkistettu,1.1 2016_9_72,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Muistetaan vielä, että silloin 93, kun ministeri Kankaanniemi oli kehitysyhteistyöministeri, tämä kehitysavun brutto-osuus oli 0,7 prosenttia bkt:sta, ja sen jälkeen tähän ei olla päästy. Toivottavasti joskus meidän kansamme on semmoinen, että voitaisiin antaa enempi tätä apua. Mutta nyt tällä hetkellä hallituksen kehitysapu perustuu siihen, että vähemmällä saadaan enemmän ja parempia tuloksia. Sitten ovat tärkeitä nämä neljä painopistealuetta ja se, josta minäkin olen vuosia puhunut, että kohdemaita pitäisi vähentää. Me emme voi koko maailman köyhyyttä ja kurjuutta parantaa. Kyllä Suomi on tehnyt aina tehtävänsä, ja varmaan tiedämme, että me olemme kärkimaita tässä. Puhutaan myös köyhyydestä, tällä hetkellä köyhiä on toista miljardia. Köyhyyden ympärillä täytyy puhua demokratian vajeesta. Aikanansa rikkaat maat ovat ryöstäneet luonnonvaroja, maataloutta, on sisällissotaa, korruptiota ja kaikkea. Mutta jos tämä maailma pysyy (Puhemies koputtaa) jollain tolpalla, niin pikkuhiljaa me saamme tätä kehitystä eteenpäin, uskon niin, ja varmaan meillä kaikilla suomalaisilla (Puhemies koputtaa) ja päättäjillä on hyvää tahtoa viedä asioita omalla tavalla eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-02-17T16:06:17,2016-02-17T16:07:37,Tarkistettu,1.1 2016_9_73,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän keskusteluun tästä yritysten roolista jatkotyössä ja muistuttaisin vain siitä, että se oli kuitenkin ulkoasiainvaliokunnan yksimielinen budjettilausunto, jossa korostettiin nimenomaan sitä, että koska Finnfundille tuli nyt ikään kuin enemmän kuin mitä siellä edes osattiin suurimmissa kuvitelmissakaan ajatella tulevan tätä lisärahaa, olisi voitu jotenkin katsoa sitä leikkausten uudelleenkohdentamista niin, että olisi ainakin osa näistä järjestöleikkauksista voitu sitten muulla tavoin torjua, koska ne ovat todella rajuja. Ja haluan vielä edustaja Ville Niinistöä tässä hieman kompata: Minäkin olen entinen ministeri, ja yksi pieni yksityiskohta on se, että myöskin nämä meidän muut YK-järjestömme joutuvat nyt tähän leikkuriin. Tässä puhun nyt nimenomaan esimerkiksi Maailman terveysjärjestöstä. Samaan aikaan, kun meillä on jatkuvia, uusia terveysturvariskejä tässä globaalissa yhteistyössä, meidän pitäisi kyetä myös ennalta ehkäisemään, tekemään yhteistä työtä, (Puhemies koputtaa) jotta näiltä vältyttäisiin. Siksi tämäkin yksityiskohta on hyvä mainita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-02-17T16:07:37,2016-02-17T16:08:55,Tarkistettu,1.1 2016_9_74,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun viime aikoina on tullut trendikkääksi sanoutua irti erilaisista kansainvälisistä sopimuksista ja sitoumuksista, niin haluan kiittää hallitusta siitä, että tästä 0,7:stä ei olla nyt irrottautumassa. Mielestäni tällaiset hypyt tuntemattomaan luovat nyt enemmän kaaosta tähän maailmaan kuin mitä tarvitaan. Olisin kysynyt aikaisempiinkin puheenvuoroihin, muun muassa edustaja Adlercreutziin, viitaten: onko ministerin mielessä joku mekanismi, miten jo tällä hallituskaudella voitaisiin lähteä kasvattamaan kohti 0,7:ää? Viime kauden kokemus osoitti, että ellei ole tämmöistä työkalua, kuten silloin oli päästöhuutokauppatulot, se on hyvin vaikeata. Te olette siellä ehkä yksin koko hallitusta vastaan siinä neuvottelutilanteessa. Sitten toinen asia liittyen EU-rahoitukseen ja kansallisiin rahoituslaitoksiin, joihin ei ole vielä viitattu kovin paljon täällä. Mielestäni näissä Suomi voisi nostaa profiiliaan suhteessa niihin tavoitteisiin, joita meillä on: naisten asemaan, naisten maanomistusoikeuteen ja tällaisiin kysymyksiin. Siellä on ehkä liian vähän ehdollistamista näihin kysymyksiin tänä päivänä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-02-17T16:08:56,2016-02-17T16:10:00,Tarkistettu,1.1 2016_9_75,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kehitysyhteistyöstä on tullut pysyvää avustustoimintaa. Monet kehitysmaat ovat mestareita perustelemaan, miksi heitä pitäisi avustaa. Lupaillaan parantaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Lupaillaan hyvää hallintoa ja kestävää kehitystä. Miksi näin? Jaossa on vuosittain 100 miljardin euron ilmainen potti, jonka rahoitukseen Suomikin vuosittain osallistuu osaltaan. Kehitysyhteistyörahojen vaikutusten seuranta on ollut heikkoa, ja toimintaa on jatkettu vuodesta toiseen perinteisin keinoin. Tutkimuksien mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa äärimmäinen köyhyys on jopa lisääntynyt. Siellä bruttokansantuote henkeä kohti on nykyään alempi kuin 70-luvulla, vaikka kehitysapua on sinne suunnattu suunnattomasti. Nyt hallitus haluaa tähän saada muutosta ja tehostetaan toimintaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-02-17T16:10:02,2016-02-17T16:10:59,Tarkistettu,1.1 2016_9_76,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Nyt annan vielä neljä debattipuheenvuoroa, minkä jälkeen ministeri vastaa. Nämä neljä henkilöä ovat edustajat Laukkanen, Andersson, Harakka ja Huhtasaari.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_77,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisen kehitysyhteistyön erittäin arvostettu ja hyvä taso ei suinkaan johdu tämän hallituksen toiminnasta vaan edellisten hallitusten systemaattisesta, yhtenäisestä linjasta. Nyt tätä linjaa ajetaan alas, ja siitä me täällä keskustelemme ja olemme huolissamme tästä painopisteen muutoksesta. Tämä on hienoa, että perussuomalaiset rohkeasti ottavat vastuun siitä, että tämä on nyt se heidän uusi linjansa, ja meitä on täällä aika iso joukko, joka on sitä mieltä, että se linja on huono. Ja sitten, arvoisa ministeri, kyllä tämä on rahakysymys, ja kyllä me menetämme osaamista, kun toistasataa asiantuntijaa on menettänyt järjestöissä työnsä ja useita kymmeniä kohteita on jouduttu sulkemaan. Kyllä tämä on rahakysymys ihan aidosti, ja me menetämme tällä hetkellä valtavan määrän osaamista, joka on ihmisiä, jotka ovat koulutettuja, (Puhemies koputtaa) tekevät pienellä palkalla kutsumuksensa tähden sitä työtä. Nyt he poistuvat markkinoilta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-17T16:11:09,2016-02-17T16:12:19,Tarkistettu,1.1 2016_9_78,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan osaltani selventää, että ei täällä ole mitään yksittäistä toimijaa kritisoitu vaan tässä on kritisoitu hallituksen tapaa toteuttaa näitä säästöjä eli sitä, että Finnfundille osoitetaan enemmän varoja kuin mitä Finnfund ilmoittaa tarvitsevansa — samanaikaisesti, kun kansalaisjärjestöistä leikataan rajusti ja kaiken lisäksi etupainotteisesti tavalla, joka tarkoittaa, että jo käynnissä olevia hankkeita joudutaan lopettamaan kesken. Olen äärimmäisen ilahtunut siitä, että ministerikin tunnistaa tarpeen määritellä pelisääntöjä yritysten kanssa tehtävälle kehitysyhteistyölle ja myöskin tälle yritysvastuulle. Mutta olisin ainakin itse toivonut, että nämä olisivat sisältyneet jo tähän selontekoon, ottaen huomioon, kuinka merkittävää poliittista painopisteen muutosta tämä edustaa. Ja haluaisin kysyä ministeriltä: millä tavalla näitä määrittelyjä nyt sitten aiotaan tehdä ja tuoda myöskin eduskunnan tietoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-17T16:12:20,2016-02-17T16:13:17,Tarkistettu,1.1 2016_9_79,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä säästöpuhe on täyttä sumutusta. Kyllä on tosiasia se, että kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus on ideologinen valinta. Kun perussuomalaiset sen lupasivat ennen vaaleja, niin silloin kokoomus ja keskusta, joilla kuitenkin on historiaa kansainvälisen vastuun tuntijoina, taipuivat tähän, ja se olkoon heille häpeä. Muistutan, että Britanniassa, joka on harjoittanut monta vuotta oikeistoliberaalia, hyvin tiukkaa leikkauspolitiikkaa, on juuri säädetty laki, joka sitoo ja junttaa 0,7 prosenttiin tämän maan kehitysyhteistyömäärärahat. Siellä on ymmärretty se, että tällaisten asioiden pitää olla poliittisten kähinöiden yläpuolella — tällä on laaja poliittinen tuki — ja että ennen kaikkea se on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikan strategiaa. Siitä pitää pitää kiinni, joten he ovat ymmärtäneet sen, että pitkäjänteisyys, ennakoitavuus ja järjestelmällinen toiminta on kaiken a ja o, myös sen tuloksellisuuden.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-02-17T16:13:19,2016-02-17T16:14:29,Tarkistettu,1.1 2016_9_80,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Edustaja Huhtasaari, sen jälkeen ministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_81,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi puhui hyvin tässä salissa. Raha on tosiaan hyvä konsultti. Jos naisen asema ei parane, jos köyhyys ei vähene, niin mitä me sellaisilla projekteilla sitten teemme? Minä en ole huolissani Suomen maineesta. Minä uskon, että suomalaiset osaavat valita sinne erittäin hyvät henkilöt, ja minä uskon myös siihen, että he, ketkä sitä tekevät, ratkaisevat Suomen maineen, ei se rahamäärä. Mutta minä olen huolissani koko kehitysavun maineesta maailmanlaajuisesti. Sitä on tehty noin 50 vuotta, ja tulokset ovat kehnot. Pitää myöntää, että ei olla onnistuttu. Siirtomaaisännät ovat korvautuneet paikallisilla eliiteillä, jotka sujuvasti jatkavat kansansa sortamista. Mutta nyt on hyvä, että vuoden 2018 lopulla tämä hallitus laatii selvityksen selonteon toteutumisesta ja sen tuloksista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-02-17T16:14:32,2016-02-17T16:15:41,Tarkistettu,1.1 2016_9_82,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Ja sitten ministeri, enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_83,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia tästä keskustelusta ja evästyksestä jatkotyöhön, siitä miten toimeenpannaan sitten tätä selontekoa, johonka muuten itse asiassa haluan sanoa, kun edustaja Haavisto on tuossa: Siis viime kaudella todellakin käytiin selontekokeskustelu 2014, tämän tiedämme hyvin, mutta se käytiin hyvin loppuvaiheessa kautta. Tässä on nyt kyse uusista linjauksista nimenomaan tämän kauden alussa, ja tämmöinen keskustelu selontekomuodossa käydään nyt ensimmäisen kerran. En vähättele näitä aiempia, mutta tämä tapa on nyt toinen. Tässä on monessa keskustelussa viitattu tähän kansainvälisen veronkierron vastustamiseen, ja kuten jo aiemmin kerroin, ulkoministeriössä on siis käynnistetty tämmöinen verotuskehitystoimintaohjelma. Sen valmistelu alkaa, ja sen tiimoilta käydään sitten laajemmin tätä asiaa läpi, niitä asioita, mitkä liittyvät nimenomaan ulkoministeriön hallinnon-alaan. Mutta tämä on kuitenkin kaikkien hallinnonalojen ja koko hallituksen työtä, ja nyt on laitettu tarmo nimenomaan toimien eteenpäinviemiseen toimenpideohjelman päivityksen sijaan. Näitä toimiahan tehdään koko ajan kaikilla aloilla. Esimerkkinä käyvät hyvin nämä kahdenväliset verosopimukset, jotka nyt on tehty Espanjan kanssa, ja seuraavana taitaa olla vuorossa Portugali. Eli näitä toimia tehdään koko ajan, mutta minä korostan, että tämä on koko hallituksen työtä ja tätä täytyy tehdä koordinoidusti. Ulkoministeriössä omalta osaltaan viedään tätä asiaa eteenpäin. Sitten minä haluaisin korostaa sitä, kun täällä on edelleen asetettu vastakkain sitä, että kun on jouduttu leikkaamaan, niin on ikävää, että tämä suuri pääomitus menee nyt Finnfundille ja jotenkin korostuu tämä yksityisen sektorin rooli meidän kehitysyhteistyössä. Se saa suuremman merkityksen, mutta niin se saa näissä kestävän kehityksen tavoitteissakin. Kun me katsomme näitä 17:ää tavoitetta, kovinkaan moni näistä ei toteudu vain perinteisellä kehitysyhteistyöllä, joka on tärkeää, vaan me tarvitsemme tänne yksityisen sektorin mukaan, jotta nämä tavoitteet voidaan jatkossa saavuttaa. Se vain on näin. Monet muut maat ovat meitä edellä, ja nyt Suomen on aika päästä tähän kehitykseen mukaan. Ja olen iloinen siitä, että suomalaiset yritykset pääsevät viemään omaa teknologiaansa, jotta kehitysmaiden ihmisten elämä muuttuu paremmaksi ja sitä kautta myöskin voidaan tehdä ympäristölle hyviä tekoja ja ehkäistä toivottavasti myös ilmastonmuutoksen etenemistä. Sitten leikkauksista haluaisin sanoa sen, että nyt tässä ohjelmassa fokusoidaan tarkemmin se, mitä jatkossa tehdään. Me olemme pieni maa, mutta me olemme olleet suuri toimija kehitysyhteistyössä. Mutta meidän täytyy nyt tarkemmin miettiä, mitä kaikkea me teemme, mitä meidän varoilla tehdään, mitä meidän osaamisella tehdään, ja se on nyt näihin kansiin koottu. Meitä on arvosteltu. Riippumaton arvioitsija arvosteli Suomen kehitysyhteistyötä aiemmin liian pirstaleiseksi. Me olimme hyvin monessa mukana, jolloin vaikuttavuus saattoi jäädä vähemmäksi. Nyt me haluamme kohdentaa entistä tarkemmin resurssimme ja osaamisemme niille osa-alueille, joilla me olemme hyviä ja vahvoja, joita meidän kumppanimaat tarvitsevat ja jotka ovat YK:n tavoitteiden mukaisia. Sitten leikkauksista minun täytyy sanoa, että valitettavasti myös muut Pohjoismaat ovat joutuneet tekemään leikkauksia. Me emme ole ainoa maa. Näistä olen käynyt kollegaministerien kanssa keskusteluja, ja tämä suuntaus on tietenkin ikävä, me emme halua tätä jatkaa. Sen takia on tärkeää, että tämä suunta on nouseva hiljalleen, mutta miten nopeasti pääsemme 0,7:n tasoon? Sitä en todellakaan uskalla sanoa enkä edes veikata, koska kaikki riippuu meidän talouden kehityksestä ja monesta muustakin seikasta, mutta toivottavasti mahdollisimman pian. Sitten tässä nousi muutamia asioita vielä tärkeinä, kuten esimerkiksi rauhanturvaaminen, rauhanvälittäminen. Suomi on jatkossakin siinä vahvasti mukana. Se on työtä, joka on pitkäjänteistä, se jatkuu edelleen yhtä pitkäjänteisenä, se on tärkeää, mutta se on hyvin näkymätöntä. Mutta on hyvin tärkeätä, että Suomen tyyppinen maa on mukana näissä operaatioissa ja tekemässä tätä vahvasti. Meillä on näissä paljon annettavaa, ja itse olen erityisen paljon pitänyt esillä sitä, että naisten rooli näissä rauhanturvaoperaatioissa, rauhanvälityksessä on äärettömän tärkeä. Tässä nimenomaan pohjoismaisella osaamisella, suomalaisella osaamisella ja arvomaailmalla on hyvin paljon annettavaa. Tämä on sitä työtä, millä näitä kriisejä voidaan jatkossa ehkäistä. Sitten yksi asia itse asiassa vielä, kun tässä oli noista YK-järjestöleikkauksista: Tämä ei todellakaan tarkoita nyt, kun mainitsin nämä kolme järjestöä, UN Women, UNFPA ja Unicef, että Suomi vain näiden järjestöjen kautta toimii. Meillä on valtava määrä toimijoita, ketkä hankemuodossa eri projekteina ovat meidän kumppaneita edelleen, mutta se perusrahoitus on vain nyt näille kolmelle tärkeimmälle järjestölle. Esimerkiksi Zaatarin leirillä Jordaniassa toimimme monien muiden järjestöjen kautta, kuten esimerkiksi Maailman ruokaohjelman tai Pakolaisavun tai monien muiden YK-järjestöjen kautta. Tämä lista on pitkä, ja näistä voitte myös lukea tästä selonteosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-02-17T16:15:44,2016-02-17T16:21:01,Tarkistettu,1.1 2016_9_84,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10, Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Puhujalistaan ollaan nyt menossa, mutta poik- keuksena nyt edustaja Urpilainen, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies  Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_85,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Jutta,Urpilainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että veronkierron vastainen työ edellyttää monen ministeriön panosta. Se on totta. Itse asiassa tuo viime vaalikaudella laadittu veronkierron vastainen toimintaohjelma tehtiin ministeriöiden yhteistyönä. Olin itse valtiovarainministerinä sitä tekemässä. Siellä oli myös kehitysministeri Haavisto, siellä oli ulkoministeri Tuomioja, ja se oli juuri ministeriöiden yhteistyössä tehty hallituksen yhteinen toimintaohjelma. Näin ollen mielestäni olisi tärkeää, että myös tämä hallitus tekisi toimintaohjelman, jotta te tiedätte ulkoministeriössä, mitä siellä valtiovarainministeriössä tehdään, ja valtiovarainministeriö tietää, mitä ulkoministeriössä tehdään. Esimerkiksi verosopimukset, joihin viittasitte: laitoin itse liikkeelle verosopimusneuvottelut sekä Portugalin että Espanjan kanssa viime vaalikaudella. Minä näen, että täällä on vahva poliittinen tuki tälle asialle, ministeri Toivakka. Se on varmaan harvinaista, että koko eduskunta on yksimielinen jostain asiasta. Toimikaa. Tehkää tämä ohjelma ja tuokaa se eduskunnalle, ja sitä kautta päästään jatkamaan keskustelua ja Suomen aktiivisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p808,Female,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Jutta Urpilainen,808,2016-02-17T16:21:11,2016-02-17T16:22:12,Tarkistettu,1.1 2016_9_86,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,Sitten me menemme siihen puhujalistaan. Ensimmäisenä siellä näyttää olevan edustaja Pauli Kiuru.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_87,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kenialaistaustainen Wilson Kirwa tuli ensimmäisen kerran Suomeen 1997. Hänen tarinansa on täynnä mielenkiintoisia käänteitä, jotka ovat rohkaisevia. Uusin vaihe liittyy markkinoille lanseerattavaan kahviin. Siinä yhdistyy maahanmuutto, yrittäjyys, kauppa, suomalais-kenialainen sisu ja raaka-ainetoimittajien arvostaminen. Yrityksen sivuilla luvataan, että kahvinviljelijät saavat paremman hinnan viljelemistään kahvipavuista, pystyvät luomaan perheilleen paremman tulevaisuuden, uskon huomiseen sekä paremmat viljely- ja elinolosuhteet. Näin viljelijät pystyvät maksamaan lastensa koulunkäynnin. Näitä rohkaisevia esimerkkejä tarvitsemme lisää. Suomen kehitysavun leikkauksia on arvosteltu. On totta, että Suomi on tiukassa taloudellisessa tilanteessa jäänyt jälkeen tavoitteistaan nostaa kehitysyhteistyörahoituksensa YK:n suosittamaan 0,7 prosentin osuuteen bruttokansantulostaan. Olemme samalla 0,38 prosentin tasolla kuin Saksa ja edelleen edellä OECD-maiden keskiarvoa. Joulukuussa hyväksytyn talousarvion mukaisesti Suomi lisää 130 miljoonalla eurolla Finnfundin rahoitusta. Finnfund on Suomen valtion omistama kehitysrahoittaja. Tavoitteena on köyhyyden vähentäminen työpaikkojen ja kestävän talouskasvun kautta rahoittamalla kehitysmaiden yritysten investointeja. Painopisteenä ovat muun muassa uusiutuva energia, kestävä metsätalous ja ruokaturva. Finnfund pyrkii saamaan tuottoa sijoituksilleen, mutta se ei jaa voittoa omistajilleen, ulkoministeriölle ja Finnveralle. Voitot sijoitetaan uusiin hankkeisiin. Puolet sijoituksista on Afrikassa. Köyhissä maissa ja vaikeissa olosuhteissa onnistuminen on sekä rahoittajan, kohdemaan että erityisesti paikallisen väestön etu. Selonteon mukaan äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten osuus maailman väestöstä on puolittunut vuodesta 1990. Se on ensimmäistä kertaa alle 10 prosenttia. Valitettavasti voimakas väestönkasvu vaikeuttaa tilannetta monilla alueilla. Maailman väkiluku kasvaa jokaisena päivänä yli 200 000 ihmisellä. Luku vastaa karkeasti Tampereen kokoista kaupunkia. Afrikassa väkiluku kasvaa 90 000 ihmisellä päivittäin. Maanosan väkiluku kasvaa vuoteen 2050 mennessä jopa 1,3 miljardilla, mikä on noin 240 Suomen asukaslukua vastaava määrä. Lisääntyvä väestö on yhteydessä ilmastonmuutokseen, maaperän köyhtymiseen, merenpinnan nousuun, eroosioon, makean veden loppumiseen, ravinnon riittämättömyyteen, lisääntyviin päästöihin sekä poliittiseen epävakauteen ja konflikteihin. Ihmiset etsivät epätoivoisesti turvallisempaa elinympäristöä ja varmempaa toimeentuloa. Paine hallitsemattoman maahanmuuttoaallon kasvamiseen on voimistumassa sekä Euroopassa että Suomessa. YK:n arvion mukaan maailman pakolaisten määrä on 60 miljoonaa. Jos heidät jaettaisiin tasan maailman 200 valtioon, tulisi jokaisen maan vastaanottaa 300 000 ihmistä. Osa maista ei poliittisista syistä, pienen kokonsa, köyhyytensä tai sotatilansa vuoksi voi olla vastaanottomaana, niinpä oikeampi luku olisi noin 500 000 maahanmuuttajaa jokaista vastaanottajamaata kohden. Väestönkasvun muuttamisen hallittuun laskuun pitäisi olla maailman valtioiden ja YK:n yhteinen tavoite. Perhesuunnittelun estäminen ja rajoittaminen on rikos ihmisyyttä vastaan. Rikokseen syyllistyvät on saatava vastuuseen teoistaan kansainvälisen oikeuden eteen. Kiina on onnistunut hillitsemään väestönkasvuaan ja nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä hyvinvointiin. Saavutus on poikkeuksellinen. Osin se on tehty ympäristön kannalta kestämättömällä talouskasvulla, osin tiukalla valtion perhesuunnittelulla ja sääntelyllä. Arvostella toki voi, ja niin on tehtykin. On kuitenkin kysyttävä, olisiko tilanne parempi, jos väkiluku olisi kasvanut rajoituksitta. Tuskin. Naisten aseman parantaminen ja koulutus on yhteydessä yhteiskunnan taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntymiseen, tämä on mainittu selonteossa. Naisten ja tyttöjen oikeuksien parantaminen vaikuttaa perhesuunnittelun edellytyksiin ja väestönkasvuun. Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi: Kehitysavun ehdoiksi olisikin asetettava naisten aseman ja koulutuksen parantaminen sekä erityisesti perhesuunnittelu. Jos maa haluaa väestönkasvua, (Puhemies koputtaa) niin sen on myös pystyttävä itsenäisesti vastaamaan sen seurauksista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-02-17T16:22:28,2016-02-17T16:27:59,Tarkistettu,1.1 2016_9_88,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko Suomen kehityspolitiikasta herättää hyvin ristiriitaisia tunteita. Hallitus on kohdistanut poikkeuksellisen isoja ja nopealla aikataululla toteutettuja leikkauksia kehitysyhteistyöhön aikana, jolloin pitkäjänteisen ja vakaan kehitysyhteistyön tarve ja merkitys on konkretisoitunut monella tasolla. Säästöjen toteuttamistapa on myös ihmeellinen. Kukaan ei ole vielä vastannut kysymykseen siitä, miksi Finnfundille osoitetaan enemmän rahaa kuin pyydetään samalla, kun kansalaisjärjestöjen tuki leikataan etupainotteisesti niin, että jo käynnissä olevia hankkeita joudutaan lopettamaan kesken. Tätä toimintaympäristön perustavanlaatuista muutosta ei käsitellä selonteossa kunnolla. Monet luetelluista tavoitteista ja painopisteistä ovat ristiriidassa tehtyjen määrärahapäätösten kanssa. Tämä ristiriita herättää kysymyksiä tämän selonteon merkityksestä ja käytännön politiikkaa ohjaavasta vaikutuksesta. Selonteossa toistettu tavoite nostaa kehitysyhteistyön rahoitusosuus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta tuntuu erikoiselta ja valitettavasti myös surkuhupaisalta tilanteessa, jossa hallitus on juuri päättänyt laskea sen 0,38 prosenttiin. Jotta tämä tavoitteenasettelu olisi uskottava, pitäisi hallituksen tehdä selkeä suunnitelma siitä, milloin ja miten tähän tavoitteeseen aiotaan päästä. Arvoisa puhemies! Hallituksen päämääränä on selvästi siirtää kehitysyhteistyön painopistettä kansalaisjärjestöjen ja YK-järjestöjen kautta tehdystä työstä kohti yritysvetoista mallia ja yksityistä sektoria. Selonteossa ei kuitenkaan avata sitä, millä tavalla hallitus aikoo toteuttaa viimeisten vuosikymmenten saatossa kehitetyt toimintamallit kehitysyhteistyön avoimuuden, vastuullisuuden, tuloksellisuuden ja tilivelvollisuuden takaamiseksi myös yksityisen sektorin kautta tapahtuvassa kehitysyhteistyössä. Suomalaiselle veronmaksajalle tärkeää on, että kehitysyhteistyössä jatkossakin noudatetaan periaatteita avoimuudesta ja tuloksellisuudesta. Myöskään yritysvastuukysymyksiä ei tässä selonteossa juuri käsitellä, vaikka se poliittisen painopisteen muutos huomioiden on äärimmäisen keskeinen kysymys. Mielestäni hallituksen pitää tuoda eduskunnalle selvitys siitä, miten nämä seikat aiotaan huomioida. Monet selonteossa listatuista tavoitteista ovat sinänsä erittäin kannatettavia. Eriarvoisuuden vähentäminen on keskeistä aikana, jolloin maailman eriarvoisuus on kärjistynyt entuudestaan absoluuttisen köyhyyden vähentymisestä huolimatta. Tilanne, jossa maailman 65 rikkainta henkilöä omistaa enemmän kuin puolet maapallon väestöstä yhteensä, ei ole mikään osoitus hyvästä johtamisesta tai nerokkaasta bisnesideasta vaan siitä, miten äärimmäisen epätehokkaasti resurssit jakautuvat globaalissa taloudessa. Myös kehitysmaiden omien talouksien vahvistaminen on äärimmäisen tärkeä periaate, ja veroparatiisitalouden ja aggressiivisen verosuunnittelun suitsiminen on siinä keskeisessä roolissa. On arvioitu, että kehitysmaat menettävät joka vuosi moninkertaisen määrän varoja pääomapaon seurauksena kuin mitä ne vastaanottavat kehitysyhteistyövaroja. IMF:n arvion mukaan kehitysmaat menettävät yli 200 miljardia dollaria vuodessa monikansallisten yritysten verovälttelyn takia. Menetykset ovat suuremmat kuin samaisten maiden yritysverotulot. Lopuksi, arvoisa puhemies: Tähän ongelmaan on pyritty puuttumaan vahvistamalla kehitysmaiden verohallintoja kehitysyhteistyön puitteissa. Se on äärimmäisen tärkeää mutta keinona riittämätön. Sen lisäksi globaalin talouden pelisääntöihin on saatava aikaan todellinen ja iso muutos. Siirtohinnoitteluun puuttuminen, veroparatiisien sulkeminen, maakohtainen veroraportointi ja verosopimusten oikeudenmukaistaminen ovat kaikki keskeisiä keinoja tämän tavoitteen edistämiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-17T16:28:08,2016-02-17T16:32:54,Tarkistettu,1.1 2016_9_89,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvin usein meiltä suomalaisilta tuolla maailmalla kysytään, miten te sen teitte. Miten köyhä maa, sotien runtelema maa, pystyi niinkin nopeasti nousemaan yhdeksi maailman menestyneimmistä kansakunnista monellakin eri mittarilla? Tähän kysymykseen itsekin olen monissa kansainvälisissä yh- teyksissä saanut vastata ja kertoa siitä, millä tavalla suomalaista ja pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja yhteisen tekemisen tavoin. Niinpä, arvoisa puhemies, voi sanoa, että eriarvoisuus on paitsi Suomen haaste, ehkä myös maailman yhteisistä haasteistamme se suurin. Mutta samalla juuri tämä eriarvoisuuteen puuttuminen voisi olla yksi ihmiskunnan suurista mahdollisuuksista. Kun ihmiselle annetaan mahdollisuus missä päin maailmaa tahansa olla osallisena yhteiskunnastaan ja lähiympäristöstään, hän yleensä eri tavoin antaa oman panoksensa niin oman yhteiskuntansa kuin koko maailmankin kehitykseen. Mutta tätä panosta ei valitettavasti voida odottaa, jos ihminen koko ajan joutuu kamppailemaan nälän, köyhyyden, väkivallan ja osattomuuden keskellä. Arvoisa puhemies! On helppoa yhtyä niihin moniin puheenvuoroihin, joita on tässä keskustelussa käytetty ja joissa on aivan ymmärrettävästi ihmetelty tätä ristiriitaa selonteon sanojen — jotka ovat hyviä sanoja ja paikallaan olevia sanoja — mutta sitten toisaalta hallituksen konkreettisten tekojen välillä. Mielestäni oli tärkeää se, että ministeri Toivakka omassa puheenvuorossaan nosti esille hyvin painokkaasti sen, että kehityspolitiikan tavoitteena pitää olla ja on myöskin Suomen linjassa maailman vakaus. Se on myös suomalaisten, meidän jokaisen, etu pitkässä tähtäimessä, lyhyessä tähtäimessä mutta varsinkin tällä pitkällä tähtäimellä. Monet näistä kehityspoliittisen selonteon linjauksista ovat hyvin kannatettavia, mutta ne on asetettu ikään kuin rahaa olisi ainakin vähintään yhtä paljon kuin aiemminkin, ja tämähän, niin kuin tiedämme, ei pidä paikkaansa. Lisäksi edelleen haluan toistaa ihmettelyni siitä, että vaikka täällä nyt kerrotaan, että Syyrian lähialueille on panostettu ja tullaan panostamaan, mikä on tärkeä asia, niin siitä huolimatta tässä keskustelussa pakolaiskriisin osalta hyvin usein tuntuu ajateltavan niin, että tämä ikään kuin riittää. Mielestäni se ei ole riittävää, kun ajattelemme esimerkiksi tätä YK-järjestöjen tilannetta tuolla ihan on the ground -tasolla,  jossa ne yrittävät  näitä Syyrian sodan ja monien muiden konfliktien ai-heuttamia asioita omalla parhaalla taidollaan sitten olla parantamassa ja auttamassa noita ihmisiä tuolla alueella. Arvoisa ministeri, oikeastaan haluaisin kysyä vielä tässä sitä, eikö nyt pitäisi nimenomaan katsoa pidemmälle, enkä siis tarkoita nyt ensi vuotta tai edes seuraavaa viittä vuotta vaan oikeasti hyvin paljon pidemmälle, jotta me voisimme ennakoida jatkossa hyvissä ajoin eteemme tulevat kriisit, ja osittain nämä kriisit ovat jo ennakoitavissa. Viittaan muun muassa Davosissa esillä olleeseen paperiin, jossa on näitä tulevaisuuden kriisejä koetettu ennakoida. Eikö näiden uhkien torjuminen vaatisi nyt nimenomaan sitä pitkäjänteistä, esimerkiksi YK-järjestöjen tukemista eikä sitä, että me nyt lähdemme muuttamaan tätä linjaamme — niin paljon kuin ymmärränkin ministerin vaikeaa tilannetta tässä leikkausten keskellä? Puhemies! Haluan vielä loppuun todeta sen, että on erittäin tärkeää puhua veronkierrosta, korruption vastaisesta työstä ja demokratiakehityksestä. Meillä suomalaisilla, myöskin poliittisilla päättäjillä, mielestäni olisi paljon annettavaa tähän työhön. Lisäksi haluan erityisen kiitoksen antaa siitä, että edelleen pidämme naisten ja tyttöjen aseman ja osallisuuden näissä periaatteissa ja linjauksissa korkealla tasolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-02-17T16:32:59,2016-02-17T16:37:52,Tarkistettu,1.1 2016_9_90,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvostettu rouva puhemies! Maailman kriisit pitkittyvät, pakolaiskriisi luo humanitääristä hätää, ja tarve pakolaisten auttamiseksi kasvaa. Maailman vakaus ja rauhan rakentaminen on Suomen etu. Tästä olemme yksimielisiä. Eniten apua tarvitsevia tulee auttaa, ja me autamme. Suomen tulee priorisoida apu oikein, jotta se ei mene niille, jotka eivät ole ensisijaisen avun tarpeessa. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin yhä vähemmän varoja tähän on käytettävissä. Arvoisa puhemies! Haluaisin keskittyä muutamalla sanalla kehitysyhteistyöhön. Jos ja kun haluamme, että Suomen kehitysyhteistyömiljoonat menevät hyötykäyttöön, meidän on kyettävä tarkastelemaan kriittisesti nykytilannetta. Maissa, jotka eivät ole saaneet kehitysapua, äärimmäinen köyhyys on vähentynyt. Köyhyys on jopa lisääntynyt kehitysrahaa saavissa maissa. Jos Kiinaa ei oteta tilastoissa huomioon, äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on jopa kasvanut sadalla miljoonalla ihmisellä vuosien 1990—2010 välillä. Näin laskee muun muassa 40 vuoden uran kehitysyhteistyöasioissa tehnyt ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen. Miten tämä on mahdollista? Otetaan muutama käytännön esimerkki. Afganistanissa köyhyys on ollut pysyvä ongelma. Jälleenrakennusrahaston tuoreen raportin mukaan vuosina 2007—2012 köyhyydessä elävien osuus pysyi samana, vaikka talous kasvoi melkein 10 prosentin vuosivauhtia. Raha päätyy siis niille, joilla sitä valmiiksi on. Suomi on sitoutunut 30 miljoonan euron vuosittaiseen tukeen Afganistanissa. Kolmasosa tästä kohdistuu Afganistanin jälleenrakennusrahastoon. Tämä rahasto on budjettitukea Afganistanin hallinnolle Maailmanpankin kautta. Rahaston vuosibudjetti on likimain miljardi euroa. Budjettituki on äärimmäisen riskinen instrumentti Afganistanin korruptoituneissa oloissa. Esimerkiksi vuonna 2010 paljastui lähes miljardin dollarin kavallukset suuremman liikepankin johdossa. Presidentin veli oli yksi osallisista. Suomikin on Helsingin Sanomien mukaan maksanut tukia kyseisen pankin kautta. Norja piti paljastusta ja sen jälkeistä saamattomuutta rahojen takaisinperimisessä niin pahana, että leikkasi tukeaan. Tuohon leikkaukseen vaikutti myös se, ettei hallinto kyennyt osoittamaan toimeenpanneensa lakia, joka kieltää lapsiavioliitot ja naisiin kohdistuvan väkivallan. Suomi toimi päinvastoin kuin Norja: edellinen hallitus nosti tukeaan Afganistanille. Suomen tulisi irrottautua sitoumuksestaan maksaa puolet Afganistanin tuesta budjettitukena. Toisena esimerkkinä palestiinalaisalueet. Yhteensä Suomen tuki oli viime vuonna 17 miljoonaa. Leikkausten myötä summa supistunee tänä vuonna lähelle 10:tä miljoonaa. Yksin EU rahoittaa palestiinalaisalueita vuosittain noin 300 miljoonalla eurolla, josta suurin osuus maksetaan palestiinalaishallinnolle. (Eva Biaudet: Siellä ei tarvita apua vai?) Palestiinalaishallinto itse ilmoittaa, että hallinnon määrärahoista maksetaan palkkoja Israelissa rangaistusta kärsiville terroristeille sekä heidän perheilleen. Kysyä myös sopii, mistä tulee köyhään maahan se raha, jolla hankitaan kymmenettuhannet raketit ja rakennetaan miljoonia maksaneet tunneliverkostot. Kun nykyiset rahoitustavat tukevat vahvasti palestiinalaishallintoa ja YK:n rakennuksia käytettiin kriisiaikoina jopa rakettien ampumiseen, on vaikea päätyä ajattelemasta sitä, että Suomen toimintatapa tuki terrorismia välillisesti tai välittömästi. Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat huolissaan kehitysapurahojen oikein kohdentumisesta. On myös olemassa hyviä mahdollisuuksia kanavoida rahaa maailman vaikeisiin tilanteisiin. Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tuloksekkain ja läpinäkyvin tapa saada apu perille. Luotettavuutta tukee sekä vastuu toimintaa rahoittaville kansalaisille että henkilökunnan omistautuminen asialleen. Usealla järjestöllä on hyvät paikallistuntemukset ja täten kyky vastata ihmisten todelliseen tarpeeseen. Suomalaisiin kehitysjärjestöihin kohdistuu 43 prosentin leikkaus. Kansalaisjärjestöiltä leikattiin siis suhteessa hieman enemmän kuin kehitysyhteistyöstä kokonaisuutena. Tällä linjalla ei ole järkevä jatkaa. Hallituksen tulee turvata suomalaisten kehitystyöjärjestöjen tulevaisuus. Leikkaukset ovat tarpeen muualla, ensisijaisen kohteen tulisi olla budjettituen lopettaminen kokonaan maissa, joissa esiintyy korruptiota. Monenkeskisestä rahasta on myös varaa leikata, koska se virtaa kentälle niin monen välikäden kautta. Lisäksi monissa maissa on aivan turha yrittää rakentaa toimivia kahdenvälisiä hankkeita, kun järjestöillä on valmiita malleja ja kokemusta niiden toteuttamisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-17T16:37:57,2016-02-17T16:43:24,Tarkistettu,1.1 2016_9_91,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko kiinnitti huomiota Suomen Afganistan-politiikkaan ja siihen, että tilanteessa, jossa Norja leikkasi Afganistan-rahoja edellisen hallituskauden aikana, me jatkoimme Afganistanin tukea ja jossain määrin jopa lisäsimme siviilisektorin tukea. Täytyy näin jälkiviisauden valossa sanoa, että ei kaduta yhtään. Kun katsoo Afganistanin tilannetta tänä päivänä, kansainvälinen yhteisö on vetäytymässä, rauhanturvaoperaatioon on käytettävissä vähemmän varoja, pakolaisten määrä näyttää Afganistanista lisääntyvän. Monet ihmiset maaseudulla, pienemmissä kaupungeissa kokevat nyt turvattomuutta — Taleban hyökkäsi viime syksyn aikana joihinkin näihin kohteisiin. Mitä ikinä voimme tehdä sen eteen, että Afganistan säilyy vakaana ja sieltä ei tule eikä lähde uutta pakolaisvirtaa kohti Eurooppaa, meidän kannattaa tehdä, ja siinä mielessä nämä Suomen tuet ja tuki Afganistanille tarkoittivat juuri tätä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-02-17T16:43:29,2016-02-17T16:44:31,Tarkistettu,1.1 2016_9_92,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,Kaksi vastauspuheenvuoroa: edustajat Niikko ja Biaudet. Sen jälkeen puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_93,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Haavisto tietää itsekin ministerinä ollessaan, että varojen kohdentaminen oikein on ensiarvoisen tärkeää, jotta apu menisi perille. Eikö niin? Tämähän on meidän prioriteettimme numero yksi. Ainakin tulisi olla. Kukaan ei varmasti vastusta sitä, että Afganistanin heikkoa kehitystilannetta halutaan tukea ja auttaa ennen kaikkea lapsia ja äitejä ja naisia saamaan paremmat elinolosuhteet. Ensisijaisen tärkeää on nimenomaan se, miten heitä tuetaan. Afganistanissa toimii useita kansalaisjärjestöjä, ei vain suomalaisia vaan erityisesti keskieurooppalaisia järjestöjä, ja se tuki pitäisi kanavoida heidän kauttaan. En voi ymmärtää, kuinka me tällaisessa tilanteessa annamme 10 miljoonaa euroa budjettitukea hallinnolle, joka käyttää todistetusti varoja muualle kuin on tarkoitettu. Tässä tapauksessa meidän käsiämme ei pestä puhtaaksi sillä, että me siirrämme rahan Maailmanpankin kautta Afganistanin hallinnolle. Meidän tulisi käyttää nämä varat kehitysapujärjestöjen kautta, jos me haluamme sinne varoja käyttää. Muussa tapauksessa me vain tuemme lisääntyvää korruptiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-17T16:44:34,2016-02-17T16:45:45,Tarkistettu,1.1 2016_9_94,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kokemukset Afganistanista ovat olleet kyllä hyvin tärkeitä, ja olen aivan samalla kannalla kuin edustaja Haavisto: enemmänkin voisi tehdä. Osa hallinnon tukemista on muun muassa se, että turvataan poliisin joukoissa olevien poliisinaisten osaaminen, tasa-arvo, koulutus ja heidän mahdollisuutensa toimia poliiseina, jotta sitten naiset ja lasten turvallisuus esimerkiksi mennä kouluun voitaisiin turvata paremmin. Tilanne on erittäin vaikea, ja olisi suunnattoman surullista, että kaikkien näiden vuosien jälkeen jättäisimme Afganistanin naiset yksin. Myöskin hallinnossa tarvitaan suuria muutoksia siitä huolimatta, että se kehitys on varmaan vaikea ja varmaan tulee takapakkia ja niin edelleen. Mutta ei ole mitään sellaista turvallisuutta, että voi tietää, että joku raha ei mene johonkin väärään kohtaan. On pakko olla mukana myös vaikeissa tilanteissa, muutenhan tätä apua ei tarvittaisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-02-17T16:45:45,2016-02-17T16:46:53,Tarkistettu,1.1 2016_9_95,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Ministeri Toivakka vastaa, olkaa hyvä, paikalta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_96,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa-  ja  kehitysministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Haluaisin tähän myös lisätä ja oikeastaan juuri sen, mitä edustaja Haavisto sanoi: Suomihan tukee Afganistania, jotta sen kehitys jatkuisi ja nimenomaan jatkuisi myönteiseen suuntaan. On hyvin tärkeätä, että tämäkin työ on pitkäjänteistä. Täällä on kovasti peräänkuulutettu pitkäjänteistä työtä, ja se, että nimenomaan tämä hauras valtio ei vajoaisi uudelleen sekasortoon, on myös Suomen etu. Me kuulimme juuri, että sieltä tulee valtavan paljon myös meille pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Suomi antaa apua Afganistanissa hädänalaisille ihmisille, kyllä, Maailmanpankin rahaston kautta mutta myös YK-järjestöjen kautta, joita ovat UN Women, Unicef, Unesco, ja nimenomaan koulutusapua. Hyvin monihan näistä hankkeista kohdentuu nimenomaan naisten ja tyttöjen auttamiseksi. Me näemme tämän erittäin tärkeänä työnä, ja on erittäin hyvä, että tämä jatkuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-02-17T16:46:56,2016-02-17T16:47:53,Tarkistettu,1.1 2016_9_97,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_98,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen kehityspoliittinen selonteko on onnistunut ja antaa selkeät raamit Suomen kehityspolitiikan keskeisille tavoitteille. Uudistus laittaa kehitysyhteistyön uusille linjoille tehostamaan toimintaa ja sen vaikutusten arviointia. Olemme tyytyväisiä malliin, jonka tarkoituksena on siis tehostaa avun perillemenoa ja lisätä konkreettisia tuloksia pienemmillä kustannuksilla. On myös kaikkien etu, että rahoituksen tuottamat vaikutukset pystytään osoittamaan riittävän seurannan avulla. Täällä jo puhuttiinkin, että reilu vuosi sitten ulkoasiainneuvoksen ja eläkkeellä olevan suurlähettilään Kääriäisen kirja ""Kehitysavun kirous"" aiheutti kohua. Sen mukaan kehitysavun antaminen köyhille maille ei ole johtanut niihin tavoitteisiin, jotka sille alun perin asetettiin. Monissa maissa kehitysapu tukee paikallista eliittiä, ei demokratisoitumista. Kaiken kukkuraksi kehitysmaista karkaa pääomia lähes kymmenen kertaa kehitysavun verran. Monikansalliset yritykset kiertävät veroja, ja veroparatiiseihin kertyy tuhansia miljardeja euroja. Kääriäinen työskenteli 40 vuotta kehitysavun parissa, joten luulisi, että hän tietää jotain, mistä puhuu, vaikka suorasukainen teksti varmasti jakaa mielipiteitä. Kehitysavun tarkoitus on vapauttaa apua saava maa riippuvuudestaan, ja näin ei valitettavasti ole käynyt kaikkien maiden kohdalla. Nyt kehityspolitiikan keskeisiin ongelmiin on haettu aivan uusia ratkaisutapoja. Köyhyyden vähentäminen on kaiken lähtökohta. Mikään maa ei voi kehittyä eikä köyhyys voi vähentyä ilman riittävää yritystoimintaa ja ihmisarvoisia työntekomahdollisuuksia. Tämä on yksi keskeisistä uudistuksen painopisteistä. Suomessa on monipuolista osaamista annettavana kestävän elinkeinoelämän luomiseksi sekä yritystoiminnan edistämiseksi. On tärkeää, että kehitysmaissa saadaan aikaan oma vahva talouden perusta ja toimiva demokraattinen yhteiskuntajärjestelmä. Useissa kehitysmaissa on luonnonvaroja, joita on ryöstetty maan kansalaisilta. Näiden luonnonvarojen hyödyntäminen ja maatalouden kehittäminen toisi työtä ja omavaraisuutta omalle kansalle. Köyhyyden poistamiseksi tarvitaan lisäksi koulutusta, tasa-arvoa ja demokratiaa. On selvää, että maassa, jossa on aseellinen konflikti tai luonnonkatastrofin aiheuttama hätä, tarvitaan ensisijaisesti humanitaarista apua sekä rauhanturvaamiseen konkreettista apua. Sen lisäksi, että kaikkein suurimmassa hädässä oleville tarjotaan ruokaa, vettä, suojaa ja ensiapua, on pyrittävä edistämään mahdollisuutta päästä normaaliin elämään. Vaikka yhä useammin humanitaariset kriisit pitkittyvätkin, apua on pyrittävä saamaan lähialueille, jotta ihmisten ei tarvitse lähteä kotoaan tai että heidän olisi helpompi palata sinne niin pian kuin mahdollista. Humanitaarisen avun rinnalla ihmisiä on autettava oman kotimaansa jälleenrakentamisessa ja rauhan edistämisessä. Tämä on tärkeä kehityspolitiikan tavoite myös laajamittaisen pakolaisuuden estämiseksi: ihmisten on voitava elää turvallisesti ja saada toimeentulonsa kotimaassaan. Afrikan huolestuttava väestömäärän kasvu, kuivuus, nälänhätä ja sisällissodat aiheuttavat tulevaisuudessa ehkä yhä enemmän liikehdintää Eurooppaan, elleivät elinolosuhteet parane. Meille suomalaisille sukupuolten välinen tasa-arvo on kovin tavallinen asia. Suomi on tähänkin asti ollut edistämässä aktiivisesti naisten ja tyttöjen aseman parantamista, ja on hienoa, että tämä asia on edelleen yksi hallituksen kehityspoliittisista päätavoitteista. Tänä päivänä yhä useampi lapsi aloittaa kehitysmaissa koulun. Tyttöjen asema on tässä edelleen huono. Heidän koulutiensä päättyy liian usein lapsiavioliiton, seksuaalisen väkivallan tai köyhyyden takia. Lapsiavioliitot tuomitseva päätöslauselma hyväksyttiin YK:n ihmisoikeusneuvostossa yli 100 valtion kannatuksella vuonna 2013. Siitä huolimatta tarvitaan vielä paljon yhteistyötä tämän epäkohdan korjaamiseksi. Kehitysmaiden väestönkasvun hillitsemiseen tarvitaan ehkäisyneuvontaa ja perhesuunnittelua. Naisten asema on nykyisellään huono, eikä heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa lapsilukuun. Tähän ja moneen muuhunkin tarvitaan oikeudenmukaisempaa kohtelua. Ja koska aika rientää: Täällä on annettu tukea näille yhdeksälle kahdenväliselle maalle. On tärkeätä, että Afganistanissa on rauhanturvajoukkoja ja samoin Somalimaassa (Puhemies koputtaa) on raivattu miinoja ynnä muuta. Tästä on hyvä jatkaa tätä suomalaista perinteistä kehitysapupolitiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-02-17T16:47:57,2016-02-17T16:53:22,Tarkistettu,1.1 2016_9_99,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen harkittu valinta leikata varsinaisen kehitysyhteistyön taso lähes puoleen eli noin vajaaseen 500 miljoonaan euroon tai 0,35 prosenttiin bkt:sta on osoitus siitä, että politiikka tänään ei mielestäni kykene vastaamaan tämän ajan monimutkaisiin kehityshaasteisiin kokonaisvaltaisesti. Hallitus ei näe pitkän ajan vaikutuksia kohdemaissa eikä kotimaassa. Suomen ulkopolitiikka näyttää rajoittuvan naapuruuspolitiikkaan ja omien lyhyen tähtäimen silmälasien läpi katsottujen etujen valvontaan. Onko tämä älykästä politiikkaa, on hyvä syy kysyä. Kun maailma pieneltä osin on tullut Suomeen, hallituksen pasmat sekoittuvat täysin ja katsetta ei kyetä nostamaan enää pidemmälle horisonttiin. Tämä näkyy valitettavasti myös epäluottamuksen kasvamisena poliittista järjestelmäämme kohtaan ja pelon ja toivottomuuden lisääntymisenä globaalien haasteiden edessä. Kun aikaisemmin ajateltiin, että Suomen etu on olla merkittävällä tavalla mukana kansainvälisessä multilateraalisessa yhteistyössä edistämässä oikeusperustaisen kansainvälisen yhteistoiminnan kehittämistä tai köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamista tai sitten ilmastonmuutoksesta johtuvien haasteiden ratkaisemista, niin tämä hallitus näyttää ajattelevan, että katsomalla vain lähelle ja sulkeutumalla sisäänpäin voimme suojautua kaikkea pahaa vastaan. Suhtautuminen kansalaisjärjestöjen rahoitukseen osoittaa myöskin sen, että hallitus aliarvioi niiden tuloksia ja tästä työstä saatujen kansainvälisten verkostojen merkitystä sekä meillä että kohdemaassa. Selonteon tekstisisältöä on kehuttu täällä moneen kertaan, ja painopisteet ovat ansiokkaat. Valtioneuvoston selonteossa on yhtenä neljästä painopistealueesta yhteiskuntien demokraattisuuden vahvistaminen. Minulla on tällä hetkellä etu olla puolueiden Demo-järjestön puheenjohtaja. Erityisesti tässä maailmanpolitiikan tilassa demokratian ja rauhan vahva side on huomioitava. Demokraattisessa yhteiskunnassa konfliktit voidaan tietenkin myös estää jo ennen niiden puhkeamista väkivaltaisiksi yhteenotoiksi. Todelliset demokratiat eivät sodi keskenään. UNDP:n ja YK:n kehitysohjelman mukaan nälänhädät Afrikassa olisivat olleet estettävissä poliittisin keinoin. 87 suurinta pakolaiskriisiä vuosina 1985—2004 saivat alkunsa autokraattisista, yksinvaltaisista, maista. On siis selvää, että demokratian edistäminen on kansainvälistä vakautta tukeva ulko- ja turvallisuuspoliittinen valinta. Se estää eriarvoistumista, radikalisoitumista ja siten sotia, terrorismia ja pakolaisuutta. Toimiva monipuoluedemokratia onkin konfliktinhallintajärjestelmä, jossa jokaisen kansalaisen ääni voi olla edustettuna ja niin edelleen. Demo on toiminut menestyksekkäästi kuudessa maassa. Leikkausten jälkeen meillä on edelleen kolme kohdemaata jäljellä, mutta täällä voi kysyä hyvin, millaisia tuloksia on sitten Demo saanut aikaan. Tansaniassa Demon tuella on perustettu maan ensimmäinen naispoliitikot yli puoluerajojen yhdistävä yhteistyöfoorumi. Tunisiassa Demon ja hollantilaisen sisarjärjestön tuella perustetun, uuden sukupolven poliitikoille suunnatun politiikkakoulun ensimmäiselle kurssille osallistuikin 20 vallankumouksen jälkeisen perustuslakia säätävän kokouksen nuorta edustajaa. 14 heistä valittiin eduskuntaan ja kolme ministeriksi. Sambiassa puolueiden naisjärjestöt tekivät yhteisen kannanoton vaaliväkivaltaa vastaan alle vuosi yhteistyön aloittamisesta Demon kanssa. Nepalissa puolueiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöt aloittivat 2007 Demon tukemina ensimmäistä kertaa maan historiassa järjestelmällisen yhteistyön nuorten aseman parantamiseksi politiikassa. Sri Lankassa poliittiset nuorisojärjestöt aloittivat vuonna 2015 Nepalin esimerkin innoittamina poliittisen yhteistyön nuorten aseman ja rauhanomaisen sovittelevan politiikan edistämiseksi. Myanmarissa Demon ja sisarjärjestön tuen myötä vuoden 2014 lopussa perustettu politiikkakoulu on maan ensimmäinen poliittiset puolueet paikallistasolla yhdistävä koulutusjärjestelmä. Pienellä voi tehdä paljon. Selonteossa luvataan (Puhemies koputtaa) palata 0,7 prosenttiin. Kysynkin teiltä, ministeri: onko mahdollista, että hallitus voisi tuoda meille konkreettisen selvityksen ja suunnitelman, miten tämä tullaan tekemään? — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-02-17T16:53:29,2016-02-17T16:59:03,Tarkistettu,1.1 2016_9_100,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kehityspolitiikkaa on muutettava samalla, kun maailma muuttuu. Mihin maailma tuhoutuu? Mihin yhteiskunnat luhistuvat? Maailma tuhoutuu, kun yksilö tuhoutuu. Syitä voi etsiä diktatuureista, korruptiosta, moraalikadosta, vallanjanosta, epäoikeudenmukaisuudesta. Elämme uusien uhkien edessä. Kannan erityistä huolta ääriliikkeistä, yhteiskunnista, joissa nuori ihminen löytää merkityksensä vain terroristijärjestön kautta. Me emme nähneet emmekä auttaneet, kun arabimaissa yritettiin kansannousua kansalaisoikeuksien puolesta. Arabikevät 2011 kääntyi väkivaltaiseksi yhteenottojen sarjaksi. Oppositiot hävisivät, kansat hävisivät. Länsimaiden onkin pyrittävä ensisijaisesti luomaan näköaloja ja vaihtoehtoja niihin maihin, joissa ääriliikkeet ja sota pahimmillaan tuhoavat lasten ja nuorten elämän kokonaan. Arvoisa rouva puhemies! Syyria on vaarassa menettää kokonaisen sukupolven. Päivittäin yli 3 000 lasta on joutunut pakenemaan kodeistaan viisi vuotta kestäneen konfliktin aikana. Näiltä lapsilta on riistetty yksi heidän tärkeimmistä oikeuksistaan: oikeus koulutukseen. Syyriassa ja sen naapurimaissa elää 2,8 miljoonaa syyrialaislasta, jotka eivät ole päässeet kouluun. Koulutus on maailman vaikuttavin työkalu kehityspolitiikassa. Maailman suurin käyttämätön luonnonvara ovat kouluttamattomat tytöt. On hyvä, että Suomi osallistuu voimakkaasti näiden epäkohtien poistamiseen. Kehityspolitiikka on hyvin tärkeä tekijä yhä kovenevassa kansainvälisen politiikan tilanteessa. Siellä, missä empatiakyky loppuu, pahuus alkaa. Siellä, missä ihmisoikeudet loppuvat, terrorismi alkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-02-17T16:59:08,2016-02-17T17:01:41,Tarkistettu,1.1 2016_9_101,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Muistaako kukaan vielä Alexander Stubbin johtaman Suomen maabrändihankkeen? Siitä on kokonaiset viisi vuotta, kun Suomi ilmoitti olevansa maailman ongelmanratkaisija vuonna 2030. Ohjelmassa sanottiin: ""Suomi tarjoaa maailmalle toimivuutta ja kestäviä ratkaisuja, jotta maailma olisi parempi paikka elää."" Lupauksille oli katetta sen verran, että esimerkiksi rauhanturvaamisessa Suomi oli pieni suurvalta. Suomi kuului Pohjoismaiden viiteryhmään, joka näytti esimerkkiä globaalista vastuusta. Tämä kaikki on mennyttä. Kuvaavaa on, että maabrändin sivusto on suljettu ja kaikki ulkoministeriön linkit johtavat tyhjyyteen. Suomi on unohtanut tehtävänsä maailmassa ja keskittynyt tutkimaan omaa napaansa. Tästä osoituksena Sipilän hallitus leikkasi varsinaisesta kehitysyhteistyöstä 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Mutta maailman ongelmathan eivät vähene samassa suhteessa kuin Suomen halu niihin vaikuttaa. Ainoa seuraus on, että Suomi ei ole paikalla, kun tapahtuu, ei ole valmis toimimaan, ei työskentele järjestäytyneesti ja pitkäjänteisesti. Ainoa ero on se, että Suomi on menettänyt vaikutusvaltaansa ja sananvaltaansa maailmalla. Kuten edustaja Tuomioja viime lokakuussa viisaasti totesi tässä salissa, varautumisen lisäksi pitäisi panostaa vaikuttamiseen. Hallitus valittaa usein tässä salissa, että kriisit ovat yllättäneet. Kriisit ovat yllättäneet vain hallituksen. Jokainen vastuullinen toimija, jokainen aidosti ongelmia ratkaiseva toimija tietää, että kriisejä on aina. Vain se voi yllättää, mikä on se pahin ja päällekäyvin kriisi. Kriisit syntyvät suuresta kokonaisuudesta. Sodat ja konfliktit, luonnononnettomuudet, ruokakriisit, äärisäät, sortovalta ja korruptio, väestönkasvu ja väestön liikkeet kietoutuvat toisiinsa. Ennen Suomi oli läsnä ja apuna, jotta kriisejä voidaan hoitaa paikan päällä. Nyt Suomi on vain kriisien vastaanottaja. Kehityspoliittisen ohjelman sinänsä kaunis ja kannatettava sanahelinä osoittaa vain sen, että nykyinen hallitus sysää Suomen globaalin vastuun seuraaville hallituksille. Tulevat vastuulliset päättäjät saavat parhaansa mukaan palauttaa Suomen toimintakykyä ja vaikutusvaltaa maailmassa. Arvoisa puhemies! Sana ""yritysvastuu"" ei esiinny Sipilän hallituksen ohjelmassa yhtä ainoaa kertaa. Nyt tuo sana ilmestyy kuin tyhjästä kehityspoliittiseen selontekoon — hyvä edes niin. Kenties seuraavassa ohjelmassaan hallitus vihdoin selittää, mitä yritysvastuu sille merkitsee. Täysin ilmoille jäävät muun muassa kysymykset siitä, onko hallituksen mielestä yrityksillä vastuu koko tuotantoketjustaan ja tuotanto-oloista. On siis täysi oikeus epäillä, ettei hallituksella ole aikomustakaan edistää suomalaista yritysvastuuta maailmalla. Se näkyy siinä, kuinka hallitus ajaa alas Finnwatch-järjestöä, siis Suomen ainoaa tutkimusorganisaatiota, joka seuraa järjestelmällisesti maailmalla toimivien yritysten yhteiskuntavastuuta. Hallituksen eri leikkauksien ansiosta Finnwatchin jo alkuaan vaatimaton rahoitus on vaarassa romahtaa. Vahinko on mittaansa suurempi ennen kaikkea suomalaisille kehitysmaissa toimiville yrityksille. Kun koko kehityspolitiikkaa arvioi ulkopuolinen, riippumaton taho, miksei yritysten toimintaa voi arvioida ja kehittää ulkopuolinen, riippumaton taho? Mitä vahvemmin yritykset ovat kehitysyhteistyössä mukana, sitä enemmän tarvitaan tämän toiminnan arviointia. Vaikka Finnwatchin päätehtävänä on seurata ihmis- ja työoikeuksien toteutumista sekä ympäristövaikutuksia, se on onnistunut hankkimaan tietoja, joita suomalaiset yritykset ovat voineet käyttää hyödykseen toimintansa parantamiseksi. Finnwatch tekee suomalaisille yrityksille jopa rahanarvoista työtä tuodessaan esiin globaaliin toimintaan liittyviä riskejä.  Myös suomalaiset yritykset ovat arvostaneet Finn- watchin toimintaa. Esimerkiksi S-ryhmä on todennut: ""Finnwatchin avulla olemme löytäneet kehitettävää käyttämistämme auditointimenetelmistä. Järjestön aktiivisuus on myös auttanut meitä kohdistamaan työpanoksemme paremmin juuri Thaimaan tonnikalateollisuudessa esiintyneisiin ongelmakohtiin."" Yhteiskunnan ja yritysten yhteinen etu näkyy siinä, että S-ryhmän edustaja lähtee puolustuksen todistajaksi Finnwatchin raportoijan oikeudenkäyntiin Thaimaassa. Olen kirjallisella kysymyksellä yrittänyt saada hallitukselta perusteluita Finnwatchin alasajolle ja kantaa yritysvastuuseen. Valitettavasti ministerin yliolkainen vastaus tyytyy toteamaan, että kaikesta täytyy säästää. Hallitus on moneen kertaan todennut, että kehityspolitiikan vähenevät resurssit on nyt kohdennettava mahdollisimman tehokkaasti ja tarkkaan harkiten. Ihmettelen suuresti, millaiset laskelmat voivat sivuuttaa Finnwatchin tehokkaan ja tavoittavan toiminnan. Vai onko hallituksella tässäkin asiassa käytössään omat lukunsa ja aivan oma matematiikkansa? Kiitän ministeriä siitä, että hän on läsnä tässä pitkässä keskustelussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-02-17T17:01:47,2016-02-17T17:07:03,Tarkistettu,1.1 2016_9_102,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maapallolla elää tällä hetkellä 7,3 miljardia ihmistä. Väestömäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 8,5 miljardiin, vuosisadan puoliväliin mennessä 9,7 miljardiin ja vuosisadan loppuun mennessä 11,2 miljardiin ihmiseen. Afrikan maanosassa asui vuonna 1950 noin 228 miljoonaa ihmistä, nyt hieman yli miljardi. Afrikan väestön ennustetaan nelinkertaistuvan vuosisadan loppuun mennessä 4,4 miljardiin ihmiseen. Ongelma on liikakansoitus. Lapsiluku on saatava kestävälle tasolle. Meidän pallomme ei kestä liikakansoitusta. Kehitysapua on tehty jo noin 50 vuotta, ja siksi on tärkeää, että teemme sen tuloksista johtopäätöksiä. Onko rahan antaminen auttanut maita kehittymään? Onko demokratia vahvistunut? Onko naisten ja lasten asema parantunut? Onko kehitysapu ratkaissut niitä ongelmia, mitä tavoiteltiin? (Eva Biaudet: On!) Kehitysapu on historiallinen rahoitusinstrumentti, joka ei palvele alkuperäistä tarkoitustaan. Asiantuntija Dambisa Moyon mukaan kehitysavusta on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä. Ehkä nyt voidaan sitten jälkiviisaasti todeta, että hyvä, että Suomi ei ole antanut enempää rahaa haaskuuseen ja samalla kasvattanut omaa velkaansa. Siirtomaaisännät ovat korvautuneet paikallisilla eliiteillä, jotka sujuvasti jatkavat kansansa sortamista. Afrikka tuottaa henkeä kohden vähemmän maataloustuotteita kuin 50 vuotta sitten. Kehittymätön maatalous antaa rikkaille maille mahdollisuuden kuljettaa ylijäämätuotantonsa Afrikkaan. Kehitysavun tulisi auttaa riippumattomuuteen. Afrikka on manner, joka ei kykene ruokkimaan itseään. Kehitysavun kirous -kirjassa kerrotaan, että ruoka-apu on tehokkaasti estänyt paikallista tuotantoa kehittymästä. Maatalouden laiminlyönti on Afrikan nälänhädän suurin yksittäinen syy. Toimiva verotus ja sitä kautta tulevat verotulot ovat kestävin ja tärkein hyvinvointivaltion ylläpitäjä. Mikä se viisasten kivi olisi, että saisimme kehitysmaiden verojärjestelmää kehitettyä? On käsittämätöntä, että hyppysellinen ihmisiä tässä maailmassa omistaa suurimman osan maailman omaisuudesta. Olemme tilanteessa, jossa aidon demokratian puolesta joudumme taistelemaan myös Euroopassa ja Suomessa. Suuret yritykset ovat osittain alkaneet pyörittää kansallisvaltioita eikä päinvastoin, kuten pitäisi. Aito demokratia ei voi toteutua Suomessakaan, jos suuryritykset ovat todellisia päätöksentekijöitä. Kehitysapua tehdään verorahoilla, joten kansalaisilla on oikeus seurata sen toteutusta ja tietää, mitä saamme aikaan. On hyvä, että vuoden 2018 lopulla hallitus laatii selvityksen selonteon toteutumisesta ja tuloksista. On hyvä, että Suomi kohdistaa kehitysapuaan lähivuosina Syyriaan ja maan lähialueille. Pitkäaikaisista avustuskohteista Sambiasta ja Vietnamista puolestaan vetäydytään vähitellen. Arvoisa puhemies! Apua Syyriaan ja lähialueille lisätään pakolaiskriisin helpottamiseksi. Se on hyvä asia. On tärkeää, että apua suunnataan niin, että pakolaisleireillä olevien ihmisten elämänlaatua pystytään parantamaan. Leireillä on pulaa vedestä ja ravinnosta. Meidän pitää suunnata apua hankkeisiin, joiden avulla lapset pääsevät kouluun. Sodat loppuvat sotimalla, mutta ne saattavat kestää pitkäänkin, siksi koulutuksesta on hyvä huolehtia pakolaisleireillä. — Ja haluan myös kiittää, että ministeri on paikalla tässä pitkässä keskustelussa. Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-02-17T17:07:07,2016-02-17T17:11:56,Tarkistettu,1.1 2016_9_103,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset ovat pitkään vaatineet muutoksia kehitysapuun. Rahaa on syydetty maailmalle ilman, että kehitysavun vaikutuksia tai tuloksellisuutta on analysoitu. Maailmanparantamista ja köyhyyden poistamista on markkinoitu enemmän mielikuvilla kuin faktoilla. Ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen, joka on nähnyt kehitysavun arkea vuosikymmenten ajan ulkoministeriön kehitysyhteistyötä tehden, on kirjassaan ""Kehitysavun kirous"" kirjoittanut näistä suurista, epäonnistuneista kehitysyhteistyöhankkeista, joita kutsutaan valkoisiksi elefanteiksi. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee Dar es Salaamin satamaan 70-luvulla uponneet Savonlinnan telakalla rakennetut kalastustroolarit. (Eva Biaudet: Onneksi siitä on 50 vuotta!) Kehitysapua perustellaan sillä, että köyhyys on puolittunut. Todellisuudessa köyhyys on puolittunut Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa eikä siellä, mihin kehitysapua on eniten suunnattu. Tutkimusten mukaan näissä maissa eli Saharan eteläpuolisessa Afrikassa äärimmäinen köyhyys on jopa lisääntynyt. Sanonta ""ei kannettu vesi kaivossa pysy"" kuvaa tätä hyvin. Esimerkiksi Afrikkaan länsimaat ovat vieneet omat ylituotantoviljansa kehitysapuna, kun järkevää olisi opettaa heitä viljelemään maata. Nälkää näkevät tarvitsevat apua, mutta pitkällä tähtäimellä on järkevää huolehtia myös esimerkiksi teiden kunnosta, jotta ruokaa voitaisiin kuljettaa maasta toiseen ilman, että ruoka mätänee metsiin puutteellisen tieverkon takia. Demokratian ja ihmisoikeuksien toteuttaminen maissa, joissa johtajien tarkoitusperiä palvelee ennemmin tietämätön kansa, on hyvin haasteellista. Maat ovat hyvin korruptoituneita, ja oman siivunsa lahjuksista ottavat myös valtioiden päämiehet. Demokratian tiellä korruption vastainen työ onkin avainasemassa, mutta tie on pitkä ja kivinen. Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on hallituksen kehityspolitiikan tärkein painopistealue. Hauraissa valtioissa naisten ja tyttöjen heikko asema korostuu ja lapsi- ja äitikuolleisuuden määrät ovat suuret. Naisiin kohdistuva väkivalta on yleisempää hauraissa valtioissa, ja seksuaalinen väkivalta konflikteissa on vakava ongelma. Sukupuolten välinen tasa-arvotyö etenee, vaikkakin hitaasti. Yhä useammissa maissa tytöt käyvät koulua ja naiset töissä. Tasa-arvoisen naisen perhe on keskimääräistä pienempi, terveempi ja koulutetumpi, mikä vauhdittaa yhteiskunnallista kehitystä. Seitsemän vuotta peruskoulussa lykkää kehitysmaassa tytön avioitumisikää neljällä vuodella ja lapsiluku vähenee vastaavasti 2,2:lla. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen kehityspoliittinen linjaus on oikeansuuntainen. Vähäiset resurssit kannattaa suunnata nimenomaan sinne, missä niiden vaikuttavuus ja tehokkuus on suurinta eikä rahaa vain jaeta ympäriinsä siksi, että päättäjien omatunto ja auttamishalu olisi tyydytetty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-02-17T17:12:01,2016-02-17T17:15:56,Tarkistettu,1.1 2016_9_104,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Värderade fru talman, fru minister! Vi diskuterar i dag den biståndspolitiska redogörelsen. Tills i år har man med orsak kunnat vara ganska nöjd här hos oss i Finland i detta skede. Vi har inte behövt skämmas för vår insats. Om man läser våra målsättningar är det inte alls svårt att hålla med om den stora bilden, vad vi vill uppnå, vad vi tror på. Men orden har ingen betydelse om inte aktionerna backar upp dem. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2016-02-17T17:16:03,2016-02-17T17:16:44,Tarkistettu,1.1 2016_9_105,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Toden totta, toimiva kehityspolitiikka luo kehitysmaiden ihmisille edellytyksiä parempaan elämään, ja siksi meidän on huolehdittava kehitysyhteistyöhön käytetyn rahoituksen tehokkaasta ja tarkasta käytöstä, siis vaikuttavuudesta. Eräs tapa kehitysyhteistyörahojen tuloksekkaasta käytöstä löytyy Tanskasta, jonka kehitysyhteistyö keskittyy muutamaan hyvin tarkasti valittuun painopistealueeseen, muun muassa ympäristönsuojeluun ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Tanskan kehitysyhteistyötä ohjaa kasvun ja työpaikkojen luominen. Tanskalaiset keskittyvät erityisesti ympäristöteknologiaan ja tehokkaaseen maatalouteen, joissa heillä on vahvaa osaamista. Tämän tuoreen selonteon mukaan myös Suomen tulee keskittyä vahvuuksiemme perusteella valittuihin painopistealueisiin. Rauhan, rehellisen hallinnon, ilmastonmuutoksen torjunnan ja elinvoimaisen yritystoiminnan edistäminen ovat asioita, joissa Suomi on vahvoilla. Myös naisten ja tyttöjen asemaa pitää vahvistaa kaikin keinoin. Tyttöjen ja naisten koulutusmahdollisuuksien edistäminen on paitsi inhimillisesti oikeudenmukaista myös tehokasta talouspolitiikkaa. Maailmanpankin arvion mukaan bruttokansantuotteen vuosittainen kasvu lisääntyisi maailmanlaajuisesti 5,4 prosentilla, jos nuoret naiset jäisivät työmarkkinoiden ulkopuolelle vain samoissa määrin kuin nuoret miehet. On aivan selvää, että saataisiin aikaiseksi aivan huimia talouskasvulukuja, jos alaikäiset tytöt saisivat koulutuksen ja ehkäisyn ja sitä kautta olisivat työmarkkinoilla sen sijaan, että he tänä päivänä ovat kotona hoitamassa lapsia. Sain muutama vuosi sitten osallistua ulkoministeriön kehityspolitiikan koulutusohjelmaan. Silloin opin, että joka toinen minuutti nainen kuolee synnytykseen, koska hänellä ei ole mahdollisuutta terveyspalveluihin. Joka toinen sekunti alle 18-vuotias tyttö menee naimisiin vastoin tahtoaan. Joka neljäs sekunti alle 18-vuotias tyttö synnyttää, ja valitettavan useissa tapauksissa on myös komplikaatioita, lapsikuolleisuudesta puhumattakaan. (Eva Biaudet: Siis onko meillä varaa säästää?) Eli me pystymme meidän kehityspolitiikallamme vaikuttamaan ihmisoikeuskysymyksiin, että nämä nuoret naiset, tytöt ymmärtävät, että heillä on oikeus heidän omaan ruumiiseensa. Me voimme näillä hankkeilla myös voimaannuttaa naisia ja tyttöjä kouluttamalla heitä, jakamalla informaatiota perhesuunnittelusta ja ennen kaikkea korostamalla sitä, että lapsen saaminen on aina heidän oma valintansa. Arvoisa rouva puhemies! Vielä muutama sana Finnfundin hankkeista, jotta niiden mittakaava tulee oikeassa suuruudessa esille. Finnfund tekee kehittyvissä maissa vaikuttavaa ja vastuullista työtä rahoittaessaan hankkeita, joissa on suurta potentiaalia edistää kohdemaan sekä taloudellista että sosiaalista kehitystä. Tiedämme varsin hyvin, että kestävin keino poistaa köyhyyttä on juuri työpaikkojen ja talouskasvun luominen. Kaiken kehitysyhteistyön tavoitteena tulisikin olla se, että pitkällä aikavälillä huono-osaisempien auttaminen hoidetaan kehitysmaiden omin voimin, mutta se edellyttää talouden vahvistumista. Se edellyttää työtä, toimeentuloa, veropohjaa, ja juuri tässä avainasemassa ovat yritysten investoinnit. Ennen kuin köyhät maat kykenevät itse, tarvitaan ulkoista apua ja järjestöjä ja yritysten yhteiskuntavastuuprojekteja. Muistan rouva puhemiehen usein sanoneen, että emme anna köyhälle kalaa, vaan annamme ongen ja opetamme kalastamaan. Hyvä esimerkki Finnfundin sekä talouskasvua että ihmisten hyvinvointia edistävästä sijoituksesta on UCL-lääketehdas Keniassa. Tästä tehtaasta on tullut yksi Itä-Afrikan kehittyneimmistä lääkevalmistajista. Lääketehdas hyödyntää suomalaista teknologiaa ja osaamista, ja käytössä on muun muassa Saksasta ja Suomesta poistettuja tuotantolinjoja, jotka on sitten viety uusiokäyttöön Keniaan. Tehdas valmistaa yli miljardi pilleriä vuodessa. Siellä on pystytty antamaan 19 miljoonaa matokuuria. Rekkakuormittain ripulilääkkeitä on ajettu Unicefin pakolaisleireille. Se on todellakin lisännyt siellä alueella olevien ihmisten hyvinvointia. Finnfund tekee myös paljon sellaisia hankkeita, joilla pyritään ilmastonmuutoksen torjuntaan. Esimerkkinä voin tässä lopuksi mainita Kenian Lake Turkanassa Afrikan suurimman tuulivoimahankkeen, 370 myllyä, eikä kysymys ole pelkästään siitä, että saadaan merkittävästi lisää puhdasta energiaa nykyistä edullisemmin, vaan sillä on valtava vaikutus äärimmäisen köyhällä alueella. Sinne alueelle on saatu lisää työtä, kaivoja, kouluja. Voimia ministerille jatkaa vaativassa tehtävässä! Toimintatapojen muutos vaatii aina rohkeutta ja ennen kaikkea sitkeyttä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-02-17T17:21:26,2016-02-17T17:26:54,Tarkistettu,1.1 2016_9_106,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelytekstissä kehityspoliittisesta selonteosta todetaan: ""Suomalaisilla on täysi syy olla ylpeitä siitä, että taloustilanteesta huolimatta Suomi osaa ja haluaa auttaa suuressa avun tarpeessa olevia ihmisiä. Suomi on itsekin saanut muilta monenlaista apua historiansa vaikeina vuosina."" Tätä lausetta ja sen ajatuksellista taustaa on hieman vaikea ymmärtää. Miksi meillä on täysi syy olla ylpeitä siitä, että lähes katastrofaalisesta taloustilanteesta huolimatta autamme velaksi kaukomaita, vieläpä melkoisen tehottomasti? Kuka meitä tästä kiittää, ja mistä meidän tulisi olla ylpeitä, velanotosta vai tehottomuudesta? Selonteossa annetaan ymmärtää, että meillä on velvollisuus auttaa, kun meitäkin on monin tavoin autettu. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole mitään syytä kantaa syyllisyyttä toisen maailmansodan jälkeisestä kurjuudestamme, johon jouduimme suurvallan hyökkäyksen johdosta ilman omaa syytämme. Siitä kurjuudesta nousimme pääosin omin voimin, meille ei kannettu vettä kaivoon. Sotakorvaukset maksettiin ja suurvallan viemien alueiden väestö asutettiin aivan itse. Siinä asiassa meillä on yhteistä autettavien maiden kanssa. Niidenkin huonot olot johtuvat useissa tapauksissa suurvaltojen diktaattoreiden ja suuryhtiöiden tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Suomi kuitenkaan ei ole ollut siirtomaavalta tai riistänyt kehitysmaita. Missä on se kunniavelka, jota meidän tulisi ongelmiin jollain tasolla oikeastikin syyllisten suurvaltojen tapaan kantaa? Elämme yhteisellä maapallolla, ja sinänsä koen inhimillistä halua auttaa kurjissa oloissa asuvien ihmisten tilannetta resurssien ja mahdollisuuksien mukaan. Tällä hetkellä kuitenkin kuulumme globalisaation häviäjiin, ja meiltä on hävinnyt runsaasti tuottavaa työtä ulkomaille. Maassamme on massatyöttömyys ja talouslama. Olen aina sanonut, että hoidetaan ensin omat asiat kuntoon: vanhustenhoito, mielenterveysongelmat, yksinäisyys, köyhyys ja lapsillemme kasattu velka pois maasta. Sitten autetaan niillä yli jääneillä rahoilla, kun omat asiat on saatu kuntoon. Arvoisa puhemies! Vihervasemmisto ja maailmanparantajat sanovat, ettei asioita voi verrata toisiinsa. Ei voisi verrata sitä, että omat vanhuksemme ovat monin paikoin luokattoman huonoissa oloissa, siihen, että kehitysapua annetaan ympäri maailmaa. Kyse on kuuleman mukaan eri asioista. On muistettava, että sinänsä kannatettavista hallituksen leikkauksista huolimatta Suomi edelleen käyttää kehitysapuun summan, jolla voisi esimerkiksi tuottaa kunnalliset palvelut suuren kaupungin asukkaille. Näiden rahojen käytöstä me nyt puhumme. Juuri tänään olemme kuulleet kuntien leikkauksista, muun muassa vammaisten palveluista. Asia on hyvin yksinkertainen. Suomalaisilla on vain kahdet verotulot, mistä kaikki maksetaan: ensimmäisenä tämän päivän verotulot, joita me itse maksamme, toisena velkaraha, jota lapsemme ja lapsenlapsemme saavat maksaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-02-17T17:27:03,2016-02-17T17:30:01,Tarkistettu,1.1 2016_9_107,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Värderade fru talman, arvoisa puhemies! Statsrådets redogörelse om Finlands utvecklingspolitik — ""En värld, en gemensam framtid, mot hållbar utveckling"" heter den så vackert — påminner om en glansbild, en glansbild som ser fin ut men som inte motsvarar verkligheten. För det är på det sättet, att de planerade nedskärningarna som regeringen nu kommer att verkställa, de är oroväckande stora och kommer att ha förödande konsekvenser för miljoner människor runt om i världen. Och tyvärr är det ofta så, att det är barn och kvinnor som kommer att få lida när vi skär i biståndet. Vi ska inte heller glömma bort att ett minskat bistånd också kan leda till ett minskat inflytande för Finland i internationella organisationer, och det skulle vi på riktigt inte ha råd med.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-02-17T17:30:21,2016-02-17T17:31:42,Tarkistettu,1.1 2016_9_108,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hyvä ministeri! Maailman kriisit eivät ole helpottamassa, päinvastoin nuo kriisit tulevat yhä lähemmäksi meitä. Mitä paremmin pystymme ratkaisemaan maailman kriisejä niiden syntypaikoilla, sitä paremmin pystymme lisäämään kokonaisturvallisuutta niin Suomessa kuin koko maailmassa. Kehitysyhteistyö on siis mitä suurimmassa määrin myös turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyöstä tinkiminen tarkoittaa kokonaisturvallisuudestamme tinkimistä. Maailma muuttuu kaiken aikaa yhä epävakaampaan suuntaan, ja ihmiset ovat sankoin joukoin etsimässä uutta elämää kotimaansa rajojen ulkopuolella. On välttämätöntä saada kansainvälisiä ratkaisuja maailman kriisipesäkkeiden rauhoittamiseksi. On välttämätöntä auttaa ihmisiä siellä, missä apua eniten tarvitaan. On välttämätöntä kantaa vastuuta osana kansainvälistä yhteisöä. On hienoa huomata, että ihmisoikeusperustaisuus on kehityspoliittisen ohjelman kantava ajatus, mutta mikään rahasumma ei auta, jos toiminta ei ole vaikuttavaa eikä sitä kohdenneta oikein. Mutta jos rahoituspohja viedään alta, on mahdotonta tehdä vaikuttavaa ja oikein kohdennettua kehitysyhteistyötä. Siksi on äärimmäisen surullista, että Suomi leikkaa vuositasolla 300 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöstä eikä kohdenna päästöhuutokauppatuloja enää kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen. Ilmastonmuutos onkin maailman suurin uhka. Jos on huolissaan turvapaikanhakijoiden määrästä, tulisi entistä suuremmalla syyllä tehdä kaikkensa ilmastonmuutoksen suitsimiseksi. Uudet kansainvaellukset ovat tosiasia, kun ilmastonmuutoksesta pahiten kärsivien maiden elinolot heikkenevät dramaattisesti. Ilmastopakolaisuus tulee kasvamaan tulevina vuosina huomattavasti, kun kuivuus, merenpinnan nousu ja äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Suomen on kaikessa toiminnassaan pyrittävä hidastamaan ilmastonmuutoksen etenemistä. Toinen häpeällinen piste Suomen kehitysyhteistyöpolitiikassa on Finnfundin rahoitus. Samalla kun kehitysyhteistyötä tekeviltä järjestöiltä leikataan toiminnan edellytykset, annetaan Finnfundille 90 miljoonaa euroa enemmän kuin yhtiö on itse pyytänyt. Asiaa perusteltiin sillä, että Finnfundin rahoitus tulee kehysten ulkopuolelta finanssisijoituksena. Tilastokeskus ehti kuitenkin jo kumota tämän väitteen. Kehitysyhteistyön tehtävänä on vähentää äärimmäistä köyhyyttä eikä tukea suomalaisten yritysten vientiä. Suomalaisyritykset voivat olla mukana tekemässä kehitysyhteistyötä, mutta toiminnan päätarkoitus ei saa unohtua. Käytettävien kehitysrahoitusinstrumenttien tarkoitus ei saa olla suomalaisten yritysten riskin pienentäminen vaan kehittyvien maiden auttaminen. Aito kumppanuus ja yhteistyö ovat avain myös suomalaisten yritysten menestykselle, sillä kumppanimaan luottamus on kaiken toiminnan perusta. Se voidaan saavuttaa vain pitämällä kiinni sovituista sopimuksista ja toimimalla vuorovaikutteisesti. Emme voi olla vapaamatkustajia, emme voi sulkea silmiämme ja väistää vastuuta. Hyväosaisina maailmankansalaisina meidän on autettava hauraammassa asemassa olevia maita. Siinä johtoajatuksena on oltava solidaarisuus ja kumppanuus, ei taloudellinen hyötyminen. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-02-17T17:34:27,2016-02-17T17:38:26,Tarkistettu,1.1 2016_9_109,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitoksia ministerille esittelystä ja osallistumisesta keskusteluun. Täällä on varmasti joka ryhmän puheessa todettu, että kehityspolitiikalla saadaan hyvää aikaan. Panostettu raha ja muu tuki on ensiarvoisen tärkeä avunsaajalle ja tietysti -tarvitsijoille, mutta tosiasia lienee kuitenkin se, että avuntarvitsijoita on vain niin paljon enemmän kuin mitä pystymme auttamaan. Maailma ei ole valmis vaan hyvinkin vajavainen. Vaikeat, hyvinkin traagiset ongelmat ja monilokeroiset ongelmat ovat läsnä keskuudessamme. Onneksi Suomen antamaa apua voidaan luonnehtia korkeatasoiseksi ja vaikuttavaksi. Selonteossa on tarkasteltu vaikuttavuutta ja sitä luvataan nimenomaan jatkaa tulevaisuudessa. Ennen kaikkea avun tulee olla läpinäkyvää, ja eräs tärkeä kriteeri, mielestäni tärkeimpiä, on korruption vastainen toiminta, jonka ministeri otti täällä esille, verojen keruun kehittämisen myötä näissä kehittyvissä maissa. Suomi on kehittynyt hyvinvointivaltioksi hyvän hallinnon myötä. Pohjoismaisen mallin mukaisesti meillä on korkeahkokin veroaste, mutta myös korkea sivistys, yhteiskuntarauha, kansanterveys, alueellinen ja väestöllinen tasa-arvo, kansalaisyhteiskunnan laajat mahdollisuudet. Näitä varmasti halutaan viedä muihin maihin kestävällä tavalla. Toki korruption kitkemisen lisäksi kaikki tuloksellinen tarkastelu on myös tarpeen: terveydentilan koheneminen, sivistystason nousu, asumisterveyden paraneminen, tyttöjen kouluunpääsy. Jos haluat muuttaa maailmaa, kouluta nainen. Kouluta myös kätilöitä, hoitajia, opettajia, ammattilaisia. Kiitoksia hallitukselle, että tässä selonteossa on otettu esille ammattikoulutuksen viennin ja ammattikoulutuksen tukemisen mahdollisuus. Uskon, että Suomella on hyvää koulutusosaamista ja koulutusvienti on läpinäkyvää. Tavoitteisiin pääsy ja ehkä pohjoismaisen mallin tavoittelukin sitten vaatii käytännössä instituutioita toimiakseen, ja niitä on vahvistettava kehittyvissä maissa, mutta myös ennen kaikkea poliittisia, demokraattisia instituutioita. Kehitysavun leikkaukset eivät ole ongelmattomia, mutta ne voidaan tehdä hallitusti. Järjestöt ovat tehneet hyvää työtä, ja kiitos siitä heille. Olen itsekin ollut kokeneen kansainvälisen järjestön tehtävissä työskentelemässä maassa, Haitissa, luonnonkatastrofin jälkeen ja kokemuksestakin voin todeta, että luonnonkatastrofit kohtelevat juuri kehittyviä maita kaikista pahiten. Eikä mikään oikein indikoi tällä hetkellä, että luonnonmullistukset olisivat vähenemässä. Näinpä nämä tärkeät painopisteet — puhtaat teknologiat, kestävä energiapolitiikka, elintarviketuotantoon ja veteen liittyvät ratkaisut — ovat välttämättömiä. YK:n maatalousjärjestö FAO on esittänyt huolestuttavia lukuja Afrikan viljelykelpoisen maan poistumisesta elintarviketuotannosta, eikä sitä kaikistellen tiedetä, mihin se onkaan hävinnyt. Päivittäisten elintarvikkeiden kuljetus periaatteessa ei tuo lisäarvoa kenellekään, ei Suomessa eikä kaukaisemmissa maissa. Laajamittainen maahantulo, joka tällä hetkellä aiheuttaa ongelmia, on oire, eikä oire katoa ilman syyn korjaamista tai parantamista. Ongelmamaat Euroopan rajojen lähellä kärsivät tänään erityisen raakalaismaisesta sodasta, hyökkäyksistä varjoista, viattomien sivii-lien laajamittaisista kärsimyksistä ja demokratian raunioittamisesta. Ei näihin ongelmiin näissä lähtömaissa ole helppoa ja yksinkertaista ratkaisua. Nopeaa varmaan kai toivoo jokainen. Hallituksen selonteossa todetaankin kehityspolitiikan olevan osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Poikkihallinnolliseen työhön on todella tarvetta, ja kehityspolitiikkasektorin on myös kehityttävä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-02-17T17:38:34,2016-02-17T17:43:07,Tarkistettu,1.1 2016_9_110,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kuten jo omassa ryhmäpuheessani mainitsin, perussuomalaiset ovat jo pitkään kantaneet huolta Suomen kehitysyhteistyöstä. Olemme peräänkuuluttaneet kehitysyhteistyöhön nykyistä parempaa vaikuttavuutta tehokkaammalla rahan käytöllä. Tämän nykyinen hallitus on nyt ymmärtänyt: mitä vähemmän rahaa valuu kyläpäälliköiden taskuihin, sitä parempi. Kehitysyhteistyössä luottamus on hyvä mutta valvonta paras. Kuten jo aikaisemmin kerroin, on erittäin myönteistä, että kehityspoliittinen selonteko ylipäänsä tehdään valtioneuvoston toimesta. Se kertoo siitä, että kehityspolitiikasta on tulossa Suomessa entistä tavoitteellisempaa, harkitumpaa ja järkevämpää. Henkilökohtaisesti olen eniten ilahtunut siitä, että naisten ja tyttöjen aseman parantaminen nostetaan hallituksen kehityspoliittiseksi päätavoitteeksi. Naisten aseman edistäminen on tärkeää muun muassa demokratian ja taloudellisen kehittymisen vuoksi. Jokainen euro, joka sijoitetaan kehitysmaissa naisten ja tyttöjen kouluttamiseen, nopeuttaa yhteiskuntien vaurastumista, perheiden hyvinvointia ja vähentää osaltaan väestönkasvua. Jokaisella naisella tulisi olla oikeus osallistua työelämään, mutta näin se ei vielä tällä hetkellä ole. Autolla ajaminenkaan ei ole vielä tavanomaista tietyissä maissa. Monet kulttuuriset ja yhteiskunnalliset käytännöt sallivat eriarvoisen kohtelun. Myös lainsäädännön kehittyminen on ollut epätasaista. Naisten ja tyttöjen oikeuksien saavuttamiseksi ja aseman parantamiseksi on vielä paljon tehtävää. Mielelläni itse panostan tähän, vaikka ymmärrän hyvin, ettei edes Suomen panostus ole riittävää ja että puheiden saaminen käytännöksi on erittäin vaikeaa. Kaiken perustana ovat kuitenkin myös kehitysmaiden oma vastuu sekä tahto kehittyä. On parempi opettaa kasvattamaan viljaa kuin viedä sitä heille vuosikymmeniä. Kaiken toiminnan pohjalla tulee olla pyrkimys siihen, että kehitysmaat nousisivat omille jaloilleen. Tästä on olemassa hyviä sekä huonoja esimerkkejä. Molemmista esimerkeistä on otettava opiksi. Pidän hyvänä, että kehitysapua suunnataan aiempaa enemmän pakotetun muuttoliikkeen lähtö-, vastaanotto- ja kauttakulkumaihin. On erittäin tärkeää vaikuttaa kehitysavulla Lähi-idästä sekä Afrikan maista tulevan muuttoliikkeen syihin sekä seurauksiin. Humanitaarisella avulla voidaan auttaa eniten apua tarvitsevia ja edesauttaa elinolosuhteiden parantamista pakolaisten lähtö- ja lähimaissa. Tähän apuun Suomen hallitus panostaakin eniten. Suomi on luvannut juuri Syyrialle 25 miljoonaa euroa humanitaarista apua, jolla myös pyritään vaikuttamaan muuttoliikkeen hillitsemiseen. Maahanmuuttokriisi on hyvin monimutkainen ilmiö, jonka hillitsemiseksi vaikutetaan monella eri tasolla, myös tällä Suomen kehityspolitiikalla. Arvoisa rouva puhemies! Olen eduskunnan kehityspoliittisen toimikunnan jäsen ja siinä roolissa tulen seuraamaan sitä, että Suomen kehityspolitiikka on vastuullista ja tuloksellista. Pyrin myös omalta osaltani vaikuttamaan siihen, että hallituksen uusi aloite kehityspolitiikan tuloksen seuraamisesta toteutuu. Tahdon myös seurata sitä, kuinka hallituksen painopistealue tyttöjen ja naisten aseman parantamisesta tulee näkymään käytännössä sekä kuinka tavoite kehitysmaiden verojärjestelmien kehittämisestä tulee etenemään. Katsotaan ensin, miten nämä hallituksen aloitteet lähtevät etenemään, ja harkitaan sitten jatkossa, täytyykö Suomen kehityspolitiikkaa muuttaa edelleen. En kuitenkaan usko, että palaisimme entiseen, koska nyt on pärjättävä vähemmällä ja samalla ymmärrettävä, ettemme voi koko maailmaa pelastaa, vaikka niin haluaisimmekin. Arvoisa rouva puhemies! Tarkennuksena vielä debattipuheenvuorooni, jota erityisesti oppositio ei halunnut loppuun saakka kuunnella: Viime kaudella tehty selonteko oli retro-spektiivinen. Siinä tarkasteltiin suomalaisen kehityspolitiikan vaikuttavuutta. Tämä hallituksen uusi selonteko on ensimmäinen kehityspolitiikkaa linjaava selonteko, siis ensimmäinen tässä muodossaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-17T17:43:21,2016-02-17T17:47:57,Tarkistettu,1.1 2016_9_111,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tiedustelen edustaja Kulmalta sitä, mitä Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuudelle tapahtuu, kun sen rahoituksesta viedään pois 300 miljoonaa euroa vuodessa sekä päästöhuutokauppatulot. Mitä sen vaikuttavuudelle tapahtuu siinä vaiheessa, kun suunniteltuja hankkeita ei toteuteta, projektit jäävät kesken? Ja vielä viimeisenä kysymyksenä: miten perussuomalaisten tavoite vapaaehtoisista lahjoituksista ja niiden verovähennyksistä etenee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-02-17T17:48:00,2016-02-17T17:48:35,Tarkistettu,1.1 2016_9_112,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki kuulijat! Tuossa edustaja Aalto esitti kysymyksiä perussuomalaisille, ja en tiedä, miten tämä hanke etenee — tämä, mistä kyselitte tuossa viimeiseksi. Varmaan torstaina kannattaa kyselytunnilla ministereiltä kysyä, itse en siellä ole valmistelemassa. Mutta jos tullaan tuohon kysymykseen vaikuttavuudesta ja kohdennuksesta, mistä edustaja Aaltokin puhui ja piti tärkeänä, että siihen panostetaan — ja sitä oikeastaan varmaan tuossa kysyittekin — niin mietitäänpä hieman tuota historiaa. Nyt jos tällä hetkellä kehitysyhteistyörahat ovat noin 800 miljoonaa ja nyt on uutisoitu eilen, että 800 miljoonaa laitetaan turvapaikanhakijoihin kuluja, näihin käsittelykuluihin, ja ennen viime vuotta se oli noin 200—300 miljoonaa euroa, niin voidaan kyllä ymmärtää tämä mittaluokka, että me hoidamme nyt semmoisia vaikutuksia, joita on tullut aikaisemmasta kehitysyhteistyöstä, joka ei ole ollut onnistunutta. Ei se ole yksin Suomen vika eikä varmasti kenenkään yksittäisen maan vika, mutta jos ajatellaan sitä, mitä esimerkiksi presidentti Ahtisaari sanoi muistaakseni eilen televisiossa, niin keskeisessä asemassa ovat suurvallat, Yhdysvallat ja Venäjä, Syyrian rauhan ratkaisemiseksi. Se vaatii paljon poliittista tahtoa, ja se ei ole rahalla ratkaistavissa. Ja mitä tulee sitten tähän kohdennukseen ja vaikuttavuuteen, niin onhan se kaikissa asioissa sillä lailla, ettei se euro aina tuo kahta euroa tilalle, vaan kyllä niiden kohteiden pitää olla hyvin valittu. Itse katsoisin, että tässäkin tilanteessa meidän täytyy tarkastella kaikkia osa-alueita. Minä mielelläni toivoisin, että meillä olisi todella paljon rahaa, että me voisimme panostaa valtavia määriä ilmastonsuojeluun, eläintensuojeluun, ihmisten perustoimeentuloon. Olen erittäin huolissani tästä taloudellisesta tilanteesta, joka Suomessa on, joka tällä hetkellä Kreikan ohella kehittyy huonoiten. Meillä on tällä hetkellä huonoimmat mahdollisuudet panostaa oikeastaan mihinkään tämäntyyppiseen toimintaan. Siitä olen erittäin pahoillani, koska itse olisin toivonut ensimmäisen kauden kansanedustajana, että olisin voinut olla vaikuttamassa, tuomassa erittäin paljon hyviä asioita tähän meidän politiikkaamme. Täällä ministeri iltapäivän aluksi esitteli näitä linjauksia, ja hän kertoikin tästä, että kehitysyhteistyössä painotetaan kunkin maan omaan veropohjaan ja sen kehittymiseen. En valitettavasti saanut debatissa puheenvuoroa tämän ministeri Toivakan puheenvuoron jälkeen. Sitten SDP toi ihan arvokkaan puheensa ja näkökulmia ja tämän saman verotuksen esille ja sen kehittämisen, mutta myöhemmin se keskusteluissa muuttuikin niinpäin, että he kiittelivät siitä, että hallitus on nyt nostanut nämä SDP:n veroasiat framille, mikä minua tietysti hieman ehkä hymyilytti, koska se järjestyshän oli se, että hallitus oli ensin kertonut jo tämän. Tämä on aika tyypillistä ollut oppositiolta tässä, olen huomannut syksyn aikana, että kun tehdään ratkaisuja, niin sitten SDP ehättää kertomaan, että se oli heidän ideansa. Sillä nyt ei ole mitään merkitystä, kuka sen idean saa, mutta jotenkin tuntuu, että tärkeämpää olisi tehdä hyvää politiikkaa eikä niinkään se, kenen nimiin sen ehtii varastamaan. Ilmastonmuutos on erittäin tärkeä asia, mistä edustaja Aaltokin puhui. Olen itse erittäin huolissani siitä, ja sen takia on erittäin tärkeätä — niin kuin edustaja Mattila sanoi — että panostamme naisten ja lastenkin koulutukseen, koska meidän tulee muistaa se asia, mistä me hyvin vähän puhumme: tähän ylikansoitukseen, mistä on ollut viime aikoina paljon televisiointejakin ja mistä me puhumme kyllä hyvin vähän, koska jatkuvasti tämä maapallon kantokyky ei enää kestä tätä väestömäärää, pitäisi vaikuttaa nimenomaan koulutuksella ja terveydenhuollolla ja kaikella tämmöisellä kehityksellä. Se olisi yksi semmoinen asia, johon tietysti pitkällä aikavälillä täytyy panostaa. Olin iloinen kuitenkin siitä, että vähenevien rahamäärien tilanteessa, siitä huolimatta, Syyria ja Irak olivat nyt erityiskohteina. Ja käyttäisin tätä samaa ajatusta kuin ennen vaalejakin vielä lopuksi: jotta me voimme auttaa muita, niin pitäisi auttaa ensin itseään. Lentokoneessakin turvaohjeessa sanotaan, että laita ensin happinaamari itsellesi ja auta sitten vasta muita. Mutta toivotaan, että päästään tässä paremmalle kehityssuunnalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-17T17:48:38,2016-02-17T17:53:40,Tarkistettu,1.1 2016_9_113,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Edustaja Aallolla oli vastauspuheenvuoro. Sen jälkeen sitten varsinainen puheenvuoro, edustaja Mikkonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_114,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Rouva puhemies! Tiedustelisin vielä edustaja Mereltä sitä, että jos kerta huono kehitysyhteistyö on ollut syynä nykyiseen turvapaikanhakijatilanteeseen, niin kuinka paljon kehitysyhteistyövarojen leikkaaminen parantaa tilannetta. Eikö se ole juuri päinvastoin, että se vain pahentaa tulevaisuudessa tilannetta? Britanniassa konservatiivihallitus on päättänyt pitäytyä näistä kehitysyhteistyöleikkauksista juuri tästä syystä. Pitää muistaa, että Suomen päätös ei vaikuta vain Suomen rahoitukseen vaan koko kehitysyhteistyöhön, koska kynnys maksaa kehitysapua pienenee, jos muut rupeavat vapaamatkustajiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-02-17T17:53:45,2016-02-17T17:54:31,Tarkistettu,1.1 2016_9_115,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Edustaja Meri, vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen edustaja Mikkonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_116,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Niin, vastasin siihen, miksi kohdennus on tärkeämpää eikä pelkästään rahan määrä, ymmärsin kysymyksenne näin. Elikkä sanoin, ettei se, että aikaisemmin on laitettu enemmän, ole silti tätä ongelmaa ratkaissut. Tarkoitin sillä sitä, että kohdennus on aina tärkeämpää kuin se, että upotetaan vain rahaa määrättömästi johonkin. Sitä tarkoitin. Ja me emme valitettavasti ole samassa tilanteessa taloudellisesti kuin Britannia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-17T17:54:34,2016-02-17T17:55:01,Tarkistettu,1.1 2016_9_117,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ministeri, hyvät läsnäolijat ja muut kuuntelijat! Ihan tähän alkuun ehkä sanoisin, että tässä on ehkä vähän niin kuin heitetty semmoista ajatusta ilmaan, että ihan kuin kehitysyhteistyön tuloksellisuus ja sen seuranta olisivat jotenkin uusi asia tai se, että nyt naisten ja tyttöjen kehittymiseen panostetaan, olisi jotenkin uusi asia, joka tulisi nyt tämän kehityspoliittisen selonteon myötä. Täytyy muistuttaa, että näin ei ole. Tämähän on ollut jo pitkään Suomen linja, ja pitkään on jo seurattu sitä ja saatukin hyviä tuloksia siitä, että kehitysyhteistyövarat on kohdennettu hyvin ja tuloksellisesti. Ja tämä on oikein hyvä, että tätä edelleen jatketaan. Tätä kehityspoliittista ohjelmaa voi kiittää siitä, että se nimenomaan on päätavoitteeksi edellisen ohjelman mukaisesti nimennyt äärimmäisen köyhyyden poistamisen ja ihmisoikeusperustaisen työn ja se ottaa myös kohtuullisesti huomioon nämä YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteet. Mutta tietysti tässä herää kysymys siitä, päästäänkö tässä sanoista tekoihin, sillä nämä kehitysyhteistyörahojen leikkaukset ovat niin rajuja. Nämä neljä painopistealuetta, jotka on määritetty hallitusohjelmassa — eli naisten ja tyttöjen oikeudet, kehitysmaiden talouksien kehittyminen, yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyvyn vahvistaminen sekä ruokakyky, veden ja energian saatavuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö — ovat hyviä, näitä on helppo olla tukemassa. Mutta vähän ihmetyttää se, että tästä joukosta puuttuu yksi Suomen ylpeys ja kehitysyhteistyön yksi suurin sektori eli koulutus. Se on toki mukana tässä naisten ja tyttöjen kanssa tehtävän työn kohdalla, mutta näkisin, että me voisimme vielä paremmin hyödyntää maailmalla tunnettua vahvuuttamme entistä enemmän. Kun pakolaisilta itseltään kysytään heidän avuntarpeestaan, niin useimpien ensisijainen toive on lasten ja nuorten koulutus. Kansainvälinen rahoitus koulutuksen tukemiseksi katastrofitilanteissa ei vastaa lähellekään sitä tuen tarvetta. Tukemalla koulutusta on samalla mahdollisuus myös poistaa pakolaisuuden syitä. Kun nyt mietitään myös koulutusvientiä, niin pitäisin hyvänä, että koulutusviennistä ja kehitysyhteistyövaroin tehtävästä koulutusyhteistyöstä olisi syytä valmistella omat linjauksensa yhteistyössä opetus- ja ulkoministeriöiden sekä järjestö- ja oppilaitostoimijoiden kanssa. Arvoisa puhemies! Tänään on paljon puhuttanut myös se, että järjestöjen kehitysapurahoja leikataan hyvin rajusti. Se on erittäin valitettavaa, sillä järjestöt tekevät äärimmäisen hyvää työtä, ja ne tekevät sitä nimenomaan siellä paikallistasolla yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa. On tärkeätä varmistaa se, etteivät pienten järjestöjen toiminta ja niiden saavuttamat hyvät tulokset vaarannu. Täytyy muistaa, että vaikka Suomi kahdenkeskisessä avussaan on valinnut näitä painopistemaita, niin järjestöjen kehitysyhteistyössä olisi hyvä olla mahdollisuus toimia myös muualla, sillä järjestöillä on usein luontaiset yhteydet joillekin tietyille alueille ja he pystyvät hyvin vaikutuksellisiin tuloksiin nimenomaan siellä. On kohtuutonta, jos me järjestöjen toimintaa määrittelemme, että myös sen pitäisi näihin valtion virallisiin kahdenvälisiin maihin kohdentua. Paljon on keskusteluttanut myös se, että tässä nyt vahvasti on nostettu esiin yritykset ja suomalaisen osaamisen vieminen tähän Suomen kehityspolitiikkaan. On hyvä, että yksityinen sektori tulee mukaan kehityspolitiikkaan, ja vuoropuhelun lisääminen ei ole mikään huono ajatus, mutta on kuitenkin varmistettava se, että yritysten työn kautta on mahdollista tukea ihmisoikeusperusteisesti kaikkein eniten apua tarvitsevia eikä lähdetä menemään sinne yritysten intressit edellä. On totta, että vuosikymmeniä sitten kehityspolitiikassa oli ongelmia. Meillä oli tilanteita, joissa vietiin puimureita Afrikkaan alueille, joilla niille ei ollut tarvetta, ja sitä tehtiin nimenomaan suomalaisten yritysten ehdoilla. Tällaisia virheitä ei pidä enää tehdä, ja siksi on äärimmäisen tärkeätä, että tätä yritysten yhteiskuntavastuun toteutumista ja yksityisen sektorin mukaantuloa kehitysyhteistyöhön linjataan kunnolla, sitä seurataan, siltä vaaditaan raportointia ja sitä ei myöskään tehdä järjestöjen työn kustannuksella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-02-17T17:55:03,2016-02-17T18:00:19,Tarkistettu,1.1 2016_9_118,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä kommentoida sitä tässä salissa usein esitettyä väitettä, että kehitysavun leikkaukset vaikuttaisivat turvapaikanhakijoiden virtoihin. Näin ei ilmeisimminkään ole, koska turvapaikkakriisi käynnistyi ennen näiden leikkausten voimaantuloa. Kummastelen suuresti tätä puurojen ja vellien sekoittamista. Turvapaikkakriisi on akuutti asia, joka jatkuessaan uhkaa koko EU:n olemassaoloa jo tänä vuonna. Se ei oikeastaan kuulu tähän keskusteluun. Arvoisa puhemies! Eduskunnan pitäisi reagoida turvapaikkakriisiin tiukasti kansamme ja hyvinvointimme turvaamiseksi eikä tuhlata aikaa politikointiin maamme tulevaisuudella. Jo nyt turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttö maksaa meille enemmän kuin kehitysapu. Jo nyt se on meille suuri ongelma. On maamme kohtalonkysymys, kuinka torjumme tätä ilmiötä jo ensi kesänä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-02-17T18:00:20,2016-02-17T18:01:07,Tarkistettu,1.1 2016_9_119,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! On varmasti niin, että tähän pakolaisvirtaan on paljon muitakin syitä kuin vain kehitysyhteistyön määrärahojen väheneminen. Mutta sekin on tosiasia, että nimenomaan sieltä Syyrian lähellä olevilta leireiltä, silloin kun YK:n Maailman ruokaohjelmalta loppuivat rahat ja he joutuivat vähentämään tätä pakolaisille maksettavaa ruokarahaa, lähti valtavat joukot liikkeelle, koska he katsoivat, että he eivät enää voi odottaa sen tilanteen paranemista, koska olosuhteet heikkenivät niin paljon, ja he lähtivät etsimään muualta apua. Että kyllä joissain tapauksissa sillä on aivan suorat vaikutukset myös pakolaisvirtojen määrään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-02-17T18:01:09,2016-02-17T18:01:55,Tarkistettu,1.1 2016_9_120,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,Myönnän tässä vaiheessa ministeri Toivakalle puheenvuoron. Käykö paikan päältä? Riittääkö pari minuuttia?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_9_121,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp," Kyllä, arvoisa puhemies, kiitoksia. — Kiitos tästä keskustelusta. Tässä keskustelussa on minun mielestäni erittäin laajasti käsitelty nyt tätä meidän kehityspolitiikkaamme ja sitä, minkälaisia toiveita ja näkemyksiä eri puolueilla on, ja minun mielestäni tämä on hieno evästys nyt sille toimeenpanolle, mitä me tarvitsemme tässä vaiheessa. Minun mielestäni on hienoa, että me olemme yli puoluerajojen pystyneet käymään tätä keskustelua, ja toivottavasti tästä tulee semmoinen myös yli hallituskausien kantava ajatus, jolla me sitten kehitämme jatkossa, maailman muuttuessa ja tilanteiden muuttuessa, tätä tärkeätä ulko- ja turvallisuuspoliittista elementtiä eteenpäin. Nyt on varmaa, että tämä selonteko vastaa paremmin maailman ja Suomen tilanteeseen, ja se on nyt selkeästi myöskin Suomen työkalupakissa liittyen siihen, miten me vastaamme konflikteihin, pakolaistilanteeseen, ilmastonmuutokseen. Nimenomaan korostan tätä: tässä toimitaan nyt pitkäjänteisesti. Tässä peräänkuulutettiin vähän sitä, eikö Suomi riittävän paljon katso pidemmälle tätä linjausta tehdessään — muun muassa edustaja Huovinen mainitsi tämän — ja tämä nimenomaan on selonteko, joka katsoo pitkälle. Kaikki nämä painopisteet puhuvat sen puolesta. Täällä on kerrottu ja kovasti tullut kiitosta siitä, että naisten ja tyttöjen asemaa parannetaan. Se on keino, jolla pitkäjänteisesti kehitetään yhteiskuntia. Samoin vakaat demokratiat ovat keino auttaa siinä, että nämä kehitysmaat nousevat omille jaloilleen. Vesi, ruoka ja energian saatavuuden parantaminen ovat kaikki pitkäjänteistä työtä, joka tuo hyviä kehitystuloksia, kuten myös se, että kehitysmaiden taloutta vahvistetaan, sinne syntyy uusia työpaikkoja ja ihmiset saavat sen elinkeinonsa siellä omalla alueellaan. Tämä on erittäin pitkäjänteistä työtä, ja nyt sitten jatkossa, kun toimintaa kehitetään, on tärkeätä, että kaikin tavoin toiminta mutta myös rahoitus ohjataan palvelemaan näitä painopisteitä. Sitten minä vielä haluaisin mainita sen, että Suomi on vahvasti mukana myös EU:n kehitysyhteistyössä. Siitä on tässä vähemmän tullut kommentteja, mutta yksi väline, millä Suomi voimallisesti esimerkiksi toimii tällä hetkellä Syyrian lähialueilla, on EU:n kehitysyhteistyö, ja sinne suunnataan apua paljon. Ihan esimerkiksi tällä viikolla saimme kuulla, että Damaskokseen perustetaan tämmöinen EU:n komission humanitäärisen avun toimisto, jotta saadaan paremmin apua siellä hätää kärsiville ihmisille. On arvioitu, että Syyriassa on noin 6,5 miljoonaa sisäistä pakolaista, ja kun taistelut ovat kiihtyneet, (Puhemies koputtaa) niin siellä avuntarve on suuri. Sitten haluaisin vielä... — Saanko vielä pari minuuttia? Minulla olisi pari tärkeätä asiaa. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Sovitaan näin, että ministeri saa vielä pari minuuttia.] Kiitoksia. — Mutta Syyrian osalta nimenomaan se, että me vastaamme akuuttiin hätään nopeasti, on Suomen ajatus tässä yhdessä muiden EU-maiden kanssa — ja toivottavasti myös laajemman joukon maita kanssa, että se ei ole vain EU, joka näin toimii. Sitten minun mielestäni tärkeätä on katsoa se, kun täältä tuli hieman kritiikkiä, jota kummastelin, että kehitysyhteistyöllä ei ole saatu mitään aikaiseksi, että jos me mietimme Millennium-tavoitteita, ne ovat olleet erittäin, erittäin hieno, konkreettinen osoitus siitä, miten köyhyys on puolittunut, miten tytöt ja pojat pääsevät tasapuolisesti tällä hetkellä perusopetukseen, miten puhtaan veden saatavuutta on esimerkiksi parannettu. Suomi on ollut vahvasti mukana esimerkiksi Etiopiassa koulutusprojekteissa turvaamassa sitä, että tällä hetkellä siellä on päteviä opettajia, siellä on oppikirjoja, lapset pääsevät kouluun, myös tytöt. Meillä on eri puolilta valtava määrä esimerkkejä, mitä kehitysavulla on saatu aikaiseksi, ja sen takia on tärkeää, että tätä työtä arvostetaan jatkossakin ja siihen halutaan panostaa. Se on siinä, koska Suomella on paljon osaamista. On tärkeää, että Suomi on tässä työssä vahvasti mukana. Kansalaisjärjestöjen osalta haluan vielä sanoa sen,  kun täällä arvosteltiin, että Finn- watchilta olisi jotenkin erityisesti leikattu: siis Finnwatchilta ei ole leikattu yhtään mitään, mutta meillä on yksi hakukierros jäänyt väliin viime vuoden osalta, joka koskee tämän vuoden rahoitusta, ja yksikään kansalaisjärjestö ei ole pystynyt hakemaan rahoja, mutta nyt 15.3. eteenpäin uudet rahat ovat jaossa, ja myös Finnwatch kuten muutkin järjestöt voivat hakea tuleville vuosille rahoitusta. Sitten haluaisin vielä sanoa lopuksi, arvoisa puhemies, ihan lyhyesti sen, että tosiaan, minä kiitän tästä keskustelusta, täällä on luotu yli puoluerajojen ja yli hallituskauden kehityspolitiikan linjaukselle minun mielestäni hyvää viittaa, ja minun mielestäni tämä vieköön meitä eteenpäin kohti sitä hallituksen yhteistä linjausta, että Suomi on avoin, suvaitsevainen, kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas maa jatkossakin. Tämä on tärkeä asia meidän visiossamme, ja siitä täytyy huolehtia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-02-17T18:02:01,2016-02-17T18:06:49,Tarkistettu,1.1 2016_9_122,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tänään olemme jo monesti todenneet, kehitysavun turvin voimme pyrkiä vahvistamaan kehitysmaiden yhteiskunnallisia rakenteita, kuten demokratiakehitystä, joka edesauttaa kehitysmaiden yhteiskunnallista vakautta ja luo esimerkiksi työllistymismahdollisuuksia näissä maissa. Kehitysavulla ei voida kuitenkaan yksin ratkaista pakolais- ja turvapaikanhakijakriisiä. Tarvitaan poliittista vaikuttamista ennen kaikkea Syyrian ja muiden Lähi-idän konfliktien rauhoittamiseksi. Lisäksi on muistettava, että suurin osa turvapaikanhakijoista ei ole suojelun tarpeessa tai tule saamaan pakolaisstatusta. Maahanmuuttokriisiin täytyy siis löytyä ratkaisuja myös ihmissalakuljetusbisnekseen puuttumalla. Tärkeää on myös vaikuttaa Euroopan maiden vetovoimatekijöihin, jotta esimerkiksi Suomea ei nähtäisi enää niin houkuttelevana kohteena turvapaikanhakijoiden silmissä. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, maahanmuuttokriisi on hyvin monimutkainen ilmiö, jonka hillitsemiseen vaikutetaan monella eri tasolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-17T18:06:50,2016-02-17T18:07:54,Tarkistettu,1.1 2016_9_123,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toinen sellainen älyllinen epärehellisyys tässä maahanmuutto-, turvapaikka- ja kehityskeskustelussa, johon haluan kommentoida, on tämä kysymys Syyriasta. Siihen älylliseen epärehellisyyteen syyllistytään eduskuntasalin lisäksi myöskin mediassa. Totuushan on se, että meille koko maahan tuli viime vuonna vajaa tuhat syyrialaista turvapaikanhakijaa samaan aikaan, kun Ruotsi päästi rajamme yli reilut 20 000 irakilaista nuorta miestä pääosin elintasopakolaisiksi. Mitä olemme tehneet, että vastuullamme olisi se, ettei Irak saa hoidettua omia asioitaan tai huolehdi tai ota vastaan edes omia kansalaisiaan? Miten voimme kehitysavulla vaikuttaa siihen, että Syyria joutui suurvaltapelin nappulaksi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-02-17T18:07:55,2016-02-17T18:08:36,Tarkistettu,1.1 2016_9_124,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mitä vähemmän työntäviä tekijöitä, sitä vähemmän pakottavia syitä jättää oma kotimaa. Kehitysyhteistyöllä voidaan vähentää noita työntäviä tekijöitä ja sen kautta osaltaan hillitä turvapaikanhakijavirtaa. Tämän vuoksi kehitysyhteistyö liittyy myös yhtenä osana turvapaikanhakijatilanteeseen. Viimeiseksi tahdon sanoa, että se, joka sanoo, että kehitysyhteistyöllä ei ole saavutettu yhtään mitään, ei tiedä yhtään mitään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-02-17T18:08:36,2016-02-17T18:09:12,Tarkistettu,1.1 2016_9_125,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minua jäi hieman askarruttamaan, myönsikö Aalto juuri sen, että turvapaikkajärjestelmää hyväksikäytetään elintasopakolaisuuden välineenä. Puhutaan työntävistä tekijöistä ja pakottavasta tarpeesta lähteä kotimaasta. Ymmärtääkseni siinä puhutaan hengenhädästä — tai ainakin siinä pitäisi puhua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-02-17T18:09:12,2016-02-17T18:09:30,Tarkistettu,1.1 2016_9_126,9/2016,2016-02-17,13.59,18.10,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp,"Kun nimi mainitaan, niin tahdon vain sanoa sen, että on työntäviä tekijöitä, joita on useita erilaisia. Esimerkiksi kuivuus, tulvat, konfliktit, sodat ovat työntäviä tekijöitä. On paljon erilaisia työntäviä tekijöitä, jotka vievät pois elämän edellytykset omassa kotimaassa, ja sen jälkeen lähdetään hakemaan jotain uutta paikkaa, missä voi aloittaa elämän. Tämä ei liity millään tapaa elintasopakolaiseen eikä näin ollen edustaja Mäkelän kysymykseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-02-17T18:09:32,2016-02-17T18:10:03,Tarkistettu,1.1 2016_10_1,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_10_2,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Gustafsson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_10_3,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pari viikkoa sitten tamperelainen ystäväni kertoi apteekkikäynnistään. Oli joutunut jonottamaan. Edessä vanhempi naisihminen oli laskenut tiskillä rahojaan lääkkeitä ostaessaan. Arvoisa ministeri Stubb, tiesittekö, että tänä vuonna työeläkkeet eivät nousseet lainkaan ja kansaneläkkeet itse asiassa vähän tippuivat? Moni eläkeläinen on huolissaan ja hätääntynyt. Te, ministeri Stubb, vastoin vaalilupaustanne petitte eläkeläiset ja laitoitte heidät maksamaan korkeampaa veroa kuin palkansaajat. Niin, miten on nyt? Eivätkö tässä tilanteessa eläkeläiset olisi ansainneet samat veronalennukset kuin palkansaajatkin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-02-18T16:01:36,2016-02-18T16:02:37,Tarkistettu,1.1 2016_10_4,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esittämänne esimerkki on tietenkin ikävä, ja soisi, että maamme tilanne taloudellisesti ja muutoin olisi parempi kuin mitä se tällä hetkellä on. Me olemme lähteneet siitä, että tämä hallitus ei tule kiristämään työn verotusta ja tämä hallitus ei myöskään kiristä eläkkeiden verotusta. Kun me katsomme meidän uraamme eteenpäin tästä — 4 miljardin sopeutukset, 72 prosentin työllisyystavoite — me toivomme, että kolmen vuoden päästä olemme saaneet maan uudestaan jalkeille, ja toivomme, että ensi vuonna työmarkkinajärjestöt ovat päässeet yhteisymmärrykseen sekä yhteiskuntasopimuksesta, palkoista että monesta muusta kysymyksestä, missä vaiheessa me voimme tulla vastaan 1 miljardin euron verohuojennuksilla, jotka koskettaisivat tässä tapauksessa myös eläkeläisiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-18T16:02:39,2016-02-18T16:03:35,Tarkistettu,1.1 2016_10_5,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_6,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen linja nyt valitettavasti vain tarkoittaa sitä, että tänä vuonna keskituloisen eläkkeensaajan verotus suhteessa palkansaajaan kasvaa 250 euroa vuodessa. Jos on pariskunta, se on jo 500 euroa vuodessa. Me demarit esitimme omassa vaihtoehtobudjetissamme, että tämä vääryys korjattaisiin. Arvoisa ministeri Stubb, oletteko te tekemässä tästä veroerosta nyt pysyvän eron ihan tästä ikuisuuteen? Teillä olisi nimittäin nyt mahdollisuus korjata tämä räikeä epäkohta hetken päästä alkavassa kehysriihessä. Aiotteko tehdä sen, ettei tästä teidän aiheuttamastanne veroerosta tule eläkeläisille pysyvää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-02-18T16:03:43,2016-02-18T16:04:46,Tarkistettu,1.1 2016_10_7,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tietysti, kun me katsomme veropoliittisia kokonaisuuksia, tavoitteena on se, että ne ovat johdonmukaisia eivätkä poukkoilevia. Tämä ongelma, jonka te itse tuossa mainitsitte, hoituu erityisesti sitä kautta, että Suomeen luodaan lisää työtä ja työpaikkoja. Meillä on kaksi suurta haastetta tällä hetkellä. Yksi on globaalitalous, ja toinen on väestörakenne. Me olemme tilanteessa — jokainen suomalainen, joka tätäkin kyselytuntia seuraa, ymmärtää sen — jossa meillä on vähemmän ja vähemmän käsipareja töissä, enemmän ja enemmän käsipareja tällä hetkellä tuettavana. Nyt me pyrimme tässä hallituksessa tekemään ratkaisuja, jotka lisäävät sekä työn tarjontaa että kysyntää. Sen takia me olemme myös panostaneet työn verottamisen kiristämisen vähentämiseen ja sitä kautta saamme luotua lisää työpaikkoja. Tämä ongelma ei ratkea pienellä kikalla eikä myöskään tässä kehysriihessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-18T16:04:47,2016-02-18T16:05:40,Tarkistettu,1.1 2016_10_8,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp," Arvoisa puhemies! Eihän tässä nyt mistään pienestä kikasta ole kysymys vaan siitä, verotetaanko samojen periaatteiden mukaisesti työssä käyviä ja eläkkeellä olevia. Siitä on kysymys. Jostain kumman syystä, ministeri Stubb, te ette tänään nyt tunnu ymmärtävän tätä asiaa ollenkaan. Mutta kyllä te ennen vaaleja tämän ymmärsitte. Silloinhan te itse puhuitte, että piditte aivan sietämättömänä, että keskusta on esittänyt, että veronkevennykset eivät koskisi eläkeläisiä. Nyt te kierrätte tätä päivä päivältä ettekä suostu sanomaan, miksi te teette itse tämmöistä verolainsäädäntöä, että eläkkeellä olijoita verotetaan kireämmin kuin työssä olevia. Eihän se ole oikein, ja huoli kasvaa eläkeläisten joukossa. Samaan aikaan te olette valmistelemassa — huomasin, että kokoomus vaatii nyt veronalennusta alkoholiveron puolella, että ravintoloiden alkoholiveroa pitäisi alentaa. Sinne teillä on kyllä rahaa, alkoholinkulutuksen lisäämisen puolella, mutta ei kaikille eläkeläisille yhdenmukaisessa kohtelussa. Miksi alkoholiveroa pitää laskea mutta eläkeläisten verotus pidetään korkeammalla kuin työssäolijoilla, ministeri Stubb?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-18T16:05:42,2016-02-18T16:06:48,Tarkistettu,1.1 2016_10_9,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ymmärtääkseni tämä on hallituksen kyselytunti ja ensimmäinen kysymys liittyi eläkkeisiin. Tämä hallitus ei ole tässä vaiheessa laskemassa alkoholin verotusta. Mutta ehkä kaksi huomiota, jotka liittyvät eläkeläisiin: ensimmäinen on takuueläkkeen korotus, jonka me teimme, ja toinen oli eläkeläisten asumistuen leikkauksen peruminen. Nyt haluan, edustaja Heinäluoma, jotta ei synny väärinkäsityksiä, sanoa tämän vielä kerran: eläkeläisten verotus ei tule tämän hallituskauden aikana kiristymään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-18T16:06:49,2016-02-18T16:07:21,Tarkistettu,1.1 2016_10_10,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Te juuri vuoden alusta kiristitte eläkeläisten verotusta suhteessa palkansaajiin. Te teitte työtulovähennyksen kevennyksen palkansaajille mutta ette tehneet eläketulovähennyksen kevennystä, joka olisi antanut eläkeläisille sen saman veroedun kuin työssä olevat saavat. Tosiasia on se, niin kuin edustaja Gustafsson täällä sanoi, että eläkkeet eivät nousseet vuoden alussa senttiäkään — nollakorotus. Onneksi sentään työssä käyvien puolella tulee pieniä korotuksia tänä vuonna. Syntyyhän tässä epäsuhta, ja tämä on kummallista, että te ette tunnusta tätä. Jos nyt tehdään sitten jatkossa veronkevennykset niin kuin sanotte, että pannaan taulukoihin, niin tämä ero jää pysyväksi. Joka ikinen vuosi eläkeläiset maksavat enemmän veroa kuin palkansaajat samasta tulosta. Minusta tämä on epäoikeudenmukaista. Tämä pitäisi korjata, ja siksi toivon niin kuin edustaja Gustafsson, että tämä tehdään seuraavassa kehysriihessä, kun kokoonnutte käsittelemään myös verotusta. Eikös tämä olisi ihan järkevää, jos tässä on epäsuhta, niin kuin tässä on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-18T16:07:25,2016-02-18T16:08:26,Tarkistettu,1.1 2016_10_11,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt en oikein ymmärtänyt ehkä edustaja Heinäluoman kehäpäätelmää. Olitteko siis sitä mieltä, että työn verotusta ei olisi pitänyt laskea ja että työtulovähennystä ei olisi pitänyt muuttaa, (Hälinää) koska te viittasitte suoraan tähän näin? Toisekseen esittäisin tässä ihan ja voin antaa teille paperilla myös tämän jälkeen, että meillä on aivan selvästi palkka- ja eläketuloa saavan verotukset eri tulotasoilla. Kun me katsomme tätä peruskäyrää, niin itse asiassa se ero on loppujen lopuksi pieni, mutta minä palaan siihen suurempaan kuvaan: ilman työtä, työpaikkoja tässä maassa ei tulla pitkässä juoksussa saamaan kunnon eläkkeitä. Me pyrimme tässä hallituksessa panostamaan nimenomaan työllisyyteen. Ilman työllisyyttä, lisää työpaikkoja, ei tule verotuloja. Ilman verotuloja on vaikea rakentaa eläkkeitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-18T16:08:26,2016-02-18T16:09:13,Tarkistettu,1.1 2016_10_12,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Edustaja Heinäluomalle tuli kysymys, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_13,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, todellakin se työtulokevennys oli perusteltu. En vastusta sitä vaan kannatan, niin kuin hyvin tiedätte, koska joulukuussa hyväksyimme sen yksimielisesti. Erimielisyys koskee sitä, eikö eläkeläisiä pitäisi kohdella samalla tavalla kuin työssäolijoita, sama veronkevennys antaa. Kun te sanotte, että ero on pieni, niin edustaja Gustafsson kertoi sen eron. Se on runsas 200 euroa per eläkeläinen, pariskunnalla 500 euroa. Se on teille ehkä pieni, mutta eläkeläisten kannalta se alkaa olla jo aika iso summa, kun katsotaan per vuosi. Ja nyt te uhkaatte tehdä tämän pysyväksi, ellette korjaa tätä asiaa kehysriihessä. Kysyn vielä: mikä teitä estää tekemästä korjausehdotusta ensi kehysriihessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-18T16:09:15,2016-02-18T16:09:59,Tarkistettu,1.1 2016_10_14,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meidän taloustilanne estää sen tällä hetkellä. Me olemme tällä hetkellä yhteiskunnassa, jossa on kolme jäykkyyttä. Ensimmäinen jäykkyys on poliittinen päätöksenteko, toinen jäykkyys on työmarkkinat, ja kolmas jäykkyys on meidän valuutta. On vain ja ainoastaan yksi asia, joka tässä yhteiskunnassa ja tässä maassa joustaa tällä hetkellä, ja se on työttömyys. Me pyrimme tässä hallituksessa korjaamaan sen tilanteen. Me pyrimme rakentamaan yhteiskunnan, jossa sekä työn tekeminen että teettäminen on kannattavaa. Se tarkoittaa pitkässä juoksussa myös sitä, että saamme lisää verotuloja, ja sitä kautta me pystymme myös tarkastamaan muun muassa eläkeläisten verotuksen, joka siis ei kiristy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-18T16:09:59,2016-02-18T16:10:41,Tarkistettu,1.1 2016_10_15,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä se on niin, valtiovarainministeri Stubb, että vaikeina aikoina pitää pitää kiinni juuri heikompiosaisista ja panostaa asioihin, joilla me myös tulevaisuudessa pärjäämme. Myös koulutuksen osalta leikkaukset ovat tässä hetkessä harkitsemattomia. Ja tämän eläkeläisten verotuksen lisäksi eläkeläisille osuu se, että monet heidän maksuistaan kasvavat ja sitä kautta kustannustaakka lisääntyy. Eli kysymys on siitä, että monille eläkeläisille, joilla on tarvetta esimerkiksi lääkekorvauksiin ja pitkiin matkoihin sairaanhoitoon, terveydenhuoltoon, kokonaisvaikutus voi olla tietyille ihmisille täysin kohtuuton. Näin ollen hallituksen pitäisi ottaa vastuu siitä, mikä vaikutus heikompiosaisille on heidän politiikastaan kokonaisuudessaan. Jos, ministeri Stubb, ette ole valmis helpottamaan verotusta eläkeläisten osalta, niin kysyisin ministeri Rehulalta ja ministeri Mäntylältä, olisiko mahdollista ottaa käyttöön kuitenkin yhteinen maksukatto näille sosiaali- ja terveydenhuollon maksuille niin, että sama taakka ei keskity vain tietyille ihmisille — niille, jotka ovat eläkeläisiä ja niitä, jotka eniten tukea tarvitsevat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-02-18T16:10:43,2016-02-18T16:11:45,Tarkistettu,1.1 2016_10_16,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Meillähän on käytössä maksukatto, (Eduskunnasta: Ei kokonaista!) joka koostuu eri osista. Meillä on lääkekatto. Terveyskeskusmaksuissa on tietyt katot, meillä on olemassa tämmöinen kattotilanne. Tietyn määrän käytön jälkeen ei enää peritä maksuja lääkkeistä tai terveyskeskuskäynneistä. Yhtenäinen maksukatto on hyvä tavoite, mutta toisaalta meillä on myös järjestelmä, joka huolehtii siitä, että ne kaikkein vähäosaisimmat niissä tilanteissa, joissa terveydestä huolehtiminen on rahasta kiinni, voivat hakea avun ja saavat maksuttomia palveluja. Tämäkin pitää tässä kokonaisuudessa muistaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-02-18T16:11:48,2016-02-18T16:12:35,Tarkistettu,1.1 2016_10_17,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä Kelan kanssa on nyt tehty tiivistä yhteistyötä nimenomaan juuri liittyen muun muassa tähän lääkekorvauksen omavastuuasiaan, ja siellä nyt käydään hyvin aktiivista keskustelua, ja muun muassa Apteekkariliiton kanssa myös hyvin aktiivisesti seurataan, minkälainen vaikutus muun muassa tällä omavastuulla nyt sitten on näihin lääkeostoihin. Toinen asia, mihin nyt on erityisesti kiinnitetty huomiota, on näitten matkakorvausten reaaliaikainen seuranta, koska siellä on tosiaan tullut paljon sitä viestiä, että kun nämä omavastuut eivät reaaliaikaisesti rekisteröidy, niin ihmiset joutuvat silloin odottamaan niitä huomattavan pitkään, jotta he käytännössä saavat ne takaisin. Siihen haetaan nyt tällaista ihan yksinkertaista teknistä lakimuutosta, joka sitten helpottaisi siltä osin sitä tilannetta. Oikeastaan vielä yksi asia, tietenkin tämä, että myöskin tästä perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan olen käynyt hyvin paljon keskustelua Kelan toimijoiden kanssa, ja heillä on nyt tavoite nimenomaan tämä, että siellä käydään nyt sitten (Puhemies koputtaa) hyvin tarkkaan läpi, onko mahdollista sitten saada näitä kaikkia etuuksia, kun esimerkiksi toimeentulotukihan (Puhemies koputtaa) on hyvin alikäytetty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-02-18T16:12:35,2016-02-18T16:13:55,Tarkistettu,1.1 2016_10_18,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eläkeläisköyhyys on syventynyt, ja sitä entisestään lisäävät korkeat asumiskustannukset, rikkonaiset työurat ja pitkät työttömyysjaksot, aikainen joutuminen työkyvyttömyyseläkkeelle sekä myös matalat palkat, joista eläkettä lasketaan. Nämä ovat nyt niitä tekijöitä, joihin meidän pitää pystyä vaikuttamaan. Tulojen lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös menoihin, esimerkiksi erittäin korkeisiin asumiskuluihin ja palvelumaksuihin sekä liian pieniin lääkekorvauksiin. Arvoisa puhemies! Te hallituksessa kuitenkin nyt nostatte asiakasmaksuja, leikkaatte lääkekorvauksia, haluatte leikata palkkoja. Onko teillä, hallitus, joitakin esimerkkejä konkreettisista toimista, joilla nopeasti vähennetään eläkeläisköyhyyttä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-02-18T16:13:57,2016-02-18T16:14:51,Tarkistettu,1.1 2016_10_19,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan viittaan tässä nyt tähän edelliseenkin vastaukseeni, että muun muassa Kansaneläkelaitoksen kanssa on nyt käyty hyvin aktiivisia keskusteluja siitä, kuinka muun muassa toimeentulotuen alikäyttö nyt saadaan sieltä sitten huomioitua, koska meillä on paljon eläkeläisiä, jotka olisivat oikeutettuja siihen, mutta kun meidän järjestelmä ei toimi ja sen takia nimenomaan me haluamme, että tämä yhden luukun periaate toimii, että ihmiset silloin mahdollisesti saavat sen kaiken sosiaaliturvan, joka heille osaltaan kuuluu. Mitä tulee sitten näihin lääkekorvauksiin — palaan tässä sen verran vielä — meillähän on hallituksessa muun muassa tämmöinen rationaalisen lääkehoidon kehittämisohjelma, jolla nyt kiivaasti pyrimme hakemaan niitä säästöjä siten, että ne eivät kohdistuisi asiakkaisiin, vaan että lääkehoitoa tehostamalla ja sitä turhaa lääkitystä purkamalla meillä olisi mahdollista hakea niitä säästöjä tällaisin toimenpitein sen sijaan, että ne sitten kohdentuvat suoraan sinne lääkkeiden käyttäjiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-02-18T16:14:55,2016-02-18T16:16:08,Tarkistettu,1.1 2016_10_20,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Kolme ministeriä on pyytänyt vielä vastauspuheenvuoroa. Lyhyet vastaukset, ministerit Soini, Lindström ja Rehula.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_21,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä edustaja Pekosen esiin ottamat vaikeudet ovat todellisia, niistä on syytä olla huolissaan. Se on selvä asia, ja uskon, että me kaikki jaamme sen huolen. Se, mitä hallitus on pystynyt tekemään, on takuueläkkeen nousu, omaishoidon tuen nostaminen, Yle-vero poistuu 300 000:lta pienituloiselta — siellä on paljon eläkeläisiä mukana — ja eläkeläisten asumistukileikkaus peruttiin. Tässä on neljä konkreettista toimenpidettä, jotka auttavat tässä asiassa. (Välihuutoja) — Arvoisa puhemies! Olisi helpompi vastata, jos kuulisi kysymykset. (Pia Viitasen välihuuto) — Aivan oikein, edustaja Viitanen, te teitte toisen kysymyksen, en kuullut sitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-18T16:16:15,2016-02-18T16:17:11,Tarkistettu,1.1 2016_10_22,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kokonaisuudessa toki on kyse siitä, että leipä ostetaan euroilla. Mutta toisaalta on tärkeää myös se, että lääkäriin pääsy on mahdollista, jono on mahdollisimman lyhyt, jos jotain sattuu, kuntoutus toimii ja ikääntyvän väestön palvelut kaiken kaikkiaan ovat sellaiset, että se turvallisuudentunne, joka elämiseen ja asumiseen tarvitaan, on olemassa. Kyllä tämä hallitus pyrkii ja tavoittelee sitä tilannetta, että esimerkiksi kotona asuminen olisi nykyistä turvallisempaa ja turvatumpaa, puhumattakaan sitten, että lääkäriin pääsisi nopeammin. Siksi meillä sote-uudistuskin liikkeellä on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-02-18T16:17:15,2016-02-18T16:17:53,Tarkistettu,1.1 2016_10_23,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Pekonen mainitsi tuossa kysymyksessään ikääntyneet työttömät, ja siihen, mitä konkretiaa on, voisin vastata näin, että me etsimme uusia keinoja, joista yksi ihan käytännön konkreettinen keino on se, että yhdessä ministeri Vehviläisen kanssa olemme käynnistäneet tämmöisen selvityksen siitä, millä me saamme näitä vaikeimmin työllistyviä ihmisiä takaisin työelämään, ja tähän porukkaan nimenomaan kuuluvat myös nämä ikääntyneet työttömät. Eli me kyselemme järjestöiltä, toimialoilta, kunnilta, yhteisöiltä ja ihan tavallisilta kansalaisilta uusia ideoita, jotta me saamme tämän työllistämisen kynnyksen alemmas.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-18T16:17:54,2016-02-18T16:18:35,Tarkistettu,1.1 2016_10_24,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sitä minä täällä vain kyselin, että kyllä tämä eläkkeensaajien toimeentulo on vakava asia, ja kaikkien niiden leikkausten seurauksena, joita hallitus nyt tekee, hyvin monella eläkeläisellä se käteenjäävä netto tulee tippumaan. Tämä on vakava kysymys, puhemies, ja eläkkeensaajat katsovat nyt teihin, arvoisa ministeri Stubb. Te lupasitte ennen vaaleja oikeudenmukaista verokohtelua, ja nyt se lupaus on petetty. Sanotte, että ei ole rahaa. Silti teillä riittää rahaa autoveron kevennykseen, miljoonaperintöjen verojen keventämiseen, teillä riittää rahaa alkoholiveron kevennykseen. Miksi rahat, ministeri Stubb, loppuvat aina silloin, kun kysymys on eläkkeensaajista? Tämä on epäreilua, tämä on korjattava. Miksi rahat loppuvat silloin, kun kysymys on eläkkeensaajista ja heidän oikeudenmukaisesta kohtelustaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-18T16:18:36,2016-02-18T16:19:24,Tarkistettu,1.1 2016_10_25,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitasen kysymykseen viitaten: Kyllä uskon, että suurin osa eläkeläisistä ymmärtää ja tietää, missä jamassa Suomi tällä hetkellä on. Meillä on noin 400 000 työtöntä työnhakijaa. Meillä on erittäin jäykkä työmarkkinajärjestelmä. Meillä on järjestelmä, joka ei luo lisää työtä, ja tosiasia on se, että ilman työtä meillä ei ole hyvinvointia eikä eläkkeitä. Eli me haemme jatkuvasti ratkaisuja sen eteen, että saamme työllisyystilanteen parantumaan tässä maassa, koska jos totta puhutaan, niin me olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa meillä on myös talouspoliittista myötätuulta: EKP:n löysä korkopolitiikka, sen lisäksi matala öljyn hinta ja matala euro. Ja silti me emme saa talouskasvua aikaiseksi ennen kuin me saamme korjattua tilanteen. Silloin me emme voi lähteä alentamaan myöskään eläkeläisten verotusta. Sen takia (Puhemies koputtaa) tämä kevät on ratkaiseva.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-18T16:19:25,2016-02-18T16:20:34,Tarkistettu,1.1 2016_10_26,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten entinen puhemies ja valtiomies Paavo Lipponen sanoi: voi tätä hurskastelua, voi tätä käsien pesua. Tämä tuli mieleen, kun kuuntelin SDP:n eläkeläisten verotukseen liittyvää kysymystä. Nimittäin eläkeläisiä verotuksessa eniten raivostuttaa tämä niin sanottu raippavero, ja sen äiti on SDP. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Ohhoh!) Mutta kun täällä annetaan ymmärtää, että eläkkeensaajien verotus olisi tänä vuonna jotenkin kireämpää kuin viime vuonna, niin kysyn ministeri Stubbilta: onko niin, että itse asiassa eläkkeensaajat tänä vuonna maksavat veroa ihan sen mukaan kuin aikanaan valtiovarainministeri Rinne budjetissaan viime vuodelle esitti? (Sosialidemokraattien ryhmästä: Ei maksa!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-18T16:20:36,2016-02-18T16:21:38,Tarkistettu,1.1 2016_10_27,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On syytä huomata, että toisin kuin SDP:n väitteistä ajattelisi, niin näiden ratkaisujen myötä eläkeläisten verotus ei kiristy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-18T16:21:39,2016-02-18T16:21:53,Tarkistettu,1.1 2016_10_28,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun valtiovarainministeri on näitä Carunan sähkönsiirtokorotuksia pitänyt kohtuuttomina ja nyt Caruna on päättänyt tänään alentaa näitä perusmaksuja, niin olisiko järkevää nyt myös tässä ottaa hallituksen uusi tahti ja päätyä siihen, että tätä eläkkeitten verotusta sen vaalilupauksenne mukaan, ministeri Stubb, toteutettaisiin? Ja sitten vastaus teille, edustaja Zyskowicz: eivät maksa tällä hetkellä eläkeläiset samalla tavalla veroja kuin minun budjettiesitykseni mukaan viime vuonna sen takia, että eläketulovähennys on poistettu sieltä, se korotus, jonka tein sinne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-02-18T16:21:55,2016-02-18T16:22:36,Tarkistettu,1.1 2016_10_29,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Oliko tuossa kysymys? [Toinen varapuhemies Paula Risikko: Siinä alkuosassa.] Arvoisa rouva puhemies! Nyt en oikein ymmärtänyt kysymystä tai sen yhteyttä suoranaisesti Carunaan. Voisiko ehkä toistaa kysymyksen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-18T16:22:36,2016-02-18T16:22:50,Tarkistettu,1.1 2016_10_30,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,Haluaako edustaja Rinne? — Olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_31,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Haluan toistaa, arvoisa puhemies, tämän kysymyksen. Te olette arvostellut Carunan sähkönsiirtomaksukorotuksia, 30 prosentin verran, ja äsken tuli tieto, että Caruna on ollut valmis alentamaan sähkönsiirtoperusmaksua. (Eero Heinäluoma: Korjausliike!) — Korjausliike tähän tilanteeseen. — Nyt haluan kysyä teiltä, arvoisa valtiovarainministeri: olisiko järkevää eläkeläisten osalta tehdä se korjausliike, että lunastatte vaalilupauksenne ja eläkeläisten verotusta kohdellaan samalla tavalla kuin palkansaajien? (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-02-18T16:22:51,2016-02-18T16:23:23,Tarkistettu,1.1 2016_10_32,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) Uskon, että se ainoa korjausliike, jonka Suomi voi tehdä, on se, että me luomme tähän maahan lisää työpaikkoja ja työllisyyttä. Se on se ainoa tapa, jolla me voimme saada hyvinvointivaltioon uudestaan liikettä ja happea. Ja uskon, että jokainen suomalainen vauvasta vaariin ymmärtää sen vaikean tilanteen, missä me tällä hetkellä olemme. Me tarvitsemme kyllä korjausliikkeen, me tarvitsemme tulosvastuuta sekä politiikassa että työmarkkinoiden puolella. Jos tämän kevään aikana saamme aikaiseksi yhteiskuntasopimuksen, paikallisen sopimisen, siihen liitettynä kilpailukykypaketin ja sote-ratkaisun, uskon, että saamme käänteen tähän talouteen ja silloin voimme vuoden kuluttua katsoa verotustilannetta uudestaan. (Eero Heinäluoma: No nyt, tulihan se!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-18T16:23:24,2016-02-18T16:24:17,Tarkistettu,1.1 2016_10_33,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,Ja edustaja Rinne vielä jatkaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_34,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on useampaan kertaan todettu, teillä on ollut varaa maatilan kehittämisrahoihin, autoveroalennukseen, miljoonaperintöjen veronalennuksia suunnitellaan. Kysyn teiltä, arvoisa valtiovarainministeri: onko tässä kysymyksessä arvovalinta, kun te petätte vaalilupauksenne eläkkeensaajille, jätätte eläkkeensaajien verotusta keventämättä samassa suhteessa kuin palkansaajien?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-02-18T16:24:18,2016-02-18T16:24:44,Tarkistettu,1.1 2016_10_35,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Entisenä valtiovarainministerinä, edustaja Rinne, te varmasti hyvin tiedätte, että kun budjettia laaditaan, niin on tietty kehikko, jonka puitteissa toimitaan. Me lähdemme hallitusohjelman linjauksista. Sen jälkeen me pidämme huolen, että niistä tavoitteista, jotka siinä on laadittu, pidetään kiinni. Jos on tarvetta matkan varrella korjata, niin silloin korjataan. Sanon ihan suoraan, edustaja Rinne: minun mielestäni kannattaa myös budjettipolitiikassa välttää yhteiskunnan vastakkainasettelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-18T16:24:46,2016-02-18T16:25:24,Tarkistettu,1.1 2016_10_36,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Myönnän vielä kolme vastauspuheenvuoroa tähän: edustajat Zyskowicz, Alanko-Kahiluoto ja sitten alkuperäisen kysymyksen esittäjä, edustaja Gustafsson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_37,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oli hyvä, että ministeri Stubb mainitsi tuon hallitusohjelman. Kuten puheenjohtaja Rinne ja entinen puheenjohtaja Heinäluoma hyvin tietävät, eri puolueet asettavat vaaleihin mennessään tavoitteita, hallitusohjelma sovitaan hallitukseen tulevien puolueiden kesken ja silloin syntyy se yhteinen linja, jota toteutetaan, (Pia Viitanen: Pidetään lupaukset!) ja se yhteinen linja oli se, että pienen ja keskisuuren palkan verotusta kevennetään. Tämä teidän hakemanne yhdenvertaisuus olisi toteutunut myös siten, että ei olisi kevennetty myöskään palkansaajien verotusta. Sittenhän me olisimme teidän toivomassanne tilanteessa, (Eero Heinäluoma: Ei suinkaan!) että ei ole erilainen kohtelu. Mitä tulee tähän Caruna-rinnastukseen, arvoisa puhemies, tätä kysyn vielä hallitukselta: eikö se ole todella todella ontuva rinnastus, koska ei ole korotettu, ei ole kiristetty eläkeläisten verotusta, jota nyt pitäisi sitten korjausliikkeillä alentaa, kuten Caruna tekee? Ehkä ministeri Rehn voi vastata tähän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-18T16:25:33,2016-02-18T16:26:40,Tarkistettu,1.1 2016_10_38,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Zyskowicz on tietysti täysin oikeassa siinä, että tässä puhutaan kahdesta eri asiasta. Elikkä kysymys aikaisemmin liittyi julkiseen talouteen, ja nämä Carunan hinnankorotuksiin liittyvät kysymykset ovat luonnollisen monopolin sääntelyyn liittyviä kysymyksiä, hyvin erilaisia kysymyksiä. Me olemme hallituksen puolelta aktiivisesti hakeneet ratkaisua neuvotteluteitse tähän Carunan kysymykseen. Nyt on saatu neuvotteluteitse aikaan ratkaisu, jonka nojalla Caruna laskee kiinteitä perusmaksuja ja sitoutuu välttämään hinnankorotuksia myös vuonna 2017. Näin lähes 30 prosentin sijaan kustannusten nousu kuluttajille jää alle 15 prosentin. Tämä on erinomainen uutinen Carunan asiakkaille, etenkin pieni- ja keskituloisille ja eläkeläisille, joille nämä kohtuuttomat korotukset (Puhemies koputtaa) olisivat merkinneet isoa lovea tuloihin. Kiitänkin osapuolia, kuluttaja-asiamies Päivi Hentusta sekä myös välittäjäksi (Puhemies koputtaa) pyytämääni toimitusjohtaja Raimo Luomaa tämän ratkaisun pohjustamisesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-02-18T16:26:42,2016-02-18T16:28:03,Tarkistettu,1.1 2016_10_39,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR ,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vihreän eduskuntaryhmän näkemys on se, että myös vaikeina taloudellisina aikoina on mahdollista tehdä veropolitiikkaa, jossa parannetaan pienituloisten ja vähävaraisten asemaa. Sen vuoksi me teimme veroratkaisun, jonka olemme esitelleet myös täällä salissa, jossa kunnallisveron perusvähennystä olisi korotettu roimasti ja rahoitettu se osinkoveroja kiristämällä, mikä on perusteltu toimi, koska osinkojen kevyt verotus tällä hetkellä kasvattaa tuloeroja. Talouden arviointineuvosto, jota hallituskin on täällä monesti siteerannut, kritisoi hallitusta siitä, että päätöksissänne te ette ota huomioon sitä, miten erilaiset päätökset osuvat samoihin ihmisryhmiin, ettekä myöskään käytä riittävästi verotusta elementtinä, jolla voitaisiin kasvattaa oikeudenmukaisuutta ja välttää kaikkein kipeimpiä leikkauksia. Miten vastaatte tähän talouden arviointineuvoston kritiikkiin? (Eero Heinäluoma: Hyvä kysymys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-02-18T16:28:04,2016-02-18T16:29:03,Tarkistettu,1.1 2016_10_40,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me kävimme perusteellisesti läpi talouspolitiikan arviointineuvoston raportin, ja siellä perusviesti oli aika selkeä, eli kutakuinkin hallituksen finanssipoliittinen viritys on oikea. Oltiin myös samaa mieltä siitä, että lisää ei voida enää velkaantua. Oltiin myös samaa mieltä sopeutuksen koosta ja tahdista. Se, missä meillä oli pieni erimielisyys, oli meidän veropoliittisessa linjassa, se myönnettäköön. Me lähdemme siis siitä, että Suomen kokonaisveroaste ei voi enää kiristyä, koska se on yksi maailman korkeimmista, karkeasti 44—45 prosenttia kokonaisveroaste, suhteutettuna esimerkiksi OECD:hen: 34 prosenttia. Me tarkastelemme jatkuvasti talouspoliittisen arviointineuvoston raporttia, mutta tulemme pitämään sen verolinjan, mikä meillä tällä hetkellä on, ja sillä on kaksi tavoitetta: luoda lisää työpaikkoja ja kasvua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-18T16:29:03,2016-02-18T16:30:05,Tarkistettu,1.1 2016_10_41,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Ja vielä alkuperäisen kysymyksen esittäjä, edustaja Gustafsson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_42,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kyllä pettynyt ministereiden vastauksiin. Tuntuu siltä, että sentään välillä paistanut kevätaurinko ei ainakaan vielä ole sulattanut ministereiden sydämiä. Josko sitten kehysriiheen mennessä näin tapahtuisi. Haluan nyt erityisesti korostaa ja painottaa sitä, että meillä on paljon työttömyyttä, meillä on paljon turvattomuutta ihmisten keskuudessa. Tämä edellyttäisi nyt hallitukselta äärimmäisen tarkkaa, huolellista oikeudenmukaisuuden tunteen ymmärtämistä. Minun mielestäni nyt tämä käyty keskustelu, jossa nyt kiistatta kuitenkin eläkeläisiä kohdellaan eri tavalla kuin palkansaajia, oikeutetusti loukkaa heidän oikeustajuaan. Ja lopuksi kysyn, kun ministeri Stubb on myöskin kokoomuksen puheenjohtaja: miksi kokoomus nyt sitten (Puhemies koputtaa) on kaikkein eniten vastustamassa tässä yhteydessä juuri eläkkeensaajien verotuksen kohtuullistamista ja oikeudenmukaistamista? (Ben Zyskowicz: No eihän ole! Mikäs väite tuo on?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-02-18T16:30:08,2016-02-18T16:31:26,Tarkistettu,1.1 2016_10_43,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien verokohtelusta (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! En ehkä ole ihan samaa mieltä edustaja Gustafssonin kokonaisarviosta ja siitä, mikä on hallituksen tulokulma. Hallituksen tulokulma on yksiselitteisen selkeä, ja se on se, että me pyrimme luomaan lisää työpaikkoja tähän maahan. (Jukka Gustafsson: Totta kai! Niinhän kaikki hallitukset!) Me olemme asettaneet tavoitteen: 110 000 uutta työpaikkaa, 72 prosentin työllisyystavoite. Ja nyt on niin, että jos tämän kevään aikana emme saa aikaiseksi yhteiskuntasopimusta, emme saa aikaiseksi palkkamalttia emmekä saa aikaiseksi sellaisia tuotantoa lisääviä toimia, kuten esimerkiksi paikallinen sopiminen, niin silloin Suomen työllisyysaste ei nouse vuoteen 2019 mennessä. Ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi oli talousihme vuodesta 1990 vuoteen 2008. Sen jälkeen on ollut laskusuhdanne, joka on jatkunut vuodesta 2008 eteenpäin. Nyt meidän pitää saada työllisyystilanne parantumaan. Muuten me jatkamme tätä keskustelua myös eläkeläisten asemasta loputtomiin. (Eero Heinäluoma: Kylmää kättä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-18T16:31:27,2016-02-18T16:32:36,Tarkistettu,1.1 2016_10_44,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys vammaispalveluiden leikkaamisesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2016 vp,Seuraava kysymyksen esittäjä on edustaja Karimäki.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_10_45,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys vammaispalveluiden leikkaamisesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus julkisti listan säästöistä, jotka tehdään kuntien tehtäviä karsimalla. Osa on ihan järkeviäkin, kuten pelastustehtävien siirto maakunnille, ja kelpoisuusehtojen tarkastelu edistää työllisyyttä. Mutta on kestämätöntä, että leikkaatte vammaisten palveluista 60 miljoonaa euroa. Yli 75-vuotiaat vammaiset jätetään kokonaan vammaispalveluiden ulkopuolelle. Heiltä loppuu muun muassa henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut. He menettävät mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Myös vammaisilta lapsilta leikataan. Päivähoidon leikkauksen ja sen kuljetusten maksuttomuus kehitysvammaisilta lapsilta on iso lovi vammaisia lapsia hoitavien perheeseen, ja kuljetuspalvelujen heikennykset sulkevat vammaiset neljän seinän sisälle. Tämä on YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen vastaista. Aikooko hallitus todellakin leikata kaikkein heikoimmilla olevilta ihmisiltä, vammaisilta lapsilta, vammaisilta vanhuksilta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.2.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-02-18T16:32:42,2016-02-18T16:33:51,Tarkistettu,1.1 2016_10_46,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Anu,Vehviläinen,Kunta-  ja  uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys vammaispalveluiden leikkaamisesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan tähän todeta, kun edustaja Karimäki otti esille tämän kokonaisuuden, mihin tämä liittyy, että olemme tekemässä miljardin euron yhteistä isoa pakettia julkiseen talouteen, jolla haluamme parantaa tätä talouden tilaa. Kuten Ahtisaarikin toissa päivänä sanoi: jos emme saa taloutta kuntoon, niin voimme sanoa hyvästit koko hyvinvointiyhteiskunnalle. Myös vihreät ovat olleet mukana viime vaalikaudella hallituksessa ollessaan hakemassa tätä miljardin euron kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimista, ja silloin siitä ei tullut yhtään mitään. Haluan todeta sen, että ensinnäkin pidän hyvänä, että kaikki eduskuntapuolueet, myös kaikki oppositiopuolueet nykyään, ovat siihen sitoutuneet, että tämä miljardin euron tavoite saadaan aikaiseksi, ja siitä tässä kokonaisuudessa on kysymys. Täällä on myös vaikeita asioita, kuten hyvin kaikki yhdessä tiedämme, mutta kokonaisuus on tärkeä, jotta saadaan julkinen talous kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-02-18T16:33:54,2016-02-18T16:34:55,Tarkistettu,1.1 2016_10_47,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys vammaispalveluiden leikkaamisesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_48,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys vammaispalveluiden leikkaamisesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on paukutellut henkseleitä, koska se ei vähennä tällä vaalikaudella kuntien valtionosuuksia. Oletteko hallituksessa arvioineet sitä, kuinka teidän politiikkanne vaikuttaa kuntatalouteen, kun huomioidaan, että kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsinnan yhteydessä kunnilta säästetään jopa 400 miljoonaa euroa ja kiristävä finanssipolitiikka vähentää kuntien tuloja ja lisää niiden menoja, puhumattakaan lääkekorvauksista ja matkakorvauksien leikkauksista ja asiakaspalvelumaksujen korotuksesta? Oletteko arvioineet, kuinka te heikennätte kuntataloutta näillä toimenpiteillä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.2.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-02-18T16:35:06,2016-02-18T16:35:46,Tarkistettu,1.1 2016_10_49,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Anu,Vehviläinen,Kunta-  ja  uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys vammaispalveluiden leikkaamisesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kuntatalouden tilanteen osalta tätä arvioidaan aina osana julkisen talouden suunnitelmaa ja se tehtiin viimeksi silloin viime budjettiriihen yhteydessä. Nyt meillä alkavat olla tiedossa alustavat näkymät siitä, mitkä olivat viime vuoden kuntien tilinpäätöstiedot, ja ne eivät ole niin huonot kuin mitä on tässä aikaisemmin ollut. Kuntatalouden tilanne on kyllä vakava, mutta sitten kun katsotaan muun muassa tätä vuotta ajatellen, niin vähemmän kuntia nosti tänä vuonna veroprosenttejaan kuin mitä aikaisemmin oli nostanut, niin että se tilanne ei ole aivan katastrofaalinen. Mutta sitten kun katsomme koko julkista taloutta, niin pidän samalla tavalla tärkeänä, että kuntien talous on hyvässä kunnossa ja pystytään turvaamaan ne palvelut kansalaisille, mitkä kuuluvat kunnille tälläkin hetkellä ja myös tulevaisuudessa. Mutta sen totean, tuohon äskeiseenkin eläkeläisiin liittyvään keskusteluun, että samalla kun katsomme toimeentuloa, meidän pitää katsoa myös palveluita. Ja palveluitten osalta kuntien valtionosuudet ovat erittäin tärkeät. (Puhemies koputtaa) Viime kaudella leikattiin 1,4 miljardia euroa, nyt ei ole leikattu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-02-18T16:35:48,2016-02-18T16:36:57,Tarkistettu,1.1 2016_10_50,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys vammaispalveluiden leikkaamisesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä listalla oli myös erittäin yllättävä esitys, nimittäin pieneläinpäivystysten siirtäminen pois kunnilta yksityiselle puolelle. Se on eläinsuojelullisesti erittäin huono esitys. Nimittäin harvalla on varaa yksityisiin eläinlääkäripalveluihin. Tämä voi johtaa siihen, että meidän eläinsuojelutilanteemme heikkenee. Lemmikkieläimet ovat kuitenkin ihmisille hyvin tärkeitä. Nyt herää kysymys, onko tämän linjauksen takana se, että jatkossa köyhillä ei olisi enää varaa tai oikeutta pitää edes lemmikkieläimiä. Tämä vaikuttaa myös tuotantoeläinten hoitoon ja hoivaan. Nimittäin suurimmassa osassa kunnista ei tuotantoeläinten hoitaminen ja päivystys riitä tuomaan toimeentuloa eläinlääkärille. Tämä voi johtaa ruokaturvallisuuden heikkenemiseen, puhtaan ja turvallisen ruuan tilanteen heikkenemiseen. Nyt kysynkin: mistä tällainen idea oikein lähti liikkeelle, ja minkä verran te todella kuvittelette saavanne tällä säästöä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-02-18T16:36:59,2016-02-18T16:38:07,Tarkistettu,1.1 2016_10_51,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Anu,Vehviläinen,Kunta-  ja  uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys vammaispalveluiden leikkaamisesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2016 vp," Arvoisa puhemies! Mistä nämä ideat lähtivät liikkeelle? Ne ovat lähteneet tietysti meidän koko ministeriöistämme eli substanssiministeriöistämme eivätkä valtiovarainministeriön kunta- tai alueosastolta tai budjettiosastolta, ja näistä on se kokonaisuus muodostettu. Olen kyllä samaa mieltä edustaja Arhinmäen kanssa, että tämä ei ole ihan mutkaton asia. Juuri tästä syystä sekä tuotantoeläinten osalta että sitten myös lemmikkieläinten osalta saattaa tulla tilanne, että me emme pystykään sitten turvaamaan eläinlääkäripalveluita myöskään niille tuotantoeläimille. Minä jaan tämän ajatuksen siitä, että tämä ei ole yksinkertainen. Mutta sitten kyllä esitän kysymyksen, kun kovasti kannetaan täällä huolta siitä, mitkä ovat kuntien tehtävät ja velvoitteet. Meidän pitää jokaisen kysyä siinä tilanteessa, kun julkista taloutta korjataan, se kysymys, mistä kaikesta kunta todellakin vastaa. Onko todellakin niin, että kunnan on pystyttävä myös osoittamaan lemmikkieläinten osalta eläinlääkäripalvelut?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-02-18T16:38:08,2016-02-18T16:39:16,Tarkistettu,1.1 2016_10_52,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys vammaispalveluiden leikkaamisesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2016 vp,"Värderade fru talman! Edustaja Karimäki mainitsi tässä, että vammaisten henkilöiden erityispalveluihin ollaan säätämässä 75 vuoden ikäraja, mutta vammaisuus ei kuitenkaan häviä iän myötä. Jos tämä esitys hyväksytään, monen vanhemman vammaisen henkilön taloudellinen tilanne ja elämänlaatu huononevat merkittävästi — erityisesti, jos henkilöltä yhtäkkiä poistetaan oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. Eikö tämä ole perustuslain 6 §:ssä turvatun kansalaisten yhdenvertaisuuden vastaista, siis syrjintää muun muassa iän perusteella?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-02-18T16:39:18,2016-02-18T16:39:56,Tarkistettu,1.1 2016_10_53,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vammaispalveluiden leikkaamisesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vammaisten tilanteen osalta valmistelu sosiaali- ja terveysministeriössä on pääosin ja näitten perusteitten osalta tapahtunut viime vaalikaudella. Yhtäältä siksi, että on ollut aika pitkään tavoite yhdistää vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki — sitä työtä ollaan tekemässä. Toisekseen löytyy toukokuulta 2015 asiakirja, jossa on muun muassa avattu tätä 75 vuoden ikäraja -kysymystä siinä olennaisessa kohdassa, että missä vaiheessa ihmisen elämänkaarta elämäntilanne ei ole se tekijä, joka määrittää palvelutarpeen. Niin ensimmäiseen kysymykseen kuin edustaja Adlercreutzinkin kysymykseen: Jatkossakin meillä on lainsäädäntöpohja, jolla huolehditaan jokaisesta vammaisesta ja kehitysvammaisesta, niin varttuneemmasta kuin lapsestakin. Siitä lähdetään. Siinä, miten tämä tullaan toteuttamaan ja tekemään, (Puhemies koputtaa) pohjana on kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistämistyö, jossa tämä kokonaisuus huomioidaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-02-18T16:39:58,2016-02-18T16:41:10,Tarkistettu,1.1 2016_10_54,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys vammaispalveluiden leikkaamisesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voisi kai olettaa, että jos tämä kuntien tehtävien karsimistyö ja raivaaminen olisi jotenkin helppoa, niin viime hallitus olisi siinä onnistunut. Kuitenkin taisi käydä niin, että huolimatta hyvästä tavoitteesta, jonka kaikki eduskuntapuolueet ovat allekirjoittaneet, viime kaudella tuota listaa ei kyetty lyhentämään. Työ ei ollut tällekään hallitukselle helppo, ja kaikki kohdat eivät ole sellaisia, joita voisi ohittaa helposti. Ajattelen kuitenkin niin, että minusta on syytä korjata se vihreiden edustajan kysymyksessä esittämä ikään kuin arvio siitä, että poistuisivat vammaispalvelut. Toivon, että ministeri selventäisi nyt, eikö kuitenkin ole kysymys siitä, että jatkossakin iästä riippumatta vammainen tai kehitysvammainen ihminen saa yhteiskunnalta ne palvelut, jotka tarvitsee, mutta ne ovat jatkossa enemmänkin tarveharkintaisia. Minusta kysymyksessä heitettiin ilmoille sellainen varjo, joka varmasti aiheuttaa nyt turhaakin huolta ja hätää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-02-18T16:41:13,2016-02-18T16:42:12,Tarkistettu,1.1 2016_10_55,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vammaispalveluiden leikkaamisesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä maassa jatkossakin kannetaan vastuu niistä ihmisistä, joitten omat voimat eivät elämiseen riitä. Tässä maassa jatkossakin iästä riippumatta niin vammaiset kuin kehitysvammaisetkin ovat varmuudella yhteiskunnan tuen ja avun piirissä. Meillä on vanhuspalvelulaki. Meillä tulee olemaan uusi laki, jossa on vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetty. Meillä on sosiaalihuoltolaki, joka velvoittaa palvelusuunnitelmien laatimiseen, omahoitajan tai omavastuuhenkilön nimeämiseen. Nämä ihmiset, joita tämä muutos tulee koskemaan, eivät tule jäämään tyhjän päälle, vaan Suomi-niminen hyvinvointiyhteiskunta tulee pitämään jatkossakin heistä huolta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-02-18T16:42:13,2016-02-18T16:43:03,Tarkistettu,1.1 2016_10_56,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys vammaispalveluiden leikkaamisesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2016 vp,"Ja sitten alkuperäisen kysymyksen esittäjä, edustaja Karimäki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_57,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys vammaispalveluiden leikkaamisesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Adlercreutz erittäin hyvin perusteli sen, että kysymys on vakavasta ikäsyrjinnästä, kun henkilö täyttäessään 75 vuotta menettää oikeutensa vammaislain mukaisiin palveluihin. On kestämätöntä, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevilta ihmisiltä leikataan. Olette jo heikentäneet lääkekorvauksia ja matkakorvauksia, ja näissä kuntatehtävien leikkauksissa on myös yli 30 miljoonan euron leikkaus vanhuspalveluista. Monella vanhuksen omaisella on ollut huoli siitä, että kun halutaan, että vanhukset asuvat mahdollisimman pitkään kotona ja selviävät siellä, niin kuitenkaan kotiin vietävät palvelut, tukipalvelut, eivät ole olleet riittäviä, jotta vanhuksella on turvallinen ja hyvä olla omassa kodissaan. Mitä hallitus tekee vanhusten aseman parantamiseksi? (Ben Zyskowicz: Mistäs vihreät olisivat säästäneet?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.2.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-02-18T16:43:06,2016-02-18T16:43:59,Tarkistettu,1.1 2016_10_58,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vammaispalveluiden leikkaamisesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallitus valmistelee (Hälinää — Puhemies koputtaa) toimenpidekokonaisuutta, jossa on myös tarvittaessa lainsäädäntömuutoksia niiden välineitten löytämiseen, joilla se kotona asuminen jatkossa olisi nykyistä turvatumpaa. Meillä on semmoinen tilanne, että meidän rahamme eivät tule ikinä riittämään tarvittavaan hoitoon ja hoivaan, ellei se kotona turvallisesti asuminen olisi mahdollista. Toisaalta ja aina pitää muistaa, että on ihmisiä, jotka eivät tule kotona selviämään, ja sitä varten pitää palvelujärjestelmän toimia, sen perustan olla semmoinen, että asiat ovat kunnossa. Sitten tähän alkuperäiseen kysymykseen, jonka te, edustaja toistitte. Jokaisesta vammaisesta, kehitysvammaisesta iästä riippumatta Suomi-niminen hyvinvointiyhteiskunta tulee pitämään huolta. Laki, jota ollaan valmistelemassa, on pitkään odotettu, usean hallituksen ohjelmaansa kirjoittama kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistäminen. Sitä tässä nyt työstetään hyvässä yhteistyössä (Puhemies koputtaa) esimerkiksi eri vammaisjärjestöjen kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-02-18T16:44:00,2016-02-18T16:45:11,Tarkistettu,1.1 2016_10_59,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys pakottavasta lainsäädännöstä (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Uotila.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_10_60,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys pakottavasta lainsäädännöstä (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tiedotti eilen elementeistä, joita sen mielestä pitäisi sisältyä malliin paikallisesta sopimisesta. On hyvä, että hallitus on myöntynyt siihen, että mallia pitää hakea ennen muuta työehtosopimusratkaisujen kautta, ja on hyvä, että neuvotteluja käydään nyt siellä, missä ne pitääkin käydä, elikkä työmarkkinaosapuolten kesken, mutta luottamusta työmarkkinoille ja tähän neuvottelutilanteeseen ei hallitus sen sijaan rakenna sillä, että se on jälleen pistänyt pakkolakipuukon neuvotteluosapuolten kurkulle siltä varalta, ettei sopimusta synny hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Miksi hallitus vaarantaa tämän tärkeän uudistuksen ja siihen pääsemisen käyttämällä jälleen tätä pakkolakipainostusta vaikeassa neuvottelutilanteessa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-02-18T16:45:15,,Tarkistettu,1.1 2016_10_61,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys pakottavasta lainsäädännöstä (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Uotila nostaa esille todella ajankohtaisen, ison ja tärkeän asian eli tämän työmarkkinatilanteen ja siihen liittyen tämän paikallisen sopimisen. Minä itse olen tulkinnut näitä kommentteja niin, että ei tässä koeta niin, että tässä ketään pakotetaan. Nyt tämä meni rakentavaan suuntaan, tämä liikahti eteenpäin. Työmarkkinajärjestöt ovat tervehtineet tätä hallituksen vastaantuloa ilolla, ja tämä on minun mielestäni se tulkinta, missä ollaan. Itse uskon, että tällä tavalla etenemällä me pääsemme tästä loppujen lopuksi sopimukseen, mutta tämä asia on totta kai työmarkkinapöydissä, mutta hallitus on tässä myös osapuolena, tämä pitää muistaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-18T16:46:13,,Tarkistettu,1.1 2016_10_62,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys pakottavasta lainsäädännöstä (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_63,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys pakottavasta lainsäädännöstä (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksellahan on keskeinen vastuu Suomen talouden tervehdyttämisestä, ja minäkin tervehdin ilolla sitä, kuten ministeri Lindström sanoi, että tässä on päästy askel eteenpäin. Me tarvitsemme työpaikkakohtaista sopimista, ja mikäli oikein ymmärrän, tässä on tavallaan työpaikan lähidemokratiasta kysymys. Työpaikoilla haetaan niitä ratkaisuja, joilla voidaan esimerkiksi työaikaa ja osin palkan lisäjärjestelyjä tehdä. Eikö niin, ministeri, että tällä ratkaisulla hallitus pyrkii myöskin edistämään työpaikan lähidemokratiaa ja luomaan sellaisia työaikajärjestelyjä, jotta voidaan niitä työpaikkoja turvata?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-02-18T16:47:04,,Tarkistettu,1.1 2016_10_64,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys pakottavasta lainsäädännöstä (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan oikein. Aina kun puhutaan tästä paikallisesta sopimisesta, samaan hengenvetoon pitää puhua henkilöstön aseman vahvistamisesta työpaikoilla. Ja sehän on ihan keskeinen elementti tässä. Tämä edustaja Uotilan käyttämä puukkouhkailu on juuri sitä keskustelua, jota me emme tarvitse tähän. Minun mielestäni me tarvitsemme sitä, että teidänkin puoleltanne tulee rakentavia ajatuksia. Kiitos siitä, että muun muassa sosialidemokraattien puolelta on tullut peukkua tälle asialle, että nyt tämä on mennyt eteenpäin. Ei nyt sössitä itse tätä asiaa, edustaja Uotila.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-18T16:47:41,,Tarkistettu,1.1 2016_10_65,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys pakottavasta lainsäädännöstä (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Luulen, että olen tehnyt paikallista sopimista vähintään yhtä paljon kuin ministeri Lindström aikoinaan, ja tiedän, että paikallinen sopiminen on tärkeää. Mutta näihin hallituksen lähtökohtiin sisältyy pari asiaa. Lähtökohtiin sisältyy se, että työpaikoilla on sovittava muun muassa palkoista, työajoista ja eduista ja että lopullisen päätösvallan pitää tapahtua työpaikalla. Hallitus ei sen sijaan esitä tulkintaetuoikeuden suhteen mitään muutosta, vaan tulkintaetuoikeus on työnantajalla. Jos tulee riita siitä, jatketaanko päivää, pienennetäänkö palkkoja tai tehdään muita heikennyksiä, ja jollei päästä sopimukseen, niin työntekijöillä ei ole enää mahdollisuutta riitauttaa ja viedä tätä liittojen ratkaistavaksi, vaan työnantajan tulkintaetuoikeus pakottaa tekemään rajujakin heikennyksiä. Työpaikkasopimista tarvitaan, mutta tarvitaan myös työntekijöiden tasavertaisempaa asemaa työpaikoilla ja sopimista. Onko hallitus esittämässä tulkintaetuoikeuden suhteen joitakin parannuksia, jotta saataisiin tasapainoisempi tilanne työpaikoille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-02-18T16:48:20,,Tarkistettu,1.1 2016_10_66,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys pakottavasta lainsäädännöstä (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Siinä kolmikantaisessa työryhmässä, jossa tämä asia on nyt, käydään läpi nämä yksityiskohdat. Hallitus eilen tiedotti, me olemme todella kertoneet, että siellä pitää pystyä sopimaan paikallisesti työajoista, palkoista, palkanosista, lisistä, palkkausjärjestelmästä, mutta henkilöstön edustus on turvattava yrityksen hallinnossa, sekin löytyy sieltä. Eli kyllä tässä on vahvasti myös henkilöstön asema mukana, mutta sieltä tulee esitys, jonka jälkeen me katsomme, millainen se on, ja sitten tehdään siitä johtopäätöksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-18T16:49:22,,Tarkistettu,1.1 2016_10_67,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys pakottavasta lainsäädännöstä (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kyseessähän on monimutkainen kokonaisuus, ja se, minkä me pyrimme hallituksen puolelta tekemään, on löytää yhteinen sävel työmarkkinajärjestöjen kanssa, jotta saisimme paikallisen sopimisen toimimaan. Me asetimme riman, jossa käytännössä on viisi tavoitetta, joista yksi on se, että järjestäytymättömät yritykset ovat samalla viivalla. Toinen on se, että voimme, kuten totesitte, sopia palkoista ja työajoista paikallisesti. Kolmas on kriisilauseke, joka tarkoittaa sitä, että jos yritys on vaikeassa tilanteessa, niin katsotaan, miten molemmin puolin voidaan joustaa, jotta työttömyys ei jälleen kerran jousta. Ja sen lisäksi me halusimme, että työntekijät ovat myös hallituksissa edustettuina, niin kuin Ruotsissa. Kaiken tämän tavoitteena on nimenomaan antaa lopullinen päätösvalta työpaikoille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-18T16:50:00,,Tarkistettu,1.1 2016_10_68,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys käräjäoikeusverkoston karsimisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Henriksson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_10_69,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys käräjäoikeusverkoston karsimisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Minister Lindströms tingsrättsreform slår särskilt hårt mot de tvåspråkiga regionerna i vårt land. Förslaget kan faktiskt ha förödande konsekvenser med tanke på möjligheten att trygga den svenskspråkiga befolkningens språkliga rättigheter och med tanke på ett likvärdigt rättsskydd för alla. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.4.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-02-18T16:50:58,2016-02-18T16:51:24,Tarkistettu,1.1 2016_10_70,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys käräjäoikeusverkoston karsimisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä taustalla on se, minkä edustaja Henriksson vallan hyvin tietää. Tämän kehyksen aikana vuoteen 2019 mennessä tämän tuomioistuinten momentin määrärahat alenevat 16 miljoonalla eurolla. Tästä ratkaisuesityksestä, mikä nyt on, tulee tosiaan säästöä 5 miljoonaa euroa. Vielä jää gäppiä. Vaikka me olisimme tehneet viime vaalikaudella tämän ryhmän esityksen pohjalta 14 tai 17 käräjäoikeuden verkoston, niilläkään ei olisi päästy tähän 16 miljoonan euron säästöön. Se on ihan totta, että nämä säästöt ovat pieniä, mutta ne ovat tarpeellisia, jotta me pystymme pysymään kehyksessä, meidät rahat riittävät. Tämä on pyritty rakentamaan niin kattavasti kuin ikinä pystytään. Tämä alkuperäinen esitys oli 14 tai 17, ja nyt se oli 20. Se oli kovan väännön takana, ja uskallan puolustaa sitä. Se on alueellisesti kattava, ja siinä on otettu huomioon muun muassa matkat, etäisyydet, liikenneyhteydet ynnä muut tällaiset seikat. (Puhemies koputtaa) Ja kielituomarit on se tapa, millä vastataan sitten (Puhemies koputtaa) näihin ruotsinkielisten palveluihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.4.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-18T16:52:23,2016-02-18T16:53:31,Tarkistettu,1.1 2016_10_71,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys käräjäoikeusverkoston karsimisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_72,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys käräjäoikeusverkoston karsimisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kielituomarit ovat hyvä asia, mutta ne eivät yksinään riitä. Me tarvitsemme myös muuta henkilökuntaa, joka osaa palvella todella, todellisuudessa, myös ruotsin kielellä. Siitä meillä on paljon kokemuksia. Sen takia tässä tarvittaisiin kunnollinen kielellisten vaikutusten arviointi, mitä nyt ei ole ilmeisesti tehty. Mutta, arvoisa puhemies, käräjäoikeuksien toimipisteiden lakkauttaminen johtaa alueellisesti hyvin todennäköisesti myöskin siihen, että asianajopalvelut vähenevät. Myös Suomen Asianajajaliitto ja Lakimiesliitto ovat tähän kysymykseen itse puuttuneet, ja heillä on suuri huoli siitä, että kansalaisten oikeusturva tästä huononee ja että paikkakuntien välillä syntyy suuria eriarvoisuuksia. Millä tavalla te aiotte huolehtia siitä, että oikeusturva pysyy korkealla myös asianajopalveluitten osalta koko maassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-02-18T16:53:38,2016-02-18T16:54:42,Tarkistettu,1.1 2016_10_73,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys käräjäoikeusverkoston karsimisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun tämä asia lähtee eteenpäin, niin tähän perustetaan tämmöinen työryhmä, jonka tehtävä on katsoa sekä tämä hallinto, nämä toimet että sitten nämä toimitilajärjestelyt, ja sen työryhmän tehtävänä on myös tehdä se lopullinen hallituksen esitys, joka tullee tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Se katsoo nämä asiat. Tässä raportissa, missä oli tämä 14 tai 17, oli näitä vaikutuksia arvioitu, ja kyllä minulle on oikeusministeriön asiantunteva virkamieskoneisto hyvin seikkaperäisesti tästä asiasta tuonut esille, että nämä asianajopalvelut eivät ole vähentyneet niin paljon kuin on voitu kuvitella joissakin aikaisemmissa ratkaisuissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.4.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-18T16:54:42,2016-02-18T16:55:31,Tarkistettu,1.1 2016_10_74,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys käräjäoikeusverkoston karsimisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei ainoastaan, edustaja Henriksson, ruotsinkielisiltä paikkakunnilta suunniteltu leikattavan näistä käräjäoikeuksista, vaan myös Kotkasta suunnitellaan ihan samalla tavoin leikattavan, ja se on sentään ministerin oma kotimaakunta, että ei ainakaan voi syyttää, että kotia päin vetäisi. Kysyisinkin sitten ministeri Lindströmiltä, onko mahdollista, että harkitsisitte joitain korvaavia toimintoja esimerkiksi Kotkaan, mistä nyt ehkä leikataan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.4.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-02-18T16:55:32,2016-02-18T16:56:03,Tarkistettu,1.1 2016_10_75,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys käräjäoikeusverkoston karsimisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Se on ihan totta, että on alueita, joilla osassa niistä toimipisteistä, joita nyt sitten suunnitellaan lakkautettavaksi, on pitkä vuokrasopimus — muun muassa Pietarsaaressa vuoteen 26 ja Kotkassa vuoden 22 loppuun asti. On selvää, että tässä siirtymävaiheessa tämä toiminta ei varmaan lopu silloin kello 24, vaan todennäköisesti näihin joitakin toimintoja jää. Se on tämän työryhmän tehtävä nyt katsoa, miten tätä asiaa tasapainotetaan niin, että näitä jutturuuhkia ei tule sitten näille, mitkä jäävät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.4.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-18T16:56:04,2016-02-18T16:56:44,Tarkistettu,1.1 2016_10_76,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys käräjäoikeusverkoston karsimisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on tosiaan ilmoittanut karsivansa käräjäoikeuksia kovalla kädellä, ja kyllä se on selvää, että tässä lisätään kansalaisten alueellista eriarvoisuutta ja heikennetään oikeuspalvelujen saatavuutta. Lisäksi on näitä välillisiä vaikutuksia: käräjäoikeuksien työpaikkojen lisäksi lähtevät myös muut juridisen alan työpaikat niin asianajotoimistoissa kuin lakitoimistoissa, ja nämä matkat muodostuvat kohtuuttoman pitkiksi. Nämä pannaan kansalaisten maksettaviksi, ja työntekijät joutuvat nyt olemaan tien päällä. Tässä olisi ensin pitänyt selvittää nuo vuoden 2010 uudistuksen vaikutukset. Nyt näyttää siltä, että ensin on hutkittu ja ei ole lainkaan tutkittu. Mutta kysyn teiltä, ministeri Lindström, kun tämä uudistus koski kaikkein kipeimmin Lappia — meiltä lähtivät sekä Torniosta että Kemistä käräjäoikeudet, ja lisäksi lappu pantiin muillekin luukuille: kun teidän puoluetoverinne Mäntylä on kuitenkin tuolta Meri-Lapin alueelta, (Puhemies koputtaa) niin kuulitteko te hänen vetoomuksiaan näitten käräjäoikeuksien säilymiseksi, vai tuliko niitä vetoomuksia edes?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-02-18T16:56:46,2016-02-18T16:57:55,Tarkistettu,1.1 2016_10_77,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys käräjäoikeusverkoston karsimisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Voin kyllä vakuuttaa, että joka puolelta tuli vetoomuksia. Kuten sanoin, tämä on koetettu rakentaa niin tasapainoisesti kuin ikinä pystyttiin. Minä huomautan, että siellä oli pohjalla esitys, joko 14 tai 17, eikä kumpaakaan valittu, vaan valittiin se suurin mahdollinen, mikä pystyttiin tekemään. Minun mielestäni se oli enemmänkin voitto. Eli minä ymmärrän tämän, että sanotaan, että ""kovalla kädellä"" ja ""miten oikeusturvan kanssa käy"". Totta kai oikeusturva pitää tässä tilanteessa huomioida ja ottaa huomioon. Se on tämän työryhmän tehtävä, se katsoo, että nämä kaikki kriteerit täyttyvät tällä uudella, esitetyllä verkolla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.4.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-18T16:57:55,2016-02-18T16:58:35,Tarkistettu,1.1 2016_10_78,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys Ison-Britannian mahdollisen EU-eron vaikutuksista (Pertti Salolainen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 12/2016 vp,Ehdimme ottaa vielä yhden kysymyksen: edustaja Salolainen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_10_79,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Ison-Britannian mahdollisen EU-eron vaikutuksista (Pertti Salolainen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 12/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Miten te, ulkoministeri Soini, suhtaudutte siihen vakavaan mahdollisuuteen, että Britannia eroaa Euroopan unionista? Minkälaisia seurauksia sillä olisi taloudellisesti, kauppapoliittisesti ja ulkopoliittisesti nykyisessä Euroopan jännittyneessä ilmapiirissä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.5.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-02-18T16:58:42,2016-02-18T16:59:07,Tarkistettu,1.1 2016_10_80,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ison-Britannian mahdollisen EU-eron vaikutuksista (Pertti Salolainen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 12/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on äärimmäisen vakava ja tärkeä kysymys, tästä juuri ensi yönä neuvotellaan. Varapuheenjohtaja, suurlähettiläs Salolainen tietää erittäin hyvin tämän merkityksen. Britannia on Euroopan unionin toiseksi suurin talous. Se on toiseksi suurin nettomaksaja. Se on ehkä vahvin sotilaallinen voima Euroopan unionissa. Se on täydellinen katastrofi Euroopan unionille — ei välttämättä Britannialle, mutta Euroopan unionille — jos he päättävät lähteä. Minä en ohjeista, mitä britin pitää äänestää, mutta sen sanon, että jos nämä kaikki toteutuvat, niin Suomen lasku kasvaa. Jos tulee hyvä neuvottelutulos, siellä voi olla jotakin sellaista, joka Suomea myös hyödyttää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.5.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-18T16:59:08,2016-02-18T17:00:01,Tarkistettu,1.1 2016_10_81,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys Ison-Britannian mahdollisen EU-eron vaikutuksista (Pertti Salolainen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 12/2016 vp,Ja vielä ministeri Stubb lyhyesti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_82,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys Ison-Britannian mahdollisen EU-eron vaikutuksista (Pertti Salolainen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 12/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on monella tapaa erittäin tärkeä päivä Euroopalle ja Euroopan unionille. Olisi sekä lyhyellä tähtäimellä markkinaturbulenssien ja muun kautta että pitkällä tähtäimellä taloudellisesti ja poliittisesti erittäin valitettavaa, kuten ulkoministeri tuossa totesi, katastrofaalista sekä Euroopan unionille, Britannialle että Suomelle, jos Britannia eroaisi. Uskon itse, että ne vaikutukset Britannian EU:sta lähdöstä olisivat muun muassa rahoitusmarkkinoilla järisyttävät. Me teemme kaikkemme tässä hallituksessa, että Britannia ei lähde Euroopan unionista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.5.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-18T17:00:03,2016-02-18T17:00:39,Tarkistettu,1.1 2016_10_83,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys Ison-Britannian mahdollisen EU-eron vaikutuksista (Pertti Salolainen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 12/2016 vp,"Ministeri Toivakka, hyvin lyhyesti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_84,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa-  ja  kehitysministeri,KOK,Suullinen kysymys Ison-Britannian mahdollisen EU-eron vaikutuksista (Pertti Salolainen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä kysymys. Esimerkiksi kauppapoliittisesti kun mietimme, niin Britannia, kuten Suomikin, kannattaa kaupan vapauttamista ja on siinä mielessä ollut meille tärkeä liittolainen, kun mietitään kaupan vapauttamisneuvotteluja. Myöskin toisessa mielessä: Britannia on meille kuudenneksi tärkein vientikohde, 5,2 prosenttia Suomen viennistä menee Britanniaan. Nyt jos Britannia jäisi EU:n ulkopuolelle, pitäisi tehdä uudet sopimukset, jotkut Efta-tyyliset tai EU—Turkki-väliset sopimukset, ja siinä viiveessä voisi Suomellakin olla vaikeuksia käydä kauppaa Britannian kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+2.5.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-02-18T17:00:50,,Tarkistettu,1.1 2016_10_85,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"(koputtaa) Nyt jatketaan täysistuntoa. Pyydän siirtämään kaikki kokoukset salin ulkopuolelle. Keskitymme kuuntelemaan seuraavaa asiaa. Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_10_86,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansalaislakialoitetta nollatyösopimusten kieltämiseksi on ilolla tervehdittävä yhtenä työelämän uudistajana, joka myös turvaa niiltä suoranaisilta laittomuuksilta, joita tämän päivän työntekijät joutuvat kohtaamaan omissa työsuhteissaan. Ikäviä esimerkkejä ovat juuri senkaltaiset, että meidän julkisissa palveluissa, esimerkiksi sairaaloissa, on jopa kahden vuoden työsuhteita, joissa edelleen on kuitenkin nollatyösopimus. Tämä on nopea tapa kiertää esimerkiksi sairausajan palkanmaksu ynnä muuta, ja tämä nollasopimus asettaa tämän työntekijän erityisen hankalaan asemaan. Hän sitoutuu olemaan työnantajansa käytettävissä 40 tuntia, mutta hänelle ei kuitenkaan luvata työaikaa kuin se nolla. Jos työvuorosta perusteettomasti kieltäytyy, vedoten johonkin muuhun syyhyn — eli että on vaikka lapsenhoito järjestettävänä — niin voi olla varma, että tämmöinen henkilö ei seuraavalla kertaa ole tavoiteltavien työntekijöiden joukossa vaan tulee niin sanotusti syrjityksi siinä työsuhteessa. Hän on sidottuna sopimukseen, ja silloin töiden muualta ottaminen sinä aikana on mahdotonta. Onkin erittäin hyvä, että tämä aloite on täällä käsittelyssä. Toivon sille hyvää menestymistä eduskunnan käsittelyssä ja erityisesti hyvää harkintaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, että puntaroidaan ne kaikki asiat, mitä tässä aloitteessa mukana on tuotu. On muistettava, että ansiosidonnaisen peruspäivärahan ehto eli työssäoloehto täyttyy siitä tässä laissa mainitusta 18 tunnista viikossa. Muussa tapauksessa henkilö, joka on nollasopimuksella ja jolla ei tule sitä 18:aa viikkotuntia täyteen, ei ole täyttänyt työssäoloehtoa. Tämän vaikutukset esimerkiksi vuokratyömarkkinoilla ovat aika raskaat. Erityisesti vuokratyön tekijät joutuvat kohtaamaan välittömästi sairastuttuaan sen kohtalon, että heitä ei kutsutakaan töihin. Eli jostain kumman syystä se aiottu ja suunniteltu työvuorokin peruuntuu sen vuoksi, että näin on mahdollista välttää sairausajan palkanmaksu. On erityisen tärkeätä huomata, että tässä on kyse työsuhdeturvasta, jonka työntekijä on ansainnut. Laskut, vakuutusmaksut, ruoka on ostettava, ja silloin pitää pyrkiä turvaamaan, että sillä työntekijällä on joku käsitys ja ennustettavuus omasta työsuhteesta tulevasta palkasta. Toki, kun tätä asiaa valiokunnassa käsitellään, varmasti on hyvä huomioida, että meillä on muitakin työn vastaanottamisen esteitä, jotka tekevät sitä, että osa-aikaiset työntekijät eivät ota vastaan työtä, koska tämä meidän sosiaalinen järjestelmä on omalla tavallaan este lisätyön ottamiselle. Tämä ei rajaa pois opiskelijoitten mahdollisuutta käyttää edelleen nollatyösuhdetta ja ottaa työtä vastaan. Tällä ei ole sellaisia kielteisiä vaikutuksia, mitä työmarkkinajärjestöiltä on tullut tietoon, että tämä estäisi työllisyyden. Ei tämä todellakaan estä työllisyyttä. Työntekijällä pitää olla oikeus ottaa osa-aikaista työtä vastaan, jos hän sitä perustellusta syystä haluaa. Eikä tämä lakialoite myöskään estä sitä, etteikö voi ottaa vastaan työtä, jota ei ole 18:aa tuntia viikossa. Kaikki satunnaiset ja satunnaisiksi todetut työsuhteet kyllä voidaan ja työ voidaan ottaa vastaan. Toivoisin, että tästä tulisi edellisen tai sitä edellisen hallituksen jatke, joka turvaa ja mahdollistaa työhön sijoittumista niin, että kun meillä on se 300 euron suojaosa, niin näitä asioita osattaisiin nyt vähän katsoa keskenään, että on hyvä mahdollistaa töihin asettuminen, mutta on tärkeätä luoda työsuhteeseen turva, joka antaa ennustettavuutta sille työsuhteelle. Arvoisa rouva puhemies! Voisin puhua tästä tunnin ja viisi päivää. (Paavo Arhinmäki: 18 tuntia!) Mutta kun ministeri on täällä paikalla, on hyvä, että käydään tätä keskustelua niin, että moni muukin pääsee ääneen ja toivottavasti näkee... (Timo Heinosen välihuuto) — Erityisesti Heinonen, joka harvoin käyttää puheenvuoroja. (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-18T17:02:33,2016-02-18T17:08:37,Tarkistettu,1.1 2016_10_87,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni tämä kansalaisaloite on erittäin tärkeä, sillä se tuo esille yhden epäoikeudenmukaisen työelämässä olevan ongelman, johon täytyy vastata oikeudenmukaisella lainsäädännöllä. Nollasopimuksen korjaaminen oli sosialidemokraattien vaalitavoitteessa vuonna 2015, minkä takia otamme ilolla kansalaisaloitteen vastaan eduskunnassa. Vuonna 2014 nollatuntisopimuksella työskenteli 83 000 palkansaajaa. Näihin sopimuksiin liittyy monenlaisia ongelmia, kenttä on hyvin kirjava. Nollasopimukset ovat työsuhteita ilman työsuhdeturvaa. Nollasopimuksessa määritellään arvioitu tuntimäärä, joka voi vaihdella nollasta kokopäivätyöhön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja voi pudottaa tunnit nollaan, mikä todellisuudessa merkitsee työn ja toimeentulon loppumista, mutta samalla työntekijä on sidottu sopimukseen. Valta on siis työnantajalla. Toisaalta nollasopimuksia käytetään myös puhtaasti työsuhdeturvan kiertämistarkoituksessa tilanteissa, joissa työnantajalla olisi työtä tarjolla säännöllisesti. Näissä tilanteissa tulisi tehdä toistaiseksi määritelty työsopimus, joka turvaisi vakituisen työpaikan. Tilastokeskuksen mukaan lähes kolmasosa nollatuntityöntekijöistä tekee täyttä viikkotyöaikaa. Juuri tällaiseen toimintaan on syytä puuttua lainsäädännöllä. Nollatuntityöntekijä on työelämässä heikoilla. Hän on hyvin pitkälle riippuvainen työnantajasta, tilanteet voivat muodostua hyvinkin hankaliksi. Töitä ei välttämättä tarjota viikkokausiin, palkkaa ei saa, tai työtunteja tulee satunnaisesti. Ongelmana on myös se, ettei irtisanoutuessa saa työttömyyskorvausta. Elämää ei voi suunnitella eteenpäin, koska kutsu töihin voi tulla koska vain ja silloin on mentävä. Toisaalta toisen työn vastaanottaminen toimeentulon turvaamiseksi on hankalaa, ellei työnantaja suhtaudu siihen myönteisesti ja joustavasti. Riskinä on, että menettää nollasopimuksen tehneen työnantajan tarjoaman työpaikan, joka on kuitenkin mahdollistanut työntekijälle työkokemusta ja pientä toimeentuloa. Tilanne on siis epävarma ja sekava. Työtuntien epävarmuus tekee varsinkin lapsiperheiden elämästä kohtuuttoman hankalaa. Toisaalta perheen perustaminen on nollatuntityöntekijälle valtava riski. Asuntolainaa tai edes luottokorttia voi olla mahdotonta saada. On totta, että reilu kolmannes nollatuntisopimuksella työskentelevistä on opiskelijoita, ja monille heistä tämä tilanne järjestyy erittäin hyvin. Me sosialidemokraatit emme ole estämässä opiskelijoiden tai esimerkiksi osa-aikaeläkeläisten mahdollisuuksia hankkia lisäansioita, päinvastoin. Erilaisia mahdollisuuksia ansaita toimeentulo ja saada työkokemusta on kehitettävä ja parannettava, mutta niiden tulee olla reiluja ja oikeudenmukaisia sekä tarkemmalla lainsäädännöllä selkeytettyjä. Näkemyksemme mukaan työntekijän toiveesta voitaisiin edelleen sopia pienemmistä tuntimääristä. Henkilöllä tai perheellä voi olla tilanteita, että alle 18 tunnin sopimukset tukevat silloista elämäntilannetta. Tärkeintä tässäkin on, että se hoituu työntekijän toiveiden mukaisesti yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Joustavaan työssäkäyntiin tulee jatkossakin olla mahdollisuus, ja työllistämistä ei pidä vaikeuttaa. Työsuhdeturvan kiertämisen ja laajamittaisen järjestelmän väärinkäytön on kuitenkin loputtava. Tämä lienee meidän yhteinen tavoitteemme aloitteen tekijöiden kanssa. Arvoisa rouva puhemies! Lähtökohtana on oltava, että työ turvaa jokaiselle riittävän toimeentulon ja työlainsäädäntö turvaa jokaiselle riittävän työsuhdeturvan. Operaatio Vakiduunin teettämässä kyselyssä kaksi kolmesta työntekijästä halusikin kieltää nollatuntisopimukset. Tämä kansalaisaloite on hyvä pohja lainsäädännön uudistamistyölle, jolla estetään nollatuntisopimusten käyttö työsuhdeturvan kiertämiseen. Tasa-arvoinen avioliittolaki oli hyvä esimerkki siitä, miten kansalaisaloitteen pohjalta on saatu jatkovalmistelulla hyvä laki aikaiseksi. Toivon, että hallituspuolueet ja eduskunta ottavat tämän kysymyksen vakavasti ja tarttuvat tuumasta toimeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-02-18T17:08:41,2016-02-18T17:13:56,Tarkistettu,1.1 2016_10_88,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työelämän muutos, silpputyön ja epävarmuuden lisääntyminen työmarkkinoilla, on oikea ongelma monien ihmisten ja perheiden elämässä tällä hetkellä. Yksi merkittävä tätä epävarmuutta lisäävä tekijä on nämä niin sanotut nollatuntisopimukset. Arviolta jopa 83 000 ihmistä työskentelee näillä nollatuntisopimuksilla eli nollan työtunnin työsopimuksilla. Valitettavasti näitä nollatuntisopimuksia käytetään yleisesti työmarkkinoilla myös sellaisissa tilanteissa, joissa töitä olisikin tarjolla enemmän. Tämä aiheuttaa työntekijälle isoja haasteita elämänsä suunnitteluun. Nykytilanne ei myöskään velvoita työnantajaa suunnittelemaan työvuoroja, ja työntekijästä pääsee helposti eroon. Tämän epäkohdan ympärille onkin muodostunut onneksi kansanliike, joka vaatii asiaan muutosta. Tänään käsittelemme tämän epäkohdan korjaamiseksi syntynyttä kansalaisaloitetta nollatuntisopimusten kieltämiseksi. Nyt meillä on mahdollisuus puuttua näihin epäkohtiin, joita aloite tuo esille. Nollatuntisopimusten kieltäminen oli myös vahva osa SDP:n vaaliohjelmaa. SDP:n laatimassa pätkätyöpamfletissa esiintyikin Eetu, joka tienasi joulukuussa 2014 neljältä eri työnantajalta 1 672 euroa. Vastaavasti tämä sama kaveri ansaitsi tammikuussa 2015 samoilta työnantajilta 67 euroa. Mielestäni tämä esimerkki kuvaa hyvin tätä nollatuntisopimusten problematiikkaa. Huomioisin, että tällä hetkellä esimerkiksi viittomakielen tulkit työskentelevät lähes kaikki näin epävarmoissa työsuhteissa. Työntekijät eivät siis voi olla pärstäkertoimella olevia heittopusseja. Siksi meidän on puututtava näihin työelämän epävarmuuksiin, joita kansalaisaloitekin pyrkii ratkaisemaan. Mielestäni ei ole kohtuutonta vaatia työnantajaa pohtimaan etukäteen työnsä tarvetta samalla tavalla kuin työntekijät joutuvat maksamaan vuokransa ja muut elämisen tarpeet. Sen lisäksi nollatuntisopimuksen työntekijöillä ei ole sairauspäivämahdollisuutta eikä muuta turvaa, esimerkiksi oikeutta ansiosidonnaiseen. Huomioisin, että myös puolet nollatuntisopimuksella työskentelevistä on juuri perheen perustamisiässä eli 24—29-vuotiaita henkilöitä. Mielestäni kansalaisaloitteen keskiössä on nimenomaan työn arvostaminen — sellaisen työn, jolla jokainen tulee toimeen. Kuten täällä edelläkin edustaja Kiljunen toi esille, tämä ei ole estämässä esimerkiksi opiskelijoiden lisätienestien hankkimista, vaan nimenomaan vahvistaa sitä periaatetta, että työllä jokaisen on tultava toimeen. Omalta osaltani haluan kiittää tämän kansanliikkeen tekemää työtä ja myös tukea tätä aloitetta ja puuttua nollatuntisopimusten epäkohtiin. Muistuttaisin siitä SDP:n tavoitteesta, että SDP puolustaa nimenomaan työntekijöiden oikeutta riittävään toimeentuloon ja ennakoitavuuteen työelämässä. Lisäksi en malta olla kysymättä, koska ministeri Lindström on paikalla: Kaivoin tällaisen JHL:n haastattelun, 15.5.2013 litteroitu haastattelu, jossa teiltä kysyttiin silloin, pitäisikö mielestänne puuttua nollatuntisopimuksiin ja näihin rikkeisiin. Vastasitte, että pitäisi — toivottavasti pitäisi edelleen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-02-18T17:14:00,2016-02-18T17:18:53,Tarkistettu,1.1 2016_10_89,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Otetaan tähän vaiheeseen debattikeskustelu. Kun ministerikin on täällä paikalla, niin kuulee sitten myöskin kysymyksiä ja mahdollisesti antaa joitain ajatuksiaan vastauksiksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_90,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Nollatyösopimuksia ei ole laissa. Ne ovat vain syntyneet sinne työelämään. Näiden asioiden korjaamisessa on kyse työelämän yhdenvertaisuudesta. Meillä on monia sellaisia tilanteita, joissa periaatteessa haetaan joustoa työyhteisön sisälle. Jos työnantajalla on tarve vain muutamiin työtunteihin, niin on muunkinlaisia mahdollisuuksia tehdä noita työsopimuksia kuin nollatyösopimukset, jotka joustavat joka suuntaan. Esimerkiksi irtisanomissäännöksiä voidaan kiertää loputtomasti. Ensin voi olla täydet tunnit monta kuukautta. Sen jälkeen, kun teet jotakin, mikä ei miellytä, ei ole enää kuin nollatunteja siitä eteenpäin. Jos yrittää päästä irti tällaisesta työsopimuksesta, niin joudut karenssiin sillä perusteella, että olet ikään kuin jättänyt kunnollisen työpaikan. Lomautuksessa vastaavia säännöksiä ei ole, vaan siellä voi saada suoraan työttömyysturvan, jos lomautus on kestänyt tietyn jakson, jotta voi sitten etsiä uutta työpaikkaa. Meillä on kilpailukielto, joka joissakin tehtävissä rajoittaa sitä, että ei voi tehdä (Puhemies koputtaa) toiselle työnantajalle töitä, ja monia, monia esimerkkejä. Haastaisinkin ministeriä etsimään vastauksia valiokunnan kanssa yhdessä näihin ongelmiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-02-18T17:19:14,2016-02-18T17:20:26,Tarkistettu,1.1 2016_10_91,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,Pysytään näissä minuutin mittaisissa puheenvuoroissa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_92,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on monessa puheenvuoroissa tullut esiin jo se, että nollatuntisopimukset ovat ongelmallisia usealle työntekijälle. Pitää muistaa, että ne ovat ongelmallisia myös monelle yritykselle, siis kaikille niille yrityksille, jotka kiltisti maksavat työntekijöidensä sosiaaliturvamaksut ja niin edelleen. Eli nollatuntisopimukset vaikeuttavat ja mutkistavat nykyistä työmarkkinatilannetta, jossa yritykset eivät ole enää tasa-arvoisella tasolla. Nollatuntisopimusten epäkohtia on selvitetty useassa työryhmässä, nollatuntisopimusselvityksessä sekä työmarkkinajärjestöjen omissa kolmikantaisissa vakituisissa työryhmis-sä. Monta kertaa on keskusteltu. Toimenpiteistä ei ole kuitenkaan saavutettu yksimielisyyttä tai asioiden valmistelua on aina jatkettu jossakin muualla. Haluaisin kysyä nyt ministeriltä: onko hallituksella tahto ratkaista nollatuntisopimusten epäkohtia ja tehdä työelämästä reilumpaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-02-18T17:20:33,2016-02-18T17:21:38,Tarkistettu,1.1 2016_10_93,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! 38 prosenttia nollatuntisopimuksilla olevista on opiskelijoita ja kaksi kolmasosaa on varsin tyytyväisiä nykytilanteeseen. Jos sitten kysytään sitä, että jos nämä nollasopimukset kielletään, niin lisääkö se Suomessa tehtävän työn määrää, lisääkö se sitä, että yhä useampi suomalainen on töissä, niin vastaus molempiin on ei. Se on fakta sen suhteen, että on sellaisia aloja, joilla tämä työvoiman tarve on hyvin liikkuva ja vaikeasti ennustettava. Mutta ymmärrän kyllä sen, että henkilöllä, jonka pitäisi pääasiallinen elinkeinonsa saada tällä nollatuntisopimuksella, tässä on aito ongelma. Sen takia minusta hyvä ratkaisu on se, mitä Kaupan liitto on tehnyt, eli jos työnantaja ei pysty tarjoamaan täysiaikaista työtä, ei myöskään työntekijällä ole velvollisuutta ottaa sitä vastaan. Voi olla yhtenä päivänä Lidlin kassalla, yhtenä päivän S:n kassalla, yhtenä päivänä Keskon kassalla ja sitä kautta saada elantonsa. Se on minusta järkevä tapa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-02-18T17:21:41,2016-02-18T17:22:47,Tarkistettu,1.1 2016_10_94,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Satoselle haluan sanoa, että me keskustelemme varmasti joka viikko tässä salissa siitä, miten me saamme työllisyyttä lisättyä ja työllisyystilannetta parannettua, mutta tässä kysymyksessä on nyt kyse työelämän pelisäännöistä, työmarkkinoiden pelisäännöistä ja myöskin työelämän laadusta. Eli näiden nollatuntisopimusten keskeisin ongelma on se, että ne mahdollistavat työmarkkinalainsäädännön ja myöskin työmarkkinoiden pelisääntöjen kiertämisen tavalla, joka jättää monet työntekijät täysin vaille työsuhdeturvaa ongelmatilanteissa. Arvoisa työministeri Lindström, te selvästi myös tunnistatte näitä epäkohtia, joita näihin nollatuntisopimuksiin liittyy. Te muun muassa allekirjoititte viime kaudella kansanedustaja Jari Myllykosken lakialoitteita, jotka sisälsivät saman tyyppisiä korjausehdotuksia kuin tässä kansalaisaloitteessa on nyt. Haluaisinkin kysyä ministeriltä: miten te nyt aiotte ryhtyä toimenpiteisiin näiden epäkohtien korjaamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-18T17:22:50,2016-02-18T17:23:52,Tarkistettu,1.1 2016_10_95,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kansalais-aloite on ihan tarpeellinen: tuoda jonkin näköistä keskustelua tähän nollatyösopimuslinjaan ja niitä muutoksia, joita on järkevää tehdä. Uskon, että niitä varmasti tältä hallitukselta löytyy. Tässä on varmasti semmoinen yksi näkökulma kuitenkin erotettava selkeästi, että on erilaisia työnantajia ja työpaikkoja. On tehtävä ero mikroyrittäjien ja suuryritysten välillä mielestäni. Mikroyrittäjät voivat olla niitä, jotka työllistävät vain yhden, sen itse yrittäjän, ja hän voi tarvita joskus työntekijää. Toki heidän kohdallaan tuleekin olla toisenlainen jousto kuin suuryritysten kanssa. Itse en ymmärrä sitä tapaa, että esimerkiksi kauppaketju sitten tällä tavalla jakaa työntekijät kahteen tai useampaan kastiin ja tällä tavalla saa ikään kuin nollatyösopimuksilla pidettyä jotkut työntekijät toisenlaisessa asemassa. Tällainen niin sanottu työntekijöitten hyväksikäyttö edes tämmöisissä niin sanotuissa kiireellisissä tilanteissa, vaikka jouluaikana, mielestäni ei ole hyväksyttävää. Samalla työnantajalla pitäisi olla lähtökohtaisesti samassa arvossa oleva asema työntekijöillä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-18T17:23:53,2016-02-18T17:25:04,Tarkistettu,1.1 2016_10_96,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Entisen elämäni työelämän ja erityisesti epävirallisen ja prekaarin työelämän tutkijana eläneenä kovin hämmentyneenä kuuntelen, kuinka huolettomasti edustaja Satonen käyttää sanaa ""fakta"", kun hän väittää, että tämä vähentäisi tehdyn työn määrää Suomessa. Jos ei työnantajalla ole antaa työtä, niin hän ei ketään palkkaa, olivat työsuhteet millaisia tahansa. Jos hänellä taas on tekemätöntä työtä, hänellä on runsaasti erilaisia järkeviä vaihtoehtoja, jotka tarjoavat saman verran joustavuutta kuin tämäkin malli. Toisaalta työntekijän näkökulmasta kysymys on huomattavasti joustavuutta vähentävästä ratkaisusta esimerkiksi sitä kautta, että erilaisten kilpailusäännösten takia eri yrityksissä samaan aikaan nollatuntisopimuksella toimiminen ei välttämättä onnistu, tai sitä kautta, että työttömyysturva kyseenalaistuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-02-18T17:25:05,2016-02-18T17:26:10,Tarkistettu,1.1 2016_10_97,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On varmasti totta, että työelämän pelisäännöissä on parantamisen varaa, ja tässäkin kohdassa, mistä nyt keskustellaan, näin varmasti on. Kuitenkin edustaja Niikko mielestäni nosti tässä olennaisen asian esiin: Lainsäädännössä on vain se ikävä ja toisaalta hyvä puoli, että se koskee kaikkia. Tässä kansalaisaloitteessa on se ongelma, että se koskisi — tällä tavoin kuin se on nyt kirjoitettu — kaikkia yrityksiä, myös esimerkiksi sellaisia yrityksiä, jotka harrastavat säännöllistä työnantamistoimintaa. Otan esimerkin vauvauinnista, joka tapahtuu kerran viikossa. Siellä saattaa olla sama ohjaaja joka viikko, jolloin työaika ei todellakaan ylitä 18:aa tuntia, ja saattaa silti olla säännöllistä toimintaa. Eli tässä tulee ottaa huomioon kaikki nämä asiat. Varmasti tämä kansalaisaloite ainakin vaatii aika paljon kehittämistä valiokuntakäsittelyssä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2016-02-18T17:26:11,2016-02-18T17:27:08,Tarkistettu,1.1 2016_10_98,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tein itse aikanaan, reilu 15 vuotta sitten, työsopimuksen, jossa sanottiin, että työantaja sitten ottaa yhteyttä. Se oli rakennussiivousta, aika raskasta mutta palkitsevaa hommaa. Odotin, töiden piti alkaa, soittoa ei kuulunut. Odotin viikon, kaksi, kolme, neljä, ei kuulunut, hain toisen työn. Esimerkki siitä, miten se on suurta tuhlausta paitsi työntekijän kannalta myös toisten työnantajien kannalta ja ennen kaikkea yhteiskunnan kannalta, jolta jäi kaikki se verotulo, esimerkiksi, saamatta sen yhden kuukauden ajalta. Tämä koskettaa 83 000:ta ihmistä tällä hetkellä, todennäköisesti on satojatuhansia ihmisiä, joita jossain vaiheessa uraa tämä on koskettanut. Nyt tuolla lehtereillä on todellisia työn sankareita, jotka oman työn lisäksi ovat keränneet nimiä ja saaneet aikaiseksi, että tänään täällä keskustellaan. Arvoisa puhemies! Arvoisa työministeri, he katsovat nyt teihin. Pidättekö te tässä asiassa lupauksen, jonka annoitte ennen vaaleja? Ja muuten, arvoisa puhemies — sitä puhelua odotan edelleenkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-18T17:27:09,2016-02-18T17:28:13,Tarkistettu,1.1 2016_10_99,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK ,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä on taas kerran sellainen aihe, jossa pystyn melkein kaikkiin näihin käytettyihin puheenvuoroihin yhtymään. Tässäkään asiassa ei ole mustaa ja valkoista — näin entisenä pätkäsairaanhoitajana, toisaalta sitten taas mansikkaviljelyksillä kesällä olleena ja nyt sitten työnantajana tuolla kotitilalla. On ollut tosi mukava tavata näitä Vakiduunin ihmisiä sekä siellä Iisalmessa että tänään täällä Helsingissä. On totta myös se, että työelämän joustoja ei millään kannattaisi uhrata, sillä jokainen työpaikka on tänä päivänä tarpeen. Mutta tänään kuulin Vakiduunin edustajalta, että hän on ollut yli kaksi vuotta työsuhteessa nollatuntisopimuksella ja hän ei siltikään saa pysyvää työpaikkaa. Tämänkaltaiset asiat ovat kyllä todellakin sellaisia, joihin meidän kannattaa puuttua, koska kyllä ihminen tarvitsee turvaa. Monet näistä ovat nuoria ihmisiä, joilla on se perheen perustaminen, (Puhemies koputtaa) asunnon hankkiminen, ja pankki ainakin vaatii sitä turvaa työn jatkumiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-02-18T17:28:15,2016-02-18T17:29:25,Tarkistettu,1.1 2016_10_100,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Tämä kansalaisaloite nostaa esiin kyllä tosi tärkeitä asioita ja niitä suuria ongelmia, mitä näihin nollatuntisopimuksiin liittyy: niin tämä mahdollinen karenssi, mihin voi joutua, vaikka ei käytännössä töitä olisi saanut, kuin toisaalta ongelmat sairauspoissaolojen, lomien ja työn ja perheen yhdistämisen näkökulmasta, kun nollasopimuslaiset ovat käytännössä jatkuvasti tällaisessa löysässä hirressä. Minä en kuitenkaan ole varma, onko kielto tähän paras ratkaisu, sillä koko ajan meidän työelämä pirstaloituu ja yhä enemmän on semmoisia pienyrittäjiä, jotka ehkä pystyvät vähän tarjoamaan tunteja, mutta jos se 18 tuntia laitetaan minimiksi, niin voi olla, että heillä ei ole tarjota mitään. Minä toivoisin, että löydettäisiin näihin ongelmiin ratkaisuja ja esimerkiksi varallaoloon voisi sisältyä vaatimus maksaa siitä, tai toisaalta, jos hyvin nopeasti kutsutaan töihin, voisi olla korotettua tuntipalkkaa. Ja totta kai perustulo, sosiaaliturvan ja työnteon yhdistäminen, on yksi keino, joka helpottaisi tässä valtavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-02-18T17:29:28,2016-02-18T17:30:37,Tarkistettu,1.1 2016_10_101,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Työelämä on pirstaloitunut, ihmiset tekevät nykyään enemmän pätkätöitä, osa-aikatöitä, töitä hyvin epävarmois-sa työsuhteissa, ja tästä myös nämä nollatuntityösopimukset ovat osoitus. Tämä tietenkin aiheuttaa työntekijöiden näkökulmasta aika epävarman tilanteen nimenomaan tulevaisuuden suhteen, sen suhteen, miten suunnitella omaa elämää, miten suunnitella oman perheen elämää, ja tämä huoli on aito, minkä tämä kansalaisaloite nostaa esiin nimenomaan työntekijöiden näkökulmasta. Sen takia toivon, että eduskunta hyvin laajasti yhtyy tähän aloitteeseen, ja toivon myös kuulevani työministeri Lindströmiltä, että hän edelleen, niin kuin aikaisemmin on ilmoittanut, haluaa tätä asiaa edistää. Mutta edustaja Mikkoselle haluan tässä todeta, kuten täällä aikaisemminkin on todettu, että vaikka tässä aloitteessa halutaan kieltää nollatuntisopimukset, niin kuitenkin edelleen työntekijän tahdosta perustellusta syystä tulevaisuudessakin olisi mahdollista tehdä työtä tämänkaltaisessa työsuhteessa, (Puhemies koputtaa) eli kokonaanhan tämä mahdollisuus ei ole poistumassa, mutta sitä rajataan tällaisissa epätoivotuissa tilanteissa, (Puhemies: Aika!) joissa työntekijä tahtomattaan joutuu työtä tekemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-02-18T17:30:40,2016-02-18T17:31:52,Tarkistettu,1.1 2016_10_102,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä aloite nostaa sen ison huolen Suomen työmarkkinoitten sinänsä nykytilanteen suurimmasta ongelmasta, työttömyydestä, ja ehkä työsuhteiden sirpaleisuudesta, mutta myös ison huolen siitä, mikä on kymmenen vuoden päästä Suomen työmarkkinoitten tilanne, ylipäätään työsuhteiden pysyvyys, pitkäaikaisuus tai muu. Tämä on tietysti massiivisesti isomman keskustelun paikka kuin pelkästään yksittäinen kansalaisaloite. Minä koen kuitenkin ison linjan niin, että vaikka niitä ongelmia tällä hetkellä ilmenee Suomen työmarkkinoilla, väärinkäytöksiäkin nollatuntisopimusten käytössä, niin silti hallituksen pitäisi nyt miettiä kaikki ne keinot, joilla otetaan käyttöön lisää joustoja, työn tekemisen mahdollisuuksia, myös näitten kansainvälisten taloustutkimuslaitosten suosituksia työmarkkinoiden lisäjoustavuudesta, jotta työllisyys paranee, mutta samaan aikaan pystyttäisiin tilkitsemään näitä epäkohtia. Eli tasapainoinen ratkaisu, jossa katsotaan molempia puolia, millä työllisyys ja työntekomahdollisuudet lisääntyvät ja epäkohtia karsitaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-02-18T17:31:53,2016-02-18T17:33:12,Tarkistettu,1.1 2016_10_103,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ruokaa pitää ostaa joka viikko, vuokrat tai asuntolainojen lyhennykset, laskut, pitää maksaa joka kuukausi. Se edellyttää sitä, että myös on turvattu toimeentulo ihmisellä, joka pääasiallisesti tekee työtä. Sen vuoksi nämä nollatuntisopimukset ovat täysin kohtuuttomia työntekijöitä kohtaan. Ei pysty suunnittelemaan elämää ollenkaan eteenpäin, ei pysty perustamaan perhettä, elää jatkuvassa epätietoisuudessa. Sen vuoksi on todella tärkeätä, että tähän ongelmaan puututaan. Samaan aikaan, niin kuin täällä on nostettu esille, opiskelijoille, jotka eivät ole pääasiallisesti työelämässä, nollatuntisopimus voi toimia, ja sen vuoksi onkin tärkeää, että nimenomaan työntekijän omasta tahdosta voidaan tehdä vähemmänkin kuin tämä 18 tuntia. Arvoisa rouva puhemies! Työministeri Lindström on aktiivisesti ottanut kantaa aikaisemmin siihen, että nämä nollatuntisopimukset ovat ongelma ja niihin pitää puuttua. Uskonkin nyt, että yhdessä eduskunta ja työministeri löytävät sellaisen ratkaisun, jolla me pystymme puuttumaan näihin ongelmiin. (Puhemies: Aika!) Tämä on työväenpuolueen, niin sanotun työväenpuolueen, työministerin... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-02-18T17:33:15,2016-02-18T17:34:29,Tarkistettu,1.1 2016_10_104,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä oli tammikuussa tilaisuus, tämmöinen pätkätyöpamfletti, jossa oli Eetu-niminen kaveri. Hänellä oli neljä työnantajaa nollatuntisopimuksilla, ja Eetu tienasi 2014 joulukuussa 1 678 euroa ja tammikuussa samalta neljältä työnantajalta 67 euroa. Jokainen ymmärtää, että tämmöinen tilanne lisää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja estää yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteuttamista. Minäkin uskon, että ministeri Lindström pitää lupauksensa näissä asioissa ja toimii sen puolesta, että nämä nollatuntisopimukset saadaan sillä tavalla kiellettyä, että niille, jotka niitä eivät aidosti halua tehdä, taataan se 18 tuntia, mikä nykylainsäädännön mukaan myöskin takaa sitten työttömyysturvan näille ihmisille karttuvan. Toivon todellakin, että, ministeri Lindström, olette tämän asian takana yhdessä eduskunnan enemmistön kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-02-18T17:34:30,2016-02-18T17:35:32,Tarkistettu,1.1 2016_10_105,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä ministeri, kysyn yhden suoran kysymyksen teiltä, arvoisa työministeri Lindström: Onko teidän mielestänne kohtuutonta, että nollatyösopimuksen irtisanova henkilö joutuu karenssiin, vaikka hänelle ei olisi tarjottu pitkään aikaan työtunteja? Jos tämä on teidän mielestänne kohtuutonta, aiotteko purkaa tämän säännön?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-02-18T17:35:33,2016-02-18T17:35:58,Tarkistettu,1.1 2016_10_106,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän hyvin huolen tulevaisuudesta ja toimeentulosta, mutta täytyy tietysti huomata myös se, että Suomessa osa-aikatyötä tekevistä kolme neljästä tekee osa-aikatyötä tänäkin päivänä omasta tahdostaan eli he haluavat tällaista pienempää työtä — esimerkiksi opiskelijoita heistä on 40 prosenttia — ja ainoastaan joka neljäs haluaisi itselleen kokoaikatyötä. Kysyisin työministeri Lindströmiltä: tarvitaanko tähän laki, kun nyt on ollut puhe siitä, että ei mentäisi lakiteitse vaan etsittäisiin ratkaisuja? Kaupan alalla on keikkatyömalli, joka on tehty PAMin kanssa yhteistyössä, elikkä on tällaista hyvää paikallista sopimista työpaikalla työntekijöiden ja työnantajien kesken. Eikö tähän voisi löytää mallin, mikä olisi joustava ja missä ei tarvitsi mennä (Puhemies koputtaa) niin sanotusti pakkolain kautta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-18T17:36:00,2016-02-18T17:37:07,Tarkistettu,1.1 2016_10_107,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erittäin tärkeää, että keskustellaan tänään täällä salissa kansalaisaloitteesta, jolla pyritään turvaamaan vähimmäistyöaika kaikille työsuhteessa oleville. Tämä nollasopimuslaisuus tai tarvittaessa töihin kutsuttavan tilanne on kyllä työntekijän kannalta äärimmäisen epäoikeudenmukainen ja asettaa työntekijät usein samassa työpaikassakin täysin eriarvoiseen asemaan, elikkä kyllä tämä on myös yhdenvertaisuuskysymys työntekijöiden kesken, että me puolustamme lailla niitä, jotka ovat heikommassa asemassa, tässä tapauksessa henkilöitä, jotka ovat tällaisella niin sanotulla nollasopimuksella töissä, joilla ei siis ole todellakaan sellaista työsuhdeturvaa, mikä pitäisi olla, vähimmäisturva. Ja tällä lakialoitteellahan ei todellakaan tyrmätä sitä, etteikö työntekijä halutessaan esimerkiksi tietyissä elämäntilanteissa voisi tehdä vähemmän kuin 18 tuntia, mutta nimenomaan suojattaisiin (Puhemies koputtaa) sitä työntekijää tässä tilanteessa, se on se lähtökohta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-02-18T17:37:08,2016-02-18T17:38:14,Tarkistettu,1.1 2016_10_108,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Pyydän kiinnittämään huomiota 1 minuutin mittaisiin vastauspuheenvuoroihin, että kaikki saavat sitten oman äänensä kuuluville ja kysymyksiä ministerille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_109,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En ota kovin jyrkästi kantaa tähän asiaan, mutta annan esimerkin: meiltä on jäämässä eläkkeelle työntekijä, joka on 40 vuotta ollut töissä siellä, ja hän kysyi minulta, saako hän tehdä sen eläkkeelle jäämisen jälkeen töitä. Totta kai, hyvä ammattitaito ja kaikki, firmallehan siitä on hyötyä. Mutta kun nyt tulee tämmöinen laki, nostatetaan pikkuisen sitä porrasta, että voiko ottaa. Onko tämä työntekijän etu, työnantajan etu, kun nostetaan pikkuisen sitä? Käytäntö on aina eri kuin kirja. Se on aina eri, se on eri tasossa. Siis minä olen huolissani hänestä ja myös hänen työpanoksestaan, minkä me tarvitsemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-02-18T17:38:36,2016-02-18T17:39:31,Tarkistettu,1.1 2016_10_110,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,Edustaja Lindtman ja sen jälkeen ministeri.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_111,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on nyt paljon esitetty keskustelussa sellaisia huolia, jotka kyllä hälvenisivät, jos ne edustajat, jotka tässä ovat esittäneet näitä huolia, lukisivat huolella tämän kansalaisaloitteen. Ei tässä olla estämässä opiskelijoiden työntekomahdollisuutta, jos se tapahtuu omasta tahdosta. Ei myöskään, mitä tulee näihin tilapäistöihin, joihin täällä viitattiin. Kyse on todella siitä, että jos sopimuksessa on määritelty vain, että työaika on jotain esimerkiksi 0:n ja 40:n välillä, niin silloin niissä tilanteissa, edustaja Heinonen, näistä osa-aikatyöntekijöistä, jotka ovat muuten eri tilasto, se neljäsosakin on todella iso määrä. 83 000 ihmistä tällä hetkellä työskentelee näin. Ei ole varmuutta tulevaisuudesta. Vuokra pitää maksaa joka kuukausi, mutta kuten tämä jo tässä keskustelussa kuuluisaksi tullut Eetu koki, niin yhtäkkiä seuraavassa kuussa tulot olivatkin vain 67 euroa. Ja nyt olennainen kysymys on se, että kun tuosta lähdetään vaikkapa Joensuuhun ajamaan, siellä on monta Citymarketia matkalla, toisissa Citymarketeissa on 30 prosenttia osa-aikaisia, tai nollasopimuksella olevia, ja toisissa 80. Kyse on työn organisoinnista. Arvoisa työministeri Lindström, nyt olisi tärkeää kuulla teidän kantanne: tuetteko te tätä hanketta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-18T17:39:31,,Tarkistettu,1.1 2016_10_112,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Sitten ministeri Lindström, enintään 5 minuuttia, olkaa hyvä. Ja sitten debatti jatkuu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_113,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Kiitos, rouva puhemies, ja kiitos hyvästä keskustelusta tärkeästä aiheesta. Viime vaalikaudella, kun tästä asiasta minulta kysyttiin, annoin haastatteluja — täällä on niitä jo lainattu — ja kerroin mielipiteeni, ja oikeastaan se minun kantani oli silloin se, ja se on edelleen tämä sama, eli toistan sen, että jos ihminen itse haluaa, että hänellä on nollatuntisopimus, se pitää sallia. Se oli minun suurin huoleni tässä, koska voi olla tilanteita, niin kuin tässä keskustelussa nyt on käynyt ilmi, että tämmöinen malli voi olla aivan perusteltu. Itse asiassa tässä aloitteessa, täällä kohdassa 4.8, Joustavuus työntekijän ja työnantajan näkökulmasta, tämä asia tuodaan esille. Eli tämmöinen mahdollisuus on. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Filatov haastoi löytämään ratkaisuja yhdessä ministerin kanssa. Kyllä, me tarvitsemme reilut pelisäännöt työelämään. Eivät minun mielipiteeni miksikään muutu siitä, että lyödään ministerinatsat kaulaan. (Tarja Filatov: On ne vähän muuttuneet!) — Noh, ei siitä, että työelämässä tarvitaan reilut pelisäännöt. Ei voi olla villiä. Se on sitten eri asia, mitkä ne ovat sisällöltään. Onko se sisältö suoraan tämä kansalaisaloite, vai muotoutuuko se nyt sitten tässä valiokuntavaiheessa, ja se on minun ymmärtääkseni myös tämä teidän viestinne tännepäin: että nyt se muotoillaan sellaiseksi, että se kestää, ja otetaan huomioon nämä molemmat tässä keskustelussa esille nousseet huolet. Edustaja Mikkonen nosti esille tämän, että onko kielto oikea ratkaisu vai pitääkö olla jokin muu ratkaisu. Tämä on nyt sitten se pohdittava asia, mikä kannattaa käydä perusteellisesti läpi ja haastaa itseään ja kysyä joka puolelta, mitä ongelmia tämä ratkaisu tuo, ja toisaalta, mitä siinä on hyvää. Täällä on nostettu esille tämä Kaupan liiton malli, edustaja Satosen puolelta. Se voi olla yksi etenemistie, en tiedä, mutta olen kyllä valmis siihen, kun tiedän ja tunnen ihan lähipiiristä, menemättä yksityiskohtiin, mitä se tarkoittaa, kun ei niitä tunteja tahdo tulla ja sitten niitä taas yhtäkkiä tulee. Minä tiedän sen kyllä. Edustaja Heikkinen nosti tämmöisen esimerkin, missä ihmistä on roikotettu jopa vuosia tässä, ja onhan se kestämätön tilanne. Niin että jotainhan tälle asialle pitää tehdä, että meillä olisi semmoiset pelisäännöt, että ne koetaan oikeudenmukaisiksi. Tänään on ministeriössä ollut tiedotustilaisuus työolobarometrista. Siellä nimenomaan puhuttiin tästä työmarkkinoiden epävarmuudesta ja tällaisesta asiasta. Tämä aloitehan on erittäin ajankohtainen liittyen myös tähän. Me tarvitsemme joustavuutta, mutta meillä pitää olla pelisäännöt. Täällä edustaja Aalto haastoi, kysyi, että entä nollatuntisopimusten irtisanominen ja karenssi. No, nämä ovat tietysti semmoinen asia, mikä täytyy sitten katsoa, että jos on sopimus ja sen itse irtisanoo, niin — niin, siitä tulee karenssi. En tiedä, onko se sitten jatkossa näin, en nyt ota tässä vaiheessa siihen kantaa, mutta itse haluan reilut pelisäännöt työelämään, sen toistan vielä, ja minä uskon, että kun me yhdessä teemme töitä, niin tässä voi löytyä hyvä ratkaisu, joka sitten koetaan oikeudenmukaiseksi sekä työnantajien että työntekijöitten puolella, koska se pointtihan tässä on se, että me tarvitsemme sitä työtä, emme me muuten tästä suosta nouse; meidän pitää mahdollistaa se, että ihmiset ottavat niitä lyhyitäkin työsuhteita vastaan. Se, miten se tuonne muotoillaan — on sitten oikeastaan tämän valiokunnan työ muotoilla se semmoiseen muotoon, että se kestää. Mutta olen valmis yhteistyöhön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-18T17:40:58,2016-02-18T17:44:59,Tarkistettu,1.1 2016_10_114,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"No niin, ja sitten jatketaan debattia. Edustaja Heikkinen sieltä ensiksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_115,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK ,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille tästä puheenvuorosta. Minä uskon, että tuolla ylhäälläkin arvostetaan sitä ihmisläheistä tapaa, ja teillä on aidosti arjen tuntemusta näistä ongelmista. Se voi olla, että jyrkän kieltolinjan sijaan tällainen paikallinen sopiminen ja työehtoihin vietävä sopiminen voi olla se toinen tie, millä löydetään ratkaisua tähän. Minä odotan todellakin innolla työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä, että päästään tätä asiaa läpikäymään valiokunnassa ja yhdessä ministerin kanssa. Mutta kuten aikaisemmassa puheenvuorossani sanoin, yksi iso ongelma on nimenomaan tämä nollatuntisopimusten käyttäminen vuosia kestäen. Se tuo hirveätä vääristymää esimerkiksi hoitoalalle. Nyt kun me olemme sotea uudistamassa, niin me vaadimme, että kaikki on läpinäkyvää, julkisen ja yksityisen pitää kilpailla rinta rinnan. Tavallaan tuovat myös lisää vääristymää (Puhemies koputtaa) tällaiset joustot, joita me emme halua työelämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-02-18T17:45:06,2016-02-18T17:46:17,Tarkistettu,1.1 2016_10_116,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että keskustelua käydään, ja valiokunta varmasti osaa puntaroida tätä asiaa parhaalla mahdollisella tavalla niin, että myös työhön osallistumisen esteitä pystytään samalla kertaa pohtimaan. Mutta nyt on huomattava, että tällä kansalaislakialoitteella halutaan turvaa niille työntekijöille, niitä vähimmäisehtoja, joita tarvitaan työelämään. Esimerkiksi edellinen kauppojen aukioloaika myytiin työntekijöille niin, että puhuttiin lisätyön tarjoamisvelvoitteesta, mikä meillä on työsopimuslailla, mutta sitä eivät työnantajat noudata millään tavoin. Se on erittäin heikkoa, vaan otetaan uudestaan ja uudestaan lisää osa-aikaisia, vaikka siellä onkin omaa väkeä, joka on vastentahtoisesti osa-aikatyössä. Nyt tällä luotaisiin sitä turvaa, että tämä vastentahtoinen osa-aikatyö tulisi jonkinnäköiseen kontrolliin eikä oteta sitä esteeksi, etteikö työhön osallistuminen ja pääseminen silti helpottuisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-18T17:46:18,2016-02-18T17:47:24,Tarkistettu,1.1 2016_10_117,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tuosta äskeisestä vastauspuheenvuorosta. Nimenomaan tässä salissa on hyvä miettiä, mitä me lainsäädännöltä odotamme ja oletamme. On hyvä, että kuullaan ministerin suusta, että tarvitaan ne reilut pelisäännöt. Meidän on mietittävä elinkeinoelämän tarpeet ja kysyntä ja myöskin työvoiman tarve mutta myöskin sen työntekijän erilaiset elämäntilanteet ja erilaiset mahdollisuudet tehdä töitä. Lainsäädännön osalta näen, että on luotava se toimintakenttä, jossa ovat ne reilut pelisäännöt ja mahdollistava ilmapiiri. Meidän pitää ohjata kannustavaan, pitkäjänteiseen, oikeudenmukaiseen ratkaisuun, ja aidat enemmän sinne pelikentän ulkorajoille kuin jokaisen kentän rajaan. Siinä mielessä näen vaikeaksi tämän, että me kuitenkin keskustelemme (Puhemies koputtaa) kansalaisaloitteesta, jossa puhutaan nollatyösopimuksesta, ja täällä salissa varmaan kaikki ovat sitä mieltä, että pelkästään se nollatyösopimus ei ole se ratkaiseva, (Puhemies: Aika!) vaan se työntekijälähtöinen ratkaisu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-02-18T17:47:27,2016-02-18T17:48:43,Tarkistettu,1.1 2016_10_118,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan kiittää ministeriä. Vaikka oli tiettyä epämääräisyyttä keinoihin liittyen, niin tulkitsin kyllä ministeriä niin, että muutoksia selvästi on luvassa ja että tekin niitä kannatatte. Se on erittäin myönteistä. Haluaisin myös kommentoida niille ennen kaikkea kokoomuksen edustajille, jotka täällä jatkuvasti puhuvat opiskelijoista, jotka vapaaehtoisesti tekevät töitä nollatuntisopimuksilla, että tämä ryhmähän on nimenomaisesti huomioitu tässä kansalaisaloitteessa eli tämä on mahdollista myös jatkossa. Vihreiden edustajalle: Olin oikeastaan vähän harmissani siitä, että perustulo nousi esille tässä yhteydessä, koska pidän sitä erittäin kannatettavana ja tärkeänä uudistuksena. Mutta sitä ei missään nimessä saa nähdä vaihtoehtoisena ratkaisumallina sille, että me korjaamme niitä työelämän epäkohtia, mitkä ovat olemassa, ja että me huolehdimme esimerkiksi työntekijän työsuhdeturvasta, joka nyt tässä on se aivan keskeisin ongelma.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-18T17:48:44,2016-02-18T17:49:43,Tarkistettu,1.1 2016_10_119,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kontula täällä viittasi siihen, että hän on ollut työelämän tutkija. Tiedän kyllä, mutta en tiedä, oletteko ollut työnantaja, mutta minä olen ollut ihan pienessä grillikioskissa ja työllistin yhden henkilön kahtena päivänä viikossa, mikä jäi alle tämän 18 tunnin. Täytyy kyllä sanoa, että jos tämä olisi kielletty, niin varmaan meidän yrityksessämme käytännössä minä ja yhtiökumppani olisimme sitten itse tehneet enemmän töitä ja sekin työaika olisi jäänyt sitten työllistämättä. Kun lukee tätä esitystä, niin täällä pitää olla erityinen syy siihen ja sitten joku viranomainen tulee arvioimaan, onko minun grillissäni töitä sille henkilölle vai ei, mikä tuntuu jo aika kankealta järjestelmältä. Sen kyllä ymmärrän, että jos en pysty tarjoamaan kuin vaikka 16 tuntia viikossa töitä, niin tällä henkilöllä pitää kyllä, jos hän ei muualta saa töitä, olla oikeus työttömyysturvaan. Silloin me tulemme siihen työn ja työttömyysturvan yhteensovittamiseen ja perustulokeskusteluun, ja se kyllä käy mutta ei näin kankea järjestelmä, mitä tässä esitetään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-02-18T17:49:44,2016-02-18T17:50:51,Tarkistettu,1.1 2016_10_120,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Satoselle: Olen ollut myös monta vuotta työnantajana ja tiedän myös ne ongelmat, mitkä siihen liittyvät. Toden totta, olen edustaja Satosen kanssa samaa mieltä siitä, että tästä esityksestä puuttuu kokonaan pohdinta niistä tilanteista, joissa yrityksessä on tarjolla työtä vähemmän kuin se 18 tuntia kokonaisuudessaan mutta työ on sillä tavalla säännöllistä, että ei voi puhua satunnaisesta työstä. Tämä on semmoinen asia, että minä lupaan ainakin edustaja Satoselle, että kun tämä asia tulee valiokuntaan, niin pidän tätä esillä ja etsitään tähän yhdessä sellainen ratkaisu, että myös tällaiset työllistämistilanteet ovat jatkossakin mahdollisia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-02-18T17:50:52,2016-02-18T17:51:39,Tarkistettu,1.1 2016_10_121,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä väistämättä tulee mieleen se, että tämä kuvaa hyvin sitä meidän nykyistä työmarkkinakenttäämme ja sitä nykyistä aikaa, missä elämme. Kyllähän lähtökohdan pitäisi aina tietenkin olla se, että työn täytyy olla kannattavaa, mutta me emme voi mitään sille tosiasialle, että meidän työmarkkinakenttämme on silppuuntunut hirvittävän paljon. Sikäli kyllä minusta myös sitä sosiaaliturvakeskustelua täytyy tässä kuljettaa jatkuvasti rinnalla, miten me mahdollisimman parhaalla tavalla voimme yhdistää työelämän ja sosiaaliturvan, ja siihen kyllä aloitteen tekijät kiinnittävät huomiota, ja toivon myös, että valiokuntakäsittelyssä kiinnitetään huomiota siihen, miten sitten tämmöisille, jotka tekevät lyhyitä pätkätöitä, kuitenkin turvattaisiin loma- ja sairauskorvaukset. Ja tietenkin pelisäännöt täytyy olla, että eihän kukaan halua väärinkäytöksillä ja väärin toimivilla työmarkkinoilla toimia. Mutta siitä, että se tulisi lain tasolla säädettyä, en ole vielä kyllä aivan vakuuttunut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-02-18T17:51:42,2016-02-18T17:52:46,Tarkistettu,1.1 2016_10_122,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tässäkin keskustelussa on paljon puhuttu siitä, että työelämä on pirstaloitunut ja silppuuntunut, ja näin on, mutta tähän tilanteeseen ei olla päädytty aivan itsestään, vaan juuri nämä nollatuntisopimukset ovat yksi elementti, joka on pirstonut työmarkkinoita, koska se on mahdollistanut työn teettämisen ilman kunnollista työsuhdeturvaa, joka muuten työntekijöille kuuluisi. Ja juuri sen takia meidän on tarpeen ja tärkeää puuttua näihin työelämän ongelmiin, joihin nytten tällä aloitteella pyritään puuttumaan. Itsekin olen iloinen siitä, että ministeri ei ainakaan suoralta kädeltä tyrmännyt sitä, että näitä epäkohtia nyt lähdetään korjaamaan. Mutta vielä vähän toivoisin kyllä pontevuutta koko hallitukselta ja tietenkin myös työministeriltä siihen, että oikeasti tunnistetaan se ihmisten ahdinko — ne epävarmuudet, mitä työelämään liittyy, se epävarmuus omasta tulevaisuudesta — ja että siihen suhtaudutaan sillä vakavuudella, minkä se ansaitsee, koska juuri näiden nollatuntisopimusten kauttahan me luomme työelämään epävarmuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-02-18T17:52:47,2016-02-18T17:53:47,Tarkistettu,1.1 2016_10_123,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen tähän salissa nyt käytyyn keskusteluun. Tämä on aihe, missä tulee helposti vastakkainasettelua nimenomaan työnantaja- ja työntekijäpuolen osalta, ja tämä vastakkainasettelu on aivan turhaa, koska tässä tosiaan, kuten edustaja Kontula tuossa ihan hyvin mielestäni mainitsi, pidetään huolta molemmista. Eli täytyy muistaa, että sillä pienyrittäjällä ei välttämättä ole tarjota sitä 18:aa tuntia töitä ja opiskelija ei ehkä sitä halua tehdäkään. Mutta pääasia tässä on nimenomaan se, että työntekijän oikeuksia tai mitään työlainsäädäntöä ei tule saada polkea Suomessa tekemällä näitä nollatuntisopimuksia. Ongelma tässä on silti se, että työmarkkinoiden jäykkyyttä lisäämällä vähennetään kuitenkin työn tarjontaa. Että joku hyvä kompromissi tässä täytyy löytää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-02-18T17:53:49,2016-02-18T17:54:52,Tarkistettu,1.1 2016_10_124,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Otetaan vielä neljä vastauspuheenvuoroa. Sen jälkeen, jos ministeri haluaa käyttää puheenvuoron, se on ihan hyvä, ja sitten mennään puhujalistaan. — Huomaan, että siellä edustaja Niikko ihan kuopii jo. (Naurua) — Ja nämä neljä henkilöä ovat edustajat Lindtman, Järvinen, Mykkänen ja Nurminen. — Jaaha, siellä oli yksi vielä. Otetaan hänetkin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_125,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, on todella tärkeää ja tietyllä tavalla historiallinen hetki, kun ensimmäinen työelämälainsäädäntöön liittyvä kansalaisaloite on nyt tullut eduskuntaan, ja sen takia on hyvä, että tästä käydään kunnon keskustelu. Viime kädessähän tässä on kuitenkin kyse sillä tavalla arvoista, nähdäänkö työntekijät, ihmiset, vain ikään kuin semmoisina resursseina, joita voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön, vai ei. Kyllä mielestäni pohjoismaiseen malliin kuuluu, että meillä on tiettyjä pelisääntöjä, ja nyt olin tyytyväinen myös siitä sävystä, jolla työministeri Lindström tähän vastasi. Tarkalleen ottaen te kyllä sanoitte ennen vaaleja, että lailla pitäisi puuttua nollatuntisopimuksiin, ja toivomme, että muistatte tämän. Täällä on myös hallituspuolueista tullut ymmärtämystä, mutta tuntuu, että nyt tätä asiaa yritetään kiertää joko sosiaaliturvaan tai muuhun. (Puhemies koputtaa) Näiden lupausten lisäksi tarvitaan konkreettisia toimia. (Puhemies: Aika!) SDP:n eduskuntaryhmä on niihin valmis.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-18T17:55:18,2016-02-18T17:56:26,Tarkistettu,1.1 2016_10_126,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen iloinen, että tässä on löytymässä yhteinen punainen lanka niin oikealta kuin vasemmalta ja vielä ministerikin tuntuu olevan halukas tähän yhteistyöhön niin, että saamme taatusti työelämävaliokunnassa hyvän keskustelun ja toivottavasti reilumman työelämän aikaan. Kannattaa muistaa — toisin kuin tässä keskustelussa on nyt monta kertaa sanottu, että pienien, lyhyiden nollatuntisopimusten tai lyhyiden työpätkien pitää olla mahdollisia silloin, kun työntekijä niitä haluaa — että kyllä niiden täytyy olla mahdollisia silloinkin, kun työnantajalla on sellaisia tarjottavana, sillä jokainen työpaikka on tässä maassa tarpeen. Meillä on pelkästään yksinyrittäjiä tässä maassa 170 000, ja heistä monella on iso tarve taata itselleen edes pieni hengähdystauko viikossa ja tarjota töitä vaikka yhdeksi päiväksi, kahdeksaksi tunniksi, ja se saattaa olla jatkuva tarve. Täällä on moneen kertaan vedottu myöskin kaupan alan sopimukseen. — Aika on näköjään niin katkolla, että esittelen sitä sitten puheenvuorossa tarkemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-02-18T17:56:27,2016-02-18T17:57:31,Tarkistettu,1.1 2016_10_127,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta kyllä tämä meidän pääongelmamme eli kokoaikainen työttömyys on niin vakava, että en kyllä pidä tolkullisena yhtäkään sellaista lakimuutosta, joka vaikeuttaisi minkälaisen tahansa ansiotyön tarjoamista ja tämmöisen suhteen syntymistä. Ymmärrän hyvin ne vaikeudet, mitä on monella sellaisella ihmisellä, joka elää nollatuntisopimuksen kautta eikä ole saanut kokoaikatyötä, mutta en usko, että tämä lakialoite tällä tavalla toteutettuna loisi montaakaan kokoaikatyöpaikkaa. Pikemminkin niitä saattaisi syntyä vähemmän. Tässä edustaja Lindtman puhui muun muassa muutamasta Prismasta, joissa on erikokoi-sia määriä... (Antti Lindtman: Citymarketeja!) — Oli Sittareita sitten. — Sanoisin, että niissäkin todennäköisesti työntekijät kilpailevat enemmän itse asiassa sen kanssa, korvaako kone myyjät, kuin sen, korvaako naapuri-Sittarin kokoaikainen nollatuntisen tai toisin päin sitten nollatuntinen kokoaikaisen. Myöskin muistuttaisin, että tässä ei ole kyse pelkästään palvelualojen tämmöisestä jatkuvasta toiminnasta, vaan itse asiassa vaikkapa Slushin tyyppinen (Puhemies koputtaa) startup-tapahtuma ei olisi alun perin (Puhemies: Aika!) saanut alkuaan, jos ei olisi nollatuntisopimuksella voitu organisaatiota rakentaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-02-18T17:57:33,2016-02-18T17:58:40,Tarkistettu,1.1 2016_10_128,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muistuttaisin ehkä samasta asiasta vielä kuin mitä edustaja Lindtmankin toi esille, että nyt mietitään sitä, olemmeko me tästä aloitteesta samaa mieltä vai emmekö ole. Mielestäni meidän ei tule hyväksyä näitä kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka vasten tahtoaan työskentelevät nollasopimuksella ilman oikeusturvaa ja muuta. Muistuttaisin, että esimerkiksi Tahdon2013‑kansalaisaloitetta muutettiin vielä hyvin paljon valiokuntatyössä mutta itse asia ei muuttunut. Eli on hyvä keskustella nyt tästä. Kiitän Lindströmiä hänen ajatuksistaan. Mutta tarkentaisin vielä: onko mielestäsi reilua pelisääntöä olla nimenomaan nollasopimuksilla vasten tahtoaan ilman työttömyysturvaa ja työelämän ennakoitavuutta? Onko se reilua työelämän pelisääntöä? Ja mielestäni olisi hyvä puhua myös yrittämisen riskistä, että jaetaanko yrittämiseen kuuluvaa riskiä (Puhemies koputtaa) nollatuntisopimuslaisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-02-18T17:58:40,2016-02-18T17:59:48,Tarkistettu,1.1 2016_10_129,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,Ja sitten vielä edustaja Elomaa. Sen jälkeen ministeri.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_130,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! On ilo olla mukana näin rakentavassa keskustelussa. Ministeri Lindström, tiedän, että teillä on jalat maassa. Oli tosi väkevä puhe, ja uskon, että tulette tekemään tämän asian eteen kaikkenne. Tässä kohtaa sanon myös esimerkin hyvin läheltä, lähipiiristä. Siellä nuori kaveri on ollut jo kolmatta vuotta erittäin suuressa kaikkien tuntemassa firmassa töissä nollasopimuksella. Välillä on hyvä kuukausipalkka — tai keskinkertainen, jos toden sanon — välillä ei tiedä, onko viikonloppuna töitä, koska töitä on. Tämä on hyvin epämääräistä, ja vaikeaa on rakentaa nuoren miehen elämäänsä, kun ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Että kyllä näihin nollasopimuksiin täytyy jotenkin puuttua. Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille. Tämä aihe on tosi tärkeä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-02-18T17:59:50,2016-02-18T18:00:51,Tarkistettu,1.1 2016_10_131,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Ja sitten ministerin vastauspuheenvuoro, enintään 3 minuuttia, voi puhua sieltä paikalta. Sen jälkeen mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_132,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies, ja kiitos hyvästä keskustelusta. — Jos aloitan ihan tästä edustaja Nurmisen ja edustaja Marinin huolesta. Edustaja Marin totesi, että pontevuutta lisää, ja edustaja Nurminen kysyi, onko reilua, ja sitten hän luetteli nämä epäkohdat. Ei tietenkään ole reilua, ja sen takiahan tämä kansalaisaloite käsittääkseni on täällä, koska on koettu, että ei ole reilua. Ja kun vastasin tuossa äsken — koetin olla ponteva, mutta koetan olla vielä pontevampi — (Eduskunnasta: Hyvä!) että me tarvitsemme reilut pelisäännöt, niin ehkä tämä nyt sitten vastaa tähän kysymykseen. Sitten se tehdään yhteistyössä, kuten tässä sanoin. Tämä ei varmasti ole se lopullinen versio, veikkaisin. Se muokkautuu tässä matkan varrella. Mutta se idea, että tälle asialle pitää saada pelisäännöt — sehän tässä on käsittääkseni se pointti. Siinä mielessä olen valmis yhteistyöhön. Täällä itse asiassa edustaja Tavio sanoi, että ei tarvita vastakkainasettelua. Ei niin. Pitää ottaa huomioon sekä se työnantajapuoli että työntekijäpuoli, molemmat. Ja edustaja Mykkänen, ihan totta, sekin pitää ottaa huomioon, tuleeko tällä lisää työtä vai eikö tule ja estääkö tämä työllistämisen. Nämä kaikki pitää ottaa huomioon nyt, kun tätä aletaan valmistelemaan, ja rakentaa semmoinen kokonaisuus, joka paitsi vastaa tähän alkuperäiseen ideaan, miksi tähän on puututtu, myös ei samalla estä työllistymistä, tuodaan semmoiset pelisäännöt. Silloin meillä on semmoinen laki tässä asiassa, joka on reilu. — Kiitoksia keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-18T18:00:58,2016-02-18T18:02:45,Tarkistettu,1.1 2016_10_133,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_134,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensiksi tahdon kiittää kansalais-aloitteen tekijöitä siitä, että olette tuoneet tämän tärkeän asian tänne eduskuntaan keskusteluun. Kuten tässä on käynyt esille, työntekijää koskeva lainsäädännön asia on laadussaan aika lailla ensimmäisiä, ja uskon, että tämä aloite kantaa hedelmää. Nollatuntisopimukset ovat joissain tilanteissa täysin kohtuuttomia. Sopimus voi käytännössä sitoa työntekijän olemaan tyhjän panttina. Työtä ei ole, mutta on kuitenkin elettävä jatkuvasti sitoutuneena ottamaan sitä vastaan, jos sitä tulee. Pahimmillaan nollatuntisopimukset kurittavat työntekijää, joka löytää uuden työpaikan. Hän ei voi ottaa työtä heti vastaan, koska on sitoutunut työhön. Lisäksi nollasopimus on joillekin työnantajille tapa kiertää velvollisuuksia tilanteessa, jossa työ on tosiasiallisesti jatkuvaa, jopa kokoaikaista. Työsuhdeturvaa ei juuri ole. Tällaiset tilanteet eivät voi jatkua, meidän on löydettävä rakentavat mallit ratkaista tämä ongelma. Nollatyösopimusta ja tätä ehdotuksen muuttamista toki tulee tarkastella myös yrittäjän silmälasien lävitse. Mikroyrittäjän ja suuryrityksen välillä on eroja. Aloittelevassa firmassa on tilanteita, jolloin työtä ei tosiaan kerta kaikkiaan ole, mutta joskus taas tarvitaan apua. Nollatuntisopimuksen kieltävä laki voi heikentää pienyrittäjää etenemästä itsensätyöllistäjästä työnantajaksi. Vastaavasti suuret yritykset, kuten esimerkiksi kauppaketjut, tekemällä nollatyösopimuksia jakavat työntekijänsä kahteen tai vieläpä useampaan kastiin. Perustelut heidän osaltaan nollatyösopimuksiin ovat mielestäni heikot. Arvoisa puhemies! Tässä aloitteessa ei ole ainoastaan kyse nollatyösopimuksen kieltämisestä lailla, niin kuin otsikossa sanotaan. Käytännössä kyse on myös siitä, että tulkitsijasta riippuen kieltäisimme alle 18 viikkotuntia sisältävät työsopimukset. Ainoastaan työntekijän esittämästä perustellusta syystä alle 18 tunnin osa-aikatyötä olisi mahdollista teettää. Merkittävää ei ole ainoastaan viikkotyötunnit, päivittäisillä tunneilla on myös väliä. Harva työntekijä haluaa reissata työpaikalle tekemään esimerkiksi muutaman tunnin kiireapua ja sitten palata takaisin kotiin. Yhtenä esimerkkinä: Työsopimuksella voidaan kikkailla epäreilusti esimerkiksi kesätyöntekijöiden kohdalla. Ei ole tavatonta, että jäätelömyyjä komennetaan kotiin sadepäivän aamuna ja poutapäivän sattuessa työt jatkuvat. On syytä muistaa myös, että on tilanteita, joissa ilman osa-aikatyön mahdollisuutta työpaikkaa ei olisi lainkaan olemassa. Jos tällainen laki tulisi voimaan tällaisenaan, kuin tämä on esitetty, se saattaisi heikentää osa-aikatyön tarjoamista. Siinä mielessä on tärkeää tarkastella asiaa, kuten ministerikin sanoi, siltä näkökannalta, että selkeät, räikeät epäkohdat korjataan ja pelisääntöjä uudistetaan. Osa-aikatyö on kuitenkin nykyisessä työelämässä tärkeä mahdollisuus sekä monille työntekijöille että työnantajille. Aloitteen hyväksyminen sellaisenaan voisi leikata työn tarjontaa ja työllisyyttä, siksi jonkinlainen välimaasto tulisi löytää. Kun yrityksiä ei velvoiteta teettämään tarpeettomia työtunteja, niin täytyy muistaa, että niiden on mahdollista maksaa halutessaan todelliselta työajalta myös parempaa palkkaa. Lisäksi on huomioitava, että työnantajan tilanteet eroavat. Samaa, mikä on kohtuullista vaatia yritysjätiltä, ei ole kohtuullista vaatia pienfirmalta. Ymmärrän täysin mikroyrittäjää, jolle työntekijän palkkaaminen on suurin ponnistus ja vastuu. Lakimuutos ei saa siis heikentää mikroyrittäjän mahdollisuuksia menestyä työssään. Arvoisa puhemies! Loppujen lopuksi pidetään mielessä se, että Suomessa työntekijän ja työnantajan edut ovat usein lähempänä toisiaan kuin miltä ne näyttävät. Meillä on erittäin hyvä työilmapiiri ja työnantajapiiri, paljon parempi kuin monessa muussa maassa. Siinä mielessä uskon, että tähän löytyy rakentava ratkaisu ja saamme tätä asiaa edelleenkin kehitettyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-18T18:02:54,2016-02-18T18:08:25,Tarkistettu,1.1 2016_10_135,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nollatuntisopimuksissa on kyse sellaisesta maan tavasta, jossa yrittäjäriskiä siirretään työntekijälle tavalla, joka ei ole ollut lainsäätäjän tarkoitus missään vaiheessa. Erityisen räikeän tästä maan tavasta tekee se, että siinä käytetään tyypillisesti hyväksi sellaisia työntekijöitä, jotka valmiiksi ovat työmarkkinoilla muita heikommassa neuvotteluasemassa. Koska nollatuntisopimukset eivät missään vaiheessa ole olleet lainsäätäjän tarkoitus eikä niitä löydy meidän nykyisestä lainsäädännöstä, niillä on monia sellaisia epätoivottavia kerrannaisvaikutuksia, joita työnantajat eivät ota omaan piikkiinsä ja joita työnantajatkaan todennäköisesti eivät toivo. Näitä ovat muun muassa mahdollisuus työttömyysturvaan, mahdollisuus lainaan tai luottokorttiin mutta myös esimerkiksi mahdollisuus rakkauteen silloin, jos hallituksen nyt kaavailemat perheenyhdistämishankkeet toteutuvat ja puolison Suomeen saaminen jatkossa edellyttää toistaiseksi voimassa olevaa täysiaikaista työsuhdetta. Minä tutkin työtä kymmenen vuotta ennen tähän taloon tuloani ja sen jälkeen olen ollut jatkuvasti tekemisissä työelämän kysymysten kanssa. Tältä ajalta minulle ei tule mieleen yhtään sellaista tapausta, yhtään sellaista tilannetta, jossa työnantajalla ei olisi työnantajan näkökulmasta järkevää vaihtoehtoa nollatuntisopimukselle. Vaikka nollatuntisopimukset häviäisivät tästä maasta kokonaan, meillä on sen jälkeenkin jäljellä määräaikaisia työsopimuksia, urakkatyösopimuksia, meillä on osa-aikatyötä, meillä on vuokratyötä, meillä on mitä erilaisinta alihankintatyötä, ja tästä syystä minä väitän, että nämä pelot ja uhat, mitä on esitetty siitä, että tämä haittaisi työllistämistä ja lisäisi työmarkkinoiden jäykkyyksiä, eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa eivätkä perustu kovin vankkaan työelämän tuntemukseen. On ihan totta, että tämä lakialoite ei ole täydellinen. Minä itse oletan, että se, että tässä pienen yrittäjän tai yksityisen työnantajan käsittely on jäänyt vajaaksi, johtuu siitä, että tämän lähde on peräisin sellaisista liitoista, joissa työpaikan koko on melko suuri. Tämän seurauksena aloite ei millään lailla pohdi sellaisia tilanteita, joissa työvoiman tarve on säännöllinen mutta jää alle 18 tunnin. Tällaisia tilanteita on esimerkiksi sellaisessa yökerhossa, joka on auki vain yhtenä tai kahtena päivänä viikossa, tai esimerkiksi voi olla kauppakeskuksessa sijaitseva liike, jonka yksinyrittäjä haluaa tehdä töitä vain viitenä päivänä viikossa, mutta kauppakeskus edellyttää liikkeen auki pitämistä myös kuudentena päivänä. Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, joita meidän tulee valiokunnassa pohtia, ja varmasti me niin teemmekin. Minun mielestäni on tärkeätä muistaa, että myöskään näissä tilanteissa ei ole kysymys siitä, että tarvittaisiin nollatuntisopimuksia. Näissä tilanteissa on kysymys siitä, että tarvittaisiin hieman vähemmän tunteja kuin se 18 tuntia, joka nyt tässä esitetään pääsääntönä työsuhteiden minimiviikkotuntimääräksi. Kansalaisaloite nollatuntisopimuksista on ilman muuta kannatettava aloite. Pientä viilausta se vaatii, mutta me saamme tästä hyvän parannuksen meidän työelämän pelisääntöihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-02-18T18:08:30,2016-02-18T18:13:04,Tarkistettu,1.1 2016_10_136,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Kiitos hyvästä ja rakentavasta keskustelusta. Mielestäni nollatyösopimukset ovat aikamme viheliäisin työmuoto. Nollasopimuksella tarkoitetaan toistaiseksi tai pidemmän määräajan voimassa olevaa työsopimusta, jossa työtunnit on määritelty alkamaan nollasta, esimerkiksi 0—38 tuntia viikossa. Tällöin työnantaja päättää, paljonko se tosiasiassa työtunteja tarjoaa. Työntekijän näkökulmasta voi mennä viikkojakin ilman kutsua töihin, ilman tunteja, ilman palkkaa, ilman eläkekertymää. Henkilö voi olla tiukasti sidottu työsopimukseen eikä saa tehdä töitä muille, muttei saa työttömyyskorvaustakaan. Ainut apu selvitä arjesta on kunnan sosiaalitoimen toimeentulotuki. Nollatyöntekijät ovat kaikista heikoimmassa asemassa työelämässä. Heitä on Suomessa noin 83 000 henkilöä, ja he ansaitsevat parempaa. Tilastojen valossa he ovat pääosin alle 30-vuotiaita nuoria ja erityisesti naisia. Nollasopimuksia ilmenee tyypillisesti kaupan alalla, sosiaali- ja terveyspalveluissa, majoitus- ja ravitsemispalveluissa sekä kuljetus- ja varastointialoilla. Suurin osa nollatyösopimuksella työskentelevistä haluaisi enemmän työtunteja. Eräs nuori nainen kertoi, että hän oli tehnyt vuosia osa-aikatyötä suuressa mediatalossa ja hänen toiveenaan oli jatkuvasti ollut saada lisää työtä, jotta hän eläisi noilla ansioillaan, mutta lisätyön jakaminen perustui aivan liian usein erilaisten henkilöiden suosimiseen vähän vaihtelevin perustein ja työnantaja saattoi pudottaa tunnit nollaan, mikä merkitsi tälle nuorelle naiselle kaaosta vuokran ja laskujensa maksamiseen. Nollatuntityöntekijän on vaikea tai lähes mahdoton saada lainaa tai luottokorttia pankista. Elämän suunnittelu on vaikeaa pienillä tuloilla. Perheen perustaminen ja lastenhoito on suuri ongelma monelle, koska työtunnit ovat epävarmat. Jokainen meistä tarvitsee elämäänsä ennakoitavuutta. Kenenkään elämä ei saa olla pelkkää ainaisessa hälytysvalmiudessa olemista, sen odottamista, että puhelin soi ja pyyntö tulla töihin tulee. Arvoisa puhemies! Työelämän sukupolvia tutkineet ovat arvioineet, että Y-sukupolven eli vuosina 80—90 syntyneiden avainkokemukseksi työelämästä saattaa nousta yksinäisyys. Yhteisölliset tukirakenteet ovat kadonneet, ja erityisesti vuokratyötä tekevien nollatyösopimuslaisten työn tekemisen paikka ja työyhteisö vaihtuvat jatkuvasti. Eri työpaikkojen ja esimiesten viidakossa työtä tekevä on enemmän yksin. Nollatuntityöntekijän mahdollisuudet vaikuttaa työpaikan asioihin ovat myös heikot. Y-sukupolvi on ensimmäinen sukupolvi, joka on tullut työelämään tällaisessa tilanteessa. He jäävät helposti työelämän marginaaliin ja kokevat ulkopuolisuutta. Vaikka työllä ei olekaan nuorten keskuudessa yhtä vahvaa kytköstä identiteettiin kuin aikaisemmilla sukupolvilla, niin myös nuoret kokevat työpaikan saamisen olevan kulttuurisesti hyväksyttävän elämän ehto, ja työllistyminen on saavutus kohti aikuisuutta ja itsenäistymistä. Nuorten sukupolvien palkkataso on myös vanhempien sukupolvien palkkatasoa alempi heidän ollessaan samassa elämänvaiheessa. Nuorten palkkatason alentuminen on tapahtunut pääosin yksityisellä sektorilla. Tämä kehitys ei tiedä hyvää Suomen valtion verotuloille eikä pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudelle. Mikäli emme nopeasti puutu asiaan, teemme pitkässä juoksussa suuren karhunpalveluksen nuorille, nälkäisille ja kunnianhimoisille sukupolville. He haluavat uudistaa työpaikkoja, organisaatioita ja niiden toimintakulttuuria, mutta jäävät vuosikausiksi jumiin epävarmaan nollasopimuselämään ja pätkä- ja osa-aikatyöhön. Vähitellen nuorilta karisee usko työelämän pelisääntöihin ja johdonmukaisuuteen. Työelämä menettää palkkaamattomissa nuorissa aikuisissa jatkuvasti sellaista rohkeutta, näkemyksellisyyttä ja uudistusvoimaa, joka on korvaamatonta suomalaisen työelämän uudistamiseksi. Suomalaiset nuoret sukupolvet tarvitsevat nyt eduskunnalta positiivista erityiskohtelua. On aivan erinomaista, että ministeri Lindström äsken kertoi olevansa valmis edistämään tätä hyvää kansalaisaloitetta. Arvoisa puhemies! Vielä tähän loppuun haluan sanoa sen, että jokaisella suomalaisella on perustuslaillinen oikeus työhön. Tämä edellyttää julkiselta vallalta pyrkimystä täystyöllisyyteen. Eduskunnan on aktiivisesti toimittava kaikkien alityöllistettyjen ja työttömien puolesta. Valitettavasti lainsäädäntömme ei vielä tunne nollasopimus-käsitettä tai mitään nollasopimuksiin viittaavaa. Työpaikoille on vain syntynyt huonoja käytäntöjä, jotka johtuvat juuri siitä, ettei laissa nimenomaan säädetä, mitä voidaan sopia työajasta. Nollasopimuksia käytetään jonkin verran puhtaasti työsuhdeturvan kiertämistarkoituksessa. Tämä ei ole oikein. Irtisanomista kierretään sillä, että nollatuntityöntekijän työvuorolistaan ei vain merkitä työvuoroja. Syyksi riittää mikä vain, vaikka väärä sana tai se, että työntekijä on tullut raskaaksi. Työlainsäädäntöä kierretään myös niin, että työvuorolistoja ei täytetä ennakkoon, jolloin nollatuntityöntekijä jää ilman sairausajan palkkaa tullessaan kipeäksi. Ilman tunteja jäänyt työntekijä sanoutuessaan irti työpaikasta voi joutua te-toimistosta karenssiin, vaikka tunteja ja palkkaa on ollut nolla kuukaudessa, ja jäädä näin ilman työttömyyskorvausta. Eduskunnan on pikaisesti puututtava tällaiseen kikkailuun. On säädettävä laki joustotyövoiman joustavuuden ehdoista. Riski on jaettava oikeudenmukaisemmin ja työsuhdeturva taattava työn tekemisen tavasta riippumatta. Vaikuttaa myös ilmeiseltä, että nuoret työntekijät tarvitsevat enemmän tietoa työsuojeluviranomaisista ja mahdollisuuksista saada hyvitystä oikeudenloukkauksista. Nuoret eivät tunne oikeusturvakeinoja, tai kynnys niiden käyttämiseen on liian korkea. On ilmeistä, että syrjivien rakenteiden tunnistamista on parannettava ja puuttumista aktivoitava. Nuorten tietämystä oikeuksistaan ja kykyä puolustaa niitä on tuettava, siitä huolimatta, että Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa täytyy voida lähteä siitä, että oikeudelliset, poliittiset ja hallinnolliset instituutiot valvovat ja edistävät perusoikeuksien toteutumista myös nuorten ja naisten osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-02-18T18:13:07,2016-02-18T18:21:58,Tarkistettu,1.1 2016_10_137,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kun suurin osa suomalaisista palkansaajista työskentelee toistaiseksi voimassa olevissa täyspäiväisissä työsuhteissa, unohtuvat helposti ne työntekijäryhmät, joiden arki ja elämä poikkeavat tästä merkittävästi. Peräänkuulutetaan jatkuvasti lisää joustoja — se kuultiin muun muassa tänään tässäkin salissa keskustelussa — mutta unohdetaan ne joustot, joita suomalainen työelämä jo tällä hetkellä on täynnä. On vuokratyötä, itsensä työllistämistä, ketjutettua määräaikaisuutta, vastentahtoista osa-aikatyötä, ja sitten on nollatuntisopimukset. Nollatuntisopimukset ovat erityisen ongelmallinen tapa toteuttaa työmarkkinajoustoja, ja kansalaisaloitteessa esitetään mielestäni kannatettavia keinoja tilanteen korjaamiseksi. Käytännössä nollatuntisopimukset mahdollistavat sen, että työnantaja pystyy kiertämään työelämän voimassa olevia säädöksiä. Kysymys nollatuntisopimuksista on siksi kysymys työmarkkinoiden pelisäännöistä ja työelämän laadusta. Siinä on kyse siitä, haluammeko tosiaan sallia käytännöt, jotka jättävät erityisesti nuoret työntekijät täysin vaille työsuhdeturvaa ja riittävää toimeentuloa. Tilanne, jossa työntekijälle ei ole määritelty vähimmäisviikkotuntimäärää, jättää hänet ongelmatilanteissa erittäin heikkoon asemaan. Jos sairastat paljon, jos syntyy erimielisyys pomon kanssa tai jos yrität puuttua epäkohtiin työpaikalla, voi työnantaja reagoida laskemalla työtuntisi nollaan. Kun ei tule tunteja eikä toimeentuloa, joudut irtisanoutumaan, ja silloin te-keskus voi määrätä tästä hyvästä kolmen kuukauden karenssin. Jos viikkotyötuntisi ovat olleet alle 18 tuntia viikossa, ei myöskään synny oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Tämän lisäksi toimeentulo on jatkuvasti epävarmaa, mikä tarkoittaa työntekijälle vaikeuksia suunnitella omaa elämää ja omia menoja. Arvoisa puhemies! On tietenkin olemassa myös paljon hyviä esimerkkejä työpaikoista, joissa niin työntekijä kuin työnantaja ovat olleet tyytyväisiä nollatuntisopimuksen kautta tehtyyn järjestelyyn. Siksi aloitteeseen on sisällytetty mahdollisuus poiketa jatkossakin 18 vähimmäisviikkotyötunnista alaspäin, kun se tapahtuu työntekijän toiveesta ja syystä, kuten opiskelusta. Suomen työmarkkinalainsäädännön keskeinen periaate on kuitenkin aina ollut heikomman osapuolen suojeleminen, ja siksi on luotu pelisääntöjä muun muassa mielivaltaisen irtisanomisen estämiseksi. Nollatuntisopimukset luovat tällä hetkellä ohituskaistan näille pelisäännöille. Pääosa niistä palkansaajista, joilla on nollatuntisopimus, on alle 30-vuotiaita. Huomionarvoista on myös, että yli puolet näistä ilmoittaa pääasialliseksi toimekseen ansiotyön. Kun kaikkien nollatuntisopimuksella työskentelevien tavanomainen työaika on Tilastokeskuksen mukaan 23 tuntia viikossa keskimäärin, tarkoittaa tämä myös, että tämän työntekijäjoukon kuukausiansiot jäävät hyvin pieniksi. Arvoisa puhemies! Nollatuntisopimusten kieltämisessä ei ole kyse työmarkkinoiden joustojen poistosta vaan sellaisten epäkohtien ja ongelmien korjaamisesta, joita kukaan ei voi kieltää. Seuraukset näistä epäkohdista kantavat pääosin alle 30-vuotiaat työntekijät, joiden työmarkkina-asema muutenkin on heikko. Lopuksi näin Y-sukupolven edustajana haluan myös tuoda esille, että olen äärimmäisen iloinen siitä, että työministeri Lindström hyvin selvästi osoitti ymmärtävänsä niitä epäkohtia, joita tällä hetkellä liittyy nollatuntisopimuksiin, ja odotan kyllä näiden puheenvuorojen perusteella myöskin, että tullaan näkemään ihan oikeita ja aitoja muutoksia näihin käytäntöihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-02-18T18:22:06,2016-02-18T18:26:48,Tarkistettu,1.1 2016_10_138,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme käyneet täällä salissa erittäin mielenkiintoista keskustelua, ja itsekin olen erittäin iloinen siitä, että työministeri Lindström on suhtautunut tähän nyt käsillä olevaan tärkeään kansalaisaloitteeseen myötämielisesti ja on omien sanojensa mukaan valmis tätä viemään eteenpäin hyvässä yhteishengessä ja edistämään tätä nollasopimukset kieltävää kansalaisaloitetta. Tämä on todellakin varmasti monille kuuntelijoille ilouutinen. Tilastokeskuksen mukaan nollasopimuksella tosiaan työskenteli 2014 peräti 83 000 suomalaista. Se on minusta hurja määrä, ja kun mietitään, että näillä ihmisillä ei ole sellaista työsuhdeturvaa, mikä pitäisi aina työsuhteessa olevalla työntekijällä olla, niin näillä 83 000 suomalaisella sitä ei tänä päivänä ole. Heistä valtaosa on naisia, 57 prosenttia, ja 65 prosenttia heistä on alle 30-vuotiaita, mutta joka ikäluokasta löytyy nollasopimuksella työskenteleviä. Usein nollasopimuksia perustellaan sillä, että näiden kautta nuoret pääsisivät paremmin kiinni työelämään, mutta itse en ymmärrä sitä perustetta, minkä takia nuorten pitäisi kestää työelämän epävarmuutta vanhempia ikäluokkia paremmin. Suomalaiset nuoret itsenäistyvät ja muuttavat pois kotoa varhain, ja tämä työelämän epävarmuus, mistä nollasopimukset ovat kuvaava esimerkki, vaikeuttaa nuorten itsenäistymistä. Nuoret maksavat laskuja siinä missä vanhemmatkin. Pahimmillaan toimeentulon epävarmuus aiheuttaa syrjäytymistä, ja tällä on tietysti kauaskantoisia vaikutuksia nuorten elämälle. Tiedämme kaikki tässä salissa, kuinka kalliiksi tämä syrjäytyminen sitten yhteiskunnalle tulee. Nollatuntisopimusten väitetään sopivan nuorille myös siksi, että monet nuoret ovat päätoimisia opiskelijoita. Tässä unohdetaan, että opiskelijat ovat keskenään hyvin erilaisissa tilanteissa. Kaikkien vanhemmilla ei ole mahdollisuutta maksaa omilleen muuttaneen lapsensa vuokraa silloin, kun lapsen työtunnit eivät riitäkään. Lisäksi monella opiskelijalla on jo lapsia. Miten opiskelun ja työelämän yhteensovittamista auttaa, jos työtunneista ja toimeentulosta ei ole minkäänlaista varmuutta? Arvoisa puhemies! Nollatuntisopimukset eivät kuulu Suomessa vain opiskelijoiden todellisuuteen, sillä yli puolet nollatuntisopimuksella työskentelevistä pitää ansiotyötä pääasiallisena toimintanaan. Tässä porukassa tehdään myös paljon vastentahtoista osa-aikatyötä, sillä Tilastokeskuksen mukaan osa-aikaisesti työskentelevistä nollatuntisopimuksen piirissä olevista peräti 37 prosenttia haluaisi lisätunteja. Tämä kertoo siitä, että nollatuntisopimukset aiheuttavat monissa perheissä vaikeita toimeentulo-ongelmia ja suoranaista köyhyyttä elikkä moni joutuu sieltä toimeentulotukiluukulta sitten hakemaan välttämätöntä perustoimeentuloa, jotta saa perheelleen leipää ja maksettua laskut. Monet nollatuntisopimuksia kannattavat ovat sitä mieltä, että parempi vähän töitä kuin ei töitä ollenkaan. Olisiko heillä pokkaa mennä sanomaan näin kolmen lapsen yksinhuoltajalle, joka miettii, tarjoaako työnantaja ensi kuussa tarpeeksi työtunteja, jotta vuokra saadaan maksettua ja lapsille ruokaa? Osa työnantajista haluaa pitää kiinni nollatuntisopimuksista työelämän joustojen nimissä. Ei ole kuitenkaan kenenkään etu, että työelämän epävarmuus kasvaa. Työntekijä, joka saa koko ajan olla huolissaan toimeentulonsa riittävyydestä, ei ole motivoitunut ja tehokas. Työelämään saadaan joustoja paremmin ihmisten perustoimeentuloa turvaamalla. Tähän auttavat vakaat työsuhteet ja esimerkiksi perustulon kehittäminen. Jokaisella suomalaisella tulee olla oikeus sujuvaan arkeen ja riittävään toimeentuloon. Tällä hetkellä nollasopimuslaisen ja muissa epätyypillisissä työsuhteissa olevan on vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta suunnitella lomia, harrastuksia tai lapsen hoitoa. Työelämä on todellakin pirstaloitunut, ja yhä useampi työskentelee määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa — osa omasta tahdostaan mutta suuri osa vastentahtoisesti. On pakko sanoa tässä vielä siitä, että vaikka meillä työnantajilla on lisätyön tarjoamisvelvoite, niin valitettavasti aika harvoin työpaikoilla tätä lisätyön tarjoamisvelvoitetta noudatetaan, niin kuin lailla on ollut tarkoitus turvata tämä. Tähän minä toivoisin myös nyt, kun tämä lakialoite on tullut eduskuntaan ja lähtee lausuntokierrokselle, kiinnitettävän entistä enemmän huomiota, jotta nämä reilut pelisäännöt todellakin saadaan turvaamaan työntekijöiden oikeuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-02-18T18:26:57,2016-02-18T18:32:27,Tarkistettu,1.1 2016_10_139,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ilo nähdä teitä vakiduunilaisia siellä iso joukko. Tuolta permannolta teitä ei näkynyt, vaikka teistä puhuttiin. Tämä keskustelu on hyvin tarpeellinen, ja teidän kansalaisaloitteenne on osoittautunut hyvin välttämättömäksi. Tänään tässä keskustelussa on tullut myös hyvin esiin niitä ongelmia, joita nollatuntisopimuksissa on. Nollatuntisopimuslainen työntekijä ei ole oikeutettu soviteltuun päivärahaan, jos tunnit ovat nollassa. Hän ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen, jos työaikaa ei ole vähintään 18:aa tuntia. Hän ei ole oikeutettu sairausajan palkkaan, jos työlistoja ei ole tehty. Eikä laissa ole säännöksiä edes työsuhteen lopettamisesta tai loppumisesta tai osa-aikatyöntekijän oikeudesta kieltäytyä vastaanottamasta työtunteja silloin, kun ne eivät hänelle käy. On selvää, että työelämän pelisääntöjä pitää reiluuttaa. Me tarvitsemme monenlaisia uudistuksia, mutta meidän pitää mahdollistaa myös työnteko silloin, kun työtunteja on tarjolla vain vähän, vaikka se olisi säännöllinenkin tilanne. Kannattaa muistaa se, että meillä on hyvin monenlaista työn tarvetta ja työn tekemisen tarvetta. Täällä on hyvin kuvattu sitä perustilannetta: vuokrat pitää maksaa, lapsille pitää saada ruokaa, ja meidän kaikkien pitää elää. Siitä huolimatta on paljon myös niitä, joille työnteko on hieman ehkä vähämerkityksellisempi asia tästä näkökulmasta. Meillä on paljon opiskelijoita, jotka haluavat vähän lisäansioita, meillä on niitä lastensa kanssa kotona olevia, jotka haluavat tehdä muutaman tunnin viikossa ja saada vähän aikuista vertaistukea, ja meillä on niitä eläkeläisiä, jotka haluavat pienen lisävirikkeen muutamalla työtunnilla, ja heillekin pitää olla mahdollista tarjota töitä silloin, kun niitä on, etenkin tilanteessa, jossa meillä on aivan liian iso joukko suomalaisia vailla töitä. Meillä on paljon vaihtoehtoja asian parantamiseksi, ja olen iloinen, että tämä tulee työelämävaliokuntaan. Olen itse tässä talven aikana jutellut monen teidän vakiduunilaisen eli aloitteentekijän kanssa, ja moni teistäkin on pitänyt esimerkiksi kaupan alalla olevaa ratkaisua sitä perusongelmatilannetta parempana. Kaupan alalla asia on ratkaistu sillä tavalla, että työntekijä ja työnantaja solmivat puitesopimuksen, joka siis ei ole työsopimus, mutta se sisältää ehdot tulevia yksittäisiä työkeikkoja varten. Tässä työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota töitä, mutta työntekijälläkään ei ole velvollisuutta ottaa niitä töitä vastaan. Jokainen keikka on oma määräaikainen työsuhteensa, ja sille pitää joka kerta olla lainmukainen peruste. Ja mikäli työntekijä ei saa näitä keikkoja, hän on myös oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Tämäkään ratkaisumalli ei ole ihan ongelmaton, mutta se on kuitenkin käsittääkseni, ja monen teistäkin mielestä, selkeä parannus siihen perusongelmatilanteeseen. Mutta meillä on myös paljon muita vaihtoehtoja. Me voimme, ja meidän pitää, pohtia ansioturvan uudistusta siten, että myös alle 18 tunnin töillä olisi niihin oikeus. Me kaipaamme selkeämpiä pelisääntöjä työsuhteen vakiintumisen ehdoista, sillä tämän talven aikana on selvinnyt myöskin se, että nämä nollatuntisopimukset eivät ole vain pienten yritysten ongelma. Meillä on Suomessa esimerkiksi yritys, jolla on yli 300 työntekijää ja kaikki työntekijät nollatuntisopimuksella, vaikka suurimman osan työaika on ihan vakituinen, kokopäiväinen. On kohtuullisen ymmärrettävää, että tällainen peli ei ole kovin reilua. Pitää muistaa myös se, että meillä työmarkkinat ovat aivan valtavassa murroksessa ja muutoksessa. On paljon ihmisiä, jotka opiskelevat, tekevät töitä palkansaajina, osittain yrittäjinä, mahdollisesti vielä sivussa omaishoitajina, ja me tarvitsemme tälle porukalle reilummat pelisäännöt — ja myöskin sosiaaliturvan, joka mahdollistaa toimeentulon niinä katvekausina, kun töitä ei syystä tai toisesta ole. Me vihreät olemme valmiita pohtimaan Akavan ehdottamaa yhteisvakuutusta, joka mahdollistaisi paremmin yrittäjyyden ja työn tekemisen samaan aikaan. Perustulo on myös hyvä malli siihen, miten saisimme parannuksia aikaan, jotta ihminen tulisi aina toimeen. Kannattaa muistaa, että palkansaajista nollatuntisopimuslaisia on noin 83 000, niin kuin täällä on puhuttu. Näistä ihmisistä lisätunteja haluaisi noin 30 prosenttia eli noin 25 000 palkansaajaa. Tämä on vain 1 prosentti kaikista Suomen työllisistä. En vähättele tätä prosenttia, mutta luku kuvaa ehkä sitä syytä, minkä takia nollasopimuslaiset ovat tupopöydissä aina jääneet vähän mopen osille eli heidän asiansa ja ongelmansa eivät ole kovin kiinnostaneet, ja sen takia on hyvä, että nämä ongelmat on nyt nostettu pöytään. Kannattaa myös muistaa, että jo yli puoli miljoonaa suomalaista tekee töitä tavalla tai toisella epävarman toimeentulon työsuhteissa. Tämän aloitteen käsittelystä tulee olemaan hyötyä heillekin, ja toivon, että tämän kevään kuluessa saamme reilumpia pelisääntöjä työelämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-02-18T18:32:35,2016-02-18T18:38:57,Tarkistettu,1.1 2016_10_140,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseisellä kansalaisaloitteella on erittäin hyvät ja kannatettavat tarkoitusperät. Etenkin nuorten työmarkkina-asemaa on ylipäänsä syytä parantaa. Vaarana kuitenkin on, että etenkin keikkatyövoimaa käyttävät yksityisyrittäjät ja pienet yritykset tulevat kärsimään tästä työsopimuslain lisäyksestä. Jos joustoa ei sopimusten perusteella työntekijöiltä löydy, ei palkata ja yrittäjä itse tekee työt. Tällöin myös kipeästi kaivattu henkilöiden palkkaus estyy. Ehkäpä paras tapa ratkaista nollatyösopimusten aiheuttamia ongelmia olisi jo olemassa olevan lainsäädännön käyttäminen. Nollasopimuksissa tulisi keskittyä etenkin siihen, miten pitkään jatkunut keikkatyö voidaan muuttaa vakituiseksi työsuhteeksi. On kohtuutonta, että henkilö työskentelee vuosia käytännössä täysiaikaisena mutta sopimus mahdollistaa nollatyön. Ratkaisuksi voisi sopia malli, jossa pitkähkö työskentely vakiintuneella työajalla voisi muodostua sopimuksen veroiseksi työsuhteen ehdoksi. Tämän jälkeen vakiintunut työaika sitoisi työnantajaa ja työnantaja olisi velvollinen tarjoamaan työtä tai ainakin maksamaan vakiintuneelta työajalta. Tämä voitaisiin saavuttaa työaikalain muutoksella. Myös Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliiton PAM ry:n sopima niin sanottu keikkatyömallin soveltaminen olisi yksi mahdollinen helpotus nykyiseen tilanteeseen. Kyseisessä mallissa työnantaja ja työntekijä solmivat ensin puitesopimuksen, jossa sovitaan ehdot tulevia yksittäisiä keikkoja varten. Tällainen puitesopimus selventäisi huomattavasti työantajan ja työntekijän välistä suhdetta erityisesti silloin, kun työnantaja ei tarjoa työtä, mutta ei poista toistuviin määräaikaisiin sopimuksiin liittyviä kysymyksiä. Arvoisa puhemies! Tämän kansalaisaloitteen tarkoitusperä on oikeanlainen, ja siitä kiitos sinne aloitteen laatijoille. Meidän pitää samalla kuitenkin huomioida, että monet pk-yritykset ovat ahtaalla lisätyövoiman palkkaamisessa. Pk-yritykset ovat maamme paras toivo työllisyyden lisäämiseen. Mutta tällä hetkellä ei kuitenkaan voi kiistää sitä tosiasiaa, että on myös niitä suuria yrityksiä, jotka käyttävät suoraan sanoen hyväkseen niitä nollasopimuslaisia, jotka tekevät työtä. Siitä esimerkkinä se, mistä minä debatissakin puhuin lähipiiristäni: kun joutuu jopa vuosia tekemään työtä jatkuvassa epävarmuudessa, odottamaan sitä puhelinsoittoa päivystäen sitä, onko työtä lähiaikoina vai ei, tulevaisuudensuunnitelmia on aivan mahdotonta tehdä. Tämänpäiväisen keskustelun ja ministeri Lindströmin puheen jälkeen uskon kyllä vakaasti, että tähän nollasopimusongelmaan pyritään löytämään hyvä ja oikeudenmukainen ratkaisu lähitulevaisuudessa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-02-18T18:39:06,2016-02-18T18:42:47,Tarkistettu,1.1 2016_10_141,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Työelämä-sanassa on kaksi osaa: ""työ"" ja ""elämä"". Ihmisellä on oltava molempia, sekä työtä että elämää. Mutta nämä nollasopimukset saattavat sotkea molemmat. Työtä voi olla niin paljon, että elämä menee sekaisin, ja toisaalta työtä voi olla niin vähän, että elämä menee sekaisin. Ja kumpaakaan asioista ei voi oikein ennakoida, kun ei tiedä, minkä verran työtä edessä on. Nollasopimus on tavallaan työnantajalta lupaus työstä. Mutta työnantaja ei välttämättä täytä tuota lupausta. Nollasopimusten yksi suuri ongelma onkin se, että siinä työntekijällä on suurempi työn vastaanottamisvelvollisuus kuin työnantajalla on työn tarjoamisvelvollisuus verrattuna muihin työsuhteisiin. Osa nollatyösopimuksella työtä tekevistä ihmisistä on todellista työelämän prekariaattia. Toisaalta taas toiset tekevät nollasopparilla lähes normaalisti työtä, jopa kohtuupalkalla. Mutta se suurin ongelma on se, että näitä sopimuksia ei ole laissa määritelty, ja tämä tekee työsopimuslain tarjoaman turvan vaikeasti tulkittavaksi, monissa tilanteissa jopa olemattomaksi. Osa näistä ongelmista voidaan poistaa hyvällä työpaikkakohtaisella vuorovaikutuksella, muun muassa järkevillä työvuorojärjestelyillä, joustavuudella puolin ja toisin ja hyvällä työn suunnittelulla. Mutta osa tarvitsee väkisinkin lainsäädäntömuutoksia. Jos me mietimme sitä muutosta, mikä suomalaisessa työelämässä on tapahtunut, niin ennen mentiin töihin, oltiin siellä eläkeikään ja niin se työelämä kulki. Mutta meille on syntynyt ensin määräaikaiset työsuhteet, ja kun niissä ei ollut samaa turvaa kuin näissä normitöissä, niin niitä käytettiin kiertämään työlainsäädännön velvoitteita. Kun tuota turvaa tuotiin määräaikaisiin työsuhteisiin, syntyivät vuokratyösuhteet, ja niitäkin käytettiin joskus tarpeeseen, joskus vain kiertämään työsopimuslain velvoitteita. Tämän jälkeen syntyivät erilaiset itsensä työllistämisen velvoitteet tai pakkoyrittäjyydet, niin kuin myös nollasopimukset. Ja oleellista on se, että nollasopimuksella ei kierretä työlainsäädännön velvoitteita. Jos mietimme niitä esimerkkejä, mitä elävästä elämästä löytyy, niin vaikkapa Ylen eräässä ohjelmassa kertoi ihminen, SAK:n työehtoasiantuntija, tilanteesta, että heille on tullut tietoon paljon tapauksia, joissa työntekijä on työskennellyt useita kuukausia lähes kokoaikaisena, mutta sitten kun hän on sairastunut tai on tullut jotain muuta erimielisyyttä työnantajan kanssa, niin työnantaja ei ole enää tarjonnut tunteja. Toisaalta esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitosta kerrotaan kaupan alan varastotyöläisestä, joka oli työskennellyt nollatyösopimuksella kokoaikaisesti 2,5 vuotta, ja edelliset 30 viikkoa hänen työaikansa oli ollut lähes täysi, 37,5 tuntia viikossa, mutta sitten työntekijä sairastui ja hänelle kirjoitettiin 1,5 viikkoa sairauslomaa, ja sen jälkeen työtunteja ei enää herunut. Nämä kuvaavat niitä esimerkkejä, miten kierretään meidän normaaleja työlainsäädännön velvoitteita. Lisäksi vastuut ja velvollisuudet eivät ole tasapainossa ja ne ovat epäselviä. Työntekijän vastuu ottaa työtä vastaan on siis suurempi kuin työnantajan velvollisuus sitä tarjota. Nollasopimus voi pahimmillaan olla keino kiertää irtisanomissäännöstöä. Yhtäkkiä vain tunnit loppuvat. Toisaalta se voi olla ikuinen koeaika, jossa aina mitataan uudelleen ja uudelleen ja uudelleen sitä, miten työntekijä työnsä tekee. Sitä käytetään myös aika hävyttömällä tavalla irtisanomistilanteissa. Esimerkiksi Hart-wallin Lahden tuotantolaitoksen pääluottamusmies kertoi, että siitä on runsas kolme vuotta, kun ketään on palkattu tavallisella sopimuksella. Kaikki työntekijät tulevat tarvittaessa-sopimuksella, ja jokaiselle irtisanotulle tarjottiin sellainen yt-neuvottelujen jälkeen. Elikkä ensin on käyty yt-neuvottelut, joissa on sanottu, että töitä ei ole, on taloudelliset ja tuotannolliset syyt, ja sitten tehdään sopimus, jossa saa kutsua töihin silloin, kun huvittaa. Osa-aikatyössä meillä on lisätyön tarjoamisvelvoite. Nollasoppareissa on epäselvää, kenelle työtä tarjotaan, missä järjestyksessä ja tarjotaanko ollenkaan, kun lainsäädännössä tuota nollasopimusta ei tunneta. Meillä on kilpailukielto, joka itse asiassa on aika rankka perusoikeuksien rajoittamiseen liittyvä lainsäädäntö. Nollasopimuksissa voi olla myös kilpailukieltoja, jolloin ei saa tehdä työtä samalla alalla, vaikka työtunteja olisi vain muutama tunti. Jos ajatellaan, että vuosiloma määräytyy työajan perusteella, niin nollasopimuksessa voidaan kysyä, että minkä työajan. Itse asiassa se vuosiloman määräytyminen tiedetään vasta jälkikäteen. Toisaalta sitten työaika on se, mikä vaikuttaa esimerkiksi sairauspäivärahan määräytymiseen — mutta mikä työaika nollasopimuksissa? Nollasopimuksissa on paljon myös sellaisia epäselviä tilanteita, jotka tuovat työnantajalle hankaluutta, koska laskenta näistä etuisuuksista, joita lainsäädäntö määrää, on epäselvää, kun ei ole selkeätä työaikaa. Mutta ehkä se kaikkein julmin tilanne on se, jolloin nollatyösopimuksessa työt loppuvat ja tuo henkilö, joka nollatyösopimuksella töitä on tehnyt, päättää, että hän lähtee hakemaan uutta työtä ja jättää taakseen sen vanhan. Jos hän irtisanoo itsensä — lomautustilanteessa, jossa työt loppuvat, työntekijällä on oikeus irtisanoa itsensä ilman tuota 3 kuukauden karenssia — niin nollatyösopimuksessa tuo pitkä karenssi tulee, koska katsotaan, että työntekijä on ikään kuin irtisanonut itsensä työsuhteesta, työsuhteesta, jossa on nolla työtuntia. Ja tämä on mielestäni se kaikkein kipein asia, joka on ensimmäiseksi korjattava. Mutta toivon, että me valiokunnassa pääsemme näihin ongelmakohtiin kiinni ja korjaamaan niitä ongelmia, joita tähän asiaan, jota siis lainsäädännössä ei tunneta, sisältyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-02-18T18:42:52,2016-02-18T18:49:34,Tarkistettu,1.1 2016_10_142,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Aivan alkuun pitää kiittää sitä suurta joukkoa, joka on tehnyt töitä tämän tänään salissa puhutun kansalaisaloitteen puolesta. Siitä iso kiitos Vakiduunin jengille. Nyt tämän talon on syytä käsitellä aloite sille kuuluvalla arvolla, ja tätä arvoa eivät ainakaan laske tänään salissa käytetyt puheenvuorot. Huoli on kovasti paljon yhteinen, ja ministeri Lindströmin puheenvuorot antoivat toivoa paremmasta, mutta mitä puuttuu: nyt puuttuvat sitten ne teot. Arvoisa rouva puhemies! Kun puhutaan ihmisen perusturvasta, hyvinvointipalveluista ja toimeentulosta, on tärkeää lähteä heikompiosaisten näkökulmasta. Perusturva on vähimmäisturvaa, jolla halutaan turvata se, että kaikilla olisi säälliset olot ja mahdollisuudet rakentaa omaa elämäänsä. Minä koen vahvasti, että työelämän reilut pelisäännöt kuuluvat olennaisena osana ihmisen perusturvaan. Nollatyösopimuksen kautta yhteisesti työntekijälle sovittu vähimmäisturva voidaan ohittaa, ja tästä seuraa monenlaisia ongelmia. Epävarma toimeentulo tekee oman elämän suunnittelun ja kehittämisen kovin vaikeaksi. Työtuntien epävarmuus hankaloittaa lastenhoidon järjestämistä. Pankki ei myönnä lainaa tai luottokorttia epävarmojen ansioiden takia. Nämä ovat asioita, jotka vaikeuttavat kohtuuttomasti niiden ihmisten arkea, jotka eivät vapaaehtoisesti toimi tässä järjestelmässä mukana. Tarinat nollatuntisopimuksien mahdollistamasta epäasiallisesta kohtelusta työpaikoilla ovat kovasti masentavaa luettavaa. Ne ovat arkielämän totuuksia siitä, miten työstä saatavilla ansioilla ei pärjää. Ne ovat ihmisten totuuksia siitä, millaista on jatkuvasti pelätä oman toimeentulonsa puolesta. Itse toivon, että jokainen meistä edustajista on kohdannut kasvotusten henkilön tai henkilöitä, jotka ovat joutuneet vastentahtoisesti tekemään töitä nollatuntisopimuksella. Se varmistaa sen kaltaisen käsittelyn ja lopputuloksen, johon tämä kansalaisaloite tähtää. Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa on puhuttu paljon myös paikallisesta sopimisesta varsinkin tämän vaalikauden aikana. Minä koen, että nollatyösopimuksiin liittyvät ongelmat tekevät hankalaksi myös paikallisen sopimisen edistämisen. Paikallinen sopiminen edellyttää sitä, että sopimusosapuolet olisivat edes suhteellisen tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Nollatyösopimuksella työskentelevä on harvoin sitä. Omia oikeuksiaan peräänkuuluttava työntekijä leimataan helposti vaikeaksi työntekijäksi, ja työtunnit tipahtavat nollaan. Tilannetta kärjistää entisestään se, että irtisanoutuessaan työntekijä voi saada te-toimistosta karenssin, vaikka hänelle ei tarjottu työtunteja. Arvoisa puhemies! Nollatyösopimukset eivät kuulu tämän päivän työelämään. Ne eivät kuulu myöskään tulevaisuuden työelämään. Meidän on tässä talossa taisteltava yli puoluerajojen säällisten työolojen, reilujen työehtojen ja asiallisen palkkauksen puolesta. Meidän jos kenen tehtävä on karsia työelämästämme epäterveitä ilmiöitä. Aloitetaan nollatyösopimuksiin liittyvästä epävarmuudesta. Se on myös koko yhteiskunnan etu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-02-18T18:49:42,2016-02-18T18:53:33,Tarkistettu,1.1 2016_10_143,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän aluksi tästä hyvästä keskustelusta täällä suuressa salissa, voisiko jopa sanoa, sellaisesta yhteisestä reilujen pelisääntöjen keskusteluilmapiiristä, jota ei välttämättä aina tässä salissa kuulla. Samalla on kuitenkin todettava, että on harmittavaa, millaisia ajatuksia ja mielikuvia vastakkainasettelusta tämä kansalaisaloite on saanut julkisessa keskustelussa, aloite siis nollatuntisopimusten kieltämisestä. On sinänsä ymmärrettävää, että se vastakkainasettelu helposti syntyy tässä tietynlaisessa myöskin klikkauskulttuurissa. Moni meistä kansanedustajista oli viime eduskuntavaalien aikaan useissa vaalipaneeleissa, joissa käsiteltiin asiaa ja kysyttiin yksiselitteisesti, oletko valmis kieltämään kaikki nollatyösopimukset. Helppoahan siihen olisi vastata kyllä. Kenenkään ei pidä joutua tekemään niin sanottua nollatyösopimusta ilman omaa tahtoa. Lisään kuitenkin, että samalla meidän on arvioitava, mitä kaikkea me siinä kieltäisimme. Kieltäisimme samalla myös joustavuutta, mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen ja vapauden ja vastuun, mikä ottaisi työpaikalla huomioon ihmisen elämäntilanteen, kuten esimerkiksi opiskelut tai perhevapaat ja sen, että siinä samalla ihminen haluaa tehdä osa-aikaista mutta säännöllistä, vaikka vain päivän viikossa, työtä. Toivon, että nollatyösopimukset ovat mahdollisia nimenomaan työntekijän omasta halusta ja työntekijän tarpeesta. Täällä suuressa salissa myös määritellään sitä, mikä on lainsäädännön tehtävä ja millaista lainsäädäntöä haluamme. Näen, että lainsäädännön tehtävä on luoda toimintakenttää ja antaa sille toimintakentälle pelisääntöjä. Lainsäädännön on oltava asiasta riippumatta kannustavaa, pitkäjänteistä, ennakoivaa ja oikeudenmukaista. Tarvitsemme myös vapautta ja vastuuta, ja erityisesti nyt, kun haluamme edistää ja luoda mahdollisuuksia työpaikoilla tapahtuvaan paikalliseen sopimiseen, olisi ehkä myöskin kummallista, että lähtisimme lainsäädännöllä kieltämään kaikki nollatyösopimukset. Itse tähän kansalaisaloitteeseen, joka lähtee siitä, että työsopimuslakiin lisättäisiin siis kirjaus, että työsopimuksella tulee olla sovittu säännöllinen viikoittainen suoritettavaksi tarkoitettu työaika. Samalla lisättäisiin kirjaus osa-aikatyön määrittelystä. Kansalaisaloitteessa esitetään, että ilman työntekijän erikseen kirjallisesti ilmaisemaa toivomusta, jolle on perusteltu syy, työajan vähimmäistuntimäärää ei voida kuitenkaan sopia pienemmäksi kuin 12 tunniksi viikossa, ellei työ ole luonteeltaan satunnaista. Tässä näen, että on juurikin se asia, mistä myöskin tuossa debatissa keskusteltiin: onko kyse työstä, joka on satunnaista vai säännöllistä. Kyse, jos tätä aloitetta lukee, on siis muustakin kuin nollatyösopimuksen kieltämisestä. Summa summarum, hyvää aloitteessa on se, että asiasta keskustellaan suuressa salissa ja nostamme myöskin esimerkkejä siitä, mitä ehkä erityisesti nuoremme kohtaavat työmarkkinoilla. On siis myöskin uskallettava nostaa julkiseen keskusteluun niitä kielteisiä näkökulmia ja kielteisiä kokemuksia jopa yrityksistä ja työnantajista, jotka suosivat jatkuvasti, ilman nimenomaan työntekijän halua, nollatyösopimuksia. Näistä itse olen saanut palautetta muun muassa, kun kyseessä on ollut parin kuukauden kesätyö. Samalla on myöskin sitten huomioitava, että paljon on tullut myönteistä palautetta siitä, että erityisesti perhevapailla olevat henkilöt tai opiskelijat haluavat täysin omasta tahdostaan solmia sen nollatyösopimuksen ja määritellä itse, millä viikolla he tekevät töitä nolla tuntia ja millä viikolla he tekevät töitä vaikka monta kymmentä tuntia. Lopuksi lämmin kiitos ministeri Lindströmille debatissa käyttämistään puheenvuoroista. Se luo uskoa ja toivoa siihen, että lainsäädäntötyö tähänkin sivuten, jos sikseen tulee, on reilujen pelisääntöjen mukaista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-02-18T18:53:37,2016-02-18T18:59:32,Tarkistettu,1.1 2016_10_144,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Rouva puhemies! Kaikki paikalla olijat ja muut kuulijat! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja puolesta ja vastaan, ja tästä huomataan, ettei tämä ole lainkaan yksinkertainen asia. Tuossa lyhyessä aikaisemmassa debatissa kuulin Antti Lindtmanin puhuvan siitä, että täytyy todella pitää tärkeänä, että ihmiset ovat resurssi. Tästä olen kyllä aivan samaa mieltä ja en ainakaan täällä ole huomannut, että olisi vastakkaisia puheenvuoroja pidetty. Jos ajattelen, kun olen itse ollut yrittäjänä jonkin aikaa ja tunnen paljon yrittäjiä, niin kyllä jokainen sanoo, että se työntekijä ja hänen hyvinvointinsa on erinomaisen tärkeää, koska se on kuitenkin työnantajan käyntikortti ja työkalu ja se on kaikille erittäin tärkeää, että se työsuhde ja työ on toimiva ja molemmille hyvä. Työ- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Filatov piti hyvän puheenvuoron erilaisista ongelmista, mitä on silloin, kun lainsäädännössä on jätetty asioita sopimatta. Itse pidän myös tärkeänä juuri sitä, että missä vaiheessa henkilö voisi kieltäytyä tulemasta töihin. Mikä olisi se aikamäärä esimerkiksi, jos edellisenä iltana soitetaan — onko silloin velvollisuus tulla, onko se työstä kieltäytymistä? Siinä on hyvin paljon juuri näitä, mitä Filatovkin luetteli, mitkä täytyy voida sopia. Niitä en lähde tässä toistelemaan. Mitä tulee määräaikaisiin työsuhteisiin ja pätkätöihin, niin tämä maailma on hirveästi muuttunut, ja tästä syystä myös meidän työlainsäädännön pitää muuttua sen mukaisesti. Tietysti asioista sovitaan työehtosopimuksissa, mutta myös työlainsäädännön pitää tulla mukana. Itse olen nyt 47-vuotias, 17 vuotta sitten valmistuin lakimieheksi ja ensimmäisen vakituisen työpaikkani sain 45-vuotiaana eli tein 15 vuotta määräaikaisia työsuhteita. Toki minulla oli myös oma yritys siinä ohessa, mutta tiedän erinomaisen hyvin, miten on vaikeaa varsinkin naisena suunnitella sitä elämää, perheen tekemistä, ja ehkäpä se on yksi osasyy siihen, että sitten lopulta kävi niin, että en niitä lapsia saanut, kun en ehkä ymmärtänyt ajoissa tehdä ja luottaa ehkä siihen, että se elämä kantaa. Että siinä on yksi, mikä sitten on naisilla erityisesti se ongelma: ei uskalla ehkä lähteä viemään sitä perhe-elämää eteenpäin. Mutta minä olen ihan tyytyväinen elämääni, ja ei se ole tässä nyt pointti. Minä katsoin tästä, vuosi sitten oli tämmöinen Henkilöstöratkaisu Extraajat Oy:n tutkimus ja erilaisia haastatteluja tämmöisellä yrittajat.fi-sivustolla. Täällä oli 500 henkilöä osallistunut tähän tutkimukseen, ja tämän Extraajat Oy:n listoilla on silloin vuosi sitten ollut 1 500 vuokratyöntekijää, joilla kaikilla oli nollatyösopimus, ja 350 heistä työskenteli päivittäistavarakaupassa. Tämän tutkimuksen mukaan, joka tosiaan silloin oli tehty, näistä vastaajista 80 prosenttia ilmoitti, että haluaa edelleen nollasopimuksen mutta ei varmasti vastusta sitä, että me täsmennämme niitä ehtoja. En usko sitä. En ole näitä kysymyksiä nähnyt, mutta näin uskoisin. Ja reilu 20 prosenttia halusi tehdä mieluummin tuon 18 tuntia. Luenkin nämä tästä, mitä nämä yrittäjät sanovat, jotka tänne ovat koonneet tämän artikkelin. He ovat tuoneet esimerkkejä näiltä nollatyösopimuksen tekijöiltä itseltään sekä puolesta että vastaan — tässä oli ollut semmoinen vapaa kommentointikenttä. Elikkä tässä todetaan: ""Opiskelujen ohella on helpompi olla nollasopimuksella. Toisaalta jos vuorot tietäisi etukäteen, olisi helpompi suunnitella. Molemmissa puolensa. Henkilökohtaisesti olen ilman muuta tuntisopimuksen kannalla, ja sen vähittäisen tuntimäärän pitäisi olla 20 tuntia viikossa. Sekään palkka ei riitä yksin elättämään. Omalla kohdallani tämä on niin sanottu kakkostyö, ja nollasoppari sopii minulle nyt."" Sitten: ""Varmaankin opiskelijoiden kannalta paras olisi, mikäli nollatuntisopimuksen voisi halutessaan vaihtaa tuntisopimukseksi esimerkiksi kesän ajaksi."" Ihan hyvä idea. Ja sitten: ""Tällä hetkellä vuoroja on niin vähän tarjolla, että parempi vaihtoehto olisi tuntisopimus."" Itse olen myös työ- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen ja olen onnellinen, että saan käsitellä tätä siellä. Toivottavasti me saamme jotakin hyvää lainsäädäntöä aikaiseksi tämän tiimoilta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-18T18:59:51,2016-02-18T19:04:52,Tarkistettu,1.1 2016_10_145,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat ja arvoisat tämän kansalaisaloitteen alullepanijat ja nimenkerääjät, jotka siellä lehtereillä kuuntelevat ja jotka ovat mahdollistaneet sen, että tämä asia käsitellään nyt täällä eduskunnassa! Niin kuin tuossa yhdessä debattipuheenvuorossa totesin, tässä aloitteessa ehkä syvimmältään kuitenkin on kyse arvoista, siitä, miten me näemme ihmiset työn takana: ovatko he ihmisiä, vai nähdäänkö heidät vain resurssina. Usein on esitetty — niin kuin tässäkin keskustelussa tänään — että mikäli tämä kansalaisaloite hyväksyttäisiin, mikäli me toisimme tämmöisen parannuksen työsopimuslakiin, niin se tuhoaisi valtavat määrät työpaikkoja. No, niin kuin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov aivan erinomaisesti toi jo tässä aikaisemmassa debatissa esiin, nämä nollatuntisopimukset eivät koskaan ole olleet lainsäätäjän tahto, vaan ne ovat ikään kuin päässeet syntymään nykyisen lainsäädännön puitteissa, niistä on tullut käytäntöä, johon nyt pitäisi puuttua. Jos ja kun me olemme nyt nähneet, että nämä nollatuntisopimukset ovat lisääntyneet jos eivät räjähdysmäisesti niin ainakin merkittävästi, ja jos ajatus on se, että jos nollatyösopimuksia ei olisi, meillä olisi merkittävästi alhaisempi työllisyysaste tai korkeampi työttömyys, niin en kyllä havaitse tälle mitään logiikkaa, sillä silloin, kun näitä nollatyösopimuksia työmarkkinoilla ei käytetty siinä määrin kuin tänä päivänä, työllisyysaste oli tätä päivää korkeampi, työttömyys matalampi. Eli ei voi suoranaisesti vetää ainakaan historian faktojen valossa yhtäläisyysmerkkiä tähän. Toisekseen tässä keskustelussa on tullut esiin paljon vääriä luuloja. On esitetty semmoisia väitteitä, että tämä jollakin tavalla estäisi esimerkiksi opiskelijoiden työskentelyn tämmöisillä työsopimuksilla. Näinhän ei ole, ja sehän on tässä kansalaisaloitteessa, lakiehdotuksessa huomioitu. Myös sellaisia töitä, jotka aidosti ovat luontaisesti tilapäisiä, olisi jatkossa mahdollista tehdä. Niihin on olemassa täällä esitykset, joilla ne voitaisiin hoitaa, ja uskon, että niitä tarvittaessa voidaan tarkentaa. Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu luo kyllä aika paljon odotuksia valiokuntakäsittelyä kohtaan. Huomasimme, että tämä aloitteen henki ja ajatus sai tukea lähestulkoon kaikista puolueista, ei ihan kaikista, mutta jos tämän keskustelun perusteella johtopäätös pitäisi tehdä, niin ilman muuta uskon, että heillä, jotka tämän kansalaisaloitteen ovat eduskuntaan tuoneet, on lupa odottaa sitä, että ne, jotka tässä keskustelussa ovat ymmärrystä tälle asialle antaneet, toimivat myös sen mukaisesti valiokuntakäsittelyssä ja myöhemmin sitten täällä salissa. SDP on sitoutunut seisomaan Vakiduuni‑kampanjan ja tämän kansalaisaloitteen tekijöiden takana. Me esitimme tätä jo viime vaaliohjelmassa ja todella näemme asian niin, että viime kädessä tässä on kyse ihmisistä, heistä, joiden vuokra tai lainanlyhennykset tulevat joka kuukausi mutta työtunteja saattaa olla toisena kuukautena yksi, toisena kuukautena nolla ja kolmantena jotain ihan muuta. Minkä takia me työlainsäädäntöä teemme? Viime kädessä taustalla on ajatus siitä, että ei voi ajatella, että työelämässä olisivat käytössä viidakon lait. Meidän lainsäätäjien tehtävä on pitää huoli siitä, että on reilut pelisäännöt, ja meidän tehtävämme jo ihan Euroopan ihmisoikeussopimustenkin perusteella on suojata sitä heikompaa osapuolta. Senhän takia näitä säädöksiä työlainsäädännössä on. Jos joka kerta, kun näitä säädöksiä on tuotu, olisi käytetty aina samaa perustetta, että tämä tuhoaa valtavasti työpaikkoja, ja jos se olisi pitänyt paikkansa, niin Suomessa ei olisi työpaikkoja yhtään. Ja jos ollaan sitä mieltä, että se, että ei ole ollenkaan säädelty työmarkkinoita, olisi ikään kuin avain kilpailukykyyn ja onneen, niin silloin pitäisi päätyä siihen, että monet maailman kaikkein köyhimmistä maista, joissa ei ole lainsäädäntöä, olisivat kilpailukykyisimpiä valtioita. Näin ei ole, vaan päinvastoin juuri ne maat, joissa työntekijöiden oikeuksista pidetään huolta, joissa heitä kunnioitetaan, joissa on oikeusvaltioperiaate ja vahva työelämän lainsäädäntö, ovat itse asiassa juuri niitä maailman kilpailukykyisimpiä maita. Ja minkä takia? Sen takia, että eräiltä osin, uskon, minimituntimäärä työsopimuslakiin itse asiassa palvelualoilla parantaisi tuottavuutta. Miksi? Se pakottaisi järjestelemään työt tuottavammalla, järkevämmällä tavalla. Mistä tuottavuus nimenomaan palvelualoilla syntyy? Se syntyy sitoutuneista, osaavista työntekijöistä ja osaamisesta. Otan, arvoisa puhemies, tähän lopuksi vain yhden esimerkin, miten esimerkiksi hotellin aamiaistarjoilussa voidaan tuottavuutta parantaa. Jossain vaiheessa tulee raja vastaan sille, kuinka nopeasti hotelli- tai ravintolatyöntekijä voi kerätä astiat pois tai laittaa niitä tilalle. Mutta jos ja kun hän on sitoutunut, hänen annetaan tehdä työnsä hyvin, niin hän osaa kokemuksen perusteella sanoa, minä päivinä menee mitäkin puuroa ja makkaraa kuinka paljon, ja sitä kautta esimerkiksi materiaali-, elintarvikekustannuksilla voi tuoda suuria säästöjä jo itse asiassa sen aamiaistarjoilun kustannusten näkökulmasta tälle yritykselle. Tätä on viime kädessä tuottavuus palvelualoilla, ja se ajatus, että yritykset saavat sitoutunutta työvoimaa, joka tietää, milloin työtä on, joka voi keskittyä siihen työhön eikä siihen, millä he maksavat huomenna vuokran, viime kädessä on se tekijä, jolla me pääsemme siihen tässäkin salissa paljon puhuttuun tuottavuusloikkaan nimenomaan palvelualoilla. Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin arvokas aloite, ja tämän keskustelun pohjalta uskallan odottaa myönteistä käsittelyä valiokunnassa. Ja totean vielä kerran, että SDP:n eduskuntaryhmä tukee tätä kansalaisaloitetta ja tukee Vakiduuni-kampanjaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-18T19:05:01,2016-02-18T19:12:40,Tarkistettu,1.1 2016_10_146,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS ,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp," Arvoisa puhemies! Ajattelin tässä, kun edustaja Lindtman aika hyvin veti yhteen kaikkien puheenvuoroja — hän toivoi työ- ja tasa-arvovaliokunnan myönteistä käsittelyä — että myönteistä totta kai on asenne, mutta tässä täytyy löytää tasapaino. Itse taas näen sen asian niin, että emme voi lähteä siitä, että me unohdamme täysin yksityisyrittäjät. Kyllä meidän täytyy ymmärtää se, että jos vaikka yksityisyrittäjä tarvitsee silloin tällöin sairauslomasijaista, niin ei hän valitettavasti voi luvata sen enempää. Että minusta se kuitenkin on myös työllistävä tekijä. Tunnen erään hyvinkääläisen kauppiaan, joka minulle valitteli ja sanoi, että kun työehtosopimuksen mukaan hän ei tällä hetkellä pysty palkkaamaan silloin tällöin muutamaksi tunniksi — hänellä ei nyt jostakin syystä tätä nollatyösopimusta ole, en tiedä, mikä siinä on ideana — niin hän tekee sitten itse ne iltatyövuorot. Että tässä täytyy yhteensovittaa. Halusin tämän tuoda esille, koska edustaja Lindtmanilla on joskus tapana pikkusen toisten puheenvuoroja suoraviivaistaa, ja tämän takia vain halusin tarkentaa, että minun myönteinen suhtautumiseni on molempiin suuntiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-18T19:12:44,2016-02-18T19:13:50,Tarkistettu,1.1 2016_10_147,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että debatti jatkuu. Edustaja Meri sanoi, että kyllä tässä täytyy myös yrityksiä ja yrittäjiä ajatella, että ei voi katsoa ainoastaan työntekijöiden näkökulmasta. Kyllä kun minä tämän kansa-laisaloitteen olen lukenut, niin mielestäni he, jotka tämän kansalaisaloitteen ovat tehneet, ovat hakeneet itse asiassa erinomaisen tasapainon näiden ikään kuin kahden toimijan välillä. Minusta se sisältyy tähän, eikä täällä kukaan tässä salissa ole sanonut, että meidän ei pitäisi ottaa yrittäjän tai pienyrittäjän asemaa tai asioita huomioon. Minusta tämä on hyvä todeta. Mutta se, minkä ihan vilpittömästi halusin sanoa, on se, että yllätyin siitä, että tämä kansalaisaloite sai laajaa kannatusta ja tukea, ja totesin sen seikan, että tämä varmasti luo odotuksia tähän valiokuntakäsittelyyn, ja jatkoin, että itse toivon, että näiden työn sankarien, jotka tämän kansalaisaloitteen ovat tehneet, odotuksiin vastataan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-18T19:13:50,2016-02-18T19:15:01,Tarkistettu,1.1 2016_10_148,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_149,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kansalaisaloitteessa ehdotetaan nollatuntisopimusten kieltämistä lailla määrittämällä osa-aikatyöhön vähintään 18 tunnin viikottainen työaika, ellei työntekijä ole perustellusta syystä muuta kirjallisesti esittänyt. Ymmärrän täysin aloitteen allekirjoittajien hyvän tarkoituksen tasa-arvoistaa nykyistä työelämää ja poistaa joitakin siinä esiintyviä epäkohtia. Muutoksia aivan varmasti tarvitaan. On selvää, että nykyinen lainsäädäntö ja työelämän käytännöt ovat nollatuntisopimusten osalta ongelmallisia. Esimerkiksi työn tosiasiallisen päättymisen johdosta työntekijä ei voi irtisanoa nollatuntisopimusta ilman, että hänelle määrätään karenssi. Monissa tapauksissa työntekijällä on kutsuttaessa työn vastaanottovelvoite, kun taas työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota työtä. Nollatuntisopimuksista aiheutuu työntekijöille myös epävarmuutta toimeentulosta, ja ongelmia on monia muitakin, eikä väärinkäytöksiltäkään aina vältytä. Toisaalta työnantajan kannalta kyseessä on monin paikoin toimiva järjestely, joka muun muassa pienentää ruuhkahuippujen tasoittamiseen liittyviä riskejä ja helpottaa palkkaamista tehtäviin, joissa säännöllistä viikkotyöaikaa ei ole. Työvoiman määrän sovittaminen osa-aikaisesti vaikuttaa osaltaan yritystoiminnan kannattavuuteen ja mahdollisuuteen palkata lisätyövoimaa. Osa-aikatyöntekijöitä tarvitaan myös täyttämään tilapäisiä ja lyhytaikaisia työvoimatarpeita sekä vakituisten työntekijöiden poissaoloista johtuvia sijaisuuksia. Onkin huomioitava, että mikäli nollatuntisopimukset kokonaan kiellettäisiin, voisi osa uusista työpaikoista jäädä syntymättä. Erityisesti nykyisessä vaikeassa työllisyystilanteessa onkin pyrittävä välttämään työmarkkinoiden sääntelyn tiukentamista, elleivät vallitsevat epäkohdat sitä välttämättä edellytä. Mikäli työsopimusten minimiajaksi määritettäisiin lainsäädännöllisin keinoin 18 tunnin viikkoraja, olisi mahdollista, että osa vaikeasti työllistyvistä henkilöistä työllistyisi nykyistäkin heikommin ja heidän tilalleen palkattaisiin esimerkiksi opiskelijoita, joita viikkotuntiraja ei koskisi. Myös vuokratyöfirmojen käyttö saattaisi kasvaa vaihtoehtona suoran työsuhteen solmimiselle. Samoin yrittäjäriskin osittainen siirtyminen työnantajalta työntekijälle olisi mahdollista. Ja kuten edustaja Niikko aiemmin tänään keskustelussa totesi, tulee myös ottaa huomioon mikro- ja suuryritysten erilaiset mahdollisuudet tarjota työtä. Arvoisa puhemies! Mielestäni nollatuntisopimusten vähentämiseksi olisi ensisijaisesti käytettävä työmarkkinajärjestöjen neuvotteluteitse sopimia keinoja. Jo tällä hetkellä lainsäädäntö mahdollistaa joidenkin nollatuntisopimuksiin liittyvien ongelmien ratkaisun työmarkkinaehtoisesti. Kuten on tänään todettu, esimerkiksi Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliiton sopimassa keikkatyömallissa työnantaja ja työntekijä solmivat puitesopimuksen, joka määrittää tulevien työkeikkojen ehdot. Jokaisesta työkeikasta sovitaan aina erikseen. Kuitenkin työsopimuslakiin voitaisiin harkita säännöstä, jonka mukaan työsopimus raukeaisi tai purkautuisi ilman työntekijälle määrättävää karenssia, mikäli työnantaja ei ole toistaiseksi voimassa olevan nollatyösopimuksen aikana tarjonnut työtä pitkään aikaan. Tämä parantaisi työntekijän asemaa tilanteessa, jossa hänellä ei tosiasiallisesti ole työsuhdetta. Työntekijällä tulisi mielestäni myös olla vapaus tehdä sopimus useiden työnantajien kanssa. Ja vaikka en olekaan ainakaan aiemmin ollut perustulon kannattaja, saattaa hallitusohjelmassa mainittu perustulokokeilu tuoda nollatuntisopimusten osalta pientä helpotusta nykyiseen asiaintilaan. Arvoisa puhemies! Kyseessä on todella tärkeä mutta suhteellisen monisäikeinen asiakokonaisuus, jota tulee tarkastella monesta eri näkökulmasta. Onkin erittäin hyvä, että eduskunta käy asian läpi huolellisesti ja puuttuu nykyisiin epäkohtiin. Lainsäätäjien on silti varmistettava, ettei työllistymiselle muodosteta uusia käytännön esteitä, jos lakeja tullaan muuttamaan. Tämän uskon olevan sekä meidän päättäjien että kansalaisten yhteinen toive tässä vaikeassa työllisyystilanteessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-02-18T19:15:04,2016-02-18T19:20:18,Tarkistettu,1.1 2016_10_150,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa kun en saanut pyytämääni vastauspuheenvuoroa edustaja Meren esittämään huoleen yksityisyrittäjästä, joka satunnaisesti sairastuu — toivottavasti tarkoititte sellaista yrittäjää, joka sairastuessaan haluaa, että hän voisi käyttää työvoimaa, jota voisi saada vapailta markkinoilta. Tämä esitys ei todellakaan koske sitä mahdollisuutta, että se tulisi hankalammaksi. Se on eri asia, jos hän sairastaa kolme päivää viikossa säännöllisesti ja tietää sen ja joutuu tarjoamaan työtä ja haluaisi pilkkoa sen työn saatavuuden niin, että se on monelle eri työntekijälle laadittua, jolloin tätä nollasopimusta voidaan tavallaan hyödyntää siinä, että hän voi sitten valikoiden tehdä sitä eikä sitoudu jonkun työntekijän osalta antamaan lisätyötä silloin, kun sitä on tarjolla. Ja tärkeätä on huomata se, kuinka ihmiset, jotka ovat tähän nimiä keränneet, ovat nähneet sen tosiasian, että kysymyksessä on juuri se, että pyritään rajaamaan sitä epäoikeudenmukaisuutta, mitä tällä hetkellä työmarkkinoilla on sen suhteen, kuinka nollatyösopimusta käytetään. Yksi asia, mikä tässä salikeskustelussa ei ole vielä tullut esille, kun aika usein vedotaan siihen, että opiskelijat tekevät niin ison prosentin siitä osa-aikatyöstä näillä nollasopimuksilla: Haluan kyllä muistuttaa tätä keskustelevaa salia, että opiskelijat saavat sosiaalista etuutta, jota he eivät menetä tehdessään työsuhteessa töitä. Ja se on se yksi perussyy, miksi meillä on työllistämisen kynnys, kun ihminen joutuu pohtimaan, menettääkö hän lisätyötä ottaessaan sen sosiaalisen etuuden, ansiosidonnaisen päivärahan kuukaudeksi, tai asuntotuki menee, ja näihin on myös tässä nyt, toivottavasti, valiokuntakäsittelyssä kiinnitettävä huomiota. Pyritään nyt erottamaan opiskelijat tästä pois. Heille on täysin mahdollista tehdä näitä nollasopimuksia, ja mahdollisuuteen sen oman opiskelun ohessa tehtävän työn vastaanottamiseksi ei ole mitään estettä. Esteeksi tulee sitten opiskelijoiden osalta se, että meillä on vuosittain säädettyjä tulorajoja, joita ehkä tulee tarkastella sitten jossakin muussa ajankohdassa. Työmarkkinoilla työmarkkinaosapuolet ovat sopineet myös nollasopimuksen kieltämisestä taikka siitä luopumisesta, eli rakennusalalla ollaan sovittu siitä, että tämä järjestelmä poistetaan. Siellä ovat molemmat osapuolet nähneet myös sen, että ammattimaisen työntekijän saaminen on varmempaa yrittäjälle, kun yrittäjä tarjoaa pysyvämpää työsuhdetta. Rakennusalalla on sovittu, että pitää olla tiedossa seuraavan tilikauden tunnit, mitä tämä henkilö tekee, eli elämän ennustettavuus on tällä työntekijällä siinä vaiheessa tiedossa, ja työnantajapuoli on sitoutunut tähän, että on okei, että näin tehdään, ja se on silloin molemminpuolista sopimista, ja näin on nähty. Täytyy sanoa, että ammattiliittojen esimerkki tässä kohtaa on hyvä signaali myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle siitä, kuinka tätä asiaa tulee myös tarkastella. Vuokratyöntekijät ovat usein, varsinkin teollisuuden puolella... En minä nyt osaa sanoa, ovatko perustuslaillisesti eriarvoisessa asemassa, mutta joka tapauksessa teollisuuslaitoksessa on hyvin usein vakituisella henkilöstöllä sovittuna tuotantopalkkiojärjestelmiä. He ovat mukana aloitepalkkiojärjestelmissä ja niin edelleen. Näiden vuokratyöyritysten kautta töihin tulevien henkilöiden — jotka toki silloin työskentelevät tässä vuokrayrityksessä — työnantaja noudattaa niitä sääntöjä, ja sitä sitovat sen työnantajan omat velvoitteet. Mutta nämä palkkiojärjestelmät on hyvin usein rakennettu kvartaalien taikka tapaturmien tai joidenkin muitten perusteella, siellä halutaan edistää tuottavuutta, ja nämä vuokratyöntekijät ovat ulkona näistä järjestelyistä juuri tämän poikkeavan työaikajärjestelynsä vuoksi. Toki on pakko tässä sanoa, että vuokratyöhän on tällä hetkellä monen ison yrityksen rekrytointiväline ja sitä kautta myös tullaan töihin, joten aina pitää tietysti muistaa, että on mahdollisuuksia, mutta tämän kansalaislakialoitteen taustalla on se, että pyritään saamaan työntekijöille parempaa työsuhdeturvaa, ja siihen on täysi oikeutus. Vasemmistoliitto on tämän aloitteen takana aivan varmasti, ja voin todeta, että kun tämä on, voisiko sanoa, lähes identtinen sen nollatyösopimukset kieltävän lakialoitteen kanssa, jonka olemme viime kaudella sosialidemokraattisen kansanedustaja Jukka Kärnän kanssa tehneet, niin on helppo seistä tämän aloitteen takana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-18T19:20:23,2016-02-18T19:26:58,Tarkistettu,1.1 2016_10_151,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! En oikeastaan ihan saanut kiinni tuosta, mitä Myllykoski kertoi, muuta kuin sen, mitä täällä salissa puhuttiin siitä satunnaisuuden käsitteestä. Jos käytät yhtä henkilöä ja et varmaan voi tietää, kuinka paljon sinun työntekijäsi sairastavat, niin se voi olla satunnaista tai ei-satunnaista. Mutta ehkä meidän on nyt tästä problematiikasta turha jatkaa, me emme täällä varmaan sitä ratkaise. Haluaisin tuohon vielä lisätä sen, kun nyt kuitenkin minuun vetosit enkä tiedä, minä puheessani en sen enempää ollut kummankaan kannalla, että ehkä en sitä tarkoittanutkaan. Halusin tuoda erilaisia näkökulmia esille, mutta joka tapauksessa halusin muistuttaa, että näistä ihmisistä, joita on haastateltu, 80 prosenttia toivoo tällaisia joustoja. Siellä oli sekä puolesta että vastaan. Meidän täytyy ymmärtää, että ihmiset haluavat eri asioita, että me emme voi täällä yksin tietää paremmin kuin he. — Kiitos, puheenjohtaja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-18T19:27:00,2016-02-18T19:27:56,Tarkistettu,1.1 2016_10_152,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Muistutan edustajaa, että täällä teitittelemme toisiamme.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_10_153,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Meri toi esille, pitää nähdä niitä kokonaisuuksia. Minä uskon, että te työ- ja tasa-arvovaliokunnassa pystytte määrittelemään myös satunnaisuuden problematiikan. Teiltä löytyy varmaan sitä ymmärrystä, mitä se on ja säädetäänkö se lailla. Minä toivon, että tämä esitys menee siinä muodossaan, että tämä on lakiin kirjattava asia, jotta me saamme nämä epäselvyydet poistettua työmarkkinoilta. Kenellekä me tämän sitten siirtäisimme, jos emme pysty eduskunnassa säätämään tästä lakia, jonka puitteissa tätä tulkintaa tehdään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-18T19:27:57,2016-02-18T19:28:40,Tarkistettu,1.1 2016_10_154,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työelämä on nykyaikana hyvin monimuotoista. On niitä, jotka voivat tehdä töitään tietokoneen ääressä paikasta riippumatta. On niitä, jotka menevät työpaikalleen joka aamu tiettyyn aikaan ja lähtevät kotiin tiettynä kellonlyömänä. On niitä, jotka tekevät kolmea työtä yhtä aikaa, ja niitä, jotka tekevät freelancereina projektin toisensa jälkeen, ja vielä niitä, jotka eivät osaa ennakoida omaa työtilannettaan kahta viikkoa pidemmälle. On hyvä, että aloite nollatuntisopimusten kieltämisestä on tehty ja että se on eduskunnan käsiteltävänä. Työnantajan valta-aseman väärinkäyttäminen on todellinen ongelma, joka aiheuttaa työntekijälle kohtuuttomia tilanteita. Huomion kiinnittäminen tähän on ensiarvoisen tärkeää. En kuitenkaan usko, että yksistään nollatuntisopimusten kieltäminen on oikea ratkaisu ongelmaan. Arvoisa rouva puhemies! Ensiarvoisen tärkeää on pystyä vahvistamaan työntekijän asemaa suhteessa työnantajaan. Vihreät ovat ajaneet pitkään perustuloa, joka takaisi kaikille samansuuruisen valtion maksaman tulon kuukaudessa. Perustulo mahdollistaisi myös nollatuntisopimuksella työskenteleville vakaammat ja ennakoitavammat tulot. Samalla se takaisi turvatumman toimeentulon niin, ettei kukaan jää tyhjän päälle, jos työnantajalla ei ole tarjota työtunteja. Ennen kuin perustulo astuu voimaan, tulee korjata nykyisen lainsäädännön ongelmia. Yksi välitöntä korjausta vaativa asia on nollatuntisopimusten ja työttömyysturvalainsäädännön suhde. On kohtuutonta, että nollatuntisopimuksen irtisanova henkilö joutuu karenssiin, vaikka hänelle ei olisi pitkään aikaan tarjottu työtunteja. Tämä heikentää työntekijän asemaa kestämättömällä tavalla, ja kyseinen sääntö tuleekin purkaa. Arvoisa rouva puhemies! Nollatuntisopimusten kategorisen kieltämisen sijaan meidän tulisi mitä pikimmiten korjata jo olemassa olevia työntekijän asemaa heikentäviä rakenteita. Työelämä muuttuu tulevaisuudessa dramaattisesti teknologian kehittyessä yhä nopeammin. Tarvitsemme työelämään entistä enemmän joustavuutta. Muutos ei saa kuitenkaan tapahtua pelkästään työnantajien ehdoilla. Aloitteen ympärillä käytävässä keskustelussa kaikkien esiin tuomat tilanteet ja näkökulmat ovat yhtä todellisia ja yhtä oikeita. Se, mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle, ja se, mikä helpottaa toisen elämää, vaikeuttaa toisen tilannetta. Parasta on, jos voimme löytää sopivan ratkaisun tästä välistä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-02-18T19:28:42,2016-02-18T19:31:56,Tarkistettu,1.1 2016_10_155,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nollatuntisopimukselle toki on muitakin nimityksiä, kuten tarvittaessa töihin kutsuttava. Nollatuntisopimuksessa ei määritellä työtuntien määrää millään tavalla ja samantyyppistä työtä voidaan tehdä useissa kohteissa. Kuitenkin, vaikka toiminta tapahtuisi periaatteessa samalla työnimikkeellä, työtehtävät kussakin työkohteessa voivat vaihdella suuresti. Pääsääntöisesti nollatuntisopimuksia käyttävät vuokratyöfirmat, jotka tuottavat palveluina esimerkiksi henkilökohtaista avustamista, siivousta, kotisairaanhoitoa, lääkäripalveluita, ensihoitoa, vartiointia, järjestyksenvalvontaa tai myyntitöitä. Lähes kaikki kommunikaatio tapahtuu resurssisyistä tekstiviestien avulla. Tekstiviesteissä lukee lyhyet kuvaukset kunkin kohteen työtehtävistä — useimmiten tosin liian lyhyet, jos tehtävästä työstä on olennaista saada mahdollisimman yksityiskohtainen kuva työn laadun ja turvallisuuden takaamiseksi. Työntekijän kannalta nollatuntisopimuksissa on se hyvä puoli, että työntekijä saa määritellä työvuoronsa hyvinkin tarkkaan. Toisaalta joskus saattaa olla aikoja, että työntekijän on otettava vastaan kaikki työ, mitä saa, koska hänellä kuitenkin on työsopimus eikä työvoimatoimisto maksa työttömyyskorvausta tai muutakaan tukea. Elämän suunnittelu menee hankalaksi, jos työntekijä ei voi tietää, paljonko työtunteja missäkin kuussa on. Työterveyshuoltoa tai työyhteisöä ei ole eikä sen kummemmin työnohjaustakaan. Nämä ovat sellaisia palveluita, jotka lain mukaan pitäisi kaikilla työntekijöillä olla. Käytännössä niiden järjestäminen ja maksaminen kaatuu asiakasyrityksen tai henkilön itsensä kontolle. Firman kautta saa kuitenkin monipuolista kokemusta kyseisen alan töistä, sillä useimmiten työntekijä työskentelee useammassa kohteessa viikon aikana. Jotkut pitävät tästä vaihtelusta. Arvoisa rouva puhemies! Nollatuntisopimuksissa on sekä hyvää että huonoa, kuten olemme tänäkin iltana monesti kuulleet. Monet tykkäävät siitä, että voivat tehdä töitä, vaikka vain vähänkin. Silloin on hyvä syy lähteä aamulla kotoa töihin, kun tietää, että on edes vähän töitä. Pitäisin kuitenkin hyvänä, että jokaisella olisi vakituinen työpaikka — kuten varmasti meistä kaikki.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-18T19:32:06,2016-02-18T19:35:08,Tarkistettu,1.1 2016_10_156,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Kun valitettavasti ei ollut sote-seurantaryhmän vuoksi mahdollisuus osallistua keskusteluun aiemmin, niin kommentoin ikään kuin niillä ajatuksilla, joita tämä kansalaisaloite itsessäni on herättänyt. Ensinnäkin pidän hyvänä, että aiheesta on tehty kansalaisaloite. Se on aina merkki kansalaisten aktiivisuudesta, ja koen, että jo pelkästään aloitteen tekeminen ja runsaan allekirjoitusten määrän saaminen siihen on nostattanut tämän asian keskusteluun, ehkä lisännyt myös nuorten työntekijöiden tietoisuutta oikeuksistaan työelämässä laajemminkin, mutta myös työnantajien ymmärrystä eettisestä velvoitteesta kohdella työntekijöitään oikeudenmukaisesti. Havaintona tästä on esimerkiksi oma-aloitteinen yhteydenotto kaupan alan liitolta ja heidän ratkaisuehdotuksestaan, miten tämän kysymyksen suhteen voitaisiin edetä. Pidän siis tähän liittynyttä kansalaiskeskustelua erittäin tarpeellisena ja ikään kuin tämän kysymyksen herättämistä oleellisena. En kuitenkaan kannata tätä kansalaisaloitetta sen kategorisen kiellon vuoksi. Minusta on oleellista nostaa esiin, että esimerkiksi eläkeläisten kasvava väestöryhmä, hyväkuntoisten eläkeläisten joukko, on halukas omaehtoisesti vähän omiinkin aikatauluihin nojaten tekemään jonkin verran työtä, minkä järjestelmämme tälläkin hetkellä onneksi hienosti sallii. Sen takia kategorinen kielto esimerkiksi heille voisi minusta olla lähinnä haitallinen. Siihen kuitenkin haluan kiinnittää huomiota, ja ehkä salissa on asiantuntemusta siihen, mikä on julkisen sektorin vastuu työnantajana suhteessa työsopimusten tekemiseen. Myös vuokrafirmojen käytössä tai alihankinnassa minusta erityisesti julkisen työnantajan tulisi noudattaa vahvaa eettisyyttä siinä, että työtunteja on tarjolla, jos työsopimus on tehty. Mietin ja toivon, että kun tätä aloitetta työelämävaliokunta käsittelee, niin se jotenkin nostaisi esiin sen, että ainakin julkinen työnantaja, joka monessa muussa asiassa muuten on jäänyt vähän huonoksi, esimerkiksi työsuhteiden ketjuttamisessa määräaikaisiksi, voisi olla tässä vastuullinen myös alihankkijoiden ja ostopalveluiden osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-02-18T19:35:10,2016-02-18T19:37:24,Tarkistettu,1.1 2016_10_157,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Saarikko sanoi oikein, että osa näistä asioista ratkeaa sillä, että tehdään fiksuja työjärjestelyjä ja fiksuja työvuoroja, mutta on myös sellaisia asioita, jotka vaativat lainsäädäntöuudistusta sen vuoksi, että näitä nollasopimuksia ei tunneta laissa ja niistä on tullut keino kiertää meidän työsopimuslainsäädäntöämme. Toivon, että teillä on aikaa perehtyä näihin yksityiskohtiin, koska toivoisin, että me eduskunnassa voisimme yhdessä korjata niitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-02-18T19:37:24,2016-02-18T19:37:51,Tarkistettu,1.1 2016_10_158,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Juuri kuten edellä edustaja Filatov sanoi, laki ei tunnista tätä menettelytapaa. Onkin tavallaan, voisiko sanoa, harmillista, että aiemmin meillä niin sanotuissa työvoimatoimistoissa aikanaan oli mahdollisuus tehdä puitesopimuksia, jotka olivat tavallaan ehkä näiden nollasopimusten äiti. Sitä itse emme silloin tunnistaneet, eli työtön saattoi sitoutua yrityksen kanssa yhdessä ratkaisuun, että kun hänelle työtä tarjotaan, hän ottaa sitä vastaan, mutta jos hän ei ota tarjottua työtä vastaan, siitä ei ole seuraamuksia. Ja nyt tällä nollasopimuksella on tehty se, että ne vastuut ovatkin tulleet sille työntekijälle kannettavaksi siitä omasta työttömyysturvasta ja sen myötä sanktioina. Ja tämä on tärkeätä nyt huomata: kun ei lainsäädännössä ole huomioitu tätä muuttunutta kehitystä, niin tässä pitää ottaa askelia taaksepäin, niin että asema työmarkkinoilla työntekijöiden suhteen palautuu sille normaalille tasolle, mikä kuuluu ollakin. Se valinnanvapaus työn ottamisesta vastaan pitää olla sillä työnhakijalla. Ja siinä mielessä on järkevää pohtia nyt tätä kokonaisuutta niin, että kyseessä on työntekijän oikeus, kun meillä on tällainen menettely työmarkkinoilla kuin nollasopimusratkaisu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-18T19:37:54,2016-02-18T19:39:33,Tarkistettu,1.1 2016_10_159,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Nollasopimusten kieltäminen lailla>>>Kansalaisaloite KAA 5/2015 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi haluan aidosti kiittää, tämä on ollut todella hyvää keskustelua puolin ja toisin. Työ- ja tasa-arvovaliokunta on isossa roolissa, ja sieltä löytyy onneksi osaamista, koska kuten tässä edustaja Filatov toi esille, laki on ikävä kyllä hieman vanhentunut. Maailma muuttuu nopeasti ja työelämä muuttuu nopeasti, ja siinäkin mielessä on hyvä, että tämän aloitteen kautta käydään tätä keskustelua. Edustaja Lindtman nosti esille sanan ""tuottavuus"", ja ihan muutaman sanan sanon tästä, koska Lindtman puhui paljon palvelualan tuottavuudesta. Aika vähän täällä salissa puhumme sitten tuotannollisen teollisuuden tuottavuudesta ja sitä kautta investoinneista. Minuakin ovat monet nollasopimuslaiset lähestyneet, että voi kun mekin investoisimme, niin saisimme tämän ja tämän asian kuntoon, olisimme silloin kilpailukykyisiä ja silloin minullakin olisi se vakiduuni. Toivottavasti tämä aloite johtaa jonkinlaiseen vakilakiin tai muuhun sellaiseen, että nämäkin keskustelut päättyisivät onnellisesti, koska on ikävä katsoa meillä hyvin kuuluisiakin teollisuuden alan toimijoita, jotka ovat valitettavasti jääneet investoinneissa jälkeen ja samalla osaamisessa jälkeen, ja myös sitä kautta tämä työelämäkään ei ole kehittynyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+3.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-02-18T19:39:34,2016-02-18T19:41:15,Tarkistettu,1.1 2016_10_160,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 119 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_10_161,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 119 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lakialoite koskee sähkömarkkinalain 119 §:n muuttamista. Eduskunta päätti uudesta sähkömarkkinalaista vuonna 2013. Lain tarkoitus on parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Tarkoitus on kyllä hyvä, mutta valitettavasti se on johtanut merkittäviin siirtohintojen korotuksiin sekä niiden sähköverkkoyhtiöiden velkaantumiseen, joita investointivelvoite käytännössä koskee. Kun Energiavirasto muutti 2016 suurimman sallitun tuoton määritelmää, ovat verkkoyhtiöt ilmoittaneet hinnankorotuksista. Suurimman sallitun tuoton merkittävä nostaminen, lähes tuplaaminen, antaa kaikille verkkoyhtiöille mahdollisuuden nostaa siirtohintoja todellisesta investointitarpeesta huolimatta. Tässä taloustilanteessa hyvää tarkoittava sähkömarkkinalaki on kääntynyt itseään vastaan, varsinkin Energiaviraston yllättävästä linjauksesta johtuen. Eduskunta on asettanut jakeluverkon haltijoille sähkömarkkinalain 51 §:ssä säädetyt velvoitteet jakeluverkon laatuvaatimuksista. Lain 119 §:llä on säädetty siirtymäajasta, jonka kuluessa lain 51 §:n mukaiset jakeluverkkoa koskevat velvoitteet jakeluverkon haltijan tulee täyttää. Voimassa olevan lain siirtymäaikasäädös velvoittaa jakeluverkon haltijoita lyhyessä ajassa tekemään merkittäviä investointeja, jotta ne täyttäisivät lain velvoitteet. Siirtymäsäädöksessä on säädetty Energiavirastolle oikeus myöntää jatkoaika investointien tekemisessä. Eduskunnan säätämä siirtymäaika on osoittautunut liian lyhyeksi. Nopealla aikataululla tehtävät investoinnit jakeluverkon laatuvaatimuksien toteuttamiseksi ovat johtaneet verkonhaltijoiden tekemiin korkeisiin hinnankorotuksiin. Investointipaineen pienentämiseksi siirtymäaikoja tulisi väljentää. Ehdollisesta Energiaviraston toimivaltasääntelystä — osana normien purkua — olisi syytä tässä yhteydessä luopua. Tämä ehdotus koskee siis sähkömarkkinalain 119 §:ää, ""Jakeluverkon toimitusvarmuutta koskeva siirtymäsäännös"", ja ehkä se keskeinen pykäläuudistus on tämä seuraava: ""Niillä jakeluverkon haltijoilla, joilla 20 kV verkkomäärästä maakaapeliverkon osuus on alle 40 prosenttia 1.1.2016 tilanteessa, jakeluverkon haltijan on täytettävä 51 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetyt vaatimukset vastuualueellaan viimeistään 31. päivänä joulukuuta 2036. Vaatimusten on täytyttävä viimeistään 31. päivänä joulukuuta 2028 vähintään 75 prosentilla jakeluverkon kaikista käyttäjistä vapaa-ajan asunnot pois lukien."" Tämä lakialoite ehkä teknisesti kuulostaa vaikealta, mutta tämä on ammatti-ihmisten tekemä ja perustuu sellaiseen tilastointiin, jossa ne yhtiöt, joilla on pitkät verkot ja jotka toimivat metsäisillä tai järvisillä alueilla, joutuvat todellisuudessa tämän lain tarkoittaman investointipaineen kohteeksi, ja tästä seuraa tietenkin näiden yhtiöitten velkaantuminen. Kun me katsomme tänä päivänä sitäkin keskustelua, mitä eduskunnassa käydään, niin ehkä ne kaikkein eniten käytetyt sanat täällä ovat ""kilpailukyky"" ja ""Suomen kilpailukyvyn parantaminen"". Pääministeri on ottanut useaan kertaan esille sen, että valtion tase pitää panna töihin eli muutetaan hieman taseen kohdennusta. Eli irrotetaan rahaa joistakin firmoista ja pannaan se joihinkin firmoihin, joissa sen oletetaan tuottavan enemmän kuin mitä on se tuotto, mikä kenties näistä entisistä firmoista on. Mutta meillä on yksityisissä investoinneissa lähes 10 miljardin aukko, ja jokuhan siihen täytyy olla syynä, että meillä ei investoida, ja se yksi syy on tietenkin se, että meillä on korkea kulurakenne. Varsinkin ne yritykset, jotka tähtäävät vientiin, kokevat, että tämä liian suuri kulurakenne on liian iso riski. Jos pääministeri on puhunut taseesta ja aivan oikealla tavalla, niin kyllä minun mielestäni tarkastelun kohteeksi pitää ottaa myös tuloslaskelma. Nämä viimeaikaiset korotukset, mitä olen nähnyt — joskin Caruna niitä nyt tänä päivänä on perunut — aiheuttivat jo pelkästään Pölkky Oy:lle tuolla pohjoisessa 500 000:n lisärasitteen per vuosi. Silloin tämä koko sähkömarkkinalain uudistus ei ole ihan mieto juttu, eli milloin me nostamme kiinteistöveroa, milloin nostamme kulutusveroa, milloin nostamme sähkönsiirtomaksuja erinäköisillä pykälillä, niin siitä aiheutuu kumulatiivisesti juuri se ongelma, minkä takia Suomeen ei investoida, koska tämä on vain yksinkertaisesti liian kallis maa ja kulurakenteeltaan väärä. Sen takia tämä lakimuutos on tehty, että me annamme näille tietyille sähköverkkoyhtiöille enemmän aikaa sinne vuoteen 2038 saakka investoida, jolloin se paine korottaa siirtomaksuja on pienempi. Se on pk-yritysten kannalta, maatalouden kannalta, teollisuuden kannalta ja ihan tavallisten ihmisten kannalta hyvä asia, mutta se johtaa siihen, että silloin tämä Energiaviraston kohtuuton päätös suurimmalle sallitulle tuotolle joutuu selvästi uuteen tarkasteluun, koska siltä putoaa laillinen pohja pois. Ja jos tämä lakimuutos tehtäisiin, mikä ainakin omasta mielestäni olisi järkevää, niin tietenkin sitten pitäisi muuttaa Energia-viraston 8:aa vuotta, lyhentää sitä aikaa — se koostuu kahdesta nelivuotisesta periodista — ja kun seuraavan kerran joudutaan arvioimaan suurinta sallittua tuottoa, niin silloin sitä pitäisi alentaa siitä 5,93 prosentista huomattavan paljon alemmas, mutta toki hieman suuremmaksi kuin se nyt on ollut, se myönnettäköön. Energiaviraston päätös on siinäkin mielessä kohtuuton, että jos me katsomme tämänpäiväistä korkotasoa, niin ei se ole missään suhteessa siihen pääoman hintaan ja rahan hintaan, mitä investointeihin on saatavilla. Tämä on aika iso ongelma, ja itse olen kyllä sitä mieltä, että jotakin lainsäätäjän pitää tehdä ja jollakin tavalla Energiaviraston päätöksiä pitää muuttaa. Se ei riitä, että niitä jaksotetaan, koska se ei kuitenkaan tule muuttamaan sitä varsinaista tosiasiaa, että 100-prosenttisesta monopoliliiketoiminnasta tuo tuotto tällä korkotasolla on liian suuri.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-02-18T19:41:31,2016-02-18T19:48:33,Tarkistettu,1.1 2016_10_162,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 119 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On pakko sanoa, että edustaja Eestilä on tehnyt erityisen hyvän lakialoitteen. Näin vasemmistolaisena kansanedustajana täytyy olla mielissään siitä, että kokoomuslainen edustajakollega, maa- ja metsätalousvaliokunnan arvostamani jäsen Eestilä, on tämän aloitteen tehnyt. Muistan jo silloin edellistä lakia valmisteltaessa Eestilän asiantuntemuksen tässä asiassa ja olen ymmärtänyt, ja hänellä on pitkä kokemus erään energiayhtiön hallinnosta, ja vaikka hän vaatimattomasti sanoi, että nämä luvut täällä ovat asiantuntijoiden tekemiä, uskon, että tässä aloitteessa näkyy myös Markku Eestilän oma kädenjälki ja ainakin se arvomaailma, mikä tässä on. Eestilä omassa puheenvuorossaan toi esille sen, kuinka on tärkeätä pohtia tätä tilannetta nyt tässä maassa, kun meidän kilpailukyky on se, mikä on. Tällä nyt meneillään olevalla ja nyt voimassa olevalla lainsäädännöllä ajetaan yrityksiä eriarvoiseen kilpailuasemaan tässä maassa. Se on harkitsematonta ollut eduskunnalta, että emme siinä vaiheessa huomioineet sitä. Vaikka ponnekkaasti koetimme sen esille tuoda, niin se ei lainsäädäntöön tullut lihaksi. On alueita, missä sahatoimijat esimerkiksi joutuvat maksamaan kohtuuttoman suuren lisälaskun pärjätäkseen vapailla markkinoilla. Tulee alueellisia eriarvoisuuksia, ja tässä kohtaa uskallan väittää, että Energiamarkkinavirasto ei ole toiminut sen lain hengen mukaisesti, minkä eduskunta sääti. Nimenomaan talousvaliokunnan viimeisessä mietinnössä todettiin, että ei saa aiheutua alueellisia eroavaisuuksia. Ja nyt kun katsotaan, mitä ne Carunan ensimmäiset päätökset ovat — kuten edustaja Eestilä tässä totesi, mitä esimerkiksi sahapuolella Pölkky Oy:ssä tulee kustannuspaineita siihen — niin on aivan selvää, että tällainen yrittäjä on eriarvoisessa asemassa, jos siinä lähellä voi olla jopa 100 kilometrin päässä tai jopa 50 kilometrin päässä ruutukaava-alueella oleva esimerkiksi hitsaustoimintaa harjoittava yritys, jolla on sähkökuluja. Eli se, että ollaan jopa saman kunnan alueella mutta ehkä eri verkonhaltijan piirissä, voi muuttaa kilpailuasemaa totaalisesti. Sen takia tähän pitää ehdottomasti tarttua ja kannustaa nyt eduskuntaa ja niitä valiokuntia, mihinkä tämä lakialoite on menossa, puuttumaan tähän miehekkäästi, jotta se virhe, joka on tehty, voidaan korjata. Vasemmistoliitto omassa aloitteessaan lähtee siitä, että se korotus ei saa olla vuosittain 10:tä prosenttia suurempi ja neljän vuoden tarkastelujaksossa enintään 15 prosenttia. Ollaan aika lähellä edustaja Eestilän näkemyksiä siitä, mikä on se maltillinen korotus. Kyllä talousvaliokunta ja eduskunta omassa päätöksenteossaan lähtivät siitä, että 15 vuotta on niin pitkä aika, että se antaa mahdollisuuden tehdä maltillisia korotuksia — nyt nähtiin, että näin ei tapahtunut. Voisiko sanoa, että hyvä, että meillä on Kilpailu- ja kuluttajavirasto, joka ehkäpä asiakkaittensa joukkokannevoimin pystyi käymään keskustelut Carunan kanssa, joka nyt sitten lähti omalta osaltaan tekemään näitä muutospäätöksiä? Mutta kuten tässä lakialoitteessa todetaan, tässä maassa on myös jakeluverkon haltijoita, joita eivät koske nämä investoinnit siinä määrin kuin oletetaan, ja heille annettiin kuitenkin tämmöinen avoin valtakirja tehdä rahaa asiakkaan, yrittäjän, kuluttajan kustannuksella. Se on kohtuutonta, kun tämän piti nimenomaan lähteä siitä, että meillä säädettiin laki, jota myös muutettiin — jos oikein muistan, oliko ensin 24 tuntiin, 32:een, ja nyt se on sitten, mikä se onkaan, eli tätä aikamäärettä myös saatiin. Mutta tässä yhteydessä on pakko todeta, että lainsäädännön monimuotoisuutta voitaisiin tässäkin yhteydessä kehittää siten, että kun meillä on niitä metsäisiä alueita, niin luotaisiin joitain muitakin vaihtoehtoja sille jakeluverkon haltijalle kuin se maakaapelin rakentaminen. Uskoisin, että olisi mahdollista, että metsänomistajat saataisiin sitoutettua siihen, että tällaiset tarpeeksi isot suojavyöhykkeet on sen sähkölinjan ympärillä ja jakeluverkon haltija vastaisi korjuukustannuksista. Eli siinä kohtaa, kun metsänomistaja pitäisi huolen siitä, että tämmöiset niin sanotut tuulenkaadot, tykkylumien aiheuttamat sähkökatkokset linjojen päälle eivät ole mahdollisia, niin sen puuhuollon eli metsästä plaanille hoitaisikin se verkon haltija. Olkoot sitten ne asiakkaat kustantamassa sitä korjuukustannusta, joka varmasti tulisi halvemmaksi pitkässä juoksussa kuin se, että viedään pitkälle erämaihin maakaapelia. Pitäisi ottaa semmoinen uusi tarkastelu, että monipuolistetaan tätä koko meidän turvaamme siitä, kuinka nopeasti pitää sähköt saada päälle. Tärkeätä on, ettei se 6 miljardin vahinko enää synny, koska se oli elinkeinoelämälle ja totta kai ihmisille, kuluttajillekin, kova paikka, kun oltiin päiväkausia ilman sähköä, menetettiin omaisuuksia massiivisissa määrin. Mutta olen kyllä erityisen tyytyväinen, että tämmöinen lakialoite on täällä käsittelyssä, ja toivotaan tälle pontta ja toivotaan, että hallituksessa voitaisiin nähdä, että nyt on se tarkastelun paikka. Ja kun tämä on vielä tullut hallituspuolueen kansanedustajan kynästä, niin tässä ei pitäisi olla ihan hirveätä tuskaakaan lähteä tähän mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-18T19:48:36,2016-02-18T19:56:12,Tarkistettu,1.1 2016_10_163,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 119 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Myllykoski totesi: silloin, kun on aihetta, pitää kehua hallitusta, silloin, kun on aihetta, pitää kehua hallituspuoluetta, ja silloin, kun on aihetta, pitää kehua hallituspuolueen kansanedustajaa. Nyt on siihen aihetta, eli kiitos hyvästä työstä edustaja Eestilälle. Tämä talvi on monella tavalla opettanut meitä suomalaisia siinä, että sähkö ei tule töpselistä. Meillä oli loppiaisena haasteita ihan koko sähkön saatavuuden kannalta, ja nyt viime viikkoina ja viikko sitten kuulimme talousvaliokunnassa itse asiassa kahden päivän ajan, mitä kaikkea tässä viime aikoina on tapahtunut ja mistä nämä hinnankorotukset johtuvat. Sähkömarkkinalain lisäksihän tässä on kysymys kuluttajansuojasta, tässä on kysymys omistajaohjauksesta, mutta myös verojärjestelmästä. Me puhumme hyvin laajasta yhteiskunnallisesta kokonaisuudesta. Mikä on kohtuullista? Tästähän sähkömarkkinalakikin lähtee. Mikä on kohtuus? Miten se lasketaan? Miten se määritellään? Nyt me olemme nähneet, että on monta tapaa laskea sitä ja omistajuudella, omistajalla, on väliä. Voi jopa sanoa, että luonnollisesta monopolista tuli aika luonnoton. Pääomasijoittajat taustalla toki maksimoivat tuoton. Se on heidän tehtävänsä, heidän tahtonsa. Tästä meillä on nyt hyvää esimerkkiä. Mutta meillä on muunlaisiakin yhtiöitä. Meillä on muun muassa kaupunkiomisteisia yhtiöitä, kuntaomisteisia yhtiöitä, joissa korotukset ovat olleet maltillisempia. Omistaja, hallitus, yhtiön johto viime kädessä linjaa sen, miten toimitaan. Haluaisinkin nostaa esille tällaisen niin sanotun itsesäätelyn: miten yhtiö, yritys säätelee itse itseään. Tätä me olemme nähneet kansainvälisesti. Me muun muassa talousvaliokunnassa keskustelimme siitä, miten Englannissa toimitaan, miten siellä näitä investointeja valvotaan. Itse asiassa siellä ne pitää hyväksyttää valtiolla. Eli maailmassa on monenlaisia malleja. Kuulimme tässä, että hinnankorotukset ovat vaikuttaneet monella tavalla, eivät pelkästään kuluttajiin vaan myös yrityksiin. Kuusamolainen Pölkky Oy ilmoitti, että heille tämä on tosiaan jopa puolen miljoonan hinnannousu. Salaatinviljelijöiltä tuli viestiä Pohjanmaalta, että lähtee firma alta, jos näillä hinnoilla mennään. Nämä on tietysti otettava vakavasti. Toki tullaan myös siihen toiseen puoleen, että tässä puhutaan yhteensä 8,5 miljardin investoinnista, 8,5 miljardin investoinnista — kun meillä Suomessa esimerkiksi Äänekosken investointi on muistaakseni 1,1—1,2 miljardia — eli todella isosta asiasta Suomen kansantalouden kannalta. Mitä sitten tulisi tehdä? Kuten sanoin, kaikki lähtee siitä, mikä on kohtuullista: mikä on kuluttajalle kohtuullista, mikä on yrittäjälle kohtuullista. Meillähän kuluttajansuoja, kuluttajansuojalaki, suojelee kuluttajaa ja yrittäjällä on sitten omat säännökset. Minä uskon ja toivon, että Suomi myös oppii nyt tästä Carunan keissistä. Meillä on valitettavasti tapauksia ollut ihan lähihistoriassa, että me emme ole oppineet näistä. Toivon nyt, että niin hallituksessa kuin oppositiossakin tämä muistetaan vielä kymmenen vuoden kuluttua, mitä meille silloin talvella 2016 oikein kävi, ettei tämä toistu. Tässä on haaste toki myös omistajaohjaukselle nyt, kun me odotamme pääministeri Sipilältä sitä, miten hän linjaa nyt omistajaohjausta, millaista aktiivista omistajapolitiikkaa valtio harjoittaa. Siinä tietysti näin oppositiostakin haluan kannustaa hallitusta tekemään oikeaa, fiksua omistajapolitiikkaa, myymään oikein, ostamaan oikein, sijoittamaan tulevaisuuteen. Siihen meillä on mahdollisuuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-02-18T19:56:16,2016-02-18T20:01:24,Tarkistettu,1.1 2016_10_164,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 119 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakialoite on erittäin tärkeä ja ajankohtainen. Sähkönsiirtoyhtiö Carunan hinnankorotukset ovat synnyttäneet keskuudessamme erityisen paljon mielipiteitä. 2013 säädetty sähkömarkkinalaki ei taida ollakaan ihan niin fiksu kuin säädettäessä kuviteltiin. Esimerkiksi Caruna on minimoinut veronsa Suomessa. Yhtiö on maksanut Suomessa tekemänsä tuloksen ulkomaille konsernin sisäisen lainan korkoina. Hallitusohjelmassa on mainittu veropohjan tiivistämishanke, josta hallitus voi hakea selkänojaa yritykselle tukkia veroporsaanreikä, ja tämä olisi myös tehtävä. Carunan verovapaamatkustajuuden aiheuttaman tuohtumuksen varjoon on jäänyt toki se, että myös Fortum olisi joutunut käymään asiakkaidensa kukkarolla investoidakseen sähkömarkkinalain vaatiman verkon säävarmuuden parantamiseen, ellei se olisi myynyt sähkönsiirtotoimintaansa. Kuluttajaviranomaiset ovat aktivoituneet tutkimaan, ovatko Carunan jättikorotukset kuluttajansuojasäädösten mukaisia. Jopa ryhmäkanteen mahdollisuudesta puhutaan. Kesän 2010 ja joulun 2011 myrskyjen aiheuttamat vaikeat sähkökatkokset johtivat toimitusvarmuusvaatimusten sisällyttämiseen sähkömarkkinalakiin. Jo silloin sähköyhtiöt sanoivat, että loppulasku menee kuluttajille, mutta kukaan ei aavistanut, että sähkönsiirtoyhtiöillä olisi otsaa kertarysäyksellä lähes tuplata siirtohinta. Arvoisa rouva puhemies! Kuten alussa totesin, tämä lakialoite on tärkeä ja ajankohtainen, ja toivon, että esitys etenee maaliin saakka.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+4.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-18T20:01:26,2016-02-18T20:03:22,Tarkistettu,1.1 2016_10_165,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 119 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilän lakialoitteessa puututaan ajankohtaiseen aiheeseen. Kansalaisia ovat tässä kuussa puhuttaneet sähkön siirtohintoihin tehdyt rankat korotukset, joiden oikeudenmukaisuutta voidaan perustellusti kysyä. Monopolia hallussaan pitävien sähköverkkoyhtiöiden rajut korotukset ovat mahdollistuneet Energiaviraston nostettua vuodenvaihteessa siirtoyhtiöille sijoitetusta pääomasta sallittua tuottoa 6 prosenttiin. Myös valvontaviranomaisten toiminta on pääsääntöisesti hyvin myöhäisessä vaiheessa toteutuvaa jälkikäteisvalvontaa. Vaikka pääasiallinen arvostelu onkin kohdistunut korotuksista ilmoittaneisiin tahoihin, on eittämättä myös lainsäätäjillä ja valvontaelimillä aihetta kehitystyöhön. Onkin erittäin hyvä, että hallitus on ilmoittanut puuttuvansa havaittuihin epäkohtiin lainsäädännöllisin keinoin. Tämänpäiväisten tietojen nojalla edistystä on tapahtunutkin: ainakin Caruna on julkisesti ilmoittanut korotusten jaksottamisesta. Edustaja Eestilä esittää sähkömarkkinalakia muutettavaksi siten, että jakeluverkon laatuvaatimusten täyttämiseen vaadittavien investointien määräaikaa pidennettäisiin. Vaikka tämä lakialoite ei poistaisikaan kaikkia siirtohinnoitteluun liittyviä epäkohtia, olisi se kuitenkin osaltaan askel kohti toimivampia sähkömarkkinoita. Siksi lakialoite on kannatettava. Arvoisa puhemies! Siirtohinnoittelun kohtuullistamisen lisäksi eduskunnan tulisi kiinnittää huomiota myös sähköveron korkeaan osuuteen sähkölaskusta. On näet muistettava, että vain sähköenergian osuus on kilpailutettavissa. Nykyisillä melko matalilla energianhinnoilla kuluttajan saamasta sähkölaskusta vain noin kolmannes, tai jopa alle, muodostuu sähköenergian hinnasta. Kun kuluttajan vaikutusmahdollisuus koko sähkölaskuun on prosentuaalisesti pieni, heikentää se innostusta kilpailutukseen ja on siten pitkällä tähtäimellä omiaan lisäämään sähkömarkkinoiden tehottomuutta. Uusiutuvan energian käyttö on periaatteessa kannatettava lähtökohta. Kuitenkin takavuosina tuulivoiman syöttötariffit ovat omalta osaltaan lisänneet veronmaksajien energiatukiin liittyvää rasitusta. Hallitusohjelman mukaisesti niitä ollaan onneksi nyt karsimassa. Lisäksi tarvitaan riittävää sähkönsiirtokapasiteettia Ruotsin ja Suomen välillä. Kylmän ilmaston ja pitkien etäisyyksien Suomessa on pidettävä huolta siitä, että kilpailukykymme tai elintasomme eivät kärsi energian korkeasta hinnasta. Myös kriisitilanteisiin varautumisen kannalta on erittäin tärkeää, että sähkön ja energian saanti varmistetaan myös poikkeusoloissa. Arvoisa puhemies! Energia- ja polttoaineverot ovat Suomessa moninkertaisia verrattuna sekä EU-lainsäädännön edellyttämiin minimeihin että moniin verrokkimaihimme. Energia- ja polttoaineverotuksen tasoa alentamalla asumisen ja liikkumisen kaltaiset perustarpeet olisivat kohtuullisen hintaisia ja yritysten kilpailukyky paranisi. Tämä helpottaisi monen pienituloisen talousahdinkoa, kun kulutukseen jäävät tulot kasvaisivat, ja se parantaisi samalla Suomen talouden toimintaedellytyksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-02-18T20:03:25,2016-02-18T20:07:26,Tarkistettu,1.1 2016_10_166,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 119 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaikki varmaan muistavat, kun kokoomusministeri lupasi julkisuudessa, että näin ei tule koskaan enää tapahtumaan, että sähköt ovat poissa. Erityisesti ne olivat poissa tuolta Savon alueelta, mutta ei suurten kaupunkien kohdalta, koska siellä oli Fortumin omat verkot. Se oli valitettavaa, ja se oli rankkaa ihmisille taloudellisesti mutta myöskin ihan toiminnallisesti. No, silloin päätettiin ja sitten on tehty sähkömarkkinalaki, joka on erittäin perusteltu, koska on ihan totta, että pitää olla joku kohtuullinen aikataulu, milloinka voidaan luvata tai taata, että ihmisille se sähkö kulkee. Tässä on ollut esimerkkejä näistä isoista yrityksistä, mutta on myös paljon pieniä yrityksiä, kun ihmiset tekevät esimerkiksi internetin kautta kotoa, ja se ei onnistu, jos ei ole moneen päivään sähköä. Ja sen takia tämä on iso kysymys, puhumattakaan eläintenhoidosta tai muista toiminnoista, joihinka sähköä välttämättä tarvitaan. Tämä investointipaine viime kaudella, kun tätä lakia väännettiin, oli selkeä, ja silloinhan on erityisesti ollut huoli näitten pitkien etäisyyksien yhtiöiden osalta. Mitä tulee kysymykseen siitä, onko se kaapeli aina kaivettava maahan, niin näinhän ei ole. Jo tälläkin hetkellä on monta vaihtoehtoa: joko kaivaa sitä kaapelia maahan tai vetää se linja esimerkiksi tienvarteen, tien viereen, joka on ollut tietenkin hyvä vaihtoehto monessa paikassa, tai sitten tehdä niitä suurempia hakkuita niin, että ensimmäiset puut, jotka kaatuvat, eivät kaatuile sen sähkölinjan päälle. Elikkä idea on saada turvattua, että se piuha pysyy päällä, ja se voidaan siis toteuttaa monella eri tavalla. Talousvaliokunnan käsittelyn aikana tätä sähkömarkkinalakiahan muutettiin. Me teimme siihen silloin jo muutoksia ja erityisesti näihin aikatauluihin, eli milloin ja kuinka monta prosenttia pitää olla varmistettua verkkoa ja mitkä ovat sitten ne korvausvaatimukset, jos näin ei ole. Ja silloin ainakin ajattelin, että mielestäni on aika kohtuullinen se aikajakso vuoteen 2028, ja sittenhän siellä oli jo tässä nykyisessäkin laissa erikseen neuvoteltavana vuoteen 2036. Elikkä se 2036 on se viimeinen kohta ja nyt eletään vuotta 2016, elikkä 20 vuoden päästä tulee olla sähköverkkojen siinä kunnossa, että ne saadaan 6 tunnin aikana täällä kaupunkiseudulla ja 36 tunnin aikana sitten tuolla maaseudulla ja metsäisillä alueilla kuntoon, jotenka tämä aikajakso on aika pitkä. Nyt sitten Eestilän aloite, että lisättäisiin tätä aikaa, voi olla ja varmaan on joillekin ihan tarpeellinen, ja uskon, että jos ja kun tässä hallitus on tuomassa sähkömarkkinalakiin muutoksia — näin ymmärsin ministeri Rehnin puheista, mahdollisesti myöskin tämän hinnan seurannan tai tuoton määrän osalta, näin hän ainakin vastasi tässä muutama viikko sitten kyselytunnilla — niin sehän on hyvä mahdollisuus saada tämä lakialoite käsiteltäväksi siinä samassa. Ja se on tietenkin hyvä, jos tämä pohditaan uudelleen. Minulla on hyvin pienen pieni skeptinen kohta, ja se on se, kun mietin niitä yrityksiä, jotka ovat tehneet tämän oman investointisuunnitelmansa nyt jo tällä suunnitelmalla, elikkä niitä, jotka ovat jo lähteneet tekemään niitä investointeja näihin vuosilukuihin nähden, ottaneet sen lainan ja laittaneet omat verkkonsa kuntoon tällä aikataululla. Toivon, että tässä ei tule sitä asetelmaa, että nyt sitten kohdellaan yrityksiä eri tavalla, jos toisille tulee sitten muutaman vuoden päästä mahdollisuus kuitenkin venyttää eri tavalla sitä oman verkon korjausta. Tämä on toivottavasti asia, joka voidaan hoitaa, mutta tämmöinen kysymysmerkki minulle tästä tämän lakialoitteen lukemisen jälkeen jäi. Näitten tuottojen osalta: Muistatte hyvin, että se korotus siihen 6 prosenttiin tuli siitä, että pitää pystyä keräämään rahoitusta näitten investointien tekemiseen. Mutta maailma muuttuu nopeasti, ja näinhän se on nyt muuttunut, että tiedetään, että se 6 prosenttia tänään kuulostaa aika paljolle. Silloin se ei kuulostanut, muutama vuosi sitten, mitenkään kohtuuttomalle. Mutta olen sitä mieltä, että sitä myöskin pitää pystyä arvioimaan uudelleen, samaten kuin tätä 4 vuoden seurantajaksoa. Aikaisemmin se seuranta on ollut vuosittainen, ja voi olla, että sille olisi paremmat perusteet. Tyytyväinen täytyy tietenkin olla, että meillä on aktiivinen kuluttajansuoja, jossa sitten on pystytty saamaan tämä neuvotteluratkaisu tänään, että tämmöisiin kohtuuttomuuksiin ei yritysten eikä myöskään yksittäisten kansalaisten kohdalta menty, vaan Caruna sitten puolitti tämän korotuksensa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-02-18T20:07:32,2016-02-18T20:13:10,Tarkistettu,1.1 2016_10_167,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 119 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Eestilän tekemä laki-aloite on erittäin hyvä ja erittäin perusteltu. Tuoreessa muistissa meillä ovat ne kuuluisat Asta‑, Veera- ja Tapani-myrskyt aikanaan, jotka saivat sitten vauhtia siihen, että sähkömarkkinalakia muutettiin niin, että 2028:aan mennessä pitäisi olla valmiina sähköverkkojen turvalliseksi rakentaminen ja sitten poikkeustapauksissa 2036:een mennessä. Tavoite, että tänne Suomeen rakennetaan paremmin toimivat sähköverkot, turvalliset verkot, jotka pystyvät takaamaan asiakkailleen jatkuvan sähkönsaannin, on erittäin hyvä ja perusteltu. Mutta edustaja Eestilän lakialoitteessa otetaan kiinni aivan oikein härkää sarvista ja todetaan, että turhalla kiireellä — kuten kaikki tiedämme — yleensä luodaan vain turhia kustannuksia, nostetaan hintaa ja monesti tehdään vielä sitä huonoa työtäkin. Että toivon mukaan maan hyvä hallitus tähän asiaan paneutuu ja rupeaa toimenpiteisiin, mikäli katsoo asiakseen. Joka tapauksessa edustaja Eestilän perustelut ovat hyvät. Kun katsoo tätä aikataulua, 2028 — siihenhän on tästä hetkestä aikaa 12 vuotta enää — niin kuitenkin tänä aikana pystytään aika moni verkko laittamaan jo turvalliseen kuntoon. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Sähkö omalla toimialueellaan Pohjois-Karjalan maakunnassa on tehnyt näitä toimenpiteitä jo määrätietoisesti kolmella tavalla: Ensimmäisenä tietenkin on tämä maakaapelointi, joka on toteutettu taajamissa, kuten kotikuntani Ilomantsin keskustassa nimenomaan maakaapelointi on jo toteutettu ja ne ilmajohdot ovat hävinneet, ja esimerkiksi viime kesänä yhtään sähkökatkoa ei ollut, ja jos oli, niin olivat aivan hetkellisiä eli muutaman minuutin pituisia korkeintaan, vaikka oli kuitenkin ukonilmojakin siellä. Sitten toinen vaihtoehto, joka on myös aika pitkälti toteutettu, on se, että kaikki haja-asutusalueella olevat sähkölinjat on siirretty jo maanteiden varsiin, jos vähänkin on mahdollista ollut, niin että mahdollisen myrskytuhon aikana se korjaaminen tapahtuu ihan nopeasti muutamassa tunnissa eikä isoa haittaa synny. On totta kai vielä edelleen metsälinjoja, niin tuoreita linjoja, äskettäin rakennettuja tai korjattuja, että niitä ei kannata investoinnin hukkaan menemisen takia heti siirtää teiden varsille, mutta niille on keksitty taas sitten paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa yhteinen ratkaisu, jossa kyseisen sähkölinjan vierellä olevat metsäalueet harvennetaan yhteisesti yhteisellä hankkeella, jossa sähköyhtiö ja metsänhoitoyhdistys maanomistajien puolesta tekevät yhteistyötä, että metsät harvennetaan, riskipuut kaadetaan pois, ja näin sekä metsänomistaja, sähköyhtiö että myös tämä työn suorittava yrittäjä kaikki hyötyvät tästä tilanteesta ja saadaan puuta markkinoille ja ennen kaikkea turvattua se, että sähköä saadaan jaeltua myös haja-asutusalueen talouksiin. Pitää muistaa esimerkiksi, oliko se nyt, toissa kesänä Savossa ollut valtava myrsky — Asta- tai Veera-myrsky se oli — joka oli niin valtava myrsky, että kun kävin niitä myrskyn jälkiä katsomassa erään sukulaisen kanssa, niin totesimme, että eräässä järvenniemessä oli iso maatila, jossa oli tietenkin aggregaatit pyörimässä, että pystyttiin karja hoitamaan, ja talous toimi edelleen häiriöttä, kun sähköä saatiin aggregaatista, mutta se hävitys ja tuho oli aivan täydellinen. Ei löytynyt edes muuntajan paikkoja, missä se muuntaja oli ollut. Koko sähkölinjasto, koko sähkönjakeluverkko oli tuhoutunut. Siis ei mitään korjattu, vaan kaikki piti rakentaa uudestaan. Tällaiset näin rajut ukonilmat, jotka tuhoavat koko sähkönjakeluverkon pieneltä alueelta, tietysti ovat poikkeuksia, mutta tärkeää on kuitenkin, että tätä kehitystyötä tehdään koko ajan ja niin, että ei turhia kustannuksia synny, koska kuitenkin olemme sen totuuden kanssa tekemisissä, että rahaa meillä harvemmin on viljalti tai ainakaan liikaa. Sitten lopuksi, arvoisa rouva puhemies, vielä tästä sähköverkosta sen verran, että kun näihin sääturvallisiin ja luotettaviin verkkoihin siirrymme, niin on tärkeää muistaa se, että on huomioitava myös sitten tämä sähkön saatavuus. Se, että sähköä pystytään jakelemaan, on aivan oikein hyvä tavoite, että katkoja on mahdollisimman vähän, mutta sitten toinen asia, joka liittyy myös sähköön, on tämä sähköntuotanto tässä maassa. Vaikka se nyt ei edustaja Eestilän tekemään erinomaiseen aloitteeseen suoraan liitykään, niin totean lopuksi, arvoisa puhemies, sen, että nyt tämän talven pakkasissa tammikuussa totesimme, että meiltä puuttuu Suomesta sähköntuotannon tehoa lähes 4 000 megawatin verran, ja se on aivan valtava määrä. Elikkä olimme täysin tuonnin varassa. Että toivottavasti tässä samalla, kun tätä edustaja Eestilän erinomaista aloitetta käsitellään ja toivottavasti huomioidaan tämä järkevä rakennusaikataulu tämän aloitteen käsittelyn yhteydessä — maan hallitus sitä asiaa tarkastelkoon — kiinnitetään erittäin suurta huomiota siihen, että Suomi elää tuontisähkön varassa. Ja sitten jonain päivänä, kun tämä lama vaihtuu nousukaudeksi, olemme vaikeuksissa, kun meillä ei ole riittävästi sähköä, ja kun sähköä ei saada riittävästi, olemme tuonnin varassa, ja tuonnin varassa elävä valtio joutuu maksamaan rahaa pois, ja se ei ole koskaan hyvä asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-18T20:13:13,2016-02-18T20:18:55,Tarkistettu,1.1 2016_10_168,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 119 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Erinomaisia puheenvuoroja tärkeän asian ympäriltä ja sen keskiössäkin. Oli pakko tarttua siihen, vaikka ajattelin, että näin hyvässä asiapitoisessa keskustelussa ei tehtäisi politiikkaa, mutta ehkä se kuuluu kuitenkin tänne eduskuntaan osaltaan. Eli vaikka se ei tähän lakialoitteeseen kuulu, niin en voi kyllä muuta kuin surullisena todeta sen, kuinka me olemme mahdollistaneet sen, että valtio-omistusta on surutta myyty silmälaput silmillä vielä enemmän kuin ravihevosella, ei ole nähty edes eteenpäin. Ollaan tehty ratkaisevia virheitä jo ehkä siinä vaiheessa, kun myytiin Fortumille, jolloin mahdollistui se, että tämä tapahtuu näin. Silloin myytiin kansalliselle yritykselle ja ajateltiin, että omistus voi säilyä itsellä, mutta eihän se näin tietenkään mennyt. Siinä mielessä näin vasemmistoliittolaisena voitte ymmärtää meidän reaktiomme, koska emme olleet hyväksymässä sitä kauppaa. Tämä on ollut ikävä oppitunti, mutta edustaja Skinnaria lainatakseni: toivottavasti me opimme siitä. Ratkaisuja on erilaisia: muistan, että talousvaliokunnan käsittelyssä puhuimme aggregaattivarastoista, joita olisi ympäri Suomea joitakin, joista voidaan antaa sitten ihmisille sähköä näitten määrittelyitten puitteissa. Toki on tämä, minkä Paatero toi esille, että jotkut ovat jo investoineet, mutta täytyy myös muistaa se, että näillä koroilla otettu laina on kyllä varmasti edullinen ratkaisu, kun ajatellaan, että jos ollaan sitten samalla kertaa lisätty tätä tuottoa lisäämällä omia siirtohintamaksuja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-18T20:18:56,2016-02-18T20:20:58,Tarkistettu,1.1 2016_10_169,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 119 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän kaikkia kansanedustajia hyvästä ja kannustavasta keskustelusta. Täällä nousi tärkeitä asioita esille, ja on tietenkin täysin selvää, että mikään lakialoite ei ole sinänsä viimeinen ratkaisu ongelmiin. Se on yksi ehdotus, ja sitten valiokunta ja varmaan maan hallitus arvioivat niitä keinoja, mitä me teemme ikään kuin monopoliliiketoiminnan säätelemiseksi semmoiseksi, että se on kohtuullista eikä siinä harjoiteta niin sanottua ylihintakiskontaa, koska sehän on se kaikkein tärkein tämän valvonnan tarkoitus. Ihan sen verran vain, että tätä asiaa pitää lähestyä ikään kuin kiihkottomasti, että ei ole tarkoitus tuomita näitä sähköverkkoyhtiöitä. Kun he parantavat sähkön toimitusvarmuutta sillä tavalla kuin he itse kukin parhaaksi näkevät, niin totta kai he tarvitsevat siihen rahoitusta. Eihän voi olla semmoista lakia, että me pakotamme yhtiön velkaantumaan tappiin asti ja sitten ikään kuin rajoitetaan sitä kassavirran saantia mutta pakotetaan investoimaan. Tämä täytyy ymmärtää, että tässä ei ole nyt kyse moittimisesta. Siellä tarvitaan näillä tietyillä yhtiöillä vähän suurempaa kassavirtaa, ettei kohtuuttomasti velkaannuta. Mutta sitten täytyy myös huomioida tämä ongelma, minkä tämä Energiaviraston liian suuri korotus toi tullessaan. Se oikeasti antoi niiden yhtiöiden nostaa tariffeja merkittävästi, vaikka ne eivät todellisuudessa joudu investoimaan, niin että tämä oli vähän vääränlainen lupa. Minun mielestäni Energiavirasto, joka ennen valvonnassaan kiinnitti huomiota valtion 10 vuoden obligaatiokorkoon lisättynä tietyillä riskipreemioilla, nyt muutti sitä niin, että otetaan 10 vuotta taaksepäin ja sieltä keskiarvo ja sitten sen mukaan, kumpiko on korkeampi, saa käyttää jompaakumpaa. Se on väärä arvio tämänhetkiseen korkomaailmaan. Mikä minulla itsellä oikeasti on tässä motiivina takana: minä haluan, että Suomessa säilyy vientiteollisuus, Suomessa on yrittäjiä ja yrityksiä ja maataloustuotantoa, joka nyt on suurissa vaikeuksissa, ja pankit järjestelevät lainoja uudelleen. On jotenkin väärin, että jos me merkittävällä tavalla lainsäädännön kautta nostamme heidän kulurakennettaan, jolloin se pinnan alle painuminen on vielä varmempaa. Tämähän tässä on, että tämä on iso kilpailukykykysymys, tämä on teollisuuspolitiikkaa, tämä on kilpailupolitiikkaa, tämä on Suomen maatalouden kannattavuuspolitiikkaa, ja tietenkään kansalaisten näkökulmasta ei heiltä voi ottaa jollakin tavalla rahaa pois, sitä tarvitaan muuhun kulutukseen. Meillä on nyt ongelma, asumisen kulut nousevat, ja sitähän tämäkin sähkön siirtohintakulurakenne tietysti samalla tavalla palvelee. Mitä tulee näihin investointeihin, niin täällä oli erittäin hyviä puheenvuoroja, sanotaanko, kaikilla kansanedustajilla, ja edustaja Paatero pohti, kohtelisiko tämä lakimuutos nyt sitten epäoikeudenmukaisesti tiettyjä verkkoyhtiöitä. En sillä puolella ole ihan asiantuntija, mutta minä luulisin, että ei kohtele. Kuitenkin ne investoinnit nyt on aloitettu monesti tärkeimmästä päästä, mutta täytyy sekin tuoda rehellisesti julki, että monet verkkoyhtiöt haluavat nimenomaisesti tehdä etupainotteisia investointeja sen takia, että tämä verkon nykykäyttöarvo näitten investointien myötä nousee ja se antaa oikeuden periä entistä enemmän siirtohintoja, niin että ihan laupiaita samarialaisia he eivät tässäkään asiassa ole. Että kyllä nämä pitää tuoda kansanedustajien julki, mistä tässä on kysymys. Sitten ei tämä valtionkaan omistus myöskään ihan ole tämmöistä pyyteetöntä, sanottaisiinko näin. Kun Fingrid siirtyi valtion omistukseen — eli siellä yli 50-prosenttisesti omistavat valtio ja Suomen Huoltovarmuuskeskus — niin tällä vuosikymmenellä he ovat nostaneet tariffia vaatimattomat 70 prosenttia. Siinä jo Carunakin alkaa kalveta. Mutta täytyy muistaa, että heillä on myös mittava investointiohjelma: nyt nämä Suomen sähköverkot, kantaverkot, ovat jo osittain vanhentuneita ja niihin joudutaan todella investoimaan, jotta meillä sähkön saatavuus ja se varmuus, joka on äärimmäisen tärkeätä kaikille, toimii. Mutta kuitenkin täytyy meidän, jotka sitä lakia säädämme ja sitä kautta vaikutamme Energiavirastoon epäsuorasti, olla tietoisia siitä, mitä täällä tapahtuu, ja aina kun kysymyksessä on sataprosenttinen monopoliliiketoiminta, niin se on ihan sama, kuka sen omistaa — sen sääntelyn pitää olla tarkkaa ja sen pitää koko ajan olla lainsäätäjän hyppysissä, että ei tule niitä ylilyöntejä sitten hinnoittelun muodossa, koska nykymaailmassa asenneilmapiiri on vähän sen laatuinen, että se otetaan, mikä pystytään. Näillä sanoilla haluan kiittää teitä kaikkia. Kysymyksessä on kuitenkin loppujen lopuksi Suomen etu, mistä me tässä juttelemme, ei jonkin tahon syyllistäminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-02-18T20:20:59,2016-02-18T20:26:07,Tarkistettu,1.1 2016_10_170,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 119 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Eestilälle hyvästä loppuyhteenvedosta, mutta on tietysti pakko todeta, että ymmärrän toisaalta, vaikka nämä Fingridin hinnankorotukset ovat olleet jo lähes 70 prosenttia, mutta kyllä me teimme sinä kohtalokkaana vuonna myös sellaisen päätöksen, mikä johtaa siihen, että lupasimme helsinkiläisille rakentaa yhteiskunnan varoilla uuden sähköverkon ja me kaikki suomalaiset maksamme sen. Siinä mielessä nyt täällä ei ole varapuhemies Pekkarista, jolla oli erittäin hyvä keskustapuolueen pykälämuutosehdotus sen osalta, jotta olisimme välttyneet siltä, että me maalaisetkin maksamme nyt helsinkiläisten sähköverkon rakentamisen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-18T20:26:09,2016-02-18T20:27:02,Tarkistettu,1.1 2016_10_171,10/2016,2016-02-18,15.59,20.29,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 119 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä näin paikalta lopuksi. Kun me pohdimme hyvin monessa yhteydessä täällä veroparatiisien toimintaa ja minä luulen, että suurin osa meistä kansanedustajista suhtautuu kielteisesti tämmöiseen toimintaan, me haluamme, että yritykset toimivat Suomessa sillä tavoin, että he maksavat Suomeen veron. Nyt meidän täytyy arvioida tätä asiaa varmaan jossain toisessa yhteydessä, mutta laki elinkeinojen verottamisesta ja korkojen vähennysoikeudesta on sillä tavalla vieläkin veltto, ja vaikka verottajalla on oikeus purkaa tämä liian suurien korkojen muodossa otettu tuotto, niin kyllä tätäkin meidän täytyy pohtia, onko tämä viime kädessä Suomen etu, jos meillä on näin veltto lainsäädäntö siinä suhteessa, että ulkomainen pääoma voi tänne tulla ja näillä korkokikkailuilla sitten ottaa sen tuoton korkojen muodossa ja jättää Suomeen ikään kuin nollaverokannalla olevan yrityksen. Tämä on aika yleistä, ja minun mielestäni ihan veromoraalin ja sen kannalta, että tällainen verosuunnittelu ei lisäänny, tähänkin lainkohtaan meidän täytyy puuttua ja sillä tavalla saattaa ikään kuin yritykset tasavertaiseen asemaan, sillä itse kirjoitin, että tämmöinen ulkomainen pääoma saa 25 prosentin edun eli se pystyy maksamaan 25 prosenttia enemmän kauppahintaa, ja kun tosiasiassa nämä kauppahinnat lasketaan erittäin tarkkaan sen pääoman takaisinsaannin näkökulmasta, niin ei koskaan pärjää suomalainen yritys, joka maksaa verot Suomeen. Mutta sitten minä kävin valistamassa itseäni asiantuntijoitten parissa, ja he sanoivat, että ei tämä sinun 25 prosenttiasi riitä, että todellisuudessa se lähentelee 50:tä prosenttia, koska kysymyksessä on pitkäaikainen, kumulatiivinen, ikään kuin iätön vapaa kassavirta ja sitten siellä saattaa olla kiihottimena vielä pörssiin meno. Jollakin tavalla tämä on myös sinivalkoinen kysymys, joten tätäkin lainsäädäntöä meidän tulee joskus tarkastella uudelleen ja mielellään aika pian.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2016+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-02-18T20:27:03,2016-02-18T20:29:02,Tarkistettu,1.1 2016_11_1,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_11_2,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annettua lakia, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annettua lakia ja valtion vientitakauksista annettua lakia. Hallituksen esityksessä ehdotetaan korotettavaksi Suomen Vientiluotto Oy:n vienti- ja alusluottojen myöntämisen enimmäisvaltuutta ja Finnvera Oyj:n myöntämien vientitakuiden enimmäisvaltuutta. Samalla hallitus esittää korotettavaksi valtioneuvoston Finnvera Oyj:lle myöntämien takausten enimmäismäärää. Tavoitteena on edistää suomalaisten pääomatavaravientiä harjoittavien yritysten viennin rahoituksen kilpailukykyä ja siten parantaa niiden mahdollisuuksia saada vientihankkeita. Vienti- ja alusluottojen myöntämisen enimmäisvaltuutta Suomen Vientiluotto Oy:lle hallitus ehdottaa korotettavaksi nykyisestä 7 miljardista 13 miljardiin euroon. Lisäksi hallitus esittää korotettavaksi korontasausvaltuutta 7 miljardista eurosta 13 miljardiin euroon ja valtion erityisrahoitusyhtiöistä annettua lakia muutettavaksi niin, että yhtiöllä saa olla valtion takaamien lainojen pääomaa takaisin maksamatta ja lainaohjelmia euromääräiseltä vasta-arvoltaan enintään 15 miljardia euroa. Hallitus esittää myös valtion vientitakuista annettua lakia muutettavaksi siten, että Finnvera Oyj:n myöntämien vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyiden yhteenlaskettua vastuuta nostettaisiin 17 miljardista eurosta 19 miljardiin euroon. Lisäksi ehdotetaan korotettavaksi erityisriskinoton takausvaltuutta 3 miljardista 3,5 miljardiin euroon. Talousvaliokunta pitää saadun selvityksen perusteella ilmeisenä, että vientirahoituksen osalta kilpailluilta rahoitusmarkkinoilta ei edelleenkään ole saatavissa riittävästi rahoitusta erityisesti pitkäaikaista rahoitusta edellyttäviin vientihankkeisiin. Samoin on nähtävissä, etteivät vientihankkeet toteudu, mikäli myyjä ei pysty järjestämään vientihankkeen rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin. Markkinoilla on kansainvälisestikin arvioiden nähtävissä selkeä markkinapuute, jonka paikkaamiseksi valtion täydentävä rahoitus on tarpeen. Esityksellä vastataan kiristyneeseen kansainväliseen kilpailuun pyrkimällä pitämään suomalainen vientirahoitusjärjestelmä vähintään samalla tasolla tärkeimpien kilpailijamaiden kanssa. Talousvaliokunta pitää hallituksen esitystä perusteltuna ja tarpeellisena, mutta samalla se kiinnittää huomiota siihen, että valtion vastuiden näin edelleen kasvaessa myös riskit mahdollisista tappioista kasvavat. TEMin arvion mukaan vastuut kasvavat vuoteen 2030 mennessä nykyisestä lähes 7 miljardista eurosta jo yli 30 miljardiin euroon, mikäli uusien luottojen nykyinen myöntötahti jatkuu. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että pääosa viennin rahoituksesta keskittyy suhteellisen suppeaan osaan vientiteollisuuden aloja. Viennin rakenteen monipuolistumista tulisi pyrkiä edesauttamaan myös vientirahoituksen keinoin. Tämä edellyttää, että myös pienet ja keskisuuret kasvuyritykset voivat nykyistä paremmin hyödyntää valtion tukemaa viennin rahoitusta. Valiokunta pitääkin hyvänä saatua selvitystä, jonka mukaisesti parhaillaan viimeistellään tähän liittyviä uusia instrumentteja. Valiokunta kiirehtii vuoden 2016 aikana tehtävää selvitystä järjestelmän toiminnasta, vaikuttavuudesta ja riskeistä sekä edellyttää, että selvityksessä kiinnitetään huomiota muun muassa Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksessa esille nostettuihin seikkoihin. Nykytilanteessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei valtion voimistunut rooli muodostu markkinoiden normalisoitumisen esteeksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi jatkaa aktiivista toimintaa OECD:n vientiluottosääntelyn kehittämiseksi ja selkeyttämiseksi siten, ettei sen erilainen tulkinta osaltaan vääristä kilpailutilannetta markkinoilla. Talousvaliokunta puoltaa yksimielisesti hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-02-19T13:01:58,2016-02-19T13:06:54,Tarkistettu,1.1 2016_11_3,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on tehnyt mielestäni asiassa hyvää työtä, ja siitä kiitos myös valiokunnan puheenjohtajalle. Kuitenkin iso huolemme liittyy tähän viennin suppeaan pohjaan. Meillä on edelleen vain ja ainoastaan 2—3 avaintoimialaa, toisin kuin Ruotsissa, missä viennin pohja on paljon monipuolisempi. Samoin riskienhallinnassa voimme katsoa pohjoismaalaisia kollegoitamme: esimerkiksi Tanskassa eläkeyhtiöt ottavat vastuuta viennin riskeistä. Voisiko tällainen olla mahdollista myös meillä? Myös liikepankkien rooli mietityttää. Miksi meillä systeemi menee siihen suuntaan, että valtio kantaa vastuun tässäkin asiassa? SDP vaati omassa vaihtoehtobudjetissaan nopeita toimia hallitukselta pk-yritysten rahoittamiseksi. Kysynkin nyt teiltä: koska Finnvera tuo ulos tämän niin sanotun juniorilainan, jolla myös pk-yritysten asemaa vahvistettaisiin? Nythän ongelma on se, että nämä kaikki viennin isot summat, mistä puhumme, kohdistuvat meidän isoihin yrityksiin, ja meidän viennin ongelmat, kuten kaikki tiedämme, ovat pk-sektorilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-02-19T13:06:55,2016-02-19T13:08:31,Tarkistettu,1.1 2016_11_4,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys ja valiokunnan yksimielinen mietintö ovat kannatettavia. SDP tukee kaikkia niitä toimia, joilla pystymme parantamaan vientiyritysten tilannetta. Suomi elää viennistä. Suomi tarvitsee vientiä. Viime kädessä tästä on kiinni meidän hyvinvointimme. Arvoisa puhemies! SDP esitti viime syksynä vaihtoehtobudjetin yhteydessä vienti- ja yrittäjyyspakettia, ja edustaja Skinnari otti tässä erittäin tärkeän asian esiin. Nimittäin meillä on pk-yritysten osuus viennistä kansainvälisesti ja pohjoismaisesti katsoen erittäin alhainen. Nyt olisi tärkeää, että nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten rahoitustilannetta helpotettaisiin tässä pankkivetoisessa rahoituksessa, ja olisikin hyvä, että täällä läsnä olevat hallituspuolueiden edustajat kertoisivat, aikooko hallitus tarttua asiaan ja milloin hallitus aikoo tuoda eduskuntaan esityksen Finnveran uuden juniorilainaohjelman perustamisesta. Olemme tätä odottaneet. Nyt tarvittaisiin toimia. Meillä ei ole aikaa pelkästään odottaa työmarkkinaratkaisua tai mahdollisia pakkolakeja, jotka tulisivat voimaan vasta 2017. Tarvitsisimme toimia tässä ja nyt. Näiden lisäksi, arvoisa puhemies, Suomen olisi nyt syytä ottaa käyttöön työeläkemaksu- ja Emu-puskurit, joilla vientiyritysten kustannustaakkaa helpotettaisiin tässä ja nyt ilman, että ammutaan kotimarkkinoita omaan jalkaan. Maistuisiko tämä esimerkiksi talousvaliokunnan puheenjohtajalle?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-19T13:08:32,2016-02-19T13:10:15,Tarkistettu,1.1 2016_11_5,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! En ole niinkään varma siitä, pitäisikö eläkeyhtiöitten ottaa riskiä vientiyritysten kaupankäynnistä ulkomaille, onko se se oikea tie ja ratkaisu. Täytyyhän meidän eläkevarat kuitenkin pitää turvatuissa sijoituksissa, ja siinä mielessä kun niillä aletaan käymään kauppaa, niin se tie voi olla loputon. Mutta itse tähän viennin edistämiseen: Tämä on erittäin tärkeä asia, minkä edustaja Skinnari nosti esille. Nimittäin se on totta, että mitä pienemmät yritykset ovat pk-yrityssektorilla, niin kun mennään mikroyrityksiin, alle 10 hengen työntekijöitten yrityksiin, niin esimerkiksi Ruotsissa kolmin—nelinkertaisesti enemmän tehdään vientiä ulkomaille kuin suomalaisissa yrityksissä, ja Euroopassa kaikilla yrityksillä on sama trendi. Suomessa ei ole osattu tarttua siihen, että edistettäisiin suomalaisten yritysten vientiä. Olenkin esittänyt aikaisemmin sitä ja esitän nyttenkin sitä, että miksi me kaikki kansanedustajat emme voisi itse kukin vaalikauden aikana tehdä 1—2 vienninedistämismatkaa, joilla me viemme näitä pieniä yrityksiä maailmalle. Esimerkiksi Aasiassa on helppo kansanedustajan avata ovia yrityksille ja viedä todella eteenpäin sitä kauppaa. (Puhemies koputtaa) Meidän täytyy ajatella asioita uudella tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-19T13:10:16,2016-02-19T13:11:29,Tarkistettu,1.1 2016_11_6,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Skinnari ja Lindtman nostivat esille asian, jonka valiokuntakin nosti esille, nimenomaan pk-yritysten viennin rahoituksen. Kyllä valiokunnan kuulemisissa kävi hyvin selkeästi esille se, että parhaillaan viimeistellään näitä rahoitusinstrumentteja pk-yrityksien viennin rahoittamiseksi. Eli viimeistelyvaiheessa ovat nämä rahoitusinstrumentit, millä nimenomaan tuetaan pk-yrityksien vientiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-02-19T13:11:31,2016-02-19T13:12:11,Tarkistettu,1.1 2016_11_7,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Ja vielä viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Salonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_11_8,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko kaipaa eri vienninedistämismatkoja, mutta kyllä tässä perussuomalaisillakin olisi nyt ministeripestissään hallituksessa valvontaa tehtävänä. Nimittäin vaikka tämä itse esitys on erittäin hyvä, niin erityisesti telakkateollisuudessa suomalaiset yritykset kohtaavat kilpailuepäkohtia, ja niihin hallituksen on nyt tarkasti kiinnitettävä huomiota ja neuvoteltava jatkuvasti EU:n sisällä tasavertaisista kilpailutekijöistä. Esimerkiksi Puolassa on meneillään erilaisia hankkeita, joissa tuetaan valtion omistamia telakoita. Se tehdään kyllä hyvin taiten, esimerkiksi muiden valtion omistamien yhtiöiden kautta tarjoamalla alennuksia teräksestä ja sähköstä. Me emme saa olla sinisilmäisiä. Jos tavoitellaan EU:n sisäpuolella tasapuolista kilpailua, niin meidän on oltava tarkkoja siinä, miten tarjousten hinnat todellisuudessa muodostuvat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-02-19T13:12:13,2016-02-19T13:13:11,Tarkistettu,1.1 2016_11_9,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp",Ja puheenvuorolistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_11_10,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Työllisyyden ja viennin tukeminen on äärimmäisen tärkeää, ja SDP:hän on esittänyt omassa vaihtoehtobudjetissaan joukon konkreettisia toimia, joilla nimenomaan vientiä tuemme. Meillä on esityksiä energiaverojen helpotuksesta, väylämaksuista, myös esityksiä esimerkiksi vientiveturiverkostosta ja kaikesta tästä. Mutta se, mikä meidän huolemme on ollut, arvoisa hallitus, on se, että kaikki työllisyystoimet tässä ja nyt hallitukselta mittavassa määrässä puuttuvat ja sen mukana puuttuu kaikki. Se on iso talouspoliittinen ongelma, mikä meillä tämän kautta on edessämme. On hyvä, että näitä pieniä esityksiä tulee. Mutta, puhemies, yksi asia minua nyt on kovasti askarruttanut, ja toivoisin vaikka tässä salissa nyt saavani siihen vastauksen. Nimittäin viime kaudellahan keskustan puheenjohtaja, nykyinen pääministeri Sipilä, esitti moneen kertaan, että on saatava miljardien kasvurahasto, jolla kaikki työllisyysongelmat ratkaistaan. (Eero Heinäluoma: Ei mikään pikkutoimenpide vaan iso!) Ja nyt olen lukenut budjettikirjaa, odottanut hallitukselta toimia, ja en ole nähnyt esityksiä tästä miljardiluokan rahastosta, josta neljä vuotta keskusta puhui nykyisen pääministerin johdolla. Kello käy, kello käy, puhemies, Hakulista ei nyt näy, ja se minusta on suuri ongelma. Haluaisin nyt ihan vakavasti kysyä teiltä, arvoisat hallituspuolueet, voisitteko nyt tarttua tähän silloisen oppositiojohtaja Sipilän mittavaan esitykseen miljardiluokan kasvurahastosta, jolla tosissamme voisimme tarjota työpaikkoja ihmisille. Samoin tietenkin peräänkuulutan niitä toimia, mitä SDP:n vaihtoehtobudjetissa on lukuisasti esitetty. Puhemies, kysymys siis kuuluu, missä tämä kasvurahasto viipyy. (Eero Heinäluoma: Hyvä kysymys!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-19T13:13:15,2016-02-19T13:15:04,Tarkistettu,1.1 2016_11_11,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp",Ja tähän vastauspuheenvuoro edustaja Lindtmanille.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_11_12,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Nyt Viitanen otti erittäin tärkeän asian esiin, joka kyllä liittyy tähän käsillä olevaan esitykseen. Nyt me saimme kuulla — kiitos siitä valiokunnan puheenjohtajalle — tarkennuksen, koska tämä niin sanottu juniorilainaohjelma on tulossa. Ihan tarkkaa vastausta tietysti emme saaneet, mutta toivon, että hallituspuolueet voivat sen tarkentaa, nimittäin tällä asialla on kiire. Mutta todellakin, tämä miljardien kasvurahasto: Nythän ainakin tämän hetken tietojen mukaan kyseessä näyttää olevan vain myöntövaltuuksien korotus, oliko 300 miljoonalla, Finnveralle. Se on kyllä ihan jotain muuta kuin mistä nykyinen pääministeri, silloinen keskustan puheenjohtaja, pääministeri Sipilä, puhui, ja sitä ei näy. Luulenpa, että nyt tämän nykyisen hallituksen kasvurahoituksen suurin kriitikko olisi edellisen opposition puheenjohtaja Juha Sipilä. Osaako Hoskonen esimerkiksi sanoa, koska tämä miljardien kasvurahasto on tulossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-19T13:15:09,2016-02-19T13:16:11,Tarkistettu,1.1 2016_11_13,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp",Vastauspuheenvuoro edustaja Hoskoselle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_11_14,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Olen ollut ymmärtävinäni, että tässä talossa puhemies myöntää puheenvuorot, ja olen tästä puheenvuorosta kiitollinen — ja edustaja Lindtmanille tietenkin kannustuksesta. Kaikille teille siitä kiitos. Mutta mitä tulee tähän kilpailukykyyn tai siihen, mitä viime kaudella on sovittu tai yritetty rahastoja tehdä, niin en siitä tiedä mitään, kun en tässä talossa silloin ollut. Mutta mitä tulee tähän kauteen, niin uskallan sanoa sen, että tietenkään semmoista rahastoa ei tule, jossa lapioidaan yrityksille rahaa. Sitä paitsi jos me lähdemme lapioimaan rahaa yrityksille, niin taitaa tuo meidän rakas EU nostaa välittömästi kanteen meitä vastaan laittomasta tuesta yrityksille, niin kuin tiedätte. Ei siinä tarvita puhemiehen apua; sen minä voin teille jo suoraan kertoa, että näin se on, että suoria tukia yrityksille ei tietenkään voi antaa. Mutta meidän tarkoituksenamme on tietenkin ensin saada yhteiskuntasopimus syntymään, jolloin pystymme pitkällä, jäntevällä, viisaalla palkkapolitiikalla ja työmarkkinapolitiikalla viemään asioita eteenpäin, parantamaan kilpailukykyä poistamalla byrokratiaa, (Puhemies koputtaa) ja kolmantena asiana ovat tietenkin sitten nämä erilaiset uudistukset, joita on valtavan pitkä lista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-19T13:16:15,2016-02-19T13:17:22,Tarkistettu,1.1 2016_11_15,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp",Vielä vastauspuheenvuoro tähän edustaja Viitaselle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_11_16,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämähän nyt näyttää siltä, että edustaja Hoskonen ilmeisesti pisti sitten stopin tälle pääministeri Sipilän viime kaudella hyvin voimakkaasti vaatimalle kasvurahastolle. Se on tietenkin hyvin mielenkiintoista. Silloin oli vähän toinen ääni kellossa, (Hannu Hoskosen välihuuto) kun puhuttiin, että tarvitaan kasvua ja kasvurahastoa, ja nyt sanotaan, että eipäs lapioidakaan rahaa. Siis, arvoisat hallituspuolueet, tämä on hyvin vakava asia — hyvin vakava asia. Meidän vientimme täytyy saada vetämään. Me tarvitsemme työpaikkoja tässä ja nyt. (Hannu Hoskonen: Olen samaa mieltä! — Ari Jalonen: Se on hyvä, että on yksimielisyys!) Te olette myös vähän tilillä niistä asioista, mitä te olette puhuneet ennen vaaleja. Puhemies! Haluan kiinnittää nyt siihen huomiota, että tämän hallituspolitiikan talouslinjan suurin ongelma on se, että te ette tee tarpeeksi toimia työllisyyden eteen tässä ja nyt, vaan te uskotte siihen, että joskus 2017 tulee kenties joitain pakkolakeja. Enpä olisi uskonut, että siellä Niikko ja kumppanit olisivat puhuneet ennen vaaleja äänestäjille, että kyllä, palkanleikkauksellahan näitä työpaikkoja syntyy. Silloin oli kyllä toinen ääni kellossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-19T13:17:24,2016-02-19T13:18:25,Tarkistettu,1.1 2016_11_17,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisat edustajat, täällä ovat monet edustajat pyytäneet varsinaisen puheenvuoron, odottavat pääsevänsä käyttämään sen tämän aikalimiitin puitteissa. En myönnä enää vastauspuheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_11_18,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Hyvä, kiitoksia puhemiehelle tästä linjauksesta. — Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on kannatettava. Se on tärkeä osa vientiä ja työllisyysponnisteluja, joskaan se ei ongelmiamme yksinään ratkaise, kuten täällä on ansiokkaasti todettu. Mutta se on yksi tärkeä osa. Finanssikriisin jälkeen ja pankkiregulaatiomuutosten vuoksi maailman kaikkien merkittävien vientitakuutoimijoiden vastuukanta on kasvanut, kuten myös Finnveran. Suomen lukuja ovat kasvattaneet lisäksi myös telakoiden saamat tilaukset ja niiden rahoitus, ja se on tietysti äärimmäisen positiivinen asia. Eli on tärkeää muistaa se, mitä näiden kasvaneiden lukujen taustalla on, ja nähdä se, että se on myös positiivinen asia. Suomen vientirahoituksen tulee olla sillä tavalla riittävää, että suomalaisyritykset eivät häviä muille maille rahoituksen järjestymisen takia. Siksi tämäkin lainmuutos on tarpeellinen. Valitettavasti näiden eri vientitakuuyhtiöiden välillä on liiallistakin kilpailua ehkä siinä, että kehitetään yhä uusia rahoitusinstrumentteja ja sillä tavalla kilpaillaan toisten kanssa. Vientitakuutoiminta on Suomessa ollut kumulatiivisesti itse kannattavaa, mutta riski tappioista on totta kai olemassa, ja se täytyy hyväksyä ja muistaa. Mutta on kuitenkin muistettava se, mitä positiivisia työllisyys- ja talousvaikutuksia tästä vienninrahoittamistoiminnasta Suomelle saadaan, eli tätä kyllä kannattaa harjoittaa. On kuitenkin tärkeätä olla tarkkana, ettei astuta liikaa markkinarahoituksen tielle, ja toisaalta on tärkeätä saada aikaan yleismaailmallisia pelisääntöjä viennin rahoitukselle, ettei tule tätä negatiivista kilpailua. Tämä lakiesitys on tärkeä, mutta on myös muistettava, että narulla ei loputtomasti voi työntää. Me tarvitsemme myös kysyntää markkinoilla suomalaisille tuotteille, ja sellaisia tuotteita Suomessa pitää valmistaa, joita maailmalla (Puhemies koputtaa) halutaan ostaa. Tämä mainittu pk-yritysten vientiponnistelujen tukeminen on tosi tärkeätä ja tärkeä kehityskohde.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-02-19T13:18:36,2016-02-19T13:20:48,Tarkistettu,1.1 2016_11_19,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Yhtyen näihin täällä perusteltuihin puheenvuoroihin haluaisin vain vielä korostaa muutamia seikkoja: Tämä viennin rahoituksen ja valtuuksien lisääminen kielii kahdesta asiasta. Toisaalta se on semmoinen positiivinen ajatus, koska se voisi parantaa viennin mahdollisuuksia. Mutta kertoo se myös siitä, että tämmöinen markkinaehtoinen pankkijärjestelmän rahoitusjärjestelmä ei ehkä toimi niin kuin tässä toivotaan, ja se kertoo myös siitä, että jos viedään tuotteita maailmalle, niin niihin täytyy liittyä myös rahoituspaketti — tuotteet ja rahoituspaketti mahdollistavat sen viennin edistämisen. Sen takia on äärettömän tärkeää, että meillä tämmöinen instrumentti on. Se, mihin tässä on kiinnitetty valiokunnassakin huomiota, on se, että kyllä tämä meidän viennin pohja on tosi kapea: 50 firmaa vie yli puolet viennistä. Hienoja firmoja, mutta se on niin haavoittuvaa. Sen vuoksi täytyy tehdä kaikki, että tässä saadaan uutta vientiä uusille aloille ja ennen kaikkea näille keskikokoisille, pienille yrityksille mahdollisuuksia ylittää se henkinen kynnys ja päästä kansainvälisille markkinoille. Sen takia tarvitaan näitä juniorilainoja, sen takia tarvitaan uusia konsepteja, jotta me saamme tätä vientiä paremmalle pohjalle. Tässä pitää ponnistella tosi paljon, ja SDP:hän on tehnyt tähän liittyviä erittäin rakentavia aloitteita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-02-19T13:20:48,2016-02-19T13:22:08,Tarkistettu,1.1 2016_11_20,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annettua lakia, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annettua lakia ja valtion vientitakuista annettua lakia. Pidän esitystä hyvänä. Esityksen tavoitteena on vastata valtion tukeman viennin rahoituksen kasvaneeseen kysyntään. Viennin rahoituksen osalta kilpailluilta rahoitusmarkkinoilta ei edelleenkään ole riittävästi saatavissa rahoitusta erityisesti pitkäaikaista rahoitusta edellyttäviin vientihankkeisiin. Samoin on nähtävissä, etteivät vientihankkeet toteudu, mikäli myyjä ei pysty järjestämään vientihankkeen rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin. Markkinoilla on myös kansainvälisesti arvioitaessa nähtävissä selkeä markkinapuute. Tämän paikkaamiseksi valtion täydentävä rahoitus on tarpeen. Tällä esityksellä vastataan kiristyneeseen kansainväliseen kilpailuun pyrkimällä pitämään suomalainen vienninrahoitusjärjestelmä vähintään samalla tasolla tärkeimpien kilpailijamaiden kanssa. Tämä on erittäin tärkeä seikka, koska kilpailu esimerkiksi Pohjoismaiden välillä on erittäin tiukkaa ja olemme antaneet jo monella sektorilla kilpailijamaille etulyöntiaseman. Esityksessä on tarkasteltu erinomaisesti Suomen kannalta keskeisten maiden vienninrahoitusjärjestelmää. Tämän tarkastelun johtopäätöksenä Suomen vientitakuuvaltuuden enimmäismäärä on tällä hetkellä vertailukelpoinen moneen muuhun maahan verrattuna sekä suhteessa bruttokansantuotteeseen että viennin määrään. Tästä on hyvä jatkaa. Valtion vastuiden edelleen kasvaessa myös riskit mahdollisista tappioista kasvavat. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että kokonaisluottokanta voisi nousta vuoteen 2030 mennessä nykyisestä lähes 7 miljardista eurosta jopa jo yli 30 miljardiin euroon, mikäli uusien luottojen nykyinen myöntötahti jatkuu. Erityisen riskin muodostaa korkotason kääntyminen nousuun, sillä OECD-vientiluottoehtojen mukaiseen korontasaukseen liittyvän korkoriskin varalta on saadun selvityksen mukaan vaikea ennakolta tehokkaasti suojautua. Toisaalta on myös todettava, että tähän asti riski on kyetty hallitsemaan varsin hyvin ja valtio on varautunut erilaisin puskurein mahdollisesti realisoituviin tappioihin. Valtion riskiä arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että sellaisetkin hankkeet, joissa vienninrahoitusriski mahdollisesti osittain realisoituu, ovat pääsääntöisesti jossain muussa muodossa tuottaneet yhteiskunnalle myös tuloja. Pääosa viennin rahoituksesta keskittyy suhteellisen suppeaan osaan teollisuudenaloja. Esimerkiksi cleantech-sektoriin kohdistuvia hankkeita on ollut erittäin vähän. Viennin rakenteen monipuolistumista tulisi pyrkiä edesauttamaan myös vientirahoituksen keinoin. Tämä edellyttää, että myös pienet ja keskisuuret kasvuyritykset voivat nykyistä paremmin hyödyntää valtion tukemaa viennin rahoitusta. Keskeinen ajatus mielestäni on, että meidän tulee turvata suomalainen vienninrahoitusjärjestelmä. Sen tulee seurata kansainvälisiä käytäntöjä, ja meidän on pystyttävä tarjoamaan rahoitusta saman tasoisilla välineillä ja ehdoilla kuin kilpailijamaamme. Muuten jäämme junasta. Päätöksemme valtuuksien määrästä ja niiden ehdoista vaikuttavat suoraan siihen, onko suomalainen vienninrahoitusjärjestelmä keskeisten kilpailijamaiden tasolla. Tämä lienee nykyisen hallitusohjelman tahto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-19T13:22:09,2016-02-19T13:26:22,Tarkistettu,1.1 2016_11_21,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Työeläkeyhtiöiden lainsäädäntö estää riskirahoituksen, jolloin näissä alusluotoissa pitäisi olla käytännössä joku vastavakuus. Näin ollen työeläkeyhtiöt eivät voi ratkaista tätä asiaa. Sen sijaan valtion kannalta aluksen rakentamisen yhteydessä palkkasummasta perityt verot ja muut vastaavat vähentävät valtion riskiä. Siinä mielessä kansainvälisessä globaalissa kilpailutoiminnassa, jota telakkateollisuus sanan varsinaisessa merkityksessä on, valtion vientiluotot ovat välttämättömiä. Miksi sitten ei synny tätä kasvurahoitusta ja rahastoja? Kysymys on varmaan siitä, että ideoita ja investointikohteita ei löydy sillä kustannustasolla, joka tällä hetkellä Suomessa vallitsee. Se näkyy myös siinä, että poistot ovat olleet pitkään investointeja suuremmat ja osingot erittäin korkeita, jolloin omistajat siirtävät rahaa muihin, tuottavampiin maihin ja kohteisiin kuin Suomella tällä hetkellä on tarjolla. Ilmeinen virhe tehtiin silloin, kun listaamattomien yhtiöiden progressiivinen verotus otettiin käyttöön, jolloin yritysten omarahoitus kehittyi erittäin huonosti Suomessa. Sitä myöten myös ulkopuolisen rahoituksen saanti on aika heikkoa. Kilpailukyky kuntoon, ja listaamattomien yhtiöiden verotuksesta kannattaisi poistaa se progressio-osuus, jolloin pääomat tulisivat kiinteistöistä ja ulkomailta takaisin Suomeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-02-19T13:26:24,2016-02-19T13:27:54,Tarkistettu,1.1 2016_11_22,11/2016,2016-02-19,12.59,13.30,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä muutama edustaja ottikin esille tämän Puolan tilanteen ja hiukan epäterveen kilpailun näillä kansainvälisillä markkinoilla ja keinot, kuinka siihen voidaan puuttua. Selkeästi Puolalla on tällaisia, voisi sanoa, että ainakin arveluttavia, kiellettyjä valtiontukielementtejä tässä kaupankäynnissään. Miten tämmöiseen voidaan puuttua? Se on juurikin niin, että OECD:n vientiluottosääntelyn tulkintaa pitäisi saada yhtenäisemmäksi ja Suomen pitäisi nimenomaan sitä kautta pyrkiä vaikuttamaan, että tulisi tämä tasapuolinen kilpailutilanne paremminkin täällä. Sitten näistä riskeistä. Tässähän oli arvio siitä, että vuoteen 2030 mennessä valtion vastuut nousisivat 30 miljardiin asti, mutta se kasvu tavallaan pysähtyy sitten siihen, koska sitten sieltä toisesta päästä alkaa tulla pääomia jo takaisin. Korko sinällänsä ei kohdistu niinkään tähän pääomaan, koska kyllä tämä viennin rahoitus katsotaan kuitenkin niin tiukalla seulalla, että pääomariski on hyvin pieni tässä. Mutta se, mihin se riski sitten kohdistuu, on korko, kun tämä viennin rahoitus tapahtuu niin, että tässä tarjotaan tuote ja rahoitus samassa paketissa ja tämä korko on kiinteä korko. Jos korot sitten pitkällä aikavälillä kuitenkin joka tapauksessa vaihtelevat, niin odotettavissa on ja reilusti sanon, että niitä tappioita voi jonkun verran tulla, mutta ne tulevat siitä koron osuudesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-02-19T13:27:56,2016-02-19T13:29:46,Tarkistettu,1.1 2016_12_1,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Esittelypuheenvuoron käyttää ministeri Lindström, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_12_2,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä esitetään säädettäväksi kaikkia tuomioistuimia koskeva yhteinen tuomioistuinlaki. Se kokoaisi yhteen nykyisin useissa eri laeissa ja asetuksissa olevia tuomioistuinten tehtäviä, organisaatiota ja hallintoa sekä tuomioistuinten jäseniä ja muuta henkilöstöä koskevat säännökset. Tarkoituksena on ajantasaistaa, yhtenäistää ja selkiyttää nykyistä lainsäädäntöä. Tuomioistuinlaki pääosin korvaisi voimassa olevat organisaatiolait ja ‑asetukset. Tuomioistuinten erityispiirteet huomioon ottaen oikeudenkäyntiä eri tuomioistuimissa koskevat säännökset olisivat kuitenkin omissa laeissaan. Esitys on osa suurempaa uudistuskokonaisuutta, jonka osa-alueet tukevat toisiaan. Myös oikeushallinnon on uudistuttava ja tehostettava toimintaansa. Oikeusministeriön oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013—2025 sisältää muun muassa toimenpide-ehdotuksia tuomioistuinten johtamisjärjestelmän tehostamiseksi, tuomaripainotteisen valmistelun lisäämiseksi ja tuomioistuinten hallinnon keventämiseksi. Lisäksi tuomioistuinten rakenneuudistukset jatkuvat. Nyt käsillä olevaan esitykseen sisältyy useita ehdotuksia, joilla muun muassa turvataan tuomioistuinten riippumattomuutta, tehostetaan niiden toimintaa, kehitetään lainkäytön laatua ja lisätään avoimuutta. Ammattimaisesti ja tehokkaasti johdettu, henkilöstö- ja organisaatiorakenteeltaan toimiva, riippumaton ja puolueeton tuomioistuinlaitos tuottaa laadukkaita ratkaisuja kohtuullisessa ajassa. Viime kädessä ehdotuksilla pyritään vaikuttamaan oikeusturvan tehokkaaseen toteutumiseen. Nostaisin seuraavaksi ehdotuksista esille muutamia tärkeimpiä. Tuomioistuinlain myötä tuomioistuimista ja tuomareista säädettäisiin vain lailla, asetuksista luovuttaisiin. Tuomioistuimet voisivat entistä itsenäisemmin päättää toiminnastaan työjärjestyksiin otettavilla määräyksillä. Laissa olisi nykyistä selkeämmin säännelty siitä, kuka voi toimia tuomarina. Myös asioiden jakamisesta tuomareille säädettäisiin laissa, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, miten tuomioistuinten riippumattomuus näyttäytyy ulospäin. Tuomioistuinten johtamista ja hallintoa uudistettaisiin. Päällikkötuomareiden tehtävät määräaikaistettaisiin niin, että niihin nimitettäisiin seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. Tämä olisi seuraava vaihe johtamisen uudistamista, sillä lokakuussa 2015 hovioikeuksien ja vakuutusoikeuden välijohdon tehtävät määräaikaistettiin. Käräjäoikeuksissa, hallinto-oikeuksissa ja markkinaoikeudessa välijohdon tehtävät olivat jo aiemmin määräaikaisia, mistä on ollut hyviä kokemuksia. Järjestelmä turvaisi nykyistä paremmin tuomioistuimen toiminnan jatkuvan kehittämisen ja ammattitaitoisen johtamisen. Tämä on tarpeen myös tulevien uudistusten kannalta. Esimerkiksi käräjäoikeusverkostoa ollaan uudistamassa siten, että käräjäoikeuksia olisi jatkossa 20 eli niistä muodostettaisiin suurempia ja vahvempia kokonaisuuksia. Tuomarin riippumattomuus turvattaisiin johtamistehtävien määräaikaisuudesta huolimatta. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit nimitettäisiin edelleen vakinaisesti. Tuomioistuinten henkilöstö- ja virkarakennetta sekä tuomareiden koulutusta kehitettäisiin. Nykyisin lainkäyttöhenkilöstölle on tarjolla erilaisia oikeusministeriön ulkopuolisten koulutusorganisaatioiden sekä tuomioistuinten itse järjestämiä koulutuksia, mutta järjestelmän haasteena ovat olleet epäyhtenäisyys sekä suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden puute. Uudistuksen myötä koulutuksesta tulisi systemaattisempaa sekä kunkin tuomarin omaa osaamista ja tarpeita paremmin vastaavaa. Lainkäyttöhenkilöstöllä olisi oikeus ja velvollisuus osallistua koulutukseen. Koulutuksen suunnittelusta vastaamaan perustettaisiin riippumaton toimielin, tuomarinkoulutuslautakunta. Valtakunnallisten koulutusten avulla lainkäyttöhenkilöstö saatettaisiin keskenään tasavertaiseen asemaan. Henkilökohtaisen osaamisen ja aiemman työkokemuksen huomioon ottaminen edellyttää järjestelmältä tiettyä joustavuutta. Sisäisten ja alueellisten koulutusten avulla on mahdollista vastata erityistarpeisiin. Hovi- ja hallinto-oikeuksiin ja erityistuomioistuimiin perustettaisiin asessorin koulutusvirkoja, joihin nimitettäisiin kolmen vuoden koulutusjakson ajaksi. Asessorit osallistuisivat muiden tuomareiden tavoin asioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen tuomioistuimessa. Heidän olisi osallistuttava koulutuslautakunnan suunnittelemaan koulutusohjelmaan. Asessorijärjestelmällä lisättäisiin tuomaripainotteisuutta ja vähennettäisiin riippumattomuuden kannalta ongelmallisia lyhyitä tuomarinimityksiä. Tuomioistuinharjoittelusta ja käräjäoikeuden lautamiehistä säädettäisiin omat lakinsa. Lautamiehet velvoitettaisiin tuomareiden ja asiantuntijajäsenten tavoin antamaan ilmoitus sidonnaisuuksistaan. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2017 alusta lukien, lukuun ottamatta haastemieslakia koskevaa muutosta ja oikeudenkäymiskaaren säännöstä käräjäoikeuden päätösvaltaisuudesta rikosasiassa, jotka on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-23T14:00:35,2016-02-23T14:06:50,Tarkistettu,1.1 2016_12_3,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Seuraavaksi edustaja Tuppurainen. — Käydään debattia hetken kuluttua, muutama puheenvuoro ensin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_12_4,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tuomioistuinlaiksi on merkittävä uudistus. Tuomioistuinten riippumattomuus ja tuomareiden puolueettomuus ovat oikeusvaltion vahvaa perustaa. Oikeusvaltioperiaatetta on paikallaan pitää kansanvallan arvoisena instituutiona. Ilman oikeusvaltiota saattaa kansanvalta muuttua mielivallaksi ja yksittäisten vaalien tulos antaa sijaa satunnaisen enemmistön nimissä harjoitettavaksi diktatuuriksi. Länsimaiden on syytä pitää kiinni oikeusvaltiosta. Periaate ei vielä ole, ikävä kyllä, muuttunut yleismaailmalliseksi säännöksi. Päinvastoin, jopa Euroopan unionissa on maita, joissa oikeusvaltio on kyseenalaistettu. Tämä on hyvin huolestuttava kehityssuunta ja vaatii Suomeltakin huolellista seurantaa ja analyysiä. Käsittelyyn tulevassa lakiesityksessä kootaan hajallaan olevat säädökset yhdeksi yhtenäiseksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi. Jo tästä syystä oikeusministeri Jari Lindström ansaitsee kiitoksen esityksen saattelemisesta tänne eduskuntaan. Esityksen sisältöä on työstetty yli neljän vuoden ajan, ja se on käynyt läpi kaksi lausuntokierrosta, joissa kummassakin oli toistasataa lausunnonantajaa. On siis paikallaan arvella, että esitys on huolella valmisteltu. Tätä ei ole liialla kiireellä pilattu. Arvoisa puhemies! Oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen vaatii toimivat järjestelmät ja selkeät lait. Se vaatii kuitenkin myös muuta kuin pelkkiä muotoja. Ihmisten on voitava tulla kuulluiksi ja saatava asiansa käsitellyksi. Muotoon tarvitaan sisältöä, järjestelmien tueksi voimavaroja. Siksi on tässä yhteydessä tarpeen muistuttaa siitä, että tuomioistuimien voimavarat ovat käyneet vuosien mittaan liian hatariksi. Lisäksi on kannettava erityistä huolta siitä, että tuomioistuinten, siis käräjäoikeuksien, verkostoa aiotaan nyt harventaa kovalla kädellä. Kaukainen tuomioistuin ei ole kenenkään oikeusturvan tae. Käräjäoikeuden kanslian poismuuton myötä paikkakunnilta poistuvat usein myös asianajotoimistot ja lakiasiaintoimistot, jotka pyrkivät toimimaan käräjäoikeuden lähistöllä. Käräjäoikeuksien vähentäminen ei siis vähennä pelkästään käräjäoikeuspalveluiden vaan myös ylipäänsä lainopillisten palveluiden ja neuvonnan saatavuutta monella alueella. Ministeri Lindström, kuinka te tähän vastaatte?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-02-23T14:06:53,2016-02-23T14:10:00,Tarkistettu,1.1 2016_12_5,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä meillä on tänään hallituksen esitys tuomioistuinlaiksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi tuomioistuinlaki, joka koskee kaikkia tuomioistuimia, ja se sisältää yleiset säännökset tuomioistuimista ja tuomareista. Pidänkin hyvänä, että nyt yhteen lakiin kootaan eri laeissa olevat säännökset. Lakiin sisällytetään myös tuomareiden nimittämisestä annetun lain ja asetuksen säännökset sekä valtion virkamieslain tuomarin virkamiesoikeudellista erityisasemaa koskeva sääntely. Päällikkötuomareiden virat täytettäisiin pääsääntöisesti määräajaksi, ja tämä on minusta kannatettava ajatus. Pidän myös tärkeänä sitä, että koulutuksen suunnittelusta vastaisi riippumaton tuomarinkoulutuslautakunta, ja koulutus on tärkeä asia myös tuomioistuimen piirissä. Sen sijaan kritisoin ministerin esitystä tästä käräjäoikeusverkoston tiivistämisestä siten, että aikaisemmin niiden lukumäärä laski jo 51:stä 27:ään, ja nyt tämä tarina saa jatkoa, kun ministeri on esittänyt käräjäoikeuksien määrän supistamista edelleen 27:stä 20:een. Hallinnon keventäminen ja toiminnan tason nostaminen on sinänsä paikallaan, ja kansalaisten oikeusturvan kohentaminen sekä oikeusjuttujen käsittelyaikojen lyhentäminen oikeusturvaa vaarantamatta ovat kannatettavia tavoitteita. Käräjäoikeuksien sijoittumista ja niiden määrää tulee tarkastella useista eri näkökulmista. On huomioitava taloudelliset, historialliset, alueelliset, kielelliset mutta erityisesti oikeusturvan toteutumisen turvaavat seikat. Olemassaolonsa aikana monet nyt lakkautettavaksi kaavaillut käräjäoikeudet ovat panostaneet vahvasti hyvien käytäntöjen löytämiseen ja henkilökunnan osaamiseen. Nyt todellisuudessa huolena onkin oikeusturvan vaarantuminen. Asiansa vireille saattaminen kaukaisessa toimipisteessä on usein niin vaikea pala, että monelta oikeusturvan hakeminen ja saaminen jää vain haaveeksi. Kaikkein koviten tämä isku kohdistuu Lappiin. Hallitus suunnittelee nipistävänsä Lapista Kemin käräjäoikeuden ja jättää Lappiin vain yhden käräjäoikeuden Rovaniemelle. Uudistuksen mukaan Kemiin jäisi vain sivukanslia, lisäksi istuntopaikka lakkaa Torniosta ja Kemijärveltä sekä lisäksi kanslia lakkaa Sodankylästä. Tuomioistuinlaitoksen aseman yhteiskunnallisena palvelulaitoksena ja myöskin alueellisen ja tasapuolisen oikeusturvan jakajana olisi toivonut säilyvän. Toivon, että tämä viesti olisi ollut kirkas myös 2000-luvulla. Käräjäoikeuksien vähentäminen Lapissa johtaa siihen, että monilla kansalaisilla matka lähimpään käräjäoikeuteen muodostuu kohtuuttoman pitkäksi. Nyt kustannuksia sälytetään asiakkaiden maksettavaksi ja kynnys turvautua oikeuslaitoksen tarjoamaan oikeusturvaan entisestään nousee. Tällainen muutos lisää kansalaisten alueellista eriarvoisuutta ja heikentää oikeudenhoitoon liittyvien palveluiden saatavuutta. Lainkäyttö käräjäoikeuksissa perustuu suurelta osin asianosaisten henkilökohtaiseen läsnäoloon. Oikeusturvan saatavuuden kannalta tuomioistuimen saavutettavuudella onkin siksi suuri merkitys. Olisin toivonut tarkempaa tietoa päätösten taustalla olevista laskelmista. Ymmärrän hallituksen säästöpaineet, mutta mielestäni nyt ollaan menossa kipurajan yli siinä, paljonko käräjäoikeusverkostoa voidaan supistaa. Onko hallitus säästöjä laskiessaan huomioinut ne ylimääräiset kulut ja sen ylimääräisen vaivan, jotka kansalaisille koituvat oikeudenkäynteihin liittyvien matkojen pidentymisestä? Esimerkiksi Rovaniemen hallinto-oikeuden lakkauttaminen ja yhdistäminen Ouluun, joka tehtiin ministeri Henrikssonin aikana, on jo osoittanut, että säästöjä ei syntynyt ja käsittelyajat päinvastoin pitenivät. Lisäksi on huomattava tällaisten ratkaisujen välilliset vaikutukset paikkakunnilla, joilla käräjäoikeuksia esitetään lakkautettaviksi. Käräjäoikeuksien työpaikkojen lisäksi näiltä paikkakunnilta lähtisivät ainakin suurelta osin myös muut juridisen alan työpaikat, kuten lakiasiaintoimistot.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-02-23T14:10:02,2016-02-23T14:14:48,Tarkistettu,1.1 2016_12_6,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Vielä edustaja Kulmala, sen jälkeen käydään debattia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_12_7,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on selkiyttää tuomioistuimia koskevaa lainsäädäntöä ja saada aikaan tuomioistuinlaitoksen kannalta johdonmukainen kokonaisuus. Tarkoituksena on säätää tuomioistuimia ja tuomareita koskeva yhtenäinen laki, jolla pääosin korvattaisiin voimassa olevat organisaatiolait ja -asetukset. Tällä uudistuksella nykyaikaistettaisiin sääntelyä sekä rakenteellisesti että kielellisesti. Hallituksen esitys on kokonaisuutta ajatellen kannatettava, ja tästä tuleekin antaa ministerille kiitosta. Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi muun muassa tuomioistuinlakia. Esityksen mukaan laki koskisi kaikkia tuomioistuimia ja se sisältäisi yleiset säännökset tuomioistuimista ja tuomareista. Lakiin koottaisiin nykyisin eri tuomioistuimia koskevissa laeissa ja asetuksissa olevat säännökset tuomioistuinten tehtävistä, organisaatioista ja hallinnosta sekä niiden jäsenistä ja muusta henkilöstöstä. Tuomioistuinlailla kumottaisiin muun muassa käräjäoikeuslaki sekä hovioikeuslaki ja suuri osa nykyisiä lakeja kumottaisiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että nämä lait uudistetaan, eli tilalle tulee uudet lait, joten emme toki jää laittomaan tilaan. Korkeimmasta oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetut lait säilytetään ja niissä säädetään näiden tuomioistuinten organisaatiosta, johtamisesta ja hallinnosta. Pidän hallituksen esitystä tältäkin osin kokonaisuutena hyvänä. Tuomioistuimista ja tuomareista säädettäisiin lähtökohtaisesti vain lailla, kuten ministeri juuri äsken kertoi. Asetuksen tasoisesta sääntelystä onkin mielestäni pääsääntöisesti aika luopua. Tarkemmat määräykset tuomioistuinten toiminnan järjestämisestä annetaan jokaisen tuomioistuimen omassa työjärjestyksessä. Erityistuomioistuimia koskevat erillislait jäävät uudistuksessa ennalleen siltä osin kuin ne sisältävät oikeudenkäyntiä koskevia säännöksiä. Hallinto-oikeuksien, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätösvaltaisesta kokoonpanosta säädettäisiin jatkossakin niitä koskevissa laeissa. Esityksessä ehdotetaan lisäksi säädettäväksi muun muassa lait tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä annetun lain voimaanpanosta sekä käräjäoikeuden lautamiehistä. Mielestäni tämä on tärkeä seikka, koska on läpinäkyvyydenkin kannalta tärkeä tietää tuomareiden sidonnaisuudet. Mielestäni sidonnaisuudet tulisi kuitenkin selvittää myös alle vuoden mittaisissa työsuhteissa. Myös se, että oikeudessa on edelleen lautamiehiä, on tärkeä seikka. Lautamiehet ovat vuosisatojen ajan olleet kansan oikeustajun tulkitsijoita, kansan omantunnon ääni tuomioistuimessa, eli käyttäneet oikeudessa sitä kuuluisaa maalaisjärkeä. Käräjäoikeuden lautamiehet osallistuvat muun muassa rikosasioiden käsittelyyn. Se, että rikosasioissa ratkaisuja ovat lainoppineiden tuomareiden kanssa muodostaneet eri väestöryhmien erilaisia näkemyksiä edustavat maallikot, lautamiehet, on omiaan lisäämään meidän kansalaisten tuomioistuimia kohtaan tuntemaa luottamusta. Syyttäjät, asianajajat ja tuomarit haluavat lakkauttaa lautamiesjärjestelmän. Pidän kuitenkin järjestelmän olemassaoloa erittäin perusteltuna. Kuten jo mainitsin, niin lautamiehillä ei ole mitään edellytyksiä tehdä juridisia päätöksiä, mutta he tuovat oikeuskäytäntöön maalaisjärkeä lisää. Mielestäni tarvitsemme lautamiehiä, jotta meillä kansalaisilla olisi edes jonkinlainen usko siihen, että kansan oikeustajulla ja tuomioistuimella olisi vielä enemmän yhteistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-23T14:14:50,2016-02-23T14:19:09,Tarkistettu,1.1 2016_12_8,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,Sitten voidaan käydä debattiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_12_9,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten ministerin esittelystä kävi ilmi, hallituksen viikate iskee nyt käräjäoikeuksiin: Kemi, Kokkola, Ylivieska, Porvoo, Raasepori, Järvenpää, Sodankylä, Kuusamo, Savonlinna — lista on todella, todella pitkä. Ja näyttää siltä, että keskusta hyväksyy tämän kaiken mukisematta. Ei tällaista keskittämistä nähty viime kaudella. Nyt kyse on käräjäoikeuksista, joissa käsittely perustuu pääosin kuulemisiin eli siihen, että asianosaiset ovat paikalla. Tämän jälkeen meillä on enää kaksi viidestä käräjäoikeudesta jäljellä tässä maassa verrattuna vuoteen 2010. Jopa hovi- ja hallinto-oikeusjärjestelyt ovat aiheuttaneet kritiikkiä. ""Oikeusistuinten yhdistäminen on järkyttävä esimerkki asioiden huonosta valmistelusta ja poliittisesta pelistä. Sellaista ei voida sallia."" Näin kirjoitti Jari Lindström Kouvolan Sanomissa 2012. Arvoisa puhemies! (Puhemies: Aika!) Miksi kansanedustaja Lindström ei salli sellaista, minkä oikeusministeri sallii?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-23T14:19:15,2016-02-23T14:20:28,Tarkistettu,1.1 2016_12_10,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Värderade fru talman, arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tämä tuomioistuinlaki nyt on tullut tänne eduskuntaan. Tässä on tehty valtavan paljon työtä edellisellä hallituskaudella. Tätä työtä on johtanut hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä, ja olen iloinen siitä, että ministeri Lindström nyt on tuonut tämän esityksen tänne. Mutta haluaisin kuulla vähän enemmän ministeri Lindströmin kommentteja itse tämän tuomariharjoittelun ja tuomarikoulutuksen näkökulmasta. Kun tiedän, että tähän esitykseen nyt sisältyy osio, joka juuri tarkoittaisi sitä, että meidän pitäisi tulevaisuudessa saada enemmän tuomareita ja enemmän juristeja kiinnostumaan tuomarin toimista ja tehtävästä, niin millä tavalla tämä aiotaan nyt tehdä käytännössä ja millä tavalla aiotaan varmistua myös siitä, että meillä tulevaisuudessa on riittävästi tuomareita, jotka taitavat täydellisesti ruotsin kielen? Nyt voi käydä niin — jos viette tämän käräjäoikeusuudistuksen läpi niin kuin olette viime viikolla kertonut — että meillä ei ole yhtään käräjäoikeutta, jossa vaaditaan notaarilta täydelliset ruotsin kielen taidot.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-02-23T14:20:28,2016-02-23T14:21:42,Tarkistettu,1.1 2016_12_11,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä esittelystä ja valmistelusta. Nythän käsitellään lakimuutosta, joka tässä asialistalla on esitetty, ei leikkauksia tai budjettikysymyksiä. Itse lainsäädäntökysymyksestä tuntuu olevan yksimielisyys, että se on hyvin valmisteltu ja tarpeellinen. Kiitos tosiaan ministerille sekä kaikille aiemmin valmisteluun osallistuneille siitä. Tästä, mihin vasemmisto-oppositio yrittää nyt asian kääntää, eli tästä käräjäoikeusverkostosta voidaan todeta lähinnä se, että tätä olisi tarpeen käsitellä silloin, kun se itse on asialistalla — silloin, kun se on puheenaiheena. Ehkä on syytä kumota kuitenkin suurimmat väärinkäsitykset, jotka tässä jo ehtivät tulla: Uudistus ei vaaranna kenenkään oikeusturvaa eikä sinänsä muuta sitä, miten asioita käsitellään oikeudessa. Ja uusi malli on paras mahdollinen niillä resursseilla, mitkä ovat käytettävissä. Verkosto pidettiin juuri niin suurena kuin on mahdollista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-02-23T14:21:43,2016-02-23T14:22:44,Tarkistettu,1.1 2016_12_12,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Syy siihen, että tästä käräjäoikeusverkostakin täällä puhutaan, liittyy, edustaja Terho, varmaan siihen, että ministeri Lindström itse nosti asian esille omassa esittelypuheenvuorossaan, joka oli monilta osin erittäin ansiokas. Muun muassa Tuomariliitto on arvioinut, että kun viime kerralla käräjäoikeusverkkoa leikattiin, tuon päätöksen kokonaisvaikutuksia ei ole arvioitu tähänkään päivään mennessä. Miten ministeri voi nyt vakuuttaa, että nyt tiedetään, mitä ollaan tekemässä ja millä vaikutuksilla? Ja miten käy ennen kaikkea ihmisten oikeusturvan, oikeuden saatavuuden ja yhdenvertaisuuden? Tätä kysyy tavallinen kansa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-02-23T14:22:44,2016-02-23T14:23:28,Tarkistettu,1.1 2016_12_13,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä nyt yhtenäistetään kaikkia tuomioistuimia koskeva lainsäädäntö, ja se on varmasti ihan lainsäädännön selkeyden kannalta hyvä asia. Sellainen iso kehittämistarve meillä oikeuslaitoksessa tulevaisuudessa on aika perustavaa laatua oleva: onko meillä jatkossa kaksi ylintä tuomioistuinta, korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus, vai tulisiko ne yhdistää. Toivon, että vaikka nyt tuomareitten koulutusjärjestelmää uudistetaan, niin edelleenkin meillä pysyisi tuomioistuinharjoittelujärjestelmä, tämä niin sanottu varatuomareitten auskultointijärjestelmä, sillä pidän tärkeänä, että juristit monipuolisesti tuntevat tuomioistuinten toimintaa ja meillä myös tulee tuomareita monista eri taustoista. Ei ole hyvä, että tuomarit tulevat yhdestä putkesta. Haluan nyt kyllä kommentoida oppositiolle tästä käräjäoikeusuudistuksesta, jota nyt ei käsitellä, joka tulee myöhemmin meidän käsittelyymme, että tässä kyllä digitalisaatiota hyödyntämällä ja turvallisuuslaitteet niihin nykyisiin saleihin, mitkä jäävät jäljelle, laittamalla me pystymme oikeusturvan varmistamaan ja... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-02-23T14:23:28,2016-02-23T14:24:37,Tarkistettu,1.1 2016_12_14,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On totta, että tämä lakipaketti, hallituksen esitys, ei sisällä tätä ministerin pari viikkoa sitten julkisuuteen tuomaa käräjäoikeusverkoston karsimislistaa, mutta näen, että tässä tilaisuudessa on kuitenkin hyvä nostaa esille se, että nyt ollaan tekemässä kyllä melko radikaalia muutosta käräjäoikeuksien osalta. Kyllä tässä täytyy huoli esittää siitä, että ihmisten yhdenvertaisuus ja oikeusturva ovat nyt vakavasti uhattuina. Tässä tilaisuudessa meillä on nyt sitten keskustelun aikana mahdollisuus kuulla ministeriä ja saada häneltä vastauksia myös tähän linjaukseen liittyen, ja sitä myös lakivaliokunnan jäsenenä odotan. Mehän tässä omassa lausunnossamme silloin, kun valtiontalouden taloussuunnitelmaa käsiteltiin, ihan yksimielisesti saimme kirjattua, että pitäisi näiden käräjäoikeusverkoston linjauksien perustua etukäteen tällaisiin perusteltuihin kriteereihin. Nyt kysyisin näiden perään: minkälaisella kriteeristöllä olette päätyneet esittämään tätä 20 käräjäoikeuden listaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-02-23T14:24:37,2016-02-23T14:25:45,Tarkistettu,1.1 2016_12_15,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä kokonaisuudistuksella pyritään vahvistamaan oikeusturvaa Suomessa, hyvä niin, mutta eräs keskeinen oikeusturvan ongelma tämän päivän Suomessa on se, että jutut kestävät aivan liian kauan alkaen sieltä poliisitutkinnasta — käräjäoikeus, hovioikeus, valitusluvan kautta vielä ylemmäksi. Tälle meidän pitää pystyä tekemään jotain. Ratkaisu ei ole se, että lisätään tuomareita, siihen meillä ei ole varaa. Ratkaisu on se, että pieniä, merkityksettömiä, vähemmän merkityksellisiä juttuja käsiteltäisiin nykyistä enemmän tuomioistuinten ulkopuolella, jolloin tuomioistuimet pystyisivät keskittymään oleelliseen. Tiedän, että näitä hankkeita on. Kysyn ministeriltä, missä mennään, että saadaan näitä rattijuopumuksia ja muita käsiteltäväksi tuomioistuinlaitoksen ulkopuolella alun perin. Sitten sieltä pääsee tietysti tarvittaessa. Toinen on se, että valituskieltoja lisää. Täälläkin on ollut puhetta, että meillä karkotuksista samoin kuin kielteisistä turvapaikkapäätöksistä pääsee tänä päivänä korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Onko se paikallaan? (Eduskunnasta: No ei!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-23T14:25:46,2016-02-23T14:26:53,Tarkistettu,1.1 2016_12_16,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisten käsitys oikeusturvan säilymisestä on kovin erilainen kuin hallituksella tällä hetkellä. Raha on aivan selvästi viemässä oikeusturvan monesta eri näkökulmasta katsottuna. Valitusoikeutta hovioikeuteen rajoitetaan, syynä kustannukset. Jos joku sinne sitten vie valituksen, niin se maksaa jatkossa 500 euroa. Kaikkea tätä muutosta, mitä nyt meillä oikeusjärjestelmän osalla tapahtuu, ohjaa raha tällä hetkellä. Näin ei saisi olla. Missään tilanteessa taloudelliset suhdanteet eivät saisi tulla kansalaisten oikeusturvan saamisen ja hallituksen esitysten väliin ja ikään kuin painopisteeksi. Ministeri Lindström, kysyn teiltä: miksi tämä hallituksen linja on nyt näin rahavetoista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-23T14:26:54,2016-02-23T14:27:53,Tarkistettu,1.1 2016_12_17,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä täällä on ihan aiheellinen huoli tuotu esiin tästä käräjäoikeuksien lakkauttamisesta. Kyllä minusta on tärkeää, että ministeri myös vastaa edustaja Lindtmanin esittämään kysymykseen siitä, miksi olette nyt itse itsenne kanssa eri mieltä. Mutta, puhemies, tässähän on kysymys jälleen kerran aika kummallisesta aluepolitiikasta, keskittämispolitiikasta. Erityisesti nyt katse kääntyy keskustan edustajiin, joita täällä salissa muutamia vielä on jäljellä. Siis mitä tämä tällainen aluepolitiikka on: käräjäoikeuksia lakkautetaan, junavuoroja lakkautetaan maakunnista? Ihan oikeasti, todella monet ihmiset tuolla maakunnissa ihmettelevät valtavasti sitä suunnanmuutosta, mikä keskustan politiikassa tällä hetkellä kaiken kaikkiaan on. Siksi minä, arvoisa puhemies, kyllä toivon, että tämä asia otetaan vakavasti ja kuulemme myös niitä vastauksia täällä arvoisalta keskustalta, miksi tämä aluepolitiikka on näin isolla tavalla muuttunut. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-23T14:27:54,2016-02-23T14:28:57,Tarkistettu,1.1 2016_12_18,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän kokonaisuudistukseen harvalla oli mitään erityistä negatiivista sanottavaa. On todella hyvä, että tässäkin tapauksessa säätelyä vähennämme, esimerkiksi asetuksella säätäminen poistuu ja työjärjestykset tuomioistuimissa itse hyväksytään mutta ne ovat avoimesti netissä. Tätä samaa asiaa kysyisin nyt sitten, kun käräjäoikeusverkosto harvenee: Meillä on velvollisuus todistajalla tulla paikalle sakon uhalla. Voisiko tulevaisuudessa käyttää hyödyksi av-välineitä niin, että todistaminen voisi tapahtua kaukanakin ja se olisi silti samanarvoista? Minusta se olisi järkevää toimintaa. Ei itse sillä verkostolla ole niinkään merkitystä vaan sillä, että toiminnot toimivat jouhevasti tulevaisuudessa ja vähällä byrokratialla ja vähällä rahalla. Olen muuten edustaja Zyskowiczin kanssa samaa mieltä siitä, että turha valittaminen pitää saada vähemmäksi ja viranomaisten välillä sitä ei pitäisi esiintyä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-02-23T14:28:58,2016-02-23T14:30:06,Tarkistettu,1.1 2016_12_19,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustajille Kalmari ja Kurvinen. Kun täällä puhutaan tästä digitalisaatiosta, niin täytyyhän niiden laitteiden jossakin olla, ja kun katsotaan nyt vaikka tätä listaa — Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Pietarsaari — arvoisa edustaja Kurvinen, jääkö tänne Pohjanmaalle edes näitä istuntopaikkoja, kun niitä ollaan lakkauttamassa? Ei jää. Ja mikä se on, arvoisa puhemies, että aina kun keskusta on hallituksessa, vuonna 2010... (Välihuutoja) — Arvoisa puhemies! Vuonna 2010 keskustan johdolla käräjäoikeuksien määrä tiputettiin alle puoleen, (Eduskunnasta: Taas mennään!) ja nyt kun on jälleen keskusta ruorissa, niin jälleen kerran tiputetaan yli neljänneksellä. Ja onko niin, että aina silloin, kun keskusta on oppositiossa, se on ideologista keskittämistä, mutta silloin, kun se on hallituksessa, niin vaikka nyt jatkossa vain kaksi viidestä käräjäoikeudesta on enää jäljellä verrattuna vuoteen 2010, niin se ei ole sitä ideologista keskittämistä? (Puhemies koputtaa) Kertokaa, miten tämä menee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-23T14:30:06,2016-02-23T14:31:13,Tarkistettu,1.1 2016_12_20,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu on ollut vallan mielenkiintoista, mutta kuitenkin se lähtökohta, mitä oikeusministeri omassa puheenvuorossaan totesi, että näitä lakeja tulee virtaviivaistaa: tässä nyt on sellainen paketti menossa. Se, mikä on sitten käräjäoikeuden ratkaisu, aivan kuten edustaja Kurvinen omassa puheenvuorossaan totesi, tulee sitten aikanaan myöhemmin. Mutta niin kuin edustaja Viitanen täällä äsken hyvin suurella äänellä ja ääni vavisten todisti, miten nämä junaleikkaukset ja nämä käräjäoikeusleikkaukset sopivat toisiinsa, niin siihen on helppo vastata: Jos sillä junamatkalla ei satu mitään, niin ei siinä käräjäoikeuteenkaan tarvitse mennä. Ja juna-asiat ja ne muut käsitellään erikseen. Ne voidaan käsitellä toki erikseen, budjettiasioitahan ne ovat. Arvoisa rouva puhemies! Yksi asia vielä. Iloitsen myös siitä, mitä edustaja Zyskowicz totesi puheenvuorossaan, että tällaisia pikkujuttuja — esimerkiksi rattijuopumukset ja vastaavat pikkujutut — on todella pystyttävä käsittelemään nopeasti ja turhia valitusoikeuksia tulee karsia. Valittaminen kuuluu länsimaiseen oikeuskäytäntöön ihan lähtemättömästi, mutta sellaisesta, että samaa pientä juttua jaanataan kaikki oikeusasteet ja tehdään yhteiskunnalle valtavat (Puhemies koputtaa) kustannukset eikä mitään hyötyä, on päästävä eroon ja mahdollisimman äkkiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-23T14:31:13,2016-02-23T14:32:21,Tarkistettu,1.1 2016_12_21,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun itse olen hieman epätietoinen, niin kysyn ministeri Lindströmiltä: onko näin, että käräjäoikeuksien kanslioista ja istuntopaikoista päätetään oikeusministeriön asetuksella, joten ne eivät tänne saliin tule? Mutta varsinainen kysymys ministeri Lindströmille kuuluu: Eräs käräjäoikeuden tuomari, Hannu Laitinen, kirjoitti Helsingin Sanomiin hyvän artikkelin, jossa hän kysyi, pitääkö Suomeen luoda järjestelmä, jossa tuomioistuin voisi kieltäytyä antamasta haastetta, jos kantaja tai hakija on aikaisemmin nostanut useita kanteita tai tehnyt hakemuksia, joiden taustalla on kiusanteko tai joihin ei muuten ole todellista perustetta eli kysymys on niin sanotuista narsistisista valittajista. (Puhemies koputtaa) Oletteko sitä mieltä, että tällä tavalla saataisiin vähennettyä tuomioistuimen työntekoon kohdistuvaa painetta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-02-23T14:32:21,2016-02-23T14:33:20,Tarkistettu,1.1 2016_12_22,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Rouva puhemies! Oikeudenkäynnin tulee olla teoriassa nopeaa, luotettavaa ja halpaa. Tässä ihan aiheesta puhutaan tästä nopeudesta, kun ollaan huolissaan tästä paikkojen vähennyksestä, mutta tuomareita vähentämällä ei tietenkään tule lisää nopeutta, ja siksi hallitus ei olekaan tuomareita vähentämässä, vaan oikeastaan nyt, kun viimeaikaista kehitystä on katseltu, niin tuomareitahan on lisätty valtavasti esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeudessa näissä turvapaikkahakemusasioissa, ja sen takia on pystytty sitten myös turvaamaan niitä muita Helsingin hallinto-oikeuden alaan kuuluvia asioita, kuten vaikkapa huostaanottoasiat. Hallituksella on tässä nimenomaan vaikea tehtävä taata tuomioistuinjärjestelmän oikeusturva myös nopeuden osalta, kun valtio on taloudellisissa vaikeuksissa, mutta siihen juuri tämä tuomioistuinlaki tuokin helpotusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-02-23T14:33:20,2016-02-23T14:34:27,Tarkistettu,1.1 2016_12_23,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yritin viime kaudella laskea, pitää kirjaa siitä, kuinka monta kertaa keskustan kansanedustajat sanoivat tässä salissa ""keskittää, keskittää, keskittää"". Uuvuin matkalla, ja kun nyt kuuntelen teitä, niin te vain lähinnä yritätte välttää tätä keskustelua. Minusta nyt ollaan keskustelun aivan ytimessä. (Pia Viitanen: Keskustelemme keskittämisestä!) Olemme keskustelun aivan ytimessä. Niin kuin täällä kävi ilmi, 2010 käräjäoikeuksien määrää jo vähennettiin 51:stä 27:ään, ja nyt tämä esitys, jonka ministeri Lindström täällä tänään henkisesti esitteli ja josta hän on julkisuudessa kertonut, että hän tulee sen toteuttamaan, menee kyllä sekä monien asiantuntijoitten että alueiden ihmisten mielestä liian pitkälle, kerta kaikkiaan liian pitkälle. Sillä on erittäin kielteinen vaikutus kansalaisten oikeusturvaan. Monin paikoin etäisyydet kasvavat aivan liian pitkiksi. Eli toivon, keskustalaiset edustajat täällä, että nyt jos olette sitä mieltä, että tämä on hyvä, niin puolustatte tätä (Puhemies koputtaa) esitystä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-02-23T14:34:27,2016-02-23T14:35:34,Tarkistettu,1.1 2016_12_24,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nythän ei käsitellä tätä, mistä edustaja Feldt-Ranta äsken puhui, mutta minä nyt edustaja Lindtmanille vähän kirkastan tätä asiaa, sitä, mitä tarkoittaa digitalisaatio oikeudenkäynneissä. Se tarkoittaa sitä — kun otettiin Alajärvi esille, Alajärven Ankkurit, Alajärvi on mukava paikkakunta — että sinne voidaan kunnanvirastolle laittaa videointiyhteydet, josta sitten voi tulla vastaaja, todistaja. Hänen ei tarvitse ajaa autolla Seinäjoelle, ei tarvitse ajaa autolla Vaasaan, ei tarvitse ajaa autolla Kokkolaan, vaan kunnanvirastolta tai vaikka maamiesseurantalolta hänellä on videoyhteydet sinne käräjäoikeuteen, ja siellä on riittävä kokoonpano sitten, joka ratkoo sitä asiaa. Nyt tällä ratkaisulla, joka tulee syksyllä käsittelyyn, mistä SDP nyt huutaa, varataan varat siihen, että kaikkiin saleihin, joissa jatkossa istutaan, on kunnon tietotekniikkayhteydet. Ja olen sitä mieltä, että käräjäoikeuksien pitää olla sopivan suuria: tämä mukailee maakuntajakoa, tässäkin on maakuntamalli itse asiassa käytössä. Tämä ei täysin mene maakuntajaon mukaan mutta mukailee sitä. On tärkeää, että jutut saadaan ratkaistua nopeasti, että meillä on... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-02-23T14:35:35,2016-02-23T14:36:42,Tarkistettu,1.1 2016_12_25,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän kyllä edustaja Kurvisen tuskan keskustalaisena tässä asiassa, onhan tämä ennennäkemätöntä keskittämistä keskustalta, näin täytyy sanoa. Mutta yksi asia, ministeri Lindström, mihin haluan kiinnittää teidän huomionne vielä, on tämä summaaristen asioitten keskittäminen. Te esitätte, että Lapista esimerkiksi keskitetään asiat Ouluun tai Kainuuseen. Lapin käräjäoikeuden alueelle ovat sijoittuneet kaikki saamenkieliset asiat tähän asti, ja kun on huomattu väestörekisterijärjestelmästä, että asiakas on saamenkielinen, häneltä on tiedusteltu, mitä saamen kieltä hän käyttää. Te oikeusministeriössä keräätte näkemyksiä kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja samaan aikaan olette siirtämässä koko joukon saamenkielisiä asioita pois saamenkieliseltä alueelta. Kysyn teiltä: Eikö tämä osoita melkoista ristiriitaa ministeriönne sisällä? Tietääkö teillä oikea käsi, mitä vasen tekee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-02-23T14:36:42,2016-02-23T14:37:47,Tarkistettu,1.1 2016_12_26,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Värderade fru talman! Minister Lindström tog upp tingsrättsreformen. Enligt reformen blir Ålands tingsrätt den enda tingsrätten kvar i landet med svenska som förvaltningsspråk vilket oroar oss, och mig som Ålands företrädare i detta hus, om det indirekt kan få konsekvenser för tingsrätten och den svenskspråkiga servicen. Min specifika fråga till minister Lindström berör summariska tvistemål, som enligt lagförslaget ska centraliseras till högst två tingsrätter per hovrättskrets. Det betyder att Ålands tingsrätts tvistemål kommer att handhas av Egentliga Tavastlands tingsrätt. Hur ska det i praktiken kunna fungera på svenska? Vi har på Åland tusen fall per år, vilket ändå är en ansenlig mängd. Har Tavastlands tingsrätt kapacitet att hantera den här saken på svenska?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2016-02-23T14:37:48,2016-02-23T14:38:37,Tarkistettu,1.1 2016_12_27,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on puhuttu nyt ruotsinkielisten oikeuksista. Tosiasia on se, että käräjäoikeuksista Vaasan käräjäoikeus on ollut ruotsinkielinen tähän saakka sen takia, että Rannikko-Pohjanmaa on 51-prosenttisesti ruotsinkielinen. Sillä alueella on 47 prosenttia suomenkielisiä ja loput ovat muunkielisiä. Kun näin asia oli, niin tuomareista vain kahdeksan oli suomenkielisiä, ja ne olivat kahdeksan mandaattipaikkaa. Heiltä edellytettiin täydellistä ruotsin kielen taitoa. Jutuista 80 prosenttia oli suomenkielisiä juttuja ja 20 prosenttia ruotsinkielisiä juttuja. Nyt kun tämä tilanne muuttuu, niin sehän ei tarkoita sitä, että ei ole ruotsinkielisiä tuomareita, vaan se tarkoittaa sitä, että ruotsinkielisellä puolella on mandaattipaikat ruotsinkielisille tuomareille, joilta luonnollisesti sitten edellytetään kyllä täydellistä suomen kielen taitoa. Mutta silloin saadaan oikeusturva pysymään sillä alueella: suomenkielisiä ihmisiä käsittelevät suomenkieliset tuomarit.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-02-23T14:39:43,2016-02-23T14:40:51,Tarkistettu,1.1 2016_12_28,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Otetaan vielä edustaja Essayah, sitten pyytäisin ministeriä vastaamaan, ja sen jälkeen jatketaan keskustelua.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_12_29,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä tuomioistuinlainsäädännön uudistaminen on täällä saanut ihan laajalti kehuja, ja ei siinä mitään. Minun mielestäni oli hyvä, että ministeri Lindström nimenomaan toi sitten itse omassa puheenvuorossaan tämän käräjäoikeusuudistuksen esille, jotta siitä päästään tässä salissa keskustelemaan, ja kiitän siitä. Sanoitte, että suurempia ja vahvempia kokonaisuuksia saadaan tällä tavoin. No, tällä hetkellä kyllä tuntuu, että se ihmisten oikeusturva eri puolilla Suomea on nyt hyvin erilainen. Esimerkiksi Ylä-Savosta Iisalmen käräjäoikeuden kanslia lakkautetaan, samoin Varkaudesta, ja kaikki jutut keskittyvät Kuopioon. Olisinkin kysynyt, kun ei ole pystytty osoittamaan erityisiä säästöjä tästä toimenpiteestä, kun Sukevan vankila sijaitsee 50 kilometrin päässä Iisalmesta ja nyt joudutaankin sitten nämä asiakkaat viemään sen lisäksi plus 85 kilometriä päälle elikkä nämä matkat pitenevät, tarvitaan enemmän poliiseja saattamaan asiakkaita ja siinä mielessä kustannukset kasvavat, Kuopiossa ei ole edes tarpeeksi tiloja näiden kahden kanslian yhtäaikaiseen lakkauttamiseen: mikä merkitys tällä keskittämisellä on, kun sille ei ole säästöjä löydettävissä, arvoisa ministeri?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-23T14:40:51,2016-02-23T14:42:01,Tarkistettu,1.1 2016_12_30,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,Sitten ministeri Lindströmille 3 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_12_31,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia keskustelusta. Tosin itse tästä aiheesta eli esityksestä ei juurikaan keskusteltu, vaan keskusteltiin käräjäoikeusverkostosta. Ei siinä mitään, keskustellaan pois. (Eduskunnasta: Hyvä!) Täällä nyt sitten tuli syytöksiä siitä, että käräjäoikeusverkkoa harvennetaan liian kovalla kädellä, näin edustaja Tuppurainen sanoi, ja moni muu lähti tähän samaan lauluun unohtaen semmoisen asian, että käräjäoikeusverkostotyöryhmä alun perin esitti jotain ihan muuta, vielä rajumpaa karsintaa. Minun mielestäni, niin kuin edustaja Terho täällä sanoi, tämä oli voitto. Tämä oli paras mahdollinen ratkaisu tässä taloustilanteessa, mikä meillä on käsissä. Jos minulla olisi rahaa ummet ja lammet, niin mikäs siinä, säilytetään vain kaikki. Mutta kun ei ole, oltiin sen realiteetin edessä, että jotain täytyy tehdä, ja siitä lähdettiin rakentamaan tätä 20:n mallia. Ja kun täällä nyt sitten kysyttiin, muun muassa Lappiin viitaten: Tasan tarkkaan tiedän, että siellä on pitkät etäisyydet. Muistanpa, kun siellä kierrettiin ja tajusin sen, että täällä on pitkiä suoria ja Lapissa saa kyllä ajella eri asioitten äärelle. Muistutan, että Lapissa edelleen ovat Rovaniemi, Kemi, Sodankylä, Kittilä, Inari, Utsjoki — on enemmän kuin missään muualla näitä sivutoimipisteitä johtuen nimenomaan niistä etäisyyksistä ja liikenneyhteyksistä. Tämä oli yksi peruste, kun kysyttiin näistä kriteereistä, millä perusteilla näihin päädyttiin. Näihin päädyttiin alueellisen kattavuuden kannalta, niin kuin edustaja Kurvinen toi esille, että joka maakunnassa on käräjäoikeuspalveluja jatkossakin ja että ne ovat sopivien etäisyyksien päässä. En minä kiistä sitä, että siellä tulee pitkiäkin etäisyyksiä osalla, mutta tämä on pyritty rakentamaan niin oikeudenmukaisesti kuin suinkin mahdollista. Myös omasta vaalipiiristäni on tullut karsintaa, joka puolelta. Että ei tässä ole kuitenkaan katsottu pelkästään sitä omaa napaa. Minä ymmärrän tämän huolen tästä oikeusturvasta ja ymmärrän sen huolen myös kielellisistä oikeuksista, mutta kyllä minä nyt uskon, kun meillä on asiantuntijat, jotka vakuuttavat, että homma tulee toimimaan. Tämä hommahan etenee nyt niin, että organisaatiotyöryhmä ryhtyy nyt katsomaan, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, kun tätä lähdetään viemään eteenpäin toimitilojen osalta, henkilöstön osalta ja kaiken muun osalta. Sen organisaatiotyöryhmän työnä on myös tehdä sitten se hallituksen esitys tämän vuoden loppuun tai ehkä ensi vuoden alkuun mennessä. Tällä tavalla tässä asiassa edetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-23T14:42:01,2016-02-23T14:44:50,Tarkistettu,1.1 2016_12_32,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,Sitten jatketaan keskustelua.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_12_33,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, miltä kuulostaa näillä paikkakunnilla, joita tässä luettelin, kun ministeri sanoi, että tämähän oli voitto. Mutta te jätitte vastaamatta yhteen keskeiseen kysymykseen, jota kysyin. Jos kansanedustaja Lindströmin mielestä tuomioistuinten, tässä tapauksessa hovi- ja hallinto-oikeuksien, yhdistäminen oli järkyttävä esimerkki asioiden huonosta valmistelusta ja poliittisesta pelistä, jota ei voi sallia, niin, arvoisa ministeri Lindström, luuletteko, että kansanedustaja Lindström olisi nyt teidän kovin kriitikkonne täällä salissa? Arvoisa puhemies! Vielä mitä tulee tähän digitalisaatioon, tällä siis säästetään 1,4 miljoonaa vuodessa. Yhden salin digitalisointi on miljoona per kappale. En ymmärrä nyt oikein Kurvisen laskuoppia. Kyllä tätä pitää viedä eteenpäin, mutta nyt tässä taas käy valtava viikate, ja sen jälkeen (Puhemies koputtaa) ihmisten oikeudenhoito kärsii. (Eduskunnasta: Artisti maksaa!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-23T14:44:51,2016-02-23T14:45:59,Tarkistettu,1.1 2016_12_34,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä on hieman laveammin puhuttu oikeuksista ja oikeudenkäynneistä, niin itse nostan keskusteluun minusta tärkeimmän. Tärkeintä on lopulta sujuvat ja asianmukaisesti etenevät oikeudenkäynnit, ja sitä varmasti tälläkin tavoitellaan. Näin ei nyt kuitenkaan aina ole. Oikeudenkäynnit ovat usein erityisesti seksuaalirikoksien uhreille erittäin raastavia, varsinkin lapsille, ja usein pitkäkestoisia ja haavat auki repiviä. Oletteko, oikeusministeri Lindström, tekemässä jotain tälle, että me saisimme erityisesti näiden seksuaalirikoksen uhrien, lasten, asemaa helpotettua ja vahvistettua oikeudenkäynneissä? Ja myös olette puhunut yleisen oikeustajun mukaisista tuomioista: erityisesti väkivalta-, raiskaus- ja seksuaalirikoksissa ne eivät vastaa tällä hetkellä sitä. Raiskauksesta pitäisi seurata aina ehdoton tuomio. Millä tavalla, arvoisa oikeusministeri, olette tässä asiassa nyt etenemässä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-23T14:45:59,2016-02-23T14:47:06,Tarkistettu,1.1 2016_12_35,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En malttanut olla ottamatta puheenvuoroa, kun täällä salissa keskusteltiin siitä, että voisihan sitä vaikka kunnantalolla kuulustella ja videolähetysten kautta sitten arvioida sitä todistelua. Tämä Aipa-järjestelmähän on itse asiassa juuri tätä. Mutta se Aipa-järjestelmä maksaa, ja tätä Aipa-järjestelmää ei ole varaa nyt näihin kaikkiin istuntosaleihin laittaa, ja sen takia istuntosaleja ja istuntopaikkoja laitetaan kiinni. Tästä tässä on kysymys, ja esimerkkinä on nyt vaikka tämä Ylivieska-Raahen käräjäoikeus: Ylivieskaan jää kanslia, Raahesta lähtee kanslia ja istuntopaikka. Meille olisi riittänyt istuntopaikka — elikkä juuri tämä, mistä puhuttiin, että ei se vaadi kuin sen salin ja siellä sitten voidaan ne istunnot käydä — mutta nyt se lakkaa sieltä, ja perusteluna on tämä Aipa-järjestelmä. Kysyisin ministeriltä: minkälaisia vaikutusarviointeja näistä kustannuksista teille esitettiin, kun minulla on nytten kahdenlaista tietoa näistä Aipa-järjestelmän kustannuksista, on tämmöistä alle 10 miljoonan arviota ja sitten on yli 30 miljoonan (Puhemies koputtaa) arviota? Kumpi näistä pitää paikkansa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-02-23T14:47:07,2016-02-23T14:48:15,Tarkistettu,1.1 2016_12_36,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelu on todellakin ajautunut ohi varsinaisesta esityksestä, mutta näitä paikkakuntaluetteloita sen verran korjaan, että Kuusamon osalta meillä edelleen säilyy nyt tämä sivuistuntopaikka, toisin kuin kuulimme. Eli Oulun käräjäoikeuden sivuistuntopaikka on edelleen, mutta erittäin harmissamme olemme sen kanslian menetyksestä, sillä jokainen työpaikka on meille kyllä tärkeä. Nyt kun puhutaan tästä digitalisaatiosta ja on vuosikymmenet puhuttu etätyöstä, niin voisi kuvitella, että se työ kulkee niitä piuhoja myöten myöskin toiseen suuntaan, eli esitän vielä harkittavaksi sitä, mitä työtä voidaan missäkin etäältä tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-02-23T14:48:16,2016-02-23T14:48:57,Tarkistettu,1.1 2016_12_37,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kukaan täällä salissa ei ole kritikoinut sitä, etteikö kyseessä olisi merkittävä esitys, järkevää virtaviivaistamista. Sinänsä tämä keskustelu on valitettavasti mennyt pistoraiteelle. Tiedän varsin hyvin, miten ministeri on nähnyt vaivaa, tuntenut huolta siitä, että oikeusturva säilyy, ja siitä, tuleeko tämän käräjäoikeusverkoston supistamisesta todellisia säästöjä. Näen erittäin hyvänä, että todellakin — ensinnäkin ihmettelen, että vasta nyt — koulutusvirkojen osalta oikeuslaitosta kehitetään. Tämä on osaltaan vahvistamassa kansalaisten oikeusturvaa. Tämä on hyvä tie; sinänsä me tarvitsemme jatkuvaa keskustelua yhteiskunnassa oikeusturvan toteutumisesta (Puhemies koputtaa) ja myös saavuttavuudesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-02-23T14:48:58,2016-02-23T14:50:05,Tarkistettu,1.1 2016_12_38,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R ,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Oli mielenkiintoista kuulla myös ministerin suusta, että joka maakuntaan jää yksi käräjäoikeus, ja varsinkin edustaja Kurvisen — tehän olette Vaasan vaalipiiristä, ja Vaasan vaalipiiristä ollaan nyt lakkauttamassa Keski-Pohjanmaan maakunnan ainoa käräjäoikeus elikkä se käräjäoikeus, joka sijaitsee Kokkolassa. Elikkä meillä on tästä lähtien keskustan johtaman hallituksen ansiosta myös maakunta, jossa ei tulevaisuudessa ole omaa käräjäoikeutta. Minun mielestäni tämä on erittäin ihmeellinen linjanveto hallitukselta, joka muuten on ollut kyllä maakuntien ystävä, ainakin sote-asioissa näin pitkälti. Arvoisa ministeri, kun nyt kerran keskustellaan tästä käräjäoikeusverkostosta ja sen karsimisesta ja niistä säästöistä, niin en voi kuin ihmetellä myös sitä, että kun Pietarsaaren kaupunkiin on vasta rakennettu uusi poliisi- ja oikeustalo — siinä on uusi, moderni oikeussali — niin sitä ollaan nyt lakkauttamassa ja sulkemassa, samalla kun Kauhavan istuntopaikka saa jäädä, (Puhemies koputtaa) vaikka Kauhavalla asuu huomattavasti vähemmän ihmisiä. Onko tämä keskustan politiikkaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-02-23T14:50:06,2016-02-23T14:51:15,Tarkistettu,1.1 2016_12_39,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Rouva puhemies! Tämä Aipa-järjestelmä, joka täällä aikaisemmin nousi keskusteluun — sehän on portti tähän digitalisaatioon. Tietenkään ensi viikolla tilanne ei ole se, että joka maamiesseuralta tulee ne digitaaliset yhteydet, mutta tämä on se suunta: voidaan todistaa, voidaan olla vastaajana istunnossa, ei aina tarvitse tehdä oikein sitä käräjämatkaa niin kuin ennen vanhaan. Ja samassa yhteydessä, kun on ne tietojärjestelmät kunnossa, itse näen, että tulevaisuudessa pitää hovioikeuskäsittelyn olla pääosin videoiden katsomista, sähköisen materiaalin läpikäyntiä. Se nopeuttaa oikeudenkäyntejä, ja ihmiset saavat ajoissa oikeutta, jutut eivät veny. Ja haluan edustaja Henrikssonille todeta, että sanoin, että tämä mukailee maakuntamallia — tämä ei ole täysin maakunnallinen. Mutta Pohjanmaan käräjäoikeuden laamanni on sanonut julkisuuteen, että Kokkolan asema itse asiassa saattaa vahvistua: se ei ole itsenäinen käräjäoikeus enää, mutta siellä tulee olemaan erittäin vahva istuntopaikka, jossa istutaan paljon juttuja, ja siellä tulee olemaan lakimiestyötä paljon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-02-23T14:51:16,2016-02-23T14:52:18,Tarkistettu,1.1 2016_12_40,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nostan vielä esimerkiksi nämä viime kaudella tehdyt hallinto- ja hovioikeuksien yhdistämiset. Esimerkiksi kun Rovaniemen ja Oulun hallinto-oikeus yhdistettiin, niin piti käsittelyaikojen lyhentyä. Miten kävi? Ennen oli 1,5 vuotta, nyt on 3 vuotta. Piti vuokrakustannuksista säästää; nyt maksetaan vielä 3 vuotta siitä tyhjästä tilasta Rovaniemen Valtakadulla. Ja piti henkilöstökuluista säästää — no, ei säästynyt yhtään. Mutta tätä virhettä ei pidä toistaa, ja minä toivon, että nämä oikeusministeriön laskelmat pitävät. Toinen asia on, että tässä heitetään tien päälle haastemiehet hakemaan ympäri maakuntaa nyt näitä pikkurikollisia istumaan käräjiä. Se maksaa. Sitten asiakkaat pannaan maksamaan, kulkemaan linja-autolla Torniosta Kemiin tai minne hyvänsä, ja työntekijä pannaan tien päälle istumaan matkakäräjiä. Tästä ei tule yhtään säästöä. Minä olen ihan vakuuttunut tästä asiasta jo nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-02-23T14:52:18,2016-02-23T14:53:13,Tarkistettu,1.1 2016_12_41,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on tosiaan toivottu ja odotettu ja tulee selkeyttämään tuomioistuimia koskevaa lainsäädäntöä. Tässä tavoitteessa mainitaan myös, että sillä nykyaikaistetaan sääntelyä rakenteellisesti, ja tähän nykyaikaistamiseen liittyen kysyisinkin, kun hallitusohjelmassa todetaan, että oikeudenhoidon palvelutasoa parannetaan digitalisaation ja uusien teknologioiden avulla ja kiireettömät asiointipalvelut tarjotaan ensisijaisesti digitaalisesti ja näin laajennetaan mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan asiointiin viranomaisten kanssa: missä mennään tämän digitalisaation ja uusien teknologioiden hyödyntämisen osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-02-23T14:53:13,2016-02-23T14:53:57,Tarkistettu,1.1 2016_12_42,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan tästä edistyksen ajattelusta, digitalisaatiosta. Ministeri ei vielä päässyt vastaamaan siitä asiasta, voiko tässä tapahtua jopa niinkin päin, kuten esimerkiksi postiuudistuksessa aikanaan kävi, että palvelut tulivat lähemmäksi, vaikka postiverkosto, postikonttorit vähenivät, ja onko mitään estettä, täytyykö siellä toisessa päässä olla jotenkin erityisen kehittynyt tietotekninen vempaimisto vai riittääkö se, että siellä saleissa on tietoturva taattu ja näin. Minkä tason värkkejä sitten sinne kuntiin esimerkiksi riittäisi niin, että niitä lausuntoja voisi lähempää kotia antaa? Minusta tällainen hajauttaminen on erittäin hieno asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-02-23T14:53:57,2016-02-23T14:54:57,Tarkistettu,1.1 2016_12_43,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Siis nythän on kysymys keskittämisestä ja siitä, että keskusta hyväksyy sen. Minä luulin, puhemies, että tällä kaudella, kun olen seurannut tätä politiikan menoa, moni asia ei jaksa enää hämmästyttää, sen verran on kummallista menoa aina ollut. Mutta kyllä nyt hämmästyttää tässä istunnossa se, kun kuuntelee keskustalaisten puheenvuoroja, esimerkiksi edustaja Hoskosen puheenvuoroa, että ei pelkästään hyväksytä keskittämistä vaan hyväksytään se hymyssä suin. Hymyssä suin. Oikeastaan melkein nautiskellaan siitä, että saammepa keskittää. Se on minusta pöyristyttävää, ja ihmettelen tätä täyskäännöstä, mikä teidän politiikassanne on. Ette te viime kaudella, kun te syytitte hallitusta keskittämisestä, puhuneet ollenkaan, että se onkin edistystä, että vähennetään palvelupisteitä ja viedään palvelut kauemmaksi ihmisiltä. Kyllä minä, puhemies, kovasti nyt ihmettelen, ja tiedän, etten ole ainoa, sillä kyllä moni on tuolla maakunnissa kysynyt esimerkiksi Pirkanmaalla lakkautusuhan alla olevista junayhteyksistä. Siellä ei paljon hymyilytä niitä ihmisiä, ketkä kulkevat siellä ja ovat huolissaan kulkumahdollisuuksistaan. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-23T14:54:58,2016-02-23T14:56:03,Tarkistettu,1.1 2016_12_44,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin ministeri Lindström sanoi tässä asiassa, että nyt tämä käräjäoikeusverkkoesitys, joka toki toisessa yhteydessä vielä käsitellään, oli ratkaisu, joka oli kaikkien kompromissien lopputulos. Se on totta, että meillä tänä päivänä on kaikessa tässä yhteiskunnassa pula rahasta, sitähän me emme voi kieltää. Siihen on pakko reagoida. Mutta mitä tulee tähän nyt käsillä olevaan esitykseen, niin pitää muistaa, että digitalisaatiohan tulee meillä joka puolella läpi tänä päivänä. Meillä on käsittelyssä tänä päivänä toisena lakina maakaaren muuttaminen, jossa panttikirjojen digitalisointi johtaa siihen, että pystytään nopeasti asiat hoitamaan eikä tarvitse paperipinoja enää. Se vähentää byrokratiaa, sillä kevennetään hallintoa ja ennen kaikkea luodaan mahdollisuus tavallisillekin ihmisille saada esimerkiksi tänä päivänä lainhuutopöytäkirjaotteensa omasta tilastaan 5 minuutissa, kun ennen piti ajaa Ilomantsista Joensuuhun. Tätäkö te vastustatte, että me menemme nykyaikaisiin järjestelmiin mukaan? Toivoisin, että edustaja Viitanenkin palaisi tälle vuosisadalle ja tunnustaisi sen, että maailma muuttuu. Tälle emme mahda mitään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-23T14:56:04,2016-02-23T14:57:11,Tarkistettu,1.1 2016_12_45,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä ministeri aivan oikein totesi, että työryhmän esityshän oli vielä paljon rajumpi. Niinpä vetoaisinkin ministeriin, että vielä kerran katsottaisiin tätä käräjäoikeusverkostoa ja erityisesti näitä kanslioita. Kerroin edellisessä puheenvuorossani, miten Iisalmen kohdalla ei ole voitu osoittaa, että säästöjä olisi tulossa, sen tähden, että kuljetusmatkat Sukevalta pitenevät niin paljon ja toisaalta Kuopiossa on ruuhkaa. Kuopioon tarvitaan kolmesta neljään uutta salia, jotta sekä Varkauden että myöskin Iisalmeen siirtyvät jutut pystytään siellä käsittelemään. Siinä mielessä toivon, että vielä tätä poliittista harkintaa tämän asian osalta käytettäisiin, ja jos löytyy hyviä laskennallisia perusteita, jotka osoittavat, että säästöjä ei oikeasti ole tulossa, niin silloin tätä asiaa voitaisiin vielä harkita. Tietysti täytyy sanoa, kun täällä monet nyt puhuvat tämän digitalisaation puolesta, että toivotaan, että siitä olisi ratkaisua tulossa. Mutta kohta kyllä maaseudulla alkaa vaikuttaa siltä, että ainut valtion viranomainen, mikä siellä on paikalla, alkaa olla R-kioski, josta saa melkein kaikki palvelut. Mutta tämä ei nyt minusta ole aivan toivottava suunta Suomessa oikeusturvan kannalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-02-23T14:57:11,2016-02-23T14:58:18,Tarkistettu,1.1 2016_12_46,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos oikein kuulin ja käsitin ministeri Lindströmin äskeisen puheenvuoron, niin hänhän sanoi, että organisaatiotyöryhmä tekee sen lopullisen esityksen. Minusta tämä keskustelu on ollut asiallista, ja kiitän ministeriä siitä, että hän on tämän ajankohtaisen asian ottanut itse esille ja antanut keskustelun käydä. Mutta organisaatiotyöryhmä sitten arvioi näitä faktoja, ovatko esitetyt perusteet tavallaan olleet oikeita esimerkiksi Iisalmen kohdalta, että mahtuvat Kuopioon — kyllä mahtuvat, kun tehdään 3—4 uutta salia — kaikki etäisyydet ja vankilaverkosto ja muut. Minä toivon, että tämä todella käydään uudelleen läpi ja arvioidaan faktojen perusteella, mikä on lopullinen esitys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-02-23T14:58:19,2016-02-23T14:59:08,Tarkistettu,1.1 2016_12_47,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Vielä edustajat Ojala-Niemelä, Lindtman, Hänninen ja sitten ministerin vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_12_48,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rovaniemen hovioikeuden presidentti Marianne Wagner-Prenner totesi myös tästä uudistuksesta, ettei tämä muutos tule tuomaan säästöjä eikä lisää tehokkuutta, mutta sen sijaan kansalaisten eriarvoisuus tulee kasvamaan ja tuomioistuimen itsenäisyys tulee vähenemään tässä asiassa. Digitalisoinnin osalta: Ruotsissahan on pitkälle menevät kokemukset tästä, ja me olemme lakivaliokuntana siihen tutustuneet. Miljoona euroa per sali maksaa tämän varustuksen ja tekniikan hoitaminen. Se ei ole ilmaista hommaa, eikä tässä taloudellisessa tilanteessa siihen paljon ole mahdollisuuksia edetä. Nämä talouden realiteetit ja reunaehdot on varmasti tässä asiassa huomioitava. Täytyy myös huomata se, että Suomi on pitkä maa ja meillä on edelleen katvealueita pohjoisessa ja kaikilta osin tämä tekniikka ei vielä ole avuksi. Mutta kyllä olisin penännyt myös ministeriltä tätä päätöstä. (Puhemies koputtaa) Silloin aikanaan hän otti kantaa Kouvolan hovioikeuden yhdistämiseen. Suora siteeraus: ""Oikeusistuimen yhdistäminen on järkyttävä esimerkki asioiden huonosta valmistelusta ja poliittisesta pelistä..."" [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-02-23T14:59:13,2016-02-23T15:00:25,Tarkistettu,1.1 2016_12_49,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuka täällä digitalisaatiota on vastustanut? Ei kukaan. Onko joku käyttänyt sellaisen puheenvuoron? Ei ole. (Eero Heinäluoma: Ei ole käyttänyt!) Mutta nyt on kahdesta eri asiasta kyse. Nyt ensin hallitus viikatteella lakkauttaa valtavan määrän käräjäoikeuksia. (Eduskunnasta: Ei ole tässä esityksessä!) Keskustan johdolla vuoteen 2010 verrattuna alle puolet enää käräjäoikeuksista on jäljellä tässä maassa. Kaikki me kannatamme digitalisaatiota. Mutta nyt olisi hyvä sitten saada ministeriltä tietää, kuinka monta salia aiotaan varustaa, miljoona per sali. Mistä rahat? Kuinka monta tämän hallituskauden aikana aiotaan tehdä? Arvoisa puhemies! Täytyy nyt vielä palata tähän keskustan retoriikkaan, että kun viime kaudella kaikki asiat olivat ideologista keskittämistä, niin nyt kun sieltä Kuusamosta lähtee kanslia ja jää istuntopaikka, niin se onkin vain hajauttamista. Eli kun maakuntakaupungeista (Puhemies koputtaa) katoavat työpaikat, se onkin hajauttamista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-23T15:00:25,2016-02-23T15:01:35,Tarkistettu,1.1 2016_12_50,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy yhtyä edustaja Essayahin ja Laukkasenkin tuomiin näkemyksiin siitä, että tässä todella on suuri huoli oikeusturvasta ja yhdenvertaisesta kohtelusta ja myös käsittelyajoista, että mihin meillä Suomessa oikein mennään. Tässä on vedottu ministeriin. Minä en ainakaan halua olla semmoinen siltojen polttaja, vaan haluaisin paremminkin keskustella siitä, mitä me voisimme tehdä, jotta myös tulevaisuudessa voidaan tämä kansalaisten oikeusturva taata. Tämä esitys käräjäoikeusverkostojen karsimisesta ja varsinkin istuntosalien lakkauttamisista ja kanslioiden lakkauttamisista johtaa pahimmillaan siihen, ja sitä kukaan ei tässä maassa halua. Sen takia edelleen vetoaisin ministeriin, että käytäisiin yhdessä läpi niitä vaikutusarviointeja: mitä tämä edellinen karsintakierros oikein meille toi, toiko se säästöjä vai toiko se kustannuksia, ja mihin perustuu nyt tämä listaus, elikkä mitkä ovat ne oikeat kustannusvaikutukset ja säästöodotukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-02-23T15:01:36,2016-02-23T15:02:42,Tarkistettu,1.1 2016_12_51,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Sitten ministeri Lindström, 3 minuuttia. Sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_12_52,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta, vaikka kritiikkiä toki tulee. Jos lähdetään nyt siis tästä, minkä takia tätä on nyt sitten tehty ja miten tätä aiotaan jatkossa viedä: Kuten sanoin, taustalla on talous ja tämä käräjäoikeusverkostotyöryhmän ehdotus oli siellä pohjalla. Ylipäätään tätä valmistelua jatketaan, kuten täällä nyt sitten sanoin, projektiorganisaation myötä. Ja kun edustaja Essayah kysyi näistä ruuhkista, niin niihin liittyen: Tämän työryhmän tehtävä on myös katsoa se, että tässä tulee ihan väkisin siirtymäaikaa. Eli erittäin todennäköistä on, että nekin, joita nyt uhkaa tämä lakkauttaminen, varmaan tasapainottavat niitä, jotka jäävät jäljelle, että ei tulisi ruuhkaa. On yksi tämän organisaatiotyöryhmän työ katsoa, että nämä ruuhkat eivät tule ennen kuin ollaan siinä lopullisessa mallissa. Sähköistä asiointia siellä kehitetään, kun täällä on tämä monessa yhteydessä tuotu esille nimenomaan tämän Aipan myötä. Se on yksi kustannustekijä. Tietenkin turvallisuuteen niillä jäljelle jäävillä pitää kiinnittää huomiota. Lähtökohta on kuitenkin se, että uudistuksessa niille jäljelle jääville toimipisteille pitää taata riittävät turvavarustukset. Ja pitää turvata suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet (Johanna Ojala-Niemelä: Mitä se tarkoittaa?) sijoittamalla käräjäoikeuksiin riittävä määrä niin sanottuja kielituomarin virkoja. Näistä kustannuksista hieman. Eli tämä työryhmä arvioi näiden toimitilamenojen osalta 17 käräjäoikeuden mallissa kustannukset 1,75 miljoonaa euroa pienemmiksi kuin nykyisessä 27:n mallissa. No, nyt tämä muuttuu. Tällä 20:n mallilla toimitilamenojen arvioidaan olevan noin 1,5 miljoonaa euroa nykyistä alemmat. No, sitten tämä turvatarkastuspuoli. Kun näitä parannuksia toteutetaan priorisoiden ja kustannustehokkaasti sekä näitä riskitasoja erityisesti erillisellä istuntopaikalla arvioiden, niin 20:n mallissa nämä parannukset voidaan toteuttaa noin 2 miljoonaa euroa edullisemmin verrattuna nykyisen verkoston panostuksiin. Palkkausmenojen osalta arvioidaan noin 1,4 miljoonaa euroa alemmat kustannukset. Kuten näistä huomaatte, nämä summat eivät ole valtavia valtiontalouden osalta, mutta silloin kun me puhumme oikeusministeriön luokasta ja 16 miljoonasta, tästä 20:n mallista tulee laskennallisesti 5 miljoonan euron säästöt tämän työryhmän laskelmien perusteella. Tähän tämä laskelma perustuu. Tämän tarkemmin en osaa tätä tässä analysoida, mutta tässä vastausta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-02-23T15:02:44,2016-02-23T15:05:33,Tarkistettu,1.1 2016_12_53,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat! Tuossa alkuesittelyssä nousivat esiin termit ""selkeyttäminen"", ""osa-alueiden toisiaan tukeminen"", ""tehokas toiminta"" — uudistus turvaisi toiminnan ja kehittämisen. Nämä ovat aivan kannatettavia tavoitteita, mutta kyllä meidän lainsäädäntömme tarvitsee tuekseen resurssit ja hallinnon, ja valtio saa toteuttaa tarkoituksiaan vain oikeuden rajoissa. Ja miten käy meidän ihmisten oikeusturvan, jos raha määrittelee jopa oikeuden, aivan kuten edustaja Laukkanen puhui tästä rahan vallasta? Olen itse aivan samaa mieltä: raha ei voi määritellä kaikkea. Tämän vuoksi täytyy kyllä kertoa se, että olen todella pettynyt oman vaalipiirini ministerin esitykseen karsia käräjäoikeuksien, kanslioiden ja istuntopaikkojen määrää. Esitys kasvattaa, kuten täällä on jo moneen kertaan todettu, tuomareiden matka- ja palkkakustannuksia ja valtion oikeusapumenoja sekä kansalaisten ja yritysten laskua oikeudenkäyntikuluista. Pahinta on se, että esitys heikentää kansalaisten oikeusturvaa ja alueellista yhdenvertaisuutta sekä ruuhkauttaa käsittelyjä. Lisäksi vaarana on myös se, että juridisen alan muut työpaikat, kuten lakiasiaintoimistot, lähtevät pois näiltä paikkakunnilta. Oma maakuntani Etelä-Savo, Saimaan maakunta, jossa meillä on hyvin pitkät välimatkat, on yhtenä kärsijänä, ja olen vahvasti sitä mieltä, että Etelä-Savon käräjäoikeus pitää säilyttää niin, että Mikkelin käräjäoikeuden lisäksi meillä olisi jatkossakin Savonlinnassa kanslia ja Pieksämäellä istuntopaikka sekä riittävästi henkilökuntaa käsittelemään asioita. Arvoisa puhemies! Pohjoismaiseen yhteiskuntaan kuuluu oikeusjärjestyksen ja kansalaisten perusoikeuksien ylläpitäminen. Ihmisten turvallisuudentunnetta ei lisätä sillä, että oikeuslaitoksen, poliisin — sieltäkin on omasta maakunnastani kaksi poliisilaitosta poistumassa — Kelan ja verotoimiston palvelut pakenevat. Valtio ei voi vetäytyä pois kansalaisten ulottuvilta. Arvoisa ministeri, aiotteko antaa selvitystä tämän käräjäoikeusesityksenne vaikutuksesta ihmisten oikeusturvaan, alueiden yhdenvertaisuuteen, aluetalouteen, matkakustannuksiin, tuomareiden ajanhukkaan, tilaongelmiin ja käsittelyjen ruuhkautumiseen? Itse todella toivoisin, että tällainen selvitys saataisiin ennen kuin yhtään paikkaa lakkautetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-02-23T15:05:38,2016-02-23T15:09:22,Tarkistettu,1.1 2016_12_54,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies, fru talman! Tosiaan keskustelemme kattavasta tuomioistuinlaista, joka koskee kaikkia tuomioistuimia, tehtäviä, hallintoa, tuomareita, muuta henkilökuntaa ja organisaatioita. Sitäkin taustaa vasten pidän hieman ihmeellisenä tuota äsken käytyä keskustelua, jossa osa oli sitä mieltä, että tässä yhteydessä ei ollenkaan voisi puhua käräjäoikeuksien vähentämisestä, koska sehän on todella merkittävä ihmisten oikeusturvaan vaikuttava asia. Siitä tuleekin kiitokset ministeri Lindströmille, että itse näitte tämän yhteyden ja otitte itse oma-aloitteisesti esille tässä esittelypuheenvuorossanne tämän käräjäoikeusverkon karsimisen. Kysehän on leikkauksesta, ja on tärkeätä tavallaan myös tuota äskeistä keskustelua silmällä pitäen muistaa, että hallitus on motivoinut tätä uudistusta juuri leikkaustarpeella. Senkin takia ne puheenvuorot, joita täällä käytettiin digitalisaation kehumisella, kaikuvat kyllä aika tyhjälle pohjalle, koska hallitus ei ole varannut tosiaan mitään määrärahoja tätä varten. On hyvä puhua asioista niin kuin asiat ovat. On myös hyvä puhua tästä keskittämisestä sen takia, että samanaikaisesti ollaan tekemässä monia ratkaisuja, jotka vaikuttavat alueiden elinvoimaan. Tällä käräjäoikeusverkoston karsimisella on merkittäviä vaikutuksia, mutta myös monilla muilla ratkaisuilla, joita hallitus tekee, ja totta kai meidän tulee tästä kantaa huolta. Mutta suurin huoli, arvoisa puhemies, liittyy kyllä tähän eriarvoistumiseen, jota tämän käräjäoikeusverkon karsiminen aiheuttaa paitsi eri alueille myös eri väestöryhmille. On aivan selvää, että osalle kasvavat välimatkat ovat suurempi kynnys saada palveluja ja ylimääräinen kulu, jota siitä väistämättä ihmiselle aiheutuu, kohtelee toisia epäoikeudenmukaisemmin kuin toisia. Niin kuin aikaisemmin täällä kävi ilmi, jo 2010 käräjäoikeuksien määrää vähennettiin 51:stä aika dramaattisesti 27:ään. Nyt tämä vain kuusi vuotta sen jälkeen tehtävä, leikkauspäätöksillä perusteltu käräjäoikeuksien vähentäminen menee kyllä liian pitkälle. Toivon, ministeri Lindström — te olette sanonut: te olette rehti suomalainen mies — että otatte tämän huolen tosissanne. Sitten muutama sana ruotsiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-02-23T15:09:26,2016-02-23T15:12:48,Tarkistettu,1.1 2016_12_55,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää ministeri Lindströmiä siitä, että hän toi tässä näitä kustannusvaikutuksia jo esille. Kuulostaa todellakin tietenkin valtiontaloutta ajatellen pieniltä säästöiltä: noin 5 miljoonaa euroa. Ymmärrän, että teidät on laitettu, melkein voisi sanoa, puun ja kuoren väliin tässä. Mutta näistä laskelmista kuitenkin puuttuvat nytten nämä lisääntyvät matkat, joita sitten asioivat kansalaiset joutuvat tekemään, ja ne kustannukset kuitenkin jostakin todennäköisesti ainakin osittain korvataan, ja niiden kustannusvaikutuksia ei tietenkään tässä vielä ainakaan ole pystytty erottelemaan eikä erittelemään. Itse edelleen haluan nostaa puheenvuorossani esille sen, että me lakivaliokunnassa otimme tosiaan tällaisen yksimielisen lisäyksen meidän lausuntoomme, kun me tätä valtiontalouden suunnitelmaa kävimme läpi. Olimme siitä hyvillämme, että meidän ei tarvinnut äänestää. Yksi asia liittyi juuri nimenomaan tähän käräjäoikeusverkostoon, ja saimme tällaisen lausunnon tänne, ja haluan lukea sen tästä: ""Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että tuomioistuinverkoston kehittämistä ja käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrää arvioidaan monipuolisesti alueen kehitysnäkymät, kuten erilaisten suurhankkeiden vaikutukset, sekä erityisesti asiakasnäkökulma huomioiden ja että linjaukset ovat mahdollisimman selkeät ja perustuvat etukäteen tiedossa oleviin kriteereihin."" Tässä on myös sitten tämä kieliasia: ""On myös tärkeää, että kansallisten kielellisten oikeuksien toteutuminen turvataan myös jatkossa."" Toivon, että kun tämä tuomioistuinlakipaketti, jossa ei kuitenkaan tätä karsimisesitystä vielä ole mutta johon kuitenkin otamme kantaa, nyt lakivaliokuntaan tulee, niin sitten kun tämä toinen linjaus on tulossa eduskuntaan, niin lakivaliokunnasta löytyy edelleen sitä yksimielisyyttä puolustaa oikeusturvaa ja esittää rohkeasti sitä, (Puhemies koputtaa) että pidettäisiin tämä nykyinen järjestelmä edelleen voimassa, koska uskon näin, että meillä ei ole vielä riittävästi tietoa siitä, miten tämä edellinen karsinta (Puhemies koputtaa) vaikutti meihin ja kansalaisten oikeusturvaan ja käsittelyaikoihin. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-02-23T15:13:56,2016-02-23T15:16:10,Tarkistettu,1.1 2016_12_56,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tunnustan heti, että oma kompetenssini, osaamisalueeni, ei riitä arvioimaan tämän esityksen onnistumista tai epäonnistumista, joten olen hyvin pitkälle asiantuntijoiden lausuntojen varassa. Niinpä kävin läpi tämän korkeimman oikeuden antaman lausunnon tästä uudistuksesta. Siinä oli 30 huomautusta. Kysyinkin nyt ministeriltä, miten nämä 30 huomautusta on otettu huomioon tässä esityksessä. Luen täältä korkeimman oikeuden lausunnosta yhteenvedon, joka on aika karua luettavaa: ""Korkein oikeus katsoo edellä mainituilla perusteilla, ettei lakia tule ehdotetussa muodossa säätää. Tuomioistuinlaki tulisi voimaan tullessaan monella tavoin merkittävästi heikentämään tuomioistuinten ja tuomareiden riippumatonta asemaa. Lakiehdotuksessa ei myöskään ole riittävästi otettu huomioon eri tuomioistuinten erityispiirteitä sekä niille ominaisten tehtävien luonnetta. Tällaisena se heikentäisi tuomioistuinten edellytyksiä suoriutua tehokkaasti niille kuuluvista tehtävistä. Tämän johdosta ehdotuksessa omaksutut ratkaisut edellyttävät perusteellista uudelleen arviointia ja punnintaa."" Minusta aika merkittävä lausuma. Sitten näissä yksityiskohtaisemmissa arvioissa vielä erittäin paljon puututaan näihin uusiin nimityksiin, joita annetaan eri tuomioistuimissa toimiville tuomareille — ikään kuin avustavia tuomareita. Tätä pidettiin erittäin moitittavana sen takia, että he ovat ihan yhtä lailla nimitettyjä tuomareita samanlaisella palkalla ja samanlaisessa tehtävässä, mutta nyt muutetaan nimityksiä sillä tavalla, että heillä on ikään kuin joku alempi tehtävä tuomioistuimessa. Tätä pidettiin paheksuttavana. Tässä on erittäin pitkä, 80-sivuinen lausunto. Minä suosittelen, että jokainen kansanedustaja kävisi tämän läpi, ja sitten aikanaan, kun me lakivaliokunnassa tätä käsittelemme, tämä varmasti nousee keskusteluun. Uskon, että tässä on paljon sellaisia kohtia, joita me joudumme pohtimaan uudestaan. Tämä ei ollenkaan ole niin yksinkertainen asia kuin miltä täällä nyt näyttää. Vielä totean sen, että valmistelu on kestänyt neljä vuotta eli kysymyksessä ei todellakaan ole mikään pieni asia. Tässä on paljon poikkihallinnollista valmistelua. Kun olen täällä useaan kertaan moittinut tätä valmistelua ja sen kiireellisyyttä ja puutteellisuutta, niin tässä annan kyllä selkeästi kiitosta hyvästä valmistelusta. Mutta silti nämä eri lausunnot, jotka ovat olleet nimenomaan täältä riippumattomasta tuomioistuimesta tätä uudistusta kohtaan, ovat olleet hyvin kriittisiä, ja olemme viisaita, jos otamme ne huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-23T15:16:14,2016-02-23T15:19:39,Tarkistettu,1.1 2016_12_57,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä tuomioistuinlaiksi on useita hyviä puolia. Esitetty tuomioistuinlaki selkiyttäisi tuomioistuimia koskevaa lainsäädäntöä loogiseksi kokonaisuudeksi. Useiksi laeiksi ja asetuksiksi rönsyilleet aiemmat lait yhtenäistettäisiin uudella selkeällä lailla. Selkeyteen ei ylletä samalla tavalla, jos nykyiset erilliset organisaatiolait ja -asetukset säilytetään. Lainsäädännön selkeyttäminen ja toisistaan liian erillisten lakien yhtenäistäminen on myös osa hallituksen norminpurkutavoitteita. Yhteiskuntamme rakenteiden on muututtava entistä selkeämmiksi ja tehokkaammiksi. Tämä on myös tuomioistuinlaitokselle välttämätön edistys. Haluan kiinnittää huomion tässä hallituksen esityksessä niihin osiin, jotka vaikuttavat eniten tuomioistuinlaitoksen käytännön päätöksentekoon ja siten jokaiseen ihmiseen, joka joutuu hakemaan oikeutta oikeusteitse tai on oikeuden tuomittavana. Olen kuullut tässä salissa viitattavan usein sanaan ""oikeusturva"", toisinaan hieman eri merkityksissä. Kehotan jokaista oikeusturva-sanaa täällä ahkerasti viljelevää tarkistamaan määritelmän perustuslain 21 §:stä. Perustuslaillinen oikeusturva on ennen kaikkea yksilön oikeutta saada asiansa käsitellyksi tasapuolisesti ja asianmukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Tämä perustuslaillinen oikeusturva on se asia, jota meidän lainsäätäjinä on syytä muistaa ja kaikkine asiaan liittyvine lakimuutoksineen aina ensisijaisesti kunnioittaa. Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluvat puolueettomuus, asiantuntemus ja joutuisuus. Oikeudenkäynnin tulee olla hyvää, halpaa ja nopeaa. Tähän esitykseen sisältyy aikomus tehdä päällikkötuomarien viroista määräaikaisia. Valtionhallinnon ylimmän johdon nimityksistä on tehty määräaikaisia vasta hiljattain, muutama vuosi sitten, mutta tämä uudistus ei tuolloin koskenut päällikkötuomareita. Päällikkötuomarien määräaikaisuutta pohtinut tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea näki määräaikaisuuden tuovan etuja tuomioistuinlaitoksen kehittämisen ja laadun kannalta. Tuomioistuinten jaostojen ja jaoston puheenjohtajien määräaikaisuuksista on jo hyviä kokemuksia. Määräaikaisuus herättää kuitenkin kysymyksiä lähinnä riippumattomuuden näkökulmasta. Käsillä oleva esitys pyrkii vahvistamaan tuomioistuinten riippumattomuutta monenlaisella hienosäädöllä. Ensivaikutelmani tästä päällikkötuomarien määräaikaisuudesta on, että se kuitenkin jokseenkin näin objektiivisesti katsoen heikentää sitä riippumattomuutta. Esitys lähtee kuitenkin siitä, että riippumattomuus taataan, kun päällikkötuomarilla on oikeus jäädä päällikköviran jälkeen virkatuomariksi. Tämä kuulostaa ihan ymmärrettävältä, joten lakivaliokunnassa tätä asiaa varmasti vielä harkitaan. Lisäksi tässä hallituksen esityksessä pyritään tuomarien ammattitaidon kehittämiseen koulutuksen keinoin. Tämä on tärkeä kehityssuunta, sillä Suomi on jäljessä muista EU-maista tuomarien suunnitelmallisessa kouluttamisjärjestelmässä. Nykyinen järjestelmä täydennyskoulutuksen saamiseksi on hajanainen eikä seuraa tuomarien osaamista riittävän selkeästi. Tuomareilla tulisikin olla tosiasiallinen mahdollisuus täydennyskoulutukseen huomioiden jokaisen tuomarin erityisosaaminen. Koulutuksen tulisi olla tasapuolista, ja sen tulee osaltaan olla takaamassa ihmisille tasavertaisesti laadukkaita päätöksiä. Hallitus esittää uuden tuomarinkoulutuslautakunnan perustamista. Tämä on laajuudessaan ja vaikuttavuudessaan merkittävä asia. Lautakunta vastaisi tuomareiden koulutuksen suunnittelusta. On hyvä, että hallituksen esitys pyrkii aiheestakin parantamaan tuomarien rekrytoimisen polkua ja koulutusta entistä modernimmalla tavalla. Lakivaliokunnan on syytä lakiluonnosta tutkiessaan kiinnittää huomiota myös siihen, että tuomaria alemman asteiset koulutusvirat toimivat hyödyksi oikeuslaitokselle, mutta ennen kaikkea kiinnittää huomiota siihen, että ne toimivat hyödyksi tavalliselle ihmiselle, joka odottaa asialleen oikeudenmukaista ratkaisua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-02-23T15:19:48,2016-02-23T15:25:30,Tarkistettu,1.1 2016_12_58,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomeen on tarkoitus perustaa täysin uusia erikoissyyttäjien virkoja. Valtakunnansyyttäjänvirasto esittää oikeusministeriölle 50 erikoissyyttäjän viran perustamista. Tällaisia virkoja ei ole vielä Suomessa lainkaan, ja pidän tätä esitystä näiltä osin perusteltuna. Rikollisuus ei saa karata käsistä. Syyttäjien tulee ehtiä reagoimaan samaan tahtiin rikollisuuden muuttumisen kanssa. Olemme jo tällä hetkellä liian kaukana rikollisten perässä. Mielestäni on selvää, että jos haetaan todellista huippuosaamista ja ammattitaitoa, tulee erikoistumista viedä nykyistä pidemmälle, esimerkiksi harmaan talouden rikoksiin, sotarikoksiin, huume- ja jengirikoksiin tai lapsiin kohdistuneisiin rikoksiin. Näin on olemassa jo esitutkintaviranomaisillakin, miksei siis myös entistä vahvemmin syyttäjävirastossa? Erikoissyyttäjien koulutuksessa ja sijoittelussa tulee kuitenkin miettiä tarkoin, mihin erikoistuminen kohdistuu, ja sen on vastattava myös todellista tarvetta, vaikka toiminta olisikin valtakunnallista. Toiminta ei saa myöskään olla liian suppeaa. Näitä erikoissyyttäjiä valittaessa on muistettava myös, ettei huippuosaajia tulee millään alalla ilman hyviä alan perustaitoja sekä kokemusta. Ei voi olla niin, että esimerkiksi ihmiskauppaan, lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin tai lapsikaappauksiin voisi syyttäjäksi tulla suoraan koulunpenkiltä. Näinhän ei ole Suomessa mahdollistakaan tällä hetkellä. Tähän tarvitaan vankka kokemus kirjoista luetun viisauden lisäksi. Se antaa vankan pohjan erikoistumiselle. Näinhän on monessa muussakin ammatissa. Arvoisa rouva puhemies! Vuodenvaihteessa tuli voimaan myös lakimuutos, joka mahdollistaa oikeudessa aiempaa laajemmin todistajien kuulemisen videoyhteyden avulla. Tämä oli hyvä lakimuutos, mutta videoneuvottelujen laajentaminen koskemaan syytettyjä on vähän kyseenalaista. Sitä ei tulisi laajentaa koskemaan ainakaan vakavista ja törkeistä rikoksista epäiltyjä. Näen hyvänä tässä lähinnä sen, että ainakin kuljetuksista ja turvallisuusjärjestelyistä aiheutuvat kustannukset pienenevät. Myös turvallisuusriskit voivat vähentyä, ja muiden asianosaisten osallistuminen oikeudenkäyntiin helpottuu. Näiden lisäksi myös läsnäolovelvollisuuden lieventäminen vähentäisi peruuntuvien istuntojen määrää ja niistä valtiolle aiheutuvia kustannuksia. Videoneuvottelumahdollisuuden merkitys kasvaa entisestään varsinkin nyt, kun käräjäoikeuksien määrä vähenee lähivuosina. Viime vuonna valtio maksoi oikeudenkäyntien todistajille muun muassa matkakuluja, ansionmenetyksiä sekä päivärahoja yli 2,5 miljoonan euron edestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-23T15:25:45,2016-02-23T15:28:58,Tarkistettu,1.1 2016_12_59,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On oikeastaan hyvin valitettavaa, että tuossa debattiosuudessa liiaksi hallitsi tuo keskustelu tulevasta käräjäoikeusverkostosta. Se on sinänsä tärkeää keskustelua, mutta kun se ei nyt tähän hallituksen esitykseen sisälly, niin sinänsä mentiin aiheen ohi ja olisi tehnyt mieli tässä jonkun kerran huutaa väliin, että Hakkila, asiaan. Nimittäin tässä lakiesityksessä on monia äärimmäisen tärkeitä kysymyksiä, joista olisi jo tässä lähetekeskustelussa syytä keskustella perusteellisemmin. Toivottavasti valiokunta ja myös lausuntoja antavat valiokunnat kiinnittävät näihin asioihin huomiota. Kokonaisuudessa meille on äärimmäisen tärkeätä, että käydään jatkuvaa keskustelua oikeusturvasta ja käsittelyajoista, myös tuomarien koulutuksesta ja valmiuksista. Erittäin hienoa tässä lakiesityksessä todellakin on se, että saadaan koulutusvirkoja ja vielä niin hienolla perinteisellä tittelillä kuin asessori. Näissä perusteluissahan lukee, että tämä on perinteikäs titteli, sitähän oikeuslaitoksessa on kauan käytetty, ja itsekin olen tätä hienoa titteliä saanut kuuden vuoden ajan kantaa, joten tervehdin tätäkin tyydytyksellä. Kaikkinensa tämä lakiesitys todistaa, kuinka pitkä prosessi se on, kun lakeja uudistetaan. Tämäkin lähti liikkeelle, tai sai yhden merkittävän sysäyksen, komitean mietinnöstä 13 vuotta sitten.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+2.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-02-23T15:29:02,2016-02-23T15:31:04,Tarkistettu,1.1 2016_12_60,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain 21 ja 209 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_12_61,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain 21 ja 209 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi sanon tähän hallituksen esitykseen liittymättömän asian. Kun me täällä eduskunnassa pyrimme olemaan paperittomia, niin minusta olisi kyllä asiallista, että olisi myöskin sähkötöpseleitä näissä meidän pöydissämme, koska eduskunnan tabletit eivät toimi samalla latauksella koko päivää, ainakaan sillä käytöllä kuin minun tablettini on. Mutta tästä hallituksen esityksestä. Minusta tuntuu aika huolestuttavalta, että tämä paljon rummutettu normien purkaminen näyttää kovin voimallisesti keskittyvän nimenomaan ympäristösäädöksiin ja niiden valvontaan. Tämä nimenomainen hallituksen esitys koskee veden laadun mittaajien pätevyyden varmistamista, toisin sanoen asiaa, jolla on hyvin suuri merkitys ihmisten terveydelle. Ihminenhän ei elä ilman vettä ja nimenomaan puhdasta vettä. Meillä Suomessa on erinomainen juomavesi useimmissa kaupungeissa, mikä on ihan ansaitusti kansallinen ylpeydenaihe. Myös useimpien järvien ja jokien veden laatu on sitten oman nuoruuteni parantunut suorastaan dramaattisesti. No, nykyinen, vain kaksi vuotta sitten säädetty laki sanoo, että veden laadun mittaajan pitää olla Suomen ympäristökeskuksen eli Syken hyväksymä silloin, kun on kyse ympäristöluvan alaisesta toiminnasta, siis silloin, kun on kyse toiminnasta, jossa on rajat sille, paljonko erilaisia haitallisia aineita saa ympäristöön päästä. Jos siis vaikkapa minä haluan mittauttaa kesämökkini kaivon veden laadun, voin ihan itse valita laboratorion, jonne vesinäytteeni vien. Mutta jos minulla olisi kaivos tai tehdas, niin jätevesien sisältämiä aineita tai sitten alajuoksulla olevan joen tai järven veden laatua tutkivan mittaajan pätevyyden pitää nykylain mukaan olla virallisesti todettu, Suomen ympäristökeskuksen eli Syken hyväksymä. Mielestäni on hyvin tärkeää se, että jätevesien ja erilaisten jätevesiä päästävien laitosten alapuolella olevien vesistöjen veden laatua mitataan pätevästi ja luotettavasti. Ihmisten terveyden lisäksi se on tärkeää myös oikeusturvalle. Hallituksen esityksen perusteluissa ainoat todelliset perustelut ovat nykyhallituksen ohjelman painottama byrokratian purkaminen ja se, että hallitus haluaa vähentää Suomen ympäristökeskuksen henkilökunnan määrää. Vasta vuonna 2014 säädettiin uusi ympäristönsuojelulaki, jossa vaaditaan tätä Syken hyväksyntää veden laatua koskevia mittauksia tekeviltä. Tällä oli tarkoitus korvata vanhan vesitutkimusasetuksen hyväksyntämenettely. Edellinen hallitus asetti tämän lainkohdan käytännön toimeenpanoa eli sitä koskevaa asetusta valmistelemaan työryhmän, jonka määräaika oli viime vuoden alusta viime vuoden toukokuun loppuun, mutta työ keskeytettiin, koska siinä välissä todettiin, että asia olisi vastoin Sipilän hallitusohjelman linjauksia. Työtä ei siis keskeytetty siksi, että asia sinänsä olisi todettu huonoksi. Hallituksen esityksen perusteluissa väitetään, ettei vesitutkimusten laatu heikkenisi, vaikka hyväksymismenettely poistettaisiin, koska alalla on erilaisia sertifikaatteja ja akkreditoituja menetelmiä. Anteeksi nyt vain, mutta rohkenen epäillä tätä. Hallituksen esityksen perusteluissa sanotaan myös, että tutkimuksen tilaajan pitää varmistaa vesitutkimuksen tekijän pätevyys. Tässähän pannaan pukki kaalimaan vartijaksi, sillä tutkimuksen tilaajalla on taloudellinen intressi siihen, että esimerkiksi tehtaan tai kaivoksen jätevesipäästöt ovat sallituissa rajoissa, ja kyse voi olla hyvinkin isoista rahoista. Ajatellaan nyt vaikka Talvivaaraa ja kaikkia muita kaivoksia, joiden päästöt ovat viime vuosina olleet otsikoissa. Luotammeko me kansalaiset oikeasti siihen, että jokainen kaivosyhtiö valitsee jätevesiensä ja alapuolisen vesistön laadun mittaajaksi pätevimmän eikä niin sanotusti sopivinta? Omituisin tämän ehdotuksen perustelu on, että veden laadun mittaajan pätevyyden virallinen toteaminen olisi jopa perustuslain ja EU:n kilpailuoikeuden vastaista. Hyvänen aika, eihän lääkärinkään ammattia saa harjoittaa ilman, että on suorittanut virallisesti hyväksytyn tutkinnon. Vai pitäisikö sen riittää, että esimerkiksi Mehiläinen, Terveystalo tai Attendo saisivat itse sertifioida lääkärit ja hoitajat? Arvoisa puhemies! Normien purku ja byrokratian vähentäminen ovat hyviä ja kannatettavia asioita silloin, kun poistetaan päällekkäisiä varmistuksia ja turhia kiemuroita, jotka eivät vaikuta itse varsinaiseen asiaan, esimerkiksi samojen tietojen ilmoittamista useampaan kertaan useille viranomaisille. Mutta silloin, kun on kyse ihmisten terveyteen vaikuttavista asioista, normien ja valvonnan löysentämiseen pitää suhtautua varovaisesti, Ruotsalaista sanontaa käyttääkseni ""med en nypa salt"". Toivon hartaasti, ettei myöhemmin huomata, että tämä lakimuutos kostautuu ihmisten terveydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-02-23T15:31:44,2016-02-23T15:37:19,Tarkistettu,1.1 2016_12_62,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain 21 ja 209 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se on hyvä, että byrokratiaa puretaan. Ja nimenomaan edustaja Hassin puheenvuoroa kommentoin sen verran, kun hän totesi, että esimerkiksi lääkärin tehtäviä varten vaaditaan tietty koulutus ja tietyt pätevyysvaatimukset, että se nyt totta kai on aivan luonnollista, koska kysymys on silloin ihmisen hengestä ja terveydestä. Se on aivan eri maailma kuin se, onko veden happamuus jotakin tai onko ilmassa pienhiukkasia tietty määrä. Otan konkreettisen esimerkin, Ilomantsin kunnassa sijaitsevan Pampalon kultakaivoksen. Siellä tämä alueelta tulevien jätevesien tai alueelta tulevien suotovesien tutkimus on ulkoistettu eräälle tutkimuslaitokselle ja eräälle yrittäjälle, joka ottaa kokeet määräaikoina täysin itsenäisesti, ilman että yrittäjä, kyseinen Pampalon kaivostoimija, itse niistä mitään tietää, raportoi sitten aivan neutraalisti, viranomaisille tietenkin, mutta sieltä myöhemmin tulee tieto totta kai yrittäjällekin, paljonko siellä oli niitä hiukkaspitoisuuksia tai raskasmetalleja tai muita, typpeä tai fosforia. Elikkä eihän siinä ole mitään järkeä, kun se hoituu kuten tässäkin tapauksessa, minkä kerroin esimerkin Pampalon kaivoksesta. Minkä tautta valtion pitää ruveta siitä tekemään itselleen kustannuksia, palkata sinne virkamiehiä, kun sama homma hoituu sillä, että kyseinen luotettava laboratorio sen tekee, laskuttaa yrittäjää ja homma on sillä selvä? En jaksa kyllä ymmärtää edustaja Hassin ideologiaa siitä, että meidän pitäisi ruveta nyt palkkaamaan valtava määrä virkamiehiä asioita tutkimaan. Kaikista paras tapa on, kun tällainen luotettava laboratorio, joka on rekisteröity ja on luotettu ja sertifioitu toimija, tekee sen homman. Tätä kohtihan meidän pitää pyrkiä. Ei jokaiseen asiaan tarvita virkamiestä valvomaan. Ymmärrän sen, että terveydenhuollossa se on eri asia, koska monessa asiassa on kysymys ihmisen hengestä ja terveydestä. Silloin totta kai pitää olla tietyt systeemit eri lailla tehtynä kuin esimerkiksi veden happamuuden mittauksissa. Se on vaikea minun ymmärtää, että vielä uskotaan tällaiseen virkavaltaisuuteen. Tärkeintä on, että homma pelaa ja pystymme nämä tietyt lainmukaiset vaatimukset täyttämään jätevesiä puhdistettaessa ja niitä luontoon takaisin päästettäessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-23T15:37:21,2016-02-23T15:39:26,Tarkistettu,1.1 2016_12_63,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain 21 ja 209 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen ei tainnut oikein hyvin kuunnella minun puheenvuoroani eikä ilmeisesti ole myöskään lukenut hallituksen esitystä. Nykylakihan ei sano, että virkamiesten pitää mitata veden laatua, vaan nykylaki sanoo, että Suomen ympäristökeskuksen pitää varmistaa veden laadun mittaajien pätevyys. Ne ovat sinänsä yksityisiä toimijoita, yksityisiä yrityksiä, jotka sitä veden laadun mittausta tekevät. Olen iloinen siitä, että edustaja Hoskonen ymmärtää, että lääkärin pätevyyden pitää olla virallisesti todettu, koska siinä on kysymys ihmisten terveydestä, mutta myös veden laadussa on kysymys ihmisten terveydestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-02-23T15:39:27,2016-02-23T15:40:09,Tarkistettu,1.1 2016_12_64,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain 21 ja 209 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin on niin, että kun esimerkiksi asetuksella säädetään jotkut raja-arvot, niin ei siinä tarvita virkamiehiä valvomaan sitä. On itsestäänselvyys, että lakia pitää noudattaa, ja kun on säädetty joku raja-arvo, niin riittää, että laboratorio sen toteaa ja tekee ilmoituksen viranomaiselle. Ei siinä tarvitse 28:aa virkamiestä valvomaan sitä, onko se 0,3 tai 0,4. Kun se on kerran annettu viranomaisen, valtioneuvoston, asetuksella tai peräti laissa, niin totta kai sitä pitää noudattaa, ja sen valvominen tällä keinoin, niin kuin edustaja Hassi esittää, kuuluu menneeseen maailmaan. Totta kai kaikkia asetuksia ja lakeja pitää noudattaa, se kuuluu ihan jokaisen virallisen toimijan velvollisuuksiin — ja myös näiden yrittäjien, jotka saavat leipänsä siitä, kun he näitä mittauksia tekevät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-23T15:40:12,2016-02-23T15:40:55,Tarkistettu,1.1 2016_12_65,12/2016,2016-02-23,13.59,15.41,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain 21 ja 209 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin toivoisin, että edustaja Hoskonen lukisi edes hallituksen esityksen. (Hannu Hoskonen: Olen lukenut!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-02-23T15:40:56,2016-02-23T15:41:04,Tarkistettu,1.1 2016_13_1,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Siirrytään keskusteluun: ensimmäisenä edustaja Mattila, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_13_2,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia, kunnallista virkaehtosopimuslakia ja valtion virkamieslakia. Kunnallisen viranhaltijan ja valtion virkamiehen eroamisikää ehdotetaan nostettavaksi asteittain vastaavasti kuin työeläkelainsäädännössä ehdotetaan nostettavaksi sitä ikää, johon asti eläkettä karttuu. Myös kunnallisen virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevan viranhaltijan valitusmahdollisuutta laajennettaisiin. Esityksessä ehdotetaan myös lisättäväksi kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin säännös korkolain soveltamisesta, joka koskee kunnalliseen virkasuhteeseen perustuvan saatavan viivästymistä. Valiokunta pitää ehdotuksia perusteltuina. Vuoden 2017 alusta julkisten alojen eläketurvasta säädetään julkisten alojen eläkelaissa, jonka mukaan eläkkeen karttumisen yläikäraja nousee nykyisestä asteittain. Työsopimussuhteessa olevien henkilöiden osalta vastaava muutos on jo tehty. Julkisoikeudellisesta perusteesta johtuvat saatavat on nykyisin rajattu korkolain soveltamisen ulkopuolelle, mistä on aiheutunut kunnan virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön eriarvoinen asema. Lakiehdotuksen mukaisten viivästyskoron maksuvelvollisuutta koskevien säännösten lisäämisen katsotaan edistävän henkilöstön yhdenvertaisuutta. Säännöksiä sovelletaan, kun viranhaltija perii työnantajalta viivästynyttä etuutta tai kun työnantaja perii viranhaltijalta takaisin liikaa tai perusteettomasti suoritettua etuutta. Vastaava muutos on tehty valtion virkamieslakiin lailla aiemmin. Nykyisin voimassa oleva kunnallinen virkaehtosopimuslaki on muodostanut järjestäytymättömälle viranhaltijalle valituskiellon. Hänellä on ollut mahdollisuus saada asiansa käsiteltäväksi hallintotuomioistuimessa. Nyt lainsäädäntöä ehdotetaan muutettavaksi niin, että virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevan kunnallisen viranhaltijan oikeus hakea muutosta turvataan laissa. Valiokunta pitää selkeyden ja oikeusturvan kannalta tärkeänä, että järjestäytymättömän viranhaltijan muutoksenhakuoikeus perustuu lakiin. Vastaava muutoksenhakumahdollisuus on säädetty järjestäytymättömille valtion virkamiehille lailla. Näin siis lainmuutos merkitsee, että järjestäytymätön viranhaltija voi tehdä palvelussuhteesta johtuvien etuuksien osalta oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen, ja vastaava valinta on tehty myös valtion virkamieslain muutoksessa. Ehdotus on siis johdonmukainen. Tällaiset edellä mainitut asiat liittyvät usein virkaehtosopimusten tulkintaan. Tällöin erityinen virkaehtosopimusolojen tuntemus varmistetaan siten, että hallintotuomioistuin pyytää ennen asian ratkaisemista lausunnon työtuomioistuimelta, mihin myös esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan. Lainsäädäntöteknistä ratkaisua, jossa muutoksenhakuoikeutta koskeva sääntely siirretään kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin, siis muiden viranhaltijaa koskevien muutoksenhakusäännösten yhteyteen, voidaan valiokunnan mielestä pitää viranhaltijan kannalta tarkoituksenmukaisena, ja jälleen kerran taas vastaava valinta on tehty myös valtion virkamieslain muutoksessa. Tämä esitys on siis johdonmukainen. Valiokunta toteaa, että ehdotetut muutokset parantavat kunnallisten viranhaltijoiden oikeudellista asemaa sekä edistävät yhdenvertaista kohtelua. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina, ja hallintovaliokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-02-24T14:01:15,2016-02-24T14:05:18,Tarkistettu,1.1 2016_13_3,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys kunnallisia viranhaltijoita koskevien säädösten muuttamisesta on hyvä esimerkki asioiden valmistelusta työmarkkinaosapuolia kuullen. Muutoksen olennainen sisältö, viranhaltijoiden eroamis-iän nostaminen asteittain 70 ikävuoteen, perustuu viime kädessä työmarkkinaosapuolten yhteisymmärrykseen eläkeuudistuksesta. Eläkeuudistuksen tavoitteena on turvata tulevien eläkkeiden kestävä rahoitus ilman, että rahoituksen perustana olevat maksut nousevat kohtuuttoman korkeiksi. Tämä tavoite on tärkeä myös kunta-alalla, ehkä erityisesti juuri siellä, koska kuntien tulevaa eläkejärjestelmää voi haastaa kuntien palvelutuotannon rakennemuutos. Kuntien ulkoistaessa palveluita on eläkemaksujen kartuttamisen pohja hiljakseen kapenemassa. Samalla suuret kunta-alan osaajien ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeensaajien joukkoon. Arvoisa puhemies! Eläkkeellesiirtymisiän nostaminen on perusteltu tavoite. Esityksen mukainen eroamisiän nousu on tarpeellinen tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa. Se on kuitenkin vain osatekijä. Työstä eläkkeelle siirtyminen ei ole kiinni vain virallisesta eroamisiästä. Keskimääräinen eläköitymisikä on ylintä eroamisikää tuntuvasti alempana. Tähän voidaan vaikuttaa tehokkaasti parantamalla työntekijöiden jaksamista. Kunta-alalla tähän jaksamiseen voitaisiin vaikuttaa paitsi työpaikkatason toimin myös antamalla selkeä viesti kunta-alan tulevaisuudesta. Tänä päivänä kunta-alan viranhaltijat ja työntekijät elävät epävarmuudessa tulevien työpaikkojensa suhteen. Epävarmuuden luoja on hallituksen hämärä kanta kuntien, kuntayhtymien ja maakuntien tulevasta työnjaosta. Hallituksen tiedossa olevat suunnitelmat ovat sellaisia, että niitä on oikeastaan turha nimittää edes himmeliksi. Turvatkaa kuntien väelle työrauha, niin ihmiset jaksavat töissä pidempään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-02-24T14:05:21,2016-02-24T14:07:03,Tarkistettu,1.1 2016_13_4,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä mietintö on nyt tehty lakiesitykseen, joka on jatkoa sille, että kolmikannassa tehty eläkeuudistus on saatu sovittua edellisen hallituskauden aikana, ja silloin on jo aikaisemmissa vaiheissa tehty näitä muutoksia työntekijöiden osalta. Nyt sitten on aihetta ja tarvetta tehdä näitä samoja muutoksia eläkkeen kertymiseen sinne 70 ikävuoteen asti myöskin kunnallisille viranhaltijoille. Tässä oikeudenmukaisuuden vuoksi on nyt samalla otettu kantaa myöskin viivästyskorkoihin ja valitusoikeuteen, jotta kunnallisilla viranhaltijoilla olisi samat ja yhdenvertaiset oikeudet muun muassa valtion viranhaltijoiden kanssa. Näin se parantaa oikeudellista asemaa ja edistää yhdenvertaisuutta niin, että meillä kaikki viranhaltijat, toimivat he sitten kunnan tai valtion puolella tai ovat työsopimussuhteessa, tulevat kohdelluiksi tasa-arvoisesti. Toivon, että tällä samalla linjalla elikkä kolmikantaisen valmistelun pohjalta tulevaisuudessakin valmistellaan kaikki suuret uudistukset, erityisesti myöskin näihin eläkkeisiin liittyen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-02-24T14:07:04,2016-02-24T14:08:25,Tarkistettu,1.1 2016_13_5,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Halusin nyt ottaa tähän kuitenkin tämän vastauspuheenvuoron siksi, että täällä aiemmin edustaja Tuppurainen ja nyt edustaja Paatero viittasivat siihen arvokkuuteen, mikä tässä on taustalla: kolmikantainen yhteinen sopiminen. Se on Suomen valtti ollut jo kautta linjan, ja on tietenkin ollut hyvin huolestuttavaa se, että tällä kaudella olemme nähneet, mitä on tapahtunut tässä prosessissa, kun ollaan lähdetty pakkolakien kautta sanelemalla ja kiristämällä tekemään uudistuksia: silloinhan ei mitään synny. Siksi halusin tässä yhteydessä vielä kerran sanoa sen, että kyllä se, kuulkaa, on valttia, arvoisa hallitus, että edelleenkin voisimme jatkossa yhdessä sopien sopimusyhteiskuntaa kunnioittaen viedä tämänkaltaisia isoja uudistuksia eteenpäin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-24T14:08:25,2016-02-24T14:09:18,Tarkistettu,1.1 2016_13_6,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tervehdimme ilolla tätä huolella valmisteltua muutosta, joka selkeyttää monta asiaa ja tuo tarkoituksenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta koko tähän eläkeuudistukseen. Haluankin kiittää hallintovaliokuntaa hyvästä työstä ja selkeästä mietinnöstä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-24T14:09:18,2016-02-24T14:09:40,Tarkistettu,1.1 2016_13_7,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Selvää on, että esitys on erittäin hyvä askel siihen, että me arvostamme myöskin meidän senioreiden osaamista nykyistä enemmän. Tästä kuitenkin herää jatkopohdinta, kun meillä on virkamiehet kysymyksessä, mihin me itse asiassa tarvitsemme eroamisikää. Meidän seitsemänkymppisetkin alkavat olla, kuulkaa, aika hyvässä kunnossa, ja monet heistä haluaisivat jatkaa pidempään. Täältä löytyy meidän edustajistakin monta sellaista, jotka jatkavat loppuun asti. (Naurua) Voisi kysyä, mihin me itse asiassa tarvitsemme eroamisikää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-02-24T14:09:40,2016-02-24T14:10:20,Tarkistettu,1.1 2016_13_8,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Lauslahti otti tärkeän asian esiin. Silloinhan, kun tätä eläkeratkaisua tehtiin viime kaudella hyvässä yhteistyössä kolmikannassa, jos muistan oikein, pöydässä oli myös ajatus siitä, että tätä niin sanottua joustavan eläkeiän ylärajaa nostettaisiin, mutta kyllä taitaa olla niin, että se tyssäsi heihin, jotka eniten puhuvat työurien pidentämisestä loppupäästä. Eli työnantajathan ovat jarruttaneet ajatusta siitä, että ihmiset voisivat työskennellä 68 vuoden jälkeenkin. Työnantajat ovat halunneet pitää oman oikeutensa siinä, että tarvittaessa siihen ikään mennessä ihminen laitetaan eläkkeelle. Jos ymmärsin oikein, tämä olisi kyllä työntekijäpuolelle sopinut, ja tässä suhteessa edustaja Lauslahden puheenvuoro on hyvä. Mutta mitä tulee tähän itse asiaan vielä, niin tämähän on todella osa sitä eläkeratkaisua, joka saatiin aikaiseksi viime hallituskauden aikana. En malta tässä yhteydessä olla hakematta nyt vertausta tämän hallituksen työmarkkinapolitiikkaan. Tätä eläkeratkaisuahan yritti jo edellinen porvarihallitus Vanhasen johdolla sanelemalla — ei onnistunut. Sen jälkeen sosialidemokraatit tulivat hallitukseen ja tämä tehtiin sopimalla — onnistui. Myös 90-luvulla, kun sitä ennen oli edellisen kerran keskustalainen pääministeri, työmarkkinat ajautuivat jopa yleislakkouhan partaalle, kun jälleen yritettiin sanelemalla — ei onnistunut. Ja nyt, arvoisa puhemies, kun aina kannattaa ottaa oppia historiasta, oppia virheistään, tämän hallituksen kannattaisi ottaa oppia. Suomi tarvitsee sopimista, ei sanelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-24T14:10:22,2016-02-24T14:12:28,Tarkistettu,1.1 2016_13_9,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tervehdin tätä edustaja Lauslahden mainiota, virkistävää ajatusta ilolla. Itsekin tässä lähestyn kuuttakymmentä, ja enää on 50 jäljellä, niin että on hienoa ajatella, että olisi vielä käyttöä. Mutta tietysti samalla voimme kysyä, miten tämä ilmapiiri muuttuisi sellaiseksi, että nämä 50 plus -työttömät saisivat töitä ja tämä keskustelu muuttuisi vähän siihen suuntaan. Kiitos Lauslahdelle hyvästä avauksesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-24T14:12:28,2016-02-24T14:13:02,Tarkistettu,1.1 2016_13_10,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Erittäin viisaita ja järkeviä puheenvuoroja tässä on kuultu. Tämä oikeastaan tuo semmoisen yhteiskunnallisen keskustelun, olemme me sitten täällä yhteiskunnallisia vaikuttajia tai työelämässä, millä tavalla me pystymme yhdistämään sitä nuoruuden intoa ja vähän hulluuttakin siihen kokemuksen voimaan ja sillä tavalla rikkomaan, voisi sanoa, kun puhutaan naisten lasikatoista, senioreiden lasikattoja. Siltä osin tässä voi sanoa, että tämä hallituksen esitys on oikein hyvä askel ja oikeastaan myöskin ele siihen osaamiseen, jota meidän kokeneilta senioreilta löytyy. Toivottavasti pystymme tätä asiaa viemään täällä eduskunnassa eteenpäin siltä osin, koska kyllä meidän yhteiskuntamme kaipaa keskustelua. Jos jo viisikymppinen alkaa olla liian vanha työmarkkinoille, niin jossain on menty todella pahasti vikaan. Näkisin, että meidän tehtävämme on tuoda omalla esimerkillämme sitä, että niin senioreita kuin nuoria tarvitaan työelämässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-02-24T14:13:03,2016-02-24T14:14:11,Tarkistettu,1.1 2016_13_11,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämän keskustelun aikana on noussut hyvin esille se, että tämä hallituksen esitys on hyvin valmisteltu ja perusteltu. Juuri näin. Mutta muutaman ajatuksen haluaisin sanoa tästä. Edustaja Lindtman tässä äsken kehui sitä, miten on asioita osattu joskus hoitaa ja miten hoidetaan tänä päivänä. Pitää muistaa kuitenkin se kylmä tosiasia, että esimerkiksi nyt menossa olevat työehtosopimusneuvottelut, joita käydään parhaillaan yhteiskuntasopimuksesta, ovat ihan oikeita, hyviä neuvotteluja, ja pitää muistaa, että tässä ovat maan hallitus ja maan pääministeri yrittäneet näitä neuvotteluja edesauttaa koko tämän vaalikauden ajan, alusta asti täysillä ja tosissaan. (Pia Viitanen: Ei se ihan siltä ole näyttänyt!) Jos tulosta ei ole vielä syntynyt, niin se on juuri näin, että ei se tietenkään ole eduskunnan eikä maan hallituksenkaan vika, mutta kyllä maan hallituksella pitää olla myös niin sanottu kakkosvaihtoehto, että jos ei tule tulosta, niin sitten pitää toimia. Maata ei sen takia saa päästää siihen tilaan, mihin ollaan menossa, kun varmaan eilen näitte ne työttömyystilastot, mitkä tällä hetkellä Suomessa ovat, minne on suuntaus menossa. Työttömien määrä kasvaa, tuottavuus laskee, bruttokansantuote laskee. Ei tällä tiellä voi loputtomiin, hyvät ystävät, mennä. Tätä tietä on kuljettu jo vuodesta 2008 asti, alaspäin menty on koko ajan. Kyllä tälle syöksykierteelle pitää nyt loppu saada. Toivoisin, että oppositio suhtautuisi tähän asiaan hieman vastuullisemmin ja tulisi mukaan näihin talkoisiin sillä keinoin, että saataisiin tämä yhteiskuntasopimus syntymään. Uskon, että työmarkkinajärjestöt tekevät aidosti työtä, ja luotan siihen, että sieltä tulee positiivinen, hyvä tulos. Mutta ei siinäkään tilanteessa maan hallitus voi jäädä odottamaan tumput suorina neljää vuotta taas kerran, että jospa jotain tapahtuisi positiivista. Mikään ei tapahdu, ellei pistetä tapahtumaan. Näin se vain on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-24T14:14:11,2016-02-24T14:16:00,Tarkistettu,1.1 2016_13_12,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! On hyvä, että keskustellaan eläkkeistä, ja edustaja Lauslahti otti esille työurien pidentämisen tavoitteen. Tietysti esimerkki on tärkeää itse kunkin kohdalla, mutta kyllä olennaista on myös se, millä tavalla työelämää kehitetään. Siinä mielessä yhteiskuntasopimus ja se, mitä työmarkkinajärjestöjen kesken nyt pystyttäisiin saamaan aikaiseksi, olisi tärkeää ja se, että siellä on myös elementtejä, jotka vahvistavat työssäjaksamista ja työurien pidentämistä. Siinähän hallituksella on hyvin tärkeä ja keskeinen rooli, on ollut aiemminkin, ja kun sosialidemok-raatit ovat olleet hallituksessa, niin tätä on pidetty hyvin tärkeänä asiana ja monin ohjelmin myös vahvistettu sitä, että ihmisten työurat pitenisivät. Toivon sitä samaa otetta myös nyt tähän tilanteeseen. Työttömyys on iso asia, ja se rasittaa meidän talouttamme. Me olemme kaksijakoisessa tilanteessa, että toisaalta työttömyyttä pitäisi alentaa ja työllisyyttä vahvistaa, ja siinä hallituksella on keinoja, mutta samanaikaisesti tämän sosiaaliturvan ja yhteiskunnan rahoittamisen takia (Puhemies koputtaa) työuria pitää pystyä myös pidentämään. Tämä siksi, että päästään tavoitteisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-02-24T14:16:01,2016-02-24T14:17:11,Tarkistettu,1.1 2016_13_13,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! En minä kyllä enää ymmärrä tätä edustaja Hoskosen puheenvuoroa. Hän puhuu täällä, että opposition pitäisi  ottaa  vastuuta nyt. Oppositio on koko ajan toiminut hyvin vastuullisesti, sosialidemokraatit ovat kannattaneet, että yhteiskuntasopimus täytyy syntyä, täytyy syntyä työmarkkinaratkaisu yhteisesti sopien. Olemme jopa tarjonneet välittäjäksi kokenutta Lauri Ihalaista ja olemme olleet koko ajan hyvin huolissamme tästä hallituksen tunaroinnista asian suhteen. Nimittäin onhan nähty, että jos lähdetään sillä otteella, että ei sovita vaan ikään kuin sanellaan, kerrotaan etukäteen, että sopikaa mutta lopputuloksen pitää olla 5 prosentin palkanalennus, niin eihän siitä tietenkään tule mitään. Tässä on jo kuukausia kulunut aikaa, monta yritystä takana. Nyt toivon, että ihan tosissaan myös hallitus näkee sen, että yhdessä sopien on se oikea tie. Emme me turhaan ole, puhemies, nähneet tässä matkan varrella mielenosoituksia, ja kyllä siellä palkansaajat ovat olleet kauhuissaan (Puhemies koputtaa) tästä pakkolaista ja kiristysmentaliteetista, mikä tässä on ollut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-24T14:17:11,2016-02-24T14:18:20,Tarkistettu,1.1 2016_13_14,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kun Hoskonen otti tässä esiin, että asioita pitää saada aikaan, niin pöydällä on juuri esitys edellisen hallituksen merkittävästä rakenteellisesta uudistuksesta, joka vähentää kestävyysvajetta. Viesti on se, että tämä oli mahdollista tehdä sopimalla, ei sanelemalla. Kun Hoskonen edelleen muistuttaa tästä hallituksen kakkosvaihtoehdosta eli näistä niin sanotuista pakkolaeista, jotka pääministeri Sipilä risti pakkolaeiksi, pakottavaksi lainsäädännöksi, niin olen kyllä ihmeissäni. Kun oppositio yritti koko syksyn sanoa, että nyt kannattaisi nämä pakkopalkanalennukset laittaa jäihin ja niin neuvottelut voisivat edetä, no, sen jälkeen hallitus ilmoitti, että se jäädyttää ne. Sen jälkeen neuvottelut alkoivat edetä. Nyt Hoskonen täällä edelleen peräänkuuluttaa näitä pakkolakeja. (Puhemies koputtaa) Kyllä maakuntien sairaanhoitajat ovat nyt ihmeissään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-24T14:18:20,2016-02-24T14:19:28,Tarkistettu,1.1 2016_13_15,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Verestän nyt edustaja Lindtmanin muistia, että hän ei nyt nuorena miehenä eksy huonomuistisuuden tielle — se on vaarallinen ilmiö, jos hyvin nuorella iällä on huonomuistinen. Nimittäin pääministeri Sipilähän on sanonut, että tämä kilpailukykyä parantava lakipaketti on nyt jäissä niin pitkään, kunnes tuolta neuvotteluista tulee hyvä tulos. Edustaja Lindtman varmaan tämän muistaa. Ellei muista, niin, ystäväni, terästän sinun muistiasi tässä asiassa. Tämän on pääministeri sanonut, ja tämä on hänen kantansa, ja tämä on hallituksen kanta. Odotamme tuloksia. Siksi haluaisin, että tämä keskustelu... Meillä on Suomessa mennyt kaikki alaspäin viime vuosina, ja olin murheellinen, kun Salpausselän kisoissa mäkihyppykin meni niin huonosti, että 40:n parhaan joukossa ei ollut yhtään suomalaista. (Naurua) Se kuvaa Suomen yhteiskunnan henkistä tilaa tällä hetkellä. Tähän meidän pitää saada muutos, rupeaa mäkihyppykin kulkemaan vähän paremmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-02-24T14:19:28,2016-02-24T14:20:21,Tarkistettu,1.1 2016_13_16,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Muistutan, että tässä salissa teitittelemme sitten toisia kansanedustajia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_13_17,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Olen kyllä tästä mäkihyppyasiasta tismalleen samaa mieltä edustaja Hoskosen kanssa. Mutta palatakseni itse asiaan, niin nyt meni vielä enemmän sekaisin, että mikä olikaan sitten se viesti, jonka hallitus halusi antaa, kun kovaan ääneen tiedotettiin, että nyt hallitus laittaa nämä pakkolait jäihin. Tämä oli juuri se viesti, jota me yritimme koko syksyn sanoa, että kannattaisi enemmän keskittyä sopimiseen eikä saneluun ja pakkolailla uhkailuun. Varmasti kaikki toivomme, että sopimus syntyy. Mutta minusta se, että Elinkeinoelämän keskusliitto palasi näihin neuvottelupöytiin sen jälkeen, että siellä tehtiin arvio, että näillä pakkolailla ei ole mahdollisuutta menestyä, kertoo juuri siitä viestistä, jota me täältä oppositiosta olemme yrittäneet koko syksyn sanoa: nämä pakkolait ovat enemmän tämän sovun este kuin niiden edesauttaja. Arvoisa puhemies! Neuvottelut katkaistiin elokuussa (Puhemies koputtaa) 5 prosentin tavoitteeseen. Kelpaako nyt jokin muu kuin 5 prosenttia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-24T14:20:25,2016-02-24T14:21:33,Tarkistettu,1.1 2016_13_18,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sieltä se nyt sitten tuli — että mitä EK teki, niin te siellä oppositiossa. Lasketteko todellakin EK:n oppositioon? Minusta vähän tuntuu siltä. Ensinnäkin hallitus on jo useampaan otteeseen ilmaissut sen, että pakkolakeja ei enää ole vaan että nyt pitää sitten nimenomaan työmarkkinajärjestöt saada samaan pöytään ja pitää pystyä neuvottelemaan yhdessä. Minulla on semmoinen käsitys nytten tästä neuvottelutilanteesta — korjatkaa toki, jos olen täysin väärässä — että siellä on työntekijäpuoli mutta ennen kaikkea EK:n puoli ollut vastustamassa näitä. Mikään ei tunnu liikkuvan eteenpäin, mikään ei tunnu menevän eteenpäin. Siitä olen täsmälleen samaa mieltä niin kuin muutamat muutkin täällä, että kolmikanta on hyvä asia ja kolmikannassa on näissä asioissa hyvä pysyä ja pitäisi pysyä, koska tässä maassa eivät näköjään muuten mene asiat eteenpäin. Niin se vain on. Mutta tästä varsinaisesta asiasta, mikä nyt on käsittelyssä, sitten varsinaisessa puheenvuorossani sanon enemmän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-02-24T14:21:33,2016-02-24T14:22:35,Tarkistettu,1.1 2016_13_19,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Olin kovin tyytyväinen tästä Tolppasen puheenvuorosta. Hän taisi sanoa — ja voi korjata, jos kuulin väärin — että pakkolakeja ei enää ole. Näin siis toiseksi suurin hallituspuolue, kun täällä vasta pääministeripuolue-edustajilta kuultiin puheenvuoroja, joissa edelleen vilkutettiin tätä pakkolakiuhkaa ja muistutettiin siitä, että nämä on nyt vain väliaikaisesti jäädytetty, ellei sopimusta tule. Nyt olisi hyvä saada selvennys hallituspuolueiden rivistä, missä tässä oikein mennään. Mikä on hallituksen linja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-24T14:22:35,2016-02-24T14:23:14,Tarkistettu,1.1 2016_13_20,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tilannehan on selvästi se, että meillä on sopimusosapuolet, jotka tällä hetkellä istuvat sopimuspöydän ääressä ja hakevat sitä yhteistä ratkaisua. Itse henkilökohtaisesti uskon siihen, että jatkossakin toivottavasti sopimuskulttuuri jatkuu ja edelleen voidaan — työnantajat, työntekijät ja myös yrittäjät mukana — tehdä valtion mukanaolon myötä myöskin näitä yhteisiä ratkaisuja. Ongelma vain oli se, että meillä alkoi olla tilanne, että on poikkeukselliset ajat Suomessa — niin kuin näemme, meillä on ennätysmäärä pitkäaikaistyöttömiä — ja siinä kohdin täytyy ihan oikeasti käydä ravisteleva toimenpide ja ottaa myöskin johtajuutta. Johtajuus kuuluu Suomen eduskunnalle, ja sitä kautta Suomen eduskunta on toiminut näin tässä tilanteessa, joka on hyvin erityislaatuinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-02-24T14:23:15,2016-02-24T14:24:11,Tarkistettu,1.1 2016_13_21,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minäkin pistin hyvällä merkille sen, että täällä edustaja Tolppanen sanoi, että kolmikanta on hyvä ja yhteisesti sopien täytyy mennä tästäkin eteenpäin. Sanoitte myös, että näitä pakkolakeja ei enää ole, ja se on tietenkin hyvin merkittävä lausunto, hyvin merkittävä lausunto. Minä nyt toivon, että tämän myötä hallitus toden totta on haudannut sinne syvälle Atlanttiin myös nämä pakkolait. Tässähän on ollut se virhe alusta alkaen, muun muassa talouden arviointineuvostohan otti kantaa siihen, että nämä työllisyysvaikutukset pakkolakien osalta on arvioitu täysin yläkanttiin. Ne voivat olla nolla tai jopa negatiiviset, maksaa paljon. Tämä on sillä tavalla ollut niin surullinen näytelmä koko pakkolaki, että toivon toden totta, että nyt tämä edustaja Tolppasen puheenvuoro todellakin tarkoittaa sitä, että pakkolakeja ei enää ole eikä niitä enää tuoda, koska, toistan edelleen, sopimalla, ei sanelemalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-24T14:24:11,2016-02-24T14:25:13,Tarkistettu,1.1 2016_13_22,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! On hyvä kuulla, että olemme kyllä kaikki tässä salissa nyt yhtä mieltä siitä, että yhteiskuntasopimus on saatava aikaiseksi. Sen takia on äärettömän tärkeätä, että nyt neuvotteluosapuolet todella ovat siellä saman ja yhteisen pöydän ääressä sopimassa yhdessä näistä asioista. Se kuuluu suomalaiseen kulttuuriin ja se on se tapa, jolla on tärkeä mennä eteenpäin. Mutta korostan kuitenkin tässä, että mikäli nyt tapahtuisi jotakin ikävää, yllättävää, että sopimukseen ei päästä, niin olen aivan varma siitä, että hallitus kantaa vastuunsa tässä vaikeassa tilanteessa ja tekee sitten ne tarvittavat ratkaisut, joita tarvitaan meidän kilpailukykymme parantamiseksi. Tähän loppuun kuitenkin kysymyksenä vielä, että kun tämä sana pakkolaki täällä kiertää koko ajan, niin minä olen kyllä hämmästellyt sitä, millaista muuta lainsäädäntöä meillä on kuin pakkolakeja. Harvemmin meillä mitään vapaaehtoisia lakeja täällä säädetään. Eikö tähän nyt voitaisi keksiä joku toinen retorinen termi, koska tämä on erittäin kummallinen. (Pia Viitanen: Pääministeri Sipilän termi!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-02-24T14:25:13,2016-02-24T14:26:18,Tarkistettu,1.1 2016_13_23,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp",Nyt jatketaan puhujalistalla. Siinä on ensimmäisenä edustaja Tolppanen ja sitten edustaja Lindtman sen jälkeen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_13_24,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Pakkolakiasiasta ihan ensin. Minusta olisi hyvä asia, jos nyt unohdettaisiin tyystin tämmöinen sanonta kuin pakkolaki, koska tällä hetkellä siitä ei ole missään nimessä kysymys. Tällä hetkellä neuvotellaan, ja erittäin hyvä asia ja iloinen asia tässä on se, että EK on nyt huomannut sen tosiasian, että Suomessa on 2,5 miljoonaa palkansaajaa. Ei 2,5:tä miljoonaa voi noin vain heilutella paikasta toiseen. EK onneksi myöntyi ja tuli takaisin sopimuspöytään, minkä jälkeen on mahdollisuus saada sopimus ja sopia asioista yhdessä. 5 prosentista ymmärtääkseni oikeastaan ollaan jo sitä mieltä, että sitä saattaa olla aika vaikea saavuttaa. Jos on 4 prosenttia, se on hyvä. 5 prosenttia on tavoite. Kuten tiedätte varsin hyvin, asioita ei tarvitse myöskään vääristellä. Näitä asioita täytyy viedä eteenpäin. Niitä täytyy viedä yhdessä eteenpäin. Mutta niin ammattiyhdistysliikkeellä, niin palkansaajajärjestöillä kuin työnantajajärjestöillä on tässä asiassa erittäin suuri vastuu. Heillä on vastuu 2,5 miljoonasta palkansaajasta ja siitä, miten ihmiset elävät tässä maassa. Hallitus on antanut tietynlaisia osviittoja siihen, mihin suuntaan tätä maata on vietävä, ja tätä maatahan on vietävä pois siitä suunnasta, missä me olemme olleet. Nyt kerta kaikkiaan se suunta, että meillä 10 vuodessa tulee 120 000 uutta työtöntä, on se, mikä tässä maassa pitää pystyä katkaisemaan tavalla tai toisella, ja sekin suunta, että meillä alkaa olla yli miljoona köyhää, on katkaistava. Meidän on saatava ihmisille sellainen toimeentulo, millä ihmiset elävät ja millä ihmiset tulevat toimeen. Jos puhumme siitä asiasta, mikä on nytten agendalla päiväjärjestyksen mukaan, siitä taas olen sitä mieltä, että jos siinä nyt virkamiehet tuodaan samalle tasolle muiden työtätekevien kanssa, niin se ei ole sellainen asia tässä kohdassa, missä tarvittaisiin sitä kolmikantaa, sen takia, että tämä on lain kohdan oikaisemista sellaiseksi, että se vastaa yleistä käytäntöä. Tämän kaltainen menettely tässä asiassa tarkoittaa sitä, että pannaan vähän kurveja suoraksi eikä mennä kauhean monimutkaisen neuvotteluprosessin kautta, joka todennäköisesti kestäisi sitten vuoden tai puolitoista vuotta tässä neuvottelupöydässä. Tässä nyt annetaan virkamiehille sama mahdollisuus, mikä on myöskin ei-virkamiehillä, joka on työsuhteisilla ihmisillä, ja se on minun mielestäni ihan hyvä asia. Sinänsä se, että me pyrimme nostamaan työssäoloaikaa yläpäästä, on sen ihmisen kannalta hyvä asia, joka on hyvässä kunnossa ja joka jaksaa tehdä töitä. Mutta tämän salin suurin vastuu on siinä, että eläkeiän alarajoja ei ruveta hilaamaan ylöspäin, koska niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat tehneet sen pitkän päivätyön, ovat tehneet raskasta työtä, ovat tehneet ruumiillista työtä — vaikkapa savusukeltajat — pitää löytyä inhimillisyyttä, että päästään oikeaan aikaan eläkkeelle, sellaiseen aikaan eläkkeelle, että voidaan vielä nauttia jokunen vuosi sen työn hedelmistä, mitä ollaan vuosikaudet tehty. Se on se vastuu, mikä meidän pitää kantaa. Mutta siihen, että me nyt saisimme tämän meidän kestävyysvajeemme kurottua umpeen, me tarvitsemme kaikkia. Me tarvitsemme yhteistyötä. Minun mielestäni nyt varsinkin tuolla SDP:n suunnassa on paljon henkilöitä, jotka ovat istuneet neuvottelupöydissä palkansaajajärjestöjen osalta ja nimenomaan SAK:n osalta. Teillä on nyt tällä hetkellä paljon vastuuta. Teillä on tietotaitoa siitä neuvottelutaktiikasta, neuvottelumenetelmistä, joilla päästäisiin EK:n kanssa yhteisymmärrykseen. EK ei saa olla se, joka sanelee sen, miten yhteiskuntasopimus tehdään, vaan sanelijan täytyy olla ne ihmiset, joita yhteiskuntasopimus koskee, ja niitä ihmisiä on kuunneltava. Silloin me pääsemme sellaiseen ratkaisuun, joka tyydyttää kaikkia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-02-24T14:26:20,2016-02-24T14:31:06,Tarkistettu,1.1 2016_13_25,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin sanottu, tämä hallintovaliokunnan mietintö on hyvä. Tämähän on aika selkeä laki, ja haluan muistuttaa siitä, että tämä on nyt yksi pieni osa tai hedelmä siitä isosta rypälepuusta, joka rakennettiin viime kauden aikana nimenomaan sopimalla — ihan toisella tavalla kuin nyt tällä hallituskaudella työmarkkina-asioita viedään eteenpäin. Sillä tavalla tämä on hyvä esitys. Kahteen muuhun asiaan kiinnitän huomiota. Ensinnäkin tuo edustaja Tolppasen äsken puheessaan esille ottama asia: Hän on hallituspuolueesta, ja hän sanoi, että esimerkiksi 4 prosenttia näistä neuvotteluista kelpaa. Se on uutinen, (Markku Pakkanen: Tuskin!) nimittäin muistetaan, että nämä neuvottelut pääministeri Sipilä katkaisi elokuussa sen vuoksi, että tähän saneluun työmarkkinoilla ei suostuttu. Sanottiin, että 5 ja vain 5, ja jos tähän ette suostu, niin neuvottelut katkeavat ja silloin hallitus tekee omat ratkaisunsa, mistä tultiin sitten näihin pakkolakeihin. Ja jos nyt kerran on niin, nyt olisi hyvä saada selvyyttä hallituspuolueiden edustajilta, käykö heille joku muu luku, pienempi luku kuin 5 prosenttia, ja jos käy, niin kannattiko neuvotteluja elokuussa katkaista. Kannattiko vatuloida näin pitkään? Sitten tämä toinen asia vielä. Edustaja Kärnälle — joka nyt näyttää lähteneen, mutta ehkä hän pöytäkirjasta sitten lukee — näistä pakkolaeista. Ensinnäkin tämä termi. Pääministeri Sipilä tiedotustilaisuudessa sanoi, että hallitus käyttää pakottavaa lainsäädäntöä. Kun on kysytty, onko tämän keksinyt joku Ylen toimittaja tai oppositioedustaja, niin tämän pakkolaki-termin idean isä on pääministeri Sipilä, tämä on hyvä sanoa suoraan. Ja minkälainen lainsäädäntö ei ole pakkolakia? Esimerkiksi sunnuntaityökorvaus. Laissa todetaan, että siitä maksettava tuplapalkka voidaan maksaa myös kolminkertaisena, jos työehtosopimuksessa sovitaan, mutta hallituksen pakkolakipaketissa estetään toisin sopiminen... [Puhemies Maria Lohela: Edustaja Lindtman voisi jatkaa pöntössä, jos on asiaa.] Tämä riittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-24T14:31:06,2016-02-24T14:33:19,Tarkistettu,1.1 2016_13_26,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp",Ei jatka. — Edustaja Juhantalo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_13_27,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan pyysin puheenvuoroa silloin, kun innostuin edustaja Lauslahden mainiosta puheenvuorosta varttuneemman väen työkyvystä ja kunnosta huolehtimisen puolesta yhdistettynä ihmisen nuoruuden intoon. Kokonaisuudessaan, budjetissahan riipaistiin kovin tätä Aura-kuntoutustoimintaa, mutta onneksi se saatiin jollakin tavalla pitkitettyä ja pehmennettyä. Se on aiheuttanut aika tavalla huolta vanhemman ja etenkin vammautuneen väestön piirissä, miten tätä kyetään jatkamaan, ja aiheutti taloudellista vahinkoa kylläkin kuntoutuslaitoksille. Mutta kokonaisuudessaan muuten olen sitä mieltä edustaja Lauslahden esille tuomasta myös varttuneen väen kuntoutuksesta, varttuneen väen hyvästä kunnosta ja yhteiskunnassa mukanaolosta siten, että siihen yhdistyy nuoruuden into, että henkilökohtaisesti toivon, että tuo nuoruuden into vain osittain säilyisi varttuneen vanhusväestön piirissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-02-24T14:33:20,2016-02-24T14:34:45,Tarkistettu,1.1 2016_13_28,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tätä nyt käsillä olevaa asiaahan ei siis olisi tällaisena ilman kolmikantaa. Tämähän on hyvä muistutus siitä, miten asioita on totuttu hoitamaan. Edustaja Tolppasen puheenvuoro oli kyllä sekin virkistävää kuultavaa tänään, koska se ihan muistutti sitä entistä perussuomalaisten ryhtiliikettä, joka istui oppositiossa ja toivoi näitä muutoksia, ja tässä oli niitä kaikuja ja haikuja, ja olisi ollut hienoa, että koko hallitus olisi ollut kuulemassa täällä. Olisin siitä kovasti ollut iloinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-24T14:34:45,2016-02-24T14:35:25,Tarkistettu,1.1 2016_13_29,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että me olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että yhteiskuntasopimusta tarvitaan, mutta kun seuraa tätä keskustelua viikosta toiseen ja päivästä toiseen, niin tulee tunne, että ymmärrämmekö me, miksi me tarvitsemme sitä ja millainen sen tulee olla, kuinka isoista prosenteista on kyse ja ketä varten sitä tehdään. Kiinnitin huomiota siihen, kun edustaja Tolppanen sanoi, että EK:n ei pidä sanella sopimuksen ehtoja. Olen siinä asiassa samaa mieltä, ei EK yksinään voi niitä ehtoja sanella, mutta ei kai se kuitenkaan ole myöskään niin, että vain se toinen osapuoli saisi sanella ehtoja? Edelleen edustaja Tolppanen sanoi, että vain ne ihmiset sanelevat, joita se koskee, niin kyllähän tämä yhteiskuntasopimus koskee nimenomaan yrittäjiä, jotta he saisivat paremman kilpailukyvyn. Kai heilläkin on oikeus osallistua tähän keskusteluun. Kysyisinkin hallituspuolueitten edustajilta: onko Suomen Yrittäjät edustettuna näissä keskusteluissa ja neuvotteluissa tällä hetkellä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-02-24T14:35:26,2016-02-24T14:36:42,Tarkistettu,1.1 2016_13_30,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Luulen, että tässä salissa ei ole ainuttakaan, joka osaa sanoa edustaja Lindtmanille oikean vastauksen, kuinka monta prosenttia pitäisi muuttaa, koska ne ovat ulkomaisia asiakkaita, jotka mahdollisesti ostavat suomalaisia vientituotteita tai jättävät ostamatta. Mutta vakiintunut käsitys on, että me olemme jääneet jollain 15—18 prosentin kustannustasoerolla jälkeen monesta kaupasta, mikä realisoituu suomalaisessa järjestelmässä ensivaiheessa lomautuksena, sen jälkeen irtisanomisena ja sen jälkeen erittäin suurella todennäköisyydellä pysyvänä työttömyytenä. Minun mielestäni se järjestelmä, joka on kolmikanta, pitäisi tämmöisissä asioissa lisätä nelikantaiseksi, jossa myös lopulliset asiakkaat olisivat paikalla. Kotimarkkinateollisuudessa ja palvelutuotannossa tilanne on toinen. Täällä on myös asiakkaiden edustusta riittävästi, mutta ei se tätä Suomen tilannetta juurikaan muuta. Käsitykseni mukaan yrittäjiä on kuultu, mikä minun mielestäni on järkevää, koska tällä hetkellä aloittavista yrittäjistä vain yksi 20:stä aikoo jossain vaiheessa palkata ulkopuolista työvoimaa, lähinnä sen takia, että ay-liike on tehnyt työvoiman rekrytoinnin niin monimutkaiseksi ja riskialttiiksi, että heidän riskinkantokykynsä ei riitä ensimmäisenkään työntekijän palkkaamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-02-24T14:36:42,2016-02-24T14:38:12,Tarkistettu,1.1 2016_13_31,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Se on tietysti totta, että ei meillä ole yhtään yrittäjää, jollei ole työntekijöitä. Se on se tosiasia. Siellä kuljetaan hand i hand, kuljetaan käsi kädessä. Toinen tarvitsee toista. Jollei ole yrittäjää, ei ole työpaikkoja, ja jollei ole työntekijöitä, ei ole yrityksiä. Näin se vain menee, ja niistä pitää päästä yhteisymmärrykseen. Se asia on kerta kaikkiaan siten. Mutta se, mihin minä tuossa reagoin, oli, kun edustaja Lindtman sanoi niin, että esimerkiksi sunnuntaikorvaus on kaksinkertainen mutta voidaan maksaa vaikka kolminkertaisena, jos työehtosopimuksessa niin seisoo. Onko laki muuttunut tältä osin? Minä olen ymmärtänyt niin, että työnantajalla on mahdollisuus maksaa vaikka viisinkertaisesti, jos hän haluaa maksaa. Pitää muistaa, että tämä työehtosopimus, joka tehdään, on aina se pelkkä minimi. Se on pelkkä minimi niin oikealla kuin vasemmalla. On hyvä muistaa se. Se on siellä sitä varten, että ne ihmiset, jotka sitä työtä tekevät, voisivat myöskin elää sen työn tekemisestä. Mutta minä kerron teille esimerkin, missä oikeasti pyydän kaikkien apua tässä salissa. Minä kerron, miten meillä pannaan kapuloita rattaisiin sille, että pystyttäisiin yrittämään ja saataisiin työpaikkoja ja saataisiin vientiä. Meillä on erittäin iso elinkeinohaara, turkistarhaus, kolmanneksi kannattavinko se nytten on koko maassa, ja se työllistää 20 000 ihmistä. Nyt meidän lainsäädäntömme on sellainen, että kun turkiksia viedään Euroopan alueen ulkopuolelle vaikka Kiinaan, niin ne ovat arvonlisäverottomia, mutta jos nämä Suomen turkikset muokataan Suomessa, niin meillä verottaja lätkäisee siihen 24 prosenttia alvia, eli me menetämme 24 prosentin kilpailukyvyn sillä hetkellä. Tanska ei tätä tee, se on kaikkein suurin viejä. Ruotsi ei tee, se on kilpailija. Kukaan muu Euroopan maa ei tee sitä, me ainoastaan teemme. Tässä on vielä semmoinen hauskuus, että tämä alvihan ei jää Suomeen, koska nämä ostajat rekisteröityvät Suomeen ja saavat alvipalautuksena tämän, mutta puolentoista vuoden päästä. No, arvatkaa, ostavatko ne mieluummin tanskalaisilta vai meiltä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-02-24T14:38:13,2016-02-24T14:40:22,Tarkistettu,1.1 2016_13_32,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti tähän ehkä loppuun, että se on juuri näin niin kuin Tolppanen sanoi, että ilman muuta työnantaja voi aina maksaa vaikka nelinkertaisen korvauksen sunnuntaityöstä, ja sehän on juuri sekä työelämää koskevien lakien että työehtosopimusten idea. Ja kun kysyttiin, mistä tulee sana pakkolaki, niin todella se tulee siitä, että sen lausuntoluonnoksella olleen esityksen mukaan työehtosopimuksessa ei voisi sopia paremmin kuin laissa, ja näin ei ole esimerkiksi tänä päivänä sunnuntaikorvausten osalta tai vaikkapa virkaehtosopimusten osalta. Eli tällä hetkellä, jos esimerkiksi työehtosopimuksessa sovitaan, niin voi sopia vaikka nelinkertaisen korvauksen, mutta jos nämä pakkolait tulisivat eduskuntaan, niin sen jälkeen voimassaoloaikana esimerkiksi lomarahoista ei voisi työehtosopimuksessa sopia toisin, vaikka työnantajatkin niin haluaisivat. Tässä on se ero, eikö niin, edustaja Kärnä? Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi edustaja Lehdelle. Hän itse asiassa juuri sanoi sen, mitä yritin kysyä: kuka osaa sanoa, mikä on juuri se oikea luku. Olen tässä asiassa samaa mieltä. Ei meistä kukaan oikein osaa sanoa, mikä on juuri se oikea luku, ja sen takia herätän kysymyksen: kannattiko neuvottelut elokuussa katkaista tähän 5 prosenttiin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-02-24T14:40:23,2016-02-24T14:41:58,Tarkistettu,1.1 2016_13_33,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! En muista, kuinka pitkään Lindtman on ollut työnantajana, mutta lievää parannusta osaamisessa voisi olla sikäli, että työehtosopimuksessa sen jälkeen, kun vuorolista on tehty viikonvaihteen ravintola- tai vastaavasta työstä, jos asianosainen sairastuu ja täytyy hankkia toinen, siinä tulee kuusinkertainen palkka verrattuna normaalityötuntiin. Se on aika kovaa kyytiä ja tekee sen, että Helsingissä sunnuntaina syöminen on kyllä taiteenlaji, koska sellaista työnantajaa, jonka katteet kestäisivät moisen menettelyn, ei oikeastaan ole. Myös kaupan alalla näyttää menevän siihen, että aika isoissa yksityiskaupoissa henkilökunta ei ole viikonloppuna töissä, vaan nimenomaan omistajat menevät, koska nämä työehtosopimukset on tehty niin jäykiksi, että ne eivät mukaudu tähän, jolloin se teoreettinen palkannousu viikonloppuna jää realisoitumatta ja yrittäjäomistaja tekee ne työtunnit.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-02-24T14:41:58,2016-02-24T14:43:10,Tarkistettu,1.1 2016_13_34,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa puheenjohtaja! Haluan vain korjata edustaja Tolppasen äsken esittämiä lukuja, jotka liittyvät tähän turkistarhauksen työllisyysvaikutukseen. Tämä ei sinänsä tietysti liity tähän käsiteltävänä olevaan lakiehdotukseen, mutta kuitenkin, ettei jää pöytäkirjaan väärin. Elikkä Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton oman selvityksen mukaan vuodelta 2014 suoraan työpaikkoja on noin 4 350, ja on myös tutkimus, jonka mukaan näitä olisi vain 2 000. Toki tulevat välilliset työpaikat, mutta osassa näistä työpaikoista, jos mietitään vaikka kuljetusyrittäjiä, kyllä varmaan muutakin kuljetettavaa löytyy kuin pelkkiä turkiksia. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-02-24T14:43:10,2016-02-24T14:43:52,Tarkistettu,1.1 2016_13_35,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomen turkistuottajien mukaan ala työllistää suoraan 5 000 ihmistä vuodessa ja välillisesti noin 20 000. Jo vuonna 2013 laskettiin, että ala työllistää 17 000 ihmistä, niin että tässä nyt on sitten erilaisia lukuja, mutta nämä ovat turkistuottajien lukuja tältä päivältä. (Silvia Modig: Niin, etujärjestön, entinen toimittaja!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-02-24T14:43:55,2016-02-24T14:44:20,Tarkistettu,1.1 2016_13_36,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta sekä valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2016 vp","Nyt olimme kyllä jo turkisten osalta aika kaukana tästä alkuperäisestä aiheesta, mutta onko edustaja Mikkosella vielä? — Ei ole.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_13_37,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi yksityisoikeudellista vaatimusta koskevien pohjoismaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 1/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 1/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_13_38,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi yksityisoikeudellista vaatimusta koskevien pohjoismaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hyvin lyhyestä virsi kaunis, niin kuin sanotaan. Valiokuntakin on yhden kappaleen verran tästä lausunut ja todennut, että tässä harmonisoidaan pohjoismaista lainsäädäntöä yhteneväksi. Ja tämä esitys sinänsä ei ole mitenkään hankala vaan täysin hyväksyttävissä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-24T14:44:57,2016-02-24T14:45:22,Tarkistettu,1.1 2016_13_39,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä>>>Hallituksen esitys HE 121/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 1/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_13_40,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä>>>Hallituksen esitys HE 121/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä. Näistä taiteilijaeläkkeistä on säädetty vuonna 1974 annetulla valtioneuvoston päätöksellä, ja nyt perustuslain mukaan kuitenkin yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla. Tämä hallituksen esitys ei muuta taiteilijaeläkejärjestelmän nykyistä sisältöä, mutta se, mikä tässä muuttuu, on, että ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä ei enää jatkossa myönnä opetusministeriö, vaan opetusministeriö on siirtänyt tämän tehtävän Taiteen edistämiskeskukselle. Tällä esityksellä ei ole vaikutusta taiteilijaeläkkeiden lukumäärään. Tällä hetkellä taiteilijaeläkkeitä on maksussa kaikkiaan noin tuhannelle henkilölle. Viime vuosina uusia täysiä eläkkeitä on ollut jaettavana 51 kappaletta. Tämä taitelijamäärän kasvu puolestaan on aiheuttanut sen, että harkinnanvaraisen eläkkeen hakijoita on näihin myönnettäviin eläkkeisiin nähden ollut kymmenkertainen määrä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaakin sivistysvaliokunnan tavoin, että hakijamäärän kasvu lisää tarvetta tarkistaa myönnettävien eläkkeiden lukumäärää. Valiokunta myös toteaa, että harkinnanvaraisen eläkkeen merkitys on suuri erityisesti niille ansioituneille taiteilijoille, joiden tulot muodostuvat satunnaisista tuloista. Heillä työ- tai yrittäjätuloihin perustuva lakisääteinen eläketurva jää hyvin alhaiseksi. Ja kuten sivistysvaliokunta on huomauttanut, jatkossa on edelleen kiinnitettävä huomiota taiteilijoiden sekä muiden itsensä työllistävien toimeentulon mahdollisuuksien kehittämiseen ja sosiaali- ja eläketurvajärjestelmän rakentamiseen siten, että oman eläkkeen kerryttäminen ilman kannustinloukkuja olisi mahdollista. Valiokunta pitää työurien pidentämistavoitteen kannalta tärkeänä, ettei alle 60-vuotiaalle eläkettä voida myöntää ilman erityistä syytä. Esityksen perusteluiden mukaan tällaisena erityisenä syynä voitaisiin pitää esimerkiksi terveydentilasta johtuvaa pysyvää työkyvyttömyyttä. Työkyvyttömyys arvioitaisiin lääkärintodistuksen perusteella. Valiokunta huomauttaakin, että pysyvän työkyvyttömyyden arviointi on Taiteen edistämiskeskukselle kuitenkin vaativa tehtävä, erityisesti silloin, jos hakijan työkyvyttömyyttä ei ole arvioitu muun eläkejärjestelmän piirissä. Eli tämä on tällainen kysymys, johon on syytä varmasti kiinnittää jatkossa huomiota. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö on yksimielinen, ja valiokunta puoltaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen muuttamattomana.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-02-24T14:45:42,2016-02-24T14:48:49,Tarkistettu,1.1 2016_13_41,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä>>>Hallituksen esitys HE 121/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Valiokunnan puheenjohtaja esitteli valiokunnan tekemän mietinnön ja kävi läpi näitä asioita jo varsin laajasti. Kyse on siis yli 40 vuotta vanhasta käytänteestä, jota nyt uudistetaan, ja jatkossa siis päätöksiä taiteilijaeläkkeistä ei enää tekisi opetus- ja kulttuuriministeriö vaan Taiteen edistämiskeskus, joka perustettiin viime vaalikaudella vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön alaiseksi asiantuntijavirastoksi, ja varmasti tämä on aivan perusteltu muutos ja tietyllä tavalla seurailee myös ylimääräisten urheilijaeläkkeiden myöntämistapaa. Nämä eläkkeet säilyvät harkinnanvaraisina, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja edellä toi esille, ja ratkaisevaa on se, kuinka paljon rahaa tähän on käytettävissä. Eli kun taiteilijaeläkkeiden lukumäärä tällä hetkellä on siellä tuhannen paikkeilla, niin se määräytyy tulevaisuudessa sen mukaan, kuinka paljon pystymme osoittamaan rahaa tähän tärkeään työhön. Ja kun tiedämme tässä salissa varsin laajasti sen, mistä kulttuurin rahoitus tulee, niin meidän on huolehdittava siitä, että myös jatkossa meillä veikkausvoittovarat, myös uuden yhtiön aikana, kehittyisivät myönteisellä tavalla. Taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetissa on tuollainen reilu 450—460 miljoonaa euroa, ja tästä peräti yli puolet tulee veikkausvoittovaroista, ja veikkausvoittovaroista itse asiassa leijonanosa käytetään nimenomaan taiteen edistämiseen, eli Veikkauksen voittovarat jaetaan niin, että niistä 25 prosenttia ohjataan liikunnan ja urheilun hyväksi, nuorisotyölle 9 prosenttia, tieteelle 17,5 prosenttia ja taiteelle sitten 38,5 prosenttia, ja tämä on yhtenä osana myös takaamassa sitä, että jatkossakin näitä taiteilijaeläkkeitä voimme maksaa. Mitä se sitten tarkoittaa rahassa, mitä veikkausvoittovaroista näille edunsaajille tulee — noin karkeasti voisi sanoa, että taantumasta ja vaikeasta taloudellisesta ajasta huolimatta meidän veikkausvoittotuottomme ovat kasvaneet, ja se on ollut tietysti myönteinen asia erityisesti näiden edunsaajien näkökulmasta. Karkeasti taide saa tuollaisen vajaan 0,5 miljardia, 450 miljoonan ja 0,5 miljardin välissä olevan summan, liikunta vajaan 200 miljoonaa, tiede 380 miljoonaa ja nuorisotyö 74 miljoonaa, ja sitten on pieni jakamaton osuus. Nyt kun nykyinen hallitus on päättänyt laajalla yksituumaisuudella, että meidän monopolijärjestelmäämme tullaan vahvistamaan yhdistämällä nämä kolme peliyhtiötä yhdeksi — epävirallisesti voisi puhua Oy Suomi-pelit Ab:sta — niin on tärkeää, että pidämme ne pelijärjestelmät ajanmukaisina ja että meillä pelaaminen ohjautuisi nimenomaan näille vastuullisille sivuille ja sellaisiin paikkoihin, missä on myös tiedostettu pelaamisen riskit ja ongelmakäyttäytyminen, mitä on niin Veikkauksen kuin Raha-automaattiyhdistyksen — ja uskoisin, että jossain määrin Fintotonkin — pelaamisessa olemassa. Kun meillä on laillisia, hyviä pelejä tarjolla tulevaisuudessakin, niin olen vakuuttunut siitä, että veikkaus- taikka pelituottorahat, mitä ne tulevaisuudessa ovat, kehittyvät myönteisellä tavalla eivätkä kuitenkaan niin, että tuo ongelmapelaaminen lisääntyisi, ja se on yksi hyvä keino pystyä kasvattamaan näitä taiteilijaeläkkeitä tuosta nykyisestä noin tuhannesta eteenpäin. Meillä on kasvava määrä taiteilijoita, jotka odottavat tätä, ja tietysti yksi tärkeä asia on se, että kaikki taide ei koskaan tule olemaan — eikä sen pidäkään olla — sellaista, että se elättäisi niin sanotusti bisnesmielessä, ja silloin pitää olla tämäntyyppisiä järjestelmiä tulevaisuudessakin, niin että toimeentulo on taattu myös sen taiteilijauran jälkeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-24T14:48:50,2016-02-24T14:54:06,Tarkistettu,1.1 2016_13_42,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä>>>Hallituksen esitys HE 121/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä oleva hallituksen esitys koskee ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä. Esityksessä ehdotetaan, että päätöksenteko ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä siirrettäisiin opetus- ja kulttuuriministeriöstä Taiteen edistämiskeskukselle. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä keskustella myös taiteen tekemisestä ja taiteilijoiden toimeentulosta. Taiteen tekemisellä, etenkin Suomen kotimarkkinoille suunnatulla taiteella, on usein hankala tulla toimeen. Siksi taiteilijaeläkkeen kaltaiset apuvälineet ja apurahat ovat hyvin tarpeellisia. Veikkaus ja sen tuki taiteilijoille ovat vuosien saatossa olleet vahva tekijä suomalaisen taiteen tekemisessä. Taidetta on tuettu Veikkauksen varoin vuodesta 1953 lähtien, ja kulttuuritoiminta on ollut Veikkauksen suurin edunsaaja 90-luvulta lähtien. Tästä suuri kiitos Veikkaukselle ja ennen kaikkea kansalaisille, jotka veikkaavat. Vaikka on vaikeat ajat, tiede, taide ja liikunta saavat suhteellisen hyvän potin juuri Veikkauksen ansiosta vielä tänäkin päivänä. Usein taide- ja kulttuuritoimintaa moititaan siitä, että se elää liiaksi apurahojen varassa. Suomalainen kulttuurielämä olisi kuitenkin huomattavasti köyhempää, jos valtion apurahoja ei olisi. Kansallinen taide olisi nopeasti vaikeuksissa, eikä näitä apurahan saajia kannata kyllä kadehtia. Eivät ne niin suuria ole, ja niitähän saa vain osa. Niin kutsutut luovat alat ovat maailman nopeimmin kasvavia aloja. Euroopassa ne työllistävät minimissään 7 miljoonaa ihmistä. Monelle tulee yllätyksenä, miten suuri osa luovat alat ovat taloudestamme myös täällä Suomessa, noin 4 prosenttia tällä hetkellä. Pitäisi yleisemmin ymmärtää, että kun tällä hetkellä on monia aloja, joilla ei ole kasvupotentiaalia, niin luovat alat ovat iso mahdollisuus. Taide- ja kulttuuritoiminnan rahoittaminen myös tukee luovien alojen kehitystä, ja niillä tulee olemaan oman itseisarvonsa lisäksi vielä iso taloudellinen merkitys — unohtamatta tätä henkistä puolta. On myös tärkeää, että tulevaisuudessa Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja Toto saisivat pitää tämän monopolin edelleenkin, koska se on kansallisesti hyvin tärkeää. Taiteilijamäärän kasvu on tehnyt sen, että hakijoiden määrä taiteilijaeläkkeissä on kasvanut koko ajan. 500 hakijaa kohden vuodessa taiteilijaeläkkeitä myönnetään tasan 51. Se ei ole kovin paljon, ja tulevaisuudessa olisi hyvä, jos kasvatettaisiin taiteilijaeläkkeen saajien määrää. Taiteilijaeläkettä saa tällä hetkellä vähän yli 1 000 henkilöä. Jatkossakin tärkeänä kriteerinä ylimääräisen eläkkeen saamiseksi tulee olla ansiokas ura, ja myös taiteilijan varallisuus pitää ottaa huomioon. Myös taidetoimikunnan tulee käsitellä hakemuksia nämä kriteerit huomioiden, oikeudenmukaisesti. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-02-24T14:54:07,2016-02-24T14:58:13,Tarkistettu,1.1 2016_13_43,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä>>>Hallituksen esitys HE 121/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä. Perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista. Nykyinen valtioneuvoston päätöksiin perustuva säädöspohja ei siten ole ollut tässä asiassa riittävä. Kyseisiä eläkkeitä koskeva päätöksenteko ehdotetaan myös siirrettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä Taiteen edistämiskeskukselle. Kuten jo mainitsin, esityksessä saatetaan nykyisin valtioneuvoston päätökseen sekä sen soveltamiskäytäntöön perustuva ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden myöntäminen lain tasolle. Samalla tavoin on tehty ylimääräisten urheilijaeläkkeiden osalta vuonna 2015 voimaan tulleella lailla. Mielestäni perusteet ovat tässäkin hyvät ja esitys on kannatettava. Eläke säilyy edelleen harkinnanvaraisena etuutena, joka myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta taiteellisesta urasta. Taiteilijaeläke myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta esittävänä ja luovana taitelijana. Kategorioita ovat esimerkiksi musiikki, näyttämötaide sekä kirjallisuus ja kuvataide. Täysi eläke on noin 1 300 euroa kuukaudessa ja osaeläke siitä puolet. Eläkettä myönnettäessä otetaan huomioon myös hakijan varallisuusasema sekä hänen toimeentulomahdollisuutensa. Päätös siitä, kenelle eläke lopulta myönnetään, on varmasti vaikea. Saamani tiedon mukaan eläkkeen ovat saaneet ansaitusti muun muassa laulajat Tapani Kansa, Maria Babitzin ja Pave Maijanen, mutta eivät kuitenkaan esimerkiksi Reijo Taipale tai vuonna 1979 kuollut Tapio Rautavaara. Toivottavasti olen Taipaleen ja Rautavaaran osalta väärässä. Kuten valiokunta on todennut, harkinnanvaraisen eläkkeen merkitys on suuri erityisesti niille ansioituneille taitelijoille, joiden tulot muodostuvat satunnaisista tuloista. ""Voi, kuinka pieninä palasina onkaan mun leipäni maailmalla"", (Puhemies koputtaa) sanoi Tapio Rautavaara aikoinaan, ja tämä on totta edelleen taitelijauralla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+4.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-24T14:58:15,2016-02-24T15:00:25,Tarkistettu,1.1 2016_13_44,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä>>>Hallituksen esitys HE 121/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Taitelijoiden toimeentulosta on syytä puhua. Tämä ylimääräinen taiteilijaeläkejärjestelmä voi toimia vain täydentävänä eläkejärjestelmänä, mutta ei tarjoa kokonaisvaltaista eläketurvaratkaisua taitelijoiden laajalle ammattikunnalle, jonka tulonmuodostus ja eläketuloratkaisut ovat hyvin vaihtelevia. Jatkossa onkin kiinnitettävä huomiota taiteilijoiden sekä muidenkin itsensä työllistävien toimeentulomahdollisuuksiin ja niiden kehittämiseen ja sosiaali- ja eläketurvajärjestelmän rakentamiseen siten, että oman eläkkeen kerryttäminen ilman kannustinloukkua on mahdollista, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Haatainen tässä jo totesikin. Ilman vakituista ansiotuloa toimivilla taiteilijoilla lakisääteinen eläketurva jää usein hyvinkin alhaiseksi, ja näille hakijoille eläkkeen merkitys oman talouden turvaamisessa on hyvinkin keskeinen. Tämä koskee erityisesti eri visuaalisten alojen taiteilijoita, kirjailijoita ja muita ilman työsuhdetta työskenteleviä taitelijoita. Asiantuntijakuulemisessa sivistysvaliokunnassa tuli esille myös tarve muuttaa nykyistä käytäntöä taitelijaeläkkeen ja takuueläkkeen yhteensovittamisessa siten, että tulevaisuudessa taiteilijaeläke ei enää pienentäisi takuueläkettä. Tulee muistaa, että esimerkiksi kuvataiteilijan keskimääräiset vuositulot ovat vain noin 20 000 euroa vuodessa ja pienituloisten osuus on 33 prosenttia elikkä hyvinkin suuri. Elävä, kehittyvä ja monipuolinen taide edellyttää kuitenkin taiteilijoiden toimeentulon turvaamista. Arvoisa puhemies! Taide on tärkeää Suomelle, suomalaiselle identiteetille ja menestymiselle kansainvälisissä kilpailuissa. Pelkkä teknologiauskovaisuus ei tässä riitä. Me tarvitsemme luovia ihmisiä voidaksemme kehittyä ja menestyä maailmassa, ja taiteilijat tarvitsevat riittävät tukirakenteet menestyäkseen taiteellisessa työssään ja voidakseen hyvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+4.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-02-24T15:00:25,2016-02-24T15:02:15,Tarkistettu,1.1 2016_13_45,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä>>>Hallituksen esitys HE 121/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Taide ja objektiivinen tiedonvälitys ovat elintärkeitä yhteiskunnalle. Kumpikin antaa paitsi tietoa myös sielunravintoa yksilöille. Kumpikin toimii myös osaltaan vallan vahtikoirina ja varsinkin taide myös joskus hieman sarkastisenakin, osittain osviitan antajana, ainakin epäkohtien ylösnostajana. Taiteella pitää myös pystyä elämään, se on se tärkeä asia siinä. Taidetta pitää pystyä viemään myös sinne, missä sitä ei ole. Esimerkiksi teatteria, balettia, kuvataidetta, musiikkia, mitä tahansa pitää pystyä levittämään ihan koko valtakuntaan. Siihen tarvitaan meidän apuamme ja siihen tarvitaan rahaa, mutta se on semmoinen, joka voimauttaa ihmisiä, se, kun ihmiset kuulevat asioita ja voivat nauttia taiteesta joka puolella. Mielestäni ei ole niinkään tärkeää, kuka ylimääräistä taiteilijaeläkettä maksaa tai myöntää, kunhan ylipäätään joku myöntää ja joku maksaa, se on se tärkeä asia. Jos tämä esitys edesauttaa taiteilijoita saamaan ylimääräisen eläkkeen ja jos se edesauttaa sitä, että useammat voisivat saada ylimääräisen eläkkeen, jotta tulisivat toimeen eläkeiässä, on esitys mitä kannatettavin. Mutta kaikkinensakin kannatan tätä esitystä sen takia, että tämä suoraviivaistaa asioita, vie niitä eteenpäin. Se, mikä on tärkeää ja mitä täytyy tulevaisuudessa varmasti myöskin vahtia, on, ettei ylimääräisen taitelijaeläkkeen kohdalla käy, kuten kävi ylimääräisen lehtimieseläkkeen kohdalla. Tämä vuodesta 1937 maksettu eläkemuoto poistettiin 2014 ministeri Arhinmäen toimesta valtion budjetista. Erittäin ikävä asia. Nimittäin nyt tällä hetkellä jo freelance-toimittajat, osa-aika- ja väliaikaiset toimittajat joutuvat usein tahtomattaan yrittäjäkategoriaan 20 000 euron tai 15 000 euron vuosituloilla. On erittäin vaarallista, jos tämä sama asia leviää myös taiteilijoiden puolelle. Jos taiteilijoista tehdään myös yrittäjiä, niin silloin heidän asemansa tässä yhteiskunnassa heikkenee. Silloin sen eläkkeen määrä, mitä joskus tulisi saamaan, tulee myöskin heikkenemään. Tämä on asia, joka on erittäin kannatettava. Minun mielestäni yhteiskunnan pitäisi pitää huoli siitä, että kansalle saadaan myöskin sielunravintoa. Se ei ole voimauttavaa ainoastaan taiteilijoille vaan myöskin taiteista nauttiville — ainakin minulle. Ainakin minä kaipaan taidetta. Minä kaipaan teatteria, kaipaan oopperaa, kaipaan kuvataidetta ja kaipaan jopa musiikkia. Vaikken hirvittävän musikaalinen olekaan, kuuntelen sitäkin mielelläni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-02-24T15:02:18,2016-02-24T15:05:37,Tarkistettu,1.1 2016_13_46,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä>>>Hallituksen esitys HE 121/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse näen, että on hyvä muutos siirtää päätöksenteko taiteilijaeläkkeistä valtioneuvostolta Taiteen edistämiskeskukselle. Minä uskon, että se on oikea taho tekemään laadukasta arviointia siitä, kuka ja ketkä ovat ansainneet taiteilijaeläkkeen ansioidensa perusteella. Se estää myös sen, mihin tämäkin keskustelu täällä on lipsahtamassa: kuka meistä arvostaa mitäkin taidemuotoa eniten, minkä me koemme merkityksellisimmäksi. Ja sen takia Taiteen edistämiskeskus on juuri oikea paikka. Suuri ongelmahan taiteilijan ja kulttuurin tekijöille on se, että eläkettä ei kerry. Minä kyllä yhdyn täällä aikaisempiin puheenvuoroihin, että olisi hienoa, että meillä olisi jaettavana useampia taiteilijaeläkkeitä. Kannatan sitä ehdottomasti. Mutta en usko, että se on tapa, jolla me ratkaisemme tämän kokon ongelman. Meidän on siis luotava järjestelmä, joka tukee näitä niin sanotusti epätyypillisissä työsuhteissa olevia ihmisiä. Taiteilijan eläkekertymä koostuu milloin lyhyistä apurahoista, milloin yrittäjätuloista, milloin taas on sitä työtä tehty lainkaan vailla tuloja. Eli minun mielestäni se ratkaisu tähän koko hommaan lähtee meidän sosiaali- ja eläketurvajärjestelmän kehittämisestä, sama myös lehtimiesten kohdalla. Eli sen systeemin täytyisi olla semmoinen, joka tunnistaa nämä epätyypilliset tulonmuodostuksen muodot ja poistaa ne kannustinloukut, mitä tällä hetkellä on. Ja tämä koskee kaikkia itsensä työllistäviä laajemmin. Itse näen, että perustulo voisi olla yksi tapa, jolla voitaisiin luoda edellä kuvaamani järjestelmä, joka kannustaa ja turvaa, ja odotankin innolla hallituksen tulevia linjauksia asiasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+4.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-02-24T15:05:38,2016-02-24T15:07:12,Tarkistettu,1.1 2016_13_47,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä>>>Hallituksen esitys HE 121/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on erinomainen, ja valiokunta on hyvin tiivistänyt tähän nämä asian keskeisimmät kohdat. Monet taiteenalat luovat myös kansainvälistä Suomi-kuvaa tavalla, johon liike-elämä tai poliittiset saavutukset eivät yllä. Mutta mitä heille tästä työstä sitten lopulta jää, kun vanhuus on ovella? Valitettavan usein olen joutunut näkemään meidän huipputaiteilijoitamme leipäjonossa, kun ei enää riitä se saatava tulo sillä hetkellä siihen omaan elämiseen. Pidän erittäin tärkeänä sitä — niin kuin täällä on mainittu mietinnössä — että tämä 51, taiteilijaeläkkeiden määrä, on liian pieni ja sitä tulee ehdottomasti tulevaisuudessa tarkistaa sillä tavalla, että tätä jaettavaa on enemmän. Täällä mainittiin meidän huippu-urheilijat. On todella surullista nähdä, että moni elämänsä urheilulle antaneena ja Suomi-kuvaa kirkastaneena sitten lopulta käytännössä jää minimieläkkeelle. Tämäkään tilanne ei ole hyvä, vaikka sitä on yritetty parantaa. Olen edustaja Modigin kanssa siitä täysin samaa mieltä, että jonkinlainen kokonaistarkastelu pitäisi tehdä tähän — jos taiteilijaa nyt voi freelanceriksi sanoa, kun se tulee sieltä sielun syvyyksistä — ja tämä koko kokonaisuus tulisi uudistaa. Se olisi tärkeätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-24T15:07:13,2016-02-24T15:08:52,Tarkistettu,1.1 2016_13_48,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Asian käsittely keskeytettiin 19.2.2016 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_13_49,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kun perjantaina aloitimme tätä ensimmäistä käsittelyä tästä vienti- ja alusluottojen luototuksen korotuksesta, niin kyllä salin molemmilta laidoilta tuli aivan yksimielinen tuki sille, että on tärkeää nyt koettaa sitten saada meidän vientiteollisuuttamme yli tästä taloustaantumasta myös julkisin keinoin. Käsittelyssä on siis kolme lakia, ja tarkoituksena on, että viennin rahoituksen enimmäisvaltuutta korotetaan 13 miljardiin euroon ennen kaikkea meidän vientiyritystemme kilpailuedellytysten turvaamiseksi. Samalla myös Finnveran varainhankintaa, valtion takausvaltuutta korotetaan 9 miljardista 15 miljardiin ja vientitakuista annettua lakia, myöntämisvaltuutta niistä, korotetaan 17 miljardista 19 miljardiin. Nämä ovat varsin paikallaan, etenkin kun ajatellaan, että viimeisinä vuosina Suomen vienti ei ole kasvanut. Viime vuonna se nyt kääntyi vihdoinkin positiiviseksi 0,9 prosenttia. Pieniä orastavia kasvun mahdollisuuksia on tulossa, joten kyllä pidän erittäin tärkeänä, että tämä nyt on saatu eduskunnan käsittelyyn — kuitenkin, kun ajattelee, että meidän bruttokansantuotteestamme 40 prosenttia tulee viennistä. Asia on sikälikin tärkeä, että se on myös linjattu hallituksen kärkihankkeissa. Siellä oli tarkoituksena, että vientirahoituksen elementit saadaan kilpailijamaiden tasolle ja saadaan sitä instrumenttipalettia monipuolistettua ja tehdään tämä ennen kaikkea elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä tukemalla. Samalla täytyy muistaa, kun tätä kehutaan eri puolueista, että toki on todennäköistä, että nyt kun luottokantaa nostetaan, niin silloin meidän vastuumme myös nousevat, ja meillä on mennyt ihan kohtuullisen hyvin tähän saakka, mutta täytyy myös varautua siihen, että jonkinlaisia menetyksiä tulee. Toivon sitä yksituumaisuutta myös silloin. Ongelma Suomessa on edelleen se, että meidän teollisuutemme on erittäin kapea-alainen. Me emme ole saaneet vaikkapa cleantech-vientiä riittävästi. Meidän pitäisi saada vientiteollisuuttamme monipuolistettua, ja yksi iso asia on se, että pankit eivät ole olleet kiinnostuneita rahoittamaan näitä vientihankkeita, eli sikälikin tämä on tärkeää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-02-24T15:09:15,2016-02-24T15:11:44,Tarkistettu,1.1 2016_13_50,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä asia on tässä käsillä. Niin kuin tässä hallituksen esityksessä todetaankin, niin käytännössä jokaiseen miljoonaluokan vientikauppaan tänä päivänä haetaan näitä vientiluottotakuita tai suoraa vientiluottoa, jota Finnveran alaisista organisaatioista tosiaan nykyään myöskin välitetään. Hieman huolestuttaa, että meitä on täällä viisi kansanedustajaa plus arvoisa puhemies paikalla, kun tätä asiaa käsitellään. Toki ymmärrän, että tästä on käyty jo aiempi keskustelu ja valiokunta tietysti näitä muotoiluja tähän mietintöönsä tekee. Mutta aivan olennainen kysymys, kun me kaikki haluamme ja haemme sitä vientivetoista kasvua ja Suomen uudistumista, on rahoituksen järjestäminen erityisesti pienemmille ja keskisuurille yrityksille, mutta myös näille kaikista suurimmille toimijoille esimerkiksi telakkateollisuudessa on keskeisin kilpailukysymys oikeastaan useimmissa kaupoissa se, että mites tämä rahoitus, voisin kyllä ostaa hienon kapistuksesi, mutta ei minulla ole rahaa, pystytkö sen rahoittamaan. Muutama huomio tästä itse asiasta. On ehdottomasti perusteltu tämä hallituksen esitys, että nostetaan luottovaltuuksia. Tällä hetkellä vientiluottojen massan osuus bkt:sta on itse asiassa Ruotsissa puolitoistakertainen verrattuna Suomeen. Siellä on selkeästi enemmän aiemmin tehty tätä suoraa vientiluottomuotoista valtion toimintaa, mutta käytännössä nyt tämän uuden linjauksen myötä me olemme kyllä nousemassa lähelle ja samoihin Ruotsin kanssa, niin että sikäli tässä ei enää voi valittaa, että Suomessa Finnvera tai valtio olisi jotenkin kitsas tukemaan vientiluototusta yleisesti. Ongelma on ehkä se, että se on Suomessa pääosin korkotukea, 1 prosentin kiinteätä korkoa suurin osa. Sen sijaan sitä luottoriskiä vastapuolesta otetaan varsin kitsaasti. (Puhemies koputtaa) Itse ehkä säätäisin mieluummin niin, että vaikka nostettaisiin hieman näitä keskikorkoja mutta vastaavasti uskallettaisiin ottaa enemmän riskiä vastapuolista myös silloin, kun niistä ei olla aivan varmoja. Toinen puoli on se, että... [Puhemies Maria Lohela: Edustaja, nyt pitäisi tulla pönttöön jatkamaan. ] Selvä. — Meillä Pohjoismaissa pankit ovat paljon huonommin mukana tässä kuin esimerkiksi Saksassa. Siihen pitää panostaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-02-24T15:11:44,2016-02-24T15:13:59,Tarkistettu,1.1 2016_13_51,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Yksi meidän ulkomaankauppamme kulmakiviä ja oikeastaan esteitä on ollut tämä riskirahoitus, ja tässä otetaan nyt merkittävä askel eteenpäin, niin kuin edustaja Mykkänenkin totesi. On yksi asia, jota on hyvä alleviivata tässä, ja se on riskienhallinta. Nyt kun Suomen valtion ottama riski meidän kauppamme hyväksi lisääntyy 15 miljardilla, myös tätä riskienhallintaa on syytä tehostaa merkittävästi. Ja sitten, niin kuin tässä mietinnössä mainitaan, tämä kuitenkin koskee aika suppeaa osaa teollisuudenaloja, joten tätä piiriä, joka voi tätä riskirahoitusta tai tukea hakea, tulisi merkittävästi laajentaa, ja tässä tulisi ryhtyä heti toimenpiteisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-24T15:14:00,2016-02-24T15:14:58,Tarkistettu,1.1 2016_13_52,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Pahoittelen, olisi ehkä ollut helpompi tulla suoraan pöntöstä pitämään kerralla tämä koko analyysi, mutta jatkan tässä nyt vielä sen osan loppuun, että tosiaan se päähaaste ehkä Suomessa on se, että meillä toimivat pankit ovat käytännössä aivan liian haluttomia tulemaan mukaan edes sen vaaditun 5—10 prosentin osalta, joka näissä vientiluottomuotoisissakin Finnveran toiminnoissa vaaditaan liikepankilta, koska nykysääntelyn puitteissa, osin finanssikriisin jälkeen, varsinkaan nämä pienet vientiluottotapaukset — sanotaan alle 5 miljoonan tapaukset — eivät pankille ole kovin kiinnostavia tai kannattavia. Tässä suhteessa, kun meille tämä asia on elintärkeä, kuten aiemmin totesin, kehottaisin kyllä hallitusta — kun ollaan jo tämän vuoden aikana tekemässä laajempaa selvitystä koko vientiluottojärjestelmän tulevaisuudesta, mihin valiokuntakin mietinnössään viittaa — että katsottaisiin tarve ja mahdollisuus myös siihen, että tehtäisiin kokonaankin Finnveran organisaatioiden kautta myönnettyjä rahamääräisiä luottoja eikä edellytettäisi edes sitä 5—10 prosentin osuutta tietynlaisissa pienissä lainatiketeissä, niin kuin sanotaan, jos ei muulla tavalla sitten saada tasavertaiseksi sitä kilpailuasetelmaa esimerkiksi saksalaisiin kilpailijoihin, joilla selvästi pankkimarkkina on monipuolisempi ja saadaan sitä rahoitusta myöskin näille pk-yrityksille helpommin muodostumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-02-24T15:14:59,2016-02-24T15:16:31,Tarkistettu,1.1 2016_13_53,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain 8 a §:n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä vielä Mykkäsen ajatukseen tästä pankkien riskinkantokyvystä sen verran haluan lisätä, että nimenomaan tämä erilaisten vientitakuujärjestelmien ja pankkien yhteistyö tulee olemaan jatkossa ihan oleellista. Nykyinen pankkisektori Suomessa on hyvin ulkomaalaisvetoista, ja näyttää, että tavallaan täällä Suomessa pienenä pankkimarkkina-alueena kiinnostaa vain se niin sanottu hyvä asiakaskunta, luotettava, maksukykyinen ja niin edelleen, ja tälle riskipuolelle ei edes oikeastaan haluta panostaa. Se näkyy nyt tässä, miten pankit Suomessa toimivat. Tätä pankkien ja Suomen valtionkin yhteistyötä pitäisi minusta nyt lisätä, sitä keskustelua, millä tavalla tämä riskinkantokyky voisi tasaisemmin jakaantua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-24T15:16:32,2016-02-24T15:17:33,Tarkistettu,1.1 2016_13_54,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE, Hallituksen  esitys eduskunnalle biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän  geenivarojen  saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta  jaosta tehdyn Nagoyan pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laeiksi sen  lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta>>>Hallituksen esitys HE 126/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 1/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_13_55,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys eduskunnalle biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän  geenivarojen  saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta  jaosta tehdyn Nagoyan pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laeiksi sen  lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta>>>Hallituksen esitys HE 126/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä on kyse Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta, ja tämän pöytäkirjan tarkoituksena on luoda yhtenäinen kansainvälinen sääntelyperusta geenivarojen ja niihin liittyvän alkuperäiskansojen perinteisen tiedon saatavuudelle sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen jakamiselle. Nämä pöytäkirjamääräykset eivät koske ihmisen geenivaroja. Tämän lakiesityksen 8 § sisältää säännöksen saamelaisten oikeuksien heikentämisen kiellosta, ja valiokuntakin tässä mietinnössään toteaa, että heikentämiskieltosäännöksen tarkoitus on turvata saamelaisten oikeuksia perinteisen tietonsa hyödyntämiseen tilanteessa, jossa perinteistä tietoa hyödyntää tai pyrkii hyödyntämään joku muu kuin saamelainen taho. Esitys parantaa saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana, ja nyt kun tässäkin salissa on paljon käytetty puheenvuoroja esimerkiksi Metsähallitus-lain valmistelun yhteydessä siitä, että hallitus on kokonaisuudessaan unohtanut alkuperäiskansojen oikeudet, niin hämmästelen kyllä, missä viipyvät nyt ne kiitokset siitä, että tällainenkin merkittävä lakiesitys ollaan nyt viemässä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+6.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-02-24T15:17:58,2016-02-24T15:19:16,Tarkistettu,1.1 2016_13_56,13/2016,2016-02-24,14.00,15.21,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK, Hallituksen  esitys eduskunnalle biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän  geenivarojen  saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta  jaosta tehdyn Nagoyan pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laeiksi sen  lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta>>>Hallituksen esitys HE 126/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Kärnän puheenvuoroon voin mielihyvin yhtyä. Tosiaan ympäristövaliokunnassa varsin yksimielisin kääntein tätä asiaa tulkittiin. Kannattaa myös ehkä korostaa tässä sitä, että tämä sopimus sinänsä säätelee nimenomaan geenivarojen saatavuuteen ja käyttöön liittyviä hyötyjä ja niihin liittyviä hyödykkeitä, ei esimerkiksi sitä, miten vaikkapa tekstiilituotteiden tai muun tämmöisen perinteisiin liittyvän esimerkiksi matkamuistomyynnin osalta pelisäännöt menevät. Mutta geenivarojen osalta tämä selkeyttää tilannetta myös Suomessa ja on askel siinä mielessä oikeaan suuntaan, että itse ainakin uskon, että alkuperäiskansojen asemaa ja identiteettiä on meillä valtaväestöllä niin Suomessa kuin muissakin maissa — Euroopassa se vastuu on pääasiassa Suomessa — hyvin varaa vahvistaa samalla, kun se tehdään tasapainoisesti ja niin, että se ei provosoi ristiriitoja alkuperäiskansojen asuinalueilla, mikä voi kääntyä sitten helposti myös heitä vastaan huonommassa tilanteessa. Metsähallitus-lain käsittelyn yhteydessähän nämä kaikki aspektit ovat olleet ja ovat vahvasti läsnä, kun mietitään, miten parhaalla tavalla erityisesti Pohjois-Suomessa metsävarojen käytöstä voitaisiin päättää niin, että kaikkien intressit tulevat tyydyttävällä tavalla huomioitua. Uskon, että siihenkin kompromissi löytyy. Usein me haukumme täällä kansainvälisiä sopimuksia, jotka heikentävät Suomen mahdollisuuksia, mutta uskoisin, että tämä esitys on pieni askel mutta oikeaan suuntaan ja osoitus myös siitä, että kansainvälinen yhteisö voi myös Suomen kannalta myönteisiä asioita usein saada aikaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2016+6.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-02-24T15:19:16,2016-02-24T15:20:58,Tarkistettu,1.1 2016_14_1,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_14_2,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,Edustaja Rinne.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_14_3,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä viikolla oli tasavallan presidentin johtama palaveri, jossa puolueiden puheenjohtajat olivat laajasti paikalla. Tässä palaverissa todettiin, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa ei muuteta harjoitustoimilla, vaan poliittisilla päätöksillä. Puolustusvoimien suorituskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää aktiivista harjoitustoimintaa eri kumppanien kanssa. Tällaisia harjoituksia on tänä vuonna hieman alle 90 kappaletta. Viime viikkojen aikana on käyty vilkasta keskustelua harjoitustoiminnasta. Eilen puheenjohtajat keskustelivat ulko- ja turvallisuuspolitiikasta siis tasavallan presidentin johdolla. Hyvähenkisessä ja vakavassa keskustelussa nousi esille asioita, jotka toteutuessaan luovat edellytyksiä hyvälle yhteistyölle jatkossakin ja vakaalle, yhteisesti jaetulle ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisällölle. Arvoisa pääministeri, kysyn teiltä: miten ja missä aikataulussa hallitus tuon eilisen hyvähenkisen keskustelun synnyttämiä kehittämisajatuksia aikoo viedä eteenpäin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-02-25T16:01:38,2016-02-25T16:02:44,Tarkistettu,1.1 2016_14_4,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitukselle on äärimmäisen tärkeää ensinnäkin se, että tämmöinen kansallinen yksituumaisuus kos-kien ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä säilyy meidän keskustelun ytimenä. Totta kai me pystymme ja meidän pitää pystyä asiasta keskustelemaan, välillä reippaastikin, mutta se, että siellä on ollut konsensus ja yksituumaisuus taustalla, on arvo, jota tulemme vaalimaan ja haluamme vaalia. Tässä Mäntyniemen keskustelussa toimme esille sen muutoksen, minkä hallitus näitten harjoitusten arviointikriteeristöihin tulee tuomaan. Sen tuomme hyvin nopeassa aikataulussa paitsi TP-UTVAn käsittelyn pohjaksi, myöskin sitten eduskuntakäsittelyn pohjaksi. Se on totta, että harjoituksia on kymmeniä, jopa lähelle sata voi olla vuodessa, ja siellä voi joku harjoitus nousta, kun harjoituksen sisältö myöhemmin selviää, sellaiseksi, jota kannattaisi vielä tarkemmin käsitellä ennen kuin harjoitus toteutetaan. Tähän asiaan lupaan muutoksen, ja se tulee näkymään myöskin eduskunnan tiedonsaannissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-25T16:02:44,2016-02-25T16:04:12,Tarkistettu,1.1 2016_14_5,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_6,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos vastauksesta, pääministeri. Ranskaa viime vuoden marraskuussa kohdanneet, koko maailmaa järkyttäneet terroriteot ovat synnyttäneet uudenlaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen Euroopassa. Ranska on pyytänyt apua Euroopan unionin jäsenmailta Lissabonin sopimuksessa merkityn avunantolausekkeen mukaisesti ensimmäistä kertaa unionin historiassa. Suomi on ilmoittanut valmiutensa antaa tällaista apua. Näin poikkeuksellisessa ja uudessa, ensimmäistä kertaa kohdattavassa tilanteessa on tärkeää, että hallituksella on politiikkansa tukena asiaa tunteva, sen käänteitä hahmottava parlamentti mahdollisimman yksituumaisesti. Tämä edellyttää sitä, että eduskunnalla kokonaisuudessaan on mahdollisuus asiasta keskustella. Arvoisa pääministeri, kuten edustaja Heinäluoma on täällä useampaan otteeseen esille tuonut, kysyn teiltä: aiotteko tuoda Ranskan avunpyyntöön liittyvän asiakokonaisuuden eduskuntaan keskusteltavaksi esimerkiksi pääministerin ilmoituksena tai peräti tiedonantona?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-02-25T16:04:12,2016-02-25T16:05:12,Tarkistettu,1.1 2016_14_7,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä asia on valmistelussa, ja Suomi on vastannut myönteisesti Ranskan pyyntöön. Meillä on kolme asiaa,  joita  viemme  eteenpäin.  Yksi on koulutustoiminta Irakin Erbilissä,  toinen on UNIFIL-toiminnan jatkaminen Libanonissa, ehkä sen laajentaminen, ja kolmas on sitten jo toteutunut, eli Puolustusvoimat on antanut lentotunteja kuljetuskalustolle. Kriisinhallintaan osallistumista valmistellaan parasta aikaa, ja se tulee vaatimaan sotilaallisen kriisinhallintalain mukaisesti selontekomenettelyn käsittelyn, ja tämä antaa sopivan tilaisuuden käydä laajempi keskustelu tästä aiheesta. Uskon, että tämä on myöskin paras tapa eduskunnalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-25T16:05:13,2016-02-25T16:06:06,Tarkistettu,1.1 2016_14_8,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tämä on tärkeä asia, ja asia on valmistelussa, eli johdonmukaisesti Suomi on korostanut avunantolausekkeen poliittista ja periaatteellista merkitystä. Se on myös solidaarisuuskysymys Euroopan valtioiden välillä. On hyvin perusteltua, että kun tämä nyt ensimmäistä kertaa aktivoituu, niin nämä asiat perusteellisesti selvitetään. Tässä tilanteessa on järkevää tuoda selonteko. Sen jälkeen meillä on erittäin hyvä mahdollisuus laajasti keskustella näistä asioista. Tämä on äärimmäisen tärkeä, ja samalla tämä on myös vastaus Ranskan avunpyyntöön, mutta meille on myös Yhdysvallat esittänyt avunpyyntönsä. Näihin kaikkiin pyyntöihin voidaan vastata sitten samalla kertaa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-25T16:06:08,2016-02-25T16:07:05,Tarkistettu,1.1 2016_14_9,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp," Herra puhemies! Tämä viime viikkojen keskustelu on osoittanut sen, että kansainvälinen harjoitustoiminta on tarpeen, ja on erityisen hyvä, että se on lisääntynyt Ruotsin kanssa, ja sitähän kaikki tukevat, ja se on hyvin tärkeä linjaus. Mutta on myöskin ilmennyt, että tämmöinen tietynlainen poliittinen harkinta ja arviointi on pettänyt, en sano lopputuloksen suhteen vaan ihan menetelmien suhteen. On hyvä, että nyt tasavallan presidentti ja hallitus ovat näitä menettelytapoja ja käsittelyjärjestystä uusimassa, ja sille tulee varmasti meiltä täysi tuki. Samaten on hyvä, että me saimme mahdollisuuden keskustella ja käydä läpi näitä laaja-alaisia turvallisuushaasteita ja Suomen osallistumista kriisinhallintaan, kun EU:ssakin on valmisteilla uusi globaali strategia. Mutta olisi tärkeää, että tässä yhteydessä ei katsota vain sotilaallista osallistumista vaan myöskin niitä muita välineitä, siviilikriisinhallintaa ja kehitysyhteistyötä, joidenka yhteensovittamisen ja yhteiskäytön pitäisi olla juuri Suomen kaltaisen maan erityinen vahvuus ja panos kansainväliseen yhteistyöhön. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-02-25T16:07:05,2016-02-25T16:08:15,Tarkistettu,1.1 2016_14_10,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kokonaisturvallisuus on tärkeää. Siihen liittyy myös kriisinhallinta, kansainvälinen harjoitustoiminta, kehitysyhteistyö, monenkeskinen yhteistyö EU:ssa, YK:ssa, kansainvälisissä järjestöissä ja kansalaistoiminnassa. Mutta kun puhuitte tästä harjoitustoiminnasta, niin on syytä erottaa nämä sotilaalliset harjoitukset ja sitten tämä niin sanottu CMX, joka on paljon ollut esillä. Viime vuonna 3.3. hallitus tiedotti tästä CMX:stä ulkoministeriön kautta, ja silloin tässä kumppanimaina olivat mukana Suomi, Ruotsi, Australia, Japani ja Ukraina. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Nyt kun on puhuttu paljon Ukrainan kriisin alusta, niin viime hallituksen aikana on harjoiteltu Ukrainan kanssa CMX-operaatiossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-25T16:08:16,2016-02-25T16:09:16,Tarkistettu,1.1 2016_14_11,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä sotilaallisessa harjoitustoiminnassa sotkeutuu ikävällä tavalla kaksi asiaa: toisaalta tästä asiasta tiedottaminen ja toisaalta itse substanssi, joka liittyy näihin harjoituksiin. Se, että tämä tiedottaminen täydellisesti epäonnistui, aiheutti aika paljon sitä kohua, joka sitten siitä seurasi. Nyt olen pannut tyydytyksellä merkille — kun olen tästä asiasta monta kertaa huomauttanut — että hallituksen piiristä on nyt tullut selvä ilmoitus siitä, että tähän tiedotuskäytäntöön tulee selvä uusi sabluuna ja uusi systeemi. Tämä on täysin välttämätöntä. Ei voi olla niin, että ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta saavat tietää näistä asioista lehdistä. Se on hyvin tärkeätä, että tähän tulee nyt muutos, uusi systeemi ja sabluuna. Sitten toisena asiana ehkä se vielä, että mitä tulee tähän Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan,  siinä saattaa tapahtua aika isoja asioita ensi kesänä,  jos brexit tapahtuu. Siinä yhteydessä täytyy miettiä vielä uudelleen, mikä tämän sisältö on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-02-25T16:09:18,2016-02-25T16:10:28,Tarkistettu,1.1 2016_14_12,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tämä on aivan totta, mitä valiokunnan varapuheenjohtaja Salolainen sanoi. Tiedän omasta kokemuksestani oltuani UaV:n puheenjohtajana neljä vuotta, että näissä prosesseissa on aina ollut parantamisen varaa, ja niin on nytkin. Nythän tietysti tämän prosessin yhteydessä olen käynyt kaksi kertaa jo ulkoasiainvaliokunnassa kuultavana, mutta se on hyvä täällä suuressa salissa käydä läpi, että tätä juoksua parannetaan, koska se on meidän kaikkien etu. Tämä tilanne, että meidän linjastamme olisi jotain epäselvyyttä, on huono tilanne isänmaan kannalta, ja sellaista ei pidä olla. Uskon kyllä, että aika moni meistä on ollut selvillä, mutta moni ei ole, ja sen takia meidän täytyy tässä parantaa. Varapuheenjohtaja Salolainen puhui tästä brexitistä. Sillä on myös erittäin merkittävät ulko- ja turvallisuuspoliittiset seuraukset, jos se toteutuu, ja ne täytyy ottaa vakavasti. Britannia on suorituskyvyltään, diplomaattikyvyltään ja ulko- ja turvallisuuspoliittiselta osallistumiseltaan erinomaisen iso sotilaallinen valta. Vaikka sen päälinja on Nato, niin se on kuitenkin eurooppalaisessa kontekstissa myös hyvin tärkeä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-25T16:10:28,2016-02-25T16:11:47,Tarkistettu,1.1 2016_14_13,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime vuosina on tuotu esille Suomen ulkopolitiikkaan liittyen uusi termi, ja se on tämä ""aktiivinen vakauspolitiikka"". Suomi ja Ruotsi yhdessä Itämeren alueella voivat muodostaa vakauttavan tekijän, ja luottamus näiden kahden maan politiikan jatkuvuuteen on tässä tärkeä tekijä. Tämän sotaharjoituskeskustelun yhteydessä on puhuttu myös sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Meidän linjaanhan on kuulunut uskottava oma puolustus, kumppanuusyhteistyö ja myös pysyminen sotilasliittojen ulkopuolella. Arvoisa pääministeri, voivatko kansalaiset luottaa siihen, että teidän johtamanne hallitus pitää kiinni siitä, että Suomi pysyy sotilasliittojen ulkopuolella ja noudattaa tätä aktiivista vakauspolitiikkaa kokonaisuudes-saan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-02-25T16:11:48,2016-02-25T16:12:36,Tarkistettu,1.1 2016_14_14,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän on helppo vastata. Kun lukee hallitusohjelman, niin hallitusohjelmassa pysytään myöskin tässä asiassa. Sen voin teille vakuuttaa, arvoisa edustaja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-25T16:12:36,2016-02-25T16:12:51,Tarkistettu,1.1 2016_14_15,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,Ja ulkoministeri haluaa lisätä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_16,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! — Edustaja Heinäluomalle minulla on ilo todeta, että olen tänään aamulla keskustellut Ruotsin parlamentin puhemiehen Urban Ahlinin kanssa — sosialidemokraatti — näistä asioista ja tulimme yhteisymmärrykseen nimenomaan siitä asiasta, että tämä Suomi—Ruotsi-yhteistyö on molempia hyödyttävää, se on poliittisesti tasapainottavaa, se tapahtuu sotilasliittoihin kuulumattomien maiden kesken. Tämä on juuri sitä linjaa, mitä meidän pitääkin tehdä, ja uskon, että tällä on valtavan suuri tuki Suomessa ja myös Ruotsissa. Tässä valtuuskunnassa oli myös parlamentaarikkoja kaikista Ruotsin eduskuntapuolueista, ja he vahvistivat tämän saman asian.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-25T16:12:53,2016-02-25T16:13:37,Tarkistettu,1.1 2016_14_17,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvin tärkeää, että valtiojohdolla on näistä sotilaallisista harjoituksista yksi viesti — tämä ei ollut lähtötilanne, nyt viestiä on selvästi selkeytetty, ja se on hyvä asia — ja myöskin että eduskunta saa ajantasaisesti näistä tiedot. Mutta kysymykseni olisi liittynyt tähän pohjoismaiseen yhteistyöhön ja sen rajoihin. Meillä tosiaan on ollut Urban Ahlin täällä tänäänkin vieraana delegaationsa kanssa, ja ulko-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikka on ollut keskustelussa. Olisin pääministeriltä halunnut kysyä hallituksen visiota tästä pohjoismaisesta yhteistyöstä nimenomaan näillä sektoreilla. Nyt puhutaan paljon turvallisuus- ja puolustuspolitiikan yhteistyöstä. Miten hallitus näkee tiivistyvän yhteistyön Ruotsin kanssa ulkopolitiikan saralla? Mitä vielä voidaan tehdä enemmän kuin mitä tänä päivänä näissä kysymyksissä Ruotsin kanssa tehdään? Ja onko siinä joitakin rajoja, joiden yli ei voida Ruotsin kanssa yhteistyössä mennä? Miten pääministeri näkee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-02-25T16:13:39,2016-02-25T16:14:36,Tarkistettu,1.1 2016_14_18,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp," Arvoisa puhemies! Erityisesti Ruotsin kanssa meillä on ihan jatkuva keskusteluyhteys paitsi puolustusyhteistyön syventämisestä myös muista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Esimerkiksi Ruotsin turvaneuvoston jäsenyyshakemusta ja sitä pyrkimystä tuemme. Myöskin olemme löytäneet toisemme hyvin, kun puhutaan kriisinhallintakysymyksistä ja kun puhutaan maahanmuuton juurisyiden kysymyksistä. Näistä me käymme jatkuvaa keskustelua paitsi Ruotsin kanssa myöskin muiden Pohjoismaiden kanssa. Esimerkiksi näissä rajakysymyksissä, jotka eivät varsinaisesti tähän liity, meidän täytyy varautua myöskin tilanteisiin, joissa — jos Euroopan unioni jos ei pysty ratkomaan näitä asioita — ratkaistaan, miten me pystymme Pohjoismaiden kesken takaamaan tämän vapaan liikkuvuuden Pohjoismaiden sisällä. (Puhemies koputtaa) Mutta erityisesti puolustusyhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa on tarkoituksemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-25T16:14:36,2016-02-25T16:15:51,Tarkistettu,1.1 2016_14_19,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen ilmoitus, että se parantaa informointia eduskunnan suuntaan, on tietysti erittäin myönteinen asia, ja se mahdollistaa myös entistä paremmin konsensuksen hakemisen näissä tärkeissä, joskus myös vaikeissa asioissa. Miellyttävää oli kuulla myös pääministerin vakuutus siitä, etteivät harjoitukset — taikka mikään muukaan — ole muuttamassa Suomen ulkopoliittista linjaa, tätä aktiivisen vakauspolitiikan linjaa, niin kuin sitä viime aikoina on kutsuttu. Nyt tämä harjoitusrykelmä, joka nyt tässä keväällä suuntautuu Suomeen, tapahtuu suomalaisten kanssa: Rissalan ilmavoimat, Arrow — maavoimat täällä Etelä-Suomessa — ja sitten Baltops Suomenlahdella. Tämä on tietysti aika merkittävää, aika historiallistakin, ja myönteistä meidän harjoitustoimintamme kannalta. Minun kysymykseni kuuluu — täällä ei ole puolustusministeri Niinistö paikalla, mutta ulkoministeri osaa varmaan vastata: kun vertaillaan Ruotsia tässä katsannossa Suomeen tai päinvastoin, näettekö te tässä mitään eroa näitten kahden naapurin välillä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-02-25T16:15:54,2016-02-25T16:17:01,Tarkistettu,1.1 2016_14_20,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Suomi ja Ruotsi ovat molemmat useissa yhteisharjoituksissa mukana, kuten tuossa viime vuoden CMX-harjoituksessa olimme yhdessä Nato-maiden kanssa, mutta Suomen lähtökohdista kumppanina — emme 5 turva-artiklan mukana emmekä muutenkaan. Me olemme Ruotsin kanssa monissa yhteisharjoituksissa. Tässä lähiaikoina on Norjassa harjoitus. Osallistumme yhdessä myöskin siihen, ja tätä tehdään jatkuvalla tavalla. Sitten ylipäätään transatlanttisesta suhteesta. Sitähän meidän molempien pitää hoitaa erikseen ja myös yhdessä. Ei siitä ole kovin kauaa, kun presidentti Obama vieraili Tukholmassa ja siellä olivat kaikki presidentit. Tämä on hyvin laaja-alaista yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Myös terrorismin ehkäisyssä, kyberrikollisuudessa ja hybridisodassa tätä todella (Puhemies koputtaa) tarvitaan maitten välillä ja etenkin Suomen ja Ruotsin välillä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-25T16:17:02,2016-02-25T16:18:07,Tarkistettu,1.1 2016_14_21,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Annika,Lapintie,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Herra puhemies! Ihan hyvä, että nämä harjoitukset Yhdysvaltojen kanssa, tai kaikki nämä yhteensä, ovat tulleet julkisuuteen ja niistä keskustellaan, mutta kyllä minä pitäisin vielä tärkeämpänä sitä, mitä oikeasti tehdään, kuin sitä, kuinka siitä tiedotetaan. Totta kai se on huolestuttavaa, jos hallituksen piirissä katsottiin, että tämä ei ole mitään erityistä, edes tällaisessa tiukassa, jännittyneessä, diplomaattisessa tilanteessa, että hallituksen mielestä on aivan normaalia, että yhdysvaltalaiset joukot tulevat Suomeen harjoittelemaan. Se minua huolestuttaa, ja laajemminkin: Onko niin, että hallitus on nyt antanut ulkopolitiikan diplomatian mennä täysin Puolustusvoimien ehdoilla puolustusministeri etunenässä? Missä on meidän perinteinen ulkomaan diplomatia, rauhan rakentaminen, (Puhemies koputtaa) rauhanvälitys? Onko se jäänyt täysin varjoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p479,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Annika Lapintie,479,2016-02-25T16:18:09,2016-02-25T16:19:16,Tarkistettu,1.1 2016_14_22,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä kysymys. Me tarvitsemme Puolustusvoimien harjoitustoimintaa enemmän, koska meillä on vähemmän näitä kriisinhallintaoperaatioita. Tämä on yksi syy siihen, että tiivistämme harjoittelua. Näitä harjoituksia on kahdentyyppisiä. Toiset ovat, niin kuin ulkoministeri tuossa totesi, tämmöisiä karttaharjoitustyyppisiä, joissa on ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Meillä on tietty rooli näissä karttaharjoituksissa. Mutta sitten kun tehdään kaluston kanssa, niin siinä, mikä näkyy kansalle ja saa paljon julkisuutta, on puhtaasti puolustuskyvyn ylläpitämisen tarkoitus. Näitä harjoituksia on kymmeniä vuodessa, niitä tehdään eri kumppaneiden välillä, eri maiden välillä, ja se lähtee puhtaasti Suomen puolustuskyvyn näkökulmasta aina, ja siinä harjoitellaan sotataitoja ja Suomen puolustusvoimien omasta näkökulmasta. Mutta kaikilla asioilla on aina myöskin ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkökulmia, ja sen takia tätä kriteeristöä (Puhemies koputtaa) ollaan tekemässä, että pystytään myöskin näihin kysymyksiin vastaamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-25T16:19:16,2016-02-25T16:20:31,Tarkistettu,1.1 2016_14_23,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Herr talman! Herra puhemies! Oikein hyvää keskustelua tänään, ja jostain syystä meillä on tässä maassa syntynyt semmoinen tapa, että puhutaan enemmän prosesseista kuin asiasta. Siinä mielessä edustaja Lapintien puheenvuoro oli hyvä. Voi olla kahta mieltä siitä, onko tämä harjoittelu hyvää vai ei. Sen sijaan meillä on sekä Islannin harjoituksen osalta että Ämarin harjoituksen osalta ja nyt tässä keskustelussa puhuttu prosesseista: kuka on kutsunut ja kuka ei ja kuka on saanut tietää ja missäkin. Jotenkin ei kyetä keskustelemaan siitä itse asiasta, ja sen takia on hyvin tärkeätä, että hallitus tosiaan parantaa näitä käytäntöjä, jotta voidaan sitten tarvittaessa, jos keskustelua halutaan käydä, käydä sitten siitä asiasta. Mitä tulee tähän harjoitustoimintaan, niin itse koen, että se on hyvin tärkeätä ja se kehittää meidän puolustuskykyämme, mutta niin tekee myös tämä kriisinhallintatyö. Olisin, herra pääministeri, kysynyt teiltä, kun totesitte tässä, että Ranskan avunpyynnön suhteen teidän tarkoituksenne on nyt lisätä läsnäoloa kriisinhallintakentällä, ja samalla totesitte taas äsken, että vähemmän resursseja kriisinhallintaan: miten tämä yhtälö oikein menee, (Puhemies koputtaa) ja mistä ne rahat tulevat siihen Ranskan auttamiseen? (Puhemies koputtaa) En sitä oikein... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-02-25T16:20:34,2016-02-25T16:21:44,Tarkistettu,1.1 2016_14_24,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,Ja josko pääministeri vastaisi nyt.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_25,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kriisinhallintaoperaatioita on ollut nyt vähemmän, ja se on tarkoittanut sitä, että harjoittelun tarve on lisääntynyt. Tämä oli äskeinen viestini. Nämä harjoitukset ovat aina herättäneet julkista keskustelua. Se ei ole tämän hallituksen asia vaan — entinen puolustusministeri hyvin muistaa — näistä keskusteltiin myöskin viime kaudella, ja tästä oppineena me haluamme nyt parantaa tätä prosessia, mikä tässä vuosien varrella on ollut. Osana tätä Ranskan avunpyyntöä meillä on tarkoitus lisätä Libanonin operaation suuruutta. Tästä ei lopullisia päätöksiä vielä ole tehty, ja ulkoministeri mainitsi Erbilin koulutusoperaation Irakissa. Nämä menevät normaaleilla budjettivaroilla, ja niihin löydetään sitten tarvittavat rahat. Kovin suurista summista näissä (Puhemies koputtaa) kahdessa operaatiossa ei nyt tällä kertaa puhuta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-25T16:21:44,2016-02-25T16:22:50,Tarkistettu,1.1 2016_14_26,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen kansan kaltaiselle maalle vastuullinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tietenkin elintärkeää erityisesti nyt, kun kansainvälinen tilanne on yhä rauhattomampi. Meillä on varmasti täällä salissa yhteisymmärrys, ettei tämän kaltaisilla asioilla tehdä puoluepolitiikkaa, eikä tietenkään kukaan halua vaikeuttaa tai estää sellaisia harjoituksia, jotka katsotaan Suomen kansallisen edun mukaisiksi. Siinä suhteessa tällaiset kohut ovat harmillisia, että ne voivat aiheuttaa vaikeuksia näiden harjoitusten tulevaisuudelle. Mutta onko tämä nyt käynnissä ollut tai viime viikolla käyty kohu ollut tarpeellinen ja perusteltu? Kysyisin asianomaiselta ministeriltä, mistä tässä oikeastaan on mielestänne keskusteltu, aivan samoin kuin täällä salissa pohditaan. Mikä on siis muuttunut, mikä on vaihtunut Suomen linjassa tai toimintatavassa? Mikä on muuttunut harjoitusten suhteen edellisistä vaalikausista tai edellisen hallituksen ajasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-02-25T16:22:52,2016-02-25T16:23:50,Tarkistettu,1.1 2016_14_27,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy todeta selvästi, että nämä kaikki harjoitukset perustuvat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin ja harjoituksilla ei muuteta näitä linjauksia. Sitten Suomi osallistuu Naton kumppanimaana omista lähtökohdistaan. Nämä asiat tuodaan tietysti kansalaiskeskusteluun, koska on hyvin tärkeää: Suomella ei voi olla kuin yksi ulko- ja turvallisuuspolitiikka, siis Suomen linja, ja sehän tietysti muodostetaan yhdessä eduskunnassa, ja hallitus toteuttaa sitä ohjelmansa mukaisesti, eli meillä täytyy olla tässä konsensus. Tiedän tämän hyvin. Toimiessani ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana, kun olin opposition edustaja silloin, kaikki toiminta tähtäsi siihen, että pystytään muodostamaan konsensus, tehdään yksimielisiä päätöksiä, tehdään yksimielisiä mietintöjä (Puhemies koputtaa) ja sitä kautta kanavoidaan tämä kansan suuri kannatus tähän meidän nykyiseen ulkopoliittiseen linjaan, (Puhemies koputtaa) jonka uskon kaikkien täällä jakavan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-25T16:23:51,2016-02-25T16:25:02,Tarkistettu,1.1 2016_14_28,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"No niin, myönnän vielä kysymykset edustaja Östmanille ja Mustajärvelle, ja sen jälkeen, mikäli ensimmäinen kysyjä haluaa, hän saa vielä puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_29,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikea tiedottaminen oikeaan aikaan on aina avainasemassa silloin, kun on kyse vakavista asioista. Julkisuudessa hallituksen kärkiministerit ovat kuitenkin antaneet erilaisia lausuntoja liittyen näihin sotaharjoituksiin, mitä tulee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Koska hallituksen viestit ovat olleet tulkinnanvaraisia, oli hyvä, että tasavallan presidentti oli julkisuudessa selventämässä hallituksen suunnalta tullutta sekamelskaa. Kuultuani presidentin selvennyksen tunnistin sen, mitä olin itse ajatellut tilanteesta: harjoituksiin ei sisälly niin paljon dramatiikkaa kuin julkisuudessa esillä olleista lausunnoista olisi voinut päätellä. Kysynkin: miten on mahdollista, että hallituksen johtavat ministerit antavat erisuuntaisia lausuntoja ja vastauksia näissä tärkeissä asioissa, ja olisiko hallituksen syytä tarkentaa viestintästrategiaansa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-02-25T16:25:09,2016-02-25T16:26:18,Tarkistettu,1.1 2016_14_30,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Kuka hallituksen puolelta vastaa? — Kumpi vaan. No, valitaan pääministeri nyt sitten ensimmäisenä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_31,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En aivan nyt allekirjoita sitä, että tämä olisi hallituksen sekavaa viestintää, mistä on kysymys. Kyllä tässä on nyt keskustelussa myöskin sotkeutunut erityisesti kaksi asiaa, jotka olen tässä jo moneen kertaan selittänyt: toinen on harjoitustoiminta, jolla on ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita ja lähtökohtia, ja toinen osa ovat ne harjoitukset, jotka lähtevät puolustuskyvyn ylläpitämisestä. Nämä harjoitukset, jotka ovat näyttäviä ja näkyvät ja joissa kalustoa ja rautaa on ilmassa ja maalla harjoituksista riippuen, herättävät aina keskustelua — ovat herättäneet tällä vaalikaudella, ovat herättäneet myöskin viime kaudella. Mutta se on selvää, että hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa ei ole tapahtunut mitään muutoksia, se on ollut selkeä koko ajan, ja sitä vasten me arvioimme sekä harjoitustoimintaa että sitten näitä (Puhemies koputtaa) ulko- ja turvallisuuspoliittisella ulottuvuudella olevia karttaharjoituksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-25T16:26:18,2016-02-25T16:27:28,Tarkistettu,1.1 2016_14_32,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vieläkin on epäselvää, missä vaiheessa Oregonin laivuevierailun valmistelussa tehtiin ulkopoliittinen harkinta, ja jos ei tehty, niin tilanne on aika lailla huolestuttava. Siinä mielessä se, että tasavallan presidentti antoi kuitenkin hallitukselle muistutuksen, osoittaa, että tämä keskustelu ei ole ollut turha. Mutta mitä tulee tähän Lissabonin sopimukseen ja avunantolausekkeeseen, niin onhan nyt varmasti niin, että kun kansallista lainsäädäntöä muokataan, niin muistetaan, että kyse on aina kahdenvälisestä prosessista ja että Suomelle jää aina oma harkinta sen suhteen, mikä on avunannon muoto ja sisältö, ettei käy niin, että esimerkiksi Euroopan unionin muiden maiden paineesta johtuen Suomi luopuisi kansallisesta harkinnastaan, kun niin moni puolue on nyt sitten luopunut siitä EU-kriittisyydestään? (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-02-25T16:27:28,2016-02-25T16:28:23,Tarkistettu,1.1 2016_14_33,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jottei unohdu, niin teidän nyt edustamanne puolue on osallistunut myös hallitustoimintaan silloin, kun tämmöisiä CMX-harjoituksia on ollut. (Paavo Arhinmäki: Ei olla!) — 2012, edustaja Arhinmäki, 2012. — Tosin edustaja Mustajärvi ei silloin mahtunut teidän ryhmään, nyt mahtuu, ja hyvä niin. (Naurua) Arvoisa puhemies! Mutta tämä kysymys, minkä te avunantolausekkeesta teitte, on oikea, ja se on otettava vakavasti, koska se aktivoitiin ensimmäistä kertaa käytännössä näiden Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Mitä tapahtui? Puolustusministerit ilmaisivat poliittisen tahtonsa, sen jälkeen Ranskan suurlähettiläät kaikissa pääkaupungeissa menivät ulkoministeriöön jokaisessa maassa ja alkoivat yhdessä selvittää, mikä se avuntarve olisi, ja sitten neuvotteluteitse ranskalaisten kanssa käydään läpi sitä, miten me voimme auttaa, ja sitten yhdessä koordinoidaan tämä päätös. (Puhemies koputtaa) Tämä on aivan oikea asia, ja näin pitikin tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-25T16:28:23,2016-02-25T16:29:31,Tarkistettu,1.1 2016_14_34,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,Ja vielä pääministeri.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_35,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä edustaja Mustajärven kysymykseen: Tämä on kahdenvälinen prosessi, eli kun tämmöinen avun-antopyyntö laukaistaan, niin se on selvää, että se on kahdenvälinen prosessi. Niin oli tässäkin tapauksessa, ja kaikki, joille avunpyyntö osoitettiin, ovat suhtautuneet siihen positiivisesti. Tämä on erittäin tärkeää, että tästä käydään nyt perusteellinen keskustelu, kun tämä ensimmäisen kerran aktivoitiin. Suomi on pitänyt koko ajan tärkeänä tätä sekä poliittisesti että turvallisuuspoliittisesti, ja nyt kun se on ensimmäistä kertaa laukaistu, niin nyt on hyvä käydä keskustelu sitten, miten muut maat toimivat ja mitä se vaikutti täällä meillä Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-25T16:29:33,2016-02-25T16:30:16,Tarkistettu,1.1 2016_14_36,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Edustaja Tuomioja nousi niin vaativalla tavalla ylös äsken, että minun on pakko myöntää hänelle puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_37,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! — Kun ministeri Soini on pariinkin otteeseen viitannut näihin CMX-harjoituksiin, niin 2015, vuosi sitten, tiedotuksessa todettiin, että ""harjoituksessa läpikäydään tilanne, jossa kahden etäällä Naton alueesta sijaitsevan kuvitteellisen valtion välille kehittyy kriisi, jolla on vaikutuksia humanitaariseen tilanteeseen sekä merelliseen turvallisuuteen"". Nyt haluaisin vain kysyä: onko niin, että myös vastaisuudessa CMX:ään osallistumisessa ei ole mistään artikla 5:stä kysymys tai siitä, että Naton kanssa tehtyä isäntämaa-, yhteisymmärrysasiakirjaa sovellettaisiin tällaisessa harjoituksessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-02-25T16:30:19,2016-02-25T16:31:06,Tarkistettu,1.1 2016_14_38,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näitä harjoituksia on ollut vuosina 2005, 2008, 2010, 2011, 2012 ja nyt mainitsemananne vuonna 2015 — voi olla, että on tulevaisuudessakin. Niissä on todennäköisesti erilaisia viitoituksia, skenaarioita. Tämä on kyllä hyvin mielenkiintoista. Kannatan sitä kovasti, että kaikki nämä asetelmat käydään läpi ja selvitetään, mitä kaikkea on harjoiteltu ja mihinkin aikaan, mutta pääasia on, että on harjoiteltu. Mutta totta kai Suomi osallistuu aina harjoituksiin ainoastaan kumppanimaana, se on meidän linjamme, ainoastaan kumppanimaana. Me emme ole artikla 5:n ja turvatakuiden piirissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-02-25T16:31:06,2016-02-25T16:31:55,Tarkistettu,1.1 2016_14_39,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Lupasin edustaja Rinteelle puheenvuoron, mutta... Taidan pitää lupaukseni. (Naurua)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_40,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp," Kiitoksia, arvoisa puhemies! — Arvostan kovasti tätä rakentavaa ja hyvähenkistä keskustelua Mäntyniemestä tänne eduskuntasaliin siirtyneenä. Erityisen mieluisaa tässä keskustelussa oli se, että pääministeri totesi koko hallituksen puolesta, että sotilaspoliittinen liittoutumattomuus on hallituksen linja. Se on erittäin tärkeä viesti tästä keskustelusta. Haluan myöskin todeta sen, että minun mielestäni tässä keskustelussa on tärkeä ulottuvuus myöskin se — mikä on käynyt selväksi tässä parin viikon keskustelussa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta — että täällä, tässä salissa, eduskunnan toimesta tehdään ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjanmuutokset, ei missään sotilaitten virkatyöpöydällä, täällä nimenomaan eikä minkään harjoituksen yhteydessä. Haluan kiittää, arvoisa pääministeri, tästä hyvästä keskustelusta täällä kyselytunnilla, ja samalla kysyn sitten vielä tarkentavan kysymyksen: milloinka aiotte tuoda tämän selonteon eduskunnan käsittelyyn?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-02-25T16:32:02,2016-02-25T16:33:03,Tarkistettu,1.1 2016_14_41,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kansainvälisestä harjoitustoiminnasta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia kiitoksista. Tarkennan sen verran, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja näin olemme sen kirjanneet myöskin hallitusohjelmaan. Milloin tämä selonteko tuodaan eduskuntaan? Sitten kun se on valmis. Siinä on vielä päätöksiä tekemättä. Kun kaikki tarvittavat päätökset on tehty ja selonteko on valmis, se tulee eduskuntaan. Sillä ei vielä ole aikataulua, jonka voisin tässä luvata, mutta se tulee nopealla aikataululla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-25T16:33:04,2016-02-25T16:33:39,Tarkistettu,1.1 2016_14_42,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,Siirrymme seuraavaan kysymykseen. Edustaja Yanar.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_14_43,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Lukuisat ministerit lupasivat ennen vaaleja olla leikkaamatta koulutuksesta. Kuten me kaikki tiedämme, he ovat pettäneet tämän lupauksen ja leikanneet valtavat summat Suomen tulevaisuudesta eli koulutuksesta, ja nyt opiskelijat odottavat kauhulla, mitä opintotuelle on tapahtumassa: hallitus on leikkaamassa opintotukea neljänneksen. Painotan: neljänneksen. Opintotuki asumislisineen tänä vuonna opiskelunsa aloittavalle on noin 540 euroa bruttona kuukaudessa, eikä tämä riitä mitenkään elämiseen nytkään. Kelan tuoreen raportin mukaan opiskelijoista joka kuudes käyttää jo nyt opintorahan ja asumislisän kokonaisuudessaan asumiseen. Haluan muistuttaa, että opiskelijoiden pitää myös syödä. Opintotuesta ei voi leikata neljännestä ilman, että leikkaus vaikeuttaisi opiskelijoiden elämää kohtuuttomasti. (Puhemies koputtaa) Kysynkin opetusministeriltä: aikooko hallitus todella lähteä opintotuen massiivisen leikkaamisen tielle?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-02-25T16:33:42,2016-02-25T16:34:54,Tarkistettu,1.1 2016_14_44,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on asettanut itselleen tavoitteeksi pysäyttää Suomen velkaantumisen. Se on sellainen tavoite, johon se hallitus, jossa vihreät olivat mukana, ei kyennyt, ja se on myöskin sellainen asia, tämä velkaantumisen pysäyttäminen, joka on erityisen tärkeätä nuorille sukupolville, koska he ovat niitä, jotka sitten maksavat sen velan, jos me otamme sitä heidän piikkiinsä. Hallitusohjelmaneuvotteluissa keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus sopivat hallituksen ohjelmasta, johon sisältyy 4 miljardin euron leikkaukset. (Jari Myllykoski: Opiskelijat kyykkyyn!) Tässä kokonaisuudessa keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus sopivat, että opintotuki valitettavasti myöskin kuuluu näiden leikkausten piiriin, 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja 150 miljoonaa pitkällä aikavälillä. Epäkiitollinen tehtäväni on viedä tätä asiaa eteenpäin, ja olen asettanut selvityshenkilön Roope Uusitalon valmistelemaan mallia. Tämän kokonaisuuden, hänen työnsä, (Puhemies koputtaa) olisi tarkoitus valmistua tämän kuun loppuun mennessä, ja sen jälkeen voimme sitten keskustella siitä suunnasta, minkälaiseen ratkaisuun asiassa päädytään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-02-25T16:34:54,2016-02-25T16:36:13,Tarkistettu,1.1 2016_14_45,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,"Nyt pyytäisin niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_46,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! On selvää, että näin suurta leikkausta ei ole mahdollista toteuttaa oikeudenmukaisella tavalla. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella on syytä olla huolissaan siitä, että opiskelijat ajetaan kohti pakkolainaa. Toisin sanoen riittävän opintotuen sijaan opiskelijat pakotetaan elämään velaksi. Tavoiteajassa valmistuvalle opiskelijalle, joka rahoittaa koko opintonsa opintolainalla, kertyy jo nykyisellään 18 000 euroa lainaa opintojensa lopussa eli melkein 20 000 euroa. Tämä on pelottava lainamäärä, kun epävarmat työmarkkinat eivät takaa tulevia tuloja. Koulutuksesta saattaa siis tulla rikkaiden lasten etuoikeus. Hallitus siis jatkaa hyvinvointivaltion romuttamisprojektiaan. Lisäksi tämä tarkoittaisi sitä, että parhaat osaajat eivät välttämättä hakeutuisi korkeakouluihin, vaan ne, joilla olisi varaa, hakeutuisivat. Hallitus pelottelee jatkuvasti valtion velkaantumisella. Kysynkin: (Puhemies koputtaa) aikooko hallitus nyt pakottaa tulevat opiskelijasukupolvet elämään velaksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-02-25T16:36:13,2016-02-25T16:37:22,Tarkistettu,1.1 2016_14_47,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en oikein pidä hyvänä sitä, että tässä salissa pelotellaan nuoria sukupolvia heidän tulevaisuudellaan. (Hälinää, välihuutoja) Se ei minun mielestäni ole kovin rakentavaa. Me tiedämme kaikki, että maailma on koko ajan enemmän mahdollisuuksia täynnä meidän nuorillemme, ja totta kai tässä tulevaisuuden näkymässä, kun mahdollisuuksia on enemmän, lisääntyy myöskin se, että epävarmuutta on. Meidän pitää pystyä vastaamaan tähän epävarmuuteen muun muassa sillä, että laitamme Suomen talouden kuntoon, huolehdimme siitä, että meillä on pitkälläkin aikavälillä hyvinvointiyhteiskunta, joka suojaa niiltä tilanteilta, jos elämästä pettää pohja. Minä pidän erittäin tärkeänä sitä, että me emme anna sellaista mielikuvaa tästä salista, että me voimme jatkaa tätä velkaantumisen tietä, vaan me rakennamme kestävää tulevaisuutta meidän lapsillemme (Puhemies koputtaa) ja nuorillemme. Tämä tilanne on vaikea, tämä leikkaus on ikävä. Minä itsekin nuoren sukupolven edustajana ja hallituksen nuorisoasioista vastaavana ministerinä pidän erittäin kovana paikkana leikata opiskelijoilta (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) ja katson, että meidän täytyy pystyä rakentamaan erilaisin ratkaisuin nuorille positiivista tulevaisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-02-25T16:37:23,2016-02-25T16:38:35,Tarkistettu,1.1 2016_14_48,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,"Edustajat, pyydän, että pysyttäisiin mahdollisuuksien mukaan sen 1 minuutin rajoissa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_49,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp," Arvoisa puhemies! Toimin viime kaudella opintotuesta vastaavana ministerinä. Silloin opintotukea ei leikattu, (Ben Zyskowicz: Vaan korotettiin, täysin järjetöntä! — Hälinää) ja nyt te, ministeri Grahn-Laasonen, olette leikkaamassa opiskelijoiden toimeentulosta 25 prosenttia. Te sanotte, että täällä pelotellaan. Täällä kerrotaan faktoja. Arvoisa puhemies! Se tiedetään, että ministeri Soinin puheilla ennen vaaleja ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä ministeri Soini ja hallitus tekevät vaalien jälkeen, mutta hämmästyin, kun luin Ilta-Sanomia vuoden takaa. Siellä sanotaan näin: ""Eläkeläisten, lapsiperheiden, opiskelijoiden ja muiden tuensaajien euroista ei ole tarkoitus ottaa pois senttiäkään, kuten puheenjohtaja Juha Sipilä lupasi. (Eduskunnasta: Ohhoh!) — Kyllä. Tasoa ei leikata, Sipilä vakuutti."" Arvoisa pääministeri Sipilä, opintotuesta ollaan leikkaamassa 25 prosenttia. Kuka oli tämä Sipilä, joka tällaisen selkeän lupauksen antoi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-02-25T16:38:41,2016-02-25T16:39:47,Tarkistettu,1.1 2016_14_50,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ennen vaaleja tosiaan arvioimme sen, että indeksien leikkaaminen riittäisi, että tasoon ei tarvitsisi puuttua. Nyt tilanne on toinen. Suomen talouden tilanne on huomattavasti huonompi kuin mitä arvioimme ennen vaaleja. Tämä 70 miljoonan leikkaus on äärimmäisen vaikea, niin kuin opetusministeri tuossa juuri kertoi, mutta erityisesti nuorten sukupolvien, ylisukupolvisuuden näkökulmasta se, että tämä velkaantumiskehitys saadaan pysäytettyä, on äärimmäisen tärkeää. Nyt kun asiaa valmistellaan, niin totta kai valmistellaan huolellisesti sellainen tie, että lisäämällä lainan määrää ja valtion takausta lainoissa pystytään takaamaan se, että opiskelija pystyy opintojensa aikana takaamaan elämisen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-25T16:39:47,2016-02-25T16:40:44,Tarkistettu,1.1 2016_14_51,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täytyy ihan alkuun kysyä opetusministeriltä: onko näin, että valtio ei voi velkaantua, mutta opiskelijat voivat velkaantua? Se on aikamoinen periaate teiltä. Valitettavasti jokainen meistä tietää ja tuoreelta muistilta muistaa, minkälaiset koulutusleikkaukset täällä on tehty, kuinka massiiviset, kuinka suuret. Ne tulevat jättämään vielä pitkäaikaisia vaikutuksia. No, nyt ollaan jo heikentämässä opiskelijoiden toimeentuloa, joka on valmiiksi hyvin heikko. Moni opiskelija elää jo tällä hetkellä köyhyysrajalla, ja varmasti opetusministeri tietää tämän varsin hyvin. Opintotuen kohdalla ollaan haluttu pitkään tehdä kokonaisuudistusta. Onko tämä nyt se massiivinen uudistus, jota olette meille tuomassa, jolla saadaan opiskelijoille opiskelurauhaa? Saadaanko tällä opiskelijat täysipäiväisesti opiskelemaan, nopeasti valmistumaan, niin kuin se on teillä hallitusohjelmassa myöskin tavoitteena?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-02-25T16:40:45,2016-02-25T16:41:44,Tarkistettu,1.1 2016_14_52,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp," Arvoisa puhemies! Nykyinen opintotukijärjestelmä, josta edustaja Arhinmäki tässä puhui, ei ole kyllä erityisen toimiva, se nykyinenkään. Se on jäykkä ja byrokraattinen, ja se ei kannusta ripeään valmistumiseen, eikä se oikeastaan myöskään mahdollista opiskelun ja työnteon yhdistämistä. Elikkä siinä opintotukijärjestelmässä olisi hyvin paljon kyllä kehittämisen varaa, ja juuri siitä syystä meidän täytyykin katsoa huolella, minkälainen malli valitaan. Voi olla, että koska nämä leikkaukset kohdistuvat nyt jo tuleville vuosille, niin meidän täytyisi rakentaa myöskin sellaista polkua, jossa katsotaan pidemmälle. Ja siitä syystä olen esittänyt harkittavaksi hallituksen piirissä sitä, voitaisiinko opiskelijat yhtenä kohderyhmänä esimerkiksi ottaa mukaan hallituksen kaavailemaan perustulokokeiluun. Se voisi antaa opintotuen pitkän aikavälin kehittämiselle hyvää suuntaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-02-25T16:41:45,2016-02-25T16:42:38,Tarkistettu,1.1 2016_14_53,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutuslupaus ja se, että jokaisella nuorella on yhtäläiset mahdollisuudet saada lahjakkuutensa, intonsa, osaamisensa pohjalta tässä maassa hyvä koulutus, on hyvinvointivaltion ydin. (Välihuutoja oikealta) Se on meidän menestysstrategiamme ydin. Tämä maa pärjää jatkossakin sillä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet, kaikilla on mahdollisuudet unelmiinsa, kaikilla on mahdollisuus toteuttaa niitä osaamisensa ja intonsa pohjalta. Arvoisa puhemies! Olen kyllä hämmentynyt siitä, että opetusministeri kuulostaa lähinnä innostuneelta siitä, että hän pääsee leikkaamaan opintotukea, ja niille, jotka ovat huolissaan siitä, että neljännes leikataan opiskelijan toimeentulosta pois, (Hälinää) te sanotte sitä pelotteluksi, että tästä ollaan huolissaan. Pelottelevatko opiskelijat, jotka ovat huolissaan siitä, että heiltä viedään neljännes tuloistaan? Teillä on ollut vaihtoehto, ja vaihtoehto olisi ollut se, että panostetaan koulutukseen, nostetaan nuoria työelämään ja uudistetaan sitä, että kannustetaan valmistumaan, mutta te olette päättänyt leikata eniten juuri opiskelijoilta. Kysynkin pääministeriltä, koska kokoomuksen linja on ollut tämä lainapainotteisuus pitkään: (Puhemies koputtaa) miksi keskusta voi tämän hyväksyä, koska tämä lisää koulutuksen eriarvoisuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-02-25T16:42:41,2016-02-25T16:43:50,Tarkistettu,1.1 2016_14_54,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,"Nyt pääministeri vastaa, kysymys tuli selväksi. Pääministeri vastaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_55,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kyllä eri mieltä siitä, että opetusministeri innostuneena esitteli tämän ikävän leikkauksen, jonka hän joutuu toteuttamaan. Muistaakseni juuri tällaisia sanoja hän asiasta käytti. (Olavi Ala-Nissilä: Ei saa vääristellä!) Valtio velkaantuu kovaa vauhtia. Itse kun opiskelin, niin silloin opinnot rahoitettiin pääasiassa lainalla. (Hälinää) Minä en usko, että me pystymme... (Välihuuto) — Kyllä, se on totta, että silloin oli eri tilanne, myöskin työllistymistilanne oli silloin erilainen. — Mutta me pidämme ehdottomasti kiinni siitä, että Suomessa säilyy edelleenkin yhtäläiset mahdollisuudet jokaiselle, jolla on motivaatiota, päätä ja halua kouluttautua, kouluttautua niin pitkälle kuin kykenee. Minä en usko, että se, että tähän tulee lainakomponenttia lisää, tulee tätä yhtäläistä mahdollisuutta pienentämään. Tämä on ikävä leikkaus, niin kuin opetusministeri totesi, (Puhemies koputtaa) mutta valitettavasti täältäkin joudutaan leikkaamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-25T16:43:50,2016-02-25T16:45:00,Tarkistettu,1.1 2016_14_56,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,Opetusministeri haluaa hyvin lyhyesti vielä vastata.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_57,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Niinistö, minä pidän teidän äskeistä puheenvuoroanne hyvin loukkaavana. Me tunnemme toisemme hyvin, ja sinä tiedät, mitä ajattelen koulutuksen merkityksestä ja myöskin siitä, miten tärkeää on se, että jokaisella taustoista riippumatta on mahdollisuus Suomessa kouluttautua ja päästä elämässä eteenpäin. Itse uskon siihen, että tulevaisuudessakin valtion pitää vahvasti panostaa koulutukseen ja myöskin taloudellisesti tukea opiskelijoita heidän opinnoissaan. Sen takia meidän pitää keskittyä siihen, että me rakennamme sellaisen hyvinvointiyhteiskunnan, joka antaa edellytykset siihen, että kaikista taustoista noustaan. Se edellyttää ihan panostamista jo esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen pedagogiikkaan ja siihen, että sieltä nostamme. (Hälinää) Mutta ihan totta, tämä taloustilanne on vaikea, ja nyt minä toivoisin, että keskityttäisiin etsimään niitä ratkaisuja, joilla me turvaamme sen, että meillä on hyvinvointiyhteiskunta tulevaisuudessakin, (Puhemies koputtaa) ja velkaantumisen pysäyttäminen on ensimmäisiä asioita. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-02-25T16:45:01,2016-02-25T16:46:00,Tarkistettu,1.1 2016_14_58,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp," Arvoisa puhemies! Mielestäni hallituksen pitäisi olla nöyrä sen edessä, että te olette leikkaamassa tämän maan pienituloisimmilta ihmisiltä ja samalla sanotte, että tämä voi olla, niin kuin kuulostaa opetusministerin puheessa, mahdollisuus luoda jopa parempi järjestelmä. Te leikkaatte neljänneksen heidän toimeentulostaan, kun jo nyt asumislisä ja opintoraha ovat monille opiskelijoille pienemmät kuin heidän asumismenonsa. Haluan korostaa sitä, että kansainväliset tutkimukset — se tietopohjainen päätöksenteko, johon päätösten pitäisi nojata — osoittavat, että koulutuksen periytyvyys lisääntyy, jos opiskelijoiden toimeentuloedellytyksiä heikennetään. Tämä on se suuri valintatilanne, jonka edessä Suomi on. Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa oppimistulokset ovat monissa kouluissa jo nyt heikompia, erityisesti poikien menestys on heikompaa, ja jos tätä opintorahaa heikennetään, niin pienituloisista taustoista tulevien nuorten mahdollisuus päästä korkeakoulutukseen heikkenee, ja tämä on arvovalinta, jota minä en voi hyväksyä. Minä kysyn edelleen pääministeriltä, kun te puolustitte opintolainaa silloin aikanaan itsellenne opiskeluaikana, että se oli hyvä malli: oletteko nyt sitä mieltä, etteikö opintoraha ole kuitenkin tärkeä tasa-arvon kannalta? (Ari Jalonen: Ei tullut anteeksipyyntöä, uhittelu jatkuu!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-02-25T16:46:01,2016-02-25T16:47:14,Tarkistettu,1.1 2016_14_59,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp," Arvoisa puhemies! En toki puolustele sitä opintolainaa ja pidän ilman muuta tärkeänä sitä, että täällä säilyy opintotukikomponentti. Juuri tästä syystä me haluamme pitää siitä kynsin hampain kiinni ja teemme sen, mikä näissä olosuhteissa on tehtävissä. Mutta haluan tällä, kun kerroin omasta esimerkistäni, rohkaista myöskin siihen, että kyllä voi myöskin ottaa vähän lainaa investointina omaan ammattiin, ja kun Suomessa kuitenkin on ilmainen koulutus, nautitaan siitä ja rohkaistaan nuoria eikä pelotella sillä, että jotenkin tämä koulutuksen polku siihen loppuisi. En missään tapauksessa halua puolustella tätä vaikeaa leikkausta. (Puhemies koputtaa) Se on meille kaikille yhtä vaikea tehtävä, mutta me haluamme pitää kuitenkin tämän tukielementin siellä mukana juuri tästä syystä, minkä mainitsin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-25T16:47:14,2016-02-25T16:48:19,Tarkistettu,1.1 2016_14_60,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niinistö, hallitus on nöyrä sen edessä, että meidän taloustilanteemme on heikko. Hallitus on nöyrä sen edessä, että me olemme tuplanneet velkamme viimeisen kuuden vuoden aikana. Hallitus on nöyrä sen edessä, että meillä on työttömyysprosentti yli 9. Hallitus on nöyrä jokaisen leikkauksen edessä, jonka me joudumme tällä hetkellä tekemään. Me teemme työtä sen eteen, että saamme Suomen uudistettua ja että saamme tilanteen käännettyä. Olen myös nöyrä ja kiitollinen sen edessä, että olen itse aikoinaan nauttinut opintotuesta. Me ymmärrämme sen merkityksen, mutta tämän leikkauksen vaikeutta ei tämäntyyppinen keskustelu, (Puhemies koputtaa) jota te äsken edistitte, edistä millään tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-02-25T16:48:20,2016-02-25T16:49:04,Tarkistettu,1.1 2016_14_61,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,"Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Puumala.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_62,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp," Arvoisa puheenjohtaja! Tämä on tietysti kova paikka meille kaikille, eihän sitä kukaan täällä ole kiistänyt. Ehkä nyt kuitenkin sillä tavalla kannattaisi vähän laittaa jäitä hattuun, että Uusitalo on antamassa omaa selvitystänsä ilmeisesti tässä lähiaikoina, minkä jälkeen hallitus tekee oman valmistelunsa, jonka jälkeen asia tuodaan eduskuntaan, näillä arvioilla ilmeisesti vasta syksyllä. Elikkä siinä mielessä ei ehkä vielä kannata ihan valtavia aaltoja tämän asian ympärillä herätellä. (Paavo Arhinmäki: Ei, kun just nyt niitä pitää herätellä!) Ottaisin esille, ministeri — jos, Arhinmäki, tekin jaksatte hetken kuunnella — sellaisen ajatuksen, jonka keskusta toi ryhmänä eilen vahvasti esille. Siellä opintotuen sisällä voitaisiin myöskin tehdä paljon oikeudenmukaisuutta parantavia toimia. Yksi tällainen olisi, että opiskelijat siirrettäisiin yleisen asumistuen piiriin nykyisen opiskelijoitten asumistuen sijasta. Silloin tuki kohdistuisi juuri pienituloisimpiin opiskelijoihin ja niihin, jotka ovat tällä hetkellä epätasa-arvoisessa asemassa, siis toisen asteen opiskelijoihin, jotka asuvat muualla kuin omalla kotipaikkakunnallaan ja joiden vanhempien tulot vaikuttavat siihen asumistukeen. Se voisi jopa kaksinkertaistua. (Puhemies koputtaa) Mitä mieltä olette tästä, voitaisiinko tätä edistää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-02-25T16:49:07,2016-02-25T16:50:18,Tarkistettu,1.1 2016_14_63,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan ensi viikolla, aivan niin kuin sivistysvaliokunnan puheenjohtaja totesi, selvityshenkilö antaa raporttinsa, ja sen jälkeen lähtee sitten kehittelyyn tämä malli. Minusta pitää, niin kuin sanoin edellisessä puheenvuorossani, etsiä erilaisia tapoja, joilla me voimme luoda positiivisen tulevaisuudenkuvan ja kehittämissuunnan myöskin opintotuelle. Tämä perustulokokeiluun osallistuminen voisi olla yksi sellainen keino, ja toinen, mitä meillä on ministeriössä jo pidempäänkin mietitty, on se, voisivatko opiskelijat siirtyä yleisen asumistuen piiriin, ja se on mielestäni ilman muuta harkinnan arvoinen asia. Yleisen asumistuen puolella tukea saisivat enemmän juuri ne opiskelijat, joiden asumisen kustannukset ovat korkeat, erityisesti suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla opiskelevat opiskelijat saisivat tästä hyötyä, ja pidän sitä kyllä erittäin harkinnan arvoisena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-02-25T16:50:19,2016-02-25T16:51:14,Tarkistettu,1.1 2016_14_64,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,Edustaja Gustafsson.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,sv,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_65,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp," Arvoisa puhemies! En kyllä pyytänyt, mutta mielelläni (Naurua) puheenvuoron käytän. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Nimenne on täällä paperilla kuitenkin.] Tämä on vakava asia (Naurua) erityisesti sen takia — en nyt ymmärrä, miksi täällä nauretaan. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja Gustafssonilla on puheenvuoro.] Täällä jo viitattiin opintotuen sosiaalisiin vaikutuksiin ja merkityksiin. Meillä on tutkittua tietoa siitä, että yksinhuoltajaäitien opiskelevista nuorista lainaa nostaa vain 18 prosenttia, kun korkeasti koulutettujen nuorista ottaa lähes 30 prosenttia — siis se on kaksinkertainen. Tämähän suomeksi tarkoittaa sitä, että pienituloisten perheitten lahjakkaatkaan lapset eivät lähde opintielle, ja sen takia tämä opposition huoli opintotuen kehittämisestä (Puhemies koputtaa) on aito ja todellinen. Tiedättekö te tämän sosiaalisen vaikutuksen, arvoisa ministeri? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-02-25T16:51:14,2016-02-25T16:52:31,Tarkistettu,1.1 2016_14_66,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on viitattu tutkittuun tietoon hyvin useissa puheenvuoroissa, ja itsekin toivoisin, että me itse asiassa enemmän tekisimme täällä päätöksiä, jotka perustuisivat nimenomaan tutkittuun tietoon, koska tähän saakka pitkä kokemus osoittaa ehkä sen, että opintotukea on monesti kehitetty enemmän ehkä tunteella ja on luotu sellainen järjestelmä, joka tällä hetkellä ei kyllä optimaalisella tavalla toimi. Juuri sen takia pyysin selvityshenkilöksi professori Roope Uusitaloa, että hän hankkisi tietopohjaa, tekisi kansainvälistä vertailua, keräisi tutkimustietoa. Hänen osaamisellaan, asiantuntemuksellaan, talouden arviointineuvoston puheenjohtajanakin hän pystyy varmasti uskottavalla tavalla tutkimustietoon pohjautuen tuomaan meille tulokulmia ja näkökulmia, joiden pohjalta päätöksentekoa voidaan tehdä. Olemmeko sitoutuneet siihen, että toteutamme Roope Uusitalon mallin? Emme ole. Me tietysti olemme tilanneet häneltä selvityksen ja katsomme sen lopputuloksen, ja sen jälkeen on poliittisen päätöksenteon aika, mutta katson, että meidän tulisi (Puhemies koputtaa) laajemminkin tässä salissa keskittyä tekemään päätöksiä tutkitun tiedon pohjalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-02-25T16:52:31,2016-02-25T16:53:42,Tarkistettu,1.1 2016_14_67,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,"Ja vielä sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Lauslahti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_68,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp," Arvoisa puhemies! Juuri näin, että seuraavassa vaiheessa on keskustelun paikka ja sen jälkeen johtopäätösten aika. Selvää on, että opintotukijärjestelmä on ollut kovin tempoilevaa viimeiset vuodet, ja on aika löytää pysyvä ratkaisu tältä osin. Jos lähdetään katsomaan, millaista on syntyä Suomeen ja päästä opiskelemaan, voi sanoa, että suomalainen lapsi on etuoikeutettu: meillä on maksuton koulutus, meillä on ateriatuki, meillä on opintotuki, meillä on asumistuki, meillä on vielä opintolainahyvitys. Siltä osin meillä on valtava määrä asioita, joilla me mahdollistamme myös erilaisista sosiaaliluokista tulevien lapsien ja nuorten opinnot, ja uskoisin näin, että se on myös tulevaisuudessa hallituksen tavoitteena. Eikö näin ole, pääministeri, että jatkossakin Suomessa mistä tahansa sosiaaliluokasta tulee, on mahdollista opiskella niin pitkälle kuin sielu sietää? (Hälinää)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-02-25T16:53:46,2016-02-25T16:54:52,Tarkistettu,1.1 2016_14_69,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä pidämme kynsin hampain kiinni: ilmaisesta opetuksesta ja siitä, että myöskin opiskeluaikana on elämisen edellytykset. Tästä pidämme ehdottomasti kiinni. Tämä on yksi kipeimpiä leikkauksia, joka meidän pöydällämme nyt on. 4 miljardia on suuri summa, ja tämä on yhteisesti yksi vaikeimpia päätöksiä, joita jouduimme Smolnassa tekemään ja nyt sitten toteuttamaan. Nyt yhteinen tahtomme on totta kai, niin kuin opetusministeri kertoi, löytää tähän paras mahdollinen malli toteuttaa se, niin että tämän vaikutukset olisivat mahdollisimman pienet ja että pystytään pitämään edustaja Lauslahden mainitsemasta pääperiaatteesta kiinni, että jokaisesta suomalaisesta kodista (Puhemies koputtaa) jokainen lapsi pystyy kouluttautumaan niin pitkälle kuin tahtoa, motivaatiota ja päätä riittää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-02-25T16:54:52,2016-02-25T16:55:51,Tarkistettu,1.1 2016_14_70,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintotuen leikkaamisesta (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2016 vp,Tällä kertaa tämä kysymys on loppuun käsitelty. Tähän palataan monta kertaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_71,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys maaseudulle rakentamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Kalmari.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_14_72,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys maaseudulle rakentamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Turvallisuuspolitiikka on pysyvää, mutta on eräs asia, jossa tämä hallitus on tehnyt selvän linjamuutoksen: se ei enää ajattele, että maaseutu on riippa vaan tärkeä voimavara — voimavara, jota tarvitaan, kun Suomeen luodaan uutta kasvua. Siksi jo hallitusohjelmaa tehdessä linjattiin monia asioita, joilla yrittäjyyttä ja maaseudulla asumista helpotetaan. Erityisen linjakkaasti ja vauhdilla tässä asiassa on toiminut ministeri Tiilikainen, ja kysyisinkin nyt teiltä, ministeri Tiilikainen: millä tavalla tämä hallitus vapauttaa maaseudulle rakentamista?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-02-25T16:56:28,2016-02-25T16:56:45,Tarkistettu,1.1 2016_14_73,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys maaseudulle rakentamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2016 vp,Osaisiko ministeri Tiilikainen nyt vastata?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_74,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys maaseudulle rakentamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys ei tullut aivan yllättäin, koska hallitusohjelman mukaisesti ministeriömme on lähtenyt tietenkin valmistelemaan näitä hallitusohjelman linjauksia. Asumista ja rakentamista koskee kaksi päätavoitetta: lisätään ja vapautetaan. Lisätään siellä, missä on pulaa asunnoista, kuten suurimmilla kaupunkiseuduilla. Vapautetaan rakentamista siellä, missä tällä hetkellä turhat säädökset sitä kahlitsevat. Olemme jo tehneet päätösvallan siirtoa ympäristöministeriöstä maakunnille, ely-keskuksilta kunnille poikkeustoimilupien osalta, ja paraikaa valmistellaan kaavajärjestelmää ja rakentamista koskevien lupajärjestelmien sujuvoittamista. Siellä on ne kaikki kohdat, mitä hallitusohjelmassa on mainittu, tavoitteena saada lainsäädäntöön saakka, eli hajarakentamista helpotetaan, lomarakennusten muuttamista pysyvään käyttöön helpotetaan, ylipäänsä käyttötarkoituksen muutoksia sujuvoitetaan ja pienimuotoista piharakentamista ja energiarakentamista helpotetaan. Tämä on valmistelussa, (Puhemies koputtaa) ja esitykset saadaan eduskuntaan tämän vuoden aikana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-25T16:56:45,2016-02-25T16:58:02,Tarkistettu,1.1 2016_14_75,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys lääkkeiden alkuomavastuusta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 18/2016 vp,Vielä yksi kysymys. Edustaja Hänninen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_14_76,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys lääkkeiden alkuomavastuusta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tällä kaudella todellakin kunnostautunut leikkaamalla pienituloisilta ja paljon sairastavilta. Asiakasmaksuja nostetaan ja lääke- ja matkakorvauksia leikataan. Huolta ja hämmennystä on herättänyt erityisesti uusi lääkkeiden 50 euron alkuomavastuu. Tämän omavastuun takia ihmiset ovat joutuneet jättämään jopa lääkkeet ostamatta, koska heillä ei yksinkertaisesti ole niihin varaa. Terveyden hoitaminen riippuu siis yhä enemmän lompakon paksuudesta. Tällaistako Suomea hallitus tosiaan haluaa rakentaa? Me vasemmistoliitossa emme voi hyväksyä 50 euron alku-omavastuuta, joka lisää kansalaisten terveyseroja. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri: onko hallitus valmis perumaan tämän epäoikeudenmukaisen alkuomavastuun, vai onko tarkoitus tehdä vielä uusia heikennyksiä lääkekorvauksiin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.4.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-02-25T16:58:02,2016-02-25T16:59:02,Tarkistettu,1.1 2016_14_77,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys lääkkeiden alkuomavastuusta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 18/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Lakimuutos, jolla lääkekorvausjärjestelmää muutettiin, tuli voimaan, ja siitähän edustajakin kysyi, aiotaanko tähän muutos tehdä. Minulla ei ole tiedossa sellaista valmistelua, että voimassa olevaa lainsäädäntöä näiltä osin muuttamaan lähdettäisiin. Toisekseen, lääkekorvausjärjestelmän muuttaminen edelleen, esimerkiksi rationaalisen lääkehoidon käyttöönotto, on valmistelussa. Meillä on — en muista tarkkaa kymmenmiljoonamäärää, koska vastuuministeri ei ole valitettavasti nyt kyselytunnilla paikalla — esimerkiksi rationaalisen lääkehoidon kautta tarkoitus säästää useiden kymmenien miljoonien eurojen edestä vuoteen 2017 mennessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-02-25T16:59:03,2016-02-25T16:59:54,Tarkistettu,1.1 2016_14_78,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys viljelijätuista (Reijo Hongisto ps)>>>Suullinen kysymys SKT 19/2016 vp,Vielä ennätetään myöntää edustaja Hongistolle kysymys.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_14_79,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys viljelijätuista (Reijo Hongisto ps)>>>Suullinen kysymys SKT 19/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Me perussuomalaiset arvostamme suomalaista ruokaa ja ruoantuottajiamme. Me kannamme huolta erityisesti pienistä ja keskisuurista perheviljelmistä ja näiden viljelijöiden mahdollisuudesta jatkaa toimintaansa yhä kovemmin kilpailluilla markkinoilla. Kilpailun lisäksi viljelijöiden tilannetta vaikeuttavat myös monimutkaiset EU-tukijärjestelmät ja se, että inhimillisestä erheestä ja tahattomista virheistä rangaistaan erittäin ankarasti. Tästä ongelmasta on viime aikoina puhuttu paljon, koska monilta viljelijöiltä on vähennetty tahattoman laiminlyönnin seurauksena eläinperusteisia ja peltoalaperusteisia tukia. Yksi rasti väärässä paikassa voi aiheuttaa koko vuoden tukien menetyksen. Kysynkin ministeri Tiilikaiselta: onko hallituksella keinoa puuttua näihin viljelijöille määrättyihin, kohtuuttomilta ja ylimitoitetuilta tuntuviin sanktioihin? (Eduskunnasta: Erittäin hyvä kysymys!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.5.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-02-25T16:59:57,2016-02-25T17:00:52,Tarkistettu,1.1 2016_14_80,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys viljelijätuista (Reijo Hongisto ps)>>>Suullinen kysymys SKT 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hongiston kysymys on äärimmäisen tärkeä ja myös ajankohtainen. Sitä kannattavuuskriisiä, missä monet tilat elävät tällä hetkellä, ei helpota se, jos viljelijöille kuuluvia tukia jää jonkun virheen takia saamatta. Osan näistä viljelijöiden tekemistä virheistä olemme pystyneet tulkitsemaan viljelijöitten kannalta hyvin. Esimerkiksi viivästymiset eläinrekisteritallennuksiin pystyimme tulkitsemaan niin, että viljelijät eivät koe tarpeettomia menetyksiä. Sen sijaan jos jokin tuki on viljelijältä jäänyt kokonaan hakematta, emme tätä voi muuttaa. Ja näitä tapauksia eläintukien osalta oli noin prosentti tuen hakijoista viime vuonna. On ikävää, että tätä epäkohtaa ei voida kokonaan korjata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+2.5.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-02-25T17:00:52,2016-02-25T17:01:53,Tarkistettu,1.1 2016_14_81,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_14_82,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä nyt käsittelyssä oleva lakialoite pureutuu siihen asiaan, että meiltä maksetaan erilaisia konserniavustuksia suunnattomia määriä — miljoonia, jopa miljardejakin — muun muassa Caymansaarille ja muihin veroparatiiseihin. Siihen on olemassa monta syytä, ja tämä ei varmasti yksistään kaikkia porsaanreikiä tuki, mutta tukkii yhden porsaanreiän. Nimittäin meidän lakimme, johon perustuu muutamiakin asioita, on vuodelta 1986 eli ajalta ennen pääomien vapaata liikkuvuutta Euroopassa. Muutama vuosi sitten tässä maassa nousi aika kohullakin ylös se, että suuret konsernit maksavat ulkomailla veroparatiiseissa oleville tytär- ja emoyhteisöilleen konserniavustuksia. Näin ne pystyvät siirtämään vuosivoittojaan suomalaisen verottajan ulottumattomiin. Yksi esimerkkitapaus oli suomalainen terveysalan yritys, joka maksoi 36 miljoonan euron vuosivoitostaan veroa vain 0,4 miljoonaa euroa eli ainoastaan 1,1 prosenttia. Näin minimaaliseen verotukseen oli päädytty siksi, että sanottu osakeyhtiö oli maksanut merkittävän suuruisen konserniavustuksen kansainvälisen, veroparatiisiin jäljittyvän konserninsa ulkolaiselle tytäryhteisölle. Sanottu verotusmenettely ei ole sopusoinnussa voimassa olevan lain kanssa eli konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 825/1986 tarkoituksen kanssa. Silti sama laki mahdollistaa tämän. Konserniavustuksen verovähennyskelpoisuus on lain 3 §:ssä sidottu siihen, että molemmat osapuolet eli avustuksen maksava yhteisö ja sen saava yhteisö ovat kotimaisia Suomeen rekisteröityine kotipaikkoineen. Kotimaisuusvaatimus on molempien yhteisöjen osalta voimassa, olipa tytäryhteisö konserniavustuksen maksajana tai saajana. Tämä ilmenee paitsi sanotun lain 3 §:stä myös tämän pykälän lainsäädäntöperusteluista. Sama kotimaisuusvaatimus koskee myös niitä tapauksia, joissa toisen konserniyhtiön kotipaikka on toisessa EU-maassa kuin Suomessa. Tämä ilmenee korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjassaan julkaisemasta ennakkopäätöksestä vuodelta 2007. Näitä ennakkopäätöksiä on itse asiassa kaksi kappaletta. Vielä vähemmän kuin EU:n sisällä on ajateltavissa hyväksyä rajat ylittävän konserniavustuksen verovähennyskelpoisuus tapauksissa, joissa Suomesta konserniavustuksena varoja saanut konserniyhtiö sijaitsee jossakin EU:n ulkopuolisessa niin sanotussa veroparatiisissa eli verokeinottelijoiden suosimassa maassa. Kyseinen konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 § on syytä kiireellisesti selventää 3 momenttinsa osalta, koska 3 momentin sanamuoto on lain syntyvuodelta eli vuodelta 1986 eli ennen rajat ylittävien pääomaliikkeiden täyttä vapautumista Suomessa. Nykyisessä eli alkuperäisessä sanamuodossaan kyseinen 3 momentti antaa tiettyä perustetta sellaiselle lain henkeä ja tavoitetta syrjäyttävälle tulkinnalle, kuten edellä lakialoitteen perustelujen ensimmäisessä kappaleessa jo kerroin. Lakiehdotuksessa esitetään, että 3 §:n 3 momenttiin lisätään useaan kohtaan sana ""kotimainen"" asianmukaisessa taivutusmuodossaan. Näiden lisäysten avulla saadaan konserniavustusten verotuskäytännössä todettu aukko poistetuksi — suomeksi sanottuna yksi porsaanreikä tukituksi. Lain pitäisi tulla voimaan niin pian, että sitä voitaisiin soveltaa jopa jo tämän vuoden lopullisessa verotuksessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain (825/1986) 3 §:n 3 momentti ja lisätään 4 momentti seuraavasti: ""Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, sovelletaan vastaavasti myös konserniavustukseen, jonka kotimainen tytäryhteisö on suorittanut kotimaiselle emoyhteisölleen tai tällaisen emoyhteisön toiselle kotimaiselle tytär-yhteisölle. Maksettu konserniavustus on vähennyskelpoinen ainoastaan siltä osin kuin se on vastaanottavan emoyhteisön tai emoyhteisön toisen tytäryhteisön sijoittautumisvaltiossa veronalaista tuloa. Mikäli tulo verotetaan vastaanottavan yhteisön sijoittautumisvaltiossa Suomen yhteisöveroastetta matalammalla verokannalla, vähennyskelpoisuus rajoittuu tämän verokannan mukaan maksettavan veron osuuteen."" Tämä on siis tämä ehdotus, ja toivonpa todella, että täällä on nyt myötätuulta asiassa. Viime kaudella ei ollut myötätuulta. Silloin todettiin, että on maan tapa, että maksetaan konserniavustuksia, jotka jäljittyvät esimerkiksi Ruotsin kautta Caymansaarille. Mutta nyt tämä asia on noussut esille uudestaan voimakkaasti myöskin Euroopan unionissa ja myöskin tässä maassa. Nyt ehkä myöskin meidän olisi syytä tehdä tähän asiaan korjaus.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-02-25T17:02:55,2016-02-25T17:09:02,Tarkistettu,1.1 2016_14_83,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy ilolla todeta, että vasemmistoliittolaisena kansanedustajana haluaisin olla perussuomalaisen kansanedustajan peruskivi tässä lakialoitteen hyvässä myötätuulessa. On erityisen tärkeää, että me pystymme tukkimaan tämän reitin, jota selkeästi hyödynnetään. Edustaja Tolppasella oli perustelu siitä, että lainsäädäntö on niin vanha, että sen jälkeiset muutokset meidän rahamarkkinoilla eivät ole samaa päivää. Keskustelu sen päivittämisestä on juuri nyt tämän lakialoitteen myötä erittäin ajankohtainen, ja se täytyy tehdä, sillä muussa tapauksessa olemme niin sanotusti heitteillä, kun Ruotsin kautta viedään konserniavustuksia (Puhemies koputtaa) eteenpäin Suomesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-25T17:09:04,2016-02-25T17:10:13,Tarkistettu,1.1 2016_14_84,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kannatettava aloite nostaa esille merkittävän ja kipeän asian, joka on arkipäivää niin meillä kuin muuallakin Euroopan unionissa. Suurilta yrityksiltä puuttuu halu maksaa veroja, ja käytetään mahdollisia keinoja kiertää verot maassa, jossa voitto on tehty. Erityisen paljon tästä toiminnasta kärsii Suomen kaltainen pohjoismainen hyvinvointivaltio, jonka ylläpitäminen vaatii paljon verotuloja. Tästä syystä pidän erityisen paljon jokaisesta aloitteessa mainitusta kotimainen-sanasta suomen kielen runsaissa muodoissaan. Aloitteessa viitattiin erääseen Suomessa toimivaan nimeltä mainitsemattomaan terveysalan yritykseen, ja siitä voi olla yhtä mieltä, että tämä on törkeä esimerkki siitä, mikä on verosuunnittelun puitteissa mahdollista. Arvoisa puhemies! Lakialoite ei yksin poista aggressiivista verosuunnittelua eli kansan-omaisemmin voiton maksimointia ja veron minimointia, mutta pienikin liikahdus lainsäädännössä verojen keräämisen tehostamiseksi on hyvä asia — kansalaisten halu maksaa veroja kun perustuu siihen, että koetaan verojen keräämisen peruste ja käyttökohde oikeudenmukaisiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-02-25T17:10:14,2016-02-25T17:11:10,Tarkistettu,1.1 2016_14_85,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Ala-Nissilä ja Uotila, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_86,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Todellakin edustaja Tolppanen on oikeassa siinä, että maailma on muuttunut 80-luvun jälkeen monella tavalla. Toinen asia on, että pääoman niskat ovat todella notkeat ja veron välttäminen ja myös aggressiivinen verosuunnittelu on yleistä maailmalla ja myöskin meillä sitä harrastetaan. Ottamatta kantaa tähän aloitteeseen, jossa on hyvä tarkoitus, haluaisin korostaa sitä, että tämä verokeinottelu ja veron välttämisen ja veronkiertämisen estäminen on laajan kansainvälisen yhteistyön kysymys. Onneksi tässä nyt on tapahtumassa sekä OECD:n vetämänä että Euroopan unionin tasolla enemmän, ja myöskin tälle työlle pitää toivoa menestystä, koska sitä kautta ehkä saadaan vielä enemmän tehoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-02-25T17:11:15,2016-02-25T17:12:08,Tarkistettu,1.1 2016_14_87,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan samalla tavalla tällaiset aloitteet ovat tervetulleita siinä mielessä, että niin konserniavustuksilla kikkailu, siirtohinnoittelulla kikkailu kuin veron välttely muutoinkin on saatava kuriin sekä kansainvälisellä yhteistyöllä, OECD-tasolla, EU-tasolla että sitten kansallisella lainsäädännöllä, koska se on verovaroilla tuotetun hyvinvoinnin uhka, että tällaista keinottelua tapahtuu. Tässä edustaja Tolppasen lakialoitteessa viitataan tähän kotimaisuuteen, ja toivottavasti tämä lakialoitteen esittämä muoto tuo sitä turvaa, mitä edustaja Tolppanen tällä lakialoitteellaan hakee, mutta toisaalta meidän täytyy muistaa, että tämä kotimaisuus on tässä sellainen termi, jota on kyllä pöllytetty: kun puhuttiin Fennovoiman omistusrakenteen täydentämisestä, niin Kroatiasta löytyy jonkun talon kiviaidasta sitten joku epämääräinen firma, ja todettiin, että sehän on kotimainen firma, kun se tulee Kroatiasta. Ja jos tässäkin tapauksessa tämä kotimaisuus tällä tavalla (Puhemies koputtaa) tulkitaan, niin se ei välttämättä sitten tätä lain hyvää tarkoitusta toteuta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-02-25T17:12:08,2016-02-25T17:13:14,Tarkistettu,1.1 2016_14_88,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Myönnän vielä tämän puheenvuoron edustaja Tolppaselle, josta virisi tämä keskustelu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_89,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Kiitoksia. — Erittäin hyvä huomio. Tämä asiahan on juuri näin, mutta nimenomaisesti tässä asiassa nyt on olemassa myöskin EY-tuomioistuimen aikoinaan antama kanta, joka tuomitsee jopa sen, että konserniavustusta annettaisiin johonkin toiseen EU-maahan, jolloinka toivottavasti se pystyy suitsimaan sitä, mutta varmasti tämä laki kaipaisi myöskin muuta uudistamista. Ja tämä on erittäin hyvä huomio, että tämä kotimaisuus saatetaan vesittää näin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-02-25T17:13:20,2016-02-25T17:13:54,Tarkistettu,1.1 2016_14_90,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,Ja nyt siirrymme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_91,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppasen lakialoite käy keskustelua tärkeän aihepiirin ympärillä. Aloitteeseen sisältyvä esimerkkitapaus ei ole millään tavalla poikkeuksellinen. Päinvastoin monessa tapauksessa suurten, jopa listattujen yritysten maksamat yhteisöverot ovat samaa luokkaa kuin pienten, paikallisesti toimivien ja yrittäjäperheiden omistamien yritysten verot. Jos mittakaavaa laajentaa maailmanlaajuiseksi, yritysveropohjan rapautumisen aiheuttamat veromenetykset ovat valtavia. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuoreen arvion mukaan menetetään noin 600 miljardia dollaria eli noin 500 miljardia euroa. Arvoisa puhemies! Yritystoiminnan kansainvälistyminen hyödyttää meitä kaikkia. Yritysten kansainvälinen omistus on osa tätä kokonaisuutta, siis osa kokonaisuutta, joka on lisännyt kansojen varallisuutta koko maailmassa ja kaikkein eniten niin kutsutuissa kehittyvissä maissa. Veropohjan rapautumista estävät toimet eivät tietenkään saa muodostua esteeksi kansainväliselle yritystoiminnalle, ulkomaisten tytäryhtiöiden perustamiselle tai kansainväliselle omistukselle. Keinojen on löydyttävä yleisestä veropolitiikasta. Yhteisöverotuksen uudistamisen avain on sen yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen. Aivan ensimmäinen asia on ymmärtää, että järjestelmästä on siivottava mielijohteesta syntyneet verotettavan tulon vähennykset. Verovähennyksille löytyy aina esittäjänsä, perustelunsa ja kannattajansa. Tulokset ovat pääsääntöisesti huonoja. Esimerkiksi innovaatiotoiminnan verovähennyksiä on helppo ja miellyttävä kannattaa. Kuitenkin käy vaikeaksi määritellä, mikä on aitoa innovaatiotoimintaa ja mikä osuus siitä syntyisi ilman verokannusteita. Lopulta tulokseksi jää vain sattumanvaraisesti syntynyt aukko verotuksessa. Arvoisa puhemies! Verotusta tulisi lähteä uudistamaan asettamalla oman ja vieraan pääoman muodot verotuksessa lähemmäs toisiaan. Tämän päivän maailmassa eivät ainoastaan ylivelkaantuneet valtiot ja ylivelkaantuneet kotitaloudet ole riskitekijä; myös yritysten velkaantuminen ja pankkien kasvaneet riskit ovat ongelma vakaudelle. Tässäkin asiassa on muistettava pitää maltti ja nähdä kokonaiskuva. Kansainväliset rahoitusmarkkinat eivät ole ongelma sinänsä, ja monesti moititut finanssi-innovaatiot ovat nekin syntyneet vähentämään yritystoiminnan kuluja ja riskejä. Kysymys on siitä, että verolainsäädäntö kannustaa käyttämään vierasta pääomaa oman pääoman sijaan. Yrityslainojen korot ovat yleensä kokonaan vähennyskelpoisia, mutta osingot eivät. Siis taloustieteen näkökulmasta molemmat ovat kuitenkin voitonjakoa, yritystoiminnan ylijäämän jakamista pääomakorvauksina. Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppasen aloite on tärkeä osa keskustelussa, jossa verotusta uudistetaan. Sinänsä tätä ongelmaa on ratkottu jo vuonna 2012 voimaan tulleella lainmuutoksella, jossa korkomenojen verovähennysoikeutta on rajoitettu. Mutta keskustelu jatkukoon, ja SDP muun muassa omassa vaihtoehtobudjetissaan esittää lisää uudistuksia, joilla verotusta voitaisiin parantaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-02-25T17:13:56,2016-02-25T17:17:22,Tarkistettu,1.1 2016_14_92,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Suomen jäsenyys EU:ssa on avannut ovet tämänkaltaisille verojärjestelyille, jotka ovat hyvin laajoja ja polveutuvat monen eri maan kautta erilaisten konsernien hyödyksi. Ne eivät ole laittomia, mutta ne ovat moraalittomia. Toivon, että tämä lakiesitys menestyisi, mutta en usko, että EU:ssa voi laittaa kotimaisia konserneja ulkomaisten konsernien kanssa eriarvoiseen asemaan, ja tämä esitys saattaa kompastua tähän. Ehkä olisikin syytä odottaa EU:n direktiivimuutoksia, mistä täällä on jo mainittu ja mihin on viitattu, ennen kuin tämä esitys voi menestyä. Sitten yksi asia, joka hieman mietityttää erityisesti: Tässä lakialoitteessa mainitaan yrityksiä, ja ehkä voimme arvata, mistä tässä puhutaan. Kuitenkaan en ole huomannut, että näitä yrityksiä kukaan olisi haastanut oikeuteen laittomasta veronkierrosta, vaikka täällä on nyt mainittu monia erilaisia oikeusratkaisuja, joiden pohjalta ne ehkä ovat syyllistyneet laittomaan veronkiertoon. Pyytäisinkin aloitteentekijältä näkemystä, mikä tässä oikeasti on se tilanne, ovatko ne laittomia vai eivät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-02-25T17:17:25,2016-02-25T17:19:07,Tarkistettu,1.1 2016_14_93,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Montesquieun opin mukaan meillä kolmikantainen oppi täällä. Me olemme lainsäätäjiä, ja sitten taas asioista, niistä laeista, joita mahdollisesti rikotaan, käydään kauppaa riippumattomissa tuomioistuimissa. Eli en voi ottaa tähän asiaan sinänsä kantaa. Mutta siitä, miksi tämä mahdollistuu, yksi osa on se, että mainitun 3 §:n 3 momentista puuttuvat nämä kotimaisuuskohdat, mitkä on mainittu tässä varsinaisessa pykälässä ja kahdessa aikaisemmassa momentissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-02-25T17:19:07,2016-02-25T17:19:43,Tarkistettu,1.1 2016_14_94,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,Ja nyt puhujalistaan uudestaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_95,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä perussuomalaisten edustaja Tolppasen lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta on yksi erinomainen esimerkki siitä, miten perussuomalaiset hallitusvastuussa puuttuvat veronkiertoon. (Eduskunnasta: Vai niin!) Edellinenkin hallitus olisi voinut tähän puuttua, mutta ei sitä tehnyt. Nykyinen verotusmenettely, josta edustaja Tolppanen otti esimerkiksi erään suomalaisen terveyspalvelualan yrityksen, ei ole sopusoinnussa konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain tarkoituksen kanssa. Nykyisellään kyseessä oleva 3 momentti antaa lain henkeä ja tavoitteita syrjäyttävälle tulkinnalle perustetta ja täten mahdollistaa varojen siirron verottajan ulottumattomiin konserniavustusten avulla. Arvoisa puhemies! Kannatan siis lämpimästi perussuomalaisten edustaja Tolppasen lakialoitetta laiksi tästä konserniavustuksesta verotukseen annetun lain 3 §:n muuttamisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-02-25T17:19:45,2016-02-25T17:20:52,Tarkistettu,1.1 2016_14_96,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiasiahan kuitenkin on se, että perussuomalaiset ovat mukana hallituksessa, joka on toistuvasti tehnyt lakiesityksiä, joilla suosittaisiin verokeplottelua ja tulojen pimitystä. Näistä esityksistä on vedetty takaisin veronkiertäjien armahduslaki samoin kuin hallintarekisterilaki, ja toki, jos hallitus olisi vakavissaan, yhtä vakavissaan kuin edellinen hallitus ja siellä ennen kaikkea valtiovarainministerit Urpilainen ja Rinne, niin hallitus itse tekisi lakiesityksiä, jotka puuttuisivat verovälttelyyn muutenkin kuin EU-direktiivien pakottamana, eikä jouduttaisi turvautumaan siihen, että yksittäinen edustaja joutuu tekemään täällä lakialoitteita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-02-25T17:20:59,2016-02-25T17:21:54,Tarkistettu,1.1 2016_14_97,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Sopinee, että otetaan jäljellä olevat kolme puheenvuoroa ja sen jälkeen jatketaan debatilla, mikäli siihen vielä aihetta löytyy.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_14_98,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppasen lakialoite laiksi konserniavustusten verotusten porsaanreikien tukkimiseksi on erittäin kannatettava. Olen myös allekirjoittanut tämän ja seurannut edustaja Tolppasen pitkäjänteistä työtä tässä asiassa. Toivon, että aloite saa hyvän vastaanoton valiokunnassa ja asia etenee. Harmaan talouden syövereihin menevät rahat ovat pois hyvinvoinnin rahoituksesta: kouluilta, lapsilta, vanhuspalveluista, terveyspalveluista. On hyvin tärkeää, että aggressiivista verosuunnittelua suitsitaan ja veroparatiisit suljetaan. Suuret monikansalliset yhtiöt voivat nyt solmia edullisia verosopimuksia esimerkiksi Luxemburgin kanssa ja selvitä alle prosentin verotuksella EU-maissa. Tällaisia sopimuksia on solmittu peräti yli 300. On hyvin kestämätöntä, että kansalaisten verotusta EU-maissa on kiristetty, pk-yritykset maksavat korkeita veroja ja suuryritykset tällä tavalla selviävät kuin koira veräjästä verotuksista. Komissio onkin nyt antanut ehdotuksen yritysverojen uudistamiseksi. Tavoitteena on paremmin yhdistetty veropohja ja verojen maksaminen sinne, missä tehdään voitot. Suomen kannattaa kannattaa näitä komission ehdotuksia lämpimästi mutta myös esittää parannuksia asiaan. Esimerkiksi yritysten maakohtainen raportointi valitettavasti puuttuu komission esityksestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-02-25T17:21:54,2016-02-25T17:23:41,Tarkistettu,1.1 2016_14_99,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Jutta Urpilaisen valtiovarainministerikaudella tähän konserniavustusten verovähennysoikeuteen puututtiin vuonna 2012. Se oli ja on osa SDP:n linjaa, jolla kansainväliseen verovälttelyyn puututaan. Euroopan unioni on seurannut Suomen aloitetta, ja nyt komissio on julkaissut veronkierron estämisohjelman, joka nivoutuu OECD:n ansiokkaaseen toimintaan. Kun tuota vuoden 2012 lakia säädettiin, keskusta esitti vastalauseessaan vaatimuksen, että konserniavustusten porsaanreiät pitäisi tukkia myös tuloverolain puolella eikä vain elinkeinoverolaissa. Tällöin päästäisiin puuttumaan myös kiinteistöyhtiöiden konserniavustuksiin ja keplotteluun, jossa keinotekoisen korkealla korolla siirretään varoja nollaverotuksen tai matalan verotuksen maahan. Oppositio oli tuolloin oikeassa, sillä ulkomaisilla sijoittajilla on Suomessa miljardien kiinteistöomaisuus, jonka tuotot kierrätetään Suomen verottajan ulottumattomiin. Nyt kun keskusta on hallituksessa, olen odottanut, milloin se toteuttaa oman vaatimuksensa myös kiinteistöyhtiöiden keplottelun lopettamiseksi, mutta mitään tällaista aloitetta ei ole tullut. Sen sijaan on ilmennyt, että yksi hallituksen ministeri on perustanut juuri tällaisen kiinteistöalan emoyhtiön matalan verotuksen Belgiaan ja itse tunnustanut, että ""tarkoitus oli verosuunnittelu"". Tärkeää on — ja siksi toistan myös SDP:n vaihtoehtobudjetissa tehdyn aloitteen — myös kiinteistöyhtiöiden konserniavustusten porsaanreikien sulkeminen. Perussuomalaiset ovat mukana hallituksessa, joka on toistuvasti tehnyt lakiesityksiä, joilla suosittaisiin verokeplottelua ja tulojen pimitystä. Palautetta on varmaan kentältä tullut, kun työmiehet ovat miljonäärien kelkassa. Mutta valta on teillä, arvoisa hallituspuolue. Käyttäkää sitä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-02-25T17:23:41,2016-02-25T17:25:29,Tarkistettu,1.1 2016_14_100,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppasen lakialoitteella on erittäin hyvä ja kannatettava perustavoite ja tarkoitus. Valitettavasti minun käsitykseni kuitenkin on se, että tämä ongelma, johon tässä pyritään nyt ratkaisu löytämään, ei johdu niinkään konserniavustuslain 3 §:n 3 momentista, johon muutosta tässä nyt esitetään — itse asiassa tämän kyseisen lain 3 §:ää pitää lukea niin, että tuo kotimaisuusvaatimus koskee yhtä lailla kolmospykälän tapauksia — vaan ne järjestelyt, joita käytännössä tehdään varojen ja voiton siirtämiseksi ulkomaille, tapahtuvat niin sanottujen alikapitalisaatiosopimusten kautta, eli sille Suomessa liiketoimintaa harjoittavalle yhtiölle myönnetään niin paljon lainaa, että voitot saadaan korkokuluina perittyä. Kuten edustaja Harakka tuossa edellä totesi, 2012 säädettiin silloisen hallituksen toimesta laki — tai eduskunnan toimesta luonnollisesti, mutta silloinen hallitus esitti sen eduskunnalle — jossa korkovähennyksiä rajoitetaan, ja se oli oikeansuuntainen toimenpide, ja olen siitä samaa mieltä, että tätä pitäisi vielä nyt tarkastella, onko syytä kiristää tätä lainsäädäntöä. Sehän itse asiassa astui voimaan vasta 2014, muistaakseni, vai 15 peräti — taisi olla 14. Joka tapauksessa siinä oli siirtymäaika jonkun verran pitempi kuin olisimme halunneet. Tätä lakia ja menetelmää pitäisi nyt lähteä rajoittamaan ja miettimään, miten me saamme sitä tilkittyä, ettei täältä voittoja siirretä ulkomaille veroparatiiseihin nykyistäkään määrää verotettavaksi. Tämä on se oikea reitti. Varmasti nyt sitten kyseiset valiokunnat tutkivat, onko tämä (Puhemies koputtaa) lakialoite, joka on tehty, sitten asianmukainen ja perusteltu, mutta tämä on minun käsitykseni, että tässä nyt ammutaan pikkuisen väärää pykälää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-02-25T17:25:29,2016-02-25T17:27:33,Tarkistettu,1.1 2016_14_101,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp," Kiitos! Kun me täällä edustaja Lohen kanssa puhumme, niin tiedetään, onko äänessä lintu vai kala. Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että tuota lainsäädäntöä olisi pitänyt jatkaa vielä, ja se kysymyshän oli siinä se, että tuo vuoden 2012 ansiokas säädäntö koski vain elinkeinoverotusta, kun taas kiinteistöyhtiöt kuuluvat tuloverotuksen piiriin. Eli sen takia tätä tällaista verokeplottelua ei ole saatu siltä osin kuntoon. Ja kuten sanoin, kyse on miljardien omaisuudesta ja valtavista tuotoista, joita minkään estämättä, tällaisen muun konserniavustuslain estämättä, voidaan siirtää edelleenkin toisiin maihin. Olen iloinen, jos edustaja Lohi vaikuttaa siihen, että hallitukselta tulee esitys, joka toteuttaa sen, mitä keskusta kolme ja puoli vuotta sitten vaati.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-02-25T17:27:33,2016-02-25T17:28:35,Tarkistettu,1.1 2016_14_102,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Minun täytyy sanoa, molemmat herrat, edustaja Lohi ja edustaja Harakka: minä todella toivon, että kaivatte esiin tästä voimassa olevasta lainsäädännöstä niitä porsaanreikiä, mitä siellä on. Tämä on vain yksi pieni kohta, joka pyrkii omalta osaltaan tukkimaan yhden porsaanreiän. Kaivakaa ihmeessä esiin ja esittäkää, tehkää lakialoitteita. Tämä on asia, jossa meidän on tehtävä yhteistyötä, tämä on kerta kaikkiaan sellainen. Se, miksi nytten tuli minulta tämä lakialoite tässä eikä juuri tällaisenaan tullut hallitukselta, vaikka varmaan se siellä sitten käsitellään, johtuu siitä, että tein tämänkaltaisen lakialoitteen jo viime kaudella, mutta se ei mennyt läpi. Silloin todettiin silloisen valtiovarainministerin taholta — joka oli muuten sosialidemokraatti — että Suomessa on maan tapa maksaa konserniavustuksia, ja sen lisäksi kirjalliseen kysymykseeni koskien tätä samaa asiaa vastattiin, että se on Suomessa ihan ok, mikäli tällä ulkomaisella yhtiöllä on toimipiste Suomessa, ei siis kotipaikka vaan toimipiste, esimerkiksi nakkikioski tai yksiö Kontulassa. Se riittää perusteeksi sille, että voidaan maksaa sitten konserniavustuksia. Mutta minusta meidän ei kannata lähteä tähän vanhaan juttuun, koska tätä asiaa nyt onneksi vietiin vuonna 12 eteenpäin ja nyt on viety eteenpäin. Unioni on tässä mukana, OECD haluaa puuttua tähän. Nyt on se kohta, nyt ei kannata nokitella ja haukkua toisia, vaan nyt kaikki voimat samaan koriin. Minä olen ihan valmis tuomaan tämän teidän kanssanne samaan aloitteeseen. Tehdään kokonaan uusi laki tästä, miten saamme tämän tukittua, mutta tehdään se. Se on tärkeää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-02-25T17:28:36,2016-02-25T17:30:24,Tarkistettu,1.1 2016_14_103,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeintähän tässä on varmasti ratkaista se ongelma, joka on tunnistettu monessakin tapauksessa viime aikoinakin, että ne voitothan jotka syntyvät täällä Suomessa harjoitettavasta liiketoiminnasta, pitäisi täällä Suomessa verottaa. Me olemme laskeneet Suomessa aika yhteistuumin meidän yhteisöverokantaamme kohtuullisen alas: 20 prosenttia on erittäin alhainen kansainvälisestikin, kun mietitään meidän kilpailukykyämme. Minusta se on nyt sitten sen verran kohtuullinen vero, että kyllä niin pitäisi olla, että ne voitot, joita syntyy Suomessa harjoitettavista liiketoimista, verotetaan kerta kaikkiaan täällä. Ja sen takia siitä perusideasta varmasti olemme täällä nyt yhtä mieltä. Kysymys on nyt vain siitä, onko juuri tämä laki se oikea. Se periaatteessa nyt sitten tietenkin tullaan varmasti selvittämään, ja se ei ole se tärkein kysymys. Mutta siinä olen samaa mieltä edustaja Harakan kanssa, että nyt on syytä pohtia — ja olen siitä myös keskustellut — laajennetaanko tätä EVL:ään eli elinkeinoverolakiin sisältyvää korkorajoitusta TVL:n puolelle. Ensinnäkin on myös tutkittava molemmissa tapauksissa, onko tämä nyt sinne sisältynyt korkorajoitus laajuudeltaan riittävä, koska on tiedossa, että edelleen siirretään näitä voittoja tätä kautta jonkun verran ulospäin. Nämä kaikki on hyvä selvittää. Tämä on tärkeää moraalisestikin, että näin tullaan tekemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-02-25T17:30:24,2016-02-25T17:31:54,Tarkistettu,1.1 2016_14_104,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ilolla edustaja Lohen kanssa tästä äärimmäisen samaa mieltä. Samaan aikaan täytyy muistaa se, että meillä on olemassa jo lainsäädäntöä siirtohinnoittelun varalle. Tämä asiahan tuli viimeksi ajankohtaiseksi Carunan yhteydessä. En tiedä, onko konserniverohallinto nyt aikeissa tutkia tätä siirtohinnoittelua, mutta se on ollut varsin aktiivinen. Ja jälleen kerran, toisin kuin edustaja Tolppanen tässä väittää, edellisen hallituksen aikana sekä verovälttelyyn että myöskin mahdollisiin veronkiertorikoksiin kohdistuvan tutkinnan voimavaroihin voimakkaasti panostettiin. Esitän tässä toiveen ja vetoomuksen siitä, että esimerkiksi konserniverohallinnon ansiokkaaseen työhön taattaisiin riittävät voimavarat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-02-25T17:31:54,2016-02-25T17:32:50,Tarkistettu,1.1 2016_14_105,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Tästä asiasta ei kannata väitellä, nimittäin historia ei tunne vaihtoehtoja. Nämä kaikki löytyvät asiakirjoista: mitä viime kaudella on tehty, mitä on kirjallisiin kysymyksiin vastattu ja mitä on taas lakialoitteeni osalta tehty ja sanottu. Se on totta, että myöhemmin — minä aloitin tämän työn silloin vuonna 11 — siihen tehtiin muutoksia, ja perusteet olivat nämä, jotka äsken sanoin. Yksi peruste oli se, että on maan tapa maksaa konserniavustuksia. Toinen peruste oli se, että se on Suomessa täysin hyväksyttävää, mikäli yhtiöllä on toimipiste täällä mutta ei kotipaikkaa. Kotipaikkahan antaisi verotusoikeuden. Mutta kuten sanottu, minusta meidän on turha sitä käännellä, että oikein vai väärin, hyvin vai huonosti. Hyvä, että sieltä tuli ensimmäinen asia, että joku asia nytkähti eteenpäin. Viedään tämä asia nyt yhdessä loppuun, maaliin. Haetaan ne kaikki kohdat. On se nyt mikä lainkohta tahansa, mikä tukkii ne porsaanreiät, niin tukitaan ne. (Puhemies koputtaa) Meillä on mahdollisuus siihen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-02-25T17:32:50,2016-02-25T17:33:56,Tarkistettu,1.1 2016_14_106,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua tästä vierestä, ja on hienoa ensinnäkin, että perussuomalaisten edustaja Tolppanen on nähnyt vaivaa ja etsinyt tällaista lain porsaanreikää, että veroparatiiseihin estettäisiin rahoja valumasta. Nyt sitten näyttää, että tätä keskustelua on aika helppo tästä laajentaa, ja kaikki olemme varmasti siitä hyvin yksimielisiä, että kaikki tämä veroparatiisitoiminta pitäisi pyrkiä estämään tai tekemään vähemmän houkuttelevaksi ja niin edelleen, miten se sitten tehdäänkään. On mukavaa, että edustaja Harakkakin tuossa kiitteli hallitusta siitä, että oli peruttu nämä hallintorekisteri- ja armahduslakiasiat, ja varmaan perussuomalaisillakin on osansa tässä asiassa. Mutta kysyisinkin edustaja Harakalta tässä keskustelussa, kun minulta meni ohi, sivu suun, mikä teidän kantanne tähän Tolppasen aloitteeseen oli: kannatitteko siis tätä aloitetta kuitenkin, sitä, että tämmöinen porsaanreikä tukittaisiin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-02-25T17:33:57,2016-02-25T17:35:14,Tarkistettu,1.1 2016_14_107,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 3/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_14_108,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ehdottaa tällä lakialoitteella määriteltäväksi sen, mikä on kohtuullinen sähkön siirtohinnan vuosikorotustason enimmäismäärä. Taustalla on tietysti se, että Suomen suurin sähköverkkoyhtiö Caruna Oy ilmoitti 18.1.2016 sähkön siirtohintojen massiivisista korotuksista. Yrityksen tiedotteen mukaan korotuksen vaikutus siirtolaskun verolliseen loppusummaan on Caruna Oy:n alueella keskimäärin 27 prosenttia ja Caruna Espoo Oy:n alueella keskimäärin 22 prosenttia. Paikoin korotukset ovat olleet vielä tätäkin suurempia. Jätimme lakiesityksen ennen kuin meillä oli tieto siitä, että ministeri Rehn lupasi puuttua asiaan ja teki esityksen lakiesityksemme mukaisista rajoituksista sähkön siirtohintojen korotukseen — tai ministeri lupasi tuoda tällaisen esityksen eduskuntaan. Suurkiitos ministerille siitä, että hän on luvannut tarttua toimeen ja tähän tärkeään asiaan. Eduskunnassa tuntuu vallitsevan suuri yksimielisyys siitä, että tähän tilanteeseen ja näihin kohtuuttomiin sähkön siirtohintojen korotuksiin täytyy puuttua. Arvoisa puhemies! Lakialoitteemme mukaan Energiaviraston tehtävänä on erityisesti vahvistaa sähkön siirtohinnan kohtuullisuus, mikä aloitteemme mukaan merkitsisi sitä, että sähkön siirrosta kuluttajalta perittävän hinnan vuosittainen korotus ei saisi ylittää 10:tä prosenttia eikä 15:tä prosenttia Energiamarkkinaviraston nelivuotisella tarkasteluajanjaksolla. Sähkömarkkinalaki hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 2013. Asiasta mietinnön antanut talousvaliokunta kiinnitti huomiota sähkömarkkinalain velvoitteiden aiheuttamiin kustannuksiin kuluttajille. Sähkömarkkinalakiin säädettiin silloin 15 vuoden siirtymäaika, jonka aikana sähköverkkoyhtiö toteuttaa lain edellyttämät uudistukset kuten maakaapeloinnit. Missään vaiheessa lainvalmistelua ei otettu huomioon eikä ennakoitu tilannetta, jossa kuluttajien maksamiin sähkön siirtohintoihin kohdistuisi nyt ilmoitetun suuruisia valtavia kertakorotuksia. Ottaen huomioon, että lakia säätäneen eduskunnan ja talousvaliokunnan tahto oli ehkäistä kohtuuttomia hinnankorotuksia, on katsottava tapahtuneiden sähkön siirtohintojen korotusten olevan lainsäätäjän tahdon ja näin ollen lain hengen vastaisia. Siksi esittämämme lainmuutos on perusteltu ja toivottavasti ministerin lupaama esitys lain muutoksesta olisi samansuuntainen. Myös muita mahdollisia lainsäädännöllisiä muutoksia tulisi tehdä sähkön siirtohintojen kohtuullistamiseksi ja kohtuuttomien korotusten estämiseksi. Muun muassa pitäisi rajoittaa yhtiöille sallittuja liikevoittoprosentteja, pitäisi tarkastella uudestaan sähkömarkkinalain huoltovarmuusvelvoitteiden oikeasuhteisuutta sekä määritellä sähkönsiirtoverkkojen tapainen perusinfrastruktuuri kuuluvaksi valtion strategiseen omistukseen, jota ei tule yksityistää. Arvoisa puhemies! Tässä kyseisen Carunan tapauksessa törkeää on lisäksi vielä se, että kyseinen yhtiö harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua ja konsernin sisäisillä järjestelyillä minimoi veronmaksun Suomeen. Kiitänkin tässä lopuksi edellisessä asiakohdassa käsiteltyä edustaja Tolppasen aloitetta, jossa pyritään osaltaan suitsimaan verovälttelyä. Toivonkin, että hallitus puuttuu Carunan ja muiden suuryhtiöiden harjoittamaan verovälttelyyn, mitä tehdään esimerkiksi siirtohinnoittelulla, ja toivon, että tähän puututaan yhtä päämäärätietoisesti kuin on nyt luvattu puuttua sähkön siirtohintojen kertakorotusten kohtuuttomuuksiin.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-02-25T17:35:28,2016-02-25T17:39:43,Tarkistettu,1.1 2016_14_109,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki nykyiset oppositiopuolueet, jotka näkymän mukaan puuttuvat tällä hetkellä salista lähes totaalisesti, olivat siunaamassa sähkönsiirron monopoliyhtiön myyntiä, (Hanna Sarkkisen välihuuto) ja kaikille nykyisille oppositiopuolueille tuli yllätyksenä se, että tämän monopoliaseman turvin on helppo nostaa hintoja. Perussuomalaisille se ei tullut yllätyksenä, ja nytkin olemme olleet kärjessä vaatimassa asian korjausta. Demareissa myönnettiin, että peiliin katsomisen paikka on. Vähitellen alkaa ymmärrys lisääntymään, että koko edellinen hallituskausi meni metsään ja oppositioasema on siten täysin ansaittu. Ylipäänsä oppositiopuolueista henkii voimakkaasti edellisen hallituskauden teema: tuhrataan ensin ja viisaus seuraa perässä. Demaritkin ovat jo keksineet, kuinka työpaikkoja tehdään hallitusta paremmin, vaikka edellisen kauden aikana loivat pelkkää työttömyyttä. Nyt vasemmistoliitto seuraa tässä samaa linjaa sähköasioissa. Tätä kutsutaan jälkiviisaudeksi: tehdään ensin virheet ja löydetään oikeita ratkaisuja jälkikäteen, kun ei enää olla vallassa eikä puheiden perusteella vastuussakaan. On kuitenkin hyvä, että koko opposition siunaama monopoliyhtiön myynti on herättänyt halua katsoa peiliin mutta myös muuttaa lainsäädäntöä. Harmi kuitenkin, ettei vasemmistoliitto herännyt tähän tarpeeseen myynnin jälkeen ollessaan vielä hallituksessa. Arvoisa puhemies! Jos näin olisi menetelty, laki olisi voinut ehtiä voimaan ja estää ylisuuret korotukset, jotka nyt pääsivät tapahtumaan. Kolmisen vuotta sitten Juha Sipilä antoi edustaja Arhinmäelle vihjeen osinkoveroasiassa, ja hän ymmärsi silloin, mitä tuli päätettyä. Helmikuun 4. päivä tänä vuonna ministeri Olli Rehn lupasi puuttua sähkönsiirron korotuksiin lailla. Seuraavana päivänä, siis 5.2. — tämä on tarkistettu — vasemmistoliitto jätti tämän lakiehdotuksen. Olisiko vasemmistoliiton ollut tyylikkäämpää olla jo edeltä viisas?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-02-25T17:39:47,2016-02-25T17:41:44,Tarkistettu,1.1 2016_14_110,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelän kannattaa tarkistaa pöytäkirjat, mitä viime hallituskaudella hallituksessa tapahtui. Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa vasemmistoliitto vastusti Fortumin sähköverkkojen myymistä Carunalle. Jätimme asiasta eriävän mielipiteen, se löytyy sieltä pöytäkirjoista. Tekin sen voitte sieltä löytää ja voitte huomata, että vasemmistoliitto ei siis hallituksessa ollessaan siunannut Fortumin sähköverkkojen myymistä Carunalle. Tämä on fakta, ja tämä löytyy historiankirjoituksesta. Siinä mielessä koen, että on todellakin aivan täysin oikeutettua, että me täällä myös sitten arvostelemme tätä, koska pystyimme ennakolta näkemään, mitä tämäntyyppisen luonnollisen monopolin yksityistäminen tarkoittaa. Mutta se täytyy myöntää, että sähkömarkkinalakia valmisteltaessa ei osattu nähdä sitä, minkälaisia suuria kertakorotuksia tehtäisiin, eikä sinne riittäviä rajoituksia silloin osattu näille kertakorotuksille laittaa, mutta nyt on hyvä, että sähkömarkkinalakia (Puhemies koputtaa) sitten ryhdytään korjaamaan näiltä osin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-02-25T17:41:45,2016-02-25T17:42:56,Tarkistettu,1.1 2016_14_111,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Puuttumatta nyt paremmin siihen, ovatko uuden lain esittäjät ajan tasalla vai miten, onko edellinen hallitus tehnyt virheitä, itse koen tämän sähkömarkkinalain muutoksen tärkeänä ihan kuluttajan kannalta. Sellaisen monopoliomaisuuden osalta, jota mielestäni sähköverkot Suomessa ovat, pitäisi erityisen tarkkaan tulevaisuudessa miettiä, kenelle se omistus kuuluu ja kuinka paljon niillä voidaan hinnoittelua ja kuluttajien tilannetta vaikeuttaa. Koska tämä siirtohinta-asia on sellainen asia, jota ei käytännössä voi kilpailuttaa, niin sehän on selvää, että silloin näissä asioissa pitää oikeudenmukaisuuden toteutua. Siinä mielessä pidän tätä lakialoitettakin ihan tarpeellisena, ja hyvä, että hallitus nyt puuttuu näihin epäoikeudenmukaisuuksiin, joita tässä on havaittu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+5.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-02-25T17:42:57,2016-02-25T17:43:58,Tarkistettu,1.1 2016_14_112,14/2016,2016-02-25,16.00,17.44,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkkiselle kommenttina, että täällä salissa keskustellessa on useisiin otteisiin todettu, että hallituksen päätökset ovat hallituksen yhteisiä päätöksiä, myös ne epämieluisat päätökset. Tämä on tuotu monta kertaa esille myös perussuomalaisten kohdalla. Hallitus on tehnyt monia asioita, jotka eivät ole olleet kenties meille mieleen, mutta päätökset ovat yhteisiä hallituksessa. Pisteiden kerääminen asialla on varsin onttoa, kun vasemmistoliitto kuitenkin jatkoi hallitusrintamassa mukana, kunnes myöhemmin katsoi tarpeelliseksi erota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-02-25T17:43:58,2016-02-25T17:44:29,Tarkistettu,1.1 2016_15_1,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_15_2,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää valvoa mahdollisimman tarkasti puolueiden ja ehdokkaiden toimintaan ohjautuvia rahavirtoja, jotta mahdolliset sidonnaisuudet olisivat läpinäkyviä. Jos ammattiyhdistysliike katsoo asiakseen tukea jäsentensä verovähennyskelpoisilla jäsenmaksurahoilla demariehdokasta vaaleissa, äänestäjän tulee tietää tämä äänestyshetkellä. Jos kokoomuksen ehdokas saa suuryritykseltä tukirahaa, on tämänkin oltava läpinäkyvää ja äänestäjien arvioitavissa. Suuresta vaalirahakohusta ja niin sanotusta maan tavasta ei ole kuin vähän yli vaalikausi aikaa, (Hälinää — Puhemies koputtaa) ja vanhat tavat voivat olla vanhoissa puolueissa tiukassa. Arvoisa puhemies! Aina kun jotain tiukennetaan, löytyy uusia keinoja määräysten kiertämiseen. Kiinnittäisin tässä huomiota vaalirahoituksen kiertämiseen puolueyhdistysten kautta. Turun Sanomat uutisoi alle viikko sitten, että Valtiontalouden tarkastusvirasto sai kiinni viime syyskuussa SDP:n varsinaissuomalaiset piiri- ja paikallisyhdistykset puoluelain lahjoituksia koskevan ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta. (Eduskunnasta: Oho!) Heiltä oli unohtunut ilmoittaa 145 000 euroa vuosilta 13—15. Syyksi demarit ilmoittivat laiminlyöntien johtuneen huolimattomuudesta ja osaamattomuudesta. [Puhemies Maria Lohela: Anteeksi, edustaja Mäkelä, nyt mikrofoni taitaa olla jotenkin peittyneenä, niin ei oikein kuulla. (Eduskunnasta: Ei vaikuta! — Naurua)] Olisi suotavaa, että noinkin suuria summia käsiteltäisiin jatkossa työväenyhdistyksissä kautta maan ennemminkin huolellisesti ja osaavasti. Kuitenkaan tähän ei voi täysin luottaa, siksi valvontaa tarvitaan ja valvontaa täytyy edelleen kehittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-02-26T13:01:13,2016-02-26T13:02:47,Tarkistettu,1.1 2016_15_3,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että meillä on määrätietoisesti tehty uudistuksia niin puoluerahoituksen kuin vaalirahoituksenkin suhteen. On ollut kuitenkin valitettavaa huomata, että edelleen tiettyjä epäkohtia taikka ilmoitusvelvollisuuksien laiminlyöntejä ilmenee. Olisi äärimmäisen tärkeää, että nämä nyt otettaisiin kaikissa puolueissa ja kaikkien poliittisten toimijoiden kannalta myös erittäin vakavasti ja itse asiassa pidettäisiin sellaisena aivan kunnia-asiana, että kaikki ilmoitukset tulisi ajallaan tehtyä. Yksi, mikä on tässä kokonaisuudessa edelleen hämärän peitossa, on itse asiassa kuntapäättäjien rahoituksen saamisen ilmoitukset. Meillä kunnissa ilmoitusvelvollisuus ei kohdennu esimerkiksi kaikkiin lautakunnan jäseniin ja muihin ehdokkaina olleisiin, ja näissä itse asiassa tehdään hyvin paljon sellaisia päätöksiä ja sellaista poliittista päätöksentekoa, joka olisi tarpeellista saada myös avoimen rahoitusvalvonnan piiriin, ja itse toivoisin, että vaalirahoitusvelvollisuus laajennettaisiin myös tälle puolelle. Kun tässä edellä puhuttiin erilaisesta rahoituksesta, niin yksi on tietysti se, että kun on ehdotettu erilaisia kampanjakattoja, niin samaan aikaan pitäisi myös selvittää se, että osa puolueista esimerkiksi saa merkittävää työpanosta henkilöiltä, jotka saavat siitä niin sanotusta kampanjoinnista taikka kampanjoinnista myös palkkaa, ja tämäntyyppisen rahoituksen taikka tuen avoimuuteen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-26T13:02:48,2016-02-26T13:04:41,Tarkistettu,1.1 2016_15_4,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puoluelaissa on säädetty puolueille ja puolueyhdistyksille rahoituksen avoimuutta edistäviä velvoittavia säännöksiä. Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo puoluelain tarkoittamaa tukea, vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen ilmoittamista sekä näihin liittyvien asiakirjojen laatimista ja toimittamista koskevien säännösten noudattamista valvottavien yhteisöjen toiminnassa. Kun tietää kokonaisuuden ja vaalirahoituksen historian, niin voi hyvin ajatella, että on syytäkin valvoa. Puoluerahoituksen ilmoitusrekisteriin ilmoitettiin vuoden 2015 aikana ajantasaisilla ilmoituksilla puolueiden, puolueyhdistysten ja lähiyhteisöjen saamia tukisuorituksia yhteensä yli 3,2 miljoonan euron määrästä. Paljonko jäi ilmoittamatta? Siitä ei voi kukaan saada varmaa tietoa. Valtiontalouden tarkastusvirasto havaitsi puoluerahoituksen tarkastusraportissaan edelleen puutteita edellisvuosien tapaan. Mikään ei ole siis muuttunut. Viime vuosina vaalirahoituksen valvonnassa on kuitenkin päästy oikeaan suuntaan, mutta paljon on vielä tekemättä. Esimerkiksi puolueiden paikallisyhdistysten tilinpitoa ei Valtion tarkastusvirastolla ole mahdollisuutta tarkastaa. Voikin hyvällä omallatunnolla kysyä, miksi ei. Eikö yhdistysten toiminnan tulisi olla mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää? Tällä hetkellä ei voida edelleenkään tietää, paljonko paikallisyhdistyksillä on tekemättömiä vaalirahoitusilmoituksia. Myös niin sanottujen lähiyhteisöjen tarkastaminen on ollut ongelmallista. Usein vasta tarkastuksen jälkeen lähiyhteisö on tehnyt tarkentavan ilmoituksen vaalirahoituksesta. Myös tietynlainen kikkailu vaalirahoituksen suhteen on edelleen tavanomaista. Jotkut liikuttelevat pieniä summia siten, ettei Valtion tarkastusvirasto voi olla varma, onko tulkinnanvaraisia sääntöjä noudatettu. Tarkastusvirasto korostaa raportissaan, että kaikkien kirjanpitovelvollisten on pidettävä kirjanpitonsa kirjanpitolain mukaan ajantasaisena. Tarkastuksessa yhdeltä piirijärjestöltä kuitenkin puuttui kirjanpito kahden vuoden ajalta, eikä sen tilinpäätöksiä ollut allekirjoitettu. Tämä asia lienee esitutkinnassa. Arvoisa rouva puhemies! Puoluelakiin on sisällytetty säännökset tuesta puolueiden puolueyhdistyksille ja puolueiden lähiyhteisöille. Lain mukaan tueksi tulee lukea lähtökohtaisesti kaikki rahana, tavarana, palveluna tai muulla tavalla saadut suoritukset. Puoluelakiin on sisällytetty säännöksiä myös tuen vastaanottamisen rajoituksista. Puoluelaissa on myös säädetty erilaisten tietojen toimittamisesta Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Valtiontalouden tarkastusvirasto voi tietyissä kohdin sakon uhalla velvoittaa valvottavan täyttämään velvollisuutensa. Mielestäni tätä mahdollisuutta tulisi myös aktiivisemmin käyttää. Lienee itsestään selvää, että ellei tietojen toimittamatta jättäminen valtion tarkastusviranomaiselle ole sanktioitu, ei niiden toimittaminen ole itsestäänselvyys. Mikäli tämä olisi sanktioitu, niin voisimme joskus päästä lähelle totuutta myös vaalirahoituksessa. Ei voi olla niin, että kun tarkastuksessa jäädään kiinni, niin vasta sitten toimitetaan tiedot niiden pyytäjälle. Tällä tavoin toimitaan mielestäni vain ammattirikollisten kanssa: he saattavat myöntää tekonsa vasta sitten, kun ovat jääneet teosta kiinni vedenpitävien todisteiden perusteella — ja mehän emme ole ammattirikollisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-02-26T13:04:41,2016-02-26T13:08:49,Tarkistettu,1.1 2016_15_5,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että vaalirahoitus on avointa, läpinäkyvää ja sitä valvotaan. Kun viimeksi keskustelimme tästä aihealueesta muutama viikko sitten täällä, niin nousi aika näyttävästi esiin tämä kysymys kampanjakatosta, jota siis kannatan, koska varmasti on niin, että tänä päivänä kansanvalta on kuitenkin tärkeämpää kuin rahan valta ja aika suuriin mittakaavoihin ovat jotkut kampanjat euromääriltään nykyään enenevässä määrin nousseet. Pidin myönteisenä sitä keskustelua, mikä täällä käytiin. Oli esimerkiksi hyvä, että vaikkapa edustaja Zyskowicz ei nähnyt mahdottomana ajatusta palata vielä kehittämään tätä kampanjakattoideaa. Tätähän aikanaan myös Tarasti esitti, ja oli tietenkin harmi, että silloinen hallitus ei tähän tarttunut. Puhemies! Haluaisin nyt esittää sellaisen toiveen, että kun nämä asiat nyt ovat eduskunnan käsittelyssä ja valiokunnassa, niin siellä valiokunnassa voitaisiin vielä palata tähän kampanjakattoasiaan ja lähteä yhdessä todellakin miettimään, voisiko lainsäädäntöä kehittää parempaan suuntaan myös tämän osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-26T13:08:50,2016-02-26T13:09:58,Tarkistettu,1.1 2016_15_6,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Viitasen puheenvuoron johdosta totean, että todellakin totesin, että kun vaalirahalainsäädäntöä jatkossakin kehitetään, niin tämä kampanjakattoajatuskin varmasti on edelleen esillä eikä se ihan mahdoton ajatus ole. Mutta haluan nyt kuitenkin taas kerran kiinnittää huomiota siihen, että ei sillä, että rajoitetaan näitä ehdokkaan mahdollisuuksia käyttää omia tai muiden varoja kampanjaansa, voida koskaan päästä siihen, että kaikki ehdokkaat olisivat vaalitilanteessa samalla viivalla. Meillä, jokaisella ehdokkaalla, on erilaisia ominaisuuksia — johtuen joko työhistoriasta tai vaikka upeasta ulkomuodosta tai mistä tahansa — jotka vaikuttavat meidän mahdollisuuksiimme vaaleissa. Tätä yritin sanoa ja yritän nytkin sanoa, että tässä vain yhteen puoleen yritetään puuttua. Voi olla, että jollekin tämä varainkeruu on sellainen menestystekijä, jolla hän pystyy kilpailemaan vaikka näitä tv:stä tuttuja (Puhemies koputtaa) kilpakumppaneitaan vastaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-26T13:10:01,2016-02-26T13:11:10,Tarkistettu,1.1 2016_15_7,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitanen, täytyy todeta tähän, että tämä kampanjakatto itsessään ei ratkaise tätä ongelmaa mielestäni missään määrin. Nyt jos katsotaan vaikka viime eduskuntavaaleihin osallistuneita kansanedustajia, siellä on useita henkilöitä, jotka käyttivät yli 50 000 euroa kampanjaan rahaa eivätkä silti tulleet valituksi, vaikka ovat täällä aikaisemmin istuneet, joten ei niitä ääniä välttämättä pysty ostamaan, vaikka sitä rahaa kuinka paljon on, vaan täytyy olla myös jonkunnäköinen muu sanoma niille äänestäjille. Se, mitä tässä pitäisi kehittää, on se avoimuus siinä, mistä ne rahat tulevat. Jos jotain kampanjakattoa kuitenkin halutaan säätää, niin mielestäni pitäisi olla näitten lahjoitusten osalta oleva kampanjakatto: kuinka paljon lahjoituksia saadaan ottaa tähän kampanjaan, ja kuinka paljon pitää käyttää omaa rahaa. Mutta tämä ei ole se suurin ongelma. Ongelma on se, että meillä ei ole vieläkään riittävän avointa tämä rahankäyttö. Me saamme hyvin paljon semmoisia rahoja esimerkiksi ammattijärjestöiltä, joita ei kaikkia ilmoiteta, koska ne eivät näy missään, ne tulevat työn muodossa ja tulevat monella muulla (Puhemies koputtaa) tapaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-02-26T13:11:11,2016-02-26T13:12:18,Tarkistettu,1.1 2016_15_8,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse suhtaudun vähän nihkeästi kampanjakattoajatteluun. Itse näen, että tärkeämpää on se, että rahoitus on avointa, ja olen esittänyt itse, että kirjanpitotasoinen vaalirahoitusilmoitusjärjestelmä, missä ne olisivat selkeästi näkyvissä, voisi olla toimiva, ja meillä on lahjoituskatto ja muut. Nyt itse asiassa se ongelma, edustaja Viitanen, on siinä, että meillä on laissa, että muu kuin tavanomainen kampanjatyö pitäisi avata ja kertoa. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on nyt kertonut tilanteista, missä ammattiliittojen työntekijät ovat olleet kampanjatyössä, ja vaikka tämäntyyppinen pitäisi ilmoittaa, tätä ei ilmoiteta. Elikkä he saavat palkkaa toiselta taholta, kun he ovat tekemässä kampanjaa joko puolueelle taikka jollekin ehdokkaalle. Mitä vastaatte, edustaja Viitanen, tähän: millä tavalla tähän voisi puuttua, ja hyväksyttekö te tämäntyyppisen vaalirahoituksen kierron?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-26T13:12:20,2016-02-26T13:13:24,Tarkistettu,1.1 2016_15_9,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kuten täällä hyvin usein olen sanonut, minä kannatan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, ja kannatan myös sitä, että voimme kehittää tätä lainsäädäntöä. Erityisesti tämä kampanjakatto minusta on hyvin tärkeä osa tätä, koska me emme voi kiistää, edustaja Heinonen, sitä, että kyllä se rahakin joskus ihan liikaa pääsee ratkaisemaan. Täytyy myös muistaa, että kaikilla ehdokkailla ei ole sellaisia mahdollisuuksia saada yritysrahoitusta tai muuta kuin jollain toisilla, ja siksi minusta olisi inhimillistä ja viisasta meidän kaikkien kannalta ja toimivan, läpinäkyvän, avoimen demokratian kannalta, että kampanjakatto olisi. Ja pyydän saada muistuttaa teitä: myös Tarasti esitti tätä. Mielestäni tässä on aika paljon arvovaltaa silloin pelissä, ja siksi olen esittänyt toiveen, että voisimme yhdessä palata tähän neuvottelupöytään ja lähteä keskustelemaan siitä, josko saisimme tätä lainsäädäntöä kaiken kaikkiaan kehitettyä. Sitten täytyy tosiaan siinä yhteydessä pohtia myös kaikki muu kehittämistarve, mutta kampanjakatto on minusta sellainen, johon nyt kannattaisi meidän tarttua, koska olemme nyt tässä muutaman viikon aikana (Puhemies koputtaa) käyneet tästä hyvää ja rakentavaa keskustelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-26T13:13:24,2016-02-26T13:14:32,Tarkistettu,1.1 2016_15_10,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se kampanjakaton valvonta on vain äärimmäisen vaikeaa. Toinen ehdokas, niin kuin edustaja Zyskowicz toi esille, saa Me Naisissa, Anna-lehdessä, Ilta-Sanomissa, Iltalehdessä etusivun kuvan, kolmen aukeaman ison jutun, ja toinen joutuu ostamaan tämän näkyvyyden lehti-ilmoituksella, elikkä hän joutuu käyttämään rahaa. Toinen ehdokas saa ladonseinän moottoritien varresta taikka kantatien varresta, ja toinen joutuu ostamaan vastaavan mainospaikan Clear Channelilta. Millä tavalla näissä sitten toimittaisiin, miten tuo Ilta-Sanomien tai Iltalehden etusivun kansikuva ja kolmen aukeaman henkilökuvajuttu laskettaisiin tässä kampanjakatossa osaksi? Ja ettekä vastannut, edustaja Viitanen, siihen, kannatatteko te sitä, että esimerkiksi ammattiliittojen työntekijät tekevät palkkaa saaden talkootyötä osalle puolueista ja osalle ehdokkaista. Millä tavalla tämä tulisi avata näissä rahoitusilmoituksissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-26T13:14:32,2016-02-26T13:15:41,Tarkistettu,1.1 2016_15_11,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Niikko tuossa aikaisemmin totesi, että ei 50 000 euron kampanjallakaan pysty ostamaan itselleen paikkaa, ei sen paremmin kunnanvaltuustosta kuin täältä parlamentista. Se on varmasti fakta, olen siitä samaa mieltä. Mutta ei myöskään pidä ihmisten mahdollisuuksia päästä vaikuttamaan rajata sillä, että kampanjat kallistuvat kampanja kampanjalta, kampanjoiden kokonaissummat kasvavat. Tämä on ihan selkeä uhka demokratialle. Sitä kautta kannatan, niin kuin edustaja Zyskowiczkin, niillä lisäyksillä ja pohdinnoilla kampanjakattoa, ja tämän kampanjakaton saamiseksi täytyy tehdä kyllä hyvää ja valmistelevaa työtä, koska tässä asiassa on useampia ulottuvuuksia, jotka äsken tulivat esiin. Ennen kaikkea me tarvitsemme yhteiset pelisäännöt. Tässä edustaja Heinonenkin viittasi erilaisiin pelisääntöihin. Tämä ei ole yhden puolueen tai ammattiyhdistysten tai säätiöiden tai muiden ongelma tai mahdollisuus, vaan tämä on koko suomalaisen poliittisen järjestelmän uskottavuuden kannalta tärkeä asia, että meillä on yhteiset, selvät, läpinäkyvät pelisäännöt. (Puhemies koputtaa) Kannatan avoimuutta, niin kuin varmasti toivottavasti me kaikki.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-02-26T13:15:41,2016-02-26T13:16:50,Tarkistettu,1.1 2016_15_12,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Viitaselle: Uudenmaan lääni, joka on aika laaja ja heterogeeninen — kerran matemaattisesti laskin, kuinka paljon pitää olla eroa kampanjabudjetissa, jos edustajaehdokas on Espoosta tai Vantaalta, missä pääsääntöisesti on mahdollista kerätä tarvittava äänimäärä yhden kunnan alueella. Melkein kaikkien muiden Uudellamaalla ehdokkaana olevien pitää kerätä 10 kunnan, mahdollisesti 25 kunnan, alueelta, jolloin suhde on 1:55 eli viisinkertainen määrä pitää olla rahaa. Mutta minä olisin kiinnostunut kuuntelemaan, miten kampanjakatto toimisi tällaisessa tilanteessa, jotta tasa-arvoisuus, mitä Viitanen edustaa, toteutuisi. Sen sijaan olen pitkään ihmetellyt, kuinka verotonta rahaa, jonka ammattiyhdistysliike saa, kanavoituu vaalikampanjoihin, eikä Viitanen ollut siitä ollenkaan huolissaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-02-26T13:17:35,,Tarkistettu,1.1 2016_15_13,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, totta kai, että vaalikampanjoita valvotaan, mutta meitä on kuitenkin monia edustajia täällä, jotka eivät juuri olekaan saaneet mitään vaaliavustuksia ja omalla lainalla esimerkiksi ovat tänne tulleet. (Timo Heinonen: Tai julkisuuden kautta!) — No, julkisuus auttaa ehkä ensimmäisellä kerralla, mutta ei se välttämättä auta enää jatkossa, jos ei tee mitään täällä. Joka tapauksessa minulle kampanjakattokin sopii hyvin, jos sitä voidaan valvoa. Mutta tämä on, juuri niin kuin edustaja Lehti sanoi, erittäin vaikeaa. Toisaalta sitten se, miten valvotaan tosiaan eri järjestöjen tai muun talkooväen työosuutta, on se iso haaste. Välillä ihmetyttää kyllä lehtimainonnassa se, että edustajat ovat ilmoittaneet tietyn määrän kampanjasta ja kuitenkaan, jos laskee niitä lehti-ilmoituspalstamillimetrejä, ne eivät ole ollenkaan uskottavia. Että mistä tulevat nämä? Onko siellä vuosi-ilmoituksia yrityksille, ja pystyvätkö ne sieltä antamaan sitten tietyille ehdokkaille näitä mainoksia? Jotkut tuntuvat olevan näissä suosiossa. Eli kyllä tässä täytyy olla rehti peli tulevaisuudessa, lähdetään sitten tai ei. Kuka laskee kammanpiikkejä tällä hetkellä, mutta tulevaisuudessa demokratian kannalta tämä avoimuus on tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-02-26T13:18:05,2016-02-26T13:19:12,Tarkistettu,1.1 2016_15_14,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan suoraan tähän, että miten nämä ilmoitukset voivat olla eri hintaisia: Kyllä ne vain voivat. Jossakin paikallislehdessä ilmoitus maksaa 69 euroa, kun sitten Hesarissa maksaa 6 900 euroa täsmälleen samankokoinen ilmoitus. Että näin se vain on. Sen lisäksi on olemassa myöskin aika paljon erilaisia sopimuksia siitä, että jos tietyn määrän ilmoittaa, niin siitä saa tietyn määrän myöskin alennuksia. Se on yksi asia. Mutta sitten toinen juttu. Kun ollaan lehdistä tässä puhuttu, puhuttiin lehtijutuista ja mainoksista, niin eihän niitä nyt, hyvänen aika sentään, voi rinnastaa toisiinsa. Erilaiset lehtijutut kuuluvat sananvapauteen. Mainokset ovat ostettua mainostilaa lehdestä, ja ne eivät liity millään tavalla toisiinsa. Silloin kun tehdään lehtijuttu, siinä lehtijutussa täytyy olla substanssi, ja se tehdään asiasta eikä suinkaan siitä, että joku on sitten ehdokkaana jossakin. En usko, että sen enempää Eeva- kuin Maija-lehti — tai mitä niitä nyt onkaan — kirjoittaa, että hän nyt yksin on ehdokkaana tässä, äänestäkää häntä, vaan siinä jutussa on joku sisältö.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-02-26T13:19:13,2016-02-26T13:20:14,Tarkistettu,1.1 2016_15_15,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän keskustelua kampanjakatosta, koska kyllä minuakin hirvittää näiden kampanjoiden kallistuminen ja siihen liittyvä kilpavarustelu. Kuitenkin haluan sanoa, että oleellista on tämä lahjoituskatto. Sillähän nimenomaan estetään se, että yksi taho voisi yhdelle ehdokkaalle antaa epäterveen suuria lahjoituksia, joiden koko voisi vaikuttaa siltä, että siinä syntyy riippuvuutta lahjoittajan ja edustajan välille. Kun edustaja Viitanen sanoi, että kaikki eivät ole hyviä keräämään kampanja-avustuksia, niin eivät olekaan, mutta kaikilla esimerkiksi, edustaja Viitanen, ei ole pitkää kansanedustajauraa niin kuin teillä ja minulla, kaikilla ei ole sellaista julkisuutta takanaan, kuten vaikka edustaja Alatalolla ja edustaja Wallinheimolla, ja niin edelleen. Eli vielä kerran: ehdokkailla on erilaisia etuja toisiinsa nähden, eikä heistä tällä kampanjakatolla päästä eroon. Sitten, arvoisa rouva puhemies, en kuullut edustaja Viitasen vastaavan tähän hänelle esitettyyn kysymykseen. Kuuliko joku muu? (Eduskunnasta: Ei!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-02-26T13:20:15,2016-02-26T13:21:20,Tarkistettu,1.1 2016_15_16,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen sanonut moneen kertaan, että me voimme yhdessä katsoa, mitä kaikkia kehittämistarpeita on. Minä olen avoin kaikelle kehittämiselle, kuten olen sanonut, ja tämä on aivan selvä asia. (Timo Heinonen: Hyväksyttekö te sen?) Se, mistä halusin nimenomaisesti nyt nostaa keskustelua, oli se, että koska kiistämättä kukaan ei sano, ettemmekö olisi erilaisissa lähtökohtatilanteissa — toiset saavat julkisuutta enemmän kuin toiset, toisilla on pitempi ura kuin toisilla, ja sille me emme ihan hirveästi voi mitään — niin, puhemies, tämän koko keskustelun ydin on se, että koska nämä kampanjat ovat entistä kalliimpia, koko ajan vain lisääntyy ja lisääntyy tämä kehityssuunta, niin minusta on täysin aiheellista lähteä keskustelemaan uudestaan siitä ajatuksesta, joka oli Tarastilla omassa selvityksessään mukana. Minun mielestäni siinä ei ole mitään muuta kuin meidän kaikkien etu, jos me yhdessä päätämme, että me lähdemme selventämään vielä eteenpäin näitä pelisääntöjä. Täällä edustaja Mika Kari käytti erinomaisen puheenvuoron, että pitää olla yhteiset pelisäännöt. Nämä pelisäännöt voimme yhdessä tehdä, (Puhemies koputtaa) ja siksi olen, puhemies, esittänyt sen kysymyksen, että voisiko eduskunta palata tähän asiaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-26T13:21:21,2016-02-26T13:22:29,Tarkistettu,1.1 2016_15_17,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaalikampanjoiden kokonaisrahoitukseen pitäisi asettaa selkeä ja perusteltu yläraja eli kampanjakatto. Tällainen voisi väkirikkaimmassa Uudenmaan vaalipiirissä olla eduskuntavaaleissa 60 000 euroa. Muiden vaalipiirien osalta käytettäisiin samaa periaatetta, mutta huomioitaisiin äänioikeutettujen määrä, joiden suhteessa ylärajaa skaalattaisiin alaspäin. Valtakunnallisissa eurovaaleissa hyvä kampanjakatto olisi esimerkiksi 100 000 euroa, kuntavaaleissa suurimmissa kunnissa 20 000 euroa, josta skaalattaisiin myös äänioikeutettujen määrän perusteella alaspäin. Ja lisäksi pitäisi ottaa käyttöön pakollinen vaalirahoituksen ennakkoilmoitus nykyisen vapaaehtoisen sijaan. Arvoisa puhemies! Olen juuri jättänyt tästä asiasta eli pakollisesta ennakkoilmoituksesta ja vaalirahoituksen kampanjakatosta asianomaiselle ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-02-26T13:22:29,2016-02-26T13:23:28,Tarkistettu,1.1 2016_15_18,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä teemasta käydään jälleen hyvää keskustelua, niin kuin muutama viikko sittenkin. Todella se pihvi, joka tässä on, on se, että valitettavasti vaalirahoitus on kasvanut vaali vaalilta ja vaalikampanjoiden hinnat vain kasvavat. Kyllä tähän kehitykseen pitää saada muutos, ja siksi olikin erittäin hyvä, että edustaja Viitanen nosti tähän keskusteluun tämän kysymyksen kampanjakatosta. Sitä tässä itsekin kyllä tukisin, koska se antaisi myös sen signaalin siihen, että nyt on tappi saavutettu ja pitäisi pystyä tulemaan toimeen myös pienemmällä rahalla, ja se antaisi varmasti myös signaalia siihen suuntaan, että ehdokkaiden pitäisi vähän myös miettiä, mitä kaikkea sillä rahalla sitten saisikaan aikaan, ja varmaan sellaista tehokkuutta se toisi myös siihen ehdokastyöhön. Ja mikä täällä on myös monessa puheenvuorossa tullut esille: kyllä itsekin lämpimästi kannatan näitä yhteisiä pelisääntöjä, että kyllä kaikkien pitää pelata samoilla pelisäännöillä ja niiden pitää olla avoimet, liittyi se lahjoitus sitten mihin tahansa lahjoitustahoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-02-26T13:23:28,2016-02-26T13:24:33,Tarkistettu,1.1 2016_15_19,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pelisäännöt on: verottaja tulkitsee rahanarvoiseksi eduksi myös työpanoksen, ihan niin kuin vuosikymmeniä verottaja on tehnyt. Sen sijaan vaalirahoituksen tukitoiminnoissa ammattiyhdistysliikkeen työpanos, jolta maksetaan myös samalta ajalta palkka, on kokonaan verotuksen ulkopuolella. Oletteko te, edustaja Viitanen, valmis korjaamaan myös tämän epäkohdan? [Pia Viitanen nyökkäsi.] — Hyvä. Merkitään pöytäkirjaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-02-26T13:24:33,2016-02-26T13:25:06,Tarkistettu,1.1 2016_15_20,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp," Puhemies! Kuten sanoin — kolmannen kerran — olen valmis käymään nämä kaikki läpi ja korjaamaan kaikki epäkohdat, mitä ilmenee. Ja kuten, puhemies, haluaisin toistaa, toivon, että myös tämä kampanjakatto nousee tässä jatkokehittämistyössä mukaan. Eli olen esittänyt vain sen ajatuksen, mikä mielestäni on viisasta tässä vaiheessa, että nyt kun nämä asiat ovat kahdessakin otteessa eduskunnalle tulleet tänne saliin ja nämä menevät valiokuntakäsittelyyn, niin toivoisin, että valiokunta voisi ottaa omassa käsittelyssään myös nämä kehittämistarpeet — juuri ne, mitä meiltä jokaiselta edustajalta täällä tulee — huomioon ja lähteä miettimään sitä, voisimmeko palata tähän kampanjakattoasiaan esimerkiksi tässä yhteydessä. Muistutan vielä kerran, että Tarasti on tätä esittänyt ja ajatus on viisas. Perusteet olen kertonut aiemminkin, ja ne ovat, että tämä rahan valta on käynyt hyvin isoksi tämän päivän vaalikampanjoissa. Kuten todettu, me emme pysty luomaan ihan sitä, (Puhemies koputtaa) että peli olisi aina tasapuolinen — aina on näitä julkisuusetuja ja muita, mihin täällä on (Puhemies koputtaa) viitattu — mutta me pystymme yhdessä kehittämään mahdollisimman läpinäkyvän... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-26T13:25:07,2016-02-26T13:26:16,Tarkistettu,1.1 2016_15_21,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä te, edustaja Viitanen, nyt kierrätte kuin kissa kuumaa puuroa. Vastatkaa suoraan kysymykseen: (Pia Viitanen: Vastasin jo!) hyväksyttekö te sen, että palkkaa saava ammattiliiton työntekijä on tekemässä kampanjatyötä puolueelle tai yksittäiselle ehdokkaalle? Riittää, että vastaatte, hyväksyttekö vai ettekö. Ja sitten näihin ennakkoilmoituksiin. On jäänyt valitettavan pienelle huomiolle mediassa se, että meillä on valtava määrä kansanedustajia täälläkin, jotka ilmoittivat paljon paljon pienemmän ennakkoilmoituksen kuin sitten varsinaisen ilmoituksen. Siellä on erittäin suuria muutoksia näissä, ja kyllä minä ainakin äänestäjänä kokisin itseni petetyksi, kun ajattelisin, että tuo menee 5 tonnilla, ja hänen kampanjansa olisikin 15 tonnia, että minkä takia hän kertoi näin paljon väärän summan. Olisi hyvä, että näitäkin käytäisiin läpi. Ja jos niistä tehdään pakollisia, niin kyllä niiden pitää silloin olla hyvin lähelle (Puhemies koputtaa) yhteneviä sen kanssa, mitä oikeasti kampanjat ovat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-26T13:26:16,2016-02-26T13:27:24,Tarkistettu,1.1 2016_15_22,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinonen rupeaa nyt harrastamaan jo noitavainoa. (Timo Heinonen: No hyväksyttekö te sen?) Eihän todellakaan ole kysymys siitä. Ei Myllykoski osannut ennustaa siinä vaiheessa, mikä tulee olemaan sen rahankeräyksen tuotto, kun ennakkoilmoitusta tehtiin. Olen tyytyväinen, että sain enemmän kuin ennakkoon osasin odottaa — ei ollut kovinkaan paljoa, mutta kuitenkin. Sitten, edustaja Heinonen, toitte esille sen, että lautakuntien jäsentenkin pitää ilmoittaa. Pitää nyt muistaa kunnallispolitiikasta se, että lautakuntiin voi tulla jäseniä, jotka eivät ole olleet edes ehdolla, joten ei nyt ruveta tätä rakentamaan. Minun mielestäni tämä verotuksellisen ja verottoman työn tekeminen on hyvä nostaa esille, ja minun mielestäni ne pitää käsitellä perusteellisesti ja erottaa myös se, saako työtön olla vaalityössä tekemässä kampanjaa, koska häntä verotetaan siitä talkootyöstä, jos siitä maksetaan vaikkapa kilometrikorvausta, mutta töissä käyvää, joka vapaa-aikanaan sen tekee, (Puhemies koputtaa) ei veroteta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-02-26T13:27:25,2016-02-26T13:28:32,Tarkistettu,1.1 2016_15_23,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ymmärrä, mitä hyötyä sellaisesta ennakkoilmoituksesta on, jos sen ennakkoilmoituksen ei tarvitse olla missään suhteessa sen kanssa, mikä on lopputulos. Jos siitä tehtäisiin pakollinen, niin kuin nyt osa kansanedustajista on esittänyt, ja joku ilmoittaa, että hänen kampanjansa on 5 000, ja se onkin 50 000, niin mitä sellaisella ennakkoilmoituksella on merkitystä? Sitten pitäisi mennä mieluummin siihen, että se olisi reaaliaikainen, täydentyvä ja päivittyvä koko ajan, jolloin pystyttäisiin seuraamaan, mitä kampanjassa tapahtuu. Itse olen aidosti huolissani siitä, että lautakunnissa, itse asiassa kuntatasolla, tehdään paljon sellaisia päätöksiä — esimerkiksi rakennuspaikoista keskeisillä liikepaikoilla kaupungeissa, kunnissa, isojen teiden varsilla, päätökset tehdään kuntatasolla usein lautakunnissa — että olisi tärkeää tietää, mistä esimerkiksi nämä henkilöt ovat vaalirahoitustaan saaneet, jotka ovat puoltamassa esimerkiksi jonkin liikepaikan saantia tietylle... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-02-26T13:28:32,2016-02-26T13:29:37,Tarkistettu,1.1 2016_15_24,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tässä on puhuttu näistä ennakkoilmoituksista. Minusta on erittäin hyvä, että sitä keskustelua käydään. Nimenomaan olisi erittäin tärkeätä äänestäjälle tietää reaaliaikaisestikin, mitä lahjoituksia on saatu. Esimerkiksi meidän perussuomalaisten puolueessa hyvin vähän otetaan eri etujärjestöiltä vastaan lahjoituksia. Minä oikeastaan en mielelläni ota kuin tuttavilta ja hyvin pieniä lahjoituksia ihmisiltä juuri sen takia, että en halua olla ostettu edustaja. Haluan myös, että minun äänestäjäni ennen vaaleja tietävät, kenen edustaja minä oikeastaan olen. Minusta olisi erittäin hyvä, että olisi pakollinen ilmoitus ennen ennakkovaalien alkua, ja sen pitää sitten täsmätä sen kanssa, mitä sinne laitetaan. Silloin tiedetään, kenen edustaja on kysymyksessä, onko joku etutaho siellä taustalla. Esimerkiksi SDP:llä oli hyvin paljon ammattiyhdistyslahjoituksia, ja kansalaiset eivät tätä välttämättä tiedä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-02-26T13:29:37,2016-02-26T13:30:45,Tarkistettu,1.1 2016_15_25,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Nyt alkaa aika loppumaan, mutta kysyn, haluaako edustaja Viitanen käyttää puheenvuoron. — Haluaa, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_15_26,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Puhemies! Kyllä haluan, koska tämä keskustelu lähti siitä, että nostin esiin nämä kampanjakatot, ja toin esiin myös sen, että mielestäni on hyvin tarpeellista, että me käymme nyt yhdessä läpi muun muassa tämän kysymyksen ja kaikki muut kehittämistarpeet, joilla voimme vieläkin vahvistaa ja tehdä tätä systeemiä läpinäkyvämmäksi. Mehän voisimme myös laajemmin ottaa kysymykset ylipäätään puoluerahoituksesta. Mehän tiedämme julkisuudesta esimerkin, että Perussuomalaisten tämä Soinin säätiö saa puoluetukirahoja vuokran muodossa ja muuta. Mielestäni kaikki tällaiset asiat voisi nostaa esille, nostaa kissan pöydälle, ja lähteä tutkimaan näitä asioita. Vaikkakin tässä nyt yritetään sinne tänne käydä keskustelua, niin mielestäni kuitenkin se lopputulos on se, että me olemme kohtuullisen samaa mieltä, ystävät, siitä, että kehittämistarpeita on. Siksi vetoan, puhemies, siihen, että valiokunta nostaa muun muassa tämän kampanjakattoasian sitten omassa käsittelyssään esiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-02-26T13:30:45,2016-02-26T13:31:47,Tarkistettu,1.1 2016_15_27,15/2016,2016-02-26,13.00,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtiontalouden  tarkastusviraston  kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,Tätä keskustelua jatketaan sitten toisena ajankohtana. Nyt asian käsittely keskeytetään suuren valiokunnan kokouksen vuoksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_16_1,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_16_2,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tuo siis eduskunnan käsittelyyn vuoden 2016 ensimmäisen lisätalousarvion, ja me tuomme sen nyt poikkeuksellisen aikaisessa vaiheessa — normaalistihan nämä annetaan eduskunnalle vasta tuossa loppukeväästä. Syy tälle varhaiselle aikataululle on se, että on uusi Metsähallitus‑laki, eli ministeri Tiilikaisen johdolla valmisteltu Metsähallitus‑laki on paraikaa eduskunnan käsittelyssä, ja sen olisi tarkoitus astua voimaan huhtikuun alussa. Kuluvan vuoden talousarvioon ehdotetaan nyt tekstimuutoksia, jotta myös budjettipykälät vastaisivat uutta Metsähallitus‑lainsäädäntöä. Hallitus tulee maksamaan voiton tuloutusta valtiolle käyttöoikeuskorvausten ja osinkojen perusteella, ja vanhan Metsähallituksen voiton tuloutusta aikaistetaan niin, että alkuvuoden 2016 voitto tuloutetaan valtiolle poikkeuksellisesti jo tänä vuonna. Aikaistettu voiton tuloutus lisää kuluvan vuoden varsinaisten tulojen arviota 10 miljoonalla eurolla. Metsähallitus‑lain edellyttämien korjausten lisäksi olemme ottaneet sisään muutamia kiireellisiä muutoksia, jotka ovat seuraavat: 1) Liikennevirastolle esitetään 132 miljoonan euron valtuutta solmia palvelusopimus Arctia Icebreaking Oy:n kanssa uudesta jäänmurtaja Polariksesta. 2) Talvivaaran Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamiseen ehdotetaan 38,5 miljoonaa euroa toiminnan jatkumisen takaamiseksi. Vaikka siirtyvä rahasumma onkin neutraali peruutettavan summan kanssa, siirtyy 38,5 miljoonaa euroa nyt kuitenkin rasittamaan kehysmenoja. 3) Hallitus etenee kiireellisesti myös Turkille annettavan pakolaisavun koordinoinnin kanssa, ja tässähän siis on kyse EU-päätöksestä johtuvasta kokonaisuudesta, jossa varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi 8,3 miljoonalla eurolla, ja tämä on meidän osuutemme tästä EU:n 3 miljardin euron paketista. Kokonaisuudessaan Suomen kansallinen maksuosuus on 28,4 miljoonaa euroa, josta loput jakautuvat vuosille 2017 ja 2018. Sitten on tukku pienempiä lisäyksiä, jotka löytyvät lisätalousarviosta. Ne sisältävät ehdotukset: Muun muassa 1,7 miljoonaa euroa peltipoliiseihin, myös kansallispuistojen perustaminen Suomussalmen Hossaan ja Moilasenvaaralle sekä Kuusamon Julman-Ölkyn alueelle. Tämä kokonaisuushan liittyy meidän 100-vuotisjuhlavuoteen ja on yksi hallituksen kärkihankkeista. Määrärahan lisäys vuodelle 2016 on 2 miljoonaa euroa. Lisätalousarvioesitys sisältää myös ehdotuksen Pietari‑säätiölle myönnettävästä 375 000 euron ylimääräisestä avustuksesta. Arvoisa puhemies! Lopetan muutamiin lukuihin. Eli tämän esityksen myötä esitämme, että talousarvion varsinaisten tulojen arvioita korotetaan 10 miljoonalla eurolla ja määrärahoja lisätään 50,9 miljoonaa euroa. Näin ollen esitämme, että valtion nettolainanottoa lisätään 40,9 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotto on siis tänä vuonna arvion mukaan yhteensä noin 5,4 miljardia euroa, ja valtionvelkaa tämän vuoden lopulla arvioidaan olevan noin 105 miljardia euroa, mikä on noin 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tästä seuraa, että jakamattomaksi varaukseksi jää lisätalousarviovaraus 300 miljoonaa euroa, ja lisäksi vuodelta 2015 siirtynyttä jakamatonta varausta on vielä käytettävissä tälle vuodelle 151 miljoonaa euroa. Hallituksen kehysriihiprosessi etenee tulevalla viikolla valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden kahdenvälisillä neuvotteluilla, ja huhtikuussa pääsemme sitten jälleen kerran keskustelemaan talouden isosta kuvasta, kun hallituksen kehyspäätös tulee eduskunnassa käsiteltäväksi.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-01T14:01:20,2016-03-01T14:06:17,Tarkistettu,1.1 2016_16_3,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Asia antanee aiheen pieneen debattiin. Pyydänkin siis nyt niitä, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_4,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tämä lisäbudjetti tuli tänne käsittelyyn, olin aivan varma, että hallitus nyt reagoi tähän edelleenkin pahenevaan työttömyystilanteeseen ja on valmis ottamaan konkreettisia toimia työllisyyden hyväksi. Me tiedämme, että pitkäaikaistyöttömyys on nyt hyvää vauhtia räjähtämässä käsiin, ja sehän on seuraus siitä, että työllisyyden hoidon määrärahoja on leikattu. Mutta pettymykseksi joudun toteamaan, että ei täällä oikeastaan ole mitään tähän aihealueeseen liittyvää. Kun ministeri esitteli budjetin, niin siinä kävi selvästi ilmi, että nyt ollaan siinä tilanteessa, että puheista huolimatta velanoton määrä vain kasvaa, koska työllisyystoimet eivät ole ollenkaan riittäviä. Ajattelisin niin, että tämä tuloratkaisu antaisi (Puhemies koputtaa) mahdollisuuden hallitukselle satsata myös omilla toimillaan työllisyyteen. Onko tällainen suunnanmuutos odotettavissa tämän kevään aikana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-01T14:06:41,2016-03-01T14:07:38,Tarkistettu,1.1 2016_16_5,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin valtiovarainministeri totesi, tämä tuli kiireisellä aikataululla. Tähän lisäbudjettiin on pystytty kuitenkin tässäkin aikataulussa sijoittamaan erittäin isoja periaatteellisia ja myöskin taloudellisesti erittäin suuria ratkaisuja, mutta työttömyyteen, työllisyystilanteeseen, niin kuin edustaja Heinäluoma totesi, ei ole aikaa riittänyt paneutua, ja sitä täytyy todella ihmetellä. Eduskunnan budjettivallan ja eduskunnan taloudellisen päätöksenteon kannalta ehkä suurin on kyllä Talvivaara-kysymys. Ja vaikka tässä annetaan tämä 38,5 miljoonaa ja se tapahtuu tällaisena sisäisenä siirtona teknisesti, niin on aivan selvää, että tähänhän tämä ei jää, ja on odotettavissa, että jo ennen kesätaukoa eduskunnan edessä on huomattavasti suuremmat vaatimukset Talvivaaran pääomittamisesta ja rahoittamisesta. Olisin toivonut, että valtiovarainministeri olisi muutamalla sanalla tätä valottanut, koska se on todella iso kysymys ja siitä ollaan huolissaan sekä ympäristön, työllisyyden että muiden seikkojen, ennen kaikkea myöskin budjettitalouden, näkövinkkelistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-03-01T14:07:43,2016-03-01T14:08:55,Tarkistettu,1.1 2016_16_6,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä lisätalousarviossa on tärkeitä ajankohtaisia määrärahoja. Tuossa edustaja Uotila viittasi tähän Terrafame Oy:hyn. Sen tavoitteena on tietenkin sen osalta mahdollisimman hyvä ratkaisu, nyt toiminnan turvaaminen, ja sitten, myöskin valtiovarainvaliokunnalle annettujen selvitysten mukaan, minusta oli hyvä kuulla, että siinä on varauduttu kaikkiin eri vaihtoehtoihin. Parhaillaanhan Suomessa tehdään todella tärkeitä sopimuksia työllisyyden parantamiseksi. Minusta tämmöistä taivastelua, mitä edustaja Heinäluoma tässä nyt teki, voidaan joka istunnossa tehdä, mutta kyllä meidän on tärkeätä todellakin saada työllistämisen ja työllisyyden edellytyksiä laajemmin Suomessa parannettua. Valtion mahdollisuudethan, valtion rahoituksen turvin, siinä ovat rajalliset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-03-01T14:08:55,2016-03-01T14:09:52,Tarkistettu,1.1 2016_16_7,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tässä mistään taivastelusta ole kysymys vaan siitä, että aika kuluu, tiimalasissa hiekka vähenee, ja kun hallitus ei itse tee täällä työllisyyden hoidon puolella yhtään mitään, niin lopputulos on kasvava työttömyys edelleenkin. Kun täällä aikaisemmin ministeri on sanonut ja moneen kertaan kertonut meille, että hallituksen tavoite on 110 000 työpaikkaa, niin se oli se tavoite vuosi sitten. Mutta oletteko, ministeri Stubb, laskenut, mitä se on nyt, kun työpaikkojen määrä on vain vähentynyt? Te olette jo 120 000:n tavoitteessa loppuvaalikauden osalta. Ja kun ei tehdä työllisyyden hyväksi hallituksen toimesta mitään, niin lopputuloksena on, että valtion velkaantuminen pahenee ja tänne tuodaan yhä uusia, suurempia lukuja valtion velkaantumisesta, ja sitten ajaudutaan siihen leikkauskierteeseen, josta ministeri Stubb meitä varoitti ollessaan pääministeri ennen eduskuntavaaleja. Te olette kertonut, että kehysriiheen valmistellaan uusia leikkauksia. Joten peräänkuulutan sitä, että pitäisi hallituksen omissakin toimissa näkyä tämä työllisyystavoite.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-01T14:09:53,2016-03-01T14:10:57,Tarkistettu,1.1 2016_16_8,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Tähän otteluun vielä edustaja Vanhanen, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_9,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme juuri joulukuussa tälle vuodelle talousarvion laatineet, ja siinä on myös työllisyyteen liittyen määrärahoja olemassa. Tämä lisätalousarvio on selvästikin vastaus näihin muutamaan akuuttiin kysymykseen, jotka pitää hoitaa. Tämän viikon ylivoimaisesti tärkein työllisyyden ja kasvun kannalta oleva prosessi käydään nyt siinä keskustelussa, jossa yritetään yhteiskuntasopimus saada aikaan. Mikäli se saadaan satamaan riittävän kunnianhimoisella tavalla, niin se on työllisyyden ja kasvuinvestointien kannalta valtavan paljon tärkeämpi kuin tämä muutaman kymmenen miljoonan käyttäminen tiettyihin tarkoituksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-03-01T14:10:58,2016-03-01T14:11:44,Tarkistettu,1.1 2016_16_10,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Ja vielä vastauspuheenvuorot tähän keskusteluun, edustaja Arhinmäki ja edustaja Turunen, ja sen jälkeen menemme debatissa eteenpäin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_11,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Työttömyysmäärärahoja leikattiin viime vuodesta tälle vuodelle, ja työttömyys on entisestään kasvanut, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys. Jos hallituksen tavoite olisi todella pitkäaikaistyöttömyyteen puuttuminen ja työllisyyden parantaminen, niin ensimmäisessä lisätalousarviossa pitäisi parantaa mahdollisuuksia työllistää ihmisiä, luoda työpaikkoja. Arvoisa puhemies! Nyt tässä ollaan valmistelemassa Metsähallituksen yhtiöittämistä. Siihen ei ole mitään EU:n painetta tai velvoittavaa puolta, ja sitten samaan aikaan tehdään tätä työmarkkinaratkaisua, jota hallitus haluaa kutsua yhteiskuntasopimukseksi. Tosin tänään hallitus on ilmoittanut, että ei sovittu riitä, vaikka siinä jo ollaan viemässä pienipalkkaisilta naisilta julkisella sektorilla lomarahoja ja niitä ollaan antamassa yksityisille yrityksille — tulonsiirto arviolta 2 500 miljoonaa euroa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-03-01T14:11:45,2016-03-01T14:12:54,Tarkistettu,1.1 2016_16_12,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on nyt opposition suulla kovasti toitotettu sitä, ettei työllisyyttä hoideta eikä siihen laiteta rahaa, mutta jos katsoo nyt valtiovarainministerin esittelyn, niin ihan nopeastikin laskien 170 miljoonaa laitetaan nimenomaan työpaikkoihin, työpaikkojen säilymiseen: 132 miljoonaa euroa Arctia Icebreakingille ja Talvivaaraan 38,5 miljoonaa. Nämä ovat juuri sellaisia asioita, joilla hoidetaan työllisyyttä, pidetään työpaikoista kiinni. Mitä tulee tähän Metsähallitukseen, niin tämä aikataulu on tässä Metsähallituksen osalta se, että tämän keissin täytyy olla hoidettuna kuitenkin huhtikuun 17. päivään mennessä. Tämä yhtiöittäminen tältä osin on ainut järkevä ratkaisu. Kaikennäköinen kansalaisten (Puhemies koputtaa) pelottelu suomalaisen kansallisomaisuuden myymisestä on aivan turhaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-03-01T14:12:54,2016-03-01T14:14:00,Tarkistettu,1.1 2016_16_13,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Elinkeinoministeri Olli Rehn ei ole pystynyt tässä salissa vastaamaan lukuisiin kysymyksiin siitä, miten hallitus pystyy vakuuttamaan yhdenkään sijoittajan, puhumattakaan meistä päättäjistä tässä salissa, siitä, että Talvivaaran kaivos pystyisi tuottamaan markkinaehtoisesti voittoa. Olemme saaneet vain pettyä kerran toisensa jälkeen. Kysynkin teiltä, arvoisa valtiovarainministeri Alexander Stubb: jos nikkelin maailmanmarkkinahinta ei tuplaannu, jos kaivoksen prosessien toimivuudesta ei saada vakuuksia, jos Vaasan hallinto-oikeuden päätös viivästyy, valmistautuuko hallitus Talvivaaran kaivoksen hallittuun alasajoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-01T14:14:00,2016-03-01T14:14:47,Tarkistettu,1.1 2016_16_14,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Talous ja työllisyys ovat kaiken a ja o, ja niissä on onnistuttava, ja on myönteistä, että yhteiskuntasopimuksessa nyt on tahtoa tehdä ratkaisuja ja sopimuksia. Kaikki päätökset, joita tehdään tässä salissa, pitäisi aina tehdä työn kautta, ajatella, lisäävätkö ne työtä vai vähentävätkö ne työtä. Kiitos tässä lisätalousarviossa kuuluu ennen muuta Julman-Ölkyn kansallispuiston perustamisesta. Suomi 100 vuotta ‑kansallispuiston perustaminen on merkittävä asia, mutta huoleni liittyy tuohon samaan Talvivaaraan. Vajaa vuosi sitten annoimme 200 miljoonaa rahaa sinne, se raha on mennyt, nyt annamme 38 miljoonaa, ja hetken kuluttua on mennyt se 300 miljoonaa, mikä olisi sen hallittu alasajo maksanut. Kuka laittaisi tähän omaa rahaansa nyt kiinni? Olisi tärkeää, että elinkeinoministeri Rehn ja ympäristöministeri Tiilikainen olisivat myös paikalla tässä keskustelussa, kun Talvivaaran, Terrafamen jatkosta keskustellaan. Olen itse tähän valitettavasti aika lailla kriittinen. En ole sitä ennen ollut (Puhemies koputtaa) mutta nyt olen. (Eduskunnasta: Syystäkin!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-01T14:14:48,2016-03-01T14:16:01,Tarkistettu,1.1 2016_16_15,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisat edustajat, myönnän nyt juuri tähän keskustelun osaan, Talvivaaraan liittyen, muutaman vastauspuheenvuoron, ensimmäisenä edustaja Turunen ja sen jälkeen edustaja Suutari ja sitten edustaja Korhonen. Näillä mennään. (Li Andersson: Toivottavasti naisetkin saavat puheenvuoron!)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_16,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Heinonen käytti oikein oivallisen puheenvuoron, mutta täytyy nyt oikaista kuitenkin siinä, että tämä 38,5 miljoonaa ei ole sen 200 miljoonan päälle vaan aivan sitä samaa rahaa, joka myönnettiin jo aiemmin, se 200 miljoonaa. Siellä pussin pohjalla on vielä tämä 38,5 miljoonaa, joka nyt teknisesti käytetään sitten tähän näin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-03-01T14:16:10,2016-03-01T14:16:37,Tarkistettu,1.1 2016_16_17,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todella on niin, että tässä on kysymys samasta rahasta, tässä Terrafamessa vain teknisesti siirretään se pääomaksi. Nämä asiat minun mielestäni on syytä käsitellä ihan tarkasti, ja ne käydäänkin valtiovarainvaliokunnassa nimenomaan siellä elinkeinojaostossa, ja voisi sanoa, että on saatu hyvät selvitykset siitä, että se tuotanto on sillä tavalla kasvussa siellä, että mikäli maailmanmarkkinahinta kasvaa odotetusti, niin meillä saattaa olla ihan hyvät mahdollisuudet sieltä saada myös tuloja ja työllistettyä ne 800 kainuulaista, mitkä tällä hetkellä siellä ovat töissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-03-01T14:16:37,2016-03-01T14:17:24,Tarkistettu,1.1 2016_16_18,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on työllisyysrahoitusta painotettu, ja täytyy sanoa, että Terrafamen lisärahoituspääomittaminen vajaalla 40 miljoonalla eurolla on tässä tilanteessa nimenomaan työllisyysrahoitusta niin monella tavalla. Kaivos työllistää tällä hetkellä noin 800 ihmistä suoraan, ja se on maakunnassa, jossa työttömiä tällä hetkellä on noin 6 000, valtava työllistäjä. Totta kai tähän liittyy monia kysymysmerkkejä: toimiiko liuotusprosessi varmasti, mikä on lopputuotteitten, nikkelin hintataso, vesilupaprosessi on auki, eli näitä jos-kysymyksiä on paljon. Mutta voidaan tässä tilanteessa myös kysyä, että jos käykin niin, että kaikki nämä ongelmat pystytään hoitamaan, niin mikä valtava myönteinen merkitys Terrafamella on sen jälkeen. Kaikkien näitten jos- ja kun-kysymysten jälkeenkin itse olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että Terrafamea on syytä rahoittaa, pääomittaa tavalla, jota hallitus esittää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-03-01T14:17:24,2016-03-01T14:18:29,Tarkistettu,1.1 2016_16_19,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Myönnän tähän keskustelun osaan vielä yhden puheenvuoron, edustaja Halmeenpää, ja sitten menemme debatissa eteenpäin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_20,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työllisyys on tärkeä asia, ja Kainuun työllisyys on tietysti itsellenikin erityisen tärkeä asia, kun omasta vaalipiiristä on kyse. Mutta kovin kalliiksi tällä tavalla työllistäminen valtiolle tulee. Jos lasketaan mukaan kaikki lisätalousarviobudjetit, mitä Talvivaaraan, Terrafameen on tehty, lasketaan mukaan Solidiumin sijoitukset, Finnveran kautta mennyt rahoitus, niin kyllä tässä on työllistetty jo yli puolella miljardilla eurolla. Mutta onko saatu haluttua tulosta, markkinaehtoisesti toimivaa kaivosta ja metallia maailmanmarkkinoille? On saatu aikaan paljon työtä, yksi iso konkurssi ja huomattavia ympäristöongelmia. En ole kyllä aivan vakuuttunut siitä, että tällä tavalla työllistämisen pitää jatkua. Mutta jos me siirrymme hallittuun alasajoon, kyllä sekin työllistää kainuulaisia vuosikausiksi eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-01T14:18:34,2016-03-01T14:19:36,Tarkistettu,1.1 2016_16_21,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä meidän, valtiovarainministeri, pitää nyt nostaa kissa pöydälle ja todeta se, että meidän pitkäaikaistyöttömyytemme on kasvamassa noin 19 prosenttia ja samaan aikaan te leikkaatte työllisyysmäärärahoja tälle vuodelle. Meillä on jälleen lisätalousarvio käsillä, josta puuttuvat tyystin työllistämistoimet. Hallitus puhuu työllisyydestä, mutta teot puuttuvat täysin. Nyt olette saaneet liikkumatilaa, kun neuvotteluesitys on syntynyt. Olisi järkevää ja viisasta muuttaa talouspoliittista linjaa työllistävämpään suuntaan. Puhemies! Kehysriihi on oiva paikka muuttaa tätä suuntaa. Sen sijaan, että lupaisitte siellä työllistäviä toimia, puhutte lisäleikkauksista, jotka olisivat täysin tuhoisia. Samaan aikaan kehysriihessä, arvoisa ministeri, teidän on voitava korjata eläkkeensaajien verotukseen liittyvä vääryys. Saammeko näitä vastauksia kehysriihestä? (Eero Heinäluoma: Hyvä kysymys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-01T14:19:40,2016-03-01T14:20:39,Tarkistettu,1.1 2016_16_22,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kommentoida ensin yleisemmin tätä lisätalousarviota. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että se on tuotu hyvissä ajoin tämän Metsähallitus-lain edistämiseksi ja meillä on hyviä kohtia tässä useita, jotka ovat nimenomaan ajankohtaisia. Korostan tätä Turkille annettavaa apua. Me olemme saaneet paljon kritiikkiä hallituksessa myös siitä, että kehitysapua on leikattu. No, nyt reagoidaan nimenomaan siihen tilanteeseen, mikä todellisuudessa on juuri käynnissä. Annettu apu sinne lähtöalueelle ja sen lähettyville on panos—tuotos-suhteeltaan huomattavasti tehokkaampaa, ja on hyvä, että tähän reagoidaan. Mitä tulee tähän työllisyyteen, niin eikö nyt jo ole erittäin selväksi tullut, että se on hallituksen ykkösasia? (Välihuutoja vasemmalta) Se on kaiken meidän suuren suunnitelmamme maali ja kohde ja keskiössä kaikissa meidän keskeisissä ratkaisuissamme. Tämä lisätalousarvio ei ole se työkalu, jolla vastataan tähän ongelmaan. Tämä on pieni osa suuressa budjetissa. Kuten jo ministeri totesi, kehysriihessä tähän puututaan seuraavan kerran ja koko ajan tulevat ne suuret päätökset ja uudistukset, jotka todella ratkaisevat tämän ongelman.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-03-01T14:20:44,2016-03-01T14:21:58,Tarkistettu,1.1 2016_16_23,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me puhumme työllisyydestä, mutta samalla kuulimme valtiovarainministerin puheessa, että hallitus esittää 1,7 miljoonan euron lisämäärärahoja peltipoliisien eli valvontakameroiden hankintaan. Päätöstä perusteellaan muun muassa sillä, että hankinta maksaa itsensä nopeasti takaisin lisääntyvien sakkotuottojen muodossa. Yksi hallitusohjelman tavoitteista on myös, että oikeusturvaa toteutetaan tehokkaasti ja että rangaistukset vastaavat ihmisten oikeustajua. Voidaan perustellusti kysyä, ovatko hallituksen esityksen perustelut kestävällä pohjalla. Ei ole oikein, että hallitus käyttää sakkoja keinona tilkitä valtiontaloutta. Rangaistuksia, valvontaa tai sääntöjä ei tule asettaa taloudellisin perustein.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-03-01T14:21:58,2016-03-01T14:22:53,Tarkistettu,1.1 2016_16_24,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työn ja yrittäjyyden edistäminen on hallituspolitiikan ykkönen, siinä haluan hallitusta kannustaa. On hyvä, että ollaan oltu sitkeitä yhteiskuntasopimusasiassa, ja kun nyt sopimus on syntymäisillään, kokonaisuus on ratkeamassa, niin kysyn: onko varmasti niin, että hallitus pitää kiinni myöskin siitä, että vanhemmuuden kustannusten tasaukseen johtava kertakorvaus on myöskin tulossa lainsäädäntönä tänne eduskuntaan? Lisätalousarvio käydään huolella läpi valtiovarainvaliokunnassa, mutta haluan sanoa, että on tärkeää, että kaiken taloudellisen tiukkuuden keskellä tehdään tärkeitä arvovalintoja. Tässä lisätalousarviossa on myöskin määräraha sille, että Istanbulin sopimuksen mukainen lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitettu 24/7-puhelin saa määrärahat ja THL ryhtyy tätä koordinoimaan. Tämä on erittäin hyvä ja tärkeä merkki siitä, että tämä hallitus on myöskin tasa-arvon hallitus. Kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-03-01T14:22:54,2016-03-01T14:23:54,Tarkistettu,1.1 2016_16_25,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan, kuten edustaja Terho totesi, tällä lisätalousarviolla ei työllisyyttä korvata tai paranneta. Ja sehän tässä ihmetyttää juuri sen takia, että se budjetti, jonka kanssa me elämme nyt, näyttää jo nyt, että kohta työllistämiseen, starttirahoihin tarkoitetut rahat uhkaavat loppua. Sen takia, juuri hallituksen omien valintojen takia, tässä olisi nyt ollut mahdollisuus ja olisi pitänyt jo muuttaa linjaa. Mutta, arvoisa puhemies, se on totta, että nyt saatu ratkaisuesitys työmarkkinoilta toteutuessaan antaisi mahdollisuuden hallitukselle tarkistaa linjaansa. Nimittäin ongelmahan on se, että mahdolliset työehtosopimukset tulevat voimaan vasta vuonna 17. Kaksi vuotta menee, kello käy, Hakulista ei näy. Hyväksyykö kokoomus nyt tämän ratkaisun, ja aiotteko nyt muuttaa työllistävämpään, tasapuolisempaan linjaan hallituksen politiikkaa tulevassa kehysriihessä? Nyt teillä olisi siihen mahdollisuus, jos tästä sopimus syntyy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-03-01T14:23:54,2016-03-01T14:25:01,Tarkistettu,1.1 2016_16_26,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä haluan kiittää SDP:tä — kiittää siitä, että te lopetitte yhteiskuntasopimuksen kampittamisen ja vastustamisen (Välihuutoja) aivan viime hetkellä. Nyt meidän yhteisesti pitää huolehtia, että se menee myöskin satamaan. Te olette kyllä aktiivisesti unohtaneet tämän hallituksen talouspolitiikan kokonaisuuden, joka lähtee siitä, että yhteiskuntasopimuksen lisäksi toteutetaan rakenneuudistuksia, joilla muun muassa sote-kustannusten nousua pystytään hillitsemään tulevina vuosina, ja nämä kärkihankkeet, 1,6 miljardia euroa seuraavien vuosien aikana muun muassa biotalouteen, koulutukseen, byrokratian purkuun, työllistämiseen, yrittäjyyteen ja infran parantamiseen. Tämä muodostaa kokonaisuuden, joka tähtää siihen, että Suomen asiat saadaan kuntoon ja Suomi saadaan nousuun. Siinä toki tarvitaan meitä kaikkia, mutta haluan myös sanoa sen, että kuten täällä aiemmissa keskusteluissa on todettu, opposition vaihtoehdot ovat olleet valitettavasti huteralla, tyhjällä pohjalla. Ja se on sanottava, että kertaluontoisesti voi ottaa Suomen Pankista ja Sitrasta, mutta vain yhden kerran. Ei sille voi tulevaisuutta rakentaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-03-01T14:25:01,2016-03-01T14:26:09,Tarkistettu,1.1 2016_16_27,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, missä mielikuvitusmaailmassa Rantakangas oikein on elänyt, jos hän ei ole huomannut, että moneen kertaan tarjosimme apua. Ja näyttää siltä, että heti, kun hallitus kuunteli oppositiota — jäädytti näitä pakottavia lakeja — syntyi tilaa ratkaisulle, ja nyt näyttää siltä, että on mahdollisuus, että saadaan ratkaisu aikaiseksi. Ja vielä, edustaja Rantakangas, mitä tulee tähän höttöön, muistanko oikein, että te esititte viime kaudella ollessanne oppositiossa, että 600 miljoonaa euroa harmaasta taloudesta tuosta vain ilman mitään ohjelmaa? Pääministeri Sipilä varmaan sanoisi, että tämä on aikamoista höttöä, omalle vaihtoehtobudjetilleen. Mutta, arvoisa puhemies, kysymys: hyväksyykö kokoomus tämän sopimuksen, ja aiotteko te muuttaa linjaa tulevassa kehysriihessä? Jos tämä nyt syntyy, se luo vakautta. Teillä olisi mahdollisuus ottaa työllistäviä toimia käyttöön tässä ja nyt. Milloin toteutatte Rinteen mallin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-03-01T14:26:10,2016-03-01T14:27:10,Tarkistettu,1.1 2016_16_28,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,Viime vaiheessa vastauspuheenvuoro kääntyi edustaja Zyskowiczille. (Naurua),PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_29,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työllisyysmäärärahoilla on oma roolinsa työllisyyden kehityksessä, mutta kuten esimerkiksi edustajat Ala-Nissilä ja Vanhanen ovat täällä todenneet, niin luonnollisesti yleinen talouspolitiikka on kaikkein vaikuttavinta. Tähän liittyy nyt tämä tekeillä oleva laaja työmarkkinasopimus. Todettakoon nyt ensin, kun hallitusta moititaan, että ikinä tällaisia neuvotteluprosesseja ja tällaista miinusmerkkistä ratkaisua ei olisi syntynyt ilman sitä, että hallitus on painanut päälle. Tällä sopimuksella tulee olemaan merkittävä työllisyysvaikutus. Puhutaan kymmenistätuhansista työllisistä. Mitä sitten tulee kokoomuksen ja hallituksen suhtautumiseen, niin hallitus tällä hetkellä tarkastelee syntynyttä neuvottelutulosta, tarkastelee sitä julkisen talouden vaikutusten kannalta, tarkastelee siltä kannalta, pyritäänkö siinä rajaamaan hallituksen toimintaa säästöjen ja uudistusten osalta, ja tarkastelee sitä sen osalta, mitä paikallisesta sopimisesta on tarkoitettu. Sen jälkeen hallitus tekee omalta osaltaan lopullisia ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-01T14:27:13,2016-03-01T14:28:24,Tarkistettu,1.1 2016_16_30,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Talvivaaran kaivos on tärkeä työllistäjä Kainuussa, ja se puhuttaa paljon meidän vaalipiirissämme, mutta tämän lisätalousarvion äärellä herää vakava kysymys, milloin veronmaksajien rahan kaataminen Talvivaaraan loppuu. Ei ole järkeä ylläpitää kannattamatonta ja ympäristön kannalta haitallista kaivostoimintaa, mikäli ei ole uskottavaa näkymää siitä, että kaivosprosessi saadaan toimimaan, toiminta tulee kannattavaksi ja ympäristöongelmat saadaan hoidettua. Ja ennen kuin eduskunta myöntää tämän ehdotetun lisämäärärahan, sen tulee saada kattava ja luotettava selvitys kaivoksen todellisista toimintaedellytyksistä. Mainospuheet ja katteettomat toivomukset nikkelin maailmanmarkkinahinnan noususta eivät enää riitä. Kaivoksen alasajokin toki maksaa, mutta jos näkymää kannattavuudesta ei ole, on surullisena todettava, että on järkevämpää ja halvempaa käyttää julkiset rahat kaivoksen hallittuun alasajoon kuin jatkuvasti pumpata lisärahaa kannattamattomaan toimintaan. Kysyisin: eikö voitaisi Kainuun työllistämistoimintaa tehdä kestävämmällä tavalla (Puhemies koputtaa) kuin tällä tavalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-03-01T14:28:25,2016-03-01T14:29:34,Tarkistettu,1.1 2016_16_31,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan ensiksi haluan minäkin yhtyä tuohon edustaja Heinosen ihmettelyyn siitä — kun lisäbudjetissa on näin merkittäviä asioita kuin tämä Metsähallitukseen liittyvä kysymys ja Terrafameen liittyvä kysymys — että olisi ollut suotavaa, että asianomaiset ministerit olisivat myös tässä salissa keskustelemassa näistä asioista. Valiokuntakäsittely on tietenkin tärkeä, mutta tämä on se julkinen areena, jolla näitä asioita pitäisi kyetä selvittämään. Puhemies! Eri puolilta Suomea kuuluu nyt erittäin huolestuneita yhteydenottoja nimenomaan työllisyyden osalta. Starttirahoista on pulaa. Ihmisille sanotaan eioota tuolla työvoimapalveluissa. Siksi haluan kyllä kysyä, mitä te, ministeri Stubb, näille nyt työttömänä oleville ihmisille haluatte sanoa, koska se, että me nyt kerromme säilyttävämme olemassa olevia työpaikkoja, ei riitä heille. He tarvitsisivat polkuja työelämään, ja niitä polkuja ei synny ilman, että tulee myöskin rahoitusta näille tärkeille toimijoille. Ja te leikkaatte. Mikä on tämä yhtälö tässä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-03-01T14:29:35,2016-03-01T14:30:40,Tarkistettu,1.1 2016_16_32,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisten turvallisuudentunnetta koetellaan nyt niin ulkoapäin kuin myöskin sisäisen turvallisuuden osalta, ja nythän tässä lisäbudjetissa ollaankin poliisitoimintaan ehdotettu 1,7 miljoonaa euroa lisää kohdistaen tähän peltipoliisitoimintaan ja siihen liikenneturvallisuuteen. Ei ollenkaan huono kohde sinänsä. Tässä tietysti tiukassa tilanteessa pyritään suuntaamaan varoja enemmän toimistotiloista kohti toimintaa ja samalla sitten noin seiniä vähentämällä pyritään myöskin niitä poliisien työpaikkoja säilyttämään, mikä on näin työvoimapoliittisestikin tietysti viisautta, puhumattakaan sitten sisäisestä turvallisuudesta. Tietysti täytyy jo kysyä sitä, että joko ollaan siinä tilanteessa, että poliisimiehiä ei enää voida vähentää, vaan että nimenomaan siihen on jatkossa suunnattava. Nyt sitten kun sisäisen turvallisuuden ohjelmaa ollaan työstämässä ja aloittamassa, niin tähänkin on kiinnitettävä huomiota. Tosin sitten on hyviä kokemuksia myös digitalisaatiosta ja palveluautoista. Muun muassa Keski-Suomessa on tällainen palveluautojärjestelmä ollut ja siitä on ollut hyviä (Puhemies koputtaa) kokemuksia, ja jos valtiovarainministeri tietää tästä jotain, (Puhemies: Nyt on aika reilusti aika ylitetty!) niin kuulemme kyllä vastauksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-03-01T14:30:41,2016-03-01T14:32:10,Tarkistettu,1.1 2016_16_33,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä työllistämiskysymyksestä: Ehkä se kuvaa tätä vasemmisto-opposition tempputyöllistämisuskoa, että täällä penätään joidenkin kymmenien miljoonien määrärahoja budjettiin, kun samaan aikaan valtakunnassa käydään nimenomaan ratkaisevaa viikkoa sen osalta, saadaanko oikeasti Suomen kilpailukykyä pelastettua, saadaanko oikeasti nimenomaan niitä työttömiä työllistettyä riittävän alhaisella kynnyksellä. Haastehan tässä nyt erityisesti on muodostumassa tämän verotuksen puolelle siitä, sisältääkö tämä käsillä oleva paketti riittävät elementit tuloverotuksen alentamiseen. Onneksi joka tapauksessa tietysti meillä on tulossa kysymyksiä, esimerkiksi sote-alueiden rahoituksen yhteydessä, joissa täytyy miettiä verotuksen painopistettä valtion puolella uudelleen. Toivoisin, että jos kerran täällä näin voimakkaasti ollaan työllisyydestä kiinnostuneita, niin siinä vaiheessa eduskunnan selvä enemmistö ajaisi sitä, että verotuksen painopistettä siirretään nimenomaan työn verottamisesta muihin verolajeihin, joilla on pienempi vaikutus kuin työn ja yrittämisen verotuksella tämän maan pelastamisen hankaloittamiseen. Toivon, että tämä näkyy siinä vaiheessa, kun veroista päätetään. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-03-01T14:32:11,2016-03-01T14:33:19,Tarkistettu,1.1 2016_16_34,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei se ole mitään tempputyöllistämistä, kun joku haluaa aloittaa yritystoiminnan ja tarvitsee siihen starttirahaa, tai se, että yritys saa tukea siihen, että pystyy työllistämään työttömän ihmisen. Se on nimenomaan niitä toimia, joilla ihmiset, jotka ovat pulassa, työttöminä, pääsevät kiinni. Viime vuonna työllisyysmäärärahat loppuivat kesken kesäkuun alkupuolella, ja niitä rahoja leikattiin tähän vuoteen — samaan aikaan, kun työttömyys on kasvanut. Ja nyt sanotaan, että ratkaisu on tämä niin sanottu yhteiskuntasopimus. Kysyisinkin valtiovarainministeri Stubbilta, että kun työaikaa pidennetään, niin miten se lisää työllisyyttä, miten työttömät saavat enemmän työpaikkoja tai miten se, että siirretään ostovoimaa arviolta 2 500 miljoonaa euroa työntekijöiltä yrityksille, tämä ostovoiman leikkaus, lisää työllisyyttä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-03-01T14:33:20,2016-03-01T14:34:27,Tarkistettu,1.1 2016_16_35,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Kiljunen, ja muutaman puheenvuoron jälkeen on sitten ministerillä vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_36,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Nuoriin ja työvoimapalveluihin panostaminen on totaalisesti unohtunut hallituksessa. Tässäkään talousarviossa, joka meillä on tänään täällä käsittelyssä, ei ole panostettu nuoriin eikä pitkäaikaistyöttömiin lainkaan. Hallituksen toimettomuus näkyy muun muassa siinä, että palkkatukityössä on 17 prosenttia vähemmän, työkokeilussa 22 prosenttia vähemmän sekä työvoimakokeilussa noin 17 prosenttia vähemmän työntekijöitä kuin viime vuonna. Elikkä hallitus ei todellisuudessa panosta pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin lainkaan. Me tiedämme, että nyt tämä työllisyysmäärärahojen lisääminen ja nuoriin panostaminen on kannattava investointi ja pysyvä syrjäytyminen yhteiskunnasta maksaa jokaisen nuoren kohdalta noin miljoona euroa. Miten te perustelette sen, että te annatte nuorten syrjäytyä, kun samanaikaisesti tiedätte, että se tulee maksamaan jokaisen nuoren kohdalta noin miljoona euroa? Mikä on se tulevaisuuteen panostus, johon te nyt, ministeri Stubb, suuntaatte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-03-01T14:34:27,2016-03-01T14:35:40,Tarkistettu,1.1 2016_16_37,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä opposition kritiikki on meille kyllä tuttua jo edellisistä keskusteluista, mutta kerrataan: Kilpailukyky on se, mikä tuottaa Suomeen yksityissektorin työpaikkoja. Yksityissektorin työpaikat ovat ne, jotka vahvistavat valtiontaloutta eivätkä heikennä sitä. Näistä teidän keinoistanne voisi päätellä, että meillä on aivan eri käsitys siitä, kuinka vaikeassa tilanteessa Suomi on ja kuinka suuria uudistuksia tarvitaan. Kun te katsotte yhtä lisäbudjettia ja valitatte, että tässä ei ole sitä ja tätä ja tästä puuttuu tämä ja tuo ja mitään ei muka tehdä, niin kyllä minä ihmettelen, ettekö te ole seuranneet lainkaan, mitä muuta hallitus koko ajan tekee. Juuri tällä viikolla on valmistumassa aivan historiallinen muutos tähän Suomen pitkään jatkuneeseen negatiiviseen kierteeseen. Meillä on tulossa historiallinen käänne, ja te penäätte muutamia pieniä miljoonia tässä lisäta-lousarviossa. Todellisuudessa meillä on tapahtumassa niin paljon, että nyt vaikuttaa enemmän siltä, että te ette jotenkin suostu näkemään sitä, mitä on tapahtumassa. Me olemme nimenomaan ratkaisemassa nämä kysymykset, mitä te haluatte, niillä areenoilla, missä ne oikeasti on mahdollista ratkaista, (Paavo Arhinmäki: Konkreettisesti miten?) siten, että Suomi saa kilpailukykyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-03-01T14:35:40,2016-03-01T14:36:58,Tarkistettu,1.1 2016_16_38,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Ja vielä vastauspuheenvuorot, edustaja Alanko-Kahiluoto, edustaja Salolainen ja edustaja Kari, ja sen jälkeen ministerillä vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_39,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä ihmetellä tuota tyhjän puheen määrää. Sampo Terho kehuskelee sillä, että hallitus on tekemässä historiallisen käänteen, mutta mitään konkretiaa ei tule siitä, että mikä se käänne on ja miten se tehdään. Mitä tulee tähän Terrafamen edelleenrahoittamiseen, niin täytyy sanoa, että jos melkein mihin tahansa Kainuussa suunnattaisiin nuo samat määrärahat, niin saataisiin enemmän työpaikkoja kuin pumppaamalla Talvivaaran likakaivoon. On vaikea löytää vastaavaa ympäristökatastrofia, vastaavaa konkurssia, vastaavaa likakaivoa ja turhaa hanketta, kun vertaa tähän Talvivaaraan. Ainoastaan Suomen turhat ydinvoimahankkeet tuntuvat vetävän tälle enää vertoja. Ja mitä tulee tähän yhteiskuntasopimukseen, jota täällä on kiitelty, niin siinähän itse asiassa siirretään taas matalapalkkaisilta naisaloilta rahaa yksityisten yritysten tukemiseen. Miten hallitus aikoo vastata siitä, että kokonaisuus tästä yhteiskuntasopimuksesta on sitten kuitenkin lopulta oikeudenmukainen, (Puhemies koputtaa) ettei vain kiusata taas pienipalkkaisia naisia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-03-01T14:36:59,2016-03-01T14:38:06,Tarkistettu,1.1 2016_16_40,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Herra puhemies! Talvivaaran kaivos ei ole elinkelpoinen. Ei ole esitetty mitään sellaista, mikä ainakaan minut saisi uskomaan, että se on tulevaisuudessa elinkelpoinen. Mitään sellaista en ole nähnyt. Sitä paitsi koko projekti on auki siinä mielessä, että Nuasjärven purkuputki ei ole vielä saanut lainmukaista päätöstä. Jos se kaatuu, siihen menee mukkelis koko kaivos. Tässä on tapahtumassa aikamoisia ympäristörikoksia, joiden maksaminen tulevaisuudessa täytyy joka tapauksessa hoitaa. Nyt valtiovarainvaliokunta on todella kovan paikan edessä. Heidän täytyy nyt objektiivisesti katsoa, mikä tämä tilanne todella on: heitetäänkö 40 miljoonaa hukkaan tuonne korpeen, ilman että siitä seuraa mitään muuta kuin työllisyystulos, joka sinänsä on myönteinen, mutta ei se ratkaise tätä kysymystä. Minä jään odottamaan valtiovarainvaliokunnalta objektiivista arviota tästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-03-01T14:38:06,2016-03-01T14:39:23,Tarkistettu,1.1 2016_16_41,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Annan vähän poikkeuksellisesti nyt saman ryhmän toiselle edustajalle heti puheenvuoron. Edustaja Suutari, olkaa hyvä, vastauspuheenvuoro teille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_42,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys tosiaan sisäisestä siirrosta, ja raha on ihan sama, annetaanko se nytten sinne — joka tapauksessa se tarvitaan, vaikka se ajettaisiin alas sitten kesällä. Mutta nyt sitten huhtikuussa todennäköisesti saadaan Vaasan hallinto-oikeudelta päätös tästä purkuputken puolitetusta luvasta. Vaasan hallinto-oikeushan puolitti sen purkuputken luvan sinne, ja kuormitusta ei ole tällä hetkellä sitten huomattu siinä Nuasessa sen enempää. Minä itse asun siinä rannalla ja siinä Talvivaaran vieressä, että olen kyllä kiinnostunut tästä ympäristöstä ja olen ollut kiinnostunut ympäristöstä aikaisemmin kuin ehkä yksikään teistä. Olen siellä paikkakunnalla asunut vuodesta 2007 lähtien, ja se on minun lapsuusmaisemiani, että siinä mielessä minä tiedän tämän tilanteen. Täytyy sanoa, että täällä minun mielestäni vouhotetaan tästä asiasta vähän liikaa. Odotetaan nyt sitten valtiovarainvaliokunnan ja siellä asiantuntijajaoston esitystä asiasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-03-01T14:39:23,2016-03-01T14:40:29,Tarkistettu,1.1 2016_16_43,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,Debatin tässä vaiheessa viimeinen puheenvuoro edustaja Karille.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_44,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tähän edustaja Salolaisen puheenvuoroon voi ehkä lisätä sen, että nyt eduskunnalle tarvitaan ulkopuolinen selvitys niin Terrafamen kuin tämän koko Talvivaaran tilanteen selkeyttämiseksi tässä salissa. Mutta puheenvuoron pyysin varsinaisesti edustaja Kataisen puheenvuoron jälkeen. Oli kyse poliisien määrärahoista. Lisätalousarviossa lisätään 1,7 miljoonaa peltipoliiseihin. Samaan aikaan oikeitten poliisien, poliisimiesten ja poliisinaisten, määrä uhkaa kehyskaudella laskea 7 500:sta noin 6 500:aan, siis yli tuhannella poliisimiehellä ja -naisella. Korjataanko tämä poliisien määrän taso nyt keväällä, kun eduskunnalle tulee hallitukselta talousarvion kehysten tarkistaminen? Me tarvitsemme sisäiseen turvallisuuteen jotain muutakin kuin katupartioita tai ylipäätänsä tilannetta, jossa sisäisen turvallisuuden kokonaiskuva on vielä varsin hahmottumaton.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-03-01T14:40:30,2016-03-01T14:41:35,Tarkistettu,1.1 2016_16_45,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Ja nyt ministeri Stubb, pöntöstä 4 minuuttia. Debattia jatketaan ministerin puheenvuoron jälkeen sitten vielä kotvan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_46,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos sallitte, niin nostaisin esille kolme kysymystä, jotka tässä debatissa olivat pinnalla. Ensimmäinen liittyy Terrafameen. Aivan kuten monet edustajat ovat todenneet, tämä on oikeasti vaikea kysymys. Tähän liittyy sekä työllisyys, ympäristö että talous. Vuonna 2015 muistaakseni lisätalousarviossa lisäsimme määrärahoja Terrafameen ja silloiseen Talvivaaraan 209 miljoonaa euroa ja tänä vuonna sitten noin 28 miljoonaa. Tässä on paljon avoimia kysymyksiä, ei siitä pääse yli eikä ympäri: täällä on mainittu nikkelin hinta, meneillään olevat oikeusprosessit. Se, mihinkä me hallituksena tällä hetkellä pyrimme, on se, että me löydämme Talvivaaran kaivokseen, Terrafameen, ratkaisun, joka on sekä työllisyyden näkökulmasta, taloudellisesti että erityisesti ympäristön näkökulmasta se järkevin. Tässä ei voi ikään kuin nostaa käsiä pystyyn. Ja olemme myös tietoisia siitä, että jossain vaiheessa on valinta tehtävä. Se ratkaisu, jonka me nyt esitämme tässä talousarviossa, on se 38 miljoonaa, jolla päästään tämän kevään, kesän yli. Toiseksi, jos sallitte, voisin sanoa muutaman sanasen tuosta työmarkkinatilanteesta, koska se nousi paljon esille tässä keskustelussa. Voisin kertoa sen verran, kuten varmasti moni tietää, että olemme tänään aamulla hallituksen piirissä tavanneet työmarkkinajärjestöt. Tapaaminen kesti noin 2 tuntia, 8:sta 10:een. Kävimme läpi niitä yksityiskohtia, joita työmarkkinajärjestöt omassa yhteiskuntasopimuksessaan ovat meille esittäneet. Samalla tapasimme juuri ennen eduskunnan istuntoa Suomen Yrittäjät ja kävimme keskustelua heidän kanssaan paikallisesta sopimisesta. Hallituksen tämänhetkinen tulokulma on se, että valtiovarainministeriön virkamiehet yhdessä työmarkkinajärjestöjen ekonomistien kanssa tarkastavat niitä lukuja, joihinka koko yhteiskuntasopimus työmarkkinaosapuolten näkökulmasta pohjautuu. Se tapaaminen alkaa muistaakseni tuossa 15.30, ja toivon mukaan sieltä löytyy sitten ainakin lukujen pohjalta yhteinen sävel. Hallitus tekee sitten oikeastaan arvionsa kokonaisuuden kannalta, ja me peilaamme kokonaisuutta ja erityisesti hallitusohjelmaa eli sitä, millä tavalla yhteiskuntasopimus heijastaa hallitusohjelman tavoitteita 4 miljardin euron sopeutuksesta, työllisyystilanteen parantamisesta tai vaikkapa yksikkötyökustannusten alentamisesta, ja sen pohjalta me teemme hallituksena tästä kokonaisuudesta ratkaisut. Itse näkisin niin, että on kaksi avointa kysymystä, joita edelleen tarkastelemme. Yksi liittyy talousvaikutuksiin eli siihen, mitkä ovat tämän paketin talousvaikutukset, ja toinen liittyy sitten paikalliseen sopimiseen. On hirveän tärkeätä, että maltilla katsotaan tätä kokonaisuutta, miten sen kanssa voidaan edetä. Kolmas huomio liittyy meidän talouspolitiikan yleiseen viritykseen, joka nousi jälleen kerran ja ihan aiheellisestikin keskusteluun. Me lähdemme siis siitä — ymmärrän sen tulokulman, jonka oppositio esitti työllisyystoimenpiteissä — että isossa kuvassa on kyse työn tarjonnasta ja kysynnästä. Sellaiset suuret rakenteelliset uudistukset, jotka avittavat ja parantavat meidän työllisyystilannetta, liittyvät paljon paikalliseen sopimiseen ja vaikkapa niihin kannustinloukkuihin, joita meillä järjestelmässä on. Täällä mainittiin muuten vanhemmuuden kustannusten tasaaminen. Kyllä, hallitus tulee viemään tämän eteenpäin, näin olemme hallituksen sisäisesti puhuneet. Tämä on eräänlainen työllisyystoimenpide ja nimenomaan työllisyystoimenpide, joka vahvistaa naisten asemaa työmarkkinoilla. Toinen finanssipoliittinen viritys on tietysti julkisen talouden sopeuttaminen. Täällä peräänkuulutettiin, että teettekö muutoksia kehysriihessä. Kyllä meidän tavoitteemme on edelleen sama, eli tavoitteena on julkisen talouden sopeuttaminen 4 miljardin verran ja siten, että velaksi eläminen loppuu 2021 ja velkaantuminen taittuu 2019. Viimeinen huomio liittyy veropolitiikkaan, joka mainittiin useissa puheenvuoroissa. Tässä hallituksen tulokulma ei ole muuttunut. Me panostamme sellaisiin toimenpiteisiin, jotka lisäävät tässä maassa ahkeruutta, eli pyrimme laskemaan työn verotuksen kokonaistaakkaa. Ja kyllä, olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka totesivat, että yhteiskuntasopimus itse asiassa on käytännössä työn verotusta kiristävä toimenpide. Sen takia me myös tarkastelemme sitä tällä hetkellä tarkkaan. Viimeinen huomio on se, että meidän kokonaistavoitteemme myös verotuksen saralla on se, että kokonaisveroaste ei kiristy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-01T14:41:37,2016-03-01T14:47:03,Tarkistettu,1.1 2016_16_47,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulle jäi hieman epäselväksi nyt hallituksen suhtautuminen tähän paikalliseen sopimiseen. Kun työministeri Lindström julkisuudessa on todennut, että tämä malli, mitä nyt on neuvoteltu, riittää, niin onko se valtiovarainministerin kanta, vai onko hallituksella joku kolmas kanta, joka ei välity nytten sitten tänne eduskunnan keskusteluun? Tässä kysyn teiltä, mikä on valtiovarainministerin kanta suhteessa tähän paikalliseen sopimiseen, josta keskusjärjestöt ovat neuvottelutuloksen saavuttaneet. Toinen asia, josta olen hieman huolissani, on se, että kun työministeri Lindström on täällä eduskunnassa useampaan otteeseen todennut kuukausien ajan, että otetaan käyttöön tämä malli, jossa peruspäiväraha passiivisena päivärahana saatetaan aktiiviseen käyttöön, ikään kuin työllistämismäärärahoiksi, aktiivisiin toimenpiteisiin — ja se ei maksa mitään, itse asiassa säästää valtion kustannuksia — niin missä tämä viipyy. Tällä saataisiin työllistettyä niitä tuhansia ihmisiä, jotka odottavat sitä työllistämisrahaa, aktiivirahaa, jotta he voisivat työllistyä palkkatuen muodossa. Sitä odotetaan nyt siellä kentällä, (Puhemies koputtaa) ja toivon, että tämä otetaan äkkiä käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-03-01T14:47:05,2016-03-01T14:48:20,Tarkistettu,1.1 2016_16_48,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz totesi, että tämä hallitus on tehnyt sellaista, mitä mikään hallitus ei ole aiemmin tehnyt. Ja niin on tehnyt. Ei mikään hallitus — ei Ahon porvarihallitus 90-luvulla eivätkä sen jälkeiset hallitukset — ole pystynyt vetämään palkansaajia sillä tavalla kölin alta kuin tämä perusporvarihallitus nyt pystyy tekemään. (Ben Zyskowicz: Silloin tulikin devalvaatio!) Vaikka tämä on paljon parempi kuin ne pahimmat pakkolakiehdotukset, niin kyllä tämä tulee olemaan aika vaikea ratkaisu palkansaajajärjestöille, ja sen takia muun muassa SAK miettii omissa liitoissaan, miten siihen suhtautuu. Tänä aamuna kuuntelin, kun Jyri Häkämieheltä toimittaja kysyi, että mitä työnantajat antoivat tähän pakettiin — ei penäämälläkään löytynyt yhtään kohtaa. Ja tämähän on totta. Palkansaajille tarjottiin malarian ja koleran välistä vaihtoehtoa, työnantajat saivat terveyskylpyläreissun. (Naurua) Ja kysymys kuuluu: Millä turvataan se, että niitä työpaikkoja todella tulee, kun niitä ei ole tullut aiemmin yhteisöveron alennuksella, Kela-maksun poistolla? (Puhemies koputtaa) Miten tällä nyt taataan, että työnantajat todella investoivat, työllistävät eivätkä aja vain osinkoja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-03-01T14:48:20,2016-03-01T14:49:29,Tarkistettu,1.1 2016_16_49,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä viikko tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden myös oppositiolle aidosti ottaa kantaa siihen, minkä puolesta ovat, mitä vastaan ovat. Tämä äskeinen, edustaja Uotilan puheenvuoro kertoi siitä, että vasemmistoliitto selvästikään ei olisi kannattamassa tätä tekeillä olevaa sopimusta. Te olette esittämässä teidän keinonanne työllisyyden hoitoon — sinne pitkälle momentille työllisyysmäärärahoille — että lisätään rahaa ja valtio työllistää eri tavoin. Minusta olisi rehellistä nyt, että ottaisitte kannan, puollatteko tätä neuvottelujen loppuvaiheessa olevaa sopimusta vai ette. Ja kyllä samaa vastausta odotan myös sosialidemokraateilta. (Eero Heinäluoma: Entäs hallitukselta?) Edustaja Rinne, oletteko puoltamassa sitä niillä tiedoilla, jotka on? — Hallitus on hakemassa tarkennuksia ja lisätietoja muun muassa paikallista sopimista koskevaan pykälään, joka ei kovin paljoa avaa ulospäin sitä, mitä täsmälleen tehdään. Kun vastaukset saadaan, sitten siihen otetaan kantaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-03-01T14:49:29,2016-03-01T14:50:37,Tarkistettu,1.1 2016_16_50,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa täältä oppositiosta käsin on ehkä vieläkin vaikeampi arvioida niitä lopullisia kantoja, mitä on, kun sitä hallituskin joutuu vielä pohtimaan. Itse asiassa mitä tulee paikallisen sopimisen problematiikkaan, kun tätä neuvottelutulosta selaa, niin täällä on paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää. Hyvää täällä on se, että edunvalvojien asemaa pyritään kehittämään työpaikoilla, mutta jos ajatellaan niin, että työpaikalla tulee riita siitä paikallisesta sopimisesta, mikä on, niin olisi aika mahdoton tilanne, etteivätkö ammattiliitot voisi olla ratkaisemassa tätä asiaa joko työtuomioistuimessa taikka käräjäoikeudessa. Jos sitoutumaton eli järjestäytymätön työntekijä tekee paikallisen sopimuksen järjestäytymättömän työnantajan kanssa, ollaan melko mahdottomassa tilanteessa, että kuinka työntekijäpuoli voisi oikeutensa turvata, kun joutuisi itse henkilökohtaisesti maksamaan ne oikeudenkäyntikulut. Joten tässä on vielä paljon pohdittavaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-01T14:50:37,2016-03-01T14:51:46,Tarkistettu,1.1 2016_16_51,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! (Eero Heinäluoma: Nyt tulee rakentava puheenvuoro!) Kun viime viikolla saimme lukea maaraportin, niin siinä oli aika lailla karua kerrottavaa: Suomi on samassa tilanteessa kuin Kreikka, meillä menee aivan yhtä huonosti. Missä on syy? Syy on siinä, mitä tässä maassa on tehty aikaisemmin. Syy on siinä, että asioita ei ole pantu tärkeysjärjestykseen. Syy on siinä, että ei ole otettu niitä rakenteellisia muutoksia käyttöön, mitkä olisi pitänyt ottaa käyttöön. Täällä puhutaan nytten tukityöllistämisestä ja palkkatuesta. Täytyy ottaa huomioon, että kun tukityöllistetään ja palkkatukityöllistetään, niin se on valtio silloin, joka työllistää. Se ei ole tuottavaa työtä. Se, mitä tähän maahan tarvitaan, on investointeja, investointeja, investointeja, investointeja ja vielä kerran investointeja. Ja se, mikä on se kaikkein tärkein asia tällä hetkellä, (Välihuutoja vasemmalta) minkä hallitus on ottanut omassa ohjelmassaan esiin, on se, (Hälinää — Puhemies koputtaa) että kaikki työllistymisen esteet on poistettava. Vaikka työllistyisi päiväksi, viikoksi, (Puhemies koputtaa) kuukaudeksi tai vuodeksi, sen täytyy aina olla kannattavampaa kuin se, että saa tukea sieltä. Ja se verotusasia tässä kohdin puuttuu, arvoisa valtiovarainministeri.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-03-01T14:51:46,2016-03-01T14:52:57,Tarkistettu,1.1 2016_16_52,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En kyllä meinannut uskoa korviani, kun kuulin edustaja Vanhasen, entisen pääministerin, puheenvuoron. Me siis täällä äsken oppositiosta kysyimme, käykö tämä paikallisen sopimisen malli kokoomukselle. Se jäi epäselväksi. Käykö tämä ratkaisu hallitukselle? Sen täällä moni todisti, että jäi epäselväksi. Täällä on hallituspuolueiden edustajia, jotka ovat aikaisemmin ottaneet kantaa, että tätä ratkaisua ei pitäisi hyväksyä, ja edustaja Vanhanen, joka tähän mennessä on sanonut, että opposition ei nyt pitäisi sotkea tätä prosessia, nyt vaatii täällä jo vastauksia ennen kuin hallituksella on edes omaa kantaa olemassa. Nyt olisi tärkeää kuulla, mikä on hallituksen ja erityisesti kokoomuksen kanta. Aivan olennainen kysymys on se, että kello käy, sopimukset tulevat voimaan 2017, muodossa missä tahansa, ja tässä menee kaksi vuotta hukkaan, kun odotamme, ja työllisyys heikkenee ja työttömyys pahenee. Jos tämä syntyy, teillä olisi nyt vakautta ja näkymää muuttaa hallituksen talouspolitiikkaa työllistävämpään suuntaan ja ottaa käyttöön Rinteen malli. Kyllä, tämä on ostovoimalle kova ratkaisu, mutta sen takia olemme esittäneet esimerkiksi Emu-puskureita. (Puhemies koputtaa) Onko hallitus valmis näitä harkitsemaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-03-01T14:52:57,2016-03-01T14:54:21,Tarkistettu,1.1 2016_16_53,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Elina,Lepomäki,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"(Eero Heinäluoma: Nyt selviää hallituksen linja!) Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole vielä muodostanut kantaa asiaan, koska, kuten valtiovarainministeri Stubb totesi, yksityiskohdat ovat vielä auki ja niitä nyt selvitellään. Katsotaan sitten, miltä kokonaisuus näyttää. Totuus on kuitenkin se, että Suomea ei nosteta tempputyöllistämisellä. Se tie on kuljettu nyt loppuun, ja sen vuoksi meillä on tällainen velkataakka kuin meillä on. Käytännössä ainoa tapa saada kestäviä työpaikkoja on se, että me laskemme pikkuhiljaa markkinataloutta Suomeen. Se tarkoittaa markkinataloutta myös työpaikoille, työmarkkinoille, ja sitä hallitus tässä osana nyt käytävää yhteiskuntasopimuskeskustelua ja sitä kokonaisratkaisua on pyrkinyt saamaan eteenpäin. Mutta lisäksi sitä markkinataloutta tuodaan myös muilla tavoin, eli tässä puretaan sääntelyä, sujuvoitetaan lupaprosesseja ja lisätään aukioloaikoja. Muun muassa kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen, joka oli historiallinen päätös, lisää tutkitusti merkittävissä määrin työpaikkoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1279,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Elina Lepomäki,1279,2016-03-01T14:54:21,2016-03-01T14:55:32,Tarkistettu,1.1 2016_16_54,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyl maar mä oon nyt kauhia hämmästyny, kun kuuntelen tätä hallituksen ilmoitusta. Minä en kyllä aidosti tiedä, oletteko te nyt hyväksymässä ja edistämässä tätä sopimusta vai ette. Ei tuosta valtiovarainministerin vastauksesta erkkikään ottanut selvää, mitä te olette tekemässä —joku hämärä kuvaus, että ""me tarkastelemme täällä jotakin"". Siinähän on selvä sopimus, jonka osapuolet ovat sopineet, kun te pyysitte heitä sopimaan. Hehän eivät tehneet sitä niin, että teillä ei olisi ollut mitään osuutta, vaan te pyysitte, että järjestöt hakevat yhteisymmärrystä. Nyt se on. Ja nyt te täällä niin kuin pyöritätte, että vielä tarvitaan jotakin. He ovat sopineet, että paikallista sopimista edistetään liittojen välisin sopimuksin. Eikö se ole aika selvää suomen kieltä? Mikä siinä on hämärää? Kaikki uskottavuus menee, jos ei hallitus tämmöisessä tilanteessa pysty toteamaan, että se on valmis hyväksymään tämän sopimuksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-01T14:55:32,2016-03-01T14:56:31,Tarkistettu,1.1 2016_16_55,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä nyt tuntuu olevan epäselvyyttä näistä kannoista, niin kerrotaan nyt, että kristillisdemokraatit jo eilen sanoi, että karkauspäivän kosintaan kannattaa kyllä vastata myöntävästi. On aivan selvää, että näissä yhteiskuntasopimusneuvotteluissa eteneminen ja myöskin paikallisen sopimisen yksityiskohdissa eteneminen on äärimmäisen tärkeätä Suomen talouden ja työllisyyden kannalta ja aivan keskeistä. Mutta olisin halunnut valtiovarainministeriltä vielä kysyä, että kun näissä sosiaalivakuutusmaksuissa nyt ollaan tulossa sitten sinne työntekijöitten ostovoimaan, niin onko hallituksella kehyksissä varaa tulla sitten veronkevennyksellä vastaan ja paikata sitä tilannetta, jotta ei käy niin, että tosiasiallisesti työn verotus tätä kautta välillisesti lähtee sitten kiristymään. Ja toisaalta haluan tässä antaa myös tunnustusta, ruusuja siitä hyvästä, että totesitte, että aiotte viedä eteenpäin tätä vanhemmuuden kustannusten jakamista. Tämä on erittäin hyvä uutinen, ja haluamme kyllä oppositiosta tässä kannustaa. Pitäkää siitä kiinni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-03-01T14:56:31,2016-03-01T14:57:37,Tarkistettu,1.1 2016_16_56,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin haluan aluksi kiittää ministeri Stubbia tästä myönteisestä uutisesta, että hallitus toteuttaa puheena olleen perhekustannusten tasauksen. Mitä tähän sopimukseen tulee, niin demareille on epäselvää, mitä kokoomus ja hallitus. Ja Arhinmäelle on epäselvää se, miten yleensä tämä sopimus lisää työpaikkoja. Hallituksen ja kokoomuksen kannalta tärkeätä on juuri se, vaikka Arhinmäki ei sitä ymmärrä, että tämä sopimus lisää työpaikkoja kymmenillätuhansilla, enemmällä kuin nyt puheena olevat aktiiviset työllisyysmäärärahat. Joka tapauksessa hallitus hyvän sopimuksen jatkokäsittelyssä haluaa selvennystä vaikutuksista julkiseen talouteen, (Eero Heinäluoma: Oho!) haluaa selvennystä vaikutuksesta hallituksen mahdollisuuksiin tehdä jatkossa erilaisia politiikkapäätöksiä ja haluaa selvennystä siitä, mitä työmarkkinakeskusjärjestöt ovat tämän paikallisen sopimisen osalta tarkoittaneet. Kun demarit täällä viestivät epäselvästi omasta kannastaan, niin, edustaja Lindtman ja edustaja Heinäluoma, teille konkreettinen kysymys: miltä osin SDP haluaa lisäselvennystä tähän sopimukseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-01T14:57:37,2016-03-01T14:59:01,Tarkistettu,1.1 2016_16_57,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta ei kannata nyt kantaa huolta siitä, ottaako hallitus kantaa tähän, koska varmasti se tulee ottamaan kantaa sitten, kun tiedetään, mitkä ovat sen täsmälliset vaikutukset kilpailukykyyn ja julkiseen talouteen ja mitkä myös sen tämmöiset sekä käytännön että juridiset vaikutukset tämän paikallissopimisen kautta, jotta työpaikoilla myös tiedetään, mistä on oikeus sopia ja mistä ei. Ja näihin vastaukset varmaan aika pian saadaan. Kun — itse uskallan käyttää sitä sanaa — sopimus syntyy, niin sen jälkeen... Tietysti minä koetan malttaa siinä, että en muistuta SDP:tä siitä, että te ette suostuneet missään vaiheessa ottamaan kantaa edes sen tavoitteen puolesta, paljonko kilpailukykyä pitää parantaa. Te ette missään yhteydessä hyväksyneet ainuttakaan niistä käytännön ehdotuksista, joita hallitus oli tekemässä lainsäädännön kautta, (Välihuutoja vasemmalta) jotta sai tämän neuvotteluprosessin liikkeelle. Mutta siitä huolimatta ennustan, että jos sopimus syntyy, tekin tulette hyväksymään sen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-03-01T14:59:02,2016-03-01T15:00:04,Tarkistettu,1.1 2016_16_58,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että sosialidemokraattinen puolue ei ole osapuoli tässä sopimuksessa. Siinä ovat palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöt neuvotelleet sopimuksen, ja se on neuvottelutulos, jota sitten hallitus on ilmoittanut arvioivansa. Minulle on epäselvää se, miltä osin kokoomus tai hallitus ei ylipäätään ole valmis hyväksymään tätä sopimusta. Sehän on sen prosessin pohjalta tehty, jonka hallitus asetti tavoitteeksi tälle keskusjärjestöjoukkiolle: hakea ratkaisu tähän kokonaisuuteen. Minulle on edelleen epäselvää näitten puheenvuorojen jälkeen, mikä on keskustan, kokoomuksen ja erityisesti myöskin perussuomalaisten kanta tähän kokonaisuuteen — ei selviä näistä puheenvuoroista, joita eduskunnassa on nyt käytetty. (Eero Heinäluoma: Joku tässä mättää!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-03-01T15:00:04,2016-03-01T15:00:49,Tarkistettu,1.1 2016_16_59,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, jos tämä hallitus aidosti olisi ollut kiinnostunut naisten aseman edistämisestä työmarkkinoilla, niin silloin te olisitte jättäneet subjektiivisen päivähoito-oikeuden rauhaan ja panostaneet päivähoidon laadun parantamiseen sen heikentämisen sijaan. Mutta, valtiovarainministeri Stubb, tämä hallitus on linjannut, että veroaste ei saa nousta. Nyt tämä työmarkkinajärjestöjen eilen tekemä sopimus kuitenkin tarkoittaa, että palkansaajien veroluontoiset maksut tulevat nousemaan aika merkittävästikin kaikkien palkansaajien kohdalla. Tämä perittävä raha ei siis siirry valtion kassaan yhteisten palveluiden rahoittamiseksi, vaan se siirtyy suoraan yritysten kassaan. Aikana, jolloin yritykset mieluummin maksavat jättiosinkoja kuin laittavat rahaa työpaikkoihin ja investointeihin, ollaan tekemässä tällaisia massiivisia tulonsiirtoja palkansaajilta yrityksille, eli hallitus lähettää nyt tämän kilpailukykypolitiikan maksun kokonaan palkansaajien maksettavaksi. Minä haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä: onko tämä teidän mielestänne oikeudenmukaista politiikkaa, ja aikooko hallitus ollenkaan osallistaa suurituloisia osingonsaajia näihin talkoisiinsa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-03-01T15:00:50,2016-03-01T15:02:05,Tarkistettu,1.1 2016_16_60,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Vastauspuheenvuorot, edustajat Elomaa, Harakka ja Hautala. (Paavo Arhinmäki: Zyskowicz esitti suoran kysymyksen!)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_61,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos yhteiskuntasopimus syntyy, mitä toivon myös SDP:n haluavan, olisi se historiallinen, aivan kuten edustaja Terho tässä painotti. Kun puhutaan työllisyyden parantamisesta, on selvää, että työmarkkinaosapuolten kanssa pitää päästä sopimukseen. Siinä on jokaisen tultava vähän vastaan. Uskon, että sopimus syntyy. Sen myötä on työhyvinvointiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Työn laatua voidaan entisestään parantaa. Tämä koituisi työntekijöiden hyväksi yhtä lailla. Miksi aina pitää asettaa työntekijä ja työnantaja vastakkain? Eikö voitaisi lähteä kehittämään uutta kulttuuria? Kaikkien meidän halu ja tahto on varmaan Suomen ja suomalaisten hyvinvointi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-03-01T15:02:11,2016-03-01T15:03:02,Tarkistettu,1.1 2016_16_62,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En kyllä uskaltaisi ostaa käytettyä autoa tältä hallitukselta. Kaupat on tehty, kättä on lyöty päälle, mutta sitten tuleekin vielä tämmöistä kiemurtelua ja varmaankin vielä jonkinlaista iltalypsyä. (Välihuutoja) Toinen hämmennystä aiheuttava seikka on se, että ministeri Stubb on hokenut yhtä ainoaa mantraa: verotus ei saa keneltäkään kiristyä. Nyt ministeri itse myönsi, että verotus kiristyy sadoiltatuhansilta tavallisilta työntekijöiltä, pienipalkkaisilta julkisen sektorin naisilta, niiltä kuuluisilta kätilöiltä. Mutta haluaisin puhua vielä pari sanaa yrittäjyydestä, koska tämä hallitus on olevinaan yrittäjähallitus. Starttirahathan loppuivat monin paikoin jo vuosi sitten. Uusyrityskeskusten liiton toiminnanjohtaja totesi, että viime vuonna starttiyrityksiä aloitti lähes tuhat vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Erityisen karu tilanne on pääministerin kotikentällä Oulussa, missä starttiyritysten määrä jäi alle puoleen edellisestä vuodesta. Että tällainen yrittäjähallitus. Todellinen luku on vielä suurempi. Uudellemaalle olisi syntynyt yli 2 000 yritystä enemmän, jollei starttirahoja olisi lopetettu. Tämä on yrittäjähallituksen karu saldo.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-01T15:03:03,2016-03-01T15:04:11,Tarkistettu,1.1 2016_16_63,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitokset valtiovarainministerille siitä, että tässä lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä toitte tilannekatsauksen tästä työmarkkinaratkaisusta. Kuten me kaikki tiedämme, siellä on vielä avoimia kysymyksiä. Tässä salissa on tässä vaiheessa turha lähteä niitä aprikoimaan, mitä ne ovat, me ehdimme palata siihen keskusteluun vielä tuonnempana. Ei vahingoiteta nyt omilla puheillamme tämän mahdollisen työmarkkinarauhan aikaansaamista. Täällä keskustelun alkuvaiheessa käytiin keskustelua siitä, mitkä ovat tämän lisätalousarvion työllisyysvaikutukset. Esimerkiksi Terrafamen määrärahan antaminen mahdollistaa sen, että siellä alueellisesti työpaikat vielä säilyvät. Pitää muistaa, että Terrafame on sataprosenttisesti valtion omistama yhtiö, eli nyt me omistamaamme yhtiötä pääomitamme niin, että se voi vielä toimia. Aika näyttää sitten sen, mikä sen kaivoksen tulevaisuus on, mutta tässä lisätalousarvion yhteydessä sitä asiaa ei ratkaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-03-01T15:04:14,2016-03-01T15:05:16,Tarkistettu,1.1 2016_16_64,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan palata vielä tuonne kaukaisempaan puheenvuoroon, jossa edustaja Kiljunen mainitsi nämä nuorisotyöttömyystilastot ja huolen siitä, kuinka paljon yksi työtön tai syrjäytynyt nuori maksaa. Se on aivan totta, lasku on yli miljardi euroa, jos ei mitään tehdä. Mutta täytyy myös opposition varmasti ihan rehellisesti tunnustaa se, että tämä hallitushan on saanut perinnöksi tämän ongelman, mikä nuorisotyöttömyyden osalta ja nuorten syrjäytymisessä on. Meillä on yli 100 000 alle 29-vuotiasta nuorta aikuista, jotka eivät ole saaneet mitään toisen asteen koulutusta tässä vaiheessa vielä, kun ovat peruskoulun lopettaneet. Siellä on valtava savotta ja valtava työ. Hallitus tekee kaikkensa, jotta tullaan kouluttamaan ja luomaan työpaikkoja näille henkilöille, ja sen takia hallitus onkin luomassa toisenlaista ammattikoulureformia, -uudistusta. Kuten varmasti tiedätte, siellä tullaan pureutumaan esimerkiksi osakoulutustyyppisiin koulutuspolkuihin ja työllisyyspolkuihin, joita aikaisemmat hallitukset eivät ole halunneet saada aikaiseksi, ikävä kyllä. Toivoisin, että sosialidemokraatit myös näkisivät sen mahdollisuutena luoda työpaikkoja, jos me teemme uudenlaisia polkuja, eikä aina laiteta tukkoon sitten niitä ovia jonkun ammattijärjestön nimikkeen verukkeella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-01T15:05:18,2016-03-01T15:06:33,Tarkistettu,1.1 2016_16_65,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Ministeri Stubb joutuu lähtemään virkatehtäviin — siis muihin tärkeisiin virkatehtäviin, tämä on tavattoman tärkeä — ja ennen kuin hän lähtee, myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Wallinheimo, Arhinmäki ja Heinäluoma, ja sitten ministeri Stubb.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_66,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työmarkkinaosapuolet ovat toden totta tehneet oman esityksensä, mutta VM:n laskelmien mukaan yhteiskuntasopimuksen vaikutukset jäävät kauaksi siitä, mitä hallitus alun perin vaati. Ehkä tämän voisi konkretisoida esimerkillä, että hallitus halusi seiväshyppytermein riman kuuteen metriin ja valitettavasti työmarkkinaosapuolet päätyivät kahteen metriin. Eli kyllä minä ainakin hallituspuolueen edustajana halusin tarkistaa tämän nyt, (Välihuutoja vasemmalta) kuinka tässä jäätiin näin kauas. Mielestäni on ihan hyvä, että tässä otetaan nyt aikalisä ja katsotaan rauhassa, kuinka päädyttiin vain kahteen metriin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-03-01T15:06:48,2016-03-01T15:07:35,Tarkistettu,1.1 2016_16_67,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz oli varma, että tämä kahden metrin taso tuo kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja, mutta mistään muusta Zyskowicz ei ollutkaan varma ja sen vuoksi ei halunnutkaan ottaa yhtään mihinkään kantaa. (Välihuutoja oikealta) Arvoisa puhemies! Kun Kela‑maksut poistettiin, luvattiin, että se tuo työpaikkoja ja investointeja. Kun yhteisöveroa laskettiin, sen luvattiin tuovan työpaikkoja ja investointeja. Ja mitä me nyt näemme? Ennätyssuuret osingot jaetaan, työttömyys vain pahenee, ja meillä on täydellinen investointilama. Miten hallitus lupaa, että tällä sopimuksella nyt ei kävisi juuri samalla lailla, että osingot vain kasvaisivat entisestään? Nimittäin maksajinahan tässä ovat tavalliset työntekijät, erityisesti pienipalkkaiset julkisen sektorin naiset, joiden lomarahoja leikataan vientiyritysten omistajien hyväksi. Työaikaa pidennetään, mikä merkitsee, että nykyiset työpaikat vähenevät. Ja alustavasti tämä kokonaisuus arvion mukaan siirtää noin 2 500 miljoonaa euroa työntekijöiltä työnantajille, eli sen verran ostovoima heikkenee, kun verotusta näiden veroluontoisten maksujen kautta kiristetään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-03-01T15:07:37,2016-03-01T15:08:48,Tarkistettu,1.1 2016_16_68,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Tähän väliin vastauspuheenvuoro, edustaja Sampo Terho.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_69,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä nyt opposition tehtävä on toki aina kritisoida kaikkea, (Vasemmalta: Ei ole!) mutta jonkinlainen johdonmukaisuus olisi miellyttävää säilyttää uskottavassa kritiikissä. Te jatkuvasti olette meitä koko lyhyen hallitustaipaleen syyttäneet siitä, että asioita ei valmistella hyvin. No, nyt kun otetaan edes hetki aikaa katsoa, mitä ollaan sopimassa, niin te valitatte siitä, että nyt taas katsotaan sitä sopimuspaperia, mikä on valmistumassa, että niinkään ei saisi tehdä. (Välihuutoja) Te valloitatte tämän koko keskustelun sillä, että hallitus ei laita muutamaa miljoonaa (Hälinää — Puhemies koputtaa) johonkin lisätalousarvioon, kun me puhumme sata- tai tuhatkertaisista ongelmista, jotka pitää ratkaista, ja niitä juuri ollaan nyt ratkaisemassa. Te korostatte, että hallitus ei saa puuttua mitenkään näihin neuvotteluihin — eikä se niihin ole puuttunut — emmekä me saa painostaa mitään emmekä olla missään nimessä ansioituneita mistään, mitä on syntynyt. Mutta samaan aikaan te syytätte meitä siitä neuvottelutuloksesta jo etukäteen, nyt ennen kuin mitään sopimusta on edes vielä tehty valmiiksi. Eihän tässä teidän palautteessanne ole mitään tolkkua. Koko ajan hallitus on työskennellyt suomalaisten työpaikkojen puolesta ja te olette puhuneet tyhjää, mistä te syytätte meitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-03-01T15:08:51,,Tarkistettu,1.1 2016_16_70,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yleensä on niin, että kun edustaja Zyskowicz pyytää puheenvuoron, niin selviää, mikä on kokoomuksen kanta, (Naurua) ja se tulee aika ymmärrettävällä suomella. Mutta tänään en lukuisista puheenvuoroista huolimatta vieläkään tiedä, hyväksyykö kokoomus vai eikö hyväksy ja mikä tässä nyt kangertaa. Mutta minua alkaa tämä pikkuhiljaa kiinnostaa, koska tässähän on selvästi tapahtumassa jotakin, jota ei ole meille eikä myöskään Suomen kansalle kerrottu. Tässä on käynnissä joku, en tiedä mikä, mutta joku. (Paavo Arhinmäki: Kokoomuksen iltalypsy!) — Olisiko iltalypsy? — Mutta palautan mieleen, että te pyysitte järjestöjä neuvottelemaan. Nyt teillä on neuvottelutulos. Ja nyt te ämpylöitte sen päällä ettekä tiedä, mitä pitää tehdä. Palautan sitten toisen tosiasian mieleen. Liittojen, työnantaja- ja työntekijäpuolen liittojen, pitäisi tällä viikolla hyväksyä tämä sopimus neuvottelujen lähtökohdaksi. Voivatko he tehdä näitä päätöksiä, kun hallitus itse istuu tämän pinon päällä, jota se on vuoden ollut tekevinään? Nyt sillä olisi tulos ja se ei pysty (Puhemies koputtaa) edes sanomaan, että me hyväksymme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-01T15:09:52,2016-03-01T15:11:01,Tarkistettu,1.1 2016_16_71,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä tuli toinenkin uutinen — toivottavasti joku media seuraa tätä keskustelua. (Eero Heinäluoma: Useita!) Kun SDP:ltä kysyttiin, mitä mieltä SDP on tästä saavutetusta neuvottelutuloksesta, niin SDP:n puheenjohtaja Rinne vastasi: emme ole osapuoli. Hyvä uutinen. (Eduskunnasta: Mikäs uutinen se oli!) — Se on uutinen. SDP ei ottanut kantaa esimerkiksi sen puolesta. Sitten tämä edustaja Heinäluoman puheenvuoro. On kerrottu, mitä tapahtuu, toisin kuin edustaja Heinäluoma täällä totesi. Hallitus kokoontuu seuraavan kerran parin tunnin päästä ja arvioi tätä saavutettua neuvottelutulosta. Arvioinnin näkökulmat: 1) Julkisen talouden kannalta, mikä on vaikutus julkiseen talouteen? 2) Mitä siinä tarkoitetaan tietyillä kohdilla, jotka rajoittaisivat hallituksen toimintaa? 3) Mitä siinä tarkoitetaan tietyillä kohdilla, jotka liittyvät paikalliseen sopimiseen? Tämä on tämänhetkinen tilanne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-01T15:11:02,2016-03-01T15:12:06,Tarkistettu,1.1 2016_16_72,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koko tämän matkan varrella, kun tätä yhteiskuntasopimukseksi kutsuttua työmarkkinaratkaisua on haettu — kaikkine elementteineen lähtien sieltä hallituksen muodostaja Sipilän keskusteluista — sosialidemokraattinen puolue on todennut kaikissa yhteyksissä, että me kannatamme työmarkkinaratkaisua, joka luo vakautta tulevaisuuteen, luo ennakoitavuutta yrityksille ja kansalaisille, työntekijöille, palkansaajille. Ja niin totean tässäkin yhteydessä, että me kannatamme semmoista ratkaisua, joka luo tätä tulevaisuutta, ja olemme todenneet, että tässä ratkaisussa osapuolet, keskusjärjestöt, ovat päässeet neuvottelutulokseen. Nyt on kysymys, niin kuin edustaja Heinäluoma totesi, siitä, mitä hallitus sanoo tästä, jotta keskusjärjestöt pääsevät jatkamaan neuvotteluja liitoissa. Nyt on kysymys siitä. Hallituksen pitää kyetä määrittelemään nyt oma kantansa. Ei ole järkeä kysyä oppositiolta, kun kysymys on hallituksen kannasta. (Vasemmalta: Juuri näin! — Välihuutoja oikealta)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-03-01T15:12:08,2016-03-01T15:13:09,Tarkistettu,1.1 2016_16_73,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palatakseni vielä — arvoisa valtiovarainministeri Stubb on paikan päällä — tähän varsinaiseen kysymykseen elikkä lisätalousarvioon: jos hallitus pystyy jonkinlaisella hokkuspokkustempulla tuplaamaan nikkelin maailmanmarkkinahinnan ja poistamaan sen kiinalaisen nikkelirautaseoksen, puristamaan jonkinlaisen myönteisen päätöksen Vaasan hallinto-oikeudesta ja vakuuttamaan ja insinöröimään myös nämä prosessit kuntoon, niin kuinka pitkään valtion piikki on auki ja kuinka paljon veronmaksajien rahaa pörssiyhtiön pelastamiseen vielä tarvitaan tulevaisuudessa? Onko teillä tästä jokin arvio?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-01T15:13:13,2016-03-01T15:13:55,Tarkistettu,1.1 2016_16_74,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Viimeinen puheenvuoro, edustaja Savola, ja sitten ministerillä puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_75,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työllisyys ja yrittäjyys ovat tietysti ne avaintekijät, ja työpaikkoja meidän pitää saada. Nyt yhteiskuntasopimuksen pohja on tehty työmarkkinajärjestöjen toimesta, ja kyllä ainakaan tämän palautteen pohjalta, mitä eri puolilta kuuluu, kukaan ei tunnu olevan täysin tyytyväinen siihen, joten ehkä siitä joitain kompromissiaineksia sitten on kokonaisuuteen löydettävissä. Herra puhemies! Tämä Talvivaara-asia täällä on keskusteluttanut paljon. Kyllähän se on myös tiedostettava tosiasia, että jos yhtään rahaa sinne ei laitettaisi enempää ja toiminta pysäytettäisiin kuin seinään, niin myös ympäristövaikutukset sillä olisivat äärimmäisen suuret. Sen takia nyt täytyy kyllä kaikki tarmo keskittää siihen, että se kaivos saadaan ympäristövaikutuksiltaan toimivaksi mutta myös että tämä kannattavuus siinä saataisiin kohdalleen ja toiminta siellä käyntiin. Sillä on valtaisa merkitys Pohjois-Suomelle. Ainakin itse jaksan vielä tässä tilanteessa uskoa, että tällä mahdollisuuksia ja edellytyksiä tulevaisuuteen on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-03-01T15:14:00,2016-03-01T15:15:07,Tarkistettu,1.1 2016_16_76,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Nyt ministeri Stubb, riittääkö 2 minuuttia? (Eero Heinäluoma: Ei riitä!) 3 minuuttia riittää yllin kyllin. (Ben Zyskowicz: 12!)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_77,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ehkä kannattaa tässä viimeisessä kommenttipuheenvuorossa keskittyä työmarkkinakysymykseen, koska se on niin monella tapaa ajankohtainen ja akuutti. Se tarkastelutulokulma, joka meillä tällä hetkellä hallituksessa on, on osittain juridinen, koska tämä yhteiskuntasopimus sisältää yhdeksän kohtaa ja myös paljon juridisia ja monimutkaisia yksityiskohtia, joita me katsomme, mikä niiden kokonaisvaikutus ja ‑merkitys on. Toinen tarkastustulokulma meillä on tietysti poliittinen, eli me peilaamme sitä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Mitä tarkoittaa yhteiskuntasopimus suhteutettuna meidän hallitusohjelmaamme? Mitä tarkoittaa nollapalkkaratkaisu suhteutettuna meidän hallitusohjelmaamme? Mitä tarkoittaa paikallisen sopimisen ratkaisu suhteutettuna meidän paikallisen sopimisen ehdotukseemme hallitusohjelmassa ja sitten siihen 72 prosentin työllisyystavoitteeseen? Kolmas tulokulma, joka on myös erittäin tärkeä: Tässä monesti ollaan ehkä viitattu siihen, että hallituksen valmistelu on ollut ontuvaa joko juridisesti tai taloudellisesti tai muutoin. Nyt me laskemme tarkkaan, mikä on kokonaisvaikutus tälle paketille. Ongelma tässä tietysti on se, että jokainen laskelma, joka tehdään, on osittain epätarkka, koska meillä ei ole empiiristä todistusaineistoa sille kokonaisuudelle, joka on pöydällä. Se on niin jättiläismäisen iso. Siis se on yhteiskunnallisesti todella suuri, ja sen takia me joudumme tekemään nämä laskelmat. Annan vain yhden esimerkin, minkä takia valtiovarainministeriön virkamiehet ja työmarkkinajärjestöjen ekonomistit istuvat yhteiseen pöytään hetken kuluttua. Heillä oli eri arvio muun muassa siitä, mikä on 24 työtunnin vuosittaisen lisäämisen kokonaisvaikutus julkiseen talouteen. Meidän arviomme mukaan se oli 1,5 prosenttia, kun taas muistaakseni työmarkkinajärjestöjen ekonomistien arvion mukaan se oli 1,3. Toinen esimerkki: Mikä on tämän kokonaispaketin vaikutus työllisyystilanteeseen? Meidän arviomme mukaan muistaakseni 35 000 uutta työpaikkaa, kun taas työmarkkinajärjestöjen arvion mukaan 45 000 uutta työpaikkaa. Vastaus, edustaja Heinäluoma, on se, että me käymme nyt tarkkaan läpi tämän kokonaisuuden. Me olemme keskustelleet työmarkkinajärjestöjen kanssa sekä taustalla että yhdessä. Me olemme keskustelleet Suomen Yrittäjien kanssa. Me jatkamme tätä kokonaisuutta, ja kun hallitus on valmis ilmoittamaan oman kantansa yhteiskuntasopimukseen, niin me tulemme sen totta kai tekemään ja me tulemme peilaamaan sitä hallitusohjelman kokonaisuuteen. (Touko Aalto: Milloin?) — En pysty antamaan tarkkaa aikataulua tässä vaiheessa. Meillähän on myös yksi työmarkkinajärjestökeskusliitto, joka ei ole vielä antanut omaa kantaansa tämän sopimuksen hyväksymiseen vaan antaa sen vasta maanantaina. (Välihuutoja) Me katsomme tässä, me etenemme ihan rauhassa. Tämä on niin jättiläismäinen, edustaja Lindtman, tämä on ihan oikeasti niin jättiläismäinen yhteiskunnallinen uudistus, että tässä täytyy nyt olla tarkkana ja katsoa, miten me laskemme tämän kokonaisuuden, mikä on sen juridinen vedenpitävyys ja millä tavalla sen kanssa edetään ja miten sitä peilataan hallitusohjelmaan. Tässä ei kannata hätiköidä, mutta kyllä hallitus tulee tähän yhteiskuntasopimukseen vastaamaan. Kuten me olemme toistaiseksi jo todenneet, tämä on askel oikeaan suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-01T15:15:15,2016-03-01T15:18:37,Tarkistettu,1.1 2016_16_78,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisat edustajat, täällä on vielä tavattoman paljon pyydettyjä vastauspuheenvuoroja. Nyt ehdotan niin, että jatkaisimme vielä hetken debattia, ja pyydän nyt uudestaan niitä, jotka haluavat vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. Puheenvuorot myönnetään nyt tässä pyydettävien puheenvuorojen perusteella. — Ministeri Stubb.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_16_79,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Koska peräänkuulutetaan hallituksen kantaa, niin lähdemme sitä rakentamaan ja muodostamaan, siksi joudun poistumaan salista. Pahoittelen sitä. (Sirkka-Liisa Anttila: Mutta myönteisesti, eikö niin?) — Kyllä. (Eduskunnasta: Oikein!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,,,, 2016_16_80,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin olisin toivonut, että täällä olisi kuulunut hallituksen rivistä myönteinen sana, sen takia, että nyt on tehty tietyllä tavalla historiaa. On kyetty sopimaan sellaisista asioista, joista aikaisemmin ei ole kyetty sopimaan. Niille pitää antaa oikea arvo. Se on ihan oikein, että hallitus purkaa auki sen, mitä nämä vaikutukset ovat, ja sitten toivotaan sen jälkeen, että päästään yhteisymmärrykseen kaikkien järjestöjen kesken siitä, että tällä voidaan mennä eteenpäin. Tämä on kerta kaikkiaan sillä tavalla historiallinen, että nyt kuitenkin vaikutukset ovat ihan oikean suuntaiset, ja näitä nyt tarvitaan. Ja tärkeää, totta kai, on tietää, mitkä ovat nämä vaikutukset sitten pidemmällä aikavälillä. Täällä käytyyn keskusteluun totean sen, että edustaja Harakka peräänkuulutti työllisyysmäärärahoja sellaisesta budjetista, joka oli tehty sosialidemokraattien ollessa hallituksessa. Peräänkuulutan sitä, että kannattaa muistaa, mitä puuta täällä arvostelee. Sitten paikallisesta sopimisesta sanon lopuksi, että se viime kädessä rakentuu mitä suurimmassa määrin luottamuksen varaan, (Puhemies koputtaa) ja sitä luottamusta pitää kaikkien osapuolten rakentaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-03-01T15:19:02,2016-03-01T15:20:22,Tarkistettu,1.1 2016_16_81,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti: Tästä Terrafamesta SDP kantaa huolta, Kainuun ja tämän alueen kaivoksen työllisyydestä, se on ehkä hyvä sanoa tässä. Samaan aikaan on löydettävä ratkaisu, josta löytyy tasapaino ympäristöarvojen kanssa sekä sitten työllisyyden kannalta kestävä ratkaisu. Nähdäksemme tämä edellyttäisi nyt sitä, että tästä tehtäisiin ulkopuolinen, rehellinen ja puolueeton arvio. Kyllä tämä yhtiönkin tekemä arvio on kohdallaan, mutta olisi järkevintä, että siitä tehtäisiin ulkopuolinen arvio. Ja haluan sanoa, että SDP kantaa huolta Kainuun työllisyydestä. Arvoisa puhemies! Vielä, edustaja Zyskowicz, kun nyt selvästi on niin, että hallitus ei omaa kantaansa pysty antamaan, ja Zyskowicz täällä kyseli, että mitä lisäselvityksiä SDP haluaa, niin otan nyt yhden esimerkin. Nämä paikallisen sopimisen kirjaukset — minusta ne ovat täysin selkeitä, ei niihin mitään lisäselvityksiä tarvitse. Se on mustaa valkoisella, meille ne käyvät. Edustaja Zyskowicz, käyvätkö ne teille, käyvätkö ne kokoomukselle? Uskon, että tämä edesauttaisi tämän ratkaisun syntyä. Käyvätkö ne teille, edustaja Zyskowicz? (Ben Zyskowiczin välihuuto)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-03-01T15:20:23,2016-03-01T15:21:30,Tarkistettu,1.1 2016_16_82,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan myös ottaa kantaa vähän tähän Terrafamen tilanteeseen. Tilanne on erittäin hankala, ja varmasti nyt, jos tätä lisäbudjetissa tarkoitettua rahaa tässä kohtaa ei annettaisi, se olisi huono ratkaisu. Eli nyt sen edellisen päätöksen mukaisesti tämä ratkaisu tehdään. Minun mielestäni edustaja Lindtman käytti hyvän puheenvuoron, sosialidemokraattien näkemyksen mukaan: nyt tarvittaisiin kyllä ihan oikeasti aito, ulkopuolinen arviointi, jotta me kaikki voisimme oman päätöksentekomme pohjaksi tehdä niitä ratkaisuja, sillä asiantuntijoiden mukaan ensi kesäkuussa tarvitaan 100 miljoonaa euroa lisää rahaa. Puhemies Pekkarinen on tuonut omia näkemyksiään, jotka varmasti on syytä myös puntaroida, missä tilanteessa näitä tehdään. Mutta nikkelin hinnan vaikutus nyt tässä tilanteessa on ollut vain prosentin luokkaa tuloksesta, että se nyt ei ole tässä kohtaa ollut se ratkaiseva tekijä, mutta totta kai sen pitäisi nousta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-01T15:21:32,2016-03-01T15:22:40,Tarkistettu,1.1 2016_16_83,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteiskuntasopimus syntyi 38 tuntia sitten. Kun ajatellaan, kuinka valtavan iso se on pakettina ja monipuolinen, niin on aivan ymmärrettävää, että vielä nyt 38 tunnin kuluttua ei ole hallituksella lopullista kantaa sen sisältöön, koska hallitus ei ole ollut neuvottelupöydässä mukana. SAK esimerkiksi oli, mutta silläkään ei ole kantaa. (Eduskunnasta: Kyllä Lindströmillä on!) Tärkeää on, että se syntyi. Nyt ovat työllisyysasiat olleet esillä voimakkaasti, ja totean, että viime vuonna Rinteen—Ihalaisen työllisyysbudjetin määrärahat loppuivat toukokuussa. Nyt on väitetty, että olisivat jo helmikuussa loppuneet tänä vuonna rahat. En sitä kyllä usko, mutta tilanne on tietysti vaikea. Mutta ministeri Lindström on moneen kertaan todella todennut, että nyt pyritään uudistamaan työttömyysturvaa, (Eero Heinäluoma: Kyllä!) koko järjestelmään käytettäviä rahoja niin, että ne ovat aktiivisessa työllisyyskäytössä. (Puhemies koputtaa) Odotetaan niitä tuloksia nopeasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-03-01T15:22:42,2016-03-01T15:23:49,Tarkistettu,1.1 2016_16_84,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi merkittävä asia, minkä takia tämä lisätalousarvio nytten tehtiin, on tämä Metsähallitus-asia. Meille lappilaisille tämä Metsähallitus-asia on erittäin tärkeä, ja tärkeää on se, että tilanne pysyy niin paljon nykytilassa kuin mahdollista vain on olemassa. Mutta on todellinen pelkotila, että tämä tilanne tulee muuttumaan, sillä huhtikuun puolivälissä tulee voimaan direktiivi palveluiden käyttöoikeussopimusten kilpailuttamisesta. Tässä on oikeasti olemassa pelko, että jos me emme nyt tee tätä osakeyhtiömallia, niin voi olla, että esimerkiksi puolalainen firma voittaa kilpailun ja yhtäkkiä minun kotikuntani Savukosken metsäasioista vastaakin tämä puolalainen firma, ja sen jälkeen me olemme ongelmissa. Tämä on niin suuri riski, että ainakaan minä en ole valmis ottamaan tätä riskiä. Kiitoksia siitä, että me nytten tässä aikataulussa olemme tämän asian saaneet liikkeelle, ja toivottavasti ei mitään muitakaan ongelmia nyt enää tule ja kaikki hoituu niin, että se on aikataulullisesti järjestetty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-01T15:23:52,2016-03-01T15:24:57,Tarkistettu,1.1 2016_16_85,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tietenkin ollut hyvin hämmentävää se, että hallitus ei kykene selkosanaisesti antamaan kantaansa tähän syntyneeseen neuvottelutulokseen, mutta... (Eero Heinäluoma: Ensimmäinen hallitus 50 vuoteen, joka ei osaa päättää!) — Niin, ensimmäinen hallitus 50 vuoteen. Hyvänen aika, se on tietenkin sitten pala historiaa, syytä todeta pöytäkirjoihin. Mutta, puhemies, täällä... (Hälinää) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: No niin, yhteislausunnan sijasta edustaja Viitasella on puheenvuoro.] Kiitos, puhemies. — Minä vain ajattelin tässä myös sen todeta, että toinen asia, mistä me emme ole nyt saaneet selkoa, on se, että kehysriihessähän pitäisi täällä monin perusteluin ilmituodusti tehdä ihan oikeasti suunnanmuutos tähän talous- ja työllisyyspolitiikkaan. Ja nyt haluaisin hallituspuolueilta sitoutumista (Välihuutoja) siihen, tuleeko kehysriihessä työllisyystoimia tässä ja nyt. Ja toinen asia, mistä me sosialidemokraatit olemme sanoneet, että emme lopeta keskustelua ennen kuin hallitus korjaa tämän vääryyden, on tämä eläkkeensaajien verotus. (Ben Zyskowiczin välihuuto) Huomasin positiivisena, että viikonloppunakin tästä asiasta keskusteltiin (Välihuutoja) hallituspuolueiden toimesta, mutta (Puhemies koputtaa) sanoista tekoihin: korjaatteko eläkkeensaajien epäreilun verotuksen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-01T15:24:59,2016-03-01T15:26:06,Tarkistettu,1.1 2016_16_86,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan luonnollista, että kun on tällainen valtavan suuri sopimuskokonaisuus kuin yhteiskuntasopimus, niin sitä huolella tarkastellaan ja sen jälkeen siitä tullaan tekemään lopullisia päätöksiä. Aivan luonnollista, normaalia valmistelua, huolellista työtä. Mutta ihmettelen tätä demarien maagista asennetta tähän yhteiskuntasopimukseen, yleensä koko suomalaiseen politiikkaan. Te olette huutaneet tässä salissa, että kaikki, mitä hallitus on tehnyt, on ollut aina väärin, (Vasemmalta: Ei, ei!) ja sitten sen jälkeen, kun te olette esittäneet oman mallinne, niin mitä siellä on? Katsokaa neljä vuotta sitten, edellinen vaalikausi, mitä tapahtui. Teidän positiiviset puheenne ovat olleet... Se neljä vuotta osoitti, että ei siellä ollut mitään. Ja teidän negatiivinen asenteenne kaikkea kohtaan, mitä hallitus esittää, on niin valtavan negatiivista, (Vasemmalta: Ei!) että minun kuivat koivuhalkonikin liiterissä homehtuvat teidän negatiivisuutenne edessä. (Naurua) Tehkää nyt, hyvä ihminen, jotakin rakentavaa joskus älkääkä aina arvostelko! Totta kai hallitus tekee aina parhaansa ja yrittää parantaa ja tekeekin monia asioita. Meidän työllisyys ei koskaan parane, jos suomalaisen työn tulokset eli ne tuotteet maailmanmarkkinoille eivät käy kaupaksi. Se on se ratkaisu. Turha teidän on yrittää väittää mustaa valkoiseksi, kun se ei sitä ole.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-03-01T15:26:09,2016-03-01T15:27:17,Tarkistettu,1.1 2016_16_87,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,Ja nyt kyllä edustaja Heinäluomalla on puheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_88,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen, mehän yritämme tässä tukea, että tämä yhteiskuntasopimus menisi maaliin. (Eduskunnasta: Hyvä, hyvä!) Me yritämme tukea teitä ja ihmettelemme kovasti, kun on yli puoli vuotta asiasta puhuttu ja te olette vedonneet eri tavoin, että on kiire ja kiire ja kiire, (Hannu Hoskosen välihuuto) ja nyt te ette itse tiedä, mitä tälle pitää tehdä, kun järjestöt ovat saaneet valmiiksi neuvottelutuloksen, jota te olette pyytäneet heitä tekemään. (Pia Viitanen: Ja me ollaan negatiivisia!) Nyt te olette ensimmäinen hallitus 50 vuoteen, joka ei tiedä, mitä se tekee, kun järjestöjen sopimus on syntynyt. (Välihuutoja) Ensimmäinen hallitus 50 vuoteen, ja sekin ihme piti nähdä, että kun järjestöt tekevät sen, mitä hallitus pyytää, niin hallitus jää istumaan sen kakun päälle (Puhemies koputtaa) ja ihmettelee, että mikä tämä tämmöinen kakku on ja mitä laskelmia nyt vielä (Puhemies koputtaa) tarvitaan. Ei, hyvät ystävät, tästä tule mitään, jos te näin jatkatte.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-01T15:27:18,2016-03-01T15:28:13,Tarkistettu,1.1 2016_16_89,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuntuu aika lapselliselta tämä keskustelu, mutta minulle ei ole ainakaan vielä selvinnyt se, mitä on paikalliseen sopimukseen koskevaan kirjaukseen merkitty. Sitä mielelläni kuuntelisin, jos edustaja Heinäluoma sitten sanoisi. Täällä on puhuttu työttömyydestä. Meille jätettiin 300 000 työtöntä viime vuonna. Oli nuorisotyöttömiä, pitkäaikaistyöttömiä, ja tämä kehitys jatkuu. (Eduskunnasta: Sekään ei teille riittänyt!) Samoin työttömyyspäivämaksut ovat vuodesta 2008 kohonneet 113 prosenttia samoin kuin ansiosidonnaiset päivärahat. Minkä takia? Kun nykyiset hallitukset eivät pystyneet hoitamaan työttömyyttä. Eli me olemme tässä asemassa, että toivottavasti tämä yhteiskuntasopimus tuo jotain muuta. Ja kun Suomen pk-yritykset, joita on yli 90 prosenttia, työllistävät suomalaisia työntekijöitä, niin mikseivät ne tällä hetkellä työllistä? Siksi, koska ei ole menekkiä, ei ole markkinointia, (Eero Heinäluoma: Ei ole ostovoimaa!) ei ole kilpailukykyä. Eivät nämä pienet yritykset (Puhemies koputtaa) laita osinkoihin, ne vain laittavat työntekijöihin, että ne pystyvät siellä olemaan, ja myös investointeihin. Pitäisi miettiä vähän, mitä täällä puhutaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-03-01T15:28:15,2016-03-01T15:29:31,Tarkistettu,1.1 2016_16_90,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisat edustajat, tätä debattia on nyt käyty kohta 1,5 tuntia. Lisätalousarvion debattiosuudeksi 1,5 tuntia on aika lailla maksimissaan. Vielä muutama vastauspuheenvuoro, ensin edustaja Andersson. Kohta lopetamme.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_91,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä hallituspuolueiden edustajien käsitys työllisyyspolitiikasta on erittäin ihmeellinen. Totta kai finanssipolitiikka, veropolitiikka, elinkeinopolitiikka kaikki ovat erittäin tärkeitä työkaluja, kun mietitään, miten me saamme työpaikkojen määrää lisättyä ja työllisyysastetta nostettua. Mutta sen lisäksi tarvitaan työvoimapolitiikkaa ja tarvitaan työllisyysmäärärahoja. Siinähän tavoitteena on ihmisten työkyvyn ylläpitäminen, ihmisten työllistymisen helpottaminen, sitä työtä niiden kautta tehdään. Eli meillä tulisi olla riittävästi määrärahoja osoittaa nuorisotyöttömyyden hoitoon, pitkäaikaistyöttömien tukityöllistämiseen, starttirahoihin. Tästähän on kyse. On ollut työttömiä myöskin edellisen hallituskauden aikana, on työttömiä nytkin, mutta se suurin ero tämän hallituksen ja edellisen hallituksen välillä on se, että nuorisotakuun rahoitusta on leikattu, työllisyysmäärärahoja on leikattu kokonaan nuorisotakuusta pois, minkä lisäksi te olette leikanneet jo valmiiksi riittämättömistä työllisyysmäärärahoista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-03-01T15:29:44,2016-03-01T15:30:50,Tarkistettu,1.1 2016_16_92,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty kovaa keskustelua mahdollisesti syntyneestä yhteiskuntasopimuksesta, ja itse olen niitä edustajia, jotka toivovat, että ensi maanantaina, kun SAK:n järjestöt ottavat siihen viimeistään kantaa, saadaan varmistus, että tämä sopimus syntyy. Ja toivon, että tässä salissa käyty keskustelu ei nyt aiheuta sitä, että siihen tulisi jotain epäselvää. Täällä on epäilty toisten kantoja siihen, mutta itse toivon, että järjestöt ja työmarkkinajärjestöt ja hallitus tekevät tästä hyvän sopimuksen. Lisätalousarviossa otettiin kantaa myös peltipoliiseihin, joita itse läheisesti tunnen, koska minulla on heihin hyvä sellainen valokuvauksellinen suhde, (Naurua) ja pidän sitä hyvänä asiana, että tällä kannalla yhteiskunta kerää sitä rahaa. Tämä 35 000 euroa per tolppa (Puhemies koputtaa) on erittäin hyvä konsti kerätä tätä valtion kassaa, ja siihen me voimme itse aina vaikuttaa omalla ajokäyttäytymisellämme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-03-01T15:30:53,2016-03-01T15:31:57,Tarkistettu,1.1 2016_16_93,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Tässä debatissa kutakuinkin viimeinen puheenvuoro, edustaja Zyskowicz.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_94,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Arhinmäki kertoi, että yhteisöveroa on alennettu eikä työpaikkoja ole syntynyt. Mistäköhän edustaja Arhinmäki tietää, mikä työllisyystilanne meillä olisi, jos yhteisöverokanta olisi esimerkiksi 26 prosenttia nykyisen 20 prosentin sijaan? Edelleen edustaja Arhinmäki ei ymmärtänyt — ja muistan, että edustaja Anneli Kiljunen joskus aikaisemmin ei ymmärtänyt — miten työajan pidentäminen lisää työpaikkoja. No, se lisää siten, että jos työaikaa pidennetään ilman, että palkkaa nostetaan, niin se yrityksen valmistama tuote tai palvelu tulee jonkin verran halvemmaksi. Ja silloin se yritys saa sitä jonkin verran paremmin kaupaksi, ja silloin siihen yritykseen tulee enemmän ja uusia tilauksia, (Eduskunnasta: Enemmän osinkoja!) ja silloin siihen yritykseen syntyy uusia työpaikkoja. Näin se menee, ja, edustaja Arhinmäki, jos ette te minua usko, niin uskokaa edes palkansaajajärjestöjen ekonomisteja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-01T15:32:02,2016-03-01T15:33:07,Tarkistettu,1.1 2016_16_95,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun edustaja Zyskowicz kysyi, että mistä tiedetään, mikä esimerkiksi yhteisöveron alentamisen vaikutus on ollut, mikä sitten olisi työllisyysvaikutus, niin se ainakin tiedetään, mikä sen vaikutus on ollut osinkoihin. Tänä vuonna tullaan jakamaan ennätyssuuret osingot. Silloin luvattiin työpaikkoja, luvattiin investointeja. Se tiedetään, että meillä on investointilama. Meillä on investoinnit yhtä huonolla tasolla kuin 90-luvun alussa, ja samaan aikaan jaetaan ennätyssuuret osingot. Se tiedetään, mikä tästä seurasi. Ja kysymykseni oli: kun te tiesitte varmasti, että nyt tulee kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja, niin mistä te sen varmasti tiedätte, kun näin on käynyt edellisellä kerralla, kun samanlaisia tulonsiirtoja on tehty? Mitä tulee työajan pidentämiseen, niin ainakin valtiovarainministeriö omissa laskelmissaan lähti viime syksynä (Puhemies koputtaa) siitä, että työajan pidentäminen nimenomaan johtaisi siihen, että tarvitaan vähemmän työntekijöitä eli on vähemmän työpaikkoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-03-01T15:33:13,2016-03-01T15:34:23,Tarkistettu,1.1 2016_16_96,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Ja vihonviimeinen puheenvuoro, edustaja Tolppanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_97,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on nytten aika hauskasti tullut näitä asioita. Otetaanpa nuo palkkatukiasiat ensin. Edellisen hallituksen aikana ne pistettiin pankkoon heti vuoden alusta ja vaadittiin ihmisiltä 800 päivää työttömyyttä ennen kuin niitä annettiin. Eläkkeistä taas — no, sehän tehtiin sosialidemokraattien ollessa hallituksessa, tämä taitettu indeksi. Nyt kun taitettu indeksi on eläkeläisille positiivinen, niin te haluatte ottaa sen pois, jotta taas eläkkeet olisivat entistä pienempiä. (Eero Heinäluoma: Kuka niin on sanonut?) Tämä on aika hauskaa. Ja se, mikä olisi hyvä tietää tällä hetkellä, on se, mitä mieltä tosiaankin hallitus on tästä sopimuksesta, mitä mieltä SAK on tästä sopimuksesta ja mitä mieltä SAK:n takana sitten sosialidemokraatit ovat tästä sopimuksesta. (Eero Heinäluoma: Mitäs mieltä edustaja on?) Sen jälkeen kun päästään eteenpäin, niin olisi hauska tietää, mitä mieltä AKT on tästä, ja kun AKT:n kanta tulee, niin mitä mieltä EK on tästä. (Puhemies koputtaa) Aika monta... (Eero Heinäluoma: Entäs edustaja? — Eduskunnasta: Mikä teidän kantanne on, Tolppanen?) — Minä haluan yhteiskuntasopimuksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-03-01T15:34:24,2016-03-01T15:35:26,Tarkistettu,1.1 2016_16_98,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,Nyt siirrytään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_99,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamiseen ehdotetaan 38,5 miljoonaa euroa toiminnan jatkumisen takaamiseksi. Samanaikaisesti esitetään 38,5 miljoonan euron peruutusta vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetystä 100 miljoonan euron kaksivuotisesta siirtomäärärahasta. Vihreä eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä esitettyä määrärahasiirtoa ympäristövahinkojen estämisestä Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamiseen. Kuten debatissa toin esille, elinkeinoministeri Olli Rehn ei tuolta penkiltä ole pystynyt tässä salissa vastaamaan esitettyihin lukuisiin kysymyksiin siitä, miten hallitus pystyy vakuuttamaan yhdenkään sijoittajan siitä, että Talvivaaran kaivos kykenisi tulevaisuudessa tuottamaan markkinaehtoisesti voittoa. Olemme saaneet vain pettyä kerta toisensa jälkeen tehtyihin päätöksiin. Meidän päättäjien osalta olennainen tieto on myös se — jos menee Terrafame Group Oy:n suunnitelmien kannalta täydellisesti — kuinka pitkään tuo valtion piikki on auki, kuinka paljon veronmaksajien rahaa pörssiyhtiön pelastamiseen vielä tarvitaan tulevaisuudessa ja mitä tapahtuu tilanteessa, jossa kaikki menee putkeen. Ja mitä putkiin tulee, Vaasan hallinto-oikeuden päätös Nuasjärjen purkuputkesta voi venyä vaikka juhannukseen, ensi syksyyn, vaikka vuoden päähän. Sitä ei voi tietää. Mutta sen voi tietää, että jos näin käy, Talvivaaran tarina on varmuudella paketissa. Arvoisa herra puhemies! Jo vuoden 2015 toisen lisätalousarvion yhteydessä oli selvää, että Talvivaaran kaivoksen toiminnan jatkamisen turvaamista varten perustetun Terrafame Oy:n pääomittaminen 209 miljoonalla eurolla ei tule riittämään kahden vuoden ajaksi. Yhtä selvää oli myös se, että valtio joutuu pääomittamaan Talvivaaran kaivoksen toimintaa yksin, sillä yksityistä rahaa ei ole saatavissa nykytilanteessa. Yksityisten investointien puuttuminen johtuu siitä, että nikkelin maailmanmarkkinahinnan pitäisi nousta tuntuvasti, joidenkin arvioiden mukaan jopa tuplaantua, jotta toiminta voisi edes teorian tasolla olla kannattavaa. Vaikka nikkelikaivosten osalta tapahtuisi maailmanmarkkinoilla pudotuspeliä, Kiina tuppaa markkinoille jatkuvasti halpaa nikkeli-rautaseosta, mikä vaikuttaa suoraan nikkelin maailmanmarkkinahintaan. Nikkelin alhaisesta hinnasta koituvia tappioita voi hieman kompensoida sinkin ja koboltin myynnillä, mutta se on vain oireiden hoitamista. Yksityisten investointien edessä seisoo siis nikkelin alhainen maailmanmarkkinahinta ja Vaasan hallinto-oikeus, mutta myös epävarmuus sitä kohtaan, että kaivoksen prosessit olisi kaikkien vaikeuksien jälkeen uskottavasti saatu toimimaan erikseen ja yhdessä. Yhtiön mukaan tulokset muun muassa bioliuotuksen osalta ovat lupaavia, mutta se ei kerro vielä mitään siitä, miten homma toimii pitkällä aikajänteellä. Arvoisa herra puhemies! Koska hallitus ei ole pystynyt uskottavasti todistamaan, että Talvivaaran kaivos pystyy tuottamaan voittoa markkinaehtoisesti ja houkuttelemaan yksityisiä sijoituksia toiminnan ylläpitämiseksi sekä vastaamaan kestävän liiketoiminnan lisäksi aiheuttamiensa ympäristöongelmien hoidosta, on edessä vain yksi vaihtoehto: kaivoksen hallittu alasajaminen. Arvoisa herra puhemies! Talvivaaran kaivoksen hallittu alasajaminen on monen vuoden projekti ja maksaa arvioiden mukaan noin 300 miljoonaa euroa sekä ympäristöluvista koituvat kustannukset. Jos Talvivaaran kaivosta ei ole mahdollista saada kannattavalle ja kestävälle pohjalle, kaivoksen hallittu alasajaminen on ennemmin tai myöhemmin edessä. Ja alasajamisen hinta vain nousee päivä päivältä. Edellä mainitusta 300 miljoonan euron summasta kaivos maksaa itse noin puolet, sillä kaivoksen toiminta ja myyntitulot eivät lopu kuin seinään. Ne rahat, jotka on suunniteltu käytettävän vääjäämättömän päätöksen pitkittämiseen, tulee käyttää Talvivaaran pilaaman ympäristön kunnostamiseen, alueen asukkaiden kärsimien haittojen korvaamiseen sekä uuden yritys- ja elinkeinotoiminnan tukemiseen, jotta kaivokselta työttömäksi jäävät ihmiset saavat mahdollisuuden työllistyä, elää ja asua myös jatkossa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-01T15:35:34,2016-03-01T15:40:22,Tarkistettu,1.1 2016_16_100,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa hallituksen lisäta-lousarviosta pääosaan nousee selkeästi tämä Talvivaaran ja Terrafamen tulevaisuus ja toisena tietenkin laajemmin katsottuna Suomen työllisyystilanne. Valtiovarainvaliokunnassahan me kuulimme asiantuntijoita tästä Talvivaaran tilanteesta, ja olihan se tietenkin aika lohdutonta kuultavaa. Tietenkin tässä vaiheessa, kun me rupeamme korjaamaan aikaisemman yhtiön tekemiä virheitä, meidän täytyy nyt kuitenkin mennä järjellä eikä tunteella tässä päätöksenteossa. Me tiedämme, että Talvivaaralla ja tällä nikkelikaivoksella onnistuessaan olisi kuitenkin toimintaedellytykset ja työllistävä vaikutus sille väestömäärälle, joka leipänsä siltäkin alueelta saa. Aikanaanhan tätä koko hanketta ei olisi pitänyt varmastikaan hyväksyä niillä perusteilla, mitä esitettiin, koska on tullut selväksi, ettei tämä liuotusmenetelmä välttämättä ole niin hyvä kuin on annettu ymmärtää. (Eduskunnasta: Ei ole!) Tosin nyt ollaan vähän niin kuin puun ja kuoren välissä: kun konkurssipesä tuli valtion syliin, niin nyt pitäisi löytää sitten kaikkein paras ratkaisu. Itseni on kuitenkin vaikea ymmärtää, että hyvin pikaisesti lähdettäisiin 300 miljoonan euron alasajon toimenpiteisiin. Se on kova hinta veronmaksajille jo siitä tehdystä työstä, millä tavalla sinne on tällä hetkellä investoitu. Meidän täytyy muistaa se, että kun siellä kaivostoiminnat on aloitettu, ne myös tuovat tuloja tähän yhtiöön. Liuotusmenetelmät kun vievät aikanaan eteenpäin, niin syksyllä ensi vuonna niistä aletaan saamaan jo merkittävää tuloa, ja sitä ei ole tässä keskustelussa huomioitu lainkaan. Totta on toki se, että tämän nikkelin maailmanmarkkinahinnan ollessa reilu 8 000 per tonni se ei riitä kattamaan niitä kustannuksia. Mutta sen asiantuntijatiedon perustella, mitä olemme kuulleet, se on kuitenkin jo aika lähellä sitä, että se riittäisi kattamaan kustannukset. (Li Andersson: Ei pidä paikkaansa!) Tästä pitää toki päästä pidemmälle, jotta siitä liiketoiminnasta tulee kannattavaa, ja siinä mielessä on johdonmukaista, että valtio yrittää hakea siihen kumppania, joka ottaisi tämän tehtävän jatkossa hoitaakseen. (Touko Aalto: Mistä se löytyy?) Totta on, että me joudumme päättämään tämän siinä vaiheessa, jos sitä kumppania ei löydy ja varsinkin jos tämä Nuasjärven purkuputkipäätös ei toteudu: silloinhan meillä ei ole mitään muuta edessä kuin alasajo. Tämä on aivan totta. Meidän olisi pitänyt jo viime hallituskauden aikana aloittaa se keskustelu, jota silloin oppositiossa perussuomalaiset peräänkuuluttivat, että miksi Suomen valtio ja hallitus ei itse ole mukana kaivostoiminnassa. Se on vähän kuin käänteinen tekijä verrattuna Ruotsiin: Ruotsissa valtionyhtiö tienaa kaivosteollisuudesta kumminkin merkittävän määrän myös verotuloja, muutaman miljardin euron edestä vuosittain. Siellä se homma toimii valvotusti ja kansallisesti, mutta täällä, ikävä kyllä, tältä osin on pahasti epäonnistuttu. Totta on, etten lähde puolustelemaan missään tapauksessa tätä Talvivaaraa ja vähättelemään Talvivaaran aiheuttamia ympäristövahinkoja. Siinä mielessä tätä asiaa täytyy tarkastella huolella, ja meidän tulisikin kyllä saada valtiovarainvaliokuntaan ihan puolueetonta asiantuntijuutta siltä osin, jotta me osaisimme tehdä oikeita, kauaskantoisia päätöksiä. Arvoisa puhemies! Lisätalousarviosta haluaisin muutaman sanan myös sanoa tästä Turkille kanavoitavasta pakolaisavusta. Valtiovarainvaliokuntahan ehdottaa, että varsinaisen kehitysyhteistyön momentille lisätään 8 250 000 euroa. Tämähän olisi Turkin pakolaisavun koordinointivälineeseen oleva raha, joka on osa EU:n sitoutumista 3 miljardin euron rahoitukseen näitten pakolaisten elinolosuhteiden parantamiseksi. Suomen kansallinen maksuosuus on kokonaisuudessaan vuoteen 2019 saakka 28,4 miljoonaa euroa. Erikoista tässä päätöksessä on se, että EU ei ole kuitenkaan suoraan kytkenyt tätä 3 miljardin euron rahoitusapua siihen, että Turkki tulee hillitsemään muuttoliikennevirtoja EU-alueelle. On huolestuttavaa, että tällaista sitoutuneisuutta tai tämmöistä päätöstä ei tähän tehty. Päinvastoin, maksatukset menevät konkreettiselle hankkeelle, Turkissa olevan yli kahden miljoonan syyrialaispakolaisen tukemiseen. Nyt jos tätä asiaa tarkastellaan Suomen näkökulmasta, niin viime vuonna 32 000 turvapaikanhakijasta, jotka tänne saapuivat, kaksi kolmasosaa, yli 20 000, oli irakilaisia. Sitten siellä oli somalialaisia ja afgaaneja ja vasta sitten neljäntenä syyrialaisia. Siinä mielessä tämän avustuksen tukemisen toki pitää kohdistua myös kaikkiin niihin Turkissa oleviin pakolaisiin, ei vain syyrialaispakolaisiin. Arvoisa puhemies! Toisena asiana näissä lisääntyvissä kustannuksissa, jos me tällaisia sitoumuksia lähdemme tekemään, meidän täytyy myös harkita sitä, onko meidän syytä näitä rahoja ottaa kehyksen ulkopuolelta. Olisin itse ollut valmis pohtimaan myös sellaista näkökulmaa, olisiko tämä reilu 8 miljoonaa euroa voitu ottaa esimerkiksi kahdenvälisistä tai monenkeskisistä momenteista. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan mainita siitä, että tätä työllisyysasiaa, joka on Suomessa huono, ei hetkessä saada kuntoon. On totta, että tämä yhteiskuntasopimus, jota nytten ollaan toivon mukaan saamassa, ei tule täyttämään niitä tavoitteita, joita hallitus on osoittanut 110 000 uuden pysyvän työpaikan luomiseksi. Näillä tavoitteilla me tulemme pääsemään yhteen kolmasosaan siitä tavoitteesta — mikä on paljon tässä tilanteessa. Mieluummin laiha sopu kuin lihava riita, ja siinä mielessä kannatan sen sopimuksen syntymistä, vaikka kaikkia tavoitteita ei saavutetakaan. Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä sitten muistuttaa myös oppositiota, kun tulevaisuudessa ruvetaan moittimaan, että hallitus ei kykene luomaan lupaamiansa reilua 100 000:ta työpaikkaa, ja kysymään, mistä se johtuu: se ei johdu hallituksen saamattomuudesta tai toimettomuudesta, vaan siitä, että oppositio ei rakentavalla tavalla itse osallistunut tämän yhteiskuntasopimuksen rakentamiseen. Ensimmäiset kaksi kuukautta uuden eduskunnan alettua viime syksynä aika meni siihen, että huudettiin pakkolaista ja sen epäoikeudenmukaisuudesta. Siinä mielessä kuitenkin pidän hyvänä saavutuksena sitä, että me pääsisimme siihen sopimukseen ja saisimme tämän asian päiväjärjestykseen ja rupeaisimme keskittymään sitten toisenlaisiin toimenpiteisiin. Mitkään temput eivät onnistu työllisyyden parantamiseksi. Hallitus tekeekin pitkäjänteistä työtä viennin edistämisen ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Me tulemme näkemään varmasti tämän hallituskauden aikana vielä useita kipeitä päätöksiä, joissa joudutaan tarkastelemaan valtiontalouden kohdentamista uudelleen, ja siinä mielessä tämä keskustelu niin sanotusta pakkolaista ei varmasti tämän hallituskauden aikana tule loppumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-01T15:40:31,2016-03-01T15:48:52,Tarkistettu,1.1 2016_16_101,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Me käymme noin kymmenen varsinaista puheenvuoroa nyt, jotta päästään listassa eteenpäin. Jokaisen puheenvuoron jälkeen ei automaattisesti seuraa debattia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_102,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Talvivaara tulee jäämään Suomen kaivoshistoriaan surullisena esimerkkinä hankkeesta, jossa mikään ei mennyt niin kuin olisi pitänyt. Tilanteessa, jossa vastuu tappiollisesta kaivoksesta ja sen lukuisista ympäristöongelmista Terrafamen myötä on siirretty valtion ja veronmaksajien kannettavaksi, on äärimmäisen keskeistä, että arvioidaan kaivostoiminnan jatkamiseen liittyvät ympäristölliset ja taloudelliset riskit hyvin tarkkaan. Taloudelliset kustannukset kasvavat koko sen ajan, kun hankkeelle annetaan lisää armonaikaa. Kaivoksen tulevaisuuteen liittyy ainakin kolme keskeistä epävarmuustekijää. Ensimmäinen on bioliuotusprosessin toimivuus. Kaivoksen kannattavuuden näkökulmasta tuotantokustannukset pitäisi saada alenemaan ja metallipitoisuudet nostettua. Tätä bioliuotusprosessia on nyt kokeiltu ja jatkokehitetty jopa seitsemän vuoden ajan eikä ongelmia ole saatu ratkaistua. Prosessin kehittäminen metallipitoisuuksien nostamiseksi edellyttää lisäinvestointeja, joten on hyvin vaikea nähdä, miten nämä kaksi tavoitetta voisi sovittaa yhteen. Toinen epävarmuustekijä liittyy kaivoksen jätevesien hallintaan ja ympäristölupaan. Joulukuussa Talvivaarassa rikottiin lupamääräyksiä ylimääräisellä vesien juoksutuksella, jotta vältyttäisiin altaiden tulvimiselta. Sama tarve on arvioiden mukaan edessä keväällä vesimäärien kasvaessa entuudestaan. Purkuputkien käsittely Vaasan hallinto-oikeudessa on vielä kesken, mutta jos hallinto-oikeus pitää kiinni vuoden 2015 syksyn välipäätöksessä annetuista vesipäästökiintiöistä, tarkoittaa tämä käytännössä, että kaivoksen toiminta muuttuu mahdottomaksi järjestää. Oikeusprosessin ollessa kesken on myös hyvin epätodennäköistä, että yksityiset sijoittajat olisivat halukkaat sitoutumaan projektiin, jonka tulevaisuusnäkymät ovat näin epävarmat. Kolmas keskeinen epävarmuustekijä koskee nikkelin hinnan kehitystä. Koko kaivoshankkeen kannattavuus lasketaan sen varaan, että nikkelin hintakehitys olisi voimakkaasti positiivinen. Mitään varmuutta tai osviittaa tällaisesta hintakehityksestä ei ole. Sen sijaan muun muassa Maailmanpankki on korjannut omia ennusteitaan alaspäin. Näitä riskejä huomioiden ja myöskin asiantuntijakuulemisten perusteella pidän itse kaikkein järkevimpänä vaihtoehtona, että aloitetaan kaivoksen hallittu alasajo. Konkurssipesän määrärahoista voidaan siirtää 38,5 miljoonaa Terrafamelle, mutta vasemmistoliiton näkemyksen mukaan ne pitäisi suunnata ympäristövahinkojen estämiseen, ei toiminnan jatkamiseen. Hallittu alasajo antaisi myös useamman vuoden aikaa varautua alueellisesti kaivoksen sulkemisen vaikutuksiin työllisyyteen. Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa esitetään myös kehitysyhteistyömäärärahojen korottamista 8,3 miljoonalla Suomen osallistumiseksi Turkille annettavan pakolaisavun koordinointivälineeseen. On selvää, että pakolaistilanteen hoitaminen edellyttää resursseja, ja on kannatettavaa, että Euroopan unionin tasolla pyritään tekemään yhteisiä ratkaisuja sekä jakamaan vastuuta oikeudenmukaisesti jäsenmaiden kesken. Edustaja Niikon edelliseen puheenvuoroon viitaten on minun mielestäni syytä huomioida, että Turkissa tosiaankin on tällä hetkellä yli 2 miljoonaa pakolaista. Osoittaa kyllä sitoutumista maan hallituksen osalta. Mielestäni on kuitenkin mahdotonta hyväksyä tällaisen merkittävän taloudellisen tuen maksaminen Turkille ilman minkäänlaisia maan hallitukseen kohdistuvia velvoitteita noudattaa ihmisoikeuksia. Juuri tällä hetkellä Turkin hallituksen määräämät ulkonaliikkumiskiellot ja aseelliset hyökkäykset ovat pakottaneet arviolta kymmeniätuhansia kurdiperheitä jättämään kotejaan Kaakkois-Turkissa. Tässä ollaan siis maksamassa taloudellista tukea pakolaistilanteen hoitamiseksi maalle, joka omilla toimillaan lisää maan sisäistä pakolaisuutta. Toimittajiin, poliittisiin päättäjiin, yliopistotyöntekijöihin ja kansalaisaktivisteihin on viimeisen vuoden aikana kohdistunut yhä voimakkaampaa painostusta. On käsittämätöntä, että niin EU kuin Suomi ovat hiljaa Turkissa tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista ja sen sijaan ovat valmiit myöntämään maalle näin mittavan taloudellisen tuen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-03-01T15:48:55,2016-03-01T15:54:02,Tarkistettu,1.1 2016_16_103,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lisätalousarvio lisää valtion menoja 50,9 miljoonaa euroa ja varsinaisia tuloja 10 miljoonalla eurolla. Nämä lisämäärärahat ovat varmasti tarkoituksenmukaisia, hyväksyttäviä. Metsähallituksen uudelleenorganisoinnin aikataulu on erittäin nopea, ja siksi siihen liittyviä muutoksiakin on tehtävä varsin nopealla aikataululla. Hallituksen esityksen uudeksi Metsähallitus-laiksi 34 §:n mukaan valtioneuvosto päättää valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä eduskunnan antaman valtuutuksen nojalla Metsähallituksen hallintaan siirrettävästä valtion omaisuudesta sekä siitä, mikä osa omaisuudesta merkitään Metsähallituksen peruspääomaksi, muuksi omaksi pääomaksi tai lainaehdoin annetuksi. Kiistaa on herättänyt esimerkiksi se, että tuottovaateen alaiseen peruspääomaan on esitetty lisättäväksi noin 40 000 hehtaaria Ylä-Lapin virkistysmetsiä. Mielestäni nämä metsät voisivat olla muun pääoman piirissä, siis siinä taseessa, jolle ei ole tuottovaadetta. Kansallispuistohanke Suomussalmen Hossassa ja Moilasenvaaralla sekä Kuusamon Julman-Ölkyn alueella etenee, mikä on varsin hieno asia. Toive onkin saada puisto avattua jo alkukesästä 17 eli Suomen 100-vuotisjuhlavuonna heti kesäsesongin alkaessa. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, kyseessä olisi 2 miljoonan euron määrärahan siirto vuosilta 17 ja 18 jo tälle vuodelle, koska olisi tärkeää, että opastus- ja virkistyspalveluiden tarvetta voidaan kartoittaa ja muitten kansallispuistotasoisten palveluiden laatimista ja puutteita korjata ja että ylipäänsä sinne saataisiin myös itsenäistymisvaiheita esittelevä näyttely jo siinä vaiheessa, kun kansallispuisto sitten avataan. Mutta itse suurin asia, joka tässä lisätalousarviossa varmasti on herättänyt keskustelua, liittyy tietenkin tähän Terrafame Oy:n pääomittamiseen 38,5 miljoonalla eurolla toiminnan jatkumiseksi. Tämä on tietenkin ikävä asia, että me joudumme sitä jo nyt heti käsittelemään, mutta kyllä se on kuitenkin myös välttämätön asia, että kaivostoimintaa voitaisiin jollain tavalla koettaa turvata ja jatkaa. Tällä on kyllä aivan valtavia elinkeinopoliittisia näkemyksiä ja tarpeita myös. Tietenkin huolta herättää se, kuinka pitkään kaivoksen toiminta voidaan sitten tällä uudella pääomittamisella turvata, kun silloin edellisen, elokuussa 15 myönnetyn määrärahan laskettiin riittävän ensi kuuhun asti. Mutta tämä liikku on epäilemättä välttämätön tehdä. Toimintaa turvataan myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ylimääräisellä valtionavustuksella Pietari-säätiölle Suomen Pietarin-instituutin ja Pietarin Suomalaisen Koulun toiminnan turvaamiseen, 375 000 euroa. Tällä olisi tarkoitus pitää yllä keskeytyksettä toimintaa, josta toivon mukaan tulevaisuudessa päästään sitten selvyyteen. On monia syitä, miksi säätiö on vaikeuksissa ja miksi Pietarin ja samoin Moskovan suomalaisten koulujen oppilasmäärät ovat pienentyneet erittäin dramaattisesti. Yksi syistä on epäilemättä Venäjän toiminta, Venäjän heikko taloustilanne: ihmiset pohtivat tarkemmin muuttoa Venäjälle, ja toisaalta myös Suomeen muutetaan herkemmin takaisin. Täällä on jo aikaisemmissa puheenvuoroissa viitattu myös tähän kehitysyhteistyömäärärahan korotukseen, 8,3 miljoonaa euroa, syynä Turkin ja EU:n yhteistyönä toteutettava pakolaisavun rahoitus. On tervetullutta, että EU pystyy luomaan jonkinlaisia konkreettisia auttamisen välineitä, että pystyisimme hallitsemaan tätä turvapaikkakriisiä ja näin patoamaan niitä hallitsemattomia muuttoliikevirtoja. Jo pelkästään Turkissa on Syyrian pakolaisia noin 2,5 miljoonaa. Varoja on tarkoitus mennä suoraan ruoka-apuun, terveyspalveluihin, koulutukseen, ja näistä sitten EU-maat maksavat omassa suhteessa, mutta ehkä pitäisi päästä keskusteluissa jo myös siihen, miten voitaisiin väliaikaisesti korottaa meidän kiintiöpakolaisten määriä suoraan YK:n pakolaisleireiltä ottamalla. Silloin voitaisiin sulkea näitä laittomia Euroopan unioniin tulevia reittejä, EU:n ulkorajat silloin pitäisivät ja me saisimme pidettyä Schengen-järjestelmän pystyssä. Arvoisa puhemies! Tässä puheenvuoroni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-03-01T15:54:11,2016-03-01T15:59:22,Tarkistettu,1.1 2016_16_104,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten debatissa varsin hyvin kävi edellä ilmi, meillä on iso ongelma, ja se iso ongelma on se, että hallituksen toimissa tälle vuodelle ei tueta työllisyyttä tässä ja nyt. (Eduskunnasta: Kyllä!) Olen ollut hyvin hämmästynyt siitä, kun katselin jälleen kerran, että voiko olla niin, että meillä on jälleen kerran tilanne, että meillä on lisätalousarvio, josta tyystin puuttuvat kaikki työllistämistoimenpiteet. Meillä on huolestuttava suunta, meillä on tällä hetkellä liki 50 000 alle 25-vuotiasta työtöntä. Meidän pitkäaikaistyöttömiä on 120 000, vuoden takainen kasvu liki 19 prosenttia, ja tämä on todella iso ongelma. Siksi en voi ymmärtää, miten nyt on varaa tehdä jälleen kerran lisätalousarvio, jossa työllisyystoimia ei näy missään, ei mailla eikä halmeilla. Tästä, puhemies, me olemme systemaattisesti koko viime keväästä asti varoitelleet, että mikäli menemme tähän politiikkaan, että emme huolehdi työllisyydestä, ellemme panosta siihen, me ajaudumme entistä vaikeampaan talouskierteeseen. Kasvua ei synny, ja tätä kautta me joudumme sitten tälle lisäleikkausten tielle, mikä on tuhoisaa. Tästähän muun muassa valtiovarainministeri ja moni muu on jo nyt väläytellyt, että lisäleikkauksia voi olla tiedossa, ja se on tietenkin seurausta siitä, että työllisyyteen ei panosteta kylliksi. Työllisyysmäärärahojen perusta on puutteellinen tälle vuodelle, ja siksi pitäisi toimia. Kaiken kaikkiaan, kun työttömyys lisääntyy ja määrärahoja samaan aikaan leikataan, yhtälö käy mahdottomaksi, aivan kuten täällä aiemmin, puhemies, kävi ilmi. No, nyt on tietenkin positiivista se, mikä myös todettiin, että työmarkkinaratkaisun neuvottelutulos on saatu ja esitys on pöydässä. Tietenkin tässä nähtiin juuri se, että tähän asti sanelu ei tuottanut tulosta mutta sopiminen tuottaa. Nyt tietenkin oli hyvin hämmentävää debatissa, kun kävi ilmi monin sanakääntein, että hallitus ei pysty kerta kaikkiaan kertomaan omaa kantaansa tähän, ja kyllä kehotan vahvasti hallitusta nyt tarttumaan tähän ja ilmaisemaan kantansa, toivottavasti myönteisen sellaisen. Tämän neuvottelutuloksen myötä syntyy liikkumavaraa, ja kuten todettiin, nyt on hyvä paikka tarkistaa koko hallituksen talouspolitiikan suuntaa työllistävämpään suuntaan. Tällaisia toiveitahan on esitetty paitsi opposition myös lukuisten talousasiantuntijoiden toimesta. Hallituksen tulisi viimeistään kehysriihessä tarkistaa tätä linjaa ja tuoda selkeitä konkreettisia esityksiä, joilla työllisyyttä parannetaan tässä ja nyt. Myös, arvoisat edustajat, hyvä puhemies, meillähän on SDP:ssä vaihtoehtobudjetti, jossa on lukuisia konkreettisia avauksia ja esityksiä työllisyyden parantamiseksi. Meillä on niin sanottu Rinteen malli, johon työministeri Lindström on sinänsä jo suhtautunut positiivisesti, siihen ajatukseen. Meillä on erillinen yrittäjyyspaketti, meillä on konkreettisia toimia viennin edistämiseksi ja esityksiä esimerkiksi investointien jouduttamiseksi. Näinä aikoina on viisasta rakentaa koteja, peruskorjata niitä, väyliä, homekouluja, päiväkoteja, kirjastoja perusparantaa ja rakentaa. Mielestäni tämä on viisas, järkevä linja, ja toivon, että näihin konkreettisiin työllistämisesityksiimme tartutaan. Huoleni on se, puhemies, että päinvastoin, kuin tällaista lupausta annettaisiin, puhutaan näistä mainitsemistani lisäleikkauksista. Jos kehysriihessä senkaltaiseen kehitykseen mennään, niin kyllä minun mielestäni tässä vaiheessa uskaltaa jo melkeinpä tietää etukäteen, että siitä ei hyvää kaiken kaikkiaan seuraa. Toinen asia, minkä haluan tässä jälleen kerran toistaa, ja tuossa debatissakin sen sanoin, on se, että täällä yksimielisesti puolueet lupasivat vielä ennen vaaleja, erityisesti kokoomus, valtiovarainministeripuolue, lupasi, että eläkkeensaajien verotus on oikeudenmukainen palkansaajan verotukseen nähden. Olimme hyvin järkyttyneitä siitä, että tämän vuoden alusta hallituksen toimin kävi niin, että eläkkeensaajien verotus eriarvoistettiin palkansaajiin nähden. Tämä on yksi asia, mikä pitäisi myös korjata tässä ja nyt. Haluan tässä lähettää terveisiä siihen tulevaan kehysriiheen, koska varmasti tässä lisätalousarvion talouskeskustelussa myös näitä terveisiä voi antaa, että toivon, että kaikki hallituspuolueet, kaikki oppositiopuolueet, kaikki yhdessä sitoutuisimme siihen, että palkansaajien ja eläkkeensaajien verotus on tasa-arvoinen. (Puhemies koputtaa) Tästä me sosialidemokraatit olemme tehneet esityksiä ja tulemme tekemään niin kauan, kunnes tämä epäkohta on korjattu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-01T15:59:27,2016-03-01T16:04:47,Tarkistettu,1.1 2016_16_105,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muutamia pohdintoja hallituksen lisätalousarviosta. Hallitus esittää 1,7 miljoonan euron lisämäärärahoja valvontakameroiden hankintaan. Päätöstä perustellaan muun muassa sillä, että hankinta maksaa itsensä nopeasti takaisin lisääntyvien sakkotuottojen muodossa. Samaan aikaan, kun liikennevalvontaa tehostetaan, on hallitus korottamassa sakkojen määrää merkittävästi. Perusteluna sakkojen korotuksille on annettu yksiselitteisesti valtiontalouden sopeutustoimet. Liikenneturvallisuuden parantaminen valvontaa tehostamalla olisi perusteltua. Mutta valtion kassavajetta ei tule paikata sakkotuloilla, eikä valvontaa tule tehostaa siksi, että voitaisiin kerätä mahdollisimman suuria sakkotuloja. Kansalaisten uskoa oikeusjärjestelmään ei saa horjuttaa päätöksillä, jotka ovat selkeästi kansalaisten oikeudentajua vastaan. Mahdollisimman suurten sakkotuottojen kerääminen esimerkiksi valvontakameroiden laskelmoivalla sijoittamisella yhdessä merkittävästi korotettujen sakkomaksujen kanssa voi horjuttaa kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmään ja poliisiin. Liikennevalvonnan tarkoitus on aiemmin ollut liikenneturvallisuuden parantaminen. Rahan keräämisen sijaan tai rangaistusten jakamisen sijaan fokus on aiemmin ollut onnettomuuksien ehkäisyssä. Hallitus on nyt näköjään valinnut uuden linjan, joka käytännössä tarkoittaa ratkaisevasti erilaista valtiontalouteen kytkettyä kriminaalipolitiikkaa. Tämän politiikan seurauksena poliisit eivät varsinaisesti enää valvo liikennettä vaan keräävät rahaa valtion kirstuun. Ikävä kyllä tällaisella muutoksella on useita negatiivisia vaikutuksia. Kohtuuttomat sakkomaksut liikennerikkomuksista eivät ole kansan oikeustajun mukaisia. Tämä hallituksen esitys on erikoinen myös siinä mielessä, että oikeusministeri Lindström vasta viime kesänä päätti aloittaa selvityksen siitä, ovatko rangaistukset oikeassa suhteessa yleisen oikeustajun kanssa. Selvityksen tarkoitus on muuttaa rangaistukset eri rikoksista vastaamaan rikoksen vakavuutta. Tästä näkökulmasta katsottuna pidän hallituksen esitystä, joka johtaa merkittäviin ylinopeussakkojen korotuksiin, ristiriitaisena oikeusministerin omien ajatusten kanssa. Arvoisa puhemies! Voidaan perustellusti kysyä, ovatko hallituksen esityksen perustelut kestävällä pohjalla. Ei ole oikein, että hallitus käyttää sakkoja keinona tilkitä valtionta-loutta. Rangaistuksia, valvontaa tai sääntöjä ei tule asettaa taloudellisin perustein. Vielä muutama sana tästä paljon puhutusta Talvivaara-hankkeesta. Hallitus esittää Terrafame Oy:n pääomittamista 38,5 miljoonalla eurolla. Pääomittaminen on hyväksyttävää vain, jos voidaan osoittaa, että kaivostoiminta saadaan kannattavaksi eikä valtion rahaa tämän panostuksen jälkeen enää tarvita esimerkiksi mahdollisen Nuasjärven purkuputken tai ympäristölupien edellyttämien kipsi- ja metallisakka-altaiden tai sivukivialueen rakentamiseen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-03-01T16:05:11,2016-03-01T16:09:17,Tarkistettu,1.1 2016_16_106,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on viimeaikaisissa puheenvuoroissa ihan viisaita sanoja mielestäni käytetty. Ensinnäkin tähän Terrafame-, Talvivaara-asiaan: Tässähän hyviä vaihtoehtoja ei ole. Mutta kyllä peräänkuuluttaisin erityisesti valtiovarainvaliokunnalta tässä korostetusti roolia itsenäisenä ikään kuin controllerina, koska kyllä tässä minun mielestäni ihan luonnollisesti on se riski, että erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten, jotka ovat tätä vuosia juoksuttaneet, on tietysti vaikeaa ikään kuin löytää sitä kohtaa, jossa myönnettäisiin, että okei, nyt on pakko pistää peli poikki ja valita se kaikkien kannalta sinänsä ikävä vaihtoehto, että edelleen kuluu veronmaksajien rahaa runsaasti, mutta ei enää edes yritetä nostaa kaivosta tässä tilanteessa pystyyn vaan aletaan ajaa sitä alas. Nythän tämä 38,5 miljoonaa euroa, joka tosiaan ei sinänsä ole budjettitaloudessa uutta rahaa vaan on jo tähän hankkeeseen aiemmin osoitettu mutta siirretään nyt ikään kuin aktiivitoimintaan, ei ole tässä kokonaisuudessa iso asia, mutta kannattaa tietysti kiinnittää itse kunkin huomiota siihen, että sillä nykyisellä kaivoksen tappiotahdilla se riittäisi vain noin kahdeksi kuukaudeksi, jolloin tietysti herää kysymys siitä, onko tarkoitus vielä vaivata sitten ennen kesälomiakin eduskuntaa uudestaan lisätalousarvion muodossa, jos ei tähän ratkaisua synny. No, uskon siihen, että tässä on olemassa perusteltuja odotuksia siitä, että muuta pääomaa kaivokselle löytyy ja että siinä on tietty mahdollisuus, että se lähtisi elämään, mutta itse kyllä suhtaudun tähän aika skeptisesti, koska tässä on tavallaan kolme isoa riskiä, joista kukin voi yksinkin tämän homman kaataa. Ensinnäkin nikkelin hintariski: Kaikki tiedämme, että silloin kun kaivosta lähdettiin tekemään, puhuttiin moninkertaisesta nikkelin hinnasta. Se kävi jopa 50 000 eurossa tonnilta, nyt se on siellä 8 000:ssa, eikä ole mitään syytä olettaa, että raaka-aineiden hinnat lähivuosina nousisivat. Toinen on teknologiariski. Asiantuntijoita löytyy joka lähtöön, toimiiko vai eikö, mutta joka tapauksessa se on riski, jota ei näissä oloissa ole missään kokeiltu. Kolmas on sitten tämä regulaatioriski, joka tietysti voi tuottaa sen nopean ratkaisun. Jos Vaasan hallinto-oikeus asettuu hankalaksi, niin silloin tässä varmaan asettaudutaan sitten nopean alasajon tielle. Tässä on paljon sellaisia tietoja, joita meille ei voida antaa, joita ei välttämättä voida edes valiokunnille antaa, ja se minun mielestäni osoittaa sen, että valtio on huono toimimaan tämmöisenä riskisijoittajana ei-julkisissa asioissa. Sen takia ainoa peruste, minkä takia tätä valtion rahoilla voidaan jatkaa, on se ympäristökatastrofin estäminen mahdollisimman kohtuullisilla kustannuksilla, jos on vielä toivoa, että ne kustannukset olisivat kohtuullisemmat, jos sitä pyöritetään, kuin silloin, jos se ajetaan alas. Työllistämishankkeena tämä ei ole tehokas. Silloin kannattaa hakea ihan muita investointikohteita tämmöisille rahoille, jos työllistämisen kautta tätä katsotaan. Mutta todella toivon, että seuraavan kerran, kun tämä asia on salissa, meillä on selkeämpi johtopäätös siitä, mihin Talvivaarassa mennään. Ei voi olla niin, että vuodesta toiseen tekohengitetään näkymällä, että potilas ei koskaan parane. Metsähallituksesta sen verran sanoisin, että se olisi selkeyttänyt ainakin ympäristövaliokunnassa käsittelyä, jos tämä lisätalousarvion jaottelu ja tiedot olisivat olleet jo siinä vaiheessa tiiviimmin mukana. Yleisestihän tästä asiasta on valtavasti liiallisia pelkoja — puhutaan, että ollaan myymässä kansallisomaisuutta. Hehtaariakaan ei valtion ulkopuolelle Metsähallitus-lain tai tämän lisätalousarvion takia myydä, ja itse asiassa 55 prosenttia, siis yli puolet, Metsähallituksen hehtaareista ollaan tällä lisätalousarviolla osoittamassa nimenomaan siihen muuhun omaan pääomaan, jolla ei siis ole tuottotavoitetta. Eli aika päinvastaisen käsityksen saa julkisesta sanasta — tai julkisesta keskustelusta ainakin täällä etelän mediassa. Silti olen sitä mieltä, niin kuin tässä edustaja Kulmuni muun muassa viittasi, että näiden Ylä-Lapin virkistysmetsien, joita ollaan siirtämässä tuottotavoitteen mukaiseen 40 000 hehtaariin, metsätaloudellinen arvo on niin pieni, että itse kyllä kallistuisin sille kannalle, että vältetään ylimääräisiä kiistoja ja pidettäisiin tällaiset asiat omassa muussa pääomassa ilman tuottotavoitetta. Sama koskee valtion retkeilyalueita, joiden tuotto on alle 3 promillea Metsähallituksen liikevaihdosta. Olisi selkeämpää, että meillä olisi nämä asiat muussa omassa pääomassa, kun on joka tapauksessa rajoituksia niiden käytölle. Luonnonsuojelualueista sanon, että paitsi että Hossa perustetaan, tärkeää on myös se, että puoli miljoonaa ohjataan Porkkalan luonnonsuojelualueen perustamiseen, joka oli se osa sitä kokonaisuutta, kun hallitus päätti kansallispuiston perustamisesta, ja se tulee todella tarpeeseen merellisenä virkistysalueena, luonnonkohteena täällä etelässä. Pietari-säätiön osalta tämä on välttämätön tekohengitys, joka nyt tehdään koulun toiminnan aikaansaamiseksi, mutta erityisesti kyllä kannustan niihin ratkaisuihin, joilla pysyvä ratkaisu saadaan siihen Pietarin Suomalaisen Koulun kiinteistön toisenlaiseen omistustapaan, josta tällä hetkellä neuvotellaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-03-01T16:09:25,2016-03-01T16:14:37,Tarkistettu,1.1 2016_16_107,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva lisätalousarvio koskettaa poikkeuksellisen vahvasti Kainuun maakuntaa muun muassa Metsähallituksen, Terrafamen ja Hossan kansallispuiston osalta. Ensinnäkin lisätalousarviolla viedään eteenpäin Metsähallituksen toiminnan ja tehtävien uudelleenorganisointia koskevan uuden lainsäädännön vaatimia toimenpiteitä ja ennen kaikkea uudistuvan Metsähallituksen aloitusvaiheen vaatimia toimenpiteitä. Jossakin määrin on kyllä ongelmallista, että iso ja merkittävä Metsähallitus-lainsäädäntö on vielä keskeneräisenä eduskunnan käsittelyssä. Mutta tällä lisätalousarviolla muutoskokonaisuutta joudutaan aikataulusyistä viemään eteenpäin jo tässä vaiheessa. Ymmärrän kuitenkin niin, että Metsähallitus-lain niin sanottu iso linja on kuitenkin etenemässä. Muutoksia siihen esitykseen toki edelleen tarvitaan, mutta tällä lisätalousarviolla ajatellut toimenpiteet joka tapauksessa on vietävä eteenpäin ja voidaan viedä eteenpäin. Näin Metsähallitus-lain iso lopputulema ja tämä lisätalousarvio eivät olisi ristiriidassa keskenään. Metsähallitus omistaa 45 prosenttia Kainuun metsätalousmaan pinta-alasta eli lähes miljoona hehtaaria, josta yli 20 prosenttia on vain suojelu- ja virkistyskäytössä. Metsähallituksella on siis erittäin merkittävä vaikutus Kainuun aluetalouteen montaa kautta. Ja onkin välttämätöntä, ettei Metsähallitus-lakiin tehtävillä muutoksilla vaikuteta kielteisesti aluetalouteen, eli Metsähallituksen toimintojen uudelleenorganisoinnilla ei saa vaarantaa muun muassa kuntien verotuloja. Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamiseen ehdotetaan vajaa 40 miljoonaa euroa toiminnan jatkumisen takaamiseksi. Kyseessä on, kuten täällä on monta kertaa jo todettu, Talvivaaran aiempien talousjärjestelyjen yhteydessä käyttämättä jääneen määrärahan uudelleenkohdistaminen. Eli kysymys ei sinällään ole kokonaan uudesta määrärahasta, koska samalla peruutetaan vastaava summa Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estämiseen myönnetyistä määrärahoista. Myönnän, että arvioin Terrafamea ehkä monella tavalla erilaisin silmin kuin monet täällä. Yhtiö on merkittävä osa kotikuntani elämää. Hanke on minun silmissäni myös mitä suurimmassa määrin työllisyyshanke, mutta se on silmissäni myös erittäin iso ympäristökysymys. Kaivokseen kohdistui valtavan myönteiset odotukset vuosia taaksepäin ja toki edelleen kohdistuu. Ennen kaikkea näitten mittavien ympäristöongelmien mutta myös monien muiden ongelmien myötä on pakko todeta, että tunteet ovat monta kertaa olleet kovin ristiriitaiset. Usko, toivo ja erittäin rajut pettymykset ovat vaihdelleet kovin monella tavalla. Valitettavasti edelleen monia kysymysmerkkejä on auki. Mutta kun valtio lähti viime vuonna yhtiön omistajaksi, on kaivostoiminnan ylösajossa ymmärtääkseni edetty monellakin tavalla myönteisesti, suunnitellusti. Tuotanto on käynnistetty, mutta kaivoksen vesitilanne on edelleen erittäin vaikea. Kaivoksen kannalta välttämättömät vesilupaprosessit ovat myös edelleen kesken. Kysymysmerkkejä kohdistuu myös muihin aivan keskeisiin asioihin: tuotannon, etenkin liuotusprosessin, toimivuuteen, lopputuotteitten hintaan, hintatasoon ja tietysti siihen, missä määrin yksityiset sijoittajat ovat kiinnostuneita yhtiön omistajuudesta jatkossa. Mutta kaivos työllistää tällä hetkellä suoraan alihankkijoineen noin 800 henkilöä ja välilliset vaikutukset sen päälle. Merkittävästä riskitasosta huolimatta olen edelleen sitä mieltä, että valtion mukaantulon myötä tavoitteeksi asetettu ympäristön kannalta kestävän ja taloudellisesti kannattavan kaivostoiminnan jatkuminen on edelleen se linjaus, jonka myötä on edettävä. Eli edelleen uskon siihen, että meillä on mahdollisuudet tämän kaivoksen osalta kannattavan kaivostoiminnan jatkumiseen. Eli lisätalousarvion esitys Terrafamen osalta vaikuttaa tällä hetkellä hyvin perustellulta, jo senkin takia, että kaivostoiminnan äkkinäinen lopettaminen voisi merkitä mittavia ympäristövahinkoja ja toiminnan keskeytys on todella erittäin kallista. Kolmas asia, Hossan kansallispuisto. Hossan kansallispuiston perustaminen Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017 on yksi hallituksen hyviä kärkihankkeita. Kansallispuiston perustaminen Hossaan ja osin Kuusamoon on aivan erinomainen päätös. Lisätalousarviossa 2 miljoonan euron lisärahoitusta Hossan perustamiseen aikaistetaan, jotta kansallispuisto voitaisiin avata jo alkukesästä 2017. Tätä myöten alue ja yrittäjät voisivat hyödyntää kansallispuiston tuoman lisäarvon jo kesämatkailusesonkina 2017. Tämä on hallitukselta aivan erinomaista ajattelua: aikaistaa rahoitusta, jotta Hossaa pystytään hyödyntämään ajateltua aikaisemmin. Eli siis ympäristönsuojeluakin voidaan ajatella elinkeinoelämän näkökulmasta. Aivan erinomaista ajattelua. (Olavi Ala-Nissilä: Erinomainen puhe myöskin!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-03-01T16:14:39,2016-03-01T16:21:47,Tarkistettu,1.1 2016_16_108,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa on sekä kiitettävää että moitittavaa. Annan ruusut ensin. Olen iloinen siitä, että hallitus esittää varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaan 8,3 miljoonan euron korotusta. Täysin kohtuuttomien kehitysyhteistyöleikkausten jälkeen tämä korotus tuleekin tarpeeseen. Turkki joutuu tällä hetkellä kantamaan kohtuuttoman suuren vastuun pakolaisista. Maassa on tällä hetkellä 2,6 miljoonaa syyrialaista pakolaista, ja siellä on syntynyt 150 000 syyrialaisvauvaa. Tällä hetkellä esimerkiksi koulunkäynnin järjestäminen kaikille pakolaislapsille ei ole mahdollista. Tästä huolimatta hallitus on tähän mennessä kieltäytynyt peruuttamasta edes osaa kehitysyhteistyöleikkauksistaan, mutta käy se näinkin, että kehitysyhteistyövaroja nostetaan lisätalousarvioilla. Tätä soisi tapahtuvan myös tulevien lisätalousarvioiden yhteydessä, sillä rahoituksen tarve ei tällä lisäyksellä poistu. Hallitus voisi harkita, löytyisikö rahaa myös muuhun kehitysyhteistyöhön, esimerkiksi sellaisille järjestöille, jotka toimivat kriisialueilla. Toisen ruusun hallitus ansaitsee Hossan kansallispuistolle antamastaan 2 miljoonan euron rahoituksesta. Kansallispuiston rahoitusta aikaistetaan, jotta uusi puisto voitaisiin avata jo ensi vuoden alkukesällä. Tämä on hieno tapa juhlistaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa. Vielä hienompaa olisi kuitenkin ollut, jos itsenäisyyttä olisi juhlistettu yhden puiston sijasta kahden kansallispuiston perustamisella. On hyvä, että Porkkalaan osoitettiin lisärahaa, mutta olen edelleen sitä mieltä, että se ansaitsisi myös kansallispuiston statuksen. Arvoisa puhemies! Sitten niihin risuihin. Hallitus ehdottaa Terrafame Group Oy:lle eli Talvivaaralle 38,5 miljoonan euron lisärahoitusta. Valtiovarainministeri totesi, että vaikka tämä raha annettaisiin, niin se ei riitä kuin kevään ajan. Lisärahaahan myönnettiin Talvivaaralle jo viime vuoden lisätalousarvioissa yli 200 miljoonaa euroa, ja kaikkiaan rahaa on palanut jo noin puolisen miljardia. Hallituksen mukaan lisärahoitusta tarvitaan, koska Terrafame‑yhtiöön ei ole saatu ulkopuolisia sijoittajia, vaikka niitä on etsitty jo vuosien ajan. Tähän on olemassa hyvä syy: kukaan ei usko, että Talvivaarasta voisi saada kannattavaa. Mielestäni nyt on jo aika katsoa totuutta silmiin. Vaikka me kaikki haluaisimme, että kaivos toimisi ja toisi työtä Kainuuseen, niin teot osoittavat toista. Ulkopuoliset sijoittajat eivät hankkeeseen enää usko. Bioliuotusprosessia ei ole saatu toimimaan, purkuputkilupaa ei ole, ja vaikka se tulisi, ei sekään vielä takaa mitään. Nikkelin maailmanmarkkinahinta on sellainen, ettei kaivosta saa kannattavaksi. On arvioitu, että kaivoksen hallittu sulkeminen maksaisi 300 miljoonaa euroa. Tätä on pidetty suurena summana. Tällä hetkellä kaivoksen ylläpitoon kuitenkin kuluu 20 miljoonaa euroa kuukaudessa. Tämä on valtava summa veronmaksajien rahaa, jolle voisi löytää helposti parempiakin käyttökohteita. Myös työllisyysnäkökulmasta sijoittamalla saman summan muihin työllistämistoimiin saataisiin myös työtä Kainuulle nykyistä enemmän. Ei kannata haaskata tätä rahaa Talvivaaraan, missä se valuu hiekkaan yhtä varmasti kuin kaivoksen kipsisakka-altaan likavedet. Me vihreät esitämmekin, että lisärahoitusta Talvivaaraan ei myönnetä vaan kaivos ajetaan hallitusti alas ja sijoitetaan sitten siihen valtion rahaa, että saamme ympäristövahingot korvattua. Arvoisa puhemies! Hallituksen lisätalousarviota moitin myös siitä, että siinä ei mainita sanaakaan junista. Nyt ei Joensuun ja Varkauden välillä kulje enää kuin yksi vuoro päivässä, aamuseitsemältä. Tämä ei ole palvelutason kannalta millään tavalla järkevää. Se ei myöskään mahdollista sitä, että Joensuussa opiskelevat nuoret pääsisivät perjantaisin viikonlopuksi kotiin. Joensuu—Varkaus‑välille pitäisi lisätä ainakin yksi lisävuoro, jos juna halutaan säilyttää todellisena vaihtoehtona. Tähän VR:llä on valmius, eikä se tulisi edes kovin kalliiksi. Lisävuoron saisi järjestettyä koko vuodeksi murto-osalla siitä rahasta, joka Talvivaaraan nyt uppoaa joka kuukausi. Risuja on annettava myös siitä, että lisätalousarviossa ei taaskaan anneta rahaa työllistämiseen. On totta, että emme voi pelkästään valtion rahalla työllistää, mutta meillä on valtava joukko työttömiä, erityisesti nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä, jotka tarvitsevat työllistämiskeinoja työllistyäkseen. Nyt tulee viestiä ympäri Suomea siitä, että työllistämisrahat uhkaavat jo loppua, vaikka ollaan aivan alkuvuodessa menossa, ja toisaalta starttirahaa ei voida myöntää niin pitkäksi ajaksi kuin olisi tarvetta, jotta uudet yrittäjät pääsisivät kokeilemaan siipiään. Pennin venyttämisellään junailun tukemisessa ja työllisyysmäärärahoissa hallitus vaarantaa maakuntien elinvoiman. Hallitus on sulkenut silmänsä siltä, että toimivalla junaliikenteellä olisi mahdollista tukea elinkeinoja paljon tehokkaammin kuin Talvivaaraa tekohengittämällä ja että työllistämisen edistäminen maksaa itsensä pitkällä tähtäimellä moninkertaisesti takaisin. Toivottavasti hallitus ymmärtää tämän ja tekee lisätalousarvioon vielä uusjaon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-03-01T16:21:52,2016-03-01T16:28:06,Tarkistettu,1.1 2016_16_109,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Edustaja Halmeenpää oli äsken puhujalistalla kymmenes, ja todettiin, että pieni debatti voidaan sen jälkeen käydä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_110,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio tuodaan eduskunnalle poikkeuksellisen aikaisessa vaiheessa, kuten valtiovarainministeri Stubb täällä asiaa esitellessään totesi. Syynä on Metsähallitus-laki ja sitten joukko muita kiireellisiä asioita. Valtiovarainministeriön lisätalousarvion mukaan Metsähallituksen liiketoiminnan taseeseen ollaan siirtämässä kaikkiaan noin 40 000 hehtaaria virkistysmetsää Ylä-Lapista. Lisäksi yli 2 miljoonaa hehtaaria yleisiä vesialueita ja vajaat 400 000 hehtaaria Ylä-Lapin luontaistalousalueita on ehdotettu siirrettäväksi niin sanottuun kolmanteen taseeseen, joka on määritelty uudessa käsitteillä olevassa Metsähallitus-laissa. Tämä uusi kolmas tase on melko epämääräinen välimuoto, eikä kukaan tunnu tietävän sen tarkoitusta. Siihen ei kuulu tuottovaatimusta, mutta alueet on kuitenkin helposti muutettavissa talouskäyttöön. Se, että 40 000 hehtaaria pääosin kitukasvuista metsää tai tunturikoivikkoa kasvavaa Ylä-Lapin virkistysmetsää siirretään tuottovaateen alaiseen liiketalouden taseeseen, on oma merkillinen kysymyksensä sinänsä. Tästä kolmannesta taseesta puolestaan on sanottu, että se olisi jonkinlainen vastaantulo ja myönnytys ja että näin vältyttäisiin siirtämästä kaikkia mahdollisia tiukasti suojeltujen alueiden ulkopuolisia valtion maita ja vesiä Metsähallituksen tuottovaateen alaiselle bisnespuolelle liiketalouden taseeseen. En oikein tiedä, onko tämäkään selitys merivettä kestävä. Huomionarvoista nimittäin on, että näihin lisätalousarvion kirjauksiin johtaneen uuden, käsittelyssä olevan Metsähallitus-lain mukaan aiemmasta poiketen uuden kolmannen taseen ja niin ikään tuottovaadetta vailla olevan julkisten hallintotehtävien eli käytännössä Metsähallituksen luontopalvelujen taseen välisistä tasesiirroista ei päättäisikään eduskunta vaan valtioneuvosto, kun aikaisemmin kaikista Metsähallituksen tasesiirroista on päättänyt eduskunta. Kyllä tästä kolmannesta taseesta kaikkiaan sellainen vaikutelma jää, että kyseessä on hallituksen poliittinen linjaus ottaa maamme kaikki mahdolliset luonnonvarat, yhteinen kansallisvarantomme, entistä tiukemmin bisnespuolen haltuun tai ainakin sellaiseen paikkaan, josta se helposti on sinne siirrettävissä. Näistä muista lisätalousarvioesitykseen sisältyvistä asioista nostan muutaman asian. Ensinnäkin 1,7 miljoonaa euroa lisää peltipoliisien hankintaan on aivan kannatettava ja hyvä ajatus jo pelkästään liikenneturvallisuuden vuoksi. Niin me edustajat kuin kaikki kansalaisetkin oletettavasti tunnemme lain ja myös liikennesäännöt. Näin ollen tämän esityksen tarkoitus ei tietenkään voi olla se, että kerätään lisää varoja valtion kassaan olettaen, että mahdollisimman moni kansalainen lakia rikkoo, mutta liikenneturvallisuuden kannalta tarkoitus on merkittävä ja kannatettava. Samoin kannatettava on 2 miljoonan euron lisätalousarvioesitys Hossan kansallispuiston välttämättömän infran rakentamiseen, jotta puisto on käyttövalmiudessa ja koko komeudessaan vierailtavissa kaikille kansalaisille heti vuoden 2017 kesän kynnyksellä. Samoin kannatettavaa on 8,3 miljoonan euron kehitysyhteistyörahan korotus Turkille annettavan pakolaisavun koordinointiin. Se on vastuullista politiikkaa. Mitä taas tulee lisätalousarvion esitykseen, että 38,5 miljoonaa euroa Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estämiseen myönnetyistä määrärahoista peruutetaan ja siirretään Terrafamen toiminnan turvaamiseen, siitä on paikallaan muutama sananen. Arvoisa puhemies! Jos vähän suhteuttaa asioita tämän rahanmenon suhteen, Energiaviraston mukaan tuulivoimaan on laitettu valtion rahaa nyt noin 226 miljoonaa euroa syöttötariffin alusta lukien. Siitä on sentään saatu haluttua vastinettakin eli sähköä ja lisäkapasiteettia markkinoille. Uusi tasapuolisempi kustannusneutraali tukijärjestelmä on kyllä tekeillä, se on hyvä. Mitä tulee Talvivaaraan laitettuun rahaan, sinnehän me olemme upottaneet yhteensä lähes 500 miljoonaa, puoli miljardia euroa, mukaan lukien Finnveran ja Solidiumin kautta mennyt raha. Viimeksi vuosi sitten eduskunta lisärahoitti Talvivaaraa 100 miljoonalla, viime syksynä 209 miljoonalla eurolla, ja nyt Talvivaaran, Terrafamen pussinperä ammottaa jo taas tyhjyyttään. Valtiovarainministeri Stubb arvioi tänään lisätalousarviota esitellessään ja siitä käytyä debattia kommentoidessaan, että nyt lisätalousarvioesitykseen kirjatuilla 38,5 miljoonalla eurolla Talvivaarassa päästäisiin toiminnan turvaamisessa jopa kesän yli. Arvoisa puhemies! Tätä sopii kyllä vahvasti epäillä, sillä kaivoksen toiminnan kuluthan ovat noin 20 miljoonaa euroa joka kuukausi, siis noin 165 000 euroa joka päivä. Kun Terrafamen nykyvarat ovat lopussa huhtikuun loppuun mennessä, kuten tästä lisätalousarvioesityksestä saattoi lukea, eihän nyt keskustelussa olevalla vajaalla 40 miljoonalla eurolla päästäisi kuin hädin tuskin juhannukseen. Jos tälle tielle lähdemme, kesäkuussa olemme mitä todennäköisimmin jälleen Terrafamen, Talvivaaran lisärahoituksen äärellä ja arvailemassa parhaan tiedon mukaan, joko bioliuotusmenetelmä olisi vajaan kymmenen vuoden yrittämisen jälkeen vihdoin vauhdissa, olisiko jo nikkelin hinta roimassa nousussa, olisivatko kaivosalueen jätevesiongelmat, jotka eivät ole aivan vähäiset, kestävällä tavalla uusia ympäristövahinkoja aiheuttamatta ratkeamassa. Arvoisa puhemies! On kuitenkin hyvä todeta tässäkin yhteydessä, että kukaan ei kiellä Talvivaaran kaivoksen merkittävää työllisyysvaikutusta Kainuun alueelle. Ei ole syytä myöskään epäillä, etteivätkö Talvivaaran kaivoksen työntekijät olisi kaikissa tilanteissa toimineet parhaan kykynsä mukaan, jos ei nyt aivan parhaalla tavalla aina onnistuen, kuitenkin parhaansa yrittäen, ei siitä ole kyse. On ollut varmasti aivan reilua ja paikallaan jo viime kaudella antaa Talvivaaran kaivokselle mahdollisuus rämpiä ongelmista selviytymisen tielle markkinaehtoiseen kaivostoimintaan, mutta rajansa kaikella. Arvoisa puhemies! Totean kysymyksen muodossa vielä kertaalleen: Mitä muuta merkittävässä määrin on saatu Talvivaaran kaivoksesta? Kuinka paljon työtä, joka on tullut valtiolle kalliiksi? Mitä muuta kuin yksi iso konkurssi? Mitä muuta kuin merkittäviä ympäristöongelmia lähialueen vesistöihin? Meidän on tässä tilanteessa syytä harkita erittäin tarkoin, mitä teemme. Kannatan sitä salikeskustelussa esitettyä ehdotusta, että tarvitsemme ulkopuolisen objektiivisen arvion, mitä nyt kannattaa tehdä ja mihin arvioihin kannattaa uskoa. Sekin on työllistävä vaikutus, jos päätämme, että Talvivaaran kaivoksen toimintaa tässä tilanteessa näillä nyt käsillä olevilla tiedoilla kannattaa lähteä hallitusti alas ajamaan. Eivät siellä työllistävät vaikutukset seinään pysähdy. Ne jatkuvat, teimmepä mitä hyvänsä. Kyse on siitä, minkä arvion annamme sille tavoitteelle, joka kaiketi meidän kaikkien mielestä tulee olla: markkinaehtoinen, ympäristövastuullinen, taloudellinen, työllistävä kaivostoiminta. Jos me sitä emme ole saavuttamassa, on valittava toisin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-01T16:28:30,2016-03-01T16:37:39,Tarkistettu,1.1 2016_16_111,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Niikko. — Pyydän muitakin, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_112,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Halmeenpää ja edustaja Mikkonen kovasti kritisoivat Talvivaara-investointia ja sen saavutuksia — ihan aiheesta. Tämä kaivosteollisuuden kokeilu nikkelin osalta Suomessa on ollut aikamoinen katastrofi, mutta minkäs teemme? Tässä tilanteessa olemme taas — jälleen yksi esimerkki siitä, millaisen perinnön me olemme saaneet aikaisemmalta hallitukselta. Näitä esimerkkejä täällä on tänään kuultu monta kertaa. Mutta ei tämä Talvivaara sillä ratkea, että me lyömme nytten luukut kiinni ja sanomme, että laitetaan 300 tai 500 miljoonaa euroa sen sulkemiseen, vaan nyt pitää kärsivällisesti katsoa, miten tässä edetään. Meidän täytyy saada jonkun verran siitä myös rahoja takaisin. Mutta olen samaa mieltä, että mikäli ostajaa ei löydy ja mikäli ympäristölupia ei löydy, niin toki näitä täytyy tarkastella hyvin kriittisesti välittömästi tämän jälkeen. Mutta mitä tulee tähän työllisyyden lupaamiseen ja parantamiseen, eduskuntavaalien alla vihreät lupasivat kovasti, että he luovat 200 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, jos he menevät hallitukseen. Mitkä ne keinot olivat? Täällä lukee, että eräässä seminaarissa, missä on teidän puheenjohtajanne puhunut, ne keinot ovat olleet: ""Puolet uusista työpaikoista saadaan aikaan työllistämisen ja työllistymisen helpottamisen kautta. Toinen 100 000 uutta työpaikkaa syntyy uusille aloille. Niistä puolet voitaisiin luoda uusiutuvan energian käytöllä."" Eihän tämmöisillä lauseilla ja lupauksilla työpaikkoja luoda, vaan meidän täytyy saada tämä kilpailukyky kuntoon. Olen iloinen siitä, että myös vihreät varmasti on samaa mieltä siitä, että yhteiskuntasopimus (Puhemies koputtaa) on äärimmäisen tärkeä askel oikeaan suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-01T16:37:42,2016-03-01T16:39:23,Tarkistettu,1.1 2016_16_113,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! En minä nyt edellistä hallitusta kehu, mutta ei kai se Talvivaara kuitenkaan heidän perintönsä ole. Ehkä tällä on vähän pidempi historia, ja se liittyy ehkä enemmänkin yritystoimintaan, minkä edustaja Niikkokin varmasti tietää. Toki joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään, mutta jos ajatellaan tätä talouden kuvaa nyt tämän kyseisen yhtiön osalta, niin ehkä kannattaa kääntää katse vuoteen 2013, jolloin ministeri Vapaavuori ei lähtenyt 20 miljoonan talkoisiin, jotka olisivat olleet valtion osuus, jolla olisi tämä yhtiön rahoitus viety siihen, että se olisi päässyt vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn. Siinä vaiheessa löimme oven kiinni ja nyt maksamme siitä. Tästä Vapaavuoren ja TEMin ratkaisusta me olemme maksaneet satoja miljoonia jo nyt tässä. Nyt on selkeätä ruveta arvioimaan näitä asioita järki kädessä. Minun mielestäni se, että nyt varoja siirretään sieltä ympäristöpuolelta tänne, on kohtuutonta, eikä se ole meille vasemmistoliitossa maistunut. Nyt on ratkaisuja tehtävä, jotta päästään eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-01T16:39:23,2016-03-01T16:40:34,Tarkistettu,1.1 2016_16_114,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen surullisena seurannut tätä keskustelua Metsähallitus-laista ja viime päivinä Suomen luonnonsuojeluliiton kannanottoja, jotka näyttävät kyllä tulevan lähestulkoon kuin vihreiden puoluetoimistolta, jos peilaan niitä näihin edustaja Halmeenpään sanoihin. Tästä 40 000 hehtaarin alueesta tuolla Ylä-Lapissa, jossa itse olen pitkään asunut ja paljon tuollakin retkeillyt, haluaisin todeta, että sillä alueella on nykyiselläänkin hakattu muutama tuhat kuutiometriä puuta vuodessa ja pidetty se alue siistinä ja hyvänä ja retkeilykelpoisena. Mitään muutoksia tämän alueen käyttöön ei nyt olla esittämässä, niin että huoli on siinä mielessä täysin turha. Hämmästelen tätä väitettä siitä, että olisi jotenkin helpompaa ottaa näitä alueita liiketaloudelliseen käyttöön. Kysynkin, mitä palomuureja meillä tällä hetkellä on. Aivan samalla tavalla eduskunnan päätöksellä näitä asioita voidaan ottaa liiketaloudelliseen käyttöön, mikäli halutaan ja mikäli katsotaan se tarpeelliseksi. Mutta kyllä hyvin on pärjätty tähän saakka, ja alueet siellä ovat edelleen, (Puhemies koputtaa) ja niitä hoidetaan, niitä käytetään ja niistä huolehditaan vastuullisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-01T16:40:34,2016-03-01T16:41:41,Tarkistettu,1.1 2016_16_115,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin olisin puuttunut tähän keskusteluun liittyen näihin työllisyysmäärärahoihin ja niiden valitettavaan puutteeseen tässä lisätalousarviossa ja siihen, että hallitus ei näytä nyt omilla toimillaan tähän työllisyystilanteeseen haluavan puuttua. Kun nyt kuitenkin ajatellaan, missä tilanteessa me olemme — työttömyys koko ajan nousee, meidän nuortenkin työttömyys on noussut jo siihen tilanteeseen, että meillä on noin 50 000 alle 25-vuotiasta työtöntä — niin nyt kyllä vaadittaisiin niitä tekoja hallitukselta. Esimerkiksi niitä valitettavia leikkauksia, mitä hallitus päätti tehdä nuorisotakuuseen, nyt olisi kyllä syytä harkita uudestaan ja satsata sinne lisämäärärahoja, koska ei tämä ainakaan sitä tulevaisuudenuskoa nyt sille porukalle anna, minkä pitäisi tämä Suomen tulevaisuus rakentaa. Toisena kommenttina on hyvä tässäkin keskustelussa jälleen tuoda se ilmi, että kyllä nyt alkaisi olla kiire myös sille, että tätä meidän työttömyysturvaa voitaisiin muuttaa vähän aktiivisempaan suuntaan. Kun siitä on täälläkin paljon lupauksia kuultu hallituspuolueiden osalta, niin nyt pitäisi pikkuhiljaa (Puhemies koputtaa) siirtyä sitten sanoista tekoihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-03-01T16:41:42,2016-03-01T16:42:51,Tarkistettu,1.1 2016_16_116,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on ryhtynyt tekemään toimia sen eteen, että saadaan työllistymisen esteet poistettua, ja se on tällä hetkellä se kaikkein tärkein asia. Erilaiset tukityöllistämistoimet ovat valtion työllistämistä, niin kuin varsin hyvin tiedämme. Ne eivät ole tuottavaa työllistämistä, ne eivät ole investointeja, ne eivät tue vientiä. Nyt täytyy löytää uusia keinoja, nämä vanhat keinot on jo käytetty. Mitä sitten taas Talvivaaraan tulee, niin hyväksykää nyt, hyvät ihmiset, se asia, että uutta rahaa sinne ei ole menossa, vaan se on entisen, vanhan rahan siirtämistä paikasta toiseen. Mitä tulee siihen sinänsä, kun Talvivaara on nyt siinä tilanteessa, missä se on, niin se vain on niin, että se maksaa, ajetaanpa se alas tai nostetaanpa se ylös. Kumpikin on äärimmäisen kallista. Tällä hetkellä tilanne on patti, koska meillä ei ole Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä asiasta. Meidän täytyy saada Vaasan hallinto-oikeuden päätös siitä, mitä sieltä saa juoksuttaa ja mitä ei saa juoksuttaa, sen jälkeen voimme katsella tätä asiaa rauhallisin mielin ja tehdä rakentavia ja hyviä päätöksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-03-01T16:42:51,2016-03-01T16:43:57,Tarkistettu,1.1 2016_16_117,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että tähän maahan tarvitaan uusia työpaikkoja. Se, että täällä ollaan huolissaan myös työllistämismäärärahoista, ei ollenkaan sulje pois sitä, että me tarvitsemme työtä myös sinne yrityksiin ja yksityiselle sektorille. Me uskomme — itse asiassa samalla tavalla kuin hallituskin kärkihankkeissaan on nostanut — että biotalous on yksi näitä meidän tulevaisuuden aloja, niin kuin ovat digitalisaatio, cleantech, joista voidaan saada sitä uutta työtä luotua sinne. Myös perustulo — josta vihreät iloitsevat, että hallitus sitä kokeilua nyt ajaa — on yksi keino nimenomaan yhdistää sosiaaliturvaa ja työntekoa niin, että aina kaikki työ olisi kannattavaa ja aina kannattaisi ottaa työtä vastaan. Yhteiskuntasopimuksessa nämä sotu-maksujen alennukset yrittäjille ovat ilahduttava asia, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että meillä on jonkun verran nuoria pitkäaikaistyöttömiä, jotka tarvitsevat myös räätälöityjä keinoja siihen, että he voivat löytää (Puhemies koputtaa) tiensä myös yksityisille markkinoille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-03-01T16:43:58,2016-03-01T16:45:06,Tarkistettu,1.1 2016_16_118,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Puheenjohtaja! Tähän työllistämiseen liittyen: Juurikin näin, että ei nuoria pidä tempputyöllistää, vaan nimenomaan sinne oikeille työmarkkinoille näitä työpaikkoja pitää luoda, ja siinä pitää työnantajille tulla nyt sitä helpotusta nimenomaan, että se työllistäminen on helpompaa ja kannattavampaa jatkossa. Sieltä niitä lääkkeitä on nyt löydettävissä. Hyvä, että tässä asiassa ollaan etenemässä. Mitä Talvivaaraan tulee, niin muistuttaisin kuitenkin, että nämä miljoonat, mistä puhutaan ja mitä nyt ollaan lisätalousarvion myötä antamassa, eivät ole lisärahaa, vaan nimenomaan siirtomääräraha tulee sinne. Ne eivät nimenomaan kuitenkaan poista sitä, kun puhutaan, että ympäristöstä pidetään huolta, vaan sehän on ehdottomasti linjattu näin, että ne ympäristöasiat on hoidettava sieltä ja on oltava kannattavaa sen toiminnan, ei muuten tätä jatketa. Sehän on linjattu, että se laitos pysäytetään siinä vaiheessa, kun se voidaan pysäyttää, mutta joka tapauksessa sitä pitää pyörittää vielä luultavasti parin vuoden ajan. Kyllä meidän on katsottava, että tämä kannattava toiminta voidaan siellä löytää. Bioliuotusprosessihan toimii jo tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-03-01T16:45:06,2016-03-01T16:46:21,Tarkistettu,1.1 2016_16_119,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuorot edustajille Halmeenpää, Niikko ja Myllykoski, ja sitten me menemme listaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_120,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tuossa vähän koetin suhteuttaa äskeisessä puheenvuorossani asioita, mihin sitä rahaa laitetaan. Jos puhutaan siitä rahasta, mitä työllisyyteen sijoitetaan, niin voihan tässä verrata tätä Talvivaaraan laitettua rahaa vaikkapa työllisyysmäärärahoihin, jotka ovat olleet noin 400 miljoonaa euroa vuodessa — näitähän nyt leikataan. Talvivaaraan on siis pistetty noin 500 miljoonaa euroa. Että kyllähän tämäkin tietysti työllistää, mutta en tiedä, onko lopputulos aivan se haluttu. Siitä, onko tämä edellisen hallituksen perintöä vai ei, toteaisin, että kyllä tässä aika paljon on perintöä Talvivaara Oy:ltä itseltään ja siellä tehdyistä ratkaisuista ja valinnoista, joista yksi on epävarma teknologia nimeltään bioliuotus, jonka on todettu toimivan hyvin lämpimässä ja kuivassa ilmastossa, kuten vaikkapa Australiassa, mutta lämmintä ja kuivaa ilmastoa ei ole Kainuuseen odotettavissa, ei edes ilmastonmuutoksen myötä. Toinen perintö on huolimattomuus jätealtaiden koon ja tiiviyden mitoittamisessa. Se ei ole hallituksen perintöä, se on Talvivaara Oy:n perintöä. Kolmas perintö on nikkelin maailmanmarkkinahinta, (Puhemies koputtaa) johon eivät syyllisiä ole sen paremmin mitkään maan hallitukset kuin Talvivaarakaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-01T16:46:22,2016-03-01T16:47:40,Tarkistettu,1.1 2016_16_121,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tukityöllistämistoimia sekä työllisyysmäärärahoja kyllä tarvitaan jatkossakin, mutta eri asia on, missä määrin. Nytten meidän täytyy tässä hallituksessa ottaa uudet keinot käyttöön, koska kuten, edustaja Räsänen, mainitsitte, eihän nuorisotakuu ole toiminut viime hallituskauden aikana. Ei ole syntynyt niitä luvattuja työpaikkoja, koulutusputkia, joilla nuoret ovat päässeet kiinni tähän yhteiskuntaan. Meidän täytyy katsoa asiaa toisella tavalla, ja tämä hallitus on mielestäni havainnut sen tärkeän muutoksen: meidän täytyy aivan uudella tavalla ruveta lähestymään niitä henkilöitä, jotka eivät pääse kiinni koulutukseen ja työelämään. Yksi asia on se, mitä ministeriö on luvannut, että tulee ammattikoulureformi, -uudistus. Se on tärkeintä, että me pystyisimme lyhyilläkin koulutusputkilla saamaan nuorille työpaikkoja. Ja minä uskon, että tämä hallitus — kun annatte vielä aikaa — vielä onnistuu uudistamaan näitä polkuja, joita aikaisemmin eivät, tähän saakka, edelliset hallitukset ole kyenneet tekemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-01T16:47:40,2016-03-01T16:48:36,Tarkistettu,1.1 2016_16_122,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Täällä on nyt sekä vastauspuheenvuoro että varsinainen puheenvuoro seuraavaksi edustaja Myllykoskella. Pyytäisin edustaja Myllykoskea puhujapönttöön, varsinainen puheenvuoro. Siirrymme siis listaan. (Jari Myllykoski: Meni taas yksi merkintä sitten! — Naurua)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_123,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että kyllä tämä lisätalousarvio tämän työllistämisen ja siihen kohdistuvien tukitoimien osalta on suuri pettymys. Jos tässä salissa aiemmin, kun tätä keskustelua käytiin, sanottiin, että oppositiolla on taivastelua näissä puheenvuoroissa, niin täytyy sanoa, että oppositio ei taivastele vaan ymmärtää numeroita ja tekee sen perusteella johtopäätöksiä, että meillä työllisyys on vain koko ajan vähentynyt. Nyt jos ei meillä yrittäjyyden tukemiseen starttirahojen muodossa ole tahtoa tällä hallituksella, joka pyrkii politiikkaansa korostamaan sillä, kuinka yrittäjyyttä, yrittäjyyttä ja taas yrittäjyyttä koetetaan tukea, niin onhan se nyt kummallista, että se kääntää selkänsä sille omalle politiikalleen. Tuntuu melkeinpä käsittämättömälle. On selvää, että me tarvitsemme tässä maassa työllisyyttä, mutta edelleenkään ei hallituksen tässä eikä myöskään aiemmissa talousarvioissa ole esitetty sitä, mitenkä edistämme itse asiassa sitä biotaloutta taikka cleantechiä, mihinkä hallituksella olisi hyvät mahdollisuudet, kun me loisimme vaikkapa eri verojärjestelyin mahdollisuuksia siihen, että uusia cleantechin innovaatioita voitaisiin luoda referenssilaitoksiksi ja sitä kautta luoda tähän maahan yrittäjyyttä mutta myös, totta kai, työpaikkoja. Mitä Metsähallitus-lakiin tulee, niin tämä nyt näyttää sille, että hallitus on sen päättänyt, että tässä asiassa emme taivu edes kätilöitten edessä, vaan nyt tämä viedään härkäpäisesti asiantuntijoidenkin mukaan ilman, että tässä olisi EU:n kilpailulainsäädännön kanssa sellaista harmonian epätasa-arvoa, etteikö voitaisi jatkaa nykyisellään. Käyttöoikeussopimusta, hankintadirektiivin voimaantuloa ei ole välttämätöntä nyt tehdä. Mutta kun tässä nyt niin tulee käymään, niin me totta kai tarvitsemme tähän hetkeen, tähän aloitustoimenpiteeseen, mitä tapahtuu tämän lainmuutoksen myötä, lisätalousarvion, missä huolehditaan siitä, että työntekijöiden eläkkeet pystytään turvaamaan jo tässä vaiheessa. Se on erityisen tärkeää ja on siis positiivinen asia tässä surkeassa tapauksessa. Olisin lyhyesti vielä, arvoisa puhemies, perustellut näkemystäni siinä, että vaikka vasemmistoliitto ei katso suopeasti sitä, että näitä rahoja siirretään sieltä ympäristöpuolelta nyt tähän toimintaan, niin oma henkilökohtainen näkemykseni on kuitenkin se, että kun me tiedämme, että jos ei tätä rahaa nyt anneta, niin toiminta loppuu todella nopeasti ja siihen sitten taas tarvitsisi olla jo lisää rahaa, että tämmöistä hallittua alasajoa voitaisiin tehdä, ja sitä en voi kyllä henkilökohtaisesti katsoa oikeaksi päätökseksi. Nyt olisi se aika, kun rahan tarve tällä kustannusrakenteella, mitä yrityksessä tällä hetkellä hoidetaan, on se, että tulemme tarvitsemaan tälle vuodelle jo kesäkuussa 100 miljoonaa euroa rahaa. Sitä päätöstä edeltäen on pystyttävä perusteellisesti selvittämään asia niin, että eduskunnassa kaikki voivat, jos haluavat sitten ulkopuolisen asiantuntijan näkemykseen perustaa omaa kantaansa, tehdä kesäkuussa niitä ratkaisuja sen suhteen, onko jatkorahoitus oikein vai väärin. Enkä voi olla toistamatta varapuhemies Pekkarisen esille tuomaa näkemystä siitä, voidaanko laitos laittaa uinumaan. Se on teknisesti mahdollista. Toki se tarkoittaisi erittäin nopeita, rajuja toimia, myös henkilöstön lomautusta sekä urakoitsijoitten kanssa tehtävien sopimusten päättymistä, jos se tarkoittaisi, että se tehtäisiin nyt käytettävissä olevilla varoilla. Tietysti voisi kysyä, jos elinkeinoministeri täällä olisi, kuinka meidän omistajaohjauksen valvonta on tässä kohtaa pitänyt. Jos valtiolta on annettu tietyn verran rahaa toiminnan pyörittämiseen tietyksi ajaksi ja jos se nyt näyttää loppuvan jo niin sanotusti muutaman kuukauden jälkeen, niin ehkä jossain on syytä sitten myös tarkastella ja perata tämäkin asia sinne kesäkuuhun mennessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-01T16:48:53,2016-03-01T16:54:33,Tarkistettu,1.1 2016_16_124,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Poimin tästä lisätalousarviosta pari aihetta ja käsittelen ne tässä puheenvuorossa yhtä aikaa, jos ehdin. Kovin ovat erilaisia: puhun Talvivaarasta ja sitten pakolaisavusta ulkoasiainministeriön hallinnonalalta. Tänään on käyty niin hallituksen jäsenten kuin opposition puolelta minun mielestäni melko ansiokasta, painokasta ja asioihin perustuvaa keskustelua Talvivaaran tilanteesta, ja erityisesti kyllä haluaisin kiittää edustaja Halmeenpään puheenvuoron Talvivaara‑pointteja. Kun valtiovarainministeri Stubb oli täällä paikalla, hän puheenvuorossaan korosti, että Talvivaaran tilanteessa ja tulevaisuuden ratkaisuissa korostuvat työllisyys, talous ja ympäristö. Näinhän se on, ja näitä asioita on useampikin hallitus jo painottanut ja yrittänyt niitä — toivon mukaan — parhaansa mukaan päätöksissään tehdä. Mutta rajansa varmasti kaikella. Omalta osaltani toivon paljon tulevalta oikeuden päätökseltä Nuasjärven purkuputken kohtalosta. Se tulee ratkaisemaan paljon Talvivaaran kohdalla. Oikeastaan en haluaisi tässä puheenvuorossa niinkään toistaa asioita, joita on sanottu. No, yhden asian toistan: sen, että olen iloinen siitä, että uutta rahaa Talvivaaraan ei laiteta vaan että tämä 38,5 miljoonaa euroa on siirtomäärärahaa. Kovat ovat luvut, mitä on vuosien mittaan Talvivaaraan laitettu — ja varmasti hyvässä tarkoituksessa. Mutta itse tulen tuolta Ylä-Savosta voimakkaalta maatalous-, karjatalous- ja viljanviljelyalueelta. Ne yhteydenotot eri tahoilta eivät ole vähäisiä, jotka ovat painottaneet ja tuoneet esille huolta maatalouden ja puhtaan ruuan tulevaisuudesta. Nuo päästöt, mitkä Talvivaarasta esimerkiksi Vuoksen vesistön suuntaan tulevat, eivät tarkoita pelkästään vesistön pilaantumista. Kyse on monen muunkin elinkeinon uhkista. On kyse muun muassa kalanviljelijöistä, kalastajista, kalanjalostuksesta, viljanviljelyksestä, viljatuotteitten jalostamisesta, maidosta ja maidonjalostuksesta. Jo nyt olen saanut kuulla, että paikallisten kalastajien toimeentulo on suuressa vaarassa, koska kalanjalostajat ovat kieltäytyneet ostamasta niitä kaloja noiden valuma-alueitten vesistöistä, jotka on sieltä kalastettu. Viljanviljelijä, joka on jalostanut omien viljojensa tuotteita, ei ole niitä saanut kaupaksi. Jo nyt on tilanne, että joittenkin järvien rannoilla lehmät eivät saa laiduntaa. Voitte kuvitella, kuinka tässä sitten puolustat suomalaista ruuantuotantoa, jos meille tulee tällaisia alueita, joilla me emme saa laiduntaa eläimiä. Tämä on todella iso asia myös meidän maitotuotteitten jalostukselle, brändäykselle, puhtaan ruuan asioille. Osaltaan kyllä yhdyn tähän näkemykseen, että meidän olisi hyvä saada tällainen ulkopuolinen kokonaisselvitys Talvivaaran tilanteesta. Mutta missään nimessä en halua mitään vuosikymmenten tai usean vuoden selvitystä, joka osaltaan lykkää oikeiden päätösten tekemistä, vaan haluaisin semmoisen napakan selvityksen, jossa kattavasti otetaan huomioon laajemminkin kuin vain Talvivaaran tehtaan alueen taikka edes niiden lähialueitten ympäristöhaitat. Siihen tulisi saada isompi näkökulma. Nyt näyttää sille, että tämä toinen osio näistä ulkoasiainministeriön hallinnonalan kannanotoistani ei tähän puheenvuoroon sovi, mutta onneksi tuolla on tuo painike paikan päällä, niin että pyydänpä toisen puheenvuoron.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-03-01T16:54:43,2016-03-01T16:59:46,Tarkistettu,1.1 2016_16_125,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Poliisin automaattisten nopeusvalvontalaitteiden määrän lisäämiseen ja uusimiseen ehdotetaan lisäystä 1,7 miljoonaa euroa siten, että uusitut laitteet mahdollistavat entistä tarkemman nopeusvalvonnan. Tämä on ehdottomasti kannatettava lisäys, koska satsaus tuo moninkertaisesti eurot takaisin nopeasti, erityisesti nyt, kun puuttumiskynnystä ollaan jälleen alentamassa. Toki tämä raha olisi voitu laittaa myös perinteisen liikennevalvonnan kehittämiseen. Tälle puuttumiskynnyksen alentamiselle ei ole mielestäni tarvetta, eikä se edesauta liikenneturvallisuutta, jonka pitää olla kaiken liikennevalvonnan lähtökohta. Jos rahat ovat valtion kassasta loppu, niin sitä vajetta ei saa paikata siten, että kansalaisten luottamus liikenneturvallisuusvalvontaan horjuu. Liikenneturvallisuutta parannetaan parhaiten kiinnijäämisriskiä lisäämällä. Tällä hetkellä puuttumisrajaksi on asetettu 8 kilometriä tunnissa, joka varmuusvähennyksen kanssa tarkoittaa, että puuttumisraja on tutkan näyttämän 11 kilometriä tunnissa yli sallitun nopeuden — siis yli sallitun nopeuden. Tämän ovat kansalaiset melko hyvin tiedostaneet ja hyväksyvät. Kun autojen turvallisuus koko ajan paranee ja teiden remonttitalkoiden jälkeen tieverkostonkin on syytä olettaa olevan paremmassa kunnossa, ei ole kovin helposti ymmärrettävissä, että turvallisuuteen vedoten pitäisi puuttumisrajaa laskea. Puuttumisrajan laskun sijasta tulisi satsata uskottavaan liikennevalvontaan, joka toimii valvontatolppien välissäkin, eli näkyvään, poliisien suorittamaan liikennevalvontaan. Sakotuskynnyksen alentaminen 8 kilometristä tunnissa 7:ään toisi laskelmien mukaan valtion kassaan 8 miljoonaa euroa. Hallitus kaavailee, että loput lisätulot tuo kameravalvonnan lisääminen, ja näin varmasti tapahtuukin. Merkittävä osa poliisin tietoon tulleista rikoksista on liikennerikoksia, ja suurin osa niistä on ylinopeuksia. Ainakin yksi tienkäyttäjä automaattisessa liikennevalvonnassa kuitenkin unohtuu eli moottoripyörät. Moottoripyörillä ajetaan kaikkein eniten kuolonkolareita ylinopeudella, mutta ne eivät jää automaattivalvonnassa lainkaan kiinni. Voikin hyvin kysyä, milloin saamme jälleen kaksipyöräisten ajoneuvojen etuosaan pienen rekisterikilven, joka edes vähän helpottaisi kuljettajan kiinnijäämistä. Arvoisa rouva puhemies! Kun automaattinen kameravalvonta saa nyt odotetusti lisää rahoitusta, niin toivottavasti valvonnassa pystytään tulevaisuudessa valvomaan muutakin kuin ajonopeuksia. Tämä on osattu jo vuosia muualla, mutta ei Suomessa, vaikka olemme teknologiassa maailman huippumaa. Lakkautusuhan alla on useita pieniä poliisiasemia. Niiden ylläpito maksaa joidenkin arvioiden mukaan miljoona euroa per vuosi. Samaan aikaan poliisien määrä on voimakkaasti vähenemässä, ja samaan aikaan satsataan 1,7 miljoonaa euroa peltipoliisiin. Ilmeisesti peltipoliisi on ainut, joka tuottaa valtiolle jotain. Arvoisa rouva puhemies! Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi 8,3 miljoonalla eurolla aiheutuen Suomen osallistumisesta Turkille annettavaan pakolaisavun koordinointivälineeseen. Tällä määrärahan lisäyksellä helpotamme Turkin tilannetta maahan tulleiden pakolaisten elinolosuhteiden parantamisessa. Tämä hillitsee omalta osaltaan myös pakolaisten muuttovirtoja, ja pystymme vaikuttamaan Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon ennalta ehkäisevästi. Tästä on annettava hallitukselle erityiskiitos. Tämä 8,3 miljoonan euron lisäys on hyvä esimerkki siitä, mitä nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu. Humanitäärinen apu kohdistetaan sinne, missä on suurin tarve avullemme. EU on sitoutunut 3 miljardin euron rahoitukseen pakolaisten elinolosuhteiden parantamiseksi Turkissa. Suomen kansallinen maksuosuus on tästä kokonaisuudessaan 28,4 miljoonaa euroa. Se ei ole pienelle Suomelle ollenkaan vähäinen määrä. Näen myös hyvänä, että ylimääräinen valtionavustus annetaan Pietari-säätiölle Suomen Pietarin-instituutin ja Pietarin Suomalaisen Koulun turvaamiseen. He tekevät paljon sellaista, mistä monellakaan meistä ei ole kovin paljon tietoa. Vaikka tämä rahasumma on varsin vähäinen, niin se on menossa oikeaan osoitteeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-03-01T16:59:51,2016-03-01T17:05:21,Tarkistettu,1.1 2016_16_126,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuuntelin tätä debattikeskustelua aikaisemmin. En valitettavasti itse siihen ehtinyt osallistua, mutta minulle muutama asia tässä pisti silmään, erityisesti keskustelu yhteiskuntasopimuksesta ja sen mahdollisuuksista kilpailukykyyn ja tähän lisätalousarvioonkin, jota täällä tänään ja tälläkin hetkellä käsitellään. Elikkä jotenkin jäi sellainen käsitys, että ensin oppositiossa on koko syksy arvosteltu sitä, että hallitus ei vetänyt pakkolakeja pois, ja se oli sitten esteenä niille neuvotteluille ja nyt, kun yhteiskuntasopimukseen on päästy — ja toivotaan tietysti, että se laajalti hyväksytään ja se olisi korvaus tälle hallituksen kilpailukykypaketille — sitten tänään kuitenkin kritisoitiin sitä, miksei hallitus tee työllistämisen eteen riittävästi. Muun muassa SDP arvosteli sitä, että kestää kuitenkin kaksi vuotta ennen kuin nämä vaikutukset näkyisivät. Minulle heräsi semmoinen kysymys, että toivotaanko SDP:stä ehkä nyt sitten kuitenkin pakkolakeja kahdeksi vuodeksi, kun kuitenkin on vahvasti korostettu sitä, että annettaisiin se päätösvalta sinne, minne se kuuluu. Itse olen kyllä sitä mieltä, että eduskunnalle kuuluu lainsäädäntövalta, enkä ole nähnyt suurena ongelmana sitä, että me emme täällä saisi säätää tai pystyisi säätämään lakeja tarvittaessa. Itse olen todella tyytyväinen siitä, että sopimus on nyt saatu syntymään, ja se on parttien toivomus. Aivan kuin se olisi nyt joku riidan tulos, jotenkin täällä tänään sai keskustelusta sellaisen käsityksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-03-01T17:05:27,2016-03-01T17:07:12,Tarkistettu,1.1 2016_16_127,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioesityksestä löytyy erinomaisen linjakkaasti etenevä hallituksen kärkihanke eli tämä kansallispuiston perustaminen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotena. Puisto tulee Suomussalmen ja Kuusamon rajalle Hossaan ja Julmaan-Ölkkyyn, niin kuin täällä on jo todettu. 2 miljoonan euron lisämäärärahalla saadaan tulevan kesän aikana kunnostettua ja viimeisteltyä jo olemassa olevia retkeilyalueen rakenteita ja näin puisto saadaan hyvään kuntoon kesäkuun 2017 avajaisiin. Tämä kulttuurinen puisto rakennetaan vuorovaikutuksessa ja hyvässä kumppanuudessa alueen ihmisten ja yritysten kanssa. Ihmisen kädenjälki näkyy puiston alueella tuhansien vuosien takaa metsästyksen, kalastuksen, poronhoidon ja puiden hyötykäytön jälkinä. Mielestäni tämän ihmisen ja luonnon erinomaisen kumppanuuden tulee näkyä myös puiston tulevina toimintoina. Tämä itsenäisyyden juhlavuoden puisto on erinomainen viesti kansainvälisille matkailijoille, kertoo tietynlaista laatuviestiä Suomen ainutlaatuisesta luonnosta, ja tämä viesti kannattaa hyödyntää jo tulevana kesänä matkailussa. Ministerin ratkaisu oli hyvä niin Hossan kuin Porkkalankin kannalta. Porkkalan luonto saa tulevaisuudessa uuden mahdollisuuden, uskon niin. Totean vielä, että edustaja Heikkisen puheenvuoro Talvivaaran kokonaisselvityksestä on kannatettava. Vaikutusta muihin elinkeinoihin ei ole kenties riittävän painavasti tuotu esiin tässä vuosien aikana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-03-01T17:07:17,2016-03-01T17:08:51,Tarkistettu,1.1 2016_16_128,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan vielä lyhyesti tästä työllisyydestä, josta on puhuttu tänä päivänä hallitus—oppositio-akselilla, ja me emme paranna varmaan työllisyystilannetta toisia arvostelemalla. Mutta kaikki me muistamme, mitä tämä hallitus sai viime vuonna käteen, reilut 300 000 työtöntä, ja tämä työttömyysnousu on jatkunut. Ennen kaikkea saamme olla huolissamme pitkäaikaistyöttömistä ja nuorisotyöttömistä. On erittäin tärkeätä, että nuoret saisivat sen ensimmäisen työpaikan. Yleensä kun ihminen tai perhe joutuu työttömäksi, niin siinä tulee perheelle monenlaisia ongelmia: on asuntovelat, lasten koulutukset ja yleensä toimeentulo. Yhdyn myös siihen näkemykseen, että niin sanottu yhteisöveron lasku ei tuonut työpaikkoja vaan nämä suuret yritykset jakavat osinkoja henkilöille ja välttämättä pkt-yrityksille näistä ei tullut mitään hyötyä. Tämän päivän toiveet pannaankin siihen, että pkt-yritys työllistäisi nyt ihmisiä. Tiedämme, että välilliset työvoimakustannukset ovat valtavan suuret, että kukaan yrittäjä ei palkkaa ihmistä, jollei ole pakko. Toivottavasti nyt tämä yhteiskuntasopimus, josta tänäkin päivänä on puhuttu, toisi varsinkin näille pk-yrityksille jotain hyötyä, että me saisimme niitä yrittäjiä, jotka työllistäisivät sitten näitä työntekijöitä. Mekin perussuomalaiset toivomme, että saataisiin tämä maailma sentään käyntiin. Kaikki lähtee siitä, että tavaralle tai palveluille on markkinarako. Siitähän se lähtee. Sitten täällä on kaikista puhuttu, mistä minäkin aion lyhyesti puhua, että ihan myönteistä on, niin kuin edellinenkin puhuja mainitsi, tämä kansallispuiston perustaminen Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi sinne Suomussalmen Hossan alueelle. Samoin myönteisenä me perussuomalaiset katsomme tämän runsaan 8 miljoonan euron avun Turkille pakolaisapuun. Sitten kun on puhuttu tästä Talvivaara-sotkusta, johonka nyt ollaan myöntämässä 38 miljoonaa, niin minä en ainakaan osaa sanoa, pitäisikö se koko tehdas laittaa alasajoon. Sen tiedämme, että se ei ole vain näin ykskaks ajettu alas. Vai näemmekö me vuosien varrella, että tämä on vielä toimeentuleva yritys, sen vain aika näyttää. Sitten ihan tämmöinen henkilökohtainen kanta. Täällä on paljon puhuttu tästä, että poliisitoimelle lisätään 1,7 miljoonaa. Lisämäärärahan tarve aiheutuu automaattisten nopeusvalvontalaitteiden uusimisesta ja lisäämisestä niin, että laitteet mahdollistavat entistä tarkemmin nopeuksien ylittämisen valvonnan. On tietysti hyvä, että liikennettä valvotaan monipuolisesti, että siellä eivät kännikalat eivätkä muut aja eikä näitä suuria nopeusrajoituksia sitten tehtäisi. Mutta en voi yhtyä siihen hallituksen näkemykseen, että kun viime vuoden syksyllä nostettiin rikesakot, oliko se nyt, 70—80:stä 200 euroon ja nyt ollaan vielä nostamassa tuntuvasti, niin tämmöisellä rahastetaan sitten valtion kirstuun niitä lisärahoja, vaan kyllä ne pitää jollain muulla lailla saada tänne. Tässä kyllä toivoisin, että hallitus lähtee nyt vaikka tuonne Suomenlahden keväthangille miettimään. Jonkinlaista oikeudenmukaisuutta pitäisi tässäkin nopeusrajoituksessa olla. En kyllä ymmärrä, kuinka tähän on päädytty, että nyt ollaan nostamassa aivan älyttömästi tätä rikesakkoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-03-01T17:08:54,2016-03-01T17:13:14,Tarkistettu,1.1 2016_16_129,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä käytiin äsken keskustelua Talvivaaran tilanteesta, ja yhdyin niihin näkemyksiin, että olisi hyvä kenties saada sellainen pikainen mutta kattava selvitys Talvivaaran vaikutuksista, ei pelkästään luontoon, talouteen ja työpaikkoihin vaan myös muihin elinkeinoihin. Listasin äsken, että muun muassa eri maatalouden ja ruuantuotannon muodot ja alkutuotannossa tuotettujen elintarvikkeiden jalostaminen ovat semmoisia, jotka voivat olla ja ovatkin jo nyt sijaiskärsijöinä. Tuohon listaan kyllä pitää ehdottomasti lisätä myös matkailu. Tämä on aika keskeinen elinkeino meillä eri puolilla Suomea eikä vähiten tuolla ylempänä Suomea. Moni saa leivän matkailusta, ja kun me yritämme houkutella myös ulkomaisia matkailijoita ja euroja tänne, niin meillä ei ole varaa menettää meidän uniikkia luontoamme. Mutta, arvoisa rouva puhemies, tämä toinen asia, minkä takia tänne puhujanpönttöön saavuin, oli tämä lisätalousarvion määräraha ulkoasiainministeriön hallinnonalan alla, reilu 8 miljoonaa euroa maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön, joka lähinnä kattaa 30 prosenttia siitä sopimuksesta, että EU on sitoutunut 3 miljardin euron rahoitukseen pakolaisten elinolosuhteiden parantamiseksi Turkissa osana laajempaa EU—Turkki -yhteistyötä muuttoliikevirtojen hillitsemiseksi Turkista Eurooppaan. Tämä on varmasti hyvä toimenpide, ja olen iloinen siitä, että EU-maat pystyvät yksituumaisiin toimiin Turkkiin ja ehdottomasti myös muille kriisialueille ja kriisin lähialueille. Kaikki toimet EU:n ja YK:n pakolaisjärjestön yhteistyön tiivistämiseksi ovat kannatettavia, avun muodossa siis sinne kriisialueille. Mutta myös haluaisin nostaa esille kaikki ne toimenpiteet, mitä me EU:na tai YK:n sateenvarjon alla voisimme tehdä niin, että saisimme ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan suitsituksi. Se ei tarkoita silloin pelkästään tätä pakolaisapua niillä alueilla vaan yhteisiä toimia siihen, että viemme tavallaan elin- ja toimintatilan näiltä rikollisjärjestöiltä, jotka tätä ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa toteuttavat. Siinä säästetään ihmishenkiä, ja kaiken kaikkiaan se, että me pystyisimme tekemään pakolaistyötä, turvapaikanhakijoitten ""valintatyötä"" siellä, monella tapaa olisi osaratkaisu meidän pakolaiskysymyksiimme. Kun pystyisimme laajemmassa mittakaavassa toteuttamaan niitten aitojen turvapaikanhakijoitten löytämistä ja heidän turvallista tuomistaan EU:hun, se olisi mielestäni inhimillistä ja varmasti osaltaan pystyisi vastaamaan siihen kritiikkiin, mitä tämä yhä jatkuva ja varmasti vielä vuosien saatossa jopa voimistuva maahanmuutto ja ihmisten muuttovirrat aiheuttavat, jos näitä kriisejä ei saada kuriin. Oma lukunsahan on tietysti tulevaisuuden ja tietysti nyt jo osin toteutuva ihmisten muutto sen takia, että ilmasto muuttuu ja elinolosuhteet, elämisen mahdollisuudet häviävät osasta maapalloamme. Niin, summa summarum, mitä tässä halusin sanoa, on se, että haluan kannustaa Suomen hallitusta olemaan aktiivinen osapuoli näissä EU:n ja YK:n pakolaisjärjestön toimielimissä, jotta näitä toimenpiteitä semmoisen tehokkaan ja oikein suunnatun pakolaisavun antamiseksi kriisialueilla pystytään toteuttamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-03-01T17:13:18,2016-03-01T17:18:32,Tarkistettu,1.1 2016_16_130,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen työttömyysluvut ovat kauhistuttavat. Suomessa oli tammikuun lopussa lähes 370 000 työtöntä. Se on 8 500 enemmän kuin vuosi sitten. Omassa maakunnassani Pohjois-Karjalassa työttömien osuus työvoimasta on 18 prosenttia, ja vastaava luku koko maassa on noin 14 prosenttia. Myös nuorisotyöttömyys on kasvussa mutta myös pitkittymässä. Itse olenkin erityisen huolissani nuorten tilanteesta. Tutkimusten mukaan nuoren, jonka työttömyys on kestänyt 3 kuukautta, työllistyminen vaikeutuu huomattavasti. Tällä hetkellä Suomessa on jo yli vuoden työttöminä olleita nuoria yli 10 000. Tässä pahentuneen työttömyyden tilanteessa olisi ollut tärkeää, että hallitus olisi jatkanut tavalla tai toisella Lauri Ihalaisen käynnistämää nuorisotakuuta. Me tiedämme kaikki, että nuorisotakuu ei poistanut nuorten työttömyyttä, mutta sen avulla pystyttiin pitämään nuorten pitkäaikaistyöttömyys hyvin kurissa. Se oli viime kaudella Euroopan matalin. Hallitus on kuitenkin luopunut suurimmasta osasta nuorisotakuuseen kuuluneista toimenpiteistä, ja se on aiheuttanut nyt myöskin nuorten pitkäaikaistyöttömyyden kasvun. Aiempien lamojen ja taantumien aikana on valtiovallan taholta ohjattu työllisyyden hoitoon lisää rahaa ja te-toimistoihin lisää henkilökuntaa. Nyt hallitus pahenevasta työttömyydestä huolimatta on pienentänyt työllisyysmäärärahoja ja säästänyt myös te-toimistojen resursseista. Tämä on tarkoittanut muun muassa sitä, että nuoret eivät saa te-toimistosta henkilökohtaista palvelua. Monelle nuorelle työn hakeminen ilman henkilökohtaista ohjausta ja tukea on raskasta. Nuoret eivät osaa toimia työnhakijoina työmarkkinoilla, sillä he eivät tiedä työn hakemisen pelisääntöjä. On eettisesti väärin, että nuoret jätetään oman onnensa nojaan, sillä syrjäytymisen riski nuoren kohdalla on erityisen suuri. Valtiontalouden tarkastusviraston tekemien selvitysten mukaan työttömyys saadaan taantuma- ja lamakausina katkaistua nopeammin, jos te-toimistoihin lisätään henkilökuntaa. Tämä toimii siis myös käänteisesti: mitä vähemmän työntekijöitä te-toimistoissa, sitä useammin työttömyys pitkittyy, ja näin on huomattu käyvän erityisesti nuorten kohdalla. Samoissa selvityksissä on tullut esille, että nuoret pitäisi lähes aina ohjata henkilökohtaisen palvelun pariin. Nuorille, työelämään vasta tulleille ja työnhakuun tottumattomille eivät nettipalvelut kerta kaikkiaan sovi. Ja tällä hetkellä nuoret joutuvat jonottamaan henkilökohtaista palvelua viikkoja, joillakin alueilla jopa kuukausia. Ministeri Lindström on monissa haastatteluissa myöntänyt nämä edellä mainitut asiat, mutta hän on kuitenkin samalla todennut, että lisärahoitusta ei työttömyyden hoitoon tule. Päinvastoin määrärahoja on tarkoitus pienentää entisestään. Siksi haluaisinkin tietää, onkohan hallituksessa laskettu, mitä nämä syrjäytyneet nuoret tulevat yhteiskunnalle tulevaisuudessa maksamaan ja miten vaikea on saada työelämän ulkopuolelle pitkäksi aikaa jäänyt nuori takaisin työkykyiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-03-01T17:18:37,2016-03-01T17:22:21,Tarkistettu,1.1 2016_16_131,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on nyt hallituksen esitys vuoden 2016 lisätalousarvioksi. Esitykseen sisältyy muutamia kohtia, joihin otan kantaa. Ensinnäkin muutama sana kestomurheenkryynistämme Talvivaarasta, jonka tilanne on edelleen varsin ongelmallinen. Tässä tapauksessa on toki nimellisesti kyseessä tekninen siirto, eli Terrafame Oy:n omaa pääomaa on tarkoitus korottaa 38,5 miljoonalla eurolla ja peruuttaa samalla vastaava summa Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estämiseen tarkoitetuista määrärahoista. Kaivoksen pahin vaihe on toivottavasti nyt takana, kun sen prosessit on saatu toimimaan aiempaa tehokkaammin. On kuitenkin muistettava, että kyseisen kaivoksen talous- ja ympäristöriskit ovat edelleen varsin suuria, kuten ne ovat olleet koko sen toiminnan ajan. Yksityisen kumppanin löytäminen ja hallinto-oikeuden päätös purkuputkesta ovat jatkossa avainasemassa, kuten muun muassa edustaja Niikko aiemmin totesi. Toisaalta kaivoksen hallittu sulkeminenkin maksaisi arviolta noin 300 miljoonaa euroa. Sulkeminen saattaa toki joka tapauksessa olla edessä jo lähitulevaisuudessa. Valtiovarainvaliokunta onkin sitten näiden seikkojen vuoksi erittäin vaikean paikan edessä. Nyt jos koskaan tarvitaan puolueettomia asiantuntija-arvioita ja toki vieläpä siten, että kokonaisuus otetaan huomioon mahdollisimman laajasti. Sitten lyhyesti Turkille annettavasta avusta muuttoliikevirtojen hillitsemiseksi, mikä on erittäin kustannustehokas tapa auttaa, kuten edustaja Terho aiemmin tänään totesi. Mikäli turvapaikanhakijoiden lukumäärä Euroopassa ja Suomessa pysyy tänä vuonna kohtuullisella tasolla, se tulee olemaan meidän kaikkien etu. Esitetty määrärahan korotus 8,3 miljoonalla eurolla on hyvin pieni summa verrattuna jo pelkästään Suomessa käsiteltävien hakemusten kustannuksiin. Jos ja kun myös Venäjän rajan kautta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä saadaan laskuun ja tilanne itärajallamme hallintaan, on meillä aiempaa selvästi paremmat edellytykset selviytyä maahanmuuttokriisistä kuivin jaloin. Tilanne ei ole kuitenkaan lainkaan helppo, ja paljon on vielä tehtävää, mutta valonpilkahduksiakin on näkyvissä. Arvoisa puhemies! Esitän lopuksi muutaman huomion viikonvaihteessa kasaan väännetystä yhteiskuntasopimuksesta. Prosessi sopimuksen aikaansaamiseksi on kestänyt jo hyvin kauan, ja on erittäin tärkeää saada se lopultakin onnistuneesti päätökseen. Pitkällä tähtäimellä sopimus syntyessään parantaisi kilpailukykyämme. Toteutuessaan se kehittäisi myös kansallista yhteistyökykyämme ja auttaisi rakentamaan viime vuonna kärsinyttä yhteiskunnallista luottamusta kokonaan uudelta pohjalta. Sopijaosapuolten löytämän neuvottelutuloksen jälkeen katseet kohdistuvatkin tällä erää sekä maan hallitukseen että SAK:hon. Odotan näiltä molemmilta myönteistä kannanottoa lähipäivien aikana. Vaikka ennakkotavoitteeseen ei neuvotteluissa nähtävästi aivan päästykään, on suunta ollut täysin oikea. Täällä tänään esitetty vertaus kahden metrin seiväshypystä ei vastaa kovin hyvin todellisuutta. Pikemminkin kyseessä on, prosessin erittäin vaikea alkutaival huomioiden, vähintään 5,5 metrin loikka. Hallituksen kaavailemien veronalennusten avulla päästäisiin vieläkin lähemmäs tavoitetta. On tärkeää, ettei veroasteemme jatkossa ainakaan nouse. Arvoisa puhemies! Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen tässä vaiheessa ei voisi olla enää kenenkään etu. On näet aivan varmaa, ettei parempaa sopimusta saataisi neuvottelemalla enää aikaiseksi. On kuitenkin sinänsä ymmärrettävää, että yön tunteina sorvatun ratkaisun yksityiskohtia käydään vielä kertaalleen läpi. Muutaman vuorokauden hidaste ei ole mikään suuri ongelma, kunhan sopimus lopulta hyväksytään. Kannustankin lämpimästi kaikkia osapuolia hyväksymään sopimuksen ja siirtymään eteenpäin kohti sen toteuttamista, jotta taloutemme lähtee uuteen nousuun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-03-01T17:22:30,2016-03-01T17:27:28,Tarkistettu,1.1 2016_16_132,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropposelle totean nuorten työllistymisestä seuraavaa: Hallituksen keskeinen tavoite on se, että Suomeen syntyy lisää työpaikkoja. Erityisen tärkeää on se, että jokainen nuori pääsee peruskoulun jälkeen jatkamaan opintoja ja saa työn syrjästä kiinni. Valtiovarainvaliokunta erityisesti paneutui viime eduskuntakaudella nuorisotakuuseen, ja me yksimielisesti mietinnössä totesimme, että nuorisotakuu ei toiminut. Se ei antanut tukea, turvaa ja apua niille nuorille, jotka sitä erityisesti tarvitsevat. Ja tuon mietinnön perusteella hallitusneuvotteluissa katsoimme, miten nuorisotakuuta pitää kehittää, ja sovimme, että nuorisotakuuta kehitetään yhteiskuntatakuun suuntaan, ja se on yksi hallituksen kärkihanke. Toivon todella, että oppositio ja erityisesti sosialidemokraatit tarkkaan katsovat, mitä tuon kärkihankkeen tiimoilta tapahtuu. Nuorisotakuun ongelma oli se, että oli paljon toimijoita mutta kukaan ei ottanut koppia nuoresta. Nyt hallitus haluaa luoda mallin, jossa todellakin on aikuinen, joka saattaen vaihtaa ja huolehtii nuoresta, joka tarvitsee apua ja tukea. Mielestäni se on yksi hallituksen tärkeimmistä kärkihankkeista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-03-01T17:27:31,2016-03-01T17:28:44,Tarkistettu,1.1 2016_16_133,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään ollaan kuunneltu hallituksen esitystä eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarviosta, ja kun keskustelu on päättymässä, niin tämmöinen yleishuomio tästä Talvivaaran tilanteesta ja Terrafamen tilanteesta. Hallitus nyt yrittää paikata tilannetta omilla toimillaan, ja sinänsä on ymmärrettävää, että toimiin ryhdytään, koska ympäristökatastrofinkin välttämiseksi on joitain toimia tehtävä. Mutta kyllä täällä aika moni kansanedustaja niin hallituksesta kuin oppositiosta on esittänyt vakavan huolen tästä tilannearvion tekemisestä. Toistankin tuossa debatissa esittämäni ajatuksen siitä, että tuotettaisiin niin maan hallitukselle kuin koko eduskunnalle kunnollinen ulkopuolisen toimesta tehty tilannearvio tästä Talvivaaran tilanteesta ja niistä toimista, joihin asiantuntijat meitä poliitikkoja kannustaisivat. Sitten mainitsen vielä tämän peltipoliisiasian, 1,7 miljoonaa peltipoliiseihin. Se sama eurosatsaus tekisi noin 34—35 poliisimiestä ja -naista kentälle. Meillä puuttuu kehyksestä vuoteen 2019 poliisin määrärahoista huomattava osa. Silloin puhutaan jo kymmenistä miljoonista euroista, jos halutaan saada tämä sisäisen turvallisuuden tilanne, poliisin resurssit ja poliisien ikärakenteeseen liittyvä poistuma hanskaan vuoteen 2019 mennessä. Sitä ei korjata lisätalousarviolla, ja toivon, että eduskuntaan kevään kehyksissä hallitus tuo esityksen siitä, millä tavalla tähän poliisitoimeen pystytään saamaan sellainen vakaus, ettei poliisi vuodesta toiseen joutuisi oman toimintansa paikkaamiseksi antamaan erilaisia poliisilaitoksia pois tai ottamaan jopa kunnalta lahjoituksena toimipisteitä, mitä tällä hetkellä Suomessa tapahtuu. Tämä tilanne ei poliisin toiminnan uskottavuuden näkökulmasta ole paras mahdollinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-03-01T17:28:46,2016-03-01T17:30:41,Tarkistettu,1.1 2016_16_134,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Totta on, että nuorisotakuu ei pystynyt pitämään nuorten työttömyyttä kurissa, mutta se pystyi pitämään pitkäaikaistyöttömyyden kurissa, joka oli viime kaudella siis Euroopan matalin, kun verrataan eri valtioiden nuorten tilannetta. Hallituksen kannattaisi myös lukea tämä Valtiontalouden tarkastusviraston selvitys, jossa tarkastusvirasto toteaa, että te-toimistoissa tarvitaan tällä hetkellä juuri nyt lisää henkilökuntaa nuorten auttamiseen. Tarkastusviraston selvityksessä on tullut esille, että se nuorten face-to-face-kohtaaminen on ensisijaista, jos halutaan auttaa niitä nuoria työelämään. Tällä hetkellä on alueita, missä nuoret odottavat jopa neljä kuukautta sitä, että he pääsevät face-to-face-kontaktiin te-toimiston ammattihenkilön kanssa. Ja jos nuori odottaa neljä kuukautta sitä, että pääsee sinne kohtaamiseen, jossa voidaan neuvotella ja pohtia sitä tilannetta, niin se on ihan liian pitkä aika, koska tutkimuksessa todetaan, että jos nuori on mitään tekemättä kolme kuukautta tai yli, niin sen jälkeen se syrjäytyminen on paljon helpommin tapahtuvaa ja työllistyminen on sitä vaikeampaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-03-01T17:30:42,2016-03-01T17:31:59,Tarkistettu,1.1 2016_16_135,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän Talvivaara-asiaan sellainen elvyttävä näkökulma, että kun työllisyydestä on paljon puhuttu, niin Talvivaara työllistää, tai Terrafame tässä tapauksessa paremminkin työllistää, 550 ihmistä suoraan, välillisesti noin 250. Joissakin keskusteluissa tahtoo hieman unohtua tämän merkitys Suomelle ja Kainuulle, mikä tällä tehtaalla on, ja varsinkin kun mietitään sitä, mikä se potentiaali sillä alueella on. Malmivarannot riittävät arviolta 60 vuodeksi. Ympäristövahinkoja ja -riskejä ei pidä väheksyä, mutta tässä tilanteessa, jossa toinen vaihtoehto on se, että lähdetään ajamaan kaivosta alas, sekin on pitkä tie ja erittäin kallis tie. Kiitän tästä kansallispuistoasiasta. Suomussalmi ja Kuusamo saavat kansallispuiston, ja tässä on nyt sitten hieman aikaistettu tätä rahoitusta siihen suuntaan, ja sillä on merkittäviä matkailuun ja yrittäjyyteen liittyviä yhtymäkohtia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-01T17:32:01,2016-03-01T17:33:07,Tarkistettu,1.1 2016_16_136,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuuntelin tässä muutamia puheenvuoroja ja vielä innostuin kommentoimaan. Tuo Talvivaara oli semmoinen asia, jota seurasin viime hallituskaudella televisiosta, kun en ollut täällä kansanedustajana, ja olen ollut siitä tosi huolissani monta kertaa. Katsoin, että mitä ihmettä siellä eduskunnassa tehdään. Kyllä se aika katastrofaaliselta kansalaisesta näyttäytyy. Minusta se ei olisi ollenkaan huono idea, jos sillä selvityksellä olisi saatavissa jotakin uutta, koska kyllä tässä täytyisi ratkaista, ettei tämä ole niin kuin joku Kreikka, että aina vain lapataan lisää rahaa ja tuntuu, että se ei koskaan selviä. Totta kai minä pelkään hirveästi niitä ympäristökatastrofeja. Olen erittäin ympäristöystävällinen ihminen, ja siinä mielessä se olisi varmaan hyvä. Ilokseni huomaan, että minun täytyy olla SDP:n Mäkisalo-Ropposen kanssa samaa mieltä tästä face-to-face-tapaamisesta. Tapasin Hyvinkään työvoimatoimiston toimipisteessä tämmöisiä työnohjauksen psykologeja ympäri Suomea. Meillä oli tämmöinen yhteistapaaminen, ja he korostivat nimenomaan sitä, että erityisesti näille syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille se face-to-face, kasvokkain tapaaminen, on kyllä se ainoa keino saada heillä eteenpäin sitä itseluottamusta. Siellä on monesti itseluottamusongelmia. Minusta oli semmoinen hyvä esimerkki, joka tämän kertoi ja joka on kuvaava. Nuori mies sanoi, että minä olen työtön enkä minä töitä ikinä haluaisikaan. Tämä rouva oli kysynyt sitten, että no, mitä sinä vastaat, kun tuttu mies tulee kadulla vastaan ja aina kysytään, että mitä sinulle nyt kuuluu. Hän sanoi, että no, hän kääntyy kadun toiselle puolelle, kun ei hän kehtaa sanoa, että hän ei ole missään, ja sitten siitä se keskustelu oikeastaan meni eteenpäin, että ei siitä ollut kysymys, ettei hän halunnut työllistyä, vaan hän ei ollut oikein osannut ja tiennyt, mitä tekee, ja sitten hän koki sen kuitenkin häpeälliseksi. Että ei se ollutkaan niin, että hän ei halua työllistyä, että hän on niin nokkava tyyppi. Sitten sitä kautta se solmu lähti auki.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-03-01T17:33:07,2016-03-01T17:35:06,Tarkistettu,1.1 2016_16_137,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_16_138,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa on esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta. Kun tutkin tätä, niin ajattelin ensinnä, että onko tässä mitään yhteyttä tähän paljon puhuttuun ampuma-asedirektiiviin, mutta sillä ei ole mitään tekemistä, vaan tämä esitys on ainoastaan tekninen muutos, jossa ampuma-aselakiin tehdään kolmeen pykälään viittaus EU:n deaktivointiasetukseen. En tiedä, olenko kaikilta osin oikeassa tässä esityksessä, mutta on täällä sitten muita, jotka tässä lähetekeskustelussa korjaavat näitä näkemyksiä. Lakimuutos vahvistaa yhtenäistä linjaa Euroopassa ja ehkäisee osaltaan laitonta asekauppaa. Deaktivointiasetuksen mukaan deaktivoituja ampuma-aseita saa siirtää toiseen jäsenvaltioon ainoastaan, jos ne on varustettu yhteisellä yksilöivällä merkinnällä ja niiden mukana on asetuksen mukainen deaktivointitodistus. Näin ollen voidaan varmistaa, että deaktivoinnin eli aseen pysyvästi ampumakelvottomaksi on tehnyt vain ase-elinkeinonharjoittaja, jolla on siihen lupa ja jonka on annettava deaktivoinnista todistus. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että pysyvästi ampumakelvottomaksi tehtyjen ampuma-aseiden tai pysyvästi toimintakelvottomaksi tehtyjen aseen osien esittäminen olisi mahdollista myös muulle poliisilaitokselle kuin luvan haltijan kotikunnan tai kotipaikan poliisilaitokselle. Kotipaikkasidonnaisuuden poistaminen deaktivoitujen aseiden ja aseen osien esittämisen osalta joustavoittaisi menettelyä. Mahdollisuus, että Poliisihallitus tarkastaa esimerkiksi deaktivoidut sarjatuliaseet, parantaisi aseturvallisuutta. Deaktivointitoimet, jotka on suoritettava ampuma-aseiden tekemiseksi pysyvästi ampumakelvottomaksi, määritetään kolmen taulukon perusteella. Taulukossa 1 luetellaan ampuma-aseiden eri tyypit. Taulukossa 2 kuvataan toimenpiteet, jotka on suoritettava ampuma-aseiden kunkin olennaisen osan tekemiseksi pysyvästi ampumakelvottomaksi. Ja taulukossa 3 esitetään eri ampuma-asetyyppien osalta toteutettavat deaktivointitoimet. Ampuma-aseiden ja deaktivointitoimien teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi näitä teknisiä eritelmiä tarkastellaan uudelleen ja päivitetään säännöllisesti vähintään kahden vuoden välein. Jotta voidaan varmistaa ampuma-aseiden deaktivointitoimien virheetön ja yhdenmukainen soveltaminen, komissio laatii määritelmiä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Deaktivointiasetus on pitkälti yhteneväinen Poliisihallituksen deaktivointia koskevan ohjeen kanssa, mutta joitakin eroavaisuuksia esimerkiksi deaktivoinnin teknisissä eritelmissä on. Jatkossa deaktivoinnin tarkastavan viranomaisen eli Poliisihallituksen tai poliisilaitoksen on myös annettava deaktivointitodistus ja pidettävä deaktivoiduista ampuma-aseista rekisteriä. Poliisihallitus kumoaa deaktivointia koskevan kansallisen ohjeen, kun komission deaktivointiasetuksen soveltaminen alkaa huhtikuun alussa 2016, koska ohje on osittain päällekkäinen ja ristiriitainen deaktivointiasetuksen kanssa. Yksinkertaisesti sanottuna muutoksilla estetään mahdollisuus muuttaa deaktivoitu ase takaisin ampumakelpoiseksi. Arvoisa puhemies! Lopuksi esityksen vaikutuksista: Kun luin täältä hallituksen esityksestä, niin mainitaan, että muutoksilla ei ole taloudellisia vaikutuksia. Mutta deaktivointiasetuksella on taloudellisia vaikutuksia aseharrastajiin ja ase-elinkeinonharjoittajiin. Tähän pyytäisinkin jonkun viisaamman vastausta, kun en ymmärtänyt enkä osannut tutkia, minkälaisia kustannuksia tähän mahdollisesti tulee näille asianomaisille tahoille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-03-01T17:35:24,2016-03-01T17:40:04,Tarkistettu,1.1 2016_16_139,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Mäkipäälle erinomaisesta lakiesityksen esittelystä. Pidän tätä esitystä erittäin positiivisena ja myös normienpurun kannalta. Tässähän nyt todetaan, että jatkossa tällaisen ampumakelvottomaksi tehdyn deaktivoidun aseen esittäminen olisi mahdollista myös muulle kuin sille kotikunnan omalle poliisilaitokselle, ja tällä tavalla joustavoitetaan ja tehostetaan näitä menettelyitä. Esityksellä ei ole näitä taloudellisia vaikutuksia — itse asiassa tämä lukee hyvin selvästi tässä — mutta sen sijaan tässä direktiivissä, mistä edustaja Mäkipääkin kysyi, vaaditaan se, että ase todella on tehty toimintakelvottomaksi. Meillä on tällä hetkellä tässä maassa deaktivoituja aseita, jotka voidaan muuttaa hyvinkin yksinkertaisesti ampumakelpoisiksi, ja nyt tällä direktiivillä sitten puututaan siihen, että ne aseet aidosti ovat sitten sellaisia, että niitä ei kyetä enää ampumaharrastuksessa hyödyntämään. Nostan tässä myös esille edustaja Mäkipäänkin mainitseman EU:n ampuma-asedirektiivin, joka on herättänyt meillä paljon keskustelua tässä maassa. On tietysti selvää, että on syytä olla huolissaan suomalaisten reserviläisten, ampumaharrastajien sekä metsästäjien puolesta, mutta ilokseni olen huomannut, että olemme saaneet myös ystäviä muista EU-maista ja tämä asedirektiivi ei varmastikaan sellaisenaan ole nyt etenemässä läpi vaan useat maat ovat esittämässä siihen sitten varaumia. Suomi on toiminut tässä näkemykseni mukaan erinomaisesti, siitä kiitos asiasta neuvotelleille ministereille. Metsästys- ja ampumaurheilu sekä reserviläistoiminta ovat meillä perinteistä harrastamista, ja myös tähän ampuma-aselainsäädäntöön tätä tulee peilata tämän normien purkamisen kautta. Meillä on nykyisellään aselait, jotka ovat äärimmäisen tiukkoja. Meillä säädellään tiukasti tätä harrastustoimintaa, ja näen, että siinä voitaisiin jollakin tavalla myös keventää. Ei nimittäin ole mitään järkeä siinä, että sellainen henkilö, jolla on jo omistuksessaan useita ampuma-aseita, erityyppisiä ampuma-aseita, joutuu käymään läpi sen täsmälleen saman prosessin joka kerta, kun hän käy hakemassa uuden luvan ampuma-aseen hankkimiseksi. Olisi varmasti paikallaan pohtia, voitaisiinko meillä siirtyä tällaiseen ampuma-asekorttiin, jossa kerran selvitettäisiin erittäin perusteellisesti henkilön edellytykset omistaa ja hallinnoida ampuma-asetta, ja mikäli todetaan, että hän on kelpoinen näitä aseita hallussa pitämään, hänelle voitaisiin myöntää oikeus esimerkiksi 10 tai 15 ampuma-aseen hallinnointiin sitten yhdellä kortilla. Totta kai nämä aseet sitten rekisteröitäisiin myös poliisille. Meillä vaaditaan ampuma-aseharrastajilta paljon ja viime vuosina esimerkiksi käsiasetta hankkiessa on vaadittu turvallisen ampujan kurssin suorittamista, mutta jollakin tavalla tässä on menty jo kohtuuttomuuksiin saakka. Olen itse esimerkiksi taustaltani evp-upseeri, ja minulla on oikeus ampua ja ammuttaa kaikilla Suomen jalkaväen aseilla pistoolista panssarintorjuntaohjukseen, mutta tästäkin huolimatta, kun edellisen kerran revolverille hain hankkimislupaa, minulle sanottiin, että muuten voitaisiin helposti myöntää mutta teillä ei ole tätä turvallisen ampujan kurssia suoritettuna, jolloin kyllä sitten onneksi kysyin, että mitä olisi ylikomisario mieltä, riittäisikö turvallisen ampujan kurssiksi se, että todella on oikeus ampua ja ammuttaa kaikilla tällaisilla aseilla, ja onneksi se minun tapauksessani sitten riitti. Mutta normien purkamisen kautta turvalliseen ampuma-ase- ja metsästysharrastukseen, ja myös kiitokset vielä tästä lakiesityksestä, joka osaltaan keventää ampuma-aseisiin kohdistuvaa byrokratiaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-01T17:40:08,2016-03-01T17:44:23,Tarkistettu,1.1 2016_16_140,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En puhu edustaja Kärnän tavoin tulevista, vaan tästä käsiteltävästä esityksestä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ampuma-aselakia lisäämällä siihen viittaus Euroopan komission antamaan ampuma-aseiden deaktivointistandardeja ja -tekniikoita koskevaan asetukseen. Pysyvästi ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase ja pysyvästi toimintakelvottomaksi tehty aseen osa olisi mahdollista esittää myös Poliisihallitukselle tai muulle kuin luvanhaltijan kotikunnan tai kotipaikan poliisilaitokselle. Esityksen mukaisesti ampuma-aseen tai aseen osan hallussapitoon oikeuttavan luvan haltijan on 30 päivän kuluessa ampuma-aseen deaktivoinnista esitettävä ase tai aseen osa poliisilaitokselle tai Poliisihallitukselle. Poliisilaitos voisi olla muu kuin luvanhaltijan kotikunnan tai kotipaikan poliisilaitos. Tämä joustavoittaa esittämistä ja on aseharrastajan etu. Mielestäni myös deaktivoidut sarjatuliaseet voidaan tarkastaa poliisilaitoksella, missä on ihan hyvin riittävä asiantuntemus. Ampuma-aseen deaktivoinnista ja aseen osan pysyvästi toimintakelvottomaksi tekemisestä on annettu Suomessa 14. päivänä tammikuuta 2010 Poliisihallituksen ohje. Ohje koskee aseen deaktivoinnin ja aseen osan toimintakelvottomaksi tekemisen suorittamista ja deaktivoinnin ja toimintakelvottomaksi tekemisen toteamista poliisilaitoksella. Mielestäni ohjeet ovat selvät ja riittävät eikä tulkinnanvaraisuuksia ole. Osassa EU-maita deaktivointiohjeet ovat vielä lapsenkengissä, mistä kärsivät kaikki aseharrastajat myös muualla EU:ssa ja myös Suomessa. Asedirektiivin mukaan ampuma-aseena ei saa pitää esineitä, jotka vastaavat ampuma-aseen määritelmää mutta jotka on tehty pysyvästi ampumakelvottomiksi deaktivoimalla. Asetuksen mukaan ampuma-aseiden deaktivoinnin suorittavat julkiset tai yksityiset yksiköt tai ne henkilöt, joilla on kansallisen lainsäädännön mukainen lupa siihen. Mielestäni on hyvä, ettei deaktivointia voi tehdä kuin se, jolle on lupa myönnetty. Tällä taataan deaktivointien yhdenmukaisuus ohjeiden mukaisesti. Toivoa sopii, että asedirektiivi otetaan tosissaan myös muissa EU-maissa. Mitä sitten on aseen tai aseen osan deaktivointi? Deaktivoinnissa varmistetaan, että kaikki ampuma-aseen toiminnan kannalta olennaiset osat on tehty pysyvästi toimintakelvottomiksi siten, ettei niitä voida poistaa, asentaa uudelleen tai muuttaa tarkoituksena tehdä ampuma-aseesta uudelleen ampumakelpoinen. Tämän jälkeen toimivaltainen viranomainen tarkastaa deaktivointitoimenpiteet, millä varmistetaan, että ampuma-aseelle suoritetut muutokset tekevät sen pysyvästi ampumakelvottomaksi. Deaktivoidun ampuma-aseen omistaja saa tästä todistuksen tai asiakirjan, joka osoittaa ampuma-aseen deaktivoinnin suoritetuksi. Myös aseeseen tai sen osaan voidaan tehdä merkintä deaktivoinnin suorittamisesta. Deaktivoidun ampuma-aseen omistajan on pidettävä deaktivointitodistus pysyvästi saatavilla, ja jos deaktivoitu ampuma-ase saatetaan markkinoille, deaktivointitodistus on liitettävä siihen. Deaktivointitodistus on siis tämän kaltainen A4-paperi. [Puhuja näytti paperia kädessään.] Deaktivoituja ampuma-aseita voi viedä toiseen jäsenvaltioon vain, jos ne on varustettu yhteisellä yksilöivällä merkinnällä ja niiden mukana on asetuksen mukainen deaktivointitodistus. Suomen erittäin tiukka ampuma-aselaki ja ampuma-aseasetus eivät ole ristiriidassa tämän deaktivointiasetuksen kanssa. Deaktivointiasetusta sovelletaan myös niihin ampuma-aseisiin ja aseen osiin, jotka on deaktivoitu ennen asetuksen soveltamisen alkamista, jos nämä deaktivoidut aseet tai niiden osat siirretään toiseen jäsenvaltioon tai saatetaan markkinoille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+4.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-03-01T17:44:32,2016-03-01T17:49:03,Tarkistettu,1.1 2016_16_141,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Itse ehdin jo olla hieman siinä käsityksessä, että tämä deaktivointiasia ampuma-aselain sisälle tulisi vasta siinä vaiheessa, kun EU:ssa on käsitelty tämä ampuma-asedirektiivi ja se kokonaisuus, mutta käyhän se tietenkin näinkin paloittain. Kun edustaja Kulmala tässä jo varsin hyvin kuvasi tätä nykytilaa, niin haluan tuoda myös esiin tässä vaiheessa jo jatkokeskusteluun ja valiokuntatyöhön sen näkemyksen, niin kuin edustaja Kulmalakin, että meillä Suomessa poliisi on säädellyt tätä deaktivointitoimintaa huomattavasti tarkemmin, niin kuin myös meidän kansallinen lainsäädäntö huomattavasti tarkemmin, kuin Euroopassa noin keskimäärin asianlaita on. Sen takia onkin hyvin tärkeätä, että myös meidän parlamentista menee viesti Eurooppaan siitä, että eurooppalaisilla jäsenmailla on myös kehittämisen varaa tässä deaktivoinnissa, ettei näitä deaktivoituja aseita tai aseen osia voitaisi uudelleen ottaa käyttöön muun muassa rikolliseen tarkoitukseen. Ja vielä liittäen vähän tulevaankin: siinä vaiheessa, kun tämä ampuma-asedirektiivi etenee EU:ssa — niin kuin toivon, että se etenee — toivon, että se etenisi myös siinä puolustusvaliokunnan esittämässä hengessä, että reserviläistoimintaan tarvittavat aseet olisivat jatkossakin myös reserviläisten käytössä. Tätä toivoo koko puolustusvaliokunta yksimielisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-03-01T17:49:04,2016-03-01T17:50:31,Tarkistettu,1.1 2016_16_142,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_16_143,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Viime vaalikauden lopulla eduskunnassa oli käsittelyssä hallituksen esitys, jonka mukaan laittomasti maassamme oleville ulkomaalaisille tulisi taata muukin kuin kiireellinen hoito. Onneksi — ja kiitos silloisen edustaja Kari Rajamäen — tämä hallituksen esitys jäi säätämättä laiksi. Olisihan se ristiriitaista, että kun koko muu yhteiskunta pyrkii siihen, että ne, jotka ovat laittomasti Suomessa, poistuisivat Suomesta mahdollisimman pian omiin kotimaihinsa tai lähtömaihinsa, niin samanaikaisesti laajentamalla heidän terveyspalvelujaan me loisimme heille vetotekijöitä, jotka nimenomaan pitäisivät heidät laittomasti maassamme. Nyt esillä olevassa hallituksen esityksessä tartuntatautilaiksi on ilmeisesti osin kyse myös samantapaisesta problematiikasta. Kun en ole tuota yli satasivuista esitystä itse lukenut, turvaudun tässä saatepuheenvuorossani sosiaali- ja terveysvaliokunnalle parempiin asiantuntijoihin eli yhteen asiantuntijalääkäriin, joka on ollut tässä tartuntatautilakityöryhmässä jäsenenä, ja myös edellä mainittuun edustaja Rajamäkeen. Sanon, että tämä kysymyksenasettelu on entistä ajankohtaisempi, sillä viime vuonna maahamme saapuneiden kymmenientuhansien turvapaikanhakijoiden joukosta merkittävä osa tulee saamaan kielteisen päätöksen ja näistä taas osa ei tule poistumaan vapaaehtoisesti Suomesta vaan tulee jäämään laittomasti maahan. Tällöin voidaan puhua todennäköisesti jopa tuhansista ihmisistä. Tämä asiantuntijalääkäri tartuntatautilakityöryhmästä kirjoittaa, että tähän esitykseen on tullut monia parannuksia aiemmin esillä olleisiin versioihin verrattuna, mutta ydinkysymys on se, että kun aikaisemmin puhuttiin kunnan alueella oleskelevista, joka olisi kiistatta pitänyt sisällään myös laittomasti maassamme olevat, niin nyt puhutaan kunnan väestöstä, joka hänen mukaansa, ottaen huomioon myös perusteluissa olleita kohtia, jättää epäselväksi sen, ovatko myös laittomasti maassamme olevat tämän lain piirissä. Hän kirjoittaa näin: ""Lakiin on tehty matkan varrella toivottuja muutoksia, kuten on poistettu sanat ’kunnan alueella oleskelevat’ eli laittomasti maassa olevat paperittomat. Lakiesityksessä on kuitenkin edelleen heikkoja, tulkinnanvaraisia kohtia, joissa mahdollistuu uutena velvoitteena laittomasti maassa olevien henkilöiden kalliiden, valvottavien tartuntatautien, kuten hiv ja hepatiitit, elinikäinen hoito. Tällaista velvoitetta ei voimassa olevassa tartuntalaissa ole, eikä tällaista velvoitetta ole myöskään EU-tasolla."" Edelleen hän kirjoittaa: ""Oleellinen kysymys on siis se, että uudessa lakiesityksessä ei selkeästi sanota, ketä laki koskee, kun puhutaan kunnan väestöstä."" Hän kirjoittaa: ""Laissa on säädetty ilmaisu ’kunnan väestö’, joka nyt tässä yhteydessä sisältää edelleen myös paperittomat, vertaa esimerkiksi 9 §. Väestöllä perinteisesti suomen kielessä ymmärretään tietyllä maantieteellisellä alueella elävää ihmispopulaatiota. Tähän voidaan tulkita kuuluvaksi myös paperittomat."" Ja sitten tästä reaalisesta tilanteesta hän kirjoittaa seuraavaa: ""Huomioiden nykytilanne, jossa laittoman maahantulon vetovoimatekijöitä halutaan poistaa, uusi laki tarjoaa vetovoimatekijän erityisesti Venäjältä laittomasti maahamme tulolle. Lähialueillamme, kuten Venäjällä Pietarissa, on hiv-positiivisia henkilöitä 50 000, joista vain 10 000 saa hiv-lääkehoitoa. Siten 40 000 hiv-potilasta on hoidotta. Pietarin hiv-positiivisilla todetaan lisääntyvästi uusia tuberkuloositapauksia, noin 300/vuosi. Näistä uusista tapauksista joka neljäs on vastustuskykyistä MDR-tuberkuloosia ja joka viides erittäin vastustuskykyistä XDR-tuberkuloosia. Jos pienikin osa, vaikka vain 5 prosenttia, Pietarin hiv-positiivisista hakeutuisi uuden lain voimaantulon jälkeen hoitoon Suomeen, näiden 2 500:n ilman kotikuntaoikeutta olevan potilaan aiheuttamat vuosittaiset hivin hoitokustannukset olisivat 5 miljoonaa euroa."" Ja niin edelleen. Arvoisa rouva puhemies! Ajanpuutteen vuoksi entisen edustaja Rajamäen argumentteja en tässä nyt ehdi referoimaan, mutta viittaan hänen blogiinsa Uudessa Suomessa 28. päivä viime kuuta, jossa hän nimenomaan on sitä mieltä, että on varmistettava, että eduskunnalle esitettävä tartuntatautilaki ei salli uutena elinikäisen hiv-hoidon aloittamista kaikille Suomeen tuleville ja täällä oleskeleville turisteille ja laittomasti maassa oleville, kunhan hoitoa harkitseva asiantuntija vain niin päättää. Eli kaiken kaikkiaan me emme tarvitse Suomessa uusia vetovoimaisia tekijöitä laittomalle maahantulolle tai laittomalle maahan jäämiselle. Me emme tarvitse sellaista hoidon laajentamista, joka merkitsisi sitä, että täällä laittomasti olevat ulkomaalaiset entistä hanakammin pyrkivät jäämään laittomasti maahan. Minä vetoan nyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, että te selkiytätte sen, että kun tässä laissa puhutaan kunnan väestöstä, niin ei todellakaan tarkoiteta kunnassa laittomasti olevia ihmisiä. Se on eri asia, että jokaiselle Suomessa kuuluu kiireellinen hoito, ja näin on tälläkin hetkellä, ja näin on tietysti jatkossakin. Jos meillä on vaikka aids-potilas ja vaikka hän on laittomasti maassa, niin jos hän on kiireellisen hoidon tarpeessa tai jos hän on täysin hoidosta riippumatta kuolemansairaana, niin totta kai hänelle annetaan se hoito, mikä hänelle kuuluu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-01T17:51:03,2016-03-01T17:59:03,Tarkistettu,1.1 2016_16_144,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime vaalikaudella tosiaan sosialidemokraattinen sosiaali- ja terveysministeri Susanna Huovinen esitteli täällä täysistuntosalissa lakiehdotusta, joka olisi mahdollistanut paperittomien eli laittomasti maassa olevien ulkomaalaisten maksuttoman terveydenhuollon. Silloin juuri minua ennen puhunut edustaja Zyskowicz totesi asiasta seuraavin sanankääntein: ""Pitkään aikaan en ole yhtä hölmöä täällä kuullut. Tässä säädetään oma erillinen lakinsa niille, jotka ovat laittomasti Suomessa. Niille, jotka ovat laittomasti Suomessa, pitää antaa matkalippu kotimaahansa."" Aihetta huoleen siis oli. Mutta on annettava tunnustusta eduskunnalle, joka ei lakiehdotusta hyväksynyt, ja etenkin edustaja Rajamäelle, joka ehdotti viime hetkellä asian pöydällepanoa, sekä niille lukuisille edustajille, jotka sitten kannattivat tätä Rajamäen ehdotusta. Tämän vaalikauden hallituksen ohjelmassa ei lue mitään siitä, että laittomasti maassa oleville pitäisi järjestää maksutonta terveydenhoitoa, ja tämän pitää olla myös tämän lainsäädännön henki. Arvoisa puhemies! Kun käsittelemme tartuntatauteja ja niiden hoitoa, minua huolestuttaa Venäjän suuri tuberkuloosimäärä, johon myös edustaja Zyskowicz tuossa viittasi. Venäjällä on tehty tutkimus, jonka mukaan lääkkeille vastustuskykyisistä tuberkuloosibakteereista on tulossa yhä vaarallisempia. Bakteerin mutaatiot tekevät siitä entistä helpommin tarttuvan. Lisäksi Venäjän valtiollisen aids-tutkimuskeskuksen johtajan mukaan ainakin kaksi miljoonaa venäläistä saattaa saada hiv-tartunnan seuraavan viiden vuoden aikana. Viime vuoteen mennessä oli rekisteröity jo miljoona hiv-tartuntaa. Suurin riskiryhmä ovat 25—35-vuotiaat. THL:n asiantuntija totesi jo viime vuonna tilanteen näyttävän huonolta, eikä se ole paranemassa millään tavalla. Tuberkuloosi- ja hiv-tartuntojen uhka tulee idästä. Jo nyt itärajan takaa tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut, ja myös hiv-positiivisia turvapaikanhakijoita on maahan tullut. Nyt jos koskaan pitää varmistaa, ettei lakiin tule sellaista kiertotietä, joka tekisi Suomesta hiv-parantolan. Lain henki on tartuntatautien estäminen eikä esimerkiksi hiv-tartunnan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja laittomien siirtolaisten hoidon aloittaminen. Siihen tämän lain pitää pyrkiä. Tämä hiv-positiivisuus ei saa olla peruste oleskeluluvan saamiselle eikä este käännytykselle. Muuten luomme jälleen porsaanreiän, joka mahdollistaa sen, että miljoonat taudista kärsivät hakeutuvat nimenomaisesti Suomeen, joka sinisilmäisyydessään hoidon sitten kustantaa. Meidän pitää varmistaa, että lainsäädäntömme on valmiina sellaista tilannetta varten, että itärajalta alkaa yhtäkkiä liikkua tuhansittain siirtolaisia kohti Suomea, ja samalla huolehtia, että tulijat tulevat niin sanotusti puhtaat jauhot pussissa ilman tartuntaa takataskussa. Korostan, että oleskeluluvan saaneen, siis laillisen maahanmuuttajan, kuuluukin saada hoitoa maassamme. Mutta meidän ei pidä lähteä sille tielle, että hoidamme myös laittomat siirtolaiset — henkilöt, joilla ei ole edellytyksiä oleskelulupaan Suomessa ja jotka tulevat Suomeen vain hakemaan maksutonta hoitoa. Arvoisa rouva puhemies! Lainsäädännössä pitää kiinnittää huomiota, oikein erityistä huomiota, siihen, ettei hoidon antamista harkitseva asiantuntija voi määrittää hoidon aloittamista turisteille ja laittomasti maassa oleville. Samaan aikaan, kun vanhusväestömme joutuu maksamaan yhä enemmän omista lääkkeistään, ei ole millään tavalla perusteltua luoda rinnakkaisjärjestelmää, joka antaa maksutonta hoitoa muualta tuleville. Kiinnitin tässä esityksessä huomiota näihin tulkinnanvaraisiin kirjauksiin, joihin myös tosiaan edustaja Zyskowicz viittasi, ja vaadin, että tämä asia tarkennetaan ja korjataan valiokunnan jatkokäsittelyssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-03-01T17:59:05,2016-03-01T18:04:06,Tarkistettu,1.1 2016_16_145,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos vaihteeksi puhuttaisiin vähän enemmän tästä hallituksen esityksestä tartuntatautilaiksi, joka on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Tämän tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy. Tässä laissa ehdotetaan säädettäväksi ehkäisevistä toimista ja palveluista tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tartuntatautien torjunnan haasteitahan ovat hoitoon liittyvät infektiot ja lääkkeille erittäin vastustuskykyiset mikrobit. Niiden torjumiseksi annettaisiin velvoitteita kaikille terveydenhuollon toimintayksiköille ja myös sosiaalihuollon toimintayksiköille. Kunta vastaisi edelleen oman alueensa tartuntatautien torjunnasta ja muun muassa -terveystarkastuksen järjestämisestä, samoin kuin nyt voimassa olevassa laissa. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtävänä olisi tukea kuntaa asiantuntemuksellaan tautien diagnostiikassa, torjunnassa ja epidemioiden selvittämisessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asema torjuntatyön valtakunnallisena asiantuntijalaitoksena vahvistuisi. Tartuntatautien torjuntaa vaikeuttavat ja terveydenhuollon kustannuksia lisäävät hoitoon liittyvät infektiot ja lääkkeille erittäin vastustuskykyiset mikrobit. Niiden torjumiseksi täsmennettäisiin työnjakoa ja velvoitteita terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköille. Tavoitteeseen päästäisiin ilman lisäkustannuksia muuttamalla toimintatapoja. Tavoitteena on siis ilman lisäkustannuksia ja toimintatapoja muuttamalla parempaa infektioiden torjuntaa. Tästä voisimme iloita syntyvien säästöjen muodossa. Tavoitteena on vähemmän sairaalapäiviä ja vähemmän työstä poissaoloja. Arvoisa rouva puhemies! Tämä laki velvoittaisi kaikki hallinnon tasot varautumaan poikkeukselliseen epidemiaan, kuten pandemiaan. Tällaisia tilanteita johtaisi edelleen sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa oikeus rokotuksiin myös terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköille sekä työterveyshuollolle. Tähän uudistukseen liittyy sairausvakuutuslakia yksinkertaistava muutos. Jos henkilö joutuisi olemaan poissa töistä esimerkiksi karanteenin tai eristyksen vuoksi, ansionmenetystä korvattaisiin vastedes vain yhdellä etuudella, tartuntatautipäivärahalla. Se kattaisi nykyisen päivärahan ja ansionmenetyskorvauksen. Tämä uudistettu lakihan korvaisi siis vuonna 86 annetun ja sen jälkeen monta monta kertaa päivitetyn tartuntatautilain. Arvoisa rouva puhemies! Minä ymmärrän, että tässäkin yhteydessä on paljon mediaseksikkäämpää puhua maahanmuutosta ja siihen liittyvistä uhkista. Nämä asiat ovat varmasti ihan relevantteja, mutta tämmöisten turhien ja ylikorostuneitten uhkakuvien maalailu ei minun mielestäni kokonaistilannetta Suomessa paranna. Ben Zyskowicz toi puheenvuorossaan, kuten jossakin yhteisessä täysistunnossa myös syysistuntokaudella, esiin tämän maksuttoman terveydenhuollon houkuttavuustekijän suhteessa Pietariin tai yleensäkin, ainakin silloin puhuitte Venäjän monista sairaista ihmisistä, nyt toitte esille Pietarin kymmenettuhannet hiv-potilaat. Toistan kysymykseni, minkä syksylläkin kysyin: Kun Helsinki tarjoaa jo nyt maksuttoman terveydenhuollon paperittomille, niin missä ne hiv-potilaat viipyvät? Missä ovat nämä kansanryntäykset tänne? Arvoisa rouva puhemies! Jokaiselle kuuluu kiireellinen hoito jo nyt, myös paperittomille ihmisille. Ja haluan tässäkin yhteydessä korostaa sitä, että ennaltaehkäisty sairaus on halvin sairaus, ja mitä varhemmin puututaan myös paperittomien terveysongelmiin, sitä halvempaa se suomalaisille on — Suomen kansantaloudelle, kansanterveydelle, yleiselle turvallisuudelle, väestölle. On edullista puuttua terveysongelmiin aina mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska joka tapauksessa, jos se kiireellinen hoito on edessä, se on kalliimpaa, olipa kyse kantasuomalaisesta, maahanmuuttajasta tai täällä laittomasti oleskelevasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-03-01T18:04:07,2016-03-01T18:09:26,Tarkistettu,1.1 2016_16_146,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Heikkinen sanoi, että puhuttaisiin nyt tästä lakiesityksestä ja on kauhean seksikästä puhua maahanmuutosta. Mutta maahanmuutto on aika akuutti asia, ja mielestäni me puhuimme tästä hallituksen esityksestä täällä edellisissäkin puheenvuoroissa, mutta ymmärrän toki edustaja Heikkisenkin näkökulmia. Itse kuitenkin ajattelen niin, että meidän on aina hyvä täällä eduskunnassa ymmärtää, mitä me säädämme, elikkä jos siinä samalla sitten pujahtaa joku tämmöinen laittomasti maassa olevien terveydenhoito, niin onhan se hyvä sitten, ettei tarvitse vastata, että hupsistakeikkaa, me emme huomanneet sitä, se se vasta noloa on. Ilmeisesti tämä kuitenkin kumpuaa siitä, kun minuunkin on ollut yhteydessä tämä henkilö, joka on kuulunut tähän ryhmään, ja olen saanut, ainakin vaikutti siltä, samantyyppisen sähköpostin kuin edustaja Zyskowicz. Minusta siellä oli kyllä hyviä näkökohtia, erityisesti juuri tämä, että emme avaisi porttia vahingossa sitten ilman tarkoitusta laittomasti maassa oleskeleville henkilöille. Tuon tässä esille sen, mitä tuossa Zyskowicz ei mielestäni puheenvuorossaan todennut, mitä tässä tämä asiantuntijalääkäri toi huolenaan: näkökulmana oli vielä se, että pääosa eli neljä viidesosaa EU-maista tarjoaa hiv-hoitoja ainoastaan kansalaisilleen. Toki tietysti akuuttia hoitoa annetaan kaikille, mutta me olemme täällä koko päivän puhuneet lisätalousarviosta, olemme puhuneet sosiaali- ja terveydenhuollosta, rahojen riittävyydestä, kilpailukyvystä ja monesta talouden ongelmasta, ja kyllä meidän täytyy voida olla huolissaan meidän taloudesta ja meidän rahojen riittävyydestä, ettei, kuten edustaja Eerola sanoi, tästä tule sitten mikään hiv-parantola — oliko tämä sana. En ole tutkinut nyt tätä Helsingin tilannetta, onko sinne tullut ihmisiä, mutta jos Helsingin kaupunki on näin päättänyt, niin toivottavasti Helsingillä on sitten rahaa, jos tämä muuttuu. Mutta minä luulen, että silloin kun se on kunnan oma päätös, niin se päätöksenteko menee pikkusen jouhevammin, jos he sitten päättäisivät sen lakkauttaa, mutta se voi olla sitten jo vähän vaikeampaa, jos on tämmöisen portin avannut. Mutta itsekin toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta tosiaan tarkistaa nyt tämän, onko tässä nyt aidosti näin, niin kuin meille on esitetty, ettei tässä ole jotakin tämmöistä -terveyshoitoporttia avattu — se ei ole tarkoitus — että täsmentää sitä ja katsoo todellakin, onko tämä asiantuntijalääkärin näkemys selkeä. Uskoisin, että hänellä on tästä hyvä tieto, koska hän on tämän ryhmän jäsenenä kuitenkin ollut. Sitten vielä yhteen asiaan haluaisin kiinnittää huomiota. Täällä hallituksen esityksessä 47 §:ssä on tämä pakollinen rokotus. Minustakin on oikein hyvä, että meidän kansa on tervettä, ja itsekin olen paljon rokotuksia saanut ja toivon, että ne estävät minua saamasta eri sairauksia, jotka tulevat kalliiksi. Mutta näissä pitää muistaa sitten aina huolehtia, että se on varsin hyvin testattu rokote, elikkä tässäkin valiokunnalle terveiset, että katsotte ja kuulette asiantuntijoita siitä, mitä rokotetta voidaan väkisin pakottaa ottamaan. Itselleni tulee mieleen tämä sikainfluenssa ja siitä johtunut narkolepsia. En ainakaan itse halua, että minuun pistetään sellaista rokotetta väkisin, joka ei ole sitten riittävästi testattu. Ymmärsin, että tämä lääke oli silloin tullut markkinoille aika kiireellisellä aikataululla, ja tämä on tietysti semmoinen asia, että ei meihin nyt saa pistää väkisin sitten ihan mitä vain. Tämä on kanssa semmoinen asia, että aina kun näitä tämmöisiä pakkotoimenpiteitä tehdään, niin siinä on kuitenkin itsemääräämisoikeuskuvio mukana. Tätä toivon myös valiokunnalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-03-01T18:09:28,2016-03-01T18:13:43,Tarkistettu,1.1 2016_16_147,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Enää tässä salissa ei ole edustaja Kari Rajamäkeä, mutta edustaja Mika Kari on, Kari kuin Kari. Mutta vakavasti ottaen: edustaja Zyskowiczin puheenvuoron sisältöön. Jaan hyvin paljon niitä samoja näkemyksiä, että me emme tekisi ikään kuin odottamatonta lainmuutosta tietämättämme niitä tosiasiallisia vaikutuksia, joita tähän noin 100 sivun pumakaan sisältyy. Siltä osin asiantuntijalääkäreiden lausuntoja täytyy kuunnella herkällä korvalla. Täytyy kuunnella herkällä korvalla niitä asiantuntijoita, jotka antavat arvion siitä, mihin johtaa mahdollinen lain uudistaminen näillä aloilla ja näillä asioilla, koska sellaista tilannetta tuskin kukaan meistä haluaa, että synnytämme sellaista lainsäädäntöä, jonka sisältöä itse emme tunne. Mutta edustaja Eerola tuossa mainitsi, jos oikein kuulin ja käsitin, että ei tarjottaisi mitään terveydenhuoltoa ihmisille, jotka Suomen rajojen sisällä sairastavat tauteja, olivat ne sitten tarttuvia tai eivät. Tästä olen kyllä täysin toista mieltä, ja niin kuin edustaja Zyskowiczkin sanoi, akuutti ja kiireellinen hoito tulee Suomessa taata ihmisille. Se on ihan koko kansanterveyden näkökulmasta tärkeää. Tärkeitä ovat tietenkin myös inhimillisyys ja ihmisoikeudet, joiden osalta myös terveydenhuoltojärjestelmää täytyy arvioida. Mutta edelleenkin ehkä eniten perään tässä sitä, mihin edustaja Zyskowiczkin viittasi, näitä vetovoimatekijöitä. Kaikkien vetotekijöiden, joita Suomi ulospäin signaloi, täytyy olla samassa suhteessa keskenään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-03-01T18:13:46,2016-03-01T18:15:32,Tarkistettu,1.1 2016_16_148,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En kyllä mielestäni sanonut mitään tuohon suuntaan, mitä edustaja Kari väitti tai epäili minun sanoneen. Minulla on tässä tämä minun puheeni paperilla, vaikka sitä aika vapaasti yleensä aina referoin, mutta suunnilleen tällä linjalla mennään, ja näin sanoin tästä asiasta: ""Korostan, että oleskeluluvan saaneen, siis laillisen maahanmuuttajan, kuuluukin saada hoitoa maassamme.""",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-03-01T18:15:33,2016-03-01T18:16:06,Tarkistettu,1.1 2016_16_149,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvostan edustaja Heikkisen puheenvuoroa ja niitä argumentteja tältäkin osin. Voi olla, että ne kauhukuvat — jos näin saa sanoa — mitä jotkut asiantuntijat mahdollisista seuraamuksista maalailevat siitä, jos teemme tässä yhteydessä virheitä, ovat liioiteltuja. Mutta pari vasta-argumenttia. Ensinnäkin, edustaja Heikkinen, sanoitte: mitä varhemmin puutumme näiden laittomasti maassamme olevien sairauksiin, sitä halvempaa ja sitä turvallisempaa se maallemme on. Edustaja Heikkinen, mitä vahvemmin toimimme niin, että nämä laittomasti maassamme olevat lähtevät täältä maastamme pois, sitä halvempaa ja turvallisempaa se veronmaksajillemme on. Mitä enemmän annamme heille erilaisia palveluita, esimerkiksi muutakin kuin kiireellistä terveydenhoitoa, sitä varmemmin he myös tänne jäävät. Sitten kysyitte, missä ne pietarilaiset nyt sitten Helsingissä ovat. Puhutaan sitten vaikka maahanmuutosta. Ei tässä nyt erityiselle mediaseksikkyydelle ole ymmärtääkseni tarvetta. Meille tuli tuhansia, ellei kymmeniätuhansia, irakilaisia turvapaikanhakijoita viime syksynä. (Hannakaisa Heikkinen: Pietarista?) Jos me olisimme aikaisemmin Suomessa säätäneet meidän perheenyhdistämissäädökset ja meidän irakilaisten turvapaikansaantimahdollisuutta koskevat säädökset samalle tasolle kuin ne olivat eräissä muissa Euroopan maissa, niin tätä vyöryä emme olisi nähneet. Tällä haluan, edustaja Heikkinen, sanoa sen, että kun viidakkorumpu tai some levittää jonkin tiedon — oikean tai väärän, tässä tapauksessa osin oikean, osin väärän — niin jos se vyöry lähtee siinä vaiheessa liikkeelle, se voi olla yllättävän kova ja yllättävän nopea. Kun on kysytty — silloin kun viime vaalikaudella käsiteltiin tätä laittomasti maassa olevien terveydenhuoltoa — että kuvittelenko minä, että joku tulee toiselta puolelta maailmaa Suomeen vain sen vuoksi, että hän saisi täällä maksutonta hoitoa, niin en minä sitä kuvittele. Mutta kuvittelenko mahdolliseksi, että joku henkilö Pietarista kolmen tunnin junamatkan päästä tulee Suomeen ja viisumin mentyä umpeen jää Suomeen saadakseen Suomesta hoitoa, johon hänellä ei ole varaa tai mahdollisuuksia Pietarissa — kyllä kuvittelen, että se on täysin mahdollista. Ja sen jälkeen, kun muutama tapaus olisi ollut ja se tieto leviää, niin kyllä kuvittelen, että on täysin mahdollista, että niitä tapauksia hyvin pian onkin paljon enemmän. Eli näissä asioissa on mielestäni hyvä olla lämmin sydän, mutta ei kuitenkaan saa olla sinisiä silmiä. Mistä johtuu sitten tämä epäluuloisuus sitä kohtaan, että tällä esityksellä saattaisi olla tällaisia vaikutuksia, vaikka sieltä poistettiin se ""kunnan alueella oleskeleva"" ja puhutaan kunnan väestöstä? Olen itse ollut STM:n järjestämässä seminaarissa, jossa puffattiin tätä viime vaalikaudella tulossa ollutta esitystä. Ja olen nähnyt sen aktivismin, jota THL:n piirissä ja STM:n piirissä monet toimijat harrastavat tämän asian tiimoilla saadakseen Suomessa myös laittomasti maassa oleville suomalaisille, anteeksi, ulkomaalaisille — on niin flunssa, että vähän sekoilee tavallista enemmän — muutakin kuin kiireellistä hoitoa. Että kyllä minä suhtaudun vähän epäluuloisesti näihin virkamiehiin STM:ssä ja THL:ssä, jotka aikaisemminkin ovat tätä laittomasti maassa olevien terveyspalvelujen laajentamista olleet ajamassa. Kun nyt on sanottu — täälläkin sosiaali- ja terveysvaliokunnan eräs jäsen sanoi — että ei pitäisi olla tässä suhteessa mitään epäselvyyttä, niin toistan sen, mitä edellisessä puheenvuorossani sanoin: toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta, johon edustaja Heikkinen ehkä kuuluu, en tiedä, selvittää ja selkeyttää tämän asian niin, että on täysin selvää, että tämä laajempi mahdollisuus hoitoon ei koske laittomasti Suomessa olevia ihmisiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-01T18:16:07,2016-03-01T18:21:01,Tarkistettu,1.1 2016_16_150,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni tässä on nyt ehkä vähän turhankin paljon pelottelua ollut ilmassa liittyen siihen, mitä tämä tartuntalakiesitysmuutos nyt sitten aiheuttaisi. Kiitän edustaja Heikkistä siitä, että hän käsitteli tätä asiaa hyvin järkevällä tavalla ja mielestäni myös sillä tavalla, mitä tässä lakiesityksen taustassa kerrotaan, että esimerkiksi tuberkuloosipotilaita meillä on viime vuosien aikana ollut 0—3 sellaista, joilla ei ole täällä kotikuntaa. Vaikka nyt maahantulijoiden määrät ovat lisääntyneet, niin kuitenkin vaikka ne ovat kymmenkertaistuneetkin, niin tässä päästään hyvin pieniin määriin. Ja jos mietitään, että tähän hoitoon on mennyt noin 50 000 euroa yhteensä ja mitä sillä on voitu estää — se, että tuberkuloosi ei ole tarttunut eikä se meillä täällä yleisesti ole — niin se on kyllä aika pieni kustannus siitä. Ymmärrän kyllä tämän halun maalata piruja seinille, mutta uskon kyllä siihen, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuunnellaan laajasti asiantuntijoita ja myös mietitään sitä, mitä se tarkoittaa, jos me vaarannamme tämän meidän aika hyvän tilanteen Suomessa siinä suhteessa, että meillä aika vähän kaiken kaikkiaan tartuntatauteja on, koska me olemme aina kyenneet nopeasti niihin tarttumaan. Tämän täytyy olla mahdollista jatkossakin riippumatta siitä, kuka sitä tautia täällä kantaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-03-01T18:21:05,2016-03-01T18:22:47,Tarkistettu,1.1 2016_16_151,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan korjauksena edelliseen puheenvuoroon: Nykyisessä lainsäädännössämme tuberkuloosi on jo eri asemassa, ja juuri tämän siihen liittyvän leviämisvaaran vuoksi sitä jo nyt hoidetaan. Tässä nyt puheena olevassa asiassa ei ole kyse tuberkuloosista. Ja mitä sitten tähän turhaan varoittamiseen tulee, niin muistan kun viime vaalikaudella puhuin näistä perheenyhdistämisen toimeentulon edellytyksistä. Jos silloin, kun noudatettiin edustajien Thors ja Biaudet maahanmuuttopolitiikkaa, olisi tämä toimeentuloedellytys asetettu samalle tasolle kuin eräissä muissa Euroopan maissa, niin voi olla, että meillä ei nyt olisi tuhansia irakilaisia turvapaikanhakijoita, jotka todennäköisesti vielä, useimmat heistä, aivan tarpeettomasti ovat Suomeen tulleet turvapaikkaa hakemaan eli eivät tule sitä saamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-01T18:22:48,2016-03-01T18:23:49,Tarkistettu,1.1 2016_16_152,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt en ihan ymmärtänyt. Tässä esimerkiksi edustajat Zyskowicz, Eerola ja minä toimme aivan asiallisesti tämän esille — en mielestäni minä maalannut eivätkä muutkaan edustajat maalanneet mitään piruja seinille. Halusin omassa puheenvuorossanikin korostaa sitä, että kyllä meidän täytyy tietää, mistä me täällä päätämme ja mikä siinä milloinkin livahtaa mukana. Jos nyt puhutaan pelottelusta, niin kyllä minä nyt pikkusen miettisin opposition edustajana pelottelusta. Subjektiivinen päivähoito-oikeus vihreiden mielestä vie naisilta työpaikat, ja jos ajatellaan, mitä vihreiden Ville Niiinistö on esittänyt, niin hänhän on halunnut helpottaa perheenyhdistämistä. Että tuodaan sitten esille näitäkin asioita. Ja täällä ei kyllä kukaan ole pelotellut vaan on tuonut ihan asiallisesti tämän esiin. Me emme käytä sellaisia puheenvuoroja, että olemme aivan kauhuissamme, järkyttyneitä, koko maailma on romahtanut. Me puhumme aivan rauhallisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-03-01T18:23:51,2016-03-01T18:24:41,Tarkistettu,1.1 2016_16_153,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt ehkä sitten on aika ottaa vähän tolkun puheenvuoro, etteivät nämä asiat lähde lämpenemään liikaa käsistä. Ei tässäkään asiassa, kokonaisuudessa, ole kyse hallituksen tai opposition rajalinjoista. Viime kaudella, kun tätä asiaa valmisteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä yhtyi niin hallituksen kuin opposition puolelta edustajia tähän näkemykseen, joka ei sitten edennyt hyvin tiedossa olevista syistä johtuen. Itse perään tässä tälläkin vaalikaudella ja nyt kevätkaudella paljon käytettyä sanaa ""tolkku"". Meillä edustajilla pitää olla tosiasiallinen tieto siitä, mihin ne lakiuudistukset, joita eduskunnassa käsitellään, sitten aikanaan johtavat. Samaan aikaan meillä on kyllä varaa inhimillisyyteen, mutta meillä täytyy olla varaa myös realismiin, ja meillä täytyy olla varaa myös siihen, että tässä maassa hoidetaan hyvin tartuntataudit ihan kansanterveydenkin näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-03-01T18:24:43,2016-03-01T18:25:43,Tarkistettu,1.1 2016_16_154,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lyhyesti kommentoin edustaja Zyskowiczille. Te laitoitte hieman eri sanoja suuhun kuin mitä minä puheessani käytin. Edelleen yhdyn siihen kyllä, että niin se vain on, että ennaltaehkäisty sairaus on halvin sairaus aina, ja viittaan edelleenkin, että turvapaikanhakijoilla on jo nyt oikeus, kun he tulevat ja rekisteröityvät, niin heille tehdään... (Ben Zyskowiczin välihuuto) — Niin, minä yritän nyt tässä vain selvittää, mistä minä puhun, en nyt teidän puhettanne. — He eivät ole laittomasti täällä, ja heille tehdään terveyskartoitus jo tällä hetkellä, mikä on valtavan hyvä asia. Ja olen aivan samaa mieltä siitä, että jos päätös on kielteinen, on oikein, että heidät palautetaan mahdollisimman pian pois täältä. Mutta se ei liity tähän tartuntatautilakiin. Toisekseen mainitsitte tämän viidakkorummun. Miksi — ja ymmärrän, että viidakkorumpua on olemassa — Helsinki ei ole jo nyt niin valtava vetovoimatekijä tänne maahan pyrkiville? (Puhemies koputtaa) Missä ovat juuri Helsinkiin ryntäyksellä tulevat ihmiset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-03-01T18:25:46,2016-03-01T18:26:56,Tarkistettu,1.1 2016_16_155,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä Helsingin kokeilu, mihinkä edustaja Heikkinen nyt jo toisen kerran viittaa, ei ole kovin montaa vuotta ollut käytössä. Korjaa, jos muistan väärin, mutta onko kolme vuotta vai kuinka monta vuotta — about tätä luokkaa. Me emme vielä voi tietää, meillä ei ole selkeitä tuloksia edes siitä, kuinka paljon on mitäkin tautia tämän kautta hoidettu. Niitä voidaan arvioida vasta useamman vuoden jälkeen. Mielestäni, jos Helsinki haluaa toimia tässä vapaaehtoisesti jonain tällaisena alueellisena kuntakokeiluna, voidaan kyllä seurata pitkään, miten tämä vaikuttaa. Mutta pahoin pelkään ja veikkaan, että nämä maassa laittomasti oleskelevat ulkomaalaiset keskittyvät tänne pääkaupunkiseudulle enemmän kuin muualle Suomeen, varmaan myös muista syistä kuin pelkästään tästä syystä. Mutta tämä yhtenä tekijänä myös.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-03-01T18:26:56,2016-03-01T18:27:49,Tarkistettu,1.1 2016_16_156,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edelleenkin penään tätä asiaa, tätä vetovoimatekijää, ja viittaan siihen, että kun muutamissa puheenvuoroissa muun muassa edustaja Zyskowicz sanoi, että tällainen ilmainen terveydenhuolto on valtava vetovoimatekijä ja se on kauhuskenaario, niin missä viipyvät ne kymmenettuhannet Viipurin hiv-positiiviset taikka sitten miksi kaikki eivät nimenomaan ryntää nyt Helsinkiin juuri sen takia, jos tämä niin suuri uhkakuva on. Toivottavasti emme laita sanoja toistemme suihin vaan pysymme asiassa, ja jo nyt pitäisi varmaan Helsingin tilastoissa näkyä, että jos tämä terveydenhuolto erityinen vetovoimatekijä olisi ollut Helsingissä, niin tänne kai olisivat rynnänneet ne Pietarin ihmiset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-03-01T18:27:49,2016-03-01T18:28:47,Tarkistettu,1.1 2016_16_157,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En aio tästä nyt enempää jatkaa, mutta nyt hieman sitä ihmettelen, että hallitushan julkaisi syksyllä tämän turvapaikanhakijoita koskevan toimenpideohjelman. Korjatkaa, jos muistan väärin, mutta ymmärtääkseni siinä kokonaisajatuksena on, että pieniä lainsäädäntömuutoksia katsotaan ja vähennetään vetovoimatekijöitä. Käsittääkseni keskusta on myös tämän hyväksynyt. Onko edustaja Heikkinen nyt sitä mieltä, että meidän ei pitäisi katsoa tätä kokonaisuutta? En minä sano, että tämä on se suurin asia, mutta tämä on rikkana rokassa. Meillä on esimerkiksi ulkomaalaislain humanitäärisen suojelun pykälä poistumassa, joka on korkeampi kuin muualla EU-maissa. Nämä ovat niitä pieniä tekijöitä, jotka siihen vaikuttavat. Haluaisin nyt kuitenkin muistuttaa, että me olemme hallituspuolueet sen hyväksyneet. Minusta on aika erikoista, jos nyt siitäkin ollaan sitten eri mieltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-03-01T18:28:48,2016-03-01T18:29:39,Tarkistettu,1.1 2016_16_158,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä penättiin myös äsken sitä tolkun ääntä. Osaltani en aio jatkaa enää tätä juupas—-eipäs-keskustelua. Edustaja Zyskowiczille tiedoksi, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana, että varmasti otamme nämä näkökulmat valiokunnassa käsittelyyn ja huomioon. Mutta vielä kerran haluan toistaa sen, että tartuntatautilaissa on kuitenkin paljon muusta kyse kuin mitä tämän keskustelun pohjalta voisi kuvitella, mutta myös tässä keskustelussa esiin tulleet uhkakuvat varmasti otamme valiokunnassa huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-03-01T18:29:39,2016-03-01T18:30:22,Tarkistettu,1.1 2016_16_159,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Sitten vielä oli yksi pyydetty vastauspuheenvuoro, edustaja Eerola, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_160,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulle sopii, että tämä debatti tässä yhteydessä tämän puheenvuoron jälkeen lopetetaan ja vaihdetaan eteenpäin. Totean vain vielä edustaja Heikkiselle tosiaan saman, mitä edustaja Meri sanoi, että olemme näistä linjauksista yhdessä kuitenkin sopineet ja niistä pidetään kiinni. Mutta se, mikä pitää ottaa huomioon, vaikka vielä se ei ihan heti näkyisi — me emme vielä siitä edes tiedä, vaikka näkyisikin jo — on, että vaikka vielä nämä Pietarin kymmenettuhannet, ei siis Viipurin vaan Pietarin, hiv-potilaat eivät näkyisi täällä, niin toistaiseksi on vielä Venäjällä se tilanne ja ennen kaikkea Pietarissa, että on taloudellisesti pystytty huolehtimaan tästä tilanteesta ja tarjoamaan sitä hoitoa siellä. Mutta äskeisessä puheenvuorossani viittasin siihen, kuinka paljon Venäjällä arvioidaan, venäläisten omienkin arvioiden mukaan, tämän tilanteen heikkenevän tulevaisuudessa, kuinka paljon hiv-positiivisten määrä kasvaa ja mikä on Venäjän talouden kehitys johtuen useista eri syistä. (Puhemies koputtaa) Saattaa olla se tilanne edessä, että viiden vuoden päästä ei pystytä hoitamaan niitä Venäjällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-03-01T18:30:26,2016-03-01T18:31:37,Tarkistettu,1.1 2016_16_161,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_162,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu, jota tässä nyt on käyty, oikeastaan kuvaa sitä yleistä keskustelua, jota käydään maahanmuuttajien ja tässä tilanteessa ehkä sitten myös paperittomien tulemisesta Suomeen, ja pelätään, että paperittomat tulevat tänne pelkästään sen takia, että he tulevat hakemaan terveydenhoitoa. Kyllä on monia syitä myös, miksi he tulevat. Toisaalta tämä keskustelu kuvaa sitä pelkoa yleisestä tilanteesta, mutta aivan kuten edustaja Heikkinen totesi, tämä lakiesitys ei käsittele tätä äsken käytyä keskustelua vaan tämä lakiesitys käsittelee nimenomaan velvoitteita tartuntatautien torjuntatyössä. Sen takia uskon ja toivon, että kun sosiaali- ja terveysvaliokunnassa näitä asioita käydään läpi, eduskunnassa luotetaan siihen, että tämä asia käsitellään asianmukaisesti ja luottamuksellisesti sillä tavalla, että mietinnön kohdalta saadaan kaikki ne vastaukset, mitä täällä tänäänkin on käyty läpi. Mutta tänään lähetekeskustelussa on tartuntatautilain kokonaisuudistus. Hallituksen esityksessä ei muuteta kunnan velvoitteita tartuntatautien torjuntatyössä. Velvoitteet koskettavat lähinnä tutkimuksia ja selvittämistä. Kohdennettuja terveystarkastuksia koskevat säännökset, esimerkiksi opiskelijoiden tubitarkastukset, säilyvät ennallaan. Tartuntatautilaissa ei ole kysymys sairastuneiden hoidosta, vaan siitä säädellään terveydenhuoltolaissa, eikä niin kuin täällä äsken pelättiin, että tämä käsittelisi terveydenhoitoa ja paperittomien ihmisten sairauden hoitoa, näin ei ole. Ulkomaiset sairaat hoidetaan samojen periaatteiden mukaan kuin tänä päivänäkin. Lakiesitys ei muuta paperittomien asemaa — ja se on selvä — ainakaan tämän lain perusteella. (Ben Zyskowicz: Kirjataanko valiokuntaan tämä? Hyvä!) Turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten terveystarkastukset hoidetaan eri lainsäädännön kautta. Tämä hallituksen esitys ei siis tuo mitään uutta ei-EU-maiden kansalaisten oikeuteen saada Suomessa hoitoa esimerkiksi hiv-tartuntaan. Tänään käsiteltävässä esityksessä ainoa pykälä, jossa säädetään toimenpiteistä henkilöitä kohtaan, joilla ei ole Suomessa vakituista asuinpaikkaa, koskee karanteenia ja eristämistä, toisin sanoen tilanteita, joissa muun väestön suojelemiseksi on tarpeen eristää tartunnankantajaksi epäilty henkilö, joka syystä tai toisesta on Suomessa. Esimerkkinä voisi olla satamaan saapuva laiva, jonka matkustajien keskuudessa on puhjennut vakavia epidemioita. Kuten tiedämme, kansainvälinen liikkuminen on yleistä, ja jos sen seurauksena syntyy erilaisia epidemioita aivan luonnollisen liikkumisenkin kautta, niin tämä laki mahdollistaa tämän tartuntatautien tarkastelemisen nykyistä selkeämmin. Toisaalta maassa oleskelevien vaarallisten tartuntatautien torjunta oleskelustatuksesta riippumatta on perusteltua sekä inhimillisesti että kantaväestön suojelemiseksi. Mitä heikommassa asemassa esimerkiksi paperittomat ovat, sitä todennäköisemmin he joutuvat esimerkiksi ihmiskaupan ja prostituution uhreiksi. Jos heidän keskuudessaan esimerkiksi hiv kasvaa, vaikutukset näkyvät varmasti myös sitten kantaväestössä. Arvoisa puhemies! Miksi tämä uudistus tehdään? Tämä uudistus tehdään, jotta vastuut, toimintavaltuudet ja toimenpiteet saadaan nykyistä selkeämmin määriteltyä ja voidaan paremmin vastata tartuntatautien torjunnan muuttuviin haasteisiin. Tavoitteena on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy, mahdollisimman varhainen diagnoosi ja tehokas hoito. Varhainen diagnosointi ja hoito säästää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia ja on järkevää sekä kansanterveydellisesti että taloudellisesti. Selkeät säännöt helpottavat työskentelyä kaikilla tasoilla, erityisesti perustasolta on jouduttu kysymään aluehallintovirastolta ja STM:ltä tulkintoja nykylaista. Aluehallintoviraston ja sairaanhoitopiirin rooleja ja suhdetta on pidetty osittain epäselvinä, mitä tämä lakiehdotus nyt selkeyttää. Siltä osin uskon, että tämä lakiesitys tuo meille monella tapaa parannuksia ja selkeyttää nykyistä hoitokäytäntöä eri tartuntatautien osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-03-01T18:31:39,2016-03-01T18:36:47,Tarkistettu,1.1 2016_16_163,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näistä vetovoimatekijöistä vielä lyhyesti. Suomella on edelleen vetovoimaa ja on ollut aika paljon. Viimeisten vuosien aikana Suomeen on tullut kolmisenkymmentätuhatta inkerinsuomalaista, ja me olemme itse tietysti vaikuttaneet siihen, että he ovat olleet tervetulleita. Nyt on hieman yllättäen tullut kolmisenkymmentätuhatta maahanmuuttajaa, ja se on osittain hallitsematonkin tilanne ollut, vaikka se on hyvin hoidettu. Eli näitä vetovoimatekijöitä kyllä kannattaa seurata ja olla tarkkana siinä, että asia pysyy hallinnassa. Varsinainen asia, minkä takia pyysin puheenvuoron, on se — saatesanoiksi valiokunnalle — että olkaa tarkkana tämän rokotusasian kanssa, mikäli se tähän nyt jollain tavalla kuuluu. Itseäni huolestuttaa se, että leviää tällaisia uskomushoitoja ja näkemyksiä, että rokottaminen on ylipäätään vaarallista, ja kun se rokotuksen kattavuuspeitto alkaa heikentyä, niin riskit alkavat myös kasvaa siitä, että vaaralliset taudit leviävät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-01T18:36:49,2016-03-01T18:37:57,Tarkistettu,1.1 2016_16_164,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ihan perusteltua pyytää lähetekeskustelussa valiokuntaa selvittämään asioita tarkasti ja nostaa huomionarvoisia asioita esille valiokunnan selvitettäväksi ja pohdittavaksi, mutta tässä asiassa tuntuu nyt olevan sitten tarve puhua asiasta vähän laajemminkin. En etukäteen tutustunut tähän lakiesitykseen, mutta mitä tässä nyt ennätin sitä lueskella, niin tulin siihen tulokseen, että tässä esityksessä todella ainoa pykälä, jossa säädetään toimenpiteistä henkilöä kohtaan, jolla ei ole Suomessa vakituista asuinpaikkaa, koskee tätä karanteenia ja eristämistä, toisin sanoen niitä tilanteita, joissa muun väestön suojelemiseksi on tarpeen eristää tartunnankantajaksi epäilty henkilö, joka syystä tai toisesta on Suomessa. Oleellista on todella se, minkä edustaja Kiljunenkin sanoi, että tartuntatautilaissa ei ole lainkaan kysymys sairastuneiden hoidosta, vaan siitä säädetään ihan toisaalla, ihan toisissa laeissa. Tämä lakiesitys ei millään tavalla muuta esimerkiksi paperittomien asemaa. Mutta valiokunta varmaan näitä asioita pohtii sitten, kun se lakiesitys tulee valiokunnan käsittelyyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-03-01T18:37:58,2016-03-01T18:39:15,Tarkistettu,1.1 2016_16_165,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kiljunen ja edustaja Mäkisalo-Ropponen puheenvuoroissaan lähtivät siitä, että me, jotka olemme tuoneet tähän lakiesitykseen mahdollisesti liittyvän tulkintaongelman esiin, olemme väärän lain kohdalla liikkeellä. Pitää sanoa, että kyllä luotan siihen, että kun tässä tartuntatautilakityöryhmässä ollut alan asiantuntijalääkäri ja myös hänen kollegansa ovat kiinnittäneet kansanedustajien huomiota tähän mahdolliseen ongelmaan, niin en usko, että tämä ongelma on niin olematon tai ongelmaton kuin mitä tässä sanottiin. Mutta asialla on valoisa ja hyvä puolensa. Jos tämä on näin ongelmaton asia, edustaja Kiljunen, niin todellakin toivon ja odotan, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä tehdään täysin selväksi se, mitä omassa puheenvuorossanne sanoitte, eli että tämä laki ei millään tavoin muuta maassamme laittomasti tai paperittomina olevien — eli puhun näistä EU-kansalaisista — saamaa hoitoa tai mahdollisuutta saada hoitoa näissä tartuntatautitapauksissa. Sen tiedän itse varmaksi, että ainakin tämän lain valmisteluvaiheessa, siinä vaiheessa, kun puhuttiin kunnan alueella oleskelevista, tämä kysymys, jonka nostin ja eräät muut edustajat nostivat puheenvuoroissaan esiin, oli esillä. Ja senkin tiedän aivan varmasti oltuani muun muassa siinä STM:n ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan seminaarissa, että STM:n ja THL:n piirissä on voimakasta tahtoa laajentaa maassamme laittomasti olevien henkilöiden saamaa hoitoa muissakin kuin kiireellisissä tapauksissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-01T18:39:15,2016-03-01T18:41:12,Tarkistettu,1.1 2016_16_166,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on nyt tietenkin lähetekeskustelu asialle, jonka pohjalta valiokunta lähtee sitten myös käsittelemään tätä asiaa ja lakiesitystä, ja me kuulemme eri asiantuntijoita ja voimme sitten yhdessä valiokunnassa arvioida niitä asiantuntijoita, joita kutsumme koolle, esimerkiksi näitä asiantuntijoita, jotka ovat olleet työryhmässä, jonka edustaja Zyskowicz äsken tuossa totesi. Siltä osin me saamme tästä laajan käsityksen. Ei meillä ole varmaan kenelläkään syytä lähteä piilottelemaan mitään tähän asiaan liittyvää, vaan tämä on nyt näitä ensimmäisiä tulkintoja, joita tätä lakia lukiessa meille on syntynyt, ja sen pohjalta tätä viedään eteenpäin, hallituspuolueitten ja opposition kanssa hyvässä yhteistyössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-03-01T18:41:13,2016-03-01T18:42:05,Tarkistettu,1.1 2016_16_167,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En itse enää puhu maahanmuutosta, mutta kun siitä nyt puhuttiin niin paljon, niin se varmaan valiokunnassa tulee nyt sitten esille ihan riittävällä tavalla. Kuten tässä Kiuru puhui näistä rokotuksista, niin en tiedä, olitteko kaikki paikalla, mutta tosiaan sinne valiokuntaan terveisenä, että pohtisitte sitä velvollisuutta tähän rokotukseen, tällaista pakkokeinotyyppistä rokottamista, jos on joku epidemia, että se olisi tarpeeksi tarkkarajaista, koska vaikka kuitenkin ymmärrän sen huolen, että ihmiset eivät rokota itseään riittävästi, niin kaikilla on mielessä tämä sikainfluenssa ja narkolepsia, ja nekin olivat ihan vakavia asioita. Se itsemääräämisoikeus on tietysti myös tärkeä asia, että se tulee kanssa pohdittua, että siinä on sitten riittävä oikeusturvasuoja ihmisellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-03-01T18:42:06,2016-03-01T18:42:56,Tarkistettu,1.1 2016_16_168,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_16_169,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koska on kysymyksessä hallituksen esitys, olisin toki odottanut, että asiaa koskeva ministeri Rehula olisi ollut täällä esittelemässä tämän, mutta hänellä näyttää olevan muita kiireitä tällä hetkellä. Arvoisa puhemies! Suora lainaus hallituksen esityksestä: ""Aiemman tupakkapoliittisen tavoitteen mukaan Suomi olisi tupakkavapaa maa vuoteen 2040 mennessä. Asiantuntijoiden mukaan tavoite olisi kuitenkin mahdollista saavuttaa jo vuonna 2030, jos käyttöön otetaan uusia tupakointia rajoittavia ja ehkäiseviä toimenpiteitä, kuten esityksessä jäljempänä ehdotetaan."" Tämä on erinomainen tavoite, sillä tupakointi verottaa väestöämme lähes 5 000 ennenaikaisella kuolemalla joka vuosi. Pelkästään Euroopan alueella noin puoli miljoonaa ihmistä kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Mitkä ovat sitten ne käytännön toimet, joita ministeriö ehdottaa tavoitteen saavuttamiseksi Suomessa? Kaikkein suurin muutos nykytilaan verrattuna olisi sähkösavukkeiden sääntelyn huomattava tiukennus. Ministeriön mielestä sähkösavukkeet ovat portti tupakointiin. Näin ei kuitenkaan näytä tosielämässä olevan. THL tutki tupakointitottumuksia yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Tutkimuksen mukaan: ""Nikotiinisähkösavukkeen kokeilut ja käyttö olivat vähäisiä niiden keskuudessa, jotka eivät tupakoineet tai nuuskanneet. Kokeiluja kuitenkin esiintyi."" Sähkötupakoitsijoita arvioidaan olevan Suomessa jo 100 000. Joidenkin arvioiden mukaan 95 prosenttia sähkösavukkeiden käyttäjistä on entisiä tai vielä nykyisiä tupakoitsijoita. Sähkösavukkeet eivät siis näytä olevan portti tupakointiin vaan päinvastoin. Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa ovat päässeet irti tupakka- ja nikotiiniriippuvuudesta sähkötupakan avulla. Kysyin ruohonjuuritason asiantuntijoilta helsinkiläisestä sähkötupakkaa myyvästä liikkeestä Stadin Höyrystä. Heillä on kuulemma kymmeniä keuhkosairaita asiakkaita, jotka ovat päässeet eroon perinteisestä tupakoinnista. Terveyshaitat ovat kuulemma vähentyneet merkittävästi sähkötupakan avulla. Arvoisa puhemies! Toki on niinkin, että sähkösavukkeen käyttö ei välttämättä ole täysin vaaratonta. Silti THL:n mukaan sen käytössä muodostuu vähemmän haitallisia aineita kuin savukkeiden käytössä ja palamisreaktion yhdisteitä ei luonnollisesti ole. Olen ihmetellyt, miksi sähkötupakkaa ajoittain vastustetaan niin voimakkaasti. On syytä kysyä, suojelemmeko tupakkateollisuuden liiketoimia ja tupakan aiheuttamia terveyshaittoja sillä, jos säätelemme sähkötupakointia liian tiukasti. Hallituksen esityksessä on monia epäloogisia kohtia. Miksi tupakointivälineitä, kuten piippuja, puhumattakaan nikotiinipurukumeista kaikkine eri makuineen, saa myydä avoimesti kaupan kassan välittömässä läheisyydessä mutta nikotiinia sisältämättömät sähkötupakkalaitteet ja niiden osat tulisi jatkossa piilottaa lukollisiin kaappeihin? Miksi nikotiinia sisältävään nesteeseen tulee laittaa tupakkalain mukainen varoitusilmoitus, kun vastaavasti nikotiinia sisältävät purukumit ja laastarit voidaan markkinoida ja myydä lääkkeenä? Esimerkiksi Nicorette mainostaa purukumin pitävän tupakanhimon loitolla ja olevan apuväline tupakoinnin lopettamiseen. Kaikki tämä on sallittu vain sen vuoksi, että suuret yhtiöt ovat suurella rahalla valmistaneet tutkimuksellista näyttöä nikotiinin lääkkeellisestä vaikutuksesta. Vastaavasti, kun sähkösavuke näyttää tutkimuksissa olevan vähintäänkin toimiva tapa irrottautua tupakanpoltosta, miksi sitä ei saisi edes maustaa vaan se leimataan myrkyksi? Jatkossa voi olla siis niin, että tupakkateollisuus myy nikotiininesteet lääkkeenä ja välttää kaikki haittaverot ja esilläpitokiellot, kuten on nikotiinipurukumin kohdalla. Tähän tämä tulee johtamaan, jos tätä ei avoimesti tarkastella. Arvoisa puhemies! Suomi haluaisi kieltää kansallisena erikoisuutena kaikki muut paitsi tupakanmakuiset makuaineet. Aluksi aiottiin kieltää kaikki makuaineet, mutta EU:n komissio huomautti asiasta. Kuitenkin on aivan mahdotonta kieltää aineita, joilla nesteitä voisi maustaa. Nykyisissä makunesteissä käytetään samoja aineosia kuin elintarviketeollisuudessa, vaikkapa leivonnassa. Olisin kysynyt, arvoisa puhemies, sosiaali- ja terveysministeri Rehulalta: mikä näissä makunesteissä, jotka sisältävät vain elintarviketeollisuudessakin käytettyjä aineita pääosin, on niin vaarallista, että niitä STM:n esityksessä ei hyväksytä? Vesihöyryä ja makeutusainetta pääosin ovat makunesteet ilman nikotiinia. Jos vesihöyry ja makeutusaine vapauttaa Suomessa tuhansia ihmisiä tupakoinnin haitoilta, on vaikea nähdä se niin vaarallisena tuotteena, että se pitäisi kieltää lainsäädännön keinoin. Tämähän johtaa siihen, että ihmiset alkavat maustaa nesteitään itse. Tässä on selvä riski sille, että makunesteitä kotikonstein maustavat alkavat myymään nesteitä muille, jolloin syntyy uusi laiton bisnes maahamme. Arvoisa puhemies, tämä on jo tätä nykypäivää. Kotimaustaminen lisäisi terveysriskejä. Keuhkoihin vedettävien höyryjen sisällöstä ei olisi tietoa höyryttelijöillä itsellään eikä viranomaisilla. Arvoisa puhemies! Muutama huomio etämyynnistä. Etämyyntikieltoa perustellaan sekä laitteiden turvallisuuden varmistamisella että alaikäisten sähkötupakointikokeiluiden estämisellä. Nuorten ja lasten käyttökokeilujen estäminen on vielä jotenkin hyväksyttävissä oleva perustelu, mutta laitteen turvallisuutta kiellolla ei välttämättä paranneta. EU:n ulkopuolisista maista tilattujen tuotteiden nettiostamisen kieltäminen kuluttajilta on jollain tavalla vielä perusteltua. Miten vastaavasti perustellaan EU:n sisältä ostettujen laitteiden kieltäminen? EU:n sisällä ei esiinny suuria laatupoikkeamia, koska kansallinen sääntely laitteen vaatimuksista tulee jatkossa olemaan samansisältöistä. Mikäli kuitenkin etämyynti halutaan kokonaan kieltää, tulee kaupoille antaa mahdollisuus pitää esillä tuotteita hyllyissään. Nikotiininesteen kaappiin piilottamisen tulee riittää. Sähkösavukelaitteiden esilläpitokielto olisi kohtuuton, koska kuluttajalla pitäisi olla todellinen mahdollisuus vertailla ja hankkia itselleen sopivia laitteita. Arvoisa puhemies! Käsillä oleva esitys ei koske verotusta, siitä tulee valtiovarainministerin esitys aikanaan erikseen. Tässä tehtävät ratkaisut vaikuttavat kuitenkin siihen, miten nikotiininesteitä tullaan verottamaan. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että 10 millilitraa nikotiininestettä, jonka nikotiinipitoisuus on enintään 20 milligrammaa millilitrassa, vastaisi 200:aa savuketta. Mikäli Suomessa verotetaan nikotiininestettä tämän arvion mukaisesti, 10 millilitran nikotiininesteen pullosta tulisi kantaa veroa vähintään 37,70 euroa — siis tämän kokoisesta pullosta. [Puhuja näytti pakkausta.] Ajatuskin tämän suuruisesta verosta on täysin kohtuuton, puhumattakaan, että valtiovarainministeriö voi mahdollisesti kerätä veroa myös nikotiinittomasta nesteestä. Italiassa arvioidaan, että 10 millilitraa nikotiininestettä vastaa 56 savukkeen määrää, ei siis 200:aa, kuten Suomessa on arvioitu. Italiassa makunesteet ovat tulossa tupakkaveron piiriin, mutta vero on puolet tavanomaisesta tupakkaverosta. Jos nikotiininestettä verotettaisiin tämän italialaisen mallin mukaan mutta tietysti Suomen verokannalla, kannettava vero olisi reilu 5 euroa 10 millilitralta. Tämä olisi mielestäni kohtuullisempaa. Hyvää ja loogista tässä esityksessä on se, että varoitusteksti ja kuvat laitetaan vain nikotiinia sisältäviin tuotteisiin. Tarpeellista on myös se, että nikotiininestettä ja laitteita ei saa myydä alaikäisille. Lopuksi on todettava, että sähkötupakoinnissa ei ole mitään hohdokasta. Myös höyryttelyllä voi riskeerata terveytensä. Tämänhetkisen tiedon varassa kuitenkin on rehellisempää todeta, että sähkötupakalla höyryttely ja sauhuttelu on terveellisempää kuin tupakointi. Me tiedämme, että tupakassa on yli 4 000 haitallista ainetta, joista 50 aiheuttaa syöpää. Yleisimmät haitta-aineet ovat terva, häkä, elohopea, arseeni, asetoni, DDT, syanidi, lyijy, metanoli ja jopa polonium‑210. Näitä aineita löytyy normaalista tupakasta savusta pelkästään, mutta ei juurikaan löydy sähkötupakasta minkäänlaisia todisteita, että tämä olisi haitallista. Arvoisa puhemies! Tämä aika näyttää nyt menevän nopeasti, mutta olisin muutaman lauseen halunnut sanoa vielä tästä tupakkalain vaikutuksesta tähän parveketupakointiin. Hallituksen esitys antaisi asuntoyhtiöille oikeuden hakea tupakointikieltoa myös asukkaiden hallinnassa oleviin tiloihin. On aivan oikein, että häiritsevä parveketupakointi voidaan kieltää, mutta miten lainsäätäjä voi antaa mahdollisuuden kieltää ihmistä tupakoimasta oman omistusasuntonsa sisällä? Tämä ei ole lainkaan yksinkertainen asia. Jos esitys hyväksytään, siitä voi myös seurata paljon työtä ja vaivaa kunnille. Arvoisa puhemies! Tämän lakiuudistuksen yhteydessä tulisi kyetä puuttumaan tupakointiin tiloissa, joissa on alaikäisiä lapsia. Pitkään on puhuttu esimerkiksi siitä, että pitäisi kyetä kieltämään tupakointi yksityisajoneuvoissa, kun kyydissä on alaikäisiä lapsia. Jos kerran jopa omistusasunnossa tapahtuvaan tupakointiin voi tämän lakiesityksen mukaan puuttua, niin miksei sitten alaikäisten läsnä ollessa tapahtuvaan tupakointiin? Tämä mahdollisuus tulisi valiokunnassa käydä huolellisesti läpi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-01T18:43:36,2016-03-01T18:55:06,Tarkistettu,1.1 2016_16_170,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yli 40 vuotta vanhan tupakkalain uudistaminen on todellakin tärkeä askel suomalaisessa kansanterveystyössä ja matkalla kohti savutonta Suomea. Savuttoman Suomen tavoitteleminen on tärkeää, ja se on tärkeä kansanterveydellinen loikka. Jos katsotaan, mitä vaikutuksia tupakoinnilla on, niin joka kolmas syöpäkuolema on tupakoinnista johtuva ja joka viides sydän- ja verisuonisairaudesta johtuva kuolema johtuu tupakasta. Jos katsotaan vielä näitä kansanterveydellisiä haittoja, joita tupakka aiheuttaa, niin voidaan todeta, että yli 800 000 sairauslomapäivää johtuu tupakoinnista ja noin 700 uutta työkyvyttömyyseläkejaksoa. Tupakointi on myöskin syynä joka kuudennessa kaikista 35—64-vuotiaiden kuolemista. Eli me puhumme erittäin vaarallisesta aineesta, kun puhumme tupakasta. Jos joku asia, esimerkiksi sähkötupakka, sisältää vähän vähemmän nikotiinia, niin se ei tarkoita sitä, että nikotiinipitoinen sähkötupakka olisi terveellinen, koska melkein mikä tahansa muu on terveellisempää kuin tupakka. Arvoisa puhemies! Tupakkalain uudistuksella pyritään ehkäisemään tupakkatuotteiden käytön aloitusta, nikotiiniriippuvuuden syntymistä sekä edistämään tupakkatuotteiden käytön lopettamista, mutta myös tupakoimattomien altistusta tupakansavulle halutaan vähentää. Nämä tavoitteet ovat tärkeitä ja kannatettavia. Tällä uudella lainsäädännöllä toimeenpannaan EU:n tupakkadirektiivi. Tuon direktiivin myötä tekstivaroitusten lisäksi Suomessa myytäviin tupakkapakkauksiin on tulossa kuvavaroitukset. Samoin tunnusomaiset maut kielletään savukkeista ja kääretupakasta. Suositut maut, kuten mentoli, kiellettäisiin tämän lakiesityksen mukaan vasta siirtymäajan jälkeen eli vuonna 2020. Mutta koska nikotiini on pienille lapsille hengenvaarallista, tässä hallituksen esityksessä esitetään, että houkuttelevat hajut ja maut, karkkimaut, hedelmämaut, kielletään myös sähkötupakassa käytetyissä nikotiininesteissä. Pidän hyvänä, että esityksessä sähkötupakka rinnastetaan tavalliseen tupakkaan, mikä ei tarkoita sähkötupakan kieltämistä. Nikotiinipitoiset sähkösavukkeet astuvat saman sääntelyn piiriin muiden savukkeiden kanssa. Eli sähkösavukkeille esitetään säädettäväksi laissa sama ostoikäraja kuin tupakkatuotteille. Niiden myynti olisi luvanvaraista, ja sähkösavukkeita ei saisi myöskään käyttää tupakoimattomissa tiloissa tai pitää esillä vähittäismyynnissä. Tässä on todettava, että sähkötupakasta on vielä erittäin vähän tutkimustietoa ja olemassa oleva tutkimus on hyvin ristiriitaista. Me kokoomuksen eduskuntaryhmän piirissä olemme pyrkineet paneutumaan olemassa olevaan tutkimukseen ja kuulleet asiantuntijoita. On todettava todellakin, että tämä tutkimustieto on vielä vähäistä ja siihen vetoaminen on sikäli hyvin hankalaa. Mutta se, mikä tiedetään aivan varmasti, on se, että nikotiini on pieninäkin määrinä vaarallista. Se on vaarallista varsinkin lapsille, ja se aiheuttaa nopeasti riippuvuutta. Siksi tässä hallituksen esityksessä on käytössä niin sanottu varovaisuusperiaate, eli laissa on asetettu lastensuojelu terveyden suojelemisen edelle, että aikuiset haluavat käyttää näitä makuaineita. Tämä on tämä hallituksen esitys. On todellakin vielä todettava, ettei ole olemassa systemaattista pitkäisaikaistutkimuksiin perustuvaa tietoa siitä, miten nämä sähkösavunesteet vaikuttavat höyrystettyinä ja keuhkoihin hengitettyinä. Elintarvikkeina ne voivat olla turvallisia, mutta jos ne hengitetään ja inhaloidaan, niin niiden vaikutus voi olla aivan eri. Mutta tästä vielä ei todellakaan ole riittävästi tutkimustietoa. Me kaikki olemme saaneet todella paljon palautetta sähkötupakkaa käyttäviltä. Olen myöskin itse heitä tavannut, lukenut näitä viestejä. On erittäin tärkeää, että myöskin heitä kuulemme valiokunnassa, laajasti asiantuntijoita, katsomme vielä tutkimustietoja ja huolella käymme läpi tämän lakiesityksen, niin kuin meillä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja eduskunnassa on aina tapana tehdä. Lakiesityksessä on monin tavoin useita kannatettavia esityksiä, mutta siellä on myöskin asioita, joita mielestäni eduskunnan pitäisi korjata. Ihan ripeästi nostan esille ensinnäkin sen, että mielestäni tupakointi autossa, jossa on lapsi, alaikäisiä ihmisiä, tulisi kieltää ja tämä pitäisi tähän lakiin tässä eduskuntakäsittelyssä lisätä. Useat Euroopan maat ovat näin tehneet. Ympäristön tupakansavu on yleisimpiä syöpävaarallisia aineita, ja erityisesti pienessä tilassa, autossa, tupakansavun pitoisuudet ovat todella suuret, ja lasten keuhkot ovat erittäin herkät. Suomen varovainen suhtautuminen tähän autossa tupakoinnin kieltoon silloin, kun lapsi on läsnä, perustuu eduskunnan perustuslakivaliokunnan vuonna 2010 antamaan lausuntoon: silloin tupakointikielto autossa rajoittaisi tupakoitsijan henkilökohtaista itsemääräämisoikeutta. Pidän itse tärkeänä, että asiaa katsottaisiin uudestaan, ja jos sosiaali- ja terveysvaliokunta tällaisen pykälän lähettäisi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, ja tässä haluan vielä... (Ben Zyskowicz: Perustuslakivaliokuntaan!) — Perustuslakivaliokuntaan, ja tässä edustaja Ben Zyskowicz on ollut aktiivinen, hän varmasti tästä asiasta jatkaa, ja uskon, että hän tätä ajatusta tukee, kun on sitä itse myös ehdottanut. — On todettava ja kysyttävä, että miksi me jättäisimme lapset ilman turvaa. Aikuisethan on suojattu siten, että työpaikkojen tupakointikielto tuli voimaan 1995 ja ravintolatupakoinnin kielto on täydessä laajuudessaan sitten ollut voimassa vuodesta 2009. Monet EU-maat ovat kieltäneet tupakoinnin yksityisautoissa silloin, kun lapset ovat läsnä. Irlannissa ja Italiassa kielto on tulossa voimaan tänä vuonna. Eli tämä on yksi asia. Sitten, arvoisa puhemies, ehkä tiivistetysti vielä sanon tästä, että Suomessa on korkea aika nähdä, että autossa tupakointi lasten oikeuksien ja terveyden suojelun näkökulmasta on sellainen asia, että se on nyt katsottava. Lapsethan eivät voi puolustautua tai poistua tuosta tupakansavuisesta ajoneuvosta. Mutta sitten ihan toinen asia lopuksi, kun aika juoksee ja kello käy: mielestäni on tervetullutta, että lakiesityksen mukaan taloyhtiö voisi puuttua parvekkeella tai taloyhtiön alueella, esimerkiksi pihamaalla, tapahtuvaan tupakointiin nykyistä helpommin. Tämä on toinen asia, josta on tullut paljon palautetta, ja en nyt tässä suoraan muutosta esitä, mutta pidän tärkeänä, että valiokuntakäsittelyssä käymme läpi tämän pykälämuotoilun ja tarkistamme, onko riittävän selkeästi säädetty se, millä menettelyllä tupakointi saadaan kiellettyä, onko se proseduuri byrokraattinen, onko se riittävän selkeä, onko myöskin lakiesityksessä riittävän selvästi kirjattu vastuut, kuka on vastuussa, jos esimerkiksi taloyhtiössä joudutaan tekemään korjauksia, ettei savu kulkeutuisi esimerkiksi yksittäisen ihmisen tai perheen asuintiloihin, koska emme todellakaan halua, että tämä lakiesitys johtaa riitelyihin taloyhtiöissä tai täyttää sitten esimerkiksi isännöitsijöiden pöydät. Eli tämä on toinen asia, jossa kokoomuksen eduskuntaryhmässä on valmius muutoksiin. Sitten kolmantena totean vielä asian, josta ei säädetty tässä lakiesityksessä, mutta totean, että kun nikotiinipitoiset sähkösavukkeet tulevat Suomen markkinoille, niin tällä hetkellähän ne eivät kuulu voimassa olevan lainsäädännön mukaan tupakkaverolain soveltamisen piiriin, mutta tiedän, että Euroopan unionissa on käynnissä työryhmätyö tämän asian osalta ja myöskin osissa jäsenmaista jo verotetaan sähkötupakkaa. Itse lämpimästi kannatan sitä, että tämä tapahtuisi myöskin Suomessa. Itse mieluummin kannatan haittaveroja, tupakan verotusta kuin työn verottamista, eli tässä terveiset menevät sitten valtiovarainministerille. Ja ihan lopuksi ehkä tuohon ensimmäiseen puheenvuoroon ja koko tähän keskusteluun liittyen totean sen, että vaikka nuorten tupakointi on vähentynyt roimasti — se on hieno, upea trendi — niin asiantuntijat ovat erittäin huolissaan sähkötupakan ja nuuskan suosion kasvusta. Eli viestinnässä savukkeiden terveyshaittojen lisäksi pitäisi keskustella myös muiden nikotiinituotteiden mahdollisista haitoista. Tämä on myöskin vakava viesti, joka meidän täytyy ottaa huomioon, kun käsittelemme tätä tupakkalain uudistamista. Sähkötupakkaa on kokeillut jo puolet yhdeksäsluokkalaista pojista ja kolmannes tytöistä, ja jos todellakin uusia nikotiinia sisältäviä tuotteita tulee vahvasti markkinoille, se saattaa tarkoittaa sitä, että nikotiiniriippuvuus yleistyy. Tätähän me emme halua, ja haluan, että tällä lakiesityksellä tähän asiaan vastataan. Mutta tarkkaan ja huolella käymme tämän lakiesityksen läpi ja teemme sitten tarvittavat muutokset valiokunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-03-01T18:55:08,2016-03-01T19:05:32,Tarkistettu,1.1 2016_16_171,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Siellä oli kaksi vastauspuheenvuoroa, edustaja Niikko ja edustaja Meri. — Edustaja Niikko, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_172,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustajan aikaisemmasta puheenvuorosta haluaisin kysyä kokoomuksen eduskuntaryhmän kantaa siihen, mikä teidän kantanne tulee olemaan suhteessa tähän nikotiiniin — varmasti tämän esityksen mukaan, että se laitetaan veron piirin ja pannaan piiloon kaappiin ja lukkojen taakse. Se sopii varmasti, uskon, myös perussuomalaisille. Emme ole keskustelleet asiasta, mutta se on ihan luonnollista. Mutta sitten logiikka siinä, kun edustaja Sarkomaa mainitsi, että nikotiini on hengenvaarallista lapsille, kahteen kertaan: kuitenkin — minä nyt vain haluan avata tätä, en minä nyt ketään syytä tässä — kun me mietimme sitä, eikö tämä ole aikamoista kaksinaismoralismia siltä näkökannalta, että väitetään, että kun nikotiinia pureskellaan eri mauilla, joilla sitä myydään karkkihyllyssä avoimesti kaupassa, niin se on lääkettä, mutta sitten, kun sitä aletaan sauhutella, siitä tuleekin myrkkyä? Minä en ymmärrä tätä kaksinaismoralismia siinä mielessä, että me lainsäädännössä sanomme, että kun se on lääkelaissa, se on lääke, mutta kun se on tupakkalaissa, se on haitta-aine. Meidän täytyisi sillä lailla tavallaan olla avoimia tämän suhteen, että me tekisimme yhteneväistä lainsäädäntöä. Nikotiini on haitta-aine, myönnän sen, mutta ei tehdä niin tiukkaa lakia, että me rupeamme näitä makuaineitakin jo kieltämään voimakkaasti laeilla. Ei ole toteen näytetty, että tällaisessa 10 millilitran nikotiinittomassa makunesteessä olisi sellaisia haitta-aineita, jotka olisivat terveydelle niin haitallisia, että tämä tulisi kieltää tässä esityksessä. [Puhuja näytti pakkausta.] Sitä ei ensinnäkään pystytä kieltämään, koska se pystytään kiertämään. Nikotiininesteet tullaan maustamaan omatekoisesti, jos me emme sitä mahdollisuutta anna.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-01T19:05:37,2016-03-01T19:07:15,Tarkistettu,1.1 2016_16_173,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa pikkusen kiinnitin huomiota edustaja Sarkomaan puheessa siihen, että hän rinnasti sähkötupakan ja tupakan, jotka ovat kaksi ihan eri asiaa. Siis tupakassa on aineita syanidista arsenikkiin. Olen itse kova tupakoitsija ja käyttänyt monia korvaavia aineita. Kiinnittäisin huomiota tähän samaan asiaan kuin edustaja Niikko, että minä ostan näitä eri makuisia Nicorette-purukumeja ihan hyllystä näin vain [Puhuja näytti pakkausta.] ja sitten samalla sähkötupakkaa minä en saisi polttaa. Tunnen erittäin paljon ihmisiä ja olen saanut erittäin paljon palautetta. Tämä on korvaushoito. Meidän pitäisi olla linjassa tämän asian kanssa: jos meillä on korvaushoitona laastari ja purukumeja eri mauilla, niin miksi me emme anna ihmisille mahdollisuutta päästä eroon tupakasta? Ilmeisesti edustaja Sarkomaa ja moni muu eivät ymmärrä, kuinka vaikeata tästä tupakointiriippuvuudesta, joka minullakin on, on päästä eroon. Taistelemme näitten korvaustuotteiden kanssa. Miksi ei edesauteta tästä tupakoinnista eroon pääsemistä? Ja mitä tulee parveketupakointiin, niin kyllä sieltä kaikkea muutakin käryä tulee. Miksi me emme ole huolissamme siitä, kun lapset katsovat, kun ihmiset juovat pihamaalla viinaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-03-01T19:07:15,2016-03-01T19:08:19,Tarkistettu,1.1 2016_16_174,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Sarkomaa, ja sitten puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_175,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tässä on hyvä taas todeta, mitä on sanottu ja mitä ei. Todellakin sähkötupakasta totesin sen, että sähkötupakan vaikutuksista esimerkiksi tupakoinnin lopettamiseen on vielä hyvin vähän tutkimustietoa, mutta esimerkiksi ihmisten kokemusperäistä tietoa on kovin paljon, ja olen itsekin sitä vastaanottanut. En ole sanonut, että sähkötupakka olisi yhtä vaarallinen kuin tupakka, koska sähkötupakointia on kovin erilaista, ja tämä on tässä nyt hyvä ottaa esille, ettemme rupea tästä debatoimaan. Mutta silloin, kun sähkötupakassa on nikotiinia, nikotiini on vaarallista. Tämä on hallituksen esitys, jonka teidän ministerinne on yksimielisesti tuonut tänne esitykseksi, ja on todella tärkeää, että käymme tämän läpi. Mutta sähkötupakasta keskustelu on kovin hankalaa, koska siitä ei vielä ole kovin paljon tutkimustietoa. Meidän eduskuntaryhmässämme on myös lääkärikansanedustaja, joka on hyvin paneutunut tähän tupakasta vieroittamiseen. Hyvin tarkkaan olemme käyneet tätä läpi, (Puhemies koputtaa) ja varmasti myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tätä käydään läpi. Viittasin itse vain niihin tutkimustuloksiin, (Puhemies koputtaa) joita on olemassa ja joita ei vielä ole.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-03-01T19:08:19,2016-03-01T19:09:34,Tarkistettu,1.1 2016_16_176,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,Ja puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_177,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Tämä hallituksen esitys on askel eteenpäin tupakkapolitiikassa ja tupakoinnin vähentämispyrkimyksessä, mutta haluaisin sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, jonka jäseniä ja varapuheenjohtajakin on paikalla, antaa kuitenkin vielä lisälistan. Ensinnäkin parveketupakointi. Tässä hallituksen esityksessä esitetään sellaista byrokraattista menettelyä, että taloyhtiö voi päättää pyytää kunnan viranomaisilta tästä asiasta ratkaisuja. Mihin tässä tarvitaan kunnan viranomaisia? Luulisi, että tälle hallitukselle, joka nimenomaan on ottanut tavoitteekseen turhien normien ja turhan byrokratian purkamisen, sopisi hyvin se, että taloyhtiö päättää asiasta. Taloyhtiö päättää, saako siinä taloyhtiössä parvekkeella tupakoida vai eikö saa, ja toivoisin, että sosiaali- ja terveysvaliokunta vielä tätäkin harkitsisi. Toinen asia, jota käsitellään tässä hallituksen esityksen sivulla 37 ja jota tässä hallituksen esityksessä ei ole mukana, on, niin kuin täällä sanotaan, tupakkapakkausten yhdenmukaistaminen, eli sillä tarkoitetaan tällaisia brändittömiä, logottomia tupakka-askeja. Kannatan tämän kiellon tuomista myös Suomeen. Täällä kerrotaan hallituksen esityksen sivulla 37, että Australiassa näin on ollut vuodesta 12. Hiljattain Irlanti, Iso-Britannia ja Ranska ovat päättäneet tupakkapakkausten yhdenmukaistamisesta. Lisäksi asiaa valmistellaan ainakin Norjassa, Unkarissa ja Uudessa-Seelannissa. Kun Suomi on ollut etulinjassa tupakkapolitiikassaan, niin minkä vuoksi emme tässäkin ottaisi järkevää uudistusta käyttöön, jota muuallakin käytetään ja joka nimenomaan nuorten suuntaan vähentäisi tupakoinnin houkuttavuutta, koska nuorten suuntaan tehdään tällaista brändimarkkinointia käytännössä ja siellä kovat kundit käyttävät tunnettuja brändejä ja ovat sillä tavoin sitten olevinaan enemmän aikuisia kuin muuten ovatkaan? Kolmas asia, jota käsitellään tämän lain 74 §:ssä, on tupakkavapaat vyöhykkeet. Meillähän on tupakointi tällä hetkellä kielletty tietyillä alueilla mutta ei ollenkaan riittävästi. Voin omakohtaisesti sanoa, että kun astmaatikkona pakkasessa juoksee junaan tai asemalle ja siinä sitten ystävällisesti joku juuri edellä rupeaa röökaamaan, niin kyllä sen todellakin kärsii sanan useammassa merkityksessä. Itselleni tuli mieleen, että tupakkavapaiksi vyöhykkeiksi pitäisi lisätä ainakin juna-asemat, bussiasemat, nämä asemalaiturit. Kyllä minun mielestäni kahviloiden ja jätskibaarien terasseillakin tupakointi tulisi kieltää. Kun olemme laajentaneet tupakointikieltoja, aina on ennustettu katastrofia. Kun työpaikoilla tupakointi kiellettiin, niin oli kauhukuvia siitä, että hirveätä, ei tule työnteosta mitään, kun siellä vain juostaan tupakalla. Sitten kun laajennettiin tupakointikielto ravintoloihin, niin kuulemma kaikki ravintolat menevät konkurssiin. Nyt on aika ottaa lisäaskeleita ja tällaiset kahviloiden, jätksibaarien terassit ja paikat, joissa on paljon ihmisiä, lapsia ja muita, tupakkavapaiksi vyöhykkeiksi ja tupakoitsijat jonnekin kauemmaksi tupakoimaan. No, sitten asia, joka täällä olikin jo esillä edellisissä puheenvuoroissa, eli tämä autossa tupakoinnin kieltäminen silloin, jos siellä on lapsia ja vauvoja. Jo kuusi vuotta sitten silloinen hallitus yksimielisesti esitti tällaista kieltoa, joka on monissa maissa, monissa yksilönvapautta kunnioittavissa maissa, kuten useassa Yhdysvaltain osavaltiossa. Silloinen perustuslakivaliokunta yksimielisesti päätti, että kyllä tämän aikuisen tupakoitsijan oikeus tupakoida eli yksilönvapaus on suurempi oikeus kuin sen lapsen oikeus terveyteen, kun hänen pienet keuhkonsa kärsivät, kun siellä tiiviissä tilassa autossa tupakoidaan, tämän aikuisen tupakoitsijan oikeus, joka voi vaikka puolen tunnin välein, jos niin himottaa, pysäyttää sen autonsa ja mennä ulos röökaamaan, mutta tämä vauva siinä turvaistuimessa ei pysty lähtemään siitä autosta yhtään mihinkään. Olen monesti arvostellut perustuslakivaliokunnan tulkintoja, ja varmasti voidaan esittää siihen arvosteluuni ihan painavia vasta-argumentteja. Mutta pitää sanoa, että tämä on yksi kaikkein käsittämättömimmistä perustuslakivaliokunnan tulkinnoista. En voi ymmärtää, että tässä perusoikeus vastaan perusoikeus ‑tilanteessa, joka on aika klassinen asetelma perustuslakivaliokunnassa, asetettiin tämän aikuisen tupakoitsijan yksilönvapaus ja niin edelleen suuremmaksi perusoikeudeksi kuin sen pienen vauvan tai lapsen oikeus terveyteen. Nämä perustuslakivaliokunnan argumentitkin ovat mielestäni aika heppoisia. Jos puhutaan yksilönvapaudesta, niin me olemme voineet säätää esimerkiksi sellaisen lain, että tällaisen ihmisen, joka haluaisi kunnolla röhnöttää siellä autossa, pitää semmoisella remmillä kiinnittää itsensä siihen istuimeen. Se ei rajoita hänen yksilönvapauttaan. Mutta kun rajattaisiin hänen tupakointiaan niin, että hän ei voi vahingoittaa sitä pientä lasta siinä autossa, niin se kuulemma rajoittaa liikaa tämän tupakoitsijan yksilönvapautta. Odotan todellakin, että perustuslakivaliokunta tarkistaa kantansa, mikä ei ole mikään kummallinen asia. Amerikan korkein oikeus, Suomen korkein oikeus, monet tuomioistuimet ottavat uusia kantoja asioihin. Odotan todellakin ja vetoan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaan ja jäseniin, että perustuslakivaliokunta tässä tarkistaa kantansa ja suojelee tätä lasta ja hänen terveyttään enemmän kuin sen tupakoitsijan oikeuksia. On käytetty myös muita argumentteja, miksi tällaista ei tulisi säätää. Muistaakseni tässä salissakin, tai tuossa viereisessä salissa, joskus joku sanoi, että eihän kukaan järkevä ihminen tupakoi autossa, jos siellä on pieniä lapsia. No, ei kukaan järkevä ihminen murhaa eikä raiskaa eikä mitään muutakaan, mutta silti me olemme pitäneet tarpeellisena säätää näistä asioista, koska on sellaisia vähemmän järkeviä ihmisiä. Sitten on sanottu, että tällaista tupakointikieltoa ei pidä säätää, koska sitä ei voi valvoa. No, kyllä sitä varmaan voi sen verran valvoa kuin nyt voi valvoa esimerkiksi sitä, että on turvavyöt käytössä tai ei käytetä kännykkää ajettaessa ja niin edelleen. Todellakin odotan, että perustuslakivaliokunta tarkistaa kantansa, ja odotan, että sosiaali- ja terveysvaliokunta nimenomaan laittaisi sen pykälän, jonka tiedän olevan STM:ssä valmiina jo sieltä vuosien takaa, tämän lakiesityksen yhteydessä lausunnolle perustukseen, joka perustus ottaa siihen kantaa. Muuten ei varmasti uskalleta asiasta toisin säätää eikä pidäkään uskaltaa, koska se on niin ristiriidassa vallitsevan perustuslakivaliokunnan tulkinnan kanssa. Haluan vielä sanoa, että tein tästä kirjallisen kysymyksen hallitukselle maaliskuussa 2014 ja silloinen ministeri Huovinen vastasi, että kun tätä lakia valmistellaan, jota me nyt siis käsittelemme, ""tässä yhteydessä voidaan harkita uudelleen esitettäväksi tupakointikieltoa yksityisautoissa lasten läsnä ollessa"". No, olen tätä asiaa tietysti lobannut ministerin ja hänen avustajansa ja muidenkin kautta, mutta nyt hallitus ei kuitenkaan päätynyt tähän lakiesitykseen tätä kohtaa ottamaan. Se perustelu on varmastikin tässä ministeri Huovisen vastauksen seuraavassa virkkeessä, jossa sanotaan näin: ""Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että olisi varsin poikkeuksellista, jos hallituksen esitys olisi suoraan vastoin perustuslakivaliokunnan varsin tuoretta ja yksimielistä kannanottoa."" Tämähän on totta, mutta pitää sanoa, että varsin poikkeuksellisen hölmö on kyllä nyt puheena oleva perustuslakivaliokunnan yksimielinen kannanotto. Lopuksi, arvoisa rouva puhemies, sanon vain, mikä kaikkein eniten tupakoinnin aloittamisen torjumiseen auttaa, ja silloinhan on kyse yleensä nuorista, koska eiväthän järkevät ihmiset aikuisina aloita tupakointia. Varsin oleellista nuorten tupakoinnin aloittamisen torjumisessa on tupakan hinta. Kun tiedän, että hallituksella on rahasta pulaa ja tämä tekeillä oleva työmarkkinaratkaisukaan ei julkisen talouden vaikutuksiltaan ole sellainen kuin piti, niin esitän taas kerran harkittavaksi, että tupakkaverotusta korotetaan paljon enemmän kuin hallitusohjelmaneuvotteluissa sovimme. Tuollainen sokkikorotus, joka esimerkiksi tuplaisi tupakan hinnan, varmasti olisi omalta osaltaan estämässä ja vähentämässä sitä, että nuoret aloittavat tupakoinnin. Mutta kuten sanottu, askel otetaan eteenpäin, ja odotan, että sosiaali- ja terveysvaliokunta — alleviivaus sanalla ""terveys"" — tekee tässäkin asiassa hyvää työtä. (Mika Niikko: Hyvä!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-01T19:09:37,2016-03-01T19:19:41,Tarkistettu,1.1 2016_16_178,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan jäsenenä muutama kommentti. Jottei tule kuulijoille epäselvyyttä, tämä on edelliseltä kaudelta, en ole ollut silloin perustuslakivaliokunnan jäsenenä elikkä en voi ottaa kantaa, oliko tämä hölmö vai muuta, mutta kuulostaa erikoiselta punninnalta, ja toki nyt me emme voi ottaa siihen kantaa, kun ei sellaista esitystä ole. Mutta sitten on hyvä muistaa, että mitäs me teemme sille, kun se lapsi on 24 tuntia siellä asunnossa, kun se isä polttaa sitä tupakkaa siellä vauvan sängyn vieressä. Että toki se on sitten sen ajan siellä autossa ilman tupakkaa, mutta tämmöinen ihminen, joka näin toimii, tekee sitä varmasti kotona. Ja sanoisin näin, että mieluummin verotettaisiin sitä viinaa sitten kanssa tuplasti, että se ollaan kyllä sitten pitämässä aisoissa. Alkoholi aiheuttaa meille paljon enemmän kansantaloudellisesti terveydellisiä poissaoloja ja väkivaltaa perheissä ja muuta. Odottaisin sitten kokoomukselta esitystä, että pannaan sitä alkoholiveroa kanssa sinne korkeuksiin. Miksi vain tupakoitsijoita halutaan rangaista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-03-01T19:19:44,2016-03-01T19:20:49,Tarkistettu,1.1 2016_16_179,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro vielä, edustaja Niikko, sitten mennään... Jaaha, ja vielä oli. — Olkaa hyvä, Niikko ensin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_180,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Zyskowiczin ajatuksenjuoksu on ihan loogista ja kannatettavaa, erityisesti tältä osin, että perustuslakivaliokunnan tulkinta vuonna 2010 on ollut hyvin epäjohdonmukaista, jos me emme kykene suojelemaan lapsiamme tupakan aiheuttamilta savulta ja haitoilta. Siinä mielessä tämä on tärkeä asia nytten sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ottaa vakavasti ja pohtia sitä, että kaikissa tiloissa, joissa on alaikäisiä lapsia, tupakointi olisi kielletty, mikäli se tapahtuu lapsen läsnä ollessa. Se, mitä tässä voitaisiin myös vielä pohtia, on se, millä tavalla me voimme kuitenkin tupakoitsijaa saada autettua sen tupakoinnin lopettamisessa, koska tutkimusten mukaan lähes 80 prosenttia haluaa lopettaa sen tupakoinnin. Tämä on se oleellinen asia. Meidän täytyy tukea niitä ihmisiä, jotka haluavat päästä tupakoinnista eroon, ja tämä hallituksen esitys konkreettisesti ottaa kantaa siihen tämän sähkösavukkeen muodossa. Tämän johdosta toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa te otatte vakavasti tämän huolen, että me emme tee mahdottomaksi sitä tupakoinnin lopettamista. (Puhemies koputtaa) Jos joku kokee, että tällä sähkösavukkeella pääsee eroon siitä, niin annetaan hänen päästä eroon. (Leena Meri: Kyllä!) Pienempi paha se kuitenkin on kuin nykyinen savukkeen polttaminen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-01T19:20:50,2016-03-01T19:22:09,Tarkistettu,1.1 2016_16_181,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Vielä kaksi vastauspuheenvuoroa, sitten mennään kyllä ihan oikeasti tähän puhujalistaan. Louhelainen ja Zyskowicz.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_182,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Puhemies! Totean, että olen samaa mieltä edustaja Zyskowiczin kanssa siitä, että tupakointia yksityisautossa voisi tarkistella todellakin vähän tämän liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden kannalta. Se on vähän samanlainen asia kuin jos sitä kännykkää räplää ja keskittyy siihen — samaan tapaan se tupakointi voi viedä sen keskittymisen siitä ajosta sen ajon aikana. Kun tupakkaa, askia tai sytytintä etsii ja siihen keskittyy, niin se samalla tavalla voi viedä sitä huomiota. Ja tämä tupakoinnin valvonta voisi hoitua niin kuin edustaja Zyskowicz esitti: samalla tavalla kuin kännykkään puhumista tai turvavöiden käyttöä valvotaan, sitä voitaisiin satunnaisesti tai näin, miten se huomataan, valvoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-03-01T19:22:15,2016-03-01T19:23:06,Tarkistettu,1.1 2016_16_183,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Merelle vastaan, että lainsäädännössä usein on tilanteita, joissa voimme tehdä jotain mutta emme valitettavasti voi tehdä välttämättä sen enempää. Mutta ei tämä edustaja Meren ajatus täysin mahdoton mielestäni ole, vaikka toki tiedän siihen liittyvät kotirauhaa koskevat näkökohdat. Me olemme katsoneet voivamme kotona tapahtuvaa parisuhdeväkivaltaa säännellä ja tehdä siitä yleisen syytteen alaisen rikoksen, muistaakseni, ilman että kotirauha on sinänsä ollut esteenä. Että jos edustaja Meri esittää, että tupakointi myös kotona pienen lapsen läsnä ollessa kiellettäisiin, niin kyllä minä sellaista kieltoa voisin kannattaa, ja silloin se perustuisi siihen, että tämä on rinnastettavissa pahoinpitelyyn. Ja pahoinpitely, lapsen pahoinpitely, kotonakin ja oman lapsen kohdalla, on kiellettyä. (Leena Meri: En ole esittänyt sellaista!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-01T19:23:06,2016-03-01T19:24:11,Tarkistettu,1.1 2016_16_184,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_185,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käyn ensin läpi tätä ehdotettua tupakkalakia ja sitten jatkossa puhun vähän enemmän tästä sähkötupakasta ja siitä tehdyistä joistakin tutkimuksista, kun tässä keskustelussa on väitetty, että tällä sähkötupakalla olisi joitakin erityisiä terveysvaikutuksia verrattuna tupakointiin ja tupakkaan. Tämä nykyinen tupakkalakihan on vuodelta 1976, ja sitä on muutettu kymmeniä kertoja. Tällä tupakkalain uudistuksella pyritään ehkäisemään tupakkatuotteiden käytön aloitusta ja nikotiinin riippuvuuden syntymistä sekä edistämään tupakkatuotteiden käytön lopettamista. Myös tupakoimattomien altistusta tupakansavulle halutaan vähentää. Tästä sähkötupakasta ensin. Tässä lakiehdotuksessa sähkösavukkeille säädettäisiin laissa sama ostoikäraja kuin tupakkatuotteille. Niiden myynti olisi luvanvaraista, eikä niissä saisi olla esimerkiksi karkki- ja hedelmämakuja. Sähkösavukkeita ei saisi myöskään käyttää tupakoimattomissa tiloissa tai pitää esillä vähittäismyynnissä. — Erityisesti toivon, että edustaja Niikko kuuntelee kohta tästä sähkösavukeasiasta. Tavoite ja aikomus on, että tupakkamaut ovat sallittuja ja esimerkiksi juuri karkki- ja hedelmämaut puolestaan kiellettyjä. Perusteluna tälle rajaukselle on se, että halutaan vähentää sähkösavukkeiden houkuttelevuutta etenkin lasten ja nuorten näkökulmasta ja tällä tavoin ehkäistä ensinnäkin nikotiiniriippuvuuden syntymistä, toiseksi pienten lasten nikotiinimyrkytyksiä — nikotiini on juotuna hyvin tappava aine — ja kolmanneksi sähkösavukkeiden käyttämistä tupakoinnin ja jopa kannabiksen polton harjoittelutuotteena. Lisäksi tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että etenkin makeat makuaineet olisivat terveydelle haitallisia höyrytettyinä ja keuhkoihin vedettyinä. Arvoisa rouva puhemies! Kansalaispalaute tästä, erityisesti sähkötupakan linjauksista, on ollut hyvin aktiivista, ja siellä on ollut melko hienoja tarinoita tupakasta irrottautumisesta sähkötupakan avulla. Me kaikki kansanedustajat olemme varmasti näitä saaneet. Haluaisin kuitenkin korostaa, että uusi tupakkalaki ei kriminalisoi sähkötupakkaa. Se on edelleen käytettävissä apuna tupakasta eroon pääsemisessä. Vieroitusapuperuste ei kuitenkaan voi antaa oikeuttaa nikotiinituotteelle olla erityisasemassa tupakkaan nähden. Nyt se menee samalle viivalle. Lisäksi WHO:n tutkimus on kiistänyt olettamuksen sähkötupakan hyvästä vieroituskyvystä — tästä kohta lisää. Tupakkateollisuus puolestaan on markkinoinut sähkötupakkaa eli sähkösavuketta vaihtoehtona lääkehoidolle. Arvoisa rouva puhemies! Tupakkateollisuudella on oma lehmä ojassa. Tupakkateollisuuden tavoite ei ole saada nikotiinin käyttöä loppumaan vaan jatkumaan. (Mika Niikko: Juuri näin!) Elinikäinen riippuvuus on alan tuottavuuden perusta. Tupakkateollisuus ei ole tuonut markkinoille vieroitustuotetta, se vain markkinoi sitä sellaisena. Sähkötupakka on koukuttava nikotiinituote, jonka kanssa hengitetään keuhkoihin kaasuja, jotka eivät sinne kuulu. Nyt onkin menossa ihmiskoe, mutta seurauksia ei vielä tiedetä. Arvoisa rouva puhemies! Seuraavaksi käyn läpi hieman Suomen Lääkäriliiton selvityksiä sähkötupakasta. Sähkötupakan tehosta nikotiinin vieroituksessa on julkaistu kaksi laadukasta tutkimusta ja yksi meta-analyysi. Päivittäin savukkeita polttavilla tavallisin syy käyttää sähkötupakkaa oli lopettamishalu. Osoittautui kuitenkin, että sähkötupakalla nikotiiniriippuvuudesta pääsi irti heikommin kuin muilla keinoin. Nikotiinin käytön lopettaneiden eli onnistujien osuus vaihteli tutkimuksessa 4 ja 13 prosentin välillä 6 kuukauden seurannassa, kun oikeassa korvaushoidossa ja lääketutkimuksissa päästään yli 20 prosentin tuloksiin. WHO:n raportin mukaan oletus, että sähkötupakka toimisi vieroitustuotteena, on väärä. Tupakkatuotteiden käyttäjille annetaan harhaanjohtavaa tietoa. Vieroitustuotteet ovat Suomessa lääkelain alaisia lääkevalmisteita. On selvää, ettei tupakkateollisuus halua sähkötupakkaa lääkelain alaiseksi, sillä se ei pääsisi markkinoille missään maassa. Arvoisa rouva puhemies! Sähkötupakan nesteen koostumus on arvaamaton. Me emme tiedä, mitä tuotteet sisältävät ja mitkä niiden haitat tarkkaan ottaen ovat. Verrataanpa sitä nikotiinikorvaushoitoon. Lääkeaineet valmistetaan puhtaissa ja valvotuissa oloissa ja niiden koostumus tunnetaan. Jokainen annos sisältää saman määrän ainetta. Lääkeaineet hyväksytään markkinoille vasta, kun niiden hyödyt ja haitat on tutkittu. Lääkeainepakkauksessa kerrotaan, mitä lääkeaine sisältää ja minkä verran, sekä kerrotaan tuotteen käyttöohjeet, siinä hyödyt ja haitat. Lääkeainetta käytetään rajallinen aika. Korvaushoitolääkkeiden tavoite on saada nikotiinin käyttö loppumaan kokonaan, kun taas sähkötupakat valmistetaan pääosin Kiinassa, missä teollisuuden valvonta ja säätely on vähäistä. Tupakkatuotteissa ei ole pakkausselostetta eikä tietoa, mitä ainetta ja millaisia määriä kussakin tuotteessa on. Sähkötupakan patruunat tai nesteet eivät ole tasalaatuisia, ne sisältävät esimerkiksi nikotiinia vaihtelevia määriä. Tutkimuksissa vaihteluväli on ollut nollasta 35 milligrammaan per imukerta. Niissä on samoja myrkyllisiä yhdisteitä, raskasmetallia ja torjunta-ainejäämiä kuin poltetuissa tupakkatuotteissa mutta pienempinä määrinä. Sähkötupakan laitteissa on myös ollut vakavia turvallisuuspuutteita, ja niitä on räjähtänyt käyttäjien käytössä aiheuttaen vammoja. Kuten kerroin jo aikaisemmin, tupakkateollisuuden tavoite ei ole saada nikotiinin käyttöä loppumaan vaan jatkumaan. Elinikäinen riippuvuus on alan tuottavuuden perusta. Sitten vielä tästä sähkötupakan toimintatavasta. Se muodostaa siis hiukkasia, ei höyryä. Sähkötupakasta imetään pienimmillään kiinteitä, 10—300 nanometrin läpimittaisia partikkeleita keuhkoihin, mistä aiheutuu haitallisia päästöjä hengitysilmaan uloshengityksen mukana. Nämä partikkelit pääsevät keuhkojen pienimpiinkin osiin, keuhkorakkuloihin, ja imeytyvät verenkiertoon sekä voivat päästä solujen sisään. Zhang ym. tekivät vuonna 2013 tutkimuksen, että sähkösavukkeiden ja poltettujen savukkeiden nanopartikkelien kulkeutuminen elimistöön oli isompaa kuin tavallisessa tupakassa. Tutkijat havaitsivat, että 27 prosenttia sähkötupakan partikkeleista oli havaittavissa verenkierrossa, kun taas poltetuissa savukkeissa tuo prosentti oli 25—35. Osa partikkeleista sisältää metallia, joka kertyy keuhkorakkuloihin. Tämä siis tästä sähkötupakan tuomisesta samalle viivalle tavallisen savukkeen kanssa. Tässä keskustelussa ja laissa puututaan myös parveketupakointiin. Ben Zyskowicz ihmetteli, että miksi lisätään byrokratiaa sillä, että tämä päätös tästä parveketupakoinnin kieltämisestä viedään kuntaan. En tiedä, millä hallitus tätä perustelee, mutta itselleni tuli mieleen, että mitäpäs siinä tapauksessa, jos se häiriötupakoitsija on vaikka taloyhtiön puheenjohtaja. Ja sitten tässä laissa ei puhuta taloyhtiön oikeudesta kieltää, vaan tässä puhutaan suoraan näin: kunta voisi asuntoyhteisön hakemuksesta kieltää tupakoinnin hakemuksessa tarkoitetuilla parvekkeilla tai muissa tiloissa. Omaan mieleeni nousi vain, kun käytetään sanaa ""asuntoyhteisö"", että silloin se voisi olla muutakin kuin se taloyhtiön hallitus tai muu, elikkä että tavallaan laajennetaan sitä joukkoa, kuka voisi pyytää tätä rajoittamista. Tämä on vain omaa henkilökohtaista arveluani. Ilokseni yhdyn kaikkiin Ben Zyskowiczin tätä lakiesitystä koskeviin lisäysehdotuksiin, mitä voisimme tehdä tupakoinnin vähentämiseksi. Erityisesti olen iloinen siitä, että samoin kuin keskusta, myös kokoomuksen jäsenet ovat täälläkin keskustelussa tuoneet esille sen, että me haluaisimme puuttua tupakointiin autossa, jossa on pieniä lapsia. Toissa kaudella tuo perustuslakivaliokunnan perustelu, että tupakointikielto autossa rajoittaisi tupakoitsijan henkilökohtaista itsemääräämisoikeutta, tuntuu jotenkin kovin heppoiselle, kun ajatellaan lasten oikeuksia ja terveyden suojelua. Lapset eivät voi puolustautua tai poistua tupakansavuisesta ajoneuvosta, (Puhemies koputtaa) ja mikäs meidän vanhempien ja lainsäätäjien muu tehtävä olisi kuin suojella näitä pieniä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-03-01T19:24:19,2016-03-01T19:35:13,Tarkistettu,1.1 2016_16_186,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,Mennään puhujalistaan. Täällä tulee sitten mahdollisuus puhua vielä kyllä vaikka koko ilta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_16_187,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tarkastelen nyt lähetekeskusteluun tullutta tupakkalain uudistusta, osin myös jopa henkilökohtaisesta näkökulmasta. Sunnuntaina nimittäin 70 vuoden ikään päässyt isäni on edelleen lääkärinä ja on ollut muun muassa kehittämässä Lääkärit tupakkaa vastaan -ryhmää Suomessa. Näiden lääkäreiden tavoitteena on ollut savuton Suomi valistusta lisäämällä sekä tiukentamalla tupakkaan liittyvää lainsäädäntöä. Heidän työnsä, kuten koko Suomen yhteiskunnan työ, on tuottanut tulosta. Kun vuonna 2000 suomalaisista miehistä tupakoi 27 prosenttia ja naisista 20 prosenttia, olivat prosentit vuonna 2014 merkittävästi pienemmät. Kaksi vuotta sitten miehistä tupakoi 17 prosenttia ja naisista 14 prosenttia. Tupakoinnin vähentämistä on vauhdittanut erityisesti ravintolatupakoinnin kielto vuonna 2007. Ilahduttavinta kuitenkin tilastoissa on nuorten tupakoinnin vähentyminen. Kun 14—18-vuotiaista nuorista tupakoi neljäsosa vuonna 2001, niin viime vuonna säännöllisesti tupakoivia oli vain yksi kymmenestä. Tulokset kertovat siitä, että suomalaisten nuorten asenteet tupakkaa kohtaan ovat muuttuneet entistä kriittisemmiksi, ja hyvä niin. Tupakoinnin vähentyminen näkyy myös suomalaisten terveydessä. Esimerkiksi keuhkosyöpään kuolleiden suomalaismiesten määrä on selkeässä laskussa. Arvoisa rouva puhemies! Uusittu tupakkalaki antaa lisää välineitä savuttoman Suomen saavuttamiseksi — toivottavasti vuoteen 2030 mennessä. EU-direktiiviin perustuva makuaineiden kielto ja sähkötupakointiin tehtävät tarkennukset ovat näistä merkittävimpiä muutoksia. Näiden ohella olisi syytä vakavasti harkita muun muassa tänään esillä ollutta niin sanotun kokoomuksen sote-kolmikon esitystä, jota edustaja Zyskowicz komppasi, autotupakointiin tehtävistä lisärajoituksista. Silti pelkkä rajoittaminen ei riitä. Tarvitaan myös lisää panostusta valistukseen, ja tässä erityiskohteena pitää olla nuoret, joilla muun muassa nuuskan käyttö ja sähkötupakointi ovat lisääntyneet viime vuosina. Esimerkiksi joukkuelajeissa nuuskan käyttö on tunnettu ongelma, ja sen ratkaisemiseksi me tarvitsemme lisää valistusta ja yhteistyötä seurojen, lajiliittojen sekä muun yhteiskunnan kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-03-01T19:35:19,2016-03-01T19:38:24,Tarkistettu,1.1 2016_16_188,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän lakiesityksen johdannossa todetaan, että Suomi on ollut tupakkapolitiikan edelläkävijämaita ja että tupakointi on vähentynyt. Erittäin hyvä asia. Nostan tässä omassa puheenvuorossani esille pari asiaa, jotka usein asetetaan vastakkain. Ensimmäinen on tupakka vastaan sähkötupakka. Sähköisiä savukkeita myydään ja markkinoidaan tupakkaa vähemmän haitallisina. Jos tupakka on vaaralliseksi todettu ja sähkötupakka joiltain osin terveellisemmäksi, tekeekö se siis sähkötupakan terveyttä edistäväksi tuotteeksi? Arvoisa rouva puhemies! Sähkötupakat tulivat markkinoille vuoden 2007 tienoilla. Sähkösavukkeiden turvallisuudesta, terveysvaikutuksista tai tehosta tupakan vieroituksessa ei ole julkaistu laajasti luotettavaa tutkimustietoa. Saatavilla olevien tutkimusten mukaan sähkösavukkeet sisältävät samoja terveydelle haitallisia aineita kuin tavallinenkin tupakka. Vapers Finland ry on yhdistys, joka haluaa lisätä sähkötupakoinnin tietämystä ja vähentää tupakoinnista aiheutuvia haittoja. Vapers Finland ry toteaa, että tutkimustietoa tarvitaan, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö jo olemassa oleva tieto olisi riittävää, että sähkösavukkeita voidaan sanoa vähintäänkin niin turvallisiksi, että niitä kannattaa käyttää tupakan sijasta. Tuo edellä mainittu yhdistys valvoo höyryttelijöiden etuja, kuten nämä sähkötupakkaa käyttävät itseään kutsuvat. Tämä yhdistys ohjeisti nettisivuillaan lähettämään omia elämänkertomuksia meille kansanedustajille. Kiitos niille lukuisille aktiivisille kansalaisille, jotka kertoivat elämäntarinaansa niin perinteisen kuin sähkötupakankin käyttäjinä. Elämänlaatu oli monilla sähkötupakkaan siirtyneillä parantunut, ja se on tietysti hyvä asia. Mutta kokonaan irti tupakasta heistä ei monikaan kertonut päässeensä. Arvoisa puhemies! Toinen vastakohta-asetelma ovat tupakoivat ja ei-tupakoivat. Erityisesti kerrostaloissa tupakointi rajaa asukkaat usein vastakkain tupakoiviin ja ei-tupakoiviin. Mielestäni tämä lakiesitys ei tuo ainakaan helpotusta tähän keskusteluun. Tällä hetkellä tupakointi on jo kielletty taloyhtiöiden yhteisissä ja yleisissä tiloissa. Taloyhtiö voi kieltää tupakanpolton myös muilla alueillaan. Tämän uuden tupakkalain myötä taloyhtiöillä olisi mahdollisuus hakea kunnan viranomaiselta tupakointikieltoa muun maussa parvekkeelle tai terasseille. Viranomainen voisi määrätä tupakointikiellon, jos savua voisi kulkeutua esimerkiksi parvekkeelta toiselle. Savun kulkeutuminen siis riittäisi kiellon määräämiseen, eikä terveyshaittaa tarvitsisi osoittaa, toisin kuin nykyisin terveydensuojelulain mukaisessa menettelyssä. Viranomaisen ei välttämättä tarvitsisi katselmoida tilannetta kiinteistöllä, vaan se tekisi arvion esimerkiksi rakennuspiirustusten perusteella. En voi kuin ihmetellä, millä kunnan viranomaisella olisi aikaa paneutua tällaisiin selvityksiin ja päätöksentekoon. Samaan aikaan kuntien tehtäviä ja turhaa byrokratiaa pyritään vähentämään. Entä kulut? Onko tällaisen viranomaispäätöksen hakeminen taloyhtiöille maksullista, vai maksetaanko tämä toiminta kuntalaisten maksamilla veroeuroilla? Entä ohjeet taloyhtiöille? Miten huoneiston haltijoita kuullaan ja miten siitä raportoidaan kunnalle? Entä kuka kiellon noudattamista valvoo ja millä keinoin? Entä sitten tupakointikiellon rikkoja: miten häntä rangaistaisiin? Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan osa tähän lakiin ehdotetuista muutoksista perustuu Suomen omaan harkintaan ja lainsäädäntötarpeisiin. Toivon, että tästä parveketupakoinnista ei tehdä uutta, kallista ja erittäin hankalasti toteuttavaa lisäbyrokratiaa. Arvoisa rouva puhemies! Tällä lakiesityksellä halutaan korostaa nuorten savuttomuutta erityisesti sillä, että erilaiset maut ja tuoksut kiellettäisiin savukkeista, kääretupakasta ja sähkösavukkeiden nesteistä. Ei pidä unohtaa, että nuoriin harhaanjohtava tai puutteellinen mielikuvamarkkinointi voi upota. Sähkösavuke nimikkeenä kuulostaa melko trendikkäältä toisin kuin vaikkapa sähköinen nikotiiniannostelija. Sähkötupakkamalleja löytyy niin nuorisolle kuin vanhemmallekin väelle. Suunnitteluun ja markkinointiin on satsattu. Nuoriso saattaa aloittaa kokeilut sähkösavukkeilla, ja käyttö voi johtaa pitkäaikaiseen nikotiiniriippuvuuteen, joka puolestaan voi johtaa jatkossa nikotiinituotteiden sekakäyttöön, siis myös savukkeiden polttamiseen, kuten Pekka Puska on todennut. Tämän näkökulman Vapers Finland ry kuitenkin tyrmää. Arvoisa puhemies! Sähkötupakan haitoista tai hyödyistä on vasta melko vähän tutkittua tietoa, kuten täällä on todettu, ja sen käsittääkseni myöntävät niin sähkötupakan puolustajat kuin vastustajat. Tutkijat altistavat koe-eläimiä sähkösavukkeen inhalaatioaerosoleille selvittääkseen, miten myrkyllisiä tai syöpää aiheuttavia ne ovat. Myös ihmisillä tehdään kokeita. Käyttäjät altistetaan tuotteille, ja tutkijat seuraavat sairauksien ilmestymistä veronmaksajien maksaessa mahdollisten sairauksien hoidot. Sekä sähkötupakassa että kosmetiikassa käytetään muun muassa propyleeniglykolia, jolle jotkut ihmiset voivat olla allergisia. Pelkästään kosketus ihoon on voinut aiheuttaa allergisen reaktion. Miten voimakas reaktio tulee, jos tälle aineelle allergisoitunut ihminen polttaa sähkösavuketta ja saa hengitykseensä sitä? Miten käy, jos ihminen ei itse tiedä olevansa aineelle allerginen ja tulee sähkötupakkaa kokeilleeksi? Arvoisa rouva puhemies! Potilaan Lääkärilehdessä erikoislääkäri Kristiina Patja toteaa, että sähkötupakka voi antaa väärän turvallisuudentunteen vähemmän haitallisesta tuotteesta ja että teollisuuden tavoitteena lienee hankkia uusia kuluttajia, koska nikotiiniin jää fyysisesti riippuvaiseksi. Tästä näkökulmasta nikotiininkäyttäjät ovat teollisuudelle varma taloudellinen sijoitus. Itselleni tuli kyllä myös mieleen se, että tämä direktiiviesitys, joka kiristää sähkötupakkalakia, olisi tupakkateollisuuden hanke. Onhan se vienyt perinteistä tupakankuluttajaa toisenlaisten tuotteiden pariin. Kolikolla lienee tässäkin asiassa vähintään kaksi puolta. Tulemme varmasti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käymään tätä asiaa hyvin monelta eri kantilta ja erilaisten asiantuntijoiden kanssa läpi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-03-01T19:38:31,2016-03-01T19:45:38,Tarkistettu,1.1 2016_16_189,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Värderade fru talman! I EU:s nya tobaksdirektiv är snus, tyvärr, ännu förbjudet i EU, förutom i Sverige som har undantag mot förbudet. Det här förbudet är ologiskt eftersom snus är en betydligt sundare tobaksprodukt än till exempel cigaretter. Snus har till exempel inte bevistats att orsaka någon cancer och det uppstår inte heller någon passiv rökning vare sig i bilen eller på balkongen som vid exempelvis rökning av cigaretter. Sverige, men också Norge har tack vare att snus används i högre grad än cigaretter betydligt mindre tobaksrelaterade folkhälsoskador i jämförelse med andra EU-länder. Om alla i Europa som i dag röker i stället skulle använda snus skulle samhället spara miljarder euro i vårdkostnader. Jag vill dock vara mycket tydlig med att jag inte på något sätt och vis vill romantisera användningen av snus. Även om snus är en bättre produkt än cigaretter är den naturligtvis ingen hälsoprodukt utan en tobaksprodukt. Men, jag kan inte motivera för mig själv eller för allmänheten varför EU förbjuder försäljning av snus, men samtidigt nog tillåter försäljning av mycket farligare produkter som cigaretter. Det fenomenet brukar kallas för hyckleri. Den här saken beror så klart inte på regeringen, utan på EU:s försäljningsförbud. Det som däremot tillåts till Finland är reseimport av snus för egen privat konsumtion. Här vill jag passa på att berömma regeringens linje när man har berett den nya tobakslagen, och att man vill hålla kvar införselnivåerna av snus i praktiken oförändrade. Det är bland annat viktigt för att det inte ska uppkomma en illegal marknad, för om man vill använda tobaksprodukter är snus ändå mindre skadligt än cigaretter vilket således också är mindre skadligt för samhället. Regeringens förslag är en pragmatisk och godtagbar lösning efter omständigheterna, som jag stöder i den här frågan. — Tack.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2016-03-01T19:45:48,2016-03-01T19:48:09,Tarkistettu,1.1 2016_16_190,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys tupakkalaista. Tupakkalain tavoitteena on jo vuodesta 2010 ollut tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Tavoitteeseen pyritään ennen kaikkea ehkäisemällä nuorten tupakoinnin aloittamista ja tukemalla tupakoinnin lopettamista. Lisäksi halutaan taata kaikille savuton elinympäristö. Nämä kaikki ovat erittäin hyviä tavoitteita, ja niiden toteutumiseksi on vielä paljon tekemistä, kuten olemme tänäänkin kuulleet. Tutkimuksen mukaan maassamme vuonna 2014 työikäisistä miehistä 17 ja naisista 14 prosenttia tupakoi päivittäin. Miesten tupakointi on 1980-luvulta vähentynyt, ja myös naisten tupakointi näyttäisi viime vuosina kääntyneen laskuun. Se, mikä on erinomainen asia, on, että valtaosa nuoristamme on tupakoimattomia. Nuorten tupakoinnin yleisyys on nuorten terveystapatutkimuksen mukaan laskenut sekä tytöillä että pojilla tutkimusjaksolla vuosien 1977 ja 2015 välisenä aikana. Erityisesti näin on tapahtunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Tupakkakokeilutkin ovat heillä siirtyneet entistä myöhemmälle iälle. Tupakkaa kokeilemattomien osuus on myös kasvanut jatkuvasti vuoden 2005 jälkeen yli 18-vuotiailla nuorilla, vaikka he saavat ostaa tupakkaa laillisesti. Tyypillisesti tupakkatuotteiden kokeiluja tapahtuu 13—16-vuotiaana. Tupakkaa hankitaan yleisimmin kavereilta, eikä sen saatavuus ole ollut nykyaikana ongelma. Tämän varmasti muistamme omasta nuoruudestammekin, mikään ei ole tältä osin muuttunut. Vuoden 2015 tietojen mukaan 16—18-vuotiaista tytöistä tupakoi 13 ja pojista 14 prosenttia. Terveys 2015 -kansanterveysohjelman tavoite on ollut, että tämänikäisistä tupakoisi alle 15 prosenttia, ja tämä tavoite on siten saavutettu. Muutos on ollut suuri, sillä ohjelmaa asetettaessa vuonna 2001 vastaava osuus oli 31 prosenttia sekä tytöillä että pojilla. Tämän oikean kehityksen ylläpito ja uusiin haasteisiin vastaaminen vaativat kuitenkin yhä panostuksia. Nykyisellä lainsäädännöllä on ollut selvästi vaikutuksia nuorten tupakointiin, mutta esimerkiksi 16-vuotiaista 12 prosenttia ja 18-vuotiaista 15 prosenttia käyttää nuuskaa. Tämän vähentämiseksi tulisi panostaa voimakkaammin, vaikka edustaja Löfström oli edellisessä puheessa vähän eri mieltä, ymmärrettävistä syistä. Arvoisa rouva puhemies! Sitten seuraava seikka: Tullille aiheutuisi uusia tehtäviä tupakkalaissa tarkoitettujen tuotteiden maahantuonnin valvontaan liittyen. Maahantuonnin aikarajan noudattamista valvottaisiin kuitenkin nykyisin resurssein muun valvonnan yhteydessä samalla tavalla kuin alkoholijuomien osalta. Etan ulkopuolelta tapahtuvalle maahantuonnille esitetyn aikarajan seurauksena tupakkatuotteita ei saisi hakea Venäjältä yhtä usein kuin nykyisin, mikä luultavasti johtaisi laittoman kaupan vähenemiseen, mutta salakuljetuksen lisääntymiseen. Ajallisia tuontirajoituksia ei mielestäni kannata lähteä säätämään, koska niitä on todella vaikea valvoa eikä rajanylityspaikoilla ole tällä hetkellä siihen mahdollisuuksia eikä resursseja. Jos esimerkiksi rajanylityspaikalla on rajanylittäjiä kymmenessä jonossa autoineen ja tullimiehiä vähimmillään kolme, niin jokainen voi ymmärtää, että valvonta ei ole kovin tehokasta, ja vaikka se olisi tehokasta, niin tämä laki ei ole kovin uskottava. Mielestäni laki, jota ei ole sanktioitu tai ei pystytä valvomaan, ei ole yleensä tarpeellinen. Jos esimerkiksi autossa tupakointi kielletään, niin kuka sitä valvoo ja mitkä olisivat sanktiot? Jos ajattelette, että tätä valvoo poliisi, niin antakaa samalla poliisille siihen tarvittavat resurssit.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-03-01T19:50:16,2016-03-01T19:55:13,Tarkistettu,1.1 2016_16_191,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi otti vuonna 2010 lainsäädännössä yksiselitteisesti tavoitteekseen myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppumisen. Tämä lakiesitys, jolla uudistetaan 40 vuotta vanhaa tupakkalakia, on jälleen yksi askel eteenpäin. Lainsäädännöllä sekä politiikkaohjelmilla on ollut erittäin tärkeä rooli siinä, että tupakointi on merkittävästi vähentynyt Suomessa. Selkeintä pudotus on ollut 15—64-vuotiaiden miesten ryhmässä, jossa tupakoivien osuus on puolittunut viimeisten 25 vuoden aikana. Työikäisistä miehistä tupakoi nyt 17 prosenttia ja naisista 14 prosenttia. Samoin tupakointi on vähentynyt nuorten keskuudessa. Silti tupakoinnin arvioitiin vuonna 2012 aiheuttaneen noin 1,5 miljardin euron haittakustannukset yhteiskunnalle. Samana vuonna tupakkaveron tuotto oli noin puolet tästä. Samalla kun tupakointi on vähentynyt, muut nikotiinituotteet ovat saaneet lisää suosiota. Sekä nuuskan että sähkötupakan käyttö on viime vuosina lisääntynyt. Vaarana on, että niiden suosio kasvaa varsinkin nuorten keskuudessa. Tällöin osa siitä työstä, jolla tupakointia ja nikotiiniriippuvuutta on vuosien aikana saatu vähennettyä, valuu hukkaan. Tupakkalain uudistuksessa onkin paljolti kyse myös siitä, että lailla voidaan vastata tähän uuteen tilanteeseen ja haasteeseen. Suuri osa lakiesityksen tuomista muutoksista juontaa Euroopan unionin tupakkatuotedirektiivistä. Näitä ovat muun muassa tiettyjen lisäaineiden kieltäminen tupakkatuotteista, savukkeiden tunnusomaisten tuoksujen ja makujen kielto sekä tupakkapakkausten terveysvaroitukset, jotka koostuvat varoitustekstistä ja sitä vastaavista kuvista. Esityksessä ehdotetaan, että tavoitetta tupakkatuotteiden käytön lopettamisesta laajennettaisiin myös muihin nikotiinipitoisiin tuotteisiin. Siten on perusteltua, että lainsäädännössä mennään pidemmälle kuin mihin pelkkä direktiivi meitä velvoittaisi. Erityisesti sähkötupakkaan liittyvä sääntely on herättänyt paljon keskustelua. Varsinkin viime aikoina olemme saaneet valtavasti yhteydenottoja sähkötupakasta. Moni kertookin saaneensa sähkötupakasta apua tupakoinnin lopettamiseen. Tosiasia kuitenkin on, että sähkötupakkakaan ei ole vaaratonta. Tästä me saimme erittäin hyvän analyysin valiokuntamme varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkiseltä, joka oli perehtynyt erittäin syvällisesti sähkötupakkaan ja sen vaaroihin liittyviin erilaisiin kysymyksiin ja tutkimuksiin. Sähkötupakkaa polttava ei vedä keuhkoihinsa pelkkää höyryä vaan myös hiukkasia, joiden määrä ja laatu vaihtelevat aineesta riippuen ja joiden vaikutuksia ei ole kunnolla tutkittu. Lisäksi tutkimuksissa on todettu, että väestötasolla sähkötupakka ei ole välttämättä poikkeuksellisen tehokas väline tupakoinnin lopettamiseen, saati sitten nikotiinikoukusta pääsemiseen. Sähkötupakka onkin hyvä ottaa tarkan sääntelyn piiriin. Ennen kaikkea meidän tulee ehkäistä nikotiinituotteiden käytön lisääntymistä nuorten keskuudessa. Nuorena alkaneesta nikotiiniriippuvuudesta on hyvin vaikea päästä eroon. On selvää, että tupakan vastikkeilla, kuten energianuuskalla tai e-shishoilla, yritetään houkutella nuoria varsinaisten tupakkatuotteiden käyttäjiksi. On hienoa, että tupakkalaissa pyritään jatkossa selvästi estämään näiden tuotteiden joutuminen nuorten käsiin. Arvoisa puhemies! Lainsäädännön täytyy elää muuttuvan maailman mukana, ja on tärkeää, että jatkossakin seuraamme tarkkaan, miten tupakkatuotteiden ja tupakan vastikkeiden saatavuus ja käyttö kehittyvät. Pelkkä lainsäädäntö ei kuitenkaan riitä, vaan myös valistuksella ja esimerkiksi koulujen päihdekasvatuksella on tärkeä rooli tupakkatuotteiden käytön vähentämisessä. Tässä on vielä paljon edessä, jotta tavoite savuttomasta Suomesta voi toteutua. Lopuksi toivoisin, että voisimme suojella lapsia ja heidän oikeuttaan savuttomuuteen, terveyteen ja puhtaaseen ilmaan eli tupakointikielto laajennettaisiin nyt laajemmalti myös autoihin. Tupakkavapaat vyöhykkeet, joissa on lapsia, tulisi arvioida uudelleen. Perustuslain tulkinnat näiltä osin ovat mielestäni epäoikeudenmukaisia ennen kaikkea lasten oikeuksien ja terveyden näkökulmasta, minkä takia toivonkin, että perustuslakivaliokunta tulkitsisi ja arvioisi tilanteen uudestaan. Tältä osin olen edustaja Ben Zyskowiczin kanssa täysin samaa mieltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-03-01T19:55:18,2016-03-01T20:01:00,Tarkistettu,1.1 2016_16_192,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty tänään monipuolinen ja mielenkiintoinenkin keskustelu tupakasta ja tupakoinnista. Kiitos erityisesti edustaja Heikkiselle hyvästä puheenvuorosta. Tavoite savuttomasta Suomesta on hyvä, ja tällä uudella tupakkalailla edetään tässä asiassa. Tämä on tärkeää etenkin kansanterveydellisistä syistä. Erityisen tärkeää on toimia niin, etteivät nuoret aloittaisi lainkaan tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinivalmisteiden käyttöä ja etteivät lapset altistuisi tupakansavulle. Hallituksen lakiesitys on laaja, ja sen läpi silmäiltyäni totesin, että siinä on toki monia hyviä asioita, mutta lasten ja nuorten suojelua on syytä pohtia tiukennettavaksi, edelleenkin. Arvoisa puhemies! Jokaisella tulisi olla oikeus savuttomaan ympäristöön. Elinympäristön savuttomuus on tehokas tapa suojata väestöä tahattomalta altistukselta tupakansavulle. Savuttomat elinympäristöt ovat jatkuvasti lisääntyneet, mutta edelleen monet ihmiset, siis myös lapset ja nuoret, altistuvat vastoin tahtoaan tupakansavulle esimerkiksi työpaikoilla, asunnoissa, parvekkeilla ja autoissa. Jokaisella tulisi kuitenkin olla oikeus olla altistumatta tupakansavulle. Tämä on siinä mielessä henkilökohtainen asia, että kuulun itse niihin migreeniä poteviin henkilöihin, joiden migreenikohtaus erittäin helposti laukeaa tupakansavussa. Se on todella epämiellyttävää, ja tämän oman kokemukseni pohjalta minä ymmärrän valtavan hyvin ihmisiä, jotka ovat vaatineet parveketupakoinnin kieltoa. Tässä lakiesityksessä asia on huomioitu siten, että asuntoyhteisöt saavat jatkossa hakea kunnalta tupakointikieltoa huoneistoihin kuuluville parvekkeille, jos tupakointi aiheuttaa haittaa muille asukkaille, ja sitten kunnan viranomainen voi päättää tästä tupakointikiellosta. Esityksen lähtökohtana on, että oikeus puhtaaseen hengitysilmaan nousee tietyssä vaiheessa ja tietyssä tilanteessa tupakoivan henkilön oikeuksien yli. Minä tiedän, että tämä herättää monenlaisia tunteita, mutta toisaalta jos naapurit kunnioittaisivat toistensa oikeuksia ja pyrkisivät sopimaan esimerkiksi tupakointipaikoista, niin näitä ongelmia ei syntyisi. Mutta kuten tiedämme, näin ei valitettavasti aina ole, ja silloin täytyy pitää huolta, että todellakin tupakoivien ihmisten oikeudet eivät mene tupakansavusta kärsivien oikeuksien edelle. Tästä parveketupakoinnista olisin halunnut kysyä asianomaiselta ministeriltä tarkentavan kysymyksen, mutta koska hän ei ole täällä, niin lähetän nämä terveiset sitten valiokuntaan. Kun täällä on nyt sitten valiokunnan varapuheenjohtaja, niin toivon, että keskustelette tästä asiasta valiokunnassa. Siis jos asuntoyhteisö ei halua hakea tupakointikieltoa, vaikka joku asukas sitä toivoo tai vaatii, ja neuvottelemalla ei päästä yhteisymmärrykseen, niin minkälaiset oikeudet tupakansavusta kärsivällä henkilöllä sitten loppujen lopuksi on? Lakiesityksessä mainitaan, että tupakasta kärsivien asukkaiden käytettävänä on tällaisessa tapauksessa terveydensuojelulain mukainen menettely, jolloin perusteellisemman tutkimuksen jälkeen tupakointi voidaan kieltää viranomaispäätöksellä. Mutta näinhän pitäisi olla jo nyt. Olen kuitenkin nyt saanut useampia palautteita kansalaisilta, että joissakin kunnissa viranomaiset ovat vastanneet ilmoituksen tehneelle henkilölle, ettei heillä ole oikeutta puuttua tähän asiaan. Eli toivoisin, että tähän tulisi nyt valiokunnassa joku selkeä kannanotto, niin että kansalaiset ja viranomaiset tietäisivät, miten näissä tilanteissa toimitaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-03-01T20:01:02,2016-03-01T20:05:24,Tarkistettu,1.1 2016_16_193,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä tänään käsiteltävänä olevassa tupakkalain uudistamisessa on tavoitteena muun muassa tupakkatuotteiden käytön loppuminen, ja se onkin erittäin hyvä tavoite, vaikkakin samalla erittäin haasteellinen. Olemme hyvin kaukana siitä, että tupakointi saataisiin kokonaan loppumaan, mutta onneksi sen suosio näyttää kuitenkin hiipuvan sekä aikuisten että nuorten keskuudessa. Tässä uuden ja sinänsä hyvin tarpeellisen tupakkalain säätämisessä varsin suuren painoarvon näyttävät saavan sähkösavukkeet ja niihin liittyvät tiukennukset. Sähkötupakoinnin hankaloittamisella ei kuitenkaan välttämättä joka suhteessa päästä haluttuun lopputulokseen. Sähkötupakka on monelle kuluttajalle perinteisen tupakanpolton korvike, ja he ovat siirtyneet sen käyttöön lopettamalla samalla tupakoinnin tai ainakin vähentäneet perinteistä tupakanpolttoa. Näin ollen sähkötupakka on siis mahdollistanut monen henkilön osalta tupakoinnin lopettamisen tai ainakin vähentänyt tupakoinnin määrää. Arvoisa puhemies! Useat tahot ovat esittäneet huolensa siitä, että uuden tupakkalain ja sen ohella tiukkenevan sääntelyn myötä perinteistä tupakointia harrastavien ihmisten määrä saattaa jopa lisääntyä, kun sähkötupakan käyttöä tiukennetaan. Jotta tässä uudistuksessa ei menisi lapsi pesuveden mukana, toivon valiokunnan etsivän vielä mahdollisuutta, jolla sähkötupakointiin tarvittavien välineiden ja tarvikkeiden saatavuus pidettäisiin kohtuullisella tasolla, jotta käyttäjien ei tarvitsisi siirtyä ainakaan pakon sanelemana takaisin perinteisen tupakoinnin pariin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-03-01T20:05:27,2016-03-01T20:07:32,Tarkistettu,1.1 2016_16_194,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tänään on kuultu, tupakointi on vähentynyt merkittävästi, ja sillä lainsäädännöllä on varmasti ollut tähän suuri vaikutus, mutta sitten toisaalta samanaikaisesti ainakin nuorison parissa on yhä enemmän siirrytty sekä nuuskan käyttöön että sähkösavukkeiden käyttöön. Pidän sitä, että nämä sähkösavukkeet otetaan tähän tupakkalain piiriin, hyvänä ennen kaikkea siksi, että se varmistaa ne laatu- ja turvallisuusvaatimukset, jotka näihin liittyvät. Mutta ehkä vähän samalla tavalla, kuin tässä edellä edustaja Savio totesi, toivoisin, että tätä lakia säädettäessä kuitenkin käytetään harkintaa ja pidetään se kiinni todellisuudessa, että ei tehdä sellaisia rajoitteita ja säätelyä, jotka käytännössä sitten vievät esimerkiksi siihen, että sähkötupakan käyttäjien täytyy hankkia niitä laitteitaan netin kautta sitten laittomasti, kun se on se yleinen tapa, ja toisaalta myös, ettei siinä, mitä he polttavat, käy niin, että he joutuvat sitten turvautumaan tämmöisiin laittomiin makunesteisiin, joitten turvallisuudesta ei ole samalla tavalla takeita. Sitä, että tässä ennen kaikkea huoli kohdistuu siihen, että uusia käyttäjiä ei synny ja nuorten ja lasten oikeus elää ilman tupakkaa turvataan, pidän erittäin hyvänä ja pidän erittäin hyvänä sitä, että näille tämmöisille tupakan vastikkeille asetettaisiin myös 18 vuoden ikäraja: energianuuskat, yrttisavukkeet ja nikotiinittomat nesteet olisivat kiellettyjä alaikäisille. Mutta ehkä jollain tavalla kuitenkin toivoisin, että tässä löydetään semmoinen järkevä tasapaino, että todellakaan ei sitten tehdä niin tiukkoja määräyksiä, että sysätään joku tietty käyttäjäryhmä täysin laittomalle polulle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-03-01T20:07:33,2016-03-01T20:09:43,Tarkistettu,1.1 2016_16_195,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me olemme paljon nytten keskustelleet täällä tupakkalain uudistuksesta, ja keskustelu hyvin paljon painottuu tähän sähkötupakkaan. Onhan tämä selvää, että tästä pitääkin keskustella, koska on arvioitu, että sähkötupakka tulee tulevaisuudessa syrjäyttämään täysin tupakoinnin maailmassa. Me tiedämme, millaisia haittoja tupakointi aiheuttaa maailmassa: noin 6 miljoonaa ihmistä kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin joka vuosi, Euroopassa noin puoli miljoonaa ja Suomessakin lähes 5 000. Lisäksi noin 600 000:n arvioidaan kuolevan sivuhaittoina, vaikkeivät he itse polta tupakkaa. Elikkä me tiedämme sen, mitä haittoja tupakka tällä hetkellä tekee. Siitä meillä on faktanäyttöä vuosikymmenten ajalta. Totta on, että me emme tiedä, mitä tämä sähkötupakka aiheuttaa — tämmöinen vaporisaattori, joka itsellänikin on tässä kädessä. Me emme todellakaan tiedä kaikkia niitä haittavaikutuksia. Mutta sen me tiedämme, että miljoonat ja kymmenet miljoonat ihmiset ovat päässeet sähkötupakan avulla eroon tästä tappavasta tupakasta. Siinä mielessä meidän täytyy olla rehellisiä, että me emme säädä lakeja mututuntuman perusteella, kuten me olemme ikävä kyllä tässä pikkaisen tekemässä. Sähkötupakan sääntelyssä tulee edetä faktat edellä. Me tiedämme, että haittoja sähkötupakassa varmasti piilee, mutta me myös tiedämme, että sen avulla pääsemme tupakoinnista eroon — tai monet pääsevät tupakoinnista eroon — ja ne haitat ovat huomattavasti pienempiä kuin nykyisen tupakan polttamisessa. Siinä mielessä toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa maltin käteen eikä usko kaikkea tätä tupakkateollisuuden lobbauskoneistoa, joka tekee kaikkensa, että tupakanpoltto ei tässä maassa vähenisi. Sen me tiedämme, että se tulee saada loppumaan, ja uskon, että jos tämä sähkötupakka auttaa joitain ihmisiä, niin sallittakoon se heille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-01T20:09:44,2016-03-01T20:11:45,Tarkistettu,1.1 2016_16_196,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tulin tänne puhujakorokkeelle, koska arvelin, että 2 minuuttia ei taida tuolta paikalta riittää. En todellakaan vastaa edelleenkään ministerin puolesta enkä tässä puheenvuorossa mitenkään valiokunnankaan puolesta, koska nythän on kyse vasta lähetekeskustelusta: lähinnä vain omaa vasta-argumentointia taikka puolesta-argumentointia muutamiin puheenvuoroihin. Minä en täysin ymmärrä edustaja Niikon logiikkaa tässä. Hän puhuu lujasti sähkötupakan puolesta, ja välillä menee sekaisin sitten se, ketä hän kehottaa meitä, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniä, uskomaan. Hän sanoi, että ei saada uskoa tupakkateollisuuden lobbausta, että sähkötupakka olisi — tarkoititteko — vähemmän haitallinen vai enemmän haitallinen, minulla menivät välillä sekaisin nämä. Kaiken kaikkiaan uskon, että tupakkateollisuuden tavoite ei ole sähkötupakankaan avulla vieroittaa ihmisiä vaan pikemminkin aiheuttaa ihmisille elinikäinen riippuvuus, ja he ovat hyvin taitavasti pystyneet tekemään tämän silmänkääntötempun, että tämä sähkötupakka olisi jotenkin terveellinen vieroituskeino. Kuitenkin on, kuten edellisessä puheenvuorossani toin esille, tutkimuksia, tieteellisiä tutkimuksia, että sähkötupakka vieroitusvälineenä toimii huomattavasti heikommin kuin oikeat tupakoinnin vieroitukseen tarkoitettavat lääkkeelliset tuotteet. Tästä faktasta pitää pitää kiinni. Kaiken kaikkiaan joissakin puheenvuoroissa — taisi olla edustaja Mikkonen — tuotiin esille se, että tavallaan ei mentäisi ojasta allikkoon, että tämä laittomien makunesteitten käyttö lisääntyisi. Osin sen takia on tarkoitus säätää niin, että nämä tupakan tapaiset makuaineet säilyisivät mutta halutaan kieltää ne makuaineet, jotka ovat tupakalle vieraita — karkkimaut, hedelmämaut — perusteena se, että ne enemmänkin houkuttelevat sitten lapsia, uusia käyttäjiä tupakkatuotteitten pariin ja tämä sähkötupakka voisi olla väylä sitten varsinaisen tupakan polttoon. Haluaisin korostaa, että nytkäänhän me emme tiedä, mitä näissä makunesteissä on, ja nytkään me emme tiedä, mitenkä nämä makunesteet vaikuttavat pitkällä aikavälillä. Kuten, edustaja Niikko, totesitte, tästä meillä ei ole tutkimuksia, ja sen takia nähdäkseni me emme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa voi myöskään luottaa, kun tätä tutkimusta ei ole, että olisimme jotenkin näitten sähkötupakoitten puolella enemmän kuin muitten tupakkatuotteitten puolella. Tässä kaiken kaikkiaan halutaan sähkötupakka viedä samalle viivalle perinteisten poltettavien tupakkatuotteitten kanssa, mutta haluaisin korostaa myös niille, jotka ovat saaneet avun sähkötupakasta, että sähkötupakkaa ei olla kriminalisoimassa. Nämä välineet — niin kuin edustaja Savio nosti esille, että sähkötupakointiin käytettäviä tarvikkeita pitäisi olla saatavilla — ovat jatkossa saatavilla samoin periaattein kuin tavallisen, perinteisen tupakoinnin välineet. Ei ole tarkoitus tehdä niistä pimeitten markkinoitten tavaraa, vaan samalla tavoin ja samoin ehdoin kuin tavalliset tupakkatuotteet. Sitten vielä tähän edustaja Mäkisalo-Ropposen hyvään kommenttiin ja huoleen tästä parveketupakoinnista: Jos tämä asuntoyhteisö ei tekisikään tätä hakemusta kunnalle tupakoinnin kieltämisestä parvekkeilla tai muissa tiloissa, joista sitä savua leviää haitallisesti, niin mikä on sitten oikeus tällä yksittäisellä asujalla, asuntoyhteisön jäsenellä? Tällä hetkellä tätä rajanvetoa ei ole hyvin selkeästi saatu muodostettua joissain kunnissa ja taloyhteisöissä. Tämä on asia, joka meidän sosiaali- ja terveysvaliokunnassa pitää tämän lain käsittelyssä ottaa esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-03-01T20:11:47,2016-03-01T20:16:50,Tarkistettu,1.1 2016_16_197,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Piti tulla ihan tänne eteen pitämään puhe, jotta voin rautalangasta vääntää, mitä tarkoitin, edustaja Heikkinen, niillä, mitä sanoin, ja myös kommentoida, mitä olette itse puhunut. Ensinnäkin mitä tulee tähän tupakkateollisuuteen, niin eihän tupakkateollisuus halua, että ihmiset siirtyvät tupakasta sähkötupakkaan. Heidän bisneksensä loppuu silloin siihen. He eivät pelkän nikotiinin markkinoilla saa sitä valta-asemaa säilytettyä, kuten heillä on nytten. Tulee jakaantumaan niin monelle se markkina-alue, että he jäävät tästä kisasta kokonaan tippumaan pois. Ainoastaan he voivat säilyttää sen markkina-aseman ylivoimaosuutensa, mikäli he tekevät siitä nikotiininesteestä lääkkeen, kuten he ovat tehneet nikotiinipurukumin osalta. Siinä mielessä, totta kai, tupakkateollisuuden intressi on esittää kaikki kauhukuvat siitä, että jos te rupeatte polttamaan sähkösavuketta, niin voi voi teitä, kyllä kuolema ja hukka teidät perii. Samanaikaisesti kuitenkaan ei sitä tosiasiaa tunnusteta, kuinka vaarallista nykyinen tupakointi on. Toisekseen, mitä, edustaja Heikkinen, mainitsitte, niin eihän samoin ehdoin käsitellä tupakkavälineitä nytten kuin sähkötupakkaa tässä lainsäädännössä. Esimerkiksi tällä hetkellä tupakointivälineitä, kuten piippuja, vesipiippuja, käärinlaitteita, millä kääritään tupakkaa, saa myydä avoimesti. Ei niitä piiloteta minnekään lukkojen taakse jossain kaupassa, vaan ne ovat siellä kaikkien asiakkaitten saatavissa. Se laite itsessään ei ole myrkyllinen eikä haitallinen kenellekään ihmiselle vaan se, miten sitä laitetta käytetään. Tässä hallituksen esityksessä kuitenkin tupakkalaitteet halutaan kaikki, myös ne vaporisaattorit ja akuista saakka, piilottaa lukollisiin kaappeihin kaupoissa. Millä tavalla tämä edistää ihmisten mahdollisuutta saada näitä laitteita käsiinsä, mitä syrjemmälle mennään täältä pääkaupunkiseudulta? En usko, että kaupat innostuvat siitä ja ottavat valikoimiinsa kymmeniä tai jopa satoja erilaisia tuotteita, jotta ihmiset voivat niitä hankkia, vaikka se olisi laillista, jos niiden pitää lukkojen takana olla piilossa. En ymmärrä tätä logiikkaa. Mielestäni näissä pitäisi olla yhtäläinen kohtelu, varsinkin kun me tiedämme, että me haluaisimme tämän esityksen kautta estää tämän etämyynnin ja ‑oston, ei pelkästään Suomen sisällä vaan koko Euroopan ja maan laajuisesti verkkokauppa kiellettäisiin. Edustaja Heikkinen, myös mainitsitte sen, että lapset voivat altistua nikotiinille, jos makunesteessä on muita kuin tupakan makuja. Puhutaan nyt ensin pelkästään siitä makunesteestä, jossa on nikotiinia. Totta kai se on juotuna myrkyllistä ja me haluamme varmasti suojella lapsia, että he eivät juo sellaista makunestettä, joka maistuu vaikka mansikalle tai mentolille, että he eivät siitä vaikka kuole tai sairastu vakavasti. Mutta emmehän me myöskään anna lapsen käsiin kotona pesuaineita tai muita myrkyllisiä aineita, saati kaupassa, vaan ne on laitettu semmoiseen paikkaan, että lapset eivät niihin pääse käsiksi. Sen lisäksi näissä nikotiininesteissähän on 18 vuoden ikäraja, joten niitä ei tulla myymään lapsille. Siinä mielessä en pidä johdonmukaisena sitä, että jos makunestettä lisätään siihen nikotiiniaineeseen, niin se tekee siitä huomattavasti vaarallisempaa ja houkuttelevampaa nuorison käyttöön esimerkiksi kuin mitä se olisi ilman tätä. Meidän täytyy muistaa se, että jos tämä makuneste puuttuu tästä nikotiininesteestä, niin nämä käyttäjät rupeavat sitä itse maustamaan, ja tällöin me emme todellakaan tiedä, millä ihmeen konsteilla ja mauilla ja aineilla ne maustavat niitä, koska niitä kokkeja on jo Suomessa satamäärin, jotka myyvät tuolla verkoissaan ja Facebookissa niitä aineita toisillensa. Siinä mielessä Valvira pystyisi paljon helpommin valvomaan sitä, jos se valvoisi ja määrittelisi, millaisia aineita, millaisia luomutuotteita ja muita makunesteitä täällä milläkin yhdisteellä saisi myytyä, ja se olisi mielestäni maalaisjärjen mukaisesti terveysvaikutuksiltaan huomattavasti parempi asia. Toisekseen, edustaja Heikkinen, mainitsit, että vieroitustuotteena sähkötupakka on väärä. Minkä takia? En ymmärrä, miksi se olisi väärä. Mainitsitte siinä ensimmäisessä puheenvuorossanne, että sähkötupakka ei ole oikea tapa olla vieroitustuotteena. En ymmärrä tätä logiikkaa, koska me olemme esimerkiksi hyväksyneet, että nikotiinipurukumi on vieroitusoireeseen oikeanlainen tuote, nikotiini purukumiin laitettuna, ja se luokitellaan lääkkeeksi. Sitten jos mennään vielä hakemaan muita verrokkeja vaikka tuolta lääkkeitten puolelta, niin kun me tiedämme, että tupakointi aiheuttaa samanlaista riippuvuutta kuin opiaatit, kuten heroiini, niin heroiinin käyttäjiä esimerkiksi vieroitetaan erilaisilla lääkkeiksi luokitelluilla aineilla, jotka sisältävät hyvin paljon samoja aineita kuten Subutex ja Suboxone. Tiedän aikaisemmasta työstäni, kun tämä Subutex tuli ensin markkinoille, että sitä hyvin paljon käyttivät muut henkilöt kuin ne narkomaanit, ne, joilla oli se heroiiniriippuvuus. Se johtui eräästä lääkäristä, joka täällä rupesi myymään kaikille niitä lääkkeitä, tuomaan Ranskasta saakka. Se on johtanut siihen, että sitä lääkettä käytetään edelleenkin hyvin paljon väärin. Sitten tuli Suboxone, jota ei voi niin helposti suonensisäisesti käyttää, mutta ainahan käyttäjä keksii keinon, millä se saa päänsä sekaisin näillä lääkkeillä. Tämä on totta. Tämä on määrätynlainen porttiteoria siihen, että totta kai se altistaa myös nuoren käyttämään sitä nikotiinia omalla kohdallaan, jos hän sen haluaa toteuttaa. Mutta siitä huolimatta me emme ole poistaneet Subutexia, Suboxonea lääkeluokituksesta, koska me näemme, että sillä on suurempi terveydellinen hyöty yhteiskunnalle, kun ne narkomaanit siirtyvät siitä rikollisesta ja haitallisesta päihteiden käytöstä tämmöiseen lääkitykselliseen ja valvottuun toimintaan. Tämmöisiä esimerkkejä meillä on tässä lääkkeitten piirissä useita muitakin. Sitten vielä kiinnitin huomiota tähän, että me emme tiedä, mitä näissä nesteissä on. No, makunesteet jos tehdään ilman sääntelyä, kuten sanoin, niin me emme todellakaan tiedä, mitä niissä on. Mutta kuten aikaisemmin sanoin, me tiedämme, mitä tupakassa on. Jos pelkästään tupakansavussa on noin 4 000 haitta-ainetta, joista 50 aiheuttaa syöpää, niin ei siihen tule suhtautua kevyesti. Se on vakava yhteiskunnallinen ja maanlaajuinen ongelma. Ja se tupakointi 2030 -hanke, Suomi savuttomaksi, täytyy ottaa vakavasti. Minä ainakin itse olen tässä asiassa niin sanotusti liberaali, koska jos henkilö, jolla on tämä tupakkariippuvuus, joka tuhoaa keuhkot, ei pysty olemaan polttamatta edes sairaana ja pääsee eroon tupakasta sillä, että hän polttaa jotain vesipiippua, jossa ei välttämättä ole edes nikotiinia, niin kuinka minä voin mennä sanomaan ilman tutkimustuloksia, että varo, etteivät sinun popcorn-keuhkot kohta hajoa? Nämä ovat kaikki fiktiota niin kauan, kunnes pitkittäistutkimukset on tehty. Me emme voi ruveta yksilön oikeuksia rajaamaan sillä näennäisellä tiedolla. Meillä täytyy olla täyttä faktaa, jos me haluamme tiukan lainsäädännön tältä osin tehdä. Viimeisenä huomiona haluan vielä kumota sen illuusion, joka tulee suoraan tupakkateollisuuden omasta painomusteesta, että nämä laitteet ovat räjähtäneet, ja niitähän on tosiaan tapahtunut muutama kappale vissiin koko maailmassa. Meillä on kymmeniä miljoonia sähkötupakan käyttäjiä, ja totta kai, kun se ei ole valvottua kaikkialla maailmassa, niitä laitteita voi räjähtää, kun niitä valmistetaan ties millaisissa nyrkkipajoissa, jos se ei ole valvottua. Mutta suurin ongelma — tämän olen kysynyt näiltä sähkötupakan polttajilta — miksi esimerkiksi sähkötupakkalaite on syttynyt palamaan, että on tullut näitä ylikuumentumisia, on se, että sitä on käytetty väärin. Ei ole käytetty oikein sitä nesteen annostelua noissa vanhantyyppisissä vaporisaattoreissa, vaan se on voinut jopa syttyä palamaan, jos se on tehty väärin, mutta nykyään se ongelma kuulemma on poistunut. Arvoisa puhemies! Haluan myös lopuksi sanoa sen, että itse en ole tupakoitsija mutta olen tupakoinut nuoruudessani, nuorena miehenä ollessani, ja tiedän, että tupakasta eroon pääseminen on äärimmäisen vaikeaa ja suuri urakka. Ei sen tähden ole mikään ihme, että ihminen, joka on kärsinyt vuosia tai vuosikymmeniä tupakan aiheuttamista haitoista — lapset, omaiset ja lompakko mukaan lukien — haluaa päästä eroon siitä tavalla jos toisella. Tehdään tiukkaa lainsäädäntöä, ei siinä mitään, mutta tehdään se oikean tiedon valossa eikä vaikeuteta ihmisten mahdollisuutta päästä eroon nykyisistä savukkeista sähkötupakan avulla, jos he sitä haluavat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-01T20:16:52,2016-03-01T20:25:58,Tarkistettu,1.1 2016_16_198,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edelleenkin hämmästelen, edustaja Niikko, näitä teidän ristiriitaisia mielipiteitänne. Toisaalta te vaaditte täyttä faktaa ja päätöksiä oikean tiedon valossa suhtautumisessa sähkösavukkeitten uuteen lainsäädäntöön. Kun kuitenkin esimerkiksi Suomen Lääkäriliitto ja Suomen ASH painottavat sitä, että meillä ei ole täyttä tietoa, mitä kaikkea myrkkyä sähkötupakoissa on, niin miksi meidän pitäisi tehdä täällä lainsäädäntöä puutteellisen tiedon varassa sähkötupakan eduksi? Tässä lainsäädännössä emme ole tulossa kriminalisoimaan sähkötupakkaa, vaan viemään sen samalle viivalle poltettavan, perinteisen tupakan kanssa. Edelleenkin ne, jotka tästä saavat apua, saavat ihan laillisesti sitä käyttää. Sitä ei heiltä viedä pois. Mutta sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä näen kyllä hyvin tärkeänä sen argumentin, että me haluamme, että meille ei tule uusia tupakoitsijoita. On jo selvästi viitteitä siitä, että tämä sähkötupakka voi toimia väylänä nuorten ihmisten siirtymisessä sähkötupakasta oikeaan tupakkaan. Siksi näitä hempeitä, lempeitä makuaineita emme halua sinne tuoda.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-03-01T20:25:59,2016-03-01T20:27:39,Tarkistettu,1.1 2016_16_199,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä edustaja Heikkiselle haluan todeta sen, että totta on, me emme tiedä kaikkea, mitä sähkötupakan nesteessä on, emme varsinkaan, jos emme sitä rupea valvotusti valmistamaan ja sitä asiaa johtamaan oikeaan suuntaan. Mutta sen me tiedämme, että sähkötupakan niissä nesteissä, mitä itse olen saanut tietooni, niissä jopa nikotiinillisissa nesteissä, on joitain kymmeniä tai muutamia satoja erilaisia aineita, myös haitallisia aineita, mutta niitten vaikutukset ovat joissain tapauksissa jopa 450 kertaa pienempiä kuin tupakan savussa. Itsessään tämä jo kertoo lyhyen matikan käyneelle kansanedustajalle, minullekin, että se on vähemmän haitallista. Jos niitä on vain muutama sata, kun tupakassa on 4 000, niin ei tämä nyt hirveän vaikeata matikkaa minulle ainakaan itselleni olisi, jos tupakoisin, että kumpaa tuotetta haluaisin suosia. Toisekseen, sen me tiedämme aivan varmasti, että tupakka aiheuttaa niin vakavia sairauksia ja yhteiskunnan kustannuksia, että sitä eivät monet edes uskoisi. Esimerkiksi keuhkosyöpätapauksista pelkästään Suomessa 90 prosenttia johtuu tupakan poltosta — siis 90 prosenttia — ja haimasyöpätapauksista noin 30 prosenttia. Meillä on selvä syy-yhteys tupakan aiheuttamiin sairauksiin, ja tässä meidän täytyy olla realistisia, että meidän, jos haluamme saada ne haitat vähemmäksi, täytyy antaa ihmisille mahdollisuuksia vaikka tuttia imeä, jos he haluavat. Joillekin tämä sähkötupakkalaite on kuin tutti, ja sallittakoon se heille. Minä en ole sellainen asiantuntija, joka voisi sanoa, että sähkötupakka voi olla haitallisempaa varsinkaan kuin tupakka. Jos se on vähemmän haitallista, niin suosittelen sinnepäin menemään, koska uskon, että se on ainakin poispäin tupakkateollisuudesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-01T20:27:40,2016-03-01T20:29:34,Tarkistettu,1.1 2016_16_200,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nimenomaan sen takia, kun me emme tiedä läheskään kaikkea sähkötupakasta ja tiedämme, kuten äskeisessä puheenvuorossa sanoin, että sähkötupakka voi olla nuorille reitti muihin tupakkatuotteisiin, nämä näkökohdat tulee ottaa tässä lainsäädännössä huomioon. Edellisessä puheenvuorossa edustaja Niikko totesi minun sanoneen, että sähkötupakka olisi väärä vieroituskeino. Tällaista en todellakaan ole sanonut, vaan viittasin tutkimuksiin, joissa on tutkittu sähkötupakan tehoa nikotiinin vieroituksessa. Siitä on tehty kaksikin laadukasta tutkimusta ja yksi meta-analyysi. Päivittäin savukkeita polttavilla tavallisin syy käyttää sähkötupakkaa oli lopettamishalu. Osoittautui kuitenkin näissä tutkimuksissa, että sähkötupakalla nikotiiniriippuvuudesta pääsi heikommin irti kuin muilla keinoin. Tämän pohjalta ja kun tiedämme, että me emme todellakaan tiedä läheskään kaikkea, mitä näissä sähkötupakan nesteissä on, meidän tehtävämme lainsäätäjinä on erottaa tämä sähkötupakka ja sitten nämä oikeat, tutkitut tupakanvieroitusvalmisteet. Sitten vielä lisäksi eräässä aikaisemmassa puheenvuorossa, edustaja Niikko, totesitte, että nämä sähkötupakat olisivat jotakin muuta kuin tupakkateollisuuden tuotteita. Tämä on vain laajenevaa, uutta tupakkateollisuutta. (Mika Niikon välihuuto) — Siellä nikotiinia inhaloidaan, kyllä se vain on. Maailma muuttuu näköjään myös tupakkavalmisteiden osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-03-01T20:29:35,2016-03-01T20:31:33,Tarkistettu,1.1 2016_16_201,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on pakko kyllä korjata tämä väärinkäsitys, edustaja Heikkinen. Tämähän tässä tupakkateollisuutta varmasti kirvelee, koska heillä ei ole tällä hetkellä markkinoilla minkäänlaista markkina-asemaa, näillä suurilla tupakkayhtiöillä, sähkötupakkalaitteitten valmistuksessa. Niitä tupakkalaitteita tekevät kiinalaiset, ja niitä tekevät jopa suomalaiset. He eivät saa yksinoikeutta, eivät millään konstilla. Nikotiinistakaan he eivät saa yksinoikeutta, nikotiinia valmistetaan joka paikassa. Ja tämä sähkötupakka on tupakkateollisuuden tuho, se tulee tulevaisuudessa romuttamaan tupakan maineen ja tupakoinnin kokonaan maailmassa. Minä uskon tähän teoriaan, koska tämä maailma kehittyy, ihmiset pääsevät eroon riippuvuuksistaan joidenkin toimintojen avulla. Tämä, mitä mainitsitte, että tutkimuksissa muilla keinoin pääsee paremmin eroon kuin sähkötupakalla: mikä se semmoinen tutkimus on, joka väittää, että jollakin toisella pääsee paremmin tupakasta kuin sähkötupakalla? Tämä sähkötupakka on niin tuore kuin muutamien vuosien, vajaan kymmenen vuoden vanha juttu. Miten tätä voidaan niin empiirisesti tutkia, että tämä olisi totta? Itse ainakin saamani tiedon mukaan, monen, monen, usean palautteen perusteella olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että nämä ihmiset aidosti ovat saaneet haitat vähenemään, kun he ovat lopettaneet sen perinteisen savukkeen polttamisen ja siirtyneet sähkötupakkaan. Täytyy muistaa se, että sähkötupakka ei itsessään tarkoita sitä, että siellä on pakko polttaa nikotiinia, vaan siellä voidaan polttaa pelkästään vesihöyryä, joka ei edes maistu eikä haise eikä tuoksu yhtään millekään. Siitä huolimatta voimakkaasti tupakkateollisuus ja lääkärit ja muut käyvät tätä vastaan. En ymmärrä tätä logiikkaa. Jos on selkeää näyttöä, että ihmiset kuolevat sähkötupakkaan nopeammin kuin tupakkaan, niin totta kai tämä keskustelu olisi aivan toisenlainen, mutta tässä tapauksessa toivon, että me lakia säätämällä tekisimme näitten saatavuuden yhdenvertaiseksi, koska voi olla, että tämä saatavuus- ja verotusasia tappaa tämän sähkötupakan kokonaisuudessaan, jos me rupeamme niitä yliverottamaan, kuten STM on laskenut ja tehnyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-01T20:31:34,2016-03-01T20:33:44,Tarkistettu,1.1 2016_16_202,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä voin kyllä vaikka sähköpostiin laittaa linkit näihin tieteellisiin tutkimuksiin, edustaja Niikko. Nämä eivät ole minun omia keksintöjäni, mihin tässä vetosin siinä, mitä Suomen Lääkäriliitto esittää suhtautumisesta sähkötupakkaan. Siten tämä on minusta hieman huvittava ajatus, mitä esitätte, että sähkötupakka olisi jotenkin tupakkateollisuuden ulkopuolinen asia ja ettei se olisi tupakkateollisuutta. Entä jos ajatellaan, että autoteollisuutta olisi sitten vaikka Audi, Volvo, Fiat, tämmöiset perinteiset merkit. Kun sitten tulisi uusi automerkki, niin eikö se ole autoteollisuutta sitten, vaikka se valmistaa samoja autoja, joilla liikutaan, mutta se ei ole perinteinen automerkki? Tämä ajatus minusta vähän ontuu. Sähkötupakkayritykset valmistavat tupakkatuotteita, joten miksi se ei ole tupakkateollisuutta? En ymmärrä teidän logiikkaanne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-03-01T20:33:44,2016-03-01T20:34:55,Tarkistettu,1.1 2016_16_203,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän autoteollisuus-esimerkin, minkä otitte esille, ymmärtäisin vaikka näin, että autoteollisuus yhteisesti ei varmasti halua sitä, että polttomoottorikäyttöiset ajoneuvot loppuvat ennen kuin kaikilla on riittävän hyvät akkukäyttöiset ajoneuvot, esimerkiksi näin. He ovat varmasti vastustaneet hyvin monta vuosikymmentä sitä, että tämä muuttuisi heille kannattamattomaksi. Öljyteollisuus varmasti on sitä mieltä, ettei koskaan kannata lähteä ajamaan sähkökäyttöisellä autolla. Se ei tule olemaan niin toimivaa ja hyvää. Ja samalla tavalla tupakkateollisuudessa — puhun nykyisestä tupakkateollisuudesta, jonka käsissä tämä nykyinen tupakka on, siitä minä puhun — eivät nämä uudet tupakkatuotteen valmistajat ole edes pyrkimässä tämän vanhan tupakan, perinteisen tupakan, jälleenmyyjiksi tai valmistajiksi. Eivät he ole menossa siihen suuntaan, vaan he ovat menossa päinvastaiseen suuntaan. Ja sen johdosta olen oppinut olemaan hiukan skeptinen. En välttämättä usko niihin kaikennäköisiin uutisiin siitä, että sähkötupakka on niin vaarallista, että sitä ei missään tapauksessa kannata aloittaa, ei varsinkaan, jos olet tyytyväisesti polttanut vaikka vuosikymmeniä savukkeita. Että toivoisin kuitenkin tämmöistä kohtuutta. Me olemme, edustaja Heikkinen, varmasti samaa mieltä siitä, että tupakointi ei ole koskaan hyväksi. Ei edes sähkötupakointi viime kädessä ole mikään hyvä asia. En minä toivo, että kukaan alkaa höyryttelemään ja pössyttelemään sähkötupakkaa vain sen vuoksi, että se on nastaa tai uusi trendi. En minä siihen kannusta enkä sitä kannata missään muodossa. Mutta minä vain ymmärrän jostain syystä — olen kasvanut semmoisessa ympäristössä, missä olen haistanut tupakansavua koko ikäni, aamusta iltaan — miltä se tuntuu niissäkin perheissä, missä lapset joutuvat kärsimään tupakansavusta ja ties mistä sen aiheuttamista haitoista: heille on parempi se, että isä ja äiti pössyttelevät sitä vesihöyryä, kuin se, että pössyttelisivät sitä nikotiinia ja sitä myrkyllistä savua siellä huoneistossa, niin kuin tekisivät ilman sähkötupakkaa. Kysymys on pienemmän pahan valitsemisesta, ja kannatan tätä pienempää pahaa ja pahetta, koska se on selkeästi parempi vaihtoehto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-01T20:34:55,2016-03-01T20:37:05,Tarkistettu,1.1 2016_16_204,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee edustaja Niikon mainitsemaan pienempään pahaan elikkä tähän sähkötupakkaan, niin kerrataanpa vielä: Sitä ei olla kieltämässä, vaan sitä tullaan kohtelemaan samoin kuin perinteistä, poltettavaa tupakkatuotetta. Sitä ei kriminalisoida. Ne, jotka sitä käyttävät, voivat edelleenkin sitä käyttää. Mutta halutaan tehdä rajanvetoa siihen, että sähkötupakka ei ole vieroitustuote. Me emme tunne sen vaikutuksia, pitkäaikaistutkimuksia sen terveyshaitoista ei ole, joten me emme voi lainsäätäjinä tehdä sellaista linjausta, että me lähtisimme sähkötupakkaa tuomaan samalle viivalle tutkittujen vieroitusvalmisteitten kanssa. Minusta tämä on se keskeinen asia, mitenkä tämä tulisi nähdä. Kokonaisuutena tämä uusi tupakkalakiesitys on minusta helppo ymmärtää. Useimmat kohdat siitä ovat sellaisia, että niitä on helppo valvoa, ne vähentävät byrokratiaa ja yhtenäistävät käytäntöjä. Mutta ennen kaikkea koen, että kyllä meidän sosiaali- ja terveysvaliokuntana tulee katsoa ne tutkitut tiedot esimerkiksi sähkötupakan terveyshaitoista. Ei niissä voida lähteä olettamuksiin, että se on kenties tupakkaa terveellisempi. Ja vaikka olisikin joiltakin osin, vaikka siihen kuolisi kenties vähemmän ihmisiä, se on joka tapauksessa jo nyt nähty, että sillä on haitallisia vaikutuksia, ja on nähty, että se voi olla nuorten tie varsinaisten tupakkatuotteitten, perinteisten tupakkatuotteitten, käyttöön. Nämä asiat tulee ottaa valiokuntatyössä huomioon. Mutta kaiken kaikkiaan, rouva puhemies, minä vapautan tämän salin omasta papatuksestani, ja nämä asiat, mitkä täällä ovat nousseet esille, varmasti otetaan valiokuntatyössä huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-03-01T20:37:06,2016-03-01T20:39:12,Tarkistettu,1.1 2016_16_205,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä viimeisen kerran tähän loppuun on todettava se, että ihan hyvää keskustelua ollaan käyty tästä tupakkalain uudistuksesta, ja varmasti tärkein näkökulma on ehdottomasti tämä lasten suojeleminen haitalliselta tupakansavulta, oli se sitten kotona tai ajoneuvossa, sen ensimmäisessä puheenvuorossani myös mainitsin. Toivon kuitenkin, että tämän sähkötupakan lainsäädännön yhteydessä käsiteltäisiin asiaa siten, että me emme keinotekoisesti kiellä esimerkiksi makunesteitä aivan perusteettomasti. Että tässä asiantuntijakuulemisessa tehtäisiin laajat kuulemiset ja erilaisia asiantuntijoita kuunneltaisiin, myös käyttäjien osalta, mitä se todellisuudessa on heidän elämäänsä vaikuttanut. Lisäksi en voi olla mainitsematta lopuksi myös sitä, että moni tupakoitsija ei voi ymmärtää sellaista kaksinaismoralismia, että karkkihyllyllä myydään nikotiinipurukumia monella eri maulla mutta siellä ei saisi myydä sähkötupakkalaitteita, kuten piippuun verrattavaa laitetta, jossa ei ole millään tasolla nikotiinia olemassakaan. Tämmöiset ovat ne kysymykset, missä varmasti joudutaan pohtimaan, erilaiset asiantuntijat joutuvat, lisääkö se nuorten tai kenenkään pössyttelyä tällä sähkötupakalla, jos ne laitteet ovat siellä liikkeessä näkyvillä ilman nikotiinia. Arvoisa rouva puhemies! Uskon, että Suomessa tämä hallitus saa tehtyä hyvää lainsäädäntöä ja tältä osin nämä asiat tutkitaan parhaalla mahdollisella tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-01T20:39:14,2016-03-01T20:40:50,Tarkistettu,1.1 2016_16_206,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  pääsystä  korkeampaan  koulutukseen  Pohjoismaiden välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä>>>Hallituksen esitys HE 140/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 1/2016 vp.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_16_207,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä>>>Hallituksen esitys HE 121/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_16_208,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä>>>Hallituksen esitys HE 121/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys ei siis tule muuttamaan taiteilijaeläkejärjestelmän nykyistä sisältöä. Eläke säilyy edelleen harkinnanvaraisena etuutena, joka myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta taiteellisesta urasta. Eläkkeiden myöntämisperusteet sekä täyden ja osittaisen eläkkeen euromäärät tulevat pysymään ennallaan, mutta esitys tulee muuttamaan nykytilaa siltä osin, ettei ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä jatkossa enää myönnä opetusministeriö vaan tämä tehtävä siirtyy Taiteen edistämiskeskukselle eli sinne paikkaan, missä tältä osin osaaminen ja arviointikyky on. Edelleenkin taiteilijoitten eläketurva on heikko, hatara, ja sitä varmasti tulee kehittää tulevaisuudessa. Erityisesti nämä työkyvyttömyysasiat ja työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn tarve alle 60-vuotiaana — tätä osaamista ei varmaankaan Taiteen edistämiskeskuksella ole. Elikkä tämänkin lakimuutoksen jälkeen jää tilanne, että taiteilijoitten eläketurva on monilta osin heikompi kuin monella meistä normaalia, tavallista palkkatyötä tekevistä, ja siltä osin tehtävää varmasti tulevaisuudessakin jää myös taiteilijaeläkkeitten ja taiteilijoitten eläketurvan kehittämiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+12.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-03-01T20:42:19,2016-03-01T20:43:55,Tarkistettu,1.1 2016_16_209,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle biologista monimuotoisuutta  koskevaan yleissopimukseen liittyvän geenivarojen  saatavuudesta sekä niiden käytöstä  saatavien  hyötyjen oikeudenmukaisesta ja  tasapuolisesta  jaosta tehdyn  Nagoyan pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laeiksi sen  lainsäädännön  alaan kuuluvien määräysten  voimaansaattamisesta  ja biologista monimuotoisuutta koskevaan  yleissopimukseen  liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta>>>Hallituksen esitys HE 126/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Ensin päätetään ympäristövaliokunnan mietinnön YmVM 1/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_16_210,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan. Asian käsittely keskeytettiin 26.2.2016 pidetyssä täysistunnossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_16_211,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme keskustelleet täällä jo muutamaan otteeseen mahdollisuudesta ottaa käyttöön katto vaalikampanjoinnissa käytettävälle rahasummalle. Tämä ehdotus näyttääkin saaneen kannatusta jossain määrin yli puoluerajojen. Ymmärrän itsekin ehdotuksen taustalla olevan ajatuksen, jonka mukaan todella suureksi kasvaneet kampanjakustannukset eivät saisi muodostua demokratian toteutumisen esteeksi. Itse asiassa en pidä ehdokkaan oman rahan käyttöä erityisen ongelmallisena, mutta sitä vastoin voisi hyvinkin olla suotavaa määrittää yläraja ehdokkaan saamien lahjoitusten yhteissummalle. Tämä yläraja voisi joko olla kiinteä summa tai määräytyä jollain kaavalla ehdokkaan vaalikampanjassa käyttämistä omista rahoista. En ota tämän kaavan sisältöön kantaa, mutta kuitenkin tämä lisäisi mielestäni omalta osaltaan eri ehdokkaiden välistä tasapuolisuutta. Arvoisa puhemies! Lisäksi vaalirahan käyttöön liittyvä ennakkoilmoitus tulisi säätää pakolliseksi. Sen tulisi myös vastata kohtuullisella, esimerkiksi 10 prosentin tarkkuudella lopullista toteutumaa. Myös kunnallisvaaleissa pakollinen ilmoitusvelvollisuus tulisi säätää koskemaan kaikkia ehdokkaita ainakin lopullisen toteutuman osalta. Ongelma ei tietenkään varsinaisesti poistuisi niissä, tosin aika harvinaisissa, tapauksissa, joissa lautakuntiin valitaan henkilöitä, jotka eivät ole olleet edes ehdolla kuntavaaleissa, mutta äänestäjän kuluttajansuoja olisi kuitenkin edes hieman nykyistä parempi. Kenties tämän muutoksen avulla voitaisiin hieman jopa kasvattaa kansalaisten äänestysintoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+16.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-03-01T20:46:31,2016-03-01T20:48:29,Tarkistettu,1.1 2016_16_212,16/2016,2016-03-01,13.59,20.51,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus  eduskunnalle  puoluerahoituksen valvonnasta 2015 >>>Kertomus K 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästähän me keskustelimme viime viikolla hyvinkin kiivaasti täällä ja aikaisemman, edellisen hallituksen esityksen yhteydessä vielä samasta aiheesta. Vaikka nyt puhutaankin puoluerahoituksesta, niin aikaisemmin puhuttiin myös sitten tästä vaalirahailmoituksesta. Tämä katto vaalirahoitukselle on sinänsä ongelmallinen. Kuten edustaja Eero Lehti erinomaisesti sanoi, vaalialue määrittelee hyvin paljon sen, kuinka paljon ehdokas joutuu sitä rahaa käyttämään vaalityössään. Ei ole yhdentekevää, miltä alueelta esimerkiksi pyrkii Uudeltamaalta ehdokkaaksi, kuten edustaja Lehti oli laskenut. On jopa yli viisinkertainen ero siinä, että joutuu käyttämään enemmän vaalirahoitusta vaalialueesta riippuen. Siinä mielessä me emme voi löytää semmoista yhtä absoluuttista summaa, jolla kaikki voisivat niin sanotusti tasapäisesti kamppailla siinä vaalitilanteessa. Siinä mielessä tämä vaalirahoituskatto ei minun mielestäni ratkaise ongelmaa juuri millään tavoin. Pikemminkin tulee miettiä esimerkiksi niitä muita asioita, jotka ovat jääneet piiloon. Hyvänä esimerkkinä on tämä puoluerahoitus vaikkapa työmarkkinajärjestöiltä. Ei pelkästään työmarkkinajärjestöiltä tulleen rahan pidä kaiken olla läpinäkyvää, mutta on myös tämä työpanos, jota monesti annetaan vaaleissa esimerkiksi palkattujen työntekijöiden toimesta. Siinä mielessä vaalirahoitusta kun uudistetaan, niin pitäisi ehdottomasti ottaa semmoinen lähestymistapa, että se avoimuus kasvaa. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, myös se on tärkeää, että erityisesti kuntavaaleissa myös niiden henkilöiden, jotka eivät pääse lävitse ja saavat merkittäviä luottamuspaikkoja tai vaikka puheenjohtajuuksia kaupunkisuunnittelulautakunnassa, tulisi avata vaalirahoituksensa viimeistä euroa myöten. (Puhemies koputtaa) Vain täten me saamme luottamusta kansalaisten keskuudessa siinä, (Puhemies koputtaa) mistä me varamme saamme, kun me vaalityötä lähdemme tekemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2016+16.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-01T20:48:30,2016-03-01T20:50:45,Tarkistettu,1.1 2016_17_1,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_17_2,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä luonnonsuojelulain muuttamisesta on ihan perusteltuja lähtökohtia. Luonnonvarojen järkevä käyttö on hyväksyttävää, ja sen vuoksi luonnonvarojen käyttöä koskevan hallinnollisen taakan keventäminen on kannatettava lähtökohta. On myös vaikea väittää vastaan, kun esityksessä tavoitteeksi asetetaan turhan sääntelyn purkaminen. Huolta herättää kuitenkin esityksessä suoraan sanottu pääasiallinen tavoite, jonka mukaan ehdotetun uudistuksen tarkoitus on sopeuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten lakisääteisiä tehtäviä käytettävissä oleviin henkilöstövoimavaroihin. Tämä ei saa olla sääntelyn lähtökohta. Se ei voi olla sääntelyn hyväksyttävä tavoite. Emme voisi ajatellakaan, (Hälinää — Puhemies koputtaa) että esimerkiksi maanpuolustuksen osalta todettaisiin, ettei Suomen puolustaminen ole mahdollista, koska voimavarat ovat niin pienet. Myös luonnon puolustamisen on lähdettävä hyväksyttävistä tavoitteista ja niille on varattava riittävät resurssit. Jokainen meistä, puhemies, ymmärtää, että voimavarojen niukkuus vaikuttaa aina siihen, mitä todellisuudessa saavutetaan. On kuitenkin eri asia jo lainvalmistelun ja lain säätämisen vaiheessa todeta, että tavoitteesta tingitään henkilöstövoimavarojen puutteen vuoksi. Arvoisa puhemies! Valiokunnassa on keskustelua herättänyt erityisesti liito-oravan suojelua koskevan sääntelyn uudistaminen. Esitys perustuu maanomistajien oikeusturvasta huolehtimiseen, ja sen vastapainoksi on esitetty huoli liito-oravien suojelun heikkenemisestä. On helppo yhtyä valiokunnan enemmistön kantaan esityksen hyväksymiseksi. Ehdotus ei vaaranna uhanalaista lajia, liito-oravia. Sen sijaan päästään tulokseen, jossa metsien suojelusta tulee paremmin hyväksyttävää toimintaa, jossa luonnonsuojelua ei enää voi maalata (Puhemies koputtaa) järkevän luonnonvarojen käytön esteeksi. Puhemies! Näillä sanoin yhdyn tähän valiokunnan enemmistön kantaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-02T14:00:40,2016-03-02T14:02:38,Tarkistettu,1.1 2016_17_3,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Juha Sipilän hallituksen yksi keskeisimpiä tavoitteita on tarpeettomien normien vähentäminen ja hallinnollisen taakan keventäminen sekä kaiken sääntelyn sujuvoittaminen. Tämä on melko pieni lakiesitys, mikä meillä kansanedustajilla tänään edessä on, mutta tämä on jälleen kerran yksi oikea askel tässä tarpeettoman sääntelyn keventämisessä. Olen myös erittäin onnellinen siitä, että hallitusohjelman kirjaus omaisuudensuojan vahvistamisesta ja maanomistajien oikeusturvan kohentamisesta tulee näin todelliseksi ja vihdoin ja viimein metsien omistajilla ja maanomistajillakin on jotakin suojaa pitkästä aikaa tässä maassa. Lisäksi tästä tunteita herättävästä eliöstä nimeltä liito-orava on todettava se asia, että vaikka liito-orava on suojeltu, niin kyllähän liito-oravan kannat aika hyviä Suomessa ovat. Liito-oravan kohdalla voi puhua Suomessa vähän ylisuojelustakin, ja tämäkin on siinä mielessä ihan hyvä lakiesitys. Arvoisa puhemies! Luontoa voi suojella ja luontoa voi käyttää ja siitä nauttia järkevällä maalais- ja kaupunkijärkitavalla, ja tämä lakiesitys vie sitä omalta osaltaan eteenpäin. Tuen valiokunnan kantaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-02T14:02:40,2016-03-02T14:04:07,Tarkistettu,1.1 2016_17_4,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vuonna 2014 ely-keskus on käyttänyt liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen rajoituspäätösten valmisteluun noin 4,5 henkilötyövuotta. Kuitenkin rajauspäätökset ovat kohdistuneet hyvin pieneen määrään Suomen liito-oravia. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen rajausmenettelyllä ei arvioida olevan merkitystä lajin kannan kehitykselle, vaan siihen vaikuttanevat ennen kaikkea laajemmat maisematason muutokset. Joka tapauksessa lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on lain nojalla kielletty riippumatta rajauspäätöksistä. Rajausmenettelyn vaikuttavuus on heikko, koska liito-oravien esiintymisessä tapahtuu luontaisia vaihteluita. Tällä hetkellä Suomen ympäristökeskus toimittaa ajantasaisen ely-keskusten liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkatiedon Metsäkeskukselle kaksi kertaa vuodessa. Kun ajantasainen tieto paikoista on myös maanomistajien käytössä, voidaan metsien käyttö sovittaa yhteen suojelun kanssa. Ajantasaisen tiedon saamisesta on jatkossa huolehdittava entistä paremmin, ja maanomistajille on tiedotettava näiden velvollisuudesta sekä ohjeistettava selvitysmenettelyssä. Näin parannetaan maanomistajien oikeusturvaa ja vältytään pitkiltä oikeuskäsittelyiltä ja vähennetään suojelusta syntyviä kustannuksia. Rajausmenettely kuormittaa suhteettomasti ely-keskuksen henkilöstöä ja vähentää resursseja muista tehtävistä. Hallituksen tavoitteena on keventää ja purkaa turhaa sääntelyä. Julkinen sektori on vuosien aikana paisunut, ja on paljon päällekkäistä työtä, johon ei ole tarvetta eikä varaa. Luonnonsuojelulain 72 a §:n mukaisella päätöksellä ei kuitenkaan ole voitu lopullisesti ratkaista liito-oravan suojelua metsänkäyttökohteella, koska lain 49 §:n kielto on voimassa päätöksestä huolimatta. Metsätalous on tärkeä tuotantoala Suomessa, eikä ole viisasta hankaloittaa tarpeettomasti puuntuotantoa ja pitkittää käsittelyillä hakkuiden aloittamista, kun lainsäädännöllä suojataan joka tapauksessa riittävästi uhanalaisia lajeja. Arvoisa puhemies! Uhanalaisten nisäkkäiden ahdingon on todettu helpottuneen, ja liito-oravakin on enää silmällä pidettävä kuten esimerkiksi karhu ja ilves, eikä lajien tilanne ole enää huonontunut. Toki metsien käyttö ja metsärakenteen muutos ovat edelleen liito-oravalle uhkatekijöitä, mutta kuten sanottu, lakimuutoksessa poistetaan vain hidas rajaamismenettely — pesäpaikkojen hävittämis- ja heikentämiskielto säilyy entisellään. Rajausmenettelyn poistamisella ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia yksityisille maanomistajille tai yrityksille, ja korvaussäännöskin säilyy ennallaan, eli kiellosta aiheutuvasta merkityksellisestä haitasta olisi mahdollista jatkossakin saada täysi korvaus valtiolta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-03-02T14:04:08,2016-03-02T14:07:56,Tarkistettu,1.1 2016_17_5,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ympäristövaliokunta aivan aiheellisesti toteaa lausunnossaan, että ""kun ohjeistus on käytännöllistä ja toimintamallit vakiintuneet, on toimijoilla hyvät mahdollisuudet onnistuneiden suojelutoimien käytännön toteuttamiseen"". Jos asianomainen ministeri olisi paikan päällä, niin kysyisin häneltä — toki myös hallituspuolueiden edustajat voivat vastata hänen puolestaan — minkälaisia toimia hallitus on tekemässä sen eteen, että metsätalouden toimijoilla olisi jatkossa ajantasainen ja yhdestä paikasta helposti saatava tieto liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikoista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-02T14:07:58,2016-03-02T14:08:39,Tarkistettu,1.1 2016_17_6,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että tämän lain johtolause hyväksytään valiokunnan vastalauseessa esitetyssä muodossa eli siitä poistetaan sanat ""kumotaan luonnonsuojelulain 72 a § sellaisena kuin se on laissa 1587/2009"". Tämä esittämäni muutosehdotus koskee liito-oravaa. Muiltahan osin tämä laki on ihan tarkoituksenmukainen. Ne helpotukset tai kevennykset luonnonsuojelualueiden maastomerkintöihin, joita hallitus esittää, ovat nykyaikana, kun käytetään nettikarttoja, aivan perusteltuja. Sen sijaan en ole valiokunnan enemmistön kanssa samaa mieltä tästä liito-orava-asiasta. Valiokunnan kuulemisissa on tullut selvästi esille, että kysymys on säästölaista eli tarkoitus on jonkun verran vähentää ely-keskusten työmäärää. Säästövaikutus on kuitenkin kyseenalainen, koska tämä muutos toisaalta lisää sitten ely-keskusten neuvontavelvollisuutta, koska metsänomistajien ja metsätöitä tekevien lailliset velvollisuudethan eivät muutu miksikään. Kaikille niille, jotka nyt oikeastaan rivien väleissä ja vähän riveilläkin itse asiassa haluaisivat ylipäätänsä liito-oravan suojelua purkaa, toteaisin, että vaikka liito-oravaa ei ole luokiteltu enää vaarantuneeksi vaan silmällä pidettäväksi, niin kuitenkin viimeksi tehdyssä laskennassa sen määrä oli vähentynyt yli 20 prosenttia eli kanta on edelleen pienenevä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-02T14:08:41,2016-03-02T14:10:42,Tarkistettu,1.1 2016_17_7,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Täsmennän, että ehdotukset tehdään sitten huomenna, kun asiasta äänestetään. Mutta jatketaan keskustelua.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_8,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että ympäristöministeriö ja ympäristövaliokunta poistavat turhaa työtä, turhia maastomerkintöjä. Nykypäivänä tosiaan sähköiset kartat ovat saatavissa, ja itse asiassa tulevan lainsäädännön myötä nämä merkinnät vielä entisestäänkin paranevat. Meillähän on paljon tehty työtä metsien laserkeilauksesta lähtien, ja entistä paremmin näitä ympäristöarvojakin sitten jatkossa sieltä löytyy. Mitä tulee sitten liito-oravan silmälläpitoon, liito-oravasta arvioitiin silloin kun se EU:n uhanalaisten lajien luetteloon saatiin, että on 60 000 liito-oravaa, ja kun inventointi tehtiin, todettiin, että on 240 000 pesivää naarasta. Aika usein naaraalta löytyy myöskin puoliso, joten on hyvä, että liito-orava on silmällä pidettävien listaan laitettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-03-02T14:10:46,2016-03-02T14:11:51,Tarkistettu,1.1 2016_17_9,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tämä liito-orava-asia on saamassa nyt oikeat mittasuhteet. Aikanaan kun se uhanalaisten lajien luetteloon merkittiin, niin mitenkähän uhanalainen se oli senaikaisen tutkimuksen mukaan? Niitä naaraita oli vähintään 300 000 yksilöä Suomessa sillä hetkellä. Elikkä eihän se mikään uhanalainen ollut silloinkaan eikä se ole nytkään. Ihan oikein, että mennään oikeaan suuntaan. Turhaa suojelua poistetaan. Liito-oravahan pärjää, kuten tiedämme, erittäin moninaisissa olosuhteissa. Ilomantsissa keskuskoulun vieressä asustavat liito-oravat siinä metsikössä, jonka yhdellä puolella on ampumarata, Vapon voimalaitos huutaa 24 tuntia vuorokaudessa, on iso koulu ja hiihtokeskus. Tämän alueen sisällä olevat liito-oravat pärjäävät hyvin, niin että kyllä ne varmaan osaavat mennä ruokailemaan myös normaaleissa metsäolosuhteissa. Tässä lietsotaan tällä asialla, niin kuin luonnonsuojeluasioilla yleensä, pelkoa ihmisten keskuuteen, että kaikki vaarantuu. Mikään ei vaarannu. Meitä ei uhkaa tässä maassa mikään muu kuin omahyväisyys ja se, että haluamme erilaisilla asioilla ajaa omia asioitamme unohtaen totuuden. Se on iso riski näissä asioissa, mutta onneksi tässäkin asiassa on menty oikeaan suuntaan ja eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-03-02T14:11:54,2016-03-02T14:12:59,Tarkistettu,1.1 2016_17_10,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minä kannatan edustaja Hoskosen toteamusta siitä, että totuutta ei pidä unohtaa eikä tässäkään salissa disinformaatiota jakaa. Lähetekeskustelussa kävimme pitkän ja monipolvisen keskustelun siitä, onko liito-orava uhanalainen laji vai ei. Kyllähän se sieltä ympäristöministeriön asiakirjoista löytyy uhanalaisten lajien listalta silmällä pidettävänä. (Hannu Hoskonen: Merkitty väärin perustein!) Mikäli tämän lakiesityksen tarkoitus on vahvistaa maanomistajan oikeusturvaa, niin toivoa sopii, että maanomistajissa on sitten runsas joukko liito-orava-asiantuntijoita niitä omia maitaan ja tiluksiaan kartoittamaan. Ely-keskushan tällaista työtä ei pysty tekemään, ellemme nyt välittömästi ala laatia lisäbudjettia ely-keskusten rahoitukselle. Epäilen kyllä edustaja Kalmarin toteamusta siitä, että sähköiset maastokartat liito-oravan esiintymisestä olisivat maanomistajien ja kaikkien kansalaisten vapaasti käytettävissä, kun ei sellaisia karttoja ole viranomaistenkaan käytettävissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-02T14:13:00,2016-03-02T14:14:08,Tarkistettu,1.1 2016_17_11,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Nyt kun edustaja Hassi palasi saliin, niin tarkennan vielä aiemmin sanomani. Siis esitykset, muutosehdotukset, tehdään huomenna ja sitten äänestetään perjantaina, ja nyt tuli oikein. — Anteeksi, nyt meillä on päivät sekaisin. Perjantaina tämä tapahtuu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_12,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muistan hyvin, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin ja sen jälkeen tästä liito-oravasta tuli tällainen hyvin merkittävä ja suojeltava eläin. Alun perinhän tilannehan oli se, että kun liito-orava sieltä metsätöiden joukosta löytyi, niin metsätyömaa pysäytettiin kerta kaikkiaan, kunnes saatiin rajattua se alue. Nyt on menty huomattavasti järkevämpään suuntaan, jota tämä lainsäädäntö, joka nyt on käsittelyssä, myöskin omalta osaltaan edistää. Suojelua pitää olla, mutta sen ei tarvitse olla niin byrokraattista ja niin elinkeinoa vaikeuttavaa kuin tämä liito-oravan suojelu on silloin EU-jäsenyyden alkuaikoina ollut. Siinä mielessä tervehdin suurella tyydytyksellä, että tätä edelleen kehitetään joustavaksi, kun tämä ei tätä eläimen suojelua vaaranna yhtään. Uskon siihen, että liito-oravaa suojelevat myöskin metsänomistajat. Ei metsänomistajista pidä tehdä sellaisia mörköjä, että vain viranomaiset ovat suojelevia. Ihmiset suojelevat yhtä lailla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-03-02T14:14:25,2016-03-02T14:15:24,Tarkistettu,1.1 2016_17_13,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että ympäristöministeriössäkin on ryhdytty turhaa sääntelyä purkamaan. Tämä liito-oravakeskustelu on tässä aika hyvin käyty läpi, rajausmenettelyn poisto, maastomerkinnät. On järkevää tehdä tämäntyyppistä uudistusta. Mutta sitten tavoitteena on se, että ely-keskuksille saataisiin resursseja lisää. Se on tärkeä tavoite. On järkevää, että käytetään ne resurssit tehokkaasti sellaisiin toimenpiteisiin, joilla on aidosti vaikutusta. Mutta kyllä aika ajoin tuntuu siltä, elyillä ja aveilla on rahaa varsin reilustikin käytössä, kun tänään uutisissa luki, että aluehallintovirasto on antanut päätöksen, linjannut, että urheilukilpailuihin ei enää voikaan lähettää vain niitä urheilijoita vaan sinne pitää päästä kaikkien koululaisten mukaan. Kyllä tätä rahaa näköjään tässä valtionhallinnossa riittää monenmoiseen päätöksentekoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-02T14:15:24,2016-03-02T14:16:26,Tarkistettu,1.1 2016_17_14,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämmöinen yksi esimerkki liito-oravasta — niitähän on, niin kuin Hoskonen hyvin toi esille, erittäin paljon: Minullakin pihaan tuli liito-orava ja tuntui olevan hyvin utelias eläin. Tein aina linnunpönttöjä keväällä, ja se kävi hävittämässä ne linnunpoikaset ja munat sieltä pois. Onneksi muutti pois siitä pihasta. Muuten se olisi tuhonnut koko pihapiirin. Tämmöinen mörkö on kysymyksessä. (Naurua) Sitten naapurin puusepänverstaaseen meni kanssa liito-orava. Tämmöinen, jonka pitäisi olla erämaan elukka, hyvin on sopeutunut sinnekin. Nyt saa pelätä vain, etteivät työpaikat lähde pois, kun tämä entinen lainsäädäntö on niin tiukka ollut. Todellinen vihreitten epäjumala, jos näin sanoisin. (Eduskunnasta: Aivan oikein!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-03-02T14:16:26,2016-03-02T14:17:31,Tarkistettu,1.1 2016_17_15,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Nyt ei ole enää muita pyydettyjä vastauspuheenvuoroja. Jatketaan listalta, edustaja Maijala. — Anteeksi, edustaja Tuppuraista en huomannut.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_16,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Hakkaraisen puheenvuoron jälkeen: Hän viittasi liito-oravaan tietyllä tapaa epäjumalana. Se on aika raskaasti sanottu, vaikka tunnustan sen, että liito-oravaan ladataan hyvin paljon luonnonsuojeluun liittyviä ristiriitaisuuksia. Tosiasia on kuitenkin se, että viimeisimmässä, tämän vuoden alussa julkistetussa selvityksessä liito-oravan uhanalaisuusluokkaa on pudotettu. Se ei ole enää uhanalainen vaan niin sanottu silmällä pidettävä. Sekin on tosiasia, minkä edustaja Hassi täällä toi esiin, että kanta on viimeisten kymmenen vuoden aikana tullut voimakkaasti alas, 20 prosenttia. Mutta toisaalta valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kannassa esiintyy paljon ajallista ja alueellista vaihtelua. Senpä tähden meidän on tehtävä rauhallisesti ja maltillisesti vähän pidempiaikaista seurantaa siitä, että me tiedämme, kuinka liito-oravakanta kehittyy. Mutta tässä esityksessä on oleellista sovittaa yhteen metsätalouden ja luonnonsuojelun näkökulmia, ja siinä mielessä tämä valiokunnan mietintö on onnistunut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-02T14:17:37,2016-03-02T14:18:30,Tarkistettu,1.1 2016_17_17,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On se hyvä, että maanomistajan oikeuksia parannetaan, mutta totta on myös se, että kyllä meidän täytyy luonto ottaa huomioon aina, kun me uusia alueita lähdemme rakentamaan ja ympäristöä muuttamaan. Yhtenä esimerkkinä otan tämän asuntomessualueen meillä Vantaalla. Siinä hyvin paljon pohdittiin sitä, millä tavalla me saamme ne liito-oravat pysymään vielä siellä alueella. Sinne tehtiin ne viheralueet ja viherreitit niille oraville, jotta ne siellä pääsisivät liikkumaan, mutta kuinkas ollakaan, nyt kun siellä on asuttu vuoden verran, ei niitä liito-oravia siellä juuri enää olekaan. Elikkä kyllä ne suojeluohjelmat täytyy tehdä muullakin kuin kartalla ja jollakin kynällä jonkun virkamiehen toimesta, kyllä silloin täytyy asiantuntijoita käyttää, jotta me pystymme luonnossa turvaamaan näille uhanalaisille lajeille myös sen elinympäristön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-02T14:18:34,2016-03-02T14:19:30,Tarkistettu,1.1 2016_17_18,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kyseinen esitys on todella ensimmäinen ja yksi näistä merkittävistä asioista, mitä ympäristöministeriössä on saatu aikaiseksi. Eli byrokratian purku on päivän muotisana, ja ympäristöministeriö on tehnyt tätä todella kiitettävällä tavalla. Tämä kyseinen esitys vie tätä asiaa huomattavasti eteenpäin, elikkä tämä täytyy todella nostaa arvokkaasti esille. Nyt sitten tämän luonnonsuojelulain muutosesityksen sisältöihin. Me keskustan ryhmässä olemme erittäin tyytyväisiä siihen, mitä tämä laki sisältää, ja olemme todellakin alleviivaamassa tätä mietintöä, mitä tässä ympäristövaliokunnan osaltakin on nyt sitten sanottu. Me katsomme, että tämä esitys on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Sitten näihin maastomerkintäasioihin. Meillä on Suomessa todella paljon erilaisia erilaisilla säädöksillä määrättyjä ja määriteltyjä suojelualueita. Lisäksi meillä on myöskin metsänomistajien omia suojelualueita, joita ei ole tarkoituksenmukaistakaan merkitä mihinkään. Esimerkiksi minä metsänomistajana ja maanomistajana olen perheeni kanssa sopinut, että noihin alueisiin ei tulla ikinä koskemaan. Eli meillä on valtava määrä myös merkitsemättömiä suojelualueita. Me täällä olemme kaikki varmasti suojelumyönteisiä ihmisiä, käytetään meidän voimavaramme aitoon suojeluun, oikeaan luonnon ja ympäristön asioiden kehittämiseen. Nyt sitten esimerkiksi metsälaki, metsälain 10 §: Siinä on paljon semmoisia asioita, mitkä määrittelevät, että tietyt alueet pitäisi suojella, mutta niitä ei tulla millään tavalla ikinä merkitsemään maastoon, koska kohta meillä olisi maastot täynnä kaiken maailman merkkejä, ja tämmöinen asia ei todellakaan ole suojelulle eduksi. Nyt on hyvä, että me tulemme tämän lain mukaisesti keskittymään siihen, että merkitään maastoon ainoastaan kaikkein merkittävimmät ja tärkeimmät suojelualueet ja muun muassa tietyt ranta-alueet, että ihmiset saavat tietää, mikä näistä on merkittävä suojelualue, ja sen mukaan voidaan toimia. Sitten tähän liito-orava-asiaan. Meidän on todellakin muistettava se, että liito-orava ei ole enää uhanalainen vaan se on todellakin ainoastaan silmälläpidettävä laji. (Vihreiden ryhmästä: Se on siinä listassa!) Nyt sitten tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan luonnonsuojelulain 72 a §:n eli liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa koskevan rajauspäätösmenettelyn kumoamista. Mutta meidän pitää kuitenkin muistaa, että tämän lain 49 §:ään sisältyvä hävittämis- ja heikentämiskielto säilyy ennallaan, vaikka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei enää tee siitä erillistä hallintopäätöstä lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsänkäsittelyn määrittelemiseksi. Tämä on todella merkittävä ja iso päätös sen takia, että liito-oravia on niin monessa paikassa, ja kun vihdoin ja viimein joku ely-keskus ja virkamies pääsisi sen merkitsemään tiettyyn paikkaan tai sen rekisteriin laittaa, niin sitten huomataan, että tämä liito-orava ei enää olekaan sillä paikalla vaan se on siirtynyt jo 5 kilometriä eri suuntaan, toiseen paikkaan. Elikkä tärkeintä on se, että me käytämme voimavarat aitoihin, oikeisiin asioihin ja niitten eteenpäinviemiseen. Tässä jo aikaisemmin tuli esille, ja me valiokunnassa keskustelimme siitä, millä tavalla nämä eri suojelualueet tulisi entistä paremmin merkitä digitaalisesti eri aineistoihin niin, että muun muassa moto- eli metsäkoneyrittäjät voisivat entistä paremmin olla varmoja siitä, milloin mennään jollekin suojelun arvoiselle alueelle, eikä mennä sinne sitten sen jälkeen. Meidän täytyy muistaa, että motot toimivat tällä hetkellä erittäin tarkasti digitaalisesti eri alueilla, ja voi olla, että tällä lakimuutoksella pääsemme loppujen lopuksi parempaan suojelulliseen tulokseen kuin ilman tätä lakimuutosta. Nyt sitten lopuksi vain sanon sen, että kyllähän tässä on olennaista, että me käytämme maalaisjärkeä kaikkien suojeluasioiden eteenpäinviemiseen — käytettäisiin nämä suojeluvoimavarat esimerkiksi Kainuun metsäpeuran suojeluun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-02T14:19:31,2016-03-02T14:24:17,Tarkistettu,1.1 2016_17_19,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kyllä keskustelussa oleelliset asiat sanottu, ja itsekin näen niin, että tätä lakiesitystä täytyy ennen kaikkea peilata normien purkamisen näkökulmasta. Tämä on erinomaista parannusta, vaikkakin tietysti on pieni esitys, että nyt tästä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa koskevasta rajausmenettelystä luovutaan. On mielenkiintoista kuitenkin kuunnella näitä arvioita siitä, kuinka paljon niitä liito-oravia on. Jostain syystä meillä tuntuu olevan ristiriitaisia tietoja. Kuten on keskustelussa tullut esille, liito-orava ei enää ole uhanalainen laji, (Krista Mikkonen: Onhan!) se on silmällä pidettävä ainoastaan. Olen myös itse nähnyt näitä arvioita, että itse asiassa kanta olisi lisääntynyt viimeisinä vuosina. Mutta nyt on muistettava, että kun se on silmällä pidettävä laji ja kun näitä lakimuutoksia nyt tehdään, niin täytyy tietysti sitten tarkalla ja herkällä korvalla kuunnella ja katsoa, millaiseksi se liito-oravan kanta on muodostumassa tulevaisuudessa. Kyllä me kaikki olemme täällä luonnonsuojelu- ja ympäristömyönteisiä ihmisiä, niin että pidämme varmasti tästä luonnon biodiversiteetistä yhdessä huolta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-02T14:24:19,2016-03-02T14:25:26,Tarkistettu,1.1 2016_17_20,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oletteko te nyt ihan oikeasti sitä mieltä, että me kaikki olemme luonnonsuojeluhenkisiä ja ‑myönteisiä ihmisiä? Emmehän me ole, eihän meillä olisi muuten näitä keskusteluja näistä aiheista. (Hannu Hoskonen: Kuka ei ole?) Täällä sanottiin aikaisemmin, että liito-orava ei ole uhanalainen eläin. Kyllä se on meidän uhanalaisten eläinten listalla, jolla on 1 410 lajia. Niitä luokitellaan eri tavalla: on äärimmäisen vaarantuneita, vaarantuneita ja silmällä pidettäviä. Liito-orava on uhanalainen, silmällä pidettävä laji, jonka kanta viime seurantajaksolla pienentyi 22,7 prosenttia. Eli kyllä tämä huoli on ihan aiheellinen. Paljon täällä tehdään norminpurkutalkoiden nimissä, ja minä haluaisin siinä kohtaa palauttaa mieleen kysymyksen, miksi meillä on olemassa normeja. Me haluamme suojella niillä ihmisiä, ja me haluamme suojella niillä luontoa, eli niillä kaikilla on tarkoituksensa. Ja kun puhutaan, että nytten halutaan vähentää tarpeetonta sääntelyä, niin silloin pitää palata kysymykseen, mikä sääntely on tarpeetonta. Tässä kohtaa näen itse, että tämä heikentää liito-oravan suojelua. Tämän heikentämiskiellon valvominenhan jää nytten tässä esityksessä metsätaloustoimijoiden varaan, ja jos tällä haetaan säästöjä ja sitä, että olisi resursseja laittaa muuhun työhön, niin se luultavasti ei tule toteutumaan, koska tässä kasvaa viranomaisen neuvontavastuu, koulutusvastuu: miten tarjota kaikille metsän- ja maanomistajille ajantasainen, helposti saatavilla oleva tieto, jotta he voivat sitten omalta osaltaan hoitaa velvoitteensa liito-oravaa kohtaan. Minä kannatan edustaja Hassin tekemää esitystä. Teen sen myös huomenna ja perjantaina ja niin monta kertaa kuin vaatii, arvoisa puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-03-02T14:25:27,2016-03-02T14:26:59,Tarkistettu,1.1 2016_17_21,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä ainakin olen luonnonsuojeluhenkinen. Nyt ei kuitenkaan ole kyse siitä, että tässä olennaisesti heikennettäisiin liito-oravan suojelua. Aivan kuten valiokunnan mietinnössäkin todetaan, tämä heikentämis- ja hävittämiskieltopykälä edelleen säilyy ja tähän ei tule muutoksia. Haluaisin myös huomauttaa siitä faktasta, että tämä nykyinen hallintopäätösmenettely on koskettanut vain 1—2:ta prosenttia kaikista liito-oravan elinalueista, aivan kuten tässä valiokunnan mietinnössä toteamme. Siinä mielessä meidän täytyy myös muistaa tämän asian mittaluokka. Liito-oravien elinalueita on huomattavasti laajemmalti, ja liito-oravia elää huomattavasti useammilla alueilla kuin mistä tämän kyseisen menettelyn, jota nyt ollaan poistamassa, toiminta-alueessa tai vaikuttamisalueessa on ollut kyse. Tämä on nimenomaan byrokratian purkua, ja mielestäni tällä vaikuttavuudella, mitä tässä saadaan, saadaan resursseja muuhun käyttöön eikä olennaisesti heikennetä liito-oravien suojelua tai elinalueita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-03-02T14:26:59,2016-03-02T14:28:09,Tarkistettu,1.1 2016_17_22,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella on monenlaisia sopeuttamistarpeita. Kohteina ovat olleet niin vanhukset, lapsiperheet kuin lääkekorvaukset, ja nyt tuli liito-oravan vuoro. Tämä on vähän surullinen jatke tälle ketjulle. Mikähän tulee sitten seuraavaksi? Espoossa liito-orava on ollut varsin hyödyllinen tapaus, se on todella pelastanut monta aluetta turhalta rakentamiselta. Liito-oravan jättämistä metsätaloustoimijoiden varaan ei voida pitää hyvänä ratkaisuna, vaan tulen aikanaan kannattamaan tätä vastalausetta ihan inhimillisistäkin syistä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-03-02T14:28:09,2016-03-02T14:29:01,Tarkistettu,1.1 2016_17_23,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys luonnonsuojelulain muuttamiseksi on hyvä ja perusteltu, ja valiokunnan kanta asiaan on myös hyvin tervetullut. Tämä liito-oravatapaushan kuvaa hyvin suomalaista luonnonsuojelua. Aikanaan se merkittiin, Euroopan unioniin kun liityimme, uhanalaisten lajien listalle. Siitä voidaan tietysti olla monta mieltä, mutta sillä oli puhtaasti poliittiset tarkoitusperät, että saadaan vain semmoinen laji sinne uhanalaisten listalle, millä pystytään hallitsemaan suomalaista metsämaisemaa mahdollisimman tehokkaasti erilaisilla suojeluriidoilla, joita tässä maassa on kyllä ollut viime vuosina ja vuosikymmeninä aivan riittävästi, ja kaikki aivan turhaan. Voi siellä joku hyväkin olla, mutta pääosin ne ovat ihan turhaan. Ensinnäkin silloin aikanaan, kun merkittiin uhanalaisten luetteloa, näin sellaisen tutkimuksen, että liito-oravanaaraita oli yli 300 000 kappaletta silloin, joka tapauksessa satojatuhansia yksilöitä. Tällä perusteellahan esimerkiksi suomalaisissa metsissä liikkuvista eläimistä hirvi on erittäin uhanalainen, samoin kettu erittäin uhanalainen. Lähes kaikki nisäkkäät ovat uhanalaisia, jos samalla perusteella mennään. Elikkä tämä on puhtaasti poliittisen pelin kohde ollut, tämä liito-orava, ja on edelleen. Liito-orava eläimenähän ei pelkää mitään, sehän pärjää siellä, missä se pärjää, niin kuin Ilomantsissa ampumaradan vieressä, missä ammutaan kiväärikaliiperisilla aseilla jatkuvasti, ei se haittaa kyseisen eläimen elämää ollenkaan. Se, että tästä rajaamistarpeesta luovutaan, on erittäin tervetullut, järkevä ilmaisu ja järkevä päätös, johon valiokunnan enemmistön kanta yhtyy. Hyvä näin. Samallahan tässä puretaan sitä turhaa byrokratiaa, mikä on hallituksen yksi keskeinen tavoite oman ohjelmansa mukaan. Joku tässä salissa epäili, osaavatko metsäammattilaiset näitä asioita käsitellä. Kyllä metsäammattilaiset ovat kurssinsa käyneet, ja aivan kuten joku edustajista sanoi puheenvuorossaan, monitoimikoneista löytyy tänä päivänä karttaohjelmat, joista kaikki erilaiset suojelurajaukset kyllä löytyvät. Kukaan järkevä ihminen ei tietenkään luonnolle pahaa tee. Se, että luontoa käytetään, peltoa kynnetään, metsää uudistetaan, sehän on aivan luonnollinen toimenpide. Jostakinhan meidän on nämä rahat tienattava, jotta pystymme velkamme maksamaan ja ihmisille hyvinvointia takaamaan. Lopuksi, arvoisa rouva puhemies, haluan kiinnittää yhteen seikkaan huomion. Edustaja Maijala tässä omassa puheenvuorossaan muistamani mukaan totesi, että metsäpeura on se todellinen uhanalainen laji tässä maailmassa. Se on kuolemassa sukupuuttoon sen tautta, että eräs toinen uhanalaisten listalle merkitty, joka sekään ei ole uhanalainen, susi, on tappamassa Suomessa metsäpeurat sukupuuttoon, ja se on sitten ihan aidosti sukupuutto. Jos joku epäilee, onko liito-orava uhanalainen, niin tuosta kun menee itärajan yli ja painaa kohti Vladivostokia, niin koko se valtava manner on täynnä liito-oravia — se siitä uhanalaisuudesta. Elikkä tämä todistaa sen, että kysymys on puhtaasti poliittisesta uhanalaisuudesta, sitä varten, että eräs puolue tässä talossa saa melskata, että nyt on taas joku uhanalainen. Mutta metsäpeura todella on kuolemassa sukupuuttoon. Niitä on, jos nyt oikein muistan, suuruusluokkaa noin 1 000 yksilöä jäljellä, jos sitäkään. Viimeinen luku, minkä olen tilastoissa nähnyt, oli 1 100 yksilöä, mutta sudet ovat syöneet niitä, niin että muutamia satoja varmaan tästä maasta vielä löytyy. Elikkä tässä, hyvät kansanedustajakollegat, on todellinen murhenäytelmä. Annamme susipopulaation, joka on kasvanut aivan valtavan suureksi, tappaa metsäpeurat. Ja se on sitten oikea sukupuutto, niitä ei löydy sitten mistään. Täällä vihreät istuvat ja hurskastelevat joillakin liito-oravilla unohtaen totuuden tästä maailmasta. Missä te olette? Missä teidän tilastomuistinne on? Tietysti ihmisellä — meillä jokaisella allekirjoittanut mukaan lukien — on hieman valikoiva muisti, sehän on pakko tunnustaa, mutta metsäpeuran osalta teille soisi nyt sen muistin palaavan pätkittäin, kuin eräällä elokuvahahmolla aikanaan, koska metsäpeuran kohtalo tässä asiassa on se, josta on iso murhe. Liito-oravasta tällä lakiesityksellä, minkä hallitus on tehnyt, pääsemme hyvin eteenpäin ja tästä turhasta jonninjoutavasta byrokratiasta pääsemme eroon, mutta, hyvät ystävät, hyvät kollegat, kiinnitetään huomiota niihin asioihin, jotka todella ovat uhanalaisia, jos kerran luontoa suojellaan. Metsäpeura tarvitsee suojelun. Susipopulaatiota pitää vähentää ja sellaiset sudet saada luonnosta pois, mitkä ovat suurin piirtein saksanpaimenkoiran näköisiä, eivät ole susia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-03-02T14:29:01,2016-03-02T14:33:34,Tarkistettu,1.1 2016_17_24,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa edustaja Hoskonen, täytyy kyllä todeta, että näillä äsken kuulluilla puheillanne te ette arvostele ja herjaa vihreitä, vaan te arvostelette ja herjaatte ympäristöministeriötä. Kuten ehkä tiedätte, Vihreät ei ole eduskuntahistoriansa aikana ollut koskaan suurin puolue tai muutoinkaan sellaisessa asemassa, että olisimme yksin olleet ainuttakaan lakia säätämässä tai ainuttakaan suojelupäätöstä tekemässä tai uhanalaisuuden määritelmiä laatimassa. Ne laaditaan viranomaistyönä. Te, edustaja Hoskonen, arvostelette nyt raa’asti viranomaistyötä, jota viranomaiset tekevät ministeriöissä virkavastuulla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-02T14:33:36,2016-03-02T14:34:20,Tarkistettu,1.1 2016_17_25,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kerronpa edustaja Halmeenpäälle tosiaan muutaman tapauksen, minkä olen elämäni aikana joutunut kokemaan. Kun Pampalon kultakaivosta perustettiin aikanaan, niin kyseisen ministeriön ja kyseisen hallinnonalan virkamiehet totesivat, että siellä on muuan harvinainen laji, joka on -uhanalainen. Kunta otti totta kai kantaa, että saisimme kaivoksen pyörimään, ja sinne tuli sitten virkamiehiä tutkimaan edustaja Halmeenpään mainitsemalla virkavastuulla. No, eihän sieltä löytynyt sitä lajia. Sitten me kyselimme, että no mikä se laji sitten on. Ei sitä kuulemma nyt ole, kun se on sellainen sienilaji, joka osaa mennä piiloon silloin, kun ihminen tulee tutkimaan sitä. — En ole elämänpäivänäni kuullut semmoisista metsän sienistä, jotka osaavat kerääjiään mennä piiloon. Kyllä minä sen ymmärrän, että ilves tai susi, jos menee sitä tapaamaan, menee piiloon. Edustaja Halmeenpäällä on huoli siitä, että tässä oltaisiin halveeraamassa jotakin, mutta kerron vain, mitä olen itse kokenut. Saatte itse päätellä, mitä se on, mutta olisi kuitenkin hyvä, että virkamiehetkin joskus olisivat totuuden kanssa tekemisissä sillä keinoin, että tunnustaisivat tosiasiat ja eivät kävisi ihmisten elinkeinojen kimppuun, niin kuin nyt on luonnonsuojeluasioilla käyty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-03-02T14:34:20,2016-03-02T14:35:26,Tarkistettu,1.1 2016_17_26,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,Sitten puhujalistalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_27,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näistä uhanalaisista eläimistä on semmoinen kirjakin olemassa, tuommoinen raamattu Suomen uhanalaisista eläimistä. Katselin sitä joskus, en kokonaan lukenut sitä, ja siinä oli semmoinenkin elukka, joka menee raatoon. Ja otetaanpa esimerkiksi se, että jos Hakkarainen uinahtaa tuohon noin ja heitetään tuonne luontoon, niin viikon sisällä se uhanalainen eläin tulee, vaikka silmästä menee sisään, kyllä se sieltä löytyy jostakin. Näitä suojellaan, olematonta, ja nämä lakipykälät ovat tehneet ihmisen elämän hyvin vaikeaksi. Tässä esityksessä ehdotetaan, että velvollisuutta merkitä luonnonsuojelualueet maastoon kevennettäisiin nykyisestä ja tähän liittyen lain rangaistussäännöstä muutettaisiin. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa koskevasta rajausmenettelystä luovuttaisiin. Lisäksi laissa säädettäisiin toimivallasta poiketa yksityistä luonnonsuojelualuetta koskevasta rahoitusmääräyksestä. Esitys on siis hallitusohjelman luonteen mukainen, sillä hallituksen tavoitteena on turhan sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen. Lisäksi luonnonsuojelualueiden rajojen merkintää koskevan ehdotuksen tavoitteena on keventää ja vähentää luonnonsuojelualueiden maaston merkintään liittyvää viranomaistyötä erityisesti ely-keskusten osalta. Myös yksityisten luonnonsuojelualueiden rahoitusmääräyksistä poikkeamista ja sitä koskevaa toimivaltaa selvennettäisiin. Nykyisen lain mukaan poikkeustoimivalta kuuluu vanhojen yksityisten suojelualueiden osalta ympäristöministeriölle. Valtioneuvostossa kehityssuuntana on viime vuosina kuitenkin ollut siirtää viranomaistehtävät pois ministeritasolta alemmalle hallinnolle. On myös hyvä muistaa, että metsän käsittelyyn liittyvästä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen rajausmenettelystä luovuttaisiin. Kansallis- ja luonnonpuistojen osalta merkintävelvoite säilyisi nykyisellään. Arvoisa rouva puhemies! Vastalauseen perusteluissa sanotaan, että liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkaa koskevasta rajausmenettelystä luovuttaisiin metsähakkuiden yhteydessä ja että jatkossa heikentämiskiellon noudattaminen jäisi metsätaloustoimijoiden oman osaamisen ja tiedonhankinnan varaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle jäisi vain neuvontavelvoite. Vastalauseen allekirjoittajien mukaan liito-oravan suojelu heikkenee. Pidän outona, että vastalauseen allekirjoittajat näkevät ilmeisen negatiivisena sen, jos jatkossa heikentämiskiellon noudattaminen jäisi metsätaloustoimijoiden oman osaamisen ja tiedonhankinnan varaan. Miksi se huolettaa? Onko metsätaloustoimijoiden oma osaaminen ja tiedonhankinta jotenkin vajavaista tai heikkoa? Metsätaloustoimijoilla lienee paras osaaminen omalla alallaan. Mitenkään ely-keskusten virkamiesten ammattitaitoa ja kaupunkilaisten edustajien näkemyksiä liito-oravista väheksymättä väittäisin, että metsätaloustoimijat tuntevat metsän parhaiten. Vastalauseessa todetaan myös, että luonnonsuojelulain rikkomukset voivat lisääntyä ja tätä kautta myös poliisin ja syyttäjän työmäärä lisääntyy. Vaikuttaa siltä, että allekirjoittajien mielestä byrokratian purkaminen ja sääntelyn sujuvoittaminen johtaa oikeusjuttuihin. Ilmeisesti raskaaksi ja kalliiksi vuosikymmenten kuluessa paisunut hallinnollinen taakka on jotenkin hyvä ja kannatettava asia — muuten käräjäoikeudet ruuhkautuvat liito-oravista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-03-02T14:35:29,2016-03-02T14:40:35,Tarkistettu,1.1 2016_17_28,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muistuttaisin kollegoita siitä, että tämä kohta, mitä nyt hallitus esittää ja valiokunnan enemmistö esittää poistettavaksi, on lakiin aikoinaan tullut nimenomaan turvaamaan maanomistajien, metsänomistajien ja metsätöitä tekevien oikeusturvaa. Olen hiukan hämmästynyt siitä, että nyt sitten niitä tahoja, jotka varmaankin kokevat puhuvansa metsänomistajienkin äänellä, ei lainkaan mietitytä tämä puoli asiasta. Tässä on käytetty aika monta puheenvuoroa, joissa on kyseenalaistettu ylipäätänsä se, tarvitseeko liito-orava suojelua. On hyvä, että jotkut kollegat, kuten Eeva-Maria Maijala ja Petri Honkonen, sentään ovat todenneet, että sinänsä velvoitetta suojeluun ja levähdys- ja lisääntymispaikkojen hävittämättä jättämiseen tämä ei muuta miksikään. Ja muistuttaisin EU-jäsenyydestä, jonka myötä liito-oravasta Suomessa tuli suojeltu, laki. Siitähän käytiin neuvottelut keskustalaisen pääministerin Esko Ahon johdolla, ja entinen MTK:n johtaja Heikki Haavisto oli silloin ulkoministerinä, niin että kyllä keskustapuolueella on ollut aivan ratkaiseva vaikutus siihen, että liito-orava on Suomessa tullut uhanalaisen statukseen. Ja edustaja Kärnälle ja muille, jotka ovat puhuneet siitä, että laji ei ole enää uhanalainen, kun se on luokiteltu vaarantuneeksi: ""Vaarantunut"" on yksi näistä uhanalaisuusluokista, joihin kuuluvat ""erittäin uhanalainen"", ""äärimmäisen uhanalainen"", ""hävinnyt"" ja sitten ""vaarantunut"" ja ""silmällä pidettävä"". Nämä ovat erilaisia uhanalaisuusluokkia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-02T14:40:37,2016-03-02T14:42:36,Tarkistettu,1.1 2016_17_29,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos tuntee tuota metsäpuolta yhtään, niin tajuaa, mistä on kysymys. Aikanaan kun oli metsänhoitoa, sanotaan näin, vanhat miehet vihasivat kolopuita ja tämmöisiä, missä nyt tämmöisiä uhanalaisia eläimiä oli. Mutta nykyään metsänhoidossa, niin kuin täällä Maijala sanoi, monitoimikoneet ja tällaiset hoitavat ne metsät, niin että ei niitä lahopuita kukaan tarvitse elikkä ne jätetään sinne metsään. Ja myös tämä on lisännyt näitä uhanalaisten eläinten määrää, se on lisääntynyt yksinkertaisesti. Mutta luonnonsuojelijat, jotka ovat tehneet siitä semmoisen kumman aapisen, ovat sen aapisensa varassa. He eivät käy katsomassa tätä päivää, mikä se on. Niin kuin sanotaan, on 300 000 liito-oravaa, enkä usko, että se määrä edes riittää siihen, niitä on paljon enempi — niitä tulee jo asumuksiin ja joka paikkaan — niin että tämmöiset joutaa purkaa. Jos tilanne on ollut 50 vuotta sitten joku toinen, ei sillä historialla eletä enää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-03-02T14:42:37,2016-03-02T14:43:45,Tarkistettu,1.1 2016_17_30,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hassi aivan oikein perusteli tätä uhanalaisuutta, mutta liito-oravan osalta en sitä jaksa mitenkään ymmärtää. Satojatuhansia yksilöitä on liito-oravia Suomen luonnossa tälläkin hetkellä. Mikä uhanalainen laji sellainen on? (Satu Hassin välihuuto) Tällä perusteella hirvikin on uhanalainen. Mutta, arvoisat vihreät kansanedustajat, kysyn teiltä: miksi te ette nosta esille esimerkiksi metsäpeuran suojelua? Se on todella kuolemassa sukupuuttoon. Minäpä kerron ratkaisun, miksi se ei teitä kiinnosta: Se ei ole niin mediaseksikäs aihe, tuo metsäpeuran suojelu, kun joutuu menemään metsään ja näkemään vaivaa. Liito-oravaa voi suojella vaikka täältä salista käsin ja toisen omaisuutta käyttökieltoon laittamalla, se on kovin helppoa. Mutta sitten kun pitäisi tehdä töitä, uhrautua ja hiki niskassa hiihtää metsäpeuran perään mutta kun pelottaakin, kun on jo pimeää ja susilauma ulvoo selän takana, niin se on ihan eri asia. (Naurua) Missä te olette olleet metsäpeuran suojelijoina? Kertokaa minulle pöljälle, kun minä... Se on todella uhanalainen, kuolemassa sukupuuttoon, sudet tappavat tänä talvena todennäköisesti loputkin. Että jos aiotte jotain tehdä, niin nyt on viimeiset päivät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-03-02T14:43:45,2016-03-02T14:44:53,Tarkistettu,1.1 2016_17_31,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä uhanalaisuusluokitustahan tarkistellaan määräajoin, ja siinä mielessä nyt, kun puhutaan liito-oravasta, me olemme hyvässä tilanteessa, koska juuri vuosi sitten on valmistunut tuorein uhanalaisuusraportti, missä todellakin liito-orava on edelleen määritelty uhanalaiseksi, silmällä pidettäväksi, ja on todettu, että sen kantaa on nyt viime aikoina hävinnyt ja sen takia todellakin sitä on syytä pitää silmällä. Että siinä mielessä me olemme hyvässä tilanteessa, että meillä on hyvin tuoreet tiedot tästä. Edustaja Hoskoselle sanoisin, että kyllä, aivan yhtä lailla metsäpeura on uhanalainen ja olemme siitä huolestuneet, mutta en usko, että se, että lähden hiihtämään peuran perään, yhtään auttaa sen suojelua, vaan kyllä se on lainsäädäntötyötä, maankäyttöön liittyviä asioita, millä sitä suojelua edistetään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-03-02T14:44:53,2016-03-02T14:45:46,Tarkistettu,1.1 2016_17_32,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Hassi vieritti keskustan niskaan ikään kuin syyn tai kunnian liito-oravan suojelusta, ja otan siitä kopin — kyllä me voimme ottaa vastuuta siitä, että tarkastellaan ihan aidosti sitä, onko liito-orava enää silmällä pidettäväkään laji, koska kyllähän sitä niin paljon on kuitenkin ihan lähellä kirkonkyliä ja kaupunkiympäristöjäkin. Jaan monen edustajan huolen tästä metsäpeuran suojelusta. Mutta sen sijaan sellainen laji, joka tuntuu nousseen jälleen kerran monen rakennushankkeen tielle, monen infrahankkeen tielle, on tämä viitasammakko. Niitä tuntuu kanssa yllättävän paljon uivan aina kaikissa joissa ja järvissä, kun pitäisi jotakin rakentaa. Ja kyllä siinä myös pitäisi tarkastella tätä uhanalaisuusasiaa vakavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-02T14:45:48,2016-03-02T14:46:38,Tarkistettu,1.1 2016_17_33,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen oikein iloinen, että edustaja Hoskonen otti juuri metsäpeuran esille tässä keskustelussa. Jos vaivaudutte katsomaan sieltä ympäristöministeriön sivuilta tämän uhanalaisuusluokituksen, niin huomaatte, että metsäpeura on luokiteltu silmällä pidettäväksi, aivan kuten tämä liito-oravakin. Ne ovat aivan täsmälleen yhtä uhanalaisia siis. Metsäpeuraa esiintyy omassa vaalipiirissäni, eli epäilenpä kyllä, että olen metsäpeuroja nähnyt enemmän kuin edustaja Hoskonen konsanaan. Ja olen myös tietoinen siitä entisen RKTL:n eli nykyisen Luken hankkeesta, jossa tätä metsäpeuraa juuri sen pienen populaatiokoon ja rajatun elinalueen vuoksi siirrettiin Suomenselälle. Näitä hankkeita olemme kyllä tukeneet siellä, missä olemme voineet, mutta aika harva niistä on tänne eduskuntaan päätynyt. Ja se, miksi emme täällä metsäpeuran suojelusta ole nyt keskustelleet enemmän, johtuu siitä, että tässä lakiesityksessä ei ole kyse metsäpeurasta vaan liito-oravasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-02T14:46:39,2016-03-02T14:47:37,Tarkistettu,1.1 2016_17_34,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eihän kukaan ole tässä keskustelussa nyt kiistänyt sitä, että liito-orava on todella silmällä pidettävä laji, kuten metsäpeurakin. Ja on varmasti niin, että kaikki haluamme säilyttää luonnon monimuotoisuuden täällä Suomessa, mutta nyt on kyse byrokratian purkamisesta, ja tällä lakiesityksellä puretaan sitä. Enkä näe, miten tämä olisi vaarantamassa liito-oravakantoja tai liito-oravien populaatiota Suomessa. En näe mitään sellaista riskiä, että tämän lakiesityksen kautta nimenomaan toteutuisi se, että liito-orava olisi häviämässä. Ja kyllä tämä metsäpeura myös on oleellinen osa tätä keskustelua, ja täytyy nyt pohtia sitä, että kun siellä nyt yksi laji hävittää toista lajia, niin miten me näihin nyt sitten suhtaudumme. Kyllä tämä suden kannanhoidollinen metsästys täytyy myös mitoittaa sen mukaan, millä tavalla ja mitä vaikutuksia sillä on metsäpeurakantoihin Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-02T14:47:38,2016-03-02T14:48:33,Tarkistettu,1.1 2016_17_35,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun kuuntelee tätä keskustelua, niin tulee hyvä mieli siitä, että virkavastuulla tehdään näitä luokituksia siitä, mitkä eläimet ovat uhanalaisia ja miten ne tosiaan määritellään. Jos tämän keskustelun pohjalta lähdettäisiin tekemään tämmöisiä uusia listauksia, niin sieltä sitten varmaan löytyisi edustaja Hakkarainen jossain vaiheessa uhanalaisena eliönä. En tiedä, miten tätä keskustelua oikeastaan viedään eteenpäin, totta kai tässä on ilmeisesti edustaja Hoskosella nyt tämmöinen oma hauskuutus kaikkein tärkein asia. Tervetuloa muun muassa tuonne Multia—Keuruu-hiihtoihin ensi viikon sunnuntaina minun kanssani, 25 kilsaa hiihdetään siellä — saattaa löytyä metsäpeuroja ja vaikka mitä saattaa löytyä sieltä. (Antti Kurvinen: Hiihto on hyvä laji!) Se syy, minkä takia nimenomaan tästä metsäpeurasta ei juuri tässä yhteydessä puhuttu, on se, kuten edustaja Halmeenpää sanoi, että tässä esityksessä ei ollut juuri tästä asiasta kysymys, mutta otan erittäin mielelläni kopin tästä näin, ja voimme yhdessä tehdä tutkimusmatkan ihan minnepäin tahansa ja mennä katsomaan metsäpeuraa ja miettiä, miten (Puhemies koputtaa) sitä voitaisiin paremmin suojella tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-02T14:48:33,2016-03-02T14:49:42,Tarkistettu,1.1 2016_17_36,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Halmeenpää.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_37,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan halusin vain vastauspuheenvuoron tuohon edustaja Kärnän puheeseen. Olemme siitä aivan samaa mieltä, tai minä ainakin henkilökohtaisesti olen, että jos kaikki menee niin kuin Strömsössä, niin eihän tämä lakiesitys liito-oravan suojelua vaaranna millään tavalla. Mutta valitettavasti rohkenen epäillä, että sitä samaa asiantuntemusta, mitä löytyy luonnontieteen asiantuntijoilta ely-keskuksesta, ei valitettavasti joka metsänomistajan taloudesta löydy. Vastuu sysätään metsänomistajille — heidän oikeusturvansa ei minun mielestäni tässä parane vaan heikkenee. (Antti Kurvinen: Maalaisjärki toimii!) En ole vielä nähnyt sellaista esitystä, jossa turvattaisiin ely-keskuksen resurssit käydä joka ikinen metsäpalsta läpi ja tiedottaa sitten joka ikistä metsänomistajaa siitä, miten tämän tulee toimia tai ei tule toimia, löytyikö liito-oravan pesimäreviiriä vai eikö löytynyt. Se tässä on se huolenaihe, että miten tämä käytännössä toimii.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-02T14:49:42,2016-03-02T14:50:35,Tarkistettu,1.1 2016_17_38,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on ehdollistettu useammassa puheenvuorossa metsänomistajien tietotaitoa, osaamista, kykyä ja halua toimia sen mukaisesti. Itse metsänomistajana tiedän, että meillä on valtavasti vastuita ja velvoitteita. Useimmat meistä ovat esimerkiksi maanviljelijöitä, jotka ovat tottuneet siihen, että meillä on valtava määrä asioita, joita meidän on tarkistettava, on tehtävä ja toimittava. Jokainen metsänomistaja tietää tänä päivänä, että metsää ei saa mennä suin päin vain hakkaamaan, vaan me kannamme vastuumme näistä asioista ja olemme hyvinkin tietoisia, että jos siellä esimerkiksi liito-oravaa olisi... Tosin meillä Savukoskella niitä liito-oravia ei ole, mutta täällä etelässä päin jos liito-oravia on, niin kyllä maanomistajat tiedostavat tämän asian ja hyvin harva edes yrittää rikkoa asioita, sillä suomalainen ihminen lähtökohtaisesti on erittäin lainkuuliainen ja sen mukaan toimiva henkilö.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-02T14:50:35,2016-03-02T14:51:33,Tarkistettu,1.1 2016_17_39,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hämmästelin tuota edustaja Halmeenpään puheenvuoroa, kun tiedän hänet maakunnan naiseksi ja sellaiseksi, joka tuntee todella olosuhteet Tampereenkin pohjoispuolella. Valitettavasti tästä teidän puheenvuorostanne, edustaja Halmeenpää, tuli hyvin esille vihreän puolueen ongelma: te ette luota ihmisiin, jotka elävät maaseudulla ja jotka elävät luonnosta; te uskotte, että heillä ei ole tietotaitoa; te uskotte, että he ovat ahneita ja ottavat irti siellä kaiken, mikä on mahdollista. Ne ihmiset, jotka elävät metsästä ja jotka omistavat näitä metsiä, rakastavat niitä metsiä ja haluavat elää niitten kanssa sopusoinnussa. Sieltä otetaan kyllä leipäkin, mutta eivät he halua pilata ja tuhota niitä metsiä. Kyllä minä ainakin uskon suomalaisen metsänomistajan tietotaitoon ja kykyyn opiskella näitä asioita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-02T14:51:34,2016-03-02T14:52:23,Tarkistettu,1.1 2016_17_40,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kurvinen, kiitos tästä palautteesta. Te esititte useita väitteitä, jotka ovat täysin omianne, eivät minun asenteitani, arvojani tai kantojani. Minä todella tulen maakunnasta ja maaseudulta, ja tulenpa vielä sellaiselta paikkakunnalta, jolla esiintyy liito-oravaa hyvin paljon, ja sen takia tämä liito-oravan esiintyminen metsänomistajan mailla on minulle tuttua, ja minulle valitettavasti ovat tuttuja aivan omasta lähipiiristäni sellaiset tilanteet, että metsänomistajalle tulee täydellisenä yllätyksenä, että hänen palstoillaan elääkin liito-orava, ja sitten ollaan hälisemässä ja helisemässä, että mitäs tässä nyt tehdään, ei heillä ole tämmöistä tietoa ollutkaan. En minä epäile sitä, etteikö metsänomistaja liito-oravaa tunnistaisi, mutta ei hän siellä metsissään komppaa koluamassa, että löytyykö sieltä niitä pesimäreviirejä vai ei. Minun mielestäni aivan aidosti tämä lakiesitys heikentää maanomistajan turvaa, ei paranna sitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-02T14:52:24,2016-03-02T14:53:20,Tarkistettu,1.1 2016_17_41,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit eivät olleet tuon vastalauseen allekirjoittajina, mutta kun tässä keskustellaan siitä, mitä tarkoittaa se, että ollaan huolissaan metsänomistajien oikeusturvasta, niin tämä asia kyllä tuli siellä valiokunnassa esille. Eli nimenomaan kysymys ei ole siitä, etteikö luotettaisi metsänomistajiin ja metsäammattilaisiin. Se huoli lähtee ennemminkin siitä, että laki on pysynyt samana ja vastuu siitä, että lakia noudatetaan, jää nyt yksin sinne metsänomistajille. Tästä tämä huoli kumpuaa. Ja en myöskään itse ymmärrä, että tämä nyt halutaan nähdä toisin. Toivottavasti tähän huoleen ei ole aihetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-03-02T14:53:20,2016-03-02T14:54:05,Tarkistettu,1.1 2016_17_42,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä valiokunnan mietinnössäkin todetaan, että kun ohjeistus on käytännöllistä ja toimintamallit vakiintuneet, on toimijoilla hyvät mahdollisuudet onnistuneiden suojelutoimien käytännön toteuttamiseen, ja minä olen tästä kyllä aivan samaa mieltä — vastuullinen vapaus ja usko siihen, että ne ihmiset siellä paikallisesti kyllä tietävät ja toimivat siten kuin heidän kuuluukin. Kyllä jaan tämän edustaja Kurvisen huolen myös siitä, jollain tasolla on muodostunut minulle sellainen käsitys, että vihreiden ideologia nimenomaan painottaa sitä ylhäältäpäin saneltua suojelua kaikennäköisissä asioissa. Tämä on nähtävissä erityisesti Lapissa kaikenlaisten tehtyjen suojelupäätösten nojalla, että yritetään survoa kurkusta alas eikä uskota sitä, että paikalliset tahot kyllä tietävät, millä tavalla tulee elää, olla ja sitä ympäristöä vastuullisesti hyödyntää ja käyttää. Kukaan, joka siellä paikan päällä asuu, ei varmastikaan halua sitä omaa elinympäristöään tuhota vaan pitää siitä vastuullisesti huolta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-02T14:54:07,2016-03-02T14:55:07,Tarkistettu,1.1 2016_17_43,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee edustaja Kurvisen ja edustaja Kärnän puheenvuoroihin liittyen Vihreään liittoon, nämä puheenvuorot kertovat ehkä enemmän teistä kuin itse Vihreästä liitosta. Tärkeintä on ylipäätään, kun mietitään maanomistuksia ja metsänomistuksia, että on yhtenäiset pelisäännöt: kaikki tietävät, kuinka toimia. Ja sen takia omassa puheenvuorossani korostinkin sitä, minkälaisia toimia hallitus on tekemässä sen eteen, että metsätalouden toimiala olisi jatkossa ajantasainen ja olisi yhdestä paikasta helposti saatava tieto näiden liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikoista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-02T14:55:07,2016-03-02T14:55:58,Tarkistettu,1.1 2016_17_44,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Täällä oli vastauspuheenvuoro ensin edustaja Halmeenpäällä ja sitten vielä edustaja Kurvisella, ja sitten mennään listalle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_45,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Totean vain lyhyesti, että oman puolueeni ideologia ei suinkaan ole ylhäältä päin sanelua, ohjeistuksen armotonta kunnioittamista, vaan yhteistyön korostamista. Se tarkoittaa silloin vastuuta sekä lainsäätäjälle että kansalaisille kaikilla tahoilla. Se tarkoittaa silloin sopivaa seosta regulaatiota, neuvotteluja ja yhdessä sopimista. Sitä me kannatamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-02T14:55:58,2016-03-02T14:56:30,Tarkistettu,1.1 2016_17_46,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On oikein mukavaa kuulla, että vihreässä eduskuntaryhmässä uskotaan suomalaiseen ihmiseen, suomalaiseen maanomistajaan ja maaseudulla asuvaan yrittäjään ja muuhun toimijaan. Mutta kun katsoo nyt teidän tämänkin vaalikauden kantojanne, te ette halua, että maakuntakaavat eivät käy leimattavina ympäristöministeriössä, te ette halua, että liito-oravasta tulee vähemmän merkintöjä ja vähemmän sääntelyä metsään, te ette nyt ilmeisesti halua, kun katsoin esityslistaa, myöskään sitä, että kunnat voivat päättää rakentamisen poikkeamisista. Mistä muusta tämä kertoo kuin siitä, että vihreä eduskuntaryhmä uskoo ylhäältä alaspäin tapahtuvaan saneluun, tämmöiseen keskittävään vihreyteen, ei realistiseen vihreyteen? Toivon, että, edustajat Halmeenpää ja Aalto, viette uudenlaista ilosanomaa siellä teidän puolueessanne eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-02T14:56:30,2016-03-02T14:57:22,Tarkistettu,1.1 2016_17_47,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"No, vielä yksi vastauspuheenvuoro, edustaja Aalto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_48,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä maassa ei ole toista puoluetta, joka ottaisi luonnonsuojelukysymykset yhtä vakavasti kuin Vihreä liitto ottaa. Nämä kysymykset lähtevät aina siitä, että paikalliset ihmiset ottavat yhteyttä, tuovat esiin epäkohtia, ja toisaalta siitä, että ympäristöministeriössä virkavastuulla valmistellaan lainsäädäntöä. Nämä ovat niitä asioita, mihin me pyrimme puuttumaan — tutkittuun asiantuntijatietoon ja tavallisten ihmisten huoliin, näkemyksiin omassa arjessaan ja lähiympäristössään — sen takia, että kukaan muu ei sitä tässä maassa tee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-02T14:57:24,2016-03-02T14:58:05,Tarkistettu,1.1 2016_17_49,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,Mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_50,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pakosti tulee mieleen tästä keskustelusta, että voi, kun liito-oravat voisivat kuulla meitä, mutta ne eivät välttämättä kuule. Tässä hallituksen esityksen ensisijaisena tavoitteena on todellakin sopeuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten luonnonsuojelutehtäviä vastaamaan käytössä olevia voimavaroja ja samanaikaisesti keventää sääntelyä hallitusohjelman mukaisesti heikentämättä luonnonsuojelun tasoa. Me olemme kaikki varmasti tästä samaa mieltä, ja me olemme sitä mieltä, että turhan sääntelyn purkaminen on hyvin tarkoituksenmukaista, mutta varsinkaan ympäristöpuolen asioissa sitä ei saa sallia tai tehdä missäänkään kohdin luonnon kustannuksella. Keskustelua valiokunnassa ja nyt tässä salissa aiheuttavat odotetusti nämä liito-oravat, koska tämä laki tuo tullessaan todellakin sen, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa koskevasta rajausmenettelystä tullaan luopumaan. Enemmistö meistä valiokunnan jäsenistä oli valiokunnan käsittelyssä sitä mieltä, että me hyväksymme tämän. Me arvioimme myös valiokuntakäsittelyssä, että lain muutos ei välttämättä vaikuta kovinkaan paljoa viranomaistehtävien kevenemiseen, neuvonta- ja valvontavelvollisuus tulee joka tapauksessa säilymään, ja siitä syystä me myös velvoitimme, että me seuraamme jatkossa elyjen resursseja näihin kaikkiin toimenpiteisiin, mitä tehdään jatkossa. Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa, kun moni puheenvuoro on koskettanut tätä liito-orava-asiaa, minä itse haluaisin nähdä, että tässä salissa voi olla asioista eri mieltä mutta me kuitenkin toisaalta kunnioitamme toinen toisiamme tässä salityöskentelyssä. Minä koen, että kaikilta osin tämän lain käsittelyn yhteydessä salityöskentely ei ole ollut kovin kunniakasta: se ei ole ollut kunniakasta tätä hallituksen lakiesitystä kohtaan, se ei ole ollut kunniakasta liito-oravaa kohtaan, mutta se ei ole ollut kunniakasta myöskään tätä instituutiota ajatellen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-03-02T14:58:08,2016-03-02T15:00:17,Tarkistettu,1.1 2016_17_51,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! ""Terve luontosuhde"" on puheenjohtajamme Sipilän käyttämä sanonta. Terve luontosuhde on todellakin meille keskustalaisille ihan ydin-, perusasia. Turhaan me tässä salissa huutelemme kilpaa, kuka meistä suojelee luontoa parhaiten, kuka suojelee eniten. Kyllä ainakin meidän puolueessa — meidänkin puolueessa — on hyvin selvästi sanottu, että eletään luonnon kanssa täydellisesti tasapainossa sillä mielellä, että me Suomessa pystymme elämään jatkossakin täysillä, voimme käyttää järkevästi omia luonnonvaroja ja kaikkea tämmöistä. Ei mollata suotta toisiamme tämmöisellä asialla, olemme varmasti kaikki suojelijoita. Koin todella pahana sen, että tässä salissa sanottiin, että joku ei ole luonnonsuojelija. Osoittakaa sormella sitä kohti, joka meistä ei oikeasti ole luonnonsuojelija. Kaikki me haluamme, että Suomen luonnossa pystyy elämään järkevällä tavalla. Santeri Alkio sanoi aikoinaan, että jätetään maa lapsillemme paremmassa kunnossa kuin missä olemme itse sen saaneet. Toimitaan sen mukaan. Se on meille kaikille valtava haaste. Mennään takaisin tähän hallituksen esitykseen. Minun mielestäni tämä hallituksen esitys on rakennettu sillä tavalla, että me jatkossa voisimme käyttää niitä vähäisiä voimavarojamme, mitä meillä on käytettävissä, todellakin siihen aitoon luonnonsuojeluun ja me maanomistajatkin omalta osaltamme voimme tätä työtä sitten sen mukaan viedä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-02T15:00:18,2016-03-02T15:01:50,Tarkistettu,1.1 2016_17_52,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse näen tässä laissa ongelmana nimenomaan sen, että kun tätä rajausmenettelyä kevennetään, niin se tuo metsänomistajille epävarmuutta ja heikentää oikeusturvaa. En epäile sitä, etteivätkö metsänomistajat halua suojella metsiään ja pitää huolta luonnosta ja pitää huolta myös meidän uhanalaisista eläimistä, mutta näen ongelmaksi nimenomaan sen, että vaikka metsänomistajat ovat pääosin hyvin perillä erilaisista lainsäädännöistä, jotka kohdistuvat heidän metsäänsä ja velvollisuuteensa, niin he eivät välttämättä aina tiedä aivan kaikkea, etenkään kun meillä yhä enemmän on metsänomistajia, jotka eivät asu siinä omistamansa metsän lähellä, meillä on paljon perikuntia metsänomistajina, paljon kaupunkilaismetsänomistajia, jotka käyvät siellä metsissään aika harvoin. Sen takia se, että viranomainen ei ole tehnyt sitä rajausta sinne, voi tuoda esiin tilanteita, joissa tietämättään tekee semmoista tuhoa, mitä ei haluaisi ja joka on myös lainvastaista. Tämä on minun mielestäni se iso ongelma tässä. Tämä lainsäädännön keventämismenettely on lähtenyt nimenomaan siitä, että elyillä ei ole resursseja tähän. Sitten kuitenkin samanaikaisesti tässä hallituksen esityksessäkin jo todetaan, että tämä ei välttämättä vähennä niitä elyjen resursseja, koska yhä enemmän täytyy tehdä sitten jälkikäteisvalvontaa ja neuvontaa. Silloin jos tehdään jälkikäteisvalvontaa ja vahinko on jo tapahtunut, metsänomistajan näkökulmasta ollaan paljon huonommassa tilanteessa kuin silloin, että olisi tehty jo etukäteen se rajaus, jolloin metsänomistaja tietäisi olevansa varmalla pohjalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-03-02T15:01:51,2016-03-02T15:03:45,Tarkistettu,1.1 2016_17_53,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen, että tämä työ normien ja byrokratian purkamiseksi etenee. Nyt käsittelyssä oleva ehdotus on pieni askel, mutta askel oikeaan suuntaan. Olen valiokunnan kanssa samaa mieltä siitä, että hallituksen esitys luonnonsuojelulain 72 a §:n kumoamiseksi eli liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa koskevan rajauspäätösmenettelyn kumoamiseksi on hyvä. Se on hyvä myös huomioiden sen, että tässä yhteydessä, kuten täällä on esille noussut, metsäalan toimijoiden vastuu suojelun toteutumisessa säilyy ja osittain korostuukin. Mutta kuten mietinnössä todetaan ja kuten edustaja Hassi esimerkiksi täällä edellä totesi, tässä korostuu nyt jatkossa toimivan ohjeistuksen rooli, jotta maanomistajan oikeusturva toteutuu. Minä ainakin luotan siihen, että metsänomistajat osaavat noudattaa näitä toimivia ohjeita. Toimiva ohjeistus on välttämätön, se on selvä, mutta noudattaminen onnistuu. Minä luotan myös metsänomistajiin, myös liito-oravan suojeluun liittyvissä kysymyksissä sekä siinä, että he osaavat muutenkin käyttää metsiään kestävällä tavalla. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-03-02T15:03:46,2016-03-02T15:05:11,Tarkistettu,1.1 2016_17_54,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä nyt ensinnäkin muistuttaa siitä, että muilta osin paitsi liito-oravaa koskevilta osin tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen. Eli tässä on myöskin paljon sellaista, mistä varmaan olemme kaikki yhtä mieltä. Sitten haluan vain yleisesti muistuttaa luonnon monimuotoisuuden merkityksestä. Tuntuu, että se tässä salissa usein tuppaa unohtumaan. Monet tällaiset kuuluisat lajit, kuten vaikkapa valkoselkätikka tai liito-orava, ovat myöskin sellaisia niin sanottuja indikaattorilajeja, jotka kertovat siitä, että siellä, missä ne elävät, elää monta muutakin olentoa, joita on vaikeampi havaita mutta jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä. Me ihmiset usein unohdamme sen, että meidänkin olemassaolomme loppujen lopuksi perustuu siihen, että maapallolla on ekosysteemeitä. Toisaalta me tiedämme, että ihminen on toiminnallaan aiheuttanut sukupuuttojen huomattavan nopeutumisen verrattuna siihen, mitä se on ollut ennen teollistumisen alkua. Esimerkiksi Stanfordin, Princetonin ja Berkeleyn yliopistojen mukaan sukupuuttovauhti on jopa satakertainen verrattuna siihen, mitä oli ennen teollistumisen aikaa. Yksi esimerkki siitä, millaisia yllätyksiä voi tulla, on tämä mehiläiskato ja pölyttäjäkato, mistä monissa maissa ollaan huolestuneita, jolla voi olla äärettömän rajut vaikutukset ruuantuotantoon. Pölyttäjistähän riippuu kaikkien hedelmien ja marjojen tuotanto, useimpien juuresten, useimpien vihannesten. Tämä vain esimerkkinä siitä, että ekosysteemit ja luonnon monimuotoisuus ovat myöskin meidän ihmisten elämän kannalta tärkeitä perusasioita. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-02T15:05:12,2016-03-02T15:07:21,Tarkistettu,1.1 2016_17_55,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan tuoda esille tämän metsänomistajien roolin ja vastuiden kasvamisen. Tosi on se, että vastuut ovat kasvaneet, mutta vastuut ovat kasvaneet erityisesti jo vuonna 2004, kun me täällä eduskunnassa hyväksyimme metsälain uusimman version ja tilanteen. Meidän on muistettava, että metsälaissa on 18 §, metsärikos ja metsärikkomus. Siinä tuodaan esille esimerkiksi se, että joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö 14 §:ssä säädetyn metsänkäyttöilmoituksen antamisen, laiminlyö tämän metsänkäyttöilmoituksen tekemisen, on tuomittava metsärikkomuksesta, elikkä se on todellakin tällä tavalla tarkasti metsälailla säädelty, että metsänkäyttöilmoitus on tehtävä. Silloin ovat kyseessä ammattilaiset, jotka tekevät nämä asiat, ammattilaiset, jotka tutkivat ja selvittävät kaikki nämä asiat. Vastaavalla tavalla, niin kuin aikaisemmin jo mainitsin tämän metsälain 10 §:n, jossa on nämä erityiset luontokohteet, niiden huomioiminen on tässä vielä matkassa. Kyllä on niin tiukasti säädelty metsänomistajien asema näissäkin asioissa, että annetaan ihan hyvällä mielellä tämän lakiesityksen mennä tällä tavalla eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+2.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-02T15:07:22,2016-03-02T15:08:35,Tarkistettu,1.1 2016_17_56,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_17_57,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilulain 3 §:n kumoamisesta on lähtökohdiltaan ja perusperiaatteiltaan hyvä. Maankäyttöpolitiikka kuuluu ennen muuta kunnille. Maankäyttöä koskevat ratkaisut on perusteltava tarkoituksenmukaisuusnäkökohdilla, mikä on kunnan asukkaille parasta, mikä on kunnan elinkeinoille parasta. Valtion tehtävä on huolehtia oikeusturvasta ja sellaisten luonnonarvojen suojelusta, joilla ei muita puolustajia ole. Pääosin hyvässä esityksessä on kuitenkin rantarakentamista koskeva ehdotus, joka on omiaan tekemään poikkeuksesta säännön. Se mahdollistaa entistä selvästi laajemman rantarakentamisen. Yksityinen omistajaoikeus on oikeusjärjestyksemme perusta, ja oikeus omalle maalle rakentamiseen on helppo hyväksyä. Kuitenkin tämä rantarakentamisen kysymys on vuosikymmeniä sitten käyty huolella läpi. On esitetty kantoja omistusoikeuden käytön puolesta ja on esitetty kantoja, joiden mukaan maisemansuojelun, vesistöjensuojelun ja ranta-alueiden yleisen virkistyskäytön turvaaminen edellyttää rakentamisen säätelyä. On päädytty kompromissiin, joka painottaa kaavoituksen merkitystä tällaisen säätelyn toteuttamisessa. Esityksessä ei ole riittäviä perusteluita, miksi tästä ratkaisusta on päästävä nyt eroon. Ei se ainakaan hallinnon taakkaa vähennä. Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella on vaikea käsitellä montaakaan asiaa ilman, että pohdinnat kääntyvät hallituksen kaavailemiin hallinnon uudistuksiin. Niin on tässäkin asiassa. Jos valta siirtyy nyt tässä esityksessä kunnille, niin on pakko kysyä, minne se sitten lopulta siirtyy. Sote-uudistuksen jäätyä syrjään maakuntahallintoa ollaan parastaikaa kovalla kiireellä rakentamassa. Mihin mikäkin päätösvalta sitten lopultakin menee? Kun julkisuudessa on arveltu, että maakunnat saavat kansanvaltaan perustuvan hallinnon — eli siis vaaleilla valittavat valtuustot — vasta ensi vuosikymmenellä, mihin valta ollaan lähemmän puolen vuosikymmenen aikana keskittämässä? Esimerkiksi: Onko vaarana, että Pohjois-Pohjanmaan elyn päätösvalta menee Oulua koskevilta osiltaan ensin Ouluun ja sieltä se sitten siirtyy muille Pohjois-Pohjanmaan kunnille? Onko näin? Arvoisa puhemies! On kovin vaikea luottaa mihinkään uudistukseen, kun emme tiedä, mikä lopussa oikein odottaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-02T15:08:57,2016-03-02T15:12:14,Tarkistettu,1.1 2016_17_58,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän maankäyttö- ja rakennuslakia koskevan muutoksen alkujuuret heijastuvat hallitusneuvotteluissa sovittuihin asioihin eli osittain normienpurkuun ja byrokratian vähentämiseen. Siis olemme ihan oikealla tiellä ja asian ytimessä. Aikaisempien hallitusten rakentamasta holhousyhteiskunnasta ollaan nyt siirtymässä vähitellen enemmän maalaisjärjen puolelle. Jokainen kunta tai ihminen voi päättää asioistaan jatkossa itsenäisemmin, hieman parempana asiantuntijana, omilla kotinurkillaan. Eli hallituksen esityksessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille nykyisin kuuluva poikkeamistoimivalta ehdotetaan siirrettäväksi kokonaan kunnille. Nykyisen poikkeamistoimivallan jakautumisen kunnan sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kesken katsotaan aiheuttavan päällekkäistä työtä ja hidastavan lupamenettelyjä. Hallituksen esitykseen sisältyvillä muutoksilla siirretään ainoastaan poikkeamistoimivalta kunnille mutta ei ehdoteta muutettavaksi lakiin sisältyviä poikkeamisperusteita. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella ympäristövaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutamin huomautuksin ja teknisin muutoksin. Koska lakimuutos koskee vain kaava-alueella tapahtuvia poikkeuksia, tarkastelen seuraavaa kohtaa tarkemmin. Mietinnössä todetaan seuraavaa: ""Maankäytön suunnittelu on keskeisin keino ohjata myös yhdyskuntarakennetta. Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitystä pidetään pitkällä tähtäimellä kestämättömänä erityisesti ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Hajautumiskehitystä voi ilmetä erityisesti kaupunkiseutujen reuna-alueilla alhaisen tiheyden taajama-alueiden laajenemisena, joka johtuu pääosin kaupunkiseutuja ympäröivän haja-asutusalueen hajarakentamisesta. Tässä kehityksessä poikkeusmenettelyillä on oma merkityksensä."" Näkemykseni mukaan hiilijalanjälki on huomattavasti suurempi kaupungeissa kuin maaseudulla, siksi en mietinnössä olevaa kirjausta ymmärrä enkä hyväksy sitä, miten se voisi aiheuttaa negatiivista ilmastonmuutosta. En kuitenkaan nähnyt eriävää taikka hylkymielipidettä tarpeelliseksi, koska laki toimii tässä ohjenuorana. Tällaisilla kirjauksilla ei siten ole merkitystä. Eli laki on tervetullut piristys kohti toimivampaa yhteiskuntaa Kehä kolmosen ulkopuolellakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-03-02T15:12:20,2016-03-02T15:15:57,Tarkistettu,1.1 2016_17_59,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mölsä pohti puheenvuorossaan sitä, mitä vaikutuksia tällä voi olla hiilijalanjälkeen tai ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Minä katson asiaa, totta kai, helsinkiläisenä päättäjänä. Me suunnittelemme Helsinkiä, kasvavaa kaupunkiseutua, kaavojemme kautta. Poikkeukset usein luovat haasteen kaavalle. Helsinkiä rakennetaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien väliin, olemassa olevien raiteiden varrelle pyritään massoittamaan mahdollisimman paljon asuntorakentamista, jotta sen kautta tulisi tarpeeksi ihmisiä, jotta meillä olisi mahdollisuus tarjota kaikki tarvittavat palvelut, niin koulut, terveydenhuollot kuin julkinen liikenne. Kun nytten syntyy asuntoja sattumanvaraisesti poikkeuksen kautta sinne tänne ulkopuolelle sen kaupunkirakenteen, joka on suunniteltu ekologisista ja sosiaalisista näkökulmista, niin se aiheuttaa hiilijalanjäljen kasvua siten, että ihmisiä asutetaan paikkoihin, jotka eivät ole hyvän julkisen liikenteen päässä. Heidän työmatkansa, matkailunsa palveluihin, vaikeutuu ja pitenee. Muun muassa sitä kautta, liikkumisen kautta, (Puhemies koputtaa) tällä on vaikutusta hiilijalanjälkeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-03-02T15:16:10,2016-03-02T15:17:20,Tarkistettu,1.1 2016_17_60,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mölsä puhui omasta tietämyksestään siitä, että kaupungeissa hiilijalanjälki olisi lähtökohtaisesti aina suurempi, ja viittaa siihen, että syy liittyy nimenomaan siihen asumisen tapaan verrattuna maaseutuun. Kysymyshän liittyy ennen kaikkea siihen, mikä on sosioekonominen taso, kuinka paljon on mahdollista kuluttaa, siihen se liittyy ennen kaikkea. Voi miettiä, että jos Helsingin kokoisen kaupungin väkimäärä heitetään jonnekin maakuntaan ja mökkejä sinne tänne, niin kuinka paljon siinä yhteydessä hiilijalanjälki nousisi. Tästä on kysymys eikä niinkään siitä, missä ihmiset asuvat, koska nimenomaan kun mietitään, miten ihminen pääsee paikasta A paikkaan B, miten lämmitys järjestetään ja infra järjestetään, niin kaupungeissa ne on hoidettu huomattavasti tehokkaammin ja ottaen huomioon, miten näin iso väkimäärä pystyy asumaan yhdessä paikassa, myös kaavoitus on tiiviimpää Tällä on vaikutusta, totta kai, ilmastonmuutokseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-02T15:17:22,2016-03-02T15:18:22,Tarkistettu,1.1 2016_17_61,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Täällä on aika monta vastauspuheenvuoroa, minä myönnän ne kaikki täältä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_62,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hiilijalanjälki on asia, mistä me voisimme varmasti keskustella täällä aika pitkään. Olen perehtynyt asiaan pikkuisen eri näkökulmasta kuin te, edustajat Modig ja Aalto. Olen todellakin lukenut tästä ja tutustunut sillä mielellä kuvioihin, että maaseudulla asuminen on monen näkemyksen mukaan, monen tutkimuksen ja selvityksen mukaan jopa parempi hiilijalanjäljen osalta kuin kaupungissa asuminen. Tämä on asia, mistä voimme olla montaa eri mieltä sen mukaan, mitä käytetään laskemisen määritteinä ja taustana näissä kuvioissa. Mutta ne ihmiset, jotka haluavat rakentaa maaseudulle, sitoutuvat myöskin elämään siellä sillä työllä, mitä siellä on, ja kuviot ovat sen mukaan. Eli minä ainakin näen, että sillä, joka maaseudulla asuu, on monesti hiilijalanjälki huomattavasti pienempi kuin perusasiana kaupungissa asuvilla. On kyse kokonaisvaltaisesta, monimuotoisesta asiasta. Elikkä en ollenkaan hyväksy tämmöistä maaseudun ihmisten suoraa syyttämistä, että he tuottaisivat enemmän hiilijalanjälkeä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-02T15:18:27,2016-03-02T15:19:37,Tarkistettu,1.1 2016_17_63,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän juttu on niin, että kaikkialla Suomessa asutaan arvokkaasti, jokainen kodissaan, on sitten Helsingissä, Utsjoella taikka Ilomantsissa. On syytä kuitenkin muistaa nämä tosiasiat, että minnekään tähän maahan ei rakenneta niin sanotusti villisti. Totta kai maaseutukuntien taajamat ja muutkin paikat on kaavoitettu, asemakaavat on ja sieltä löytyy kaikki muutkin tarvittavat nykylainsäädännön vaatimat systeemit. Mutta pitää muistaa se, että ihan virallisesti viimeaikaisten tutkimusten — joita muuten ei ole julkistettu kovin isosti — mukaan maaseudulla elävät ihmiset aidosti elävät ekologisesti, ja tämä varsinkin Vihreän liiton hellimä ajatus siitä, että maaseudulla ei ole puhdasta elämäntapaa, on joutumassa nyt romukoppaan, tämä vanha idea. Nythän meillä autoilukin muuttuu siten, että fossiilisten polttoaineiden määrä vähenee ja bioaineilla tuotetaan polttoaineet, niin että maaseudun ihmiset elävät vieläkin puhtaammin, koska niistä maaseudulta tulevista raaka-aineista tehdään polttoaineetkin henkilöautoihin. Silloinhan pääsemme irti tästä fossiilisten kierteestä, joka tällä hetkellä tässä maassa on vallitseva ja näkyy erikoisesti suurissa kaupungeissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-03-02T15:19:39,2016-03-02T15:20:52,Tarkistettu,1.1 2016_17_64,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Myönnän vielä seuraavat vastauspuheenvuorot: edustajille Torniainen, Mölsä, Halmeenpää, Aalto ja Modig.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_65,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oma näkökantani tähän asiaan on se, että Suomessa meistä jokaisen tulee saada asua siellä, missä haluaa asua. Ja maaseudulla tulee voida asua tulevaisuudessakin ja sinne saada myöskin rakentaa. Tosiasia tässä asiassa on, että yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitystä pidetään pitkällä tähtäimellä kestämättömänä, mutta miksi se on näin? Oikeastaan meillä on tällä hetkellä tilanne se, että erittäin monissa kaupungeissa Suomessa halutaan ja tehdään jo nyt sitä, että tiivistetään kaupunkirakennetta. Sitä eheytetään jo nytten, sitä ei voi enää paljon enempää eheyttää. Itse toivon, että meillä voidaan asua myös siellä, missä halutaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-03-02T15:20:59,2016-03-02T15:21:45,Tarkistettu,1.1 2016_17_66,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Miksi otin tämän kohdan käsittelyyn, se johtui nimenomaan siitä, että tämä lakimuutos koskee kaava-alueella tapahtuvia poikkeuksia eikä sillä ole mitään merkitystä haja-asutusalueiden rakentamisessa. Se oli se oleellinen asia tässä, ja tämä on nyt kirjattu ihan turhaan tähän mietintöön, koska sillä ei ole tähän lakiinkaan oikeastaan mitään vaikutusta. Eli ilmastonmuutoksen kannalta tällä ei ole merkitystä, se oli se sanoma. Ja kun totesin, että hiilijalanjälki on kaupungissa suurempi, niin siihen löytyy aika monta perustetta, mutta en lähde niitä erikseen käsittelemään nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-03-02T15:21:49,2016-03-02T15:22:32,Tarkistettu,1.1 2016_17_67,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Torniainen käytti kyllä erinomaisen puheenvuoron siitä, että Suomessa tulee voida asua siellä, missä haluaa, ja halutessaan maaseudullakin. Asia on juuri näin. Itsekin asun maaseudulla, enkä mistään hinnasta muuttaisi kaupunkiin. 500 ihmisen kylä riittää oikein hyvin, ja se on paras paikka ainakin minulle ja perheelleni. Edustaja Hoskonen, kaikella kunnioituksella, sekä te että minä, me molemmat, varmasti tiedämme maaseudulla asumisen edut ja ihanuudet, miten hienoa se on, ja tiedämme ja tunnemme myös sen, että siellä voi asua myös ekologisesti, ekologisemmin jopa kuin joissakin kaupunkiolosuhteissa, riippuen siitä, millaisia valintoja ihminen tekee. Mutta arvoisa edustaja Hoskonen, älkää väittäkö, että vihreät olisivat toista mieltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-02T15:22:36,2016-03-02T15:23:23,Tarkistettu,1.1 2016_17_68,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kukaan ei arvota maaseudulla asumista kaupunkiasumista korkeammalle tai toisinpäin. Ja on aivan selvä asia, jos katsotaan ihan vain tilastoja, että iso osa päästöistä syntyy asumisesta, liikkumisesta ja — totta kai — omista kulutustottumuksista. Ne omat kulutustottumukset eivät liity suoraan siihen kaupunkiin tai maaseutuun, ne liittyvät sen ihmisen omiin päätöksiin, omiin valintoihin. Ihminen pystyy elämään hyvin ekologisesti maaseudulla mutta myös kaupungissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-02T15:23:26,2016-03-02T15:24:01,Tarkistettu,1.1 2016_17_69,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä pidän nyt tosi valitettavana tätä keskustan esiin tuomaa vastakkainasettelua kaupunkiasumisen ja maaseudulla asumisen välillä. Jos te käytte nyt tämän kokouksen pöytäkirjat läpi, ketkään muut kuin keskustalaiset eivät puhuneet täällä tästä vastakkainasettelusta. Tietysti jokaisella pitää olla oikeus asua joka puolella Suomea. Itse pidän sitä itseisarvona, rikkautena, että me olemme asuttaneet koko tämän maan. Kukaan ei ole väittänyt, että kaupungissa asuminen itsessään olisi jotenkin ekologisempaa. Minä luulen, että meistä monet viittaavat tässä nyt siihen samaan tutkimukseen, joka ehkä yllätti monet siitä, että vaikka olisi tiivistä kaupunkirakentamista, se ei itsessänsä yksilön hiilijalanjälkeä alenna. Miksi? Ainakin tässä tutkimuksessa, mihin minä olen itse tutustunut, ero maaseudulla asuvaan oli se, että kaupunkilaisilla on vähemmän vaikutusmahdollisuuksia muun muassa siihen, miten hänen talonsa lämpiää. Maaseudulla on erilaiset kiinteistöt, erilainen tapa asua, ja asukas itse voi vaikuttaa suoremmin siihen, mikä on se hänen asumisensa hiilijalanjälki. Mutta jos me sitten mietimme, että me saamme läpi ratkaisuja, jotka edistävät ilmastonmuutoksen vastaista työtä, jotka vähentävät meidän hiilijalanjälkeämme, niin kyllä sillä on merkitystä, saammeko me puoli miljoonaa kuntalaista tekemään sen kerralla vai sata kuntalaista tekemään sen kerralla. Sen takia kyllä ratkaisu ilmastonmuutoksen haasteisiin löytyy kaupungeista, koska siellä on niin paljon ihmisiä yhdessä paikassa. Ja tämä muutos tulee meillä Helsingissä vaikeuttamaan sitä eriytymiskehitystä, sitä että rakennetaan hajalleen, koska me haluamme ihmiset hyvien raideyhteyksien päähän, hyvien palveluiden ääreen, emmekä sinne tänne, esimerkiksi alueelle, joka nyt on kaavoitettu toimistoalueeksi. Jos sinne syntyy yksi asunto, jonne tulee viisi lasta, missä on heidän päiväkotinsa? (Eduskunnasta: Bravo!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-03-02T15:24:05,2016-03-02T15:25:47,Tarkistettu,1.1 2016_17_70,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Ja vielä edustaja Kärnä, vastauspuheenvuoro. Sitten mennään puhujalistalle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_71,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On nyt kuitenkin huomattava tässä keskustelussa, että se ratkaisu siihen ilmastonmuutoksen hillintään ja torjuntaan ei löydy ainoastaan sieltä kaupungeista vaan päinvastoin, kyllä myös maaseudulla on näitä mahdollisuuksia paljon. Itse ainakin väitän, että oman perheeni hiilijalanjälki omakotitalossa asuen nykyaikaisella tekniikalla ja siten, että riista ja kala hankitaan siitä ympäröivästä luonnosta ja hyödynnetään, on erittäin pieni. Eli koko ajan tässä keskustelussa täytyy muistaa se kokonaisuus, että otetaan koko maan mahdollisuudet käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-02T15:25:51,2016-03-02T15:26:29,Tarkistettu,1.1 2016_17_72,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Ja sitten mennään puhujalistalle, edustaja Kulmala.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_73,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ely-keskuksille nykyisin kuuluva poikkeamistoimivalta ehdotetaan siirrettäväksi kokonaan kunnille. Esityksessä pyritään osaltaan toteuttamaan hallitusohjelman tavoitteita ely-keskusten tehtävien sopeuttamisesta vähentyneisiin resursseihin ja suuntaamaan ne merkittävämpiin alueiden käytön kysymyksiin. Tämänkin vuoksi esitys on hyvä ja kannatettava. Nykyinen poikkeamistoimivallan jakautuminen kunnan ja ely-keskusten kesken aiheuttaa päällekkäistä työtä ja hidastaa lupamenettelyjä. Tästä meillä jokaisella on varmasti hyviä ja huonoja esimerkkejä tiedossa. Tähän esitykseen sisältyvillä muutoksilla siirretään ainoastaan poikkeamistoimivalta kunnille mutta ei ehdoteta muutettavaksi lakiin sisältyviä poikkeamisperusteita. Poikkeamistoimivalta ehdotetaan siirrettäväksi myös ranta-alueelle rakentamisen osalta. Tämä on oikeastaan ainut kohta, missä jouduin itse ajattelemaan asiaa syvällisesti, Suomessa kun rakennettavat rantatontit ovat varsin vähissä. Kuitenkin, kun esitystä lukee, voidaan todeta, että poikkeamistoimivallan siirtäminen koskee uuden rakennuksen rakentamista ranta-alueelle, jolla ei ole asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta. Mikäli tämä toteutuu, en näe mitään vaaraa sille, etteikö poikkeamistoimivaltaa voitaisi siirtää kunnille. Yhtenä perusteena on myös se, että joka tapauksessa kunnat vastaavat alueidensa käytön suunnittelusta yleisesti. Tällöin myös poikkeamistoimivallan tulee olla kokonaan kunnilla. Valvonta on edelleen tiukkaa, enkä usko, että tämä menettely vähentää valitusten määrää. Ely-keskuksella säilyy valitusoikeus kunnan poikkeamispäätöksestä. Samoin muilla viranomaisilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti valitusoikeus päätöksistä omaa toimialaansa koskevissa kysymyksissä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjä poikkeamisen edellytyksiäkään ei tässä esityksessä muuteta. Kunnan tulee myös edelleen pyytää ely-keskukselta lausunto silloin, kun poikkeaminen koskee merkittävästi keskuksen toimialaa, luonnonsuojelun kannalta merkittävää aluetta, rakennussuojelun kannalta merkittävää kohdetta tai aluetta taikka maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi varattua aluetta. Arvoisa rouva puhemies! En näe mitään estettä tämän esityksen hyväksymiselle tällaisenaan. Päätöksentekijän tulee olla mahdollisimman lähellä asiakasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-03-02T15:26:35,2016-03-02T15:30:02,Tarkistettu,1.1 2016_17_74,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yksi Juha Sipilän hallitusohjelman tärkeimpiä tavoitteita on tarpeettoman hallinnollisen taakan, byrokratian ja liiallisen normituksen vähentäminen. Tämä nyt käsillä oleva maankäyttö- ja rakennuslain muutos on yksi keskeisimpiä konkreettisia saavutuksia, mitä näissä niin sanotuissa normitalkoissa nykyinen hallitus on saanut aikaiseksi. Tämä on kyllä sellainen asia, mitä on todella monessa kunnassa todella monella tilalla tosi moni suomalainen ihminen odottanut. Arvoisa puhemies! Suomi on tuhansien järvien maa ja satojentuhansien tai miljoonien rantojen maa, ja pidän ihan hyvänä sitä, että myös rantarakentamisen osalta tämä poikkeamisvalta, valta myöntää poikkeuslupia, tulee kuntatasolle. Kuten edustaja Kulmala oikein ansiokkaassa puheenvuorossaan totesi, lainsäädäntö, ne perusteet, joilla poikkeamislupia myönnetään, ei tule muuttumaan, ja myös oikeusturva- ja oikeussuojakeinot puuttua tarvittaessa vääränlaisiin — lainvastaisiin tai muuten puutteellisiin — poikkeamispäätöksiin edelleenkin säilyvät. Itse en näe huolta siitä, että kunnissa ei olisi riittävästi osaamista tehdä näitä päätöksiä ja siellä ei tunnettaisi riittävästi lainsäädäntöä. Osaaminen on kyllä kunnissa. Toivon, että me vihdoin ja viimein ympäristöpolitiikassa, luonnonsuojeluasioissa ja meidän yhdyskuntarakenteemme kehittämisessä ja rakentamisessa luottaisimme paikallisiin ihmisiin. Eivät ne ihmiset, jotka asuvat rantojen lähellä, ihmiset, jotka kunnissa asuvat ja yrittävät, halua pilata sitä omaa elinympäristöään. Ei kukaan kunnanvaltuutettu, kukaan ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsen halua tahallaan luoda semmoista elinympäristöä, joka on epätarkoituksenmukainen. Kyllä meidän hallinnostamme pitää saada pois tämä ylhäältä alaspäin, Helsingistä muuhun maahan, tapahtuva ajattelu, jota vieläkin vähän on. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-02T15:30:03,2016-03-02T15:32:09,Tarkistettu,1.1 2016_17_75,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ja kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain poikkeamisvaltaa koskevasta säännöksestä saattaa kuulostaa kovin byrokraattiselta ja sinänsä merkitykseltään vähäiseltä. Sitä nämä esitykset eivät kuitenkaan ole. Esitys tarkoittaa muun muassa sitä, että ely-keskusten sijaan kunnat saavat jatkossa päättää kaikista, muun muassa rantarakentamiseen liittyvistä, poikkeusluvista kaavoittamattomilla alueilla. Tämä oli koko maankäyttö- ja rakentamislain uudistuksen ääneen sanomaton tavoite. Joku saattaa kysyä, mitä huonoa tässä nyt sitten on. Vastaan, että esimerkiksi se, että kun ympäristöministeriöltä ja ely-keskuksilta viedään valta vahvistaa poikkeusluvat, tuo valta siirtyy kuntien ylimmälle johdolle ja heitä lähellä oleville rakennusliikkeille, jotka saavat tästä eteenpäin huseerata kuten huvittaa. (Antti Kurvinen: Höpö höpö! — Mikko Kärnä: Höpö höpö!) Mitä tästä sitten seuraa, saattaa joku aiheellisesti kysyä. Vastaan, että esimerkiksi se, että pienen intressiryhmän nimissä tehdään kulloisenkin markkinatilanteen ja toiveiden mukaisia poikkeuslupia, muun muassa rantarakentamiseen, miettimättä luonto- tai virkistysarvoja. Kauppojen kaavoituksen osalta yhdyskuntarakenteen toimivuus ei ole ykkösprioriteetti. Tärkeintä on kuntien lyhyen aikavälin pikavoittojen maksimointi. Kun kansalaisten valitusoikeutta vielä rajataan, on helppo laskea, kenen pussiin normeja puretaan. (Antti Kurvinen: Ihmisten pussiin!) Arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee sitten norminpurkutalkoisiin, herää kysymys, estääkö byrokratia järkevän kaavoituksen. Vastaan, että ei estä. Puheet siitä, että ranta- ja hajarakentaminen olisi erityisen hankalaa, eivät kestä päivänvaloa. Kyse on pikemminkin mielikuvan jankuttamisesta ja siitä, että lakeja tulkitaan väärin eikä joustomahdollisuuksia hyödynnetä. Ympäristövaliokunta on lausunnossaan tuonut esiin aiheellisesti huolen, miten uudistus vaikuttaa yhdyskuntarakentamiseen ja sen hajautumiskehitykseen, ja kuten edustaja Mölsä omassa puheenvuorossaan toi esiin, hajautumiskehityksen riski on erityisen suuri erityisesti kaupunkiseutujen reuna-alueilla, joilla alhaisen tiheyden taajama-alueet lähtevät kasvuun. Ympäristövaliokunnan mietinnön vastalauseessa on vielä muutama olennainen seikka, jotka tahdon tuoda tähän loppuun esiin. Ensimmäinen kysymys on: Miten uudistus istuu yhteen maakuntauudistuksen kanssa? Jos ely-keskusten asema muuttuu, kuinka järkevää on nyt tehdä tämänkaltaisia uudistuksia? Osauudistuksen tekeminen, ennen kuin itse suurempi uudistus on valmis, johtaa helposti turhaan työhön ja epäselviin tilanteisiin, joista puolestaan seuraa valitussuma, johon nykyiset tuomioistuinten resurssit eivät riitä. Arvoisa rouva puhemies! Olen myös täysin samaa mieltä tähän mietintöön tehdyn toisen vastalauseen kanssa siitä, että poikkeamistoimivaltaa ei tule siirtää kunnille silloin, kun on kyse uudisrakentamisesta rannoille tai merkittävästä poikkeamisesta rakennussuojelua koskevasta kaavamääräyksestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-02T15:32:14,2016-03-02T15:36:02,Tarkistettu,1.1 2016_17_76,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,Edustaja Myller. (Eduskunnasta: Vastauspuheenvuoro!) — Otetaan hetken päästä vastauspuheenvuoroja.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_77,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On toki hyvä, että aika ajoin mietimme, ovatko käytännöt, joita olemme tottuneet noudattamaan, oikein vai pitäisikö niitä kenties muuttaa. Tästähän on kyse myös tässä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta annetussa laissa, niin että ely-keskuksille tällä hetkellä kuuluva poikkeamisvalta siirrettäisiin kokonaan kuntiin. Tässä osa on sellaisia asioita, joissa näyttää aivan selvältä, että on hyvä, että ne siirretään kuntiin, esimerkiksi juuri rakennusten muuttamiseen liittyvät kysymykset. Se, että toimistorakennus voidaan muuttaa asuinkäyttöön, on varmasti semmoinen asia, joka hyvin soveltuu siihen, että kunnat sen yksinomaan tekevät. Sen sijaan kysymyksessä uudisrakentamisesta ranta-alueelle ja siihen liittyvistä poikkeamisista on yleisesti pidetty onnistuneena ja hyvänä sitä järjestelmää, joka tällä hetkellä on. Sitä puoltavat myöskin ne tiedot, jotka on meille annettu siitä, miten valitukset ovat menestyneet: Silloin kun ely-keskus on valittanut, ne ovat menestyneet erittäin hyvin, eli tämä on tarpeellinen tilanne, että ely on tämä valvova viranomainen. Toisaalta sitten taas kuntien osalta menestyminen näissä valitusportaissa ei ole ollut kovin hyvää. Eli tässäkään mielessä ei ole järkevää sitten tätä poikkeamista antaa sinne kuntiin. Tässä on puhuttu byrokratian purkutalkoista. Se ei myöskään toteudu, koska tässä tulee sellaisia muutoksia, jotka aiheuttavat taas lisää valituksia. Myöskään ajankohta sille, että muutoksia tehdään, ei ole paras mahdollinen, koska olen ymmärtänyt, että hallitus ajaa maakuntauudistusta, ja silloin esimerkiksi elyjen tilanne tulee oleellisesti muuttumaan siitä, mikä se tällä hetkellä on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-03-02T15:36:07,2016-03-02T15:38:24,Tarkistettu,1.1 2016_17_78,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Rouva puhemies! Kirvoitti vastauspuheenvuoron minulle tuo edustaja Aallon puheenvuoro ennen kaikkea. Lailla maata on rakennettava, se on sellainen perinne, joka on ollut meillä jo ennen kuin on oltu itsenäisiä. Edustaja Aalto, kunnissa noudatetaan lainsäädäntöä. Siellä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslakia, siellä noudatetaan luonnonsuojelulakia, ympäristönsuojelulakia, kuntalakia, hallintolakia. Kunnissa ei mikään kuntien ylin johto, teidän kuvaamanne kuvitteellinen, joku ihmeellinen klikki, päätä näitä asioita, vaan sen päättää todennäköisesti kunnan ympäristölautakunta tai sen päättää virkavastuulla toimiva kunnan viranhaltija, ympäristötoimen viranhaltija. Ja myös siellä ympäristölautakunnassa luottamushenkilöt toimivat virkavastuulla. Heidät voidaan saattaa tarvittaessa vaikka rikosoikeudelliseen vastuuseen virkatoimistaan. En, edustaja Aalto, tiedä vihreitten kuntapoliitikoista, ehkä heillä sitten ei ole nämä asiat niin hyvin tiedossa, mutta itse kun olen 18-vuotiaasta lähtien ollut kunnallispolitiikassa, tiedän, että kyllä siellä tosissaan näitä ratkaisuja tehdään, poliittisia ratkaisuja, kun tiedetään, milloin se on viranomaistoimintaa, ja kunnissa poikkeamislupien myöntäminen on viranomaistoimintaa. Kommentoin vielä edustaja Myllerille sen, että maakuntavirasto voi tulevaisuudessa ottaa ne ely-keskuksen tehtävät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-02T15:38:37,2016-03-02T15:39:56,Tarkistettu,1.1 2016_17_79,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,Ja pysytään näissä minuutin mittaisissa vastauspuheenvuoroissa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_80,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itsellänikin kirvoitti tämän vastauspuheenvuoron tuo edustaja Aallon puheenvuoro. Tässä on keskusteltu paljon Vihreän liiton ja muidenkin puolueiden ideologioista. Nyt lienee kyllä kaikille selvää, että usko ihmiseen ja usko kuntapäättäjiin ei ainakaan kuulu Vihreän liiton ideologiaan millään tavalla. Nyt edustaja Aallon puheenvuoro oli todella törkeää kuntapäättäjien ja kuntien viranhaltijoiden halventamista, ja siinä vielä esitettiin viittauksia johonkin korruptioon — aivan käsittämätöntä puhetta. Ja samanlaiset terveiset voi kyllä lähettää tuolle edustaja Myllerille. Miksi te ette luota kuntiin ja kuntapäättäjiin? Miksi ette luota paikalliseen tietämykseen ja siihen, että siellä kyllä tiedetään, millä tavalla nämä asiat tulee hoitaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-02T15:40:00,2016-03-02T15:40:48,Tarkistettu,1.1 2016_17_81,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisissä puheenvuoroissa opposition puolesta tuli esille se, että pitäisi jäädä odottamaan tätä maakuntauudistuskokonaisuutta ja nämä asiat siinä hoitaa. Mutta saanen huomauttaa, että tässä ollaan siirtämässä tehtäviä kunnille, ei todellakaan maakunnalle vaan kunnille. Jatkossa me tulemme keskustelemaan siitä, mitä kaikkia tehtäviä, rooleja tulee kunnalla olemaan, ja tässä on todella hyvä esitys pohjana sille, että kunnille, sinne lähelle, tulee tehtäviä hoidettavaksi. Hoidetaan tämä asia nytten marssijärjestyksessä alta pois, niin kuin järkevää onkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-02T15:40:51,2016-03-02T15:41:29,Tarkistettu,1.1 2016_17_82,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys perustuu hallitusohjelmaan, ja hyvä, että päätöksentekovalta annetaan nimenomaan kunnille näissä poikkeamisasioissa. Tällä poistetaan päällekkäisyyksiä, päällekkäistä työtä kuntien ja ely-keskusten kesken. Se on hyvä asia. Tällä puretaan normeja. Edustaja Myller nosti esille, että poikkeamistoimivallan uuden rakennuksen rakentamisessa ranta-alueelle tulisi olla edelleen ely-keskuksilla. Itse en näe sitä hyvänä asiana, että on monissa eri instansseissa tämä poikkeamisvalta, vaan on hyvä, että se nyt siirtyy kunnille. Kunnissa tiedetään, miten alueita halutaan kehittää. Itse asiassa tosiasia on, että ely-keskuksilla säilyy edelleen valitusoikeus kunnan poikkeamispäätöksistä. Sekin säilyy tässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-03-02T15:41:31,2016-03-02T15:42:26,Tarkistettu,1.1 2016_17_83,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelman mukaan byrokratiaa vähennetään ja prosesseja sujuvoitetaan, mikä on aivan erinomainen tavoite. Tämä nyt käsittelyssä oleva lakiesitys on juuri tätä. Ihmettelen tätä edustaja Aallon esittämää ajatusta siitä, että muka olisi joku tämmöinen ylin ja viisain valta tässä maassa, ja nimenomaan taitaa olla edustaja Aallon ja edustamansa liiton, Vihreän liiton, ihmisille tämä poikkeussäännön valvominen tässä maassa aina sellainen, että heiltä se suurin viisaus, korkein viisaus, löytyy. Kyllä, aivan kuten edustaja Kurvinen totesi, kaikki nämä lait ovat kunnissa tiedossa. Lakeja noudatetaan, siellä on asiantuntemusta, ja jos jotakin asiaa joku ei osaa, niin puhelin toimii ja yhteydet toimivat. Kaikki tiedot ovat hallussa. Tässä ei ole mitään muuta uhkakuvaa kuin se, että kun valtaa hajautetaan keskushallinnosta tänne maakuntiin ja kuntiin päin, se närästää oppositiopuolueita, mikä on tietenkin aivan ymmärrettävää. Hehän ovat tämän päätösvallan keskittämisen suuria tulenkantajia, mutta se on taas heidän asiansa. Keskustan asia ja hallituksen asia on hajauttaa hallintoa ja vähentää byrokratiaa, mikä on hyvä tavoite.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-03-02T15:42:30,2016-03-02T15:43:36,Tarkistettu,1.1 2016_17_84,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Värderade fru talman! Tämä lakiesitys on pääpiirteissään hyvä, ja on hyvä, että maankäytössä suurempi osa päätäntävaltaa siirretään kunnalle, jossa on, ellei nyt paras, niin useimmissa tapauksissa ainakin tarpeeksi hyvä asiantuntemus. Mutta siinä pienessä osassa rakentamista, joka koskee rantarakentamista ja suojeltuja rakennuksia, päätösvallan poikkeusluvissa tulisi olla esimerkiksi ely-keskuksella. Kunnat ovat hyvin erilaisia: On 500 asukkaan kuntia ja 500 000 asukkaan kuntia. Joissain on asiantuntemusta, joissain ei. Esimerkiksi nimenomaan rakennushistoriallista asiantuntemusta en luule olevan riittävästi kaikissa kunnissa. Meillä on rakennusperintö, jota on ihan tarpeeksi tuhottu 60-, 70- ja 80-luvulla. Se ei ole niin rikas, etteikö sen kanssa kannattaisi olla varovainen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-03-02T15:43:39,2016-03-02T15:44:33,Tarkistettu,1.1 2016_17_85,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Myönnän vielä viisi vastauspuheenvuoroa, jotka ovat siis edustajille Eestilä, Myller, Aalto, Halmeenpää ja Mikkonen, ja sitten mennään puhujalistalle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_86,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Omasta mielestäni nämä rantarakentamisen poikkeamisluvat kuntiin ovat erittäin hyvä ja tervetullut uudistus, ja omasta mielestäni sillä ei ole mitään tekemistä minkään vireillä olevan hallinnonuudistuksen kanssa, koska nämä siirretään kuntiin ja siihen ei vaikuta mikään maakunnallinen uudistus. Tämän hetken käytäntö, minkä takia puollan tätä hallituksen esitystä, on se, että asiakas ei oikeasti aina tiedä, missä lupaprosessi menee. Välillä se on kunnassa, välillä se on ely-keskuksessa. Se pyörii siellä vuoden, ja kukaan ei tiedä siitä, ja kukaan ei ota kokonaisvastuuta. Nyt tämä asia selkiytyy, ja minun mielestäni kunnassa on se tietämys, mikä liittyy rakentamiseen ja kunnan sisällä rakentamiseen. Juuri tämmöistä normien purkua ja byrokratian yksinkertaistamista pitää viedä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-03-02T15:44:42,2016-03-02T15:45:38,Tarkistettu,1.1 2016_17_87,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Varmaan kukaan ei ajattele, että kunnat jotenkin tahallaan toimisivat väärin. Kysymys on juuri siitä, että kunnissa on hyvin erilaiset resurssit, pienissä kunnissa ei ole juurikaan resursseja hoitaa näitä kysymyksiä. (Hannu Hoskonen: Ei pidä paikkaansa!) Toinen kysymys on rantarakentamisen osalta esimerkiksi se, että kun on järvi, joka ulottuu usean kunnan alueelle, tehdään eri kunnissa erilaisia päätöksiä. Tässä on myös maanomistajan oikeusturvakysymys. Kun puhuin tästä maakuntahallintouudistuksesta, täällä on joissakin puheenvuoroissa sanottu, että valitusoikeus näihin kuntien poikkeamisiin säilyy elyllä. Mutta millä elyllä? Me emme tiedä, mikä se ely tulee olemaan tulevaisuudessa. Ja kun katsoo näitä tietoja siitä, miten nämä poikkeamispäätökset ovat säilyneet oikeudessa, niin elyjen päätökset ovat säilyneet, kuntien päätökset eivät niinkään. Joten jo tästä... (Eduskunnasta: Ohhoh!) — Teillä on olemassa siellä tästä tiedot. — Eli tästä jo näkyy se, että kunnilla ei välttämättä ole resursseja kaikkiin näihin tehtäviin hoitaa niitä parhaalla mahdollisella tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-03-02T15:45:41,2016-03-02T15:47:02,Tarkistettu,1.1 2016_17_88,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos lähtisin katsomaan tilannetta vaikka siltä kannalta, että Kittilän kunta, joka on tunnettu tosiaan tästä lainvoimaisesta toiminnastaan, rupeaisi myöntämään poikkeuslupia, kaupunginhallituksen jäsenet toisilleen rantatontteja, niin heräisi muutama kysymys varmasti. Mitä tulee edustaja Hoskosen puheisiin siitä, että Vihreä liitto tässä nyt on ylipappina ja kaiken opettajana, niin ei pidä paikkaansa, pohjaamme tutkittuun tietoon asioitamme. Muun muassa professori Raine Mäntysalo Aalto-yliopiston maankäyttötieteiden laitokselta ei löydä ehdotuksesta juurikaan positiivista sanottavaa: ""En näe tätä hyvänä kehityksenä. Byrokratiatalkoiden nimissä heikennetään kansalaisten valitusoikeutta ja valtiovallan edellytyksiä."" Ely-keskuksen ja ympäristöministeriön ohjausvallan heikentäminen voisi Mäntysalon mukaan johtaa esimerkiksi kauppapaikkojen kaavoituksen ylimitoitukseen, kun kunnat saavat vapaammin ajaa omia etujaan. Lopputuloksena voisi olla yhdyskuntarakenteellisesti toimimaton ja kestämätön suunnittelu. Juuri tästä samasta asiasta olemme käyttäneet monia puheenvuoroja, juuri tästä asiasta tahdomme tuoda tämän meidän oman painotuksemme tähän käsittelyyn.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-02T15:47:05,2016-03-02T15:48:23,Tarkistettu,1.1 2016_17_89,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Ja vastauspuheenvuoro vielä, edustaja Halmeenpää, ja vielä Mikkonenkin siellä listalla on, ja sitten on vielä kaksi herrahenkilöä sieltä takarivistä, Kurvinen ja Kärnä. Sitten mennään listalle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_90,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pyysin tämän vastauspuheenvuoron oikeastaan siksi, että haluaisin vain tässä todeta, että emme kyllä voi aivan kirkkain silmin väittää, etteikö kunnissakin huteja tapahtuisi ja joskus virheitäkin sattuisi, että en oikein luota sellaisiin puheisiin, että kunnissa asuisi kaikkivoipa viisaus ja koskaan ei lainsäädännön suhteen virheitä tehtäisi. Kerronpa esimerkin turhasta valituksesta Oulaisten kaupungista Pohjois-Pohjanmaalla, jossa tilanne on juuri parhaillaan sellainen, että keskustajohtoinen virkamies ja poliittinen johto on evännyt maanomistajalta omalle maalleen haja-asutusalueella oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaiselta rakentamispaikalta rakentamisluvan. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Kyse on varmaankin henkilösuhteista, koska kyse on pienestä kunnasta. Kävi nimittäin niin, että rakennusvalvonta ei tätä rakennuslupaa maanomistajalle myöntänyt. Kaupungin valvontalautakunta todettuaan päätöksen lainvastaiseksi myönsi rakentamisluvan, ja juuri nyt Oulaisten keskustajohtoinen ja keskustaenemmistöinen kaupunginhallitus on päättänyt valittaa tästä päätöksestä hallinto-oikeuteen. (Hannu Hoskonen: Se on aivan oikein, hallinto toimii!) Että tällaistakin tapahtuu. (Hälinää — Puhemies koputtaa)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-02T15:48:26,2016-03-02T15:49:45,Tarkistettu,1.1 2016_17_91,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Itse näen tämän asian nimenomaan tasapuolisuusnäkökulmasta, mikä koskee nyt tätä rantarakentamista. Rantatontithan ovat hyvin haluttuja, ja kunnathan usein haluavat luoda tämmöisiä avaintontteja houkutellakseen asukkaita rantojen ääreen. Nyt kuitenkin, jos meillä on vesistöjä tai järvi, joka ulottuu monen eri kunnan alueelle, on ihan selvää, että jos kukin kunta itsenäisesti tekee näitä päätöksiä, niin silloin kyllä tämä tasapuolisuus kärsii ja myös maanomistajien tasapuolisuus siinä kärsii. Sen takia on parempi, että nämä katsotaan yhtenäisesti. Ja niin kuin tässä on tullut esille, ely-keskus on hyvin pätevä ollut tässä verrattuna kuntiin: jos mietitään niitä valituksia, mitä on tehty rantarakentamisesta, niin ely-keskukseen kohdistuvista vain 9 prosenttia on menestynyt, kun kuntiin kohdistuvista päätöksistä 44 prosenttia on mennyt näistä valituksista läpi, ja tämä on minun mielestäni hyvin oleellista. Samoin asiantuntemus on tullut esiin, se että pienissä kunnissa ei valitettavasti ole sitä asiantuntemusta, koska henkilökuntaa on niin vähän. Olen itse sen hyvin huomannut nyt, kun meillä on Joensuuhun monta pientä kuntaa liittynyt: ei siellä valitettavasti ole siltä tekniseltä puolelta niin paljon sitä asiantuntijahenkilöresurssia tullut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-03-02T15:49:46,2016-03-02T15:51:16,Tarkistettu,1.1 2016_17_92,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Edustaja Kurvinen, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_93,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Rouva puhemies! Kolme pointtia nyt vielä tähän keskusteluun. Ensimmäinen pointti: kuntien osaaminen ja pienet kunnat. Kunnilla on jo nyt mahdollisuus järjestää omia viranomaistoimintojaan yhteistyöllä. Jos on tilanne, että pieni kunta ei itse selviydy rantarakentamisen luvituksesta ja rakennussuojeluasioista, yhteistyötä voi tehdä toisten kuntien kanssa ja tehdään jo tällä hetkellä. Edustaja Myllerille: Mitä tapahtuu ely-keskuksille? Täällä on tietysti hirveätä pekulointia tällä hetkellä, spekulointi-pekulointia, mutta spekuloin nyt itsekin sitten vähän. Kyllähän meillä jonkinlainen maakuntavirasto tai muu valvontaelin näihin valvontatehtäviin tulee edelleenkin jatkossakin, joten tämä ei ole peruste jättää tätä lakia hyväksymättä. Lisäksi maakuntauudistuksen yksi pointti on se, että kunnat voivat sopia, tehdäänkö yhdessä maakunnallisena toimintana vai kunnissa. Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä ihmiskuvien ero tulee esiin eri puolueilla ja liikkeillä. Minä itse alkiolaisena ja keskustalaisena uskon, että ihmiset haluavat tehdä hyvää paikallistasolla ja tuntevat sen tilanteen (Puhemies koputtaa) siellä itse.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-02T15:51:18,2016-03-02T15:52:24,Tarkistettu,1.1 2016_17_94,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi edustaja Aallolle totean, että Kittilä on kunta eikä kaupunki. On myös hyvä nyt muistaa tässä keskustelussa se, että näitä huteja, joita tietysti tapahtuu, kun paljon tehdään päätöksiä, tapahtuu myös näissä elyissä. Itse luotan kuitenkin kaikista eniten siihen paikalliseen näkemykseen, paikalliseen päätäntävaltaan, ja kuten tuossa jo aiemmin totesin, on tullut varmasti kaikille nyt hyvin selväksi, että Vihreän liiton ideologiaan tämä paikallisuuden kunnioittaminen ei kuulu millään tavalla. Nämä puheet siitä, että pienet kunnat olisivat tehottomia eikä siellä olisi resursseja, kyllä entistä pienen kunnan kunnanjohtajaa jollakin tasolla loukkaavat. Kyllä siellä kunnissa pyritään huolehtimaan niistä lakisääteisistä velvoitteista, joita kunnille on asetettu. On tietysti kunnanjohdon tehtävänä turvata tähän toimintaan sellaiset resurssit, että näistä selviydytään. Ja kuten edustaja Kurvinen totesi, laajaan yhteistyöhön on pienissä kunnissa nykyiselläänkin erinomaiset mahdollisuudet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-02T15:52:24,2016-03-02T15:53:26,Tarkistettu,1.1 2016_17_95,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,Menemme tässä vaiheessa puhujalistaan ja palaamme sitten vielä debattiin myöhemmin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_96,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä välillä tuntuu, että keskustelun aiheena ja hallituksen esityksen aiheena on eri puolueiden ihmiskuvat. Haluaisin nyt kuitenkin muistuttaa, että keskustelemme siitä, millä tavalla saamme aikaan hyvää yhteisen edun mukaista kaavoitusta ja maankäytön suunnittelua. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulen esittämään pykälämuutosta 171 §:ään sen mukaisesti kuin on tässä mietinnön toisessa vastalauseessa. Jälleen myöskin tämä lakiesitys on sellainen, että isosta osasta valiokunta on yksimielinen, ja uskon, että myöskin koko eduskunta on yksimielinen esimerkiksi siitä, että siirretään kunnille poikkeamistoimivalta silloin, kun muutetaan teollisuus- ja toimistorakennusten käyttötarkoitusta esimerkiksi asumistarkoitukseen. Erimielisyys koskee rantauudisrakentamista ja rakennussuojelua. Täällä on paljon puhuttu siitä, että sinänsä ne lain kriteerit siitä, millä edellytyksillä saa myöntää poikkeuslupia ja minkälaisia päätösten pitää lain mukaan olla, eivät muutu. On vakuutettu, että kunnissa osataan. Kuitenkin kertaisin nyt valiokunnan mietintöönkin sisältyvät luvut. Valiokunta toteaa: ""On mahdollista, että kaikissa kunnissa ei ole samantasoista osaamista ja 15 vuoden aikana muodostuneen oikeuskäytännön tuntemusta. Kuntien myönteisiin poikkeamispäätöksiin vuosina 2008—2010 kohdistuneista valituksista hyväksyttiin 65 prosenttia."" Siis noin kaksi kolmasosaa kuntien poikkeamispäätöksistä tehdyistä valituksista meni läpi, kun ely-keskuksen vastaavista päätöksistä vain 9 prosenttia. Eli valiokunta toteaa, että kuntien päätösten pysyvyys oli selvästi heikompi. Maankäyttö- ja rakennuslain seurantatyöryhmän raportin mukaan kuntien rantakaavoihin kohdistuvista valituksista hyväksyttiin jopa yli 70 prosenttia, ja kaikista kaavamuodoista juuri rantakaavat ovat heikoimmin kestäneet oikeudessa. Tämäkin kuvastaa sitä, että rantarakentamiseen kohdistuu kunnissa sellaisia paineita, joita monet kollegat ovat tässä keskustelussa kuvanneet ja joiden tuloksena ei välttämättä synny kestäviä eikä edes lainmukaisia päätöksiä. Yksi näkökulma, jota ei ole vielä tuotu esille — ainakaan en ole huomannut — on rakentaminen tulvariskin alaisille ranta-alueille. Meillä on kuntia, joissa on kunnanjohdossa suurta halua kaavoittaa paikkoihin, jotka ovat sinänsä varmaan viehättäviä asuinpaikkoja mutta joihin kohdistuu tulvariski ja joihin ely-keskus ei ole tätä lupaa antanut. Pahoin pelkään, että meillä tullaan tässä asemassa näkemään epäviisaita päätöksiä. Muun muassa edustaja Adlercreutz otti esille myöskin rakennussuojelun, ja ainakin edustaja Aalto myös. Itse tulen Tampereelta, joka ei ole mikään pieni paikkakunta ja jossa kaiken järjen mukaan pitäisi olla ja onkin valmistelukoneistossa asiantuntemusta, mutta siltikin omaltakin paikkakunnaltani tiedän tilanteita, jolloin on ollut kunnan päätöksenteossa suuri houkutus jonkun tahon lyhytaikaisen taloudellisen edun ajamisen nimissä tehdä sellaisia päätöksiä, jotka olisivat toteutuessaan tuhonneet kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ja miljöitä. Näistä on paljon käyty taisteluja, ja monia näitä päätöksiä, joita on valtuustossa tehty, on sitten oikeusasteissa muuttunut. Ja lähestulkoon kaikki ne asiat, joista esimerkiksi minun valtuustourani alkutaipaleella 80-luvulla kiisteltiin ja joista kaupunki teki näitä purkavia päätöksiä, jotka oikeudessa sitten kumoutuivat, ovat sellaisia, että nyt suunnilleen kaikki ovat onnellisia siitä, että ne rakennukset ja miljööt ovat säilyneet. Ja sen vuoksi myöskin merkittävissä muutoksissa sellaisiin rakennuksiin ja kohteisiin, joihin kohdistuu suojelua, jättäisin poikkeamisvallan ely-keskukselle. Pienempiin muutoksiin kyllä olisin valmis antamaan kunnalle valtuudet.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-02T15:53:30,2016-03-02T15:58:46,Tarkistettu,1.1 2016_17_97,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä toimitaan täysin hallitusohjelman mukaisesti. Erityisesti jälleen kiitän ympäristöministeriötä siitä, miten sillä sektorilla on tätä byrokratiaa päästy purkamaan. Tämä kyseinen esitys on näissä rakentamispuolen ja kaavoituspuolen asioissa nyt ensimmäinen asia. Hallitusohjelman mukaisesti tälle sektorille on tulossa muitakin selvennysasioita, jotka vievät tätä kyseistä kehitystä järkevällä tavalla eteenpäin. Tämä kyseinen esitys tulee todellakin purkamaan byrokratiaa ja päällekkäistä turhaa työtä, mihin meillä ei tänä päivänä yhteiskunnassa ole todellakaan varaa. Tämä tulee nopeuttamaan ja selkeyttämään lupien myöntämis- tai kieltämisasioita. Tässä haluan korostaa sitä, että kunnissa päätökset tehdään aina lakien mukaisesti. Ne on tehtävä lakien mukaisesti. Semmoinen homma sitten, että tässä kyseisessä materiaalissa tuotiin esille se, että 65 prosenttia kuntien päätöksistä tehdyistä valituksista hyväksyttiin. Mutta nyt olennainen asia: kuinka suuri osa meni läpi valittamatta? Eli suurin osa on hyväksytty semmoisenaan, ja ne asiat, jotka on katsottu valittamisen arvoisiksi, on vasta valituksessa otettu käsittelyyn, ja niistä valituksista on hyväksytty 65 prosenttia. Eli suurin osa kuntien tekemistä päätöksistä on hyväksytty sellaisenaan. Olennainen määrä näistä päätöksistä on mennyt ely-keskuksille, ja siellä on poikkeuslupa-asia otettu käsittelyyn, ja siellä on tiukka menettely. Mutta muistetaan, että kuntien virkamiehet toimivat lakien mukaisesti. Olen itse toiminut niin pitkään kunnan virkamiehenä, että kyllä minä tiedän, mitä lakien mukaan toimiminen on. Sitten seuraavana asiana nämä ranta-alueet. Ei tälläkään päätöksellä tulla missään nimessä jokaista rantaa rakentamaan täyteen. Itsekin tiedän sen kuntapäättäjänä, kunnassa toimivana henkilönä, että emme me tule niitä rantoja täyteen rakentamaan, emme varmastikaan, koska meillä kaikissa asioissa kaavoitus on kuitenkin se pääasia. Kunnat lähtökohtaisesti tekevät kaikki päätösasiat kaavoihin perustuen. Kyse on tässäkin lakiasiassa vain poikkeuslupamenettelyasioista. Huomioitavaa on se, että elyllä tosiaankin säilyy valitusoikeus kunnan päätökseen. Tässä tulee esille se, mikä on elyjen rooli jatkossa, mikä se maakuntauudistuksessa tulee olemaan. Itse olen perehtynyt nytten aika tarkasti siihen, mikä on tässä uudistuksessa tarkoitus, miten elyn ja avin osalta ympäristöpuolen asiat tulevat jatkossa menemään. Niistä elynkin ympäristöpuolen asioista huomattava osa tulee todennäköisesti pysymään valtionhallinnon alaisissa toiminnoissa ihan sen takia, että siellä on tiettyjä valvonta-asioita, mistä ei ole järkevää, että kuntatason päättäjät päättävät. Elikkä tältä osin minä ainakin olen aika lailla huojentuneella mielellä ja helpottuneena siitä, että kuntienkin virheellisistä päätöksistä valittamiset menevät varmasti oikealla tavalla eteenpäin. Lopuksi: Kiitoksia muuten tämän salin porukoille. Minusta on mahtavaa kuulla se, kuinka tämä sali on täynnä maaseutumyönteisiä ihmisiä. Todellakin kaikista puolueista näkyvät olevan ihmiset sitä mieltä, että maaseudulla saapi asua, siellä ei tuoteta hiilijalanjälkiä kovin paljon sen kummemmin, mitä muuallakaan. Kyllä me tästä hyvin eteenpäin pääsemme, kun kerran maaseudullakin on näin hyvä asua. Jatkossakin saamme jokainen valita, asummeko kaupungissa vai maaseudulla. Elikkä jatkamme tätä yhteistä vihreää aatetta eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-02T15:58:50,2016-03-02T16:03:16,Tarkistettu,1.1 2016_17_98,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen omassa kotikaupungissani Joensuussa ollut kuntapäättäjänä vuosikymmeniä ja seurannut kaavoitusprosessia ja sen toteutusta vuosikausia hyvinkin läheltä. Olen sitä mieltä, että tämä lakimuutos on kannatettava lukuun ottamatta näitä rantakaavoja, joista olen samaa mieltä esitettyjen vastalauseiden kanssa. Täällä keskustelu kuulostaa olevan oppositio—hallitus-asetelman mukainen, mutta käsittääkseni myös hallituspuolueiden edustajissa on henkilöitä, jotka suhtautuvat kriittisesti tähän rantarakentamisen osioon tässä laissa. Mutta kuten sanoin, muilta osin lakimuutos on hyvä, sillä se siirtää päätösvaltaa kuntiin, lähemmäksi ihmisiä. Joensuun arviointien mukaan poikkeamislupamenettely tulee lyhenemään jopa 3 kuukaudella, ja se on ihan hyvä asia. Poikkeamistoimivallan siirtyessä kunnille on kuitenkin riskinä, että nämä päätösten linjaukset tulevat vaihtelemaan kunnittain, vaikka laki on kuinka sama. Ja näin kyllä todennäköisesti käy, koska päätöksiä tekevien viranomaisten määrä lisääntyy moninkertaiseksi, ja kyllä se vain totta on, vaikka täällä on toisinkin sanottu, että kuntien resurssit, osaaminen ja toimintakulttuuri ovat hyvin erilaisia: joissakin tehdään hyvää yhteistyötä, mutta ei sekään aina onnistu. Lopputuloksena voi olla se, että kansalaisia kohdellaan luvanhakijoina eri tavalla maan eri osissa ja eri kunnissa, ja se ei tietysti ole tavoiteltava tilanne. Ja sen takia meillä onkin tässä lain toimeenpanossa tarpeen miettiä erilaisia keinoja, joiden avulla voidaan varmistaa, että poikkeamishakemusten ratkaisemisessa säilyy riittävä tasapuolisuus ja yhteiset kriteerit koko maassa, asuupa ihminen missä tahansa. Toivon, että tämän lain täytäntöönpanossa järjestetään nyt sitten riittävästi koulutusta kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisille ja tällä tavalla voidaan edistää kansalaisten tasapuolisuuden toteutumista eri puolella Suomea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-03-02T16:03:16,2016-03-02T16:05:34,Tarkistettu,1.1 2016_17_99,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Maijala käytti tässä viimeksi hyvän puheenvuoron siinä, kun hän kehui ympäristöministeriön tässä asiassa toimivan esimerkillisesti ja noudattavan hallituslinjauksissa tehtyä päälinjausta normien ja kankeiden säädösten purkamisesta. Totesin talousarviokeskustelussa, että tämä on yksi talousarvion tärkeä osa, ja nyt ollaan myönnetty, että hallitus on tarttunut tähän aiheeseen määrätietoisesti ja tehokkaasti muun muassa ympäristöministeriön työn kautta. Tässä asiassa on elämänalueittain tehty muutoinkin erittäin hyvää työtä. Tämän asian yhteydessä kannatan tietysti kokonaisuudessaan nyt esillä olevaa lainsäädännön uudistusta. Edustaja Kurvinen on monissa, erittäin hyvissä, paljonkin juridiikkaa käsittelevissä puheenvuoroissaan lausunut mainiosti — ja edustaja Kärnä äsken viimeksi — että kaikkea toimintaahan kunnissa säädetään laeilla ja lakien kunnioittaminen on keskeinen periaate kaikessa päätöksenteossa. Yritin tutustua tämän lain esitöihin. En löytänyt tässä eräisiin täällä oleviin esityksiin sellaista ohjeellista suuruutta. Tämä rakennusoikeuden käsite ""vähäistä suurempi"" ei minulle aivan valkene. Ehkä se on valiokunnassa ollut esillä joidenkin esimerkkien kautta, mutta siitä on syytä löytyä kunnissa joku yhteinen dimensio tämän säädöksen sisällöstä, jotta siihen löytyisi se kultainen keskitie tärkeässä, erittäin tärkeässä, sanonnassa, mikä on ""vähäistä suurempi"". Se on vähän tuollainen noin-käsitteeseen verrattava — monessa lainsäädännössä on ""noin"" — ennen kuin sille löytyy sisällöllisesti määräys. Siinä, mikä koskee rantarakentamista, on aivan oikein tämä, mihin on päästy, mutta minun mielestäni tässä on eräs puute. Tämä puute on jo tuossa aikaisemmin mainitussa: alueessa, joka on jo kaavoitettu, jossa on asemakaava tai siihen verrattavissa oleva muu säännös. Siihen sisältyy sellainen epäkohta, että tämä poikkeuslupamenettely ei niitä koske. Katsotaanpas tilannetta, missä eri maanomistajat ovat eri tahtia järven eri alueilla rakentaneet, aikaisemmin on voitu järven toinen puoli rakentaa tiiviisti, silloin kun ei mitään määräyksiä meillä ollut, jos sinne on ollut lyhyempi matka, vaivalloista kulkea järven toiselle puolelle. Jos tulee esille se tilanne, että siellä järven toisella puolella asuvat ovat säästäneet maitaan, ei ole ollut sellaista kiinnostusta vielä mutta myöhemmin syntyykin kiinnostus näillä omistajilla rakentaa tuohon ja tuohon niemeen, niin tämän järven toisen puolen rakentajat, aikaisemmat rakentajat, ovat muun muassa tämän vesistön mitoituksen kautta käyttäneet oikeuden kokonaisuudessaan ja nämä, jotka säästeliäästi ovat eläneet tonttien suhteen, eivät ole niitä myyneet tai ovat myyneet vain jostakin jonkun palan — mutta sitten mamma tai pappa haluaa rakentaa itselleen kesäpaikan vanhuudenpäiville — eivät enää saakaan sitä. Kun ely-keskusten asemaa tuossa maakuntahallinnossa ratkotaan täsmällisemmin, tähän asiaan pitäisi vielä palata ja tuumia tämän kohdan sisällön tärkeyttä ja merkittävyyttä. Tässä joissakin puheenvuoroissa mainittiin, että meillä on puute rannoista. Kun lentokoneella lentää ympäri Suomea, niin näkee, että kyllä meillä rantoja piisaa. Se on tietysti niin, että kaikkein halutuimmat paikat on joissakin tapauksissa hyvin vahvasti jo rakennettu ja ne ovat täynnä. Sen ymmärtää kansalaisjärkikin, eivätkä sellaisen asian eteen kuntien päättäjät joudukaan. Sanoisin samaa kuin edustaja Maijala: pelkkien lukumäärien laskeminen ja sen esiin tuominen, monessako on valitus onnistunut ja monessako ei, ei näytä kokonaisuutta, kuinka paljon niitä on ollut. Yksittäiset luvut eivät ikinä vertailussa merkitse yhtään mitään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-03-02T16:05:36,2016-03-02T16:11:12,Tarkistettu,1.1 2016_17_100,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys rakentamiseen liittyvien poikkeuslupien siirtämisestä kunnille on erittäin hyvä ja tervetullut ja hallitusohjelman mukainen esitys, jolla byrokratiaa vähennetään ja ennen kaikkea tällaista turhaa viivytystä rakentamisesta poistetaan. Se on hyvä asia, ja tervehdin sitä suurella ilolla. Tämän keskustelun aikana olen hieman ihmetellyt sitä, että monessa puheenvuorossa on annettu ymmärtää tai sellainen mielikuva on syntynyt, että rakentaminen olisi jotenkin villiä tuolla maaseudulla. Eihän se pidä paikkaansa, ihan siellä on samat kaavamääräykset ja samat lait. Joku edustaja käytti hyvän puheenvuoron — taisi olla edustaja Kurvinen — kun totesi, että kaikkia lakeja noudatetaan, ja sitten pitää muistaa, että esimerkiksi lautakuntien luottamushenkilöt ovat tehtävissään virkavastuulla. Heitä koskee se sama vastuu kuin kunnanjohtajaa tai rakennusinsinööriä, joka esittelee nämä rakennuslupa-asiat lautakunnalle ennen päätöksentekoa. Elikkä ei ole olemassa mitään villiä länttä. Ja toinen asia sitten on se, että hallitus on ohjelmassaan määritellyt sen, että meidän pitää saada rakentaminen tässä maassa liikkeelle, koska rakentaminen aidosti luo uutta, se luo toimeentuloa, se luo työpaikkoja, se tuo valtiolle verotuloja. Muistakaa hyvät, arvoisat edustajakollegat, että joka ainoan talon — jos joku, vaikka edustaja Aalto, ostaa itselleen uuden omakotitalon — hinnasta suurin piirtein puolet on yhteiskunnalle meneviä veroja. Jos vaikka miljoonan talon ostaa, niin puolet siitä, 500 000 euroa, paukahtaa valtion tilille siitä miljoonasta. Kun talo on rakennettu, niin valtio on ottanut päältä veroina noin puolet sen kiinteistön hinnasta. Elikkä jos me rakentamisen saamme maassa liikkeelle, niin se nostaa tämän maan elintasoa, hyvinvointia ja vähentää velanottoa ja tuo kunnille ja yhteiskunnalle toimintatoleranssia lisää. Se on erittäin hyvä asia. Tällaiset vähäiset poikkeamiset ja toimivallan siirtämiset, kuten esimerkiksi tontti- ja rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta poikkeaminen, ovat aivan perusteltuja ja hyviä. Jos esimerkiksi lapsiperhe rakentaa taloa ja jos se 10—20 neliötä, yhden huoneen tai peräti kahden huoneen verran, tarvitsee tilaa lisää ja menee yli sen säädetyn määräyksen, niin se 10—20 prosenttia olkoon ja myönnettäköön, koska siihen on hyvä peruste eikä se maailmaa kaada, jos se 20 neliötä tulee lisää siihen omakotitalon rakennusoikeuteen sillä kaavoitetulla alueella, mikä tähän lakiesitykseen sisältyy. Elikkä tämä on erittäin järkevää ja hyvin kansanomaista ja ihmisläheistä politiikkaa, että huomioidaan myös tämmöiset poikkeustilanteet positiivisesti. Kun Suomi on Euroopan unionin harvimmin asuttu maa, niin minkä takia me tässä maassa yritämme tehdä kaikkemme, jotta ei maaseudulle voisi rakentaa? Nythän olemme jo tehneet ensimmäisen päätöksen siitä — se on jo voimassa — että maakuntakaavoista päättäminen on siirretty maakuntavaltuustoille. Nyt on tämä käsittelyssä, poikkeamispäätösten saaminen kuntien päätettäväksi, mikä on hyvä asia. Ja vielä on tulossa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden muuttaminen sellaiseen asentoon, että maaseudulle rakentaminenkin on mahdollista. Elikkä nämä kolme asiaa peräkkäin luovat sen mahdollisuuden, että maalle pitää pystyä rakentamaan, ja se on valtakunnan kannalta äärimmäisen tärkeä asia. Oppositiokin on erittäin suurella lämmöllä lähtenyt kannattamaan hallituksen esitystä biotalouden nostamisesta tämän maan tärkeimmäksi uudeksi nokiaksi, niin kuin sanonta kuuluu, mutta eivät nämä biotalouden työpaikat synny, ellei siellä maaseudulla ihmisiä asu ja se työvoima asu siellä. Metsienkäyttö vaatii, että ne ihmiset asuvat siellä paikan päällä. Monitoimikonekuskit, konekuskit, rekkamiehet ja monet, monet muut ammattilaiset, miehet ja naiset, jotka siellä maaseudulla asuvat — heitä tarvitaan tämän Suomi-nimisen valtion hoidossa niin metsässä kuin pelloillakin, niin tehtaissa, terveyskeskuksissa kuin kaupoissakin. Kaikkialla täällä tarvitaan työvoimaa, ja jos ihmiset eivät maaseudulla asu, niin se maaseutu kuihtuu. Nyt parhaillaan menossa oleva uusi ympäristöministeriön suuri ihmeellisyys on tämä maisemansuojeluhanke, jota nyt ollaan viemässä kivin ja kirvein läpi, ja siitäkään ei ympäristöministeriö ole tiedottanut rehellisesti, elikkä annetaan ymmärtää, että tässä maisemia suojellaan. Maisemia ei pysty suojelemaan kukaan muu kuin se ihminen, joka asuu siellä maaseudulla. Ne pellot ovat syntyneet kuten kotikunnassani Ilomantsissa, jossa 500 vuotta sitten ensimmäiset pellot raivattiin. Eivät ne pellot siellä säily millään ympäristöministeriön suojeluohjelmalla eivätkä millään EU-hankkeella, vaan ne säilyvät sillä, että se maanviljelijä viljelee sitä peltoa ja hoitaa niitä omia metsiään, pitää tiet kunnossa ja kulttuurimaiseman kunnossa. En tiedä maailmassa yhtään kulttuurimaisemaa, joka säilyisi ilman ihmistä. Ei ole olemassa vihreilläkään eikä ole keskustallakaan eikä vasemmistoliitolla semmoista taikasauvaa, että voisi jäädyttää luonnon tilanteen tähän hetkeen — että tällaisena säilyköön kaikki. Joka ainoa pelto metsittyy kymmenessä vuodessa, kun viljely loppuu. Tämä olisi meidän syytä muistaa ja antaa arvo sille ihmiselle, joka haluaa siellä maaseudulla asua ja rakentaa, eikä pyrkiä tekemään keinotekoisia esteitä. Tämä lakiesitys, minkä hallitus on nyt tuonut eduskuntaan mietinnön muodossa, on hyvä ja tukee hallituksen tavoitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-03-02T16:11:17,2016-03-02T16:16:45,Tarkistettu,1.1 2016_17_101,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Kaksi vastauspuheenvuoroa, edustajat Myller ja Aalto, sitten taas listalle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_102,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu siitä, että kuntia sitoo kaavoitus ja sen kaavoituksen mukaan rakennetaan. Tämä on erittäin hyvä, koska se on tasapuolinen tapa ottaa huomioon eri intressit ja se tapahtuu demokraattisessa päätöksenteossa. Tämän hallituksen esityksen perusteluissa on kuitenkin myös ympäristöministeriö kiinnittänyt huomiota siihen, että on ongelmallista se, että poikkeusmenettelyä käytetään myös tilanteissa, joissa kaavoitus olisi tarpeen, eli on pelkona, ellei näihin asioihin todella kiinnitetä huomiota, että kaavoitus jää sivuun ja sen sijaan käytetään näitä poikkeusmenettelyjä, mikä on ongelma paitsi sen yhteisen intressin löytämisessä myös monta kertaa sitten eri tahojen tasapuolisessa kohtelussa. On päivänselvää, että rakentamisen pitää olla mahdollista siellä, missä ihmiset haluavat asua, mutta sen täytyy tapahtua järjestäytyneesti kaavoituksen kautta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-03-02T16:16:51,2016-03-02T16:18:02,Tarkistettu,1.1 2016_17_103,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro vielä edustaja Aallolle, sitten listalle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_17_104,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustaja Hoskosta. Äskeinen puheenvuoronne oli teidän tämän päivän rakentavin puheenvuoronne, kiitoksia siitä. (Hannu Hoskosen puheenvuoro) Mutta se, mikä tuli viitteessänne, että ympäristöministeriö ei ole toiminut rehellisesti — eli sanoitte, että ympäristöministeriö on toiminut epärehellisesti — on aika raskas syytös. Mutta itse asiaan. Se syy, minkä takia esitämme tiettyjä huolia täällä opposition rintamissa, on nimenomaan se yhdyskuntarakentamisen hajauttaminen. Ennen kaikkea, kun mennään taajamista ulospäin, tästä olemme huolissamme kuten myös tästä niukkuushyödykkeestä — jos kansantaloustieteen termejä käytän — eli näistä kaikkein parhaimmista herkkupaikoista, rantatonttien myymisistä. Ennen kaikkea, kun kyseessä on vaikkapa yleinen virkistysalue ja sitten mietitään, kaavoitetaanko se tosiaan sitten yksityiskäyttöön, tässä syntyy tämmöinen ristiriitatilanne, kuten myös kaavoittamisessa ja rakentamisessa tulvariskialueelle. (Puhemies koputtaa) Ihan viimeisenä sanon vain sen, että tämä 65—90 prosenttia eli tämä kuntien päätösten pysyvyys oli semmoinen asia, mikä herättää (Puhemies: Aika!) myös huolta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-02T16:18:03,2016-03-02T16:19:20,Tarkistettu,1.1 2016_17_105,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen lakiesitys lähtee todellakin siitä, että jatkossa nämä poikkeamispäätökset tulevat aina kunnan kirjekuoressa eli kaikista poikkeamista päätösvalta siirtyy kuntatasolle elyiltä. Sinänsä itse koen, että paljoa jo olemassa oleva tilanne ei muutu, sillä jo nyt valtaosa poikkeamispäätöksistä on tehty lähellä eli siellä kunnissa. Kuulostaa siis todella luontevalta, että poikkeuslupien kautta tapahtuvasta alueiden kehittymisestä päätetään kunnissa, jotka vastaavat myös omasta kaavoituksestaan. Pääsääntöisesti se, että päätösvalta on kunnissa, kuulostaa hyvin tarkoituksenmukaiselta, ja siitä syystä tämä hallituksen lakiesitys on lähes kokonaisuudessaan varsin kannatettava. Mitä tulee näihin maisema-arvojen vastaisiin hankkeisiin, niin niitäkin pitää olla jatkossa rohkeutta selkeästi kyseenalaistaa, jos siihen on tarvetta. Tässä hallituksen esityksessä on paljon hyvää, niin kuin tässä jo aikaisemmin totesin, ja siinä on paljon tätä päivää. Mutta me jätimme sd-valiokuntaryhmänä valiokuntatyössä vastalauseen yhteen asiakohtaan, joka koskee rakentamista ranta-alueella, ja se on tullut täällä tänään jo ilmi tässä keskustelussa. Me siis ehdotimme, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on jatkossakin toimivalta myöntää poikkeus silloin, kun kysymyksessä on uuden rakennuksen rakentaminen ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevien asuinrakennusten laajentamisesta tai korvaamisesta. Kaikissa muissa tapauksissa poikkeamistoimivalta voi olla meidän mielestämme kunnalla. Me näimme ja näemme edelleen, että näin voidaan paremmin turvata kansalaisten yhdenvertaisuus esimerkiksi tilanteessa, jossa saman järven ranta-alueita omistaa usea kunta, ja tämä ei ole mitenkään harvinaista. Loppuun en malta olla toteamatta, että kukaan ei tässä salissa varmastikaan väheksy kunnissa olevan henkilökunnan halukkuutta tehdä kansalaisia koskevia oikeita päätöksiä mutta resurssit, osaaminen ja mahdollisuudet ovat kovin erilaista luokkaa eri kunnissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-03-02T16:20:20,,Tarkistettu,1.1 2016_17_106,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toteaisin nyt vielä sen lisäksi, mitä tässä muun muassa edustajat Myller ja Aalto ovat todenneet, että pidän hyvin kyseenalaisena sitä, että poikkeustoimivalta annetaan kunnille nimenomaan sellaisessa päätöstyypissä, jossa kuntien tähänastisten päätösten pysyvyys on ollut kaikkein heikointa. Maankäyttö- ja rakennuslain seurantatyöryhmän raportissa todetaan myöskin, että rantakaavoja koskevien kuntien päätösten pysyvyys on ollut heikompi kuin missään muussa kaavamuodossa. Tässä keskustelussa on myöskin tuotu esille, että silloin kun myönteisistä poikkeuslupapäätöksistä on valitettu, kuntien tekemistä päätöksistä valitukset ovat menestyneet kahdessa kolmesta tapauksesta eli 65 prosentissa, kun taas ely-keskuksen päätöksiin kohdistuneissa valituksissa joka yhdennessätoista eli 9 prosentissa valitus on menestynyt. Pidän tätä periaatteellisesti ongelmallisena, että päätetään siirtää poikkeustoimivaltaa asiassa, jossa tähänastinen kokemus ei ole se, että paikallistasolla olisi — en tiedä, onko siinä nyt kysymys enemmän tahdosta vai taidosta, mutta kuitenkin niiden yhdistelmästä — tätä läheskään aina riittävästi, jotta päätökset olisivat lakien mukaisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-02T16:21:36,2016-03-02T16:23:17,Tarkistettu,1.1 2016_17_107,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jo aiemmin sanoin, mutta toistan nytten uudelleen edustaja Hassille sen, että kyse näissä 65 prosentissa hyväksyttyjä valituksia on siitä, että vain osasta päätöksiä valitetaan. Eli suurin osa päätöksistä jää voimaan semmoisenaan. Se on olennainen ero siihen nähden, että 65 prosenttia valituksista hyväksytään. Kaikista ei todellakaan valiteta. Ja nyt sitten, kun tämä uusi valitussysteemi lähtee liikkeelle, näemme sen, mitä tämä tulee käytännössä olemaan. En usko, että tämä tulee olemaan mitenkään valtavan iso ongelma tässä asiassa. Sitten edustaja Myller toi hyvin esille yhden asian tästä esityksestä elikkä sen, että tämä lähelle rantaa rakentaminen ja muutkin poikkeuslupa-asiat tulisi ensisijaisesti ratkaista kaavoitusasioilla, kuten onkin olemassa. Mutta kun huomattava osa maaseudulla poikkeusluvalla rakentamisesta on sellaisissa kohteissa, mihin ei ikinä, kuuna päivänä, todellisuudessa kaavaa ole järkevää alkaa edes tekemään, niin tuon esille sen, voisiko siinä käydä niin, että jos vängällä aletaan kaavaa tekemään vaikka johonkin rantarakentamiskohteeseen, sen jälkeen siinä useampi henkilö heräisi miettimään, että minullakin olisi mahdollisuus rakentaa tähän joku rantarakennus, ja tämmöisiä asioita. Eli tässä, että voidaan kunnissa myöntää poikkeusluvat, voidaan todellakin vähentää sitä turhaa byrokratiaa sillä, ettei tehdä turhia, tyhjänpäiväisiä kaavoja, vaan voidaan keskittyä vain näihin olennaisiin asioihin. Ja onhan todellakin pelko siitä, että jos tehdään liikaa kaavoja, niin sen jälkeen se voi jopa lisätä painetta rakentamiselle. Eli lopuksi vielä kiitos tästä hyvästä esityksestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-02T16:23:17,2016-03-02T16:25:22,Tarkistettu,1.1 2016_17_108,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_17_109,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuon tässä terveisiä Lokan kylältä Tanja Pyhäjärveltä, joka kirjoitti minulle eilen näin: ""32 000 kilometriä. Sitä lukuvuosi tarkoittaa 7-vuotiaalle lapselleni, 32 000 kilometriä vuodessa taksin kyydissä istumista. Miten on mahdollista, että vaadimme lasten jaksavan pidempiä koulumatkoja kuin aikuisten työmatkat? Missä ovat koulutuksen osalta uudet toimintatavat, kehittyvät ja eteenpäin vievät ratkaisut? Valtion kaltaisen koneiston on haastavaa olla ketterä. Joskus kuitenkin pienillä muutoksilla voi olla suurempiakin tai uutta luovia vaikutuksia. Toivottavasti tämä lakialoite olisi juuri sellainen pieni muutos, jonka myötä tapahtuisi kehitystä ja ratkaisuja saavutettaisiin yhdessä yrittämällä. Kohtuullinen koulumatka, sitä minä pyydän lasten hyvinvoinnin tähden."" Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteessani ehdotetaan, että oppilaan koulumatka saisi olla korkeintaan 160 kilometriä päivässä ja kestää odotuksineen enintään 2,5 tuntia. Mikäli oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saisi koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Lapsen huoltaja voisi kuitenkin sopia myös toisin. Nykyisessä laissa ei määritellä selkeää kilometrirajaa oppilaan koulumatkalle vaan ainoastaan aikarajoite. Tämä aikarajoite on erittäin epämääräinen, ja matka-ajat vaihtelevat usein keliolosuhteiden mukaisesti. Huonolla ajokelillä koulumatkat voivat siten venyä kohtuuttoman pitkiksi. Tämän kilometrirajan lisääminen perusopetuslakiin toisi lapsille ja lasten huoltajille varmuutta siitä, että koulumatkoista ei muodostu täysin kohtuuttomia. Nykyinen laki ja sen tulkinta ovat johtaneet ongelmiin ja ristiriitoihin esimerkiksi juuri tuolla Lokan kylällä, jossa lasten koulumatkaksi Sodankylään on muodostumassa noin 85 kilometriä suuntaansa. Perheiden oltua yhteydessä oikeusasiamieheen tämäkin on todennut ja lausunut, että ainoa mahdollisuus näiden tulkinnanvaraisuuksien poistamiseen on lisätä tähän lakiin selkeä kilometrirajoite. Tämän kilometrirajan asettamisen puolesta puhuu myös aikuisille asetettu 80 kilometrin työssäkäyntialue, jonka puitteissa velvoitamme esimerkiksi työttömän työnhakijan vastaanottamaan työtä työttömyysetuuksien edellytyksenä. On täysin kohtuutonta, että esikouluikäisen lapsen koulumatka saisi olla tätä pidempi. Mikäli koulupäivät venyvät kohtuuttoman pitkiksi, vaikuttaa se suoraan lasten opiskelumotivaatioon ja jaksamiseen sekä vaikeuttaa esimerkiksi lasten harrastustoimintaa. Lasten huoltajille on kuitenkin jätettävä mahdollisuus sopia viranomaisen kanssa myös pidemmästä koulumatkasta, mutta sellaista ei voitaisi lapselle asettaa ilman huoltajan suostumusta. On myös täysin selvää, että yhden lapsen takia ei varmaankaan ole tarkoituksenmukaista ryhtyä perustamaan uusia kouluja. Sen sijaan meidän on otettava käyttöön uusia menetelmiä ja uusia tapoja, ei siirrellä sitä lasta edestakaisin vaan tuotava se opetus sitten lapselle sinne kotiin. Näin tapahtuu jo nykyisellään tietyillä paikkakunnilla Lapissa, esimerkiksi Sallassa, jossa on todettu, että koska ei kyetä täyttämään tätä aikarajoitetta, lapset opiskelevat suuren osan ajastaan kotona etäopetuksen keinoin ja välillä käyvät sitten lähipäivinä koulussa, ja tämä on myös sitten huoltajien kannalta ollut erinomainen ja hyvä ratkaisu. Arvoisa rouva puhemies! Haluan tässä puheeni lopussa kiittää kaikkia niitä 118:aa kansanedustajaa tämän lakialoitteeni allekirjoittamisesta. Toivon todella, että asia saa arvoisensa ja nopean käsittelyn sivistysvaliokunnassa aivan lasten oikeuksien takia. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-02T16:25:35,2016-03-02T16:29:50,Tarkistettu,1.1 2016_17_110,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Käsittelyssämme on tänään päivän päätteeksi kansanedustaja Mikko Kärnän ynnä muiden tekemä lakialoite perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta. Tämä lakialoite perusopetuslain muuttamisesta koskee verratenkin pientä joukkoa pieniä suomalaisia, meidän koululaisiamme, mutta siitä huolimatta pidän sitä erittäin hyvänä. Voisi sanoa, että se on kohtuuden ajattelua ja varmasti ihan oikeudenmukaisuusajatteluakin, että niille lapsille, jotka asuvat sellaisilla alueilla, joilla meillä alkavat olla koulutuksen peruspalvelut aika kaukana, järjestettäisiin koulumatkat inhimillisellä kilometrimäärällä ja inhimillisillä aikamäärillä. Pidän tässä lakialoitteessa esitettyjä tarkennuksia aikarajoihin ja esitettyjä kilometrimääriä hyvin perusteltuina, ja siksi olenkin itsekin allekirjoittanut tämän lakialoitteen, olen yksi niistä 118:sta. Mutta, arvoisa puhemies, kysymyksessä on lakialoite, kansanedustajien tekemä laki-aloite. Voimme katsoa omasta perustuslaistamme, valtiosäännöstämme, ja varmasti ihan koulun oppitunneiltakin on jo tuttua se, että Suomessa lakeja voidaan säätää joko hallituksen esityksellä tai kansanedustajan tai kansanedustajien tekemällä lakialoitteella. Nyt sitten meidän järjestelmään on tuotu uusi tapa tuoda lakeja, rakentaa lakeja, se on tämmöinen kansalaisaloite. Tällä hetkellä meillä on sellainen tilanne, että 50 000 suomalaisella allekirjoituksella me voimme saada tänne eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloitteita. Niitä ei mitenkään etukäteen tarkisteta, niitten perustelujen ei tarvitse olla kummoisia, ja ne liikkuvat hyvin laajalla skaalalla. Meillä on ollut kansalaisaloitteita isoista arvokysymyksistä, avioliittolain muuttamisesta, jota voidaan pitää ihan perusteltuna, sitten tämmöisiin pienempiin, sanoisin, aika tavanomaisiin, poliittisiin kysymyksiin liittyviä, niin kuin nollatuntisiin työsopimuksiin tai pieniin synnytyssairaaloihin, ja tuntuu, että näitä kansalaisaloitteita nousee kuin sieniä sateella. Arvoisa puhemies! Tein tuossa pienen laskutoimituksen. 118 kansanedustajaa on allekirjoittanut tämän edustaja Kärnän laatiman lakialoitteen. Keskimäärin, oman arvioni mukaan, mitä olen politiikkaa seurannut, noin 5 000 ääntä tarvitaan Suomessa siihen, että pääsee eduskuntaan kansanedustajaksi. Toki on sitten niitä haravia, jotka vetävät yli 10 000, pääsee jostakin 2 000:llakin — tunnemme tämän d’Hondtin menetelmän — mutta ehkä noin 5 000 on se keskimääräinen. Laskin tuossa, että nämä 118 kansanedustajaa, jotka ovat tämän lakialoitteen allekirjoittaneet, edustavat noin 590 000:ta suomalaista. Ja, arvoisa puhemies, minusta on varsin omituista ja erikoista, ihan meidän demokratian ja parlamentarismin kannalta, että 50 000:lla netissä verkkopankkitunnuksella tehdyllä allekirjoituksella hyvinkin sekaviin kansalaisaloitteisiin saadaan aikaan eduskunnassa prosessi, jossa nämä kansalaisaloitteet jumpataan läpi valiokunnista, aina tehdään huolelliset mietinnöt, sinne mietintöihin tulee useita vastalauseitakin, ja vielä salissakin on paljon edustajia keskustelemassa niistä kansalaisaloitteista. Minusta kyllä on jonkun verran vääristynyt tämä meidän järjestelmä. Uutena edustajana se ei niin tuttu vielä ole, mutta meillähän on täällä olemassa sellainen tapa, että yli 100 edustajan allekirjoittama lakialoite saa nopeamman ja huolellisemman käsittelyn, ja todellakin toivon, että kun 118 kansan valitsemaa meidän ylintä vallankäyttäjää on tämän lakialoitteen allekirjoittanut, niin se saa todella nopean ja huolellisen käsittelyn, sillä tuntuu oudolta, jos nämä, kun on tämmöisiä huolellisia lakialoitteita, erittäin hyvin perusteltuja — kiitän siitä edustaja Kärnää — haudataan johonkin valiokunnan perukoille ja sitten nämä tämmöiset virheellisillä perusteluilla tehdyt kansalaisaloitteet saavat paremman käsittelyn, pidän sitä hyvin outona. Tahdonkin tässä lähetekeskustelussa lähettää sivistysvaliokunnalle sen viestin, että toivon, että tämä otetaan nopeaan käsittelyyn ja tämä saa vähintään yhtä vakavan käsittelyn ja yhtä vakavan tarkastelun kuin nämä kansalaisaloitteemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-02T16:29:52,2016-03-02T16:34:36,Tarkistettu,1.1 2016_17_111,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä salissa on käyty paljon keskustelua suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, ja yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän hyviä puolia on lapsien ilmainen koulukuljetus. Mutta on aivan oikein, että edustaja Kärnän tekemä aloite, jonka itsekin olen allekirjoittanut, on otettu tässä käsittelyyn. Toivon myös itse sille valiokunnassa asiallista ja hyvää käsittelyä. Toivon myös lakiesityksen läpimenoa, sillä on täysin perusteltua, että lapsien koulupäivän pituutta ja koulumatkan pituutta rajataan hiukan tarkemmin kuin nykyinen laki edellyttää. Tämä vertaus aikuisten työssäkäyntialueeseen on erittäin hyvin perusteltu ja hyvä lähtökohta siinä. Kaiken kaikkiaan suomalainen koulukuljetusjärjestelmä on kuitenkin lapsille hyvä, ja tärkeää siinä on myös turvallinen koulumatka nuorille koululaisille. Itselläni on yli 20 vuoden kokemus koulukuljetuksista. Täällä Etelä-Suomessahan tämmöinen pitkä etäisyys, kilometreihin perustuva, ei ole se ongelmakysymys, mutta tämä tuntirajoitus myös täällä Etelä-Suomen kunnissa jo joillakin alueilla paukkuu yli. Siihenkin on hyvä saada rajoitus, koska koulupäivän pituus on nuorelle koululaiselle se oleellinen asia. Sitten haluan vielä ottaa kantaa tähän edustaja Kurvisen näkemykseen kansalaisaloitteista ja niiden merkityksestä. Allekirjoitan täysin sen, että jos 50 000 allekirjoituksella saa laajemman käsittelyn kuin tämä, minkä edustaja Kurvinen arvioi edustavan 590 000:ta äänestäjää, niin tässä on selvä epäkohta. Toivonkin myös siitä keskustelua tässä yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+4.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-03-02T16:34:38,2016-03-02T16:36:41,Tarkistettu,1.1 2016_17_112,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitteessa todetaan, että oppilaan koulumatka saisi olla korkeintaan 160 kilometriä päivässä ja kestää odotuksineen enintään 2,5 tuntia päivässä ja 13 vuotta täyttäneen oppilaan koulumatka saisi kestää enintään 3 tuntia päivässä. Kannatan tätä edustaja Kärnän aloitetta. Meillä Itä-Suomessa on samanlaisia ongelmia kuin Lapissa ja myös muualla Suomessa. Edustamani Saimaan alue on kauttaaltaan asuttua, mutta järvien vuoksi matkat ovat pitkiä. Liian monen lapsen koulupäivä venyy tämän vuoksi liian pitkäksi, ja koska kouluja on lakkautettu ja keskitetty, tilanne on tällä hetkellä lapsen kannalta huono. Myöskään koulukyyteihin ei ole resursoitu riittävästi eikä reittejä mietitty lapsen kannalta järkevästi. Yhä useammat lapset siis istuvat tuntikausia taksissa tai linja-autossa aamuin illoin. Myös koulukyydin odottamiseen kuluu aikaa. Koulupäivien venyminen kuljetusten takia ylipitkiksi vaikuttaa monella tavalla lapsen ja myös koko perheen arkeen. Se vähentää muun muassa lapsen kykyä ja halua oppia, kun lapsi on valmiiksi kouluun tullessaan väsynyt matkasta. Lisäksi moni lapsi voi autossa pahoin. Lapsen koko koulupäivä menee pilalle, kun taksi tai bussi kiertelee ja kaartelee kaikki pikkutiet. 15 minuutin suora matka voi muuttua 1,5 tunnin istumiseksi, kun kyydeissä säästetään ja kaikki lapset kuljetetaan samalla taksilla. Opettajat huomauttavat myös siitä, että koulut eivät pysty tarjoamaan kuljetusoppilaille tukiopetusta. Myös koulujen kerhoihin osallistuminen on näille oppilaille lähes mahdotonta. Täällä eduskunnassakin on kiinnitetty paljon huomiota liikkumattomuuden epäterveellisiin vaikutuksiin. Ei ole lapsenkaan terveydelle hyväksi istua tuntikausia autossa liikkumattomana. Koulumatkaan kuluva pitkä aika merkitsee sitä, että lapsi ei ole ulkona leikkimässä ja liikkumassa. Liikunta on parasta ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa, joten liikuntavaikutus pitää ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa, ja toivon, että erityisesti tässä lakialoitteessa. Liikkumattomuuden merkitys vain pahenee, kun koulumatkoihin kuluva pitkä aika hankaloittaa lapsen harrastamista myös koulupäivän jälkeen. Ilta-aikaa jää vain vähän, eikä harrastuksiin välttämättä ehdi eikä jaksakaan pitkän koulupäivän takia. Aikuisille on asetettu 80 kilometrin työssäkäyntialue, jonka puitteissa työnhakija on velvoitettu vastaanottamaan työtä. Mielestäni lapsillakin tulee olla oikeus kohtuullisen pituisiin koulumatkoihin, ja toivon tälle aloitteelle myönteistä käsittelyä täällä eduskunnassa ja valiokunnissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+4.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-03-02T16:36:43,2016-03-02T16:40:50,Tarkistettu,1.1 2016_17_113,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Erittäin kannatettava lakialoite, ja kun se vielä keräsi tosissaan yli 100 kansanedustajan nimen, tarkalleen 118 kansanedustajan nimen, niin pitää onnitella edustaja Kärnää ensimmäisen kauden kansanedustajana. Suomi on todellakin harvaan asuttu maa, ja huoli lastemme koulumatkojen pituudesta ei todellakaan ole turha. Me olemme varmaan joka ikisessä puolueessa huolissamme siitä, että lapsia kärrätään tosi pitkiä matkoja busseilla ja pikkutakseilla, niin että ne koulupäivät venyvät matkoineen tosi tosi pitkiksi. Edustajakollega Kärnä totesi minun mielestäni todella hyvin sen, että aikuisilla on nykyään enintään 80 kilometrin työssäkäyntialue velvoitteena työn vastaanottamiseen ja nämä lasten nykyiset koulumatkat kestoineen ja kilometreineen ovat aivan jotain muuta. Joku voisi väittää, että tämä on huono vertaus, mutta itse pidin siitä vertauksesta. Edustaja Kurvinen totesi omassa puheenvuorossaan realistisena edustajana, että tämä lakialoite toteutuessaan koskee suhteellisen pientä osaa lapsia. Tuo on totta. Minä olen itsekin sitä mieltä. Mutta kuten edellisissäkin keskusteluissa tänään tässä salissa olimme huolissamme kaikki puolueet siitä, että ihmisten ja perheiden pitää saada asua siellä, missä he itse haluavat, niin sinänsä meidän kaikkien tehtävä tässä päätöksenteossa on ratkaista niitä ongelmia, jotta koko Suomi pysyy asuttuna ja joka puolella pystyvät myös perheet asumaan niin, että lapsilla nämä koulumatkat ovat säällisiä ja ne pystytään hoitamaan niin, että ne eivät rasita liikaa näitä meidän pieniä koululaisiamme. Tämä aloite on varsin kannatettava, ja minä haluan tässä keskustelussa myös tukea edustajakollega Kurvista siinä — jälleen kerran toinen hyvä vertaus keskustakollegalta — kun vertasit tätä kansalaisaloitenäkökulmaan. Nehän saavat valtavan mediahuomion, ja niistä keskustellaan täällä hyvin laajasti, ja on väkeä paikalla enemmän kuin tänään tässä keskustelussa. Medianäkyvyys on todellakin taattu. Mikä on näitten edustajien lakialoitteiden medianäkyvyys?",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+4.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-03-02T16:40:52,2016-03-02T16:43:04,Tarkistettu,1.1 2016_17_114,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin halusin tulla tänne saliin tukemaan edustaja Kärnän oivallista lakialoitetta, minkä itsekin olen allekirjoittanut. Ehkä nämä ovat niitä pieniä hetkiä, kun täällä sopivasti myös yli hallitus—oppositio-rajojen tehdään hyvää lainsäädäntötyötä, ja toivon todella, että tämä lakialoite nyt myös edistyy valiokunnassa ja tulee sitä kautta uudestaan saliin ja päätyy sitten lainsäädännöksi. Olisi ihan hyvä, että myös vielä hieman laajempi joukko olisi tästä keskustelemassa, koska se toisi vähän perspektiiviä tähän, kun tuntuu, että kun täällä Ruuhka-Suomessa koulumatka pitenee 800 metriä tai 8 kilometriä, niin sitä pidetään jotenkin varsin epäoikeudenmukaisena eikä voida millään ymmärtää, että näin voitaisiin tehdä. Kun todella mennään sinne harvaan asutulle seudulle, missä tällä hetkellä todella moni lapsi joutuu aivan tolkuttoman pitkän matkan istumaan autossa päästäkseen kouluun, niin tämä tuo kyllä siihen paljon paremman mittarin, mitä se koulumatka voi olla, kuin tämä nykyinen aikamääre. Toisaalta tämä myös pakottaa kehittämään näitä uusia opettamisen muotoja, mihin myös edustaja Kärnä viittasi. Toivoisin kyllä, että kun tämä koulutuksen digitalisaatio on myös näitä hallituksen kärkihankkeita, niin haettaisiin myös uusia keinoja, millä myös sitä etäopetusta pystyttäisiin paremmin antamaan, ja sillä tavalla mahdollistettaisiin se, että mikäli edelleen on sellaisia perheitä, jotka asuvat valtavan pitkän matkan päässä koulusta, niin sitä opetusta voitaisiin osittain paljon paremmin antaa siellä kotona ja sitten ehkä tällaisilla lähipäivillä tuoda kouluun. Tätä kautta kuitenkin varmistettaisiin se, että jokainen lapsi riippumatta asuinpaikastaan saa laadukkaan opetuksen. Näillä sanoillani haluan kyllä lämpimästi tukea tätä aloitetta, ja toivoisi, niin kuin tässä moni muukin edustaja on toivonut, että tällaisestakin asiasta, missä kansanedustaja on saanut yli 100 kansanedustajakollegaa allekirjoittamaan aloitteen, keskusteltaisiin hieman enemmän myös julkisuudessa kuin joistain kansalaisaloitteista, missä ei kyllä aina ole ihan sitä järjenkään häivää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-03-02T16:43:06,2016-03-02T16:45:16,Tarkistettu,1.1 2016_17_115,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kouluverkosta huolehtiminen ja koulumatkoista ja koulukuljetuksista päättäminen kuuluvat opetuksen järjestäjän päätös- ja harkintavaltaan. Koulumatkojen pituuteen vaikuttavat osaltaan kuntien kouluverkkoa koskevat päätökset. Kouluverkon harventaminen johtaa yleensä koulumatkojen pidentymiseen, minkä vuoksi kuntien on tarpeen määritellä ne kuljetustarpeet ja suunnitella kuljetukset siten, että koulumatkoihin käytettävä aika jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Koulumatka-aikaan vaikuttavat koulumatkojen pituuden ohella myös kuljetusjärjestelyt ja koulujen työjärjestyksetkin. Joissakin tapauksissa siihen voivat vaikuttaa myös oppilaan oppiainevalinnat sekä esimerkiksi oppilaan huoltajan tekemät kouluvalintaratkaisut, mikäli sellainen on mahdollista. Koulukuljetuksen tulisi olla koulunkäyntiä tukevaa, ja kuljetus ei saisi muodostua kynnyskysymykseksi, kun koulumotivaatiota mietitään. Hyvin suunnitellut ja toimivat kuljetukset ovat yksi sujuvan ja joustavan arjen perusta. Laissa säädetty enimmäisaika sisältää varsinaisen matkan lisäksi mahdollisen odotusajan. Jos oppilaan koulumatkaa ei voida järjestää säädetyn aikarajan mukaisesti, on oppilaalla oikeus maksuttomaan majoitukseen ja täysihoitoon. Tämän ei tietenkään pidä olla ensisijainen ratkaisu. Kun itse pohdin tämän lakialoitteen kilometrirajoituksen ja matka-ajan suhdetta, ajatukset väistämättä menivät sinne omaan peruskouluaikaan ja omiin kokemuksiini peruskoulun yläluokilta koulumajoituksesta. Etäisyys Kuusamon taajamassa sijaitsevaan kouluun oli vain 56 kilometriä, mutta linja-autokuljetuksen kuljetusreittien vuoksi matka-ajasta tuli kohtuuton. Kotikyläni nykyisen peruskoululaisen ei tarvitse olla väliaikaismajoituksessa, vaan hän saa päivän toisen matkan linja-autoa nopeammalla, suoralla taksikyydityksellä. Koulumatka hänellä on 68 kilometriä. Lakialoitteen 160 kilometrin rajaus ei tuo muutosta nykyiseen tilanteeseen yhdellekään kuntamme peruskoululaiselle. Arvoisa rouva puhemies! Lakisääteisten koulukuljetusten toteutumista ja koulutuksen saavutettavuutta on arvioitu säännöllisesti peruspalvelujen arvioinnin yhteydessä. Viimeisten vuosikymmenten aikana Pohjois-Suomessa tapahtunut kouluverkon harventuminen näyttää nyt laantuneen. Lukuvuonna 2013—14 Lapissa oli 18 oppilasta, joilla jonakin koulupäivänä koulumatkan aikarajoitus ylittyi, yhdellä oppilaalla se ylittyi joka ainut koulupäivä. Paria vuotta aikaisemmin Suomessa oli 80 oppilasta, joilla tämä koulumatkan aikarajoitus ylittyi. Peruskoulu on lapselle lähipalvelu. 50-luvulla rakennettiin koulut 10—15 kilometrin etäisyydelle toisistaan, koska kouluun kuljettiin jalkaisin ja meillä joskus jopa veneellä. Koulumatka saattoi olla nykykäsityksen mukaan erittäin rasittava ja kestää useita tunteja päivittäin. Nykyperuskoululainen on oikeutettu kuljetukseen yli 5 kilometrin pituisilla matkoilla. Käsitys lähikoulusta, tästä lapsen lähipalvelusta, kuitenkin vaihtelee eri olosuhteissa. Minulla liittyy tehtyyn 160 kilometrin ehdotukseen myös huoli. Tulisiko tästä etäisyydestä tietynlainen kriteeri lapsen lähipalvelulle — kriteeri, joka hiljalleen alkaisi ohjata kuntia kouluverkkoratkaisuissa ja venyttäisi niitä negatiiviseen suuntaan? Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen lähikouluun, mutta kuinka turvataan laadukas, turvallinen ja yhdenvertainen koulutus koko maan alueella? Digitalisaation avulla varmasti saadaan joitakin ratkaisuja, mutta lapsen oikeutta koulukavereiden kanssa oppimiseen ja vuorovaikutukseen kasvokkain se ei missään tapauksessa korvaa. Minä kiitän lämpimästi edustaja Kärnää, että hän tällä lakialoitteellaan nostaa peruskoululaisen koulumatkaoikeuden ja myöskin perusopetuksen lähipalveluna yhteiseen keskusteluun. Ja todellakin toivon, että tämä näkyisi myös julkisessa keskustelussa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+4.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-03-02T16:45:17,2016-03-02T16:50:20,Tarkistettu,1.1 2016_17_116,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Parviainen otti oivallisesti keskusteluun myös tämän lähipalvelun määritelmän. Uskon, että tässä tulevassa ja syntyvässä aluehallintouudistuksessa myös tähän joudutaan ottamaan kantaa, mikä on lähipalvelua, ja toivottavasti myös tämä lasten koulumatka-asia siinä on asiaan vaikuttava tekijä. Haluan kuitenkin korostaa myös tässä koulukuljetuksessa sitä, että joissakin tapauksissa kuitenkin on lapsia, joille koulukuljetukset ovat välttämättömiä, ja kun ne ovat turvallisia, niin ne lapset osittain nauttivatkin siitä koulumatkasta, se ei ole aina sille nuorelle, pienelle koululaiselle pelkästään rasite. He oppivat siinä myös liikennesääntöjä, liikennekulttuuria, tietenkin mikäli kuljettaja on asiallinen ja hoitaa sen asian. Siinä puolen tunnin ja tunnin aikana — kokemuksesta tiedän — käydään monta mielenkiintoista keskustelua sen kuljetettavan lapsen kanssa, ja sellainen kanssakäyminen aikuisen kanssa on myös sellainen sosiaalinen tapahtuma sille lapselle, se ei ole missään nimessä aina sellainen negatiivinen. Mutta kaikki nämä esille nostetut huolet, pitkät koulupäivät, mitä rasitteita se antaa lapselle, ovat täysin aiheellisia, ja niihin on syytä kiinnittää huomiota. Täällä kannettiin huolta myös siitä, että lapset eivät liiku sinä aikana. No, aika moni lapsi tänä päivänä koulupäivän päätteeksi menee kyllä tietokoneen äärelle ja kotiin istumaan, — jos olisikin sitä perinteistä puussa kiipeilyä ja pesäpallon peluuta koulupäivän jälkeen, niin se olisi toki hyvä liikunnan kannalta. Mutta haluan nostaa myös näitä asioita esille, että se koulukyyti on myös sille lapselle aika usein sellainen miellyttävä kokemuskin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+4.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-03-02T16:50:21,2016-03-02T16:52:18,Tarkistettu,1.1 2016_17_117,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia vielä, edustajakollegoiden puheet kyllä lämmittävät mieltä, ja on hienoa saada tällaista tukea ensimmäiselle lakialoitteelle, jonka on valmistellut ja tehnyt. Tässä on tullut keskusteluun hyviä näkökulmia, ja uskon kyllä, että mikäli nyt sivistysvaliokunta asian käsiteltäväkseen ottaa, niin nämä tulevat sitten huomioiduiksi. Toivon todella, kuten tässä jo todettiin, että tämä olisi nyt yksi sellainen pieni asia, jossa voidaan nimenomaan tätä yhteistyötä tehdä yli hallitus—oppositio-rajojen ja viedä yhdessä tällaista tärkeää lasten asemaa edistävää lakiesitystä eteenpäin. Erityisen mukavaa on kyllä päättää päivä tällaisiin sanoihin kohtalaisen kiihkeänkin debatoinnin jälkeen, mitä tänään muissa asioissa käytiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-02T16:52:19,2016-03-02T16:53:10,Tarkistettu,1.1 2016_17_118,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tähän keskusteluun sellainen lisäys, että kun näistä kuljetuksista puhutaan, on syytä pitää selkeänä mielessä se, että nämä koulukuljetukset ovat osa lapsen koulupäivää ja niitten laadusta ja turvallisuudesta on pidettävä kiinni kaikissa olosuhteissa. Ja nykyään kun näitä palveluja kilpailutetaan, niin tässäkään asiassa ei saataisi mennä se raha edellä, vain se rahankiilto silmissä, että kuinka paljon kunta voi säästää kilpailuttamalla, vaan niiden laatukriteereiden on erityisesti lapsia kuljetettaessa oltava ykköskriteereinä ja on pidettävä huoli siitä, että näitten kuljetusyritysten, taksifirmojen ja bussifirmojen, kaikki asiat ovat kunnossa ja kuljettajat ovat asianmukaisia, kaikki koulutukset käyneitä sekä että kuljetusyritykset huolehtivat siitä, että maksetaan työehtosopimusten mukaiset palkat. Ja myöskin perheille on tärkeää tietää se, että lapsi on turvallisessa kyydissä. Esimerkiksi asia, mikä on noussut esille, on se, että perheille on hieman epäselvää, tarkistaako kunta, että kuljettajilla on muun muassa rikosrekisteriote annettuna, että ei mitään tällaisia lasten kanssa työskenteleviltä vaadittavia papereita puutu. Elikkä pitäisin tärkeänä sitä, että kuljetusten laadusta pidetään kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+4.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-03-02T16:53:10,2016-03-02T16:55:15,Tarkistettu,1.1 2016_17_119,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Pakkasen puheenvuoro kirvoitti pyytämään tämän pienen kommentin. Totta tosiaan, koulukuljettaja on se kasvattaja, joka useinkin viettää lapsen kanssa kenties pisimmän ajan, mitä yksittäinen aikuinen siellä kouluyhteisössä. Tein kerran koulukuljetuskoulutusta varten tämmöisen aikuiskontaktien kartan ja laskelman yhtä luokkaa varten. Siinä luokassa sattui olemaan useampia pitkän matkan koulukuljetuksessa olevia lapsia, ja heillä ylivoimaisesti pisin aika vietettiin koulukuljettajan kanssa pienessä ryhmässä: kolme lasta ja koulukuljettaja. Siinä kyllä sitten tulee tämä kasvattajan rooli. Eli hyvä koulukuljettaja on kullanarvoinen asia kouluyhteisössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+4.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-03-02T16:55:16,2016-03-02T16:56:08,Tarkistettu,1.1 2016_17_120,17/2016,2016-03-02,13.59,16.57,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Juuri näin kuin edustaja Parviainen tuossa sanoi: hyvä kuljettaja on sille kuljetusyrityksellekin tärkeä ja kullanarvoinen henkilö. Edustaja Taavitsainen otti tärkeän asian esille — kuinka kuljettajien taustat selvitetään — ja tänä päivänä ainakin niissä kunnissa, joissa tarjouskilpailu käydään koulukuljetuksista, joutuu yrittäjä kirjoittamaan tarjouksen yhteyteen käytettävät kuljettajat, heidän henkilötietonsa. Ja heidän rikosrekisterinsä selvitetään, on työnantajan velvollisuus selvittää se. Toisaalta kunnan tehtävä on myös sitten selvittää, onko kaikki asianmukaisesti. Kyllä näissä osissa tällä hetkellä lainsäädäntö on kohdallaan, ja voin sanoa, että ehkä yksi tarkimmin vartioitu henkilöstö tänä päivänä on pienten lasten koulukuljettajat, ja se on kyllä ihan perusteltua, siihen on ihan syytä. Ei siinä ole epäilystäkään, näin pitää toimiakin, mutta kyllä tämä asia on nykyisessä laissa jo kunnossa. Hankintalaki edellyttää tämäntyyppisiin asioihin puuttumista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2016+4.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-03-02T16:56:08,2016-03-02T16:57:20,Tarkistettu,1.1 2016_18_1,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_18_2,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Paatero.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_18_3,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viikon tärkein uutinen oli se, että pitkän väännön jälkeen työmarkkinajärjestöt saivat tehtyä sopimusesityksen, johonka hallituskin on pääosin sitoutunut. Tähän ratkaisuun edellytyksenähän oli se, että hallitus antoi tilaa keskeyttämällä pakkolakien valmistelun ja luopumalla niistä tavoitteista, jopa 5 prosentin palkanalennuksista, ja kaiken lisäksi paikallinen sopiminen saatiin kuitenkin työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavaksi. Samaan aikaan, nyt kun on hyvä onnitella hallitusta, on myös todettava, että sopimus on palkansaajille aika raskas. Siellä on monia aika rankkoja toimenpiteitä. Nyt minun kysymykseni ja huoli on siitä hallituksen linjasta lisäleikkausten perumisessa ja tuloverojen alennuksissa, jotka olivat aika iso ja merkittävä osa tätä sopimusta. Siinä sopimuksessahan lukee, että sillä korvataan hallituksen valmistelemat toimenpiteet, ""pakkolait"", ja samalla työmarkkinajärjestöt... [Puhemies Maria Lohela: Nyt on jo kysymyksen aika, kello käy.] No niin, elikkä aikooko hallitus pitää kiinni lupauksistaan, jotta päästään sovitusti eteenpäin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-03-03T16:01:28,2016-03-03T16:02:50,Tarkistettu,1.1 2016_18_4,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin siihen, että kymmenen ja puolen kuukauden harjoituksen jälkeen on tällainen sopimus kasassa, olen äärimmäisen tyytyväinen, ja kiitokset työmarkkinajärjestöille. Kiitos myöskin tässä salissa niille yksittäisille kansanedustajille, jotka ovat eri rooleissa toimineet tuolla taustalla, että tämä viimeinkin syntyi. Tämä on historiallinen ratkaisu, tällä saadaan merkittävä kilpailukykyhyppy, mitä sillä on tavoiteltukin, ja tämän työllistävät vaikutukset ovat työmarkkinajärjestöjen itsensä arvioiman mukaan jopa 45 000 uutta työpaikkaa. Valtiovarainministeriö on arvioinut vähän varovaisemmin: 35 000 työpaikkaa. Tällä kilpailukykypakettiosuudella, neuvottelutuloksella, ensisijaisesti korvataan hallituksen oma valmistelema kilpailukykylakipaketti, ja siitä me luovumme. Sitten tässä hallitusohjelmassa on kirjattu sen lisäksi...",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-03T16:02:51,2016-03-03T16:04:01,Tarkistettu,1.1 2016_18_5,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Aika tuli nyt pääministerillekin jo täyteen. Aihe on tärkeä, mutta minuutin puheenvuorot koskevat kyselytunnilla kaikkia. — Sitten pyydän niitä edustajia ilmoittautumaan, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_6,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Rouva puhemies! Uutisoinnissa muun muassa Osuuspankin pääekonomisti on esittänyt huolensa myöskin tästä kansallisen ostovoiman kehityksestä ja sen kielteisistä vaikutuksista maan talouteen, jos tämä menee tällä esityksellä läpi niin, että siinä ei muun muassa näitä veronalennuksia ole. Tähän vientiteollisuus varmaan on saamassa pientä kohennusta, mutta ostovoima on se, mistä ollaan nyt huolissaan, kun suomalainen talous kuitenkin tällä hetkellä nojaa siihen kotimaiseen ostovoimaan. Ja nyt näissä esityksissä erityisesti pienipalkkaiset ja usein myös naisalat ovat ne, jotka maksavat tästä paketista aika ison osan. Perheitten arkea on koeteltu jo edellisessä budjettikäsittelyssä leikkausten osalta, ja nyt minun kysymykseni on: voitteko, pääministeri, luvata, että seuraavissa kehysriihissä ei tule enää uusia leikkauksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-03-03T16:04:09,2016-03-03T16:05:06,Tarkistettu,1.1 2016_18_7,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kehysriihessä me noudatamme hallitusohjelmaa niin kuin muutenkin noudatamme hallitusohjelmaa. 4 miljardin leikkaukseen on jokainen hallituspuolue sitoutunut. Sitten meillä on 2 miljardin euron toimet siihen, että saadaan kasvu liikkeelle, työllisyys liikkeelle, ja sitten meillä on 4 miljardin edestä reformeja, jotka tähtäävät sitten pidemmän tähtäimen uudistuksiin ja myöskin taloudellisiin säästöihin. Tähän kokonaisuuteen olemme sitoutuneet. Minulta jäi edellisen kysymyksen loppuosa vastaamatta, ja käytän loppuosan siihen, eli ilman muuta meidän lähtökohtanamme on myöskin se, että toteutetaan tämä toinen osa tästä sopimuksesta eli se, että hallituksen ei tarvitse turvautua tähän lisäsäästöpakettiin ja jopa voidaan toteuttaa nämä veronkevennykset. Sitä, mikä tämän paketin koko kokonaisuus ja lopputulos on, arvioidaan yhdessä kesäkuussa, kun nähdään, mitä näihin liittokohtaisiin sopimuksiin (Puhemies koputtaa) sitten saadaan todellisuudessa sisään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-03T16:05:07,2016-03-03T16:06:19,Tarkistettu,1.1 2016_18_8,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sopiminen on aina parempi vaihtoehto kuin sanelu, ja siksi on hyvä, että työmarkkinaosapuolet saivat aikaan yhteisen esityksen kilpailukykytoimista. Meidän pitää kuitenkin myöntää, että erityisesti julkisen sektorin matalapalkkaiset työntekijät kantavat kilpailukykytoimista suhteettoman suuren vastuun. Minä sain eräältä kunta-alan työntekijältä viestin, että on todella ikävää, että hallituksen herrat tiedotustilaisuudessa ilakoivat ja tekevät nyrkkitervehdyksiä toisilleen, kun pienipalkkaisia kuritetaan ja heiltä viedään ostovoimaa sekä pidennetään työaikaa. Nyt on jo monissa paikoissa sellainen tilanne, että työtä tehdään jaksamisen äärirajoilla. Nyt vaaditaan kaikilta osapuolilta suurta nöyryyttä. Aihetta ministereiden tuuletteluihin ei todellakaan ole. Mitä hallitus vastaa viestin lähettäjälle ja lukuisille kunta-alan työntekijöille, jotka ovat todellakin pahoittaneet mielensä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-03-03T16:06:21,2016-03-03T16:07:25,Tarkistettu,1.1 2016_18_9,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,Ministeri Lindström ensin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,sv,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_10,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä en ainakaan ole ilakoinut sillä, että joutuu tekemään kipeitä päätöksiä, enkä todellakaan sillä, että joudutaan puuttumaan näihin ihmisten etuihin, joudutaan menemään heidän lompakolleen. Minä ilakoin yhdestä asiasta, sopimisesta, ja toisesta asiasta, siitä, että tässä voittavat työttömät. Siitä minä ilakoin. Jos 35 000—45 000 työpaikkaa myös työmarkkinajärjestöjen näkemyksen mukaan on tulossa, niin eikö se ole ilahtumisen paikka silloin? Minun mielestäni tämä on käsittämätöntä negatiivisuutta: kun kerrankin saadaan sopimus, jossa on kipeitä kohtia, niin se käännetään aina negatiiviseksi. En voi ymmärtää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-03-03T16:07:26,2016-03-03T16:08:11,Tarkistettu,1.1 2016_18_11,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,Sitten pääministeri Sipilä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_12,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp," Arvoisa puhemies! Juuri niin kuin ministeri Lindström sanoi: Me olemme äärimmäisen iloisia siitä, että tässä nyt on kovaa pohjaa sille, että ne 35 000, jopa 45 000 uutta työpaikkaa syntyisivät. Tämä on päätös, joka on nimenomaan työttömille, jotka eivät näissä pöydissä ole päättämässä, ja meillä on vielä paljon tehtävää sen eteen, että tuo 110 000 uuden työpaikan kokonaisuus saadaan aikaiseksi. Siinä tarvitaan paljon päätöksiä, pienempiä ja suurempia päätöksiä, mutta tämä on merkittävin kokonaisuus tässä asiassa. Kyllä se tuska, mitä palkansaajajärjestöillä on tämän päätöksen tekemisessä, on hyvin tiedossa ja se on hyvin ymmärrettävää, ja lausun siitä nöyrimmät kiitokseni, että tämmöinen ymmärrys työttömien eteen on löytynyt tässä neuvotteluprosessissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-03T16:08:13,2016-03-03T16:09:10,Tarkistettu,1.1 2016_18_13,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tietenkin hyvä, että nyt työmarkkinoilla on saatu sopimusesitys aikaiseksi. Varmasti on niin, että se, että hallitus luopui tästä 5 prosentin palkanalennustavoitteesta ja sitten laittoi nämä pakkolait hyllylle, loi tilaa. Ja niin kuin jälleen kerran nähtiin: kun työmarkkinoille annetaan tilaa, niin kyllä sieltä myös tulosta syntyy, kun luovutaan näistä pakottavista toimenpiteistä. Mutta se on sanottava ääneen, että kyllä tässä palkansaajat nyt ottavat todella raskaan taakan kantaakseen. Ja se, että näitä huolia tuodaan esiin, ei ole mitään pelkkää negatiivisuutta. Kyllä näiden ihmisten huoli omasta toimeentulosta ja arjesta pitää ottaa vakavasti. Nyt, arvoisa puhemies, kun on jäänyt epäselväksi, luopuuko hallitus nyt näistä säästöistä, siis lisäsäästöistä lapsilisiin, opintotukiin, siis vielä niiden lisäksi, mitä olette jo nyt toteuttamassa, ja työeläkeindeksien täydellisestä jäädyttämisestä hallituskauden ajaksi, (Puhemies koputtaa) kysyn: voisitteko nyt kertoa, että nyt kun on sopimus, niin lupaatte, että näitä säästöjä ei toteuteta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-03-03T16:09:12,2016-03-03T16:10:21,Tarkistettu,1.1 2016_18_14,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ehkä parasta lukea ihan suoraan tästä meidän vastauksestamme. Eli hallitus toteaa, että nyt saavutettu ratkaisu antaa toteutuessaan hyvät edellytykset jättää tekemättä hallitusohjelman liitteessä 2 mainittuja vielä toteuttamatta olevia lisämenoleikkauksia ja tuloverotukseen liittyviä veronkorotuksia. Me tulemme tarkastelemaan tätä kokonaisuutta, edustaja Lindtman, kahdessa pisteessä, joista ensimmäinen on kesäkuu tänä vuonna, ja sitten, kuten hallitusohjelmassa lukee, puoliväliriihessä maaliskuussa 2017. Siinä vaiheessa me teemme kokonaisarvion siitä, toteutuvatko hallitusohjelman tavoitteet. Siinä on neljä kokonaisuutta, joita me tarkastelemme. Yksi on tämä yhteiskuntasopimus. Toinen on nollapalkkaratkaisu vuodelle 2017. Kolmas on se tuleva palkkamalli, jota työmarkkinajärjestöt tällä hetkellä rustaavat. Ja neljäs on sitten paikallisen sopimisen vaikutukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-03T16:10:22,2016-03-03T16:11:24,Tarkistettu,1.1 2016_18_15,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri Alexander Stubb, te olette kaikissa käänteissä vakuuttanut: tämän vaalikauden aikana kokonaisveroaste ei nouse. Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun ja työeläkemaksun korotus kiristää kuitenkin palkansaajien verotusta tällä vaalikaudella noin yhdellä prosenttiyksiköllä. Tämä merkitsee yli 400 euron korotusta verotuksen kautta, ja 400 euroa vähenee. Mietin sitä, että miten hallitus aikoo nyt omilla toimillaan turvata palkansaajien ostovoiman kehityksen sekä korjata ne vääristymät, että nyt saavutetussa sopimuksessa maksajiksi joutuvat jälleen kerran aikaisempien päätösten päälle taas kerran julkisen sektorin naisvaltaiset alat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-03T16:11:26,2016-03-03T16:12:18,Tarkistettu,1.1 2016_18_16,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ymmärsinkö oikein, että edustaja Aalto viittasi äsken kokonaisveroasteeseen ja sen kiristymiseen? Vastaus on edelleen siihen se, että kokonaisveroaste ei tämänkään päätöksen myötä nouse. Meidän tavoitteenamme on, että työn verotus ei myöskään nouse. Mutta me tiedostamme sen, kuten edustaja Lindtman tuossa aikaisemmin totesi, että tämä tulee heikentämään lyhyellä tähtäimellä meidän ostovoimaa. Nyt me haemme sellaisia ratkaisuja, joilla lisätään työtä tähän maahan 35 000 työpaikkaa — se on hyvä askel eteenpäin — ja sen seurauksena me toivottavasti pystymme jossain vaiheessa todentamaan, että hallitusohjelman tavoitteet ovat toteutuneet, ja sitä kautta laskemaan veroastetta myös työn puolella. Mutta kokonaisveroaste ei tämän hallituskauden aikana nouse. Se on hallituksen tavoite, ja siitä pidetään kiinni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-03T16:12:20,2016-03-03T16:13:11,Tarkistettu,1.1 2016_18_17,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp," Arvoisa puhemies! Juuri niin kuin valtiovarainministeri todisti, kokonaisveroaste ei tällä päätöksellä nouse. Minusta työmarkkinajärjestöt ovat löytäneet tässä myöskin oivan tavan kohdentaa tämä ratkaisu työllistäville aloille. Tämä hyödyttää kaikkein eniten niitä työpaikkoja, työnantajia, jotka työllistävät paljon ihmisiä. Se taakka kevenee, joten toivottavasti tämä johtaa siihen, että nimenomaan naisvaltaisilla aloilla syntyy uusia työpaikkoja. Meidän pitää muistaa, että me kyllä ihan pakkotoimin aiomme jatkaa perhevapaan kustannusten tasaamisen osuutta tässä meidän paketissamme. Tämä tässä tahtoo aina unohtua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-03T16:13:12,2016-03-03T16:14:02,Tarkistettu,1.1 2016_18_18,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä ja ministerit Stubb ja Lindström, kyllä tuuletitte eilen äijätervehdyksin tätä yhteiskuntasopimusta, ja iloonne yhtyvät varmasti EK ja yhtyvät osinkojuhlien viettäjät, mutta aika näyttää, onko iloon aihetta työttömillä. Totta on, että toteutuessaan sopimus tuo vakautta ja ennustettavuutta talouteen, mutta kyllä te aika karmealla painostuksella tämän aikaan saitte. Uhkasitte palkansaajia pakkolaeilla, vielä kovemmilla leikkauksilla työehtoihin, uhkasitte eläkeläisiä, työttömiä, lapsiperheitä lisäleikkauksilla, pakotitte palkansaajat valitsemaan koleran ja malarian väliltä samalla, kun työnantajille annoitte hopealautasella terveyskylpyläloman. Entisenä pääluottamusmiehenä en taputa palkattomille lisätyöpäiville, en taputa sille, että työntekijöille siirretään työnantajien veroluontoisia maksuja, (Puhemies koputtaa) enkä taputa sille, että 70-prosenttisesti naisvaltainen... [Puhemies Maria Lohela: Pääministeri Sipilä löysi tästä jonkun kysymyksen.] ...julkinen sektori leikkaa lomarahoja. Oletteko... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-03-03T16:14:04,2016-03-03T16:15:16,Tarkistettu,1.1 2016_18_19,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä taputan sille, että Suomesta löytyi sopimisen kulttuuri ja sopimisen tilanne suomalaisten työttömien eteen. Sille minä taputan ja olen äärimmäisen kiitollinen palkansaajajärjestöille siitä ymmärryksestä, mitä tässä on osoitettu suomalaista työtöntä kohtaan, että yhä useampi suomalainen saisi osallistua tämän yhteiskunnan rakentamiseen töissä. Ja tämä 110 000 uuden työpaikan tavoite: toivottavasti me jaamme sen tässä salissa yhteisenä tavoitteena. Tämä tavoite otti tällä neuvottelutuloksella merkittävän askeleen eteenpäin. (Hälinää)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-03T16:15:17,2016-03-03T16:16:04,Tarkistettu,1.1 2016_18_20,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Samassa hengessä, edustaja Uotila, te käytätte aika kovaa kieltä ratkaisusta, jonka tavoitteena on Suomen kilpailukyvyn parantaminen, meidän talouden kasvattaminen, työllisyystilanteen parantaminen, verotulojen lisääminen ja sitä kautta myös hyvinvoinnin lisääminen tähän maahan. Uskon, että jokainen suomalainen taputtaa jokaiselle uudelle työpaikalle. Uskon, että jokainen suomalainen taputtaa sille, että hyvinvointi tässä maassa paranee. Uskon, että tämä ratkaisu, joka sopimalla syntyi, tulee viemään Suomen uuteen nousuun. On huomattavasti parempi sopia kuin riidellä, ja sille me taputamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-03T16:16:05,2016-03-03T16:16:49,Tarkistettu,1.1 2016_18_21,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä on valtavan suuri ratkaisu, jonka monet yksityiskohdat luonnollisesti kansalaisia puhuttavat, mutta silloin on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, mitä tällä voidaan saavuttaa. Pyytäisin oikeastaan pääministeriä arvioimaan sitä, minkälaisella aikajänteellä tämä antaisi mahdollisuuksia saavuttaa esimerkiksi Ruotsin ja Saksan kilpailukyky yksikkötyökustannuksissa. Toinen asia, jossa oikeastaan kaipaan vain vahvistusta omalle käsitykselleni: kun osa tämän kilpailukyvyn rahoittamispaketista rahoitetaan palkansaajien maksujen korottamisella, niin onhan niin, että nämä maksujen korotukset eivät tule eläkeläisten maksettavaksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-03-03T16:16:51,2016-03-03T16:17:36,Tarkistettu,1.1 2016_18_22,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan tuohon jälkimmäiseen kysymykseen ensimmäisenä. Kyllä, näin on, nämä maksut eivät tule eläkeläisille ja sillä tavalla tasaavat tuota taakkaa myöskin eläkeläisten ja palkansaajien välillä. Mitä tulee kilpailukykyyn ja yksikkötyökustannuksiin, niin aivan alustavien arvioiden mukaan me voisimme saada Ruotsin yksikkötyökustannukset kiinni jo tällä ratkaisulla, mikä nyt tehdään, eli tämä ensimmäinen tavoite olisi jo tavoitettu. Meillä on mahdollisuudet jopa tämän vaalikauden aikana saavuttaa tämän ratkaisun seurauksena ja toivottavasti jatkossa hyvillä päätöksillä tästä eteenpäinkin Saksa jo vuonna 2019. Tämä antaa erinomaisen pohjan sille, että nämä työllisyysluvut todella toteutuvat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-03T16:17:37,2016-03-03T16:18:36,Tarkistettu,1.1 2016_18_23,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työmarkkinaosapuolten kilpailukykysopimus on todellakin askel oikeaan suuntaan ja hallituksen esittämiä toimenpiteitä huomattavasti sovinnollisempi, suorastaan parempi vaihtoehto. Kuitenkin tässä sinänsä tärkeän kilpailukyvyn innokkaassa parantelussa on jälleen kerran unohdettu vaikutusten arviointi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-03-03T16:18:38,2016-03-03T16:19:00,Tarkistettu,1.1 2016_18_24,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos ei löydy vastaajaa, niin täytyy pääministerin vastata. Ensinnäkin vaikutusten arvioinnista. Työmarkkinajärjestöt ovat tietääkseni tehneet hyvin huolellista arviointia tämän prosessin aikana, ja julkisia näistä nyt ovat nämä työllisyysarvioinnit. Tässäkin salissa on kyseenalaistettu sitä, saadaanko näillä kilpailukykytoimilla työllisyysvaikutuksia. Nyt työmarkkinajärjestöt itse arvioivat niiden vaikutusten olevan huomattavasti suuremmat kuin me olemme uskaltaneet arvioida, joten ainakin tämä osa tässä näyttäisi nyt olevan kovalla pohjalla, koska siitä on hyvin laaja yhteisymmärrys. Me tulemme sitten tekemään tästä huolellisen arvion siitä, mitä vaikutuksia tämä tuo erityisesti matalapalkka-aloilla, kun sopimuspaketti saadaan maaliin. Tässä yhteydessä on varmaan syytä vedota nyt kaikkiin osapuoliin ja myöskin tähän saliin, että tekisimme kaikkemme, että kaikki hyväksyisivät tämän käsillä olevan paketin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-03T16:19:34,2016-03-03T16:20:45,Tarkistettu,1.1 2016_18_25,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp," Ärade talman! Ledamot Wallin hänvisade till flitfällor, kannustinloukkuja, och frågade också hur vi kommer att se på den här helheten. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,sv,Alexander Stubb,1031,2016-03-03T16:20:45,2016-03-03T16:21:26,Tarkistettu,1.1 2016_18_26,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hieno neuvottelutulos, joka meillä nyt on pöydässä, osoittaa, että yhteiskunnassa laajasti on nyt ymmärretty isänmaan hätä ja työllisyyden merkitys tämän maan hyvinvoinnin tulevaisuudelle. Työmarkkinaosapuolten neuvottelema sisältö ansaitsee tosiaan kiitosta monessakin mielessä. Sopimusyhteiskunta on nyt osoittanut kykenevänsä ajan vaatimiin päätöksiin. Me olemme jo pitkään eläneet avoimessa taloudessa ja nyt olemme tulleet siihen kohtaan, kun todella alamme tehdä niitä päätöksiä, joita vaaditaan, että meidän hyvinvointimme säilyy tässä tilanteessa. Palkansaajien omat etujärjestöt ovat neuvotelleet sisältöä, mikä osoittaa kriisitietoisuutta ja laajaa yhteiskunnallista ymmärrystä. Herra pääministeri, kuvasitte sopua tuoreeltaan historialliseksi. Talousasiantuntijat ovat kuvanneet sitä yhteiskunnalliseksi älykkyystestiksi. Voitteko vielä avata, miten sopimuksen merkitys hallitusohjelman toteutumisen suhteen hahmottuu ja mikä on yhteiskunnallisesti tämän merkitys laajemmin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-03-03T16:21:37,2016-03-03T16:22:44,Tarkistettu,1.1 2016_18_27,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen rajojen ulkopuolelta on jo tullut kiitosta siitä, että suomalainen yhteiskunta aina löytää keinon selviytyä vaikeassa tilanteessa. Tämä on osoitus siitä, että tässä tilanteessa on laajasti löydetty yhteisymmärrys ja pystytty tekemään yhdessä vaikeita päätöksiä. Minusta tämä on ehdottomasti se kaikkein tärkein arvo sille. Mitä tulee hallitusohjelmaan, niin nämä työllisyysvaikutukset, 110 000 työpaikan tavoite, täyttävät merkittävän osan toteutuessaan tuosta kokonaisuudesta. Se myöskin on tekemässä julkiselle taloudelle säästöjä. Meillä on siellä noin miljardin vaikutus julkiseen ta-louteen, jos tämä paketti toteutuu kokonaisuudessaan. Minä uskon, että tällä on myös merkittävä vaikutus ilmapiiriin, myöskin investointi-ilmapiiriin, Suomessa, että päästäisiin tästä apatian tilasta eteenpäin ja kasvun tielle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-03T16:22:45,2016-03-03T16:23:54,Tarkistettu,1.1 2016_18_28,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täältä opposition oikealta laidalta on hieman vaikea ymmärtää opposition vasenta laitaa, joka pahoittelee tätä syntynyttä sopimusta. Kyllä tämä on pienen tuuletuksen paikka. (Hälinää) Puheenjohtaja! Työmarkkinajärjestöjen ehdotuksessa ei ole mukana hallituksen esittämiä leikkauksia sairauspäiviin eikä lomiin. Sen sijaan esitys pitää sisällään yleisen työajan pidennyksen 24 tunnilla. Kuinka työajan pidennys toteutetaan, jätettiin jokaisen alan päätettäväksi. Tämänkaltainen ratkaisu ei ole optimaalinen mikro- ja pienyrityksille. EK ei edusta koko kenttää, siinä ovat mukana vain järjestäytyneet työnantajat. Yhteiskuntasopimus koskee kuitenkin myös mikro- ja pienyrityksiä. Kysynkin: onko hallitus huomioinut pienyritysten tilanteen arvioidessaan syntynyttä ratkaisua, ja miten hallitus aikoo varmistaa, että myös pienyrittäjiä kuunnellaan jatkoneuvotteluissa ja työehtosopimuksissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-03-03T16:23:56,2016-03-03T16:25:05,Tarkistettu,1.1 2016_18_29,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Tämä edustaja Laukkasen kysymys on tietysti hyvin tärkeä pienyrittäjien kannalta, ja sen takia on sovittu tästä jatkosta sillä tavalla, että paikallisen sopimisen ja henkilöstön edustuksen kehittämistä — jotka kulkevat käsi kädessä, koska haluamme todella rakentaa luottamusta työpaikoilla ja yrityksissä — viedään eteenpäin lainsäädäntötien osalta tässä Timosen työryhmässä samalla, kun tätä edistetään työehtosopimusten kautta TES-järjestelmän varassa. Eli nyt edetään tämän kilpailukykysopimuksen mukaisesti niin, että jos SAK:n hallitus hyväksyy tämän kilpailukykysopimuksen ensi maanantaina, käynnistyvät toimialakohtaiset TES-neuvottelut, joissa käsitellään paitsi palkkoja myös paikallista sopimista, ja touko—kesäkuun vaihteessa arvioidaan sitä, minkälaista lainsäädäntöä tarvitaan, jotta varmistetaan toimivat pelisäännöt paikalliselle sopimiselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-03-03T16:25:08,2016-03-03T16:26:16,Tarkistettu,1.1 2016_18_30,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,Pääministeri täydentää.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_31,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On juuri niin kuin ministeri Rehn tuossa vastasi. Tuon vielä sen näkökulman tässä esille, että pidän äärimmäisen tärkeänä, että nyt nämä neuvottelut käydään toimialakohtaisesti ja jokaisella toimialalla: joissakin on pekkaspäiviä, joissakin on pidempiä lomia, joissakin on joitakin muita, joita pystytään nyt tässä toimialakohtaisesti soveltamaan. Se sama sovellus sopii myöskin sitten pienille ja mikroyrityksille. Eli kyllä katson, että tässä saadaan aika hyvä pohja tämän työajan sopivalle jakaantumiselle ja toimialakohtaiset erot saadaan hyvin otettua huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-03T16:26:17,2016-03-03T16:27:03,Tarkistettu,1.1 2016_18_32,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri, te totesitte äsken, että kaikkien tulisi toimia sen eteen, että tätä nyt syntynyttä neuvottelutulosta noudatetaan. Siellähän todetaan toisessa kappaleessa, että työmarkkinajärjestöt sekä työnantajapuolelta että palkansaajapuolelta edellyttävät, että hallitus pidättäytyy näistä leikkauksista ja hallitus pidättäytyy veronkorotuksista sekä myöskin sitten huolehtii siitä, että jollakin tavalla ostovoimaa vahvistetaan. Kysyn nyt sitä, oletteko te sitoutuneet näihin edellytyksiin, jotka tuon neuvottelutuloksen osana ovat. Toinen kysymys liittyy niihin paikallisen sopimisen ehtoihin. Hallitushan asetti neuvotteluille ehdon, että pitää pystyä paikallisesti sopimaan ilman työehtosopimusvaikutuksia palkoista, työajoista ja erillisistä lisistä. Pitääkö tämän toteutua nyt kaikissa työehtosopimuksissa, niillä sadoilla työehtosopimuksen aloilla, vai miten hallitus tulee arvioimaan kesäkuussa tätä? Tämä on aika oleellinen kysymys, kun mietitään, miten (Puhemies koputtaa) näitä sopimuksia lähtee syntymään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-03-03T16:27:05,2016-03-03T16:28:08,Tarkistettu,1.1 2016_18_33,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen käynyt eilen kaikkien työmarkkinajohtajien kanssa läpi nimenomaan tämän neuvottelutuloksen kolmannen kappaleen, johon varmasti viittasitte, ja me ymmärrämme sen samalla tavalla, tiedämme, missä järjestyksessä ja miten toimitaan. Minä en usko, että tässä on mitään ongelmaa. Siihen, että nyt pystyisimme absoluuttisesti lupaamaan jotakin, jossa on kuitenkin miljardien kokonaisuuksista kysymys, kyllä ymmärrystä löytyi. Se riippuu siitä, mikä on neuvottelutulos. Me tiedämme, miten lopputulos lasketaan, ja me tiedämme, että ensin sieltä poistetaan nämä lisäsäästöt ja veronkorotukset ja sen jälkeen sitten, jos vielä tilaa on, mennään sinne veronalennusten puolelle. Tästä on yhteisymmärrys olemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-03T16:28:10,2016-03-03T16:29:05,Tarkistettu,1.1 2016_18_34,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Jari,Lindström,Oikeus- ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tähän paikalliseen sopimiseen ja siihen liittyvään kirjaukseen: Me lähdemme siis siitä, että kun 17. päivä helmikuuta me kerroimme tämän riman, miten me näemme tämän paikallisen sopimisen etenemisen, ja sitten tuli tämä sopimusluonnos — luonnos se vielä toistaiseksi on, koska sitä eivät kaikki ole hyväksyneet — niin me päätimme, että jotta nämä menisivät kunnianhimoisemmin paikallisesti TES-kierroksella läpi, niin tällainen kannuste eli porkkana on siellä mukana, että yrittäkää viedä tämä kunnianhimoisemmin näillä 17. päivä helmikuuta annetuilla hallituksen lähtökohdilla paikalliseen sopimiseen ja henkilöstön aseman kehittämiseen. Se on siis se rima, jota me toivomme tavoiteltavan nyt tässä TES-kierroksella, liittokierroksella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-03-03T16:29:06,2016-03-03T16:29:58,Tarkistettu,1.1 2016_18_35,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on ennen kaikkea työllisyysratkaisu: ainakin 35 000 suomalaista pääsee tämän vuoksi töihin, todennäköisesti enemmän. On hienoa, että siitä on voitu yhteisesti sopia, ja siitä hatunnosto kaikille, jotka ovat olleet mukana. Ja toivoa sopii, että nyt tämän sopimuksen hyväksyminen myös SAK:n osalta on hyvin kattava. Tästä paikallisesta sopimisesta haluan sanoa sen, että tämä on ensinnäkin ensimmäinen kerta, kun tällä tasolla paikallinen sopiminen etenee näin merkittävästi. Kysyisin siihen liittyvästä selviytymislausekkeesta, joka nyt näihin TES-sopimuksiin on tulossa. Sen ajatuksenahan on se, että kun yrityksissä on vaikea tilanne ja ollaan sen tilanteen edessä, että saatetaan joutua irtisanomaan tai lomauttamaan, niin silloin voitaisiin tehdä paikallinen ratkaisu, jolla turvataan ne työpaikat. Ja se olisi nimenomaan työntekijöiden etu, että se työpaikka siellä säilyy. Mitä uskotte, millä kunnianhimon tasolla TESeissä tähän tartutaan, jotta tästä sopimuksesta (Puhemies koputtaa) tulee aidosti iso hyöty myös tästä näkökulmasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-03-03T16:30:00,2016-03-03T16:31:07,Tarkistettu,1.1 2016_18_36,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Satonen puhuu juuri niin kuin se asia on. Se selviytymislauseke on nimenomaan siihen tilanteeseen, jossa ovat uhkana irtisanomiset tai lomautukset. Pitää katsoa sitten yhdessä, mikä se tilanne on: ei niin, että jompikumpi osapuoli toteaa — esimerkiksi tässä yleisesti pelkona on se, että työnantaja sanelee, että nyt on tilanne — vaan se katsotaan yhdessä. Se on se ajatus, ja se on koko ajan ollut se pointti tässä, että tämä tehdään yhdessä. Voisin sanoa, että minun mielestäni tämä on kyllä sekä työnantajien että työntekijöitten etu, että päästään tässä asiassa eteenpäin. Minun on hyvin vaikea nähdä, miksi tämä ei voisi mennä eteenpäin. Kyllä minä uskon näin entisenä duunarina, että myös siellä nähdään tämä hyvin viisaaksi, ja tämmöistä paikallista sopimistahan jo nyt käytetään hyvin paljon, nyt tätä toisin sopimisen mahdollisuutta vaan laajennetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-03-03T16:31:08,2016-03-03T16:32:03,Tarkistettu,1.1 2016_18_37,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tyytyväisiä siihen, että yhteiskuntasopimus syntyi ja sopu saavutettiin. Hallituksen kovien pakkolakien korvautuminen yhteiskuntasopimuksella on erittäin hyvä asia ja tämän viikon hyvä uutinen. Mutta on kuitenkin pakko olla tyytymätön ja pettynyt siihen, että jälleen kerran käytiin pienituloisten naisten, erityisesti julkisen sektorin naisten, kukkarolla. On hyvin vaikea hyväksyä sitä, että maksajiksi joutuvat kerta toisensa jälkeen julkisen sektorin pienipalkkaiset naiset. Yhteiskuntasopimusta ei toki kirjoittanut hallitus, mutta hallitus on kuitenkin vastuussa kokonaisuudesta, siitä että meillä tehdään päätöksiä, jotka kohtelevat ihmisiä tasavertaisesti ja muodostavat oikeudenmukaisen, hyväksyttävän kokonaisuuden, jolla myös parannetaan tasa-arvoa. Hallituksen omat aikaisemmat päätökset ovat jo iskeneet kaikkein pahiten pienituloisiin naisiin, muun muassa päivähoito-oikeuden leikkaus ja terveysmaksujen korotukset. (Puhemies koputtaa) Siksi kysyn: aikooko hallitus jollain tavalla tehdä tästä kokonaisuudesta hyväksyttävämmän ja tasa-arvoisemman omilla päätöksillään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-03-03T16:32:05,2016-03-03T16:33:16,Tarkistettu,1.1 2016_18_38,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,Vastaako pääministeri? — Pääministeri Sipilä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_39,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tätä kokonaisuutta, tätä pakettia, ole suunnattu kyllä mitenkään julkisen sektorin naisia vastaan. Nyt minä haluan korostaa, että tämä on työmarkkinajärjestöjen yhdessä sopima asia eikä hallitus ole nyt tätä ratkaisua ohjannut. Me olemme hyväksyneet sen, mitä työmarkkinajärjestöt ovat keskenään päättäneet ja yhdessä sopineet, eli arvostamme sitä, että tämmöinen ratkaisu on syntynyt, ja niin kuin tuossa kyselytunnin alussa moneenkin kertaan totesin, ymmärrämme hyvin sen tuskan, mikä tämän päätöksen takana on, ja arvostamme sitä, että nyt työssä käyvät ovat tulleet vastaan suomalaisen työttömän hyväksi sillä tavalla, että uusia työtilaisuuksia myös erityisesti naisvaltaisille, työllistäville aloille tämä ratkaisu (Puhemies koputtaa) tuo mukanaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-03T16:33:16,2016-03-03T16:34:26,Tarkistettu,1.1 2016_18_40,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Juuri näin, siis lähtökohtaisestihan tämä on työmarkkinajärjestöjen ratkaisu. On toki yksi asia, jossa hallitus menee pidemmälle kuin mitä työmarkkinajärjestöt tekivät, ja se on vanhemmuuden kustannusten tasaus, ja se on toivottavasti sellainen toimenpide, joka nimenomaan edesauttaa sitä, että naiset tasa-arvoisesti työllistyvät ja pääsevät meidän työelämään mukaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-03T16:34:27,2016-03-03T16:34:58,Tarkistettu,1.1 2016_18_41,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp," Arvoisa puhemies! Todennäköisesti kaikki tässä maassa tietävät, että viennin ongelmat eivät ratkea työvoimakustannuksia laskemalla. Jos hallitus olisi oikeasti huolissaan Suomen kilpailukyvystä, se panostaisi koulutukseen, ei leikkaisi siitä; (Hälinää — Puhemies koputtaa) se monipuolistaisi viennin rakennetta, ei keskittäisi elinkeinotukia; se turvaisi kotimaista kysyntää, ei kurjistaisi sitä. Nyt hallitus on keskittynyt koko toimintakautensa ajan lähes yksinomaan ajamaan työvoimakustannusalea. Pääministeri, eikö olisi rehellistä myöntää, että kyseessä ei ole kilpailukyky vaan suuri puhallus palkansaajilta työnantajille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-03-03T16:34:59,2016-03-03T16:35:48,Tarkistettu,1.1 2016_18_42,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todella toivon, että tällaista viestiä ei laiteta eteenpäin. Se, että suomalainen vientiteollisuus ei olisi riippuvainen suomalaisen työvoiman kilpailukyvystä ja kustannustasosta, on kyllä väärä käsitys. Se, että suomalainen vientiteollisuus on hyvin pitkälle automatisoinut tuotantoaan ja niin edespäin, on sitä tuottavuuden lisäämistä. Mutta suomalainen vientiteollisuus käyttää paljon suomalaisia alihankkijoita, käyttää suomalaisia palveluja, ja kaikki se, mitä teemme täällä, myös veroratkaisut: jos veroaste nousee, niin se kiertyy suomalaisen viennin kilpailukyvyn kautta sitten koko ketjun työllisyyteen. Eli tällä ilman muuta on vaikutusta suomalaisen viennin kilpailukykyyn, ja kaikki ratkaisut, jotka koskevat palkkoja tai veroastetta, kiertyvät suomalaisen viennin kilpailukykyyn ja sitä kautta meidän työllisyysasteeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-03T16:35:49,2016-03-03T16:36:54,Tarkistettu,1.1 2016_18_43,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa- ja  kehitysministeri,KOK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me kaikki tiedämme Suomen viennin ongelmat. Vientimme on liian alhaisella tasolla. Me emme edelleenkään ole päässeet niiden huippuvuosien tasoon, missä olimme 2007. Se johtuu pitkälti rakenteellisista muutoksista meidän teollisuudessa mutta myös tästä kilpailukykyongelmasta. Kaikkein suurin ongelma on se, että meillä on liian vähän kansainvälisiä yrityksiä. Suuri osa, 24 prosenttia, meidän viennistä on noin viiden yrityksen harteilla. Noin 14 prosenttia meidän pk-yrityksistä on kansainvälisillä markkinoilla. Se, että me saamme uusia yrityksiä viemään, myymään tuotteitaan ulkomaille, sitä valtavan hyvää osaamista, mitä meillä on, on aivan avainkysymys, ja siihen tarvitaan juuri sitä, että me parannamme nimenomaan yritysten mahdollisuuksia kilpailla myös kustannuksilla eli parannamme kilpailukykyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-03-03T16:36:56,2016-03-03T16:37:49,Tarkistettu,1.1 2016_18_44,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos tämä ratkaisu, niin kuin toivotaan, keväällä voidaan todeta kattavaksi ja onnistuneeksi, se kertoo myös siitä, että tämä sopimusyhteiskunta on toiminut tässä yhteiskunnassa. Kun mietin vain niitä keskusteluja, joita tässäkin salissa on käyty aikaisemmin, niin tämä ei ihan jakamaton käsitys ole ollut. Nyt jos tässä onnistutaan, niin työmarkkinajärjestöt tekevät tämän hallituskauden tärkeimmän ratkaisun, mitä on maassa tehty tämän hallituskauden aikana. Tämä on hyvä pitää meidän mielessä. Sitten pitää arvioida tätä ratkaisua kokonaisuutena, siellä on paljon vaikeita yksityiskohtia, mutta arvioida kokonaisuutena siihen vaihtoehtoon nähden, mikä tässä maassa olisi pakkolakeineen ja sotkuineen syksyllä työmarkkinakentässä. Pitää hahmottaa myös tällä tavalla. Tässä paikallisen sopimisen ajattelussa tultiin sillä tavalla hyvälle tielle, että se on osa neuvottelujärjestelmää, ei mitään erillistä lakia, joka irrottaa paikallisen sopimisen neuvottelujärjestelmästä, ja sitä kautta sitä voidaan kehittää. Minun kysymykseni lopuksi olisi tähän liittyen: voisiko ajatella, kun tänä keväänä jaetaan 11 miljardia osinkoja, (Puhemies: Nyt on mennyt jo kovasti yliajalle!) että jos tämä elinkeinoelämä ottaisi osaa näihin talkoisiin edes maltistamalla osinkojen jakoa... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-03-03T16:37:50,2016-03-03T16:39:10,Tarkistettu,1.1 2016_18_45,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Ihalaisen kanssa siitä, että tämä oli voitto suomalaiselle sopimusyhteiskunnalle. Tämä sopimusyhteiskunta osoitti, että me pystymme toimimaan myöskin tällaisessa tilanteessa, jossa joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä toisinpäin epätyypillisellä ja ei-totutulla tavalla. Mitä tulee tähän paikalliseen sopimiseen, niin tässä prosessissa mukana olleena panin mielihyvin merkille sen, että itse asiassa tässä ei ole hirveätä riitaa olemassa palkansaajien ja työnantajien välillä vaan palkansaajajärjestöt ovat erittäinkin halukkaita hyvin samantasoisella rimalla viemään paikallista sopimista eteenpäin. Sanotaan, että tämä antoi kyllä uskoa siihen, että myöskin paikallisessa sopimisessa päästään jatkossa ottamaan myöskin lisäaskeleita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-03T16:39:10,2016-03-03T16:40:19,Tarkistettu,1.1 2016_18_46,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että sopimus on saatu aikaan, ja se on tärkeää, että Suomeen saadaan vakautta, että tänne voi tulla investointeja. Mutta sopimus ei ollut myöskään kivuton. Toivon, että hallitus arvioi sopimusta kokonaisuutena ja sen seurauksia pienituloisille suomalaisille ihmisille, myös työttömille, miten sitä työtä oikeasti saadaan luotua ja sitten erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisille aloille. Yrityksiltä pitäisi nyt edellyttää vastaamista huutoon, koska työllistämisen kynnys madaltuu. Miten hallitus aikoo toimia, että näitä investointeja Suomeen tulee? Toiseksi asia, mikä minulle ei ole avautunut ja mikä on kyllä suuri pettymys: Miksi niin hallituksen pakkolaeissa kuin tässäkin paketissa, tosin lievemmin, laitetaan julkisen sektorin erillisellä ratkaisulla julkisen sektorin naisvaltaiset alat maksamaan sosiaalivakuutusmaksujen alentamisesta kaikille? Se tuntuu epäreilulta lastenhoitajalle tai kätilölle, että miksi juuri hänen lomarahoistaan pitää leikata, siis 500 000 ihmistä julkisella sektorilla, ja se hyöty siirretään vientiteollisuudelle. Miten heidän palkanalennuksensa on välttämätön siihen? (Puhemies koputtaa) Eikö voisi ajatella reiluja ratkaisuja kaikille myös tältä osin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-03T16:40:21,2016-03-03T16:41:30,Tarkistettu,1.1 2016_18_47,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos tähän yksityiskohtaan tuossa sopimuksessa sanon oman mielipiteeni, olen samaa mieltä, että sen olisi pitänyt olla kaikkia koskeva. Mutta työmarkkinajärjestöt ovat päätyneet tällaiseen lopputulokseen, ja kunnioitan sitä sopimusyhteiskunnan synnyttämää sopimusta, ja olemme puoleltamme sen hyväksyneet. Mitä tulee investointeihin Suomeen, niin toivon todella ja vetoan myöskin yritysmaailmaan siinä, mikä oli edustaja Ihalaisenkin toinen kysymys, että tämän sopimuksen hyöty tulee investointeihin Suomeen. Tämä on nyt kyllä hallituksen ehdoton edellytys ja vetoomus, että investoinnit lähtevät liikkeelle ja tämä 35 000—45 000 uuden työpaikan tavoite lähtee todellakin toteutumaan tämän sopimuksen seurauksena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-03T16:41:31,2016-03-03T16:42:32,Tarkistettu,1.1 2016_18_48,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kela-maksun poiston luvattiin lisäävän työllisyyttä. Kun yhteisöveroa alennettiin, dynaamisia vaikutuksia piti tulla, työllisyyttä ja investointeja. Ja mikä oli seuraus? Meillä on pahin investointilama sitten 90-luvun, työttömyys vain kasvaa. Samaan aikaan dynaamiset vaikutukset näkyvät pörssissä: osakkaille jaetaan osinkoja 11 000 miljoonaa euroa. Se on niin valtava summa, että siitä on vaikea saada käsitys, mutta se vastaa 240 000 ihmisen työvoimakuluja vuodessa yksityisellä sektorilla keskimäärin. Nyt kysymys kuuluukin, että kun Kela-maksun poistolla, kun yhteisöveron alentamisella ei saatu investointeja ja työpaikkoja aikaan ja nyt ollaan siirtämässä 2 500 miljoonaa euroa työntekijöiltä työnantajille, niin kertokaa te, työministeri Lindström, millä te takaatte ja millä mekanismilla te varmistatte, (Puhemies koputtaa) että nämä työpaikat, jotka te olette luvannut, myös syntyvät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-03-03T16:42:33,2016-03-03T16:43:41,Tarkistettu,1.1 2016_18_49,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Semmoista lakia me tuskin pystymme säätämään, että pakotetaan työnantajat työllistämään tai investoimaan. Tässähän tavoitellaan kilpailukykyä, ja se kilpailukyky on varmaan se, mikä houkuttelee sitten niitä investointeja. Tälleenhän tämä menee. Eli kun saadaan kilpailukykyä ylemmäs, kun tehdään tämä ratkaisu, niin sillä houkutellaan myös niitä investointeja. Kyllä minä sen tunnustan, että se on enemmän toiveen asteella, kuten pääministeri äsken totesi. Se on toiveen asteella. Emmehän me voi pakottaa, mutta tämä luo edellytyksiä ihan toisenlaiselle ratkaisulle kuin esimerkiksi se, että me olisimme lähteneet ihan pakolla jotain määräämään, koska nyt tässä ovat työmarkkinajärjestöt mukana ja he ovat tajunneet, että tilanne on vakava. Minä uskon, että silloin kun he ovat mukana, niin tämä yhteiskunta hyötyy, koska silloin on iso porukka tässä tukena. Minä toivon todella maanantaina positiivista ratkaisua, niin että päästään eteenpäin ja saadaan ne 35 000 työpaikkaa tähän maahan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-03-03T16:43:43,2016-03-03T16:44:45,Tarkistettu,1.1 2016_18_50,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,Otetaan viimeinen kysymys tähän aiheeseen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_51,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu investoinneista ja työpaikoista. Ne ovat välttämättömiä tällä hetkellä Suomessa, jotta saamme kasvua aikaan. Myöskin sekä pääministeri että työministeri totesivat, että hallituksella ei ole käytettävissä keinoja siihen, miten investointeja saadaan liikkeelle. Esitetään toiveita, esitetään pyyntöjä, vetoomuksia, mutta eikö todellakaan hallituksella ole esittää mitään keinoja siihen, että yritykset, jotka tahkoavat suuria osinkoja, myös käyttävät nämä saamansa rahat Suomessa investointeihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-03-03T16:44:48,2016-03-03T16:45:38,Tarkistettu,1.1 2016_18_52,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä tahtoo tässä apatian ja negatiivisuuden keskellä unohtua se, mitä on jo tapahtumassa tuolla pinnan alla, elikkä meillä on paljon investointeja biotaloudessa, metsäteollisuus on uudistumassa hurjalla vauhdilla kohti biotaloutta, liikenteessä meillä on tulossa kännykkäfirmojen korvaavia investointeja Suomeen. Olin Intiassa kolme viikkoa sitten vienninedistämismatkalla ja siellä huomasin, kuinka vienti on selvästikin piristymässä. Suomalaisilla yrityksillä on tarjota juuri sitä, mitä tämä maailma tänä päivänä huutaa: uusiutuvaa energiaa. Meillä on esimerkkinä maailman puhtain maa, ja esimerkiksi siitä nouseva cleantech tulee kyllä näyttämään tietä. Ne investoinnit ovat lähteneet jo liikkeelle, ja uskon, että tämä yhteinen sopimus antaa siihen uuden buustin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-03T16:45:39,2016-03-03T16:46:40,Tarkistettu,1.1 2016_18_53,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksesta (Sirpa Paatero sd)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2016 vp,"Jotta jäisi aikaa myös muihin aiheisiin, tämä kysymys on nyt loppuun käsitelty.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_18_54,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tilanteesta (Anna-Maja Henriksson r) >>>Suullinen kysymys SKT 21/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Henriksson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_18_55,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tilanteesta (Anna-Maja Henriksson r) >>>Suullinen kysymys SKT 21/2016 vp,"Värderade fru talman, arvoisa puhemies! I offentligheten har vi fått höra att det inom regeringen tycks råda olika åsikter igen om vårdreformen och antalet vårdområden. Nu skulle det vara dags att också här i riksdagen få veta vad det är som gäller.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.2.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-03-03T16:46:47,2016-03-03T16:47:07,Tarkistettu,1.1 2016_18_56,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tilanteesta (Anna-Maja Henriksson r) >>>Suullinen kysymys SKT 21/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen valmistelu etenee niillä raiteilla, jotka yhtäältä ovat hallitusohjelmassa, toisaalta 7.11. hallituspuolueiden kesken sovittu. Siellä on kokonaisuus, jonka virkavalmistelu on kiihkeimmillään tällä hetkellä. Toistakymmentä ihmistä täysipäiväisesti ja yli sata henkeä oman työnsä ohella, muitten tehtävien ohella, tekee tätä valmistelua. Muistioita valmistuu, erilaisia vaihtoehtoja etsitään. Me olemme ihan suunnitellussa aikataulussa, ja kun koivussa on lehti — ja toivon mukaan kevät ei ole kyllä kovin aikainen — niin on koko lakipaketti eduskunnankin arvioitavana tilanteessa, jossa se on lausuntokierrokselle lähdössä. Olen erittäin luottavainen sen suhteen, että aikataulu pitää ja matka jatkuu eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-03T16:47:53,2016-03-03T16:48:45,Tarkistettu,1.1 2016_18_57,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tilanteesta (Anna-Maja Henriksson r) >>>Suullinen kysymys SKT 21/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_58,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tilanteesta (Anna-Maja Henriksson r) >>>Suullinen kysymys SKT 21/2016 vp,"Fru talman! Regeringen presenterade alldeles nyligen också sina linjedragningar när det gäller jourverksamheten och centraliseringen av den, och där kommer man med kraftiga åtgärder nog att försämra möjligheten till dygnetruntjour på många ställen i vårt land.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.2.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-03-03T16:48:50,2016-03-03T16:49:10,Tarkistettu,1.1 2016_18_59,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tilanteesta (Anna-Maja Henriksson r) >>>Suullinen kysymys SKT 21/2016 vp,"Ihmiset, arvoisa rouva puhemies, saavat siinä tilanteessa, jossa tarvitsevat kiireellisen avun, parhaan mahdollisen hoidon turvallisesti koko maassa. Toisekseen, viime kädessä eduskunta päättää sen, millainen terveydenhuoltolain muutos näitten päivystysten osalta tehdään. Valmistelussa on aivan normaalin säädösvalmistelun aikataululla ja tavalla, miten budjettilakia valmistellaan, terveydenhuoltolain muutos, kolmen asetuksen muutos, joka on tulossa lausuntokierrokselle ja lähdössä lausuntokierrokselle niin alueille, kuntiin, sairaanhoitopiireihin kuin maakuntiinkin, niin että budjettilain aikataulussa on mahdollisuus nämä terveydenhuoltolain ratkaisut tehdä. Viimeinen sanahan on sitten eduskunnan sanottavana siitä, miten tämä päivystyksen kokonaisuus muotoutuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-03T16:49:45,2016-03-03T16:50:40,Tarkistettu,1.1 2016_18_60,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tilanteesta (Anna-Maja Henriksson r) >>>Suullinen kysymys SKT 21/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä tietohan mahdollisesta perustuslakiongelmasta koskien sote-alueitten määrää ja jaottelua on ollut meillä ainakin parlamentaarisessa seurantaryhmässä jo joulukuusta lähtien, mutta sitä ei ole sen kummemmin tuotu julki, koska tilanne on se, että on annettu ymmärtää, että tämä ongelma on myös ratkaistavissa. Kun ei mitään muuta tietoa ole tähän asti tullut, niin ainakin itse lähden siitä, että tämä ongelma on ratkaistavissa. Totta kai on niin, että tähän haluttaisiin aika pian selvyys, ja siihen ehkä kaipaisin ministeriltä nyt jotakin valotusta. Sitten toinen ongelma, joka on noussut esiin, ovat nämä maakuntavaalit, jotka ovat ihan olennainen osa tätä järjestelmää. Viime vaalikaudella perustuslakivaliokunta linjasi, että kaikkein ongelmattomin tapa toteuttaa sote-uudistus on nimenomaan suorilla vaaleilla valittavat maakuntavaltuustot. Onhan nyt niin, että edelleenkin lähdetään siitä, että tämä uudistus toteutetaan vaalien kautta, niin että ensimmäiset maakuntavaltuustot valitaan vaaleilla eikä kunnanvaltuustojen toimesta? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!) ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.2.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-03-03T16:50:42,2016-03-03T16:51:44,Tarkistettu,1.1 2016_18_61,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja  uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tilanteesta (Anna-Maja Henriksson r) >>>Suullinen kysymys SKT 21/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä on ollut useampia vaihtoehtoja esillä, emmekä me ole hallituksessa vielä lopullisesti linjanneet, mutta paljon tulee juuri teidän esittämänne kaltaista palautetta siitä, että heti ensimmäiset maakuntavaltuustot olisi hyvä valita suorilla vaaleilla. Sitten totean sen, että se on totta kai lähtökohta, että jos itsehallintoalueita tehdään, niin siihen kuuluu suora kansanvaali. Nyt kun tässä on ongelmia osittain sen takia, että meillä on tulevat kuntavaalit huhtikuussa 2017, joka olisi paras ajankohta muillekin vaaleille, niin se ei ole mahdollista, koska tämä muu lainsäädäntö ei siihen ehdi. Sen takia tässä on käyty eri vaihtoehdoista keskustelua, mutta totean sen, että tänä päivänä juuri reformiministerit ovat yhdessä linjanneet sen, että tulevat kuntavaalit pidetään huhtikuussa 2017, eli niitä ei olla siirtämässä siitä yhtään minnekään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-03-03T16:51:48,,Tarkistettu,1.1 2016_18_62,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tilanteesta (Anna-Maja Henriksson r) >>>Suullinen kysymys SKT 21/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä tätä hämmennystä on lisännyt se, että julkisuuteen on tullut monenlaisia eri aluelukumääriä, ihan hallituksen sisältäkin. On puhuttu viidestä alueesta, 12 päivystyssairaala-alueesta, sitten ovat nämä 15 ja 18, jotka olivat marraskuun linjauksessa hallituksella. Olisi varmasti hyvä eduskunnankin saada tietää valaistusta siihen, miltä pohjalta tätä ollaan valmistelemassa, koska valiokunnan puheenjohtajana olen huolissani siitä, pitääkö tämä aikataulu, että me saamme sitten lakiesityksen, joka on toteutettavissa ja vietävissä lävitse. Ja kun alueilla kanssa kovasti kysytään sitä, millä tavalla tullaan eteenpäin menemään, niin, arvoisa peruspalveluministeri, voisitteko valaista sitä, miltä pohjalta tätä valmistelua ministeriössä nyt tehdään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-03-03T16:52:44,2016-03-03T16:53:40,Tarkistettu,1.1 2016_18_63,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tilanteesta (Anna-Maja Henriksson r) >>>Suullinen kysymys SKT 21/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ilma on sakeanaan huhuja. Tässä tehtävässä on koko ajan takamatkalla näitten huhujen alaspuhumisen osalta. Meidän valmistelumme — alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin johdolla virkavalmistelu ja meidän poliitikkojen vastuulla oleva valmistelu — etenee täsmälleen sillä aikataululla kuin on hallituksen piirissä ja laajemminkin linjattu viime kesän jälkeen. Tämä on, arvoisa puhemies, siitä mielenkiintoinen asia tässäkin istuntosalissa, että vuoroon oppositiostakin vaaditaan, että valmistelu pitäisi aloittaa alusta, ja toisaalta halutaan kiirehtiä, tietää juuri tässä ja nyt eksaktisti. Me yritämme tehdä niin huolellisen valmistelun, että siinä vaiheessa, kun lakipaketti on eduskunnassa ja perustuslakivaliokunnan arvioitavana, se kokonaisuus on sitten hyväksyttävissä koko pakettina, niin aluemäärän kuin muittenkin keskeisten ratkaisujen osalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-03T16:53:42,2016-03-03T16:54:46,Tarkistettu,1.1 2016_18_64,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tilanteesta (Anna-Maja Henriksson r) >>>Suullinen kysymys SKT 21/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvin tärkeää, että sote-lainsäädäntö, -järjestämislaki, valmistellaan huolella ja saadaan eduskuntaan sellainen kokonaisuus, joka huolellisen käsittelyn jälkeen voidaan hyväksyä. Kun nyt julkisuudessa on käyty keskustelua tästä mallista, jonka hallitus on päättänyt, 18 ja 15, ja me, ketkä olemme tätä pitkään katsoneet, olemme pohtineet tätä perustuslaillistakin näkökulmaa, olisi tärkeää, että mahdollisimman pian vastaava ministeri ja hallitus toisivat julkiseen keskusteluun, miten tämä konkreettisesti viedään eteenpäin, ihan ne laskelmat, millä tavalla tällä mallilla saadaan hallituksen asettamat tavoitteet sote-uudistukselle saavutettua ja myöskin perustuslaillinen arvio. On tärkeää, että tämä mahdollisimman pian saadaan avoimeen julkiseen keskusteluun. Mutta kysyn, kun tuo laki on lähdössä lausunnolle ihan kevään korvilla: niin kuin ministeri sanoi, onhan varmasti niin, että sen mukana saadaan myöskin rahoitusratkaisuja, koska on äärimmäisen tärkeää, että tuo kokonaisuus on arvioitavissa, kun kunnat ja muut siitä (Puhemies koputtaa) lausuntonsa antavat? Ja lopuksi sanon: jos tuossa mallissa on jotakin korjattavaa, toivon, että se korjataan mahdollisimman pian.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-03-03T16:54:48,2016-03-03T16:55:57,Tarkistettu,1.1 2016_18_65,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tilanteesta (Anna-Maja Henriksson r) >>>Suullinen kysymys SKT 21/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä maassa on noin tusinan verran henkilöitä, jotka tulevat tekemään aikanaan siitä hallituksen esityksestä, jonka eduskunta saa, kokonaisarvion. Valmistelun osalta, mitä parempaan lopputulokseen ja kokonaisuuteen päästään siinä tilanteessa, kun tämä koko paketti on — tässä on vielä kuukausien valmistelu lausuntokierroksineen edessä — mitä vähemmän siellä on lähtökohtaisesti sellaisia kysymysmerkkejä, jotka eivät ole perustuslain kanssa sopusoinnussa, niin sen parempi lopputulos tulee. Toisekseen, tämän kokonaisuuden yksi ydinhän on, että rahoitusratkaisu syntyy. Vuosi sitten tähän aikaan eduskunnan perustuslakivaliokunta käsitteli silloista hallituksen esitystä, ja silloin yritettiin ja kysyttiin suoraan, että entäs jos jätettäisiin rahoitusratkaisu pois. Vastaus oli: se on niin olennainen osa kokonaisuutta, että se on osa tämän koko lakipaketin aivan ydintä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-03T16:55:57,2016-03-03T16:57:02,Tarkistettu,1.1 2016_18_66,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tilanteesta (Anna-Maja Henriksson r) >>>Suullinen kysymys SKT 21/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tässä ulkopuolelta on tullut vähän hämmentynyt olo, ja tietenkin me kaikki toivomme, että nimenomaan tässä sote-ratkaisussa potilaan ja asiakkaan paras tulisi toteutumaan. Tietenkin edelleenkin hämmentää, että nämä perustuslailliset kysymykset jälleen kerran ovat nousseet esille, ja olisinkin halunnut vähän tarkemmin tietää, mikä siellä nytten on se, mikä on eniten hankauksessa: Onko se tämä alueitten määrä, se, että se on 15 ja 18? Onko vaikea rakentaa sitä rahoitusratkaisua, koska me tiedämme, että tästähän tulee myöskin suuri verouudistus ja tähän tulee valtionosuusuudistus kylkeen? Millä tavalla nämä kaikki tullaan ratkaisemaan? Lisäksi vielä sitten, jos mietitään tätä ministeri Vehviläisen esille nostamaa mahdollisuutta, että meillä ei olisikaan suora vaali, se tuntuisi todellakin hyvin erikoiselta ratkaisulta ja olisi varmasti vastoin itsehallinnon henkeä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-03-03T16:57:03,2016-03-03T16:57:58,Tarkistettu,1.1 2016_18_67,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tilanteesta (Anna-Maja Henriksson r) >>>Suullinen kysymys SKT 21/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työtä sen eteen, että asuinpaikasta ja rahapussin paksuudesta riippumatta suomalaisilla olisi jatkossakin ne hyvinvoinnin ja terveyden palvelut, joita olisi tarvittaessa saatavilla, on tehty noin 15 vuotta. Matka on edennyt niin pitkälle, että viime talvena meillä oli eduskunnan käsittelyssä lakikokonaisuus, joka sittemmin kaatui perustuslaissa oleviin ongelmiin. Nyt on siitä valmistelusta saatu paljonkin oppia, me emme ole lähteneet tyhjän päältä. No, sitten se, miten tästä eteenpäin, miten valmistelu etenee. On olemassa avoimia kysymyksiä, ja tämä on sen kokoluokan ratkaisu, että sote on maalissa ja valmiina sillä hetkellä, kun eduskunnan puhemies toisessa käsittelyssä lyö nuijan pöytään. Siihen asti meillä on asioita, jotka ovat avoimia, siihen asti meillä on kysymyksiä, joihin vain pitää etsiä ratkaisut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-03T16:57:59,2016-03-03T16:58:57,Tarkistettu,1.1 2016_18_68,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tilanteesta (Anna-Maja Henriksson r) >>>Suullinen kysymys SKT 21/2016 vp,Vielä yksi kysymys.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_69,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tilanteesta (Anna-Maja Henriksson r) >>>Suullinen kysymys SKT 21/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sote- ja maakuntauudistus on mielestäni yksi aivan keskeisimmistä ja tärkeimmistä uudistuksista Suomessa, ja se täytyy saada maaliin, se täytyy saada tehtyä. Tähän tarvitaan poliittista johtajuutta ja sitoutumista. Nämä perusasiat sote-uudistuksesta olisi tullut linjata jo hallitusohjelman yhteydessä, koska nyt näyttää siltä, että suuria erimielisyyksiä näistä ihan perusasioista on hallituksen sisällä. On muistettava, että tärkeintä tässä on turvata ihmisille palveluiden saaminen, lääkäriin pääsy, mutta nyt, kun joudutaan kiistelemään edelleen näistä perusasioista, ihminen ja ihmisen palvelut tuntuvat unohtuvan. Nyt alueilla odotetaan päätöksiä, että päästään eteenpäin. Nyt pitäisi saada mahdollisimman äkkiä selkeä päätös alueista, selkeä päätös rahoituksesta. Kysyisin ministeriltä, eikö tämä sekava 15/18-aluejako olisi syytä jo haudata ja mennä eteenpäin selkeällä (Puhemies koputtaa) 18 alueen mallilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-03-03T16:59:00,2016-03-03T17:00:07,Tarkistettu,1.1 2016_18_70,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tilanteesta (Anna-Maja Henriksson r) >>>Suullinen kysymys SKT 21/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Perusasiat on linjattu. Sitä linjaustyötä on nyt valmisteltu. Perusasia on, että asuinpaikasta riippumatta, rahapussin paksuudesta riippumatta meillä on Suomessa jatkossakin se palvelulupaus, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saatavilla. Muun muassa se selkänoja, joka tällä hetkellä tälle työlle on, on se kokemus ja ne päätökset, ne ratkaisut, ne lausunnot, ne mietinnöt, ne lukuisat työryhmäpaperit, jotka ovat vuosien varrella syntyneet. Vuosi sitten tähän aikaan eduskunnan perustuslakivaliokunta käsitteli silloista hallituksen esitystä. Toisaalta, arvoisa rouva puhemies, viesti alueille: sitä paremmin lähipalvelut turvataan, sitä paremmin eri alueiden erityispiirteet kyetään huomioimaan, mitä pitemmälle alueet itse vievät valmistelutyötä eteenpäin. Meillä on näyttöjä Suomessa siitä, että kaiken epävarmuuden keskellä on tehty oikeinkin hyviä ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-03T17:00:08,2016-03-03T17:01:12,Tarkistettu,1.1 2016_18_71,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_18_72,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Työelämävaliokunnan varapuheenjohtajana esittelen valiokunnan mietinnön. Hallituksen esityksessä vuosilomalain ja merimiesten vuosilomalain mukaista työssäolon veroista aikaa koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, (Hälinää — Puhemies koputtaa) että äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta vuosilomaa kertyy jatkossa enintään 6 kuukauden ajalta. Sairausvakuutuslain säännöstä työnantajien oikeudesta vuosilomakertymien korvaukseen ehdotetaan samalla muutettavaksi siten, että korvaus koskee vain ehdotettua 6 kuukauden lakisääteistä kertymää. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vuosilomalain säännöksiä siten, että vuosiloman 6 ensimmäistä työkyvyttömyyspäivää ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta lomapäivien siirtoon. Omavastuupäiväsääntelystä huolimatta jokaiselle, joka on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut vähintään 4 viikon vuosiloman, turvataan oikeus vähintään 4 viikon vuotuiseen vuosilomaan. Ehdotetut muutokset perustuvat pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan, ja niiden tavoitteena on säästää julkisen talouden menoja. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin: Työnantajille ehdotetuista muutoksista aiheutuvat kustannussäästöt toteutuvat pääasiassa vain yksityisen sektorin aloilla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntasektorilla työnantajan saamat sairausvakuutuslain mukaiset vuosilomakustannuskorvaukset alenisivat noin 10 miljoonalla eurolla vuodessa niin kauan kuin loman ansainta virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti pysyy ennallaan. Valiokunta pitää tältä osin esitystä kuntien talouden kannalta hankalana mutta katsoo, että esitys ei kuitenkaan kokonaisuutena heikennä julkista taloutta. Lakimuutoksen vaikutukset kohdistuvat käytännössä voimakkaammin äiteihin, ja erityisesti äitien vuosilomaoikeuden ansaintaa rajoitetaan, koska äitien pitämät perhevapaajaksot ovat isien pitämiä jaksoja pidempiä. Koska äidit käytännössä pitävät vanhempainvapaasta suurimman osan, ehdotettu muutos lyhentää äitien perhevapaa-ajalta karttuvaa vuosilomaa lähes 40 prosenttia. Isien vuosilomat sen sijaan eivät juurikaan lyhene, koska isien vanhempainvapaat ovat lyhyempiä kuin äitien. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että vaikka muutos ei henkilötasolla kohtele yksinhuoltajia toisin kuin kahden huoltajan perheitä, se käytännössä heikentää etenkin heidän lomaetuuksiaan, koska yksinhuoltajaperheille kertyy vuosilomaa vain yhdeltä huoltajalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että vuosilomalain kokonaisuudistuksessa yksinhuoltajaperheiden tilanne selvitetään. Tasa-arvovaltuutetun mielestä esitys asettaa äidit epäedulliseen asemaan voimassa olevaan lakiin verrattuna. Valtuutettu katsoo myös, että esitys on syrjivä, sillä yksinhuoltajat ovat pääosin naisia. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että esitys on vaikutusten vuoksi hankalasti yhteensovitettavissa välillisen syrjinnän kiellon ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan perustuslaillisen toimeksiannon kanssa. Toisaalta perustuslakivaliokunta katsoo, että esityksen ongelmallisuutta vähentää se, että vanhempainvapaa on jaettavissa äidin ja isän kesken ja sääntelyn vaikutukset riippuvat viime kädessä perheiden valinnasta. Perustuslakivaliokunta ei pidä ehdotusta perustuslaissa kiellettynä syrjintänä mutta katsoo, että perustuslain mukainen sukupuolten tasa-arvon edistämisvelvoite puoltaa sitä, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta harkitsisi esityksen muuttamista tavalla, joka tosiasiallisilta vaikutuksiltaan kohdistuisi ehdotettua yhdenvertaisemmin naisiin ja miehiin. Valiokunta pitää tasa-arvovaltuutetun ja perustuslakivaliokunnan arvioita lain sukupuolivaikutuksista tärkeinä ja huomionarvoisina. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että ehdotuksella on myös sukupuolten tasa-arvon parantamiseen tähtääviä vaikutuksia. Muutoksen arvioidaan hallituksen esityksen mukaan tasoittavan perhevapaiden vaikutuksia, jos se kannustaa miehiä käyttämään nykyistä enemmän vanhempainvapaita. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen siitä, että valtioneuvoston on tarkoin seurattava lain vaikutuksia sukupuolten tasa-arvon tosiasialliseen toteutumiseen työelämässä ja tarvittaessa ryhdyttävä asian vaatimiin korjaustoimenpiteisiin. Valiokunta korostaa erityisesti yksinhuoltajien aseman seuraamista. Valiokunta edellyttää, että hallitus antaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle asiasta selvityksen vuoden 2018 loppuun mennessä, ellei vuosilomalain kokonaisuudistusta toteuteta ennen sitä. Sitten tämän lain toinen kohta. Esityksessä vuosilomalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työntekijän sairastuessa vuosilomansa aikana 6 ensimmäistä sairauspäivää ovat niin sanottuja omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta vuosiloman siirtämiseen myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus vähintään 4 viikon vuosilomaan työaikadirektiivin edellyttämällä tavalla. Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät 2. ja 3. lakiehdotuksen. Valiokunta ehdottaa kahta muutosta 1. lakiehdotukseen: Vuosilomalaissa on kolme lomapalkan laskentasääntöä, siihen ehdotetaan tarkennusta. Toiseksi valiokunta selkeyden vuoksi ehdottaa muutosta, jolla 7 §:ään saataisiin laskentasääntö, jonka mukaan työssäolon veroisena aikana pidetään 182 kalenteripäivän mittaista jaksoa. Näillä muutoksilla valiokunta ehdottaa hyväksyntää hallituksen esityksen 1. lakiehdotukselle. Korostan, että päätös ei ole yksimielinen vaan siihen on jätetty kaksi vastalausetta, joista toisessa myös henkilökohtaisesti olen osallisena.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-03-03T17:02:12,2016-03-03T17:08:33,Tarkistettu,1.1 2016_18_73,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus esittää heikennyksiä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta kertyvään vuosilomaan. Vuosilomalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuosilomalla sairastamisen kompensaatioon sisällytettäisiin myös kuuden päivän omavastuu. Heikennys kohdistuu vuosilomakarttumiin tavalla, joka jakautuu epätasa-arvoisesti naisten ja miesten välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jatkossa vanhempainvapaan osalta äidit saavat lomakertymää 51 päivää ja isät puolestaan 102 päivältä. Hallitus ei näin ollen ole ymmärtänyt äitiysloman biologista eli synnytykseen ja lapsen imettämiseen liittyvää taustaa. Perhe ei voi valita, kumpi vanhemmista tätä vapaata käyttää, vaan sen määrittää sukupuoli. Siksi hallituksen laskentamalli vanhempainvapaissa on sukupuolten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta syrjivä. Esitys myös kurittaa käytännössä yksinhuoltajia, joilla ei ole usein mahdollisuutta jakaa hoitovapaata toisen huoltajan kanssa. Toisaalta esitys pienentää erityisesti äitien lomapalkkaa ja lomarahaa ja siten lisää entisestään naisten ja miesten välistä perusteetonta palkkaeroa. Monesta eri näkökulmasta esitys siis heikentää varsinkin naisten asemaa ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Muun muassa tasa-arvovaltuutetun antamassa lausunnossa todetaan, että esitys asettaa äidit epäedulliseen asemaan voimassa olevaan lakiin verrattuna. Tasa-arvovaltuutettu ei kannata ehdotettua vuosilomaoikeuden rajoittamista perhevapaiden ajalta ja katsoo, että ehdotetut muutokset eivät täytä perusoikeuden rajoitukselta edellytettyjä hyväksyttävyys- ja suhteellisuusvaatimuksia. Myös perustuslakivaliokunnan lausunto on hyvin kriittinen muutokseen. Yksi sitaatti: ""Säästötavoite ei valiokunnan mielestä voisi sellaisenaan perustella poikkeamista perustuslaissa turvatusta ihmisten yhdenvertaisuudesta, eikä se voisi siten muodostaa hyväksyttävää perustetta asettaa ketään perustuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla eri asemaan sukupuolen perusteella."" Toisaalta tämän syrjinnän lisäksi vanhempainvapaiden vuosilomakarttuman heikennys monimutkaistaa lainsäädäntöä sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Myös toimeenpanossa on haasteita. Muun muassa Kelan lausunnossa todetaan, että Kelan on vaikea selvittää, milloin henkilö on työsopimuslain mukaisella vapaalla. Huomioisin myös, että esitys lisää kuntatyönantajien kustannuksia, koska käytännössä naisvaltaisten julkisten alojen osuus vanhemmuuden kustannuksista kasvaa. Hallituksen esitykseen kuuluu myös loma-ajan sairauspäivän kompensaatioheikennys. Hallitus esittää kuuden päivän karenssia sairauspäivän korvaukseen. Tämä esitys heikentää lainsäädännön ennakoitavuutta, koska edellisestäkään lainmuutoksesta ei ole vielä vaikutusten arviointeja. Muistuttaisin, että karenssivaihtoehtoa tutkittiin jo nykylain säätämisen yhteydessä mutta se osoittautui hallinnollisesti raskaaksi ja siitä luovuttiin. Kaavailtu muutos lisää hallinnollista taakkaa. Ensinnäkin se edellyttäisi työnantajalta mittavaa ja kustannuksia aiheuttavaa kirjanpitoa vuosilomien karttumisen ja sairauspäivien osalta. Toisaalta työntekijän taas olisi varmuuden vuoksi syytä toimittaa työnantajan hyväksymä selvitys jokaisesta yhdenkin päivän sairastamisestaan eli käytännössä lääkärintodistus. Tällainen poukkoileva ja byrokratiaa lisäävä lainsäädäntö on vastoin hallituksen pyrkimyksiä selkeyttää sääntelyä ja normeja. Hallituksen esityksellä on mielestäni ratkaisevia perustuslaillisia ongelmia. Myös esitellyt tavoitellut säästöt varsinkin julkisella sektorilla jäävät osin saavuttamatta. Hallinnollinen taakka uudistuksen myötä kasvaa, vanhemmuuden kustannusten tasaaminen ottaa takapakkia, ja esitys on yleisesti sekavaa ja epäjohdonmukaista lainsäädäntöä. Mielestäni olisi ollut selkeämpää sisällyttää kaikki vuosilomalakiin tulevat muutokset hallituksen lupaaman lain kokonaisuudistuksen yhteyteen. Edellä olevan perusteella tulemme esittämään asian toisen käsittelyn yhteydessä, että lakiehdotus hylätään vastalauseen perusteella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-03-03T17:08:36,2016-03-03T17:14:04,Tarkistettu,1.1 2016_18_74,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti haluan kommentoida nyt tähän edustaja Nurmisen ansiokkaaseen ja hyvin valmisteltuun puheenvuoroon, että asiasisällöstähän voi olla montaa mieltä, miten näitä vuosilomalakeja kannattaa muokata, mutta mitä tulee ratkaisemattomiin perustuslaillisiin ongelmiin — niin taisi edustaja Nurminen tuossa puheenvuorossaan sanoa — mistä lähtien meillä on perustuslakikysymykset ratkaissut oppositioeduskuntaryhmä? Eikö meillä edelleenkin perustuslakivaliokunta anna niitä lausuntoja? Itse satun olemaan siellä valiokunnassa, ja valiokunta kyllä totesi yksimielisesti, että tämä voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Minusta on, puhemies, vähän ikävää, että joka ikiseen poliittiseen riitaan meillä sotketaan nykyään perustuslaki ja hämmennetään kansalaisia ja ylipäänsä tätä keskustelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-03T17:14:09,2016-03-03T17:15:00,Tarkistettu,1.1 2016_18_75,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Oikeastaan tähän samaan: Edustaja Nurminen otti tästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta, täältä viimeiseltä sivulta, yhden lauseen, ja hän — itsekin olen siis perustuslakivaliokunnan jäsen ja myös työ- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen ja käsitellyt tätä molemmissa, erittäin tuttu asia — otti esille tämän, että perustuslakivaliokunta totesi muiden seikkojen yhteydessä, että säästötavoite ei valiokunnan, siis perustuslakivaliokunnan, mielestä voisi sellaisenaan perustella poikkeamista perustuslaissa turvatusta ihmisten yhdenvertaisuudesta. Kyllä, kyllä, mutta tässähän nyt jäi lukematta tämä ensimmäinen lause, jossa lukee, että tämän esityksen tavoitteena on säästää julkisen talouden menoja, eli säästötavoite, sekä rajoittaa työnantajalle perhevapaalla olevan työntekijän vuosilomasta aiheutuvia kustannuksia. Pitää lukea nämä kokonaisuudet eikä poimia täältä tosiaan haluttuja kohtia. Juuri niin kuin edustaja Kurvinen sanoi: perustuslakivaliokunta on tämän yksimielisesti ratkaissut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-03-03T17:15:02,2016-03-03T17:16:03,Tarkistettu,1.1 2016_18_76,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Mennäänpäs tähän tämän asian pihviin, ja tämän asian pihvihän on se, että nyt hallitus haluaa tehdä lainsäädäntöä, joka eriarvoistaa miehiä ja naisia. Sehän on tämän esityksen pihvi. Ja aika kauas ollaan tultu siitä, että hallitusohjelmassa hallitus toteaa, että Suomi on tasa-arvoinen maa. No, nyt voi vähän kysyä, rikkooko tässä nyt hallitus omaa ohjelmaansa tällä lainsäädännöllä, jolla halutaan todella yhä enenevässä määrin eriarvoistaa naisia ja miehiä, kun verrataan heitä toisiinsa. On varmaan ihan perustelua, niin kuin edustaja Nurminen tuossa hyvin ansiokkaasti pöntöstä kuvasi, mitkä ne tietyt vaikeudet ja pienet ongelmakohdat — eivätkä niin pienetkään ongelmakohdat — ovat, mitkä tähän lakiin liittyvät, ja olisi varmaan syytä, että tätä ihan yhdessä voitaisiin katsoa, että tätä todella pystyttäisiin lieventämään, nimenomaan näistä epätasa-arvoisista syistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-03-03T17:16:04,2016-03-03T17:17:04,Tarkistettu,1.1 2016_18_77,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp",Toteutamme tässä sellaisen pienen debatin. Täällä on useita pyydettyjä puheenvuoroja. Käymme niitä jonkun verran läpi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_78,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Martti,Talja,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä oikaistaan se omavastuu vuosilomalla sairastumisesta, 2013 tapahtunut virheellinen tulkinta Euroopan työaikadirektiivistä. Tällöin poistettiin 7 vuorokauden omavastuu sairastumisen yhteydessä, jos se osuu loman yhteyteen. Tällä esityksellä palautetaan omavastuu, millä on taloudellisia vaikutuksia työnantajille sillä tavalla, että kuitenkin siinä työnantajien kustannukset tulevat vähenemään. Se näkyy heti yksityisellä puolella, mutta julkisellakin puolella, kun asia viedään sitten työ- ja virkaehtosopimuksiin, siinä yhteydessä on säästöjä odotettavissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1321,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Martti Talja,1321,2016-03-03T17:17:22,2016-03-03T17:18:09,Tarkistettu,1.1 2016_18_79,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kysymys siitä, mitä ja miten perustuslakivaliokunnan sanomisia pitää tulkita, on ikuisuuskysymys, ja sitä on puitu tässä salissa aika monta kymmentä vuotta. On aivan selvää, että vaikeutettu säätämisjärjestys pitää ottaa vakavasti silloin, kun se on siellä ponnessa perässä, mutta myöskin perustuslakivaliokunnan muut sanomiset ovat painavaa ja harkittua tavaraa, jolla pitäisi olla jonkinlainen merkitys silloin, kun muut substanssivaliokunnat pohtivat sitä, miten he jonkin asian järjestävät tai hoitavat. Minä itse luin tämän perustuslakivaliokunnan asiakirjan niin, että vaikka kysymys ei olekaan perustuslain vastaisesta tai vaikeutettua säätämisjärjestystä edeltävästä tavasta hoitaa asia, niin ihmisoikeusmyönteinen tulkinta kyllä (Puhemies koputtaa) suosittaisi toisenlaista toteuttamistapaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-03-03T17:18:13,2016-03-03T17:19:20,Tarkistettu,1.1 2016_18_80,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Meri täällä sanoi, että pitää katsoa kokonaisuutta eikä ottaa vain yksittäisiä lauseita. No, tämän saman haluan todeta kyllä edustaja Kurviselle ja edustaja Merelle itsellensä. Kun minä täällä kuuntelin edustaja Nurmisen hyvää puheenvuoroa, jossa hän toi esiin näitä ongelmia, joita tähän vuosilomalakiin sisältyy, niin minä nimenomaan kuulin sen näin, että hän totesi siinä, aivan kuten edustaja Kontulakin äsken, että tähän liittyy perustuslain kannalta tiettyjä ongelmia, vaikka ne eivät edellytäkään tätä vaikeutettua säätämisjärjestystä, ja perustuslakivaliokunnan lausunto oli hyvin kriittinen, aivan kuten edustaja Nurminen täällä totesi. Toivon, että näitä ohjeita, joita täällä annetaan, tietenkin noudatamme myös kukin omissa puheenvuoroissamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-03-03T17:19:22,2016-03-03T17:20:12,Tarkistettu,1.1 2016_18_81,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä lyhyesti korostaa näkökohtaa, joka tässä keskustelussa niin kuin useimmissa muissakin keskusteluissa tässä salissa säännönmukaisesti unohdetaan. Tarkoitan tällä sitä, että näistä sukupuolten välisistä etuuksien vertailuista kokonaan unohtuu se, että naisten ja miesten asema työmarkkinoilla ei määräydy vain sen mukaan, millaisia palkka- ja lomaetuuksia heillä näyttää olevan, vaan myös sen mukaan, miten houkuttelevia palkattavia he ovat työnantajille. Niinpä tällaisten parannusten tai heikennysten vastapuolella on aina vaikutus siihen, miten houkuttelevaa työnantajalle on palkata näitä ihmisiä. Tässäkin tapauksessa tämä vuosilomaoikeuden rajaaminen, jonka voi de facto arvioida koskevan naisia jonkin verran enemmän kuin miehiä, tekee heistä myös työnantajien kannalta houkuttelevampaa työvoimaa, parantaa heidän työmarkkina-asemaansa, luo heille enemmän tuloja, paremmat työurat ja lopulta myös paremmat eläkkeet. Tämä on osa tätä kokonaisarviota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2016-03-03T17:20:14,2016-03-03T17:21:33,Tarkistettu,1.1 2016_18_82,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Ja nyt välillä valiokunnan varapuheenjohtaja Järvinen, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_83,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Oppositio suhtautuu perustuslakivaliokunnan sanomisiin hyvin nöyrästi eikä yritä niitä vääristellä. Perustuslakivaliokuntahan ei pitänyt tätä kiellettynä syrjintänä mutta puolsi vahvasti sitä, että meidän valiokuntamme, työelämävaliokunta, olisi muuttanut esitystä tavalla, jonka vaikutukset kohdistuisivat ehdotettua yhdenvertaisemmin naisiin ja miehiin. Omasta puolestani olen pahoillani siitä, että valiokuntamme ei tätä työtä tehnyt. Siihen olisi ollut montakin ehdotusta, esimerkiksi se, että vuosilomalain ja vuosiloman kertymän menetykset äideille ja isille olisi laskettu puhtaasti vain vanhempainvapaakaudelta, joka on yhteensä 158 päivää, jolloin molemmille 79 päivää tästä olisi ollut se puolikas määrä. Toinen asia on sitten nämä yksinhuoltajat, ja ilman muuta valiokunta olisi voinut ja sen olisi pitänyt pohtia niitä ratkaisuja, (Puhemies koputtaa) joilla yksinhuoltajien asemaa olisi saatu helpommaksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-03-03T17:21:36,2016-03-03T17:22:44,Tarkistettu,1.1 2016_18_84,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan jäsenenä muistan hyvin sen, millä tavalla perustuslakivaliokunta, kun se päätyy yksimieliseen mietintöön, sitä tekee. Jokaista sanaa punnitaan hyvin tarkkaan ja haetaan yhteistä näkemystä ja monta kertaa käydään se teksti läpi. Siinä tekstissä, mikä tähän liittyen on lausuntona annettu, on hyvin tarkkaan jokainen sana harkittu. Itse olen perustuslakivaliokunnan jäsenenä vähän pettynyt siihen, että vaikka tietysti siitä käy ilmi, että tätä ei ponnen taakse laitettu — se ei ole säätämisjärjestyskysymys, se on ihan selvää — niin sitä meidän viestiämme substanssivaliokunnalle, työ- ja tasa-arvovaliokunnalle, tässä asiassa ei ole oikein riittävästi kuultu. Me esitimme, että harkittaisiin vakavasti sitä, että tätä muutettaisiin niin, että tämä vanhempainvapaalta tuleva menetys olisi vähän tasapainoisempi tämän säädännön mukaan. Mutta sitä nyt sitten substanssivaliokunta ei muuttanut, ja siinä mielessä sitä viestiä ei ihan tarkasti kuultu siellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-03-03T17:22:46,2016-03-03T17:23:45,Tarkistettu,1.1 2016_18_85,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Vartiaiselle, vaikka hän ehtikin jo poistua salista. Tämä ajatus tällaisesta teoreettisesta houkuttelevuudesta työmarkkinoilla silloin, kun punnitaan jonkun työmarkkina-aseman edullisuutta taikka epäedullisuutta, on kauhean kiinnostava, mutta se sopii hirveän huonosti niihin yleisiin kriteereihin, joilla me yleensä pyrimme määrittelemään ihmisen asemaa työmarkkinoilla, koska sen mukaan kaikkein houkuttelevimpia työntekijöitähän olisivat ne, joille maksetaan kaikkein vähiten ja joilla on kaikkein huonoimmat työehdot, ja näinhän me emme suinkaan ajattele. Järkevä tapa hoitaa naisten houkuttelevuus työmarkkinoilla olisi sellainen yhteisrahastointi, jossa työnantajat yhtäläisesti osallistuvat vanhemmuuden kustannuksiin omien työntekijöidensä iästä ja sukupuolesta huolimatta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-03-03T17:23:46,2016-03-03T17:24:43,Tarkistettu,1.1 2016_18_86,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Olen vielä merkinnyt tänne vastauspuheenvuorot edustajille Nurminen, Meri, Järvinen, Mäkisalo-Ropponen. Ilmeisesti näillä mennään ja sitten siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_87,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Mielestäni tähän perustuslakivaliokunnan lausuntoon ei saisi suhtautua millään tavalla vain olankohautuksella. Tässä puheenvuorossani toin esille, että lausunto oli hyvin kriittinen ja siinä nimenomaan otettiin kantaa, että ei saa perustua sukupuoleen tämmöistä syrjintää, ja samaa tässä puheenvuorossani toin esille myös tasa-arvovaltuutetun kannanotosta. Mielestäni hallitus ei ryhtynyt muuttamaan tätä esitystä näistä lausunnoista huolimatta vaan haluaa ponnekkaasti viedä eteenpäin tätä esitystä, joka mielestäni kohdistuu nimenomaan sukupuoleen. Mielestäni tätä asiaa voisi tarkastella vielä vaikka Euroopan sosiaalisten oikeuksien peruskirjan mukaan, jossa edellytetään, että ihmisiä ei saa sukupuoleen perustuen asettaa eriarvoiseen asemaan, ja hyvin monesta muustakin näkökulmasta. Olisin toivonut, että hallitus olisi muuttanut esitystään (Puhemies koputtaa) näitten lausuntojen pohjalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-03-03T17:24:57,2016-03-03T17:26:02,Tarkistettu,1.1 2016_18_88,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puheenjohtaja! Olen täysin samaa mieltä edustaja Nurmisen kanssa siitä, että meidän perustuslakivaliokunnan lausuntoihin tulee suhtautua vakavasti, ja näin on tarkoituskin. Tässä tuli äsken esille, kuinka me siellä sanatarkasti ja hyvin tarkkaan mietimme, mikä siellä menee ponnen taakse, eli kuulijoille tarkoitan sitä, että edellytämme joitakin muutoksia. Emme kuitenkaan edellyttäneet muutoksia, toimme sen hartaana, vakavana toiveena. Mutta tästä keskustelusta on vielä jäänyt pois se, mitä me sitten lisäsimme siihen. Eli jos ehdotus kuitenkin säädetään hallituksen esittämällä tavalla — totesimme senkin mahdollisuuden — niin sitten toivomme tätä työelämän ja tasa-arvon seuraamista, johon myös työ- ja tasa-arvovaliokunta yhtyi. Sitten täytyy vielä muistaa semmoinen asia, että tämähän ei ole pakottavaa lainsäädäntöä muuta kuin siltä osin, että itse asiassa työnantaja ei saa korvauksia sairauspoissaolosta. Tämän pitää ensin mennä työ- ja virkaehtosopimuksiin, ja sehän voi olla näin, ettei se edes mene.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-03-03T17:26:04,2016-03-03T17:27:07,Tarkistettu,1.1 2016_18_89,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! On hienoa, että tässä keskustelussa puhutaan laajemminkin nuorten naisten työllistymisongelmasta ja tasa-arvosta työmarkkinoilla. Niin kauan kuin vauvariski tuo työnantajalle noin 17 000 euron ylimääräisen laskun yksityisen puolen keskimääräisen palkan mukaan, niin kauan on selvää, että nuorten naisten asema työmarkkinoilla tulee olemaan huonompi kuin miesten. Täällä ehdotettiin sitä, että työantajat voisivat yhdessä tasapuolisesti jakaa kustannukset, kaikki yhdessä. Vielä tasapuolisempi ja oikeudenmukaisempi malli on se, että tätä maksua jakaisimme me kaikki yhdessä, niin työntekijät kuin työnantajatkin, kuten tehdään Ruotsissa, missä uskotaan siihen, että meille kaikille tulee olemaan hyötyä tulevista vauvoista. Me kaikki tarvitsemme itsellemme eläkkeenmaksajia, ja siihen suuntaan pitäisi Suomessa pyrkiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-03-03T17:27:08,2016-03-03T17:28:03,Tarkistettu,1.1 2016_18_90,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Edustaja Mäkisalo-Ropponen ja sitten edustaja Talja, ja sitten siirrytään uudestaan varsinaisiin puheenvuoroihin, jolloin Mäkisalo-Ropponen tulee taas vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_91,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! On ollut todella huolestuttavaa seurata tätä hallituksen tasa-arvoa romuttavaa politiikkaa. Tämä lakiesityshän on vain yksi monista samaan suuntaan johtavista lakiesityksistä. Esimerkiksi päivähoitomaksujen korotus johtaa helposti siihen, että moni äiti pohtii, kannattaako mennä enää töihin. Samoin vuorotteluvapaan heikennykset kohdistuvat erityisesti naisvaltaisiin aloihin. Monista lakiesityksistä puuttuvat kokonaan tasa-arvovaikutusten arvioinnit. Hallitukselta voikin nyt toivoa, tai itse asiassa toivon, suunnanmuutosta ja parempien vaikuttavuus- ja tasa-arvovaikutusten arviointien tekoa, koska ne ovat luvattoman huonosti tähän mennessä olleet tehtynä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-03-03T17:28:06,2016-03-03T17:29:00,Tarkistettu,1.1 2016_18_92,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Martti,Talja,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Yhdyn edustaja Vartiaisen kommenttiin siitä näkemyksestä, että kuitenkin ehdotus mahdollistaa nuorten naisten paremman työllistymisen. Hämmästelen salin vasemmalta laidalta tulevia kommentteja siitä, että tämä hallitus nyt on lisännyt epätasa-arvoa sukupuolten välillä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on nimenomaan todennut yhtyen perustuslakivaliokunnan näkemykseen, että valtioneuvoston on tarkoin seurattava lain vaikutuksia sukupuolten tasa-arvon tosiasialliseen toteutumiseen työelämässä, ja hallitus antaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle asiasta selvityksen vuoden 2018 loppuun mennessä, ja asia lopullisesti korjattaisiin työaikalain uudistuksen yhteydessä — toivomme, että se saadaan mahdollisimman nopeasti käyntiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1321,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Martti Talja,1321,2016-03-03T17:29:02,2016-03-03T17:30:01,Tarkistettu,1.1 2016_18_93,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Ja vielä ennätti tähän väliin edustaja Myllykoski, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_94,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä katson tätä vähän eri näkökulmasta kuin edustaja Talja. Hallitus on tehnyt arvovalinnan, jolla se muuttaa vuosilomalakia ja sen säätelyä. Se on arvovalinta, ja tiedetään kyseessä olevien tilastojen perusteella, ketkä tästä tulevat eniten kärsimään, ja se on silloin poliittinen arvovalinta. Te vastaatte niille yksinhuoltajille, jotka tästä eniten kärsivät. Te otatte sen riskin, että paljonko enemmän naiset synnyttävät kuin miehet — ei tarvita mitään sen suurempaa ihmeellisyyttä kuin se, että me tiedämme, paljonko meillä on yksinhuoltajaäitejä tässä maassa. He tulevat olemaan se ryhmä, joka tästä kärsii. Tämä on poliittinen päätös, joka heikentää naisten ja miesten tasa-arvoa, ja erityisen kohtalokkaaksi tämä tekee sen nimenomaan yksinhuoltajille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-03T17:30:04,2016-03-03T17:31:07,Tarkistettu,1.1 2016_18_95,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Vielä tämän kerran, edustaja Talja, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_96,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Martti,Talja,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Valiokunta käsitellessään asiaa tiedosti yksinhuoltajien aseman, mutta viittaan siihen, että odotamme vuosilomalain kokonaisuudistusta, jossa yhteydessä arvioitaisiin tämä nykyinen lainsäädäntö, se, miten sitä nyt muutetaan, ja myös se, miten sitten yksinhuoltajaäitien asema tullaan ratkaisemaan Suomessa. Itse näen sen ruotsalaisen tavan perusteltuna, mutta jätän sen myöhempään arviointiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1321,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Martti Talja,1321,2016-03-03T17:31:08,2016-03-03T17:31:44,Tarkistettu,1.1 2016_18_97,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp",Ja nyt puheenvuorolistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_98,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä ehdotetaan muun muassa sitä, että äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaista vuosilomaa kertyisi enintään 6 kuukauden ajalta. Samalla sairausvakuutuslain säännöstä työnantajien oikeudesta vuosilomakustannuskorvauksiin ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus korvauksiin tulisi vain lakisääteisen vuosiloman ajalta. Hallitus perustelee tätä lakia valtiontalouden säästöillä ja työnantajien kustannusten kevennyksellä. Tähän lakiesitykseen sisältyy monia vakavaan kritiikkiin oikeuttavia kohtia ja näkökulmia. Aloitetaan työnantajan tilanteesta. Laki lisää työnantajien hallinnollisia kuluja, koska nyt työnantajilta edellytetään entistä tarkempaa työaika- ja vuosilomakirjanpitoa. Lisäksi Kelan asiantuntijoiden mielestä lain toimeenpanossa tulee olemaan ongelmia, koska Kelan on esimerkiksi vaikea selvittää, milloin henkilö on työsopimuslain mukaisella vapaalla. Näistä selvityksistä tulee lisätyötä sekä työnantajalle että Kelalle. Hallitus on korostanut, ettei kunnille enää lisätä kustannuksia. Tämä laki tulee kuitenkin niitä lisäämään. Tämä johtuu siitä, että kunnissa, valtiolla ja seurakunnissa on työehtosopimuksessa lainsäädännön velvoitteita pidemmät lomat. Näillä aloilla työnantajille suunnattu Kela-korvauksen heikennys lisää työnantajan kustannuksia. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan vuosilomakarttumien heikennykset tarkoittavat pienten lasten vanhempien kohdalla työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeutumista. Erityisen ikävää tässä lakiesityksessä on se, että laki on sukupuolivaikutuksiltaan selkeästi syrjivä. Hallitus esittää heikennyksiä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa-ajalta kertyvään vuosilomaan tavalla, joka jakautuu epätasaisesti naisten ja miesten välillä. Mielestäni on käsittämätöntä, että hallitus tietoisesti tekee syrjivää lainsäädäntöä. Äitiyslomalla, joka on 105 arkipäivää, on biologinen selitys: äidin täytyy toipua synnytyksestä ja äiti imettää vauvaa, ja siksi tätä vapaata ei voida jakaa. Isyysloman avulla turvataan erityisesti isien oikeus hoivaan ja lapsen kanssa olemiseen, ja tämä 54 arkipäivää on korvamerkitty isälle. Ei ole perusteltua, että nämä eripituiset ja eriperusteiset vapaat lasketaan lomakertymäleikkauksen pohjaksi ja päälle lasketaan vanhempainvapaaseen kohdistuvat leikkaukset. Tämä laskentamalli johtaa siihen, että samanaikaisen vanhempainvapaan osalta äidit saavat lomakertymää 51 päivältä mutta isät tuplamäärän eli 102 päivältä. Kaiken tämän lisäksi lakiesitys kurittaa erityisesti yksinhuoltajia, joilla ei ole mahdollisuutta jakaa hoitovapaata toisen huoltajan kanssa. Työ- ja tasa-arvovaliokunnan hallituspuolueiden edustajat myöntävät tämän kohdan mietinnössään, mutta toteavat ainoastaan, että yksinhuoltajien tilanne selvitetään. Kannattaisi kuitenkin tehdä alun perin kunnollista ja syrjimätöntä lainsäädäntöä. Yksinhuoltajista suurin osa on naisia, samoin kuin vanhempainvapaan käyttäjistä, ja esitys pienentää erityisesti äitien lomapalkkaa ja lomarahaa ja lisää siten entisestään naisten ja miesten välistä perusteetonta palkkaeroa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisissa tasa-arvovaltuutettu ilmaisi käsityksenään, että ehdotetut muutokset eivät täytä perusoikeuden rajoitukselta edellytettyjä hyväksyttävyys- ja suhteellisuusvaatimuksia. Hänkin kiinnitti erityistä huomiota yksinhuoltajien asemaan ja totesi esityksen olevan heidän kannaltaan selkeästi syrjivä, koska yksinhuoltajat ovat pääosin naisia. Myös perustuslakivaliokunnan lausunnossa todettiin, että lakiesitys on vaikutusten vuoksi hankalasti yhteensovitettavissa välillisen syrjinnän kiellon ja perustuslain sukupuolten tasa-arvoa koskevan perustuslaillisen toimeksiannon kanssa. Perustuslakivaliokunta kuitenkin totesi, että koska vanhempainvapaa on jaettavissa äidin ja isän kesken ja perheet voivat valita, miten toimivat, niin siinä mielessä lain voi hyväksyä. Kuitenkin perustuslakivaliokuntakin totesi, että asia olisi syytä säätää muodossa, joka kohdistuisi yhdenvertaisemmin naisiin ja miehiin. Hallituspuolueet eivät kuitenkaan halunneet muuttaa lakiesitystä tähän suuntaan tästä ohjeistuksesta huolimatta. Arvoisa puhemies! Pahimmillaan tämä asia voi joutua jopa selvitettäväksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, koska tässä on niin selkeästi syrjiviä piirteitä, mutta jatkossa nähdään, miten tässä käy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-03-03T17:31:47,2016-03-03T17:36:34,Tarkistettu,1.1 2016_18_99,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Jos joku lakiesitys on hallituksen tuottama ja tekemä, niin se ei välttämättä tee siitä hyvää esitystä. Olisi hyvä pohtia asiaa silloin, kun hallitus itsekin jo lähtökohdissa toteaa, että joku esitys on kyseenalainen ja ei ehkä saavuta omaa tavoitettaan. Niin kuin tästä esityksestä me näemme, esimerkiksi nämä taloudelliset säästöt, mitä tässä on kaavailtu, eivät välttämättä toteudu ollenkaan vaan saattavat jopa kääntyä toisinpäin. Sitten kun asia käsitellään valiokunnassa, niin sielläkin asiat korostuvat, asiantuntijat nostavat esiin näitä näkökulmia, ja valiokunta selvästi näkee, että esitystä ei kannattaisi viedä eteenpäin, mutta koska se on hallituksen esitys, niin sitä viedään eteenpäin. Ja silloin tulee tietysti kysymys ainakin itselleni kansanedustajana, lainsäätäjänä, kuinka pitkälle on valmis menemään tällaisessa ikään kuin älyllisessä epärehellisyydessä, jossa pettää itseään. Se on ehkä tällaista, arvoisa puhemies, ensimmäisen kauden kansanedustajan pohdintaa, jota tässä miettii. Tämä hallituksen esitys ei ole hyvää perhepolitiikkaa. Se lisää epätasa-arvoa, eikä sen säästöistä ole varmuutta. Lapset on vietävä entistä aikaisemmin päivähoitoon, ja sen vaikutukset ovat lapsen kehitykselle merkittäviä. Hallituksen esityksessä vuosilomalakia muutetaan siten, että äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta vuosilomaa kertyy jatkossa enintään 6 kuukauden ajalta. En kannata näitä muutoksia. Kuten mietinnössä todetaan, esitys on tasa-arvonäkökulmasta ongelmallinen asettaessaan äidit epäedulliseen asemaan. Erityisen hankala esitys on yksinhuoltajaäitien kannalta, sillä he eivät voi jakaa vanhempainvapaata isän kanssa ja siten omalla valinnallaan vaikuttaa vuosiloman kertymiseen. Esitys heikentää vauvaperheiden mahdollisuuksia hoitaa pientä lasta kotona ja lisännee pienempien lasten siirtymistä entistä aiemmin kunnalliseen päivähoitoon. Lapsen kotihoitoa on tyypillisesti jatkettu äitiys- ja vanhempainvapaalla kertyneiden lomapäivien avulla. Lomaoikeuden leikkaamisella lyhennetään vauvaikäisten kotihoitoaikaa. On moitittavaa, että lainvalmistelussa on jälleen kerran unohdettu lapsinäkökulma ja että vaikutusarviot on jätetty tekemättä. Ihmettelen, että edetään käänteisessä järjestyksessä: ensin säädetään laki ja sitten mietinnössä edellytetään, että lain vaikutukset tutkitaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Miksi vaikutusarvioita ei tehdä ennen lain säätämistä? Sairausvakuutuslain 14 luvun 1 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnantaja voisi saada vuosilomakustannusten korvausta ainoastaan lakisääteisen vuosiloman ajalta. En kannata lakimuutosta, sillä se vähentäisi vanhemmuuden kulujen korvaamista niille työnantajille, joiden noudattamassa työehtosopimuksessa annetaan paras turva lapsiperheiden vanhemmille. Esityksellä olisi negatiivinen tasa-arvovaikutus, sillä se nostaisi potentiaalisesti äitiyslomalle jäävien nuorten naisten palkkaamisen kynnystä entisestään. Esitys lisäksi asettaisi työnantajat eri asemaan sen perusteella, mitä työehtosopimusta heidän on pakko noudattaa. Mikäli työehtosopimus määrittäisi, että loma kertyy koko äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta, korvausta ei kuitenkaan maksettaisi kuin 6 kuukauden ajalta. Näin ollen lakimuutos vain lisäisi työntekijän palkkaamisesta koituvia kustannuksia työnantajille. Kuten mietinnössä todetaan, kuntasektorilla työnantajan saamat sairausvakuutuslain mukaiset vuosilomakustannuskorvaukset alenisivat noin 10 miljoonalla eurolla vuodessa. Katson, että lakimuutos on kohtuuton, ja tulenkin yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään sen hylkäämistä näillä perusteilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-03-03T17:36:38,2016-03-03T17:41:41,Tarkistettu,1.1 2016_18_100,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jos rehellisiä ollaan, niin tässä hallituksen erilaisten kurjistamistoimien listassa tämä nyt käsittelyssä oleva esitys on vain pieni alaviite. Kysymys ei lopulta ole hirvittävän suuresta asiasta, kun sitä vertaa kaikkiin niihin muihin esityksiin, muutoksiin ja hankkeisiin, joilla pienituloisen ihmisen elämästä tehdään vielä pienituloisempaa. Vasemmistoliitto on työväenpuolue, ja se vastustaa yksipuolisia heikennyksiä työehtoihin. Meillä on täällä maassa porvarihallitus, ja on ymmärrettävää, että se ajaa yksipuolisia heikennyksiä työehtoihin. Tässä asetelmassa ei ole mitään epäselvää, ei siitä sen enempää. Tämä lakiesitys ei parane pienellä korjailulla, joten me tulemme kannattamaan lakiesitysten hylkäystä. Sen sijaan haluan kiinnittää huomion muutamiin teknisiin heikkouksiin, joita tässä esityksessä on. Ensinnäkin koko esityksen päätavoite on säästöt, jotka on laskettu sillä lailla epärealistisesti, että jos niitä ylipäätään tulee, ne tulevat viiveellä ja huomattavasti pienempinä kuin mitä tässä on esitetty. Näin sen takia, että ne muutokset, joita tässä esitetään, ovat pitkälti TES-sopimusten takana ja eivät ainakaan sellaisenaan nyt tule astumaan voimaan. Toinen ongelma: Tämä tulee lisäämään merkittävästi sitä hallinnollista taakkaa, jota nyt piti pikemminkin vähentää. Näin käy sekä lomalaskennan yhteydessä yrityksissä että myös Kelassa. Näin arvioidaan käyvän jopa siinä tapauksessa, että puhuttaisiin vain kokoaikaisista, toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevista ihmistä, mutta kukaan ei ole uskaltanut edes arvailla, millainen sotku syntyy kaikista niistä prekaareista, pätkä-, silppu-, osa-aikatyötekijöistä ja näiden vuosilomien ja erilaisten vapaiden laskemisista. Siinä me emme ole vielä edes päässeet alkuun. Kolmas ongelma: Lainsäädännön monimutkaisuus. Tämä liittyy erityisesti tähän vuosilomalla sairastaminen -osioon. Yleisenä tavoitteena hyvässä lainsäädännössä on, että säädettäisiin semmoista lakia, että ihan tavallinen ihminen lukemalla sitä lakia pystyisi pääsemään jonkunnäköiseen käsitykseen siitä, mitä siellä sanotaan ja onko minulla nyt tuossa lomapäivä vai onko minulla tuossa sairauspäivä vai onko minulla työpäivä. Nyt me synnytämme lakia, jossa jo ennestään hankalasta vuosilomalaista on entistä vaikeampi saada selvää, miten minun nyt pitäisi toimia ja miten minun pitäisi tähän reagoida. Se ei ole koskaan hyvää kehitystä. Neljäs ongelma: Erityisesti suhteessa vanhempainrahan ja muiden vanhempainetuuksien lomakertymiin laki olisi voitu säätää huomattavasti tasa-arvoisemmin. Päätettiin olla se tekemättä. Viides kohta: Lakiesityksen perusteluksi erityisesti näiden vanhempainvapaiden lomakertymien osalta on esitetty se, että nyt kannustetaan isiä olemaan enemmän kotona lastensa kanssa. Koko valiokuntakuulemisen aikana me emme kuulleet yhtään asiantuntijapuheenvuoroa, jossa olisi todistettu, minkä mekanismin kautta ja millaisella todennäköisyydellä tällainen kannustinvaikutin toimisi. Minä henkilökohtaisesti aika pitkään näitä asioita puineena ja pyöritelleenä olen erittäin skeptinen sen suhteen, että pelkästään vuosilomalain kertymismekanismi olisi riittävä ponnin perheille silloin, kun he pohtivat, mitenkä he hoitojärjestelyjä järjestävät — erityisesti niiltä osin, kun kysymys on biologisin perustein eriytetyistä vanhempainetuuksista, niin kuin on äitiysrahan ja isyysrahan kohdalla. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-03-03T17:41:44,2016-03-03T17:46:44,Tarkistettu,1.1 2016_18_101,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Omassa puheenvuorossani keskityn pelkästään sairauslain omavastuuosuuden muutokseen, koska tästä asiasta muistan historiaa jo viime vaalikaudelta. Jos muistetaan ensinnäkin, mistä tämä asia lähti liikkeelle: tämä tuli EU:n työaikadirektiivistä alun perin, tai pikemminkin sen Suomessa tehdystä tulkinnasta. Jos ajatellaan sitä lähtötilannetta, niin yksikään palkansaajajärjestö — ainakaan minun tietääkseni — ei nostanut tärkeimpien tavoitteidensa joukkoon sitä, että jos lomalla sairastuu, niin pitää saada ne lomapäivät uudelleen, vaan tämä tuli ikään kuin manulle illallinen Euroopan unionista, ja valmistelu kerkesi menemään varsin pitkälle ennen kuin edellinen työelämä- ja tasa-arvovaliokunta huomasi, mistä tässä on kyse. Silloin käytiin varsin tiukka poliittinen vääntö, jonka seurauksena lopulta oli se, että tuli voimaan tämä lainsäädäntö, joka jätti tämän karenssin yli viiden viikon vuosilomiin, mutta ei jättänyt näihin viiden viikon vuosilomiin. Tämä oli se tausta, ja muistan sen keskustelun, joka silloin oli hyvin voimakasta. Monet työnantajat, varsinkin pienet työnantajat — ja ymmärrän sen hyvin — pelkäsivät, että minkälainen pandoran lipas tästä nyt aukeaa, kun lomalla sairastuminen saa aina aikaan sen, että kun saa lääkärintodistuksen, sen kautta tietenkin pystyy todistamaan, että aina tulee uusia lomapäiviä. Kun sitten tämä hallitus aloitti, tai sen hallitusohjelmaa tehtiin, niin tämä hallitus lähti liikkeelle siitä, että suomalaisen työn kilpailukykyä pitää parantaa, jotta työllisyysastetta saadaan nostettua. Edellinenkin hallitus tavoitteli 72 prosentin työllisyysastetta mutta valitettavasti ei päässyt lähellekään sitä. Sen sijaan tämä uusi hallitus lähti tosissaan tekemään sellaisia muutoksia suomalaiseen lainsäädäntöön, että voidaan saavuttaa tämä työllisyysaste, ei toki pelkästään näillä pienillä muutoksilla, vaan esimerkiksi yhteiskuntasopimuksella on siinä hyvin keskeinen rooli. Mutta siitä huolimatta lähdettiin tekemään näitä yksittäisiä täsmämuutoksia, ja tämä omavastuun palauttaminen tähän lomalla sairastamiseen on nimenomaan yksi näistä täsmämuutoksista. Olen aivan varma, että sitä ei myöskään palkansaajien piirissä pidetä millään tavalla kohtuuttomana asiana, koska tätä ei ole alun perin edes ajettu vaan tämä tuli vähän niin kuin pyytämättä tai kuin manulle illallinen, jos tällaista sanamuotoa voi käyttää. Nyt tämä ratkaisu, mihin nyt hallituksen esityksessä ja valiokunnan hyvässä mietinnössä on päädytty, on hyvin samantyyppinen kuin minkä Tanska on jo omassa lainsäädännössään ottanut käyttöön. Tämä on myös se ratkaisu, joka Euroopan unionin tasolla, kun asioita on siellä mietitty, on koettu oikeudenmukaiseksi tavaksi tämä asia ratkaista. Eli kertaan vielä ydinasian: Niissä lomissa, joissa vuosiloman pituus on vain neljä viikkoa — joita meilläkin on mutta joita on kohtuullisen harvalla — säilyy edelleen se oikeus, että jos sairastuu lomalla, niin on oikeus saada uusia lomapäiviä. Sitten kun ollaan viiden viikon lomissa, niin tulee tämä kuuden päivän omavastuu, ja jos sitten sairastaminen kestää yli sen kuuden päivän, niin sitten on oikeus saada lisäpäiviä lomiin. Tämä on minun mielestäni aika järkevällä tavalla löydetty kohtuullinen ratkaisu niin työntekijän kuin työnantajankin näkökulmasta, ja minun mielestäni on tervettä kehitystä, että Suomi ottaa nyt tämän käyttöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-03-03T17:46:48,2016-03-03T17:51:17,Tarkistettu,1.1 2016_18_102,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tuossa äskeisessä debatissa toin muutamia asioita esille, jotka tässä nyt vielä tuon uudestaan kertauksena. Nyt meidän on kuitenkin taas jälleen kerran hyvä muistaa, että tämä ei ole pakottavaa lainsäädäntöä, vaan tässä on tarkoitus antaa työkaluja työmarkkinaosapuolille, jos he haluavat käyttää niitä osana työehtosopimuksia. Ainoa kohta, mikä tulee voimaan ns. pakottavana, on tämä kuntia koskeva sairausvakuutuslain korvauspuoli, ja kunnille aiheutuu tästä kuluja. Tämän me otimme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa pohdintaan ja totesimme siitä, että tämän tulee olla ratkaistavissa. Itse henkilökohtaisesti — muiden kommenteista siellä en voi puhua — tarkoitin ja ajattelin, että tässä täytyy katsoa, miten tämä ehkä mahdollisesti voitaisiin kunnille kompensoida ja tuleeko siitä minkälaisia menetyksiä, ja se on minusta tosi tärkeää, koska me olemme myös hallitusohjelmassa luvanneet, että kunnille ei aiheudu lisäkuluja ilman kompensaatiota. Itse olin myös siinä keskustelussa mukana — ja voin tietysti kommentoida vain omia kannanottojani tai ajatuksiani enkä muiden — kun keskustelimme tästä yksinhuoltajuudesta. Itse asiassa siitä puhuttiin aika yleisellä tasolla, kunnes minä itse asiassa henkilökohtaisesti otin esille sen, että tämähän ei itse asiassa koske sitä henkilöä ja äitiä itseään niinkään, että hän joutuisi eri asemaan kuin muut äidit, vaan nimenomaan se perhe joutuu eri asemaan. Elikkä silloin tapahtuu siten, että se lapsi ei saakaan kahden vanhemman hoitoa, ja siitä sitten syntyi semmoinen ajatus, jonka kaikki jakoivatkin pitkälle, juuri tämä, että pyydettiin tätä perherakenteiden muutosten huomioimista jatkossa. Tämä oli ainakin minulle henkilökohtaisesti varmaan yksi osasyy, ettei siinä edes olisi ollut mahdollista, näin ainakin itse ajattelen, lähteä sen suurempiin pykälämuutoksiin, koska minä ainakin näen, että tällä hetkellä, kun tämä oikeus näihin vanhempainlomiin on sidottu siihen, että vanhemmat asuvat yhdessä, jää pois tämmöinen tilanne, että on esimerkiksi yhteishuolto ja isä ja äiti ovatkin hyvissä väleissä — jolloin hän voisi pitää sen vanhempainloman, ja sitten toinen menee töihin. Meidän pitäisi ruveta tarkastelemaan tätä yhteiskuntaa ihan uudella tavalla, meillä on hyvin uudenlaisia perheitä, ja tätä minä pidän erittäin tärkeänä, että meillä on vähän vanhanaikainen perhekäsitys ja meidän pitää saada se vastaamaan nykypäivää. On paljon uusperheitä, ja ihmiset saattavat olla hyvissäkin väleissä, mutta aikuiset eivät vain halua asua enää yhdessä mutta haluavat hoitaa lapsensa yhdessä, ja joskus se ero tulee raskausaikanakin. Näin se vain elämässä on, ja on tosi mukavaa, jos hyvin tullaan toimeen, mutta tämä pitää kyllä meidän saada kuntoon. Meillä on kyllä sen verran hyvä ja innovatiivinen ja rohkea hallitus, että minä uskon, että täällä muidenkin hallituspuolueiden kansanedustajat kuuntelevat tätä puolta ihan herkällä korvalla. Sitten tässä on tuotu esille näitä säästöjä. No, niitä säästöjä tulee tietysti vain ja ainoastaan, mikäli työ- ja virkaehtosopimuksiin nämä asiat tulevat. Mutta nyt kuitenkin ehkä liian vähän on tässä keskustelussa otettu huomioon sitä, että tämä muutos perustuu hallitusohjelman kirjaukseen nimenomaan työnantajan sairauspoissaolo- ja sairausriskin vaikutusten vähentämisestä, elikkä tällä on työllisyyttä tukevaa ja hakevaa vaikutusta. Ja minä jotenkin... Täällä keskustelussa tuli tämmöisiä esille, että tämä nykyinen hallitus on tehnyt niin kuin jonkinlaista arvovalintaa, että ei naisten asemasta niin välitetä. Minusta se tuntuu vähän kummalliselta. Minä olen nainen, tietääkseni, ja minä olen ollut tämän eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja, olen halunnut siihen tehtävään, se on ollut mielenkiintoinen tehtävä, olen osallistunut tämmöisiin asioihin ja halunnut edistää niitä. Jotenkin minusta on aika raaka syytös lähteä nyt väittämään, että hallitus on tehnyt tämmöisen arvovalinnan. En minä nyt oikein voi ymmärtää — meillä on perheellisiä ministereitä ja kansanedustajia, joilla on lapsia ja tyttäriä ja vaimoja, niin että jotenkin se tuntuu ehkä vähän liian yksioikoiselta ja kovalta väitteeltä. Mutta kaiken kaikkiaan olen itse sitä mieltä koko tästä taipaleesta, jonka itse olen ollut tässä eduskunnassa, että kyllä tässä on vaikeita asioita ollut, ja kaikki tämmöiset asiat, jotka eivät tuo lisäyksiä ja parannuksia — eihän se kivaa ole olla tämmöisiä viemässä eteenpäin, mutta minä toivon, että tämä johtaa meille parempaan tulevaisuuteen. Ja toivon nyt, että kuuntelitte huolella sen, että muutetaan meidän perhekäsityksemme vastaamaan tätä päivää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-03-03T17:51:19,2016-03-03T17:56:48,Tarkistettu,1.1 2016_18_103,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Oli ilahduttavaa kuulla edustajan tuovan esille näiden erilaisten perheiden käsitteiden ottamista, ja toivonkin, että viesti menisi perille hallitukseenkin. Mutta tosiasiassa pitää nyt vain nähdä se tosiseikka, että ei tasa-arvovaltuutettu ole tätä nyt aivan noin ruusuisena osannut kuvata. Kun edellä kuultiin, kuinka meillä täällä eduskunnassa on ministereilläkin lapsia ja niin edelleen, ne eivät liity tavallaan mihinkään. Mutta tässä keskustelussa ei ole tullut esille se, että kun me olemme huolissamme tasa-arvosta, niin on myös huomattava, että vaikka se vuosilomakertymän menettäminen kohdentuukin yhdelle vuodelle, se tarkoittaa, että se kaikki, mitä vuosiloman aikana niin sanotuista tuloista jää saamatta, vaikuttaa tulevaan eläkkeeseen. Eli vaikutuksilla on aina jatkovaikutuksia, ja kun hallitus on selkeästi ottanut tämmöisen linjan, mitä edustaja Kontula toi esille siitä, kuinka laskennallisesti tämä voi olla heppoisin perustein, että tästä yleensä säästöjä syntyy, niin niitten esille nostaminen... Ja varmasti, toivottavasti, vuoden 18 lopulla näitä asioita todellakin tarkastellaan, kun tämä lainsäädäntö nyt voimaan tulee. Mutta olisi kiva kuulla vaikkapa (Puhemies koputtaa) edustaja Kantolalta, oliko kovin tuskallista tuolla perustuslakivaliokunnassa päätyä yksimielisyyteen, jos ja kun kuitenkin on nähtävissä, kuinka ongelmallinen tämä on nimenomaan yksinhuoltajien osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-03T17:56:51,2016-03-03T17:58:48,Tarkistettu,1.1 2016_18_104,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämän tärkeän tasa-arvokeskustelun taustallahan on hallitusohjelma, Juha Sipilän hallituksen ohjelma Ratkaisujen Suomi. Me seurasimme hallitusohjelman syntymistä mielenkiinnolla, koska selvästikin oli jotenkin toisenlainen vire ja hallitusohjelmaa tehtäessä vastuussa olevat pyrkivät saamaan siitä tiiviimmän ja lyhyemmän ja vähän toisentyyppisen kuin ne hyvinkin pitkät hallitusohjelmakirjat, joita viime vaalikausien alussa on saatu aikaan. Puhuttiin strategisesta hallitusohjelmasta, ja itsekin odotin mielenkiinnolla sitä, minkälainen strategia ja millä tavalla tämä tuo väljyyttä sen hallitusohjelman toimeenpanoon, niin että voidaan eduskunnassa sitten katsoa, mikä on tarkoituksenmukaista näiden strategisten tavoitteiden kannalta hallitusohjelman toteuttamisessa. Sitten kuitenkin hyvin nopeasti tulivat hallitusohjelman liitteet, muun muassa liite 6, jossa on esitelty menoleikkaukset, jotka hallitus ottaa pöydälleen tehtäväksensä, ja silloin oltiinkin hyvin hyvin yksityiskohtaisissa kirjauksissa, ja vähän tuntuu nyt tämän keskustelun ja myös siellä perustuslakivaliokunnassa käydyn keskustelun perusteella siltä, että tuliko nyt kuitenkin mentyä vähän liian yksityiskohtaiselle tasolle menoleikkauksissa, kun siellä kirjattiin hallitusohjelmatasolla, siinä liitteessä 6, että vanhempainvapaakaudelta tämä lomakertymä rajoitetaan siihen 6 kuukauteen, eikä selvästikään siinä lyhyessä kirjauksessa pohdittu sitä, mitkä ovat nämä tasa-arvovaikutukset, kun tilanne on kuitenkin äidin ja isän osalta erilainen. Perustuslaissahan 6 §:ssä, johon perustuslakivaliokuntakin viittaa omassa lausunnossaan, sen 4 momentissa todetaan näin: ""Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään."" Se tarkoittaa sitä, että lainsäädännössä pitää tällaisia asioita edistää. Tämä on se kohta, jota kuulemamme asiantuntijat perustuslakivaliokunnassa pohtivat hyvin tarkkaan ja perusteellisesti ja päätyivät siihen, että tämä ei kuitenkaan ole säätämisjärjestyskysymys, koska tämä mainitun pykälän 4 momentti on sillä tavalla väljä, ettei se aivan kategorisesti määrää, mitä pitää lailla säätää, mutta siinä on tällainen tarkoitus ja päämäärä hyvin selvästi asetettu, ja asiantuntijat olivat sitä mieltä, että tämä vähän horjuu nyt, kuinka vahvassa ristiriidassa tämä laki on tai kuinka problemaattinen se on. Sen takia sitten perustuslakivaliokunta pitkän harkinnan, pohdinnan ja keskustelun jälkeen päätyi siihen, että substanssivaliokunnan olisi hyvä harkita sitä, voitaisiinko kehittää tätä lakiesitystä siihen suuntaan, että se varmemmin toteuttaisi tätä kohtaa, joka tuossa 6 §:n 4 momentissa on mainittu, nimittäin sukupuolten tasa-arvon edistämistä erityisesti työelämässä palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä. Edustaja Myllykoski kysyi, kuinka suurta ahdistusta siellä oli. En oikein muista niitä tunnelmia, en pane niitä merkille, vaan itse kukin voi vastata. Itse en ollut kovin ahdistunut, mutta minusta se oli tärkeä keskustelu, ja olin iloinen siitä, että pitkän keskustelun jälkeen löysimme kuitenkin yhteiset sanamuodot, muun muassa sen, että kun hallituksen esityksessä todetaan, että viime kädessä on perheiden valinnoista kysymys siinä, miten nämä vanhempainvapaat tai perhevapaat käytetään, niin sain sinne lisäyksen, että osin on kysymys siitä. Käytin esimerkkinä sitä — voin tässäkin kertoa sen, koska omia puheenvuoroja voi täällä referoida, niin kuin edustaja Merikin sanoi — voidaanko perheessä tehdä päätös, että ensimmäisen lapsen kohdalla äiti hoitaa imetyksen ja sitten seuraavan lapsen kohdalla isä hoitaa sen lapsen imettämisen. No, eivät nämä asiat ole perheiden valittavissa, ja siitä syystä, että näin ei ole — tällä on biologinen tausta — meillä äitiysloma on paljon pidempi kuin isyysloma. Siitä syystä tämä vanhempainvapaan, kun se on osa perhevapaita, leikkautuminen tapahtuu eri tavalla ja epätasa-arvoisesti ajatellen näitä lähtökohtia äidin ja isän kohdalla. Tätä biologista, itsestään selvää lähtökohtaa ei hallitus tullut hallitusneuvotteluissa ajatelleeksi, kun tätä liitettä 6 rakennettiin. Ajattelen, että keskustajohtoinen hallitus on tehnyt tässä tällaisen huolimattomuusvirheen. En oikein usko sitä, että keskusta olisi lähtenyt tarkoituksellisesti rakentamaan hallitusohjelmaa, jossa kannustetaan voimakkaasti sitä, että äidit siirtyisivät aikaisemmin kotoa pois työelämään. Viime kaudellahan kävimme aivan päinvastaista keskustelua ja kuulimme keskustan osalta useita puheenvuoroja, joissa tällaisia lakiesityksiä, jotka olisivat siihen suuntaan johtaneet, jarrutettiin voimakkaasti. Kyse on siis osittain perheiden omista valinnoista, ja tilastot osoittavat, että tämä leikkaus kohdistuu nyt enemmän naisiin kuin miehiin, ja sillä tavalla tämä on epätasa-arvoinen esitys. Kysyin siellä valiokunnan keskustelussa ministeriön edustajalta, harkittiinko sitä mallia, että tämä vanhempainvapaan lomakertymä olisi jaettu vain siltä osalta, mikä koskee varsinaista vanhempainvapaata, eikä isyysvapaan ja äitiysloman ajalta. Se vastaus oli sentyyppinen, että tämä on nyt hallitusohjelmaan kirjattu tavoite ja sen mukaan on lakiesitys kirjoitettu. Siitä syystä ajattelen, että vaikka hallitusohjelma tehtiin strategisena ja oli tarkoitus, että se on väljä ja joustava ja täällä sitten se täsmentyy, miten sitä toteutetaan, niin nämä yksityiskohdat ovat sitten joskus näin ongelmallisia, että me joudumme keskustelemaan tällaisista tasa-arvo-ongelmista. En oikein usko siihen, että se töihin kannustaminen olisi ollut siinä keskeinen tekijä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-03-03T17:58:52,2016-03-03T18:05:33,Tarkistettu,1.1 2016_18_105,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Mielestäni ei ole kovin hyvää politiikkaa, että ensin säädetään laki ja samalla todetaan, että ongelmia varmasti tulee. Ja vaikka on tieto siitä, miten asia voitaisiin korjata, niin korjauksia ei tehdä, koska jotain on kirjattu hallitusohjelmaan, vaan todetaankin sitten, että vaikutuksia arvioidaan myöhemmin. Tasa-arvon pitäisi olla sellainen periaate, jota noudatetaan ehdottomasti kaikessa lainsäädäntötyössä mieluummin liian tiukasti kuin liian löysästi, mutta valitettavasti tälle hallitukselle tasa-arvoasiat tuntuvat olevan vain sivujuonne. Tämä laki on vain yksi esimerkki siitä, että tasa-arvo ei ole hallituksen toimintaa ohjaava punainen lanka. Tämä tulee esille esimerkiksi siinä, miten monesta lakiesityksestä tasa-arvovaikutusten arviointi puuttuu kokonaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-03-03T18:05:33,2016-03-03T18:06:28,Tarkistettu,1.1 2016_18_106,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minun on nyt pakko toistaa se, mitä minä tuossa pöntössä puheenvuorossani toistin, että minä en ole kyllä valmis hyväksymään sitä ajatusta, että tämä hallitus olisi jotenkin sitoutunut siihen, että me emme välitä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, ja me olisimme jotenkin valinneet sellaisen linjan, että me piupaut siitä välitämme. Minusta se on niin kova väite, mutta jos sitä nyt haluaa koko ajan hokea, niin ehkä silläkin on sitten joku tarkoitusperänsä, en osaa sanoa. En hyväksy sitä. Ymmärrän hyvin sen, että meillä oli tästä yksinhuoltajien ja perhekäsityksen tilanteesta se aito huoli nimenomaan siitä, että me siinä keskustelussa työ- ja tasa-arvovaliokunnassakin huomasimme, että meidän perhekäsityksemme on vanhanaikainen. Siinä yhteydessä tuli vielä lisää se, että tämähän on semmoinen asia, että kun sitä vuosilomalakia otetaan auki, niin on hyvä katsoa tämäkin asia ja yleisesti laajemminkin miettiä. Kaikkia lakejahan pitää seurata, eihän se sitä tarkoita, että ollaan niin täydellisiä, että sitten ei tarvitse seurata, että laki on niin täydellinen. Ei semmoista täydellistä lakia tule koskaan olemaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-03-03T18:06:32,2016-03-03T18:07:38,Tarkistettu,1.1 2016_18_107,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Vastauspuheenvuoro, edustaja Mäkisalo-Ropponen, ja sitten mennään nämä seuraavat puheenvuorot.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_108,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Nythän tässä ei ole kysymys edustaja Merestä ja hänen mielipiteestään, ei suinkaan. Minä ihan uskon, että edustaja Meri haluaa tasa-arvon eteen tehdä työtä. Kysymys on siitä, millaisia päätöksiä täällä eduskunnassa nyt tehdään ja millaisia lakiesityksiä tänne tulee. Niissä lakiesityksissä, jotka tänne ovat tulleet, ei ole ollut tätä tasa-arvovaikutusten arviointia, ja monet näistä lakiesityksistä johtavat epätasa-arvoon. Kysymys on ainoastaan siitä, miten täällä toimitaan, ei yksittäisen kansanedustajan omasta arvomaailmasta tai siitä, mitä hän ajattelee asiasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-03-03T18:07:39,2016-03-03T18:08:23,Tarkistettu,1.1 2016_18_109,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Niin, en minä nyt suinkaan täällä varmaan keskustele siitä, mikä on minun arvomaailmani. Minä keskustelen siitä, että meillä on paljon naisia, ja minä en usko, että meidän hallitus niin tekee. Totta kai minä olen vakuuttunut, että he eivät halua syrjiä naisia, mutta en minä voi täällä kymmenien ihmisten äänellä puhua, vaan omalla äänelläni. Ja kyllä minä edustan täällä myös minun äänestäjiäni, en minä täällä mitenkään yksityishenkilönä istu puhelemassa vain omista asioistani. Totta kai minä puhun kokonaisuuksista ja edustan perussuomalaisten puoluetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-03-03T18:08:24,2016-03-03T18:08:58,Tarkistettu,1.1 2016_18_110,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp",Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_111,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Äänellään se Myllykoskikin laulaa ja edustaa kyllä täällä myös henkilökohtaisesti ihan itseään ja omia mielipiteitään. Äänestäjät sitten arvioivat, ovatko ne mielipiteet sellaisia, että saan puhua täällä niistä ajatuksista, joita minulla on, että siinä mielessä tämä demokratia tulee toimimaan. Mutta kun edustaja Mäkisalo-Ropponen arvosteli kovasti sitä, että tulee tämä seuranta, niin minä toivoisin kyllä, että tämä hallitus voisi laittaa jokaiseen säätämäänsä lainsäädäntöön sen valiokuntien mietintöjen loppukaneetin, että tämä katsotaan muutaman vuoden päästä ja mieluummin niin, että tuleva eduskunta voisi sitten katsoa sitä ja saada sen selvityksen käsiinsä ja tehdä sen selvityksen perusteella oikeudenmukaisemmat päätökset kuin mitä tämä hallitus nyt tässäkin lainsäädännössä on tehnyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-03T18:08:58,2016-03-03T18:09:53,Tarkistettu,1.1 2016_18_112,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Yleensä silloin, kun tehdään omaatuntoa kolkuttelevaa lakia, siihen lisätään sen rauhoittamiseksi, että selvitetään tätä myöhemmin ja tehdään tarvittaessa sitten tarkistuksia. Minä olen nyt sen verran monta vuotta jo ehtinyt lukea näitä selvityksiä, jotka sitten on omantunnon rauhoittamiseksi tehty, että minä uskaltaisin sanoa, että niistä asioista, jotka tässä laissa ovat ongelmallisia, ainakaan kaikkia ei pystytä selvittämään sellaisella tavalla, että siitä voitaisiin saada varsinaisesti objektiivista ratkaisua niihin kiistakysymyksiin. Esimerkiksi väite siitä, että tämä kannustaisi isiä jäämään kotiin: Jos sellainen vaikutus on olemassa, niin se on niin minimaalinen ja se tapahtuu sillä lailla avoimessa, muuttuvassa yhteiskunnassa, että sen kausaalisuhteen osoittaminen ei kerta kaikkiaan ole mahdollista. Sellaista vaikutusarviointia ei voi tehdä. Monessa muussa asiassa, missä vaikutusarviot on mahdollista tehdä, niitä laitetaan tekemään joku yksittäinen virkamies, joka ei mitenkään ole siihen koulutusta saanut eikä sitä työkseen tee, ja ne lopputulokset ovat luvattoman heikkotasoisia, niin että niistä ei sen takia pysty sanomaan mitään. Mutta meillä on olemassa nimenomaan tasa-arvokysymysten osalta, sukupuolivaikutusten osalta, myös aika hyviä työvälineitä, joilla me pystymme jo etukäteen arvioimaan jonkun lain sukupuolivaikutuksia. Minun mielestäni tämän hallituksen haluttomuutta ja epäkiinnostusta tasa-arvoasioita kohtaan osoittaa ensisijaisesti se, että näitä välineitä ei käytetä, että ei edes pyritä arvioimaan, onko tällä jotakin tasa-arvovaikutuksia, onko tällä sukupuolten eriarvoisuutta lisääviä vaikutuksia. (Puhemies koputtaa) Ja se on minusta erittäin ongelmallista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-03-03T18:09:53,2016-03-03T18:12:06,Tarkistettu,1.1 2016_18_113,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski, me olemme varmaan ihan samaa mieltä tästä asiasta, mutta haluan vielä kuitenkin selkeyttää: Vaikutusten arviointi on tehtävä aina kahdesti. Eli lainvalmisteluvaiheessa tehdään etukäteisvaikutusten arviointi, jolloin voidaan välttää tekemästä hölmöjä lakeja, ainakin osittain voidaan. Sitten sen lain toteutumisen jälkeen tehdään se jälkikäteisarviointi, jolloin katsotaan sitä, miten tämä laki on toteutunut, pitäisikö tehdä korjaavia toimenpiteitä ja miten se siellä yhteiskunnassa toimii. Nämä kaksi vaikutusten arviointia ovat erilaisia, ja niiden tavoitteet ovat erilaisia. Me tarvitsemme molempia. Tämä hallitus on epäonnistunut siinä, että tämä hallitus ei ole tehnyt niitä etukäteisvaikutusten arviointeja, vaan se sitten kirjaa aina, että tehdään jälkikäteisarviointi, joka on toki tärkeätä, mutta ilman etukäteisarviointia saattaa tulla huonoa lainsäädäntöä, joka voitaisiin tehdä paremmin, jos olisi etukäteisarvioinnit tehty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-03-03T18:12:06,2016-03-03T18:13:13,Tarkistettu,1.1 2016_18_114,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä näiden taloudellisten etuuksien määräytyminen voi vaikuttaa kovinkin paljon siihen, mikä tulee olemaan vanhemman ja lapsen välinen suhde. Minä itse, vajaat 30 vuotta sitten, kun meille esikoinen syntyi, siirryin heti äitiysloman jälkeen vanhempainvapaan käyttäjäksi, koska se päiväraha, jonka sain siitä, olisi ollut paljon suurempi kuin silloin, jos vaimoni olisi siirtynyt vanhempainvapaan käyttäjäksi. Puolestaan, kun hän siirtyi juuri vasta valmistuneena työelämään, hän sai paljon parempaa palkkaa kuin minä olisin saanut, jos olisin jatkanut työelämässä, eli se oli tällainen win-win-tilanne, joka johtui lainsäädännöstä. Edustaja Meri esitti hyvän, tärkeän huomion puhuessaan tästä vuosilomalain kokonaisuudistuksesta. Ajattelen, että se keskustelu, mitä täällä on käyty, jää tietysti pöytäkirjoihin ja asiakirjoihin muistiin ja kaikki ne kritiikit ja huomiot, joita tässä yhteydessä nyt olemme esittäneet, toivottavasti ovat silloin käytettävissä, kun tätä kokonaisuudistusta käydään läpi, mietitään näitä tasa-arvokysymyksiä ja kohtuullisia korvauksia ja myös niitä resursseja, joita on silloin käytettävissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-03-03T18:13:14,2016-03-03T18:14:21,Tarkistettu,1.1 2016_18_115,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tosiaan, minäkin toivon, että tätä kuuntelevat kaikki sellaiset henkilöt, jotka voivat asiaan vaikuttaa. Kyllä se meidän perhekäsityksemme aidosti on aikansa elänyt, koska se on sidottu siihen, että ihmisten ja vanhempien pitää asua yhdessä, ja meillä valitettavasti ihmiset eroavat hyvin paljon, mutta se on aikuisten ratkaisu. Täällä edustaja Kontula toi esille sen, että hän on vuosia lukenut ja seurannut erilaisia raportteja täällä eduskunnassa, näitä klausuuleita eli lausekkeita siellä lopussa, joilla ostetaan hyvä omatunto. No, minä en ole täällä ollut lukemassa niitä eikä perussuomalaisten puolue ole ollut hallituksessa, niin että minulla ei ole kokemusta siitä hyvän omantunnon ostamisesta hallituspuolueena. Siitä en osaa muuta sanoa kuin että ehkä jos näin on ollut edellisellä hallituksella tapana, niin on hyvin valitettavaa ostaa hyvää omaatuntoa. Minusta siis hyvään politiikkaan ja lainsäädäntötyöhön kuuluu aina seuraaminen ilman tämmöisiä lausekkeitakin. Sitähän me täällä jatkuvasti teemme. Maailma ei ole valmis. Jostain laista, vaikka se olisi kuinka tutkittu, huomataan käytännössä, että joitakin ongelmia tulee, ei ole voitu kaikkia huomioida, joku Kelan tekninen asia, mikä se nyt milloinkin voisi olla, joku tietty asia — totta kai se pitää korjata, jos semmoiseen tulee ongelmia. Sehän on hyvää politiikkaa, lainsäädäntötyötä ja elämääkin, että maailma ei ole koskaan valmis: me seuraamme sitä ilman, että me olemme erikseen sitoutuneet seuraamaan sitä. Minusta olisi aika huolestuttavaa, jos pitäisi aina kirjata erikseen, että tätä seurataan. Kyllä meidän pitää seurata näitä asioita ilman kirjauksiakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-03-03T18:14:21,2016-03-03T18:15:48,Tarkistettu,1.1 2016_18_116,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Minä en nyt tiedä, kuuleeko edustaja Meri huonosti vai pyrkiikö tarkoituksellisesti väärin ymmärtämään, koska on helpompi ilkeillä sellaisia sanomisia, jotka on itse keksinyt, kuin sellaisia, jotka toinen on todella sanonut. Mutta vielä tähän hallituksen tasa-arvopolitiikkaan ja sen ongelmiin. Minun mielestäni yksi keskeinen mekanismi, joka tuottaa niitä huonoja sukupuolivaikutuksia, on se, että isot linjat vedetään näissä all male -paneeleissa, joissa on läsnä joko kokonaan tai pelkästään miehiä, enkä nyt tarkoita pelkästään hallitusta, vaan myös työmarkkinaosapuolten pöydissä usein on pelkästään miehiä. Ja kun nämä isot linjat määrittävät sitten sen, mitä ministeriöissä tai täällä politiikan b-ketjussa tehdään ja missä naisetkin pääsevät mukaan vaikuttamaan, niin nämä isot miesten määrittämät linjat usein johtavat sellaisiin ratkaisuihin, joissa ei ole huomioitu niitä seikkoja, jotka ovat jotenkin naiserityisiä. Minä olen ollut huomaavinani monta kertaa jo tässäkin salissa, että meidän johtavat miespoliitikkomme ovat suorastaan hämmästyneitä monista sellaisista asioista, jotka usein meille naisille ovat aivan arkipäivää. Se on puhtaasti semmoinen mekanismi, joka olisi aika helposti hoidettavissa sillä, että siellä, missä päätökset ensisijaisesti tehdään, olisi läsnä myös naisia ja naiset eivät ole pelkästään siellä toteuttavassa portaassa. Näin vain vinkkinä hallitukselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-03-03T18:15:49,2016-03-03T18:17:38,Tarkistettu,1.1 2016_18_117,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_18_118,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys lakialoitteestani, ja esittelen, mistä siinä on kysymys. Todettakoon ensiksi kuitenkin, että raittius on hyvä valinta ja alkoholia käyttävillä sivistynyt kohtuukäyttö on hyvä valinta. Alkoholinkulutuksen lisäämisen sijaan tämä lakialoite pyrkii kannustamaan yleisöä sivistyneempään ja sosiaalisempaan alkoholikulttuuriin sekä helpottamaan kulttuuritapahtumien järjestäjien taakkaa. — Pahoittelen, minulla on lievää flunssaa, mutta toivottavasti äänestä saa selvän siitä huolimatta. Arvoisa puhemies! Yleisötapahtumissa ei Suomessa saa nauttia omia alkoholijuomia edes silloin, kun järjestäjä ja poliisi sen omasta puolestaan sallisivat. Ennen vuotta 2013 alkoholi-, kokoontumis- ja järjestyslakia tulkittiin alueellisesti vaihtelevasti siten, että toisilla alueilla painotettiin alkoholilakia ja toisilla järjestyslakia. Tällöin yleisötapahtumia sitovat käytännöt omista juomista eivät olleet yhteneväiset. Vuonna 2014 Valviran huomautuksen jälkeen alkoholilain soveltaminen yhtenäistettiin koko maassa noudattamaan alkoholilain 58 §:n 3 momenttia, joka säätää julkisten tapahtumien nauttimiskiellosta. Momentti on ollut samassa hengessä voimassa aina väkijuomalaista lähtien vuodelta 32. Aika ja henki ovat muuttuneet 80 vuodessa merkittävästi, mutta nauttimiskielto julkisissa tilaisuuksissa on pysynyt voimassa. Jättämässäni ja 22 muun kansanedustajan allekirjoittamassa lakialoitteessa esitetään, että alkoholilain 58 §:n 3 momentti kumotaan. Voimaan jäävät yhä edelleen kokoontumislaki sekä järjestyslaki, jotka molemmat mahdollistavat poliisin ja järjestäjien oikeuden joko sallia tai kieltää omien juomien nauttiminen yleisötapahtumissa. Lainsäätäjä ei tätä etupainotteisesti ja kategorisesti siis kieltäisi, sillä paikalliset toimijat tuntevat alueensa parhaiten ja tuntevat nämä tapahtumat, mistä tässä on kysymys, ja voivat arvioida siellä, sopiiko kyseiseen tapahtumaan se, että omia eväitä tuodaan, vai eikö sovi. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholilain arviomuistio vuodelta 2013 esittää, että nykyisen alkoholilain nauttimiskielto siirrettäisiin kokoontumislakiin. Asiantuntijalausunnot ovat mediassa tukeneet sitä, että yleisötapahtumien nauttimiskielto poistettaisiin kokonaan ja päätös omien juomien sallimisesta jätettäisiin juuri järjestäjälle ja poliisille. Kokoontumislain 23 § säätää, että järjestäjällä ja poliisilla on oikeus kieltää päihdyttävien aineiden hallussapito yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa. Järjestyslain 4 § puolestaan sallii päihdyttävän aineen nauttimisen puistossa tai muulla siihen verrattavalla yleisellä paikalla siten, että nauttiminen sekä siihen liittyvä oleskelu ja käyttäytyminen eivät estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muiden oikeutta käyttää paikkaa varsinaiseen tarkoitukseensa. Näiltä osin kokoontumis- ja järjestyslaki ovat tarkoituksenmukaisia ja riittäviä määrittämään alkoholijuomien nauttimisen rajoituksia yleisötilaisuuksissa. Silloin kun alkoholijuomien nauttimisesta ei poliisin näkemyksen mukaan koidu muille läsnäolijoille haittaa, tulisi järjestäjän halutessaan voida sallia yleisön omien juomien nauttiminen myös julkisessa tilaisuudessa. Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen tarkoitus ei ole sallia omia juomia kaikilla festivaaleilla. Ei ole tarkoituksenmukaista tai millään tavalla mielekästä, että omat juomat sallittaisiin suurilla, etenkin nuorten suosimilla festivaaleilla, joilla jo nyt on päänvaivaa päihteistä. Toisille festivaaleille oma alkoholin myynti taas saattaa olla merkittävä tulonlähde. Kaikki festivaalit eivät myöskään halua sallia omia juomia, koska kulttuurikokemuksen lisäksi kävijöille halutaan esimerkiksi tarjota ensiluokkaisia ruoka- tai juomakokemuksia. Muitakin perusteluja voi olla. Kaikki edellä mainitut vaihtoehdot sekä muut syyt kieltää omat juomat ovat täysin päteviä ja lakimuutoksen jälkeenkin täysin mahdollisia. Järjestäjillä ja poliisilla säilyisi edelleen mahdollisuus päättää itse parhaaksi näkemästään alkoholipolitiikasta kussakin tapahtumassa, eli arvio olisi paikallinen ja tapahtuman hengen mukainen. Lakialoitteen ydin onkin juuri siinä, että lainsäätäjä, me täällä, ei etupainoisesti ja kategorisesti kiellä omia juomia yleisötapahtumissa. Päinvastoin, lakialoite vapauttaisi paikalliset toimijat, kulttuurijärjestäjät, kunnat ja poliisin pohtimaan yhdessä oman alueen kulttuurin, elinkeinon ja turvallisuuden kehittämistä. Voimme hyvin olettaa, että kunkin tapahtuman kohdalla paikalliset toimijat yhteistyössä tietävät parhaiten, minne alkoholi sopii ja minne ei. Ja toki yleisö voi ihan itse päättää sen, ottaako omia eväitä mukaan vai eikö. Jos ei halua, ei todellakaan ole pakko. Tämä mahdollistaa myös sen, että tuodaan vaikkapa alkoholittomia juomia. Niitäkin kuulemma nykyään ratsataan, kun tilanne on mikä on. Jos joku haluaa tuoda Mehukattia, niin näitäkin on kuulemma maahan kaadettu. Arvoisa puhemies, ei ole myöskään syytä olettaa, että yleisö merkittävissä määrin painostaisi järjestäjiä omien juomien sallimiseen, vaikka laki siltä osin muuttuisikin. Ei näin ollut myöskään ennen vuotta 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan kulttuuritoimijat kokevat alkoholin nauttimista ja anniskelua koskevan lainsäädännön raskaaksi ja kuormittavaksi. Tämä lakialoite saattaa madaltaa järjestäjien kynnystä järjestää esimerkiksi yhteisöllisiä ilmaistapahtumia, joissa järjestäjien energia ei mene piilopullojen torjumiseen vaan rennon ja ehkä älykkäänkin yhteisen olemisen luomiseen. Tämän takia Suomessa tulisi vapauttaa alkoholilainsäädäntöä tältä osin ja helpottaa kulttuuritoimijoiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vähentämällä tarpeetonta sääntelyä ja purkamalla vanhentuneita normeja. Tältä osin lain tulisi siis olla ennemmin mahdollistava kuin mahdollisuuksia rajaava. Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että suomalainen alkoholikulttuuri on muuttumassa ja ehkä jopa fiksumpaan suuntaan. Nuoret juovat vähemmän ja aikuiset sivistyneemmin, tämä hyvä. Kulttuuritapahtumiin tullaan nauttimaan vapaa-ajasta ja kulttuurista, ei humalahakuisesta juhlimisesta. Oman viinin salliminen nautittavaksi viltin ääressä eväiden lomassa monessa tapauksessa lisää yleisön viihtyvyyttä ja kannustaa suomalaisia sivistyneempään alkoholikulttuuriin. Puhun siis niistä ihmisistä, jotka alkoholia haluavat käyttää. Kaikki eivät halua ja hyvä niin. On paljon mielekkäämpää, että alkoholia nautitaan rauhallisesti eväiden lomassa viltillä eikä erillisessä karsinassa pelkän tuopin äärellä, mikä tilanne nyt tuppaa olemaan. On myös niin, että suomalaista alkoholinkulutusta tulee ohjata pois kotien yksinäisyydestä kohti sosiaalisempaa ja sitä kautta oletettavasti vähentyneempää alkoholinkäyttöä. Arvoisa puhemies! Lakialoitteen peräämä mahdollisuus päättää omista juomista paikallisesti onkin hyväksi todettu käytäntö. Eräät piknikhenkiset kesäfestivaalit noudattivat omat juomat sallivaa käytäntöä vuosikymmeniä, kunnes Valvira muutama vuosi sitten teki mainitsemani huomautuksen asiasta. Festivaalit pakotettiin siten muuttamaan hyvin toimineita käytäntöjään ja esimerkiksi rajaamaan entistä isomman osan festivaalialueesta anniskelukäyttöön, vaikka alkoholista johtuvia järjestyshäiriöitä ei näissä tapahtumissa edes juurikaan ollut. Perinteisesti nämä festivaalit, kuten Pori Jazz ja Järvenpään Puistoblues, ovat kuuluneet Suomen kymmenen kokonaiskävijämäärältään suurimman festivaalin joukkoon. Pidettyjä festivaaleja, pidettyjä tapahtumia. Uuden toimintamallin takia festivaalista riippuen yleisökato on ollut paikoitellen mittava, jopa toimintaa uhkaava. On ollut myös merkkejä siitä, että humalahakuisuus on näillä festivaaleilla jopa kasvanut alkoholin siirryttyä anniskelualueelle pois arkipäiväisemmän ja yhteisöllisemmän piknikhengen ääreltä. Samalla porttia ennen tempaistaan tukevammat humalat tai alusvaatteisiin piilotetaan väkevämpiä viinoja alueella nautittavaksi, näin kerrotaan. Tähän suuntaan alkoholikäyttäytymistä ei pidä viedä. Pori Jazz ja Puistoblues ovat olleet erinomaisia esimerkkejä siitä, kuinka paikallisen poliisin ja festivaalijärjestäjän hyvä yhteistyö voi tarkoittaa samalla sekä sallivaa, rauhallista että onnistunutta festivaalia, vaikka omat juomat olisi sallittu. Toki jokaiseen koriin mahtuu joku mätä omena, mutta ylivoimaisin valtaosin molemmat mainitsemani festivaalit olivat miellyttäviä sekä viinien että Mehukatin nautiskelijoille. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Suomalaisten festivaalien lipunmyyntimäärät ja ilmaistapahtumien kävijämäärät ovat jo vuosia kasvaneet merkittävästi. Festivaalit ovat samalla sekä valtava yhteisöllinen voimavara että merkittävä kulttuurillinen ja taloudellinen piristysruiske monelle paikkakunnalle. Kumoamalla vanhentunut yleisötapahtumien nauttimiskielto parannetaan uusien ja vanhojen kulttuuritoimijoiden omaehtoisia toimintaedellytyksiä ja kannustetaan paikallisia toimijoita oman alueensa kulttuurin kehittämiseen hyvässä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Samalla luodaan alkoholikulttuuria, joka pyörii yhdessä olemisen ja sivistyneen kulttuurista nauttimisen ympärillä, ei päihtymisen tai humalahakuisuuden ympärillä. Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä lakialoite saa taakseen myötätuulta ja se otetaan osaksi alkoholilain kokonaisuudistusta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-03-03T18:17:54,2016-03-03T18:28:13,Tarkistettu,1.1 2016_18_119,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Vastauspuheenvuoroja otetaan tässä muutama, otetaan edustaja Jalonen ensin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_120,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakialoitehan oli jo viime kaudella esillä, ja kiitos edustaja Kaikkoselle siitä, että sinnikkäästi jatkaa tätä työtä, mitä viime kaudella jo yhdessä tehtiin. Tämähän tuli esille tosiaan silloin, kun Pori Jazz pakotettiin muutoksen eteen, ja niin kuin edustaja Kaikkonen tuossa sanoi, Jazzeilla ei oikeastaan ikinä ole ollut minkäännäköisiä alkoholiongelmia, liiaksi päihtyneitä ei ole ollut oikeastaan kuvassa lainkaan, ja festari on ollut hengeltään vauvasta vaariin. Siellä on tosiaan ollut lastenvaunuista lähtien ihmisiä paikalla, ja kaikki ovat mahtuneet paikalle. No nyt, kun tämä epäonnistunut ohjaus tehtiin, siellä on ollut ensimmäiset ongelmat, ja tämä on erinomainen huono esimerkki siitä, mitä nykyisellä tiukalla alkoholipolitiikalla tehdään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-03-03T18:28:21,2016-03-03T18:29:40,Tarkistettu,1.1 2016_18_121,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,Vastauspuheenvuorot jatkuvat.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_122,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse allekirjoittaneena ja lakialoitetta kannattavana on helppo yhtyä myös edustaja Jalosen näkemyksiin, mitä tapahtui Pori Jazzeilla. Sen Valviran päätöksen jälkeen kun vieraili alueella, niin en ole koskaan niiden käyntikertojeni myötä nähnyt niin paljon humalaisia tällä festivaalilla kuin siinä vaiheessa. En nyt tietysti ole aivan samaa mieltä edustaja Jalosen kanssa siitä, etteikö siellä joku joskus olisi vähän liikaakin tuiskeessa siihen porukkaan nähden, mutta niistä iltapäivien ennenaikaisista konserteista Kirjurinluodossa täytyy sanoa, että ne olivat mannereurooppalaisen oloisia, viihtyisiä tapahtumia, missä oli kyllä anniskelualueitakin, mutta ihmiset tulivat sinne perheineen ja viettivät yhdessä aikaa, ja siinä mielessä suhtaudun erittäin myötämielisesti ja toiveikkaasti, että tämä kokonaisuudistuksessa huomioitaisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-03T18:29:42,2016-03-03T18:30:50,Tarkistettu,1.1 2016_18_123,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kaikkonen on todellakin hyvällä asialla tässä. Meillä Suomessa on ihan liian vähän tämäntyyppistä kulttuuria, jossa yhdessäoloa rennosti ja luontevasti musiikin ja kulttuurin äärellä suositaan, ja nämä tapahtumat, jotka tässä aloitteen yhteydessä on mainittu, ovat todellakin olleet historiallisesti hienoja ja tässä mielessä merkittäviä, että ne ovat yhdistäneet sukupolvia ja perheitä, ystäväpiirejä yhdessä piknikille hyvän musiikin ja kulttuurin äärelle. Olen itse havainnut aivan saman ilmiön kuin tässä edellä puhuneet, että nyt tämä uusi säädännön tulkinta on johtanut siihen, että jonotetaan sitten siellä anniskelualueella, ja sinne itse asiassa se musiikkikaan ei kuulu niin hyvin, jää suuri osa siitä tapahtumasta elämättä ja kokematta. Toivon todella, että tämä asia nyt viimein tällä kaudella voisi mennä eteenpäin ja että tässä tulkinta olisi sen mukainen, (Puhemies koputtaa) mitä tämä nykypäivän eurooppalainen kulttuuri Suomeltakin odottaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-03-03T18:30:51,2016-03-03T18:32:01,Tarkistettu,1.1 2016_18_124,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Myönnän vielä kolme vastauspuheenvuoroa, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_125,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On joskus sanottu, että juodaan musiikki hyväksi ja tyttö tai poika kauniiksi, mutta täytyy sanoa, että tämä meidän alkoholikulttuuri on kehittynyt kuitenkin tuolla festareilla, ja voi kysyä aiheellisesti, pilataanko Suomen festarit kielloilla. Kohta kielletään hauskanpitokin. Ihan noin taiteilijan näkökulmastakin voin sanoa, että on huomattavasti parempi se, että meillä olisi tällainen piknikkulttuuri, missä ihmiset tosiaan siellä viltillä ja eväiden kanssa nauttivat alkoholia. Itsekin olen ollut Pori Jazzeilla muun muassa tämmöisellä mukavalla seurueella useammankin kerran, ja nyt kun sitten pitää mennä sinne kaljakarsinaan, niin onhan se aika hankala juttu, ja tosiaan siinä juuri voi käydä niin, että se alkoholinkäyttö jopa on rajumpaa, toisin kuin Valviran tarkoitus on ollut, se on mennyt toiseen suuntaan. Järvenpään Puistoblues on myös yksi tällainen hyvä tapahtuma, josta toivoisin, että tämä olisi ollut vapaampaa ja paikalliset yrittäjät voisivat itse päättää tästä asiasta. Muutenkin olen sitä mieltä, että alkoholin juomisen täytyisi olla valvottua sillä tavalla fiksusti, että se ei ole sitä kotijuomista niinkään vaan enemmän siellä paikan päällä, missä itse kulttuuriakin nautitaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-03-03T18:32:07,2016-03-03T18:33:17,Tarkistettu,1.1 2016_18_126,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kaikkonen tässä aloitteessaan kannustaa suomalaisia eurooppalaisiin kulutustottumuksiin ja sosiaaliseen yhdessäoloon, ja se on oikein kannatettava lähtökohta tähän suuntaan. Toivoisi alkoholinkulutuksen ja tämmöisen festarikulttuurin kehittyvän, ja lupaavia piirteitä varsinkin nuorten osalta on havaittavissa, ja toivotaan, että mekään emme ole vielä menetetty sukupolvi siinä suhteessa. Viime vaalikaudella pyrittiin tekemään alkoholilain kokonaisuudistus, se jäi lyhyeksi, ja nyt työtä jatketaan tällä vaalikaudella. Itse kannatan ja luotan ihmisten valintakykyyn, harkintaan, mutta kokemukset kyllä osoittavat, että kaikilta osin siihen ei täysin voi luottaa, ja tähän asiaan palaan vielä tarkemmin puheenvuorossani.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-03T18:33:17,2016-03-03T18:34:26,Tarkistettu,1.1 2016_18_127,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täydennyksenä vielä siihen, että toki näitä yksittäisiä tapauksia oli aikaisemminkin, että oli hieman liikaa otettu, mutta se oli todella harvoin ja nimenomaan näillä areenakeikoilla, mikä tämmöinen pikniktapahtuma on. Mutta tosiaan, tämän omien alkoholijuomien tuonnin kiellon jälkeen tilanne meni jopa niin pahaksi, että tiedän henkilöitä käännytetyn portilta liian humalatilan takia. Eli otettiin pohjia niin paljon, ettei edes päästy alueelle, ja tosiaan tämä piknikkonserttihetken tilaisuuden, kulttuuritapahtuman tilaisuuden, henki on muuttunut. Nyt on aika korjata tämä virhe ja alkoholipolitiikan kokonaisuudistuksen yhteydessä tehtävä tämä korjausliike, vaikka edustaja Kaikkosen (Puhemies koputtaa) esittämällä mallilla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-03-03T18:34:26,2016-03-03T18:35:32,Tarkistettu,1.1 2016_18_128,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,Ja sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_18_129,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun eduskuntatyön korkealle arvostava ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja tekee aloitteen sisäpolitiikasta ja alkoholipolitiikasta, sen pitää olla myös erittäin vakavasti arvioitu, niin kuin tässä edustaja Kaikkosen tekemässä aloitteessa on tapahtunut. Se on hyvin ajankohtainen ja liittyy alkoholilain kokonaisuudistukseen, ja kannatan sitä lämpimästi täällä käytettyjen muiden puheenvuorojen tapaan. Juuri tämä hienosti lausuttu lause tässä välissä kuvaa tämän tilanteen: ""Suomalainen alkoholikulttuuri on muuttumassa: nuoret juovat vähemmän ja aikuiset sivistyneemmin. Kulttuuritapahtumiin tullaan nauttimaan vapaa-ajasta ja kulttuurista, ei humalahakuisesta juhlimisesta. Oman viinin salliminen nautittavaksi viltin ääressä eväiden lomassa lisää yleisön viihtyvyyttä ja kannustaa suomalaisia sivistyneempään alkoholikulttuuriin."" Tässä on sisäistettynä se, mistä nyt on kysymys. Tämähän liittyy tietysti meidän alkoholilain kokonaisuudistukseen sikäli, että nyt se on hyvin ajankohtainen ja pitäisi toteuttaa. Kun ajatellaan ministeri Rehulan tekemää alustavaa selvitystä tuosta uudesta lainsäädännöstä, täytyy muistaa, että siinä on eräitä raameja, joiden puitteissa meidän on liikuttava. Ensimmäinen raami on hallitussopimus, joka tämän hallituskauden aikana sitoo sitä rajoiltaan: Alkon monopoli on säilytettävä. Toinen on tietysti monien asiantuntijoiden esiin tuoma terveyspolitiikka. Näissä rajoissa meidän pitää liikkua ja katsoa myös tällä tavalla maallista käytäntöä, missä meidän verorahamme liikkuvat ja missä niitä voitaisiin säästää. Tämä tulee laveammin esiin tämän lain uudistamisessa siten, miten me suhtaudumme alkoholipolitiikkaan. Minusta nykyaikainen ihminen on niin sivistynyt ja tavat ovat muuttuneet, että hyväksyisin väkevien oluiden myynnin vähittäiskaupassa ja suhtaudun myönteisesti tilaviinien ja pienpanimoiden oluen myyntiin sieltä laitoksesta. Sen sijaan viinit eivät sovi siihen kategoriaan, johon olemme hallitusohjelmassa sitoutuneet, eivätkä myöskään siihen, että Alkolla on erinomaiset, hienot viinivalikoimat. Ne säilyttäisin viinakaupassa, Alkossa, enkä tuolla S:n ja K:n hyllyillä muutaman viinipahvilaatikon joukossa. Tämä on nykypäivän kulttuuria siten, että kyllä nykyaikainen ihminen mieltää, miten ja millä tavalla se haluaa. Me haluamme siirtyä mietoihin ja haluamme näissä rajoissa liikkua. Silloin kun seuraa, miten masentavaa on katsella laivoilta kärrättäviä suomalaisia vahvoja oluita, jotka on viety ulkomaille ja kärrätään masentavan näköisesti takaisin suomalaisten juotavaksi, niin miksei niitä voisi ostaa siitä kyläkaupasta eikä lähteä sen vuoksi Tallinnassa käymään ja ottaa vielä kunnon känni siinä matkalla, mennen tullen? Tämä on aika tavalla nykypäivään sopimatonta. Mutta tämä, mitä edustaja Kaikkonen ja täällä monet muut ovat esittäneet, niiden argumenttien valossa, joita tässä on esitetty, on aivan sitä, mitä lämpimästi kannatan. Meillähän on jokaisessa puolueessa täällä eduskunnassa vähän eriarvoisesti alkoholipolitiikkaan ja viineihin ja viinoihin suhtautuvia, mutta yhä enemmän kansalaismielipide on avartunut, ja mitä enemmän matkustamme ja näemme muita maailmoja, ei pelkästään Euroopassa, niin kyllä nykypäivän suomalaiset kuitenkin käyttäytyvät yhä enemmän siten kuin ovat nähneet muuallakin maailmalla käyttäydyttävän. Mitä tulee näihin konsertti- ynnä muihin tapahtumiin: Kyllä aika häiritsevää on se, jos siellä piknikrauhassa esimerkiksi perheen kanssa tai muuten hyvien ystävien kanssa istuu ja nautiskelee sitä omaa viiniään, kun siellä koko ajan ravaa kavereita sinne karsinaan, jossa myydään sitä viinaa, edestakaisin. Ei sekään ole sellaista kulttuurista ja hyvästä musiikista nauttimista. Minä pidän tätä hyvänä aloitteena, ja toivotaan läpimenoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-03-03T18:35:36,2016-03-03T18:40:58,Tarkistettu,1.1 2016_18_130,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitos edustaja Kaikkoselle tästä aloitteesta, joka on ihan selvästi laadittu kypsällä tavalla ja jossa on huomioitu sekä suomalainen historia, vähän tulevaisuuden trendejä että niitä toivottavia näkymiä, mihin suuntaan me kaikki toivomme alkoholiasioiden tässä maassa kehittyvän. Katson tässä vähän laajemmin tätä alkoholilain kokonaisuudistusta. Tietysti tämä Kaikkosen aloite liittyy omalla tavallaan hyvin läheisesti siihen. Tavoitteena on helpottaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Yksi osa sitä ovat kulttuuritapahtumat, festarit, niin kuin tässäkin aloitteessa ovat olleet. Se on oikein kannatettavaa. Kannatan turhan tiukan normiston säännöksien keventämistä. Esimerkiksi asiakaspalvelua koskevia säännöksiä ravintoloissa voidaan varmasti joiltakin osin helpottaa. Nyt kun tämä alkoholilain kokonaisuudistus on lähestymässä, niin meitä on monelta suunnalta kovasti informoitu, lobattu ja olen ollut havaitsevinani jonkinlaista riehakkuutta positiivisessa ja vähän kielteisessäkin mielessä. Näistä faktoista haluaisin nostaa esille joitakin kohtia. Suorat kustannukset alkoholista yhteiskunnalle ovat arviolta noin 1,3 miljardia euroa, ja jos mukaan lasketaan välilliset kustannukset, mitä tulee onnettomuuksiin, poissaoloihin, sairastumisiin, ennenaikaisiin kuolemiin, väkivallantekoihin, näin poispäin, niin kustannukset nousevat 5—7 miljardiin euroon. Jos katsotaan tilastoja taaksepäin, niin on aina ollut niin, jos taloutta ajatellaan, että kulutuksen nousu on suorassa yhteydessä kustannusten nousuun, siis niihin kustannuksiin, mitä yhteiskunnalle tulee. Sitä taustaa vasten on hyvin tarkkaan harkittava, minkälaisia muutoksia olemme valmiit ottamaan. Muutoksia tarvitsee tehdä, mutta olisin niiden kokemusten valossa, mitä Suomessa on, sillä lailla pidättyvä, että liian nopeisiin muutoksiin ei ole syytä kertaheitolla mennä. Alkoholikulttuuri ja kulutustapamme kehittyvät hitaasti. Ne kehittyvät hyvään suuntaan, niin kuin on tässä moneen kertaan todettu, Juhantalo kertoi siitä. Jos saatavuutta muutetaan eurooppalaiseen, eteläeurooppalaiseen suuntaan kertarysäyksellä, niin se ei tarkoita sitä, että kulutuskäyttäytymisemme muuttuu kertarysäyksellä eteläeurooppalaiseksi. Sen takia esimerkiksi ajatukseen siitä, että siirtäisimme väkeviä tai viinejä saataville vähittäiskauppoihin, ruokakauppoihin, suhtaudun varauksella. Se on aika kova askel, joka hyvin suurella todennäköisyydellä johtaa kulutuksen nousuun. Vuonna 69, kun keskiolut tuotiin ruokakauppoihin, taustalla oli tutkittua tietoa ja ajatus oli, että keskiolut korvaisi kirkkaiden kulutuksen. Näin ei valitettavasti käynyt. Mitä tapahtui? Kirkkaiden kulutus pysyi ennallaan, ja päälle tuli keskioluen kulutus, ja kulutus suorastaan räjähti kasvuun. Tällaisiin muutoksiin ei ole varaa. Alkon asemaa haluan korostaa. Jos viinit tulevat ruokakauppoihin, se tarkoittaa vääjäämättä sitä, että Alko joutuu karsimaan rajusti 350 myymälän verkostoa. Meillä on erinomainen alkoholimyymälöitten verkosto, asiantunteva henkilökunta, tuhansien viinien ja muiden tuotteiden valikoima. Jos myynti siirtyy ruokakauppoihin ja Alkon myymälöitä vähennetään, niin kulutusvaihtoehdot rajaantuvat. Eli yhteenvetona: rauhallisia muutoksia, suunta on oikea, mutta ei mennä liian nopeilla muutoksilla eteenpäin, koska riskit ovat todella suuria. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-03T18:41:04,2016-03-03T18:46:23,Tarkistettu,1.1 2016_18_131,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meinasin tyytyä 2 minuutin puheenvuoroon tuolta paikaltani, mutta kun edustaja Kiuru avasi takaovenkin, niin on pakko käyttää muutama muukin alkoholipolitiikkaan liittyvä puheenvuoro. Harmittelen, että vedin oman pienpanimo-jälleenmyyntioikeus-lakialoitteen pois tästä keskustelusta, kun luulin, että tuo edellinen venyy niin pitkään, että myöhästyisin muuten tapaamisesta. Olen erittäin mielissäni tästä perusteellisesta ja hyvästä aloitteesta, minkä edustaja Kaikkonen on tehnyt, ja toivon todellakin alkoholilain kokonaisuudistusta tehtäessä, että tähän suhtauduttaisiin kaikella vakavuudella. Olisin toki toivonut, että puhemiesneuvosto olisi laittanut tämän myös talousvaliokuntaan, ja miksei, koska tässä on poliisi keskeisessä roolissa yhtenä toimijana — mihin Kaikkonen vahvasti viittaa omassa lakialoitteessaan, että paikallinen järjestäjä ja poliisi yhdessä voivat sen harkinnan tehdä — tätä olisi ollut hyvä myös hallintovaliokunnassa käsitellä. Mutta erityisesti tällä on talouteen liittyvä kytkös, ja siinä mielessä toivoisin, että kun meillä alkoholipolitiikkaa jatkossa käsitellään — ja olen kyllä ainakin puhemiehelle ja edelliselle pääsihteerille toiveeni asettanut ja myönteistä valoa saanut — niin näissä asioissa, jotka alkoholipolitiikkaan liittyvät, sen lainsäädännön uudistusvaiheessa ehdottomasti pitää pyytää lausunnot myös talousvaliokunnalta ja maa- ja metsätalousvaliokunnalta. Erityisesti alkutuotannon osuus: meillä on jo pelkästään Altian sopimusviljelijöitä 50 000 hehtaarilla tässä maassa, jotka tuottavat, ja pienpanimotuotanto on erityisen keskeisessä osassa. Meidän ei ole syytä kiistää missään tapauksessa näitä merkityksiä, joita haitoilla on. Emme me niitä karkuun pääse millään, ja minä olen tässä aistinut, että me emme saisi nyt tukehduttaa tätä niin, että meillä vain sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää meidän alkoholipolitiikasta tässä maassa. Kyllä se on tämän eduskunnan ja eri asiantuntijavaliokuntien oikeus tuoda siihen koko kulttuuriin ja koko alkoholipolitiikkaan oma näkemyksensä, koska sillä on myös muita vaikutuksia. Alkon monopoliasemaa en lähtisi murtamaan tai vaarantamaan, se on varmasti meille tärkeä asia, mutta olen samaa mieltä kyllä tästä edellä esitetystä, että erityisesti esimerkiksi pienpanimoille pitäisi luoda jälleenmyyntioikeus tuonne 9,5 prosenttiin asti ja poistetaan sieltä ne kioskipakot ja se, että näihin kioskeihin pitää olla omat sisäänkäynnit. Tehdään siitä toimivampaa, helpompaa niin, että se myös vaikuttaa siihen elinkeinoon, enkä usko, että humalahakuinen suomalainen lähtee ostamaan pienpanimosta vahvoja oluita. Ei semmoista ihmettä tulla näkemään. Se olisi matkailullisesti tuolla vaikka Savon sydämessä oleva pienpanimo, joka voisi olla yksi alueen matkailun vetovoimainen kohde. Ja mikä sen hienompaa kuin se, että me voisimme vaikkapa jossain vaiheessa pohtia sitä, onko pienpanimoilla, joilla on ravintola, mahdollisuus myydä sieltä jossakin rajoitetussa määrin. Ja kun nyt tänne korokkeelle tulin, niin täytyy sanoa, että toivotaan, vaikka nyt salissa ei ole yhtään sosialidemokraattia, jotka erityisesti vastustavat ravintoloitten alvin laskua alkoholien osalta, että tätä keskustelua me voisimme käydä kehittävässä mielessä, sillä minun mielestäni ravintolassa nautittu alkoholi on parempi kuin kotona ryypätty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-03T18:46:35,2016-03-03T18:51:10,Tarkistettu,1.1 2016_18_132,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aihe on todellakin sen verran innoittava, että tämä pönttöön puhumisen epidemia alkaa levitä. Arvoisa puhemies! Tosiaan elämme byrokratian ja kieltojen Suomessa, ja olisi syytä siirtyä kohti aikaa, jolloin joustavammin voitaisiin huomioida erilaisia tilanteita ja käytäntöjä, ja uskon edustaja Kaikkosen tavoin siihen, että paikallisia toimijoita ja tilaisuuksien järjestäjiä kannattaa kuulla ja heillä on paras taito arvioida sitä, miten alkoholijuomat sopivat erilaisiin tilaisuuksiin. Siinä mielessä tämä aloite, joka nyt on käsittelyssä, on erittäin hyvä. Annettaisiin lisää harkintavaltaa heille, jotka tilaisuuksia järjestävät, miten he toteuttavat ja miten siellä toimitaan. Meillä on olemassa hyvä ja toimiva järjestyslaki, jonka 4 §, kuten tässä aloitteessakin todetaan, sallii päihdyttävän aineen nauttimisen puistossa tai muulla siihen verrattavalla yleisellä paikalla siten, että nauttiminen sekä siihen liittyvä oleskelu ja käyttäytyminen eivät estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muiden oikeutta käyttää paikkaa varsinaiseen tarkoitukseensa. Lisäksi meillä on siis kokoontumislaki, jonka 23 § säätää, että järjestäjillä ja poliisilla on oikeus kieltää päihdyttävien aineiden hallussapito yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa. Näillä säädöksillä siis varsin hyvin voidaan, jo nykyisin säädöksin, ilman tätä alkoholilain pykälää, hoitaa tilanne niin, että ongelmista päästään eroon tai että nauttiminen voidaan rajata. Tässä esityksessä 58 §:n 3 momentti kuuluu niin, että alkoholijuoman nauttiminen on kielletty huoneistossa tai muussa paikassa, johon on järjestetty julkinen tilaisuus, mutta sen perässä on lause, joka myös viittaa ikään kuin tämän järjestämis- ja kokoontumislain sisältöihin. Tässä todetaan niin, että poliisi voi, milloin yleinen järjestyksen ylläpitäminen niin vaatii, kieltää alkoholijuomien nauttimisen julkisella paikalla, ja tämä olisi ihan hyvä säilyttääkin siinä alkoholilain yhteydessä, jolloin siinä olisi viittaus suoraan näihin järjestämislakiin ja kokoontumislakiin. Meillähän on ollut aika yleisestikin keskustelua varsinkin edellisten vaalien alla siitä, että nyt on aika normien purulle, ja jonkun verran käytettiin semmoista sanontaakin, että yhtä uutta normia vastaan pitäisi tällä kaudella purkaa kaksi vanhaa, ja tässä nyt olisi erittäin hyvä normi purettavaksi, tämä alkoholilain pykälä. Kuten edustaja Juhantalo totesi, asia on muutoinkin ajankohtainen, ja oli ilahduttavaa kuulla edustaja Juhantalon näkemys siitä, että myös keskustalla on halukkuutta nostaa vähittäiskaupoissa myytävien juomien vahvuusrajaa, ja kuten hän totesi, tämä muutos todellakin helpottaisi pienpanimotuotteiden jakelua ja kotimaisten tuottajien asemaa, ja kotimainen kauppa voisi näin ollen paremmin kilpailla matkustajatuontia vastaan. Itse olen sitä mieltä, että vahvuusrajan nostaminen esimerkiksi vahvojen oluiden tasolle olisi hyvä alku. Toivottavasti tässä asiassa nyt päästäisiin yhteisymmärrykseen alkoholilain uudistuksessa niin, että se voitaisiin tällä kaudella toteuttaa. Tähän alkoholilakiin liittyy monenlaisia, ehkä vähän hullunkurisiakin asioita. Yksi sellainen seikka on ollut asia, joka on meitä rajamäkeläisiä vaivannut. Meillä on siellä Altian tehdas, jossa on vuodesta 1963 toiminut viinamuseo, joka on kuitenkin ollut täysin suljettu yleisöltä, koska alkoholilaki estää yleisön pääsyn sinne. Siinä kuitenkin avin tulkinta on muuttunut niin, että se voidaan avata yleisölle, mutta siinä on edelleen mainontaan ja epäsuoraan mainontaan liittyviä ongelmia liittyen siihen, että siellä ei voida pitää näytillä mitään näitä pulloja tai tuotepakkauksia, jotka liittyvät alkoholiin. Mielestäni tämäkin on asia, joka voitaisiin tässä yhteydessä vaikkapa nyt lainsäädännöllä muuttaa niin, että viinamuseon osalta voitaisiin tämmöiset poikkeukset sallia. Toki voidaan, jos halutaan, pitää edelleen siellä 18 vuoden ikäraja, mutta mielestäni sekin on ehkä vähän teennäinen nykypäivänä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-03-03T18:51:17,2016-03-03T18:56:39,Tarkistettu,1.1 2016_18_133,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin kannatan tätä edustaja Kaikkosen aloitetta. Tosiaan en ole kyllä kirjoittanut sitä alle mutta kannatan noin henkisesti sitä, ja se on nimenomaan sitä normien purkua, missä meidän täytyisi päästä eteenpäin näillä festareilla. Jotkut ihmiset ovat jopa boikotoineet noita festareita nyt sitten tämän nestekiellon vuoksi, ja onhan se aika surkuhupaisaa, että äidinmaidonkorvikkeita ja pillimehutkin on kerätty pois siellä festareilla. Siinä mielessä toivotan onnea tälle lakiesitykselle. Mutta mitä tulee yleisemmin tähän alkoholipolitiikkaan, niin olen toki sitä mieltä, että myös näiden vahvojen oluiden ja tilaoluiden pitäisi päästä paremmin esille kaupoissa, mutta en sinällään Alkon monopolia lähtisi murtamaan esimerkiksi viinien osalta. Olen itse viiniharrastaja, kiitos tällä alalla tietoisen vaimoni, ja täytyy sanoa, että Systembolagetin ja Alkon valikoimat ovat maailman parhaat. Olen tuolla ulkomailla huomannut, että monesti ne viinivalikoimat ovat hyvin rajattuja siellä. Ne ovat hyvin paikallisia yleensä siellä, eikä Suomessa pikkukauppias pysty pitämään yllä sellaisia viinivalikoimia, tietysti ehkä osuuskauppa paremminkin. Mutta olisi sääli ja aluepoliittisesti myös huono asia, jos Alko joutuisi karsimaan tätä myymäläverkostoaan, ja siinä mielessä on tärkeää, että se säilyisi. Muutenkin täytyy sanoa, että siellä on hyviä, ammattitaitoisia ihmisiä töissä. Mitä tulee ravintoloihin, niin toki olen sitä mieltä, että ravintola-alan alvia voitaisiin näitten anniskelujuomien osalta alentaa, ja näin ihmiset nauttisivat mieluummin siellä ravintolassa sitä alkoholia eivätkä niin, että tulevat kovien pohjien kanssa valmiiksi sinne. Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan puhua ihan omassa asiassani ja monien taiteilijoiden puolesta. Toivon, että jatkoaikoja ei anneta ravintoloille, ellei siellä ole sitä elävää musiikkia, niin kuin tällä hetkelläkin on käytetty. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-03-03T18:56:41,2016-03-03T18:58:43,Tarkistettu,1.1 2016_18_134,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On oikein mukavaa, että todellista kulttuuria ymmärtävät ihmiset ovat jääneet tänne keskustelemaan tästä tärkeästä asiasta. Minusta tässä on käytetty erinomaisia, hyviä puheenvuoroja monipuolisesti, edustaja Myllykoski juuri tuosta farmarinäkökulmasta, ja yhdyn myös edustaja Kiurun näkökulmaan siitä, että ei tässä halutakaan suuria muutoksia eikä sellaisia voi Suomen alkoholipolitiikassa yhtäkkiä tehdä. Se, että vahvat oluet voitaisiin tuoda kauppaan, on minun mielestäni sellainen liikahdus, joka on mahdollinen, mutta liittyen jo mainitsemaani kulttuurirauhallisuuteen, hallitusohjelman sisältöön ja meidän terveyspolitiikkaamme tämän täytyy tapahtua sillä tavalla, että viinit ja viinat säilyvät viinakaupassa, Alkon hallinnassa. Suhtautuminen alkoholipolitiikkaan vaihtelee paitsi eri puolueissa myös alueellisesti. Edustaja Alatalo nyt lähti pois, hän on viiniharrastaja; minä edustan seutua, jossa perinnejuomana on sahti. Kaikkialla, missä ohra on levinnyt, on sahtikulttuuri ympäri maapallon levinnyt sen viljelyn rajoille saakka, niin myös Suomessa. Mutta tuossa jo jonkin verran menneenä aikana Suomessa levisi hyvin paljon erilaisia herännäiskulttuureja, ja niiden yksi työmaa oli tämän silloisen sahtikulttuurin tukahduttaminen, ja ainoastaan Etelä-Häme ja pohjoinen Satakunta olivat sen verran urhoollisia, että tuo sahtikulttuuri säilyi. Minä satun olemaan Kankaanpäässä sahtiyhdistyksen puheenjohtaja ja sen moninkertainen tekijä. Se, mihin tässä viitattiin, on, että juuri meidän sillä tavalla vinoutuneen alkoholipolitiikkamme takia suhtautuminen eri tilaisuuksissa vaihtelee, että saako sinne viedä sahtia vai saako siellä juoda sahtia vai pitääkö pyytää lupa poliisilta ja missä hirvijuhlassa ja missä perhejuhlissa sitä saa olla esillä. Meillähän sahti kuuluu jokaiseen perhejuhlaan, kuuluu talkoisiin ja kuuluu heinäpellolla olemiseen, se on luontainen, mutta kun mennään esimerkiksi eteläiseen Satakuntaan, niin kuin edustaja Myllykoski hyvin tietää, niin siellä sahdista ja sahtikulttuurista puhuminen on aivan etäistä. Luullaan, että se on jotain kiljua. Sahtihan on väkevä alkoholijuoma oluena, noin 8 prosentin tapaan. Ei sitä juoda sillä tavalla, että siitä otetaan pöhnää ja tapellaan. Sitä nautitaan sivistyneesti ja jutellaan mukavia. Jalat vähän kyllä horjahtelevat, jos pitkään istuu penkissä, kun yllättäen lähtee liikkeelle. Mutta muun muassa eri pitäjissä on perinneruuat, ja meillä Kankaanpäässäkin perinneruokana on ristavelli, lampaanviulu ja sahti, joka on harvinainen perinneruoka Suomessa, lienee ainoa. Mutta se kuvaa sitä tapaa, millä osataan perinteisesti suhtautua alkoholiin ja alkoholipolitiikkaan. Toivoisi, että tämän edustaja Kaikkosen erinomaisen hyvän aloitteen ansiosta me useammat täällä ymmärtäisimme, miten myös suomalaisia kokonaisuudessaan olisi hyvä ohjata mietoihin, rauhallisesti nautittaviin juomiin ja hyviin tapahtumiin, hyvään seuraan. Tässä on kyse yhtä paljon kulttuurista — musiikkikulttuurista, tapakulttuurista, kulttuurista yleensä ottaen — silloin, kun puhutaan alkoholin nauttimisesta sillä tavalla, jota edustaja Kaikkosen aloite tarkoittaa. Kannatan lämpimästi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-03-03T18:58:44,2016-03-03T19:03:20,Tarkistettu,1.1 2016_18_135,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski otti esille tämän valiokuntakäsittelyn. Ainakin siinä alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä kannattaa huomioida sivistysvaliokuntaa lausunnonantajana, koska kulttuuri ja sitä kautta festarit ja kulttuuritapahtumat kuuluvat olennaiselta osaltaan sivistysvaliokunnan rooliin. Vielä palaan tuohon Alkon tehtävään ja rooliin suomalaisessa yhteiskunnassa. Alko maksaa vuosittain osinkoja Suomen valtiolle 40—50 miljoonaa euroa. Se kannattaa pitää mielessä. Jos myymälöiden määrä vähenisi lähes 300:lla, niin se tarkoittaisi myös osinkotulojen pienenemistä valtiolle ja samalla tietysti työpaikkojen menetyksiä. Alkon tarjonnasta nostan vielä sen esille, että Alko on lisännyt huomattavassa määrin alkoholittomien tarjontaa hyllyillään ja hyvään alkoholikulttuuriin kuuluu myös alkoholittomien juomien saatavilla pitäminen. (Mikko Alatalo: Myöskin kysyntä on lisääntynyt!) — Kysyntä on lisääntynyt. Mutta kysyntä lisääntyy, kun tarjontakin lisääntyy. — On ihmisiä, jotka eivät sitten esimerkiksi kuljettajaroolin takia voi nauttia alkoholijuomia. Tämä on sellainen seikka, mikä Alkossa on hoidettu erityisen hyvin nykyään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-03T19:03:22,2016-03-03T19:04:52,Tarkistettu,1.1 2016_18_136,18/2016,2016-03-03,16.00,19.08,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Lakialoite LA 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeinen pullo, jonka itse olen Alkosta ostanut, oli pullo alkoholitonta viiniä, mutta myönnän, että olen sieltä kyllä ihan alkoholillistakin viiniä ostanut. Mutta se kuvaa tätä pientä kulttuurinmuutosta myös, mikä osaltaan on tapahtumassa, että niillekin kysyntää alkaa olla. Minulla voisi olla mielipiteitä näihin muihinkin asioihin, mitä tässä on ollut keskustelussa, mutta ehkä ne liittyvät monilta osin alkoholilain kokonaisuudistukseen, ja keskustellaan siitä sitten vielä syvällisemmin erikseen. Mutta minä haluan lämpimästi kiittää hyviä kollegoita aivan erinomaisista puheenvuoroista tässä illan mittaan. Minä olen lähes häkeltynyt tämmöisestä lämpimästä vastaanotosta tälle aloitteelle. Tämähän ei mikään vallankumous ole eikä mikään suuren suuri muutos edes vaan itse asiassa aika pieni muutos lainsäädäntöön, joka palauttaisi tuon vanhan käytännön, mikä parilla kolmella festivaalilla oli. Edustaja Kiuru toi esille näitä alkoholin ongelmia, ja se oli ihan aiheellista. Meillä on yhteiskunnalle suuret kustannukset alkoholin väärinkäytöstä. Monella suomalaisella on ongelmia, monella on lähipiirissä ihminen, jolla on ongelmia alkoholin kanssa. Tämä on kaikki totta. Ovatko sitten tähän isoon kuvaan oikeat ja ainoat keinot kiellot, saatavuuden rajoittaminen, verotus? Varmaan niillekin on perusteensa, ja näitä kaikkia tietyssä määrin tarvitaan, mutta minä itse näen kuitenkin, että pidemmällä tähtäimellä se oikea vastaus on kuitenkin siihen kulttuuriin vaikuttaminen. Se on vaikeaa, se on varmasti hidasta, mutta siitä huolimatta siihen suuntaan kannattaa mennä, että koetetaan tervehdyttää tätä alkoholikulttuuria sivistyneeseen suuntaan. Ja kun meillä on näitä muutamia onnistumisia tälläkin saralla, kuten nämä vanhat käytännöt Järvenpään Puistobluesissa tai Pori Jazzeilla, niin otetaan oppia näistä harvoista onnistumisista, mitä meillä alkoholipolitiikassa, alkoholikulttuurissa on, ja annetaan niille uudestaan mahdollisuus ja puututaan niihin asioihin, missä ongelmia alkoholin suhteen on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-03-03T19:04:52,2016-03-03T19:06:58,Tarkistettu,1.1 2016_19_1,19/2016,2016-03-04,13.00,13.09,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 3.3.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_19_2,19/2016,2016-03-04,13.00,13.09,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Esitän, että 7 § saa sen muodon, joka on vastalauseessa 1.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,,,, 2016_19_3,19/2016,2016-03-04,13.00,13.09,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp",Arvoisa rouva puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,,,, 2016_19_4,19/2016,2016-03-04,13.00,13.09,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Antero Laukkanen on Sari Essayahin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_19_5,19/2016,2016-03-04,13.00,13.09,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 2.3.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_19_6,19/2016,2016-03-04,13.00,13.09,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että tämän lain johtolause saa sen muodon kuin on vastalauseessa, mikä tarkoittaa, että 72 a § jää voimaan nykyisessä muodossaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,,,, 2016_19_7,19/2016,2016-03-04,13.00,13.09,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Hassin ehdotusta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,,,, 2016_19_8,19/2016,2016-03-04,13.00,13.09,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2016 vp,"Satu Hassi on Touko Aallon kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_19_9,19/2016,2016-03-04,13.00,13.09,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 2.3.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_19_10,19/2016,2016-03-04,13.00,13.09,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että 171 § saa sen muodon kuin vastalauseessa 1 on esitetty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2016+5.aspx,fi,Riitta Myller,203,,,, 2016_19_11,19/2016,2016-03-04,13.00,13.09,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,Arvoisa rouva puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2016+5.aspx,fi,Katja Taimela,952,,,, 2016_19_12,19/2016,2016-03-04,13.00,13.09,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että 171 § saa sen muodon kuin on vastalauseessa 2.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2016+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,,,, 2016_19_13,19/2016,2016-03-04,13.00,13.09,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2016+5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,,,, 2016_19_14,19/2016,2016-03-04,13.00,13.09,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Riitta Myller on Katja Taimelan kannattamana ehdottanut, että 171 §:n 1 momentti hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena. Satu Hassi on Anders Adlercreutzin kannattamana ehdottanut, että 171 §:ään lisätään uusi 5 momentti vastalauseen 2 mukaisesti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_19_15,19/2016,2016-03-04,13.00,13.09,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,Ehdotuksista äänestetään erikseen mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_19_16,19/2016,2016-03-04,13.00,13.09,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  Argentiinan, Brasilian,  Israelin, Serbian ja  Vietnamin kanssa diplomaattisen edustuston,  konsuliedustuston tai  kansainvälisissä järjestöissä toimivan edustuston  työntekijän perheenjäsenen ansiotyön tekemisestä tehtyjen  sopimusten hyväksymisestä sekä laeiksi sopimusten  lainsäädännön alaan  kuuluvien  määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2016 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 1/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. (Hälinää) — Odotamme hetkisen, että sali vähän rauhoittuu. (Puhemies koputtaa)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_19_17,19/2016,2016-03-04,13.00,13.09,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  Argentiinan, Brasilian,  Israelin, Serbian ja  Vietnamin kanssa diplomaattisen edustuston,  konsuliedustuston tai  kansainvälisissä järjestöissä toimivan edustuston  työntekijän perheenjäsenen ansiotyön tekemisestä tehtyjen  sopimusten hyväksymisestä sekä laeiksi sopimusten  lainsäädännön alaan  kuuluvien  määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on käsittelyssä (Hälinää — Puhemies koputtaa) diplomaatteja koskeva lakiesitys. — Mukavaa, että aihe kiinnostaa. (Hälinää) [Puhemies Maria Lohela: Edustajat, siirtykää ripeästi käymään keskusteluja salin ulkopuolelle, niin päästään päiväjärjestyksen asioissa eteenpäin.] Tästä voi kertoa, että ulkoasiainvaliokunnassa tämä aihe ei myöskään kovin suuria intohimoja herättänyt. Tässä on kysymys aika teknisestä lakimuutoksesta, jossa mahdollistetaan työnteko lähinnä diplomaattien puolisoille ja perheenjäsenille ja joka koskettaa aika pientä joukkoa ihmisiä. Näitä vastaavia sopimuksia on tehty aika monen muunkin maan kanssa, ja nyt on kysymys Argentiinasta, Brasiliasta, Israelista, Serbiasta ja Vietnamista. Toivottavasti myös täysistunnossa tämän asian käsittely sujuu jouhevasti, ja siltä vähän näyttää.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2016+7.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-03-04T13:06:58,2016-03-04T13:08:23,Hyväksytty,1.1 2016_20_1,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Ensimmäisen puheenvuoron käyttää ministeri Lindström. Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_20_2,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsillä olevan hallituksen esityksen tarkoitus on tarkistaa vaalilakia niin, että vaaliviranomaisten esteellisyyttä koskevat kysymykset olisivat vaaliviranomaisille mahdollisimman selkeitä. Esityksessä ehdotetaan vaalilakiin lisättäväksi yleinen kaikkia vaaliviranomaisia koskeva säännös vaaliviranomaisten velvollisuudesta toimia puolueettomasti. Lisäksi esityksessä ehdotetaan vaalilakiin lisättäväksi eri vaaliviranomaisten esteellisyyden arviointia selkeyttäviä säännöksiä. Vaalipiirilautakunnan ja kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenten ja varajäsenten osalta esitys ei muuta nykyisin noudatettua käytäntöä. Tulkintatilanteita helpottavaksi säännökseksi vaalilakiin esitetään kuitenkin lisättäväksi viittaus hallintolain esteellisyyssäännöksiin, joita nykyisinkin sovelletaan vaalipiirilautakunnassa ja kunnan keskusvaalilautakunnassa. Vaalipäivän äänestyksen toimittamisesta äänestysalueen äänestyspaikassa huolehtivan vaalilautakunnan ja laitosäänestyksestä huolehtivan vaalitoimikunnan jäseniin ja varajäseniin hallintolain esteellisyyttä koskevia säännöksiä ei sovellettaisi. Perusteluna on se, että näiden viranomaisten toiminta on teknisluonteista ja niiden kokoonpanossa on turvattu eri äänestäjäryhmien edustavuus ja sitä kautta toiminnan avoimuus. Vastaavasti myöskään ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijoihin ei sovellettaisi hallintolain esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Ehdotettu uusi yleissäännös ohjaisi vaaliviranomaisia toimimaan tehtävässään puolueettomasti. Ehdokkaan tai ehdokkaan läheisen mahdollisuutta työskennellä vaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei käytännöllisistä syistä johtuen ehdoteta rajoitettavaksi. Tarkoitus on varmistaa henkilöstön saaminen vaalilautakuntiin. Sen sijaan laitosäänestyksistä huolehtivana vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä, ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijana ja vaaliavustajana ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voisi olla. Esityksessä ehdotetaan myös vaalilain 5 §:n vaalipiirejä koskevan sääntelyn tarkistamista vastaamaan vuoden 2016 alussa voimaan tulleita kuntajaon muutoksia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-03-08T14:01:50,2016-03-08T14:04:27,Tarkistettu,1.1 2016_20_3,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vaalilain muuttamisesta selkeyttää Suomen kansanvaltaisen poliittisen järjestelmän perusteita. Suomen eduskuntalaitoksen 110-vuotisessa historiassa ei ole ollut vaiheita, joiden aikana olisi ollut syytä epäillä vaalien tuloksen olleen vilpillä vääristetty toiseksi kuin mitä aito kansan tahto on. Olemme järjestäneet vaaleja sortovuosina. Olemme järjestäneet vapaat vaalit vuonna 1919, siis vuoden kuluttua verisestä sisällissodasta, eivätkä sen enempää 1930-luvulla kuin jatkosodan jälkeenkään ääriliikkeet onnistuneet painostamaan suomalaista kansanvaltaa tahtoonsa. Vaalijärjestelmämme antaa aihetta onneen ja jopa ylpeyteen. Nyt esitetyt muutokset ovat hyvän ja toimivan järjestelmän hienosäätöä. Ne ovat silti tarpeen. Hyvääkin voi parantaa. Kuten esityksessä todetaan, Euroopan neuvoston Venetsian komission vaaliohjeiden mukaan puolueettoman tuomioelimen tulee vastata vaalilain soveltamisesta. Poliittisten puolueiden tulee olla tasapuolisesti edustettuina vaalien toimeenpanoelimissä, tai niillä pitää olla mahdollisuus valvoa puolueettoman toimielimen toimintaa. Esityksessä ehdotetaan vaalilakiin säännös vaaliviranomaisten velvollisuudesta toimia puolueettomasti ja vaaliviranomaisten esteellisyyden arviointia selkeyttäviä säännöksiä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan vaalilakia muutettavaksi siten, että ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä, vaalitoimitsijana tai vaaliavustajana. Tämän lisäksi esitykseen sisältyy tekninen muutos, jonka mukaisesti ehdotetaan vaalilain vaalipiirejä koskevan sääntelyn tarkistamista vastaamaan vuoden 2016 alussa voimaan tulleita kuntajaon muutoksia. Arvoisa puhemies! Vaalit Suomessa ovat vapaat ja rehelliset. Ongelma onkin toisaalla. Vaalit eivät oikein innosta ihmisiä äänestämään. Viime vuosikymmenten vaaliaktiivisuus on koko väestöä tarkastellen vain korkeintaan tyydyttävällä tasolla. Kun tarkastellaan aktiivisuutta väestöryhmittäin ja asuinalueittain, tulos putoaa välttäväksi ja jopa sen alle. Meillä on runsaasti vaalialueita, joilla hädin tuskin saadaan enemmistö uurnille. Näillä alueilla löytyy koulutustaustan ja tulotason perusteella laskien väestöryhmiä, joissa enää vain murto-osa käyttää kansalaisoikeuttaan. Matalan osallistumisen ongelmaa on vaikea ratkaista. Olisi kuitenkin syytä pidättäytyä toimista, jotka kärjistävät sitä nykyisestä. Yksi sellainen toimi on, arvoisa ministeri, vaalien lukumäärän pitäminen kohtuullisena. Nykyisin toimitetaan kansanedustajien vaalit, tasavallan presidentin vaali, kuntavaalit ja Suomesta valittavien Euroopan parlamentin jäsenten vaalit. Kuluva vuosi on harvinaisuus. Se ei ole vaalivuosi. Toivon, että emme enää rakenna uusia hallinnon tasoja, joiden vaalit entisestään vähentäisivät... (Hälinää — Puhemies koputtaa) [Puhemies Maria Lohela: Täällä on aivan valtava määrä nyt sipinää ja supinaa niin, ettei tässä meinaa omia ajatuksia enää kuulla. Pyydän siirtämään nämä muut keskustelut salin ulkopuolelle, ja keskitytään siihen henkilöön, joka täällä pitää puheenvuoroaan. — Olkaa hyvä.] Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olenkin juuri tulossa puheenvuoroni niin sanottuun villakoiran ytimeen eli toivon, arvoisa ministeri ja arvon hallitus, että emme enää rakenna uusia meille sopimattomia hallinnon tasoja, joiden vaalit entisestään vähentäisivät yhtäältä paikallisvaalien, toisaalta valtakunnallisten vaalien merkitystä. Tällä siis tahdon sanoa, että keskustelussa esillä olleet maakuntavaalit eivät välttämättä olisi omiaan lisäämään kansalaisten kiinnostusta vaaleihin vaan päinvastoin saattaisivat sitä entisestään latistaa. Arvoisa ministeri, näin puheenvuoroni päätteeksi saisinko teiltä nyt vielä ilmoituksen siitä, milloin ne kuntavaalit nytten on tarkoitus pitää, kun niittenkin ajankohta oli jossain vaiheessa varsin sekaisa ja jopa hukassa näitten mahdollisten maakuntavaalien järjestämisen johdosta, (Keskustan ryhmästä: Ei ollut!) eli milloin kuntavaalit pidetään? — Kiitos. (Hälinää — Puhemies koputtaa)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-08T14:04:28,2016-03-08T14:09:22,Tarkistettu,1.1 2016_20_4,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tehty esitys vaalitoimikuntaan osallistuvien henkilöiden esteellisyyden tiukemmasta sääntelystä on ehdottomasti kannatettava. Nykyistä sääntelyä ei ole koettu riittäväksi, ja siitä on myös eri paikkakunnilla voitu tehdä erilaisia sovelluksia. Demokraattisessa järjestelmässä vaalitoimitus on lähestulkoon pyhä asia, siksi sitä koskevan sääntelynkin tulee olla mahdollisimman tarkkarajaista. Samalla pitää muistaa, että monet nyt pois jäävät vaalilautakuntien jäsenet ovat tehneet kenties vuosikymmentenkin ajan hyvää, pyyteetöntä työtä. Kyse ei ole epäluottamuksesta heitä kohtaan. Vaalitoiminnassa ei vain riitä, että toimitaan puolueettomasti, vaan sen pitää myös näyttää puolueettomalta. Myös kirkon puolella on seurakuntavaalien osalta pohdittu näitä samoja kysymyksiä. On punnittu esimerkiksi sitä, että jos esteellisyys määritellään kovin laajaksi, niin pienissä seurakunnissa voi olla vaikeata löytää vaalitoimitsijoita. Samoin vaalilautakuntia valittaessa voi tulla ongelmaksi se, että valintavaiheessa henkilö ei vielä tiedä, lähteekö hän ehdokkaaksi tuleviin vaaleihin. Eräs huomionarvoinen seikka on myös se, että vaalitoimitsijoina olevat ehdokkaat ovat saaneet eräänlaista ilmaista mainosta istumalla äänestyspaikoilla. Etenkin esimerkiksi ostoskeskuksissa ennakkoäänestyspaikoilla istuvat toimitsijat ovat voineet tahtomattaankin esiintyä itsensä mainoksina. Olen kuullut esimerkiksi sellaisen tapauksen, jossa muuan alkoholia nauttinut herra meni äänestyskoppiin ja totesi itsekseen siinä äänestäessään, että — ja sanoi varsin kuuluvalla äänellä vielä sen — ""olipa komia emäntä, minä taidan äänestää sitä"". Ja kyseinen emäntä sattui olemaan siinä vaalipaikalla itse paikalla. Vaalilain muutoksen jälkeenkin toki epäeettisesti toimivat ehdokkaat voivat esimerkiksi kuljettaa sellaisia ihmisiä äänestämään, joiden ymmärrys äänestyksen merkityksestä on jonkun sairauden vuoksi alentunut. Kun he eivät saa nyt mennä siihen äänestyskoppiin mukaan, niin se ehkä kuitenkin jonkun verran ehkäisee tällaista menettelyä. Elikkä aina meidän täytyy olla hyvin tarkkoja tässä asiassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-08T14:09:27,2016-03-08T14:12:36,Tarkistettu,1.1 2016_20_5,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen pohtinut sitä, että meillä on nyt kuntavaalit, aluevaalit, eduskuntavaalit ja EU-vaalit ja siihen päälle vielä nämä kirkollisvaalit, ja se tosiasia on se, että ihmisillä on hyvin vähän mielenkiintoa tänä päivänä politiikkaan ja aika monessa paikassa on todellakin aikamoinen kato äänestäjistä. Mutta aika monessa paikassa on myöskin kato ehdokkaista, eli hyvin helposti käy niin, että samat henkilöt istuvat kirkkovaltuustoissa, kunnallisvaltuustoissa, aluevaltuustossa ja eduskunnassa. Se ei kuitenkaan käy, että eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa oltaisiin yhtä aikaa. Arvoisa ministeri! Onko tässä olemassa sellainen vaara, että kun vaaleja on näin monta, niin samat ihmiset ovat ehdokkaina kaikissa vaaleissa ja tulee sellainen vallan keskittymä, jolloinka unohdetaan se, että ammattitaitoiset, hyvät kuntapoliitikot voisivat tehdä kuntapolitiikkaa ja heillä pitäisi olla hyvät suhteet aluepolitiikkaan, ja siellä olisi aluepoliitikot, jotka tekevät hyvää työtä siellä, ja heillä pitää olla suora yhteys eduskuntaan aivan samalla tavalla kuin kunnallispolitiikastakin pitäisi olla. Se on varmasti tosiasia, että jos kaikissa näissä vaaleissa tulee valituksi sama henkilö, niin joku näistä työtehtävistä tulee kärsimään. Sille ei voi mitään, koska meillä kaikilla on kuitenkin vuorokaudessa vain se 24 tuntia, ja jotkut vielä käyttävät nukkumiseen peräti 8 tuntia, joten jää aika vähän aikaa perehtyä asioihin. Tämä on semmoinen asia, johon kannattaisi ehkä kiinnittää huomiota nyt, jos vielä yhdet väliportaan vaalit tähän tehdään, että ketkä ovat kelvollisia olemaan ehdolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-03-08T14:12:36,2016-03-08T14:14:26,Tarkistettu,1.1 2016_20_6,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin täällä useassa puheenvuorossa on tullut esille, niin kyllähän meillä Suomessa vaalit ovat rehellisiä eikä vaalivilppiä esiinny, mutta ongelma onkin sitten tässä meidän vaalijärjestelmässämme, joka antaa suurille puolueille enemmän kuin heille kuuluisi ja vastaavasti pieniltä vie paikkoja. Ja pienet vaalipiirit yhdistettyinä tähän d'Hondtin järjestelmään on tietenkin tämän meidän vaalijärjestelmämme suurin ongelma, vaikka siitä tässä esityksessä nyt ei varsinaisesti ole kyse. Mutta on tietysti hyvin tärkeää, juuri niin kuin täällä on todettu, miltä tämä asia ulospäin näyttää, ja että meillä esimerkiksi vaalitoimitsijana tai vaaliavustajana ei voi toimia ehdokas tai hänen läheinen sukulaisensa. Tietysti on niin, että pienissä kunnissa ja pienillä äänestysalueilla saattaa olla kyllä jonkun verran haasteita, etenkin kun näyttää siltä, että poliittinen aktiivisuus on sellaista, joka on suvuissa. Monta kertaa perheenjäsenet ovat sitten jollakin tavalla mukana myöskin siinä puoluetyössä, ja yleensä sieltä lähipiiristä tulee niitä henkilöitä, jotka sitten itsekin ovat mukana jäsenenä puolueessa, ja kun eri puolueitten kesken jaetaan näitä paikkoja, niin saattaa tulla juuri pienissä kunnissa tätä problematiikkaa. Olisinkin mielelläni kuullut vähän ministerin arviota siitä, että onko tätä minkä verran etukäteen selvitetty. Täällä on sitten vielä esille nostettu tämä asia, että meillä tällä hetkellä näitä vaaleja on ihan yllin kyllin, ja nyt jos sitten itsehallintoalueita vielä ollaan muodostamassa — minkälaisia nyt sitten ollaankin muodostamassa ja millä lukumäärällä — niin varmasti siitä tulee sitten vielä yksi uusi vaali. Ja totta kai on tärkeää, että se on suora kansanvaali, muuten kai on turha puhua mistään itsehallinnosta, mutta varmasti olisi järkevää miettiä, millä tavalla näitä vaaleja voitaisiin yhdistellä. Se kuntavaali tietenkin tuntuisi luontevimmalta siinä yhteydessä, ja mielestäni jos emme pysty tuleviin kuntavaaleihin yhdistämään, niin silloin kyllä näitä itsehallintoalueitten muodostamisiakin olisi syytä lykätä, kunnes pystytään yhdessä kuntavaalien kanssa tämä asia järjestämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-03-08T14:14:26,2016-03-08T14:16:36,Tarkistettu,1.1 2016_20_7,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä keskustelussa on unohtunut se asia ottaa huomioon, että meillä vaalit — yhdet maailman luotettavimmista vaaleista, vapaat, salaiset, suhteelliset vaalit, joiden tulos lasketaan vielä hyvin nopeasti — suorittavat vapaaehtoiset ihmiset. Kaikkien meidän eduskuntaryhmien ja monien eduskunnan ulkopuolisten puolueitten aktiivit suorittavat nämä vaalit, ja se on melkoinen kökkä- ja talkooponnistus, jokainen vaali, niin kuin täällä on jo aiemmin tullut esille, ja tätä ei voi tässä keskustelussa vähätellä. Haluan kiittää hallitusta ja ministeri Lindströmiä siitä, että tässä lakimuutoksessa on nyt pidetty niin sanottu maalais- ja kaupunkilaisjärki mukana. Vaalien pitää näyttää toimitettuina luotettavilta ja uskottavilta, mutta liian byrokraattisiin, liian monimutkaisiin esteellisyyssäännöksiin ei kannata mennä. Silloin loppuvat ne loputkin poliittiseen toimintaan, eri puolueitten toimintaan, osallistuvat. Jaan sen huolen, mikä täällä keskustelussa on noussut esille, että meidän pitäisi saada enemmän ihmisiä osallistumaan puoluetyöhön, pitäisi saada ihmisiä lähtemään vaaleihin ehdolle. Nyt tuntuu siltä, että kaikki mieluummin vetelevät verkkopankkitunnuksilla näitä kansalaisaloitteita alas eivätkä lähde mukaan vaalityöhön. (Naurua) Arvoisa puhemies! Kun naistenpäivää vietetään, niin olisi erittäin tärkeää, että kuntapolitiikkaan ja maakuntapolitiikkaan osallistuvien naisten osalta — jos heillä on pieniä lapsia — se aito perhehoitoapu, minkä nytkin kuntalaki mahdollistaa, todellakin toteutettaisiin. Vielä loppuun haluan, puhemies, kommentoida, että en jaa tätä huolta vaaliväsymyksestä. Ihmiset pitävät suorista vaaleista, henkilöitten valitsemisesta. Ehdottomasti maakuntavaalit pitää maakuntauudistuksen yhteydessä saada, ja olisin valmis jopa harkitsemaan pormestarienkin valintaa suoraan kuntiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-08T14:16:36,2016-03-08T14:18:36,Tarkistettu,1.1 2016_20_8,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä käsillä olevassa esityksessä on varmasti (Mika Niikon välihuuto) paljon hyviä, erittäin hyviä, kohtia — voin tämän hallituksen esityksen monia kohtia tukea, edustaja Niikko — (Mika Niikko: Hienoa, hienoa, mahtavaa!) Mutta, arvoisa puhemies, kyllähän tämä hallitus on saanut aikaiseksi aikamoisen vaalisotkun. Ensiksi sanotaan, että tulee uudet vaalit, maakuntavaalit. Sitten sanotaan, että ne yritetään käydä keväällä 17. Sitten sanotaan, että niitä ei ehditä käydä, ja pyydetään puoluesihteereitä parlamentaarisesti sopimaan, voitaisiinko ne käydä syksyllä 17 ja voitaisiinko mahdollisesti kuntavaalit siirtää. No sitten puoluesihteerit tekevät yhteisen esityksen hallitukselle, että okei, suostutaan tähän hallituksen toiveeseen ja siirretään ne, ja sen jälkeen hallitus itse tekee ministeriryhmässä päätöksen, että ei siirretäkään, että palautetaankin ne kunnallisvaalit takaisin sinne huhtikuulle, ja siitä ilmoitetaan kyselytunnilla. Ja nyt sitten on kysymys siitä, pidetäänkö näitä vaaleja ollenkaan — perussuomalaisten edustaja viime kyselytunnilla kysyi, että kai ne nyt pidetään. Oikeusministeri, kertokaa nyt, mikä on tämän hallituksen vaalilinja ja milloin te aiotte nämä päätökset tehdä. Tämä on melkoinen soppa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-03-08T14:18:36,2016-03-08T14:19:56,Tarkistettu,1.1 2016_20_9,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tässä on nyt pakko kysyä, kun tuossa edustaja Lindtman otti esille tämän puheenvuorossaan, onko SDP:n eduskuntaryhmällä ja sosialidemokraateilla jotakin sitä vastaan, että meillä valitaan suoraan maakuntapäättäjät? Haluaisin nyt kysyä, eikö SDP hyväksy suoria vaaleja maakuntiin, pitääkö välillisesti jossain työväenyhdistyksessä valita, keitä (Naurua) sinne maakuntahallintoon tulee mukaan. Ja haluan nyt selvyyden vuoksi todeta, että myös SDP:n puoluesihteeri, sosialidemokraattisen puolueen puoluesihteeri, on ollut siinä työryhmässä, joka näitä vaaleja on pohtinut. Kyllä täällä hallitus on tästä selvillä; te olette sekaisin, jos joku on sekaisin — enkä nyt usko sitäkään, ehkä tämä on vähän tällaista tiistaivirettä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-08T14:19:56,2016-03-08T14:20:45,Tarkistettu,1.1 2016_20_10,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Vastauspuheenvuorojen varausmahdollisuus on nyt avattu, ja näitä pyyntöjä tuli jo sitä ennenkin runsain määrin. Eli käydään debattia hetken aikaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_20_11,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän itse hallituksen esitykseen on syytä yhtyä. Muun muassa nämä jääviyssäännökset kaipaavat päivittämistä. Mutta yhtä selvää on, että tässä yhteydessä on tietysti paljon isoja kysymyksiä, jotka ovat aidosti auki, ja ne koskevat esimerkiksi tätä vaalien yhdistämistä. Tästähän eduskunta ei ole saanut tietoa, miten hallitus aikoo menetellä. Pidän aika kohtuullisena semmoista toivetta, että myös eduskunnalle kerrotaan, mitä vaaleja aiotaan järjestää ja missä aikataulussa. Tämähän ei voi olla hallituksen yksinoikeus, että vaaleja ajoitellaan hallituksen piirissä, vaan kyllä siinä päätöksenteossa pitää olla koko eduskunta mukana, niin kuin täällä on toivottu. Sitten, jos katsoo tätä maakuntauudistusta, pidän selvänä, että jos annetaan näin merkittäviä tehtäviä maakunnille kuin mitä hallituksen viimesyksyinen linjaus on, niin ehdottomasti siihen täytyy kuulua vastuu äänestäjille. Eli täytyy lähteä siitä, että äänestäjät valitsevat päätöksentekijät. Muu olisi aika kummallista suhteessa kansanvaltaan ja taaksepäin kulkemista. Sitten on eri asia, että meillä on kuitenkin vaaleja paljon ja meillä on Pohjoismaita alhaisempi äänestysprosentti, eli vaaleja pitäisi yhdistää. Kannattaisin kaikkien kolmen vaalien, eduskuntavaalien, kuntavaalien ja maakuntavaalien, yhdistämistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-08T14:20:46,2016-03-08T14:22:01,Tarkistettu,1.1 2016_20_12,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Näin naisten päivänä onnea kaikille naiskollegoille. On hienoa, että meillä Suomessa naiset ovat päässeet maailmassa ensimmäisinä parlamenttiin, ja myös se, että täällä on paljon nuoria, nuorten lasten äitejä tekemässä päätöksentekotyötä. Itse pidän tärkeänä sitä, että järjestelmä on sellainen, että kaikki voivat osallistua päätöksentekoon. Niin kuin edustaja Kurvinen toi esille, vapaaehtoiset kantavat ison työn vaalien järjestämisessä, ja yksi huoli kyllä on paikka paikoin se, että me löydämme riittävästi näitä toimihenkilöitä. Hieman hämmästelin sitä, että perussuomalaisten riveistä halutaan rajata ihmisten osallistumista vaaleihin. Toivoisin, että tähän ministeri Lindström myös kertoisi kannanottoaan. Olen edustaja Heinäluoman kanssa samaa mieltä, että maakuntahallintoon, kun sellainen syntyy, kyllä ensimmäisetkin päättäjät pitää valita suoralla kansanvaalilla eikä esimerkiksi valtuustojen kautta, mitä muun muassa keskustan riveistä on esitetty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-08T14:22:01,2016-03-08T14:23:10,Tarkistettu,1.1 2016_20_13,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni on hyvä, että vaalilainsäädäntöä selkiytetään, joskin täytyy todeta se, että en ole kuullut, että olisi sinänsä mitään ongelmia ollut näiden vaalitoimitsijoiden kohdalla tähän asti. Siinä suhteessa tämä ei varmaan perustu mihinkään käytännön ongelmiin, mutta ehkä sitten mahdollisten ongelmien ehkäisyyn. Ihan tässä samassa yhteydessä voisi tuoda esille muitakin tarpeita, kuten vaikka sen, että ennakkoäänestyspaikkojen osalta pitäisi mielestäni ehkä säädellä tarkemmin kuntia, velvoittaa mieluiten niin, että ennakkoäänestyspaikat olisivat yhtäläisesti auki eri paikkakunnilla. Niitten määrähän vaihtelee ja niin päin pois, mutta se on mielestäni hyvin erikoista, että kunnat voivat itse päättää, kuinka kauan on äänestysmahdollisuus. Maakuntavaalit ehdottomasti tarvitaan tämän uudistuksen yhteydessä. Tosiaan jäi epäselväksi SDP:n kanta tähän, kun edustaja Tuppurainen nimenomaan kritisoi, että näitä maakuntavaaleja ei saisi järjestää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-03-08T14:23:11,2016-03-08T14:24:17,Tarkistettu,1.1 2016_20_14,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,Otetaan vielä edustajat Sarkkinen ja Östman ennen ministerin puheenvuoroa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_20_15,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen vaalijärjestelmä on toimiva ja luotettava, kuten täällä on todettu. Ongelmia ei onneksi ole ollut, mutta vaalilain selkeyttäminen lienee perusteltua. Mutta kaipaisin itsekin, kuten täällä on jo peräänkuulutettu, selvyyttä siitä, milloin seuraavat maakuntavaalit ovat. Tämä selvyys kaivataan alueilla, maakunnissa, kunnissa ja myös puolueorganisaatioissa. Pidän selvänä sitä, että jos väliportaan hallinto rakennetaan, silloin on oltava vaalit, on oltava suora kansanvalta. Se on aivan ehdoton edellytys. Tällä hetkelläkin meillä on erilaisia alueellisia organisaatioita, joissa tehdään paljon päätöksiä ja hoidetaan tehtäviä, mutta niissä ei ole suoraa kansanvaltaa, ja näen tämän kyllä ehdottomana edellytyksenä, suorat maakuntavaalit. Mutta olisi todella tärkeätä vaaliväsymyksen ehkäisemiseksi saada yhdistettyä näitä vaaleja. Pitäisin mielekkäämpänä, että kunta- ja aluevaalit yhdistettäisiin keskenään ja eduskunta- ja europarlamenttivaalit keskenään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-03-08T14:24:21,2016-03-08T14:25:29,Tarkistettu,1.1 2016_20_16,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaalien määristä ja niiden ajankohdista on aina mukava keskustella, mutta sitten jos ruvetaan, niin kuin edustaja Essayah, nostamaan esille nykyvaalijärjestelmän epäoikeudenmukaisuutta ja epädemokraattisuutta, silloin yleensä muut eivät halua osallistua keskusteluun. Muun muassa isojen puolueiden edustajat Heinäluoma ja Zyskowicz, jotka yleensä ovat hyvin aktiivisesti osallistumassa kaikkeen keskusteluun, istuvat hiljaa liikkumatta, niin kuin Leninin muistomerkit. Tällä hetkellähän on niin, että keskustan yksi kansanedustajapaikka maksaa noin 12 700 ääntä, kun esimerkiksi KD joutuu maksamaan 21 000 ääntä yhdestä kansanedustajasta. Mitä te arvioitte tästä järjestelmästä? Onko se oikeudenmukainen ja onko se demokraattinen, ja olisitteko valmiit muuttamaa nykyjärjestelmää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-03-08T14:25:30,2016-03-08T14:26:34,Tarkistettu,1.1 2016_20_17,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,Sitten vielä edustaja Heinäluomalle vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_20_18,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmeisesti edustaja Östman oli kahvilla, kun juuri käytin puheenvuoron, ja kun, ikävä kyllä, näissä vastauspuheenvuoroissa on minuutin rajoitus, niin kaikkia aiheita ei pysty käsittelemään. Mutta mielelläni jatkan tähän kysymykseen, ja tämä onkin todella iso asia, miten tämän vaalijärjestelmän suhteellisuus toteutetaan ja millä tavalla sitten katsotaan sitä lopputulosta. Me tiedämme, että lähes kaikissa maissa kiinnitetään huomiota myös siihen, että on aika korkeat äänikynnykset, jos on täysin suhteellinen vaalitapa. Ja miksi näin? Sen takia, että halutaan estää se, että parlamentti pirstoutuu ja tulee heikkoja hallituksia. Tämäkin täytyy keskustella sitten lävitse, että jos mennään täysin suhteellisuuteen ilman mitään vaalipiirijakoa, niin mikä on sitten se lopputulos, jotta me turvaamme toimivan ja tehokkaan hallituksen, ja mille kohtaa sitten asettuu tämä äänikynnys. Se on kokonaisuus, niin kuin aina vaalijärjestelmä ja poliittinen järjestelmä, ja kaikki nämä näkökohdat pitää tässä yhteydessä miettiä. Meillähän äänikynnys on joissakin vaalipiireissä erittäin alhainen tällä hetkellä, enkä usko, että se mitenkään estää myöskään (Puhemies koputtaa) KD:n valintaa eduskuntaan, niin kuin täällä voimme edustaja Östmaninkin kohdalla nähdä, täällä hän istuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-08T14:26:34,2016-03-08T14:27:47,Tarkistettu,1.1 2016_20_19,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Sitten ministerin puheenvuoro. — Ministeri Lindström, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_20_20,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä ja asiallisesta keskustelusta tärkeässä asiassa. Edustaja Tuppurainen aloitti puheenvuoronsa kysymällä, milloin kuntavaalit ovat. Se tieto, mikä minulla on: huhtikuussa 2017 järjestetään kuntavaalit. Se on se tieto, mikä minulla on. Moni kiinnitti huomiota vaalien lukumäärään ja niitten mahdolliseen yhdistämiseen. Tämä on semmoinen keskustelu, mikä täytyy perusteellisesti käydä sitten hallituksen sisällä, että miten tämä tapahtuisi ja mitä vaaleja sitten yhdistellään. Itse, siis itse, henkilökohtaisesti, olen sitä mieltä, että sitä kannattaa kyllä ihan oikeasti tarkastella sen takia, että koko ajan on pudonnut se äänestämisvilkkaus, ja siitä on syytä olla huolissaan, jotta demokratia toteutuu. Tähän samaan keskusteluun täytyy tuoda muun muassa nettiäänestys, kuinka paljon se vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen. Ja me olemme nyt nähneet tämän sinänsä loistavan kansalaisaloitesysteemin kautta sen, että ihmiset haluavat suoraa vaikuttamista ja haluavat tätä kautta osallistua tähän. Kyllä tämä yhteinen päätöksenteko kiinnostaa ihmisiä aivan selvästi, mutta kyllä minäkin jaan sen huolen, että voi tulla vaaliväsymystä. Edustaja Tolppanen kiinnitti huomiota siihen, voiko käydä niin, että kaikkiin vaaleihin asettuvat ehdolle samat ehdokkaat: Niinhän se nyttenkin tuppaa olemaan, ja itsekin istun vaikka minkä näköisissä instansseissa, ja on vähän surullista, ettei joka paikkaan ehdi, kun on vain yksi ihminen ja 24 tuntia. Aina siellä on taustalla tietysti se perustelu, että jos on vaikka valtuustossa, niin silloin on yhteys eduskuntaan ynnä muuta, ynnä muuta. Aina näitä asioita voidaan perustella monella tavalla. Edustaja Saarakkala spekuloi sillä, oliko tässä joku syy, miksi tähän mentiin. Se tieto, mikä minulla on, siis tämän esityksen taustalla, on se, että vuoden 12 kunnallisvaalien jälkeen korkein hallinto-oikeus joutui ratkaisemaan esteellisyyttä koskevia valituksia ja se on täällä taustalla. Silloin eduskunnan oikeusasiamies on esittänyt oikeusministerin harkittavaksi lainsäädännön tarkistamista, ja nyt sitä sitten tehdään tällä evästyksellä. Tämä keskustelu, että pitäisikö nyt sitten rajata osallistumista vaaleihin: Minä en ymmärtänyt tätä edustaja Heinosen piikkiä perussuomalaisten suuntaan. Ymmärsin, että se kohdistui ehkä tähän edustaja Tolppasen puheenvuoroon, mutta en käsittänyt sitä niin, että hän haluaisi rajata osallistumista vaaleihin, vaan ennemminkin hän toi esille tämän ongelman, että voi tulla tämmöinen ongelma, että samat ihmiset pyörivät joka paikassa. Näin minä itse tulkitsin tämän hänen puheenvuoronsa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-03-08T14:27:49,2016-03-08T14:30:42,Tarkistettu,1.1 2016_20_21,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Sitten jatketaan keskustelua, edustaja Anttila.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_20_22,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan näin kansainvälisenä naistenpäivänä on hyvä todeta, että vuonna 1907 Suomen ensimmäisissä vaaleissa valittiin maailman ensimmäiset 19 naiskansanedustajaa ja he ovat historialliset edustajat ja Suomi pitää sitä maailmanennätystä hallussaan. Sitten kysymys tästä vaalilainsäädännöstä: On hyvä, että sitä selkeytetään. Nimenomaan tässä ovat muun muassa jääviysasiat takana. Mutta se, millä tavalla me saisimme sitten kansalaisille lisää kiinnostusta osallistua vaaleihin, niin jos mietitään, että presidentinvaaleissahan meillä on kohtalaisen korkea äänestysprosentti, silloin valintatilanne on hyvin selkeä. Tämä on haaste puolueille, luoda vaaleihin sellaiset asetelmat, että kansalaiset tietävät, minkä eri vaihtoehtojen välillä tullaan valinta tekemään — silloinhan kiinnostus ilman muuta herää, koska sitä kautta voidaan myöskin vaikuttaa. Eli tavallaan pallo on tässä mielessä puolueilla. Sitten kysymys näistä maakuntavaaleista. Olen itsekin samaa mieltä, että maakuntaedustajat pitää valita suorilla vaaleilla, ja jatkossa heillä pitää myöskin olla taloudellinen vastuu, eikä yksin niin, että he hyväksyvät, mitä sosiaali- ja terveysministeriö esittää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-03-08T14:30:45,2016-03-08T14:31:53,Tarkistettu,1.1 2016_20_23,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitoksia ministeri Lindströmille hyvistä vastauksista. Olitte selvästi kuunnellut edustajien puheita, ja sitä on hyvä ja perusteltua nyt tässä arvostaa. Täällä edustaja Saarakkala viittasi puheenvuorooni, että se on aiheuttanut hämmennystä ja epäselvyyttä SDP:n linjasta. Haluaisin kuitenkin muistuttaa siitä, että hämmennys on kyllä ihan peräisin hallituksen toimista. Meillä piti saada tässä maassa aikaan sote-uudistus, mutta sen sijaan, että sotea vietäisiin määrätietoisesti eteenpäin, on tuotu esiin ajatus itsehallintoalueista ja maakunnista, ja sen yhteydessä on puhuttu maakuntavaaleista, mikä sotki alkuperäisen ajatuksen kunnallisvaalien järjestämisestä. Eli tästä tämä sekaannus ja hämmennys on lähtöisin. Omassa puheenvuorossani viittasin siihen, että pitäisi keskittyä nytten äänestysaktiivisuuden nostoon, ja pidän henkilökohtaisesti myös tätä mahdollista kolmatta hallintoporrasta, maakuntahallintoa, tarpeettomana. Haluaisin, että hallitus keskittyisi nyt ensisijaisesti soteen, ja sitten että me kaikki yhdessä keskittyisimme tuleviin kunnallisvaaleihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-08T14:31:54,2016-03-08T14:32:52,Tarkistettu,1.1 2016_20_24,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun tähän aktiivisuuskeskusteluun on menty, niin mielestäni nimenomaan sillä, että me luomme demokraattisia järjestelmiä suoralla kansanvaalilla, lisätään sitä aktiivisuutta, kun on jonkinlainen kuluttajansuoja äänestäjällä ja kansalaisella. Nythän kun sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteko tapahtuu aika pitkälti perustasolla kuntayhtymissä, ylikunnallisissa toimielimissä, samoin sitten erikoissairaanhoidon osalta kuntayhtymissä, niin tästä johtuen nimenomaan esimerkiksi kunnallispolitiikassa äänestysaktiivisuus on alentunut, koska ihmiset kokevat, ettei sillä ole kauheasti väliä, äänestätkö vai etkö äänestä ja mitä äänestät siellä kunnallisessa päätöksenteossa. Mielestäni se on nimenomaan rakenteellinen kysymys ja siihen tarvitaan tämä uudistus, ja on erittäin hyvä, että sitä ollaan viemässä eteenpäin, mutta toki olisi tärkeää saada pian tietoa siitä, mikä on se ajankohta, jolloinka maakuntavaaleja aiotaan tässä maassa käydä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-03-08T14:32:52,2016-03-08T14:33:58,Tarkistettu,1.1 2016_20_25,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä ja kannatettava. Sillä edelleen selkeytetään tätä suomalaista toimivaa ja luotettavaa vaalijärjestelmää. Äänestysaktiivisuuden lisäämiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Äänestysaktiivisuus on laskenut jatkuvasti, ja siinä on huolestuttavaa kehitystä. Arvoisa ministeri, te omassa vastauspuheenvuorossanne äsken mainitsitte nettiäänestyksen ja miten se vaikuttaisi asiaan. Viime eduskuntakaudella oli parlamentaarinen työryhmä, joka selvitti myöskin sähköistä äänestystä. Arvoisa ministeri, mikä on teidän kantanne sähköiseen äänestykseen? Ollaanko tällä eduskuntakaudella selvittämässä sitä edelleen ja voidaanko siihen mennä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-03-08T14:33:58,2016-03-08T14:34:55,Tarkistettu,1.1 2016_20_26,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Äänikynnyksestä olisin kommentoinut sen verran, kun tässä keskustelussa tuotiin esille se, että niissä maissa, joissa suhteellisuus toteutuu tarkemmin kuin Suomessa, on sitten olemassa äänikynnys. Näinhän on esimerkiksi Ruotsissa. Mutta tähän haluaisin vain huomauttaa, että näissä maissa niiden puolueiden kohdalla, jotka ylittävät sen valtakunnallisen äänikynnyksen eli saavat edustajia parlamenttiin, se, kuinka paljon edustajia he parlamenttiin saavat, vastaa puolueiden saamaa suhteellista ääniosuutta. Suomessahan ei pienempien puolueiden osalta näin ole laita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-08T14:34:56,2016-03-08T14:35:46,Tarkistettu,1.1 2016_20_27,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edellinen hallitus teki demokratiapoliittisen selonteon, ja se on hyvää luettavaa. Voin kehottaa teitä kaikkia lukemaan sen, koska siinä tulee myös esille, että muun muassa Norjassa, jos muistan oikein, on nettiäänestys ollut käytössä, eikä ole voitu todentaa, että se olisi tietänyt sitä, että äänestysvilkkaus olisi lisääntynyt. Mutta tiedän, että oikeusministeriössä on vireillä tämä nettiäänestyshanke. Se aloitettiin oikeastaan sillä, että mahdollistetaan nettiäänestys, kun on kyse kunnallisista kansanäänestyksistä, ja sen asian pitäisi olla vireillä. Mutta sitten itse tähän asiaan. Mikä on nyt tilanne maakuntavaalien suhteen? Olisi kyllä hyvä, että me voisimme tulevaisuudessa pitää kuntavaalit ja maakuntavaalit yhdessä, ja varsin oleellista olisi se, että tiedetään, mistä kunnat tulevat päättämään ja mistä maakunnat päättävät. Kaikki nämä isot asiat ovat vielä avoinna. Ja ketkä saavat olla ehdokkaina — saavatko samat ihmiset olla ehdokkaina sekä kuntavaaleissa että maakuntavaaleissa että eduskuntavaaleissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-03-08T14:35:46,2016-03-08T14:36:59,Tarkistettu,1.1 2016_20_28,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän, että kansanedustajina meitä kovasti kiinnostavat nämä vaaliasiat ja niiden yksityiskohdat, niin kuin edellä edustaja Henrikssonin puheenvuorossa, mutta kyllä itse pidän vähän ennenaikaisena nyt meidän kovin tarkkaa keskustelua käydä näitten maakuntavaalien yksityiskohdista. Jotenkin tämä maakuntavaalikeskustelu on lähtenyt vähän laukalle noin aikataulullisesti, koska ei tule mitään maakuntavaaleja, ellei tule maakuntauudistusta. Eikä tule mitään maakuntauudistusta, ellei tule sote-uudistusta. Eikä tule mitään sote-uudistusta, jos ei toteudu kansalaisten valinnanvapaus. Eli tältä osin mielestäni tuossa on järjestystä sille, missä järjestyksessä hallituksenkin piirissä näitä asioita pitäisi nyt viedä eteenpäin ja valmistelua vauhdittaa. Mitä sitten tulee edustaja Anttilan näkemykseen siitä, että taloudellista päätösvaltaa pitää olla näillä maakunnilla: näin varmasti, mutta tällaista erillistä maakuntaveroa ei kuitenkaan pidä tulla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-08T14:37:00,2016-03-08T14:38:04,Tarkistettu,1.1 2016_20_29,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan pitäisi pystyä pitämään vaaliasiat aina itsellään. Siksi olisi paikallaan, että eduskunta loisi järjestelmän, että meillä olisi Suomessa aivan oma parlamentaarinen vaalityöryhmä tai komitea, joka kävisi näitä asioita läpi. Minusta puoluesihteeritkään eivät ole oikea ryhmä tekemään sitä pohjatyötä. Muistelen, että viime kaudella aika lailla taktisin perustein myös näitä vaalialueita ja vaalipiirejä järjesteltiin, eikä myöskään ole oikein, että erilaisilla perusteilla vaaleja rytmitetään aina uudelleen ja uudelleen. Itse olen ollut vuodesta 76 kunnallisvaa-lien kautta mukana myös kuntapolitiikassa, (Ben Zyskowicz: Sama täällä!) ja nyt sitten tämä kunnallisvaalien siirtäminen nimenomaan sillä perusteella, että uudet valtuustot pääsevät paremmin uuden talousarvion valmisteluun — sehän on ihan höpö höpöä, eihän se homma niin mene ollenkaan. Talousarviot valmistellaan pidemmillä siivillä, eli sekään ei ole oikea peruste. Ilman muuta näitä vaaleja pitää niputtaa, silloin myös maakuntavaalit, jotka tulevat, kuntavaalit ovat (Puhemies koputtaa) lähimpänä sitä. Tällaista työtä pitää tehdä, mutta tämä pitäisi valmistella nimenomaan (Puhemies koputtaa) parlamentaarisesti, ei yhdenkään hallituksen toimesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-03-08T14:38:05,2016-03-08T14:39:21,Tarkistettu,1.1 2016_20_30,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hämmennyshän tuli siitä, että kun puoluesihteerit pääsivät yksimieliseen esitykseen, että kuntavaalit siirretään syksyyn, niin sitten viime viikon kyselytunnilla ministeri Vehviläinen kertoi, että ei kun ne pidetään keväällä. Ja tästä syystä minun mielestäni on aiheellista — kun kunnissa kukin etsimme sieltä hyviä ehdokkaita — kertoa sitten heille, milloin on ne vaalit, mihin minä sinua kysyn. Saatika se, mitä niissä vaaleissa päätetään sitten, jos tulet valituksi. Tämä on se toinen kysymys. Toinen kysymys on sitten maakuntavaalit. Maakuntavaalien osalta ja niitten aikataulusta olen edustaja Zyskowiczin kanssa samaa mieltä: että ennen kuin meillä on päätös, että semmoiset maakunnat tulee, niin tuskin kannattaa spekuloida hirvittävästi sitä aikataulua, milloin ne pidetään. Elikkä se on toinen asia tässä kohtaa. Huolissaan pitää olla siitä — kun katsoo vaikka KAKSin elikkä Kunnallisalan kehittämissäätiön selvitystä — että kuntalaiset tällä hetkellä kokevat, että päätöksentekijät ovat liian kaukana. Elikkä ne vaaleilla valitut ihmiset siellä kunnassa ovat liian kaukana. Mitä tulee tapahtumaan, jos ja kun nämä kaikki siirretään (Puhemies koputtaa) itsehallintoalueiden päätettäväksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-03-08T14:39:22,2016-03-08T14:40:34,Tarkistettu,1.1 2016_20_31,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät tosiaankaan ole rajaamassa sitä, kuka voi olla ehdokkaana ja missä voi olla ehdokkaana. Edustaja Tolppanen esitti vain huolestumisensa siitä, että tulee vallan keskittymä. Meillä on olemassa tietoa siitä, mitä tapahtuu silloin, jos valta keskittyy liikaa. Se on yleensä demokratian vihollinen. Ja näin se vaan on, siitä ei pääse mihinkään, ja siitä on syytä olla huolissaan. Ja sitä on syytä tarkastella, että miten olisi hyvä tehdä asioita. Se, miten seuraavat kunnallisvaalit pidetään — pidetäänpä syksyllä tai kesällä tai keväällä, ihan milloin vaan — niin toistaiseksi kaiketikin kunnallisvaltuustossa päätetään juuri niistä asioista, mistä tällä hetkelläkin päätetään. Sen jälkeen kun aluehallinto on valmis, me tiedämme, mitkä asiat siirtyvät aluehallintoon. Toki se on asia, joka täytyy myöskin pohtia parlamentaarisesti: mitkä asiat siirretään, mitkä asiat kuuluvat ja missä kaikkialla tulee olemaan verotusoikeus — tuleeko liikaa erilaisia verotoimenpiteitä, jos se on kolme porrasta, missä veroja otetaan, ja tuoko se liikaa byrokratiaa tähän toimintaan mukaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-03-08T14:40:35,2016-03-08T14:41:46,Tarkistettu,1.1 2016_20_32,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä todeta todella, että ne kunnallisvaalit tulevat ajallaan eli talo elää tavallaan. Edustajat Lindtman ja muut voivat vaalikonettaan jo käynnistää, jos siltä tuntuu. Meillä on hallitusohjelmassa digitalisaatio yksi keskeinen strateginen linjaus. Kyllä vaaleissakin yhtenä välineenä pitää tämä Viron malli eli nettiäänestys ottaa käyttöön. Kyllä meillä suomalaisilla on samanlaiset valmiudet toimia tässä kuin Virollakin. Itsekin olen tutustunut siihen järjestelmään, kyllä se vaan hyvin pelittää. Toinen asia on, että kyllä vaaleja täytyy yhdistää, koska jos me elämme vaalit joka vuosi, se myöskin jäykistää tätä poliittista päätöksentekoa, tänä gallupdemokratian aikana muutenkin tahtoo olla niin työmarkkinoilla kuin täällä eduskunnassakin joskus vaikeaa tehdä sellaisia päätöksiä, mitkä ovat välttämättömiä. Edustaja Zyskowiczille voisi vielä todeta, että totta kai sote-uudistus ja maakuntauudistus tulevat, ne ovat hallitusohjelmassa, kannattaa teidänkin aina välillä lukea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-03-08T14:41:46,2016-03-08T14:42:55,Tarkistettu,1.1 2016_20_33,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaalien siirtäminen on mielestäni täysin poikkeuksellinen menettely, ja sitä tulee käyttää erittäin harkitusti ja perustelluista syistä, koska vaalilaissa määritellään esimerkiksi kunnallisvaalien osalta vaalikaudeksi neljä vuotta. Vaaleilla jaetaan valtaa, ja silloin, jos vaaleja siirretään, niin silloin myös valtaa siirretään niille jo valituille valtuutetuille ja silloin äänestäjällä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen. Eli poliittisella päätöksellä vaalien siirtäminen on poikkeuksellinen ratkaisu. Ja tämä ratkaisu, jossa kunnallisvaaleja jo siirrettiin keväälle, pitää tunnustaa, ja ei pidä enää siirtää pidemmälle, koska muutoin vaalikausi lisääntyisi neljänneksellä. No sitten tästä sähköisestä äänestyksestä: Vaalit ovat salaiset, ja me tiedämme, miten helppoa on hakkeroida ihmisten pankkitilejä ja muitakin tietoja. Sen takia vaalien digitalisoinnin ja nettiäänestyksen täytyy olla täysin turvattu ja tietojärjestelmän varmistettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-03-08T14:42:56,2016-03-08T14:44:07,Tarkistettu,1.1 2016_20_34,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa puhemies! On päivänselvää, että jos väliportaan hallinto tulee, niin väliportaan hallinnolle tulee riittävästi tehtäviä, pitää olla suorilla vaaleilla valittavat päättäjät ja pitää olla myöskin verotusoikeus. Pitää olla valta ja vastuu ja rahoitus samassa paikassa. Mutta täällä edustaja Paatero viittasi siihen, että myös kuntatasolla jo koetaan, että valta on kaukana, ja täytyy muistaa, että pääkaupunkiseudulla, esimerkiksi kotikaupungissani Espoossa, suurimmat asuinalueet ovat samankokoisia kuin kaksi pienintä maakuntaa tällä hetkellä. Itse asiassa pitäisi puhua myöskin lähidemokratiasta ja siitä, että ihmiset saisivat aitoa osallistumisen tunnetta paikallisella tasolla, ja silloin minusta, kun puhutaan vaalien määrästä, pitäisi pystyä menemään siihen suuntaan, että myöskin kaupunginosavaltuustoja tai päättäviä elimiä valittaisiin toteuttamaan lähidemokratiaa ja niihin myös voisi valita päätöksentekijät vaaleilla. Mitä tulee Viron malliin, niin varmasti kannattaa sitä selvittää, mutta on otettava huomioon myös se kritiikki ja mitä siellä esimerkiksi tämän vaalisalaisuuden ja vaalien teknisen toteutuksen osalta on huomattu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-03-08T14:44:08,2016-03-08T14:45:19,Tarkistettu,1.1 2016_20_35,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hivenen hämmästelen tätä keskustelua siinä mielessä, että useat vasemmistopoliitikot ovat tuoneet esille sen, että tässä oltaisiin rakentamassa väliportaan hallintoa. Haluan muistuttaa, että se väliportaan hallinto on jo nykyisellään olemassa, mutta sen sijaan se kansanvaltaisuus siellä väliportaan hallinnossa ei toteudu. Ja nyt kysymys onkin loppujen lopuksi siitä — mitä itse kukainenkin voi pohtia, mitä jokaisen puolueen tulee pohtia — että kannatammeko me kansanvaltaista väliportaan hallintoa vai emme. Tähän tämä kaikki kiteytyy, ja tähän toivoisin, että nyt myös tässä salissa ja keskustelussa saataisiin niitä vastauksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-08T14:45:19,2016-03-08T14:46:01,Tarkistettu,1.1 2016_20_36,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä keskustelussa keskustellaan tästä vaalilain muuttamisesta ja näistä esteellisyyssäännöksistä ja täällä on herännytkin kysymys eri vaalien yhdistämisen järkevyydestä — mitä ministerikin piti tuossa esillä, että kannattaisi selvittää — niin olisikin hyvä, kun täällä nähtävästi hyvin paljon sitä samaa mieltä on ilmassa, että tätä voitaisiin nyt selvittää ja tästä voisi jonkunnäköisen hankkeen laittaa liikkeelle, koska tosiasiahan on, että jos katsomme esimerkiksi Ruotsia, missä pystytään kolmet vaalit käymään samanaikaisesti, niin äänestysprosentti on siellä 80:ssä, ja sitten kun me puhumme tästä meidän mallistamme, niin kaikki pitää käydä erikseen, ja äänestysprosenteista tiedämme, että ne ovat varsin alhaisia ja laskevat edelleen, ja senpä takia pitäisin järkevänä, että nyt kun uusia vaalejakin tulee — koska on ihan perusteltua, että myös maakuntahallintoon vaaleilla valitaan ihmiset — niin tulevaisuudessa päästäisiin siihen, että jokainen vaali olisi sitten samana päivänä. Tämä johtaisi myös siihen, että jo vähällä määrällä vaalivirkailijoita varmasti voitaisiin kolmet vaalit tehdä. Mutta myös siihen kysymykseen, että koska nyt ne maakuntavaalit pidetään, olisi hyvä, että selvyys saataisiin, ettei sitä tarvitsisi arpoa jatkuvasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-03-08T14:46:02,2016-03-08T14:47:14,Tarkistettu,1.1 2016_20_37,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvä. Itsekin olen muutaman kerran vaalitoimitsijana ja ehdokkaana samaan aikaan ollessa siellä istunut ja miettinyt, että onkohan tämä nyt ihan järkevää, ja hyvä, että siihen muutos tulee. Mitä tulee sitten itse maakuntavaaleihin, niin siitä minä en olisi niin huolissani, että milloin maakuntavaalit nyt tulevat — ensin pitää hoitaa se uudistus ja sitten miettiä vaaleja. Se, mistä haluaisin asianomaiselta arvoisalta ministeri Lindströmiltä kysyä, on se, että kun vuonna 2019 on melkein samaan aikaan eurovaalit ja eduskuntavaalit, niin onko hallituksessa pohdittu, miten se probleema ratkaistaan, että miten silloin saadaan ehdokkaita, riittävästi kumpiinkin vaaleihin kiinnostuneita, ja myös sitten äänestäjät niistä vaaleista kiinnostumaan. Yksi osa vaaleja on tietysti sitten myös se, että mistä ehdokkaat saavat vaalirahoituksen, ja siihen olen itse esittänyt ratkaisuksi vaalikattoa tai kampanjakattoa ja pakollista ennakkoilmoittautumista, ja toivon, että saan sitten asianomaiselta ministeriltä asiallisen vastauksen siihen liittyvään kirjalliseen kysymykseeni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-03-08T14:47:14,2016-03-08T14:48:20,Tarkistettu,1.1 2016_20_38,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän osaltani näistä naistenpäivän toivotuksista, ja tasapuolisuuden nimissä toivotan hyvää naistenpäivää myös kaikille miehille. (Ben Zyskowicz: Älä unohda transuja!) — Unohtamatta niitä, jotka eivät koe sukupuolisuuttaan kummaksikaan. Mutta näistä maakuntavaaleista: todella, maakunnathan ovat Suomessa hyvin erikokoisia, ja varmasti vaalit ovat ihan paikallaan, mutta kun näin Uudenmaan vaalipiirin näkökulmasta tätä pohtii, niin tärkeää olisi myös, jos näihin maakuntavaaleihin mennään, että vaalikynnys ei nousisi kovin korkeaksi vaalikustannusten myötä. Jos ajatellaan, että meillä tällä hetkellä on kuitenkin Uudenmaan alueella kaksi eduskuntavaalipiiriä ja keskimäärin kuitenkin kustannukset esimerkiksi Uudeltamaalta eduskuntavaaleissa ovat kohtalaisen korkeat, niin tämä olisi asia, jota olisi varmasti hyvä tarkastella siinä yhteydessä, kun siihen mennään. Toisen puheenvuoron pitäisin mielelläni tästä varsinaisesta asiasta, mutta tässä kohtaa aika ei riitä, joten pyydän seuraavaksi uutta puheenvuoroa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-03-08T14:48:21,2016-03-08T14:49:23,Tarkistettu,1.1 2016_20_39,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun on kyse vaaleista, on aina kyse myös demokratiasta, ja demokratiaan kuuluu avoin keskustelu. Tässä salissa on juuri nytten käyty monta puheenvuoroa siitä, minkä takia nytten keskustellaan niin paljon siitä, koska vaalit ovat ja siirretäänkö vaaleja vai ei. Eikö olekin todella hienoa hallintoa ja demokratiaa, että meillä pystytään Suomessa keskustelemaan näin avoimesti? Me kuuntelemme oppositionkin mielipidettä asiasta, eri kuvioista, mitä pitää tuleman. Ja nyt sitten johtaja on tehnyt päätöksensä siitä, että vaalit ovat kuntavaalien osalta silloin kun ovat, nyt on päätös tehty, ja nyt sitten käydään sitä avointa keskustelua demokratian sääntöjen mukaisesti, koska on sitten maakuntavaalit. Katsomme sitten, mihin tulokseen tullaan, ja toivottavasti meidän hyvä johtoporukka sitten taas tekee siitäkin aikoinaan päätöksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-08T14:49:23,2016-03-08T14:50:15,Tarkistettu,1.1 2016_20_40,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä esitys on perusteltu, ja kannatan sitä, mutta nostan kuitenkin esiin sen huolen, että esimerkiksi kunnallisvaaleissa pienissä kunnissa, vaikkapa omassa puolueessani, käytännössä lähes kaikki aktiivit ovat ehdokkaina ja sen takia voi olla vaikea yksinkertaisesti löytää sellaisia vaalitoimikunnan jäseniä tai vaalitoimitsijoita tai vaaliavustajia, jotka eivät olisi ehdokkaita tai heidän lähiomaisiaan. Mutta sitten tähän keskusteluun näistä maakuntavaaleista. Toivoisin, että ministeri Lindström vielä nyt vahvistaisi sen, että varmasti myös niissä ensimmäiseen hallintoon, ensimmäiseen maakuntavaltuustoon, valitaan suorilla kansanvaaleilla valtuusto, koska hallituksen taholta on väläytetty myös sitä vaihtoehtoa, että (Puhemies koputtaa) kunnanvaltuustot tekisivät tämän valinnan, ja se olisi mielestäni onnetonta, koska kyllä se ensimmäinen maakuntavaltuusto (Puhemies koputtaa) tekee ne tärkeimmät ratkaisut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-03-08T14:50:15,2016-03-08T14:51:30,Tarkistettu,1.1 2016_20_41,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen nosti tärkeän asian esille. Nyt riippuen siitä — totta kai tässä on paljon vielä vaiheita ennen sitä — millaista vaalitapaa ollaan luomassa mahdolliseen uuteen, alkavaan organisaatioon, ratkaistaan kyllä merkittävällä tavalla se, miten se organisaatio aloittaa. Mikäli valtuustot valitsevat joukostaan edustajat tähän uuteen maakuntahallintoon, niin silloin edustajat ovat kuntien valtuustojen nimittämiä ja edustavat kuntia, aivan niin kuin nykyisessä sairaanhoitopiirijärjestelmässäkin on. Mikäli taas kuntalaiset vaaleilla valitsevat edustajansa, niin syntyy mahdollisesti isompien kokonaisuuksien kautta katsovia tai ainakin vaade siihen, että päättäjät katsovat isompien kokonaisuuksien kautta. Eli tällä on merkittävä merkitys, millainen vaalitapa siinä alussa valitaan mahdolliseen uuteen organisaatioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-03-08T14:51:31,2016-03-08T14:52:39,Tarkistettu,1.1 2016_20_42,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vaikka tämä maakuntavaalikeskustelu ei nyt suoraan liitykään tämänpäiväisen lakiesityksen muutokseen, niin haluan minäkin kommentoida tätä asiaa kuitenkin, kun täältä nousi sitä kritiikkiä, että tämä on aivan turha uusi väliporras. Tämähän on historiallinen, eurooppalainen malli, joka viimein saapuu myös Suomeen. Tämä on ollut yli sata vuotta monissa paikoin Euroopassa jo täyttä totta, ja meillä nyt on tällaista vastustusta. Ja varmasti viime kaudenkin hallituspuolueet muistavat sen, miten tähän on tultu. Ellei Suomeen tehdä 20:tä kuntaa, niin jotenkin meidän täytyy turvata se kansalaisten demokraattinen päätäntävalta niistä yhteisistä asioista sieltä kotikunnasta sinne maakunnan tasolle. Ja oikein toisenlaista keinoa ei siihen ole olemassa kuin kansanvaltainen maakuntahallinto. Tietenkin meillä on paljon opittavaa sitten muista Pohjoismaista äänestysaktiivisuuden kautta, ja olisinkin halunnut kysyä vielä loppuun ministeriltä: koetteko, että tämä tuleva maakuntauudistus tukisi myös sitten äänestysaktiivisuuden nostamista sinne 80 prosenttiin ja ylikin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-03-08T14:52:39,2016-03-08T14:53:46,Tarkistettu,1.1 2016_20_43,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczille haluaisin todeta, että minun mielestäni edustaja Henrikssonin ja Tuppuraisen täällä esiin nostamat kysymykset niin maakuntavaaleista kuin näistä muista kysymyksistä liittyen soteen ja maakuntauudistukseen ovat täysin aiheellisia, koska hallitushan on linjannut, että huhtikuussa meillä pitäisi olla tieto, tarkempi tieto, siitä, miten näiden uudistusten osalta edetään. Eli minun mielestäni ei suinkaan ole nyt ennenaikaista puhua tästä asiasta, vaan todella toivon, että hallitukselta vihdoin saadaan tästä linjauksia, vaikka suhtaudunkin ehkä tällä hetkellä siihen vielä skeptisesti, tuleeko näin tapahtumaan. Ja mitä tulee edustaja Anttilan puheenvuoroon, olen kyllä täysin samaa mieltä siitä, että jos meille tämmöinen suorilla vaaleilla valittu päättävä elin tulee maakunnalliselle tasolle, niin kyllähän sillä pitää olla myös vastuuta ja valtaa päättää asioista. Silloin pitää olla myös rahoitus siellä takana ja valta päättää tästä rahoituksesta. Eli sikäli olen kyllä samaa mieltä, että tällaista niin sanottua näennäisdemokratiaa ei pidä luoda vaan ihan oikeasti vallan ja vastuun pitää kulkea käsi kädessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-03-08T14:53:47,2016-03-08T14:54:54,Tarkistettu,1.1 2016_20_44,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessahan ei ole ollut mitään ongelmia näissä vaalilautakunnissa tähän saakka esimerkiksi vilppiepäilyn johdosta tai jonkun muun sellaisen toimenpiteen johdosta, jotta tämä hallituksen esitys olisi erityisen välttämätön. Siinä mielessä haluan tällä lailla pragmaattisesti pohtia tätä asiaa, millä tavalla nyt ehdokkaasta ja omaisesta tehdään jäävi tai jääviysongelma, koska sitä ongelmaa ei aikaisemmin ole ollut. Toisin kuin edustaja Elo mainitsi, että hän itse vaalilautakunnassa ollessaan kokee kiusausta laskea omia ääniä, niin itse en ainakaan kokenut, kun kuntavaaleissa olin, koska siitähän pystyttiin ohjaamaan se tehtävä toiselle henkilölle. Siellä on kymmenen henkilöä vaalilautakunnassa, niin että ne tehtävät pystyi jakamaan aivan erinomaisesti. Kun kaikki ovat eri puolueista, niin toiset valvovat toisiansa ja tätä ongelmaa siellä itse asiassa ei koskaan ollutkaan. Siinä mielessä olen huolissani, kuten moni ehdokas on sanonut, siitä, että joillakin paikkakunnilla on niin vähän niitä henkilöitä, että ehdokkaat itse ovat ne ainoat, jotka laskevat ääniä monessa paikassa, koska ei ole käsiä ja jalkoja siihen tehtävään. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-08T14:54:55,2016-03-08T14:56:08,Tarkistettu,1.1 2016_20_45,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vaalilautakuntien osaltahan tämä esitys ei tehnyt muutoksia mutta tämän keskusvaalilautakunnan osalta tekee. Lausunnonantajissa tämän esityksen osalta oli myös ministeri Tarasti, joka on pitänyt ongelmallisena, että tähän kunnan keskusvaalilautakuntaan jatkossa sovelletaan tätä hallintolain sääntelyä. Hän toteaa tässä lausunnossaan myös niin, että nyky-yhteiskunnassa naapuruus-, harrastus-, liike- ja ystävyyssuhteet ovat usein paljon tärkeämpiä kuin etäiset sukulaissuhteet ja hallintolain esteellisyyssäännösten soveltamisesta aiheutuisi todennäköisesti tulkinnallista vaikeutta. Mielestäni tämä on asia, jota kannattaa myös valiokuntavaiheessa pohtia, onko todella näin. Meillähän on pieniäkin kuntia, joissa saattaa todella olla niin, että hallintolain esteellisyyssäännökset saattavat olla ongelma. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-03-08T14:56:09,2016-03-08T14:57:06,Tarkistettu,1.1 2016_20_46,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aika hyvää keskustelua tässä on ollut siitä ja hyvä muistutus edustaja Kulmunilta siitä, että todella olemme viimeisiä maita Euroopassa, jotka ovat siirtymässä todelliseen aluehallintoon, jossa myös ihmiset pääsevät suoraan päättämään niistä edustajistaan, päättämään sitten näistä alueen kehittämisasioista ja myös sitten jatkossa Suomessa myös sote-palveluista. Ihmetyttääkin tämä keskustelu, miksi vaalit ovat näin tärkeät kansanedustajille. Eikö tärkeämpää ole se, että nyt viedään maakunta- ja sote-uudistus todella maaliin ja varmistetaan ihmisille, miten ne palvelut voidaan turvata koko Suomessa jatkossa? Tehdään se ensin. Ruotsissa esimerkiksi on niin kuin monissa muissa Euroopan maissa — me voimme sieltä ottaa mallia, mitä siellä on, mitä hyvää ja huonoa — jo käytössä se, että voi olla vain kahdessa vaalissa ehdolla, kunta-, maakunta- ja eduskuntatasolla. Voi myös tehdä omaa harkintaa siinä, onko pakko sitten lähteä kaikkiin vaaleihin, jos tuntuu, että oma kapasiteetti ei riitä. Itsekin esimerkiksi olen jättäytynyt kuntavaaleista pois silloin, kun olin ehdolla Kainuun maakuntavaaleissa. Siellä on esimerkiksi hyvää kokemusta siitä, minkälaista on olla vaaleissa monella eri tasolla, onko se hyvä vai huono asia. Olen graduni tehnyt myös aiheesta, kannattaa tutustua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-03-08T14:57:06,2016-03-08T14:58:17,Tarkistettu,1.1 2016_20_47,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen kokee vaaleissa varmasti omanlaistaan mielihyvää. Muistan, kuinka edustajakollega Ben Zyskowicz koki erityistä mielihyvää silloin, kun Eero Heinäluoma laski hänen ääniään puhemiehen vaalissa. Mutta itse asiaan. Olen pahoillani siitä, että tyylistäni tuli piikittelevä. Se ei ole luonteenomaista minulle, ja pahoittelen sitä. Ymmärsin edustaja Tolppasen puheen väärin ja pidän tärkeänä sitä, että äänestäjät saavat päättää siitä, ketkä missäkin toimivat. Mutta asia, jonka haluan vielä tähän keskusteluun, ja toivon, että ministeri hivenen sitä avaisi, on tämä nettiäänestys. Ymmärrän sen, että on ihmisiä, jotka haluavat pitää äänestyksen arvokkaana, mennä tumma puku päällä äänestämään, mutta jos me haluamme — ja niin kuin me haluamme — että äänestysaktiivisuus nousee, niin meidän pitää tuoda äänestäminen entistä helpommaksi. Silloin internetissä tapahtuva sähköinen äänestäminen katumusnapilla on yksi keino mutta myös se, että viemme äänestyspaikat oppilaitoksiin, marketteihin, vaikkapa kirjastoautoihin, jotka kiertävät elävää maaseutua. Tällä tavalla meillä on mahdollisuus saada ihmiset äänestämään, ja (Puhemies koputtaa) toivoisin, että ministeri Lindström voisi tätä problematiikkaa hieman aukaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-08T14:58:17,2016-03-08T14:59:43,Tarkistettu,1.1 2016_20_48,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Tässä on vielä pyydetyt puheenvuorot, edustajat Mäkipää, Saarakkala, Paatero, Salonen, ja sitten tarjoan ministerille 3:a minuuttia sen jälkeen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_20_49,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun luin hatarasti tätä hallituksen esitystä, minun mielestäni tämä oli vain lähes tekninen esitys, jossa vaalilain esteellisyyssäännöksiin esitetään muutoksia ja vaaliviranomaisen velvollisuutta toimia tehtävässään puolueettomana korostettaisiin. Tässähän tuli lisäyksenä, että henkilöpiiriä laajennetaan, ettei myöskään ehdokkaan läheinen — eli puoliso, lapsi, sisarus ja niin edelleen — voisi toimia näissä tehtävissä. Ja kun katsoin tätä, tässä oli yksi ainut puheenvuoro, mutta nyt tämä on kyllä laajentunut aivan siihen, mihinkä ei pitäisi, ja tässä menee kyllä... Minulle sopii ihan hyvin, että yleensä näistä tulevista maakuntahallituksista ja äänestyksistä keskustellaan, mutta tämä ei ole kyllä nyt sen paikan asia, että minäkin rupeaisin miettimään, että jotta meidänkin kuntaan saataisiin enempi äänestysprosenttia, niin äänestyspäiviä voisi olla useampia ja niin edelleen. Mielestäni nyt olisi syytä kyllä keskittyä tähän, ja säästetään niitä paukkuja, kun ajatellaan, kuinka Suomi saadaan nousuun ja niin edelleen. Nyt ollaan kyllä menty ihan niin kuin sananlasku sanoo: älä mene syhymätä saunaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-03-08T14:59:44,2016-03-08T15:00:57,Tarkistettu,1.1 2016_20_50,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä keskusteluhan lähti liikkeelle siitä, että SDP:n edustaja Tuppurainen ilmoitti, että ei kannata väliportaan hallintoa ja vaaleja väliportaan hallintoon. Sen takia tässä oli pakko ikään kuin kysyä SDP:ltä, mikä SDP:n kanta ylipäätään sitten on tähän sote-uudistukseen, jos on tämäntyyppisiä kantoja aika keskeisilläkin edustajilla. SDP yritti sitten kääntää tämän niin, että hallituksella on pallo hukassa. Kyllä lisätietoa tarvitaan, myönnän sen, ja mieluiten pian, mutta se ei tosiaan poista sitä, että SDP:llä itsellään ei ollut tähän selkeää kantaa. Mitä tulee tähän esitykseen, niin tässähän ei muutu tosiaan vaalilautakuntien osalta tämä tilanne, vaan siellä voi olla jopa ehdokas itse edelleen. Samoin tietenkin lähiomaiset voivat olla toimitsijoina siinä. Mutta se on ihan hyvä, että puututaan tähän vaaliavustajan toimintaan, niin että tässä ei sitten ole näitä ehdokkaita tai ehdokkaitten lähisukulaisia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-03-08T15:00:57,2016-03-08T15:02:05,Tarkistettu,1.1 2016_20_51,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä ihan ensin totean tästä uudistuksesta, että tämä on varmaankin tarpeellinen ja hyvä. Mutta toisaalta pidän siitä, että meillä on hetki aikaa keskustella 150 vuoteen suurimmasta hallinnollisesta uudistuksesta, jota toisaalta ollaan samanaikaisesti tekemässä. Siihen on erilaisia työryhmiä, joissa itse kukin saa olla mukana, mutta siitä ei ole mitenkään mahdollista keskustella muuten julkisesti. Sen takia olisin tietysti toivonut, kun vaalit ovat kuitenkin semmoinen asia, joka on pitkän linjan aikakaudella tullut ja muodostunut, että niitten valmistelu tehtäisiin parlamentaarisesti. Ja niin kuin edustaja Maijala täällä totesi, nyt on tullut iso johtaja, joka sanoi, että vaalit ovat silloin. Tämä toimintatapana ei ehkä ole semmoinen, mitä haluaisin tulevaisuudessa nähdä, vaan toivoisin, että kun vaaleja rakennetaan kuitenkin vuosikymmeniksi eteenpäin, niin valmistelu tehtäisiin näissä asioissa myöskin niin kuin yhteisesti kaikkien puolueiden välillä. Tähän vaalikysymykseen. Uudellamaalla on kaksi vaalipiiriä, yksi maakunta, meillä kolme maakuntaa, yksi vaalipiiri jo tällä hetkellä, eli tilanteet ovat hyvin erilaiset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-03-08T15:02:05,2016-03-08T15:03:16,Tarkistettu,1.1 2016_20_52,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan aluksi täytyy sanoa, että SDP kannattaa suoria vaaleja, ettei se nyt jää kenellekään epäselväksi. Edustaja Zyskowiczin puheenvuorosta voisi päätellä, että ratkaisu sotesta on vielä jollain tavalla kaukana — miten se menikään: ""ei tule vaaleja, ellei tule..."" ja niin edespäin. Kuulostaa siltä, että siellä ikään kuin käydään vielä tällaista kauppaa siitä, mitä pitää tulla, jotta saadaan kokonaisuus aikaiseksi. Keskustelun siirtäminen vaaleihin tässä tilanteessa ei totta toki lisää kansalaisten uskoa demokratiaan tai saa innostumaan uusista vaaleista. Jos vaaleilla valitut päättäjät eduskunnassa eivät saa ratkaisua kansalaisille kaikkein tärkeimmissä asioissa eli sosiaali- ja terveyspalveluissa, niin meillä on kyllä syvä demokratiakriisi. Tämä ei ole yhden puolueen eikä yhden hallituksen ongelma, vaan koko järjestelmämme uskottavuuden ongelma. Ja siksi toivon hartaasti, että ensin saamme ratkaisut aikaiseksi sotesta, ja sen jälkeen voimme käydä keskustelua vaaleista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-03-08T15:03:17,2016-03-08T15:04:22,Tarkistettu,1.1 2016_20_53,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,Vielä edustaja Zyskowicz ennen ministeriä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_20_54,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Saloselle vastaan, että kyse ei ole siitä, että jossain jotain kaupankäyntiä olisi meneillään, vaan todellakin siitä, että halusin puheenvuorollani tuoda esiin oman näkemykseni sen osalta, missä järjestyksessä ja missä tärkeysjärjestyksessä näitä sote-uudistukseen liittyviä eri ulottuvuuksia pitää valmistella. Mutta SDP:n kanta tähän maakuntahallintoon ja sen luomiseen jäi kyllä ainakin minulle vielä epäselväksi. Olen itse asiassa täällä aikaisemminkin kysynyt sitä, että kun SDP kannattaa sote-uudistusta ja kun soten järjestäminen vaatii väistämättä jonkun hallinnon, niin jos te vastustatte — niin kuin ymmärsin, että edustaja Tuppurainen oli vastustanut, en itse ollut silloin salissa — nyt esitettyä maakunnallista hallintoa, niin mikä on se teidän hallinto, jonka varaan tämä sote-uudistuksen järjestäminen perustuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-08T15:04:24,2016-03-08T15:05:31,Tarkistettu,1.1 2016_20_55,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Siirrytään soten järjestämisestä ministeri Lindströmin puheenvuoroon. — 3 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_20_56,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan alkuun tietysti onnittelen minäkin kaikkia naisia naistenpäivänä. Minulla on tästä päivästä muitakin muistoja, mutta ei mennä nyt siihen, koska puhutaan vaaleista. Vastaan ensiksi siihen, mihin en vastaa, eli maakuntavaalien ajankohtaan ja siihen liittyviin yksityiskohtiin. Vastaan sitten, kun minulla on tietoa. Saattehan te yrittää onkia, mutta pysyn lujana kuin kivi. En vastaa tähän kysymykseen, koska en pysty sitä vielä tekemään. Mutta mielenkiintoinen oli tämä keskustelu ylipäätään siitä, millä tätä äänestysaktiivisuutta saataisiin lisättyä. Monessa puheenvuorossa puhuttiin sähköisestä äänestämisestä. Olen itse sitä mieltä, että tämä kortti kannattaa kääntää ja katsoa. Jos me pystymme nykyään aika lailla luotettavasti pankkipalvelut hoitamaan tässä maassa, niin onhan se nyt kumma juttu, että me emme kykenisi vaalien osalta vastaavaan. Minä uskon kyllä siihen. Totta kai se vaatii valmistelua, ja totta kai se vaatii paljon, että tietoturvat, yksityisyyden suojat, vaalisalaisuus, kaikki pysyy, mutta ei se nyt mikään mahdoton tehtävä voi olla. Virosta on hyvä ottaa mallia. Siellä on varmaan tehty myös virheitä, mutta tiedän, että systeemi toimii aika hyvin ja se on luotettava. Miksi me emme siihen voisi mennä? Edeltäjäni edustaja Henriksson kertoi demokratiapoliittisesta selonteosta. Kyllä, se on luettu ja toivottavasti ymmärretty. Tuolla oikeusministeriössä on tämä nettiäänestyshanke, ja se kertoo tietysti sen, että on todellakin aikomus selvittää sen hyödyt ja mahdolliset haitat ja ongelmat ja ratkaista ne. Ne voisivat olla kenties kuntavaalit, jotka olisivat sitten ensimmäinen koetinkivi, mutta mitään päätöksiä ei ole tehty. Itse kannatan sitä, että viedään tässäkin mielessä tätä digitalisointia, mihinkä moni kiinnitti huomiota, eteenpäin. Edustaja Kulmuni pyysi arvioimaan sitä, nostaisivatko nämä maakuntavaalit äänestysaktiivisuutta. Voihan se olla, että ensimmäinen kerta innostaisi porukkaa. Se riippuu ihan siitä, minkä muotoiset nämä nyt sitten ovat ja mitä siinä sitten jaetaan. Se on todellakin se keskustelu vielä käytävä, millaista valtaa ja miten se tapahtuu. Siitä tulee sitten yksityiskohtaista aikanaan. Voisin kuvitella, että alkuinnostus voi olla ihan hyvä. Sanon näin, että tuskin se menee enää alaspäin, koska kyllähän tämä äänestysaktiivisuus on turhan surkealla tasolla tämmöisessä maassa, mikä nojaa demokratiaan, ja siinä mielessä kaikki tämmöiset asiat, jotka aktiivisuutta voisivat lisätä, ovat tervetulleita. Itse siis suhtaudun tähän sähköiseen äänestämiseen positiivisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-03-08T15:05:36,2016-03-08T15:08:38,Tarkistettu,1.1 2016_20_57,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Sitten mennään puhujalistaa eteenpäin, edustaja Saarakkala.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_20_58,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vaaliaktiivisuus on tärkeä asia, sillä ainakin on toivottavaa, että vähintään yli puolet kussakin vaalissa äänioikeutetuista käyttäisi ääntään, jolloin voidaan sanoa, että järjestelmällä on joku legitimiteetti. Eurovaaleissahan ei ole tämä tilanne. Sillä vaalilla ja europäätöksenteolla on kaikkein heikoin legitimiteetti kansalaisilta, mutta muissa vaaleissa äänestysprosentti on kuitenkin ainakin maan tasolla reilusti yli 50, niin että siinä suhteessa tilanne on kohtuullinen. Mutta jotta tätä tilannetta saadaan parannettua, niin esimerkiksi nyt kun todella tehdään tämä sote-uudistus, siihen tarvitaan suora kansanvaali. Myös perustuslakivaliokunta piti sitä viime kaudella perustuslaillisesti ongelmattomimpana vaihtoehtona toteuttaa demokratia siinä. Se oli todella tärkeä kysymys, koska viime kaudella silloinen sote-uudistus kaatui nimenomaan siihen, että siinä esitettiin laajaa kuntayhtymäpohjaa, jossa ei toteutunut kuntalaisten itsehallinto. Se oli nimenomaan sosialidemokraattisen ministerin esittelemä malli. Siinä suhteessa SDP:llä jos jollakin puolueella on kyllä nyt velvollisuus joko esittää oma vaihtoehto tai tukea tätä hallituksen linjaa ja ampua omat rivinsä suoraksi tässä suhteessa, koska nyt järjestetään tätä sekaannusta, mikä viime kaudella aiheutui. Mitä tulee esimerkiksi äänikynnyksiin meidän vaaleissa, niin Perussuomalaisethan oli ainoa puolue viime vaalikaudella, joka kannatti vaalien yli lepäämään jätettyä tasauspaikkajärjestelmää, joka olisi toteuttanut suhteellisuuden täydellisellä tavalla, mutta sitä ei sitten muut puolueet lähteneet enää tukemaan, vaikka vielä ennen vaaleja monet olivat olleet sen takana. Sen sijaan silloinen hallitus omavaltaisesti muutti vaalipiirejä vastoin opposition tukea. Aika rajuja uudistuksia on tehty hallitusten toimesta, ja nyt sitten kritisoidaan sitä, että ei ole jotain parlamentaarista toimielintä vielä perustettu asiaan, joka on vielä vaiheessa. Nyt kyllä kannattaa katsoa peiliin ja tulla tukemaan hallitusta tässä suhteessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-03-08T15:08:42,2016-03-08T15:10:57,Tarkistettu,1.1 2016_20_59,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Nyt kun me kuitenkin puhumme tässä vaalilainsäädännön uudistuksesta, niin toki tässä yhteydessä erityisesti tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten me saamme äänestysaktiivisuuden nostettua suuremmaksi. Viime kuntavaaleissa Vantaalla äänestysaktiivisuus oli muistaakseni rimaa ylittäen 50 prosenttia, että ei se kauas ole jäänyt siitä, että ei voida kohta demokratiasta puhua lainkaan. Siinä mielessä toivoisin, että ministeriöstä tulisi jotain konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, kuten tämä sähköinen äänestäminen, joka varmasti tulevaisuudessa loisi lisää äänestysaktiivisuutta, jos se hyvin osataan hoitaa. Mutta olisin vielä kysynyt, kun nyt nimenomaan tästä vaalilainsäädännön uudistuksesta puhutaan, että mikä tai missä se jääviysongelma on nytten, tällä hetkellä, kun keskusvaalilautakunnissa ja muissa elimissä ehdokkaat tai ehdokkaan lähiomainenkaan eivät voi olla laskemassa niitä ääniä. Missä se ongelma oikeasti nähtiin? Kun Suomessa nyt on kuitenkin todettu se, että täällä ei ole sitä vilppiä missään vaiheessa juuri tapahtunut, niin mikä se ongelma on, miksi tämä sitten näin halutaan muuttaa, jos se kerran vaikeuttaa ennen kaikkea pienten paikkakuntien ehdokasasettelua? Yksi konkreettinen ehdotus ministerille. Ihan vaalilautakunnassa itse joskus aikoinaan ollessani havaitsin sellaisen mielenkiintoisen piirteen, että kun henkilöt tulevat äänestämään sinne ja heillä on mukanaan henkilökortti ja sitten myös se äänestyslippu, jossa on ilmoitettu äänioikeudesta, niin kuulin usealta henkilöltä, jotka jättivät äänestämättä, he sanoivat, että eivät menneet äänestämään, koska ovat hävittäneet sen ilmoituslapun. Ja siinä ilmoituslapussa, joka ministeriöstä lähtee, tai ties mistä printataan, kaikille samanlainen ympäri Suomea, ei lue sanallakaan sitä, että sinä et tarvitse tätä lippua, tämä on vain ilmoitus äänioikeudesta, että sinä tarvitset vain henkilötodistuksen. Yli 90 prosenttia tuo sen lipun mukanaan äänestäessään siinä äänestyspaikalla, ja useat eivät ymmärrä sitä, että sitä lippua ei itse asiassa tarvitse missään muodossa, tarvitsee ainoastaan henkilöllisyystodistuksen, joten voitaisiinko sinne (Puhemies koputtaa) printata vaikka teksti siitä, että tämä lippu on vain ilmoitus, että ei tätä tarvita äänestäessä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-08T15:10:58,2016-03-08T15:13:14,Tarkistettu,1.1 2016_20_60,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,Ja sitten ministeri Lindströmille 1 minuutin vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_20_61,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan suora vastaus tähän, miksi tähän esteellisyyssääntelyn tarkistukseen mentiin eli miksi tätä esitystä tuodaan nyt tänne, toistan sen: Vaaliviranomaisten esteellisyyttä koskevan sääntelyn arviointi osoittautui tarpeelliseksi vuoden 2012 kunnallisvaalien jälkeen. Silloin tapahtui niin, että vaaleihin liittyen korkein hallinto-oikeus ratkaisi lukuisia esteellisyyttä koskevia valituksia, ja näiden vaalien jälkeen eduskunnan oikeusasiamies esitti ministeriölle harkittavaksi lainsäädännön tarkistamista siten, että vaaliviranomaisten esteellisyyttä koskevat kysymykset olisivat yksiselitteisen selviä. Tämä on takana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-03-08T15:13:15,2016-03-08T15:14:06,Tarkistettu,1.1 2016_20_62,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,Ja seuraavana listalla edustaja Elo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_20_63,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa ministeri Lindström jo hyvin toikin esille keskeisen sisällön tästä hallituksen esityksestä, ja tarkennan omaakin puheenvuoroani sen verran, että vaalilautakuntaan tämä asia nyt ei vaikuta, eli ehdokas voi jatkossakin vaalilautakunnassa toimia tehtävissä. Edustaja Niikolle sanottakoon, että en ole kokenut kiusalliseksi olla laskemassa omia ääniäni. (Ben Zyskowicz: Päinvastoin!) Tosin sanottakoon myös, että koskaan en ole ollut tietääkseni laskemassa omia ääniäni, koska en ole koskaan ollut laskemassa ääniä. Olen aina ollut muissa tehtävissä siinä vaiheessa, mutta myönnän, että olen kokenut hieman erikoiseksi istua vaalitoimitsijana silloin, kun itse on ehdokkaana. Ymmärrän tosin sen näkökulman, mikä hallituksen esityksessäkin sanotaan, että voisi olla muuten erityisesti pienillä paikkakunnilla vaikeaa saada näitä toimitsijoita riittävästi näihin tehtäviin, jos ehdokkaat eivät niissä tehtävissä voi olla, mutta silti koen itse hieman kiusalliseksi tosiaan siinä tehtävässä olla, ja sen takia vapaaehtoisesti en itse jatkossa aio siinä tehtävässä olla. Mutta tämä on niitä rajanvetoja, joita jokaisen pitää käydä, kun politiikassa on, että mihin tehtäviin lähtee ja mihin ei. Mutta kuten sanottu, tämä hallituksen esitys on varsin perusteltu sen jälkeen, mitä vuoden 2012 jälkeen tapahtui, eli esteellisyysseikkojen vuoksi tällainen tekninen muutos tehdään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-03-08T15:14:08,2016-03-08T15:15:28,Tarkistettu,1.1 2016_20_64,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvää naistenpäivää teillekin! Toisin kuin edustaja Elo, en ole koskaan kyllä laskenut omia ääniäni, mutta jos joutuisin laskemaan, niin kokisin sen äärimmäisen mielekkääksi. (Naurua) Tässä hallituksen esityksessä on sellainen pieni virhe, joka nyt täällä on jo monenkin suusta tullut esiin, että kun hallituksella itsellään on kärkihankkeena tämä digitalisoituminen, niin tavallaan nyt tässä olisi ollut erinomainen tilaisuus tuoda se tarkasteluun ja ehkä luoda jo puitteet sille, miten tätä digitalisointia olisi voitu suojata ja turvata. Ja olisin toivonut, että se olisi otettu tähän uudistuksena jo mukaan, mutta niin kuin täällä nyt on käynyt ilmi, niin tämä on erittäin tärkeä ja pieni, aika hallinnollinenkin uudistus, joten minä ymmärrän sen, että se ei tässä ole. Mutta tämä olisi tarjonnut kyllä loistavan mahdollisuuden ikään kuin laittaa se tähän, ja veikkaan, että kun se siitä aikanaan lainsäädäntöön tulee, niin se ei kerralla kyllä valmistu vaan sitä joudutaan monesta suunnasta katsomaan, mutta ehkä ne puitteet olisivat tässä voineet nyt olla. Sitten tuohon edustaja Zyskowiczin mielestäni erinomaiseen kuvaukseen, että miksi nyt ei voi tietää, milloin on maakuntavaalit, niin se on ihan selvä, kun tämä marssijärjestys vielä on vähän epäselvä. Veikkaan, että siinä käy niin, että sote edellä mennään kohta ja aluehallintouudistus jää vähän taka-alalle, ja se olisi minusta myös hyvä järjestys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-03-08T15:15:30,2016-03-08T15:17:09,Tarkistettu,1.1 2016_20_65,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys, minkä ministeri Lindström täällä juuri esitteli, on erittäin hyvä, ja hyvä on saada asioihin tietyllä tavalla selkeyttä ja estää mahdolliset vahingot. En tosin usko, että tahallaan on aikaisemminkaan tehty niitä vahinkoja, mutta jotta ei sitten edes vahingossa tulevaisuudessa tehtäisi. Sen verran, kun tässä puheenvuoron otin, haluan toivottaa tietysti myöskin hyvää naistenpäivää, mutta minun on henkilökohtaisesti pakko sanoa niin, että mieluummin kuin niitä perinteisiä naistenpäivän ruusuja minä ottaisin naisten euron samalle tasolle kuin miesten euron.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-03-08T15:17:13,2016-03-08T15:17:57,Tarkistettu,1.1 2016_20_66,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan aluksi yhdyn kyllä edustaja Tolppasen terveisiin siitä, että myös minä ottaisin mieluummin edistysaskelia tasa-arvossa kuin näitä naistenpäiväonnitteluita tässä salissa, ja toivon, että hallitus alkaa tekemään nyt tasa-arvoa edistävää politiikkaa eikä tyydy suinkaan näihin terveisiin, mitä te tänään meille kerrotte. Mitä sitten tulee tähän vaalilain muuttamiseen, niin tämä esitys, joka nyt on käsittelyssä, on varmasti oikeansuuntainen, selkeyttää tilannetta, ja se on saanut selvästi kannatusta täältä niin hallituspuolueiden edustajilta kuin oppositiopuolueiden edustajilta. Olen myös iloinen siitä, että salissa on käyty periaatteellisempaa keskustelua koko vaalijärjestelmästä: ollaan puitu sitä, voisiko vaaleja yhdistää, ollaan puitu sitä, voiko ja onko tarpeellista kaikissa vaaleissa olla ehdolla, jos on vaikka kansanedustaja. Täällä on myös nostettu esiin kampanjakatot, edustaja Elo nosti nämä esiin, ja tuen kyllä tätäkin ajatusta ihan mielelläni. Eli minun mielestäni olisi myös hyvä, että saisimme tämmöisen selkeän kampanjakaton määriteltyä eri vaaleihin niin, että raha ei korostuisi niin vahvasti kuin se tällä hetkellä korostuu. Ylipäätänsä on hyvä, että näistä asioista keskustellaan, ja soisin, että näistä kyllä keskusteltaisiin myös useammin. Kuitenkin kyse on demokratian perusasioista, ja tämänkaltaista keskustelua varmasti kaivattaisiin enemmänkin. Mutta mitä sitten täällä tulee näihin terveisiin, joita sosialidemokraateille on annettu tämän osalta — kun täällä edustaja Tuppurainen muun muassa kritisoi sitä, että ei tässä oikein ota selvää, mitä hallitus on tekemässä — niin kyllä minä yhdyn siihen kritiikkiin ja toivoisin, että hallitus nyt lähtisi toteuttamaan nimenomaan tätä sote-uudistusta, etenisi selkeästi. Voin kyllä sanoa, että sosialidemokraattinen puolue ei ole ainoa, joka on kokenut hämmennystä tästä tilanteesta, missä me tällä hetkellä olemme. Mehän emme oikeastaan tiedä, mitä uudistusta hallitus oikein valmistelee: valmisteleeko se sote-uudistusta, valmisteleeko se maakuntahallintouudistusta, mitä uudistusta se valmistelee? Kyllä pidän sitä melkoisena ihmeenä, jos me huhtikuussa todella saamme selkeämmät askelmerkit tähän asiaan. Toivon, että näin on, mutta vielä epäilen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-03-08T15:17:58,2016-03-08T15:20:12,Tarkistettu,1.1 2016_20_67,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitokset edustaja Marinille hallitus—oppositio-rajat ylittävästä tuesta tässä asiassa: kampanjakatto, pakollinen ennakkoilmoitus. Uskon, että se saa tässä salissa hyvin laajan tuen, että tälle tielle lähdettäisiin, ja uskon myös, että asianomainen ministeri antaa asiallisen vastauksen kysymykseen eri näkökanteilta, ja se on oikein ja niin sen pitää mennä. Vielä haluan ministeri Lindströmille korostaa tätä pelkoani — ja luulen, että senkin jakaa moni ihminen tässä salissa ja myös kansalainen — koskien sitä vuoden 2019 kevättä, jolloin tosiaan eurovaalit ja eduskuntavaalit ovat suurin piirtein samoihin aikoihin. Toivon, että tästä jonkinlaista keskustelua syntyisi, miten silloin saadaan tosiaan riittävästi kumpiinkin vaaleihin mitat täyttäviä ehdokkaita ja sitten myös kansalaiset kiinnostumaan, jos ja kun näitä vaaleja ei kuitenkaan suoranaisesti yhdistetä ja ne ovat melkein samaan aikaan. Eli tästä toivon myös laajaa keskustelua sekä hallituksen sisällä että sitten puolueiden välillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-03-08T15:20:12,2016-03-08T15:21:16,Tarkistettu,1.1 2016_20_68,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä keskustelussa on noussut esiin myös oikeus olla ehdolla vaaleissa ja sen mahdollinen rajoittaminen, niin rohkenen kyllä epäillä kaikkia sellaisia ideoita, jotka tähän liittyvät, koska kun yhden kauden olen tuolla perustuslakivaliokunnassa istunut, niin kyllä se kai on aika selvää, että kaikki yli 18-vuotiaat, jotka eivät ole minkään holhouksen alla, ovat oikeutettuja asettumaan ehdolle vaaleissa. Mielestäni siitä periaatteesta täytyy pitää kiinni. Se on sitten äänestäjien arvioitava, onko henkilöllä resursseja toimia joka paikassa, ja ei ole pakko äänestää tällaista henkilöä, jos ei halua. Siinä suhteessa se on ihan selvä asia. Mutta kun SDP:n taholta edelleen yritetään tuoda tähän keskusteluun sitä näkökulmaa, että edustaja Tuppurainen olisi ollut huolestunut siitä, että hallituksella ei ole kantaa, niin päinvastoinhan edustaja Tuppurainen oli sitä mieltä, että ei tarvita Suomessa väliportaan hallintoa ja siten ei myöskään näitä suoria uusia maakuntavaaleja. Tästähän tämä keskustelu lähti. Sitten osa SDP:n edustajista on sanonut, että SDP kyllä on suorien kansanvaa-lien takana. Tämän takia tähän on ollut pakko puuttua. Nyt tätä edustaja Tuppuraisen puheenvuoroa on yritetty tämän keskustelun kuluessa muokata ikään kuin että hän olisi esittänyt vain huolensa, mutta hän kyllä tyrmäsi nimenomaan täysin sen työn, mitä hallitus nyt on juuri parhaillaan tekemässä, jotta saataisiin vastaus siihen, koska ja millaiset vaalit meillä on tämän sote-uudistuksen myötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-03-08T15:21:17,2016-03-08T15:23:07,Tarkistettu,1.1 2016_20_69,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Itsekin haluan muutamalla sanalla puuttua tähän edustaja Marinin nostamaan näkemykseen siitä, etteikö tässä näkemyksiä olisi, mihinkä tulevaisuus vie. Sote-uudistus tullaan tällä vaalikaudella toteuttamaan ja sote-palvelut tullaan järjestämään leveämmillä harteilla 15 sote-alueen järjestämänä. Sitten maakuntahallinto tullaan kokoamaan niin ikään omiksi alueellisiksi kokonaisuuksikseen, ja tätä haluan tietysti puolustaa sillä, että kyllä se tulee parantamaan lähidemokratiaa. Tällä hetkellähän meillä maakuntavaltuustot, koulutuskuntayhtymävaltuustot, sairaanhoitopiirivaltuustot ovat käytännössä aika epädemokraattisesti valittuja. Ei siellä suoraan kansa ole saanut päättää, kuka valtaa käyttää, ja se sitten myös monta kertaa niissä päätöksissä näkyy, kun viesti ei kulje. Luottavaisin mielin — kyllä nämä uudistukset tästä aikaansaadaan. Tietysti, mitä enemmän te pystytte oppositiosta näissä asioissa tukemaan, niin aina sen parempi ja paremman uudistuksen me saamme tähän maahan aikaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-03-08T15:23:08,2016-03-08T15:24:21,Tarkistettu,1.1 2016_20_70,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Elo nosti aivan aiheellisesti esiin kysymyksen siitä, että europarlamenttivaalit ja eduskuntavaalit ovat melko lähekkäin toisiaan keväällä 2019. Kun otetaan huomioon, miten alhainen äänestysprosentti europarlamenttivaaleissa on, niin luonnollisesti nousee mieleen kysymys, olisiko näiden vaalien yhdistäminen toteutettavissa, koska ajallinen ero ei ole suuren suuri riippuen siitä, miten vaaliperiodit nyt sitten kummissakin vaaleissa on määritelty. Meillä olisi tässä kaksi vuotta aikaa, itse asiassa kolme vuotta aikaa, tehdä siihen tarvittavaa lainsäädäntöä, jos tällaista tahtoa löytyy, ja olisi kiinnostavaa tietää, miten ministeri Lindström suhtautuu tähän ajatukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-08T15:24:23,2016-03-08T15:25:14,Tarkistettu,1.1 2016_20_71,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Aikaisemmin tässä keskustelussa olen todennut, missä järjestyksessä mielestäni hallituksen tulee näitä sote-uudistukseen liittyviä eri ulottuvuuksia ja niihin liittyviä vaikeita kysymyksiä ratkoa ja päättää. Mutta totta kai näen niin, että tämä sote-uudistus ja tämä maakuntauudistus ja siihen liittyen maakuntavaalit toteutuvat käsi kädessä, koska nimenomaan tämä maakuntahallinto, nämä maakuntavaltuustot ja maakunnat, on se organisaatio, jolle järjestämisvastuu sitten näistä sote-palveluista kuuluu, eli sote-palvelut, niiden järjestäminen, ei tuottaminen mutta niiden järjestäminen, tarvitsee välttämättä tällaisen hallinnon. Nyt kun edustaja Marinilla on seuraava puheenvuoro, niin on pakko sanoa, että minullekin on tässä keskustelussa ja aikaisemminkin jäänyt epäselväksi se, mikä sosialidemokraattien mielestä on se hallinto, jonka varassa nämä sote-palvelut järjestetään. Te ilmoitatte vastustavanne maakuntahallintoa, ainakin osa teistä, ja vaaditte hallitusta asiassa etenemään. Se on ihan oikea vaatimus, tämä jälkimmäinen, mutta kyllä minulle on hyvin epäselväksi jäänyt, kun kannatatte sote-palveluiden järjestämistä nykyistä leveämmillä hartioilla ja kannatatte eräitä muitakin sote-uudistukseen liittyviä keskeisiä tavoitteita, mikä on se hallinto, joka nämä sote-palvelut teidän ajatuksissanne ja malleissanne järjestää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-08T15:25:16,2016-03-08T15:27:03,Tarkistettu,1.1 2016_20_72,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczille ja Savolalle: Sosialidemokraatit ovat minun mielestäni selvällä suomen kielellä täällä ilmoittaneet sen, että me tuemme suoria vaaleja maakuntatasolla, jos tämä maakuntahallinto toteutuu. Mutta olemme samalla ilmaisseet huolen siitä, että hallitus ei tunnu nyt oikein tietävän, mitä uudistusta se tekee. Me olemme esittäneet, että pitäisi edetä sote edellä, katsoa nimenomaan tarpeet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden näkökulmasta, siitä näkökulmasta, miten ihmiset saavat palveluita, miten ne palvelut rahoitetaan, ja näihin meillä pitäisi olla vastauksia. Sen sijaan me emme ole saaneet näihin vastauksia. Niitä nyt edelleen odotetaan, ja hallitus on luvannut, että niitä huhtikuussa meille pitäisi täällä tarkemmin kertoa. Mutta kun kuuntelen täällä keskustan edustajien ja kokoomuksen edustajien puheenvuoroja, niin en kyllä oikein saa selvää, oletteko te edes etenemässä yhtä jalkaa tässä uudistuksessa. Teettekö te nyt sote-uudistusta, teettekö te maakuntauudistusta? Mikä on kanta tähän verotuskysymykseen? Onko se se, että maakuntatasolle veroa ei tule, niin kuin Zyskowicz täällä edustaa, vai onko se se, että maakuntatasolle ehdottomasti vero-oikeus tai rahoitusvastuu pitää tulla, niin kuin edustaja Anttila täällä edustaa? Kyllä minä haluaisin tässä vaiheessa saada maan hallitukselta, joka on vastuullinen näissä kysymyksissä, ihan suoria vastauksia. Miten te aiotte edetä näissä asioissa? Sitten me voimme keskustella täällä maakuntavaaleista, maakuntavaalien ajankohdasta. Kyllä minä soisin, että myös näihin tulisi selvyyttä. Olen iloinen siitä, että kuntavaalien osalta tähän nyt jonkunnäköinen selvyys on saatu, että kuntavaalit pidetään ensi keväänä, aivan kuten alkuperäisessä aikataulussa oli. Mutta tässä nähtiin kyllä jonkunnäköinen kummallinen näytelmä näiden maakuntavaalien siirron, kuntavaalien siirron osalta ja kunnissa ollaan oltu aika hämmentyneitä siitä, milloin ne vaalit nyt oikein pidetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-03-08T15:27:05,2016-03-08T15:29:00,Tarkistettu,1.1 2016_20_73,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Aha, täällä oli näköjään debattikin jäänyt auki meiltä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_20_74,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun nyt suora kysymys kerran asetettiin, niin ensinnäkin pitää vastata, että huhtikuussa niitä vastauksia tulee näihin kysymyksiin. Tiettyjä asioita on tietysti auki, kun uudistuksia tehdään, mutta totta kai, sote-uudistus on se kaiken lähtökohta, siitähän jo viime kaudella täällä paljon keskusteltiin, koetettiin sitä saada eteenpäin. Se on se numero yksi, mutta siinä myöskin mukana aluehallintouudistus on syytä tehdä ja nimenomaan koota niitä lähipalveluja, alueellisia palveluita maakunnallisille harteille, jotta lähidemokraattinen vaikuttaminen pystytään myös niihin osoittamaan ja sitä kautta pystytään ne palvelut turvaamaan siellä ja pystytään itse päättämään entistä useammista palveluista. Meillä on aluehallinnon uudistamisen työ käynnissä, vahvassa sellaisessa, ja niitä vastauksia tulee, jahka valmistelua saadaan tehtyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-03-08T15:29:08,2016-03-08T15:30:04,Tarkistettu,1.1 2016_20_75,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,Sitten puhujalistalla vielä edustaja Kärnä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_20_76,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toistan minäkin nyt itseäni vielä tässä ja muistutan keskustelijoita siitä, että meillä todellakaan sitä väliportaan hallintoa ei olla rakentamassa, vaan se on jo nykyisellään olemassa. Nyt on kysymys siitä, haluammeko me keskushallintovetoisen väliportaan hallinnon vai haluammeko me kansanvaltaisen väliportaan hallinnon eli maakuntahallinnon. Nyt jollakin tavalla tuntuu, että keskustelun kuluessa erityisesti sosialidemokraatit nyt kiertävät tätä kysymystä. Te sanotte kyllä, että te tuette suoria vaaleja, mikäli maakuntahallinto tulee, mutta tuetteko te myös tätä maakuntauudistusta? Onko tämä teidän mielestänne se malli, jolla nyt tulee edetä ja jonka kautta viedään eteenpäin tätä sote-uudistuksen kokonaisuutta? Sen kyllä haluaisin tietää. Vielä tässä näistä hallituksen askelmerkeistä — itselleni ne ovat kyllä täysin selkeät: pohjaratkaisusta on sovittu, sen pohjalta mennään eteenpäin, ja yksityiskohtia hiotaan, kuten kuuluukin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-08T15:30:08,2016-03-08T15:31:05,Tarkistettu,1.1 2016_20_77,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin haluan kiittää edustaja Marinia selkeästä vastauksesta. Ymmärsin, että sosialidemokraatit ovat sillä kannalla, että tulevat sote-palvelut järjestetään nimenomaan maakuntien toimesta ja maakuntien päätöksentekijät valitaan suorilla vaaleilla. Minä toivon, että kun edustaja Marin on puolueensa varapuheenjohtaja, niin kerrotte tämän näkemyksenne myös muille puolueessanne, koska kun täällä olen kuunnellut teidän puolueenne edustajia ja myös seurannut julkista keskustelua, niin olen kyllä nähnyt sellaisia puheenvuoroja, joissa tätä maakuntahallintoa nimenomaan vastustetaan, ja sen vuoksi olen kysynyt, että no, mikä se on se hallinto, jonka varaan demareiden mielestä sote-palvelut jatkossa järjestetään. Kun edustaja Marin kysyi, että kumpaa hallitus tekee, sote-uudistusta vai maakuntauudistusta, niin hallitus tekee molempia. Hallitus tekee molempia muun muassa sen vuoksi, että tämä maakuntahallinto on, kuten äsken sanoin, se hallinto, jonka varassa nämä sote-palvelut järjestetään. Sen lisäksi on tarkoituksenmukaista antaa maakuntahallinnolle muitakin tehtäviä, joita tänä päivänä usein hoidetaan maakunnallisten kuntayhtymien tai esimerkiksi ely-keskusten toimesta. Mitä sitten tulee hallituksen päätöksentekoon, niin kuten me kaikki tiedämme, tässä on lukuisia isompia ja pienempiä yksityiskohtia, joita pitää valmistella ja joista pitää päättää, jotta asioissa päästään eteenpäin, ja hallitus on todellakin näiden asioiden äärellä kovasti muun muassa tässä ja ensi kuussa. Täällä erikseen nostettiin tämä rahoituskysymys esiin. Kokoomus on todellakin sitä mieltä, että se on riittävää, että meitä verottaa valtio ja meitä verottaa kunta ja ei tarvita kolmatta verottajatahoa eli maakuntaa tämän lisäksi meitä verottamaan. Näemme siinä sen riskin, että jos tulee kolmas verottajaporras, niin siinä on suuri uhka siitä, että kokonaisveroaste sen vuoksi tulee kiristymään. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-08T15:31:05,2016-03-08T15:33:15,Tarkistettu,1.1 2016_20_78,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczilla on varmasti kuullun ymmärtämisessä jotain vikaa minun puheenvuoroni osalta. Onneksi eduskunnalla on sellainen palvelu, että voi jälkikäteen lukea, mitä näissä puheenvuoroissa on sanottu. Minä sanoin, että jos maakuntauudistus toteutuu — mehän emme tällä hetkellä vielä tiedä, me emme ole saaneet hallitukselta mitään selkeitä vastauksia, miten te aiotte nämä uudistukset toteuttaa, ja niitä nyt odotamme — niin ehdottomasti me olemme sillä kannalla, että sitten tietenkin kansanvaltainen järjestelmä pitää luoda, vaalien kautta pitää mennä. Mutta tällä hetkellähän me emme tiedä vielä, miten te aiotte tämän sote- ja maakuntauudistuksen toteuttaa, ja kyllä minä ainakin mielenkiinnolla odotan näitä teidän linjauksianne, kun teillä on aika paljon täällä vielä kysymyksiä auki. Sitten edustaja Kärnälle toteaisin sen, että se on ihan totta, että meillä on tällä hetkellä väliportaan hallintoa, mutta toisin kuin äskeisestä puheenvuorostanne ymmärsin, niin eihän se ole ollut keskushallintovetoista vaan kuntapohjaista. Meillä on ollut maakuntahallintoa kuntapohjaisesti järjestettynä niin, että kunnista valitaan luottamushenkilöt päättämään esimerkiksi maakuntavaltuustoon maakuntakaavoista ja muista tehtävistä, joita maakuntavaltuustoilla tai maakuntahallituksilla esimerkiksi on. Sen lisäksi meillä on tietenkin tämmöinen yhtymäpohjainen toiminta kunnissa — kuntien välillä on paljon kuntayhtymiä, joissa päätetään erilaisista asioista, osa päätäntävallasta on siirretty näille. Sitten meillä on sairaanhoitopiirit, ja niihinkin kunnat nimittävät edustajansa, eli kyllä se toiminta on ollut sillä tavalla kuntapohjaista tähän asti, ei keskushallintovetoista, ellette te sitten viitannut valtion aluehallintoon, joka tietenkin on kysymys erikseen. Mutta varmasti me jäämme nyt tässä mielenkiinnolla kuuntelemaan näitä vastauksia, ja odotamme edelleen hallitukselta näitä selkeitä linjoja. Sinänsä pidän aika kummallisena sitä, että te odotatte meiltä vastausta siihen, miten me puolueena suhtaudumme teidän uudistukseenne, kun te ette ole onnistuneet vielä kertomaan meille, mikä se teidän uudistuksenne on maakuntavaalien, sote-uudistuksen ja maakuntahallinnon osalta. Jään mielenkiinnolla odottamaan, josko täältä vastauksia saisimme. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-03-08T15:33:16,2016-03-08T15:35:22,Tarkistettu,1.1 2016_20_79,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Marinille totean, että kyllä, puhuin nimenomaan valtion aluehallintoviranomaisista ja nyt maakuntauudistuksesta. Totta kai soten osalta tällä hetkellä mennään myös kuntapohjaisella mallilla, ja myös sairaanhoitopiireissä silloin valitut päättäjät ovat asioita hoitamassa. Itse näen kuitenkin, että tämä kokonaisuus, jota nyt ollaan viemässä läpi, selkiyttää nykytilannetta, ja se nimenomaan tuo kansanvaltaisuuden siihen väliportaan hallintoon. Minä taas pidän kummallisena sitä, että sosialidemokraatit eivät kykene esittämään minkäänlaista vaihtoehtoa, millä tässä nyt sitten mentäisiin teidän näkemyksenne mukaan eteenpäin. Tässä on hallituksella kuitenkin selkeä marssijärjestys, selkeät askelmerkit, (Satu Hassi: Näkisi vaan!) minkä kautta ollaan etenemässä, ja teillä ei ole esittää minkäännäköisiä vaihtoehtoja. Te peesailette ja katselette ja mietitte ja kerrotaan sitten mahdollisesti. Kyllä minun mielestäni hyvään oppositiopolitiikkaan kuuluu se, että on niitä selkeitä ja rakentavia vaihtoehtoja. Tätä keskustelua seuranneille on kyllä käynyt selväksi, että sosialidemokraateilla ei ole minkäännäköistä vaihtoehtoa sille, millä tavalla aluehallinto ja millä tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon (Puhemies koputtaa) palvelut tullaan tulevaisuudessa... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-08T15:35:25,2016-03-08T15:36:36,Tarkistettu,1.1 2016_20_80,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen vilpittömästi pahoillani, kun ymmärsin edustaja Marinin puheenvuoron väärin. Hän itse nyt totesi, että hän ei sanonut, että sosialidemokraatit kannattavat tätä maakuntahallintoa sote-palvelujen hallinnoksi. Kun näin on, niin ilmaan jää se suuri kysymys, edustaja Marin, mikä on se sosialidemokraattien malli siitä hallinnosta, jonka varassa nämä sote-palvelut järjestetään. Me viime vaalikaudella olimme yhtä mieltä kaikki tässä talossa siitä, että sote-palvelujen järjestäminen vaatii nykyistä leveämpiä hartioita. Hallitus on päätynyt siihen, että ne leveämmät hartiat ovat maakunta ja maakuntataso ja sille luodaan hallinnoksi maakuntahallinto. Mutta, edustaja Marin, mikä on se teidän näkemyksenne, sosialidemokraattien näkemys? Mikä on se hallinto, jonka varaan nämä sote-palvelut järjestetään? Ei tämän kysyminen teiltä ole lainkaan kummallista. Se on erittäin perusteltua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-08T15:36:37,2016-03-08T15:37:43,Tarkistettu,1.1 2016_20_81,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä olen vähän ihmeissäni nyt tästä keskustelusta, että niin keskustan kuin kokoomuksen edustajia kamalasti kiinnostaa sosialidemokraattien vaihtoehto. Mehän esitimme, että me tulisimme mielellämme parlamentaariseen työryhmään tekemään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, tätä kokonaisuutta. Me tarjosimme yhteistyön kättä. Olisimme halunneet jatkaa parlamentaarisella valmistelulla, koska kyse on näin isosta, merkittävästä, koko kansaa koskettavasta uudistuksesta. Me olimme tähän valmiita. Olisimme siellä voineet yhdessä tehdä mallin, joka olisi toimiva ja järkevä, mutta te torjuitte sen. Te, hallitus, torjuitte sen, että me yhdessä lähtisimme tätä uudistusta viemään eteenpäin, ja täällä te nytten meille esitätte ihmeissänne kysymyksiä: ""Missä teidän vaihtoehtonne ovat?"" Me olisimme tulleet mielellämme tekemään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, tarjonneet osaamisemme tähän kokonaisuuteen, koska minun mielestäni tämä on niin iso kokonaisuus, että tähän tarvittaisiin kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistä ponnistusta, ihan aidosti. Tämä on iso kysymys, koskettaa jokaista suomalaista ihmistä, mutta te torjuitte sen yhteistyön käden, minkä me teille annoimme. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-03-08T15:37:44,2016-03-08T15:38:56,Tarkistettu,1.1 2016_20_82,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kyllä te, edustaja Marin, kierrätte nyt kuin kissa kuumaa puuroa. Teille on esitetty selkeä kysymys. Hallitus on kertonut oman mallinsa. Hallitus on linjannut, että aluehallinto, maakuntahallinto luodaan ja sen osana on sote ja, niin kuin täällä on tuotu esille, muita maakunnan toimintoja, myös avien ja elyjen tiettyjä toimintoja. Mutta tehdään nyt ihan yksinkertainen rautalankakysymys: Edustaja Marin, jos sosialidemokraatit saisivat yksin päättää, niin mikä olisi teidän hallinto sote-hallinnoksi? Kertokaa se. Te olette kuitenkin puolueenne varapuheenjohtaja. Ja jos te ette sitä tiedä, niin kertokaa, kuka teidän puolueessanne sen tietää. (Eduskunnasta: Heinäluoma! — Satu Hassi: Kertokaa se hallituksen malli!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-08T15:38:58,2016-03-08T15:39:43,Tarkistettu,1.1 2016_20_83,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sinänsä varmasti tässä ihmiset jo turhautuvat siihen, että keskustelemme sote-uudistuksesta, kun meidän pitäisi keskustella vaalilain muuttamisesta, mutta kyllä minäkin haluaisin saada hallitukselta nyt selkeitä vastauksia tähän sote-uudistukseen. Te peräänkuulutatte niitä oppositiolta, sosialidemokraateilta. Me olisimme mielellämme tulleet tekemään tätä työtä rinta rinnan yhdessä teidän kanssanne, koska kyse on isosta uudistuksesta. Mutta te hallituksessa olette nyt vastuullisia tästä asiasta, koska ette suostuneet siihen yhteistyöhön lähtemään. Myös minä olen esittänyt täällä hallituksen edustajille kysymyksiä siitä, miten te aiotte ratkaista tämän soten, maakuntahallintouudistuksen, maakuntavaalikysymyksen, ja me emme ole saaneet täällä teiltä vastauksia näihin kysymyksiin. (Ben Zyskowicz: Mihin kysymykseen te ette ole saaneet vastauksia?) Te olette kuitenkin tästä uudistuksesta omalla valinnallanne tällä hetkellä vastuullisia. Toivon, että saan vastauksia verotukseen, toivon, että saan vastauksia maakuntavaaleihin, toivon, että saan vastauksia siihen, mikä tämä marssijärjestys sotessa ja maakuntauudistuksessa on. Mutta toki ymmärrän sen, että ehkä tämän asian osalta nyt näihin ei välttämättä teiltä saada vastauksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-03-08T15:39:45,2016-03-08T15:40:51,Tarkistettu,1.1 2016_20_84,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuorot edustaja Myller ja Heinonen, ja sitten palataan tämän vaalilain pariin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_20_85,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Marin on mielestäni aivan oikeassa siinä, että hän perää hallitukselta sitä, miten hallitus aikoo toteuttaa tämän sote-uudistuksen tässä maakuntahallinnossa, koska nythän on kysymys siitä, että se, miten tämä maakuntahallinto toteutetaan ja mitä asioita siellä käsitellään, on varastanut kokonaan tämän sote-huomion, kun meillä on ongelma nimenomaan siinä, miten me järjestämme tässä maassa sosiaali- ja terveyspalvelut niin, että ne ovat kaikille saatavilla tasavertaisesti tässä Suomessa. Nyt esitetään mallia, jossa on 18 maakuntaa, siellä on 15 sote-aluetta, siellä on 12 päivystysaluetta, siellä on maakuntatasolla monia muita alueita vielä. Nyt tarvitaan kyllä selkoa hallitukselta, miten se nostaa tämän soten tässä maakuntahallinnossa etusijalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-03-08T15:40:58,2016-03-08T15:42:01,Tarkistettu,1.1 2016_20_86,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on linjannut, että sote järjestetään 15 sote-alueella ja maahan luodaan 18 aluehallinnon, maakuntahallinnon aluetta, ja on linjannut myös sen, että tämän uudistuksen myötä kokonaisveroaste ei tule nousemaan, ja myös on julkisuudessa kerrottu, että maakuntaveroa ei olla valmistelemassa. En ymmärrä, mikä tässä on nyt sitten epäselvää. Mutta emme edelleenkään saaneet vastausta siihen, että jos sosialidemokraatit yksin saisivat päättää tämän asian, niin mikä olisi se hallinnon malli. Varapuheenjohtaja Marin on kertonut, että jos maakuntahallinto tulee, niin hän ei sitä vastusta, mutta onko se sosialidemokraattien yleinen kanta, että tuki tälle mallille tulee, jos se nyt on etenemässä näiden askelmerkkien mukaan, mikä perussuomalaisten, keskustan ja kokoomuksen johdolla on tähän maamme tulevaisuuden kannalta yhden keskeisimmän uudistuksen perusrangaksi luotu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-08T15:42:03,2016-03-08T15:43:08,Tarkistettu,1.1 2016_20_87,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,Sitten palataan puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_20_88,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ja palataan takaisin vaalilakiin myöskin. — Tänään naistenpäivänä meillä oli eduskunnan naisverkoston kokous. Sain siinä luottamustehtävän alkaa toimimaan varapuheenjohtajana naisverkostossa täällä eduskunnassa ja siihen liittyen muutama sanan nyt meinasin sanoa. Elikkä tämä vaalilaki: Tämähän on erittäin demokraattinen ja tasa-arvoinen kumpaakin sukupuolta kohtaan, mutta siitä huolimatta meidän luottamustehtävissä ei todellakaan aina ole tasa-arvo kohdallaan, ja tämä on asia, mitä ei pysty kirjoittamaan lakiin sen enempää kuin se tällä hetkellä on, mutta minä toivon, että siinä vaiheessa, kun mietintöä kirjoitetaan tästä asiasta, mietinnössä huomioitaisiin jollakin tavalla se, miten sukupuolten tasa-arvo entistä paremmin todellisuudessa toteutuisi, ettei olisi pelkkiä kiintiönaisia tai kiintiömiehiä tietyissä valiokuntapaikoissa. Ja sitten vielä se, miten tätä naisten roolia saisi eteenpäin vietyä, niin kyllähän se on kiinni meistä naisista itsestä ennen kaikkea, että me itse arvostamme omaa rooliamme, uskallamme ottaa vastuullisia tehtäviä näissä kuvioissa ja mentäisiin sillä tavalla eteenpäin. Elikkä todellakin toivon, että me naiset voisimme reilusti ja aktiivisesti ottaa vastaan vastuullisia tehtäviä niin työelämässä kuin luottamuspaikoissa. Naiset ja miehet katselevat monesti asioita hieman eri tavalla, se on rikkaus. Molempia tarvitaan päätöksenteossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-08T15:43:10,2016-03-08T15:44:45,Tarkistettu,1.1 2016_20_89,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni tämä vaalilain uudistus on tärkeä ja selkiyttävä asia, koska nimenomaan kunnallisvaaleissa 2012 oli paikallisia epäselvyyksiä ja hämmentäviä tilanteita siinä, kuka on toiminut missäkin, ja on jopa kielletty ehdokkaita tai heidän sukulaisiaan toimimasta esimerkiksi vaalilautakunnissa, ja nyt selkeästi kerrotaan, että se on ihan ok, että ehdokas tai hänen lähisukulaisensa toimii jatkossakin vaalilautakunnissa, mutta sitten on luonnollista, että nämä avustavat tehtävät kielletään. Tässä on mielestäni samanlaista johdonmukaisuutta kuin hallituksella sote-uudistuksessakin, jossa hallitus etenee sote edellä, koska nimenomaan se, että meillä on 15 sote-aluetta ja 18 itsehallintoaluetta, kertoo sen, että tässä uudistuksessa edetään sote edellä, koska tunnustetaan se, että 18 aluetta saattaa olla liikaa. Voi olla, että hartiat eivät riitä kaikilla noilla alueilla, ja sen takia on sitten luku 15. Se sitten jää nähtäväksi, onko sellaista perustuslaillista ongelmaa yhdistää nämä lukemat, että tämä voidaan toteuttaa, vai pitääkö valita joku yksi tietty luku, ja onko se luku sitten pienempi, (Riitta Myller: Viisi!) mutta se tulee esille tässä valmistelussa. Se on käynyt ilmi, että sosialidemokraateilla ei ole omaa vaihtoehtoa, ja silloin sellaista tahoa, jolla ei ole omaa näkemystä, on vaikea ottaa mukaan mihinkään parlamentaariseen työryhmään. Mutta se on hyvä tietää, että kun linjataan tästä maakuntaverotuksesta, niin kun tämä asia on vielä vaiheessa, on hyvä kuulla, että tältä osin esimerkiksi SDP:ltä on ilmeisesti tukea tiedossa, koska omasta mielestäni kyllä verotus ainakin jollakin aikavälillä kuuluu tähän uudistukseen, jossa vallan ja vastuun pitää kohdata toisensa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-03-08T15:44:47,2016-03-08T15:46:48,Tarkistettu,1.1 2016_20_90,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kieltämättä kovin paljon uutta tämä keskustelu ei enää näitten vaihtoehtojen ynnä muiden osalta ole tuonut, koska niitä vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti nyt näytä tulevan eikä mielipiteitä olevan. Mutta tähän itse vaalilakiin ja tähän uudistukseen liittyen kannatan myös sitä, että nämä uudistukset tehdään — hyvä, selkiyttävä asia. Kannan kuitenkin huolta kaiken kaikkiaan meidän vaaleistamme. Edustaja Harakka taisi nostaa sen jo esiin, että meillä äänestysprosentti useissa vaaleissa on hyvin pieni. Meillä käydään vaaleja. On eurovaalit, kunnallisvaalit, eduskuntavaalit, presidentinvaalit ja nyt uutena vielä maakuntavaalit tulossa mukaan. Erityisesti eurovaalien osalla äänestysprosentti on hyvin pieni, ja tietysti riski on siinä, että äänestysprosentit saattavat jäädä pieniksi. Sen vuoksi näitä vaaleja mahdollisimman paljon olisi syytä käydä yhtä aikaa ja myös tehdä se äänestäminen mahdollisimman helpoksi. Tietysti houkuttelevista ehdokkaistahan kaikki lähtee liikkeelle, kuten edustaja Maijala kantoi huolta siitä, kuinka tämä sukupuolten tasa-arvo toteutuu. Mutta rohkeasti ehdolle lähtemällä voi sitten myös tätä tasa-arvoa pystyä parantamaan. Mutta kaiken kaikkiaan mitä äänestysprosentin eteen me voimme tehdä? Onko sähköinen äänestys se meidän tulevaisuuden mittarimme vai se, että me vaaleja tuomme lähemmäksi kansalaisia? Sen eteen, että ennakkoäänestykset entistä paremmin ovat muualla kuin siellä kunnantaloilla, minne pitää erikseen mennä, ne ovat lähellä siellä kauppareissujen varrella ynnä muuta, kirjastoautojen ynnä muitten yhteydessä, pitää varmasti tehdä hyvin paljon töitä vielä, että me saamme äänestysprosentin nousemaan. Jaan tämän huolen edustaja Harakan kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-03-08T15:46:48,2016-03-08T15:48:47,Tarkistettu,1.1 2016_20_91,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Totta on, että nyt tähän keskeiseen kysymykseen verotuksesta ei saatu vastausta tai itse asiassa saatiin kaksi vastakkaista vastausta, niin kuin näistä pöytäkirjoista voidaan hyvin lukea, että eräiden mielestä maakuntavero on suljettu pois ja eräiden mielestä maakuntavero on edelleen voimassa. Tämä on vuosisadan verouudistus, 10 miljardia euroa siirtyy nykyjärjestelmästä toiseen järjestelmään. Minkä muotoinen tämä verotus tulee olemaan ja kuka sen perii, on äärimmäisen tärkeä kysymys. Jos hallituksella ei ole tästä yksimielisyyttä, niin tämä on äärimmäisen valitettavaa. Mutta palatakseni tähän varsinaiseen teemaamme eli näihin vaaleihin, kuten edustaja Savola sanoi, olisi äärimmäisen tärkeätä nostaa äänestysaktiivisuutta. Kun tästä keskusteltiin eräiden kunnallisvaalien yhteydessä, joissa Vantaalla äänestysprosentti jäi alle 50:n, niin täytyy arvostaa edustaja Zyskowiczin rehellisyyttä ja huumorintajua, kun nyt näin muistista siteerasin hänen vastaustaan tähän yleiseen matalan äänestysprosentin voivotteluun. Pahoittelen, jos en osaa aivan sanatarkasti siteerata vanhaa asiaa. Mutta hän sanoi tyyliin: kyllä ne paikat tulevat vähemmilläkin äänillä täyteen. Näinhän asia tietenkin on. Mutta katsoin nyt tässä vaalilainsäädäntöä siltä osin ja pahoittelen, jos annoin väärän todistuksen. Tarkoitukseni oli kuitenkin hyvä ja kehuva. EU:n neuvosto voi tehdä päätöksen, kuten se on tehnyt edellisissäkin eurovaaleissa, siirtää ajankohtaa pois sieltä kesäkuun alusta, ja se marginaali on kaksi kuukautta siitä kesäkuun alusta. Se voisi toisin sanoen yhdistyä ihan Suomen vaalilainsäädännössä olevaan huhtikuun kolmanteen sunnuntaihin. Näin ollen, kun on kyse siitä, että EU:n neuvosto voi perustellusta syystä tämän aikaistuksen tehdä, niin Suomellahan olisi täysi mahdollisuus, jos haluja on, ajaa tätä aikaistusta. Toinen vaihtoehto on tietysti yhteisellä sopimuksella muuttaa tätä Suomen vaalilainsäädäntöä. Harmi, että ministeri tästä poistui. Olisi ollut kiva kuulla hänen periaatteellinen kantansa ajatukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-08T15:48:48,2016-03-08T15:50:57,Tarkistettu,1.1 2016_20_92,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_20_93,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä kahdenväliset verosopimukset on syytä päivittää, mutta kansainvälistyvässä maailmassa maiden rajojen ylittävä voiton pimitys ja veron välttely vaatii yhteistä kansainvälistä toimintaa. Kansainvälisen veronkierron torjunta on saanut lisää vauhtia Euroopan unionissa. Juuri tänään kokoontuu ministerineuvosto, joka on hyväksymässä komission direktiiviä automaattisesta pakollisesta tietojen vaihdosta, jolla jokaisen EU-maan verohallinto saa tietoja monikansallisten yritysten sisäisestä tuloksen- ja voitonjaosta ja konsernien sisäisestä rahaliikenteestä. On kiitettävää, että tätä kansainvälistä lainsäädäntöä tehdään ripeästi. Se osoittaa tahtoa, jolla kaikki Euroopan maat haluavat pitää nykyistä paremmin huolta yhteiskunnan palveluiden rahoituspohjasta ja veropohjasta. Heikko puoli on se, että direktiivi koskee vain yhtiöitä, joiden liikevaihto ylittää 750 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi Carunan rahaliikenteestä ei näillä ehdoilla saada tarkempaa tietoa. Sosialidemokraattien vastalauseessa esitimmekin, että ilmoitusvelvollisuuden rajaa alennettaisiin. Toivon, että Suomi työskentelee sen puolesta EU:ssa, että kun ja jos ilmoitusvelvollisuudesta saadaan hyviä kokemuksia ja käytännöt kuntoon, liikevaihdon alarajaa lasketaan asteittain. Tämä aikojen muutos näkyy siinä, että tähän Saksan sopimukseen on tuotu uutena pykälänä etuyhteisöjen välinen, mahdollisesti vilpilliseen voitonsiirtoon puuttuminen. Tämä kansainvälinen aggressiivinen verosuunnittelu on ilmiö, johon edellisen hallituksen valtiovarainministeri Urpilainen ryhtyi puuttumaan, ja hänen seuraajansa, valtiovarainministeri Rinne jatkoi työtä. Laki konserniavustusten verovähennyksistä hyväksyttiin kolmisen vuotta sitten, mutta työtä pitää jatkaa. Tuohon lakiin jääneet porsaanreiät pitää tukkia ja ulottaa tuo laki koskemaan myös tuloverolakia ja ennen kaikkea kansainvälisten kiinteistöyhtiöiden verosuunnittelua. Olin iloinen, että viimeviikkoisessa keskustelussa edustaja Lohi piti tätä tiukennusta välttämättömänä. Nyt hänen täytyisi saada tämä asenne, tämä vahva eurooppalainen veronvälttelyn vastainen asenne, myös oman hallituksensa tietoon. Hallituksessahan on useilla ministereillä henkilökohtaista kokemusta verosuunnittelusta, joten osaamista löytyy. Hallitushan toi tänne eduskuntaan veronkiertäjien armahduslain ja omaisuuden pimittämistä helpottavan hallintarekisterilain mutta joutui ne paineissa perumaan. Nyt hallituksella olisi erinomainen tilaisuus osoittaa, että se ei ole jättäytynyt jälkeen EU:n yhteisestä tahdosta. On siis hyvä, että Suomi ei sentään jarruta OECD:n ja EU-komission tarmokkaita ohjelmia. Kansallisessa lainsäädännössä on myös tilaisuus osoittaa, että hallitus ei rakasta verosuunnittelijoita vaan kantaa huolta yhteiskunnan palveluiden rahoituksesta ja julkisen talouden alijäämän hallinnasta. Odotamme näyttöjä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-08T15:51:13,2016-03-08T15:54:29,Tarkistettu,1.1 2016_20_94,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp," Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä asia, että päivitetään nämä kahdenväliset verosopimukset. Niitähän on useita käsittelyssä: Espanjan kanssa tehty sopimus ja paljon julkisuutta saanut vanha sopimus Portugalin kanssa — sehän on myös sellainen, mikä tässä on ollut paljon julkisuudessa. Edustaja Harakka hyvin oppineesti tuossa kävi läpi tätä ongelmatiikkaa. Saksa on meille aivan äärettömän keskeinen vientimaa, ja on erittäin tärkeää, että nämä asiat on Saksan kanssa myös kahdestaan hoidettu kuntoon — vaikka yhteisessä Euroopan unionissakin mukana ollaan. Jaan yli puoluerajojen ylittyvän huolen tästä niin sanotusta aggressiivisesta verontorjunnasta tai aggressiivisesta veronvälttelystä. Tämä on varmaan sellainen yhteiskunnallinen, yleiseurooppalainen ongelma, mikä tuntuu aika hyvin nyt ylittävän koko meidän suomalaisen puoluekentän. Haluan kuitenkin korostaa sitä asiaa, että normaalia bisnestä ei kuitenkaan saa eikä normaalia sijoittamista saa ruveta liikaa häiritsemään, ei saada mennä semmoiseen vääränlaiseen kiihkoon ja kaunaan, vaikka vaikeita taloudellisia aikoja eletäänkin. Valitettavasti edustaja Harakan oppineessa puheenvuorossa oli vähän semmoisia inhottaviakin sävyjä, missä haluttiin pikkuisen mustamaalata henkilöitä, jotka aktiivista yritys- ja sijoitustoimintaa tekevät. Se ei ole varmaan järkevää. Mutta, puhemies, minusta EU:n tulisi tässä toimia. Minä ihmettelen sitä asiaa, että meillä on edelleenkin EU:ssa ja Euroopassa tämmöisiä veroparatiiseja, tämmöisiä tax haveneita, verosatamia. Miksi EU sääntelee susien määrää, jopa sammakoitten, viitasammakoitten määrää säätelee, mutta tähän aggressiiviseen verontorjuntaan ei ole ollut poliittista tahtoa puuttua? Toivottavasti tämä asia etenee Euroopassa jatkossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-08T15:54:31,2016-03-08T15:56:28,Tarkistettu,1.1 2016_20_95,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp," Arvoisa puhemies! En nyt voi yhtyä edustaja Kurvisen tulkintoihin. Kerroin vain niitä faktoja, joita hallituksen ministereiden harjoittamasta verosuunnittelusta on julkisuudessa ollut esillä. Ja yksi näistä ehkä räikeimmistä tapauksista oli se, että oli perustettu nimenomaan kiinteistöyhtiön kansainväliseen verosuunnitteluun erikoistunut yhtiö Belgiaan, tuon matalan verotuksen maahan. Ja juuri tämä, mistä olimme yhtä mieltä edustaja Lohen kanssa, on selkeä porsaanreikä nykyisissä verotuksissa, koska kiinteistöyhtiöiden rajat ylittävä etuyhteistyö kuuluu nimenomaan tuloverolain piiriin, jolloin on täysin olennaista se, mitä tuossa äsken sanoin, että hallituksella on mahdollisuus esittää nämä kaksi konkreettista lakihanketta ja tällä tavoin osoittaa myös teoilla eikä vain puheilla halunsa puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-08T15:56:28,2016-03-08T15:57:29,Tarkistettu,1.1 2016_20_96,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kommentoida tähän edelliseen vastauspuheenvuoroon, että selkeät pelisäännöt ovat tärkeitä. Kun meillä on selkeät pelisäännöt, meillä on yleiseurooppalaiset pelisäännöt, kun meillä on tavaroiden, palvelujen ja pääomien ja ihmisten vapaa liikkuvuus, niin se edesauttaa sitä, että kaikkea ei mollata veronvälttelyksi ja vääränlaiseksi verontorjunnaksi. Hallitus on sitoutunut aggressiivisen veronvälttelyn vähentämiseen. Hallitus on sitoutunut harmaan talouden vähentämiseen. Ja minusta se on hyvä periaate, mikä on hallituksen monelta ministeriltä, heidän suustaan, kuultu, että siellä pitää verottaa tuotto, siellä pitää verottaa lisäarvo, missä se on syntynyt, eikä sitä saa koroilla tai muilla kikkailla johonkin maahan, missä on nollaverotus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-08T15:57:31,2016-03-08T15:58:19,Tarkistettu,1.1 2016_20_97,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp,Seuraavaksi jatketaan tätä puhujalistaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_20_98,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun puhutaan näistä kahdenvälisistä sopimuksista, niin minä toivoisin, että me vihdoinkin pääsisimme tässä maassa myöskin Ruotsin kanssa kahdenväliseen sopimukseen koskien eläkeläisten verotusta. Sitä muun muassa viime kaudella valtiovarainministeri vakuutteli moneen kertaan, että kaksinkertaista verotusta ei ole, mutta eläkeläisestä se kyllä tuntuu kaksinkertaiselta verotukselta, jos ensin verotetaan Ruotsissa ja sen jälkeen Suomeen tulevasta eläkkeestä verotetaan vielä täällä. En tiedä, mitä se sitten on, jollei kaksinkertaista. Jos puhutaan näistä konserniavustuksista, niin haluan vähän oikaista tuota viime kaudella tapahtunutta. Otin nimittäin silloinkin tämän konserniavustusten verotuksen esille, lakialoitteena, joka ei silloin mennyt läpi, ja yksi peruste oli nimenomaan valtiovarainministerin toimesta se, että konserniavustukset tytäryhtymille tai emoyhtymille on Suomessa maan tapa ja se on hyväksyttävää, mikäli tällä tytäryhtiöllä on toimipiste Suomessa. Ei kotipaikka, vaan toimipiste. Jos se olisi kotipaikka, niin ei olisi verotusongelmaa, tietenkään. Mutta nyt on hyvä, että asiassa on lähdetty menemään leveällä rintamalla eteenpäin, ja toivon totisesti, että mennään eteenpäin. Ja vielä verotuksiin sen verran, että meillä olisi hieman korjattavaa tässä maassa ja vähän olisi tarvetta nostaakin noita veroja. Nimittäin osinkojen verotuksessa on semmoinen hauska juttu — joka ei ole hauska muuta kuin niille, joilla sitä on — että jos omistaa 10 prosenttia yhtiöstä, niin silloin osinkotulot ovat verottomia. Tämän seurauksena muun muassa Suomen rikkaimmat suvut, heidän vesansa, nostavat tänäkin vuonna 9 miljoonaa ja 6 miljoonaa täysin verotta osinkoja, mutta jos on piensijoittaja, pienomistaja, niin näistä joutuu maksamaan 10 ja 30 prosentin veron.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+6.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-03-08T15:58:22,2016-03-08T16:00:25,Tarkistettu,1.1 2016_20_99,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on muun muassa edustaja Kurvinen todennut, että hallitus on sitoutunut toimimaan aggressiivista verosuunnittelua ja verovälttelyä vastaan. Hyvä, jos näin on. Tiedän aikaisemmalta ajaltani EU-parlamentissa, että Suomi ei nyt läheskään aina ole ollut täysin johdonmukainen siinä, että oltaisiin siinä tavallaan eturivissä EU:ssa ajamassa niitä EU-ratkaisuja, joilla tämän ylikansallisen veronkierron porsaanreikiä tukitaan. Nyt kuitenkin kiinnittäisin huomiota siihen, että viime lauantain Helsingin Sanomissa Timo Viherkenttä — joka on nykyisin Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja mutta joka on aikaisemmin ollut valtiovarainministeriössä budjettipäällikkö — käsittelee tätä teemaa nimenomaan eläkerahastojen kannalta, ja hän toteaa tässä kirjoituksessaan, että ""kuitenkin myös Suomen omat — muun muassa korkomenoja ja siirtohinnoittelua koskevat — säännökset tarjoavat sellaisia veronminimointimahdollisuuksia, joita on vaikea pitää kilpailukykymme kannalta tarpeellisina"". No, en ole ehtinyt ottaa selvää, mitä kohtia Suomen omissa verolaeissa Viherkenttä tässä tarkoittaa, mutta kun taho, jota ainakin minä pidän asiantuntevana tässä asiassa, toteaa, että on myöskin kansallisia asioita, joissa Suomi voisi toimia nykyistä paremmin verovälttelyn rajoittamiseksi, niin toivon todellakin, että hallitus ryhtyy toimiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-08T16:00:27,2016-03-08T16:02:18,Tarkistettu,1.1 2016_20_100,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tartun ensin tuohon edustaja Hassin puheenvuoroon. Minäkin luin mainitun Timo Viherkentän kirjoituksen ja kiinnitin ihan samaan kohtaan huomiota. Toivon, että tohtori Viherkentän edellisessä työpaikassa, vai oliko siinä joku välissä, mutta joka tapauksessa toivon, että valtiovarainministeriössä myös hyvin tarkkaan tämä kohta tuosta kirjoituksesta luettiin. Mitä tulee edustaja Kurvisen puheenvuoroon, jossa hän kannusti Euroopan unionia näissä verovälttelyn ja aggressiivisen verosuunnittelun asioissa toimimaan aktiivisemmin, niin kannustaminen on aina paikallaan, mutta pitää sanoa, että aivan viime vuosina sekä Euroopan unionin piirissä että OECD:n piirissä on otettu merkittäviä askeleita sekä verotietojen vaihdon alalla että muutoinkin harmaan talouden ja veronkierron torjumiseksi. Ainakin itse uskon ja odotan, että kun nämä EU:n ja OECD:n piirissä valmistellut uudet säännökset tulevat voimaan ja sovellettavaksi, niin se monella tavalla parantaa tilannetta nykyisestä eli estää veronkiertoa ja tällaista hyvin aggressiivista verosuunnittelua. Haluan myös tässä yhteydessä — vaikkei ole kyse Portugalin vaan Saksan kanssa tehtävästä sopimuksesta — tuoda esiin tämän Portugalin tapauksen. Kun me toimimme sitä vastaan, että Euroopan unionissa olisi sellaisia veroparatiiseja, joihin yhtiöt voivat sijoittua ja sitä kautta välttää lähes kokonaan tai jopa kokonaan verojen maksun mihinkään, niin minun mielestäni on aivan luonnollista, että me myös yksityishenkilöiden verotuksen osalta pyrimme samaan, eli siinä mielessä Portugali tässä suhteessa on mielestäni yksityishenkilöiden veroparatiisi ja sitä vastaan toimiminen on täysin perusteltua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-08T16:02:18,2016-03-08T16:04:23,Tarkistettu,1.1 2016_20_101,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tehdäänpä nyt aivan selväksi tämä asia, että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen toi syksyllä 2012 hallituksen esityksen 146/2012, joka rajoittaa kansainvälisten konsernilainojen korkovähennysoikeutta, mutta koska se koskee vain elinkeinoverotusta, niin tuolloin keskusta nosti suuren metelin siitä, että se jättää ulkopuolelleen kiinteistösijoitusyhtiöt, jotka toimivat tuloverotuksen piirissä. Tästä tehtiin rinnakkaislakialoite ja tuli paljon julkisuutta. Juuri sen takia, kuten edustaja Kurvinen sanoi, pelisääntöjen pitäisi olla selvät ja samat kaikille, mutta nyt tässä verovertailussa Suomi on näitten kansainvälisten kiinteistörahoitusyhtiöiden kannalta varsinainen veroparatiisi. Miljardien eurojen sijoitukset tulevat Suomeen sen takia, että ne voidaan täältä viedä pois ilman veroseuraamuksia, siksi se pitäisi korjata. Nyt sitten, kun keskusta on päähallituspuolue, odottaisi, että se toimii sitten sen sanansa mukaan siinä, mitä se piti suurena epäkohtana vain pari vuotta aikaisemmin, ja toisi tämän kiinteistöverotuksen porsaanreiän tukkivan lain eduskuntaan, mutta eipä ole näkynyt. Siksi tässä on tekojen ja puheiden jyrkkä ristiriita, varsinkin kun teillä on hallituksessanne ministeri, joka on hyödyntänyt juuri tätä samaa porsaanreikää ja itse todennut julkisuudessa, että motiivina oli verosuunnittelu. Eikö tämä olisi nyt teille pontimena toteuttaa näitä arvokkaita periaatteita myös käytännön tasolla? Voin luvata, että se saa kaikkien eduskuntapuolueiden tuen, ainakin siltä osin kuin voin tätä yleensä luvata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-08T16:04:23,2016-03-08T16:06:12,Tarkistettu,1.1 2016_20_102,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen iloinen siitä toteamuksesta, minkä edustaja Kurvinen täällä totesi, että hallitus on sitoutunut, tai ainakin te haluaisitte, että hallitus sitoutuisi vahvemmin siihen, että pyritään kitkemään aggressiivista verosuunnittelua, verovälttelyä. Esimerkiksi pääministeri Sipilä on aikaisemmin todennut, että hänen mielestänsä tämänkaltainen verovälttely on vastenmielistä, ja yhdyn kyllä tähän näkemykseen. Olen myös samaa mieltä siitä, että paljon olisi tehtävissä Euroopan tasolla, mutta toisaalta olen myös edustaja Hassin kanssa samaa mieltä, että paljon olisi tehtävissä myös täällä kotimaassa, ja tästä tullaan juuri siihen, mistä edustaja Harakkakin puhui, eli näiden sanojen ja tekojen väliseen ristiriitaan. Olen iloinen siitä, että te sanoissanne puhutte verovälttelyä, aggressiivista verosuunnittelua vastaan, veronkiertoa vastaan, mutta valitettavasti teidän teoissanne nämä puheet eivät ole näkyneet. Vasta viime syksynä me näimme eduskunnassa useita esityksiä, joilla oltaisiin helpotettu harmaata taloutta, veronkiertoa, talousrikollisuutta. Te esititte silloin vielä alun pitäen harmaan talouden torjunnan määrärahojen leikkauksia, te esititte hallintarekisterilakia, joka olisi mahdollistanut omistusten piilottamisen ulkomaille hallintarekistereiden taakse, ja te esititte tehokkaan katumisen lakia, joka olisi antanut vuoden armahduslain niille henkilöille, ketkä ehkä ovat piilottaneet varojansa veroparatiiseihin. Eli valitetta-vasti toistaiseksi teidän puheenne ja tekonne ovat kyllä melkoisessa ristiriidassa, ja toivon, että te myös teoissanne tartutte kunnolla tähän kokonaiseen veronvälttelyn, veronkierron ongelmaan, ette vain vetoamalla Euroopan unioniin vaan myös täällä kotimaassa, ja teette esityksiä, joilla te aiotte näitä teidän puheitanne myös laittaa täytäntöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+6.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-03-08T16:06:13,2016-03-08T16:08:01,Tarkistettu,1.1 2016_20_103,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä sanottiin, että Euroopan unionin pitäisi tehdä enemmän aggressiivisen verokilpailun ja verovälttelyn estämiseksi. Nyt pitää palauttaa mieliin, mikä se Euroopan unioni on. Se on 28 jäsenmaan unioni, jossa jokainen jäsenmaa voi nostaa itselleen tärkeitä asioita esille. Se voi olla tukemassa muitten esityksiä ja olla siinä porukassa, joka vie asioita eteenpäin. Silloin kun viime hallituksen aikana Jutta Urpilainen ollessaan valtiovarainministeri nosti Euroopan unionin tasolla vahvasti esille nämä aggressiiviseen verokilpailuun liittyvät asiat ja myöskin tämän harmaan pinnan siellä ja sai paljon aikaiseksi, täällä tuli esimerkkejä siitä, miten Euroopan unionin tasolla asioita voidaan hoitaa. Nyt todella toivoisin, että tämä hallitus jatkaisi sitä työtä, eikä ikään kuin piilottauduta EU:n taakse, vaan ollaan siellä aktiivisena viemässä eteenpäin niitä asioita, joita pidetään tärkeinä, ja löydetään ne yhteistyökumppanit, joiden avulla, yhdessä toimien, saadaan myös asioita vietyä loppuun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+6.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-03-08T16:08:02,2016-03-08T16:09:34,Tarkistettu,1.1 2016_20_104,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä kun nyt penätään hallitukselta toimia, niin haluaisin palauttaa mieliin hallituksen esityksen 59/2015 eli esityksen eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a §:n muuttamisesta. Tämän lain osinkoverotusta koskevaan sääntelyyn esitettiin tässä lisättäväksi yleinen väärinkäytöksiä estävä säännös, ja tämä koskee yhteisöjen välisiä osinkoja, ja sitä sovelletaan järjestelyihin, jotka eivät ole aitoja ja joilla pyritään perusteettomasti hyödyntämään osinkotulon verovapautta koskevia säännöksiä. Eli kyllä hallitus näiden asioiden eteen toimii. Samalla on myös hyvä palauttaa mieliin se, että meillä on päätetty harmaan talouden torjuntastrategiasta marraskuussa ja poliisille on osoitettu talousrikostorjuntaan 6,4 miljoonan euron lisämääräraha. Eli näitä toimia tapahtuu koko ajan, ja niin kuin edustaja Kurvinen toi omassa, hyvässä puheenvuorossaan esille, nämä yhteiset pelisäännöt, nimenomaan EU-tasolla ja myös globaalilla tasolla, ovat tärkeitä. Ne ovat äärettömän tärkeitä, koska ainoastaan sitä kautta kyetään puuttumaan tähän aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veronkiertoon. Me olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, ettei pelkästään kansallisilla toimilla ja kansallisilla ratkaisuilla ratkea ja oikene se, että tällaistakin toimintaa edelleen harjoitetaan. Kyllä minä uskon ja olen vakuuttunut siitä, että hallitus tulee viemään määrätietoisesti näitä toimia eteenpäin. Toivoisin myös oppositiolta hivenen kiitosta näistä kahdesta asiasta, mitkä tässä mainitsin. Ette te nyt voi väittää, että mitään ei olisi tehty, kun on tehty kuitenkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+6.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-08T16:09:35,2016-03-08T16:11:15,Tarkistettu,1.1 2016_20_105,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tämä keskustelu ja SDP:n edustajien kiihkeä viesti täällä kuvaa hyvin suomalaisen yhteiskunnan tilaa tällä hetkellä, sitä, miksi asioita on niin vaikea hoitaa, miksi asioista on niin hirveän vaikea sopia. On outo juttu, että sosialidemokraattisessa puolueessa ja eduskuntaryhmässä — jota paljon arvostan, joka on ollut Suomea rakentamassa — he saivat muutaman kuukauden aikana aivan valtavan paljon älykkyyttä ja viisautta päähänsä, esimerkkinä tämä tehokas katuminen. Jos minä palaan pikkuisen taaksepäin, niin miksi tämä laki, joka sitten vedettiin pois eduskunnasta? Se oli monella lailla onneton lakiesitys. Itse olen perustuslakivaliokunnan jäsen, ja ehdimme sitä vähän katsoa. Se oli kyllä onneton hallituksen esitys, ja hyvä, että hallituksella oli pokkaa se vetää pois. Mutta tämähän lähti liikkeelle siitä, että valtiovarainvaliokunnan jaosto otti kantaa keväällä 2015, että tällainen laki olisi hyvä tehdä. Silloin valtiovarainministeriössä lämpöjä piti päällä muuan Antti Rinne, sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja, silloinen valtiovarainministeri. Tätä hallintarekisterilainsäädäntöä on myös valtiovarainministeriö valmistellut pitkään viime vaalikaudella. Silloin siellä oli ensin Jutta Urpilainen, sosialidemokraatti, valtiovarainministeri, sitten Antti Rinne, sosialidemokraatti, valtiovarainministeri. Toki ymmärrän sen, että nyt on uusia edustajia, esim. edustajat Harakka ja Marin, ja heillä on nyt uusia freesejä ja tuoreita ajatuksia. Toivonkin, että nyt voimme yhdessä, hallitus—oppositiorajojen yli, kitkeä harmaata taloutta ja tehdä hyvää sijoitusmarkkinalainsäädäntöä. Aivan kuten edustaja Kärnä sanoi, hallitus lisää resursseja sisäiseen turvallisuuteen ja poliisitoimelle ja muille viranomaisille niin, että saadaan talousrikollisia kiinni. Me tarvitsemme läpinäkyvää ja taloutta edistävää lainsäädäntöä myös tänne sijoituspuolelle — ilman turhia tunteita, kaunaisia tunteita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-08T16:11:15,2016-03-08T16:13:11,Tarkistettu,1.1 2016_20_106,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Kurviselle muistin virkistykseksi: hallintarekisterilaki todella on ollut aiemmin esillä, ja kaksi kertaa se on torpattu sosialidemokraattisten valtionvarainministereiden toimesta, ensin valtiovarainministeri Urpilaisen ja sen jälkeen valtiovarainministeri Rinteen, eli sosialidemokraattien track record tässä asiassa on kyllä varsin yhdensuuntainen. Sitten haluaisin todeta myös sen, että olen iloinen siitä, että te tunnustatte, että hallituksen esitykset olivat täysin luokattomia ja huonoja, kun ne tänne eduskuntaan tulivat — niin tämän harmaan talouden torjunnan määrärahoihin esitetyt leikkaukset, jotka sitten lakivaliokunta yksimielisesti omassa lausunnossaan kyllä torppasi, kuin myös tämä hallintarekisterilaki ja sitten tämä tehokkaan katumisen laki — että ne olivat täysiä susia. Mutta eivät ne täällä ihan hallituksen hyvää hyvyyttä kaatuneet vaan sen takia, että oppositio — muun muassa sosialidemokraatit — kansalaiset ja myös media nostivat nämä epäkohdat esille. Kyllä tässä oli liikettä tältä puolelta aika paljonkin siihen suuntaan, että hallitus tulisi järkiinsä ja vetäisi nämä esitykset pois. Onneksi näin lopulta kävi, mutta se oli kovan työn tulos, sen työn tulos, mitä oppositio ja kansalaisyhteiskunta tekivät. Mutta hyvä, että tunnustatte, että nämä teidän esityksenne ovat olleet täysin luokattoman huonoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+6.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-03-08T16:13:11,2016-03-08T16:14:38,Tarkistettu,1.1 2016_20_107,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp," Arvoisa puhemies! Haluan myöskin nyt vielä pöytäkirjoihin saada tämän täsmennyksen, että kumpikaan ministeri, Urpilainen tai Rinne, ei suostunut tuomaan tätä valtiovarainministeriön virkamiesten ponnekkaasti ajamaa hallintarekisterilakia eduskuntaan. Siihen vaadittiin valtiovarainministeri Stubb, joka allekirjoitti valtiovarainministeriön näkemyksen sellaisenaan, ja kuten tunnettua on, ehkä vähän sen ylikin. Näistä numeroista käytiin värikäs ja kenties parlamentarismin historian kannalta vähemmän kunniakas luku. Kuten sanoin tässä, niin konkreettisia esityksiä on odotettavissa ja teemme hyvää yhteistyötä tässä asiassa, jossa kaikki olemme samaa mieltä. Kun siis edustaja Lohi täällä totesi viime viikolla, että olisi aivan välttämätöntä saada tämä kiinteistösijoituksen porsaanreikiä tukkiva laki eduskuntaan, niin todetaan tässä nyt hallitus—oppositio-rintaman yli, että näin tehdään, tuodaan se tänne ja viedään nopeasti läpi niin, että sekä pelikenttä Euroopan valtioiden välillä on tasainen että Suomi ei osallistu tähän aggressiiviseen verokilpailuun tällä tavalla vain omaa ikään kuin laiskuuttaan ja puuttumattomuuttaan ja tällä tavalla vääristä näitä markkinoita ja toisekseen myös että myöskin kaikkia yhtiölajeja kohdeltaisiin tässä keskenään oikeudenmukaisesti, että tässä olisi sekä veronmaksajien etu että liiketoiminnan etu jälleen kerran yhteinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-08T16:14:39,2016-03-08T16:16:21,Tarkistettu,1.1 2016_20_108,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Haluan nyt todeta vielä itsekin, että olen suuresti arvostamani kansanedustaja Markus Lohen, jolla on merkittävä rooli meidän eduskuntaryhmässämme ryhmän varapuheenjohtajana, kanssa samaa mieltä, että tähän asiaan tulee tarttua. Edustaja Harakka on esittänyt täällä ihan hyviä perusteluita kiinteistörahastojen verotuksen sääntelyyn. Kuitenkin haluan nyt nostaa esille, kun täällä ovat tällaiset kättenpesijäiset olleet jälleen kerran sosialidemokraattisella ryhmällä, joka tosiaan on tätä viisautta saanut aivan valtavasti oppositiossa, mitä viime kaudella ei ollut monessakaan työllisyys- ja talouspoliittisessa asiassa, että myös SDP:n valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsenet olivat sitä mieltä, että tämä niin sanottu veronkiertäjän armahduslaki pitäisi saada aikaan. En tiedä, ovatkohan nämä jäsenet vielä eduskunnassa, en ole tsekannut sitä asiaa, mutta toivon, edustaja Harakka, että valistatte näitä teidän ryhmän jäseniä tästä asiasta. On hyvä, että sosialidemokraattiset valtiovarainministerit ovat olleet näin toprakoita, ja tahdon nyt kiittää valtionvarainministeri Alexander Stubbia, että hän veti tämän hallintarekisterilainsäädännön pois. Kiitetään nyt Stubbia, hänelläkin on tämä kuuluisa track record nyt jonkinlainen tässä asiassa. Tehdään yhdessä töitä, että saadaan tällainen vääränlainen verokikkailu kuriin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-08T16:16:21,2016-03-08T16:17:42,Tarkistettu,1.1 2016_20_109,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi räjähteiden vaatimustenmukaisuudesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 20/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_20_110,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi räjähteiden vaatimustenmukaisuudesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 20/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki räjähteiden vaatimustenmukaisuudesta. Tämän esityksen tavoitteena on erityisesti ehdottaa uuteen lakiin sellaiset säännökset, jotka ovat tarpeen uuden siviiliräjähdedirektiivin säännösten säilyttämiseksi osana kansallista lainsäädäntöä. Osasta direktiivin vaatimuksista on tarkoitus säätää lain perusteella annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Uuden lain esittämiseen on päädytty ensi sijassa lainsäädäntöteknisistä syistä Euroopan unionin ja kansallisen sääntely-ympäristön muutoksen vuoksi, koska tuotelainsäädäntö on uudistumassa kokonaisvaltaisesti ja tällä uudistuksella arvioidaan olevan laajahkoja vaikutuksia tuoteturvallisuutta ja markkinavalvontaa koskevaan lainsäädäntöön. Uuden, erillisen räjähteitä koskevan lain säätämisen uskotaan myös selkeyttävän räjähteitä koskevaa sääntelyä. Hallituksen esitys on tavallaan pakollinen, eikä uuden direktiivin toimeenpano merkitse merkittäviä substanssimuutoksia, vaan muutos on lähinnä lainsäädäntötekninen. Tässä esityksessä on kuitenkin huomattavasti laajemmin säännöksiä lain tasolla, mitä sääntelytapaa nykyisen perustuslain vaatimukset myös puoltavat. Mielestäni tässä ollaan menossa oikeaan suuntaan, koska laki on aina asetuksia vahvempi ja velvoittavampi. Esityksen tavoitteena on ehdottaa uuteen lakiin sellaiset säännökset, jotka ovat tarpeen uuden siviiliräjähdedirektiivin voimaansaattamiseksi. Esitys on kuitenkin suurelta osin vain lainsäädäntötekninen, eikä siinä ole merkittäviä muutoksia räjähteiden teknisiin tai turvallisuutta koskeviin vaatimuksiin. Kemikaaliturvallisuuslain muutoksella edesautetaan normien purkamista ja lupien karsimista, ja sehän on hallitusohjelman tavoite. Ehdotetusta sääntelystä ei myöskään aiheudu merkittäviä muutoksia viranomaisten tämänhetkiseen toimintaan, eikä uudella lailla ole merkittävää vaikutusta alalla jo toimivien talouden toimijoiden toimintaan. Kyseessä on tältäkin osin pääasiassa lainsäädäntötekninen uudistus, jolla asetetaan vain joitakin tarkennuksia vaatimuksiin. Esityksessä mukana oleva kemikaaliturvallisuuslain muutos helpottaa vaarallisten kemikaalien säiliöiden maahantuontia ulkomailta, koska enää ei vaadittaisi haettavaksi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston, Tukesin, erillistä lupaa. Muutoksella kemikaaliturvallisuuslaista kumottaisiin säiliöiden vastavuoroista tunnustamista koskeva lupamenettely. Niille henkilöille, jotka eivät ole normaalisti tekemisissä räjähteiden kanssa, on tärkeintä niiden tunnistaminen. Räjähteisiin ei pidä koskea, ellei niitä tunnista ja osaa turvallisesti käsitellä. Poliisille ja Puolustusvoimille räjähteiden raivaustyö on kohtuullisen arkipäiväistä työtä. Hekään eivät kuitenkaan voi käsitellä niitä, elleivät he ole saaneet siihen asianmukaista koulutusta. Siviiliräjähteet tulee merkitä CE-merkinnällä tämän esityksen 10 §:n mukaisesti. CE-merkinnän kiinnittämisellä räjähteeseen osoitetaan muille muun muassa räjähteen vaatimustenmukaisuudesta. Tämä merkintä on kiinnitettävä näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi. Jos merkintää ei ole mahdollista tai perusteltua kiinnittää räjähteeseen, se on kiinnitettävä räjähteen pakkaukseen ja mukana oleviin asiakirjoihin. Edelleenkin joka vuosi poliisiasemille tuodaan ullakoilta ynnä muualta löydettyjä sodanaikaisia räjähteitä, mihin ei missään nimessä saisi edes koskea. Ne ovat Puolustusvoimain omaisuutta, ja he kyllä hakevat ne pois turvallisesti, kun niistä heille ilmoitetaan. Puolustusvoimat antaa vuosittain poliisillekin virka-apua yli 350 räjähteen tunnistamisessa. Osa niistä on tuotu auton takapenkillä poliisiaseman pöydälle — nimimerkillä ""Kokemusta on"". Ja tässä vaiheessa, vaikka oli kyse näin räjähtävistä asioista, oikein hyvää naistenpäivää!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+8.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-03-08T16:18:14,2016-03-08T16:22:52,Tarkistettu,1.1 2016_20_111,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi räjähteiden vaatimustenmukaisuudesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 20/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset edustaja Kulmalalle erinomaisesta esittelystä. Olen samaa mieltä, että hallituksen esitys on varsin hyvä, mutta valiokuntakäsittelyssä toivon kuitenkin pohdittavaksi sitä, että tämä meidän nykyinen kansallinen räjähdesääntelymme on toiminut varsin hyvin. Ja nyt on tarkasti katsottava se, että nyt ei EU-direktiivillä olla tuomassa sellaisia normeja ja sellaista sääntelyä, joka esimerkiksi vaikuttaa yritysten toimintaan Suomessa, koska meillä on paljon maanrakennusyrityksiä, joissa joudutaan panostamaan, käyttämään räjähdysaineita, ja ei voi olla tarkoituksenmukaista, että asetetaan ne turvallisuusstandardit ja -kriteerit niin korkeiksi, että sitten tämä normaali, hyvä yritystoiminta ja sen harjoittamisen edellytykset vaarantuvat. Mutta kuitenkin, aina kun puhutaan räjähteistä, aina kun puhutaan aseista ja puhutaan ampumatarvikkeista, niin totta kai varmasti meidän kaikkien näkemys on se, että turvallisuus on aina asetettava etusijalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+8.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-08T16:22:55,2016-03-08T16:23:58,Tarkistettu,1.1 2016_20_112,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi>>>Hallituksen esitys HE 23/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+11.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_20_113,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi>>>Hallituksen esitys HE 23/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys turvallisuudesta ja teknisistä kysymyksistä, mutta haluan sellaisen näkökohdan ottaa esille, kun tässä on kysymys hisseistä, että tässä tilanteessa, jossa eletään — vienti ei vedä, meidän taloutemme on taantumassa, ei ihan kymmentä vuotta mutta lähes kymmenen vuotta ollaan pian oltu taantumassa — pidän erittäin tärkeänä, että me mietimme, kun omaa hissitekniikkaa, hissiturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä teemme, että me olemme tietynlainen koelaboratorio merkittävälle suomalaiselle yritykselle Kone Oyj:lle, joka rakentaa tällä hetkellä valtavasti hissejä kaupungistuvaan Aasiaan. Siellä meillä on mahdollisuuksia hissiteknologiassa ja muutenkin. Mietitään nyt näitä ratkaisuja sitten valiokunnassa ja muussakin eduskuntakäsittelyssä niin, että me emme vaikeuta tätä vientitoimintaa Aasian kehittyviin talouksiin ja globaalisti muuallekin vientipaikkoihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+11.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-08T16:24:35,2016-03-08T16:25:35,Tarkistettu,1.1 2016_20_114,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+13.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_20_115,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan varapuheenjohtajana esittelen lyhyesti esityksen. Tässä lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi kestävän metsätalouden määräaikaista rahoituslakia, metsätuhojen torjunnasta annettua lakia ja riistavahinkolakia. Kysymyksessä on selvällä suomen kielellä sanottuna selvä ja selkeä säästölaki. Vaikka kyseessä on säästölaki, pitää valiokunta tärkeänä, että käytettävissä oleva valtion tuki kohdistetaan siten, että tukijärjestelmän tavoitteet voidaan pääosin saavuttaa, vaikka toiminnan laajuutta joudutaankin joiltakin osin supistamaan. Tukijärjestelmän tulee myös kannustaa maanomistajia ja metsänomistajia jatkossakin aktiiviseen ja oikea-aikaiseen metsänhoitoon. Asiaa käsitellessään valiokunta kiinnitti huomiota metsien hyvän terveydentilan säilymiseen ja pitää näin tarpeellisena sisällyttää lakiin velvoite torjua juurikääpää hakkuiden yhteydessä. Velvoite juurikäävän torjumisesta jää metsänhakkaajalle. Nuorten metsien osalta valiokunta pitää välttämättömänä, että tuki kohdistetaan nykyistä enemmän sellaisten ylitiheiden taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien hoitoon, joiden harvennukset eivät ole kaupallisesti kannattavia. Puhutaan niin sanotusta metsien riukuuntumisesta. Lannoituksen osalta valiokunta pitää myönteisenä, että tuki rajataan metsien ravinne-epätasapainon korjaamisen kannalta kaikkein tärkeimmille lannoituskohteille. Lopuksi valiokunta pitää ehdottoman välttämättömänä ja painottaa sitä, että tukijärjestelmän hallinnointia yksinkertaistetaan ja hallinnollisia menettelyjä kevennetään nykyistä tehokkaammiksi. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiesityksen hyväksymistä. Valiokunta kirjasi lakiesitykseen viisi muutosehdotusta, ja esitykseen on jätetty yksi vastalause. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+13.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-03-08T16:26:08,2016-03-08T16:28:43,Tarkistettu,1.1 2016_20_116,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten valiokunnan varapuheenjohtaja sanoi, kysymys on säästölaista. Viime eduskunnan viimeisiä tekoja oli säätää uusi Kemera-laki. Sitä pidettiin varsin onnistuneena, eli säästettiin ne tärkeimmät hoitokohteet. Ymmärrän toki säästötavoitteen, ja ruotsalainen eduskuntaryhmä tukee myös hallituksen säästötavoitteita, vaikka ne tekevät kipeää. Nyt säästetään 15 miljoonaa euroa vuodessa, ja tämä lakiesitys sisältää yhden pahan valuvian: 7 miljoonaa säästetään nimenomaan juurikäävän torjunnasta. Se on erittäin tärkeä toimenpide, ja se on toiminut hyvin. PEFC-sertifiointijärjestelmä edellyttää, että juurikääpää torjutaan, ja näin on myös tapahtunut, ja valtion tuki on ollut noin 100 euroa per hehtaari vuodessa. No, nyt huomaamme, että jo nyt on tullut markkinahäiriöitä, eli kun metsän omistaja laittaa myyntiin tai pyytää tarjouksen sopivasta kesäleimikosta, metsäyhtiöt haluavat tämän uuden lakiesityksen mukaan siirtää kustannukset metsänomistajalle, ja lopputulos on, että hyvät kesäleimikot siirretään talviaikaan, kun tämä vaatimus ei ole voimassa. On mahdollista säästää samat 15 miljoonaa euroa vuodessa ja ylläpitää juurikäävän torjunta, jos vähän vähennetään pienpuun korjuutukea 200 eurosta per hehtaari noin 170 euroon per hehtaari ja myös saman verran laskee esimerkiksi tämä juurikäävän torjunta, 100 eurosta 70 euroon. Tätä ruotsalainen eduskuntaryhmä esittää vastalauseessa, ja luultavasti äänestämme asiasta huomenna. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+13.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-03-08T16:28:48,2016-03-08T16:31:40,Tarkistettu,1.1 2016_20_117,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten valiokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Hongisto totesi, niin tässä on kyseessä säästölaki, ja me sosialidemokraatit kyllä tuemme tämän hallituksen esitystä eli tätä 15 miljoonan euron säästöä. Kuten valiokunnan varapuheenjohtaja Hongisto myös totesi, niin tämä tuki nyt kohdennetaan kannattamattoman taimikon ja nuoren metsän hoitoon, ja se on ihan hyvä kohdennus. Tähän Lopuksi-kohtaan voisi todeta sen, että tässä kohdassa me kävimme laajan ja pitkän keskustelun yleensäkin tästä kestävän metsätalouden kehittämislaista. Tämä on viides kerta minun eduskunta-aikanani, kun tämä säädetään, ja joka kerta vuodesta 1999 me olemme keskustelleet siitä, mihinkä tuki kohdennetaan ja onko tämä tarpeellinen. Nythän tämä järjestelmä on niin byrokraattinen, että valtaosa tästä rahasta menee byrokratiaan. Ruotsi aikanaan luopui kokonaan kestävän metsätalouden tukemisesta, ja tällä hetkellä Ruotsissa korjuukustannukset ovat halvemmat kuin Suomessa. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että tämä valtion tuki siirtyy näille yhtiöille, jotka korjaavat. He laskevat tämän tuen siihen lisäksi, mitä sen kustannukset ovat. Vielä kun katsoo tätä asiaa, niin kun asiantuntijakuulemisessa kysyin tätä asiaa, että pitäisikö tämän kauden jälkeen vielä tätä tukea jatkaa, niin kyllä siellä laajasti asiantuntijat sanoivat, että nyt kannattaisi miettiä tämän jakson jälkeen, miten tämä tuki kohdennettaisiin. Moni esitti, että näitä rahoja kohdennettaisiin näihin yhteishankkeisiin, esimerkiksi metsäautoteihin, jolloin me pystyisimme luomaan kunnon verkoston, jolla voitaisiin tätä kasvavaa biotaloutta tukea. Emme kannata vastalausetta, ja olemme hallituksen esityksen kannalla. Halusimme, että tätä asiaa olisi selvitetty, mutta saimme tiedon, että ministeri Tiilikainen kyllä asiaa selvittää parasta aikaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+13.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-03-08T16:31:42,2016-03-08T16:33:56,Tarkistettu,1.1 2016_20_118,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kestävän metsätalouden määräaikaista rahoituslakia, metsätuhojen torjunnasta annettua lakia ja riistan vahinkolakia. Kestävän metsätalouden määräaikaista rahoituslakia muutettaisiin hallitusohjelman mukaisten säästöjen toteuttamiseksi, joten muutos on ymmärrettävä. On selvää, että käytettävissä oleva valtiontuki tulee kohdistaa siten, että tukijärjestelmän tavoitteet voidaan edes osittain saavuttaa, vaikka toiminnan laajuutta jouduttaisiinkin joiltakin osin supistamaan. Tukijärjestelmän tulee kannustaa maanomistajia myös jatkossa aktiiviseen ja oikea-aikaiseen metsien hoitoon ja näin lisäämään metsiensä kasvua ja tuottoa. Lisäksi tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä ja säästää hallinnon resursseja sekä helpottaa tuen hakemista. Nämä seikat kuulostavat vieläkin paremmilta ja tavoiteltavilta toimenpiteiltä. Metsätuhojen torjunnasta annettuun lakiin tehtävän muutoksen tavoitteena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. Tässä esityksessä juurikäävän torjunnan tuesta luovuttaisiin ja jatkossa juurikäävän torjunnasta tulisi velvoittavaa. Tämäkään seikka ei ole huono, mikäli tämä ymmärretään oikein. On kuitenkin yleisesti tiedossa, että juurikääpä aiheuttaa maanomistajille vuosittain lähes 50 miljoonan euron tappiot. On siten metsänomistajalle jatkossakin tärkeää, että työtä juurikäävän torjumiseksi jatketaan, enkä usko, että tätä työtä jatkossa yleisesti laiminlyödään. Hallituksen esityksessä esitetään, että metsän hakkaajan on huolehdittava juurikäävän torjunnasta. Noin 80 prosenttia yksityismetsien puunmyynnistä tehdään pystykauppoina. Tällöin metsänomistaja luovuttaa metsänhakkuuoikeuden puun ostajalle. Puuta ostava teollisuus on siten pääsääntöisesti velvollinen huolehtimaan juurikäävän torjunnasta. Käytännössä torjunnan tekevät pääsääntöisesti metsäkoneyrittäjät, ja tähänkin asti se on onnistunut erittäin hyvin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+13.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-03-08T16:33:59,2016-03-08T16:36:40,Tarkistettu,1.1 2016_20_119,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Me maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet pidämme hyvänä ja välttämättömänä sitä, että muun muassa nuoren metsän hoidon tuki kohdistetaan nykyistä enemmän sellaisten ylitiheiden taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien hoitoon, joiden harvennukset eivät ole kaupallisesti kannattavia. Esityksen perusteluissa on myös todettu, että tarkoitus on, ettei Pohjois-Suomessa toteutettavien metsätiehankkeiden tukitasoa alenneta. Tämä on erinomainen asia, koska näin puu saadaan hyvin liikkeelle metsistä. Esityksessä terveyslannoituksen tuki rajataan tuhkalannoitukseen ojitetuissa suometsissä ja lannoituksen kohteilla, joiden maaperässä esiintyy boorin puutosta. Valiokunta pitää myönteisenä tuen rajaamista metsien ravinne-epätasapainojen korjaamisen kannalta kaikkein tärkeimmille lannoituskohteille. Puun energiakäytön lisääntyessä tuhkaa muodostuu suuria määriä. Tuhkan käyttö lannoitteena ojitetuissa suometsissä edistää osaltaan ravinteitten kierrätystä. Valiokunta pitää tärkeänä, että tukijärjestelmän hallinnointia yksinkertaistetaan, menettelyjä tulee keventää ja nykyistä tehokkaammin tulee hyödyntää metsävaratietoja ja sähköisiä palvelujärjestelmiä. Metsänomistajan tulee voida tehdä kaikki tukijärjestelmään liittyvät ilmoitukset sähköisesti. Tukiehtoja tulee olla mahdollisimman vähän ja päätösten tulee olla selkeitä. EU:n vaatimuksesta johtuen Kemera-tukiprosessi on monimutkaistunut, sitä tulee yksinkertaistaa. Lisäksi on hyvä huomioida, että lainsäädäntö on velvoittanut 1990-luvun alkupuolelta saakka puutavaran omistajan poistamaan tuoreen havupuutavaran metsistä ja hakkuupaikoilta. Tällä toimenpiteellä pyritään pitämään pahimpien tuhohyönteisten kannat alhaisella tasolla. Juurikäävän torjuntaa voidaankin pitää vastaavanlaisena toimenpiteenä kuin puutavaran poiskuljetusta. Sienitautien torjunnasta ei ole aiemmin säädelty lailla. Juurikäävän leviämiseen on puututtu lain tasolla ainoastaan vuodesta 2014 saakka, jolloin kantojen varastointia metsissä ryhdyttiin rajoittamaan metsätuholaisen, juurikäävän leviämisriskin takia. Juurikäävän torjuntaa tehdään hakkuiden yhteydessä jo nykyään, joten menettelyt ja laitteet sen tekemiseen ovat olemassa. Arvoisa rouva puhemies! Tällä uudistuksella vastataan osittain perussuomalaisten maaseutupoliittisessa ohjelmassa esiin tuotuun ongelmaan. Lainaan ohjelmaa tässä: ""Kotimaisen energian asemaa on parannettava. Hajautettu pienenergia antaa työtä sekä varmentaa huolto- ja kriisivalmiutta. Metsäenergian hyödyntäminen on tärkeä kansallinen voimavara, jonka käyttöä tulee edistää. Kemera-tukien riittävyys on turvattava ja byrokratiaa on vähennettävä. Kemerasta liian suuri osa hukkuu neuvojille ja paperinpyörittäjille. Järjestelmässä omatoiminen metsänomistaja syrjäytyy. Metsäenergiaa on hankittava kestävästi. Tuettu energiapuun ja kantojen kerääminen ei saa vaarantaa puun huoltoa ja metsäluontoa tai omatoimisen metsänomistajan mahdollisuuksia hakata ja jalostaa energiapuu itse. Metsäenergiaa käyttävien laitosten tulisi voida tasapuolisesti kilpailla energiapuusta. Yhdistelmälaitosten mahdollistama hajautettu sähköntuotanto on erittäin kannatettavaa sekä työllisyyden, ympäristön että kriisivalmiuden kannalta. Tuontipuun tuettu energiankäyttö ei saa aiheuttaa markkinahäiriöitä. Metsäenergian lisäksi turpeen, oljen, biokaasun ja jätteitten energiakäytön esteet on poistettava. Energiainvestointeihin annettavien tukien ehtojen tulee olla yksiselitteisiä ja kaikille samoja sekä riittävän pysyviä. Edelliset hallitukset ovat lähes kokonaan unohtaneet kotimaisen energian käytön yhtenä valtiontalouden alijäämän tasapainotuskeinona."" Arvoisa rouva puhemies! Saako ylittää aikaa? [Toinen varapuhemies Paula Risikko: Olkaa hyvä. ] Kiitos, rouva puhemies! — ""Metsäteollisuus on vastannut yhteiskunnan asettamiin tehokkuus-, ekotehokkuus- ja taloudellisuusvaatimuksiin. Yhteiskuntavastuuta on odotettava myös työpaikkojen säilymisen ja lisäämisen osalta. Valtiovalta ja EU ovat kuitenkin aikaisemmin heikentäneet metsäteollisuuden kilpailukykyä kuuntelematta suomalaisen metsäsektorin tarpeita. Perussuomalaiset nostavat suomalaisen työn ja tuotannon etusijalle. Teollisuus tarvitsee koulutettua työvoimaa, edullista energiaa ja tasaista puuvirtaa sekä teollisuuden tarpeita kunnioittavia ympäristösäännöksiä. Teollisuuden kuljetuksille ja sivutuotteille ei saa asettaa kilpailukykyä rajoittavia haittaveroja. Metsä- ja paikallisteiden mahdollistama keskeytymätön puuvirta on suomalainen kilpailuvaltti. Puuhuollon turvaamiseksi yhteiskunnan on noudatettava pitkäjänteistä ja ennakoivaa politiikkaa. Metsäalan hallintoa on kevennettävä ja säästyneitä varoja on suunnattava uusiin puuinnovaatioiden kehittelyyn."" — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+13.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-03-08T16:36:45,2016-03-08T16:43:47,Tarkistettu,1.1 2016_20_120,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Reilu vuosi sitten me kävimme kovan keskustelun tästä Kemera- eli kestävän metsätalouden rahoituslaista ja sen kohdentamisesta, miten sen kanssa aletaan toimimaan. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että se laki silloin rakennettiin. Aika hyvin se silloin saatiin kasaan, ja silloinkin tuli hyvin esille se, mikä myös tässä mietinnössä on nyt sanottu, että tukijärjestelmän tulee kannustaa maanomistajia jatkossakin aktiiviseen ja oikea-aikaiseen metsien hoitoon ja näin lisäämään metsien kasvua. Kemera-laki on erityisesti meille pohjoissuomalaisille erittäin tärkeä, ja metsän merkitys on meidän alueella elinehto: sieltä saadaan leipää, työpaikkoja ja toimintoja hyvin monelle. Mutta jotta me saamme tämän metsätalouden kannattavasti kehittymään, me tarvitsemme tämän kestävän metsätalouden rahoituslain. Sen takia minä toivon, että — seuraavallakin vaalikaudella varmasti keskustellaan, niin kuin aikaisemmin on tullut esille, tämän lain olemassaolosta ja tärkeydestä ja merkityksestä — tämän lain olemassaoloa ei ajeta alas, vaan tämä laki todella tarvitaan. Tässä laissa on nytten säästötoimenpiteitä jouduttu tekemään. Säästölait ovat kaikille meille erittäin vaikea asia, sillä reilu vuosi sitten, kun me tätä lakia valmistelimme, oli jo erittäin vaikeaa se, että me jouduimme säästämään tietyistä kohdista. Nytten on jouduttu säästöjä myöskin tekemään lisää. Nämä kohdentamiset on saatu ihan hyvin rakennettua, ja tyytyväinen olen siitä, että tässä nyt esillä olleessa lakiesityksessä tuhkalannoitus suometsissä on otettu voimakkaasti esille. Elikkä tämä on ympäristöystävällinen, kestävä kuvio ja muoto, millä tavalla saamme kehitettyä meidän metsätalouttamme. Mutta sitten menen meidän lappilaisten suurimpaan ongelmaan metsätalouspuolella. Se on se, että viime vaalikaudella tästä laista jäi pois vajaatuottoisten metsien uudistamisen tukeminen. Vajaatuottoisten metsien uudistamisen tukeminen on meidän alueellemme elin-ehto. Me vielä pari vuotta pystymme edellisen lain aikana saaduilla päätöksillä näitä asioita rakentamaan ja viemään eteenpäin, mutta kahden vuoden sisään meidän on saatava tämä vajaatuottoisten metsien uudistamisen tukemisjärjestelmä rakennettua uusiksi. Tämä on todella vakava esitys, vaatimus ja toivomus, että meidän alueellamme pystytään tuottamaan metsissä järkevästi puuta, sillä meidän alueellamme on vielä valtava määrä vajaatuottoisia metsiä, jotka olisi järkevillä hakkuilla ja toimenpiteillä saatavissa kannattaviksi, tuottaviksi alueiksi. Minkä takia se jäi sitten pois tästä laista reilu vuosi sitten? Se jäi pois sen takia, että silloin oli muka kiire ja selitettiin, että de minimis ‑säädökset muka estävät tällaisen tukemisen. Se on nyt varmistettu moneen kertaan ja se tuli esille jo siinä lain valmistelun loppuvaiheessa, että nämä de minimis ‑säännökset eivät estä tämän tuen myöntämistä, mutta se tuli kuulemma niin loppuvaiheessa, ettei enää keretty alkaa muuttamaan sitä lakia. Mutta silloiseen mietintöön, joka oli maa- ja metsätalousvaliokunnalta ja jonka eduskunta hyväksyi, tuli semmoinen teksti, että tämä vajaatuottoisten metsien uudistamisasia otetaan sitten myöhemmin uudestaan esille. Muistetaan se teksti, mikä siellä on. Pidetään se mielessä, otetaan se reilun vuoden sisään uudestaan kunnolla esille. Toinen asia tässä laissa on se, että metsäteiden tekemisestä käytiin myös kovat keskustelut, että tuetaanko niitä ollenkaan. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että me saimme pidettyä sen tässä laissa matkassa ja että me pystymme jatkossakin meidän metsiämme varsinkin pohjoisessa järkevästi käyttämään. Tässä laissa, joka on nyt käsittelyssä, on tukemisen tasoja jouduttu laskemaan, mutta siitä minä olen kiitollinen, että Pohjois-Suomessa toteutettavien metsätiehankkeiden tukitasoa ei alenneta. Elikkä näillä eväillä eteenpäin, ja ei muuta kuin seuraavaa kestävän metsätalouden rahoituslain lakiluonnosta tässä odotellessa toivon, että me pääsemme Lapissakin näitä asioita viemään eteenpäin, ja samalla toivon, että byrokratiaa saataisiin oikeasti tästä purettua. Kiitos siitä, että nämä hakemukset voidaan nytten jättää sähköisesti, mutta myös valvontapuolelle pitää kyllä kehitellä sähköisiä muotoja tai muita kuvioita, millä saataisiin nämä hallinnon aivan älyttömät kustannukset pudotettua alemmas.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+13.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-08T16:43:53,2016-03-08T16:49:16,Tarkistettu,1.1 2016_20_121,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten edustaja Wallin sanoi, tämä on erittäin byrokraattinen laki, tai tähän liittyy erittäin byrokraattinen järjestelmä. Osasyy tähän on tietenkin EU:n valtiontukijärjestelmän vaatimukset, jotka nyt tekevät esimerkiksi sen, että pitäisi hakea ja myös saada positiivinen tukipäätös, ennen kuin voi tehdä minkäänlaisia toimenpiteitä. Ja tämä on lisännyt byrokratiaa todella paljon. Edustaja Wallin nosti myös esille ja vertaili Suomen metsätalouden kustannuksia Ruotsin metsätalouden kustannuksien kanssa. Ja tietenkin löytyy eroja, mutta erot eivät minusta johdu Kemera-laista, ne johtuvat metsänomistajien rakenteesta. Ruotsissa esimerkiksi metsäyritykset omistavat erittäin suuren osan metsistä. Suomen sisällä löytyy esimerkiksi Metsähallitus, jonka kustannuksia ei voi verrata suoraan pienien yksityisten metsänomistajien hoitokustannuksien kanssa. Tämän Kemera-lain tärkeyttä voi myös kuvata se, että Suomen metsätieverkosto on aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi Ruotsissa, missä tämä valtion tuki ei ole toiminut viime vuosina. Minä yhdyn siihen, että voi olla mahdollista löytää parempi ratkaisu, onko se sitten verohelpotus, jota esimerkiksi EU:n valtiontukisäännöt eivät estä samalla tavalla, mitä me tuemme, vai mitä se voisi olla, mutta se on nyt ministerin käsissä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+13.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-03-08T16:49:17,2016-03-08T16:51:20,Tarkistettu,1.1 2016_20_122,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Nylundin puheenvuoro oli hyvä ja kertoi sen tilanteen, mikä nyt on. Edustaja Maijalalle vain toteaisin, kun hän puolusti nykytilannetta niin voimakkaasti, että me tuossa maa- ja metsätalousvaliokunnassa kyllä laajasti kävimme keskustelua siitä, että muutoksia tarvitaan. Tällä järjestelmällä ei voi mennä seuraavan neljän vuoden jakson jälkeen, 2020 jälkeen. Aiheesta tulee järjestämään maa- ja metsätalousvaliokunta oman seminaarinsa. Sitten oli myöskin tiedossa se, että ministeri Tiilikainen on käynnistänyt selvitystyöryhmän, jossa on laajasti metsäalan asiantuntijoita, omistajia ja metsähallinnon virkamiehiä, selvittämään, miten tämä nykyinen laki voitaisiin korvata, koska tämä on liian byrokraattinen ja liian suuri osa tästä rahasta menee sen byrokratian pyörittämiseen. Ja paljon järkevämpää olisi, niin kuin edustaja Nylund totesi, käyttää sellaisia keinoja, jotka eivät lisää byrokratiaa vaan vähentävät. Ja sen lisäksi myöskin voitaisiin enemmän ohjata näihin metsäautoteihin, joihinka edustaja Maijalakin viittasi ja iloitsi siitä, että Lapissa ne säilyvät nykytasolla, koska tämä biotalous, mikä meillä on tulevaisuuden taloutta, tarvitsee kyllä hyvän kuljetuslogistiikan, ja silloin nämä metsäautotiet ovat aivan oleellinen osa sitä logistiikkaa. Mutta tällä mennään, ja minä uskon, että ketkä täällä eduskunnassa sitten on 2020, eli seuraava eduskunta, tulee tekemään muutoksia, näin ei mennä. Olen tosiaan viidettä kertaa tätä käsittelemässä, ja aina on tämä sama keskustelu käyty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+13.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-03-08T16:51:20,2016-03-08T16:52:52,Tarkistettu,1.1 2016_20_123,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Nylundille tästä puheenvuorosta. Kun verrataan Ruotsin tilanteeseen, on tosi se, että Ruotsissa on tiettyjä asioita ja toimintamalleja, mitä meidän on ihan sieltä otettavissa mallia, esimerkiksi ne perikuntien metsänomistukset, eli Ruotsissahan on kiinnitetty todella paljon huomiota siihen, että metsätilat olisivat suurempia eivätkä ne pääsisi pirstaloitumaan, niin kuin meillä täällä Suomessa. Eli kun mietitään, millä tavalla me voisimme Suomen metsätaloutta kehittää kaikkein parhaiten eteenpäin, niin minun mielestäni yksi suurimpia asioita olisi se, miten me voisimme keskittyä siihen, että metsätilat olisivat todellakin tuottavia kokonaisuuksia. Ja yksi olennainen asia on se, että perikuntien omistukseen kiinnitetään huomiota. Tällä hetkellähän on ongelmana se, että jos perikunnan jäsenistä yksikin haluaa kieltää metsän käsittelyn, niin sitten sitä ei koko sen perikunnan olemassaolon aikana käsitellä millään tavalla, ja sitä meidän metsämme eivät todellakaan kestä. Ruotsissa on se, että viiden vuoden sisään tulee nämä perikuntien omistusasiat selvittää, ja lisäksi pirstaloimiskielto on olemassa siellä, ettei saa samalla tavalla laittaa pieniksi palasiksi, niin kuin Suomessa, näitä asioita. Ja sitten edustaja Wallinille: siitä minä olen todellakin samaa mieltä, että muutoksia tarvitaan, mutta nykytila on ehdottomasti parempi kuin se, että meillä näitä asioita ei olisi ollenkaan. Ja se byrokratian purku: Siitä me olemme kaikki varmasti yhtä mieltä. Mutta ehkä me tässä vaalikauden aikana saamme edes jotakin tämän byrokratian purun osalta aikaiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+13.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-08T16:52:52,2016-03-08T16:54:29,Tarkistettu,1.1 2016_20_124,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Argentiinan, Brasilian, Israelin, Serbian ja Vietnamin kanssa diplomaattisen edustuston,  konsuliedustuston  tai  kansainvälisissä järjestöissä toimivan  edustuston  työntekijän perheenjäsenen ansiotyön tekemisestä tehtyjen sopimusten hyväksymisestä  sekä  laeiksi  sopimusten  lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 1/2016 vp","Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Ensin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 1/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksista ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_20_125,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_20_126,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Puhuin jo laajemmin tästä hallituksen esityksestä asian ensimmäisen käsittelyn yhteydessä. Kuitenkin varsinkin näin naistenpäivänä meidän tulisi lainsäätäjinä edistää sellaisia päätöksiä, jotka edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tämä hallituksen esitys kuitenkin heikentää käytännössä erityisesti naisten asemaa, koska vanhempainvapaan lomakertymät äideillä ovat 51 päivää ja isillä puolestaan 102 päivää. Toisaalta esitys pienentää erityisesti äitien lomapalkkaa ja siten lisää entisestään naisten ja miesten välistä perusteetonta palkkaeroa. Huomioisin myös, että tasa-arvovaltuutettu on todennut, että esitys asettaa erityisesti äidit epäedulliseen asemaan voimassa olevaan lakiin verrattuna. Mielestäni siksi esitys on sukupuolten yhdenvertaisuuden näkökulmasta syrjivä. Toisaalta hallitus on myös vähätellyt esityksen perustuslaillisia ongelmia. Toisaalta esitetyt muutokset lisäävät monella tapaa myös hallinnollista taakkaa. Mielestäni olisi ollut selkeämpää sisällyttää kaikki vuosilomalakiin tulevat muutokset hallituksen lupaamaan lain kokonaisuudistukseen. Siksi ehdotan, että lakiehdotukset hylätään vastalauseen 2 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+16.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-03-08T16:56:06,2016-03-08T16:57:40,Tarkistettu,1.1 2016_20_127,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä on todellakin hallitukselta erityisen huono naistenpäivän lahja nuorille naisille, sillä tällä esityksellä on hyvin negatiivinen tasa-arvovaikutus. Se nostaa potentiaalisesti äitiyslomalle jäävien nuorten naisten palkkaamisen kynnystä entisestään. Todellakin täytyy sanoa, että melkoista kohtalon ivaa, että sitten juuri naistenpäivänä tämä toinen käsittely tämän lakiesityksen osalta tuli tänne eduskuntaan. Tämä esitys leikkaa vuosilomien kertymistä epätasa-arvoisella tavalla, joka on myöskin valiokunnan mietinnössä tuotu esille ja siihen liittyvässä perustuslakivaliokunnan lausunnossa. Äitiys‑, isyys- ja vanhempainvapaata, tätä vuosilomaa, kertyy jatkossa siis enintään kuuden kuukauden ajalta, ellei työehtosopimuksessa muuta sovita. Erityisen hankala tämä esitys on yksinhuoltajaäitien kannalta, koska he eivät voi jakaa vanhempainvapaata isän kanssa ja siten omalla valinnallaan vaikuttaa tähän vuosiloman kertymiseen. Tässäkin lainvalmistelussa on jälleen kerran unohdettu lapsinäkökulma. Myöskin tuntuu erikoiselta, että näitä vaikutusarvioita ei ole haluttu etukäteen syvemmin pohtia vaan sitten todetaan, että kun ensin tämä laki on saatu säädettyä, niin sitten lain vaikutukset tutkitaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Tietenkin tuntuisi järkevältä, että näitä olisi pyritty etukäteen hahmottelemaan. Tämä lakimuutos lisää työntekijän palkkaamisesta koituvia kustannuksia työnantajille, ja se asettaa myöskin työnantajat eri asemaan sen perusteella, mitä työehtosopimusta heidän on noudatettava. Mikäli työehtosopimus määrittää, että lomaa kertyy koko tuolta äitiys‑, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta, niin korvausta ei sitten kuitenkaan makseta kuin ainoastaan kuuden kuukauden ajalta. Siinäkin mielessä tuntuu ikävältä, että tällä tavalla sitten yrityssektoria, erityisesti pk-yrityksiä, tällä kuritetaan, vaikka tämä hallitus on kovinkin yrittänyt profiloitua yrittäjämyönteisenä. Mutta tässä näemme tämän tosiasian. Kuntasektorin kohdalla nämä työnantajan saamat sairasvakuutuslain mukaiset vuosilomakorvauskustannukset alenisivat sitten noin 10 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämän johdosta, arvoisa rouva puhemies, esitän, että toinen ja kolmas lakiehdotus hylätään, kuten vastalauseessa 1 on esitetty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+16.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-03-08T16:57:41,2016-03-08T17:00:45,Tarkistettu,1.1 2016_20_128,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp",Rouva puhemies! Kannatan edustaja Essayah’n tekemiä esityksiä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+16.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-03-08T17:00:49,2016-03-08T17:00:55,Tarkistettu,1.1 2016_20_129,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä vuosilomalakia ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että työntekijän tullessa sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi vuosilomansa aikana olisivat kuusi ensimmäistä työkyvyttömyyspäivää omavastuupäiviä ja ne eivät oikeuttaisi lomapäivien siirtoon, mutta sitten kuitenkin vähintään neljän viikon vuosiloman ansainneelle työntekijälle turvattaisiin oikeus vähintään neljän viikon vuotuiseen vuosilomaan. Tämän muutoksen tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja ja samalla sairausriskin vaikutuksia työnantajalle. Uudistus on toki jossain määrin paluuta muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen, ja pidän sitä tältä osin perusteltuna erityisesti tässä vaikeassa työllisyystilanteessa. Arvoisa puhemies! Toisena asiana tässä vuosilomalain muuttamisen yhteydessä haluan nostaa esiin lomapäivien erilaisen laskentatavan yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Yksityisellä sektorilla arki- ja siten lomapäiväksi luetaan myös lauantai, kuten vuosilomalaissa on määritelty. Tämän seurauksena yksityisen sektorin lomaviikko on kuusipäiväinen. Sitä vastoin kuntien ja valtion virka- ja työehtosopimuksissa lomaviikon pituudeksi määritellään viisi päivää, mikä tietysti sinänsä vastaa paremmin nykyisen työelämän käytännön tilannetta, mutta yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta olisi parempi, että lomapäivät laskettaisiin samojen periaatteiden mukaisesti kaikissa ammateissa, ja täten toivoisinkin hallituksen etsivän ratkaisua tähän asiaan. Mielestäni viisi viikkoa on sopiva vuosiloman pituus, joten loogisinta olisi, että lauantaita ei enää vuosilomalaissa jatkossa luettaisi arkipäiväksi ja samalla lomapäivien kokonaismäärä muutettaisiin 30:stä 25:een.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+16.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-03-08T17:00:57,2016-03-08T17:03:09,Tarkistettu,1.1 2016_20_130,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! On todellakin valitettavaa, että tänään naistenpäivänä, jolloinka tavoitteena olisi nostaa naisten arvoa ja naisiin liittyviä erilaisia kysymyksiä esille, hallitus tuo tähän toiseen käsittelyyn esityksen, joka tulee selkeästi heikentämään naisten asemaa sekä yksinhuoltajien asemaa. Tämä lakiesitys heikentää lapsiperheiden asemaa, se asettaa naiset ja ennen kaikkea myös yksinhuoltajaperheet ja -naiset nykyistä heikompaan elämäntilanteeseen ja asemaan. Hallitus esittää heikennyksiä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyvään vuosilomaan tavalla, joka jakautuu epätasa-arvoisesti naisten ja miesten välillä. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan vuosilomakarttumat myös heikentyvät. Tämä asettaa pienten lasten vanhemmat nykyistä heikompaan asemaan työn ja perheen yhteensovittamisen näkökulmasta. Tavoitteena tulisi pikemminkin olla, että työn ja perheen yhteensovittamista parannetaan, eikä päinvastoin, kuten hallitus nyt tässä esityksessä toteuttaa. Erityisesti hallitus kurittaa myös yksinhuoltajaperheitä, joilla ei ole mahdollisuuksia jakaa hoitovapaata toisen huoltajan kanssa. Näin yksinhuoltajien asema heikkenee. Esitys pienentää erityisesti äitien lomapalkkaa ja lomarahaa ja siten lisää entisestään naisten ja miesten välistä perusteetonta palkkaeroa. Kuten täällä on todettu, niin tasa-arvovaltuutetun mielestä esitys asettaa äidit epäedulliseen asemaan voimassa olevaan lakiin verrattuna. Tämä koskee erityisesti vanhempainvapaalta kertyvää vuosilomaa. Tasa-arvovaltuutettu ei siten kannata tätä lakiesitystä. Arvoisa rouva puhemies! Vanhempainvapaan vuosilomakarttuman heikennys on myös Kelan näkökulmasta erittäin ongelmallinen. Kelan lausunnossa todetaan, että toimeenpano on vaikeaa, koska Kelan on vaikea selvittää, milloin henkilö on työsopimuslain mukaisella vapaalla. Näistä selvittelyistä tulee ylimääräistä työtä työnantajalle ja Kelan viranhaltijoille. Lisähuolena on myös se, että Kelalla tai työnantajalla ei ole olemassa ohjelmistoa, jolla tarvittavat tiedot voitaisiin kerätä. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen ja eduskunnan tavoitteena on vähentää byrokratiaa ja normeja sekä järkeistää jo toiminnassa olevia käytäntöjä. Nyt hallitus kuitenkin toimii toiseen suuntaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys kasvattaa työnantajan hallinnollista taakkaa ja sitä kautta lisää myös byrokratiaa ja lisää myös normeja. Se lisää lääkärissäkäyntejä niissäkin tilanteissa, joissa sairaus ei suoraan sitä vaadi, koska loman alussa ei voi tietää, tuleeko lomalla sairastumisen kuuden päivän omavastuu täyteen. Nykyinen käytäntö kentällä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden osalta on aivan toisensuuntainen kuin mitä hallitus nyt tässä edellyttää. Arvoisa puhemies! Näistä syistä kannatan edustaja Nurmisen hylkäysesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+16.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-03-08T17:03:13,2016-03-08T17:07:04,Tarkistettu,1.1 2016_20_131,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kannatus taisikin jo tulla, mutta totean, että kannatan edustaja Nurmisen tekemää lakiesitysten hylkäysehdotusta vastalause 2:n mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+16.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-03-08T17:07:05,2016-03-08T17:07:19,Tarkistettu,1.1 2016_20_132,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tänä päivänä ei ole helppoa olla vastuunkantajana, hallituspuolueen edustajana. Tänä päivänä joudumme tekemään hyvin paljon säästölakeja. Kuten huomaatte, opposition edustajat, teille tarjotaan tarjottimella joka ikisessä asiassa mahdollisuus arvostella meidän toimintojamme. Laidasta laitaan koko yhteiskunnan sektorilla me olemme joutuneet tekemään leikkauksia. Olemme pyrkineet siihen mahdollisimman tasapuolisesti, jotta me voisimme selvitä huomispäivään. Meidän hallituspuolueen edustajien — vaikka tässäkin nämä leikkaukset kohdentuvat ilkeästi moniin, jopa lapsiperheisiin ja jopa pienituloisiin ja kaikkeen muuhun — tärkein, kirkkain ajatuksemme on se, että me kannamme vastuuta lapsistamme. Me emme halua siirtää lapsillemme enää suurempaa velkaa, mitä nyt jo on siirtymässä edellisten vaalikausien perusteella, kun on liian löyhästi eletty, liian löyhästi jaettu rahaa kaikkialle eikä ole kannettu vastuuta riittävästi. Nyt meidän on ihan kerta kaikkiaan oltava tiukkana. Tämä ei ole helppoa. Ei se olisi yhtään helpompaa teilläkään, jos te olisitte hallituksessa tänä päivänä näitä asioita hoitamassa. Minulle itselleni henkilökohtaisesti... Esimerkiksi äsken keskustelussa olleeseen Kemeraan, kestävän metsätalouden rahoituslakiin, tuli myöskin erittäin rajut leikkaukset. Eipä tässä enää montaakaan asiaa tunnu olevan, mihin niitä leikkauksia ei oltaisi alettu tekemään. (Riitta Myller: Se ei koske pienituloisia!) — Mutta on paljon pienituloisia, joihin myöskin Kemera-tukiasiatkin kohdentuvat, maaseudun pienituloisia, jotka omistavat maita ja näitä asioita. Yritämme kuitenkin mennä eteenpäin. — Nämä, mitkä me olemme valinneet, ovat niitä parhaita vaihtoehtoja kokonaisvaltaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+16.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-08T17:07:20,2016-03-08T17:09:19,Tarkistettu,1.1 2016_20_133,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ei hallituksen tavoitteena voi olla se, että kaikkia rokotetaan tai palveluita tai toimintoja heikennetään tasapuolisesti, vaan kyllä lainsäädännön tavoitteena on se, että me järkeistämme toimintoja, me luomme ihmisille parempaa hyvinvointia, me vahvistamme työllisyyttä ja kohtelemme lainsäädännössä ihmisiä yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Ja nyt tämä lainsäädäntö, jota me tällä hetkellä tässä käsittelemme, ei millään tavalla vastaa näitä tavoitteita, mitä tässä äsken luettelin. Ja sen takia näen, että esimerkiksi työllisyyden vahvistaminen ja työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen on yksi tärkeimpiä tavoitteita, joita hallitus ja koko eduskunta tavoittelee, mutta tämä lainsäädäntöesitys toimii juuri päinvastoin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+16.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-03-08T17:09:21,2016-03-08T17:10:12,Tarkistettu,1.1 2016_20_134,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Itsekin kiinnitin samaan huomiota, että esimerkiksi tämäkään säästölaki ei ole yhdenvertaisuuden ja ihmisten tasa-arvon näkökannalta oikeudenmukainen, koska tämä nimenomaan on sukupuoleen perustuvaa syrjintää, koska se kohdistuu enemmän naisiin kuin miehiin. Mikäli hallitus tekee tällaisia säästölakeja, niin minun mielestäni on ihan oikeudenmukaista olettaa, että ne vaikutukset on myös arvioitu ja sitä kautta pohdittu. Toisaalta tämä on myös huonoa lainsäädäntötyötä, koska tätä karenssivaihtoehtoa, mikä tässä hallituksen esityksessä on, tutkittiin jo nykylain säätämisen yhteydessä, mutta se osoittautui jo silloin hallinnollisesti raskaaksi. Siitä luovuttiin jo viime kaudella, joten ihan en täysin allekirjoita näitä perusteluja, mitä tässä edustaja toi esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+16.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-03-08T17:10:13,2016-03-08T17:11:08,Tarkistettu,1.1 2016_20_135,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä hyvin paljon näitä teidän puheenvuorojanne, mutta nyt sitten kun me olemme tätä kokonaisuutta lähteneet rakentamaan hallitusohjelman mukaisesti eteenpäin, niin tärkeää on meille se, että me saisimme aikaiseksi uusia työpaikkoja, saisimme nostettua tätä meidän yhteiskuntamme tilannetta eteenpäin, ja sen takia todella toivon, että muun muassa yhteiskuntasopimukseen liittyvillä asioilla saataisiin kuitenkin järkeviä tuloksia aikaiseksi. Elikkä toivon mukaan toteutuu meidän tavoitteemme siitä, että myös lapsiperheitten taloudellinenkin tilanne tulisi tämän myötä paranemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+16.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-08T17:11:09,2016-03-08T17:11:48,Tarkistettu,1.1 2016_20_136,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö-  ja  rakennuslain  muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_20_137,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö-  ja  rakennuslain  muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan aluksi esitän, että tässä hallituksen esityksessä olevat lakiehdotukset hylätään. Mehän äänestimme tästä asiakohdasta eli maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta viime perjantaina. Tähän lakiehdotukseen oli valiokunnan mietinnössä kaksi vastalausetta, joiden mukaan tapaukset, joissa on kyseessä uusi rakennus ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa olevaa rantakaavaa, tai sitten sellainen kaava, jolla on merkittävää suojeluvaikutusta, olisivat jääneet edelleen elyssä ratkaistavaksi eli näitä poikkeamia ei olisi siirretty kunnille. Tähän on monia perusteluita, ja tärkein perustelu on se, että ne valitukset, jotka ely on tehnyt, ovat menestyneet eli niiden mukaisesti on ratkaistu sitten asiat. Sen sijaan kuntien valitukset ja kuntien myönteiset päätökset eivät ole menestyneet. Eli tässä nähdään se, että on paljon sellaisia ongelmia, joita edelleen olisi hyvä katsoa kuntia suuremman kokonaisuuden kautta, ja silloin nämä elyt olisivat tässä hyvät. Mutta ongelma on tietysti se, että kun tämä tuleva maakuntauudistus on vireillä, niin me emme tiedä, mitä näille elyille tapahtuu. Hallituksen uusien esityksien mukaan niiden pitäisi olla konsultoivia viranomaisia, mutta tästä ei ole mitään esitystä. Toisaalta sitten myöskin hallituspuolueitten edustajat sanoivat, että on hyvä, että elylle jää valitusoikeus. Mutta mikä on tämä tuleva ely? Tämä on myös yksi syy tähän hylkäysesitykseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+18.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-03-08T17:12:34,2016-03-08T17:14:36,Hyväksytty,1.1 2016_20_138,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö-  ja  rakennuslain  muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Myllerin tekemää hylkäys-esitystä. Tätä asiaa käsiteltiin viime viikolla täysistunnossa aika laajasti, ja perustelut sille, miksi tämä esitys pitäisi hylätä, tulivat viime viikon keskustelussa hyvin esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+18.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-08T17:14:38,2016-03-08T17:14:58,Hyväksytty,1.1 2016_20_139,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö-  ja  rakennuslain  muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten viime viikolla oli jo laajasti puhetta, niin tämä kyseinen esityshän tulee kokonaisuudessaan purkamaan hyvin paljon byrokratiaa, mikä on hallitusohjelman mukainen tavoite. Lisäksi tämä on tärkeää, että päätökset voidaan tehdä lähellä ihmistä elikkä kunnissa. Valitusoikeushan todellakin tulee säilymään. Sitten edustaja Myller esitti huolensa siitä, minne ne katuasiat tulevat nyt, kun elyille annetaan valitusoikeus, tulevatko ne maakuntahallinnolle. Huomattavaa on se, että tällä hetkellä maakuntahallintouudistusta mietittäessä ja rakennettaessa tämän y-sektorin osalta on käyty keskustelua, kuinka laajasti niistä toiminnoista siirtyy sitten kuitenkin valtionhallinnon hoidettavaksi. Tällä hetkellä näyttää erittäin todennäköiseltä, että se on joku valtion hallinto-organisaatio, joka todennäköisesti näitä valitusasioita tulee hoitamaan. Kyllähän se näin valituskokonaisuuksissa varmasti myöskin on järkevää hoitaa sillä tavalla, ettei omia asioita siinä valvota. Tällä kuviolla pysymme yhä hallituksen esityksen mukana, eli meidän mielestämme se on hyvä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+18.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-08T17:14:58,2016-03-08T17:16:14,Hyväksytty,1.1 2016_20_140,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö-  ja  rakennuslain  muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen hyvin pitkälti samoilla linjoilla kuin edustaja Maijala edellisessä puheenvuorossaan. Kuten on varmasti laajasti tullut tässäkin istunnossa ilmi ja muutenkin julkisessa keskustelussa, niin eletään vaikeita taloudellisia aikoja eikä ole helppoa laittaa Suomea kuntoon ja nousuun. Mutta onneksi voidaan tehdä myös positiivisia ratkaisuja, voidaan antaa vapauksia ja mahdollisuuksia paikallisille toimijoille sinne alueelle, ja siitä on tässä kysymys. Kysymys on myös turhan sääntelyn purkamisesta, olemassa olevien säädösten sujuvoittamisesta elikkä näistä byrokratia- ja normitalkoista. Tämä on ehkä kaikista merkittävin lakiesitys tähän asti, mikä on tullut näitten byrokratiatalkoitten osalta käsittelyyn. Kuten on tullut tässä keskustelussa esille, niin edelleen oikeusturvatakeet ovat olemassa, ei tarvita näitä vastalauseessa esitettyjä muutoksia tähän lakiin, ja siksi tuenkin valiokunnan enemmistön kantaa ja olen sitä mieltä, että viedään tämä laki tällaisena eteenpäin ja annetaan vapautta toimia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+18.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-08T17:16:16,2016-03-08T17:17:29,Hyväksytty,1.1 2016_20_141,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö-  ja  rakennuslain  muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä siitä, että byrokratiaa on syytä purkaa siellä, missä sitä ylenmääräisesti on. Mutta ei pidä myöskään sekoittaa sitten sellaisia asioita, jotka liittyvät esimerkiksi ihmisten oikeusturvaan, yhdenvertaisuuteen, siihen, että kansalaisoikeudet toteutuvat, byrokratian purkuun. Nyt on selkeästi näytetty ja osoitettu se, että läheskään kaikilla kunnilla ei ole joko resursseja, osaamista tai että jostain muusta syystä johtuen ne päätökset, joita kunnissa on tehty, ovat menneet nurin oikeusasteissa. Sen vuoksi on hyvä, että varsinkin siihen saakka, kunnes tiedetään, mikä valitustie sitten tulevaisuudessa tulee olemaan, vältyttäisiin nyt tällaisilta isoilta muutoksilta tässä kysymyksessä. Se, että edustajat täällä sanovat, että valitustie tulevaisuudessa tulee olemaan valtionhallinnon kautta, on varmasti yksi mielipide tässä, ja se oli Tarastin esityksessä. Mutta sitten on vahvoja mielipiteitä sen osalta, että se tulee olemaan maakuntahallinnossa, ja sitä sopii sitten hyvin kysyä, onko se liian lähellä näitä ""pukki kaalimaan vartijana"" ‑tyylisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+18.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-03-08T17:17:30,2016-03-08T17:19:10,Hyväksytty,1.1 2016_20_142,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö-  ja  rakennuslain  muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli mielenkiintoista kuulla edustaja Kurvisen toteavan, että tämä hallituksen esitys on merkittävin lakiesitys tähän mennessä normien- ja byrokratianpurkutalkoissa. Minäkin olen epäillyt sitä, että nämä kuuluisat normitalkoot ja byrokratianpurku kohdistuvat suhteettomasti nimenomaan ympäristölainsäädäntöön ja niihin mekanismeihin, joilla valvotaan sitä, että ympäristölainsäädäntöä Suomessa noudatetaan. Kysymys on meidän elinympäristömme laadusta, turvallisuudesta, terveellisyydestä ja viihtyisyydestä. Toin nämä asiat esille jo viime viikon keskustelussa, mutta lyhyesti nyt kertauksen vuoksi totean sen, että rantoja koskevat kuntien päätökset ovat kaikista maankäyttöön liittyvistä päätöstyypeistä huonoiten kestäneet oikeudessa — rantakaavapäätökset, silloin kun niistä on valitettu, ovat kaikista kaavatyypeistä huonoiten oikeudessa kestäneet. Kun kunnat ovat tehneet myönteisiä poikkeuslupapäätöksiä, niin siltä osin kuin näistä on valitettu, kaksi kolmasosaa valituksista on mennyt oikeudessa läpi. Kun ely-keskusten tekemistä poikkeuslupapäätöksistä on valitettu, vain 9 prosenttia valituksista on mennyt läpi. Pidän hyvin epäilyttävänä sitä, että juuri sen tyyppisissä kuntien päätösasioissa, joissa kunnilla on ollut suurin taipumus katsoa lakia sormien läpi, niin kuntien poikkeuslupavaltaa lisätään. Aivan niin kuin edustaja Myller totesi, ei ole mitenkään varmaa, että meillä tulevaisuudessa edes on valtion alueellista ympäristöhallintoa. Edustaja Kurvisen puoluetovereilta olen monilta kuullut tässä talossa, että meillähän tulevaisuudessa ei tule olemaan alueellista valtion ympäristöhallintoa, vaan tehtävät siirtyvät maakunnille. Pidän tätä kehitystä yhdistettynä tähän kuntien poikkeuslupavallan laajentamiseen hyvin huolestuttavana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+18.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-08T17:19:11,2016-03-08T17:21:40,Hyväksytty,1.1 2016_20_143,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö-  ja  rakennuslain  muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa joka puolella, kunnissa ja kaikkialla muualla, tulee päätökset tehdä lakien mukaan. Meidän kuntiemmekin virkamiehistä suurin osa varmasti — lähes kaikki — pyrkii toimimaan mahdollisimman paljon lakien mukaisesti. Jos on epäilystä, että kunnissa ei ole tarpeeksi osaamista jonkun asian hoitamiseksi, niin jo tänä päivänä varsinkin pienet kunnat harjoittavat kuntienvälistä yhteistyötä. Meidänkin kunnallamme on naapurikuntien kanssa montakin yhteistä asiaa, muun muassa rakennusvalvontapuolella ja tämmöisissä. Minä en kyllä ollenkaan epäile, etteikö näitä tehtäisi asianmukaisesti ja tietotaidolla, parhaan mukaan yritetään tehdä näitä asioita. Toinen asia sitten on nämä valitusten määrät. Pitää paikkansa, että 65 prosenttia elyn tekemistä valituksista on mennyt läpi. Mutta kuinka monesta on valitettu? Suurin osa on mennyt semmoisenaan läpi, koska ne ovat olleet hyviä, pysyviä, kestäviä päätöksiä. Elikkä nyt pitää muistaa, että ely on kiinnittänyt huomiota vain näihin asioihin, joissa on selvästi toimittu lakien vastaisesti, joissa on tapahtunut virhe. Elikkä ei todellakaan voi sanoa, että 65 prosenttia päätöksistä olisi mennyt sen jälkeen nurin, kyllä kunnissa on tehty hyviä päätöksiä. Sitten toinen asia on tämä, että ympäristösektorilta on purettu eniten byrokratiaa, se pitää paikkansa. Meidän eri hallinnonaloistamme maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikaisen työllä on hänen hallinnonalallaan saatu parhaiten byrokratianpurkuasiat liikkeelle. Mutta se ei todellakaan tarkoita, että sitä oltaisiin kohtelemassa pahemmin kuin muita, vaan kun esimerkiksi äsken on hyväksytty luonnonsuojelulain muutos ja siinä on tämä suojelualueitten merkitseminen, niin siinä on tapahtunut sellainen asia, että nytten ympäristökeskusten ei tarvitse käyttää puolta voimavaroistansa liito-oravien reviirialueiden merkitsemiseen, vaan ne voivat keskittyä niihin asioihin, millä on oikeasti tulosta ja merkitystä. Eli näillä säästötalkoilla todellakin päästään siihen, että tuloksia saadaan (Puhemies koputtaa) paremmin aikaiseksi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+18.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-08T17:21:41,2016-03-08T17:23:56,Hyväksytty,1.1 2016_20_144,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö-  ja  rakennuslain  muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muinaispohjoismainen sanonta on, että lailla maata on rakennettava, ja se kertoo sen, että kyllä kaikki viranomaiset — myös jopa luottamushenkilöt jopa kunnissa, hekin rinnastuvat meidän lainsäädännössämme virkamiehiin — joutuvat noudattamaan lakia. Jos he rikkovat lakia, silloin heitä uhkaa vahingonkorvausvastuu, heitä uhkaavat rikosoikeudenkäynnit. Eivät kunnat, kun ne sitten jatkossa toivon mukaan myöntävät näitä poikkeuslupia, voi toimia niin kuin ne haluavat, eivätkä maakunnatkaan, kun aikanaan niihin sitten saadaan lainsäädäntö päätettyä. Aivan kuten täällä keskustelussa on tullut mainiosti esille, kuntien ympäristötoimet, siellä toimivat viranhaltijat ja siellä olevat toimielimet, tekevät satoja tai, rohkenen sanoa, tuhansia päätöksiä koko ajan. Suurimmasta osasta niistä ei valiteta. Voi olla aivan hyvinkin, että niistä päätöksistä, joista on valitettu, siellä on sitten valituksia saattanut mennä läpi, mutta kysymys on tulkinnanvaraisista lainsäädännön kohdista. Ympäristölainsäädännössä on, niin kuin esimerkiksi edustaja Hassi hyvin tietää, joustavia normeja, ja aina välillä haetaan sitten niitä ennakkotapauksia, se on ihan normaalia. Haluan nyt, puhemies, vielä tähdentää sen asian, että kun katsoin tätä meidän perustuslakia, niin siellä 21 § takaa oikeusturvan: jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ilman aiheetonta viivästystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa ja oikeus saada omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tällaisen lainkäyttöelimen tutkittavaksi. Ei tähän oikeuteen puututa tällä maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella mitenkään. Valitusmahdollisuudet, oikeusturva tullaan jatkossakin järjestämään. Ei tässä sellaisesta draamasta ole kysymys. Laitetaan vain asia eteenpäin ilman huolia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+18.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-03-08T17:23:57,2016-03-08T17:25:49,Hyväksytty,1.1 2016_20_145,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö-  ja  rakennuslain  muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymykseen näistä läpimenneistä valituksista. Luottaisin, että kunnissa kyllä ollaan kehityskelpoisia ja oppivaisia näittenkin asioiden suhteen, enkä haluaisi myöskään kuntapoliitikon roolissa osoittaa epäluottamusta kuntien tai niitten luottamushenkilöitten suuntaan. Pidän sellaista itse asiassa varsin kummallisena. Lisäisin myös, että normien purku on suunnitteilla myös valitusoikeuden suhteen, niin että tällaisista turhista jarrutusvalituksista päästäisin kenties jatkossa eroon. Kannustankin hallitusta eteenpäin tällä tiellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+18.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-03-08T17:25:50,2016-03-08T17:26:21,Hyväksytty,1.1 2016_20_146,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö-  ja  rakennuslain  muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelä toikin tässä esille sen, mitä ajattelin tuoda esille, että hallitushan suunnittelee myös valitusoikeuksien vähentämistä. Ja nämä asiat yhteenlaskettuna, että kuntien poikkeuslupavaltaa lisätään ja valitusoikeutta kavennetaan, nyt valitettavasti tulevat tarkoittamaan sitä, että mahdollisuudet saada kumottua lainvastaisia päätöksiä, silloin kun niitä tehdään, tulevat kaventumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+18.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-08T17:26:22,2016-03-08T17:26:57,Hyväksytty,1.1 2016_20_147,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö-  ja  rakennuslain  muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun nimi mainittiin, niin kommentoin. Elikkä lainvastainenhan on semmoinen päätös, minkä oikeus toteaa lainvastaiseksi, ei niitä voi ennakkoon todeta lainvastaisiksi, ja sitten jos valitetaan, niin oikeus määrittelee, onko se lainvastaista vai ei. Valitusoikeuden suhteen ongelma varsinaisesti ei ole valitusoikeus vaan valituksen käsittelyaika, se, että ne päätökset venyvät valituksen käsittelyn ja oikeuden keston takia. Mutta toisaalta valitusoikeuden ei kuitenkaan välttämättä tarvitse koskea kuin henkilön omaa asiaa. Elikkä tällainen yleisvalittaminen muitten, naapureitten tonteista — on kyseenalaista, tarvitaanko sellaista edes.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+18.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-03-08T17:26:58,2016-03-08T17:27:35,Hyväksytty,1.1 2016_20_148,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö-  ja  rakennuslain  muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hassi otti hyvin esille sen, että valitusoikeuksia on tarkoitus kaventaa, ja tämä on todella merkittävä ja iso asia. Tällä tavalla me voimme keskittyä siihen, että tuomioistuimet voivat keskittyä siihen työhön, mikä niille oikeasti kuuluu, ja merkittävien asioiden hoitamiseen. Tosin pienikin asia on joillekin merkittävä, mutta tärkeää on se, että se pienikin asia pystytään hoitamaan. Kunhan saadaan järkeistettyä se, että turhista asioista ei valiteta, voidaan keskittyä siihen, että valituksilla on oikeasti merkitystä. Minun mielestäni tämä on kyllä erittäin järkevää tuomioistuinlaitoksen toimintojen suuntaamista oikealla tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+18.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-08T17:27:36,2016-03-08T17:28:21,Hyväksytty,1.1 2016_20_149,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö-  ja  rakennuslain  muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnassa on käsitelty näitä valitusoikeuksien rajaamiseen liittyviä asioita, ja siinä on kyllä tullut hyvin selväksi — esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden lausunnossa — se, että jos joku instanssi tekee päätöksen, joka on sisällöltään lainvastainen, ja kukaan ei siitä valita, niin silloin se jää voimaan. Valitusoikeuden rajaaminen lisää sitä mahdollisuutta, että myös lainvastaisia päätöksiä jää voimaan. Ja kun edustaja Mäkelä mainitsi nyt kiusaa tekevät naapurit, niin sen näkökulman kannalta ironista on se, että yksi vaihtoehto, mitä nyt selvitetään, on se, että kaavoissa valitusoikeus olisi jatkossa ei kaikilla kuntalaisilla, niin kuin nyt, vaan niin sanotusti asianosaisilla eli käytännössä naapureilla. Eli jos me nyt uskomme, että nimenomaan naapurit tekevät kiusaa, niin miksi sitten mietitään sellaista valitusoikeuden rajaamista, että nimenomaan vain naapurit olisivat käytännössä ne, jotka saisivat valittaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+18.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-08T17:28:23,2016-03-08T17:29:41,Hyväksytty,1.1 2016_20_150,20/2016,2016-03-08,14.00,17.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  maankäyttö-  ja  rakennuslain  muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä täsmennyksenä edustaja Hassille tästä, että nimenomaan puhun yleisvalittamisesta, siitä, että valitetaan kylänmiesten toimesta muitten asioista. Jos se naapuri-sana tuli siihen, niin se ei ollut välttämättä asian ydin eikä tarkoitus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2016+18.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-03-08T17:29:42,2016-03-08T17:29:57,Hyväksytty,1.1 2016_21_1,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 8.3.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Sari Essayah Peter Östmanin kannattamana ehdottanut, että 2. ja 3. lakiehdotus hylätään. Ilmari Nurminen on Anneli Kiljusen kannattamana ehdottanut, että 1.—3. lakiehdotus hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_21_2,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp",Ensin päätetään 2. ja 3. lakiehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_21_3,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp",Nyt päätetään 1. lakiehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_21_4,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,,,, 2016_21_5,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2016 vp","Selvä, merkitään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_21_6,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 3/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 8.3.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Riitta Myller Satu Hassin kannattamana ehdottanut, että hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_21_7,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia.  Käsittelyn  pohjana  on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 8.3.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_21_8,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Esitän vastalauseen mukaan, että 4 § kumotaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+5.aspx,fi,Mats Nylund,943,,,, 2016_21_9,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp",Rouva puhemies! Kannatan edustaja Nylundin esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,,,, 2016_21_10,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp","Mats Nylund on Peter Östmanin kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_21_11,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Esitän vastalauseen mukaan, että 9 § kumotaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+5.aspx,fi,Mats Nylund,943,,,, 2016_21_12,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp",Rouva puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,,,, 2016_21_13,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp","Mats Nylund on Peter Östmanin kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_21_14,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vastalauseen mukaan esitän, että 14 § poistetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+5.aspx,fi,Mats Nylund,943,,,, 2016_21_15,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp",Rouva puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,,,, 2016_21_16,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp","Mats Nylund on Peter Östmanin kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_21_17,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vastalauseen mukaan esitän, että 22 § poistetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+5.aspx,fi,Mats Nylund,943,,,, 2016_21_18,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp",Rouva puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,,,, 2016_21_19,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2016 vp","Mats Nylund on Peter Östmanin kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_21_20,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunnan on annettava lausunto. Valtioneuvoston esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia ja muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Nyt esittelypuheenvuoroihin, ja siitä käynnistyy sitten keskustelu. Esittelypuheenvuorot tulevat pitämään ulkoasiainministeri Soini, 10 minuuttia, ja toisen puheenvuoron puolustusministeri Niinistö, 5 minuuttia. Olkaa hyvä, ministeri Soini.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_21_21,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnalle on annettu selonteko Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa. Koulutusoperaatio on osa Isilin vastaisen kansainvälisen yhteenliittymän toimintaa ja vastaus Ranskan avunpyyntöön. Suomi on toiminut peshmerga-joukkojen koulutustehtävissä keväästä 2015 alkaen noin 50 sotilaalla. Suomen osallistumisen nykymandaatti loppuu elokuussa 2016, ja tarkoituksena on päättää Suomen osallistumisen jatkamisesta vuodella elokuun 2017 loppuun. Samalla koulutustoimintaa on tarkoitus laajentaa neuvonantotoimintaan. Tämä tarkoittaisi, että Suomen osallistumisen kokonaisvahvuus olisi syyskuun 2016 alusta 100 sotilasta. Hallitus on vahvasti mukana kansainvälisessä kriisinhallintatoiminnassa osana aktiivista ulkopolitiikkaa. Osallistuminen Irakin koulutusoperaatioon on Suomelta merkittävä panos. Koulutamme taistelijoita suoraan Isilin vastaiseen toimintaan. Suomen koulutustoiminta on saanut kiitosta, ja sitä on pidetty menestyksekkäänä. Puolustusministeri Niinistö kertoo laajemmin operaation tavoitteista ja olosuhteista. Euroopan lähialueiden vakauttaminen on tärkeää. Toimintamme Irakissa on laaja-alaista, kuten selonteosta ilmenee. Kriisinhallinta on osa tätä tukea Irakin vakauttamiseksi. Tällä toiminnalla hallitus haluaa puuttua myös muuttoliikkeen juurisyihin. Yhdysvallat on vedonnut Isil-vastaisen yhteenliittymän jäseniin viime joulukuussa toiminnan lisäämiseksi. Suomelta pyydettiin erityisesti koulutustoiminnan jatkamista. Suomen osallistuminen vahvistaa siten myös transatlanttista yhteistyötä. Arvoisa puhemies! Suomen osallistumisen jatkaminen ja vahvistaminen turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa on samalla yksi vastaus Ranskan pyyntöön antaa sille apua Lissabonin sopimuksen avunantovelvoitteen pohjalta. Muistamme kaikki Pariisin julman terroristi-iskun marraskuussa. Iskun seurauksena Ranska vetosi Lissabonin sopimuksen keskinäiseen avunantoon, niin sanottuun 42.7:ään, ja pyysi EU:n jäsenmailta sotilaallista apua. Myös Suomi sai yksilöidyn pyynnön, ja olemme sen pohjalta ryhtyneet toimiin. Viime vuonna annoimme Ranskalle sen tarvitsemia lentotunteja kaluston kuljettamiseen. Nyt siis valmistelemme Irakin koulutusoperaation jatkamista ja vahvistamista. Pohdinnassa on myös Libanonin UNIFIL-operaation ja Malin rauhanturvatoiminnan vahvistaminen, konkreettisia toimia Ranskan toivomiin ja toteamiin tarpeisiin. Näillä toimilla tuemme Isilin vastaista toimintaa ja vapautamme Ranskan resursseja siihen. Tämä selonteko antaa eduskunnalle hyvän mahdollisuuden arvioida EU:n keskinäisen avunantovelvoitteen merkitystä, kun se on nyt ensimmäistä kertaa käytössä. On pohdittu, miksi Ranska turvautui nimenomaan EU:n sotilaalliseen avunantolausekkeeseen. Tähän on hyvät perusteet. Ranska totesi (Hälinää — Puhemies koputtaa) olevansa sodassa. EU:n yhteisvastuulauseke tähtää maan sisäisten valmiuksien tukemiseen terroristi-iskun seurauksena. Ranska tarvitsi apua nimenomaan maan ulkopuolella. Ranskassa arvioitiin, että EU-maat ovat sen avuntarpeiden kannalta keskeisiä ja avunantolausekkeen soveltaminen varsin suoraviivaista. Samalla voitiin osoittaa, että EU:n puolustusulottuvuudella on merkitystä. Arvoisa rouva puhemies! Euroopan unionin keskinäinen avunantovelvoite on merkittävä turvallisuuspoliittinen tekijä. Velvoite kirjattiin Lissabonin sopimukseen, ja se ilmentää EU-maiden vahvaa yhteenkuuluvuutta. On selvää, että aseellinen hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan merkitsee sitä, että muut jäsenmaat tulevat sen apuun kaikin käytettävissä olevin keinoin. Avunantovelvoitteen arvioinnissa on helppo tukeutua eduskunnan kannanottoihin. Ulkoasiainvaliokunta totesi vuonna 2008 Lissabonin sopimusta koskevassa mietinnössään, että avunantovelvoite on Suomen turvallisuutta lujittava sitoumus. Ranskan vetoomuksen myötä avunantovelvoitteeseen turvauduttiin nyt ensimmäistä kertaa. Voimme nyt tosiasioiden pohjalta työntää monta harhakäsitystä syrjään ja vahvistaa velvoitteen vahvan olemuksen. Ensinnäkin avunantovelvoite on todellinen. Lissabonin sopimusta käsiteltäessä oli niitäkin mielipiteitä, että kirjaus jää kuolleeksi kirjaimeksi, siihen ei koskaan turvauduta. Näin ei siis ole. (Eero Heinäluoma: Hyvä havainto!) Toiseksi avunantovelvoite johtaa konkreettisiin toimiin. Muistamme Lissabonin sopimusta koskeneesta keskustelusta niin sanotun villasukkakoulukunnan, jonka mukaan avunanto on kuitattavissa vähäpätöisin toimin. Näin ei siis ole. Kolmanneksi velvoite koskee kaikkia. Suomi ei ole niin sanottu alaviitemaa, joka olisi jotenkin velvoitteen ulkopuolinen tai siitä vapautettu. Kukaan ei ole turvassa, jos kaikki eivät ole turvassa. Arvoisa puhemies! Kokonaiskuva EU:n avunantovelvoitteen toimeenpanosta vastaa siis hyvin sitä koskeviin odotuksiin. Sen käytännön soveltamisesta näemme, että avunantovelvoitteen toimeenpano on varsin suoraviivaista ja nopeaa, kuten kriisitilanteessa pitääkin olla. Avunantovelvoite ei edellytä erillisiä unionitason päätöksiä tai byrokratiaa, riittää kun jäsenvaltio pyytää, niin muut toimivat. Suomi ei tunnetusti ole Naton turvatakuiden piirissä eikä niitä toteuttamassa, (Eero Heinäluoma: Eikä velvoitteiden myöskään!) mutta EU:n keskinäisen avunannon piirissä me, edustaja Heinäluoma, olemme. (Eero Heinäluoma: Onneksi!) Huolimatta siitä, että EU-maiden solidaarisuus on tällä hetkellä maahanmuuton vuoksi kovalla koetuksella, on kuitenkin selvää, että sotilaallisen hyökkäyksen kohteena oleva EU-maa saisi apua toisilta EU-mailta. Suomi antaa nyt osaltaan apua ja odottaa sitä tarpeessa saavansa. Eduskunta on edellyttänyt, että lainsäädännölliset edellytykset avun antamiseen ja vastaanottamiseen ovat kunnossa. Eduskunta saa pian esityksen kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevaksi laiksi. (Eero Heinäluoma: Ei mennyt kuin kahdeksan vuotta!) Tämä tulee osaltaan täydentämään kykyämme avun antamiseen ja vastaanottamiseen. — Aivan oikein, edustaja Heinäluoma, kahdeksan vuotta odotettiin ja nyt tuli. Arvoisa puhemies! Eduskunta on aiemmissa kannanotoissaan todennut, että ""EU-maiden kesken on olemassa käytännön valmiuksia avun antamiseen, ja tämä valmius yhdistettynä EU-maiden tiiviiseen poliittiseen yhteenkuuluvuuteen tekee avunantovelvoitteesta merkittävän"". Tämä on sanatarkka lainaus ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä. EU ei ole sotilasliitto, mutta sen jäseninä on sotilaallisesti kyvykkäitä maita. Kansainvälisen kriisinhallinnan, yhteistoiminnan ja harjoitusten kautta EU-mailla on sotilaallinen valmius antaa toisilleen apua ja ottaa sitä vastaan. Tämä valmius on myös Suomen sotilaallista turvallisuutta vahvistava tekijä. Suomi ei ole yksin.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-03-09T14:09:00,2016-03-09T14:18:39,Tarkistettu,1.1 2016_21_22,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi osallistuu kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin tällä hetkellä noin 480 sotilaalla yhteensä 12 operaatiossa. Pohjois-Irakin Erbilissä meillä on OIR-operaatiossa 48 rauhanturvaajaa kouluttamassa Irakin Kurdistanin peshmerga-ministeriön alaisia joukkoja. Suomalaiset kouluttavat kurdijoukoille sotilaan perustaitoja yksittäisen sotilaan taidoista joukkuetasolle saakka. Lisäksi koulutetaan pataljoonien esikuntia ja annetaan lääkintäkoulutusta. Suomalainen kouluttajaosasto Irakin Kurdistanissa on toiminut alueella nyt noin 7 kuukautta ja kouluttanut yli 200 kurdisotilasta. Kentältä saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Kurdijoukot ovat olleet aktiivisesti mukana koulutuksessa ja omaksuneet hyvin annetun koulutuksen. Suomalainen koulutustapa on saanut kiitosta koulutettavilta. Koulutettavat ovat olleet erityisen kiinnostuneita lääkintäkoulutuksesta, miinojen ja improvisoitujen räjähteiden vastaisesta toiminnasta sekä ase-, ampuma- ja taistelukoulutuksesta. Koulutuksessa tehdään yhteistyötä muiden Erbilin koulutuskeskuksen osallistujavaltioiden kanssa. Yhteistyö on ollut erityisen tiivistä Ison-Britannian ja Norjan kanssa. Nykyinen kansallinen osallistumispäätöksemme on voimassa kuluvan vuoden elokuun loppuun asti. Nyt olemme hakemassa osallistumispäätökseen 12 kuukauden jatkoa. Suomalaiset eivät jatkossakaan osallistu rintamataisteluihin Isiliä vastaan. Koulutustoimintaa on tarkoitus jatkaa Pohjois-Irakissa samaan tapaan kuin tähänkin asti. Lisäksi tarkoituksena on kasvattaa joukkoa toisella noin 50 sotilaan vahvuisella osastolla, joka keskittyisi kurdijoukkojen niin sanottuun advise and assist ‑neuvonantoon. Neuvonantoon keskittyvä osallistumismuoto olisi jatkumo ja tukisi tähänastista osallistumistamme. Neuvonanto kohdistetaan niihin joukkoihin, muun muassa esikuntiin, joita tarvitaan rintamalla ja joita ei voida vetää koulutettaviksi koulutuskeskuksiin. Näiden esikuntien yhteydessä toimivat liikkuvat neuvonantoryhmät voivat kerätä tietoa koulutuksen tarpeesta sekä koulutuskeskuksissa annetun koulutuksen vaikuttavuudesta ja välittää saatua tietoa koulutuskeskuksiin koulutuksen suunnittelijoiden tueksi. Lisäksi on tarkoitus laajentaa lääkintäkoulutuksen antamista. Isil tai Isis tai Daesh, kuka nyt mitenkin haluaa tätä barbaariorganisaatiota kutsua, on kansainvälinen uhka, joka on vaarassa levittäytyä myös Eurooppaan. Helmikuun 11. päivänä järjestetyn Isilin vastaisen koalition puolustusministerikokouksen viesti oli selvä: kaikkien tukea tarvitaan Isilin kukistamiseksi. OIR-operaatiosta on muodostunut Libanonin UNIFIL-operaation ohella tärkein Puolustusvoimien suorituskykyä kehittävä operaatio. Suurten joukkojen operaatioon osallistuminen palvelee parhaiten Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämistä. Kokemuksia saadaan joukkojen johtamisesta, sotavarusteiden toimivuudesta, logistisista järjestelyistä ja niin edelleen. Näitä kokemuksia voidaan tuoda myös kotimaassa annettavaan varusmies- ja reserviläiskoulutukseen. Operaatioista, joihin osallistumme vain muutamilla rauhanturvaajilla, ei tällaista kokemusta ole mahdollista saada. OIR-operaation osalta merkittävimmät hyödyt Puolustusvoimien kotimaan suorituskykyjen kehittämiselle saadaan johtamisesta. Operaatio antaa siihen osallistuville joukoille kokemusta toimimisesta sodan kaltaisissa olosuhteissa rintamalinjan takana. Joukkue joutuu kaikessa toiminnassaan huomioimaan mahdollisuuden joutua iskujen kohteeksi. Tämä kehittää niin palkattuun henkilökuntaan kuuluvien kuin reservin johtajienkin ammattitaitoa johtaa omaa joukkoaan. Osallistuminen kehittää myös Puolustusvoimien osaamista joukkojen johtamisessa liittouman operaatiossa, jossa mikään kansainvälinen järjestö ei toimi operaation johdossa. Tämä on jo nyt osoittanut meille, että toiminta edellyttää tavanomaista yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja valmistelua pääkaupunkien kesken. Arvoisa puhemies! Koulutusvienti ja kohdealueen omien sotilaallisten suorituskykyjen kehittäminen ovat nousseet merkittäväksi sotilaallisen kriisinhallinnan muodoksi. Kohdemaan turvallisuusjoukkoja kouluttavien ja avustavien pienehköjen koulutusosastojen lähettäminen on myös kustannustehokas keino tukea kohdemaita suurten joukkojen lähettämisen sijasta. Vastaavaa toimintaa on parhaillaan meneillään erityisesti Afrikan mantereella. Osallistuminen Irakin turvallisuusjoukkojen kouluttamis- ja neuvonantotoimintaan antaa Suomelle kokemusta vastaavanlaisiin tehtäviin myös tulevaisuudessa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-03-09T14:18:41,2016-03-09T14:23:39,Tarkistettu,1.1 2016_21_23,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,Seuraavaksi ryhmäpuheenvuorot.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_21_24,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suomi on jatkamassa ja vahvistamassa osallistumistaan koulutusoperaatioon Pohjois-Irakissa Erbilissä. Kyseessä on kriisinhallinnan operaatio, jolla vahvistetaan Irakin kykyä toimia Isiliä vastaan. Osallistumisen lisääminen on Suomelta konkreettinen vastaus Ranskan EU-jäsenvaltioille esittämään avunpyyntöön terrorismia vastaan. Samalla ratkaisulla on tarkoitus vastata myös Yhdysvaltojen esittämään pyyntöön lisätuesta terrorismin ja lsilin vastaisessa toiminnassa. Pariisissa tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen Ranska esitti puolustusministerikokouksessa 17. marraskuuta avunpyynnön, jossa se vetosi Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeeseen. Pyyntö sai, voi sanoa, välittömästi jäsenvaltioiden poliittisen tuen ja vakuutuksen solidaarisuudesta. Arvoisa puhemies! Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun keskinäisen avunannon lauseketta sovelletaan käytännössä. Ennakkotapauksena voimme todeta prosessin käynnistyneen sujuvasti ottaen erityisesti huomioon, että Lissabonin sopimus ei ota kantaa siihen, miten avunpyyntöä tulisi koordinoida. Tiedämme jo nyt, että tukipyyntö on laajentanut ja vahvistanut jäsenvaltioiden käsitystä keskinäisen avunannon lausekkeen soveltamisesta. Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida, miten lausekkeen soveltaminen vaikuttaa laajemmin EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tai puolustusulottuvuuden kehittymiseen. Kyseessä oleva artikla 42 sitoo jäsenmaita suoraan ja korostaa niiden keskinäistä solidaarisuutta. Yhteisen toiminnan tehokkuuden kannalta järkevä unionin tasolla tehtävä koordinaatio on kuitenkin tarpeen. Lienee perusteltua jättää soveltamisvaraa siihen, mikä taho kussakin tilanteessa kantaa vastuun koordinoinnista ja yhteisen toiminnan johtamisesta. Useimmiten apua pyytänyt maa tulee olemaan tuo koordinaattori. Mikään ei keskustan eduskuntaryhmän mielestä estä unionia halutessaan tekemästä myös omia, yhteisiä päätöksiä vastatakseen avunpyyntöön yhteisesti. Kuten selonteossa todetaan, Suomi on johdonmukaisesti korostanut avunantolausekkeen poliittista ja periaatteellista merkitystä niin Lissabonin sopimuksen hyväksymisen yhteydessä kuin sen jälkeenkin. Suomi ottaa avunantovelvoitteen vakavasti. Olemme valmiita antamaan tarvittaessa muille jäsenvaltioille apua ja myös odotamme tarvittaessa saavamme apua muilta jäsenvaltioilta velvoitteen tarkoittamissa tilanteissa. Tästäkin näkökulmasta arvioiden Ranskan aloite on merkittävä, ja on hyvä, että saamme kokemusta lausekkeen soveltamisesta. EU-maiden keskinäistä solidaarisuutta, arvoisa puhemies, testataan monin tavoin näinä aikoina. Hallituksen arvioitavana on parhaillaan, mistä muista toimista Ranskalle antamamme apu koostuu. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä luonteva tapa olisi vahvistaa hyvin toimivaa kriisinhallintaoperaatiotamme Libanonissa. Tämä voisi vapauttaa Ranskan joukkoja muihin tehtäviin. Näistä operaatioista omat joukkommehan saavat myös arvokasta kenttäkokemusta. Lissabonin sopimuksen toimeenpanoon liittyvät olennaisesti myös käynnissä olevat lainsäädäntöhankkeet, joiden on tarkoitus mahdollistaa Suomelle kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen myös muissa kuin kriisinhallinnan operaatioissa. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että lainsäädännöllisiä lukkoja puretaan harkiten niin, että Suomella on tarkoituksenmukainen päätöksentekovalmius avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Uudistuksissakin, arvoisa puhemies, on syytä pitää riittävä maltti ja järki päässä sekä muistaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja. Näistä asioista on syytä käydä erikseen perustavanlaatuinen keskustelu huhti—toukokuussa, kun lakiesitykset saapuvat eduskuntaan. Arvoisa puhemies! Suomi on antanut koulutustukea Irakin Kurdistanin turvallisuusjoukoille yli puolen vuoden ajan noin 50 sotilaskouluttajan vahvuudella. Meillä on kokemusta koulutustuesta ja neuvonannosta myös monissa muissa kriisinhallintaoperaatioissa. Edellistä lähettämispäätöstä tehtäessä eduskunta arvioi perusteellisesti operaation turvallisuustilannetta, riskejä ja merkitystä. Keskusta pitää tärkeänä, että eduskunta perehtyy huolellisesti ajantasaiseen tietoon mandaatin sisällöstä ja operaation turvallisuudesta. Myös vaikutuksia sisäiseen turvallisuuteemme on syytä arvioida. Erbilin operaatioon liittyy myös riskinsä, se on syytä tunnistaa ja tunnustaa. Arvoisa puhemies! Isilin äärimmäisen julma toiminta Syyriassa ja Irakissa sekä sen aktiivinen rekrytointi ja yllyttäminen terrori-iskuihin eri puolilla Eurooppaa, Lähi-itää ja Afrikkaa edellyttävät kansainväliseltä yhteisöltä laaja-alaista yhteistyötä. Isil hallitsee edelleen laajoja alueita Irakissa ja Syyriassa, ja järjestön leviämistä etenkin Libyaan on pidettävä todellisena uhkana. Kuten esimerkiksi Pariisin terroristi-iskut hirveällä tavalla osoittivat, uhkaavat Isilin kaltaiset liikkeet myös meidän ja lähialueidemme turvallisuutta. Myös YK:n turvallisuusneuvosto on esittänyt avunpyynnön Isilin toimintaa vastaan. Suomenkin on omien voimavarojensa ja kykyjensä puitteissa syytä kantaa vastuuta terrorismin vastaisessa kamppailussa. Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä pitää Suomen edun mukaisena vastata avunpyyntöihin ja jatkaa koulutusyhteistyötä Irakissa edellyttäen turvallisuuskysymysten asianmukaista ratkaisemista niin joukkojemme toiminta-alueella Irakissa kuin koti-Suomessakin. Turvallisuus on meille sydämenasia. (Eero Heinäluoma: Ja järjen!) — Sitäkin.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-03-09T14:23:43,2016-03-09T14:29:32,Tarkistettu,1.1 2016_21_25,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suomi päätti osallistumisestaan Yhdysvaltojen johtamaan Isilin vastaiseen operaatioon viime vuoden maaliskuussa. Operaatio perustettiin YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2014 esittämän vetoomuksen johdosta, ja siihen osallistuu yli 60 maata Pohjoismaat ja EU-jäsenvaltiot mukaan luettuina. Sen tavoitteena on Isilin toiminnan hävittäminen Irakista ja Syyriasta. Suomi lähetti operaatioon vajaat 50 sotilasta, jotka osallistuvat Pohjois-Irakin asevoimien eli niin sanottujen peshmerga-joukkojen kouluttamiseen. Ensimmäiset suomalaiset saapuivat koulutustukikohtaan heinäkuun 2015 lopulla. Kriisinhallintaoperaation toimikaudeksi on määritelty yksi vuosi, elokuun 2016 loppuun saakka. Koulutuksesta on saatu erittäin positiivista palautetta. Suomi on panostanut muun muassa lääkinnälliseen ja henkiä pelastavan ensiavun koulutukseen. Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävässä hallituksen selonteossa selvitetään Suomen vastausta Ranskan marraskuussa esittämään avunpyyntöön terrorismin vastaisista toimista. Ranskan pyyntö perustuu Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeeseen, mutta jokainen jäsenvaltio vastaa siihen omin kansallisin toimin. Suomi esittääkin Pohjois-Irakin turvallisuusjoukoille annettavan tuen laajentamista 50 sotilaalla syyskuusta 2016 alkaen vuoden ajaksi. Kriisinhallintaoperaation laajentaminen olisi samalla vastaus Yhdysvaltojen esittämään pyyntöön lisätuesta terrorismin vastaiselle koalitiolle. Lähetettävät sotilaat osallistuisivat Kurdistanin turvallisuusjoukkojen esikuntien neuvonantotoimintaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä on tärkeää kantaa kortemme kekoon terrorismin torjumiseksi ja Isil-järjestön hävittämiseksi. On luonnollista, että avunpyyntöön vastataan vahvistamalla jo olemassa olevaa kriisinhallintaoperaatiota. No, miksi operaatioon osallistuminen on kannattavaa? Miksi se on perusteltua? Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että on Suomen kansallisen edun mukaista vahvistaa ja jatkaa osallistumista Irakin operaatioon. Osallistuminen antaa ensinnäkin valmiuksia oman kansallisen puolustuksen kehittämiseen: sotilaamme saavat arvokasta kokemusta joukkojen johtamisesta, ylläpidosta ja operoinnista sekä sotilaallisesta yhteistyöstä. On tärkeää, että selonteon valiokuntakäsittelyssä selvitetään lähetettävien joukkojen turvallisuuteen liittyvät seikat perinpohjaisesti, kun ne nyt toimisivat lähempänä rintamalinjaa. Tämä koskee muun muassa esikuntajoukkoja, joita ei voida viedä koulutettavaksi koulutuskeskuksiin. Arvoisa puhemies! On huomattavaa, että EU:n avunantolausekkeeseen vedotaan nyt ensimmäistä kertaa. Kaikki jäsenvaltiot ovat vastanneet Ranskan avunpyyntöön, useimmat Suomen tavoin joko laajentaen tai jatkaen sotilaallisia kriisinhallintatoimiaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä avunantolausekkeen soveltaminen ja jäsenmaiden sille antama yksimielinen poliittinen tuki vahvistavat EU:ta turvallisuusyhteisönä. On Suomen edun mukaista, että EU:n puolustuksellinen ulottuvuus lujittuu. Jonakin päivänä Suomikin saattaa joutua vetoamaan samaan lausekkeeseen. Huhtikuussa annettava hallituksen esitys kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta mahdollistaisi tulevaisuudessa myös sotilaallisen avun antamisen. Arvoisa puhemies! Avunantopyyntöön vastaaminen on myös omiaan vähentämään Irakista Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrää. Jos saadaan tilanne Pohjois-Irakissa operaation myötä rauhoittumaan ja Isilin toimintaedellytyksiä heikennettyä, edesauttaa se Irakin tilanteen tasaantumista ja hillitsee siten maastamuuttoa. Haluamme kantaa omalta osaltamme kansainvälisen vastuumme. (Markus Mustajärvi: Epäilyttävää EU-myönteisyyttä!)",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-03-09T14:29:39,2016-03-09T14:34:57,Tarkistettu,1.1 2016_21_26,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kulunut vuosi on ollut raskas Euroopassa. Epävakaus ja turvattomuus ovat lisääntyneet kiihtyvällä vauhdilla. Kun naapurissa palaa, savu saavuttaa myös meidät. Syyrian sisällissota ja sen lainehtiminen lähialueille tappaa jatkuvasti lisää ihmisiä ja tuhoaa ihmiskohtaloita ja yhteiskuntia aiheuttaen toivottomuutta ja radikalisoitumista. Euroopassa tämä näkyy historiallisen suurena pakolaismääränä sekä tuhoisina terrori-iskuina. Alueella jo pari vuotta vahvistunut Isil on aikamme suurimpia turvallisuusuhkia. Vuoden aikana Isilin terroristit iskivät kahdesti Pariisiin. Iskut osuivat Euroopan sydämeen, ja voima tuntuu meissä kaikissa eurooppalaisissa. Ranska teki marraskuussa historiallisen päätöksen ja pyysi EU:ta aktivoimaan keskinäisen avunannon velvoitteen. Puolustusministerit hyväksyivät avunpyynnön yksimielisesti, ja turvatakuuartikla heräsi paperilta eloon. Suomella on globaali ja eurooppalainen vastuu. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta linjasivat nopeasti, että Suomi vastaa Ranskan avunpyyntöön poliittisesti ja konkreettisin toimin. Lainsäädäntömme estää toistaiseksi sotilaallisen avunannon ulkomaille, ja siksi sotilaallinen kriisinhallinta on nyt valikoitumassa Suomen vastaukseksi. Suomi on syyskuusta 2015 alkaen osallistunut Irakin turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Pohjois-Irakin Erbilissä. Tätä operaatiota on nyt siis tarkoitus pidentää ja vahvistaa. Samalla vastaamme Yhdysvaltojen joulukuussa esittämään pyyntöön lisätuesta Isilin vastaisen yhteenliittymän toimintaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää monikansallisen operaation jatkamista erittäin perusteltuna. Eduskunnan saamassa selonteossa todetaan, että Isilin etenemisen pysäyttäminen ja järjestön hajottaminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa ja laajaa keinovalikoimaa. Yhteenliittymän ansiosta Isil onkin menettänyt alueita Irakissa ja sen suorituskyky on heikentynyt. Nyt jos koskaan työtä on jatkettava. Suomen maine Irakissa on hyvä, ja suomalaisten antama koulutus ja koulutustapa ovat saaneet hyvää palautetta Kurdistanin peshmerga-joukoilta. Selonteon mukaan kouluttajaresursseja ei tarvitse lisätä mutta Suomen olisi hyvä osallistua lisäksi operaation neuvonantotoimintaan. Siten voitaisiin kerätä tietoa koulutustarpeista ja arvioida annetun koulutuksen vaikuttavuutta. Osallistuminen tarjoaa selonteon mukaan myös kansallisen suorituskykymme kannalta arvokkaita kokemuksia operoinnista vaativassa neuvonantotehtävässä. Turvatakuiden aktivoiminen oli tärkeä ennakkotapaus ja iso askel EU:n yhteiselle turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle. Suomelle sotilasliittoon kuulumattomana maana on äärimmäisen tärkeää, ettei artikla ole vain kuollut kirjain paperilla. Jos Suomi olisi hyökkäyksen kohteena, sotilaallisen tai muun, toivoisimme mekin vahvaa tuenilmausta muilta mailta. Tulee kuitenkin muistaa, että keskinäisen avunannon lauseke ei tarjoa samaa suojaa kuin Naton 5 artikla. EU:n tuoma turva on lähinnä symbolista ja poliittista, Naton kovaa ja konkreettista. Arvoisa puhemies! Erbilin operaatiolla on myös muuttoliikeulottuvuus. Suomen intressinä on vakauttaa turvallisuustilanne maassa, josta Suomeen saapuu enemmän turvapaikanhakijoita kuin mistään muualta. Peshmerga-joukkojen koulutus on Suomelle sopiva tapa osallistua Isilin heikentämiseen ja sitä kautta alueen vakauttamiseen. Suomi myös tukee Irakia kehitysyhteistyön kautta ja suuntaa alueelle huomattavan määrän humanitaarista apua. Ensisijaisen tavoitteen onkin oltava, ettei kenenkään tarvitse lähteä kotoaan. Valitettavasti Irakista lähtee myös suuri määrä ihmisiä, jotka eivät ole akuutissa hädässä. Heillä on oikeus muuttaa siirtolaisina muualle, mutta sen on tapahduttava laillista kautta. Suomi ja Eurooppa eivät ole velvollisia ottamaan kaikkia vastaan. Vapaaehtoisten palautukset toimivat, mutta Suomen on saatava Irakin kanssa sopimus, joka kattaa myös niin kutsutut pakkopalautukset. Me autamme ja tuemme Irakia kykymme mukaan, mutta myös Irakin on kannettava vastuunsa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannustaakin ministeri Soinia tekemään hartiavoimin töitä toimivan palautussopimuksen eteen. Kriisinhallinta ei ole ilmaista. Operaatioon tarvitaan lisää rahaa. Kyse on kuitenkin merkittävästä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta valinnasta, jolla osoitamme vastuunkantoa ja edistämme siten myös turvallisuuttamme. Nykymaailmassa vastuu on yhteinen, ja Suomen turvallisuutta puolustetaan välillä kaukanakin maantieteellisistä rajoistamme.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-03-09T14:34:59,2016-03-09T14:40:14,Tarkistettu,1.1 2016_21_27,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Albert Einsteinin sanoja mukaillen: ”Maailma on vaarallinen paikka elää, ei pahojen ihmisten vuoksi, vaan niiden ihmisten takia, jotka eivät tee mitään asiaa auttaakseen."" Tämän ajatuksen pohjalta on hyvä tarkastella myös tätä selontekoa Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa. On tärkeätä, että Suomi sitoutuu kantamaan vastuuta kansainvälisen rauhan ja vakauden edistämisessä. Kokonaisvaltainen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on keskeinen osa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Osallistuminen koulutusyhteistyöhön Irakissa on Suomen vastaus Ranskan avunpyyntöön Pariisin valitettavien marraskuisten terrori-iskujen jälkeen. Osallistuminen koulutus- ja neuvonantotoimintaan on Suomelle sopiva ratkaisu, jolla voidaan vaikuttaa siellä ongelmien alkulähteillä. Irakin operaatioon osallistumalla Suomi voi myös kantaa vastuuta YK:n jäsenenä terrorisminvastaisessa rintamassa. Lissabonin sopimuksen avunantolauseke on sekä poliittisesti että periaatteellisesti hyvin merkittävä. EU-maiden solidaarisuutta punnitaan, nyt kun lausekkeeseen vedottiin ensimmäisen kerran. Sosialidemokraattien lähtökohta on, että myös jatkossa jokaisen maan tulee voida harkita avun muotoja omista lähtökohdistaan ja avun tulee perustua kahdenvälisiin sopimuksiin. (Markus Mustajärvi: Juuri näin!) Ranskan avunpyynnön vaikutuksista olisi ollut tarve saada selvitys eduskuntaan jo viime syksynä. Eduskunnan on yhä tarpeen saada keskustella avunantolausekkeen aktivoimisesta laajemmin kuin nyt vain tämän yhden koulutusoperaation osalta. Arvoisa puhemies! Samalla kun Suomi ja muut yhteenliittymän maat osallistuvat alueella sotilaalliseen kriisinhallintaan, on selvää, että kestävää ratkaisua ei saada pelkästään näillä toimilla. Isilin kukistaminen ei ole riittävä teko alueen vakauttamiseksi. Isil on iskenyt omilla toimillaan turvattomuuden ja taloudellisen ahdingon tuottamaan toivottomuuteen. Toisaalta on hyvä muistaa, että Irakissa demokratian ""vientihanke"" epäonnistui ja johti maan jakautumiseen. Konflikteista kärsivälle alueelle on luotava edellytykset vakaan ja turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen. Humanitäärisen avun ja kehitysyhteistyön kautta tehtävät panostukset ovat tärkeitä askelia näiden alkuun laittamiseksi. Sinisilmäisiä ei kuitenkaan kannata olla: Isilin heikentäminen vie pois yhden ongelman mutta ei ratkaise koko solmua. On tärkeätä, että Suomi tarkkailee turvallisuustilanteen kehittymistä Irakissa. Lisäksi tarvitaan valppautta erilaisten turvallisuusuhkien mahdollisen kasvun arvioimiseen täällä koti-Suomessa. Arvoisa puhemies! Isilin kukistaminen ja alueen vakauttaminen on paikallisesta näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää, mutta se luo uhkia myös kaikkialle maailmaan. Lisäksi on huomioitava, että Isil on merkittävä syy muuttoliikekriisin takana, joka on ratkaistavissa vain konfliktien alkulähteillä. Monilla ei ole ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin lähteä liikkeelle, ja tämän me näemme nyt konkreettisesti Euroopassa. Kriisin ratkaisun avaimet piilevätkin monialaisessa ja pitkäjänteisessä työssä. Tämä ei nyt kuitenkaan näy kriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön budjetoinnissa. Koko kehyskaudella sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahat ovat laskusuunnassa. Lisäksi hallitus on tehnyt yli 40 prosentin leikkaukset kehitysyhteistyöhön. Sosialidemokraatit pitävät näitä linjauksia lyhytjänteisinä ja kestämättöminä. Vielä viime keväänä hallitus suunnitteli vähentävänsä sotilaallisen kriisinhallinnan henkilömäärää jopa 90 henkilöön vuodessa. Tänään käsittelyssä olevaan Irakin operaatioon suunnitellaan 100 sotilaan vahvuutta. Lisäksi suunnitelmissa tai ehkä jo luvattuna on UNIFIL-operaation jatkaminen Libanonissa. Nyt on ehkä syytä kysyä: mikä mahtaa olla tämä hallituksen yleislinjaus kriisinhallintaan? Arvoisa puhemies! Keskustelussa oleva Irakin koulutusyhteistyön jatkaminen tuo esille sen, että tarve kansainväliselle yhteistyölle ei ole viimeisten vuosien aikana lainkaan vähentynyt, päinvastoin. Olisi siis vastuutonta vähentää yhteistyötä nyt, kun sille on entistä suurempi tarve.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-03-09T14:40:16,2016-03-09T14:45:36,Tarkistettu,1.1 2016_21_28,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kesäkuussa 2014 kaikui maailmalle Isisin kutsuhuuto islamilaisen kalifaatin muodostamisesta Syyrian ja Irakin alueille. Valtioiden rajat rikkova Isis aiheutti voimakkaan paikallisen ja kansainvälisen vastareaktion erityisesti brutaalien ihmisoikeusrikosten vuoksi. Pohjois-Irakin kurdialueet muodostivat alusta saakka keskeisen osan Isisin vastaista rintamaa. Vuosi sitten eduskunta hyväksyi Suomen osallistumisen kurdien peshmerga-joukkojen koulutukseen. Tehtävä oli ja on vaarallinen. Kiinnitimme silloin erityistä huomiota joukkojen omasuojaan ja operaation turvallisuuteen. Samat varaukset on nyt paikallaan toistaa. Arvoisa puhemies! Vuodessa on tapahtunut paljon. Suurvallat Venäjä ja Yhdysvallat ovat kumpikin tahoillaan mukana Syyrian sotatoimissa ja rauhanneuvotteluissa. Näiltä neuvotteluilta toivomme nopeita tuloksia siviiliväestön suojaamiseksi. Pariisissa marraskuussa 2015 tehdyt terrori-iskut ovat tuoneet Isisin uhan myös Eurooppaan. Ranska esitti EU:n jäsenmaille avunpyynnön Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeen 42.7 mukaisesti. Vihreiden mielestä on oikein, että Suomi osaltaan vastaa myönteisesti tähän Ranskan esittämään avunpyyntöön. Lissabonin sopimuksen keskinäisen avun-annon lausekkeeseen on nyt ensimmäistä kertaa vedottu. Tämä on osa eurooppalaisen turvallisuuden rakentamisesta.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-03-09T14:45:38,2016-03-09T14:47:47,Tarkistettu,1.1 2016_21_29,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pakolaisten suuri määrä on poikkeuksellisen konkreettisella tavalla osoittanut sen, mistä rauhanliike ja kehitysyhteistyöjärjestöt vuosikymmenten ajan ovat puhuneet: Suomi ei elä erityksessä. Jännittynyt tilanne Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Saharan eteläpuolella näkyy arjessa myös täällä. Suomella on tärkeä tehtävä ja vastuu edistää ihmisoikeuksia, rauhaa ja demokratiaa myös maan rajojen ulkopuolella. Kauniita periaatteita on kuitenkin helpompaa lausua ääneen kuin johdonmukaisesti soveltaa ulkopolitiikan perustana. Sota Irakissa ja Syyriassa on surullinen esimerkki siitä, miten alueellisen valtakamppailun ja taloudellisten intressien asettaminen etusijalle johtaa konfliktien pitkittymiseen ja monimutkaistumiseen. Valtioneuvoston selonteossa Suomen osallistumisen laajentamista perustellaan Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeella. Tällä vastataan sekä Ranskan esittämään tukipyyntöön että Yhdysvaltojen esittämään pyyntöön lisätuesta Daeshin vastaisessa taistelussa. Vasemmistoliitto näkee Suomen vahvuudet rauhanturvaamisessa YK-operaatioissa, rauhanvälityksessä ja siviilikriisinhallinnassa, ja painotamme, että jokaisella maalla tulee olla oikeus päättää annettavan tuen muodosta. Haluamme sotilaallisen avunannon sijaan, että Suomi on mukana kansainvälisessä terrorismin vastaisessa yhteistyössä erityisesti poliisitoiminnan ja rikostorjunnan alalla. Kun osallistumisesta Irakin koulutusoperaatioon päätettiin, painotimme, että Afganistanin kokemuksista on viisastuttava. Suomalaisten kouluttajien ei tule osallistua taistelutehtäviin. Taistelutoiminta Irakissa on nyt keskittynyt rintamalinjan välittömään läheisyyteen. Siellä riskitaso vaihtelee kohtalaisesta korkeaan ja suurimpana riskinä on ammunta ja epäsuora tuli. Selonteossa todetaan, että koulutusoperaation laajentaminen tarkoittaa, että suomalainen osasto jatkossa tukisi Kurdistanin turvallisuusjoukkoja prikaati- ja pataljoonatasolla nykyisen koulutusalueen ulkopuolella mutta rintamalinjan takana. Haluan nyt kysyä ministereiltä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa tämän operaation riskitason ja luonteen osalta. Onko mahdollista, että jatkossa annetaan tukea taistelutoiminta-alueella? Arvoisa puhemies! Irakin Kurdistanin peshmerga-joukkojen kouluttaminen on ollut Suomelta tapa tukea paikallisia joukkoja, jotka taistelevat Daeshia vastaan. Valitettavasti tätä periaatetta ei ole sovellettu johdonmukaisesti. Syyrian kurdialueiden puolustusyksiköt ovat taistelleet kaikkia muita maajoukkoja menestyksekkäämmin Daeshia vastaan. Ne ovat vapauttaneet useita Daeshin hallinnassa olleita strategisesti tärkeitä kaupunkeja, kyliä ja huoltoreittejä. Yhdysvallat ja Venäjä ovat tukeneet YPG:n joukkoja ilmaiskuilla. Sen sijaan Nato-maa Turkki käy sotaa Syyrian kurdien autonomista demokratiahanketta vastaan tukemalla Syyriassa toimivia salafi-jihadistiorganisaatioita sekä tulittamalla kurdijoukkoja Syyrian puolella. Myös tilanne Turkin sisällä on huonontunut merkittävästi. Rauhanprosessi Turkin ja kurdien välillä keskeytyi heinäkuussa, ja hallitus on määrännyt ulkonaliikkumiskieltoja maan kaakkoisosassa. Satoja kurdeja on saanut surmansa, ja jopa kymmenettuhannet perheet ovat joutuneet jättämään kotinsa. Toimittajia, poliittisia päättäjiä ja yliopistotutkijoita on kuulusteltu ja vangittu. Arvoisa puhemies! Suomen kaltainen pieni maa voi rauhanvälityksen ja siviilikriisinhallinnan lisäksi edesauttaa vakautta ja ihmisoikeuksia Lähi-idässä olemalla johdonmukainen ulkopolitiikassaan. Suomi on vienyt asetarvikkeita niin Saudi-Arabiaan kuin Turkkiin. Miten on mahdollista, että Turkin sotapolitiikka maan omilla kurdialueilla ja Syyriassa sekä maan ihmisoikeustilanteen huononeminen eivät ole millään tavalla vaikuttaneet Suomen Turkki-suhteisiin? Vähintä, mitä Suomen ja EU:n on välittömästi tehtävä, on vaatia Turkkia lopettamaan sotatoimet vastapainona jopa 6 miljardin taloudelliselle avustukselle. Muuten me rahoitamme Lähi-idän epävakautta, vaikka samanaikaisesti toisaalta pyrkisimmekin tukemaan rauhan rakentamista kouluttamistoiminnan kautta.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-03-09T14:51:03,2016-03-09T14:56:16,Tarkistettu,1.1 2016_21_30,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Värderade talman! Svenska riksdagsgruppen anser det är bra och solidariskt att Finland fortsätter och stärker sitt deltagande i säkerhetssektorns utbildningssamarbete i Erbil i norra Irak. Det här som en del av Finlands svar på Frankrikes begäran om bistånd med stöd av EU:s klausul om ömsesidigt bistånd. Efter de bestialiska terrordåden i november i fjol i Paris har Frankrike som känt med stöd av Lissabonfördragets artikel 42 sänt de övriga medlemsländerna en hjälpbegäran i kampen mot terrorismen. Till den här delen har Lissabonfördraget inte testats tidigare, och Finland svarade ganska snabbt att den nu aktuella ansvarshöjningen i Erbil ska ses som ett av våra sätt att bidra.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,sv,Stefan Wallin,910,2016-03-09T14:56:20,2016-03-09T14:57:19,Tarkistettu,1.1 2016_21_31,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pariisin terrori-iskut viime syksynä muistuttivat meitä järkyttävällä tavalla siitä, mihin terroristijärjestö Isil pyrkii ja mihin se kykenee. Pelon ja kuoleman levittäminen kaikkialle on islamilaiseksi valtioksi itseään nimittävän terrorijärjestön päämäärä. Vaikka Euroopassa tapahtuvat iskut ja niiden uhka herättivät Suomessa suurta huomiota, on muistettava, missä Isil levittää eniten hävitystä: suuret alueet Syyriassa ja Irakissa ovat edelleen sen hallussa kansainvälisestä operaatiosta huolimatta. Samaan aikaan järjestö on lisännyt vaikutusvaltaansa Libyassa, ja sillä on tukijoita ympäri Lähi-itää, Pohjois-Afrikkaa ja myös Eurooppaa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista Isilin vastaiseen operaatioon. On hyvä, että olemme yhteisessä rintamassa taistelussa terrorismia vastaan. Viime syksynä nähty etenkin irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrän suuri kasvu kertoo siitä, että kaukaisiltakin vaikuttavat sodat ja levottomuudet vaikuttavat myös Suomeen. Emme voi työntää päätämme pensaaseen ja olettaa, että maailman tapahtumat eivät kosketa meitä. Suomen tulee olla valmis omalla panoksellaan vaikuttamaan turvallisemman ja vakaamman tulevaisuuden aikaansaamiseksi. Valtioneuvoston selonteossa tuodaan esille Ranskan avunpyyntö Pariisin terrori-iskujen johdosta. Lissabonin sopimuksen avunantolauseke on maallemme tärkeä. Suomen tulee antaa muille jäsenvaltioille apua pyydettäessä, koska myös me saatamme joskus olla avun tarpeessa. Euroopan maiden vakava suhtautuminen avunantovelvoitteeseen parantaa myös omaa turvallisuuttamme. Suomen osallistumisen jatkaminen ja operaation vahvuuden lisääminen Irakissa on hyvä tapa vastata Ranskan avunpyyntöön. Lissabonin sopimuksen sisältöön ei tule kuitenkaan suhtautua epärealistisesti. Avunantolauseke ei tarkoita sitä, että meillä olisi turvatakuut kaikkia ulkoisia uhkia vastaan. Omasta uskottavasta puolustuskyvystä huolehtiminen ja sotilaallisen yhteistyön lisääminen kumppanimaidemme kanssa on yhtä tärkeää kuin ennenkin. Arvoisa puhemies! Päätökseen sisältyy riskejä, joista on syytä avoimesti keskustella. Suomalaiset sotilaat toimivat muutaman kymmenen kilometrin päässä rintamalinjasta, ja itsemurhaiskut ovat mahdollisia koulutustukikohtien ulkopuolella. Isil on uhannut kaikkia sitä vastaan taistelevia maita terrori-iskuilla. Suomesta on lähtenyt henkilöitä taistelemaan terrorijärjestön riveissä. Taistelijoita on myös palannut, ja Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden joukossa on yksittäisiä henkilöitä, joita epäillään taisteluihin osallistumisesta ja sotarikoksista Irakissa. Uhkailut eivät saa vaikuttaa päätöksentekoomme. Uhkakuvat tulee kuitenkin huomioida ja varautua niihin erityisesti vahvistamalla maamme sisäisen turvallisuuden valmiuksia. Turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön osallistuminen ja operaation vahvistaminen Irakissa tuo lisäkustannuksia, vaikka suuri osa voidaan kattaa olemassa olevien määrärahojen puitteissa. Operaatioon osallistuminen kuitenkin lisää osaamistamme ja auttaa kehittämään omaa puolustuskykyämme, ja mielestämme kustannukset ovat pienet suhteutettuina siitä saatavaan hyötyyn. Sotilaallisten toimien lisäksi alueella tarvitaan kehitysyhteistyötä ja humanitääristä apua. Isililtä vallatuilla alueilla on haasteena jälleenrakentaminen ja uudelleenasuttaminen. Eduskuntaryhmämme kannustaa selvittämään mahdollisuudet EU:n siviilikriisihallintaoperaatioon Irakin alueella. Näissä keskusteluissa on syytä pitää esillä myös tarvetta turvapaikanhakijoiden takaisinottosopimuksista niin kahdenvälisesti kuin EU-tasollakin. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä antaa tukensa terrorismin vastaiselle yhteistoiminnalle ja Suomen osallistumisen jatkamiselle ja vahvistamiselle Irakissa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-03-09T15:01:34,2016-03-09T15:06:42,Tarkistettu,1.1 2016_21_32,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Tässä kuulimme ryhmäpuheenvuorot, ja nyt on mahdollisuus ministereillä kommentoida näitä puheita ensiksi. Pääministeri Sipilä, olkaa hyvä, 5 minuuttia, ja sitten kaksi muuta ministeriä, ja sen jälkeen aloitamme sitten debatin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_21_33,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ryhmäpuhujille varsin yksituumaisesta viestistä. Me totesimme jo hallitusohjelmassa, että Euroopan unioni on Suomelle tärkeä turvallisuusyhteisö. Senkin vuoksi Suomi kannattaa EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista. Peräänkuulutimme hallitusohjelmassa myös sitä, että unionilla tulee olla terrorismin, kansainvälisen rikollisuuden ja hybridiuhkien torjumiseksi yhteisiä keinoja. Totesimme, että Euroopan unionin ulkopoliittinen yhtenäisyys on keskeistä myös sen kansainvälisen vaikutusvallan kannalta. Valtiopäivien avauskeskustelussa totesin: ""Emme totisesti elä enää lintukodossa. Meidän on oltava entistä paremmin hereillä ja tehtävä entistäkin aktiivisempaa ulkopolitiikkaa."" Näistä kahdesta asiasta on nyt kyse, kun suunnittelemme Suomen osallistumisen jatkamista ja vahvistamista turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Pohjois-Irakin Erbilissä. Yhtäältä on kyse Suomen aktiivisesta ulkopolitiikasta muuttuvassa toimintaympäristössämme. Meidän on oltava mukana meitä koskettavien asioiden syiden ja seurausten hoidossa. Toisaalta kyse on eurooppalaisesta vastuunkannosta ja eurooppalaisesta turvallisuusyhteisöstä. Emme tee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme yksin emmekä tyhjiössä. Pariisin terroristi-iskut 13. päivä marraskuuta viime vuonna muuttivat Eurooppaa monella tavalla. Ne olivat isku myös demokraattisia ja avoimia yhteiskuntiamme vastaan. Oli hyvin merkityksellistä, että EU-maat vastasivat Ranskan avunpyyntöön nopeasti yhtenä rintamana, Suomi ensimmäisten joukossa. Yhteinen vastaus Ranskan avunpyyntöön osoitti, että yhteistyön henkeä Euroopasta tiukan paikan tullen löytyy. Tätä vuosikymmenten aikana rakennettua henkeä meidän on tärkeä vaalia juuri näinä aikoina. Ranskan vetoaminen Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeeseen oli tärkeä muistutus siitä, että tuo lauseke todellakin toimii. Suomen kannalta tämä on merkittävä asia. Se tarkoittaa yhtäältä sitä, että Suomi on sitoutunut antamaan apua toisille EU-maille, jos tällaista apua meiltä pyydetään. Toisaalta se tarkoittaa sitä, että me voimme odottaa saavamme apua, jos sitä muilta EU-mailta pyydämme. Meidän on tärkeä sisäistää se, että avunantolausekkeeseen voidaan vedota myös vastaisuudessa. Senkin vuoksi on tärkeää, että päivitämme parhaillaan lainsäädäntöämme sellaiseksi, että avun antaminen ja vastaanottaminen on mahdollista. Pariisin terroristi-iskujen takana oli terroristijärjestö Isil. Siksi oli luonnollista, että Ranskan avunpyyntö kohdistui monelta osin juuri Isilin vastaiseen toimintaan. Meille Suomena on luonnollista vastata Ranskan tähän pyyntöön jatkamalla läsnäoloamme Pohjois-Irakin Erbilissä, missä olemme jo läsnä. Pystymme samalla vastaamaan myös Yhdysvaltojen joulukuussa 2015 esittämään pyyntöön lisätuesta Isilin vastaiseen toimintaan. Erbil-operaation jatkamisessa ja vahvistamisessa on kyse Suomen kansainvälisestä vastuunkannosta. Kriisinhallintaosallistumisemme lisäksi annamme tälle alueelle myös merkittävää humanitääristä ja kehitysapua. Ilmoitimme tuoreemmista panostuksistamme Lontoon Syyria-konferenssissa helmikuun alussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-09T15:06:53,2016-03-09T15:11:12,Tarkistettu,1.1 2016_21_34,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Sitten ulkoasiainministeri Soini, olkaa hyvä. Riittääkö 2 minuuttia? (Timo Soini: Kyllä mieluummin 5!) — Selvä. Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_21_35,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Muutama havainto ja vastauksia kysymyksiin. Eli mistä nyt on sitten kysymys, kun puhutaan koulutustehtävistä sekä neuvonantotehtävistä? Silloin, kun on kysymys koulutustehtävistä, Suomen osasto antaa Erbilin koulutuskeskuksessa Kurdistanin peshmerga-taistelijoille koulutusta sotilaan perustaidoista joukkuetasolle asti sekä kouluttaa pataljoonan esikuntaa. Neuvonantotehtävät: suomalainen osasto tukisi Kurdistanin turvallisuusjoukkojen prikaati- ja pataljoonatasojen esikuntia, ja neuvonantotoiminta tapahtuu osin Pohjois-Irakin ja Kurdistanin alueen ulkopuolella mutta kuitenkin rintamalinjojen takana. Missä seurassa Suomi on, kun se täällä on? Suomen lisäksi tämän operaation koulutus- ja neuvontatoimintaan osallistuvat Ranska, Kanada, Iso-Britannia, Saksa, Norja, Tanska, Yhdysvallat, Alankomaat, Belgia, Italia, Espanja, Portugali, Unkari, Australia, Uusi-Seelanti ja Ruotsi. Olemme siis oikeassa viiteryhmässä. Sitten, arvoisa rouva puhemies, hieman tästä Isilin vastaisesta yhteenliittymästä, mikä se on ja mitä toimintaa sillä on. Eli tämä asia tulee kauempaa. Tämä perustuu itsessään YK:n turvallisuusneuvoston elokuussa 2014 hyväksymään päätöslauselmaan. Siinä pyydettiin YK:n jäsenmaita ryhtymään toimiin, joilla vastustetaan Isilin toimintaa. Tällä toiminnalla on siis YK:n hyväksyntä. Ja syyskuussa 2014 maat käynnistivät kansainvälisen yhteistyön Isilin vastaisen toiminnan koordinoimiseksi ja tehostamiseksi. Pariisin terrori-iskujen jälkeen turvallisuusneuvosto antoi niin ikään päätöslauselman tavoitteena vahvistaa terrorismin vastaisia toimia. Tässä yhteenliittymässä on mukana yli 60 maata, kaikki EU-maat ja kaikki Pohjoismaat. Suomi osallistuu myös tähän. Arvoisa rouva puhemies! Sitten muutamassa puheenvuorossa pohdiskeltiin sitä, miksi vedottiin keskinäisen avunannon lausekkeeseen eikä yhteisvastuulausekkeeseen. Käsitykseni mukaan Ranska turvautui avunantolausekkeeseen, koska se toivoi apua nimenomaan maan ulkopuolella — Ranska totesi olevansa sodassa — ja yhteisvastuulauseke puolestaan tähtää maan sisäisten valmiuksien tukemiseen terroristi-iskun seurauksena. Lissabonin sopimuksen voimaantulon yhteydessä avunantolausekkeen tulkittiin tarkoittavan sotilaallista tukea jäsenmaalle, joka lausekkeen aktivoi. Nyt uhkakuvat ovat moninkertaistuneet tai moninaistuneet ja samoin käsitys mahdollisen avun muodoista. Ranskan päätös osoittaa, että aktivointi perustuu viime kädessä tapauskohtaiseen harkintaan, jossa huomioidaan myös poliittiset ja sotilaalliset näkökohdat. Näin ikään voidaan todeta, että se, kumpaan vedotaan, riippuu tilanteesta. Jokainen kriisitilanne ja kansalliset tarpeet arvioidaan erikseen. Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi hieman siitä päätöksenteosta ja sen nopeudesta ja prosessista. Eli TP-UTVA käsitteli tätä Ranskan pyyntöä joulukuun 11. päivä ja linjasi, että Suomi tarjoutuu jatkamaan ja laajentamaan osallistumistaan Pohjois-Irakin koulutusoperaatioihin, pyrkii laajentamaan osallistumistaan UNIFIL-operaatioon ja sitten selvitetään mahdollisuuksia niin sanotun Malin operaatiotunnin jälkeen. Sitten niin ikään Suomi luovutti jo joulukuussa Ranskalle 24 lentotuntia Suomen kiintiöstä yhteisessä SAC-lentokuljetuspoolissa. Eli toimenpiteet alkoivat välittömästi. Ei voi sanoa, että vasta nyt ollaan liikkeellä. Liikkeellä ollaan oltu alusta asti. Ehkä tämä riittää tässä vaiheessa. Uskon, että tulee viljalti muita kysymyksiä, niin että palataan niihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-03-09T15:11:17,2016-03-09T15:16:12,Tarkistettu,1.1 2016_21_36,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan, se on tämän hallituksen linja. Taloudellinen tilanne on vaikea, mutta Suomi kantaa vastuutaan, voi sanoa, kokoaan suuremmalla tavalla jatkamalla tässä OIR-operaatiossa ja laajentamalla osallistumistaan. Samalla vastaamme myönteisesti Ranskan avunpyyntöön, samoin Yhdysvaltain pyyntöön, kuten pääministeri edellä totesi. Arvoisa puhemies! Voimankäytöstä pari sanaa. Suomalaiset eivät siis osallistu taisteluihin vaan kouluttavat ja antavat neuvoja. Voimaa suomalaiset saavat käyttää ainoastaan itsepuolustukseen ja hätävarjeluun. Turvallisuustilanne Irakissa vaihtelee. Pohjois-Irakin Kurdistanissa, jossa suomalaiset kouluttajat siis ovat, turvallisuustilanne on kaksijakoinen: rintamalinjalla uhkataso vaihtelee kohtalaisesta korkeaan, ja rintamalinjan takana väestö elää suhteellisen normaalia elämää. Terrori-iskujen vaara on kuitenkin aina olemassa, niinhän on esimerkiksi Afganistanin operaatiossa ollut ja on edelleen. Suomalaisten joukkojen turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Liikkuminen tukikohtien ulkopuolella tapahtuu panssaroiduilla ajoneuvoilla, ja sotilaidemme henkilökohtainen varustus on parasta saatavilla olevaa. Myös kemiallisten taisteluaineiden käyttö on huomioitu, mutta ei käy kiistäminen, että aina on vaara olemassa. Arvoisa puhemies! Kiitos rakentavista ryhmäpuheenvuoroista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-03-09T15:16:14,2016-03-09T15:17:52,Tarkistettu,1.1 2016_21_37,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat osallistua debattikeskusteluun, nousemaan seisomaan ja varaamaan minuutin mittaisen puheenvuoron painamalla V-painiketta. Ja perinteiseen tapaan otan ensiksi nämä henkilöt, jotka ovat pitäneet ryhmäpuheenvuoroja, ja sitten mennään ulkoasiainvaliokunnan jäseniin. (Ilkka Kanerva: Missä on puolustusvaliokunta?) Ensiksi sieltä edustaja Kaikkonen. — Tulee myöskin puolustusvaliokunta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_21_38,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli merkille pantavaa ja hyvä kuulla, että tälle hankkeelle on tukea yli puoluekentän rajojen. On tärkeää, että meillä keskeisimpiin kysymyksiin löytyy yhteistä näkemystä. Arvoisa puhemies! Tässähän tulee mielenkiintoinen kysymys eteen kesällä, jos Iso-Britannia päättää lähteä Euroopan unionista, mitä en toivo. Se voi nostaa keskusteluun myöskin Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämistä aivan uusille kierroksille, mutta toivottavasti siihen ei Ison-Britannian eron takia jouduta. Muutoin keskustelua on syytä jatkaa. Arvoisa puhemies! Yksi kysymys. Tässä ministeri Soini otti esille vielä tämän harkinnan sen suhteen, mennäänkö Libanoniin, vahvistetaanko sitä osallistumista — siellähän ollaan jo — kontra Malin osallistuminen. Otin tuossa omassa puheessani kantaa Libanonin puolesta. Se tuntuisi luontevalta vaihtoehdolta: meillä on nyt jo väkevä, iso osallistuminen ja hyvä osaaminen siellä, ja suomalaisten ammattitaitoon siellä luotetaan vahvasti. Mikä on nyt ajatus edetä tässä asiassa? Kuinka pian tässä tehdään valintaa ja millä kriteereillä tehdään (Puhemies koputtaa) valintaa, vai onko molempiin meno mahdollinen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-03-09T15:18:14,2016-03-09T15:19:31,Tarkistettu,1.1 2016_21_39,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,Pidetään minuutin mittaisia puheenvuoroja.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_21_40,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämän lisäksi haluaisin todeta, että pieni maamme osallistuu Pohjois-Irakin operaation lisäksi 11 kriisinhallintaoperaatioon: on kysymyksessä Lähi-itä, Afganistan, Balkanin maat ja Afrikka. Mielestäni on erittäin tärkeätä, että näin tullaan tekemään. On myös tärkeätä todeta sotilaiden puolustuksesta, että he voivat käyttää sitä niin sanottua itsepuolustusmenetelmää eli voimankäyttöä juuri itsepuolustukseen, muutenhan se ei ole sitten soveliasta. Haluaisin kysyä myös, kun tätä tulevaa hallituksen lakiluonnosesitelmää olen hiukan tutkinut: Siellä myös mahdollistettaisiin sotilaallisen avun antaminen ulkomaille, ja laki vahvistaisi Suomen asemaa turvallisuuspoliittisena toimijana ja mahdollistaisi keskinäisen avunantolausekkeen soveltamisen täysimittaisena. Että jos tähän saataisiin jonkinlaista selkoa, että onko näin, että (Puhemies koputtaa) tulevaisuus näyttää tältä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-03-09T15:19:34,2016-03-09T15:20:49,Tarkistettu,1.1 2016_21_41,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisten kouluttajien turvallisuus on automaattisesti asia, josta ei tule missään olosuhteissa tinkiä, ja nyt neuvonantotoimintaan osallistumisen myötähän toiminnasta tulee liikkuvampaa, eli kaluston ja toimintatavan tulee vastata uuteen tilanteeseen. Puolustusministeri omassa puheenvuorossaan jo tätä aihepiiriä sivusi, mutta vielä varmistaisin, että onhan tehty rehellinen riskiarvio ja huomioidaanhan uusi tilanne omasuojauksessa. Sitten toinen asia liittyy voimankäyttösääntöihin. Koulutuksiin osallistuvilla mailla ei ole yhteisiä voimankäyttösääntöjä, vaan yksittäiset maat antavat joukoilleen omat voimankäyttösäännöt. Onko tämä aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia nyt kuluneen vuoden aikana? Kolmas kysymys liittyy vierastaistelijoihin. Suomesta on lähtenyt useita kymmeniä ihmisiä taistelemaan Isilin riveihin, mikä sinänsä on jo aivan käsittämätön asia, ja heitä on palannut Suomeen muutama kymmenen. On myös käsittämätön asia, että vapaaehtoisesti Suomesta Isilin riveihin taistelemaan lähtevät ihmiset voivat ylipäätään (Puhemies koputtaa) palata Suomeen. Missä nämä henkilöt tällä hetkellä ovat, (Puhemies koputtaa) ja mikä on rangaistus tästä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-03-09T15:20:50,2016-03-09T15:21:59,Tarkistettu,1.1 2016_21_42,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen iloinen siitä, että on yksimielisyys kansainvälisen kriisinhallinnan merkityksestä, se ymmärretään kaikkien puolueiden osalta. On hienoa, että myöskin Euroopan unioni nähdään tämmöisenä turvallisuusyhteisönä. Ehkä voi sanoa, että missä EU, siellä ratkaisu, ja sitä linjaa on varmaan hyvä jatkaa. Nyt tämmöinen konkreettinen kysymys tähän, mitä jo hieman tuossa puheessanikin mietin: kun kerran budjetissa ja kehyksissä ei ole varattu näihin semmoista määrää rahoitusta kuin aikaisemmin, niin onko sitten ajatus, kun näitä nyt on jo luvattu tämä ja se muutama muu operaatio, että on tulossa nyt välittömästi samanaikaisesti sitten lisäbudjetti, koska niitä euromääriä kun katsoo, jotka tällä hetkellä ovat sekä puolustusministeriön puolella että ulkoministeriön puolella, niin siellä ei ole tähän rahoitusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-03-09T15:22:00,2016-03-09T15:22:58,Tarkistettu,1.1 2016_21_43,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olisin myöskin ihan ilman sarvia ja hampaita kiittänyt ulkoministeriä ja puolustusministeriä hyvin rakentavasta ajattelutavasta suhteessa siihen, mitä EU:sta nyt voidaan saada tässä tilanteessa irti ja miten tätä EU-yhteistyötä turvallisuus- ja ulkopolitiikassa voidaan jatkaa. Mielestäni Suomen suuri linja tässä säilyy. Kun emme ole sotilasliiton jäsen, niin meidän täytyy etsiä niitä yhteistyömuotoja, joita on löydettävissä, ja tämä Ranskan avunpyyntö yhden tien tähän on tarjonnut. Olisin silti ehkä problematisoinut juuri sitä, onko kaikissa tilanteissa tämä 42.7 artikla se oikea. Meidän pitäisi ehkä miettiä myöskin, että jos tulee joku muukin jäsenmaa, joka voi joskus tarvita apua ja käyttää tätä artiklaa 222 — ja silloin EU:n neuvosto pitää mobilisoida ja komissio pitää mobilisoida — niin miten silloin edetään. Mielestäni olisi hyvä, että tätä keskustelua myös vietäisiin eteenpäin ja nyt jo varauduttaisiin näihin eri avunpyynnön muotoihin, joita myöskin Euroopan unionin jäsenmailta voi tulla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-03-09T15:22:59,2016-03-09T15:24:03,Tarkistettu,1.1 2016_21_44,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä kaikissa puheenvuoroissa painotettiin Daeshin vastaisen taistelun sekä muuttoliikkeen syihin puuttumisen tärkeyttä, ja palaan siksi vielä tähän Turkin rooliin. Minulla itselläni oli mahdollisuus vierailla Kaakkois-Turkissa noin kolme viikkoa sitten, ja näin siellä itse, miten merkittävästi tämä sisäpoliittinen tilanne Turkissa on huonontunut. Kaakkoisosassa on käytännössä sisällissota käynnissä, ja sen lisäksi Turkki on myös syyllistynyt näihin sotatoimiin Pohjois-Syyrian puolelle, joten haluan vielä kysyä: miten Suomi EU:ssa aikoo toimia, jotta Turkki saadaan lopettamaan sotatoimensa? Mielestäni ei ole perusteltua antaa tukea pakolaistilanteen hoitamiseksi sellaiselle valtiolle, joka omilla toimillaan lisää pakolaisuutta ja lisää epävakautta Lähi-idässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-03-09T15:24:04,2016-03-09T15:24:56,Tarkistettu,1.1 2016_21_45,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Daesh ei ole todellakaan mikä tahansa terrorijärjestö, vaan se on järjestö, joka todistettavasti pystyy sellaisiin julmuuksiin ja raakuuksiin, joita on harvoin nähty. Tämä tosiasia tekee varmaan myöskin tavallaan tästä koulutusoperaatiosta hieman erilaisen. Daesh kykenee suunnittelemaan ja myöskin toteuttamaan sekä konventionaalisia että epäsymmetrisiä operaatioita, iskuja. Sen johtamisrakenteet ovat varsin kehitettyjä ja joukot ovat hyvin koulutettuja. Miten hallitus tai joku ministereistä arvioi tähän operaatioon liittyviä riskejä — vähän niin kuin edustaja Pelkonen äsken myöskin peräänkuulutti tätä samaa — ja millä tavalla näitä osallistuvia suomalaisia on valmennettu ja koulutettu nimenomaan tätä operaatiota, tätä tehtävää, tätä haastavaa maastoa ajatellen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-03-09T15:24:58,2016-03-09T15:25:59,Tarkistettu,1.1 2016_21_46,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä keskustelusta voi havaita, että te, arvoisat ministerit, olette saamassa vahvan tuen tälle selonteolle ja esitykselle operaation vahvistamisesta Irakissa. Tässä selonteossa ja muutamissa ryhmäpuheenvuoroissa sivuttiin kysymystä takaisinottosopimuksista näiden turvapaikanhakijoiden suhteen, joista todellakin Irakista suuri osa on Suomeenkin tullut. Kysyisin nyt ulkoministeri Soinilta: Mikä on tilanne näissä kahdenvälisissä neuvotteluissa Irakin kanssa takaisinottosopimuksen saamisesta? Kenen vastuulla, kenen johdolla näitä neuvotteluita käydään? Onko mitään toiveita, että Euroopan unioni olisi aktiivinen unionitasolla saamaan takaisinottosopimusta? Kysyn myös: onko kytketty keskusteluun kehitysyhteistyöstä ja humanitäärisestä avusta Irakin kanssa tätä takaisinottosopimusneuvottelua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-03-09T15:25:59,2016-03-09T15:27:16,Tarkistettu,1.1 2016_21_47,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä poikkeuksellisen olennaista on nähdä läpi eduskunnan oleva vankka yksimielisyys. (Eduskunnasta: Kyllä!) Tässä asiassa ehkä ydin tavallaan on se, miten Suomi voi antaa apua, mutta samalla voi miettiä myös avun vastaanottamisen mahdollisuutta. Se muodostaa mielestäni ytimen. Sanon neljä lyhyttä näkökohtaa, jotka pitää pitää mielessä nyt ja huomenna. Ensimmäinen on se, että vaikka on kysymyksessä laajan turvallisuuden operaatio, niin sotilaallisen kyvykkyyden ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää myös laajan turvallisuuden kyseessä ollen. Toinen on se, että Suomen täytyy olla poikkeuksellisen pätevä maa sotilas- ja siviilikriisihallinnan kysymyksissä läpi aikojen. Kolmas on se, että aktiivinen rauhanvälitys kuuluu mitä luontevimmalla tavalla suomalaisen ulkopolitiikan peruspiirteisiin. Neljäs on se, että me emme saa unohtaa kehitysyhteistyötä. (Seppo Kääriäinen: Hyvä tiivistys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-03-09T15:27:17,2016-03-09T15:28:26,Tarkistettu,1.1 2016_21_48,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä Pohjois-Irakin operaatio on erittäin tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on se keskustelu, jota täällä nyt käydään tämän taustoista ja sen kytköksistä. Muistan hyvin, kuinka joitakin vuosia sitten vielä naureskeltiin EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle: sehän ei ole mitään eikä anna minkäännäköistä turvaa, kun muun muassa tasavallan presidentti muistutti tästä asiasta. No, nyt kello soi vähän toisessa sävyssä tällä hetkellä, kun on nähty, että sillä on relevanssia ja Euroopan unionilla on myöskin mahdollisuuksia auttaa turvapolitiikassa. Euroopan unionilla ei ole armeijaa, mutta sen jäsenmailla on. Suomelle Natoon kuulumattomana maana tämä on äärettömän tärkeä prosessi, joka on nyt meneillään, että me saamme vahvistetuksi tätä kautta Suomen turvallisuuspolitiikan jalustaa. Se vahvistaa myöskin meidän transatlanttista suhdetta. Kysyn ministereiltä: miten teidän mielestänne pitäisi kehittää nyt tästä eteenpäin Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? Siellähän on globaali strategia nyt työn alla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-03-09T15:28:28,2016-03-09T15:29:43,Tarkistettu,1.1 2016_21_49,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Onhan se erikoisen myönteistä, että näin laaja tuki, käytännössä sataprosenttinen tuki, on nyt osoitettu täällä keskustelussa tälle Erbil-operaatiolle. Osittain se varmaan johtuu Isisin julmuuksista, jotka ovat herättäneet kaikki näkemään, että eihän se näin voi sentään olla tämä elämä täällä maailmassa. Kun tähän Erbil-operaatioon aikanaan lähdettiin, niin turvallisuus puhutti erittäin voimakkaasti. Syystä puhuttikin. Nyt kun on laajennuksesta kysymys ja tulee tämä neuvonantajan rooli tähän lisää, niin tämä turvallisuus on vieläkin polttavampi haaste kuin silloin aikoinaan liikkeelle lähdettäessä. Kysytään omasuojan perään ja niin edelleen. Haluan kysyä herra puolustusministeriltä: Miten Suomen sotilaiden voimankäyttösäännöt eroavat muitten siellä olevien sotilaitten säännöistä? Onko siinä olennaisia eroja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-03-09T15:29:44,2016-03-09T15:30:49,Tarkistettu,1.1 2016_21_50,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tässä aikaisemmin on sanottu, on tärkeää, että tästä parlamentista löytyy yhteinen vahva tahto siihen, että Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintatyöhön. Puolustusministeri Niinistö omassa puheenvuorossaan mainitsi, että osallistuminen palvelee sotilaallisen suorituskykymme kehittämistä. Hieno kommentti, varsinkin kun viime kaudella puolustusministeri, silloinen puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, suhtautui huomattavasti nuivemmin tähän kansainväliseen kriisinhallintaan. Ilahduttavaa on myös se, että ulkoministeri Soini näkee Euroopan unionin turvallisuutta vakauttavana toimielimenä, unionina. Missä EU, siellä voi olla myös mahdollisuudet. (Naurua) Kysyn ministereiltä: miten kriisinhallintamäärärahojen taso turvataan tulevina vuosina? Edustaja Paatero tähän jo viittasi. Pitäisikö eduskunnalle antaa laajempi selvitys Suomen osallistumisesta jatkossa kriisinhallintatyöhön?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-03-09T15:30:51,2016-03-09T15:31:55,Tarkistettu,1.1 2016_21_51,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että kaikki yhdessä toimivat Daeshia vastaan. Se on julma, vihamielinen terroristijärjestö. Sen vuoksi jo viime kaudella vasemmisto tuki sitä, että koulutamme näitä peshmerga-joukkoja, kurdeja lähinnä. Kurdit ovat sekä Pohjois-Irakissa että Pohjois-Syyriassa kaikkein vahvin vastavoima Daeshille. Mutta samaan aikaan pitää nähdä se, että EU käy neuvotteluja Turkin kanssa. Turkki, joka on käytännössä sisällissodassa, pommittaa, tappaa kurdeja, pilkkaa ihmisoikeuksia ja pommittaa myös rajojensa ulkopuolella Syyriassa kurdeja, jotka taistelevat Daeshia vastaan. Nyt kysyisinkin ulkoministeri Soinilta: Mikä on Suomen viesti Turkille, ja mikä on EU:n viesti Turkille? Miten EU voi toimia tässä tilanteessa samaan aikaan, kun käydään neuvotteluja rahoituksesta Turkin kanssa, niin että Turkki ei polje ihmisoikeuksia ja pommita kurdeja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-03-09T15:31:58,2016-03-09T15:33:07,Tarkistettu,1.1 2016_21_52,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän kaikkia ministereitä alustuksistaan, jotka olivat hyvin selkeitä ja perusteellisia sen suhteen, että tämä on hyvä ja perusteltu operaatio. Tämä oli oivallinen tapa antaa apua Ranskalle, vapauttaa sen resursseja tai antaa heille mahdollisuus uudelleenohjata resurssejaan terrorismin vastaisessa taistelussa. Tämä antaa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle sisältöä, mikä on myös Suomen kansallisen edun mukaista, kuten ulkoministeri totesi. Avunantovelvoite, se, että se todella tarkoittaa jotain, on meille tervetullut asia. Ja jos tämä nyt on ollut jollekin epäselvää, niin myös perussuomalaiset ovat aina kannattaneet EU:n sellaisia yhteistyömuotoja, jotka ovat meille kansallisen edun mukaisia. Tässä ei ole mitään uutta, ja näin tulee olemaan myös jatkossa. Tämä ei EU:sta liittovaltiota tee vaan vallan keskittäminen. Tämä on siis kansallisen etumme mukainen operaatio, etenkin kun siinä vielä puututaan näihin tällä hetkellä hyvin laajan muuttoliikkeen juurisyihin ja autetaan laajemminkin yleistä rauhallisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-03-09T15:33:08,2016-03-09T15:34:16,Tarkistettu,1.1 2016_21_53,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen rooliin sopii ehdottomasti hyvin osallistuminen kouluttamiseen ja neuvonantoon Irakissa, mutta koska tässäkin operaatiossa on poikkeukselliset riskinsä, kuten täällä on useissa puheenvuoroissa otettu esille, niin minäkin haluaisin kuulla hiukan tarkemmin, miten suomalaisten joukkojen omasuoja on järjestetty ja, kuten edustaja Kääriäinen tuossa viittasi, eroavatko nämä voimankäyttö- ja omasuojasäännökset toisten kansainvälisten joukkojen säännöksistä ja, jos eroavat, aiheuttaako se jotakin ongelmaa tuossa operaatiossa. Toinen kysymys, johon haluaisin saada jonkinlaisen vastauksen, on, että missä vaiheessa valmistuu mahdollisesti hallituksen arvio niistä muista toimista, joista Ranskalle antamamme apu jatkossa koostuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-03-09T15:34:18,2016-03-09T15:35:10,Tarkistettu,1.1 2016_21_54,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomelle todellakin sopii tämä koulutustehtävä ja myöskin neuvonantotehtävä Erbilissä. Mutta niin kuin täällä todella monet ovat nostaneet huolensa siitä, että tuohon operaatioon sisältyy hyvin poikkeuksellisia turvallisuus- ja riskiarvioita, niin myöskin omalta osaltani haluaisin kysyä en pelkästään niitä eroja, mitä suomalaisilla kriisinhallintatehtävissä olevilla sotilailla mahdollisesti on toisten maitten vastaavissa tehtävissä toimiviin, vaan ennen kaikkea sitä, onko jotain sellaista, joka erityisesti saattaa olla esimerkiksi suurempi riski suomalaisille toimia tuolla alueella. Onko näissä voimankäyttösäännöksissä jotain sellaista, joka voi saattaa suomalaisen sotilaan jossakin tilanteessa suureen riskiin? Olisin halunnut kuulla siitä, millä tavalla näihin poikkeuksellisiin olosuhteisiin tullaan näitä kriisinhallintatehtäviin lähteviä kouluttamaan, koska niin kuin täällä on tullut puheenvuoroissa esille, meillä ei todellakaan ole sillä alueella (Puhemies koputtaa) sellaisia toimijoita, jotka noudattaisivat kansainvälisen sodankäynnin sääntöjä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-03-09T15:35:12,2016-03-09T15:36:25,Tarkistettu,1.1 2016_21_55,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Euroopan unioni on turvallisuusyhteisö, ja se on meidän tämän päivän keskustelun kannalta kyllä suuri asia, että se ymmärretään nyt samalla tavalla. Ranska teki suuren palveluksen unionille mutta myös Suomelle, kun se otti käyttöön perussopimuksen lausekkeet. Tämä on kerralla osoittanut, että unionin maat välittävät toisistaan ja ovat valmiita myös auttamaan toisiansa. Haluan kiittää ministeri Soinia erinomaisen selkeästä ja hienosta esiintymisestä. Menisin jopa niin pitkälle, että sanoisin, että tämä oli, ministeri Soini, teidän paras eduskuntapuheenvuoronne, siitä on vaikea ottaa mitään pois. (Hälinää) Siinä myös nähtiin oikein unionin merkitys Suomen turvallisuudelle: että meidän etujen mukaista on vahva, toimiva unioni, jossa jäsenmaat tukevat toisiansa. Tätä linjaa mielelläni olen tukemassa myös jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-09T15:36:27,2016-03-09T15:37:26,Tarkistettu,1.1 2016_21_56,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että yksimielisyys tästä operaatioon osallistumisesta meillä on. Näitä Isisin, Isilin, Daeshin — kuinka nyt halutaankaan sitä nimittää — vastaisia toimia todella tarvitaan. Haluaisin pari kysymystä osoittaa puolustusministerille. Ensinnäkin näistä riskeistä: En niitä nyt toista sen enempää, mutta niitä on olemassa. Jos niihin voitte vastata, kun on aiemmin kysytty. Mutta kysyisin Puolustusvoimien kannalta myöskin. Tietysti ensisijainen tehtävä Puolustusvoimilla on omasta puolustuskyvystä huolehtiminen. Mitä lisäarvoa kansalliseen puolustuskykyyn tämä operaatio tuo, mitä me voimme sieltä saada? Ja lopuksi haluaisin kysyä myös sitä, minkälaisissa koulutustehtävissä tarkalleen ottaen meidän joukkomme tulevat siellä toimimaan ja mikä on osallistuvien joukkojen suhde, paljonko on ammattisotilaita ja paljonko on reserviläisiä mukana tässä operaatiossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-03-09T15:37:29,2016-03-09T15:38:31,Tarkistettu,1.1 2016_21_57,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Irakin koulutusoperaatio on tärkeä asia alueen vakauttamiseksi. Daesh terrorisoi aluetta mutta on kansainvälinen uhka koko maailmalle ja myös Suomelle. 60 vuoden aikana yli 40 000 suomalaista on osallistunut erilaisiin rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtäviin. Täällä on puhuttu omaturvasta, se on tärkeää, mutta aina voi myös sattua se pahin. Haluan kiittää teitä, puolustusministeri Niinistö, siitä, että te myönnätte nyt näille kriisinhallintaveteraaneille veteraanistatuksen. STM:ssä valmistellaan myös kriisinhallintatapaturmalain täydentämistä. Tämän tulee olla aukoton, ja tulee olla varmuus siitä, että hoito pahimmallakin hetkellä täyttyy myös psykosomaattisten oireiden osalta. Kysyisin puolustusministeri Niinistöltä: minkälaisella aikataululla tulemme saamaan tämän kriisinhallintaveteraaniohjelman loppuun ja maaliin niin, että takuu on siitä, että kannamme huolen näistä naisista ja miehistä mutta myös heidän perheistään pahimmalla hetkellä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-09T15:38:32,2016-03-09T15:39:41,Tarkistettu,1.1 2016_21_58,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tulee Lissabonin sopimukseen, keskinäisen avunannon muotoon ja merkitykseen, niin jatkossakin tulee olla niin, että se on aito kahdenvälinen prosessi ja että esimerkiksi Suomella on täysin suvereeni oikeus päättää siitä, mihin se lähtee mukaan. Ja mitä tulee sitten kansallisen lainsäädännön muutoshankkeisiin, niin vasemmistoliiton ryhmä kyllä suhtautuu kielteisesti siihen, että lainsäädäntöä muokattaisiin niin, että se mahdollistaa suomalaisten sotilaitten lähettämisen sotilaallisen voimankäytön tehtäviin ulkomaille. Sitten kaksi asiaa liittyen riskienhallintaan Suomessa ja kohdealueella. Jo viime käsittelykierroksen aikana suojelupoliisi huomautti siitä, että osallistuminen ja Suomen profiloituminen johtaa Suomessa uhkatason merkittävään nousuun. Ja toinen kysymys puolustusministerille: kun täällä on maininta, että A&A-toiminnassa suomalainen osasto tukisi Kurdistanin turvallisuusjoukkojen prikaati- ja pataljoonatason esikuntia Irakin pohjoisosissa, niin tuoko tämä muutoksen nykyiseen tilanteeseen ja vaikuttaako se riskitasoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-03-09T15:39:42,2016-03-09T15:40:53,Tarkistettu,1.1 2016_21_59,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensi sunnuntaina on talvisodan päättymispäivän juhlatilaisuuksia ympäri maata. Suomen itsenäisyys turvattiin, vaikka menetykset olivat kovia. Nöyrä kiitos sotiemme veteraaneille. EU:n avunantovelvoite on Suomen turvallisuutta lisäävä, kuten ulkoministeri Soini totesi. Kansainvälinen vastuu ja sen parantaminen tuli monen ryhmäpuheenvuoron esittäjän puheessa esille, samoin puolustusministerin ja pääministerin. Kysyisin kuitenkin ministereiltä seuraavaa: jos Suomi olisi uhattuna, tulisivatko EU:n Nato-maat yhtä lailla apuun Suomea auttamaan kuin Naton ulkopuolisetkin maat? Ja vielä toinenkin kysymys: Ruotsi on ilmeisesti siirtymässä takaisin yleisen asevelvollisuuden ainakin osittaiseen palauttamiseen. Suomi on onneksi pitänyt asevelvollisuutensa koko ajan. Onko tietoa, mihin suuntaan Ruotsi on kehittämässä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa? Suomi on tehnyt paljon yhteistyötä ruotsalaisten kanssa kansainvälisissä operaatioissa. Jatketaanko samaa linjaa Ruotsissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-03-09T15:40:54,2016-03-09T15:42:00,Tarkistettu,1.1 2016_21_60,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Itse asiassa edustaja Savola otti tärkeän näkökohdan huomioon, että tätä on myös perusteltu sillä, että tämä kehittää ja me olemme siellä myös oppimassa. Sen minä olisin nyt halunnut puolustusministeriltä kysyä, että mitenkä on varmistettu, että tämmöinen oppimisprosessi siellä sitten tapahtuu sen aikana. Onko se henkilökohtaisen osaamistason oppimista, vai ollaanko meillä sitten Puolustusvoimissa ehkä koulutussuuntaakin kehittämässä siihen suuntaan, että meillä Puolustusvoimilla on keskeisemmät mahdollisuudet myös terrorismin vastaisessa sodankäynnissä täällä kotimantereella? Vai mihinkä tämä kaikki hyöty siihen nähden, että ollaan kehittämässä, ollaan oppimassa... Ilmeisesti joku suunnitelma pitää olla, että tämmöinen prosessi sitten todellakin voisi hyödyttää meidän omia Puolustusvoimia ja kyvykkyyttä nimenomaan Suomen maaperällä tapahtuvaan puolustussotilaalliseen toimintaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-09T15:42:02,2016-03-09T15:43:04,Tarkistettu,1.1 2016_21_61,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Haluaisin myöskin kiinnittää huomiota suomalaissotilaiden turvallisuuteen mutta myös heidän perheidensä turvallisuuteen täällä Suomessa. Ja koska uhat ovat tänä päivänä hyvin eri tyyppisiä kuin aiemmin, niin onhan tähän asiaan kiinnitetty huomiota myös silloin, kun operaatiossa toimiminen sotilaan osalta päättyy, että hän ja hänen perheensä Suomessa voivat jatkaa turvallisin mielin elämää? Toinen kysymykseni liittyy siihen, että tuntuu, että länsimaat ovat monesti aika lailla myöhässä, kun näitä terroristi-iskuja tapahtuu. Mikä meidän tietoisuutemme itse asiassa on terroristijärjestöjen suhteen? Isil ei ole suinkaan ainoa: meillä on Hizbollah, Taleban, Boko Haram, monia muita. Ja vaikka saisimme Isilin tuhottua, silti maailmassa on paljon meneillään sellaista, johon länsimaiden ja kansainvälisen yhteisön tulisi vahvemmin reagoida. Kuinka parannamme tietoisuutta Suomessa ja länsimaissa siitä, mitä maailmalla tapahtuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-03-09T15:43:05,2016-03-09T15:44:17,Tarkistettu,1.1 2016_21_62,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kun länsiliittoutuma Yhdysvaltain johdolla kukisti Saddam Husseinin onnistuneesti diktaattorin asemasta Irakissa, tavoitteenahan oli silloin viedä Irakiin demokratiaa diktatuurin tilalle, saada siellä oikeusvaltiorakenteet syntymään ja tuoda kansalaisille sinne menestymisen mahdollisuutta ja kaikkea hyvää ja pysyvä rauhantila. Siinä hankkeessa epäonnistuttiin perin pohjin. Poliittis-uskonnolliset vastakohtaisuudet maassa jäivät elämään ja vahvistuivat oikeastaan entisestään, ja osittain sen seurauksena, että tämä vastakkainasettelu on siellä ollut niin mahdotonta ja asemat ovat vaihtuneet toisiksi, siellä on päässyt tämä Isil-järjestö syntymään. Ääri-islamismi on tarjonnut oikeastaan ainoan vaihtoehdon niille, jotka toivovat jonkinlaista järjestäytynyttä valtiota, kun siellä koko ajan koetaan syvenevää epäoikeudenmukaisuutta. Kysyisin ulkoministeriltä, mitä muita sellaisia hankkeita kansainvälisellä yhteisöllä, Euroopan unionilla tai laajemmin, on vireillä, jotka tähtäävät siihen, että Irakissa yhteiskunta kehittyisi oikeusvaltion suuntaan ja valtiorakenteet kehittyisivät niin, että tarve tällaisille (Puhemies koputtaa) ääri-islamistisille järjestöille vähenisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-03-09T15:44:19,2016-03-09T15:45:31,Tarkistettu,1.1 2016_21_63,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on noussut Turkin rooli keskustelussa, joten ajattelin hieman kommentoida asiaa, Turkin roolia sekä Suomen että EU:n näkökulmasta. Se on todella totta, että Turkissa on paljon ihmisoikeusongelmia: vähemmistöjen kohtelu, sananvapausongelmat, lehdistönvapauden puute, oikeuslaitoksen riippumattomuuden puute. Nämä ovat todella vakavia asioita, ja sulkemalla silmänsä näiltä EU itse asiassa antaa juuri niiden eurooppalaisten arvojen murentua, joista me pidämme kiinni, tai niiden, jotka ovat meille tärkeitä. Minä itse asiassa toivon, että EU ja myös Suomi pitää näistä asioista ääntä. EU näyttää unohtaneen arvonsa pakolaistilanteen pelon vuoksi. Itse asiassa kiinnostava juttu on myös se — minä kävin pari viikkoa sitten myös Turkin kurdialueella — että Turkin kurdien ja Syyrian kurdien välit eivät olleet kauhean lämpimät Irakin kur-dien kanssa. (Puhemies koputtaa) Osaavatko ministerit ottaa tähän kantaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-03-09T15:45:32,2016-03-09T15:46:41,Tarkistettu,1.1 2016_21_64,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Myönnän vielä kuusi vastauspuheenvuoroa, ja sen jälkeen ministereitten vastaukset. Nämä kuusi henkilöä ovat edustajat Elo, Haavisto, Pelkonen, Lindtman, Räsänen Päivi ja Kivelä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_21_65,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Katson, että tämä Suomen tekemä yhteistyö on suorastaan kunniatehtävä länsimaisten arvojemme ja eurooppalaisen ystävämme Ranskan puolustamiseksi ja tueksi. Isis on käärmeen pää, joka on katkaistava, jos haluamme ehkäistä terrori-iskuja Euroopassa. Kävin viime viikolla Yhdysvalloissa ja siellä keskustelin usean kongressiedustajan kanssa ja sain myös kuulla eri puolueiden presidenttiehdokkaita, ja on selvää, että Yhdysvallat on sitoutunut terrorismin vastaiseen taisteluun, mutta siellä huoli tuntui olevan, onko Eurooppa yhtä sitoutunut ja pystyykö Eurooppa turvaamaan rajansa ja lähialueillaan tätä tilannetta hoitamaan. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä, ulkoministeri Timo Soinilta, miten Suomi aikoo edistää tai pystyy edistämään sotilaallisesti liittoutumattomana maana transatlanttisia suhteita, jotta Yhdysvaltain kaltainen maa mahdollisimman voimallisesti olisi tässä projektissa mukana, koska kyllä terrorismin vastaiseen taisteluun tarvitaan myös Yhdysvaltain sotilaallista voimaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-03-09T15:46:51,2016-03-09T15:47:55,Tarkistettu,1.1 2016_21_66,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olisin kiinnittänyt vielä huomiota samaan asiaan kuin edustaja Kantola. Sen jälkeen kun Isis toivottavasti on voitettu, niin valitettavasti Irakin tai Syyriankaan ongelmat eivät ole ohi. Tietyllä tavalla epäonnistuimme siinä, mitä yritimme vuoden 2003 Saddam Husseinin kaatumisen jälkeen. Irak on entistä jakaantuneempi etnisiin, uskonnollisiin ryhmiin. Olisin vähän peräänkuuluttanut tätä suurta suunnitelmaa tämän operaation takana. Nyt tuemme peshmerga-joukkoja pohjoisosassa, tuemme tavallaan puoliautonomista Irakin Kurdistania, ja tietysti pahimmassa tapauksessahan Irak tulee sitten jakautumaan eri alueisiin eli ei saa tätä yhtenäistä hallintoa kuntoon. Mitkä olisivat ne toimet, joilla voitaisiin koko Irakia auttaa kestävän kehityksen suuntaan ja tulemaan maaksi, jossa kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan? Olisi tärkeätä, että tässä takana olisi myös tämä iso visio Irakista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-03-09T15:47:57,2016-03-09T15:48:56,Tarkistettu,1.1 2016_21_67,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen nosti jo esiin tämän kansallisen kriisinhallintaveteraaniohjelman, ja minäkin olisin kysynyt, mikä tilanne tällä hetkellä tuon ohjelman suhteen on. Toinen asia liittyy pohjoismaiseen yhteistyöhön. Sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissahan Suomelle usein luontevimpia yhteistyökumppaneita ovat nimenomaan muut Pohjoismaat, esimerkiksi yhteistyö logistiikan osalta on edullisempaa muiden Pohjoismaiden kanssa, ja olisin ministereiltä tiedustellut, onko tämän Suomen operaation jatkoa koordinoitu millään tavalla muiden Pohjoismaiden kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-03-09T15:48:57,2016-03-09T15:49:32,Tarkistettu,1.1 2016_21_68,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin on niin, niin kuin puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Kari totesi: Lyhyessä ajassa on Suomen eduskunnassa tapahtunut muutos. Kun lähdimme tähän Erbil-operaatioon, niin keskustelu vuoden takaisesta on kyllä muuttunut tässä salissa paljon positiivisempaan suuntaan. Toinen huomio on se, mistä on syytä antaa hallitukselle tunnustus, että hallitus nyt vallan poikkeaa tästä hallitusohjelmaan tehdystä kirjauksesta — vetäytyminen näistä kriisinhallintaoperaatioista oli epärealistinen. Toistan sen kysymyksen, jonka edustaja Paatero täällä esitti. Me annamme tuen tälle uudelle linjaukselle ja kysymme: miten tämä rahoitus on aiottu hoitaa? Tärkeintä on, että se hoidetaan. Kolmas on sitten kyllä merkittävä: miesmuistiin tässä salissa ei ole ollut näin yhtenäistä näkemystä siitä, miten (Puhemies koputtaa) EU:n yhtä tärkeätä ulottuvuutta kehitetään, ja tässä mielessä ulkoministeri Soinin puhe (Puhemies: Aika!) oli merkittävä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-03-09T15:49:34,2016-03-09T15:50:44,Tarkistettu,1.1 2016_21_69,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustajien Arhinmäki, Andersson ja Yanar huoli Turkin toiminnasta on kyllä mielestäni erittäin aiheellinen, ja on huolestuttavaa, jos nyt katsotaan läpi sormien Turkin harjoittamia yhä pahenevia ihmisoikeusloukkauksia, sanan- ja uskonnonvapauden rajoittamista, vähemmistöjen oikeuksien rajoittamista, kun turvapaikka- ja pakolaispolitiikassa haetaan yhteistyötä EU:n ja Turkin välillä. Kyllä mielestäni on mahdotonta tässä tilanteessa tukea Turkin pyrkimyksiä kohti EU-jäsenyysneuvotteluja. Siinä voisi käydä niin, että kun lähdetään sutta pakoon, niin karhu tulee vastaan, eli ongelmat vain pahenisivat. Kysyn: mikä on Suomen hallituksen näkemys, miten pääministeri tai ulkoministeri kommentoi sitä huolta, mitä täältä (Puhemies koputtaa) ensin vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat esittivät?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-03-09T15:50:45,2016-03-09T15:51:53,Tarkistettu,1.1 2016_21_70,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Edustaja Kivelä, ja sen jälkeen sitten ministerit vastaavat.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_21_71,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt ollaan siis lähdössä advise and assist ‑toimintaan. Se on merkittävä linjaus, ja kyllä näihin tehtäviin hakeville reserviläisille ja aktiivipalveluksessa oleville on tehtävä selväksi, minkätyyppisiin hommiin ollaan lähdössä. Kysynkin: millaisia riskiarviointeja on tehty A&A-toiminnasta ja onko pohdittu, millaisia vaikutuksia näin merkittävä toimintatavan muutos suomalaisessa rauhanturvatoiminnassa aiheuttaa maamme sisäisen turvallisuuden kannalta ottaen huomioon, että tällä hetkellä maassamme on lukuisa joukko irakilaisia nuoria miehiä, joiden joukossa todennäköisesti on myös sotilas- tai turvallisuusalan koulutuksen saaneita henkilöitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-03-09T15:51:53,2016-03-09T15:52:54,Tarkistettu,1.1 2016_21_72,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Edustaja Arhinmäki, vielä 10 sekuntia, pyynnön mukaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_21_73,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan vain sanoa sen, että tässä vasemmistoliitto ottaa kantaa tähän operaatioon. Kun täällä on tulkittu niin, että tässä yleisesti otettaisiin EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kantaa, niin siihen emme ota tässä kantaa — me otamme tähän kyseiseen operaatioon, josta selonteko on tehty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-03-09T15:52:55,2016-03-09T15:53:15,Tarkistettu,1.1 2016_21_74,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Nyt ministerit vastaavat. Pääministeri Sipilä, sen jälkeen ministerit Soini ja Niinistö, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_21_75,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia keskustelusta. — Ensinnäkään Suomi ei ole hallitusohjelman mukaankaan vetäytymässä kriisinhallintatehtävistä, olemme supistaneet hallitusohjelman mukaisesti niitä, mutta syksyllä teimme päätöksen jatkaa Libanonissa, nyt tulee tämä päätös. Edustaja Kaikkosen kysymykseen siitä, että kumpi, Mali vai Libanon: siitä tehdään kesään mennessä päätös, mutta aika luonnollista olisi tuon Libanonin operaation laajentaminen. Edustaja Pelkonen kysyi vierastaistelijoista. Tämä on osa EU:n terrorismin vastaista toimintaohjelmaa, että kriminalisoisimme yhdessä vierastaistelijoiksi lähtemisen. Sitten tähän Turkin ja EU:n tilanteeseen. Jaan hyvin sen huolen ihmisoikeuksista ja lehdistönvapaudesta, sananvapaudesta. Tästä käytiin kovakin keskustelu tuolla Eurooppa-neuvostossa maanantaina. Emme missään tapauksessa ole myymässä arvojamme. Mutta sehän, että me avaamme uusia lukuja jäsenneuvotteluissa, avaa mahdollisuuden keskustella kunnolla näistä kysymyksistä, ja se on nimenomaan se tarkoitus. Jos vielä lyhyesti kertaisin sen, mitä tällä tiistaiyönä tehdyllä sopimuksella tavoitellaan: järjestystä ulkorajoille, apua leireille, ja sitten leireiltä järjestäytyneesti, hallitusti kiintiöpakolaisjärjestelmän osana — tai mikä järjestelmä siihen tuleekaan — pakolaiset jaetaan tänne. Mutta autetaan siellä lähempänä kriisialueita, autetaan lähempänä ihmisten koteja, ja tämä apu ei siis mene Turkille, vaan se menee syyrialaisille, jotka ovat tuolla leireillä. Tämä moneen kertaan käytiin läpi: emme avusta Turkkia, vaan avustamme syyrialaisia pakolaisia Turkissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-09T15:53:23,2016-03-09T15:55:30,Tarkistettu,1.1 2016_21_76,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä tuli aika paljon kysymyksiä, tuli yhdet kehutkin. (Eduskunnasta: Useampi!) — Tai tuli useammatkin. — Mutta täytyy nyt oikein edustaja Heinäluomaa erikseen kiittää, että kyllä teidän kehunne lämmitti enemmän kuin kevätaurinko, (Naurua) että kyllä minä tämän loppupäivän elän tällä jo pelkästään. Arvoisa puhemies! Näistä kysymyksistä, mitä edustajat Kantola ja Haavisto ottivat esiin, tämä Irakin vakauttaminen on tärkeä asia. Tässä nyt ollaan selvästi sen kanssa tekemisissä, että tuli aika paha virhe tehtyä, kun juurittiin osa porukasta pois. Täytyy pyrkiä päinvastoin siihen, että saadaan näitä ihmisiä mukaan. Tässä on uskontojen välistä vuoropuhelua, rauhanvälitystä ja muuta. Me olemme edustaja Haaviston kanssa New Yorkissa tavanneet monen näköistä šeikkiä, ja siellä on se vuoropuhelu tärkeätä. Jos välit menevät poikki, se on huono. Aina pitää puhua, puhua. Sieltä se ratkaisu saattaa löytyä. Sitten tuli tästä uhasta maahanmuuttajien keskuudessa. Kyllä näin on, terrorismi ei tunne rajoja. Uhkataso on Suomessa vielä matala, mutta ei olematon. Iskut ovat mahdollisia. Tästä on julkisuudessa ollut paljonkin puhetta, esimerkiksi että ennen Britannian kansan-äänestystä saattaa jotain tapahtua. Tällaisia spekulaatioita on. Toivottavasti mitään ei tapahdu, mutta tämä uhka on siis olemassa ja todellinen. Edustaja Elo kysyi transatlanttisista suhteista. Ne ovat tärkeitä. Suomi on yksi EOP-rauhankumppani yhdessä Ruotsin, Georgian, Jordanian ja Australian kanssa, ja meille on tärkeätä, että myös tätä yhteyttä pidetään yllä. Sitten Irakista ja palautussopimuksista ja Turkista. Tätä palautussopimusasiaa jatkuvasti pidetään yllä viranomaistasolla ja jokaisessa poliittisessa ministeritapaamisessa. Tämä on vaikea asia siinä suhteessa, että osalla EU-maita on tämä ja osalla ei ole. Ruotsilla muun muassa on, mutta pakkopalautuksia on pystytty tekemään muutama kymmenen. Suomesta esimerkiksi vapaaehtoisia palautuksia on yli 3 000. Eli tässä on syytä katsoa, että näitä molempia raiteita viedään eteenpäin. Sitten tämä Turkki- ja kurdikysymys. Tämä on hyvin hankala asia, koska tähän liittyy vielä näitten mainittujen lisäksi Turkki—Venäjä-vastakkainasettelu, tällä hetkellä erittäin voimakas, ja siinä ovat vastakkain myös Nato-maa Turkki ja Venäjä. Tämä on todella vaarallinen kuvio. Sitten toinen, tämä kurdiasia. Tämähän elää kyllä voimakkaasti. Tietenkään minkään näköinen terroriteko ei ole hyväksyttävää. Kyllä hieman ihmettelen. Meillä on kolme Euroopan parlamentin jäsentä, jotka ovat esittäneet aivan viime päivinä, että PKK poistettaisiin terroristiorganisaatioiden listalta. Tuskin tämä oikeuttaa PKK:n toimintaa ja luo mitään pohjaa sen poistamiseksi tältä listalta. Aivan kuten pääministeri sanoi, osallistumiset jatko-operaatioihin tuodaan tänne eduskuntaan kevään aikaan. Hyvin todennäköistä ja luonnollista olisi varmasti tämä UNIFIL-puoli. Sitten muutama kysymys tuli tähän kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön. Siihen me palaamme kyllä vielä moneen kertaan. Tämä aika ei nyt mahdollista vastaamaan kuin hyvin lyhyesti. Eli kysymys on siitä, että Suomeen saadaan yhdenmukaiset päätöksentekomenettelyt, jotta voidaan antaa ja pyytää kansainvälistä apua, ja kysymys on siis Suomen osallistumisesta kansainväliseen yhteistyöhön. Mitä tässä laissa sitten säädetään? Siinä säädetään eduskunnan, tasavallan presidentin ja valtioneuvoston päätöksenteosta, ja laki sisältää myös päätöksentekomenettelyn poikkeuksellisen kiireellisiä tilanteita varten. On täysin selvää, että eduskunnan pitää näistä saada täysi selko, käydä hyvä keskustelu, ja sitten meidän lainsäädännön pitää olla sillä tasolla, jota nykymaailman todellisuus vastaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-03-09T15:55:32,2016-03-09T16:00:38,Tarkistettu,1.1 2016_21_77,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten muun muassa edustaja Pelkonen totesi, tällä Erbilin OIR-operaatiolla ei ole yhteisiä hyväksyttyjä voimankäyttösääntöjä. Se tarkoittaa sitä, että jokainen osallistujamaa on antanut voimankäyttösäännöt omille joukoilleen. Eroja on, edustaja Kääriäinen ja edustaja Paloniemi, mutta tietääkseni ongelmia ei ole ollut. Suomalaisten osalta voimankäyttösäännöt antaa Pääesikunta, ja kuten aiemmin jo kerroin, voimaa saa lähtökohtaisesti käyttää ainoastaan itsepuolustukseen ja hätävarjeluun. Edustaja Pelkosen ohella edustaja Wallin kysyi omaturvasta ja etenkin riskeistä. Niitä on, sitä ei käy kiistäminen, tienvarsipommeista tuliylläkköihin ja kaikkea muuta mahdollista. Materiaalisen valmiuden lisäksi joukon koulutuksella ja ennalta harjoitetuilla toimintatavoilla pyritään minimoimaan joukkoihimme kohdistuvaa riskiä joutua tuhoisan iskun kohteeksi. Suomalainen kouluttajaosasto on toiminut alueella jo seitsemän kuukautta, joten tietoa ruohonjuuritasolta meillä on jo. On kuitenkin rehellisesti myönnettävä, että neuvonantotehtävät ovat riskialttiimpia kuin kouluttajatehtävät. Edustaja Savola kysyi tämän lisäjoukon kokoonpanosta, kantahenkilökunnan ja reserviläisten suhteesta. Lisäjoukon kokoonpanosta vastaa Puolustusvoimat, ja puolustusministeriössä ei ole tietoa valmistelun yksityiskohdista vielä tässä vaiheessa. Edustaja Elovaaralle totean tähän liittyen, että sotilaiden läheisten turvallisuuskysymyksiin kotimaassa kiinnitetään huomiota. Yleisesti ottaen voi sanoa, että liikaa ei pidä kertoa, ettei ongelmia tule. Tämä liittyy myös edustaja Kivelän esittämään kysymykseen. Uskoisin kuitenkin, että suojelupoliisi on tilanteen tasalla. Edustaja Savolalle vielä totean, että OIR-operaation osalta merkittävimmät hyödyt Puolustusvoimille tai Puolustusvoimain kotimaan suorituskykyjen kehittämiselle saadaan nimenomaan johtamisesta. Operaatio antaa kokemusta toimimisesta sodan kaltaisissa olosuhteissa, toki rintamalinjan takana. Sitten oli ainakin edustaja Heinonen, joka kysyi kriisinhallintaveteraaniohjelmasta, ja se on aiheellinen kysymys. Mehän vietämme 60-vuotisjuhlaa suomalaisen kriisinhallinnan ja rauhanturvaamisen historiassa. Tästä ohjelman eteenpäinviemisestä haluan antaa kiitoksen edeltäjälleni, puolustusministeri Carl Haglundille, ja sen yksityiskohtiin toivon voivani tarkemmin palata myöhemmin mutta yleisesti ottaen voin sanoa, että se etenee kuin juna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-03-09T16:00:39,2016-03-09T16:03:39,Tarkistettu,1.1 2016_21_78,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_21_79,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies!  Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lauseke muuttui sanoista lihaksi, kun Ranska esitti Euroopan unionin jäsenvaltioille Pariisissa marraskuussa 2015 tehtyjen terrori-iskujen seurauksena avunpyynnön. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun lausekkeeseen on vedottu, ja Suomikin on saanut yksilöidyn pyynnön. Suomi ottaa avunantovelvoitteen vakavasti, ja meillä on velvollisuus antaa muille EU-jäsenvaltioille apua. Siksi sen pohjalta on ryhdytty nyt toimiin. Tilanteen niin vaatiessa tulemme vastavuoroisesti odottamaan avunsaantia myös muilta jäsenvaltioilta. Suomi voi vastata avunpyyntöön kouluttamalla Pohjois-Irakin asevoimien taistelijoita myös jatkossa Isilin vastaisessa taistelussa. Kansainvälinen yhteenliittymä antaa sotilaallista tukea Daeshin vastaiseen toimintaan, ehkäisee vierastaistelijoiden lähtöä konfliktialueelle, pyrkii tyrehdyttämään Daeshin rahoituskanavat sekä heikentämään sen ideologiaa. Lisäksi kansainvälisen yhteenliittymän tavoitteena on alueen humanitäärisen kriisin lievittäminen. Suomella on pitkä kokemus kansainvälisestä rauhanturvaamisesta. Konfliktien luonne ja kansainvälinen toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut huomattavasti sitten viime vuosituhannen. Tällä hetkellä osallistumme 12 sotilaalliseen kriisinhallinta- tai sotilastarkkailijaoperaatioon, jotka ovat luonteeltaan yhä kokonaisvaltaisempia ja monimutkaisempia ja vaativat usein erityisosaamista. Kriisinhallinta on kansainvälistä vastuunkantoa sekä kansainvälisen turvallisuuden vahvistamista, sillä uhat heijastuvat myös Suomen turvallisuustilanteeseen. Suomen turvallisuusetujen mukaista ei ole, jos Euroopassa tai sen lähialueilla soditaan. Sodat aiheuttavat muuttoliikkeitä, joiden seurauksia olemme Suomessakin joutuneet kuluneen vuoden aikana ja viime vuonna konkreettisesti näkemään. Turvapaikanhakijoita on tullut maahamme moninkertainen määrä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Lähtömaiden elinolosuhteiden vakiinnuttaminen onkin avainasemassa tilanteen hillitsemiseksi. Osallistumalla kriisinhallintatehtäviin vahvistamme myös omaa kansallista puolustuskykyämme ja sotilaallista uskottavuuttamme. Vaativissa olosuhteissa hankittu kokemus vahvistaa henkilöstön ammattitaitoa ja osoittaa myös muille maille suomalaisten joukkojen osaamista ja yhteistoimintakykyä. Suomalaiset reserviläiset ja ammattisotilaat ovatkin saaneet tehtävässään kiitosta erinomaisista koulutustaidoistaan sekä toisilta osallistujamailta että koulutettavilta joukoilta. Arvoisa rouva puhemies! Meillä pitää olla halua osallistua kansainvälisten ongelmien ratkaisuun, vaikkei kriisinhallinta täysin riskitöntä olekaan. Suomalaiset toimivat rintamalinjojen takana, mutta uhkana ovat esimerkiksi itsemurha- ja pommi-iskut. Pidänkin tärkeänä, että suomalaisjoukkojen turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota heidän toimiessaan eri kriisinhallintatehtävissä eri puolilla maailmaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-03-09T16:03:44,2016-03-09T16:07:37,Tarkistettu,1.1 2016_21_80,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuussektorin koulutusyhteistyötä Irakissa on perusteltua sekä jatkaa että laajentaa. Suomalaista kriisinhallintaosaamista on aina arvostettu maailmalla. Puolustusministeri Niinistö kertoi näin olevan myös Erbilin osalta — hienoa. Täällä on jo useaan kertaan todettu, kuinka kyseessä on tietynlainen win-win-tilanne sinänsä järkyttävässä tilanteessa, jossa terrorismin uhka on arkipäivää. Yhdyn selonteon toteamukseen kriisinhallinnan kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta. Suomi onkin Ruotsin kanssa ehdottanut, että Irakissa tuettaisiin oikeusvaltiosektoria. Tätä tärkeää tukea voitaisiin antaa EU:n siviilikriisinhallintaoperaatiolle. Arvoisa puhemies! Tässä maailmantilanteessa tarvitsemme enemmänkin ymmärrystä sille, miten sotilas- ja siviilikriisinhallinta yhdessä tukevat yhteistä päämäärää, alueiden vakauttamista siten, että ihmisoikeusperustainen kehitys mahdollistuu. Edustaja Pelkonen taisi perätä ministeri Soinia hartiavoimin työskentelemään palautussopimusten aikaansaamiseksi Irakiin. Itse osoitan ministeri Soinille kiitoksen siitä työstä, mitä hän hartiavoimin ja vielä enemmän on jo tehnyt ulkoministerinä tässä historiallisen haastavassa tilanteessa. Mietin, kuka muu muka ulkoministerinä olisi miltei ensi töikseen kauasnäköisesti aloittanut vaikeat neuvottelut palautussopimuksista Irakiin, puhumattakaan monista muista Suomen kannalta oleellisen tärkeistä asioista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-03-09T16:07:51,2016-03-09T16:09:59,Tarkistettu,1.1 2016_21_81,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Koulutusoperaatio, Irakin kriisinhallintaoperaatio, on tärkeä, ja Suomen on siihen syytä osallistua. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka kaiken kaikkiaan meillä tässä salissa yleensä on hyvin yksimielistä päätöksentekoa sisällään pitävä, niin tälläkin kertaa, ja se on hyvä asia. Siitä täytyy kaikkia osallisia kiittää. Se, mitä Irakissa ja Syyriassa tapahtuu Isisin toimesta, on brutaalia toimintaa, ja sen estämiseksi täytyy kaikki mahdollinen tehdä. Sen vuoksi Suomen osallistuminen, oikeastaan jatko, tässä koulutusoperaatiossa on äärimmäisen tärkeä. Seitsemän kuukautta siellä on oltu 50 sotilaan voimin, ja sen nosto 100 sotilaaseen ja jatko ovat tärkeä signaali myös ulospäin siitä, että Suomi tahtoo olla näissä merkittävissä tehtävissä mukana. Tämä korostaa kaiken kaikkiaan myös EU:n solidaarisuutta: sitä, että meillä on kykyä antaa apua ja meillä on kykyä myös vastaanottaa apua, jos se paha päivä meidän osaltamme koittaisi terrorismin suhteen. Turvallisuustekijät olivat tietysti se kaiken lähtökohta, kun me omia sotilaitamme maailmalle lähetimme. Olen hyvin tyytyväinen puolustusministerin kuvauksesta siitä, että meidän sotilaillamme on paras mahdollinen kalusto käytössään, panssaroidut ajoneuvot, ja turvallisuustekijöistä huolehditaan — vaikka tämä kuulemamme mukaan on kaksijakoista: tietysti riskejä koostuu aina enemmän tai vähemmän riippuen siitä, missä tehtävissä siellä ollaan mukana. Kaiken kaikkiaan sieltä palattaessakin jälkihoito täytyy huolehtia hyvin. On hyvä, että meidän kriisinhallintatehtävissä mukana olevat saavat veteraanistatuksen. Tässä täytyy kuntoutuksen puolella huolehtia henkisestä hyvinvoinnista, kuten myös fyysisestä, näiden operaatioiden jälkeen. Arvoisa rouva puhemies! Haluan korostaa sitä, että kun me osallistumme kansainvälisiin operaatioihin, meillä pitää olla silti mielessä se meidän Puolustusvoimiemme päätehtävä eli kansallisen puolustuskyvyn ylläpitäminen ja näiden tehtävien, mihinkä me osallistumme, täytyy sitä tukea. Ja kun me saamme kansainvälistä kokemusta — tällä kertaa erityisesti johtajakokemusta — kovista tilanteista ja kovasta toiminnasta, niin uskon sen edesauttavan hyvin meidän kansallista puolustuskykyämme Puolustusvoimien henkilöstön osalta. Ja tietysti, vaikka vielä eivät yksityiskohdat tiedossa ole, toivon, että mahdollisuuksien mukaan myös reserviläisillä on osallistumismahdollisuus näihin kovempiin kansainvälisiin tehtäviin. Summa summarum: Haluan kiittää meidän ministereitämme ja valtiojohtoamme hyvästä valmistelusta sekä koko eduskuntaa yli puoluerajojen tästä keskustelusta. On hyvä, että meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikastamme vallitsee yksimielisyys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-03-09T16:10:09,2016-03-09T16:13:48,Tarkistettu,1.1 2016_21_82,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen tekemä turvallisuussektorin koulutusyhteistyö Irakissa on osa Isisin vastaisen kansainvälisen yhteenliittymän toimintaa, vastaus Ranskan avunpyyntöön. Katson, että kyseessä on kunniatehtävä länsimaisten arvojen ja eurooppalaisen ystävämme puolustamiseksi ja tueksi. Hienoa, että tämä yhteistyö saa tässä salissa niin vahvan yksimielisen tuen. Isis on käärmeen pää, joka on katkaistava, jos haluamme ehkäistä terrori-iskuja Euroopassa. Kävin viime viikolla Yhdysvalloissa ja siellä keskustelin kongressiedustajien kanssa ja sain kuulla republikaanien presidenttiehdokkaita ja myös Hillary Clintonia. Välillä kuulin jotain, joka miellyttää, ja välillä jotain, joka miellytti vähemmän. (Eero Heinäluoma: Kummalta niiltä?) — Sekä että, edustaja Heinäluoma, sekä että. (Eero Heinäluoma: Onko vaikea valita?) Ruton ja koleran välillä on välillä vaikea valita, edustaja Heinäluoma. — Yhdysvallat on kuitenkin sitoutunut taistelemaan radikaalia islamismia vastaan. Mutta usea henkilö esitti huolensa siitä, ymmärretäänkö Euroopassa turvata meidän rajamme ja myös islamismin kulttuurinen pohja, johon eivät sotilaalliset toimet tehoa. Länsi voitti kylmän sodan osaltaan, koska Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin kaltaiset Yhdysvaltain ja Euroopan rohkeat ja vahvat johtajat pitivät länsimaiden demokratiaa, ihmisoikeuksia ja markkinataloutta ylivertaisina verrattuna kaikkiin muihin järjestelmiin, joita ihmiskunta on historiansa aikana kokenut. Kommunismi hävisi, fasismi hävisi ja radikaali islamismi häviää, koska mikään ei sammuta vapaiden miesten ja naisten taistelutahtoa. Siitä esimerkkinä ovat Suomen Irakissa kouluttamat peshmerga-joukot. Käärmeellä on monta päätä, ja Isis on vain yksi niistä. Kun yhden pään katkaisee, toinen nousee tilalle, ja siksi länsi ei viime kädessä voita sotilaallisella voimalla — vaikka sitäkin tarvitaan — vaan koska me rakastamme elämää, vapautta ja hyvyyttä. Pahuuden käsinä toimiva kuoleman kultti, kuten yksi presidenttiehdokkaista mielestäni osuvasti Isisiä kuvasi, ei voi voittaa, ei saa voittaa eikä koskaan voita meitä. Vihollinen on nimettävä ja tunnistettava. Radikaali islamismi häviää länsimaille, jos teemme siinä vahvaa yhteistyötä. Siksi kysyin arvoisalta ulkoministeri Soinilta, miten Suomi pyrkii tehostamaan omalta osaltaan yhteistyötä nimenomaan transatlanttisilla alueilla, ja ilokseni kuulin, että Suomella, hallituksella, siihen tahtoa on, myös sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Tosiasia kuitenkin on, että Isisin kaltaista pahuutta ei voida voittaa ilman hyvin laajaa koalitiota, johon länsimaiden lisäksi tarvitaan myös maltillisia islamilaisia maita. (Eero Heinäluoman välihuuto) Tässä uskon — edustaja Heinäluoma, jos maltatte kuunnella — että Suomella on oma erittäin tärkeä roolinsa arvostettuna, sotilaallisesti liittoutumattomana maana, joka voi toimia eri osapuolien välittäjänä tarvittaessa. Tämän olemme voineet ilolla panna merkille Suomen EU-jäsenyyden kautta, kun olemme olleet tekemisissä sitten kahdenvälisesti Venäjän kanssa ja toimineet myös tarvittaessa välittäjänä Venäjän ja EU:n välillä. Samaa henkeä tarvitaan tässä terrorismin vastaisessa taistelussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-03-09T16:13:56,2016-03-09T16:18:06,Tarkistettu,1.1 2016_21_83,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskut New Yorkissa ja Washingtonissa saivat Yhdysvaltain johdon toteamaan maan olevan sodassa. Yhdysvaltain turvallisuuden järkkyminen käynnisti mittavat toimet syyllisten kiinnisaamiseksi ja tuhoamiseksi. Tätä liittovaltion turvallisuusviranomaisten ja asevoimien toimintaa alettiin kutsua terrorismin vastaiseksi sodaksi. Terrorismin vastaisesta sodasta tuli käsite, jota alettiin eri puolilla maailmaa käyttää konflikteissa silloin, kun vallassa olevat halusivat käyttää poikkeuksellisia menetelmiä valtion vakautta häiritsevien väkivaltaisten ryhmittymien torjuntaan. Terrorismin vastaisen sodan käsitteestä tuli kätevä silloin, kun haluttiin pysäyttää voimistuva oppositio tai hallituksen vastainen demokratialiike. Terrorismin vastaisesta sodasta tuli hyödyllinen perustelu silloin, kun haluttiin pitää epäiltyjä vankeudessa vuosikausia ilman reilua oikeudenkäyntiä, kuten Guantanamossa. Pariisin viime marraskuun terrori-iskujen järkyttämänä Ranskan valtionjohto totesi maan olevan sodassa. Konkreettisesti tämä näkyi merkittävästi kohotettuna valmiustilana, jonka johdosta kansalaisten arkipäivä muuttui dramaattisesti useiden päivien ajaksi. Oli selvää, että Pariisiin kohdistunut röyhkeä ja mittava terrori-isku koettiin Euroopassa myös koko maanosaamme ja kulttuuriimme kohdistuneeksi iskuksi. Valmiuksia korotettiin muuallakin. Viranomaisten panostuksia turvallisuuteen ja tiedonhankintaan lisättiin. Turvatarkastuksista tuli arkipäivää kohteissa, joihin kokoontuu suuri määrä ihmisiä. Konepistoolia näkyvästi kantavat viranomaiset, poliisit, sotilaat ilmestyivät katukuvaan läntisen Keski-Euroopan isoissa kaupungeissa. Kirkkoonkin mennään konepistoolin vieritse. Meidän kaikkien turvallisuus on järkkynyt Isilin takia. Siksi on varsin luontevaa, että Euroopan maat yhdessä osallistuvat terroristijärjestön toiminnan rajaamiseen, pysäyttämiseen ja eliminoimiseen, ja on historiallisesti merkitystä ja Euroopan unionin identiteetin kannalta merkitystä sillä, että Ranska on nyt tulkinnut oman tilanteensa terrori-iskun kohteena olevan riittävä peruste sille, että maa on avunpyynnössään vedonnut Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeeseen. Osallistuessaan koulutusyhteistyöhön suomalaiset sotilaat eivät osallistu taistelutoimintaan. Suomi ei ole sodassa eikä käy terrorismin vastaista sotaa. Me osallistumme terrorismin vastaiseen toimintaan antamalla omaa asiantuntemustamme sotilaskoulutukseen, joka tähtää terroristijärjestö Isilin pysäyttämiseen ja pidemmän päälle olojen vakauttamiseen Irakissa. Arvoisa puhemies! Vaikka emme ole sodassa, on selvää, että Isil valitsee itse, millä tavalla se tulkitsee Suomen roolin osana Irakin nykyisen hallituksen turvallisuustoimintaa. Olisi harhaanjohtavaa väittää, ettei lisääntyvä aktiivisuutemme Isilin vastaisessa toiminnassa vaikuta terroristijärjestön kiinnostukseen meitä kohtaan mahdollisena iskun kohteena. Ei ollut mitenkään sattumaa, että Ranska ja Pariisi oli iskun kohde. Tämän tietäen me tietysti tavoittelemme sitä, että Isilin kyky yllättää meidät heikkenee ja uhka sitä kautta pienenee. Arvoisa puhemies! Irakin turvallisuustilanne on vaikea syistä, joiden taustalla on epäonnistuminen oikeusvaltion ja demokratian juurruttamisessa diktaattori Saddam Husseinin jälkeisenä aikana. Isilin nousun taustalla on poliittis-uskonnollisten ryhmien välinen epäluottamus ja siitä johtuva valtiorakenteiden kehittymättömyys. Joillekin ryhmille ääri-islamismi on tässä tilanteessa tarjonnut ainoan toivon järjestäytyneestä valtiosta. Tästä syystä tarvitaan Isilin sotilaallisen pysäyttämisen ohella mittavia ja kansainvälisiä ponnistuksia sen eteen, että valtiorakenteet voisivat kehittyä ja vahvistua niin, että ne eri väestöryhmien parissa koettaisiin oikeudenmukaisuutta vahvistavina. Tähän päämäärään eivät riitä kansainvälisen yhteisön sotilaalliset ponnistelut. Sen ohella tarvitaan mittavia panostuksia kansainväliseen kehitysyhteistyöhön yhteiskunnallisten instituutioiden kehittämiseksi kestävälle tasolle. Terrorismin vastaisen sodan rinnalle, arvoisa puhemies, tarvitaan kansainvälisen yhteisön ponnisteluja terrorismin vastaisen rauhan synnyttämiseksi. Terrorismin vastainen rauha olkoon päämäärämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-03-09T16:18:18,2016-03-09T16:22:45,Tarkistettu,1.1 2016_21_84,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme nyt käymässä tämän vaalikauden merkittävintä ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua. Tässä hallituksen selonteossa on monta ulottuvuutta. On tämä Irakin koulutusoperaatio ja sen tärkeys, joka on täällä tullut hyvin käsiteltyä. Mutta se varsinainen iso linja koskee kuitenkin Euroopan unionin merkitystä Suomen turvallisuudelle ja unionissa tehtävien ratkaisujen ja meidän itse nyt tekemiemme ratkaisujen merkitystä omalle tulevaisuudellemme. Euroopan unioni on turvallisuusyhteisö, niin kuin täällä useammassa puheenvuorossa on hyvin todettu. Ja näin taisi olla, että moni meistä ajatteli, kun runsas 20 vuotta sitten vuonna 1994 kansanäänestyksessä äänestimme unionin jäsenyydestä. Olemme tehneet oikean seuran valinnan Euroopassa, ja tällä on myös turvallisuuttamme vahvistava vaikutus. Ranska teki suuren palveluksen unionin kehitykselle ja unionin omalle itseluottamukselle aktivoimalla EU:n perussopimuksen mukaisen avunantomenettelyn. Oli tärkeätä, että sen teki Ranska, riittävän suuri maa, ja merkitystä on sillä, että se tapahtui välittömästi tämän terroristihyökkäyksen tapahduttua ja että kaikki jäsenmaat, kukin omalla tavallaan, ilmoittivat antavansa tukea. On selvää, että nyt syntynyt menettely on luonteeltaan ennakkotapaus. Se selkiinnyttää unionin jäsenyyden merkitystä kaikkien jäsenmaiden kannalta. Suomen kannalta tällä on aivan erityinen merkitys, ja on syytä noteerata se, mitä edustaja Salolainen viisaassa puheenvuorossaan täällä aikaisemmin sanoi. Myös meillä oli paljon niitä, tutkijoita mutta myös poliitikkoja, jotka ilkamoivat tällä Euroopan unionin solidaarisuusajattelulla ja myös unionin avunantolausekkeiden merkityksellä. Julistettiin kuukaudesta ja, voi sanoa, vuodesta toiseen, etteiväthän nämä nyt loppujen lopuksi merkitse yhtään mitään. Ja niin kuin edustaja Salolainen sanoi, myös presidentti Niinistön kommentteja tältä osin arvosteltiin, että ei unioni tarjoa Suomelle yhtään mitään turvallisuudessa. Nyt on kovin hiljaista — onneksi. Suomen kannalta katsoen on selvää, että nyt omaksuttu menettely ja unionin jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus käytännössä vahvistavat myös meidän asemaamme. Suomi kuuluu siis niihin maihin, joiden asema tämän Pariisin iskun jälkeisen EU:n avunantolausekkeen aktivoinnin jälkeen on vahvistunut, ja se on syytä noteerata. Suomen hallituksella ja ulkoministeri Soinilla olisi oikeastaan kaikki syy varata kukkaset ja suomalainen kalakukko ja lähettää ne presidentti Hollandelle, jonka ratkaisuista nyt nähty kehitys sai alkunsa. Tämä Suomen linja ‑keskustelu olisi merkittävää käydä järjestäytyneellä tavalla nähden oman linjamme kehittymisen olevan yhteydessä Euroopan unionissa tehtäviin ratkaisuihin. On väärin, että tämä iso keskustelu Suomen turvallisuuslinjasta ja unionin turvallisuusratkaisujen merkityksestä meidän turvallisuudelle jää tämän Irak-koulutusoperaation jalkoihin. Niin tärkeä kuin tämä Irak-operaatio onkin, se on kuitenkin vain yksi kriisinhallintaoperaatio muiden joukossa. Se, mikä tästä jää pysyväksi, on Euroopan unionin turvallisuusyhteisön vahvistuminen. Hallitus on hoitanut tätä linjaa yhdessä presidentin kanssa hyvin. Hallituksen linjaukset ensimmäisestä päivästä lähtien ovat olleet selkeitä, ja niiden lähtökohtana on ollut, että on Suomen etujen mukaista vastata myönteisesti Ranskan avunpyyntöön. Tässä hallitus kokonaisuudessaan ansaitsee eduskunnalta tuen ja myös arvostuksen. Sitten voi esittää myös kysymyksiä. Miten ihmeessä meillä kesti kahdeksan vuotta tämän avunantoasian selvittäminen, vaikka eduskunta jo vuonna 2008 tähän liittyen teki esityksiä? Ja voi kysyä myös, eikö tässä asiassa olisi pitänyt heti joulukuussa tulla eduskuntaan mieluiten tiedonannolla ja hakea poliittinen linjaus näin merkittävässä asiassa koko eduskunnalta. Niin kuin täällä on todettu, Ranska ilmoitti olevansa sodassa ja Suomi ilmoitti auttavansa Ranskaa. Se olisi ollut koko eduskunnan väärtti ottaa kanta. Nythän jää vähän hämäräksi koko eduskunnan osalta, sen jälkeen kun kuuntelin edustaja Arhinmäen puheenvuoron, että onko koko eduskunta tämän EU:n turva-ajattelun takana vai koskeeko yksimielisyytemme vain Irak-operaatiota. Joten toivon, että hallitus jatkaa työtään ja varmistaa, että sillä on tälle isolle linjalle eduskunnan tuki olemassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-09T16:22:49,2016-03-09T16:28:41,Tarkistettu,1.1 2016_21_85,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinäluoma on kyllä tuossa analyysissään siinä oikeassa, että Euroopan unionin turvallisuusulottuvuus tämän päätöksenteon myötä — jota kokonaisuutta nyt käsittelemme — selkeytyy ja vahvistuu. Kyllähän se lisää selvästi sitä ajattelua ja turvallisuudentunnetta, että mekin voimme tarvittaessa saada apua, jos sellainen tilanne eteen tulee. Mutta menen kuitenkin tähän Irakin operaatioon. Silloin kun ensimmäistä päätöstä tehtiin tästä Suomen osallistumisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön 50 sotilaalla, käytiin aika syvää keskustelua riskeistä niin koulutustehtäviin lähtevien sotilaiden kohdalla kuin sitten myös mahdollisista terrori-iskuista tai terroriuhan kasvusta niiden maiden kohdalla, jotka tähän operaatioon osallistuvat. On tietysti selvää, että tämä uusi laajennettu päätös ei ole näitä riskejä vähentämässä. Erityisesti tämä tulisi huomioida nyt, kun tätä sisäisen turvallisuuden selontekoa valmistellaan ja tuodaan se tänä keväänä vielä eduskunnan käsittelyyn. Olen huolestunut siitä, että ne kehykset, jotka tällä hetkellä ovat hallituksen hyväksymät, tarkoittavat käytännössä sitä, että esimerkiksi poliisista vähenee noin 800 poliisimiestä vuoteen 2019 mennessä. Samoin Rajavartiolaitoksen osalta meillä on suuria huolia, (Puhemies koputtaa) joten tämä täytyy ottaa myös huomioon, kun näitä resursseja käsitellään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-03-09T16:28:43,2016-03-09T16:30:57,Tarkistettu,1.1 2016_21_86,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käyty tänään hyvää keskustelua, ja niin kuin edustaja Heinäluoma tuossa aikaisemmin totesi, ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun, voi sanoa, uusi ydin on löytynyt tänään. Ilahduttavaa on se, että tämä näkemys jaetaan salin oikealla ja vasemmalla reunalla — valitettavaa on, että vasemmistoliiton osalta jäi pikkuisen korkki auki tästä heidän näkemyksestään. Se, että Euroopassa on aktivoitu keskinäisen avunannon lauseke, ja Ranskan viisas diplomaattinen veto ovat ajaneet nyt siihen, että Euroopassa ulkoisen turvallisuuden keskustelu käy ja se rakentuu vahvasti eurooppalaisen turvallisuuden näkökulmaan. Olisin kysynyt ministereiltä, jotka valitettavasti juuri poistuivat, olisiko tämä artikla 42.7 nyt syytä ottaa vähän vakavammin myös ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon rakentamisen yhteydessä. Minkätyyppisen uuden näkökulman eurooppalaisen puolustuksen, yhteisen vastuun, keskinäisen avunannon alueelle tämä tilanne antaa? Uskoakseni hyvinkin toisenlaisen kuvan kuin kuva ennen viime marraskuuta. Kysyin jo aikaisemmin rahoista, millä budjettivarauksella hallitus kansallista kriisinhallintaa jatkossa aikoo suunnitella. Toivottavasti tähän saamme vastauksen selonteon käsittelyvaiheessa valiokunnassa ja viimeistään siinä vaiheessa, kun asia uudelleen saliin saapuu. Olisi toivottavaa, että samassa yhteydessä eduskunnalle annettaisiin laajempi selvitys kansainvälisen kriisinhallinnan kokonaisuudesta. Nyt tällä hetkellä näitä kriisinhallinnan kokonaisuuksia tehdään paloittain, nyt Erbil ja kevään aikana Libanon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-03-09T16:30:58,2016-03-09T16:32:54,Tarkistettu,1.1 2016_21_87,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kolme näkökohtaa: Ensinnäkin se yksimielisyys, mikä täällä on vallinnut, koskee tarkasti ottaen osallistumista Erbil-operaatioon, ja se on tietysti myönteinen juttu. En muista, että näin laajaa ja selvää tukea tämmöiseen kriisinhallintaoperaatioon olisi aiemmin tullut — näin varauksetonta ja vahvaa. Sille on oma selityksensä. Sitten toinen näkökohta: Kyllä tämä näkökulma, että Euroopan unioni nyt näyttäytyy meille suomalaisillekin erityisen selvänä turvallisuusyhteisönä, on erittäin tärkeä näkökohta tämmöisenä maailmanaikana. EU ei ole sotilasliitto, se ei ole semmoiseksi tarkoitettukaan, eikä se semmoiseksi voi kehittyäkään ainakaan kovin lyhyellä tähtäyksellä. Se on turvallisuusyhteisö myös meidän kannaltamme katsoen kahdessa mielessä: Ensinnäkin EU:lla on ne värkit, joilla voidaan rakentaa laajaa turvallisuutta. Sillä on käsissään rauhan rakentamiseen monet tekijät. On tämä kriisinhallintaosaaminen, kehityspolitiikka, rauhanvälitys, humanitaarinen apu ja näitten yhteensovittaminen. Siitä minun mielestäni tulee tämä rauhan rakentamisen voima, joka EU:lla on suhteessa kaikkeen muuhun. Sitten kolmas asia on tämä avunanto, keskinäinen avunanto, pykälä 42.7. Ranskan avunpyyntöhän oli testi, ja se osoitti, että tämä kahdenkeskinen pykälä toimii. Minä pidän selvänä — edustaja Kari kysyi, onko tämä esillä UTP:ssä — että sen pitää olla esillä erittäin vahvana juonteena. Hallituksella pitää olla siihen kannanottoja. Mutta täällä ei ole vielä voitu keskustella siitä tärkeästä detaljista, millä tavalla, kuinka tarkoin ja miten rajaten me otamme kantaa omien Puolustusvoimiemme osallistumiseen rajojemme ulkopuolella sotilaallisiin operaatioihin, siis muihin kuin kriisinhallintaoperaatioihin. Se on iso kysymys. Se pitää keskustella läpi tämän vuoden aikana täällä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-03-09T16:32:54,2016-03-09T16:34:59,Tarkistettu,1.1 2016_21_88,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin pidän hyvin tärkeänä, että tässä UTP-selonteossa sitten syvällisesti pohditaan tätä EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitystä ja näitä artikloita, keskinäisen avunannon lauseketta 42.7 ja yhteisvastuulauseketta artikla 222, ja sitten vielä siinäkin kulmassa, että huomioidaan nämä Ison-Britannian ratkaisut. Se tietysti voidaan huomioida, jos selonteko ajoittuu vasta tuon Ison-Britannian kansanäänestyksen jälkeen, tai sitten eduskunnan vastauksessa, mietinnössä voidaan sitä asiaa arvioida. Mutta sillä on iso merkitys kuitenkin tässä kokonaisuudessa joka tapauksessa, niin että se täytyy huomioida. Täällä on, arvoisa puhemies, myös keskusteltu näistä kriisihallinnan resursseista, ja hallituskauden alkumetreillä näytti siltä, että ne jäävät aika pieniksi. Nyt kun tässä on jonkun aikaa eletty, niin alkaa kuitenkin näyttää siltä, että hallitus sittenkin reagoi tarpeeseen, mikä ilmenee. Se on kyllä viisasta toimintaa, ja hyvä näin. Onkin tietysti niin, että on ehkä neljän vuoden aikakaudella vaikea arvioida, mikä se tarve minäkin vuonna on. Sehän riippuu siitä, miten tilanteet kehittyvät, eli tilanteen mukaan hallitus on menossa, ja se on hyvä. Totta kai näitä voidaan sitten lisäbudjeteissakin ratkoa tarpeen mukaan. Arvoisa puhemies!  Ulkoasiainvaliokuntaan tämä nyt on lähdössä mietintöä varten ja PuVille, puolustusvaliokuntaan, lausuntoa varten. Puolustusvaliokunnan on varmasti hyvä ennen muuta perehtyä näihin riskeihin ja turvallisuuteen. Kiinnitin huomiota siihen, että ministeri ääneenkin sanoi, että tässä uudessa lohkossa osallistumisen riskitaso voi olla korkeampi kuin tässä vanhassa, kun mennään enemmän sinne kenttäolosuhteisiin. Tämä on kyllä syytä käydä huolellisesti läpi. UaV puolestaan on kyllä varautunut siihen, että tähän työhön lähdetään pian. Ulkoasiainvaliokunnan puolesta tämä mietintö voisi valmistua näillä näkymin huhtikuun alkupuolella, ellei yllätyksiä matkalla tule.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-03-09T16:35:00,2016-03-09T16:37:03,Tarkistettu,1.1 2016_21_89,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on monessa puheenvuorossa todettu eduskunnan harvinainen yksimielisyys tämän asian kohdalla, ja on tietysti ilo tässä hengessä olla tätä käsittelemässä. Osittainhan se varmasti johtuu siitä, mihin edustaja Kääriäinen aiemmassa puheenvuorossaan viittasi, että tässä tuo raaka ja julma, vastenmielinen vihollinen yhdistää paitsi eduskuntapuolueet myös hyvin laajan joukon eri maita yhteiseen taisteluun Isiliä vastaan. Mutta samalla on kuitenkin muistettava se, että pelkästään sotimalla ei tätä terrorismipesäkettä pystytä poistamaan. Tuolla kriisialueilla tarvitaan myös niitä pehmeämpiä keinoja sen lisäksi, mitä nyt ollaan päättämässä. Kehitysyhteistyötä ja humanitääristä apua, rauhanrakentamista siellä tarvitaan, toivon mukaan myös sitä siviilikriisinhallintaoperaatiota, jälleenrakentamista jossakin vaiheessa. Toivon, että ulkoasiainvaliokunnassa voitaisiin myös tätä puolta sivuta, koska selonteossakin mainitaan, että Suomi on yhdessä Ruotsin kanssa nostanut Euroopan unionin keskusteluissa esille sen, että tulisi selvittää mahdollisuudet lisätä oikeusvaltiosektorin tukemista Irakissa, mukaan lukien mahdollisuuksia Euroopan unionin siviilikriisinhallintaoperaatioon. Toivon, että saamme vielä tämän vaalikauden aikana mahdollisuuden käsitellä myös tätä operaatiota, että asiat kehittyisivät niin hyvin. Mutta nyt on tietenkin tärkeää, että panostamme tähän operaatioon sillä panoksella, mikä Suomelle on mahdollista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-03-09T16:37:03,2016-03-09T16:39:01,Tarkistettu,1.1 2016_21_90,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Räsäsen huomiot on varmasti syytä ottaa huomioon ja myös tuossa pidemmän tähtäimen rauhanrakentamisessa. No, siellä on tilanne päällä, ja varsinkin lasten tilanne on hyvin heikko noilla kriisialueilla, mutta pidemmällä tähtäimellä voisi myös olla järkevää pohtia nuorten sitoutumista näihin rauhanprosesseihin. Näillä alueilla on paljon vihaisia nuoria, varsinkin miehiä, ja jos tätä joukkoa ei saada rauhan tuulten taakse keskustelemaan näistä asioista, rakentamaan omia kotiseutujaan, niin voi olla vaikeata saada pitkän tähtäimen kestäviä ratkaisuja aikaiseksi. Mutta, arvoisa puhemies, varsinaisesti pyysin vielä puheenvuoron sanoakseni sen, että nuo, mihin edustaja Heinäluoma kiinnitti huomiota — tämä EU-tason kannanmuodostus ja artiklojen testaaminen — olivat oleellisia näkökohtia ja ulkoasiainvaliokunnan täytyy nyt pohtia sitten, minkä verran painoa annetaan mietinnössä tälle puolelle. Itse näkisin valiokunnan puheenjohtajana järkevänä, että ainakin jonkin verran tuossa mietinnössä tätäkin pohdintaa käytäisiin. Kieltämättä omaankin korvaan vähän särähti tuo vasemmistoliiton Arhinmäen jonkin sortin irtautuminen tästä; se täytyy nyt varmasti valiokunnassa keskustella sitten, että mikä linja tässä otetaan. Tietysti arvokastahan sekin olisi, jos tästä syntyisi yksimielinen mietintö, kun täällä tämän keskustelun henki on kuitenkin ollut aika lailla samansuuntainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-03-09T16:39:02,2016-03-09T16:40:41,Tarkistettu,1.1 2016_21_91,21/2016,2016-03-09,14.00,16.42,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko  eduskunnalle  Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä edustaja Räsänenkin ehti tuosta lähteä, mutta olisin kyllä tukenut tätä edustaja Räsäsen näkemystä siitä, että myös humanitäärinen ja oikeussektorin työ pystyttäisiin liittämään selkeämmin tämänkin tyyppisiin operaatioihin. Sen lisäksi, että tässä puhutaan nyt sotilaallisesta kriisinhallintatyöstä ja terrorismin vastaisesta sodasta, haluan vielä muistuttaa edustaja Kantolan hyvästä toteamuksesta terrorismin vastaisesta rauhantyöstä, ja se rauhantyö on muutakin kuin sotilaallista apua, sotilaallista toimintaa — jolle myös sinänsä on kyllä asialliset perusteet. Sodat eivät vain sotimalla lopu, vaan laajemmalla ja syvemmällä tukemisella, yhteiskunnan rakentamisella ja niin edelleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-03-09T16:40:41,2016-03-09T16:41:28,Tarkistettu,1.1 2016_22_1,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_22_2,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,Edustaja Räsänen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_22_3,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen tuhannet opiskelijat marssivat hallituksen jättimäisiä opintotukileikkauksia vastaan Helsingin kaduilla. Opiskelijoilla on todellinen huoli toimeentulostaan, sillä hallitus on leikkaamassa opintorahasta joka neljännen euron eli peräti 86 euroa kuukaudessa. Arvoisa opetusministeri, te teitte koulutuslupauksen ennen vaaleja, vaaleissa ja jopa vaalien jälkeen ja nyt te olette pettänyt tämän lupauksen. Arvoisa ministeri, miksi te laitatte opiskelijat maksamaan talouden tasapainottamisesta kaikkein suurimman hinnan? Pidättekö kohtuullisena, että kaikkein matalimman sosiaaliturvan piirissä olevilta leikataan kaikkein eniten?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-03-10T16:04:35,2016-03-10T16:05:35,Tarkistettu,1.1 2016_22_4,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talouden vaikeasta tilanteesta meillä on hyvin paljon tietoa tässä salissa. Ja luulen, että suomalaiset kaikkialla Suomessa ymmärtävät sen, miten vaikeassa tilanteessa Suomi on ja miten vakava tämä tilanne aidosti on. Johtuen tästä vaikeasta tilanteesta ja siitä, että jatkuvasti saamme — itse asiassa koko ajan — vähän huononevia näkemyksiä siitä, mihin Suomen talouden tilanne on menossa, hallituksen on ihan välttämätöntä toteuttaa julkisen talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimia. Osana niitä hallituspuolueet — keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus — sopivat hallitusneuvotteluissa 4 miljardin euron nopeavaikutteisesta säästökokonaisuudesta. Yhtenä sen osana on opintotuen leikkaus 70 miljoonalla vuoteen 2019 mennessä ja 150 miljoonalla pitkällä aikavälillä. Epäkiitollinen tehtäväni on viedä tätäkin säästöä eteenpäin tietäen, (Puhemies koputtaa) että se on opiskelijoille kova.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-10T16:05:36,2016-03-10T16:06:49,Tarkistettu,1.1 2016_22_5,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_6,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri, tuon vastauksen olemme kuulleet jo monta kertaa. (Vasemmalta: Näin on!) Tämä ei ole mikään pakko, vaan tämä on teiltä kova arvovalinta. Samaan aikaan, kun te viette opiskelijalta todella joka neljännen euron, hallituksella kuitenkin on varaa siihen, että kevennetään autoverotusta, kevennätte miljoonaperintöjen verotusta, ja nyt täällä vielä suunnitellaan alkoholiveronkin keventämistä. Että kyllä teillä näköjään rahaa on. Arvoisa ministeri, eikö juuri teidän pitäisi olla opiskelijoiden puolella? Hallitus on vetänyt paljon säästöjä pois, mutta jostain kumman syystä opiskelijoihin ja koulutukseen kohdistuvista leikkauksista te pidätte härkäpäisesti kiinni. Arvoisa opetusministeri, esitättekö te kehysriihessä opintotukileikkauksien perumista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-03-10T16:07:01,2016-03-10T16:08:06,Tarkistettu,1.1 2016_22_7,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on myös muistissa edellinen hallituskausi ja sitä edeltäneet hallituskaudet ja kokemukset siitä, että joka kerta — viimeksi tänä aamuna, kun kävin Forssassa Jokioisten Leivän kahvilassa — ihmiset sanovat, että nyt pitää säästää ja ei pidä perua jo tehtyjä päätöksiä. Viime kaudelta meillä on muistissa, mitä se tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että ensin tehdään päätöksiä, jotka ovat Suomen talouden kannalta välttämättömiä, ja sen jälkeen perutaan niitä. Oppositiopuolue sosialidemokraateilla on tästä erittäin paljon kokemusta ja näyttöjä, että säästöjen peruminen kyllä osataan. Mutta vaikeampi tehtävä on se, että pyritään aidosti parantamaan tätä Suomen tilannetta ja nostamaan Suomen talous uudelleen nousuun. Siihen liittyy vaikeita ja ikäviä päätöksiä. Voin kertoa teille, että olisin ihan varmasti mieluummin lisäämässä menoja, niin kuin on hyvinä aikoina ollut mahdollista, kun on ollut jakovaraa, mutta tällä hetkellä me olemme Suomen taloudessa niin surkeassa jamassa, että me emme voi tällaista keskustelua käydä, vaan meidän pitää viedä päätökset maaliin saakka ja tehdä ne 4 miljardin euron säästöt. Ja voin tässä vakuuttaa teille, että tulen pitämään koulutuksen (Puhemies koputtaa) puolia kaikilla foorumeilla, myöskin lähestyvässä kehysriihessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-10T16:08:06,2016-03-10T16:09:22,Tarkistettu,1.1 2016_22_8,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen valinta — siis valinta — leikata koulutuksesta ja opintotuesta heikentää Suomen osaamispohjaa ja nuorten edellytyksiä opiskella. On irvokasta, että opiskelijoiden toimeentulosta leikataan neljäsosa, kun opiskelijat ovat jo nyt yksi suurimmista pienituloisten ryhmistä ja iso osa opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella. Leikkaukset vaikuttavat merkittävästi opiskelijoiden toimeentuloon ja tulevat vaikeuttamaan erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla asuvien opiskelijoiden elämää, sillä näillä alueilla asumisen kustannukset ovat todella korkeita. Kysynkin opetusministeriltä: ymmärrättekö te, millaisen arvovalinnan te teette leik- kaamalla opiskelijoiden toimeentulosta nyt 70 miljoonaa ja pidemmällä aikavälillä 150 miljoonaa? Opintorahan leikkaus, 86 euroa, voi olla ministerin tulotasolla pieni summa, mutta opiskelijoille se tarkoittaa kahden viikon ruokaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-03-10T16:09:24,2016-03-10T16:10:25,Tarkistettu,1.1 2016_22_9,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja Marin, mistä te sitten leikkaisitte sen sijaan? (Välihuutoja vasemmalta) Eli mikä se teidän valintanne sitten on, vai oletteko te sitä mieltä, arvoisa oppositiopuolue SDP ja muutkin tässä salissa, että meidän pitää jatkaa tätä velkaantumista näiden nuorten sukupolvien piikkiin? (Välihuutoja vasemmalta) Mistä te leikkaatte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-10T16:10:26,2016-03-10T16:10:49,Tarkistettu,1.1 2016_22_10,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Voin taata edustaja Marinille, että jokainen ministeri matkalla kehysriiheen on käytännössä esittänyt lisämenoja ja puolustaa omaa toimialaansa. (Paavo Arhinmäki: Onko esittänyt näiden poistamista?) Me olemme kuitenkin siinä tilanteessa, että sekä sisäpoliittinen että ulkopuolinen paine ovat ajaneet meidät tilanteeseen, jossa säästöjen linjalla on jatkettava. Ei niitä kukaan halua tehdä. Voin kertoa, että meidän kokonaistavoitteemme tällä hallituskaudella sopeutukseen on 4 miljardia. Eilen olemme saneet komissiolta kirjeen, jossa nimenomaan todetaan, että meiltä edellytetään toimenpiteitä. Komissiota huolestuttaa velkaantumisen taso, budjettivaje sekä työmarkkinoihin ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteisiin liittyvien uudistusten toteuttaminen. Jos Suomella on yksi brändi talouspolitiikassa, se on se, että sovitusta pidetään kiinni. Jos siitä ei pidetä, me ajaudumme liiallisen alijäämän menettelyyn ja me tulemme menettämään luottoluokituksen, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että velkakustannukset, jotka jo tänä päivänä ovat 1,6 miljardia vuodessa, tulevat kasvamaan. Ja se on kaikilta meiltä pois.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-10T16:10:52,2016-03-10T16:12:05,Tarkistettu,1.1 2016_22_11,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sanna,Marin,Kansanedustaja, SD,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp," Arvoisa puhemies! Opetusministeri Grahn-Laasonen, mikä on SDP:n vaihtoehto? SDP:n vaihtoehto on esitelty meidän vaihtoehtobudjetissamme, (Hälinää) ja myös kokoomusministerit tietäisivät sen, jos olisitte olleet täällä salissa kuuntelemassa sitä keskustelua, mitä viime syksynä kävimme. Me olemme esittäneet vaihtoehdon näille koville koulutusleikkauksille, näille leikkauksille, mitä te olette esittäneet, ja meidän vaihtoehtomme on reilumpi kuin hallituksen vaihtoehto. Kuitenkin tosiasia on se, että nämä todella kovat leikkaukset koulutukseen ja opiskelijoiden toimeentuloon tulevat murentamaan Suomen osaamispohjaa. Siitä te ette pääse yhtään mihinkään. Haluankin vielä kysyä nyt hallituksen ministereiltä, erityisesti ministeri Grahn-Laasoselta, miten te ajattelette itse, miten Suomi nousee tästä muuta kuin korkealla osaamisella, koulutuksella, tutkimuksella ja tuotekehityksellä. Nämä teidän leikkauksenne ovat myrkkyä näille asioille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-03-10T16:12:06,2016-03-10T16:13:01,Tarkistettu,1.1 2016_22_12,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi nousee sillä, että julkinen talous laitetaan tasapainoon ja että me rakennamme semmoisen uskottavan polun siihen, että Suomi nousee tästä vaikeasta tilanteesta, jotta me emme jatka tällä kurjistumisen tiellä. Edellinen hallitus leikkasi koulutuksesta isoja summia silloisten ministereiden Krista Kiurun ja Jukka Gustafssonin johdolla, (Välihuutoja) ja uskon ja tunnen sympatiaa teitä kohtaan siinä, että jouduitte näitä leikkauksia tekemään, ja olen itse siinä samassa epäkiitollisessa tilanteessa nyt. Mutta tällä kurjistumisen tiellä me emme voi jatkaa, vaan meidän pitää laittaa maan talous kuntoon. Sen ohella tällä hetkellä teemme opetus- ja kulttuuriministeriössä meidän sitoutuneiden virkamiesten ja opetusalan asiantuntijoiden kanssa koko ajan töitä sen eteen, jotta me pystymme uudistamaan suomalaista koulutusjärjestelmää tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Teemme sitä kaikilla koulutusasteilla vahvistaen varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, uudistaen peruskoulua uudella pedagogiikalla, (Puhemies koputtaa) uusilla oppimisympäristöillä, digitaalisella oppimisella — ja on ammatillisen koulutuksen reformi, (Puhemies koputtaa) lukiokoulutuksen uudistus ja niin edelleen — korkeakoulupuolella rakenteellisen kehittämisen ja työnjaon kautta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-10T16:13:02,2016-03-10T16:14:14,Tarkistettu,1.1 2016_22_13,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus toistuvasti perustelee leikkauksia opiskelijoilta ja koulutuksesta sillä, että valtion velkaantuminen on pysäytettävä. Minun kysymykseni tähän on se, että onko meillä todellakin niin, että meillä on tässä maassa hallitus, pääministeri ja opetusministeri, jotka ovat sitä mieltä, että Suomi nousee leikkaamalla koulutuksesta, korkeakoulutuksesta ja opiskelijoiden toimeentulosta. Minä olen aina ajatellut niin, että Suomi pärjää sillä, että kaikilla nuorilla on yhtäläinen koulutuslupaus ja että nuorilla on mahdollisuus oman osaamisensa ja intonsa pohjalta saada sellainen koulutus, jolla he luovat omalla osaamisellaan myös työtä Suomeen, ja että meillä on korkeakouluja, jotka kehittävät huippututkimusta, ja sitä kautta me saamme työtä Suomeen. Minä en usko, että valtion velkaantuminen vähentyy sillä, että me leikkaamme korkeakoulujen edellytyksistä luoda Suomeen teknologista kehitystä ja innovaatioita, eikä se nouse sillä, että erityisesti ne nuoret, joilla on vaikeaa, eivät enää pysty saamaan opintorahaa ja pääsemään korkeakouluun. Pääministeri, onko teidän linjanne se, että koulutuksesta leikkaaminen auttaa valtiontaloutta? Minä olen eri mieltä. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-10T16:14:14,2016-03-10T16:15:23,Tarkistettu,1.1 2016_22_14,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suomi on ollut uudistamatta pitkän aikaa. Jos me olisimme pystyneet tekemään isot uudistukset aikanaan, niin emme olisi tässä tilanteessa, että joudumme nyt tasapainottamaan taloutta sekä leikkaamalla, hakemalla kasvua että tekemällä rakenteelliset uudistukset. Näistä kolmesta kokonaisuudesta koostuu koko hallitusohjelman ydin. Me joudumme valitettavasti tekemään nyt kaikki nämä asiat, koska me aiomme tällä vaalikaudella laittaa Suomen kuntoon, että tämä näivettymisen tie loppuu eikä näitä leikkauksia enää jatkossa tässä mittakaavassa tarvita. Tämä on tämän koko hallitusohjelman ydin, ja aiomme viedä sen maaliin saakka.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-10T16:15:24,2016-03-10T16:16:11,Tarkistettu,1.1 2016_22_15,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen puolue sanoi ennen viime eduskuntavaaleja: ""Koulutuksesta on leikattu liikaa, enää ei leikata."" Jokainen tänne valittu puolue sanoi näin. (Touko Aalto: Kuinkas sitten kävikään?) Sen lisäksi, pääministeri Sipilä, te esiinnyitte kyltin kanssa, jossa luki: ""Opintotukea ei heikennetä."" Nyt te olette leikkaamassa yli 25 prosenttia opintotuesta. Pienituloisimman väestöryhmän perustoimeentulosta te olette ottamassa yli neljänneksen siitä huolimatta, että lupasitte, että opintotukea ei heikennetä. Arvoisa puhemies! Itse toimin viime kaudella opintotuesta vastaavana ministerinä. Pidin huolta siitä, että opintotuesta ei leikattu. Nyt valtiovarainministeri Stubb kertoi, että ministerit ovat tuoneet lisäysesityksiä ensi vuoden budjettiin kehysriiheen. Kysymykseni kuuluukin: Oletteko te pitänyt huolta, (Puhemies koputtaa) ministeri Grahn-Laasonen, opintotuesta? Oletteko tuonut... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-03-10T16:16:12,2016-03-10T16:17:22,Tarkistettu,1.1 2016_22_16,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan jälleen tähän tilanteeseen, missä Suomi on, (Välihuutoja vasemmalta) ja siihen, mitä valtiovarainministeri tässä hetki sitten sanoi. Hän sanoi niin, että sen sijaan, että me voisimme tehdä lisämenoja ja perua jo tehtyjä leikkauspäätöksiä, meidän täytyy tulevassa kehysriihessä löytää lisää säästöjä. Oma näkemykseni opetus- ja kulttuuriministerinä on se, että koulutuksesta niitä ei enää voida hakea vaan meidän pitää pystyä viemään Suomea eteenpäin rakenteellisten uudistusten kautta ja myöskin koulutusta uudistamalla ja sitä kautta löytää sitä vahvaa polkua niin, että meidän lapsilla ja nuorilla on vahva, hyvä tulevaisuus ja hyvät edellytykset. Koulutusjärjestelmän uudistaminen on meille iso tehtävä, nimittäin sitä uhkaa kaikkein eniten se, jos me pysähdymme ja jäämme paikalleen. Meidän pitää jatkuvasti ottaa etunojaa siinä, että tuodaan uutta pedagogiikkaa, monipuolisia oppimisympäristöjä, tuodaan digitaalisen oppimisen mahdollisuuksia meidän (Puhemies koputtaa) koulutusjärjestelmään ja monin rakenteellisin uudistuksin teemme siitä entistä vahvemman.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-10T16:17:23,2016-03-10T16:18:36,Tarkistettu,1.1 2016_22_17,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä on todettu, kaikki puolueet ennen vaaleja, vaalien aikaan ja vaalien jälkeen esittivät, että koulutus on se arvovalinta, josta ei leikata. Sivistys laajasti käsitettynä, koulutus, osaaminen, ovat keskeisiä elementtejä yhteiskunnan kehittämiselle. Suomessa se on merkinnyt kymmenien vuosien aikana merkittävää talouskasvua, kehittymistä monilla osa-alueilla maailman johtavaksi valtioksi. (Eduskunnasta: Mites kävi viime vaalikaudella?) Winston Churchill, vapaasti mukaillen, sodan aikana, kun hänelle esitettiin koulutusleikkauksia, kysyi esittäjältä: minkä vuoksi me sitten taistelemme? Nyt me olemme vaikeassa taloudellisessa tilanteessa Suomessa, sen me kaikki tunnustamme. SDP omalla vaihtoehtobudjetillaan tarjosi todellisen vaihtoehdon tälle leikkausten politiikalle, jossa leikataan köyhiltä ihmisiltä, työttömiltä, lapsiperheiltä (Puhemies koputtaa) ja eläkeläisiltä. Nyt kysyn, voisitteko te tässä tilanteessa kuitenkin esittää (Puhemies koputtaa) teidän budjettinne kehysraameissa, että koulutukseen lisättäisiin ja opintotukea... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-03-10T16:18:37,2016-03-10T16:19:52,Tarkistettu,1.1 2016_22_18,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,Ja nyt valtiovarainministeri Stubb vastaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_19,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin entinen valtiovarainministeri Rinne hyvin tietää, niin kun me rakennamme polkua kohti kehysriihtä, kaikilta ministeriöiltä tulee erilaisia näkemyksiä. Meidän karkean arviomme mukaan tällä hetkellä ollaan siis tilanteessa, jossa lisämenoarvioita on noin 3—... (Paavo Arhinmäen välihuuto) — Anteeksi? — (Paavo Arhinmäki: Tuliko opetusministeriltä esitys opintotukileikkauksen perumisesta?) — Vastaanko tähän kysymykseen, vai miten puhemies haluaa? (Hälinää) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Ministeri Stubbille esitettiin normaalissa järjestyksessä äsken kysymys, ja ministeri vastaa esitettyyn kysymykseen.] Kuten edustaja Rinne tietää, niin kehysriihen polku tarkoittaa sitä, että me tulemme saamaan kaikilta ministeriöiltä erilaisia lisäyksiä. Me teemme kokonaisarvion, ja totta kai näissä kokonaisarvioissa me pyrimme tarkastelemaan tätä valtiontalouden näkökulmasta. Me katsomme ensin hallitusohjelmaa, sen jälkeen me katsomme perusuraa ja me pidämme myös kiinni kehyksistä. Näissä kokonaisuuksissa me käymme neuvottelut. Kaikki bilateraalikeskustelut ministeriöiden välillä on nyt tässä vaiheessa käyty, mutta pidän hyvin epätodennäköisenä, (Puhemies koputtaa) että opintotukeen enää puututaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-10T16:19:52,2016-03-10T16:21:02,Tarkistettu,1.1 2016_22_20,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olemme tottuneet siihen, että joka viikko täällä on jokin leikkausaihe esillä ja oppositio aina kulloinkin syyttää tätä hallituksen arvovalintaa. Ministeri Grahn-Laasonen ansiokkaasti puolustaa oman hallintoalansa päätöksiä, jotka ovat koko hallituksen, kaikkien kolmen hallituspuolueen, päätöksiä, jotka on tehty ennen kuin ensimmäistäkään ministeriä on tehtäväänsä nimetty hallitusohjelmassa. Nyt tällä opintotukiuudistuksellahan (Vasemmalta: Leikkauksilla!) otetaan askel siihen suuntaan, jossa olimme vielä 90-luvun alussa, jolloinka opintolaina oli päämuoto opintojen rahoittamisessa. Silloin siinä lamassa, jolloin korot olivat erittäin korkealla ja työllistymismahdollisuudet ehkä kaksi kertaakin heikommat kuin tällä hetkellä, päädyttiin siihen, että lainojen sijasta on kohtuullista, että opintorahalla rahoitetaan opinnot. Nyt ollaan ottamassa askel tähän suuntaan. Ministeri Grahn-Laasonen, mikä teidän käsityksenne on siitä, millä tavalla viime vuosilta opintolainan haku, ikään kuin kiinnostus ja halu, on opiskelijoiden keskuudessa kehittynyt?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-03-10T16:21:04,2016-03-10T16:22:10,Tarkistettu,1.1 2016_22_21,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Opintolainaa otetaan nyt hieman enemmän kuin aikaisemmin, eli opiskelijat ovat kääntyneet opintolainan ottamiselle myönteisemmiksi. (Paavo Arhinmäki: Miksi?) Se johtuu varmaan hyvin myöskin siitä, että opintolainassa on tämä hyvitysmahdollisuus, (Paavo Arhinmäki: Kyllä!) eli sitä opintolainaa saa takaisin, jos valmistuu tavoiteajassa ja niin edelleen. Mutta yleisesti tästä. Kyllä minä ymmärrän meidän opiskelijoita, meidän nuoria siinä, että he osoittavat mieltään, ja se on terveen yhteiskunnan merkki, niin kuin eilen sanoin, että opiskelijat osoittavat, mitä mieltä he ovat. Mutta me olemme siinä tilanteessa, että kun me teemme näitä leikkauksia kaikilta väestöryhmiltä kauttaaltaan läpi meidän koko yhteiskunnan ja tässä salissa joka viikko keskustelemme eri toimenpiteistä, mitkä ovat tämän talouden tasapainottamisen alla ja mitkä ovat erittäin kipeitä ja ikäviä, niin joudun sanomaan tähän sen, että nämä leikkauspäätökset ovat ikäviä kaikille. Opiskelijat ovat yksi kohderyhmä, ja samalla tavalla muilta väestöryhmiltä myöskin joudutaan leikkaamaan. Sitä tämä säästäminen on, ei mitään mukavaa puuhaa. Opintorahasta ja opintolainasta vielä sen verran, (Puhemies koputtaa) että esimerkiksi Ruotsissa on opintolainapainotteisempi järjestelmä kuin Suomessa. Sitä kautta... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: No niin, aika on käytetty. ] ...tämä suomalainen järjestelmä on ollut aika erityinen. Voin kertoa siitä vielä lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-10T16:22:11,2016-03-10T16:23:34,Tarkistettu,1.1 2016_22_22,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp," Arvoisa puhemies! Viime hallitushan helpotti opintolainaa luomalla 40 prosentin lainahyvitysjärjestelmän, jota ministeri Arhinmäki ja minä olimme tekemässä. Nyt te olette teidän esityksessänne, jos professori Uusitalon esitys menee läpi, heikentämässä myös sitä. Eli nämä esitykset, iso leikkaus, 150 miljoonan euron leikkaus, opintotukeen pitkällä aikavälillä on kautta linjan heikennys ja opintorahaan jopa neljänneksen heikennys. Minä haluan nyt sanoa painokkaasti sen ääneen, kun kuuntelen korkeakouluväkeä ja opiskelijoita, että tämä teidän puheenne siitä, että valtion velkaantumisen pysäyttäminen on se kaiken yli menevä tavoite, kuulostaa tosi näköalattomalta niille ihmisille, jotka haluavat olla luomassa tässä maassa uutta osaamista, teknologiaa, kehittää Suomea eteenpäin. Monet lähtevät ulkomaille näitten korkeakoulujen irtisanomisaaltojen takia. Ettekö te, arvon opetusministeri ja pääministeri, ota tätä korkeakouluväen hätähuutoa vakavasti? Ja samalla juuri ne opiskelijat, jotka eniten tukea tarvitsisivat, voivat tässä uudessa mallissa, jos ehtoja tiukennetaan entisestään, jättää opintonsa kesken. Onko se teistä oikein, (Puhemies koputtaa) että opintojen keskeyttäminen lisääntyy?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-10T16:23:35,2016-03-10T16:24:41,Tarkistettu,1.1 2016_22_23,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ehkä kaksi tällaista täsmennystä. Ensimmäinen on se, että edellisen hallituskauden aikana jouduimme valitettavasti myös tekemään suuria leikkauksia koulutukseen, karkeasti noin 800 miljoonaa euroa. Toteutuma oli noin 800 miljoonaa euroa, ja tavoite oli itse asiassa korkeampi. Nyt tässä luodaan koko ajan sellaista mielikuvaa, että ikään kuin edellinen hallitus ei olisi tehnyt koulutusleikkauksia. (Paavo Arhinmäki: Ei! — Välihuutoja) Kyllä teki, ja valitettavasti teki. Toinen huomio, arvoisa puhemies, on se, että nyt katsotaan, edustaja Niinistö, ihan suoraan yliopistojen valtionrahoitusta. Silloin me huomaamme aika nopeasti, että valtionrahoitus vuoden 2011 tasossa oli 1,8 miljardia euroa ja vuoden 2019 tasossa se tulee olemaan myös karkeasti noin 1,8 miljardia euroa. Nyt te luotte jatkuvasti kuvaa siitä, että me emme tee mitään muuta kuin (Puhemies koputtaa) yliopisto- ja koulutussäästöjä, ja minun mielestäni tämä mielikuva on kohtuuton.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-10T16:24:42,2016-03-10T16:25:51,Tarkistettu,1.1 2016_22_24,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,Värderade talman! Jämlikhet och jämlika förutsättningar att studera har varit hörnstenar inom finländsk utbildningspolitik.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,sv,Mikaela Nylander,769,2016-03-10T16:25:52,2016-03-10T16:26:07,Tarkistettu,1.1 2016_22_25,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän koulutuspolitiikkaamme ohjaa se, että me pyrimme vahvistamaan koulutuksen tasa-arvoa Suomessa. Koulutus on Suomessa maksutonta korkea-asteelle saakka, ja se on yksi niistä tärkeimmistä elementeistä, joka turvaa mahdollisuuksien tasa-arvoa Suomessa. Sen lisäksi meidän pitää tehdä paljon töitä siinä, että meidän koulutusjärjestelmämme olisi mahdollisimman laadukas kaikkialla Suomessa. Siinähän Suomi on ollut kansainvälisestikin vertaillen vahva. Meillä erot esimerkiksi koulujen välillä ja alueellisesti ovat pienet tämän tasa-arvon näkökulmasta. Tämän koulutuksen laadun vahvistaminen on semmoinen asia, mitä me voimme tehdä kaikilla koulutusasteilla. Mitä tulee tähän opintotukiasiaan, niin pyysin erikseen ja nimenomaan näkemyksiä selvityshenkilö, professori Roope Uusitalolta tämän mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta. Hän tuotti siitä erinomaisen aineiston, joka pohjautuu tieteelliseen tutkimukseen. Kehotan ja kannustan kaikkia teitä tutustumaan siihen. (Puhemies koputtaa) Hän osoittaa aineistossaan sen, että sillä, onko järjestelmä opintoraha‑ vai opintolainapainotteinen, ei ole mahdollisuuksien tasa-arvon kannalta merkitystä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-10T16:26:57,2016-03-10T16:28:10,Tarkistettu,1.1 2016_22_26,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,Yritetään pysyä suurin piirtein aikarajojen puitteissa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_27,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp," Arvoisa puhemies! Minulle on kyllä jäänyt hiukan epäselväksi nyt tämä koko keskustelu. On pakko kysyä ensinnäkin, kun ministeri, aloititte sillä — opetusministerinä rupesitte valtiovarainministerin tontille perustelemaan näitä koulutusleikkauksia — että nyt pitää säästää, ettei velkaannuta. Nyt kun katson kuitenkin tätä tutkivan journalismin tuottavaa tuotosta siitä, kuka tätä maata on velkaannuttanut, niin se on tosiasiassa kokoomus. (Välihuutoja oikealta) On erittäin suuri tämä sininen lohko tässä, ja te olette velkaantuneet tällä hallituskaudella enemmän kuin edeltävällä hallituskaudella viimeisenä vuotena velkaannuttiin ja velkaannutte enemmän kuin sosialidemokraatit omassa vaihtoehtobudjetissaan. Nyt kuitenkin selitätte vielä täällä, että ette olisikaan olemassa opiskelijoiden puolella — olette esittämässä 86 euron leikkausta, joka on posketon, se on liiallinen, se vaarantaa opiskelijoiden toimeentulon, (Puhemies koputtaa) — vaan sanotte, että opiskelijoiden pitäisi ottaa velkaa. Nyt minä en enää ymmärrä, pitäisikö sitä velkaa ottaa, niin kuin te perustelitte, että valtio ei voi velkaantua. Mutta (Puhemies koputtaa) opiskelijat voivat. Siltä osin kysyisin vielä ministeriltä: perutteko tämän esityksen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-03-10T16:28:11,2016-03-10T16:29:22,Tarkistettu,1.1 2016_22_28,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä sanon tämän ihan vakavissani: minusta meidän kaikkien tulisi tässä salissa olla huolissamme tästä Suomen talouden tilasta, ihan jokaisen. (Välihuutoja) Itse asiassa, jos te, sosialidemokraatit, valtiovarainministeripuolueena olisitte edellisellä kaudella olleet vähän enemmän huolissanne tästä valtiontalouden tilasta, niin me emme olisi näin surkeassa jamassa nyt. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-10T16:29:23,2016-03-10T16:29:46,Tarkistettu,1.1 2016_22_29,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Minä totean, että tähän teemaan sattuneesta syystä palataan lähipäivinä monta kertaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_30,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä viikolla opiskelijat osoittivat mieltään opintotukileikkauksia vastaan, ja opiskelijoiden huoli on ymmärrettävä, sillä monien opiskelijoiden toimeentulo on jo nyt hyvin niukkaa. Opiskelijoiden ta-loudellisen aseman parantamiseksi onkin esitetty erilaisia malleja, muun muassa opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin. Toinen hyvä ratkaisu olisi opiskelijoiden tulorajojen nosto nykyisestä. Se myös kannustaisi työntekoon ja kartuttaisi opiskelijoiden työkokemusta. Moni tekee työtä mielellään, ja monen on pakkokin tehdä saadakseen lisäansioita. Nykyisellään kuitenkin työnteosta rangaistaan perimällä opintotukia takaisin vuoden lopussa. Nyt kysyisinkin hallitukselta: onko hallitus arvioinut mahdollisuuksia opiskelijoiden vuositulorajan nostamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-03-10T16:29:51,2016-03-10T16:30:55,Tarkistettu,1.1 2016_22_31,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä oli edustaja Elomaalla hyviä huomioita opintotukijärjestelmästä, eli siinä mallissa on tällä hetkellä lukuisia haasteita ja lukuisia epäkohtia, joista nämä tulorajat ovat yksi ja sitten on myöskin se, että järjestelmä on hyvin sirpaleinen ja monimutkainen, niin vaikeasti ymmärrettävä. On jopa sanottu, että edes Kelan opintotukiasioita työkseen tekevät eivät osaa sitä järjestelmää, että sitä on vuosien varrella niin paljon kurottu pienistä palasista. Tässä nousi monia hyviä kehittämisajatuksia, joilla on tietysti myöskin hintalappu, ja tässä vaikeassa tilanteessa näihin kaikkiin odotuksiin ei välttämättä pystytä vastaamaan. Mutta hallitus ei ole vielä käsitellyt sitä lopullista mallia, jonka tulemme tuomaan hallituksen esityksenä, eli tähän asiaan on mahdollista palata. Mutta meillä on olemassa pohjatyö, jonka professori Uusitalo on meille toimittanut, ja tulemme palaamaan siihen. Sellaisen huomion haluan tehdä — joka on jäänyt keskustelussa vähälle huomiolle — että jo hallitusohjelmaneuvotteluissa päätettiin, että se kokonaissumma, (Puhemies koputtaa) josta opiskelijan toimeentulo voi muodostua, eli opintoraha, asumislisä ja laina, nousee 1 100 euroon. Siinä on myöskin sellaista pientä toivonkipinää toimeentulon näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-10T16:30:55,2016-03-10T16:32:14,Tarkistettu,1.1 2016_22_32,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Nyt myönnän vielä kaksi puheenvuoroa, edustaja Rinteelle ja sen jälkeen edustaja Zyskowiczille. Sen jälkeen tämä teema tässä istunnossa on... (Eero Heinäluoma: Miten Zyskowicz voi olla viimeinen?)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_33,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kysyn selkeästi teiltä, opetusministeri Grahn-Laasonen, ja pyydän teitä vastaamaan yhtä selkeästi. Kysyn: toitteko valtiovarainministerille esitystä siitä, että opintotukileikkauksia perutaan? Kysyn tämän nyt ja pyydän tähän vastaamaan suoraan. Sitten kysyn valtiovarainministeri Stubbilta: kun te puhutte usein täällä, että velkaantuminen on pahasta ja meidän pitää pystyä pysäyttämään velkaantuminen, te viittaatte usein myös kotitalouksien velkaantumisasteeseen, ja julkisessa keskustelussa viitataan myöskin tähän kokonaisuuteen — puhutte valtiosta, sen velkaantumisesta, ja samalla te esitätte täällä, että opiskelijoitten pitää velkaantua, kotitalouksien pitää velkaantua tulevaisuudessa — niin miten te tämän perustelette, arvoisa valtiovarainministeri?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-03-10T16:32:15,2016-03-10T16:33:08,Tarkistettu,1.1 2016_22_34,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,Kuka vastaa? — Ministeri Grahn-Laasonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_35,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuntuu siltä, että ehkä olen jo näihin kysymyksiin tänään vastannut, (Paavo Arhinmäki: Ette ole!) niin kuin monissa aikaisemmissa keskusteluissa tähänkin asti. Eli olemme tekemässä vaikeita säästöpäätöksiä, joita on epämieluisa toteuttaa, ja perustelen näitä ratkaisuja sillä, että me rakennamme tulevaisuutta, jossa Suomen julkinen talous on tasapainossa, jossa Suomen tulevaisuudennäkymä on positiivisempi, myös meidän opiskelijoillemme, ja uudistamme koulutusjärjestelmää niin, että se pystyy paremmin vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin huolimatta siitä, että elämme nyt Suomen historian yhtä vaikeimmista hetkistä talouden näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-10T16:33:11,2016-03-10T16:33:50,Tarkistettu,1.1 2016_22_36,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Joka päivä oppositio täällä vastustaa jotain säästöä. Tänään ovat vuorossa opiskelijat, huomenna ehkä viljelijät. Minä uskon, että Suomen kansa näkee tämän bluffin läpi. Vaikka jokainen väestöryhmä omalla kohdallaan varmasti kokee kipeästi nämä säästöt, niin minä itse asiassa uskon, että Suomen kansa ymmärtää, että nämä ovat välttämättömiä, näitä säästöjä on tehtävä, jotta pystymme tasapainottamaan Suomen taloutta ja saamaan meidän maamme talouden parempaan kuntoon. Mutta kun täällä puhutaan arvovalinnoista, niin viime vaalikaudella, jolloin ministeri Niinistö — silloinen ministeri siis, täällä nykyinen kansanedustaja Niinistö — oli hallituksessa ja Krista Kiuru oli hallituksessa, demarit olivat hallituksessa, tehtiin säästöjä, leikattiin lapsilisää, leikattiin perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perustamishankkeista, leikattiin lukioverkosta, leikattiin ammatillisesta koulutuksesta, lisäkoulutuksesta, oppisopimuskoulutuksesta, ammattikouluverkosta, yliopistoindeksistä, Aalto-yliopiston lisärahasta, Suomen Akatemiasta. Ministeri Stubb, kun olitte samassa hallituksessa, niin olivatko nämä ministeri Niinistöltä ja Kiurulta tällaisia arvovalintoja, (Naurua) että nimenomaan tänne isketään, vai johtuivatko ne vaikeasta taloustilanteesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-10T16:33:50,2016-03-10T16:35:13,Tarkistettu,1.1 2016_22_37,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Aika on käytetty, ja nyt katson, kuka vastaa. — Ministeri Stubb.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_38,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! En koskaan lähtisi syyttämään entisiä hallituskumppaneita, nykyisiä oppositiopuolueita vastuullisesta taloudenpidosta (Ben Zyskowicz: Ei, siitä ei voi syyttää!) vaan lähtisin aina siitä, että jokainen, jokainen joka on hallituksessa, tekee vastuullisia päätöksiä. Jokainen päätös hallituksen sisällä on tietysti omalla tavallaan arvovalinta. Meidän arvovalintamme on se, että kuromme velkaantumista kiinni ja saamme velkaantumisen loppumaan. Meidän arvovalintamme on se, että Suomeen luodaan lisää työpaikkoja. Meidän arvovalintamme on se, että Suomen talous saadaan kuntoon, ja loppupelissä meidän arvovalintamme on se, että me elämme maailman parhaassa hyvinvointiyhteiskunnassa, mutta ilman työtä ja kasvua se ei onnistu, ilman talouden tasapainottamista se ei onnistu. Me emme tässä maassa voi elää pellossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-10T16:35:13,2016-03-10T16:36:12,Tarkistettu,1.1 2016_22_39,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Myönnän vielä yhden puheenvuoron kristillisdemokraattisen ryhmän edustajalle, edustaja Essayah’lle, ja sen jälkeen tämän asian käsittely päättyy.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_40,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä teki tänään päätöksen, että me yhdymme myöskin tuohon välikysymykseen, joka koskee opintotukea ja koulutusta. Me kritisoimme näitä liian rajuja leikkauksia, mutta me emme pelkästään kritisoi, vaan tässä tilanteessa, aivan niin kuin keskustelussa on kuultu, on hyvin tärkeää myöskin esittää niitä ratkaisuvaihtoehtoja, ja KD esittää omaa mallia, jolla pystyttäisiin varmistamaan myöskin nopeampi valmistuminen opiskelijoille. Olisimme kiinnostuneita kuulemaan myöskin sen, voidaanko harkita näistä opintotuen tulorajoista luopumista, koska esimerkiksi erityisesti perheellisillä opiskelijoilla on tänä aikana todella tiukkaa toimeentulonsa kanssa ja tämä opintotuen takaisinperiminen on erittäin byrokraattista, ja myöskin sitten monelle opiskelijalle olisi tärkeätä, että he voisivat hankkia rahaa, erityisesti jos heillä on huollettavia. Olisiko mahdollista tästä (Puhemies koputtaa) tulorajasta luopua? Tai onko jotakin muuta perheellisille opiskelijoille tarkoitettavaa tukea?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-03-10T16:36:22,2016-03-10T16:37:32,Tarkistettu,1.1 2016_22_41,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opintorahan leikkaamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, vastaus on kyllä, voidaan harkita, ja muutenkin minä olen kiitollinen kaikista rakentavista kehittämisajatuksista, mitä voisimme tehdä, niin että opiskelijoiden tilanne ja meidän koulutusjärjestelmämme tilanne voisi olla parempi tulevien vuosien päästä huolimatta tästä vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Kiitän tästä rakentavasta lähestymistavasta ja myöskin toivon, että kun me käymme täällä välikysymyskeskustelua hetken kuluttua, niin voimme siellä jatkaa ennen kaikkea näillä sisältökysymyksillä, koska ne ovat ne olennaiset, eli millä tavalla uudistamme suomalaista koulutusta niin, että se meidän järjestelmämme on vahvempi, turvaa mahdollisuuksien tasa-arvon myöskin tulevaisuudessa ja että pärjäämme kansainvälistyvässä maailmassa ja kiristyvässä (Puhemies koputtaa) kilpailussa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-10T16:37:33,2016-03-10T16:38:18,Tarkistettu,1.1 2016_22_42,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys osinkojen verotuksesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2016 vp,Siirrymme seuraavaan kysymykseen. Edustaja Andersson.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_22_43,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys osinkojen verotuksesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun hallitus ajaa rajuja leikkauksia opiskelijoiden ja palkansaajien toimeentuloon, olemme taas saaneet kuulla, kuinka kaikkein varakkaimpien listaamattomien yhtiöiden omistajat eivät maksa juuri lainkaan veroja tuloistaan. Veroja kierretään laillisesti niin holdingyhtiöillä kuin vakuutuskuorillakin. Niitäkin suuria pääomatuloja saavia, jotka reilusti maksavat veronsa, verotetaan vähemmän kuin vastaavia tuloja saavia palkansaajia. Arvoisa pääministeri Sipilä, miten te aiotte osallistaa suurituloiset osingonsaajat säästöpolitiikkaan, ja eikö tämä olisi oikeudenmukaisempi vaihtoehto kuin pienituloisilta opiskelijoilta leikkaaminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-03-10T16:38:21,2016-03-10T16:39:09,Tarkistettu,1.1 2016_22_44,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys osinkojen verotuksesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se on totta, että kun listaamaton yritys maksaa toiselle listaamattomalle yritykselle osinkoa, niin siitä välistä ei mene veroa. Tämän hallituksen ohjelmassa ei ole ainakaan vielä, että tämä tie purettaisiin. Tämä on tehty sitä varten, että tämmöiset yritysrakenteet pystyvät keskenään tulouttamaan ja konsernista sitten verotetaan. Tämä on se lähtökohta tälle asialle. Tätä ei suinkaan ole tehty veronkiertotarkoituksessa. Mutta kun me tätä veropohjan laajentamista käymme läpi, niin tätäkin asiaa tullaan tarkastelemaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-10T16:39:09,2016-03-10T16:39:57,Tarkistettu,1.1 2016_22_45,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys osinkojen verotuksesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_46,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys osinkojen verotuksesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä oli ilahduttavaa kuulla. Mutta pääministeri Sipilä, te olette itse järjestänyt omaisuuttanne niin sanottujen vakuutuskuorien kautta. Näiden vakuutuskuorien suosiohan on kasvanut huomattavasti viimeisten vuosien aikana juuri siitä syystä, että ne mahdollistavat niin omistusten piilottamisen kuin myöskin osinkojen saamisen verottomana. Eli kyllä käytännössä on kyse suurituloisten suomalaisten harjoittamasta verosuunnittelusta. Minusta on erittäin positiivista, jos hallitus nyt pohtii myöskin suurituloisten mukaan ottamista tähän säästöpolitiikkaan, mutta pääministeri, aiotteko ryhtyä toimenpiteisiin näiden vakuutuskuorien avaamiseksi, jolloin myöskin te itse osallistuisitte hyvinvointivaltion rahoittamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-03-10T16:40:03,2016-03-10T16:40:52,Tarkistettu,1.1 2016_22_47,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys osinkojen verotuksesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2016 vp," Arvoisa puhemies! Se, että tässä vihjaillaan, että olisin henkilökohtaisesti jotenkin kiertämässä veroja, on loukkaavaa. Siihen olisi ollut toki monessa tilanteessa mahdollisuus: kun yrityskauppoja olen tehnyt, niin olen saanut ehdotuksia tehdä niitä Luxemburgin kautta. Mutta olen aina vastannut niihin ehdotuksiin niin, että minä haluan maksaa Suomeen veroni, koska olen täällä saanut opiskella ja kasvaa ja tämä on turvallinen maa ja haluan myöskin omalla veronmaksukäyttäytymiselläni olla esimerkkinä. Meillä on erilaisia tuotteita, joissa esimerkiksi metsänkasvusta maksetaan vero silloin, kun se realisoituu; on olemassa vakuutussäästöjä, joitten tuotto realisoituu silloin, kun se tuotto nostetaan; on olemassa esimerkiksi yritysomaisuutta, jota myytäessä vasta verotetaan. Se, että meillä on tällaisia tuotteita, ei tee kenestäkään veronkiertäjää. (Hälinää)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-10T16:40:53,2016-03-10T16:42:01,Tarkistettu,1.1 2016_22_48,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys osinkojen verotuksesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys taisi lähteä osinkoveroista. Sehän on sanomattakin selvää, että jokaisen yrityksen tavoitteena on myydä tuotteita tai palveluita ja tuottaa voittoa omistajilleen. Me valtiovarainministeriön puolella olemme totta kai aina kiitollisia silloin, kun pystymme tulouttamaan veroja. Se tarkoittaa sitä — riippumatta siitä, onko suurituloinen vai pienituloinen — että jokaisen verotulon, jonka me saamme valtiovarainministeriöön sisään, pystymme käyttämään hyvinvoinnin luomiseksi. Sen takia toivoisin, että emme lähtisi lajittelemaan näitä veroja sillä tavalla, että jollain tavalla mustamaalataan yhtä veroa toista veroa vastaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-10T16:42:02,2016-03-10T16:42:48,Tarkistettu,1.1 2016_22_49,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys osinkojen verotuksesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2016 vp,Myönnän vielä puheenvuoron edustaja Anderssonille.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_50,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys osinkojen verotuksesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en omassa puheenvuorossani viitannut veronkiertoon vaan verosuunnitteluun eli siihen, että Suomessa on niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä, jotka tietoisesti pyrkivät minimoimaan omaa verorasitusta, eivät rikkomaan lakia. Minusta tässä on nyt kyse siitä, aikooko hallitus omassa veropolitiikassaan tähdätä siihen, että periaate siitä, että jokainen suomalainen maksaa veroa maksukykynsä mukaan, toteutuu. Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin esimerkiksi osinkoverotuksen uudistamiseksi niin, että verotus Suomessa myöskin toimii tämän suomalaisille tärkeän periaatteen mukaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-03-10T16:42:50,2016-03-10T16:43:29,Tarkistettu,1.1 2016_22_51,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys osinkojen verotuksesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on tällä hetkellä monta eri veroselvitystä menossa, ja me selvitämme myös tätä ketjuverotuskokonaisuutta, johonka te äsken viittasitte. Siinä on myös tiettyjä EU-rajoitteita olemassa, mutta me katsomme tätä kokonaisuutta, kun laadimme verosuunnitelmaa kokonaisuudessaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-10T16:43:29,2016-03-10T16:43:54,Tarkistettu,1.1 2016_22_52,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys osinkojen verotuksesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että Suomi ei menesty, elleivät yritykset ja yksilöt menesty — mukaan lukien pääministeri. Suomalaiset ja Suomessa toimivat rahalaitokset tekevät ennätysvoittoja, jakavat miljardien edestä osinkoja. Pankkien liiketoimintaa ei koske arvonlisävero, siksi muun muassa Britanniassa verotetaan pankkien tulosta noin 10 miljardilla eurolla. Ruotsissa valmistellaan pankkiveroa, jolla tavoitellaan vähintään 400 miljoonan euron tuottoa. Eikö olisi nyt pohjoismaisen yhteistyön paikka, kuten sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitämme? Sen sijaan, että leikataan opiskelijoilta ja muilta vähäosaisilta, miksi emme keräisi pankkiveroa noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Eikö kannattaisi ottaa niiltä, joilla on, eikä vain niiltä, joilla ei ole? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-10T16:43:56,2016-03-10T16:44:57,Tarkistettu,1.1 2016_22_53,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys osinkojen verotuksesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pankithan tietysti maksavat tuloksistaan veroa ihan niin kuin muutkin yhtiöt ja yritykset. Kun me katsomme verokokonaisuutta, niin totta kai me katsomme erilaisia ratkaisuja, mutta pankkivero ei ole meidän agendallamme juuri nyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-10T16:44:58,,Tarkistettu,1.1 2016_22_54,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys osinkojen verotuksesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Anderssonin kysymys oli loukkaava, mutta kysyn hieman laajemmin. Hallitus tekee nykyistä veropolitiikkaa aika ahtaassa raossa. Siellä on hyviä elementtejä, jotka edistävät työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Toisaalta verotuksessa on isoja haasteita kansainvälisen veroyhteistyön osalta, meillä on tulossa maakuntauudistus, meillä on tulossa perustulouudistus ja meillä on kannustinloukkuja. Kysyn ministeri Stubbilta: onko ajateltu, että asettaisimme laajan asiantuntijaryhmän miettimään laajempaa verouudistusta? Lähinnä ajattelen seuraavaa vaalikautta varten, jolloin voitaisiin vastata näihin moniin haasteisiin siten, että olisi hyvä keskustelupohja sitten meidän poliitikoillamme linjata asiantuntijatyöryhmän perusteella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.2.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-03-10T16:45:16,2016-03-10T16:46:04,Tarkistettu,1.1 2016_22_55,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys osinkojen verotuksesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se on ilman muuta selvää, että kun esimerkiksi olemme katsoneet sote-rahoitusta, niin olemme miettineet, kannattaako tässä tehdä laajamittaisempi verouudistus. Olemme kuitenkin tässä vaiheessa päätyneet siihen, että veropolitiikan näkökulmasta jatkuvuus ja uskottavuus ja poukkoilun välttäminen on erittäin tärkeää. Sen takia olemme määritelleet aika pitkälti sekä hallitusohjelmaan että hallitusohjelman liitteisiin sen, mikä meidän perusveropolitiikkamme on ja missä kysymyksissä me teemme edelleen selvityksiä. Perustavoite meillä on se, että kokonaisveroaste ei kiristy, koska se on yksi Euroopan ja länsimaiden korkeimpia, yli 44 prosenttia karkeasti, kun OECD:n keskiarvo on 34 prosenttia. Ja toinen perustavoite meillä on, että kenenkään työn verotus ei kiristy. Näistä kahdesta pidetään kiinni. Uutta, kokonaisvaltaista verouudistusta emme tämän hallituskauden aikana ole tekemässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-10T16:46:04,2016-03-10T16:47:04,Tarkistettu,1.1 2016_22_56,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp,Siirrymme seuraavaan kysymykseen. Edustaja Karimäki.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_22_57,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kysyä EU—Turkki-sopimuksesta. YK:n pakolaisjärjestö ja Amnesty ovat arvostelleet sopimusta: jos rajat laitetaan kiinni ja tehdään joukkopalautuksia, loukkaa se ihmisten oikeutta hakea turvapaikkaa. Turkin kyky käsitellä turvapaikkahakemuksia on koetuksella. Lisäksi maan ihmisoikeustilanne on huolestuttava. On paljon kysymyksiä. Jotta yksi syyrialainen voi päästä Eurooppaan, onko jonkun toisen riskeerattava henkensä merellä? Ja voiko tällainen yksi yhteen -siirto edes toteutua, kun vapaaehtoiset pakolaisten siirrot EU:n sisällä eivät ole toteutuneet odotetusti? Miten käy teltoissa hytiseville lapsille, naisille ja vanhuksille Makedonian ja Kreikan rajalla? Eikö olisi parempi, että autetaan ottamalla pakolaisia suoraan leiristä, erityisesti naisia ja lapsia, ja kasvatetaan pakolaiskiintiötä? EU-päämiesten julkilausumassa vakuutetaan, että ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta noudatetaan. Miten Suomi aikoo varmistaa, että hädänalaiset ihmiset pääsevät turvaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-03-10T16:47:09,2016-03-10T16:48:23,Tarkistettu,1.1 2016_22_58,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä ja tärkeä kysymys. Tämä on juuri tämän sopimuksen tarkoitus, eli lopettaa tämä salakuljettajien kyseenalainen liiketoimintamalli, jolla ihmisiä vaarallista reittiä, merta pitkin kuskataan Kreikkaan. Nyt on tarkoituksena se, että tämmöinen epäjärjestyksessä tapahtuva liiketoimintamalli saa loppunsa ja nimenomaan leireiltä sitten järjestäytyneesti otetaan YK:n pakolaisjärjestön johdolla naisia, lapsia ja perheitä sijoitettavaksi Eurooppaan. Ja tämä raha, mikä tässä on ollut esillä, käytetään näiden pakolaisleirien olosuhteiden parantamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-10T16:48:23,2016-03-10T16:49:19,Tarkistettu,1.1 2016_22_59,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä asia, ja jotta me pystymme ratkaisemaan tämän koko kysymyksen, niin täytyy puuttua näihin juurisyihin eli sotiin, jotka siellä ovat käynnissä. Kansainvälinen yhteisö on anteeksiantamattomalla tavalla YK:ta myöten, suurvaltoja myöten laiminlyönyt tämän työn. Ja tämä on nyt se, mikä pitää saada kuntoon, jotta pystytään tulppaamaan tämä ihmisten tragedia. Mutta samalla tavalla sanon kuin pääministeri: ihmissalakuljettajilta on vietävä bisnes pois, (Oikealta: Kyllä!) ja se ei millään muulla onnistu kuin sillä, että se tehdään heille mahdottomaksi ja taloudellisesti kannattamattomaksi. Tämä on ainoa tie, jolla se pystytään tulppaamaan, ja tätä kautta tietysti meidän pitäisi leireiltä hakea. Mutta edustaja Karimäki, siellä on uusia ongelmia: osa kristityistä, (Puhemies koputtaa) osa jesideistä ei pääse edes leireille, koska Isis pyörittää...",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-03-10T16:49:19,2016-03-10T16:50:29,Tarkistettu,1.1 2016_22_60,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp,"Ministeri Soini, aika on käytetty.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_61,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp,"Herra puhemies! Minusta on erinomaisen hyvä asia, että EU on päässyt näinkin pitkälle aika pitkän odotuksen jälkeen ja myöskin Turkin kanssa sopimukseen. Toki Turkin ihmisoikeustilanne ja politiikka aiheuttavat monia huolia, mutta meidän on myöskin tällaisten maiden kanssa tultava toimeen ja käytävä keskusteluja, kuten Venäjänkin kanssa. Mutta tässä sopimuksessa — sikäli kuin se pystytään myös täytäntöön panemaan — on kyllä monia tällaisia suuria kysymysmerkkejä, ja yksi on se, että vaikka tavoitteena on ihmissalakuljetuksen ja vaarallisten kuljetusten lopettaminen, tämä mekanismi, jossa jokaista Kreikkaan tulevaa syyrialaispakolaista kohden palautetaan yksi, jotta sitten yksi pakolainen leireiltä otetaan EU:hun, voi tavallaan luoda tällaisen vähän kummallisen insentiivin, ’yllykkeen’, antaa näiden ihmisten tulla, jotta saataisiin sitten sama määrä poistettua Turkista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-03-10T16:50:38,2016-03-10T16:51:45,Tarkistettu,1.1 2016_22_62,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämän koko järjestelyn tarkoituksena on lopettaa tällainen ihmissalakuljetukseen perustuva tie, enkä usko, että tästä mitenkään voi tulla insentiivi tätä kautta, että joku toinen sitten otetaan sieltä leiriltä. Näin saadaan järjestys rajalle ja sen jälkeen sitten näiltä leireiltä YK:n pakolaisjärjestön johdolla otetaan hallitusti ihmisiä. Myönnän sen, että tähän liittyy monia kysymyksiä, joita käytiin Eurooppa-neuvostossa läpi. Niitä on pyydetty komission toimesta selvittämään nyt viikon aikana, ja ensi torstaina sitten kuulemme vastaukset. Ilman muuta lähdemme siitä, että kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeussopimuksia noudatetaan, totta kai, emmehän me nyt eurooppalaisena arvoyhteisönä voi toimia niiden vastaisesti. Mutta tässä joudutaan tekemään nyt koviakin toimia, että saadaan rajalle järjestys ja näille ihmisille, jotka pakenevat sotaa, inhimilliset olosuhteet, joista sitten heitä voidaan (Puhemies koputtaa) uudelleen sijoittaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-10T16:51:46,2016-03-10T16:52:52,Tarkistettu,1.1 2016_22_63,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp," Herra puhemies! Tässä Turkki-projektissa on tärkeää nyt korostaa sitä, että näitten EU:n rahojen pitää mennä suoraan näille pakolaisille, jotka sijoitetaan sinne leireille, ja tästä onkin sovittu. Mutta on hyvin suuri pelko siitä, että sinne taustalle voi tulla jobbareita, jotka sitten keräävät tätä rahaa. Tämän valvonnan pitää olla erittäin tarkkaa sillä tavalla, että se raha pysyy aidosti siellä pakolaisilla. Jos pääministeri vielä kuvaisi hieman sitä Pohjois-Afrikan tilannetta, josta keskustelitte myöskin. Siellä on satojatuhansia potentiaalisia pakolaisia, jotka tulevat heti yli, kun vedet lämpiävät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-03-10T16:52:53,2016-03-10T16:53:37,Tarkistettu,1.1 2016_22_64,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tästä, että se menee suoraan pakolaisille, on keskusteltu Turkin kanssa moneen kertaan. Tässä on yhteinen mekanismi, jossa valvotaan joka ikistä projektia ja hanketta yhdessä. Ne rahat eivät mene Turkille, vaan ne menevät Turkissa oleville syyrialaisille pakolaisille ja näiden leirien olosuhteiden parantamiseen. (Oikealta: Sitä pitää valvoa!) — Ja sitä valvotaan yhdessä. No, sitten mitä tulee siihen, että kun joku raja on kiinni mutta juurisyyt eivät poistu — niin kuin ulkoministeri totesi — niin totta kai paine sitten siirtyy jonnekin muualle. Voi olla, että vielä vaarallisempi reitti esimerkiksi Libyasta Italiaan avautuu, joten kyllä tässä kaiken avaimena on tietenkin se, että nämä juurisyyt saadaan poistettua, saadaan tulitauko pitämään, saadaan humanitäärinen apu perille. Syyrian yhteydessä keskusteltiin myöskin siitä, (Puhemies koputtaa) että nyt pitäisi saada turvallisia vyöhykkeitä, joissa ihmiset voivat turvallisesti olla Syyriassa, ja apua annetaan sinne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-10T16:53:38,2016-03-10T16:54:48,Tarkistettu,1.1 2016_22_65,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kaikki kansainväliset järjestöt, asiantuntijajärjestöt, jotka ovat tehneet töitä siirtolaisten, pakolaisten ja ihmiskaupan kanssa vuosikausia — 86 prosenttia maailman pakolaisista on muualla kuin täällä Euroopassa — sanovat, että tämä ei ole onnistunut keino, että nämä eivät ole sellaisia keinoja, joilla voidaan rajoittaa ihmissalakuljetusta tai ihmiskauppaa. Ihmissalakuljetus ja ihmiskauppa ovat tällä hetkellä erittäin kiinteästi sidottuja yhteen, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että ensimmäistä kertaa yli puolet tulijoista on naisia ja lapsia. Erittäin huonosti on onnistuttu turvaamaan naisten ja lasten turvallisuus nimenomaan sukupuoleen liittyvän väkivallan osalta näiden tulijoiden kohdalla. Miksi EU päätti, että ei kuunnella näitä järjestöjä, jotka ovat tehneet töitä, oteta opiksi ja pohdita yhdessä niitä keinoja, joilla voitaisiin (Puhemies koputtaa) ratkaista tilanne ilman, että uhrataan nämä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-03-10T16:54:49,2016-03-10T16:55:55,Tarkistettu,1.1 2016_22_66,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp," Arvoisa puhemies! Nämä huolet ovat olleet esillä Eurooppa-neuvostossa ja varmasti tulevat olemaan myöskin ensi viikon kokouksessa. Kaiken lähtökohtana on tosiaan se, että saadaan joku järjestys tähän asiaan. Ei se ihmisoikeustilanne eikä humanitäärinen tilanne ole kovin kaksinen tuolla Kreikan pelloillakaan tällä hetkellä, missä ihmiset ovat muovikyhäelmissä ja majoittuneina sinne, vaan meidän pitää saada asia järjestykseen lähempänä kriisialueita ja sitten asiantuntija-avulla, YK:n pakolaisjärjestön avulla, saada nämä leirit pystyyn. Tämä kokonaisuus vaatii myöskin sitä, että sinne saadaan lisää varoja. Näitä lisärahoja on nyt saatu EU:n omasta budjetista, jäsenvaltioilta — Suomikin on siihen osallistunut — ja sitten Syyrian apu ‑konferenssissa Lontoossa kaiken kaikkiaan lähes 11 miljardia (Puhemies koputtaa) olivat apulupaukset muutaman vuoden ajalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-10T16:55:55,2016-03-10T16:56:58,Tarkistettu,1.1 2016_22_67,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Annika,Lapintie,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp,"Herra puhemies! Pääministerin kertomat tavoitteet siitä, että yritetään katkaista tämä ihmissalakuljettajien ja ihmiskauppiaiden toiminta, ovat oikein ja tavoiteltavia, ja ilman muuta niitä kaikki kannattavat. Mutta kun näissä puheenvuoroissakin on tullut esille niitä huolia siitä, että tällä hetkellä tilanne ei ole enää se, että pakolaisista valtaosa on nuoria miehiä vaan nyt siellä on pakolaisista valtaosa naisia ja lapsia, niin jotenkin tuntuu kohtuuttomalta, että sieltä Kreikasta lähdetään juuri näitä naisia ja lapsia kuljettamaan takaisin Turkkiin. Eli millä tavalla tällaista ongelmaa on käyty läpi? Eikö olisi paljon parempi, että nyt otetaan sieltä Kreikasta eri EU-maihin näitä pakolaisia, jotka siellä jo ovat? Aikooko Suomi nostaa pakolaiskiintiötä, ja millä tavalla nämä muut Euroopan maat pakotetaan nostamaan omia pakolaiskiintiöitään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p479,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Annika Lapintie,479,2016-03-10T16:56:58,2016-03-10T16:58:02,Tarkistettu,1.1 2016_22_68,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ei suinkaan nyt Kreikassa olevia pakolaisia lähdetä siirtämään Turkkiin. Ei tämä ole tämän ratkaisun osa vaan saada järjestys rajoille ja näille pakolaisleireille nyt kunnolliset olosuhteet näille uusille tulijoille. Sen jälkeen meidän pitää ratkaista se, mitä tehdään noin 100 000:lle Kreikassa olevalle pakolaiselle, ja siinä meillä on tämä vapaaehtoinen mekanismi, joka nyt voidaan ottaa käyttöön, kun me saamme järjestyksen rajoille. Siihen ovat EU-maat sitoutuneet, noin 160 000 kaiken kaikkiaan on tämän järjestelyn piirissä, ja osa tästä vapaaehtoisesta mekanismista voidaan käyttää sitten siihen, että otetaan syyrialaisia sieltä Turkista näiltä leireiltä. Sen lisäksi meillä on vielä tämä kiintiöpakolaisjärjestelmä, ja Suomi on siinä etunenässä näyttänyt mallia lupaamalla ottaa 600 syyrialaista Turkin leireiltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-10T16:58:03,2016-03-10T16:59:01,Tarkistettu,1.1 2016_22_69,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä pakolaiskriisi on iso tragedia näille ihmisille itselleen, mutta samalla se on tietysti iso haaste EU-maille. Tässä kovasti nyt pohditaan, niin kuin pitääkin, mitä näille seurauksille tehdään, mutta vähintään yhtä paljon pitäisi kyllä pohtia, miten näihin syihin voidaan vaikuttaa. Tämä pakolaisvirta kohdistuu ennen muuta Eurooppaan, EU-maihin, mutta hivenen näyttää siltä, että tämän kriisin ratkaisusta — kun puhutaan Syyrian kriisistä — keskustelevat ennen muuta Venäjä ja Yhdysvallat, jonkun verran jopa EU:n ylitse. Siltä se näyttää. Kuitenkin ainoa kestävä ratkaisu pitkän päälle on se, että saadaan Syyrian kriisi ratkaistua, saadaan tulitauko pitämään, saadaan sinne joku kaunis päivä rauha aikaiseksi. Mitä EU aikoo tehdä, arvoisa puhemies, tulitauon saamiseksi? Miten EU voi entistä enemmän vaikuttaa siihen, että rauha saadaan aikaiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-03-10T16:59:01,2016-03-10T16:59:56,Tarkistettu,1.1 2016_22_70,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä valiokunnan puheenjohtaja Kaikkosen kysymys on oikea. Jos me emme pysty saamaan rauhaa Syyriaan ja Irakin alueelle ja Isisiä tuhottua, niin tämä tilanne vain jatkuu. Sen takia tässä tarvitaan kaikkien kansainvälisten yhteisöjen yhteistyötä, niin YK:n, EU:n kuin muidenkin, ja erittäin tärkeää on, että Yhdysvallat ja Venäjä ovat jälleen puheväleissä ja toivottavasti ratkovat tätä yhdessä, koska tosiasia ikävä kyllä kylmässä ja pahassa maailmassa on se, että siihen tarvitaan suurvaltojen yhteistyötä. (Eva Biaudet: Mitä Suomi aikoo tehdä?) — Edustaja Biaudet, vastaan nyt edustaja Kaikkosen kysymykseen. (Hälinää) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Ministeri Soini, jatkakaa.] Arvoisa puhemies! Totta kai Suomen eduskunta, niin kuin eilen keskustelussa kävi ilmi, hyvin yksimielisesti ja yksituumaisesti ajaa ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta, rauhaa ja turvallisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-03-10T16:59:57,2016-03-10T17:01:12,Tarkistettu,1.1 2016_22_71,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp,"Viimeisen puheenvuoron tähän keskusteluun annan tämän teeman avaajalle, edustaja Karimäelle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_72,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todella tärkeää kitkeä tämä rikollinen ihmissalakuljetus, ja on tärkeää, että autamme Turkkia, koska siellä on nyt niin paljon syyrialaisia pakolaislapsia, jotka kaipaavat koulutusta leireihin. Juurisyihin puuttumisessa on keskeistä myös se, että kehitysyhteistyömäärärahoista huolehdittaisiin, joten on valitettavaa, että niitä hallitus on niin paljon leikannut. Myös perheen yhdistäminen olisi yksi keino luoda turvallisia reittejä, ja siksi pidän valitettavana sitä, että hallitus suunnittelee tähänkin heikennyksiä. Lisäksi kaipaisin keskustelua humanitäärisistä viisumeista. Se olisi turvallinen keino ihmisten päästä pakolaisleireiltä turvaan Eurooppaan. Kysyn hallitukselta: aikooko Suomi kantaa reilun osansa tässä pakolaiskriisin ratkaisemisessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-03-10T17:01:17,2016-03-10T17:02:15,Tarkistettu,1.1 2016_22_73,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys EU:n ja Turkin pakolaissopimuksesta (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suomi vaikuttaa tähän asiaan nyt pääasiassa Euroopan unionin kautta. Olemme kaivaneet aina sen osuutemme tähän yhteiseen pottiin, esimerkiksi tähän Turkin rahastoon. Olemme kaivaneet sen jostakin. Olemme myöskin täällä Lontoon Syyria-kokouksessa luvanneet oman osuutemme siihen. Kyllä me näissä talkoissa olemme mukana, ja se on selvä asia, että kehitysavulla ja avulla näille pakolaisleireille ja lähempänä kriisialueita me voimme tehdä paljon. Ihmissalakuljetuksen lopettaminen on yksi keskeisimpiä asioita tässä päätöksessä. Suomen pakolaiskiintiö on ollut suhteessa yksi Euroopan suurimpia. Sillä tavalla Suomi on tässä esimerkkiä näyttänyt. Viime joulukuussa päätimme jo etukäteen, että suurin osa tämän vuoden kiintiöistä käytetään nimenomaan syyrialaisten ottamiseksi (Puhemies koputtaa) Turkin pakolaisleireiltä. Haluamme tälläkin ohjata eurooppalaista (Puhemies koputtaa) päätöksentekoa siihen suuntaan, että kaikki muutkin toimisivat tällä tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-10T17:02:57,,Tarkistettu,1.1 2016_22_74,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia.  Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_22_75,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys energiatodistuslain 3 §:n korjaamisesta ei ole perusteltu. Esitys ei ole oikein hyvää eurooppapolitiikkaakaan, eikä se ole hyvä kansanvallan kannalta. Meillä pitäisi olla yli 20 vuoden EU-jäsenyyden perusteella jo oikea ote EU:ssa hyväksyttyjen direktiivien käsittelyyn ja niiden saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Se oikea ote tarkoittaa asioiden huolellista arviointia ja lakiesitysten tekemistä oikeassa järjestyksessä ja oikea-aikaisesti. Ei ole kovinkaan kumma, jos kansalaiset saavat joistakin direktiiveistä käsityksen EU:n sekavuudesta. Jos teemme päätökset hätiköiden ja joudumme myöhemmin paikkaamaan jo paikattuja päätöksiä, kasvaa EU-vastaisuus. Kritiikin oikea osoite on kuitenkin kotimaassa, ei Brysselissä eikä Strasbourgissa. Tehty esitys on myös huonosti harkittu ajatellen Suomen perustuslakiin otettua kansalaisaloitejärjestelmää. Eduskuntahan on saanut ja käsitellyt kansalaisaloitteen, jossa esitettiin energiatodistuslain ylilyöntien korjaamista. Se aloite on se toinen tulosta tuottanut. Aloitetta ei sellaisenaan hyväksytty, mutta sen perusteella päätettiin edellyttää lain korjaamista. Nyt esitetystä lainmuutoksesta pitää kuitenkin sanoa: väärin korjattu. Arvoisa puhemies! Meillä on Suomessa huomattavaa potentiaalia rakennusten energiatehokkuuden lisäämiseen. Energiamerkintälainsäädäntö on silti osoittautunut ilmeisen vaikeaselkoiseksi ja erityisesti tavallisia kansalaisia hämmentäväksi. Otetaan aikalisä ja vaikutetaan EU:ssa meneillään olevaan energiatehokkuussäädösten valmisteluun ja otetaan samalla energiatodistuksia koskeneen kansalaisaloitteen perusteella laadittava laki työn alle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-10T17:04:00,2016-03-10T17:05:41,Tarkistettu,1.1 2016_22_76,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me elämme sellaisia aikoja, että täällä Suomessa tavoitteena on turhan säätelyn purkaminen, byrokratian välttäminen ja purkaminen ja kustannusten karsiminen. Tämä on sellainen asia, mistä kovin monesti täällä salissa on puhuttu ja näitä on vaadittu, ja hallituskin on ilmoittanut, että näihin toimiin se ripeästi ryhtyy. Samat tavoitteet ovat olleet esillä Euroopan unionissa muun muassa tässä REFIT-hankkeessa. Niinpä, puhemies, yllätys oli kovin suuri, kun tänne ilmestyi hallituksen esitys, jossa ilmoitettiin, että energiatodistuslainsäädäntöä tullaan muuttamaan. Hämmästyksekseni huomasin, että nyt ei ollakaan purkamassa säätelyä tai byrokratiaa eikä vähentämässä kustannuksia vaan toimimassa täysin päinvastoin, eli nyt tässä esitetään, että energiatodistusmenettelyn piiriin tulisi uusia kohteita, kiteytettynä: muun muassa autotallit ja varastot. (Antti Lindtman: Ei ole totta!) — Kyllä se on, edustaja Lindtman, se on totta. — Näin on nyt käymässä. Täysin päinvastoin kuin se linja, minkä otimme viime hallituskaudella sen suhteen, että meidän tulisi nyt voimakkaasti, aktiivisesti ja jämerästi toimia Euroopan unionin suuntaan, vedota tähän normien purun henkeen ja pyrkiä aktiivisesti muuttamaan tätä rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä muun muassa niin, että vanhat omakotitalot vapautettaisiin pakollisista energiatodistuksista. Tässä olin itsekin aktiivinen siinä vaiheessa, kun tämä hyvä kansalaisaloite tuli. Esitin ministerinä, että ryhtyisimme toimiin, jotta Euroopan unionissa nämä energiatodistukset vanhojen omakotitalojen osalta tulisivat vapaaehtoisiksi, ja oli iloista tehdä yhteistyötä eduskunnan kanssa niin, että myös koko eduskunnan vaateeksi tämä tuli. Samalla eduskunta edellytti, että kotimaista lainsäädäntöä myös tehdään selkeämmäksi ja ymmärrettävämmäksi ja puretaan sitten niitä kohtia tässä esimerkiksi energiamuotokertoimiin liittyen. Tämä työ käynnistyi myös viime kaudella, tämä kotimaisen lainsäädännön valmistelu. Nyt sitten on tilanne, että tätä rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä ollaan parhaillaan evaluoimassa ja revisioimassa eli uudistamassa. Suomi on kirjelmöinyt viime kauden lopulla Euroopan unioniin päin tästä vanhojen omakotitalojen asiasta ja saanut sieltä myös vastausta, että ""selvä, voimme tätä asiaa tarkastella"", ja siellä ovat tiedossa nämä Suomen viime kaudella luodut vaateet. Kun joka tapauksessa nyt Euroopan unionissa tämä normienpurkuhenki on ja joka tapauksessa Suomi on sinne nyt jo kirjelmöinyt vanhojen omakotitalojen osalta ja joka tapauksessa tätä direktiiviä uusitaan ja syksyllä on tulossa siitä esitys, niin miksi ihmeessä hallitus juuri nyt — juuri nyt — tuo tämän lakiesityksen, jossa päinvastoin lisätään velvoitteita energiatodistuksen suhteen. Kyllä minä uskon, että aika moni ihan tavallinen kansalainen saattaa ihmetellä, kun kuulee, että tämän jälkeen sitten autotallitkin tulevat energiatodistuksen piiriin. Niinpä me olemme sosialidemokraatteina halunneet ottaa tässä viisaan otteen ja sen mukaisen otteen, mistä hallitus paljon puhuu, vaikka nyt toimiikin täysin toisin, eli me haluamme tämän lakiesityksen hylätä. (Jukka Gustafsson: Se on tolkun linja!) — Se on tolkun linja, sanoo edustaja Gustafsson, ja olen hänen kanssaan hyvin paljon samaa mieltä tässäkin asiassa. — Eli ei ole mitään järkeä lisätä byrokratiaa, turhaa säätelyä ja kustannuksia tilanteessa, jolloin tätä direktiiviä, johon nyt vedotaan, ollaan joka tapauksessa uusimassa. Samalla kun sanon tämän, haluan myös kiirehtiä, puhemies, sitä, että tämä hallitus valmistelee ja tuo tätä kotimaista lainsäädäntöä eduskunnan edellyttämällä tavalla vanhojen omakotitalojen suhteen ja energiatodistusten kehittämisen suhteen, ja että hallitus jämerästi nyt toimisi siellä Euroopan unionissa, kun tämä direktiivin muutosesitys ilmestyy syksyllä pöydälle ja työryhmätyö alkaa, sen puolesta, että sekä tämä autotallihölmöys vältettäisiin että sitten myös tämä omakotitalojen tilanne paranisi ja sitä kautta toteuttaisimme eduskunnankin edellyttämää tärkeän kansalaisaloitteen henkeä ja tavoitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-10T17:05:42,2016-03-10T17:10:41,Tarkistettu,1.1 2016_22_77,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Täällä on edustaja Viitasen puheenvuoron johdosta ilmentynyt ainakin kaksi vastauspuheenvuoropyyntöä, kolmekin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_78,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä todellakin aiheutui tarve saada nyt vastauspuheenvuoro, koska mietin, kuulinko nyt oikein. Onko nyt todella niin, että (Mika Lintilä: Se on aina, kun Viitanen puhuu!) meillä on siis täällä eduskunta, joka yksimielisesti yhdessä on edellyttänyt sitä, että Suomen pitäisi ajaa sitä linjaa, että vanhat omakotitalot vapautetaan näistä energiatodistuksista? Onko näin? (Eero Heinäluoma: Näin on!) — Näin on. — Sitten meillä on tässä maassa muodostettu hallitus, jonka yksi kärkitavoite on purkaa turhia ja kansalaisten kannalta kiusallisia normeja. Onko näin? (Eero Heinäluoma: Näin on!) — Näin on. — Nyt siis meillä on täällä valiokunnan mietintö, joka on jyrätty hallituspuolueiden enemmistöllä läpi ja jossa autotallitkin nyt laitetaan tämän energiatodistuksen piiriin. (Mika Lintilä: Missä?) — Näissä vanhoissa omakotitaloissa, niissä, missä sellainen sattuu olemaan. — Kyllä herää kysymys, ovatko maailmankirjat sekaisin. Ovatko seuraavana vuorossa koirankopit?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-03-10T17:10:50,2016-03-10T17:11:58,Tarkistettu,1.1 2016_22_79,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olin viime kaudella siellä puhemies Pekkarisen tuolilla, kun tästä aiheesta käytiin keskustelua kansalais-aloitteen johdosta. Ilahtuneena kuuntelin sitä keskustelua, jossa oli ministeri Viitasen hyvin selkeäsanainen esiintyminen siitä, että Suomi ottaa sen linjan, että pyritään näistä vanhojen omakotitalojen todistuksista kokonaan eroon, koska niillähän ei ole mitään todellista merkitystä energian säästön kannalta. Ne ovat vielä teoreettisia laskelmia, jotka eivät edes kuvaa todellista kulutusta. Mutta yhtä ilahtunut kuin olin silloin, niin yhtä hämmentynyt olen nyt. Sitten kun hallitus vaihtuu, niin Suomen linjakin näyttää vaihtuvan. Enää ei puhuta siitä, että tämä omakotiasukkaiden suuressa määrin kiusanteoksi kokema tarpeettomien todistusten tekeminen lopetetaan, vaan päinvastoin sitä ryhdytään laajentamaan. En ole kuullut kunnollisia perusteita, miksi näin ollaan tekemässä. Mikä ihme on tämä syy, että tätä tuskaa vain lisätään, kun se ei todellisuudessa vaikuta energian säästämiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-10T17:11:59,2016-03-10T17:13:04,Tarkistettu,1.1 2016_22_80,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen perusteluissa on tietenkin lakiesitystä perusteltu. Nyt tässä puhutaan vähän kahdesta eri asiasta. Se, mihin tässä on aikaisemmin viitattu, liittyy näihin viime vaalikaudella puhuttuihin energiatodistuksiin. Nyt tässä on Euroopan komission tietopyyntö, jossa viitataan siihen, että isot rakennukset — uimahallit, jäähallit, varastorakennukset — eivät ole mukana viime vaalikaudella tehdyssä laissa, ja ne on nyt siihen saatava. Jos oikein ymmärrän, niin direktiivien noudattamattomuus johtaa sanktioihin, ja sitä varmasti kukaan meistä ei halua. Tässä viitattiin tähän kansalaisaloitteeseen ja sen käsittelyyn. Se on käsittelyssä. Se on aivan totta, että se energiatodistus on vaikeaselkoinen, ja lausumahan on sen suuntainen tai nimenomaan sellainen, että sitä pitää yksinkertaistaa ja sen luettavuutta pitää parantaa. Siinä olemme varmasti samaa mieltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-10T17:13:06,2016-03-10T17:14:11,Tarkistettu,1.1 2016_22_81,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän työltämme, lainsäädäntötyöltä, kansalaiset voivat oikeutetusti odottaa sitä, että he voivat kunnioittaa ja noudattaa lakeja. Toinen näkökulma on se, että voidaan ajatella myöskin, että ne kohtuudella vastaavat kansan oikeustajuun. No, nyt sitten, kun puhumme ja kuulemme, että ollaan tuomassa autotallit energiatodistusten piiriin... (Satu Hassi: Yli 50 neliön!) — Anteeksi? (Satu Hassi: Yli 50 neliön!) — Juu, tiedän, joo, 50 neliötä. Mutta tiedän myöskin elämänkokemuksesta, että se rajanveto 40—50— 60 tulee aiheuttamaan sadoissatuhansissa perheissä, omakotitaloissa, rivitaloissa, joissa on erikokoisia autotalleja, armottoman sekaannuksen ja kansalaisten hämmennyksen. Emmehän me, ainakaan sosialidemokraatit, voi tämmöistä hyväksyä. Sama koskee tietysti näiden vanhojen omakotitalojen vapauttamista. Edustaja Viitasen ja Tuppuraisen puheet olivat erinomaisia. Kannatan niitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-03-10T17:14:13,2016-03-10T17:15:32,Tarkistettu,1.1 2016_22_82,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Myllykoski, Hassi ja sitten edustaja Viitaselle ja edustaja Torniaiselle. Siitä panemme poikki ja menemme listaan sen jälkeen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_83,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! On pakko omalta osaltaan hämmästellä sitä, kuinka se keskustelu, mitä viime kaudella käytiin, on nyt sitten aivan erilaisissa uomissa. Voidaan tietysti sanoa, että kyllä täytyy olla ökytalo, että on 50 neliön autotalli, mutta täytyy sanoa, kun minulla tuolla maaseudulla on maatilan perusrakennuksia, että minulla on kyllä sen kokoinen autotalli ja varastorakennus, joka siihen luokitellaan. (Eero Heinäluoma: Onko se ökytalo?) — Se ei ole ökytalo. Se on pankin omakotitalo. Se ei ole omakotitalo sinällään. Täytyy kyllä harmikseni kysyä, missä ovat nyt ne perussuomalaiset, jotka olisivat täällä nyt tämän hallituksen näkemystä kovastikin kiittelemässä ja kehumassa. Yksi rivistä löytyy. Minä näen, että tässä on nyt kyllä taas menossa semmoinen EU-myönteisyyden huippukäännös eli perussuomalaiset taipuvat taasen tässäkin asiassa EU:n vaatimusten mukaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-10T17:15:45,2016-03-10T17:16:53,Tarkistettu,1.1 2016_22_84,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on nyt iloisesti mennyt sekaisin kaksi asiaa: Se tyytymättömyys energiatodistuksiin, mitä ihmisten keskuudessa on ollut, on koskenut ensisijaisesti asuinrakennusten energiatodistusta. Tämä esitys ei käytännössä moniakaan asuinrakennuksia koske. Kuntia se sen sijaan koskee, esimerkiksi uimahallien kautta. Edustaja Viitanen tässä nosti esille autotallit. Autotallien osalta tämä muutos koskee vain yli 50 neliön autotalleja, joita esimerkiksi vanhoissa omakotitaloissa tuskin monessakaan on. Korostaisin vielä myöskin sitä, että energiatodistustahan vaaditaan vain siinä tapauksessa, että rakennus myydään tai vuokrataan. Kuntien osalta tilanne on sikäli toinen, että kunnilla on velvollisuus pitää julkisissa rakennuksissa (Puhemies koputtaa) energialuokitus esillä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-10T17:16:56,2016-03-10T17:18:03,Tarkistettu,1.1 2016_22_85,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä olisin hallituspuolueilta halunnut erityisesti siihen perusteluja, miksi juuri tässä vaiheessa täytyy mennä, jos voisi käyttää tällaista kieltä, rähmälleen EU:n eteen, koska tämä direktiivi on joka tapauksessa nyt siellä uusittavana. Syksyllä on tulossa tämmöinen esitys, josta sitten lähtee työryhmätyö, ja evaluointi on valmis ensi vuoden alkuun mennessä. Tämä tulisi tämän vuoden puolessavälissä voimaan, joten puolen vuodenko aikana tämä pitää väen vängällä saada juuri nyt tänne. Minä en ymmärrä tätä. Puhemies! Se, mikä tästä nyt tietenkin vielä puuttuisi, kun täällä puhutaan autotallien koosta, on se, että seuraavaksi vaikka 8 neliön kylmätallit pistetään energiatodistuksen piiriin, emme kai me nyt siitä lähde. Se on varmaan sitten se seuraava vaihe. Eli kyllä myös teidän hallituspuolueiden jäsenten täytyy nyt myöntää, että tämä tulee lisäämään kustannuksia niin kunnille, toimijoille kuin kotitalouksille. Ihmisten hämmennystä tämä tulee lisäämään, byrokratiaa ja turhaa sääntelyä. (Puhemies koputtaa) Koska tämä tilanne on myös EU:ssa näin ja olemme aiemmin kirjelmöineet omakotitalojen osalta, niin en voi ymmärtää tätä ajatusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-10T17:18:05,2016-03-10T17:19:13,Tarkistettu,1.1 2016_22_86,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin, että sana energiatodistus aiheuttaa tunteita ja keskustelua. Se on tullut jo viime eduskuntakaudella hyvin selkeästi esille. Tämä hallituksen esitys perustuu Euroopan komission päätökseen, että se Suomen lainsäädäntö, joka viime kaudella tehtiin, ei vastaa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä siltä osin, mitä rakennustyyppejä on jätetty menettelyn ulkopuolelle, elikkä silloinen eduskunta jätti sen menettelyn ulkopuolelle. Emme halua missään tapauksessa joutua maksumieheksi tässä, ja tämä hallituksen esitys on nimenomaan parannus siihen kohtaan. Se, että tämä hallituksen esitys tulee koskemaan esimerkiksi uimahalleja, jäähalleja ja lämpimiä varastoja, niitä yli 50-neliöisiä, on nimenomaan tähän kohtaan korjaus. Itse energiatodistuksesta varmaan olemme kaikki samaa mieltä — se kansalaisaloite, mikä oli — että siihen tulee puuttua ja parantaa sitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-03-10T17:19:14,2016-03-10T17:20:21,Tarkistettu,1.1 2016_22_87,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Tähän debattiin vielä kaksi puheenvuoroa, edustaja Mäkelä ja edustaja Heinäluoma, ja sen jälkeen siirrymme edustaja Kiurun puheenvuoroon.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_88,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän arvostettavana sitä, että edustajat Hassi ja Torniainen toivat tähän keskusteluun mukaan vähän tosiasioita ja realiteetteja, miten tämä asia on mennyt. Sosialidemokraatit ovat ainakin pyrkineet löytämään oppositiossa sen oman pienen EU-kriittisyytensä mutta tuovat asioita esille varsin väritetyssä sävyssä elikkä unohtavat tarkoituksella sen, mitkä nämä komission huomautusmenettelyt ovat ja miten nämä asiat etenevät EU:ssa ja miten Suomi näitä asioita käsittelee. Edellisellä kaudella jos jotain on saatu jarrutettua sen takia, että EU-komission käsittely on jossain vaiheessa, ja tällä kaudella käydään arvostelemaan sitä, että asiat etenevät käsittelyn edetessä, kuten kävi esimerkiksi kabotaasiasiassa, niin se osoittaa ainoastaan sitä, että yritetään vedättää ja huijata kansaa ja toimitaan älyllisesti epärehellisesti tässä salissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-03-10T17:20:28,2016-03-10T17:21:19,Tarkistettu,1.1 2016_22_89,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän se ydinkysymys tässä on se, että onko niin, että täällä ei huijata kansaa vaan toimitaan sen mukaan kuin edellinen eduskunta päätti, josta ennen vaaleja kaikki puolueet olivat ainakin olevinaan samaa mieltä eli siitä, että tämä vanhoja omakotitaloja koskeva todistusvaade ei ole järkevä, se ei ole tolkun politiikkaa. Silloin oli yksimielisyys. Mutta nyt hallitus kulkee tässä esityksessään aivan väärään suuntaan tekemällä lisää näitä todistuspakkoja. Tämä ei ole sen mukaista kuin täällä viimeksi keskusteltiin. Näillä ei ole mitään todellista merkitystä energiansäästön kannalta. Meillä olisi mahdollisuus nyt sanoa komissiolle, kun siellä on tämä iso hanke tarpeettoman sääntelyn poistamiseksi ja lisäksi tämän direktiivin uusi tarkastelu, että Suomi haluaa, että tässä tehdään korjauksia. Mutta siitä olen iloinen, että on löytynyt yksi asia tässä salissa, josta vihreät ja perussuomalaiset ovat samaa mieltä, ja se on tämä todistussääntelyn lisääminen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-10T17:21:21,2016-03-10T17:22:20,Tarkistettu,1.1 2016_22_90,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,Siirrymme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_91,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huomaan, että tämä asia herättää yllättävän paljon mielenkiintoa, ja hyvä niin, koska energia, energiankulutus, energian säästäminen ja tämän suuntaiset asiat, ilmastopolitiikka, ovat tärkeitä ja tämä liittyy siihen isoon kokonaisuuteen. Ensinnäkin hieman minua hämmästyttää se, että jos me saamme komissiolta tietopyynnön, jossa todetaan, että Suomen lainsäädäntö ei vastaa kaikilta osin sitä, mitä sen pitäisi vastata, niin onko Suomen vastaus se, että emme vastaa ollenkaan tai jätämme vaadittavat muutokset tekemättä. (Pia Viitanen: Otatteko kantaa tähän aikatauluun?) — Mielelläni otan kantaa kustannuksiin, ja ehkä edustaja Viitanen voi ottaa sitten kantaa siihen, kuinka paljon maksaa se, kun Suomi saa sanktioita, jos emme muuta lainsäädäntöä. Nyt tässä on kaksi eri asiaa hieman sekoitettu tietoisesti. Minä kertaan joitakin peruskohtia. Tämä koskee uimahalleja, jäähalleja, varastorakennuksia, liikenteen rakennuksia. Autotallit nousivat keskusteluun mutta yli 50 neliön osalta, kuten varmaan Heinäluomakin mielellään siellä asiaa kuuntelee. Kaiken kaikkiaan tämä koskee noin 50 000:ta rakennusta Suomessa, joiden energiankulutus on 2—3 prosenttia rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta, eli siinä suhteessa melko isosta asiasta ja säästöpotentiaalista tässä on puhe. Mielellään en haluaisi nähdä, että tätä keskustelua nyt banalisoidaan jollekin autotallikeskustelutasolle, koska se on aivan syrjähyppy varsinaisesta asiasta ja tästä hallituksen esityksestä. Niin kuin edustaja Hassi totesi, niin tämä koskee ainoastaan sitä tilannetta, kun rakennuksia myydään tai vuokrataan. Sitten haluaisin nostaa täältä näitä kustannuskysymyksiä ja säästökysymysasioita. Aalto-yliopiston professori Peter Lund omassa lausunnossaan kertoo seuraavasti: Otetaan tämä uimahalliesimerkki. Suomessa on noin 218 uimahallia. Niiden lämmönkulutus on vuodessa noin 20 miljoonaa euroa. Sähkönkulutus näiden uimahallien osalta on karkeasti laskettuna noin 12 miljoonaa euroa eli yhteenlaskettuna 32 miljoonaa euroa. Professori Lund arvioi, että tästä on mahdollista, siis energiankulutuksesta ja euromääräisestä summasta, säästää 5—10 prosenttia, jos tehdään sangen yksinkertaisia toimenpiteitä: säätöä, automaatiota, ilmanvaihdon korjaamista ja näin poispäin. Takaisinmaksuaika on parin vuoden luokkaa. Mitä se 5—10 prosenttia tarkoittaa 32 miljoonasta? Se tarkoittaa 1,5—3:a miljoonaa euroa. Esimerkiksi Tampereella, edustaja Viitanen, meillä on hienoja ja peruskorjattuja uimahalleja. Uskon, että suurimmassa osassa asiat ovat kunnossa, mutta kaikissa uimahalleissa Suomessa välttämättä näin ei ole. (Pia Viitanen: Silloin kun se laitetaan kuntoon, tulee pakollinen energiatodistus!) — Minkä takia annetaan todistuksia, esimerkiksi päättötodistuksia opiskelijoille? (Pia Viitanen: Silläkö ne uimahallit tulevat yhtäkkiä kuntoon?) — Minkä takia annetaan todistuksia? Todistuksia annetaan sen takia, että niistä todistuksista nähdään, mikä on esimerkiksi osaamisen taso, mikä on esimerkiksi energiankäyttötehokkuus talossa. Jos sitä informaatiota ei ole saatavilla, on hyvin vaikea lähteä tekemään korjaavia toimenpiteitä. Ympäristövaliokunta kiinnittää huomiota aivan samaan asiaan, mihin oppositiokin, eli tähän kansalaisaloitteeseen, joka oli viime vaalikaudella käsittelyssä, ja siihen tehtiin lausuma, ja siitä olimme varsin yksimielisiä, että se energiatodistus on liian monitulkintainen, vaikeaselkoinen ja lausuman mukaisesti sitä ministeriön on pyrittävä saamaan selkokielisempään muotoon. Siitä olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Ihan viimeisenä sanon sen, että olisi mielenkiintoista tietää, mitä tämän hallituksen esityksen tekemättä jättäminen maksaisi Suomelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-10T17:22:22,2016-03-10T17:27:31,Tarkistettu,1.1 2016_22_92,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys perustuu siis Euroopan komission päätökseen, että Suomen lainsäädäntö ei vastaa tällä hetkellä rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä siltä osin, mitä rakennustyyppejä on jätetty menettelyn ulkopuolelle Suomessa. Nyt tässä energiatodistusmenettelyn piiriin tulee esimerkiksi jäähalleja, uimahalleja ja lämpimiä varastoja. Tämä koskee erityisesti kuntia ja kuntayhteisöjä. Rakennusten energiatehokkuudessa on kaiken kaikkiaan varmasti hyvinkin paljon parantamisen varaa. Siksi jatkossa energiatodistusten tulisi myös olla enemmän energiasäästötoimien toteuttamiseen ohjaavia ja kannustavia. Siksi myös energiatodistuksia tulee kehittää, siitä me kaikki olemme samaa mieltä. Esimerkiksi pientalojen energiatodistuksen sisältöä ja rakennetta tulee muuttaa helpommin ymmärrettäväksi poistaen esimerkiksi eri energiamuotojen kertoimista aiheutuvat vertailtavuusongelmat. Olisin toivonut, että jo viime eduskuntakaudella tähän olisi kiinnitetty enemmän huomiota. Samoin energiatodistuksessa tulee huomioida myös todelliset käyttöön perustuvat kustannukset, ei vain ne laskennalliset, teoreettiset arvot. Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Pauli Kiuru jo äskeisessä puheenvuorossaan totesi, niin kun ympäristövaliokunta teki mietinnön tästä asiasta, valiokunta totesi, että se kiirehtii tässä yhteydessä myös lainvalmistelutyötä, joka on käynnistetty energiatodistuslain muuttamista koskevan kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä eduskunnan hyväksymän lausuman johdosta. Mutta itse tämä hallituksen esitys perustuu nimenomaan sieltä (Puhemies koputtaa) Euroopan komissiosta tulleisiin vaatimuksiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-03-10T17:27:33,2016-03-10T17:29:44,Tarkistettu,1.1 2016_22_93,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ole ihan varma, pystynkö kahteen minuuttiin puristamaan, siksi tulin tänne pönttöön. Kuten tässä keskustelussa jo on käynyt ilmi, asuintalojen energiatodistuksen uudistamista valmistellaan, ja tässä on kysymys paljon pienemmästä uudistuksesta, joka koskee muun muassa uimahalleja ja jäähalleja. Itse en kyllä näe mitään väärää siinä, että kun isompaa uudistusta — joka koskee tätä paljon kansalaisten keskuudessa keskustelua herättänyttä asiaa asuintalojen energiatodistuksista — vielä valmistellaan, tuodaan tällainen pienempi uudistus käsiteltäväksi, mikä johtuu siitä, että EU-komissio on näiden asioiden osalta todennut Suomen lainsäädännön sellaiseksi, että se ei vastaa EU-lainsäädäntöä. Edustajat Viitanen ja Heinäluoma entisinä ministereinä tietävät oikein hyvin, että silloin, kun EU-komissio toteaa jonkin asian kansallisessa lainsäädännössä sellaiseksi, että se ei vastaa EU-lainsäädäntöä, ja tätä asiaa ei korjata, se mitä todennäköisimmin johtaa prosessiin EU-tuomioistuimessa, ja näin pienen asian kohdalla se olisi minusta tuiki tarpeetonta. On erittäin hyvä, että asuinrakennusten energiatodistuksen muuttamista helppotajuisemmaksi valmistellaan muun muassa sellaisella tavalla, että asunnon mitattu todellinen energiankulutus pannaan selkeämmin esiin kuin nykyisessä todistusmallissa. Mutta haluaisin nostaa esille kuitenkin myös sen laajemman yhteyden, johon tämä liittyy — muun muassa siksi, että olen EU-parlamentissa näitä asioita koskevassa keskustelussa ollut itse mukana. Kaikki ne varteenotettavat selvitykset, jotka olen nähnyt — koskevat ne sitten Eurooppaa tai koko maailmaa — siitä, millä tavoin ihmiskunta ja Eurooppa pystyvät vähentämään ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä tarpeeksi nopeasti ja taloudellisesti fiksuimmalla mahdollisella tavalla, tuovat aivan yhtäpitävästi esille sen, että asia numero yksi on energiatehokkuuden parantaminen. Nämä investoinnit pystytään tekemään kokonaisuutena katsoen nopeimmin, ja ne ovat myöskin edullisimpia. Edustaja Kiuru toi esille sen, mitä professori Lund on valiokunnassa tuonut esille esimerkiksi uimahallien osalta. Koko EU:n näkökulmasta muistan, että tuotiin esille muun muassa tällainen asia, että jos nimenomaan rakennusten energiatehokkuuden potentiaali EU:ssa hyödynnettäisiin, niin kokonaisuutena Eurooppa pystyisi vähentämään maakaasun kulutusta lämmitykseen niin paljon, että EU:n alueelle ei Venäjältä tarvitsisi enää tuoda kaasua. Suomalaisten näkökulmasta tämä ei ole tietysti niin relevanttia, koska Suomessa maakaasua käytetään lämmitykseen huomattavasti vähemmän kuin Keski-Euroopassa. Mutta tätä isompaa taustaa vasten minusta tuntuu ihmeelliseltä se, millainen peikko tästä energiatodistusasiasta on Suomessa tehty. Energiatodistus tarvitaan vain silloin, kun rakennus myydään tai vuokrataan, niin silloinhan on kysymys ostajan ja vuokraajan oikeusturvasta. Asunnon ostohan on useimmille tavallisille ihmisille ylivoimaisesti suurin taloudellinen sijoitus, minkä he elämässään tekevät, ja lämmityskustannukset ovat varmasti useimmissa taloissa se isoin osa käyttökustannuksia, niin en pidä todellakaan mitenkään kohtuuttomana sitä, että tällaisessa myyntitilanteessa on tehtävä selko myöskin rakennuksen energiankulutuksesta. Se sitten, onko se malli, mitä nyt käytetään, hyvä vai huono, on eri asia, ja ihan varmasti sitä voidaan parantaa, mutta todella sitä perusasiaa, että tuodaan nyt tällainen pienempi uudistus eduskuntaan, kun isompaa valmistellaan, pidän ihan perusteltuna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-10T17:29:46,2016-03-10T17:34:42,Tarkistettu,1.1 2016_22_94,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta kyllä olisi hyvin tärkeää nyt, että hallitukselta tulisi ilmoitus siitä, mitä se aikoo tehdä tässä menettelyssä, kun tätä direktiiviä uudistetaan. Se varmasti on selvä, että hallitus vaikuttaa toivottavasti edelleen Suomen kannan mukaisesti niin, että vanhat pientalot vapautettaisiin pakollisesta energiatodistuksesta. Mutta aikooko hallitus nyt sitten kääntää näiden osalta linjan täysin päinvastaiseksi ja hyväksyä ihan tästä vaan, että ei siinä mitään, pistetään nyt kansalaisten autotallitkin energiatodistuksen piiriin? Eli miksei tähän samaan prosessiin, joka nyt on käynnissä, alkamassa, voida yksinkertaisesti juuri nyt liittää myös tätä vaadetta? Sitä en voi ymmärtää. Puhemies! Varmasti tavoite eli se, että ollaan energiatehokkaita ja muuta, on kaikilla sama, sen me jaamme, ja on monia keinoja, joilla tähän pääsemme, se on kilpailuvaltti. Mutta kun nämä energiatodistukset eivät sinänsä johda siihen tulokseen, niin siksi on hyvin tärkeää, että näinä aikoina, kun haluamme tätä byrokratiaa purkaa, kustannuksia karsia, normeja purkaa, emme tekisi sitä, ja että päinvastoin lisäisimme tätä sääntelyä kaikkinensa. Euroopan unionissa on paljon hyvää. Minusta oli esimerkiksi hyvä, että ministeri Soini käytti eilen täällä hyvin EU-myönteisen puheenvuoron. Arvostimme sitä aidosti oppositiostakin käsin, mutta sen ei olisi pitänyt tarkoittaa mielestäni sitä, että tämä uusi perussuomalaisuus menee sitten tähän ääripäähän, että nyt täällä perussuomalaisten edustaja kovastikin puolustelee sitä, että Euroopan unionista tulee sääntelyä, pakko pistää nyt autotallitkin verolle ja niin poispäin. Tämä pistää minut nyt, puhemies, pelkäämään ja miettimään sitä, että ei kai tämä hallitus nyt kokonaan ole suuntaa muuttanut viime kaudelta eduskunnan yhteisestä mielipiteestä näiden energiatodistusten suhteen. Siksi mielestäni, puhemies, olisi hyvin tärkeää, että hallitukselta tulisi linjaus ja selitys sille, miksi tämä tuodaan juuri tähän ajankohtaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-10T17:34:43,2016-03-10T17:36:58,Tarkistettu,1.1 2016_22_95,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,Täällä oli muutama vastauspuheenvuoro pyydetty. Otetaan edustaja Hassi ja sitten kaksi muuta ja sitten taas puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_96,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta on kyllä saanut ympäristöministeriöltä selvityksen tästä laajemmasta uudistuksesta, sen valmistelusta. Kun eduskunnan sääntöjen mukaan asian, jonka käsittely valiokunnassa on päättynyt — jollainen tämäkin asia on — asiakirjat ovat julkisia, niin nämä ympäristöministeriön selvitykset ja aineistot ovat muidenkin kansanedustajien käytettävissä kuin ympäristövaliokunnan jäsenten. Kyllä me valiokunnan jäsenet varmaan mielellämme myöskin ulkomuistista näihin kirjallisiin aineistoihin lisäämme sen, mitä muistamme näistä selostuksista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-10T17:37:04,2016-03-10T17:37:52,Tarkistettu,1.1 2016_22_97,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan edustaja Hassi kertoi jo aikaisemmin, mikä on tällä hetkellä Suomen linja. Elikkä Suomen linja ei ole muuttunut tällä eduskuntakaudella siitä, mitä viime eduskuntakaudella linjasimme yhdessä, edustaja Viitanen. Suomi ei ole tekemässä omaehtoisesti tätä hallituksen esitystä, vaan, niin kuin jo olen aikaisemmin todennut, tämä perustuu Euroopan komission päätökseen, emmekä halua joutua maksumieheksi aivan turhaan. Oikeastaan haluaisin kysyä edustaja Viitaselta: Viime kaudella te vastasitte tästä asiasta, näistä energiatodistusasioista. Miksi jo silloin ei otettu uimahalleja, jäähalleja energiatodistuslain piiriin? Silloin me emme olisi tässä tilanteessa, missä me nyt olemme, että voimme joutua maksumieheksi, jos emme laita tätä täytäntöön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-03-10T17:37:55,2016-03-10T17:38:52,Tarkistettu,1.1 2016_22_98,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro vielä edustaja Kiuru, Pauli ja edustaja Viitanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_99,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Torniainen esitti hyviä kysymyksiä, ja mielelläni kuulisin vastauksen, jos joku osaa sanoa, kuinka suuren riskin Suomi ottaa todellakin, jos emme tee sitä, mitä meidän edellytetään tekevän. Tässä ei ole kasvatettu sitä kuormaa, mitä meiltä edellytetään, lisäämällä direktiivin päälle jotain sellaista, mikä sinne ei kuulu, vaan teemme vain sen välttämättömän, mikä pitääkin tehdä. Kuten monista valiokunnan kuulemista lausunnoista ilmenee, tässä on aivan selkeät ja isot säästöpotentiaalit. Äsken puhuin uimahalleista, niitä on 218, säästöpotentiaali 1,5 — 3 miljoonaa euroa. Jäähalleja on 220 kappaletta, todennäköisesti samassa luokassa liikutaan. Niiden autotallien osalta: Minusta se on aivan vastuutonta kansalaisten pelottelua. (Puhemies koputtaa) Tuskin nyt kovin monella täällä yli 50 neliömetrin autotallia on erillisessä rakennuksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-10T17:38:58,2016-03-10T17:40:07,Tarkistettu,1.1 2016_22_100,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tutustunut esimerkiksi kaikkiin näihin asiantuntijalausuntoihin, jo sillä kierroksella esitettyihin, kun tätä hallituksen esitystä on valmisteltu — ne kyllä löytyvät sieltä ympäristöministeriöstä. Kyllä siellä paljon kritiikkiä on juurikin siitä, että tämä lisää kustannuksia, byrokratiaa ja säätelyä, ja sitä kautta ei tähän kyllä nyt riemulla suhtauduttu niissä lausunnoissa, mitkä olen käynyt läpi. Puhemies! En toden totta voi rauhoittaa teitä. Jos olisin ministerinä tähän tilanteeseen törmännyt, en olisi ilomielin tuonut näitä autotalleja, vaan olisin lähtenyt tappelemaan samalla tavalla kuin toivon hallituksen nyt lähtevän myös tässä asiassa sinne Euroopan unionin suuntaan kertomaan Suomen terveisiä ja kertomaan sen, että me haluamme, että omakotitalojen energiatodistukset ovat vapaaehtoisia, ja me haluamme, että me vältämme jatkossakin turhaa byrokratiaa sillä, ettemme pistäisi autotalleja energiatodistuksen piiriin. Eli päinvastoin ministerinä minä halusin toimia tähän suuntaan ja olin iloinen, kun koko eduskunta oli sitä mieltä. Ja nyt olen siitä, puhemies, hämilläni, että hallitus tässä asiassa antaa periksi, varsinkin kun se aikataulujänne on se, että tähän direktiiviin saattaa hyvin tulla muutoksia, (Puhemies koputtaa) ja tässä REFIT-hengessä hyvinkin Suomea (Puhemies: Aika!) saatetaan tässä kuunnella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-10T17:40:09,2016-03-10T17:41:30,Tarkistettu,1.1 2016_22_101,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,Mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_102,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun edustaja Viitanen on kova laittamaan sanoja suuhun ja esittämään, mitä muut täällä ovat mieltä, niin korostettakoon nyt tässä vaiheessa, että itse en ainakaan näe missään tapauksessa tätä esitettyä lainsäädäntöä järkevänä, tarpeellisena tai mielekkäänä, niin kuin en montaa muutakaan asiaa, mitä EU esittää ja meiltä vaatii. Mutta toisaalta en kuitenkaan ole nähnyt sosialidemokraatteja esittämässä eroa EU:sta, joten meidän varmaan täytyy edelleenkin mennä EU:n päätöksenteon mukaisesti. (Pia Viitasen välihuuto) Toki sosialidemokraatit ovat tervetulleita mukaan EU-kriittiseen rintamaan ja sille linjalle, mutta mieluummin rehellisin keinoin kuin toisten puheita vääristelemällä. Myöskin oppositiossa sosialidemokraatit ovat kovasti käyneet vaatimaan normien purkamista — normien, joita ovat itse olleet rakentamassa vuosien kuluessa ja joita tuntuvat suuresti rakastavan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-03-10T17:41:32,2016-03-10T17:42:20,Tarkistettu,1.1 2016_22_103,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edelleen edustaja Viitaselta tiedustelen, mikä on se tapa, miten te olisitte nyt hoitanut tätä asiaa. Eli jos Suomi saa tietopyynnön komissiolta, niin mikä olisi ollut parempi tapa reagoida kuin tämä hallituksen esitys. Ei se ole täydellinen, mutta se on vastaus siihen tietopyyntöön, mikä Suomelle on esitetty, ja tämä hallituksen esitys mahdollistaa sen, että meille ei varmasti tule mitään rangaistusmaksuja tästä asiasta. Ja sitten toinen kysymys: Viime vaalikaudella ministerinä olitte asiassa aktiivinen ja pyrimme hyvässä yhteisymmärryksessä saamaan korjauksia asioihin ja, kuten itse mainitsitte, kirjelmöitte Euroopan suuntaan. Tuliko siihen kirjelmään vastausta? Kuinka kauan vastauksen saaminen kestää? Kuinka kauan olisi tähän tietopyyntöön kirjelmöinnillä vastauksen saaminen kestänyt?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-10T17:42:22,2016-03-10T17:43:22,Tarkistettu,1.1 2016_22_104,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä EU-ulottuvuus vihdoinkin tuli esiin. Eihän meidän nyt sen takia EU:sta pidä erota, että sieltä tulee näitä energiatodistusvaateita, vaan muuttaa siellä näitä pähkähulluja vaateita. Kyllä Euroopan unionissa täytyy uskaltaa jotain kritiikkiä sanoa, ja esimerkiksi minun mielestäni sen ei tule määrätä joka ikistä naulan paikkaa. Minusta Suomi voisi hyvin jatkaa sitä linjaansa, että lähdetään toimimaan siihen suuntaan, että sitä direktiiviä muutetaan. Meillä on siihen hyvät mahdollisuudet, ja tämä on täysin mahdollista. Vastaus tuli komissiolta, ja sieltä tuli vastaus, että selvä, Suomen huoli on noteerattu ja pistetään tämä seuraavaan REFIT-kierrokseen merkille. Eli tässä prosessi käynnistettiin, ja juuri siksi, koska me emme voineet olla varmoja, mihin se päätyy, käynnistimme samaan aikaan myös kansallisen lainsäädännön parantamisen, aivan kuten eduskunta edellytti. Eli siis, puhemies, yhteenvetona vielä kerran sanon, että tässä vaiheessa tämä laki on turha ja tässä vaiheessa tulee kaikin voimin vaikuttaa nyt ihan tosissaan sinne Euroopan unionin direktiivin evaluointiin. Seurasin hyvin tarkkaan tätä: se on vuodesta 2002 (Puhemies koputtaa) ollut voimassa, ja Suomella on koko ajan siinä erilaisia kansallisia päämääriä, mihin direktiivi on ohjannut, ja siksikin meidän täytyy vaikuttaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-10T17:43:23,2016-03-10T17:44:48,Tarkistettu,1.1 2016_22_105,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,Ja sitten mennään taas puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_22_106,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Totean tässä nyt sen, että itse en ollenkaan toivo, että energiatodistuksesta tulisi vapaaehtoinen edes vanhojen omakotitalojen kohdalla, jollaisessa itsekin asun. Tämä johtuu juuri siitä, että tieto energiankulutuksesta on ensinnäkin kuluttajansuojamielessä ostajalle tärkeää. Näitä todistuksiahan tarvitaan vain myynti- ja vuokraustilanteissa — ja toiseksi sen takia, että energiatehokkuuden parantaminen on lukemattomien Eurooppaa ja maailmaa koskevien selvitysten mukaan asia numero yksi, jos haluamme ilmastonmuutoksen aisoihin. Ilmastonmuutos on kuitenkin kaikkein suurin mahdollinen kustannus, mitä voimme yhteiskunnille kuvitella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-10T17:44:52,2016-03-10T17:45:51,Tarkistettu,1.1 2016_22_107,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tänään puhuttu kyselytunnilla tiedosta ja osaamisesta ja siitä, kuinka meidän pitäisi luottaa tutkijoihin, yliopistoihin. No, kyllähän me luotamme. Professori Peter Lund Aalto-yliopistosta lausunnossaan sanoo: ""Energiatodistuksen kustannus suhteessa rahalliseen säästöön energian käyttöä tehostettaessa on pieni. Vuosisäästöt voivat olla merkittäviä, kymmeniä prosentteja."" Ja kuten aikaisemmin mainitsin tähän samaiseen lausuntoon liittyen, uimahallien ja jäähallien osalta vaikutukset ovat miljoonia. Se, että vaikutetaan EU:hun, on tärkeätä. Mutta kai me voimme itsekin tehdä sellaisia asioita kuin Aalto-yliopiston professori Peter Lund sanoo. Miksi emme itse säästäisi miljoonia euroja kuntien kustannuksista, jotka menevät jäähallien ja uimahallien sähkö- ja lämpölaskuihin? (Pia Viitasen välihuuto)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-10T17:45:53,2016-03-10T17:46:54,Tarkistettu,1.1 2016_22_108,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt jäi hieman epäselväksi, mitä edustaja Viitanen olisi tässä tilanteessa itse sitten tehnyt, jos EU-komissio näin menettelee. Ja onko edustaja Viitasella tietoa, että direktiiviä oltaisiin tarkistamassa mainittujen rakennustyyppien eli esimerkiksi (Pia Viitasen välihuuto) varastorakennusten, uimahallien ja jäähallien osalta — tai niiden omakotitalojen, mistä aiemmin puhuttiin? Tässähän sekoitetaan kahta eri asiaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-03-10T17:46:56,2016-03-10T17:47:18,Tarkistettu,1.1 2016_22_109,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä äskeinen puheenvuoro sai minut vielä huolestuneemmaksi kuin olen ollut. Nimittäin tämähän todisti nyt sitä, että edustajalla ei ole käsitystä siitä, aikooko Suomen hallitus nyt nimenomaan nostaa tämän asian sinne direktiiviarviointiin ja revisiointiin, koska nythän se on auki ja nyt Suomi voi tuoda omat terveisensä. Jos tämä hallitus ei halua tuoda terveisiä autotallien osalta, niin sitten ne eivät ole siellä auki, ellei joku muu maa ota. Mutta jos Suomen hallitus ottaa auki omakotitalot ja nämä, niin silloin ne ovat siellä tarkasteltavina. Siksi olen kysynyt, missä se aktiviteetti nyt on. Puhemies! Jos eivät perussuomalaiset enää uskalla sanoa Euroopan unionista mitään kriittistä, niin sosialidemokraatit kyllä uskaltavat. Eli siellä on turhaa säätelyä, joka on elänyt itse itseään varten, muodostanut byrokratiaa vuosien varrella, ja meidän täytyy uskaltaa puuttua siihen ja kansallisesti vaatia muutoksia — varsinkin tilanteessa, jossa joka tapauksessa tämän direktiivin evaluointi on käynnissä. Ja sen verran sanon, puhemies, vielä kokoomukselle, että olen vähän hämmästynyt, kun täällä edustaja Kiuru tätä näin paljon puolustaa. Nimittäin lähetekeskustelussa kokoomuksen edustaja oli hyvin, hyvin kriittinen ja toivoi, että eduskunta voisi vielä lykätä tätä lakia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-10T17:47:19,2016-03-10T17:48:37,Tarkistettu,1.1 2016_22_110,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Direktiivien uudistaminen kestää käytännössä vuosia. Kun komissio on nyt tuonut esille sen, että Suomen lainsäädäntö ei tältä osin — osilta, jotka eivät tavallista ihmistä ja asukasta juurikaan koske — vastaa EU-lainsäädännön vaatimuksia, niin se, että direktiiviä ollaan uudistamassa, ei mielestäni ole mitenkään pätevä perustelu sille, että nyt sitten jätettäisiin nämä asiat kansallisessa lainsäädännössä korjaamatta, sillä se uudistaminen ei ole nopeaa. Todellakaan minä en kyllä pysty pitämään mitenkään dramaattisena asiana sitä, että yli 50 neliön lämmitetyillä autotalleilla pitää olla energiatodistus siinä vaiheessa, kun se autotalli ostetaan tai vuokrataan. Vielä haluaisin lisätä sen, että energiatodistushan sisältää tietoa siitä, millä tavoin rakennuksen energiankulutusta voi vähentää. Ylipäätänsä ihmettelen sellaista keskustelun sävyä, jossa energiansäästöä tuodaan esille ikään kuin tällaisena kustannusasiana, koska sen kauttahan voidaan saada aikaan tavattoman suuria säästöjä. Esimerkiksi eduskunnan remontin yhteydessä, kun kyselin ympäristövaliokunnan Brasilian‑matkaa varten tietoja eduskunnan remontin energiansäästövaikutuksista, niin sain vastauksen, että eduskunnan energiankulutus tulee laskemaan remontin yhteydessä useita kymmeniä prosentteja. (Pia Viitanen: Ihan ilman energiatodistusta!) Ihan varmasti tulevat maksamaan itsensä nämä toimenpiteet. Esimerkiksi, kun EU:ssa oli käsiteltävänä energiatehokkuusdirektiivi, niin silloin Suomessa pidettiin kovasti älämölöä siitä, että on kauheaa, jos julkisia rakennuksia vaaditaan energiaremontoimaan 3 prosenttia vuodessa. Sehän olisi käytännössä tarkoittanut vain sitä, että kerran 30 vuodessa remontoitavan julkisen rakennuksen, ja se nyt lienee semmoinen (Puhemies koputtaa) ihan normaali remonttisykli muutenkin, remontin yhteydessä tehtäisiin samalla energiaremonttia. Ylipäätänsä tätä energiatehokkuuden pitämistä peikkona ihmettelen. (Pia Viitanen: Ei se ole näin!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-10T17:48:37,2016-03-10T17:51:15,Tarkistettu,1.1 2016_22_111,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitaselle vielä sen verran, että en minä todellakaan puolusta byrokratiaa, en puolusta turhia normeja. Silloin puolustan, kun niillä on joku arvopohja takana ja ne parantavat ihmisten hyvinvointia, elinkeinoelämän, yritysten toimintaedellytyksiä. Mutta tähän asiaan: Energiatehokkuutta kannattaa parantaa, energian säästöä kannattaa hakea. Ja minkä takia niitä kannattaa kunnissa hakea esimerkiksi niistä jäähalleista ja uimahalleista? Sen takia, että niitä kuntalaisten veroeuroja säästyisi sellaisiin hankkeisiin, joissa niillä euroilla saadaan kuntalaisille palveluja, joita kuntalaiset tarvitsevat. Ei niitä kannata hukata sähkön ja lämmön kulutuksena huonosti eristettyihin, huonon ilmanvaihdon jäähalleihin ja uimahalleihin. Kannattaa lukea se Peter Lundin lausunto sieltä ympäristövaliokunnan sivuilta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-10T17:51:16,2016-03-10T17:52:23,Tarkistettu,1.1 2016_22_112,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulle jäi se kuva, että edustaja Viitanen on tapellut tosissaan viime kaudella tämän direktiivin muuttamisesta, ja hän puhui lähettämästään kirjeestä. Ehkä haluaisin sen sisällön nytten sitten kuulla, mitä tässä kirjeessä sitten puhuttiin, ilmeisesti REFITistä puhuttiin, kenelle se meni, kuka siihen vastasi, ja miten EU siihen sitten reagoi. Olisi mielenkiintoista kuulla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-03-10T17:52:24,2016-03-10T17:52:58,Tarkistettu,1.1 2016_22_113,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kerroin juuri sen vastauksen, silloiselle komissaarille tämä kirje meni, ja se oli mielestäni parempi vastaus kuin olisin voinut kuvitella. Olin siitä iloinen ja kerroin siitä eduskunnallekin, ja nämä asiat löytyvät kyllä kaikki. Voin vaikka ne teille sitten toimittaa. Mutta nyt mennään tähän itse asiaan. (Mika Lintilä: Ai nyt vasta! — Naurua) Nimittäin, puhemies, minä luin myös tämän hallituksen esityksen, ja siinä sanotaan, että tällä esityksellä ei ole mitään merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kukaan ei vastusta energiatehokkuutta. Jäähalli, uimahalli kannattaa varmasti remontoida energiatehokkaaksi. Eihän se tästä lainsäädännöstä riipu, etteikö näin voisi tehdä. Olen täsmälleen samaa mieltä. Tässähän tapauksessa tämän logiikan mukaan vain silloin jäähalli remontoitaisiin energiatehokkaaksi, kun se myytäisiin, koska silloin on se pakollinen energiatodistus. Yritän tässä vain kertoa, ettei tämä ole se kannustin lisätä energiatehokkuutta. Ei tällainen menettely sitä lisää, enkä minä niistä uima- ja jäähalleista tässä mielessä ole niin huolissani kuin taas siitä, että se tavallinen autotalli sieltä sitten tulee. Kuten täällä on esitetty monta kertaa, hämmennyksenä on myös se, että kun me juuri olemme päässeet toisentyyppiseen henkeen eli täällä hallitus puhuu todella innokkaasti normien purusta, säätelyn purusta, byrokratian purusta, kustannusten leikkaamisesta, niin nyt me menemme päinvastaiseen suuntaan, ja se on, puhemies, tässä se olennainen seikka.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-10T17:52:59,2016-03-10T17:54:31,Tarkistettu,1.1 2016_22_114,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä tuli nyt tämä uimahallien ja jäähallien myyntiasia. Ei niitä ole kukaan myymässä, tai tietysti saa myydä, jos sille on erityiset perusteet. Mutta miten se liittyy tähän energiatodistukseen: se liittyy sillä tavalla, niin kuin valiokunnan mietinnössä sanotaan, että esillelaittovelvoite energiatodistuksen osalta koskee yli 250 neliön suuruisia, yleisön toistuvien käyntien kohteena olevia julkisen palvelun tiloja. Eli ei sen tarvitse olla myynnissä, koska silloinhan sitä ei oikeastaan koskaan tarvittaisikaan. Työelämässä kaikki palaute on yleensä tervetullutta. Mieluiten positiivista mutta rakentavaa palautetta epäkohdista kannattaa antaa. Onnettomin tilanne on se, että ei tule palautetta ollenkaan. Energiatodistus tällaisissa isoissa rakennuksissa on yksi keino antaa palautetta rakennuksen kunnosta, ja kun sitä palautetta saa, niiden ihmisten, jotka vastaavat siitä rakennuksen kunnosta, on helpompi reagoida ja tehdä korjaussuunnitelmia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-10T17:54:32,2016-03-10T17:55:37,Tarkistettu,1.1 2016_22_115,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä nyt halusin vielä tähän lopuksi pyytää tämän puheenvuoron, koska minä olen ihan tosissani tämän asian kanssa ja minä todella sydämestäni toivon, että tämä nykyinen hallitus ihan tosissaan nyt, kun sitä direktiiviä uudistetaan, ottaa myös tämän asian sinne esille. Minä toivoisin, että te edustajat, ketkä täällä nyt kuulette tämän keskustelun, voisitte vaikuttaa omien puolueidenne kautta, jotta näin kävisi. Tämä oli viime kaudella eduskunnan yhteinen asia. Me vastasimme kansalaisaloitteeseen, otimme koppia ja toimimme, ja nyt pitäisi tämän jatkua eikä käydä päinvastoin. Aikataulu tiedetään. Se on syksyllä jo edessä. Kun parhaillaan ollaan nyt jo oltu yhteyksissä sinne, niin mikä estää nyt sitten sen, että myös tätä kyseistä asiaa ei voida siinä samassa yhteydessä käsitellä. Halusin tässä nyt vain ihan rakentavassa hengessä palata siihen henkeen, minkä löysimme viime kaudella, ja haluan todella vedota myös Omakotiliiton alulle paneman kansalais-aloitteen etenemisen puolesta, että se EU-tie katsotaan, katsotaan mitä saavutetaan, yritetään vaikuttaa edes eikä heti mennä sanomaan perussuomalaisten tavoin, ettei tälle mitään voi tehdä. Ja sitten mitä tulee todellakin tähän kotimaiseen lainsäädäntöön, niin uskoisin, että koko eduskunta myös täältä oppositiosta käsin antaa tuen sinä päivänä, kun ministeri Tiilikainen tämän uudistetun lain täällä kotimaassa tuo.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-10T17:55:37,2016-03-10T17:57:05,Tarkistettu,1.1 2016_22_116,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitaselle ihan vielä muistin ja tiedon vahvistamiseksi: Kun katsotte sen ympäristövaliokunnan mietinnön, niin valiokunta yksimielisesti siihen kansalaisaloitteen kohtaan totesi, että sitä halutaan viedä eteenpäin ja kiirehtiä sen valmistumista myöskin. Elikkä sitä, mitä viime eduskuntakaudella yhteisesti todettiin, halutaan myöskin viedä nykyään yhteisesti — toivottavasti yhteisesti — eteenpäin. Ainakin hallituspuolueet haluavat viedä sitä asiaa eteenpäin. Tähän autotalliasiaan haluan vielä sanoa sen verran, että alle 50-neliöiset autotallit eivät nyt tule tämän lain piiriin, (Pia Viitasen välihuuto) vaan yli 50-neliöiset lämmitettävät, lämpimät autotallit. Kuinka monessa pientalossa on yli 50-neliöinen lämmitetty autotalli? Kysyn vaan sitä. Ja jos niitä on, niin en katso mitenkään pahaksi sitä, että niidenkin energiatehokkuutta pyritään parantamaan energiatodistusten kautta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-03-10T17:57:08,2016-03-10T17:58:27,Tarkistettu,1.1 2016_22_117,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä ja laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_22_118,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä ja laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oletan, että tämä esitys on sellainen, johon jopa oppositio voi yhtyä, toisin kuin äskeisen keskustelun perusteella, mitä tässä kuuntelin. Kyseessä on siis verosopimus Espanjan kanssa, joka on tietysti julkisuudessakin herättänyt aika paljon keskustelua, ja vihdoin ja viimein tämä saadaan nyt sitten satamaan meidän osalta. Tämä alkoi viime hallituskaudella — oli varmaan valtiovarainministeri Urpilainen, joka aloitti nämä keskustelut — ja kysehän on lähinnä siitä, että yksityiset eläkkeet tulevat nyt sitten verotuksen piiriin. Eli tullaan tekemään verotussopimus, että se tulee lähde- ja asuinvaltion kesken, ja siinä niin sanotulla käänteisellä hyvitysmenetelmällä tullaan tulon kaksinkertainen verotus poistamaan. Käytännössä: jos henkilö asuu Espanjassa, saa Suomesta eläkettä, niin hän maksaa Espanjassa veron ja Suomi verottaa sitten oman mutta niin, että Suomi netottaa sen Espanjassa maksetun veron. Eli niin sanottu verovapaus Espanjassa loppuu tämän tiimoilta. Sitä, mikä tämän taloudellinen vaikutus tulee olemaan, on hyvin vaikea sanoa, koska toisaalta mennään niin päin, että Suomessa verotetaan pieniä eläkkeitä vähemmän kuin Espanjassa. Mutta tämä tulee nyt sitten lisäämään myös sen, että vuokratulot ja luovutusvoitot tullaan jatkossa verottamaan asunto-osakkeista täällä, mikä tulee varmasti vaikuttamaan. Tämä etenee sillä tavalla, että kun Suomen eduskunta on tämän hyväksynyt, niin se menee Espanjan parlamentin hyväksyttäväksi, ja niin kuin hyvin tiedetään, heillä on lievähkö poliittinen ongelma siellä menossa. Kunhan he ovat sen saaneet ratkaistua ja parlamentin kasaan ja käsiteltyä tämän, niin tämä astuu sen jälkeen voimaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2016-03-10T17:58:53,2016-03-10T18:01:00,Tarkistettu,1.1 2016_22_119,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä ja laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Se, mikä hallituksen esityksessä on mielenkiintoista, on, että eduskuntaan tarvittiin niin sanottu, niin kuin vasemmisto sen sanoisi, porvarienemmistö tämänkin epäkohdan poistamiseen. (Pia Viitanen: Höpönlöpön!) Toivon todella, että eduskunta hyväksyy esityksen, sillä tämän jälkeen Suomi voi verottaa Espanjassa asuvien henkilöiden Suomesta maksettavia yksityisen sektorin eläkkeitä. Haluan lausua kummastukseni siitä, miten ihmeessä tämä järjestely ei ole vuosien saatossa juuri vasemmistopuolueita hiertänyt, ei ainakaan niin paljon, että epäkohtaa olisi korjattu. Tarvittiin siis todella perussuomalaiset hallitukseen mahdollistamaan se, että Espanjaan ei samalla tavalla pääse veroja pakoon. Oi aikoja! Ehkä pienet kehut hallitukselle oppositiosta käsin olisivat nyt paikallaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-03-10T18:01:01,2016-03-10T18:01:42,Tarkistettu,1.1 2016_22_120,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä ja laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toden totta, emme vastusta esitystä, vaan, aivan kuten verojaoston puheenjohtaja Lintilä totesi, niin tämähän pistettiin alulle jo valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen aikana, että ihan mukavaa, että perussuomalaisetkaan nyt hallituspuolueena eivät lähteneet vastustamaan tämän asian etenemistä. Tässä itse asiassa olemme samassa linjassa ja tehneet jo viime kaudella ja myös varjobudjetissamme aika useita toimia, joilla torjutaan niin veronkiertoa kuin harmaata taloutta ja sitä kautta saataisiin lisää varoja tähän yhteiseen kassaan ja voisimme turvata muun muassa koulutuspalveluita ja muita. Siinä mielessä kaikki tällainen toiminta on erittäin myönteistä. Tässähän on samaan aikaan menossa muun muassa tämä Portugalin prosessi, ja siinä haluamme, sen yhteydessä toisessa käsittelyssä jättää asiaa koskevan lausuman. Mutta on hyvä ja tärkeää, että tämä asia etenee, ja kaiken kaikkiaan minä nyt kannustaisin hallituspuolueita siihen, että veronkiertoa voitaisiin vielä tehokkaammin torjua. Tässähän oli kyselytunnilla, puhemies, esillä parikin asiaa, kapitalisaatiosopimusten mahdollisuudet, vakuutuskuoret, samoin sitten tämä osinkojen verotus. Ne molemmat löytyvät SDP:n vaihtoehtobudjetista samoin kuin myös finanssisektorin ottaminen laajemmin tähän mukaan. Ne ovat niitä vaihtoehtoja, millä voimme laajentaa veropohjaa ja sitä kautta toimia näiden yhteisten tärkeiden tavoitteiden hyväksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-10T18:01:43,2016-03-10T18:03:08,Tarkistettu,1.1 2016_22_121,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä ja laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Viitaselle kommenttina, että tuntuu näitten edellisellä kaudella valmisteltujen asioiden suhteen olevan vähän valikoiva muisti siten, että tuodaan esille edellisellä kaudella valmistelluksi niitä asioita, mitkä tuntuvat mukavilta tuoda esille, ja niitä edellisellä kaudella valmisteltuja asioita, mitkä ovat ikäviä, ei sitten tuoda esille. Muistiini tulee esimerkiksi eräs lääkkeiden omavastuu ja tällaisia asioita. Eli kannattaa terästää muistia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-03-10T18:03:08,2016-03-10T18:03:35,Tarkistettu,1.1 2016_22_122,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä ja laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On sinänsä kannatettavaa, että tämä viimein saadaan toteutumaan. Mutta tuosta SDP:n vaihtoehtobudjetista: Siellä nyt on muun muassa harmaalle taloudelle annettu 20 miljoonan panostuksella 200 miljoonan tuloutus; Sitraan 350 miljoonaa sisäisellä siirrolla, jolla ei ole mitään tekemistä oikean budjetin kanssa; pankkiverolle on laskettu 200 miljoonan säästötavoite, ja tämä teidän toteutusmallinne perustuu siihen, että Ruotsissa tästä ehkä saadaan 400 miljoonaa. Ruotsissa tämä selvitys valmistuu vasta ehkä tämän vuoden loppupuolella, mutta te olette jo pystyneet täällä 200 miljoonan säästöt saamaan, joten kyllä tämä teidän vaihtoehtobudjettinne on aika heikoilla kantimilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-03-10T18:03:38,2016-03-10T18:04:35,Tarkistettu,1.1 2016_22_123,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä ja laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toisin kuin puheenjohtaja Lintilä epäili, niin kyllähän tästäkin näköjään nyt kärhämää saatiin, jos ei muuten, niin haukkumalla SDP:n vaihtoehtobudjetti. Sen sijaan suosittelisin edustaja Wallinheimolle sitä, että tutustukaa aidosti niihin mahdollisuuksiin — esimerkiksi tämä finanssivero on etenemässä pohjoismaisittain ja muuta. Emme kai me nyt voi toimia niin, että sanotaan, että sen takia, kun se on SDP:n vaihtoehtobudjetissa, se ei kelpaa. Kyllä minä mieluumminkin sitä sektoria vähän enemmän verottaisin, ja samalla tulisi liikkumavaraa esimerkiksi oikeudenmukaistaa eläkkeensaajien verotus, jonka tämä hallitus on vastoin kokoomuksen vaalilupauksia eriarvoistanut. Tämä on nyt, sanotaanko, sitä keskustelua, mitä olemme käyneet muissa talouspoliittisissa yhteyksissä varsin paljon, mutta totean, että sieltä löytyy hyviä vaihtoehtoja. Toivon sitä samaa asennetta kuin esimerkiksi ministeri Lindströmillä oli Rinteen mallin suhteen, että luodaan lisää töitä, ja kun meillä on Rinteen malli esittää, niin ministeri on luvannut, että hän sen tutkii. Mieluumminkin tätä asennetta. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-10T18:04:37,2016-03-10T18:05:36,Tarkistettu,1.1 2016_22_124,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä ja laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ehkä nyt pitää palata vielä tuohon vaihtoehtobudjettiin. Voisitteko, edustaja Viitanen, selvittää, kuinka te olette päätyneet tuohon 200 miljoonan pankkiverosummaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-03-10T18:05:37,2016-03-10T18:05:55,Tarkistettu,1.1 2016_22_125,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä ja laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toisin kuin hallitus teki, niin me tosissamme panostaisimme esimerkiksi harmaan talouden torjuntaan, aivan kuten edustaja sanoi. Olemme laskeneet, että 20 miljoonan euron panostuksella voisi saada — hyvin maltillisesti arvioimme sen — 200 miljoonaa. Toisin kuin esimerkiksi keskustapuolue viime kaudella esitti, että harmaan talouden toimilla voisi saada 600 miljoonaa, niin me emme lähteneet siihen vaan teimme varovaisen arvion. Ja tämähän ei perustu pelkästään siihen, että me lisäisimme erilaisia voimavaroja, joilla harmaata taloutta voidaan torjua, vaan myös erilaisia lainsäädäntötoimia. Meillä on ihan teidänkin saatavillanne, vaikka sieltä iPadin netistä välittömästi voitte löytää meidän harmaan talouden torjuntaohjelmamme, joka Lauri Ihalaisen johdolla on valmisteltu, ja siellä löytyy hyviä keinoja. Ja kuten huomaatte, olen aika myönteisellä päällä, koska yritän mieluummin kannustaa yhteistyöhön kuin tässä vaiheessa lietsoa sitä eripuraisuutta, koska olen aidosti innostunut tästä. Minä olen innostunut tästä, koska täällä on hyviä vaihtoehtoja. Me velkaantuisimme vähemmän, (Puhemies koputtaa) jos työllistäisimme enemmän. Ja tämä ei jää puheeksi, vaan täällä ovat nämä konkreettiset esitykset, joita mielelläni luovutan hallituksen käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-10T18:05:57,2016-03-10T18:07:06,Tarkistettu,1.1 2016_22_126,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 3/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 3/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_22_127,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on periaatteessa aika tekninen ja selkeä hallituksen esitys, ja, voisiko sanoa, pikkuhiljaa silmukka kiristyy. Eli tässä on kyse automaattisesta tietojenvaihdosta finanssilaitosten välillä ja Suomessa asuvan henkilön omaisuudesta ulkomailla ja päinvastoin. Ja kun tässä äsken kuulutettiin harmaan talouden toimia, niin tämä on yksi selkeä sellainen, jolla tullaan laittamaan entistä tiukemmalle henkilöitä, jotka ovat kiertäneet verotusta. Sen verran täytyy tuohon äskeiseen keskusteluun sanoa, että täytyy nyt osata erottaa kaksi termiä: veronkierto ja laillinen kapitalisaatiosopimus. Ne ovat kaksi eri asiaa. Eli sen mielikuvan luomisen sijaan, jota nyt selkeästi koko ajan sosialidemokraatit yrittävät tehdä, olisi ihan hienoa teiltä, että erottaisitte nämä kaksi termiä. Mutta tässä on taustalla oikeastaan siis OECD:n ja G20-maitten sopimukset siitä tietojenvaihdosta, joka Amerikan kanssa tuli jo FATCA-sopimuksen aikana, eli pystytään vaihtamaan näitä tietoja. Itselläni on kyllä erittäin vahva usko — toisin kuin tuntuu, että hallituskausittain harmaata taloutta saadaan suitsittua — että kyllä tämä on erittäin pitkäkestoista asiaa. Tämä tulee menemään yli hallituskausien, ja tätä tulee jatkaa. On hienoa, että nyt tämä tulee siinä laajuudessa, mitä OECD pystyy tekemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2016-03-10T18:07:27,2016-03-10T18:09:14,Tarkistettu,1.1 2016_22_128,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme tässä tukemassa tätä esitystä, ja, kuten sanottu, kaikki tämänkaltaiset toimet ovat tarpeen. Niitä pitää tehdä hyvin rivakasti ja aktiivisesti. Kaiken kaikkiaan mehän emme toimi pelkästään, toden totta, sitä veronkiertoa vastaan. Se pitää kitkeä pois. Siinä pitää olla nollatoleranssi, ja säätelyn pitää olla tiukkaa tässä suhteessa. Mutta sen lisäksi tietenkin on etsittävä niitä keinoja, joilla sitä sinänsä ihan laillista verosuunnittelua voitaisiin hillitä, ja näitä on monenlaisia. Sitten on vielä kolmas ulottuvuus tähän samaan aihealueeseen eli kokonaisuudessaan esimerkiksi vaikkapa se harmaan talouden torjunta, mistä täällä oli puhe. Kaikki nämä ovat niitä toimia, millä me saisimme varoja yhteiseen käyttöön. Siksi esimerkiksi omat esityksemme perustuvat osin niin veropohjan laajentamiseen kuin sitten veronkierron kitkemiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-10T18:09:14,2016-03-10T18:10:08,Tarkistettu,1.1 2016_22_129,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  urheilijan  tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain sekä sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjälle annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 2/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen   6.  asia.  Käsittelyn  pohjana on sosiaali-  ja  terveysvaliokunnan  mietintö  StVM 2/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_22_130,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  urheilijan  tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain sekä sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjälle annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö koskee hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan muutettavaksi urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annettua lakia. Tässä vanhuuseläkkeen alaikäraja muutetaan nykyisestä 65 vuodesta jatkossa henkilön työeläkelakien mukaisen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttymiseen, eli siis samankaltaistetaan nyt eläkeuudistuksen mukaan tätäkin. Vakuuttamisyläikäraja muutetaan samalla 43 vuodesta 65:een. Tässä on myös sitten joukko täsmennyksiä ja teknisiä muutoksia. Lisäksi tässä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamista maatalousyrittäjälle annetusta laista. Esityksen mukaan maatalousyrittäjällä ei olisi oikeutta tämän lain mukaiseen päivärahaan, jos hänellä olisi oikeus samalta ajalta saman työkyvyttömyyden perusteella saada myös maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista ansionmenetyskorvausta työtapaturman tai ammattitaudin perusteella. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hyvin myönteisenä, että ammattiurheilijoiden sosiaaliturvaa edelleen kehitetään. Urheilun ammattimaistuminen on totta, ja myös urheilu-urat ovat pidentyneet, ja näin ollen sellaisten ihmisten joukko on kasvanut, jotka saavat urheilusta pääasiallisen toimeentulonsa. Urheilijan lakisääteinen tapaturman ja vanhuuden turva on järjestetty yksityisistä vakuutusyhtiöistä otettavalla vakuutuksella, joita vain harvat vakuutusyhtiöt ovat myöntäneet. Valiokunta onkin aiemmin vaatinut sääntelyn tarkistamista, jotta urheilijan lakisääteisen vakuutusturvan toteutuminen voitaisiin varmistaa. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa vakuutusyhtiön on määräajassa ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle, mikäli yhtiö aikoo vetäytyä urheilijalain mukaisen vakuutuksen tarjoamisesta. Toisaalta tämäkään ei poista sitä riskiä, ettei markkinoilla olisi halukkaita vakuutuksen tarjoajia, mutta jatkossa viranomainen saisi kuitenkin hyvissä ajoin tiedon vakuutusyhtiön vetäytymisestä ja näin voitaisiin sitten tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin urheilijoiden vakuutusturvan toteutumisen turvaamiseksi. Valiokunta toteaa, että ammattiurheilijoiden sosiaaliturvassa on edelleen puutteita ja sitä pitää asteittain korjata. Sivistysvaliokunnan tavoin valiokunta katsoo, että jatkossa olisi tarkasteltava muun muassa urheilijoiden saattamista ansioperusteisen työttömyysturvan piiriin. Urheilijoiden sosiaaliturvan kehittämiselle asettaa omat rajansa se, että urheilutoiminnan rahoituspohja on kapea ja toisaalta toimintaan liittyy myös korkea tapaturmariski. Näiden epäkohtien korjaamiseksi valiokunnan näkemyksen mukaan pitäisi pyrkiä siihen, että maksuvelvoitteet kasvaisivat vain maltillisesti. Valiokunta totesi, että kustannusten hallinta on myös vakuutusturvan tosiasiallisen toteutumisen kannalta keskeistä. Valiokunta myös sivistysvaliokunnan tavoin ilmaisee huolensa siitä, että yksilöurheilijoiden vakuuttaminen lakisääteisen sosiaaliturvan piirissä on viime vuosina merkittävästi vähentynyt. Näin ollen sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen, että urheilijoiden mahdollisuuksia kouluttautua muuhun ammattiin urheilu-uran aikana tulee edistää. Lisäksi pidetään tärkeänä, että urheilujärjestöjen ja koulutusviranomaisten yhteistyötä helpotetaan urheilun ja opiskelun yhdistämiseksi aktiiviuran aikana. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö on yksimielinen, ja valiokunta puoltaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen muuttumattomana.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-03-10T18:10:36,2016-03-10T18:14:30,Tarkistettu,1.1 2016_22_131,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  urheilijan  tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain sekä sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjälle annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hienoa huomata, että tämä urheilijan sosiaaliturva kiinnostaa näin monia. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annettua lakia. Hallituksen esitys on tervetullut ja kannatettava, ja sillä parannetaan joiltakin osin ammattiurheilijoiden sosiaaliturvaa. Esityksen taustalla ovat ammattiurheilijan sosiaaliturvaa pohtineen työryhmän raportin yksimieliset ehdotukset. Esitys on askel oikeaan suuntaan mutta valitettavasti vielä täysin riittämätön. Käytännössä nyt ehdotetut muutokset parantavat ainoastaan joukkueurheilijoiden tilannetta. Yksilöurheilijoiden osalta sosiaaliturva on edelleen käytännössä olematon. Urheilijoiden tapaturma- ja eläkevakuuttamisesta annettu laki velvoittaa nykyään vain joukkueurheilijoita. Urheilijan lakisääteinen tapaturma- ja vanhuudenturva on järjestetty yksityisestä vakuutusyhtiöstä otettavalla vakuutuksella, jota vain harvat vakuutusyhtiöt myöntävät. Vakuutettuja urheilijoita on tällä hetkellä noin 1 200 ja heistä valtaosa jääkiekkoilijoita. Yksilöurheilijat olivat mukana velvoitteen piirissä joitakin vuosia, mutta nyt vakuuttaminen on vapaaehtoista. Yksilöurheilijoita on vakuutuksen piirissä tällä hetkellä 8. Olympiakomitean tukiurheilijoita on noin 200 ja urheilijayhdistyksissä jäseniä noin 400, siis yksilöurheilijoita. Jos ammattimaisesti harjoittelevat nuoret urheilijat lasketaan mukaan, kasvaa määrä huomattavasti. Vapaaehtoisuudella ei siis saavuteta kattavaa vakuuttamista nykysysteemillä. Perusteena sille, että urheilun sosiaaliturvassa on vakuutuspohjainen erityisjärjestelmä, on kerrottu urheilun rahoituksen kapeus. Tämä pitää osittain paikkansa mutta ei ole riittävä syy siihen, että sosiaaliturvaa ei voisi vähitellen parantaa. Arvoisa puhemies! Jotta voi ymmärtää urheilijan sosiaaliturvan ongelmia, on hyvä tietää muutama fakta urheilijoiden asemasta. Suurin ero yksilöurheilijoiden ja joukkueurheilijoiden välillä, mitä tulee sosiaaliturvaan, on siinä, että yksilöurheilijoilla ei ole työnantajaa. Urheilija on ammattilainen, joka käytännössä useimmiten viralliselta asemaltaan on opiskelija tai kategoriassa muu ammatinharjoittaja. Jotkut harvat ovat yrittäjiä. Vielä harvempi, jos kukaan, on palkansaaja. Julkisuudesta monesti välittyvä kuva siitä, että urheilijat olisivat hyvin toimeentulevia, on pääosin väärä. Suomessa on yksilöurheilijoissa yhden käden sormilla laskettava määrä heitä, jotka tienaavat urheilijoina niin hyvin, että tulevaisuudesta urheilu-uran jälkeen ei tarvitse huolehtia. Heitä, joilla urheilun aikainen toimeentuloturva riittää edes vuoden tai muutaman vuoden siirtymäajan, esimerkiksi opiskeluun tai työnhakuun, on karkeasti arvioiden kymmenkunta kerrallaan. Urheilijan tulot ovat täysin riippuvaiset menestyksestä, ja yleensä kaikki saadut tulot käytetään urheiluun. Urheilija haluaa olla maailman paras, eikä siinä kohden oma tulevaisuuden turva paljon vaakakupissa paina. Jos tulot urheilusta kasvavat, käytetään ne yleensä urheiluun, parempiin harjoitteluolosuhteisiin tai valmennuksen lisäämiseen. Arvoisa puhemies! Koko elämän kannalta tärkeimpiä kehityskohteita urheilijoiden sosiaaliturvassa on eläkkeen kertyminen. Käytännössä ammattiurheilijoiden urat ovat nykyään pitkiä ja aktiivisesta eläkettä kerryttävästä työurasta jää 10—20 vuotta pois. Siksi koen, että tärkein kehityskohde yksilöurheilijoiden osalta olisi eläkevakuutusjärjestelmän kehittäminen. Ensisijaisesti tulisi selvittää urheilijoiden mahdollisuus siirtyä MYEL-vakuuttamisen piiriin. Tämän voisi aloittaa urheilijoista, jotka saavat opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiä urheilija-apurahoja. Toivon, että sosiaali- ja terveysministeriössä aloitetaan selvitystyö pikimmiten. Lopuksi haluan vielä kommentoida sivistysvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoja opiskelemisesta urheilu-uran aikana. Tällä puolella on otettu merkittäviä edistysaskelia viime vuosina urheiluakatemiajärjestelmän kautta, ja se on tietenkin hyvin kannatettavaa. Se ei kuitenkaan ratkaise tätä eläkeongelmaa. Se ehkä auttaa siinä, että urheilu-uran jälkeenkin on muita vaihtoehtoja tai äkillisen loukkaantumisen kohdatessa. Vielä sellainen pointti tähän loppuun, että en itse näe mahdolliseksi enkä järkeväksi liittää yksilöurheilijoita tämän nykyisen järjestelmän piiriin sen vuoksi, että, kuten tässä aiemmin todettiin, tapaturmariski on urheilussa suuri mutta siinä on erittäin suuret vaihtelut myös lajien väleillä ja tämän vakuutuksen hinta noudattaa tietysti riskikartoituksia. Täten sen vakuutuksen hinta nousee niin suureksi, että siitä eläkekertymään käytettävä osuus jää käytännössä olemattomaksi. Sen vuoksi se ei ole kovin hyvä turva eläkkeen kannalta. Mitä tulee vielä vakuuttamiseen, niin tällä hetkellä Olympiakomitean tukiurheilijat ovat vakuutettuja tapaturman ja sairauden osalta mutta muut ovat sitten sen varassa, että hoitavat sen asian itse tai eivät hoida. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2016-03-10T18:14:42,2016-03-10T18:20:18,Tarkistettu,1.1 2016_22_132,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  urheilijan  tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain sekä sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjälle annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietintö, kuten koko hallituksen esityskin, jättää hiukan ristiriitaisen tunteen. Toki täytyy myöntää, että on erinomainen asia, että ammattiurheilijoiden asemaa voidaan edes vähän parantaa. Matka tähänkin pisteeseen on ollut todella pitkä. Tavoite ammattiurheilijoiden sosiaaliturvaan liittyvien epäkohtien kartoittamisesta ja korjaamisesta oli kirjattu jo vuonna 2011 aloittaneen Kataisen hallituksen ohjelmaan. Näin ollen kaikki tässä salissa edustettuina olevat puolueet ovat olleet tavalla tai toisella myös vauhdittamassa asiaa, ja kiitokset siitä teille kaikille. Arvoisa rouva puhemies! Se ristiriitainen tunne johtuu siitä, että näidenkin uudistusten jälkeen ammatikseen urheilevat ovat muuta väestöä heikommassa asemassa monissa, monissa asioissa. Niistä näkyvimmät ovat seuraavat kuusi: Ensimmäisenä, yleinen työeläkelainsäädäntö ei edelleenkään koske urheilijoita. Toiseksi, urheilijat säilyvät edelleen normaalin tapaturmaturvan ulkopuolella. Kolmanneksi, ammattitauteja koskevat säädökset eivät jatkossakaan koske ammatikseen urheilevia. Neljänneksi, myöskään viime vaalikaudella suunniteltua apurahansaajien vakuutusmallia ei uloteta koskemaan urheilijoita. Viidenneksi, alun perin lakiin suunniteltu yhteensovitusnormi on esityksestä jäänyt pois. Ja viimeisenä: toisin kuin tavallisilla työntekijöillä, ammattiurheilijoilla ei ole jatkossakaan oikeutta saada ansiopäivärahaa. Tähän epäkohtaan myös valiokunta mietinnössään puuttui. Tehtävää siis riittää meille urheilijoiden asemasta huolestuneille kouralliselle päättäjiä jatkossakin. Olennaista olisi nyt saada liikkeelle ohjelma, jossa näihin epäkohtiin haettaisiin ratkaisuja. Arvoisa puhemies! Olen aidosti huolestunut myös tämän lain jatkoksi suunnitellun urheilijoiden vanhuudenturvan paketin tulevaisuudesta eli urheilijoiden vanhuudenturvan järjestämisestä eläkekassassa. Tuorein tieto ministeriöstä on se, että asiaan liittyvän eläkekassalain uudistus lykkäytynee ilmeisesti vaalikauden loppupuolelle. Vetoaisin nyt kuitenkin ministeriin tämän asian viemiseksi eteenpäin nopeammassa tahdissa. Ei anneta urheilijoiden odottaa parempaa vanhuudenturvaa yhtä kauan kuin nyt toteutuneiden parannusten kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-03-10T18:20:21,2016-03-10T18:23:28,Tarkistettu,1.1 2016_22_133,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  urheilijan  tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain sekä sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjälle annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! On hyvä, että ammattiurheilijoiden sosiaaliturvaa edelleen kehitetään. Tässä esityksessä tosiaankin urheilijoiden asemaa parannetaan nostamalla vakuuttamisen yläikäraja 43:sta 65 vuoteen ja samalla yhdenmukaistetaan turvaa muun työeläkevakuutuksen kanssa sitomalla urheilijalain mukaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja ensi vuoden alusta työeläkelain mukaiseen vanhuuseläkkeeseen. Ammattiurheilijoiden sosiaaliturvassa on kuitenkin edelleen puutteita, joita on syytä pyrkiä asteittain korjaamaan. Jatkovalmistelussa olisikin tarkasteltava esimerkiksi urheilijoiden saattamista ansioperusteisen työttömyysturvan piiriin. Urheilijoiden sosiaaliturvan kehittämiselle asettaa silti omat rajansa se, että urheilutoiminnan rahoituspohja on aika kapea ja toisaalta toimintaan liittyy korkea tapaturmariski. Onkin tosiasia, että urheilijoiden saattaminen yleisen työeläke-, työttömyysvakuutus- ja tapaturmavakuutuslainsäädännön piiriin aiheuttaisi merkittäviä kustannuksia niin urheilijoille kuin heidän työnantajilleen. Epäkohtien korjaamiseen on kuitenkin pikkuhiljaa syytä ryhtyä. Huolestuttavaa on, että yksilöurheilijoiden vakuuttaminen lakisääteisen sosiaaliturvan piirissä on viime vuosina merkittävästi vähentynyt. Erityisen tärkeää on mielestäni edistää urheilijoiden mahdollisuuksia kouluttautua muuhun ammattiin urheilu-uran aikana, ja urheilujärjestöjen ja eri koulutustahojen olisikin syytä yhteistyössä helpottaa urheilun ja opiskelun yhdistämistä aktiiviuran aikana. Tässä meillä on vielä paljon parantamisen varaa, vaikka hyviä esimerkkejäkin löytyy. Huippu-urheilu ja opiskelu on mahdollista yhdistää, jos joustavuutta löytyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+6.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-03-10T18:23:30,2016-03-10T18:25:06,Tarkistettu,1.1 2016_22_134,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisesta ja ilmoituksen  antamisesta sekä WIPOn esitys- ja äänitesopimukseen liittymisen yhteydessä annetun ilmoituksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2016 vp",Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 2/2016 vp.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_22_135,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi alkoholilain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 4/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös asiakohdasta 9. Tässä on ensiksi edustaja Eloranta, ja sen jälkeen esittelee toisen lakiehdotuksen edustaja Myllykoski.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_22_136,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi alkoholilain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 4/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pienpanimot tuottavat alle 3 prosenttia kaikesta oluttuotannosta Suomessa. Pienpanimoala on kuitenkin kasvava teollisuudenhaara. Vaikeina taloudellisina aikoina kaiken kotimaisen teollisuuden tukeminen lisää työllisyyttä ja tuo mukanaan kasvavaa toiveikkuutta. Suomessa pienpanimoiden koko vaihtelee yhden henkilön työllistävistä mikroyrityksistä aina kymmeniä työntekijöitä työllistäviin pienyrityksiin. Suomessa toimii tällä hetkellä 60 pienpanimoa. Näistä noin 60 prosenttia tuottaa vuodessa alle 200 000 litraa olutta. Pienpanimot ovat kuitenkin tärkeä osa alueidensa paikallista pienyrittäjyyttä, ja niillä on usein tärkeä merkitys alueelle myös matkailullisesti. Siksi pienpanimoiden toimintaa on tuettava. Mietojen, enintään 4,7 prosentin alkoholijuomien suoramyynnin salliminen pienpanimoille ei aiheuttaisi myöskään sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia vaan ohjaisi pieneltä osaltaan kulutusta kalliimpiin ja erikoisempiin suomalaisiin oluisiin sekä vahvistaisi paikallista pienyritystoimintaa. Ulosmyynti suoraan panimoilta esimerkiksi erilaisten vierailijaryhmien tekemien tutustumiskäyntien yhteydessä korostaisi ja vahvistaisi paikallisuutta ja helpottaisi yrittäjyyttä. Enintään 4,7 prosentin mietojen alkoholijuomien suoramyynnin salliminen pienpanimoille olisi järkevä helpotus, jolla ei olisi negatiivisia kansanter-veys- tai kilpailuvaikutuksia, sillä usein nämä juomat liittyvät olutharrastukseen eivätkä niinkään ongelmakäyttöön. Pienpanimoiden oluen suoramyynti on tällä hetkellä turhan hankalaa. Tällä hetkellä näiden alle 4,7 prosenttia alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski, joka täyttää kaikki aluehallintoviraston elintarvikekioskeille asettamat vaatimukset. Kioskissa pitää olla valikoimassa määrätty määrä elintarvikkeita kattavasti eri tuoteryhmistä. Alkoholin myynti ei myöskään saa olla kioskissa määräävässä asemassa kokonaismyynnistä. Tällä hetkellä kioskiluvalla omia juomiaan myyvien pienpanimoiden alkoholimyynti on kuitenkin helposti yli puolet kokonaismyynnistä, sillä yhdenkään pienpanimon varsinaiseen strategiaan ei kuulu elintarvikkeiden myynti. Asiasta on tullut pienpanimoille myös huomautuksia aluehallintovirastolta. Järjestely on hankala sekä teennäinen ja aiheuttaa kiusauksia säädösten kiertoon. Lupamenettely on hankala myös siinä mielessä, että kaikille alueille ei enää lupia myönnetä, sillä aluehallintovirasto katsoo, että joillakin alueilla on jo riittävästi näitä elintarvikekioskeja. Näin ollen pienpanimo ei aina lupaa kioskilleen edes saa. Toinen vaihtoehto pienpanimoille on oluen myyminen jonkun paikallisen kaupan kautta. Tässä mallissa asiakas hakee juomansa panimolta tai ne toimitetaan hänelle suoraan. Panimo tekee siis kaksi laskua. Toisessa se laskuttaa asiakasta paikallisen kauppiaan nimissä niin, että rahat kulkevat kauppiaan tilille, ja toisessa se laskuttaa kauppiasta pienemmällä summalla. Tämä on viranomaisten ehdotus toimintamalliksi, kun olemassa oleva laki ei suoramyyntiä salli. Menettely on kuitenkin hankala ja teennäinen eikä mahdollista tuotteiden suoramyyntiä panimovierailijoille. Tässä lakialoitteessa ehdotetaan, että alkoholilain 14 §:ää voitaisiin muuttaa siten, että käymisteitse valmistetun enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän alkoholijuoman vähittäismyyntiä saa alkoholiyhtiön lisäksi harjoittaa se, jolle lupaviranomainen on myöntänyt tätä koskevan vähittäismyyntiluvan, sekä lupaviranomaisen luvalla alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 9 §:n tarkoittama yritys elikkä nimenomaan tämä pienpanimo itse valmistamiensa tuotteiden osalta. Myös vähittäiskaupan edunajaja Päivittäistavarakauppa-yhdistys puoltaa myynnin sallimista pienpanimoille. Kuitenkaan suoramyynnin ulottaminen yli 4,7 prosentin alkoholijuomiin, niin kuin tässä seuraavaksi käsitellyssä aloitteessa, ei sen sijaan liene viranomaisten mielestä perusteltua, koska näin ollen heidän mukaansa pitäisi oikeus sallia myös muille eurooppalaisille yli 4,7 prosentin oluille. Toimenpiteellä syrjittäisiin muista jäsenvaltioista peräisin olevia tuottajia, jotka pääsevät Suomen markkinoille vain Alkon kautta, ja samalla ratkaisu olisi ilmeisesti ristiriidassa Alkon monopoliaseman kanssa. Sen vuoksi tässä aloitteessa on rajattu tämä suoramyynti koskemaan näitä alle 4,7 prosentin oluita. Alkoholilain kokonaisuudistus on ilmeisesti tulossa eduskuntaan lähiaikoina, ja sen tarkoitus on tietenkin lisätä lainsäädännön ja valvonnan mahdollisuuksia estää alkoholihaittoja sekä kehittää paikallisia mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristön turvallisuuteen ja häiriöttömyyteen. Toivon, että pienpanimoiden tukeminen sallimalla tämä edellä mainittu suoramyynti tulisi osaksi tätä alkoholilain kokonaisuudistusta. Näinä taloudellisesti haastavina aikoina meidän tulee tehdä kaikki voitavamme kotimaisen teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi varsinkin, kun sillä ei tässä tapauksessa voida katsoa olevan haitallisia sosiaalisia tai terveydellisiä vaikutuksia, vaikka panimoteollisuudesta kyse onkin.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+8.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-03-10T18:26:21,2016-03-10T18:31:28,Tarkistettu,1.1 2016_22_137,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi alkoholilain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Otan kiinni heti ennen esittelyä siitä, millä lailla tämä voisi olla ristiriitainen tämän 4,7:n kanssa, kun tässä omassa lakialoitteessani viime kaudelta, joka oli jokaisen, lähes jokaisen, eduskuntaryhmän edustajan allekirjoittama, ei todellakaan ole ristiriitaa sen suhteen, mikä on se prosenttimäärä siihen nähden, mikä on EU-lainsäädännön tai Alkon monopolin kannalta merkittävää. Kysymys on siitä, että me voimme myydä ja edistää täällä meidän omaa tuotantoamme ja sitä kautta me emme estä ulkomaisten toimijoiden täällä harjoittamaa toimintaa. Näillä kahdella esitetyllä lakialoitteella ei estetä sitä, etteikö irlantilainen taikka belgialainen pienpanimotoimija voisi tulla Suomeen ja ruveta tekemään täällä olutta ja myymään sieltä omalta panimoltaan näitä tuotteita. Minä en näe tässä semmoista ristiriitaa, että tämä olisi jotenkin hankala asia, joka murtaisi Alkon monopolia. Jokainen yrittäjä on tähän maahan varmasti tullut. Edellisellä hallituskaudella, tällä hallituskaudella varmasti hallituspuolueet ovat sitä mieltä, että me haluamme tähän maahan investointeja. Ja kyllä me voimme odottaa — että tervetuloa tähän maahan, belgialaiset oluenpanijat, jotka voivat sitten omia panimotuotteitaan myydä sieltä omasta paikastaan. Se on ihan fine, eikä meillä tule siinä mielessä EU-lainsäädännön kanssa mitään probleemia. Mutta se, miksi olen omaan lakialoitteeseeni nostanut tämän prosentin 9,5:een, liittyy siihen, että makunautintojen ja olutharrastajien piireissä on erityisen tärkeää se, että kun halutaan hyviä oluita, niin halutaan hyviä oluita. Ja kuten edellä kuulimme, niin en usko myöskään, että kukaan suurkuluttaja tulee konttaamaan pienpanimon ovelle saadakseen krapularyypyn. Kyllä he ovat ihmisiä, jotka haluavat nauttia hyvästä oluesta. Meidän on muistettava, että tämä on täysin kotimaista tällä hetkellä, siis viljapohjaltaan. Mallasohrapelloilta kuluttajien osalta työllisyysvaikutus on noin 30 000 henkeä. Ja hieman vastoin kuin tuossa edellä esitettiin, niin tällä hetkellä vuoden 2014 tilaston mukaan pienpanimot tuottavat 3,4 prosenttia kaikesta myydystä oluesta, mutta työntekijöistä alalla on 10 prosenttia — ja nämä ovat kotimaisissa yrityksissä, ja sitä kautta tällä on erittäin suuri merkitys alkutuotannon ja sitten teollisuuden osalta työntekijöiden työllisyyden kannalta. Emme kai me voi vastaväittää, etteikö tilanne olisi se, että jos me isojen täysin ulkomaalaisten yritysten osalta tuotamme olutta, niin emmekö me voisi olla vähän itsekkäitä ja tuottaa tätä ihan kotimaista ja lisätä työllisyyttä ja turvata sitä kautta myös alkutuotannon mahdollisuudet: puhdasta, tuoretta viljaa ja siitä tehtyä olutta ja koko ketju täällä kansallisesti. Tällä on erittäin suuri mahdollisuus myös matkailullisesti, ja toivonkin hartaasti, että kun alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus tulee eduskuntaan, niin sitä ei käsitellä vain sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, vaan huomioidaan paitsi se, että alkoholi on meidän arkipäivää, niin myös se, että sillä on vaikutuksia myös talousvaliokunnan näkökulmasta, missä on matkailu-, kilpailu-, kuluttajanäkemykset, sekä se, että maa- ja metsätalousvaliokunta, joka vastaa isosta osasta kymmeniätuhansia hehtaareja peltoa, mitä on tässä meidän alkoholin valmistuksen alkupään ketjussa, on siellä mukana. Viime viikolla keskustelimme edustaja Kaikkosen tuomasta lakialoitteesta, siitä, kuinka alkoholia nautitaan julkisissa tilaisuuksissa. Oli ilahduttavaa näin satakuntalaisena todeta, että siinä vaiheessa keskusteltiin erityisesti siitä, että on mahdollista, että Pori Jazzeilla ja Järvenpäässä voitaisiin edelleen järjestäjien ja poliisin yhteisellä sopimuksella päättää siitä, kuinka alkoholia nautitaan. Meidän alkoholipoliittinen keskustelu pitää avata rehellisemmin. Meidän ei pidä luoda mahdollisuuksia ryypätä, mutta meidän pitää luoda mahdollisuuksia nauttia. Arvoisa puhemies! Pienpanimoiden ulosmyyntioikeuden salliminen vähentäisi turhaa byrokratiaa, eikä muutoksella olisi sosiaalisesti tai kansanterveydellisesti negatiivisia vaikutuksia. Erikoisoluiden harrastus on verrannollista viiniharrastukseen, ja siksi pienpanimoiden tuotteet eivät johda alkoholin ongelmakäyttämiseen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-10T18:31:36,2016-03-10T18:38:35,Tarkistettu,1.1 2016_22_138,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi alkoholilain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Alkoholipolitiikkahan on asia, joka herättää usein tunteita, ja joskus tuntuu, että siitä on ehkä vaikea keskustella sivistyneesti, mutta onneksi tällä kertaa siitä ei ole huolta: kun me olemme vain edustaja Myllykosken kanssa yhdessä täällä salissa, niin keskustelun taso säilynee sivistyneenä. Minä tervehdin ilolla näitä aloitteita. Minun mielestäni olisi tosi tärkeää, että pienpanimoille saataisiin ulosmyyntioikeus. Tässä edellä tulivat jo esille ne näkökulmat hyvin vahvasti. Me tiedämme, että vaikka alkoholi aiheuttaa paljon erilaisia sosiaali- ja terveysongelmia, niin nämä erikoisoluet eivät ehken ole se tuoteryhmä, joka niitä paljon aiheuttaa, koska kyse on nimenomaan olutharrastelijoitten suosimista tuotteista, jotka ovat hinnaltaankin kalliimpia kuin se peruskeskiolut, jota yleensä enemmän humaltumistarkoituksella käytetään. Sitten toisaalta me tiedämme, että matkailullisesti pienpanimoilla on erittäin suuri potentiaali, ja sen takia tämä ulosmyyntioikeus olisi heille erityisen tärkeää, niin että siihen ympärille voitaisiin luoda erilaisia matkailupalveluita ja tuotteita. On kohtuutonta, että nyt nämä pienpanimot, jotka ulosmyyntiä harrastavat, joutuvat usein tekemään sen kiertoteitse ja vähän vippaskonstilla kehittämällä olosuhteet sellaisiksi, että elintarvikemyyntiä pitää olla siitä kioskista yli puolet. Se tavallaan tehdään hyvin keinotekoisesti, kehitellään keinoja, miten se raja ylitetään, ja se ei ole järkevää politiikkaa, että me luomme lakeja, jotka sitten aiheuttavat sitä, että mietitään, miten niitä saataisiin kierrettyä. Kuten tässä tuli esille, niin myös työllisyyden näkökulmasta pienpanimoiden työllisyysmerkitys suhteessa siihen, kuinka paljon ne tuottavat, on huomattavasti suurempi. Sen takia näen kyllä, että nyt kun pienpanimoita on paljon syntynyt ja syntyy koko aika lisää, niin meidän pitäisi miettiä, miten me mahdollistamme sen, että niitten liiketoiminta on sitten myös kestävämpää, ja se, että he pystyvät itse myymään ulos tuotteita, on siinä yksi keino. Mitä tähän prosenttiin tulee, niin se on kyllä ihan totta, että usein nämä erikoisoluet ovat vahvempia kuin 4,7 prosenttia, ja siinä mielessä pitäisin järkevänä, että rajaa ei laiteta tähän 4,7:ään, vaan ehkä se 9,5 tai joku siinä suunnassa voisi olla se raja, että silloin päästään niihin prosentteihin, mitä usein näillä pienpanimoiden tuottamilla erikoisoluilla on, koska myös olutharrastajien näkökulmasta se maku syntyy sitten siellä. Mutta kaiken kaikkiaan, nyt kun me tiedämme, että alkoholilaki on tulossa tänne meille käsittelyyn, niin minä toivoisin, että siinä todella huomioitaisiin muutkin näkökulmat kuin ihan pelkästään sosiaali- ja terveysnäkökulma, vaikka totta kai se on ehkä koko lain osalta se kaikkein oleellisin. Mutta ei estetä tämmöistä uuden yrittäjätoiminnan syntymistä, ei estetä sitä, että me voisimme pienpanimoiden avulla työllistää yhä enemmän ihmisiä, ja ei estetä myöskään sitä, että kuluttajilla on paremmin mahdollisuus saada laadukasta kotimaista lähiolutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-03-10T18:38:43,2016-03-10T18:42:35,Tarkistettu,1.1 2016_22_139,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi alkoholilain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koetan kiteyttää 2 minuuttiin. Saattaa olla, että ihan en siihen pysty, mutta sitten vielä varaan kerran. Nyt täytyy sanoa, että tämä on hyvä keskustelu siinä mielessä — vaikka vähän suppealla väellä tätä keskustelua tässä käydäänkin — että on todella tärkeätä, että me voimme nähdä, mitä on se matkailullinen ja koko elinkeinopolitiikka, mitä tämä eduskunta voisi sitten kokonaisuudistuksen osalta tehdä. On tärkeätä nähdä se, miksi pienpanimolla, jolla on kioski, täytyy olla oma ovi. Se ei ole lainsäädännössä, se on vain jonkun virkamiehen tekemä ratkaisu siitä, että et voi käydä ostamassa pienpanimotuotteita — jos on perustettu kioski, niin sinne pitää olla oma sisäänkäynti. Et sinä voi mennä varaston kautta, et sinä voi mennä ravintolan kautta, sinne pitää olla oma sisäänkäynti. Kyllä se kiinteistötiloissa on täysin mahdotonta. Meillä on hallitsematonta byrokratiaa koko tässä järjestelmässä. Olisikin tärkeää nähdä, että meidän alkoholikulttuuri lähtisi siihen suuntaan, että me helpotamme sitä tilannetta, että meiltä on nyt kadonnut esimerkiksi palvelusektorin työpaikkoja ravintoloista niin paljon. Vaikka tässä sosialidemokraatit paheksuvatkin hallitusta siitä, että ollaan alentamassa alkoholin verotusta, niin minun täytyy vasemmistolaisena sanoa, että minä symppaan hallitusta tässä kohtaa ja olisin kyllä valmis ravintola-alvin hintaa laskemaan, jotta me voisimme ohjata kulutusta: ei valvottuihin olosuhteisiin vaan sinne, missä on palvelua, missä voidaan nauttia sen ruuan kanssa alkoholia eli viiniä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-10T18:42:37,2016-03-10T18:44:44,Tarkistettu,1.1 2016_22_140,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi alkoholilain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä lisätä yhden asian, jonka äskeisessä puheenvuorossani unohdin sanoa. Tämä edustaja Myllykosken esitys siitä, että tämä lakialoite olisi syytä lähettää myös muihin valiokuntiin kuin pelkkään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, on minun mielestäni tosi tärkeä nimenomaan siksi, että siinä tulisi huomioiduksi sitten myös muut aspektit, mitkä liittyvät siihen alkoholilakiin, liittyen nimenomaan esimerkiksi tähän pienyrittäjien toimintaan ja siihen matkailulliseen potentiaaliin, mitä tämä ulosmyynti mahdollistaisi — ja miksei myös sinne maa- ja metsätalousvaliokuntaan siihen nähden, miten se vaikuttaa meidän viljelyyn ja niihin aloihin. Itse asiassa, jos me mietimme tätä olutta, niin humalan viljelyhän on asia, mikä varmasti tulee entistä ajankohtaisemmaksi, kun näitä pienpanimoita tulee enempi ja heillä olisi tarvetta ja halua käyttää kotimaista humalaa ja sitä on tosi heikosti saatavilla. Että tähän liittyy myös muita näkökulmia kuin pelkkä sosiaali- ja terveyspoliittinen näkökulma.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-03-10T18:44:45,2016-03-10T18:45:55,Tarkistettu,1.1 2016_22_141,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi alkoholilain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 4/2016 vp,"Aivan lopuksi, rouva puhemies: toivottavasti media ei ole hereillä ja sano, että edustaja Mikkonen haluaa viljellä humalaa suomalaisen kansan keskuuteen. Oli hyvä ottaa esille myös tämä, mutta erityisen tärkeätä on se, että tässä omassa laki-aloitteessani en millään tavalla väheksy alkoholin haittoja. Me emme pääse niistä mihinkään. Me maksamme siitä aivan hirvittävän hinnan. Kysymys on vain siitä, että me voisimme muuttaa alkoholikulttuuria, jotta voitaisiin välttyä näiltä haitoilta mutta samalla edistää suomalaista elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Mennään käsi kädessä parempaan alkoholikulttuuriin, annetaan mahdollisuus paremmalle käyttäytymiselle ja toiminnalle, mikä tarkoittaa sitä, että meidän alkutuotanto, yritykset, työntekijät, jotka saavat palkan siitä, voisivat toimia tässä meidän omassa kehyksessämme niin, että se on meille kaikille hyväksi. Ja tunnustetaan aina: jokainen juotu litra — on aivan murheellista, kun siitä tulee liikakäyttöä. Kiitän niistä kommenteista omalta osaltani, joita tämä käsittely on tänään saanut. Ja erityisesti rouva puhemiehelle kiitos siitä, että yhdistitte nämä kaksi asiaa, jotka olivat prosentuaalisesti erilaisia mutta kuitenkin samanlaisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-10T18:45:55,2016-03-10T18:47:37,Tarkistettu,1.1 2016_22_142,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi alkoholilain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Tuossa äsken käytiinkin jo keskustelua. Haluaako edustaja Myllykoski vielä käyttää puheenvuoron?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_22_143,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi alkoholilain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vetoomuksenomaisena, edelleen haluaisin, että valiokuntakäsittelyä voisi vaikka puhemiesneuvosto seuraavassa kokouksessaan pohtia. Pitäisikö tätä nyt tässä kohtaa jo avata, että voitaisiin nähdä, että tällä on suurempi ulottuvuus kuin vain sosiaali- ja terveysvaliokunnan osalta? Vetoankin, että jos tässä salissa istuu joku vielä tällä hetkellä, niin voisi tavallaan tukea tätä minun näkemystäni, että tätä voitaisiin, näitä kahta ja varsinkin tätä omaa lakialoitettani, pohtia myös muualla kuin vain sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+9.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-10T18:48:00,2016-03-10T18:48:50,Tarkistettu,1.1 2016_22_144,22/2016,2016-03-10,16.02,18.50,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi alkoholilain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tämä edustaja Myllykosken esille tuoma näkemys on ihan perusteltu. Varsinkin näkisin, että talousvaliokunnan lausunto tästä olisi fiksua, koska tähän liittyy niin paljon myös tätä matkailullista ja työllistämisulottuvuutta. Pitäisin sitä kyllä ihan järkevänä, että jo siinä vaiheessa myös tämä aspekti tulisi siinä lain käsittelyssä huomioon. Koska se kuitenkin varmasti tulee sitten myöhemmin salikeskusteluissa nousemaan, niin minun mielestäni olisi järkevää, että se jo tässä vaiheessa huomioitaisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2016+9.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-03-10T18:48:53,2016-03-10T18:49:27,Tarkistettu,1.1 2016_23_1,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Yleiskeskustelun aloittaa hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mattila.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_23_2,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp,"Puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ampuma-aselakia lisäämällä siihen viittaus Euroopan komission antamaan ampuma-aseiden deaktivointistandardeja ja -tekniikoita koskevaan asetukseen. Deaktivointi-asetus on siis suoraan sovellettavaa oikeutta. Deaktivointiasetus sisältää säännöksiä deaktivoinnin luvallisuudesta, tarkastamisesta, varmentamisesta, avunantopyynnöistä, aseiden merkitsemisestä, täydentävistä toimenpiteistä, aseiden siirtämisestä toiseen jäsenvaltioon ja ilmoitusvelvollisuuksista. Eli tämä deaktivointiasetus asettaa deaktivoinnille vähimmäisvaatimukset, joten jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön täydentäviä kansallisia toimenpiteitä. Ampuma-aselakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että pysyvästi deaktivoitu ase tai toimintakelvottomaksi tehty aseen osa on mahdollista esittää myös Poliisihallitukselle tai muulle kuin luvan haltijan kotikunnan tai kotipaikan poliisilaitokselle. Tämä ehdotus siis joustavoittaa menettelyä yksittäisen aseenhaltijan kannalta, kun kotipaikkasidonnaisuudesta luovutaan. Mutta Poliisihallituksen suorittama tarkastus voi olla edelleen tarpeen, kun tarvitaan esimerkiksi erikoisvälineistöä. Lisäksi valiokunta esittää muutoksen koskien lakiesitykseen sisältymätöntä 115 §:ää. Valiokunta ehdottaa, että tähän lisätään valvontaviranomaiseksi Tulli ja siihen liittyvät muutokset, koska valvontatehtävä seuraa komission deaktivointiehdotuksesta. Valiokunta on saanut selvityksen deaktivointiasetuksen ja ampuma-aselain merkityksestä Puolustusvoimilta hankittujen deaktivoitujen ampuma-aseiden kannalta. Tässä selvityksessä todetaan, että ampuma-aselakia ei sovelleta siis Puolustusvoimissa tapahtuvaan ampuma-aseiden ja sen osien korjaamiseen ja muuntamiseen mukaan lukien ampuma-aseiden deaktivointi, mutta tätä asetusta sovelletaan kuitenkin Puolustusvoimien yksityisiin yhteistyökumppaneihin ja Puolustusvoimien ulkopuolisille yksityishenkilöille ja yrityksille luovutettuihin ampuma-aseisiin ja niiden osiin. Elikkä näin Puolustusvoimilta hankittujen deaktivoitujen ampuma-aseiden tulee täyttää ampuma-aselain ja sen nojalla annettujen alem-manasteisten säännösten vaatimukset. Yksityishenkilöiden ja yritysten Puolustusvoimilta hankkimiin aiemmin deaktivoituihin aseisiin sovelletaan deaktivointiasetuksen vaatimuksia, kun asetuksen soveltaminen alkaa. Sitten muutamia näkökohtia: Elikkä tätä deaktivointiasetusta ei sovelleta aseisiin, jotka on deaktivoitu ennen soveltamisen alkamispäivää 8.4.2016, paitsi jos nämä ampuma-aseet siirretään toiseen EU:n jäsenvaltioon tai saatetaan markkinoille. Markkinoille saattamista on myös maksuton siirto tai vaihtokauppa. Tästä valiokunnan saaman selvityksen mukaan aiheutuu kustannuksia. Tarkastuksen yhteydessä maksettavasta maksusta säädetään poliisin suoritteiden maksullisuudesta annetussa sisäministeriön asetuksessa. Kustannuksia voi syntyä asesepän suorittamista toimenpiteistä, jotka ovat tapauskohtaisia. Edellä todettu siis koskee myös näitä Puolustusvoimilta hankittuja aikaisempien ohjeiden mukaisesti deaktivoituja ampuma-aseita. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Poliisihallitus tiedottaa poliisilaitoksia, ase-elinkeinon harjoittajia, aseharrastajia tämän komission asetuksen mukaisista menettelyistä, mukaan lukien mahdollinen poliisilaitosten ja Poliisihallituksen välinen työnjako ampuma-aseen tai aseenosan tarkastamisessa. Poliisihallituksen tulee selvittää aikaisempien deaktivoitujen ampuma-aseiden mahdolliseen uudelleen deaktivointiin liittyvät kysymykset ja informoida niistä sitten mainittuja tahoja. Tämä hallintovaliokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-03-11T13:01:06,2016-03-11T13:05:28,Tarkistettu,1.1 2016_23_3,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ampuma-aselakia lisäämällä siihen viittaus Euroopan komission antamaan ampuma-aseiden deaktivointistandardeja ja -tekniikoita koskevaan asetukseen. Pysyvästi ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase ja pysyvästi toimintakelvottomaksi tehty aseen osa olisi mahdollista esittää myös Poliisihallitukselle tai muulle kuin luvanhaltijan kotikunnan tai kotipaikan poliisilaitokselle. Tältä osin esitys on oikein kannatettava. Ehdotettu laki ampuma-aselain muuttamisesta liittyy Euroopan komission joulukuussa 2015 antamaan täytäntöönpanoasetukseen deaktivointistandardeja ja -tekniikoita koskevien yhteisten suuntaviivojen vahvistamisesta sen varmistamiseksi, että deaktivoidut ampuma-aseet tehdään pysyvästi ampumakelvottomiksi. Deaktivointiasetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, eikä siinä Suomelle anneta kovin paljon erioikeuksia. EU:n jäsenvaltioiden tulee soveltaa deaktivointiasetusta 8.4.2016 lähtien, eli kiitos tästä asetuksesta kuuluu erityisesti Euroopan unionille. Tässä esityksessä deaktivointiasetus asettaa deaktivoinnille vähimmäisvaatimukset, joten jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön täydentäviä kansallisia toimenpiteitä. Hallituksen esityksessä ampuma-aselakiin ehdotetaan otettavaksi informatiivinen viittaus deaktivointiasetukseen. Se, että aseen voi esittää muullakin poliisiasemalla kuin siellä, missä asuu, on järkevää. Se joustavoittaa menettelyä yksittäisen aseenharrastajan kannalta, kun kotipaikkasidonnaisuudesta luovutaan. Poliisihallituksen suorittama tarkastus voi olla mielestäni tarpeen erityisesti ja vain silloin, kun tarkastaminen ja tarkastusmerkinnän tekeminen edellyttävät erikoisvälineistöä ja -ammattitaitoa. Mielestäni monelta poliisiasemalta tätä ammattitaitoa löytyy jo nyt riittävästi. Ampuma-aselakia ja komission deaktivointiasetusta sovelletaan myös Puolustusvoi-mien yksityisiin yhteistyökumppaneihin ja Puolustusvoimien ulkopuolisille yksityishenkilöille ja yrityksille luovutettuihin ampuma-aseisiin ja aseen osiin. Tämä tarkoittaa sitä, että yksityishenkilöiden ja yritysten hallussa olevien Puolustusvoimien toimesta deaktivoitujen ampuma-aseiden tulee täyttää ampuma-aselain ja sen nojalla annettujen alemmanasteisten säännösten asettamat vaatimukset. Direktiivi koskee siis myös Puolustusvoimilta hankittuja, aikaisempien ohjeiden mukaisesti deaktivoituja ampuma-aseita. Aikaisemmin deaktivoidut ampuma-aseet eivät direktiivin mukaan välttämättä täytä deaktivointiasetuksessa asetettuja vaatimuksia. Tätä muutosehdotusta en pidä järkevänä. Aseet on jo kertaalleen deaktivoitu ammattilaisten toimesta, joten sen pitäisi riittää jatkossakin. Tarkastus, totta kai, myös maksaa. Deaktivointitarkastuksen yhteydessä maksettavasta maksusta säädetään poliisin suoritteiden maksullisuudesta annetussa sisäministeriön asetuksessa, joka lienee muutamia kymmeniä euroja per ase. Lisäksi kustannuksia syntyy asesepän toteuttamista deaktivointitoimenpiteistä, jotka ovat aina tapauskohtaisia. Esitys lisää näiltä osin aseen omistajan kustannuksia, joten en pidä esitystä tältä osin kannatettavana. Tiedän yrityksiä, jotka ovat hankkineet satoja, jopa tuhansia deaktivoituja aseita Puolustusvoimilta. Mikäli laissa tai erillisessä asetuksessa ei hyväksytä Puolustusvoimain tekemää deaktivointia, joka vastaa jopa tiukemmin esitettäviä teknisiä vaatimuksia, tulee Pohan aseseppien käydä leimaamassa edellä mainitut aseet. Tästä siirtyvät lopulliset maksut aseiden tuleville ostajille. Arvoisa rouva puhemies! Aseiden omistajat ja aseharrastajat ovat erittäin hyviä lypsettäviä. Heitä rangaistaan jatkuvasti maailmalla tapahtuvien terroritekojen johdosta, mutta he eivät luovuta. He jatkavat harrastustaan niin pitkään kuin yhdelläkin harrastajalla on ase ja paikka, missä harrastusta voi turvallisesta harrastaa. Toivoisin, että tällainen aseharrastajien kurmoottaminen jo vähitellen loppuisi. Meidän ei ole aina pakko olla EU:n edessä rähmällään, vaan voimme ajatella asioita myös ihan itsenäisesti. Odotan suurella mielenkiinnolla sitä aikaa, kun lasten leikkiaseet todetaan laittomaksi. Tällä hetkellä ajatuskin siitä tuntuu utopistiselta, mutta varmuudella sekin vielä toteutuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-03-11T13:05:29,2016-03-11T13:10:26,Tarkistettu,1.1 2016_23_4,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Näissä deaktivointimääräyksissä, mitä nyt tämän uuden lakiesityksen ja lain mukana tulee, on se hyvä puoli, että näitä ei nyt sovelleta kaikkiin aseisiin takautuvasti. Deaktivoidulla aseellahan on hyvin tärkeä merkitys muun muassa maanpuolustustahdon ylläpitäjänä, ja se, että meillä on asekeräilijöitä, on myös pala meidän vahvaa historiaamme. Mutta, rouva puhemies, meillä on vielä paljon suuremmat kysymykset edessämme tämän vuoden puolella, kun EU:ssa on käsittelyssä asedirektiivi. Maanpuolustus on meillä se määrittelevä tekijä siinä, minkä takia itselataavien kertatuliaseiden meillä täytyy pysyä myöskin jatkossa erityisesti reserviläisten mutta myös muiden harrastajien käytössä. Sen vuoksi olen hyvin tyytyväinen siihen, että me olemme Suomessa saaneet yksimielisen kannan täältä lähtemään ja puolustaneet sitä EU:n kaikissa pöydissä, mutta paljon meillä on tietysti vielä tehtävää, ja vetoankin tässä myös kaikkiin muihin hallitus- ja eduskuntapuolueisiin, että saamme tämän yhdessä vietyä maaliin eteenpäin, että meillä tämä hyvä harrastus voi jatkua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-03-11T13:10:29,2016-03-11T13:11:39,Tarkistettu,1.1 2016_23_5,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kulmala sanoi aivan oikein, kun hän sanoi, että ei pidä olla rähmällään EU:n edessä, ja viitaten siihen, mitä edustaja Savola sanoi, niin tässä on todella tänä vuonna tulossa hyvin merkittävä kysymys, jossa ministeri Niinistö on hyvin selkeästi sanonut, että Suomi ei voi hyväksyä sitä linjaa, mitä komissio tällä hetkellä on esittänyt asedirektiivissä. Itse toimin perussuomalaisten valiokuntavastaavana suuressa valiokunnassa ja olen ilolla pistänyt merkille jopa yli oppositio—hallitus-rajan sen yksituumaisuuden, jolla ollaan puolustettu suomalaista poikkeuksellista tilannetta verrattuna muihin EU-maihin tässä kysymyksessä. Tällä hetkellähän tilanne näyttää hyvältä. Ministeri Orpo on julkisuudessa kertonut, että maat, kuten Ruotsi, Norja, Saksa ja Itä-Euroopan maat, ovat Suomen kanssa tässä asiassa samoilla linjoilla ja jopa kaikista EU-maista enemmistö olisi Suomen kanssa niistä viidestä keskeisestä kysymyksestä, mitkä Suomelle ovat tärkeitä, samalla linjalla. Hyvältä näyttää tällä hetkellä, ja siinä mielessä voin vakuuttaa edustaja Kulmalalle, että rähmällään ei olla eikä pidä olla. (Eduskunnasta: Töitä tehdään!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-03-11T13:11:39,2016-03-11T13:12:44,Tarkistettu,1.1 2016_23_6,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ei tässä varmaan kukaan EU:n edessä rähmällään halua olla. On hyvä kyllä muistuttaa myös edustaja Kulmalaa siitä, mitä olimme molemmat tuolla eduskunnan hallintovaliokunnassa kuuntelemassa, kun asiaa käsittelimme, että minkä takia tämä deaktivointijärjestelmä on otettu käyttöön. Taustalla ovat Pariisin iskut, ja vaikkei siellä iskuissa ilmeisesti käytetty deaktivoituja aseita, niin silti nyt halutaan poistaa tämäkin mahdollisuus. Pidän sitä sinänsä hyvänä. Pidän erittäin hyvänä ja tarpeellisena sitä, mitä valiokunta mietinnössään myös nosti esille, että Poliisihallituksen tulee tiedottaa deaktivoitujen aseiden omistajille tästä muutoksesta. Sen tiedottamisen osalta on tärkeää myös muistuttaa siitä, missä kohtaa tämä tarkastusvelvollisuus astuu voimaan. Kohtahan on se, jos deaktivoidun aseen omistaja luovuttaa aseen tai myy sen edelleen. Haluan myös sanoa tähän Euroopan asedirektiiviin liittyen sen verran, että myös sosialidemokraatit esimerkiksi puolustusvaliokunnassa yhtyivät siihen näkemykseen, että reserviläisaseiden osalta Suomi hakisi poikkeuslupaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-03-11T13:12:45,2016-03-11T13:13:55,Tarkistettu,1.1 2016_23_7,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Kulmala toi erinomaisesti esiin, kuinka suomalaisia vastuullisia aseharrastajia myös edelleen laskutetaan, ellei jopa suorastaan kiusata, asiallisesta maanpuolustustakin tukevasta harrastuksestaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-03-11T13:13:56,2016-03-11T13:14:16,Tarkistettu,1.1 2016_23_8,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On totta, että nyt ovat isommat kysymykset tulossa eteen tämän Euroopan unionin asedirektiivin myötä, ja Suomen kanta siihen on ollut erittäin tiukka ja sen tulee sellaisena tiukkana pysyäkin. Meidän on huolehdittava siitä, että vapaaehtoinen maanpuolustus voi jatkua tässä maassa, ja samoin ampumaharrastuksen ja metsästysharrastuksen jatkuvuus on turvattava. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on itse asiassa aika hyvä, mutta tämän vaikutuksia on kuitenkin seurattava. On selvää, että meillä on tällä hetkellä tässä maassa useilla myyjillä sellaisia deaktivoituja aseita, joista on esimerkiksi Puolustusvoimien deaktivointitodistukset olemassa. Nyt on seurattava, hyväksytäänkö deaktivointitodistukset sitten vai vaaditaanko näitten lisäksi uusia. Itse näen, että on ehdottomasti toimittava niin, että nämä Puolustusvoimien todistukset, jotka on aikanaan annettu, kun aseista on luovuttu, tulee hyväksyä silloin, kun deaktivoituja aseita poliisilaitokselle esitetään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-11T13:14:19,2016-03-11T13:15:24,Tarkistettu,1.1 2016_23_9,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp,Vielä yksi vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_23_10,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tietämäni mukaan deaktivointitodistus annetaan aseen mukana aseen omistajalle, mutta siitä ei jää poliisin rekisteriin minkäännäköistä merkintää. Edustaja Kari totesi, että Poliisihallitukselle annetaan velvollisuus tiedottaa ja valistaa deaktivoitujen aseitten omistajia tulevasta tarkistuksesta. On mielenkiintoista pohtia, että annetaan velvollisuus valistaa, mutta jos aseen omistaja ei saa tätä tietoa, niin syyllistyykö hän johonkin rikokseen ja voiko hän näin ollen saada siitä sanktion? Tämä on mielenkiintoinen tilanne. Toinen, mitä pohdiskelen tässä, on, että jos vanhan lain aikaan deaktivoitu ase, käytetään termiä ""saatetaan markkinoille"", niin voiko tämän vanhan lain aikaan deaktivoidun aseen omistaja luovuttaa sen seuraamuksitta toiselle henkilölle ilman, että se käydään uudestaan tarkistamassa. Jos tällaisia uudelleentarkistuksia joudutaan suorittamaan, niin uskon, että poliisilla riittää kyllä puuhaa näitten aseitten uudelleen tarkistamisessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-03-11T13:15:24,2016-03-11T13:16:28,Tarkistettu,1.1 2016_23_11,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Sisäasiainministeriöstä ja Pohasta on tiedusteltu tätä asiaa, että jos esimerkiksi yrityksellä on vaikka nyt 500 kappaletta Suomi-konepistooleita deaktivoituna, niin se ei riitä tämän direktiivin mukaan, vaan ne pitää uudelleen deaktivoida. Onhan se nyt aivan järjetöntä, jos Puolustusvoimien deaktivointiammattitaitoon ei uskota, vaan tämän jälkeen vielä pitää ase deaktivoida ja siitä tulee ostajalle tai myyjälle kuluja. Ei näin voi olla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-03-11T13:16:29,2016-03-11T13:17:03,Tarkistettu,1.1 2016_23_12,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ymmärrettävää, että tämä EU:n velvoittava direktiivi on pantava voimaan, vaikka tämä luo kyllä täysin turhaa byrokratiaa ja lisää jälleen turhia käyntejä poliisiasemilla tai Poliisihallituksessa. Tässä debatissa, joka hetki sitten käytiin, hyvin tuotiin esille niitä ajatuksia, joita itsekin olen aiemmin täällä nostanut esille myös muiden kuin deaktivoitujen aseiden kohdalla. Olisi aivan perusteltua, niin kuin edustaja Kärnä tuossa edellä esille toi, että Puolustusvoimien deaktivointitodistus riittäisi jatkossa ja ne voitaisiin välittää tietorekistereihin ja näin tämä deaktivointitodistus tulisi myös rekisteröityä ja tulisivat tietoon näiden aseiden määrätkin Suomessa. Maamme ampuma-aselainsäädäntöä on uudistettu viime vuosina itse asiassa lukuisia kertoja. Muutokset on tehty usein hyvinkin nopealla aikataululla ja, voisi sanoa, välillä lähes paniikinomaisesti reagoiden erilaisiin sinänsä erittäinkin valitettaviin tapahtumiin. Jokainen kouluampuminen tai muu ampumatapaus on aina vakava asia, ja se pitää vakavasti ottaa — en sitä ole tässä sanomassa, etteikö näin olisi — mutta usein tässä unohdetaan se, että syy on jossain muussa kuin aselainsäädännössämme. Ymmärrän valtaosan uudistuksista, joita olemme tehneet ehkä viimeisen 8—10 vuoden aikana, mutta olen sitä mieltä, että nyt on jo lainsäädännössämme useita ongelmakohtia ja epäselvyyksiä, jotka voivat jo merkittävästi hankaloittaa vastuullista ja turvallista ampumatoimintaa, ampumaurheilua ja myös suomalaista metsästystä. Hyvä huomio on itse asiassa sekin, että yleensäkin me ampumaharrastajat, me metsästäjät olemme tilastojenkin mukaan jopa keskimääräistä nuhteettomampaa väkeä. Syy on selvä: aseiden hallussapitoluvat voi menettää, mikäli syyllistyy rikokseen, kuten esimerkiksi rattijuopumukseen. Jokin aika sitten tiukensimme myös aseiden säilytysvaateita. Ne saivat varsin laajasti hyväksynnän. On hyvä, että aseet pidetään turvallisesti. Myös aseen hankinta on minusta tehty tietyissä tilanteissa turhan paljon viranomaisiakin työllistäväksi, eikä ole edes turvallisuuden kannalta perusteltua esimerkiksi vaatia kaikkien uusien aseiden näyttövelvoitetta poliisille. Tämä lakiesitys, joka nyt on käsittelyssä, koskee deaktivoituja aseita, mutta meillä on käytössä siis lainsäädäntö, joka vaatii jokaisen uuden aseen näyttämisen poliisiasemalla. Täällä viitattiin siihen, että meidän poliiseilla on hyvä tieto näistä aseista. Itselläni on hivenen erilaisiakin kokemuksia siitä, miten esimerkiksi vähän erikoisemmissa aseissa poliisit joutuvat pyytämään apua usein esimerkiksi numeroiden löytämiseksi aseen omistajalta. Lainsäädäntö itse asiassa menee niin, että tuon aseen voi käydä näyttämässä kuka tahansa, kenellä on vastaavan aseen kantolupa, ja jopa tehdä sen niin, että vie matkassaan vaikkapa 20 asetta kerrallaan poliisin tarkastettavaksi. Voi kysyä, onko tämä turvallisuudenkaan kannalta järkevää. Riittävä takuu luvan ja aseen kohtaamisesta on minusta se, että ase on ostettu lailliselta asekauppiaalta. Näyttövelvoitteen, eli tämän näyttövelvoitteen poliisille, voisi rajata vain tilanteisiin, joissa kauppa tapahtuu esimerkiksi kahden yksityisen henkilön välillä. Toisena olisi minusta perusteltua keventää ampuma-aselupamenettelyä myös esimerkiksi tilanteissa, joissa vanha luvallinen ase uudistetaan vastaavan tyyppiseen uudempaan aseeseen, siis niin, että aseiden kokonaismäärä ei kasva. Tällaisen tilanteen lupaprosessi on nykyisin kohtuuton ja täysin turha. Itse toivoisinkin, että sisäministeri Petteri Orpo olisi myös aktiivinen tässä sektorissa kaikkien muiden työkiireiden keskellä, niin että meidän aselainsäädäntöämme kohtuullistettaisiin niiltä osin, missä se on järkevää. Täällä viitattiin keskustelussa, että sosialidemokraatit ovat kannattaneet Suomen linjaa EU:n ampuma-asedirektiivissä eli tiukkaa linjaa, ettemme hyväksyisi sitä, mutta on sosialidemokraateista kyllä kuultu toisenlaisiakin äänenpainoja. Esimerkiksi entinen ulkoministeri Tuomioja totesi, että suurempi riski on, että sellainen puoliautomaattiase päätyy jonain päivänä jonkun supisuomalaisen breivikin käsiin tuhoisin seurauksin, ja tällaisilla sanoilla hän tuki EU:n ampuma-asedirektiiviä. Minun mielestäni tämä oli kohtuullisen törkeästi sanottu suomalaisista reserviläisistä, metsästäjistä ja aseenkäyttäjistä. Hänellä oli myös täysin vääränlaiset tiedot meidän vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutusmääristä, mutta hyvä, että hallintovaliokunnan demarijäsen, edustaja Kari, toi täällä äsken esille, että heiltä tukea löytyy. Sisäministeri Orpohan tällä viikolla kertoi, että sisäministerikokouksessa ovat Suomen asekannat saaneet merkittävästi tukea muilta EU-mailta. Hänen mukaansa Ruotsi, Norja ja Saksa olivat täysin samoilla linjoilla Suomen kanssa, minkä lisäksi itäisen Euroopan maat olivat pitkälti meidän kanssamme samoilla linjoilla. Olemme vaatineet esimerkiksi sitä, että aseita pitää voida jatkossakin ostaa internetistä, siviileillä olisi oikeus hankkia puoliautomaattiaseita, mikä on meidän reserviläisarmeijan kannalta keskeisen tärkeä asia, ja alle 18-vuotiaat voisivat jatkossakin hankkia aseita urheilu- ja metsästysharrastuksiin. Haluan tässä eduskunnan edessä antaa kiitosta puolustusministeri Niinistölle ja ministeri Petteri Orpolle, sisäministerillemme, aktiivisesta työstä ja siitä, että tämä on nyt kääntymässä siihen malliin, mitä muun muassa puolustusvaliokunta yksimielisesti on maanpuolustuksen keskeisen uskottavuuden näkökulmasta vaatinut. Tämä esitys, joka tänään on käsittelyssä, koskee siis deaktivoituja aseita, ja niitäkin Suomessa on paljon, ja toivottavasti tähänkin löytyy järkeviä ratkaisuja tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-11T13:17:06,2016-03-11T13:24:01,Tarkistettu,1.1 2016_23_13,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustaja Heinosta erinomaisesta puheenvuorosta ja myös edustaja Kulmalaa tämän deaktivointiasian tuomisesta eduskunnan tietoon. Haluaisin sanoa nyt tässä koko salille, että toivon, että voimme lähettää yhdessä Poliisihallitukselle sellaisen viestin, että kyllä ohjeistuksia on nyt muutettava siihen suuntaan, että Puolustusvoimien deaktivointiammattitaitoa kunnioitetaan ja Puolustusvoimien antamat deaktivointitodistukset hyväksytään siellä poliisilaitoksilla sellaisina todistuksina, että aivan aidosti tällainen ase on tehty ampumakelvottomaksi. Jos tähän ei voi luottaa, niin mihin me voimme sitten tässä maassa luottaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-11T13:24:04,2016-03-11T13:24:43,Tarkistettu,1.1 2016_23_14,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinonen totesi, että tämän asetuksen mukana tulee turhaa byrokratiaa. Vaikkakin tuen toki tätä yksimielistä esitystä ja mielestäni tämä on tasapainoisesti laadittu, itse olen kyllä hiukan huolestunut siitä, että kyllä tässä edelleen tulee viranomaisillemme lisää tehtäviä, esimerkiksi Poliisihallitukselle tiedotustehtävää niin poliisilaitosten, ase-elinkeinonharjoittajien kuin aseharrastajien suhteen. Samoin Tullille annetaan lisää valvontatehtäviä, että deaktivoiduissa aseissa toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta on asianmukaiset todistukset ja merkinnät, (Puhemies koputtaa) että... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-03-11T13:24:44,2016-03-11T13:25:54,Tarkistettu,1.1 2016_23_15,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä pieni osa, mikä nyt oli hallintovaliokunnan käsittelyssä, on yksimielinen, niin kuin todettiin, ja tuemme sitä, että tähän saadaan tämmöinen, vaikka myöskin hämmästelin sitä, miksi tämä yksi osa pitää tuoda, kun me tiedämme, että se varsinainen EU-direktiivi, jossa on sitten useita asioita, on tulossa. Edustaja Heinosen kommenttiin: on aivan selvää, että eri puolueissa on erilaisia näkemyksiä, mutta kyllähän me olemme vuosien aikana nähneet, että Suomen lainsäädäntöön on ollut tarvetta ja on tästä eteenpäinkin tarvetta tehdä muutoksia asepuolella. Se on ihan ymmärrettävää, sillä maailma muuttuu. Internetkauppa on tällä hetkellä ihan erilaista kuin joitakin vuosia sitten. Meillä lupakäytännöissä on ollut korjaamisen varaa. Deaktivoinnissa tarvitaan uudenlaisia käytäntöjä. Meillä on aseita, joita ei ole tälläkään hetkellä missään rekisterissä näistä deaktivoinneista. Ne jäävät tälläkin hetkellä ilman mitään rekisteriä, jos eivät ne vaihda omistajaa. Meillä on vielä monta kohtaa, missä ihan varmaan joudutaan tiukennusta tekemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-03-11T13:25:55,2016-03-11T13:27:03,Tarkistettu,1.1 2016_23_16,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä todellakin se ongelma on ollut kaiken kaikkiaan aselupien myöntämisessäkin, että käytännöt ovat vaihdelleet riippuen poliisilaitoksesta. Sen vuoksi tämä Poliisihallituksen tiedottaminen niin tässä asiassa kuin muutenkin ohjeistaminen eri poliisilaitoksille eri puolilla Suomea on äärimmäisen tärkeätä, ja on hyvä, että tässä on nyt tätä viestiä haluttu sinne välittää ja siihen tullaan puuttumaan. Mitä tulee tähän Puolustusvoimien deaktivointitodistukseen, kun siihen nyt kuitenkin sitten tarvitaan edelleen nämä uudet deaktivointitodistukset ja näytöt, täytyy pystyä mahdollisimman kevyellä byrokratialla hoitamaan se niin, että se ei aiheuta kohtuutonta taakkaa aseiden omistajille, aseharrastajille. Meidän täytyy muistaa se lähtökohta, kun tätä koko aselainsäädäntöä nyt EU:n toimesta halutaan kiristää, että me täällä puhumme rehellisistä aseharrastajista, joilla on luvat kunnossa, jotka ovat tehneet kaikki pilkulleen niin kuin on täytynytkin tehdä, ja sitä meidän pitää täällä puolustaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-03-11T13:27:03,2016-03-11T13:28:11,Tarkistettu,1.1 2016_23_17,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Heinoselle kattavasta puheenvuorosta. Haluaisin vielä hallintovaliokunnan jäsenenä tuoda koko suurelle salille tietoon sen, että me olemme olleet hyvin yhtenäisiä tässä asiassa. Toisaalta edustaja Heinonen toi huomioon sen, että nopeastikin on jouduttu näihin ampuma-aselain muutoksiin tekemään töitä. Tietenkin nyt on kyse ainoastaan tästä deaktivoinnista, ja nyt onneksi pystyttiin tekemään nopeasti, koska tosiaan asetus tulee voimaan jo 8.4. ja lainsäädäntövaatimukset ovat lähteneet EU:lta vasta tämän vuoden alusta. Mutta tuon myöskin esiin sen, että hallintovaliokunta viime syksynä aloitti hyvin laajat ja monipuoliset asiantuntijakuulemiset tähän koko ampuma-aselain uudistukseen liittyen ja siinä mielessä olemme valmiita myöskin sitten niille lainsäädäntötoiveille. Jaamme tilannekuvan ja se on puolueesta riippumatta hyvin samankaltainen, joten siinä mielessä Suomen kanta on selkeä ja ministerit Orpo ja Niinistö voivat sitä jatkaa. Kiitos siitä työstä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-03-11T13:28:11,2016-03-11T13:29:18,Tarkistettu,1.1 2016_23_18,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on tehty aselainsäädäntöön lukuisia tiukennuksia, muun muassa näiden kouluampumisten jälkeen. Jos oikein muistan, niistä yksi oli sellainen, missä ampuja sai aseen laillista tietä, mutta yleensä tällaisissa tapauksissa, missä ampuma-asetta käytetään rikollisiin toimiin, ne ovat laittomia aseita ja henkilöt ovat sairaita. Niin kuin tässäkin tapauksessa, henkilön ei olisi pitänyt saada tuota asetta ja hänen olisi pitänyt saada muunlaista apua. Ehkä ne panokset olisi syytä kohdistaa sinne, että tällaiset ihmiset, jotka kärsivät erilaisista mielenterveysongelmista, saisivat apua ennen muuta. Nämä tiukennukset, mitä nyt Suomessa on tehty, ovat olleet sellaisia, että ne ovat kohdentuneet kohtuuttoman paljon rehellisiin suomalaisiin metsästäjiin ja reserviläisiin. Niin kuin tuossa puheenvuorossani totesin, heillä on vaade niin tiukka, että jopa yksi rattijuopumus, mikä on törkeä rikos, voi jo vaikuttaa siihen, että se harrastuskin menee sen mukana eli menettää aseluvat. Sen takia nämä kyllä toimivat yleensä, niin kuin sanoin, tilastollisestikin erittäin vastuullisesti. Deaktivoinnista lopuksi, arvoisa puhemies, vain se, että toivoisin, että tällaisten virallisten todistusten esimerkiksi Puolustusvoimilta tai muilta jollain tavalla sertifioiduilta deaktivoijilta pitäisi riittää tässä, sillä tiedän, että poliiseilla ei ole tietoa näistä aseista niin paljoa kuin niillä henkilöillä, jotka sen deaktivoinnin ovat tehneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-11T13:29:19,2016-03-11T13:30:58,Tarkistettu,1.1 2016_23_19,23/2016,2016-03-11,13.00,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 11/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2016 vp,Täällä on vielä edustaja Talvitiellä pyydettynä varsinainen puheenvuoro. Oliko tarkoitus sellainen käyttää? — Ei ollut.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_24_1,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskustelun aloittaa ministeri Berner, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_24_2,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) Käsiteltävänä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta. Eduskunnan käsittelyyn tuodaan nyt hanke, jolla puretaan postimarkkinoiden sääntelyä ja parannetaan posti- ja jakeluyritysten kilpailukykyä. Hallitusohjelman mukaisesti olemme valmistelleet postilain kokonaisuudistusta, jonka ensimmäinen osa tämä esitys on. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Hanke on jaettu kahteen osaan siten, että tässä ensimmäisessä osassa esitetään luovuttavaksi nykyisen kaltaisesta valtioneuvoston myöntämiin postilupiin perustuvasta järjestelmästä ja siirryttäisiin ilmoituksenvaraiseen järjestelmään. Ilmoituksenvarainen järjestelmä on tuttu jo televisio- ja radiotoimialalta, joten tämä esitetty muutos olisi selkeä jatkumo viestintäpolitiikan lainsäädännön kehittämisessä. Hallituksen esityksessä keskeisin asia on siirtyminen nykyisestä hallinnollisesti raskaasta, valtioneuvoston myöntämiin postitoimilupiin perustuvasta järjestelmästä kevyempään ilmoituksenvaraiseen järjestelmään. Esityksen tavoitteena on madaltaa potentiaalisten postiyritysten alalle tulon esteitä sekä luoda edellytyksiä uudenlaiselle postiliiketoiminnalle. Esityksen tavoitteena on lisäksi yksinkertaistaa hallinnollisia prosesseja sekä vähentää postiyritysten ja viranomaisten hallinnollista taakkaa. Postimarkkinoiden alalle tulon esteiden madaltaminen saattaisi osaltaan vaikuttaa myös sanomalehtiyhtiöiden toimintakyvyn parantumiseen, sillä lehtiyhtiöt voisivat jakaa kirjeitä oman lehtijakelunsa yhteydessä. Siten postimarkkinoiden avaaminen loisi edellytyksiä osaltaan myös laadukkaan kotimaisen sisällön säilymiselle, sillä jakelukustannukset muodostavat lehtiyhtiöille merkittävän kuluerän. Lakiteknisesti esityksessä ehdotetaan muutettavaksi koko nykyisen postilain 2 lukua. Kyseisen luvun pykälät esitetään muutettavaksi siten, että ne vastaavat uutta ilmoitusmenettelyä. Ilmoitusmenettely toimisi siten, että toiminnanharjoittajan on ennen toiminnan aloittamista tehtävä ilmoitus Viestintävirastolle. Ilmoituksessa sen olisi annettava kaikki valvonnan kannalta tarpeelliset yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä kuvaus harjoitettavasta toiminnasta. Esityksen mukaan ilmoituksessa annettuihin tietoihin vaikuttavista toiminnan muutoksista ja toiminnan lopettamisista olisi viipymättä ilmoitettava Viestintävirastolle. Haluan korostaa, että esityksen mukainen voimassa olevasta toimilupajärjestelmästä luopuminen ei vaaranna yleispalvelun tai postinsaajan asemaa. Esityksellä ei myöskään ole vaikutusta kirjesalaisuuden toteutumiseen, sillä kaikkia postiyrityksiä velvoittavat postilain kirjesalaisuutta ja vaitiolovelvollisuutta koskevat säännökset. Tämän lisäksi (Hälinää — Puhemies koputtaa) katsoimme parhaaksi sisällyttää esitykseen kaksi velvoitetta, jotka ennen sisältyivät postitoimilupien ehtoihin, eli postiyrityksen velvollisuus merkitä lähetyksensä siten, että ne ovat tunnistettavissa ja erotettavissa muiden postiyritysten vastaavista lähetyksistä, sekä velvollisuus järjestää palvelu virheellisesti jaettujen lähetysten palauttamista varten kussakin ilmoittamassaan toimialueen kunnassa. Näillä velvollisuuksilla turvataan luottamuksellisen viestin salaisuutta tulevassa monitoimijaympäristössä. Arvoisa rouva puhemies! Esittelemälläni esityksellä on monia positiivisia vaikutuksia postimarkkinoiden kehitykselle. Tällä uudistukselle takaamme, että Suomen posti- ja pakettipalveluja tarjoavat yritykset toimivat eturintamassa kehittämässä uusia palveluja kaikille käyttäjäryhmille. Hallituksen esitys tuo tasapuoliset edellytykset kilpailulle — postiliiketoimintahan on avattu kilpailulle jo vuonna 2011. Nyt siis on kysymys siitä, että luomme tasapuolisia mahdollisuuksia. Toimijat, jotka hakevat lupia, toimivat laajasti koko maassa, myös pienissä kunnissa, lähinnä lehtitalojen toiminta-alueiden mukaisesti. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä toukokuuta 2016. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-03-15T14:00:56,2016-03-15T14:05:38,Tarkistettu,1.1 2016_24_3,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallinnollisen taakan keventäminen on hallituksen norminpurkutavoitteiden mukainen muutos, joka poistaa merkittävästi markkinoille tulon esteitä. Esityksessä arvioidaan, että sääntelyn keventämisellä olisi tulevaisuudessa vaikutusta sopimusasiakkaiden lisäksi myös yksittäisten kuluttajahintojen alenemiseen. Viime vuonnahan Postin liikevaihto laski, mutta tulos ilman kertaluonteisia eriä kääntyi voitolle. Liiketulosta paransivat kansainvälisestä rahtiliiketoiminnasta luopuminen, pakettipalveluiden kysynnän kasvu ja tuotannollisen toiminnan tehostamistoimenpiteet, joissa on onnistuttu tekemään säästöjä tavoitteiden mukaan. Paperiposti on merkittävästi vähentynyt digiaikaan siirryttäessä. Sen lisäksi, että yhä enemmän lehtiä luetaan sähköisessä muodossa, myös perinteinen kirjeposti on vähentynyt. Kuluttajat eivät enää juuri lähettele kirjeitä tai kortteja, ja paperilaskutuskin on pikkuhiljaa siirtymässä sähköiseksi. On ihan selvää, että kysynnän väheneminen vaikuttaa palvelurakenteen muutoksena. Perinteinen posti on jo mukana monessa erilaisessa liiketoiminnassa, kuten kylmävarustelluissa pakettiautomaateissa ja vanhusten ruokatoimituksissa. Perinteinen postitoiminta vähentyy tällä hetkellä noin 10 prosenttia vuodessa ja on nyt noin 40 prosenttia Posti-konsernin liikevaihdosta. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan postimarkkinoiden kilpailun edistäminen mahdollistaisi siten kuluttajille parempia, halvempia ja laadukkaampia postipalveluja tulevaisuudessa. Nykyisessä postilaissa valtionyhtiöllä on velvoitteita, kilpailijoilla ei juurikaan. Nyt kun lakia ollaan muuttamassa ja kilpailua avaamassa kaikilta osin, kenellä on velvoitteita, ja onko kenelläkään velvoitteita? Asia, joka tässä huolestuttaa, on se, miten käy syrjäseutujen, kun kilpailu on avoin. Kun rahan saa helpommalla kaupungeissa, niin palveleeko kukaan enää maaseudulla? Vaikeuksista huolimatta postinjakelun on oltava edelleen yhteiskunnan peruspalvelut kattava. Näin ollen vastuun postin kulkemisesta pitää olla edelleen valtiovallalla. Vaikka muuttuvassa maailmassa on Postikin muutosten edessä, on sen toiminnan oltava edelleen asiakaslähtöistä. Myös haja-asutusalueiden asukkaiden on saatava tasavertaisesti postinsa edelleen kohtuullisin kustannuksin vähintään viitenä päivänä viikossa. Nyt kun moni maakuntalehti on siirtynyt omaan jakeluun, maaseudun sorateillä ajellaan postin kanssa peräkkäin. Tämä ei ole tehokasta eikä viisasta, vaan tarvitaan yhteistyötä ja luovaa ajattelua. Posti varmaan jää edelleen maaseudulla tärkeäksi jakajaksi. Jotta palvelu olisi kustannustehokkaampaa, pitäisikö postilailla mahdollistaa kirjejakelun ja esimerkiksi kotipalvelun samanaikaista toteuttamista? Vaikka säästöjä pitää etsiä, ei voida päästää maaseutua tyhjenemään palveluiden puutteessa. Esille on tullut joitakin hyviä säästökohteita, kuten kerroskohtaisesta jakelusta luopuminen. Pienkerrostaloissa ja rivitaloissa on jo pitkät postilaatikkorivit — miksei näin voisi olla kaikissa kerrostaloissakin? Toinen huolenaihe on, pystytäänkö säilyttämään kotimainen postipalvelu. Sen lisäksi, että markkinat avautuvat suurille kansainvälisille yrityksille, Postinkin uusi yhteistyökumppani Anttila on siirtynyt saksalaisomistukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-03-15T14:05:41,2016-03-15T14:10:03,Tarkistettu,1.1 2016_24_4,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun ministeri Berner on paikalla, niin kiitos siitä, että tähän isoon uudistustyöhön on lähdetty. Kyse on kokonaisuudesta, ja yksi, mikä tässä varmasti huolettaa, on se, tullaanko tulevaisuudessakin posti jakamaan koko Suomessa viitenä päivänä vai onko niin, että tarkoitus on, että Posti jatkaa viiden päivän jakelua ja muut voisivat tulla vain kahden taikka kolmen päivän jakelulla. Tähän olisi mielenkiintoista kuulla ministeriltä vastausta. Ja sitten kyllä tietysti on se meidän erikoisuus: se on hienoa palvelua, että posti tulee kuivana kerrostalon ylimmänkin kerroksen lattialle, mutta näin ei tapahdu missään muualla Euroopassa. Olisiko nyt syytä ainakin miettiä sitä, että uudet kerrostalot rakennettaisiin niin, että EU:n laajuinen alakertajakelu mahdollistettaisiin? Se olisi yksi askel siihen, että kirjejakelukin pystyttäisiin turvaamaan kohtuuhintaiseen jakeluun ympäri Suomen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-15T14:10:06,2016-03-15T14:11:09,Tarkistettu,1.1 2016_24_5,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Täällä on nyt useampia edustajia, jotka käyvät keskusteluja ja seisoskelevat käytävillä debatin aikana. Pyydän siirtymään, jatkamaan niitä keskusteluja jossakin muualla, niin ei tule epäselvyyttä siitä, ketkä ovat pyytäneet puheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_24_6,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Postillahan on lähes 400 vuoden historia kansalaisten palvelijana Suomessa. Sain olla mukana 2004 uudistamassa silloista postipalvelulakia, joka oli mullistava. Silloin avattiin kilpailu periaatteessa, mutta se avattiin niin, että ei hyväksytty kermankuorintaa. Silloin muistan, että viestintävaliokunta oli yksimielinen, hallituspuolueet ja oppositio olivat täysin samaa mieltä. Nyt tässä ensimmäisessä vaiheessahan ei vielä oteta kantaa näihin jakeluvelvoitteisiin, mutta voitteko te kuitenkin kertoa ja luvata eduskunnalle, että tästä kansalaisten tasavertaisesta palvelusta, viisipäiväisestä jakelusta, haja-asutusalueiden huomioimisesta postinjakelussa, pidetään loppuun asti kiinni, niin kuin viestintävaliokunta piti vuonna 2004 ollessaan yksimielinen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-03-15T14:11:31,2016-03-15T14:12:20,Tarkistettu,1.1 2016_24_7,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse olin myös 2004 tuota postilakia tekemässä, ja silloin nimenomaan kysymys oli siitä, että kermankuorijat eivät valtaisi markkinoita, ja tämä on tietysti ihan aiheellinen kysymys. Toisaalta voi sanoa niin, että tällä menolla nyt kyllä näyttävät maaseudulta loppuvan joka tapauksessa Postin palvelut, jos tällä menolla mennään, että sähköposti ja sosiaalinen media ja digilehdet vähentävät jakelua, ja jotakin on tehtävä. Siinä mielessä tämä uudistus, mikä syksyllä nyt tulee sitten esille, on väistämätön. Se, mitä nyt käsitellään, on tietysti tämä hallinnollisen taakan vähentäminen ja tästä hallinnollisesta järjestelmästä tuonne ilmoitusjärjestelmään meno, ja tosiaankin nyt valmistellaan vasta tätä isompaa uudistusta. Mutta kysyisin myös ministeri Berneriltä, miten me takaamme tulevaisuudessa myös Postin mahdollisuuden toimia siinä kilpailukentässä, jossa ehkä yksityiset firmat haluavat mieluummin jakaa siellä, missä väestöä on paljon, ja miten me takaamme sen, että myös tuolla maaseudulla, haja-asutusalueella Posti toimii ainakin sen kolme päivää viikossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-03-15T14:12:22,2016-03-15T14:13:31,Tarkistettu,1.1 2016_24_8,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jo käytetyt debatissa olevat puheenvuorot ovat erittäin asiaan liittyviä ja kuuluvia, mutta haluaisin ministeri Berneriltä kysyä, oletteko pohtinut sitä, voidaanko toimintoja yhdistämällä myös velvoitteita todellakin siirtää myös niille yrityksille, jotka tulevat tähän kenttään, koska on selkeästi nähtävissä, että ne yritykset, jotka tulevat tälle markkinalle, toimivat kilpailukykynsä rajoilla niin, että ne haluavat tehdä alimitoitettuja työehtosopimuksia ja siten hakevat itselleen hyötyä siinä markkinassa, jota nimenomaan Posti hoitaa sillä omalla velvoitteellaan. Voimmeko me todellakin velvoittaa niin, että kermankuorintaa ei tule tapahtumaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-15T14:13:34,2016-03-15T14:14:28,Tarkistettu,1.1 2016_24_9,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri, kun nyt tällä hetkellä on ollut ongelmia siinä, että posti ei ole tullut ajallaan vaan on tuonut esimerkiksi laskuja ihmisille haja-asutusalueelle siten, että laskujen eräpäivä on ennättänyt jo mennä ennen kuin se lasku sinne postilaatikkoon kolahtaa, niin jos tämmöinen kehitys jatkuu eteenpäin jo tässä tilanteessa, niin kuka vastaa siitä, että asiakas ei saa Postin kuljettamaksi jätettyä asiakirjaa tai laskua siihen päivämäärään mennessä kuin se pitäisi hänellä olla? Tähän saakka me olemme tottuneet siihen, että jos tänään pannaan postiin, niin se on huomenna tai viimeistään ylihuomenna laatikossa, mikäli ei oteta viikonloppua huomioon, mutta jos postin kulku kestää nyt kaksi viikkoa, niin mitähän se mahtaa sitten pisimmillään olla tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-03-15T14:14:30,2016-03-15T14:15:23,Tarkistettu,1.1 2016_24_10,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin monista puheenvuoroista on kuultu, tällä toimilupajärjestelmästä luopumisella saattaa olla vaikutuksia yleispalveluntarjoajaan. Ja jos kilpailu taajama-alueilla kiristyy ja yleispalvelutoimija on ainoa postiyritys, joka joutuu toimittamaan postilähetyksiä myös vaikeakulkuisille alueille ja haja-asutusalueille, nyt markkinoiden avautumisen myötä osa suurkirje-eriä koskevasta palvelusta siirtyisi todennäköisesti yleispalveluntarjoajalta muille postiyrityksille. Jos näin tapahtuu, johtaisi se yleispalveluntarjoajan osalta volyymimenetyksiin. Kysyisin ministeriltä: Miten tämä vaikuttaa postiin, ja mitä ministeri arvioi, käykö niin, että Postille jää vain kannattamattomat yksityiskirjeet ja syrjäseudun jakelu? Jos näin käy, kuka maksaa nämä tulevaisuudessa, jos Posti ei saa muusta toiminnasta riittäviä tuloja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-03-15T14:15:24,2016-03-15T14:16:28,Tarkistettu,1.1 2016_24_11,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa. Tunnetusti Postin avaaminen kilpailulle on hyvinkin sensitiivinen asia, koska kannattamattomat palvelut ja kannattavat palvelut joutuvat helposti törmäyskurssille. Tässä tietysti tämä julkisen palvelun velvoite tai yleispalvelu ja sen säilyminen osana tätä kokonaisuutta ovat avainasemassa. Kysyisin oikeastaan lyhyesti ja ytimekkäästi: miten ministeri arvioi, että tämä pöydällä oleva esitys vaikuttaa saariston postikuljetuksiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-03-15T14:16:30,2016-03-15T14:17:13,Tarkistettu,1.1 2016_24_12,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä Itä-Lapissa Savukoskella on nytten pari viikkoa eletty mielenkiintoista aikaa. Nimittäin monessa talossa on jännitetty iltaisin, kumpi tulee ensiksi: Kymmenen Uutiset vai posti? Nyt sitten Postilla ovat todellakin lähteneet menemään yt-menettelyt, joissa on esimerkiksi meidän alueellamme menty siihen, että pyritään omalla henkilöstöllä hoitamaan kaikki työt, ja tämä ei ole todellakaan ainakaan tällä hetkellä onnistunut. Meidän alueellemme posti tarkoittaa sitä, että samalla jakelulla ovat sekä kirjeet että lehdet. Toivottavasti se myöskin jatkuu, että me saamme ne edes kerran päivässä. Postilla ei myöskään ole nyt eikä varmasti jatkossakaan kilpailijoita. Nyt sitten kysyn ministeriltä: miten tämän kilpailun kiristyessä varmistetaan, että Posti pystyy hoitamaan edes tämän minimivelvoitteensa näillä syrjäisimmillä syrjäseuduilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-15T14:17:15,2016-03-15T14:18:10,Tarkistettu,1.1 2016_24_13,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Postin kulku puhuttaa tällä hetkellä kansalaisia ja yrityksiä ihan päivittäin. Mielestäni eduskunnan kuuluu saada tietää, miksi posti kulkee niin usein myöhässä eikä Postin johto korjaa tilannetta. Valtionyhtiönhän tulee palvella kansaa ja yrityksiä, ja postilain mukainen perustehtävä on jakaa postia, mutta tästä Posti ei ole välittänyt kahteen vuoteen. Epäilykseni on, että itse aiheutettuja ongelmia lakisääteisessä tehtävässä käytetään perusteluna tehtävien muokkaamiseksi uudelleen. Posti on kertonut haluavansa pienentää viisipäiväistä jakeluvelvoitettaan, ja tähän eduskunta ei saa mielestäni suostua. Muutoin meille käy niin, että keskustavetoisen hallituksen jäljiltä Suomessa eivät kulje junat eikä posti. (Puhemies koputtaa) Kysynkin ministeriltä: kuinka tässä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-03-15T14:18:12,2016-03-15T14:19:22,Tarkistettu,1.1 2016_24_14,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä ja ajankohtainen aihe juurikin sen takia, että jo aikaisempien päätösten vuoksi postitoiminnan kilpailu on avautunut ja nähdään jo, minkälaisessa tilanteessa Posti tällä hetkellä on, eikä se pysty suoriutumaan tehtävistään sen takia, että näitä velvoitteita on enemmän Postilla kuin muilla yrityksillä. Näissä pakettipalveluissa ja muissahan tämä näkyy jo vahvasti. Kysyisin ministeriltä nimenomaan tästä reilun kilpailun lisäämisestä, mitä halutaan viedä eteenpäin. Kilpailuhan on sinänsä hyvästä, ja se yleensä tuo hintoja alemmaksi ja auttaa kansalaisia siinä palveluitten vaihtoehtojen valitsemisessa, että näitä vaihtoehtoja olisi, mutta sitten tulee yrityksille tämä byrokratia ja muu. Kyllähän näissä sitten pitää olla reiluja, että sinänsä nämä esteet, mitä tälle yritystoiminnalle tulee, ovat samalla tasolla kaikille eivätkä niin kuin nyt, että Postille nämä ovat erityisen isot ja muut pääsevät helpommalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-03-15T14:19:22,2016-03-15T14:20:27,Tarkistettu,1.1 2016_24_15,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Taavitsainen sanoi, että me olemme tässä useamman vuoden seuranneet tätä tilannetta, mitä Postin osalta on tapahtumassa, ja kyllä siellä ihan SDP:n ministereitäkin on ollut sinä aikana, kun tätä Postin kilpailutusta on avattu ja näin. Että ei se ihan mene pelkästään keskustan piikkiin. Mutta minusta on hyvä, että ihan yli puoluerajojen me olemme siitä huolissamme, miten tosiaan Posti pystyy täyttämään yleispalveluvelvoitetta ja miten sitä voitaisiin myös joustavoittaa ja helpottaa. Minusta edustaja Heinonen toi hyvin esille tämän kerrostaloasian esimerkiksi: onko tarpeen, että jokaiseen luukkuun jaetaan erikseen postia, vai olisiko se niin eurooppalaiseen tyyliin, että se on siellä talojen edustalla laatikoissa, ja tämä joustavoittaminen sillä tavalla? Siinä mielessä myös lehtien osalta täytyy sanoa, että jos lehti tulee myöhään illalla maaseudulle, niin olisiko niin, että jopa ihan yhteiskunnan tukemana pitäisi olla mahdollisuus lukea digilehteä, niin että ihmiset pystyisivät lukemaan aamulla ennen töihin lähtöä lehden.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-03-15T14:20:28,2016-03-15T14:21:34,Tarkistettu,1.1 2016_24_16,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeätä, että nyt eduskunta antaa selkeän viestin siitä, että postipalvelut pitää turvata koko maassa tasa-arvoisesti. Kun näitä muutoksia on aikaisemmin tehty, kilpailua avattu, on ollut erittäin tärkeätä se, että yksityiset toimijat eivät pääse kermankuorintaan, koska kun näin tapahtuu, niin se eittämättä merkitsee Postin kuihtumista, koska sen pitää joka tapauksessa hoitaa nämä yleisvelvoitteet kaikkialla Suomessa. Tästä on pidettävä kiinni, ja se lähtökohta on se, että viitenä päivänä viikossa posti kulkee. Pohjois-Karjalassa ollaan oltu äärimmäisen järkyttyneitä viimeisen vuoden aikana niistä suunnitelmista, joita Postilla on ollut. Siellähän ei ole ollut enää yhtään vakinaista postitoimipaikkaa koko maakunnassa viime helmikuun jälkeen. Tämä on aiheuttanut äärimmäisen paljon huolta ihmisten keskuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-03-15T14:21:34,2016-03-15T14:22:42,Tarkistettu,1.1 2016_24_17,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on moneen kertaan esitetty huoli kansalaisten yhdenvertaisuuden säilymisestä, yhdenvertaisista palveluista koko maassa ja siitä, miten me oikeasti käytännössä pidämme koko Suomen asuttuna myös tulevaisuudessa. Nämä ovat niitä isoja kysymyksiä, joiden äärellä jälleen kerran olemme. Yksi esimerkki oli VR:n toiminta, raideliikenne, joukkoliikenne: kun se harvenee, niin ihmiset joutuvat muuttamaan lähemmäs palveluita, lähemmäs kasvukeskuksia — kun palvelut näivettyvät, poistuvat, lakkaavat olemasta. Olisin kysynyt ministeri Berneriltä: onko tehty laajempaa selvitystä siitä, vuosituhannen alusta alkaen jos lasketaan, että kun yli 8 000 työntekijällä on Postin työntekijöiden määrä vähentynyt, niin kyllähän tälläkin postinkantoon jonkunlainen vaikutus täytyy olla? Ja toinen kysymys: miten tämä jakeluvelvoite tulee säilymään, koska sehän on äärimmäisen tärkeää, että posti kulkee? Täällä on jo huolestuttavia kommentteja kuullut ympäri Suomen, tai tuolta Lapin perukoiltakin, että ei se posti sitten kuitenkaan kulje, vaikka pitäisi ja siitä yleispalveluvelvoite on olemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-03-15T14:22:43,2016-03-15T14:23:48,Tarkistettu,1.1 2016_24_18,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin tässä kohtaa ei kuitenkaan raideliikenteestä päätetä. Minä haluaisin kysyä sen asian, että miten — kun nyt täydennetään tätä aikaisempaa kilpailunavaamispäätöstä — tässä yhteydessä varmistetaan se, että meillä on ylipäätänsä suomalainen Posti tulevaisuudessa, koska postiliikenne on muuttunut niin radikaalisti ja pakettipuolella on jo kilpailua, kirjepuolta ei niinkään ole enää olemassa, joten tämä koko rakenne on muuttunut niin paljon. Miten taataan se, että meillä on ylipäätänsä suomalainen Posti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-03-15T14:23:49,2016-03-15T14:24:43,Tarkistettu,1.1 2016_24_19,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Ministeri Berner, 3 minuuttia, sen jälkeen jatketaan tätä keskustelua.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_24_20,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä on nimenomaan kyse siitä, että jo aikaisemmin avattu kilpailu pystytään nyt myös tasapuolisesti huolehtimaan. Posti itse on ottanut kannan, että se ei vastusta kilpailua, kunhan se on oikeudenmukainen ja tasapuolinen, ja siihen pyritään nimenomaan tällä ykkösvaiheen postilain muutoksella pääsemään. Tavoitteena tässä on myöskin huolehtia siitä, että nimenomaan syrjäseuduille syntyisi uusia palveluita. Tässä ovat ennen kaikkea pienet yritykset hakeneet postitoimilupia, ja ne ovat hyvinkin alueellisia, hyvin pitkälti sellaisia, jotka vastaavat alueellisen lehden jakeluympäristöä. Postilain kakkosvaiheessa on sitten tarkoitus ottaa kantaa jakeluvelvoitteisiin ja muihin postilain uudistamisen mahdollisuuksiin. Tässä yhteydessä on myös syytä pohtia, voidaanko postin yhteydessä toimittaa myös muuta, kuten edustaja Mäkipää omassa puheenvuorossaan pohdiskeli. Sen lisäksi kysymyksessä on myöskin Postin näkökulmasta noin 5 prosenttia Postin koko liiketoiminnasta. Ei siis puhuta Postin kannalta merkittävästä muutoksesta, vaan kysymys on ennen kaikkea siitä Postin jakeluvelvoitteen piirissä olevasta toiminnasta, joka koskee tänä päivänä vain kirjeitä. Kysymykseen, kuka vastaa siitä, onko posti myöhässä: Viestintävirasto on valvova viranomainen, joka sitten ottaa ja valvoo, että postilakia noudatetaan. Sen sijaan liikenne- ja viestintäministeriössä ei ole Postin omistajaohjausta, elikkä siitä näkökulmasta emme ohjaa Postin sisäistä liiketoimintaa, vaan vastaamme nimenomaan postimarkkinoiden toimivuudesta. Tästä näkökulmasta oma tahtotilani on se, että meillä syntyy mahdollisuus uuteen yrittäjyyteen, meillä syntyy mahdollisuus paikallisiin palveluihin, meillä syntyy mahdollisuus alueelliseen kehittämiseen ja meillä syntyy aidosti myöskin mahdollisuus nimenomaan lehtitalojen osalta jaella lehtien rinnalla myös muuta postia. Se, että meillä posti joka tapauksessa on kilpailun kohteena, ei ole enää tässä vaiheessa kysymyksessä, vaan posti on avattu kilpailulle jo vuonna 2011. Omasta näkökulmastani tässä vaiheessa postilakia on nimenomaan kysymys nyt siitä, että se, miten on ajateltu, että saadaan tämä markkina syntymään, mahdollistetaan nyt aidosti ennen kaikkea pienille ja keskisuurille yrityksille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-03-15T14:24:45,2016-03-15T14:27:56,Tarkistettu,1.1 2016_24_21,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,Sitten jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_24_22,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Posti ja erityisesti sen työntekijät ovat viime vuosina olleet sellaisen myllytyksen kohteena, että toki täällä tänään olisi ollut hyvä olla myös omistajaohjauksesta vastaava ministeri. Mutta jos nyt katsotaan tätä ensimmäistä vaihetta, niin kyllähän tässä nyt luovutaan siitä kokonaisvaltaisesta yhteiskunnallisesta harkinnasta, joka valtioneuvostossa on ainakin tähän asti ollut tarkoituksena, että tehdään. Kuka harkitsee tämän laaja-alaisesti jatkossa, kun tulee tällainen ilmoitusmenettely? Sitten vielä: miten kompensoidaan se viisipäiväinen jakeluvelvoite, jotta kilpailu voisi olla aitoa? Tästäkin olisi hyvä keskustella. Mutta isoin kysymys on varmasti se kakkosvaiheen viiden päivän jakelu. Muistuttaisin tässä kohtaa, että jokainen eduskuntaryhmä on PAUn Reitti-lehdessä ennen vaaleja sanonut kannattavansa viisipäiväistä jakelua. Me olemme nyt tässä jo tottuneet siihen, että ennen vaaleja on sanottu yhtä ja sitten vaalien jälkeen on toimittu toisin. Olisi hyvä kuulla, pitääkö tämä paikkansa edelleen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-03-15T14:27:58,2016-03-15T14:29:05,Tarkistettu,1.1 2016_24_23,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten ministeri Berner kertoi, jo vuonna 2011 voimaan tulleella postilailla postitoiminta avattiin kilpailulle. Nykyään postitoiminnan harjoittamisen edellytyksenä on valtioneuvoston myöntämä toimilupa, jossa määritellään nuo ehdot. Madaltamalla nyt alalle tulon kynnystä siirtymällä ilmoituksenvaraiseen järjestelmään luodaan potentiaalisille postiyrityksille, myöskin uusille, edellytykset aloittaa postitoiminta ja mahdollistetaan uusien palveluiden syntyminen myös tulevaisuudessa, ja se on tärkeää. Itse haluaisin kylläkin nostaa asiakasnäkökulman keskeiseen rooliin tässäkin asiassa, että koko maassa pystytään turvaamaan postipalvelut myös tulevaisuudessa. Tämä hallituksen esitys mahdollistaa nyt sen ja uusien toimijoiden alalle tulon, ja sitä kautta voidaan myöskin postipalveluita kehittää erilaisiin muotoihin ja rakentaa siitä uusia palvelualoja. Uskon, että tämä lisää myöskin yrittäjyyttä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-03-15T14:29:05,2016-03-15T14:30:14,Tarkistettu,1.1 2016_24_24,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin haluan luonnollisesti, että jokainen saisi postia jokaisena arkipäivänä ja mielellään jotain muutakin kuin laskuja, mutta realiteetit kannattaa kuitenkin muistaa. Vuodesta 2000 tähän vuoteen meidän kirjepostistamme on hukkunut kolmannes, 900 miljoonasta kuoresta 650 miljoonaan kuoreen, ja määrä on edelleen laskeva. Silloin tietysti tämä viiden päivän jakeluvelvoite koko maahan tarkoittaa sitä, että kuoresta joudutaan maksamaan koko ajan isompaa hintaa. Kysyisin tämän yhtälön perään: minkälaisena, ministeri Berner, te näette sen, että jos nämä velvoitteet pidetään kaikki ennallaan — mitä tietysti kaikki toivovat, ja vielä sitä, että tulisi muutakin kuin laskuja — niin mitä se kirje maksaa, jos hetken päästä jaetaan enää 200 miljoonaa kirjettä vuodessa? Ja toivoisin, ministeri, teiltä myös vastausta siihen, että jos me kerrostaloasujat — itsekin olen sellainen — tulisimme sen verran vastaan, että me kipittäisimme hakemaan (Puhemies koputtaa) alhaalta, helpottaisimme tämän verran, niin olisiko se yksi keino.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-15T14:30:16,2016-03-15T14:31:24,Tarkistettu,1.1 2016_24_25,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tässä on suuri vaara, että ylevien ja hienojen tavoitteiden taakse unohtuu tavallinen ihminen, hänen palveluitaan karsitaan, eikä pelkästään syrjäseuduilla, haja-asutusalueella, maaseudulla, niin kuin vaara on, jos annetaan kermankuorijoille liikaa tilaa. Mutta yhtäältä näen ongelmallisena sen, että unohdetaan myös Postin osaavat työntekijät. Ei ole ollenkaan merkityksetön asia, että Postissa on ammattitaitoista väkeä, ei niitä hommia kuka tahansa voi tehdä. Esimerkiksi tämmöinen läheisyys ja tuttuus, ei pelkästään maaseudulla, haja-asutusalueella vaan myös kaupungeissa, on merkityksellinen asia ja auttaa tavallista asiakasta. Jos on esimerkiksi muutettu, niin hyvin usein se postinjakaja tietää kyllä vähän asioita eteenpäin. Tämmöiset ovat huomioitavia asioita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-03-15T14:31:25,2016-03-15T14:32:35,Tarkistettu,1.1 2016_24_26,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näitä samoja asioita kuin edustaja Kivelä me täältä opposition puolelta myös kyselemme. Postipalveluilla on erinomaisen tärkeä merkitys tavallisille ihmisille: ne jäsentävät arkea, tuovat sitä turvallisuudentunnetta, viitenä päivänä viikossa. Ja täytyy muistaa, että kaikilla kansalaisilla ei suinkaan ole vielä edellytyksiä tai valmiuksia esimerkiksi sähköpostin käyttöön, jolloin sitä perinteistäkin kirjepostia täytyy vielä sekä saada että perille tuoda. Nyt valtioneuvostolla on kyllä poikkeuksellisen iso vastuu linjata kansalaisten yhdenvertaiset postipalvelut ja tämän yleispalvelun tulevaisuus. Nyt täytyy, ministeri, kysyä, kun te mainitsitte, että tavoitteena on, että markkinoitten avaamisessa pääsee nimenomaan uusia paikallisia yrittäjiä markkinoille ja sitä varten otetaan käyttöön tämä ilmoitusmenettely, että onko se järkevää. Turvaako se aivan varmasti toimivat markkinat? Mitä haittaa siitä olisi, että tehtäisiin uusien toimijoiden osalta kunnollinen ennakkoarviointi siitä, onko tämä toimija kykeneväinen postin kuljettamiseen perille? Voitteko, ministeri, vastata, miksi tätä ennakkoarviointia ei tässä lakiesityksessä ole?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-15T14:32:36,2016-03-15T14:33:43,Tarkistettu,1.1 2016_24_27,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oli hyvä tuossa ministerin esittelypuheenvuorossakin kuulla, että tämä paketti postilain uudistamisesta ei vaaranna yleispalveluvelvoitteen asemaa, ja toivon kyllä toki, että myöskään se kakkosvaihe postilain uudistamisesta ei vaaranna yleispalveluvelvoitteen asemaa. Tietenkin digitalisaation ja kaikkien mahdollisten uusien keinojen kautta täytyy kehittää Postia. Toivon kyllä semmoista joustavuutta sen suhteen, että kun meilläkin tuolla Lapissa oli Sevettijärven postin lakkauttaminen, kun asiamiesposti lakkasi ja aika suuri kampanja siitä tuli, tuhansia kortteja lähetettiin, niin ei se asiamiesposti aivan niin kovin joustava ollut, että sinne oltaisiin saatu uusi asiamiesposti tai että sinne olisi saatu tällainen sähköinen pakettien noutamispiste. Että semmoista joustavuuttakin sitten toivoisi kyllä sieltä erilaisille alueille, ettei tarvitse satojen kilometrien päähän lähteä. Ja tästä digitalisaatiosta olisin vielä kysynyt, kun nythän kyllä valokuituverkkojen vetäminen on aika lailla kyläyhteisöjen vastuulla, että onko sitten julkiselta vallalta tulossa siihen vielä jotain tukea, ettei se jää kylien vastuulle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-03-15T14:33:45,2016-03-15T14:34:54,Tarkistettu,1.1 2016_24_28,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Postinjakelua pitää kehittää, ja sen pitää elää ajassa, mutta kehitys ei saa olla sama asia kuin lakkauttaminen, supistaminen ja haja-asutusalueen unohtaminen. Toivottavasti tämä pidetään mielessä. Jos tulee uusia yrityksiä, näitä niin sanottuja kermankuorijoita — he tulevat tietysti kaupunkeihin, missä on helpommat olosuhteet — niin herää sitten kysymys siitä, tarvitaanko jatkossa verorahalla subventiota sitten haja-asutusalueen postipalveluiden turvaamiseen. Eli voiko käydä niin, että veronmaksajien rahoja tarvitaan jatkossa tähän yleispalveluvelvoitteen turvaamiseen aiempaa enemmän? Nyt Posti konsernin sisällä kuitenkin tasapainottaa näitä alueiden eroja ja kuluja. Mutta haluaisin nostaa esille myös nämä työehdot. Pitää olla todella tarkkana siinä, ettei kilpailuetua haeta työehtoja ja palkkoja polkemalla. Valitettavasti tämäntyyppistä toimintaa on nähty tässä mainoslehtien jakelussa, ja toivottavasti se epäterve ilmiö ei laajene. (Jari Myllykoski: Hyvä huomio!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-03-15T14:34:55,2016-03-15T14:36:03,Tarkistettu,1.1 2016_24_29,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä salissa kuulee usein käytettävän sanaa ""kermankuorijat"". Tuntuu, että kukaan ei ole huolissaan kermankuorijoista, vaikka itse asiassa lakia nyt rakennetaan kermankuorijoille. Muun muassa edustajat Heinonen ja Kivelä aikaisemmin mainitsivat tämän huolena, mutta se, että me avaamme valtion tuottamia palveluita yksityisten toimijoiden hoidettavaksi, on palveluiden avaamista myös kermankuorijoille. Posti on Suomen suurin työnantaja, yli 20 000 työntekijää. Ei siis ole kyse mistään pienestä postitoimistosta vaan valtavan suuresta organisaatiosta. Valtion täytyy kehittää omaa toimintaansa, myös omistamiaan yhtiöitä ja palveluitaan. Niin kuin ministeri sanoi aivan oikein, tätä työtä tehdään, mutta eikö olisi, arvoisa ministeri, ollut viisaampaa ensiksi tuoda Postin uudet tehtävät uutena logistiikkayrityksenä, erilaisina uusina palveluina tänne saliin, ennen kuin avataan tätä kermankuorintaa toimijoille, joista vielä ei ole täyttä tietoa edes?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-03-15T14:36:04,2016-03-15T14:37:10,Tarkistettu,1.1 2016_24_30,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, että tämä ehdotus siitä, että voidaan avata myös pienille yrittäjille tällaisia yhteiskuljetuksia, että siinä tehdään muutakin kuin pelkästään postinjakelua, on ihan vanha asia. Sitä on tehty ennenkin. Isävainaani ajeli omassa kotimaakunnassaan, tai siellä jokilaaksossa, muiden kyytien ohella postia. Jos meillä on paikallisia toimijoita, jotka pystyvät sitä postia toimittamaan, niin ihan hyvä asia näin. Kilpailuhan tosiaan avattiin postinjakelussa vuonna 2011, ja nyt tosiaan myös ehkä sanomalehtiä jakelevat yritykset voisivat hoitaa postinjakelua. Mutta ihan sama kysymys siitä, että jos varsinainen Posti saa nyt niitä harvaan asuttuja seutuja, ei saa niin paljon niitä tiiviitä seutuja, niin minkälainen se Postin taloudellinen tilanne on, joudutaanko sitä sitten subventoimaan. Toinen asia on se, että itse postitoimistoissa on hyvää asiantuntemusta, mutta toisaalta minulla on kyllä hyvää kokemusta myös asiamiesposteista: sinne voi yrittäjä mennä viikonloppunakin asioimaan, ja ihan hyvää palvelua on saatu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-03-15T14:37:12,2016-03-15T14:38:18,Tarkistettu,1.1 2016_24_31,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Avainsana on siis oikeudenmukainen kilpailu. Se on tullut ministerin suulla, ja se on tullut Posti Oyj:n suulla ja meidän suulla. On hyvä, että täällä on yhteinen henki, minun mielestäni samanlainen kuin 2004. Silloin teimme sellaisen postipalvelulakiuudistuksen, ettemme hyväksyneet kermankuorintaa, vaan kermankuorijat joutuvat maksamaan myöskin yleispalveluvelvoitteille korvausta, mikäli kermankuorintaa tulee. Tässä edustajat Alatalo ja Sarkkinen ovat viitanneet siihen, joudutaanko tässä tulevaisuudessa maksamaan. Toivottavasti ei käytetä verorahoja, vaan nämä kermankuorijat maksaisivat sitten yleispalveluvelvoitekorvauksen Postille, joka jakaisi sinne haja-asutusalueille. Minä olen vanhan kansan ihminen: minä tykkään aamulla avata paperilehden, minä en avaa mitään digilehteä. Minä olen kuusikymppinen mies, vasta, ja kuinka kiva sitä on lukea. Sieltä voi leikata jonkun kivan jutun ja panna sen muistojen joukkoon, ystävän kuolinilmoituksen tai sitten jonkun poliitikon hyvän kirjoituksen. (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-03-15T14:38:19,2016-03-15T14:39:16,Tarkistettu,1.1 2016_24_32,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Wallinin puheenvuoroa jatkaen: käsittääkseni sanomalehtiyhtiöt ovat kannattaneet nimenomaan tätä hallituksen esitystä ja halunneet tätä. Haluan kysyä myöskin ministeri Berneriltä, miten Posti on suhtautunut tähän hallituksen esitykseen. Käsittääkseni myöskin Posti on ollut valmis tähän esitykseen. Tämä esitys toisaalta antaa yleispalveluntarjoajalle mahdollisuuden kehittää toimintaansa. Tärkeää on omasta mielestäni se, että tämän esityksen mukaisesta toimilupajärjestelmästä luopuminen ei vaaranna yleispalvelun tai postin saajan asemaa. Arvoisa ministeri, toivottavasti niitä muutamia kriittisiä asioita, mitä on Posti tuonut esille, siirretään lakiin, jolloin poistuu tämä kermankuorintamahdollisuus, mitä täällä useammassa puheenvuorossa on jo tuotu esille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-03-15T14:39:17,2016-03-15T14:40:21,Tarkistettu,1.1 2016_24_33,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustaja Wallinia hyvin lämpimästä puheenvuorosta. Minä uskon, että tämä kuvaa niitä tuntoja juuri, joita Postiin liittyy. Ne ovat kansallisesti merkittäviä tuntoja. Kun ministeri on täällä ja tiedämme, että hän herkällä korvalla kuuntelee, niin pidetään huoli siitä, että nämä monet ihan käytännön asiat, jotka täällä ovat nousseet esille, tulevat sitten tähän mukaan, kun asiaa aikanaan käsitellään, ja valiokunta huomioi, missä tässä oikeasti mennään. Kuuluin niihin, jotka aikanaan kritisoivat sitä, että Postin toimintaa laajennettiin R-kioskeihin ja muualle. Nyt olen täysin sitä mieltä, että se on toiminut loistavasti. (Jari Myllykoski: Mutta valtion rahat menee Norjaan!) — No, oikeastaan ajattelen vain, että saan palvelua siinä. Se on ollut hienoa mennä joskus illallakin yhdeksän aikaan hakemaan joku paketti, esimerkiksi lauantaina, kun ei ollut muuta mahdollisuutta. Pidän sitä hyvänä asiana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-03-15T14:40:23,2016-03-15T14:41:28,Tarkistettu,1.1 2016_24_34,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Juuri olin miettinyt tähän vastauspuheeseeni tuon sisällön kyseenalaistamisen. Minä toivoisinkin, että ministeri voisi ajatella sitä, että tämä ideologinen yksityistämisprosessi on uuvuttanut meitä ja poistanut erinäisiä palveluita. Suomen valtio maksaa nyt yrittäjille, jotka vievät verorahat ulkomaille, kun meidän olisi Postin uudistamisprosessissa tarvinnut huomioida ennemminkin se, että Posti olisi ottanut näitä uusia toimintamuotoja omaksi työkseen. Nyt minä haastan ministeriä siihen, että olisiko nyt syytä tarkastella uudelleen sitä, voimmeko pysäyttää tämän prosessin, jolloin valtion budjetista meneviä varoja… Me haemme passimme, ajokortteja, me teemme siellä vaikka mitä. Miksemme osanneet silloin tehdä sitä, että se olisikin Postin palveluita, jolloin postipalveluja olisi siellä paikkakunnilla? Miksemme käyneet neuvotteluja Postin kanssa, että postitoimisto olisi ollut laajemmin auki ja tuottanut niitä palveluja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-15T14:41:29,2016-03-15T14:42:37,Tarkistettu,1.1 2016_24_35,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minusta keskustelussa on aivan liian vähän ollut nimenomaan tämä kuluttajan näkökulma. Tuntuu itse asiassa, että sillä kuluttajan näkökulmalla ei ole suurtakaan merkitystä, kun viedään näitä uudistuksia eteenpäin. Mitä esimerkiksi syrjäseudun asukas kaipaa? Syrjäseudun asukas kaipaa luotettavaa säännöllistä jakelua, ei kilpailua — luotettavaa, säännöllistä jakelua. Hän kaipaa sitä, että hän voi lukea sanomalehtensä päivittäin, ja nimenomaan tällä viisipäiväiseen jakeluun puuttumisella uhataan tätä mahdollisuutta. Se ei välttämättä vielä tule tässä kohtaa, mutta siksi kysynkin — täällä esimerkiksi edustaja Alatalo puhui kolmipäiväisestä jakelusta — ollaanko tästä valmiita luopumaan. Sitten toinen kuluttajan näkökulma, nämä kerrostalojen postirykelmät. Väestö ikääntyy Suomessa, me säilömme jo nyt vanhuksia kotiin. Tietenkin on hyvä niin pitkään kuin he voivat postinsa hakea, mutta viedäänkö heiltä nyt sitten postikin sieltä kotoa, kun ne postilaatikot viedään rykelmiin jonnekin muualle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-03-15T14:42:37,2016-03-15T14:43:45,Tarkistettu,1.1 2016_24_36,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tietenkin tässä asiassa olisi toivottavaa, että silloin kun yksityistetään, niin asetetaan myös velvoitteet, että on hoidettava myöskin ne sellaiset kohteet, jotka eivät ole niin kannattavia. Mutta se on myöskin tosiasia, että meidän on pakko elää tässä ajassa ja tämä maailma muuttuu ja ihmiset valitettavasti muuttavat myöskin maaseudulta aika paljon pois. Ja kun mennään muutama vuosi eteenpäin, niin kirjepostihan on aika paljon muuttunut sen jälkeen sähköiseksi postiksi. Sillekään emme mahda mitään, vaikka emme siitä pidä. Mutta vielä tällä hetkellä meillä on ihmisiä, jotka haluavat sen lehtensä käteen, niin viikkolehden kuin aamulehden. No, se, onko se Postin velvollisuus vai onko se lehden velvollisuus toimittaa sinne, on myöskin yksi kysymys, joka pitäisi ratkaista. Onko tässä yhteydessä mietitty myös sitä, että tuonne haja-asutusalueelle saataisiin myös paketit vietyä perille? Olen kuullut, että on olemassa tämmöisiä innovaatioita, että esimerkiksi ohjattavilla pienillä helikoptereilla viedään paketti ihan perille saakka. Onko näitä tulossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-03-15T14:43:46,2016-03-15T14:44:49,Tarkistettu,1.1 2016_24_37,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Edustaja Taavitsainen, jonka jälkeen sitten ministerille vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_24_38,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Posti kertoo jaettavan postin vähentyneen, mutta silti jakeluongelmat ovat vain lisääntyneet, kuten tässäkin keskustelussa on hyvin tullut ilmi. Eli se lakisääteinen velvoite jakaa postia viitenä arkipäivänä ei nykyään toteudu. Tähän on syynä se, että Posti on vähentänyt työntekijöitä liikaa työn määrään nähden. Tänäkin keväänä Posti aikoo vain jatkaa samalla linjalla. Ihmettelenkin omistajaohjauksesta vastaavan pääministeri Sipilän antamaa tukea Postin johdon kaikille toimenpiteille. Postin henkilöstöpolitiikasta pitäisi olla ihan aidosti huolissaan, meidän jokaisen. Vielä viisi vuotta sitten oli aivan poikkeuksellista, jos joitakin satoja talouksia jäi viikon aikana jakamatta, mutta nytten tänä vuonna määrä on vaihdellut 67 000:n ja yli 200 000 postin saajan välillä, jotka jäävät viikoittain ilman postia. Mitä ministeri aikoo tälle tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-03-15T14:44:51,2016-03-15T14:46:06,Tarkistettu,1.1 2016_24_39,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Nyt ministeri Berner, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_24_40,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin haluaisin vielä korostaa sitä, että tässä yhteydessä kysymys ei ole yksityistämisestä, vaan kysymys on siitä, että mahdollistamme useamman toimijan toimimisen postitoimialalla. Haluaisin myöskin muistuttaa, että jakeluvelvoitteen piirissä on ainoastaan kirjeposti. Posti tällä hetkellä kilpailee jo niin ulkomaisten kuin muualta tulevien toimijoiden kanssa postipakettijakelussa ja muussa Postin toiminnassa. Posti pääsääntöisesti jaetaan sopimuspohjaisesti, elikkä Posti tekee sopimuksen esimerkiksi laskuja tai kirjeitä lähettävän toimijan kanssa, joka sitten siltä pohjalta päättää, minkätyyppisellä jakelulla postia toimitetaan. Tällä hetkellä, nykytilanteessa jo, toimilupa on annettava, jos sille ei ole juridisia esteitä. Me olemme valmiita tämäntyyppiseen ilmoitusluontoiseen menettelyyn kaikilla muillakin viestintäpolitiikan toimialoilla, kuten televisio- ja radiotoimialalla. Tämä on yksi jatkumo osana tätä viestintäpolitiikan pitkäjänteistä kehitystä. Meillä on myöskin kokeiluja eri puolilla Suomea, joissa on esimerkiksi lehtijakelija tai lehtitalo sopinut pienemmän talon kanssa lehtensä jakelusta ja heillä on kuusipäiväinen jakelu käytössä. Täytyy muistaa, että lehtijakelu ei ole tällä hetkellä Postin velvoitteiden piirissä, vaan siitä tehdään aina sopimus. Nyt on kysymys siitä, että näitä sopimuskumppaneita voi tulevaisuudessa olla enemmän kuin yksi, ja se on pääsääntöisesti kuluttajan etu. Tämän lisäksi digitalisaatiolla halutaan toki mahdollistaa tulevaisuudessa myös uudenlaisia tapoja toimittaa postia, kuten sitten lennokeilla haja-asutusalueille paketteja, mutta nämä toistaiseksi ovat vielä hyvin erityistapauksia ja lähtökohdiltaan erityisen kiireellisiä. Se, minkä takia postilakia käsitellään kahdessa eri vaiheessa, johtuu siitä, että tämä ensimmäinen vaihe on sidottu meillä aikatauluun, joka on — yllätys, yllätys — taas kerran EU:sta lähtöisin, koska meillä postitoimilupaa hakeneet yritykset ovat jättäneet Suomea vastaan valituksen. Näin ollen meidän on otettava kantaa tähän sääntelyyn, jota pidetään kilpailua vääristävänä tällä hetkellä. Olen itse pyrkinyt siihen, että Postin ykkös- ja kakkosvaiheen valmistelut olisivat niin lähellä toisiaan kuin mahdollista, jotta me pystyisimme mahdollisimman hyvällä osaamisella, mahdollisimman laajalla kuulemisella tätä asiaa valmistelemaan. Vielä liittyen siihen, että nytten on siirrytty pois toimiluvasta ja laitettu ilmoitus osaksi: silloin meidän on myöskin laitettava kiristyksiä tähän ensimmäiseen vaiheeseen, jo postilakiin, jotka liittyvät kirjeiden merkitsemiseen ja virheellisesti jaettujen lähetysten palauttamiseen. Tästä näkökulmasta sitten eri postitoimijat ovat samalla viivalla Postin kanssa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-03-15T14:46:07,2016-03-15T14:49:30,Tarkistettu,1.1 2016_24_41,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,Vielä on vähän halua debatoida.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_24_42,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Saloselle sen verran, että halusin tosiaan kysyä ministeriltä ja spekuloida, että mikä on se tulevaisuus, onko se tosiaan tulevaisuudessa kolmipäiväinen. Jos se minusta on kiinni, niin totta kai haluaisin, että se olisi mieluummin viisipäiväinen, mutta jos Posti jostain syystä ei pysty tätä velvoitetta täyttämään, niin mitkä ovat ne vaihtoehdot? Samoin tuosta digilehtiasiasta minulle on tullut ihan palautettakin maaseudulta. Toki myönnän, että monet seni-orit haluavat mieluummin sen paperilehden kuin lukea digilehteä. Sen verran sanon vielä noista asiamiesposteista, kun edustaja Myllykoski otti esille tämän, että sponsoroidaan firmoja, jotka vievät rahaa ulkomaille, että kyllä minun mielestäni asiamiespostit ovat toimineet ihan hyvin. Se on luonut joustavuutta tähän järjestelmään. Olisi aika iso raha pitää postitoimistoja auki iltamyöhään. Kyllä siellä minusta hyvää palvelua ainakin on saanut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-03-15T14:49:35,2016-03-15T14:50:32,Tarkistettu,1.1 2016_24_43,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri totesi tässä, että olette pyrkineet pitämään tätä ykkös- ja kakkosvaiheen käsittelyä hyvin lähekkäin toisiinsa nähden, ja siksi ehkä kaipaisinkin nyt vähän avausta tämän viisipäiväisen jakelun osalta. Muistuttaisin tosiaan siis siitä, että vain vajaa vuosi sitten on kysytty kaikilta eduskuntapuolueilta heidän kantaansa viisipäiväiseen jakeluun ja silloin muun muassa keskusta on sanonut kannattavansa ehdottomasti tätä viisipäiväistä jakelua. No, nyt täällä jo nostetaan esille sitä, että voisiko se olla jotain toista. Haluaisin kyllä nyt kuulla ministeriltä, että kun olette jo valmistelemassa siellä tätä kakkosvaihetta, teillä varmasti on jonkunnäköistä pohdintaa myöskin tämän viisipäiväisen jakelun osalta, mihin suuntaan sitä valmistelua nyt ollaan viemässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-03-15T14:50:33,2016-03-15T14:51:25,Tarkistettu,1.1 2016_24_44,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On varmasti tärkeää puhua tästä viidestä päivästä tai kolmesta päivästä jakelun osalta. En vähättele sitä, mutta omassa puheenvuorossani jo halusin, että tähän Posti-yhtiön kehittämiseen laitetaan paukkuja, ja se kehittäminen ei tapahdu täällä vaan yhtiön johdossa. Lehtitietojen mukaan kymmenen Postin johtavaa viranhaltijaa tai yrityksen johtajaa tienaavat enemmän kuin Suomen pääministeri, toimitusjohtajakin yli 50 000 euroa kuukaudessa lehtitietojen mukaan. Siellä sen yhtiön kehittämisen pitäisi tapahtua eikä ajautua tilanteeseen, jossa postitoiminta säädellyllä toimialalla kirjepostin osalta näivettyy vuosi vuodelta ilman, että kokonaisuudistusta tehdään. Ei voi olla niin, että Postin johdolle tulee optiot ja palkkiot ja henkilökunnalle tulos on ulos eli potkut. Tämän yhtiön kehittämisen osalta kaipaisin edelleenkin ministeriltä, seuraavassa omassa puheenvuorossanne, hieman tarkempaa kuvausta siitä, millä tavalla tätä omistajapolitiikkaa ja omistajavastuuta hoidetaan yhtiön kehittämisessä. Toivottavasti ministeri kuuli.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-03-15T14:51:27,2016-03-15T14:52:37,Tarkistettu,1.1 2016_24_45,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset ensinnäkin ministeri Bernerille tästä vastauksesta, jonka äsken annoitte. Postilainkin osalta on hyvä huomata, että ajassa eläminen on se sana, joka meidän täytyy koko ajan muistaa, ja nämä uudet toimintatavat ovat äärettömän tärkeitä. On tietysti täysin selvää myös se, että meillä on tässä maassa erilaisia alueita ja siellä ne palvelutarpeet poikkeavat merkittävällä tavalla toisistaan. Olisinkin kysynyt ministeriltä tässä, millä tavalla aiotaan tarkastella erilaisten alueellisten ratkaisujen mahdollistamista nyt, kun Postin tulevaisuudesta keskustellaan. Asiakkaan kannalta näen tietysti tärkeimpänä sen, että asiakas haluaa hyvää palvelua, ja on äärettömän tärkeää mahdollistaa Postin yhteistyö yritysten kanssa, että kyetään asiakkaille takaamaan se palvelu, jota he tarvitsevat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-15T14:52:39,2016-03-15T14:53:29,Tarkistettu,1.1 2016_24_46,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Alatalolle sanon: En minä kritisoinut tässä asiamiesposteja, ja heidän palvelutuotantonsa on ollut erityisen tärkeätä. Meillä on pystytty turvaamaan eri alueilla postipalveluita, kun olemme tehneet typeriä päätöksiä, jotka ovat johtaneet siihen, että on ollut pakko tehdä joku ratkaisu, jotta tämä palvelukonsepti voi toimia, ja on toki hyvä lähteä sinne. Mutta kuten edustaja Kari hyvin edellä toi esille, nyt olisi tärkeää ruveta pohtimaan, mikä on se yrityksen toimintasuunnitelma jatkossa. Sen takia haastoin ministeri Berneriä ajattelemaan sitä, olemmeko historian näkökulmasta tehneet oikeita ratkaisuja, kun olemme postitoimintaa kehittäneet. Olisiko meillä pitänyt olla kansallisesti itsekkäämpi palvelukonseptin säilyttämismuoto, jolla me olisimme uudistaneet sitä meidän omaa palvelukonseptiamme niin, että Postin ei välttämättä (Puhemies koputtaa) tarvitse olla auki 9:stä 16:een, vaan me olisimme pystyneet muuttamaan tätä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-15T14:53:30,2016-03-15T14:54:40,Tarkistettu,1.1 2016_24_47,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos vähän nyt muistellaan menneitä, kun tässä ikääkin on tullut, niin ensimmäinen asiamiesposti oli eduskunnan posti vuonna 1989, Postin pääjohtajana oli Pekka Vennamo, ja siitä tämä asiamiespostijärjestelmä on lähtenyt liikkeelle. Kuitenkin minä kuulun niihin kansanedustajiin, jotka arvostavat näitä asiamiesposteja, ja silloin kun 2004 uudistettiin postipalvelulakia, me laajensimme mahdollisuutta pitää asiamiesposteja sen takia, että esimerkiksi Seinäjoen kaupungin Peräseinäjoen kylässä postitoimisto oli auki tiistaina ja torstaina kello 13—15, kahtena päivänä viikossa 13—15, ja muina aikoina se oli kiinni, eivätkä ihmiset saaneet postipalveluja. Nyt he saavat ne sieltä S-marketista, ja siinä mielessä olen edustaja Laukkasen kanssa samaa mieltä, että on hyvä, että nyt niillä ihmisillä on palvelut seitsemänä päivänä viikossa periaatteessa aamusta iltaan. Ja se on ollut lisäpalvelua. Eli näin ollen en katso kyllä tätä asiamiespostijärjestelmää huonona, vaan paremminkin ihmisiä paremmin palvelevana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-03-15T14:54:42,2016-03-15T14:55:45,Tarkistettu,1.1 2016_24_48,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustajat Maijala ja Mäkipää käyttivät täällä erittäin hyvät puheenvuorot siitä, että teitä huolestuttavat syrjäseutujen palvelut, ja niin niiden pitäisi huolestuttaa meitä joka ikistä tässä salissa kaiken kaikkiaan. Edustaja Alatalo, te toivoitte todellakin ensimmäisessä debattipuheenvuorossanne postiliikennettä jatkossakin vähintään kolmena päivänä viikossa — kyllä, se meni juuri näin, kun kirjoitin sen ylös — elikkä tässä herää huomio, että onko tämä laajemminkin keskustapuolueen toive, koska ennen vaaleja se ei ollut teidän linjanne, se ei riittänyt, että kolmena päivänä posti kulkee. Minä itse koen, että sanomalehti päivän myöhässä tai viikkolehti viikonlopun jälkeen on erittäin huonoa palvelua. Sitten kun puhutaan kilpailusta, niin oikeudenmukaista kilpailua ei vastusta tässä salissa varmasti yksikään puolue. Mutta miten se toteutuu, niin siitä me olemme huolissamme. Tätä kermankuorintaa ei kaipaa kukaan siitäkään syystä, että Postilla säilyy joka tapauksessa tämä yleispalveluvelvoite. Ja sitten vielä tästä, mitä tulee tähän Postin toteuttamaan henkilöstöpolitiikkaan: Se on ala-arvoista. Yt-neuvotteluja käydään samaan aikaan, kun vuokratyövoimayrityksiä käytetään. (Puhemies koputtaa) Tähän voisi omistajaohjaus myös jollain tavalla puuttua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-03-15T14:55:48,2016-03-15T14:56:57,Tarkistettu,1.1 2016_24_49,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Digitalisaatio vie meistä huolimatta ja joka tapauksessa kehitystä eteenpäin. Se tarkoittaa sitä, että meidän on kuitenkin katsottava toki aina taaksepäin, koska sieltä me näemme sen polun, mistä olemme tulleet, ja sitten katsomme, kuinka ja mihin se vie meitä eteenpäin. Mutta siitä huolimatta meidän on otettava tämä aika huomioon ja se, että ihmisten käyttäytymismuutokset, sähköpostin tuleminen ja digitaaliset palvelut ovat muuttaneet hurjan paljon yhteiskunnankin tuottamia palvelutarpeita. Siitä näkökulmasta meidän pitää kuitenkin katsoa, miten me parhaiten sopeudumme ja mielellään olisimme myöskin vähän edellä kehitystä. No sitten, minä ymmärrän, että tämä kakkosvaihe on asia, joka kiinnostaa, ja meillä on sen osalta valmistelu käynnissä mutta vielä kesken. Me tiedämme, että EU:ssa pohditaan postilain uudistamista ja postidirektiivin läpikäyntiä. Me katsomme, miten muissa harvaan asutuissa, suurissa maissa on tehty ratkaisuja, kuten Uudessa-Seelannissa tai Kanadassa. Me katsomme, millä tavalla erilaiset Euroopan, EU:n sisällä olevat maat ovat ratkaisseet postitoimintaa. Me kuulemme Postia, me kuulemme teitä, me kuulemme myöskin muita sidosryhmiä, mutta ennen kaikkea me haluamme huolehtia siitä, että Suomessa on jatkossa hyvät palvelut, alueellisesti toimivat kokonaisuudet, yrittäjyyttä, mutta myöskin mahdollisuus innovaatioille, kasvulle, kehitykselle. Postin omistajaohjauksesta vastaa omistajaohjausministeri, ja varmasti nämä terveiset vien sitten myöskin hänelle eteenpäin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-03-15T14:56:59,2016-03-15T14:58:53,Tarkistettu,1.1 2016_24_50,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,Jatketaan puhujalistaa hetken aikaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_24_51,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun nyt käsittelemme tänään tätä postilain ensimmäisen vaiheen muuttamista ja annamme samalla eväitä valiokuntatyöskentelyyn, niin mielestäni on hyvä tuoda tietoisuuteen myös sitä epäkohtaa, mikä tulee kansalaisilta ja yrityksiltä jatkuvana palautteena. Eli postinkulku puhututtaa päivittäin — tai lähinnä siinä se, että posti ei kulje. Kyllä eduskunnan kuuluu saada tietää, miksi posti kulkee niin usein myöhässä eikä Posti korjaa tätä tilannetta. Kuten tuossa tuli jo monta kertaa esille, valtionyhtiön tulee palvella kansaa ja yrityksiä, ja sen lainmukainen perustehtävä on jakaa postia, mutta Posti ei ole välittänyt postinkulusta kahteen vuoteen. Luen teille sitaatin Hevosurheilu-lehden päätoimittajan kirjoituksesta: ""Tuntuu pahalta aina, kun Posti jakaa lehden myöhässä. Se tuntuu pahalta tilaajista, jotka lehteä odottavat, se tuntuu pahalta ilmoittajista sekä meistä lehden tekijöistä. Tuskinpa tilanne Postin työntekijöistäkään on mukava saati sitten tavoittelemisen arvoinen. Raaka totuus on kuitenkin se, että postinjakelu Suomessa toimii tällä hetkellä katastrofaalisen huonosti."" Sanomalehti päivän myöhässä tai viikkolehti viikonlopun jälkeen on huonoa palvelua. Lehtitalot, painotalot, toimitukset ynnä muut ovat merkittäviä työllistäjiä, ja Posti toiminnallaan heikentää alaa, koska ihmiset lopettavat tilaukset, jos lehti ei tule sovitusti perille. Posti itse ruokkii sitä, että paperinen viestintä vähenee ja asiakkaat siirtyvät sähköisten palveluiden käyttäjiksi. Monessa muussa yhtiössä pidettäisiin asiakkaita tärkeimpinä ja toteutettaisiin heidän odotuksiaan. Arvoisa puhemies! Posti kertoo jaettavan postin vähentyneen, mutta silti jakeluongelmat ovat vain lisääntyneet. Lakisääteinen velvoite jakaa postia viitenä arkipäivänä ei toteudu. Tähän on syynä se, että Posti on vähentänyt työntekijöitä liikaa työn määrään nähden, ja tänäkin keväänä Posti aikoo vain jatkaa samalla linjalla. Ihmettelen edelleen omistajaohjauksesta vastaavan pääministeri Sipilän antamaa tukea Postin johdon kaikille toimenpiteille. Postin henkilöstöpolitiikasta meidän kaikkien tulee olla huolissamme. Postin mukaan jakeluongelmat johtuvat sairauspoissaoloista ja mukamas siitä, ettei ihmisiä voisi siirtää paikkaamaan sairauslomia ja työvuorolistat olisivat niin hankalia tehdä. Tämä on aivan puppua. Ei jakamattomia reittejä aiemmin ollut, aina Posti hoiti tilanteet tavalla tai toisella, ja se oli työntekijöille kunnia-asia. ""Reitit tulee aina jakaa loppuun"" oli vallalla kaikkialla: oli sairauslomia tai ei, oli ruuhkapäiviä tai ei, niin kaikki hoidettiin. Vielä viisi vuotta sitten oli aivan poikkeuksellista, jos joitakin satoja talouksia jäi viikon aikana jonakin päivänä jakamatta resurssien puutteen takia koko Suomessa. Pelkästään tänä vuonna jakamatta jääneiden määrä on vaihdellut 67 000:sta yli 200 000 postinsaajaan viikoittain. Sairauslomat tulevat 99 prosentin varmuudella yllättäen. Ei mikään työvuorolista ole niihin ratkaisu. On se kumma, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja teollisuuden tehtaat pärjäävät TESien ja työvuorosuunnittelun kanssa mutta Posti ei. Eihän työvuorosuunnittelu mitään rakettitiedettä ole, mutta jos väkeä on työn määrään nähden liian vähän, niin se on ongelma. Epäilykseni on, että itse aiheutettuja ongelmia lakisääteisessä tehtävässä käytetään perusteluina tehtävien muokkaamiseksi uudelleen. Posti on kertonut haluavansa pienentää viisipäiväistä jakeluvelvoitettaan, ja tähän eduskunta ei saa suostua. Muutoin meille käy niin, että keskustavetoisen hallituksen jäljiltä Suomessa eivät enää junat eikä posti kulje. Arvoisa puhemies! Postin henkilöstöpolitiikka ei ole reilua. Samanaikaisesti käydään yt-neuvotteluita väen vähentämiseksi ja etsitään vuokratyövoimayrityksen kautta lisätyöntekijöitä. Henkilöstöä ei arvosteta ja vanhemmista työntekijöistä halutaan eroon. Osa määräaikaisista työntekijöistä, jotka olivat sijaisina, joutui vuodenvaihteessa pois ja tilalle otettiin nollatuntisopimuksella olevia vuokratyöntekijöitä. Posti ja Työterveyslaitos tutkivat jakelutyön kuormitusta kahden vuoden ajan. Tutkimuksen oleellinen johtopäätös oli, että kuormitus on hallittavissa, jos työpäivät sisältävät sekä lajittelua että jakelua. Samalla todettiin pelkän autolla tehtävän jakelutyön olevan kaikkein kuormittavinta työntekijälle. Kuitenkin nyt käynnissä olevassa jakelunmuutoksessa pelkkää autojakelua tekevät työnvuorot ovat kantavana ajatuksena. Erilaiset tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ovat johtaneet tarpeettomiin työkyvyn menetyksiin. Postin työntekijät joustavat tekemällä paljon ylitöitä, suostumalla pyyteettömästi muutoksiin työvuorolistoissa, lomissa ja muissa asioissa. Kahden vuoden ajan on työtaakka vain kasvanut postinjakelutyössä ja ylitöiden määrä ponnahtanut nousuun. Henkilöstötyytyväisyys on laskenut, ja PAUn luottamusmiesten toimintaa on estetty. Postin lähetysmäärien pieneneminen on vakava yrityksen toimintaa haastava ongelma. Asia on kuitenkin ollut yrityksen johdon tiedossa ja puheissa useita vuosia. Postitoiminta on tuottanut voittoa tällä vuosituhannella useita satoja miljoonia euroja. Postilla olisi ollut yrityksenä erinomaiset mahdollisuudet investoida ja kehittää toimintaansa yhdessä henkilöstönsä kanssa. Laajat yrityskaupat ja investoinnit ulkomaille on kuitenkin nähty paremmaksi tavaksi kohdata tulevaisuuden haasteet. Henkilöstö kokee jääneensä sopeutumisen maksajaksi aivan tarpeettomasti. Postinjakajan maksimibruttopalkka 16 vuoden palveluksen jälkeen pääkaupunkiseudulla on 2 249 euroa ja sen ulkopuolella 2 184 euroa kuukaudessa. Miksi Postin toimitusjohtaja saa enemmän palkkaa kuin Suomen tasavallan presidentti, 50 000 euroa kuukaudessa, mutta ei siitä huolimatta saa edes postia jaettua sovitun mukaisesti? Epäilen tämän lakiesityksen taakse kätkeytyvän jotain sellaista, mitä tulemme tulevaisuudessa vielä katumaan. Laki ei saa johtaa siihen, että palvelutaso Ruuhka-Suomen ulkopuolelle heikkenee, työllisyys heikkenee, työntekijöiden siirtäminen huonompien palkkojen ja työehtojen piiriin laajenee. Päinvastoin, lailla pitää pystyä korjaamaan tätä menossa olevaa huonoa kehitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-03-15T14:58:58,2016-03-15T15:07:58,Tarkistettu,1.1 2016_24_52,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oli aika surullista kuulla edustaja Taavitsaisen puheenvuoroa, (Jari Myllykoski: Täytyy sanoa, että oli surullista mutta totta!) jossa kaikki valkoinen oli käännetty mustaksi, ja voi olla, että päinvastoinkin. Kyllä Postin kunnia-asia varmasti — ja meidän tulee se varmistaa — on ensinnäkin asiakkaiden luottamuksen ylläpitäminen, Postin toiminnan häiriötön kulku ja kokonaisuudessaan Postin, ilman muuta myös kannattavuuden, turvaaminen. Posti on joutunut vuosien saatossa hyvin monien muutosten äärelle ja tehnyt myös niitä sopeutustoimenpiteitä, mitä yhtiön on pitänyt tehdä turvatakseen postinkulun koko maassa. Se on myös eduskunnan tahto. Tässä suhteessa kyllä toivon, että se keskustelu, mikä käydään, nähdään nimenomaan suomalaiseen postitoimintaan liittyvänä asiana. Kun tulevaisuutta tarkastellaan, on hyväksyttävä se asia — me emme voi sille mitään — että Posti joutuu kilpailutilanteessa kaikkien muiden yritysten kanssa niin kovaan tilanteeseen sekä (Puhemies koputtaa) aika lailla myös vaikean Postin sisäisen rakenteen, aika jäykän rakenteenkin, vuoksi toimimaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-03-15T15:08:00,2016-03-15T15:09:12,Tarkistettu,1.1 2016_24_53,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Taimelalle vastauksena, kun sanoin, että onko tulevaisuuden postinjakelu vähintään kolmena päivänä viikossa, että se uhka on todella niin suuri, kun digitalisaation seurauksena postiala on suuressa turbulenssissa. Siellä on 60—70 miljoonaa pudonnut liikevaihto, ja se ei ole mikään puoluelinjaus, vaan se on toteamus siitä, että tämä on aika vaikea tilanne. Posti varmasti huolehtisi asioista, mutta jos se on tappiollista näin voimakkaasti, niin se on tietysti vaikeaa. Halusin spekuloida sillä, säilyykö yleispalveluvelvoite nykyisellään vai onko se se kolme päivää. Joka tapauksessa meillä on — uskon, että se on niin kuin ministeri jo sanoi — mahdollisuus myös se, että esimerkiksi lehtiä jakelevat yhtiöt voisivat täydentää tätä palvelua, että ainakin se tulee useammin kuin sen kolme päivää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-03-15T15:09:12,2016-03-15T15:10:04,Tarkistettu,1.1 2016_24_54,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Taavitsaisen sinänsä ansiokkaaseen ja myöskin hyvin kantaaottavaan puheenvuoroon haluan todeta, että se ei sinällään liittynyt tähän asiaan kylläkään, ja toivon, että noita asioita ja niitä keskusteluja, mitä edustaja Taavitsainen otti esiin, käydään siellä Postin sisällä ja siellä hallintoelimissä. Tässä asiassa, mikä nyt on esillä, puhutaan nimenomaan toimiluvista, ja Postin markkinat on avattu jo kilpailulle postilailla vuonna 2011, ja valtioneuvosto on myöntänyt ne tähän asti, ja nyt se tulee vain ilmoitusmenettelyyn — toivon, että tästä asiasta käydään nytten keskustelua ja postilain kakkosvaiheeseen päästään syksyllä, jolloin voidaan sitten keskustella Postin tulevaisuudesta. Itse toivon, että Posti — jonka tilanne on todellakin vaikea, sitä ei voi kieltää, se on vaikea, koska kirjepostin määrä on romahtanut — voi jatkaa myöskin tulevaisuudessa hyvävoimaisena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-03-15T15:10:05,2016-03-15T15:11:12,Tarkistettu,1.1 2016_24_55,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tietysti, kun Posti hakee tulosta muualta, on selvää, että enemmän tai vähemmän varsinkin syrjäseutujen ihmisten asian Posti näkee vain välttämättömänä pahana, ja kaikenlainen piittaamattomuus on selvää. Sinänsä kansalaisten odotukset eivät ole suuria. Kansalaiset odottavat luotettavuutta ja helppoutta. Tähän huutoon pitäisi Postin kyetä vastaamaan ja ajattelutavan olla toisenlainen. Minulla on itselläni tammikuussa käynyt sellainen tilanne, että minulle ei ollut sähkölasku tullut perille asti ja se meni perintään, ja sitten maksoinkin sen, pir., kahteen kertaan, mutta eipä ole perintätoimistosta otettu yhteyttä, että palautettaisiin se toinen summa. Joskus kun olen vakuutusmaksun kahdesti maksanut, niin seuraavana päivänä on otettu yhteys ja palautettu summa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-03-15T15:11:12,2016-03-15T15:12:18,Tarkistettu,1.1 2016_24_56,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Taavitsainen, ja sitten takaisin puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_24_57,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuohon edustaja Torniaisen puheenvuoroon haluaisin kyllä sanoa sen, että kyllä tämä postin kulkeminen on eduskunnan asia ja kuuluu tähän saliin. Huomauttaisin, että Postin toiminta julkisen palvelun tuottajana perustuu meidän perustuslakiin, joka turvaa jokaiselle oikeuden luottamukselliseen viestintään ilman, että ulkopuoliset saavat siitä tietää, ja perustuslain mukaan myöskin kirjesalaisuus on loukkaamaton. Nyt kun näin valtava määrä postia viikoittain katoaa ja jää jakamatta, tulee myöhässä sekä myös kun tulee uusia toimijoita markkinoille, kuinka voidaan tämä perustuslaillinen ihmisten oikeus taata?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-03-15T15:12:18,2016-03-15T15:13:13,Tarkistettu,1.1 2016_24_58,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri! Tässä edustaja Taavitsainen käytti mielestäni erinomaisen puheenvuoron ja kiteytti tämän asian siihen epäoikeudenmukaiseen näkemykseen, mikä kansalaisille on kyllä Postin toiminnasta tässä parin viimeisen vuoden aikana muotoutunut. Posti ei kulje, työntekijöitä kohdellaan tosi huonosti, rikkureita otetaan töihin, kun on yt:t menossa, ja sitten tämä palkkaus. Elikkä kyllä se postityöntekijä on palkkansa ansainnut, tekee sen eteen lujasti töitä, myös ylitöitä, niin kuin tiedetään, mutta sitten johtajat istuvat kabineteissa, polttavat sikareita ja nauttivat sitten monenlaiset muutkin luontaisedut. Onko tämä oikein, kysyn vain. Kuten nyt tiedämme, hallitus aikoo muuttaa postilakia kahdessa vaiheessa, joista nyt käsittelyssä oleva esitys on ensimmäinen. Nyt esitetään, että valtioneuvoston myöntämistä postiluvista luovutaan ja siirrytään ilmoituksenvaraiseen postitoimintaan. Sitten seuraavassa vaiheessa on tarkoitus arvioida muun muassa yleispalvelun laajuutta. Tällä kaikella hallitus haluaa ennen kaikkea edistää postitoiminnan kilpailua. Lisäksi postilain muuttaminen on osa hallituksen norminpurkuhanketta. Mutta tuntuu siltä, että tämä normien purkaminen on välillä hallitukselle itseistarkoitus. Normit ovat toisinaan kuitenkin välttämättömiä, jos niillä siis halutaan suojella ihmisten yhdenvertaisuutta. Suurin huoleni postilain uudistamisessa onkin, että kaikkein tärkein asia, eli ihmisten yhdenvertaisuus, kärsii. Hyvien postipalveluiden takaamisen koko maassa on oltava uudistuksen kärki, ei normien purkaminen tai kilpailun edistäminen. Ministeri on pitänyt mahdollisena, että Postin jakeluvelvoite pienenee viisipäiväisestä jakelusta. Jakeluvelvoitteen supistamisen perään on haikaillut myös Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen. Ministerin ja toimitusjohtajan haaveet ovat herättäneet Postin työntekijöissä suurta huolta ja ihmetystä siitä, ovatko Postin johto ja ministeri ihan ajan tasalla Postin tilanteesta. Ylimitoitettujen yt-neuvotteluiden takia Posti ei pysty nytkään jakamaan lähetyksiä lain velvoittamalla tavalla, niin kuin täällä salissa on useampaan otteeseen todettu. Miten tähän vastataan, kun postilakia uudistetaan ja kilpailua avataan yhä enemmän? Tässä vaiheessa on hyvä edelleen muistuttaa, että Posti- ja logistiikka-alan unioni teki ennen eduskuntavaaleja kyselyn, johon kaikki eduskuntapuolueet RKP:tä lukuun ottamatta vastasivat. Tässä kyselyssä puolueet olivat yhtä mieltä siitä, että posti tulee jakaa joka arkipäivä, ja tietääkseni arkipäiviä on viisi eikä kolme. Arvoisa puhemies! Postilakia uudistettaessa olisi tärkeä kuunnella myös Postin työntekijöitä. He ovat parhaita asiantuntijoita palveluiden kehittämisessä sekä postipalveluiden nykyisten ongelmien korjaamisessa, eivät kalliit konsultit. Nyt on lähdetty liikaa sille linjalle, että Postin ongelmiin revitään ratkaisut työntekijöiden selkänahasta ylisuurilla yt-neuvotteluilla. Postin henkilöstömäärä on vähentynyt vuosituhannen vaihteesta Suomessa yli 8 000:lla, mikä on valtava määrä. Nyt tarvitsisimme pikaisesti selvityksen siitä, miten henkilöstömäärän raju vähentäminen on vaikuttanut Postin toiminnan kannattavuuteen ja postipalveluiden laatuun. Postin tilannetta voi monella tavalla verrata VR:n tilanteeseen. Kuka ottaa vastuun koko valtakunnan liikenteestä, jos kaupalliset toimijat keskittyvät vain kaikkein kannattavimmille raideosuuksille? Miten kermankuorinta estetään, jos kokonaisvastuuta ei ole kohta kenelläkään, ei raiteilla eikä postitoiminnassa, vaan koko toiminta alistetaan kilpailuille? Postilain uudistamisen suurin kysymys onkin ihmisten yhdenvertaisuuden takaaminen. Vain takaamalla palveluiden, myös postipalveluiden, saatavuuden koko maassa, myös haja-asutusalueilla, pidämme koko Suomen asuttuna sekä parannamme työllisyyttä muuallakin kuin Ruuhka-Suomessa. Koko Suomessa saatavilla olevat postipalvelut ovat tärkeitä myös yrittäjille ja lehtiyhtiöille, kuten täällä on todettu. Suomen kilpailukyky kärsii, jos Suomi jakaantuu entistä selkeämmin menestyviin hyvien palveluiden ja työllisyyden alueisiin sekä suuren työttömyyden ja riittämättömien palveluiden alueisiin. Mielestäni tässä salissa käytti edustaja Mika Kari erittäin rakentavan puheenvuoron, jossa hän toi esille sen huolen, että Postia ei ole kehitetty, sen toimintaa ei ole kehitetty sillä tavoin kuin meillä olisi mahdollista tehdä. Ja kyllä tässä terveisiä lähtee sinne omistajaohjaukselle elikkä pääministeri Sipilälle ja Postin johdolle. Postissa on osaamista, ja se osaaminen meidän kannattaa yhteiskunnan eduksi hyödyntää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-03-15T15:13:17,2016-03-15T15:18:37,Tarkistettu,1.1 2016_24_59,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisat rouvat puhemies ja ministeri! Hallituksen esityksessä ehdotetaan postilakia muutettavaksi siten, että valtioneuvoston myöntämistä postitoimiluvista luovutaan ja siirrytään ilmoituksenvaraiseen postitoimintaan. Tämä uudistus on osa hallitusohjelman mukaista henkilö-, posti- ja tavarankuljetuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta. Esityksen tarkoituksena on osaltaan toteuttaa hallitusohjelman mukaisia norminpurkutavoitteita ja alentaa markkinoille tulon esteitä. Näiltä osin esitys on hyvä ja kannatettava. Postitoiminnan toimialan ja harjoitetun liiketoiminnan luonne on ollut jo 2000-luvun alkupuolelta asti voimakkaassa murroksessa tiedonvälityksen digitalisoituessa ja ihmisten ajankäyttötottumusten muuttuessa. Sanoisinpa, että postitoiminnan alasajo on kuitenkin lähtenyt liikkeelle jo 80—90-lukujen vaihteessa. Silloin posti oli vielä lähes joka kylällä. Yleensä postin, kaupan ja kyläkoulun lähteminen kylältä on merkinnyt kylän hiipumista. Perinteisen postitoiminnan merkitys on vähentynyt myös sähköisen kaupankäynnin lisääntymisen seurauksena samalla, kun logistiikan ja pakettijakelun rooli on kasvanut. Esimerkiksi Joensuun Postissa kävi kuitenkin loppuun saakka normaalina päivänä 500—600 asiakasta ja joulun ruuhka-aikoina yli 1 300 asiakasta päivässä. Pohjois-Karjalan viimeinen posti, Joensuun Posti, sulki ovensa 21. helmikuuta 2016. Posti lakkauttaa 77 omaa myymäläänsä vuoden 2017 loppuun mennessä. Suomeen jää siten odottamaan kehittämistä — eli lakkautustaan — enää 21 Postin omaa myymälää. Itä-Suomessa postit sulkeutuvat myös Varkaudessa ja Savonlinnassa. Pohjois-Karjalaa lähin Postin oma myymälä sijaitsee jatkossa Kuopiossa. Posti on asiakkailleen vakuuttanut, että palvelut pysyvät samoina ja aukioloajat laajenevat. Jos palveluajat ovat samat kuin kauppojen aukioloajat, niin tähän tavoitteeseen varmaan osittain päästäänkin. Onneksi on olemassa myös vähän lisää valoa pelkkien lakkautusten lisäksi. Tällä hallituksen esityksellä pyritään luomaan jo tällä hetkellä toimiville ja potentiaalisille postiyrityksille edellytyksiä kehittää toimintaansa ja palvelujaan vastaamaan muuttuvaa liiketoimintaympäristöä. Siten mahdollistetaan turvallisten, kattavien ja laadukkaiden postipalveluiden säilyminen koko Suomessa myös tulevaisuudessa. Tämä on sellainen esityksen kohta, johon tulee mielestäni erityisesti panostaa, ja toivon, että se myös toteutuu. Tällä hetkellä Suomen postimarkkinoilla toimii käytännössä vain yksi postiyritys: Posti Oy. Postimarkkinoita ei ole vielä Suomessa kunnolla avattu. Tämän esityksen tavoitteena on madaltaa potentiaalisten postiyritysten alalle tulon esteitä sekä luoda edellytyksiä uudenlaiselle postiliiketoiminnalle. Esityksen tavoitteena on lisäksi yksinkertaistaa hallinnollisia prosesseja sekä vähentää postiyritysten ja viranomaisten hallinnollista taakkaa. Tämä kuulostaa mielestäni toteutuessaan erittäin hyvältä. Esityksessä ehdotetaan myös, että nykyisen postilain mukaisesta postitoimilupajärjestelmästä luovutaan ja se korvataan ilmoitusvelvollisuudella Viestintävirastolle. Tällainen esityksen mukainen toimilupajärjestelmän muuttaminen ilmoitusmenettelyksi poistaisi yritykselle merkittävän alalle tulon esteen. Pidän erittäin tärkeänä postipalvelujen turvaamista jatkossakin koko maassa ja sitä, ettei postipalvelujen tasoa enää heikennetä. Oma lukunsa onkin sitten sanomalehtien jakelun myöhentäminen maaseudulla. Jatkossa asiakkaat ilmeisesti hankkivat sanomalehtensäkin digitaalisessa muodossa, koska jos lehti jaetaan laatikkoon iltapäivällä, eivät lehdessä olevat uutiset ole enää mitään uutisia. Posti ilmoitti tammikuussa aloittavansa yt-neuvottelut, joiden seurauksena työpaikkoja vähennettäisiin enimmillään jopa 860. Samassa yhteydessä Postin jakelupalvelut ja toiminta tulevat muuttumaan, kuten jo aikaisemmin kerroin. Mielestäni palveluiden lisääminen kuulostaa vaikealta yhtälöltä samalla, kun väki vähenee. Toivottavasti Posti ei toista vuoden 2014 virheitä, jolloin irtisanomisten jälkeen postinjakelu takkusi ja noin 200 työntekijää jouduttiin palkkaamaan takaisin. Joensuun Postin tehtävät ottaa hoitaakseen Pohjois-Karjalan Osuuskaupan S-market, jonne siirtyy edellisen seitsemän työntekijän sijasta peräti yksi työntekijä. Toivon hänelle jaksamista. Harva pystyy tekemään seitsemän henkilön työt samassa työvuorossa. Toivottavasti myös työmiehen palkka on tehtävien tasalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-03-15T15:18:39,2016-03-15T15:24:05,Tarkistettu,1.1 2016_24_60,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri! Posti on vuosisatainen laitos, instituutio, lähipalvelu, työnantaja, ja se on meille kaikille hyvin tuttu ja tärkeä. Vaikka nyt onkin käsittelyssä tämä toimilupamenettely, haluan myös tässä vaiheessa tuoda jo esiin sitä keskustelua ja niitä ajatuksia ja pohdintoja, mitä tähän Postin murrokseen liittyy etenkin maaseudulla ja pitkien etäisyyksien alueilla. Mielestäni Posti on edelleen lähipalvelu siitäkin huolimatta, että digitalisaatio on muuttanut sen luonnetta ja on vähentänyt välimatkan merkitystä postipalveluissa. Nykyäänhän moni asia, joka kulki aikanaan Postin kautta, kulkee tietoverkkolinjoja pitkin. Postilain kokonaisuudistuksen taustalla ovat tietenkin juuri tämä sähköistyminen ja ymmärrettävästi se, että kannettavan kirjepostinkin määrä on vähentynyt ja sitä kautta tehnyt kirjepostin liiketoiminnalle postin alalla hallaa. Kirjelähetykset ovat tosiaan sen 5 prosenttia Postin kokonaisliikevaihdosta, mutta se syöksykierre, millä kirjeiden määrä vähenee vuosittain, on tietenkin aivan hurja, jos viime vuonnakin kirjepostien lähetys väheni 9 prosenttia ainoastaan yhden vuoden aikana — ja oletettavaa on, että tämä kierre vain kiihtyy, elikkä jotakinhan tässä täytyy tehdä. Suurimpana huolenaiheena tässä postilain uudistuksessa on kuitenkin palveluiden saatavuus. Tällä hetkellä yleispalveluvelvoite takaa, että kaikkien kuluttajien ja yrityksien saatavilla on kirje- ja postipakettilähetysten lähettäminen ja vastaanottaminen. Tämän täytyy olla hinnaltaan kohtuullista ja myöskin saatavilla kohtuullisesti ja tasapuolisin ehdoin — ja kirjepalvelujen osaltahan sen täytyy tapahtua viitenä arkipäivänä viikossa, niin kuin täällä on jo puhuttu. Samaten Postilla täytyisi olla toimipisteitä jo nykyisenkin lain puitteissa jokaisessa kunnassa vähintään yksi ja siten, että asiointimatka on kohtuullinen eli vastaa niitä tavanomaisia käsityksiä asiointimatkan pituudesta. Ne ovat hyviä periaatteita, ja toivon kyllä, että nämä kuljetetaan mukana myös tässä postilain uudistuksessa, vaikka digitalisaatio tuo siihen omat uudet näkökulmansa. Mutta senhän pitäisi olla ennen kaikkea mahdollistavaa toimintaa eikä rajoittavaa toimintaa. Siksi olikin huojentavaa kuulla, että ainakaan tällä lainmuutoksella ei olla heikentämässä yleispalvelun asemaa, ja toivottavasti ei sillä kakkosvaiheenkaan lainmuutoksella. Emmehän me halua, että maaseudun palvelut loittonisivat vielä kauemmas. Kuitenkin tilanne on jo nyt se, että monessa kunnassa tai maakunnassakaan ei enää toimi Postin omaa toimipistettä, vaan postipalvelut on sijoitettu asiamiesposteihin ruokakauppojen yhteyteen. Se on kuluttajalle kyllä hyvin joustavaa, mutta jonkin verran tulee kyllä palautetta siitä, että asiamiespostien ylläpitäjät eivät pidä sitä työstä saatavaa korvausta riittävän suurena tehtävän vaativuuteen nähden, ja sikäli yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä on vielä paljon tekemistä. Sitten tietenkin on se suuri kysymys, että kun kilpailua avataan enemmän ja enemmän, niin meidän täytyy aina kuitenkin huolehtia myös se, miten alueilla, joilla kilpailu ei toimi markkinatalouden ehdoin, turvataan ne samanlaiset palvelut. Se on se meidän perälautamme. Taannoin nimittäin sevettijärveläiset pitivät kovaa ääntä oman asiamiespostinsa menettämisen puolesta: Kun baariyrittäjä lopetti yrityksen ja asiamiespostikin katosi, niin ei ollut kiinnostuneita yrittäjiä pelkästään asiamiespostiksi, vaan siihen tarvitaan joku muu yritys kylkeen, ja toisaalta Posti ei kyllä ollut joustava sen vertaa, että olisi sitten halunnut antaa Sevettijärven kylälle jonkinlaisen sähköisen pakettikaapin, tämähän liittyi siis pakettien saatavuuteen. Jos tässä palvelumurroksessa ei pystytä siirtymään digitaalisiin palveluihin, niin silloinhan ihmiset jäävät itse asiassa ilman palveluita. Niinpä siinä murroksessa onkin tärkeää huomioida digitaalisten palveluiden saatavuus ja saavutettavuus, koska nyt ne eivät kyllä kaikkialla toimi ja etenkin pitkien etäisyyksien alueilla ne toimivat aika kehnosti, ja kun siellä niitä kaikista eniten tarvittaisiin, niin on tärkeää kyllä, että valtiovalta myös tässä sitten tukee sen digitalisaation saavutettavuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-03-15T15:24:07,2016-03-15T15:29:23,Tarkistettu,1.1 2016_24_61,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käytän tästä paikaltani tämän puheenvuoroni. Aikoinaan laulettiin, että kirje sulle rakkauteni tuo, mutta ei se enää tuo. Ne tviitataan nykyään, ei tämä Beatles-laulu enää pidä paikkaansa. Tosiaan siis, kirjepostin ja sanoma- ja aikakauslehtien jakelumäärä on laskenut viimeiset vuodet noin 10 prosentin vuosivauhtia. Se on todella paljon. Ei tämä mikään puolueohjelma ole, tämä on vain se tosiasioiden tunnustaminen, että tässä tilanteessa ollaan, ja se on merkinnyt Posti Oy:lle 60—70 miljoonan euron vuotuista liikevaihdon supistumista. Postilain tiukka sääntely ei anna sille mahdollisuutta sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen, ja nyt on tämä näivettymiskierre menossa, ja siinä mielessä tämä sääntelyn vapauttaminen olisi tärkeätä. Tosiaan, meillähän on tänään käsittelyssä nimenomaan tämä hallinnollisesta järjestelmästä ilmoitusjärjestelmään siirtyminen, kun uudet yritykset aloittavat toimintansa postia jaellen. Ja todellakin, postidirektiivihän vapautti postitoiminnan kilpailun EU-alueella jo vuonna 2008, niin että ei tämä mikään uusi asia ole. Käytännöissä tosiaan toimilupaehdoista siirrytään lain tasolle ja osasta luovutaan kokonaan. Postilaista ja muista rinnakkaislaeista poistetaan esteitä harjoittaa jakelutoimintaa. Esimerkiksi yhdistelmäkuljetusten mahdollistaminen on itse asiassa vanha keksintö, mutta on hyvä asia, että voitaisiin maaseudulla esimerkiksi kuljettaa postia myös muun kuljettamisen yhteydessä. Päivitetään Postin yleispalveluvelvoite kestävälle pohjalle. En ota enempää kantaa, montako päivää se on, mutta tuon esille sen huolen, kun kilpailua avataan, minkä edustaja Kulmuni hyvin toi esille — saman, mikä koskee aika paljon muutakin, muun muassa ihan sote-alueenkin kilpailutusta — että välttämättä niitä kilpailijoita ei ole niin paljon sitten siellä syrjäseudulla, ja siellä meidän täytyy silloin erityisesti pystyä turvaamaan nämä palvelut. Mutta kaiken kaikkiaan: syksyllä on se iso remontti, ja nyt tehdään (Puhemies koputtaa) tämä hallintoremontti ja toivotaan, että pystymme palvelemaan suomalaisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-03-15T15:29:24,2016-03-15T15:31:39,Tarkistettu,1.1 2016_24_62,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän nämä Postin ympärillä olleet asiat ovat yhtä murrosta olleet jo kauan, eivät vain meidän elinaikanamme. Aikoinaan oli postitalonpoikajärjestelmä Ruotsissa ja Suomessa 200 vuoden ajan, ja sanotaan, että kylälaitos syntyi aika pitkälti sen ympärille. Meillä monilla on muistissa, ja täällä yhdessä puheenvuorossa viitattiinkin, 80—90-lukujen taite, kun oli raju maaseutukylien postiverkoston harvennus. Sehän johtui pitkälti siitä, että postipankit eivät halunneet tässä muodossa jatkaa työtä. Se oli kuitenkin välttämättömyys, vaikka se oli kipeä asia silloin, koska monissa postikonttoreissa saattoi olla kaksi asiakasta päivässä, jos sitäkään. Tässä murroksessa yhtäältä teknologian kehitys selittää pitkälti tätä, osittain EU. EU:n taakse me emme voi kuitenkaan kaikessa mennä. Me olemme erilainen maa. Suomi ei ole tiheään asuttu, niin kuin Länsi-Eurooppa, me olemme harvaan asuttu maa, ja kyllä meidän täytyy ymmärtää ja löytää oma tapamme järjestää nämä asiat. Pidetään kiinni siitä, että luotettavuus ja helppous ovat arvoja, joista pidetään kiinni, ja kansalaisten yhdenvertainen kohtelu asuinpaikasta ja muista tekijöistä riippumatta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-03-15T15:31:39,2016-03-15T15:33:41,Tarkistettu,1.1 2016_24_63,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä viime vuosina on luotu varjo suomalaisten perusoikeuden toteutumiselle Postin osalta. Toimipaikkojen lakkauttaminen, työntekijöiden halpuuttaminen, jatkuvat jakelun ongelmat ja viimeisimpänä tämä viisipäiväisen jakeluvelvoitteen kyseenalaistaminen ovat omalta osaltaan luoneet hyvin tumman varjon Postin toiminnan ylle. Edustaja Taavitsainen hyvin kuvasi omassa puheenvuorossaan niitä tuntemuksia, joita esimerkiksi Postin työntekijöillä on viimeisen vuoden aikana ollut ja joista itsekin olen saanut hyvin paljon viestiä. Siellä siis työntekijöillä on kova halu palvella kansalaisia, toteuttaa se velvoite, joka itse asiassa pitkän perinteen myötä on myös heille ylpeydenaihe, mutta arki, arjen realiteetit ovat tehneet lähestulkoon mahdottomaksi näin toimia. Siitä johtuvat esimerkiksi nämä jatkuvat jakeluongelmat, jotka sitten osaltaan ovat murentamassa kansalaistenkin luottamusta Postiin. Jos nyt ajatellaan tämän toisen vaiheen, viisipäiväisen jakelun, osalta mahdollisia muutoksia, joita täälläkin tänään on kovasti yritetty kysyä, niin kyllähän se herättää myöskin paljon lisäkysymyksiä juuri jokaisen kansalaisen oikeudesta luottamukselliseen viestintään. Mitä se jatkossa tulisi tarkoittamaan esimerkiksi Postin työntekijöitten osalta? Tultaisiinko mahdollisesti viisipäiväisen jakelun purkaminen toteuttamaan esimerkiksi osa-aikaisella työllä, joka tarkoittaisi sitä, että työntekijöillä ei osa-aikaisina olisi enää mahdollisuutta sellaiseen palkkaan, jolla he voisivat elää? Kyllä tämä osaltaan myöskin romuttaa sitä Postin luottamuksellista, hyvää palvelua, johon me olemme nykyisellään tottuneet. Toivottavasti siis nyt ei ole suunnitteilla heikennyksiä kuluttajille ja Postin työntekijöille. Ja kyllä tosissaan on otettava myöskin tämän viisipäiväisen jakelun loppumisen osalta kriisi lehtitaloille, erityisesti harvaan asutuilla alueilla. On puhuttu hyvin paljon median murroksesta viime vuosien aikana, ja sähköinen maailma aivan varmasti tulee, mutta kyllä viisipäiväinen jakelu on tärkeä osa lehtitaloillekin ja tämä vaikeuttaisi entisestään heidänkin toimintaansa. Sitten jos mennään tähän hallituksen esitykseen, joka nyt on käsittelyssä, niin tähän asti on ajateltu, että postitoimilupien myöntäminen on yhteiskunnalliselta painoarvoltaan erittäin merkittävä päätös, ja siksi, juuri siksi, postitoimiluvat on myöntänyt valtioneuvosto. Aikaisemmin valiokunta on korostanut tätä asiaa. Edustaja Jalonen on salissa, ja valiokunnan puheenjohtajana hän voisi pitää nyt huolen tästä edellisten valiokuntien tärkeästä, tärkeästä linjauksesta. Muun muassa vuonna 2010 valiokunta totesi mietinnössään, että toimilupaehdot ovat keskeinen mekanismi, jolla on mahdollista vaikuttaa markkinoiden toimintaan ja postilain tavoitteena olevan yleispalvelun tarjonnan turvaamiseen. Toivon nyt tässä lähetekeskustelussa, kun tämä asia lähtee valiokunnan käsittelyyn, että valiokunnan puheenjohtaja pitää huolen siitä, että jatkossakin tämä periaate ja tavoite toteutuisi. Lopuksi on aivan pakko kyllä sanoa, koska täällä on käyty niin paljon keskustelua tästä viisipäiväisyydestä ja sen jatkosta, tästä Postin ammattiliiton Reitti-lehden tekemästä kyselystä juuri ennen vaaleja. Kokoomus oikeastaan ainoana puolueena totesi niin, että toistaiseksi ei ole erityistä tarvetta vähentää jakelutiheyttä, mutta luenpa täältä nyt esimerkiksi keskustan vastauksen: ""Keskusta ymmärtää haasteet ja ongelmat, jotka liittyvät perinteisen postin määrän nopeaan vähenemiseen. Viisipäiväiselle jakelulle on kuitenkin yhä tarvetta, jo siitäkin syystä, että suureen osaan Suomea sanomalehdet jaetaan postijakelun yhteydessä. Viisipäiväisen jakelun turvaamiseksi voitaisiin kehittää uusia malleja, joissa postinjakelun yhteydessä hoidettaisiin muutakin jakelua ja kuljetuksia."" Myöskin perussuomalaiset ovat todenneet, että kyllä, postilain yleispalvelu velvoittaa jakamaan yleispalvelukirjeet viitenä päivänä viikossa ja postilain yleispalveluvelvoitteesta tulee jatkossakin pitää kiinni. Näin ollen näiden vastauksien osalta luotan kyllä nyt siihen, että hallituspuolueet pitävät tämän linjansa ryhdikkäästi myös lain toisen vaiheen käsittelyssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-03-15T15:33:43,2016-03-15T15:38:50,Tarkistettu,1.1 2016_24_64,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Postin toiminta on nyt murroksessa. Postilakia muutetaan tänä vuonna kahdessa osassa. Tänään on eduskunnassa lähetekeskustelussa postilain ensimmäinen osa. Tämän ensimmäisen muutoksen nyt todellakin pitäisi olla tekninen. Syksyllä käsittelyssä oleva toinen vaihe sen sijaan tulee olemaan iso ja vaikea prosessi, kun aloitetaan keskustelu muun muassa siitä, voidaanko postinjakeluvelvoite vähentää kolmeen päivään viikossa. Siitä tullaan varmasti käymään hyvin paljon keskustelua. Minulla itselläni tietysti on mielipide siitä, että jatkossakin viitenä päivänä palvelu tarvitaan. Postinjakelu tökkii tällä hetkellä monella Lapin paikkakunnalla. Meillä Savukoskellakin on viimeiset pari viikkoa jännitetty monessa talossa, kumpi tulee ensiksi, posti vai Kymmenen Uutiset. Postissa on aloitettu yt-neuvottelut, ja kaikki työt yritetään nyt tehdä omilla voimilla. Minulle luvattiin Postista eilen, että kunhan uusi järjestely saadaan toimimaan, niin Savukoskellakin olisi posti lähiviikkoina joka talossa viimeistään kello 18 — tosin siitä kyllä monilla oli aika paljon epäilystä. Nyt sitten olen saanut kyllä ympäri Lappia ihan samanlaisia viestejä, että hyvin myöhään tulee posti moneenkin taloon, eivätkä porukat pidä sitä ollenkaan järkevänä ajankohtana, kun on totuttu siihen, että posti tulee hyvissä ajoin meillekin. Postin toiminta avattiin kilpailulle jo vuonna 2011, ja postinjakelufirmaksi on päässyt jättämällä lupahakemuksen. Hakemus on pitänyt hyväksyä, jos täyttää lupaehdot. Postilain ensimmäisen vaiheen käsittelyssä tämä muuttuu ilmoitusmenettelyksi, ja postinjakelufirmaksi pääsee ilmoittautumalla ja samalla sitoutumalla täyttämään nämä ehdot. Alamme käsittelemään nyt tätä postilain esitystä liikenne- ja viestintävaliokunnassa heti, ja uskon, että se tulee menemään aika helposti läpi. Sen sijaan heti tämän jälkeen alkava toisen vaiheen käsittely on herättänyt nyt paljon keskustelua eikä tule varmastikaan olemaan kenellekään helppo. Olen Postin hallintoneuvoston jäsen ja liikenne- ja viestintävaliokunnassa myöskin jäsenenä, ja molemmissa ollaan huolestuneita tulevasta tilanteesta — muutosta kun on kuulemma pakko tehdä, kun postin määrä vähenee koko ajan. Verotoimisto ja Kelakin ovat siirtymässä nytten paperittomaan toimintaan. Lehdistä on jo huomattava osa siirtynyt digiaikaan. Minua huolettaa todella paljon, miten Lapin syrjäseudun postinjakelu hoidetaan jatkossa. Tilanne on vakava — yritetään löytää siihen ratkaisuja, sillä onhan postin saanti perusoikeutemme. Se on perusoikeus, ja siitä ei pidä antaa periksi. Postin pitää kehittää logistiikkaa ja palvelurakennetta. Mitä muita palveluja sitten Posti voisi kuljettaa? Tätä tullaan pohtimaan eduskunnassa todella paljon. Jakelufirmoja on jo tullut uusia — mikä on jatkossa Postin kilpailuasema? Mitä tarkoittaa jatkossa postinjakeluvelvoite? Haittaako se, jos se lasku tulee vasta huomenna, mutta mikä on meidän perustuslaillinen oikeus siitä, että me saamme lehden kuitenkin, vaikka se ei kuulu jakeluvelvoitteeseen? Lähinnä on kuitenkin ymmärrettävä, että joku posti on, joka jakaa joka päivä jotakin, ja siinä matkassa pystytään saamaan myöskin lehti kotiin. Meillä Lapissa on aikaisemmin posti toimitettu perille niin, että ensin on Postin henkilöstö sen lajitellut, osa postista on toimitettu postihenkilökunnan avulla kyliin ja sitten kuitenkin muun muassa taksit ja monet yritystoimijat ovat jakaneet ne eri puolille, mikä on mahdollistanut sen, että posti on ollut joka paikassa todella hyvissä ajoin perillä. Nyt nämä alihankkijat, taksit ja nämä kaikki yritystoimijat, on nakattu tästä hommasta kokonaan ulos. Sen takia haluankin esittää tässä kysymyksen, että olisiko mahdollista, ettei puhuttaisikaan jatkossa enää siitä, että Postilla tarvitsee olla yksinoikeus harjoittaa yksin sitä asiaa, vaan voisiko jopa velvoittaa yhteistyöhön paikallisten yritystoimijoitten kanssa. Että velvoitettaisiin esimerkiksi käyttämään paikallisia yrityksiä. Jos siellä on takseja tai vastaavia, niin niitä palveluja pitäisi käyttää. Posti tulee nähdä jatkossa maaseudun monipalvelijana. Voisiko olla kyseessä monipalveluauto, joka kulkee tiettyyn aikaan? Voisiko se kuljettaa ruokaa? Voisiko se kuljettaa asiakkaita kuten linjataksi? Voisiko se hoitaa maaseudun muitakin palveluita, ruokaa kaupasta? Voisiko se hoitaa pankkipalveluita, olla jonkun sortin ottomaattina, antaa siis rahaa pankkikortilla, antaa lääkkeitä joillekin ihmisille? Voisiko se olla lottokoneena, kirjastona ja kaikissa tämmöisissä asioissa? On hienoa puhua kaikista tämmöisistä monimuotopalveluista ja muista asioista, mutta meidän täytyy muistaa, että perusasia on kuitenkin posti ja sen postipalvelun hoituminen, ja aina kun siinä on muita toimintoja ympärillä, niin perusasia kärsii siitä, aikataulut kärsivät ja toiminnot kärsivät. Elikkä ei lasketa liikaa näitten muitten varaan. Näitä muita toimintoja tulee olemaan ainoastaan erityistapaukset ja muut yksittäiset tapaukset. Perusasiana pitää olla aina postinjakelu, koska Postin tehtävä on postin ja tiedonkulun jakelu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-15T15:38:52,2016-03-15T15:45:22,Tarkistettu,1.1 2016_24_65,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Postia on totuttu pitämään yhteiskunnan perusinfrastruktuurina. Postilähetyksinä kulkevat niin lehdet, laskut kuin toimeentulotukihakemuksetkin — tai siis kulkivat, yhä suurempi osa perinteisistä postilähetyksistä ja -palveluista on siirtymässä verkkoon. Etenkin Postin leipähampaiden, laskujen ja lehtien, fyysinen jakelu vähenee hyvin nopeasti. Vain pakettien määrä on verkkokaupan myötä kasvanut. Pakettien jakelua ei ole kuitenkaan säädelty yhtä tiukasti kuin kirjeiden jakelua. Siksi pakettien jakelu onkin jo nyt erittäin kilpailtu markkina, eikä Posti ole verkkokauppojen tuotteiden jakelijana tosiaankaan missään etulyöntiasemassa. Esimerkiksi omista nettiostoksistani vain murto-osa tulee perille Postin tuomana, sen sijaan pihalla käyvät kääntymässä kansainvälisten lähettiyhtiöiden autot ja kotimaisetkin verkkokaupat tuntuvat suosivan Matkahuollon palvelua. Arvoisa puhemies! Kirje- ja lehtilähetysten vähenemisen myötä Postin tulot ovat huvenneet vuosi vuodelta. Sen sijaan Postin velvollisuudet ja tehtävät ovat pysyneet ennallaan. Postia ovat sitoneet sen toimiluvan ehdot, mikä on johtanut kestämättömään tilanteeseen. Posti ei enää kykene turvaamaan toimilupansa edellyttämiä palveluita kaikkialla maassa. Etenkin jakelun laatu on kärsinyt. Esimerkiksi omalta osaltani jo kaksi kutsua lääkäriin on kadonnut matkalle. Sen sijaan laskut käyttämättömistä vastaanottoajoista tulivat kyllä hyvin perille, sairaanhoitopiirille aiheutuneista, siis veronmaksajille aiheutuneista, kustannuksista nyt puhumattakaan. Tai mitä olisi pitänyt ajatella, kun ilmoitus perheenjäsenen palvelukseenastumismääräyksen saapumisesta menikin naapuritaloon? Onneksi ystävällinen naapuri toi sitten henkilökohtaisesti ilmoituksen perille. Itsekin olen joutunut usein viemään meille jaettuja naapureiden posteja oikeisiin laatikoihin ja yrittänyt olla katsomatta, mistä Intrum Justitiasta tai muusta perintätoimistosta kirje on ollut peräisin. Siksi olenkin hyvin pettynyt, kun tästä hallituksen esityksestä ei löytynyt sanaa ""laatu"" kuin yhden kerran ja sekin kohdasta, jossa kerrottiin EU:n postitoimintaa koskevista säädöksistä. Arvoisa puhemies! Postinjakelun virheettömyys on tärkeämpää kuin jokapäiväinen jakelu. Esimerkiksi matkalle kadonnut maksumuistutus voi pahimmillaan johtaa maksuhäiriömerkintään. Siksi toivonkin, että tätä hallituksen esitystä olisi vielä mahdollista täydentää valiokunnassa siten, että kaikille kirjepostia jakeleville yrityksille, myös Posti Oyj:lle, säädettäisiin yhtäläiset laatukriteerit sekä sanktiot, jos nämä kriteerit eivät toteudu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-03-15T15:45:24,2016-03-15T15:48:41,Tarkistettu,1.1 2016_24_66,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiasia on, että Postin tilanne on vaikea ja kritiikkiä Postin toimintaa kohtaan esiintyy hyvinkin paljon, ja tästä varmaan meillä jokaisella, itsellänikin, olisi aivan lähiviikoilta paljonkin kritisoitavaa. Mutta se jääköön toiseen kertaan. Kirjepostin määrä on romahtanut paljon, toisaalta Posti ei ole pysynyt mukana esimerkiksi vaikkapa internet-kaupan kasvussa. Kasvu on myöskin tuonut alalle erilaisia jakelijoita, jotka osaltaan ovat syöneet myös Postin kannattavuutta. Ja tähän kilpailuun Postin olisi jo aikaisemmin pitänyt mennä enemmän mukaan, se on tosiasia. Täällä käytiin jo aikaisemmin keskustelua siitä, miten suhtaudutaan esimerkiksi asiamiesposteihin. Itse olen saanut niistä hyviä kokemuksia. Se on lisännyt myöskin palvelua. Tulevaisuudessa postin jakamisessa pitää olla myös selvät säännöt, ja koko maassa pitää postinjakelun tapahtua samoilla säännöillä. Kansalaisten on saatava samanlaista palvelua postinumerosta riippumatta. Ja jatkossa sitten, kun postilain kakkosvaihetta käydään, tulee myöskin mahdollistaa erilaisia palveluita yhdistettävän postipalveluihin, esimerkiksi kauppaostoksia, vanhusten ja vammaisten tarvitsemia palveluita ja niin edespäin. Nyt tällä hallituksen esityksellä madalletaan postialalle tulemisen kynnystä siirtymällä ilmoituksenvaraiseen järjestelmään ja luodaan samalla uusille postiyrityksille edellytyksiä aloittaa postitoiminta sekä mahdollistetaan myös uusien palveluiden syntymistä — se on mielestäni hyvä asia. Tänään käydyssä keskustelussa on jäänyt lähes huomiotta Viestintäviraston rooli, sillä sen tulee jatkossa pitää julkista luetteloa ilmoituksen tehneistä toimijoista. Samoin uuden toiminnanharjoittajan on ennen toiminnan aloittamista tehtävä ilmoitus Viestintävirastolle. Arvoisa puhemies! Toivon, että sekä tässä että myös postilain kakkosvaiheessa asiakasnäkökulma on kaikkein keskeisimmällä sijalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-03-15T15:48:43,2016-03-15T15:50:57,Tarkistettu,1.1 2016_24_67,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niitä faktoja ei pääse karkuun, et-teikö kirjepostin määrä olisi huvennut tässä maassa. Siltä tosiasialta ei kukaan varmasti sulje silmiään. Se, että tässä keskustelun yhteydessä on otettu ehkä kantaa muihinkin Postin asioihin kuin mitä tällä hetkellä tällä esityksellä ollaan hakemassa, on ollut oikeutettua. On tärkeätä tässä yhteydessä muistaa, että aina puhutaan kuitenkin semmoisesta kansallisesta, julkisesta palvelusta. Meidän ei tule missään tapauksessa unohtaa sitä, kun me haemme asiakasnäkökulmasta parempaa palvelua ja mahdollisia toimijoita tälle markkinalle. Pitää muistaa, että tämä on julkinen palvelu. Ei meidän tarvitse varmasti mennä pitkällekään, kun tässä julkisen palvelun keskustelussa on tuotu esille Caruna taikka Digita, jotka ovat menneet sitten sitä kautta niille markkinoille, joilla ovat. Tämän asiayhteyden osalta ollaan käyty keskustelua — myös ministeri käytti digitalisaation etenemisestä oman puheenvuoronsa — mutta nyt kuitenkin haluan tässä kohtaa muistuttaa, että jos me perustelemme jakelupäivien supistamista tällä digitalisaatiolla, niin pitää muistaa, että — hetkinen, kukahan nyt juuri toi esille Kelan ja verottajan toiminnot — ne eivät ole tavoittavissa kaikille suomalaisille. Meillä on monta sataa tuhatta maksuhäiriöistä henkilöä, jotka eivät pysty asioimaan näitten palvelujen kanssa, koska eivät saa pankkitunnuksia. Jos me rupeamme avaamaan tätä keskustelua sillä, että digitalisaatio hoitaa sen, niin toivon, että valiokunnassa pohditaan myös sitä, että siinä kohtaa pureudutaan siihen kysymykseen, että meillä pitää olla myös mahdollisuus, jokaisella suomalaisella, saada nämä digitaaliset palvelut. Ihan yhtä lailla voisi valiokunnassa ruveta pohtimaan sitä, mitenkä me tuotamme näitä palveluja niille, joilleka lehti ei voikaan tulla. Haastetaan vähän lehtitaloja myös siihen, että millä lailla näitä digitaalisia palveluja ulotetaan internetin kautta, vai olisiko niin, että me voisimme teknologian avulla tehdä semmoisen ratkaisun, että sillä mummolla, jolla Yle-veron kautta on oikeus ilman maksua lukea se päivän lehti, se näköislehti voisi olla katseltavissa vaikkapa television kautta? Ei pitäisi olla mikään mullistava asia, että lehtitalot sillä maksulla, minkä ne saavat vuosimaksusta, pystyisivät neuvottelemaan Ylen, MTV:n tai jonkun muun tahon kanssa — mutta totta kai luonnollisesti tässä kohtaa Ylen kanssa — siitä, että me voimme parantaa näitä palvelukokonaisuuksia niin, että päivittäinen niin sanottu aamulehti voisi olla jokaisen käytettävissä, vaikka se ei tulisikaan. Siitä me voimme keskustella tässä. Itse täytyy sanoa, että omalta kohdaltani — tämä nyt ei ole mikään vasemmistoliiton kannanotto tähän järjestelyyn — pidän tärkeänä sitä, että palvelut pystytään turvaamaan, ja on tärkeää, että postia jaetaan viitenä päivänä viikossa, erittäin hyvä asia. Mutta meillä on kentällä toimijoita, jotka ajavat peräjälkeen postilaatikolta toiselle. Tässä kohtaa on varmasti kansantaloudellisesti järkevää ruveta pohtimaan, voidaanko esimerkiksi Satakunnassa alueellisen maakuntalehden kanssa tehdä tämmöinen sopimus, että he jakavat myös kirjepostin samalla, kun jakavat sen niin sanotun aamulla tulevan lehden. Edustaja Maijala totesi, että jännitetään, tuleeko ensin posti vai Kymmenen Uutiset. Minä olisin tosi tyytyväinen, jos meilläkin tulisi ennen kymmenen uutisia posti, mutta täytyy sanoa, että ilmeisesti tarkoititte kello 22:n uutisia. Kyllä minä näen niin, että olisiko meillä rohkeutta pohtia myöskin sitä — ja tämä on nyt hyvin henkilökohtainen mielipide — että kun meillä edellytetään, että ykkösluokan posti on seuraavana päivänä perillä, niin tietyiltä osin kirjepostin nopea toiminta on perusoikeus ja siellä voi olla erittäin isoja asioita sisällä, mitkä edellyttävät sen seuraavana päivänä saapumista, mutta omalta kohdalta voisin todeta, että minulle riittäisi, jos se tulisi seuraavan päivän aamupostin mukana minulle laatikkoon, vaikkapa sen päivittäisen sanomalehden kanssa. Olisin valmis keskustelemaan siitä, onko meillä niin vaatimuksia edellyttävä postilaki, joka edellyttää sen seuraavana päivänä tulemisen, vai voitaisiinko ruveta pohtimaan sitä, voisiko se olla seuraavana aamuna. Toivon, että valiokunnassa todella avataan tämän kakkosvaiheen osalle vähän tätä keskustelua jo nyt, ettei vain hirttäydytä pelkästään siihen, mistä nyt on kysymys, vaan voitaisiin valtioneuvostoon jo vähän ohjata valiokunnan omassa mietinnössä, mihinkä suuntaan pitäisi olla, ollaan avarakatseisia, unohtamatta sitä, etteikö hieman voisi kritiikkiä osoittaa siihen suuntaan, että miksemme opi historiasta. Minulla ei ole näitä liiketiloissa, kaupoissa olevia asiakaspalveluposteja vastaan mitään, mutta toivoisin, että me voisimme tosiaan katsoa sitä, että jos me olisimme näitä järjestelyjä tehneet jo aiemmin toisella tavalla, niin meillä olisi toimivia postikonttoreita myös haja-asutusalueilla. Jos me olisimme kansallisesti itsekkäämmin pitäneet siitä kiinni, että postitoimistoja olisi voitu kehittää niin, että ne ovat muitakin palveluja tarjoavia yksikköjä, niin me olisimme paremmin pystyneet turvaamaan sen, mitä tässä maassa olevia palveluja me pyöritämme verorahoilla, ja tämä tilanne olisi paljon helpompi. En halua nyt syyllistää missään tapauksessa esimerkiksi R-kioskin myyjiä, jotka jo 20 vuotta sitten saivat työehtosopimuksen mukaista palkkaa, kun myivät olutta, karamellia, tupakkia, ja kaikki oli siltä osin hyvin. Tällä hetkellä nämä myyjät R-kioskissa saavat edelleen työehtosopimuksen mukaista palkkaa, mutta valtion lakisääteisiä toimintoja on ohjattu tälle yksityiselle palvelutuottajalle, ja ne osaltaan vastentahtoiset yrittäjät, franchising-yrittäjät, jotka ovat siellä, pyörittävät R-kioskitoimintaa, eivät saa tästä valtion lakisääteisestä palvelutuotannosta oletettavastikaan sitä omaa osuuttaan, kun minä voin hakea sieltä illallakin sen passin ja niin edelleen. Minä olisin toivonut, että kun tässä kohtaa ministeri Berner sanoikin, että historiaa pitää tutkiskella, niin otettaisiin tämmöinen vähän itsekkäämpi näkemys siihen, mitä ovat valtion tuottamat palvelut ja mitä velvoitteita meillä on. Kehitettäisiin tätä meidän postilaitostamme siihen suuntaan, että se on monipuolisempi, palveluja tuottava yksikkö, joka turvaa, että palveluverkosto haja-asutusalueillakin edelleen säilyy. Arvoisa rouva puhemies! Paketteja toimitetaan, ja Posti on saanut siitä oman osansa. Sillä on erittäin kehittynyt verkosto, varsinkin kaupunkialueilla erittäin toimiva ja kilpailukykyinen verkosto, johonka eivät ole kyllä nämä ulkomaalaiset postintoimittajat tulleet. Mutta täytyy sanoa, että paketti ei tule postin kautta, ja tässäkin meillä pitäisi olla ehkä Postin sisällä käytävää keskustelua siitä, kuinka olemme kilpailukykyisempiä. Kun meillä kerran päivittäistä postia kulkee, niin on se kumma, ettei se paketti myös voi kulkea siinä mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-15T15:51:00,2016-03-15T16:00:24,Tarkistettu,1.1 2016_24_68,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni postilain uudistaminen on tehtävä ennen kaikkea asiakaslähtöisesti ja harva-alueitten on saatava postinsa ja mieluiten kotimaisin voimin. Toisaalta uskon myös niin, että perinteistä postia jaetaan niin kauan kuin sitä on, mutta muuttuvassa maailmassa näköjään tarvitaan uusia toimintamuotoja. Ja kuten lain perusteluissa todetaan, tämä uudistus on ollut vireillä pitkään. En voi kuitenkaan henkilökohtaisesti kannattaa postidirektiivin henkeä avata postimarkkinat täysimittaisesti kilpailulle. Tätä Brysselin henkeä en kannata. Mutta kuten täällä salissa on kuultu, Posti Oy:n yleispalveluvelvoitteet ovat vähintäänkin haasteellisia. Kilpailun täytyy olla perinteisen Postin kannalta reilu. Ja mitä nyt sitten vaikka tähän postinjakelun mahdolliseen harva-alueiden subventioon tulee, niin voisikohan se olla jonkunnäköinen postitariffi, kuten on tuulivoimalla syöttötariffi? Huoli työpaikoista on huomioitava, mutta ainakin vielä itse haluan uskoa, että työpaikkoja myös syntyy, kun normeja puretaan ja työpaikkoja vaihtuu eri osoitteisiin tai toimipisteisiin. Liika sääntely rasittaa elinkeinoelämää, yritysten kustannusrakenteita ja kansantaloutta siis kokonaisuudessaan. No, koko maassa toivon sitten tämmöistä kokonaisvaltaista lähestymistä tälle uudistukselle ja kannatan täällä esitettyä ajatusta siitä, että siirryttäisiin kerrostaloissa tai ainakin uusissa kerrostaloissa laajasti tähän alakertajakeluun. Se Livon mummokin Pudasjärvellä hakee postinsa ei alakerrasta vaan sen entisen maitolaiturin vierestä soratien varrelta. Ruotsissa tähän alakertajakeluun on menty jo aikapäiviä sitten, ja jos nyt ajatellaan, niin kuin täällä moneen kertaan on salissa todettu, että postin määrä on vähentynyt viime vuosina, niin olisikohan sitten kerroksiin kannettavan postin hinta kallistunut samassa suhteessa? Ei laajakaistaa todellakaan vielä ole joka kotiin, eikä sitä kaiketi joka talouteen koskaan tulekaan. Nämäkin seikat on huomioitava jatkovalmistelussa. Toki toivon, että ""laajakaista kaikille"" olisi mahdollista jonakin päivänä. Jo paljon puhuttu digiloikka edellyttää laajakaistaa. Itse kyllä pidän digilehdistä ja digikirjoista ja sähköisessä muodossa olevista laskuistakin — en sisällöstä ehkä välttämättä niinkään, mutta siitä, että meillä on olemassa myös sähköiset laskut. Se on hyvä. Mutta se on ymmärrettävä, että tämä ei ole mahdollista kaikille. Kuten tuossa edustaja Myllykoski totesi, kaikilla ei ole asiointiin vaadittavia pankkitunnuksia. Sekin on este ihan täysimittaiselle digiloikalle tässä vaiheessa. No, digiloikasta mainittakoon kuitenkin, että viime kaudella voimaan saatettu passin hakemisen sähköinen asiointi on saanut paljon kiitosta ja sieltä R-kioskiltahan sen passin voi nykyään noutaa. No, postilain uudistamisen kakkosvaiheeseen suunnitellut muut tehtävät ovat mielestäni arvioimisen paikka, avoimin mielin. Meillä on ollut kokeiluja postin mukana olemisesta ateriapalveluissa, kotipalveluissa. Näitä on ollut Euroopassa, ilmeisesti myös Helsingissä Suomessa. Uskoakseni kovin suurta postipartiota ei ole varmaankaan mahdollista laittaa liikkeelle, mutta kyllä voidaan etsiä niitä käytäntöjä, jotka palvelevat paremmin kansalaisia. Sairaanhoitaja on sairaanhoitaja jatkossakin, ja postimies on postimies, mutta jos sitä yhteistä rajapintaa ja niin paljon puhuttua synergiaetua löytyy, niin meidän tulee olla avoimia uusille toimintatavoille. Taikka kääntäen: ennen vanhaan — täällä edustaja Kivelä muisteli — oli postitalonpoikia. Se vene saaristossa vei postin, ja siinä oli airot ja purje: päästiin perille, vaikka tuuli tyyntyi. Eli keinovalikoimaa täytyy olla, ja tämän uudistuksen pitää kyllä päästä tavoitteeseensa eli normien purkuun ja toimintojen virtaviivaistamiseen — eli ei ainakaan niiden peräkkäin ajelujen lisääntymiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-03-15T16:00:29,2016-03-15T16:05:06,Tarkistettu,1.1 2016_24_69,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu aika laajasti, tämän varsinaisen asian ohi, Postin laajemmasta palvelusta. Tämä oikeastaan osoittaa sen, että Postin toiminta on murroksessa. Yleensäkin postimarkkina on murroksessa, ja tämä on tuonut matkan varrelle myös ongelmia, ja näistä on syytäkin puhua. Näin ollen olemme tilanteessa, jossa on tavallaan herättävä ajoissa itse uudistamaan Postia ja tehtävä niitä toimenpiteitä, joita tässä on. Mutta tähän varsinaiseen asiaan, mikä nyt on. Tässä on kysytty esimerkiksi valvonnan perään, eli että pysyttäisiin tässä vanhassa mallissa. Kyllä tässä uudessa tilanteessa myös tämän valvontapuolen on nykyaikaistuttava. Postin asiakkaille, siis meille normaaleille ihmisille, ei pelkästään yritysasiakkaille, on mahdollistettava paitsi nämä kilpailun tuomat hyödyt myös muun muassa edustaja Kasvin esille nostama laatukriteerien parantuminen paremmalla valvonnalla. Tämä kaikki on tehtävä niin, että tässä kiristyvässä postimarkkinatilanteessa meillä on tulevaisuudessakin suomalainen posti. Tämän keskustelun perusteella tosiaan voin vakuuttaa, että liikenne- ja viestintävaliokunta tekee perusteellisen kuulemisen asiasta ja tässä ensimmäisessä vaiheessa jo varmastikin keskustelu menee hieman laajemmalle. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+3.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-03-15T16:05:08,2016-03-15T16:07:19,Tarkistettu,1.1 2016_24_70,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  kotoutumisen  edistämisestä  annetun  lain 54 ja 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_24_71,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  kotoutumisen  edistämisestä  annetun  lain 54 ja 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt tehtävät muutokset kotouttamislakiin ovat perusteltuja. Byrokratia vähenee, ja kunnat saavat aiempaa helpommin korvauksia kasvavasta taakastaan, jonka kasvu sinänsä ei tietysti mikään hyvä asia olekaan. Haluan kuitenkin nostaa esiin vähälle huomiolle jääneen mutta yhtä lailla korvausten maksatusta koskevan tärkeän asian. Korvausten maksatukseen tarvitaan lain mukaan edelleen sopimus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Kunta ei siis käytännössä voi lakkauttaa pakolaisten vastaanottoa, vaikka haluaisi, koska jos se irtisanoo sopimuksen, se menettää jatkossa korvaukset myös niistä, jotka ovat kuntaan jo saapuneet mutta joiden osalta tämä kolme tai neljä vuotta ei ole vielä täyttynyt — tai ainakin minä tulkitsen sitä, mitä esityksessä lukee, niin, että tällaisen tilanteen se mahdollistaa. Jos asia tosiaan on näin, niin tämä on aika kohtuuton tilanne. Näitä kuntien saamia korvauksia ei pidä sitoa sopimuksen voimassaoloon eli lupaukseen siitä, että ottaa aina vain lisää näitä pakolaisia. Kun kunta on hyvässä tahdossa sopinut pakolaisten vastaanotosta, pitäisi korvaukset myös suorittaa täysimääräisesti ja luvatun mukaisesti kunnassa jo olevien pakolaisten osalta riippumatta siitä, haluaako kunta ottaa enää jatkossa näitä pakolaisia lisää. Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat, tämän lain yhteydessä pitäisi ehdottomasti muuttaa myös kotouttamislain 44 §:ää. Siinä edellytetään 41 §:ssä tarkoitetun sopimuksen voimassaoloa ely-keskuksen kanssa. Tämä muutos tarvittaisiin, koska nykylainsäädännössä korvausten maksatus kunnille lopetetaan jo tulleiden pakolaisten osalta, jos kunta ei ole halukas ottamaan lisää eli pitämään tätä sopimusta voimassa — mikäli tosiaan oikein olen tätä esitystä tulkinnut. Toivon, että tämä asia jatkokäsittelyssä tarkennetaan, muuten kannatan oikein lämpimin sydämin tätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+4.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-03-15T16:07:35,2016-03-15T16:10:16,Tarkistettu,1.1 2016_24_72,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  kotoutumisen  edistämisestä  annetun  lain 54 ja 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys on hyvin ajankohtainen, sillä me tiedämme, että tämän kevään aikana ehkä 12 000—15 000 ihmistä viime vuoden aikana saapuneista tulee saamaan oleskeluluvan. Sen takia jo viime vuonna aloitettu uudistus, että tämmöinen maksatus saataisiin automatisoitua, vie hyvin tähän byrokratian vähentämissuuntaan. Valmistelua on siis tehty jo vuoden 2015 aikana siirtymiseksi sähköisen järjestelmän käyttöönottoon, ja nyt huhtikuussa pystytään tähän siirtymään. Tässä edellytyksenä siihen, että näitä kuntakorvauksia saa, on tietenkin se, että kaikilla kunnilla on oltava kotoutumisohjelma, ja jos ei yhdellä kunnalla ole — nyt tällä hetkellä niistä on osa aika pieniä, joilla on vastaanottokeskus — ja jos sinne kotikuntapaikka saadaan, niin voi olla, että tähän riittää myöskin kuntien yhteinen kotouttamisohjelma. Meillä on hyvin erilaisia kotouttamisohjelmia tälläkin hetkellä, ja varmaan yksi kriteeri, johonka tullaan tulevaisuudessa puuttumaan, on niitten laatu, sillä nyt kun meillä on — tai ainakin oli — 115 vastaanottokeskusta, niin osa niistä oli semmoisissa kunnissa, joissa ei ollut koskaan aikaisemmin ollut vastaanottokeskuksia, ja myöskin kotikuntapaikkojen osalta ollaan uudenlaisissa paikoissa. Sitten toisenahan on tietenkin se, että aina on oltava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa tehty sopimus, jotta korvauksen voi saada. Edustaja Eerolan äsken esille nostama kysymys täytyy kyllä valiokunnassa käydä läpi, että mitä tapahtuu, jos kunta jostain syystä sitten irtisanoo tämän sopimuksen sen jakson aikana, kun ihmiset ovat kotoutumassa. Toivon tietenkin, ettei näin käy, mutta... Uudistus siis tekee sen, että nykyisin ei tarvitse erillistä anomusta KEHAlle elikkä kehittämis- ja hallintokeskukselle tehdä vaan järjestelmässä hyödynnetään Väestörekisterikeskuksen tietoja, joiden perusteella sitten kunnat automaattisesti saavat nämä kotoutumiskorvaukset. Sitten kun puhutaan kotoutumiskorvausten määrästä, niin itse en vielä ole ymmärtänyt, mistä syystä meillä on kolmen ja neljän vuoden kotoutumiskorvausmäärät, kun toiset ovat he, jotka ovat tulleet niin sanotun kiintiöjärjestelmän kautta, ja toiset sitten turvapaikanhakijoina. Mutta olisiko kunnille kohtuullista, että joka tapauksessa se korvausten jakso olisi se sama ja mielellään tietysti neljä vuotta, koska tiedetään, että nyt tällä hetkellä, kun tulee iso määrä moniinkin kuntiin ensimmäistä kertaa, tilanne on niin uusi, että se neljän vuoden korvausjakso olisi varmaan perusteltu? Mutta tämä tekninen lakimuutos vähentää byrokratiaa, järjestelmän muuttaminen on aloitettu jo viime vuonna, ja erittäin hyvä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-03-15T16:10:24,2016-03-15T16:13:44,Tarkistettu,1.1 2016_24_73,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_24_74,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edellinen asiakohta päättyi edustaja Paateron toteamukseen, että tämä vähentää byrokratiaa ja on erittäin hyvä. No, puhemies, nyt on valitettavasti se tilanne, että tämä kohta ei lakkaa näillä samoilla sanoilla vaan täysin päinvastaisilla sanoilla. Tässä nyt sitten onkin päinvastoin esitys, joka lisää byrokratiaa, turhaa säätelyä sekä kustannuksia — lisää, tänä päivänä, kun hallitus kuitenkin kärkenä puhuu siitä, että nyt pitäisi sitten turhia normeja purkaa, heittää roskakoriin turha säätely ja kustannuksia karsia. Se on ihan oikein, näin pitäisikin tehdä. Siksi on hämmästyttävää, että tänä päivänä hallitukselta tulee lakiesitys, jossa nyt sitten energiatodistuksia vaaditaan jopa autotalleilta tulevaisuudessa (Eero Heinäluoma: Ja varastoilta!) — ja varastoilta — ja kukaan ei oikeastaan ymmärrä, miksi, ihan oikeasti. Nyt muutaman viime päivän aikana olen jutellut kovin monen kansalaisen kanssa tästä asiasta, ja hämmästys on ollut todella suuri. Viimeksi eilen Tampereella tuli tosi moni kyselemään, että mitä ihmettä tämä tarkoittaa, miksi näin, ja että enää ei voi tätä ymmärtää. Emme ymmärrä mekään. Sosialidemokraatteina me tulemme esittämään, että tämä lakiesitys hylätään. Oikeastaan, puhemies, teen sen jo nyt tässä vaiheessa. Eli esitän, että tämä lakiesitys hylätään. Sen verran käyn taustaa läpi, vaikka se tässä salissa on käyty jo kahdessa keskustelussa, (Eero Heinäluoma: Ei näköjään riittävästi) — mutta se ei valitettavasti riitä — että ensimmäisessä keskustelussa, lähetekeskustelussa, oli kyllä nähtävissä, että salissa olleet perussuomalainen edustaja ja myös kokoomuksen edustaja käyttivät hyvin kriittisiä puheenvuoroja, itse asiassa toiveita tuli myös hallituspuolueiden suunnalta siitä, voisiko eduskunta kenties nyt vielä lykätä tätä ja tehdä asialle jotain. Mutta valitettavasti näin ei käynyt, ja nyt sitten lakiesitystä on esitetty hyväksyttäväksi eduskunnalle. En ymmärrä sitä, että miksi näin. Aikataulu on tässä hyvin kriittinen siinä suhteessa, että me olemme juuri parhaillaan Euroopan unionissa uudistamassa sitä säätelyä, sitä direktiiviä, joka meidät tällaiseen määräisi, ja en voi ymmärtää, miksi hallitus nyt haluaa ikään kuin heittäytyä tässä vaiheessa väen vängällä pistämään autotallitkin energiatodistuksen piiriin siinä vaiheessa, kun tiedämme, että me voisimme aktiivisesti mennä Euroopan unioniin ja vaikuttaa siihen, että direktiiviä uusittaessa tällaisesta turhasta säätelystä luovuttaisiin. Tilanne on siinä mielessä samankaltainen kuin silloin, kun viime kaudella puhuimme vanhoista  omakotitaloista  ja niiden energiatodistuksista. Silloin tuli erinomainen kansalaisaloite Omakotiliiton alkuun panemana, ja silloin itse toimin asuntoministerinä ja halusin ottaa kopin tästä kansalaisaloitteesta. Tein aloitteen itse, että voisimme Euroopan unionin suuntaan toimia niin, että vaikuttaisimme siihen direktiiviin niin, että vanhojen omakotitalojen osalta tämä energiatodistus tulisi vapaaehtoiseksi. Eduskunnan kanssa, jonka kanssa oli mukava tehdä yhteistyötä, päädyimme yhteistyössä linjanvetoon, että näin toimimme ja edellytämme, että hallitus toimii Euroopan unionin suuntaan löysentääkseen tätä direktiiviä. Hämmästys oli kohtuullisen suuri, kun, puhemies, jos sallitte sanoa, tämä esitys on sitten täydellinen suunnanmuutos siihen henkeen, mikä viime kaudella täällä eduskunnassa asian suhteen oli. Tämän vuoksi se kysymys, minkä olen esittänyt usein, on se, miksi täytyy tämä esitys hyväksyä, kun voisimme vaikuttaa parhaillaan uusittavaan direktiiviin. Minä toivon, puhemies, että nyt ei suunnanmuutosta tule siinä, etteikö Suomi enää tavoittelisi tätä asiaa esimerkiksi vanhojen omakotitalojen osalta. Toivottavasti siinä linja pitää. Olisi miellyttävää kuulla ministerin näkemys tähän. Toinen asia on sitten tämä autotalliasia, voisinko sanoa hömpötys, joka pitäisi myös siinä yhteydessä kyllä sitten Suomen tiukkana valvoa. Mutta, puhemies, tässä mennään. Ja kuten sanottu, näillä sanoin esitän, että tämä lakiesitys hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-15T16:14:00,2016-03-15T16:18:42,Tarkistettu,1.1 2016_24_75,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Viitasen esitystä. Ja kyllä, hän oli nimenomaan oikea henkilö tätä esitystä ajamaan, koska juuri hän ministerinä ollessaan otti kopin kansalaisaloitteesta, jossa siis yli 50 000 suomalaista vaati, että vanhat omakotitalot vapautetaan tästä pakollisesta energiatodistuksesta. Varsinkin ikäihmisten kiusaaminen on täysin turhaa, ja puolet suomalaisista asuu pientaloissa. Ministeri Viitanen toimi EU:ssa eduskunnan tahdon mukaisesti, ja nyt energiatehokkuusdirektiivi on tarkastelun alla, siihen tehdään muutoksia. Asian pitäisi ratketa tämän vuoden loppuun mennessä, siis reilun puolen vuoden päästä. Eli miksi hallitus ei nyt pyri vaikuttamaan EU:ssa järkevään lainsäädäntöön, vaan tuo meille entistä päättömämpiä energiatehokkuusvaatimuksia? (Pia Viitanen: Se on käsittämätöntä!) Miksi perussuomalaiset esittävät, että autotallit ja varastotkin pitää eristää energiatehokkaiksi? (Eero Heinäluoma: Seuraavaksi koirankopit!) — Niin, juuri olin kysymässä, että mitä seuraavaksi tuodaan, pitääkö koirankopitkin eristää, ja sen jälkeenkö tulee linnunpönttöjen energiatehokkuusdirektiivi. Vakavasti puhuen, minähän puolustan Euroopan unionia ja Suomen roolia eurooppalaisessa päätöksenteossa. Koska ylikansallinen päätöksenteko ei aina ole järkevää, kuten komissio itsekin kriittisesti toteaa, EU:n päätöksiin pitää vaikuttaa siinä vaiheessa, kun päätöksiä valmistellaan. EU-päätöksiin ei vaikuteta sillä lailla, että uhotaan ja rähjätään toreilla ja ostareilla. Se vaatii asiantuntemusta ja neuvottelutaitoja, rakentavaa otetta ja ymmärrystä oikeasta toimintatavasta. EU-osaaminen on isänmaan etu. Turha uho taas johtaa siihen, ja on jo johtanut, että Suomen aito vaikutusvalta EU:ssa vähenee. Sääntö on oikeastaan aika yksinkertainen: mitä enemmän uhotaan, sitä enemmän tuhotaan. Annan nyt tässä neljä esimerkkiä hallituksen osaamattomuudesta: 1) Eräs nimeltä mainitsematon puolue uhosi vaaleissa, että Kreikan piikki on nyt kiinni. Kului kaksi kuukautta, kun tämä nimeltä mainitsematon puolue kuittasi Kreikalle 86 miljardin euron velan. Tämän nimeltä mainitsemattoman puolueen ryhmänjohtaja totesi tuolloin, että ""jouduimme muokkaamaan ajatteluamme"" — toki vasta vaalien jälkeen, kun ensin äänestäjät oli kiihotettu aivan toisiin odotuksiin. 2) Seuraavaksi hallitus alistui EU:n määräyksiin ulkomaisen rekkaliikenteen lisäämiseksi Suomessa. Hallitus alistuu Brysselin määräyksiin, vaikka edellinen hallitus niistä kieltäytyi. Myöskään Tanska ei ole antanut omasta edustaan periksi. Tässäkin on sanojen ja tekojen räikeä ristiriita. (Ari Jalonen: Asia on käsittelyssä!) 3) Sama puolue, joka nosti hirveän metelin EU:n rikkidirektiivistä, tuo tänne nyt typpidirektiivin. Eräs nykyinen ministeri vaati edellisen hallituksen ministereiden erottamista, mutta nyt ei ole irtisanomislappuja näkynyt. Oikein klassinen sanojen ja tekojen välinen ristiriita. Ja nyt sitten 4) koirankoppidirektiivi, vain puoli vuotta ennen kuin EU joka tapauksessa uudistaa energiatehokkuussääntöjään, toivottavasti myös Suomen kansalaisten tahdon mukaisesti. Lisää normeja, lisää määräyksiä EU:sta. Näin käy, kun puheet ovat suurempia kuin teot. Mutta hallituspuolueiden ei enää tarvitse huudella toreilla ja ostareilla, vaan hallituksella on nyt valta neuvotella EU:ssa niin Kreikan veloista, kabotaasista, laivaliikenteestä kuin energiansäästöstä. Teillä on myös velvollisuus toimia suomalaisten hyväksi. Se tarkoittaa pienempiä puheita ja suurempia tekoja, aitoa vaikuttamista. Se edellyttää osaamista ja nöyryyttä. Älkää siis muuttako vain ajatteluanne, vaan muuttakaa ennen kaikkea toimintaanne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-15T16:18:49,2016-03-15T16:22:52,Tarkistettu,1.1 2016_24_76,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan kanta oli kyllä itselleni yllätys. Ajattelin niin, että valiokunnassa myös hallituspuolueiden edustajat vielä miettisivät tätä asiaa. Lähetekeskusteluhan selvästi osoitti, että tässä ehdotuksessa on huomattavia heikkouksia. Tästä on tulossa yksi tapa ennemminkin kiusata ihmisiä, omakotitalojen asukkaita, niitä, joilla on autotalli, tai niitä, joilla on varasto, kuin tehdä todellista energian säästämistä. Siltä kannalta katsoen se linja, jonka edellinen asuntoministeri Viitanen viime kaudella otti, olisi ansainnut johdonmukaisen linjan tältä hallitukselta ja tältä eduskunnalta eli että Suomi pyrkii kokonaan eroon näistä tarpeettomista vanhojen omakotitalojen energiatodistuksista. Kannatan itse järkevää sääntelyä. Kannatan myös Euroopan unionissa niiden asioiden ratkaisemista yhdessä, joissa aidosti on jotain lisäarvoa eurooppalaisesta päätöksenteosta. Mutta jään kysymään, mikä lisäarvo on tästä vanhojen omakotitalojen sääntelystä ja sen laventamisesta sen jälkeen, kun eduskunta on selvästi ja yksikantaisesti viime kaudella toivonut, että näistä todistuksista Suomi pyrkii vanhojen omakotitalojen osalta kokonaan eroon. Tässä ei ole järkeä. Tässä on kysymys juuri siitä tarpeettomasta, turhasta sääntelystä, josta pitäisi pyrkiä eroon sekä Euroopan unionissa että täällä meillä. Miksi tällä on merkitystä meillä näille vanhoille omakotitaloille? Sen takia, että Suomi kaikista Euroopan unionin maista on juuri se maa, jossa ihmiset eniten asuvat omakotitaloissa. Ymmärrän hyvin, että tämä keskustelu ei ole Ranskassa tai Italiassa käynnissä eikä Britanniassa, koska valtaosa ihmisistä asuu kerrostaloissa ja sitä kautta nämä säännökset eivät koske heitä. Sitten lisäksi tiedossa on, että osa Euroopan unionin maista suhtautuu näihin tällaisiin säännöksiin aika lailla vapaamielisesti: Niitä ei oteta niin äärimmäisen vakavasti, eivätkä virkamiehet ryhdy käyttämään aikaansa, jos jossain lehti-ilmoituksessa ei ole mainittu tätä energiatodistusluokittelua. Eli kun on tarpeetonta, turhaa sääntelyä, niin sitten silmät suljetaan, ja välillä suljetaan silmät myös tarpeelliselta sääntelyltä. Meidän kulttuuri on toinen. Meidän lähtökohta on ollut satavuotisessa perinteessä se, että me otamme hyväksytyt lait kirjaimellisesti ja pyrimme kaikin mahdollisin keinoin niitä noudattamaan ja virkamiehet sitä valvovat. Nyt tästä säädöksestä, jossa jatketaan tätä — ei mennä järkevään suuntaan, ei poisteta tätä vanhojen omakotitalojen sääntelyä, vaan lisätään sitä — tulee yksi mielipaha lisää. Ihmiset kokevat tällaisen toiminnan oikeutetusti kiusaamisena. Ja rohkenen epäillä, että kun kansanedustajalta kysytään, että miksi nyt sitten tulivat nämäkin vielä, nämä varastot ja autotallit, mukaan sääntelyyn, niin aika harva kansanedustaja tästä tulee sanomaan, että minähän äänestin tämän puolesta, koska tällä säästetään ympäristöä, kun jokainen meistä ymmärtää, ettei tämä ole mikään ympäristösäästö. (Pia Viitasen välihuuto) — Juuri näin. Jo hallituksen lakiesityksen perustelut toteavat, että näitä positiivisia ympäristövaikutuksia ei ole. — Sitten on eri asia, että koko tämä vanhojen omakotitalojen sääntely on kyseenalainen siltäkin pohjalta, että tämähän ei kuvaa, tämä todistus, todellista energiankulutusta, vaan näillä kertoimilla tulee jotain, joka saattaa olla aivan muuta kuin se todellinen kulutus. Eli tässä se lisäarvo, joka ostajalle tulee, edellyttää sitä, että hänen pitää lukea ei kymmeniä vaan satoja sivuja kirjallisuutta ymmärtääkseen, mitä tämä energiatodistus tarkoittaa. Tiedän itse tämän ongelman sen takia, että viime kaudella selvitin tämän asian, että mitä ihmettä tämä energiatodistus vanhojen omakotitalojen osalta kertoo, ja se oli tuntien työ, sen asian ymmärtäminen. Samanlainen havainto oli sitä edellisellä kaudella, 2007-kaudella, kun meillä oli käynnissä tämä jätevesikysymys haja-asutusalueilla. Ja kun silloinen ministeri, muistaakseni, eduskuntakeskustelussa mainitsi, että tämä on ihan selkeä asia ja että on tehty oikein ohjeet, joista voi lukea, miten tämä jätevesiasetus käyttäytyy, niin katsoin silloin velvollisuudekseni ryhmäpuheenjohtajana paneutua tähän asiaan ja hankin sen aineiston. Se ei ollut muistaakseni kuin satakunta sivua, mutta jouduin toteamaan, että jos omistaisin esimerkiksi kesämökin tai asuisin vesien lähistöllä ja tämä haja-asutusalueiden jätevesisääntely olisi minua koskenut, niin en kahden lukemisen jälkeen olisi ymmärtänyt sitä sadan sivun ohjeistusta, että pitääkö vai eikö pidä. Sen takia itse päädyin siihen, että tämmöistä sääntelyä ei tarvita, ja tuin sitä linjaa, että tätä kevennetään ja keskitytään suojelemaan sitä, jolla on todellista ympäristömerkitystä. Tässä on mielestäni ihan sama asia: on hyvä tarkoitus, mutta sen hyvän tarkoituksen merkeissä mennään niin pahasti överiksi, että tulee tarpeetonta, ihmisiä kiusaavaa määräyskokoelmaa. Sitten on sanottu, että no, eihän tämä nyt loppujen lopuksi ole kuin muutama satanen, ehkä 800 euroa. Arvoisat edustajat, siis näitähän, asumiseen liittyviä pikku pikku satasia, siellä humahtelee aika paljon: on varainsiirtoveroa esimerkiksi, sitten on olemassa asuntovälitykseen liittyvä arvonlisävero, joka menee till siitä myyntipalkkiosta, ja sitten on kaikki ne maksut, jotka asumiseen jätehuollosta alkaen tulevat täysin pakollisena, joissa ei paljon valinnanvaraa ole sen suhteen, mitä tekee. Ja sitten sen päälle laitetaan tällainen, että nyt jos vuokraat tämmöisen isomman autotallin tai varaston, vuokraat sen, niin sinun pitää maksaa se todistus siitä, mikä on tämän laskennallinen — huom., ei todellinen vaan laskennallinen — energiankulutus. Minä ymmärrän, että tämä asia tuntuu vaikealta, koska yksikään hallituspuolueen edustaja ei ole pyytänyt tähän asiaan puheenvuoroa, että toivotaan, että tämä menisi eduskunnassa mahdollisimman pienellä metelillä ja tästä ei liiemmälti täällä puhuttaisi ja sitten voitaisiin unohtaa tämä asia. Mutta eihän tämä nyt niin mene, koska tämä on ihmisten elämään vaikuttava tärkeä lainsäädäntöasia, jossa kuljetaan täysin toiseen suuntaan kuin mitä viime vaalikaudella luvattiin ja jossa sitten seuraamukset tulevat tavallisten ihmisten kannettavaksi. Palautan mieleen, että siellä omakotitaloissa asuu 2 miljoonaa suomalaista, tämä ei ole ollenkaan mitätön kysymys. Taloja vuokrataan ja myyntiä tehdään joka ikinen vuosi, ja tämä on yksi kulu sinne lisää niiden kaikkien muiden kulujen lisäksi. Sitten voi sanoa kyllä, että onhan tässä tämmöinen ikiliikkuja keksitty, kun hallitus tekee esityksen siitä, että turhaa sääntelyä puretaan, ja sitten siinä välissä tekee lisää turhaa sääntelyä, niin että meillähän on taas ensi vaaleihin uusi vaalislogan valmiina: tätä tämän vaalikauden turhaa sääntelyä pitää purkaa. Tällä tavalla voi tietysti hankkia kannatusta, vuorotellen molemmille asioille. Tämähän on vähän sama asia kuin tuossa palkkapuolessa. Siinäkinhän on ollut sama tekniikka käytössä: yhdellä vaalikaudella hankittiin kannatusta lupaamalla suuria palkankorotuksia ja sitten seuraavalla vaalikaudella hankitaan kannatusta vaatimalla vastuullisia palkankorotuksia tai — niin kuin nyt — jopa palkanalennuksia. Mutta järkeähän tässä ei ole, kun ongelmat nähdään jo etukäteen. (Pia Viitanen: Ei ole järkeä — onko järkee vai ei?) Olin hyvin iloinen, kun ollessani puhemiehenä kuuntelin sitä kansalaisaloitekeskustelua, kun näytti siltä, että tässä järki voittaa. Eli ministeri Viitasen esityksen jälkeen kaikki puhujat asettuivat sille kannalle, että poistetaan kokonaan tämä vanhojen omakotitalojen sääntely — uusissahan sen voi ymmärtää, että kun piirustukset tehdään, niin lasketaan nämä koreografiat valmiiksi, mutta vanhojen osalta luovuttaisiin tästä kiusasta — ja ajattelin, että nyt tämä menee eteenpäin. Mutta nyt joudun toteamaan, että eihän tämä mene eteenpäin, ja minäkin kuulun niihin, jotka ovat aika ihmeissänsä perussuomalaisten roolista: puolue, joka on täällä lukemattomia kertoja sekä viime vaalikaudella että aikaisemmin arvostellut Euroopan unionia, on nyt itse täällä tuomassa tämmöisiä esityksiä eduskunnalle ja sanomassa, että ei tälle mitään voi, että kyllä tämä on ihan tarpeellista, (Pia Viitanen: EU määrää!) — EU määrää — tai sitten jopa pakenee keskustelua niin, että yrittää luimistella muualle, ettei tarvitsisi asiasta puhua ollenkaan. Mutta tähdellistä tästä on puhua, jotta äänestäjillä on joku näköala siihen, mitä päätöksiä tehdään vaalien jälkeen. Vaaleja ennen puheet ovat kyllä nohevia, mutta sitten kun tullaan vaalien jälkeiseen politiikkaan, niin yhtäkkiä onkin hanskat lattialla ja tuntuu siltä, että mitään ei tapahdu. Pidän siis perusteltuna, että kuljemme siihen suuntaan, mitä viime eduskunta päätti: luovumme kokonaan näistä todistuksista, käytämme hyväksi tämän EU:n ilmoituksen, että tätä direktiiviä tullaan uusimaan. Ja lisäksi huomautan, että meillähän on olemassa komissiolta kirjallinen vastaus, jossa komissio ilmoittaa, että se tulee ottamaan tämän sääntelyn järkevöittämisen yhteydessä tämänkin asian esille, joten minusta meillä on erittäin vahvat mielipiteet ja perusteet sille, että tätä lakiehdotusta ei hyväksytä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+5.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-15T16:23:02,2016-03-15T16:32:51,Tarkistettu,1.1 2016_24_77,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta sekä edustaja Harakka että edustaja Heinäluoma esittivät erittäin hyviä näkemyksiä juuri tähän. Tässä on kaksi ulottuvuutta, ja toinen on se, että tässä asiassa nyt ei ole mitään järkeä, ja toinen ulottuvuus on juuri se, että kuinka ihmeessä nyt esimerkiksi perussuomalaiset toimivat täysin toisinpäin kuin se viesti kaiken kaikkiaan kansalaisille ja äänestäjille on vaaleja ennen mennyt. Mutta, puhemies, sen verran sanon vielä, että tämä direktiivin uusiminenhan on siinä vaiheessa, että syksyllä eduskuntaan odotetaan tästä hallitukselta U-kirjelmää, jossa kerrotaan, miten hallitus meinaa nyt sitten suhtautua tähän direktiivin uusimiseen. Kyllä minä odotan, että siinä kirjelmässä hallitus paitsi pitää tämän linjan voimassa vanhojen omakotitalojen osalta myös palaisi tähän autotalliasiaan, mutta ilmeisesti se ei aio palata, koska täällä nyt on väen vängällä tämä lakiesitys tuotava tässä vaiheessa ja läpi saatettava. Puhemies! Näillä saatteilla sosialidemokraatit todella näkevät, että tässä ei ole mitään järkeä, ja tässä täytyisi kyllä tietynlaista tolkkua noudattaa ja olla myös sillä tavalla suoraselkäinen sinne Euroopan unioniin päin, että aikana, jolloin sielläkin puhutaan sääntelyn purusta, myös siellä näin toimittaisiin. Siksi mielestäni olisi hyvät perusteet myös sille, että Suomella olisi mahdollisuus saada kantansa kuulluksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-15T16:32:54,2016-03-15T16:34:26,Tarkistettu,1.1 2016_24_78,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olin juuri äsken aikeissa oikaista edustaja Heinäluomaa, kun hän sanoi, että yksikään hallituspuolueiden tai perussuomalaisten edustaja ei ole pyytänyt tähän aiheeseen puheenvuoroa, kun näin tuolla edustaja Niikon nimen, mutta hän peruuttikin nyt sitten sen puheenvuoron, ei hän haluakaan ottaa kunniaa tästä hallituksen esityksestä. Puolustakaa nyt hallituksenne esitystä ja kertokaa, että tämä ei mene vielä tarpeeksi pitkälle, että koirankopit ja linnunpöntöt ovat seuraavaksi vuorossa. Kun olitte oppositiossa, vaaditte koko ajan sitä, että EU:lle ei saa antaa missään muotoa mistään periksi, mutta nyt kun tässä sitten teiltä tivataan sitä, että miksi te — tätä koirankoppimielikuvaa jatkaakseni — heittäydytte selälleen ja kerjäätte EU:lta keksiä, niin miksi te nyt vaikenette? Puolustakaa nyt tätä mainiota lainsäädäntöänne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-15T16:34:26,2016-03-15T16:35:23,Tarkistettu,1.1 2016_24_79,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sitä vartenhan nämä esitykset ovat täällä käsittelyssä, että täällä valiokunnan mietinnön jälkeen voidaan kuulla kansanedustajien puheenvuoroja, sekä valiokunnan jäsenten että myös valiokunnan ulkopuolella olevien. Olen kyllä tosi pettynyt siihen, että yksikään hallituspuolueen kansanedustaja ei halua kertoa, miksi tähän on päädytty ja minkä takia tämä viime eduskunnan kanta ei kelpaa enää. Miksi siitä ei haluta enää puhua, että luovutaan kokonaisuudessaan, että Suomi pyrkii toimimaan niin, että päästään eroon vanhojen omakotitalojen täsmäkiusaamisesta? Tämähän on siis vielä suomalaisten täsmäkiusaamista, koska niin kuin kerroin, tämä asia ei samalla tavalla koske muita. Tämä on kummallinen hiljaisuus, ja minusta tämä vähän väheksyy eduskuntatyön merkitystä. Teki nyt minkä päätöksen tahansa, niin kyllähän pitää pystyä kertomaan, miksi tehdään. Erityisen kummissaan olen edelleenkin tästä perussuomalaisten täydellisestä takinkääntämisestä. Tämä on pieni asia hallituksen mielestä, mutta omakotiasukkaiden kannalta tämä on erittäin suuri asia, mitä tässä tehdään. Kun tässä on niin lähellä tämä ilmoitus, että EU uusii tämän direktiivin, niin sitä tarkastellaan uudelleen, ja kun sen lisäksi unioni on ilmoittanut, että se ylipäänsä käy lävitse näitä vanhoja direktiivejä, missä niissä on turhaa sääntelyä — se on nimenomaan Junckerin komission suuri asia, turhan sääntelyn purkaminen — niin miksi ihmeessä me emme nyt tässä tartu asiaan ja tee ehdotusta, että Suomi tästä aloittaa ja katsottaisiin tämä direktiivin uusiminen ja tämän turhan sääntelyn purkaminen unionissa lävitse? Minusta tässä on erittäin vahva keissi hallitukselle, jos halutaan tehdä omaa politiikkaa, joka lähtee meidän olosuhteistamme ja niiden ymmärtämisestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+5.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-15T16:35:24,2016-03-15T16:37:14,Tarkistettu,1.1 2016_24_80,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Harakka nyt pyysi hallituksen vastausta tähän asiaan, ja minulta sitä vastausta ei nyt kyllä tule, koska tämä ei kosketa minun valiokuntaani enkä minä tähän asiaan ole sen enempää perehtynyt. Toki tunnen tämän sisällön pääpiirteittäin ja annan nyt varmaan jotain sympatiaa teillekin tässä asiassa. Se, että täällä ei ole kovin paljon debattia tästä aiheesta, johtuu varmaan siitä, kun täällä salissa ei ole kolmen sosialidemokraatin lisäksi kuin kolme meitä muita, (Pia Viitanen: Miksi ei ole, se on se kysymys!) ja tämähän on huono juttu, että näin vähän ihmisiä on paikalla täällä. Mutta kyllä minä nyt komppaan siinä myös sosialidemokraatteja, että onhan tämä esimerkki huonosta sääntelystä ruveta näitä lisärakennuksia direktiivien painostuksesta säätelemään, että ruvetaan vaatimaan energiatodistuksia näistä autotalleista ja kesämökin kaltaisista rakennuksista. Ei tämä minun mielestäni ole mikään hyvä ajatus. Kyllähän siinä mielessä tämmöistä esitystä tuleekin kritisoida. Tosin en sitten tiedä sisällöstä, mikä tässä on ajanut tähän, että tässä sitten mennään polvilleen Brysselin edessä, että ruvetaan näissä Euroopan unionin ajamissa säätelyissä menemään jokaiseen mukaan hyvinkin helposti. Koska en ole näitä asiantuntijoita täällä valiokunnassa kuullut, niin en tiedä, mikä tässä on pohjana. Jos joku teistä on näissä valiokunnissa ollut kuulemassa, niin voisi tietysti tämän asian valottaa, olisi ihan hyvä kuulla sekin asia. Toivoisin toki, että täällä olisivat olleet vastaamassa sen valiokunnan hallituspuolueiden jäsenet, mutta kun eivät ole, niin joudutaan sitten kuuntelemaan teidän keskusteluanne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-15T16:37:14,2016-03-15T16:38:54,Tarkistettu,1.1 2016_24_81,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvostan edustaja Niikon hyvin rehtiä ja rehellistä puheenvuoroa ja sitä, että hänkin näkee, että tässä on ongelma, ja tunnustaa, että ehkä tämä ei nyt ihan mene nappiinsa. Mutta palaan siihen kysymykseen, että onhan se nyt kumma, että tätä ei kukaan sitten suostu täällä puolustamaan, että kaikki luikkivat joko kahvion puolelle tai muualle. Mitä tällä parlamentilla on merkitystä, jos täällä ei sitten edes suostuta keskustelemaan siitä, mitä ollaan tekemässä? Kyllä pitää olla niinpäin, että kun tekee päätöksiä, niin sitten pitää selkärangan kestää tulla puolustamaan sitä omaa mielipidettään ja myös hallituksen toimintaa silloin, kun hallituksen toimintaa tukee. Tästä jää vähän nyt semmoinen käsitys, että tämä on yhdelle ja toiselle vastenmielinen päätös mutta jostain kumman syystä tämä vain viedään eteenpäin eikä kukaan halua ottaa tästä vastuuta. Tämä on huonoa parlamentarismia, jos näin toimitaan. Enemmistöhän saa päättää, mutta kyllä pitää kertoa, miksi jotain ollaan päättämässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+5.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-15T16:38:54,2016-03-15T16:39:59,Tarkistettu,1.1 2016_24_82,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Omalta osaltani myöskin kiitän Niikkoa siitä, että olette paikalla. Mutta toden totta, se iso kysymys on juuri se, minkä edustaja Heinäluoma tuossa edellä sanoi, että kun on tällainen tilanne ja tiedetään, että tähän sisältyy kysymyksiä ja hylkäys-esitys ja muuta, niin olisi kohtuullista, että hallituspuolueet olisivat täällä kertomassa nimenomaisesti perustelut, miksi tähän mennään. Se on kertakaikkisen kestämätön tilanne, että täällä oppositio sitten tekee omia esityksiä ja joutuu tähän tilanteeseen, että hallituspuolueet eivät edes perustele kantojaan, ja siksi minä nyt toden totta toivon, että jos täällä joku kuuntelee, niin kuin usein työhuoneissa kuunnellaan, niin asianomaiset tahot voisivat sieltä tulla selittämään. Ja tietenkin voisimme melkein, puhemies, jossain vaiheessa varata sellaistakin aikaa, että täällä ministeri voisi avata meille jonkun keskustelun yhteydessä sitä, mitä aiotaan tehdä tämän direktiivin tulevassa käsittelyssä, koska se on kuitenkin asia, jonka sisällä on asioita, joita koko eduskunta yksimielisesti viime kaudella kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä on edistänyt, ja sen takia mielestäni tämä ei ole vähäpätöinen tai pieni asia vaan tämä on iso asia, ja kuten täällä hyvin sanoi edustaja Heinäluoma, sen tavallisen ihmisen elämän kannalta, sen omakotiasukkaan elämän kannalta, tämä on varsinkin iso asia, joka harmittaa, ja siksi minä uskon, että emme vain me täällä salissa vaan myös ihan tavalliset kansalaiset haluaisivat kuulla perustelut tälle. Minulta on niitä jo kyselty ja ihmetelty kovasti, viimeksi eilen tosiaan Tampereella, kun tapasin kansalaisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-15T16:39:59,2016-03-15T16:41:39,Tarkistettu,1.1 2016_24_83,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan vain sen verran edustaja Heinäluomalle haluan sanoa, että tokihan nyt, kun on kysymyksessä lähetekeskustelu, tämä menee vielä valmisteluun ja keskusteluun, ja kyllä... (Pia Viitanen: Kakkoskäsittely!) — Anteeksi? (Pia Viitanen: Kakkoskäsittely!) — Kakkoskäsittely, joo. No, siinä tapauksessa se on tässä nyt, aika viivoilla sitten ollaan. — Mutta yleensähän tässä on tapana nimenomaan, niin kuin sanoitte, että täällä käydään keskustelua ja ne epäkohdat nostetaan esille, ja siinä vaiheessa sitten ruvetaan rukkaamaan sitä ministeriön esitystä, miten ministeri on virkamiestensä kautta asiaa tuonut tänne saliin. Yleensähän näissä esityksissä tapahtuu lapsuksia hyvinkin paljon hallituksesta riippumatta. Siinä mielessä itsekin olen tänään nimenomaan viimeiseen asiaan odottamassa puheenvuoroa, tästä ajokorttilain muutoksesta, koska näitä lapsuksia tulee näihin esityksiin. Totta kai meidän täytyy valvoa ja viedä viestiä eteenpäin omiin ryhmiimme, missä asiassa olisi syytä tarkistaa linjaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-15T16:41:39,2016-03-15T16:42:40,Tarkistettu,1.1 2016_24_84,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin toivon, että tätä voitaisiin vielä hallituspuolueissa miettiä, miten tässä tullaan äänestämään sitten, kun tämä tulee äänestykseen. Edustaja Viitanenhan teki selvän ehdotuksen, että hylättäisiin tämä lakiehdotus ja sitten käännyttäisiin komission puoleen... (Pia Viitasen välihuuto) — Niin, komission puoleen näillä meidän perustelluilla esityksillä, joilla on jo edellisenkin eduskunnan tuki. Mutta huomiseen saakka tässä on vielä toivoa, että joku arvostaisi kahta miljoonaa omakotitalossa asuvaa. Kyllä niistä aika moni äänestääkin. (Pia Viitanen: Kyllä, uskoisin näin!) Uskon, että tähän palataan sitten vaalikentillä, kun tulee näitä kysymyksiä, että kuinka kallis lasku on taas eduskunnasta tullut, kun ruvettiin sitä byrokratiaa ja sääntelyä purkamaan. Minulla on ainakin pari vastausta kyllä olemassa, että mistä tämä 800 euroa syntyy, jos tämä nyt sitten menee äänestyksessä läpi. (Pia Viitanen: Toivotaan huomiselle parasta!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+5.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-15T16:42:40,2016-03-15T16:43:35,Tarkistettu,1.1 2016_24_85,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten sosialidemokraattiset edustajat sanovat, tämä on aika merkillinen lakiesitys. Se on kummallinen nimenomaan siksi, kun on jo sanottu monta kertaa, ottaen huomioon, mitä edellinen eduskunta puhui. Minua varoitettiin vasta tämän viikonlopun aikana. Minä en ole ehtinyt lukea sitä lakiesitystä. Minä olen katsonut mietinnön läpi ja myös sosialidemokraattien vastalauseen ja aion tukea sitä. Tämä on turhaa byrokratiaa, ja se ei ole hyödyllistä ollenkaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+5.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-03-15T16:43:36,2016-03-15T16:44:18,Tarkistettu,1.1 2016_24_86,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä näin uutena edustajana täytyy vähän ihmetellä sitä, että jos edellinen eduskunta on pitänyt tätä asiaa äärimmäisen tärkeänä — kun siis Suomessa yli puolet suomalaisista asuu omakotitaloissa, Suomessa on yli miljoona omakotitaloa — ja on koettu, että tämä vanhoilta omakotitaloilta vaadittava energiatodistus on turha, siitä on noussut kansanliike, ja täällä salissa ovat monet ihmiset profiloituneet varmaankin silloisen opposition puolesta erityisesti siinä, että tätä turhaa sääntelyä rajoitetaan, niin nyt kun tämä eduskunta tekee asiasta päätöksen, salissa on laskujeni mukaan kuusi edustajaa tästä keskustelemassa. Eli kyllä tämä kielii siitä, että hallituksen näkemys parlamentarismista, mutta ilmeisesti myöskin omasta päätöksenteostaan, on siinä määrin halju, että kun te ette ole täällä salissa puolustamassa omaa esitystänne, niin puolustatteko sitä tuolla kansalaisten keskuudessa, kun he tulevat kysymään. Se ei ole oikeaa eikä rehellistä poliittista toimintaa, että sitten siellä vaaliteltoilla levitetään käsiä ja ollaan tietämättömiä ja jopa vastustetaan itse tehtyä esitystä, joka ehdoin tahdoin toteutetaan siitä huolimatta, että edellinen eduskunta on tehnyt jo vastakkaisen päätöksen ja velvoittanut hallituksen toimimaan EU:ssa järkevämmän sääntelyn puolesta. Erittäin hyvin perustein on perusteltu sitä, että tätä asiaa voitaisiin aivan mainiosti lykätä muutama kuukausi, tuskin siitä mitään seuraisi, mutta nyt ehdoin tahdoin halutaan ottaa useiden satojen eurojen lasku tavallisille suomalaisille asujille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-15T16:44:18,2016-03-15T16:46:07,Tarkistettu,1.1 2016_24_87,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustaja Nylundia tästä puheenvuorosta ja tuesta asialle. Minusta oli erittäin merkittävää, että sen ilmaisitte. Minusta tuntuu kyllä siltä, että nyt — edustaja Niikko, vielä teillekin — kannattaa ihan tosissaan vielä siellä teidän ryhmässänne käydä kenties tämä keskustelu. Huomiseen asti on aikaa, samoin kokoomuksella ja keskustalla myös. Huomautan, että silloin lähetekeskustelussa myös kokoomuksen puheenvuoron käyttäjät olivat hyvin kriittisiä tälle asialle, ja sen takia tuntuu vähän surulliselta sen tavallisen omakotiasujan ja tavallisen kansalaisen kannalta, että toisaalla puheissa sanotaan, että ei hyvä, tai sitten vaietaan asiasta ja annetaan sen mennä läpi, kun kuitenkin sillä yhdellä teolla, sillä äänestyksellä, voisi vielä tämän peruuttaa ja varsin perustellusti varmasti keskustella ministeri Tiilikaisen kanssa siitä, josko hän nyt tulisi toisiin ajatuksiin tässä kyseisessä asiassa. Minä en ymmärrä sitä, miksi tähän on päädytty. Minä en ymmärrä, miksi härkäpäisesti tätä viedään eteenpäin, ja siksi tosiaan toivon vielä uudelleenharkintaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-15T16:46:07,2016-03-15T16:47:18,Tarkistettu,1.1 2016_24_88,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä  ja  laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Ensin päätetään valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 2/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja pöytäkirjasta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_24_89,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä  ja  laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Espanjan verosopimukseen kuuluu ilman muuta naapurimaa Portugali. Kun Portugali on houkutellut verottomuudella suomalaisia eläkeläisiä, näkyvimmin suurten pörssiyhtiöiden entisiä johtajia, edellinen hallitus ryhtyi toimiin epäoikeudenmukaisen verosopimuksen muuttamiseksi. Vaalit ja pitkittynyt hallituksen muodostus on pitkittänyt tilannetta tavalla, joka koettelee suomalaisten kärsivällisyyttä. Siksi onkin oikein, että valtiovarainministeri on käynnistänyt lausuntokierroksen koko sopimuksen yksipuolisesta purkamisesta. Tämä päätös, jos siihen on mentävä, on eduskunnan käsiteltävä ennen kesää. Ihannetilanne on kuitenkin se, että Iberian niemimaan molempien maiden kanssa on voimassa samanlainen verosopimus, ihan ajatellen myös niitä eläkeläisiä, joilla on täysi oikeus suunnitella, missä aurinkoisessa maassa vanhuudenpäivänsä viettävät. Siksi esitän eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jossa kiirehditään Portugalin verosopimusta toteuttavaksi samaan aikaan Espanjan verosopimuksen kanssa. Lausuma kuuluu näin: ""Eduskunta edellyttää, että vastaava verosopimus Portugalin kanssa tuodaan eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman nopeasti ja pyritään saamaan voimaan yhtä aikaa Espanjan kanssa tehdyn verosopimuksen kanssa.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-15T16:47:42,2016-03-15T16:48:56,Tarkistettu,1.1 2016_24_90,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä  ja  laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaiken kaikkiaanhan tämä lakiesitys on lakiesityksenä hyvä, eli tässä kuitenkin puututaan selkeään epäkohtaan, ja tämähän on se asia, mihin jo aikanaan viime kaudella todellakin ministeri Urpilainen pisti valmistelun liikkeelle. Me sosialidemokraatit olemme tässä kyllä olleet kovin vaativia sen suhteen, että meidän ei pidä läpi sormiemme katsella näitä tilanteita. Tosiaankin hyvän lakiesityksen ohella me haluamme kiinnittää huomiota siihen, että parhaillaan tämä Portugalin tapaus on meneillään ja me haluamme sitä kiirehtiä, ja siksi, puhemies, kannatan tätä edustaja Harakan esittämää erinomaista lausumaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-15T16:48:57,2016-03-15T16:49:46,Tarkistettu,1.1 2016_24_91,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä  ja  laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn siihen täällä esillä olleeseen näkemykseen, että on todella hyvä, että tämä lakiesitys saadaan eteenpäin ja on Espanjan kanssa kyetty tämä sopimus tekemään. Kiitokset siitä kuuluvat ennen kaikkea meidän valtiovarainministerille, joka on tässä ollut aktiivinen, kuten myöskin hän tätä Portugalin asiaa hyvin reippaasti hoitaa. Se on itsestään selvää, että jokainen suomalainen saa viettää eläkepäivänsä missä tahansa, mutta se, että joku maa tarjoaa verovapautta, on epätervettä kilpailua, ja nyt tämä järjestelmä Espanjan kanssa tämän jälkeen on erittäin hyvä. Tietysti kun tässä äsken kaivattiin hallituspuolueen edustajaa paikalle, niin minusta olisi kyllä ollut mukavaa, että entinen valtiovarainministeri Antti Rinne olisi ollut täällä paikalla tänään keskustelemassa siitä, minkä takia hänen valtiovarainministerikaudellaan ei tätä asiaa Espanjan kanssa laitettu kuntoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-03-15T16:49:46,2016-03-15T16:50:48,Tarkistettu,1.1 2016_24_92,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä  ja  laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten totesin, tämähän laitettiin nimenomaisesti alulle jo sosialidemokraattisten ministereiden toimesta ja nyt on saatettu loppuun. Minä luulen, edustaja Satonen, että meillä ei ole kyllä mitään hävettävää sen suhteen, mitä olemme saaneet aikaiseksi veronkierron torjumiseksi tai esimerkiksi laajasti harmaan talouden torjumiseksi. Olemme hivenen ihmetelleet sitä, miksi hallitus otti niin passiivisen linjan näihin molempiin: päinvastoin, tänne tuotiin esityksiä, tai meinattiin tuoda esityksiä, jotka suorastaan rohkaisisivat erilaisiin veronkiertomahdollisuuksiin tai aktiiviseen verosuunnitteluun. Onneksi sitten opposition toimesta ja vähän kansalaisyhteiskunnankin painostaessa tällaisesta on luovuttu. Toinen asia, mikä liittyy ehkä laajemmin tähän tietyssä mielessä, on koko harmaa talous, kaiken kaikkiaan se, että pystymme keräämään kylliksi veroja eikä niitä kierretä. Sanon kyllä, että se oli hyvin hämmästyttävää, että silloin tämän kauden alussa hallitushan luopui näistä harmaan talouden torjuntaohjelmista, rahat leikattiin, sitten myöhemmin jonkin verran palautettiin, mikä oli tietenkin tärkeää, mutta kyllähän näihin asioihin pitäisi rivakammin puuttua, koska kuitenkin nämä ovat aivan olennainen osa siinä, että saamme rahoitettua tämän meidän hyvinvointiyhteiskuntamme nyt ja jatkossa emmekä sitten joutuisi tekemään sitä julmaa leikkauspolitiikkaa, mitä hallitus tänä päivänä tekee, kun olemme nähneet opiskelijat, palkansaajat, työttömät, eläkkeensaajat barrikadeilla, eikä mikään ihme. Siksi sen reilun pelin meiningin oikeutuksen mielessä ihmiset olettavat, että kaikki ovat samalla viivalla, kaikki ovat samassa veneessä, eikä niin, että vain toisilla siellä on pelastusliivit. Pitää olla kaikilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-15T16:50:49,2016-03-15T16:52:36,Tarkistettu,1.1 2016_24_93,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä  ja  laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ollenkaan epäile sitä, etteikö sosialidemokraateilla olisi vilpitöntä tahtoa tämän asian edistämisessä ja myöskin tämän Portugalin asian edistämisessä, mutta kyllähän se tietysti vähän erikoiselta tuntuu, että nyt tässä kovasti vaaditaan sitä, että pitää nopeammin saada asioita aikaan Portugalin kanssa, kun silloin, kun oltiin itse vastuussa, ei saatu edes tätä Espanja-asiaa hoidettua. Että siinä mielessä tulokset puhuvat puolestaan, tämä hallitus on kyennyt tämän epäkohdan laittamaan kuntoon, ja uskon, että tämä hallitus kykenee laittamaan myös tämän Portugalin asian kuntoon. Se on hyvä, että oppositio sinällään tukee itse näitä asioita, mutta nyt ne vasta on saatu oikeasti tapahtumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-03-15T16:52:37,2016-03-15T16:53:27,Tarkistettu,1.1 2016_24_94,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä  ja  laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp,"Toteaisin vain, että edustaja Satonen puhui nyt vähän ennenaikaisesti tästä Portugalin verosopimuksesta. Emmehän me sitä kiirehtisi, ellei se nyt olisi ollut tässä koneistossa kohtalaisen pitkään ja jollei sitä olisi tämä kielteinen julkisuus edesauttanut. Eli toivotaan, että siitä tulee ratkaisu, ja juuri sitä tässä puollamme. Mutta mitä tulee tähän verosuunnitteluun ja harmaan talouden torjuntaan ylipäätään, niin kyllä täytyy nyt huomauttaa, että ministeri Urpilainen oli omana aikanaan tässä EU:n aivan eturintamassa. Hän järjesti täällä Helsingissä EU:n valtiovarainministereiden kokouksen, jossa tuolloin vielä vain Suomen aloitteesta pinnalla pidetty aggressiivisen verosuunnittelun estäminen oli voimakkaasti esillä ja nimenomaan Suomen toiveesta. Nyt EU on tullut tässä mukaan ja alkanut tarmokkaisiin toimiin, mikä on äärimmäisen kiitettävää, mutta nyt täytyy sanoa, että Suomi on tässä nyt ollut enemmänkin jos ei nyt suorastaan jarrumiehen niin passiivisen sivustakatsojan osassa. Kuten edustaja Viitanen tuossa totesi, meille kehdattiin tuoda eduskuntaan lakiesityksiä, joissa olisi armahdettu miljoonaveron kiertäjiä ja joissa omaisuuksia olisi voinut piilottaa hallintarekistereihin. Se ei osoita hallitukselta vakavaa paneutumista tähän suureen kansainväliseen veronkierto- ja verosuunnitteluongelmaan. Nyt, kiitos EU:n ja kiitos tarmokkaiden toimien siellä, myöskin Suomessa saadaan näitä asioita kuntoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-15T16:53:27,2016-03-15T16:55:10,Tarkistettu,1.1 2016_24_95,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä  ja  laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta on hienoa, että ministeri Urpilainen omalla valtiovarainministeritoimikaudellaan viime vaalikaudella oli aktiivinen eurooppalaisella tasolla ja suomalaisella tasolla harmaan talouden ja aggressiivisen verosuunnittelun suitsimiseksi. Mitä tulee tähän Portugalin sopimukseen, joka toivottavasti uudistetaan, niin minun mielestäni on täysin perusteltua, että kun me toimimme sekä OECD:n tasolla että EU:n tasolla tänä päivänä sen puolesta, että ei olisi olemassa tällaisia veroparatiiseja, joissa kikkailemalla yhtiöt pääsevät verotuksesta kokonaan eroon tai sitten onnistuvat minimoimaan sen aivan naurettavan pieneksi, niin vastaavasti on täysin perusteltua, ettei Euroopassa olisi myöskään yksityishenkilöille sellaisia veroparatiiseja, että yksityishenkilöt onnistuisivat välttämään kokonaan esimerkiksi eläkkeittensä verotuksen. Portugali näyttäytyy tällä hetkellä tällaisena veroparatiisina tiettyjen edellytysten täyttyessä, ja on täysin perusteltua, että tämä tilanne pyritään hallituksen ja eduskunnan toimesta muuttamaan. Toivon, että Portugalin kanssa neuvotteluissa päästään ratkaisuun, jossa esimerkiksi eläketulot verotetaan jommassakummassa maassa ja kaikin puolin oikeudenmukaisesti, niin kuin kuuluu. Mutta ellei Portugalin kanssa asioissa eteenpäin päästä, niin kyllä Suomen hallituksen pitää silloin harkita sellaista yksipuolista ratkaisua, johon muistaakseni Tanskakin on mennyt, eli nykyinen verosopimus on irtisanottu, jotta tästä epätyydyttävästä tilanteesta ja tästä eräänlaisesta veroparatiisista tässä suhteessa päästään eroon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-15T16:55:10,2016-03-15T16:57:15,Tarkistettu,1.1 2016_24_96,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä  ja  laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustaja Zyskowiczia tästä tunnustuksesta, jonka hän antoi ministeri Urpilaisen työlle. Uskon, että meillä eduskunnassa on täysi yksimielisyys siitä, että niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin veroparatiisit täytyy Euroopasta kitkeä, ja teemme tässä oppositio—hallitus-rajan yli saumatonta yhteistyötä. Olen vakaasti samaa mieltä kuin edustaja Zyskowicz siitä, että mikäli Portugalin hallitus ei nyt tässä toimi Suomen edellyttämällä tavalla, niin varmastikin eduskunnassa löytyy laaja yksimielisyys myös siitä, että tämä sopimus täytyy irtisanoa. Verosopimuksia Suomella on melkoinen määrä ympäri maailmaa, mutta ehkä tässä yhteydessä on hyvä kiinnittää huomiota myös niihin kiireellisiin tapauksiin, joissa tarvittaisiin verosopimus nimenomaan Euroopan ulkopuolella. Tässä suhteessa haluaisin kannustaa hallitusta toimimaan ripeästi sen eteen, että kaikkien, yhä tärkeämpään taloudelliseen merkitykseen nousevien Latinalaisen Amerikan maiden kohdalla olisi Suomen ja sen kyseisen maan verosopimus — ennen kaikkea tärkeysjärjestyksessä Chile, Kolumbia ja Peru. Tässä suhteessa toivomme ja edellytämme, että hallitus toimii päättäväisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-15T16:57:16,2016-03-15T16:58:52,Tarkistettu,1.1 2016_24_97,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 2/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 2/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_24_98,24/2016,2016-03-15,13.59,17.06,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys koskee ajokorttilakia muutettavaksi siten, että ajokortin kaksoiskappaleissa olevat voimassaoloajat ja ikärajat tulevat muuttumaan. Elikkä aikaisemminhan meillä on ollut tapana, että 70 ikävuoteen asti on voinut ajokortilla ajaa, ellei sitten muita selkeästi terveydellisiä haittatekijöitä ole tullut, ja sitä ajokorttia ei ole voitu ottaa pois tai tarkastella uudelleen. Se pohjautuu vuodelta 2003 olevaan muutokseen. Kaivoin nämä tiedot täältä nopeasti, ja täällä mainittiin niin, että vuoden 2013 tammikuun jälkeen myönnetyt ajokortit myönnetään aluksi 15 vuodeksi ja siten niihin pitää anoa uusimisia. Elikkä nämä kaikki ajokortit olisivat voimassa korkeintaan 2033 saakka. Mistä tämä hallituksen esitys nyt johtuu: nähtävästi se tämän valiokunnan mietinnön mukaan johtuu siitä, että kun tämä ajokorttidirektiivi ja siellä olevat muutokset ovat aikaisemmin tulleet jo 2006, niin Suomea vastaan on nostettu kanne EU-tuomioistuimessa, koska Suomi ei ole täytäntöön pannut kaikilta osin tätä direktiiviä. Näin tämän ymmärsin. No, mikä tässä hallituksen esityksessä on ongelmallista? Ongelmallista on ennen kaikkea se, että tässä esityksessä ne kansalaiset, jotka esimerkiksi kadottavat ajokortin tai menevät vaikka uudelleen naimisiin, joutuvat uusimaan ajokortin mutta eivät tule saamaan ajokortin voimassaoloaikaa niin pitkäksi aikaa kuin mitä heillä esimerkiksi tällä hetkellä on. Tässä on esimerkiksi ehdotettu, että raskaan kaluston kuljettajalla ajokortin voimassaoloaika tulevaisuudessa tulee olemaan enintään 5 vuotta kerrallaan ja henkilöauton ajokortin omaavalla 15 vuotta. Mitä järkeä on siinä, että henkilöltä, joka menee vaikka naimisiin ja muuttaa nimeään, voidaan liikenneturvallisuuden nimissä vaatia kestoltaan lyhyempää ajokorttia kuin hänellä nytten on? Tämä mielestäni herättää perustuslaillisen kysymyksen, että kuinka voidaan tämmöisellä keinotekoisella syyllä rajoittaa ihmisen aikaisemmin saatuja oikeuksia lyhyemmäksi. Toisekseen jo pelkästään ajokortin kadottaminen johtaa siihen, että joutuu uudelleen hakemaan ajokorttia, joka on taas määräajaltaan lyhyempi kuin esimerkiksi nyt oleva ajokortti. Siinä mielessä kysynkin, nyt kun tämä on ensimmäinen käsittely ja tämä meneekin eteenpäin vielä käsiteltäväksi, miksi tässä ei ole kysytty esimerkiksi perustuslakivaliokunnan kantaa. Mielestäni tämä vaatisi heidän huomionsa tähän asiaan. Tässä on pelkona se, että tässä EU:n direktiivissä voidaan toistaa sellainen virhe, kuten joissain totalitaristisissa valtioissa tehdään, että rajoitetaan henkilöllisyystodistuksen kestoa, koska se on historiassa ollut erittäin tehokas tapa kontrolloida ihmisiä. Esimerkiksi Venäjällähän on tämmöinen sisäinen passi, joka pitää uusia kaksi kertaa elämässä, ja tämähän johtaa siihen, että niiden henkilöiden, joilla ei ole sisäistä passia, on hyvin vaikea matkustaa Venäjän sisällä saati sitten asioida. Ja nyt kun me muistamme, että Suomessa ei ole yhtään semmoista virallista henkilötodistusta, kuvallista todistusta, jonka kesto olisi enemmän kuin 5 vuotta tai 10 vuotta, niin tämä poistaa kansalaisten käytöstä sen viimeisenkin virallisen henkilötodistuksen, jota he ovat tähän asti voineet käyttää jopa sinne 70 ikävuoteen saakka. Siinä mielessä, arvoisa puhemies, toivoisin, että kun tätä asiaa käsitellään ja valmistellaan, kiinnitetään huomiota siihen, voitaisiinko samanaikaisesti esimerkiksi tämän virallisen henkilötodistuksen, jota voidaan myös poliisista hakea, kestoa pidentää huomattavasti nykyisestä. Mielestäni ei ole mitään syytä estää kansalaisia olemasta menemättä viranomaisten ikään kuin tarkistettavaksi sen henkilötodistuksen osalta 5 vuoden tai 15 vuoden välein. Tämä ei mielestäni millään tavalla ole oikea suuntaus Euroopan unionissa saati Suomessa, jossa on totuttu siihen, että kansalaiset saavat olla asioimatta viranomaisen luona, jos he eivät sitä itse tahdo. Henkilötodistus on kumminkin semmoinen perusasiakirja, jota jokainen ihminen tarvitsee elämässään jatkuvasti, ja siinä mielessä sen saantia tulee nykyisestään helpottaa sekä sen voimassaolon kestoa pidentää. Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä asia tullaan huomioimaan tässä käsittelyn yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2016+12.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-03-15T17:01:17,2016-03-15T17:06:06,Tarkistettu,1.1 2016_25_1,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä  ja  laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Ensin päätetään valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 2/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja pöytäkirjasta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta. Keskustelu asiasta päättyi 15.3.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Timo Harakka Pia Viitasen kannattamana tehnyt lausumaehdotuksen, joka on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 2A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_25_2,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan  hyväksymisestä  ja  laiksi  sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_25_3,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 150/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 15.3.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Pia Viitanen Timo Harakan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_25_4,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_25_5,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Metsähallituslakia on valmisteltu pitkään, useita vuosia. Sitä on valmisteltu usean eri hallituksen toimesta, ja nyt olemme tilanteessa, jossa meillä on vihdoinkin mietintö. Lain uudistuksen tavoitteena ja ajurina on koko ajan ollut sama asia. Se on se, että me pystymme kaikissa olosuhteissa säilyttämään nykyisen kaltaisen Metsähallituksen toimintatavoiltaan, monialaisen suomalaisen luonnon toimijana ja huolehtijana. Tämä on ollut se keskeisin tavoite. Nyt, kun erilaiset säädökset ovat muuttuneet, on tullut entistä ajankohtaisemmaksi, että me teemme nämä muutokset, jotta tämä iso tavoite toteutuu, ja olen ymmärtänyt näin, että tämä tavoite on meidän kaikkien yhteinen. Siksi niin hallituksen esitys kuin selkeä maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistömielipide on ollut sellainen, että muutos on tehtävä ja ei haluta ottaa riskiä siitä, että Metsähallitus ei pystyisi tulevaisuudessa enää toimimaan nykyisen kaltaisessa toimintamallissaan. Siksi tämä muutos. Tämä muutos on myöskin aiheuttanut erittäin paljon kansalaiskeskustelua. Hyvä niin. Se on aina, ilman muuta, tervetullutta, ja sitä pitää tervehtiä ilolla. Kuitenkin se kansalaiskeskustelussa ollut vivahde, jossa on valitettavan paljon ollut vääriä tietoja liikkeellä, ei ole ollut omiaan viemään tätä keskustelua oikeaan suuntaan eikä oikeille urille, ja tämä on erittäin valitettavaa. Mutta toivon mukaan nyt tämän mietinnön luettuaan ja tämän keskustelun kuluessa nämä kyseiset asiat oikenevat ja asettautuvat siihen mittaan, missä ne ihan oikeasti ja aidosti ovat. Rouva puhemies! Nykymuotoinen Metsähallitus valtion maa- ja vesialueiden hoitajana on saavuttanut erittäin hyvin sille asetetut tavoitteet luonnonsuojelijana, luonnonsuojelualueiden hoitajana, kansalaisten virkistysmahdollisuuksien kehittäjänä, metsäteollisuuden puuhuollon turvaajana, biotalouden raaka-aineiden tuottajana, valtion tulonlähteenä, työmahdollisuuksien tarjoajana ja muun maankäytön yhteensovittajana. Eli tämä pitkä, iso luettelo on kaikkia niitä tehtäviä, (Hälinää — Puhemies koputtaa) joita Metsähallitus... [Toinen varapuhemies Paula Risikko: Anteeksi, edustaja Leppä. — Rauhoitutaan ja kuunnellaan mietinnön esittelyä, ja sen jälkeen sitten käynnistämme debatin. Kiitos.] Kiitos, rouva puhemies! — Liiketoiminnan lisäksi Metsähallituksella on lukuisia lakisääteisiä ja sille annettuja julkisia hallintotehtäviä. Julkisista hallintotehtävistä keskeisimpiä ovat lakisääteisten luonnonsuojelualueiden hallinnointi, hoito ja käytön ohjaus. Uuden lain lähtökohta on mahdollisimman pitkälle valtion maan ja Metsähallituksen kokonaisuuden ja toimivan organisaation säilyttäminen, niin kuin tuossa alussa totesin. Jos esittelisin tämän lain pykälä pykälältä, joutuisin melkein kaikkien pykälien kohdalla toteamaan, että tämä jatkuu niin kuin tähänkin asti, ja en tee näin, vaan esittelen pääkohdat tästä meidän valiokuntamme mietinnöstä. Puhemies! Metsähallituksen lainsäädännöllinen asema. Konkurssilainsäädännön ja yhteisöverotuksen soveltumattomuutta koskevat komission johtopäätökset on otettava huomioon Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevissa laintasoisissa säännöksissä. Valtion omistajapoliittisten linjausten mukaan valtion maa- ja vesiomaisuuden hallinta hoidetaan yhtenä kokonaisuutena valtion kiinteistöstrategian mukaisesti. Valiokunta on pitänyt välttämättömänä, että Metsähallitusta koskeva eduskunnan ja valtioneuvoston ohjausvalta säilyy ennallaan. Eduskunnan tulee edelleen voida asettaa Metsähallitukselle palvelu- ja muita toimintavelvoitteita ja tavoitteita, jotka voivat koskea myös tytäryhtiöissä harjoitettavaa toimintaa. Yhteiskunnan kokonaisetuun on kuuluttava kannattavan liiketoiminnan harjoittamisen ohella, että Metsähallituksen hallinnassa oleviin alueisiin liittyvät muut yhteiskunnalliset tarpeet tulevat asianmukaisella tavalla huomioon otetuksi. Metsähallituksen toimintaa koskevat yhteiskunnalliset velvoitteet pysyvät ehdotetussa laissa ja lainsäädännössä pääosin ennallaan. Metsähallituksen tulee edelleen ottaa riittävästi huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen metsien, meren ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sen on lisäksi edelleen otettava huomioon luonnon virkistyskäytön ja työllisyyden edistämisen vaatimukset sekä sovitettava yhteen hallinnassaan olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan, sekä poronhoitoalueella siten, että poronhoitolaissa säädetyt velvollisuudet täytetään. Perustuslain mukaan eduskunta hyväksyy valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä liikelaitoksen keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet. Tähän liittyen Metsähallitus-lain 2 §:ssä ehdotetaan, että Metsähallitus toimii liiketaloudellisten periaatteiden sekä eduskunnan sille hyväksymien palvelutavoitteiden ja muiden toimintatavoitteiden mukaisesti. Metsähallitus käyttäisi laajasti puhevaltaa valtion maa- ja vesialueiden haltijana. Valiokunta pitää hyvän hallinnon kannalta tärkeänä, että Metsähallituksen kanta valtion maa- ja vesialueiden haltijana ilmaistaan erilaisissa maankäyttöön liittyvissä menettelyissä kokonaisuutena yhdessä asiakirjassa. Metsähallituksen käyttäessä puhevaltaa valtion maa- ja vesialueiden haltijana tulee jatkaa nykyistä menettelyä, jossa pääsääntönä on Metsähallituksen kannan ilmaiseminen kokonaisuutena. Puhemies! Metsähallituksella on runsaasti myös julkisia tehtäviä. Valiokunta toteaa, että Metsähallitukselle on erityislaeissa, siis huom. erityislaeissa, säädetty lukuisia julkisia hallintotehtäviä, joista keskeisimpiä ovat valtion luonnonsuojelu-, erämaa- ja retkeilyalueiden hoito ja käytön ohjaus sekä eräpalvelut, joihin kuuluvat metsästys-, kalastus- ja maastoliikenneasiat sekä erävalvonta. Julkisten hallintotehtävien hoidon riippumattomuus ja puolueettomuus on turvattava. Maa- ja metsätalousvaliokunta ja erityisesti perustuslakivaliokunta lausunnossaan ovat todenneet, että perusratkaisu, jossa Metsähallituksen viranomaistehtävät on osoitettu erilliselle ja riippumattomalle Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien yksikölle, vastaa nykyistä perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädettyä Metsähallitusta koskevaa lainsäädäntöä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä ehdotettu julkisten hallintotehtävien ohjaus- ja valvontasäännöstö on osin varsin vaikeaselkoista. Siksi valiokunta esittää julkisia hallintotehtäviä koskevien säännösten selkeyttämiseksi Metsähallitus-lakia koskevan esityksen 5 §:n, 9 §:n ja 6 §:n tarkistamista. Valiokunta ehdottaa, että ympäristöministeriö ohjaa esitettävän 9 §:n mukaisesti julkisten hallintotehtävien hoitoa toimialallaan, jolloin ministeriön toimivalta kiinnittyisi yksiselitteisesti ja selkeästi valtioneuvoston ohjesääntöön. Puhemies! Eri omaisuuserät, kirjanpito ja tilinpäätös. Uuden lainsäädännön myötä on tarkoitus jakaa maa- ja vesiomaisuus kolmeen luokkaan. Peruspääoma olisi edelleen maa- ja vesiomaisuus, joka on taloudellisesti hyödynnettävissä. Peruspääomalle esitetään tuottovaade. Julkisten hallintotehtävien käyttöön ositettaisiin omaisuus, joka on tarpeellista näiden tehtävien hoitamiseksi. Julkisten hallintotehtävien hoitoon tarpeellinen omaisuus kuuluisi muuhun omaan pääomaan, eikä sillä olisi tuottovaadetta. Muuhun omaan pääomaan kuuluvaksi erilliseksi tase-eräksi voitaisiin perustellusta syystä osoittaa maa- ja vesiomaisuus, joka ei liity julkisten hallintotehtävien hoitoon ja joka ei myöskään ole mainittavan taloudellisen hyödyntämisen piirissä, minkä vuoksi omaisuudelle ei aseteta tuottovaadetta. Maa- ja vesiomaisuus, joka ei siis liity julkisten hallintotehtävien hoitoon ja jolle ei perustellusta syystä asetettaisi tuota tuottovaatimusta, sijoitetaan erillisenä uutena kolmantena tase-eränä Metsähallituksen muuhun omaan pääomaan. Talousarvioesityksessä kolmanteen tase-erään on suunniteltu siirrettäväksi pääosa yleisistä vesialueista ja noin 360 000 hehtaaria Ylä-Lapin luontaiselinkeinoalueita. Lakiehdotuksen 8 §:n mukaan Metsähallituksen peruspääoman muutokset käsitellään eduskunnassa, mutta 34 §:n mukaan valtioneuvosto päättää tasemuutoksista muun oman pääoman sisällä julkisten hallintotehtävien yksikön hoitaman tase-erän ja liiketoimintojen hoitaman niin kutsutun kolmannen tase-erän välillä. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa on katsottu, että eduskunnan budjettivallan käyttö ja julkisia hallintotehtäviä hoitavan yksikön aseman riippumattomuus voidaan jatkossakin turvata paremmin, jos erilliskirjanpidosta ei luovuta. Valiokunta ehdottaakin Metsähallitus-lakia koskevan esityksen 33 §:n momenttia täydennettäväksi siten, että julkisten hallintotehtävien hoidosta pidetään erillistä kirjanpitoa. Puhemies! Läpinäkyvyyden kannalta on erittäin selkeää ja välttämätöntä, että kaikki on julkista. Valiokunta katsoo, että jatkossakin Metsähallituksen sekä uuden, perustettavan valtion metsätalousyhtiön tulee kyetä hyvään paikalliseen sopimiseen sekä henkilöresurssien joustavaan käyttöön. Valiokunta painottaa yhteiskunnallisia velvoitteita koskevien tavoitteiden toteutumisen riittävää, laajaa seurantaa. Valiokunta korostaa, että avoin yhteistyö ja paikallisten olosuhteiden tuntemus ovat muodostuneet Metsähallituksen alueellisen luonnonvarasuunnittelun keskeisiksi elementeiksi, joita tulee pitää yllä ja kehittää myös jatkossa. Alueelliset vaikutukset on erittäin merkittävä osio. Metsähallituksen toiminnalla on erittäin merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Esitys ei muuta Metsähallituksen asemaa tässä suhteessa. Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että — liittyen niihin muutoksiin, joita muun muassa verotukseen tulee — Metsähallituksen yhteisöverotulot voivat enimmillään muodostaa jopa 20 prosenttia muutamien pohjoisen pienten kuntien tuloista. Valiokunta pitää välttämättömänä, että haitalliset vaikutukset näiden kuntien talouteen estetään. Perustuslakivaliokunta on esittänyt, että annettava Metsähallitus-laki voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Uudistuksessa saamelaisten asema pysyy ennallaan ja aseman voidaan hivenen katsoa vahvistuvan lakiehdotuksen 39 §:n mukaisilla saamelaisten kotiseutualueelle perustettavilla neuvottelukunnilla. Valiokunta katsoo, että laajemmat saamelaisten kotiseutualueelle tapahtuvaan suunnitteluun ja saamelaiskulttuurin heikentämiskieltoon liittyvät kysymykset tulee ratkaista ILO 169 ‑sopimuksen mahdollisen ratifioinnin yhteydessä. Puhemies! Muutama sana vielä virkistys- ja matkailukäytöstä, retkeilyalueista sekä tietysti sitten tuosta perustettavasta yhtiöstä. Valtion alueiden virkistyskäytön suunnittelu ja käytännön toteutus on erittäin merkittävää Metsähallituksen toimintaa. Valiokunta painottaa erityisesti sitä, ettei Metsähallitus-lakia koskevalla lakimuutoksella ja -ehdotuksella vaikuteta jokamiehenoikeudella tapahtuvaan luonnon virkistyskäyttöön tai muuhun virkistyskäyttöön eikä muuteta virkistyskäyttöön liittyvää perusinfrastruktuuria maksulliseksi. Oikeudet säilyvät siis ennallaan. Valiokunta toteaa myös tässä yhteydessä, että pinta- ja pohjavesien hyödyntämisestä säädetään kattavasti erikseen vesilaissa. Valiokunta korostaa myös sitä, että valtion retkeilyalueilla tulee erityisen huolellisesti ja pitkäjänteisesti sovittaa yhteen metsätalouden harjoittamisen sekä matkailun ja virkistyskäytön intressit. Henkilöstövaikutuksiakin tällä on, mutta ne jäävät hyvin vähäisiksi, ja siihen valiokunta kiinnittää huomiota, että metsätalousliiketoiminnan yhtiöittäminen sinänsä ei vaikuta metsätalouden henkilöstön määrään eikä tehtäviin. Metsähallituksen metsätaloustulosalueen henkilöstö siirtyisi perustettavan osakeyhtiön palvelukseen. Siirtyvän henkilöstön määrä on noin 800 henkilöä, ja kaikki heistä ovat työsopimussuhteisia. Sitten, puhemies, lopuksi tästä yhtiöstä, perustettavasta osakeyhtiöstä: Valtion metsätalousosakeyhtiöstä annetun lain mukaan yhtiön toimialana olisi metsätalouden harjoittaminen yksinoikeudella valtion omistamalla maalla ja puutavaran toimittaminen asiakkaille. Koska yhtiölle myönnettäisiin lakiin sisältyvän luovutusvaltuuden perusteella yksinoikeus metsätalouden harjoittamiseen Metsähallituksen hallussa olevalla tuottovaateen alaisella maa- ja vesiomaisuudella, yhtiön liiketoiminta rajattaisiin koskemaan vain yksinoikeuden kohteena olevaa aluetta. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Metsähallitus merkitsisi osakeyhtiötä perustettaessa kaikki sen osakkeet valtion lukuun. Osakeyhtiö olisi Metsähallituksen hallinnoima, jolloin Metsähallitus vastaisi lähtökohtaisesti yhtiötä koskevasta omistajaohjauksesta siten kuin valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettu laki säätää. Valiokunta ehdottaa lain 1 §:ään lisättäväksi maininnan siitä, että metsätaloutta harjoittaessaan yhtiön tulee huolehtia tässä laissa tarkoitettujen yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden ja muiden yhteiskunnallisten velvoitteiden toteuttamisesta siten kuin valtioneuvosto maa- ja vesiomaisuutta koskevaa käyttöoikeutta luovutettaessa ja sen ehtoja tarkistettaessa määrää. Valiokunta toteaa myös, että perustettavan yhtiön osakkeiden luovuttaminen edellyttäisi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain 3 §:n mukaista eduskunnan suostumusta — eduskunnan suostumusta. Valiokunta toteaa myös, että perustettavasta valtion osakeyhtiöstä tulee lakisääteinen osa Metsähallitus-konsernia, minkä vuoksi yhtiön osakkeita ei myydä. Selvyyden vuoksi valiokunta on vielä ehdottamassa 3 momentissa todettavaksi, että osakeyhtiö on valtion kokonaan omistama ja Metsähallituksen hallinnoima. Annettavassa laissa säädettäisiin valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa käyvästä vastikkeesta osakeyhtiölle Metsähallituksen hallintaan osoitettuun tai myöhemmin osoitettavaan tuottovaateen alaiseen maa- ja vesiomaisuuteen kohdistuva siirtokelvoton oikeus muun muassa metsätalouden harjoittamiseen — siis siirtokelvoton oikeus. Jatkovalmistelussa tarkentuva vuotuinen käyttöoikeudesta liikelaitokselle maksettava vastike olisi noin 80 miljoonan euron luokkaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että käyttöoikeuskorvauksen käypä hintataso tarkistettaisiin määräajoin, esimerkiksi 5 vuoden välein. Ja, puhemies, aivan lopuksi. Valiokunta on tehnyt kaksi ponsiehdotusta, ja ne sisältävät seuraavat asiat: Kun valtion toimintoja yhtiöitettäessä yhtiön kotipaikasta ei ole säädetty yhtiölaissa, valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimiin perustettavan yhtiön kotipaikan sijoittamiseksi Rovaniemelle. Tämä on 1. lausumaehdotus. Ja 2. lausumaehdotus: Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että nyt säädettävän lainsäädännön vaikutuksia seurataan. Valiokunta edellyttääkin, että sille toimitetaan vuoden 2017 loppuun mennessä selvitys lainsäädännön vaikutuksista. Mietintöön sisältyy neljä vastalausetta, jotka täällä varmasti myöhemmin sitten esitellään. Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tässä yhteydessä pitkästä käsittelystä kaikkia mahdollisia tahoja — asiantuntijoita, kaikkia valiokuntia — siitä yhteistyöstä, jota olemme tässä talossa tehneet. Olemme myöskin havainneet sen, että eduskunta toimii erittäin joustavasti silloin, kun sen joustamisen tarvetta on, niin että me saamme perustuslain mukaista toimintaa, ja tässä haluan aivan erityiskiitokset antaa perustuslakivaliokunnalle tästä työstä. Se on erittäin merkittävä työ siihen, että me saamme aikaiseksi meitä kaikkia tyydyttävää, tai ainakin riittävää enemmistöä tyydyttävää, lainsäädäntöä, ja ennen kaikkea, että se on perustuslain mukaista. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-03-16T14:03:34,2016-03-16T14:21:53,Tarkistettu,1.1 2016_25_6,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Käydään noin tunnin mittainen debattikeskustelu tässä nyt alkuun, koska luulen, että näitä kysymyksiä ministerille täältä tulee. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat osallistua tähän, varaamaan puheenvuoron painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_7,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajalle valiokunnan mietinnön monipuolisesta esittelystä. Tämä Metsähallitus-laki on tosiaan ollut yli kahdeksan vuoden ajan eduskunnan käsittelyssä, joten kaikki puolueet, jotka tässä salissa ovat edustettuina, ovat päässeet siihen vaikuttamaan. Mutta nyt sitten tämän eduskunnan käsittelyn aikana tämä lainsäädännön työ sai aika mielenkiintoisia piirteitä, koska me kaikki edustajat saimme aika paljon sähköpostia tähän asiaan liittyen. Erityisesti katson tässä yhteydessä nyt Vihreän liiton kansanedustajiin ja teidän aktiiviseen työhönne tämän asian hoitamisessa. (Ville Niinistö: Vastauspuheenvuoro! — Touko Aalto: Vastauspuheenvuoro!) — Tulette varmaan sen saamaan. — Hämmästyin Ville Niinistön puheenvuoroissa siitä, että hän puhui pimityksestä, kaupallisesta seikkailusta, kepulaisten maakuntamiesten vedätyksestä ja niin edelleen. Mielestäni tällaiset kommentit eivät kuulu tämän talon asialliseen lainsäädäntötyöhön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-03-16T14:21:59,2016-03-16T14:23:07,Tarkistettu,1.1 2016_25_8,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Metsähallitus hallinnoi Suomen metsiä, vesiä, meidän kansallisomaisuuttamme, ja Metsähallituksen luontopalvelut on meidän keskeisin luonnonsuojeluviranomainen tässä maassa. Tämä laki on ollut pitkään valmistelussa. Tämän piti käsitellä lähinnä vain sitä, miten hakkuut hoidetaan meidän talousmetsissämme, elikkä sen toiminnan organisoitumismuotoa. Siihenkin liittyy haasteita, mutta tämä hallitus jostain syystä päätti sen lisäksi heikentää luonnonsuojelun asemaa ja luontoarvojen vaalimisen asemaa Suomessa. Edelleenkään ei ole käynyt selväksi, miksi perustetaan kolmas tase täysin eduskunnan vallan ja valvonnan ulkopuolelle niin, että valtioneuvosto voi omalla päätöksellään siirtää vaikka luonnonsuojelualueita ja muita luonnoltaan arvokkaita vesiä ja metsiä tähän kolmanteen taseeseen pois luontoasiantuntijoiden hallinnasta, heidän vaalinnastaan, heidän asiantuntemuksensa alta, metsätalouden asiantuntijoiden eli Metsähallituksen konsernijohdon alaisuuteen. (Puhemies koputtaa) Nämä ihmiset tekevät niillä alueilla (Puhemies: Aika!) ihan muita asioita, ja eduskunta ei silloin päättäisi. Tämä on väärin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-16T14:23:07,2016-03-16T14:24:16,Tarkistettu,1.1 2016_25_9,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä Metsähallitus-lakia on valmisteltu poikkeuksellisen pitkään, kuin Iisakinkirkkoa, mutta silti lainvalmistelun loppuvaiheita vaivasi kyllä melkoinen kiire, mikä johti siihen, että laki sellaisenaan on, ikävä kyllä, aikamoinen pettymys. Me sosialidemokraatit ihmettelemme tässä ennen kaikkea kolmea seikkaa. Ensinnäkin tämä metsätaloustoiminnan yhtiöittäminen. EU-kilpailulainsäädäntö ei sitä edellytä. Minkä takia te ajoitte yhtiöittämistä selvittämättä kunnolla, mitä vaihtoehtoja tälle toiminnalle olisi voinut olla? Toiseksi, me kyseenalaistamme tämän uuden kolmannen taseen. Miksi luodaan tämmöinen eriskummallinen harmaa vyöhyke, joka jättää kyllä epäselväksi sen, tullaanko esimerkiksi jatkossa retkeilylle asettamaan tavalliselle kansalaiselle mahdottomia hintalappuja? Ja kolmanneksi johtamisjärjestelmä. Siitä olimme yksimielisiä, että johtamisjärjestelmää tulee selkeyttää, mutta oli tässä kyllä merkillinen vaihe, kun näytti siltä, että ympäristöministeriö oltiin ajamassa kokonaan ulos Metsähallituksesta. Kyllä mekin haluamme selkeän johtamisjärjestelmän, mutta meille on selvää, että myös ympäristöministeriön roolin Metsähallituksessa täytyy olla selkeä ja että ei ole järkevää ajaa vain yhtä ainutta isäntää Metsähallituksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-16T14:24:16,2016-03-16T14:25:28,Tarkistettu,1.1 2016_25_10,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin, että ministeri vastaisi siihen kysymykseen, ollaanko tässä myymässä aariakaan maata kenellekään. Nimittäin itse olen käsittänyt, että hehtaarikaan ei vaihda omistajaa ja suomalaisia vesistöjä ja metsiä ei olla myymässä. Ei yksikään kansallispuisto, edustaja Niinistö, siirry pois ympäristöministeriön alaisuudesta tai Luontopalvelut-yksikön alaisuudesta. Minusta on ihan järkevää, että esimerkiksi yhteiset vesialueet ovat jatkossakin siinä käytössä, että kalastaja voi saada kalastusluvan. Ei ole pelkoa siitä, että se totaalisuojellaan, eikä ole pelkoa siitä, että sillä tehdään erityisesti bisnestä, vaan homma jatkuu aivan entisellä lailla, joten minun mielestäni on erittäin hyvä, että on tällainen tase, jonka ei vaadita tuottavan voittoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-03-16T14:25:28,2016-03-16T14:26:37,Tarkistettu,1.1 2016_25_11,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole ihme, että tämä asian valmistelu on kestänyt niin kauan, kun te olette yhdeksän vuotta etsinyt sitä olematonta EU-pakkoa eikä sitä ole löytynyt vieläkään. Siihen liittyen kysymys sekä ministeri Tiilikaiselle että edustaja Lepälle: Kun te viime kaudella yhdessä muun opposition ja sosialidemokraattien kanssa olitte kaatamassa Metsähallitus-lakia, niin tuliko teille yllätyksenä hankintadirektiivi ja direktiivi julkisista käyttöoikeussopimuksista, kun ne ovat saaneet sisällön jo vuonna 2014? Miten teille vasta nyt se valkeni? Miten se on mahdollista? Ja sitten perussuomalaisille: kun te aivan yhtenä ryhmänä, yhtenä miehenä, yhtenä naisena olette juosseet olemattoman EU-pakon taakse piiloon, niin minkä takia meidän pitää teille opettaa nyt sitä EU-kriittisyyttä? (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-03-16T14:26:38,2016-03-16T14:27:34,Tarkistettu,1.1 2016_25_12,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hieman minuakin ihmetyttää se julkinen keskustelu, mitä tämän lain ympärillä on käyty, ja ne uhkakuvat ja mielikuvat, mitkä siihen liittyvät sitten, mitä pahaa tapahtuu. Minä kysyisinkin ministeriltä, kun minä olen itse aika tarkkaan lukenut tämän lain ja sitä valiokunnassa käsitellyt, että voisitteko te opastaa minua, mihin kohtaan hallituksen esitystä tai valiokunnan esittämiä lisäyksiä liittyy jonkin luontoarvon heikentäminen tai jonkin retkeilytoiminnan tai muun oleellisen toiminnan heikentäminen. Itse kiittäisin kyllä hallitusta ja valiokunnan jäseniä siitä, että harvoin näkee lakia, jossa sekä niin voimakkaasti korostetaan alueellista yhteistyötä että jopa vaaditaan eri ministeriöitten välistä yhteistyötä, jotta me pystymme nämä käytännön toiminnat sulassa sovussa viemään eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-03-16T14:27:35,2016-03-16T14:28:33,Tarkistettu,1.1 2016_25_13,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Otan puheeksi tässä tämän uuden kolmannen taseen, jonka on perusteltu olevan ikään kuin kompromissiratkaisu Metsähallituksen bisnespuolen ja luonnonsuojelupuolen välisellä alueella. Kyllä tämä logiikka hieman pettää, jos tarkoitus oli, että uuteen kolmanteen taseeseen, niin sanotulle harmaalle alueelle, sijoitetaan ne valtion maa- ja vesialueet, joilla ei ole selkeää tuottotavoitetta ja jotka eivät ole pääasiallisesti metsätalouskäytössä mutta eivät myöskään tiukasti suojeltuja, koska kuitenkin on niin, että kolmanteen taseeseen ei sijoiteta esimerkiksi valtion retkeilyalueita, joilla ei kyllä perustellusta syystä päätoimiala voi olla metsätalous, vaan se on virkistys- ja luontomatkailu. Ne pysyvät siellä bisnespuolella. Sinne ei myöskään sijoiteta — enää — edes Ylä-Lapin virkistysmetsiä, jotka siirretään suoraan sinne liiketaloustoiminnan puolelle. En oikein ole saanut selvää, (Puhemies koputtaa) onko perustelu mikään muu kuin poliittinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-16T14:28:33,2016-03-16T14:29:43,Tarkistettu,1.1 2016_25_14,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tässäkin keskustelussa on kuultu, on paljon näkemyksiä ilmassa ja on rakennettu erilaisia uhkakuvia, ja siksi haluan kysyä edelleen ministeriltä sellaisista asioista, jotka huolestuttavat kansalaisia. 1) Pysyykö Suomen luonto edelleen suomalaisten yhteisenä kansallisomaisuutena lainmuutoksen jälkeen? 2) Voiko Metsähallitus lainmuutoksen jälkeen myydä maa- ja vesioikeuksia ulkopuolisille tahoille, esimerkiksi kiinalaisille sijoittajille, ilman eduskunnan lupaa? 3) Tuleeko lainmuutoksen jälkeen muutoksia jokamiehenoikeuksiin, metsästykseen, kalastukseen tai retkeilyalueiden hoitoon? 4) Kasvavatko hakkuumäärät lainmuutoksen jälkeen? (Eduskunnasta: Hyviä kysymyksiä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-03-16T14:29:44,2016-03-16T14:30:45,Tarkistettu,1.1 2016_25_15,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hämmästyttävää tämän lainvalmistelun osalta on todellakin tämä vaihtoehdottomuuden sokeus, mitä tämän valtioneuvoston osalta on ollut. Ei ole nähty sitä, että tälle yhtiöittämiselle on todellakin vaihtoehtoja. Ja kun ministeri kirjallisessa vastauksessaan sanoo, että ei ole muuta vaihtoehtoa, niin voin kyllä luetella, että yksi keino muuttaa Metsähallituksen konkurssikelpoisuutta ja verokohtelun muita lakeja on asetuksia säätämällä — voitaisiin säätää esimerkiksi konkurssilain muuttamisella. Toinen mahdollisuus olisi tehdä Metsähallituksesta Yle-tyyppinen erityisyhtiö, mikä olisi ollut täysin mahdollista. Kolmantena vaihtoehtona olisi muodostaa Metsähallituksen metsätalouspuolesta itsenäinen julkisoikeudellinen laitos. Missä ihmeessä ovat ne kellot, jotka eivät herättäneet näitten uusien ja muitten mahdollisuuksien osalta? Sitä tahdon kysyä ministeri Tiilikaiselta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-16T14:30:46,2016-03-16T14:31:51,Tarkistettu,1.1 2016_25_16,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan lausua kiitokset sekä ministerille että niille valiokunnille, jotka ovat osallistuneet tämän hallituksen esityksen käsittelyyn. On totta, että tämä on varsin monen vuoden ponnistus, ja nyt meillä on lainsäädäntö, joka antaa meille mahdollisuuden varautua niihin tulevaisuuden haasteisiin, jotka varmasti ovat tulossa siitä riippumatta, mitä EU tällä hetkellä vaatii. Tulevaisuudessa joka tapauksessa varmasti tulee hankintadirektiivinkin kautta muutoksia. Minusta Metsähallitus on erinomainen esimerkki siitä, että sen toiminnassa on kyetty kestävällä tavalla yhdistämään talousmetsien hyödyntäminen mutta samalla huolehdittu siitä, että omistuksessa olevien metsien — ja vesien ja muiden — luontoarvot säilyvät. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, ja sen takia olen erittäin hämmentynyt siitä, että täällä käydään tämäntyyppistä keskustelua ja yritetään luoda semmoisia uhkakuvia, joita ei ole olemassa. Ja minun täytyy sanoa ihan suoraan, että minun arvostukseni tiettyjä järjestöjä kohtaan on kärsinyt kovan kolauksen sen takia, että pitäisi pysyä totuudessa silloin, kun täällä lobataan asioita. Se olisi aika hyvä vaatimus. Eli tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten luontoarvot, (Puhemies koputtaa) talousmetsät ja nämä asiat yhdistetään hienolla tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-03-16T14:31:52,2016-03-16T14:33:09,Tarkistettu,1.1 2016_25_17,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä suomalaisilla on sananlasku, ""hitaasti hyvä tulee"". Se ei valitettavasti tämän lain osalta pidä paikkaansa. Kun asiantuntijakuulemisissa valiokunnassa kuulimme laajan joukon ihmisiä ja asiantuntijoita, valtaosa heistä halusi jatkaa nykymallilla. Ei ollut mitään tarvetta muuttaa tätä. Niin kuin täällä on käynyt ilmi, EU ei vaadi muutosta, ei lainsäädäntö eivätkä direktiivit, ja mikään muu EU-maa ei ole suunnittelemassa samanlaista lainsäädäntöä kuin täällä Suomessa. Ja kun saimme myöskin talousvaliokunnan lausunnon, joka erittäin voimakkaasti kritisoi johtamisjärjestelmää, niin tulen kysyneeksi ministeriltä: mikä ihme on se, että pitää tämä lainsäädäntö muuttaa? Me sosialidemokraatit haluamme, että nykylainsäädäntö, joka toimii hyvin, Metsähallitus toimii hyvin, myös jatkossa nykylainsäädännöllä voi toimia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-03-16T14:33:09,2016-03-16T14:34:04,Tarkistettu,1.1 2016_25_18,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri näin, että tämä laki, joka on voimassa tällä hetkellä, on toiminut hyvin, niin sanoi myöskin valiokunnan puheenjohtaja omassa puheenvuorossaan. Ja se on juuri se syy, miksi ihmetyttää, että miksi näin laajamittaiseen muutokseen on lähdetty. Täällä on tullut jo selville, että EU:n lainsäädännöstä ei tätä yhtiöittämisvaadetta tule. Täällä on puhuttu, että tämä kolmas tase auttaisi siihen, että talousmetsiä ja ympäristöarvoja voitaisiin paremmin yhteensovittaa. Tällä hetkellä niitä on voitu erittäin hyvin yhteensovittaa tässä muodossa kuin se on nyt. Sen sijaan pelko kohdistuu siihen, että tämä kolmas tase antaa ikään kuin portin sille, että näitä nykyisin virkistys- ja suojelualueena ja retkeilyalueena olevia alueita hyödynnetään entistä vahvemmin taloudellisesti. Eli kysymys on edelleenkin: miksi tähän muutokseen nyt halutaan lähteä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-03-16T14:34:06,2016-03-16T14:35:11,Tarkistettu,1.1 2016_25_19,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä monet kollegat ovat jo tuoneet esille sen, että eduskunta ja valiokunnatkaan eivät ole saaneet kunnon vastausta siihen, miksi tällainen uusi kolmas tase pitäisi perustaa. Edustaja Anttila ja monet muut vakuuttivat, että luontoarvot säilyvät, niistä huolehditaan kuin ennenkin. Miksi sitten pitää siirtää yleisiä vesialueita yli 2 miljoonaa hehtaaria ja Ylä-Lapin poronhoitoalueet pois Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnasta ja valvonnasta Metsähallituksen liiketalouspuolen valvontaan? Kun valiokunnan puheenjohtaja Leppä vakuutti, että saamelaisten asema ei heikkene, niin kyllähän me tiedämme, että Metsähallituksen liiketalouspuolen ja porotalouden välillä on tässä vuosien varrella ollut paljon ristiriitoja. Kun tehdään tämä Ylä-Lapin porolaidunten ikään kuin isännänvaihto ja samalla hallituspuolueet kieltäytyvät säätämästä niitä pykäliä, joita edellinen hallitus valmisteli ja jotka ovat muun muassa vesilaissa ja kaivoslaissa, jotka kieltävät heikentämästä saamelaisten olosuhteita (Puhemies koputtaa) ja saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, niin kyllä minä olisin huolissani.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-16T14:35:11,2016-03-16T14:36:28,Tarkistettu,1.1 2016_25_20,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Wallin sanoi täällä, että moni sanoi valiokunnassa, että Metsähallitus on toiminut hyvin. Sitä mieltä mekin olemme, ja sen takia tämä tehdään, että se voisi jatkossakin toimia hyvin ja hyvin pitkälle samalla tavalla kuin se tähänkin asti toimi, jotta tavallinen suomalainen luontoihminen, metsästäjä, kalastaja ja myöskään metsätalouden harjoittaja ei edes huomaisi sitä eroa, mitä nyt tehdään. Sitä tässä parasta aikaa tehdään. Täällä edustaja Mustajärvi sanoi, että ollaanko tässä EU:n pakon alla. Ei tässä EU:n pakon alla olla, mutta ne kaikki vaihtoehdot vain olisivat paljon huonompia, jos emme tekisi tätä ratkaisua, mikä nyt tällä hetkellä on. Olisi tässä voitu mennä Ruotsin mallin mukaankin, jolloin Metsähallituksen metsätalousmaat olisi myös siirretty tämän perustettavan osakeyhtiön omistukseen, tai Kanadan mallin mukaan, jolloin Metsähallitus olisi luopunut nykymuotoisesta omaan lukuun harjoitetusta metsätaloudesta. Mutta tätä ei haluttu tehdä, vaan haluttiin löytää (Puhemies koputtaa) suomalainen ratkaisu, joka on paras tässä tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-03-16T14:36:29,2016-03-16T14:37:38,Tarkistettu,1.1 2016_25_21,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Harvoin kohtaa lakiesitystä, jota kritisoidaan niin paljon niin monenlaisista näkökulmista. Yhtiöittämisen ongelma on se, että tärkeän kansallisvarallisuuden käyttö liukuu kauemmas kansanvallasta ja Metsähallituksen organisaatio pirstoutuu. Myös kolmas tase ja luonnonsuojelun asema herättävät huolta, ja myös entinen ympäristöministeri, kokoomuslainen Sirpa Pietikäinen on esittänyt huolensa tästä lakiesityksestä. Metsähallituksen metsätaloustoimintoja ei ole pakko yhtiöittää. Metsähallitus ei tosiasiassa kilpaile markkinoilla, sillä sen tehtäviin kuuluu maankäytön ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu valtion mailla. Metsänhoitotyöt on jo nyt kilpailutettu. Destia-päätös ei päde Metsähallitukseen. EU-sääntely koskee kaikkia jäsenmaita, mutta ihme kyllä, muut EU-maat eivät ole tekemässä vastaavia muutoksia tai yhtiöittämässä metsähallituksiaan. Suomi on siis jälleen kerran paavillisempi kuin paavi itse ja perustelee omia poliittisia valintojaan keinotekoisella EU-pakolla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-03-16T14:37:38,2016-03-16T14:38:48,Tarkistettu,1.1 2016_25_22,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, laki on ollut valmistelussa jo yhdeksän vuotta ja nyt meillä on käsittelyssä kompromissi Metsähallituksen useiden roolien ja niiden painotusten välillä. Ja kuten täällä on korostettu, tällä turvataan Metsähallituksen toiminnan jatkuminen. Olen edustaja Hautalan kanssa samaa mieltä tämän asian valiokuntakäsittelyn vaikeuttamisesta ja siihen liittyvistä erikoispiirteistä. En ymmärrä, miten joku taho voi kuvitella ajavansa asiaansa yllyttämällä vääristellyillä väitteillä pahaa-aavistamattomat luonnonystävät soittorumballaan tukkimaan edustajien puhelimia ja viestirumballaan sähköposteja. Tästä painostuksesta huolimatta valiokunta sai kuitenkin mietintönsä ajoissa valmiiksi. Kysynkin ministeriltä vielä kerran: Mitkä ovat oleellisimmat muutokset tässä laissa? Onko tosiaan niin, että nyt myydään maat ja vedet ja päästetään monikansalliset yritykset vapaasti mellastamaan kansallisomaisuutemme parissa? Tuhotaanko tässä luontoarvot, ja onko niin, ettei eduskunnalla ole jatkossa enää mitään (Puhemies: Aika!) päätäntävaltaa Metsähallitukseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-03-16T14:38:48,2016-03-16T14:40:02,Tarkistettu,1.1 2016_25_23,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten täällä monista hyvistä aiemmista puheenvuoroista on käynyt ilmi, mitään pakkoa EU-lainsäädännön puolelta nyt esitetylle Metsähallituksen uudelleenorganisoinnille ei ole. On jännää, miten nämä perustelut vaihtuvat matkan varrella. Kun me lähdimme tähän prosessiin, se oli kilpailuneutraliteetti, joka pakotti meidät tekemään näin. Kun kävi ilmi, että näin ei ole, muun muassa kilpailuasioista vastaavalta komissaari Vestagerilta, sanottiin, että se on hankintadirektiivi. No, nyt sanotaan jo kokoomuksen suulla, ettei tässä ole mitään pakkoa, että näin vain halutaan tehdä. Yhdyn Sirpa Pietikäisen näkemykseen, kokeneen europarlamentaarikon, entisen ympäristöministerin näkemykseen, että tämä ei ole hyvä tapa edetä. Mutta koska hallitus haluaa niin tehdä, niin haluan puheenvuorossani nostaa esiin saamelaiset. Lakiesityksestä puuttuvat niin sanotut saamelaiskulttuurin heikentämiskieltoa koskevat pykälät. Tämä on käsittämätöntä ottaen huomioon, että perustuslakivaliokuntakin suositteli niitten lisäämistä. Joulukuussa Suomi sai jo moitteet YK:n ihmisoikeustoimistolta saamelaisten oikeuksien heikentämisestä. Näinkö me kohtelemme Euroopan ainoaa alkuperäiskansaa, heikentämiskielto kun ei heikennä muiden alueella toimivien asukkaiden asemaa? Jotta me voimme jatkossa edetä (Puhemies koputtaa) ILO 169 ‑sopimuksen kanssa, (Puhemies: Aika!) viisas eduskunta lisäisi pykälät nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-03-16T14:40:02,2016-03-16T14:41:19,Tarkistettu,1.1 2016_25_24,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on esitetty paljon näitä huolenaiheita, ja on aivan totta, että meillä ei ole pakottavaa tarvetta tähän yhtiöittämiseen. Mutta nyt on kyse siitä, ollaanko valmiita ottamaan riskejä. Vasemmisto ilmeisesti on valmis ottamaan sellaisen riskin, että hankintalainsäädännön nojalla me emme enää kykenisi osoittamaan yksinoikeutta tälle yhtiölle puukauppaan ja korjuuseen ja pitämään sitä nimenomaan kansallisissa käsissä. Te olette valmiita siihen, että kiinalaisyhtiöt mahdollisesti vyöryisivät tänne Suomen metsiin korjaamaan ja puukauppaa tekemään, (Välihuutoja vasemmalta) kun jouduttaisiin kilpailemaan vapailla markkinoilla. Tämä on todella hämmentävää, ja ihmettelen kyllä — ei sovi oikein siihen pirtaan, joka minulle on vasemmistosta rakentunut. Mitä taas tulee tähän kolmanteen taseeseen, niin me ymmärrämme, että on erilaisia alueita: toisilla on suojelullista käyttöä, toisilla on liiketaloudellista käyttöä. Nyt kolmas tase tunnustaa sen tosiseikan, että meillä on sellaisia alueita, joille kumpikaan vaatimus ei suoraan kohdennu. Niitä on sitten edelleen (Puhemies koputtaa) mahdollista ottaa asianmukaiseen käyttöön eduskunnan päätöksellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-16T14:41:19,2016-03-16T14:42:25,Tarkistettu,1.1 2016_25_25,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy tuota Kärnän puhetta kommentoida sen verran, että nyt metsätaloustoiminnot yhtiöitetään muotoon, jota ei ole notifioitu EU:ssa. Eli on siis kysymysmerkki, toteuttaako tämä valittu malli, yhtiöittäminen, EU:n kilpailuneutraliteetin vaatimukset. Tämä on se riski, minkä te nyt otatte tässä tapauksessa. Tässä on EU:n selän taakse piilouduttu, ja kun se osoittautui kestämättömäksi, keksittiin tämä hankintadirektiivi. Huhtikuussa tulee voimaan, laki on saatava sitä ennen. Aivan keinotekoinen kiire luotiin, että käyttöoikeussopimus on kilpailutettava. Tämä käyttöoikeussopimus ei liity valtion metsämaihin mitenkään. Nyt muodostetaan kolmas tase eli retkeilyalueet muodostetaan rahastamiselle, avataan tämä portti. Kun puhuin yhden teidän hallituspuolueitten edustajan kanssa, niin hän sanoi, että ei heillä ole mitään väliä, vaikka aletaan kansallispuiston rajalla periä maksu. Tämä on siis kokoomuksen kanta. (Anne Kalmari: Onko se kansallispuisto kolmannessa taseessa? Kannattaisiko ottaa selvää?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-03-16T14:42:26,2016-03-16T14:43:36,Tarkistettu,1.1 2016_25_26,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän lain käsittelyn yhteydessä on noussut esille erittäin ikävä piirre, joka muistuttaa tällaista trollausta, eli lain vastustajat ovat masinoineet tämmöisen trollauksen, jossa täysin väärin argumentein on johdettu kansalaisia harhaan. (Välihuutoja vasemmalta) On viestitetty siitä, että Suomen kansallisomaisuutta, metsiä tai vesiä, ollaan nyt myymässä tai mahdollisesti siirtämässä tähän yhtiöön, joka voisi ne sitten myydä eteenpäin. Näinhän ei ole käymässä. Yhtään hehtaaria tai yhtään metriä rantaa ei olla nyt myymässä, vaan kysymys on metsätaloustoiminnan yhtiöittämisestä Metsähallituksen tytäryhtiöksi. Siitä on kysymys, että metsätaloustoiminta yhtiöitetään. Minä kysynkin nyt ministeriltä, minkälaisen lukon takana on tämän perustettavan Metsätalous Oy:n omistus, jotta varmistetaan se, että metsätaloustoiminta säilyy jatkossakin valtion omistuksessa ja Metsähallituksen alaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-03-16T14:43:37,2016-03-16T14:44:42,Tarkistettu,1.1 2016_25_27,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan niin kuin täällä on monessa puheenvuorossa tuotu esille, valtavan paljon väärää tietoa ja pelkojen lietsontaa on ollut liikenteessä. Minusta on todella tuntunut pahalta, että huolestuneilta kansalaisilta on tullut sellaisia viestejä, joissa on kysytty, että aiotaanko Suomen metsät, maat ja vedet myydä ulkomaalaisille. Kyllä meillä joku vastuu poliittisina päättäjinä pitää olla siitä viestinnästä, vaikkakin me täällä toki teemme sitä politiikkaa, mutta pitää pysyä totuudessa näissä asioissa. Talousvaliokunnassa meillä oltiin huolestuneita siitä, millä tavalla Metsähallituksen ja Metsätalous Oy:n välinen johtamisjärjestelmä nyt sitten käytännössä tulee muodostumaan. Olisinkin halunnut ministeriltä kysyä, voiko tässä nyt tulla kenties sellaisia epäselvyyksiä, että meillä nähdään joitakin sellaisia oikeusistuntoja, joissa Metsähallitus vastaan Metsähallitus on kenties näistä asioista keskustelemassa. Näiltä osin ehkä vielä sitten jäi semmoinen kysymysmerkki ilmaan, että onko tämä johtamisjärjestelmä hoidettu tarpeeksi hyvin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-03-16T14:44:43,2016-03-16T14:45:51,Tarkistettu,1.1 2016_25_28,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Saamelaisten kotiseutualueella yli 90 prosenttia maa- ja vesipinta-alasta on Metsähallituksen hallinnassa. Viime vaalikaudella hallitus antoi esityksen Metsähallitus-lain muuttamisesta. Se sisälsi säännökset, jotka olisivat parantaneet saamelaisten mahdollisuuksia osallistua maa- ja vesialueiden hoitoon ja käyttöä koskevaan suunnitteluun, ja saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon. Nyt tämä lakiesitys ei sisällä näitä säännöksiä, vaikka se on kansainvälisen oikeuden suosituksen mukaista. Kysyn ministeriltä: miksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-03-16T14:45:52,2016-03-16T14:46:46,Tarkistettu,1.1 2016_25_29,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen hyvää päätöksentekokykyä osoittaa se, (Naurua vasemmalta) että 8—9 vuotta vireillä ollut Metsähallitus-laki saadaan satamaan. Elikkä kiirehtiminen on väärä peruste kyllä täällä opposition osalta. Oli erittäin hyvä asia, että sekä valtioneuvosto ja ministeriöt että valiokunta tekivät perusteellisen arvion niistä vaihtoehdoista, mitä on olemassa, jos tätä yhtiöittämistä ei tehdä. Minä luotan siihen, että siellä on tehty asianmukainen arvio. Ja ne väärät mielikuvat, joita vihervasemmisto-oppositio on luonut siitä, että nyt ollaan polulla, jossa Suomen kansallis-omaisuus, vedet ja metsät, myydään ulkolaisille sijoittajille, ovat osoittautuneet täysin bluffiksi: ne jäävät sataprosenttisesti valtion taseeseen. Samoin se, että luontoarvoja oltaisiin polkemassa. — No, vihreille tietysti tämä sallittakoon, kun se on teidän olemassaolonne ja elämänne tällainen elinlanka, että te näin väitätte, vaikka näin ei olekaan. Täytyy sanoa näin, että hyvää toimintaa, kun ottaa huomioon, miten hankalasta ja vaikeasta asiasta on kysymys, ja erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen kannalta erityisen tärkeästä yhtiökokonaisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-03-16T14:46:47,2016-03-16T14:47:59,Tarkistettu,1.1 2016_25_30,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käydään nyt huolella läpi se, mikä tässä on nyt se ongelma. Eri tavoin voidaan pohtia sitä, mikä on se tapa, jolla ratkotaan tätä konkurssikysymystä siellä metsätalousliiketoiminnan puolella. Siihen on eri ratkaisuja, ja me tiedämme, että nyt on valittu tämä yhtiöittämistie. Mutta kun tässä rinnalla muutetaan Luontopalveluiden asemaa ja heikennetään ympäristöministeriön ohjausvaltaa, niin siinä minä olen todella kiitollinen siitä, että julkisuuteen nousi median kautta esille se selkeä tavoite, että jotkut ajoivat valiokuntakäsittelyssä näiden tietojen perusteella käytännössä samaa asiaa elikkä ympäristöviranomaisten alasajoa, mitä jo ympäristöministeriön kohdalla yritettiin. Nyt sitä yritettiin uudestaan, mutta julkinen keskustelu sai nyt onneksi tämän tolkun tähän, että sitä ei täysin tehty. Mutta hallituksen esityskin on tässä heikennys. Kukaan ei ole pystynyt sanomaan, miksi ihmeessä meidän viranomaiseltamme, joka osaa edistää luontomatkailua ja yhdistää sen luonnonsuojeluun, vaalia kansallispuistoja ja arvokkaita alueita, viedään alueita liiketalousjohdon alaisuuteen, joka ei osaa vuoropuhelua saamelaisten kanssa (Puhemies koputtaa) pohjoisessa yhtä hyvin, (Puhemies: Aika!) ei osaa matkailun edistämistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-16T14:48:00,2016-03-16T14:49:11,Tarkistettu,1.1 2016_25_31,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on erittäin tärkeä kysymys kansalaisten kannalta, ja sähköpostia on tullut erittäin paljon. Metsät ovat tärkeitä, retkeilyalueet ovat tärkeitä, autiotupaverkosto ei ole vielä tässä keskustelussa tullut esiin. Minulta on kysytty, pysyvätkö vaellusreitit kaikille avoimina. Olen vastannut: pysyvät. Tulevatko pitkospuut maksullisiksi? Olen vastannut: eivät tule maksullisiksi. Minulta on kysytty, puututaanko jokamiehenoikeuksiin. Olen vastannut: ei puututa. Nyt kysyn ministeriltä: onko antamani informaatio oikeata? Ja vielä kysyn tästä autiotupaverkostosta. Meillä on 500 tuvan hieno autiotupaverkosto, pääosin maksuttomia. Pysyvätkö ne Suomen ja Metsähallituksen omistuksessa, vai myydäänkö ne kiinalaisille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-16T14:49:11,2016-03-16T14:49:58,Tarkistettu,1.1 2016_25_32,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on ihmetelty julkista keskustelua, ja hallituspuolueet ovat ihailleet Sipilän hallituksen päätöksentekokykyä. Kannattaa muistaa, että viime lokakuussa tätä lakia ei haluttu tuoda vapaaehtoisesti lausunnoille. Joulukuussa lain lähetekeskustelua yritettiin saada käytäväksi yöllä ilman ministerin läsnäoloa. Ja vielä viimeisenä päivänä nyt maaliskuussa Helsingin Sanomien mukaan hallituspuolueet toivat täysin uuden, vielä huonomman esityksen käsiteltäväksi. Ei kai ole mikään ihme, että julkista keskustelua tämän pohjalta on, ja ei kai sentään tämä ole sitä hyvää päätöksentekokykyä? Kysymys kuuluukin: Miksi pitää näin valtavia maa- ja vesialueita siirtää Luontopalveluilta talouspuolelle, jos todella mikään ei muutu, niin kuin täällä nyt on moneen kertaan, monesta suusta vakuutettu? Miksi ei tehty omaa, erillistä lakia Metsätalous Oy:lle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-03-16T14:49:58,2016-03-16T14:50:59,Tarkistettu,1.1 2016_25_33,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän meistä pidempään täällä olleet tietävät, että tätä Metsähallitus-lakia on ajettu kuin käärmettä pyssyyn, erityisesti Metsähallituksen toimesta. Ja jos täällä kysytään, miksi täällä on tähän ratkaisuun päädytty, niin oma vastaukseni on se, että täällä eräissä puheenvuoroissa viitattu totaalisuojelun pelko on ajanut tämän hallituskoalition tähän ratkaisuun ja hallituksesta ei ole löytynyt luontoarvojen puolustajaa. Haluan kysyä nyt kolmea asiaa: Joidenkin arvioiden mukaan ihmiskuntaa uhkaa ilmastonmuutos ja lajien kuolema. Millä tavoin, ministeri, te näette ympäristöministerinä, että tämä muutos parantaa näiden asioiden hoitamista? Millaisia kokemuksia te aiemmista yhtiöittämisistä olette etsinyt tämän muutoksen tueksi? Ja millä äänellä, kun on vain yksi ääni, Metsähallitus jatkossa puhuu? Onko se talousääni vai luontoääni?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-03-16T14:50:59,2016-03-16T14:52:03,Tarkistettu,1.1 2016_25_34,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Metsähallitus-lain valmistelu on ollut erittäin raskas ja vaikea prosessi. Erityisesti se on koettu meillä Savukoskella, missä Metsähallitus hallinnoi kunnan pinta-alasta 95:tä prosenttia, kunnan tuloista 20:tä prosenttia, joten se on meille todella tärkeä asia. Kiitoksia nyt siitä, että tämä lakiasia saadaan nyt vihdoin ja viimein päätökseen, että me saamme rauhan sille alueelle, rauhan myöskin näille työntekijöille, koska tämä on Metsähallituksen työntekijöille ollut todella vaikea ja raskas prosessi, kun he eivät ole tienneet, miten tämä asia tulee vaikuttamaan. Heitä on riitautettu, ja on ollut kaikki tämä tilanne. Nyt sitten on päästy tähän tilanteeseen, jossa tärkeintä on se, että nykytilanteeseen ei tule juuri minkäänlaista muutosta. (Välihuutoja vihreiden ryhmästä) Tätä on korostettu todella paljon, on tuotu esille vääriä asioita, virheellistä tietoa jopa tahallisesti, jolloin on annettu ihmisille paha olo tämän asian kanssa. On tärkeää se, että riskiä ei oteta ja että nykytilanne säilyy entisellään. Ja nyt sitten kysynkin ministeriltä: olenko (Puhemies koputtaa) sanonut oikein, että Lapin väestöstä 99 prosenttia ei tule huomaamaan mitään muutosta (Puhemies: Aika!) nykytilaan? (Ville Niinistö: Täytyy olla tarkka prosenttilukujen kanssa! — Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-16T14:52:03,2016-03-16T14:53:13,Tarkistettu,1.1 2016_25_35,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Annika,Lapintie,Kansanedustaja,VAS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietinnön esittelypuheenvuorossa puheenjohtaja Leppä sanoi, että tämä mietintö noudattaa perustuslain raameja. Hyvä, että näin on, koska viime metreillä tähän sitten päädyttiin ja saatiin myös aikaiseksi ratkaisu, joka näin on. Nostaisin kuitenkin täältä esiin tämän yhden saamelaisasian, josta perustuslakivaliokunta totesi, että kaikki aikaisemmat käytännöt ja myös perustuslaki ja kansainvälisten järjestöjen kannanotot puoltaisivat saamelaispykälien mukanaoloa tässä esityksessä. Siinä mielessä tällainen kauneusvirhe tähän nyt ainakin on jäämässä. Saamelaisten alueesta 90 prosenttia on Metsähallituksen alaisuudessa. Viime vaalikaudella annetussa esityksessä olivat nämä saamelaispykälät, joiden mukaan saamelaisten kotiseutuoikeutta ja samalla tavalla heidän mahdollisuuttaan vaikuttaa näihin asioihin pitää paremmin ottaa huomioon, ja on ikävää, että niitä ei tässä yhteydessä nyt otettu mukaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p479,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Annika Lapintie,479,2016-03-16T14:53:13,2016-03-16T14:54:28,Tarkistettu,1.1 2016_25_36,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on esiintynyt aika paljon epäselvyyttä siitä, mitä loppujen lopuksi EU on meiltä Suomelta tässä asiassa edellyttänyt. (Markus Mustajärvi: Ei yhtään mitään!) Ja toivon nyt, että ministeri selvittää vihdoinkin tämän asian niin, että se tulee nyt kirkkaaksi, koska hän on hoitanut tätä asiaa varmaan Brysselin kanssa siihen kuntoon, että se voidaan täällä nyt kertoa. Minua huolestuttaa tässä nyt eniten tämä kolmas tase sen vuoksi, että miksi se on pakko nyt perustaa, jos ei haluta lisätä sitä, että käytetään myöhemmin enemmän taloudellisesti hyväksi näitä alueita. (Emma Kari: Aivan!) Tämähän on se logiikka siinä, että koska ei haluta edetä siihen suuntaan, niin miksi tämä nyt on pakko perustaa. Se on kaikkein huolestuttavin piirre koko tässä laissa. Kyllä minä toivon siihen nyt ministerin vakuutuksia, että tämä huoli on aiheeton. (Susanna Huovinen: Hyvä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-03-16T14:54:29,2016-03-16T14:55:32,Tarkistettu,1.1 2016_25_37,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ensinnäkin valiokunnalle uurastamisesta. Kyllä minä olen tässä mieleni pahoittanut moneen kertaan, että täällä salissa edelleen käytetään jatkuvasti tätä virheellistä tietoa esimerkiksi siitä, missä taseessa ne kansallispuistot ovat. Saamelaiskysymyksestä sen verran, että kyllä me sen myös tiedämme, että oikeusministeriö on parhaillaan käynnistämässä hanketta tämän jatkovalmisteluun. Ja kyllä, tähän on liittynyt todella paljon disinformaatiota, vyöryttämistä ja pelottelua, uhkakuvien maalaamista. Kyllä minä ihmettelen myös sitä, että tämän lain valmistelussa oppositio on käyttänyt myöskin Twitter-tiliä kesken valiokunnan kokouksen. Minä en voi ymmärtää, että siellä siis kesken valiokunnan kokouksen pyritään sitten vielä sitä kautta vaikuttamaan. Minusta tämäkään ei ole hyvä työskentelytapa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-03-16T14:55:32,2016-03-16T14:56:34,Tarkistettu,1.1 2016_25_38,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka itse kannatan tätä lakiesitystä, niin en kyllä tunnista itsessäni millään tavalla mitään totaalisuojelun pelkoa, mitä edustaja Huovinen tässä nosti esille. Minä ymmärrän tämän lakimuutoksen sillä tavalla, että tällä halutaan pitää suomalainen valtion omistama, suomalaisten omistama maa- ja vesiomaisuus suomalaisessa käytössä ja vielä niin, että käytännössä näitten alueitten käyttöön ei ole tulossa mitään muutoksia. Tämä kolmas tase. Ajatus siitä, että se olisi heikentämässä luonnonsuojelun asemaa — minä ymmärrän kuitenkin niin, että sinne siirrettävillä alueillahan ei ole mitään tuottotavoitetta, ja mikäli näille alueille halutaan sitten joku tuottovaade, niin silloinhan tämä siirto tuottovaateen alaisuuteen voidaan tehdä vain eduskunnan päätöksellä. Eli minun on hyvin vaikea nähdä sitä, mikä riski siinä olisi luonnonsuojelun näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-03-16T14:56:35,2016-03-16T14:57:44,Tarkistettu,1.1 2016_25_39,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Etelä-Suomen metsistä on suojeltuja alle 2 prosenttia. Kuudes sukupuuttoaalto jyllää, ja hallitus on leikannut mittavasti luonnonsuojelun määrärahoja. Luonnolla on nyt hätätila, ja myös tämä lakiesitys edelleen tuo luonnonsuojelulle heikennyksiä: luontopalvelujen asemaa heikennetään, ympäristöministeriön asemaa heikennetään, (Anne Kalmari: Tervetuloa meille kansallispuistoon!) ja tästä hämäräperäisestä kolmannesta taseesta on moni edustaja kysynyt, että miksi se on pitänyt perustaa, miksi sinne siirretään Luontopalvelujen maita. Tämä kolmas tase altistaa nämä alueet taloudellisen hyödyn tavoittelulle. Toiseksi saamelaisten oikeuksia ei ole lisätty tässä laissa, ei ole lisätty alkuperäiskansan oikeuksia harjoittaa elinkeinoa, oikeutta omaan kulttuuriin. Valiokunnan puheenjohtaja Leppä totesi esittelypuheenvuorossaan, että ne tullaan mahdollisesti ratkaisemaan ILO 169‑sopimuksen ratifioinnin yhteydessä. Milloin hallitus tuo asian eduskuntaan? (Puhemies koputtaa) Miten edistätte sopimuksen ratifiointia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-03-16T14:57:45,2016-03-16T14:58:57,Tarkistettu,1.1 2016_25_40,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lakiesitys on niin kiistanalainen, että hallituspuolueiden edustajat toivat viime metreillä merkittäviä muutosesityksiä valiokuntaan. Se kertoo jo jotain tästä prosessista. Tätä kiirettä on perusteltu huhtikuussa umpeutuvalla hankintadirektiivin takarajalla. Kiire on kuitenkin keinotekoinen, sillä vaikka Metsähallituksen metsätalousliiketoiminta yhtiöitettäisiin, ei hankintadirektiivin mukaista käyttöoikeussopimusta tarvita. Muualla Euroopassa hankintadirektiivin ei katsota mitenkään liittyvän valtion metsätalouteen. Vaikka yhtiö perustetaan, niin metsätalousyhtiön käyttöoikeudesta valtion maihin voi käyttöoikeussopimuksen sijaan säätää lailla ja asetuksilla. Tämä on täysin mahdollista, ja näin ovat asiantuntijatkin sanoneet. Mutta haluaisin ministeriltä selkeän vastauksen kysymykseen, miksi saamelaispykäliä ei ole mukana lakiesityksessä, ja selkeän vastauksen myös siihen, miksi tämä kiistanalainen kolmas tase nyt oikeasti perustetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-03-16T14:58:58,2016-03-16T15:00:02,Tarkistettu,1.1 2016_25_41,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Myönnän tässä vaiheessa neljä vastauspuheenvuoroa, sen jälkeen ministeri — haluatteko vastata? (Naurua) — Selvä. Sen jälkeen jatkamme debattia, ei tarvitse murehtia. Elikkä nämä neljä henkilöä ovat edustajat Kymäläinen, Mykkänen, Lohi ja Myllykoski.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_42,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aiheesta tämä esitys huolettaa. On tässä salissa ennenkin tehty huonoja päätöksiä ja kiireellä vaseti. Tiedämme Suomen vapaan kiinteistöpolitiikan ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt ja jopa uhkatkin. Tässä salissa vapautettiin se vilpittömällä uskolla ja kaikkien maiden kansalaisilta. Vähän samaa olette nyt näköalattomasti tekemässä tässä Metsähallituksen yhtiöittämisessä: ette katso riittävän kauas ja luonnonsuojelullisia seikkoja. Ilmastonmuutoksen myötä muun muassa vesi on tulevaisuudessa kultaakin arvokkaampaa. Olen lukemattomien suomalaisten kanssa huolissani, miten esimerkiksi vesiomaisuutemme käy pitkällä aikavälillä. Eikö teitä hirvitä, että taloudelliset intressit ja tulostavoitteet voivat tulevassa ohjata maan ja vesien hallintaa, kuten yhtiöissä tuppaa käymään? Tästä se huoli siis syntyy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-03-16T15:00:19,2016-03-16T15:01:26,Tarkistettu,1.1 2016_25_43,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vajaan vuoden eduskuntauran aikana tämä on tosiaan varmaan laki, jossa ehkä eniten pelkoja on herätetty tai herännyt niin pienestä muutoksesta kuin mitä on tapahtumassa. Edelleen haastan kyllä oppositiota siihen, että kertokaa yksikin konkreettinen tilanne, jossa yhtiöittäminen vaikuttaa siihen, mitä siellä kentällä itse asiassa tapahtuu. En ole semmoista vielä saanut korviini. Sitten tästä tasejärjestelystä: toisin kuin keskustelusta saisi käsityksen, itse asiassa 55 prosenttia kaikista Metsähallituksen hehtaareista on menossa sinne muuhun omaan pääomaan, jolla ei ole tuottovaatimusta, ja vain siis selvä vähemmistö peruspääomaan. Että nämä mittasuhteet näyttävät ihan päinvastaisilta kuin useimmiten, kun täällä kuuntelee. Valtion retkeilyalueiden osalta on totta, että voisi kysyä, että ne ovat nyt tässä, sijoitetaan peruspääomaa, voi kysyä, pitäisikö olla muussa omassa pääomassa, mutta ulkoilulaki sinänsä jo edellyttää, että niitä hoidetaan niin, että niiden kunto ei heikkene luonnontilamielessä ja retkeilyarvoltaan. (Puhemies koputtaa) Olisin tätä ministeriltä myös kysynyt, että miten varmistetaan, että ulkoilulain (Puhemies: Aika!) tarkoitus täyttyy näilläkin... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-03-16T15:01:28,2016-03-16T15:02:35,Tarkistettu,1.1 2016_25_44,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä lain, voisi sanoa, julkista keskustelua on seurannut, niin täytyy todeta, että jokaisella on varmasti oikeus omiin mielipiteisiinsä mutta ei omiin faktoihin. Ymmärrän suomalaisten huolen. Suomalaiset ovat aika laajasti ajateltuna luontoihmisiä, ja voin jakaa sen huolen siitä. Mutta valitettavasti nyt se huoli ja se tieto, jota on levitetty, että tässä oltaisiin siirtämässä nyt suomalaisen luonto tai maat tuottovaatimuksen alle tai yhtiöitettäisiin niitä, ei pidä ollenkaan paikkaansa, jos tätä lakia on lukenut. Sitten täällä on eduskuntakäsittelyssä myös otettu esille, että täältä puuttuu kokonaan tämä saamelaiskysymyksen käsittely. Haluan senkin todeta, että aivan samalla tavalla kuten nykyisessäkin laissa tämän lakiehdotuksen 6 §:n 2 momentissa todetaan, että Metsähallituksen on soviteltava yhteen saamelaisten kotiseutualueilla siten, että saamelaisen kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan. Tämä on yhtä lailla kuin tänä päivänä, ja asiantuntijakuulemisessa on tullut esille, että Metsähallitus, (Puhemies koputtaa) jos joku, on hoitanut (Puhemies: Aika!) tämän asian kunniallisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-03-16T15:02:36,2016-03-16T15:03:46,Tarkistettu,1.1 2016_25_45,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kyllä todeta, että jos nyt on väärää informaatiota liikkeellä, niin kyllä kuullun ymmärtämisessä on todella paljon väärinymmärrystä. On se kyllä kummallista, että hallituspuolueen edustajat täällä väittävät meidän sanoneen jotakin tässäkin keskustelussa ja levittäneen väärää informaatiota. Meillä nämä omat faktat ovat asiantuntijoiden lausuntoihin perustuvia esimerkiksi juuri siltä osin, että tämmöistä yhtiöittämisvelvoitetta ei ole. Asiantuntijat Mäenpää ja Siikavirta ovat esimerkiksi tuoneet esille sen, että ei tällaista ole. Toinen heistä on sentään väitellyt tohtoriksi tästä aiheesta, niin että kyllä minulla vähän niin kuin on oikeus vedota siihen, että minun mielipiteeni on täällä yhtä lailla faktaa. En minä ole väittänyt täällä, että kiinalaisille myydään yhtään mitään. Lakatkaa nyt toistamasta sitä samaa levyä, että me täällä provosoimme ja olemme myymässä kiinalaisille meidän maaomaisuuttamme. Me haluamme suojata, että tämä omaisuus pysyy suomalaisilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-16T15:03:46,2016-03-16T15:04:52,Tarkistettu,1.1 2016_25_46,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Samalla kun ministeri valmistautuu, niin vielä edustaja Lindtman, ja sitten ministeri 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_47,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sehän on ollut tiedossa matkan varrella, että kokoomus on tätä yhtiöittämistä koko ajan ajanut — silloinkin, kun SDP viime hallituksessa tämän pysäytti. Mutta se, että täällä nyt keskustalaiset oikein juhlivat tässä hallituksen päätöksentekokykyä, että nyt tämä yhtiöitetään, herättää kyllä kysymyksiä. Kyllä näitä huolia on tässä matkan varrella esitetty. Otan yhden esimerkin. ""Metsähallitus pitäisi säilyttää kokonaisuutena, ja parasta kansallisomaisuuden kannalta olisi, jos hallitus luopuisi uudistuksesta kokonaan."" Tämän sitaatin takana ei ollut edustaja Johanna Ojala-Niemelä, Susanna Huovinen, Tytti Tuppurainen eikä edes Myllykoski. Tämä oli keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tiilikainen. (Välihuutoja) Ja sen jälkeen, kun te tulitte hallitukseen, te toitte tämän esityksen, ja te valitsitte tämän yhtiöittämisen tietäen, että teillä olisi ollut vaihtoehtoja, joita täällä on esitetty: konkurssikelpoinen liikelaitos, Yle-mallinen yhtiö ja niin edespäin ja niin edespäin. Miksi nyt ministeri Tiilikainen on eri mieltä kuin edustaja Tiilikainen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-03-16T15:04:55,2016-03-16T15:06:06,Tarkistettu,1.1 2016_25_48,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Ja sitten ministeri Tiilikainen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_49,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan suuresti kiittää niin maa- ja metsätalousvaliokuntaa, perustuslakivaliokuntaa kuin lausunnon antaneita ympäristö- ja talousvaliokuntaa tästä työstä. Niin kuin tämä keskustelu on jo tuonut ilmi, meillä on tavattoman iso kokonaisuus, mikä kiinnostaa suomalaisia, ja se suuri kiinnostus siihen, miten meidän valtiomme metsäomaisuutta hoidetaan ja mitä palveluita ja arvoja se tuottaa, yhdistää kansalaisia. Itselleni tärkeää on ollut, olinpa sitten oppositiossa tai hallituksessa, tuo yhtenäisyys Metsähallituksen osalta. Edustaja Anttila totesi tässä äskeisessä debatissa hienosti sen, mikä on kestävän kehityksen idea: se on se, että pystytään yhtä aikaa varmistamaan ekologisia arvoja, taloudellisia arvoja ja sosiaalisia arvoja. On vaikea löytää parempaa ja laajempaa, suurempaa esimerkkiä tästä kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta kuin Metsähallitus yhtenäisenä kokonaisuutena, kuten se on hommansa tähän saakka hoitanut, ja kuten se tulee myös tämän lakiesityksen jälkeen hoitamaan nyt, kun on varmistettu sen mahdollisuudet jatkaa yhtenäisenä toimijana. Tässä on kysytty, että miksi tämä muutos ja mistä tuo yhtiöittäminen. Kaikki salissa olevat puolueet ovat tainneet muistaakseni olla hallituksessa sinä aikana, kun tätä valmistelua on useiden eri hallitusten aikana tehty. Se juontaa juurensa siitä, että kun liikelaitoslaki aikoinaan uudistettiin, niin sen jälkeen on joka ainoa Suomessa toimiva liikelaitos, sen erillislainsäädäntö, muutettu. Metsähallitus on viimeinen näistä vanhan ja jo kumotun liikelaitoslain mukaan toimineista liikelaitoksista. Eli täältä tulee se perustarve muuttaa, ja sen jälkeen tulee kysymys, miten muutetaan. Noitten muutosten täytyy olla tietenkin tuon EU-lainsäädännön mukaisia mutta samalla sitten suomalaisista arvolähtökohdista lähtevän Metsähallituksen yhtenäisyyden säilyttäviä muutoksia. Juuri tämänkaltaista ratkaisua ei todellakaan kukaan meiltä edellytä, ja senpä takia valiokunta on mietinnössään todennut ja myös ministeriö esitystä antaessaan, että olisihan tässä muitakin vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, mutta kun ne muut vaihtoehdot ja mahdollisuudet eivät tätä Metsähallituksen yhtenäisyyttä varmistaisi. Jos katsotaan naapurimaahan Ruotsiin, niin ei siellä ole yhtenäistä metsähallitusta. Siellä on erikseen osakeyhtiö, joka myös omistaa niitä valtion maita, missä se operoi, ja erikseen on sitten luonnonsuojeluvirasto. Siis on jaettu homma kahtia. Olisiko se ollut parempi ratkaisu? Ei varmasti, ei ainakaan omasta mielestäni eikä näköjään hallituspuolueitten mielestä. Siksi ei voi ottaa nyt Ruotsista mallia tästä. (Vasemmalta: Esittikö joku niin?) Tuo Metsähallituksen operatiivinen toiminta — se, että Metsähallitus paitsi hallinnoi valtion maaomaisuutta myös hoitaa metsiä, hakkaa puuta luonnonvarasuunnitelman mukaisesti ja toimittaa niitä tehtaille — ja siitä saatava hyöty tuottaa meille valtion kassaan huomattavasti paremmin kuin se, jos Metsähallitus olisi vain puun myyjä ilman tätä operationaalista toimintaa. Juuri tämän operationaalisen toiminnan jatkuminen yhdessä kokonaisuudessa valtion käsissä voidaan varmistaa perustamalla tämä sataprosenttisesti omistettu tytäryhtiö Metsähallituksen sisään, mutta, kertaan, sille ei siirry haltuun hehtaariakaan eikä edes aariakaan suomalaista kansallisomaisuutta. Sille myönnetään oikeus harjoittaa metsätaloutta niillä osilla valtion maita, joilla on tämä tuottovaade, mutta tällä yhtiöllä ei ole mitään asiaa sinne muille tase-erille kuuluville alueille. Ainoastaan tuottovaateen alaisilla mailla tuo yhtiö operoi, eikä se voi tätä oikeutta kenellekään muulle siirtää. Kiitän  valiokuntaa siitä muutoksesta, että halusitte vielä varmistaa, että tämä yhtiö yhtiölaissa noudattaa näitä yhteiskunnallisia velvoitteita, joita eduskunta koko Metsähallitukselta ja sen yksittäisiltä osilta vaatii. Ilmastonmuutokseen tai luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen tämä lakiesitys ei vaikuta. Ja ainakaan tämä hallitus ei aio tehdä senkaltaisia tasesiirtoja, että suomalaisten kannattaisi olla mistään huolissaan. En tiedä sitten, löytyisikö semmoisia hallituspohjia, jotka aikoisivat tällaisia huolestuttavia siirtoja tehdä, mutta tämä hallitus ei niitä tee. Voin vakuuttaa teidät, edustaja Salolainen. (Riitta Myller: Miksi se mahdollistetaan? — Ville Niinistö: Miksi teette sen mahdolliseksi?) Lopuksi, arvoisa puhemies, vielä sana saamelaisista, joihin perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja kiinnitti huomiota. Tämä nyt annettu lakiesitys ei millään tavalla heikennä saamelaisten asemaa, ja se on ollut tärkeä asia tässä niin lain valmistelussa kuin nyt eduskuntakäsittelyssäkin. Ja mitä tulee siihen, onko saamelaisten ja Metsähallitus-liikelaitoksen välillä epäluottamusta: kun olin tuolla Rovaniemen kuulemistilaisuudessa, missä oli lukuisia saamelaisten edustajia ja he antoivat lausuntonsa tästä lakiesityksestä, niin siellä tilaisuudessa kävi ilmi itse asiassa hyvin syvä luottamus saamelaisten ja Metsähallituksen toiminnan välillä. (Eduskunnasta: Niin, nykytilaan!) — Nykytilaan. — Ja nykytila ei heikkene, joten tuolle luottamukselliselle suhteelle, minkä varassa Metsähallituksen koko toiminta lepää Lapissa, on erinomaiset edellytykset myös näitten lakimuutosten jälkeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-03-16T15:06:09,2016-03-16T15:13:07,Tarkistettu,1.1 2016_25_50,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tiedustelen vielä arvoisalta ministeriltä sitä, että ikään kuin omassa puheessanne väititte, että yhtiö ei hallitsisi kolmatta tase-erää. Kyllähän se hallitsee. Ja sitten se, mikä on tässä kaikkein eniten häirinnyt, ylipäätään ehkä julkisessa keskustelussa, on nämä puheenvuorot, että mikään ei ikään kuin muuttuisi, ja edustaja Leppä taisi sanoa, että pääosin mikään ei muutu. Mutta se, mitä varmaan 130 000 adressin kirjoittajaa haluaa kuulla teidän suustanne, on se, että eihän kyseessä ole puhutun biotalouden niin sanottu pimeä puoli, jossa lisääntyneiden hakkuiden kestävyyttä tarkastellaan vain puuntuoton kannalta eikä metsien monimuotoisuuden säilymisen tai metsien virkistyskäyttömahdollisuuksien näkökulmasta. (Eduskunnasta: Törkeää uhkailua!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-16T15:13:08,2016-03-16T15:13:59,Tarkistettu,1.1 2016_25_51,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Uusi Metsähallitus-laki on perusteltu ja turhaan pelätty. Isoilta osin kritiikki on perustunut väärään tietoon, ja haluankin kiittää edustaja Essayahia hyvästä puheenvuorosta, koska oppositiolla on myös vastuu oikean tiedon levittämisestä. Ministeri Tiilikainen hyvin avasi yhtiöittämistä, ja tähän liittyen haluan sanoa, että minä en halua olla ottamassa sitä riskiä, että metsätalouden harjoittaminen joudutaan kilpailuttamaan. Mutta ilmeisesti täällä todella on heitä, jotka riskitkin haluaisivat ottaa. Valtion omistuksessa säilyvät maat, metsät, järvi- ja merialueet — jopa puut säilyvät edelleen valtion omistuksessa. Kuten edustaja mainitsi, käytännön tasolla lain myötä ei juuri muutosta tapahdu. Ja haluan vielä korostaa näitä yhteiskunnallisia velvoitteita, jotka ovat siis myös yhtiöllä, valiokunnan lisäyksessä, olemassa. Eli valtion maa- ja vesialueiden haltijana tulee huolehtia luonnon monimuotoisuudesta, virkistyskäytöstä, työllisyyden edistämisestä sekä saamelaiskulttuurin ja poronhoidon vaatimuksista. Nämä on siellä laissa (Puhemies: Aika!) hyvin tarkkaan kirjattu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-03-16T15:14:02,2016-03-16T15:15:21,Tarkistettu,1.1 2016_25_52,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse sain kymmeniä ja kymmeniä sähköposteja, joissa kaikissa oli toiseksi viimeisessä kappaleessa saamelaisten asia. Se kertoi siitä, että nämä oli järjestelmällisesti neuvottu lähettämään kansanedustajille. Kun joiltakin kysyin, että missä kohtaa lakia tämä on, niin vastaus oli, että en tiedä, mutta minua neuvottiin näin kysymään. Minusta tämä on semmoista uhkapropagandaa, mistä oikeasti pitäisi päästä eroon. Ja mitä tulee näihin saamelaiskysymyksiin, niin saamelaisalueella on kuntakohtaiset neuvottelukunnat, joissa on edustettuina saamelaiskäräjät, kolttien kyläkokous ja kunnat, ja heidän tehtävänsä on sitten toteuttaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Mitä tulee tähän osakeyhtiöittämiseen, minun mielestäni valtion omaisuutta pitää hoitaa niin kuin omaa, ja EU ei pakota yhtiöittämään, mutta se on antanut ymmärtää, että rakenne on sellainen, että se sisältää hyvin helposti kiellettyä valtiontukea. Kun siellä on käyttöoikeussopimusdirektiivi, jonka viisi pykälää täyttyvät ilmeisesti, ja riskienhallinnan näkökulmasta on järkevintä osakeyhtiöittää, (Puhemies koputtaa) niin todennäköisesti voimme olla varmoja, (Puhemies koputtaa) että toimimme viisi vuotta valtion toimin (Puhemies: Aika!) emmekä muitten toimin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-03-16T15:15:21,2016-03-16T15:16:32,Tarkistettu,1.1 2016_25_53,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On kyllä todettava, että pidän itse henkilökohtaisesti lähestulkoon väärän tiedon levittämisenä sitä, jos joku katsoo, että tämä lakiesitys jotenkin vahvistaisi saamelaiskulttuurin suojaa. Mielestäni näin ei ole, ei edes sillä perusteella, että saamelaisalueen kuntiin perustetaan nyt uusia neuvottelukuntia. Nimittäin on niin, että saamelaiset, joka on vähemmistökansa Suomessa, on vähemmistönä näissä neuvottelukunnissa, ehkä lukuun ottamatta Utsjoen kuntaa, jossa saamelaisia on valtaväestö. Me suomalaiset, me valtaväestön edustajat, saamme kyllä äänemme kuuluviin joka ikisessä konklaavissa ja edustuselimessä. Meillä on jopa parisataa kansanedustajaa. Saamelaiset ovat vähemmistönä myös saamelaisten kotiseutualueen kunnissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-16T15:16:33,2016-03-16T15:17:23,Tarkistettu,1.1 2016_25_54,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että tämä asia nyt vihdoinkin etenee tämän 9 vuoden pitkän, pitkän vatuloinnin jälkeen. Ja vaikka sanotaan ja tiedetään se, että tämä yhtiömalli ei ole pakottava malli, mihin meidän pitäisi mennä, niin kuten edustaja Myllykoskenkin puheenvuorossa tuli esille, näitä malleja on monenlaisia, ja me kaikki tiedämme sen, että jotakin uutta ratkaisua on etsittävä, koska näitä riskejä on, ja edellinenkin hallitus on nämä tunnistanut, ja näitä lakiesityksiä on sen takia viety eteenpäin siinä vielä onnistumatta. Tärkeintä on nimenomaan se, että nämä jokamiehenoikeudet säilyvät, kaikki vapaat metsästysoikeudet säilyvät, tämäntyyppiset oikeudet kansalaisilla. Ja sitten, mikä on erityisen tärkeätä, on se, että tästä toiminnasta on merkittävä tuotto tullut nimenomaan pohjoisen ja Itä-Suomen kunnille, ja ollaan ilmeisesti — ministeri, voin kysyä — tätä asiaa valmistelemassa, että voitaisiin paremminkin saada tätä tuottoa (Puhemies koputtaa) tälle alueelle. (Puhemies: Aika!) Pitääkö tämä paikkansa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-03-16T15:17:27,2016-03-16T15:18:35,Tarkistettu,1.1 2016_25_55,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaiset ovat todella huolissaan tästä laista. Siitä kertoo sekin, että lähes 130 000 ihmistä on allekirjoittanut adressin Metsähallitus-lakia vastaan. Minun mielestäni tämä huoli on aito ja se pitää ottaa vakavasti myös tässä salissa. Nyt ei ole kyse mistään muutamista ihmisistä vaan 130 000 suomalaisesta. (Välihuutoja) Tämä ei ole ihme, sillä nyt on oikeasti kyse yhdestä tämän hallituskauden merkittävimmistä luontopolitiikkaa, valtion maan ja metsien, vesistöjen hallintaa koskevista kysymyksistä. Tämä on valtava, iso paketti, mikä meillä on nyt käsittelyssä. Myös minä olen huolissani siitä, mihin tämä Metsähallitus-laki lopulta voi johtaa. Ministeri tässä äsken vakuutti, että näitä ikävimpiä asioita ei ainakaan tällä hallituskaudella tulisi toteuttaa, mutta itse olen ainakin huolissani siitä, mihin tämä laki voi johtaa lopulta, minkälaisiin muutoksiin valtion maiden, metsien ja vesistöjen osalta. Tulemmeko me jonakin päivänä siihen tilanteeseen, ehkä jopa hyvin piankin, että me oikeasti keskustelemme siitä, ovatko nämä alueet valtion omistuksessa vai kenties jonkun (Puhemies koputtaa) ulkopuolisen omistuksessa? Tämä huoli on vakava.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-03-16T15:18:36,2016-03-16T15:19:51,Tarkistettu,1.1 2016_25_56,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS , Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista, kun eilen keskusteltiin, että kuinka hitaasti posti kulkee. Se on totta, ja se on erittäin totta tuolla Pohjois-Suomessa, muun muassa Savukoskella. Mutta ihmettelen kyllä edustaja Maijalan kantaa, kun vertaa sitä Savukosken kunnan kantaan. Tämä kunnan kanta on päivätty 9.2., ja on juuri kestänyt yli kuukauden, että tämä viesti ei ole tavoittanut edustaja Maijalaa. Toinen asia. Minulla on tässä toinen lappilainen lausunto, jossa väliotsikot ovat ""Metsätalouden yhtiöittäminen turhaa — EU ei vaadi yhtiöittämistä"", ""Metsähallituksella yksi ääni ja selkeä johtamisjärjestelmä"", kolmantena: ""Yhteensovittamisratkaisut turvattava paikalliselle tasolle"" ja neljäntenä ""Laki uuteen valmisteluun"". Ja täällä on ensimmäisenä allekirjoittajana myöskin kansanedustajana toimiva Markus Lohi. Eikö tämä nyt ole ihan järkyttävää, että tämmöistä pelottelupropagandaa levitetään näin montaa kanavaa myöten ja että ihmisillä, jotka ovat omassa kotikunnassaan tai omassa maakuntaorganisaatiossaan jotain mieltä, tänne Helsinkiin tullessaan muuttavat kantansa päinvastaiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-03-16T15:19:52,2016-03-16T15:21:01,Tarkistettu,1.1 2016_25_57,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän sitä, että ideologista syistä jotkut vastustavat tätä puunmyyntitoiminnan yhtiöittämistä. (Markus Mustajärvi: Myöskin käytännön syistä!) Mutta tätäkin pitää mielestäni lähestyä siitä näkökulmasta, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, ja kun lähtee tästä katsomaan tätä lakia, niin voi todeta, että ei tässä Lapinkaan kannalta, jossa sijaitsee kaksi kolmasosaa Metsähallituksen hallinnoimista valtion maista, mitään dramatiikkaa tapahdu. Tässä laissa varmasti on joitakin asioita, joista voi olla erikin mieltä, mutta tämä yhtiöittämisratkaisu tässä ei ole todellakaan ongelmallinen. Päinvastoin, näkisin niin, että tämä on riskienhallintakysymys ja tässä tilanteessa, kuten ministeri tuolla perustelikin, on viisautta se, että lähdemme tekemään tällaisia ratkaisuja, jotta emme joudu pahempaan tilanteeseen sitten, kun joka tapauksessa tulevaisuudessa joudumme uudelleen miettimään tätä organisaatiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-03-16T15:21:02,2016-03-16T15:22:02,Tarkistettu,1.1 2016_25_58,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Halmeenpää jo vastasi edustaja Eestilälle näistä saamelaisalueen neuvottelukunnista, mutta tuon nyt tässä vielä esille sen asian, että kun perustetaan tämä kolmas tase, niin Ylä-Lapin poronhoitoalueiden, jotka ovat saamelaisten perinteisten elinkeinojen kannalta ihan ydinalueita, isäntä vaihtuu Metsähallituksen luontopalveluista liiketalouspuolelle. Pidän tätä saamelaisten oikeuksien kannalta hyvin huolestuttavana, kun samalla eivät nykyhallitus ja hallituspuolueet hyväksy lakiin niitä saamelaisten suojapykäliä, joita edellinen hallitus siihen valmisteli. Edustaja Halmeenpää otti esille sen, että jos oltaisiin johdonmukaisia tämän kolmannen taseen kanssa, niin silloin siihen pitäisi siirtää nykyisin tuottovelvollisuuden alla olevista maista myös retkeilyalueet, jotka ovat pääosin jo ennestään Naturassa. Ja jos oltaisiin johdonmukaisia tämän kolmannen taseen perustelupuheiden kanssa, (Puhemies koputtaa) niin en keksi, millä logiikalla, miksi nimenomaan liiketalouspuolen (Puhemies: Aika!) pitäisi niitä hallita eikä luontopuolen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-16T15:22:02,2016-03-16T15:23:19,Tarkistettu,1.1 2016_25_59,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tietenkin paljon on liikkunut monenlaista tietoa ja pelkoa, ja ehkä sitä on sitten haluttu vähän viedä eteenkinpäin, että oltaisiin saatu harvinaisen iso sekameteli aikaiseksi. Edellisilläkin hallituksilla on ollut mahdollisuus tehdä tästä sellainen kuin oppositio nyt toivoo. Sitä ei ole saatu tehdyksi. Kyllä tämä on tietenkin pohjoisen kansanedustajalle hirvittävän iso kysymys. Kun Lapissa puhutaan hallituksesta, niin siellä puhutaan yleensä ensimmäisenä Metsähallituksesta, eli olemme todella tärkeän asian ääressä. Mutta sitten on pakko kyllä ihmetellä sitä, että niitä vaihtoehtoja on tietenkin hyvä pohtia, ja mielenkiinnolla käyn keskustelua niistä. Onko se se, että lopetetaan puukauppa, tehdään tällainen tytäryhtiö, vai kuinka moderni sitten tällainen jonkinlainen erillisliikelaitos voisi olla? Kun ministeri on paikalla, haluaisin kysyä, mikä nyt on tämä kuntien verotulokertymä, koska sehän herättää pohjoisessa huolta, ja koska niistä tulee julkisia laskelmia valtiovarainministeriöstä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-03-16T15:23:20,2016-03-16T15:24:26,Tarkistettu,1.1 2016_25_60,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Myönnän tässä vaiheessa kolme vastauspuheenvuoroa, joiden jälkeen ministeri sitten vastaa, koska hänellä on tiukka aikataulu. Nämä kolme henkilöä ovat edustajat Niinistö, Tuppurainen ja Hakanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_61,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan kannattaa muistaa se, että nykyaikana meidän metsät ovat yleensäkin suomalaisille sielun levon paikkoja, retkeilyn, eräilyn, kalastuksen paikkoja ja virkistyskäyttö tuo terveyshyötyjä, se tuo hyötyjä matkailulle, matkailu- ja ravintola-alalle ja yrittäjille, ja Luontopalvelut on se, joka tätä tekee. Kun kansallispuistojen kävijämäärät ovat olleet kovassa kasvussa, yli miljoona kävijää vuositasolla, ja tulot kasvavat aluetaloudelle, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, niin nyt annetaan semmoista mielikuvaa mielestäni tässä esityksessä... Ja osin haluan myös kiittää ministeriä, että hän torjui niitä heikennyksiä, joita julkisuuden mukaan haluttiin vielä hallituspuolueiden toimesta eduskuntakäsittelyn aikana tehdä, että Luontopalveluja olisi heikennetty entisestään. Mutta kun Luontopalvelut osaa tämän moninaisen metsien virkistyskäytön, retkeilyn ja luonnonsuojelun yhdistämisen, niin minä en edelleenkään ymmärrä, mihin tarvitaan sitä kolmatta tasetta. Se kuulostaa vain siltä, että sen avulla luodaan tämmöinen vanhakantainen raaka-ainevarasto, josta sitten voidaan ottaa tonttimaata, soranottoa, jopa joitain hakkuita. Ja eduskunta ei siitä päätä, (Puhemies koputtaa) vaan se on täysin sen (Puhemies: Aika!) Metsähallituksen johdon hallinnassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-16T15:24:38,2016-03-16T15:25:48,Tarkistettu,1.1 2016_25_62,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Lisäsin tähän listaan vielä edustajat Ojala-Niemelä, Sarkkinen, ja sitten valiokunnan puheenjohtaja Leppä lopuksi ja sen jälkeen ministeri. — Ja nyt edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_63,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, te ette vielä vastannut kysymykseen tästä kolmannesta taseesta ja sen merkityksestä. Tähän asiaan kiinnitti huomiota aivan perustellusti myös kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen, jonka kokemuksen ääntä olisi kyllä hallituspuolueissakin täytynyt kuulla. Tämä kyllä herättää kysymyksen, että mihin tarvitaan tällainen kolmas tase tuottovaateen ja luonnonsuojelutaseen väliin. Avaako se jatkossa sen mahdollisuuden, että esimerkiksi yleisillä vesialueilla ryhdytään rahastamaan — tätä Suomen vapaa-ajankalastajat ovat kyselleet. Miten se vaikuttaa yleiskalastusoikeuksiin? Nämä ovat niitä kysymyksiä, mitä kansalaisjärjestöt ja me opposition edustajat täällä kysymme. Miksi hämmentää, miksi muuttaa tätä tasejakoa tällä tavalla? Me ihmettelemme myös, miksi retkeilyalueiden täytyy kuulua tuottovaateen alle. Eikö se olisi mitä luontevinta, että kansallispuistot kuuluisivat nimenomaan sinne julkisten hallintotehtävien eli luonnonsuojelun taseeseen? Tätä me esitämme, ja tähän me vielä toivomme teidän päätyvän. Ja mitä tulee kansalaiskeskusteluun, onpa herkkähipiäistä tämä keskustelu täällä. Sehän on hyvä vain, että kansalaiset ovat kiinnostuneita. Minä kiitän kaikista viesteistä (Puhemies koputtaa) ja olen virheellisiin tietoihin pyrkinyt vastaamaan ja kaikki asialliset kommentit (Puhemies: Aika!) ottamaan huomioon. (Sirkka-Liisa Anttila: Mutta faktojen pohjalta!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-16T15:25:57,2016-03-16T15:27:04,Tarkistettu,1.1 2016_25_64,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tätä keskustelua on käyty tunti tässä ja on ministeriaitiosta kuultu myöskin hyviä vastauksia siitä, millä tavalla tätä lakia on valmisteltu. Mielestäni tämä on myöskin pitkäkestoisen prosessin tulos, että ollaan tässä tilanteessa. Kun itse tässä nyt viime kesästä asti olen ollut matkassa mukana, niin totean vain sen, että tämä faktan tunnistaminen on käsittämätöntä. Kun täällä tehdään teräviä kysymyksiä ja ollaan tiedonhaluisia ja ministeri vastaa, niin edelleen ollaan sitä mieltä, että ei se varmaankaan olekaan kuitenkaan niin. Elikkä kyllä tässä valmistelussa on koko ajan ollut semmoinen henki, että ollaan haluttu luoda epävarmuutta kansan kautta tähän lain valmisteluun, ja myöskin on ollut sillä tavalla ihan tarkoitushakuisuutta, että me valiokunnan jäsenetkin olemme saaneet satoja sähköposteja. Se kertoo vain siitä, että tulee ristiin rastiin edustajille sähköpostia ja vaikka sähköpostin osoite on vaihdettu, niin otsikossa on sen edellisen edustajan nimi. Onhan se aivan naurettavaa, että tällaista työtä tehdään ja koetetaan (Puhemies koputtaa) vaikuttaa lainvalmisteluun. (Puhemies: Aika!) Ja sitten vielä se, että kun tehdään esityksiä (Puhemies: Aika!) valiokunnassa, niin sitten se kuitenkin julkaistaan lehdessä, niin on se ollut hyvä esitys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-03-16T15:27:05,2016-03-16T15:28:17,Tarkistettu,1.1 2016_25_65,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puheenjohtaja! Täytyy tehdä havaintona tästä salista, että kerrankin on keskustelu, missä perussuomalaiset ovat aivan hiljaa. Olisikohan tässäkin asiassa takki kääntynyt? Mutta kiitos tästä puheenvuorosta — minulla on ministerille pari kysymystä. Ensinnäkin, miksi vastustitte sitä, että metsätalousyhtiön henkilöstölle olisi tullut maanomistajan edustajana oikeus tehdä monikäytön yhteensovittamiseksi sopimuksia ja suunnitelmia? Tulen itse sieltä Muoniosta, missä näitä metsäkiistoja on riittänyt. Meillä on kaivannaisteollisuutta, matkailua, metsätaloutta, poronhoitoa, ja olisi ollut elintärkeää se, että tämä yhteensovittamisoikeus olisi tullut tämän yhtiön henkilöstölle. Miksi vastustitte sitä? Toinen kysymys liittyy siihen, että meillä maakuntajohtaja Riipi totesi, että sillä, että Rovaniemi tuli kotipaikaksi, oli pelkästään symbolinen merkitys. (Jari Leppä: Sekin oli huono!) Mitä sanotte tähän? Tuoko se lisää työpaikkoja, tuoko se lisää verotuloja? (Välihuutoja) Tietenkin se on laiha lohtu, (Puhemies koputtaa) mutta haluan tietää sen, tuoko tämä jotakin lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-03-16T15:28:18,2016-03-16T15:29:24,Tarkistettu,1.1 2016_25_66,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri ei valitettavasti kunnolla vastannut kysymykseen tästä kolmannesta tase-erästä. Niinpä toistan sen: miksi kolmas tase-erä luodaan? Toivoisin selvän vastauksen tähän. Ministeri totesi myös, että tämä hallitus ei tee sellaisia tasesiirtoja, jotka heikentävät luontoarvoja, mutta nyt avataan ovi kuitenkin sille, että joku seuraava hallitus näin tekee, ja mielestäni tämä on aito huoli. Ja kansalaiskeskustelussa näitä turhia ja ylimitoitettuja pelkoja ja uhkakuvia on ollut liikkeellä, olen itsekin niitä pyrkinyt korjaamaan, mutta kyllä huoli yhtiöittämisestä ja luonto- ja virkistysalueiden säilymisestä on aivan aito. Osakeyhtiömuotoinen toiminta vähentää avoimuutta ja vie askeleen kauemmas suorasta kansanvallasta. Metsäliiketoiminnan erottaminen muusta konsernista myös pirstoo Metsähallitusta, ja pelkona on, että talousintressit dominoivat osakeyhtiön toiminnassa muita intressejä. Mutta kiitoksia kuitenkin valiokunnalle siitä, että lakiin lisättiin pykälä siitä, että (Puhemies koputtaa) yhtiö on sataprosenttisesti valtio-omisteinen, (Puhemies: Aika!) ja tämä on vähentänyt näitä pelkoja kyllä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-03-16T15:29:25,2016-03-16T15:30:34,Tarkistettu,1.1 2016_25_67,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,Ja sitten valiokunnan puheenjohtaja Leppä. — Olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_68,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Rouva puhemies! Ensinnäkin pitää heti nyt muistuttaa siitä, että kaikki tällaiset myynnit päättää eduskunta, niitä ei päätä mikään muu taho kuin eduskunta. Se on selkeästi kirjoitettu sinne, ja se pitää nyt kaikkien muistaa ja kaikkien nyt vihdoin viimein ymmärtää, mistä siinä on kyse. (Sirkka-Liisa Anttila: Emmekö me luota itseemme?) Eduskunta päättää maiden myynnistä. Sitten, puhemies, luonnonvarasuunnitelmat, yhteistoimintavelvoitteet ja erillislainsäädäntö. Ne koskettavat Metsähallituksen kaikkia osia, kaikkia taseita, myöskin uutta yhtiötä ja emoa. Ja tämä on asia, joka on jokaiselle itsestäänselvyys, ja heidän pitää sitä kaikissa käänteissään noudattaa, oli sitten kysymys luontoarvoista, oli kysymys saamelaisten oikeuksista, oli kysymys yhteensovittamisesta matkailun, retkeilyn, metsänhoidon, metsästyksen ja niin edelleen tai vesillä liikkumisen osalta. Se on olemassa siellä, sitä on valiokunta useammassa eri kohdassa myöskin alleviivannut. Ja myöskin se pitää todeta, että myös Luontopalvelut on tehnyt hakkuita. Ei pelkästään emo ole tehnyt hakkuita, vaan myöskin Luontopalvelut on tehnyt hakkuita. Ne ovat toki maltillisia, totta kai, niin ne ovat monessa muussakin kohteessa, ne ovat erittäin maltillisia. Ne perustuvat puistomaiseen hoitoon, poimintoihin, jatkuvaan kasvatukseen ja niin edelleen — se on oikein hyvä. Ja tämä samanlainen toiminta jatkuu tästä eteenkin päin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-03-16T15:30:35,2016-03-16T15:31:58,Tarkistettu,1.1 2016_25_69,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Ja sitten ministerin vastaus, olkaa hyvä. Ja sitten mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_70,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Metsähallitus tuottaa jatkossakin suomalaisille taloudellista hyvää, virkistyspalveluita ja ylläpitää tuiki tarpeellisia luontoarvoja. Tässä on ollut paljon kysymystä näistä kolmesta tase-erästä, niin jos meillä on selvästi kolmentyyppistä omaisuutta, niin — kukas se nyt olikaan, joka sanoi, että ei pidä laittaa omenoita ja päärynöitä ja muita hedelmiä samaan koriin — pannaan ne kolmeen erään. Meillä on ne tuottovaateen alaiset talousmetsät. Hyvä, se on yksi tase-erä. Meillä on luonnonsuojelualueet, missä pääasia on turvata luontoarvoja ja luonnon monimuotoisuutta. Ja sen jälkeen meillä on paljon muita alueita, joille ei aseteta tuottovaateita mutta joilla ei ole myöskään tätä luonnonsuojelustatusta. Ja tämä kolmijako on omasta mielestäni hyvin selvä. Valiokunta on todennut, että se on perusteltu, ja tämä hallitus ei tule horjuttamaan tätä mihinkään. No, sitten täällä oli niitä pelkoja, että nousevatko nyt hakkuumäärät kokonaisuutena tai jossain yhdessä paikkaa. Eivät nouse. Eli hakkuutoiminta perustuu tähän luonnonvarasuunnitteluun ja viime kädessä tietysti siihen, kuinka paljon eduskunta asettaa tuottovaateita Metsähallitukselle. Ja jos mennään paikalliselle tasolle, niin täällä keskustelussa esiin nostetuille virkistysmetsille siellä Ylä-Lapissa on tällä hetkellä luonnonvarasuunnittelussa asetettu 3 000 kuutiometrin hakkuusuunnite, ja Luontopalvelut on toteuttanut nämä hakkuut. Se hakkuusuunnite ei kasva kuution kuutiota eikä kalikan kalikkaa, mutta jatkossa se pyörii täällä liikelaitoksen puolella niin kuin muutkin hakkuut. Eli tältäkään osin käytännössä tilanne ei muutu. Tuo erilaisten intressien yhteensovitus on juuri se, mitä Metsähallitus tekee ja mistä Metsähallituksen työntekijöitä laajasti arvostetaan. Ja tämä on haluttu varmistaa — kiitän valiokuntaa edelleen siitä lisäyksestä, että yhtiölakiin laitettiin tuo kirjaus, että myös yhtiön työntekijöillä ja yhtiöllä on velvoite näitä yhteiskunnallisia asioita ottaa huomioon. Ja sitten, mitä tulee näihin yhtiön työntekijöihin, niin ymmärrän Ojala-Niemelän huolen paikalliselta tasolta katsoen, että eikö juuri sillä yhtiön työntekijällä pitäisi olla oikeus tehdä niitä sopimuksia. Toisaalta te olette hirveän huolissanne, että ei kai se yhtiö saa nyt liikaa oikeuksia. Ne oikeudet sopia paikallisesti siitä maankäytön yhteensovittamisesta kuuluvat liikelaitokselle, ja kuten valiokunta toteaa siellä mietinnössään, niin se voi kyllä antaa sen oikeuden halutessaan yhtiön työntekijälle, mutta lakiteitse emme halua avata enempää oikeuksia, emme yhtiölle emmekä sen työntekijälle, mutta sen paikallisten intressien yhteensovituksen niin vaatiessa Metsähallitus-liikelaitos voi sen homman näin organisoida. Yhteenvetona: Metsähallitus siis jatkossakin kestävän kehityksen hengessä tuottaa meille sitä luonnon monimuotoisuutta, virkistyspalveluita, jotka eivät tule sen enempää maksullisiksi kuin ne ovat tänä päivänäkään, jokamiehenoikeudet eivät ole vaarassa. Ja sitten vielä siellä talousmetsissä toiminta jatkuu luonnonvarasuunnittelun mukaisesti, ja jatkossa sitä toteuttaa Metsähallituksen sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö, eikä se tätä saamaansa oikeutta voi kenellekään luovuttaa. Haluan todella vielä kiittää kaikkia eduskunnan valiokuntia siitä vaikeasta työstä ja suuresta työstä, jonka teitte, ja erityiskiitokset mietintövaliokunnalle. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-03-16T15:32:03,,Tarkistettu,1.1 2016_25_71,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_72,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos on hallituksen työ raskasta, niin sitä on myös opposition, kun joudumme opettamaan tälle porvarihallitukselle kokonaisuudessaan länsimaisia perusarvoja ja oikeuskäytäntöjä, perussuomalaisille erityisesti EU-kriittisyyttä ja keskustalaisille aluepolitiikkaa. Kokoomusta en ihmettele ollenkaan, että se toimii oman ideologisen linjansa mukaisesti ja on valmis yhtiöittämään tarvittaessa mitä vain. Se kuitenkin on kokoomuslaisilta unohtunut, että länsimaisten perusarvojen keskeisiä kohtia on se, että joka omistaa, saa omaisuuttaan myös myydä. Kun Metsähallitusta ei ole pakko yhtiöittää, mikä on aivan kiistaton tosiasia, eivät hankintasäädöksetkään ja direktiivit koske sitä, jonka haltuun kansallisomaisuutemme on uskottu. Tämä on piinkova fakta. Kaikki lainsäädäntömuutokset kyettäisiin tekemään kotimaisin voimin perusrakenne säilyttäen. Missään muussa EU-maassa ei edes keskustella olemattomasta EU-pakosta. Päinvastoin valtion metsäomaisuuden hallinnoinnista ja hyödyntämisestä vastaavia organisaatiomalleja on lukuisia ympäri Eurooppaa. Osalla on konkurssisuoja, ja verotuskäytännöt vaihtelevat laidasta laitaan. Mutta kuinka on mahdollista, että ennen niin EU-kriittinen puolue, perussuomalaiset, juoksee olemattoman EU-pakon taakse piiloon? Päivän teemaan liittyen voi muistuttaa, että kirves on jo puun juurella. Nähtäväksi jää, kaatuuko ensin tuulessa huojuva Euroopan unioni vai useamman taudin, ainakin poliittisen maannousemasienen vikuuttama perussuomalaisten puu. Keskustaa ei näytä kiinnostavan niinkään paljoa enää paikallisten ihmisten oikeudet silloin, kun pelataan puhdasta valtapeliä. Vielä viime kauden lopulla keskusta yhdessä muun opposition ja sosialidemokraattien kanssa ja muun muassa kaikkien Lapin kansanedustajien kanssa oli yhdessä kaatamassa Metsähallitus-lakia, mutta heti hallitusneuvotteluissa kanta muuttui. Asiaperusteita takinkäännökselle ei ole esitetty vieläkään, kaikenlaista selittelyä sitäkin enemmän. Tämän Metsähallitus-lain valmistelun surullisen historian aikana on käynyt entistä selvemmäksi se, että kokoomus hallitsee tätä maata 20 prosentin kannatuksella. Se ei ole sinällään kokoomuksen vika, vaan niiden puolueitten, jotka vietäväksi antautuvat. Arvoisa puhemies! Jos lainvalmistelun lähtökohdaksi otetaan vain yksi ainoa vaihtoehto, jälki on sitten tällaista. Yhdeksän vuotta tätä mallia on väkisin väännetty läpi, ja nyt otetaan ensimmäinen askel sillä polulla, jota ei pitäisi lainkaan alkaa kulkea. Seuraavien askeleitten ottaminen on sitten jo helpompaa. Hallituspuolueitten kansanedustajat rauhoittelevat itseään ja toisiaan, että valtion omaisuutta ei siirry minnekään ja perustettavan yhtiön osakkeet pysyvät valtion omistuksessa. Kuinka sellaiset kansanedustajat, jotka eivät voi mennä takuuseen edes omasta toiminnastaan ja mielipiteistään vaalikauden yli, kuvittelevat sitovansa tulevien hallitusten ja eduskuntien kädet? Kolkuttelevan omantunnon rauhoittamiseksi käytetään nyt kaikkia keinoja. Sekava hallintomalli ja johtamisjärjestelmä sekä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön sisään rakennettu valtataistelu, ne eivät lupaa hyvää osallistavalle suunnitteluprosessille, joka on toiminut tähän asti todella hyvin. Päinvastoin uusien metsäsotien syttyminen on todennäköistä, ja niitä me kaikkein vähiten kaipaamme pohjoiseen. Meillä on niistä liiankin hyviä esimerkkejä Itä-Lapissa, Pohjois-Lapissa, Tunturi-Lapissa. Edelleen eduskunnan asettamat tuotto- ja tuloutusvaatimukset ovat olleet ylisuuria jo nykyisellään. Kuka uskoo, että valtion taloustilanteen heiketessä paineet ainakaan hellittävät? Nyt luodaan sopiva työkalu tämän ruuvin kiristämiselle. Ja edelleen, nykyinen metsälaki mahdollistaa niin yksityisellä kuin Metsävaltion puolella sellaisten kohteitten hakkaamisen, joiden parturoinnista olisi vielä jokin aika sitten joutunut leivättömän pöydän ääreen. Näiden kaikkien muutosten vuoksi siirrymme kansallisomaisuuden hallinnan suhteen pysyvän epävarmuuden aikaan. Jos mikään ei muutu, niin miksi sitten muutetaan, kun sitä EU-pakkoakaan ei ole yhdeksän vuoden etsinnästä huolimatta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-03-16T15:36:18,2016-03-16T15:41:21,Tarkistettu,1.1 2016_25_73,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Edustaja Halmeenpää. — Anteeksi, taisi ollakin Myllykoski ensin, anteeksi. (Jari Myllykoski: Minä olen tottunut tähän! — Naurua) — Kyllä me hyvää huolta pidämme kaikista täällä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_74,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin alkuun on pakko sanoa, että on valitettavaa, vaikka ministeri täällä kiitteli ja puheenvuoroissa on kiitelty tätä lainvalmistelua, että tämä on kyllä surullinen esimerkki siitä, kuinka kädetöntä on lainvalmistelu. Käsittelyssä oleva Metsähallitus-laki on monella tapaa rampa. Viime hallituskaudella se torpattiin vasemmistoliiton, sosialidemokraattien ja nykyisten hallituspuolueiden, keskustan ja perussuomalaisten, myötävaikutuksella, mutta nyt hallitus haluaa oikeistoideologisin syin viedä sitä eteenpäin, siitäkin huolimatta, että lain epäkohdat eivät ole minnekään kadonneet. Mennään samalla pohjalla, samoilla teksteillä, nyt vain on valittu tämä tie, kun ollaan haettu eri syitä, että hallitusohjelmakirjaus, joka ei tältäkään osin toteudu, on todella surullista luettavaa. Lain lähtökohta on totaalisen virheellinen. Hallitus väittää, että EU vaatii Metsähallituksen muuttamista kilpailuneutraaliksi toimijaksi. Tämä väite on turhaa. Metsähallituksen liiketoimintaa ei tarvitse yhtiöittää. EU:n kilpailukomissaari Margrethe Vestager on kuitenkin vastauksessaan meppi Merja Kyllösen kirjalliseen kysymykseen todennut, että EU-oikeus ei edellytä Suomen Metsähallitukselta mitään yhtiömuotoa tai muuta organisaatiorakennetta, vaan voimme itse määritellä organisaatiomallin, kunhan Metsähallitus ei vääristä markkinoita. Niin sanottua Destia-päätöstä ei voi verrata Metsähallitukseen. Metsähallitus ei kilpaile omine koneineen markkinoilla. Metsähallituksella ei ole omaa kalustoa lainkaan, vaan sen tehtävä on maankäytön ja metsätalouden suunnittelu valtion mailla. Kaikki metsätalouteen liittyvät toimet on jo kilpailutettu. Siis kaikki toimet on jo kilpailutettu. Mitä kilpailuneutraliteettiongelmaa liittyy siihen, että valtio myy omaa omaisuuttaan? Kenen kilpailua se sotkee? Kyllähän omaa omaisuuttaan saa myydä. Arvoisa rouva puhemies! Vaikka lähdettäisiin siitä, että Metsähallitusta on muutettava kilpailuneutraaliksi, ei yhtiöittämistä siinäkään tapauksessa tarvitse tehdä. Osakeyhtiö on vaarallinen muoto kansallisomaisuuden käytön hallintaan, sillä sitä ei koske samanlainen avoimuuden ja julkisuuden periaate kuin valtiota. Yhtiöittäminen myös avaa oven omaisuuden myöhemmälle myynnille. Vaihtoehtoja suljetulle osakeyhtiölle kyllä on, mutta hallitus ei ole yhtiöittämisvimmassaan halunnut niitä selvittää. Yksi keino on muuttaa Metsähallituksen konkurssikelpoisuutta ja verokohtelua muita lakeja ja asetuksia säätämällä. Siis tehtäisiin muutos esimerkiksi konkurssilakiin. Toinen mahdollisuus olisi tehdä Metsähallituksesta Yle-tyyppinen erityisyhtiö. Kolmas vaihtoehto olisi muodostaa Metsähallituksen metsätalouspuolesta itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka olisi konkurssikelpoinen. Ero osakeyhtiön ja tällaisen itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen välillä on se, että tämä olisi kiinteämmin julkisen valvonnan ja ohjauksen piirissä. Esimerkiksi tällaista vaihtoehtoa ei hallitus ole esittänyt, vaan olemme saaneet kuulla toistona toiston perään, että EU vaatii kilpailuneutraalisuutta ja paras keino siihen on metsätalouden osakeyhtiö. Hyvän lainvalmistelun mukaista olisi, että muutkin vaihtoehdot olisi selvitetty ja selvitysten tulokset esitetty kansanedustajille. Arvoisa rouva puhemies! Me olemme täällä kansan valitsemina edustajina säätämässä lakeja. Meidän tehtävämme on tehdä Metsähallitus-laista paras mahdollinen, siihen kansa meidät on valtuuttanut. Me voimme vielä vaikuttaa nyt käsittelyssä olevan lain virheisiin, jotka tosiasiallisesti perustuvat vain olettamuksiin. Voimme tarvittaessa palauttaa koko lain uudelleenvalmisteluun. EU:n edessä rähmällään olo ei palvele suomalaista lainsäädäntöä eikä anna eduskunnasta riittävän arvovaltaista kuvaa. Huolta Metsähallituksesta ovat esittäneet niin luonto- ja ulkoilujärjestöt kuin yksittäiset kansalaisetkin. Yhtiöittämistä vastustavassa adressissa oli tänään melkein 130 000 allekirjoitusta. Yhteinen omaisuutemme on suomalaisille tärkeä. Siksi esitän lakiin muutoksia. Metsätalouden osakeyhtiötä ei tule perustaa, kolmatta tase-erää ei tarvita, päätökset alueiden siirroista taseiden välillä täytyy tuoda eduskunnan päätettäväksi, luonnonvarasuunnitelmassa täytyy huomioida Metsähallituksen yhteiskunnalliset velvoitteet ja alueellisten näkemysten yhteensovittaminen, sekä Metsähallituksen on työnantajana noudatettava sosiaalista vastuuta. Nämä muutokset parantaisivat Metsähallituksen toimintaa, avoimuutta ja luottamusta kansan silmissä sekä takaisivat suomalaisen ainutlaatuisen luonnon säilymisen ja metsien kestävän käytön. Ehdottomasti tämä laki tulee hylätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-16T15:41:30,2016-03-16T15:48:18,Tarkistettu,1.1 2016_25_75,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Metsähallitus-lain uudistus koskee kaikkia suomalaisten yhteisesti omistamia valtion maa- ja vesialueita. Emme ole olleet yksimielisiä. On huolta yhtiöittämisestä, luontoarvoista, yhteiskunnallisten velvoitteiden noudattamisesta ja myös vähemmistökansamme saamelaisten kulttuurin suojaamisesta. Tämän ovat huomanneet myös kansalaiset. Metsähallitus-lakia vastustavaan kansalaisten itsensä laatimaan adressiin kertyi lyhyessä ajassa yli 120 000 allekirjoitusta. Se kertoo jotain siitä, kuinka tärkeänä me suomalaiset pidämme luontoa ja kansallisomaisuuden hyvää hoitoa. Viesti on syytä huomioida. Iso osa huolista on aivan aiheellisia, vaikka aivan kaikki faktat eivät kohdallaan olleetkaan. On sanottu, että mikään ei muutu. Tätä väitettä on kyllä vaikea perustella. Jos mikään ei muuttuisi, miksi koko lakihanke on ollut käynnissä jo vuosia? Jos taas on tarkoitus hoitaa lakimuutoksella vain metsätalouspuolen kilpailuneutraliteetti, miksi lakiesitys sisältää paljon täysin muita, koko organisaatioon liittyviä muutoksia? (Katri Kulmuni: Hyvin vähän!) Metsähallituksen hakkuutöiden ja puukaupan yhtiöittäminen ei ole ollut vihreille lähtökohtaisesti lakiesityksen ongelmista suurin. Ei se silti täysin ongelmatonta ole. Suuri ongelma on, että luonnonvarojen vaalimisen sijaan voidaankin päätyä niiden maksimaaliseen hyödyntämiseen luonto- ja virkistyskäyttöarvojen kustannuksella. Tämä huoli koskee konkreettisimmin Itä- ja Pohjois-Suomea ylintä Lappia myöten. Arvoisa puhemies! Metsähallituksen maat ja vedet on vanhastaan jaettu kahteen selkeään tase-erään: metsätaloustoiminnan taseeseen, jota hoitaa Metsähallituksen liiketalouspuoli, sekä pääasiallisen metsätalouskäytön ulkopuoliseen, julkisten hallintotehtävien taseeseen, jota hallinnoi Metsähallituksen luontopalvelut. Mikä siis muuttuu? Nyt näiden kahden taseen välimaastoon, harmaalle alueelle, perustettaisiin uusi, kolmas tase-erä, jota hallinnoisi uusi perustettava yhtiö. Kolmanteen taseeseen sijoitettaisiin 2,2 miljoonaa hehtaaria yleisiä vesialueita ja 360 000 hehtaaria poronhoitoalueen luontaistalousalueita. Bisnespuoli siis jatkossa päättäisi, missä määrin näitä alueita taloudellisesti hyödynnetään, kuinka paljon metsiä hakataan, kuinka paljon nostetaan merihiekkaa tai miten järvenseliltä tahkotaan sopivaksi katsottua tuottoa. Hallituksen esityksessä taloudellisen tuottovaateen alaiselle bisnespuolelle siirrettäisiin suoraan 40 000 hehtaaria kitukasvuista mäntyä ja tunturikoivikkoa kasvavia Ylä-Lapin virkistysalueita, pääasiassa Inarijärven rantoja ja sen lähimaastoa. Olisiko näiden alueiden tuottovaade saavutettavissa vaikkapa rantatonttien myymisen tai Lapin metsärauhaa vaarantavien, voimistuvien hakkuiden kautta? Näiden ohella uusi yhtiö hallinnoisi myös valtion retkeilyalueita, sellaisia kuin Pudasjärven Iso-Syöte, Suomussalmen Hossa, joka pian myös on kansallispuisto, sekä luontotyyppiensä ja lajistonsa vuoksi valtaosin Naturaan kuuluvat Evo ja Ruunaa. Selitys lienee täysin poliittinen, ei käytännöllinen. Arvoisa puhemies! Toisin kuin ennen, kaikista Metsähallituksen maa- ja vesiomaisuutta koskevista tasesiirroista ei enää päättäisi eduskunta. Osa päätösvallasta siirtyisi valtioneuvostolle. Kaiken kaikkiaan hallituksen lakiesityksestä jää sellainen maku, että ohjausvaltaa luonnonvaroistamme halutaan siirtää pois Metsähallituksen luontopalveluilta, yli 2,5 miljoonaa hehtaaria koskien, pois ympäristöministeriöltä ja osin pois jopa eduskunnalta, koskien tasesiirtoja. Näin lakiesityksen toteutuessa myös tapahtuu. Arvoisa puhemies! Saamelaiskulttuurin suojaa hallituksen lakiesitys ei vahvista, vaikka saamelaisalueelle perustettavien neuvottelukuntien on näin esitetty tekevän. (Välihuuto) On syytä muistaa, että koko maassa me valtaväestön edustajat saamme kyllä äänemme kuuluviin. Saamelaiset, alkuperäiskansa, ovat vähemmistönä lähes kaikissa suomalaisissa edustuselimissä. Kyse on poliittisesta tahdosta, ei kohtuuttomuuksista. Arvoisa puhemies! Siitä on kyse myös koko Metsähallitus-laissa. Me vihreät haluamme käyttää yhteisiä metsä- ja vesivarojamme harkiten ja vaalien, eri intressien tasapainon säilyttäen. Siksi esitän lakiin useita pykälämuutoksia, ja esitän käsittelyn pohjaksi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön jätetyn vastalauseen 3 mukaista esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-16T15:48:21,2016-03-16T15:54:03,Tarkistettu,1.1 2016_25_76,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Metsähallitus-lain uudistamisen tarina on pitkä. Se alkaa jo vuosien takaa. Nyt laki on täällä eduskunnan käsittelyssä, mutta valitettavasti on sanottava, että sekä valmisteluprosessi että lain sisältö on pettymys. Laki, jossa säädetään siitä, miten suomalaisten omistamaa kansallisvarallisuutta, maita, metsiä, vesiä, hoidetaan ja hallinnoidaan, ansaitsisi arvokkaan, avoimen ja asiantuntevan valmistelun eli kolmen A:n valmistelun. Niin tärkeästä asiasta tässä on kyse. Avoimuuden perään on jouduttu kyselemään jo valmisteluvaiheessa. Edes lausuntokierrokselle ei ministeriö olisi viime vuoden luonnoksesta muuttunutta lakia vienyt ilman kansalaisten ja oppositiopuolueiden äänekkäitä vaatimuksia. Arvokasta ei ollut se, miten suurella vimmalla esitykseen haluttiin tuoda elementtejä, jotka olisivat lopullisesti romuttaneet Metsähallituksen luontopalveluiden aseman. Asiantuntijoita valiokunta kuuli runsaasti, mutta ihmetystä herättää lausuntojen ja arvioiden ristiriitaisuus. Tämän lain valmisteluprosessi kokonaisuutena ei siis ikävä kyllä ansaitse kovin korkeaa kouluarvosanaa. Arvoisa puhemies! SDP olisi hoitanut EU-lainsäädännön kilpailuneutraliteetin vaatimuksen toisella tavalla. Emme olisi yhtiöittäneet Metsähallituksen metsätaloustoimintoja vaan säilyttäneet organisaation yhtenäisenä ja eheänä. Vaihtoehtoja olisi kyllä ollut, mutta niitä ei vaivauduttu avaamaan lain perusteluissa. EU-lainsäädäntö ei vaadi yhtiöittämistä, vaan tapa on hallituksen valitsema eikä se ole paras mahdollinen. Hämmennystä on herättänyt myös muun muassa se, että muissa EU-maissa ei tietojemme mukaan ole meneillään samanlaista yhtiöittämisprosessia, kuten myös se, että hallituksen esittämä malli yhtiöittämiselle ja käyttöoikeussopimuksen käytölle on niin ikään kysymysmerkki komission vaatimusten suhteen. Arvoisa puhemies! Moni on kysynyt perustellusti, miksi ei hoideta vain EU-vaatimuksia ja jätetä muu ennalleen, Metsähallituksen toiminta kun on perusteiltaan kunnossa jo nykyisellään. Selvyyttä ei ole saatu siihen, miksi Luontopalveluiden taseen ja liiketoimintojen taseen väliin perustetaan niin kutsuttu kolmas tase. Jos sille olisi selkeä syy ja perustelu, olisi varmasti moni julkisuudessa esitetty pelko ja ehkä virheellinenkin käsitys asiasta estynyt. Nyt kuitenkin kolmas tase herättää vain huolta ja kysymyksiä siitä, mikä on julkisten hallintotehtävien eli Luontopalveluiden mahdollisuus toimia parhaalla mahdollisella tavalla jatkossa. On hyvä muistaa, että julkiset hallintotehtävät eivät ole vain luonnonsuojelua. Metsähallituksen luontopalvelut ‑yksikköön on vuosien varrella kertynyt valtava asiantuntemus, ja siellä on säilyttävä jatkossakin toimivalta ja riittävä resursointi, joka vaaditaan luonnonsuojelun ja virkistyksen laadukkaaseen hoitamiseen. Ympäristöministeriöllä on säilytettävä ohjaus- ja resurssivalta Metsähallituksen luontopalveluihin, sillä ympäristöministeriöön on keskittynyt paljon maankäytön ja luonnonsuojelun osaamista. Järjestöjen, kuten kalastus- ja retkeily- sekä suojelujärjestöjen, kritiikki kolmatta tasetta ja vesi- ja maa-alueiden siirtoja kohtaan on ollut oikeaan osunutta ja perusteltua. Retkeilyalueet ja muut liiketoiminnan ulkopuoliset alueet kuuluisivat mielestäni julkisten hallintotehtävien yksikköön eli luonnonsuojelutaseen alle. Näin varmistetaan se, ettei retkeilyalueiden käytöstä tulla rahastamaan. Yhdymme tässä muun muassa Suomen Vapaa-ajan Kalastajien, Suomen Ladun ja WWF:n esittämään kritiikkiin. Arvoisa puhemies! Eduskunnan talousvaliokunta arvosteli kovin sanoin hallituksen esitystä ja sen tavoitetta selkeyttää johtamisjärjestelmää. Tuloksena on sekasotku, osin jopa ristiriitainen esitys, jossa valta- ja ohjausjärjestelmät ovat sekavat. Maa- ja metsätalousvaliokunta teki onneksi esitykseen muutamia selkeyttäviä muutoksia, joissa erityisesti julkisten hallintotehtävien ja ministeriöiden ohjaussuhteita selvennettiin. Näin sekavan lakiesityksen myötä on selvää, että mediassa on liikkunut varmasti osin myös virheellistä tietoa siitä, mitä nyt oikein ollaan tekemässä. On jopa esitetty, että ympäristöministeriön ohjausvaltaa on nimenomaan ideologisista syistä haluttu heikentää. Tämä ei toivottavasti ole hallituksen yhteinen tahtotila. Itsenäinen ja resursoitu ympäristöhallinto on säilytettävä Suomessa jatkossakin. Metsähallitus on ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät ennen kaikkea metsätalouteen liittyvä liiketoiminta sekä lähinnä luonnonsuojeluun liittyvät julkiset hallintotehtävät. Ajatus yhden isännän ylivallasta on epärealistinen. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan kiittää suomalaista kansalaisyhteiskuntaa, järjestöjä sekä kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat esittäneet huolensa suomalaisen luonnon puolesta. Jotkut edustajat ovat ahdistuneet palautteen määrästä, mutta itse olen ottanut sen kiitollisena vastaan. Se on merkki siitä, että asia on kansalaisille tärkeä, ja korostaa meidän päättäjien vastuuta tehdä hyviä päätöksiä, joilla ihmisten huolet hälvenisivät. Valitettavasti on kuitenkin todettava, että esitys jättää edelleen monta asiaa auki. SDP:ssä katsomme, että laki ei nykymuodossaan turvaa suomalaisten kansallisomaisuutta ja siihen liittyvää päätöksentekoa niin tasokkaana ja avoimena kuin kuuluisi. Siksi SDP esittää, että molemmat hallituksen esitykseen liittyvät lakiesitykset hylätään ja valmistellaan uudelleen. Arvoisa puhemies! Teen hylkäämisesitykset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-16T15:54:07,2016-03-16T15:59:54,Tarkistettu,1.1 2016_25_77,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan ensimmäiseksi kannatan edustaja Tuppuraisen tekemää esitystä siitä, että nämä lakiehdotukset hylätään. Tässä Metsähallitus-lakiasiassa puhuttiin metsätaloustoimintojen yhtiöittämisestä, ja siinä piilouduttiin pitkälti EU:n selän taakse. Tämä peruste kuitenkin osoittautui kestämättömäksi. Harmillista on se, että sitten keksittiin tämä hankintadirektiivi, jotta tätä juttua saadaan jatkettua. Eli huhtikuuhun mennessä tämä laki olisi saatava voimaan, jos käyttöoikeussopimus olisi kilpailutettava. Luotiin keinotekoinen kiire, vaikka sekin on osoittautunut siten, että hankintadirektiivin mukaista käyttöoikeutta ei edes tarvita. Se ei liity valtion metsätalouteen. Metsähallitus-lain valmistelun ja eduskuntakäsittelyn aikana ei ole kyetty hälventämään näitä pelkoja, joita lakiesitykseen nykymuodossa liittyy. Kansalaisten pelot eivät ole tuulesta temmattuja. Valiokuntakuulemisten aikana on vain vahvistunut käsitys siitä, että nyt ollaan menossa suomalaisten kansallisvarallisuuden hoidon ja hallinnoinnin läpinäkyvyyden suhteen huonompaan suuntaan. Eduskunnan vaikutusvalta vähenee, muodostetaan uusi kolmas tase, jota ei ole pystytty perustelemaan, metsätaloustoiminnot yhtiöitetään eikä vaihtoehtoja ole kunnolla läpikäyty. Valiokunta teki muutamia lisäyksiä esitykseen, joista osa on hyviä ja perusteltuja, ja ne liikauttavat ongelmallista kokonaisuutta hiukan, mutta vain hiukan, parempaan suuntaan. Arvoisa puhemies! Pettymys on ollut suuri siihen, että olemme tekemässä lakia, josta niin monet ovat sanoneet, että se heikentää Metsähallituksen laajaan yhteiskunnalliseen vastuuseen, vuoropuheluun ja moniäänisyyteen nojaavaa toimintamallia. Luontopalveluiden asemaa heikennetään ja metsätaloustoiminnot yhtiöitetään muotoon, jota ei ole notifioitu EU:ssa. On siis kysymysmerkki, toteuttaako valittu malli, yhtiöittäminen, EU:n kilpailuneutraliteetin vaatimukset. Se on kuitenkin selvää, että yhtiömuoto haittaa Metsähallituksen toimintaa jatkossa monin tavoin. (Jari Leppä: Miten?) — Debatissa tuli monta asiaa esille tästä. — Metsähallitus-laki ei lupaa hyvää Lapille, jonka alueista valtava osa on valtion maata eli Metsähallituksen hallinnassa. Erilaisten intressien yhteensovittaminen on ollut elintärkeää niin matkailu- kuin muillekin elinkeinoille, kuten kaivannaisteollisuudelle, porotaloudelle ja saamelaisten maankäyttöoikeuksille. Mietinnössä on hurskaasti toivottu ja luvattu, että hyvin toimineet käytännöt eivät muutu. Toivottavasti näin myös on. Olisi ollut perusteltua lisätä osakeyhtiötä koskevan lain pykäliin vielä selvemmin se, että metsätalousyhtiön henkilöstöllä olisi maanomistajan edustajana oikeus tehdä monikäytön yhteensovittamiseksi sopimuksia ja suunnitelmia sekä maankäyttöpäätöksiä luonnonvarasuunnitelmien puitteissa. Laiha lohtu on se, että perustettavan metsätalousyhtiön kotipaikaksi on tulossa Rovaniemi. Tälläkö kirjauksella ostettiin Lapin keskustalaiset kansanedustajat samaisen lain taakse, jota me kaikki viime kaudella yhdessä rintamassa vastustimme ja jota muun muassa Lapin liitto kovin sanoin suomi? Olisi kiinnostavaa kuulla, kuinka monta työpaikkaa ja kuinka paljon verotuloja metsätalousyhtiö tuo Rovaniemelle. Valitettavasti ministeri jätti tämänkin kysymyksen auki eikä vastausta siihen saatu. Suomalainen kansalaisyhteiskunta on osoittanut jälleen voimansa. Ilman kansalaisten ja järjestöjen herättämää keskustelua olisi tuskin tullut edes niitä pieniä parannuksia lakiin, jotka nyt sinne saatiin. Kiitos siis kaikille teille, jotka olette äänekkäästi vaatineet vastuuta päättäjiltä ja lähettäneet palautetta sekä allekirjoittaneet adressin suomalaisen luonnon puolesta. SDP esittää, että esitykseen liittyvät lait hylätään ja valmistellaan uudelleen niin, että lopputulos on hyväksyttävissä myös tämän talon ulkopuolella. Kiitän lopuksi maa- ja metsätalousvaliokuntaa ja puheenjohtaja Leppää, että lisäsitte valtion metsätalousyhtiötä koskevaan lakiin sen, että yhtiö on kokonaan valtion omistama ja että yhtiön on noudatettava Metsähallitukselle säädettyjä yhteiskunnallisia velvoitteita. Jos seuraavat eduskunnat aikovat muuttaa omistussuhteita, esimerkiksi myydä osia yhtiöistä, on ainakin tätä lakia muutettava ensin. Kirjaus ei kuitenkaan estä tai poista sitä, että näin tosiaan voidaan tehdä. Riippuu tulevista päättäjistä, mitä valtion maa- ja metsäomaisuuden hallinnalle tapahtuu. Ovi myymiselle on kuitenkin tällä lailla nyt avattu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-03-16T16:00:02,2016-03-16T16:04:58,Tarkistettu,1.1 2016_25_78,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisat edustajat, tämän keskustelun aikaan on tullut esitys lakiesitysten hylkäämisestä ja sitä on myöskin kannatettu. Totean, että nämä esitykset tehdään sitten varsinaisesti lakiesityksen toisen käsittelyn yhteydessä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_79,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Heti alkuun pitää esittää kysymys edustaja Ojala-Niemelälle. Kun täällä kahteenkin otteeseen puheenvuoroissa vähättelitte sitä, että perustettavan metsätalousosakeyhtiön kotipaikaksi tulee Rovaniemi, niin joutuu melkein kysymään, että miltähän paikkakunnalta te olette kotoisin — ai niin, Rovaniemeltä siis. Eli ihmettelen sitä, että tämäkään ei kelpaa. Minusta tässä mieluummin kannattaisi ottaa positiivinen asenne siihen. Kannattaisi nyt miettiä, millä tavalla me saisimme tätäkin näkökulmaa korostettua, koska Metsähallituksen hallinnoimista maa-alueista kaksi kolmasosaa sijaitsee Lapissa. Minusta on erittäin arvokas ja hieno asia, että maa- ja metsätalousvaliokunta tällä tavalla huomioi tämän näkökulman, että nyt perustettavan puukauppaa harjoittavan yhtiön kotipaikka tulee tänne. Totta kai samaan hengenvetoon pitää sanoa, että eihän tämä kotipaikka ole tietenkään valtavan suurimerkityksellinen, mutta sillä on symboliarvoa ja se voi johtaa minusta erittäin hyvään ja positiiviseen kehitykseen tähänkin suuntaan. Arvoisa puhemies! Kuten debatissakin kävi ilmi, tämän lain käsittelyn yhteydessä on julkisessa keskustelussa esitetty hämmentävän paljon väitteitä, jotka eivät perustu millään lailla tähän lakiin tai hallituksen esitykseen. Tämä on ollut erittäin valitettavaa, ja voin sanoa niinkin, että kun täällä on viitattu tähän kansalaisten adressiin, jonka on allekirjoittanut noin 130 000 suomalaista, niin minä ymmärrän kansalaisten huolen, mutta valitettavasti se adressin teksti ei pidä paikkaansa. Jos se pitäisi paikkansa, minäkin voisin allekirjoittaa sen adressin, mutta voi sanoa niinkin, että osaa kansalaisista on varmasti harhautettu väärällä tiedolla allekirjoittamaan tämä adressi. Sellaista ei olla tekemässä, mitä adressissa pelätään, ja onneksi näin on. Valtion omaisuutta, luontoa ja metsää ei olla yhtiöittämässä. Ollaan perustamassa vain yhtiö, joka tulee harjoittamaan puukauppaa. Ja Metsähallituksen toiminnalle on äärimmäisen tärkeää, että tässä esityksessä tullaan säilyttämään yksi yhtenäinen Metsähallitus, vaikka samaan aikaan voin sanoa tietenkin niinkin, että olisin henkilökohtaisesti toivonut, että tässä yhteydessä olisi menty hieman pitemmälle yhtenäisen johtamisjärjestelmän saamiseksi Metsähallitukseen. Valitettavasti edelleen on niin, että kun siellä, missä Metsähallituksella on suuri rooli maanomistajana, tapahtuu merkittäviä elinkeinohankkeita tai muita hankkeita, niin Metsähallitukselta voi jatkossakin tulla, niin kuin tänä päivänä, kaksi aivan erisisältöistä lausuntoa siitä hankkeesta. Tämä ei tietenkään ole toivottavaa ja paras mahdollinen olotila, mutta voin todeta, että tämänkin kanssa olemme voineet elää ja elämme varmasti tulevaisuudessakin. Kun näissä puheenvuoroissa edustaja Mustajärvi nosti esille, että keskusta ei kunnioita paikallisten ihmisten oikeuksia, niin on aivan pakko nostaa tämä esille ja kysyä: Mitä tällä tarkoitatte? Onko joku paikallisten oikeus, jota tämä hallituksen esitys loukkaa tai tulee vähentämään? Minä en sellaista ole tästä laista löytänyt. Jos sellainen on, mielelläni kuulisin, mikä se on. Ymmärrän, että Pohjois-Suomen ihmisille on valtavan tärkeää vapaan metsästysoikeuden säilyminen valtion mailla, ja esimerkiksi tähän ei tässä laissa puututa millään tavalla. Lisäksi täällä perustetaan saamelaiskuntiin alueellisia neuvottelukuntia, jotka itse asiassa parantavat alueen ihmisten vaikutusmahdollisuuksia maankäytön osalta. Täällä edustaja Halmeenpää on todennut, että tämä ei paranna saamelaisten oikeuksia, mutta ei tämä kyllä heikennäkään niitä. Jonkun verran voidaan itse asiassa sanoa, että parantaa, koska tulee nämä neuvottelukunnat. Ja sekin on pakko todeta ääneen, että asiantuntijakuulemisessa on kauttaaltaan tullut palautetta, myös saamelaiskäräjiltä, että Metsähallitus jos joku on hoitanut Suomessa erinomaisella tasolla meidän alkuperäiskansaan liittyvät kysymykset. Eli tältä osalta ei ole tapahtumassa mitään heikennystä. Arvoisa puhemies! Kun tätä hallituksen esitystä on käsitelty ja olen itsekin perehtynyt tähän ja kuunnellut tätä keskustelua täällä, niin on tullut mieleen sellainenkin vanha sanonta, että paras on hyvän pahin vihollinen. Tällä viittaan sellaiseen argumentaatiovirheeseen, jossa on lähdetty kaatamaan koko lakia sillä, että perustetaan Metsähallituksen alaisuuteen osakeyhtiö, mutta samaan aikaan on unohdettu perustella sitä, mikä olisi vaihtoehto tai millä tavalla se vaihtoehto olisi parempi kuin nyt esitetty vaihtoehto. Minusta voi sanoa, että suomalaisten, Suomen luonnon tai Lapin ihmistenkään näkökulmasta tämä hallituksen esitys ei tuo mitään dramaattista heikennystä mihinkään suuntaan. Meille on äärimmäisen tärkeää se, että me voimme nauttia meidän luonnonvaroista, mutta myös se, että me voimme yhteensovittaa meidän maankäytön intressejä niin, että me samalla hyödynnämme sitä matkailussa mutta myös kestävällä tavalla muissa elinkeinoissa, niin metsätaloudessa, perinteisissä elinkeinoissa kuin energiatoiminnassa. Ja tästä näkökulmasta minusta tämä kolmas tase on erittäin perusteltu. Ne, jotka vastustavat kolmatta tasetta, haluaisivat, että kaikki muu maa-alue paitsi tehokkaan metsätalouden käytössä olevat maat siirrettäisiin pikkuhiljaa luonnonsuojelun piiriin ja pois kaiken taloudellisen toiminnan mahdollisesta käytöstä. Ja tämä ideologinen vihreä ajattelu lähtee siitä, että muuttakaa te kaikki sieltä Lapista ja Pohjois-Suomesta etelään ja suojellaan se koko alue totaalisesti. (Touko Aalto: Eikö tämä ole sitä disinformaatiota!) Tämä ideologia on se, joka vastustaa sitä kolmatta tasetta. Minä luotan siihen, että me pystymme yhteensovittamaan nämä intressit ja huolehtimaan myös siitä, että puhdas luonto ja puhtaat vedet säilyvät meillä. Se on Lapissakin kaikista tärkein tulevaisuuden valttikortti meidän matkailun kehittymisessä, ja kukaan lappilainen ei halua tämän lain kautta eikä muutenkaan tuhota meidän luontoa tai pilata sitä ilmaa, joka on tutkitusti Euroopan puhtain ilma. Ja jos meillä lähdettäisiin virkistysmetsiä, vaikkapa Saariselkää, hakkaamaan, niin olen aivan varma, että me lappilaiset olisimme ensimmäisenä barrikadeilla vastustamassa tämmöistä toimintaa. Ei kannata kuvitellakaan, että me sallisimme meidän luonnon pilaamista. Sen takia ei kannata maalata uhkakuvia vaan kannattaa uskoa tulevaisuuteen. Tämänkin lain kanssa pystytään elämään ja varmasti yhteensovittamaan kestävällä tavalla luonnon hyödyntäminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-03-16T16:05:13,2016-03-16T16:12:42,Tarkistettu,1.1 2016_25_80,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sanoin edustaja Lohelle, että laiha lohtu on se rovaniemeläisenä, alleviivaan rovaniemeläisenä, että tämä yhtiön kotipaikka tulee Rovaniemelle. En vähätellyt tätä kysymystä. Mutta kummeksun kyllä sitä, että ministerillä ei ollut vastausta siihen, tuoko tämä työpaikkoja tai verotuloja kaupunkiin. Eli jääkö tämä pelkäksi lain kirjaimeksi ilman muuta kuin symbolista merkitystä? Luonnollisesti toivon, että näin ei ole, vaikka näin pahoin pelkään. Toivon kyllä myöskin sitä, etteivät lappilaiset edustajat uskottele, että tämän asian merkitys on suurempi kuin on. Tätäkin olen viime päivinä saanut lehdistöstä lukea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-03-16T16:12:49,2016-03-16T16:13:38,Tarkistettu,1.1 2016_25_81,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä sanottiin, että mitään muutoksia ei tapahdu tämän kolmannen taseen osalta ja että kaikki säilyy ennallaan, ei ole mitään huolta mistään, vaikka isot maa-alueet siirtyvät luontopuolelta tuottopuolelle. Todettiin myöskin se, että kaikki toiminnot voidaan edelleen sovittaa hyvin yhteen. Kysymys kuuluu edelleenkin, miksi sitten näihin muutoksiin lähdetään. Itse olen saanut viestiä isoiltakin matkailuyrityksiltä, jotka tukeutuvat kansallispuistoihin, luonnonsuojelualueisiin, ja he ovat todella huolissaan siitä, jos joillakin alueilla, joissa he tekevät yhteistyötä näiden luontoalueiden kanssa, isäntä vaihtuu. (Puhemies koputtaa) Siellä on tultu erittäin hyvin toimeen Luontopalveluiden kanssa, mutta jos (Puhemies koputtaa) se menee sinne varsinaisen Metsähallituksen alle, niin siitä ollaan huolissaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-03-16T16:13:41,2016-03-16T16:14:55,Tarkistettu,1.1 2016_25_82,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myllerille ensinnäkin, että seuraavan kerran, kun teihin ottavat huolestuneet kansalaiset tai yritykset yhteyttä, niin voitte vakuuttaa, että mitään syytä huoleen ei ole. Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita, tällaisia ei olla siirtämässä yhtään minnekään, ei yhtään minnekään, eikä mitään muutoksia alueiden käyttöön ole tulossa. Pidän hyvin valitettavana, mikäli edustajat päättävät ruokkia tällaista epäluuloa, koska aivan aidosti siihen ei ole mitään syytä. Samaten on myös hyvä muistaa, että tästä peruspääoman korottamisesta päättää edelleenkin eduskunta. Siitä päättää eduskunta, eli muutosta ei ole tulossa nykytilaan siinäkään mielessä. Edustaja Ojala-Niemelälle totean vielä, että kyllä, olette aivan oikeassa siinä, että yhtiön kotipaikalla on tässä vaiheessa symbolinen merkitys, mutta toivon itse, että voisimme yhdessä lappilaisina kansanedustajina nyt pyrkiä vaikuttamaan Metsähallituksen johtoon siten, että me saamme niitä työpaikkoja Lappiin yhä enenevissä määrin tulemaan ja sitoutettua. Olenkin tästä itse ollut jo Metsähallituksen johtoon yhteydessä, ja siellä suhtaudutaan positiivisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-16T16:14:57,2016-03-16T16:16:06,Tarkistettu,1.1 2016_25_83,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hiukan erikoista, että edustaja Lohi ensin haukkuu kansalaisjärjestöjä ja ehkä kollegoitakin perusteettomien pelkojen lietsomisesta ja sitten sen jälkeen ilmoittaa, että ellei tätä kolmatta tasetta perusteta, niin kaikista muista paitsi varsinaisista talousmetsistä tulisi suojelualueita. Tällaisen väitteen esitti tässä debatissa myöskin yksi toinenkin keskustan edustaja. Minun tietääkseni tällainen väite ei perustu yhtään mihinkään. Tältä osin pidän aivan puhtaasti ideologisina näitä perusteluita kolmannen taseen perustamiselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-16T16:16:07,2016-03-16T16:16:48,Tarkistettu,1.1 2016_25_84,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Tämän keskustelun synnyttänyt edustaja, edustaja Lohi, vastauspuheenvuoro. (Markus Mustajärvi: Miksen saanut vastauspuheenvuoroa?) — Saatte vastauspuheenvuoron aikanaan vuoron perään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_85,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En arvostellut enkä moittinut kansalaisjärjestöjä. Totesin, että minä ymmärrän heidän huolensa luonnosta, ja jos ne faktat, joita he esittävät siinä adressissa ja sen saatesanoissa pitäisivät paikkansa, minäkin itse allekirjoittaisin sen adressin. Mutta valitettavasti — tai voi sanoa, että onneksi — ne tiedot eivät pidä paikkansa, eli nyt ei olla yhtiöittämässä Suomen luontoa eikä tekemässä mitään dramaattista tase-erän siirtoa. Nyt täällä on arvosteltu muun muassa sitä, että kolmanteen taseeseen on siirretty näitä yleisiä vesialueita ja sitten tämä vaikeuttaisi jotenkin vapaa-ajan kalastusta. Nämä yleiset vesialueet, jotka siirtyvät, ovat avomerialueita, joissa vapaa-ajankalastajat eivät kyllä todellakaan toimi, ja ne ovat suurten järvien selkiä. Jos otetaan vaikka Inarijärven selät, niin ne ovat jo Naturassa, ja sitä kautta ne eivät edes siirry sinne. Eli tässäkään ei tapahdu mitään dramaattista vapaa-ajankalastajan näkökulmasta eikä oikeastaan kenenkään näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-03-16T16:16:52,2016-03-16T16:17:57,Tarkistettu,1.1 2016_25_86,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lohelle muistaakseni sanoin puheenvuorossani niin, että paikallisten ihmisten oikeudet jäävät valtapelin jalkoihin, ja viittasin keskustaan. Vieläkin on jäänyt mysteeriksi se, miksi muun muassa lappilaiset kansanedustajat — perussuomalainen kansanedustaja ja keskustalaiset kansanedustajat — tekivät tässä täyskäännöksen viime kauteen nähden, kun esimerkiksi näiden molempien direktiivien sisältö on ollut jo kaksi vuotta tiedossa. Eli se ei voi olla se peruste. Mitkä oikeudet sitten ovat vaarassa? Metsähallituksessa ja metsien käytössä, monenlaisissa käyttömuodoissa, on lisääntyvä paine koko ajan: hakkuut painottuvat epätasaisesti, valtiontalous on, mitä se on. Olen ihan varma siitä, että taloudellisia vaateita tullaan kiristämään, jolloinka se tarkoittaa hakkuitten kohdentumista niin, että ne eivät ole myöskään ekologisesti ja alueellisesti kestäviä, ja sitten se tarkoittaa myöskin lisääntyvää maan myyntiä. Ja kun omistaja vaihtuu, niin silloin muuten siihen omistukseen liittyvät oikeudet poistuvat niiltä muilta, jotka muuten tulisivat valtion metsäomaisuuden kautta. (Eduskunnasta: Ei!) — Kyllä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-03-16T16:17:59,2016-03-16T16:19:11,Tarkistettu,1.1 2016_25_87,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Olen tässä vaiheessa merkinnyt puheenvuorot seuraaville edustajille: edustaja Korhonen, edustaja Halmeenpää, edustaja Maijala, edustaja Kulmuni, edustaja Aalto. Sitten minulle jäi vähän epäselväksi, pyysikö edustaja Myller puheenvuoron? (Riitta Myller: Kyllä!) — Pyysi. — Edustaja Myller ja sitten edustaja Lohi ja Kärnä vielä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_88,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin jos Lappia ja Rovaniemeä ei kiinnosta yhtiön kotipaikka, niin kyllä se voidaan siirtää sitten Kainuuseen. (Välihuutoja vasemmalta) Edustaja Myllerille: Te sanoitte, että kolmanteen taseeseen siirrettävät maa-alueet tai alueet siirtyisivät tuottotavoitteen piiriin. Eivät siirry. Kolmanteen taseeseen siirrettäville alueille ei tule tuottotavoitetta, mutta mikäli tuottovaadetta niille alueille halutaan, voidaan siirto tehdä eduskunnan tai valtioneuvoston päätöksellä. Eli siirto joka tapauksessa tulee tähän taloon. (Riitta Myller: Kysymys on tästä epävarmuudesta!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-03-16T16:19:44,2016-03-16T16:20:33,Tarkistettu,1.1 2016_25_89,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Nimenomaiseen kohtaan viitaten vastauspuheenvuoro, edustaja Myllykoski.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_90,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Juuri näin kuin edustaja Korhonen edellä esitti tämä onkin, mutta täytyy myöntää nyt se tosiasia, että sieltä kolmannesta taseesta voidaan myydä ilman, että eduskunta antaa siihen suostumusta. Nyt on kysymys nimenomaan siitä, että kun sanotaan, että mikään ei sinällään muutu, niin ei muutukaan, mutta kannattaa tämä seikka tuoda esille, että se on todellakin sitä. Tällä hetkellä meillä eduskunta päättää näistä asioista laajemmin. Nyt siellä on isoja alueita, joista valtioneuvosto voi omalla päätöksellään tehdä kaupan, ja sitten tilinpäätöksen yhteydessä se käsitellään, ja valtioneuvosto siunaa tämän menettelyn.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-16T16:20:39,2016-03-16T16:21:32,Tarkistettu,1.1 2016_25_91,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR , Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa  puhemies! Edustaja Lohi esitti puheenvuorossaan kolmatta tasetta koskien joukon omia johtopäätöksiään, jotka eivät kyllä ole minkään eduskuntaryhmän kannanottoja koskien tätä kolmatta tasetta. Se, miksi olemme sitä kyseenalaistaneet, johtuu siitä, että se logiikka, millä tätä tasetta on perusteltu, ei näytä pätevän. Jos perusteena on ollut se, että ne alueet, jotka eivät ole selkeitä metsätalousalueita mutta eivät myöskään selkeitä suojelualueita, kuuluisivat kolmanteen taseeseen, niin miksi sinne ei ole kaikkia tällaisia alueita sijoitettu? Miksi Ylä-Lapin virkistysmetsiä ei ole sijoitettu kolmanteen taseeseen vaan ne on viety sinne liiketalouspuolen peruspääomaan? Näillä Ylä-Lapin virkistysmetsillä on tehty hakkuita Luontopalvelujenkin aikana, mutta hyvin maltillisesti. Luonnonvarasuunnitelma sallisi tänne, missä hakkuita on tehty, Juutuan alueelle Inarinjärven lähelle, 3 000 kuution hakkuut vuosittain, mutta niinpä ei ole tehty Luontopalvelujen aikaan, vaan hakkuita on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana vain 1 000 kuutiota vuodessa. Nyt kun tuottovaade tulee, (Puhemies koputtaa) niin eivätkö hakkuut lisäänny luonnonvarasuunnitelman... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-16T16:21:33,2016-03-16T16:22:43,Tarkistettu,1.1 2016_25_92,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mustajärvelle ensinnäkin sanon, että emme ole todellakaan kääntäneet takkia vaan olosuhteet ovat muuttuneet ja maailma kulkee eteenpäin. Elikkä muutoksemme syy on tämä hankintadirektiivi, jonka takia on tämä päätös tehtävä. (Markus Mustajärvi: Ei pidä paikkaansa!) Ja toinen asia on se, että viime keväänä olivat tässä yhteydessä myöskin ILO-sopimusasiaan liittyvät kokonaisuudet, joita en myöskään ole ainakaan omalta osaltani tässä muodossa nyt hyväksymässä. Ja toinen asia: Kun tänään on keskusteltu paljon kolmannesta taseesta, miksi se on, niin otetaanpa auki se. Ensimmäisessä taseessa on tämä tuottovaateen alainen liiketoiminta. Toinen tase on se, missä ovat valtion suojelualueet, ja kolmas tase on sitten nämä muut kokonaisuudet, joilla ei ole tuottovaatimusta. Eli tämä asia selkeyttää kokonaisuutta todella paljon, ja siitä olen kyllä tyytyväinen, että näin päästään eteenpäin. Ja sitten vielä näille Ylä-Lapin tietyille alueille, mitkä jäävät tänne ensimmäisen taseen puolelle, tehdään luonnonvarasuunnitelmat, hoito- ja käyttösuunnitelmat, joitten mukaan asioita viedään eteenpäin, (Puhemies koputtaa) ja näissä ovat myöskin saamelaiset mukana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-16T16:22:44,2016-03-16T16:23:52,Tarkistettu,1.1 2016_25_93,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pakko kerrata kyllä muutama perusasia. Omaisuus ei siirry yhtään mihinkään. Se on edelleenkin valtiolla, se on edelleenkin eduskunnan käsissä. Ja sitten täällä lakiesityksessä lukee, että eduskunta päättää Metsähallituksen peruspääoman korotuksesta ja alennuksesta sekä määrärahan ottamisesta talousarvioon myönnettäväksi Metsähallituksen peruspääoman korottamiseen. Korotukset ja alennukset, niistä päättää eduskunta edelleenkin liittyen peruspääomaan. Tästä keskustelusta ehkä paistaa läpi ymmärtämättömyys siihen moninaiseen luonnon käyttöön, mitä Lapissa ja Pohjois-Suomessa on, ja siihen elinkeinojen valtavaan variaatioon. Matkailu on yksi nopeimmin kasvavista elinkeinoistamme. Sen osuus kansantuotteesta alkaa olemaan samaa luokkaa kuin mitä Nokia oli huippuvuosina. Eiväthän Lapin ihmiset halua missään nimessä heikentää virkistys-, retkeily- tai matkailualueiden käyttöä. Tämä on kyllä aivan turhaa pelottelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-03-16T16:23:53,2016-03-16T16:25:01,Tarkistettu,1.1 2016_25_94,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä keskustan edustajat puhuvat jatkuvasti siitä, että eduskunnan määräysvalta ei heikkene, mutta jatkossa luontotaseen ja hyötykäyttötaseen väliset siirrot eivät tule enää eduskuntaan vaan ne ovat nimenomaan valtioneuvoston päätöksen varassa. Olenko minä tässä väärässä? (Riitta Myller: Et!) — En ole väärässä. Edustaja Leppä voi valiokunnan puheenjohtajana vaikka todistaa ja kertoa ja opettaa kollegoitaan takarivissä. Toinen asia. Mikään EU ei vaadi sitä, että nimenomaan tämä 40 000 hehtaaria virkistysmetsää Ylä-Lapissa siirretään liiketoiminnan taseeseen tai tästä 2,2 miljoonasta hehtaarista yleisiä vesialueita tämä 360 000 hehtaaria Ylä-Lapin luontaiselinkeinoalueita siirretään kolmanteen taseeseen. Mikään EU ei tätä vaadi. Tämä on puhdasta politiikkaa, ja tästä voitte tosiaan pystyä perustelemaan, miksi näin tehdään. Ei tätä vaadita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-16T16:25:01,2016-03-16T16:26:01,Tarkistettu,1.1 2016_25_95,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Ja vielä vastauspuheenvuorot edustajille Kärnä, Lohi ja Myller.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_96,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä on hyvin valitettavaa, että tätä väärää tietoa on vieläkin liikkeellä. (Touko Aalto: Mitä väärää tietoa?) Minä en nyt ymmärrä, mistä asiasta te puhutte vai luemmeko me samaa lainsäädäntöä ja mietintöä. Täällä todetaan edelleen, että peruspääoman korottamisesta tai alentamisesta päättää eduskunta, ja valtioneuvosto kykenee niitä tasesiirtoja siellä tekemään, mutta eihän tämä mekanismi luo minkäänlaista vaaraa siitä, että tätä omaisuutta alettaisiin myymään ulospäin. Etenkin kun otetaan huomioon se, että toisin kuin julkisessa keskustelussa väitetään, tämä yhtiö ei omista yhtään hehtaaria valtion maa- ja vesiomaisuutta. (Vasemmalta: Kuka niin on väittänyt?) Se ainoastaan käyttää sitä yksinoikeudella sen kanssa tehtävän käyttöoikeussopimuksen nojalla, ja tämä teidänkin nyt varmaan on myönnettävä. Minä kyllä toivon, edustaja Aalto: lukekaa tämä mietintö nyt erittäin tarkkaan lävitse, koska selkeästi tässä on nyt jonkuntyyppinen väärinymmärrys käynnissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-16T16:26:07,2016-03-16T16:27:09,Tarkistettu,1.1 2016_25_97,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ollaan edelleen siinä, mistä tätä keskustelua aloitettiin. Näitä huolia syntyy siitä, että emme saa selvyyttä siihen, miksi tämä kolmas tase-erä on perustettu, ellei sitä ole perustettu sitä varten, että sen avulla tehdään erilaisia toimia, kuten nyt tässä on todettu, että sieltä Luontopalvelujen alta voidaan siirtää sinne tuottotavoitteeseen Metsähallituksen hallituksen päätöksillä. Tämä on se kysymys, joka huolettaa yrityksiä, matkailuyrityksiä, koska he ovat tottuneet toimimaan Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa ja asiat ovat menneet oikein hyvin. Siellä on voitu yhteensovittaa erilaisia tarpeita, niin että siellä ovat olleet yritysten tarpeet ja siellä ovat olleet luonnon tarpeet, ja toki ne luonnon tarpeet ovat edellytyksiä sille, että luontoyritykset myöskin pärjäävät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-03-16T16:27:09,2016-03-16T16:28:16,Tarkistettu,1.1 2016_25_98,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Ja vielä ennen tämän keskustelun avaajaa, edustaja Lohea, edustaja Ojala-Niemelä, ja sitten edustaja Lohi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_99,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen tottunut kunnioittamaan tuota Kainuun miestä, edustaja Korhosta, mutta toivon kyllä, että ette puhu muunneltua totuutta tai vääristele sanomisia. Ei ole kysymys siitä, etteikö kiinnosta, että tulee Rovaniemelle, mutta ei pidä luoda vääriä mielikuvia, että ikään kuin nyt taivas aukeaisi tämän johdosta, jos ei ole tulossa lisää työpaikkoja tai ei ole tulossa lisää verotuloja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-03-16T16:28:16,2016-03-16T16:28:43,Tarkistettu,1.1 2016_25_100,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi täällä valitettavasti ei edelleenkään perustellut sitä, miten tämän lain myötä paikallisten ihmisten oikeudet heikkenisivät. Näinhän ei tule missään tapauksessa käymään, missään määrin. Ja mitä tulee niihin epäilyihin siitä, että jotenkin nyt hakkuut muuttuisivat olennaisesti tämän lain myötä, haluan korostaa sitä, että tässä on tarkoitus säilyttää yhtenäinen Metsähallitus-konserni niin, että tämä osakeyhtiö, vaikka se on erillinen oikeushenkilö, on tämän lainkin mukaan erittäin tiiviissä ja tiukassa Metsähallituksen johdon ohjauksessa, niin että ihan nykyisellä tavalla tullaan hakkuusuunnitelmien mukaan ja luonnonvarasuunnitelmien mukaan näitä hakkuita tekemään ja jatkamaan niitä. Mehän tarvitsemme puuhuollon kannalta Metsähallitusta, se on erittäin tärkeä ja oleellinen osa meidän metsätalou-den raaka-aineitten toimittajaketjua, ja siinäkään mielessä tässä ei tapahdu mitään dramatiikkaa. Uskon, että tämän lain myötä niitten toimijoitten, jotka jo nyt tekevät työtä siellä kentällä, ajatukset eivät muutu aivan toisenlaisiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-03-16T16:28:44,2016-03-16T16:29:50,Tarkistettu,1.1 2016_25_101,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Ja vielä viimeisenä valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Leppä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_102,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Herra puhemies! Sanon nyt kolmannen kerran tämän saman asian, minkä täällä olen jo toistanut: Kaikki luonnonvarojen käyttö perustuu luonnonvarasuunnitelmiin, kaikki. Kaikki perustuu yhteistoimintavelvoitteeseen, kaikki. Kaikki perustuu myös erityislainsäädäntöön, esimerkiksi vesilakiin, kaikki. Ja tämä koskee niin eri tase-eriä kuin perustettavaa osakeyhtiötä, ja tietenkin emoa itseään. Kaikki perustuvat näihin kolmeen isoon kysymykseen, kolmeen isoon periaatteeseen. Elikkä jos ja kun Luontopalvelut on esimerkiksi hakannut vaikka pohjoisen alueelta, jostakin alueelta 0,1 kuutiometriä hehtaarilta puuta, se on sen suunnitelman mukaista, ja edelleen se jatkuu sen saman suunnitelman mukaisena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-03-16T16:29:52,2016-03-16T16:30:51,Tarkistettu,1.1 2016_25_103,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,Siirrymme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_104,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, aika lailla samalla tavalla näen kuin valiokunnan puheenjohtaja alussa, että tämä on harvinainen laki siitä, että tässä on niin paljon kiinnitetty huomiota yhteistyöhön eri toimijoitten sekä ministeriön tasolla, ja mietinnössä on myös korostettu sitä, että Metsähallituksen pitää pyrkiä puhumaan yhdellä äänellä, eli se sovittelu ja yhteistyö on tämän hallituksen esityksen sekä valiokunnan mietinnön punainen lanka. Ja minun mielestäni ei pitäisi vähätellä kenenkään sitäkään, että saamelaisalueella on kuntakohtaiset neuvottelukunnat, joissa edustettuna on saamelaiskäräjät, siellä on kolttien kyläkokous edustettuna ja tietenkin kunta. Näiden kolmen tahon pitää pystyä keskenään sopimaan siitä, mitenkä kuntalaisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta viedään eteenpäin ja miten porotaloutta viedään eteenpäin valtion mailla. Itse näen niin, että tämä tasekeskustelu sinänsä on mielenkiintoista, mutta oma käsitykseni on se, että käytännössä oikeassa arkielämässä nämä toiminnat menevät näitten tase-alueitten ohi ja yli. Esimerkiksi retkeilyalueet, retkeilyreitit, ne menevät tuottovaateen alaisella maapohjalla, ja ei näitä voi sillä tavalla miettiä, että onko yksinomaan jonkun määräysvallassa joku toiminto, koska ne menevät limittäin. Ja kun me olemme viime eduskuntakaudella uusineet metsälain, niin se antaa mahdollisuudet erittäin harkiten noudattaa hakkuita niillä luontoarvoiltaan herkillä alueilla, että minä en hirveän paljon lähtisi moittimaan tätä lakia, koska se ottaa niin hyviä asioita huomioon. Arvoisa puhemies! Pari viikkoa sitten parikymmentä päätoimittajaa tuli julkisuudessa ulos, ja he korostivat hyvää journalismia. He tuomitsivat niin sanotun valemedian toiminnan, ja he korostivat sitä, että he eivät halua olla valemedian hiljaisia hyväksyjiä ja myötäjuoksijoita. Samanaikaisesti aika monesta tuutista kuitenkin niin sanotusti mainostettiin tätä kansalaisadressia, jota kylläkään en sinänsä väheksy, koska kansalaisaktiviteetti on kansalaisyhteiskunnan yksi perusoikeuksia ja ilman muuta toivomme, että ihmiset ottavat kantaa ja osallistuvat asioiden päätösvaiheessa suunnitteluun. Mutta sitä minun on vaikea hyväksyä, että näissä adresseissa esitetyt kannat ovat selvästi totuudenvastaisia. Ne sisältävät tietynnäköistä mielikuva- tai tämmöistä uhkakuvapropagandaa. Jos minä otan esimerkin, täällä sanotaan näin: ""Kyse on Suomen metsistä ja luonnosta. Se, mikä on yhtiöitetty, on myös myytävissä."" Kun täällä puhutaan Metsätalous Oy:stä, jolle on oma lakinsa, niin jos joku aikoo myydä tällaisen yhtiön, saa edes päähänsä, niin sehän raunioittaa täydellisesti koko Metsähallituksen, se tarkoittaa samalla sitä, että koko Metsähallitus pitää hajottaa. Kuinka moni kansanedustaja tässä salissa on valmis myymään tämän Metsätalous Oy:n, edes harkitsemaan sitä? Yksikään käsi ei nouse, joten minun täytyy huomenna näille adressin kirjoittajille sanoa, että yksikään täällä ei ole valmis myymään, koska siinä myymisessä ei ole mitään mieltä, koska se on kiinteä osa Metsähallitusta. Tämä minun puheenvuoroni on semmoinen, että minä haluan kiinnittää huomiota sekä tässä salissa että tämän salin ulkopuolella siihen, että kun keskustellaan, niin mielipiteet voivat tietenkin olla erilaisia ja näkemykset erilaisia, mutta edes jossain määrin pitäisi pysyä faktoissa. Se on paljon mielekkäämpää työtä itse kullekin. Mitä tulee sitten tähän osakeyhtiöön, Metsätalous Oy:hyn, niin minusta opposition edustajat ovat täysin oikeassa ja jokunen hallituspuolueen edustajakin toi esille, että ei EU pakota meitä yhtiöittämään. Mutta sen sijaan, mikä tämän takana on, niin siellä on tämä käyttöoikeussopimusdirektiivi, joka on 2014 säädetty ja tulee voimaan 17.4.2016, tai kansallinen lainsäädäntö pitää saattaa voimaan ennen tätä päivämäärää. Tämä on se määräävä tekijä, joka on saanut sekä hallituksen että valiokunnan miettimään, kannattaako kuitenkin valita pienemmän riskin tie ja yhtiöittää Metsätalous Oy, koska on ilmeistä, että tämä käyttöoikeussopimusdirektiivi laukaisee niin sanotun kielletyn valtiontuen viidellä eri momentilla, mikä yleisen EY-käytännön mukaan aiheuttaa kielletyn valtiontuen realisoinnin. Eli tässä on puhtaasti kysymyksessä riskienhallinta, ja ainakin itse näen, niin kuin valiokunnan enemmistö, että pienempi riski on yhtiöittää tämä metsätalousliiketoiminta, antaa niille jakamattomat oikeudet eli siirtämättömät oikeudet sen takia, että jos me teemme sen ennen tätä 17.4., niin on pienempi riski, että saamme ainakin viisi vuotta olla rauhassa, koska ne käyttöoikeudet, jotka menevät yli 5,186 miljoonaa euroa, täytyy kilpailuttaa. Siitä tässä osakeyhtiössä on kysymys, ja minun mielestäni se pitää tämän lakiesityksen yhteydessä hyväksyä, ja sillä tavalla hallituspuolueet ovat aivan oikein, kuten hallituskin, nähneet tämän suomalaisen omistuksen ja valtion toimintojen edistämisenä, ei suinkaan ideo-logisena valintana osakeyhtiöksi. Lopuksi haluaisin sanoa, että toivon jatkossa, että kun valiokunta saa oman näkemyksensä mukaan selvityksen, mitenkä tämä laki käytännössä on edistynyt vuoden 2017 loppuun mennessä, niin saamme siellä positiivisia lausuntoja, kuinka ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdessä ovat hoitaneet Suomen luontoa ja hakkuita sillä tavalla, että ihmiset ovat tyytyväisiä, olivatpa sitten luontoaktivisteja tai metsäteollisuuden edustajia tai edunsaajia. Tämähän se koko lain tarkoitus on: korostaa monenkertaista yhteistyötä eri tasoilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-03-16T16:30:53,2016-03-16T16:37:15,Tarkistettu,1.1 2016_25_105,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Metsähallitus-lain käsittelyprosessi on ollut pitkä ja mielenkiintoinen. Lakia on veivattu monta vuotta, mutta silti eduskuntaan tuotiin lakiesitys, jota iso osa lausunnonantajista on kritisoinut. Lakiesitys on niin kiistanalainen, että jopa omat hallituspuolueiden kansanedustajat toivat lehtitietojen mukaan viime metreillä merkittäviä uusia muutosesityksiä valiokuntaan. Nämä eivät tosin onneksi menneet läpi, sillä ne olisivat tarkoittaneet huononnuksia luonnonsuojelunäkökulmasta. Lain perusongelma on yhtiöittäminen. Myös saamelaispykälien poissaolo ja kolmannen tase-erän luominen herättävät perusteltua huolta. Herää kysymys, onko taustalla pyrkimys riipiä nousevan biotalouden tarvitsema raaka-aine valtion metsistä luonnon monimuotoisuuden ja virkistysarvojen kustannuksella. Toivottavasti ei. Tosiasia kuitenkin on, että EU ei vaadi Metsähallituksen metsäliiketoiminnan yhtiöittämistä. Lain perusteluissa ei ole riittävän kattavasti käyty läpi erilaisia vaihtoehtoja Metsähallituksen uudelleenorganisoimiseksi. Esitettyä yhtiörakennetta ei jostain syystä ole notifioitu EU-komissiossa. Yhtiöittäminen on ongelma, sillä se siirtää hallinnointia kauemmas kansanvallan piiristä, vähentää avoimuutta ja pirstoo Metsähallitus-konsernia. Pelkona on myös talousintressien ylivalta maan ja metsien käytössä muiden intressien yli. EU ei tosiaan edellytä metsätalousliiketoiminnan yhtiöittämistä. Yhtiöittämistä on perusteltu vetoamalla Destia-liikelaitoksen yhtiöittämispakkoon ennakkotapauksena, joka edellyttäisi myös Metsähallituksen osittaista yhtiöittämistä. Destia-päätös ei kuitenkaan ole sovellettavissa Metsähallituksen metsätalousliiketoiminnan yhtiöittämiseen, sillä kyse on eriluonteisesta toiminnasta. Toisin kuin Destian tapauksessa Metsähallituksen metsätaloudella ei ole omaa kalustoa eikä se omin konein kilpaile vapailla markkinoilla. Metsätalous ei hakkaa puita, vaan sen tehtävä on maankäytön ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu, puun myynnin järjestäminen, puunkorjuun ohjaaminen ja työn toteutuksen kilpailutus valtion mailla. Metsänhoito- ja kuljetustyöt kilpailutetaan jo nyt. Kun metsäliiketoiminta ei todellisuudessa kilpaile markkinoilla, on kyseenalaista, onko yhtiön toiminnassa kilpailuneutraliteettiongelma. Muualla Euroopassa ei markkinaneutraliteettiongelmia nähdä olevan, sillä muut maat eivät ole suunnittelemassa vastaavien toimintojen yhtiöittämistä tai muita muutoksia. Herää siis kysymys, miksi Suomen Metsähallituksen toiminta on ongelma, jos vastaavaa toimintaa ja organisaatiorakennetta ei nähdä ongelmana muissa EU-maissa, joita kuitenkin koskee sama EU-sääntely. Suomi on siis jälleen kerran paavillisempi kuin paavi itse ja ryntää yhtiöittämään Metsähallitusta ennen kuin EU edes keksii sitä vaatia. Mikä se on se sellainen EU-pakko, joka koskee vain Suomea? Vaikka tulkittaisiinkin, että Metsähallituksen rakennetta pitää muuttaa kilpailuneutraliteettivaatimuksen pohjalta, voitaisiin se tehdä hallituksen esitystä paremmin. Pelkkä yhtiöittäminen ei sinällään edes täytä markkinaneutraliteettikriteerejä. Esimerkiksi lailla ja asetuksilla perustettava konkurssikelpoinen liikelaitoskokonaisuus tai Yle-tyyppinen erityisyhtiö tai metsätaloustoiminnoille perustettava itsenäinen julkisoikeudellinen laitos olisivat yhtiöittämistä parempia vaihtoehtoja. Näillä voitaisiin välttää Metsähallituksen pirstominen ja merkittävän kansallisvarallisuuden siirto yhtiösalaisuuden suojiin. Valtion metsien hoito ja käyttö on erityistehtävä, jota on vaikea irrottaa maiden hallinnasta omaan osakeyhtiöön ilman suuria ongelmia. Lainvalmistelun kiirettä on perusteltu huhtikuussa umpeutuvalla hankintadirektiivin takarajalla, jonka jälkeen perustettavalle yhtiölle annettava käyttöoikeus olisi kilpailutettava. Kiire on siinä mielessä keinotekoinen, että vaikka metsätalousliiketoiminta yhtiöitettäisiin, ei hankintadirektiivin mukaista käyttöoikeussopimusta välttämättä tarvita. Muualla Euroopassa hankintadirektiivin ei katsota mitenkään liittyvän valtion metsätalouteen. Yhtiön käyttöoikeudesta valtion maihin voisi säätää käyttöoikeussopimuksen sijaan lailla ja asetuksilla. Tämä poistaisi tähän lainvalmisteluun liittyvän kiireen ja mahdollistaisi myös lain kunnollisen valmistelun ja vaihtoehtojen tutkimisen. Arvoisa puhemies! Valiokunta päätyi tekemään lakiesitykseen muutamia hyviä ja tarpeellisia muutoksia, kiitos niistä. Niistä merkittävin on kirjaus siitä, että perustettava metsätalousosakeyhtiö on sataprosenttisesti valtion omistama. Tämä oli erittäin hyvä lisäys. Lisäksi lakiin lisättiin osakeyhtiölle tehtäväksi noudattaa Metsähallituksen yhteiskunnallisia velvollisuuksia ja velvoite monikäytön yhteensovittamisesta. Nämä ovat erittäin tärkeitä ja tervetulleita lisäyksiä. Nämä muutokset eivät kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että tämä lakiesitys on susi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-03-16T16:37:18,2016-03-16T16:42:41,Tarkistettu,1.1 2016_25_106,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin debattipuheenvuorossani sanoin, niin ilmassa on ollut paljon näkemyksiä ja joukossa kärjistyneitä mielipiteitä ja jopa väärää tietoa ja ennakkokäsitysten varaan rakennettuja uhkakuvia. Tarpeellisuuteen ja järkeen perustuvaa lakiesitystä on moitittu mitä erilaisimmin perustein. Kaikkein näkyvimpiä ovat olleet monien intressijärjestöjen mielikuvakampanjat, joissa uhkaillaan luonnon riistämisellä, kansalaisomaisuuden myymisellä ja muilla perusteettomilla uhkakuvilla. Uusi laki Metsähallituksesta turvaa jatkossakin valtion maa‑, metsä- ja vesialueiden omistajuuden. Ja vielä kerran: Lain muuttamisen jälkeen Suomen luonto pysyy suomalaisten yhteisenä kansalaisomaisuutena. Siis valtion omistamat maat ja vedet ovat myös tulevaisuudessa valtion omistuksessa ja ohjauksessa. Eikä niitä ole oltu missään vaiheessa myymässä eikä siirtämässä edes tälle uudelle yhtiölle. Alueiden hallinto ja hoito ovat edelleen Metsähallitus-konsernin velvoitteita, joita se ei voi siirtää ulkopuolisille tahoille. Ja edelleen: yhtäkään uuden osakeyhtiön osaketta ei saa lakiesityksen mukaan myydä. No, mitä EU vaatii? Se on totta, että EU ei ole vielä varsinaisesti uhkaillut Suomea asiassa, mutta EU-säännöt ovat lakimuutoksen syynä. Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka hakkaa metsiään ja myy puitaan samoilla markkinoilla kuin yksityiset yritykset. Ja EU:n kilpailulainsäädännön mukaan tällainen toiminta valtion liikelaitoksilta ei ole hyväksyttävää. Valtion liikelaitokset eivät voi mennä konkurssiin, ja niillä on veroetu yritysten maksamiin yhteisöveroihin verrattuna. Siis EU-pelisääntöjen mukaan tämä vääristää kilpailua. Osakeyhtiön ja tytäryhtiön perustaminen ei ole ainoa mahdollisuus, se on totta. Mutta toisaalta selkeitä vaihtoehtojakaan ei ole esitetty. Järjestely takaa, että maiden ja vesien omistus pysyy valtiolla, koska uusi tytäryhtiö hoitaa vain käytännön työt. Arvoisa puhemies! Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa kuultujen virkavastuulla toimivien asiantuntijoiden mukaan Metsähallituksen metsätalousliiketoiminta on EU-säädösten vuoksi näin ollen syytä siirtää perustettavaan tytäryhtiöön. Kuulemisten ja lausuntojen perusteella on selvää, että yhtiöittäminen on paras vaihtoehto. Näin varmistetaan, että Metsähallitus voi jatkaa toimintaansa nykyisenlaisena. Tässä on käyty paljon keskustelua tästä kolmannesta taseesta. Vielä kerran haluaisin osallistua siihen keskusteluun. Meillä on tuottotase, joka tarkoittaa talouskäytössä olevia maita, esimerkiksi valtion talousmetsää. Meillä on toisaalta myös luontotase, joka tarkoittaa luonnonsuojelumaita, kuten kansallispuistoja. Sitten tämä kolmas tase, joka on eräänlainen niiden välimuoto. Lainsäätäjät eivät ole halunneet pitää yleisiä vesialueita ja luontaistalousmaita pelkästään luontotaseessa, koska niillä on sekä talous- että virkistyskäyttöä. Mutta kun aluksi pohdittiin niiden siirtämistä tuottotaseeseen, nousi runsaasti vastustusta. Kolmannen taseen ratkaisussa alueet siis irrotetaan luontopalveluista ja merkitään omaan koriinsa. Koska niiden hallinta siirtyy luontopuolelta tuottopuolelle eli ympäristöministeriöltä Metsähallitukselle, uudistuksessa mennään, lievästi kylläkin, talous edellä. Kolmannen taseen alueisiin ei kohdistu tuottovaatimuksia. Niiden ei siis pidä tuottaa valtiolle tiettyjä tulomääriä vuosittain. Ja vielä, alueita ei myöskään voi siirtää omasta koristaan suoraan tuottotaseeseen miten vain, vaan se vaatii eduskunnan päätöksen. Arvoisa puhemies! Aina, kun tehdään lakiuudistuksia, muutoksiin liittyy haasteita. Ehdotuksessa Metsähallitus-laiksi on pyritty sovittamaan yhteen organisaation sekä metsien talouskäyttö että luonnonsuojelun ja virkistyskäytön tarpeet. Ohjaavina ministeriöinä toimivat sekä maa- ja metsätalousministeriö että ympäristöministeriö. Lakiehdotuksessa johtamis- ja vastuujärjestelmä näitä tarpeita eri tavalla painottavien yksiköiden välillä jää toki selkiytymättömäksi, ja toisaalta tulisi varmistaa riittävän selkeästi varsinkin talouskäytön ulkopuolisten Metsähallituksen hallinnoimien alueiden luonnonsuojelulliset ja virkistyskäyttöön liittyvät arvot. Tässä tarkoituksessa olisi minun mielestäni syytä selventää näitä asioita koskevaa lain 5 §:ää. KD:n eduskuntaryhmä onkin jättänyt vastalauseen, jossa ehdotamme, että lakiehdotus hyväksytään muutoin maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön mukaisena, paitsi lain Metsähallituksesta 2 luvun 5 § muutettuna seuraavasti: ""Julkiset hallintotehtävät. Metsähallitus hoitaa ja käyttää sen hallinnassa julkisten hallintotehtävien hoitamista varten olevaa maa- ja vesiomaisuutta."" Ja sitten yksi lisälause: ""Julkisia hallintotehtäviä ja muita lakisääteisiä tehtäviä hoitava yksikkö valmistelee ja esittelee tässä pykälässä tarkoitettujen tehtävien hoitoa koskevat asiat Metsähallituksen hallitukselle."" Ja viimeiseen lauseeseen yksi lisäys. Alkuperäinen lause oli ""Julkisten hallintotehtävien hoitoon tarkoitetulla valtion maa- ja vesiomaisuudella ei ole tuottovaatimusta"", ja sitten tämä lisäys: ""vaan lähtökohtaisesti luonnonsuojelullinen päämäärä."" Jos nämä muutokset lisättäisiin, niin se turvaisi myöskin kaikki nämä epäilykset ja vahvistaisi tämän lain toimivuuden tulevaisuuden kannalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-03-16T16:42:48,2016-03-16T16:49:57,Tarkistettu,1.1 2016_25_107,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen itse intohimoinen eräharrastaja ja luontoihminen ja uskallan väittää, että yksi niistä tässä salissa olevista, joka on kyllä eniten tuolla Suomen luonnossa erilaisissa harrastuksissa oleskellut. En voisi koskaan kuvitella olevani mukana hyväksymässä lakia, joka ei turvaisi luontoarvoja tuleville sukupolville eikä varmistaisi sitä, että jokamiehenoikeudet, retkeily, metsästys, kalastus, oikeudet luontaiselinkeinoihin ja poronhoitoon säilyvät. Ja kaiken tämän tämä nyt käsillä oleva lakiesitys myös turvaa. Oleellisinta on muistaa se, että yhtään hehtaaria valtion maa- ja vesiomaisuutta ei ole siirtymässä nyt perustettavan osakeyhtiön haltuun. Tämä osakeyhtiö ainoastaan käyttää tätä omaisuutta sen kanssa tehtävän yksinoikeudellisen sopimuksen kanssa. Tähän ratkaisuun on päädytty riskiarvioinnin nojalla. Tämä riskiarviointi nojaa EU:n hankintadirektiiviin, joka voisi pahimmillaan avata mahdollisuuden ulkomaisille yhtiöille tunkeutua harjoittamaan puukauppaa ja -korjuuta valtion metsissä. Ja ylipäätään Metsähallituksen yhteiskunnallisten velvoitteiden takia me emme varmasti kukaan halua tällaista tilannetta. Tämä kolmas tase on ollut ehkä nyt eniten keskusteluissa, ja tästä on syytä oikaista muutamia asioita. Aivan kuten edustaja Lohi totesi puheenvuorossaan, niin ne henkilöt, jotka tällaista  kolmatta tasetta vastustavat, katsovat, että kaiken muun maan kuin tehometsätalouden käytössä olevan tulisi olla luonnonsuojelualueita (Satu Hassi: Höpö höpö!) ja ympäristöministeriön tulisi vastata sen hallinnoinnista. Nyt on keskusteltu paljon myös näistä tasesiirroista, ja haluaisin lukea tässä valiokunnan mietinnön sivulta 15, jossa todetaan, että ""lakiehdotuksen 8 §:n mukaan Metsähallituksen peruspääoman muutokset käsitellään eduskunnassa."" Eli tämä tarkoittaa sitä, että tuottovaateen alle ei voida siirtää mitään alueita ilman eduskunnan päätöstä. ""Sen sijaan 34 §:n 2 momentin mukaan valtioneuvosto päättää tasemuutoksista muun oman pääoman sisällä julkisten hallintotehtävien yksikön hoitaman tase-erän ja liiketoimintojen hoitaman niin sanotun kolmannen tase-erän välillä."" Tämähän tarkoittaa sitä, että kolmannesta taseesta voidaan valtioneuvoston päätöksellä siirtää alueita suojelullisiin tarpeisiin, mutta tuottovaateeseen mitään ei voida siirtää ilman eduskunnan hyväksyntää. Tässä mielessä vihreän eduskuntaryhmän esittämät huolet eivät kyllä mielestäni ole laisinkaan perusteltuja vaan päinvastoin hivenen tuulesta temmattuja. Suosittelisinkin kyllä, että käytte läpi nämä omat vastalauseenne, joita olette tähän mietintöön esittäneet, koska niissä esitetyt väitteet eivät välttämättä ole aivan täysin oikeudellisia. On erittäin tärkeää, että Metsähallitukselle on osoitettu edelleen nämä sen yhteiskunnalliset velvoitteet, jotka käydään läpi lain 6 §:ssä. Ja mikä tärkeintä, ne koskettavat täysimääräisesti myös nyt perustettavaa osakeyhtiötä. Keskustelussa on paljon myös ollut saamelaisten oikeudet, ja olen hämmästellyt tätä, koska puhutaan kadonneista saamelaispykälistä. Ei tästä lakiesityksestä ole kadonnut mitään yhtään minnekään. Lakiesityksessä säilytetään saamelaisalueilla sinne kuuluva neuvotteluvelvoite, joka on tietysti äärettömän tärkeä, ja saamelaisten ja muun paikallisväestön asemaa vahvistetaan kuntakohtaisten neuvottelukuntien perustamisen kautta. Lisäksi on syytä kyllä nyt huomata se, että siellä yhteiskunnallisissa velvoitteissa todetaan yksiselitteisesti, että niin Metsähallitus kuin perustettava Metsätalous Oy joutuvat ottamaan toiminnassaan huomioon saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset, aivan kuten kuuluukin, kuten myös poronhoidon harjoittamisen edellytykset muiden yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden lisäksi. Ymmärrän hyvin myös niitä huolenaiheita, joita kunnista on esitetty asian suhteen. On tietysti selvää, että esimerkiksi Savukoskella, missä kunnan verotuloista noin 20 prosenttia tulee Metsähallituksen kautta, ollaan huolissaan, onko muutoksia tulossa. Tämän asian suhteen olen saanut tietoa, että valtiovarainministeriössä on vireillä asetusmuutos, jolla tätä tasausjärjestelmää muutetaan siten, että kaikki metsävaltaiset kunnat Itä- ja Pohjois-Suomessa tulevat itse asiassa saamaan enemmän verotuottoja Metsähallituksen toiminnasta kuin tähän saakka. Odotan mielenkiinnolla, että saamme tästä konkreettisia laskelmia. Lapin kannalta on myös ollut totta kai äärettömän positiivista se, että tämän yhtiön kotipaikaksi on osoitettu nyt Rovaniemi. En ymmärrä aivan kaikkien lappilaisedustajien täälläkin salissa käyttämiä puheenvuoroja. Hämmästelen, että vastustetaanko tällaista merkittävää linjausta. Toki se on tässä vaiheessa hyvinkin symbolinen, mutta ainakin itse uskon ja pyrin kaikella toiminnallani vaikuttamaan siihen, että tämän kotipaikkasijoituksen myötä myös Metsähallituksen työpaikkoja tullaan enenevissä määrin sijoittamaan sitten Lappiin ja Rovaniemelle. Ja toivon todella, että kaikki lappilaisedustajat voivat sitten yhdessä ponnistella tämän päämäärän eteen. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena täytyy kiittää vielä omastakin puolestani kaikkia asian käsittelyyn osallistuneita valiokuntia, ensisijaisesti maa- ja metsätalousvaliokuntaa. Tämä oli mielenkiintoinen ja värikäs prosessi. Uskon kyllä, että nyt saatiin aikaan sellainen paketti, jonka kanssa kykenemme menemään eteenpäin. Ja varmastikin, kun tämän kanssa on muutama vuosi eletty, niin huomataan, että suurin osa niistä negatiivisista väitteistä, joita julkisuudessa esitettiin, on ollut kyllä aika tavalla tuulesta temmattuja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-16T16:50:00,2016-03-16T16:56:24,Tarkistettu,1.1 2016_25_108,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Metsähallituksen liiketoiminnan taseeseen ollaan siirtämässä kaikkiaan noin 40 000 hehtaaria virkistysmetsää Ylä-Lapista. Vaatiiko EU tätä? Ei vaadi. Lisäksi 2,2 miljoonaa hehtaaria yleisiä vesialueita sekä noin 360 000 hehtaaria Ylä-Lapin luontaistalousalueita on ehdotettu siirrettäväksi tähän niin sanottuun kolmanteen taseeseen. Vaatiiko EU tätä? Ei vaadi. Vihreä eduskuntaryhmä ei hyväksy esitettyjä muutoksia muun muassa lisätalousarvion yhteydessä eikä tällaisia esityksiä mahdollistavaa lainsäädäntöä täällä suuressa salissa. Julkilausuttuna huolena on, että uuden lainsäädännön myötä entistä enemmän virkistysalueita siirretään Metsähallituksen liiketalouden taseeseen. Perusteltuna uhkakuvana on se, että alueiden talouskäyttö vaarantaa alueiden luonnon ja virkistyskäytön. Valtion retkeilyalueiden ja luonnonarvoiltaan tärkeiden alueiden paikka ei ole mielestämme liiketalouden taseessa. Tämä ehdotettu kolmas tase on merkitykseltään hyvin epäselkeä välimuoto liiketalous- ja luonnonsuojelutehtävien välissä. Ja vaikka tämä kolmas tase ei pidä sisällään tuottovaatimusta, sen piirissä olevat alueet ovat kuitenkin muutettavissa myös talouskäyttöön. Vihreä eduskuntaryhmä näkee, että kolmatta tase-erää ei tule perustaa ja arvokkaat luonnonsuojelu- ja virkistysalueet tulee pitää poissa liiketalouden tai siihen vertautuvan toiminnan piiristä. Arvoisa herra puhemies! Metsähallitus-lain uudistamiseen liittyy epäilyksiä, ja niitä on pyritty rauhoittelemaan muun muassa tässä salissa tänään sanomalla, että Metsähallitus-lain myötä mikään ei muutu — ja kuten valiokunnan puheenjohtaja Leppä sanoi, pääosin mikään ei muutu. Jos mikään ei muutu, herää totta kai ihan maalaisjärjellä mietittynä kysymys, miksi lakimuutos sitten tehdään, jos komissiokaan sitä ei suorasanaisesti vaadi. Ymmärtäisin paljon paremmin nämä puheet siitä, että mikään ei muutu, jos siinä lakiesityksessä keskityttäisiin vain yhtiöittämiseen, jota perustellaan sillä EU:n kilpailuneutraliteetilla, mutta paljon muutakin tähän asiaan ja lakiesitykseen liittyy. Minä ja muun muassa nämä 129 702 Metsähallituksen uudistamista vastustavaa adressin allekirjoittanutta haluamme kuulla ministerin suusta selkeäsanaisesti sen vakuutuksen, että tämä ""mikään ei muutu"" ‑lakiesitys ei myöhemmin tarkoita ""kaikki muuttuu"" ‑lakia, jonka seurauksena luontoarvojen suojeleminen muuttuu niin sanotun realistisen luontosuhteen mukaiseksi luonnonvarojen kestämättömäksi liikakäytöksi. Mitä tähän eduskunnan toimivaltaan tulee, mitä edustaja Kärnäkin toi esiin, niin meillä on ihan perusteltu huoli siitä, että jatkossa luontotaseen ja hyötykäyttötaseen väliset siirrot eivät enää tule eduskuntaan vaan ne olisivat valtioneuvoston päätöksen varassa, ja valtioneuvosto kulloinkin tekee, mitä valtioneuvosto tahtoo tehdä. Tämä on nimenomaan se kalteva pinta, mistä ihan perustellusti olemme huolissamme. Ja liittyen siihen, mitä vihreät ovat esittäneet liittyen saamelaisten oikeuksiin, Metsähallitus-lakiin tulisivat vastaavat saamelaisten oikeuksia puolustavat pykälät, jotka on säädetty muun muassa vesilakiin, kaivoslakiin ja ympäristönsuojelulakiin ja jotka olivat siinä edellisen hallituksen valmistelemassa ehdotuksessa Metsähallitus-laiksi. Sitä me vaadimme, sitä me toivoimme osaksi tätä lainsäädäntöä. Valitettavasti itse valiokunnassa vain vihreät ja RKP puolustivat näitä saamelaisten oikeuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-16T16:56:28,2016-03-16T17:00:59,Tarkistettu,1.1 2016_25_109,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy vielä kertaalleen todeta tämä asia, mikä täällä mietinnössäkin siis on hyvin selkeästi auki kirjoitettu. Kun puhutaan tästä luonnonsuojelutaseesta, kakkostaseesta ja kolmannesta tase-erästä, niin kyllähän voi olla niin, että valtioneuvoston päätöksellä voidaan myös siirtää sieltä kolmannesta tase-erästä, jolla ei ole minkäänlaista tuottovaatimusta, alueita tähän luonnonsuojelutaseeseen. (Touko Aalto: Tai toiste päin!) — Niin, mutta vastustaako Vihreät tätä, että valtioneuvoston päätöksellä voidaan siirtää sitten sinne luonnonsuojelutaseeseenkin alueita? Täytyy muistaa, että kyllähän tässä koko ajan rinnan kulkee kaikki se muu lainsäädäntö, mitä on olemassa: Natura-lainsäädäntö, luonnonsuojelulait, ulkoilulait, poronhoitolait, jokamiehenoikeudet, lait saamelaisten asemasta, luonnonvarasuunnitelmat. Että ei kannata levittää kuitenkaan aivan perusteettomia uhkakuvia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-03-16T17:01:03,2016-03-16T17:01:58,Tarkistettu,1.1 2016_25_110,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En kyllä ymmärrä, kun edustaja Aalto toteaa, että olette perustellusti huolissanne, miten te voitte olla perustellusti huolissanne, jos lakitekstissä selkeästi todetaan, että tällaisia tasesiirtoja ei voida tehdä ilman eduskunnan päätöstä. Niin kuin edustaja Kulmuni juuri toi esille, siellä suojelutaseessa olevat alueet ovat jonkin lainsäädännön nojalla nytkin jo suojeltuja. Mikäli niitä yritettäisiin millään tavalla ottaa tuottokäyttöön, niin se myös vaatisi sitten suojelullisten päätösten kumoamista ja eduskunnan päätöstä. Näin se vain, kuulkaa, on. Ja tästä adressista. Ymmärsinkö oikein, että edustaja Aalto oli allekirjoittanut tämän adressin? On todella hämmentävää, että kun on tällaisilla väärillä argumenteilla tehty adressi, jossa lähdetään liikkeelle siitä, että kansallisomaisuutemme ei ole kaupan ja vastustetaan Metsähallitus-lakia, niin edustajat lähtevät tällaisia allekirjoittamaan, vaikka varmasti tietävät, että ne peruspremissit, joilla tämä koko adressi oli laadittu, (Puhemies koputtaa) olivat valitettavasti väärin. Todella hämmentävää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-16T17:01:59,2016-03-16T17:03:00,Tarkistettu,1.1 2016_25_111,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos minä olisin sen allekirjoittanut, olisin sanonut, että ""minä ja nuo 129 701"", mutta minä sanoin ""minä ja nuo 129 702"". Eli minä en sitä allekirjoittanut, mutta myös minä haluan kuulla vastauksen siihen huoleen, mitä myös aivan oikein tässä adressissa on lukuisista virheistä huolimatta esitetty. Tämä on tarkka huomio. Minä en sitä allekirjoittanut, mutta siellä on paljon oikeita huolia, kuten sanottu, ja mitä tulee nimenomaan näihin tasesiirtoihin, niin luontotaseiden ja hyötytaseiden väliset siirrot voidaan tehdä valtioneuvoston päätöksellä ilman eduskunnan kuulemista, ja se on meidän mielestämme se kalteva pinta ja aihe, mistä on ihan syytäkin olla huolestunut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-16T17:03:00,2016-03-16T17:03:43,Tarkistettu,1.1 2016_25_112,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa mietinnössään, että nykymuotoinen Metsähallitus valtion maa- ja metsäalueiden hoitajana on saavuttanut erittäin hyvin sille asetetut tavoitteet metsäteollisuuden puuhuollon turvaajana, biotalouden raaka-aineiden tuottajana, valtion tulonlähteenä, luonnonsuojelijana ja luonnonsuojelualueiden hoitajana, kansalaisten virkistysmahdollisuuksien kehittäjänä, työmahdollisuuksien tarjoajana ja muun maankäytön yhteensovittajana. Herää jälleen kerran kysymys siitä, miksi tätä uutta lakia on nyt sitten tehty, kun todetaan, että nykyjärjestelmä toimii erinomaisen hyvin. Nyt olisikin todella tarpeen se, mitä sosi-alidemokraatit ovat esittäneet tuossa vastalauseessaan, että tämä laki valmistellaan uudestaan ja vain niiltä osin ja niiden lakien yhteydessä, missä niitä muutoksia tarvitaan, ja jätetään hyvin toimivat osat sellaisiksi kuin ne nyt ovat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-03-16T17:03:49,2016-03-16T17:04:54,Tarkistettu,1.1 2016_25_113,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisat edustajat! Me olemme käyneet pari pitkää debattia, ja toivon että nyt vielä jäljellä olevassa debatissa keskitytään siihen väitteeseen, mikä täällä nousi esille koskien näiden tasesiirtojen rajattomuutta tai rajallista tai rajatonta siirtoa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_114,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Juuri tästä asiasta on tarkoitus vastauspuheenvuoro käyttääkin. Minun mielestäni kukaan edustaja tai eduskuntaryhmä ei tässä salissa ole väittänyt, että valtioneuvoston pitäisi päättää vain tiettyyn suuntaan tapahtuvista kolmannen tase-erän ja luonnonsuojelutaseen välisistä siirroista. Me olemme olleet vihreässä eduskuntaryhmässä sitä mieltä, että mistään tasesiirroista ei tulisi päättää yksin valtioneuvostossa, vaan kaikista tasesiirroista pitäisi päättää eduskunnassa. Me haluaisimme, että eduskunta on se elin, joka päättää tällaisista merkittävää yhteiskunnallista omaisuutta koskevista tasesiirroista. Siitä on ollut kyse. Mutta minä haluaisin hallitusryhmiltä vastauksen kahteen kysymykseen, joihin en ole yhtään vastausta kuullut. Miksi tämä kolmas tase-erä on perustettu? Ja miksi osa tasesiirroista on haluttu siirtää valtioneuvoston päätösvaltaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-16T17:05:09,2016-03-16T17:06:10,Tarkistettu,1.1 2016_25_115,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Vielä huomaan yhden vastauspuheenvuoron. Edustaja Maijala, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_116,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri tästä kolmannesta taseesta. Me Lapissa emme välttämättä halua yhtään uutta suojelualuetta lisää. (Riitta Myller: Aha!) Tilanne on se, että nyt meillä tässä uudessa laissa on selkeästi, että meillä ensimmäisessä taseessa ovat talousasiat, toisessa taseessa ovat vain lakisääteiset suojelualueet. Sen takia on järkevää, että meille tulee tämä kolmas tase, niin että meidän ei tarvitse alkaa täällä tappelemaan siitä, pannaanko jotkut suojelualueiksi vai eikö laiteta suojelualueiksi, vaan että meillä on oikeasti muitakin alueita, mitä näissä asioissa voi tehdä. Ja kun puhutaan tasesiirroista, niin selvä asia on, että siinä vaiheessa kun tehdään lakisääteinen suojelualue, niin silloin se on tässä eduskunnassa päätettävä asia ja silloin se täällä päätetään, että tuleeko uusia suojelualueita vai ei.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-16T17:06:11,2016-03-16T17:07:05,Tarkistettu,1.1 2016_25_117,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_118,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Halmeenpään tekemää ehdotusta siitä, että käsittelyn pohjaksi otetaan kolmas vastalause. Metsä on suomalaisten vanhin sielunhoitaja. Tässä kiistassa Metsähallitus-laista on kyse siitä, miten paljon arvostamme suomalaista luontoa ja missä määrin näemme sen vain raaka-aineiden ja tonttimaan, ylipäätänsä välittömän suoran hyödyntämisen lähteenä. Julkisessa keskustelussa päähuomio on ollut yhtiöittämisessä, ja siinä on esiintynyt myös perusteettomia käsityksiä, mutta olennaista on yli 100 000 ihmisen osoittama huoli siitä, miten suomalaisen luonnon käy, ja tämä laki menee luontoarvojen kannalta huonoon suuntaan. Olen iloinen kansalaisten aktiivisuudesta ja ihmettelen niitä edustajia, jotka paheksuvat aktiivisia kansalaisia. Itse en ensisijaisesti ole huolissani tästä yhtiöittämisestä, valtion metsissä tapahtuvien hakkuitten yhtiöittämisestä, vaan kaikesta muusta, mikä tapahtuu sen siivellä. Yhtiöittämisen siivellä heikennetään Metsähallituksen luontopalvelujen asemaa ja ympäristöministeriön ohjausvaltaa. Lehtitietojen mukaan valiokunnassa yritettiin viedä tätä asiaa vielä hallituksen esitystäkin pidemmälle. Onneksi ei sentään se onnistunut. Tämä laki perustuu vanhanaikaiseen käsitykseen metsistä ja luonnosta vain välittömän taloudellisen hyödyntämisen lähteenä. Merkitykseltään ja taloudelliseltakin arvoltaan paljon suurempi on se terveyshyöty, jonka saamme ulkoilusta ja luonnossa virkistäytymisestä. Myös luontomatkailun merkitys on suuri ja kasvava, erityisesti Lapissa. Valtion metsien suora hyödyntäminen ei saa näitä arvoja vaarantaa. Nyt otan esille kaksi asiaa, joita pidän suurina huononnuksina ja joilla ei ole mitään tekemistä EU:n kanssa: ympäristöministeriön ohjausvallan kaventaminen ja tämä kolmas tase, josta olemme jo paljon puhuneet. Nykyisen Metsähallitus-lain mukaanhan ympäristöministeriö ohjaa maa- ja metsätalousministeriön ohella koko Metsähallitusta, myös toimintaa talousmetsissä siltä osin kuin on kysymys luonnon monimuotoisuudesta huolehtimisesta. Sitähän pitää tehdä myös talousmetsissä. Nyt ympäristöministeriön ohjausvaltaa ollaan kaventamassa koskemaan vain varsinaista luonnonsuojelua ja julkisia hallintotehtäviä. Tätä pidän isona huononnuksena, kun muistamme, että Metsähallituksen hallinnassa on kolmasosa Suomen pinta-alasta. Tätä asiaa ei vaadi EU, sitä vaativat nykyiset hallituspuolueet. En edelleenkään ole kuullut mitään järkevää selitystä tämän kolmannen taseen perustamiselle. Tosiaan ei ole muuta perustetta kuin hallituspuolueiden halu. Perusteluksi ei todellakaan riitä se, että kansalaiskeskustelussa esiintyy vääriäkin väitteitä. Jos kolmannen taseen ajatus olisi sisältää kaikki se, mikä ei ole varsinaisesti tuottovaatimuksen alaista mutta ei varsinaista luonnonsuojelualuettakaan, niin miksi siihen kolmanteen taseeseen eivät tule retkeilyalueet, kuten ainakin edustaja Halmeenpää on monta kertaa todennut? Ja miksi kolmannen taseen isännän pitää olla nimenomaan liiketalousjohto, miksi ei Metsähallituksen luontopalvelut? Eli kolmannesta taseesta käteen jää ainoastaan se, että yli 2,5 miljoonaa hehtaaria maa- ja vesialueita siirtyy Metsähallituksen luontopalvelujen alaisuudesta liiketalousjohdon alaisuuteen, ja näistä aluesiirroista päättää valtioneuvosto eikä eduskunta. Arvoisa puhemies! Vielä saamelaisten asemasta. Saamelaisten kotiseutualueesta 90 prosenttia on Metsähallituksen hallinnassa, ja tähän kolmanteen taseeseen ollaan siirtämässä yli 300 000 hehtaaria Lapin luontaistalousalueita, käytännössä saamelaista poronhoitoaluetta, jonka isäntä ei jatkossa enää ole Metsähallituksen luontopalvelut vaan Metsähallituksen liiketalousjohto. Tästä ne saamelaiset, joiden kanssa olen keskustellut, ovat erittäin huolestuneita, ja ymmärrän sen huolen oikein hyvin, kun tiedämme ne kiistat, joita Metsähallituksen liiketalouspuoli on vuosien varrella poronhoitajien kanssa käynyt, ja kun tiedämme, että hallituspuolueet eivät halua tähän lakiin saamelaisten oikeuksien heikentämiskieltoa vastaavaa, joka jo nyt on vesilaissa, kaivoslaissa ja ympäristönsuojelulaissa. Tätä taustaa vasten on vaikeaa uskoa niihin väitteisiin, joiden mukaan lakiesitys vahvistaisi saamelaisten asemaa. Kyllä saamelaisten oma käsitys on, että se heikentää saamelaisten asemaa. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa siinä mielessä kuin YK-sopimukset alkuperäiskansat määrittelevät. Toivon hartaasti, että me suomalaiset voisimme viimein nousta sellaiselle sivistystasolle, että antaisimme saamelaisille kansainvälisten valtiosopimusten mukaiset oikeudet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-16T17:07:08,2016-03-16T17:12:54,Tarkistettu,1.1 2016_25_119,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Metsähallitus-lain uudistaminen on saanut valtavan suuren huomion, ja on tietenkin hienoa, että asia kiinnostaa niin edustajia kuin kansalaisia yleisemminkin, sillä ollaanhan nyt tekemisissä kiistatta arvokkaimman luonnonvaramme kanssa ja niiden metsäomaisuuksien kanssa, jotka ovat suurin osa meidän pinta-alastamme tässä maassa. Kaikki metsät ja vedet ovat meidän yhteistä kansallisomaisuuttamme, ja ne säilyvät sellaisena myös tulevaisuudessa. Kun Metsähallitus on alueellisesti, etenkin Pohjois-Suomessa, Kainuussa, Lapissa, erittäin suuri työllistäjä ja palkoistakin 70 prosenttia menee näihin maakuntiin, niin se on tärkeä toimija pohjoisen ihmisille, ja Metsähallituksen verovaikutukset ovat myös monissa kunnissa erittäin huomattavat Pohjois-Suomessa. Lakiuudistuksen mittaan on käyty kiivasta keskustelua ja huoliakin tuotu esille, mutta kyllä minusta tuntuu, että osa niistä huolista on hieman ylimitoitettuja. Tällä lailla perustetaan valtion metsätaloutta harjoittava tytäryhtiö, jonka Metsähallitus-liikelaitos omistaa. Valtion maat ja vedet ovat edelleenkin Metsähallitus-liikelaitoksen hallinnassa, omistuksessa, ja tytäryhtiöllä olisi oikeus ainoastaan käyttää metsätalouskäytössä olevia talousmetsiä liiketoiminnan harjoittamiseen, elikkä omaisuus ei kyllä vaihdu. Ja tätä oikeutta ei voi myöskään siirtää kolmannelle osapuolelle. Eduskunnan ja valtioneuvoston ohjaus Metsähallituksen toimiin pysyy entisen kaltaisena. Eduskunta hyväksyy jatkossakin keskeiset palvelu- ja muut toimintatavoitteet, peruspääoman muutokset, investointien enimmäismäärän ja suostumuksen lainanottoon. Ei ole siis syytä pelätä sitä, että päätösvalta katoaisi poliittisten päättäjien ulottumattomiin. Miksi sitten metsätalouden yhtiöittäminen tehdään nyt? Kyllähän se liittyy siihen huoleen, että jos me emme toimisi ollenkaan, niin EU:n hankintadirektiivin voimaan saattamisen jälkeen valtio ei voisi enää myöntää yksinoikeutta omalle yhtiölleen, ja tällä nimenomaan halutaan taata se, että jatkossakin valtion valvonnassa oleva toimija harjoittaa metsätaloutta valtionmailla yksinoikeudella. Ja minä luulen kyllä, että ei kai oppositiokaan tätä vastaan sentään ole — emmehän me halua avata sitä ulkomaisille yhtiöille, vaan me haluamme pitää sen kotimaisissa käsissä. (Riitta Myller: No emme kai me ole tätä koskaan sanoneetkaan!) Mitä sitten tulee Metsähallituksen yhteiskunnallisiin velvoitteisiin, niin ne ovat samat kuin tähänkin asti: biologisen monimuotoisuuden suojelu ja lisääminen, luonnon virkistyskäyttö, työllisyyden edistäminen, saamelaiskulttuuri ja poronhoito ovat kaikki mukana ja säilyvät ennallaan. Saamelaiskulttuurin osalta lakiesityksessä arvioidaan, että neuvottelukunnat voivat osin jopa vahvistaa saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää kieltä ja kulttuuria. Tiedän kyllä, että saamelaiset ovat toki itse todenneet, että neuvottelukunnat eivät takaa heidän oikeuksiaan riittävästi, mutta joka tapauksessa nykytilanteeseen nähden neuvotteluvelvollisuus laajenee, ja se on varmastikin hyvä asia. Metsähallituksen on otettava kaikessa toiminnassaan huomioon koko ajan poronhoidon, saamelaiskulttuurin edellytysten turvaaminen. Maankäyttömuotojen yhteensovittamisesta on onnistuttu päättämään hyvässä yhteishengessä eri maankäyttäjien kanssa, ja ehkä vielä siihen maankäyttömuotojen yhteensovittamiseen pitäisi olla vahvempaa henkeä laissa, kuten maa- ja metsätalousvaliokuntakin lausuu. Tästähän on kysymys, miten me voimme turvata tuottavan puukaupan, huolehtia eri maankäyttömuotojen yhteensovittamisesta, huolehtia saamelaiskulttuurista, poroelinkeinosta, matkailusta, virkistyksestä, retkeilystä ja jokamiehenoikeuksista. Minusta maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö on laaja ja se on huolellisesti tehty ja siinä on hyviä kehitysehdotuksia. Yksi niistä on muun muassa se, että metsätalousosakeyhtiön kotipaikka tulisi Rovaniemelle. Johtamisjärjestelmä ja sen monimutkaisuus on kieltämättä lakiesityksen heikkous, mihin myös valiokunnat ovat kiinnittäneet huomiota ja sen selkeyttämisen tarpeeseen. Metsä- ja vesialueilla on valtava merkitys ei vain valtion tai kuntien taloudelle vaan jokaiselle kansalaiselle, ja siksi on tärkeätä, ettei ihmisten maankäyttöoikeuksiin tule muutoksia tässä suhteessa. Jokamiehenoikeudet, maastoliikenneoikeudet säilyvät muuttumattomina, ja metsästys ja kalastus on sallittua samoilla säännöillä kuin aikaisemminkin. Metsässä liikkujat tuskin huomaavat tätä lakimuutosta. Sen sijaan hallitus varmistaa, että Metsähallitus pystyy toimimaan yksinoikeudella valtion metsissä oman yhtiönsä kautta, ja se on Suomen etu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-03-16T17:13:00,2016-03-16T17:19:06,Tarkistettu,1.1 2016_25_120,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Metsähallitus-lakia on valmisteltu yli 8 vuotta, joten kaikki ne puolueet, jotka ovat edustettuina tässä salissa, ovat vuosien varrella päässeet osallistumaan hallituspuolueena sen valmisteluun. Nyt kun Metsähallitus-laki on meillä täällä käsittelyssä, voi todeta, että tästä on noussut kohtuullisuuden mittasuhteet ylittävä yhteiskunnallinen keskustelu ja huoli. Valitettavasti lakiesityksestä on ollut liikkeellä paljon väärää tietoa ja ennakkokäsitysten varaan rakennettuja uhkakuvia. Niiden oikaiseminen on vaatinut kärsivällisyyttä ja kunnioitusta kansanvaltaa kohtaan, kun samaan aikaan itse lain käsittelyä on täytynyt viedä eteenpäin. Lakimuutoksen tuomat muutokset liittyvät Metsähallituksen konsernin johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteen uudistamiseen. Sen avulla helpotetaan kahden ministeriön ohjauksessa olevan laitoksen johtamista sekä vastataan ensi kuussa voimaan astuvan hankintadirektiivin vaatimuksiin. Hankintadirektiivi estäisi Metsähallituksen toiminnan nykyisessä muodossaan, jos sen organisaatioita ei järjestetä uudelleen. Käytännössä muutos tarkoittaa uuden Metsähallituksen alaisuudessa toimivan osakeyhtiön perustamista ja kolmannen taseen järjestelmän käyttöönottoa. Suomen luontoa ei yhtiöitetä eikä mitään omaisuutta siirretä. Valtio säilyy kaikkien nykyisten maa- ja vesialueiden omistajana samoin kuin nykyisinkin. Alueiden hallinta ja hoito ovat edelleen Metsähallitus-konsernin velvoitteita, joita se ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Yhtäkään uuden osakeyhtiön osaketta ei saa lakiesityksen mukaan myydä. Metsähallituksen tehtävä on jatkossakin hoitaa ja suojella valtion maa- ja vesiomaisuutta kestävästi. Talousmetsissä se tarkoittaa kestävää ja tuottavaa metsänhoitoa, luonnonsuojelualueilla luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja virkistysalueilla luontopalvelujen tarjoamista. Mikään näistä tehtävistä ei muutu, eikä alueiden käyttötarkoituksiakaan olla vaihtamassa. Tällaiset merkittävät muutokset tehdään jatkossakin eduskunnan hyväksymissä laeissa ja valtion talousarviossa sekä hallituksen päätöksillä ja tarvittaessa asian-omaisen ministerin ohjauksella. Tarpeellisuuteen ja järkeen perustuvaa lakiesitystä on moitittu mitä erilaisimmin perustein. Kaikkein näkyvimpiä ovat olleet monien luonnonsuojelujärjestöjen, etupäässä Suomen luonnonsuojeluliiton mielikuvakampanjat, joissa uhkaillaan luonnon riistämisellä, kansalaisomaisuuden myymisellä ja muilla perusteettomilla uhkakuvilla. Ei voi kuin ihmetellä, mistä näitä väitteitä on keksitty. Uusi laki Metsähallituksesta turvaa jatkossakin valtion maa‑, metsä- ja vesialueiden omistajuuden. Täällä ensimmäisellä debattikierroksella oppositiopuolueiden taholta nostettiin kahdesti esille se ihmetys, että hallituspuolueiden kansanedustajat maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyn, lakiesityksen valiokuntakäsittelyn, aikana toivat esiin omia muutosehdotuksia. Ei voi kuin ihmetellä sitä, etteikö hallituspuolueiden kansanedustajilla olisi tällaista oikeutta. Osan me niistä saimme, mutta hyvässä yhteishengessä ja yhteisymmärryksessä valiokunnan sisällä sitten tietyt muutokset tehtiin ja osasta sitten luovuttiin. Muutosesitysten tekeminen on niin hallituspuolueiden kuin oppositiopuolueidenkin kansanedustajien oikeus ja velvollisuus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-03-16T17:19:07,2016-03-16T17:23:54,Tarkistettu,1.1 2016_25_121,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Metsähallituksen uudistus on asia, joka on suomalaiselle yhteiskunnalle, meidän luonnolle, meidän metsien ja vesien tilalle ja laajemmin suomalaiselle elinkeinoelämälle, retkeilylle, luonnon virkistyskäytölle ja kansallis-omaisuuden vaalimiselle todella iso asia. Tätä on nyt yhdeksän vuotta valmisteltu, ja asiaan liittyy monia eri näkökulmia. Minä olisin toivonut, että Sipilän hallituksen toimesta olisi tuotu eduskuntaan sellainen esitys, joka mahdollisimman paljon yhdistää suomalaisia ja johon olisivat valmistelun aikana vuosien varrella eri järjestöt pystyneet ottamaan kantaa ja jossa pystyttäisiin sovittamaan yhteen tarpeet jatkaa metsätaloustoimintaa sellaisessa muodossa, joka täyttää EU:n kilpailulainsäädännön ehdot ja hankintalainsäädännön ehdot, ja samaan aikaan vaalimaan meidän luonnon tilaa meidän lapsille hyvässä kunnossa, pitämään huoli siitä, että kansallisomaisuus säilyy eduskunnan käsissä, ja varmistamaan myös, että meidän luonnonsuojeluviranomainen eli Metsähallituksen luontopalvelut jatkaa meidän luontomatkailun ja luonnonsuojelun keskeisenä vaalijana. Jostain syystä hallitus on loppumetreillä lähtenyt sotkemaan tätä lakiesitystä tavoitteilla, jotka eivät mitenkään kuulu alkuperäiseen kysymyksenasetteluun. Olen vähän erikoisen tilanteen edessä tässä opposition kansanedustajana ja tässä lainvalmistelussakin aiempana ympäristöministerinä mukana olleena, kun joudun osin kiittämään hallituksen ministeriä, ministeri Tiilikaista, siitä, että hän torjui vielä huonommat muutosehdotukset, joita hallituspuolueiden kansanedustajat eduskuntakäsittelyssä toivat esille, mutta samaan aikaan joudun toteamaan, että tämä esitys itsessään vaarantaa luonnonsuojelun tilaa Suomessa. Eli tuntuu siltä, että hallituspuolueissa on paljon kansanedustajia — heillä on siihen täysi oikeus, heillä on oikeus esittää mielipiteitä valiokunnassa, oikeus esittää muutosehdotuksia, mutta on hyvä sanoa tämä ääneen — jotka haluavat ajaa alas itsenäisen ympäristöhallinnon Suomessa, itsenäisen luonnonsuojeluviranomaisen Suomessa ja myös ympäristöministeriön. Ainoa asia, joka tuntuu näitä ihmisiä estävän, on se, että kansalaiset pääsevät laajassa julkisessa keskustelussa ottamaan kantaa, ja koska ihmiset Suomessa laajasti arvostavat luonnonsuojelua ja meidän ympäristön tilan vaalimista, perustuslaillista tehtävää julkiselle vallalle vaalia ympäristöä hyvässä tilassa, puhtaana jokaisen suomalaisen iloksi ja lastemme tulevaisuuden turvaksi, niin näistä syistä nämä muutosehdotukset eivät sitten mene läpi, koska ihmiset eivät niitä halua. Tämä loppumetrien käsittely maa- ja metsätalousvaliokunnassa sen perusteella, mitä julkisuudesta olen siitä nähnyt, on ollut kyllä aikamoinen farssi: yhdeksän vuoden valmistelun jälkeen yritetään ajaa Suomen itsenäistä luonnonsuojeluviranomaista alas, täysin puutteellisilla tiedoilla vielä. Metsähallitus on organisaatio, joka on erittäin tehokkaasti toiminut luonnonsuojelun vaalijana, luontomatkailun vaalijana, eräretkeilyn, kalastuksen ja muiden asioiden vaalijana, ja se organisaatio Metsähallituksen sisällä, joka tätä tekee, on Metsähallituksen luontopalvelut. Minun on vaikea ymmärtää, mistä tulee se tarve alistaa Luontopalveluja täysin näitä asioita heikosti tuntevan liiketalousjohdon alle, joka ensisijaisesti, siis Metsähallituksen oma konserni, miettii metsiä ja vesiä enemmänkin tämmöisenä raaka-ainevarastona. Se näkyy Metsähallituksen liiketalousjohdon useista eri kannanotoista, että heille metsät ovat ennen kaikkea puukuutioita, ja se on vanhanaikainen ajattelutapa. Tuntuu, että tämä ajattelutapa on yllättävän yleinen eduskunnassa, ja silloin kannattaisi katsoa peiliin — meidän metsät ja vedet tuottavat suomalaisille hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla silloin, kun me ymmärrämme, että nämä metsät ja vedet ovat arvokkaita suomalaisille laajemminkin matkailun, virkistyskäytön, terveyden, hyvinvoinnin ja myös tulojen lähteenä näistä laajasti ymmärretyistä aluetalouden hyödyistä elikkä matkailu- ja ravintolapalveluiden kautta, retkeilyn kautta, erämatkailun kautta, kalastuksen kautta. Kun Luontopalveluista nyt ollaan siirtämässä tänne emokonsernin alle tähän kolmanteen taseeseen täysin mystiseen käyttöön merkittävä vesi- ja metsäomaisuus ennen kaikkea tuolla Pohjois-Suomen Lapissa, niin eduskunta ei jatkossa voisi tietää, mitä niillä tehdään, koska nämä tasesiirrot... Siis periaatteessa luonnonsuojelualueetkin, kansallispuistotkin voitaisiin siirtää valtioneuvoston päätöksellä jatkossa tänne kolmanteen taseeseen, kun tämä valta siirretään nyt valtioneuvostolle näiden taseiden välisistä tasesiirroista, ja eduskunta ei enää päättäisi sitä, onko kansallisomaisuus ensisijaisesti luonnonsuojelun käyttöön varattua vai onko se tarkoitus hyödyntää taloudellisesti muuhun käyttöön. Se, mikä mielestäni tässä on virheellistä, on se, että juuri nämä luontomatkailun tulot ovat aluetaloudellekin merkittäviä, ja kun Luontopalvelut on ollut hyvä kumppani myös matkailuyrittäjille, niin miksi sitten siirrettäisiin näitä maita liiketalousjohdon alaisuuteen, jolla on myös oma Laatumaa-yritys, joka harrastaa matkailutoimintaa, sen sijaan, että Luontopalvelut neutraalina kumppanina tekisi yksityisten yrittäjien kanssa yhteistyötä matkailupalvelujen kehittämisessä? Olen saanut paljon yrittäjiltä palautetta siitä, että hekin ihmettelevät, mitä tässä tapahtuu niille metsille, jotka siirtyvät tänne kolmanteen taseeseen, ja voivatko he jatkaa yhteistyötä Luontopalvelujen kanssa. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Kysymykset alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksista liittyvät voimakkaasti myös tähän lakiuudistukseen. Minun on vaikea ymmärtää, että kun eduskunnalla on ollut pitkän aikavälin tahto, perustuslakivaliokunnalla on ollut se tahto ja myös aiemmilla hallituksilla on ollut se tahto, että ILO-sopimuksen ratifiointia vietäisiin eteenpäin, että se olisi mahdollista hyväksyä eduskunnassa, niin tässä lakiesityksessä ei oteta sitä askelta eteenpäin, että nämä alkuperäiskansan aseman heikentämiskieltopykälät, jotka viime hallituksen aikana valmisteltiin, tulisivat mukaan tähän lakiin. Tämä muodostaa käytännössä esteen ILO-sopimuksen ratifioinnille, jollei näitä pykäliä sitten myöhemmin muuteta. Siitä herää sitten epäilys, että hallituspuolueilla ei ole haluakaan ratifioida ILO-sopimusta, ja tähän kysymykseen haluaisin kuulla vastauksen, että kun on käytetty kiemurtelevia ilmaisuja, että se ratkaistaan sitten myöhemmin, niin onko tämä merkki vain siitä, että saamelaisten oikeuksissa ei aiota varmistaa sitä, että ne täyttävät YK:n alkuperäiskansan sopimuksen vaatimuksen. Mutta lopuksi, puhemies, kiitän kuitenkin siitä, että loppumetreillä ministeri Tiilikainen pysyi tiukkana siinä, että tällaisia heikennyksiä Luontopalvelujen asemaan ei tullut enempää kuin alkuperäisessä esityksessä ja jotkut pykälät vahvistivat jopa ympäristöministeriön ohjausvaltaa, koska on tärkeätä, että meidän metsä- ja vesiomaisuuden osalta päätöksiä kussakin asiassa tekevät ne viranomaiset, ministeriöt ja vastuutahot, jotka juuri ne asiat parhaiten tuntevat. Luontovastuu kuuluu luonnonsuojeluviranomaisille, koska he niitä tuntevat, ja liiketalousvastuu kuuluu elinkeino- ja talousasioista vastaaville ihmisille mukaan lukien maa- ja metsätalousministeriölle. Kun tätä työnjakoa kunnioitetaan, niin me pärjäämme jatkossakin Metsähallituksessa hyvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-16T17:23:57,2016-03-16T17:32:02,Tarkistettu,1.1 2016_25_122,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Korkeasti arvostamani herra puhemies! Metsähallitus-lakia on tehty kauan, niin kuin täällä on käynyt ilmi. Sanonta ""hitaasti hyvä tulee"" ei valitettavasti pidä tämän lain kohdalla paikkaansa. Käsissämme on nyt laki, josta kenelläkään ei tunnu olevan mitään hyvää sanottavaa. Tämä ainakin kävi ilmi valiokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä. Suomalaisilla on vahva suhde luontoon ja erityisesti metsiin. Valtion maat eli Suomen kansalaisten omistamat maat, vedet ja metsät ovat suomalaisille tärkeitä. Voi jopa sanoa, että ne ovat elintärkeitä. Ammennamme niistä sekä taloudellista tuottoa että virkistystä, voimaa, luonnon antimia. Metsähallitus on monenlaisia tunteita herättävä organisaatio. Metsähallituksen toimintaan ollaan pääosin tyytyväisiä. Organisaatio siis toimii. Miksi toimivaa organisaatiota nyt ollaan muuttamassa? Kun tehdään lakia, joka muuttaa valtion maiden ja metsien hoitoa ja hallintaa, herää paljon kysymyksiä, pelkojakin. Valitettavasti maa- ja metsätalousministeriö sekä vastuuministeri Tiilikainen eivät ole onnistuneet hälventämään näitä pelkoja, joita Metsähallitus-lain uudistamista kohtaan on esitetty. Ovatko pelot sitten turhia? Kunpa voisinkin sanoa, että ne ovat. Mutta olen eri mieltä. Nyt ollaan tekemässä ja hyväksymässä lakia, joka parhaimmillaan jatkaa nykytilaa eli laajan yhteiskunnallisen vastuun omaavan ja monet eri intressit huomioivan Metsähallituksen toimintaa valtion mailla samalla lailla kuin aikaisemmin. Mutta: pahimmillaan se muuttaa kuviota suuntaan, jota on vaikea ennustaa. Joka tapauksessa laki muuttaa Metsähallituksen sisäisiä toimintatapoja ja valtasuhteita niin, että on syytä olla huolissaan siitä, kuka ja millaisilla intresseillä Metsähallitusta jatkossa johtaa. Arvoisa puhemies! Ministeriöstä on sanottu moneen kertaan, että mikään ei muutu tämän lain myötä. Jokainen voi lain perusteluista kuitenkin lukea, että moni asia muuttuu. Kansalaisissa on herännyt perusteltu huoli retkeily- ja virkistysalueiden puolesta ja siitä, kuka käyttää näiden alueiden kohdalla jatkossa ylintä valtaa. Miten käy Metsähallituksen harjoittamalle monikäyttömetsätaloudelle? Miten käy erilaisten intressien yhteensovittamiselle alueilla, jos valta kootaan liiketalousyksikön alle? Huolta on herättänyt myös se, että metsätaloustoiminnot yhtiöitetään. Mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudessa valtion metsien ja maiden kannalta? On hyvä muistaa, varsinkin kun täällä on kaksi entistä europarlamentaarikkoa, että Euroopan unionin kilpailulainsäädäntö ei vaadi yhtiöittämistä. Kilpailuneutraliteetin vaatimukset olisi voinut hoitaa muillakin keinoilla. Näitä keinoja ei avata lain perusteluissa tarpeeksi, vaikka syytä olisi ollut. Metsähallitus-lain valmistelu ei ole ollut niin avointa kuin näin tärkeän lain kohdalla kuuluisi olla. Jopa lausuntokierrosta yritettiin välttää viime syksynä, mutta onneksi äänekkään kansalaispalautteen ja SDP:n voimakkaiden vaatimusten jälkeen lausuntokierros järjestyi. Myös valiokuntakäsittelyn aikana on ollut monta mutkaa. Välillä tuntui, etteivät edes keskustalaiset edustajat olleet oman ministerinsä esityksen takana. Hämmentävää. Tehdäänkö jälleen Suomessa yksi laki, jota kukaan ei halua? Haluan tässä vaiheessa kiittää aktiivisia kansalaisia ja järjestöjä, jotka ovat esittäneet ansiokasta kritiikkiä lakia kohtaan. Pieniä muutoksia lakiin valiokunnassa tehtiinkin. Se ei kuitenkaan riittänyt SDP:lle, koska ydinkysymykset, yhtiöittäminen sekä Luontopalvelujen heikentäminen, pysyivät ennallaan. Palaute Metsähallitus-laista on ollut jatkuvasti ristiriitaista. Myös valiokunnan lausunnot laista olivat kriittisiä. Erityisesti talousvaliokunta esitti painavaa kritiikkiä johtamisjärjestelmän uudistamista kohtaan. (Pirkko Mattila: Yhtiöittämistä!) Arvoisa puhemies! SDP:lle on tärkeää, että suomalaisten kansallisomaisuus, sen hoito ja käyttö pysyy kansallisissa käsissä nyt ja aina. Eduskunnan päätösvaltaa tai päätösten läpinäkyvyyttä ei saa heikentää. Metsähallituksen organisaation täytyy olla läpinäkyvä ja selkeä. Julkisilla hallintotehtävillä tulee olla aidosti valtaa ja resursseja hoitaa niille uskottuja tehtäviä, ilman että ohjailu tapahtuu muualta käsin. Koska nämä kriteerit eivät lakiesityksessä täyty, SDP tulee lakiesityksen toisessa käsittelyssä esittämään lakiesitysten hylkäämistä ja lakien uudelleenvalmistelua vastalauseessa esitetyn mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-03-16T17:32:05,2016-03-16T17:37:24,Tarkistettu,1.1 2016_25_123,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa linjataan, uudistetaan, Metsähallituksen lainsäädäntöä vastaamaan EU:n vaatimuksia ja selkeytetään sen johtamisjärjestelmä. Nykyinen hallituksen esitys ei tue hallitusohjelman linjaa johtamisjärjestelmän selkeyttämisestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-03-16T17:37:25,2016-03-16T17:38:00,Tarkistettu,1.1 2016_25_124,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä asiassa on nyt tehty kärpäsestä härkänen, mutta oppositio tekee niin aina. Nyt kun on tämmöinen isänmaallinen hallitus, niin totta kai hyviä päätöksiä ollaan tekemässä. Silloinhan Tiltu huutaa aina ja sillä tavalla, että se kansalaisten korvaan tarttuu. Valiokunnan yleisperusteluissa todetaan, että Metsähallituksen liiketoiminnan ytimen muodostaa metsätalous. Puutavaran myynnin osuus on yli 90 prosenttia Metsähallituksen liikevaihdosta. Metsähallituksen metsätaloustulosalueen liikevaihto on noin 340 miljoonaa euroa, ja se toimii aktiivisesti puumarkkinoilla koko maan alueella. Metsähallitus myy ja toimittaa puuta sahoille, sellu- ja paperiteollisuusyrityksille sekä energiateollisuudelle. Metsähallitus toimittaa puuta asiakkaittensa tehtaille vastaavilla toimitusehdoilla kuin muut toimijat ja toimii avoimilla markkinoilla kilpailutilanteissa muiden puutoimittajien kanssa. Sitten Ylä-Lapin metsistä vielä sen verran, kun täällä on puhuttu, että se menee metsätalouskäyttöön: Kuka niitä risukoita tarvitsee siellä? Nykyisellä kustannustasolla niitä ei kannata edes korjata. Ne jäävät sinne kyllä aivan varmasti luonnonvarakeskusten ja luonnonsuojelijoitten tarpeisiin. Teollisuus niitä puita ei tarvitse. Metsäalan suurimpien toimijoiden mukaan on selvää, että Metsähallitus-laki pitää uudistaa kokonaisuudessaan. Johtamisjärjestelmä ja hallinto tulee selkeyttää niin, että valtion omistamien talousmetsien hoito ja hakkuu toteutuvat vähintään nykyisellä tasolla. Silloin mahdollistuvat toteutuneet euromääräiset tuloutukset valtiolle. Arvoisa puhemies! Metsähallitus-konsernin on sovitettava yhteen liiketoiminnat, yhteiskunnalliset velvoitteet sekä julkiset hallintotehtävät, jotta syntyy toimiva kokonaisuus. Julkiset hallintotehtävät on säädettävä Metsähallitukselle perustuslain 124 §:n mukaan. Olemassa olevat valtionvirastot, kuten avit, elyt ja Suomen riistakeskus voivat hoitaa julkiset hallintotehtävät. Nämä virastot voivat tehdä myös luonnonsuojelualueita koskevat viranomaislausunnot. Valtion maa- ja vesiomaisuuden hallinta on Metsähallituksen tärkein tehtävä. Se on säilytettävä kokonaan Metsähallituksella. Tämä on erittäin tärkeää johtamisjärjestelmän uudistamiselle. Omistajaohjauksen on toimittava Metsähallituksen hallituksen ja pääjohtajan kautta kokonaisuudessaan. Metsätalous Oy:n toimijoilla on oltava maanhaltijoiden oikeudet hoitaa, hakata ja tuottaa rahaa omistajalle. Metsätalous Oy:llä pitää myös olla yksinoikeus käyttää omistajansa valtion maata ja vesialueita selvällä lailla, jossa määritellään yhteiskunnalliset velvoitteet. Metsähallituksen taseen pitää olla hallituksen ja pääjohtajan vastuualueella. Taseeseen pitää kuulua valtio-omistajan maa-, metsä- ja vesialueet, jotka varmistavat pitkällä aikavälillä vahvan tuloksenteon ja merkittävän puumäärän metsäteollisuudelle, kasvavalle puun käytölle. Arvoisa puhemies! Sahateollisuuden kannalta on tärkeää, että puutoimitusten tasaisuus, volyymi ja tehokkuus varmistetaan. Toiminnan pitkäjänteisyys, ennustettavuus ja asiakaslähtöisyys ovat edellytys sahateollisuuden toiminnalle ja kehittymiselle ja kasvulle Pohjois- ja Itä-Suomessa. Sahatavara oli toissa vuonna Suomen neljänneksi tärkein vientiartikkeli. Viennin arvo oli 1,4 miljardia euroa. Lähes kaikki tuotantopanokset ovat kotimaisia. Sahat käyttävät vuosittain kolmanneksen Suomessa korjatusta raakapuusta ja maksavat kaksi kolmannesta metsänomistajien kantorahatuloista. Sahatavara on kestävän kehityksen mukainen rakennusmateriaali, ja sen kysyntä kasvaa. Sahojen sivutuotteena syntyvää haketta, purua ja kuorta käytetään sellu- ja lastulevyteollisuuden raaka-aineina sekä uusiutuvan energian polttoaineena. Sahat ovat siis biotalouden selkärankaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-03-16T17:45:06,2016-03-16T17:50:38,Tarkistettu,1.1 2016_25_125,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On muuten mahtava asia, että meille, meidän alueen ihmiselle, erittäin tärkeä asia, Metsähallitus, on näin iso ja merkittävä asia ja siitä näyttää olevan lähes kaikki kiinnostuneita. Kiitos — tervetuloa vain Savukoskelle käytännössä katsomaan, mitä nämä asiat sitten ovat. Tässä laissa nyt kuitenkin ensimmäinen ongelma on se, että silloin kun tätä lakia alettiin tekemään ja hoitamaan eteenpäin, niin tämän tiedottaminen on hoidettu huonosti. Ja silloin kun ihmisellä ei ole tietoa ja on epävarmuutta, niin tilanne saattaa kasaantua jopa niin sekavaksi kuin mitä tämä pääsi julkisuudessa kasaantumaan. Yksinkertaistettuna, mistä tässä laissa on kysymys: Hankintadirektiivi tulee voimaan nyt huhtikuun puolivälissä. Meidän tulee muuttaa valtion metsätalouden liiketoiminnan muoto. Siinä on kaikki. Muutetaan valtion metsätalouden liiketoiminnan muoto. Siitä on seurannaisena se, että meidän pitää esimerkiksi perustaa nämä tasejärjestelyt, jolloin tulee muun muassa kolmas tase ja muita, käytännössä teknisiä muutoksia tähän asiaan. Sitten, Savukosken kunta on esittänyt kriittisen mielipiteen valmisteluvaiheessa, niin kuin moni muukin taho, joitten kanssa olen erittäin paljon tekemisissä, ja ihan aiheestakin, koska valmisteluvaiheessa ei ollut vielä tietoa. Nyt on paremmin tietoa verotuloasioista. Oli hyvin paljon epävarmuutta, epätietoisuutta. Oli epävarmaa, minkälainen on tämä johdon hoitaminen tässä kokonaisuudessa jatkossa ja miten hoidetaan yhteiskunnalliset velvoitteet ja kaikki nämä asiat. Se oli hyvä, että siinä valmisteluvaiheessa nämä tulivat esille, minkä ansiosta tämä laki on sitten mietintöineen saatu hyvin eteenpäin. Riskienhallinta. Meidän on todellakin tehtävä tiettyjä poliittisia päätöksiä. Meidän poliittisten päättäjien on oltava valmiita tekemään myöskin vahvoja päätöksiä, vaikka tuntuu välillä siltä, että kaikki, yleisö ja yhteiskunta, eivät ole siihen valmiita, mutta meidän on tehtävä päätöksiä, jotta pystymme estämään ongelmien kasaantumisen ja ilmenemisen. Me teimme riskienhallintapäätöksen sillä tavalla, että valitsimme tämän osakeyhtiömuodon tämän metsätalouden harjoittamiselle. Ja minkä takia me otimme tämän? Me ainakin Savukoskella muistamme sen, miten 70-luvulla kilpailutettiin suuria kairoja hakkuissa ja mitkä olivat sen seuraukset ynnä muuta. Meillä ei ole varaa palata enää 70-luvulle. Sitten, yksi olennainen asia on minun mielestäni koko tässä keskustelussa jäänyt todella huonolle huomiolle. Se on työntekijöitten asema ja rooli. Tässä olisin kaivannut, että erityisesti nämä työntekijöitten asemasta huolestuneet henkilöt, jotka täällä edustavat enemmän työntekijäpuolta, olisivat tuoneet esille edes yhdessä puheenvuorossa sen, miten tulee käymään Metsähallituksen työntekijöiden. Nämä neuvottelut on aloitettu. Tähän lakiin on yritetty saada näitä asioita, mutta ainakin minä omalta osaltani tuon esille sen, että on oltava tarkkana nyt näissä neuvotteluissa ja kun näitä yhtiöjärjestelyjä tehdään, että varmasti varmistetaan näitten työntekijöiden asema, että se on nyt ja jatkossa niin, että muun muassa heidän eläke-etuutensa tulevat olemaan samanlaiset kuin ne ovat tällä hetkellä. Tämä on pakko ottaa vahvasti esille. Muistakaa, te, jotka pystytte tähän vaikuttamaan. Toinen asia on sitten tämä yhteiskunnallinen tilanne muuten meidän alueellamme. Tämä päätös antaa varmasti nyt sitten rauhan. Ja tämä on erityisesti Metsähallituksen työntekijöille iso asia, että tämän jälkeen voidaan taas miettiä asioita rauhassa eteenpäin. Tämä talvi on ollut suurimmalle osalle Metsähallituksen työntekijöistä henkisesti todella raskas. Meidän tehtävä ja rooli on auttaa heitä eteenpäin. Sitten, arvoisa puhemies, menen näihin saamelaisasioihin. Minä kannan huolta myös saamelaisten asemasta erittäin paljon, olenhan minä itsekin osa tätä ryhmää. Olen keminlappalainen, jolla ei ollut viimeksi osoittaa vielä riittävää näyttöä tullakseni merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, mutta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessäkin tuli selvästi esille, että minun kulttuuriani, taustaani ja lappalaisuuttani se ei kieltänyt. Olen osa kansaa joka tapauksessa. Me elämme osana luontoa, harjoitamme perinteisiä luonnon elinkeinoja. Luonnon rikkominen on sama kuin rikkoisi meitä ja meidän elämää. On tärkeää, että laki on kokonaisuutena semmoinen, että siinä huomioidaan jo lähtökohtaisesti paikallisten perinteinen elämä. Uusi saamelaiskäräjät aloitti juuri toimintansa, ja uusi Metsähallitus-laki tulee myöskin samaan kokonaisuuteen voimaan. Toivon ja odotan, että ennenkin hyvin hoidettua yhteistyötä Metsähallituksen ja saamelaiskäräjien välillä voidaan harjoittaa jatkossa ja erityisesti vielä paremmin kuin tällä hetkellä. Minä haastan saamelaiskäräjät ja Metsähallituksen toimijat: Ottakaa uusi askel ja laittakaa käytäntöön lain antamat mahdollisuudet. Laki antaa mahdollisuuden ottaa käytäntöön samat asiat, joita luki aikaisemmassa esityksessä olleissa heikentämiskieltopykälissä. Miettikääpä tämä tarkemmin. Olen juristina tutkinut pykäliä heikentämiskielloista. Katsokaapa ja verratkaapa, mitä niissä lukee. Verratkaa siihen, mitä tässä laissa tällä hetkellä lukee. Tämä laki todellisuudessa antaa samat mahdollisuudet. Tämä antaa mahdollisuudet. Sen mukaan tässä mennään sitten eteenpäin. Se, minkä takia niitä ei ihan suoraan heikentämiskieltopykälien nimikkeellä voinut laittaa tähän lakiin nytten matkaan, on se, että saamelaispolitiikassa tilanne on tällä hetkellä ristiriitainen, ja ILO-sopimuksen päätöksen aika ei ole nyt. Eli asiat ovat kaikkein tärkeimmät. Asiat on tässä laissa nytten hoidettu. Me lähdemme rakentaen myöskin näissä saamelaisasioissa eteenpäin. Tärkeää on nytten uudet rakentavat keskustelut ja mahdollisuudet. Vielä sen verran kertaan saamelaisasioista, että tässä on hoito- ja käyttösuunnitelma-asiat; on mainittu saamelaiskäräjien lainsäädännön asiat; on mainittu perustuslailliset oikeudet, mitä tässä kuuluu nytten ottaa huomioon; on uudet neuvottelukunnat; on tällä hetkellä voimassa olevat sopimukset ja käytänteet, jotka pidetään voimassa. Lopuksi, arvoisa puhemies, on hyvä, että päästään käytännön arkeen ja että tämän jälkeen päästään keskustelemaan muun muassa tuottovaatimuksesta. Ja siitä olen kyllä sitä mieltä, että se on aivan ehdottomasti ylimitoitettu tällä hetkellä. Metsähallitus hakkaa meidän alueella metsiä ehdottomasti liian nuorena ja niin pois päin, mutta se on sitten jo toisen keskustelun aihe. Hoidamme tämän organisaation kuntoon ja alamme sen jälkeen vasta keskustelemaan hakkuista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-16T17:50:39,2016-03-16T17:59:11,Tarkistettu,1.1 2016_25_126,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voisin heti aloittaa tuohon edustaja Maijalan puheenvuoron loppuun liittyen toteamalla aivan samoin kuin edustaja Maijalakin, että niin minustakin, Metsähallituksen tuottovaatimus tällä hetkellä on liian korkea. Valitettavasti hakataan aivan liian nuoria metsiä tällä hetkellä. Metsähallitus on merkittävä toimija koko Suomen ja suomalaisten kannalta monestakin eri näkökulmasta. Merkitys kuitenkin vaihtelee alueellisesti. Kuten kaikki tiedämme, niin pohjoisessa Metsähallituksen rooli on tietysti huomattavasti merkittävämpi suuren metsänomistuksen myötä kuin täällä etelässä. Ja sitä taustaa vasten on tietysti hyvä, että tässä uudessa Metsähallitus-laissa myös 39 §:ssä esitetään perustettavaksi neuvottelukuntia, jotka olisivat päätöksenteon apuna ja antaisivat sitä alueellista näkökulmaa Metsähallituksen päätöksentekoon. Kun lakiesitys oli joulukuussa lähetekeskustelussa, oli itselläni useita kysymysmerkkejä silloisen lakiesityksen sisällöstä. Ensinnäkin onko ja oliko esitetyn tyyppiseen yhtiöittämiseen ja muutokseen tarvetta? Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka hakkaa metsiään ja myy puuta samoilla markkinoilla kuin yksityiset yritykset. Valtion liikelaitos ei voi mennä konkurssiin. Niillä on veroetu yritysten maksamiin yhteisöveroihin verrattuina. Riskinä siis on ja oli, että ilman muutoksia Metsähallituksen toiminta vaikeutuisi merkittävästi kilpailun vääristymisriskin myötä. Myös EU:n hankintadirektiivi tulee voimaan huhtikuussa, minkä jälkeen valtio ei enää voisi myöntää yksinoikeutta metsätalouden harjoittamiseen omalle yhtiölleen. Tämä aiheutti tietysti lain käsittelyyn oman aikatauluvaatimuksensa. Itse olen ymmärtänyt, että yhtiöittämiseen johtava lainmuutos on tehtävä jo senkin vuoksi, etteivät EU-säädökset hankintadirektiivi mukaan lukien jatkossakaan tulisi aiheuttamaan uhkaa. Lakiesityksellä varmistetaan, että uuden EU-hankintalainsäädännön puitteissa ulkomaalaisilla ja ulkomaisilla toimijoilla ei ole mahdollisuutta tunkeutua valtion metsiin, vaan korjuu tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa kotimaisesti. Osakeyhtiöittäminen oli sitten poliittinen ratkaisu, jolle toki mietinnön vastalauseessa on esitetty vaihtoehtoja. Uuden lain lähtökohta kuitenkin on, että Metsähallituksen hallinnassa olevat valtion maa- ja vesialueet muodostavat kokonaisuuden, jota on tarkoituksenmukaista hoitaa yhdessä organisaatiossa, ja siksi nyt on valittu sitten tämä osakeyhtiöittämisratkaisu. Eli Metsähallituksen puukauppaa ja korjuuta tekevä osio yhtiöitetään kokonaan valtion omistamaksi yhtiöksi. Tätä yhtiötä ei voida myydä, niin kuin täällä on useissa puheenvuoroissa todettu. Lakiesitykseen on rakennettu palomuuri, joka estää Metsähallitus Oy:n siirtämisen mihinkään valtion omistuksesta. Yhtiölle ei siirretä hehtaariakaan valtion maa- ja vesiomaisuutta, vaan se käyttää sitä yksinoikeudella käyttöoikeussopimuksen nojalla ja, huom., eduskunnan asettamien tulostavoitteiden mukaisesti. Metsähallitus hallinnoi yhtiön toimintoja kuten tähänkin saakka. Julkisessa keskustelussa esillä ollut kolmas tase on täälläkin aiheuttanut tänään monia puheenvuoroja ja kysymyksiä. Itse ymmärrän niin, että kolmannen taseen muodostaminen selkiyttää nykytilannetta. Siinä merkittävillä alueilla ei ole tuottotavoitteita, alueet kuuluvat Metsähallituksen hallituksen toimivaltaan ja mikäli näille alueille tulee vastaisuudessa merkittävää liiketoimintakäyttöä, voidaan ne siirtää eduskunnan päätöksellä tuottovaateen alaisuuteen. Kansallispuistoja, luonnonpuistoja tai erämaa-alueita ei kolmannessa taseessa ole. Siirtyvät alueet ovat siis sekakäyttöalueita, jotka ovat pääosin tuottamatonta virkistysluontoa. Ne vertautuvat luonteeltaan valtion retkeilyalueisiin, jotka ovat jo nyt Metsähallituksen tuottotaseessa. Retkeilyalueita taasen koskee ulkoilulaki, joka rajaa niiden käyttöä. Retkeilyalueilla voi tehdä hakkuita, mutta kevyemmin kuin muilla valtion mailla eli retkeilykäyttö huomioon ottaen. Kolmannen taseen alueita on määrä käyttää samassa hengessä. Alueilta ei siis odoteta sinällään tuottoja. (Hanna Halmeenpää: Entäs ne virkistysalueet?) Esityksessä ollut johtamisjärjestelmä ei joulun alla myöskään vaikuttanut selkeältä. Pelkäsin, että esityksen mukainen johtamisjärjestelmä johtaa sekavaan ja jopa tehottomaan johtamisjärjestelmään kaksipäisyytensä takia. Katsoin, että kansallisella elinkeinolla pitää olla oikeus siihen, että valtio puhuu maistaan yhdellä äänellä. Tätä ohjaus- ja johtamisjärjestelmää on selkeytetty valiokuntakäsittelyssä. Metsähallitusta ohjataan edelleenkin kahden ministeriön toimesta, mutta ristiriitaisuuksia suhteessa nykytilanteeseen on poistettu ja johdon vastuita selkeytetty. Eduskunnan päätösvalta suhteessa Metsähallitukseen säilyy ennallaan, ja eduskunta asettaa koko konsernin tulostavoitteen aivan kuin tähänkin saakka. Mutta tässä on pakko todeta, että johtamisjärjestelmän selkeyttäminen jäi tässä lakiesityksessä vielä vajaaksi. Valtion maa- ja vesiomaisuus siis säilyy valtion omistuksessa, kuten tähänkin saakka. Sitä ei olla yhtiöittämässä. Muutoksia alueitten käyttöön ei sinällään ole tulossa. Lakiesityksessä on huomioitu Metsähallituksen yhteiskunnalliset velvoitteet, ja ne koskettavat myös puukauppaa ja korjuuta harjoittavaa yhtiötä. Lailla valtion maiden käyttö ei muutu. Muutoksia jokamiehenoikeuteen, metsästykseen, kalastukseen tai maastoliikenneoikeuksiin ei lain osalta tule. Matkailun toimintaedellytysten turvaaminen on myös huomioitu lakiesityksessä ensimmäistä kertaa. Erittäin tärkeää on se, että uusi Metsähallituslaki turvaa valtion maiden virkistyskäytön nykykäytännön mukaan. Myös yhtiön talousmetsäalueilla virkistyskäyttö on huomioitava. Metsähallituksen tehtävänä on jatkossakin hoitaa, käyttää ja suojella valtion maa- ja vesiomaisuutta kestävästi. Kestävyyteen taasen kuuluu ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Maa- ja metsätalousministeri on ja onkin hyvin todennut, että Metsähallituksen toiminnassa yhteiskunta myös tinkii voitostaan ja voitoistaan, jotta monimuotoisuutta, työllisyyttä, metsien virkistys- ja retkeilykäyttöä sekä poronhoitoa ja saamelaiskulttuuria voidaan edistää. Valtion maiden yhteiskunnallinen ohjaus säilyy ennallaan. Olin myös joulun alla huolissani kuntien verotuloista. Maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyn mukaan kuntien Metsähallituksen toiminnasta saamat yhteisöverotuotot säilyvät kohtuullisina. Valiokunta on kuitenkin mietinnössään pitänyt välttämättömänä, että mahdolliset haitalliset vaikutukset kuntien talouteen estetään. Siksikin valiokunnan lausumaehdotus numero 2 on tärkeä. Oleellista ja tärkeää on myös se, että työpaikat säilyvät siellä, missä ne ovat tähänkin saakka olleet. Eli, arvoisa puhemies, kuten sanoin, epäilin joulun alla lähetekeskustelussa tätä Metsähallitus-lakia, mutta tällä hetkellä tämän valiokunta- ja eduskuntakäsittelyn myötä voin todeta, että kannatan lämpimästi tätä lakiesitystä esitetyssä muodossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-03-16T17:59:15,2016-03-16T18:08:17,Tarkistettu,1.1 2016_25_127,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Metsähallitus-laki on herättänyt runsaasti keskustelua, eikä se ole ihme. On kyse kuitenkin siitä, miten valtion omistamia metsä-, vesi- ja maa-alueita hallitaan, meidän yhteistä kansallisomaisuuttamme. Kun Metsähallitus-lakia lähdettiin tekemään, niin yhtenä syynä oli nimenomaan se, että EU:n hankintadirektiivi tuo sen muutoksen, että meidän täytyy varmistaa, että me voimme Metsähallituksen liiketaloustoiminnan pitää omissa käsissämme. Se on hyvä asia, että me varmistamme sen, että meillä työpaikat säilyvät täällä, mutta nyt tämän lain valmistelun myötä tähän on otettu paljon muitakin asioita mukaan, ja ne ovat ne, jotka kansalaisia huolettavat. Kyllä tämä Oy:kin kansalaisia huolestuttaa, mutta itse olen iloinen siitä, että lähetekeskustelussa vaadittu kirjaus siitä, että se on 100-prosenttisesti valtion omistama ja se vaatii sitten muutoksia täällä eduskunnassa, jos sieltä mitään aiotaan myydä, on nyt huomioitu lakiesityksessä, ja se hälventää pahimpia pelkoja. On totta, että olisi varmaan ollut muitakin keinoja varmistaa tämä hankintadirektiivin noudatettavuus kuin yhtiöittäminen, mutta olen ymmärtänyt, että tässä aikataulussa se olisi ollut niin hankalaa, että mentiin tähän osakeyhtiömuotoon. Mutta täytyy sanoa, että vaikka liikkeellä on väärääkin tietoa ja ehkä aiheettomia pelkoja, niin kyllä hallituspuolueet itsekin ovat tässä käsittelyprosessissa lietsoneet sitä pelkoa. Se, että silloin kun lakia aloitettiin valmistelemaan tämän hallituksen alla, niin julkista kuulemiskierrosta ei haluttu järjestää, se, että lähetekeskustelu haluttiin käydä täällä ilman, että ministeri oli läsnä, ja se lopulta oli kello 4 aamuyöllä, ja se, että hallituspuolueet olisivat edelleen halunneet jatkaa keskustelua ilman, että ministeri oli läsnä — kyllähän ne ilman muuta herättivät kysymyksiä, että mikä koira tässä on haudattuna, ja se, että sitten vielä ihan viime metreissä valiokuntaan hallituspuolueet tuovat muutosesityksiä, jotka ovat perustuslain vastaisia. Tässä kohtaa täytyy kyllä antaa tunnustusta ministeri Tiilikaiselle siitä, että hän halusi varmistaa, että se lähetekeskustelu sitten käytiin niin, että hän oli täällä läsnä, ja toisaalta siitä, että hän oli tänään täällä kuulemassa ja myös torppasi nämä viime metreillä tuodut, kaikkein hurjimmat muutosesitykset, mitä hallituspuolueitten suunnalta tähän lakiin olisi haluttu. Niitä huolia, mitä tähän lakiin jää, on toki se, että kyllähän tässä nyt merkittävästi heikennetään Luontopalveluiden asemaa ja ympäristöministerin ohjausvaltaa ja päätösvaltaa liukuu Metsähallituksen hallitukselle ja pääjohtajalle, joita ohjaavat ennen kaikkea talousintressit. Nämä uhkaavat luonnonsuojelun tasoa ja retkeily-, matkailu- ja virkistyskäyttöä, ja samalla on vaarana se, mitkä ovat kansalaisten mahdollisuudet nauttia Suomen hienosta luonnosta tulevaisuudessa. Tämä kolmas tase, josta tänään on paljon puhuttu, on se iso asia, mikä tuo tähän lakiesitykseen sekavuutta. Tuntuu, että tänä iltanakaan tähän ei ole saatu vastausta, vaikka tästä on paljon puhuttu, ja tuntuu siltä, että monet tulkitsevat tätä omalla tavallaan. Se ei oikeastaan ole ihmekään, sillä tässä itse lakiesityksessä on aika tulkinnanvaraisesti esitetty, mitä tämä tarkoittaa, ja siitä kolmannesta taseesta puhutaan siellä lain perusteluissa mutta ei varsinaisesti pykälätekstissä. Sen takia varmaan jokainen tulkitsee sitä vähän niin kuin itse näkee, ja sen takia sanotaan, että mikään ei oikeastaan muutu, mutta kuitenkin siellä tapahtuu semmoisia siirtoja, jotka ihmetyttävät. Miksi ne Ylä-Lapin virkistysalueet eivät ole nyt siellä kolmannessa taseessa, vaikka nyt on kerrottu, että tämä tase on tämmöinen talouskäytön ja luonnonsuojelukäytön välitase? Eikö niiden pitäisi olla siellä? Miksi siellä eivät ole valtion retkeilyalueet, eivätkö ne juuri ole tämäntyyppisiä alueita? Toinen asia, mikä on paljon herättänyt huolta, on se, miten saamelaisten asemat ja oikeudet turvataan. Täällä on sanottu, että saamelaisten asema ei muutu, että se jopa voisi vähän parantuakin neuvottelukuntien luomisen myötä, mutta sitten samanaikaisesti kuitenkin valtava määrä Ylä-Lapin luontaistalousalueista elikkä porolaitumista siirretään Luontopalveluiden hallinnasta liiketalouspuolelle. Ilman muuta se aiheuttaa saamelaisissa huolta, ja juuri tämän takia lakiin olisi pitänyt saada saamelaisten oikeuksien heikentämiskieltopykälä, jolla olisi varmistettu se, että tämä huoli on aiheeton. Hallituspuolueet ovat perustelleet sillä sitä, että saamelaisten oikeuksien heikentämiskielto puuttuu tästä lakiesityksestä, että sitä ei pidä nyt tehdä, koska ILO-sopimusta ei ole ratifioitu. Mutta kuitenkin meillä on nämä vastaavat kiellot nyt kirjattu niin metsälakiin, kaivoslakiin kuin vesilakiin, ja kyllä niiden tässäkin laissa olisi pitänyt olla. Arvoisa puhemies! Jos tällä lailla nyt ainoastaan perustettaisiin tämä yhtiö, niin en itse kantaisi tästä niin suurta huolta. Mutta ongelmana on, että tämän yhtiöittämisen mukana on ujutettu niin paljon sellaisia kohtia, jotka heikentävät Luontopalveluiden asemaa sekä ympäristöministeriön valtaa ja luovat uhkakuvan siitä, miten meidän tulevaisuudessa valtion omistamia metsiä ja maita hallitaan, miten suuressa roolissa ovat talousintressit ja minkälainen painoarvo annetaan muulle metsien hyöty- ja virkistyskäytölle. Tämän takia lakiesitystä on tällaisenaan vaikea kannattaa, ja kannatan edustaja Halmeenpään tekemiä pykälälakimuutoksia. Jos ne saadaan tähän lakiin, niin silloin tämä on hyväksyttävissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-03-16T18:08:26,2016-03-16T18:15:30,Tarkistettu,1.1 2016_25_128,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Metsähallitus-lain valmistelua on todella tehty pitkään. Omana ministeriaikanani muistaakseni vuonna 2009 tämä valmistelu käynnistyi siitä yksinkertaisesta syystä, että oltiin hyväksymässä lakiesitys, joka kumosi liikelaitoslain vuoden 2010 alusta. Se on se tausta, minkä takia tämä lainvalmistelu aikanaan käynnistyi. Tämän Metsähallitus-lain ympärillä käyty keskustelu on ollut osittain yliampuvaa. Ihmisiä on peloteltu aivan turhaan. Omaan sähköpostiinikin on tullut viestiä, missä ihmiset kyselevät, voinko minä enää käydä ja liikkua esimerkiksi tietyn kansallispuiston alueella, esimerkiksi Lammilla. Olen kysyjälle vastannut, että aivan samalla tavalla, mitään muutoksia siihen ei ole tulossa. Tätä taustaa vasten olenkin todella surullinen siitä, että eräät luontojärjestöt yhdessä vihreiden kanssa ovat tämän pelottelukampanjan takana. (Teuvo Hakkarainen: Juuri näin!) Omia poliittisia päämääriä on syytä ja hyvä edistää, mutta silloin pitää pysyttäytyä faktoissa. Se olisi se hyvä vaatimus, koska muuten meillä on liian paljon erilaisia totuuksia ilmassa eikä kukaan tiedä, mikä on oikea totuus. Miksi laki nyt sitten tosiaan piti tehdä? Kysymys on siitä, että Metsähallitusta koskeva puitelaki eli vanha liikelaitoslaki kumottiin vuonna 2010, sen vuoden alusta, ja kuluvan vuosikymmenen Metsähallitus on siis elänyt sellaisella lainsäädäntöpohjalla, joka on perustunut kumottuun lainsäädäntöön. Tällainen tilannehan ei voi kohtuuttoman pitkään jatkua. Lakiuudistuksen tarkoituksena on saada voimaan ajantasaistettu ja kilpailuneutraali Metsähallitus-laki, ja sitä nyt täällä olemme käsittelemässä, mikä on erittäin hieno asia. Euroopan unionin hankintadirektiivi tulee voimaan huhtikuussa. Sen jälkeen valtio ei voi enää myöntää yksinoikeutta metsätalouden harjoittamiseen omalle yhtiölle. Tämä on se todellinen syy, miksi tällä lakiesityksellä on nyt tällä hetkellä kiire. Sen jälkeen ei tätä oikeutta ja mahdollisuutta enää ole. Metsähallitus on joka vuosi tinkinyt omasta tuloksestaan luonnonsuojelun, luonnon monimuotoisuuden, luonnonsuojelun ekologisuuden ja luontopalvelujen ynnä muiden turvaamiseksi. Täällä ministeri Tiilikainen erinomaisella tavalla kuvasi sitä, miten tärkeää on, että tässä uudistuksessa säilytetään Metsähallitus kokonaisuutena. Omana ministeriaikanani selvitimme sen arvon, mikä näkyy Metsähallituksen tuoton alentumisena näiden edellä mainittujen tehtävien hoitamiseksi. Se on iso raha. Se on 54 miljoonaa euroa, siitä on olemassa selvitys 2010-luvun alusta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos ympäristöhallinto erottaisi Metsähallituksesta nämä luonnon monimuotoisuuden, luonnonsuojelun ynnä muut tehtävät, niin sitten pitäisi valtion budjettiin löytää se 54 miljoonaa euroa jostain rahaa, jos sitä ei voida hoitaa niin kuin sitä tällä hetkellä hoidetaan sieltä Metsähallituksen sisältä, kun tämä on hyvin yhteen integroitunut. Eli tämä Metsähallituksen kokonaisuuden, sen yhtenäisyyden säilyttäminen on erittäin arvokas asia myöskin taloudellisesti, kuten juuri kerroin. Metsähallitus toimii aivan erinomaisesti omien sidosryhmiensä suuntaan. Sidosryhmille järjestetään osallistamistilaisuuksia, joissa jokainen todella voi vaikuttaa ja kertoa mielipiteensä. Tämä on minusta sellaista esimerkillistä toimintaa, mitä pitäisi olla muuallakin silloin, kun puhutaan luonnonsuojelusta, luontoarvoista ja muista. Yhteistyö on se, jolla näitä asioita parhaiten ratkaistaan, niin eri sidosryhmien kuin muidenkin eri tahojen kanssa. Eli kaiken kaikkiaan nyt ollaan saamassa Metsähallitus-laki, jonka kanssa voidaan aivan erinomaisesti elää, (Puhemies koputtaa) ja mikä tärkeintä, vielä kerran muistutan siitä: nyt säilyy kokonaisuutena se koko Metsähallitus, eikä se hajoa useampaan osaan, jolloin tarvittaisiin sinne budjettiinkin se 54 miljoonan arvoinen raha, joka nyt syntyy sieltä Metsähallituksen sisältä. Tätä vain ei aina huomata. Tämä on erittäin merkittävä kysymys myös luonnonsuojelulle, luontoarvojen säilymiselle, ekologisuudelle. Pidetään tämä yhdessä mielessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-03-16T18:15:35,2016-03-16T18:20:41,Tarkistettu,1.1 2016_25_129,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Otetaan pari vastauspuheenvuoroa, tai ainakin yksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_130,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Anttila moitti väärien tietojen levittäjiä. Nyt kysyisin: milloin edustaja Anttila on huomannut vihreiden levittävän tästä yhtiöittämisestä niitä tietoja, jotka ovat perusteettomia? Nimenomaan tämän lain eduskuntakäsittelyssä vihreät ovat todenneet, että tämä yhtiöittäminen ei ole se suurin huoli vaan kaikki se muu, ympäristöministeriön aseman ja Metsähallituksen luontopalvelujen aseman heikentäminen, mitä tämän lain yhteydessä tapahtuu. Edustaja Anttila, joka sinänsä oikeutetusti kritisoitte väärien tietojen levittämistä: voisitteko nyt kertoa, missä olette huomannut vihreiden levittävän tätä väärää väitettä yhtiöittämisestä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-16T18:20:46,2016-03-16T18:21:42,Tarkistettu,1.1 2016_25_131,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta nyt on profiloitunut tässä puolueena, joka sanoo, että ei ole merkittäviä muutoksia, ja samaan aikaan se on itse ajanut selkeitä heikennyksiä luonnonsuojelun asemaan, Luontopalvelujen asemaan, ympäristöministeriön asemaan, joista osa kyllä on torpattu, ja perustaa muiden hallituspuolueiden tuella kolmannen taseen, jolle ei ole mitään käyttötarkoitusta kerrottu, muuta kuin että liiketalousjohto käyttää niitä maita haluamallaan tavalla, ja valtioneuvosto jatkossa voi siirtää tosiasiassa mitä tahansa maita, metsiä ja vesiä luontotaseesta eduskunnan siihen puuttumatta tähän kolmanteen taseeseen — ja te ette ole kertoneet, miksi näin tehdään. Se on aika heikkoa valmistelua, että tällainen loppumetreillä on tuotu tähän esille. Tähän toivoisin vastauksia, eikä ministeri Tiilikaisella ole tähän mitään muuta vastausta, ehkä sitten keskustan kenttä haluaa heikentää luonnonsuojelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-16T18:21:45,2016-03-16T18:22:38,Tarkistettu,1.1 2016_25_132,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK , Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Hassille ihan lyhyesti, että minun sähköpostistani löytyy monta sellaista virheellistä viestiä, joiden takana on varmasti henkilöitä, jotka ovat vihreän puolueen jäseniä. En lähde erikseen ketään syyttämään, mutta aikamoinen kampanja on saatu aikaiseksi, ja siellä on merkittävä osa väärää tietoa. On hyvä, että tehdään erilaisia kampanjoita, mutta faktaa saisi olla vähän enemmän. (Satu Hassi: Kampanja on, mutta onko se vihreiden kampanja?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-03-16T18:22:40,2016-03-16T18:23:04,Tarkistettu,1.1 2016_25_133,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos kansalaiskeskustelussa on mielipiteitä, mitkä eivät miellytä keskustan kansanedustajia, niin ei siitä tarvitse närkästyä ja sanoa, että tämän täytyy olla vihreiden ja vihreän puolueen vika. Meidän sivuiltamme voi käydä katsomassa kaikki kannanotot, jotka minä puolueen puheenjohtajana tai puolue muuten on tehnyt. Niissä ei ole asiavirheitä. Sille, että kansalaiskeskustelussa ihmisillä voi olla myös muita näkemyksiä, joita me emme ohjaa, me emme voi mitään. Tämä yhtiöittämiseen liittyvä keskustelu: Minä myönnän sen, että siinä on ollut kyllä ylilyöntejä mukana. Mutta ennen kaikkea olennainen kysymys siinäkin on se, että kansallisomaisuus, se, mitä valtion metsille ja vesille tehdään, että se säilyy eduskunnan käsissä, on meidän mielestämme ensiarvoisen tärkeätä, ja te ette voi väittää, etteikö tämä tässä heikkenisi, koska kolmannen taseen ja luontotaseen väliset tasesiirrot jatkossa ovat ainoastaan hallituksen selän ja päätöksen takana, eivät eduskunnan. (Puhemies koputtaa) Silloin liiketalousjohto voi ryhtyä tekemään näillä mailla asioita, toki muun lainsäädännön sitä rajoittaessa, mutta vastuu siirtyy luontoviranomaisilta liiketalousjohdolle. Lapin metsärauhakin voi olla siinä vaarassa, jos saamelaiset kokevat, että heidän elinkeinojensa harjoittaminen (Puhemies koputtaa) vaikeutuu, kun neuvottelukumppani muuttuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-16T18:23:06,2016-03-16T18:24:18,Tarkistettu,1.1 2016_25_134,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,Ja edustaja Hassilla oli lyhyt.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_135,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreät eivät lähettele edustaja Anttilan sähköpostiin viestejä. Haluaisin huomauttaa tästä yhtiöittämisestä, josta on ollut tämä suurin älämölö ja eniten vääriä tietoja, että vihreitten vastalauseessa ei kyseenalaisteta sitä vaan ne yhtiöittämisen siivellä tehtävät asiat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-16T18:24:19,2016-03-16T18:24:40,Tarkistettu,1.1 2016_25_136,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,Edustaja Anttila haluaa vielä vastata.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_137,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vain. Ministeri Tiilikainen täällä erinomaisella tavalla vakuutti omassa puheenvuorossaan, että tällä ratkaisulla ei siirry aariakaan valtion omistamaa omaisuutta, josta tässä on puhe, mihinkään muualle. Sitten kun sitä myydään, se tulee eduskunnan päätettäväksi. Kannattaisi miettiä, ettei aina loisi jokaisesta asiasta uhkakuvaa oletusten varassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-03-16T18:24:41,2016-03-16T18:25:05,Tarkistettu,1.1 2016_25_138,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Sitten mennään puhujalistaan, edustaja Meri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_139,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä oli ihan kiinnostava keskustella, ja olisin toki voinut odottaa vielä puheenvuoroani. Olen itse sitä mieltä, että täällä on hyvin paljon tuotu esille sitä, kuinka metsä on tärkeä sielunhoitaja ja luonto on erittäin tärkeä arvo, ja minä henkilökohtaisesti pidän meidän metsiämme ja luontoamme erittäin rakkaina ja ulkoilen todella, todella paljon. Silloin kun tämä Metsähallitus-laki tuli keskusteluun ja eduskuntaan, niin itsekin huolestuin, kun tuli ilmoille tällaisia, että myydäänkö pohjavetemme ja myydäänkö metsämme. Itse asiassa juuri äsken sain eräältä tuttavaltani viestin, että onko todella nyt näin, että pohjavedet ovat pian myynnissä, ja jouduin taas äsken tuossa vastaamaan, että ei näin ole. Tästä syystä itsekin lähdin kuuntelemaan tätä asiaa erittäin herkällä korvalla, ja perustuslakivaliokunnassa myös perustuslain kannalta tätä asiaa tarkasteltiin — olen siellä jäsenenä — ja siellä oli sitten EU-kilpailuoikeuden asiantuntija, ja minä tulin vakuuttuneeksi, että tämä hankintadirektiivi edellyttää meiltä toimenpiteitä. Itsekin olen sitä mieltä, että asiat pitää hyvin tutkia ja puntaroida ja selvittää, ja minä olen henkilökohtaisesti tullut nyt vakuuttuneeksi siitä, että tämä järjestely on tehty niin, että meidän pohjavetemme ja maaomaisuutemme eivät ole myynnissä, ja minä en ainakaan tämän kilpailuoikeuden asiantuntijankaan käsitysten perusteella uskaltaisi riskeerata sitä, että jos me emme nyt toteuttaisi tätä, niin meille voisi todella oikeasti käydä näin. Itse pidän tärkeänä sitä, että kun kansalaiset, saamelaiset ovat tuoneet tätä huolta esille, että siitä asiasta täytyy voida keskustella, se on erittäin hyvä. Hyvä, että kansalaiset ovat tuoneet tämän huolenaiheen. Mutta tämän päivän keskusteluissa — niin kuin siinä ensimmäisessä lähetekeskustelussa silloin, kun ministeri Tiilikainen oli täällä paikalla — jotenkin tuntui, että vaikka kuinka kerrottaisiin ja sitä asiaa tuotaisiin esille, niin ei haluta ehkä täällä eduskunnassa uskoa. Olettaisin, että kansalaiset varmaan pikkuhiljaa alkavatkin uskoa, mutta se on myös meistä kiinni ja myös oppositiosta kiinni, miten siihen halutaan suhtautua, että annetaanko vahvistavaa vai heikentävää signaalia täältä päin. Täällä muistaakseni keskustan edustaja Kärnä sanoi, että hän ei voisi koskaan olla myymässä Suomen maa- ja vesiomaisuutta, ja minä voin sanoa, että en minäkään. Monesti esimerkiksi Hyvinkään kaupunginvaltuustossa, kun olen jäsenenä, olen huomannut, että minä olen jopa vihreämpi kuin vihreät. Esimerkkinä kertoisin ihan semmoisen, että meillä on luonnonsuojelualue siellä ja vihreät haluavat siellä sitten pitkospuita, että kaikki pääsevät sitten sinne rauhoitettujen eläinten luokse katsomaan, kun linnut pesivät, ja minä vastustin sitä pitkospuuasiaa sen takia, kun minä olin sitä mieltä, että antaa niitten lintujen rauhassa pesiä, että ei ihmisten tarvitse joka paikkaan päästä mekkaloimaan. Tämä nyt vain esimerkkinä siitä, että minä henkilökohtaisesti ihan aidosti olen katsonut, että tämä asia ei mene niin kuin julkisuudessa on nyt näitä esitetty. Minä en tiedä, kuka niitä levittelee tai on levittelemättä, minä en nyt sitä lähde pohtimaan. Minusta on kaikista tärkeintä se, että meillä omistus säilyy valtiolla ja meidän omaisuuttamme ei voi myydä minnekään kolmansille osapuolille. Sitten minun täytyy vielä sen verran sanoa — tuossa debattipuheenvuorossa en saanut puheenvuoroa enää sitten, kun en heti onnistunut taas pyytämään — kun SDP ja vasemmisto erityisesti syyttivät meitä siitä, että perussuomalaiset vain istuvat täällä hiljaa, että ne ovat varmaan kääntäneet takkinsakin. No, en minä tiedä, ainakin minä henkilökohtaisesti jotenkin koen, että minä en jaksa siihen minuutin juupas—eipäs-leikkiin lähteä, että siinä joku sanoi, että joku myydään ja tase on siellä ja tase on täällä, ja toinen sanoi, että ei ole. En minä ainakaan kokenut tarpeelliseksi lähteä sitä väittelyä siinä sen enemmälti kommentoimaan ja samoja hokemaan kuin kaikki muutkin. Ei se tarkoita sitä, että on takki kääntynyt, jos ei viitsi osallistua semmoiseen vähän — no, jätänpä sanomatta, minkä tyyppiseen keskusteluun, mutta jokainen voi nyt sitten mielessään lisätä sen sanan siihen. Sitten vielä, vasemmiston Mustajärvi oli jotenkin niin mainio, kun hän perussuomalaisia koko ajan kauheasti moitti ja että kun on viime kaudella tehty sitä ja tätä, ja tätä lakia on yhdeksän vuotta valmisteltu, niin onkos se jotenkin ihan kauheata, että tämä laki saadaan vihdoinkin päätökseen, ja varsinkin nyt, kun se hankintadirektiivi painaa päälle, että nytkö se pitäisi taas palauttaa yhdeksäksi vuodeksi valmisteluun? Okei, ymmärrän, että edellisellä vaalikaudella hallituksella oli vähän semmoinen tyyli, ettei niitä asioita oikein saatu eteenpäin, mutta meillä on nytten minusta toimiva hallitusyhteistyö. Toki me olemme asioista eri mieltä ja varmasti väännämme omissa ryhmissämme asioista ja yritämme saada ne asiat mallilleen, mutta kyllä tässä Suomen etu ratkaisee, ja voitte olla aivan vakuuttuneita siitä, että joka ikinen meistä on kiinnostunut Suomen luonnosta, ja siitä, että me omistamme maamme ja vetemme. Se on aivan varma asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-03-16T18:25:09,2016-03-16T18:30:34,Tarkistettu,1.1 2016_25_140,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä keskustelussa on nostettu esiin erilaisia uhkia ja pelkoja, jotka liittyvät tähän Metsähallitus-lakiesitykseen ja esimerkiksi siihen kolmanteen taseeseen ja niin edelleen. Uskon, ja varmasti on niin, että nämä pelot ovat ihan aitoja tunteita, mutta toinen asia on sitten, perustuvatko ne tähän hallituksen esitykseen tai onko tapahtumassa jotain konkreettista muutosta tämän jälkeen, mikä todellisuudessa aiheuttaisi sen, että nämä pelot realisoituisivat. Minun vahva käsitykseni on kyllä se, että tässä se perusajatus on ollut koko hallituksen esityksen antamisen yhteydessä ja sen jälkeenkin, että vaikka Metsätalous Oy perustetaan eli se puumyyntiliiketoiminta yhtiöitetään, niin tosiasiassa halutaan, että kutakuinkin nykyisen kaltainen toiminta Metsähallituksessa jatkuu ja ei tapahdu käytännössä mitään isompaa muutosta. Uskon, että tämä on varmasti kaikkien tahtotila tämän osalta. Mutta yksi, mikä varmasti pitää varmistaa jatkossa, kun tarkempia säännöksiä ministeriössä laaditaan, on se, että Pohjois-Suomen kunnille, joille tämä on erittäin merkittävää verotulojen näkökulmasta, turvataan heidän verotulonsa myös jatkossa. Tähän on saatu lupauksia, että näin tulee myös käymään jatkossa, ja näin pitääkin käydä. Haluan myös korostaa tässä vielä sitä, että Lapissa kaikki haluavat säilyttää metsärauhan. Ja mehän uskomme siihen, että me pystymme kestävällä tavalla yhteensovittamaan maankäytön eri intressit. Sen takia olisin pitänyt parempana, että myös tähän osakeyhtiötä koskevaan lakiin olisi otettu selkeä pykälä, joka olisi valtuuttanut ja velvoittanut osakeyhtiön henkilöstön yhteensovittamaan maankäytön eri muodot siellä käytännön tasolla. On harmi, että sitä ei otettu, tämä pitää nyt hoitaa toisella tavalla, mutta olisi ollut paljon selkeämpi, että — niin kuin talousvaliokunta lausunnossaan toteaakin — tällainen valtuutus olisi otettu itse lakiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-03-16T18:30:36,2016-03-16T18:32:46,Tarkistettu,1.1 2016_25_141,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Otetaan vastauspuheenvuoroja sitten myöhemmin, jos tarve vaatii, mutta mennään hetkeksi listaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_142,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Metsähallituksesta. Metsähallituksen yleistehtävänä olisi edelleen valtion maa- ja vesialueiden haltijana hoitaa, käyttää ja suojella hallinnassaan olevaa valtion maa- ja vesiomaisuutta kestävästi. Metsähallituksen hallinnassa oleva valtion maa- ja vesiomaisuus pysytettäisiin edelleen valtion suorassa omistuksessa. Tähän mielestäni tärkeimpään seikkaan ei uusi lakiesitys tuo muutoksia, vaikka tätä on monessa puheenvuorossa tänäänkin pelätty. Tätä tietoa ovat muutamat luonnonsuojelujärjestötkin valheellisesti levittäneet, eikä voi olla niin, että valtion rahoittamana levitetään valheellista tietoa. Tämä tulee huomioida näiden järjestöjen ensi vuoden rahoituksessa. Mieluummin tulee laittaa nekin rahat vaikka riistanhoitoyhdistyksien tärkeään työhön. Metsähallituksen toimintaa koskevat yhteiskunnalliset velvoitteet pysyisivät ennallaan. Yhteiskunnalliset velvoitteet otettaisiin edelleen huomioon Metsähallituksen palvelu- ja muiden toimintatavoitteiden asettamisen yhteydessä. Metsähallituksen olisi lisäksi otettava jatkossakin huomioon luonnon virkistyskäytön sekä työllisyyden edistämisen vaatimukset. Metsähallitus tarjoaa kannattavan liiketoiminnan ja laajenevien yhteiskunnallisten tehtävien puitteissa työmahdollisuuksia erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen sellaisilla alueilla, joilla muuten on vähän työpaikkoja. Metsähallituksen liiketoiminnan kovimman ytimen muodostaa metsätalous. Metsähallituksen liikevaihdosta puutavaramyynnin osuus on yli 90 prosenttia. Metsähallituksen talous- ja virkistysmetsien puuston arvioitu kokonaismäärä on 300 miljoonaa kuutiometriä ja arvioitu vuotuinen kokonaiskasvu 11,4 miljoonaa kuutiometriä. Vuotuinen poistuma tästä on noin 6 miljoonaa kuutiometriä, joten hyvällä metsänhoidolla metsää riittää kaadettavaksi tulevinakin vuosina. Metsähallituksen muut liiketoiminnot liittyvät maan ja maa-ainesten hyödyntämiseen sekä virkistyspalveluiden tuottamiseen. Metsähallituksen hallinnassa olevat luonnonsuojelualueet, erityisesti kansallispuistot, ovat tärkeitä kansalaisten virkistykselle ja matkailu-elinkeinolle. Kansallispuistot ovat tärkeitä ulkoilualueita myös niille ihmisille, jotka eivät muuten asu Metsähallituksen maiden läheisyydessä. Retkeily, marjastus, sienestys, metsästys ja kalastus ovat kansalaisten yleisimpiä virkistäytymismuotoja. Metsähallitus tarjoaakin alueillaan edellä mainittujen harrastusmahdollisuuksien lisäksi luontopolkuja ja taukopaikkoja sekä luontomatkailuyrityksille toimintamahdollisuuksia. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa korostimme erityisesti sitä, että Metsähallituksen alueella jokamiehenoikeuksiin ei tule puuttua. Myös retkeilyverkoston käytön maksuttomuudesta tulee ehdottomasti huolehtia. Samoin muut virkistys-, kalastus- ja metsästysoikeudet sekä metsästykseen liittyvät toimivat käytännöt tulee säilyttää. Nämä ovat niitä asioita, joita muutkin kuin Metsähallituksen maiden läheisyydessä asuvat arvostavat ja harrastavat. Itsekin käytän säännöllisesti Metsähallituksen palveluita useita kertoja vuodessa. Yksi tärkeimmistä Metsähallituksen yleisistä yhteiskunnallisista velvoitteista on saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytysten turvaaminen. Tähän ehdotettavaan lakiin sisältyy kaksi saamelaisten oikeuksiin sisältyvää säännöstä. Saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset pysyvät siten tältä osin ennallaan. Pohjois-Suomen väestöllä on lisäksi erityislainsäädäntöön perustuvia oikeuksia käyttää valtion maa- ja vesialueita kalastukseen, metsästykseen ja poronhoitoon. Minusta on tärkeää, että nämä oikeudet säilyvät ennallaan. Tätä samaa oikeutta tulisi laajentaa myös Itä-Suomen alueella oleviin Metsähallituksen maihin ja vesiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-03-16T18:32:52,2016-03-16T18:37:31,Tarkistettu,1.1 2016_25_143,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Metsien hoito on ylisukupolvista, mikä on ymmärretty Suomessa historiallisesti jo varhain turvaamaan maan ja kansan hyvinvointia, fyysistä mutta myös virkistyskäyttöä. Olisimmeko täällä Suomen kansa ilman metsiämme? Metsiä on aikoinaan kaskettu nälän torjumiseksi, silloin puuta on kaadettu kotien rakentamiseksi, ja teollisuus on jalostanut puuta vientiin monessa muodossa. Varhainen tärkeä vientituote oli aikanaan terva. No, kaskeaminen ja tervanpoltto aikanaan saattoivat metsiä huonompaan kuntoon, ja sitä varten perustettiin aikoinaan Metsänhoitolaitos Maamittaushallituksen yhteyteen ja sittemmin Metsähallitus. Säädettiin yleinen metsälaki 1886, ja sen henki pätee nykyaikanakin, eli sanottiin ""metsää älköön hävitettäkö"". Tällä tämänpäiväisellä esityksellä jatketaan hyvää metsälainsäädäntöämme. Tämä esitys ei ole myöskään sama kuin viime kaudella, jota laajasti kyllä silloinkin vastustettiin. Lisäksi esitys on muuttunut valiokunnassa parempaan suuntaan. Perustettava tytäryhtiö on valtion sataprosenttisesti omistama, ja peruspääoman muutoksesta päätetään eduskunnassa. Lisäksi valiokunnan lausumassa esitetään mielestäni viisaasti, että ""hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimiin perustettavan yhtiön kotipaikan sijoittamiseksi Rovaniemelle"". Valtion metsäthän sijaitsevat pohjoisissa maakunnissamme, ja on aivan oikein, että paikallisuus hyödynnetään, myös asiantuntemuksessa, mutta jo olemassa olevaan kokemukseen nojautuen. Metsähallituksen yhteiskunnalliset velvoitteet säilyvät. Ja minä ainakin haluan uskoa, että kun se on kirjattu lakiin, nimenomaan yhteiskunnalliset velvoitteet ja niiden huomioon ottaminen, niin nämä sanat myös suomalaisen lausumana ja kirjoittamana tarkoittavat sitä. Lisäksi valtio hoitaa yksinoikeudella omia maa- ja vesialueitaan eikä tätä voi luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Kolmas tase puhuttaa, ja puhutaan suuresta muutoksesta. Moni laki tuottaa muutoksia vallitseviin olotiloihin. Mutta esimerkiksi virkistysalueiden siirto ei pura yhtään luonnonsuojelua koskevaa lakia eikä myöskään yhtään esimerkiksi luontodirektiivin nojalla suojeltua aluetta eli Natura 2000 -aluetta. Ja meillähän tätä Naturaa riittää suhteellisesti kaikista eniten Euroopan unionin maista. Lisäksi meillä ei aikanaan tehty selvitystä lajikohtaisesta suotuisan suojelun tasosta, siis suhteellisuusvertailusta, jolla olisi selvitetty tämän suojelun vaadittava taso maanomistajia kuunnellen. Minun oikeustajuani ainakin loukkaa pakkolunastus suojelutarkoitukseen, jos suhteellisuusvertailu tehtiin puutteellisesti tai ei ollenkaan. Nyt on tilanne se, että meillä on suojeltu luontotyyppejä ja lajeja, joiden suojelun taso on hyvä ilman Natura 2000 ‑ohjelmaa. Näitten tiukasti suojeltujen metsien määrä vastaa esimerkiksi yli puolta Belgian pinta-alasta, siis enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Myös valtion metsiä on suojeltu koko maassa. Nämä metsät on rajattu talouskäytön ulkopuolelle — siis luonnonpuistot, kansallispuistot, suojeluohjelmiin kuuluvat alueet. Euroopan unionin komissio on hyväksynyt Suomen Natura 2000 ‑ohjelman, joten suojelumme on EU-kriteereillä mitaten myöskin kunnossa. Mutta mielestäni metsää pitää kuitenkin voida käyttää. Se on meidän luontainen aurinkopaneelimme. Ja vanhat metsät ymmärtääkseni ovat hiilivarasto, eivät hiilinielu, ja metsä lahotessaan tuottaa hiilidioksidia ilmaan. Mutta kaiken kaikkiaan metsätalous on siis muuntunut moneksi. Metsä on löydetty monella tavalla uudelleen. Myös monimuotoinen käyttö on kehittynyt hyvään suuntaan. Tämä laki, hyvät kollegat, ei todellakaan poista jokamiehenoikeuksia. Virkistyskäyttöä ei olla rajoittamassa. Ja vastikään perustettiin myös uusi kansallispuisto, Hossa, joka sitten siirtyy aikanaan sinne asianmukaiseen taseeseen. Metsähallitus on todellakin käynyt kiistoja saamelaisalueilla hakkuista. Siinä mielessä tätä ja tämän lain säätämistä ei kyllä pidä syyttää kiistoista vaan täytyy jatkaa työtä yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa. Kiistalla on aina kaksi osapuolta. Ja saamelaisista puheen ollen, minäkin haluan, että alkuperäiskansan työtä, koteja, kieltä vaalitaan ja saamelaiskansan tulevaisuus turvataan. Ja olen kiitollinen siitä, että on olemassa erityislainsäädäntöä sitä varten. Ja myöskin, saamelaiset on huomioitu useassa erityislaissa, totta kai myös perustuslaissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-03-16T18:37:37,2016-03-16T18:43:00,Tarkistettu,1.1 2016_25_144,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan siitä, mitkä tässä sitten ovat riskeinä tosiasiallisesti sen osalta, kun tulee tämä kolmas tase sinne Metsähallituksen emokonsernin alaisuuteen, ja mitä se voi käytännössä tarkoittaa. Kun tässä on puhuttu siitä, että tasesiirrot luontopääomasta talouspääomaan, liiketalouskäyttöön menevät eduskunnan kautta, niin sehän koskee tässä vain sinne suoraan tuottotavoitteen alle siirrettävää maaomaisuutta, mutta ne maat ja vedet, jotka jatkossa tämän lain jälkeen olisivat siellä muun pääoman puolella, olisi mahdollista hallituksen päätöksellä siirtää tämän kolmannen taseen ja luontotaseen välillä eestaas periaatteessa lainsäädännön mitenkään sitä rajoittamatta. Teoriassa on siis mahdollista, että jos hallitus niin haluaa — ja valiokunnan puheenjohtaja voi korjata, jos olen väärässä — niin vaikka kansallispuistotkin voidaan siirtää periaatteessa sinne kolmanteen taseeseen, jos näin halutaan. Se ei olisi vain järkevää, mutta siis lakihan sitä ei rajoita, mitä osia luontotaseesta siirretään kolmanteen taseeseen. Eli nyt ensi vaiheessa sinne siirretään 2,5 miljoonaa hehtaaria yleisvesiä ja sitten pohjoisen Lapin metsiä. Todennäköinen riski on se, että myös muita luontotaseessa olevia luonnoltaan arvokkaita metsiä, jotka eivät ole virallisia luonnonsuojelualueita — niitä on siellä luontotaseessa edelleen tämänkin jälkeen jäljellä — saatetaan siirtää myöhemmin myös tänne kolmanteen taseeseen. Tässä syntyy tämmöinen täysin epämääräinen, epäselvä kenttä, jossa hallituksen omilla päätöksillä voidaan ottaa alueita erilaiseen taloudelliseen käyttöön kuin mikä luontotaseessa, luonnonsuojeluviranomaisen vaalimana on normaali käytäntö. Eli nykytilanne muuttuu merkittävästi. Tämä on merkittävä muutos siihen, miten meidän maita ja vesiä koskevaa päätöksentekoa johdetaan. Se, että keskusta perustelee tätä, että tällainen tase tulee, sillä, että oikeastaan mikään ei muutu, niin miksi te sitten perustatte sellaisen, kun ei sille ole mitään järkevää perustetta saatu irti? Todennäköinen ajatus on se, että jotkut tätä kolmatta tasetta ajaneista henkilöistä ajattelevat, että Luontopalvelut on näille maille huono hallitsija ja että halutaan liiketalousperiaatteella sellainen hallitsija emokonsernista, joka voi sitten puuhailla niillä jotain muuta kuin Luontopalvelut tekee. Ja silloin nämä maat siirtyvät siitä, että ne olisivat ensisijaisesti retkeilyalueita, virkistysalueita, luonnonsuojelualueita, eräalueita, sellaiseen hämärään alueeseen, jossa todennäköisesti on riski, että siellä suunnitellaan Metsähallituksen konsernin oman yrityksen eli Laatumaan kautta matkailutoimintaa. Se ei ole kauhean avointa. Kokoomuslaisena kansanedustajana olisin huolissani siitä, että kun Luontopalvelut tekee hyvää yhteistyötä yksityisten yritysten kanssa ja yrittäjien kanssa matkailussa, niin kuinka läpinäkyvää on se, että Metsähallituksen emokonserni yhtäkkiä saa haltuunsa maita ja rupeaa Laatumaan kautta tekemään siellä bisnestä veronmaksajien rahoilla. Laatumaa, kannattaa muistaa, on eräänlainen kaatoluokkayritys, jonka haltuun päätyi niitä matkailukohteita ja soranotto- ja muita maankäyttökohteita, joita ei saatu aikaisemmin myytyä, kun myytiin aiempien hallituksien päätöksillä yksityisille yrityksille vastaavia kaupallisia toimintoja, jotka eivät valtion omistuksella olleet kannattaneet. Siis kaatoluokkayritys, ja nyt on riski se, että emokonserni haluaa sillä alkaa puuhailla jotain matkailubisnestä veronmaksajien rahoilla todennäköisesti tappiolla sen sijaan, että Luontopalvelut hallitsisi näitä maita jatkossakin ja tekisi niissä hyvää yhteistyötä yrittäjien kanssa. No, ensi vaiheessahan tänne siirretään nyt 360 000 hehtaaria Lapissa olevia metsiä. Ne ovat arvokkaita vanhoja metsiä, jotka on siirretty syrjään, ei virallisina luonnonsuojelualueina, mutta alueina, jotka ovat saamelaiselinkeinolle tärkeitä. Siellä on myös mukana metsädialogissa ja metsärauhassa sovittuja maita, jotka on siirretty luontotaseeseen sen takia, että saamelaisten, luonnonsuojelijoiden, metsäteollisuuden ja muitten intressien välille saatiin silloin vajaa kymmenen vuotta sitten aikaan Lapissa metsärauha. Minä olen itse puhunut metsäteollisuuden edustajien kanssa. He eivät ymmärrä, mistä tässä puuhastelussa on kysymys, miksi pitää luoda kolmas tase, miksi metsärauhan maita pitäisi siirtää tällaiseen uuteen luokkaan, jossa niitä saatetaan hyödyntää jollain tavoin. Riski on se, että vaikka ne eivät ole tuottotavoitteen alla, niin emokonserni voi aloittaa siellä ehkä enemmän hakkuita, koska he eivät ole ensisijaisesti luontoa vaaliva toimija. He voivat miettiä siellä myös muuta, kaivostoiminnan edistämistä, soranoton edistämistä, matkailun edistämistä, mitä tahansa metsässä voi tehdä tämmöisen perinteisen raaka-ainetalouden näkökulmasta, koska tämä on se osaaminen, jota Metsähallituksen emokonsernilla valitettavasti hyvin suppeasti tänä päivänä on. Jos halutaan laajempaa virkistyskäyttö-, retkeilyosaamista, se osaaminen on Luontopalveluilla, joka näitä alueita tällä hetkellä hallinnoi. Eli silloin kysymys on siitä, että keskustan johdolla on haluttu siirtää maita yleisestä retkeily-, virkistys- ja luonnonsuojelukäytöstä, matkailuyrittäjien kanssa tehtävästä yhteistyöstä epämääräiseen taseeseen, jossa niillä puuhastellaan jotain, mutta kukaan ei sano avoimesti, mitä. Minä uskon, että edustaja Leppä ymmärtää, että minä olen aidosti hämmentynyt siitä, mitä tämä tarkoittaa. Kukaan ei ole pystynyt selittämään minulle, mikä tämän syy on, muuta kuin se, että jostain syystä ei haluta, että Luontopalvelut vaalii alueita, jotka eivät ole virallisia luonnonsuojelualueita. Mutta kun Luontopalvelut on tehokas organisaatio tässä luontomatkailun edistämisessä, laajemmin retkeilyssä, he tuntevat tämän metsien monipuolisen arvon näissä muissa käyttömuodoissa kuin raaka-ainetalouden kannalta, niin eikö silloin aluetaloudellekin olisi järkevää, että se viranomainen ja toimija, joka tuntee nämä eri käyttötarkoitukset, jotka niissä ovat ensisijaisia, on se, joka niistä vastaa? Minä en ole saanut yhtään järkevää vastausta siihen, mihin kolmatta tasetta tarvitaan. Valtion yleisvesien osalta myös käyttöpaineet niihin lisääntyvät, ja minä varoittaisin voimakkaasti, että Metsähallituksen emokonsernin kautta ruvettaisiin tekemään laajamittaista kaupallista toimintaa, koska se ei ollut aikaisemmin kovin kannattavaa. Villi Pohjola ei ollut kannattava operaatio. Metsätaloushakkuut ovat kannattavaa toimintaa, se on metsätalouden ydinbisnes. (Jari Leppä: Juuri näin!) Emokonsernin tehtävä on vaalia Metsähallituksen koko konsernin tiettyä yleistason strategiaa ja sitten ennen kaikkea talousmetsäkäytössä olevia metsiä. Sitten Luontopalvelut vastaa näistä ensisijaisesti talouskäytön ulkopuolelle varatuista metsistä. Minä olen aidosti sitä mieltä, että tämä fiksu ajattelutapa hämmentyy tässä kolmannessa taseessa, kun meille tulee tämmöinen puuhamaa, josta me emme tiedä, mitä sille tapahtuu, ja se kuulostaa siltä, että siellä tehdään asioita luonnonsuojelun kustannuksella, saamelaisten kustannuksella, poronhoidon kustannuksella. Ja silloin on vaarana se, että Lapin metsärauha voi tästä kärsiä. Jos minä olisin kansanedustaja Lapista, niin minä en haluaisi, että ihmiset tulevat antamaan tämän jälkeen palautetta siitä, että he pelkäävät, mitä heidän arvokkaille metsilleen käy siellä, jos hakkuut lisääntyvät näillä alueilla tai muut käyttömuotopaineet lisääntyvät. Nämä ovat ihmisille arvokkaita alueita. Sitten, jos puhutaan saamelaiselinkeinosta, jos he kokevat, että heidän asemansa heikkenee ja heidän... Siis kaikki saamelaiset, joiden kanssa minä olen keskustellut, sanovat, että Luontopalveluiden kanssa yhteistyö toimii parhaiten. Se toimii välillä hyvin myös emokonsernin kanssa, mutta ei ollenkaan niin kitkattomasti, siellä on ollut enemmän riitaa. Miksi siirtää hallintavastuu monien saamelaisten kannalta tärkeiden maiden osalta emokonsernille, jonka kanssa saamelaisilla on helpommin kitkaa, jonka kanssa he eivät koe, että he saavat omat elinkeinonsa ja toimintansa sovittua luontevasti, sovitettua luonnonsuojelun ja muut kaupalliset käyttötarkoitukset, esimerkiksi poronhoidon, yhteen? Tässä on paljon kysymysmerkkejä, ja minä pelkään aidosti — toivon, että kaikki kansanedustajat, myös hallituspuolueiden edustajat miettivät, että metsärauhan vaarantaminen ei voi olla kenenkään etu. (Jari Leppä: Ei tietenkään!) Vihreät on tehnyt tähän lakiesitykseen muutosehdotuksia. Me edellytämme, että ne hyväksytään. Jos niitä ei hyväksytä, me emme voi olla tämän lakiesityksen takana, koska me näemme, että eduskunnan valta kansallisomaisuuden hallinnassa tässä heikkenee ja tulee tämmöinen hämärä tila meidän maiden ja vesien käytölle, mikä ei ole suomalaisten yleisten etujen mukaista. Mutta vaikka olisitte kanssani eri mieltä, niin toivon, että kuuntelette näitä huolia ja mietitte sydämessänne, mitä niille pitäisi tehdä, että teillä on niihin joku vastaus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-16T18:43:06,2016-03-16T18:52:07,Tarkistettu,1.1 2016_25_145,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,Otetaan pari vastauspuheenvuoroa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_146,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niinistö tuossa totesi, että jos olisi lappilainen kansanedustaja, niin ei haluaisi, että lappilaiset väestöt tulisivat kertomaan, äänestäjät, että heitä pelottaa tämä ja tämä. Ja siksi toivoisinkin, että täällä ei tavallaan aiheutettaisi tämmöistä pelkoa semmoisella puheenvuorolla, että nyt tulee tapahtumaan jotakin, että Metsähallitus, emoliikelaitos, lähtisi näillä kolmannen taseen mailla esimerkiksi harjoittamaan jotain matkailuliiketoimintaa. Siksi haluaisinkin kysyä edustaja Niinistöltä: Onko tässä hallituksen esityksessä jossakin perusteluissa tai pykälässä joku semmoinen viite, joka viittaa epäsuorasti tai suorasti siihen, että Metsähallitus tulisi, emokonserni tai joku muu osa Metsähallituksesta, käynnistämään näillä mailla omaa liiketoimintaa, vaikkapa matkailubisnestä, johon äsken viittasitte? Vai oliko tuo vain sellaista puhetta, joka ei perustu tähän hallituksen esitykseen? Nimittäin olen täysin samaa mieltä siitä, että metsärauha on järkevä säilyttää. Mutta luotan kyllä yhtä lailla kuin Luontopalveluidenkin toimintaan koko emokonsernin henkilöstön toimintaan. He osaavat katsoa kyllä kokonaisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-03-16T18:52:12,2016-03-16T18:53:23,Tarkistettu,1.1 2016_25_147,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Edustaja Kulmuni, ja sen jälkeen vastaus vielä edustaja Niinistöltä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_148,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää kyllä vihreitä siitä, että kritiikki on nyt siirtynyt tästä itse yhtiöittämisestä sitten dialogiin tästä taseesta, mikä on toki uusi asia ja mistä onkin syytä keskustelua käydä. Mutta aivan kuten entinen ympäristöministeri hyvin tietää ja kuten aikaisemmissa puheenvuoroissa toittekin esille, niin kyllähän on myös paljon muuta lainsäädäntöä, joka sitten koskettaa näitä alueita: poronhoitolaki, luonnonsuojelulaki, Natura-laki, laki kansallispuistoista. Ei niitä voida siirtää valtioneuvoston päätöksellä yhtään mihinkään ilman että se sotisi sitten jotain muuta lainsäädäntöä vastaan. Ja Lapissa tietenkin eri elinkeinojen yhteensovittaminen on hirvittävän tärkeää. Metsähallituksella on ollut sellainen sovitteleva rooli siellä, ja toivon kyllä, ettei mikään puolue sitten halua lietsoa myöskään tällaista epävarmuutta joistakin uusista metsäkiistoista. Ja oletteko pohtineet sitä, että onhan se mahdollista, jos ja kun vihreätkin ovat jälleen joskus hallituksessa, että sieltähän voi sitten valtioneuvoston päätöksellä siirtää kolmannesta taseesta sinne luonnonsuojelutaseeseen alueita ihan vain hallituksen päätöksellä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-03-16T18:53:24,2016-03-16T18:54:33,Tarkistettu,1.1 2016_25_149,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Sitten otetaan kaksi vastauspuheenvuoroa, edustajat Niinistö ja Halmeenpää.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_150,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos tällainen hirvittävä hökötys menee läpi tässä lakiesityksessä, niin me varmasti kyllä hallituksessa sitten siirtäisimme ne maat takaisin sinne, minne ne kuuluvat, eli luontotaseeseen. Mutta ei tätä kannata tehdä. Tämähän vain sotkee sitä, että eduskunnan pitäisi päättää asioista selkeästi niin, että tiedetään, mikä on jonkin alueen ensisijainen käyttötarkoitus. Ja nyt muodostuu semmoinen kaatoluokka, jonka käyttötarkoituksesta ei tiedetä. Ja voin viitata laajemmin julkisessa keskustelussa olleisiin puheenvuoroihin, että kyllä ne käyttöpaineet ovat kovat. Yleisesti lehtiartikkeleissa tähän asiaan liittyen tunnustetaan, että tässä on erilaisia käyttötarkoituksia, joita tällä kolmannella taseella haetaan, mutta jostain syystä sitä ei sanota avoimesti. Koska eihän sille ole muuten mitään perustetta, miksi sellainen tarvittaisiin. Ja tosiaan, koska tämä luonnonvarasuunnittelu on ollut pohjoisessa erittäin hyvää ja hedelmällistä, niin minä en lähtisi heikentämään sen toimintaa, (Jari Leppä: Eihän siinä heikennetä!) koska Luontopalvelut on ollut siinä aivan avaintoimija, myös ennen kaikkea siinä dialogissa saamelaisten ja metsäteollisuuden ja hakkuidenkin välissä. Se, että Metsähallituksen sisällä on vahva Luontopalvelut, lieventää myös huolia niihin hakkuisiin liittyen, ja se, että osa maista on heidän omistuksessaan, jopa maita, joissa vähän hakataankin, (Puhemies koputtaa) on Luontopalveluiden alla, se lisää turvallisuudentunnetta siitä tilanteesta, että ei hakata liikaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-16T18:54:38,2016-03-16T18:55:57,Tarkistettu,1.1 2016_25_151,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR , Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Jos tämä uusi, esitetty kolmas tase olisikin sen logiikan mukainen, mitä sen perustamisen perusteluksi on esitetty, niin eihän sitä tarvitsisi edes vastustaa. (Jari Leppä: No mikä muu se on?) Mutta kun se perustelu ontuu. Sinne kolmanteen taseeseen ei olekaan haluttu sisällyttää niitä kaikkia maa-alueita, joiden ensisijainen käyttötarkoitus ei ole tuottotavoitteen alainen metsätalous tai muu liiketoiminta, vaan osa tällaisista alueista kuuluu suoraan sinne bisnespuolen taseeseen. Ja edustaja Kulmuni, siellä bisnespuolen taseessa ovat muun muassa nämä valtion retkeilyalueet, joista suurin osa kuuluu kokonaan tai suureksi osaksi Natura 2000 ‑suojeluohjelmaan. Ne ovat siellä bisnespuolen taseessa. Ei siinäkään mitään logiikkaa ole. Jos tämä kolmas tase olisi looginen ja niiden perustelujen mukainen, mitä hallitusryhmät ovat esittäneet, niin kyllä minä sen sitten voisin hyväksyäkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-16T18:55:57,2016-03-16T18:57:00,Tarkistettu,1.1 2016_25_152,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK , Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Halmeenpää, tunnetteko te metsälain? Siellä nimittäin on erittäin paljon kohtia, jotka edellyttävät, että metsässä ei kaikkia alueita hakata eikä käsitellä. Metsähallituksen käyttö- ja hoitosuunnitelmia olen lukenut ja tutustunut niihin erittäin paljon. Siellä on monia monituisia kohtia, joihin ei tulla ikinä kohdentamaan minkäänlaisia hakkuutoimenpiteitä, ja sen takia onkin järkevää se, että meillä on selvästi metsätalous, johon kuuluu myöskin tietty määrä semmoisia alueita, mihin ei kohdenneta hakkuita, ja sitten meillä on lakisääteiset suojelualueet. Ja minä nyt lopetan puheeni tästä kolmannesta taseesta. Olen niin monta kertaa sanonut, että on selkeää, että meillä on sen jälkeen tämä kolmas tase, jossa ovat nämä muut kuin suojelualueet ja muut kuin talousvaatimuksen kokonaisuuteen kuuluvat alueet. Elikkä tällä kolmannella taseella ei ole tuottovaatimusta, ja minun mielestäni tämä on selkeä kokonaisuus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-16T18:57:02,2016-03-16T18:58:05,Tarkistettu,1.1 2016_25_153,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,Nyt on aika monta: siellä on edustaja Lohi ja sitten Halmeenpää ja Niinistö. Sitten taas puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_154,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin edustaja Niinistöltä oikeastaan kysyä, kun vastustatte kolmatta tasetta ja olette sitä mieltä, että pitäisi se kolmannen taseen erä siirtää sinne Luontopalveluiden hallittavaksi, ja peruste on se, että te pelkäätte sitä, että siellä jotakin elinkeinotoimintaa harjoitetaan kolmannen taseen erillä: tämä siis tarkoittaa sitä, että te myös vastustatte, että sen kolmannen taseen erillä niillä maa- ja vesialueilla ei saisi harjoittaa mitään elinkeinotoimintaa. Ja juuri tämä on se, minkä takia pidän tätä järkevänä, koska jos me lähtisimme siitä, että ainoastaan tuottotaseessa olevalla maa-alueella, joka on tehokkaan metsätalouden käytössä, saisi harjoittaa elinkeinotoimintaa ja kaikki muu olisi suljettu pois siitä, niin tämä erittäin vakavasti hankaloittaisi muun muassa Lapissa, missä nämä maa-alueet pääosin sijaitsevat, kaiken elinkeinotoiminnan kehittämistä, niin matkailun kuin kaiken muunkin elinkeinotoiminnan kehittämistä. Sen takia minusta on tärkeää, että on tämä kolmas tase, eikä niin, että ne kaikki siirretään, yritetään liu’uttaa pikkuhiljaa sinne suojelun piiriin ja pois kaikesta muusta järkevästä käytöstä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-03-16T18:58:14,2016-03-16T18:59:24,Tarkistettu,1.1 2016_25_155,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Ensiksi lupasin edustaja Halmeenpäälle, ja sen jälkeen Niinistö.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_156,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa edustajakollega Maijala, minä tunnen metsälain kyllä oikein hyvin. Se on kuulunut korkeakoulututkintoni perusopintoihin, ja olen sen uuden versionkin opiskellut. Tässä salissa ei kyllä kukaan ole tämän keskustelun aikana esittänyt sellaista, että Metsähallitus siellä liiketoiminta-alueen taseessa olevilla alueilla hakkaisi lainvastaisesti ja metsälain pykälistä välittämättä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-16T18:59:29,2016-03-16T18:59:58,Tarkistettu,1.1 2016_25_157,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi taisi vahingossa paljastaa paljon motiiveistaan ja myös hallituksen motiiveista. Hän sanoi, että luonnonsuojelutaseesta pitää saada järkevään käyttöön maita, ja sitten hän kuvaili sitä, että kun nykytilanne säilytetään, että asiat olisivat luontotaseessa, niin nykytila olisi jotenkin totaalisuojelu. Eihän se niin ole. Luontopalvelut on vain toimija, joka ymmärtää ja arvostaa enemmän näiden maiden retkeilyn, matkailun ja muiden elinkeinojen kautta tulevaa liiketoimintaa ja sovittaa sen yhteen luonnonsuojelun kanssa, kun taas emokonserni on enemmän raaka-ainetalouden näkökulmasta asioita miettivä toimija, joka ei tunne luontomatkailua yhtään. Minun ajatukseni on koko ajan ollut se, mitä minä saan viestiä Lapin matkailuyrittäjiltä ja retkeilyalalla toimivilta ihmisiltä, että Luontopalvelut on oikea isäntä näiden alueiden kaupallisellekin kehittämiselle, koska he osaavat kehittää sitä suomalaisen luonnon, luontobrändin ja matkailun ehdoilla, ja se tuo paljon enemmän rahaa pohjoiseen kuin se, että tekisitte kaivoksia ja soranottomonttuja joka paikkaan ja pilaisitte pohjoisen luonnon. Että yrittäkää nyt miettiä vähän tarkemmin, mikä on isänmaan etu. Nämä maat ovat arvokkaita meille, ja ne ovat arvokkaita myös matkailutulonlähteinä silloin, kun ne pidetään hyvässä kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-16T19:00:00,2016-03-16T19:01:16,Tarkistettu,1.1 2016_25_158,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi ei ole kyllä kuunnellut vihreiden puheenvuoroja, kun hän väittää, että vihreiden mielestä ei mitään taloudellista toimintaa saisi harjoittaa niillä Metsähallituksen mailla, jotka nyt ovat Luontopalvelujen alaisuudessa olematta varsinaisia luonnonsuojelualueita. Olisi hyvä kuunnella niitä puheenvuoroja, joita arvostelee. Esimerkiksi minä omassa puheenvuorossani toin esille sen, että näillä alueilla harjoitetaan nyt taloudellista toimintaa eikä se, että niiden isäntä, valtio-omistajan edustaja niillä mailla, on Metsähallituksen luontopalvelut, ole tätä tähänkään mennessä mitenkään estänyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-16T19:01:20,2016-03-16T19:02:02,Tarkistettu,1.1 2016_25_159,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minun motiivini ovat ne, että Lapissa kaikkia niitä alueita, jotka eivät ole luonnonsuojelualueita, pystytään käyttämään sillä tavalla järkevästi elinkeinotoimintaan niin kuin tänäkin päivänä siellä yhteensovitetaan eri elinkeinotoimintoja, esimerkiksi matkailua, mikä tarkoittaa sitä, että kaikkia alueita ei kannata esimerkiksi hakata, vaikka ne olisivat metsätaloudenkin piirissä. Yhteensovitetaan näitä maankäytön intressejä. Mutta sinne mahtuu kyllä meille Lappiin myös metsätalous. Meille mahtuu kaivannaisteollisuus, kun sitä harjoitetaan kestävästi. Ei joka paikkaan kaivoksia, vaan kestävällä tavalla harjoitetaan yhteensovittaen niitä muitten elinkeinojen kanssa. Sinne mahtuu porotalous, sinne mahtuvat monenlaiset elinkeinot, myös energiahankkeita. Ja sen takia on järkevää, että meillä on tämä kolmas tase, että ne, jotka ovat selkeitä suojelualueita, ovat selvästi siellä Luontopalveluilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-03-16T19:02:03,2016-03-16T19:02:57,Tarkistettu,1.1 2016_25_160,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi kyllä tässä tunnustaa, että tässä on ajatus hallituspuolueilla varmaan se, että yritetään vauhdittaa kaikenlaisia kaivoksia ja ehkä energiahankkeita ja muita siellä pohjoisessa. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Minä tiedän, että saamelaisalueilla näitä kaivosetsintöjä on olemassa. Saamelaiset ovat niistä hyvin huolissaan, koska ne ovat asioita, jotka vaarantavat heidän... (Jari Leppä: Missä se lukee siinä mietinnössä?) — Edustaja Lohi äsken sanoi ääneen, että hän haluaa, että tällaisia elinkeinoja voisi siellä edistää paremmin, kun Luontopalvelut on hänen mielestään huono isäntä. Minä haluan korostaa sitä, että siinä palautteessa, mitä minä saan Lapissa olevilta suomalaisilta ja koko Suomen kansalta, jolle tämä kansallisomaisuus, nämä metsät ja vedet, kuuluu, ne ovat meidän kaikkien suomalaisten omaisuutta ja meidän tehtävämme on vaalia niitä lapsillemme. Että me voimme hyödyntää niitä taloudellisesti niin, ettemme me vaaranna niitä, että ne säilyvät arvokkaina tuleville sukupolville. Ja silloin tällaisten maiden, jotka ovat ensisijaisesti retkeilymaita, luonnoltaan arvokkaita, eivät kuitenkaan virallisia luonnonsuojelualueita, taloudelliseenkin kehittämiseen parempi isäntä on Luontopalvelut, joka vaalii niitä hyvässä kunnossa isältä pojalle, äidiltä tyttärelle — eikä niin, että ruvetaan tekemään pohjoinen monttuja täyteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-16T19:02:58,2016-03-16T19:04:08,Tarkistettu,1.1 2016_25_161,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Sitten vielä kaksi vastauspuheenvuoroa, ja sitten aivan varmasti siirrymme puhujalistaan. (Naurua) Nämä kaksi henkilöä ovat edustaja Lohi ja edustaja Kulmuni. — Olkaa hyvät.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_162,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tässä edustaja Niinistö kyllä aika paljon liioitteli allekirjoittaneen puheita, että minä kannattaisin, että me joka paikkaan panemme kaivoksia ja sorakuoppia. Nimenomaan korostin sitä, että me uskomme Lapissa — siis siellä me paikalliset ihmiset ja päättäjät — että me pystymme kestävällä tavalla yhteensovittamaan maankäytön eri muodot ja niin, että ei kaivoksia joka paikkaan, mutta sinne mahtuu myös niitä, kun ne luonnon kanssa kestävällä tavalla hoidetaan. Ja tästä koko Metsähallitus-lain perusideasta, kun lukee sitä — oliko se 2 § vai mikä pykälä, jossa todetaan, että Metsähallituksen tehtävä on kestävällä tavalla hallinnoida valtionmaita ja siihen kestävyyteen perustelujen mukaan kuuluu ekologinen kestävyys, sosiaalinen kestävyys ja taloudellinen kestävyys — minä ymmärrän, että me olemme aika pitkälle samaa mieltä siitä, että kyllä nämä muutkin elinkeinot mahtuvat tänne Lappiin kuin pelkkä luonnonsuojelu ja sitä kautta matkailuintressit, koska matkailukin tarvitsee maita ja sekin tarvitsee kehittämiseen maa-alueita, joita voidaan jalostaa. Ei tässä ole kysymys siitä, että me haluaisimme pilata meidän kaikista tärkeintä tulevaisuuden valttiamme. Päinvastoin me haluamme vaalia puhdasta luontoa ja meidän ilmaa siellä, koska siihen perustuu meidän matkailumme tämän päivän menestys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-03-16T19:04:17,2016-03-16T19:05:32,Tarkistettu,1.1 2016_25_163,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on nyt ehkä hieman liian mustavalkoinen tämä näkökulma Pohjois-Suomen ja Lapin elinkeinoista, että siellä olisi ainoastaan luonnonsuojelullisia alueita, joilla sitten toimitaan, tai ainoastaan tämmöisiä metsätaloudellisia asioita, joissa toimitaan. Kyllähän siinä välissä on aivan valtava skaala erilaisia elinkeinoja, ja Lapin ihmisten etu on tietenkin se, että meillä on mahdollisimman laaja ja monipuolinen elinkeinorakenne, ja se ei ehkä ole aina tullut edustaja Niinistön puheesta esille, että halutaan kehittää sitä, että Lapissa voi yrittää monenlaisia asioita. Toki kaiken kattava teema on se, että sen täytyy olla kestävää niin metsätaloustoiminnan kuin kaiken muunkin teollisuuden ja matkailun ja virkistyskäytön ja ihan minkä tahansa elinkeinon osalta, ja tämmöinen elinkeinojen vastakkainasettelu on tietenkin hirvittävän harmillista, että se olisi joko—tai, vaan täytyy ottaa huomioon se laaja kirjo, mitä kaikkea siellä on, ja ottaen huomioon sen, että Lapissa on kuitenkin viimeiset vuodet väki vähentynyt, ja kuitenkin kun ajatellaan, miten valtavan tunnettu maakunta se on, miten hienoja mahdollisuuksia meillä on, niin sitä pitäisi edustaja Niinistönkin edesauttaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-03-16T19:05:33,2016-03-16T19:06:40,Tarkistettu,1.1 2016_25_164,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,Sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_25_165,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Anttila puhui tuossa, ja minä jatkaisin vähän siitä, kun hän sanoi, että eikös täältä lobattu näitä juttuja. Otetaanpa esimerkki. Silloin kun oli tämä sukupuolineutraali laki, sama sähköposti tuli monelta sadalta. Sama oli turkistarhaus, meni sähköpostit jumiin. Nyt tuli tämä Metsähallitus-laki, sama juttu, sama sähköposti monelta eri lähettäjältä. Miten voi olla, että yhtäkkiä, kun tämmöinen joku laki on täällä käsiteltävänä, alkaa samasta suunnasta tulemaan tuommoinen lobbaus? Silloin kun oli tämä maahanmuutto kiihkeimmillään ja tuli sähköpostia myös paljon, minä luin niitä, ja yhtään samanlaista ei ollut niitten joukossa. Kaikki olivat erilaisia. Siitä näki, että siellä oli todellinen huoli näillä ihmisillä, että miten meille käy. Ne olivat yksittäisiä viestejä. Mutta nyt kun tulee tämmöinen tilanne, missä vihreillä on sormi pelissä, alkaa tämmöinen joukkopostinta ja muu lobbaus, aletaan häiritsemään kansanedustajien työtä. Tämä on aivan varma asia, että joka kerta tulevaisuudessakin tulee käymään näin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-03-16T19:06:44,2016-03-16T19:08:15,Tarkistettu,1.1 2016_25_166,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On mukava huomata se, että Metsähallituksen rooli ja merkitys on tullut näin hyvin esille, sillä totta vie, se on tärkeä asia, ja toivottavasti nämä muistettaisiin tämän jälkeenkin, kun tämä laki nyt hyväksytään. Valtionmaiden myynnistä on puhuttu kokonaisuutena isommin, mutta Metsähallituksella on Laatumaa-niminen yhtiö, joka hoitaa tätä valtionmaiden pienimuotoista myynti- ja järjestelytoimintaa. Se on tärkeää muistaa, että se on pienimuotoista, ja sen on hyvä olla siellä olemassa, mutta todellakaan mitään isompia myyntiasioita ei ole ollut eikä ole tarkoitus tullakaan, ja siinä on tehty säännös, että yli sadan hehtaarin alueita ei myöskään myytäisi eteenpäin. Tämä Metsähallitus-laki: Vaikka me nyt sen kokonaisuuden olemmekin tässä hyväksymässä, niin eihän se sitä tarkoita, että me olemme kaikkia Metsähallituksen toimia hyväksymässä käytännössä, vaan nyt sitten, kun tehdään tämä laki ja hyväksytään tämä, niin olemme pyrkineet rakentamaan semmoiset hyvät puitteet, joidenka avulla päästään tätä käytännön toimintaa viemään eteenpäin. On tärkeää, että nyt annetaan työrauha kentälle, että päästään tekemään näitä käytännön asioita eteenpäin näissä kuvioissa. Vielä sanon sen, että aina kun on puhuttu meidän alueellamme, että ne hallituksen herrat, niin se on todellakin tarkoittanut Metsähallituksen herroja, jotka ovat olleet välillä, mitä ovat olleetkin, mutta käsittelemme niitä asioita sitten sen jälkeen, kun alamme tätä käytäntöön viemään. Kokonaisuus on nytten kasassa, nyt alamme laittamaan tätä toteutukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-16T19:08:16,2016-03-16T19:09:57,Tarkistettu,1.1 2016_25_167,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Värderade fru talman, arvoisa puhemies! Lagen om Forststyrelsen, som riksdagen nu behandlar, handlar faktiskt inte enbart om Forststyrelsens omorganisering. Den handlar också om på vilket sätt samerna på sitt hembygdsområde ska höras och kunna vara delaktiga i beslutsfattandet kring de marker som har väsentlig betydelse för samernas kultur och näringar. Låt mig nu också vara mycket tydlig. Frågan om förbättrande av samernas ställning som Europas enda ursprungsfolk var mycket aktuell under den förra regeringsperioden. Vi kom ju faktiskt så långt att vi hade en av regeringen Stubb enhälligt godkänd proposition till en ny sametingslag samt till ratificeringen av ILO 169-konventionen om ursprungsfolkens rättigheter. Tyvärr höll inte regeringsleden i fjol den här tiden utan de större partierna lät andra intressen gå förbi det gemensamt överenskomna, med den påföljd att sametingslagen drogs tillbaka. Men ILO 169-konventionen och den därtill anslutna ändringen av två paragrafer i Forststyrelselagen hann godkännas av riksdagen i första behandling. Sedan blev den vilande över valet och är så att säga fortfarande anhängig. Nu har vi alltså en situation där riksdagen tidigare har sagt ja till de två paragrafer i Forststyrelselagen som den nuvarande regeringen har plockat bort från det förslag som nu behandlas. Synnerligen anmärkningsvärt är att grundlagsutskottet i sitt färska betänkande klart har låtit påskina att paragraferna borde plockas in tillbaka.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-03-16T19:10:00,2016-03-16T19:12:17,Tarkistettu,1.1 2016_25_168,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa keskustelua ihan lyhyesti haluan vain todeta sen, että hallituksen ja tämä eduskunnan käsittely, myöskin maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittely, on tehty sellaisessa tilanteessa, että se, sanotaanko, liikkumavara on ollut kohtuullisen pieni. Siinä on varsin taitavasti navigoitu sellainen ratkaisu, joka mahdollisimman vähän muuttaa Metsähallituksen nykyistä tapaa toimia. Tämä on mielestäni sellainen asia, josta toivon, että sitä arvostettaisiin, ja uskon, että jossain vaiheessa sitä tullaan myös arvostamaan. Tämä asia on erittäin monimutkainen, ja minä ymmärrän hyvin, että kaikki ne kansalaiset, jotka ovat asiassa ottaneet yhteyttä, eivät mitenkään voi olla näistä kaikista asioista selvillä. Haluankin tässä julkisesti kiittää Yleä siitä, että Ylellä on nettisivuilla artikkeli ""Tästä kiistellyssä metsähallituslaissa on kyse — seitsemän vastausta siihen, mikä muuttuisi"". Tämä on erinomainen artikkeli, ja suosittelen, että sen kaikki lukevat. Siinä on puolueetonta arviointia siitä, mistä tässä asiassa on kyse. On sinänsä harmillista, että kaikki eivät ole ymmärtäneet, mistä tässä on kyse. Toki tuntuu, että osa niistäkin, jotka ovat asiaan hyvin paneutuneet, ei ehkä ole halunnutkaan ymmärtää, mutta se on sitten ehkä oma asiansa. Mutta ihan vielä lopuksi haluaisin myös kiittää siitä, että valiokunta teki suoraselkäisen ratkaisun myös siitä, että päätettiin suoraan tämä yhtiön kotipaikka. Valittiin Rovaniemi, koska valtaosa Metsähallituksen maista sijaitsee Lapin alueella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-03-16T19:20:02,2016-03-16T19:21:56,Tarkistettu,1.1 2016_25_169,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En aikaisemmassa tämän keskustelun vaiheessa katsonut aivan välttämättömäksi käydä läpi maa- ja metsätalousvaliokunnassa jättämiäni muutosesityksiä koskien lain pykäliä, mutta kävi niin, että kollega, edustaja Kärnä tuli esittäneeksi omassa puheenvuorossaan, että nämä muutosesitykseni eivät olisi oikeudellisia, ja kehotti minua käymään ne vielä kerran läpi. Niin tein, ja selvyyden vuoksi käytäköön ne tässäkin vielä läpi. Toivon, että edustaja Kärnän puoluetoverit voivat sitten mahdollisiin oikeudellisiin ongelmiin täällä esittää perusteluja. Ensimmäinen pykälämuutosesitykseni koskee Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä 5 §:ssä. Voimassa olevassa laissa Metsähallituksesta — joka tosin nyt on jo kumottu, mutta siis siinä edellisessä laissa — julkisiin hallintotehtäviin on luettu laissa oikeudesta yleisiin vesialueisiin säädetyt tehtävät. Uudesta lakiesityksestä ne on jätetty pois. On kuitenkin niin — ja tätä mieltä on ollut muun muassa ympäristövaliokunta tuoreessa lausunnossaan — että yleisillä vesialueilla on erilaisia yhteiskunnallisia intressejä aika paljon, esimerkiksi ammattikalastus, vesiviljely, tuulivoima, soranotto ja myös luonnonsuojelu. Edellä mainittujen perustelujen nojalla oikeudesta yleisiin vesialueisiin annetussa laissa säädetyt tehtävät olisi tullut sisällyttää myös uudessa Metsähallitus-laissa julkisiin hallintotehtäviin, ja tätä esitin. 9 §:ään, koskien ministeriön ohjaustoimivaltaa, totean, että aiemmassa Metsähallitus-laissa Metsähallitus oli kokonaisuudessaan luonnonsuojelua koskevissa asioissa ympäristöministeriön ohjauksessa. EU ei ole vaatinut tähän mitään muutosta. Hallituspuolueiden edustajat ovat vaatineet tähän muutosta. Esitin, että tähän 9 §:ään olisi tehty lisäys, joka osoittaisi, että ympäristöministeriö tulosohjaa Metsähallitusta luonnonsuojelua koskevissa asioissa ja julkisten hallintotehtävien osalta toimialallaan. 10 §:ään, koskien Metsähallituksen organisaatiota, perusteluja: Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka käyttää, hoitaa ja suojelee hallinnassa olevia valtion maa- ja vesiomaisuutta. Metsähallituksen muista yksiköistä ja toiminnoista päättämistä tuleekin siis säätää valtioneuvoston asetuksella, eikä niitä voi ainoastaan määrätä Metsähallituksen työjärjestyksellä, josta päättää Metsähallituksen oma hallitus. Esitin, että lain 10 § säilytetään hallituksen oman esityksen mukaisena. 11 §:ään, koskien Metsähallituksen hallitusta, tein myös esityksen siitä syystä, että Metsähallituksen hallituksen koostumuksen monipuolinen rooli korostuu, koska jatkossa Metsähallituksen hallitus muun muassa vahvistaa alueelliset luonnonvarasuunnitelmat, joissa siis yhteensovitetaan eri intressejä. Tämän vuoksi esitin, että tähän lain 11 §:ään lisätään luonnonsuojelun ja virkistyskäytön asiantuntijuuden varmistaminen Metsähallituksen hallitusta nimitettäessä. 25 § koskien tasesiirtojen tekemistä eri taseiden välillä. Esitin, että 25 §:ään tehtäisiin lisäys, joka osoittaa päätösvallan vesi- ja maaomaisuuden tasesiirroista kokonaan eduskunnalle. 26 §, joka myös koskee näitä tasesiirtoja ja erityisesti uutta, perustettavaa kolmatta tasetta. Kyselin valiokunnan asiantuntijakuulemisissa useilta eri tahoilta, eikö olisi loogista niiden perustelujen nojalla, mitä hallituksen lakiesityksessä on esitetty, että kaikki nämä alueet, joille ei ole perusteltua esittää erityistä tuottovaadetta mutta jotka eivät myöskään ole lakisääteisiä luonnonsuojelualueita tai kansallispuistoja, sitten kuuluisivat sinne kolmanteen taseeseen, ja sain ministeriön lakia valmistelleilta virkamiehiltä vastauksen, että kyllä, näin voitaisiin tehdä. Mutta poliittisista syistä näin ei ole haluttu hallitusryhmien taholta esittää. Sen vuoksi katsoin tämän kolmannen taseen jäävän vähän hämärän peittoon, eikä mielestäni tällainen täytä hyvän lainsäädännön tunnusmerkkejä, jos lakiesityksen perustelut eivät ole loogisia sen suhteen, mitä pykäliin esitetään. Sen vuoksi, että kolmas tase ei näyttänyt loogiselta eikä kukaan osannut vastata kysymykseen siitä, miksi, esitin, että koko kolmatta tase-erää ei perustettaisi vaan tasejako säilytettäisiin entisellään. Viimeisenä esitin 39 §:ään niitä muutoksia, jotka edustaja Henriksson tässä ansiokkaasti ja yksityiskohtaisesti esitteli koskien saamelaiskulttuurin heikentämiskieltoa. Edustaja Maijala täällä puheenvuorossaan aiemmin esitti, että tämä heikentämiskieltopykälä olisi käytännössä aivan sama asia kuin se, mitä lakiesityksessä nyt lukee. Herää kyllä kysymys siitä, miksi tätä pykälää eivät sitten hallitusryhmät voineet hyväksyä ja kannattaa. Jonkin vähemmistön kulttuurin turvaaminen nimittäin, oli kyseessä mikä tahansa kulttuuri, on aina enemmistön tahtotilasta kiinni. Ajatellaanpa vaikka kotimaista maatalouskulttuuria ja koko sitä elinkeinoa, jonka kaikki suomalaiset käsittääkseni yksimielisesti haluavat säilyttää, vaikka sitä harjoittaa vain pieni vähemmistö, noin 4 prosenttia suomalaisista. Saamelaiskulttuuria ja saamelaisia luontaiselinkeinoja harjoittaa vielä pienempi vähemmistö. On kummallista, että sille ei haluta vahvaa suojaa, vaikka vastaavat saamelaiskulttuurin heikentämiskieltopykälät on kirjattu jo moneen muuhun erityislakiin, kuten edustaja Henriksson esitteli. Arvoisa puhemies! Haluan vielä kertaalleen todeta sen tosiseikan, että me valtaväestön edustajat, jollaiseksi itsenikin katson, vaikkakin koillislappilaisessa suvussani on saamelaisia esi-isiä ja ‑äitejä, kuten lähes joka toisessa lappilaisessa suvussa, me saamme kyllä äänemme kuuluviin useita eri kanavia pitkin. Vähemmistönä koko Suomessa elävä alkuperäiskansamme saamelaiset, he eivät tällaista oikeutta nauti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-16T19:21:58,2016-03-16T19:30:01,Tarkistettu,1.1 2016_25_170,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kolme asiaa vielä tähän lopuksi. Tässä on tästä saamelaiskysymyksestä keskusteltu, ja kuten edellä on todettu, niin tässä Metsähallitus-laissa ei heikennetä saamelaisten asiaa ollenkaan. Saamelaiskulttuuri on myös turvattu saamelaiskäräjälaissa hyvin vahvasti, ja uskon, että tässä salissa ei varmasti ole ketään, joka haluaisi heikentää saamelaisten asiaa tai saamelaiskulttuuria Suomessa. Ja haluan senkin tuoda esille, että viime hallituskaudella me Lapin edustajat yhteisessä rintamassa joka vuosi taistelimme kielipesille rahoitusta, että saimme — kun sitä oltiin laskemassa — 400 000 kielipesille rahoitusta. Nyt tämä hallitus tässä taloustilanteessa on antanut 700 000 kielipesille rahoitusta. Minusta tämä kannattaa noteerata, jos käytetään puheenvuoroja, että tämä hallitus jotenkin ei saamelaisten kysymystä haluaisi pitää arvokkaana. Tämä ei pidä paikkaansa. Sitten pari muuta kysymystä. Täällä on viitattu niihin julkisiin hallintotehtäviin, ja minulla on kyllä erittäin vahva käsitys siitä, myös perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen, että kaikki ne tehtävät, jotka tässä Metsähallitus-laissa ovat pykälätasolla otsikon alla, jossa julkiset hallintotehtävät mainitaan, eivät ole varsinaisesti perustuslain 124 §:ssä tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä. Sinne sisältyy muunkin tyyppisiä tehtäviä kuin sellaisia, joihin liittyy julkisen vallan käyttäminen. Ja tämä on hyvä huomata, vaikka sanamuoto pykälässä onkin näin. En lähde sitä nyt kyseenalaistamaan, mutta haluan vain todeta tämän, että eivät nekään kaikki tehtävät, jotka liittyvät vaikkapa halkojen viemiseen kansallispuistoihin ja niin edelleen, ole julkisen vallan käyttöä varsinaisesti, ja tämä on hyvä muistaa, kun tätä lakia lukee. Sitten yksi kysymys, joka on täällä vähän niin kuin sivuutettu, on se, miten Metsähallitus toimii kokonaisuutena, ja on tullut semmoinen kuva, että on valtavan tärkeä asia nämä tase-erät, se, missä mikin sijaitsee. Sillähän on toki tämän tuoton näkökulmasta merkitystä, mutta minä haluaisin korostaa sitä, että Metsähallitus on kuitenkin valtion erityisliikelaitos, jonka pitää toimia lähtökohtaisesti muissa kuin näissä julkisissa hallintotehtävissä yhtenäisenä organisaationa johtamisenkin näkökulmasta. Minusta tämä tarkoittaa myös sitä, että meidän kansanedustajien olisi lähtökohtaisesti hyvä luottaa siihen, että kaikista niistä tavoitteista, mitä me asetamme, myös tulostavoitteista ja kestävästä toiminnasta, huolehtii ja niihin sitoutuu koko Metsähallituksen johto. Minä en ainakaan tätä aseta epäilyksen alaiseksi. Näin sen tulee toimia ja näin pitää toimia. Ja sen takia on minusta toisarvoinen kysymys sitten, että onko sen organisaation sisällä jossakin joku omaisuus missä tase-erässä. Tärkeintä on, että pystymme täältä ohjaamaan ja me olemme asettaneet oman tulostavoitteen ja tuloutuksen sille. Se määrittelee myös niitten hakkuitten määriä. Haluan nostaa lopuksi vielä yhden kysymyksen, joka liittyy tähän tuottotavoitteeseen, ja se liittyy siihen, että Lapissa on tällä hetkellä menossa erittäin voimakas matkailun semmoinen kasvuvaihe. Meillä ulkolaisten matkailijoiden määrä on voimakkaassa kasvussa. Meillä on erittäin paljon aihioita ja investointisuunnitelmia matkailun puolelle. Voi sanoa, että kun venäläisten matkailijoiden määrä romahti, niin aasialaisten matkailijoiden määrä on korvannut sen, ja kiinalaisten määrä on viimeisten saamieni tietojen mukaan ylittänyt jo japanilaisten määrän, eli tämä Aasia-buumi on erittäin voimakas. Nyt tulee kysymys siitä, että meillä on monta matkailukeskusta, joissa Metsähallitus on käytännössä ainoa maanomistaja. Ja silloin kysytään, että mikä on kenties se tuottovaatimus ja käypä hinta, joka sille maalle asetetaan: onko parempi, että voitaisiin jatkossa miettiä myös täältä eduskunnan päästä tätä kysymystä niin — en puhu nyt metsätaloudesta, vaan puhun tästä maanvuokrasta — että me tyytyisimme maanomistajien edustajina täällä eduskunnassa hieman matalampaan käypään arvoon arvotettaessa sitä maata ja hieman matalampaan tuottotasoon ja mieluummin hakisimme tavallaan tuottoa sitä kautta, että buustaisimme sinne matkailu-elinkeinoa ja niitä investointeja, jotka syntyisivät. Nyt on nimittäin syntynyt ongelmaksi se, että kun on arvostettu korkealle se maahinta ja lainsäädännöstä johtuen haettu sille 6 prosentin tuottovaatimusta, niin vuokrataso nousee niin korkeaksi, että investointeihin ei uskalleta lähteä. Ja tässä tilanteessa, kun kysyntää on, niin tämä on harmi. Tämä on erillinen kysymys, mutta tätä meidän pitää yhdessä varmasti pohtia: meidän kannattaa mieluummin tukea matkailun kehitystä kohtuullisilla vuokrilla kuin yrittää saada tuottoa valtiolle vuokrien kautta. Matkailuala ei ole valtavan kannattava toimiala, noin tunnuslukujen perusteella, mutta se on valtavan työllistävä ala, ja sitä kautta me hyödymme tästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-03-16T19:30:04,2016-03-16T19:36:01,Tarkistettu,1.1 2016_25_171,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ihan mukavaa, että edustaja Lohi sanoo, että kukaan tässä salissa ei halua saamelaisten oikeuksia loukata ja heikentää. Mutta jos nyt oikeasti näin on, niin en ollenkaan ymmärrä, miksi sitten Metsähallitus-lakiin ei voitu laittaa niitä samoja pykäliä, jotka jo ovat vesilaissa, kaivoslaissa ja ympäristönsuojelulaissa, jotka toteavat, että saamelaisten asemaa ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen asemaa ei Metsähallituksenkaan toiminnassa saa heikentää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-16T19:36:03,2016-03-16T19:36:42,Tarkistettu,1.1 2016_25_172,25/2016,2016-03-16,13.59,19.40,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Rouva puhemies! Tässä keskustelussa, monipolvisessa keskustelussa, täytyy yksi asia tuoda kyllä esille. Täällä on tuotu erittäin teoreettisilla tasoilla sellaisia uhkia ja sellaista rivien väliin mukamas kirjoitettua asiaa, joka ei vain pidä paikkaansa. Toivonkin, että kun tästä kansalaiskeskustelua käydään ja julkista keskustelua käydään, niin nämä asiat jätetään vähemmälle, ettei suotta lietsota sellaista epävarmuutta, jota nyt on tapahtunut tässä keskustelussa ennen tämän lain eduskuntakäsittelyä ja mietinnön valmistumisen jälkeen. Se ei ole kenenkään etu. Pitäydytään nyt siinä, mitä me olemme kirjoittaneet, mitä mietinnössä lukee, mitä lakipykälät osoittavat, eikä mennä sen pidemmälle näissä asioissa. Kukaan ei halua, niin kuin edustaja Hassi täällä aivan oikein totesi, että saamelaisten oikeudet heikkenevät. Päinvastoin, niitä on aavistuksen verran pystytty kohentamaan tässä. Kukaan ei halua, että metsärauha järkkyy. Kukaan ei halua, että eri elinkeinojen yhteensovittaminen ei olisi mahdollista tai ettei se toimisi niin hyvin kuin se nyt Metsähallituksen toimesta tapahtuu, vaan kaikki ne sisältyvät tähän mietintöön, mietintötekstiin, siihen tahtotilaan, jota tällä selkeä valiokunnan enemmistö on halunnut osoittaa. Se on se, miten eletään, miten toimitaan. Tämä kaikki ohjaa koko Metsähallitusta, niin emoa, sen kaikkia tytäryhtiöitä, sen kaikkia tase-eriä kuin aivan kaikkea toimintaa. Tämä on se keskeinen viesti, jonka haluan tähän loppuun meille kaikille, itse kenellekin, alleviivata ja toivoa, että näin toimittaisiin. Sitten lopuksi haluan kiittää: Tämä on ollut erittäin hyvä keskustelu. Käsittely ei ollut todellakaan huono mietintö- eikä lausuntovaliokunnassa, vaan päinvastoin. Vaikka aika oli rajallinen, vaikka aikataulu oli tiukka, siitä huolimatta pystyimme perusteellisesti käymään lävitse sekä asiantuntijoiden kanssa että myöskin keskenämme ja eri valiokuntien kanssa vuoropuhellen tätä lakiesitystä. Siitä johtuvat myöskin ne sorvaustoimenpiteet siihen hallituksen esitykseen nähden — se lopullinen esitys, minkä valiokunta tuotti. Tämä on hyvän yhteistyön tulos, kiitos kaikille tahoille siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2016+4.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-03-16T19:36:43,2016-03-16T19:39:16,Tarkistettu,1.1 2016_26_1,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_26_2,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Salonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_26_3,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa elää tuhansia sokeita ja näkövammaisia ihmisiä. He ovat koko elämänsä, tai koko vammaisuutensa, ajan tarvinneet erilaista apua ja tukea pärjätäkseen arjessaan. Näkövammaisten lisäksi meillä on muun muassa liikuntavammaisia tai kuulovammaisia, jotka hekin kaikki tarvitsevat erityispalveluita juuri vammansa takia. Vammaiset tarvitsevat avustajaa kotiinsa saadakseen hoidettua aivan arkiset asiat tai kun he lähtevät harrastuksiin, teatteriin tai vaikka asioille kauppaan. Nyt hallitus on ryhtynyt ajamaan lakimuutosta. Sen mukaan nämä vammaiset ihmiset eivät enää 75 vuotta täyttäessään saisi samanlaisia palveluita vammansa perusteella, eivät siis avustajaa kotiinsa tai kuljetuspalvelua päästäkseen vaikkapa viikoittain kansalaisopistoon kuoroon laulamaan. Ministeri Rehula, onko hallitus todella sitä mieltä, että esimerkiksi sokea täyttäessään 75 vuotta ei enää näitä aikaisemmin saamiaan palveluja tarvitse?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-03-17T16:02:29,2016-03-17T16:03:42,Tarkistettu,1.1 2016_26_4,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! 75-vuotias sokea tarvitsee sen arjen ja elämisen tuen, jota hän on tähänkin asti tarvinnut. Me olemme tekemässä nyt muutosta, jonka valmistelu on vasta käynnistymässä. Menee noin vuosi, jonka aikana valmistellaan nämä asiat, jotka julkisuuteenkin ovat nousseet ja jotka te, edustaja Salonen, esiin nostitte. Ne ovat nyt valmistelupöydällä. Sitä työtä lähdetään tekemään hyvässä yhteistyössä esimerkiksi vammaisjärjestöjen kanssa. Minulla on henkilökohtainen tapaaminen sovittuna huhtikuun alkupuolelle yhtenä osana tätä prosessia. Jatkossakin ne ihmiset, jotka palveluja tarvitsevat, saavat ne järjestelmän muutoksen kautta, sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain kautta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-17T16:03:45,2016-03-17T16:04:40,Tarkistettu,1.1 2016_26_5,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_26_6,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Rehula, vammaispalvelut eivät ole luksusta vammaisille. Ne ovat välttämätön edellytys arjessa pärjäämiselle ja myös yli 75-vuotiaille vammaisille. Tässä esityksessähän taustalla on tavoite säästää — 60 miljoonan euron säästö. Säästön täytyy siis tarkoittaa vammaisille vanhuksille vähemmän kuljetuspalvelua, vähemmän kotona avustamista, henkilökohtaista avustamista vähemmän ja niin edelleen tai päinvastoin korkeita palvelumaksuja välttämättömien palvelujen saamiseksi hänelle. Kun siis aina apua tarvinnut vammainen tulee elämässään ehtoopuolelle, niin juuri silloin hallitus vaatii häneltä aikaisempaa parempaa maksukykyä hänen kipeästi tarvitsemiinsa palveluihin. Ministeri Rehula, onko todella niin, että te valitsette nyt säästöjen kohteeksi kaikista suomalaisista juuri heidät, jotka ovat kaikkein hauraimmassa asemassa tässä yhteiskunnassa, vammaiset vanhukset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-03-17T16:04:51,2016-03-17T16:06:01,Tarkistettu,1.1 2016_26_7,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Viime vaalikaudella huhtikuussa, viime vuonna, on valmistunut vammaislainsäädännön kehittämiseen liittyvä työ, jonka yhtenä osana on muun muassa arvioitu sitä, mikä elämänvaiheen tilanne riippuu iästä ja mikä riippuu esimerkiksi vammaisuudesta ja vammautumisesta. Tämä ikäraja on aina ongelmallinen. Jokainen määrä, on se ryhmäkoko tai joku, niin kuin tässäkin tapauksessa esimerkiksi kuljetuspalvelujen osalta, joita tämä muutos tulee osaltaan koskemaan — kun on rajattu esimerkiksi 18 kyytiin kuukaudessa, niin on ihmisiä, jotka tarvitsisivat 25 kyytiä kuukaudessa, ja on ihmisiä, joille riittäisi 10. Mitä tulee tähän työhön, jota ollaan tekemässä, voitte olla ihan varma, että ne ihmiset, jotka 75 vuotta täytettyäänkin tarvitsevat nykyisen lainsäädännön mukaisia palveluja, tulevat ne saamaan, mutta luotetaan (Puhemies koputtaa) nyt kuntiin ja voimassa olevaan muuhun lainsäädäntöön, että asiat tulee hoidettua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-17T16:06:02,2016-03-17T16:07:13,Tarkistettu,1.1 2016_26_8,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Osa vammaisista on tarvinnut koko elämänsä ajan palveluita, he ovat täysin riippuvaisia toisen ihmisen tuesta. He ovat tarvinneet apua peseytymisessä, pukeutumisessa, liikkumisessa, syömisessä, kaikissa arkeen liittyvissä asioissa. Kuten yksi vammainen aikuinen ihminen totesi minulle, se ihminen, joka on heitä lähellä, tulee heidän iholleen, elikkä ei ole ihan sama, kuka ihminen häntä siinä päivän arjessa hoitaa. Tästä syystä esimerkiksi henkilökohtainen apu on äärettömän tärkeä tukiapu ihmiselle. Nyt, ministeri Rehula, te olette siirtämässä, aivan kuten totesitte, nämä ihmiset sosiaalihuoltolain mukaan kotihoidon pariin. Ja tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että heidän luonaan käy useita ihmisiä, eri ihmisiä, ja me tiedämme jo nyt, että tämä aika on riittämätön ja tämä tuo lisäkustannuksia myös kunnille. Kuntaliitto on osaltaan ilmoittanut sen, että tämä teidän esityksenne (Puhemies koputtaa) ei tuo säästöjä. Millä te perustelette tämän leikkauksen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-03-17T16:07:14,2016-03-17T16:08:28,Tarkistettu,1.1 2016_26_9,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Mitä tämä tuleva muutos tulee tarkoittamaan arjessa? Siihen löytyy vastaus aikaisintaan vuoden sisään — aikaisintaan vuoden sisään, jolloin meillä on ensinnäkin tarkennetut arviot siitä, mitä tulee käytännössä tarkoittamaan esimerkiksi tämä ikärajaan liittyvä kysymys, joka tässä nyt on avaimeksi noussut. Toisinpäin: Luotatteko te, edustaja Kiljunen, ja ylipäätänsä tässä salissa olevat edustajat, niihin lakeihin, mitä me olemme säätäneet esimerkiksi vanhuspalvelulain osalta ja henkilökohtaisen palvelun osalta liittyen vanhuspalvelulakiin? Luotammeko me sosiaalihuoltolakiin, jossa on keskiössä se, että yksilökohtaisesti räätälöidään ne palvelut? Jos me luotamme säätämiimme lakeihin, niin nuo huolet, mitkä tekin, edustaja Kiljunen, esititte, ovat turhia sen jälkeen, kun tämä laki on tullut ensin eduskuntaan ja sitten mahdollisesti voimaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-17T16:08:29,2016-03-17T16:09:34,Tarkistettu,1.1 2016_26_10,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suora vastaus ministeri Rehulan suoraan kysymykseen on: en kyllä luota. Jos hallitus sanoo, että hallitus aikoo säästää ikääntyneiltä vammaisilta 60 miljoonaa euroa — ja me kaikki tässä salissa tiedämme, että tässä on kyse ryhmästä ihmisiä, joilla on hyvin heikot edellytykset puolustaa itseään, jotka nytkään eivät saa mitään ylimääräisiä palveluita ja jotka päinvastoin tarvitsisivat nykyistä parempia palveluita — niin kyllä on suuri epäluottamus sitä kohtaan, että hallitus pystyisi turvallisesti juuri näiltä vammaisilta ikääntyneiltä ihmisiltä leikkaamaan 60 miljoonaa euroa. Fakta on kuitenkin se, että jos ihminen on vammainen, hän on vammainen edelleen täytettyään 70, 80 tai 90 vuotta. Ei se vammaisuus siitä katoa. Mutta se, mitä tapahtuu, on se, että ihmisen yleinen toimintakyky ikääntymisen myötä heikkenee, ja silloin on yleensä niin, että ihminen tarvitsee enemmän huolenpitoa eikä vähemmän palveluita. (Puhemies koputtaa) Vastatkaa siis, mistä te aiotte säästää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-03-17T16:09:36,2016-03-17T16:10:45,Tarkistettu,1.1 2016_26_11,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Ihmisellä, joka on syntymästään asti vammainen, ei se elämäntilanne muutu, on sitten kalenterivuosia takana kuinka paljon tahansa. Kyllä tämänkin muutoksen rakentaminen lähtee siitä, että ne ihmiset, jotka avun tarvitsevat — osa tarvitsee henkilökohtaisen avun 7/24/365 — sen saavat tarvitessaan. Minkä muodon tämä muutos, jota ollaan tekemässä, säästöineen saa? Vähintään vuosi menee, ennen kuin meillä on nuo yksityiskohdat, joita te nyt, arvoisat opposition edustajat, yritätte täällä esittää totena. Siinä vaiheessa on mustaa valkoisella, on tehty arviot, on tehty järjestöjen kanssa yhteistyötä, on kuultu Kuntaliittoa. Kunnilla tulee olemaan tämänkin lainsäädännön aikana vielä oma roolinsa, jatkossa, sote-uudistuksen jälkeen, maakunnat vastaavat osaltaan palveluvalikoimasta. Luotettaisiin nyt siihen, että ne meidän yhdessä säätämämme lait esimerkiksi sosiaalihuollossa ja vanhuspalveluissa myös toimivat arjen tasolla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-17T16:10:46,2016-03-17T16:11:56,Tarkistettu,1.1 2016_26_12,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tällä viikolla monet ovat olleet todella järkyttyneitä, sekä omaiset että yli 75-vuotiaat vammaiset henkilöt, siitä, mitä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa. Näistä palveluista, mistä nyt on ajateltu, että ne voisi vaikka leikata, minä kysyn nyt, ministeri, vielä kerran. On hyvä, että tämä kysymys kysytään monta kertaa, niin että se vastaus tulee myös monta kertaa. Saavatko yli 75-vuotiaat vammaiset edelleen ne samat palvelut, mitä he tarvitsevat muun muassa asumiseen, liikkumiseen ja muuhun, kuin ennenkin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-03-17T16:11:57,2016-03-17T16:12:40,Tarkistettu,1.1 2016_26_13,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa puhemies! Konkreettinen esimerkki, joka on löydettävissä: kuljetuspalvelut. Niistä on säädetty tietty määrä tiettynä aikana. Pidän jopa positiivisena asiana sitä, että joku, joka tarvitsee 25 kyytiä kuussa, sen 25 kyytiä kuussa saa. Toiselle riittää 10. Nämä ovat hyvin yksilökohtaisia asioita. Tarvitaan jatkossa räätälöintiä, ja minä ainakin luotan tähän meidän toimintatapaamme ja suomalaiseen malliin siinä, että ensinnäkin lainsäädännön turva on kaikille olemassa, myös vammaisille, ja toisena esimerkkinä tämä henkilökohtaisen avustajan käyttö — emme me ole hävittämässä sellaistakaan järjestelmää yhtään mihinkään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-17T16:12:41,2016-03-17T16:13:34,Tarkistettu,1.1 2016_26_14,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä esitys on mielestäni niin törkeä, että kun ensimmäistä kertaa sen näin, niin arvelin, että tässä puretaan päällekkäistä lainsäädäntöä, mutta jos näin olisi, niin ei hallitus voisi tavoitella näin mittavia, jopa 61 miljoonan euron säästöjä kunnille. Käytännössä siis kunnat tulevat tämän hallituksen esityksen myötä muuttamaan palveluitaan tarveharkintaisiksi. Arvoisa ministeri, itsekin jo tässä kyselytunnilla totesitte, että jatkossakin nämä ihmiset tulevat saamaan tarvitsemansa palvelut, joten kysyisin: Miten te voitte luvata palveluita näille ihmisille, jos näistä tulee nyt harkinnanvaraisia? Kenen harkinnan varassa nämä palvelut jatkossa ovat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-03-17T16:13:36,2016-03-17T16:14:24,Tarkistettu,1.1 2016_26_15,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Meillä on jatkossa sosiaalihuoltolaki. Meillä on jatkossa vanhuspalvelulaki. Se on niiden ihmisten vastuulla, jotka ne palvelut siellä arjessa vammaisen tai ikääntyneen ihmisen kanssa toimeenpanevat. On meidän vastuullamme täällä, että me huolehdimme eduskunnassa riittävät voimavarat niin alueiden kuin kuntien valtionosuuksiin maakuntien tulevan rahoituksen osalta. Se on meidän vastuullamme. Sitten, arvoisa puhemies, jokainen sanansa valitsee. Mutta myös meidän tehtävämme — kaikkien, riippumatta siitä, ollaanko hallituksessa vai oppositiossa — on huolehtia siitä, että henkilölle, joka oikeasti näitten palvelujen tarpeessa on ja on huolissaan tulevaisuudestaan, koetetaan luoda sitä turvallisuutta. Ihan sanavalinnoilla me voimme vaikuttaa siihen, onko ihminen turvallisesti kotonaan vammaisena vanhuksena tai lapsiperheen osalta. Arvoisa edustaja Pekonen, me jokainen voimme vaikuttaa tähän tilanteeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-17T16:14:25,2016-03-17T16:15:31,Tarkistettu,1.1 2016_26_16,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp,"Värderade herr talman! Jag förstår att det är många som får service enligt handikappservicelagen som är oroliga i dag. För det regeringen nu säger är att när man har fyllt 75 år har man inte längre samma behov av service. Man har på gång ett sparförslag, 60 miljoner euro ska sparas in, och frågan är hur det ska göras utan att det syns i människornas vardag.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-03-17T16:15:33,2016-03-17T16:16:53,Tarkistettu,1.1 2016_26_17,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Se tausta on valmistelussa, joka asiakirja näiltä osin on valmistunut viime vaalikaudella, vuoden 2015 huhtikuussa. Siinä on muun muassa arvioitu sitä, mikä merkitys on palvelujen tarpeeseen normaalilla, luonnollisella, itse kullekin meistä joka päivä tapahtuvalla ikääntymisellä ja sitten sillä, onko ollut syntymästään asti sokea tai onko ollut syntymästään asti erityisten palvelujen piirissä. Mistä se tulee — tämmöisen valmistelutyön kautta se tulee. Ja kun kysymys oli på svenska, niin esimerkiksi Ruotsissa tämä ikäraja minulla olevan tiedon mukaan on alhaisempi kuin se, mitä tähän nyt ollaan esittämässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-17T16:16:54,,Tarkistettu,1.1 2016_26_18,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Olen saanut ilon ja kunnian aiemmin elämässäni hoitaa vuosia sotaveteraaneja ja sotainvalideja niin laitoshoidossa kuin kotisairaanhoidossa. Kun he olivat jo ikääntyneitä ihmisiä, niin usein harmitti se, että sotaveteraanit eivät päässeet nauttimaan niistä samoista eduista kuin sotainvalidit. Ikä oli tuonut sotaveteraaneille monia monia vammoja, ja heidän välillään oli tällainen juopa. Nyt kun tätä vammaispalvelulakia ollaan uudistamassa, niin samaan aikaan on hyvä muistaa, että kunnilla on velvollisuus tehdä palvelutarpeen arviointi juuri kaikille 75-vuotiaille kuntalaisille. Miten me voisimme tässä varmistaa, että menisi perille se haluttu viesti, että ketään ei jätetä, ja erityisesti myös nämä vammaispalvelulain piiristä tulevat 75-vuotiaat olisivat sitten siinä asemassa, että kunnat osaavat heistä ottaa kopin ja saavat sitten sen tarkan kartoituksen siitä, mitä palveluja he tarvitsevat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-03-17T16:17:45,2016-03-17T16:18:48,Tarkistettu,1.1 2016_26_19,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Lainsäädännön kehityskulku viime vuosien aikana on mennyt siihen, että väestöryhmästä riippumatta ja erityislainsäädännöstä riippumatta yhä räätälöidympiä palveluita olisivat ne, joita ihmisille tarjotaan. Esimerkkinä kotipalvelussa meillä on kuntia ja seutukuntia, joissa aiemmin mentiin ikääntyneen ihmisen luo ja kerrottiin, että tätä ja tätä saat. On esimerkki pohjoisesta Keski-Suomesta, jossa esimerkiksi koko kotipalvelutoiminta on käännetty niinpäin, että mennään sitä palvelusuunnitelmaa tekemään sinne ikääntyneen ihmisen kotiin ja kysytään, että tässä on tarjotin, mitä haluat tänne. Näin kansankielellä puhuttuna on käännetty koko ajatusmalli toiseen suuntaan. Minä luotan siihen, että se, että on mahdollisuus pohtia yhdessä ammatti-ihmisten ja sen palvelun tarvitsijan kanssa sitä, miten se turvallinen asuminen esimerkiksi kotona on mahdollista, on se tapa, jolla tässä niukkenevien resurssien aikanakin eteenpäin päästään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-17T16:18:49,2016-03-17T16:19:54,Tarkistettu,1.1 2016_26_20,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perustuslain mukaan jokaisella kansalaisella on oikeus hoivaan, ja erityisestihän meillä lainsäädäntö pyrkii turvaamaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten palvelut ja turvallisuuden. Nyt tämä hallituksen esitys perustuu siihen, että aiottaisiin leikata 75 vuotta täyttäneitten vammaisten, muun muassa sokeiden ja liikunta- tai kehitysvammaisten, erilaisia tukia. Tämä tarkoittaa arjessa sitä, että niistä tukipalveluista, joita tarvitaan syömiseen, pukemiseen, asumiseen, liikkumiseen, aletaan maksaa maksuja ja osa palveluista tullaan rajaamaan pois. Siitä huolimatta, että he ovat olleet ennen 75:tä ikävuotta oikeutettuja näihin, niin kun tullaan 75 vuoden ikään, nämä oikeudet poistuisivat, mutta se vammaisuus, arvoisa ministeri, ei poistu. Se liikuntakyvyn rajoittuneisuus ei tule poistumaan. Voitteko nyt, ministeri, (Puhemies koputtaa) luvata, että näillä ihmisillä säilyvät nämä samat palvelut ja mahdollisuus elää tasapainoista elämää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-03-17T16:19:56,2016-03-17T16:21:12,Tarkistettu,1.1 2016_26_21,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Haatainen, yksi osa tätä meidän työtämme on kyky puhua. Toinen ominaisuus, jonka tässä tehtävässä itse kukin tarvitsee, on kyky kuunnella. Siihen hetkeen, kun meillä on hallituksen esitys täällä käsittelyssä, menee vähintään vuosi aikaa. Tuon vuoden aikana tullaan tekemään yhteistyötä yhtäältä järjestöjen kanssa, jotka ovat arjen iholla päivittäin omien jäsentensä kanssa. Toisekseen sitä valmistelua, joka esimerkiksi tähän ikärajaan liittyy, aletaan vasta tekemään. Se työ vaatii vähintään vuoden. Kolmas asia, jonka olen yrittänyt tässä kyselytunnin aikanakin sanoa: meillä on jatkossakin lainsäädäntö, niin vanhuspalvelulaki kuin sosiaalihuoltolaki, jotka molemmat pitävät sisällään sen ajatuksen ja idean, että palvelutarpeen mukaiset palvelut ovat jatkossakin myös vammaisilla henkilöillä iästä riippumatta saatavilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-17T16:21:12,2016-03-17T16:22:17,Tarkistettu,1.1 2016_26_22,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vaikeasti vammaiset henkilöt ovat useimmiten pienen eläkkeen tai takuueläkkeen varassa, ja siinä mielessä heillä ei ole varaa ryhtyä maksamaan asumisen tukipalveluista tai henkilökohtaisesta avusta tai kuljetuspalvelusta siinä vaiheessa, kun he täyttävät sen 75 vuotta. Tässähän oleellista on se, että vammaispalvelulaissa nämä tukipalvelut ovat velvoittavia, kun sitten silloin, jos siirrytään sinne sosiaalihuoltolain piiriin, on kysymys harkinnanvaraisista palveluista, ja on vaikea nähdä, että kunnat tässä taloudellisessa tilanteessa ainakaan tasapuolisesti pystyisivät tarjoamaan näitä palveluita joka puolella Suomea. Siksi pelottaa, että tässä eriarvoistetaan ihmisiä, tässä eriarvoistetaan alueita. Mistä nämä säästöt, 60 miljoonaa, sitten ovat tulossa? Jos te sanotte, että millään tavalla ei tämä palveluitten laatu tule heikkenemään, niin mistä sitten (Puhemies koputtaa) ollaan laskemassa nämä 60 miljoonan säästöt?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-03-17T16:22:19,2016-03-17T16:23:20,Tarkistettu,1.1 2016_26_23,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa puhemies! Yhtenä esimerkkinä, jolla on sen arvion mukaan, jolla tätä pohjaa on tehty, iso merkitys, ovat nämä kuljetuspalvelut ja niitten määrä. On ihmisiä, jotka tulevat tarvitsemaan nykyistä määrää enemmän palveluja, kuljetuspalveluja, mutta sitten on ihmisiä, jotka eivät niitä tule sitä määrää välttämättä tarvitsemaan. Minä uskon ja luotan siihen — tämä ei ole uskon varassa, vaan tämä on luottamuksen varassa — että ne ihmiset, jotka kuntatasolla tekevät ihmisille palvelusuunnitelmia, laativat ne niin, että esimerkiksi riittävät kuljetuspalvelut ovat saatavilla. Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä Suomessa monta ihmistä, jotka antavat palautetta itse kullekin teistä, ja myös ministerille asti sitä on tullut. Minä vetoan kaikkiin siinä, että tämäkin asia koetettaisiin hoitaa yhdessä ilman pelottelua, (Puhemies koputtaa) ilman uhkailua, lähtökohtana perustuslain 19 §:n (Paavo Arhinmäki: 61 miljoonan leik-kaukset!) palvelulupaus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-17T16:23:21,,Tarkistettu,1.1 2016_26_24,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vammaislainsäädännön kokonaisuudistus tehdään sen takia, että me saisimme selkeän ja vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta turvaavan lain. Oli hyvä, että ministeri totesi, että tämä lainsäädännön uudistus — tätähän on jo odotettu — lähtee liikkeelle niin, että tavataan vammaisjärjestöjä. Tarkoitus on todellakin, että oikeus palveluasumiseen, henkilökohtaiseen apuun ja liikkumista tukeviin palveluihin on tarkoitus säilyttää. Ja toivon, että luette tämän ministeriön tiedotteen, jossa tämä on todella myöskin kirjallisesti ja painettuna todettu. On myös tärkeää, että kun tätä valmistelua viedään eteenpäin, niin tehdään kunnollinen vaikutusten arviointi, ja sekin on luvattu tässä tiedotteessa. En nyt kysy, aiotaanko se tehdä, kun se on jo luvattu tehdä, mutta kysyn, arvoisa ministeri: kun tämä herättää huolta — ja ymmärrän, että tämä herättää huolta, kun tiukkoja säästövaateita on — niin lupaatteko, että kun tämä teidän esityksenne (Puhemies koputtaa) on tehty, te kuulette vaikutusarvioitten kera vammaisjärjestöjä? Ja voitte tässä vielä todeta, että vauvasta vaariin vammaiset ihmiset Suomessa, ja heidän läheisensä, voivat luottaa siihen, että palvelut tullaan turvaamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-03-17T16:24:33,,Tarkistettu,1.1 2016_26_25,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaa, teidän kysymyksenne ensimmäinen osa on asia, joka myös pitää ottaa tässä kohdassa esille. Useampi hallitus tässä maassa on kirjoittanut hallitusohjelmaansa, että vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki pitää yhteensovittaa, yhteen kirjoittaa. Se työ on ministeriössä menossa, se työ valmistuu tällä vaalikaudella niin, että me pääsemme käsittelemään sitä eduskunnassa. Toisekseen — voinko vakuuttaa — jokaisesta vammaisesta, niin lapsesta, keski-ikäisestä kuin varttuneemmastakin vammaisesta, tässä maassa tullaan huoli pitämään palvelutarpeet räätälöimällä, ammattilaisten olemassaolo henkilökohtaisen avun tarpeineen niissä tilanteissa, missä se tarpeen on. Se tilanne meillä tulee olemaan tämänkin lainsäädännön jälkeen, jonka ensimmäinen lasku on olemassa noin vuoden päästä, jolloin sitä päästään arvioimaan, vaikutusarviointeineen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-17T16:25:44,,Tarkistettu,1.1 2016_26_26,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä taitaa nyt olla, ministeri Rehula, niin, että teidän vakuuttelunne eivät sitä vanhusten ja heidän omaistensa huolta nyt pysty poistamaan. Te sanotte, että tämän kokonaisuuden sisältö ja ne tavat, miten se toteutetaan, ja sen seuraukset näkyvät aikaisintaan vuoden päästä. Miten te voitte tässä yhteydessä todeta, että säästö on tasan 61 miljoonaa ja tämän ikärajauksen osalta 52 miljoonaa? Täytyyhän taustalla olla silloin jotkut tekijät, jotka johtavat näinkin tarkkoihin miljoonamääriin. Elikkä onko tässä nyt kuitenkin käynyt niin, että te olette valinneet tämän leikkauspolitiikan, jossa olette mestareita, ja olette valinneet, että tältä väestönosalta, näiltä vaikeasti vammaisilta henkilöitä, leikataan 61 miljoonaa ja nyt lähdette sitten miettimään niitä tapoja, millä tavalla se (Puhemies koputtaa) toteutetaan: ensin on tullut leikkausmäärä, ja sen jälkeen yritetään toteuttaa se?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-03-17T16:26:51,,Tarkistettu,1.1 2016_26_27,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Se muutos, jonka vaikutukset pääsee arvioimaan ensinnäkin lainsäädännön tasolla, vie vähintään vuoden. Valmistelu tulee viemään vähintään vuoden. Vaikutukset käytäntöön: miten onnistutaan palvelusuunnitelmien räätälöinnissä, mitä tapahtuu siellä arjessa? Tulee viemään vuosia ennen kuin me tämän tiedämme. Nyt ollaan tilanteessa, jossa yksi osa tätä — ettei tämä olisi liian yksinkertaista — on valmistelu vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhteensovittamisesta. Sitä työtä on tehty vuosia, papereita on paljon, se lainsäädäntötyö etenee. Toisekseen, ne palvelut, joita nyt tämä euromäärä koskee: meillä on paljon työtä jäljellä. Ja jos jotain voin luvata varmasti, niin sen, että tämä ei ole viimeinen kyselytuntikeskustelu tästä aihepiiristä. Edellinenhän meillä oli vasta kolme viikkoa sitten.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-17T16:27:57,,Tarkistettu,1.1 2016_26_28,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyllähän nyt tosiasia on, että tämä säästö on sieltä vakavimmasta ja, sanoisinko, vastenmielisimmästä päästä. Jos näistä matkoista, niin kuin ministeri Rehula sanoi, tämä otettaisiin, niin se tarkoittaisi miljoonien matkojen ottamista pois vammaisilta henkilöitä. Kysyn nyt, ministeri Rehula: oletteko te vastuullisena ministerinä hyväksynyt tämän säästön, että tämä tullaan todella tekemään vammaisten ihmisten palveluista ja oikeuksista? Ja kysyn vielä, että kun nyt kehysriihi on edessä, niin eikö tämä asia olisi sellainen, joka olisi syytä siellä pohtia, kun varmasti tulette sen pöydän ääressä — tiedän sen — keskustelemaan näistä säästöistä ja kohdentamisista. Eikö tässä nyt olisi oikeuden mentävä edelle? Ja oletteko valmis tuomaan siellä esityksen, jolla pyrittäisiin kohtuullistamaan tämä esitys?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-03-17T16:29:00,,Tarkistettu,1.1 2016_26_29,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp,"Herra puhemies! Olen käyttänyt kuljetuspalveluja esimerkkinä konkretiasta, siitä, mitä muutosta ollaan tekemässä. Jos olen sanonut, että koko tuo euromäärä otettaisiin kuljetuspalveluista, niin sitten olen sanonut väärin. Nyt pitää kahlata tämä koko palveluvalikoima läpi muistaen sen, että ihminen, joka palvelun tarvitsee, iästä riippumatta, vammainen ihminen, iästä riippumatta, joka palvelun tarvitsee — osa tarvitsee 24/7, 365 päivää vuodessa — hän sen tarvittaessa saa. Me olemme tilanteessa, jossa joudutaan käymään läpi laki lailta asioita esimerkiksi tämän ""kuntien tehtävien karsinta"" -otsikon alla, jossa etsitään tapoja, joilla nykymuotoisia palveluja yhtäältä voidaan jopa parantaa mutta toisaalta löytää sellaisia keinoja, joissa luottamus esimerkiksi kuntien vastuuhenkilöihin on sellainen, että asiat tulee (Puhemies koputtaa) ihmisen kannalta hoidettua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-17T16:30:00,,Tarkistettu,1.1 2016_26_30,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp,Myönnän tähän kysymykseen vielä puheenvuorot edustajille Vanhanen ja Lindtman.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_26_31,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa puhemies! Otsikkonahan tämä aihe tietysti herättää valtavan paljon ihmisten huolta, ja voisi sanoa, että tämä on tämmöinen omantunnon asia, joka koskettaa varmasti kaikkia. Nyt haluan oikeastaan hallitukselta kysyä, että onhan niin, että hallitus ei siis ole tätä leikkausta tekemässä valtion budjetista, että sieltä ei ole 60:tä miljoonaa lähdössä. Ja itse asiassa lopullinen kustannusvaikutushan riippuu vuosien kuluessa siitä, millä tavalla vanhukset ja vammaiset käyttävät laissa heille oikeutettuja palveluja ja mikä kustannus näistä lopulta yhteiskunnalle aiheutuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-03-17T16:31:18,,Tarkistettu,1.1 2016_26_32,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä ei ole suora budjettisäästö, valtion budjettisäästö, vaan tämä on työstettävänä sen työlistan alla, jossa katsotaan kuntien vastuita, velvoitteita ja tehtäviä. Kun tätä listaa katsotaan vammaisista, iästä riippumatta, edelleenkin vastuu heidän hoidostaan ja hoivastaan on jatkossakin kunnilla, mutta haetaan semmoisia tapoja, joissa kunnilla olisi edellytykset nykyistä joustavammin esimerkiksi räätälöidä ne palvelut. Arvoisa puhemies! Musta ei muutu valkoiseksi puhumalla, ja esimerkiksi minä en edes yritä sitä. Tämä on vakava paikka. Edustaja Haatainen kysyi, että mitä tehdä. Tämä muutos lainsäädännön kautta yritetään tehdä niin hyvin kuin mahdollista, huolehtien siitä, että ihminen, joka palvelut tarvitsee, ne ajallaan aina saa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-17T16:31:58,,Tarkistettu,1.1 2016_26_33,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri näin, mustaa ei kannata puhua valkoiseksi. Vammaispalvelulakien yhdistäminen on järkevää, sen ovat kaikki todenneet, mutta te olette nyt tuoneet tähän tämän 60 miljoonan säästötavoitteen ja tavoittelette myös tätä uutta ikärajaa, 75:tä vuotta. Jostainhan tämä 60 miljoonaa on pois; se on sieltä ihmisten arjesta, kuljetuspalveluista, henkilökohtaisesta avusta. Eihän tässä muuta keinoa ole. Ja kun te sanoitte, että tämä tehdään tiiviissä yhteistyössä järjestöjen kanssa, niin siteeraanpa nyt esimerkiksi Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton kannanottoa viime viikonlopulta: ""Suunniteltu heikennys on perustuslain ja yhdenvertaisuuslain kieltämää ikäsyrjintää ja epäinhimillinen heitteillejättöhanke."" Arvoisa ministeri, ette kai te vain näitä järjestöjä, jotka edustavat näitä ihmisiä, jotka näitä palveluja tarvitsevat, syytä pelottelusta? Kertokaa nyt, mistä tämä raha on pois, ja sanokaa nyt, oletteko te asettamassa säästöjenne kohteeksi kaikista suomalaisista vammaiset (Puhemies koputtaa) vanhukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-03-17T16:32:58,,Tarkistettu,1.1 2016_26_34,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden vammaispalveluista (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Järjestöt eivät pelottele. Toisekseen järjestöjen pitää puhua sillä suulla, mikä on se heidän jäsenistönsä suu. (Välihuutoja vasemmalta) Heidän pitää huolehtia siitä, että niiden asioiden, jotka ovat esimerkiksi kunkin vammaisjärjestön — niitäkin on monia erilaisia — jokainen näkökohta tulee siihen pöytään, missä ratkaisuja tehdään. Arvoisa puhemies! En myöskään mene vammaisjärjestöjen selän taakse, mutta se viesti, joka minulla tänäänkin tässä on, on ollut ja tulee olemaan, on se, että tässä yritetään yhteisin keinoin, yhteisiä tapoja etsien päästä eteenpäin, huolehtien siitä, että ne ihmiset, jotka palvelun tarvitsevat, iästä riippumatta, ne palvelut saavat. Konkreettisena esimerkkinä: ihminen, joka tarvitsee 7 päivää, 24 tuntia vuorokaudessa, 365 päivää vuodessa henkilökohtaisen avun, kyllä sen jatkossakin saa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-17T16:34:07,,Tarkistettu,1.1 2016_26_35,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Niinistö.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_26_36,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! ""Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle"" lukee entisen opinahjoni ja työpaikkani päärakennuksen seinällä elikkä Turun yliopistossa. Suomessa on aina arvostettu pyrkimystä korkeimpaan tietoon, ja me olemme aina pärjänneet sivistyskansana. Viime vaaleissa kaikki puolueet kokivat yhdessä, että koulutus on jo joutunut liian koville, että me jatkossa tarvitsemme panostuksia koulutukseen ja että koulutuksesta ei enää leikata. Suomi nousee sillä osaamisella ja taidolla, mitä meidän korkeakouluissa ja tutkimuksessa kehitetään. Tämä hallitus on kuitenkin laittamassa juuri korkeakoulut ja tutkimuksen erityisen koville, ja tämä ilmeni myös Helsingin Sanomien laajassa kyselyssä viime viikonloppuna. 50 prosenttia professoreista piti hallituksen tiedepolitiikkaa täysin epäonnistuneena ja 42 prosenttia ei kovin onnistuneena. Kysymykseni on: otatteko tiedemaailman hätähuudon tästä näköalattomuudesta vakavasti ja oletteko valmiita perumaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen leikkauksia?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-17T16:35:13,2016-03-17T16:36:18,Tarkistettu,1.1 2016_26_37,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja Niinistö, olemme tässä salissa keskustelleet jo useita viikkoja määrärahoista. Itse asiassa nyt meillä on mahdollisuus keskustella itse asiasta eli sisällöstä eli suomalaisesta korkeakoulu- ja tiedepolitiikasta. Professorit esittivät näkemyksiään Helsingin Sanomien laajassa artikkelissa, ja luin sen erittäin huolella. Huomaan siitä sen, että erityisesti yksimielisyyttä on siitä, että resurssit ovat niukoilla. Se on tietysti totta aikana, jolloin Suomi velkaantuu ja jolloin joudutaan tekemään isoja leikkauksia. Resursseista on pulaa oikeastaan, voi sanoa, kaikilla sektoreilla, ja silloin ennen kaikkea on tärkeätä, että kiinnitämme huomiota siihen, mitä tehdään ja miten tehdään. Suomi käyttää tällä hetkellä 3,2 miljardia euroa korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. Tämän hallituskauden lopussa käytämme 3 prosenttia vähemmän. Nyt meidän tehtävämme on pohtia, millä tavalla selviämme tästä. Se onnistuu mielestäni parhaiten siten, että lähdemme uudistamaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rakenteita ja parantamaan laatua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-17T16:36:19,2016-03-17T16:37:36,Tarkistettu,1.1 2016_26_38,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_26_39,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ei sovi vähätellä leikkausten suuruutta korkeakouluista ja tutkimuksesta. (Sari Sarkomaa: Sitä ministeri ei tehnytkään!) Vuonna 2019 se on yhteensä, myös tutkimus kokonaisuudessaan huomioon ottaen, 420 miljoonaa euroa. Vakaa vetoomukseni on se, että jos te yhtään arvostatte sivistystä, teillä on mahdollisuus vielä perua näitä leikkauksia. Toivon, että kehysriihessä teette tällaisen esityksen ministerinä koko hallitukselle, koska kysymys on Suomen tulevaisuuden osaamispohjasta ja meistä korkean sivistystason kansana. Mutta tarttuisin myös siihen, mitä professorit toivat esille, ja erityisesti arvostettu ekologian alan akatemiaprofessori Ilkka Hanski kirjoitti Kanavassa hiljattain, että lahjakkaita nuoria on vaikea saada tutkijan uralle ja vaikea saada motivoitua johtuen tästä näköalattomuudesta, joka tulee näistä leikkauksista, mutta myös siitä, että heillä on semmoinen olo, että perustutkimusta ei arvosteta, uteliaisuustutkimuksen ja perustutkimuksen pohjaa rapautetaan ja kärkihankkeilla ohjataan tutkimuksen suuntaa tietyille aloille. Onko niin, että poliitikot tietävät tukijoita paremmin, mitä tutkia, vai arvostatteko tieteentekijöitä asiantuntijatiedon lähteenä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-17T16:37:44,2016-03-17T16:38:48,Tarkistettu,1.1 2016_26_40,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp," Arvoisa puhemies! Arvostan tieteentekijöitä ja tutkijoita erittäin paljon. Siitä syystä meillä on käynnistynyt opetus- ja kulttuuriministeriössä laajat tieteentekijöiden kanssa käytävät vuoropuhelukeskustelut, joista ensimmäinen on takana ja uusia on tulossa. Pitäisin tärkeänä sitä, että me pystyisimme politiikan tekemisessä entistä enemmän hyödyntämään asiantuntijoita ja käyttämään tutkijoita. Siihen liittyen meillä on käynnissä muun muassa ministeri Bernerin johdolla vaikutusarviointiin keskittyvä työ, jossa parannetaan todella sitä, että päätöksenteossa käytettäisiin tietopohjaa ja tutkimusta paremmin hyödyksi. Mitä tuli näihin nuoriin tutkijoihin, niin jaan sen huolen siitä, panostammeko riittävästi nimenomaan lahjakkaisiin nuoriin, nouseviin tutkijoihin. Tähän liittyen osana hallituksen kärkihankerahoitusta olen ohjannut 30 miljoonaa euroa kolmen vuoden ajan käytettäväksi Suomen Akatemian kautta erityisenä painopisteenä lahjakkaat nuoret tutkijat, jotka pääsisivät akateemisella urallaan eteenpäin ja saisivat vahvempaa rahoitusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-17T16:38:49,2016-03-17T16:39:54,Tarkistettu,1.1 2016_26_41,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vähän jää epäselväksi se, kun te puhutte kehittämisestä, kuka nämä kehittämisen linjat on keksinyt. Minä olen erittäin huolissani siitä, että hallitus ajattelee, että Suomen korkeakoulu- ja tiedepolitiikka voi vaihtua poliittisista suhdanteista johtuen. Minä luulen, että se kentän masennus ja näköalattomuus tällä hetkellä johtuu siitä, että te rikotte sitä pitkäaikaista periaatetta, että tämän maan osaamistaso on aina pohjautunut siihen, että korkeakoulu- ja tiedepolitiikka on ollut pitkäjänteistä toimintaa, jossa on kunnioitettu sitä, että on pyritty näkemään tarpeeksi kauas ja tarpeeksi monin silmin. Tästä syystä olen erittäin huolissani siitä, että kun te teette mittavat leikkaukset ja sitten kuitenkin toisella kädellä annatte hyvin pienen summan, joka on vähemmän kuin viime hallituskaudella satsatut erityisrahat tiettyihin panostuksiin, niin tämähän johtaa siihen, että nämä yliopistojen pitkien listojen (Puhemies koputtaa) keräilyt ja muut kertovat, että ei jaeta tätä kuvaa. (Puhemies koputtaa) Miksi tämä Technopolis-selvitys jäi pöydälle, ministeri Grahn-Laasonen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-03-17T16:39:57,2016-03-17T16:41:11,Tarkistettu,1.1 2016_26_42,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisellä hallituskaudella, jolloin edustaja Kiuru oli opetusministerinä, opetus- ja kulttuuriministeriössä laadittiin virkamiestyönä asiantuntijoiden pohjalta tulevaisuuskatsaus. Siinä tehtiin tiettyjä toimenpide-ehdotuksia, siis asiantuntijat tekivät toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät muun muassa korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen, korkeakoulujen profiilien selkeyttämiseen, korkeakoulujen ja erityisesti tutkimuksen ja tieteen työnjaon selkeyttämiseen. Nämä asiat, nämä asiantuntijoiden ehdotukset, ovat juuri nyt niitä asioita, joita minä opetus- ja kulttuuriministerinä vien eteenpäin, toisin kuin te, edustaja Kiuru, edellisellä kaudella ollessanne opetusministeri. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-17T16:41:12,2016-03-17T16:41:55,Tarkistettu,1.1 2016_26_43,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Onkin hyvä todeta, että ministeri Grahn-Laasonen aivan oikein kertoi, että on haettu sellaista tiekarttaa, joka ei riipu poliittisista suhdanteista, mutta kun te tätä poliittista tiekarttaa ette toteuta muuta kuin tämän hallituksen voimin ja kun ongelma on siinä, että se tiekartta, joka laadittiin todella asiantuntijavoimin, jäi teidän pöydällenne vain soveltuvin osin, ja kun tämä tehtiin maaliskuussa juuri ennen vaaleja, niin silloisella ministerillä valitettavasti ei ollut sellaista parlamentaarista pohjaa enää tehdä tätä, (Ben Zyskowicz: Seli seli!) ja näin ollen, kun oli noin kuukausi aikaa enää vaaleihin, niin kysynkin nyt ministeri Grahn-Laasoselta, kun arvostatte hyvin paljon myös opposition panosta: Saisimmeko me oppositiopuolueet tulla tekemään teille kädenojennuksen ja tulla mukaan korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kehittämiseen parlamentaariselta pohjalta? (Ben Zyskowicz: Kyllä! Ehdottomasti!) Eli oletteko valmiita ottamaan opposition mukaan tähän hankkeeseen Technopolis-selvityksen pohjalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-03-17T16:41:59,2016-03-17T16:42:59,Tarkistettu,1.1 2016_26_44,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Puhuin tästä tulevaisuusselvityksestä, joka siellä ministeriössä asiantuntijatyönä tehtiin. Se perustui sen sijaan lukuisiin arviointeihin meidän tutkimuksestamme ja korkeakoulupolitiikastamme. Siellä on pohjalla OECD:n Suomelle tekemiä suosituksia, siellä on pohjalla komission Suomelle tekemiä suosituksia, siellä on kansainvälisten arviointipaneelien Suomelle tekemiä suosituksia, ja siellä on pohjalla meidän kotimaisia, omia, muun muassa Suomen Akatemian Tieteen tila ‑artikkeli. Näillä kaikilla on paljon yhteisiä nimittäjiä, ja ne nimenomaan viittaavat siihen — ne olivat käytössä jo teidän aikananne — että korkeakoulujen rakenteellista uudistamista tulee tehdä ja että profiileja tulee selkeyttää. Nyt kysyisinkin edustaja Kiurulta — tai itse asiassa kysyisin, jos voisin kysyä, kun tämä ei ole opposition kyselytunti — mihin ne teidän toimenne jäivät silloin viime kaudella. Menikö meillä neljä vuotta aika lailla hukkaan? (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-17T16:42:59,2016-03-17T16:43:52,Tarkistettu,1.1 2016_26_45,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru puhuu siitä, että pitäisi saada parlamentaarinen ryhmä. Mutta tällä hallituskaudella on lähdetty vähän toisessa asennossa: ei niin, että tehdään norsunluutornissa näitä päätöksiä, vaan sillä tavalla, että otetaan meidän kenttä, ne parhaimmat asiantuntijat, mukaan tekemään sitä muutosta. Hallituskauden aikana on lähdetty ennen kaikkea siitä, että annetaan tilaa meidän ammattikorkeakouluille ja yliopistoille luoda omia yhteistyörakenteita. Ei ole lähdetty estämään heitä tekemästä sitä muutosta. Sanoisinkin mieluummin niin, että meidän tehtävämme olisi tehdä uusi visio meidän korkeakoulu- ja tiedepolitiikalla, ei välttämättä parlamentaarisesti, mutta ennen kaikkea siten, että me saamme meidän kentän osaajat mukaan elävään strategiaprosessiin. (Eduskunnasta: Tehdäänkö näin?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-03-17T16:43:54,2016-03-17T16:44:54,Tarkistettu,1.1 2016_26_46,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,Tunnistiko ministeri kysymystä?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_26_47,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jaan tämän näkemyksen jatkuvasta vision kirkastamisen tarpeesta, mutta itse ajattelen myöskin niin, että silloin ei välttämättä tule parasta jälkeä, jos näitä visioita lähtevät tekemään yksinomaan poliitikot, vaan minä pidän tärkeänä sitä, että tiedemaailma osallistuu tähän ja että me tarjoamme heille mahdollisuuksia ja käymme heidän kanssaan vuoropuhelun, löydämme niitä yhteisiä nimittäjiä ja sitä yhteistä etenemissuuntaa. Yksi hyvä esimerkki tästä on vaikka se rakenteellinen kehittäminen, mikä nyt on käynnissä Tampereella. Tampereella tehdään tällä hetkellä niin sanottua T3- eli Tampere 3 ‑projektia, missä kaksi yliopistoa on yhdistymässä ja ammattikorkeakoulu tulossa samaan rakenteeseen mukaan. Tässä on saavutettavissa aivan merkittävästi sellaisia hyötyjä, että me voimme priorisoida ja panostaa nimenomaan tutkimukseen ja opetukseen eli niihin ydintehtäviin ja hakea niitä säästöjä, joita väistämättä on pakko tämmöisinä aikoina tehdä, sieltä rakenteista ja niin edelleen. Mitä vielä tulee tähän... (Puhemies koputtaa) — No, jatkan seuraavassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-17T16:44:56,2016-03-17T16:46:03,Tarkistettu,1.1 2016_26_48,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Opintotukea ollaan leikkaamassa neljäsosalla. 3 000—4 000 ihmistä jää työttömäksi yliopistoista ja korkeakouluista. Näitä lukuja ei selitetä sanomalla ""hei, me kehitetään"" tai ""hei, me uudistetaan"". Nämä ovat leikkauksia. Nämä ovat meidän koulutuksen alasajoa. Nämä ovat meidän opintotuen alasajoa. Mutta pieni välähdys on nähty nyt. Nimittäin tänään mainostoimisto julkaisi uudet sivut, Tulevaisuuden sivistys, ja niillä ministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo: ""Kokoomuksessa päätimme aloittaa sivistyksestä."" Toivon, että tämä ei tarkoita sitä, että ""päätimme aloittaa leikkausten osalta"", vaan että tämä merkitsee sitä, kun te olette tänään tehneet tämän päätöksen, että tuotte kehysriiheen esityksen, jossa perutaan koulutusleikkauksia ja opintotukileikkauksia. Arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, minulle riittää pelkkä ""kyllä"" tai ""ei"" vastaukseksi. Vastatkaa ""kyllä"" tai ""ei"". Oletteko tuomassa näiden leikkausten peruutukset kehysriihessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-03-17T16:46:04,2016-03-17T16:47:11,Tarkistettu,1.1 2016_26_49,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Parlamentarismin hyviin käytöstapoihin kuuluu se, että me emme täällä käsittele nyt kokoomuksen asioita vaan hallituksen kantaa. Mutta kun tämä asia tuli tässä puheeksi, niin tuon esiin sen, että mielestäni kaikilla sektoreilla tarvitaan vuoropuhelua ja keskustelua siitä, minkälainen meidän tulevaisuuden sivistyspolitiikka on, minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, mitä ne osaamistarpeet ovat. Haluan käydä tätä keskustelua kaikilla sektoreilla: Haluan käydä sitä tiedemaailman kanssa tiedepolitiikan tulevaisuudesta. Haluan käydä suomalaisten kanssa keskustelua siitä, mitä odotuksia heillä on esimerkiksi koulutusjärjestelmän kehittämisen suhteen. Huomenna julkistamme tietoja lasten ja nuorten odotuksista harrastustoiminnalle muun muassa koulujen iltapäivissä. Meillä on laaja aineisto: tuhannet lapset ja nuoret ovat päässeet vastaamaan (Eduskunnasta: Kyllä vai ei?) ja niin edelleen. Elikkä tämän vuoropuhelun tarve on jatkuva, ja siinä haluan olla avoimesti mukana. Myöskin netissä on olemassa erilaisia sivustoja, missä voi osallistua — edustaja Arhinmäki, olkaa hyvä ja osallistukaa tekin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-17T16:47:12,2016-03-17T16:48:19,Tarkistettu,1.1 2016_26_50,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,"Herra puhemies! Tämä leikkauskeskustelu on tietysti käyty aika monta kertaa. Sen suhteen olemme samassa veneessä edellisen hallituksen kanssa: Edellinen hallitus joutui leikkaamaan koulutuksesta. Tämä hallitus joutuu leikkaamaan koulutuksesta. (Välihuutoja vasemmalta) Se on valitettavaa. Se johtuu siitä, että Suomi syö enemmän kuin tienaa. Me emme oikein pääse siitä yli emmekä ympäri. Tämän keskustelun seuraavan vaiheen tietysti pitäisi olla se, että kun nämä resurssit eivät merkittävästi kasva lähitulevaisuudessa, miten me voimme saada vähemmällä aikaan enemmän — se on iso kysymys suomalaisessa koulutuksessa. Me nyt panostamme aika voimakkaasti näihin kärkihankkeisiin, kuten ministeri täällä kertoo. Ja kun alkuperäinen kysymys koskee korkeakouluja, niin erityisen voimakas panostus on korkeakoulujen kärkihankkeisiin. Ehkä vielä uuttakin voitaisiin miettiä. Olemme pitäneet pitkään esillä ajatusta, jossa pienet ja keskisuuret yritykset kytkettäisiin tähän meidän innovaatiotoimintaan paremmin, siis t&k&i-panoksiin nykyistä paremmin. Sillä saataisiin myös t&k&i-panoksia Suomessa nousuun, tämmöinen innovaatiosetelin (Puhemies koputtaa) tyyppinen ajatus. Mitä te, ministeri, ajattelette? Voiko sitä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-03-17T16:48:20,2016-03-17T16:49:28,Tarkistettu,1.1 2016_26_51,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan puheenjohtajan, edustaja Puumalan kanssa olemmekin jo aiemmin käyneet keskusteluja siitä, voisiko tällaista kokeilla, tällaista innovaatioseteliajatusta, missä erityisesti ammattikorkeakoulut ja yritykset, mahdollisesti juuri pk-yritykset siellä alueilla, voisivat lähteä tiivistämään yhteistyötänsä ja saada enemmän aikaan yhdessä. Tästä on keskusteltu myöskin elinkeinoministeri Rehnin kanssa, ja meillä on suunnitelmia liittyen siihen, että nämä pilotit voisivat lähteä käyntiin. Mielestäni ne olisivat positiivisia uusia avauksia niiden monien muiden avausten ohella, joita tällä hetkellä teemme. Todella kaikilla koulutusasteilla, lähtien ihan varhaiskasvatuksesta eteenpäin, pyrimme jatkuvasti löytämään (Puhemies koputtaa) uusia tapoja tehdä, koska se on ihan välttämätöntä — ei ainoastaan siitä syystä, että resursseja on vähemmän, vaan myös siitä syystä, että maailma menee koko ajan eteenpäin. Pitää kyetä pysymään siinä vauhdissa mukana ja rakentaa tulevaisuuden koulutusjärjestelmää, joka vastaa paremmin niihin maailman muutoksiin ja tarpeisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-17T16:49:28,2016-03-17T16:50:35,Tarkistettu,1.1 2016_26_52,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,"Myönnän tähän kysymykseen vielä kaksi puheenvuoroa, vähän poikkeuksellisesti edustaja Kiurulle ja sitten kysymyksen esittäjälle, edustaja Niinistölle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_26_53,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! (Ben Zyskowicz: Nyt, edustaja Kiuru, uskottava selitys!) Minusta oli hyvä, että ministeri Grahn-Laasonen kiinnitti huomiota siihen, että kahdessa vuodessa edeltävä hallitus todella sai kaksi merkittävää asiakirjaa aikaan: ensinnäkin vision siitä, mitä tullaan tulevaisuudessa tekemään, ja sen päälle vielä kansainvälisen asiantuntija-arvion siitä, onko oikea tämä Suomen visio, joka valmistui noin kuukautta ennen vaaleja, ja ehdotuksen siitä, että parlamentaarisesti työskenneltäisiin tämän korkeakoulu- ja tiedepolitiikan vision hankkimiseksi. Sen takia olisi hienoa, ministeri Grahn-Laasonen, että te voisitte ottaa tosissanne sen, että oppositio pääsisi mukaan auttamaan hallitusta tässä vaikeassa tilanteessa. Nimittäin te olette vaikeassa tilanteessa. Helsingin Sanomien tutkimus kertoo aika oikealla tavalla, mitä ajatellaan tällä hetkellä tiedemaailmassa: 2 000 professoria, joista lähes puolet vastasi Helsingin Sano-mien kyselyyn, joista yli 850 professoria kuvasi teidän politiikkaanne epäonnistuneeksi tai lähes (Puhemies koputtaa) epäonnistuneeksi. Nyt menee ihan kaikki pieleen. (Puhemies: Nyt on ministeri Grahn-Laasosella puheenvuoro!) Miksi, ministeri, te ette ota opiksi tästä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-03-17T16:50:46,2016-03-17T16:51:53,Tarkistettu,1.1 2016_26_54,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todella tuossa Helsingin Sanomien jutussa — niin kuin sanoinkin, ymmärrän sen hyvin — professorit kritisoivat määrärahojen leikkauksia. Se on selvää, että jokaista leikkauspäätöstä kritisoidaan ja useimmiten vielä ihan hyvin perustein, koska ei tämä leikkaaminen mitään mukavaa puuhaa ole, niin kuin on huomattu. Mutta tässä tilanteessa, missä Suomi tällä hetkellä on, meidän on ihan väistämättä löydettävä uusia ratkaisuja, koska jos me jatkamme tätä menoa ja jatkamme tätä velkaantumista, niin meillä ei kohta ole mitään jäljellä tästä meidän hyvinvointiyhteiskunnasta, vaan sen perusta romuttuu. Siitä syystä näitä uusia tapoja toimia haetaan, ja minä toivoisin myöskin sitä, kun edustaja Kiuru tässä viittasi siihen työhön, mitä asiantuntijat tekevät, että lähdetään tähän mukaan. Kuullaan meidän asiantuntijoita ja tehdään sen pohjalta politiikkaa ja pyritään turvaamaan se, että meidän koulutusjärjestelmä kestää myös tämän vaikean tilanteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-17T16:51:53,2016-03-17T16:52:51,Tarkistettu,1.1 2016_26_55,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuullaan asiantuntijoita ja perutaan koulutukseen tehdyt leikkaukset. Me vihreät olimme vaaleissa tosissamme ja olemme oikeasti todella pettyneitä yhdessä opiskelijoiden ja korkeakouluväen kanssa siihen, että te petitte koulutuslupauksen, te petitte lupauksen siitä, että koulutuksesta ei enää leikata. (Ben Zyskowicz: Miksi leikkasitte viime kaudella, edustaja Niinistö?) Tämä yhteinen sitoumus annettiin, koska me tiesimme, että koulutuksessa ollaan jo lujilla, ja näin vaalien alla luvattiin. Yliopistoväki on huolissaan näitten leikkausten lisäksi myös siitä tavasta, miten puhutaan, että heidän tuloksensa olisivat keskinkertaisia tai siellä olisi paljon hallintoa. Tässä Helsingin Sanomien artikkelissakin tulee esille se, että tutkijat ja opettajat voivat joutua tekemään yhä enemmän hallintotöitä, jos hallinnosta vähennetään. Myös Luonnontieteellinen keskusmuseo, lasten rakastama museo, joutuu nyt vähentämään museonäyttelyitään, ja Kansalliskirjaston asema on nyt vaakalaudalla, esimerkiksi C-kasettien säilyttäminen, koska se luokitellaan hallinnoksi ja siellä tehdään kovia leikkauksia. (Puhemies koputtaa) Arvoisa ministeri, oletteko valmiita arvioimaan uudelleen koulutusleikkauksia myös tässä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-17T16:52:52,2016-03-17T16:53:57,Tarkistettu,1.1 2016_26_56,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys hallituksen tiedepolitiikasta (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Paljon on jo sanottu, mutta sanon vielä sen, että me käymme jatkuvasti opetus- ja kulttuuriministeriössä, meidän virkamiehet, poliittinen johto ja sitten yliopistokenttä, hyvää keskustelua siitä, miten me selviämme tästä vaikeasta tilanteesta yhdessä. Näitä keskusteluja on käyty niin mainitun Kansalliskirjaston kanssa kuin on tarpeen käydä Helsingin yliopiston johdon kanssa ja kaikkien muidenkin osapuolten kanssa edelleen siitä, millä tavalla mennään eteenpäin. Pidän sitä tärkeänä, että pidämme tässä jatkuvasti sen yhteyden kunnossa ja että meillä on tällainen laajapohjainen näkemys siitä, mihin suomalaista tiedepolitiikkaa tulee viedä tulevaisuudessa. Siitä syystä myöskin nämä tiedevuoropuhelut, keskustelut tässä jo mainitsin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-17T16:53:58,2016-03-17T16:54:45,Tarkistettu,1.1 2016_26_57,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys postipalveluiden turvaamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 28/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Hänninen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_26_58,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys postipalveluiden turvaamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi nousee ainoastaan työllä ja uusia työpaikkoja luomalla. Valitettavasti tämä ei ole kuitenkaan ollut Suomen suunta. Tänään saimme kuulla jälleen synkkiä uutisia, kun kuulimme, että valtionyhtiö Posti jälleen vähentää työntekijöitään elikkä valtionyhtiöstä on vähenemässä melkein 700 työpaikkaa ja lähes 200 työntekijää osa-aikaistetaan. Työntekijöiden huoli omasta jaksamisesta on syystäkin kasvanut, jatkuvasti pitää tehdä enemmän aina vain vähemmällä määrällä. Onko oikein, että työntekijät uuvutetaan ja samaan aikaan johtajille maksetaan jopa 50 000 euron kuukausipalkkaa? Sen sijaan, että työntekijöitä jatkuvasti kiusataan, eikö postipalveluiden kehittämisessä ja ongelmien korjaamisessa tulisi työntekijöitä kuunnella enemmän? (Puhemies koputtaa) He ovat sentään työnsä parhaita asiantuntijoita. Arvoisa ministeri Berner... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: No niin, ministeri Bernerillä olisi puheenvuoro, mutta tuleeko kysymys nyt oikein nopeasti?] Erittäin nopeasti. — Miten te aiotte huolehtia siitä, että myös jatkossa kansalaiset saavat postinsa ajallaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-03-17T16:54:51,2016-03-17T16:56:07,Tarkistettu,1.1 2016_26_59,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys postipalveluiden turvaamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 28/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Postilakia uudistetaan nytten kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on otettu kantaa siihen, että postitoimiluvan voi saada tulevaisuudessa ilmoitusluontoisella menettelyllä. Tällä pyritään huolehtimaan siitä, että syntyy uusia postitoimilaitoksia, alueellisestikin, kun se on mahdollista myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Postilain toinen vaihe on meillä vasta selvityksessä, ja käymme tällä hetkellä läpi niin postidirektiiviä kuin myös sitten eri mahdollisuuksia kehittää postitoimialaa laajasti. Tässä yhteydessä kuulemme kaikkia osapuolia, niin kilpailuviranomaista, Viestintävirastoa ja myös henkilöstöjärjestöjä kuin myöskin Postia ja muita alan toimijoita. Tämä ensimmäinen tilaisuus on itse asiassa nyt 21.3., minkä jälkeen sitten arvioimme, miten postilain toista vaihetta tullaan edistämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.3.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-03-17T16:56:08,2016-03-17T16:57:12,Tarkistettu,1.1 2016_26_60,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys tutkintojen ja virkojen  kielitaitovaatimuksista (Laura Huhtasaari ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Huhtasaari.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_26_61,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys tutkintojen ja virkojen  kielitaitovaatimuksista (Laura Huhtasaari ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus nosti tammikuisessa kotouttamisohjelmassaan esille, että maahanmuuttajien kouluttaminen vaatii myös kielitaitovaatimustemme uudelleentarkastelua. Sanoitte, että tutkinto- ja kielitaitovaatimuksia ruotsin kielen osaamisen osalta tarkastellaan, jotta kaksikielisyysvaatimuksesta ei muodostu työllistymisen estettä sellaisessa tilanteessa, jossa sitä ei tosiasiallisesti tarvita. Perussuomalaisten mielestä on selvää, että mahdollisten muutosten kielitaitovaatimuksissa tulisi koskea kaikkia tasapuolisesti. Nyt kysynkin: aikooko opetusministeriö selvittää, missä tutkinnoissa ja viroissa ruotsin kielen taitovaatimuksesta voitaisiin luopua?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.4.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-03-17T16:57:18,2016-03-17T16:58:07,Tarkistettu,1.1 2016_26_62,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys tutkintojen ja virkojen  kielitaitovaatimuksista (Laura Huhtasaari ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se, mihin varmaan ehkä tässä kysymyksen alussa viittasitte, liittyy siihen, että kun kotouttamisjärjestelmäämme katsotaan, että minkälaisia polkuja rakentuu Suomeen tulleille maahanmuuttajille, että he pääsisivät nopeasti koulutukseen ja työelämään, niin siellä on havaittu semmoisia kohtia, joissa nämä kielitaitovaatimukset ovat esimerkiksi esteenä sille, että voi osallistua johonkin koulutukseen. Näkisin, että tulevaisuudessa se rakenne voisi mennä enemmänkin niin, että me integroisimme sitä kielten opetusta entistä enemmän osaksi sitä koulutusta tai työskentelyä. Eli tämäntyyppisestä ajattelutavan muutoksesta — mikä myöskin on hyvin yleisesti pohdinnassa myös muissa Pohjoismaissa esimerkiksi — oli kysymys tässä asiassa, mihin ymmärsin, että viittasitte.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-03-17T16:58:08,2016-03-17T16:59:00,Tarkistettu,1.1 2016_26_63,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Fimean päätoimipaikan siirtämisestä (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2016 vp,"Edustaja Wallin, seuraava kysymys.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_26_64,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Fimean päätoimipaikan siirtämisestä (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2016 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Fimeas, alltså tidigare Läkemedelsverkets, huvudorts placering har väckt mycket diskussion allt sedan 2009. I tisdags fick vi höra att social- och hälsovårdsminister Hanna Mäntylä föreslår att Fimeas huvudort i framtiden skulle vara Helsingfors i stället för Kuopio.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.5.aspx,sv,Stefan Wallin,910,2016-03-17T16:59:04,,Tarkistettu,1.1 2016_26_65,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Fimean päätoimipaikan siirtämisestä (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tosiaan oman esitykseni tähän asiaan antanut tällä viikolla tästä vastaavana ministerinä. Olen tietojeni mukaan viides ministeri, joka tätä asiaa nyt käsittelee, ja en enää tähän halua tällaisia aikalisiä ottaa, vaan haluan, että tähän asiaan saadaan nyt ratkaisu. Tämä asia etenee seuraavaksi niin, että tämä esitykseni käsitellään alueellistamisen koordinaatioryhmässä — toivon mukaan jo tämän kuun loppupuolella — josta olen tosiaan pyytänyt asiaan lausunnon. Sen jälkeen seuraava vaihe on se, että asia menee valtioneuvoston käsittelyyn, ja tämän jälkeen on odotettavissa päätöksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+2.5.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-03-17T17:00:20,2016-03-17T17:01:11,Tarkistettu,1.1 2016_26_66,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä sekä tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2015 vp>>>Lakialoite LA 23/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 3/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Arvoisat edustajat, jos poistutte salista sen verran fiksusti, että ei häiritä puhujaa. Nyt on puheenvuoro edustaja Tuppuraisella.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_26_67,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä sekä tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2015 vp>>>Lakialoite LA 23/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! — Hallituksen esitys laiksi verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä panee täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämisestä. Esityksellä edistettäisiin digitaalisten palveluiden ja toimintojen kehittymistä alentamalla erityisesti nopeiden viestintäverkkojen ja niiden toiminnan edellytyksenä olevien luotettavien sähköverkkojen rakentamiskustannuksia. Esitys on paitsi sellaisenaan kannattava myöskin hyvä osoitus siitä, millä tavoin yhteinen eurooppalainen säädöstyö tukee ja kehittää meidän kansallista lainsäädäntöämme. Puhe tietoyhteiskunnan kehittämisestä ja siihen liittyen tarpeellisesta digiloikasta on kovin usein irrallaan talouden ja yhteiskunnan tosiasioista. Maalailemalla taivaanrantaan kuvia, joissa tietotekniikka ja tietotekniset sovellukset muuttavat talouden perusasiat työstä ja tekemisestä vapaaksi utopiaksi, saa hyvin blogeja ja yliökirjoituksia. Sekoittamalla niihin konsulttien ammattikieltä ja tulevaisuudentutkimuksen iskulauseita kertomukset saa kuulostamaan vastaansanomattomilta. On erinomaista, että voimme kerrankin perehtyä tulevaisuuden tekemisen todelliseen perustaan. Verkkoinfrastruktuurin tehokkaaseen yhteiskäyttöön pääseminen edistää juuri sitä tietoyhteiskunnan perustaa, jota tarvitaan tulevaisuuden kasvulle. Tulevaisuuden kasvu rakentuu tiedolle. Tulevaisuuden työtä voidaan tehostaa monien työtehtävien ja työvaiheiden digitalisoinnilla. Tämä kaikki vaatii kuitenkin sitä, että tiedonkululla on toimivat väylät, että digitaalisilla palveluilla on markkinapaikat. Siitä tässä on kysymys. Arvoisa puhemies! Nopeat sähköiset viestintäverkot ovat kansallinen kysymys. Ne ovat kuitenkin myös alueellinen kysymys. (Puhemies koputtaa) Pidän tarpeellisena, että panostetaan erityisesti siihen, että koko Suomi — myös Itä- ja Pohjois-Suomi — on samassa asemassa tietoverkkojen saavutettavuuden suhteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-17T17:01:54,2016-03-17T17:04:01,Tarkistettu,1.1 2016_26_68,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä sekä tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2015 vp>>>Lakialoite LA 23/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on tosiaan hyvin yksinkertaisesti mietinnöstä luettavissa, mitä tämä pitää sisällään. Lyhyesti suomennettuna: kyse on siitä, että samaan aikaan, kun ollaan sähköverkkoa vetämässä maan alle suojaan myrskytuhoilta, vedettäisiin myös valokuitua, jolloin päästään tosiaan vauhdilla tähän tietoliikenteen kehittämiseen ja kasvattamiseen kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+3.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-03-17T17:04:01,2016-03-17T17:04:35,Tarkistettu,1.1 2016_26_69,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä sekä tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2015 vp>>>Lakialoite LA 23/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Jalonen jo oikeastaan tuossa omassa puheenvuorossaan kertoi lyhyesti, mistä asiassa on todellakin kyse. Verkkoinfran rakentaminen yhteisrakentamisena on todella kannatettava asia. Silloin saadaan myöskin kustannuksia useammalta osapuolelta vähennettyä, ja oikeastaan valiokunnan mietinnöstä käy hyvin esille, että se on nimenomaan edellytyksenä, että ne kustannukset, mitä tulee, eivät tule millekään osapuolelle kohtuuttomiksi vaan kustannusten jako pystytään myöskin katsomaan asiallisesti. Toinen asia, minkä haluan nostaa esille: on tärkeää, että meillä on jatkossa myöskin keskitetty tietopiste, mistä saa tietoa siitä, missä nämä tietoyhteiskuntaverkot kulkevat — että siitä on kaikille se tieto ja on myöskin turvattu se tietoverkko, mikä on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-03-17T17:04:46,2016-03-17T17:05:55,Tarkistettu,1.1 2016_26_70,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä sekä tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2015 vp>>>Lakialoite LA 23/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vakaista sähköverkoista on puhuttu paljon. Itse asiassa tässäkin salissa aikanaan käytiin laajasti keskustelua siitä, että haluttiin sähköverkkoja vahvistaa, ja nyt sitten — ymmärrettävistä syistä — sen jälkeen myös keskustelua siitä, että nämä ovat nostaneet myös sähkön jakeluhintoja. Mutta pidän kuitenkin, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja esille toi, perusteltuna sitä, että tällaisessa vaiheessa samalla vahvistetaan myös meidän verkkoyhteyksiä. Kuidun vetäminen maan sisään on järkevää siinä vaiheessa, kun maa on avattu ja toimia tehdään. Nyt aivan tuoreet tutkimukset, selvitykset ihmisten toiveista ja käyttäytymisestä myös tukevat sitä, että etätyötä halutaan tehdä entistä enempi. Hetken aikaa ehkä on ollut sellaista pohdintaa, että etätyö olisi jollain tavalla mennyt buumi, mutta toisin on. Ihmiset toivovat, että he pääsevät tekemään työtä maaseudulta, maaseudun rauhasta, mutta myös kasvavassa määrin vapaa-ajan asunnoilta, kesäasunnoilta, ja silloin vakaat yhteydet ovat tärkeitä. Itse toivon, että myös toisenlaisia ratkaisuja etsitään kuin näitä maahan tulevia kuituratkaisuja, sillä ne eivät kuitenkaan tule yksittäisiä taloja kattamaan, ja me tarvitsemme erilaisia vakaita langattomia järjestelmiä, uutta teknologiaa, sen eteen, että myös mökkiasuminen, mihin kuitu ei yllä, on jatkossa vakaiden yhteyksien päässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-17T17:05:55,2016-03-17T17:07:33,Tarkistettu,1.1 2016_26_71,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä sekä tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2015 vp>>>Lakialoite LA 23/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heinoselle täytyy heti todeta, että tietysti meillä monenlaisia erilaisia verkkorakenteita on. Sen on tietysti huomannut tuolta maaseudulta tulevana, että nämä langattomat yhteydet, varsinkin kun maastonmuodot vaihtelevat, ovat osasta paikkaa erittäinkin heikot. Mitä enemmän pystytään kuidun avulla tuomaan niitä verkkoyhteyksiä edes lähemmäksi tukiasemia kohti tai vetämään se kuitu sinne talon nurkkaan asti, sitä paremmat yhteydet tietysti pystytään saamaan. Kustannustekijähän tämä on. Herra puhemies! Minulla on ollut mahdollisuus olla mukana tämmöisessä Etelä-Pohjanmaan liitolla olevassa laajakaistaverkkohankkeessa ja myöskin muutamissa seminaareissa ympäri Eurooppaa. Siellä olemme nimenomaan vieneet tätä viestiä, kuinka kuituverkkoja osuuskuntapohjalta kannattaa rakentaa ja sitä kautta mahdollistaa ne paremmat tietoliikenneyhteydet sitten kansalaisille, yrityksille erityisesti ja myös näiden edustaja Heinosen mainitsemien etätyöyhteyksien vuoksi, että ihmiset pystyvät sieltä kotoa tai vapaa-ajan asunnoltaan mahdollisimman pitkälle näitä töitä tekemään. On hyvä, että lainsäädäntöä tässä edistetään ja näitä kustannuksia katsotaan, että me saamme mahdollisimman tasapuoliset tietoliikenneyhteydet kaikille meidän kansalaisillemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-03-17T17:07:33,2016-03-17T17:09:04,Tarkistettu,1.1 2016_26_72,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä sekä tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2015 vp>>>Lakialoite LA 23/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ehdottomasti edustaja Savolan kanssa samaa mieltä itsekin maaseudulta tulevana, kunnasta, missä on runsaslukuisesti vapaa-ajan asuntoja, missä on harvaan mökkejä. Silloin, niin kuin edustaja Savola toi esille, se on kustannuskysymys, valokuitua ei pystytä tämäntyyppisiin yhteyksiin tekemään. Itse sain omassa kotikunnassani tutustua esimerkkinä tällaiseen Ukkoverkot-järjestelmään, mikä luo sitten juuri tämäntyyppisiin rakenteisiin toimivampia vaihtoehtoja ja vakaita verkkoja, joissa nopeudet eivät vaihtele. Niitä malleja ja esimerkkejä varmasti löytyy, ja tällä sektorilla tekniikka kehittyy erittäin kovaa vauhtia. Itse toivon toki niin, että ei tehtäisi missään sellaisia ratkaisuja, että hetken kuluttua todetaan, että tämä tekniikka on vanhentunutta ja maksut nousevat niin korkeiksi, että kukaan ei enää sitä käytä. Silloin investoinnit ovat turhia. Siinä mielessä tämä valokuidun vetäminen on perusteltua ja järkevää, se tekniikka ei vanhene.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-17T17:09:04,2016-03-17T17:10:09,Tarkistettu,1.1 2016_26_73,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä sekä tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2015 vp>>>Lakialoite LA 23/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä laajakaistaverkothan ovat verrattavissa siihen, kun on vedetty puhelinverkkoja aikoinaan koko maahan, ja nämä ovat välttämättömiä siinä, että ympäri Suomen voidaan asua ja elää ja yrittää jatkossakin. Ihan pienyrityksistä lähtien isoihin yrityksiin asti nämä yhteydet ovat elintärkeitä, saatikka sitten, kun ajatellaan tulevia sote-palveluita ja kaikkia muitakin palveluita, joissa odotetaan sitä omaa vastuuta ja sitä, että ne palvelut ovat jatkossa kotiin saatavissa. Sinänsä asia on hyvä, mutta tämä meidän infra ei vastaa tällä hetkellä sitä. Laajakaista kaikille ‑hankehan oli sinänsä tavoitteiltaan hyvä, mutta rahahan oli täysin riittämätön, samoin tämä velvoite ja tavoite siitä, että se ei kata täyttä 100:aa prosenttia Suomesta vaan vain tietyn osuuden. Nythän tämä tavoite on käytännössä saatu jo täyteen, mutta totuushan on se, että meillä on paljon kuntia, joissa eivät edes taajama-alueella toimi käytännössä verkot nyt riittävästi. Oikeastaan, kun jatkossa mietitään Suomessa sitä, että saadaan tämä nopea tietoverkko käsille, nämä mobiilit ja langattomat yhteydet ovat todella hyviä, mutta jos niillä on useampi käyttäjä, niin sitä kaistaahan ei riitä kaikille ja sen takia myös nämä kiinteät valokuituyhteydet ovat tärkeät. Operaattoreita ei ole saatu rakentamaan näitä yhteyksiä, koska heille on tullut siitä sitten omavastuuta liikaa, ei riitä raha sitten yhtiöissä pyörittämään näitä, kun esimerkiksi valtiolta ei ole saatu riittävän nopeasti jälkikäteen takaisin näitä valtionosuuksia tämän kaistan rakentamiseen, kuten on ollut tarkoitus. Mielestäni pitäisi pohtia sitä, pitäisikö valtiolla olla velvollisuus paimentaa nämä operaattorit hoitamaan asiaa, vaikka lainsäädäntöteitse, ja pitäisikö tämä yleispalveluvelvoite laajentaa riittävään kaistanopeuteen ja kattamaan aidosti koko maa. Tämä voisi olla yksi ratkaisu. (Puhemies koputtaa) Yksi mahdollisuus voisi olla myös erillinen verkkoyhtiö, niin kuin esimerkiksi sähkönjakelussa, (Puhemies koputtaa) että päästäisiin eriarvoisista siirtomaksuista eroon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+3.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-03-17T17:10:09,2016-03-17T17:12:18,Tarkistettu,1.1 2016_26_74,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä sekä tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2015 vp>>>Lakialoite LA 23/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2016 vp,"No niin, pyydän nyt edustajaa siirtymään puhujapönttöön, mikäli hän aikoo jatkaa. Ellei, sitten edustaja Savola.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_26_75,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä sekä tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2015 vp>>>Lakialoite LA 23/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Näillä valtakunnallisilla operaattoreilla, mitä meillä on, ei selvästikään sitä mielenkiintoa ole riittävästi tätä sataprosenttista laajakaistayhteyttä, mihinkä tämä hankekin viittasi, tuoda. Viime kaudella, kun tätä hankkeen etenemistä myöskin seurasin, kyllähän se tulkinta siitä, mikä on perille menevä laajakaistayhteys, vaihteli, kun keskusteli näitten operaattoreitten ja toimijoitten kanssa. Kyllähän se siihen lähelle tulee mutta ei välttämättä kuitenkaan sinne kuluttajalle asti, vaan niitä omia kustannuksia voi tulla kohtuuttomankin paljon. Kun edustaja Jalonen, liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, on paikalla, niin kysyisinkin Jaloselta, mihin toimiin valiokunta nyt ryhtyy siinä, että nämä laajakaistayh-teydet aivan oikeasti tuonne maaseudulle saadaan. Ovatko osuuskunnat tuolla seutukunnilla — kuntien ja ihmisten osittain omistamat osuuskunnat — se keino? Vai uskotteko te siihen, että nämä meidän kaupalliset yhtiöt todellakin nämä palvelut tuonne perimmäiseenkin kolkkaan saavat?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-03-17T17:12:19,2016-03-17T17:13:28,Tarkistettu,1.1 2016_26_76,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä sekä tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2015 vp>>>Lakialoite LA 23/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on yksi toimenpide tässä isossa paketissa. Ja ylipäätänsä, jos ja kun me haluamme digitalisoida yhteiskuntaamme, se vaatii kehitystä meidän verkoiltamme niin kuidun osalta kuin langattomasti. Jos me haluamme olla edelläkävijöitä esimerkiksi robottiautojen kehityksessä ja jopa tuotannossa jossain vaiheessa, niin se vaatii langatonta tekniikkaa, mutta se langaton tekniikka hyvässä riittävyydessään ja kattavuudessaan vaatii rinnalleen myös kuituverkkoa, joten tämä menee vähän niin kuin käsi kädessä. Mutta minä uskon kyllä siihen, että operaattorit itse haluavat myös pitää Suomen maailman ykkösenä ja kehittää tätä edelleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+3.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-03-17T17:13:29,2016-03-17T17:14:31,Tarkistettu,1.1 2016_26_77,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 8 ja 9 §:n sekä ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 12/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen  4.  asia.  Käsittelyn  pohjana  on  sivistysvaliokunnan  mietintö  SiVM 3/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_26_78,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 8 ja 9 §:n sekä ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 12/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opiskelijavalintarekisteristä ja korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisterin järjestämisestä olevan lain muuttamisesta — voisi sanoa, että on muuten samassa hengessä kuin äsken käytiin keskustelua, eli voi sanoa, että sama tähtäin: digitaalisuus ja verkkojen yllä tapahtuvat uudet toiminnot. Sivistysvaliokunnassa asia oli yksimielinen, ja muutamia kohtia nostaisin esityksestä esille. Ensinnäkin hallituksen esityksen tavoite on varmistaa se, että päästään siirtymään sähköiseen ylioppilastutkintoon ongelmattomasti lainsäädännön näkökulmasta, ja samalla ajantasaistaa voimassa olevaa käytäntöä ja sähköisen ylioppilastutkinnon aiheuttamia muutoksia sekä myös selkiyttää tiettyjä tulkinnallisia lain kohtia. Hallituksen esityksellä ei ollut sinänsä minkäänlaisia taloudellisia vaikutuksia. Muutamia poimintoja: Koesuoritusten tallentamisesta. Ylioppilastutkinnon koesuoritukset muodostavat laajan henkilötietoja ja salassa pidettäviä tietoja sisältävän tietoaineiston, jonka säilymistä ei voimassa olevassa ylioppilastutkintoa koskevassa lainsäädännössä säännellä. Tältä osin tämä asia saadaan korjattua. Muutama näkökulma nousi oppilaan näkökulmasta: Tänä päivänä, kun halutaan saada koesuorituksesta kopio, se maksaa 32 euroa. Asiantuntijakuulemisessa nousi esille, että voisiko jotain asian puitteissa tehdä, koska usein saattaa käydä niin, että se kopiosta pyydetty maksu heikentää kokelaan mahdollisuutta tutustua sitten jälkikäteen koesuoritukseensa. Hallinnonalan tietoinfrastruktuurin kehittäminen oli myöskin valiokunnassa yhtenä tarkastelukohteena. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus valmistelevat tällä hetkellä yhdessä hallinnonalan valtakunnallisten rekisterien ja rekisterilainsäädännön uudistusta, ja tavoite on, että syntyisi tämmöinen yhteinen keskitetty integraatiopalvelu, niin sanotusti Koski, johon on tarkoitus kerätä tietoa olemassa olevista rekistereistä, opiskelijavalintarekisteristä, ylioppilastutkintorekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja uusista perustettavista rekistereistä. Näin ollen me saamme tulevaisuudessa yhden tietokannan alle kaikki oppilaita koskevat tiedot. Voi sanoa, että tämä on iso askel oppilaidenkin näkökulmasta. Se, mikä pohditutti, on se, että on erityisen tärkeätä, että meillä myöskin näiden tietoinfrastruktuurien johtaminen on selkeästi yksissä käsissä, ja valiokunta halusi korostaa opetus- ja kulttuuriministeriön vastuuta hallinnonalansa tietoinfrastruktuurin kehittämisessä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+4.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-03-17T17:15:16,2016-03-17T17:18:27,Tarkistettu,1.1 2016_26_79,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 8 ja 9 §:n sekä ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 12/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tällä lakiesityksellä on tarkoitus huolehtia siirtymisestä sähköiseen ylioppilastutkintoon, eli käsittelyssä on eräänlainen ylioppilastutkinnon digiloikka, joka on hieno asia, ja voimme olla siitä ylpeitä, ja tämä on jo maailmalla herättänyt huomiota. Siis keväästä 2019 lähtien ylioppilastutkinto tulee suorittaa kokonaisuudessaan sähköisin päätelaittein. Se liittyy tässä aiemmin keskusteltuun sähköverkkojen toimintaan, nimittäin sähköinen ylioppilastutkinto edellyttää luonnollisesti toimintavarmaa tiedonsiirtoa ja se edellyttää myös varmaa tietosuojaa. Tässäkin yhteydessä on, puhemies, syytä huomauttaa, että myös tämä sähköinen ylioppilastutkinto, siihen liittyvä tiedonsiirto, täytyy turvata maan kaikissa osissa, myös kaikkein pohjoisimmilla ja itäisimmillä alueilla. Sivistysvaliokunnan tavoin haluan vielä kiinnittää huomiota koesuoritukseen tutustumiseen jälkikäteen. Valiokunta kiinnitti huomiota maksuihin. Tällä hetkellä kopio omasta koesuorituksesta maksaa 32 euroa, ja se saattaa monelle olla liian korkea kynnys hankkia tuo oma koesuoritus myöhemmin nähtäväksi, ja nyt kun tämä ylioppilastutkinto muuttuu sähköiseksi, niin olisi paikallaan arvioida vielä kerran nämä tiedonsaantiin liittyvät maksut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-17T17:18:30,2016-03-17T17:19:50,Tarkistettu,1.1 2016_26_80,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 8 ja 9 §:n sekä ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 12/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2016 vp","Arvoisa puhemies! Itse melkein toteaisin mieluummin, että vihdoinkin — minun mielestäni tässä ei kauheasti voida Suomessa ylpeillä tällä digiloikalla. Vielä tänä keväänä ja ensi keväänä, elikkä vielä kahtena keväänä, ylioppilaskirjoituksissa digiaikaan tottuneet nuoret ottavat lyijykynäloikan ja loikkaavat tekemään niitä ylioppilaskirjoituksia käsipelillä tällaisessa maassa, missä olemme olleet kyllä edelläkävijöitä tällä sektorilla oikeastaan kaikessa muussa. Itse entisenä opettajana muistan hyvin, miten tietokoneet tulivat kouluun. He, ketkä nyt pääsevät ensimmäistä kertaa kokonaan sähköisen ylioppilaskirjoituksen pariin, ovat syntyneet 2000-luvulla, ja heitä ennen jo ehkä 10 vuotta vanhemmat ovat jo eläneet läpi elämänsä puhelimien aikana, valtaosa älypuheli-mien aikana,  tablettien aikana,  ja tänä päivänä aika usein saa törmätä siihen,  miten oma 3-vuotias lapsi käyttää kyllä tablettia hienosti sormen kanssa mutta lehdessä tuleekin ihmeitä, kun ei kuva vaihdukaan kuvaa koskettamalla. Kyllä melkein voisi sanoa, että tämä digiloikka ei ole meidän lukiolaisille mikään loikka vaan arkipäivää, ja itse totean, (Puhemies koputtaa) että parempi lopulta kuin ei milloinkaan. Eli täysi tuki tälle, että asiassa nyt lopulta edetään, mutta kovin verkkaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-17T17:19:51,2016-03-17T17:21:36,Tarkistettu,1.1 2016_26_81,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 8 ja 9 §:n sekä ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 12/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen on täysin oikeassa, että vuonna 2000 syntynyt nuori alkaa kyllä olla ihan sitä meidän digisukupolvea, jolle koneet ovat, voi sanoa, osa arkea ja arkista kommunikointia, ja siltä osin heillä on ihan uudenlaiset toimintatavat, jotka tulee huomioida myös meidän opetuksessa. Ei ole pelkästään se, että me pääsemme sähköiseen ylioppilaskirjoitukseen, vaan yhtä lailla on kysymys siitä, millä tavalla meidän opetus muuttuu sitä edeltävinä vuosina, millä tavalla siellä hyödynnetään osana opetusta digitaalisia välineitä. Tässä kohdin se jopa tarkoittaa sitä, että meillä voi olla tulevaisuudessa lukioissa yhä enemmän massaopintokurssejakin, joita tarjotaan valtakunnallisesti. Niitä pystyisi missä tahansa meidän maamme kolkassa opiskelemaan, ja sitten olisivat lähiopetusjaksot siellä yhdessä muiden kanssa tehtävänä. Ollaan kyllä aika ison uudistuksen edessä, ja on hyvä, että hallitus on tunnistanut tämän ja meillä on siltä osin kärkihankekin paikallaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+4.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-03-17T17:21:37,2016-03-17T17:22:47,Tarkistettu,1.1 2016_26_82,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 8 ja 9 §:n sekä ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 12/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tässä on kyseessä hyvä esimerkki digitalisaatiosta, joka on myös yksi hallituksen kärkihankkeista, joten tärkeä uudistus. Eli tätä ylioppilastutkintoon liittyvää säädöstä muutettaisiin siten, että kokeet voidaan jatkossa suorittaa myös sähköisin menetelmin ja vuodesta 2019 alkaen kokonaan sähköisesti. Tämän uudistuksen yhteydessä nyt sitten tulkintavirheiden mahdollisuus käsittääkseni pienenee olennaisesti, ja todennäköisesti myös kokeiden korjaamiseen käytettävä aika lyhenee ainakin pitkällä tähtäimellä näiden suunniteltujen muutosten myötä. Pidänkin tätä esitettyä lakimuutosta tärkeänä askeleena kohti nykyaikaista toimintamallia ylioppilastutkintojen suorittamisessa ja korjaamisessa. Siihen on mielestäni jo korkea aikakin ryhtyä, kuten myös edustaja Heinonen äsken puheenvuorossaan viittasi. Tästä asiastahan on käyty julkista keskustelua jo varsin kauan ja nyt asiassa päästään onneksi eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-03-17T17:22:48,2016-03-17T17:24:04,Tarkistettu,1.1 2016_26_83,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 8 ja 9 §:n sekä ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 12/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tässä on nyt hyvä esimerkki siitä, että monia pitkäänkin puhuttaneita ja valmisteltuja asioita saadaan nyt eteenpäin, ja tämä asia esimerkiksi ei ole puhuttanut mitenkään erityisesti opposition ja hallituksen välissä, vaan tämä on semmoinen kannatettava esitys, jota halutaan viedä eteenpäin. Digitalisaatioon liittyen erityisesti on muistettava, että tämä on vasta yksi askel, aika pieni asia siinä. Kuitenkin sitten yleensä opetuksessa, jos mennään myös muihin opetusmuotoihin, varsinkin peruskoulupuolella, on muistettava se, että kuitenkaan koulut ympäri Suomen eivät ole edelleenkään tasavertaisessa tilanteessa siinä, että laitteita tai osaamista opettajilla olisi riittävästi. Sieltä tämä tarve myös tulee, ja opettajat odottavat erityisesti sitä, että heidän osaamistaan tässä asiassa parannetaan. Sen takia hallitus haluaa panostaa erityisesti digitalisaatioon ja erityisesti opettajien osaamiseen tässä asiassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+4.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-03-17T17:24:07,2016-03-17T17:25:06,Tarkistettu,1.1 2016_26_84,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 14/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 3/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Ensiksi puhuu valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Haatainen, ja sen jälkeen mennään listan mukaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_26_85,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 14/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan kumottavaksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu laki, ja jatkossa sosiaalihuollon henkilöstöstä säädetään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa, joka tuli voimaan maaliskuun alussa. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin sisältyvät säädökset sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä sekä rekisteröinnistä, ammattihenkilöiden ohjauksesta, valvonnasta ja valvontaviranomaisten tehtävistä. Tällä sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä annetulla lailla on luotu perusteet nyt keskeisten sosiaalihuollon ammattien laillistamiselle, rekisteröinnille ja valvonnalle, ja tämän myötä ammattihenkilöitä koskeva sääntely yhdenmukaistuu. Näin ollen tehtäväkohtaisista kelpoisuusvaatimuksista siirrytään ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiseen ja nimikesuojaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössään toteaa, että henkilöstön ammattipätevyyksiä koskevan lainsäädännön ensisijaisena tavoitteena tuleekin olla asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaaminen sekä koulutetun henkilöstön osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen. Kumottava sosiaalihuollon kelpoisuuslaki, jossa määriteltiin tehtävänimikkeet ja kelpoisuudet, ei ole edistänyt riittävästi tätä tavoitetta ja työnjaon uudistamista. Hyväksyessään uuden lain valiokunta katsoi sen antavan joustavuutta ja mahdollistavan nykyistä paremmin tehtävärakenteen ja työnjaon uudistamisen. Valiokunta piti myös tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon integraation syventyessä sosiaalihuollon ammattihenkilölakia ja terveydenhuollon ammattihenkilölakia edelleen yhdenmukaistetaan ja että ne myöhemmin yhdistetään yhdeksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaiksi. Näin voitaisiin turvata palvelujen laatua, ammattihenkilöiden yhdenvertaisuutta ja erilaisten asiakkaiden ja asiakasryhmien oikeuksia. Valiokunta huomauttaa, että nyt hyväksyttävillä muutoksilla ei ole tarkoitettu rajattavaksi eri ammattiryhmien ammatinharjoittamisoikeuksia. Vanhan lain kumoaminen ei käytännössä kapeuta tai rajaa palvelutarpeen arvioinnista vastaavien sosiaalihuollon ammattihenkilöiden joukkoa nykyisestä. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa säädetään oikeudesta toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa. Hallitusohjelmaan sisältyvässä ""Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen"" -toimenpideohjelmassa yhtenä kohtana on tämän kyseisen säädöksen väljentäminen. Hallituksen esitykseen ei sisälly ehdotusta kyseisen lainkohdan muuttamisesta, koska esityksen perustelujen mukaan asia tullaan ratkaisemaan toimenpideohjelman toimeenpanon yhteydessä. Valiokunta kiirehtii toimenpideohjelman täytäntöönpanoa — tästä asiasta käytiin keskustelua. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset. Tähän mietintöön sisältyy myös yksi vastalause.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-03-17T17:25:44,2016-03-17T17:29:12,Tarkistettu,1.1 2016_26_86,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 14/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaa säätelyä yhdenmukaistetaan ja tehtäväkohtaisista kelpoisuusvaatimuksista siirrytään ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiseen ja nimikesuojaan. Tällä tavoin turvataan palvelujen laatua, ammattihenkilöiden yhdenvertaisuutta sekä erilaisten asiakkaiden ja asiakasryhmien oikeuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri henkilöstöryhmien välisen tehtävärakenteen ja työnjaon kehittämistä tulee edelleen jatkaa. Uudistusten lähtökohtana eivät kuitenkaan saa olla lyhyen tähtäimen säästötavoitteet, vaan ensisijaisena tavoitteena tulee olla asiakkaiden palvelutarpeeseen vastaaminen ja henkilöstön osaamisen parempi hyödyntäminen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden on voitava luottaa palveluiden hyvään laatuun ja henkilöstön osaamiseen. Arvoisa puhemies! Sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaan sosiaalityöntekijän ammatissa voi tilapäisesti toimia enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Opiskelija toimii ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena. Hallitusohjelmaan sisältyy toimenpideohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä. Yhtenä sen osana on mainittu tämän niin sanotun sijaispykälän väljentäminen. Vaikka kyseisen lainkohdan muuttaminen ei sisälly hallituksen esitykseen, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä pyydetään kiirehtimään toimenpideohjelman täytäntöönpanoa. Meillä ei kuitenkaan ole käytettävissämme tietoa toimenpideohjelman tarkemmasta sisällöstä, eikä valiokunta ole kuullut asiasta ensimmäistäkään asiantuntijaa. Tilanne ei näin ollen anna valiokunnalle perusteita näiden toimenpiteiden kiirehtimiseen. Tästä syystä emme hyväksyneet valiokunnan mietinnön kirjausta toimenpideohjelmasta ja tämän kyseisen asian kiirehtimisestä. Siksi mietintöön jättämässämme vastalauseessa todetaan, että allekirjoittaneet eivät kannata valiokunnan mietinnössä olevaa mainintaa asiasta. Arvoisa puhemies! Näkemyksemme on, että tätä sijaispykälää ei tulisi kiirehtiä eikä sijaistamista tehdä mahdolliseksi henkilölle, jolla ei ole riittävää sosiaalityön osaamista. Riskinä on, että liian vähäisen sosiaalialan koulutuksen omaavan henkilöstön määrän lisäys heikentää sosiaalihuollon laatua ja vaikuttavuutta. Ammattihenkilöstöstä annetussa laissa ammatinharjoittamisoikeuden sääntely on rajattu sellaisiin ammattiryhmiin, joiden tehtäviin liittyy julkisen vallan käyttöä, asiakkaan oikeuksien tai itsemääräämisoikeuden rajoittamista sekä muuta perusoikeuksiin puuttumista. Sosiaalihuollon tehtävät perustuvat lainsäädäntöön, joka sosiaalihuollon työntekijöiden on tunnettava. Lisäksi työntekijöiden tulee hallita oikeat menettelytavat. Tämä edellyttää, että laki turvaa selkeästi ammatissa vaadittavan riittävän osaamisen. Jos sosiaalityöntekijältä ei edellytetä riittäviä sosiaalityön opintoja, tulee tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtäviä hoitavan henkilön toimivaltaa merkittävästi rajata, mikä on työelämän näkökulmasta hankalaa. Sosiaalihuollon ammattihenkilölain tarkoituksena on myös turvata sosiaalihuollon selkeä työnjako ja tehtävärakenne. Tämä ei ole mahdollista, jos laki ei varmista sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivan työntekijän osaamista kaikissa tilanteissa. Se, että sosiaalihuollossa tehtävänkuvat ovat olleet liiankin joustavat ja käytännössä on ollut loputon määrä tehtäviin kelpaavia sijaisia, ei ole edesauttanut tehtävärakenteiden kehittämistä. Kunnat ovat voineet varautua tulevaan lakiin, ja osassa kuntia on valmistauduttu hyvin, esimerkiksi Vaasassa, jossa myönnetään palkallista vapaata graduaan tekeville sosiaalityöntekijöille. Kun työntekijä valitsee tutkimusaiheen, joka kehittää käytänteitä, niin molemmat hyötyvät. Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittamassa myös tehtävärakennesuositusten valmistelua. Tätä hyvää kehitystä ei kannata nyt pysäyttää. Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä palvelut tulevat keskitetyiksi yksittäistä kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin, joilla on paremmat mahdollisuudet saada kelpoisia sosiaalityöntekijöitä hoitamaan laissa säädettyjä tehtäviä. Näin ollen yksittäisten kuntien esittämä huoli kelpoisten sosiaalityöntekijöiden saannista on osin aiheeton. Lisäksi toimeentulon Kela-siirto tulee vaikuttamaan sosiaalihuollon ammattien tehtäväkuviin lähivuosina. Tässä muutamia huomioita, jotka liittyvät valiokunnan mietintöön ja toimenpideohjelmaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-03-17T17:29:14,2016-03-17T17:34:44,Tarkistettu,1.1 2016_26_87,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 14/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta liittyy hallitusohjelman tavoitteisiin liiallisen säätelyn purkamisesta. Lisäksi siihen liittyy korvaava esitys, jonka pitäisi riittävästi turvata julkisten palveluiden käyttäjien oikeusturvaa ja palveluiden laatua. Esityksen lähtökohdat ovat kunnossa. Tavoite säätelyn yksinkertaistamisesta on sinänsä kannatettava. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että säätelyn uudistamisella ei pureta sellaisia normeja, joilla on merkitystä yhteiskunnallisten tavoitteiden näkökulmasta. Sanalla sanoen, normien purku on tarkkaa työtä, joka on tehtävä huolella. Tässä tapauksessa olisi ollut aiheellista valmistella esitys huolella ja kuulla asiantuntijoita myös siltä osin kuin kyse on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 12 §:n 1 momentin mukaisesta oikeudesta toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-17T17:34:46,2016-03-17T17:35:50,Tarkistettu,1.1 2016_26_88,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 14/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta ei olla nyt antamassa oikeutta laillistetun sosiaalityöntekijän ammattiin tai sijaisuuteen edes niille ylemmän sosiaalialan amk-tutkinnon suorittaneille, joilla tutkinto painottuu sosiaalityöhön. Alan työvoimapula on suuri, ja siksi esitys, mikä tässä nyt sitten meillä on käsissä, ei ole ihan täysin ehkä aivan riittävä. Ammattikorkeakoulujen yamk-tutkinnot tuottavat päteviä, yhteensä viisivuotisen koulutuksen omaavia ammattilaisia, joilla on lisäksi alemman ja ylemmän tutkinnon välissä vähintään kolmen vuoden työkokemus. Nyt, kun tässä opposition edustajat ovat jättäneet vastalauseen, se on tavallaan jätetty tähän tästä kirjauksesta, joka tehtiin valiokunnassa nimenomaan siitä, että normien purun yhteydessä kartoitettaisiin mahdollisuus esimerkiksi tällaisten ylemmän sosiaalialan amk-tutkinnon suorittaneiden osalta toimia väliaikaisesti sosiaalityössä, koska meillä on se tilanne, että yliopisto-opiskelijalle tämä on mahdollista nyt sitten edelleenkin mutta ei tosiaan sellaiselle ammattilaiselle, joka on valmistunut ammattikorkeakoulusta, ja kyllähän tämä tilanne on vähän järjenvastainen. Siinä suhteessa mielestäni tämä asia, mistä on jätetty vastalause, ei ole aiheellinen, vaan se on turhaa pelottelua, koska se syy, miksi tänne tuli tämä kirjaus, josta vastalause on jätetty, on alun perin nimenomaan tämä, minkä äsken toin esille, että esimerkiksi tällainen amk-tutkinnon suorittanut henkilö voisi todella toimia sijaisena sosiaalialalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+5.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-03-17T17:35:51,2016-03-17T17:37:52,Tarkistettu,1.1 2016_26_89,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 14/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on kannatettava. Tämä on linjassa sen kanssa, että meillä on Suomessa tällä hetkellä paljon sote-puolella palvelutarvetta ja tekijöitä ei saada riittävästi tarjoamaan näitä palveluita kansalaisille. Tämä on hyvä ja kannatettava esitys siitä näkökulmasta ja erityisesti tarpeen myös terveyspuolen palveluissa viedä nopeasti eteenpäin. Ajatellaan esimerkiksi omaishoitajia, joille ei löydetä tällä hetkellä sijaisia riittävästi, kun kotipalvelutyöntekijät eivät pysty toimimaan omaishoitajan sijaisena tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä viesti on tullut vahvasti kentältä, ja omaishoitajat uupuvat näitten palveluitten puuttuessa. Tästä esityksestä vielä, että tämä on hyvä, että tähän lain valmisteluun on aktiivisesti osallistuttu. Mutta eikö tähän kuitenkin sisälly se, että tämä 12 §:n osalta, kun puhutaan kuntien tehtävävelvoitteiden vähentämisestä, tulee sitten normaalisti käsittelyyn myöhemmin? Muuten näiden tehtävävelvoitteiden vähentämisestä, että normienpurkutalkoissa on nimenomaan kysymys siitä, että helpotetaan niitten palveluitten tarjoajien ja saajien kohtaamista, mutta turvallisuudesta me emme tule tinkimään missään normienpurkutalkoiden yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+5.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-03-17T17:37:52,2016-03-17T17:39:12,Tarkistettu,1.1 2016_26_90,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 14/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan kyllä korjata tässä meidän vastalauseemme perustaa. Ensinnäkin yliopisto-opiskelijoitten osalta: heidän täytyy suorittaa hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot sekä käytännön harjoittelu. Esimerkiksi tältä osin ammattikorkeakouluopinnoissa tämä tilanne on erilainen. Ammattikorkeakouluopintojen sisältöpuoli tekee tästä vaikean. Meillä on esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinto, jossa tämä painotus on kasvatustieteissä, esimerkiksi lastentarhanopettajan pätevyys. Kun henkilö lähtee jatkamaan lastentarhanopettajan pätevyydestä ylempään ammattikorkeakouluun, hän lähtee jatkamaan opintojaan esimerkiksi johtamiseen, esimerkiksi päiväkodin johtajaksi. Käytännössä voi olla tilanne, että hänellä ei ole näitä tarvittavia sosiaalityön aineopintoja, minkä seurauksena tilanne voi olla sellainen, että esimerkiksi lastensuojelussa voi olla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla ei ole minkäänlaista kokemusta eikä koulutusta lastensuojelusta. Sen takia tämä asia täytyy ratkaista muulla tavalla kuin sillä tavalla, joka tässä nyt on esitetty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-03-17T17:39:13,2016-03-17T17:40:39,Tarkistettu,1.1 2016_26_91,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 14/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Nythän on niin, että tässä ei kuitenkaan puututtu tähän nimenomaiseen asiaan, jonka edustaja Kiljunen nosti esille, vaan nimenomaan linjattiin, että tämä myöhemmin kartoitetaan. Siinä suhteessa mielestäni tässä ei ollut vastalauseen paikka, vaan jos haluaa vastalauseen esittää, niin se olisi ollut sitten, jos olisi todella tehty tällainen muutos, jota minä itse kyllä pidän järkevänä. Saa nähdä, kuinka kauan tällä yhteiskunnalla on varaa näinkin tarkkarajaiseen ammatinharjoittamisen rajaamiseen, mikä nyt on tilanne. Toki perusteet on ilman muuta tuollekin, mitä edustaja Kiljunen tuossa sanoi, mutta aina voisi vähän miettiä sitä tapauskohtaista harkintaa kuitenkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+5.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-03-17T17:40:42,2016-03-17T17:41:30,Tarkistettu,1.1 2016_26_92,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 14/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten omassa puheenvuorossani aikaisemmin jo totesin, meidän vastalauseemmehan painottuu nimenomaan tähän toimenpideohjelmaan, hallituksen toimenpideohjelmaan, jossa käsitellään tämän sijaispykälän väljentämistä. Ja kun me emme ole valiokunnassa kuulleet yhtä ainuttakaan asiantuntijaa, joka käsittelisi tätä toimenpideohjelmaa, niin meidän mielestämme ei ole oikein se, että tätä asiaa lähdetään kiirehtimään, koska meillä ei ole tästä sisällöstä minkäänlaista tietoa. Meidän vastalauseemme nimenomaan keskittyy nyt tähän toimenpideohjelmaan ja sen kiirehtimiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-03-17T17:41:31,2016-03-17T17:42:16,Tarkistettu,1.1 2016_26_93,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_26_94,26/2016,2016-03-17,15.59,17.46,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tässä lakialoitteessa on kysymys eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain muuttamisesta. Asumistukilainsäädäntöähän uudistettiin viime kaudella tuntuvasti. Muutokset astuivat voimaan viime vuoden alusta, 1. tammikuuta 2015. Se uudistus oli ehdottomasti kokonaisuutena arvioiden onnistunut ja tarpeellinen mutta valitettavasti samalla myös kovin monimutkainen ja toisaalta aika suurelle joukolle ihmisiä myös olennainen toimeentulon kannalta. Siinä samassa yhteydessä toteutettiin eläkkeensaajan asumistukilain muutos, ja nyt näyttäytyy, että se on varsin epäedullinen osalle tuen tarvitsijoista. Tällä eläkkeensaajan asumistuen muutoksella nimittäin poistettiin aiemmin vallinnut oikeus valita joko eläkkeensaajan tai yleisen asumistuen mukaisten etuuksien saaminen. Aiemmin siis muut kuin pariskunnat ovat voineet valita joko yleisen asumistuen tai eläkkeensaajan asumistuen. Näiden toteutettujen muutosten myötä arviolta noin 2 500 lapsiperhettä ja pieni joukko muita aiemmin eläkkeensaajan asumistuen piirissä olleita henkilöitä siirtyi yleisen asumistuen piiriin. Otetaan esimerkkitapaus, jossa on henkilö, joka on oikeutettu eläkkeensaajan asumistukeen, mutta on samassa kotitaloudessa esimerkiksi huoltaja lapselle, joka ei kuulu eläkkeensaajan asumistuen piiriin eli ei saa eläkettä. Tällöin myöskään se huoltaja ei ole oikeutettu eläkkeensaajan asumistukeen. Siis esimerkiksi yksinhuoltajaäiti, joka olisi muutoin oikeutettu eläkkeensaajan asumistukeen, ei kuitenkaan ole, koska hän on samassa kotitaloudessa lapsen kanssa, joka ei saa eläkettä. Lapsiperheiden osalta selvitysten perusteella tehtiin arvioita, että noin 35 prosentilla tuki pysyi ennallaan tai pieneni. Muutokset olivat yleensä noin 50 euroa kuukaudessa, sen suuruisia tai tätä pienempiä, mitä ei ehkä keskimääräisen kotitalouden tulojen kannalta voi pitää kovinkaan merkittävänä, muutamia kymmeniä euroa, mutta on kuitenkin huomattava, että asumistukea tarvitsevilla kotita-louksilla tätäkin suuruusluokkaa olevat muutokset käteen jäävissä tuloissa ovat merkittäviä. Tästä syystä, arvoisa puheenjohtaja, olen laatinut tämän lakialoitteen, että valinnan mahdollisuus palautettaisiin lakiin. Teen esityksen eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain muuttamiseksi, ja tämä olikin varsin monimutkainen harjoitus, jotta tämä valinnanvapaus kyettäisiin palauttamaan niihin pykäliin. Varsin moneen pykälään tarvittiin tätä muutosta, ja ne on, puhemies, seikkaperäisesti tässä lakialoitteessani esitetty, en käy niitä tässä kertaamaan.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2016+6.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-17T17:42:42,2016-03-17T17:46:24,Tarkistettu,1.1 2016_27_1,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 16.3.2016 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa on Hanna Halmeenpää Satu Hassin kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 3 sisältyvä lakiehdotus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_27_2,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_27_3,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Teen pöydälle jaetun mukaisen muutosehdotuksen 3 §:ään.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_27_4,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Myllykosken tekemää muutosehdotusta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Harry Wallin,609,,,, 2016_27_5,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Jari Myllykoski on Harry Wallinin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään edustajille jaetun muutosehdotuksen mukaisena. (Pöytäkirjan liite 3A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_27_6,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen 4 mukaisen muutosesityksen.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,,,, 2016_27_7,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Östmanin esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Mats Nylund,943,,,, 2016_27_8,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Peter Östman on Mats Nylundin kannattamana ehdottanut, että 5 §:n 1 momentti hyväksytään vastalauseen 4 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_27_9,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Teen 5 §:ään vastalauseen 3 mukaisen esityksen.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,,,, 2016_27_10,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Halmeenpään tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,,,, 2016_27_11,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Hanna Halmeenpää on Tytti Tuppuraisen kannattamana ehdottanut, että 5 §:n 2 momentti hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_27_12,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa herra puhemies! Teen pöydälle jaetun mukaisen muutosehdotuksen.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_27_13,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Myllykosken tekemää ehdotusta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Harry Wallin,609,,,, 2016_27_14,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Jari Myllykoski on Harry Wallinin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään edustajille jaetun muutosehdotuksen mukaisena. (Pöytäkirjan liite 3A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_27_15,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa herra puhemies! Teen pöydälle jaetun mukaisen muutosehdotuksen tähän kyseiseen pykälään.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_27_16,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Myllykosken tekemää ehdotusta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Harry Wallin,609,,,, 2016_27_17,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Jari Myllykoski on Harry Wallinin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään edustajille jaetun muutosehdotuksen mukaisena. (Pöytäkirjan liite 3A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_27_18,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Teen 9 §:ään vastalauseen 3 mukaisen esityksen.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,,,, 2016_27_19,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Halmeenpään tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,,,, 2016_27_20,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Hanna Halmeenpää on Tytti Tuppuraisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_27_21,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Teen 10 §:ään vastalauseen 3 mukaisen esityksen.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,,,, 2016_27_22,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Halmeenpään tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,,,, 2016_27_23,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Hanna Halmeenpää on Tytti Tuppuraisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_27_24,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Teen 11 §:ään vastalauseen 3 mukaisen esityksen.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,,,, 2016_27_25,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Kannatan tätä erinomaista muutosehdotusta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_27_26,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Hanna Halmeenpää on Jari Myllykosken kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_27_27,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa herra puhemies! Teen pöydälle jaetun mukaisen muutosehdotuksen 12 §:ään.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_27_28,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Myllykosken tekemää ehdotusta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Harry Wallin,609,,,, 2016_27_29,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Jari Myllykoski on Harry Wallinin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään edustajille jaetun muutosehdotuksen mukaisena. (Pöytäkirjan liite 3A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_27_30,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Teen 25 §:ään vastalauseen 3 mukaisen esityksen.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,,,, 2016_27_31,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Halmeenpään tekemää muutosehdotusta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_27_32,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Hanna Halmeenpää on Jari Myllykosken kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_27_33,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Teen 26 §:ään vastalauseen 3 mukaisen esityksen.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,,,, 2016_27_34,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa herra puhemies! Niin kuin edellisessäkin pykälässä kannatan edustaja Halmeenpään tekemää muutosesitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_27_35,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Hanna Halmeenpää on Jari Myllykosken kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_27_36,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Teen 39 §:ään vastalauseen 3 mukaisen esityksen.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,,,, 2016_27_37,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Halmeenpään esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Mats Nylund,943,,,, 2016_27_38,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Hanna Halmeenpää on Mats Nylundin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_27_39,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,,,, 2016_27_40,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Merkitään pöytäkirjaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_27_41,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. (Hälinää) Arvoisat edustajat, edustaja Guzeninalla on puheenvuoro, mistä syystä toivon, että ne, jotka poistuvat salista, osaavat tehdä sen vähän hiljaisemmin äänin. — Edustaja Guzenina, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_27_42,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on Euroopan neuvoston toimintakertomus vuodelta 2015. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Tässä viime vuoden toimintakertomuksessa selostetut aiheet ovat valitettavan tuttuja niin kotimaan kuin kansainvälisenkin median uutisoinneista. Me elämme ajassa, jossa demokratiahaasteet ja oikeusvaltioperiaatetta uhkaavat kehityskulut ovat valitettavaa arkipäivää. Euroopan neuvoston jäsenmaiden on pelattava yhteisesti sovituilla pelisäännöillä niin demokratian periaatteiden kuin ihmisoikeuksien noudattamisessa. Demokratian, median riippumattomuuden, sananvapauden ja ihmisoikeuksien periaatteiden ymmärtäminen, kunnioittaminen ja puolustaminen ei kuitenkaan näytä tällä hetkellä olevan yksiselitteisesti ymmärretty velvollisuus eurooppalaisessa politiikassa. Kertoo paljon tästä tämänhetkisestä eurooppalaisesta aikakaudesta, että Euroopan neuvoston agendalla on ollut muutama aihe esillä aivan erityisen korostetusti: pakolaiskriisi, median vapaus tai tarkemmin sanottuna paikoin räikeäkin pyrkimys sen rajoittamiseen, terrorismi, ihmisoikeusmekanismien puolustaminen siellä, missä niiden toiminta on heikentynyt, sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten täytäntöönpanon haasteet. Euroopan neuvoston jäsenmaat ovat järjestöön liittyessään sitoutuneet yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin niin demokratian periaatteiden kuin ihmisoikeuksienkin noudattamisessa. Demokratian, sananvapauden, liikkumisvapauden ja ihmisoikeuksien periaatteiden ymmärtäminen, kunnioittaminen ja puolustaminen ei tällä hetkellä ole todellakaan yksiselitteinen eikä ymmärretty velvollisuus. Euroopan neuvoston yleiskokous on kertomusvuonna käsitellyt 83 raporttia, ja tämä raporttien määrä on todella suuri. Yksi tärkeä demokratian mittari ovat vaalit. Yleiskokouksen vaalitarkkailu nykymuodossaan on jatkunut jo yli 20 vuotta, ja tämä kansainvälinen vaalitarkkailu on paljastanut hyvin mielenkiintoisia trendejä tällä hetkellä. Toisaalta kaikissa — myös vähemmän demokraattisissa — maissa on ymmärretty teknisesti virheettömästi toimitettujen vaalien merkitys, mutta toisaalta Euroopan neuvoston monitorointityössä ja vaalitarkkailussa sekä erilaisissa raporteissa nostetaan jatkuvasti esille huoli siitä, että demokratian selän takana on paljon sellaista kyseenalaista toimintaa, joka ei faktisesti kuulu demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Monitorointikomitean tarkkailulistalla on kymmenen maata. Useimpien maiden kohdalla tarkkailu on jatkunut toistakymmentä vuotta. Arvoisa puhemies! Muutama yksityiskohtaisempi maamaininta. Viime vuonna yleiskokous otti kantaa Unkarin tilanteeseen. Yleiskokous ilmaisi huolensa Unkarin demokratia-, ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokehityksestä ja siitä, että uusilla laeilla, mukaan lukien perustuslakimuutokset, on murennettu oikeusjärjestelmän uskottavuutta, heikennetty oikeusvaltion toimivuutta ja demokraattista valvontaa sekä kavennettu median vapautta. Yleiskokous esitti muutoksia muun muassa lakiin perustuslakituomioistuimesta ja medialakiin. Huolimatta siitä, että nämä ongelmat tunnustettiin laajasti, yleiskokous päätti äänestyksen jälkeen olla ottamatta Unkaria tarkkailuun, ja joidenkin näkemysten mukaan tämä päätös ei ollut Euroopan neuvoston periaatteiden mukainen vaan enemmänkin poliittinen. Tämän vuoden tammikuun istunnossa oltiin vastaavanlaisessa tilanteessa Puolan osalta. Aiheesta ei puolalaisten ja muutamien samanmielisten maiden vastustuksen vuoksi saatu keskustelua täysistuntotasolla, mutta viime viikolla järjestettiin Euroopan neuvoston poliittisessa komiteassa kuulemistilaisuus, johon oli kutsuttu kuultavaksi asiantuntijoita laajalla skaalalla. Tuokin keskustelu haluttiin puolalaisten toimesta estää. Olin itse paikalla todistamassa ja äänestämässä keskustelun puolesta, ja tämä keskustelu oli todellakin tarpeellinen ja informatiivinen. Johtopäätöksiä siitä ei kuitenkaan tehty. Vasta kuusi kuukautta vallassa ollut konservatiivinen Laki ja oikeus -puolue on puheenjohtajansa johdolla ajanut läpi Puolan valtiollisen television, radion ja tietotoimiston journalistien asemaa koskevia hyvin rajuja heikennyksiä. Käytännössä nämä toimet ovat tarkoittaneet, että Laki ja oikeus -puoluetta kohtaan kriittisten toimittajien irtisanomisia ja tehtävistä syrjään siirtämisiä on tapahtunut valtio-omisteisissa medioissa ja syrjäytettyjen tilalle on nostettu hallitukselle kuuliaisia toimittajia. Puolan journalistiliiton tekemän selvityksen mukaan maaliskuun alkuun mennessä peräti 77 valtio-omisteisten medioiden journalistia oli erotettu, pakotettu eroamaan tai siirretty toisiin tehtäviin. Puolan journalistiliitto pitää näitä toimittajien työsuhteisiin puuttumisia jopa poliittisena puhdistuksena. Poliittisen komitean kuulemisen perusteella voi epäillä, että myös Puolan kaupallisen median riippumattomuus on vaaravyöhykkeellä. Päätökset ei-valtiollisen median tukirahoituksesta halutaan keskittää hallituksen eli käytännössä Laki ja oikeus -puolueen käsiin, eli tässä Puola on seurannut Turkin ja Unkarin esimerkkiä. Koska täällä salissa on nähtävästi edustajia, jotka haluavat osallistua toimintakertomuksesta käytävään keskusteluun, ja meillä on rajallinen aika, niin päätän oman esittelypuheenvuoroni tähän ja toivon vilkasta keskustelua tästä aiheesta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-03-18T13:12:22,2016-03-18T13:18:45,Tarkistettu,1.1 2016_27_43,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Guzenina kiinnitti erittäin tärkeään asiaan huomiota, ja se on tämä demokratian kunnioittaminen ja kaiken kaikkiaan riippumaton media ja sen oikeuksien toteutuminen. Pidän erittäin myönteisenä sitä, että Suomi on ollut, ja edustaja Guzenina, aktiivinen tämän asian edistämisessä ja keskusteluttamisessa siellä Euroopan neuvoston tasolla. Mutta, puhemies, minun oli pakko tähän käyttää vastauspuheenvuoro myös siksi, että näen näitä huolestuttavia piirteitä myös kotimaisessa keskustelussamme suhteessa Yleisradion asemaan. Nimittäin täällähän on aina silloin tällöin näkynyt julkisuudessa esitettyjä puheenvuoroja, joissa minun mielestäni selkeästi halutaan ajaa esimerkiksi Ylen toimintaa alas, rahoitusta alas, rajoittaa sen toiminta-aluetta, ja se on minusta vähän häkellyttävää siksi, että meillä parhaillaan on parlamentaarinen työ käynnissä, jossa mietitään Ylen asemaa, ja siksi minusta ei ole ollut hyvä, että hallituspuolueista on tullut näitä puheenvuoroja. Tämä on vakava asia kaikkinensa. Haluaisin, että tälle parlamentaariselle työlle annettaisiin täällä kotimaassa työrauha ja voisimme toimia niin, että Ylen asema turvataan, (Puhemies koputtaa) ja haluaisin, että hallitus ei ota käskyvaltaa Yleisradioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-18T13:18:47,2016-03-18T13:20:03,Tarkistettu,1.1 2016_27_44,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Guzenina piti hyvin tärkeän puheenvuoron kertoessaan Euroopan neuvoston työstä, ja kiitos Suomen valtuuskunnalle ja siihen osallistuneille. Ei ole yhdentekevää, vaikka maailmassa on konflikteja ja paljon hätää ja sotia Euroopan ulkopuolella, että kiinnitämme huomiota myös siihen, mitä tapahtuu Puolassa, mitä tapahtuu Unkarissa. Paitsi tietysti ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta Euroopassa, se on merkityksellistä sitä kautta, että me usein markkinoimme demokratiaa, ihmisoikeuksia ja sananvapautta muualle maailmaan, me haluamme arabikadulla panna nämä asiat kuntoon, me haluamme Afrikan sarven kuntoon, olemme huolissamme Syyrian tilanteesta, ja usein kysymys tulee sitten takaisin meille: Ovatko nämä asiat myöskin Euroopassa kunnossa? Valvotaanko niitä, seurataanko niitä? Sen takia on hyvin tärkeää, että nämä Euroopan neuvoston mekanismit toimivat ja että nämä keskustelut, joihin myöskin Guzenina viittasi puheenvuorossaan, todella pidetään, myöskin ne kriittiset ja meille joskus vaikeat keskustelut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-03-18T13:20:03,2016-03-18T13:21:10,Tarkistettu,1.1 2016_27_45,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän edustaja Guzeninaa esittelypuheenvuorosta ja myös siitä, että hän piti puheenvuoronsa lyhyenä, jotta keskustelulle jäisi aikaa. Olisin kuitenkin odottanut, että tällaisessa lyhyessäkin puheenvuorossa olisi mainittu Ukraina. Mikä tänä päivänä Euroopassa uhkaa eniten eurooppalaisten ihmisoikeuksia ja tärkeintä oikeutta eli oikeutta elämään? Sitä uhkaa se, että Venäjä jatkaa sotilaallista toimintaansa Ukrainaa vastaan, jatkaa sotatoimia välillisesti tai välittömästi Itä-Ukrainassa, pitää Krimiä miehitettynä, luo tällaista vaarallista vastakkainasettelua koko Eurooppaan. Kyllä olisin odottanut, että myös tämä olisi tässä esittelypuheenvuorossa tuotu esiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-18T13:21:10,2016-03-18T13:22:12,Tarkistettu,1.1 2016_27_46,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Minäkin yhdyn tässä Suomen Euroopan neuvoston valtuuskunnan vetäjälle osoitettuihin kiitoksiin. On erittäin tärkeää, että me pidämme näistä yhteisistä eurooppalaisista arvoista huolta, ja silloin täytyy olla myös rohkeus puuttua rikkomuksiin, joita tällä alueella tapahtuu. Euroopan neuvosto on tavallaan peruskirjassaan ja sopimuksissaan se koko Eurooppaa yhdistävä elin, jonka pitää pystyä puolustamaan kansalaisoikeuksia. Ja todella huolestuttava kehitys on lähtenyt liikkeelle siinä osassa Eurooppaa, josta me ajattelimme jotenkin, että se on jo voittanut nämä vanhat houkutukset käyttää epädemokraattisia keinoja vallankäyttöön. Puhun nyt tästä yleisradioyhtiöiden ja joukkotiedotusvälineitten kohtelusta, jonka olemme nähneet Unkarissa ja Puolassa ja myös sitten Euroopan unionin ulkopuolella Turkissa. On todella tärkeätä, että näistä asioista puhutaan ja emme anna täällä periksi, ja tässä yhdyn (Puhemies koputtaa) edustaja Viitasen ja Haaviston huoleen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-18T13:22:13,2016-03-18T13:23:24,Tarkistettu,1.1 2016_27_47,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Euroopan neuvoston tehtävä on entistä tärkeämpi siksi, että suurvaltapolitiikka on tullut lähelle Eurooppaa, siis suurta Eurooppaa, lähelle Euroopan neuvoston aluetta ja sen rajoille, ja myös siksi, että ilmastonmuutoksen seurauksena isot alueet kuivuvat ja oma ruoantuotanto poistuu joiltain alueilta. Tämä tietää lisää kriisejä, lisää pakolaisvirtoja, ja on todella tärkeää, että Euroopan neuvoston ja Euroopan alueella näitä ongelmia ratkotaan yhdessä. Ei voi olla niin, että jokainen maa omilla pelisäännöillään pelaa, (Puhemies koputtaa) vaan meidän on yhdessä saatava sopimus näistä asioista. Siksi meidän tulee entistä enemmän keskittyä isoihin asioihin. En kaipaisi niin paljon Euroopan neuvostoon raportteja, ja haluaisin, että kustannuksia (Puhemies koputtaa) säästetään esimerkiksi siten, että pidämme etäkokouksia, kuten muissakin instansseissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-03-18T13:23:28,2016-03-18T13:24:39,Tarkistettu,1.1 2016_27_48,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidän hyvänä sitä, että Euroopan neuvoston yleiskokous on yksiselitteisesti tuominnut Venäjän rikkomukset liittyen Ukrainan alueen koskemattomuuteen ja Krimin liittämiseen Venäjään sekä sotatoimiin Itä-Ukrainassa. Tässä kertomuksessa kerrotaan vuodelta 2015 muun muassa Krimin tataareihin kohdistuneista ihmisoikeusloukkauksista, syrjinnästä Krimin niemimaalla ja monesta muusta asiasta — ja myös siitä, miten Ukrainassa elää miljoona ihmistä maansisäisinä pakolaisina ja yli 500 000 on paennut Venäjälle. Hieman huolestuneena olen seurannut sitä keskustelua, että Venäjän pakotteista oltaisiin nyt luopumassa tämän kaiken sorron keskellä, ja kysyisin nyt valtuuskunnan puheenjohtaja Guzeninalta: minkälaista keskustelua Euroopan neuvostossa tästä on käyty?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-18T13:24:39,2016-03-18T13:25:41,Tarkistettu,1.1 2016_27_49,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän myös valtuuskunnan puheenjohtajaa tästä mielestäni hyvästä, laajasta katsauksesta. Tämä median toimintavapaus kaikkialla on erinomaisen tärkeä, ja on tärkeää, että siinä oikeusval-tioperiaatteita noudatetaan. Tämä Ukrainan tapaus: on päivänselvä asia, että nyt olisi tärkeää, että palattaisiin Minskin sopimuksen tielle, ja kaikkien osapuolien pitää tehdä töitä sen eteen, ja olisi hyvä, että tähän löydettäisiin pysyvä ratkaisu. Mutta, arvoisa puhemies, heräsi kyllä kysymys erityisesti edustaja Zyskowiczin puheen jälkeen: mikäs tämä kanta tässä Ukrainan tilanteessa on? Nimittäin valtiovarainministeri Stubbhan matkusti Yhdysvaltoihin ja sanoi siellä Foreign Policy ‑lehdessä, että Krim on menetetty tapaus. (Eero Heinäluoma: Onko näin?) Arvoisa puhemies, valtiovarainministeri Stubb matkusti Yhdysvaltoihin sanomaan, että Krim on menetetty tapaus. Edustaja Zyskowicz, miten arvioitte tätä lausuntoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-03-18T13:25:42,2016-03-18T13:26:49,Tarkistettu,1.1 2016_27_50,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Myönnän nyt vielä edustaja Zyskowiczille vastauspuheenvuoron. Täällä on vielä muutama vastauspuheenvuoron käyttäjä, joka ei ole vielä tässä keskustelussa voinut sanoa mitään. Varaan heille vielä ajan. Edustaja Zyskowiczilla nyt kuitenkin tuohon vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_27_51,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itse arvioin, että näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa Krim on niin sanotusti menetetty tapaus. (Eero Heinäluoma: Jassoo!) Mutta samalla tavalla, kukapa meistä 1980-luvulla esimerkiksi olisi voinut aavistaa, että veljeskansamme Viro pääsee Neuvostoliiton ja kommunismin ikeestä jo muutaman vuoden päästä? Tällä haluan tarkoittaa sitä, että vaikka tänä päivänä näyttää siltä, että Venäjä ei ole rauhanomaisin keinoin Krimiltä häädettävissä — sodan aloittaminen asian vuoksi ei varmasti ole kenenkään meidän mielestä perusteltua — ja nyt näyttää siltä, että Krim on menetetty tapaus, niin mitä tapahtuu, sitä me emme kukaan tiedä, ja totta kai me toimimme sen puolesta rauhanomaisin keinoin, että Venäjä olisi valmis tämän rikoksensa perumaan. (Jukka Gustafsson: Eihän Stubb näin vastannut!) ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-18T13:27:00,2016-03-18T13:28:09,Tarkistettu,1.1 2016_27_52,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että Euroopan neuvoston parlamentaarisen valtuuskunnan kokous ja Euroopan kansakunnat säilyvät yhtenäisinä siinä, että puolustetaan vapaata maailmaa niin, että ihmisillä on oikeus lausua mielipiteensä ja niin, että kansakunnilla on koskemattomuus ja väkivallalla ei tässä tällä mantereella eikä muuallakaan maailmalla saavuteta sitä tulosta, johon jotkut pyrkivät aktiivisesti: nimenomaan muuttamaan rajoja ja estämään tämän vapaan keskustelun ja vapaan yhteiskunnan olemisen tällä mantereella. On hyvä, että näistä ongelmista keskustellaan, ja Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on juuri se foorumi, missä nämä asiat pitää uskaltaa tuoda esille, ja pitää muistaa, että se, kun Eurooppa esiintyy omaa oikeuttaan puolustamassa tai vapauksiaan puolustamassa yhtenäisenä, on myös viesti ulospäin Euroopasta kaikilta kansakunnilta. Yksikään Euroopan valtio varmaan näiden suurvaltojen erilaisten ristiriitojen väännössä ei yksinään ehkä pärjää eikä pärjääkään, mutta kun Eurooppa tässä asiassa esiintyy yhtenäisenä (Puhemies koputtaa) ja pitää puoliaan yhteisin voimin, niin silloin pärjätään paremmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-03-18T13:28:10,2016-03-18T13:29:19,Tarkistettu,1.1 2016_27_53,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen otti erittäin tärkeän asian esille, parlamentaarisen yleisradion. Yleisradio on tällä hetkellä ainoa objektiivinen sähköisen viestinnän väline tässä maassa. Se on ainoa, joka ei saa suurpääomalta toimintavarojaan. Se on ainoa, jonka ei tarvitse tässä asiassa niin sanotusti kuulla sitä kuusta, jonka juurella asunto. Ja jos yleisradiotoiminta siirrettäisiin kaupalliseksi toiminnaksi — olen kuullut, että täällä joillakin olisi haluja siihen — pitää muistaa, että sieltä lähtisivät esimerkiksi seuraavat palvelut: kuulovammaisten palvelut, tekstityspalvelut ja viitotut palvelut, sieltä lähtisivät ruotsinkieliset palvelut, saamenkieliset palvelut, venäjänkieliset, latinankieliset, ja mitäs vielä? Sieltä lähtisi hirveän paljon sellaisia asioita, mitkä eivät ole kaupallisia asioita, jotka ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä sananvapauden kannalta ja objektiivisen tiedonvälityksen kannalta. Se, mikä politiikka siellä on, se on taas aina eri asia. Siihen puututaan toisin keinoin, ei näin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-03-18T13:29:19,2016-03-18T13:30:24,Tarkistettu,1.1 2016_27_54,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Heinäluoma, Räsänen, Lindtman, Heinonen ja sitten lopuksi tämän keskustelun avaajalle, edustaja Guzeninalle. Sitten on asian käsittely keskeytettävä. — Edustaja Heinäluoma.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_27_55,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että joudun yhtymään näihin ihmetyksen sanoihin, mitä edustaja Lindtman tässä sanoi, liittyen meidän valtiovarainministerimme kannanottoihin tässä Krimin asiassa. En tunne, en tiedä, että kukaan EU-maan ministeri olisi sanonut, että Krim on menetetty tapaus, eikä tässä lausunnossa todellakaan ollut sanaakaan siitä, että tämä olisi jokin väliaikainen menetys ja että vielä palattaisiin johonkin muuhun. Se oli siis poikkeama siitä, miten EU-maat tätä asiaa ovat käsitelleet, ja poikkeama myös siitä, mitä Suomen puolesta on sanottu ja miten eduskunnan kannanotoissa asiaa on lähestytty. Jättää kyllä sen kysymyksen, ovatko tässä hallituksessa nyt kaikki asiat oikein kunnolla, jos valtiovarainministeri ryhtyy vetämään omaa ulkopolitiikkaa näinkin herkässä asiassa kuin tämä Krim on. Toivoisin, että kokoomuksessa edes säilyisi tässä asiassa jotain ryhtiä, (Puhemies koputtaa) ettei näennäisesti ruveta puolustamaan semmoista, mikä ei ansaitse puolustamista. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-18T13:30:37,2016-03-18T13:31:41,Tarkistettu,1.1 2016_27_56,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Itsekin jäin odottamaan tässä hyvässä esittelypuheenvuorossa nimenomaan tätä Venäjän tilanteen käsittelyä, koska kyllähän se suomalaisesta näkökulmasta mielestäni on se tärkein asia ja polttavin asia ja tiedämme, että tilanne on erittäin jännitteinen Venäjän suhteen. Yleiskokous on päättänyt pitää voimassa Venäjän valtakirjoja koskevat rajoitukset ja evännyt oikeuden nimittää raportoijia ja edustaa Euroopan neuvostoa muissa järjestöissä. Kiinnitän vain huomiota siihen, että päätöslauselmassa selkeästi todetaan tästä Krimin tilanteesta, että siellä edellytetään ja kehotetaan Venäjää perumaan Krimin laiton liittäminen, samoin kuin sitten on lukuisa joukko muita asioita, joita Venäjää kehotetaan tekemään. Ja kyllä itsekin pidän tuota valtiovarainministerin lausuntoa virheenä. Suomen linjan tulee olla edelleen se, (Puhemies koputtaa) että Venäjän tulee Krimiltä lähteä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-03-18T13:31:42,2016-03-18T13:32:49,Tarkistettu,1.1 2016_27_57,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ei tässä lausunnossa todellakaan, kun vielä kerran luin sen tuolla, otettu kantaa mihinkään määräaikaan, että onko se nyt viikon ajan, vuoden ajan, kymmenen vuoden ajan vai kuinka pitkään menetetty. Siinä yksiselitteisesti Stubb on sanonut: Krim on menetetty tapaus. Ja todellakin hän on EU-maista kaikista hallituksista ainoa ministeri, joka näin on sanonut. Kyllä tämä herättää kysymyksiä. Ja nyt menen vielä enemmän sekaisin, kun nimittäin juuri tulleen tiedon mukaan — aivan juuri tulleen tiedon mukaan — ulkoministeri Soini on todennut yhdessä muiden Pohjoismaiden kollegoiden kanssa, että Venäjä tulee saattaa vastuuseen. Kyllä tämä nyt herättää kysymyksiä siitä, mikä on Suomen ulkopoliittinen linja. Jos te, edustaja Zyskowicz, ette saa puheenvuoroa, niin vastatkaa, edustaja Heinonen: tuetteko te tässä nyt Stubbin linjaa vai Soinin linjaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-03-18T13:32:50,2016-03-18T13:33:45,Tarkistettu,1.1 2016_27_58,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! En ole puhemies edustajakollega Zyskowiczille enkä muillekaan kuin itselleni. Minä olen sitä mieltä, että Venäjän toimia ei saa hyväksyä, ja niin kuin tuossa omassa puheenvuorossani totesinkin, itse en kannata sellaisia puheenvuoroja, joissa puhutaan esimerkiksi — meilläkin täällä parlamentissa — EU:n pakotteista ja siitä, että niistä pitäisi lähteä luopumaan. Kuitenkin pahaa pelkään, että siinä vaiheessa, jos Itä-Ukrainaan tulisi aito rauha, niin myös äänenpainot Euroopassa vahvistuisivat sen suuntaan, että pakotteita ryhdyttäisiin purkamaan. Itse en sitä kannata. Itse olen sitä mieltä, että näin ei pidä toimia, vaan meidän pitää EU:na ja kaikkien muiden maiden kanssa olla yhdessä tuomitsemassa Krimin valtaus eikä hyväksyä sitä tässä tilanteessa eikä tulevaisuudessa eikä koskaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-18T13:33:45,2016-03-18T13:34:46,Tarkistettu,1.1 2016_27_59,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,Vihdoin viimein edustaja Guzenina. Myönnän vielä sen jälkeen vastauspuheenvuoron edustaja Heinäluomalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_27_60,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz kritisoi sitä, etten tuossa avauspuheenvuorossa paneutunut Venäjään ja Ukrainan kysymykseen. Nämä ovat isoja kysymyksiä ja ansaitsevat maltillisen käsittelyn ja paneutumisen myöskin täällä salissa, ja näyttää siltä, että me saamme palata tähän aiheeseen vielä monen monta kertaa. Minskin sopimus on kaiken ydin. Minskin sopimus on kaiken ydin, ja sitä pitää saada noudattaa, mutta tällä hetkellä tilanne on vielä kriittinen emmekä ole päässeet sellaiseen tilanteeseen, että voisimme kaikki hengähtää helpotuksesta ja sanoa, että nyt vihdoinkin Ukrainan tilanteeseen saadaan ratkaisu. Me olemme vielä aika kaukana tästä ratkaisutilanteesta. Ukrainalta odotetaan myöskin toimia oman sisäisen reformiprosessin edistämiseksi. Ukrainaan on investoitu valtavasti resursseja mukaan lukien Euroopan neuvoston laajin toimintaohjelma, ja korruptionvastaiset toimet esimerkiksi etenevät aivan liian hitaasti. Ukrainan pelätään toistavan niitä aiempia virheitä. Ukrainahan on ollut Euroopan neuvoston korruptoitunein maa. Ja nyt toivotaan, että tämä sijoitus ei enää tulevaisuudessa olisi totta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-03-18T13:34:46,2016-03-18T13:36:01,Tarkistettu,1.1 2016_27_61,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Arvoisat edustajat, olemme nyt jo ylittelemässä niitä pelisääntöjä, mitä istuntojen kestämiselle perjantaina on sovittu. Tähän keskusteluun liittyvän suuren intensiteetin vuoksi myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Heinäluoma ja Zyskowicz.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_27_62,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tähän Ukrainan tilanteeseen ja johtopäätöksiin siitä ja tähän liittyen myös sitten näihin pakotteisiin: Pakotteitahan Euroopan unioni on tehnyt kahdessa vaiheessa. On ensimmäisessä vaiheessa tehty nämä Krimin tilanteeseen liittyvät pakotteet, ja sitten toisessa vaiheessa näitä pakotteita muutamaa kuukautta myöhemmin laajennettiin turvaamaan koko Ukrainan kehityksen vakautta ja aivan erityisesti turvaamaan sitä, että Itä-Ukrainaan voidaan palauttaa laillinen meno. No, nyt kun ministeri Stubb on sanonut, että tämä on menetetty tapaus, niin siinähän tavallaan tullaan sitten sille ulottuvuudelle, että nämä Krimin tilanteesta, Krimin liittämisestä Venäjään johtuvat pakotteet poistettaisiin, ja se on kyllä aika nurinkurinen ajattelu. Euroopassa selvästi kasvaa se ajatus, että pitäisi painaa lujasti, jotta sekä Venäjä että Ukraina tekevät oman osuutensa Minskin sopimuksessa, ja jos siinä tapahtuu positiivista kehitystä, niin pakotteita voidaan purkaa. Mutta pidän selvänä, (Puhemies koputtaa) että Krimin pakotteet jäävät voimaan näissäkin olosuhteissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-18T13:36:16,2016-03-18T13:37:30,Tarkistettu,1.1 2016_27_63,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Ja viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Zyskowicz.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_27_64,27/2016,2016-03-18,13.00,13.38,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni ei pelkästään hallituksessa vaan koko eduskunnassa on hyvin pitkälle ulottuva yhteisymmärrys siitä, että Venäjä on rikkonut kaikkia merkittäviä kansainvälisiä sopimuksia alkaen YK:n peruskirjasta ja Etykin päätösasiakirjasta hyökätessään Ukrainaan, vallatessaan Krimin niemimaan ja jatkaessaan vähintäänkin välillisesti sotatoimia Ukrainaa vastaan Itä-Ukrainassa. Eli tästä olemme ymmärtääkseni hyvin pitkälle samaa mieltä. Samoin tämä ministeri Soinin yhdessä Pohjoismaiden ja Baltian ulkoministerien kanssa lausuma Suomen näkemys siitä, että Venäjän vastaisista pakotteista ei pidä luopua, on täysin yhteinen linjaus hallituksessa ja käsittääkseni hyvin laajasti kannatettu myös täällä eduskunnassa. Jokainen voi sitten esittää omia arvioitaan siitä, kuinka realistista olisi se, että näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa Venäjä rauhanomaisin keinoin luopuisi Krimin niemimaasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-03-18T13:37:30,2016-03-18T13:38:43,Tarkistettu,1.1 2016_28_1,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Ilmoituksia,"Arvoisat edustajat, ärade ledamöter! Terrori-iskut Brysselissä järkyttivät meitä. Suremme brutaalin väkivallan uhrien ja heidän läheistensä puolesta. Turvallisuudentunteemme sai jälleen kolauksen. Poliitikkojen kansallisissa parlamenteissa ja kansainvälisessä yhteistyössä on ponnisteltava kovemmin, jotta ihmiset voivat jatkossakin luottaa siihen, että demokratia, vakaus ja vapaus vallitsevat. Terrorattackerna i Bryssel väckte bestörtning hos oss alla. Vi sörjer på deras vägnar som föll offer för det brutala våldet och på deras närståendes vägnar. Vår känsla av trygghet fick sig återigen en törn. Politikerna i de nationella parlamenten och inom det internationella samarbetet måste arbeta hårdare för att vi i framtiden ska kunna lita på att det råder demokrati, frihet och stabilitet. Esitän eduskunnan puolesta surunvalittelut kaikille Brysselin iskujen uhrien omaisille ja läheisille sekä Belgian kansalle ja kaikille Belgiassa asuville. På riksdagens vägnar framför jag kondoleanser till offrens familjer och närstående, till det belgiska folket och till alla som lever i Belgien. Vi hedrar minnet av offren med en tyst minut. Kunnioitamme minuutin hiljaisuudella uhrien muistoa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+2.aspx,fi:sv,Puhemies Maria Lohela 2016_28_2,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Edustaja Henriksson ja 67 muuta edustajaa ovat tehneet valtioneuvostolle välikysymyksen VK 1/2016 vp korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista. Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_28_3,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_28_4,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva laki Metsähallituksesta parantui kyllä valiokuntakäsittelyssä jonkin verran. Mutta tässä salissa runsain mitoin tehdyt parannusehdotukset eivät menneet läpi ennen pääsiäistä olevassa käsittelyssä: lakiin jäi edelleen suuria ongelmia. Vasemmistoliiton linja on johdonmukaisesti ollut, että valtion metsätaloutta on hoidettava jatkossakin vastuullisesti, avoimesti ja demokraattisesti eikä metsätalouden yhtiöittämistä tule tehdä. Olemme esittäneet vaihtoehtoja yhtiöittämiselle, mutta hallituspuolueet eivät ole halunneet ottaa näitä vaihtoehtoja tarkempaan käsittelyyn. Olemme edelleen vankkumattomasti sitä mieltä, että Metsähallituksen toiminnan järjestämiseksi olisi ollut toisenkinlainen ratkaisu. Arvoisa rouva puhemies! Metsätalouspuolen yhtiöittämisen lisäksi suuri ongelma on niin sanottu kolmas tase-erä. Kolmas tase-erä mahdollistaa uusien alueiden ottamisen ta-loudellisen käytön piiriin ilman, että eduskunta tietää asiasta. Ilmeisesti hallituskin saisi tiedon vasta tilinpäätösvuoden päätyttyä. Kolmen M:n ministeriö saisi siis siirrellä alueita käyttötarkoituksesta toiseen lähes vapaasti. Metsähallitus on paljon muutakin kuin pelkkä vihreän kullan vuolija. Talousmetsien ja kansallispuistojen lisäksi Metsähallitukselle kuuluu muita yleisiä yhteiskunnallisia vastuita. Oli hyvä, että valiokuntakäsittelyssä pystyttiin näitä vastuita tuomaan konkreettisesti koskemaan myös tulevaa osakeyhtiötä, sillä esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden suojelu on todella tärkeää huomioida myös talousmetsissä. Metsähallituksessa työnantajana on valtio. Valtion työnantajana tulisi huolehtia henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi myös esimerkiksi harmaan talouden torjunnasta omalla painavalla osallaan. Tällainen laajempi sosiaalinen vastuu kuuluisi Metsähallitukselle. Arvoisa rouva puhemies! Välillä tuntuu, ettei hallitus itsekään tiedä, miksi tätä lakia täytyy puolustaa. (Välihuuto) Aluksi yhtiöittämistä perusteltiin EU:n kilpailuvaatimuksilla välihuudoista huolimatta, sitten hankintadirektiivin aikataululla. Olisi mielenkiintoista kuulla välihuudon lisäksi perustelu, miksi hallitus on niin lujasti tässä omassa uskossaan. Kun olemme osoittaneet yksi toisensa jälkeen nämä perustelut ontoiksi, ei hallituspuolueilla ole lopulta jäänyt muuta toteamusta kuin ""tämä on paras tapa"". Uskokoon, ken tahtoo. Niin kuin sanonnassakin sanotaan: ""Luja oli, veljeni, uskosi, mutta et tuntenut rantakivien paikkoja."" Ja näin tässä näyttää käyvän tälle hallitukselle. Mutta mikä paras tapa tämä on, kun valiokuntakuulemisissa lukuisat asiantuntijat esittivät korjausehdotuksia ja kansalaiset kirjoittivat ennätyssuuren adressin? Metsähallitus näyttää nyt olevan menossa päin honkia, ja laki täytyisi vielä kerran valmistella uudelleen. Arvoisa rouva puhemies! Näillä lyhyillä perusteilla esitän, että eduskunta hylkää hallituksen esityksen Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevat lainsäädännöt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-29T14:32:35,2016-03-29T14:37:26,Tarkistettu,1.1 2016_28_5,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies, ärade fru talman! Jag är besviken över att riksdagen i sin första behandling av Forststyrelselagen inte utnyttjade möjligheten att förbättra samernas ställning som Europas enda ursprungsfolk. FN:s människorättskommitté konstaterade i sin rekommendation 2014 för Finland att samerna saknar befogenheter att delta och påverka i frågor av grundläggande betydelse för deras kultur och livsstil, inklusive frågor som gäller rätten till mark- och naturresurser, och att detta bör rättas till. Den uppmaningen klingade uppenbarligen för döva öron. Även grundlagsutskottet anser i sitt utlåtande att stadganden gällande skötsel och nyttjande av statens land- och vattenområden inom samernas hembygdsområde ska förbättras samt att stadganden som förhindrar en försämring av samekulturen borde ingå i lagen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,sv,Mats Nylund,943,2016-03-29T14:37:31,2016-03-29T14:38:38,Tarkistettu,1.1 2016_28_6,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Metsähallitus-lain käsittelyprosessi on ollut pitkä ja mielenkiintoinen. Lakia on veivattu monta vuotta, mutta silti eduskuntaan tuotiin lakiesitys, jota iso osa lausunnonantajista on kritisoinut. Lain perusongelma on yhtiöittäminen. Myös saamelaispykälien poissaolo ja kolmannen tase-erän luominen herättävät perusteltua huolta. Herää kysymys, onko taustalla pyrkimyksenä riipiä nousevan biotalouden tarvitsema raaka-aine valtionmetsistä luonnon monimuotoisuuden ja virkistysarvojen kustannuksella. Toivottavasti ei. Tosiasia kuitenkin on, että EU ei vaadi Metsähallituksen metsäliiketoiminnan yhtiöittämistä. Yhtiöittäminen on ongelma, sillä se siirtää hallinnointia kauemmas kansanvallan piiristä, vähentää avoimuutta ja pirstoo Metsähallitus-konsernia. Pelkona on myös talousintressien ylivalta maan ja metsien käytössä muiden tavoitteiden yli. Kun metsäliiketoiminta ei todellisuudessa kilpaile markkinoilla, on kyseenalaista, onko yhtiön toiminnassa kilpailuneutraliteettiongelma. Ja vaikka tulkittaisiin, että Metsähallituksen rakennetta pitää muuttaa kilpailuneutraliteetin pohjalta, voitaisiin se tehdä hallituksen esitystä paremmin, esimerkiksi lailla ja asetuksilla perustettavan konkurssikelpoisen liikelaitoskokonaisuuden kautta tai Yle-tyyppisen erityisyhtiön kautta tai metsätalousliiketoiminnalla perustettavan itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen kautta. Arvoisa puhemies! Valiokunta päätyi tekemään lakiesitykseen muutamia erittäin hyviä ja tarpeellisia muutoksia. Kiitos niistä. Nämä muutokset eivät kuitenkaan riitä, eivätkä ne poista sitä tosiasiaa, että tämä lakiesitys on susi. Näin ollen, arvoisa puhemies, esitän Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaan lainsäädäntöön seuraavat kolme pöydällekin jaettua lausumaa. 1. lausuma kuuluu seuraavasti: ""Eduskunta edellyttää, että Metsähallitusta ohjataan niin, että hankintasäännösten koko liikkumavara käytetään sen turvaamiseksi, että suomalaisten ja paikallisten yritysten sekä työntekijöiden osuus pysyy mahdollisimman suurena. Edellä mainittu koskee myös alihankintaurakoiden kokoa."" Esittämäni 2. lausuma: ""Eduskunta edellyttää, että Metsähallituksen tuotto- ja tuloutustavoitetta kohtuullistetaan, jotta voidaan turvata yhteiskunnallisten velvoitteiden ja ekologisen kestävyyden toteutuminen ja ettei ylimitoitettu tuottotavoite johda maa-, metsä- ja vesiomaisuuden hallitsemattomaan myyntiin."" Esittämäni 3. lausuma: ""Eduskunta edellyttää, että siirrot Luontopalveluiden taseen ja niin sanotun kolmannen taseen välillä tuodaan siirtohetkellä eduskunnan tiedoksi.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-03-29T14:39:25,2016-03-29T14:42:24,Tarkistettu,1.1 2016_28_7,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Pidän kyllä hivenen vastuuttomina näitä hylkäysesityksiä ja hämmästelen sitä, että ne ovat myös ristiriidassa näiden teidän tekemienne lausumien kanssa. Oletteko te todella valmiita nyt ottamaan sen riskin, että mikäli laki hylätään, niin tässä vaiheessa puukauppa ja korjuu jouduttaisiin avaamaan vapaalle kilpailulle, jolloin pahimmassa mahdollisessa tapauksessa esimerkiksi kiinalaismotot vyöryisivät sitten Suomen metsiin? Hämmästelen kyllä tällaista toimintatapaa. On ihan asiallinen tämä keskustelunavaus siitä, mikä Metsähallituksen tulostavoite on. Totta kai siitä voidaan käydä rakentavaa keskustelua yhdessä, mutta missään tapauksessa se ei liity tähän varsinaiseen lakiesitykseen. Tällä lakiesityksellä nyt varmistetaan se, että puukauppa ja korjuu säilyvät kaikissa tilanteissa ja kaikissa olosuhteissa kansallisissa käsissä. Itse pidän tätä äärettömän tärkeänä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-29T14:42:27,2016-03-29T14:43:27,Tarkistettu,1.1 2016_28_8,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tätä lain kiirettä on perusteltu huhtikuussa umpeutuvalla hankintadirektiivin takarajalla, ja siihen edellinenkin edustaja taisi viitata, kun pelotteli tällä, että tulee kilpailutuspakko. Kuitenkin tämä kiire ja tämä uhkailtu kilpailutuspakko ovat keinotekoisia, sillä vaikka Metsähallituksen metsätalousliiketoiminta yhtiöitettäisiin nyt esitetyllä muodolla, ei hankintadirektiivin mukaista käyttöoikeussopimusta tarvita eikä mitään kilpailutuspakkoa sinällään ole. Muualla Euroopassa hankintadirektiivin ei katsota mitenkään liittyvän valtion metsätalouteen. Ja vaikka yhtiö perustettaisiin, niin metsätalousyhtiön käyttöoikeudesta valtion maihin voi käyttöoikeussopimuksen sijaan säätää lailla ja asetuksilla, jolloin uhka näistä ulkomaalaisten pakkokilpailutuksista on täysin keksitty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-03-29T14:43:27,2016-03-29T14:44:24,Tarkistettu,1.1 2016_28_9,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,Pyydettyjä vastauspuheenvuoroja on useampia. Käydään ne kaikki läpi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_28_10,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän kyllä edustaja Kärnän esille tuoman, tätä lakia yltiöpäisesti puolustavan näkemyksen, mutta toivoisin, että voisitte tutustua eri valiokunnille annettuihin lausuntoihin, missä juuri kumotaan nämä teidän väittämänne. Edustaja Sarkkinen toi erittäin perustellusti esille, mitä valiokunnissa ovat asiantuntijat tästä asiasta sanoneet, ja siksi minä pidän kohtuuttomana ja vastuuttomana sitä, että edustaja viljelee täällä opposition lausumista virheellistä tietoa, jolle ei ole perusteita. Se on edustajan omaa tulkintaa. Minä uskon valiokunnassa asiantuntijoiden näkemyksiin ja perustan oman mielipiteeni ja näkemykseni niihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-29T14:44:29,2016-03-29T14:45:21,Tarkistettu,1.1 2016_28_11,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Olin useissa valiokuntien kokouksissa yhdessä edustaja Myllykosken kanssa, ja kyllä täytyy nyt hämmästellä, olemmeko me kuunnelleet näitä samoja asiantuntijoita. Siellä nimenomaan tuotiin esille, että mikäli me jatkaisimme nyt vanhalla mallilla emmekä toteuttaisi tätä yhtiöittämistä, niin me ottaisimme äärettömän suuria riskejä tämän asian kanssa. Itse näen, että tämä annettu lakiesitys nyt nimenomaan turvaa puukaupan ja korjuun säilymisen kaikissa tilanteissa ja kaikissa olosuhteissa kansallisissa käsissä. Ja hämmästelen edelleen tätä, että vasemmisto näyttää olevan valmis pelaamaan tällaista uhkapeliä meidän kansallisomaisuudellamme. Se ei minun mielestäni ole vastuullista laisinkaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-29T14:45:21,2016-03-29T14:46:12,Tarkistettu,1.1 2016_28_12,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä keskusta esittää nyt kaikkien aikojen takinkääntöä. Kun muistelen viime kautta, niin te ankarasti vastustitte Metsähallituksen yhtiöittämistä ja piditte tärkeänä, että se pidetään yhtenäisenä ja nykytilassaan. Ja nyt te täällä olette hallituksen panttivankina, edustaja Kärnä, ja pelottelette Lapin kansalaisia sillä, että tulevat kiinalaiset, jotka vievät maat. Totuus on se, että mitään ei tarvitsisi muuttaa EU:n pakottamana. Mikään muu EU-maa ei ole yhtiöittämässä metsähallitustoimintaansa. Te viljelette tätä pelottelutaktiikkaa peittääksenne sen, että te olette epäonnistuneet tässä asiassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-03-29T14:46:12,2016-03-29T14:46:50,Tarkistettu,1.1 2016_28_13,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En lähde nyt tässä kiistelemään siitä, olemmeko kuunnelleet joillakin tavoilla harkitusti toisin. Onneksi minä luotan siihen, että dokumentit ovat säilyneet ja ovat siellä mietinnössä mukana, että ne voidaan sieltä kyllä tarkastaa. On professoreita, jotka ovat sanoneet, että tällaiseen ei ole tarvetta — en lähde kyseenalaistamaan tohtoriksi aiheesta väitelleen asiantuntijan osaamista tässä kysymyksessä ja sen vuoksi pitäydyn kyllä kannassani siinä, että nämä edustaja Sarkkisen erittäin hyvin perustellut ja esiin tuomat argumentit ovat kestävämpiä kuin se arvio, minkä ehkä joku yksittäinen kansanedustaja voi saada harkitusti, vain oman näkemyksensä mukaisesti, näistä lausumista irti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-29T14:46:51,2016-03-29T14:47:52,Tarkistettu,1.1 2016_28_14,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olin täällä myös viime vaalikaudella ja lappilaisena kansanedustajana vastustin tätä asiaa, mutta tilanne on mennyt siitä eteenpäin. Silloin perusteltiin asiaa Destia-tapauksella ja vastaavilla kuvioilla. Nyt on kyse hankintadirektiivin asiasta, joka tulee nyt voimaan 16. päivä huhtikuuta ja jonka mukaan on toimittava. Olemme keskustelleet meidän ryhmässä tästä asiasta hyvin paljon. Olemme miettineet, mikä on riskin mahdollisuus, mikä on riskitilannearvio tässä asiassa, että miten voi käydä. Meille on ollut kaikkein tärkeintä, että Metsähallituksen olotila säilyy nykytilassa mahdollisimman paljon, ja tämä tulee täällä esitetyllä muodolla pysymään mahdollisimman lähellä nykytilaa, ettei juuri kukaan tule huomaamaan mitään muutosta tässä Metsähallituksen toiminnassa. Näin ollen minä uskon, että me tällä pääsemme parhaiten eteenpäin emmekä riskeeraa sitä, että jos tässä jotain kuitenkin tulisi tapahtumaan muuta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-29T14:47:53,2016-03-29T14:48:55,Tarkistettu,1.1 2016_28_15,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmettelen näitä edustaja Kärnän syytöksiä vastuuttomuudesta. Vastuuttomuus on pikemminkin hallitusryhmien puolella. Jos nyt todellakin pitäisi paikkansa se, että EU:n kilpailulainsäädäntö edellyttää tätä hakutoiminnan yhtiöittämistä — väite, mihin sinänsä on löydettävissä ihan järkeviäkin perusteluja mutta joka ei sinänsä ole ongelmaton sekään — niin sitten siihen samaan lakiesitykseen ympätään vino pino aivan muita asioita Metsähallituksen luontopalvelujen aseman ja ympäristöministeriön ohjausvallan heikentämisestä ja muun muassa sellaisia asioita, jotka käytännössä heikentävät saamelaisten oikeuksien puolustamista nykytilasta. Jos pitäisitte tätä EU:n kilpailulainsäädännöllä perustelemaanne asiaa välttämättömänä, niin miksi hallitus ei ole tuonut sitä sellaisenaan eduskuntaan, miksi se on ympätty isoon liutaan muita asioita, (Puhemies koputtaa) joiden tiedätte herättävän suurta vastustusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-29T14:48:55,2016-03-29T14:50:05,Tarkistettu,1.1 2016_28_16,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet ovat hyvin pitkälle itse kehittäneet tämän kilpailuttamisongelman. Kun yhtiöitetään, niin tällöin hankintalaki koskee, EU:n käyttöoikeusdirektiivi koskee, ja silloin on tehtävä nämä ratkaisut. Mutta jos ei yhtiöitetä, niin meillä olisi täysin toisenlainen mahdollisuus. Me olemme omassa vastalauseessamme esittäneet vaihtoehdon muun muassa konkurssilainsäädäntöä kehittämällä, ja näitä vaihtoehtoja me olemme peränneet koko lainvalmistelun ajan. Mutta missään vaiheessa eivät hallituspuolueet ole paneutuneet kunnolla vaihtoehtojen esittämiseen. Te olette ajaneet tätä yhtiöittämistä, ja yhtiöittämisen seurauksena on pakko soveltaa tätä käyttöoikeusdirektiiviä. Tämä on noidankehä, johon te olette tämän ajaneet. Mutta minua, puhemies, kiinnostaa se, että kun täällä ennen pääsiäistaukoa äänestettiin, niin osa hallituspuolueitten edustajista pidättäytyi äänestämästä tai äänesti tyhjää. Miten nyt hallituspuolueet aikovat käyttäytyä? Aiotteko te vaatia omasta ryhmästänne itsellenne erivapaudet, kun tässä tällä viikolla vielä hylkäämisestä äänestetään? Kuinka hallituspuolueet nyt käyttäytyvät, pysyvätkö he tämän esityksensä takana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-29T14:50:05,2016-03-29T14:51:05,Tarkistettu,1.1 2016_28_17,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä vaikuttaa siltä, että tämä keskustapuolueen hätä on nyt suuri, kun pitää viljellä katteettomia uhkakuvia ja mennä EU:n selän taakse piiloon. On esitettävä kysymys, miksi lainvalmistelussa ei ole notifioitu tätä esitettyä yhtiörakennetta EU:ssa. Se olisi voitu tehdä, ja se olisi pitänyt tehdä. On hieman erikoista, että mikään muu maa ei koe tällaista pakkoa ja uhkaa, mitä keskustan edustajat täällä esittävät. Tässä täytyy aikaisempia puheenvuoroja sen verran vielä ehkäpä täsmentää, että vaikka yhtiö perustettaisiinkin, niin asiantuntijoiden mukaan metsätalousyhtiön käyttöoikeudesta valtion maihin voi käyttöoikeussopimuksen sijaan säätää lailla ja asetuksilla. Eli vaikka Metsähallituksen metsätalousliiketoiminta yhtiöitetään, ei tämä hankintadirektiivi silti ole pakottava, vaan sen sijaan voitaisiin lailla ja asetuksilla antaa käyttöoikeus perustettavalle yhtiölle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-03-29T14:51:06,2016-03-29T14:52:06,Tarkistettu,1.1 2016_28_18,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! En osaa tässä lähteä syyttelemään ketään, osaan vain arvioida omalta kannaltani tätä lain tarpeellisuutta ja lain muutoksen tarpeellisuutta. Ensinnäkin tietysti pitää muistaa se, että missään muussa EU-maassa ei ole samankaltaista metsätaloutta kuin Suomessa Metsähallituksen kautta, ja se tuo meille omat erityistarpeet. Tämän lain tarpeesta on erilaisia arvioita. Itse en ole valmis ottamaan sitä riskiä, mitä EU-säädökset, mukaan lukien EU-hankintadirektiivi, tulisivat kenties mahdollistamaan, eli minun lähtökohtani tässä on tavallaan tämä riskin minimointi. Toisaalta sen, että nyt valittiin osakeyhtiömalli, minä ymmärrän sillä tavalla, että tämän kautta sitten valtion maa- ja vesialueet muodostavat kokonaisuuden, jota on tarkoituksenmukaista ja järkevää hoitaa yhdessä organisaatiossa. Osakeyhtiömalli oli poliittinen ratkaisu, mutta itse näen sen järkevänä tämän kokonaisuuden näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-03-29T14:52:07,2016-03-29T14:53:15,Tarkistettu,1.1 2016_28_19,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Hassi toi omassa puheenvuorossaan esiin, itse tästä yhtiöittämiskysymyksestä voi esittää perusteltuja juridisia argumentteja puolesta ja vastaan. Yhdyn edustaja Hassin puheenvuoroon myös siinä mielessä, että tämä yhtiöittämiskysymys ei millään tapaa ole täysin ongelmaton. Mutta ihmettelen näitä muita lakiin tulleita muutoksia, kun jatkuvasti on puhuttu, että mikään ei muutu tai juuri mikään ei muutu. Jos juuri mikään ei muutu, niin mistä ihmeestä tämä kolmas tase-erä tänne on syntynyt, miksi sitä välttämättä tarvitaan? Tähän olen yrittänyt kysyä monta kertaa ihan kasvotustenkin muun muassa keskustan kansanedustajilta vastauksia ja mitään vastausta en ole tähän mennessä saanut siihen: mistä tämä kolmas tase-erä tähän lakiesitykseen on tullut, ja mihin ihmiseen sitä tarvitaan? Varmaan syy siihen, että vastausta en ole saanut tähän mennessä, on se, että tähän ei ole olemassa mitään vastausta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-29T14:53:16,2016-03-29T14:54:19,Tarkistettu,1.1 2016_28_20,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan samasta aiheesta kuin edustaja Aalto tässä edellä. Jos puhutaan vastuuttomuudesta, niin lainsäädäntötyössä minusta yksi vastuuttomuuden piirre on se, jos lakimuutosesitystä ei osata kunnolla perustella. Ja tässä Metsähallitus-lain uudistuksessa, jonka alkuperäisenä tarkoituksena on ollut tämä kilpailulainsäädännön noudattaminen, se alkuperäinen tarkoitus on kyllä aika lailla hämärtynyt, kun lakiesityspakettiin on todellakin tuotu hyvin paljon muita elementtejä kuin mitä liittyy yhtiöittämiseen tai EU:n kilpailulainsäädäntöön, josta todella voi olla perusteltuja argumentteja puolesta ja vastaan. Itse olen sillä vastapuolelle kallistuneella suunnalla. Sanoisin, että jos esitetään satojen hehtaarien, jopa miljoonien hehtaarien muutoksia Metsähallituksen eri taseisiin, esitetään uusia taseita ja monenlaisia muutoksia ja perustelut ovat täysin poliittisia, eivät asiaperusteisia tai mistään muusta tarpeesta lähteviä, niin se on vastuuttomuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-29T14:54:20,2016-03-29T14:55:31,Tarkistettu,1.1 2016_28_21,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vähissä ovat tässä salissa tämän lain puolustajat. Kuten täällä on kuultu, ensin tässä asiassa piilouduttiin EU:n selän taakse, joka peruste osoittautui kestämättömäksi, ja sen jälkeen kun piti jotakin keksiä, niin keksittiin tämä hankintadirektiivi, joka tulee huhtikuun puolessavälissä voimaan, mutta tämän hankintadirektiivin mukaista käyttöoikeutta ei tarvita, eikä se edes liity valtion metsätalouteen. Ihmetystä herättää se, että perussuomalaiset ja keskustalaiset vastustivat samaista esitystä viime kaudella ja nyt seisovat sen takana, ja tähän ei ole kyllä perusteluja kuultu ja tuskin kuullaankaan. Ei voi tulla muuhun lopputulemaan kuin siihen, minkä Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi tänään aviisissa sanoikin ääneen: Metsähallitus-lain uudistaminen vietiin loppuun eräänlaisena symbolina virkamiesvallasta tässä maassa. Näinkö me näitä asioita haluamme luottamusmiehinä vietävän eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-03-29T14:55:33,2016-03-29T14:56:30,Tarkistettu,1.1 2016_28_22,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin muistuttaa kaikkia edustajia, että kyseessä nyt ei kuitenkaan ole se sama lakiesitys, joka täällä aiemmin hylättiin, vaan tässä on kyllä merkittäviä eroavaisuuksia siihen, mitä edellinen hallitus yritti ajaa läpi. Mitä tulee tähän kolmanteen taseeseen, niin täällä on useasti todettu, että se selkiyttää ainoastaan tätä tilannetta: sinne siirretään sellaisia alueita, joilla ei ole liiketaloudellista käyttöä, mutta niillä ei myöskään ole suojelullista merkitystä. Ja mikäli näitä alueita sitten tuottovaateen alle siirrettäisiin, niin mekanismi on täysin sama kuin nykyäänkin: se tehdään ainoastaan eduskunnan päätöksellä. On tietysti ihan ilahduttavaa kuulla, että vihreiden eduskuntaryhmässä on pohdittu tätä asiaa ja ymmärretään, että kyllä, tälle yhtiöittämiselle on myös olemassa erittäin vahvoja juridisia perusteluita. Totta kai me voimme täällä olla erimielisiä, mutta itse näen, että tällä ratkaisulla nyt turvataan parhaalla mahdollisella tavalla puukaupan ja -korjuun säilyminen kansallisissa käsissä, nyt ja tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-29T14:56:31,2016-03-29T14:57:36,Tarkistettu,1.1 2016_28_23,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Niin, vihreässä eduskuntaryhmässä on todellakin pohdittu tätä koko lakiesitystä, ei vain yhtiöittämistä. Vihreän eduskuntaryhmän toimesta on jopa tehty useita pykälämuutosesityksiä tämän lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä. Te, edustaja Kärnä, väititte, että nämä pykälämuutosesitykseni eivät olisi kaikilta osin oikeudellisia. Tein siitä kyllä sen johtopäätöksen, että ette ole edes lukenut niitä pykälämuutosesityksiä. Sellaista väitettä en ole kuullut valiokuntakäsittelyssä enkä yhdenkään asiantuntijan suusta, minkä perusteella nämä esitykset tein.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-29T14:57:36,2016-03-29T14:58:22,Tarkistettu,1.1 2016_28_24,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Eihän tätä voi kuin ihmetellä, että keskustan edustajat täällä kynsin ja hampain puolustavat tätä lakiesitystä, vaikka julkisuudessa olleiden tietojen mukaan te itse vielä toitte viime hetkellä maa- ja metsätalousvaliokuntaan merkittäviä muutosesityksiä, mikä kyllä kertoo siitä, että ei tässä kovin suurta sitoutumista hallituspuolueiden sisälläkään tähän lakiesitykseen ole. Lisäksi talousvaliokunta antoi melko kriittisen lausunnon, ja viime kaudella keskusta vastusti esitettyä yhtiöittämistä erittäin paljon. Kyllä kun tässä erittäin voimakasta kritiikkiä on pitkin matkaa myös hallituspuolueista tullut mutta nyt täällä sitten esitystä kovasti puolustetaan, niin onhan tämä ihmeellistä. Myös hallituspuolueiden parista on muutenkin tullut kritiikkiä, esimerkiksi kokoomuslainen europarlamentaarikko, entinen ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen on esittänyt huolensa tästä lakiesityksestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-03-29T14:58:22,2016-03-29T14:59:26,Tarkistettu,1.1 2016_28_25,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Minä arvostan edustaja Korhosen omaa perusteltua näkemystä siitä, miksi hän on nyt eri mieltä kuin viime kaudella. Arvo sinällään; se on poliittinen ratkaisu, joka tehtiin ehkä sillä riskiperusteella, mikä nyt ei ole kylläkään perusteltu riskiperuste. Mutta siitä huolimatta, politiikka on tällaista, mieli muuttuu. Valitettavaa tässä on, että kun tämä viime kaudella oli hallituksen esityksenä, niin jo silloiset hallituspuolueet, vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit, yhdessä tuumin oppositiopuolueiden, perussuomalaisten ja keskustalaisten, kanssa pystyivät pysäyttämään tämän ja ministeri Orpo teki sen päätöksen, että tätä valmistelua ei viedä eteenpäin. Mutta, edustaja Kärnä, kyllä on niin, että kolmannesta taseesta voidaan myydä niin, että sieltä tulee tuottoa, ja tässä kohtaa asia siis muuttuu nykytilanteesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-29T14:59:27,2016-03-29T15:00:36,Tarkistettu,1.1 2016_28_26,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Juuri näin, niin kuin edustaja Myllykoski totesi, tämä historia on: viime kaudella asia vedettiin pois eduskunnan käsittelystä juuri sen takia, että oppositio yhtenäisesti, sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto eivät kannattaneet yhtiöittämistä ja ministeri Orpo veti sen pois. Myöntäkää nyt rehellisesti, että kun te kävitte näitä Sipilän hallitusneuvotteluja, kokoomus edellytti Metsähallituksen yhtiöittämistä ja te siihen suostuitte sen takia, että nämä Luontopalvelut heikennettiin. Se on se totuus. Ei mikään ole käytännössä muuttunut, mutta te myitte nahkanne siinä hallitusneuvottelussa ja nyt te selitätte ja uhkailette Lapin kansalaisia sillä, että kiinalaiset tulevat ja vievät teidän maanne. Edellinen keskustan ryhmäpuheenjohtaja Tiilikainen ensimmäisessä käsittelyssä täällä myönsi täysin, kun edustaja Lindtman luki puheenvuoronsa, että se pitää paikkansa. Keskustan ryhmä yksimielisesti vastusti, ja mikään tässä esityksessä ei ole muuten muuttunut paitsi se, että Luontopalveluiden asemaa on heikennetty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-03-29T15:00:37,2016-03-29T15:01:44,Tarkistettu,1.1 2016_28_27,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä se juuri näin on kuten edustaja Harry Wallin tässä sanoi. Tässä lakiesityksessä on kysymys paljon muustakin kuin pelkästään metsätalousliiketoimintojen yhtiöittämisestä, jota hallituspuolueet nyt vievät eteenpäin, toisin kuin viime kaudella oppositiossa ollessaan. Mutta tähän on tuotu nyt myös tämä hämärä kolmas tase. Ei vielä tähän päivään mennessäkään ole avautunut se, minkä takia tarvitaan tällainen kolmas tase peruspääoman ja luonnonsuojelupääoman välille. Se avaa väistämättä sen kysymyksen, sen mahdollisuuden, että näillä kolmanteen taseeseen siirrettävillä alueilla ryhdytään myöhemmin tekemään raakaa bisnestä. Miten käy sitten luontoarvojen? Miten käy Luontopalveluiden? Miten näitä tasesiirtoja tehdään? Tässä on niin monia kysymysmerkkejä, että olisi ollut järkevää jatkaa tällä tällä hetkellä hyvin toimivalla kahden taseen järjestelmällä: selkeällä järjestelmällä, jossa meillä on toisaalta peruspääoma ja sille tuottovaade ja toisaalta julkiset hallintotehtävät, Luontopalvelut, jotka vastaavat luonnonsuojelutehtävistä. Tämä on kansalaisten mielestä selkeää, mutta nyt tämä kolmas tase sotkee tätä ja jää vain se kysymys, että miksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-29T15:01:45,2016-03-29T15:02:48,Tarkistettu,1.1 2016_28_28,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vielä kerran tästä kolmannesta taseesta. Päinvastoin, tämä selkiyttää sitä nykytilannetta, ja mitä tulee niihin tasesiirtojen mekanismeihin, mikäli sieltä siirretään joitakin alueita tuottovaateen alle, niin aivan kuten nykyäänkin: eduskunta päättää siitä. Siinä mekanismissa ei ole tapahtumassa minkäänlaista muutosta suhteessa tähän nykytilaan. Palaan myös vielä näihin saamelaisten oikeuksiin, joita on täällä nostettu esille. On esitetty väitteitä, että saamelaisten oikeuksia oltaisiin heikentämässä tällä lainsäädännöllä. Sellainen väittämä ei pidä paikkaansa. Saamelaisten oikeudet säilytetään täsmälleen samalla tasolla kuin nykyiselläänkin. Saamelaisten oikeudet huomioidaan yhteiskunnallisissa velvoitteissa, jotka koskevat yhtiötä, ja ne koskettavat koko Metsähallitus-konsernia. Tämän lisäksi niitä vielä vahvennetaan näillä Ylä-Lappiin perustettavilla kuntakohtaisilla neuvottelukunnilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-29T15:02:51,2016-03-29T15:03:51,Tarkistettu,1.1 2016_28_29,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, että kolmannella taseella ei ole tuottovaatimusta. Mutta Metsähallituksen talouspuoli jatkossa päättää, miten ja kuinka paljon tuottoa näiltä alueilta otetaan. Näin ollen ei pysty ymmärtämään, miten tämän harmaan vyöhykkeen luominen, tämmöisen välimuodon luominen, millään tapaa selkeyttää asiaa. Päinvastoin, se muodostaa siitä yhä enemmän epäselkeän, harmaan vyöhykkeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-29T15:03:53,2016-03-29T15:04:22,Tarkistettu,1.1 2016_28_30,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä luonnon kannalta ongelmallisinta tässä esityksessä on tämä kolmiosainen taloudenpidon rakenne ja tämä kolmas tase. Nyt laajoja maa- ja vesialueita ollaan siirtämässä taloudellisen voiton tavoittelun piiriin, ja tieto näiden maiden käytöstä ei olisi avoimesti kansalaisten ja eduskunnan käytettävissä. Kyseessä ovat meille kaikille tärkeät ulkoilu- ja retkeilyalueet, ja niiden alistaminen taloudellisen voiton tavoittelulle on kyllä uhka luontoarvoille. Uskon kyllä, että edustaja Kärnäkin tämän asian tiedostaa, että nyt tässä luodaan harmaa alue bisnestoiminnan ja luonnonsuojelun välille ja avataan se mahdollisuus, että näillä retkeilyalueilla ryhdytään rahastamaan. Tähän esitykseen jäi myös tämä johtamisongelma, eli hallitusohjelman kirjauskaan ei kyllä tältä osin tavoittanut tätä oikeaa suuntaa, että pyritään tätä johtamisjärjestelmää selkeyttämään, vaan kävi päinvastoin, ja olisin kyllä suonut, että tämä asia olisi korjaantunut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-03-29T15:04:27,2016-03-29T15:05:27,Tarkistettu,1.1 2016_28_31,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Joissakin puheenvuoroissa on sanottu, että se, mikä jää käteen tästä laista, on se, että Metsähallituksen luontopalveluja heikennetään, ja tämä on nimenomaan se, joka sai keskustan mukaan tähän hankkeeseen. Sehän tapahtuu sen mekanismin kautta, joka täällä on jo useampaan kertaan sanottu, eli Luontopalvelujen taseesta voidaan siirtää tänne kolmanteen taseeseen hallituksen päätöksellä, ja kun Luontopalveluita ohjataan ympäristöministeriöstä ja sitten taas kolmatta tasetta hallitaan Metsähallituksen hallituksesta käsin, niin tämä on se mekanismi, joka aiheuttaa tätä epävarmuutta siitä, mihin loppujen lopuksi pitkänkin ajan kuluessa tullaan näitä kolmanteen taseeseen tehtyjä siirtoja käyttämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-03-29T15:05:31,2016-03-29T15:06:31,Tarkistettu,1.1 2016_28_32,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Myönnän vielä lähtökohtaisesti puheenvuorot edustajille Hassi, Salolainen ja Halmeenpää, kaikki siis pyyntöjärjestyksen mukaisesti. Jos vielä jotain tulenpalavaa tulee, niin kuin valiokunnan puheenjohtajalle, niin hän saa sitten vielä. — Nämä puheenvuorot siis, ja nyt edustaja Hassi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_28_33,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnä ja moni muukin on toistellut sitä, että saamelaisten asema pysyy entisellään. Saamelaisia koskevat lakipykälät pysyvätkin entisellään, mutta saamelaisten perinteisten elinkeinojen eli käytännössä poronhoidon maiden isäntä muuttuu. Tällä hetkellä se isäntä on Metsähallituksen luontopalvelut, mutta tämän kolmannen taseen myötä se tulee olemaan Metsähallituksen liiketalousjohto. Ja kaikki, jotka näitä asioita ovat vuosien varrella seuranneet, tietävät, että Metsähallituksen hakkuutoiminnan ja liiketalousjohdon välit saamelaisten kanssa ovat paljon huonommat kuin Metsähallituksen luontopuolen. Eli käytännössä tämä kokonaisuus, minkä tämä laki sisältää, tulee kyllä heikentämään saamelaisten elämää, ja sen takia on erittäin paha asia, että hallituspuolueet eivät ole hyväksyneet tähän lakiin sitä, mikä on monessa muussa laissa, eli pykälää, joka kieltäisi heikentämästä saamelaisten asemaa ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen mahdollisuuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-29T15:06:52,2016-03-29T15:08:05,Tarkistettu,1.1 2016_28_34,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! En ole ollut valiokunnassa käsittelemässä tätä asiaa, mutta tässä on piirteitä, jotka hämmästyttävät minua, enkä ole saanut niihin tyydyttävää vastausta tämän debatin aikana enkä aikaisemminkaan, vaikka olen yrittänyt perehtyä tähän hyvinkin perusteellisesti. Ensinnäkin, miksi oli tarpeen tämä hämäysoperaatio tehdä EU:n avulla — sillä tavalla, että EU olisi tätä välttämättä edellyttänyt? Näinhän ei ymmärtääkseni ole asian laita, EU ei ole tällaista välttämättä meiltä edellyttänyt, vaan muitakin järjestelyjä olisi voitu tehdä. Miksi se oli siis tarpeen? Toinen seikka on se, että miksi tämä kolmas tase täytyy tehdä, jos ei sillä haluta operoida jollakin ihmeellisellä tavalla joskus tulevaisuudessa. On aivan turhaa tehdä tällaista, koska tällä tavalla halutaan vain tämmöinen löyhä alue, harmaa alue sinne, missä on helpompi operoida, muun muassa luonnonsuojeluhengen vastaisesti. Tällä tavalla tämä on minun arvojeni vastainen laki, tämä muutos, enkä tule äänestämään tämän puolesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-03-29T15:08:06,2016-03-29T15:09:11,Tarkistettu,1.1 2016_28_35,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Salolainen esitti keskeisen kysymyksen koskien kolmatta tasetta. Vastausta vain emme ole saaneet missään käsittelyn vaiheessa. Jos kolmannen taseen tarkoitus olisi selkiyttää Metsähallituksen alueiden käyttöä ja sitä taseen jakoa, niin kolmannen taseen määrittelyn pitäisi olla selkeä, mutta sitähän se ei ole. Kolmanteen taseeseen piti käsittääkseni sisällyttää ne maa- ja vesialueet, jotka eivät ole tiukasti suojeltuja mutta jotka eivät ole selkeästi talouskäytön piirissä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Bisnespuolelle liiketalouden taseeseen siirrettiin muun muassa 40 000 hehtaaria Ylä-Lapin virkistysmetsiä. Eivät ne sinne bisnespuolelle tämän logiikan mukaan kuuluisi. On lisäksi virheellistä väittää tämän lakiesityksen parantavan saamelaisten asemaa. Paitsi että näitten aluesiirtojen vuoksi se heikkenee, se ei kylläkään parane saamelaisalueen kuntiin perustettavilla neuvottelukunnilla, joissa saamelaiset eivät ole enemmistönä vaan vähemmistönä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-29T15:09:16,2016-03-29T15:10:19,Tarkistettu,1.1 2016_28_36,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Herra puhemies! Täällä on ihmeellisiä sanamuotoja käytetty: hämäysoperaatio, väärinkäytökset. Nyt minä haluaisin kyllä kysyä, mitä väärinkäytöksiä esimerkiksi edustaja Ojala-Niemelä tarkoitti. Mitä väärinkäytöksiä... (Johanna Ojala-Niemelä: En ole puhunut mitään väärinkäytöksistä!) — Juuri äsken sanoitte ""väärinkäytöksiä"", tätä sanaa käytitte. Haluan siihen selvyyden. Mitä ovat ne väärinkäytökset, mitä tapahtuu? Hämäysoperaatioita — mikä hämäysoperaatio tässä on käynnissä? Me olemme varmistamassa sen, että Metsähallitus pystyy toimimaan yhtenä kokonaisuutena, kunnioittamaan niin luontoa, saamelaisten oikeuksia kuin myöskin harjoittamaan liiketoimintaa. Sillä halutaan varmistaa se. Minusta se on erittäin tervetullut ja hyvä asia. Mitä tulee tähän kolmanteen taseeseen, moneen kertaan on vastattu, miksi se halutaan muodostaa: siksi, että nyt me elämme harmaalla alueella. Nyt siellä hakkaa myöskin Luontopalvelut niiden luonnonhoitosuunnitelmien mukaan, jotka on yhdessä laadittu. Jatkossa sen tekee liiketoimintapuoli nykyisten luonnonhoitosuunnitelmien mukaisella tavalla. Eli mikään ei muutu. Ja tämä selkiinnyttää niin, että sen hakkuutoiminnan tekee vain ja ainoastaan liiketoimintapuoli. Siksi tämä vahvistaa luonnonhoitopuolta ja viranomaistoimintaa siellä, kun on selkeä työnjako luonnonhoidon ja liiketoiminnan puolella. Tämä on ehdottomasti selkeyttävä vaikutus, ei hämäävä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-03-29T15:10:22,2016-03-29T15:11:52,Tarkistettu,1.1 2016_28_37,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan hyvä, että asioita käsitellään näin avoimesti ja saamme lausua mielipiteemme. Se on suuri arvo sinänsä. Tämäkin laki lähti näistä kilpailuneutraliteettiasioista. Sitä en minä pysty sanomaan, mikä on Euroopan unionin komission kanta tähän kilpailuneutraliteettiasiaan. Tosin sillä tässä maassa kyllä raakasti ratsastetaan ja uhkaillaan, että komissio puuttuu siihen ja tähän ja tuohon, mikä on hyvin murheellista sinänsä. Aikoinaan käytettiin Moskovan korttia, nyt käytetään Brysselin korttia, mikä on demokratian kannalta minusta aika uskomaton juttu. Esimerkiksi Natura-asiasta pyydettiin ennakkopäätöksiä komission tuomioistuimelta, mutta korkein hallinto-oikeus ja Pekka Hallberg estivät sen, vaikka siinä olisi ollut aito mahdollisuus hoitaa asia tyylikkäästi ja saada ennakkopäätös, niin kuin tulisi toimiakin, jolloin se olisi kaikille avoin ja yhteisöoikeuden kannalta myös meidän kannaltamme turvallinen vaihtoehto. Mutta eihän se vihreille sopinut, että voitaisiin tämmöinen asia tehdä. Mitä tulee edustaja Salolaisen kantaan siihen, että tehdään luonnonsuojelulla niin tai näin, niin toivotan Pertti Salolaisen tervetulleeksi Ilomantsiin tutustumaan, mitä on valtion mailla tehty luonnonsuojelutoimenpiteinä: puita kaadettu, räjäytelty ja särjetty teitä ja hakattu metsiä nurin happanemaan. (Puhemies koputtaa) Jos tämä on luonnonsuojelua, siitä olemme edustaja Salolaisen kanssa hieman eri mieltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-03-29T15:11:54,2016-03-29T15:13:08,Tarkistettu,1.1 2016_28_38,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,Siirrymme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_28_39,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Myllykosken tekemää hylkäysesitystä koskien näitä lakiesityksiä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-03-29T15:13:11,2016-03-29T15:13:22,Tarkistettu,1.1 2016_28_40,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! SDP:n mielestä laki Metsähallituksesta on kokonaisuudessaan valmisteltava uudelleen. Me kannatamme tehtyä hylkäysesitystä, kuten edustaja Wallin tässä sanoi — ja perustelut ovat kyllä olemassa, niitä ei ole kyetty tässä kumoamaan. Me emme ensinnäkään kannata tätä esitystä laiksi erillisestä metsätalousyhtiöstä Metsähallitukseen. Meidän mielestämme nämä EU:n vaatimat asiat voidaan järjestää muutenkin kuin yhtiöittämällä. Ja näyttää kyllä pahasti siltä, että hallitus on itse luonut tämän kilpailuttamispeikon, koska jos yhtiö muodostetaan, niin tällöin on noudatettava hankintadirektiiviä, tällöin EU:n käyttöoikeusdirektiivi pätee, mutta jos ei yhtiöitetä, jos asiat hoidetaan toisin, niin tätä ei ole. Tämä on kotikutoinen ongelma, eikä missään vaiheessa tätä ole niin perin juurin tutkittu, etteikö se johtopäätös olisi voimassa, että yhtiöittämistä ei ole pakko tehdä. Me myöskin kyseenalaistamme tämän kolmannen taseen. Sen on kyseenalaistanut täällä muun muassa kokenut Pertti Salolainen aivan oikein perustein. Kyllä se luo sen epäilyksen, että aikanaan tullaan siirtämään sieltä Luontopalveluitten alaisesta taseesta maita ja vesialueita tähän niin sanottuun kolmanteen taseeseen tai sieltä kolmannesta taseesta edelleen tähän tuottovaateen alaiseen pääomaan. Ja tämä koko järjestelmä menee sekaisin, koska on juuri näin, niin kuin edustaja Myller täällä totesi, että ympäristöministeriöstä hallinnoidaan Luontopalveluita, mutta tämä kolmas tase ja tuottovaade kuuluvat sinne Metsähallituksen hallitukseen ja sitä kautta väistämättä kovemman bisneslogiikan piiriin. Ja tämä on riski: tämä uhkaa jokamiehenoikeuksia, tämä uhkaa kalastusoikeuksia, metsästysoikeuksia, kaikkia niitä virkistysnäkökulmia, jotka ovat suomalaisille tärkeitä. Tästä tullaan tähän johtamisjärjestelmään, joka on kolmas syy, millä me tätä lakiesitystä kritisoimme. Kyllä johtamisjärjestelmää pitää selkeyttää, mutta on epärealistista kuvitella, että Metsähallituksessa voisi kuulua vain maa- ja metsätalousministeriön ääni. Luontopalveluita hallinnoi ympäristöministeriö, ja me haluamme, että ympäristöministeriön ääni myös Metsähallituksessa kuuluu. Ei tästä, puhemies, muuta käteen jää kuin se, että laki on valmisteltava uudelleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-29T15:13:22,2016-03-29T15:15:29,Tarkistettu,1.1 2016_28_41,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lain käsittelyn aikana on vahvistunut se käsitys, että ne perustelut, joita hallitus tästä laista on esittänyt, ovat erittäin ongelmallisia. Myöskin on käynyt ilmi, että myöskään hallituspuolueitten kansanedustajat eivät pysty perustelemaan tätä hallituksen esitystä, paitsi sillä, että se on poliittisesti tarkoituksenmukainen. Mielestäni silloin pitääkin keskustella siitä, mikä tässä on nimenomaan sitä poliittista tarkoituksenmukaisuutta, ja kyllä se, mikä jää käteen, on se, että tätä kautta halutaan Metsähallituksen luontopalveluja heikentää ja myöskin heikentää ympäristöministeriön ohjausta Metsähallituksen sisällä. On ollut äärimmäisen hyvä tämä järjestelmä, joka Suomessa on tällä hetkellä ollut. Myöskin metsätalouspuolen sisällä on voitu yhteensovittaa retkeily, luonnonsuojelu ja metsätaloustarpeita ja tällä tavalla varmistaa se, että esimerkiksi luontomatkailulle on ollut riittävän hyvät edellytykset. Ja tässä onkin se, mitä luontomatkailuyritykset nimenomaan pelkäävät: ne pelkäävät sitä tulevaisuutta, jolloin otetaan käyttöön tämä kolmas tase, jota hallinnoidaan siis tuolta Metsähallituksen hallituksesta eli täältä bisnespuolelta. Nykyinen toiminta, jota nämä luontoyrittäjät ovat tehneet yhteistyössä Luontopalvelujen kanssa, on sujunut erittäin hyvin. Ja täytyy muistaa myös se, että metsätalous on Suomelle tärkeä, biotalous on Suomelle tärkeä, mutta biotalous on muutakin kuin pelkkää metsätaloutta, (Puhemies koputtaa) se on myöskin Luontopalveluja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-03-29T15:15:35,2016-03-29T15:17:44,Tarkistettu,1.1 2016_28_42,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Ja nyt olisi 2 minuuttia mennyt, ja edustaja näyttää lopettavan. — Siis seuraavana edustaja Hassi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_28_43,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tätä lakia on tässäkin istunnossa perusteltu EU:n kilpailulainsäädännöllä, mutta se on lähinnä kulissi, jonka takana tehdään muutoksia, joita vihreät vastustavat, ja siksi tulemmekin lain lopullisessa äänestyksessä kannattamaan hylkäysehdotusta. Tämä laki heikentää Metsähallituksen luontopalvelujen asemaa ja ympäristöministeriön ohjausta. Keskeisin näistä heikennyksistä on tässä jo mainittu kolmas tase, jolla on täysin epäselvät perustelut ja joka on myöskin lakiteknisesti toteutettu hyvin kyseenalaisella tavalla, kun se ei ole pykälissä vaan ainoastaan perusteluissa. Ainoa perustelu, minkä ympäristövaliokunnan kokouksissa asiantuntijoilta olen tämän kolmannen taseen perustamiselle saanut, on maa- ja metsätalousministeriön lainvalmistelijan toteamus, että tällä halutaan helpottaa näiden kolmanteen taseeseen siirtyvien alueiden taloudellista heikentämistä. Kuten jo olen todennut, tämän kolmannen taseen perustaminen käytännössä heikentää saamelaisten asemaa, koska Ylä-Lapin saamelaisten poronhoitoalueet siirtyvät käytännössä Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnasta Metsähallituksen liiketalouspuolen hallintaan. Ympäristöministeriön ohjausvaltaa heikentää myös se, että kun tähän asti ministeriö on ohjannut Metsähallituksen liiketalouspuolta myös siltä osin kuin on kyse talousmetsissä tapahtuvan toiminnan, biodiversiteetin, luonnon monimuotoisuuden, suojelemisesta, nyt tämä asia poistuu. Kaiken kaikkiaan tämä on (Puhemies koputtaa) merkittävä heikennys paitsi ympäristönsuojelun myös matkailun ja retkeilyn näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-03-29T15:17:46,2016-03-29T15:19:55,Tarkistettu,1.1 2016_28_44,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on jo monesti se kuultu, että EU ei edellytä Metsähallituksen metsätaloustoimintojen osakeyhtiöittämistä. On totta, että kilpailuneutraliteetti on kyllä toteutettava ja tämä edellyttää veroedun ja konkurssisuojan poistamista, mutta se olisi ollut monella muullakin tapaa toteutettavissa kuin nyt tällä osakeyhtiöittämisellä. Oltaisiin voitu muodostaa muun muassa konkurssikelpoinen liikelaitoskokonaisuus tai Yle-tyyppinen erityisyhtiö, muutamia mainitakseni. No, tämän johdosta tämän lakiesityksen sisällön osalta johtamisjärjestelmä on edelleen sekava. Tältä osin ei täyty hallitusohjelman kirjaus sen selkeyttämisestä. Metsähallitus voi jatkossakin puhua kahdella äänellä, mikä on kyllä ongelmallista. Lisäksi täällä on tuotu esille tämä kolmas tase. On luonnon kannalta ongelmallista, että kyse on meille kaikille tärkeistä ulkoilu- ja retkeilyalueista ja niiden alistamisesta taloudellisen voiton tavoittelulle. Se on uhka tulevaisuudessa luontoarvoille. Ihmetystä kyllä herättää se, miksi ylipäänsä perussuomalaiset ja keskustalaiset, jotka vastustivat tätä samaista esitystä viime kaudella, nyt seisovat sen takana. Edustaja Lepälle sanon sen verran, että toivon, että ette anna väärää todistusta kollegoista. En ole tässä yhteydessä puhunut missään kohtaa väärinkäytöksistä. Tämä on varmasti tuolta pöytäkirjoista todennettavissa. Lisäksi, jos tähän osakeyhtiöittämiseen päädytään, tämä yhtiöittäminenkään ei kuitenkaan takaa EU-pykälien mukaista kilpailuneutraliteettia. Tältä osin olisin toivonut, että tämä olisi notifioitu etukäteen, jolloin olisi ollut varma tieto tästä asiasta. Myös matkailijoitten osalta Lapissa tämä kysymys on jäänyt liian vähälle kaiken kaikkiaan. Tässä muun muassa (Puhemies koputtaa) Riitta Myller otti nämä kysymykset äsken edellä hyvin huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-03-29T15:20:03,2016-03-29T15:22:12,Tarkistettu,1.1 2016_28_45,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Sarkkisen tekemiä lausumaehdotuksia.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-29T15:22:13,2016-03-29T15:22:22,Tarkistettu,1.1 2016_28_46,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Herr talman! Jag vill stöda Mats Nylunds förslag, som han framförde här tidigare.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-03-29T15:22:24,2016-03-29T15:22:30,Tarkistettu,1.1 2016_28_47,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu on ollut hyvin mielenkiintoinen, ja oikeastaan yhtä näkökulmaa tässä vielä haluan korostaa. Se on se, että yleensä yhtiöittäminen selkeyttää asioiden hoitoa mutta sitten se myös siirtää poliittista valtaa virkamiehille ja hyvin paljon pienemmälle vaikuttajapiirille. Tämä on tietysti sellainen iso valinta, että jos tälle tielle lähdetään, niin on tärkeää, että nähdään, mitä sen toisessa päässä on. Nämä taseyksiköt toimivat samalla tavalla kuntataloudessa, ja erityisesti suurissa kaupungeissa näitä käytetään oikaisemaan päätösprosessia, ja usein sitten niiden tien päässä vielä on se, että ne johtavat yhä useampien yksiköiden yhtiöittämiseen. Tällä tavalla se poliittinen päätöksenteko eriytyy sitten niistä valtavista, isoista kokonaisuuksista, joista yhdessä pitäisi enemmän keskustella, ja ehkä valvontakin kuitenkin olisi tärkeää, joten se iso kysymys on, mikä palvelee kokonaisuutta. En ole mikään metsänhoidon asiantuntija mutta pohdin tässä ääneen tätä, mikä on se tie, joka tässä nyt avataan ja valitaan. Ymmärrän erittäin hyvin tässä nyt näiden vastalauseiden huolen, koska tästä on käytännön esimerkkejä kuntataloudesta, että kun viedään se päätöksenteko pois hyvin pienelle piirille, niin sitten syntyy helposti isoa vahinkoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-03-29T15:22:39,2016-03-29T15:24:21,Tarkistettu,1.1 2016_28_48,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Me täällä vasemmistoliitossa olemme olleet erittäin huolissamme Luontopalvelujen tilasta tämän lakiesityksen mukaisessa järjestyksessä. Jos tätä yhtiöittämismallia viedään eteenpäin, niin tälle tulevalle yhtiölle asetettavat tulostavoitteet tulevat varmastikin aiheuttamaan painetta ottaa retkeilyalueet metsätalouden toiminnan piiriin, mikä tullessaan lisää hakkuita niille alueille. Tämä tulee vaikuttamaan niitten retkeilyalueiden ja sitä kautta sen alueen matkailun tehokkuuteen ja siitä saatuun hyötyyn, ihan eri puolilla Suomea se tulee olemaan nähtävissä. Näiden alueitten houkuttelevuus kärsii niistä hakkuista, se on varma asia. Meidän mielestämme näillä alueilla Metsähallituksen roolin pitäisi jatkua siinä, missä se on tähänkin mennessä ollut. Se on ollut luonnon monimuotoisuutta suojeleva, mikä on ollut hyvä asia. Meidän pitää muistaa se, että meidän tulee vaalia tätä luonnonperintöä, sitä pitää myös jättää meidän tuleville sukupolville ja antaa hyvä kuva hyvästä luonnonhoidosta. Tämän Metsähallitus on tähän mennessä tehnyt nykyratkaisullakin erittäin hyvin. Tämän vuoksi me vasemmistoliitossa haluamme säilyttää tämän nykyisen toimintamallin, kehittää sitä vielä paremmaksi luontoa ylläpitävänä. Siksi kannatan edustaja Myllykosken ja edustaja Sarkkisen esityksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-03-29T15:24:22,2016-03-29T15:26:09,Tarkistettu,1.1 2016_28_49,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Metsähallitus on meille erittäin tärkeä asia, erityisesti meille lappilaisille. Varsinkin Savukoskella, missä minä elän, meille on elinehto, että asiat hoidetaan kunnolla ja kunnialla. Me olemme tehneet tässä nytten valinnat, miten tämä laki on järkevä viedä eteenpäin, ja minä olen tyytyväinen siihen ratkaisuun, mihin tässä on päästy. Tässä on päästy ratkaisuun, jossa on mahdollisimman vähän muutosta nykytilaan. Kilpailuneutraliteetin asiat on saatu tällä, toivottavasti, hoidettua, ja tämän mukaan me pystymme hoitamaan asioita eteenpäin. Käytännössähän koko tässä lakimuutoksessa on yksinkertaisesti kyse vain siitä, että valtion metsätalouden liiketoiminnan muoto muutetaan osakeyhtiömallissa hoidettavaksi. Muita asioita tässä laissa ei ole käytännössä juuri ollenkaan, muutoin käytännössä pientä hiomista. Tärkeintä nyt on meille kaikille se, miten tämän lain jälkeen toimitaan. Elikkä kun tämä laki tulee voimaan, on työn alla monia käytännön asioita, esimerkiksi verotulojen jakaminen Lapin kunnille. Meidän kunnalle on todella tärkeää, että verotulo saadaan jaettua oikealla tavalla. On monia muitakin käytännön asioita, ja jotta ne varmasti tulevat toteutumaan tämän hallituksen esityksen mukaisesti, meidän pitää katsoa käytäntöön nämä asiat. Yksi asia, mitä minun mielestäni pitäisi kanssa katsoa perään, on se, että tuottovaatimus ei enää saa nousta. Se on jo tällä hetkellä 130 miljoonaa, mikä on aivan liikaa — meidän metsät eivät kestä minun mielestäni tällaista tuottovaatimusta, mutta siinä ei ole kyse ollenkaan siitä, mikä on yhtiömuoto, vaan siitä, että tuottovaatimus on liikaa. On hyvä, että tämä lakiesitys nyt saadaan valmiiksi, koska tällä tavalla saadaan rauha myöskin henkilökunnalle, ja nyt sitten Metsähallituksen työntekijät saavat tässä työrauhan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-29T15:26:10,2016-03-29T15:28:14,Tarkistettu,1.1 2016_28_50,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Puhemies! On näköjään niin, että tämän lain yhteydessä samoilla perusteilla voi sekä kannattaa että vastustaa tätä lakiuudistusta. Juuri näin, niin kuin täällä moni on sanonut: Metsähallitus on nykyisellään toiminut hyvin, se on saavuttanut erittäin suuren hyväksynnän ja erittäin suuren suosion, kuten monet, monet sen palvelut. Ne ovat ilman muuta jatkossakin samalla tavalla järjestettäviä maksuttomia palveluita kuin tähänkin asti. Niissä ei tapahdu mitään muutoksia. Sitten kaksi asiaa, puhemies, haluan vielä tähän loppuun todeta. Se on ihan selvä, että Metsähallituksessa ei koskaan täysin päästä siihen, että se ei puhuisi kahdella äänellä. Se on ihan selvä — sitä ohjaa kaksi ministeriötä, ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö, ja molemmilla on tärkeä rooli. Niitä rooleja ja tätä roolitusta ei haluta muuttaa, vaan se säilyy jotakuinkin ennallaan. Se on tärkeä havainto, ja siksi välillä tulee varmasti myöskin kahta erilaista mielipidettä Metsähallituksen sisältä. Sitten muistutan myöskin siitä, että Metsähallituksen tulostavoitteen asettaa nyt ja tulevaisuudessakin yksi ainoa laitos ja se on eduskunta. Ei kukaan muu. Se on eduskunta: jos se vaatii enemmän tai vähemmän siltä, tämän asian asettaminen on kansanedustajien asia eikä kenenkään muun. Sitä ei päätä kumpikaan ministeriö, eikä sitä päätä Metsähallitus, vaan eduskunta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-03-29T15:28:15,2016-03-29T15:29:49,Tarkistettu,1.1 2016_28_51,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusteluissa tästä lakiesityksestä olemme hallituspuolueiden tahoilta useita kertoja kuulleet, että ei syytä huoleen, mikään ei muutu. Olen jo aikaisemmin kysynyt, että miksi tämä lakiesitys on pantu vireille, jos tarkoitus on, että mikään ei muutu, ja jos lakiesityksen valmistelun jälkeenkin väitetään, että mikään ei muutu. Haluan tuoda esille sen, että olen siitä asiasta toista mieltä. Minusta tämän lakiesityksen toteutuessa aika moni asia muuttuu. Metsähallituksen liiketoimet yhtiöitetään, ympäristöministeriön ohjausvaltaa kavennetaan nykyisestään merkittävällä tavalla, yli 2,5 miljoonaa hehtaaria nykyisin Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnassa olevia maa- ja vesialueita siirretään liiketalouden ja Metsähallituksen hallituksen alaisuuteen. Samalla heikennetään siis Luontopalveluja. Tämän lakiesityksen myötä jopa kavennetaan eduskunnan päätösvaltaa koskien tasesiirtoja uuden, perustettavan kolmannen taseen ja Luontopalvelujen taseen välillä. En kyllä sanoisi, että mikään ei muutu, päinvastoin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-29T15:29:50,2016-03-29T15:31:07,Tarkistettu,1.1 2016_28_52,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kunpa voisin sanoa niin, että tuon kaiken haluan sanoa toiseen kertaan, mitä edustaja Halmeenpää sanoi, (Naurua) ettei tarvitse sitä puhetta pitää uudelleen, mutta enpä sitä pidäkään. Se oli perusteellinen ja hyvin käytetty puheenvuoro. Erityisesti haluan nostaa kuitenkin edustaja Laukkasen tuoman näkemyksen esille: mitä tämä sitten jatkossa tarkoittaa? Edustaja Maijala toi sen esille, että täytyy sitten harkita tarkasti, mitä jatkossa teemme. Lainsäädäntöä pitäisi niin rakentaa, että sellaista harkintaa ei tarvitsisi käyttää vaan me tietäisimme, mihinkä lainsäädäntö johtaa. Siinä mielessä pitkällinen lainvalmisteluprosessi ei ole täyttänyt niitä lainvalmistelun vaatimuksia, joita minä kansanedustajana koen, että olisi tarvinnut osata jo huomioida ennakkoon, mitä tulee tapahtumaan. Tämä todellakin kaventaa Suomen eduskunnan päätäntävaltaa suomalaisesta luonnosta ja luontoarvojen monimuotoisuudesta. Se on vain faktinen totuus, koska kolmannesta taseesta tehdään päätökset valtioneuvoston toimesta ja siellä voidaan taseen välisiä siirtoja tehdä ilman eduskunnan tahtoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-03-29T15:31:08,2016-03-29T15:32:26,Tarkistettu,1.1 2016_28_53,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee juuri tähän, mitä viimeksi todettiin, niin kuntapuolella sitten, kun on saatu se tasemalli käyttöön tai joku kevyempi osakeyhtiömalli, seuraavaksi muutetaan johtosäännöt ja sisäiset ohjeistukset, ja näin se valta siirtyy sitten pois sieltä poliittiselta kentältä. Tämä on se, mihin joudumme jatkossa kyllä todella paneutumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-03-29T15:32:27,2016-03-29T15:32:56,Tarkistettu,1.1 2016_28_54,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoskelle vain haluaisin tässä sanoa, että tämä lakiesitys ei heikennä eduskunnan mahdollisuuksia vaikuttaa näihin toimintoihin. Tämä lakiesitys selkeyttää Metsähallituksen hallituksen toimintaa ja työtapoja. Lisäksi perinteinen toimintamalli on se, että kun lakipäätös tehdään, niin sen jälkeen sitä aletaan käytäntöön soveltaa. Ei kaikkia pieniä asioita ole voitu etukäteen kaikissa asioissa huomioida, ja tämän lain soveltaminen on nyt sitten semmoinen asia, mitä meidän todellakin täytyy katsoa, että se hoidetaan asianmukaisesti kaikissa asioissa sen mukaan, mitä olemme tarkoittaneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+8.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-29T15:32:56,2016-03-29T15:33:40,Tarkistettu,1.1 2016_28_55,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 14/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_28_56,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 14/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestämme on erittäin hyvä, että sosiaali- ja  terveydenhuollon  ammattihenkilöitä  koskevaa  säätelyä  yhdenmukaistetaan ja tehtäväkohtaisista kelpoisuusvaatimuksista siirrytään ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiseen ja nimikesuojaan. Tällä tavoin turvataan palveluiden laatua, ammattihenkilöiden yhdenvertaisuutta sekä erilaisten asiakkaiden ja asiakasryhmien oikeuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävärakenteen uudistaminen on vielä kesken. Tästä syystä on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöryhmien välisen tehtävärakenteen ja työnjaon kehittämistä jatketaan myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaan sosiaalityöntekijän ammatissa voi tilapäisesti toimia enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Opiskelija toimii ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena. Hallitusohjelmaan kuitenkin sisältyy toimenpideohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä. Yhtenä sen osana on mainittu tämän niin sanotun sijaistamispykälän väljentäminen. Vaikka sosiaalityöntekijän sijaistamiseen liittyvän lakiesityksen muuttaminen ei sisällykään hallituksen esitykseen, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä pyydetään kiirehtimään toimenpideohjelman täytäntöönpanoa. Meillä ei kuitenkaan ole käytettävissä mitään tietoa toimenpideohjelman tarkemmista sisällöistä eikä valiokunta ole kuullut ainuttakaan asiantuntijaa asiasta. Tilanne ei näin ollen anna mielestämme valiokunnalle perusteita näiden toimenpiteiden kiirehtimiselle. Tästä syystä emme hyväksy valiokunnan mietinnön kirjausta toimenpideohjelmasta. Arvoisa puhemies! Näillä perustein ehdotamme, että valiokunnan mietinnön 3/2016 perusteluista poistetaan kaksi viimeistä kappaletta vastalauseemme mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+9.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-03-29T15:34:01,2016-03-29T15:36:20,Tarkistettu,1.1 2016_28_57,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 14/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kiljusen tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+9.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-03-29T15:36:21,2016-03-29T15:36:27,Tarkistettu,1.1 2016_28_58,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 14/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä ammattikelpoisuuden väljentämisessä on myös sellaisia huolia, kuten luodaanko tässä nyt uutta palkkaluokkaa, että kun on tietty henkilö, jonka koulutustaso ei ihan yllä siihen tehtävään, johon hänet väliaikaisesti palkataan, niin hänet voidaan palkata siihen pienemmällä palkalla, syntyykö tällaisia tilanteita. Minusta tässä vastalauseessa esitetty muotoilu on erittäin hyvä, vaikka en sitä nyt tässä kannatakaan, mutta näen sen todella tärkeänä huolena. Pidän tätä valmistelun kannalta erittäin huonona, että meille tuodaan tänne esityksiä, joissa ei ole asiantuntijoita kuultu. Sitähän varten valiokunnat ovat, että heillä on aikaa kuunnella asiantuntijoita ja sitten tuoda mietintö tai lausunto sillä perusteella, että on kuultu asiantuntijoita. Nyt yritetään tuoda esitystä ja lisäystä, joka ei liity asiantuntijoiden antamaan lausuntoon, ja tämä on hyvin poikkeuksellista käytäntöä. Tällaiseen ei pidä ryhtyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+9.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-03-29T15:36:29,2016-03-29T15:37:45,Tarkistettu,1.1 2016_28_59,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 1/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 1/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_28_60,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 2/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_28_61,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan ajokorttilakia muutettavaksi, ja mielestäni esitys on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Monesti uutta ajokorttia joudutaan hakemaan esimerkiksi ajokortin varastamisen tai nimenmuutoksen vuoksi. Tämän esityksen mukaan kaksoiskappale, kuten muukin ajokortti, annettaisiin vain 5 tai 15 vuoden määräajaksi ajokorttiluokasta riippuen, mikä pääsääntöisesti on järkevää ja perusteltua. Erityisesti ammattikuljettajien kohdalla olisi mielestäni voitu tehdä poikkeus. Ajo-oikeuden uusiminen 5 vuoden välein heille on tarpeetonta. Vaadittavien ja riittävien kuljettajan terveydestä kertovien lääkärintodistusten pitäisi riittää. Liikennelääketiede tulisi nostaa muutenkin siihen asemaan, mikä sille kuuluu. Jos ajatellaan esimerkiksi kuolonkolareita ja Liikennevakuutuskeskuksen tilastoja, niin jo vuonna 2014 olivat terveysriippuvaiset onnettomuudet nousseet huippuunsa: sairaus- ja tajuttomuuskohtaukset 21, itsetuho 17, alkoholi 17 ja nukahtaminen 8 prosenttia, ajoneuvo- ja havainnointivirheet ynnä muut noin 10 prosenttia. Eli kuolonkolareissa kuljettajan terveydentilalla näyttäisi olevan erittäin suuri merkitys. Näitä asioita ei esimerkiksi automaattisella tai perinteisellä liikennevalvonnalla saada muutettua, ei edes tällä esityksen mukaisella ajokorttilain muutoksella. Siten liikennelääketiede on todella ratkaisevassa asemassa katsottaessa tästä eteenpäin liikenneturvallisuustyön kehityslinjoja, ja sitä tulisi edelleen kehittää. Tänä vuonna esimerkiksi Pohjois-Karjalan maakunnassa on sattunut kuolonkolareita jo neljä. Liian moni näistä onnettomuuksista vaikuttaa joka vuosi myös tahalliselta teolta. Pahinta aikaa näyttäisi olevan kevät. Kun mahla alkaa valua koivusta ja valo lisääntyä, niin itsetuhoisuus liikenteessä lisääntyy. Luulisi, että kevät on ihmisen parasta aikaa. Sitä se ei kuitenkaan kaikille ole. Liikenteessä tehtyjen itsemurhien vuosittainen määrä on pysynyt samana, vaikka itsemurhat muuten ovatkin vähentyneet. Liikennevakuutuskeskuksen onnettomuustutkintalautakuntien mukaan keskimäärin 10 prosenttia vuosittain kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on tahallaan aiheutettu. Uskon, että näitä tapahtumia on paljon enemmän, mutta niitä ei haluta tilastoida itsemurhiksi ihan vain omaisten vuoksi. Itsemurhien vähentämiseksi liikenteessä ei ajokorttilain muutos tällaisenaan tuo paljon muutosta. Arvoisa puhemies! Uusia määräaikoja sovelletaan tulevassa ajokorttilaissa myös siitä riippumatta, miten kauan aikaisemmin myönnetty ajokortti olisi ollut voimassa. Ajokortteja joudutaan siten jatkossa uusimaan nykyistä useammin, ja tämä aiheuttaa ylimääräistä vaivaa ja lisäkustannuksia näiden korttien haltijoille. Ajokortin saaminen maksoi aikaisemmin 42 euroa ja tulevaisuudessa toivottavasti esityksen mukaisesti vain 20 euroa. Tämä ei kuitenkaan ole hallituksen tavoittelemaa norminpurkutalkoota. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on esityksen mukaan kehittänyt toimivan ja hakumenettelyä joustavoittavan sähköisen palvelun ajokorttien hakemista varten. Toivoa tietenkin sopii, että tämä sähköinen palvelu pelaa paremmin kuin Maaseutuvirasto Mavin sähköinen järjestelmä Hyrrä, jonka kehittämiseen on laitettu jo yli 5 miljoonaa euroa, eikä se vieläkään toimi kuin hakemuksien vastaanottamisessa. Jos Trafin sähköinen järjestelmä toimii, kuten kaikki toivomme, ei palvelua käytettäessä hakumenettelyn aikana ole lainkaan tarpeen käydä ajokortin myöntävän viranomaisen luona, ja tämä on erittäin myönteinen asia. Uuden ajokortin tulisi myös kelvata virallisena henkilöllisyyden osoittavana asiakirjana, mitä se ei tällä hetkellä ole.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+11.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-03-29T15:38:52,2016-03-29T15:43:04,Tarkistettu,1.1 2016_28_62,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  vuoden  2016  lisätalousarvioesityksen (HE 9/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_28_63,28/2016,2016-03-29,13.59,15.52,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  vuoden  2016  lisätalousarvioesityksen (HE 9/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on esittämässä eduskunnalle lisätalousarvion täydentämistä. Kyseessä on 38 miljoonan euron lisäys kassasijoitusten riskinhallintaan. Tämä lisää valtion nettolainanoton tarvetta, jonka on arvioitu tälle vuodelle olevan 5,4 miljardia euroa. Lainarahalla elämistä ei saada loppumaan ennen kuin saadaan työttömyys pienenemään, joten onkin hyvin vaikea ymmärtää, miksi hallitus ei täydennä lisätalousarviota palkkatukirahoja lisäämällä. Johtuuko se siitä, että hallituksessa nähdään valtion vastuu työttömyydestä eri tavalla kuin oppositiossa? Hallitus sysää vastuun yksilöille, ja ihmisten itse pitäisi ratkaista työttömyysongelma. SDP:n mielestä valtion pitää olla ratkomassa työttömyysongelmaa eikä valtio voi vetäytyä vastuustaan ja hylätä ihmisiä oman onnensa nojaan. Työttömyys on meidän mielestämme enemmän yhteiskunnan ja valtion talouspolitiikan epäonnistumista, ei ihmisten epäonnistumista. Työttömyys ei ole elämäntyylivalinta, vaan yleensä on kysymys siitä, että työpaikkoja ei ole tarjolla. Kansalaisten perustuslaillinen oikeus työhön edellyttää mielestäni julkiselta vallalta toimenpiteitä ja rahoitusta tällaisena heikkona taloudellisena ajanjaksona. Koko hyvinvointivaltion perusta on mahdollisimman kattava työllisyys ja perusajatus ""jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan"". Jos osallisuus yhteiskunnan toimintaan heikkenee, hyvinvoinnin perusta järkkyy. Tasa-arvon ja perusoikeuksien toteutumiseksi sekä yhteisön täysjäsenyyden ja sosiaalisen kansalaisuuden mahdollistamiseksi erityisesti heikommassa asemassa olevat, kuten nuoret, tarvitsevat positiivista erityiskohtelua. Nuoret pitävät ensimmäisen työpaikan saamista kaikista vaikeimpana, sillä työnantajat haluavat ottaa töihin niitä, joilla on jo työkokemusta. Valtion palkkatukirahoilla on kiistatta keskeinen rooli työttömien, etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, työelämään pääsemisessä. Palkkatukijärjestelmän myönteisten vaikutusten näkökulmasta on käsittämätöntä, että sitä ollaan purkamassa sekä palkkatukimäärärahoja vähentämällä että uudelleensuuntaamalla. Kolmannen sektorin palkkatukeen kohdistuva linjaus ja leikkaus merkitsisi lähes täydellistä palkkatukityön alasajoa. Arvoisa puhemies! Työnhakijat on pidettävä työkykyisinä. Tutkimusten mukaan nuoret työttömät syrjäytyvät hyvin nopeasti. Jo kolmen kuukauden työttömyys pistää nuoren elämän sekaisin. Työttömät nuoret ovat muita huomattavasti tyytymättömämpiä omaan elämäänsä. Varsinkin niillä nuorilla, joiden työttömyys on pitkittynyt yli puolen vuoden, on tyytyväisyys elämäänsä kokonaisuudessaan heikompaa. Varsinkin näille nuorille, joilla ei vielä ole työelämän kokemusta, palkkatukityö avaa konkreettisia mahdollisuuksia saada jalkaa työelämän oven väliin, saada palkkaa, ylläpitää henkistä hyvinvointia, fyysistä toimeliaisuutta ja arjen hallintaa. Nuoret saavat kokemusta osallistumisesta, yhteenkuuluvuudesta ja työelämän perusteiden hallinnasta. Tämä kaikki on kiistatta työelämässä tarvittavan kokemuksen hankkimista. Palkkatuki selvästi edistää nuoren mahdollisuuksia päästä eteenpäin vapaille työmarkkinoille tai koulutukseen. Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät eivät ole ainoita palkkatukijärjestelmästä hyötyviä, sillä myös yleishyödylliset järjestöt ja koko kansalaisyhteiskuntamme saavat etua palkkatukijärjestelmästä. Sen avulla kolmannen sektorin toimijat pystyvät tuottamaan palveluita, jotka osaltaan täydentävät kuntien palveluita, esimerkkinä erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöt. Näistä voittoa tuottamattomista järjestöistä eivät rahat valu veroparatiiseihin, vaan kilahtavat palkoista maksettavina verotuloina kuntien ja valtion kassaan. Kolmannen sektorin järjestöiltä tulleet tuoreet tiedot puhuvat karua kieltään: palkkatuet ovat jo loppuneet heti alkuvuonna, tukea myönnetään vain valikoiden, sen kesto on rajattu kolmeksi tai kuudeksi kuukaudeksi, jolloin liian lyhyistä työjaksoista on vain vähän hyötyä, tukea myönnetään ainoastaan elinkeinotoimintaa harjoittaville järjestöille eikä lainkaan yleishyödyllisille yhdistyksille. Yksiselitteisesti työllisyysmäärärahoja on aivan liian vähän tarpeeseen nähden ja määrärahoihin pitää saada nopeasti rahoitusta lisäbudjetilla, jotta katastrofaaliselta tilanteelta vältytään. Työllisyysmäärärahat riittäisivät koko vuodeksi, jos hallitus antaisi luvan käyttää palkkatukirahoina valtion maksamaa työttömyysturvan osuutta eli peruspäivärahaa, työmarkkinatukea ja ansiosidonnaisen päivärahan perusosaa. Tälle asialle hallitus saisi SDP:n ja työmarkkinajärjestöjen tuen. Huoli työttömyydestä on yhteinen. Toivoisi, että keinotkin sen ratkaisemiseksi olisivat yhteiset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2016+14.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-03-29T15:44:37,2016-03-29T15:51:28,Tarkistettu,1.1 2016_29_1,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen  esitys   eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 29.3.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Jari Myllykoski Harry Wallinin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Mats Nylund on Thomas Blomqvistin kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen. Hanna Sarkkinen on Jari Myllykosken kannattamana tehnyt kolme lausumaehdotusta, jotka on monistettuna jaettu edustajille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_29_2,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen  esitys   eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ensin on äänestettävä lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_29_3,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen  esitys   eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_29_4,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys   eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Tarkoitukseni oli äänestää toisin.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,,,, 2016_29_5,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen  esitys   eduskunnalle  Metsähallituksen  uudelleenorganisointia  koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 132/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_29_6,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 14/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2016 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Keskustelu asiasta päättyi 29.3.2016 pidetyssä täysistunnossa. Anneli Kiljunen on Kristiina Salosen kannattamana tehnyt perusteluja koskevan ehdotuksen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_29_7,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 14/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2016 vp,Lopuksi päätetään keskustelussa tehdystä perusteluja koskevasta ehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_29_8,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Ryhdytään keskusteluun. Asian esittelee ministeri Stubb.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_29_9,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Vaikka esityksen ympärillä käyty keskustelu on tiivistynyt aikaisemmin vain osakkeiden hallintarekisteröinnin kohtaloon suomalaisessa arvo-osuusjärjestelmässä, on esityksen pääasiallinen sisältö kuitenkin paljon tätä kysymystä laajempi. Esityksessä säädetään erityisesti arvopaperikeskusten toiminnasta. Arvopaperikeskus on siis pörssin ohella osa arvopaperien kaupankäyntiä tukevaa infrastruktuuria. Arvopaperikeskuksen tehtävänä on yhtäältä tuottaa pörssiyhtiöille palveluita osakkeiden ja muiden arvopapereiden liikkeeseenlaskuun ja toisaalta huolehtia yhdessä arvopaperien säilyttä-jien, kuten pankkien, kanssa siitä, että esimerkiksi osakekaupan jälkeen ostaja saa tililleen ostamansa osakkeet ja myyjät kauppahinnan. Esityksen tarkoituksena on tehdä Euroopan unionin niin sanotun arvopaperikeskusasetuksen voimaantulosta johtuvat muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. EU-asetus tuli voimaan syyskuussa 2014, ja se on Suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta. Useista arvopaperikeskus- ja selvitystoimintaa koskevista säännöksistä säädetään kansallisten lakiemme sijaan EU-asetuksessa. Itse arvo-osuusjärjestelmästä ja tilinhoitajien, kuten pankkien, toiminnasta ei kuitenkaan ole EU-säännöksiä, ja näiltä osin kansallista sääntelyä tarvitaan edelleen. Arvoisa puhemies! EU:n arvopaperikeskusasetus yhtenäistää arvopaperien selvitystoiminnan ja arvopaperikeskustoiminnan sääntelyä. Asetus avaa arvopaperikeskustoiminnan kilpailulle, ja asetuksen nojalla arvopaperikeskukset voivat myös tarjota palveluja rajan yli niin sanotulla EU-passilla. Lisäksi arvopapereita voidaan siirtää arvopaperikeskusten välisten linkkien avulla arvopaperikeskuksesta toiseen. Voidaan pitää epätodennäköisenä, että suoraan Suomen markkinoille perustettaisiin uusia arvopaperikeskuksia. Suomessa toimivien arvopaperikeskusten ja tilinhoitajien tulee taata suomalaisen liikkeellelaskijan eli pörssiyhtiön osakkeiden omistuksen suoraan rekisteröiminen suomalaisille osakkeenomistajille. Tämä on kalliimpaa toteuttaa kuin esimerkiksi hallintarekisteröinti. Keskeisimpiä EU-asetuksen tuomista muutoksista on se, että suomalaisella pörssiyhtiöllä on oikeus valita käyttämänsä arvopaperikeskus EU-alueella — pörssiyhtiöitä siis Helsingin pörssissä on karkeasti 126. Jos suomalainen pörssiyhtiö laskee osakkeita liikkeeseen toisessa EU-maassa, osakkeiden säilytykseen sovelletaan EU:n arvopaperikeskusasetusta ja kyseisen maan lainsäädäntöä. On mahdollista, että ulkomaisen arvopaperikeskuksen järjestelmissä myös suomalaisten sijoittajien suomalaisia osakeomistuksia hallintarekisteröidään. Suomi ei voi omalla lainsäädännöllään rajoittaa EU-asetusta tai muiden maiden lainsäädäntöä. Tiedossa ei kuitenkaan ole tilannetta, jossa suomalainen yhtiö olisi käyttänyt EU-asetuksen mukaista valintaoikeuttaan ja laskenut liikkeeseen osakkeita ulkomaisessa arvo-osuusjärjestelmässä. Arvoisa puhemies! Hallitus ei esitä hallintarekisteröinnin laajentamista. Laki kieltäisi jatkossakin Suomessa toimivia tilinhoitajia, esimerkiksi pankkeja, hallintarekisteröimästä suomalaisten sijoittajien osakkeita suomalaisessa arvo-osuusjärjestelmässä. Ulkomaiset sijoittajat voisivat edelleen nykytilaa vastaavasti käyttää hallintarekisteröintiä Suomessa. Toistan: hallituksen esitys ei sisällä hallintarekisteröinnin laajennusta Suomessa, vaan suomalaisessa arvo-osuusjärjestelmässä osakkeiden suora hallinta säilyy pakollisena. Suomessa sovelletaan siten nimenomaisesti EU-asetuksen poikkeussääntöä. Tällä taataan se, että osakeomistuksen yleisöjulkisuus vastaa Suomessa nykytilaa. Pankit ja sijoituspalveluyritykset ovat voineet tarjota vapaasti sijoituspalveluita EU:ssa vuonna 2014 annetun EU-sääntelyn myötä. Osakkeiden säilytys on sijoituspalvelua, jota myös ulkomaiset pankit ja sijoituspalveluyritykset voivat suomalaisille sijoittajille tarjota. Jos ulkomainen sijoituspalvelun tarjoaja ei toimi Suomen arvo-osuusjärjestelmässä, hallintarekisteröinnin kielto ulottuu huonosti ulkomaille. Tässä hallituksen esityksessä ei ehdoteta muutettavan sijoituspalveluiden tarjoamista koskevaa sääntelyä, koska emme voi kansallisella lainsäädännöllä asettaa EU-sääntelylle lisärajoituksia. Sijoituspalveluiden tarjoaminen on osa palveluiden vapaata liikkumista. Arvoisa puhemies! Tiivistäen vielä ydinkohdat: 1) Lakiehdotus ei sisällä hallintarekisteröinnin laajentamista Suomessa. 2) Suomalaisen pörssiyhtiön oikeus valita ulkomainen arvopaperikeskus seuraa suoraan syksyllä 2014 voimaan tulleesta EU-asetuksesta. Pörssiyhtiö valitsee arvopaperikeskuksen, ja järjestelmään sovellettava laki tulee sen valinnan mukana. Meillä ei ole mahdollisuutta siis Suomen lailla rajoittaa EU-asetusta tai muiden EU-maiden kansallista lainsäädäntöä. 3) Viranomaisten tietojensaanti ja osakkeenomistusten yleisöjulkisuus pysyvät Suomessa nykytasolla, jos osakkeet on laskettu liikkeeseen suomalaisessa arvopaperikeskuksessa. 4) Hallintarekisteröinti on käytössä useassa EU-maassa. Suoran omistuksen järjestelmä säilyy Suomessa, ja se on käytössä myös Norjassa, Bulgariassa, Kreikassa, Maltalla, Sloveniassa, Bosnia ja Hertsegovinassa, Montenegrossa, Makedoniassa, Serbiassa ja Turkissa. 5) Hallintarekisteröinnin kielto ei aseta rajoitteita suomalaiselle osakesijoittajalle vaan tämän pankille. Suomalaisessa arvo-osuusjärjestelmässä toimiva pankki ei saa kirjata hallintarekisteröidylle tilille suomalaisen sijoittajan omistuksia suomalaisessa pörssiyhtiössä. 6) Viranomaisten tietojensaanti ulkomailta edellyttää tietojenvaihtoa koskevia EU-säännöksiä ja valtioiden kahdenvälisiä sopimuksia. Näiden solmimisessa ja edistämisessä Suomi on ollut ja aikoo jatkossakin olla aktiivinen. Arvoisa puhemies! Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heinäkuun alussa kuluvana vuonna. Vielä viimeisenä huomiona: Jokaisen arvopaperikeskuksen Euroopassa on haettava uudelleen toimilupaa, ja näin on siten toimittava myös Euroclear Finlandin Suomessa. Tätä prosessia varten kansallisen lainsäädännön on oltava yhteensopiva EU-asetuksen kanssa, jotta toimilupahakemus voidaan käsitellä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-30T14:08:31,2016-03-30T14:16:22,Tarkistettu,1.1 2016_29_10,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Näinkö oikein, että edustaja Sarkkinen? Vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_29_11,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp," Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että finanssipiirien hellimää hallintarekisteriä yritetään jälleen kerran uittaa Suomeen, mutta tällä kertaa keittiön kautta. Käsittelyssä oleva arvopaperien säilyttämistä koskeva lakiesitys ei toki sinällään esitä hallintarekisteröinnin sallimista Suomessa mutta jättää kyllä oven auki omistusten julkisuuden häviämiselle ja helpottaa omistusten piilottamista ja veronkiertoa. Arvoisa puhemies! Lakiesityksen ongelma on siinä, että suomalaisille mahdollistetaan hallintarekisterin kautta omistaminen ulkomailla. Lakiesitys mahdollistaa suomalaisille omistamisen epäsuorasti hallitun arvo-osuustilin kautta ulkomaisissa arvopaperikeskuksissa, eli suomalaisilta ei enää jatkossa edellytettäisi arvopaperien suoraa omistamista, jos omistukset ovat ulkomaisessa arvopaperikeskuksessa. Ja, arvoisa puhemies, Suomi voi kyllä velvoittaa yhtiöitä ja sijoittajia noudattamaan tiettyjä sääntöjä, esimerkiksi tätä suoraa omistusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-03-30T14:16:28,2016-03-30T14:17:36,Tarkistettu,1.1 2016_29_12,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, kyllä te olette aika sitkeä sissi. Kun viime syksynä tämä teidän hankkeenne ajaa hallintarekistöintiä Suomeen opposition ja kansalaisten tuoman paineen vuoksi karahti siihen Karjalan mäntyyn, te ilmoititte silloin, että luovutte tästä hankkeesta ja sanoitte, että nyt mahdollisuus hallintarekisteröidä on haudattu ja kuopattu, tämä teidän hankkeenne on haudattu ja kuopattu. Näyttää siltä, että ei sitä ainakaan kovin syvälle kuopattu, nimittäin nyt te yritätte ujuttaa tälle mahdollisuuden. Yritätte ujuttaa mahdollisuuden siihen, että suomalainen yhtiö voi ulkomaiden kautta hallintarekisteröidä. Ja toisin kuin te sanotte, teillä olisi mahdollisuus tämä kieltää, mutta tietoisesti tuotte tämmöisen esityksen tänne. Arvoisa puhemies! Käykö tässä jälleen kerran niin, että te joudutte korjaamaan esitystä tai vetämään tämän pois, vai aiotteko pitää tästä esityksestänne kiinni?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-03-30T14:17:37,2016-03-30T14:18:44,Tarkistettu,1.1 2016_29_13,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täällä on varmasti kuullunymmärtämisessä vaikeuksia. Ministeri tuossa juuri totesi, että hallintarekisterilakia ei viedä eteenpäin. Ja tämä arvo-osuusasia, mahdollisuus toimia kuten ennenkin, on 2014 teidän valtiovarainministerinne ollessa virassa tullut EU:sta. Miksi siihen ei silloin puututtu, jos se ei tunnu hyvältä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-03-30T14:18:45,2016-03-30T14:19:23,Tarkistettu,1.1 2016_29_14,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On täysin totta, kuten valtiovarainministeri Stubb sanoi, että hallituksen esitys ei ole suoraan sallimassa hallintarekisteröintiä suomalaisille samalla tapaa kuin vielä viime syksynä eli poistamalla tämän hallintarekisteröinnin kiellon, mutta Suomella olisi myös täysi komission sallima mahdollisuus edellyttää nykyistä suoran omistuksen mallia. Mutta aikooko hallitus näin tehdä? Tämä on se iso kysymys. Ja jos nyt uusi lainsäädäntö tuodaan, piilee riski siinä, että kun jatkossa tehdään täysin uusi lainsäädäntö, voidaanko mahdollisia virheitä myöhemmin EU-lainsäädännön puitteissa korjata uudestaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-30T14:19:23,2016-03-30T14:20:12,Tarkistettu,1.1 2016_29_15,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta pääsi viime syksynä tutustumaan tähänkin lainsäädäntöhankkeeseen, ja tietysti ainakin itselle henkilökohtaisesti tuli yllätyksenä, että tämä näinkin nopeasti tänne eduskuntaan palaa. Suomen malli on hyvä malli, kuten edustaja Aaltokin tässä äsken viittasi, ja kun me katsomme EU-lainsäädäntöä ja tätä kyseistä asetusta, 38 artiklaa, niin ainakin itse olen ja monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Suomella on siinä vapaus tulkita sitä myös sillä tavalla kuten olemme aikaisemminkin toimineet. Näiltä osin kysynkin teiltä, arvoisa ministeri: oletteko te tietoinen siitä, mitä tämä asetus mahdollistaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-03-30T14:20:13,2016-03-30T14:21:03,Tarkistettu,1.1 2016_29_16,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Neljä kuukautta sitten valtiovarainministeri Stubb vakuutteli, että hallintarekisteri on pakko ottaa käyttöön EU-paineen vuoksi, mutta se ei pitänyt paikkaansa, mitä silloin väititte. Onneksi edellisessä hallituksessa vasemmistoliitto, vihreät ja demarit olivat tiukkoina ja neuvottelivat nimenomaan poikkeuksen niin, että se mahdollistaa sen, että jatkossakin on suora omistus suomalaisilta sijoittajilta. Hyvä, että te nyt myönnätte sen, että se, mitä te sanoitte neljä viisi kuukautta sitten, ei pitänyt paikkaansa. Mutta silloin te myös sanoitte, että hallitus ei valmistele hallintarekisteriä uudestaan missään muodossa, ja sanoitte, että hallintarekisteri on haudattu ja kuopattu. Tästä ei ole kuin neljä kuukautta aikaa. Nyt te olette tuomassa keittiön kautta tätä hallintarekisterimahdollisuutta uudestaan. Kysymys kuuluukin: kuinka lyhyen te kuvittelette poliittisen muistin olevan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-03-30T14:21:04,2016-03-30T14:22:09,Tarkistettu,1.1 2016_29_17,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä ollaan todellakin pistämässä toimeen sitä, mikä on pakko pistää toimeen, elikkä tätä arvopaperikeskusasetusta, ja vaikka oppositiopuolueen edustaja olen, niin täytyy sanoa, että minulla kyllä keittää siinä vaiheessa, kun esitetään totuudenvastaisia väitteitä tässä salissa, ja minusta tuntuu todellakin kummalliselta se, miksi tästä yritetään nyt tehdä hallintarekisteriesitystä, vaikka tässä selkeästi laitetaan arvopaperiasetus voimaan. Kun itse olen ollut Euroopan parlamentissa nimenomaan tämän EU-asetuksen Suomi-poikkeuksen sinne sisälle saamassa, niin minusta on loistavaa, että me voimme Suomessa edelleenkin jatkaa suoraa omistusta, ja se on kaikkein tärkeintä, mitä me olemme saaneet viime kaudella sinne läpi. Siinä mielessä toivon, että me edelleenkin jatkamme sillä suoran omistuksen sallivalla linjalla, mutta otamme huomioon sen, mitä EU:ssa kilpailutilanne vaatii, elikkä silloin meidän täytyy pistää toimeen tämä asetus muilta osin. Olisin kysynyt arvon ministeriltä siitä, millä tavalla tämä julkisuusasia tässä nyt voidaan sitten varmistaa. Kertokaa, muuttuuko joku tässä julkisuusasiassa. Se on minun mielestäni nyt keskeistä. Muilta osin toivon, että todellakin ymmärretään, että nyt pistetään se arvopaperiasetus toimeen. Suomen poikkeuspykälä säilyy siellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-03-30T14:22:09,2016-03-30T14:23:28,Tarkistettu,1.1 2016_29_18,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä hallintarekisteri näyttää todellakin olevan tämmöinen kummallinen pöpö. Se ui tänne uudelleen ja uudelleen, vaikka eduskunta on eri yhteyksissä selvästi ilmoittanut, että ei halua omistusta piilottavia järjestelyjä. Voi ajatella niinkin, että tämä vaihtoehto, että ulkomaiden kautta tämä piilottelu tehdään, on meidän kannaltamme kaikkein huonoin vaihtoehto. Se johtaa siihen, että tietoa ei tule, ja sitten tulee monenlaista muuta ongelmaa tämän piilottelun kautta liittyen myös verotusseuraamuksiin. Kun täällä on kerrottu, että tämä EU-asetus antaisi kuitenkin mahdollisuuden siihen, että me voisimme panna kansallisesti tiukemmat normit myös ulkomaan toimintojen osalta suomalaisille toimijoille, niin tiedustelen ministeriltä: onko ministeri tutustunut tähän puoleen, eli oletteko pyytänyt selvittämään, voiko Suomi tehdä tältä osin tiukemman lainsäädännön, joka pakottaa myös suomalaiset ulkomailla toimimaan meidän lakiemme mukaisesti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-03-30T14:23:28,2016-03-30T14:24:37,Tarkistettu,1.1 2016_29_19,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä hallituksen esityksessä lukee, että esitys on annettava kiireellisenä, niin kysyisin ministeriltä: mitä tapahtuu, jos Suomi nyt kieltäytyy tästä eikä pistä toimeen sitä, mitä EU-asetuksessa vaaditaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-03-30T14:24:37,2016-03-30T14:24:56,Tarkistettu,1.1 2016_29_20,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todella kummalliselta tuntuu tämä keskustelu täällä. Ei voi välttyä siltä vaikutelmalta, että jonkinlaista vatuloinnin tai petoksen makua tässä nyt on hallituksen taholta. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Viime syksynä selkeästi hallituksesta ilmaistiin, että tämä esitys on nyt kuollut ja kuopattu ja sitä ei enää tuoda, ja kyllä minusta vaikuttaa siltä, että hallitus nyt puhuu osatotuuksia esitellessään tätä lakia, sillä on kuitenkin niin, että vaikka suomalaisille ei olla sallimassa hallintarekisteröintiä poistamalla koko hallintarekisteröinnin kielto, niin kuitenkaan Suomi ei edellytä nykyisen suoran omistuksen järjestelmämme jatkumista, minkä kuitenkin voisimme tehdä. Eli tässä on selvä poliittinen valinta tehty hallituksessa: avoimuus vähenee. Miksi te ajatte tällaista esitystä? On pakko kysyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-03-30T14:24:57,2016-03-30T14:25:58,Tarkistettu,1.1 2016_29_21,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihmettelen tätä opposition asennetta näihin asioihin. Te kaivelette kaikkia karmeita pelkoja jostakin syvistä mustista syövereistä. (Välihuutoja vasemmalta) Varmaan te kohtapuoliin ette uskalla liikkua pimeän aikana ulkona, kun mörkö voi viedä teidät tai jotain muuta voi tapahtua. Aivan kuten ministeri asian esitteli — ja viittaan edustaja Essayahin äsken käyttämään puheenvuoroon — niin eihän tässä ole sen kummemmasta asiasta kysymys kuin Suomen velvollisuudesta laittaa tämä arvopaperikeskusasetus täytäntöön, aivan kuten edustaja Essayah äsken totesi. Olisikohan parasta tässä talossa pikkuhiljaa ruveta tekemään sellaista politiikkaa ja oppositionkin yhtyä siihen, että tässä maassa yritykset viihtyvät ja tänne kannattaa sijoittaa? Jos me jatkuvasti pelkoja ja mörköjä näemme, tässähän käy pian aikaa niin, että yritykset toteavat, että eihän tänne kannata investoida eikä tänne kannata tehdä yhtään mitään, ja meillä on sen jälkeen miljoona työtöntä lisää. Tätäkö te haluatte? Hyvänen aika, jatkuvaa pelottelua. En jaksa ymmärtää teidän asennettanne, en millään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-03-30T14:25:59,2016-03-30T14:27:03,Tarkistettu,1.1 2016_29_22,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se on tiedetty, että kokoomus ja ministeri Stubb tätä hanketta ajavat härkäpäisesti, mutta se on nyt uutinen, että keskusta on liittynyt tähän joukkoon. Kukaan täällä ei ole vastustanut sitä, että tämän arvopaperiasetuksen mukainen lainsäädäntö laitetaan voimaan täällä, tehtäköön se selväksi. Ja vielä mitä tulee tähän kysymykseen, minkä Essayah nosti esiin, niin kyllä, meidän on laitettava tämä oma lainsäädäntömme, emmekä sitä vastusta, (Hannu Hoskonen: Kuinka se tehdään?) mutta, arvoisa puhemies, nyt tämä porsaanreikä, joka tänne jää yhtiöille, mahdollisuus laskea ulkomaisten keskusten kautta, itse asiassa saattaa jopa vaarantaa tämän koko Suomi-poikkeuksen. Se on vähän sama asia kuin jos sanottaisiin, että Alkolla on vain osittain tämä monopoli, se saattaisi vaarantua tästä. Arvoisa puhemies! Kysyn nyt ministeriltä: oletteko valmiita täydentämään esitystä ja kieltämään tämän porsaanreiän, jonka olette tänne ujuttaneet?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-03-30T14:27:03,2016-03-30T14:28:05,Tarkistettu,1.1 2016_29_23,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei oppositio pelottele tai mörköjä jahtaa. Oppositio toi viime syksynä voimakkaasti esille sen, että me olemme neuvotelleet arvopaperiasetukseen poikkeuksen, meidän ei tarvitse hyväksyä hallintarekisteröintiä, me korjasimme ministerin vääriä tietoja. Se on nimenomaan opposition tehtävä. Ja se on selvää, että arvopaperikeskusasetus pitää laittaa voimaan, mutta se, mitä me kritisoimme, on se, että haudatuksi ja kuopatuksi luvattu hallintarekisteröinti tai omaisuuden piilottelu ollaan tuomassa nyt tällä esityksellä takaportin kautta, ja tämän takaportin me haluamme tukkia. Toivoisin, että edustaja Hoskonen olisi sillä linjalla, millä esimerkiksi keskustan edustaja Anttila oli vielä viime syksynä — sanoi, että tätä ei pidä edistää —ja edustaja Turunen talousvaliokunnan puheenjohtajana on ollut hyvin kriittinen julkisuudessa tätä nykyistäkin esitystä kohtaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-03-30T14:28:05,2016-03-30T14:29:13,Tarkistettu,1.1 2016_29_24,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vaikka suomalaisyhtiöt ovat voineet laskea liikkeelle osakkeita ulkomaisissa arvo-osuusjärjestelmissä syyskuusta 2014, niin meillä ei ole tiedossa yhtään tapausta, että tällaista olisi koskaan tapahtunut. Tämä mahdollisuus on tälläkin hetkellä olemassa, ja yksiselitteisesti, kuten ministeri asian esitteli — kiitos esittelystä — me emme ole tällä esityksellä laajentamassa hallintarekisteröintiä yhtään minnekään. Haluaisin kyllä kuulla nyt oppositiolta näitä näkemyksiä siitä, minkälaisia kansallisia lakeja me voimme muka laatia, joissa voisimme rajoittaa EU-asetusta tai ulkomaiden lainsäädäntöä. Minä en ainakaan tiedä, että tällaisia lakeja kyettäisiin säätämään. Haluan myös muistuttaa, että tämä on valtiovarainministeriön lisäksi myös oikeusministeriön arvio, että tällä tavalla ei voida toimia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-03-30T14:29:14,2016-03-30T14:30:06,Tarkistettu,1.1 2016_29_25,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp," Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerin puheiden suhteen on todellakin syytä olla tarkkana. Ministeri painotti kolmeen kertaan, että arvo-osuuslakiesitys ei laajenna hallintarekisteröintiä Suomessa, avainsana on ""Suomessa"", mutta tämä esitys laajentaa ulkomaille. Nykyään laiton menettely tulee lailliseksi. Esityksessä on siis porsaanreikä, joka romuttaa tämän Suomen erinomaisen mallin. Kuulimme, että Suomi ei voi vaikuttaa ulkomaisten hallintarekistereiden toimintaan. Ei tietenkään, mutta Suomi ja Suomen eduskunta voi vapaasti ja sen velvollisuus on säätää laki, joka estää Suomen kansalaisia siirtämästä omistusta ulkomaiseen hallintarekisteriin. Ministeri Stubb, lisätäänkö tällainen säädös lakipakettiin, jotta tämä erinomainen Suomen malli saadaan säilytettyä, niin kuin erittäin voimakas kansallinen tahto viime talvena vaati? Ehkä muistatte.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-30T14:30:06,2016-03-30T14:31:08,Tarkistettu,1.1 2016_29_26,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tulee mieleen sanonta, että työmies on palkkansa ansainnut. Kyllä valtiovarainministeri koko palkan edestä saa ryöpytystä tässä salissa. Tämä arvopaperikeskusasetus. Hallituksen esitys on nyt annettu. Onhan se erilainen kuin se, mikä oli aikaisemmin tyrkyllä ja tarjolla. Käsittelystä sen verran, että talousvaliokunta ryhtyy tätä hallituksen esitystä ensi viikolla käsittelemään. Me tulemme käsittelemään sen hyvin huolellisesti, ja mitä tulee pelkotiloihin tai sanoihin, mitä täällä on sanottu, niin kyllä tässä kaikilla meillä on yhteinen tahto, että avoimuus tässä säilyy. Kyllä talousvaliokunnassa varmaan sitten katsotaan, että meidän kaikkien yhteinen tahtotila tältä osin myöskin lainsäädännön kautta toteutuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-03-30T14:31:09,2016-03-30T14:32:07,Tarkistettu,1.1 2016_29_27,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp," Arvoisa puhemies! Jos tässä salissa on kuulun ymmärtämisessä ongelmia, niin minusta tuntuu, että se on kyllä hallituspuolueiden keskuudessa. (Eero Heinäluoma: Osassa!) Itse asiassa valtiovarainministeri Stubb kuvasi tämän opposition esille nostaman ongelman varsin hyvin omassa esittelypuheenvuorossaan. Tämä esitys ei tarkoita sitä, että hallintarekisteröintiä mahdollistetaan Suomessa. Mutta se kyllä mahdollistaa sen, että suomalaiset sijoittajat voivat käyttää hallintarekisteriä ulkomaalaisten arvopaperikeskusten kautta. Tämä on se ensimmäinen ongelma, jonka oppositio nyt on nostanut esille, ja se luo aivan selvän porsaanreiän tähän järjestelmään. Toinen ongelma on se, että hallitus ei myöskään käytä niitä mahdollisuuksia, mitä hallituksella olisi tämän porsaanreiän tukkimiseksi. Minäkin haluan kysyä valtiovarainministeri Stubbilta: Miksi hallitus ei ole ottanut lähtökohdaksi sitä, että arvopaperikeskusten myös tulee tarjota näitä suoraan omistukseen perustuvia tilejä? Tuleeko hallitus esimerkiksi esittämään, että luodaan sanktioita niille sijoittajille, jotka rikkovat tätä hallintarekisterikieltoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-03-30T14:32:07,2016-03-30T14:33:15,Tarkistettu,1.1 2016_29_28,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulla on se käsitys, että yksi EU:n peruspilareita on se, että on vapaa pääomien liikkuvuus. Jos täällä salissa nyt esitetään opposition puolelta, että pitäisi säätää laki, jolla estetään Suomen kansalaisia viemästä pääomia ulkomaille ja sijoittamaan ne siellä, kuinka haluavat, noudattaen EU-lakia, niin onhan tämä keskustelu aika erikoista. Minä nyt kehottaisin kuitenkin vähän arvioimaan, että jos me aikanaan olemme menneet EU:n jäseneksi, niin pidetään niistä periaatteista kiinni. Jos sitten halutaan, että erotaan EU:sta ja siirrytään markkaan, niin tänne tulee kyllä Väyrysen aloite, voitte kannattaa sitä. (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-03-30T14:33:15,2016-03-30T14:33:55,Tarkistettu,1.1 2016_29_29,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me emme todellakaan voi estää sitä, että muualla Euroopassa hallintarekisteri on hyvin yleinen muoto. Tänäkin päivänä on ihan laillista perustaa sijoitusyhtiö johonkin toiseen maahan ja sitä kautta sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin ja maksaa niistä verot ihan normaalisti siellä maassa, missä tämä sijoitusyhtiökin sattuu olemaan. Siinä ei ole mitään sellaista, mikä olisi jollakin tavalla niin kuin veronkiertoa tai jollakin tavalla rikollista toimintaa. Siinä mielessä tuntuu, että tämä keskustelu on aika erikoista. Toivoisinkin, että todellakin ymmärrettäisiin se, että me emme ole luopumassa siitä Suomen hyvästä suoran omistamisen järjestelmästä. Ehdottomasti, kun olen itse ollut sitä asiaa EU:ssa parlamentissa edistämässä, niin totta kai toivon, että se edelleenkin jatkuu ja tämä läpinäkyvyys meillä suomalaisessa osake-omistamisessa säilyy. Tosiaan vielä vetoan ministeriin, että ministeri erityisen huolellisesti tätä julkisuuspuolta nyt toisi esille, muuttuuko mikään tämän julkisuuden suhteen (Puhemies koputtaa) ja tietojen saannin suhteen nyt suomalaisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-03-30T14:33:57,2016-03-30T14:35:16,Tarkistettu,1.1 2016_29_30,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Vielä edustajat Aalto, Kalmari, Skinnari, Hoskonen, Sarkkinen, ja sitten tarjoan ministerille mahdollisuutta vastata, ja sitten katsotaan, halutaanko vielä keskustella.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_29_31,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp," Rouva puhemies! Olisi täysin riittävää, että esityksessä todettaisiin se, että suomalaisella yhtiöllä on vapaa liikkeeseenlaskuoikeus missä tahansa EU-jäsenvaltiossa. Mutta tällöin pitäisi pystyä vaatimaan — ja Suomella on täysi komissionkin antama mahdollisuus vaatia — että kyseessä olevaan maahan sijoitettu arvopaperikeskus tarjoaisi myös suoria tilejä, joiden perusteella yhtiö voisi ylläpitää ajantasaisia osakasluetteloita. Tämä voitaisiin myös tehdä tähän yhteyteen niin, että sanktioidaan, jos joku toimii toisella tapaa. Niin me pystymme hillitsemään tätä hallintarekisteröintiä. Kaikki mahdollisuudet teillä on. Komissio antaa Suomen hyvän mallin säilyä. Te päätätte, kuinka tässä toimitaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-30T14:35:16,2016-03-30T14:36:01,Tarkistettu,1.1 2016_29_32,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Suomen hyvä malli säilyy, ja me emme todellakaan voi eurooppalaisiin hallintarekisterikeskuksiin suomalaisella lainsäädännöllä vaikuttaa. Mutta halusinkin tämän puheenvuoron sen takia, että tiedän, että valtiovarainministeri Stubb ja muut henkilöt, jotka ovat EU:ssa vaikuttaneet, ovat vieneet kovasti tätä läpinäkyvyyden periaatetta eteenpäin. Kysyisinkin, jos mahdollista, voisiko ministeri avata hieman tätäkin puolta. Mitä toimia yritetään tehdä sen hyväksi, että veronkierto ei jatkossa olisi mahdollista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-03-30T14:36:02,2016-03-30T14:36:46,Tarkistettu,1.1 2016_29_33,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp," Arvoisa puhemies! Miksi me olemme huolissamme? Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista jätettiin ilmoittamatta noin 800 miljoonaa euroa, eli puhumme aika isosta asiasta. Tähän liittyen toteaisin sen, että minä pyydän tutustumaan myös tähän asetukseen, lukemaan sen sanasta sanaan EU-tasolta, koska se, mitä asiantuntijat sanovat niin Brysselissä kuin täällä Helsingissä, antaa kyllä aivan toisenlaisen kuvan kuin mitä tänään täällä on keskusteltu. (Touko Aalto: Juuri näin!) Talousvaliokunta, kuten meidän puheenjohtajamme totesi, tulee varmasti paneutumaan ja kampaamaan tämän todella huolella: mistä on kysymys, mihin tämä johtaa, ja miten me voimme yhtenäisesti ehkä vaikuttaa siihen, että tämä suomalainen malli tulisi malliksi koko Euroopalle. Tämä on hyvä malli, joten viedään sitä eteenpäin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-03-30T14:36:47,2016-03-30T14:37:46,Tarkistettu,1.1 2016_29_34,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että edellisissä puheenvuoroissa edustaja Essayah ja edustaja Eestilä nostivat esille todellakin sen, että Suomessa järjestelyt ovat kunnossa ja tämä nyt esillä oleva asia täydentää tätä Euroopan unionin antamaa velvoitetta meille ja laitamme tämän asetuksen ajan tasalle tässä maassa. Pitää muistaa sekin tosiasia, että yritystoiminta hakeutuu sellaisille alueille, joissa yritystoiminta on kannattavaa. Jos me rupeamme pakkosääntöjä tekemään — kun olemme, kuten edustaja Eestilä totesi, valinneet tämän Euroopan unionin avoimen talouden maailman, jossa yritykset voivat vapaasti valita maan, minne he sijoittuvat — ovatko yritykset täällä vai menevätkö lahden eteläpuolelle tai minne ne menevät? Tärkeää on saada tämä suomalainen talouselämä kuntoon. Esimerkiksi tämä yhteiskuntasopimus, jota nyt on väännetty hyvin pitkään, on yksi askel tässä ketjussa, jotta saamme tämän suomalaisen systeemin pelaamaan, työpaikkoja syntymään ja valtiontaloutta tervehdytettyä. Samalla se vaikuttaa kotitalouksiin hyvin positiivisesti. Jos me jatkuvasti näemme joka asiassa mörköjä, se johtaa siihen, että meitähän ruvetaan pelkäämään, ja sellaiseen maahan ei kukaan yritys halua edes sijoittaa saatikka sitten muuta toimintaa harkita. (Outi Alanko-Kahiluoto: Ei saa pelotella!) — Minä kerroin vain, miten asia on. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-03-30T14:37:47,2016-03-30T14:38:54,Tarkistettu,1.1 2016_29_35,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen lainsäädäntöä on todellakin tarpeen yhteensovittaa EU:n sääntelyn kanssa. Tämä yhteensovittaminen on viivästynyt, sillä valtiovarainministeriö on halunnut käyttää tätä uudistustarvetta tekosyynä uittaa hallintarekisteriä Suomeen toistuvasti. Jo kolme hallintarekisteröintiesitystä on kaatunut, ja samalla tämä sinänsä tarpeellinen lainsäädännön uudistustyö on jäänyt vaiheeseen. Me tarvitsemme lainsäädännön uudistusta, mutta me emme tarvitse hallintarekisteröinnin laajentamista. EU-säädännön mukaan yhtiöillä tosiaan on oikeus valita, missä ne laskevat arvopaperinsa liikkeelle, eikä Suomi voi määrätä sitä, miten ulkomaalaiset arvopaperikeskukset toimivat. Sen sijaan Suomi voi säätää lakeja, joilla velvoitetaan suomalaisia yhtiöitä tai sijoittajia noudattamaan tiettyjä sääntöjä. Tässä lakiesityksessä ei kuitenkaan valitettavasti esimerkiksi esitetä yhtiölle vaatimusta tuntea todelliset omistajat tai suomalaisille sijoittajille sanktioita, mikäli he käyttävät hallintarekistereitä. Näitä keinoja kannattaisi miettiä, sillä emme kai halua helpottaa veronkiertoa ja (Puhemies koputtaa) harmaata taloutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-03-30T14:38:55,2016-03-30T14:40:06,Tarkistettu,1.1 2016_29_36,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Sitten ministeri Stubb, 5 minuuttia puhujakorokkeelta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_29_37,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille kysymyksistä ja kommenteista. Ehkä tähän alkuun kaksi yleistä havaintoa. Yritän sitten purkaa sitä hyvien kysymysten sumaa, jonka äsken kuulimme. Ensimmäinen yleinen huomio on tietysti se, että koko arvopaperikeskusasetushan perustuu yhteen EU:n perusvapauksista eli siihen, että pääomat meidän alueellamme vapaasti liikkuvat. Toinen huomio liittyy asetuksen asemaan EU-lainsäädännössä. Sitähän sovelletaan sellaisenaan suoraan meidän kansalliseen lainsäädäntöömme päinvastoin kuin esimerkiksi direktiiviä, joka pitää ikään kuin hengessään tuoda meidän lainsäädäntöömme mutta jota ei sovelleta sellaisenaan. Meillä todellakin on hallintorekistereiden kohdalta tässä poikkeama. Tässä tuli muutamia kysymyksiä. Ehkä ensimmäinen oli, miksi suomalaisille sijoittajille on sallittua hallintarekisteröidä ulkomailla suomalaisia osakeomistuksiaan, eikö se ole vastoin Suomen lakia — se oli ehkä yksi tällainen kysymysrypäs, joka näkyi. Minä haluan uudemman kerran korostaa, että tämä lakiehdotus ei sisällä hallintarekisteröinnin laajentamista Suomessa, niin kuin moni tässä matkan varrella totesi, mutta tämä ei kuitenkaan vaikuta ulkomaiden lainsäädäntöön. Jos suomalainen pörssiyhtiö laskee osakkeita liikkeeseen toisessa EU-maassa, säilytykseen sovelletaan EU:n arvopaperikeskusasetusta ja kyseisen maan lainsäädäntöä. Hallintarekisteröinti, kuten totesin, on käytössä useimmissa EU-maissa, esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa, emmekä me voi omalla lainsäädännöllämme rajoittaa tätä EU-asetusta tai muiden maiden lainsäädäntöä. Se on se lähtökohta tähän näin. Toinen kysymysrypäs, joka lähti liikkeelle: Oikeastaan koko ajan kysytään, onko hallintarekisteröinti mukana tässä esityksessä. Kyllä minä edelleen vastaan siihen, että me emme esitä hallintarekisteröinnin laajentamista. Laki tulee kieltämään yksiselitteisesti tulevaisuudessakin tilinhoitajia, esimerkiksi pankkeja, hallintarekisteröimästä suomalaisten sijoittajien osakkeita suomalaisessa arvo-osuusjärjestelmässä. Sitten tässä oli kysymyksiä siitä, miksemme sitten rajoita ikään kuin sijoittajan toimia. Edustaja Lindtman, miksemme rajoita sijoittajan toimia sitten noin muutoin? No, siis sijoittajan velvollisuus käyttää suoraa tiliä ulkomailla ei perustuisi mihinkään EU-säännökseen. Kyse olisi siis puhtaasti kansallisesta lisäsääntelystä, joka kohdistuisi vain suomalaisten yhtiöiden osakkeisiin. Tässä on sellainen perusongelma, että jos me katsomme Helsingin pörssiä, niin viimeisten lukujen mukaan, joita olen nähnyt — ja olen varovainen prosenttilukujen kanssa — noin 46 prosenttia Helsingin pörssistä on ulkomaalaisten omistuksessa. Meidän pelkomme tietysti tässä vaiheessa on, että jos tämä ehdotus ohjaisi sijoittajat sijoittamaan ulkomaalaisiin osakkeisiin tai muihin arvopapereihin, niin tällä voisi olla negatiivisia pitkän aikavälin vaikutuksia suomalaisten yritysten pääoman saantiin, investointiin ja sitä kautta työllisyyteen. Tästä kärsisivät etenkin pienet pörssiyhtiöt ja listausta suunnittelevat yhtiöt. Lisäksi Suomessa ei ole sijoittajaa valvovaa viranomaista, eli ulkomailla tapahtuvaa toimintaa ei edes pystyttäisi valvomaan Suomesta käsin. Sitten oli yksi kysymysrypäs, joka liittyy ikään kuin julkisuuteen, viranomaisten tietojen saantiin ja verotietojen vaihtoihin. Osakasluettelohan on siis edelleen saatavissa ihan niin kuin ennenkin, siis Suomessa liikkeelle lasketun osakkeenomistajaluettelo, Euroclear Finlandista, kuten nytkin, ja osakasluettelossa näkyy jo loppuomistaja ja hallintarekisteröinnin hoitaja. Taas ulkomailla liikkeelle lasketun osakkeen omistajaluettelo on saatavilla yhtiön pääkonttorista, ja osakasluettelossa näkyy joko loppuomistaja tai hallintarekisteröinnin hoitaja. Viranomaisten tietojen saanti: se tulee edellyttämään paljon tietojen vaihtoa, ja siihen me pyrimme jatkuvasti puuttumaan ja keskittymään sekä OECD:n tasolla että EU-tasolla ja sitten totta kai myös valtioiden välisten sopimusten kautta. Eli veroviranomaisten tietojen saanti turvataan kansainvälisellä automaattisella verotietojen vaihdolla, ja kansainvälisellä automaattisella tietojen vaihdolla saatu tieto on ensisijaisesti kuitenkin vain veroviranomaisten käytettävissä. Siinä oli kutakuinkin se kysymysrypäs, jonka tuosta äsken kirjasin. Ehkä vielä edustaja Turusen huomioon: Todellakin tämähän menee nyt valiokuntakäsittelyyn. Minusta on hirveän tarkkaa ja hirveän tärkeää, että valiokunta käy tämän juurta jaksain läpi. Se on, totta kai, moneen otteeseen käyty läpi. Tässä taidettiin mainita kolme kierrosta hallintarekisterikokonaisuutta meidän eri viranomaistemme toimesta, meidän ministeriöissämme, ja totta kai se on käynyt myös, kuten ehkä edustaja Skinnari taisi todeta, valiokunnissa useaan otteeseen. Nyt kannattaa katsoa, mikä on EU-lainsäädännön ja meidän lainsäädäntömme puitteissa mahdollista, ja kuulla sitten siitä asiantuntijoita. Me olemme nyt pohjanneet tämän esityksen parhaaseen mahdolliseen olevassa olevaan tietoon, ja tämä esitys — todellakin vielä kerran korostan — ei sisällä hallintarekisteröinnin laajentamista Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-30T14:40:09,2016-03-30T14:45:41,Tarkistettu,1.1 2016_29_38,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Sitten on ilmeisesti vielä halua jatkaa keskustelua, edustaja Lindtman.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_29_39,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin, ei kukaan täällä ole esittänyt, että täällä Suomen lainsäädännöllä ruvettaisiin säätelemään ulkomaisia arvopaperikeskuksia. Ei se ole mahdollista. Mutta se, mitä voidaan tehdä, minkä te mielestäni äsken tunnustitte, on se, että me voisimme omalla lainsäädännöllämme kieltää suomalaisia yhtiöitä hallintarekisteröimästä ulkomaiden kautta. Mutta sanoitte juuri äsken, että ette halua sitä tehdä. Eli tämmöinen mahdollisuus on olemassa. Eli tämä porsaanreikä, joka tänne on nyt ujutettu, on mahdollista tilkitä, ja siihen muuten on olemassa malli: VM:n virkamiesmuistio 2014. Siellä on olemassa valmis malli, mutta te ette halua ottaa sitä käyttöön. Ja mikä pahinta, nyt kun tämä porsaanreikä tänne jää, niin se voi vaarantaa tämän Suomen saaman poikkeussäännön. Nimittäin se on vain sillä ehdolla, että kansallista lainsäädäntöä ei ole kumottu, muutettu tai sen tavoitteet eivät ole enää ajankohtaisia. Tämä porsaanreikä saattaa vaarantaa Suomen poikkeuksen. Toivottavasti se ei ole teidän tavoitteenne koko tämän ajatuksen takana, kun te toitte tämän porsaanreiän. Vielä kerran: miksi ajatte tätä kuin käärmettä pyssyyn?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-03-30T14:45:45,2016-03-30T14:47:04,Tarkistettu,1.1 2016_29_40,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Me tarvitsemme kipeästi suomalaista työtä, ja suomalainen työ syntyy investoinneista, ja investoinnit tarvitsevat pääomia. Jos meillä Suomessa on erilainen lainsäädäntö tänne tuleville ja omille pääomillemme, niin miten suomalaisen työn käy? Kysymys valtiovarainministerille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-03-30T14:47:04,2016-03-30T14:47:30,Tarkistettu,1.1 2016_29_41,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Stubb väisti suorastaan pujottelijan notkeudella tämän itse kysymyksen. Tosiasiahan on, että tämä esitys laajentaa hallintarekisteröintiä, ei Suomessa mutta ulkomailla. (Eduskunnasta: Juuri näin!) Hän sanoi, että emme voi vaikuttaa muiden maiden lainsäädäntöön. No, emme tietenkään, mutta voimme vaikuttaa Suomen lainsäädäntöön täällä Suomen eduskunnassa. Kysyn siis vielä uudestaan kysymyksen: haluatteko lisätä tähän lakipakettiin sellaisen säännöksen, joka pitää voimassa nykyisen Suomen mallin siten, että suomalaisia sijoittajia estetään siirtämästä omistuksiaan ulkomaisiin hallintarekistereihin, niin että tämä erinomainen Suomen malli säilyy, että tämä porsaanreikä tukitaan? (Outi Alanko-Kahiluoto: Hyvä kysymys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-30T14:47:30,2016-03-30T14:48:27,Tarkistettu,1.1 2016_29_42,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä yleisöjulkisuudesta, joka on noussut esille monissa puheenvuoroissa: valtiovarainministerin oma virkamieshän on todennut muun muassa Yleisradiolle, että jos suomalaiset sijoittajat alkavat käyttää tätä mahdollisuutta käyttää hallintarekisteriä ulkomaiden kautta ja jos ei ryhdytä toimenpiteisiin Suomessa näiden porsaanreikien tukkimiseksi, niin se tulee vaikuttamaan yleisöjulkisuuteen, eli todennäköisesti yleisöjulkisuus ei tule säilymään nykytasolla. Minäkin haluan toistaa kysymykset valtiovarainministeri Stubbille siitä, miksi hallitus ei käytä niitä mahdollisuuksia, mitä hallituksella on näiden porsaanreikien tukkimiseksi. Eli miksi hallitus ei esimerkiksi edellytä tämän artikla 38:n poikkeuksen nojalla, että näiden arvopaperikeskusten tulee tarjota suoraan omistukseen perustuvia tilejä, ja tuleeko hallitus esittämään, että hallintarekisteröintikieltoa rikkoville tulee sanktioita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-03-30T14:48:27,2016-03-30T14:49:29,Tarkistettu,1.1 2016_29_43,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koska uskon ja oletan, että valtiovarainministeri Stubb vastaa edustaja Harakan ja Anderssonin kysymykseen, niin kysyn hieman toista asiaa. Hallituksen esityksestä herää kysymys, onko hallituksen tarkoituksena olla aktiivisesti käyttämättä hyväkseen Suomi-poikkeusta eli suoran omistuksen järjestelmän jatkumista. Tässä ihmisillä on pelko nimenomaan siitä, että ikään kuin portit aukeavat, että suomalaiset yhtiöt voivat alkaa laskea liikkeelle osakkeita muun muassa luxemburgilaisessa arvopaperikeskuksessa, joka ei tarjoa mitään muuta kuin sitä hallintarekisteröintiä. Tämän porsaanreiän me tahdomme tukkia. Siihen on olemassa keinot. Vastatkaa: kuinka tahdotte tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-30T14:49:30,2016-03-30T14:50:18,Tarkistettu,1.1 2016_29_44,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin todeta sen, että kyllähän tässä on se tilanne, että suomalaisen pääoman saanti tai listautuminen muka ei toimisi. Meillähän on ollut hieno tilanne siinä, että päinvastoin kuin usein väitetään, meidän pörssiin on tullut lisää listautumisia ja listautuminen on siinä mielessä piristynyt. Ja toteaisin myös sen, että suomalainen malli edelleen on hyvin hintakilpailukykyinen. Maksaa suunnilleen yhden lounaan, noin 7 euroa, tehdä yksi kauppa, kun se esimerkiksi Lontoossa on ehkä noin 20 euroa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-03-30T14:50:18,2016-03-30T14:51:03,Tarkistettu,1.1 2016_29_45,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voimassa oleva arvopaperikeskusasetus turvaa Suomen nykyisen suoraan omistukseen perustuvan mallin säilyttämisen. Ja Suomen malli on tehokkaan verottamisen ja harmaan talouden torjunnan kannalta paras olemassa olevista järjestelmistä. Poikkeussääntö on kuitenkin voimassa vain niin kauan kuin kansallista lainsäädäntöä ei ole muutettu tai kumottu ja sen tavoitteet ovat edelleen voimassa. Jos Suomi nyt lipsuu vaatimuksestaan suomalaisten suorasta omistuksesta ja näkemyksestään suoran omistamisen tavoiteltavuudesta ja parhaudesta, on kyseenalaista, onko tämä Suomen neuvottelema erittäin hyvä poikkeuspykälä enää voimassa. Haluaisinkin kysyä ministeriltä, näettekö tämän uhkakuvana vai onko tämä kenties jopa esityksen taustatarkoitus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-03-30T14:51:03,2016-03-30T14:51:56,Tarkistettu,1.1 2016_29_46,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän keskustelun uutinen on se, että te myönsitte, että tällainen kansallinen lainsäädäntö, jolla tämä porsaanreikä tukittaisiin, olisi mahdollista tehdä. Mutta sanoitte, että sitä ei haluta tehdä, että te ette halua tehdä kansallista sääntelyä suomalaisille yrityksille, koska pelkäätte yritysten rahoituksen saannin heikkenevän. No, ei sekään oikein pidä paikkaansa, nimittäin tämä meidän esittämämme korjaus, jolla korjattaisiin tämä Stubbin porsaanreikä, koskisi vain niitä suomalaisia yhtiöitä, jotka vaihtavat ulkomaiseen arvo-osuusjärjestelmään. Ja voi myös esittää kysymyksen, kärsisikö näiden yritysten rahoituksen saanti merkittävästi, (Eduskunnasta: Ei!) jos ne velvoitettaisiin käyttämään suoraa tiliä. No, kaikki tietävät, että ei kärsisi, joten tämäkin on vain tekosyy. Herää kysymys, ministeri Stubb, miksi te kerta toisensa jälkeen ajatte tätä kuin käärmettä pyssyyn.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-03-30T14:51:58,2016-03-30T14:53:04,Tarkistettu,1.1 2016_29_47,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Ministeri Stubb, 3 minuuttia. Siitä paikaltaankin voi puhua.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_29_48,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Muutama huomio näihin kysymyksiin. Ensimmäinen liittyy siihen, miten suomalaisen työn käy. Ja nythän tietysti aina, kun puhutaan taloudellisista kokonaisuuksista, on vaikeaa hahmottaa, mikä on rahoitusmarkkinoiden merkitys kokonaistaloudelle. Nehän toimivat ikään kuin kehon verisuonet tavalla tai toisella: ilman rahoitusmarkkinoita meillä ei ole yrityksiä, ja ilman yrityksiä meillä ei ole kasvua, tavaroita, palveluita, ja ilman näitä meillä ei ole myöskään tuotteita. Me pyrimme, totta kai, maksimoimaan Suomessa sekä suomalaisen että kansainvälisen pääoman ja sitä kautta pitämään huolen siitä, että kehon verisuonet myös tulevaisuudessa työllistävät. Siihen liittyy sitten tämä varsinaisen EU-asetuksen toimeenpaneminen. Täällä on paljon käytetty sanaa ""porsaanreikä"", myös ehkä ""käärmettä pyssyyn"" on muutaman kerran ollut tässä esillä. Haluan vielä kerran sanoa, että tässä ei ole ujutettu järjestelmään minkäännäköistä porsaanreikää eikä ole pyritty ajamaan hallintarekisteriä kuin käärmettä pyssyyn vaan tämä ehdotus tulee suoraan EU-asetuksesta, ja me emme voi kotimaisin keinoin sitä rajoittaa. (Välihuutoja vasemmalta) Minun ymmärtääkseni me emme voi sitä kotimaisin keinoin rajoittaa. Silloin te voitte katsoa tätä valiokunnassa todella tarkkaan, ja voimme vielä silloin käydä yhden keskustelun tämän kautta. Mutta minun käsitykseni on, että sitä ei voi tehdä. Viimeinen huomio liittyy listautumisiin ja näihin investointeihin. Kyllä, pientä positiivista pohjavirettä on Helsingin pörssissä, edustaja Skinnari. Meillä on tällä hetkellä 126 yritystä Helsingin pörssissä, ja itse asiassa viisi on tullut lisää viime vuonna, kun taas First Northia on tällä hetkellä 16, ja niitä taisi tulla seitsemän lisää viime vuonna. Ja totta kai meidän tavoitteenamme on se, että mahdollisimman moni suomalainen yritys listautuu, mutta se tarkoittaa myös sitä, että me emme lähde radikaalisti rajoittamaan meidän rahoitusmarkkinoitamme ja pidämme kiinni niistä EU-lainsäädännöistä, jotka meille tuodaan. Meillä nimenomaan on nyt hallintarekisteröintiin poikkeama ja nimenomaan oikeastaan sen keskustelun kautta, jota me sekä julkisuudessa että sitten muutoin olemme tässä matkan varrella käyneet. Ja nyt sitten tämän jälkeen tämä esitys siirtyy valiokuntien käsittelyyn ja asiantuntijakuulemisiin. Katsotaan, nouseeko sieltä vielä esille joitain erityiskysymyksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-30T14:53:06,2016-03-30T14:55:52,Tarkistettu,1.1 2016_29_49,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,Jatketaan puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_29_50,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos valtiovarainministerille vastauksista ja hyvästä keskustelusta. Tässä ovat tulleet jo esille oikeastaan ne isot asiat, joihin varmasti talousvaliokuntakin sitten asiantuntijakuulemisissaan tulee loppujen lopuksi ottamaan kantaa. Mutta kun oikeastaan haluaisin jotain positiivistakin sanoa, niin vielä haluaisin todeta tästä Suomen mallista sen, että kyllähän se suomalainen läpinäkyvyys ja, voisi sanoa, tällainen ajankohtaisen tiedon olemassaolo ovat jotain sellaista, mistä ilman muuta meidän tulee ja pitää pitää kiinni. Meillä on samalla mahdollisuus kehittää tällä suomalaisella mallilla esimerkiksi digitaalisia palveluita, luoda suomalaisia innovaatioita, mikä tässä äskenkin tuli esille, eli suomalaista työtä ja muun muassa tutkimustoimintaa, koska ala on kuitenkin hyvin globaali, kuten me tiedämme. Mutta muutoksia on pakko tehdä, se on ihan selvä, ja asetuksia pitää noudattaa. Mutta millä tavalla ja miten niitä tulkitaan? Se on hyvä kysymys. Tähän liittyen pitää aina muistaa, että eduskunnalla on mahdollisuus päättää monista asioista — tämä siis riippumatta siitä, toimitaanko Suomessa vai ulkomailla — kun kysymys on Suomesta ja suomalaisista sijoittajista. Eli todellisuudessa on selvää, että Suomi ei voi säännellä muiden maiden lainsäädäntöä, mutta Suomi kuitenkin voi myös käytännössä edellyttää suomalaisilta yhtiöiltä ja suomaisilta sijoittajilta suomalaisen sääntelyn noudattamista — siis suomalaisen sääntelyn noudattamista — riippumatta siitä, missä, miten ja milloin sijoittaja toimii.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-03-30T14:55:56,2016-03-30T14:58:05,Tarkistettu,1.1 2016_29_51,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitys arvopaperien hallintarekisteröinnin mahdollistamiseksi suomalaisille sijoittajille kaatui viime vuonna kovalla rytinällä, ja hyvä niin, sillä asiantuntijoiden, kuten verottajan, syyttäjän, Tullin ja poliisin, mukaan hallintarekisteröinnin avaaminen helpottaisi veronkiertoa ja omistusten piilottamista ja vähentäisi yhteiskunnan avoimuutta. Tällä hetkellä Suomessa edellytetään arvopaperien suoraa omistusta eli rekisteriin kirjataan arvopaperin todellinen omistaja. Hallintarekisteröinnin salliminen tarkoittaisi sitä, että arvopaperien todellisten edunsaajien sijaan omistajaksi kirjataan vain arvopaperin säilyttäjä, yleensä pankki, ja tämä helpottaa omistusten piilottamista ja veronkiertoa. Käsittelyssä oleva arvopaperien säilyttämistä koskeva lakiesitys ei sinällään esitä hallintarekisteröinnin sallimista Suomessa, mutta se jättää oven auki omistusten julkisuuden hävittämiselle ja helpottaa omistusten piilottamista ja veronkiertoa ulkomailla. Suomi neuvotteli itselleen EU:n arvopaperiasetukseen poikkeussäännön, jolla mahdollistetaan suoran omistuksen vaatiminen suomalaisilta sijoittajilta myös tulevaisuudessa. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että tällä esityksellä halutaan vesittää Suomen neuvotteleman asetuksen poikkeussäännös, jolla hallintarekisteröinnin kielto pidetään edelleen voimassa suomalaisille Suomessa ja muissa EU-maissa. Jos poikkeussäännöt vesitetään, on todennäköistä, että varsinaisen hallintarekisteröinnin sallimista ryhdytään ajamaan myös Suomessa lähiaikoina. Lakiesityksen ongelma on siinä, että suomalaisille mahdollistetaan hallintarekisterin kautta omistaminen ulkomailla. Lakiesitys mahdollistaa suomalaisille omistamisen epäsuorasti hallitun arvo-osuustilin kautta ulkomaisissa arvopaperikeskuksissa, eli suomalaisilta ei enää jatkossa edellytettäisi arvopaperien suoraa omistamista, jos omistukset ovat ulkomaisessa arvopaperikeskuksessa. Lakiesityksessä velvoitetaan kyllä suomalaiset yhtiöt varmistamaan sopimuksilla, että ne saavat ulkomaalaiselta arvopaperikeskukselta tiedot osakasluetteloa varten. Kuitenkaan ei edellytetä, että näissä osakasluetteloissa lukisi todellinen omistaja, vaan esimerkiksi pelkkä hallintarekisteriä pitävän pankin nimi riittää. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys heikentäisi yleisöjulkisuutta, sillä se helpottaisi omistusten siirtämistä ulkomaille suomalaisen poliisin, syyttäjän, veroviranomaisten sekä median ulottumattomiin. Väärinkäytösten tutkinta vaikeutuisi, jos suomalaiset voisivat hallintarekisteröidä omistuksiaan ulkomailla. Kun hallintarekisteröinnistä tehdään nykyistä helpompaa ja siten kiinnijäämisriskikin pienenee, yksityishenkilöiden hallintarekisteröinti todennäköisesti lisääntyisi nopeasti ja siten kerättävät pääomaverotulot voisivat jo muutamassakin vuodessa alentua. EU-lainsäädännön mukaan yhtiöillä on oikeus valita, missä ne laskevat arvopaperinsa liikkeelle, eikä Suomi tosiaankaan voi määrätä siitä, miten ulkomaalaiset arvopaperikeskukset toimivat. Sen sijaan Suomi voisi kyllä halutessaan säätää lakeja, joilla velvoitetaan suomalaisia yhtiöitä tai sijoittajia noudattamaan tiettyjä sääntöjä, jos näin haluttaisiin tehdä. Suomen lainsäädäntöä on tarpeen yhteensovittaa EU-sääntelyn kanssa, ja tämä yhteensovittaminen on valitettavasti näiden hallintarekisteröintikierteiden takia viivästynyt, mutta toivottavasti tarpeellinen uudistamistyö saadaan nyt tehtyä. Arvoisa puhemies! Toivottavasti lakiesitystä korjataan valiokuntakäsittelyn aikana. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi siten, että edellytetään, että suomalaiset yhtiöt voivat valita liikkeellelaskupaikaksi vain markkinan, jolla sijoittajat voivat avata tilit omiin nimiinsä, sekä vaaditaan yhtiöiltä omistajien tuntemusta. Laissa olisi myös syytä mainita selvästi, että Suomi haluaa säilyttää omistuksen julkisuuden ja suoran omistuksen turvaavan säilytysmallin. Lisäksi olisi tarpeen sanktioida hallintarekisteröinnin kiellon rikkominen. Tällä hetkellä hallintarekisteröinti on suomalaisille sijoittajille laitonta, mutta siitä ei tosiasiassa rangaista. Arvoisa puhemies! Omistusten mahdollisimman suuri avoimuus on tärkeää valtioiden veropohjan varmistamisen ja rikollisuuden torjunnan kannalta. Markkinatalous voi toimia vain silloin, kun keskeiset toimijat ovat avoimia ja rehellisiä ja kaikki mahdollinen informaatio on saatavilla. Piilotetut omistukset lisäävät myös markkinahäiriön ja -kriisien riskiä samalla, kun ne vähentävät valtioiden veropohjaa ja mahdollistavat rikollisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-03-30T14:58:08,2016-03-30T15:02:48,Tarkistettu,1.1 2016_29_52,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallintarekisteristä on tullut eräänlainen suomalaisen politiikan ikiliikkuja. Kerta toisensa jälkeen on yritetty kilpailun edistämiseksi tai suomalaisten osakkeenomistajien kustannusten alentamiseksi esittää hallintarekisteröinnin laajentamista koskemaan myös suomalaisia omistajia näin heikentäen osakkeenomistusten yleisöjulkisuutta ja viranomaisten tiedonsaantimahdollisuuksia. Tässä lakiesityksessäkin hallintarekisteri löytyy taas kerran, tosin kiertoteitse toteutettuna. Tilanne on erikoinen, sillä valtiovarainministeri Stubb ilmoitti vain noin neljä kuukautta sitten, että hallitus ei valmistele hallintarekisteriä uudestaan missään muodossa ja että hallintarekisteri on haudattu ja kuopattu. Tällä hetkellä Suomessa suomalainen omistaja ei voi käyttää hallintarekisteriä vaan omistukset rekisteröidään suoraan oikean omistajan omissa nimissä arvopaperikeskukseen. EU:n arvopaperikeskusasetuksen myötä, joka tähtää arvopaperikeskusten toiminnan harmonisointiin eri EU-maissa sekä kilpailun lisäämiseen, on suomalaisen yhtiön jatkossa mahdollista laskea osakkeita liikkeelle ulkomaalaisten arvopaperikeskusten kautta. EU-asetuksen mukaan EU:ssa toimivien arvopaperikeskusten on tarjottava asiakkaille ainakin kaksi erilaista osakkeiden säilytysmallia. Voi käyttää joko yhteiseroteltua tiliä eli niin sanottua laaritiliä, jossa voi olla useamman eri asiakkaan omistuksia, tai yksilöllisesti eroteltua tiliä, jossa on vain yhden asiakkaan omistukset. Valtiovarainministeriön tulkinnan mukaan yksilöllisesti eroteltu tili voi olla joko suoraan omistukseen pohjautuva tai pankin kautta tehty hallintarekisteröity tili. VM:n näkemyksen mukaan suomalaisessa lainsäädännössä ei voida määritellä, miten arvopaperien säilytys ja yksilöllinen asiakaserottelu järjestetään ulkomaalaisen arvopaperikeskuksen tai sen osapuolen järjestelmissä. Vaatimus suorasta omiin nimiin tehtävästä omistuksesta koskisi siis jatkossa vain tilanteita, joissa suomalaisen yhtiön osakkeet ovat suomalaisen arvopaperikeskuksen kautta järjestettyjä. Tästä syystä tämä esitys kyllä synnyttää tilanteen, jossa suomalaiset voisivat hallintarekisteröidä omistuksensa ulkomaille. Se tarkoittaa, että omistusten yleisöjulkisuus heikkenee ja viranomaisten tiedonsaantimahdollisuudet heikkenevät merkittävästi. Tämän tulkinnan on vahvistanut muun muassa valtiovarainministeriön virkamies, joka Yleisradion haastattelussa on todennut, että kun yleisöjulkisuus kuitenkin on käytännössä sen varassa, mitä ulkomailla säädetään, niin jos arvopaperikeskustoiminta siirtyy ulkomaille, niin todennäköisesti yleisöjulkisuus ei tule säilymään nykytasolla. Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella Suomi oli mukana neuvottelemassa arvopaperikeskusasetukseen poikkeuksen, jonka tavoitteena oli mahdollistaa jatkossakin suoraa omistusta niissä maissa, joissa tämä hyvä ja toimiva käytäntö tällä hetkellä on käytössä. Sen mukaan arvopaperikeskuksen ja sen osallistujien on tarjottava yksilöllistä asiakaserottelua sellaisen jäsenvaltion kansalaisille ja asukkaille ja siihen sijoittautuneille oikeushenkilöille, jossa tätä edellytetään sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jonka nojalla arvopaperit on luotu. Tätä velvoitetta sovelletaan niin pitkään kuin kansallista lainsäädäntöä ei ole muutettu tai kumottu, ja sen tavoitteet ovat edelleen voimassa. Tämän esityksen huomattava riski piilee siinä, että Suomi muuttaa nyt lainsäädäntöään tavalla, joka vaarantaa tämän poikkeussäännön soveltamista jatkossa. Nykyinen hallitus on siis omilla toimillaan vesittämässä poikkeussäännön, jonka eteen edellinen hallitus teki töitä juuri tämän Suomessa käytössä olevan suoraan omistukseen pohjautuvan mallin säilyttämiseksi. Vaikka Suomi ei VM:n tulkinnan mukaan omalla lainsäädännöllään voi sitoa ulkomaalaista arvopaperikeskusta, voi Suomi asettaa vaatimuksen suorasta omistuksesta suomalaisille sijoittajille. Aikaisempien kuulemiskierrosten yhteydessä useampi taho on ehdottanut, että hallintarekisteröinnin kiellon rikkominen tulisi sanktioida. Se olisi yksi tapa varmistua siitä, että omistusten julkisuus jatkuu Suomessa. Hallituksen pitäisi myös selvästi ilmaista, että halutaan säilyttää omistusten julkisuus ja julkisuuden turvaava säilytysmalli. Vaikka yhtiöt voivat jatkossa vapaasti laskea osakkeitaan liikkeelle missä tahansa EU:ssa, tulisi edellyttää, että ulkomaalaiset arvopaperikeskukset tarjoavat suoraan omistukseen pohjautuvia tilejä. Tämän lisäksi vasemmistoliitto kannattaa lähdeveron asettamista hallintarekisteröidyille osingoille, koska se mahdollistaisi puuttumista nykyiseen hallintarekisteriin liittyviin ongelmiin. Lopuksi, arvoisa puhemies, toivon todella, että talousvaliokunta perehtyy tähän esitykseen huolella, että myöskin tarkasti selvitetään kaikkia niitä mahdollisuuksia, mitä meillä kansallisen lainsäädännön nojalla on näiden porsaanreikien tukkimiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-03-30T15:02:55,2016-03-30T15:08:38,Tarkistettu,1.1 2016_29_53,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi tosiasia on käynyt selväksi tässä keskustelussa: Hallintarekisteröinti laajenee. Ei Suomessa vaan ulkomailla. Tällä hetkellä laiton menettely olisi tulossa lailliseksi. Kuulimme perusteluita, että EU vaatii sitä. Ei vaadi. Toistan vielä: EU ei estä meitä tekemästä lainsäädäntöä, joka ei heikentäisi suomalaisen omistuksen julkisuutta ja avoimuutta. Me voimme tehdä ja meidän täytyy tehdä täällä Suomen eduskunnassa asiankuuluvat lait, ja se on meidän pakko tehdä, koska valtiovarainministeri ei ole joko kuullut tai ymmärtänyt viime talvena ilmaistua varsin voimakasta kansallista tahtoa Suomen mallin puolesta. Sitä halusivat kansalaiset, uskoakseni eduskunnan enemmistö sekä noin 90 prosenttia lausunnon antaneista viranomaisista: poliisi, Verohallinto ja Tulli. Suomalaisten sijoittajien ulkomainen hallintarekisterioikeus romuttaisi sen poikkeuksen, jonka suomalaiset europarlamentaarikot — joista keskeisenä ministerin oma puoluetoveri Sirpa Pietikäinen — ansiokkaasti taistelivat. Toiston uhallakin: tähän lakipakettiin on saatava säädökset, jotka säilyttävät Suomen mallin eivätkä salli sen vesittyä. On hyvin erikoista, että ministeri ei ole edes selvittänyt tällaista vaihtoehtoa. Hän oli melko tietämätön ja epävarma siitä, voiko omaa lainsäädäntöä tehdä, ja vetosi, että valiokunta selvittäköön. On melko uskomatonta, että valtiovarainministeri on jatkanut tätä oopperaa jo monta vuotta mutta ei ole selvittänyt tätä ydinasiaa: voidaanko Suomen erinomainen malli säilyttää vesittämättömänä? Eivätkö valtiovarainministeriö ja valtiovarainministeri ole todellakaan ymmärtäneet tai eivätkö halua ymmärtää, miksi lakiesitys viimeksi ajoi seinään? Suomen mallia on siis puolustettava. Suomen mallia on puolustettava ennen kaikkea siksi, että se on parempi ja modernimpi kuin useimmissa Euroopan maissa. Valtiovarainministeri on useaan otteeseen todennut vähätellen, että suora ja avoin arvopaperiomistus on pakollinen vain muutamissa maissa, ikään kuin tämä itsessään olisi peruste heikentää säädöstä, joka on Suomessa parempi kuin muualla. Monissa Euroopan maissa pyöräilykypärä ei ole pakollinen — pitäisikö meidän sen takia heikentää omaa lakiamme ja heikentää lasten liikenneturvallisuutta? Valtiovarainministeri on samoin todennut muun muassa tässä salissa 26. marraskuuta, että ""kylmä tosiasia on se, että tänä päivänä, jos suomalainen haluaa kätkeä osakeomistustaan ulkomaille, sen pystyy erittäin helposti tekemään"". Ja kun hänelle huomautettiin, että se on laitonta, hän totesi, että ilman muuta on laitonta. On erittäin erikoista, että valtiovarainministeri perustelee hallituksen esitystä sillä, että koska laiton toiminta on helppoa, se pitää laillistaa. Oikea vastaus on tietenkin se, että laittomasta toiminnasta pitää rangaista. Tähän tarvitaan siis laki, joka nyt puuttuu. Onko se mahdollista? Kyllä se on. Tämä uutisena ministeri Stubbille. Itse asiassa valtiovarainministeriö ehdotti tätä itse kaksi vuotta sitten, joten meidän ei tarvitse kuin palata lakiesityksen aikaisempaan versioon. Valtiovarainministeriö esitti itse, että poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt eivät saisi siirtää omistustaan Suomesta ulkomaiseen hallintarekisteriin. Ei EU-asetus edellyttänyt mitään tällaista. Jos siis oli mahdollista estää suomalaisten omistuksen piilottaminen ulkomaille kaksi vuotta sitten, niin ilmeisesti se on valtiovarainministeriön mukaan mahdollista tänäänkin. EU-asetus ei siis vaadi heikentämään Suomen omistamisen avoimuutta, kunhan nämä tarpeelliset lisäykset lainsäädäntöön tehdään. Jälleen kerran: Toisin kuin valtiovarainministeriö ja valtiovarainministeri väittävät, Suomen ei tarvitse heikentää omaa lakiaan, vaan EU-asetus toimii itse asiassa päinvastoin, se vie muuta Eurooppaa lähemmäksi Suomea. Asetushan vaatii niitä maita, joissa arvopaperikeskukset tarjoavat vain yhteiseriteltyjä eli hallintarekisteröityjä tilejä, tarjoamaan myös yksilöllisesti eriteltyjä tilejä. Niistä ei kaikissa tapauksissa ilmene omistuksen lopullinen haltija, mutta asetusta on aivan mahdollista tiukentaa. EU:ssahan on samaan aikaan voimakas tahto ja tarmo veronkierron ja veronvälttelyn estämiseksi. Direktiiviesitykset ovat juuri eduskunnan käsittelyssä. Verottamattomien tulojen, harmaan talouden ja rahanpesun vastainen ohjelma tehostuisi, jos omistukset kautta Euroopan olisivat suoria ja julkisia kuten Suomessa. Sen sijaan, että hallitus nöyristelee — kaiken kukkuraksi vääristeltyjen — EU-määräysten edessä, Suomi voi edistää veronkierron vastaista toimintaa Euroopassa omalla esimerkillään puolustamalla määrätietoisesti suoraa ja julkista omistamista. Tosiasia siis on, arvoisa puhemies, että tämän lakiesityksen nojalla hallintarekisteröinti laajenisi. Ei voi kuin epäuskoisena ihmetellä tätä oopperaa, jossa hallintarekisteröinti tuodaan jälleen eduskuntaan — ensimmäisellä kerralla torvet soiden, toisella kerralla sammutetuin lyhdyin. Olisi luullut, että poikkeuksellisen vahva kansallinen tahto olisi velvoittanut Suomen hallituksen puolustamaan ja suojelemaan Suomen mallia. Toisin kävi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-30T15:08:45,2016-03-30T15:14:19,Tarkistettu,1.1 2016_29_54,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Sama viesti kuin edustaja Harakalla, vähemmällä retoriikalla. Ongelma on siis se, että hallintarekisteröinti sallitaan epäsuorasti siten, että Suomi ei aktiivisesti käytä hyväkseen niin sanottua Suomi-poikkeusta eli edellytä nykyisen suoran omistuksen järjestelmän jatkumista muuttuvassa tilanteessa, kun arvopaperikeskustoiminta vapautuu kilpailulle. Ja jos näin toimitaan, kuten hallitus oman esityksensä mukaan esittää, suomalaiset yhtiöt voivat alkaa laskea liikkeeseen osakkeensa esim. Luxemburgissa, joka ei tarjoa mitään muuta kuin hallintarekisteröintiä. Jos nykyinen lainsäädäntö kumotaan ja korvataan, on jatkossa niitä tulevia ongelmia vaikea korjata. Näin siksi, että EU:n arvopaperikeskusasetus sallii vallitsevan oikeustilan säilyttämisen vain niin kauan kuin sitä koskeva lainsäädäntö on voimassa — suomeksi sanottuna: jos vanha laki kumotaan, Suomen neuvottelema poikkeus kumoutuu. Ja mitä tulee siihen, mitä Suomi voi tehdä, mitä Suomi ei voi tehdä: Suomi voi komission mukaan edellyttää, että suomalaiset yhtiöt laskevat liikkeeseen osakkeensa vain suoraa omistusta tarjoavissa arvopaperikeskuksissa. Voisi kiteyttäen sanoa, että lisää Suomea Eurooppaan. (Timo Harakka: Jees!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-30T15:14:23,2016-03-30T15:16:02,Tarkistettu,1.1 2016_29_55,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Harakka täällä on lukenut kyllä vähän vaillinaisesti näitä mietintöjä. Tässä samassa hallintarekisterilaissa on kolme eri mietintäkertaa, jonka ensimmäinen on ministeri Vapaavuoren käynnistämä ja toinen on ministeri Rinteen, ja vasta tässä viimeisessä pyydetään nimenomaan tästä julkisuusperiaatteesta kommentteja. Nämä kaksi aikaisempaa lausuntokierrosta minun mielestäni ovat lähes aukottomasti tukeneet tätä hallintarekisteriasiaa lähinnä sen takia, että Suomen elinkeinoelämä saisi pääomaa kilpailukykyisin ehdoin ja sitä kautta ei joutuisi pääomapulasta kärsimään. Kun tässä viimeisessä nimenomaan pyydettiin kommentteja koskien julkisuutta, niin on luonnollista, että siihen on myös vastattu, mutta nämä vastatoimenpiteet, tietojenvaihto poliisin ja oikeustoimien kautta, neutralisoivat sen riskin aika pitkälti. Sen sijaan kiitän erityisesti Li Anderssonia, että hän on uutena edustajana havainnut sen merkittävän puutteen, että lähdeveroa ei kerätä esimerkiksi ay-säätiöiden tulosta. Sieltä valtiovarainministeri voisikin periä merkittävän lisäsumman tarpeisiin. (Li Anderssonin välihuuto) — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+8.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-03-30T15:16:11,2016-03-30T15:17:38,Tarkistettu,1.1 2016_29_56,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 29/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Asian esittelee ministeri Stubb, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+9.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_29_57,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 29/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi on erittäin laaja paketti ja toivottavasti myös saa tässä salissa myönteisen vastaanoton. Nyt käsissämme oleva hallituksen esitys on osa laajaa hallitusohjelmaan perustuvaa verotusmenettelyä ja veronkantoa koskevaa uudistusta, niin sanottua Valmis-hanketta. Osana Valmis-hanketta Verohallinto saa uuden tietojärjestelmän ja nykyiset yli 70 erilaista verojärjestelmää korvataan yhdellä selkeämmällä ja modernimmalla kokonaisuudella. Uudistuksen tavoitteena on viisi asiaa: 1) yhtenäistää Verohallinnon kantamien verojen verotusmenettelyä, 2) selkeyttää ja sujuvoittaa sääntelyä, 3) vähentää verovelvollisen hallinnollista taakkaa ja parantaa oikeusturvaa, 4) parantaa Verohallinnon toiminnan tehokkuutta ja mahdollistaa resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen, 5) edistää sähköistä asiointia Verohallinnossa. Kyse on siis laajasta verotuksen normipurkuhakkeesta, joka on yksi valtiovarainministeriön tämän kauden tärkeimmistä toimenpiteistä hallituksen paremman sääntelyn ja normipurun kärkihakkeissa. Uudistuksen tavoitteena on paitsi verotuksen selkeyttäminen verovelvollisille myös hallinnon tehostaminen. Uudistuksen myötä Verohallinnosta säästyy noin 100 henkilötyövuoden suuruinen työpanos. Arvoisa puhemies! Nyt käsissämme oleva esitys sisältää uuden lain oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä. Se yhtenäistää verotusmenettelyjä ja selkeyttää sääntelyä kokoamalla yhteen kaikkien Verohallinnon kantamien oma-aloitteisten verojen yhteiset menettelyn säännökset. Nyt jokaisessa verolajissa on omat säännöksensä ja menettelynsä, joten jatkossa tilanne olisi verovelvollisen kannalta huomattavasti selkeämpi, kun verojen ja maksujen maksamisessa, kannossa ja perinnässä sovellettavasta menettelystä säädettäisiin yhdessä laissa. Tässä vaiheessa Valmis-hanketta uuteen yhtenäiseen järjestelmään siirtyvät siis oma-aloitteiset verot, kuten arvonlisävero. Uutta ja yhtenäistä kantomenettelyä sovellettaisiin jatkossa kaikkiin Verohallinnon veroihin sitä mukaa kuin verolajit ovat siirtyneet Verohallinnon uuteen tietojärjestelmään. Kokonaisuutena Valmis-hanke kestää koko hallituskauden ajan. Lisäksi esitys sisältää kaksi muuta uutta lakia: uuden apteekkiverolain sekä uuden lain työnantajan sairasvakuutusmaksusta. Menettelysäännösten yhdenmukaistamisen ja sääntelyrakenteen uudistamisen johdosta tehdään lisäksi muutokset 36 muuhun verolakiin. Kyse on siis valtavan suuresta paketista ja silti vain osasta koko hallituskauden kestävää Valmis-uudistusta. Arvoisa puhemies! Muutama sana nyt käsittelyssä olevan esityksen yksityiskohdista. Ensin totean, että verotusta koskeva lainsäädäntö on aina runsaasti tunteita ja intohimoja herättävää. Neljän erillisen salkun haltijana pitää myöntää, että kaikista eniten palautetta kaikista asioista tulee aina veroista, ja jokaisella on oma mielipide verotusjärjestelmästä ja sen yksityiskohdista. Varmasti tämänkin asian käsittelyn osalta valtiovarainvaliokunta joutuu paneutumaan asiantuntijakuulemiseen toden teolla. Valtiovarainministeriössä esitystä on valmisteltu huolellisesti jo pitkään. Työ on aloitettu jo edellisen hallituskauden aikana. Millaisia konkreettisia muutoksia sitten tämä iso uudistus tuo tullessaan? Esitys sisältää esimerkiksi toimia, joilla pienyrittäjän hallinnollista taakkaa kevennetään. Yhä useampi yritys voi jatkossa antaa kausiveroilmoituksen neljännesvuosittain tai jopa kerran vuodessa kuukausittaisen veroilmoitusrumban sijaan. Tämä hyvä ja monelle yrittäjälle tärkeä muutos toteutetaan suurentamalla pidennettyjen verokausien soveltamis-alaan pääsevien yritysten kokorajoja. Konkreettisesti muutos tuo noin 73 000 uutta suomalaisyritystä pidennettyjen verokausien piiriin. Myös verokauden muuttaminen mahdollistetaan yrityksille jatkossa vähemmällä byrokratialla. Merkittävä yksittäinen uudistus on myös se, että viranomaisten oikaisuaikaa verotuksessa lyhennetään nykyisestä viidestä vuodesta pääsääntöisesti kolmeen vuoteen. Tämä lisää verovelvollisten oikeusturvaa ja parantaa verotuksen ennakoitavuutta. Oikaisuajan lyhentäminen tarkoittaa sitä, että verotuksen lopputulos valmistuu nykyistä huomattavasti aikaisemmin. Tämä on yritysten ja muiden verovelvollisten kannalta positiivinen muutos. Kuten todettu, kaikissa verolajeissa olisi jatkossa yhtenäinen muutoksenhakujärjestelmä. Se selkeyttää verovelvollisten sääntelyä. Myös arvonlisäverotuksessa ja varainsiirtoverotuksessa otettaisiin käyttöön oikaisuvaatimusmenettely, jossa muutosta haettaisiin ensivaiheessa verotuksen oikaisulautakunnalta. Samoin ennakkopäätösvalitus tulisi mahdolliseksi kaikkiin veroihin. Verotilin myöhästymismaksun osalta toteutetaan esityksellä odotettu uudistus, jolla seuraamuksen tasoa ja rakennetta tarkastetaan. Tavoitteena on, että järjestelmä ei rankaisisi virheistä kohtuuttomasti, vaan pikemminkin kannustaisi antamaan verotiedot oikein ja ajallaan. Merkittävä uudistus on, että virheiden korjaaminen ilman myöhästymismaksua on jatkossa mahdollista nykyistä laajemmin. Tämä alentaa verovelvollisen kustannuksia, mutta samalla ilmoitusten oikeellisuus paranee. Myös oma-aloitteisten verojen veronkorotuksia koskevat säännökset yhtenäistetään. Sääntelyn uudistamisella rajataan veronkorotukseen liittyvää viranomaisharkintaa, mikä mahdollistaa yhtenäisemmän soveltamiskäytännön Verohallinnossa ja tuomioistuimessa. Tämänkin uudistuksen tavoitteena on lisätä päätösten ennakoitavuutta verovelvollisen suuntaan ja lisätä verotuksen oikeusvarmuutta. Tämän laajan paketin sisältämät uudistukset on tarkoitus saattaa eduskuntakäsittelyn jälkeen voimaan vuoden 2017 alusta. Kuten totesin, Valmis-hanke on monivaiheinen ja jatkoa seuraa heti loppuvuodesta seuraavalle eduskunnalle annettavalla Valmis-paketilla. Täsmäkohteina seuraavissa vaiheissa ovat erityisesti verotuksen reaaliaikaisuuden parantaminen, sähköisen ilmoittamisen edistäminen ja veronkorotussääntelyn uudistaminen tuloverotuksessa. Arvoisa puhemies! Koko Valmis-hankkeen tavoitteena on, että saamme aikaan kokonaisuudessaan nykyistä laadukkaamman, modernimman, tehokkaamman ja varmemmin toteutetun sekä verovelvollisen kannalta ennustettavamman, kannustettavamman ja johdonmukaisemman verotuksen. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+9.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-30T15:17:58,2016-03-30T15:24:59,Tarkistettu,1.1 2016_29_58,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamisesta on laaja 558-sivuinen asiakirja. Siinä menee meiltä edustajilta tovi, kun luemme sen huolellisesti. Esitys on virkamiesportaan vuosikausien valmistelun hedelmä. Se on valtaosin tekninen ja vailla suurta poliittista mielenkiintoa. Esitys merkitsee veronoikaisumääräaikojen yhtenäistämistä eri verolajeissa. Yleinen määräaika olisi kolme vuotta. Määräajan laskemisen alkamisajankohta muuttuisi tuloverotuksessa siten, että se alkaisi jo verovuotta seuraavan vuoden alusta, kun se nykylain mukaan alkaa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta, siis vuotta myöhemmin. Oikaisuajan muutos koskisi ensimmäisen kerran verovuodelta 2017 toimitettavaa tuloverotusta. Oikaisuaika olisi esityksen mukaan kolme vuotta verovuoden päättymisestä. Toisin sanoen se alkaisi 1.1.2018, siis tuosta verovuoden 2017 verotuksesta, ja päättyisi 31.12.2020. Käytännössä oikaisuaika alkaisi siis jo ennen tuloveroilmoituksen jättämisajan päättymistä. Nykylain mukaan verovuoden 2017 verotuksen oikaisuaika olisi viisi vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Verovuoden 2017 verotus päättyisi voimassa olevan lain mukaan 31.10.2018. Oikaisuaika alkaisi 1.1.2019 ja päättyisi 31.12.2023. Käytännössä verovelvollisen oikaisuaika tuloverotuksessa siis lyhenisi esityksen toteuduttua kolmella vuodella. Neljäsosa oikaisuvaatimuksista on tullut vireille muutoksenhakuajan kolmen viimeisen vuoden aikana. Erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden yrittäjälle myönteiset ennakkopäätökset ovat aika ajoin poikineet runsaasti oikaisuvaatimuksia. Nimenomaan yritysmaailmalle on tärkeää tuo pitkä oikaisuaika. Niin sanotut tavalliset palkansaajat ovat yritysmaailmaa harvemmin tarvinneet pitkän oikaisuajan suomaa keinoa. Valtaosassa tapauksista myös veronsaajaa koskisi kolmen vuoden enimmäisoikaisuaika verovuoden päättymisestä. Lakiesitykseen sisältyy kuitenkin tietty tuloverotuksen oikaisuaikojen epäsymmetria veronsaajan hyväksi, mitä nykylaki ei sisällä. Verohallinto voisi jatkaa omaa oikaisuaikaansa eräillä laissa säädettävillä perusteilla yhdellä vuodella, siis neljään vuoteen verovuoden päättymisestä. Tämän lisäksi esitetään säädettäväksi perusteista, joilla veronsaajan oikaisuaika pitenisi kolmella vuodella, siis kuuteen vuoteen verovuoden päättymisestä. Näissä tapauksissa veronsaajan oikaisuaika ei lyhenisi nykyisestään laisinkaan. Olisi toivottavaa, että eduskuntakäsittelyssä oikaisuaikojen epäsymmetriaa voitaisiin tarkastella ja korjata niin, että verovelvollisen oikeusturva ei nykytasoltaan vähentyisi. Tässä esityksessä on paljon hyvää. Tässä esityksessä on paljon hyvää Verohallinnon kannalta, mutta myös tietenkin verovelvollisen kannalta. Erityisen myönteistä veronmaksajien kannalta on se, että Verohallinnon kustannukset aikaa myöten tämän esityksen ja koko esityspaketin toteuduttua voisivat alentua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+9.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-03-30T15:25:00,2016-03-30T15:30:04,Tarkistettu,1.1 2016_29_59,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 29/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn täysin siihen, mitä edellinen edustaja puhui, mutta puutun erääseen yksityiskohtaan, jolla on sinänsä merkitystä. Verohallinnolta voi pyytää ennakkopäätöksen. Luottamusperiaatteen mukaan normaali päätöksensaaja tyytyy siihen, varsinkin jos se on myönteinen, ryhtyy investoimaan tai toimimaan haluamallaan tavalla. Suomen verolainsäädännössä kuitenkin on omituisuus: Veronsaajan oikeutta valvoo niin sanottu Vova, jossa on noin 40 Verohallinnon alaista viranhaltijaa, jotka ovat korkean tason veroeksperttejä. Heillä on oikeus poiketa tästä ennakkopäätöksestä, joka tekee kansainvälisten yritysten kannalta Suomen oikeuskäytännön aivan omituisen näköiseksi. Ei poikkea paljon Venäjän oikeuskäytännöstä. Ruotsissa näitä 40:tä henkilöä vastaa vain yksi. Ja kun tällä Vovalla on vielä tulostavoite, niin siellä on ollut aikomus varsin pienistä asioista, mutta joita lukumääräisesti on paljon, ryhtyä käymään tätä neuvottelua. Esimerkkinä mainitsen tähän lopuksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen agility-koirajuoksuttamisesta, josta todettiin, että se juoksuttaminen ei koske ihmistä, jolloin arvonlisä määräytettiin 24 prosentin tasolle ja yritystoiminta loppui, kun se minun käsitykseni mukaan koskee myös sitä juoksuttavaa, jolloin sen olisi pitänyt mennä 14 prosentin mukaan. Ja päätös tehtiin 3—2-enemmistöllä. Tämä on muistoa siltä ajalta, kun oli veroasiamies. Toivon, että ministerillä olisi joskus aikaa paneutua ja korjata tämä. Nimenomaan kansainvälisiä tilintarkastustoimistoja ärsyttää, koska he toteavat, että nämä kustannukset ovat merkittäviä yrityksille eikä niitä, vaikka valtio olisi sinänsä velvollinen maksamaan, käytännössä makseta. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+9.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-03-30T15:30:06,2016-03-30T15:32:17,Tarkistettu,1.1 2016_29_60,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 29/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hyvä huomio tästä ennakkopäätösasiasta edustaja Lehdeltä. Itse törmäsin tähän asiaan 90-luvun alussa, ja hämmästykseni oli suuri, kun totesin, että ennakkopäätös maksaa mutta ennakkopäätös ei sido verottajaa, ja koin hieman ongelmallisena sen, että näin voi olla. Ja jos tilanne on edelleen tämä, niin se on varmasti asia, josta kannattaa tai pitääkin ottaa tarkempi selvyys, miten se tilanne menee, koska siinä nyt on vähän tällainen periaate, että kun palvelusta maksaa jotakin, niin silloin pitäisi saada sitä, mitä tilaa, ja verotettavan täytyy pystyä luottamaan viranomaisen päätöksiin, että sitten myös ne toimet, mitä hän sen päätöksen perusteella tekee, ovat pysyviä ja pitäviä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+9.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-30T15:32:19,2016-03-30T15:33:21,Tarkistettu,1.1 2016_29_61,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaikenlainen normin ja byrokra-tian purku on tietenkin aina kannatettavaa jo yksistään sen takia, että tarkoituksena on sujuvoittaa erilaisia asioita. Nyt käsittelyssä oleva asia, verouudistus, on ehdottomasti hyvä asia, jos kansalaiset, yrittäjät ja ennen kaikkea yksinyrittäjät ja mikroyrittäjät — joita muuten ihan sivumennen sanoen on aika paljon naispuolisissa henkilöissä — tuntevat verolain ja tuntevat verolain kiemurat. Jos asiat siirtyvät nettiin, niin se tietysti sujuvoittaa asioita mutta edellyttää, että henkilöt hallitsevat lainsäädännön. Henkilöitä tullaan aina tarvitsemaan, ja toivon, että heitä on myöskin käytettävissä tämänkin uudistuksen jälkeen pelkästään sen takia, että verolainsäädäntö tässä maassa on aika monimutkainen jo tälläkin hetkellä. Vaikka sitä nyt yritetään tässä saada sujuvammaksi, niin monimutkaiseksi se jää. Se, mitä pelkään, arvoisa valtiovarainministeri, on se, että jos asiat hoidetaan netissä, niin miten käy kansalaisten, mikroyrittäjien, pienyrittäjien, yksinyrittäjien, itsensätyöllistäjien oikeusturvan ja verotusoikeusturvan, mikäli he eivät tunne lain kirjainta. Tietenkin kansalaisten pitäisi se tuntea, mutta toki tiedämme, että kansalaiset eivät ole advokaatteja eivätkä ole tuomareita eivätkä varatuomareita, he eivät välttämättä tunne lakia juuri niin kuin se on eivätkä varsinkaan verolakia. Miten käy heidän oikeusturvansa, mistä he saavat sitä tämän uudistuksen jälkeen? Sitten toinen asia, mikä tässä on: jäin vähän pohtimaan sitä, millä tavalla oikeusturva lisääntyy, jos valitusaika lyhenee. Varsinkin jos nyt käytetään pitempiä kausia ja silloin tämä valitusaika lyhenee, niin se kyllä saattaa osoittautua käytännössä huonoksi asiaksi kansalaisen oikeusturvan ja verovelvollisen oikeusturvan kannalta sekä yritysten oikeusturvan kannalta muun muassa alvipalautusten osalta, jotka ovat aika pitkällisiä jo tällä hetkellä. Sitten yksi semmoinen ihan pieni vinkki, jota kannattaisi ehkä Verohallinnossa harkita: Vanhat, entiset verotarkastajat kysyvät, miksi heidän työpanostaan ei enää tarvita. Veroihmiset sanovat, että yksi verotarkastaja tienaa vuodessa noin kymmenkertaisesti oman palkkansa. Eli verotarkastajia kannattaisi pitää Verohallinnossa edelleenkin, se olisi se yksi tie, millä saataisiin erilaisia veronkiertosysteemeitä, erilaisia liiallisia harkintasysteemeitä hieman kurottua kasaan ja saataisiin asialliset verot perittyä sieltä, mistä ne pitääkin periä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+9.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-03-30T15:33:29,2016-03-30T15:36:53,Tarkistettu,1.1 2016_29_62,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun verojaoston pöydälle jaettiin tämä noin 600-sivuinen paketti, niin tietysti muistui mieleen, että verojaoston valiokuntaneuvos aiemmin totesi, että tällä vaalikaudella on kaksi tärkeää asiaa, jotka erityisesti verojaostossa täytyy muistaa, ja ne ovat Valmis-hanke ja BEPS. BEPSillä tarkoitetaan tätä kansainvälistä toimintaa,  joka täällä aiemmin oli esillä,  elikkä veronkiertoa,  verovälttelyä, sekä OECD:n että EU-tasolla tapahtuvaa toimintaa, joka on eduskunnan käsittelyssä. Toinen on tämä Valmis-hanke. Kun muistetaan, että tämä järkäle, joka 558-sivuisena nyt jaettiin, on vain ensimmäinen osa tätä Valmis-hanketta, niin kyllä tässä todella verojaostolla ja valtiovarainvaliokunnalla töitä tulee riittämään siitä huolimatta, että tämä on suurelta osin teknistä, nimenomaan verotusmenettelyyn liittyvää, eikä sinällään sisällä todennäköisesti kovin paljon mitään poliittisia jännitteitä. Silti tämä on aika haastava mutta tärkeä työ. On ehdottomasti järkevää, että pystytään sujuvoittamaan, parantamaan veronmaksajan oikeusturvaa ja keventämään byrokratiaa, tekemään asioista yksinkertaisempia, se on tosi tärkeää. Mitä tulee sitten näihin yksityiskohtiin, mitä täällä on muun muassa edustaja Kiviranta todennut oikaisuaikojen epäsymmetrisyydestä, niin varmaan niihin palataan, samoin kuin edustaja Lehden tuomaan ennakkopäätösproblematiikkaan. Tuosta agility-päätöksestä, mihin edustaja Lehti viittasi: sitä myöskin opetus- ja kulttuuriministeriö yritti käyttää perusteena, että tätä harrastusta ei laitettaisi valtion avustuskelpoiseksi liikuntajärjestöksi, mutta valtion liikuntaneuvosto oli kyllä viisaudessaan toista mieltä ja totesi, että vaikka verotuspäätös on ollut aikoinaan tällainen, niin siitä huolimatta agility on arvokasta liikuntatoimintaa siinä missä moni muukin laji.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+9.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-03-30T15:36:55,2016-03-30T15:38:58,Tarkistettu,1.1 2016_29_63,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ilo toteuttaa ministeri Stubbin toive siitä, että suhtaudumme myötämielellä tähän lakipakettiin, ja samalla tuottaa myös pieni pettymys siinä, että tämä tuskin — kuten edustaja Uotila, kohtalotoverini verojaostosta, totesi — herättää leiskuvia intohimoja poliittisesti. Kaikki näemme tämän, että tässä on paljon äärimmäisen tervetullutta sääntelyn trimmausta erityisesti pienyritysten kannalta. Jatkotyön kannalta, jota siis on luvassa tuleviksikin vuosiksi, voisi kiinnittää huomiota ennakkoveroon, joka on monen pienyrityksen suuri murhe, onko mahdollista muuttaa se tuloperusteiseksi jatkossa. Tämä Valmis-hanke edesauttaa sitä, että Verohallinto voisi olla paljon nykyistä parempi kilpailuetu Suomelle, kun houkutellaan ulkomaisia sijoittajia. Ennen kaikkea on tärkeää lisätä verotuksen ennakoitavuutta. Ennakkopäätösten saaminen Suomen verottajalta kestää aivan turhan kauan. Lisäksi niihin liittyy edustajien Lehti ja Kiuru osoittamia oikeusvarmuusongelmia. Tässä olisi paljon parannettavaa. Toinen tärkeä parannus verotuksen kilpailukyvyn kannalta olisi se, että Suomi liittyisi kansainväliseen veroriitojen ratkaisumenettelyyn. Se on tällä hetkellä naapurimaamme Ruotsin valtti ulkomaisten investointien suhteen. Tämä valtiovarainministerille tuliaisiksi tästä ehkä muutoin hivenen raskaasta päivästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+9.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-03-30T15:39:00,2016-03-30T15:40:59,Tarkistettu,1.1 2016_29_64,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lehti otti ansiokkaasti esille verotuksen ennakkopäätösmenettelyjen kehittämisen. Se olisi tärkeää. Tehokkain ja paraskaan ennakkopäätösmenettely ei kuitenkaan korvaa oikaisuaikojen lyhentämistä. Se palvelee eri tarkoituksia ja on lisäksi Suomessa hyvin kallis tapa hoitaa asiaa. Meillähän on hyvä ennakkopäätöselin, Ruotsista kopioitu keskusverolautakunta, joka on toiminut 1960-luvun alusta saakka. Tunnen sen hyvin, koska olin pitkään sen jäsenenä. Sieltä saa ammattimainen toimija hyviä yritysmaailman ja muitakin ennakkoratkaisuja, kun vain kysyy, mutta se tosiaan maksaa. Sieltä pääsee myös hyvin nopeasti korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja saa sitten lopullisen ratkaisun asiaan. Sekä veronsaajapuoli että verovelvollinen, siis ennakkoratkaisun hakijaosapuoli, voivat tietenkin valittaa. Mutta ihan niin kuin edustaja Lehti sanoi, normaalin tuloverotuksen yhteydessä toimiva Verohallinnon ennakkoratkaisumenettely ei toimi, koska käytännössä se ennakkoratkaisu käy tyhjäksi, jos Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö siitä valittaa. Siinä tavallaan menetetään se tilanne, mihin sitä ennakkoratkaisua haetaan, eli sen vuoden verosuunnittelumahdollisuus, eli se ei käytännössä oikein vain toimi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+9.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-03-30T15:41:00,2016-03-30T15:42:39,Tarkistettu,1.1 2016_29_65,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysyisin vielä arvoisalta ministeriltä: onko mahdollista jossakin vaiheessa mennä tuohon alvin alarajan nostamiseen? Se on oikeasti semmoinen asia, joka on itsensä työllistäjille, mikroyrittäjille, erittäin kova pala. Me emme ehkä täällä huomaa aina tämän graniittitalon sisällä — tai tämä ei ehkä ole graniittia, mutta kuitenkin — sitä, että on yrittäjiä, joiden liikevaihto on vuodessa 24 000—30 000, kokonaisliikevaihto. Ne ovat hyvin usein esimerkiksi hierojia — naispuolisia — jalkojenhoitajia, kynsienhoitajia, joilla ei ole hirveän paljon alvivähennyksiä, mutta silti kuitenkin alvia pitää maksaa, ja sieltä ei jää sitä, mikä olisi elämisen ehto ihmiselle. Se alvin alaraja pitäisi saada sille tasolle, edes sille tasolle, että katsottaisiin, että jää sen verran, mikä on tässä maassa semmoinen alin mahdollinen palkkataso, millä voidaan olettaa, että ihminen tulee ilman tukiaisia toimeen. Jos se saataisiin alvin alarajaksi, niin silloin voisimme kenties päästä siihen, että näitä yksinyrittäjiä olisi meillä edelleenkin, pienyrittäjiä olisi, ja kivijalkaliikkeet eivät myisi tyhjyyttä tai myisi vanhoja vaatteita, niin kuin nyt ainakin tuolla periferiassa tapahtuu hyvin paljon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+9.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-03-30T15:42:40,2016-03-30T15:44:03,Tarkistettu,1.1 2016_29_66,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Verotuksen jaksottaminen ja sitä kautta pienyritysten toiminnan helpottaminen on hieno asia, ja on hienoa, että se etenee. Mutta minä haluaisin tässä nostaa esille oikeastaan sen asian, mikä tässä tuli jo yhdessä puheenvuorossa, eli sen, miten me voisimme helpottaa henkilöyhtiöiden eli yleensä hyvin pienten yritysten ennakkoverotusta. Tämä on iso ongelma monelle ja jopa kynnys lähteä omalla toiminimellä tai muulla henkilöyhtiöllä liikkeelle, koska yleensä joutuu aina maksamaan näitä ennakoita. Ja tähän liittyen toivoisinkin, että arvoisa ministeri vakavasti pohtisi sitä, että me voisimme samalla tavalla kuin palkansaajaakin kohdella tätä henkilöyrittäjää. Eli sitten verokauden lopussa tasattaisiin tämä vero, ja se maksuosuus, jos sellaista on, tulisi jälkikäteen. Tämä itse asiassa, uskon, helpottaisi sitä, että uskallettaisiin lähteä yrittäjäksi, ja sitä kautta luotaisiin myös työpaikkoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+9.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-03-30T15:44:03,2016-03-30T15:45:20,Tarkistettu,1.1 2016_29_67,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, tämä koskee nyt verotusmenettelyä ja veronkantoa ja sinällään ei ota kantaa verotusmuotoihin, verotustasoihin eikä näihin muutoksiin, mihin edustaja Tolppasen kysymys viittasi. Mutta kun tästä asiantuntijakuuleminen verojaostossa alkoi, niin tästä keskusteltiin, että kun selkiytetään, yksinkertaistetaan, johdonmukaistetaan tätä verotusmenettelyä ja veronkantolainsäädäntöä, niin sitten, mikäli poliittista tahtoa löytyy ja on haluja tehdä sitten rakenteellisia uudistuksia — koskevat sitten ne verotustasoja, verotusmuotoja, niiden keskinäisiä suhteita, eri veromuotojen yhdistämistä ja niin edelleen — tämä luo paremman perustan ja yksinkertaistaa myöskin sitten tarvittaessa tällaisten muiden verotukseen liittyvien ratkaisujen tekemistä. Siinäkin mielessä tämä on positiivinen hanke, vaikka ei sisälläkään tällä hetkellä tähän verotukseen rakenteeseen eikä tasoihin liittyviä kysymyksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+9.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-03-30T15:45:22,2016-03-30T15:46:22,Tarkistettu,1.1 2016_29_68,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä>>>Hallituksen esitys HE 26/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+10.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_29_69,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä>>>Hallituksen esitys HE 26/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on muuttaa oikeusaputoimistojen organisaatiota muun muassa virastojen hallinnollisia tehtäviä keskittämällä. Ei liene yllätys, että aina kun puhutaan keskittämisestä, alan tutkia esitystä erityisen tarkasti. Hallinnon keskittäminen hallituksen esityksen mukaisesti ei sinällään ole ongelma, jos muutokset tulevat elävään elämään esityksen kaltaisina. Hallintotehtäviä keskitettäessä on oltava kuitenkin erityisen tarkkoina, että vapautuvat resurssit tulevat menemään asianajo- ja edunvalvontatyöhön vastaisuudessakin, ei siis niin, että tulevina vuosina vähitellen palvelut alkavat keskittyä hallintoa seuraten. Esityksen mukaan toimipaikkoja ei lakkautettaisi. Tämä on hyvä esitys, mutta tämä täytyy muistaa myös tulevina vuosina. Oikeusaputoimistojen verkostoa ei ole mahdollista karsia vaarantamatta ihmisten perusoikeuksia. Perustavanlaatuinen muutos oli yleisen edunvalvonnan siirtyminen vuoden 2009 alusta oikeusaputoimistojen tehtäväksi. Yleisen edunvalvonnan piirissä on usein ihmisiä, joilla on esimerkiksi kehitysvamma tai jokin mielenterveyden häiriö, vanhuudenheikkous tai vastaava. Monesti heille on jo elämänhallinnan kannalta tärkeää tuntea henkilökohtaisesti oma edunvalvoja ja päästä vähällä vaivalla tapaamaan häntä ja keskustelemaan asioista kasvotusten. Pitkien välimatkojen alueilla tällaisten henkilöiden mahdollisuudet liikkua edunvalvojan luokse on huomioitava tarkasti. Arvoisa puhemies! Toivon valiokunnan käsittelyssä myös harkittavan, tulisiko oikeusapu- ja edunvalvontapiirin johtajalta, tehtävän haltijalta, perusoikeusvaikutusten vuoksi edellyttää ylempää oikeustieteellistä korkeakoulututkintoa eräiden lausuttujen esitysten mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+10.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-30T15:46:36,2016-03-30T15:48:43,Tarkistettu,1.1 2016_29_70,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi mittauslaitelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 30/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+11.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_29_71,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi mittauslaitelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 30/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mittauslaitelakia, ja laki on tarkoitettu tulemaan voimaan jo tämän vuoden huhtikuun 20. päivä. Esityksen mukaisten mittauslaitteiden käytöstä ja käytön valvonnasta sekä käytönaikaisesta varmentamisesta, huoltamisesta ja niitä tekevistä liikkeistä sekä merkinnöistä on säädetty valtioneuvoston asetuksella mittauslaitteista. Asetus koskee siis kaikkia mittauslaitelain mukaisessa käytössä olevia mittauslaitteita. Näihin mittauslaitteisiin katsotaan lukeutuvan esimerkiksi kaikkien astioiden, jotka mittaavat jonkin aineen tilavuutta. Tällaisen astian voisi katsoa olevan esimerkiksi huoltoasemalla käytettävä mitta, josta kaadetaan autoosi jäähdytinnestettä tai öljyä. Tällaisessa astiassa tulee olla tarkastajan leima tai sinetti ja päivämäärä, milloin tarkastus on suoritettu. Näiden mittauslaitelaissa säädettyjen tarkastusten tarkoituksena on turvata mittauslaitteiden ja mittausmenetel-mien toiminnan ja saatujen mittaustulosten luotettavuus. Kuten esityksessä todetaan, mittauslaitteita koskevat säännökset ovat Suomessa nykyisin varsin kattavat. Mittauslaitelaissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa on säädetty muun muassa vuosina 2004 ja 2009 mittauslaitteiden ja vaakojen vaatimusten mukaisuuden toteamisesta ja käyttöönotosta sekä kansallisesta käytönaikaisesta valvonnasta ja varmentamisesta. Ihan uusimmissa eli vuonna 2014 annetuissa mittauslaite- ja vaakadirektiiveissä ei ole tehty muutoksia aikaisempiin mittauslaitteita koskeviin teknisiin tai niiden luotettavuutta koskeviin vaatimuksiin. Näin ollen tämä EU-direktiivien voimaan saattaminen Suomen kansalliseen lainsäädäntöön on lähinnä lainsäädäntötekninen muutos. Tästä esityksestä ei aiheudu myöskään merkittäviä muutoksia viranomaisten toimintaan. Vielä 1990-luvulla tein poliisina kaupoissa, huoltoasemilla ja autokorjaamoilla tarkastuksia siitä, että mittalaitteet olivat vaatimusten mukaisia ja asianmukaisesti tarkastettu ja merkitty. Monesti esimerkiksi kauppiaalle tuli yllätyksenä, että hänen käyttämänsä mittalaite, esimerkiksi talousvaaka, oli jäänyt tarkastamatta. Myös huoltoasemien polttoainemittarit tuli asianmukaisesti tarkastaa ja merkitä. Ellei näin ollut tehty, kirjoitti poliisi mahdollisesti esitutkinnan päätyttyä rangaistusvaatimuksen ja otti välittömästi pienet astiat, mitat ja punnukset takavarikkoon sekä laittoi polttoainemittarit käyttökieltoon. Tämä oli erittäin kova rangaistus pienelle huoltoasemayrittäjälle, suorastaan kohtuuton. Jokainen meistä pitänee kuitenkin tärkeänä, että mitat ja punnukset ovat oikeankokoisia, ettei punnituksissa ja polttoaineen jakelussa tule virheitä juuri sinun vahingoksesi. Esityksen mukaan mittauslaitteen katsotaan täyttävän jatkossa olennaiset vaatimukset, jos se on sitä koskevan yhdenmukaistetun standardin mukainen. Esityksen mukaan laite voi täyttää olennaiset vaatimukset, vaikkei se olekaan yhdenmukaistetun standardin mukainen. Tuotteen vaatimusten mukaisuus on tällöin voitava osoittaa luotettavasti. Mielestäni nämä ovat tärkeitä uudistuksia, vaikka ne eivät ehkä siltä aluksi vaikuttaisikaan. Lain mittauslaitelain muuttamisesta 6 d §:n 1 momentin mukaan tuotteen valmistajan on saattaessaan mittauslaitteen markkinoille varmistettava, että laite on suunniteltu ja valmistettu laissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Mielestäni vaatimustenmukaisuuden arvioinnin onkin kuuluttava yksinomaan valmistajan velvollisuuksiin. Valmistajalla on varmasti parhaat mahdollisuudet suorittaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, koska hänellä on yksityiskohtaiset tiedot tuotteen suunnittelu- ja tuotantoprosessista. Saman lain 6 e §:ssä säädettäisiin valmistajan velvollisuudesta varmistaa sarjatuotannon jatkuva vaatimustenmukaisuus. Tämä on varsin uusi mutta tärkeä muutos. On selvää, että valmistajan on varmistettava, että hänellä on käytössään menettelyt, joilla varmistetaan, että sarjatuotannossa valmistettu laite on vaatimusten mukainen. Silloin ei tarvitse jokaista mittaa tarkistaa erikseen. Mitassa ynnä muussa tarkistuksenalaisessa tuotteessa tulee jatkossakin olla CE-merkintä tai vastaava merkintä. Uutena muutoksena valmistajan on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä sekä rekisteröity tavaramerkkinsä ja postiosoitteensa, josta häneen saa yhteyden. Tietojen tulisi olla laitteessa tai, mikäli se ei ole mahdollista, laitteen pakkauksessa tai laitteen mukana seuraavassa asiakirjassa. Mielestäni tämä on hyvä ja tarpeellinen muutos. Arvoisa rouva puhemies! Oli erittäin hyvä muutos, että tämä mittojen tarkistaminen siirrettiin aikanaan poliisilta erilliselle tarkastuslaitokselle. Pidän myös hallituksen esitystä hyvänä, koska se on omalta osaltaan normienpurkutalkoita ja helpottaa esimerkiksi kauppiaan ja huoltamoyrittäjän työtä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+11.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-03-30T15:48:58,2016-03-30T15:54:32,Tarkistettu,1.1 2016_29_72,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi mittauslaitelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 30/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tietysti erittäin hyvä asia, että vaaditaan se, että valmistajat valmistavat sen mitan mukaisia mittoja, mihin ne mitat on tarkoitettu. Tämä on ilman muuta selvä asia. Varmaankin se helpottaa sitten desilitran mitan pitämistä desilitrana ja metrin mitan pitämistä metrinä. Mutta siihen tämä ei saisi missään vaiheessa johtaa, että jossakin vaiheessa sitten lakattaisiin tarkistamasta näitä mittoja eli esimerkiksi vaakaa, bensamittaa ja erilaisia robottimittoja, koska ne ovat sellaisia mittoja, jotka kuluvat ja joista ihan oikeasti punnukset vain siirtyvät vähän toiselle puolelle tai toiselle puolelle, ja ne on kyllä erittäin tarpeellista tämänkin jälkeen tarkistaa. Se on ihan jopa hämmästyttävää, että aikaisemmin ei ole vaadittu, että valmistajan täytyy tehdä sen kokoinen mitta, minkä hän on siihen mitan kylkeen liimannut tai maalannut. Sehän on itsestään selvää, että näin pitää olla. Mutta tavallaan sen, että me käytämme tällaisen asian valmisteluun tämmöisen määrän aikaa täällä ja että EU:ssa käytetään tähän aikaa — tulee direktiivit — minä kyllä asetan kyseenalaiseksi. Näiden pitäisi olla asioita, jotka pystytään tekemään sujuvasti, jotka pystytään sujuvasti viemään eteenpäin, joissa ei tarvita sivukaupalla erilaisia todisteluita ja todistuksia. Kyllä jossakin kohtaa politiikassakin voi ihan oikeasti ottaa sen niin sanotun tavallisen talonpoikaisjärjen käyttöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+11.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-03-30T15:54:34,2016-03-30T15:56:09,Tarkistettu,1.1 2016_29_73,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen  estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 4/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 4/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+12.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_29_74,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen  estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 4/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä kohdassa haluaisin tietysti sanoa sen, että tämä asia on erittäin hyvä ja haluaisin kiirehtiä meidän hallitustamme purkamaan myöskin kaksoisverotuksen Ruotsin kanssa. Siitä kiistellään tällä hetkellä, onko se kaksoisverotusta vai eikö se ole kaksoisverotusta. Mutta joka tapauksessa kun henkilö, joka on työskennellyt Ruotsissa, siis Suomen kansalainen, muuttaa Suomeen eläkepäivilleen, hän maksaa enemmän veroa kuin silloin, jos hän olisi saman palkan tienannut Suomessa ja se verotettaisiin pelkästään täällä. Uskon, että aika monet ovat sitä mieltä, että tämä osittainenkaan kaksoisverotus, mikä siinä on olemassa, pitää pystyä purkamaan. Halusin, että se merkitään tuonne pöytäkirjoihin, että asia on noussut täällä esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+12.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-03-30T15:56:30,2016-03-30T15:57:17,Tarkistettu,1.1 2016_29_75,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen  estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Tolppasen esille tuomaa asiaa. Tämän kaksoisverotusasian Ruotsin kanssa pitäisi olla periaatteessa kunnossa, mutta siitä huolimatta henkilöt, jotka ovat olleet töissä Ruotsissa ja sittemmin Suomessa eläkeläisinä, ovat esittäneet, että heitä verotetaan kohtuuttomalla tavalla. Joka tapauksessa olisi hyvä, että tätä asiaa selvitettäisiin ja tuotaisiin julki, miten tämä asia käytännössä hoidetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+12.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-30T15:57:20,2016-03-30T15:57:49,Tarkistettu,1.1 2016_29_76,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 §:n ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 5/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+13.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_29_77,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 §:n ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä asuntosäästöpalkkiolain muuttamisesta — aika pieni muutos. Tässä on pähkinänkuoressa asia sillä tavalla, että ehdotetaan asuntosäästöpalkkiolakia muutettavaksi siten, että jo 15 vuotta täyttänyt voisi ryhtyä asuntosäästötallettajaksi, jos talletukset perustuvat omalla työllä ansaittuihin varoihin. Tämän muutoksen myötä on sitten tarkistettava myös lisäkorkoa koskevaa säännöstöä, ja siinä lisäkoron maksuaika alkaisi tallentamisen aloittamisajankohtana tai silloin, kun tallettaja on täyttänyt 18 vuotta. Ympäristövaliokunnassa kovin suurta ongelmaa tässä laissa ei nähty. Hyvänä koetaan se, että ylipäätään kannustetaan säästämään, se on myönteinen asia. Vaikutukset asuntomarkkinoihin katsotaan vähäisiksi. Pienenä epäkohtana tai hankaluutena saattaa olla se, että lain myötä tulee jonkin verran lisää valvontaa lähinnä pankkeihin ja ilmoitusvelvollisuutta asiakkaille, kun selvitetään sitten alle 18-vuotiaiden varojen alkuperää, mistä ne ovat tulleet ja ovatko ne tulleet omalla työllä. Hallituksen esityksessäkin todetaan, että ei ole perusteltavissa, että nuoren nimissä olevalle verovapaalle asp-tilille tulisi tosiasiallisesti vanhemmilta, isovanhemmilta tai muilta saatuja lahjoitusvaroja. Tässä nyt oli sitten ehkä se suurin kysymyspiiri valiokunnassa: miten hyvin se valvonta pelaa ja tuottaako tämä sitten ongelmia, ovatko ne omia varoja vai eivät ole. No, kaiken kaikkiaan valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä. Vielä lisäksi totean sen, että vaikutukset koskevat sangen pientä ryhmää. Arvioidaan, että alle 18-vuotiaita asuntosäästäjiä tämän lakimuutoksen myötä ei nyt kovin suurta ryhmää tule. Mutta tavoite on hyvä: vaikuttaa säästämiseen ja oman asunnon hankkimiseen. Eli valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä esitetyssä muodossa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+13.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-30T15:58:14,2016-03-30T16:01:11,Tarkistettu,1.1 2016_29_78,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 §:n ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys ei ehkä ole tämän hallituksen tärkeimpiä taikka parhaimmasta päästä olevia lakeja, vaikka esitetty muutos asuntosäästötallettajan ikärajan laskemisesta 18:sta 15:een vuoteen perustuu hallitusohjelman kirjaukseen. Mitään arviota mahdollisesta uusien säästösopimusten määrästä ei kuitenkaan ole esitetty ja, kuten edustaja Kiurukin totesi, ehdotuksen vaikutukset asuntomarkkinoihin arvioidaan vähäisiksi. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä huomauttaen kuitenkin, että asuntosäästämisen aloittaminen alaikäisenä saattaa jäädä määrältään vähäiseksi. Alaikäisten kanssa tehtävien sopimusten tekeminen ja valvonta aiheuttaa pankeille uudenlaisia tehtäviä. Alaikäinen asp-tallettaja joutuu myös esittämään pankille tietoja, joita järjestelmä ei edellytä täysi-ikäiseltä, mikä saattaa vähentää järjestelmän houkuttelevuutta. Lakiehdotuksen mukaan 15 vuotta täyttänyt voi ryhtyä asp-tallettajaksi, jos asuntosäästösopimuksella sovitaan, että talletukset koostuvat omalla työllä ansaituista varoista. Tätä ihmettelen, kuten ympäristövaliokuntakin, joka pitää edellytystä omalla työllä ansainnasta sinänsä kannatettavana lähtökohtana, mutta kuitenkin, kun muistetaan vielä, että tämän hallituksen hallitusohjelmassa keväällä kirjattiin yksityiskohtaisesti tehtävä, että byrokratiaa kevennetään ja normeja puretaan. En siksi pidä tätä lakiesitystä kovin onnistuneena, mutta en siitä valiokunnassakaan mitään eriävää jättänyt — en muista edes, olinko paikalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+13.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-03-30T16:01:13,2016-03-30T16:03:22,Tarkistettu,1.1 2016_29_79,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 §:n ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kyseinen on hallituksen esitys, ja toimittiin todellakin hallitusohjelman mukaisesti tätä lakiesitystä eteenpäin vietäessä. Tässä laissahan on hyvää se, että tällä kannustetaan nuoria asuntosäästämiseen. Tähän astihan se on ollut, että 18 vuotta on ollut se ikäraja. Nyt se putoaa 15 vuoteen, että henkilö voi ryhtyä asuntosäästäjäksi tämän lain mukaisesti. Me valiokunnassa kävimme tästä asiasta kovaa keskustelua, lähinnä keskustelua siitä, onko tämä laki tarpeellinen vai ei, mutta kokonaisuudessaan meidän täytyy nähdä se, että tällä on myönteinen vaikutus nuorten asuntosäästämiseen, ja sen vuoksi me esitämme tätä lakia nyt sitten hyväksyttäväksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+13.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-30T16:03:23,2016-03-30T16:04:19,Tarkistettu,1.1 2016_29_80,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 §:n ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Suurempi ongelma varmaan asuntomarkkinoitten kannalta on se, että Suomen asuntomarkkinat ovat uudelleen järjestäytymässä, väki valuu isoihin kuntiin ja etelään pohjoisesta ja idästä. Toinen ongelma on tietysti sitten se, että siihen liittyvät vuokra-asuntojen saatavuusongelmat, vuokrien korkeus lähinnä pääkaupunkiseudulla, ehkä myös Tampereella, Turussa. Sitten, no, hieman kevennyksenä tähän: edustaja Mölsälle tiedoksi: ""Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa..."" — Edustaja Mölsä, lukee täällä valiokunnan mietinnössä. Mutta lähdetään siitä, että Mölsä oli paikalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+13.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-30T16:04:21,2016-03-30T16:05:12,Tarkistettu,1.1 2016_29_81,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 §:n ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Joo, tietenkin, jos sanotaan, ettei ole ihan varma, oliko paikalla vai eikö ollut paikalla, niin tätähän siitä silloin tulee. Minun täytyy kyllä sanoa niin, että henkilökohtaisesti en ymmärrä, että tämä tuodaan tämän sisältöisenä tänne. Jos ihminen on 15-vuotias ja saa mummolta rahaa ja pistää sen pankkitililleen, niin hänen täytyy kertoa siitä sitten verottajalle, mikäli hän on ajatellut, että tämä on nytten asuntosäästötili. Mutta jos se on moposäästötili, niin ei tarvitse kertoa, mistä se raha on tullut. Sitä saa kyllä laittaa sinne pankkitilille, varsinkin jos isä tai äiti käy sen laittamassa puolesta. Sitten kun ihminen täyttää 18, niin ei tarvitse enää tehdä tiliä siitä, mistä rahat ovat tulleet sinne. Minkälaista tasa-arvoa tämä on? Mitä me opetamme tällaisella lainsäädännöllä meidän lapsillemme? Tämä on kyllä semmoinen kohta, mitä nyt kannattaisi siellä vielä harkita pitkään, kannattaisiko näistä tehdä yhdenvertaisia määräyksiä riippumatta siitä, onko henkilö 18-, 17-, 16- tai 15-vuotias. Jos me haluamme, että kaikki selitetään, mistä rahat ovat millekin pankkitilille tulleet, niin se sopii kyllä oikein hyvin. Ihan mielelläänkin — uskon kyllä, että sitten verottajallakin saattaisi olla aika paljon asioita enemmän kuin nykyisin on. Se on ihan kannatettavaa, mutta se, että vain yhtä ikäryhmää, nuoria ihmisiä, jotka ryhtyvät säästämään ja ajattelevat pitkälle ja haluaisivat joskus oman kodin, oman asunnon itsellensä, sitten kurmotetaan näin, on kyllä väärin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+13.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-03-30T16:05:14,2016-03-30T16:06:50,Tarkistettu,1.1 2016_29_82,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 §:n ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppaselle haluan kertoa, että juuri tämä oli se asia, minkä takia tästä asiasta keskusteltiin valiokunnassa todella paljon. Eihän tämä asia sinänsä iso ole, mutta tämän lain tarkoitus on se, että on kyse todellakin nuorten omista varoista, mitä he ovat keränneet. Tämä ei saa olla vanhempien mahdollisuus kiertää verotusta ja tätä kautta mahdollisuus siihen, että lahjoitetaan lapsille varoja veronkiertomerkityksessä ja ‑tarkoituksessa. Tämä asuntosäästäminen on tarkoitettu todellakin siihen, että nuorten omat varat on mahdollisuus käyttää jopa asuntosäästämiseen. 18-vuotiaana ja vanhempana ei ole tämä asia niin tarkasti säädelty, ja silloinhan moni muukin asia on jo kokonaan erilaista, mutta alle 18-vuotias on lapsi, joka on vanhempien vastuulla toimiva hyvin monessa asiassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+13.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-03-30T16:06:51,2016-03-30T16:07:51,Tarkistettu,1.1 2016_29_83,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 §:n ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Tolppaselle vielä sen verran tiedoksi, että jos asuntosäästäjäksi ryhtyy alle 18-vuotiaana, siis 15—18-vuotiaana, niin siitä ei tarvitse verottajalle erikseen tehdä mitään ilmoitusta, vaan kysymys on asiakkaan ja pankin välisestä asiasta, eli asiakas ilmoittaa pankille rahojen alkuperän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+13.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-30T16:07:52,2016-03-30T16:08:15,Tarkistettu,1.1 2016_29_84,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 §:n ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hämmästyttävää. Täytyy todellakin sanoa, että hämmästyttävää. Jos 15-vuotias kerää rahaa mopoa varten tai autoa varten tai mopoautoa varten, niin hänen ei tarvitse kertoa pankille, mistä hän saa rahaa. Mutta jos hän kerää rahaa asuntoa varten, niin hänen täytyy ilmoittaa pankille, mistä hän saa rahaa. Jos alle 15-vuotias tekee varsinaista työtä, se on hyvin pienipalkkaista — tuskinpa valtionverotukseen edes yltävät sellaiset työt. Kyllä lähinnä 15-vuotiaalle, 16-vuotiaalle, joka kotona asuu, ne pienet rahat tulevat siitä, että pestään ikkunoita tai imuroidaan tai siivotaan ja saadaan viikkorahaa, ja viikkoraha voi olla joskus jopa vähän suurempi ja sen voi myöskin panna sinne pankkitilille sitä omaa asuntoa varten. Tämä on minusta hämmästyttävää, että me ajamme nyt sellaista asiaa niin kuin käärmettä pyssyyn, että isoveli valvoo sinua. Sinua valvotaan siihen saakka, että olet 18, vain siinä asiassa, jos haluat säästää itsellesi asuntoa. Älä missään nimessä ryhdy tähän. Pane joku toinen tili itsellesi olemaan ja sano, että tämä menee minun autooni. Sitten kun täytät 18, niin siirrät ne rahat sinne asp-tilille tai mille tahansa tilille. Sittenhän asia on ok. Miksi meidän täytyy opettaa tämmöinen kiero ajattelutapa meidän lapsillemme jo tässä vaiheessa ihan lainsäädännöllä? Sitä minä en, kuulkaa, arvon kollegat, pysty ymmärtämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+13.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-03-30T16:08:17,2016-03-30T16:09:45,Tarkistettu,1.1 2016_29_85,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 §:n ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän edustaja Tolppasen huolen. Sen verran tarkennuksena, että jos ihminen säästää mopoon rahaa, niin hän ei saa siihen valtion takaamaa lisäkorkoa ja pankin antamaa korkoa. Tämä korko ja lisäkorko ovat verovapaita. Lisäkorkoa maksetaan 2—4 prosenttia, eli siinä suhteessa säästökohteena mopo ja asunto ovat hieman erilaisia kohteita. Tämä lisäkorko ja verotuskohtelu selittävät sen, minkä takia on tarpeen, että säästäjä tekee ilmoituksen niistä rahoista. Mutta myönnän sen, ja valiokunnassakin tätä asiaa pohdittiin ja hallituksen esityksessäkin todetaan, että rahojen alkuperän selvittäminen aiheuttaa jonkin verran lisää työtä. No, byrokratiaksi sitä kai voisi kutsua, mutta ei tämä nyt mikään mahdoton ja aivan väärä viesti kyllä nuorille ole.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+13.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-03-30T16:09:46,2016-03-30T16:10:53,Tarkistettu,1.1 2016_29_86,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 §:n ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pidän tätä lakiesitystä aivan tarpeellisena. Sinänsä tällaisina aikoina, kun meidän säästämisasteemme ja -kulttuurimme on mennyt siihen suuntaan, että ihmiset aika lailla elävät kädestä suuhun monesti ja käyttävät sen, mikä heillä on, eikä säästöön juuri jää rahaa, on tärkeää, että myös nuoria kannustetaan pitkäjänteiseen säästämiseen. Sinänsä en ota kantaa siihen, onko nyt hyvä, että alaikäisiä kohdellaan tässä eri tavalla kuin täysi-ikäisiä. Valiokunta on sitä varmasti pohtinut ja tehnyt päätöksensä ja mietintönsä sen perusteella. Mutta joka tapauksessa on hyvä, että myös alle 18-vuotiaalle annetaan asuntosäästämiseen lisää mahdollisuuksia. Kuten edustaja Kiuru tässä totesi, niin hehän sitten saavat myös tätä lisäkorkoa näistä talletuksista. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+13.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-03-30T16:10:53,2016-03-30T16:11:52,Tarkistettu,1.1 2016_29_87,29/2016,2016-03-30,14.01,16.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Asian käsittely keskeytettiin 18.3.2016 pidetyssä täysistunnossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2016+14.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_30_1,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_30_2,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp,Edustaja Viitanen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_30_3,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työllisyystilanne on kovin huolestuttava, ja esimerkiksi viime aikojen uutiset VR:n irtisanomisista ovat kovin surullisia ja jättävät kyllä kysymyksiä siitä, mikä on omistajaohjauksen tilanne tällä hetkellä. Puhemies! Hallitus on luvannut 110 000 uutta työpaikkaa, mikä tarkoittaa lähes 30 000:ta uutta työpaikkaa per vuosi. Hallitus on sanonut, että tämä tavoite on kiveen hakattu. Kun ensi viikolla hallitus kokoontuu kehysriiheen arvioimaan tuloksia ja tekemään linjanvetoja, on varmasti hyvä katsoa, missä mennään nyt. Puhemies! Uusia työpaikkoja ei ole enemmän kuin viime vuonna, uusia työpaikkoja ei ole saman verran kuin viime vuonna, vaan, arvoisa hallitus, ministeri Stubb, uusia työpaikkoja on vähemmän kuin viime vuonna. Eli hallitus on hyvin huolestuttavalla tavalla omista tavoitteistaan erkaantunut päinvastaiseen suuntaan. Arvoisa ministeri Stubb, miten tässä näin pääsi käymään?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-31T16:00:58,2016-03-31T16:02:12,Tarkistettu,1.1 2016_30_4,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp,Tälläkin kyselytunnilla kysymysten ja vastausten enimmäispituus on 1 minuutti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_30_5,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella on kehysriiheen matkalla oikeastaan kolme keskeistä tavoitetta, jotka kaikki kytkeytyvät meidän hallitusohjelmaamme. 1) Me pidämme kiinni 4 miljardin kokonaissopeutuksesta. 2) Me pyrimme siihen, että velkaantuminen taitetaan vuoteen 2019 mennessä. Ja totta kai sitten 3) on se, että me pidämme kiinni meidän vanhasta kunnon kehyssäännöstämme, joka taisi lähteä liikkeelle Matti Vanhasen ykköshallituksen aikaan vuonna 2003. Jos me saamme aikaiseksi hyvän kehyspäätöksen, siihen yhdistettynä hyvän sote-ratkaisun ja siihen yhdistettynä yhteiskuntasopimuksen, joka viedään maaliin kunnianhimoisesti, niin me pidämme edelleen kiinni meidän hallitusohjelmamme tavoitteesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-31T16:02:12,2016-03-31T16:03:05,Tarkistettu,1.1 2016_30_6,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_30_7,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tosiasia kuitenkin on, että hallitus ei ole tehnyt lainkaan työllisyystoimia viime vuonna, se ei ole tekemässä niitä tänä vuonna ja tavoitteista ollaan huolestuttavalla tavalla jäljessä. Teillä on ollut vähän kädet ristissä, ja tämä on juuri se asia, mistä varoitimme jo viime syksynä: mikäli työllisyystoimia ei tehdä, ajaudutaan hurjaan leikkauskierteeseen, mikä on tuhoisaa. Nyt olen, puhemies, hieman hämmentyneenä kuitenkin seurannut, mitä hallitus aikoo tehdä kehysriihessään. Tuntuu nimittäin siltä, että hallitusta itseäänkin sisältä päin on alkanut vähän hirvittää tämä meno, ja ainakin keskusta ja perussuomalaiset ovat nyt pistämässä hieman jarrua näille lisäleikkauksille. Siispä katse kohdistuu teihin, ministeri Stubb. Aiotteko ja voisitteko perussuomalaisten ja keskustan tavoin pistää jarrua näille lisäleikkauksille vai aiotteko todellakin tuoda lisää leikkauksia jo tekemienne kansalaisten arkea haittaavien leikkausten lisäksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-31T16:03:09,2016-03-31T16:04:18,Tarkistettu,1.1 2016_30_8,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Siis lähtökohtahan meillä on tietenkin hallitusohjelma ja se, että hallitusohjelmasta pidetään kiinni. Silloin siinä on oikeastaan kaksi kokonaisuutta, joita me katsomme. Ensimmäinen on kehys vuoteen 2019 mennessä — pysytäänkö siinä, mikä on jakamaton varaus vuonna 2019. Toinen on 4 miljardia euroa ja ne sopeutukset. Sopeutukset liittyvät myös kestävyysvajeeseen, jota vuoteen 2021 mennessä pitää kuroa umpeen 6 miljardiin ja 2030 noin 10 miljardia. Kyse ei ole lisäsäästöistä tai lisäleikkauksista, vaan sellaisesta sopeutuksesta, joka tämän ensimmäisen hallitusvuoden aikana ei ole toteutunut joko laskentavirheiden takia tai toteutumatta jääneiden päätösten takia tai koska päätöksiä ei ole vielä toimeenpantu. Uskon, että tämäkin kehyspäätös tulee olemaan hyvä, sellainen, joka on uskottava kaikkien suomalaisten näkökulmasta, joka on uskottava komission näkökulmasta ja joka on uskottava myös luottoluokittajan näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-31T16:04:19,2016-03-31T16:05:18,Tarkistettu,1.1 2016_30_9,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä työpaikkojen kehitys on viimeisen neljän vuoden aikana ollut todella synkkä. Työttömien määrä lisääntyi viime kaudella sadallatuhannella, ja me aiomme tällä hallituskaudella tehdä tälle selkeän käänteen toiseen suuntaan. Hallituksen päätoimi työllisyyskehityksen kääntämiseksi on yhteiskuntasopimus, joka on erittäin hyvässä mallissa nyt. Se on työehtosopimusneuvotteluissa, ja sen toimen yhteenlaskettu tavoite on 35 000 uutta työpaikkaa. Työmarkkinajärjestöt ovat arvioineet sen vaikutukseksi jopa 45 000 uutta työpaikkaa. Uskon, että kun tämä viedään nyt määrätietoisesti toukokuun loppuun mennessä maaliin, niin tämä tulee kääntämään kehityksen aivan toiseen suuntaan ja se tulee täyttämään tästä 110 000 uuden työpaikan tavoitteesta kolmasosan. Teemme määrätietoisesti jatkotoimia (Puhemies koputtaa) sen eteen, että kokonaisuus tulee täyttymään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-31T16:05:19,2016-03-31T16:06:25,Tarkistettu,1.1 2016_30_10,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Jokainen tietysti tietää, että yleinen taloustilanne on se meidän iso ongelmamme. Niin kauan kuin se mataa, niin kauan ei tule tänne investointeja eikä tule niitä työpaikkoja. Mutta tänäänhän on Palkansaajien tutkimuslaitos jo uutisoinut, että on nousua näkyvissä, ja se on positiivista. Rakennusala erityisesti on tässä veturina, eli siellä on onneksi valoa. Itse jaksan uskoa siihen, että sitä kautta tämä lähtee menemään. Totta kai nämä toimet, niin kuin pääministeri tuossa kertoi — yhteiskuntasopimus ja sen maaliin saaminen sillä tavalla, että se hyödyttää koko Suomea — ovat äärimmäisen tärkeitä. Samaan aikaan on tämä työttömyyden hoidon rakennemuutos, ja siihen ollaan tuomassa ihan lähipäivinä tämän passiiviturvan muuttamista aktiiviturvaksi, eli käytetään niin sanottua valtion rahoittamien työttömyysetuuksien käyttämistä liikkuvuusavustusten, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen, ja tämä on tulossa, jotta me saamme tämän työkalun, mitä muun muassa SDP:kin on esittänyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-03-31T16:06:27,2016-03-31T16:07:31,Tarkistettu,1.1 2016_30_11,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa pääministeri, aivan, te sanoitte, että nyt hallituksen tavoitteena on saada käänne aikaiseksi, ja olette sanonut, että 110 000 uutta työpaikkaa on se lupaus, jonka hallitus suomalaisille on antanut. Olette sanonut, että se on kiveen hakattu, on jopa käytetty termiä, että se on ""tulos tai ulos"". Mutta nyt kun hallitus kokoontuu kehysriiheen arvioimaan tätä ensimmäistä vuotta ja tekemään uusia linjauksia, niin katsotaan, missä tämä teidän tavoitteenne menee. 110 000 uutta työpaikkaa tarkoittaa lähes 30 000:ta työpaikkaa per vuosi. Nyt työpaikkoja tässä maassa itse asiassa ei ole enempää, ei saman verran, vaan vähemmän kuin silloin, kun teidän hallituksenne aloitti. Tämä teidän tavoitteenne karkaa. Ja miksi se karkaa? Se karkaa sen vuoksi, että te olette laiminlyöneet kasvun ja työllisyyden tukemisen ja keskittyneet leikkauksiin niin paljon, että jopa perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja on sanonut, että nyt on leikkausten tie kuljettu loppuun. (Puhemies koputtaa) Arvoisa valtiovarainministeri, onko leikkausten tie kuljettu nyt loppuun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-03-31T16:07:34,2016-03-31T16:08:42,Tarkistettu,1.1 2016_30_12,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäiseksi muistutus, minkä takia me teemme näitä päätöksiä: Sen takia, että tällä hetkellä, viimeisten vuosien aikana, julkisella tasolla me olemme velkaantuneet noin 9 miljardia euroa vuodessa. Viimeisen kuuden vuoden aikana me olemme karkeasti tuplanneet velkaantumisemme. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että me otamme velkaa, josta maksavat meidän lapsemme ja meidän lastenlapsemme. Tosiasia on se, että ilman, että työllisyystilanne paranee — ja siinä, edustaja Lindtman, olette täysin oikeassa — me emme saa tätä kääntymään. Eli sen takia on tärkeätä, että a) me pidämme kiinni kehyspäätöksestä ja kehysriihestä ja b) me teemme sentyyppisiä työllisyystoimenpiteitä, joita löytyy esimerkiksi yhteiskuntasopimuksesta, joita löytyy paikallisesta sopimisesta, jotta me saamme tähän maahan enemmän työpaikkoja. Työ luo työtä. Sen takia me teemme päätöksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-31T16:08:43,2016-03-31T16:09:39,Tarkistettu,1.1 2016_30_13,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita: 110 000 uutta työpaikkaa ja sitä kautta työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Jos viime kaudella olisi vältetty tämä 100 000 uutta työtöntä, niin tässä tilanteessa emme todellakaan olisi. Silloin meillä työllisyysaste olisi 72 prosenttia eikä leikkauksiin myöskään tarvitsisi mennä. Mutta nyt olemme tässä ja nyt. Me joudumme tekemään yhtä aikaa leikkauksia, hakemaan työllisyyttä ja kasvua edistäviä toimia ja tekemään niitä pitkän ajan uudistuksia, ja nämä kaikki tämä hallitus tulee tämän vaalikauden aikana tekemään. Merkittävä osa päätöksistä on jo tehty ja lisää tehdään kehysriihessä ensi viikolla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-31T16:09:40,2016-03-31T16:10:27,Tarkistettu,1.1 2016_30_14,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan todeta tietenkin sen, että tässä viimeisen vuosikymmenen aikana johtava puolue velkaantumisessa on kokoomus: 99 miljardia euroa. (Ben Zyskowiczin välihuuto) Haluaisin kuitenkin kysyä, onko hallitus tehnyt kokonaisarvioita näitten toimenpiteitten työllisyysvaikutuksista. Minä olen erilaisista lähteistä keskustellen ymmärtänyt, että nyt tällä hetkellä tiedossa virkamiehillä on noin 60 000 työpaikkaa, kaikki hallituksen toimenpiteet yhteenlaskettuna. Vastaako tämä teidän käsitystänne, pääministeri Sipilä, työpaikkojen kokonaismäärästä hallituksen kaikkien toimenpiteitten kokonaisuus rakentaen, vai onko teillä takataskussa vielä jotakin, jota me emme tiedä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-03-31T16:10:28,2016-03-31T16:11:15,Tarkistettu,1.1 2016_30_15,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp," Arvoisa puhemies! Näitten toimien kokonaisvaikutusta arvioidaan koko ajan. Sitä tehdään seuraavan kerran kehysriihessä, ja on selvää, että tarvitaan vielä lisää toimia siihen, että 110 000 uuden työpaikan tavoitteeseen päästään. Niitä toimia valmistellaan. Varmasti kehysriihen jälkeen kuulemme niistä ensimmäisiä. Meillä on merkittäviä toimia yrittäjyyden, työllistämiskynnyksen madaltamisen eteen. Muutaman viikon sisällä tulevat seuraavat esitykset myöskin tänne eduskuntaan, puhutaan työhönottokynnyksen pienentämiseen tähtäävistä toimista. Näitä toimia on hallitusohjelmassa pitkä lista. Ne kaikki tehdään ja arvioidaan koko ajan, riittävätkö ne siihen 110 000 uuteen työpaikkaan vai ei, ja tehdään tarvittaessa lisää päätöksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-31T16:11:16,2016-03-31T16:12:12,Tarkistettu,1.1 2016_30_16,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kaikki myöntävät, että leikkaukset heikentävät talouskasvua ja työllisyyttä. Se on selviö. Mutta meidän tehtävämme on myös velan kasvun taittaminen. Mikä on se keino siihen taittamiseen? Onko se massiiviset leikkaukset, vai onko se työllisyyspolitiikka? (Eero Heinäluoma: Hyvä kysymys!) Jälkimmäinen on vastaus. Nimittäin meidän työttömyyskustannukset ovat samaa luokkaa kuin se, minkä verran me otamme vuodessa velkaa. Jos me saamme työllisyyden kuntoon, myös Suomen talous tulee kuntoon, ja sen vuoksi hallituksen tehtävä on nyt panostaa työllisyyteen. Kysymykseni onkin: oletteko te valmiita käynnistämään Suomen talouden moottorin kehysriihessä, tekemään mittavan investointipaketin muun muassa asuntoihin ja joukkoliikenteeseen ja toisaalta lisäämään työllisyysmäärärahoja, joita te olette olleet leikkaamassa, jotta ihmiset saavat työtä ja talous lähtee kasvuun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-03-31T16:12:13,2016-03-31T16:13:20,Tarkistettu,1.1 2016_30_17,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Arhinmäki on oikeassa siinä, että näitten työttömyysmenojen suuruus on suurin piirtein sama kuin valtion budjetin alijäämä. Senpä takia yksi keskeisimmistä keinoistamme panna myöskin valtiontaloutta kuntoon on työllisyysasteen nostaminen sinne 72 prosenttiin. Jopa monista keinoistakin olen samaa mieltä edustaja Arhinmäen kanssa — en kaikista — ja me teemme myöskin arviota siitä, mitä julkisen sektorin investointeja me voimme pistää liikkeelle työllisyyskehityksen parantamiseksi. Sitä arviota tehdään. Mutta emme tee sitä velalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-31T16:13:21,2016-03-31T16:14:04,Tarkistettu,1.1 2016_30_18,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Jokainen syrjäytynyt nuori kokee henkilökohtaista kärsimystä, ja jokainen syrjäytynyt nuori myöskin maksaa huomattavan määrän valtiolle. Varjobudjetissamme ehdotimme, että panostettaisiin etsivään nuorisotyöhön, kehitettäisiin nuorisotakuuta ja sen lisäksi luotaisiin nuorille, alle 30-vuotiaille, suunnattu minijob-malli. Tässä mallissa tietyn tuntimäärän alle mahtuva työskentelymuoto olisi vapautettu työnantajamaksusta. Se olisi pääsy sisään työelämään syrjäytymisuhassa olevalle nuorelle ja toki nuorille yleensäkin. Eli sekä yhteiskunta että nuoret voittaisivat. Kysynkin vastaavalta ministeriltä: eikö minitöiden tai niin sanottujen minijobien käyttöönottoa olisi harkittava työllisyyttä parantavana keinona?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-03-31T16:14:08,2016-03-31T16:15:06,Tarkistettu,1.1 2016_30_19,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä kysymys on hyvä. Kaikki vaihtoehdot, joita myös oppositiosta esitetään, otetaan vakavasti. Selvityshenkilö Maria Kaisa Aula, jonka tehtävä oli selvittää näitä työllistymisen esteitä, on jättänyt raporttinsa, ja siellä on lukuisia erilaisia toimenpiteitä. Tämänkin, minkä te esititte, olen kuullut ja olen täysin tietoinen tästä teidän esityksestänne. Jossakin vaiheessa tässä keväällä me teemme linjauksia, mitkä ovat sitten niitä kokeiluja, mitkä lähtevät menemään eteenpäin, ketkä ovat sitten niitä kokeilun kohteita, minkälaisia ryhmiä siihen valitaan. Minun oma mielipiteeni on se, että valitaan mahdollisimman monipuolisesti eri alueilta, mutta tämä päätös ja tämä linjaus ovat vielä tekemättä. Mutta on otettava vakavasti tämä ehdotus ja kaikki ehdotukset, mitkä täältä ovat tulleet liittyen näiden työllistymisen esteiden poistamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-03-31T16:15:08,2016-03-31T16:16:03,Tarkistettu,1.1 2016_30_20,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyys on hallitusohjelman tärkein asia, ja sen eteen on ponnisteltava niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä ja erilaisin uudistuksin. On asioita, jotka olemme jo pystyneet tekemään, kuten normien purun suhteen kauppojen aukioloaikojen vapautuksen ja muita, pienempiä kysymyksiä. Tärkeintä on se, ettei turvauduta minkäänlaiseen tempputyöllistämiseen vaan luodaan markkinaehtoisia työpaikkoja, jotka vahvistavat julkistaloutta eivätkä heikennä sitä. Tässä suhteessa Suomi on saavuttamassa yhteispelillä historiallisen käänteen yhteiskuntasopimuksen myötä. Sen toteutuessa Suomi siirtyy vihdoin taloudessaan EU-aikaan, jossa todella suojataan ja turvataan meidän työpaikkoja avoimessa taloudessa. Tämä on se suuri panostus, jonka koko tämä yhteiskunta on tehnyt työllisyyden eteen, mutta se ei synny hetkessä eikä vaikuta hetkessä. Siksi kysyn nyt asianomaiselta ministeriltä: onko järkevää nyt tässä opposition tapaan ikään kuin tasaisen vauhdin taulukolla seurata tätä työllisyyttä, vai voidaanko olettaa, että nämä uudistukset tehoavat enemmän vaalikauden lopussa kuin alussa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-03-31T16:16:04,2016-03-31T16:17:15,Tarkistettu,1.1 2016_30_21,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Terho on kyllä ihan asian ytimessä siinä mielessä, kun hän puhuu, että se päätavoite hallituksellakin, niin kuin varmaan meillä kaikilla, ovat ne pysyvät työpaikat. Se, mitä nyt sitten tapahtuu tässä niin sanotusti väliaikana, on juuri toisaalta sitä työttömyyden hoitamista, ja siihenkin on tämä rakennemuutos tähdätty, jotta saadaan ne rahat, mistä edustaja Arhinmäkikin sanoi, valtava rahamäärä, tehokkaampaan käyttöön. Se ""vaikuttavuus"" on oikeastaan se sana, mitä tässä etsin: se, millä tavalla saadaan oikeasti niille ihmisille järkevää tekemistä mahdollisimman kustannustehokkaasti niin, että se ei ole passivoivaa vaan että se on aktivoivaa, ja sitä työtä tietenkin tehdään. Tämän kaiken päätavoite, tämän hallitusohjelman päätavoite ja ydin, on ilman muuta pysyvien työpaikkojen saaminen tähän maahan, eikä se tapahdu millään yhdellä tai kahdella toimenpiteellä vaan näitten kaikkien yhteisvaikutuksesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-03-31T16:17:17,2016-03-31T16:18:16,Tarkistettu,1.1 2016_30_22,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä salissa on aiemmin käytetty työllistämistoimista halventavaa nimitystä ""tempputyöllistäminen"" vain salin oikealta laidalta kokoomuksesta. Mutta oli kyllä pöyristyttävää kuulla, että myös perussuomalaiset nimittävät työllisyyspolitiikkaa tempputyöllistämiseksi. Tuhannet suomalaiset työttömät, tuhannet ja taas tuhannet perheet saavat hengähdystauon vaikeaan, ankaraan tilanteeseen, kun he voivat hyötyä työllisyyspolitiikasta, mitä tässä yhteiskunnassa aiemmin on aktiivisesti harjoitettu. Silloin juuri, kun yksityinen kysyntä on heikkoa, on julkisen vallan vastuulla järjestää työtä ja ylläpitää työllisyystoimintaa, ylläpitää työllisyysmäärärahoja. Arvoisa puhemies! Tiistaina on tälle maalle ratkaiseva kehysriihi. Tuolloin pitää löytyä ratkaisuja työllisyystilanteeseen. Valtiovarainministeri Stubb, aiotteko te huolehtia siitä, että suomalaiset työttömät saavat kehysriihestä jotain toivoa tulevaisuuteen? Aiotteko te huolehtia siitä, että työllisyysmäärärahat palautetaan sille tasolle, että voimme taas työllistää suomalaisia, kuten esimerkiksi viime vuonna?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-03-31T16:18:18,2016-03-31T16:19:27,Tarkistettu,1.1 2016_30_23,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Me totta kai katsomme kehystä ja kehysriihtä kokonaisuutena. Kun me kävimme ministeriöiden ja ministereiden kanssa kahdenvälisiä keskusteluja menolisäyksistä, niin niitä oli karkeasti noin 300—400 miljoonaa euroa. Sitten kun me katsomme sitä kokonaissopeutustarvetta, johonka pyrimme, jotta 4 miljardin säästötavoite pysyy, niin luvut ovat itse asiassa aika pitkälti vastakkaisia. Me haemme sellaisia päätöksiä totta kai, jotka pitävät meidät kiinni tavoitteessa ja jotka edesauttavat ja vievät myös työllisyyttä eteenpäin. Haluan myös korostaa: Tässä on paljon puhuttu siitä, voimmeko panostaa johonkin velaksi. Vastaus on se, että emme voi. Syy on oikeastaan aika yksinkertainen. Jo tänä päivänä meidän velanhoitokustannukset ovat vuosittain noin 1,6 miljardia euroa. Verrataan tätä vaikkapa lapsilisiin, kokonaiskustannukset karkeasti 1,4 miljardia euroa. Mitä enemmän velkaa (Puhemies koputtaa) me otamme, sen vähemmän meidän talous on uskottava ja sen varmemmin luottoluokitus laskee (Puhemies: Aika täynnä!) ja velanhoitokustannukset nousevat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-31T16:19:27,2016-03-31T16:20:38,Tarkistettu,1.1 2016_30_24,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aivan selvää, että tähän tarvitaan nyt linjan muutos. (Eduskunnasta: Näin on!) Se on aivan selvää. Arvoisa ministeri Stubb, SDP:hän on esittänyt lukuisia konkreettisia vaihtoehtoja. Annan teille nyt kolme ihan ilmaista neuvoa. Hyvä, että Rinteen malli jo etenee. Ottakaa sen lisäksi käyttöön yrittäjälle tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, investoikaa lasten homekoulujen korjaamiseen ja ottakaa käyttöön Emu-puskurit. Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Stubb, te olette kertonut, että teidän sydämenne sykkii Thatcherille. Mikäli hän ei nyt kokonaan ole vienyt vielä sydäntänne, niin heltyisikö se ottamaan huomioon nämä SDP:n hyvät tavoitteet? Ette kai voisi torjua niitä vain siksi, että ne tulevat SDP:ltä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-03-31T16:20:39,2016-03-31T16:21:33,Tarkistettu,1.1 2016_30_25,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Sydämeni sykkii ihan kaikille. (Sosialidemokraattien ryhmästä: SDP:lle?) — Myös SDP:lle. — Kaikki hyvät vaihtoehdot ja ehdotukset otetaan ilman muuta vastaan. Totta kai, kun me tarkastelemme kehystä — SDP puolueena hyvin tietää, tässäkin eduskunnassa istuu kolme entistä valtiovarainministeriä — katsomme sitä kokonaisuutta ja pyrimme löytämään sellaisia ratkaisuja, jotka Suomessa edistävät työllisyyttä ja kasvua, joka loppupelissä on se pohja, jolleka meidän koko hyvinvointiyhteiskuntamme ja hyvinvointivaltiomme on rakennettu. Kyllä meidän sydämemme sykkii Suomelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-31T16:21:34,2016-03-31T16:22:12,Tarkistettu,1.1 2016_30_26,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Aalto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_30_27,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri Alexander Stubb vannoi ja vakuutti noin neljä kuukautta sitten, että esitys hallintarekisteristä on haudattu ja kuopattu. Tahtoisin luottaa ministerin sanaan, joten kysyn: miksi hallituksen esitys sisältää kaikkien lupausten vastaisesti takaportin kautta suomalaisille yhtiöille mahdollisuuden hallintarekisteröintiin ulkomailla? Koko verovälttelyyn ja omistusten kätkemiseen liittyvä ongelma olisi estettävissä niin, että omistuksen julkisuuden vaatimus pätisi suomalaisiin yhtiöihin sekä Suomessa että ulkomailla. Aikooko hallitus korjata esitystään tältä osin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.2.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-31T16:22:16,2016-03-31T16:23:06,Tarkistettu,1.1 2016_30_28,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koska kokonaisuus on niin vaikea, niin käyn läpi vastaukseni osittain paperista. Ensimmäinen huomio on se, että tämä lakiehdotus ei sisällä hallintarekisteröinnin laajentamista Suomessa. (Touko Aallon välihuuto) Tämä ei kuitenkaan vaikuta tietenkään ulkomaiden lainsäädäntöön. Jos suomalainen pörssiyhtiö laskee osakkeita liikkeeseen toisessa EU-maassa, säilytykseen sovelletaan EU:n arvopaperikeskusasetusta ja kyseisen maan lainsäädäntöä. Hallintarekisteröinti on käytössä useimmissa EU-maissa, esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa, ja Suomi ei voi omalla lainsäädännöllään rajoittaa EU-asetusta tai muiden maiden lainsäädäntöä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-31T16:23:07,2016-03-31T16:23:53,Tarkistettu,1.1 2016_30_29,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_30_30,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen viime vaalikaudella neuvottelema poikkeus arvopaperiasetukseen on hyvä. Se on hyvä, koska se mahdollistaa Suomessa omistusten julkisuuteen perustuvan, Suomen oman järjestelmän. Suomen neuvottelema poikkeus on voimassa niin kauan kuin nykyinen lainsäädäntö on voimassa. Onko hallituksen pyrkimyksenä romuttaa Suomen oma, hyvä järjestelmä tekemällä uutta lainsäädäntöä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.2.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-03-31T16:23:57,2016-03-31T16:24:27,Tarkistettu,1.1 2016_30_31,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2016 vp, Arvoisa rouva puhemies! Ei ole. Me pidämme kiinni meidän omasta lainsäädännöstä ja panemme toimeen EU-asetuksen sellaisenaan.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-31T16:24:28,2016-03-31T16:24:37,Tarkistettu,1.1 2016_30_32,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeä arvo koko yhteiskunnalle, että talouselämän päättäjien ja poliitikkojen omistukset ovat julkista tietoa. Silloin voidaan arvioida myös se, että vaikuttaakohan se heidän toimintaansa ja miten se vaikuttaa. Pörssiomistusten avoimuus on tärkeää myös muiden omistajien ja sijoittajien näkökulmasta. Se vähentää sijoittajan riskiä, kun omistukset ovat tiedossa. Se on ollut Suomessa tärkeä asia, jota laajasti yhteiskunnassa arvostetaan. Tässä hallituksen esityksessä ei käytetä nyt hyväksi sitä mahdollisuutta, mitä Suomen itse arvopaperikeskusasetukseen neuvottelema poikkeus mahdollistaisi, eli että vaikka ulkomailla mahdollistetaan se, että suomalaiset yhtiöt voivat ulkomailla laittaa liikkeelle näitä omistuspapereita, niin sielläkin voitaisiin edellyttää, että siellä käytetään menetelmiä, joissa on suoraan asiakasomistajuus, kuten myös Suomessa. Elikkä voitaisiin välttää tämä hallintarekisterien käyttö ulkomailla ja sen helpottaminen, jota te teette. Siis, arvoisa hallitus, miksi te helpotatte hallintarekisteröinnin käyttöä ulkomailla, kun Suomi on neuvotellut poikkeuksen, jolla se voitaisiin estää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-31T16:24:39,2016-03-31T16:25:43,Tarkistettu,1.1 2016_30_33,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Toistan: Siis me olemme tilanteessa, jossa suomalaisen pörssiyhtiön oikeus valita ulkomaalainen arvopaperikeskus seuraa suoraan syksyllä 2014 voimaan astuneesta EU-asetuksesta. Pörssiyhtiö valitsee arvopaperikeskuksen, ja järjestelmään sovellettava laki tulee sen valinnan mukana. Meillä ei ole mahdollisuutta Suomen lailla rajoittaa EU-asetusta tai muiden EU-maiden kansallista lainsäädäntöä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-31T16:25:44,2016-03-31T16:26:20,Tarkistettu,1.1 2016_30_34,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On totta se, mitä Euroopan unionin asetuksissa sanotaan. Tästä huolimatta Suomen eduskunnalla on mahdollisuus päättää monista asioista. (Touko Aalto: Juuri näin!) Suomi ei voi säännellä muiden maiden lainsäädäntöä, mutta Suomi voi kuitenkin käytännössä edellyttää suomalaisilta yhtiöiltä ja suomalaisilta sijoittajilta suomalaisen sääntelyn noudattamista ulkomailla riippumatta siitä, missä sijoittaja toimii. Tämän estämiseksi hallituksen esityksessä ei tehdä mitään. Oletteko te, arvoisa ministeri, olleet valmistelussa tietoisia tästä asiasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.2.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-03-31T16:26:22,2016-03-31T16:27:12,Tarkistettu,1.1 2016_30_35,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tuossa käsitellään varmaankin kahta asiaa. Yksi on suomalaisen yksityisen sijoittajan oikeus sijoittaa johonkin ulkomailla, ja toinen on suomalaisen pörssiyhtiön toiminta. Näissä molemmissa tapauksissa me sovellamme Suomen lainsäädäntöä ja sitä lainsäädäntöä, joka juontaa juurensa tästä yksittäisestä EU-asetuksesta. Jos valtiovarainvaliokunnalla tai talousvaliokunnalla on yksittäisiä esimerkkejä ja tapoja, joilla lainsäädännön puitteissa voisi toimia toisin, niin totta kai niitä tullaan asiantuntijakuulemisissa, ja muutoinkin, seuraamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-31T16:27:13,2016-03-31T16:28:02,Tarkistettu,1.1 2016_30_36,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tätä arvopaperikeskusasetusta, tätä hallituksen esitystä, on muokattu jo hyvin monta kertaa, ja tämä taitaa olla, olikohan, kolmas esitys. Kyllä tämä koko ajan niin sanotusti oikeaan suuntaan on mennyt. Muistaakseni piensijoittajat muun muassa ovat tyytyväisiä nyt jo tähän hallituksen esitykseen. Kun täällä oppositio nyt kysyy, että muuttaako hallitus esitystään, niin kyllä minä nyt toivon, ettei enää muuttaisi vaan me voisimme aloittaa tämän eduskuntakäsittelyn nyt sitten ihan rauhassa talousvaliokunnassa. Mitä tulee näihin pelkoihin, mitä tässä nyt oppositio on esittänyt, niin kyllä tämä toimintamalli kuitenkin menee niin, että opposition edustajat pääsevät tätä asiaa käsittelemään valiokunnassa. Kun minä olen ymmärtänyt kuitenkin, että avoimuus on niin hallituksen kuin oppositionkin tahtotila, niin meillä on talousvaliokunnassa sitten mahdollisuus katsoa, että tämä avoimuus (Puhemies koputtaa) toteutuu mahdollisimman hyvällä tavalla. [Puhemies Maria Lohela: Tässä ei tainnut olla kyllä kysymystä.] Onko näin? (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.2.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-03-31T16:28:04,2016-03-31T16:29:13,Tarkistettu,1.1 2016_30_37,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2016 vp,"Mutta edustaja Niinistöllä... — Ahaa, ministeri Stubb haluaa kommentoida.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_30_38,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2016 vp, Arvoisa rouva puhemies! Kyllä on näin. (Naurua),Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-31T16:29:20,2016-03-31T16:29:25,Tarkistettu,1.1 2016_30_39,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Skinnari toi sen asian ytimen tässä esille, että meidän lainsäädännöllä on mahdollista edellyttää, että niin Suomessa kuin ulkomailla suomalaisen pörssiyhtiön liikkeelle laittamat paperit laitetaan liikkeelle suoraan asiakasomistusten kautta myös kansainvälisissä arvopaperikeskuksissa, ja tämä on tämän EU-asetuksen mukainen menettely. Tämä on menettely, mitä Suomessa käytetään. Silloin jos kilpailu on mahdollista, voidaan käyttää myös ulkomaisia toimijoita, mutta omistukset olisivat edelleen avoimia. Nyt se suuri kysymys on se, että miksi hallitus ei ole tekemässä tässä samalla tällaista lakimuutosta, jossa varmistetaan, että samalla kun kilpailu lisääntyy ja ulkomaisia keskuksia voidaan käyttää, niin sielläkin suoraan suomalainen toimija voidaan tunnistaa niin, että kuka on omistaja. Haluan korostaa, että se on tässä yhteiskunnassa tärkeä arvo, että omistukset ovat tiedossa. Se on sijoittajien etu, se on markkinoiden etu, se on läpinäkyvyyden etu myös suhteessa talouden ja politiikan eliittien omistuksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-03-31T16:29:27,2016-03-31T16:30:31,Tarkistettu,1.1 2016_30_40,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Jos ymmärrän edustaja Niinistön ja edustaja Skinnarin kysymyksen oikein, niin kysehän on siitä, että me rajoittaisimme sijoittajan toimintaa. Vastaus tähän kysymykseen on, että sijoittajan velvollisuus käyttää suoraa tiliä ulkomailla ei perustuisi mihinkään EU-säännökseen. Kyse olisi puhtaasti kansallisesta lisäsääntelystä, joka kohdistuisi vain suomalaisten yhtiöiden osakkeisiin, (Välihuutoja) joten olisi mahdollista, että ehdotus ohjaisi sijoittajia sijoittamaan ulkomaisiin osakkeisiin tai muihin arvopapereihin. Se ei varmaankaan ole meidän tarkoituksemme, vaan me pyrimme pitämään pääoman suomalaisissa yrityksissä. Tällä voisi siis olla negatiivisia, pitkän aikavälin vaikutuksia suomalaisten yritysten pääoman saantiin, investointeihin ja sitä kautta työllistämiseen. Tästä kärsisivät etenkin pienet pörssiyhtiöt ja listausta suunnittelevat yhtiöt. Sen takia me emme ole tätä ehdottaneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-03-31T16:30:31,2016-03-31T16:31:32,Tarkistettu,1.1 2016_30_41,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys vanhuspalveluista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Pekonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_30_42,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys vanhuspalveluista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella saimme säädetyksi tärkeän vanhuspalvelulain, joka turvaa vanhuksiemme tarvitsemia palveluita. Nyt te, hyvä leikkaushallitus, olette jälleen kerran käymässä vanhusten kimppuun heikentämällä tätä lakia ja vähentämällä esimerkiksi hoitajia laitoksista. Silloin kun itse työskentelin terveyskeskuksen vuodeosastolla lähihoitajana, meillä oli osastolla 32 potilasta. Aamuvuorossa oli viisi hoitajaa, illassa kolme ja yövuorossa kaksi. Mitoitus oli silloin jo niukka, erityisesti iltavuorossa, eikä siinä ehtinyt juuri mitään sen ihmeellisempiä hoitotoimenpiteitä tehdä, ainoastaan ne välttämättömät. Kysynkin teiltä, ministeri, oletteko te sitä mieltä, että vanhuksistamme pidetään nyt liian hyvää huolta, vai löytyisikö säästökohteita jostain muualta kuin vanhusten laitoshoidosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-03-31T16:31:37,2016-03-31T16:32:40,Tarkistettu,1.1 2016_30_43,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vanhuspalveluista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vanhuspalvelulakia säädettäessä se suurin tai oikeastaan kaiken keskustelun vienyt asia oli hoitajamitoitus. Mistä se johtuu? Siitä, että sillä hoitajamitoituksella on toki merkitys hoidon ja hoivan tasoon ja laatuun. Mutta toisaalta löytyy yhtä perusteltuja vastauksia ja mielipiteitä siihen, että kategorinen yhden luvun ilmoittaminen niin lain tasolla kuin muutoinkin voi olla, päinvastoin, ei hoidon laatua parantava vaan sitä pienentävä tekijä. Toisekseen — edustaja Pekonen kun kysyi, että olisiko muitakin vaihtoehtoja — tässä joudutaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalallakin hyvin tiheällä kammalla katsomaan, mistä voitaisiin löytää uusien toimintatapojen kautta keinoja, joilla vähemmät resurssit saadaan paremmin hyödynnettyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-31T16:32:41,2016-03-31T16:33:39,Tarkistettu,1.1 2016_30_44,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys vanhuspalveluista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_30_45,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys vanhuspalveluista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Teillä on nykyään hallituksessa tapana vastata kaikkiin kysymyksiin, että leikkauksista huolimatta juuri mikään ei muutu, ja näin tässä tulkitsin vähän tämän ministeri Rehulan vastauksenkin. Tälläkin leikkauksella kuitenkin tavoitellaan lopulta jopa 70 miljoonan euron säästöjä ja jostainhan nekin rahat on sitten otettava. Vanhusten kotihoito on jo tällä hetkellä surkeassa jamassa, eikä siihen ole luvassa lisärahoitusta. Nyt heikennetään laitoshoitoa. Hoitajien vähentäminen johtaa tietysti myös irtisanomisiin ja jäljelle jäävien hoitajien työn kuormituksen lisääntymiseen eli lisää työttömiä, uupuneita työntekijöitä ja huonosti hoidettuja vanhuksia. Kysynkin teiltä, ministeri: Onko jatkossa tarkoitus, että vain rikkaat, hyvin toimeentulevat vanhukset saavat hyvää hoitoa? Miten on tarkoitus huolehtia työntekijöiden jaksamisesta ja irtisanotuista työntekijöistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-03-31T16:33:44,2016-03-31T16:34:41,Tarkistettu,1.1 2016_30_46,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vanhuspalveluista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Musta ei muutu valkoiseksi puhumalla, ei myöskään värikkäällä retoriikalla se arki, jossa ihminen elää (Paavo Arhinmäki: Kumpi on sitä arkea?) arjessaan oman toimintakykynsä mukaisissa olosuhteissa. Yksi iso asia on se, että me yritämme tehdä asioita eri tavalla kuin tähän asti on tehty. Jos raha ratkaisisi turvallisen kotona asumisen, tämä kysymyshän olisi tarpeeton, jonka te, edustaja Pekonen, teitte. Toisekseen meidän on pystyttävä löytämään toimintatapoja, jotka ovat eri tavalla hoidettuja kuin ne ovat tähän asti olleet. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä on se, että hallituksen valmistelussa on kotona tapahtuvan asumisen tukeen liittyviä toimenpiteitä. Kärkihanke, yksi 26:sta, joka hallituksella on, tähtää siihen, että olemassa olevat toimivat käytännöt, mitä kunnissa ja kaupungeissa on, saataisiin nykyistä paremmin (Puhemies koputtaa) hyödynnettyä koko maassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-31T16:34:42,2016-03-31T16:35:50,Tarkistettu,1.1 2016_30_47,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys vanhuspalveluista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2016 vp," Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti ihmettelen hyvin paljon hallituksen julmaa linjaa. Te tunnutte hakevan säästöjä aina niiltä, jotka ovat yhteiskunnassa kaikkein heikoimmassa asemassa. Tänään eduskunnassa järjestettiin seminaari, jossa oli aiheena se, että hallitus aikoo lakkauttaa oikeuden vammaispalveluihin niiltä vammaisilta, jotka ovat täyttäneet 75 vuotta, ja keskustelussa nousi hyvin esiin se kysymys, miten te takaatte yhdenvertaisuuden, oikeuden tarpeen mukaisiin palveluihin näille yhteiskunnan heikoimmille. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamies toi esille, että valtiovarainministeriö on antanut kaikille hallintokunnille tai ministeriöille tehtäväksi esittää valtavia leikkauksia, tai jos ei niitä esityksiä tule, niin silloin VM lakkauttaa kaikki etuudet tai parannukset palveluihin, joita Suomessa on tehty viimeisen 15 vuoden aikana. Tiedättekö siellä hallituksessa, että tällainen linja tulee tarkoittamaan sitä, että Suomessa heikennetään ihmisoikeuksia, perusoikeuksia ja yhdenvertaisuutta, (Puhemies koputtaa) muun muassa sitä, miten Suomi on... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-03-31T16:35:52,2016-03-31T16:37:01,Tarkistettu,1.1 2016_30_48,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vanhuspalveluista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kysymys päättyi kansainvälisten sopimusten noudattamiseen. Me olemme sitoutuneet niihin kansainvälisiin sopimuksiin, joissa me olemme mukana — esimerkiksi Istanbulin sopimus koskien naisten kohtaaman väkivallan vähentymistä, samoin me olemme eduskunnassa ratifioineet tämän YK:n vammaissopimuksen. Sen ratifioimisen osana valiokunta mietinnössään viime vaalikaudella totesi, että meidän pitää tehdä tiettyjä lainsäädännöllisiä muutoksia esimerkiksi itsemääräämisoikeuslain osalta, jotka mahdollistavat sen, että tuo ratifioitu sopimus tulee täydellisesti tehtyä. Tässä työssä, jota esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään, hyvin laajalla kammalla käydään läpi niitä asioita esimerkiksi tilanteessa, jossa kuntien valtionosuuksia ei ole leikattu, mikä on mahdollistanut sen, että kuntapalvelut ovat voineet valtion osalta pysyä nykytasolla, jotta kunnat saisivat (Puhemies koputtaa) enemmän toimintavapautta kuin tänä päivänä on. Se on se tapa, jolla yritetään pysyä edes nykyisellä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-31T16:37:01,2016-03-31T16:38:12,Tarkistettu,1.1 2016_30_49,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys vanhuspalveluista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2016 vp," Arvoisa puhemies! Aihe on erittäin tärkeä, ja siksi on syytä, että käymme näitä myöskin hyviä näkökulmia, joita hallitus on tehnyt. Meillä on lukuisa joukko kotona omaa omaistaan hoitavia vanhempia tai sitten omaa puolisoaan hoitavia. Hallitus on tehnyt hallitusohjelmaan kirjauksen omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseksi. Lisäksi tähän on varattu hyvinkin runsaasti lisää rahaa. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä, mitä toimia hallitus on tehnyt, joilla me pystymme parantamaan omaishoitajien asemaa ja myöskin varmistamaan sen, että ne lisämiljoonat kohdentuvat juuri siihen, mihin niiden kuuluukin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-03-31T16:38:13,2016-03-31T16:39:02,Tarkistettu,1.1 2016_30_50,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vanhuspalveluista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2016 vp," Arvoisa puhemies! Eilen, 30. päivä maaliskuuta, tuli julkiseksi ja avoimeksi lausuntokierrokselle lähteneenä omaishoitajien vapaita ja perhehoitajien tilannetta nykyisestä selkeästi parantava lakiesitys. Se on lausuntokierroksella ja tulee vielä eduskuntaan ennen juhannusta, jotta se laki saadaan voimaan tämän vuoden heinäkuun alussa. Laissa ensinnäkin varmistetaan se, että jokainen omaishoitaja — huom. jokainen omaishoitaja riippumatta siitä, minkä ikäinen henkilö omaishoitajan asemassa on — saa vapaata. Toisekseen perhehoitajan palkkiota nostetaan, perhehoitajuudesta tehdään nykyistä houkuttelevampi muoto hoitaa ihmistä lähellä kotona ja kohdata se ihminen. Nämä ovat typistetysti, pelkistetysti ne selkeät muutokset nykytilanteeseen, joilla haetaan turvallista vanhuutta esimerkiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-31T16:39:02,2016-03-31T16:40:04,Tarkistettu,1.1 2016_30_51,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys vanhuspalveluista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ikääntyminen on suomalaisen yhteiskunnan suuri saavutus. Se, että elämme yhä terveempinä ja yhä pidempään, on tärkeä asia, ja on hienoa, että viime kaudella saatiin aikaiseksi historiallinen vanhuspalvelulaki, jolla pystytään paitsi turvaamaan palveluita myöskin edesauttamaan ihmisten osallisuutta, sitä että he voivat olla mukana yhteiskunnassa siitä huolimatta, että ikää tulee lisää. Viime kaudella eduskunnan yksimielinen tahto, ministeri Rehula, teidän silloin johtamanne valiokunnan kanta, oli se, että mikäli vanhuspalvelulain seurannassa tuo hoitajamitoitus ei toteudu, niin lakia muutetaan velvoittavampaan suuntaan, ja edeltäjänänne valmistelin tällaisen lain — se on siis valmiina siellä pöytälaatikossa odottamassa, mikäli hallitus sen haluaisi ottaa käyttöön. Olen huolissani siitä, että te teette nyt norminpurun nimissä erittäin rajuja leikkauksia hyvin monien ihmisten asemaan. Mitä te vastaatte näille henkilöstön edustajille, (Puhemies koputtaa) ikäihmisten omaisille ja ikäihmisille tässä kysymyksessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.3.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-03-31T16:40:05,2016-03-31T16:41:15,Tarkistettu,1.1 2016_30_52,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vanhuspalveluista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Nämä ehdotukset, joilla pyritään etsimään toisenlaisia toimintatapoja, ovat osa vanhuspalvelulakia toki. Niitten valmistelu tulee viemään aikaa. Lopputulos, esimerkiksi sen osalta, mitä vammaispalvelulain osalta tehdään, tulee viemään noin vuoden. Mutta se, mihin ei olla puuttumassa ja mikä on vanhuspalvelulain ydintä, on se, että ikääntymistä tukevat palvelut pysyvät nykyisellä tasolla. Toisekseen, edustaja Huovinen, otitte esille yhden osan vanhuspalvelulain ytimestä, osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuudet. Se henkilön oman tahdon toteutuminen palvelutarvetta mietittäessä tulee säilymään. Ja kolmanneksi palvelutarpeen arviointi ja palvelujen saanti määräajassa ovat jatkossakin niitä asioita, joihin me emme ole koskemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-03-31T16:41:16,2016-03-31T16:42:19,Tarkistettu,1.1 2016_30_53,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys perustulokokeilusta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Essayah.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_30_54,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys perustulokokeilusta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eilen julkistetussa esiselvityksessä perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista työryhmä päätyi esittämään sitä, että lähdettäisiin kokeilemaan osittaisen perustulon mallia. Myöskin kristillisdemokraattien vaihtoehto, kannustava perusturva, oli mukana tuossa esiselvityksessä, mutta koska meiltä puuttuu reaaliaikainen tulorekisteri, sitä ei kuitenkaan aiota lähteä kokeilemaan. Olisin halunnut tiedustella ministeriltä: kun tämä osittaisen perustulon malli on kuitenkin kannustinloukut edelleen säilyttävä — työryhmä totesi, että esimerkiksi yksinhuoltajan tilannetta tuo osittainen perustulo ei tule helpottamaan — ja tähän liitettävä verotusmalli saattaa myöskin johtaa erittäin korkeisiin tasaveroprosentteihin, onko hallitus kuitenkin etenemässä tällä osittaisen perustulokokeilun tiellä, kun jo nyt näyttää siltä, että useimmat ekonomistit ovat (Puhemies koputtaa) tyrmäämässä tuon mallin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-03-31T16:42:24,2016-03-31T16:43:31,Tarkistettu,1.1 2016_30_55,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys perustulokokeilusta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todella eilen Olli Kangas työryhmineen luovutti tämän esiselvitysraportin, joka on hyvin laaja, hyvin kattava. Siinä on tehty erittäin perusteellista työtä monesta eri näkökulmasta, ja he ovat nostaneet sieltä esiin näitä hyvinkin perusteltuja omia näkemyksiään siitä, mihin suuntaan olisi nyt ylipäätään mahdollista lähteä tämän perustulokokeilun osalta etenemään. Hallitus linjaa huhtikuun aikana nyt sitten niitä etenemistapoja, joiden katsomme olevan mahdollisia, ja teemme niitä jatkolinjauksia. Ja ilman muuta pidämme mielen avoimena, ja tavoitteet ovat hyvin kirkkaat siinä, millä siihen pyritään. On hyvä, että tätä julkista keskustelua nyt käydään aktiivisesti ja nostetaan esiin myöskin niitä kipukohtia ja huolenaiheita, joita selvityksessä nyt sitten myös on tullut esiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.4.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-03-31T16:43:32,2016-03-31T16:44:26,Tarkistettu,1.1 2016_30_56,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys perustulokokeilusta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_30_57,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys perustulokokeilusta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On todella tärkeää, että näitä malleja vielä pohditaan tarkasti. Ja kun nyt tiedämme, että kuitenkin viime budjetissa varattiin rahoitusta siihen, että tällaista kansallista tulorekisteriä aiotaan lähteä myös tekemään, niin olisiko mahdollista, että odotettaisiin tätä hyvää mallia elikkä kristillisdemokraattien kehittämää kannustavaa perusturvaa ja otettaisiin se siinä vaiheessa kokeiluun, kun saamme tämän tulorekisterin käyttöön? Tuo esiselvitys tuo esille sen, että ainoastaan tämä KD:n malli ja sen lisäksi sitten negatiivinen tulovero olisivat sen tyyppisiä, joissa kannattaisi edetä. Nämä kaikki muut mallit ovat kuitenkin sellaisia, jotka lisäävät kannustinloukkuja ja saattavat johtaa myös erittäin korkeaan nettoveroasteeseen, joka varmasti hyydyttää tavallisen palkansaajan ostovoimaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-03-31T16:44:30,2016-03-31T16:45:27,Tarkistettu,1.1 2016_30_58,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys perustulokokeilusta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä perustulokokeilussa on ilman muuta tarkoitus myöskin siinä rinnalla viedä erityyppisiä selvityksiä eteenpäin. Perustulokokeilu yksistään ei riitä selkeyttämään meidän sosiaaliturvajärjestelmäämme, vaan se vaatii hyvin monentasoisia toimenpiteitä, joihin kuuluu myös yksi hallituksen kärkihankkeista eli tämä asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisvaltainen selvitys. Eli on ihan päivänselvä asia, että pelkkä perustulo itsessään ei tule ratkaisemaan niitä ongelmia ja haasteita, jotka liittyvät kannustinloukkuihin tai työllistymisen mahdollisuuksiin, vaan se vaatii hyvin monenlaisia erityyppisiä lähestymistapoja. Jos olen oikein ymmärtänyt, tämä kristillisdemokraattien malli perustuu Britanniassa olevaan universal credit ‑malliin, joka on itsellenikin hyvin tuttu, olen ollut siitä hyvin kiinnostunut ja näen siinä erittäin paljon hyviä elementtejä. Ja missään tapauksessa en näe syytä, miksi meidän pitäisi sulkea jotain pois, vaan minusta pitää löytää (Puhemies koputtaa) ratkaisu, joka johtaa kokonaisvaltaiseen sosiaaliturvan hyvään muotoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.4.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-03-31T16:45:28,2016-03-31T16:46:36,Tarkistettu,1.1 2016_30_59,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys perustulokokeilusta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2016 vp," Arvoisa puhemies! On erittäin hienoa, että tämä perustulokokeilu, joka Sipilän hallitusohjelmaan kirjattiin pitkäaikaisena tavoitteena, on nyt nytkähtänyt vauhtiin tuon esiselvityksen verran. Uskon, että tässä salissa vallitsee aikamoinen yksituumaisuus siitä, että sosiaaliturvamme on nykyisellään yksi suuri pykälien viidakko ja se ei kannusta tarpeeksi työntekoon. Siksi uskon, että kaikkien niidenkin, jotka suhtautuvat empivästi perustuloon, kannattaa tähän kokeiluun suhtautua avoimin mielin. Sittenpähän tiedämme edes, mistä keskustelemme ja miten se voisi vaikuttaa. Kaikki toimet työllisyyden ja työnteon kannattavuuden lisäämiseksi ovat tarpeellisia ja myös ihmisarvoisen sosiaaliturvan vahvistamiseksi. Arvoisa puhemies! Tiedustelisin asiasta vastaavalta ministeriltä tuosta eilisestä selvityksestä. Siinä niin ikään Kelan johdolla tehdyssä selvityksessä arvioidaan nyt ehdotuksia siihen, ketkä voisivat kuulua tämän kokeilun piiriin, ja tehdään esityksiä otannasta, joka olisi laajempi ja erilaisiin väestöryhmiin ja alueisiin kohdistuva. Mitä, ministeri, tuosta esityksestä ajattelette?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-03-31T16:46:37,2016-03-31T16:47:48,Tarkistettu,1.1 2016_30_60,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys perustulokokeilusta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti kannatan tätä ajatusta erittäin lämpimästi, koska tällä hetkellä meidän sosiaaliturvajärjestelmä on tunnetusti melkoinen tilkkutäkki ja siellä on erittäin hankalia tuloloukkuongelmia monilla eri väestöryhmillä. Itse näen, että jos halutaan saada jostain tutkimuksesta maksimaalinen tuloshyöty, niin silloin meillä pitää myös olla valmius siihen, että me tarkastelemme eri väestöryhmien tilannetta. Tällä hetkellä meillä on lukuisia eri sosiaaliturvan muotoja, joita myönnetään, ja on ihan päivänselvä asia, että jos halutaan selkiyttää järjestelmää, niin on oltava myös valmius käydä niitä eri väestöryhmiä sieltä läpi ja löytää ne kipukohdat, missä sitten voidaan tehdä asioita toisin, nimenomaan niin, että yksilö itse pärjää paremmin siinä järjestelmässä, mutta myöskin niin, että hän pääsee tilanteeseen, jossa hänen ei tarvitse niiden tulonsiirtojen varassa loputtomasti, toivottavasti, (Puhemies koputtaa) elää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.4.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-03-31T16:47:48,2016-03-31T16:48:54,Tarkistettu,1.1 2016_30_61,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys perustulokokeilusta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto kannattaa siirtymistä elämiseen riittävään perustuloon, ja pidämme myöskin hyvänä, että tätä nyt ollaan kokeilemassa. Mutta kun kerran kokeilua tehdään, niin olisi myöskin hyvä, että sitä tehdään kunnolla. Pidämme valitettavana, että tätä kokeilua nyt ollaan toteuttamassa aika tiukoissa taloudellisissa reunaehdoissa. Olisin myös kysynyt ministeriltä: miksi ollaan päädytty tämmöiseen hyvin rajattuun ja pieneen otantaan tässä kokeilussa? Haluaisin myöskin tietää, miksi nuoret aikuiset on suljettu nyt tämän perustulokokeilun ulkopuolelle. Nuoret aikuiset ovat pienituloisimpia väestöryhmiä maassa, ja nimenomaan nuorten pienituloisuus on myöskin ollut kasvussa. Eli jos halutaan tutkia tämmöisiä uusia käyttäytymismalleja, niin eivätkö nimenomaan nuoret olisi silloin oivallinen väestöryhmä siihen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-03-31T16:48:56,2016-03-31T16:49:51,Tarkistettu,1.1 2016_30_62,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys perustulokokeilusta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Korostan sitä, että hallitus ei ole tehnyt vielä päätöksiä siitä, keitä väestöryhmiä tähän kokeilun piiriin tulee kuulumaan, eli olemme tässä varmasti hyvin avoimin mielin ja käymme siitä keskusteluja hallituksen sisällä. Ilman muuta täytyy myöskin pohtia sitä vaihtoehtoa, että kun menemme sinne sosiaaliturvan sisälle, onko mahdollista sen sosiaaliturvajärjestelmän sisältä myöskin hyödyntää sitä sosiaaliturvaa osana tätä kokeilua. Eli silloin se antaisi meille ihan erilaisen mahdollisuuden myöskin tämän kokeilun laajentamiseen. Mutta kuten sanottu, näitä keskusteluja me tulemme käymään hallituksen sisällä, mutta ketään emme ole rajanneet tässä vaiheessa vielä pois.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.4.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-03-31T16:49:52,2016-03-31T16:50:45,Tarkistettu,1.1 2016_30_63,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys viljelijöiden toimeentulosta (Carl Haglund r)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Haglund.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_30_64,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys viljelijöiden toimeentulosta (Carl Haglund r)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2016 vp,"Fru talman, rouva puhemies! Pari viikkoa sitten traktorit vyöryivät Helsingin keskustaan ja saimme kaikki seurata tätä mielenkiintoista mielenilmausta. Maanviljelijät tulivat tänne Helsinkiin hyvästä syystä, koska heidän tilanteensa on hyvin hyvin vaikea. Tosiasia on, että Luonnonvarakeskuksen viimeisen selvityksen mukaan monen viljelijän kohdalla tulot ovat jopa puolittuneet viimeisen parin kolmen neljän vuoden aikana, ja tämä kehitys on hyvin hyvin huolestuttava. Olisin, herra pääministeri, kysynyt nyt teiltä, kun teillä kehysriihi tosiaan lähestyy ja olette itsekin blogissanne pitäneet tilannetta huolestuttavana:",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.5.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-03-31T16:50:47,2016-03-31T16:51:30,Tarkistettu,1.1 2016_30_65,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys viljelijöiden toimeentulosta (Carl Haglund r)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeri varmaan vastaa tähän vielä tarkemmin. — Tämä on otettu esille tuolla EU:n pöydissä ensinnäkin. Eurooppa-neuvoston päätelmiin tuli nyt pitkästä aikaa myöskin kirjaus tästä huolesta, ja toivottavasti se johtaisi myöskin toimiin sieltä, että pystyisimme tätä kriisiä helpottamaan Euroopan kriisimekanismien kautta. Nythän on lupa kansallisiin toimiin tällä hetkellä, ja me katsomme, minkälaisiin kansallisiin toimiin meidän rahkeet tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa riittävät. Toivottavasti myöskin maa- ja metsätalousministeri saa tilaisuuden vastata osaltaan tähän kysymykseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.5.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-03-31T16:52:08,2016-03-31T16:52:53,Tarkistettu,1.1 2016_30_66,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys viljelijöiden toimeentulosta (Carl Haglund r)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2016 vp,"Arvoisa puhemies! EU-päätökset todellakin antoivat meille vähän enemmän nyt liikkumavaraa kansallisesti, ja sitä, minkälaisia mahdollisia rahallisia lisäpanostuksia on, täytyy nyt sitten kehysriihen ja lisätalousarvion valmistelun yhteydessä katsoa. Mutta erittäin tärkeätä on se, että pystytään lisäämään suomalaisen ruuan kulutusta, ja olemme käynnistäneet maa- ja metsätalousministeriössä valmistelun siitä, että valtioneuvosto tekisi periaatepäätöksen, jotta valtionhallinnon ruokailupalveluissa siirryttäisiin käyttämään suomalaisten eläinten hyvinvointiin ja ympäristön huolehtimiseen liittyvien standardien mukaista ravintoa. (Välihuutoja) Tämä on pantu valmisteluun, ja toivon, että valtioneuvosto pystyy siitä tekemään päätöksen kohtuullisen pian.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.5.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-03-31T16:52:54,2016-03-31T16:53:52,Tarkistettu,1.1 2016_30_67,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys viljelijöiden toimeentulosta (Carl Haglund r)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_30_68,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys viljelijöiden toimeentulosta (Carl Haglund r)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä ministeri Tiilikaisen viesti on erittäin tervetullut, ja tämä on jo yksi hyvä toimenpide, jolla edesautettaisiin tilannetta. Olette myös hallitusohjelmassa luvannut erityyppisiä kevennyksiä hallintoon ja normien purkua, joka voisi osaltaan auttaa monen viljelijän ahdinkoa. Voisitteko, ministeri Tiilikainen, kertoa vähän, missä siinä mennään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.5.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-03-31T16:53:55,2016-03-31T16:54:23,Tarkistettu,1.1 2016_30_69,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys viljelijöiden toimeentulosta (Carl Haglund r)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On helpointa aloittaa siitä, mitkä ovat omissa käsissä. Esimerkiksi tuo syksyinen nitraattiasetuksen muutos, joka poisti viljelijöiltä turhia investointitarpeita, helpottaa käytännön karjatilojen töiden järjestelyä, lannan levitystä ja niin edelleen, oli ensimmäinen toimi. Sen lisäksi olemme komission suuntaan ajaneet asioita, jotka esimerkiksi kotieläinrekisterien täyttämistä ja siitä seuraavia velvoitteita keventäisivät. Ja edelleen myös tuo pitkäaikainen tavoite siitä, että peltojen pinta-alojen mahdolliset poikkeamat eivät niin herkästi johtaisi seuraamuksiin, on työn alla. Meillä on todella pitkä lista asioita, jotka sitten edellyttävät myös tuolla EU-päässä laajempaa päätöstä — ne eivät ole pelkästään komission hyppysissä — mutta toivomme, että voimme vaikuttaa komission päätöksiin, ja niissä, mitkä ovat omissa käsissä, etenemme ripeästi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.5.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-03-31T16:54:24,2016-03-31T16:55:30,Tarkistettu,1.1 2016_30_70,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys viljelijöiden toimeentulosta (Carl Haglund r)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Niin, kyllähän tämä hengiltähalpuuttamisen kulttuuri maataloustuotannon osalta alkaa jo riittää. Maatalousväenkin tulot koostuvat pienistä puroista, ja siksi kysynkin, kun tietääkseni viime vuonna tiettyjä kansallisia tukirahoja jäi käyttämättä noin 2 miljoonaa euroa: aiotteko, ministeri Tiilikainen, huolehtia, että tämäkin summa suunnataan maatalouden ahdinkoon eikä se valu valtiovarainministeriössä johonkin aivan muuhun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.5.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-03-31T16:55:32,2016-03-31T16:56:04,Tarkistettu,1.1 2016_30_71,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys viljelijöiden toimeentulosta (Carl Haglund r)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2016 vp," Arvoisa puhemies! En usko, että on huolta siitä, että jättäisin käyttämättä yhdenkään euron, mikä viljelijöitten toimeentulon helpottamiseen on mahdollista tässä valtiontalouden tilanteessa käyttää. Ja itse asiassa tänä päivänä valtioneuvosto istunnossaan teki päätöksen, missä kansallisia tukia koskevia asetuksia tarkennettiin, jotta saadaan nuo eurot tarkasti ja kaikki käyttöön. Kuitenkaan tuilla yksistään ei maatalouden kannattavuutta paranneta, vaan tuo markkinoilta saatava hinta ja tuotteiden hyvä menekki ovat niitä avainkysymyksiä, ja sitä voimme julkisessa taloudessa edistää. Mutta teemme myös hartiavoimin töitä uusien vientimarkkinoitten avaamiseksi, koska eräs suuri syy maatalouden ahdinkoon on Venäjän markkinan hyytyminen, ja sille on löydettävä korvaavia kohteita, jotta maataloustuotanto voi Suomessa jatkua nykyisessä mitassaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.5.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-03-31T16:56:05,2016-03-31T16:57:08,Tarkistettu,1.1 2016_30_72,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys haja-asutusalueelle rakentamisesta (Martti Mölsä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 36/2016 vp,Ehditään ottaa vielä yksi kysymys. Edustaja Mölsä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_30_73,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys haja-asutusalueelle rakentamisesta (Martti Mölsä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 36/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Monesti kuntien ja kaupunkien haja-asutusalueille rakentaminen on tehokkaasti estetty niin sanotulla suunnittelutarpeen määrityksellä alueella, jonka kunta voi määrätä yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä. Käytäntö on kirjava ja johtaa usein siihen, että saadusta rakennusluvasta valittaa ely-keskus, jolloin kuntalaisen rakennushanke torpataan tehokkaasti pitkäksi aikaa. Kuten muistamme, hallitusohjelma asuntopolitiikan osalta lähtee pääpiirteissään siitä, että sitoudutaan selkeyttämään maankäyttö- ja rakennuslakia siten, että rakentamismahdollisuudet paranevat etenkin haja-asutusalueilla. Tämä on kehityssuunta, jota me perussuomalaisetkin kannatamme lämpimästi. Tämä tuo myös lisää toimeliaisuutta maakuntiin sekä maaseutumaisiin kyliin. Täten kysynkin asianosaiselta ministeriltä: onko teillä tietoa, missä vaiheessa tämä asia on käsittelyssä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.6.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-03-31T16:57:13,2016-03-31T16:58:20,Tarkistettu,1.1 2016_30_74,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys haja-asutusalueelle rakentamisesta (Martti Mölsä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 36/2016 vp," Arvoisa puhemies! On tietoa. Kaavoitusvalta on kunnilla ja maakuntakaavoitusvalta maakunnilla, ja Sipilän hallitus on halunnut juuri tätä paikallista päätösvaltaa vielä vahvistaa. Poikkeamistoimivaltaa käsittelevä laki on itse asiassa jo hyväksytty, eli poikkeamistoimivalta on siirretty ely-keskuksilta kunnille. Tuo laki astuu voimaan huomenna, asetus parin viikon kuluttua. Puolestaan tämä ely-keskusten valitusmahdollisuuksia rajaava lakiesitys on valmistelussa, ja sen tulen tuomaan eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana. Laajemminkin hallituksen tavoitteena on vapauttaa rakentamista siellä, missä on tilaa, eli maaseudulla ja haja-asutusalueilla, ja itse asiassa tuo saaristoasiain neuvottelukunnan parin viikon takainen selvitys osoittaa, että ihmiset yhä enemmän haluavat viettää aikaa vapaa-ajan-asunnoilla. Ne ovat entistä paremmin varusteltuja, ja kun laajakaistat pelaavat, myös etätyömahdollisuudet paranevat. Haluamme myös tarjota halukkaille ihmisille mahdollisuuden muuttaa vapaa-ajanasuntoja (Puhemies koputtaa) vakituiseen käyttöön ihmisten toiveitten mukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+2.6.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-03-31T16:58:21,2016-03-31T16:59:37,Tarkistettu,1.1 2016_30_75,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 8/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 2/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 2/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_30_76,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 8/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kysymys merkittävästä muutoksesta, joka tulee edellyttämään toimenpiteitä niiltä panttikirjojen haltijoilta, joiden panttikirjat ovat vain paperisessa muodossa. Niiden voimassa oleminen päättyy 2019. Tämä on myös yksi hyvä osoitus siitä hallitusohjelman kirjauksesta, kuinka digitalisaatiota tulee edistää. Se, että vanhoja kirjallisia panttikirjoja ei enää vuodesta 2020 alkaen voi käyttää uuden panttioikeuden perustamiseen, merkitsee sitä, että uutta luottoa hakevan asiakkaan tulee hakea vanhojen kirjallisten panttikirjojen muuntamista sähköiseen muotoon tai hakea uuden kiinnityksen vahvistamista sähköisellä panttikirjalla. Kirjallisen panttikirjan sähköiseksi muuntamisesta aiheutuvat viranomaiskustannukset peritään esityksen mukaan valtion maksuperustelain mukaisesti hakijalta eli kirjallisen panttikirjan haltijalta. Kirjallisen panttikirjan muuttamisesta sähköiseksi panttikirjaksi peritään nykyisin 17 euroa kiinnitystä kohden ja uuden kiinnityksen vahvistamisesta sähköisellä panttikirjalla 33 euroa. Tällaista asiakkaalle syntyvää kertaluonteista kustannusta voidaan pitää vähäisenä ja kohtuullisena, kun sitä verrataan luotonottajalle syntyviin muihin luottokustannuksiin. Lakivaliokunta pitikin tätä varsin tärkeänä kirjauksena, että tällainen kertaluonteinen kustannus ei tule asiakkaalle kohtuuttoman kalliiksi. Esitys mahdollistaa luottolaitosten hallussa panttina jo olevien kirjallisten panttikirjojen massamuuntamisen sähköisiksi panttikirjoiksi. Kirjallisten panttikirjojen suuri määrä huomioon ottaen tästä voi aiheutua kertaluonteisia merkittäviä kustannuksia. Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan nämä jäävät luottolaitosten vastuulle. Massamuuntamisen edistämiseksi onkin tärkeätä, että tällainen muunto voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Sähköisiin panttikirjoihin siirtymisestä on hyötyä niin kansalaisille ja yrityksille kuin luotonantajille ja kirjaamisviranomaisena toimivalle Maanmittauslaitokselle. Sähköisten panttikirjojen käyttö muun muassa helpottaa vakuuksien siirtoa ja hallintaa sekä alentaa vakuushallinnan kustannuksia. Myös paperisten panttikirjojen katoamiseen ja vahingoittumiseen liittyvät riskit poistuvat. Ottaen huomioon, että jatkossa käytettävissä on vain sähköisiä panttikirjoja, lakivaliokunta painottaa järjestelmän tietoturvallisuuden ja luotettavuuden merkitystä. Valiokunta pitää tärkeänä, että kiinteistön omistajat voivat vuoden 2019 lopussa päättyvän siirtymäkauden jälkeen käyttää omaisuuttaan vakuutenaan tarvittaessa ripeästikin ja käsittelyajoista riippumatta. Kaiken kaikkiaan tämä muutos on hyvin merkittävä ja joustava ja tärkeä. Sen takia valiokunnan oli hyvin helppo tähän hallituksen esitykseen löytää yksimielinen näkemys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-03-31T17:02:09,2016-03-31T17:06:00,Tarkistettu,1.1 2016_30_77,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 8/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että pikkuhiljaa saamme muutettua vanhoja lakeja vastaamaan nykyaikaa, ja tässä nimenomaisessa tapauksessa sähköistämme maakaarta siltä osin, että uusista kiinnityksistä annettaisiin vain sähköisiä panttikirjoja kesäkuun 2017 jälkeen. Tämä on hyvä asia. Kuten valiokuntakin nosti esiin, sähköisten panttikirjojen edistäminen on hallituksen digitalisointitavoitteiden mukaista ja aikanaan tulevat hyödyt ovat ilmeiset, kun myös katoamiseen ja vahingoittumiseen liittyvät riskit poistuvat. Hyvänä pidän myös, että valiokunta kiinnitti huomiota siirtymävaiheen kysymyksiin sekä asiakirjahallinnan luotettavuuteen. Tämäkin laki olisi voitu säätää hyvin jo vuosia sitten, mutta Suomi ei valitettavasti enää ole ollut edelläkävijä digitalisaatiossa. Toivottavasti asia saadaan korjattua — parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Hallitus on oikealla tiellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-03-31T17:06:02,2016-03-31T17:06:52,Tarkistettu,1.1 2016_30_78,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 8/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten tässä edustaja Mäkelä edellä totesi, myös minusta on nykyaikaa siirtyä näihin sähköisiin panttikirjoihin. Se on ollut 1.11.2013 lähtien kirjallisen panttikirjan kanssa vaihtoehtoinen menettely, ja nyt sitten kymmenen vuoden kuluessa olisi lupeissa ja toiveissa, että 80 prosenttia näistä panttikirjoista olisi sähköisenä. Kuitenkin huomioin nuo pankkien hallussa olevat panttikirjat ja toivon kyllä niihin liittyen, että pankit myös vastaavat näistä kuluista, kun näitä nyt käännetään sähköisiksi, eivätkä vyörytä näitä asiakkaiden maksettavaksi. Tämä oli ainakin meidän tahtomme tuolla valiokunnan käsittelyssä. Tietoturva, luonnollisesti keskustelu ja luotettavuus ovatkin avainasemassa näissä kysymyksissä, mutta luotan siihen, että nämä järjestelmät ovat meillä aukottomat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-03-31T17:06:52,2016-03-31T17:07:50,Tarkistettu,1.1 2016_30_79,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 8/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on hallituksen esitys, jota voi todella lämpimästi kannattaa, ja niin kuin tuossa edustaja Laukkanen edellä totesi, valiokunta on tätä yksimielisesti viemässä eteenpäin, ja se on äärimmäisen tärkeää. Tämä on juuri sen tyyppistä digitalisaatiota, jossa näitä askelia oltaisiin tosin voitu ottaa jo paljon paljon aikaisemmin, mutta hyvä, että edes tässä vaiheessa. Täällä on tuotu näissä puheenvuoroissa esille nämä siirtymäajan kustannukset ja toisaalta sitten tietoturvakysymykset, joista on pidettävä tietenkin erittäin hyvää huolta silloin, kun ollaan siirtymässä sähköiseen järjestelmään. Edustaja Ojala-Niemelälle voisin todeta, että kyllä varmasti siellä pankeissakin niitten paperistenkin panttikirjojen käsittelyllä on omat kustannuksensa. Joskus aikoinaan tilintarkastajana pienessä pankissa niitä panttikirjoja olen tarkastanut ja miettinyt sitä, että kyllä tämäkin systeemi pitäisi saada jollakin tavalla helpommaksi ja joustavammaksi. Että kyllä minä uskon, että pankeille tästä tulee ihan varmasti kustannussäästöjä, jolloinka tuntuisi aivan järjettömältä, että näitä kustannuksia lähdettäisiin vielä sitten vyöryttämään asiakkaille. Kyllä tämä kaiken kaikkiaan tätä koko järjestelmää tulisi jouhevoittamaan. Ennen kaikkea on juuri se, että sitten niitä panttikirjoja ei pystyttäisi hukkaamaan ja ne olisivat sitten yhdessä järjestelmässä ja myöskin asiakkaalla mahdollisimman nopeasti käytössä siinä vaiheessa, jos tarvetta sellaiseen on. Erittäin hyvä, että tässä asiassa ollaan menossa eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-03-31T17:07:50,2016-03-31T17:09:23,Tarkistettu,1.1 2016_30_80,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 8/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kannatan myöskin lämpimästi tätä hallituksen esitystä, joka todellakin vie tämän panttikirjasysteemin nykyaikaan. Tämä kuitenkin on selkeä edistysaskel sillä hallituksen valitsemalla tiellä, että digitalisaatiota edistetään kaikin käytettävissä olevin keinoin. Tähän asiaan liittyy kuitenkin sellainen tosiasia, joka kannattaa eduskunnan huomioida kaikkia päätöksiä tehtäessä, nimittäin koko maan alueellahan meillä ei ole käytössä vielä nopeita laajakaistaverkkoja. Elikkä tämän suhteen, kun digitalisaatio etenee, eduskunnan on kyllä pidettävä huoli siitä, että nopeat laajakaistayhteydet aidosti rakennetaan tähän maahan kaikkialle. Ruotsi on tässä asiassa paljon pidemmällä kuin me olemme. Viro menee omia teitään, ja me olemme jääneet Virosta jo jälkeen tässäkin asiassa. Toivoisin, arvoisa rouva puhemies, että tähän asiaan maan hallitus ja eduskunta suhtautuvat suurella vakavuudella. Kun digitalisaatio taas kerran ottaa yhden askeleen tämän hallituksen esityksen myötä eteenpäin, niin otetaan yhtä vakavasti se, että kaikkiin Suomen kuntiin rakennetaan ne runkoverkot kuntoon yhteiskunnan varoilla ja yhteiskunnan tuella. Muutenhan tämä digitalisaatio johtaa maan eriarvoistumiseen yhä rankemmin ja ihmiset kärsivät siitä. Tämä ei suinkaan liene digitalisaation tarkoitus, vaan pitää laittaa systeemit kuntoon ja sen jälkeen voimme hyötyä siitä pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on kaikista paras tulevaisuuteen investointi, kun laitamme nämä laajakaistat kuntoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-03-31T17:09:24,2016-03-31T17:10:50,Tarkistettu,1.1 2016_30_81,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maakaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 8/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten tuossa edellä todettiin, tämä on hyvin merkittävää, että koko maa on kattavasti ja yhdenvertaisesti digitaalinen. Aika paljon näitä panttikirjoja edelleen pidetään siellä kotona piirongin laatikossa ja jopa patjan alla. On paljon tällaista ikääntynyttä väestöä, jolle se on ainoa turvallinen paikka näille. Jos heillä ei sitten ole edes näitä digitaalisia palveluja saatavilla, niin tämä muuttuminen tulee todella hankalaksi heille. Toinen asia — valiokunta ei sitä halunnut kirjata mutta keskusteli siitä — oli tämä tiedottaminen: tämän kolmen vuoden jälkeen sitten nämä panttikirjat vanhentuvat eivätkä ole enää käytettävissä, ja se tulee olemaan monelle yllätys sitten, kun menee niiden panttikirjojen kanssa pankkiin, että ne eivät olekaan enää voimassa, eli tämä tiedottaminen pitää hoitaa hyvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-03-31T17:10:50,2016-03-31T17:11:50,Tarkistettu,1.1 2016_30_82,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista>>>Hallituksen esitys HE 21/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 3/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 3/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_30_83,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista>>>Hallituksen esitys HE 21/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki koskien eräiden tuoteryhmien, kuten sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettujen laitteiden, vaakojen, mittauslaitteiden, siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähteiden, hissien, hissien turvakomponenttien, pyroteknisten tuotteiden, yksinkertaisten painesäiliöiden ja painelaitteiden, erillisiä menettelysäännöksiä arviointilaitoksen hyväksymisestä ja nimeämisestä ilmoitetuksi laitokseksi sekä niiden ilmoittamisesta Euroopan komissiolle ja muille jäsenmaille. Vastaavista menettelysäännöistä on tähän mennessä säädetty kunkin tuoteryhmän sektorikohtaisessa lainsäädännössä. Talousvaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä eräin teknisluontoisin muutoksin. Talousvaliokunta toteaa, että tämän lainsäädäntöhankkeen yhteydessä on tehty hallinnonalojen rajat ylittävää normiston ajanmukaistamistyötä, jossa on kattavasti arvioitu tuotesääntelyn uudistamistarpeita. Talousvaliokunta pitää hyvänä, että alan sääntely on tällä tavoin tullut kokonaisvaltaisen arvioinnin kohteeksi. Valiokunta myös yhtyy asiantuntijakuulemisessa esitettyyn arvioon, jonka mukaan ehdotettu horisontaalisen ja sektorikohtaisen sääntelyn systematiikka selkeyttää ja yhdenmukaistaa tätä normistoa. Ehdotuksella ei ole myöskään merkittävää vaikutusta arviointilaitosten varsinaiseen toimintaan. Talousvaliokunta toteaa lausunnossaan, että uusien tuotedirektiivien soveltaminen alkaa 20. päivä huhtikuuta tänä vuonna. Samasta ajankohdasta lukien poistuvat tällä hetkellä voimassa olevat ilmoitettujen laitosten toiminnan valtuuksien luovat rekisterimerkinnät. Mikäli käsiteltävänä olevaa lakiehdotusta ei saada voimaan ennen tätä kyseistä päivämäärää, 20.4.2016, muodostuu tilanne, jossa ilmoitettujen laitosten valtuudet lakkaavat. Tästä aiheutuu epäjatkuvuuskohta näiden laitosten toimintaan, mutta samalla valiokunta huomauttaa, että tällä hetkellä markkinoilla olevat hyväksytyt tuotteet saavat pitää pääsääntöisesti statuksensa hyväksymispäätöksensä voimassaolon ajan direktiivien muuttumisesta huolimatta. Talousvaliokunta kuitenkin toteaa vielä, että poikkeuksen muodostaa uusien hissien ja eräiden mittauslaitteistojen käyttöönotto. Näiden tuoteryhmien osalta jokainen käyttöön otettava, markkinoille saatettava uusi laite katsotaan uudeksi tyyppihyväksyntää edellyttäväksi tuotteeksi, silloinkin kun kysymyksessä on jo markkinoilla oleva tuote tai malli. Lainsäädäntöteknisen viivästyksen aiheuttama epäjatkuvuus näiden tuoteryhmien osalta voi johtaa enimmillään muutaman viikon katkokseen käyttöönotossa. Käsillä olevan hallituksen esityksen mukaisessa lakiehdotuksessa on viitattu säännöksiin, joiden valmistelu on vielä kesken. Ilmoitettuja laitoksia koskevan lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyä ei voida viedä nykymuodossaan päätökseen ennen kuin kaikki viittausten kohteena olevat säännökset ovat eduskunnan käsiteltävänä. Tämän johdosta ilmoitettuja laitoksia koskevan lain voimaantulo ja siitä riippuva ministeriön ilmoitus Euroopan komission ylläpitämään Nando-rekisteriin olisivat sidoksissa koko lainsäädäntöpaketin eduskuntakäsittelyn aikatauluun. Tämän takia talousvaliokunta on päättänyt ehdottaa lakiehdotuksen eräiden säädösviittausten muuttamista tavalla, joka mahdollistaisi lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyn loppuun saattamisen ja siten lain voimaantulon riippumatta muista tuotedirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien säädösten eduskuntakäsittelyistä. Talousvaliokunta esittää lakiehdotuksen 1 §:ää muutettavaksi siten, että lainkohdasta poistetaan viittaukset hissiturvallisuuslakiin, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien vaatimustenmukaisuudesta annettuun lakiin sekä räjähteiden vaatimustenmukaisuudesta annettuun lakiin. Lisäksi esitetään lisättäväksi viittaus voimassa olevaan vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettuun lakiin — jäljempänä kemikaaliturvallisuuslaki. Talousvaliokunta toteaa, että ehdotetun lain säännökset ilmoitetuista laitoksista tulevat sovellettaviksi erityislakina painelaitelain ja sähköturvallisuuslain ja kemikaaliturvallisuuslain säännösten sijasta vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten niihin hakemuksiin, joista päätökset tehdään lain voimaantulon jälkeen. Täten painelaitelain, sähköturvallisuuslain ja kemikaaliturvallisuuslain päällekkäisten säännösten kumoamatta jättäminen tässä yhteydessä ei muodostu ongelmaksi. Talousvaliokunta esittää myös, että ehdotettua 2 §:ää esitetään muutettavaksi siten, että viittaus vielä tällä hetkellä valmistelussa olevaan eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettuun lakiin poistetaan. Talousvaliokunta esittää vielä, että ehdotettua 5 §:ää esitetään muutettavaksi siten, että viittaukset hissiturvallisuuslakiin, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien vaatimustenmukaisuudesta annettuun lakiin sekä räjähteiden vaatimustenmukaisuudesta annettuun lakiin poistetaan. Talousvaliokunta esittää yksimielisesti, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esityksen, hallituksen esityksen 21.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+5.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-03-31T17:12:13,2016-03-31T17:18:20,Tarkistettu,1.1 2016_30_84,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista>>>Hallituksen esitys HE 21/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kuten talousvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Turunen totesi, talousvaliokunta oli asiassa täysin yksimielinen ja aidosti huolissaan siitä, mitä tämä poikkeus pääsäännöstä — siinä mielessä, että uusien hissien ja näiden mittauslaitteiden käyttöönottokatkos olisi noin kaksi viikkoa — käytännössä voisi tarkoittaa. Tältä osin kysymys on siis sinänsä isosta asiasta, koska se vaikuttaa ei pelkästään tavallisten ihmisten elämään vaan sitä kautta myös siihen liiketoimintaan ja yritystoimintaan, josta tässä on kysymys. Näiltä osin talousvaliokunta totesi yksimielisesti, ja myös SDP oppositiosta lämpimästi kannattaa sitä, että tämä asia saadaan kuntoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+5.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-03-31T17:18:20,2016-03-31T17:19:17,Tarkistettu,1.1 2016_30_85,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista>>>Hallituksen esitys HE 21/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä oli hienoa nähdä, millä tavalla talousvaliokunta käytti sitä eduskunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa ja harkintavaltaa ja ymmärsi, että mikäli näitä teknisluontoisia esteitä ja tätä lakikytkösten välistä purkamista ei tehdä, niin tästä oikeasti voi aiheutua sekä kuluttajille että ennen kaikkea näille yrityksille, jotka hakevat hyväksyntää näille uusille laitteille, taloudellisia menetyksiä. Ja tietenkin on tärkeää, että nämä uudet laitteet ovat juuri oikealla tavalla hyväksyttyjä. Siinä mielessä täytyy kiittää talousvaliokunnan puheenjohtajaa ja koko valiokuntaa, kollegoita siellä, että nimenomaan haluttiin nyt menetellä tällä tavalla ja katkaista tämä kytkös näitten lakien välillä, jotta saadaan tämä ripeästi eteenpäin. Ja täytyy toivoa, että koko eduskunta nyt sitten tämän puolesta ymmärtää äänestää. Tässä ei varmasti ole nyt mitään sellaista hallitus—oppositio-asetelmaa, vaan kaikki olemme nyt tässä samassa veneessä ja haluamme tätä asiaa olla jouduttamassa. Tässä oli upeaa, että valiokunta nimenomaan tässä tilanteessa nyt sitten teki tätä omaa lainsäädäntötyötä näiltä osin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-03-31T17:19:18,2016-03-31T17:20:36,Tarkistettu,1.1 2016_30_86,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista>>>Hallituksen esitys HE 21/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt näin kansankielellä sanottuna me tulimme semmoiseen tilanteeseen, että me emme olisi voineet ottaa hissejä käyttöön, mikäli me olisimme jääneet odottamaan tämän useamman lain lakipaketin koko käsittelyä. Ja tämän takia, että tämmöistä käyttöönottokatkosta ei syntyisi tai sitä syntyisi mahdollisimman vähän, poistettiin tästä laista nyt kaikki nämä viittaukset näihin muihin lakeihin, ja ne palautetaan sitten sen jälkeen, kun tämä koko lakipaketti on käsitelty. Tämä nyt joka tapauksessa näyttää siltä, että noin parin viikon käyttöönottokatkos tästä voi tulla uusille hisseille, mutta minä en pidä sitä kovin merkityksellisenä kansalaisten kannalta, koska näitä hissien tarkistamisia voidaan kuitenkin tehdä myös tämän kahden viikon aikana. Ja sen jälkeen, kun katkos päättyy, että voidaan tänne Nando-rekisteriin rekisteröidä takaisin nämä kyseiset tarkistusfirmat, nämä tarkistukset on jo sitten tehty, eli se on sitten tämmöinen nopea toimenpide. Mutta käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi uuden kerrostalon rakentamisessa sitä, että sitä hissiä ei voida valmistumisen jälkeen ottaa käyttöön ennen kuin tämä rekisteröinti on. Mutta tosiaankin tämä katkos on enimmillään muutaman viikon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+5.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-03-31T17:20:37,2016-03-31T17:22:11,Tarkistettu,1.1 2016_30_87,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi ajoneuvoverolain 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Tässä yhteydessä voi keskustella myös päiväjärjestyksen asiasta 7.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_30_88,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi ajoneuvoverolain 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos siitä, että todellakin nämä molemmat kohdat voidaan tässä yhteydessä käsitellä, koska kyse on ihan samasta asiasta, ja siinä mielessä, kun tässä joudutaan tekemään vain lakiteknisistä syistä muutos kahteen pykälään, tämä tällä tavoin sujuu kaikkein jouhevimmin. Ajoneuvoverolaissahan, joka muutettiin 2015, vero määräytyy hiilidioksidipäästöjen määrän ja toisaalta ajoneuvon painon mukaan. Maakaasua ja kotimaista liikennebiokaasua käyttövoimana käyttäviä ajoneuvoja verotetaan ihan samalla tavalla kuin jos ne käyttäisivät sataprosenttisesti fossiilista maakaasua. Kuitenkin hyvin monet kaasuautolla ajavat käyttävät käyttövoimana lähes yksinomaan kotimaista liikennebiokaasua. Ja kun on tutkittu tätä maakaasun ja liikennebiokaasun osuutta kaasuautojen käyttövoimana, niin ne ovat olleet vuonna 2014 suurin piirtein 50 ja 50 prosenttia. On tosiaan hyvin monia syitä, minkä tähden meidän kannattaa ehdottomasti suosia käyttövoimana liikennebiokaasua. Se on ensinnäkin ympäristöystävällistä: ympäristöystävällisyydessä se kilpailee, kun katsotaan koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt, jopa tuulivoimasähköllä ladattujen sähköautojen kanssa. Ja vielä jos asiaa katsotaan tarkemmin, niin biokaasu tietyillä tavoilla tuotettuna on jopa sähköä huomattavasti ilmastoystävällisempää käyttövoimana. VTT on tätä asiaa tutkinut, ja sen tutkimuksen mukaan ""taloudellisten vaikutusten perusteella investoiminen kotimaiseen drop-in-polttoaineiden ja biokaasun tuotantoon olisi koko kansantalouden kannalta kustannustehokkain tapa vähentää liikenteen päästöjä"". Tätä biokaasuahan monilla maatiloilla tuotetaan, mutta tällä hetkellä sitten siellä puolella on taas tiettyjä esteitä, minkä tähden sitä ei voida niin hyvin käyttää ja minkä tähden investointeihin ei saada samoja tukia kuin esimerkiksi vaikkapa sitten maatalouden muiden rakennusten tekemiseen, ja siinä mielessä olen jättänyt myös toimenpidealoitteita, jotka koskevat sitten nimenomaan tätä maataloudessa tulevaa biokaasua ja sen käyttämistä. Mutta takaisin vielä tähän ajoneuvoverolain käsittelyyn: tässä biokaasun tuotannossa yhdistyy energian tuotanto, ympäristöystävällinen jätehuolto ja ravinteitten kierrätys. Tämä on sitä kiertotaloutta varmasti parhaimmillaan, ja se on kotimaista, parantaa huoltovarmuutta ja kauppatasetta ja tuo työllisyyttä maaseudulle. Täällä äskenkin, kun oltiin kyselytunnilla, nostettiin esille tuo maatalouden ahdinko, ja tuntuu, että mikä tahansa pienikin asia — vaikka se tulisi sitten täältä energiapuolelta — joka voisi auttaa maatalouden tilannetta, olisi varmasti enemmän kuin tervetullut. Biokaasun tuotannon lisäämiseen on suuret mahdollisuudet. Gasum on arvioinut potentiaaliksi 15 terawattituntia, mikä on noin kolmannes Suomen maakaasun käytöstä. Sarjavalmisteisten kaasuautojen saatavuus on parantunut hyvin merkittävästi. Suomessa kaasuautojen määrä on kuitenkin jäänyt alhaiseksi. Meillä on noin alle 2 000 autoa, kun Ruotsissa on jo noin 50 000 kaasuautoa. Osaltaan kyse on siitä, että liikennebiokaasun tuotantoa ja tankkauspaikkoja ei ole vielä syntynyt Suomessa riittävän kattavasti, ja liikennebiokaasun tuotannon lisäämistä Suomessa hidastaa muiden tekijöitten ohella juuri tämä, että ajoneuvoverossa hiilidioksidipäästöjen osalta biokaasun elinkaaripäästöjen alhaisuutta ei oteta huomioon, toisin kuin sähköautojen kohdalla. Nämä molemmat lakialoitteet tähtäävät siihen, että juuri tältä osin tätä ajoneuvoverolakia muutettaisiin, elikkä kun sähköautoilla veron osuus on verotaulukon yksi pienimmistä veron osuuksista, niin liikennebiokaasun osuus kaasuautojen käyttövoimana on Suomessa noin 50 prosenttia, ja jotta me pääsisimme tässä asiassa eteenpäin, niin biokaasun ympäristöystävällisyys voitaisiin paremmin huomioida sen suhteessa sähköön, ja se tulee ottaa myöskin huomioon sitten tässä autoverolaissa siten, että verotaulukossa kaasuautojen verot kasvavat alimman sovellettavan veron määrästä, vain 50 prosenttia siitä kasvun määrästä, joka kohdistuu muihin kuin dieselöljyä käyttövoimana käyttäviin ajoneuvoihin. Tällä tavalla selitettynä tämä kuulostaa vähän monimutkaiselta, mutta kaavasta, joka on siinä lakialoitteessa mukana, sen pystyy helpommin hahmottamaan. Mutta joka tapauksessa ihan tällaisella pienellä verotaulukon muutoksella me voisimme antaa juuri sopivan insentiivin siihen, että biokaasun osuus kasvaisi liikennepolttoaineena, ja sitä kautta voisimme todella olla tekemässä ympäristöystävällisiä tekoja, voisimme olla maaseutua ja myöskin työllisyyttä siellä tukemassa, ja toivonkin, että tämä lakialoite otettaisiin huomioon. Ymmärrän, että ajanpuutteen takia en itse voinut lähteä tähän keräilemään sataa nimeä enkä muuta vastaavaa, mutta toivon, että kun ajoneuvoverolakiin varmasti tälläkin vaalikaudella todennäköisesti tullaan palaamaan, siinä yhteydessä olisi mahdollisuus harkita tämäntyyppisiä esityksiä. Ja toimenpidealoitetta toivon myöskin huomioitavan asiallisella tavalla sitten ko. valiokunnassa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-03-31T17:22:42,2016-03-31T17:28:36,Tarkistettu,1.1 2016_30_89,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi ajoneuvoverolain 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Suomi haluaa olla biotalouden edelläkävijä ja ilmastonmuutoksen torjunnan kärkimaa. Kuitenkaan jostain kumman syystä tämä ei näy meidän veroratkaisuissamme vaan pidämme erittäin korkeaa veroastetta näille energiatehokkaille autoille emmekä seuraa sitä kehitystä, joka tällä hetkellä muualla Euroopassa on. Tämän päivän Kauppalehti uutisoi näin: Kaksi Euroopan maata aikoo kieltää uusien bensa- ja dieselautojen myynnin kokonaan. Norja ja Hollanti ovat tosissaan siirtymässä täysin puhtaaseen liikenteeseen parin vuosikymmenen aikana. Molemmissa maissa suunnitelmat uusien perinteisten diesel- ja bensiiniautojen täydellisestä myyntikiellosta etenevät. Tämä on tulevaisuus, ja sen tähden lämpimästi kannatan sitä, että nämä molemmat lakiesitykset saavat arvoisensa vastaanoton, kun niitä valiokunnassa käsitellään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-03-31T17:28:38,2016-03-31T17:29:47,Tarkistettu,1.1 2016_30_90,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi ajoneuvoverolain 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraattien tekemä lakialoite on hyvä ja kannatettava. Meillä Suomessa ajetaan itse asiassa Euroopan vanhimmilla autoilla lähes Euroopan huonoimmilla teillä. Sen takia on tärkeää tehdä määrätietoisia toimenpiteitä myös autokannan uudistamiseksi. Myös tämäntyyppiset lakiesitykset, joissa kannustettaisiin uusiutuviin polttoaineisiin, uusisivat meidän autokantaamme. Suomen autojen keski-ikä on itse asiassa viime vuosina edelleen vain vanhentunut. Meillä autojen keski-ikä on reilut 11 vuotta. Tällä kaudella toivoisin, että liikenneministeri Berner ottaisi vielä yhden sellaisen aktiivisen otteen autoverouudistuksen ja polttoaineverouudistuksen kokonaisuuden läpikäymiseksi niin, että voisimme edistää biopolttoaineiden käyttöä ja myös saisimme autokantaamme uudistettua. Meillä pitäisi Suomessa olla käytössä niin sanottu nollavisio, että kenenkään ei tarvitsisi kuolla tulevaisuudessa enää liikenteessä. Sen takia olen itse vähän hämmästyneenä seuraillut varsinkin sosialidemokraattien kannanottoja autoveron kevennykseen ja arvostelua sitä kohtaan. Ei heitä täällä salissa tälläkään hetkellä tosin näy, kun kertoo, että esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmä vähentää suistumisonnettomuuksien uhrien määrää jopa 50 prosentilla. Sitten meillä tällä hetkellä autoissa on jalankulkijoiden turvatyynyjä vain muutamassa tuhannessa autossa. Vaikka nyt alkuvuonna veronkevennyksen myötä meidän myynti on vilkastunut ja helmikuussa uusia henkilöautoja rekisteröitiin lähes 21 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, siitä huolimatta tämän vuoden ennuste, 110 000 uutta henkilöautoa rekisteriin, ei vieläkään uudista meidän autokantaamme. Tavoitteen pitäisi olla noin 150 000 uutta autoa vuodessa, että autokanta lähtisi uusiutumaan. Se ei ole keneltäkään pois, että autokanta uusiutuu. Itse asiassa silloin myös ne vanhemmat autot tulevat turvallisemmiksi, ja näin kaikki hyötyisivät tästä. Siinä mielessä annan vahvan tukeni tälle edustaja Essayahin ja kristillisdemokraattien tekemälle lakialoitteelle, että me lähdemme myös polttoainepuolelta uudistusta eteenpäin viemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-31T17:29:48,2016-03-31T17:32:25,Tarkistettu,1.1 2016_30_91,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi ajoneuvoverolain 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse myös kannatan lämpimästi tätä kristillisdemokraattien tekemää aloitetta ajoneuvoveron korjaukseksi ja liittyen nyt näihin kaasuautoihin erityisesti. Toivoisin samalla, että kuulemisen yhteydessä myös käytäisiin läpi kaikki muut vaihtoehtoiset polttoainemahdollisuudet vetyautoista sähköautoihin, että näistä asioista avoimesti keskusteltaisiin ja tuotaisiin niitä sitten esille, että saataisiin tämä paljon puhuttu autokannan uusiutuminen liikkeelle. Lakialoitteessa on hyvin tuotu esille niitä ongelmakohtia, joista yksi on tämä tankkauspisteiden vähäisyys. Meillä kotikaupungissani Kouvolassa on mahdollisuus kyllä tankata, ja tiedän, että täällä Helsingissäkin pystyy. Kaasuautoilla ainakin meidän seudullamme pystyy jo kovinkin vaivattomasti asioimaan, mutta noin valtakunnan tasollahan tämä on vielä ongelma, ja siihen toivottavasti Gasum ja alan yritykset satsaavat. Tässä edustaja Laukkanen otti mielenkiintoisen näkemyksen muista maista, että tämä bensiini- ja dieselautojen täydellinen myyntikielto muutaman vuosikymmenen aikana on tulevaisuutta. Se on varmaan totta. Itse kuitenkin autoilijana ja museoautoharrastajana toivon, että bensiiniautojakin tulevaisuudessa myydään ihan noin historiallisessa mielessä, mutta toki näin ympäristönäkökulman kannalta pitää näitä uusiutuvia polttoaineita tukea, ja siksi tämä lakialoite on erittäin kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+6.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-03-31T17:32:25,2016-03-31T17:34:11,Tarkistettu,1.1 2016_30_92,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi ajoneuvoverolain 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä Norjan malli on hyvin mielenkiintoinen, koska he lähestyvät tätä hyvin pitkäjänteisesti. Heidän mallinsa on sellainen, että he teettävät kansallisen liikenneohjelman, jonka pohjalta sitten tätä muutosta tehdään. Koko ohjelman ydin ja tavoite on varsin kunnianhimoinen. Se on nollapäästöinen liikenne. Tätä voi kutsua jo visioksi. Aikataulu on 2018—2029, eli hyvin pitkistä jänteistä puhutaan. Toivoisin, että meilläkin liikennepoliittisesti — juuri niin kuin täällä edustaja Heinonen toi esille — olisi pitkäjänteisyyttä, nähtäisiin mihin tuloksiin voidaan päästä, kun tavoite asetetaan vaikka monen hallituskauden yli. Ja vielä: tosiaan heillä yksi tavoitteeseen pääsemisen askel on se, että he nostavat autojen verotusta. Se on mielenkiintoista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-03-31T17:34:12,2016-03-31T17:35:22,Tarkistettu,1.1 2016_30_93,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi ajoneuvoverolain 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se on totta, että tankkausasemaverkon pitää olla mahdollisimman kattava, mutta jollain tavalla tuntuu, että meillä Suomessa tässä takkuillaan. Meillä on paljon navettoja, joiden yhteyteen pystyisi tekemään tämäntyyppisiä asemia ja itse asiassa tuomaan elinvoimaisuutta maaseudulle. Mutta kun on seurannut nyt jo vuosikaudet hevosenlannan polton sallimista energiakäyttöön, niin sekin on tässä maassa niin vaikeaa. Lähes kaikissa muissa EU-maissa se palaa, ja olen ymmärtänyt, että nyt virkamiehet Suomessakin alkavat jo myöntää, että kyllä hevosenlanta täälläkin voisi palaa, kun virkamies vain päätöksen siitä tekisi. Nyt kannustankin kyllä ministeri Tiilikaista tässä asiassa määrätietoisesti etenemään. Tankkausasemaverkko, niin kuin tässä keskustelussa on tullut esille, on oleellisen tärkeä, että me saamme uusia autoja, uusia polttoaineita käyttöön, ja sitten se, millä tavalla me suhtaudumme auton omistamiseen ja ostamiseen. Sen takia autoverosta luopuminen olisi erittäin perusteltua, ja siihen on olemassa malli, jolla itse asiassa tämä sama verokertymä saadaan aikaiseksi. Täällä edustaja Laukkanen toi esille sen, että autoista ei tulisi päästöjä lainkaan, mutta ei varmasti kukaan mene lupaamaan, että siinä tapauksessa ja siinä tilanteessa liikenteeltä ei kerättäisi veroja lainkaan. Kyllä ne tavalla tai toisella sieltä valitettavasti kerätään. Silloin omasta mielestäni mallilla esimerkiksi siihen suuntaan, että luopuisimme ajoneuvoverosta eli uuden auton ostamisessa olevasta verosta ja korottaisimme hieman ajoneuvoveron perusosaa, pystyisimme kattamaan tuon menetyksen. Tämä malli itse asiassa olisi vakaa myös tulojen näkökulmasta, eli se ei riippuisi autokaupasta ja kannustaisi ostamaan uusia autoja, niitä, jotka käyttävät muun muassa biokaasua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-03-31T17:35:23,2016-03-31T17:37:20,Tarkistettu,1.1 2016_30_94,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi ajoneuvoverolain 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinonen nosti hyvin esille tämän, miksi maaseudulla näitä tankkauspisteitä ei ole enemmän. Viittasinkin jo omassa esittelypuheenvuorossani, että syy on se, että näihin investointeihin, biokaasulaitosten rakentamiseen, ei ole saatu tukea sellaisissa tilanteissa, jos sitä biokaasua on haluttu nimenomaan myydä ulkopuolelle eikä pelkästään käyttää siellä omalla tilalla. Se tuntuu aika erikoiselta, jos vertaa siihen, että saammehan me maatalouden muihinkin investointeihin tukea eikä oleteta, että kaikki maito, vilja ja liha, mikä siellä tuotetaan, käytetään siellä samalla maatilalla, vaan totta kai ne on tarkoitettu myyntiin. Jos mietitään, että tämmöisessä tilanteessa, hyvänen aika, biokaasua syntyy yli sen oman tarpeen, niin miksi sitä ei voisi myydä liikennebiokaasuksi tai esimerkiksi vaikkapa lähialueen omakotitalokiinteistöjä tai vastaavia sillä voitaisi lämmittää? Tämä on yksi sellainen kummallisuus näissä investointitukisäännöksissä. Toinen, minkä edustaja Heinonen myös nosti esille, on tämä hygienisointivaatimus, eli myöskin biokaasun kohdalla tämän mädätteen, jota siinä prosessissa syntyy, uudelleenkäyttämisestä on tehty lähestulkoon mahdotonta. Tällä hetkellä maaseudulla sitä kärrätään jätevedenpuhdistamoille, vaikka jos sitä hygienisointivaatimusta hivenen järkeistettäisiin, niin olisi mahdollisuutta palauttaa uudestaan ravinnekiertoon. Ajatellaan, että samanaikaisesti ulkomaisia lannoitteita ostetaan, kun meillä olisi olemassa ne ravinteet siinä mädätteessä, jos se vain saataisiin sillä tavoin käsiteltyä ja sitä hygienisointivaatimusta osattaisiin oikealla tavalla soveltaa. Tässä on tällaisia, voisi sanoa, hyvinkin maalaisjärkisiä ja tässä tapauksessa ihan kirjaimellisesti maalaisjärkisiä asioita, joita voitaisiin lähteä edistämään ja sitä kautta parantamaan maatilojen kannattavuutta ja ylipäätänsä myöskin niitä elinkeinoja, mitä maaseudulla harjoitetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-03-31T17:37:21,2016-03-31T17:39:19,Tarkistettu,1.1 2016_30_95,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ajoneuvoverolain 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ilmoitan myös itse kannattavani tätä edustaja Essayah’n ja muiden tekemää lakialoitetta, jossa nostetaan esille useita tärkeitä näkökulmia ja nimenomaan kannustavasta näkökulmasta verotuksen keinoin — ei niin kuin meillä Suomessa monesti on tapana, että me lainsäädännöllisesti rajoitamme jotain, vaan tässä meillä on todella tällainen kannustava näkökulma. Tällä tuettaisiin nyt tämän lakiesityksen toteutuessa uusiutuvan kotimaisen energian tuotantoa ja käyttöä hallitusohjelman mukaisesti. Samalla mahdollistettaisiin suomalaisen autokannan uusiutuminen. Sen ikä on tosiaan erittäin korkea eurooppalaisittain, kuten edustaja Heinonen äsken totesi. Tässä on myös ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna erittäin kannatettava lakialoite, ja sen toteutuessa saataisiin kaasuautojen määrää nostettua huomattavasti lähemmäksi esimerkiksi naapurimaamme Ruotsin tasoa. Pidänkin tätä kannustenäkökulmaa huomattavasti parempana vaihtoehtona kuin mainittua, muutamassa maassa harkinnassa olevaa suoranaista bensiiniajoneuvojen kieltämistä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-03-31T17:39:20,2016-03-31T17:40:54,Tarkistettu,1.1 2016_30_96,30/2016,2016-03-31,15.59,17.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi ajoneuvoverolain 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pyysin vielä puheenvuoroa, koska tuossa edustaja Savio niin hyvin otti esille tämän sanan ""kannustava"". Elikkä kristillisdemokraatithan ovat lähteneet siitä, että me tässä omassa vaihtoehtoisessa oppositiopolitiikassamme nimenomaan pyrimme tuomaan niitä kannustavia vaihtoehtoja hallitukselle. Tässä kävimme kyselytunnilla keskustelua siitä, voitaisiinko meidän tätä kannustavan perusturvan mallia lähteä kenties viemään eteenpäin. Nyt meillä on tällaisia kannustavia veroratkaisuja tässä pöydällä, ja ensi viikolla aiomme kannustavaa opintotukimallia olla esittelemässä. Todellakin kuulimme ministeri Tiilikaiselta, kun hän kertoi, että nyt ollaan sitten vihdoin toteuttamassa Ruotsin mallin mukaisesti se, että hankinnoissa tullaan edellyttämään suomalaisen eläinsuojelulainsäädännön noudattamista, kun tehdään julkisia hankintoja. Tämä on asia, jonka itse viime kesänä jo esitin, kun bongasin sen uutisen Ruotsista ja kysyin, miksei Suomessakin tätä asiaa voitaisi viedä eteenpäin. Jätin siitä silloin kysymystä ministerille. Siinä mielessä todellakin voi sanoa, että KD on nyt antanut täällä hyvin tämmöisiä kannustavia insentiivejä hallituksen suuntaan, ja hyvin mielellään näemme, jos niitä lähdetään viemään eteenpäin ja toteutetaan, ja toivotaan, että myös tässä tapauksessa nämä autoverolain muutokset olisivat sen tyyppisiä, että niitä oltaisiin sitten ihan oikeasti viemässä eteenpäin. Tällä tavalla voitaisiin todella auttaa niitä hallitusohjelman kirjauksia, jotka tähtäävät nimenomaan siihen, että Suomessa energiaomavaraisuus paranisi ja meillä olisi ympäristöystävällisempää politiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2016+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-03-31T17:40:54,2016-03-31T17:42:35,Tarkistettu,1.1 2016_31_1,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Ulkoasiainvaliokunnan täydennysvaali>>>Vaali VAA 13/2016 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on ulkoasiainvaliokunnan täydennysvaali. Totean, että vaali on yksimielinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_31_2,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp. Keskustelua, edustaja Heinäluoma. (Hälinää — Puhemies koputtaa) — Saanko pyytää hiljaisuutta. Keskitytään kuuntelemaan tätä esittelyä. Mikäli on tarve pitää kokouksia, menkää ulos.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_31_3,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Huomaan, että eduskunta on siirtynyt selkokieleen, (Naurua) jota ilolla varmaan kaikki tervehdimme. Tarkastusvaliokunta on käsitellyt kaksi tärkeää Valtiontalouden tarkastusviraston kertomusta. Toinen koskee vuoden 2015 eduskuntavaaleja, niiden vaalirahoitusta ja toinen puoluerahoitusta vuonna 2015, puoluerahoituksen valvontaa. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että nuo lainsäädäntömuutokset, jotka tehtiin 2010, ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi ja järjestelmä on uudistunut sillä tavalla kuin tuota lainsäädäntöä tehtäessä pääosin tavoiteltiin. Uudet käytännöt, joiden tarkoitus on ollut lisätä avoimuutta ja tuoda sidonnaisuudet oikealla tavalla esiin, ovat toimineet, ja tämä on toiminut sekä ehdokkaiden vaalirahoituksen osalta että puolueiden ja niiden lähiyhteisöjen vaalirahoituksen osalta, joten voidaan tältä osin yleisesti olla tyytyväisiä. Sitten on joitakin havaintoja, jotka on tässä yhteydessä syytä tehdä jatkoa ajatellen. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 273 henkilöä on ollut ilmoitusvelvollisia ja kaikki ovat jättäneet vaalirahoituslain tarkoittaman vaalirahoitusilmoituksen, ja ehdokkaiden enemmistö, lähes 60 prosenttia, on jättänyt myös ennakkoilmoituksen. Tarkastusvirasto on kertomuksessaan todennut, että virastolla ei ole syytä epäillä vastaanottamiensa ilmoitusten oikeellisuutta, ja tältä osin tämä toimii tarkoitetulla tavalla. Sitten epäkohdaksi voi mainita sen, että jälki-ilmoituksista kaikkia jälki-ilmoituksia ei ole saatu. Jälki-ilmoitushan täytyy antaa, mikäli vaalityötä on rahoitettu lainalla, ja tällöin jälki-ilmoituksen tarkoitus on se, että kun laina maksetaan, on tiedossa, miten se lainan maksu on rahoitettu. Tässä virasto on todennut, että sillä ei ole samoja toimintavaltuuksia näiden jälki-ilmoitusten varmistamiseen kuin mitä sillä on varsinaisen vaalirahailmoituksen varmistamiseen. Tarkastusvaliokunta on todennut, että tämä on ilmeinen epäkohta, ja mietinnössään esittää, että seuraavalla kerralla vaalirahoituslakia uudistettaessa on perusteltua toimia niin, että tarkastusvirasto saa samat oikeudet myös näiden lainan takaisinmaksua koskevien ilmoitusten seuraamiseen ja näiden tietojen saamiseen kuin mitä virastolla on itse vaalirahailmoitusten osalta. Tämä menettely siis tarkoittaa oikeutta uhkasakon asettamiseen, jos pyydettyjä tietoja ei ole toimitettu. Sitten, eduskuntavaalien kampanjointiin käytettiin yhteensä 9,8 miljoonaa euroa, ja tämä on edelleenkin kasvusuunnassa: 1,2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Suurin kampanja maksoi lähes 130 000 euroa ja pienin vajaa 3 000 euroa. Keskiarvo kampanjakuluissa oli 36 000 euroa. Tarkastusvaliokunta omassa työssään ja myös mietinnössään kiinnitti huomiota eduskuntavaalien kampanjakulujen kasvuun ja toteaa, että tämä lainsäädäntö ei ole kyennyt vaikuttamaan siihen, että kampanjakulujen kasvu olisi ollut rajoitetumpaa tai sitä olisi hillitty. Silloin kun lakiuudistus tehtiin 2010, niin vaalirahoituslain 1 §:ssä todetaan, että lain tarkoituksena on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua. Tarkastusvaliokunta oli huolissaan tästä rahan määrän lisääntymisestä, ilmiöstä ja keskustelusta, joka on tunnettu myös muualla läntisissä demokratioissa. Siksi valiokunta noteerasi sen keskustelun, jota myös täällä käytiin lähetekeskustelun yhteydessä aika vilkkaastikin, ja valiokunta päätyi kannanotossaan siihen, että valiokunta pitää selvittämisen arvoisena ehdotusta toimivasta kampanjakatosta, joka tasaisi varainhankintaan liittyviä eroja ehdokkaiden välillä ja näin varmistaisi kansanvallan aitoa toimintaa. Keskustelussa todettiin, että tämä kampanjakatto ei ole kuitenkaan yksiselitteinen, ja sen takia haluttiin korostaa, että kun tätä tutkitaan, niin pitäisi hakea toimivaa mallia. Tämän lisäksi tarkastusvirasto on sitten käynyt lävitse myös puoluerahoitusta. Tarkastusoikeuden piirissä on 145 valvottavaa. Tässä viimeisessä tarkastuskertomuksessa on tehty 35 tarkastusta, ja se kohdistuu kaikkiin puolueiden lähiyhteisöihin, joita on 13 kappaletta, ja lisäksi piirijärjestöihin, niistä osaan piirijärjestöjä. Tässäkin kertomus on luonteeltaan poliittisen demokratian kannalta hyvä. Yleinen johtopäätös virastolla oli, että ilmoitukset ovat täydennysten jälkeen olennaisen, oikean tiedon antavia ja myös lähiyhteisöjen saamat tuet on olennaisilta osiltaan oikein kerrottu. Sitten tässä tarkastuksessa huomattiin myös, että lähiyhteisöllä on oikeus sinällänsä antaa tukea vapaasti. Tärkeätä on se, että se lähiyhteisöiltä tuleva tuki on saman ilmoitusvelvollisuuden parissa kuin mitä puolueiden saama tuki, mutta huomattiin, että kaikki ne, jotka olivat lähiyhteisöltä saaneet tukea, eivät olleet näitä tuki-ilmoituksia ajantasaisesti tehneet, ja sitten tämän tarkastuksen jälkeen näitä ilmoituksia täydennettiin. Olennaista on kuitenkin, että tässä ei liiku mitään harmaata rahaa, koska nämä lähiyhteisöjen omat ilmoitukset, joissa on tullut rahaa ulkoa, on oikein tehty. Mutta virheitä siis tältä osin löytyy, ja niitä on sitten jälkeenpäin korjattu. Asiantuntijakuuleminen valiokunnassa oli myös rauhoittava siltä osin, että myös asiantuntijoiden käsitys oli se, että vaali- ja puoluerahoituslainsäädäntö toimii nykyisellään hyvin. Ja kun puutteita on, niin niitä voidaan hoitaa käytännön kautta. Otan lopuksi esille kaksi myös mietintöön kirjattua asiaa. Toinen on luottamushenkilömaksu. Tästähän on jo aikaisemminkin keskusteltu, että onko tämä kuntien luottamushenkilömaksusta peritty puolueiden maksu tämmöistä ulkopuolista rahaa ja pitääkö se ilmoittaa vai onko katsottava, että se on normaalia puolueen varainhankintaa, jossa ei synny sidonnaisuuksia, kun se koskee kaikkia puolueen näissä tehtävissä olevia henkilöitä. Valiokunta on aikaisemmin päätynyt siihen, että tätä pitäisi pitää normaalina varainhankintana, jossa ei tarvitse seurata näitä ilmoitusrajoja ja sitten ryhtyä ilmoitusmenettelyyn. Tarkastusvirasto on myös valiokunnan aikaisemman kannanoton pohjalta kehittänyt omaa toimintaansa niin, että nämä luottamushenkilömaksut nyt katsotaan tämmöiseksi normaaliksi varainhankinnaksi, puoluepiirien tai kunnallisjärjestöjen toimintaan liittyväksi varainhankinnaksi, jossa ei tämmöistä sidonnaisuuksiin liittyvää ilmoitusta tarvita. Toinen asia koskee ehdokasmaksuja, joita vaalikampanjan yhteydessä kerätään. Näistä on myös ollut keskustelua, että pitäisikö nämä ehdokasmaksut sitten näiden tiettyjen rajojen jälkeen ilmoittaa, että jos ehdokkailta kertyy enemmän maksuja, niin pitäisikö sitten ilmoittaa, että on tullut ulkopuolista tukea. Valiokunta asettui sille kannalle, että tämäkin on aika lailla normaalia demokratian toimintaa. Ehdokkaat maksavat esimerkiksi piirijärjestöjen kautta osan vaalikampanjan kuluista tämmöisellä omalla suorituksellaan, ja ei pitäisi piirijärjestöjä velvoittaa näiden rahojen seuraamiseen, koska ne eivät ole ulkopuolista tukea vaan normaalia ehdokkaan toimintaa, edellyttäen, että ehdokas itse on nämä menot, ehdokasmaksut ilmoittanut omassa ilmoituksessaan. Valiokunta on päätynyt siihen, että eduskunnalla ei näiden kertomusten johdosta olisi erillistä huomautettavaa. Kuitenkin tärkeä osa demokratian toimintaa on myös se, että täällä noteeraamme tämän tehdyn työn.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-04-01T13:01:44,2016-04-01T13:10:32,Tarkistettu,1.1 2016_31_4,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Käydään tässä tarvittava debattiosuus. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat käyttää minuutin mittaisen puheenvuoron, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_31_5,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja käyttikin erinomaisen puheenvuoron ja selvitti valiokunnan kantoja. Haluan siihen kiinnittää huomiota, että kaiken kaikkiaan tämä vaalirahalainsäädäntö on toiminut hyvin. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleista kaikki ilmoitusvelvolliset jättivät vaalirahailmoituksen. Sinänsä tässä mietinnössä ei nouse esiin mielestäni muita kovin merkittäviä asioita, mutta haluan kyllä kiinnittää vahvasti huomiota nyt tähän kampanjakatto-osioon tässä. Kampanjakulut ovat vaali vaaleilta kasvaneet. Nyt meillä on tulossa vielä lisää vaaleja, muun muassa maakuntavaalit. Mielestäni nyt olisi kyllä korkea aika palata siihen komitean mietinnön esitykseen, jossa asetettaisiin ihan selkeät kampanjakatot. Mielestäni se komitean mietinnön esitys olisi varsin realistinen pohja tälläkin hetkellä, ihan euromääräisesti. Toivon, että tästä käytäisiin vahvaa keskustelua ja päädyttäisiin vihdoin johonkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-01T13:10:48,2016-04-01T13:12:06,Tarkistettu,1.1 2016_31_6,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Heinäluoma esitteli aivan erinomaisella tavalla tämän mietinnön, joten sitä ei tarvitse täydentää. Mutta miten me voisimme kehittää vielä julkiseen vaikuttamiseen liittyvän rahoituksen avoimuutta — tästä ei varsinaisesti ollut valiokunnassa keskustelua, mutta minusta on aivan oikein julkisuudessa kiinnitetty huomiota siihen, että erilaiset etujärjestöt eivät edes nettisivuillaan oikein julkaise tilinpäätöksiä. Tällä tarkoitan esimerkiksi työmarkkinajärjestöjä. Kansanedustaja joutuu tilittämään jokaisen kahvikupin erikseen, mutta olisi paikallaan, että työmarkkinajärjestöt, jotka vaikuttavat aika laajalti yhteiskuntaan, julkaisisivat nekin tilinpäätöksen ja kertoisivat omasta rahoituksestaan avoimesti, avoimemmin kuin tänään. Jos se tapahtuisi vapaaehtoisesti, se olisi erittäin hyvä asia, mutta jos siinä ei tapahdu edistystä, niin on syytä sitten harkita jossain vaiheessa, tulisiko myöskin tämän julkisen vaikuttamisen rahoituksen läpinäkyvyyttä yhteiskunnassamme lisätä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-04-01T13:12:07,2016-04-01T13:13:11,Tarkistettu,1.1 2016_31_7,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yksi aihe, josta puhuttiin jo aikaisemmin, viimeksi vaalirahakeskustelun yhteydessä, on tämä erilaisten järjestöjen palveluksessa olevien työntekijöiden työaikanaan tekemä vaalityö, jolloin käytännössä heidän työnantajansa maksaa heille täyttä palkkaa siitä, että he tekevät vaalityötä. Tämä ilmiö on totta, ja kyse on lähinnä palkansaajajärjestöjen työntekijöiden tekemästä vaalityöstä. Jos työnantajajärjestöjen työntekijät olisivat tuolla soppaa ja esitteitä jakamassa, niin aivan samoin heidänkin tekemänsä työ olisi ongelmallista. Mutta ei ole kyllä Häkämiestä tai Oksalaa siellä toreilla näkynyt. Tavanomainen talkootyö ei ole ilmoitusvelvollisuuden piirissä, mutta kyllä tällainen käytännössä täydellä palkalla tehtävä ""talkootyö"" on vaalitukea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-01T13:13:13,2016-04-01T13:14:19,Tarkistettu,1.1 2016_31_8,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tuli tärkeitä näkökohtia, ja tuohon ennakkoilmoitukseen kiinnittäisin huomiota. Täällä oli jo aikaisemminkin puhetta näistä ennakkoilmoituksista, ja perussuomalaistenkin puolueesta tätä on pidetty esillä — muun muassa edustaja Elo on tästä minun lisäkseni puhunut. Elikkä se lisäisi hyvin paljon läpinäkyvyyttä, jos viimeistään esimerkiksi ennen kuin ennakkoäänestykset alkavat, olisi nähtävissä nimenomaan äänestäjälle se, kenen leipää edustaja syö ja kenen rahoilla hän sitä kampanjaa tekee. Erityisesti edustaja Ala-Nissilä otti esille nämä työmarkkinajärjestöjen valtavat tuet, jotka tulisivat silloin esille, ja muidenkin, esimerkiksi yksityisten yritysten isot panostukset. Itse en vastusta kampanjakattoa. Toisaalta mietin, että meillä perussuomalaisilla yleensä on ollut omat rahat ja hyvinkin kohtuulliset kampanjarahoitukset, niin että se suuri raha ei aina takaa sitä, että sisälle pääsee. Mutta tätä voidaan kyllä mielestäni aivan hyvin harkita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-04-01T13:14:20,2016-04-01T13:15:26,Tarkistettu,1.1 2016_31_9,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni on hyvä, että tässä yhteydessä on nyt noussut uudelleen esille kysymys kampanjakatosta, johon täällä monet puhujat ovat viitanneet. Varsinkin tilanteessa, jossa tulee myöskin uusia vaaleja, kuten maakuntavaalit, ja monet kansanedustajat kuitenkin ottavat osaa sitten kunnallisvaaleihin ja muihin vaaleihin, olisi hyvin tärkeää, että tätä kampanjoiden kokonaiskulua säänneltäisiin. Silloin tämä kampanjakatto — vaikka erilaisia porsaanreikiä on ja niitä aina ihmiset voivat löytää — määräisi tällaisen yleisen normin sille, mikä on sopiva summa kampanjoihin maksimissaan käytettäväksi, ja minusta toisi tähän vaalityöhön jonkinlaista rotia ja ehkä palauttaisi ihmiset enemmän tuonne kentälle eikä vain käyttämään medioita ja rahaa medioiden kautta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-04-01T13:15:26,2016-04-01T13:16:19,Tarkistettu,1.1 2016_31_10,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten todettu, mehän olemme useasti, jo monessa yhteydessä käyneet tätä keskustelua näistä asioista tässä salissa, ja tämä kampanjakatto on ollut näyttävästi jo siinä lähetekeskusteluvaiheessa esillä. Tietenkin oli sitten hyvin mukava kuunnella tämä valiokunnan puheenjohtajan mietinnön esittelypuheenvuoro juuri siksi, että valiokunta on ottanut opikseen, tai ei voi sanoa opikseen, vaan hyviä neuvoja vastaan, ja tehnyt hienon mietinnön tämän kampanjakaton suhteen. Minusta on hyvin tärkeää ja myönteistä se, että täälläkin on käytetty useasta eri puolueesta tulevia puheenvuoroja sen puolesta, että selvittäisimme nyt jälleen mahdollisuuden kampanjakattojen käyttöön. Varmasti on niin, niin kuin täälläkin olemme moneen kertaan todenneet, että nämä eivät ole yksinkertaisia asioita, mutta nimenomaan sitä toimivaa mallia tulee nyt lähteä sitten etsimään. Eli haluan oikeastaan tässä puheenvuorossa, puhemies, kiittää tästä kirjauksesta kampanjakattojen osalta, koska mielestäni on hyvin tärkeää, että voisimme tätä rahan valtaa näissä kampanjoissa hillitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-01T13:16:20,2016-04-01T13:17:25,Tarkistettu,1.1 2016_31_11,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on helppo yhtyä valiokunnan erinomaiseen mietintöön, jonka valiokunnan puheenjohtaja täällä erinomaisesti esitteli. Itsekin pyysin tämän vastauspuheenvuoron ottaakseni kantaa nimenomaan tähän kampanjakattoon. Tosiasia on se, että vaali vaalilta kustannukset nousevat, ja se oman rahoituksen osuus ainakin itselläni on ollut lähes 100-prosenttinen. Se tietää sitä, että entistä enemmän täällä seuraavina vuosina tehdään töitä, että se vaalilaina saadaan käytännössä rahoitettua eli maksettua pois. Kysymys on ennen kaikkea siitä, että siihen pitäisi löytää ratkaisu, jolla me estäisimme sen, että pelkällä rahalla tänne päästään. Silloin, kun me mietimme tätä mahdollisuutta, pitää ottaa huomioon se, että se ei estä sitä, että tekee kampanjaa, mutta se ei saa olla massiivisen suuri. Silloin me ehdokkaat olisimme vähän enemmän samanarvoisia ja samanvertaisia siitä riippumatta, mikä on meidän oma varallisuustilanteemme. Koska muutoin käy niin, että tänne eivät kerta kaikkiaan pysty edes pyrkimään sellaiset, joilla ei ole sitä omaa rahoitusta. Sitten toinen asia, joka liittyy tähän julkisuuteen, on se, että toivoisin, että ehdokkaat ennakkoon ilmoittaisivat vaalien alla, mikä on se heidän kampanjabudjettinsa. Se auttaisi äänestäjiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-04-01T13:17:26,2016-04-01T13:18:40,Tarkistettu,1.1 2016_31_12,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä puhua kampanjakatoista, ja hyvä, että valiokunnan puheenjohtajakin niiden ongelmallisuuden esille toi. Työaikana tehty talkootyö, minkä edustaja Zyskowicz nosti esille, on ongelmainen, ja myös niin sanottu ilmainen mainosaika, mitä välttämättä kaikki eivät saa. Iso ongelma on tämä, minkä edustaja Anttila nosti myönteisenä esille, eli ennakkoilmoitukset ja sitten niiden ero todellisuuteen. Meillä on useita sellaisia ehdokkaita, joiden ennakkoilmoitus oli puolet tai vähintäänkin kolmanneksen pienempi kuin toteutunut kulu, ja se antaa ihmisille täydellisen väärän kuvan. Eli sen ennakkoilmoituksen pitää olla sitova, jos niihin mennään. Itse kannatan kirjanpitotasoista ilmoitusta. Tässä mietinnössä tulee esille se, että kaikilta pyydettiin tiliotteet. Miksi ei pyydetä saman tien kirjanpitotasoista ilmoitusta kampanjasta? Ja aivan lopuksi, arvoisa puhemies, toivoisin, että eduskunnassa otettaisiin käyttöön myös lobbausrekisteri, vaikuttamisrekisteri, se lisäisi avoimuutta päätöksentekoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-01T13:18:42,2016-04-01T13:19:49,Tarkistettu,1.1 2016_31_13,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän kampanjakattoon liittyen kaipaisin meiltä myös vähän vastuunkantoa siitä, etteivät ehdokkaat ottaisi näitä tällaisia ylisuuria lainoja siinä vaalihuumassa ja sitten joutuisi siitä taloudelliseen ahdinkoon, jolleivät läpi pääsekään. Jos minä muistelen oikein, niin edustaja Lehti mainitsi aiemmissa keskusteluissa siitä, että olisi mahdollista käyttää näitä vähennyksinä, tietynlaisina työnhankkimiskustannuksina. Se oli minun mielestäni ihan hyvä ajatus. Vielä lopuksi mainitsisin edelleen siitä, että kun Yle aiemmissakin vaaleissa on näitä ehdokkaita mainostanut, niin tämä oli minun mielestäni hyvä menetelmä ja kaipaisin sellaista vielä enemmänkin heidän osaltaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-04-01T13:19:50,2016-04-01T13:20:41,Tarkistettu,1.1 2016_31_14,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kertomus tuo hyvin esille sen, että kun Suomessa tämä käytäntö nyt on ollut jo useita vuosia ja useita vaaleja, niin kyllä ehdokkaitten jämptiys näitten vaalirahailmoitusten jättämisessä on erittäin hyvä, ja julkisuushan tässä kaikkein parhaiten palvelee sitä tavoitetta: lehdet ja muu media heti julkisesti ottavat esille, jos on näitä myöhästymisiä tai jos ei ole jätetty näitä ilmoituksia ollenkaan. Näissä ennakkoilmoituksissahan — edustaja Anttila tuossa ottikin sen esille — voidaan tietysti kertoa se, minkä verran on aikomus käyttää rahaa, mutta aika usein monet kertovat melko alakanttiin, koska ei haluta profiloitua pröystäilevällä rahankäytöllä ennen vaaleja, (Timo Heinonen: Epärehellistä!) ja sitten jälkikäteen saattaa olla hyvinkin erilaisia summia, mitä vaaleihin on loppujen lopuksi käytetty. Täällä on nostettu esiin tämä kampanjakattoasia, ja ihan tässä esitän sitä, että oikeusministeriön varmaan kannattaisi pistää pieni työryhmä pohtimaan tätä asiaa, parlamentaarinen työryhmä miettimään, voitaisiinko tässä edetä. Aikanaan, kun tätä lainsäädäntöä tehtiin ja itse istuin tuossa oikeusministeriön työryhmässä tätä lakia tekemässä, silloin tässä asiassa ei pystytty etenemään, oli niin paljon muutakin, mitä oli pöydällä siinä vaiheessa, mutta toivotaan, että tässä nyt mentäisiin eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-04-01T13:20:42,2016-04-01T13:21:59,Tarkistettu,1.1 2016_31_15,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä nyt en enempää voisi olla samaa mieltä edustaja Essayah’n kanssa. Täytyy onnitella tarkastusvaliokuntaa, nimittäin tämä yksimielinen kirjaus on kyllä kokoluokaltaan merkittävä. Että kyllä tässä nyt puolueiden, oikeusministeriön ja vaikkapa puoluesihteereiden, jotka ovat tänäänkin kokoontuneet muissa asioissa, olisi nyt syytä uusien vaalien merkeissä ottaa koppia. Ei kampanjakatossa ole ajatus se, että kaikki ovat tismalleen samalla viivalla — jos minä olisin yhtä komea kuin edustaja Zyskowicz tai edes yhtä komea kuin edustaja Mika Kari, niin olisi ollut tänne tulo paljon helpompaa — vaan kyse on kuitenkin siitä, että hillitään tätä rahankäyttöä, ja siinä mielessä en oikein innostu näistä kansanedustajille suunnitelluista verovähennyksistä, joita Ruoho ja Lehti ehdottivat, koska nehän pikemminkin kannustaisivat lisärahan käyttöön, kun tässä olisi tarkoitus hillitä sitä ja enemmän painottaa sitä jalkatyötä, joka on mielestäni kuitenkin se jaloin vaalityön muoto.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-01T13:22:00,2016-04-01T13:23:03,Tarkistettu,1.1 2016_31_16,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaiken kaikkiaanhan vaalirahoituksessa on menty erittäin paljon eteenpäin: kun vertaa niihin menneiden vuosien villeihin aikoihin, jolloin kampanjat olivat valtavia ja ilmoitukset mitä sattuu, niin nyt ollaan menty todella paljon parempaan suuntaan. En tiedä sitten, kun puhutaan kampanjakatosta ja ylipäätään rahan käytöstä, kalliista kampanjoista — kyllä tietysti omassa vaalipiirissänikin kampanjoiden hinnat nousevat suuriksi ja jopa tolkuttomankin suuriksi monilla ehdokkailla, mutta ei se mikään tae läpipääsyn kannalta siltikään ole ollut. Kyllä siihen tarvitaan muitakin apuja kuin pelkkä raha. Tietysti jos tässä nyt ruvetaan oikein kokonaisuutta miettimään, niin pitäisi myös sitten katsoa sitä aiempaa muuta taustaa, muuta mediajulkisuutta. Eri ehdokkaat saavat eri tavalla julkisuutta jo luonnostaan mediassa toisiinsa verrattuna, ja kyllähän tätä pitäisi sitten kaiken kaikkiaan katsoa niin kuin laajemmin. Mutta mietintö on hyvä ja tarkastusvaliokunta on tehnyt hyvää työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-04-01T13:23:05,2016-04-01T13:24:09,Tarkistettu,1.1 2016_31_17,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän tarkastusvaliokuntaa hyvästä mietinnöstä ja siitä, että kampanjakattoa ja pakollista ennakkoilmoitusta pidetään harkitsemisen arvoisina. Tein tästä aiheesta oikeusministerille kirjallisen kysymyksen ja sain siihen tässä pääsiäisviikolla myös vastauksen. Lyhyesti sanottuna hän ei pidä tätä tällä hetkellä ajankohtaisena, koska juuri on näitä asioita säädetty, uudistuksia tehty, mutta näkee myös sen harkitsemisen arvoisena, ja sekin jo on minusta hyvä asia. Harkitsen kyllä itse sitä, että tekisin vielä lakialoitteen asiasta, koska uskon, että täältä löytyy vahvaa tukea yli puoluerajojen. Otan myös vastaan ajatuksia tästä asiasta, niistä yksityiskohdista, mitä tällaiseen aloitteeseen laitettaisiin, mutta pohjaisin sen tähän kirjalliseen kysymykseen, minkä tein. Ja edustaja Lindtman, juuri tässä kirjallisessa kysymyksessä esitin parlamentaarista ryhmää tätä asiaa pohtimaan. Kyllä tämä on sellainen kysymys, jota kannattaisi yli puoluerajojen pohtia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-04-01T13:24:11,2016-04-01T13:25:13,Tarkistettu,1.1 2016_31_18,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nykyisellään vaalirahoituslaki on mielestäni kohtuullisen hyvin toimiva. Emme tietenkään koskaan pääse tilanteeseen, joka on täydellinen. Ainahan sinne pieniä puutteita jää. Mutta kiitoksia valiokunnalle hyvästä mietinnöstä ja puheenjohtajalle hyvästä perustelupuheenvuorosta, esittelypuheenvuorosta. Tämä edustaja Essayahin tekemä esitys siitä, että tätä kampanjakattoa voitaisiin vaikka parlamentaarisessa työryhmässä harkita ja tutkia, on hyvä esitys. Sitä lämpimästi kannatan. Mutta saatesanoiksi tälle mahdolliselle työryhmälle haluan sanoa sen, että kun asetamme jonkun kampanjakaton, niin se uskottava kampanjakatto toimii tietysti vasta sitten, kun sillä on jonkunasteinen valvonta. Enkä vielä tässä maailmassa ole yhtään semmoista sääntöä pystynyt keksimään, mitä joku ei jollakin keinoin kiertäisi. (Eduskunnasta: Ammattiliitot!) Viittaan siihen, mitä edustaja Zyskowicz omassa puheenvuorossaan mainitsi näistä ammattiliittojen tuista tietyille ehdokkaille vaalikampanjan aikana. Onhan se aika ihmeellinen tilanne, jos esimerkiksi allekirjoittanut yksin kampanjoi parin tukimiehen kanssa torilla ja toisella puolella jaetaan koko liiton voimalla sekä soppaa että esitteitä monin, monin, monin henkilöin. (Puhemies: Aika!) Kyllä siinä selvä epäkohta on siinäkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-01T13:25:16,2016-04-01T13:26:27,Tarkistettu,1.1 2016_31_19,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,Myönnän vielä kaksi vastauspuheenvuoroa. Aikataulusyistä joudumme tänään lopettamaan tähän debattiin tämän asian käsittelyn. Mutta ne kaksi henkilöä ovat edustaja Östman ja edustaja Heinäluoma.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_31_20,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Kiitos rouva puhemies! Oikeastaan minä en ymmärrä tätä keskustelua, että meidän pitäisi nyt muuttaa vaalirahoituslakia sen tähden, että kaikki olisivat samalla viivalla. Emmehän me ole kuitenkaan samalla viivalla, emme edes tässä salissa. Kyselytunnilla isot puolueet saavat viisi kertaa enemmän ilmaista näkyvyyttä kuin pienet puolueet. (Välihuutoja) Yle, joka on niin sanottu eduskunnan... (Välihuuto) — Saanko puhua, edes tämän kerran? — (Naurua) Myös Yle, joka on kuulemma eduskunnan mediakanava, antaa isoille puolueille ainakin viisi kertaa enemmän tilaa, ilmaiseksi, kuin meille. Joten miksi te haluatte rajata meidän pienten puolueiden mahdollisuuksia niin, että jos meillä on sellaisia voimavaroja taustalla, että me pystymme keräämään vaalirahoitusta, että me edes sen avulla saisimme näkyvyyttä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-04-01T13:26:38,2016-04-01T13:27:38,Tarkistettu,1.1 2016_31_21,31/2016,2016-04-01,12.59,13.30,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle  vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän läsnäolevia erinomaisen vilkkaasta ja hyvästä keskustelusta. On hyvä, että vaikka tämä perusjärjestelmä näyttää toimivan, niin olemme herkkinä ja mietimme, onko tässä vielä parantamisen varaa. Mitä nykyjärjestelmään tulee, niin meillähän on nyt ihan selkeät määräykset, minkä mukaan tuki pitää ilmoittaa. Siihen saatuun tukeen liittyy sellainen tuki, joka on rahaa, mutta myös sellainen tuki, joka on ei-rahallisessa muodossaan. Jos se ei ole tavanomaista talkootyötä, niin se on ilmoitusvelvollisuuden piirissä. Eli tavanomaista talkootyötä on tietysti se, että vapaaehtoiset jakavat leafletiä. Emme me halua niitä tunteja laskea emmekä halua niitä ylös. Se on täysin sallittua. Jos vapaaehtoiset ovat mukana tekemässä työtä soppatykillä, niin sekin on täysin sallittua, eikä sitä pidä kriminalisoida. (Timo Heinonen: Jos he saavat palkkaa siitä?) Mutta jos tuki on sitten siinä muodossa, että joku on työnsä puolesta määrätty tekemään jotakin ja se tulee näiden ilmoitusrajojen yli, niin sittenhän se pitää asianmukaisesti ilmoittaa ja siitä on tarkastusviraston ohjeet olemassa. No, sitten on tämä kampanjakattoasia. Mielestäni tämä keskustelu osoittaa, että sitä kannattaisi viedä eteenpäin. Toivon, että eduskunta lähtee tälle täällä mainitulle edustaja Elon lakialoitteen tielle, joka varmistaa, että asia tulee käsittelyyn.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2016+4.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-04-01T13:27:39,2016-04-01T13:29:12,Tarkistettu,1.1 2016_32_1,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,Päiväjärjestyksen 2. asiana on valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista. Työjärjestyksen mukaan eduskunta ei tee päätöstä asiasta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_32_2,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sunnuntaina paljastetut Panama-paperit (Hälinää — Puhemies koputtaa) ovat herättäneet maailmanlaajuista keskustelua. Ne ovat osoittaneet sen laajuuden, millä veroparatiiseja käytetään hyväksi varallisuuden piilottamiseen ja veronkiertämiseen. Tässä kohdassa käsitellään valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksia, ja on tärkeää sanoa hyvin selvästi, että en epäile, en väitä enkä halua uskoa, että kenelläkään on näihin yhteyksiä Suomen valtioneuvostossa. Mutta kun on Panama-papereita käynyt läpi, niin näkee, miten myös vallankäyttäjät käyttävät veroparatiiseja hyväkseen omaisuutensa piilotteluun: Ukrainan presidentti Porošenko, Syyrian presidentin Bashar al-Assadin lähipiiri, Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiri, Argentiinan presidentti Mauricio Macri ja Suomea lähellä Islannin pääministeri Sigmundur Gunnlaugsson sekä ilmeisesti kaksi muutakin hallituksen jäsentä Islannissa. Näiden paljastusten, Panama-papereiden, pitäisi viimeistään osoittaa se, miten tärkeää on omaisuuden, varallisuuden julkisuus, kytkennät, ja toisaalta nämä osoittavat sen, miten suuri vaje eurooppalaiseen, suomalaiseen talouteen tulee aggressiivisesta verosuunnittelusta, harmaasta taloudesta ja laittomasta veronkierrosta. Jos verotuloja saataisiin kerättyä täysimääräisesti, ei meidän tarvitsisi leikata palveluita ja ottaa velkaa. Tällä hetkellä on kehysriihi käynnissä. Siellä pitäisi keskittyä siihen, miten veroparatiisitalous saadaan kuriin, miten veroparatiisitaloudella estetään reilu kilpailu yritysten välillä. Suomen pitää välittömästi itse säätää lakeja, joilla veronkiertoa estetään. Suomen pitää myös EU:ssa tehdä kaikkensa, jotta yhteisellä lainsäädännöllä veroparatiisitalous lopetetaan kokonaan. Nimittäin merkittäviä veroparatiiseja ja varallisuuden piilottelua on myös Euroopassa, muun muassa Luxemburgissa ja Alankomaissa. Mutta kyllä tämä koskettaa Suomea myös Nordean kautta. Panama-papereiden mukaan Nordea on auttanut perustamaan satoja bulvaaniyrityksiä. Jopa kuolleita ihmisiä näiden tietojen mukaan on hallitusten johdossa. Jotta valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuudet olisivat yhtä uskottavia kuin tähänkin asti ja niihin luotettaisiin yhtä vahvasti, niin nyt pitää tehdä vahva ohjelma veronkierron estämiseksi. Esitän tässä muutamia keinoja: Säädetään lain mahdollistama haitallinen verosuunnittelu laittomaksi ja varmistetaan viranomaisten tiedonsaanti lain valvonnasta. Estetään mahdollisuus veronkiertoon vakuutuskuorilla, holding-yhtiöillä ja muilla järjestelyillä. Laajennetaan väliyhteisölain soveltamista siten, että alhaisen verotuksen maassa keinotekoisesti käytetyt tulot verotettaisiin Suomessa. Poistetaan porsaanreiät korkojen verovähennysoikeutta rajoittavista säädöksistä. Säädetään sanktiot omistusten piilottamisesta hallintarekistereihin. Suomen hyvä malli pitää pyrkiä laajentamaan koko Euroopan unioniin. Säädetään 30 prosentin lähdevero ulkomaalaisilta hallintarekisteröityjen osakkeiden osingoilta silloin, kun lopullinen osingonsaaja ei ole maksajan tiedossa siten, että tieto voidaan toimittaa vuosi-ilmoituksen osingoista verottajalle. Neuvotellaan pikaisesti uudelleen vanhentuneet verosopimukset, jotka mahdollistavat verojen maksamatta jättämisen. Irtisanotaan verosopimukset yhteistyöhaluttomien maiden kanssa välittömästi. Säädetään maastapoistumisvero alhaisen verotuksen maahan siirtyville verovelvollisille. Maastapoistumisvero sisältyy komission alkuvuodesta tekemiin ehdotuksiin, niin sanottu exit taxation. Kyse on siis realisoitumattomien voittojen verottamisesta, mikäli verovelvollinen siirtää kirjansa alhaisen verotuksen maahan vältelläkseen veroja. Säädetään EU:ssa minimiyhteisöverokanta sekä toteutetaan kattavasti komission ehdottama veronkiertodirektiivi. Velvoitetaan EU:ssa toimivat yritykset avaamaan tiedot niiden voitoista, työntekijöistä, varoista ja niiden maksamista veroista maakohtaisesti. Liitetään Suomi rahoitusmarkkinaveroa valmistelevien maiden joukkoon. Pyritään saamaan aikaan kansainvälinen sopimus verokaavasta, jolla poistettaisiin ylikansallisilta yrityksiltä siirtohinnoittelun hyödyt. Tukitaan tänä vuonna käynnistyvän automaattisen tietojenvaihdon aukot ja painostetaan maita, jotka kieltäytyvät automaattisesta tietojenvaihdosta, esimerkiksi säätämällä lähdevero kaikille näihin maihin maksetuille rahansiirroille. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että tilanteessa, jossa monien päättäjien nimet ympäri maailmaa, myös Islannista, ovat Panama-papereiden kautta tulleet ilmi omaisuuden piilottamisen, verojen kiertämisen yhteydessä, nyt hallitus ja eduskunta yhdessä lähtevät tiukkoihin toimiin, joilla tämä saadaan kuriin — sekä veronkierto että se, että omaisuutta piilotellaan. Minun viestini kehysriiheen ja ministereille onkin: Nyt on aika tarttua aivan uudella otteella tähän veronkiertoon. Näin saamme aikaan luottamusta suomalaisessa yhteiskunnassa, eurooppalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-04-05T14:00:33,2016-04-05T14:07:32,Tarkistettu,1.1 2016_32_3,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Arhinmäki totesi, kehysriihi on menossa, ja kun valtiovarainvaliokunnassa käsittelimme tänään EU-politiikan strategiaa tälle vuodelle, niin siinä keskustelussa olivat myös esillä nämä viimeaikaiset uutiset Panama-papereista. Me tarvitsemme veronkierron, harmaan talouden, talousrikollisuuden ja veroparatiisien sulkemiseen kolme asiaa. Me tarvitsemme poliittista tahtoa, ja sitä onneksi eilen valtiovarainministeri selkeästi viestitti. Me tarvitsemme ne kaikki keinot, mitä edustaja Arhinmäki luetteli konkreettisiksi keinoiksi puuttumiseen, valvonnan lisäämiseen ja niin edelleen. Mutta me tarvitsemme myöskin resursseja toteuttaa se tahtotila ja toteuttaa ne keinot. Ruotsissa, vertailun vuoksi, samantapaista valvontaa suorittaa 200 verohallinnon virkamiestä, meillä 15—20. Näin ei voi jatkua, ja toivottavasti tämä huomioidaan myöskin kehysriihessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-04-05T14:07:39,2016-04-05T14:08:48,Tarkistettu,1.1 2016_32_4,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin sanotut Panama-paperit tekevät erittäin suuren palveluksen koko maailmalle. Hyvin moni maa kärsii siitä, että maiden varakkaimmat ja osin jopa vaikutusvaltaisimmat ihmiset jättävät veronsa maksamatta ja hyödyntävät näitä veroparatiiseja — sanoisin, niin kuin on sanottu, veroparasiitteja — veron kiertämiseen. Kun täällä vaaditaan toimia meidän hallitukselta, niin kannattaa muistaa, että jo edellinen hallitus erittäin aktiivisesti, siis viime vaalikauden hallitus, lähti torjumaan harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Esimerkiksi se esitys eduskunnassa, joka olisi kieltänyt laittomasti hankittujen todisteiden käyttämisen, muutettiin niin, että juuri esimerkiksi tällaisissa tilanteissa voidaan näitä käyttää, vaikka ne on laittomasti hankittu. Tänään viimeksi on lakivaliokunta hyväksynyt mietinnön, jossa tulee käänteinen todistustaakka tietyissä talousrikollisuuden tilanteissa. Eli kyllä tehdään, mutta on aivan totta, että enemmänkin pitää tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-05T14:08:49,2016-04-05T14:09:58,Tarkistettu,1.1 2016_32_5,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Panama-paperit osoittivat aivan selkeästi sen, että on välttämätöntä, että Suomi on omistustietojen julkisuudessa maailman eturintamaa. Niin tällä hetkellä onkin, sillä suomalaisten omistajien tiedot suomalaisesta omistuksesta ovat lakisääteisesti avoimia ja tunnistettavia. Suomen malli on sellainen, jota muun Euroopan tulee seurata, jotta verovälttelyyn voidaan puuttua. Siksi onkin täysin käsittämätöntä, että hallituksen esitys arvopaperiosuuksista, joka jälleen saapuu tänne eduskuntaan, heikentää rajusti, ehkä kohtalokkaasti, omistamisen avoimuutta. Se nimenomaan mahdollistaa suomalaisten omistusten siirron ulkomaisiin hallintarekistereihin. On mahdollista, että jopa suurin osa piiloutuu Suomen verottajalta. Suomen malli täytyy säilyttää ja tämä vesitys täytyy peruuttaa kansallisella lainsäädännöllä. Avoimuutta on lisättävä eikä vähennettävä, joten vetoan hallitukseen: älkää tehkö Suomesta Panamaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-05T14:09:59,2016-04-05T14:11:02,Tarkistettu,1.1 2016_32_6,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Panama-paperien esiin nostamaa veronkiertoa on laajasti paheksuttu, mutta ei kuitenkaan riitä, että veroa kiertäviä yksityishenkilöitä ja veroparatiisipalveluita tarjoavia pankkeja moralisoidaan ja kauhistellaan veronkiertoa, vaan tarvitaan politiikkatoimia veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun lopettamiseksi. Arvoisa puhemies! Verojen maksaminen ei saa olla vapaaehtoisuuden ja yksilöiden moraalin varassa, vaan kaikkien, myös rikkaiden, on osallistuttava veronmaksuun. Tämä vaatiikin meiltä lainsäätäjiltä lakien porsaanreikien tukkimista. Se vaatii meiltä kansainvälistä yhteistyötä ja EU-yhteistyötä ja se vaatii suunnitelmallista ja riittävästi resursoitua harmaan talouden torjuntaa. Toivoisin kyllä, että hallitus toisi meille suunnitelman siitä, miten harmaata taloutta aiotaan torjua ja miten aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veroparatiisitalouteen aiotaan jatkossa puuttua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-05T14:11:04,2016-04-05T14:12:11,Tarkistettu,1.1 2016_32_7,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Panama-paperit tuovat esille tämän veroparatiisien haittavaikutuksen hyvin laajasti eli sen, että poliittisen ja talouselämän eliitin kytköksiä voidaan piilotella tällä tavalla salaisuuden verhojen taakse maailmalla — siis aivan varakkaimpia ihmisiä ja korruptioon liittyviä kytköksiä sieltä paljastuu. Sitten samaan aikaan EU-maat jo yksinään menettävät jopa 1 000 miljardia euroa tämän verovälttelyn seurauksena. Suomi menettää harmaaseen talouteen vuosittain miljardeja euroja, ja yhteisöverojen menetyksinä tässäkin arvioidaan satoja miljoonia euroja. Tämä on meidän yhteinen haasteemme saada tämä kuntoon, ja minä toivon vahvasti nyt, että Sipilän hallitus toisi eduskunnalle esille sen kokonaisuuden, miten se panee käytäntöön kansainvälisen veronkierron vastaisen toimenpidesuunnitelman, joka viime hallituskaudella hyväksyttiin, joka on hyvä. Tähän mennessä hallitus on EU:ssa itse asiassa jarruttanut joitain verovälttelyyn puuttumisen keinoja ja esittänyt tätä hallintarekisteriä mahdolliseksi suomalaisille ulkomaille. Rekordi ei ole kauhean hyvä, ja nyt suunnan on muututtava saman tien.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-04-05T14:12:12,2016-04-05T14:13:18,Tarkistettu,1.1 2016_32_8,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Minäkin pidän erittäin hyvänä nyt toisaalta sitä, että tämä Panama-keissi tuli julkisuuteen. Se pistää vauhtia nyt näihin toimiin. Minä haluan muistuttaa, että meillä tänään käsiteltiin kehityspoliittinen selonteko ja tehtiin siitä mietintö, saatiin se valmiiksi. Me painotamme ja korostamme myös tuossa mietinnössä juuri tätä samaa asiaa. Sehän on järkyttävä tilanne köyhille kehitysmaille, joista lähtee valtavat määrät pääomapakoina, laittomina rahansiirtoina -aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi. Paljon enemmän lähtee pääomia köyhistä maista kuin sinne esimerkiksi nyt kehitysyhteistyöllä voidaan koskaan osoittaa, joten tämä asia ei koske pelkästään tietenkään meitä, kuten kaikki tiedämme, vaan se koskee erityisen pahasti näitä kaikkein kehittymättömimpiä maita. Minusta tämä on erinomainen asia, että tähän nyt voimakkaasti yhdessä puututaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-04-05T14:13:20,2016-04-05T14:14:15,Tarkistettu,1.1 2016_32_9,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansainvälisen veronkierron rumat kasvot tulivat esille tässä niin sanotussa Panaman paperit ‑tapauksessa. Suomen hallituksen avainministerit ovat kyllä hyvin kovin sanoin, jopa voimasanoin, tuominneet tämän veronkierron, mutta nyt tarvitaan myöskin niitä tekoja. Aivan niin kuin täällä on todettu, niin Ylen ajankohtaisohjelmassa vieraillut Verohallituksen edustaja totesi, että Suomessa meillä on 15 virkailijaa tutkimassa kansainvälistä veronkiertoa, kun esimerkiksi verrokkimaassa Ruotsissa on 200. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esitti omassa vaihtoehtobudjetissaan sitä, että 10 miljoonaa lisättäisiin tällekin vuodelle veronkierron tutkimiseen ja erityisesti nimenomaan verotarkastajien palkkaamiseen. Kehysriihessä olisi mahdollisuus nyt näyttää sitten todellisesti niitä värejä ja todellisesti toimia tämän asian puolesta. Rehelliset yritykset hyötyvät siitä, kun saadaan veronkiertäjät kuriin, ja aivan niin kuin täällä edustaja Paloniemi sanoi, niin globaali oikeudenmukaisuus lisääntyy ja myöskin hyvinvointiyhteiskunnan verotuspohja saadaan kestämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-04-05T14:14:17,2016-04-05T14:15:25,Tarkistettu,1.1 2016_32_10,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meidän keskeiset ministerimme ovat hyvin voimakkaasti tuominneet, niin kuin kuuluukin, laittoman veronkierron. Mutta pitää muistaa, että meillä on hyvin paljon verovälttelyä, aggressiivistakin verovälttelyä, joka vielä toistaiseksi on laillista. Tätä kautta me menetämme valtavan määrän verotuloja, niitä verotuloja, joita pitäisi käyttää esimerkiksi tänään kehysriihessä siihen, että huolehditaan suomalaisesta, pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Nyt viesti onkin hyvin voimakkaana Kesärannan suuntaan, kehysriihen suuntaan: nyt Suomen pitää ottaa aivan uusi ote. EU:n komissio itse asiassa on aktiivisempi kuin suurin osa jäsenmaista, mukaan lukien Suomi, tähän aggressiiviseen verovälttelyyn puuttumisessa. Nyt ei riitä, että tuomitaan laiton veronkierto, nyt pitää ryhtyä toimiin laillisen veronkierron eli verovälttelyn estämiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-04-05T14:15:27,2016-04-05T14:16:30,Tarkistettu,1.1 2016_32_11,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä asia, että tämä Panama-vuoto on tullut esille ja tässä ovat toimittajat maailmanlaajuisesti tehneet valtavasti töitä. Tässä näemme, mitä se voi tuoda mukanaan elikkä sen, että me keskustelemme nyt eri EU-parlamenteissa ja toivottavasti myös muissa parlamenteissa ympäri maailmaa. Ihan niin kuin edustaja Zyskowicz tässä totesi, niin edellinen hallitus teki paljon harmaan talouden torjumiseksi, ja nyt näkyy vähitellen sitä tulosta. Haluaisinkin kysellä hallituksen edustajilta, mitä te nyt teette ja mitä oikeusministeriössä, sisäministeriössä ja myös valtiovarainministeriössä tehdään sen eteen, että edelleen päästään eteenpäin, koska me tiedämme, että joka vuosi menetetään miljoonia ja miljoonia euroja harmaaseen talouteen. Toivon myös, että hallitus nyt aktiivisesti nostaisi tämän harmaan talouden ja siihen kytkeytyvän korruption torjunnan agendalle myös EU:ssa. Tullaanko tekemään näin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-04-05T14:16:32,2016-04-05T14:17:36,Tarkistettu,1.1 2016_32_12,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minua kyllä hämmästyttää, että täällä ollaan niin kauhean yllättyneitä siitä, että tämä Panama-keissi nousi esille. Ei tämän pitäisi kenellekään mikään yllätys olla. Kyllä nämä veronkiertoasiat on tiedetty tässä maassa jo aikaisemminkin, ja nyt on todellakin korkea aika puuttua siihen. Nyt on meidän korkea aika omalla kansallisella tasolla ryhtyä käymään läpi meidän verolainsäädäntöä, ryhtyä käymään läpi ylipäätään varojen siirtoihin liittyvää lainsäädäntöä ja etsiä sieltä kaikki ne pienet porsaanreiät, mitä siellä on, mitä kautta rahaa pääsee koko ajan virtaamaan veroparatiiseihin. Yhdellä päätöksellä — sillä, että päätämme, että sinne ei enää mene — tämä asia ei hoidu. Tämä vaatii paljon suuremman työn. Toivon, että koko tämä parlamentti omalta osaltaan tekisi töitä sen eteen ja etsisi niitä porsaanreikiä ja toisi ne asiat tänne julki, jotta tämä asia saadaan vihdoinkin hoidettua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-04-05T14:17:37,2016-04-05T14:18:36,Tarkistettu,1.1 2016_32_13,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä Panaman paperit todella osoittavat sen, mikä tarve tässä kansainvälisessä ja myöskin jokaisen maan omissa toimenpiteissä on siirtyä tässä veronkierrossa nimenomaan sanoista tekoihin. Sikäli, kun kuunteli edustaja Tolppasta, joka sanoi, että tämä ei ollut mikään yllätys, sopii ihmetellä, miksi näihin tekoihin ei ryhdytty aikaisemmin tai kuka niitä jarruttaa. Esimerkiksi Euroopan parlamentissa perussuomalaisten edustajat äänestivät tuota pakollista maakohtaista raportointia vastaan. Tämä olisi yksi asia, joka voitaisiin konkreettisesti tehdä sekä EU-tasolla että myöskin täällä Suomessa, kuten jo viime kaudella edellytettiin valtionyhtiöitä ottamaan käyttöön. Viime kaudella Suomi nousi kansainvälisen veronkierron vastaisen torjunnan kärkeen. Täällä jopa pidettiin silloisen ministeri Urpilaisen kokoonkutsuma veronkiertokonferenssi, joka sai kansainvälistä huomiota. Nyt kysymys on, että mitä hallitus tekee. Sanat eivät riitä, nyt on ryhdyttävä tekoihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-05T14:18:38,2016-04-05T14:19:45,Tarkistettu,1.1 2016_32_14,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aivan totta, mitä edustaja Henriksson sanoo ja mitä edustaja Lindtman sanoo, eli että edellisen hallituksen aikana lähdettiin hyvälle tielle. Kaiken perustahan tässä on kansainvälinen tietojenvaihto. Meillä on tällä hetkellä verojaostossa käsittelyssä niin FATCA-sopimus, eli sopimus finanssilaitosten automaattisesta tietojenvaihdosta, kuin sitten BEPS-hanke. Ja näitä molempia viedään eteenpäin. On olemassa hallituksen esitys, että veromenettelylakia muutetaan sillä tavalla, että me voimme olla näissä mukana. Kyllä tämä Panama kertoo siitä, että koko ajan silmukka kiristyy, ja nämä toimet ovat sellaisia, joitten perusteella näitä tulee jatkossa tapahtumaan vielä enemmän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2016-04-05T14:19:46,2016-04-05T14:20:33,Tarkistettu,1.1 2016_32_15,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä olen kyllä eri mieltä siitä, että viime hallitus sen paremmin kuin tämäkään olisi toiminut kovinkaan hyvin verovälttelyn estämiseksi. Kylläkin tehtiin merkittäviä edistysaskeleita, mitä tulee harmaaseen talouteen erityisesti ruohonjuuritasolla. Mutta sen sijaan se aggressiivinen verosuunnittelu, joka tapahtuu yhteiskunnan ylätasoilla — siitä tehtiin lukuisia esityksiä, mutta ne jäivät pyörimään erilaisiin toimikuntiin. Se vähä, mitä saatiin valmiiksi asti, tuli sekin kansainvälisestä painostuksesta eikä Suomen omin toimin. Kyllä minun mielestäni voi sanoa, että Suomi on johdonmukaisesti pikemminkin jarruttanut kuin ollut edelläkävijänä sellaisen verovälttelyn ehkäisemisessä, josta nyt viime päivinä on pitkälti puhuttu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-05T14:20:35,2016-04-05T14:21:26,Tarkistettu,1.1 2016_32_16,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä jo useampi kollega on ottanut esille sen, että pelkät kansalliset toimet eivät riitä, tarvitaan EU-tason toimia ja myöskin EU:ta laajempia kasainvälisiä toimia. Ja todellakin toivoisin, että hallitus ja hallituspuolueiden mepit suhtautuisivat myönteisemmin ja aktiivisemmin niihin keinoihin, joita esimerkiksi EU-komissio on esittänyt verovälttelyn estämiseksi. Pyöräähän ei tarvitse keksiä uudestaan, näitä ehdotuksia on olemassa. Kuten edustaja Lindtman totesi viime kesänä, perussuomalaisten molemmat mepit äänestivät vastaan. Sen lisäksi kaksi kokoomuksen meppiä ja yksi keskustan meppi äänesti tyhjää siinä, tulisiko useammassa maassa toimivat suuryritykset velvoittaa julkistamaan se, paljonko he ovat kussakin toimintamaassaan maksaneet veroja. Myös Suomen hallitus on suhtautunut varsin nihkeästi useisiin EU-komission toimiin. (Puhemies koputtaa) Toivon, että Panama-paperit auttavat saamaan puhtia... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-04-05T14:21:27,2016-04-05T14:22:37,Tarkistettu,1.1 2016_32_17,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan vain korjata sen, että kyllä Suomen verolainsäädäntö lähtee siitä, että jos joku toimenpide tehdään vain veron välttämiseksi, niin se on laiton ja mitätön. Toisin sanoen sellaista porsaanreikää ei sentään Suomessa ole. Edellisessä tarkastusvaliokunnassa käsiteltiin harmaa talous varsin syvällisesti ja saatiin myös aikaan merkittäviä muutoksia, jotka ovat jo vaikuttaneet Ruotsin lainsäädäntöön. Sanon, että se talous on kaksinkertainen verrattuna Suomeen ja kansainvälinen kauppa ehkä kolminkertainen, joten verotarkastajien määrä on oikeassa suhteessa Suomessa ja Ruotsissa, jos katsotaan sitä tarkastettavaa volyymia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-04-05T14:22:40,2016-04-05T14:23:25,Tarkistettu,1.1 2016_32_18,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jotta voisimme välttää hurskastelun tästä Panama-asiasta, odotamme varmasti toinen toisiltamme esityksiä ja konkreettisia tekoja. Harmaan talouden torjunnan tulee olla koko eduskunnan yhteinen tehtävä. Niin kuin tässä aiemmin sanottiin, edellinen hallitus teki paljon harmaan talouden torjunnan osalta, mutta ei ihan kaikkea. Tein viime kaudella lakialoitteen, jossa esitin tilintarkastajille velvollisuutta ilmoittaa tilintarkastuksessa huomatut talousrikosepäilyt viranomaisille. Vastaava järjestely on ollut käytössä Ruotsissa jo vuodesta 2000 alkaen. Lakialoitteeni jälkeen edelleen hallitus teki samansisältöisen hallituksen esityksen, joka kuitenkin joutui poliittisen oikeiston jarrutuksen kohteeksi edustaja Lehden mainitsemassa talousvaliokunnassa vuosi sitten. Esitys jäi tekemättä, jäi viemättä läpi, jäi viemättä lainsäädäntöön. Nyt kannattaisi ottaa hyvät keinot käyttöön. Niitä hyviä keinoja löytyy myös selän takaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-05T14:23:28,2016-04-05T14:24:32,Tarkistettu,1.1 2016_32_19,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä joku käytti puheenvuoron ja sanoi, että Panama-paperit tekevät suurta haittaa koko yhteiskunnalle. Minun mielestäni se, että asia tuli julkisuuteen, ei aiheuta haittaa, (Naurua) vaan päinvastoin nyt on mahdollista, että me saamme suunnanmuutosta aikaiseksi. Mutta se, mikä on suuri haitta koko yhteiskunnalle, on nimenomaan veronkierto ja siihen liittyvät ongelmat, joista yksi ongelma on valtiontalouden verovaje. Tämä on ollut tiedossa, niin kuin edustaja Tolppanenkin sanoi, kauan täällä Suomessa, ja viime kaudella silloinen hallitus lähti tekemään uutta työtä. Kiittäisin verojaoston puheenjohtaja Lintilää, joka antoi avoimen tunnustuksen edelliselle hallitukselle, että me olimme oikealla linjalla. Nyt minä toivoisin todella, että nykyinen hallitus jatkaisi sitä hyvää työtä ja lisäisi ne tarvittavat resurssit, joista kuulimme Sari Essayah’nkin puheenvuorossa. (Puhemies koputtaa) Meillä oli vaihtoehtobudjetissa enemmän resursseja tähän, ja toivoisin, että hallitus tarttuisi tähän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-04-05T14:24:33,2016-04-05T14:25:42,Tarkistettu,1.1 2016_32_20,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Veronkierto ja verovälttely on todella suuri ongelma niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Menetykset julkisille talouksille ovat mittavat. On hyvä, että asiasta nyt keskustellaan, ja toivottavasti siihen myös puututaan. Ministerit ovatkin asiaan jo ottaneet kantaa, mutta nähtäväksi jää, minkälaisiin käytännön toimenpiteisiin tämä sitten johtaa. Hallituksen osalta tämä ""track record"" ei ehkä ole kauhean mairitteleva. Vain viime syksynä hallitus esitti harmaan talouden torjunnan määrärahojen vähentämistä, esitti tehokkaan katumisen lakia, esitti hallintarekisterilakia, ja onneksi kuitenkin opposition painostuksesta ja kansalaisyhteiskunnan paineesta johtuen ymmärsi vetää nämä järjettömät esitykset pois. Nyt kuitenkin hallitus on jälleen tuomassa meille porsaanreikää, kun se valmistelee arvopaperikeskusasetuksen kansallista täytäntöönpanoa eli on tuomassa mahdollisuuden hallintarekisteröintiin (Puhemies koputtaa) suomalaisille ulkomailla. Toivon, että nämä ministerien puheet johtavat myös... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-04-05T14:25:43,2016-04-05T14:26:51,Tarkistettu,1.1 2016_32_21,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tuohon edelliseen puheenvuoroon viitaten tänään on juuri lakivaliokunnasta valmistunut hallituksen esityksen 4/2016 mietintö liittyen tähän käännettyyn todistustaakkaan, jonka avulla voidaan vaikeuttaa tehokkaasti rahojen piilottamista ja niistä saatavaa laitonta hyötyä, koska syytetyn pitää itse tällöin osoittaa saanto lailliseksi. Lisäksi myös tämän hallituksen aikana ja lähivuosina tulee tehostumaan tietojenvaihto eri valtioiden välillä, joten ei voida sanoa, ettei tämä hallitus olisi vielä lainkaan tähän harmaan talouden torjuntaan puuttunut, vaan päinvastoin on ryhdytty ripeästi toimenpiteisiin. Tämän Panama-paljastuksen osalta voi todeta sen, että tämä tosiaan lisää entisestään painetta tehostaa kansainvälistä yhteistyötä sekä EU:n tasolla että maailmanlaajuisesti, jotta tämä vapaamatkustaminen voitaisiin tehokkaasti kitkeä. Uskon, että tämä on koko yhteiskuntamme kannalta tärkeä asia, ja on ollut ilahduttavaa huomata, että täällä koko sali tuntuu olevan tästä asiasta harvinaisen yksimielinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-04-05T14:26:52,2016-04-05T14:27:58,Tarkistettu,1.1 2016_32_22,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä muistaa, että tämänkin keskustelun aikana EU-maat ovat jo menettäneet 60 miljoonaa veronkierron seurauksena. Näin suuresta kokoluokasta on kysymys. Onkin hyvä, että nyt tässä salissa löytyy selkeä yhteisymmärrys siitä, että nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin, ja on hyvä, että edustaja Mäkelä otti esiin tämän tietojenvaihtokysymyksen. Kysymyshän on siitä, toimivatko ne maat, jotka ovat siellä toisella puolella, niin kuin on sovittu. Komissio viime syksynä esitti, että niin sanottuja yhteistyö-veroparatiisilistoja tehtäisiin hieman kattavammiksi kuin mitä OECD on tehnyt. OECD:n listalla on vain kolme maata, jotka ovat yhteistyökyvyttömiä. Komissio ehdotti, että sinne tulisi ainakin kolmekymmentä. Vertailun vuoksi Suomen oma yhtiö Finnfund on ilmoittanut, että on 24 valtiota, joiden kanssa ei tehdä yhteistyötä. Tähän esitykseen hallitus suhtautui nihkeästi. Nyt, kun nämä Panama-paperit ovat tulleet ilmi, kysyn hallitukselta: (Puhemies koputtaa) oletteko valmiita muuttamaan kantaanne tässä asiassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-05T14:28:01,2016-04-05T14:29:07,Tarkistettu,1.1 2016_32_23,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan aiheettomasti annetaan ymmärtää, muun muassa edellisessä puheenvuorossa, että nykyhallitus ei jatkaisi edellisen hallituksen hyvää työtä harmaan talouden ja verorikollisuuden torjumiseksi. Täällä jo edustaja Lintilä kertoi mitä parhaillaankin eduskunnan verojaostossa tähän liittyen käsitellään, ja muun muassa edustaja Outi Mäkelä kertoi tänään hyväksytystä lakivaliokunnan mietinnöstä, jossa isketään talousrikollisen arimpaan paikkaan eli hänen lompakkoonsa. Mitä sitten kehysriiheen tulee, niin ei ehkä ole realistista ajatella, että siellä tältä osin tehtäisiin ihan uusia ratkaisuja, mutta pitää olla edustaja Eero Lehden kanssa vähän eri mieltä tästä verotarkastuksesta: jos Ruotsissa on 200 ja Suomessa 12 henkilöä työskentelemässä näissä merkeissä, niin kyllä mielestäni on tarpeen harkita, eikö Suomessa olisi tarkoituksenmukaista ja itse asiassa kannattavaa lisätä näiden työntekijöiden määrää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-05T14:29:08,2016-04-05T14:30:12,Tarkistettu,1.1 2016_32_24,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esko Seppäsen uusimmassa kirjassa on päivän teemaan liittyen ihan mielenkiintoinen otsikko: Sipilän luottopankki on Wahlroosin Nordea. Elikkä yhteen otsikkoon — ja myöskin asiallisesti — kytkeytyy yhteen pääministeri, Wahlroos ja Nordea, jotka kaikki ovat olleet julkisuudessa näiden asioitten tiimoilta. Pääministerin sijoitukset ovat nimenomaan sijoitusinstrumentteihin ja Nordea-konserniin. Hän ilmoittaa pääomatuloikseen 75 000 euroa, mutta tässähän pitää erottaa se, että siinä on vain se pääomatulo, joka on nostettu ulos, ja osa kasvaa korkoa korolle. Pankit ja vakuutusyhtiöthän ruokkivat tätä kehitystä. Lyhyessä aikaa näiden sijoitusten määrä on kasvanut nollasta jopa 10 miljardiin euroon, ja vakuutusyhtiöt ovat esimerkiksi luoneet sellaisen sijoitustyökalun, joka ei vakuuta mitään, mutta jolla saa kaikki vakuutusten veroedut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-04-05T14:30:14,2016-04-05T14:31:20,Tarkistettu,1.1 2016_32_25,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jotta välttäisimme tämän hurskastelun, niin on hyvä kuitenkin muistaa, että veronkierto ja -välttely on erittäin vanha ilmiö, ja sitä on varmasti esiintynyt niin kauan kuin veroja on ollut olemassa. Mikä rajoittaa tähän puuttumista? Se oli hyvä kysymys edustaja Lindtmanilta. Itse näen, että se suurin rajoittava tekijä on valtioiden itsemääräämisoikeus. Nyt täytyy käyttää kaikki voimat yhdessä kansainvälisellä tasolla, unionitasolla ja kansallisella tasolla siihen, että tätä toimintaa kyetään rajoittamaan siihen pisteeseen kuin se ylipäätään on mahdollista. Mutta valitettavasti en ole niin optimistinen, että me täysin tällaisesta ilmiöstä kykenemme — varsinkaan kansallisilla päätöksillä — eroon pääsemään, mutta siihen on tietysti pyrittävä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-04-05T14:31:22,2016-04-05T14:32:10,Tarkistettu,1.1 2016_32_26,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että kaikilla tässä salissa on hyvä tahto puuttua siihen verovälttelyyn, joka on jo nyt laitonta, mutta tässä on selkeä ero sen välillä, että salin oikea laita puhuu lähinnä nykyisen lain tilan valvonnan parantamisesta, ja me haluamme parantaa lakeja niin Suomessa kuin EU-tasolla, jotta verovälttely ja veronkierto ja aggressiivinen verokilpailu eivät olisi mahdollisia. Ja tästä tässä on kysymys, paljon laajemmasta ilmiöstä. Jos maailman varallisuudesta tällä hetkellä jo yli puolet on keskittynyt rikkaimman prosentin käsiin ja samaan aikaan erilainen rahanpesu ja tällaiset ilmiöt liittyvät näihin veroparatiiseihin, niin meidän pitää tehdä voimakkaasti töitä sen eteen, että veroparatiisit saadaan kokonaan kiinni ja myös EU:n sisällä saadaan minimiverokannat pääomaverotukselle ja yhteisöverotukselle, jotta tällainen -aggressiivinen verokilpailu EU:n sisälläkin voidaan torjua. Ja meillä on vähän ongelmallinen tilanne, esimerkiksi komissaari Junckerin omassa maassa: hän on itse toiminut pääministerinä, ja Luxemburg on näitä maita, jotka ovat hyvin aggressiivisen verokilpailun toimijoita. Eli tähän ilmiöön (Puhemies koputtaa) on puututtava laajemmin, jotta me voimme rahoittaa hyvinvointia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-04-05T14:32:11,2016-04-05T14:33:20,Tarkistettu,1.1 2016_32_27,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Panama-case nimenomaan puhkaisi mätäpaiseen — mätäpaiseen, joka on ollut tiedossa. Tämän täytyy johtaa maailmanlaajuiseen havahtumiseen, että entisillä konsteilla ei voida jatkaa. Suomessa on tehostettava harmaan talouden torjuntaa ja ennen kaikkea nyt, kun etsitään uusia tulonlähteitä ja valtiontalouden tasapainoa, on käännettävä jokainen kivi lainsäädännön muuttamiseksi, jotta varat ovat laillisilla teillä ja sitä kautta valtiolle tulee lisää verotuloja, joita me todellakin kipeästi tarvitsemme hyvinvointimme turvaamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-04-05T14:33:21,2016-04-05T14:34:28,Tarkistettu,1.1 2016_32_28,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tutkiva journalismi ja vuodot ovat oleellinen osa demokratiaa ja avoimuutta. Aikaisemmin oli Lux Leaks, jossa nähtiin tätä, ja nyt on Panama-paperit. Eivät nämä yllätyksenä tulleet, edustaja Tolppanen, kuin korkeintaan ehkä europarlamentaarikko Halla-aholle ja Ruohonen-Lernerille, jotka ainoina meppeinä äänestivät vastaan, kun yritettiin europarlamentissa hillitä tätä verojenkiertoa. Mutta nyt on nähtävä se, että laittoman veronkierron lisäksi pitää muuttaa lainsäädäntöä niin, että tätä laillistakaan — nyt laillista — veronkiertoa ei hyväksytä. Ja kun paikalla on oikeusministeri Lindström ja kun esitin avauspuheenvuorossa 12-kohtaisen ohjelman siitä, miten niin Suomen tasolla kuin EU-tasolla pitää pikaisesti lähteä puuttumaan sekä laittomaan veronkiertoon että toisaalta tähän aggressiiviseen verosuunnitteluun, joka vielä ei ole laitonta, niin nyt mielelläni kuulisin ministeri Lindströmiltä, mitä toimia te oikeusministerinä olette näistä käynnistämässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-04-05T14:34:28,2016-04-05T14:35:36,Tarkistettu,1.1 2016_32_29,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Puhemies! Ihan muutama huomio tästä Panaman tapauksesta. Tässä keskustelussa tai muuallakaan julkisuudessa ei ole huomioitu sitä asiaa, että itse asiassa muun muassa Suomen osalta tämä nimilista, mikä on netissä tällä hetkellä jaossa, on siellä ollut jo 27.12.2013 eli tämä on itse asiassa jo kolme vuotta vanhaa tietoa. Ja mitä teki edellinen hallitus vuosina 2014 ja 2015, kun nämä nimilistat ovat kuitenkin olleet tiedossa? Missä ovat ne edellisen hallituksen hyvät teot ja toimet? No, hyvää on kuitenkin, että tiettyjä tiukennuksia on tulossa, muun muassa OECD:n BEPS-hanke ja Anti-BEPS, tämä on hyvä hanke. Ei muuta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-04-05T14:35:38,2016-04-05T14:36:32,Tarkistettu,1.1 2016_32_30,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Panama-paperien julkistaminen osoittaa, että suuret ongelmat ovatkin jossain muualla kuin 5 euron pitsoissa. Minusta on tärkeä kiinnittää nyt huomiota kahteen asiaan. Toinen on se, että meillä on suorassa ohjauksessamme valtionyhtiöt. Viime hallituksen kaudella käynnistettiin jo avoimuusprojekti verotietojen julkistamiseksi ja saamiseksi, verojalanjäljen saamiseksi kaikista valtionyhtiöistä, ja tätä täytyy jatkaa myös niissä, missä valtio on vain osaomistajana. Toinen asia ovat julkiset hankinnat. Tiedämme, että sote-uudistuksen myötä varmasti terveydenhuolto- ja sosiaalisektorilla ehkä yhä suurempaa jalansijaa saavat erilaiset yksityiset yritykset. On erittäin tärkeää, että näiden verojalanjälki on näkyvissä ja myös että kilpailutuksen kriteerinä voi olla se, että yhtiöt maksavat veronsa Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-04-05T14:36:33,2016-04-05T14:37:27,Tarkistettu,1.1 2016_32_31,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Haavisto nosti esiin aivan oikein mittasuhteet siitä, mistä on kysymys kansainvälisesti ja mistä kotimaassa. Mutta silti Suomessa vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan sijoitustoiminnan tuottoja jätettiin ilmoittamatta 800 miljoonaa euroa. Se on paljon se. Kun katsomme Panamaa, pelkästään Panamaa, niin ei voi välttyä siltä uhkakuvalta tai jopa toiveelta, että lähempänä meitä — Luxemburgissa, Jerseyn saarella, Mansaarella — olevat tahot myös tulevat jatkossa vuotojen paljastusten kohteeksi. Voi vain kuvitella, millaisia listoja, millaisia bittejä sitten näemme. Suomen malli, kuten tässä aikaisemmin todettiin, on hyvä malli, ja toivoisinkin nyt hallitukselta, että niin komission kuin koko Euroopan unioninkin suuntaan vietäisiin eteenpäin sitä avoimuutta, mitä (Puhemies koputtaa) me suomalaiset osaamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-04-05T14:37:28,2016-04-05T14:38:37,Tarkistettu,1.1 2016_32_32,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mikä on valmiiksi rikkaiden motiivi Panama-keissien tapauksille? Ahneus on varmaan hyvä arvaus siihen. Mutta harmaata taloutta torjutaan myös sillä, että verotus kannustaa yrittämään eikä tukahduteta ihmisten halua yrittää. Tunnen monia pienyrittäjiä, jotka maksavat veronsa asianmukaisesti, tekevät monasti seitsemänä päivänä viikossa töitä ympäripyöreitä päiviä. Heidän viestinsä on aina ollut: Suomessa ei kannata yrittää, ellei halua menettää terveyttään. Nämä yrittäjät eivät ole Panama-keissejä eivätkä sellaisiksi tule, mutta auttavat ymmärtämään, että olennaista on poistaa motiivit veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-04-05T14:38:38,2016-04-05T14:39:28,Tarkistettu,1.1 2016_32_33,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä ollaan huolissaan verotuloista, hyvä niin. Näin kehysriihen alla on kuitenkin kysyttävä: aikooko hallitus vähintäänkin edistää julkisten verotulojen säilyttämistä Suomessa pelkkien menoleikkausten sijaan? Ja aikooko hallitus edelleen jarruttaa muun muassa edustaja Lindtmanin mainitsemaa EU-komission esitystä vuodelta 2015 yhtiöiden verojen välttelyn kitkemisestä, vai aikooko se Panama-paperien jälkeen kannattaa noita komission esityksiä? Ja aikooko hallitus käyttää — ja aikooko ennen kaikkea eduskunnan enemmistö edellyttää, että Suomi käyttää — sille kuuluvaa lainsäädäntövaltaa ja estää omistusten piilottamisen ja verovälttelyn hallintarekisterin kautta niin Suomessa kuin ulkomailla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-05T14:39:30,2016-04-05T14:40:22,Tarkistettu,1.1 2016_32_34,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On oikein tässä salissa toistettu toistamisen jälkeen sitä, että nyt puheet eivät riitä eikä se, että asioita tuomitaan. Nyt tämän hallituksen tarvitsee lähteä sille tielle, joka poistaa näitä mahdollisuuksia. Ei meidän pidä jäädä odottelemaan EU-tasoista säädäntöä. Jos nyt oikein erään edustajan puheenvuorosta kuulsi, niin oli aivan niin kuin meidän täytyisi tehdä ensin Kiinan kanssa verosopimus, ennen kuin me voimme omia toimiamme täällä rakentaa. Nyt on juuri se hetki, mitä me tarvitsemme. Me tarvitsemme avoimuutta tähän, sillä näiden Panama-keissien taustalla on se, mitä meillä tapahtuu koko ajan. Aggressiivista, moraalitonta verosuunnittelua, missä konsernitasolla tehdään siirtoja ja sieltä tuleva veroton tulo siirretään sen jälkeen erilaisiin holdingyhtiöihin, joita tässä maankolkassakin, Euroopassa, Luxemburgin osalta kovasti hellitään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-04-05T14:40:24,2016-04-05T14:41:26,Tarkistettu,1.1 2016_32_35,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Totta kai kaikki se, mitä Euroopan unionin tasolla voidaan tehdä tämän asian hoitamiseksi, on tehtävä, ja siihen ei varmasti riitä pelkästään hallituspuolueiden mepit — siihen tarvitaan kaikkien eri puolueiden mepit, (Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä) kun vain saataisiin myöskin ne pääomapiirit mukaan tätä asiaa tekemään. Nyt en puhu niistä ihmisistä, jotka eivät ole täällä paikan päällä. Mutta toinen asia, joka olisi tärkeää (Välihuuto) hoitaa kansallisesti — saanko puhua loppuun? — olisi se, että näitä verotarkastuksia tehtäisiin entistä enemmän. Nimittäin vuonna 2014 verotarkastusten seurauksena pystyttiin verottamaan lisää 405 miljoonaa euroa. Se on todella paljon. Yksi verotarkastus tuotti 86 789 euroa, jos kategorisesti lasketaan sen mukaan, kuinka paljon tuli rahaa ja kuinka moni oli tekemässä näitä. Ongelmana on tässä asiassa se, että meiltä on vähennetty verotarkastajia huimasti. Laskennallisesti yksi verotarkastaja tienaa oman palkkansa yli 30-kertaisesti (Puhemies koputtaa) vuodessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-04-05T14:41:27,2016-04-05T14:42:35,Tarkistettu,1.1 2016_32_36,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Ville Vähämäki täällä tivasi, että mitä on tehty viime vaalikaudella harmaan talouden torjumiseksi. Tämä selviää tarkastusvaliokunnan raportista, joka on julkaistu tammikuussa 2015. Harmaan talouden kunnianhimoisen torjuntaohjelman toimet ovat purreet parhaiten rakennusalan lisäksi etenkin kuljetus- ja romualoilla, ympäristörikosten valvonnassa ja ulosoton erikoisperinnässä. Esimerkiksi rakennusalan käännetyn arvonlisäverojärjestelmän veronumero ja työmaiden kirjalliset henkilöluettelot sekä urakoiden ja työntekijöiden ilmoittaminen verottajalle lisäsivät verotuloja ja kitkivät epätervettä kilpailua. Tuolloin satsattiin 20 miljoonan euron lisäresurssit tähän, ja ne maksoivat monin verroin itsensä takaisin. Tämä lisärahoitus tehtiin pääosin henkilöstölisäyksin niin, että harmaan talouden torjuntaan ja valvontaan oli käytettävissä 335 henkilötyövuotta enemmän kuin sitä edellisellä vaalikaudella. Mutta kysyn: missä nämä rahat ovat nyt? (Puhemies koputtaa) Tämä hallitus sen sijaan nipisti nämäkin rahat pois.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-04-05T14:42:40,2016-04-05T14:43:47,Tarkistettu,1.1 2016_32_37,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tähän Panama-keissiin tulee, niin on itsestäänselvää, että on hyvin tuomittavaa se, että veronkiertoa harjoitetaan ja pitää kansainvälisin toimin pystyä sitä jatkossa tehokkaammin estämään, ja uskon kyllä tämän automaattisen tiedonvaihdonkin asiassa auttavan. Mutta pyysin puheenvuoroa oikeastaan sen takia, minkä Ojala-Niemelä täällä otti esille: Se on aivan totta, että edellisen hallituksen aikana tehtiin todella merkittäviä asioita nimenomaan rakennusalaan, kuljetusalaan ja hotelli- ja ravintola-alaan liittyen, jotka täällä Suomessa olivat suurimpia harmaan talouden aloja. Mutta ennen kaikkea, ja toisin kuin ehkä äskeisestä puheenvuorosta kävi ilmi, se tehtiin muuttamalla lainsäädäntöä, ja siellä keskeisiä asioita oli muun muassa se, että rakennustyömailla pitää olla henkilökortti, jotta me tunnistamme ne henkilöt, koska meillä oli henkilöitä, jotka olivat töissä sekä Suomen että Viron rakennustyömailla mutta eivät maksaneet veroa kumpaankaan paikkaan. Ja tiedän, että entinen ministeri Ihalainen oli näissä asioissa hyvin aktiivinen. Oli hyvä, että näitä ja muitakin uudistuksia saatiin eteenpäin, ja silloin löydettiin juuri niitä kohteita, millä saatiin oikeita asioita aikaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-04-05T14:43:49,2016-04-05T14:44:56,Tarkistettu,1.1 2016_32_38,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Satonen juuri aikaisemmin käytti puheenvuoron, ja toki on mahdollisuus myös kysyä edustaja Satoselta. Edustaja Zyskowicz aikaisemmin mainitsi tämän Ruotsin mallin: Ruotsilla on 200 viranomaista verottajalla tutkimassa talousrikosepäilyjä ja vastaavasti Suomella 12. Jos oikein muistan, edustaja Zyskowicz taisi sanoa tyyliin: meidän pitäisi etsiä mallia Ruotsista. Eikö nyt pitäisi ottaa viime kaudella ministeri Ihalaisen esiin tuoma tilintarkastuslain muutos uudelleen nykyhallituksen käsittelyyn? Siinä on konkreettinen esitys siitä, millä tavalla tilintarkastajat pääsevät kiinni talousrikosepäilyihin. Tällä hetkellä nykylainsäädännön ja viime kaudellakin voimassa olleen lainsäädännön mukaan tilintarkastaja ei saa ilmoittaa asiakkaansa talousrikosepäilystä muissa tapauksissa kuin silloin, kun kyseessä on epäily kansainvälisen terrorismin rahoittamisesta tai rahanpesusta. Tässä edustaja Haavistolla oli ihan hyvä ja konkreettinen esimerkki tämä pitsaesimerkki, mutta nostaisin kyllä esiin tämän hyvin laajalle tässä yhteiskunnassa menneen rakenteellisen korruption. Vaikka me olemme Suomessa maailman vähiten korruptoitunut maa, me emme ole kumminkaan korruptiosta täysin vapaa maa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-05T14:44:58,2016-04-05T14:46:09,Tarkistettu,1.1 2016_32_39,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppanen ja myöhemmin edustaja Kivelä sanoivat painokkaasti, että jokainen kivi pitää kääntää, jotta löydettäisiin porsaanreiät. Mutta sitä ihmeellisempää on, että hallitus on tuonut eduskuntaan uuden porsaanreiän palauttamalla hallintarekisterin, jonka piti olla haudattu ja kuopattu vain neljä kuukautta sitten. On selvää, että emme itse voi olla esimerkkinä avoimuudesta muulle Euroopalle, jos emme noudata Suomen mallia, joka sitä paitsi on neuvoteltu EU:ssa siten, että meillä on siihen oma poikkeama. Ja tässä neuvottelussa, ironista kyllä, keskeinen toimija oli kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen — siis samasta puolueesta, jonka valtiovarainministeri juuri nyt on tuomassa tämän Suomen poikkeuksen pilaamisen. Eli aloitetaan ihan tästä, että poistetaan tämä mahdollisuus piilottaa suomalaista omaisuutta ulkomaille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-05T14:46:10,2016-04-05T14:47:13,Tarkistettu,1.1 2016_32_40,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Zyskowicz sanoi, niin varmaan on hyvä tarkastella myös näitä harmaan talouden torjunnan henkilöresursseja. Mutta puheenvuoroni ajatuksena oli kyllä tuoda esille se, että on hyvin järkevää katsoa lainsäädännöllisiä keinoja, sellaisia, jotka konkreettisesti osuvat niihin asioihin, joista on puhe. Tänään lakivaliokunnasta on jo yksi sellainen tullut ulos, kuten täällä edustaja Mäkelä kertoi. Ja tosiaan näistä viime vaalikaudella tehdyistä, paitsi tämä henkilökortti myöskin olennainen oli tämä tilaajan selvitysvastuu, joka nimenomaan kohdennettiin niille aloille, joissa oli kaikkein eniten harmaata taloutta. Nyt täytyy sitten muistaa se, että sitten taas on tarpeetonta luoda sellaista byrokratiaa sellaisille aloille, joissa meillä on tilanne hallinnassa. Mutta siellä, missä on selvästi harmaata taloutta, kuten esimerkiksi rakennusalalla, niin tämä tilaajan selvitysvastuu on ollut hyvä ja toimiva järjestelmä. Ja tämäntyyppistä täsmäarviointia tulee tehdä, mikä on tehokasta ja eteenpäinvievää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-04-05T14:47:15,2016-04-05T14:48:21,Tarkistettu,1.1 2016_32_41,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Edustaja Laukkanen, ja sitten puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_32_42,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näyttää siltä, että suomalaisten iloisten veronmaksajien joukko hiipuu ja iloisten veronkiertäjien joukko kasvaa. Kuitenkin on niin, että nykyinen digitaalinen toimintaympäristö takaa sen, että lähes kaikesta, mitä me teemme, jää näkymätön jälki. Iso kirja sanoo, että se, jolle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan. Kun yhteiskunnan merkittävät toimijat jäävät kiinni housut kintuissa verosuunnittelusta, joka ei päivänvaloa kestä, niin siihen ei tule koskaan suhtautua kevyesti. On myös huomattavaa se, että jos ainoa veronkiertoa estävä tekijä on laki ja valvonta, niin sekin kertoo tästä yhteiskunnasta aika paljon. Meillä on hyvin merkittävä moraalivaje. Tämä on koko yhteiskunnan peiliin katsomisen paikka: mikä valintojamme oikeasti ohjaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-05T14:48:22,2016-04-05T14:49:32,Tarkistettu,1.1 2016_32_43,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Veroparatiisitoiminta on tämänkin salin ongelma paitsi sen vuoksi, että se vaikeuttaa järkevien budjettien laatimista valtiolle, myös vallanpitäjien sidonnaisuuksien takia. Veroparatiisien myyntituotehan nimenomaan on näiden sidonnaisuuksien salaaminen. Kansalla on sen vuoksi oikeus olettaa jämäkkiä toimia veroparatiiseja vastaan. Tällä hetkellä tilanne ei näytä kovin hyvältä ainakaan, jos katsotaan hallituksen kantoja muun muassa komission tiedonantoon tehokkaasta yhtiöverojärjestelmästä, eli täällä jo mainittu tiedonanto, jossa pyritään vähentämään muun muassa verovälttelyä, joissakin kohdin myös veronkiertoa. Siinä esitetään laajaa veroparatiisilistaa, joka sekä toimisi painostuskeinona näitä veroparatiiseja kohtaan että myös auttaisi suomalaisten sijoittajien oman sijoitustoiminnan suunnittelussa. Hallitus vastustaa. Siinä esitetään patenttiboksien hillitsemistä — kysymys on siis innovaatiobokseista, joiden kautta Suomi häviää koko ajan verotuloja. Hallitus kannattaa mieluummin tässä asiassa brittien vesittämää OECD:n vaihtoehtoa, joka on huomattavasti ""nössömpi"" kuin se, mitä komissio ajaa. Hallituksen kanta on lähinnä passiivista mutinaa myös silloin, kun esitetään EU:n yhteistä yhteisöverokantaa tai maakohtaista kirjanpitoa. Hyvät kollegat, on hyvä muistaa, että Panama-paperit ovat vain yhden asianajotoimiston materiaalia. Veroparatiiseja ja näitä asianajotoimistoja on huomattavasti enemmän. Samalla on hyvä muistaa, että veroparatiisit ovat vain yksi alaluku verovälttelyn globaalissa historiassa. Ilmiö on huomattavasti laajempi, huomattavasti institutionalisoituneempi kuin kukaan vielä tällä hetkellä pystyy täysin hahmottamaan. Tällä hetkellä minun tiedossani ei ole yhtään suomalaista vallanpitäjää, joka olisi linkittynyt tähän tai johonkin vastaavaan veroparatiisikeissiin, mutta sellaisia voi tulla, ellei ilmiötä saada ja laiteta kuriin. Olisi toivottavaa, että Suomi muuttaisi linjaansa ja ryhtyisi aktiivisiin toimiin vielä hyvällä säällä, ei poliittisen kriisin kautta, niin kuin nyt varmaankin Islannissa tullaan tekemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-05T14:49:34,2016-04-05T14:52:50,Tarkistettu,1.1 2016_32_44,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että eduskunta saa heti tuoreeltaan tilaisuuden keskustella näitten Panama-paperien kautta julkisuuteen tulleesta laajasta vyyhdistä nimeltä veroparatiisit, verovälttely ja veronkierto. Ja juuri se kokonaisuus on tässä se, mitä pitää nähdä, ei puhua vain yksittäisistä nimistä tai henkilöistä, vaan tunnistaa se, että tämä toiminta muokkaa koko maailmantaloutta tavalla, joka tekee pitkällä aikavälillä mahdottomaksi rahoittaa hyvinvointivaltion, mahdottomaksi sen, että kansanvaltaisesti voidaan hallita omia kohtaloita eri maissa ja eri maiden parlamenteissa. Jos kaikkein varakkaimmat ihmiset maailmassa voivat aina välttää verot, joko laillisesti tai sitten tämän salaisuuden verhon avulla jo nykyään laittomasti, ja samalla ne, jotka tekevät rikollista toimintaa, voivat myös pestä rahojaan näitten veroparatiisien kautta, niin on täysin mahdotonta rakentaa yhteiskuntaa, joka on tasa-arvoinen, oikeudenmukainen, jossa torjutaan köyhyyttä ja jossa — haluan korostaa — jossa markkinatalous toimii reilusti. Meillä on Suomessa iso ongelma siinä jo, että veroparatiisien kautta toimivat suuret kansainväliset yritykset pystyvät minimoimaan verot siirtohinnoittelulla ja veroratkaisuilla niin, että he pystyvät kilpailussa voittamaan pienyrittäjät ja paikalliset toimijat ja myös kolmannen sektorin toimijat. Haluan sanoa, että nyt kun mietitään myös Suomessa näitä toimia, mitä tästä seuraa, niin meidän pitää tehdä niin kotimaassa kuin EU-tasolla töitä sen eteen, että julkisissa hankinnoissa voidaan EU-lainsäädäntöä muuttaa ja kotimainen lainsäädäntö soveltaa niin, että kilpailutuksissa ei tarvitse huomioida tällaisia yhtiöitä, jotka käyttävät veroparatiisiyhtiöitä. Se on jopa hyvin iso uhka koko sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteelle, jos tällaisten toimijoiden annetaan vallata yhä enemmän alaa, koska niitten sitoutuneisuus myös sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja ihmisten pitkäjänteiseen palvelujen turvaamiseen on heikko. Mutta on myös muita keinoja. Tämän meidän kotimaisen kilpailutuksen lisäksi pitää miettiä, mitä Suomen hallitus voi tehdä EU-tasolla ja mitä EU-maat voivat yhdessä tehdä. Ja siinä haluan myös sanoa sen, että olen ollut tosi pettynyt siitä, että Sipilän hallitus on tähän mennessä ihan virallisissa kannoissaan jarruttanut komission tekemiä, tiedonannossaan tekemiä, ehdotuksia siitä, miten voidaan puuttua veronkiertoon ja verosuunnitteluun jatkossa yhä tehokkaammin. Se ei vain riitä, että meille tulee automaattinen tiedonvaihto 2017 alussa — jota itse asiassa oikeistopuolueet europarlamentissakin yrittivät jarruttaa pitkään — koska tämä automaattinen tietojenvaihto tulee tällä hetkellä vain verottajien välille. Ne samat tiedot pitää saada myös poliisille, niitten pitää olla mahdollisimman kattavia ja automaattisia ja mahdollisimman reaaliaikaisia. Eli myös tässä tietojenvaihdossa on vielä lisää töitä ja pitää varmistaa, että kaikki maailman maat tulevat siihen mukaan. Sen lisäksi pitää myös miettiä sitä, miten yritysten verotiedot ovat mahdollisimman avoimia, ja siinä tämä maakohtainen kirjanpito on aivan välttämätöntä. Kun päästään semmoiseen maailmaan, että jokaisen yrityksen, jokaisen ihmisen tiedot, mitä hän kussakin maassa on tienannut ja maksanut veroa, kun ne tiedot ovat viranomaisten saatavilla, niin silloin voidaan varmistaa, että tällaista epätervettä veronkiertoa, joka on jo nyt laitonta, ei voi tapahtua, ja voidaan puuttua myös verovälttelyyn. Ja nämä on yksinkertaisesti saatava kaikkiin kansainvälisiin sopimuksiin ja EU-tasolla läpi, ja tässä tämän maakohtaisen kirjanpidon aikaansaaminen on sellainen, missä Suomen hallituksen on muutettava linjaansa, koska se on myös siinä ollut aika epäileväinen. Sen sijaan valtion enemmistöomisteisilla yrityksillä maakohtainen raportointi on jo viime hallituskauden aikana saatu aikaan — siinä ministeri Haavisto teki kovasti töitä — mutta siinäkin pitää varmistaa, että se on kattavaa ja siellä mahdolliset porsaanreiät tukitaan, koska eri yhtiöt ovat vähän eri tavoin tulkinneet sitä, mitä tämä maakohtainen raportointi on. Avoimuutta on lisättävä myös julkisilla rekistereillä yritysten tosiasiallisista omistajista, jotta tiedetään, ketkä yrityksissä oikeasti toimivat ja ketkä ne omistavat. Ja tässä hallituksen tuore esitys hallintarekisteröinnin mahdollistamisesta suomalaisomistajille ulkomaalaisten arvopaperikeskusten kautta menee aivan väärään suuntaa. Eli puheiden ja tekojen pitää olla sopusoinnussa. Tähän mennessä hallituksen ehdotukset ovat olleet enemmän tämmöisiä verovälttelyä paijaavia, kuten myös se surullisen kuuluisa veroarmahduslaki, joka onneksi kaatui sen takia, että perustuslakivaliokunnassa oli jo vahva epäily siitä, että tätä ei voi edes hyväksyä. Ja näin ollen nyt Sipilän hallitukselta toivotaan... Tässä ei ole tarkoitus nyt riidellä, mutta tämä on nyt niin kuin herätyksen paikka: ei ole mitenkään markkinatalousajattelua sallia tällaista verovälttelyä. Se on epäreilua toimintaa, se on ryöstökapitalismia, jossa maailman varallisuus keskittyy yhä enemmän harvojen käsiin ja niitten käsiin, jotka ovat kaikkein röyhkeimpiä välttelemään veroja. Ja se ei voi olla myöskään porvarillisesta maailmankuvasta se oikea tapa toimia. (Markus Mustajärvi: Eikä sosialistisesta!) — Eikä sosialistisestakaan. — Joten minä toivon, koska ne jarruttavat voimat ovat olleet nyt nykyisissä hallituspuolueissa. Niin europarlamentissa kuin kotimaassa porvaripuolueet ja perussuomalainen puolue, heidän edustajansa, ovat äänestäneet joko verovälttelyyn puuttumista vastaan tai ainakin hyvin epäsäännöllisesti. Nämä kaikki tiedot löytyvät europarlamentin äänestyskäyttäytymisistä ja Suomen hallituksen linjoista, ja nyt on korkea aika herätä, että markkinatalous toimii silloin, kun kaikilla on samat reilut pelisäännöt. Ja arvoisa puhemies, loppuun vielä se, että tämäkään ei vielä riitä, että tähän avoimuuteen päästäisiin, saadaan veroparatiisit kiinni sitä kautta, vaan meidän pitää myös puuttua siihen, että jo tämä aggressiivinen verotasojen painaminen alas, aggressiivinen verokilpailu myös EU:n sisällä, estää meitä ylläpitämästä reilua, hyvää verojärjestelmää, ja jo se luo sen paineen, että sitten verosuunnittelulla pyritään minimoimaan veroja. Ja sen takia olisi tärkeätä EU:n yhteisen vapaan liikkuvuuden ja kilpailukyvynkin kannalta, että se toimisi reilusti. Jos olisi yhteiset pelisäännöt siitä, mitkä yritysverotuksen ja pääomaverotuksen minimitasot olisivat, niin tällaisia Irlannin kaltaisia keissejä ei synny. Irlannissa osin koko taantumakin aiheutui siitä, että heillä oli aggressiivista verokilpailua, keräsivät sinne pääomia, tuli hintakupla asuntomarkkinoille, se räjähti käsiin, sen jälkeen he jatkoivat edelleenkin aggressiivista verokilpailua, ovat saaneet talouttaan nousuun, mutta koko pohja on epävakaalla pohjalla. Seuraava kriisi kun tulee, niin jälleen tämä Euroopan sisäinen rahojen jakautuminen on epätervettä tästä aggressiivisesta verokilpailusta johtuen. Eli ei se ole pitkällä välillä välttämättä edes näiden maiden oma etu, että ne kilpailevat veroilla. Mutta nyt yksi asia on selvää: tässä häviämme me, jotka pyrimme varmistamaan, että tuloerot maassa ovat kohtuullisia ja että Suomessa on tasa-arvoiset mahdollisuudet yrittää ja menestyä. Minä itse uskon semmoiseen vapauskäsitykseen, jossa jokaisella nuorella on yhtäläinen lupaus pärjätä elämässään, ja silloin tuloerojen pitää olla kohtuullisia ja markkinatalouden pelikentän pitää olla reilua. On päivänselvää, että nykypäivänä edes Suomessa se ei ole niin johtuen verovälttelystä, harmaasta taloudesta, mutta ennen kaikkea maailmanlaajuisesti se ei ole niin, ja suunta on täysin väärä. Rikkain prosentti maailmassa omistaa tällä hetkellä jo yli puolet varallisuudesta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, joka on monessa asiassa ollut semmoinen kansainvälinen vertailukohta, kaikki varallisuus käytännössä, mitä he ovat viimeisen 40 vuoden aikana kasvattaneet, on keskittynyt rikkaimman kymmenyksen taskuihin, keskiluokka ei ole saanut mitään ja köyhät ovat köyhtyneet, ja vielä siitä rikkaimmasta kymmenyksestä rikkain prosentti on saanut eniten. Ja tällainen kehitys tulee, jos verojärjestelmiä ja kansainvälistä veronkiertoon puuttumista ei saada reiluksi. Rahaa kertyy harvojen käsiin, se on kapitalismia eikä markkinataloutta, ja se on torjuttava. Kysymys ei ole vain siitä, että yksittäiset ihmiset kiertävät veroja tai ovat ahneita, vaan koko järjestelmä on muutettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-04-05T14:52:57,2016-04-05T15:01:24,Tarkistettu,1.1 2016_32_45,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sijoitustoimintaa hyvin tunteva Tom Lindström on blogissaan kirjoittanut, että sijoittaminen vakuutuskuoren sisällä kuten kapitaalisaatiosopimusten ja vakuutussijoitusten kautta on olemassa ainoastaan näiden sopimusten verosuunnitteluominaisuuksien takia. Asetelma on päivänselvä, maksetaan vakuuttamisesta, ettei tarvitsisi maksaa veroja. Jos menee tämän aiheen varsinaiseen käsittelyyn, aihetta on käsitelty niin laveasti, että tuskin pääministeri ihan näihin kaikkiin vääryyksiin on ehtinyt syyllistyä ja ei nyt ainakaan laittomuuksiin, mutta tämä ilmoitusmenettely on siinä mielessä kyseenalainen, että se ei ole avoin vaan se jää avoimeksi. On hyvä, että esimerkiksi aikoinaan käytiin läpi ministeri Lehtomäen Talvivaara-sijoitukset ja hänen lähipiirinsä Talvivaara-sijoitukset. Talvivaara oli silloin vielä kiinnostava sijoituskohde, vaikkei taida enää sitä olla. Mutta näiden sidosten läpikäynti oli äärimmäisen tärkeä. Mutta näissä sijoitusinstrumenteissa, joissa myöskin pääministeri on mukana sijoittajana, sehän mahdollistaa sen kuoren sisäisen aktiivisen kaupan omaehtoisesti, vaikka ne ovat sen vakuutusyhtiön hallinnassa. Näitä vakuutuspapereita ja sijoitusinstrumentteja on tehty sekä kotimaisten että ulkomaisten finanssisijoitusten ympärille. Se volyymi on aivan valtava. Kun pankki ja vakuutusyhtiöt määrätietoisesti ruokkivat tällaista kehitystä, että on mahdollisimman vaikea valvoa sijoitustoimintaa, omistuksia ja joskus hyvinkin kyseenalaisia sidoksia, niin se on vaarallinen suuntaus. Kannattaa huomata, että maakunnissa viime vuosina monesti äyrikuningas tai äyrikuningatar on ollut sote-palveluita tuottaneen yrityksen omistaja, joka on myynyt sijoituksensa hyvällä hinnalla kansainvälisille sijoittajille, eivätkä he varmaan vahingossa ole tässä valintaansa tehneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-04-05T15:01:26,2016-04-05T15:03:32,Tarkistettu,1.1 2016_32_46,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Voisi todeta alkuunsa, että nämä veroparatiisit ovat hyvinvointivaltion syöpä. Se nakertaa meitä ja aiheuttaa köyhyyttä, hallituksille eri maissa, kuten täälläkin porvarihallitukselle, leikkaustarpeita niiltä, joilla kuitenkin kaikkein vähiten on. Panamalaisen asianajotoimiston asiakirjavuoto paljastaa kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun laajuuden ja monimuotoisuuden. On erittäin hyvä, että tässä salissa on tänään keskusteltu siitä, että on laitonta, mutta meillä on myös moraalitonta, kaikkien tuomitsemaa laillista veronkiertoa eli verosuunnittelua. Toivotaan, että tämän päivän keskustelu myös herättää kaikissa meissä sen tunteen, että nyt on jatkettava edellisen hallituksen linjalla ja tehostettava toimia eikä niin kuin tässä on jo lueteltu, mitä tämä hallitus on meinannut, armahduksia, hallintarekistereitä, ja vielä kerran keittiön kautta koetetaan tuoda sama paketti eri paperiin käärittynä. Tämän taustalla on kuitenkin se, mikä on meidän arkipäiväämme, eli konsernitalous, jonka puijauksiin on puututtava. Esimerkiksi kilpailukykysopimuksesta ei tule olemaan mitään hyötyä, jos vientiyritys myy tuotteensa nollakatteella ulkomaalaiselle tytäryhtiölle, maksaa konsernin lainoista ylisuuria korkoja. Vähemmän innokkaita ovat palkansaajat vientiyrityksissä, joissa meilläkin tällä hetkellä on valitettavasti juuri tätä alihinnoitteluun perustuvaa myyntiä. Myynti tapahtuu sitten toisessa maassa, ja myyntitulot lähtevät paratiisisaarten matkoille veroja karkuun. Ei ole kestävää, että kansainväliset konsernit ja sijoituslaitokset pyrkivät näin kaikin tavoin välttelemään verojaan. Se on meiltä hyvinvointivaltiolta pois. Tarvitsemme EU:hun maakohtaisen kirjanpidon talous- ja veroraportteineen ja aukottoman automaattisen tiedonvaihdon. EU-tason toimenpiteitä odotellessa meidän tulee säätää kotimaahan julkisiin hankintoihin maakohtaisen kirjanpidon edellytys. Tällä yksinkertaisella muutoksella saisimme jo 200 miljoonan euron verohyödyn. Tukkimalla veroparatiisien aukot parannetaan olennaisesti julkisen talouden tilannetta ja mahdollistetaan investointien työllistävää kasvua. Tämä on Suomen ja muun Euroopan talouden kohtalonkysymys. Hallituksen onkin nyt siirrettävä huomionsa leikkaussuunnitelmien teosta julkisen talouden rahoituspohjan puolustamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-04-05T15:03:36,2016-04-05T15:07:12,Tarkistettu,1.1 2016_32_47,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Varallisuus maailmassa on jakautunut todella harvojen taskuun. Suurten pankkien ja yhtiöiden johtajat kahmivat taskut täyteen huolimatta siitä, kuinka paljon vahinkoa he olisivat saaneet aikaan. Veroparatiisit mädättävät julkista taloutta. Tarvitaan kansallisia toimia veronkierron kitkemiseksi. Asia on ehdottomasti myös EU-tasoinen kysymys ja vielä laajempi kysymys. Ilman verovaroja ei ole hyvinvointivaltiota. Tässä salissa on tänään kritisoitu aggressiivista verosuunnittelua — ja aiheesta. Olisi mielenkiintoista muuten kuulla, millainen keskustelu Kreikan parlamentissa tästä asiasta on, kun siellähän rikkaat maksavat veroja jos haluavat. Mielipideilmasto alkaa nyt olla sellainen, että päättäjien tahtotila asioiden korjaamiseksi on vahvistumassa. Panaman paperit ovat nyt julkisessa keskustelussa, ja julkisuus on monessa asiassa hyvä keino saada asioita hoidettua ja saada tämäkin vauhtiin. Tärkeintä on nyt pitää tämä aihe jatkuvasti keskusteluissa ja lisätä poliitikkojen, toimittajien ja kansalaisten tietoisuutta veroparatiiseista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-04-05T15:07:13,2016-04-05T15:08:38,Tarkistettu,1.1 2016_32_48,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Palatakseni nyt itse asiakohtaan, Panamasta kotimaahan, minulla ei ole mitään uutta huomautettavaa pääministeri Sipilän sidonnaisuusilmoituksista — toisin sanoen aiemmin esitetty on edelleen voimassa. Mutta tässä on ehkä hedelmällistä tarkastella yleisemmin yhteiskunnan eliitin sidonnaisuuksia ja niiden julkisuutta. Panama-paljastuksethan vain korostavat sitä, että Suomen täytyy olla omistustietojen julkisuudessa maailman eturintamaa, kuten tällä hetkellä olemmekin, sillä suomalaisten omistajien tiedot suomalaisista omistuksista ovat lakisääteisesti avoimia ja tunnistettavia. Viime kädessä Suomen malli on sellainen, johon muu Eurooppa pyrkii, jotta verovälttelyyn voidaan puuttua ja voidaan huolehtia siitä, että omaisuustuloista maksetaan verot, joilla kustannetaan koulut, terveydenhuollot ja muut julkiset palvelut. Yksi syy julkisten palveluiden heikentymiseen on se, että varat, joilla julkisia palveluja tulisi rahoittaa, on salakuljetettu verottajan ulottumattomiin. Ongelma ei siis ole vain rakennusala vaan pikemminkin rahoitusala. Ongelma ei niinkään ole 6 euron pitsat vaan 600 miljoonan velkaketjut emo- ja tytäryhtiöiden välillä. Siksi onkin täysin käsittämätöntä, että hallituksen esitys arvopaperikeskusasetuksen toimeenpanosta heikentää rajusti ja ehkä kohtalokkaasti osaamisen avoimuutta ja mahdollistaa suomalaisen omistuksen siirron ulkomaisiin hallintarekistereihin. Tämä vesitys täytyy peruuttaa ja suomalainen suora malli turvata kansallisella lainsäädännöllä. On aito pelko, että jopa suurin osa suomalaisesta omistuksesta pakenee piiloon, sillä suomalainen omistus on hyvin keskittynyttä: esimerkiksi pörssiosakkeista rikkain yksi prosentti suomalaisista omistaa 77 prosenttia. Arvoisa puhemies! Lopuksi pohdintaa perustuslaista. Sen 63 § taannee, että myös ulkomailla hallintarekisteröidyt suomalaiset osakkeet olisi yhtiökohtaisesti esitettävä ministerien sidonnaisuusilmoituksissa, mutta tämä jää oikeuskanslerin tulkinnan varaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-05T15:08:38,2016-04-05T15:10:52,Tarkistettu,1.1 2016_32_49,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hetki sitten debatissa kuultiin aika paljon siitä, että perussuomalaiset ovat EU:n tasolla äänestäneet vastaan, kun on puhuttu veronkiertoasioista. Voin avata asiaa hieman. Tilanne on kyllä sen kaltainen, että meppiemme Halla-ahon ja Pirkko Ruohonen-Lernerin äänestyskäyttäytyminen lähti siitä, että verotus kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioille ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöön. Se ei kuulu EU:n kompetenssiin. Eli toisin sanoen tämä liittyy juuri liittovaltiokehitykseen, ja silloin olemme liittovaltiokehityksessä kiinni. Nyt me tiedämme sen, että esimerkiksi EY-tuomioistuin on kieltänyt esimerkiksi konserniavustusten maksamisen jopa toiseen EU-maahan, saati sitten EU:n ulkopuolelle, Caymansaarille tai Panamaan, mutta siitä huolimatta Suomen valtiosta virtaa tälläkin hetkellä noin miljardi joka ikinen vuosi veroparatiiseihin. Tämä on täysin kiistaton tosiasia. Tälle asialle voitaisiin yhdeltä osin jotakin, ja se yksi osa on se, että me muuttaisimme lakia konserniavustuksen verotuksesta Suomessa, koska se laki meidän osaltamme on niin vanha, että se tuli voimaan ennen kuin pääomien vapaa liikkuvuus vapautui Euroopassa. Laki on auttamatta vanha, antaa yhden porsaanreiän. Näitä porsaanreikiä on myös muita lainsäädännössä. Minä en pysty sanomaan, mitä ne porsaanreiät ovat. Minä löysin tämän yhden. Minä toivon, että tässä salissa olevat ihmiset etsivät niitä porsaanreikiä ja reikä reiältä ne tukitaan, niin että voimme omalta osaltamme torpata tämän varojen siirron verottajan ulottumattomiin. Totta kai on tärkeää, että tehdään myöskin EU-tasolla yhteistyötä, mutta tällä hetkellä, jos me luotamme siihen, että tämä yhteistyö, tämä verotusasia hoidetaan ainoastaan EU-tasolla, niin silloin me menemme EU:n selän taakse ja tässä maassa voi mellastaa niin paljon kuin sielu sietää, jos meidän oma kansallinen lainsäädäntömme antaa siihen mahdollisuuden. Sitä ei EU pysty omallaan eikä näillä toimilla, mitä siellä tehdään, torppaamaan. Tämä lähtee meidän osaltamme meidän omasta lainsäädännöstämme, ja sitä lainsäädäntöä tehdään muuten — ihan pieni sivuhuomio vain — tässä salissa, ja siihen on syytä puuttua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-04-05T15:10:53,2016-04-05T15:13:51,Tarkistettu,1.1 2016_32_50,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppanen perusteli perussuomalaisten käyttäytymistä sillä, että verotus kuuluu kansalliseen toimivaltaan, mutta juurihan täällä salissa on todistettu monella suulla sitä, että mitään edistystä näissä kansainvälisissä rahoitussiirroissa ei tule tapahtumaan ilman EU:n lainsäädäntöä, direktiivejä ja asetuksia, jotka on pantava toimeen myös kansallisella tasolla, ja että Suomi itse asiassa laahaa jäljessä monessa asiassa, varsinkin siinä tarmossa ja tahdossa. Jos haluamme pitää kansallisella tasolla tämän verotusvallan, niin silloin perussuomalaiset ovat enemmän osa ongelmaa kuin osa ratkaisua. Koettakaa päättää, haluatteko eurooppalaista lainsäädäntöä, joka ratkaisee eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia ongelmia, vai haluatteko, että olemme täällä metsikössä itseksemme ihmettelemässä, mihin kaikki verorahat oikein katoavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-05T15:13:55,2016-04-05T15:14:49,Tarkistettu,1.1 2016_32_51,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä olen ehdottomasti sitä mieltä, että ensisijaisesti meidän täytyy kansallisella tasolla pystyä näitä asioita ratkaisemaan, mieluummin etukenossa. Tulkoon EU sitten perässä milloin tulee, mutta meidän pitää pystyä laittamaan meidän omat verolakimme sellaiseen kuntoon, että meiltä ei pääse virtaamaan maasta ulos sellaista rahaa, joka kuuluisi verottaa tässä maassa. Meillä on maan tapana esimerkiksi se — sanoi ei edellinen vaan sitä edellinen valtiovarainministeri — että näin voidaan tehdä, mikäli saajaosapuolella on toimipiste Suomessa, eli nakkikioski tai yksiö, ei kotipaikka vaan toimipiste. Hän perusteli asiaa maan tavalla. Minun mielestäni näissä asioissa ei voi enää olla maan tapoja. Näihin asioihin täytyy tarttua kaksin käsin kiinni, koska muussa tapauksessa miljardi ei riitä enää siihen, mitä meiltä virtaa ulos. Seuraavassa hetkessä virtaa jo 2 miljardia. Tämä on lumipallo, joka kasvaa mennessään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-04-05T15:14:50,2016-04-05T15:15:54,Tarkistettu,1.1 2016_32_52,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,Takaisin puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_32_53,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Panama-paperit todellakin toivon mukaan nyt herättävät myös hallituspuolueet. Tämä keskustelu täällä on ollut siinä mielessä hyvää, että vasemmalta oikealle kaikki ovat sanoneet, että pitää puuttua laittomaan veronkiertoon, ja myös nyt on tullut viestejä siitä, että on ymmärrystä myös kokoomuksen suunnalla siitä, että pitää puuttua tähän aggressiiviseen verosuunnitteluun, joka ei sinänsä ole laitonta mutta moraalitonta, ja siinä menetämme miljoonia ja miljardeja euroja, tarvitsemme tiukempaa lainsäädäntöä. Nimittäin jos katsoo nykyisen Sipilän hallituksen track recordia tähän asti näissä asioissa, niin ei se kovin hyvä ole. Aktiivista katumista ajettiin voimalla. Aktiivinen katuminen olisi tarkoittanut sitä, että rötösherrat, ne, jotka varastavat meiltä kaikilta suomalaisilta piilottamalla omaisuutta, olisivat ilman tuomioita voineet ilmoittautua. Tämä olisi tullut sattumalta juuri voimaan ennen kuin tietojenvaihto olisi laajentunut niin, että nämä olisi voinut paljastaa muutenkin. Olisi mahdollisesti kaverit pelastettu tällä aktiivisella katumisella siitä, että tämän aktiivisen tiedonvaihdon kautta ne olisivat tulleet ilmi. Mutta ei aktiivinen tiedonvaihto yksin, vaikka se on nostettu täällä esille, ratkaise näitä ongelmia. Siinä on myös hyvin paljon porsaanreikiä. No, ajatellaan sitten arvopaperikeskusasetusta. Härkäpäisesti hallitus ja erityisesti valtiovarainministeri Stubb ajoi hallintarekisteriä, meni EU:n selän taakse, perusteli, että EU sitä vaati, vaikka nimenomaan edellisessä tai siis sitä edellisessä Kataisen hallituksessa voimakkaasti nykyinen punavihreä oppositio piti huolta siitä, että Suomi neuvotteli EU:n arvopaperikeskusasetukseen itselleen poikkeussäännön, joka mahdollistaa suoran omistuksen vaatimisen suomalaisilta sijoittajilta myös tulevaisuudessa. Silloin ministeri Stubb väitti toisin, väitti, että EU pakottaa hallintarekisteriin. On hyvä, että hän viime viikolla myönsi, että puhui silloin muunneltua totuutta näin väittäessään, että tällaista vaatimusta EU:lta ei ole. Mutta on hämmästyttävää, että kyökin kautta, keittiön kautta sivuovesta, ollaan mahdollistamassa nyt arvopaperikeskusasetuslainsäädännössä hallintarekisteröinti. Tämä asia pitää eduskunnassa talousvaliokunnassa korjata. Se on ensimmäinen kohta, jossa mitataan, onko näillä puheilla, mitä täällä salissa on pidetty, todellista merkitystä sen suhteen, miten toimitaan aggressiivista verovälttelyä, veronkiertoa vastaan. Arvoisa rouva puhemies! Täällä on nostettu esille se, että perussuomalaisten europarlamentaarikot sekä Jussi Halla-aho että Pirkko Ruohonen-Lerner äänestivät sitä vastaan, että laitetaan kuriin tätä yritysten toimintaa, jossa ne siirtelevät voittojaan matalamman verotuksen maihin. Nyt tässä kuultiin, että se johtuu siitä, että suhtaudutaan kriittisesti siihen, että EU sääntelisi näitä asioita. Mutta, hyvät ystävät, hyvät perussuomalaiset, minä kerron teille, että pankit ylittävät rajat, pääomat ylittävät rajat, yritykset ylittävät rajat, halusimme tai emme, joten kyllä me tarvitsemme silloin rajat ylittävää lainsäädäntöä ja kontrollia. Nämä Panama-paperit nimenomaan kertovat siitä, miten julmaa, miten härskiä tämä toiminta on, jossa rahoja, pääomia piilotellaan, omistuksia piilotellaan, veroja kierretään. Näihin ei yksittäinen maa yksin pysty puuttumaan, vaan siihen tarvitaan yhteistä toimintaa. Tulkaa nyt sieltä bunkkerista kypärät päässä pois ja nähkää, mikä on maailmassa tilanne. Jos te haluatte huolehtia suomalaisesta hyvinvointivaltiosta, teidän pitää tukea niitä keinoja, joilla näihin puututaan. Arvoisa rouva puhemies! Paljon on puhuttu 1 prosentista, puhuttu ensin Wall Streetillä Occupy Wall Street ‑liikkeessä. Tällä hetkellä Yhdysvaltain presidentin vaalikampanjassa demokraattien presidenttiehdokas Bernie Sanders puhuu tästä ongelmasta. Pääomat, omistus, rahat keskittyvät hyvin pienelle joukolle, ja suurin osa ihmisistä kärsii tästä Suomessa mutta ennen muuta kehittyvissä maissa, ennen muuta köyhissä maissa. Jos ma haluamme huolehtia siitä, että maailmassa on rauhaa, maailmassa on elinmahdollisuuksia tulevaisuudessa, niin meidän pitää myös globaalista näkökulmasta puuttua tähän toimintaan. Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu olkoon lähtölaukaus aivan uudenlaiselle politiikalle hallituksessa. Nyt meidän odotuksemme ovat suuret siitä, että tuodaan myös kotimaiseen lainsäädäntöön liittyviä toimia, joilla pannaan veronkiertoa, veroparatiisien käyttöä, aggressiivista verosuunnittelua kuriin, mutta myös otetaan aivan uusi asenne ja asento EU-tasolla, ei jarruteta, ei hidasteta hankkeita, niin kuin Suomen hallitus on tähän asti tehnyt, vaan ollaan eturintamassa tässä. Nostan yhden esimerkin: finanssimarkkinavero, sitä ajoimme viime kaudella. Hallituksen sisällä siitä äänestettiin. Vasemmistoliitto, sosialidemokraatit ja vihreät kannattivat, että Suomi lähtee tätä valmistelemaan. Hallituksessa kokoomus, kristilliset ja RKP vastustivat silloin sitä ja oppositiossa sekä keskusta että perussuomalaiset vastustivat sitä, että Suomi lähtee mukaan valmistelemaan finanssimarkkinaveroa siihen joukkoon, joka sai EU-komissiolta luvan valmistella tätä. Tämä on yksi asia, jossa Suomen pitää ottaa uusi ote. Lähdetään mukaan valmistelemaan finanssimarkkinaveroa. Tehdään siitä sellainen, että se on hyvä Euroopalle, se on hyvä Suomelle. Sillä pystytään puuttumaan näihin rahavirtoihin, joita valuu veroparatiiseihin. Sillä saadaan ne näkyviksi, saadaan näkyväksi se, missä omistukset ovat. Lopuksi sanon: Tämä on iso asia demokratian ja yhteiskunnan avoimuuden kannalta. Panama-papereissa näkyy se valitettava lista kansainvälisistä päättäjistä. Jopa Pohjoismaista, Islannista pääministeri ja kaksi muuta ministeriä käyttävät hyväkseen veroparatiiseja. Tämä kertoo siitä, että asia ei ole sellainen, joka on jossain kaukana, vaan se on myös täällä meidän eduskunnassamme tai meidän lähellämme, ja siksi tähän pitää puuttua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-04-05T15:15:57,2016-04-05T15:23:37,Tarkistettu,1.1 2016_32_54,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sen verran edustaja Arhinmäelle vastata, kun hän sanoi, että hallituksessa vastustettiin. Niin vastustettiin, koska se malli, mitä EU on esittänyt, on kaatumassa tällä hetkellä omaan mahdottomuuteensa. Tiedätte sen varmaankin ihan hyvin, että siellä on ollut maita, jotka ovat halunneet tätä hanketta viedä eteenpäin, muistaakseni 11 vai 12 maatako sitä lähti sitten loppujen lopuksi viemään. Tällä hetkellä on jo nähty, että kun siitä tehtiin niin vesitetty malli kuin tehtiin, niin byrokratia sen rahan keräämisessä tulee olemaan suurempi kuin tuotot, joita on siltä odotettu. Tätähän me juuri sanoimme, että kun ei saada maailmanlaajuisesti kattavaa järjestelmää, niin ei kannata lähteä tekemään sellaista järjestelmää, mistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Siinä mielessä on ihan hyvä, että tällaista torsoa järjestelmää nyt ei edes yritetä viedä eteenpäin. Ei pidä ostaa hyvää omaatuntoa sellaisilla keinoilla, jotka eivät oikeasti ole tehokkaita. Siinä mielessä kyllä ihan mielelläni edustaja Arhinmäen kanssa olen viemässä esimerkiksi faktalainsäädäntöä eteenpäin ja sitä, että meillä saadaan vaikkapa yritysten erilaista raportointia, ja myöskin sitä, millä tavalla yrityksen tuotot eri maissa jaetaan verotettavaksi. Nämä ovat erittäin tärkeitä hankkeita, ja tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä, siitä olen samaa mieltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-04-05T15:23:38,2016-04-05T15:24:52,Tarkistettu,1.1 2016_32_55,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olin itse silloin hallituksessa, kun hallitus äänesti tästä ja päätti. Kysymys oli siitä, lähteekö Suomi siihen joukkoon, joka valmistelee finanssimarkkinaveroa ja sitä mallia. Kysymys oli siitä, lähdetäänkö mukaan valmistelemaan mahdollisimman hyvää mallia. Silloin valitettavasti vastustivat sekä silloin oppositiossa olleet keskusta ja perussuomalaiset että kristilliset, RKP ja kokoomus. Minusta tämä on oleellinen kysymys. Meidän pitää avoimesti ja aktiivisesti osallistua valmisteluun. Jos lopputulos on torso, eihän kenenkään kannata sellaista hyväksyä, mutta jos me emme edes osallistu ja yritä saada sitä aikaan, niin miten me voimme estää sitä, että jostain esityksestä tulisi torso? Ei ole ajateltukaan, että finanssimarkkinaverolla merkittäviä tuloja kerättäisiin, mutta se siinä on oleellista, että siinä tulevat nämä liikkuvat tulovirrat näkyviin ja omistus avoimemmaksi. Nämä Panama-paperit osoittavat, miten tärkeätä on avoin omistus ja että nähdään, miten tulovirrat liikkuvat finanssikapitalismissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-04-05T15:24:53,2016-04-05T15:26:04,Tarkistettu,1.1 2016_32_56,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tässä valmistelussa oli jo pohjana se, että Euroopan parlamentissa oli tehty niin sanottuja oma-aloiteraportteja siitä, minkä tyyppisesti tätä mallia voitaisiin lähteä viemään eteenpäin. Kun niitä malleja oli jo pöydällä olemassa, niin jo siinä vaiheessa oli se neuvo, että ei tämän tyyppiseen kannata lähteä mukaan. Tämä ei tule olemaan sellainen malli, mitä on järkevää lähteä valmistelemaan, tämä ei tule varmasti ratkaisemaan tätä ongelmaa, tämä on juuri sellainen niin sanottu hyvän omantunnon hakemisen toimenpide, jolla ei oikeasti ole minkään maailman merkitystä. Tämä itse asiassa lisää byrokratiaa ja saattaa jopa olla sellainen este, että niitä oikeasti tärkeitä keinoja ei lähdetä viemään. Sen sijaan esimerkiksi tässä yhteisessä yhtiöveropohjassa, josta parlamentti myöskin antoi oma-aloitemietinnön, oli jo potkua. Vaikka itsekin kiivaasti olen sitä mieltä, että verotusasiat kuuluvat ehdottomasti kansallisvaltioihin, niin jos me emme pysty tämän tyyppistä yhteistyöjärjestelmää luomaan, niin emmehän me pysty millään tavalla vartioimaan omia verovarojamme. Tämän tyyppistä järjestelmää kyllä lämpimästi kannatan, ja äänestin sen puolesta parlamentissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-04-05T15:26:04,2016-04-05T15:27:15,Tarkistettu,1.1 2016_32_57,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,Sitten jatketaan listaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_32_58,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron edustaja Tolppasen puheenvuoron tiimoilta, mutta koska en silloin saanut vastauspuheenvuoroa, niin nyt lyhyesti siihen. Oleellista ei ole se, millä tasolla me etsimme näitä vastauksia. Oleellista on se, että me etsimme kaikilla tasoilla näitä vastauksia. Me etsimme niitä täällä Suomessa, ja silloin lainsäädäntö on meidän omissa käsissämme. Me teemme tätä työtä aktiivisesti Eurooppa-tasolla, ja esimerkiksi kun komissio on tammikuussa antanut veronkierron vastaisen toimenpidepaketin, niin pitää miettiä, onko se riittävä, mitkä asiat siinä ovat hyviä ja miten siitä voitaisiin tehdä vielä parempi. Näin on muuten hallitus omassa EU-vaikuttavuusstrategiassansa linjannut, että me teemme tätä työtä Eurooppa-tasolla. Siinä mielessä perussuomalaisten logiikka on aika outo, kun he sanovat, että EU-tasolla ei pitäisi tehdä töitä, vaan se kuuluu pelkästään kansalliseen järjestelmäämme. Lisäksi myös hallituksen linjauksissa on lähdetty siitä, että edes EU-taso ei riitä, vaan pitää päästä sitä laajemmille toimille, ja oleellista on se, että me löytäisimme koko maailmassa niitä välineitä, joilla veronkiertoa ja tämmöistä epäeettistä verosuunnittelua saadaan kuriin, koska raha ei tunne rajoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-04-05T15:27:17,2016-04-05T15:28:31,Tarkistettu,1.1 2016_32_59,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen hieman hämmentyneenä seurannut keskustelua, kun kuitenkin aiheena pitäisi olla valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista tehtävä ilmoitus koskien pääministeri Sipilää. Hyvä tietenkin, että asioista käydään näin monipuolista keskustelua, ja ymmärrän senkin, että näin Panama-paperien ilmestymispäivänä tämä on erittäin hyvä, että käymme läpi harmaan talouden torjuntaa. Siinä mielessä tämä Panama-tapaus oli erittäin hyvä, todella hyvä, että sehän luo myös näille vielä jäljellä oleville veroparatiiseille sen pelon, että jostakin ne paperit heidänkin osaltaan tulevat julkisuuteen ja pääsemme jonain päivänä irti näistä veroparatiiseista ja muistakin tällaisista järjestelmistä, joissa veroa pyritään kiertämään ja yhteiskunnalliset velvoitteet ohittamaan. Mutta todellakin tässä pääministeri Sipilän ilmoituksesta on kysymys, eli aihe on toki hieman poikennut, mutta, arvoisa rouva puhemies, lopuksi haluan sanoa sen, että tämä keskustelu osoittaa, että olemme kuitenkin pitkässä juoksussa Suomessakin ja Euroopan unionissa ja koko maailmassa oikealla tiellä, että kahlitsemme tällaisia erittäin haitallisia ilmiöitä, kuten veronkiertoa ja veroparatiiseja. On aivan oikein, että keskustelimme näistä nyt, mutta toivoisin kuitenkin, että nyt muistamme sitten jatkossa, kun näitä uusia asioita käsittelemme tässä talossa, että Suomi on hyvä maa, täällä on lait ja asetukset kunnossa, ja meidän tulee kantaa vastuumme ja viedä tätä tietämystä Euroopan unioniin ja sitä kautta saada näitä systeemejä yhä paremmaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-05T15:28:32,2016-04-05T15:30:01,Tarkistettu,1.1 2016_32_60,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös minun tarkoituksenani oli ottaa puheenvuoro tuohon edustaja Tolppasen puheenvuoroon. Mutta kun salissa on kuitenkin useita perussuomalaisten jäseniä, niin te muut voitte korvata ja paikata edustaja Tolppasta vastaamalla kysymyksiini. Miten perussuomalaiset kansallisella lainsäädännöllä aikovat laittaa kansainväliset veroparatiisit kiinni? Miten perussuomalaiset aikovat estää kansallisesti kansainvälisen veronkierron? Se ei ole suoranaisesti mahdollista, koska rajat ylittävät ongelmat vaativat rajat ylittävää yhteistyötä. Ja jos perussuomalaiset tahtovat laittaa rötösherrat kuriin ja estää suomalaisten veroeurojen vuotamisen veroparatiiseihin, on pakko tehdä yhteistyötä. ""Ei"" EU:lle, ""ei"" yhteistyölle tarkoittaa valitettavasti sitä, että se on ""kyllä"" suomalaisten veroeurojen katoamiselle. Tämän viestin voisi viedä sinne perussuomalaisten euroedustajille. Mutta se, mitä te voitte tehdä täällä ihan Suomen hallituksessa hallituspuolueena ja eduskunnassa äänestää, kun tämä arvo-osuusjärjestelmä tulee käsittelyyn: te voitte vaatia, että Suomi käyttää kansalliseen lainsäädäntöön kuuluvaa oikeutta ja estää omistusten piilottamisen, estää verovälttelyn puolustamalla suomalaista arvo-osuusjärjestelmää nykyisellä tavalla. Ja estäkää hallintarekisteröinti sekä Suomessa että ulkomailla. Teillä on siihen kansan mandaatti. Laittakaa rötösherrat kuriin ja puolustakaa suomalaisia veroeuroja. Mitä tahdotte tehdä? Kertokaa minulle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-05T15:30:01,2016-04-05T15:31:47,Tarkistettu,1.1 2016_32_61,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on ihan selkeästi edustaja Arhinmäki tämmöinen meppivahti, joka otti nyt kovasti kantaa perussuomalaisten äänestyskäyttäytymiseen, ja sitten myös edustaja Filatov otti kantaa ja kysyi, olemmeko me nyt veronkiertoa vastaan vai emme. Kyllä olemme. Perussuomalaiset ovat veronkiertoa vastaan kansallisella tasolla, kansainvälisellä tasolla ja tietenkin EU-tasolla. Siinähän on erityisen tärkeää (Touko Aallon välihuuto) tehdä yhteistyötä. Ja se, mikä tässä on: me tuemme hyviä kansallisia esityksiä, me tuemme hyviä EU-esityksiä — jos ne ovat toimivia. Mutta jos osoittautuu, että ne ovat torsoja, niin on hyvä siinä vaiheessa sanoa, että emme ole tämän takana, haluamme vielä parempaa politiikkaa. On päivänselvä asia, että veroparatiisien ja kansainvälisen veronkierron kitkeminen ei ole helppo tehtävä, ja sen takia pitää koko ajan kehittää niitä parhaita ratkaisuja. Ja niihin me tulemme mukaan. (Touko Aalto: Miten hallintarekisteri?) — Ei se ole perussuomalaisten juttu. (Välihuutoja)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-04-05T15:31:48,2016-04-05T15:32:52,Tarkistettu,1.1 2016_32_62,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pikkuisen kyllä nyt hämmästyn naapurikunnan kansanedustajan Huhtasaaren näkemyksestä siitä, että jos ei saada parasta aikaiseksi, niin ei oteta sitä vähemmän parasta. Että kun minun mielestäni jokainen edistysaskel, mitä pystytään tällä sektorilla ottamaan, että meillä pystytään puuttumaan tähän moraalittomaan, aktiiviseen ja ärhäkkään verosuunnitteluun, joka on laillista, mutta myös sitten näihin laittomiin — jokainen askel — on aina eteenpäin ja tukee suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusmahdollisuutta, niin toivon kyllä totisesti, että edustaja Huhtasaari ei tarkoittanut sitä, että jos ei saada täydellistä napakymppiä, niin ysi ei kelpaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-04-05T15:32:53,2016-04-05T15:33:44,Tarkistettu,1.1 2016_32_63,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niistä Panaman-papereista ei löytynyt yhtään perussuomalaisten nimiä, mutta monien muiden nimiä kyllä on löytynyt. Kysymys on siis siitä, että aukotonta järjestelmää ei ole, mutta jos se järjestelmä on siis niin huono, että sillä ei saada mitään toivottuja ratkaisuja aikaiseksi, niin silloin se kannattaa kaataa, kun sen suunnitelman täytyy olla edes kohtuullinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-04-05T15:33:45,2016-04-05T15:34:13,Tarkistettu,1.1 2016_32_64,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (pääministeri Sipilä)>>>Valtioneuvoston kirjelmä VN 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viimeisenä kysymyksenä esitän: Mitä perussuomalaiset hallituksessa ovat mieltä hallintarekisteristä? Se on myös teidän juttunne, te olette hallituspuolue. Myös te olette hallituksen esityksen takana, ja eduskunnassa te äänestätte. Aiotteko te estää verovälttelyn? Aiotteko te estää tämän verovuodon? Aiotteko te puolustaa suomalaista lainsäädäntöä? Valtiovarainministeri Stubb sanoi viime viikon torstaina, että kansallisella lainsäädännöllä voidaan estää hallintarekisteröinti myös ulkomailla, jos niin tahdotaan. Tahdotteko te?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+2.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-05T15:34:14,2016-04-05T15:35:03,Tarkistettu,1.1 2016_32_65,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_32_66,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää useita keinoja, joiden julkilausuttuina tavoitteina on nopeuttaa turvapaikkaprosesseihin liittyvää hallintoa. Tavoite tehostaa turvapaikkahakemusten käsittelyä ja muun muassa oikeusavun käyttöä on sinänsä kannatettava. Osa hallituksen ehdotuksista onkin järkeviä. Valitettavasti osaan esityksistä liittyy jälleen, tälläkin kertaa myös merkittäviä ongelmia ja riskejä. Esitys on ihmisoikeuksien ja yksilöllisen oikeussuojan kannalta erittäin herkällä alueella. On syytä edetä tarkasti ja harkiten. On hyvä, että asiaa käsitellään laveasti hallinto-, laki- ja perustuslakivaliokunnissa. Näissä valiokunnissa saadaan käsiteltyä asiaan liittyvät eri näkökulmat, kuten turvapaikkaprosessien nopeutuminen, perusoikeuksien toteutuminen ja oikeusistuinten jutturuuhkan helpottuminen. Esitystä ovat luonnosvaiheessa kritisoineet muun muassa korkein hallinto-oikeus, oikeuskansleri, Asianajajaliitto, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, yhdenvertaisuusvaltuutettu, Amnesty ja Pakolaisneuvonta. Lausuntojen perusteella esitykseen tehtiin vain muutama pienehkö, joskin sinänsä hyvä, muutos. Arvoisa puhemies! Suomeen kohdistunut turvapaikanhakijoiden suuri määrä koettelee hallintoamme ja ruuhkauttaa myös turvapaikkapäätösten käsittelyä. Tilanne myös aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia, joita emme ole ennakoineet tai tänne tilanneet. Oikeusturvaan liittyvät taloudelliset kustannukset eivät kuitenkaan ole niin suuria, että perusoikeuksista tinkimällä ratkaistaisiin julkisen talouden haasteita. Sen sijaan inhimilliset kustannukset voivat olla merkittäviä. Osa esityksessä ehdotetuista keinoista on myös sellaisia, ettei ole ollenkaan varmaa, tuovatko ne lopulta säästöjä. On mahdollista, että ne päinvastoin lisäävät yhteiskunnan kustannuksia. Esimerkiksi turvapaikkapuhuttelun oikeusavun rajoittaminen voi lisätä ja vaikeuttaa työtä tuomioistuimissa ja pidentää käsittelyaikoja. Turvapaikkajärjestelmä ylipäätään toimii kokonaisuutena parhaimmin silloin, kun hakijan tilanne saadaan selvitettyä jo varhaisessa vaiheessa kattavasti. Hallituksen esityksessä järjestelmän painopiste siirtyisi tuomioistuinkäsittelyn suuntaan. Tämä ei välttämättä tuota lainkaan säästöjä, vaan valitukset ja paloittain matkan varrella täydentyvät käsittelyt lisääntyvät ja tehokkuus vähenee. Lisäksi hallituksen esitys on muotoiltu siten, että alalla pitkään toimineet, kokeneet ja osaavat asianajajat eivät todennäköisesti voisi jatkossa avustaa turvapaikkatutkinnan aikana. Oikeusavustajien kelpoisuusehtojen kehittäminen on monesta syystä sinänsä kannatettavaa, mutta käytännössä juuri tämän mallinen muutos voi johtaa siihen, että erityisasiantuntemus heikkenee, eikä siihen, että epäeettisten tahojen toiminta alalla vähenisi. Myös heikentyvä asiantuntemus voi aiheuttaa sekä inhimillisiä ongelmia että tarpeetonta prosessien pitenemistä. Arvoisa puhemies! Kansainvälistä suojelua hakevilla oikeussuojan tarve on korostuneen kipeä ja vaativa. Turvapaikkamenettelyssä on kyse perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien arvioinnista, esimerkiksi siitä harkinnasta, onko ihmisen henki uhattuna, jos hänet palautetaan lähtömaahansa. Turvapaikkajärjestelmää käytetään valitettavasti hyödyksi myös tilanteissa, joissa henkilö itse on tietoinen siitä, että asiallista perustetta turvapaikkaan ei ole. Itse en pidä sellaista käytöstä moraalisesti hyväksyttävänä, jo sen vuoksi, että se vie resursseja aidosti hädänalaisten auttamisesta. Joidenkin ihmisten tuomittava käytös ei kuitenkaan saa tarkoittaa kaikkien hakijoiden oikeusturvan ja ihmisoikeuksien systemaattista heikentämistä. Ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate on turvattava kaikissa tilanteissa, myös esimerkiksi säilöönoton yhteydessä. Nyt esitys liikkuu paikoin harmaalla alueella. Myös esimerkiksi tuomioistuinten oikeudesta käyttää ulkomaalaisrekisteriä pitäisi säätää lopullisessa laissa tarkemmin. Esitys siis vaatii vielä muokkaamista monilta osin, jotta se vastaisi sille asetettuihin tavoitteisiin. Arvoisa rouva puhemies! Kun liikutaan näin herkällä alueella, olisi lakiesityksen lopullisen käsittelyn yhteydessä syytä sitoutua arvioimaan muutosten vaikutuksia tehtyihin päätöksiin, oikeusavun saatavuuteen, turvapaikka-asioita hoitavien avustajien asiantuntemukseen ja turvapaikkaa hakevien perusoikeuksien toteutumiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-04-05T15:35:18,2016-04-05T15:39:55,Tarkistettu,1.1 2016_32_67,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Erittäin hyvä ja ansiokas puheenvuoro edustaja Parviaiselta, mutta lähden nyt liikkeelle siitä, että en missään nimessä näe tuota samaa huolta, että oikeusapua ei enää turvapaikkapuhutteluun saisi. Juuri juttelin yhden asioita hoitaneen juristin kanssa, ja hän sanoi, että tämä esitys on aivan hyvä. Puhemies! Tällä esityksellä pyritään keventämään ja nopeuttamaan turvapaikkaprosessien käsittelyä, ja se on varmasti sekä suomalaisen yhteiskunnan että turvapaikanhakijan etu. Pidän myös erittäin tärkeänä sitä, että jatkossa ei voi enää olla näitä koijareita ja puoskarijuristeja hoitamassa turvapaikanhakijoitten asioita vaan siellä on ammattilakimiehet. Puhemies! Minusta on erittäin huomionarvoista huomata tästä esityksestä, että näinkin vaikeaa asiaa kuin pitkät turvapaikkaprosessit voidaan oikeusvaltion tavoin fiksusti hoitaa. Meidän ei tarvitse tehdä barbaarimaan ratkaisuja, vaan demokratiassa ja oikeusvaltiossakin voidaan oikeusprosesseja saada tehokkaammaksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-04-05T15:39:56,2016-04-05T15:41:00,Tarkistettu,1.1 2016_32_68,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,Ja sitten puhujalistalla edustaja Aalto.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_32_69,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitystä lukiessa herää kysymys, onko lakiesityksen tarkoituksena vain kiristää ulkomaalaislainsäädäntöä ja vaikeuttaa eniten apua tarvitsevien ihmisten asemaa, jotta hallitus voi sanoa, että ulkomaalaispolitiikkaa on kiristetty. Olemmeko todella oikeusvaltiona siinä pisteessä, että ihmisoikeuksien polkeminen on jokin sulka hallituksen hatussa? Arvoisa rouva puhemies! Miten esimerkiksi se, että rajoitetaan turvapaikanhakijoiden oikeutta maksuttomaan oikeusapuun, auttaa Suomea? Eikö turvapaikanhakijoiden oikeusturvan tietoinen heikentäminen aiheuta vain lisää ongelmia? Minua kiinnostaa myös tietää, miten hallitus suhtautuu esityksen lausuntokierroksella saamaan laajaan kritiikkiin, sisältöjen ohessa myös lainsäädännön valmistelua koskeviin moitteisiin. Esitystä on kritisoitu laajasti, ja se on heikosti valmisteltu. Lausuntopalaute on pitkälti sivuutettu, ja esityksestä puuttuu kunnollinen lainmuutostarpeen, vaihtoehtoisten ratkaisujen ja vaikutusten arviointi, vaikka kyse on erityisen haavoittuvan ryhmän oikeusturvan merkittävästä heikennyksestä. Arvoisa rouva puhemies! Myös vihreiden mielestä turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttaminen ja oikeusavun tehostaminen ovat tavoitteena kannatettavia. Tästä ei ole epäselvyyttä, mutta epäselvyyttä on kuitenkin siitä, miksi hallituksen tavoitteena on vaarantaa vakavasti kansainvälistä suojelua hakevien ihmisten oikeusturvaa ja heikentää ihmisoikeuksien toteutumista. Ja miksi hallitus tahtoo hankaloittaa turvapaikkapuhuttelun oikeusapua rajoittamalla sitä ja lisätä työtä tuomioistuimissa? Tämähän johtaa siihen, että turvapaikkahakemusten käsittely ei nopeudu, vaan päinvastoin ne pitkittyvät ja kustannukset kasvavat. Lisäksi on sanottava, että ymmärrän kyllä toiminnan tehostamistarpeet ja kustannusten hillitsemisen tavoitteen, mutta eikö oikeusvaltiossa nämä pyrkimykset tulisi suhteuttaa yksilön aitoihin oikeussuojatarpeisiin? Esitys sivuuttaa ehkä keskeisimmän oikeusturva-ongelman, eli sen, että erityisen haavoittuvassa tilanteessa olevia, kuten kidutettuja tai ihmiskaupan uhreja, tai painavia humanitaarisia syitä, kuten lapsen etua, ei tunnisteta, ja päinvastoin: esitys uhkaa lisätä riskiä palautuskieltojen loukkaamiseen. Onko hallitus tullut ajatelleeksi sitä, että heikennykset muutoksenhaussa, tuomioistuimissa, johtavat siihen, että hakijat eivät ehdi löytää pätevää avustajaa eivätkä hankkia tarvittavia dokumentteja ajoissa? Tämä puolestaan heikentää koko järjestelmän kokonaistehokkuutta. Arvoisa rouva puhemies! Tuntuu, että valmistelijat joko eivät tunne tai halua tutustua turvapaikkaprosessiin ja sen todellisuuteen. Lainmuutoksella ollaan luomassa suomalaiselle yhteiskunnalle vierasta ja eriarvoistavaa oikeussuojajärjestelmää, ja esitys vaarantaa vakavalla tavalla haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeusturvan. Näin ollen esitys pitää ensisijaisesti hylätä ja palauttaa valmisteluun, toissijaisesti saada perustuslakivaliokuntaan, hallintovaliokuntaan ja lakivaliokuntaan arvioitavaksi. Jos nämä esityksen sisältämät muutokset päätetään kuitenkin härkäpäisesti viedä eteenpäin, on oikeusministeriön sitouduttava arvioimaan muutosten ihmisoikeusvaikutuksia ja arvioitava erityisesti päätösten laatua, oikeusavun saatavuutta ja turvapaikka-asioita hoitavien avustajien asiantuntemusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-05T15:41:02,2016-04-05T15:45:24,Tarkistettu,1.1 2016_32_70,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, kuinka tarkasti edustaja Aalto on nyt perehtynyt tähän esitykseen, mutta hän puhui todella sydäntä lämmittävästi ja minustakin aivan oikein kaikista haavoittuvimmissa asemissa olevista turvapaikanhakijoista. Siellä lakiesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa nimenomaan, siis nimenomaisesti, edustaja Aalto, todetaan se, että jos on alaikäinen turvapaikanhakija, jos on kidutettu, jos on muuten haavoittuvassa asemassa, voi saada edelleen oikeusapua myös siinä turvapaikkatutkinta- ja kuulemisprosessissa, mutta terveet, nuoret, raavaat miehet eivät sitä sitten enää välttämättä saisi. Tämä tarkennus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-04-05T15:45:26,2016-04-05T15:46:13,Tarkistettu,1.1 2016_32_71,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysyn: onko edustaja Kurvinen lukenut kaikki nämä lausunnot, mitä tähän esitykseen on annettu, missä on hyvin yksityiskohtaisesti kuvattu myös nämä ongelmat, mitkä tähän esitykseen liittyvät? Näistä lausunnoista pitkälti kumpuavat myös ne huolenaiheet, mitkä tahdon tuoda tässä suuressa salissa myös edustajien tietoisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-05T15:46:13,2016-04-05T15:46:36,Tarkistettu,1.1 2016_32_72,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Rouva puhemies! Politiikassa aina ripaus rehellisyyttäkin on hyväksi: en ole ihan kaikkia lausuntoja, edustaja Aalto, lukenut, minä voin jopa myöntää sen täällä. Mutta ymmärrän sen huolen, ja huolenaihetta tässä on, esimerkiksi se, että on erilaisia muutoksenhakuaikoja. Mutta samaan aikaan, kuten jo sanoin aiemmassa vastauspuheenvuorossani, sekä turvapaikanhakijoiden että suomalaisen yhteiskunnan etu on se, että Suomeen jäävät pääsevät mahdollisimman nopeasti kotouttamistoimien piiriin, kaikista heikoimmassa asemassa olevia autetaan ja heidät, jotka ovat enemmän siirtolaisia tai tämmöisiä seikkailijoita tai retkeilijöitä, palautetaan ystävällisesti mutta erittäin määrätietoisesti mahdollisimman nopeasti. Ja tämäntyyppisiäkin esityksiä tarvitaan, ja minusta tämä on varsin taitavasti laadittu: täyttää meidän ihmisoikeusvelvoitteet, vaikka linja kiristyy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-04-05T15:46:37,2016-04-05T15:47:30,Tarkistettu,1.1 2016_32_73,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä hämmästellä tätä edustaja Kurvisen asennetta tässä asiassa. Nimittäin kyse on siitä, että mistä voi tietää alkuvaiheessa, että ihminen on sellaisessa tilanteessa, että hän tarvitsee sitä apua, kun hän ei pysty puhumaan sitä kieltä, mitä me täällä puhumme, ja kun hänellä ei ole avustajaa, joten kuka ja miten sen oikeusavun tarpeen ratkaisee. Ja se on, edustaja Kurvinen, tässä esityksessä täysin auki. Ja mielestäni on surullista, että hallitus tulee tänne eduskuntaan sellaisen esityksen kanssa, joka heikentää heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tarvetta ja heikentää heidän mahdollisuuttaan saada apua. Ja on pöyristyttävää kuulla, että luullaan, että tämä tulee toimimaan. Eihän ulkonäön perusteella voi päättää, onko tämä henkilö nyt avustajan tarpeessa vai ei, eikä myöskään iän perusteella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-04-05T15:47:31,2016-04-05T15:48:32,Tarkistettu,1.1 2016_32_74,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minun mielestäni on todellakin hämmästyttävää, että edustaja Kurvinen täällä puolustaa sellaista oikeusjärjestelmää, missä luodaan ikään kuin kahta eri kastia, (Touko Aalto: Kastijako!) — joo, kahtiajako ja kastijako ja sen sellaista — että en ymmärrä, miten hallitus voi puolustaa tällaista. On ihmisoikeuksia, jotka ovat yleisluontoisia — universella rättigheter, som gäller alla. Ja minun mielestäni me olemme todella, todella vaarallisella tiellä tässä yhteiskunnassa, jos luomme tällaista järjestelmää, että tietyillä ihmisillä on tietty oikeussuoja ja tietyt oikeudet mutta toisilla ei. Tämä on todella vaarallinen tie.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-04-05T15:48:33,2016-04-05T15:49:32,Tarkistettu,1.1 2016_32_75,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Rouva puhemies! Täällä käytetään dramaattisia puheenvuoroja, (Välihuutoja RKP:n ryhmästä) ja totean nyt RKP:n, SFP:n riksdagsledamoteille sen asian, että tälläkään hetkellä oikeusapua ei saa kaikkiin oikeusriitoihinsa. Esimerkiksi yksityisoikeudellisissa riidoissa aina — jos ne eivät ole menneet jo oikeudenkäynniksi, eivät ole ihan realisoituneet niin pitkälle, että siitä tulisi pääkäsittely käräjäoikeuteen — ei saa oikeusapua, että sen verran haluan dramatiikkaa tässä asiassa vähentää. Edustaja Henrikssonille totean sen, että olen keskustellut näitä asioita hoitaneitten juristien kanssa, ja näkemykset eroavat, mutta viimeksi perjantaina minulle soitti yksi kollega, ja hän totesi, että se ei ole juristin paikka — normaalista turvapaikkakuulemisesta, jos siellä ei ole mitään tämmöistä erityistä tilannetta, että henkilö jostakin tällaisesta hädänalaisesta, haavoittuvasta asemasta johtuen ei pysty kertomaan sitä tilannetta, eräs kollega, joka näitä on hoitanut ja hoitaa oikeudenkäyntiasioita, totesi, että ei ole juristin paikka lähtökohtaisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-04-05T15:49:32,2016-04-05T15:50:32,Tarkistettu,1.1 2016_32_76,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Asiantuntijalausunnothan ovat siitä syystä tärkeitä, edustaja Kurvinen, että ne kertovat muuta kuin henkilökohtaisia mielipiteitä. Ne kuvaavat yleensä sitä kokemusta, sitä koulutusta, ne keräävät sen laajan asiantuntemuksen, jonka perusteella sitten toivottavasti eduskunta kirjoittaa lakeja niin, että ne tulevat mahdollisimman tehokkaiksi ja järkeviksi. Nyt tässä tilanteessa korkein hallinto-oikeus — niin kuin tässä on sanottu — oikeuskansleri, Asianajajaliitto, yhdenvertaisuusvaltuutettu, Amnesty, Pakolaisneuvonta ja kansainvälisesti UNHCR ovat kaikki erittäin huolissaan. Heidän asiantuntemuksensa mukaisesti nämä tavoitteet nopeutetusta käsittelystä eivät täyty, ja on suuri riski, että ei huomata. Kokemuksesta voi sanoa, että nämä haavoittuvassa asemassa olevat eivät tule esille, ja näillä oikeusavustajilla on aivan (Puhemies koputtaa) merkittävä rooli, aivan keskeinen rooli myös ihmiskaupan tunnistamisessa. Kehotan tutustumaan oikeaan elämään. [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-04-05T15:50:34,2016-04-05T15:51:44,Tarkistettu,1.1 2016_32_77,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp," Arvoisa puhemies! Luotan enemmän näihin asiantuntijoihin, siis joihin Eva Biaudet juuri viittasi, kuin edustaja Kurvisen tuttavaan. Täytyy sanoa, että kyllähän nämä asiantuntijalausunnot pitäisi lukea, ja pitäisi myös ymmärtää, mitä niissä lukee. Tilannehan tulee nyt hahmottumaan sellaiseksi, että näiltä pakolaisneuvonnan asiantuntijoilta, jotka tänä päivänä ovat siellä läsnä ja pystyvät avustamaan näitä haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita, otetaan nyt se mahdollisuus pois. Ne ihmiset, jotka ovat tehneet tätä työtä nyt vuositolkulla, he, jotka todella osaavat tämän, eivät enää saa olla siinä läsnä. Onko se todella, edustaja Kurvinen, teidän ajatusmaailmanne (Eva Biaudet: Tuttavan!) — ja tuttavanne — mukaan oikea tie mennä? Meidän mukaamme se ei ole.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-04-05T15:51:45,2016-04-05T15:52:47,Tarkistettu,1.1 2016_32_78,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tässä on helppo yhtyä Kurvisen näkemykseen, ja pidän kyllä sitä kritiikkiä, jota hallituksen esitystä kohtaan täällä on esitetty, kovin kohtuuttomana ja suhteettomana. Kysehän on kuitenkin siitä, että olemme siis keventämässä prosessia. Kenenkään oikeusturva ei vaarannu, mutta prosessi hieman kevenee. Tämä on oikein kahdestakin näkökulmasta. Ensinnäkin se on oikein siitä näkökulmasta, että arvostamme sitä suomalaista veronmaksajaa, joka maksaa koko tämän lystin. Siksi toisekseen se on myöskin oikeusturvanäkökulmasta oikein, koska tällä varmistetaan se, ettei myöskään turvapaikanhakijalle muodostu epärealistista kuvaa siitä, millä perustein Suomessa on mahdollista turvapaikka saada ja millä perustein ei. Siksi toisekseen tässä tulevat kysymykseen myöskin humaanit kysymykset: kun meille on selvästikin tullut paljon aiheettomia turvapaikanhakijoita, niin toimimalla siten, että kevennämme prosessia tässä vaikeassa tilanteessa, pystymme helpottamaan myöskin sitä, että se apu, mitä annetaan, todella kohdentuu niille, jotka sen avun tarpeessa aidosti ovat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-04-05T15:52:50,2016-04-05T15:53:57,Tarkistettu,1.1 2016_32_79,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Vastauspuheenvuoroja ovat pyytäneet useammat henkilöt. Olkaa huoleti, ne on kaikki noteerattu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_32_80,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sen verran palaisin edustaja Rydmanille vielä ennen kuin poistutte, että... [Wille Rydman poistui salista.] — No, jatkan kuitenkin puhumista, ainakin Kurvinen kuuntelee. Varmasti meillä kaikilla on yhteinen tavoite siinä, että niiden prosessien, joilla turvapaikkakäsittelyä tehdään, on oltava mahdollisimman sujuvia ja tehokkaita. Siitä varmasti ei ole erimielisyyttä. Mutta se ei saa tapahtua sen kustannuksella, että me tingimme sen prosessin järjellisyydestä tai sen prosessin vaikuttavuudesta. Siksi peräänkuulutin omassa puheessani sitä, että mikäli nämä hallituksen esitykset nyt toteutuvat, meidän on aivan absoluuttisessa minimissään arvioitava niiden vaikutuksia nopeasti myöhemmin, jotta näemme mitä tapahtuu. Nyt esityksessä on valtava määrä hurskaita toiveita, joita vastaan valtava määrä asiantuntijatietoa argumentoi. Toivon, että valiokunnat perehtyvät tähän asiaan erittäin huolellisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-04-05T15:54:05,2016-04-05T15:55:00,Tarkistettu,1.1 2016_32_81,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteenhan varmaan me kaikki jaamme, sen, että haluamme tätä prosessia selkeyttää ja nopeuttaa. Siitä täällä aika lailla yksimielisyys näyttää olevan. Mutta sitten me tulemme näihin muutamaan yksityiskohtaan. Ensimmäinenhän liittyy tähän oikeusavustajan kelpoisuusvaatimukseen, ja toisaalta sitä voi pitää hyvänä, mutta sitten pitää myös kysyä, mikä on näiden julkisten oikeusavustajien osaaminen näissä kysymyksissä. Millä tavalla, jos tämä esitys menee läpi, me pystymme sitten myös antamaan koulutusta näille julkisille oikeusavustajille, jotta he selviytyvät näistä tilanteista, mitä eteen tulee? Senhän takia näitä ovat juuri hoitaneet ne ihmiset, jotka jo vuosia ovat erikoistuneet näihin asioihin, jotta heillä se osaaminen on. On syytä epäillä, löytyykö tätä samanlaista osaamista esimerkiksi niiltä henkilöiltä, jotka tätä julkista oikeusapua tällä hetkellä antavat. Toinen liittyy sitten tähän avustajan käytön rajaamiseen. Esityksessähän todetaan, että eihän tämä merkittävästi kustannuksia tule säästämään, koska epäillään, että valitusvaiheessa, kun mennään tuomioistuimeen, selvittelykustannukset tulevat taas lisääntymään, joten nämä asiat on kyllä syytä huolellisesti käydä läpi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-05T15:55:01,2016-04-05T15:56:07,Tarkistettu,1.1 2016_32_82,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp," Rouva puhemies! Haluan todeta edustaja Joona Räsäselle sen, että myös jatkossa olisi luvan saaneilla oikeudenkäyntiavustajilla, joilla on oma lakiasiaintoimisto, tai asianajajilla, jotka ovat Suomen Asianajajaliiton jäseniä, tai näissä toimistoissa työskentelevillä juristeilla mahdollisuus hoitaa näitä asioita — se ei jää vain julkisten oikeusavustajien varaan. Mutta me olemme rajanneet monissa muissakin tärkeissä asioissa. Ei joku erittäin reipas eläkeläinen voi lähteä hoitamaan naapurin autokauppariitaa käräjille. Sekin katsotaan sellaiseksi, vaikka intressi olisi 5 000 euroa, että siinä täytyy olla juridista pätevyyttä. Miksi sitten näin tärkeässä asiassa kuin turvapaikan saaminen, mitä tämä debatti on todistanut, pitäisi kenen tahansa voida avustaa, ilman mitään kelpoisuutta? Täällä on jo paljon siteerattu sitä, että Asianajajaliittokin on kohdistanut huolen nimenomaan tähän, että pitää olla päteviä henkilöitä siellä turvapaikkavalitusprosesseissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-04-05T15:56:08,2016-04-05T15:57:09,Tarkistettu,1.1 2016_32_83,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tiedoksi edustaja Rydmanille, joka valitettavasti ehti poistua, sekä edustaja Kurviselle, että nyt muutokset vievät painopistettä päinvastoin varhaisesta vaiheesta tuomioistuinkäsittelyyn, jolloin ne valitukset lisääntyvät. Nimenomaan korkein hallinto-oikeus on huolissaan siitä, että uhkaa tuomioistuinten työn lisääntyminen ja hankaloituminen hallinto-oikeuden selvittämisvelvollisuuksien sekä suullisten käsittelyiden lisääntyessä. En tiedä, onko edustaja Hakkarainen nyt se Kurvisen kuuluisa tuttu, mutta tiedoksi kuitenkin, että (Antti Kurvinen: Turistituttu!) nykyiset osaavat avustajat korvataan uudella oikeusaputoimistojen avustajakunnalla. Näin ollen apua alkuvaiheessa antaisivat oikeusaputoimistot, joilla ei ole erityisosaamista tai riittäviä resursseja. Tämä saattaisi johtaa avustajan vaihtoon tuomioistuinvaiheessa. Esityksessä ei ole ratkaistu käytännön kysymyksiä siitä, miten hakijat löytävät oikeusaputoimistoihin ja oikeusaputoimistojen resurssit varmistetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-05T15:57:10,2016-04-05T15:58:16,Tarkistettu,1.1 2016_32_84,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En ole kyseinen henkilö, jonka Kurvinen sanoi, mutta tästä, mitä tämä touhu yleensä on, asiantuntijalausuntoihin voin sanoa sen, että mitä enempi niitä kriittisiä lausuntoja tulee, sen parempia ne hallituksen esitykset silloin ovat. (Välihuutoja) — Kyllä nimenomaan näin, että täytyy olla nyt selvät semmoiset miesten otteet tässä touhussa, että ei päästetä... (Välihuutoja) — Nimenomaan näin, että tämmöiset, sieltä tulee ainoastaan miehiä. Yritetään jarruttaa tätä turvapaikkaturismia, mikä nyt on valloillaan. (Eva Biaudet: 30 prosenttia Euroopan pakolaisista on naisia!) — Missä minä näen? Minä en ole sitä naista nähnyt. Kyllä se televisioon tulee ja siellä esitellään, mutta näistä on 80 prosenttia miehiä. Televisio on erikseen ja tiedotus kuin käytäntö. Ne eivät kulje käsi kädessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-04-05T15:58:16,2016-04-05T15:59:18,Tarkistettu,1.1 2016_32_85,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä haluaisin muistuttaa, kun se ei aivan kaikille keskustelijoille ehkä ole selvää, että nyt me puhumme ihmisistä, jotka ovat joko kokeneet tai joita uhkaavat ne kaikkein pahimmat jutut, mitä me pystymme kuvittelemaan: sota, raaka väkivalta, kidutus, raiskaukset, kuolema. Nämä ovat kaikki, koko tämä viuhka, käsillä tässä käsittelyssä, nyt tässä keskustelussa. On jopa vähän mautonta, kuten edustaja Kurvinen teki, verrata näitä niihin yksityisoikeudellisiin kiistoihin naapurin kanssa raja-aidan paikasta, joihinka oikeusapua ei käytetä. Nyt ovat kyseessä oikeasti vakavat asiat, oikeasti dramaattiset asiat, ja nyt saa vähän dramatisoida. Tässä ei voi vetää yli dramatisoinnin kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-05T15:59:18,2016-04-05T16:00:19,Tarkistettu,1.1 2016_32_86,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Rouva puhemies! Lyhyesti haluan oikaista tässä edustaja Kontulalle sen, että tarkoitin, että turvapaikka-asiat ovat paljon tärkeämpiä kuin se naapurin aitariita tai autoriita, ja jos niihinkin tarvitaan tällä hetkellä tietyn tason omaava juristi, niin miksi ei tarvittaisi myös tähän turvapaikkaprosessiin. Tämä vain oikaisuna tähän keskusteluun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-04-05T16:00:19,2016-04-05T16:00:42,Tarkistettu,1.1 2016_32_87,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Värderade talman! Tässä edustaja Rydman sanoi, ettei pidä antaa erikoista kuvaa siitä, mikä Suomessa on mahdollista. Tässähän nimenomaan pyritään nyt siihen, että se, mikä Suomessa on mahdollista, ei olisi kaikille mahdollista, ilmeisesti. Turvapaikanhaussa on kyse perustavaa laatua olevasta ihmisoikeudesta. Nämä ihmiset ovat heikoilla, heitä on saatettu kiduttaa. He ovat usein kulkeneet sellaisten tapahtumien läpi, joita me emme täällä voi kuvitellakaan. Nyt sanotaan, että pyritään tehokkuuteen. Mutta mitä tämä tehokkuus sitten on? Onko se sitä, että pyritään saamaan selville kaikki tieto päätöksen tueksi, vai onko se sitä, että yritetään käsitellä asia mahdollisimman nopeasti mahdollisimman vähin tiedoin? Onko se sitä, että pyritään karsimaan asiakkaan saama apu minimiin, kasaamaan tiedonsaannin tielle mahdollisimman paljon esteitä? Ei tässä pyritä hakemusten hyvään käsittelyyn. Tässä paketissa on suunnattomia ongelmia, ja mikä on surullisinta, on se, että nämä ongelmat ovat hallituksen tiedossa. (Puhemies koputtaa) Tämä on saanut tyrmäävän vastaanoton, koska tämän taustalla ei ole pragmatiikka vaan populismi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-04-05T16:00:43,2016-04-05T16:01:57,Tarkistettu,1.1 2016_32_88,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on monta kohtaa, ja on tietenkin, edustaja Kurvinen, helppo nyt kääntää siihen kohtaan, jossa on kysymys nimenomaan ikään kuin pätevyydestä, ja puolustaa. Olemme kaikki varmaan siitä erittäin huolestuneita, että kaikki ei aina ole ihan mennyt niin kuin Strömsössä aikaisemmin, ja se huoli jaetaan, mutta siitä tavasta, joka tässä on, voimme varmaan keskustella valiokunnassa. Se suurin ongelma on kuitenkin se, että nyt halutaan evätä kaikilta, joilla ei ole erittäin painavia syitä, jo siinä alkuvaiheessa — ilman, että me tiedämme, että niitä ei voi todeta, ei ole kukaan todentamassa eikä kukaan vaatimassa — oikeusavun, sitä neuvontaa, sitä oikeuksiensa tiedottamista, että he voisivat kertoa siitä asemasta, missä he ovat. Siis me ajattelemme, että se, että joku saa oikeudellista neuvoa, on jotenkin luksusta, joka ei koske ulkomaalaisia ja joka ei saisi koskea ihmisiä, jotka todennäköisesti (Puhemies koputtaa) voivat olla hyvinkin vaarallisessa tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-04-05T16:01:57,2016-04-05T16:03:12,Tarkistettu,1.1 2016_32_89,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Herra puhemies! Valitettavasti edustaja Rydman lähti jo, mutta minun mielestäni on erittäin vaarallista puhua, että kevennetään prosesseja, nopeutetaan prosesseja, kun oikeasti on kyse siitä, että haavoittuvan joukon oikeusturvaa heikennetään. Minä odotan suurella kauhulla, missä on sitten se seuraava prosessi, mitä pitää keventää, missä oikeusturvasta luovutaan sen nimissä, että saadaan kevennettyä tai nopeutettua näitä prosesseja. On tietty oikeusturva, ja se vaatii tietyn tyyppistä prosessia, ja siitä on kyse, ei siitä, että yritetään keventää prosesseja heikentämällä oikeusturvaa. Minun mielestäni niin ei voi olla oikeusvaltiossa, niin ei saa tapahtua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-04-05T16:03:12,2016-04-05T16:04:22,Tarkistettu,1.1 2016_32_90,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itsekin hallintovaliokunnan jäsenenä kuuntelin mielenkiinnolla tätä keskustelua, jossa on kyllä jo tämmöistä kevään lämpöä ilmassa: puheenvuorojen sisällöt ovat varsin napakoita, ja perusteluita haetaan puolesta ja vastaan. Mutta tämän käsittelyn osalta olen myös samaa mieltä kuin tässä opposition edustajat aikaisemminkin, että on varattava riittävä aika asian käsittelyyn. Se, että hallituksen esityksessä, pääasiallisessa sisällössä, esitetään voimaantuloa kiirehtien ensi tilassa, antaa tietenkin aiheen epäillä sitä, saadaanko tälle lainvalmistelulle riittävä kuuleminen aikaan. Ja riittävä kuuleminen on saatava aikaan, koska ihmisoikeudet ovat tämän sivistysvaltion perusta ja niiden pitää olla myös meidän lainsäädäntömme perusta. Kidutus, poliittinen vaino, kansanmurha — tällaiset uhat uhkaavat tuhansia ihmisiä, niitä mahdollisesti kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita. Tästä joukosta on pystyttävä poimimaan ne henkilöt, jotka aidosti (Puhemies koputtaa) vaativat ja ansaitsevat oikeudenmukaisen kohtelun tässä maassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-05T16:04:23,2016-04-05T16:05:34,Tarkistettu,1.1 2016_32_91,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! En tyrmää kaikkea sitä kritiikkiä, mitä on tässä annettu, mutta pyydän saada huomauttaa kuitenkin, että meillä on kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita ja tulee varmaan lisää vielä jatkossakin, niin että kyllä on silloin tarkasteltava näitä kokonaisresursseja, mitkä meillä tähän toimintaan on. Mielestäni silloin on kaikkien etu, että tätä toimintaa nopeutetaan, prosessia nopeutetaan. Vaikka se kuulostaakin ehkä kylmältä, niin se on viime kädessä kaikkien prosessiin osallistuvien etu. On myös huomioitava, että onhan sekin yksi vetovoimatekijä, jos täällä Suomessa saa parempaa oikeuspalvelua kuin jossakin muussa EU-maassa. Kyllä minä uskon, että meidän oikeusvaltiomme kestää vielä tämänkin uudistuksen jälkeen täysin vertailun muihin EU-maihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-04-05T16:05:34,2016-04-05T16:06:30,Tarkistettu,1.1 2016_32_92,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuorot, edustaja Hongisto ja edustaja Kari.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_32_93,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti edustaja Nylander ehti poistumaan salista. Tartuin hänen huoleensa siitä, että oikeusturvaa vaarannetaan. Me varmasti olemme kaikki samaa mieltä siitä, että oikeusturvaa ei tule vaarantaa kenenkään kohdalla. Tässä lakiesityksessä todetaan, että vuonna 2015 saapuneitten kansainvälistä suojelua hakeneiden määrän perusteella korkeimpaan hallinto-oikeuteen olisi arvion mukaan odotettavissa noin 5 000 lupahakemusta, ja tällä hetkellä hallinto-oikeus käsittelee noin 4 000 hakemusta — siis 4 000, joista pääosa on kantasuomalaisten asioita. Nyt olisi tulossa lisää 5 000 hakemusta, ja kun mietitään sitä oikeusturvan vaarantamista, niin mielestäni voi ihan perustellusti kysyä, kenenkä oikeusturvaa ollaan vaarantamassa. Olen täsmälleen samaa mieltä, että kenenkään oikeusturvaa ei saa vaarantaa, mutta kun resurssit ovat tällä hetkellä 4 000 asian käsittelyyn, ja jos tulee lisää, till, 5 000, niin aivan varmaa on, että jonkun oikeusturva vaarantuu. Meidän täytyisi lisätä niin valtavasti resursseja, jotta kaikki asiat kyettäisiin hoitamaan, ja taloudellisesti se ei ole mahdollista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-04-05T16:06:30,2016-04-05T16:07:38,Tarkistettu,1.1 2016_32_94,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Saarakkala, istumme samassa valiokunnassa, ja olen saanut teistä hyvin hyvän kuvan ja asioihin paneutuvan kansanedustajan kuvan, ja en halua uskoa todeksi sitä, että olette valmiit nopeuttamisen kustannuksella laskemaan laatutasoa tämmöisessä ihmisoikeuksiin liittyvässä selvityksessä, jolla ihmiset saisivat sen oikeuden, jonka oikeusvaltio pystyy heille tarjoamaan. Vaikkakin tilanne on poikkeuksellinen, vaikkakin joukossa on myös henkilöitä, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa tai ihmisoikeuksien näkökulmasta niin herkässä tilanteessa, en halua uskoa siihen, että Suomessa asioita käsittelemään rakennetaan sellainen automaatti, että me toimitamme Suomesta maahan saapuneista ihmisistä ne kaikkein suurimmassa hädässä olevat ihmiset takaisin kidutuksen, ihmisvainon ja muun karmeuden keskelle. Tästä Suomi on jo tällä hetkellä saanut varoituksen ja tuomioita, ja nämä prosessit pitää ottaa vakavasti, tämä ei ole mielipidekysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-05T16:07:39,2016-04-05T16:08:43,Tarkistettu,1.1 2016_32_95,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Edustaja Saarakkalan nimi mainittiin sen verran monta kertaa, että edustaja Saarakkalalle vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_32_96,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! En tosiaan tyrmännyt tätä kaikkea kritiikkiä, mitä esitettiin, mutta ihmettelen kyllä, jos tämän lakiesityksen lähtee suoralta kädeltä tyrmäämään oppositiosta käsin, niin kuin tässä useampi edustaja on tehnyt. Mielestäni nyt kannattaa käydä kunnon käsittely eduskunnassa, katsoa, mikä on se lopputulema, ja jos tässä todella on isoja ongelmia, niin uskon kyllä, että EU-tasolta ihan tämän oikeusvaltion periaatteenkin perusteella sitten jo kyllä puututaan Suomen toimintaan, mikäli tässä todella on joku isompi ongelma, jota tässä nyt esitetään muka olevan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-04-05T16:08:44,2016-04-05T16:09:24,Tarkistettu,1.1 2016_32_97,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,Ja puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_32_98,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin alkuun haluan todeta edustaja Saarakkalalle, että kyllä minä uskon, että EU-tasolta varmaan puututaankin jossakin vaiheessa, mutta EU-tasolta puuttuminen on pääsääntöisesti jälkijättöistä, ja silloin, kun on kysymys ihmisten kohtaloista, hyvin vakavista riskeistä, olisi parempi toimia etukäteen kuin yrittää korjailla jälkikäteen. Minä haluan sanoa muutaman sanan ihmiskaupasta ja ihmiskaupan uhreista, koska minusta tuntuu, että ihan kaikki eivät tunne sitä mekanismia, millä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä toimii. Tässä lakiesityksessä on erityisesti kaksi sellaista kohtaa, joihinka tämä liittyy: toisaalta lisäselvitysten toimittamiseen asetettavat rajoitukset tai niiden tiukennukset ja toisaalta tämä oikeusavustajan mukaan saaminen turvapaikkapuhutteluun vain painavista syistä. Käytännössä tämä jälkimmäinen tarkoittaa, että jotta sinä saisit turvapaikkapuhutteluun oikeusavustajan, sinun olisi pitänyt jo ennen sitä turvapaikkapuhuttelua jollekin taholle, jollakin tavoin, vakuuttaa, että sinun kohdallasi on kysymys painavista syistä. Tämä on ylipäätään jo hankala asetelma, kun otetaan huomioon, että näissä ihmisissä on paljon hyvin matalan koulutustason ihmisiä, lähes kaikille suomalainen oikeusjärjestelmä on vieras ja tuskin kukaan osaa kunnolla sellaista kieltä, jolla näitä asioita pystyisi hoitamaan. Ihmiskaupan uhrien kohdalla kysymys on kuitenkin erityisen hankala sen takia, että ihmiskauppaan uhriutuminen yleensä selviää pikkuhiljaa prosessin kuluessa. On erittäin harvoja ihmiskaupan uhreja, jotka kävelevät poliisiasemalle ja sanovat, että ""moikka, minut ihmiskaupattiin, olen kokenut näitä, näitä ja näitä asioita"". On useita syitä, minkä takia ihmiskaupan uhriutumisen koko prosessi tulee esille vasta pikkuhiljaa. Ensinnäkin ihmiskaupan määritelmä itsessään on edelleen sen verran epäselvä, että se on hankala juristeillekin, saati sitten tavalliselle, ehkä kouluttamattomalle ihmiselle. Toiseksi ihmiskauppaan yleensä liittyy sellaisia tapahtumia, jotka ovat ihmisen kannalta hävettäviä, ehkä hänen kulttuurissaan jopa kuolemaakin hävettävämpiä asioita. Hänet on saatettu raiskata kymmeniä kertoja. Hänet on saatettu pakottaa tekemään rikoksia, joista hän ei tietenkään ensimmäiseksi mene vieraalle viranomaiselle puhumaan, erityisesti, jos hän on kotoisin maasta, jossa myös viranomaiset ovat uhka, ehkä jopa uhka ihmiskaupatuksi tulemiselle. Lisäksi voi olla vielä niin, että joko henkilöön itseensä taikka hänen perheeseensä kohdistuu jonkinnäköistä painostusta vielä sen jälkeenkin, kun hän on Suomessa. Kumpikin näistä minun alussa mainitsemistani uudistuksista tulee lisäämään todennäköisyyttä siihen, että näitä ihmiskaupan uhreja tullaan tulevaisuudessa tunnistamaan vähemmän kuin tunnistettaisiin nykyisen järjestelmän puitteissa. Osittain tämä sama pätee myös kidutuksen uhreihin. Nämä ovat ehkä keskeisimpiä syitä, minkä takia minä vetoaisin siihen, että hallitus miettii todella, todella vakavasti, onko tähän uudistukseen, jolla hallituksen esityksenkään mukaan ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, välttämätöntä mennä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-05T16:09:24,2016-04-05T16:13:55,Tarkistettu,1.1 2016_32_99,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin itse asiassa haluaisin, aivan kuten edustaja Kontula, kiinnittää ehkä erityistä huomiota niihin ihmisiin, jotka ovat kaikkein, kaikkein heikoimmassa ja vaikeimmassa tilanteessa, joiden tunnistaminen juuri silloin, sillä hetkellä, kun he ovat viranomaisyhteydessä, on hyvin hyvin tärkeää — nimenomaan mahdolliset ihmiskaupan uhrit. Kun eduskunta on jonkin aikaa sitten vahvistanut muun muassa rikoslainsäädäntöä ihmiskaupan paremmaksi tunnistamiseksi ja näitten uhrien aseman parantamiseksi, niin oikeusavustajien käyttöä on erityisesti korostettu. Eduskunta on nimenomaan tuonut ja määrännyt, että on hyvin tärkeätä, että mahdolliset ihmiskaupan uhrit mahdollisimman ajoissa saavat käyttää oikeusavustajaa. Ja eduskunta on jopa sanonut, että esimerkiksi paritukseen liittyvä rikollisuus, jossa hyvin monesti voi olla kysymys siitä, että on itse asiassa kysymys ihmiskaupasta eikä parituksesta, selviää nimenomaan sen oikeusavustajan kanssa käydyn prosessin kautta. Siitä syystä tuntuu jollain tavalla ristiriitaiselta, että hallitus nyt niiden ihmisten kohdalla, joista me tiedämme, että heillä on hyvin suuri riski altistua ihmiskaupalle tai jollekin muulle vakavalle rikollisuudelle, juuri siitä kohtaa vähentää oikeusavustajan käyttämistä, jossa sen avulla kevyimmin ilman raskaita tuomioistuinprosesseja voisi olla mahdollista tunnistaa uhreja. Ihmiskaupan auttamisjärjestelmässä vielä vuonna 2014 turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskukset tekivät yli 30 prosenttia tunnistamisista, he ohjasivat 30 prosenttia mahdollisista uhreista ihmiskaupan auttamisjärjestelmään. Viime vuoden heinäkuun jälkeen ei ollut tullut juuri lainkaan tällaisia referointeja. Tämä on hyvin huolestuttava piirre. Se ei tarkoita sitä, että ihmiskauppa olisi loppunut, vaan se tarkoittaa todennäköisesti sitä, että tällä hetkellä on varmaan paljon kokemattomampaa, nimenomaan ihmiskaupan kannalta kokemattomampaa henkilöstöä ja että asiakkaita on niin paljon vastaanottojärjestelmässä. Tämä esitys tekee sen vieläkin epätodennäköisemmäksi, että kukaan voisi tunnistaa ihmiskaupan uhrin tässä prosessissa. Hallitus esittää esityksessään, että erityisen painavasta syystä saa käyttää oikeusavustusta, mutta ongelma tietenkin on, että juuri näiden ihmisten kohdalla sitä ei kukaan tiedä. Ja me tiedämme kokemuksesta, että sitä ei hevin edes huomata. Juuri niin kun edustaja Kontula täällä puhui, on monta syytä ja haluaisin nimetä vielä joitakin hänen mainitsemiensa lisäksi siihen, että uhri tai mahdollinen uhri ei kerro tilanteestaan. Harva ymmärtää tämän rikoslainsäädännön merkityksen, vaikka olisikin oppinut, mutta se, että ei edes kerro, mitä on tapahtunut, liittyy tietenkin siihen, että ne ovat hyvin hyvin vaikeita tapahtumia. Ja varsinkin silloin, kun kysymyksessä on henkilö, joka tulee maasta, jossa ei välttämättä voi tuntea luottamusta viranomaisiin, niin kestää tosi kauan aikaa, että viranomaiset pystyvät rakentamaan sellaisen suhteen, joka voisi herättää luottamusta niin, että uskaltaa kertoa. Monessa maassa poliisikin on sekaantunut ihmiskauppaan ja hyväksikäyttöön ja voi joutua vain vielä huonompaan asemaan, jos siitä kertoo, puhumattakaan tietenkin näistä muista häpeäkysymyksistä. Sen lisäksi Suomessakin on ihmiskaupparaportoija todennut, että vaikka ihmiskaupan uhri kertookin niistä tapahtumista, niin monet viranomaiset, monesti poliisikaan ei ymmärrä, että kysymys on ihmiskaupasta, vaan jopa lähettää uhrin pois tai käsittelee sitä muuna asiana. Olemme todenneet, että oikeusavustaja, joka rakentaa luottamuksellisen suhteen tähän henkilöön, pystyy paremmin selvittämään ne tiedot, jotka sitten edesauttaa sitä prosessia tulevaisuudessa. Ja summa summarum, se tarkoittaa, että prosessista tulee tehokkaampi, lyhyempi, halvempi eikä päinvastoin, kuten hallituksen esityksessä esitetään. Mielestäni on tärkeää, että meidän lainsäädäntömme pohjautuu sille tiedolle, joka meillä on. Meillä on kerättyä tietoa muun muassa näistä prosesseista. Me tiedämme, että näin tapahtuu. Me tiedämme, että tarvitsemme oikeusapua hyvin varhaisessa vaiheessa varsinkin tunnistamaan ihmiskaupan ja muut tällaiset vakavat tilanteet, jotka ovat tehneet henkilön aseman haavoittuvaksi. Miksi emme toimisi rationaalisesti eikä epärationaalisesti myöskin tässä esityksessä? Toivon, että valiokunta tulee muuttamaan ainakin tämän kohdan tässä hallituksen esityksessä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-04-05T16:13:56,2016-04-05T16:20:08,Tarkistettu,1.1 2016_32_100,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että kansainvälistä suojelua koskevat asiat käsiteltäisiin tuomioistuimissa kiireellisinä. Muutoksenhakuaika lyhenisi niin, että valitus Helsingin hallinto-oikeuteen olisi näissä asioissa tehtävä 21 päivän ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hallinto-oikeuden päätösvaltaista kokoonpanoa muutettaisiin niin, että se olisi ulkomaalaislain valitusasioissa päätösvaltainen myös kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi jäsentä. Valitusluvan myöntämisen edellytykset muuttuisivat tämän esityksen myötä niin, että lupa voitaisiin myöntää ainoastaan, jos muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saada asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tai jos luvan myöntämiseen on muu erityisen painava syy. Arvoisa puhemies! Esityksen sisältämät asiat ovat positiivisia askeleita oikeaan suuntaan mutta aivan riittämättömiä. Valtaosa turvapaikkaturisteista on tullut ainakin kymmenen turvallisen maan läpi Suomeen, eikä heillä kotimaassakaan ole ollut konkreettista henkeen ja terveyteen kohdistuvaa uhkaa, vaikka kaikenlaisia tarinoita he ovatkin oppineet kertomaan. Enimmäkseen he ovat ilmaisen sosiaaliturvan perässä reissaavia nuoria miehiä, joita ei kiinnosta rakentaa omaa isänmaataan. Heitä kiinnostaa siivestäminen. Koska alun alkaenkaan he eivät täytä kansainvälistä suojelua koskevia kriteereitä, en tiedä, miksi heillä ylipäänsä pitäisi olla valitusoikeudet. Valitusoikeus kuormittaa oikeuslaitostamme kohtuuttomasti. Se ensimmäinenkin hakemus pitäisi tehdä pikapäätöksenä rajalla. Jos asiallisia henkilöpapereita ei ole, hakemusta ei pitäisi käsitellä lainkaan vaan suorittaa saman tien pikakäännytys ja sellainen leima takapuoleen, ettei takaisin tule. Arvoisa puhemies! Esityksen vaikutuksista todetaan, että viime vuonna Suomeen saapui liki 32 500 kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä. Arvion mukaan pelkästään viime vuonna saapuneista noin 10 000 päätyy valittamaan Helsingin hallinto-oikeuteen ja noin 5 000 hakijaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus käsittelee normaalisti vuosittain noin 7 500 asiaa yhteensä ja korkein hallinto-oikeus puolestaan vuosittain 4 000 asiaa yhteensä. Valitusmäärien arvioitu kasvu on huomattava. Jos tänne tulee vielä kymmenkertainen määrä näitä niin sanottuja turvapaikkaturisteja, mihinkä meidän oikeuslaitoksemme joutuu? Kansainvälistä suojelua hakevien määrän arvioidaan olevan korkea myös tänä vuonna. Lisäksi useiden kansainvälistä suojelua Suomesta saaneiden henkilöiden perheenjäsenten oletetaan seuraavassa vaiheessa hakevan oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Arvoisa puhemies! Minä arvioin, että todellisia hädänalaisia on meille tullut jokunen kymmenen, ehkä sata. Heitä meidän tulee auttaa, mikäli heidän tarinansa on aukottomasti todettavissa. Kaikkien muiden suhteen pikakäännytykset ovat ainoa oikeudenmukainen ratkaisu. Maahanmuuttoviraston toiminta ja päätöksenteko tulee kiireesti ottaa suurennuslasin alle, sillä hyväksymisprosentit ovat järkyttäviä. Arvoisa puhemies! Australia ei salli turvapaikkaturisteja kuljettavien veneiden rantautua ollenkaan maaperälleen. Australian laivasto saattaa veneet lähimmälle saarelle, joka ei kuulu Australialle. Naurusaaret ja Papua-Uusi-Guinea ovat kohdemaat, jonne perustettuihin leireihin tulijat pistetään odottamaan. Siellä täytetään hakemukset ja siellä myös odotellaan päätöksiä niistä. EU:n tulisi ottaa mallia Australiasta. Koska EU:n päätöksiä ja jäsenmaiden yhtenäistä päätösten täytäntöönpanoa saamme ilmeisesti odottaa hamaan hautaan asti, tulisi meidän kyetä itsenäiseen päätöksentekoon. Suomi ei ole mikään maailman sosiaalitoimisto. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-04-05T16:20:13,2016-04-05T16:25:48,Tarkistettu,1.1 2016_32_101,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokuntaan tulee tämän kevään aikana varsin monta ulkomaalaislain esitystä ja varmaan ihan perusteltuja, mutta täytyy myöntää, että haastavaa on hallita sitä kokonaisuutta, koska ne tulevat pieninä palasina ja sitten se yhteismitallisuus, miten arvioidaan vaikkapa yhtä ihmistä kohden näiden kaikkien lakien merkitys, jää tällä hetkellä hieman epäselväksi, ja siitä voi olla huolissaan. Toinen näkemys näin yleisesti on se, että meille viime syksyn aikana tuli suunnilleen se 32 500, jotka käsitellään nyt kevään aikana, ja sitten talven aikana itärajan kautta vielä muutama tuhat lisää. Jos ja kun nyt itäraja on hiljentynyt ja Tornioonkaan ei tällä hetkellä ole tulossa juurikaan ja normaalivuosinakin, niin sanottuina normaalivuosina, Suomeen on tullut 3 000—4 000 turvapaikanhakijaa, niin onko meillä ajatus se, että ollaan joka vuosi samanlaisessa tilanteessa kuin oltiin viime syyskuussa, vai onko nyt niin, että tulevaisuudessa, kun kerran Suomi on sitoutumassa suurempiin kiintiöihin, vaikkapa sieltä Turkista otettaviin syyrialaisiin, siirrytäänkin tämmöiseen hallitumpaan, järjestelmällisempään, jolloinka siinä tapauksessa näitä tänään esittelyssä olevia lainsäädäntökeinoja ei tällä volyymilla tarvittaisi? Nämä ihan tämmöisenä yleisenä kommenttina ensin. Mutta sitten tähän varsinaiseen lainsäädäntöesitykseen. Kaikki varmaan olemme samaa mieltä, että on inhimillisesti hyvä, jos asiat pystytään käsittelemään nopeasti ja ihmisten ei tarvitse odottaa monia kuukausia saadakseen edes ensimmäistä päätöstä tai toista päätöstä. Mutta kun kyse on turvapaikasta tai suojelua koskevista asioista ja ihmisistä, jotka niitä ovat hakemassa, niin ensisijainen tavoite ei voi olla se, että saadaan nopeutettua ja säästettyä, vaan kyllä ensimmäisen tavoitteen pitää olla se, että oikeusturva toteutuu ja nämä ihmiset saavat asianmukaisen kohtelun — kaikissa näissä asioissa. Ja siinä kohtaa toivon ja uskon — kuulin, että tämä tulee hallintovaliokuntaan, kun tämä on ulkomaalaislaki, jolleka toivottavasti ainakin lakivaliokunta ja toivottavasti myös perustuslakivaliokunta antavat lausunnon — että tämä näkökulma otetaan vahvasti esille, samoin kuin suomalaiset hallintokäytännöt, jotka ovat kansainvälisestikin arvostettuja, että tulee kohdella kaikkia ihmisiä tasa-arvoisesti, ettei luoda ihmisen syntymäpaikasta riippuen erilaisia käytäntöjä, minkälaista hallintokäytäntöä sitten Suomessa toteutetaan. Täällä on viitattu ongelmiin, että meillä eivät riitä oikeuslaitoksissa resurssit, jos näitä tulee. Ja kun äsken totesin omassa ajattelussani, että nyt on väliaikaisesti mahdollisesti tulossa näitä valituksia enemmän, niin antakaa anteeksi viittaus, mutta mieleeni palasivat muutama vuosi sitten hankintalakiin liittyneet markkinatuomioistuimen suuret ruuhkat, jolloinka saman tien pystyttiin lisätalousarviolla lisäämään tuomarivoimaa ja saatiin se purettua. Miten yhtäkkiä siinä kohtaa, kun käsitellään ihmisten asioita, ainoa keino on vähentää sitä ihmisten oikeutta? Eikö tässäkin tapauksessa olisi mahdollisuutta, jos — vielä sanon ""jos"" — tämmöinen ylivoimainen ruuhka tulee, lisätä sitten asioita käsittelevien tuomareiden ja muiden resursseja eikä pelkästään vähennetä ihmisten oikeuksia? Mutta tämä oli ehkä ilkeä vertaus, mutta tämä tuli äsken mieleen, kun kuuntelin tätä keskustelua. Suhtaudun vielä avoimesti näihin erilaisiin esityksiin muun muassa asioiden käsittelemisestä kiireellisenä, koska se voi olla erittäin perusteltuakin, tai hallinto-oikeuden kokoonpanon keventämiseen, koska voi olla erittäin perusteltua, ettei tarvitse olla kolmea vaan voidaan pärjätä kahdella. Kritiikkiä on tullut valitusaikojen lyhentämisestä sekä valitusluvan ehtojen tiukentamisesta. Mutta luotan, että asiantuntijakuulemisissa näihin tulee sitten lisävalaistusta. Mutta ehkä kriittisimpänä suhtaudun tähän oikeusavustajan käytön rajaamiseen, sillä ehkä pienesti voin edes kuvitella tilannetta, pystyykö ihminen, joka on hakemassa turvapaikkaa, siinä tilanteessa kuvaamaan ja tietämään suomalaisen oikeusjärjestelmän, että kuinka suuri sen hädän pitää olla, jotta hän voisi tämän uuden lain perusteella saada oikeusapua. En usko, että se tieto pystyy välittymään niitten ennen tätä käsittelyä olevien ajanjaksojen aikana turvapaikanhakijoille tai että he edes pystyisivät siinä tapauksessakaan kuvaamaan sitä omaa tilannettaan niin, että suomalaiset pystyisivät arvioimaan, mikä se on se oikeusavun tarve. Tästä syystä ajattelen, että se kohta tässä lainsäädännössä pitää miettiä hyvin tarkoin ja ehkä tarvittaessa muuttaa. Kelpoisuusvaatimukset on tietysti iso kysymys. Yleisesti ottaen on yleensä hyvä, että meillä on jonkunlaiset kriteerit ihmisille, jotka tämmöisiä, kuitenkin viranomaistoimintoja, ovat mukana tekemässä. Mutta pätevyys, mikä se on tässä tapauksessa, on tietysti katsottava. Tähän avustajan käytön rajaamiseen vielä: kun katsoo noita perusteluita tuossa lainsäädännössä, niin ei tunnu löytyvän kunnon perustetta, ei edes sitä äskeistä säästöä, jotenka epäilykseni herää, että mikä tässä on se takimmainen tarkoitus. Mutta valiokunta käynee nämä asiat tarkasti läpi, ja eiköhän tästä saada pahimmat kulmat hiottua. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-04-05T16:25:51,2016-04-05T16:33:13,Tarkistettu,1.1 2016_32_102,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä kokonaisesityksessä on paljon sellaisia elementtejä, joita kristillisdemokraatit viime hallituskaudella olivat ajamassa ja toivoivat, että niihin nopeasti puututtaisiin. Nyt tässä esityksessä erityisesti keskitytään tähän prosessin sujuvoittamiseen erityisesti valitusmenettelyiden osalta silloin kun turvapaikanhakija saa kielteisen päätöksen. Jotta se onnistuisi, se vaatii huomattavaa resurssien lisäämistä oikeuslaitoksille, etteivät ne täysin tukehdu tässä uudessakaan tilanteessa. Aikanaan kun ministeri Räsänen tästä teki esityksen, niin hän totesi lausunnossaan, että tällä hetkellä hallinto-oikeudessa kestää keskimäärin 517 päivää tämä valituksen käsittely. Se on täysin kohtuutonta. Myös tämä avustajakäytännön helpottaminen on meistä hyvä asia, vaikka tuleekin sitten huolella tuolla valiokunnassa käsitellä se, että mitä ohjeistusta siihen laitetaan. Kritiikkiä annamme siitä, ettei tässä esityksessä ole mukana turvallisuutta uhkaavien henkilöiden pikakäännytystä. Se olisi ehdottomasti kuulunut tähän mukaan, sen arviointi, jotta tällaiset henkilöt, joita on hyvin huomattaviakin määriä... Ja edes se, että suojelupoliisi antaa lausunnon näistä henkilöistä, ei tätä prosessia yhtään nopeuta. Ja se oli meistä iso puute tässä, sen olisi pitänyt tulla tähän nyt mukaan. Ymmärrämme, että tämä tulee herättämään paljon keskustelua sitten, kun se valiokunnasta tänne tulee, ja se on hyvä niin: suomalainen yhteiskunta tarvitsee asiallista keskustelua meidän maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-05T16:33:15,2016-04-05T16:35:13,Tarkistettu,1.1 2016_32_103,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Edustaja Huhtasuo. (Laura Huhtasaari: Arvoisa puhemies! Edustaja Huhtasaari.) — Korjaan, Huhtasaari. Anteeksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_32_104,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Kiitos. — Edustaja Laukkaselle kiitos näistä erittäin hyvistä huomioista, niihin varmasti tullaan myöhemmin palaamaan. Pidän tätä keskustelua yllä, me tarvitsemme asiallista keskustelua, me tarvitsemme koko ajan keinoja, millä me saamme maahanmuuttoon realismia ja tätä maahanmuuttoa järkevämmäksi. On päivänselvä asia, että tulijat eivät lopu, kriisit ja konfliktit tulevat jatkumaan, ja pelkkä elintasokuilu on sellainen asia, mikä pitää huolen siitä, että satoja miljoonia ihmisiä haluaa Eurooppaan. Ja sitä, tuleeko meille nyt tällä hetkellä vähemmän mitä meille tulee ensi kesänä ja mitä meille tulee kymmenen vuoden päästä, me emme voi tietää. Me emme tiedä, miten EU:n järjestelmät toimivat, ja tunnetusti, kun tiedämme, EU on semmoinen klubi, jossa yhteisesti sovitut asiat eivät aina ole hyvin toimineet. Me tarvitsemme kyllä toimia EU-tasolla, kansainvälisellä tasolla ja kansallisella tasolla. Ja tällä kansallisella tasolla meidän täytyy saada tämä hallintaan niin taloudelliselta osalta kuin turvallisuuden osalta. Ja siksi tässä esityksessähän nyt muutetaan lakia sillä tavalla, että valitusaikoja lyhennetään, oikeusapua rajataan ja tuomarikokoonpanoja supistetaan. Nämä ovat pieniä ja tärkeitä toimia, joilla karsitaan turvapaikanhakijoista syntyviä kustannuksia ja byrokratiaa. Ja nämä lakiesitykset ovat osa hallituksen joulukuun alussa esittelemää 80 kohdan turvapaikkaohjelmaa, mutta me tarvitsemme koko ajan lisää maahanmuuttopolitiikan toimia, lisää toimia maahanmuuttopolitiikan kiristämiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-04-05T16:35:13,2016-04-05T16:37:14,Tarkistettu,1.1 2016_32_105,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeusvaltio ja demokratia ovat itse asiassa kaiken muun hyvinvoinnin perusta. Ja jos me näissä asioissa fuskaamme, niin me emme pysty rakentamaan kestävää järjestelmää sen päälle. Siksi tämä keskustelu on oikeastaan ollut aika absurdia, koska säästösyillä perustellaan muutoksia siinä, miten meidän oikeusjärjestelmämme toimii. Minä ymmärrän sen, että haetaan tehokkuutta, ja minä ymmärrän monet näistä välineistä, joita tässäkin on esitetty — vaikkapa sen, että tuomarikokoonpano voisi olla pienempi kuin tällä hetkellä tai että pyritään aikatauluihin, jotka ovat tiukemmat — mutta niin kuin edustaja Paatero sanoi, yleensä silloin kun jossakin on ruuhka, niin sitä ruuhkaa pyritään purkamaan lisäresursseilla ja sitten tarkkaan harkitaan, mitkä ovat niitä muutoksia, joita näissä prosesseissa tehdään. Ja nyt on hiukan sellainen tuntu, että tässä hallitus on painanut paniikkinappulaa erityisesti siinä, että lähdetään rajoittamaan oikeusapua. Niin kuin tässä mielestäni hyvin sekä Biaudet että Kontula kuvasivat sitä, mitkä ovat esimerkiksi ihmiskaupan taustat ja miten vaikeaa on tunnistaa ihmiskaupan uhria, niin jos me puramme tämän alkutunnistamisjärjestelmän ja ne välineet, joilla tähän ilmiöön on päästy kiinni, niin me olemme aika paljon pahemman, vaikeamman ja julmemman maailman kanssa tekemisissä, ja siksi toivon, että valiokunta todellakin katsoo tarkkaan nimenomaan tämän oikeusapupuolen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-04-05T16:37:14,2016-04-05T16:38:41,Tarkistettu,1.1 2016_32_106,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jaan kyllä täysin tämän edustaja Filatovin huolen tässä, että pitää valiokuntakäsittelyssä huomioida ja jotenkin turvata se, että molemmat asiat tässä voisivat nyt toteutua, toisaalta tämä, että oikeuslaitosta ei jatkuvasti alisteta rahan vallan alle vaan nähtäisiin, että se oikea vastaus on tietyissä asioissa aina se — no ei aina, mutta varojen lisääminen erityisesti oikeuslaitokselle tässä kohtaa on todella merkityksellinen asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-05T16:38:42,2016-04-05T16:39:17,Tarkistettu,1.1 2016_32_107,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lakiesityksen pääasiallisena tavoitteena on luoda edellytykset sille, että kansainvälistä suojelua koskevat valitusasiat olisi mahdollista käsitellä aikaisempaa joutuisammin ja samalla vähentää valtiontaloudelle aiheutuvia kustannuksia ottaen huomioon, että turvapaikkahakemukset tulee kyetä käsittelemään vaarantamatta asioiden yksilöllistä käsittelyä ja muutoksenhakijoiden oikeusturvaa. Nykyisin korkein hallinto-oikeus käsittelee vuodessa noin 4 000 asiaa. Vuonna 2015 kansainvälistä suojelua hakeneiden määrän perusteella korkeimpaan hallinto-oikeuteen arvioidaan tulevan noin 5 000 valituslupahakemusta. Nykyisin voimassa oleva lainsäädäntö antaa hakijalle mahdollisuuden pitkittää maasta poistamista, kun valituksen peruuttamisen jälkeen uusintahakemukseen tehdystä uudesta käännyttämispäätöksestä voi tehdä uudelleen valituksen hallintotuomioistuimelle ja lisäksi hakemuksen keskeyttää käännyttämisen täytäntöönpano. Asia on valituksen peruuttamisen jälkeen voinut tulla taas uudelleen tuomioistuimeen, eikä edellistä lainvoimaista käännytyspäätöstä ole vakiintuneen käytännön vuoksi pantu täytäntöön. Tällainen edestakainen valitusmahdollisuus kuormittaa kohtuuttomasti oikeuslaitostamme ja saattaa syrjäyttää ja pitkittää monia muita oikeuden päätöstä odottavia asioita. Näin oikeusturva vaarantuu muiden henkilöiden kohdalla. Arvoisa herra puhemies! Lakiesitys on mielestäni hyvä ja kannatettava. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-04-05T16:39:19,2016-04-05T16:41:05,Tarkistettu,1.1 2016_32_108,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on monelta osin ollut erinomaisen hyvää, monelta osin juuri sellainen, mitä lakiesitysten lähetekeskustelujen osalta kuuluukin olla. Itse näen, että tämän esityksen tavoite on ymmärrettävä monella tavalla. Järkevä turvapaikkakäsittely on tehokas ja toimiva. Kysymyshän on samalla myös suojelun hakijan oikeusturvasta. Turvapaikkaprosessi kaiken kaikkiaan on saatava toimivaksi mutta totta kai myös sitten oikeudenmukaiseksi. Me joudumme valitettavasti tunnustamaan myös käytettävissä olevat resurssit. Meidän on kyettävä näillä lakimuutoksillakin varmistamaan se, että kokonaisuus toimii olemassa olevien resurssienkin näkökulmasta. Mutta on ollut tavattoman tärkeää huomata tässä keskustelussa se, kuten edustaja Parviainen taisi ensimmäisenä sanoa, että tässä on niin monella tavalla kysymys myös ihmisoikeuksien kannalta äärettömän herkistä asioista, ja tähän liittyen muun muassa tämä oikeusapukysymys tämän lain osalta on kyllä hyvin tarkoin huomioitava. Emme tietenkään voi lähteä siitä, että perusoikeuksista tinkimällä saadaan kansantalous kuntoon Täällä on monessa yhteydessä myös otettu esille se, että tätä lain merkitystä pitäisi pystyä myös arvioimaan. Minä oikeastaan haluaisin laajentaa tätä myös vähän siihen suuntaan, että kun edustaja Paatero totesi, että nyt maahanmuuttoon liittyviä lakiesityksiä tulee aika useita, niin (Puhemies koputtaa) ehkä meidän jossakin vaiheessa täytyy laajemminkin arvioida, mikä tämä koko maahanmuuttolainsäädännön kokonaisuus on ja millä tavalla tämä sitten (Puhemies koputtaa) käytännössä toimii ja vaikuttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-04-05T16:41:05,2016-04-05T16:43:21,Tarkistettu,1.1 2016_32_109,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin vielä yhden näkökulman, joka ei ole ollut toistaiseksi keskustelussa mukana. Tässä lakiesityksessä toteutetaan aika julma joukko heikennyksiä turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan. Amnesty lausuu siitä, että kyseessä on merkittävä heikennys oikeuteen, tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mielestä kyseessä on vakava yhdenvertaisuusongelma. Ihmisoikeusliitto kritisoi sitä, että vaikutusarvioita ei ole tehty. Kirkon Ulkomaanapu arvelee, että tämä heikentää merkittävästi oikeusturvaa. Suomen Punainen Risti pitää tätä erittäin huolestuttavana, Pakolaisneuvonta vastustaa suurimmilta osin. Ja oikeuskansleri pitää tärkeänä, että tämä käytetään perustuslakivaliokunnan kautta. Useimmat näistä lausujista ovat sitä mieltä, että asioiden ripeä käsittelytahti ei sinällään ole ongelma, mutta arvostelevat hallituksen esityksen huonoa valmistelua, huonoa asiantuntijatahojen kuulemista ja sitä, että pikaisuuteen pyritään oikeusturvan hinnalla. No, sitten se minun pointtini. Mitäpä jos nämä kaikki asiantuntijat ovatkin oikeassa? Mitäpä jos onkin niin, että tämän lakimuutoksen myötä tapahtuu vääriä arvioita? Mitäpä jos käykin niin, että me olemme tässä osallisia ihmisten lähettämiseen kuolemaan tai altistamiseen vakaville ihmisoikeusloukkauksille, joita ei olisi sattunut, jos tätä muutosta ei tehtäisi? Me emme saa sitä koskaan tietää, koska meidän järjestelmässämme ei ole mitään mekanismia, jonka kautta seurattaisiin, mitä tapahtuu niille ihmisille, jotka lähetetään pois Suomesta. Voi olla, että moni jatkaa elämäänsä niin kuin ennen matkalle lähtöään. Voi olla, että joku katoaa, joku uhriutuu takaisin ihmiskauppaan, joku päätyy johonkin vankilaan. Me emme tiedä. Kukaan ei tiedä. Yleensä, kun poliitikot tekevät jotenkin kiistanalaisia ja omaatuntoa kolkuttelevia päätöksiä, siihen päätökseen lisätään aina vetoomus siitä, että kyllä vaikutukset pitää sitten jälkikäteen arvioida ja tästä raportoida eduskunnalle, miten kävi. Tällä kertaa sellaista lisäystä ei voi tehdä, koska meillä ei ole tapaa, jolla me arvioisimme sitä, menikö tämä nyt mönkään ja kuinka pahasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-05T16:43:21,2016-04-05T16:46:38,Tarkistettu,1.1 2016_32_110,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hakkarainen otti äskeisessä puheenvuorossaan kantaa siihen, että me täällä Suomessa varmistamme nykyään viimeisen päälle tarkasti, etteivät turvapaikanhakijoiden edut ja oikeudet tule millään muotoa ja missään tapauksessa jäämään huomiotta. Itse asiassa taidamme tosiaan olla tässä asiassa jopa sinisilmäisiä. Edustaja Hakkarainen vertasi hyvässä puheenvuorossaan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa Australiaan, jossa sikäläiset prosessit on rakennettu ensisijaisesti kansakunnan edun näkökulmasta ja painottaen pitkälti hakijan sopeutumiskyvyn merkitystä. Australiassa myös painotetaan taloudellisia näkökulmia aivan eri mittakaavassa kuin meillä Suomessa tehdään. Kun otetaan vielä huomioon, että Australia kuuluu Suomen kanssa samaan länsimaiseen kulttuuripiiriin, olisi meillä hyvä mahdollisuus ottaa oppia sieltä myös maahanmuuttopolitiikassa. Tämä lakiesitys on kokonaisuudessaan erityisen kannatettava, ja sitä se on myös hallinto-oikeuksien resurssien näkökulmasta. Toki meidän täytyy tehdä paljon muitakin piristyksiä. Arvoisa puhemies! Kiitän lopuksi erittäin nöyrästi kristillisdemokraatteja ja varsinkin edustaja Laukkasta erittäin rakentavasta oppositiopolitiikasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-04-05T16:46:39,2016-04-05T16:48:13,Tarkistettu,1.1 2016_32_111,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan mainita jälleen kerran, että koska aikaisemmat hallitukset ovat luoneet tämän huteran turvapaikkajärjestelmän eivätkä ole korjanneet sen heikkouksia silloin, kun niitä on perussuomalaisten taholta oppositiosta esitetty, niin silloin ollaan jo tehty virhe ja nyt ollaan ainoastaan tämän jollain tapaa kohtalokkaankin virheen vaikutuksia sitten korjailemassa. Hallitus joutuu näitä seuraamuksia korjailemaan, monesta varmaan tosiaan tietyllä tapaa epämiellyttävälläkin tavalla juuri siksi, kun ollaan jouduttu sellaiseen tilanteeseen, että lait eivät ole siis muuttuneet sellaisessa ajassa kuin niiden olisi alun alkaen pitänyt muuttua, ja meidät on tällä lain tasolla yllätetty housut kintuissa. Turvapaikkajärjestelmä on vanhanaikainen. Meidän täytyy nähdä tulevaisuuteen siten, että turvapaikkajärjestelmä ei perustuisi enää laittomiin rajanylityksiin, vaan siirtyminen tapahtuisi kohti kiintiöjärjestelmää. Tässä hallituksen esityksessä mennään oikeaan suuntaan, nopeutetaan käsittelyä. Tässä kuitenkin täytyy muistaa myös samalla, että palautuspolitiikan tulee parantua, sen tulee olla toimivaa, nimittäin pelkkä nopeutettu käsittely itsessään voi olla myös houkuttelevuutta lisäävä tekijä. Täällä esitetyt huolet ihmisoikeuksista ja oikeusturvasta mielestäni ovat aiheellisia ja ne täytyy myös valiokuntakäsittelyssä huomioida.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-04-05T16:48:13,2016-04-05T16:50:24,Tarkistettu,1.1 2016_32_112,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ollut aika mielenkiintoista kuunnella näitä puheenvuoroja tästä aiheesta tänään. Osa keskustelijoista tuntuu edelleen jotenkin uskovan, että suuri osa näistä turvapaikanhakijoista on jollain tapaa isonkin hädän alla. Mielestäni tämä lakiesitys on erinomainen, sillä se lyhentää oleellisesti aikaa ja heikentää mahdollisuuksia keksiä sellainen tarina, jolla tämä oleskelulupa heltiää. Aiemmin vastaanottokeskuksissa ja muissa piireissä, jotka turvapaikanhakijoitten kanssa olivat tekemisissä, oikein neuvottiin näissä hakemuksissa ja puhutteluissa, että minkälaisia tarinoita siellä kannattaa kertoa ja mitä sanamuotoja käyttää. Tiedän sen, koska olen itse edellisessä elämässäni ollut näitä sopivia sanamuotoja siellä sorvaamassa. Toivon, että isänmaa nämä vanhat syntini minulle anteeksi antaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-04-05T16:50:24,2016-04-05T16:51:33,Tarkistettu,1.1 2016_32_113,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp,"Niin, edustaja Eerolalle toteaisin vain, että en minä ainakaan henkilökohtaisesti ota kantaa siihen, kuinka moni näistä 30 000 ihmisestä täyttää meillä turvapaikkakriteerit ja kuinka moni ei. Minulla ei sellaista tietoa ole, niin kuin ei todennäköisesti kenelläkään muullakaan tässä salissa. Meillä on vain arvioita. Mutta todennäköistä on, että jos oikeusvaltion perusperiaatteisiin kuuluvasta huolellisesta tutkinnasta tingitään, niin niitä mokia sattuu kumpaankin suuntaan, ei pelkästään niin, että turvapaikkaan periaatteessa ehkä oikeutettu ihminen tuleekin palautetuksi, vaan myös niin päin, että he, jotka eivät olisi siihen oikeutettuja, saattavat sellaisen saada.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-05T16:51:34,2016-04-05T16:52:30,Tarkistettu,1.1 2016_32_114,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yhdistyslain, yritys- ja yhteisötietolain 14 §:n sekä uskonnonvapauslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_32_115,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yhdistyslain, yritys- ja yhteisötietolain 14 §:n sekä uskonnonvapauslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä on yksi kaikessa pienuudessaankin erittäin merkittävä lakimuutos. Tässä mahdollistetaan kuolleiden yhdistysten perkaaminen pois yhdistysrekisteristä. Niin kuin tiedetään, Suomi on yhdistysten luvattu maa ja lähes joka asiaan perustetaan yhdistyksiä. Mutta rekisteri on täynnä toimimattomia yhdistyksiä, joita ei voi poistaa sieltä ilman, että yhdistys itse lakkauttaa itsensä. Ehdotuksen mukaan rekisteriviranomainen saa oma-aloitteisesti käynnistää toimintansa lopettaneiden yhdistysten poistamisen yhdistysrekisteristä. Lisäksi yhdistyksen omaan päätökseen perustuvaa selvitysmenettelyä sekä selvitysmiehen ja purkautuvasta yhdistyksestä varoja saaneen vastuuta selvennettäisiin. Olen ollut mukana joskus yhdistyksissä purkamassa niitä sillä tavalla, että yhdistyksen kokouksessa on ollut yksi henkilö, ja se tuntui siinäkin tilanteessa sellaiselta, että mikähän tässä mahtaa olla niin kuin yhdistyksen jäsenten kannalta se todellinen legitimiteetti, että he kokevat, että asiat menevät oikein, kun paikalla ei ole muita kuin yksi henkilö yhdistystä lakkauttamassa. Se on mahdollista, ja siinä päätetään olemassa olevien varojen jakaminen ynnä muuta. Tietysti ne toteutetaan yhdistyksen sääntöjen mukaan, mutta on hyvä, että tässä nyt nämä asiat selkiintyvät ja tarkentuvat. Sitten tässä ehdotetaan vähäisiä sääntelyjä, yhdenmukaistavia teknisiä muutoksia yritys- ja yhteisötietolakiin ja uskonnonvapauslakiin. Nämäkin muutokset ovat tervetulleita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-05T16:52:51,2016-04-05T16:54:44,Tarkistettu,1.1 2016_32_116,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yhdistyslain, yritys- ja yhteisötietolain 14 §:n sekä uskonnonvapauslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten edellinen puhuja sanoi, niin tämä on hyvä lakimuutos, joka on tulossa. Eli tässä on tarkoitus, että ne yhdistykset, jotka eivät 20 vuoteen ole toimineet, joista ei ole tullut mitään muutoksia tuonne rekisteriin, voitaisiin poistaa. Tässä yhteydessä meillä on kuitenkin syytä muistaa se, että käytännössä moni yhdistys toimii säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta nämä velvoitteet sinne rekisteriin ilmoittamisesta ovat jääneet hoitamatta. Tämän syyn vuoksi meillä kaikkien on syytä nyt nostaa tämä asia sitten eri puolilla Suomea liikkuessamme esille, ettei tulisi yllätystä sitten, että käytännössä toimiva yhdistys tulisi ensi elokuun jälkeen lakkaamaan. Toki siihenkin on tuossa esityksessä kyllä sitten keinot, miten se hoidetaan, jos näin käy. Mutta minusta tästä asiasta olisi syytä pitää nyt meillä yhdistystoimijoilla erityisesti niin isoa ääntä, että tämä lakimuutos tulisi huomioitua tuolla yhdistyskentässä — ettei tulisi vahinkoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+4.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-04-05T16:54:44,2016-04-05T16:55:47,Tarkistettu,1.1 2016_32_117,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yhdistyslain, yritys- ja yhteisötietolain 14 §:n sekä uskonnonvapauslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä ajatus on erittäin hyvä, ja varmaan suurin osa näistä yhdistyksistä, joitten tietoja ei ole 20 vuoteen muutettu, on ihan tarvetta poistaa. Mutta niin kuin äsken edellinen puhuja myöskin viittasi, niin kokemukseni mukaan on olemassa jaostoja monen yhdistyksen sisällä, vaikkapa urheiluseuran toiminnassa. Niitä saattaa olla yhden urheiluseuran sisällä kymmenen, ja vaikka se varsinainen niin sanottu emoyhdistys ei enää toimi, niin voi olla, että ne jaostot jatkavat vain omaehtoisesti elämäänsä, ja valitettavasti meidän kaikkien, järjestöväen, yhdistysosaaminen ei ole aina huomioimassa sitten sitä, että jonnekin valtion virastoon pitäisi ilmoittaa, että puheenjohtaja on vaihtunut ja muuta semmoista. Sen takia tähän tietysti toivoo, että tämä jollain keinolla sitten selvitettäisiin, että mikä siellä on se todellinen tilanne. Sitten tähän yhteyteen en malta olla sanomatta samalla, että kun on monesti mietitty, että kun meillä on näitä rekistereitä ja yhdistyksille se on aika raskasta, kun pitää esimerkiksi muistaa erikseen ilmoittaa yhdistysrekisteriin ja verottajalle, niin miksi valtiossa ei voida luoda sellaista järjestelmää, että jos minä teen yhdistysrekisteri-ilmoituksen, niin ne samat tiedot yhdistyksen nimenkirjoittajista tai yhteyshenkilöistä siirtyisivät myöskin verottajan tietoon tai toisinpäin, koska tämä helpottaisi monien yhdistysten toimintaa, kun joskus jää jompakumpa huomiotta ja niin ne paperit sitten kulkeutuvat eri osoitteisiin ja sitten jompakumpa asia mahdollisesti siitäkin syystä jää hoitamatta, kun vain osa on hoidettu. Ja tämä on vain yksinkertaista tekniikkaa ja ihmisten yhteystietojen parantamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-04-05T16:55:48,2016-04-05T16:57:33,Tarkistettu,1.1 2016_32_118,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_32_119,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan, vaikkakin kovin lyhyt askel. Tässä esityksessä erityisen hyvää on, että rakennusalalle saadaan rakennuttajan tai pääurakoitsijan velvollisuus selvittää maksamattomia palkkoja. Tärkeää on myös Suomeen lähettävien yritysten ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä ja ylipäätään se, että lainsäädäntöä selkiytetään ja yhdenmukaistetaan. Nämä ovat kaikki tekijöitä, jotka tulevat helpottamaan valvontaa tulevaisuudessa. No, lakiesitystä lukiessani innostuin jo niin, että tavoistani poiketen meinasin kirjoittaa puheenvuoron, jossa kehun hallitusta, ennen kuin sitten tarkemmin asiaan tutustuttuani huomasinkin, että kyse on direktiivin minimiehtojen toimeenpanosta, eli varsinainen kiitos kuuluukin EU:lle. Direktiivi itsessään olisi sallinut paljon pidemmälle menevän ja viisaammankin sääntelyn, mutta vielä toistaiseksi Suomella ei näytä olevan rohkeutta siihen. Seuraavia tärkeitä askeleita lähetettyjen työntekijöiden ja ylipäätään siirtotyöntekijöiden aseman parantamiseen ja siihen liittyvien ongelmien kitkemiseen on kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen työehtoshoppailun kitkemiseksi. Suomessa erityisen tärkeää olisi saada voimaan oikein suhteutetut sanktiot — mikäli sakkojen nostaminen ei onnistu, niin sitten toimintaedellytyksien rajaaminen sanktioluontoisesti. Tällä hetkellähän tilanne on se, että keskisuuren yrityksen kannattaa mieluummin maksaa heikompia palkkoja ja sitten sakot siitä kuin maksaa asianmukaiset työnantajavelvoitteensa. Kolmas tärkeä seikka, mihin meidän pitäisi ihan eri tavalla kiinnittää huomiota, on työntekijöiden turvaverkon vahvistaminen. Suomalainen työmarkkinajärjestelmä, suomalainen työelämähän nojaa ajatukseen melko itsenäisestä ja vahvasta työntekijästä, jolla on ammattiyhdistysliike turvanaan. Useat niistä ihmisistä, jotka tulevat Suomeen muualta, tulevat semmoisista kulttuureista, joissa ammattiyhdistyspohjaista turvaa ei juurikaan ole tai se on järjestäytynyt hyvin eri tavalla kuin Suomessa. Tästä syystä heillä ei ole osaamista näitä ay-pohjaisia turvaverkkoja hyödyntää, ja kun meidän järjestelmämme niin yksipuolisesti nojaa näihin, niin he käytännössä jäävät turvattomampaan asemaan kuin mitä pelkästään vierastyöläisyys ja kielitaidon puute yksistään aiheuttaisivat. Tälle asialle voitaisiin tehdä paljon lainsäädännön kautta ja antamalla viranomaiselle sillä tavoin laajemmat valvontavaltuudet, että se pystyy kompensoimaan tämän ay-kulttuurin ulkopuolelle jäämisen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-05T16:57:49,2016-04-05T17:01:46,Tarkistettu,1.1 2016_32_120,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on hyvin pitkään pyritty löytämään niitä välineitä, joilla voidaan valvoa sitä, että lähetettyjen työntekijöiden työehdot ovat reilut ja että Suomessa palkka ja suomalaiset muut työelämän etuudet maksetaan kaikille eikä synny epätervettä kilpailutilannetta. Usein me olemme törmänneet siihen seinään, että EU:sta on estetty niitä välineitä, joita me olemme halunneet käyttää, ja perusteena on ollut se, että on katsottu, että nuo välineet ovat ikään kuin este sille, että palvelut voisivat liikkua vapaasti rajojen yli. Nyt me olemme vähän oudossa tilanteessa, että EU:sta on tullut direktiivi, joka sallisi paljon laajempien ja tiukempien välineiden käytön, mutta hallitus on valinnut tien, jossa se menee minimillä eteenpäin. Tosin tuo minimikin on parannus nykytilanteeseen, elikkä siinä mielessä voi olla tyytyväinen siihen, että esimerkiksi etukäteisilmoitusmenettely lähetetyistä työntekijöistä tulee käyttöön ja että myös julkisella sektorilla, jos palkkasaatavissa on epäselvyyttä, selvitysvelvollisuus on olemassa. Mutta se, mikä tässä jää mietityttämään liittyen tähän palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen, on se, että yleensähän EU-logiikka lähtee siitä, että tiettyjä selvitysvelvoitteita tai muita ikään kuin ylimääräisiä valvontaan tai johonkin turvaan liittyviä asioita ei saa asettaa vain lähetetyille työntekijöille tai rajat ylittävään kauppaan vaan sen pitää koskea sitten kansallistakin toimintaa, ja tässä, mikäli olen oikein ymmärtänyt hallituksen esityksen, lähdetään siitä, että esimerkiksi palkkasaatavien selvitysvelvollisuus olisi vain lähetetyillä työntekijöillä. Silloin saatamme törmätä tilanteeseen, jossa tämä rajat ylittävä palveluiden liikkuminen estyy sellaisella tavalla, mikä ei ole mahdollista, ja se voi olla EU-lainsäädännön vastainen. Lisäksi lopuksi haluaisin muistuttaa siitä, että kun me niin mielellämme vertaamme itseämme Saksaan ja haluaisimme ottaa käyttöön saksalaisia malleja työelämässä, (Puhemies koputtaa) niin tässä Suomen mallissa jää... — Voin siirtyä. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Jos edustaja siirtyy puhujapönttöön. Kaksi minuuttia on kulunut umpeen.] Anteeksi, puhemies! Ajattelin, että olisin ehtinyt sanoa kahdessa minuutissa, mutta tämän viimeisen pointin haluan kuitenkin sanoa vielä ääneen salissa. Elikkä kun me niin mielellämme vertaamme itseämme Saksaan ja haluaisimme ottaa sieltä mallia, niin jos nyt katsotaan vaikka tätä lähetettyjen työntekijöiden sanktiointijärjestelmää tai niitä tilanteita, joissa työnantaja laiminlyö palkanmaksun, niin itse asiassa Saksassa siitä voi tulla puolen miljoonan euron sanktio, ja jos hallinnollisesti ei toimita siten, että ilmoitetaan ne asiat, mitkä kuuluu ilmoittaa, elikkä on hallinnollinen laiminlyönti, niin siitä voi tulla 30 000 euron sanktiomaksu. Suomessa ilmoitusvelvollisuudesta sanktiomaksu on minimissään 1 000 euroa ja maksimissaan 10 000 euroa. Elikkä se esimerkki, mitä edustaja Kontula tässä käytti siitä, että joskus kannattaa tehdä rikos ja ottaa siitä sanktio itsellensä ja silti pääsee voiton puolelle, ikävä kyllä näissä meidän työehtojen noudattamistilanteissa pitää liian usein paikkansa. Mutta olen varma siitä, että me käymme tämän valiokunnassa huolella läpi ja katsomme myös näitä EU-oikeudellisia asioita ja sitä, syntyykö tässä kansallisen lainsäädännön ja lähetettyjen työntekijöiden lainsäädännön ja valvonnan suhteen sellaisia ristiriitatilanteita, jotka asettavat tämän ikään kuin epätasavertaiseen asemaan palveluiden liikkuvuuden näkökulmasta. Mutta saattaa olla myös se riski, että tällaisenansa tulee EU-tuomioistuinprosesseja siitä, että me olemme todellakin menneet tuosta direktiivin minimistä, ehkä jonkin verran jopa rimaa hipoen, emmekä sieltä, missä se olisi mahdollistanut tiukemman valvonnan, joka kai on meidän kaikkien etu, koska silloin yritykset kilpailevat reiluin pelisäännöin eivätkä dumppaamalla palkkaehtoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+5.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-04-05T17:01:47,2016-04-05T17:05:59,Tarkistettu,1.1 2016_32_121,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edustajat Filatov ja Kontula ovat käyttäneet erinomaiset puheenvuorot, ja oikeastaan haluaisin tässä sen tuoda esiin, että kun tämä valiokuntaan aikanaan tulee, niin muistettaisiin käydä keskustelua siitä, että Suomessa kristilliset järjestöt lähettävät erittäin paljon työntekijöitä ympäri maailmaa niin sanottuun lähetystyöhön. Kun aikanaan tässä muutama vuosi sitten nämä lähetystyöntekijät otettiin tämän yleisen työehtosopimuksen piiriin, niin se käytännössä tarkoitti sitä, että kun he hyvin pienelläkin työtulolla siellä lähetetyssä maassa, jossa elintaso oli aivan erilainen, pystyivät sitä työtään tekemään, niin yhtäkkiä heille oli pakko maksaa moninkertaista palkkaa tästä työn tekemisestä. Se johti siihen, että monet järjestöt joutuivat kutsumaan nämä lähetystyöntekijät takaisin kotiin, koska se rahasumma, joka oli käytettävissä tähän työhön, ei enää riittänyt niin monen työntekijän työllistämiseen. Sittemmin siihen on löydetty jonkinlainen oikotie, jossa on ikään kuin voitu yhdessä sopia, että tyytyy vähempään palkkaan kuin mitä työehtosopimus sanoo, mutta siinä riskinä on ollut se, että jos joskus myöhemmin tulee katumapäälle ja päättääkin pyytää sen erotuksen takaisin, niin aina sen varmasti oikeudessa voittaisi. Olisi ollut hyvä, jos tässä yhteydessä olisi pohdittu enemmän myös tätä problematiikkaa, vaikka se ei ehkä ole niin tuttu tuolla työvoimahallinnossa. Mutta toivon, että tähän asiaankin sitten voitaisiin palata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-05T17:06:01,2016-04-05T17:07:46,Tarkistettu,1.1 2016_32_122,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Entisessä elämässäni informaalin työn tutkijana vietin muun muassa yhden kuukauden Olkiluodossa parakkikylässä yhdessä reilun tuhannen rakennusmiehen kanssa, joista melkoinen osa oli juurikin lähetettyjä työntekijöitä eri puolilta Eurooppaa. Heidät oli Suomeen tuonut tai tuottaneet sadat eri yritykset, ja voi ymmärtää, että kovin monenlaisiin työehtoihin, kovin monenlaisiin asemiin siellä törmäsi. Minä näin siellä kiskurivuokria: Helsingin Kalliosta saa samanlaisen tai paremman kämpän samaan hintaan kuin saa parakin keskeltä metsää Olkiluodon vierestä. Minä näin siellä pimeitä palkkoja: osa palkasta maksettiin niin, että yrityksen pomo tuli parkkipaikalle ja jakoi setelit suoraan taskustaan. Minä näin siellä maksamattomia palkkoja, joiden perään eivät työntekijät uskaltaneet kysellä, ja törmäsin myös johdonmukaiseen alipalkkaukseen, johon Suomessa ei voi juurikaan puuttua, ellei se ylitä tiettyä törkeyden tasoa. Mitä nämä ihmiset voivat tehdä silloin, kun tapahtuu jotakin sellaista, mikä ei ole asianmukaista meidän työmarkkinoillamme? Käytännössä eivät mitään. Heillä ei ole mitään välineitä, joilla he voisivat kyseenalaistaa sen tilanteen. Työsuojeluviranomaiset eivät olleet kovin kiinnostuneita ydinvoimalatyömaasta — taisi olla jo vuosia pyörinyt rakennustyömaa, ennen kuin sinne työsuojeluviranomaiset ensimmäisen kerran tekivät kunnollisen tarkastuksen. Poliisi ei ollut kauhean kiinnostunut asiasta. Vielä Olkiluodon työmaalta lähdettyäni kävin läpi poliisin tietoon tulleet tai poliisille tehdyt rikosilmoitukset ja tutkintapyynnöt: yksikään niistä ei ollut johtanut oikeuteen asti. Yleisin syy keskeytykseen oli se, että on niin vaikeata, kun on niin monta kieltä ja pitäisi tehdä tutkintapyyntöjä ulkomaille ja tässä on aikaakin kulunut niin, että kaikki ovat jo hävinneet maisemista. Ja kuten jo aikaisemmin puhuin, myöskään suomalainen ay-kulttuuri ei ole kovin taitava kantamaan huolta siirtotyöläisistä. Siitä, kun minä olin Olkiluodossa, on nyt jo muutama vuosi, mutta peruskuvio on säilynyt ennallaan. Siirtotyöläinen on Suomessa edelleen suojaton. Minä en usko, että tätä on mahdollista ratkaista pelkästään lainsäädännöllä. Se edellyttää laajempaa pohdintaa suomalaisesta kontekstista, suomalaisista työmarkkinoista ja sen turvaverkoista, mutta minä painotan, kuinka tärkeästä asiasta on kysymys. Kysymys ei ole vain siitä, että osa yrityksistä kilpailee halpatyöllä ja tuottaa sillä lailla meille halpatyömarkkinoita. Kysymys on myös siitä, että vakavampi rikollisuus ei synny tyhjiössä. Vakavampi rikollisuus tarvitsee alustakseen tällaisen hämärän, pikkuisen laittomuuden puolella aina välillä käväisevän maaston, jossa kaikennäköinen hämärähomma on vähän sallittua. Sieltä nousee ihmiskauppa, ja sieltä nousee muu sellainen vakava rikollisuus, jota me emme tähän yhteiskuntaan halua. Tässä mielessä minä näen, että kysymys on paljon laajemmasta kuin sinänsä isosta ongelmasta, siirtotyöläisten pärjäämisestä osana tätä työmarkkinajärjestelmää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-05T17:07:49,2016-04-05T17:12:14,Tarkistettu,1.1 2016_32_123,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta  annetun  lain 9 §:n  väliaikaisesta  muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_32_124,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta  annetun  lain 9 §:n  väliaikaisesta  muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pari lyhyttä kommenttia. Minä ymmärrän sillä tavalla, että nämä kokeilulait ammatillisen perustutkinnon toteuttamiseksi joustavasti ovat monellakin tavalla erinomaiset ja tärkeät. Ja varmasti voi sanoa myös niin, että muutos tähän rahoituslakiin on ihan ok. Totta kai on selvää, että nämä isot leikkaukset, mitä ammatilliseenkin koulutukseen kohdistetaan, koulutuksen järjestäjiä kirpaisevat, mutta on selvää, että tuo laskentaperusteuudistus antaa sitten koulutuksen järjestäjälle mahdollisuuden säätää toimintaansa haluamallaan tavalla, ja se vie tätä kokonaisuutta myönteisesti eteenpäin. Sitten toinen yksityiskohta, tämä näyttötutkintotoiminta. Ymmärrän niin, että sinällään ns. näyttötutkinto on kyllä oivallinen opiskelumuoto ja sitä on syytä ylläpitää ja kehittää, mutta sitten tämän lain käsittelyn yhteydessä minusta on kyllä syytä arvioida hyvin tarkkaan, että onko tähän näyttötutkintoon liitetty tutkintotoimikuntabyrokratia todellakin tarpeen vai onko se turha. Aika paljon on tullut palautetta siitä, että onko näistä näyttötutkintotoimikunnista todella oikeasti jotain järkevää hyötyä vai olisiko ne syytä purkaa. Tähän liittyen lyhyt kysymys: eli tarkoittaako nyt muutos tähän kokeilulakiin myös mahdollisuutta toteuttaa näyttötutkintopohjaista koulutusta koulutuksen järjestäjän (Puhemies koputtaa) omilla luvilla ilman näyttötutkintotoimikuntien osallisuutta, jos tarkoitetaan hyvää? Mutta jos ei, niin sen voisi sitten tähän esitykseen lisätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+8.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-04-05T17:13:10,2016-04-05T17:15:25,Tarkistettu,1.1 2016_32_125,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta  annetun  lain 9 §:n  väliaikaisesta  muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ammatillinen aikuiskoulutus ja siihen liittyen näyttötutkintojärjestelmä on arvokas resurssi suomalaisessa koulutuskentässä työelämän jatkuvassa muutoksessa. Tämä on instrumentti työntekijän tarpeisiin tai sitten muutoin vain alan vaihtajille. Toivon kokeilulle tietysti menestystä mutta toivon, että jatkossakin ammatillisen aikuiskoulutuksen kenttä säilyy koko maassa erinäisiin alueellisiinkin tarpeisiin. On ikävä tietysti lukea tällä hetkellä, että myöskin aikuiskoulutuskeskuksissa on ollut yt-neuvotteluja. Sitten tähän näyttötutkintoihin liittyvään byrokratiaan, mitä tuossa edustaja Korhonen nosti esille. On varmasti jokainen byrokratian kukkanen tarkasteltava, jos niin voi sanoa, mutta ymmärrän sen myöskin opiskelijan oikeusturvan kannalta, mitä tähän hallituksen esitykseen liittyy, muun muassa nämä rekisterit tai sitten arvioijan roolia koskevan tiedon tai valmistavaan koulutukseen liittyvän tiedon säilyttäminen. Summa summarum, aikuiskoulutuksessa on erityisesti tarpeen valmistavaan koulutukseen ja siihen liittyvän näyttötutkinnon osalta säilyttää tämä aiemmin hankitun tiedon tunnistaminen ja sitä kautta tunnustaminen ja sitä kautta sitten joustavat aikuisen koulutuspolut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+8.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-04-05T17:15:27,2016-04-05T17:17:10,Tarkistettu,1.1 2016_32_126,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  yhteisen  kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_32_127,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  yhteisen  kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan kumottavaksi säännös, jonka mukaan kokonaispituudeltaan alle 10 metriä pitkän kalastusaluksen lisenssinhaltija tai tämän valtuuttama aluksen päällikkö on velvollinen antamaan saalisilmoituksen myös niiltä kuukausilta, joiden aikana kalastusaluksella ei ole kalastettu. Tämä on selvää asioiden järkeistämistä ja tästä tulee antaa hallitukselle kiitosta. Siispä: kiitos, hallitus, tästä esityksestä. Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat saaneet aikaisemmin itse päättää, miten ne keräävät tiedot alle 10-metristen kalastusalusten kalastusmatkoista ja saaliista. Lain voimaantuloon saakka, joka tulee toivottavasti mahdollisimman pian, on ilmoitus annettava vähintään kalenterikuukausittain seuraavan kalenterikuukauden 20. päivään mennessä kyseisenlaisella kalastusaluksella saaduista kaikista muista kuin kalastuskiintiöjärjestelmään kuuluvien kalalajien saaliista ely-keskukselle. Ilmoitus tulee antaa myös niiltä kuukausilta, joiden aikana kalastusaluksella ei ole kalastettu, eli Suomessa se tarkoittaa ainakin sisävesillä talvea. Niiden kalastusalusten osalta, jotka kuuluvat kalastuskiintiöjärjestelmään, kalalajien saaliiden ilmoitusaika on huomattavasti lyhyempi. Ilmoitus tulee tehdä 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisen päättymisestä. Euroopan unionin säädökset velvoittavat tällä hetkellä toimijat ilmoittamaan 48 tunnin kuluessa kaikki vähintään 10 mutta alle 12 metriä pitkällä kalastusaluksella tekemänsä kalastusmatkat riippumatta siitä, onko matkalla saatu kalaa vaiko ei. Yli 12-metristen kalastusalusten on annettava vastaavat tiedot sähköisesti 24 tunnin kuluessa maihintulosta ja saaliin purkamisen päättymisestä. Nämä ilmoitukset ovatkin ymmärrettäviä ja tehdään sen vuoksi, koska halutaan saada luotettavaa tietoa rannikkokalastusalusten aktiivisuudesta ja pystytään seuraamaan kalastuskiintiöiden täyttymistä ynnä muuta. Tämän vuoden alussa Suomen merialueiden kalastusalusrekisteriin oli rekisteröity alle 10-metrisiä kalastusaluksia yli 2 000 kappaletta, 142 kappaletta vähintään 10-metrisiä mutta alle 12 metriä pitkiä kalastusaluksia, ja vähintään 12-metrisiä kalastusaluksia rekisterissä oli 60 kappaletta, joten ilmoitusvelvollisuus koskee hyvin huomattavaa osaa kaupallisista kalastajista. Nykyinen laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Viime vuonna kuitenkin jo huomattiin, että sekä kaupallisille kalastajille että ilmoitukset kirjaavalle ely-keskukselle saaliiden ilmoitusvelvollisuus on käytettävissä oleviin resursseihin nähden kohtuuttoman raskas eikä siitä ole vastaavaa hyötyä. Nykyisen ilmoitusvelvollisuuden arvioitiin aikaisemmin edesauttavan merialueiden kalastusalusrekisterin ja kaupallisista kalastajista pidettävän rekisterin ajan tasalla pysymistä, koska ilmoitusvelvollisuus koskee kyseisiin rekistereihin merkittyjä kaupallisia kalastajia ja kalastusaluksia. Mielestäni tästä ei ole epäselvyyttä jatkossakaan, koska jokainen kaupallinen kalastaja on joka tapauksessa rekisteröitynyt ely-keskukseen kaupalliseksi kalastajaksi joko luokkaan 1 tai luokkaan 2. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tarkoitus on keventää kaupallisten kalastajien ja hallinnon työtaakkaa. Kaupalliset kalastajat saavat edelleen halutessaan tehdä edellä mainittuja ilmoituksia myös niiltä kuukausilta, joina he eivät ole kalastaneet, mutta se ei ole enää jatkossa pakollista. Kuten esityksessäkin mainitaan, kalastuksen saalistietojen tarkkuus saattaa jatkossa heiketä, jos kaupalliset kalastajat unohtavat antaa kuukausikohtaiset saalisilmoitukset myös niiltä kuukausilta, joiden aikana he ovat kalastaneet. Saalisilmoituksia parantaa osaltaan kuitenkin sähköinen ilmoitusjärjestelmä, joka toivottavasti toimii paremmin kuin Maaseutuvirasto Mavin Hyrrä-järjestelmä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+10.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-04-05T17:17:52,2016-04-05T17:22:30,Tarkistettu,1.1 2016_32_128,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  yhteisen  kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kulmala käytti lähestulkoon sanasta sanaan minun valmistelemani puheenvuoron, mutta toistan sen, jotta kertaus on opintojen äiti. Siispä: Nykylain mukaan kokonaispituudeltaan alle 10 metriä pitkän kalastusaluksen kalastuslisenssin haltijan tai tämän valtuuttaman aluksen päällikön on annettava vähintään kalenterikuukausittain seuraavan kalenterikuukauden 20. päivään mennessä ilmoitus kyseisellä kalastusaluksella saaduista kaikista muista kuin kalastuskiintiöjärjestelmään kuuluvien kalalajien saaliista ely-keskukselle. Ilmoitus tulee antaa myös niiltä kuukausilta, joiden aikana ei ole kalastettu. Lain tarkoitus on ollut kerätä kattavasti ja luotettavasti tietoja rannikkokalastusalusten aktiivisuudesta ja saaduista saaliista. Kuluvan vuoden alussa Suomen merialueiden kalastusrekisteriin oli rekisteröity 2 228 alle 10-metristä kalastusalusta. Nyt on huomattu, että erityisesti tämä kalastamattomia kuukausia koskeva ilmoitusvelvollisuus on kohtuuttoman raskas kaupallisille kalastajille ja ely-keskuksille. Saatu hyöty ja informaatio eivät ole olleet suhteessa tehtyyn työmäärään nähden, ja tämän takia lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että tämä kalastamattomia kuukausia koskeva ilmoitusvelvollisuus poistetaan. Esityksen tarkoituksena onkin ollut keventää kalastajien ja hallinnon työtaakkaa. Eli tämä on suoraan hallituksen normienpurkuohjelman mukainen toimi ja sen vuoksi erittäin kannatettava. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+10.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-04-05T17:22:32,2016-04-05T17:24:12,Tarkistettu,1.1 2016_32_129,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_32_130,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lakiesityksessä ehdotetaan kumottavaksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annettu laki. Nykyinen laki on säädetty 1938 ja senaikaisten tarpeiden pohjalta. Maailma on muuttunut ja ihmisten tarpeet samalla tavalla. Nykyisin sosiaalilainsäädäntö on kehittynyt niin, ettei enää ole tarvetta turvata perheen asuntoa ja asumista tukeutumalla lunastuslain säädöksiin. Myöskään valtiolla ei ole enää tarvetta lunastaa maa- ja metsätalousmaita pakkohuutokaupalla. Ulosottoviranomaiset tekivät vuosina 2013 ja 2014 ely-keskuksille 294 lunastuslain mukaista ilmoitusta kiinteistöjen pakkohuutokaupoista. Yksikään näistä ilmoituksista ei johtanut toimenpiteisiin. Lainsäädöksiä on sovellettu pakkohuutokaupassa edellisen kerran 1980‑ ja 1990‑luvuilla. Tämä jos mikä kertoo selvästi, että laki on jäänyt ajastaan jälkeen ja on sen takia tarpeen kumota. Lain kumoaminen vähentäisi oleellisesti kiinteistöjen pakkohuutokauppoihin liittyvää tarpeetonta hallintotyötä, koska ulosottoviranomaisten ei enää tarvitsisi tehdä ely-keskuksiin ilmoituksia lain soveltamisalaan kuuluvista kiinteistöjen pakkohuutokaupoista. Tämä vähentää turhaa työtä ja byrokratiaa ja on jälleen kerran hallituksen norminpurkuohjelman mukainen kannatettava aate. Arvoisa herra puhemies! Kannatan lakiesityksen hyväksymistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+11.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-04-05T17:24:27,2016-04-05T17:26:09,Tarkistettu,1.1 2016_32_131,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä toteutetaan jälleen yhdellä pienellä askeleella hallituksen kärkihankkeeksikin nostamaa sujuvamman sääntelyn ja normien purun tavoitetta. Esityksessä esitetään kumottavaksi, kuten edustaja Hongisto sanoi, vuonna 1938 säädetty laki pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle. Lunastamislaki on vanhentunut, ja sen sisältö on ristiriidassa Euroopan unionin valtiontukisäännösten kanssa. Silti tämän lain voimassaolosta on aiheutunut veronmaksajille kustannuksia. Sen puitteissa on kiinteistöjen pakkohuutokauppojen yhteydessä tehty tarpeetonta hallintotyötä, koska kiinteistöjä ei käytännössä lunasteta. Vaikka lukumääräisesti tämän lain määräämiä kiinteistöilmoituksia on tehty vain noin 160—170 kappaletta vuodessa, on se kuitenkin syönyt omalta osaltaan muutoinkin ohuelti toimivan ulosottotoimen resursseja. Jatkossa tämäkin työpanos voidaan käyttää muihin työtehtäviin. Sujuvampi sääntely todellakin näkyy parempana julkisena taloutena ja suomalaisten helpompana arkena. Arvoisa puhemies! Silti tehtävää norminpurkusektorilla edelleen riittää. Ikävä kyllä vastaavia vanhentuneita säädöksiä meillä on lainsäädännössä lukuisia. Paras ja usein käytetty esimerkki on 1700‑luvulta peräisin oleva rakennuskaari, jonka 12 luvussa määritellään muun muassa siitä, miten sikoja voidaan laskea terhometsään. Arvoisa puhemies, kuulitte oikein: siis miten sikoja voidaan laskea terhometsään. Vaikka suoranaisia kustannuksia tästä säädöksestä ei veronmaksajalle koidukaan, olisi hyvä, jos tämänkaltaiset säädökset voitaisiin poistaa tai muokata paremman lainsäädännön luomiseksi suomalaisille. Tämän hallituksen aikana on jo kaadettu kauppoja ja parturi-kampaamoja kuristanut liikeaikalaki, mutta lisää tarvitaan. Esimerkkejä löytyy paljon. Eduskuntaan tulee kevään aikana tilintarkastuslain uudistus. Sen yhteydessä on tarkkaan huolehdittava, ettei suomalaisille yrityksille säädetä raskaampia vaatimuksia kuin EU-säädökset edellyttävät. Kaavoituksen puolella kaupan suuryksikkösääntelyn laukaisevaa kerrosneliörajaa on korotettava tuntuvasti, jotta kauppakeskusinvestointeja saataisiin lisää. Parhaassa tapauksessa markkinoille saataisiin uusia toimijoita haastamaan nykyistä hyvin keskittynyttä päivittäistavarakauppaa. Myös maatalouden byrokratiassa riittää perattavaa. Esimerkiksi pellon pinta-alaa mittaavien ely-keskusten tarkastajien saadessa muuttumattomasta pinta-alasta eri mittaustuloksen viljelijää rankaistaan muuttuneesta pinta-alasta tukien menetyksellä. Arvoisa puhemies! Hallituspuolueiden ja toivottavasti myös opposition yhteinen tahto on, että tällaiset epäkohdat jatkossa korjattaisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+11.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-04-05T17:26:11,2016-04-05T17:29:27,Tarkistettu,1.1 2016_32_132,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_32_133,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallintovaliokunnan mietinnössä koskien hallituksen esitystä ulkomaalaislain muuttamisesta ensinnäkin otetaan kantaa kansainvälisen suojelun edellytyksiin. Esityksen perusteluissa todetaan, ettei humanitäärisen suojelun perusteella myönnettävälle oleskeluluvalle ole EU:n määritelmädirektiiviä koskeva oikeuskäytäntö huomioon ottaen enää vastaavia perusteita kuin silloin tämän direktiivin täytäntöönpanovaiheessa on arvioitu. Kansainvälistä suojelua hakeneille voidaan myöntää oleskelulupa humanitäärisen suojelun perusteella, jos edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun antamiselle ei ole, siis tämän voimassa olevan lainsäädännön nojalla. Tämä on tosiaan ulkomaalaislakiin sisällytetty tämän EU:n määritelmädirektiivin kansallisen implementoinnin yhteydessä. Kuitenkin nyt on huomioitava, että humanitäärisen suojelun käsite ja oleskeluluvan saannin edellytykset ovat kansallista sääntelyä, joka ei siis perustu Euroopan unionin lainsäädäntöön tai kansainvälisiin velvoitteisiin. Tämä silloinen tilanne on arvioitu. Tästä on hallintovaliokunta tehnyt mietinnön 26/2008. Hallintovaliokunta näkee tarpeellisena tämän humanitäärisen oleskeluluvan kategorian poistamisen ulkomaalaislaista. Tämä seikka ei muuta sitä tosiasiaa, että Suomen lainsäädäntö täyttää edelleenkin Euroopan unionin ja kansainvälisten velvoitteiden vaatimukset myös vastaisuudessa. Hallintovaliokunta on myös sitten ottanut mietinnössään kantaa palautuskieltoon. Perustuslakiin sisältyy kielto karkottaa, luovuttaa tai palauttaa ulkomaalaista, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Valiokunta toteaa, että palautuskielto on ehdoton eikä humanitäärisen suojelun perusteella myönnettävää oleskelulupaa koskevien säännösten kumoaminen merkitse sitä, että tätä palautuskiellon periaatetta voitaisiin rikkoa. Sitten valiokunta on myös ottanut kantaa siihen, että on syytä erottaa toisistaan yhtäältä palauttamiskieltotilanteet ja toisaalta sitten käytännön vaikeudet palata tai palauttaa viranomaisjohtoisesti kielteisen päätöksen saanut henkilö. Oleskelulupaa ei kuitenkaan myönnetä, jos ulkomaalaisen paluu jää toteuttamatta sen vuoksi, että hän ei suostu palaamaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa tai vaikeuttaa paluunsa järjestelyä. Tästä on myös hallintovaliokunta lausunut mietinnössään 47/2014, ettei sellaista tilannetta voida pitää hyväksyttävänä, että henkilö voisi itse päättää jäädä maahan, vaikkei hän ole saanut oleskelulupaa, siis laillisen maahan jäämisen edellytyksenä olevaa oleskelulupaa. Sitten jatkolupaan myös valiokunta otti kantaa sikäli elikkä ulkomaalaislain 54 §:n jatkoluvan myöntämisedellytyksiin. Hallituksen esityksen lähtökohtana on, ettei oleskelulupia enää jatkokäsitellä tämän humanitäärisen suojelun perusteella, ja se siis koskee myös jatkolupia. Saadun selvityksen mukaan käytännössä oleskelulupa voidaan myöntää myös muulla perusteella kuin millä ensimmäinen lupa on aiemmin myönnetty. Tässä valiokunta kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että ensimmäinen oleskelulupa humanitäärisen suojelun perusteella myönnetään aina vuodeksi, kun muut kansainvälisen suojelun perusteella myönnettävät luvat neljäksi vuodeksi. Tässä on osaltaan viesti luvan saaneelle, että hänen oleskelunsa tulee viimeistään vuoden päästä arvioiduksi uudelleen. Oleskeluluvan myöntäminen perustuu aina lupaharkintaan säännösten puitteissa, eikä lupaa uusita viranomaisaloitteisesti, vaan hakijan on ollut itse haettava jatkolupaa. Sitten hallituksen esitykseen kuului säädösesitys päätöksen tiedoksi antamisesta. Tässä esityksessä esitetään tehostettavaksi kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen tiedoksi antamista myöskin niissä tilanteissa, joissa esimerkiksi päätös on hakijan kannalta myönteinen. Nykyisen haastetiedoksiannon tilalle tulee päätöksen tiedoksi saattaminen myös muulla tavalla todisteellisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tiedoksiannon toimittamista postitse saantitodistusta vastaan tai päätöksen luovuttamista vastaanottajalle taikka tämän edustajalle. Valiokunnalla ei ole huomauttamista hallituksen esityksen perusteluihin, että tiedoksi antaminen postitse saantitodistusta vastaan on riittävää, jos kyseessä on hakijan kannalta täysin myönteinen päätös. Mutta jos viranomainen katsoo olevan aihetta, tiedoksianto voidaan toimittaa myös haastetiedoksiantona, ja tällöin viranomaisena on joko Maahanmuuttovirasto tai Maahanmuuttoviraston pyynnöstä poliisi. Jos on tehty päätös hakijan poistamiseksi maasta, tiedoksiannon toimittaa poliisi tai poliisin pyynnöstä Maahanmuuttovirasto. Haastetiedoksiannon toimittaa aina poliisi tai rajatarkastusviranomainen, ja valiokunta yhtyy hallituksen esityksen perusteluihin, että tätä haastetiedoksiantoa käytetään tilanteessa, jossa siihen on erityistä syytä. Sitten vielä siirtymäsäännöksistä asiantuntijakuulemisessa tuli esille, että lakiehdotus ei sisällä siirtymäsäännöksiä. Tältä osin valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että tämä ratkaistaan ratkaisupäivänä voimassa olevan lainsäädännön soveltamiskäytännön ja olosuhteiden perusteella, esimerkkinä taas, että tämän hakijan lähtömaan tilannetta arvioidaan jatkuvasti ja se päätös perustuu ajantasaiseen tietoon ja kokonaisarviointiin. Sitten vielä lopuksi, arvoisa puhemies: Tästä on myös perustuslakivaliokunnan lausunto, josta ilmenee, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Tämä hallintovaliokunnan mietintö ei ole yksimielinen vaan sisältää kaksi vastalausetta, joista toisessa on pykälämuutosehdotus ja toisessa on tämän lakiesityksen hylkäysesitys.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+12.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-04-05T17:29:52,2016-04-05T17:36:53,Tarkistettu,1.1 2016_32_134,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Humanitäärisen perusteen lisääminen vuonna 2008 tehdyn ulkomaalaislain käsittelyyn on ollut perusteltua, koska siinä kohtaa tämä määritelmädirektiivi, joka on Euroopan unionin tekemä, ei ole sisältänyt niitä kaikkia kohtia, jotka määritelmädirektiivi nyt tällä hetkellä kattaa. Elikkä silloin turvapaikan on voinut saada kapeammalla sektorilla kuin tällä hetkellä. Siitä syystä tulee se asia, että erillinen kotimainen, joka on ainoastaan Ruotsissa ja Suomessa — ja Ruotsissakin sitä ollaan poistamassa ainakin väliaikaisesti — on perusteltua poistaa meidän kansallisesta lainsäädännöstämme, koska nyt tämän jälkeen meidän turvapaikan ja toissijaisen suojelun tarpeen arviointimme perustuu Geneven pakolaissopimukseen ja tähän Euroopan unionin määritelmän direktiiviin. Näin noudatamme myöskin pohjoismaista yhtenäisyyttä. Mutta silloin se on ollut siis perusteltua. Tähän on tullut vahvistusta myöskin niin, että Euroopan unionin — tai silloin EY:n — tuomioistuin ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös täällä Suomessa ovat vahvistaneet turvapaikanhakijoiden asemaa ja sen käsittelyn kautta antaneet sitten linjauksia siihen, kenelle on mahdollista oleskelulupa myöntää. Ja näiden lisäperustelujen vuoksi olemme myöskin sitä mieltä, että tämä humanitäärisen avun määritelmä voidaan nyt poistaa. Tässä yhden ja neljän vuoden järjestelmässä, joka on ainoastaan siis tämän humanitäärisen perusteen osalta ollut olemassa, on nyt noin 170 ihmistä, jotka ovat saaneet yhden vuoden oleskeluluvan ja ovat siis prosessissa, käsittelyssä sinne neljän vuoden oleskelulupaan. Tästä syystä sosialidemokraattinen hallintovaliokunnan ryhmä on tehnyt pykäläesityksen tähän siirtymäsäännökseen, voimaantulosäännökseen, niin, että näiden 170 ihmisen kohdalla, joista siis varmaan osa saisi oleskeluluvan jatkoon ja osa ehkäpä ei, käytettäisiin samaa perustelua elikkä sitä humanitäärisen suojelun tarvetta — vain näiden 170 henkilön osalta, jotta ei kesken matkaa muuteta perusteluita, miksi he ovat sen ensimmäisen saaneet. Voi olla tietenkin näissäkin tapauksissa, että tilanne siellä lähtömaassa on muuttunut, jolloinka ehkä se peruste on muuttunut. Mutta tämä kotimainen peruste tästä humanitäärisestä pohjasta säilyisi tässä meidän esityksessämme tämän siirtymäsäännöksen ajan näitten ihmisten kohdalla. Tästä syystä olemme tehneet pykälämuutosehdotuksen, josta varmaankin huomenna sitten äänestetään, ja kun se ei mennyt valiokunnassa läpi, jättänemme tästä asiasta sitten vastalauseen. Toisena isona asiana, mitä käsiteltiin, oli kyllä tämä tiedoksi antaminen, mitenkä ihmisille, jotka oleskeluluvan saavat tai eivät saa, sitten tämä tieto jätetään. Ihan inhimillistä ja järkevää resurssien käyttöä on se, että etenkin näissä positiivisissa tapauksissa menettelyä on mahdollista keventää niin, että sen ei tarvitse olla välttämättä poliisi vaan siitä voi myöskin Maahanmuuttovirasto olla sitten tämmöisen positiivisen luvan ihmisille tiedoksi tuomassa. Hallintovaliokunnan käsittely oli suurelta osalta yhteisymmärrystä omaava. Siitä syystä kiitokset kaikille valiokunnan jäsenille, ja tämän yhden kohdan osalta jätämme tämän esityksen äänestettäväksi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+12.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-04-05T17:36:56,2016-04-05T17:41:36,Tarkistettu,1.1 2016_32_135,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä valiokunnan mietinnössä todetaan, se tavoitehan tämän hallituksen esityksenkin taustalla on se jo pitkäaikainen Suomen tahto, että näiden ylikansallisten asioiden kuten esimerkiksi tämän akuutin muuttoliikkeen sääntelyä harmonisoitaisiin koko Euroopan unionin alueella ja haettaisiin yhtenäistä lainsäädäntöä. Siihen tämä esitys myös pohjautuu, ja sitä tavoitetta vasten on aivan perusteltua, että tämä esitys viedään nyt läpi. On ehkä tässäkin yhteydessä syytä todeta, niin kuin edustaja Paatero hyvin kävi läpi, että nyt myös Euroopan yhtenäinen sääntely vastaa pitkälti sitä, mitä meillä kansallisesti on näillä kolmella eri kategorialla haettu, jolloin tosiasiallisesti, vaikka tämä muutos osittain hieman kiristää, se kiristys on paljon lievempi kuin se, jos se olisi jo aikoinaan silloin 2007 jätetty säätämättä. Mutta sitten tähän edustaja Paateron mainitsemaan vastalauseeseen, minkä meidän demariryhmä todella jätti: ehkä tässä tilanteessa kuitenkin on inhimillistä näiden 170 ihmisen osalta, jotka ovat täällä yhden vuoden oleskeluluvalla ja joita tämä muutos nyt ensisijaisesti koskee, että heihin todella sovellettaisiin vielä tätä vanhaa lainsäädäntöä ja katsottaisiin sen jatkoluvan käsittely sitten tämän lainsäädännön perusteella. Niin kuin sanoin, se olisi inhimillistä, mutta se myös osittain varmasti helpottaisi sitä tilannetta ainakin siinä suhteessa, ettemme ainakaan tarkoituksenmukaisesti sitten aiheuta sellaista tilannetta, missä Suomeen syntyy lisää paperittomia. Tässähän valiokunnan puheenjohtaja hyvin kävi läpi sen, että on eri asia puhua siitä, että on palautuskielto, ja siitä, että jostain muusta syystä se palautuminen epäonnistuu, mutta ei ole varmaan tarkoituksenmukaista meillä ajaa politiikkaamme siihen tilanteeseen, että me synnytämme maahan myös lisää paperittomia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+12.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-05T17:41:40,2016-04-05T17:43:46,Tarkistettu,1.1 2016_32_136,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi ja käsittelyssä oleva hallintovaliokunnan mietintö liittyvät lakimuutokseen, joka tosiaan poistaa kansallisesta lainsäädännöstämme humanitäärisen suojelun perusteella myönnettävän turvapaikkaoikeuden käsitteen. Aiemminhan turvapaikanhakijalle on voitu myöntää oleskelulupa humanitäärisen suojelun perusteella, ellei edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun antamiselle ole löytynyt. Tämä humanitäärisen suojelun käsite on kuitenkin ollut kansallista sääntelyä, eikä se perustu EU-lainsäädäntöön tai kansainvälisiin velvoitteisiin, kuten näistä aiemmista puheenvuoroistakin on käynyt ilmi. Ja tämä käsite on lisätty omaan kansalliseen lainsäädäntöömme, vaikka myös aiempaa lakia säädettäessä pyrittiin yhdenmukaisuuteen koko EU:n alueella. Nämä seikat huomioiden tämä uusi esitys on selvästikin askel oikeaan suuntaan. On myös huomioitava, että viime vuonna humanitäärisen suojelun perusteella oleskeluluvan sai vain hieman yli sata henkilöä eli aika pieni määrä, mutta siitä huolimatta meidän lainsäätäjien täytyy varmistaa, että lainsäädännöstä meillä Suomessa karsitaan muihin EU-maihin verrattuna ylimääräiset vetovoimatekijät. Tämä lainmuutos on siihen tavoitteeseen suhteutettuna hyvä askel, ainakin periaatteellisella tasolla, varsinkin kun lähtökohtanamme on saada lainsäädäntömme ja sen soveltamiskäytännöt vähintään yhtä tiukoiksi kuin muissa Pohjoismaissa. Ehkä voisimme joskus ottaa mallia eteläisestä naapurimaastamme Virostakin. Arvoisa puhemies! Muun muassa näillä perusteilla pidän lakiesitystä erittäin kannatettavana, eikä perustuslakivaliokunnankaan lausunnon mukaan lakiesitykseen sisälly perustuslaillisia ongelmia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+12.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-04-05T17:43:48,2016-04-05T17:45:55,Tarkistettu,1.1 2016_32_137,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tervehdin ilolla tätä hallituksen esitystä. Tällä vähennetään niitä ylimääräisiä vetovoimatekijöitä, joiden perusteella Suomeen kohdistuu tätä niin sanottua turvapaikkaturismia, ja tällä myös tukitaan porsaanreikiä, kun enää ei sitten myönnetä humanitäärisen suojelun perusteella näitä oleskelulupia. Minusta eduskunnan tulee nostaa peukku ylös tälle esitykselle ja kääntää peukku alas turvapaikkaturismille. Ihmettelen hieman erityisesti tätä SDP:n edustajien tekemää vastalausetta perustuen näihin 170 henkilöön, jotka ovat määräaikaisella oleskeluluvalla tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön perusteella täällä meillä Suomessa: Perusteluna heillä on tämä, että mikäli heiltä evättäisiin sitten uuden lainsäädännön myötä tämä jatkolupa, voisi syntyä paperittomia, eli he jäisivät luvatta tänne Suomeen. Siis se, ettei halua poistua maasta, olisi peruste, että saat sitten luvan olla maassa, ja tämä on kyllä aivan kestämätön peruste, vaikka sinänsä ymmärrän niin kuin inhimillisestä näkökulmasta, että on sääli heidän kannaltaan, jos näin uuden lainsäädännön myötä sitten heidän tilanteensa muuttuu, mutta emmehän me voi yhteiskuntana sallia tällaista poikkeusta, ja sen takia tätä muutosesitystä, minkä SDP:n edustajat tässä tekivät, ei tule kannattaa. Se, että RKP ja vasemmistoliitto ovat tehneet vastalauseen, jolla esitetään koko esitystä hylättäväksi, ei tietenkään ketään varmaan tässä salissa yllätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+12.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-04-05T17:45:56,2016-04-05T17:47:49,Tarkistettu,1.1 2016_32_138,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt tämä käsittelyssä oleva lakiesitys tulee tiukentamaan turvapaikanhakijoitten asemaa Suomessa. Euroopan mittasuhteessa Suomen osuus pakolaisten määrästä ei kuitenkaan ole kovin suuri, ainoastaan murto-osa muiden maiden osuudesta, mikä on kohdistunut tänne EU-alueelle. Se, että Suomen lainsäädäntö on sallinut tähän saakka humanitäärisen suojelun, on ollut meistä osoitus suomalaisten vilpittömästä halusta auttaa hädässä olevia ihmisiä. Eikä tämä laki, mikä tähän mennessä on ollut voimassa, ole ollut mikään houkutuslaki, sillä humanitäärisen suojelun hakijoita ja suojelun saaneita on ollut hyvin vähän. Niissä päätöksissä on ollut kyse siitä, että on inhimilliset perusteet turvapaikan myöntämiseen. Nämä perusteet ovat kuuluneet tähän saakka suomalaiseen sivistyneeseen päätöksentekoon. Nyt nämä ulkomaalaislain muutokset ja humanitäärisen suojelun estäminen heikentävät nykyisen lain käytäntöä ja aiheuttavat vaikeuksia myös niille, joilla on jo tilapäinen humanitäärisen suojelun oleskelulupa Suomessa. Se tulee hankaloittamaan heidän tulevaisuuttaan erittäin paljon. Sen sijaan, että hankaloitamme suojelua tarvitsevien ihmisten asemaa, meidän on nykyistä aktiivisemmin panostettava kotouttamiseen. Tämä on meidän kaikkien etu. Siksi emme voi hyväksyä lainmuutosta, ja olemme hylkäämisen kannalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+12.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-04-05T17:47:50,2016-04-05T17:49:27,Tarkistettu,1.1 2016_32_139,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman puutun vielä tuohon, mitä edustaja Saarakkala nosti esille, tähän todella 170 ihmiseen. On syytä muistaa, että varmasti osa näistä 170 ihmisestä, ketkä todella nyt ovat tällä vuoden oleskeluluvalla Suomessa, tulee jatkossakin saamaan oleskeluluvan, tämän uudenkin lainsäädännön perusteella. Luultavasti osa näistä 170 ihmisestä on sellaisia, keitä koskee tämä palautuskielto, ja sen takia tulee saamaan oleskeluluvan. Ja on varmasti myös niitä ihmisiä, jotka ovat nyt jo luoneet sellaiset suhteet, esimerkiksi tänne meidän yhteiskuntaan, että he tulevat saamaan oleskeluluvan. Mutta sitten on myös heitä, ketkä luultavasti eivät tule enää saamaan tämän uuden lainsäädännön perusteella oleskelulupaa, ja heitä ei välttämättä estä poistumasta maasta mikään palautuskielto suoranaisesti siihen maahan, mutta sitten tulee tällaisia käytännön esteitä, esimerkiksi se, että onko meillä sen maan kanssa, mihin ihmisen pitäisi palata, palautussopimusta vaikka voimassa. Ja kuten tiedämme, niin varsinkin näissä vastentahtoisissa palauttamisissa Suomi ei ole onnistunut luomaan niitä palautussopimuksia siinä määrin kuin olisi varmaan toivottavaa, jolloin meille syntyy ihmisiä, ketkä jäävät tavallaan välitilaan. Heitä ei voida palauttaa lähtömaahansa ja toisaalta heille ei anneta oleskelulupaa täällä, jolloin syntyy tilanne, jossa ihminen sitten ehkä painuu maan alle ja jää paperittomaksi. Tätä kehitystä ainakaan meidän ryhmämme ei halua vauhdittaa, ja on kuitenkin varmaan aina parempi, että jokainen ihminen, kuka Suomessa oleskelee, on kirjoilla jossakin, eikä niin, että meille syntyy tavallaan kahden kerroksen väkeä tässäkin suhteessa. Siinä mielessä tämä esittämämme muutos ei ole todellakaan mikään kustannuskysymys vaan enemmän lähtee tästä inhimillisyydestä ja toisaalta myös siitä järjenkäytöstä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+12.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-05T17:49:28,2016-04-05T17:51:19,Tarkistettu,1.1 2016_32_140,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun on kuitenkin kyse SDP:n vastalauseesta liittyen paperittomiin, niin aina pitää olla varovainen, koska teidän puolueenne piiristä viime kaudella, ja viime hallitus, esitti tätä lainsäädäntöä paperittomille terveydenhuollon lisäämiseksi. Se on saanut itseni tässä kysymään, mistä tässä teidän vastalauseessanne nyt viime kädessä on kyse. Mutta on hyvä kuulla, että siinä ei ole kyse mistään sellaisesta, mistä aiemmin on ollut kyse SDP:n linjassa suhteessa paperittomiin. Ja toivon myös, että oppositiosta etenkin SDP tukisi hallituksen 80-kohtaista ohjelmaa tämän turvapaikkapolitiikan kiristämiseksi, jolle muun muassa puheenjohtaja Antti Rinne on antanut julkisuudessa tukensa. Nyt sitten jatkossa, kun tuodaan näitä esityksiä, niin toivotaan, että sitä tukea sitten kanssa löytyy. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+12.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-04-05T17:51:20,2016-04-05T17:52:23,Tarkistettu,1.1 2016_32_141,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi kotoutumisen  edistämisestä  annetun  lain 54  ja 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 4/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_32_142,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi kotoutumisen  edistämisestä  annetun  lain 54  ja 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän lakiesityksen tarkoituksena on uudistaa kotoutumislain mukaan suoritettavien laskennallisten korvausten maksatusprosessia. Tässä on tarkoituksena yhdistää tieto- ja käsittelyjärjestelmiä, eli Maahanmuuttoviraston ylläpitämän ulkomaalaisasioiden sähköisen asiainkäsittelyjärjestelmän ja Väestörekisterikeskuksen pitämän väestötietojärjestelmän tietoja niin, että tämä korvaus voitaisiin hoitaa yhdistelmätietojen avulla ilman erillistä hakemusta. Tämän esityksen tavoitteena on edistää digitalisaatiota tällä automatisaatiolla. Näin ollen myös kuntien hallinnollista taakkaa voidaan vähentää, asiakasprosesseja ja korvausprosesseja nopeuttaa ja vähentää kunnissa tehtävää manuaalista työtä. Samalla on arvioitu tämän tasoittavan laskutuspiikkejä ja lisäävän maksatusten luotettavuutta ja yhdenmukaisuutta. Selvityksen mukaan automatisoinnin piiriin saataisiin ensivaiheessa lähes 80 prosenttia korvaukseen kuuluvista henkilöistä. Kunnilla säilyy sitten edelleen mahdollisuus hakea työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle eli KEHA-keskukselle osoitetulla hakemuksella korvausta henkilöistä, jotka kuuluvat laskennallisen korvauksen piiriin mutta joita ei saada poimittua automaattisesti tästä tietojärjestelmästä. Haasteita automatisoinnin kattavuudessa aiheuttaa myös se, että kaikki turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämisen kautta luvan saavat eivät välttämättä saa henkilötunnusta oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä, jolloin tavallaan tämän automaattisen tietojärjestelmän piiriin liittyminen siirtyy ja maksatus seuraa sitten henkilötunnuksen saamista. Hallintovaliokunta kiirehtii toimenpiteitä, jotta näitä laskennallisia korvauksia tarvitsisi entistä vähemmän käsitellä manuaalisesti. Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut, ja kuitenkin esityksen perusteluissa ja saadun selvityksen perusteella on arvioitu, että isoissa kaupungeissa edelleen manuaalisesti täytettäviä lomakkeita tarvitaan ja luopuminen voi kestää vuosia. Muitakin kehitettäviä prosesseja tietojärjestelmien ohella on, eli tulisi parantaa rekisteröintiä koskevaa tiedottamista, ohjata henkilöä tekemään muuttoilmoitus mahdollisimman pian sekä mahdollisuuksien mukaan kehittää henkilötunnuksen hakemismenettelyä. Kunnille laskennallisten korvausten saamisen edellytys on, että on laadittu kotouttamisohjelma ja on tehty sopimus ely-keskuksen kanssa turvapaikan saaneen henkilön kuntaan osoittamisesta ja kotouttamisen edistämisestä. No, väestötietojärjestelmästä ei sinänsä ole saatavissa tietoa kunnista, jotka ovat tämän sopimuksen tehneet. Muutoinkin väestötietojärjestelmä voi sisältää jonkin verran ei niin ajantasaista tietoa, elikkä vähän tämmöistä jälkeenjäänyttä tietoa, eli voi olla, että kotikunta on merkitty sinne oleskeluluvan saaneelle, mutta se ei välttämättä ole kotouttamislain mukaisesti korvaukseen oikeuttava kunta. Valiokunta tähdentää, että tämä automatisointi tulee suunnitella ja toteuttaa toiminnallisesti ja teknisesti siten, että nämä eri tietojärjestelmistä kerättävät yhdistelmätiedot ovat ajantasaisia, koska ne ovat maksatuksen perusteena ja ovat sitten oikeita tietoja, eikä kunnille aiheuteta sitten näistä riippumattomista syistä korvausten palautusvelvollisuutta. Kuntia tulee informoida siitä, että kotouttamisohjelma ja ely-keskuksen kanssa tehtävä sopimus ovat edellytyksenä korvausten saamiselle. Nyt ehdotetulla lailla ei ole vaikutusta kotoutumislain 6 luvun mukaisiin muihin -korvauksiin, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon erityismenoihin, toimeentulotukiin ja tulkkauskustannuksiin. Niitä tulee edelleen hakea KEHA-keskukselta. Korvausta maksetaan toteutuneitten kustannusten perusteella. Valiokunta otti kantaa vielä kuntapaikkojen myöntämiseen sikäli, että kuntapaikoista on ollut jo vuosia pulaa. Ehkä laskennallisten korvausten tason jälkeenjääneisyys on ollut yksi syy siihen, etteivät kunnat ole olleet kovin halukkaita tekemään näitä sopimuksia ely-keskusten kanssa. Jos sitten taas ajatellaan sitä, että tähän sopimukseen liittyy nimenomaan tämä kotoutumisen edistäminen ja siihen on yksi tärkeä instrumentti kotoutumiskoulutus, niin työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen vähäisyys usealla paikkakunnalla on osaltaan vaikuttanut ja vaikeuttanut näitten kuntasijoitussopimusten aikaansaamista. Valiokunta korostaa, että kotoutumiskoulutus on keskeinen väline kotoutumisessa. On arvioitu myös, että kotoutumiskoulutuksen tarve tulee merkittävästi kasvamaan tulevien vuosien aikana, joten lisäresursointi- ja järjestelmän joustavoittamisen tarvetta on myös jatkossa. Tämä hallintovaliokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+13.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-04-05T17:52:44,2016-04-05T17:58:33,Tarkistettu,1.1 2016_32_143,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi kotoutumisen  edistämisestä  annetun  lain 54  ja 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen edistämisestä annettua lakia siten, että laskennalliset korvaukset kunnalle kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä voitaisiin maksaa automaattisesti ilman erillistä hakemusta kehittämis- ja hallintokeskukselle. Mielestäni esitys on hyvä ja hallintovaliokunnassa hyvin perusteltu sekä yksimielisesti hyväksytty. Hallintovaliokunnan mukaan laskennallisten korvausten automatisointi edistää digitalisaation tavoitteita ja vähentää hallinnollista taakkaa erityisesti kunnissa. Tällä automatisoinnilla voidaan yksinkertaistaa ja nopeuttaa korvausprosessia ja vähentää kunnissa tehtävää manuaalista työtä. Vieläkin tärkeämpänä pidän sitä, että automatisoinnin arvioidaan tasoittavan myös laskutuspiikkejä ja lisäävän maksatusten luotettavuutta ja yhdenmukaisuutta. Tämä on tärkeää erityisesti kunnissa ja kaupungeissa, missä eletään tarkan euron aikakautta. Jokainen yllättävä maksu saattaa olla tuhoisa myös kriisikunnille. Valiokunnan mukaan haasteita automatisoinnin kattavuudessa aiheuttaa kaiken muun ohella myös se, etteivät kaikki turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämisen kautta luvan saaneet henkilöt välttämättä ole saaneet henkilötunnusta oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä. Tällöin voi käydä niin — kuten edustaja Mattilakin kertoi — että henkilöt jäävät muutaman kuukauden ajan maksatuksesta pois, kun henkilötunnus tallennetaan järjestelmään vasta muutaman kuukauden kotikunnan saamisen jälkeen. Olisi erinomaista, mikäli laskennallisissa korvauksissa voitaisiin luopua manuaalisesti täytettävistä hakemuksista kokonaan, vaikka se ainakin isommissa kaupungeissa voi kestää vuosia. Olisi myös tärkeää kehittää automatisoinnin kattavuutta, esimerkiksi parantaa rekisteröintiä koskevaa tiedottamista ja ohjata henkilö tekemään esimerkiksi muuttoilmoitus mahdollisimman pian sekä mahdollisuuksien mukaan kehittää henkilötunnuksen hakemismenettelyä. Luulisi, että henkilötunnuksen hankkiminen henkilölle olisi tässä se tärkein seikka turvapaikan saamisen lisäksi. Kuten valiokuntakin piti tärkeänä, on kuntia informoitava siitä, että kotouttamisohjelma ja ely-keskuksen kanssa tehtävä sopimus ovat edellytyksenä laskennallisten korvausten saamiselle myös automatisoidussa korvausprosessissa. Tälläkin hetkellä kuntapaikoista on pulaa. On selvää, että jos ely-keskukset ja kunnat eivät saa tehtyä riittävässä määrin kotouttamissopimuksia, oleskeluluvan saaneet henkilöt jäävät odottelemaan vastaanottokeskuksiin, mikä lisää vastaanottokeskusten kustannuksia. Siitä on myös kunnille merkittäviäkin toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Näyttäisi myös siltä, että monet kunnat eivät muista tai ymmärrä, mitä tapahtuu turvapaikanhakijan rahoitukselle sitten, kun tulee se neljäs vuosi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+13.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-04-05T17:58:43,2016-04-05T18:02:03,Tarkistettu,1.1 2016_32_144,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi kotoutumisen  edistämisestä  annetun  lain 54  ja 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muutostyön valmistelu tämän nyt käsillä olevan kotoutumista edistävän lain pohjaksi on aloitettu vuonna 2015, jolloinka on tehty pohjaa siihen automatisointijärjestelmään, johonka nyt sitten lainsäädäntö antaa mahdollisuudet. Toivottavasti tämä helpottaa kuntien todellisuutta, kun kevään aikana nyt suuremmat määrät näistä turvapaikanhakijoista saavat kotipaikan, jotta ainakin ne ihmiset, joidenka osalta henkilörekisterit ovat ajan tasalla ja joidenka osalta kotipaikka tulee aina muutettua sen mukaan, kun ihminen muuttaa, tulisivat automaattisten laskennallisten kustannusten maksatusten piiriin niin, että kunta nykyisten neljä kertaa vuodessa hakemuksen pohjalta tehtyjen korvausten sijaan saa nämä korvaukset automaattisesti. Mutta kuten todettua, tässä on ollut ongelmia ja varmaan tulee olemaan yhä edelleenkin siinä, että nämä väestötietojärjestelmät ja ulkomaalaisasiointijärjestelmät toimisivat yhteen. Toinen ongelma on ollut siinä, että ihmisille ei pystytä järjestämään henkilötunnusta. Kolmantena on ollut se ongelma, että kaikki eivät tiedä, kuinka suomalainen järjestelmä toimii, että rekisteröinti tapahtuu aina muutettaessa niin, että ajantasainen osoitetieto kulkee mukana. Mutta sen lisäksi on tietysti huomioitava, että vaikka — ja toivon, että — tämä auttaa huomattavasti kuntia, niin erityistuet elikkä esimerkiksi erityiset terveydenhuollon kustannukset, lastensuojelukustannukset, tulkkauskustannukset on yhä edelleen haettava niin kuin nykyisinkin sen neljä kertaa vuodessa tehtävän lomakkeen täyttämisen kanssa. Tämä edellytys ei ole myöskään varmaan kaikille ollut selvä — kun näitä paikkakuntia on nyt viime syksynä tullut huomattavasti lisää verrattuna aikaisempiin paikkakuntiin, joissa vastaanottokeskuksia ja kotoutumista on tehty — että kaikissa on oltava sekä sopimus elyn kanssa että kunnan tai kuntien yhteinen kotoutumissuunnitelma. Siitä syystä valiokunnan mietintöön on myöskin kirjattu, että tiedottamiseen kunnille tarvittavista sopimuksista ja ohjelmista pitää kiinnittää huomiota ja tietysti sen lisäksi myöskin siihen, että ne väestötiedot ovat ajan tasalla. Valiokunta on mielestäni kiitettävästi kiinnittänyt huomiota niin tässä kuin budjettimietinnössä, ja taisi olla vielä kehyksen käsittelyssäkin, näiden korvaustasojen riittävyyteen. Korvaustasot on päätetty joskus 90-luvulla, ja sen jälkeen niihin ei ole palattu, vaan niihin on tehty indeksiluonteisia korotuksia. Siihen lähtötasoon, mistä alle 7-vuotiaiden ja yli 7-vuotiaiden osalta se laskennallinen peruskorvaus tehdään, olisi saatava tasokorotus. Tästähän valiokunta oli yksimielinen. Sitten yhä edelleen ehkä kysymyksenä, kun tuossa äskenkin joku viittasi tähän neljään vuoteen: Minulle ei ole vielä selvinnyt, miksi meillä kiintiöpakolaisten kohdalla ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kohdalla korvausaika kunnille on erilainen. Toisten kohdalla se on neljä vuotta ja toisten kohdalla kolme vuotta. Oletettavasti siellä kunnassa ne yhä edelleen asuvat sen kolmen tai neljänkin vuoden jälkeen, ja kustannukset siitä ensimmäisestä vuodesta, jonka ehkä on siellä vastaanottokeskuksen puolella, ovat valtion kustannuksia, mutta kunnan puolella ne ovat sitten kolme vuotta tai neljä vuotta. Jos joku pystyy minulle jossain kohtaa kertomaan, miksi tämä on näin, niin mielelläni kuulisin sen vastauksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+13.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-04-05T18:02:04,2016-04-05T18:06:49,Tarkistettu,1.1 2016_32_145,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi kotoutumisen  edistämisestä  annetun  lain 54  ja 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jonkinnäköisenä vastauksena tuohon edustaja Paateron kysymykseen: Olen sitä itsekin aikanaan ihmetellyt, eikä kovin selkeää vastausta siihen ole tullut. Mutta jonkunnäköinen peruste siihen on ollut ilmeisesti se, että näiden kohdalla, jotka ovat olleet vastaanottokeskuksessa ja sitten saavat myöhemmin sen toisen, pienemmän ajan sitä korvausta, on väitetty, että se johtuisi muka siitä, että kun henkilö on ollut jo siellä vastaanottokeskuksessa, niin hän on jo jonkun verran aikaa kotoutunut ja oppinut ja ehkä mahdollisesti saanut kielitaitoharrastusta ja näin edelleen. Sen takia heillä olisi sitten vain kolme vuotta se aika, kun sitten näillä kiintiöpakolaisina tulevilla olisi neljä vuotta. Tämä ei ole mikään varma vastaus, mutta näin olen kuullut asiasta epäiltävän. Arvoisa puhemies! Kiitän tosiaan hallintovaliokunnan puheenjohtajaa Pirkko Mattilaa ja koko valiokuntaakin tästä hyvin tehdystä työstä. Olen tyytyväinen hyvin pitkälti tähän valiokunnan mietintöön. Mutta yksi miinus sieltä edelleen kuitenkin löytyy, ja toivon todellakin, että tähän kiinnitetään huomiota ja tätä lakiesitystä päivitetään sen mukaisesti tai sitten tämä ongelmakohta korjataan jollain toisella lakiesityksellä. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain 41 §:ssä sanotaan, että kunta voi tehdä ely-keskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Sopimus on monivuotinen, ja sitä tarkastetaan vuosittain, ja tässä ei vielä tähän mennessä ole yhtään epäselvää. Kuitenkin se, mitä pidän huolestuttavana, on se, että saman lain 44 § on edelleenkin muuttumaton. Siinä sitten kerrotaan, että kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamisen edellytyksenä on edelleen lain 41 §:ssä tarkoitettu sopimus tämän ely-keskuksen kanssa. Tässä valiokunnan mietinnössä oikein erityisesti korostetaan, että tilanne jatkuu näin myös automatisoidussa korvausprosessissa. Lisäksi kuntia tulee informoida siitä, että kotouttamisohjelma ja ely-keskuksen kanssa tehtävä sopimus ovat edellytyksenä laskennallisten korvausten saamiselle myös automatisoidussa korvausprosessissa. Eli mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Minä lainaan itseäni tämän lakiesityksen lähetekeskustelusta: ""Korvausten maksatukseen tarvitaan lain mukaan edelleen sopimus elinkeino‑, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Kunta ei siis käytännössä voi lakkauttaa pakolaisten vastaanottoa, vaikka haluaisi. Jos se irtisanoo sopimuksen, se menettää jatkossa korvaukset myös niistä, jotka ovat kuntaan jo saapuneet mutta joiden osalta tämä kolme tai neljä vuotta ei ole vielä täyttynyt. Jos asia tosiaan on näin, niin tämä on aika kohtuuton tilanne. Näitä kuntien saamia korvauksia ei pidä sitoa sopimuksen voimassaoloon eli lupaukseen siitä, että ottaa aina vain lisää näitä pakolaisia. Kun kunta on hyvässä tahdossa sopinut pakolaisten vastaanotosta, pitäisi korvaukset myös suorittaa täysimääräisesti ja luvatun mukaisesti kunnassa jo olevien pakolaisten osalta riippumatta siitä, haluaako kunta enää jatkossa näitä pakolaisia ottaa lisää."" Tässä samassa täysistunnossa äskenkin esiintynyt kunnioitettu edustaja Paatero Kotkasta totesi, että asia täytyy valiokunnassa käydä läpi, jos tämä näin on. Mielestäni tätä asiaa ei kuitenkaan siellä valiokunnassa ole käyty läpi. Otan tähän loppuun vielä, arvoisa puhemies, käytännön esimerkin. Naantalin kaupunki mietti vuoden 2013 alussa suhdettaan pakolaisten vastaanottoon. Vaihtoehtoina oli pakolaiskiintiön pienentäminen tai vastaanoton lopettaminen kokonaan. Jos Naantalilla ei olisi ollut voimassa olevaa sopimusta 1.4.2013 alkaen, niin ely-keskus ei olisi korvannut kuntaan vuosina 2010—2012 sijoitetuista pakolaisista aiheutuneita kustannuksia edellä mainitun ajankohdan jälkeen. Ja tämä ei olisi ollut siis aprillipila, vaikka se oli 1.4. Nämä tiedot selviävät kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjoista. Naantalissa päädyttiin rajoittamaan vastaanotto 1—5 henkilöön, koska sopimusta ei pystynyt järkevästi irtisanomaan. Tämä epäkohta pitää korjata, sillä mikään sopimus ei voi olla sellainen, että jatkosopimuksen olemassaololla määritetään aiempia sopimuksia koskevien korvausten kohtalo. Nyt, arvoisa puhemies, olen sanonut tämän tässä keskustelussa ja siinä lähetekeskustelussa silloin aikaisemmin. Nyt, kun olen kahteen kertaan tämän asian täällä alleviivannut, toivottavasti meni perille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+13.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-04-05T18:06:53,2016-04-05T18:12:20,Tarkistettu,1.1 2016_32_146,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi kotoutumisen  edistämisestä  annetun  lain 54  ja 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 25/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä mietintöä käsitellään, on hyvä tulla puhumaan nimenomaan tästä isommasta kuvasta, minkä valiokuntakin on hyvin täällä auki kirjannut. Todella, tämä kevät tulee olemaan kiireellistä aikaa siinä, että me löydämme kaikille heille, jotka sitten myönteisen turvapaikkapäätöksen ja sitä kautta oleskeluluvan saavat, sen kuntapaikan. Tähänhän vaikuttaa, niin kuin tässä keskustelussa on tullut jo esille, keskeisesti se, millä tasolla nämä korvaukset sitten ovat ja seuraavatko ne sitä kustannusten nousua, mitä niistä palveluista ja niiden tuottamisesta joka tapauksessa syntyy, ja onko se silloin kunnalle taloudellisesti mahdollista — vielä, kun tiedämme, että kuntienkin taloudellinen tilanne on heikonlainen. Ja siitä pääsemmekin oikeastaan siihen vaateeseen, minkä valiokunta niin budjettilausunnossa kuin myös sitten tässä mietinnössä hyvin tuo ilmi, että kyllä näitä korvaustasoja pitäisi pyrkiä nostamaan. Tähän liittyy olennaisesti myös se, mihin täällä edustaja Paatero viittasi, että kun turvapaikanhakijoille se kuntakorvaus kestää sen kolmisen vuotta ja kiintiöpakolaisille neljä vuotta, niin tästä syntyy myös kunnille sellainen tietynlainen kannustin mieluummin ottaa esimerkiksi kiintiöpakolaisia sinne kuntaan, kun heistä se korvaus on neljä vuotta, ja se taas aiheuttaa sen, niin kuin joissain kunnissa olemme nyt jo nähneet, että sitten taas niiden henkilöiden tilanne, jotka jo vastaanottokeskuksissa tällä hetkellä ovat, ovat saaneet myönteisen päätöksen ja odottavat sitä kuntapaikkaa, tulee sitten entisestään vaikeutumaan, jolloin olisi varmasti järkevää, että todella harmonisoitaisiin tämä maksatuksen aika — onko se sitten niin, että kaikista maksetaan kolme vuotta, vai niin, että kaikista maksetaan neljä vuotta. Tätä neljää vuotta varmasti tukisi se, että siinä todella olisi sitten tukea myös niille kunnille, jotka näitä kuntapaikkoja sitten myöntävät. Toinen iso kysymys liittyy siihen, että niin kuin me tiedämme, kotouttamisen osalta iso vastuu lankeaa isoille kaupunkiseuduille ja varsinkin pääkaupunkiseudulle. Ja niin kuin pääkaupunkiseudulla kuntien kanssa jo näissä MAL-sopimuksissa on osaksi sitä prosessia otettu myös tämä kotouttamisen edistäminen, olisi varmaan järkevää, että tätä käytäntöä laajennettaisiin koskemaan myös muita kaupunkiseutuja, jolloin voitaisiin helpottaa sitä taakkaa, joka heille nimenomaisesti tästä kotouttamisesta tulee. Yhtä lailla kotouttamiseen liittyen olisi varmaan järkevää hieman laajempaakin keskustelua tästä aihepiiristä tässä salissa käydä ja miettiä, miten me todella tämän kansallisen haasteen kaikkinensa hoidamme. Jos me haluamme, että niin tänne tulijat kuin sitten kantaväestökin tästä maahanmuutosta hyötyvät, niin se vaatii todella sen, että teemme kaiken voitavamme sen eteen, että kotouttaminen onnistuu ja uusista suomalaisista tulee myös sitten tämän oman yhteiskuntamme tulevaisuuden rakentajia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+13.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-05T18:12:21,2016-04-05T18:15:50,Tarkistettu,1.1 2016_32_147,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen  esitys eduskunnalle  laeiksi  ympäristönsuojelulain ja  jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 6/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 6/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_32_148,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys eduskunnalle  laeiksi  ympäristönsuojelulain ja  jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 6/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Tämä hallituksen esitys sisältää useita toisiinsa liittymättömiä ehdotuksia, joiden taustalla on muun muassa tarve täydentää osallistumisoikeus- ja ympäristömeludirektiivien täytäntöönpanoa ja tarve panna täytäntöön eräitä EU:n aluskierrätysasetuksen säännöksiä, ja nuo kaikki ovat varsin kannatettavia esityksiä. Mutta sitten ovat puhtaasti kansalliset syyt, joihin voidaan lukea ehdotus tästä pienten, alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueiden luvanvaraisuuden siirtymäajan jatkamisesta. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että kaikkien alle 10 hehtaarin kokoisten turvetuotantoalueiden luvan hakemisen siirtymäaikaa pidennetään todellakin viiteen vuoteen, ja pienet turvetuotantoalueet säädettiin luvanvaraisiksi viime vaalikaudella niiden aiheuttamien ympäristöhaittojen sääntelemiseksi eli ympäristönsuojelun tason parantamiseksi. Keskisuurille jo käytössä oleville 5—10 hehtaarin soille annettiin luvan hakemiseen vuosi aikaa ja sitä pienemmille kaksi vuotta. Syyskuussa 2015 tämä ensimmäinen siirtymäaika loppui, ja silloin ilmeni, että kaikki turveyrittäjät eivät olleet todellakaan tehneet näitä ympäristölupahakemuksia. On tärkeää muistaa, että pienten turvesoiden luvitukseen siirryttiin, koska isojakin soita oli tapana lohkoa pieniksi tuotantoalueiksi ympäristöluvan välttämiseksi. Arvoisa herra puhemies! Ympäristönsuojelulakia koskevissa hallituksen esityksissä on vakiintuneesti luvanvaraisuuden muutostilanteessa käytetty yhden tai kahden vuoden siirtymäaikoja. Näin oli myös uutta ympäristönsuojelulakia säädettäessä. Mikäli määräaikaa pidennetään vain pari vuotta uuden ympäristönsuojelulain säätämisen jälkeen, voi helposti käydä niin, että toiminnanharjoittajat jatkavat odottelua ja tilanne on sama viiden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kokemukset myös näitten siirtymäaikojen pidentämisestä ovat kielteiset. Esimerkiksi haja-asutusalueiden jätevesisäädöksistä on opittu, että lisäaika johtaa helposti uusiin lisäaikavaatimuksiin ja lopulta jopa koko säädöksen vesitysesityksiin. Etenkin kun kyse on elinkeinonharjoittajista, on perusteetonta palkita pitkällä lisäajalla heitä, jotka ovat jättäneet noudattamatta lain määräyksiä ja kirjauksia ja tämän salin tahtotilaa. Tästä asiasta on myös tiedotettu muun muassa ministeriön ja elyjen kautta varsin tehokkaasti, joten uskallan väittää, että tietämättömyydestä miten toimia ei voi olla kyse siinä, että nämä lupaprosessit ja lupa-asiat ovat hoitamatta. Turvetuotantoalueita koskevan muutoksen valmistelu ei ole myöskään noudattanut hyvää lainvalmistelun tapaa. Se on puhtaasti poliittinen linjaus. Esitystä ei käsitelty ympäristönsuojelulain uudistusta valmistelleissa työryhmissä. Asiasta ei myöskään pyydetty lausuntoja, ja näin ollen ehdotuksen ympäristövaikutuksia ei ole myöskään tämän ajan lisäämisen puolesta arvioitu. Oikea ratkaisu lain noudattamatta jättämiseen ei ole pitkien lisäaikojen myöntäminen vaan riittävä tiedotus ja valvonta. Ympäristövaliokunnan käsittelyssä jätimme kaikkien valiokunnassa vaikuttavien oppositiopuolueiden yhteisen vastalauseen, joka pitää sisällään siis yhden pykälämuutoksen, ja tämä pykälämuutos pitää sisällään sen, että tämä viiden vuoden siirtymäaika korvataan kahdella vuodella. Me näimme oppositiopuolueiden toimijoina ja vaikuttajina, että tämän kahden vuoden lisäajan tulee riittää, jotta kaikki turvetuottajat saavat toimintansa lain mukaiseksi, ja siihen ei vaadita tätä viiden vuoden siirtymäaikaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+15.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-04-05T18:16:53,2016-04-05T18:21:00,Tarkistettu,1.1 2016_32_149,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys eduskunnalle  laeiksi  ympäristönsuojelulain ja  jätelain 89 ja 108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Taimela tässä puheenvuorossaan toikin nämä olennaiset asiat tästä esille. Tämä lakiesitys on eräänlainen kaatoluokka, jossa on muutoksia useisiin lakeihin. Useimmat niistä ovat perusteltuja, tarpeellisia, koskevat ennen kaikkea EU-lainsäädännön osallistumisoikeutta koskevien säädöksien voimaansaattamista Suomen lainsäädäntöön ja sitten laivojen turvallisen kierrätyksen, joka on todella paha kansainvälinen ympäristöongelma, saattamista oikealle tolalle. Mutta erimielisyyttä valiokunnassa on aiheuttanut tämä pienten turvesoiden, pienten turvetuotantoalueiden luvanhakuajan jatkaminen poikkeuksellisen pitkällä ajalla. Edustaja Taimela jo totesi sen, että kun normaalisti tällaisia siirtymäaikoja myönnetään ympäristönsuojeluasioissa, niin yksi tai kaksi vuotta on normaali aika. Tämän totesi myöskin valiokunta mietinnössään. Itse asiassa valiokuntakin hyväksyi tämän pitkin hampain. Valiokunta myös totesi, että ""valiokunta edellyttää ympäristöministeriön kiinnittävän huomiota määräajan pidentämisen kohteena olevien pienten turvetuotantoalueiden mahdollisten korkean riskin kohteiden seurantaan"". Tämä on ennakkotapauksena erittäin valitettava, että sen jälkeen, kun on jo rapsahtanut määräaika umpeen näiltä 5—10 hehtaarin turvetuotantoalueilta, niin jälkikäteen pidennetään sitä aikaa tosiaan viidellä vuodella. Ja tämän valiokunnan oppositioryhmien allekirjoittaman vastalauseen perusajatus on se, että tässäkin asiassa noudatettaisiin normaalikäytäntöä. Eli ymmärrämme sen, että on pieniä toimijoita, jotka eivät ole ajoissa huomanneet tätä uutta lakia, viime eduskunnassa säädettyä, mutta tyydyttäisiin (Puhemies koputtaa) kahden vuoden lisäaikaan, mikä olisi normaalia ja hyväksyttävää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+15.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-04-05T18:21:04,2016-04-05T18:23:18,Tarkistettu,1.1 2016_32_150,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ympäristönsuojelulain 21 ja 209 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 7/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_32_151,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ympäristönsuojelulain 21 ja 209 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä asiasta käytin puheenvuoroja jo tämän lain lähetekeskustelussa. Valiokunnassa vasemmistoliitto, demarit ja vihreät ovat allekirjoittaneet vastalauseen, jossa esitetään, että eduskunta hyväksyy toisessa käsittelyssä lausuman, jossa velvoitettaisiin hallitus valmistelemaan asetusta, joka määrittelisi vesien laadun tarkkailututkimusten laatuvaatimusten ja toimijoiden pätevyysvaatimusten kriteerit. Hallituksen esityksessähän poistetaan aikaisempi menettely, jossa vesien laatumittauksia tekeviltä vaaditaan hyväksyntä, jonka on käytännössä antanut Suomen ympäristökeskus silloin kun on kyse luvanvaraisen toiminnan — jossa on siis ympäristöluvan mukaisia päästörajoja — siihen liittyvän toiminnan mittaamisesta. Hallitus esittää, että tästä menettelystä luovutaan. Tämä on yksi niitä asioita, joita perustellaan byrokratian purkamisella, mutta haluan nyt eduskunnan pöytäkirjoihin todettavaksi sen huolen, että jos nyt — kun sitten kirjava joukko toimijoita tekee näitä tutkimuksia ja kunnissa ja yrityksissä kilpailutetaan eikä ole selkeitä sääntöjä siitä, ketkä ovat oikeasti päteviä näitä mittauksia tekemään — sitten tapahtuu niin, että epäpätevät toimijat tekevät mittauksia, joiden perusteella sitten arvioidaan, noudattavatko erilaiset ympäristölupaa tarvitsevat toimijat niitä lupaehtoja, ja sitten tehdään mittauksia väärin, ja seuraukset tuntuvat sitten esimerkiksi ihmisten terveydessä, (Puhemies koputtaa) niin silloin kyllä kysytään, kuka tämän heikennyksen suomalaiseen ympäristölainsäädäntöön on tehnyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+16.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-04-05T18:23:36,2016-04-05T18:25:49,Tarkistettu,1.1 2016_32_152,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ympäristönsuojelulain 21 ja 209 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaankin tässä hallitus esittää, että ympäristönsuojelulakia muutetaan niin, että vesien laadun tarkkailututkimuksiin liittyvästä kansallisesta hyväksymismenettelystä tullaan luopumaan. Nykylain mukaan, niin kuin edustaja Hassi tässä totesi, ympäristönsuojelulain mukaiseen luvanvaraiseen toimintaan liittyvää vesien laadun velvoitetarkkailua voi tehdä vain Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä toimija, joka täyttää tietyt edellytykset, jotka koskevat muun muassa tekniikkaa, laatujärjestelmää ja henkilökunnan pätevyyttä. Mielestäni nämä eivät ole mitään pikkuasioita vaan äärettömän tärkeitä asioita, joiden pitää olla jonkun hanskassa. Mikäli tämä esitys toteutuu, velvoitetarkkailusta vastaavan yrityksen osaamisen arvioiminen jää ympäristölupaa vaativaa toimintaa harjoittavan yrityksen vastuulle yksinään, ja kansainvälisestikin katsoen on tärkeä muistaa, että tämä malli on varsin poikkeuksellinen, koska yleensä tarkkailua hoitavat viranomaiset. Tässä salissa on tällä vaalikaudella perusteltu montaa hallituksen lakiesitystä normien purkamisella. Minä kannatan normien purkamista varsin lämpimästi, se on hyväksyttävää. Varmasti jokainen tässä kansanedustuslaitoksessa miettii näin, mutta esimerkiksi tässä kohdassa normien purkua ei todellakaan pidä tehdä ympäristön kustannuksella. Omalla tavallaan pelkään, että tässä on niin käymässä, koska pahimmassa tapauksessa ympäristöluvan edellyttämien mittausten huono laatu voi johtaa ympäristön pilaantumiseen ja siihen, että ympäristöä yli lupaehtojen saastuttavat toimijat saavat jatkaa toimintaansa myös näitten reklamaatioiden jälkeen. (Puhemies koputtaa) Muun muassa tuosta syystä me pidimme valiokunnassa oppositiosta käsin tärkeänä, että vesien laadun tarkkailututkimusten laatu ja tekijöiden pätevyys varmistetaan. Se voidaan tehdä määrittelemällä asetuksella mittausten laatuvaatimukset ja mittauksia tekevien toimijoiden pätevyysvaatimukset, ja tähän viittaa tämä vastalauseen lausumaehdotus, joka on tässä vastalauseessa merkattuna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+16.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-04-05T18:25:50,2016-04-05T18:27:51,Tarkistettu,1.1 2016_32_153,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ympäristönsuojelulain 21 ja 209 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Siihen, mitä edustaja Taimela ja itse edellä jo totesimme, haluan vain lisätä sen, että kun esimerkiksi kunnissa näitä mittauksia kilpailutetaan ja hyvin monissa kunnissa ajatellaan, että on pakko valita se halvin, niin se, että olisi edes asetuksella määrätty ne laatuvaatimukset, joita mittaajan pätevyyden ja mittausmenetelmien ynnä muiden pitää täyttää, myöskin helpottaisi näiden mittausten kilpailuttamista sekä kunnissa että myöskin niissä yrityksissä, joita koskevat nämä ympäristöluvat, jotka sisältävät päästörajoja vesiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+16.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-04-05T18:27:56,2016-04-05T18:28:36,Tarkistettu,1.1 2016_32_154,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  tuloveroja koskevan  kaksinkertaisen  verotuksen välttämiseksi  ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja  laiksi sopimuksen  lainsäädännön alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 4/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Ensin päätetään valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 4/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_32_155,32/2016,2016-04-05,13.59,18.31,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Pöydällepanoa  varten esitellään päiväjärjestyksen 21. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan pöydälle 7.4.2016 pidettävään täysistuntoon. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että lisätalousarviota koskevan ehdotuksen ainoassa käsittelyssä noudatetaan seuraavaa menettelytapaa: Edustajan, joka aikoo ehdottaa muutoksia valtiovarainvaliokunnan mietintöön, on jätettävä muutosehdotuksensa keskuskansliaan. Muutosehdotukset on jätettävä keskuskansliaan viimeistään keskiviikkona 6.4.2016 kello 14. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia. Yksityiskohtaisessa keskustelussa tehdään ensin kaikki muutosehdotukset ja sitten niistä äänestetään. Siltä osin kuin lisätalousarvioon ei ole ehdotettu muutoksia, se katsotaan hyväksytyksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2016+21.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_33_1,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 5.4.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_33_2,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Teemme siirtymäsäännöksestä esityksen, elikkä pykälämuutos vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,,,, 2016_33_3,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Paateron tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,,,, 2016_33_4,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp,"Sirpa Paatero on Joona Räsäsen kannattamana ehdottanut, että voimaantulosäännös hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_33_5,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen  esitys  eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain ja  jätelain 89  ja  108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 6/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 6/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 5.4.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_33_6,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain ja  jätelain 89  ja  108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Teen esityksen, että lakiehdotukset hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisina, paitsi 1. lakiehdotuksen 230 § vastalauseen mukaisessa muodossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,,,, 2016_33_7,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys  eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain ja  jätelain 89  ja  108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 6/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Taimelan tekemää ehdotusta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,,,, 2016_33_8,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen  esitys  eduskunnalle laeiksi  ympäristönsuojelulain ja  jätelain 89  ja  108 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 6/2016 vp,"Katja Taimela on Satu Hassin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_33_9,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt annetaan vastaus edustaja Anna-Maja Henrikssonin ynnä muiden välikysymykseen korkeakoulutukseen ja opintotukeen liittyvistä leikkauksista. Valtioneuvoston vastauksen jälkeen käydään keskustelu välikysymyksen johdosta. Keskustelun ensimmäisen puheenvuoron käyttää edustaja Anna-Maja Henriksson. Sen jälkeen keskustelussa on nopeatahtinen osuus, jolloin ryhmäpuheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia ja muut etukäteen varatut puheenvuorot enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_33_10,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisa eduskunta! Kiitän oppositiota tämän välikysymyksen esittämisestä. Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Kansallisrunoilijamme kirjoitti Maamme-laulun sanoihin köyhästä maasta. 2000-luvun alussa, kun talous kohisi ja vienti veti, ajatus köyhästä Suomesta oli vieras. Noiden hyvien vuosien mentyä olemme kahdeksassa vuodessa kaksinkertaistaneet velkataakkamme. Olemme jääneet talouskasvussa Kreikan kanssa Euroopassa perää pitelemään. Niukkuus on palannut yhteiskuntamme keskeiseksi elementiksi, vaikka sadan vuoden takaiseen köyhyyteen sitä ei verrata voikaan. Suomi on silti edelleen monilla mittareilla yksi maailman parhaista maista elää. Tärkein, lähes sadan vuoden aikana kertynyt pääomamme on korviemme välissä. Korkea osaaminen pitää pienen kansakuntamme maailmassa pinnalla. Jokainen suomalainen tänä päivänä tietää, että Suomen talous ei ole terveellä pohjalla. Nyt asia on havaittu myöskin maamme ulkopuolella. Olemme saaneet luottoluokittajilta ja Euroopan komissiosta viimeisen varoituksen siitä, että välttämättömiä päätöksiä ja uudistuksia ei voi enää perua tai lykätä, vaikka se tuntuisi helpommalta tieltä ja toisi poliittista suosiota. Hallitus on päättänyt kääntää Suomen suunnan, vaikka se herättäisi vastustusta ja vaikka se edellyttäisi todella vaikeita päätöksiä, joista tänäänkin keskustellaan. 4 miljardin euron säästöjä ei tehdä ilkeydestä, ei piittaamattomuudesta eikä kiusalla. Leikkauksia tehdään siksi, koska rahaa on nyt vähemmän, koska talous ei kasva ja koska meillä on liikaa velkaa. Tämä on ainut syy siihen, että olemme säästäneet lähes kaikkialta, myös koulutuksesta. Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen viesti hallituksen kehysriihessä eilen oli, että mitä enemmän velkaantumisen pysäyttämistä ja talouden sopeuttamista lykätään, sitä enemmän nuoret sukupolvet kärsivät. Nuo nyt kipeältä tuntuvat päätökset, jotka tasapainottavat Suomen talouden ja uudistavat tätä maata, ovat siis erityisesti nuorten etu. Hallitus on eilen kehysriihessään täydentänyt hallitusohjelman säästöjä siltä osin kuin 4 miljardin euron tavoitteesta ollaan jäljessä eli 370 miljoonalla eurolla. Tämä säästötavoitteen vaje johtui kahdesta tekijästä: indeksisäästöt eivät ole toteutuneet alhaisen inflaation vuoksi, ja toiseksi hallitusohjelman kuntiin kohdistamat säästöt eivät ole toteutumassa täysimääräisinä. Nämä uudet säästöt, joita eilen on tehty, eivät kohdistu koulutukseen ja tutkimukseen. Koulutusta ja tutkimusta suojeltiin uusilta leikkauksilta, mikä ei poista vanhoja mutta antaa meille työrauhan keskittyä koulutusjärjestelmämme uudistamiseen. Arvoisa puhemies! Kun katsomme koulutusjärjestelmäämme, takana on hukattuja vuosia. Edellisen hallituksen aikana oppimistulokset lähtivät Pisa-mittauksissa laskuun. Silti koulutuksen laatua, oppimistuloksia ja tulevaisuuden yleissivistystä vahvistavat uudistukset jätettiin tekemättä tai ne jätettiin vajaiksi. Lukion uudistaminen jäi puolitiehen, korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen harhaili vailla suuntaa, tiedepolitiikkaan ei osoitettu kummoistakaan kiinnostusta. Edellisen hallituksen opetusministerit valmistelivat koulutusleikkauksia enemmän kuin tämä hallitus. Mukana olivat kaikki välikysymyksen allekirjoittaneet puolueet, jotka esiintyvät nyt kuin eivät niitä aikoja muistaisikaan. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Hallituksen tekemistä säästöistä on liikkunut monenlaisia, osin virheellisiäkin lukuja. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kaikki leikkaukset alentavat valtion talousarviossa määrärahan tasoa vuoteen 2019 mennessä noin 6 prosenttia. Leikkausten jälkeenkin käytämme Suomessa julkista rahaa koulutukseen ja tutkimukseen kaikkiaan noin 16 miljardia euroa vuodessa. Kun taloutemme kasvoi, saatoimme kehittää koulutusjärjestelmäämme menoja lisäämällä. Nyt, kun talous ei käytännössä kasva ja menomme ylittävät tulomme, meidän on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota siihen, mitä noilla 16 miljardilla eurolla tehdään ja mitä niillä saadaan aikaan. Suomen on pystyttävä siis yhtä aikaa sekä talouden tasapainottamiseen että koulutusjärjestelmämme kunnianhimoiseen uudistamiseen. Hallitusohjelmassa esittämämme visio on, että Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Haluamme, että Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Ovatko hallituksen puheet ja teot ristiriidassa? Eivät ole. Koulutuksen laatua ei nimittäin mitata yksin sillä, kuinka paljon käytämme rahaa. Koulutus ja tutkimus ovat aina sijoituksia tulevaisuuteen. Vaikka meillä ei ole käytettävissä yhtä paljon rahaa kuin ennen, käyttämällä nuo rahat entistä viisaammin ja tekemällä asioita uudella tavalla osaamisemme tulee kasvamaan jatkossakin. Maa, joka on selvinnyt lähes satavuotisen historiansa aikana erittäin kovista paikoista, selviää tästäkin. Arvoisa puhemies! ""Jos koulut keksittäisiin nyt, sanoisiko joku, että parhaiten oppii, kun opettaja laitetaan lapsiryhmän kanssa luokkaan tietyksi ajaksi ja vedetään ovi kiinni"", kysyi OECD:n koulutusjohtaja Andreas Schleicher äskettäin. Hän on muuten suuri suomalaisen koulutuksen ystävä. Maailman paraskin koulutusjärjestelmä on uudistusten edessä myös siksi, että maailma on muuttunut ja muuttuu edelleen. Miten opetamme lapset ja nuoret hallitsemaan teknologiaa, jota ei ole vielä keksitty, tai miten koulutamme heidät työtehtäviin, joita ei ole vielä olemassa? Osaamistarpeet ovat muuttuneet, mutta onneksi me tiedämme oppimisesta enemmän kuin koskaan. Hallitus uudistaa koulutusjärjestelmää sen kaikilla askelilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin saakka. Läpileikkaavia teemoja koulutuksen uudistuksissa ovat pedagogiikan vahvistaminen, laadukas opettajankoulutus sekä oppimisympäristöjen kehittäminen ja digitalisointi. Varhaiskasvatuksessa käynnistämme kehittämisohjelman, ja Opetushallitus laatii ensimmäistä kertaa varhaiskasvatuksen perusteet, jotka onnistuessaan voivat olla hyvin merkittävä varhaiskasvatusta kehittävä laatutekijä. Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmääriä lisätään. Suomalainen peruskoulu on kansainvälinen menestystarina ja monen koulutusjärjestelmäänsä rakentavan maan esikuva. Hallitus käyttää 121 miljoonaa euroa peruskoulun toimintakulttuurin uudistamiseen. Tavoitteena on parantaa oppimistuloksia, lisätä yksilöllistä oppimista ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi elämän. Emme keskity uusiin laitteisiin ja välineisiin vaan ennen kaikkea sisältöön ja oppimiseen. Peruskouluissa otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat ensi syksynä. Ne korostavat ilmiöpohjaista oppimista, laaja-alaista oppimista ja tiedon soveltamista, luovuutta ja oppimaan oppimisen taitoja. Lapsia ja nuoria opetetaan aktiivisesti ajattelemaan, ei vain passiivisesti omaksumaan. Kulttuurin kärkihankkeilla puolestaan lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin erityisesti harrastustoimintana koulujen tiloissa. Jokaisen koululaisen päivään tuodaan tunti liikuntaa laajentamalla Liikkuva koulu ‑ohjelma valtakunnalliseksi. Lukionkaan kehittäminen ei saa jäädä paikoilleen. Uusi lukio ‑ohjelmassa luodaan edelläkävijöiden kehittämisverkosto, johon lukiot voivat hakea mukaan kokeilemaan uusia oppimisratkaisuja. Lukioita kannustetaan tiivistämään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Valinnaisempaa lukion tuntijakoa kokeillaan asiantuntijoiden viime hallituskaudella esittämän tuntijakomallin pohjalta. Hallitus on käynnistänyt ammatillisen koulutuksen reformin, ja tällä rakenneuudistuksella vastataan myös 190 miljoonan euron säästöön, joka on hallitusohjelmassa. Uudistamme koko ammatillisen koulutuksen rakenteet, toimintatavat ja tutkinnot. Oppilaitokset saavat enemmän mahdollisuuksia ja ketteryyttä vastata joustavasti työelämän koulutustarpeisiin. Lisäämme työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja. Oppisopimuskoulutuksen järjestämisen kynnystä madalletaan, ja otamme käyttöön uuden koulutussopimuksen joustavaksi ja houkuttelevaksi tavaksi suorittaa tutkintoa tai sen osia tekemällä oppien. Suomalaisen koulutuksen sydämessä ovat meidän korkeasti koulutetut, osaavat, arvostetut ja motivoituneet opettajat, jotka ovat maailman parhaita. Olen asettanut opettajankoulutusfoorumin uudistamaan opettajien perus- ja täydennyskoulutusta, ja hallitus on varannut 50 miljoonaa euroa opettajien osaamisen vahvistamiseen hallituskauden aikana. Uuden teknologian hallitseminen on tärkeää, mutta niin ovat perinteiset oppimateriaalitkin eli kirjat, samoin kirjastot. Hallitus päätti eilen osana julkisen talouden suunnitelmaa, että kirjailijoille maksettavia lainauskorvauksia korotetaan. Kirjailijoiden luova työ on erittäin tärkeä osa sivistystämme ja kulttuuriamme ja antaa tärkeän pohjan oppimiselle. Arvoisa puhemies! Hallitus pitää erittäin tärkeänä yhdenvertaisia mahdollisuuksia kouluttautua. Haluamme, että Suomi on maa, jossa jokainen lapsi ja nuori saa taustastaan riippumatta hyvät lähtökohdat ja parhaat mahdollisuudet kouluttautua ja vaikuttaa oman elämänsä suuntaan. Tärkeimmät asiat koulutuksellisen tasa-arvon turvaamisessa ovat koulutuksen maksuttomuus ja saavutettavuus. Varallisuus, kotipaikka tai perheen tausta eivät saa koskaan muodostua esteeksi eteenpäin ponnistelulle ja opiskelulle. Jokaiselle peruskoulunsa päättävälle taataan toisen asteen koulutuspaikka. Jokaisesta koulutusmuodosta säilyy polku jatko-opintoihin. Koulujen väliset erot oppimistuloksissa ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen pienet, mutta ilmassa on merkkejä, että erot ovat kasvussa. Koulujen eriytymisen ehkäisemiseksi hallitus tukee 20 miljoonalla eurolla opettajien ja koulunkäyntiavustajien palkkaamista haastavien alueiden kouluille. Arvoisa puhemies! Maamme taloustilanteen heikkouden vuoksi säästöjä joudutaan tekemään myöskin opintotuesta. Tämä on osoitus siitä, kuinka huonosti taloudellamme menee. Hallitus pitää kiinni kehyskauden opintotuen säästöstä. Emme voi enää lykätä vaikeita ratkaisuja eteenpäin, kuten aikaisemmat hallitukset ovat tehneet. Hallitus kuitenkin kohtuullisti selvitysmies Roope Uusitalon esityksiä opintotuen ehtojen kiristämisestä siten, että leikkauksien pitkän aikavälin vaikutukset ovat noin 122 miljoonaa euroa 150 miljoonan euron sijasta. Opintorahan määrä korkea-asteella yhtenäistetään toisen asteen kanssa 250 euroon kuukaudessa. Tämä on selkeä leikkaus opintorahaan, ja se tulee tunnustaa. Samalla kuitenkin opintolainan valtiontakauksen määrä nostetaan 650 euroon kuukaudessa, jolloin opintotuen kokonaissumma kasvaa 160 eurolla. Tuen enimmäismäärä Suomessa opiskelevilla on 1 100 euroa kuukaudessa. Vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta luovutaan 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta. Etsimme lisäksi keinoja, miten opintolainahyvitystä voidaan parantaa ja muuttaa kannustavammaksi. Opiskelijoiden tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin. Takaisinperinnän korko puolitetaan, ja hallitus valmistelee esityksen opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin. Arvoisa puhemies! Haluan erikseen todeta, että suomalaisen koulutuksen vahvuus on sen tasa-arvoisuus. Jokaisella lapsella on mahdollisuus opiskella riippumatta perheen varallisuudesta. Koulutuksen tasa-arvoisista mahdollisuuksista tämä hallitus ei ole valmis tinkimään pisaraakaan. Opintotuen uudistamisen mallissa eniten huomiota on herättänyt se, että opintolainan osuus kasvaa, ja siksi pyysin selvitysmiehenä toiminutta koulutuksen taloustieteen professori Roope Uusitaloa tutkimaan erityisen huolellisesti, miten lainan osuuden kasvattaminen vaikuttaisi tasa-arvoisiin opiskelumahdollisuuksiin. Selvityksessä ei löytynyt näyttöä siitä, että opintotukimallin muuttaminen uhkaisi koulutuksen tasa-arvoa. Kansainvälisissä vertailuissa opintolainaan perustuva opintotukijärjestelmä ei ole heikentänyt tasa-arvoa. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa opintolaina on opintojen tukemisen keskeisin osa. Todisteita ei myöskään löytynyt siitä, että opintolainan käyttöä vähentäisi vanhempien matalampi koulutustaso tai perheen pienemmät tulot. Professori Uusitalo ei löytänyt myöskään suomalaisesta kehityksestä tällaisia merkkejä. Hallitus teki eilen kehysriihessä päätöksen toteuttaa vuosina 2017—2018 yhteensä noin 105 miljoonan euron sijoituksen korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen, ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseen sekä nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen. Tulen pitämään huolta siitä, että tällä lisäpanostuksella parannetaan opiskelijoiden opinnoissa etenemistä, nostetaan osaamistasoamme ja edistetään lahjakkaimpien nuorten tutkijoidemme uralla alkuun pääsyä. Arvoisa puhemies! Korkeakoulumme ovat suomalaisen osaamisen ja sivistyksen kannalta keskeiset instituutiot. Yliopistojen tehtäväksi on lakiin kirjattu ""kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa"". Se on ylevä ja arvokas tehtävä. Toinen elementti korkeakoulujärjestelmässämme ovat ammattikorkeakoulut, joiden tehtävänä on ammatillisten asiantuntijoiden koulutus. Sivistys, koulutus ja tiede ovat arvoja sinänsä. Korkeakoulujen keskeisin vaikutus yhteiskunnassamme on se, että sieltä valmistuu sivistyneitä kansalaisia, jotka toimivat eri tehtävissä ja antavat näin osaamisensa yhteiskunnan käyttöön eri muodoissa. Tällä hallituskaudella korkeakoulujen ja tieteen määrärahojen taso opetus- ja kulttuuriministeriön kehyksessä laskee 3,2 miljardista eurosta 3,1 miljardiin euroon. Se on noin 3 prosentin vähennys. Ymmärrän vähentyvien määrärahojen aiheuttaman huolen korkeakoulu- ja tiedeyhteisössämme. Määrärahojen leikkaus ei kuitenkaan ole merkki arvostuksen vähentymisestä. Ainoa syy näihin säästöihin on se, että rahat eivät riitä. (Vasemmalta: Ennen vaaleja oli merkki!) Kun resurssit ovat niukemmat, meidän on tehtävä asiat paremmin. Tämä pätee myös korkeakouluissa. Eli on uudistettava toimintatapoja, keskityttävä olennaiseen. Hallitus edellyttää korkeakouluilta osaamisen kokoamista ja päällekkäisten koulutusvastuiden tarkastelua. Korkeakoulujen on profiloiduttava, tiivistettävä yhteistyötä ja selkeytettävä työnjakoa. Monin paikoin kehitys voimien yhdistämiseksi kulkee jo eteenpäin. Tampereella kaksi yliopistoa on yhdistymässä ja ammattikorkeakoulu on tulossa samaan kokonaisuuteen yhdeksi konserniksi. Lappeenrannassa suunnitelmat ovat hyvässä vauhdissa. Lappiin nimitin juuri selvityshenkilön. Aalto-yliopisto keskittää toimintonsa yhdelle kampukselle. Toinen korkeakoulujen vaikuttavuuden muoto on uusien ideoiden, tuotteiden ja innovaatioiden synnyttäminen. On tärkeää muistaa, että yhden kaupallistettavan innovaation taustalla on usein kymmenien vuosien puurtaminen perustutkimuksen parissa. Erityisesti haluan mainita tiedepolitiikan osalta nuorten tutkijoiden tukemisen, johon on varattu eilen päätetyn lisäpanostuksen lisäksi jo aiemmin Suomen Akatemian kautta 30 miljoonaa euroa kärkihankerahoitusta. Ensimmäinen hakuaika nuorille tutkijoille on parhaillaan käynnissä. Arvoisa puhemies! Koulutuksen rahoja ei ole leikattu siksi, että hallitus ei arvostaisi sitä korvaamattoman arvokasta työtä, jota tehdään kaikissa suomalaisissa oppilaitoksissa kaikilla tasoilla. Koulutuksesta on jouduttu säästämään, koska rahaa on vähemmän. Leikkaukset koulutusjärjestelmäämme voisivat olla uhka, jos tavoitteena olisi säilyttää vanhaa. Sen sijaan jos uskallamme tehdä asioita toisella tavalla — paremmalla ja vaikuttavammalla tavalla — voimme olla tulevina vuosina vahvempia kuin ennen. Jos koulutuksen sektorilla käyttäisimme tylsää juustohöylää, saattaisimme hyvinkin tehdä vahinkoa suomalaiselle osaamiselle. Mutta näin me emme tule toimimaan. Kaikki hallituksen koulutustoimet on suunniteltu siten, että niissä mennään aina rakenteiden ja uudistusten kautta, sisällöt ja pedagogiikka edellä, kaikin voimin sivistyksen ja osaamisen ytimestä kiinni pitäen. Tämä hallitus on valinnut koulutuspolitiikassaankin uudistusten tien. Näin voimme turvata kaikkein tärkeimmän eli koulutuksen laadun ja suomalaisten korkean osaamistason myöskin tulevaisuudessa. Vaikka olemme vaikeassa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa, vaikka resurssimme ovat niukemmat ja vaikka oppositio vaatii todennäköisesti tänäänkin päätöksistä lipsumista, tämä hallitus ja minä opetusministerinä teemme joka päivä parhaamme, että suomalainen koulutusjärjestelmä kehittyy ja uudistuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-06T14:03:43,2016-04-06T14:20:45,Tarkistettu,1.1 2016_33_11,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! ""Sivistyksessä on pienen kansan turva"", lausui J. V. Snellman aikoinaan. Tässä lauseessa on paljon viisautta, johon on helppo yhtyä. Siksi se onkin usein lainattu sitaatti koulutusta koskevissa juhlapuheissa. Valitettavasti hallituspuolueiden juhlapuheet ovat täysin irrallaan siitä todellisuudesta, missä Sipilän hallitus nyt toimii. (Jukka Gustafsson: Juuri näin!) Hallitus lupaa yhtä mutta tekee toista. Hallituspuolueet lupasivat olla leikkaamatta koulutuksesta — mutta mitä hallitus tekee? Hallitus leikkaa koulutuksesta armottomasti ja kurittaa opiskelijoita kovalla kädellä. Sanat ja teot ovat täysin ristiriidassa keskenään. Eiliset kehysriihipäätökset eivät tätä karmeata kokonaistilannetta muuta, vaikka koulutus nyt säästyykin uusilta lisäleikkauksilta. On hyvä, että hallitus tekee lisäpanostuksen digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja nuorten tutkijoiden aseman vahvistamiseksi. Samalla on syytä sanoa ääneen, että ilman tätä välikysymystä ja sitä koskevaa keskustelua hallitus tuskin olisi saanut aikaan näitä lievennyksiä massiivisiin leikkauksiinsa. Näyttää siltä, että hallitus nyt tarjoaa pientä laastaria suureen verenvuotoon. Hallitus perustelee leikkauksiaan talouden realiteeteilla ja valtion velkaantumisen pysäyttämisellä. Valtiovarainministeri Stubb totesi maaliskuussa kyselytunnilla, että Suomi on saanut komissiolta kirjeen, jossa edellytetään toimenpiteitä. Tuskin kukaan täällä salissa on eri mieltä siitä, ettemmekö olisi erittäin vaikeassa tilanteessa ja etteikö toimenpiteitä tarvittaisi. Mutta ministeri Stubb, edellyttääkö komissio kirjeessään, että juuri korkeakoulutuksesta pitää leikata? Pitääkö valtion velkaantumista välttämättä hillitä opiskelijoita velkaannuttamalla? Ei edellytä, arvoisa hallitus. Se on teidän oma valintanne. Valinnoista puheen ollen on vapun lähestyessä syytä mennä ajassa noin vuosi taaksepäin. Opetusministeri Grahn-Laasonen totesi tuolloin ympäristöministerinä vappupuheessaan: ""Tehdään arvovalinta: ei leikata enää koulutuksesta. Paras investointi tulevaisuuteen on panostus lapsiin, nuoriin ja osaamiseen."" (Touko Aalto: Hyvin sanottu!) Kuinkas sitten kävikään? Täysin päinvastoin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-04-06T14:20:51,2016-04-06T14:24:07,Tarkistettu,1.1 2016_33_12,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta pitää kiinni koulutuksen tasa-arvosta. Jokaisella on, lähtökohdista riippumatta, oltava mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin ahkeruus ja lahjakkuus riittävät. (Paavo Arhinmäki: Lainalla!) Eriasteista koulutusta on saatavilla myös tulevaisuudessa koko maassa. Koulutuksen saavutettavuus postinumeroon tai lompakon paksuuteen katsomatta on tasa-arvoisen Suomen kulmakivi. Siitä on pidettävä tiukasti kiinni. Ymmärrämme ihmisten huolet säästöjen vaikutuksista ja koulutuskentän irtisanomisista. Hallitus ei tee leikkauksia ilkeyttään. Keskusta ei ennen eduskuntavaaleja esittänyt säästöjä koulutukseen. Suomen nopeasti heikkenevä taloustilanne on kuitenkin johtanut siihen, että säästöjä joudutaan tekemään myös koulutuksesta. Oleellista kuitenkin on, miten säästöt toteutetaan. Hallitus ei voi toimia, kuten oppositio vaatii, eli että otetaan yksi säästökohde kerrallaan pois listalta, ja velkaantuminen pahenee. Suomalaista sivistystä ja osaamista ei ajeta alas. Ne ovat menestyksemme perusta myös tulevaisuudessa. Keskusteluun on palautettava mittasuhteet. Koulutukseen ja tutkimukseen panostetaan julkista rahaa noin 16 miljardia euroa vuodessa, edelleen. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan yliopistojen rahoituksessa palataan vain muutaman vuoden takaiselle tasolle. Puhe koulutusvihamielisestä hallituksesta ampuu siis pahasti yli. Hyvät edustajat, oppositio on korostanut koulutussäästöjä. Huomiotta jää, että hallitus panostaa koulutusta uudistaviin kärkihankkeisiin 300 miljoonaa euroa tällä vaalikaudella. Uusia oppimisympäristöjä, digitalisaatiota ja uusia opettamisen keinoja otetaan käyttöön aktiivisesti. Samalla huolehdimme opettajien ammattitaidon ja osaamisen kehittämisestä. Teemme uudistukset yhteistyössä koulutuskentän kanssa, ei vain ylhäältä sanellen. Koulutuksen kenttää on kuultava ja tarpeettomia normeja purettava. Suomalaiset opettajat ovat maailman huippua. Heidän pitää voida keskittyä opettamiseen. Koulutuksen uudistaminen edellyttää, että jokainen euro käytetään järkevästi. Tutkintoja on tiivistettävä, ja on edistettävä opiskelijoiden siirtymistä nopeammin työelämään. Työelämän ja koulutuksen yhteyttä on lisättävä, jotta ammattiin valmistuvien nuorten mahdollisuudet työllistyä paranevat. Oppiaine- ja oppilaitosrajoja on kyettävä madaltamaan, ja opiskelijoiden aiemmin hankkima osaaminen on tunnistettava paremmin. Arvoisa puhemies! Välikysymys käsittelee myös opintotuen uudistamista. Suomalainen nuori voi opiskella vaikka tohtoriksi asti ja edetä elämässään perhetaustasta tai asuinpaikasta riippumatta. Tämän mahdollistavat maksuton koulutus, alueellisesti kattava korkeakouluverkko sekä opintotuki. Vaikka nyt tehdään opiskelijoiden ja oppilaitosten arjessa tuntuvia muutoksia, säilyy tasa-arvoisen koulutusjärjestelmämme perusta edelleen vahvana. Jokaisella suomalaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen, toisen asteen koulutukseen ja korkeakoulututkintoon. (Jukka Gustafsson: Sehän on oikein meidän perustuslaissa!) Keskusta toteaa, että suomalaisten koulutuksen maksuttomuus on turvattava myös jatkossa. (Eduskunnasta: Perustuslaissa!) Hyvät edustajat, keskusta vaati opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin, ja nyt tämä toteutuu. Muutos kohdentaa tuen sitä eniten tarvitseville ja parantaa kaikista pienituloisimpien sekä erityisesti itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden toimeentuloa. Yleinen asumistuki huomioi paremmin erilaiset asumiskustannukset ja muuttuvat elämäntilanteet sekä vähentää byrokratiaa. Suomen opintotuki tulee olemaan jatkossa monella opiskelijalla parempi kuin missään muussa Pohjoismaassa ja nostaa monien opiskelijoiden tukitasoa jopa sadoilla euroilla. Yleiseen asumistukeen siirtyminen on historiallinen parannus opiskelijoiden sosiaaliturvaan. Keskusta näkee opintotuen nimenomaan tukena, ei opiskelijan palkkana. Lainaosuus huomioiden opintotuen maksimitaso on kuitenkin tällä hetkellä riittämätön. Nyt tämä muuttuu. Opintotuen maksimitasoa nostetaan hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti 1 100 euroon. Opintotukeen tehdään myös pitkään toivottuja muita parannuksia. Takaisin perittävän opintotuen 15 prosentin rangaistusmaksu puolitetaan, ja jatkossa vanhempien tulot eivät vaikuta täysi-ikäisten nuorten opintotukeen. Arvoisa puhemies! Sisulla, sivistyksellä ja sydämellä voimme pitää hyvinvointiyhteiskunnan koossa tuleville sukupolville. Vaikeinakin aikoina on löydettävä keinot suomalaisen sivistyksen ja osaamisen vaalimiseen. Toivottavasti myös tässä keskustelussa voimme keskittyä ratkaisujen etsimiseen.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-04-06T14:32:00,2016-04-06T14:37:20,Tarkistettu,1.1 2016_33_13,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtion surkean taloustilanteen seurauksena hallitus joutuu tekemään sopeutuksia, jotka koskettavat miltei kaikkia kansalaisryhmiä. Monet leikkauksista ovat vaikeita ja vastenmielisiä kohdistuen ihmisiin, jotka muutoinkin ovat taloudellisesti tiukoilla. Erityisen paljon julkisuudessa on keskusteltu koulutusleikkauksista. Näitä pidetään kohtuuttomina siksi, että SDP:n johdolla ja vihreiden, vasemmistoliiton sekä RKP:n tuella leikattiin viime hallituskaudella opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta noin 10 prosenttia resursseista. Merkittäviä lisäleikkauksia ei enää odotettu uuden hallituksen aloittaessa. Koulutusleikkaukset eivät kyllä ole hallitusohjelmaa parhaimmillaan. Poliittiseen retoriikkaan kuuluvaa propagandaa sen sijaan ovat opposition väittämät hallituksen koulutusvastaisuudesta ja sivistysyhteiskunnan alasajosta. Kehyskaudella koulutusmenoja karsitaan noin 5 prosentin luokkaa, kuten muiltakin sektoreilta. Leikkausten jälkeenkin Suomen panostus koulutukseen on hyvää OECD:n keskitasoa. Koulutusjärjestelmämme on hieno, ja sitä ihaillaan maailmanlaajuisesti. Keskeisinä elementteinä ovat tasa-arvoisuus ja maksuttomuus. Tänäkin vuonna valtio sijoittaa koulutukseen lähes 6 miljardia euroa. Tämä satsaus ei ole vähäinen. Maksuttoman koulutuksen lisäksi valtio tukee yksittäisten opiskelijoiden jokapäiväistä elämistä lähes miljardilla eurolla vuosittain. Kansainvälisestikin järjestelmämme on antelias. Näistä tähtitieteellisistä summista huolimatta opiskelijat elävät toimeentulon äärirajoilla. Tästä johtuen yhä useampi opiskelija joutuu työskentelemään opiskelun ohessa. Työkokemuksen hankkimisessa sinällään ei ole mitään pahaa, päinvastoin, mutta valmistumisen viivästyminen työnteon vuoksi ei vastaa asetettuja tavoitteita opintoaikojen lyhentämiseksi. Hallitus onkin viisaasti linjannut, että opintotuen kokonaismäärä nousee 1 100 euroon ja että toisen sekä korkea-asteen opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin. Arvoisa rouva puhemies! Kuulun siihen ikäpolveen, jonka opiskelujen rahoitus tapahtui itsestäänselvästi lainan turvin. Mutta maailma on muuttunut, sen tiedän jo perhepiiristäni. Opintolainan nostamista vältetään, joskin se on viime vuosina jonkin verran lisääntynyt. On tärkeää, että opiskelijoille turvataan kohtuullinen toimeentulo myös vastaisuudessa vanhempien tuloista riippumatta. Ensisijaisesti yliopisto-opiskelijoita varten 70-luvulla luotua opintotukijärjestelmää on eri hallitusten toimesta muutettu tiuhaan. Mielestäni on harkittava, pitäisikö opintotukijärjestelmää uudistaa laaja-alaisessa parlamentaarisessa valmistelussa. (Antti Rinne: Hyvä!) Kokonaisvaltainen opintotukijärjestelmän tarkastelu olisi tarpeen kestävän ratkaisun aikaansaamiseksi. Lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että sote-uudistuksen yhteydessä ei romutettaisi toimivia rakenteita, kuten ylioppilaiden terveydenhuoltojärjestelmää, vaan päinvastoin saatettaisiin myös ammattikorkeakoulujen opiskelijat sen piiriin mahdollisimman pian. Rouva puhemies! Sivistyspoliittinen keskustelu on tärkeää kansakunnan tulevaisuuden kannalta. Snellmanista lähtien on korostettu pienen kansakunnan voiman nojaavan koulutukseen ja osaamiseen. Hallituksen keskeisenä tavoitteena aivan oikein on, että velkaantuminen pysäytetään. Samanaikaisesti on kuitenkin muistettava, että sivistys on itseisarvo eikä sen tule olla taloudelle alisteinen. (Vasemmalta: Hyvä!) Hallitus aikookin panostaa muiden muassa lahjakkaiden nuorten tutkijoiden aseman vahvistamiseen. Sivistyksellä rakennetaan menestystä ja vakautta. Vapaassa ilmapiirissä tapahtuva tieteen harjoittaminen, innostava opetus ja tulevaisuuteen uskova mieliala ovat ratkaisevia kansakuntamme tulevaisuuden kannalta. Koulutuksen järjestäjien keskuudessa elää voimakkaana eteenpäin katsova henki vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Koulutuksen järjestäjät ovat valmiita uudenlaiseen yhteistyöhön, toimintojen tehostamiseen ja moniin muihin uudenlaisiin työskentelytapoihin. Onkin äärimmäisen tärkeää, että koulutuksen järjestäjien avauksiin suhtaudutaan hallituksen piirissä rakentavasti ja hallitus osoittaa entistä enemmän arvostusta maamme upeaa koulutusjärjestelmää kohtaan. (Vasemmalta: Hyvä puheenvuoro!)",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-04-06T14:37:29,2016-04-06T14:43:16,Tarkistettu,1.1 2016_33_14,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus ja hienous kiteytyy maksuttomaan laadukkaaseen koulutukseen. Jokainen voi omalla ahkeruudellaan taustoistaan riippumatta kouluttautua tohtoriksi asti. Viimeisen sadan vuoden aikana sekä koulutustaso että koulutuksellinen tasa-arvo ovat kasvaneet huimasti. Koulutuksen maksuttomuus on yhteiskunnaltamme tärkeä investointi sivistyksen, taloudellisen hyvinvoinnin ja tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ymmärtää huolen välikysymyksen taustalla. On aivan totta, että tämän ja edellisen vaalikauden aikana koulutukseen on kohdistunut ja kohdistuu merkittäviä säästöjä. Sitä ei käy kiistäminen, emmekä me näitä säästöjä mielellämme toteuta. Hallituksella ei kuitenkaan ole paljon liikkumatilaa. Vastuullisen ja kestävän taloudenpidon keskeinen periaate on se, että emme jatkuvasti elä yli varojemme. Säästöjä tehdään, jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen myös tulevaisuudessa. Jokainen puolue on tässäkin salissa vuorollaan ollut toteuttamassa säästöjä myös koulutukseen, ei arvovalintana vaan vaikean taloustilanteen vuoksi. Ministeri Grahn-Laasonen on kantanut suoraselkäisesti vastuun hallituksen yhteisten päätösten toimeenpanosta. Erona edellisen hallituksen tekemiin koulutusleikkauksiin pyrimme tekemään rakenteellisia uudistuksia. Vain tekemällä asioita paremmin ja uudella tavalla turvaamme jatkossakin mahdollisuuksien tasa-arvon ja suomalaisen koulutuksen korkean laadun. Arvoisa puhemies! Väheksymättä yhtään koulutusleikkausten suuruutta on tehtävien säästöjen mittakaava suhteessa koulutuksen ja tutkimuksen kokonaispanokseen syytä pitää mielessä. Vuonna 2019 käytetään julkista rahoitusta koulutukseen yhteensä noin 16 miljardia euroa. Hallituskaudella esitettävät säästöt ovat enimmillään 982 miljoonaa euroa. Esimerkiksi korkeakoulutuksen ja tieteen rahoitus laskee 3,2 miljardista 3,1 miljardiin euroon. Arvostamme kokoomuksessa suunnattomasti ja vilpittömästi sitä laadukasta työtä, jota maamme varhaiskasvattajat, opettajat, professorit ja muu koulutus- ja tutkimushenkilöstö tekevät. Hallituksen tekemät säästöt eivät ole epäluottamuslause heitä kohtaan vaan vain ja ainoastaan tiukan valtiontalouden sanelema epämieluisa toimenpide. Arvoisa puhemies! Opintotukiuudistuksessa on keskeistä muistaa, että se ei heikennä koulutuksellista tasa-arvoa tutkimusten valossa. Professori Roope Uusitalo arvioi selvityshenkilönä kattavasti tutkimustietoihin perustuen opintotuen säästöjen toteuttamisen vaihtoehtoja ja vaikutuksia erityisesti koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta. Uusitalo ei löytänyt opintolainojen käytön jakaantumisesta, Pohjoismaiden välisistä vertailuista tai 90-luvun opintotukijärjestelmän uudistuksesta tieteellisesti merkittävää näyttöä, joka tukisi opposition väitettä koulutuksellisen tasa-arvon heikkenemisestä. Sen sijaan Uusitalo havaitsi, että esimerkiksi Ruotsissa koulutus on vähemmän periytyvää kuin Suomessa, vaikka Ruotsin opintotuki on selkeästi Suomen mallia lainapainotteisempi. (Ben Zyskowicz: Miten se on mahdollista?) On valheellista ja harhaanjohtavaa väittää opintotukileikkausten tuhoavan koulutuksellisen tasa-arvon. Hallitus linjasi eilen kehysriihen yhteydessä opintotukiuudistuksesta: Opintotukiaika säilyy jatkossa joustavana, eikä opintotuen saamisen edellytyksenä olevaa opintopistemäärää nosteta. Itsenäisesti asuvat 18—19-vuotiaat toisen asteen opiskelijat tuodaan yhdenvertaiseen asemaan samanikäisten korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin sekä tukeen tehdään useampia muita parannuksia. Yksittäisen opiskelijan huoli ja epävarmuus omasta toimeentulostaan on erittäin hyvin ymmärrettävää. Tilastojen valossa koulutus on erinomainen vakuutus tulevaisuutta varten, mutta se ei välttämättä tuo varmuuden tunnetta opiskelijalle. Opintotuen lainapainotteisuuden kasvamisen myötä on tärkeää taata, että opintotukiuudistuksessa kyettäisiin huomioimaan riittävien lainan takaisinmaksun joustojen säilyminen sekä lainahyvityksen säilyttäminen nopean valmistumisen kannustimena. Arvoisa puhemies! Koulutusjärjestelmämme kehitys- ja uudistustarve on ollut tiedossa jo pitkään ennen nykyisen hallitusohjelman laadintaa. Miksi laskeneet Pisa-tulokset, kansainvälisesti vertaillen pitkät valmistumisajat ja sirpaloitunut korkeakoululaitos eivät ole saaneet meitä nopeammin ja aiemmin uudistusten tielle? Tämä hallitus on tarttunut koulutuksen uudistustarpeisiin tosissaan. Oppimisympäristöjä uudistetaan, koulupäiviin tuodaan tunti liikuntaa ja opettajien perus- ja jatkokoulutusta kehitetään. Lisäksi toteutetaan mittava joukko muita uudistuksia, jotka vievät suomalaisen osaamisen tasoa ylöspäin. Kokoomukselle on tärkeää, että koko koulutusjärjestelmämme kehittämiseen panostetaan jokaisella tasolla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arvoisa puhemies! Sivistys ja mahdollisuuksien tasa-arvo ovat meille kokoomuslaisille tärkeitä arvoja. Koulutussäästöt ovat meille erittäin vaikeita, mutta säästöjä tehdään, jotta myös tulevat sukupolvet saavat nauttia pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta ja ilmaisesta laadukkaasta koulutuksesta.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2016-04-06T14:43:25,2016-04-06T14:49:06,Tarkistettu,1.1 2016_33_15,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tapasin jokin aika sitten turkulaisia korkeakouluopiskelijoita, ja he kertoivat tulevaisuususkonsa olevan koetuksella hallituksen massiivisten koulutussäästöjen takia. Ilmassa on pelkoa ja suoranaista epätoivoa. Tulevaisuuteen ei enää uskalleta uskoa. Opiskelijat tuntevat syystäkin tulleensa petetyiksi. Opintotukileikkauksen myötä vaarantuu myös opiskelijoiden ennestään niukka toimeentulo. Opiskelijat ovat tyrmistyneitä. Opintorahaa ollaan leikkaamassa 86 eurolla, yli neljänneksen. Tämä summa vastaa opiskelijan koko kuukauden opiskelijalounaiden hintaa ja vähän enemmänkin. Professori Jaakko Hämeen-Anttila, joka muuten on jo aivovuotanut ulkomaille, ihmetteli: ""Miksi raha kannustaa yritysjohtajaa, mutta laiskistaa opiskelijan?"" SDP ei hyväksy, että niiltä, joilla on niukin toimeentulo, otetaan eniten. Onko hallitus unohtanut, että opiskelijat ovat jo nyt kaikkein matalinta sosiaaliturvaa saava ryhmä, joka elää monesti köyhyysrajan alapuolella? Yksi hyvä asia sentään löytyy: se, kun luovutaan vanhempien tulojen vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18—19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta. Toivottavasti hallituksen opintotukiuudistuksessa ei ole kyse siitä, että tulevaisuudessa opiskelija olisi useammin lähtöisin niin sanotusta hyvästä perheestä. Nuoret, joiden ei ole mahdollista saada vanhemmiltaan taloudellista tukea opintoihin, joutuvat nyt todella tarkkaan miettimään, mitä on varaa opiskella. Haikaileeko hallitus paluuta luokkayhteiskuntaan, jossa perheen varallisuus ja tausta määrittävät lasten ja nuorten mahdollisuudet? Arvoisa puhemies! Puheista huolimatta koulutuspolitiikassa näyttää olevan tapahtumassa siirtymä hyvinvointivaltion universalismista yksityiseen velkatalouteen. Maksutonta korkeakoulutusta ei enää nähdä hyvinvointivaltion tarjoamana oikeutena, vaan korkeakoulutus halutaan rinnastaa mihin tahansa yksilölliseen sijoitukseen. Tällainen ajatus ei sovi koulutuspolitiikan lähtökohdaksi pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. (Ben Zyskowicz: Missä tällaista ajatusta on esitetty?) Maksuton koulutus on yksilölle mahdollisuus kehittää itseään, mutta se tuottaa myös sivistyneitä ja kriittiseen ajatteluun kykeneviä kansalaisia ja tätä kautta lisäarvoa koko yhteiskunnalle. Pienenä maana Suomen kilpailukyky ja menestys ovat riippuvaisia osaavasta ja koulutetusta väestöstä. Arvoisa puhemies! Sivistystyönantajien selvityksen mukaan koulutusmenojen osuus julkisista kokonaismenoista on jo nyt laskenut alemmaksi kuin 1990-luvun syvässä lamassa ja laskee koko ajan edelleen. Vaikka julkisista menoista reilu kymmenesosa menee koulutukseen ja tutkimukseen, niiden osuus koko hallituksen menosäästöistä on viidesosa. Hallitus ei siis käytä pelkästään juustohöylää leikatessaan koulutuksesta ja tutkimuksesta vaan halkaisee kirveellä ison osan suomalaisesta osaamispääomasta. Hallituksen koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin suunnitellut massiiviset 3 miljardin säästöt tämän vaalikauden aikana vaarantavat koko suomalaisen koulutusjärjestelmän tulevaisuuden varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Samalla vaarantuu se edelläkävijäosaaminen, johon Suomen koko tuleva kasvu perustuu. Te heikennätte Suomen talouskasvun edellytyksiä merkittävällä tavalla. Tämän huolen ovat jakaneet opiskelijoiden, professorien ja koulutusasiantuntijoiden lisäksi myös OECD ja talouselämän vaikuttajat. Näitä huolia ja varoituksia ei hallitus kuitenkaan noteeraa. Julkisuudessa onkin toistuvasti arvioitu tämän hallituksen olevan kaikkein koulutusvihamielisin hallitus koko Suomen historiassa. (Välihuutoja) Arvoisa hallitus, miksi te leikkaatte Suomelta tulevaisuuden? Niin kuin hallitus sanoo, niin totta kai talous pitää saada tasapainoon, mutta totta kai on myös vaihtoehtoja, kysymys on aina arvovalinnoista. (Ben Zyskowicz: No, kertokaa omanne!) Perusporvarihallituksen arvovalinta on, että tutkimuksesta ja koulutuksesta ja samalla tulevaisuudesta voidaan leikata ja tinkiä enemmän kuin mistään muusta. (Ben Zyskowicz: Kertokaa oma vaihtoehtonne! — Vasemmalta: Peruutetaan autoveron alennus!) Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien vaihtoehdossa torjutaan koulutusleikkaukset ja lisätään valtion tuloja muun muassa estämällä kansainvälistä veronkiertoa, nostamalla pääomatulojen verotusta ja perumalla osa autoverotuksen alennuksesta. (Ben Zyskowicz: Ne onkin hyviä säästöjä!) SDP ei hyväksy sitä, että Sipilän hallitus heikentää tietoisesti Suomen osaamistasoa. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa osaamistason laskuun. Kehysriihen tuloksena hallitus jatkaa hölmöläisten peiton jatkamista. Koulutuksen 3 miljardin säästöt pysyvät kaikki ennallaan, lohdutuksena luvataan kertaluonteinen 100 miljoonan euron laastarilappu. Tämän lisäksi hehkutitte eilen, että koulutuksesta ei enää leikata. Tällä kertaa koulutuslupauksenne kesti hallituksen tiedotteen julkaisuun asti. Sieltä saimme lukea uudesta koulutusleikkauksesta, omaehtoisen koulutuksen kulukorvauksen 47 miljoonan euron pysyvästä säästöstä. ""Tällaisia paketteja on helppo tehdä. Ensin leikataan, sitten palautetaan ja palautusta mainostetaan kasvupakettina."" Tämä oli oppositiojohtaja Juha Sipilän kommentti. Voisiko tätä teidän hallituksenne politiikkaa osuvammin kuvata, pääministeri Sipilä? Kannatan epäluottamuslausetta hallitukselle.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-04-06T14:49:15,2016-04-06T14:55:10,Tarkistettu,1.1 2016_33_16,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän maan tarina on tarina koulutuksesta ja tasa-arvosta. Kun 90-luvun lama iski Suomeen, minä aloitin koulun. Lapsen silmissä lama oli jotain todella pelottavaa, se mursi koulukaverin isän, se hajotti koteja, se jätti haavan melkein jokaiseen suomalaiseen perheeseen. Se pahin teko oli kuitenkin se kaiken kattava toivottomuus, jota se loi tähän maahan. Nyt minun oma pieni poikani on aloittamassa koulua, ja se sama harmaa aalto on taas pyyhkäissyt Suomen yli. (Ben Zyskowicz: Ette kai te kotona tällaista sille puhu?) Keskustan Tuomo Puumala kuvasi kuitenkin viime vuonna, aika lailla tasan vuosi sitten, todella kauniisti sen, miten Suomi kampesi itsensä ylös laman synkkyydestä: ""Me onnistuimme, kun panostimme tutkimukseen ja koulutukseen. Se oli tietoinen arvovalinta. Uskoimme itseemme ja sivistyksen kantavaan voimaan."" Näin sanoi nykyinen pääministeripuolue koulutusvälikysymyksessään juuri ennen vaaleja. (Ben Zyskowicz: Joo, mutta ne oli oppositiossa!) ""Uskoimme itseemme ja sivistyksen kantavaan voimaan"" — viisaita sanoja. Keskellä harmaita lamavuosia rakennettiin nykyinen opintotuki. Silloin säädettiin jokaiselle lapselle tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen. Silloin pidettiin kiinni koulutuksesta. Tämä tehtiin, jotta laman satuttamien perheiden lapsilla olisi sama mahdollisuus kuin kaikilla muillakin, jotta tällä maalla olisi jotain, mihin uskoa, ja jotain, minkä päälle rakentaa. Arvoisa puhemies! Nyt sivistysporvarit ovat hylänneet sivistyksen. Koulutusleikkauksissa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin yhdestä petetystä vaalilupauksesta tai yhdestä tietystä säästöstä. Siinä on kyse sen suuren tulevaisuuslupauksen rikkomisesta — lupauksen, joka Suomessa on aina annettu meidän lapsille ja meidän lapsenlapsille — että me teemme työtä, jotta teillä olisi paremmin, ja että tässä maassa kenestä tahansa voi tulla ihan mitä tahansa. Arvoisa puhemies! Tämä lupaus rikotaan nyt murentamalla koulutuspolkua lapsen ensiaskeleista lähtien. Liian suuressa lapsiryhmässä pieni lapsi pääsee harvemmin syliin. Liian isossa luokassa opettaja ei näe kiusaamista ja pahaa oloa. Nuoret saavat yhä vähemmän opetusta. Koulu on yhä useammin kaukana kotoa. Arvoisa puhemies! Opintotuki on Suomen lupaus tasa-arvoisista mahdollisuuksista, lupaus siitä, että isän lompakon paksuus ei tässä maassa määritä lapsen tulevaisuutta. Nyt hallitus romuttaa opintotuen ja samalla (Ben Zyskowicz: Eikä romuta!) tämän tulevaisuuslupauksen. Velkaa kammoksuva hallitus siirtää omaa velkaansa opiskelijoiden harteille. Minkä muun köyhyysrajan alapuolella elävän ihmisryhmän kohdalla edes kehdattaisiin keskustella näin valtavasta leikkauksesta minimitoimeentuloon? Arvoisa puhemies! Suhtautumisessa korkeakouluihin tämän hallituksen koulutusvihamielisyys on jo täysin avointa. Opetusministeri kutsuu meidän korkeakoulujamme keskinkertaisiksi ja tehottomiksi. Leikkausten takia työnsä yliopistolla menettävät ihmiset saavat anteeksipyynnön sijaan kuulla pääministerin syytöksiä muutosvastarinnasta ja sen, että niukkuus lisää luovuutta. Nyt hallitus kehtaa täällä hehkuttaa, ettei tullut enää leikattua lisää, että keksittiin tämmöinen kertaluokan laastari — kun nyt teidän olisi pitänyt alkaa viimeistään perumaan näitä koulutusleikkauksia. (Ben Zyskowicz: Jotka te teitte!) Sormeen laitettu muumilaastari ei paranna sitä, että käsi on murrettu, eikä sen tarkoituskaan ole sitä parantaa. Sen tarkoitus on peittää ja piilottaa. Arvoisa puhemies! Pakkoa ei ole. Ongelma on hallitus, joka ei usko, että Suomen paras resurssi on ihmisten pään sisällä, hallitus, jolle kehittäminen on kurjistamista, jolle uudistaminen on romuttamista, hallitus, joka leikkaa mieluummin meidän lasten kouluista, meidän lasten päiväkodeista kuin ympäristön pilaamisesta. Tämän maan tulevaisuus on liian tärkeä. Meidän lapsille annettu lupaus on liian arvokas siihen, että me jättäisimme sen tämän hallituksen lyhytnäköisen leikkausvimman armoille, että me antaisimme periksi. Arvoisa puhemies! Vihreät eivät ole antaneet periksi. Vihreiden arvovalinta on toinen. Me uskomme, että vaikeina aikoina on puolustettava sitä, mikä on kaikista arvokkainta. Me uskomme edelleen tähän maahan ja uskomme sivistyksen kantavaan voimaan. Tämän takia vihreä eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Henrikssonin tekemää epäluottamuslause-esitystä. (Hälinää)",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-04-06T14:55:20,2016-04-06T15:00:18,Tarkistettu,1.1 2016_33_17,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ennen vaaleja nykyinen pääministeri Sipilä ja valtionvarainministeri Stubb poseerasivat sosiaalisessa mediassa ja antoivat koulutuslupauksen, jonka mukaan koulutuksesta tai opintotuesta ei tulla leikkaamaan. Olin itse puolueen puheenjohtajana mukana keskusteluissa, joissa jokainen eduskuntapuolue sanoi: viime kaudella leikattiin jo liikaa, enää ei leikata. Nyt hallitus on leikkaamassa vanhojen, tuomittujen leikkauksien päälle vielä lisää. Jos pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Stubb eivät olisi poistuneet täältä keskustelusta, niin kertoisin heille, että hallitusneuvotteluissa heidän antamastaan koulutuslupauksesta tuli koulutuspetos. Tätä he eivät halua kuulla, eivät uskalla kuulla, vaan poistuvat kesken keskustelun salista. Siinä meillä varsinaisia sivistysporvareita. (Naurua — Hälinää) Hallitusohjelman toiveet Suomesta koulutuksen ja osaamisen kärkimaana ovat pelkkää sanahelinää, kun samanaikaisesti koulutuksesta leikataan satoja ja satoja miljoonia euroa vuositasolla. Samoin eilisessä kehysriihessä myönnetty lisäys on pelkkää laastaria verilöylyn paikkaamiseen. Sipilän hallitus onkin lyhyessä ajassa onnistunut tekemään tuhoisaa jälkeä erityisesti korkeakouluissa: opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa. On käynnissä aivovuoto, jossa lahjakkaat tutkijat siirtyvät ulkomaille. Tämän lisäksi korkeakoululeikkaukset vaikuttavat luonnollisesti myös opiskelijoihin. Opetuksen laatu kärsii. Lähiopetusta on vähemmän. Opintojen ohjaus on heikompaa. Hallitus ampuu Suomi-neitoa polveen. Tutkimukseen ja koulutukseen tehtävät leikkaukset vievät Suomelta mahdollisuuden tulevaisuuden kasvuun. Arvoisa rouva puhemies! Sen lisäksi, että opiskelumahdollisuuksia heikennetään, hallitus on viemässä opiskelijoilta myös perustoimeentulon. Entuudestaan riittämättömästä opintorahasta aiotaan leikata pois noin neljännes. Tässä ei siis käytetä juustohöylää vaan terävää ja raskasta kirvestä. Lisäksi opintotuki on jo irrotettu indeksistä. Opiskelijat ovat tällä hetkellä pienituloisin väestöryhmä. Monet opiskelijat joutuvat värjöttelemään leipäjonoissa, kun rahat eivät riitä ruokaan. Nyt, ministeri Grahn-Laasonen, te haluatte ilmeisesti pidentää leipäjonoja entisestään. (Ben Zyskowicz: Joo, se on nimenomaan tarkoitus!) Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan taantuma on leikannut nuorten aikuisten tuloja kaikkein eniten. Taantumasta ovat maksaneet erityisesti nuoret jo nyt ja hallituksen päätöksillä entistä enemmän. Arvoisa rouva puhemies! Seuraavaksi Sipilän hallitus on käymässä ammatillisen koulutuksen kimppuun. Leikkauksella tavoitellaan 190 miljoonan euron säästöjä vuodesta 2017 alkaen. Opetusministeriön muistion mukaan säästöjä saadaan leikkaamalla yksikköhintoja ja opiskelijamäärää. Yksikköhintojen leikkaaminen tarkoittaa vähemmän rahaa opiskelijaa kohden. Tästä seuraa ainakin kaksi asiaa: ryhmäkoot suurenevat ja lähiopetus vähenee. Ylisuuret ryhmäkoot heikentävät oppimista erityisesti kädentaitoja vaativissa opinnoissa. Lisäksi suuret ryhmäkoot ovat turvallisuusriski. Lähiopetuksen leikkaaminen vähentää heikoimmin pärjäävien nuorten mahdollisuuksia läpäistä koulutus. Toisen asteen leikkaukset heikentävät myös vääjäämättömästi koulutuksen alueellista tasa-arvoa. Opiskelijamäärän leikkaaminen taas merkitsee aloituspaikkojen vähentämistä. Heikommin peruskoulussa pärjänneet nuoret eivät silloin pääse edes sisään koulutukseen. Näiden toimien seurauksena meillä on kohta käsissämme uusi joukko koulutuspolulta syrjään tönäistyjä ja työnnettyjä nuoria. Näillä leikkauksilla hallitus käytännössä lopettaa koulutustakuun, kun kaikille nuorille ei pystytä takaamaan jatkokoulutuspaikkaa, vaikka ministeri Grahn-Laasonen toisin puheessaan vannoi. Sama kaava tuntuu toistuvan kaikissa hallituksen toimissa: leikataan heikoimmilta. Arvoisa rouva puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Henrikssonin tekemää epäluottamuslausetta.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-04-06T15:00:22,2016-04-06T15:06:12,Tarkistettu,1.1 2016_33_18,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,Värderade talman! Man kan undra vad regeringen tror att ska få Finland på fötter igen. Vikten av en god utbildning på alla stadier är den bästa garanten för utveckling och välstånd. Nu riskerar regeringen äventyra hela denna utveckling — som fått Finland att bli det landet är i dag.,Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,sv,Mikaela Nylander,769,2016-04-06T15:06:14,2016-04-06T15:06:53,Tarkistettu,1.1 2016_33_19,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomella ei mene hyvin. Viime vuoden myönteisestä kehityksestä huolimatta viennin ja tuonnin suhdetta kuvaava vaihtotase kääntyi alkuvuonna taas pakkasen puolelle. Uuteen nousuun ja vientimarkkinoiden elpymiseen tarvitaan uusia innovaatioita, joita ei synny ilman tutkimuksen resursseja. Edellisestä isosta lamasta selvittiin tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiopanostusten kautta. Nyt hallitus toimii valitettavasti päinvastoin. Se on käynnistänyt satojen miljoonien eurojen leikkausohjelman koulutuksesta ja tutkimuksesta. Kansainvälisesti merkittäviä tutkimushankkeita ja tutkijoita on jo siirtynyt pois Suomesta — maihin, joissa tutkimustoimintaa edelleen arvostetaan ja tuetaan. Elinkeinoelämän toimijat ovat olleet ihmeen hiljaa, vaikka viime kädessä leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta ovat aina leikkauksia elinkeinoelämältä ja yritysten tarvitsemasta työntekijöiden osaamisesta. Suomalaisille nuorille nämä leikkaukset merkitsevät kasvavaa näköalattomuutta ja turhautumista oman yrittämisen ja ponnistelun muuttuessa yhä vaikeammaksi. Näillä eväillä toivon ja tulevaisuuden näköalat hukkuvat. Kristillisdemokraatit ovat jo viime syksynä kritisoineet koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan kohdistettuja rajuja säästöjä, ja olemme esittäneet niiden perumista omassa vaihtoehtobudjetissamme. Kristillisdemokraatit vaativat lyhytnäköisten leikkausten sijaan aitoja — aitoja — rakenneuudistuksia. Koulutuksessa esitämme opiskeluaikojen lyhentämistä muun muassa opintopolkuja tehostamalla ja koulutuksen tasoa parantamalla. Haluamme myös painottaa, ettei uskonnollinen vakaumus nyky-yhteiskunnassamme enää saa olla este opiskelupaikan saannille, ammattiin valmistumiselle tai tutkimusprojekteihin pääsemiselle. Uudistuksia pitää tehdä. Hallituksen reformeiksi kutsutut leikkaukset eivät kuitenkaan ole peräänkuuluttamiamme uudistuksia. Myös taloudelliset mahdollisuudet opiskeluun on taattava. Rajuja tasoleikkauksia opintotukeen emme yksinkertaisesti voi hyväksyä. Arvoisa rouva puhemies! Olemme tänään julkaisseet oman kannustavan opintotukimallimme. Se mahdollistaa opiskelun jopa pelkällä opintotuella ja asumislisällä, koska opintorahaa maksetaan kertyvien opintopisteiden mukaan. Mallimme palkitsee ahkeraa, kannustaa luomaan kontakteja työelämään, kannustaa yrittäjyyteen ja huomioi perheelliset. Emme kannata mitään opintorahaleikkauksia. Mikäli niitä kuitenkin tehdään, vastustuksesta huolimatta, ehdotamme, että lainapainotteisuutta lisätään vasta opintojen loppuvaiheessa opintorahakuukausien määrää vähentämällä. Näin heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien nuorten opiskelumahdollisuuksia ei heikennetä mutta säästöt saavutetaan. Vaihtoehdossamme opiskelija voi päättää, opiskeleeko nopeutetussa tahdissa, tekeekö opintojen loppuvaiheessa opiskelun ohella töitä vai ottaako opintolainaa. Opintojen loppuvaiheessa on hyvä kannustaa opiskelijaa luomaan kontakteja työelämään ja tekemään opintojen ohella töitä, koska se edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. Esitämme useita helpotuksia opiskelijoiden työntekomahdollisuuksiin. Esimerkiksi tulorajat eivät koskisi lainkaan yritystuloa, mikä kannustaisi suunnittelemaan ja perustamaan yrityksiä. Perheellisten opiskelijoiden köyhyyttä helpotettaisiin muun muassa maksamalla asumislisää myös huollettavista lapsista, eivätkä tulorajat koskisi heitä. Näin edesautettaisiin myös aikaisempaa perheen perustamista. Kannustava opintotuki edellyttää, että samanaikaisesti myös oppilaitosten opintopolkuja tehostetaan ja mahdollistetaan ripeä opiskelu. Vaihtoehtoja siis on. On mentävä rakenteelliset uudistukset edellä. Kannustava opintotuki hallituksen rajujen leikkausten sijaan vahvistaa uskoa omiin mahdollisuuksiin, lisää luottamusta tulevaisuuteen ja osoittaa, että opiskelu kannattaa. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit kannattavat edustaja Henrikssonin esittämää epäluottamuslausetta.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-04-06T15:11:49,2016-04-06T15:17:20,Tarkistettu,1.1 2016_33_20,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Pääministeri Sipilä, 5 minuuttia puhujakorokkeelta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_21,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Moni on kysynyt, olenko huolissani näistä koulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista. Olen, totta kai olen. Kuten ministeri Grahn-Laasonen totesi, opintotukeen ja koulutukseen kohdistuvat säästöt ovat kipeitä, emmekä me päättäjät niitä hallituksessa mielellämme tee. (Ville Niinistö: Älkää siis tehkö!) Tämän hallituksen oli kuitenkin viimeinkin tunnustettava se tosiasia, että julkisen talouden kyky rahoittaa nykymuotoisia palveluja on heikentynyt. Nuorten sukupolvien velkataakan kasvu on pysäytettävä. Siksi joudumme tekemään näitä päätöksiä. Se on Suomen velkaantumisen hallintaan saamisen hinta. Kehysriihi, jossa opintotuki ja koulutus olivat esillä, pidettiin eilen. Opintotukeen tehdään säästöjen lisäksi myös myönteisiä uudistuksia: pienituloisimpien opiskelijoiden tilanne paranee opiskelijoiden siirtyessä yleisen asumistuen piiriin. (Vasemmalta: Ei parane!) Tällä rakenteella, uudistuksella on sekä opiskelijoiden että Kelan tuki. Lisäksi opintotuen takaisinperintään ja vanhempien tulojen vaikutukseen liittyviä ehtoja helpotetaan. Lisäksi, eilisessä kehysriihessä koulutukseen ja opintotukeen ei tehty lisää leikkauksia. Sen sijaan panostuksia koulutuksen uudistamiseen kasvatettiin. Nämä eivät tietenkään kumoa jo tehtyjä leikkauksia, sitä emme toki edes väitä. Arvoisa puhemies! Minäkin tapasin opiskelijoita ja vasta opintonsa päättäneitä. He olivat huolissaan ennen muuta työttömyydestä. Toivon näköala tulee työstä. Meidän nuoret aikuiset opiskelevat tarmokkaasti motivoituneina ja tulevaisuudentoivoa täynnä. Nuoret valmistuvat ja ovat valmiina työelämän haasteisiin. He odottavat työhön pääsyä innolla ja ovat valmiita antamaan oman panoksensa työelämään. Sitten ei löydykään työtä, unelmat rapistuvat. Tämä on tilanne, joka meidän pitää saada korjattua. (Ville Niinistön välihuuto) Työn avulla ihmiset ovat osa yhteisöä, kuuluvat johonkin, uskovat itseensä ja tulevaisuuteen. Hallituksella ei ole nyt tärkeämpää tekemistä kuin luoda edellytyksiä nuorten työllistymiselle. Myös uutta työtä luomalla saamme rahoituspohjan sille tolalle, että koulutukseen on mahdollista tulevaisuudessa myös satsata eikä leikata. Tärkein tehtävämme on siis saada työllisyyskehitykseen selvä käänne aikaiseksi. Tarvitsemme toivon näköaloja nuorille, heidän työllistymiselleen. Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Sanomalehti Kalevassa käytiin debattia hallituksen koulutuspolitiikasta maalis—huhtikuussa. Emeritusprofessori Aarne Oikarinen kirjoitti lehteen kahteenkin kertaan. En missään nimessä vähättele tehtyjä säästöpäätöksiä. Ymmärrän niistä syntyneen huolen. Silti Oikarinen nosti kirjoituksessaan tärkeitäkin näkökulmia esille. Hän kertoi siitä, että monet asiat opiskelijoillemme ja nuorillemme on järjestetty oikein hyvin, vaikka olemmekin joutuneet näiden ikävien päätösten eteen. Professori Oikarinen nosti esille sen, että tuemme opiskelua opintorahalla, asumistuella, opintolainalla ja lainahyvityksellä. Opiskelijat saavat YTHS:ltä edullista terveydenhuoltoa ja edullista lounasta Kelan ateriatuen turvin. Joukkoliikenteestä saa merkittävää alennusta, ja liikuntamahdollisuudet on opiskelijoille järjestetty hyvin. Ja mikä oleellisinta, koulutus on suomalaisille maksutonta — se on myös minulle kunnia-asia. Hänen mukaansa esimerkiksi lääkärin tai eläinlääkärin tutkinnon kustannukset ovat Suomessa noin 180 000 euroa. Tästä maksuttomasta koulutuksesta suomalaisille me emme tingi. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut jo pitkään, että kuka tahansa meistä on voinut opiskella niin pitkälle kuin tiedot, taidot ja motivaatio riittävät. Tämä ei ole riippunut opiskelijan tai hänen vanhempiensa varallisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta tai asuinpaikasta. (Ville Niinistö: Luettelette menneitä saavutuksia ja nyt leikkaatte!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-06T15:17:21,2016-04-06T15:22:25,Tarkistettu,1.1 2016_33_22,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Ministeri Grahn-Laasonen, 3 minuuttia tästä puhujakorokkeelta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_23,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Opposition puheenvuoroissa nostettiin esiin 90-luvun lamavuodet, jotka henkilökohtaisestikin hyvin muistan perheessä olleen työttömyyden ja omien lamavuosien kouluvuosien takia. Se, mihin opposition puheenvuoroissa kiinnitettiin huomiota, olivat sen ajan koulutukseen liittyneet päätökset, ja niistä haluaisinkin muutamalla sanalla kertoa. Vuosina 92—95, jotka muistamme erittäin vaikeina vuosina, opetus- ja kulttuuritoimen määrärahataso alentui noin 11 prosentilla. Eli myös tuolloin erittäin vaikeina Suomen talouden vuosina jouduttiin toteuttamaan isoja säästöjä nimenomaan koulutuksen perusrahoitukseen. Mutta se, mikä niissä vuosissa oli oleellista ja tärkeää, oli se, että silloin otettiin myös samanaikaisesti vahva etunoja koulutuksen kehittämiseen. Erityisesti peruskouluissa purettiin sääntelyä, lisättiin opettajien pedagogista vapautta, keskityttiin nimenomaan pedagogiikkaan ja niihin sisältöihin, siihen, millä tavalla meidän lapsiamme ja nuoriamme opetetaan. Ja silloin, näiden lamavuosien aikaan tehtyjen viisaiden, kauaskantoisten päätösten seurauksena säästöjenkin keskellä tehtiin niitä ratkaisuja, joiden ansiosta suomalainen peruskoulu on tänä päivänä maailman paras peruskoulu. Se on sellainen peruskoulu, jota ihaillaan maailmalla ja jota pidetään esimerkkinä, kun kehitetään koulutusjärjestelmiä monissa koulutusjärjestelmiään tällä hetkellä aktiivisesti kehittävissä, kehittyvissä maissa. Tämän olen huomannut myöskin esimerkiksi, kun olen maailmalla kiertänyt erilaisissa koulutusalan kokouksissa, ja viime viikolla Brasiliassa suomalaisen koulutuksen vientiä edistämässä. Minä uskon, että me voimme toteuttaa saman tarinan. Vaikka joudumme tekemään kipeitä säästöjä, niin otetaan etunoja koulutuksen kehittämisessä ja tehdään niitä rohkeita, hyvin samansuuntaisia ratkaisuja kuin silloin: puretaan sääntelyä, lisätään opettajien pedagogista vapautta, vahvistetaan opettajien osaamista opettajankoulutuksen kehittämisen kautta, panostetaan opettajiin, niin kuin nyt tehdään 50 miljoonalla eurolla tulevien tämän hallituskauden vuosien aikana, toteutetaan yhteensä 121 miljoonan euron panostus peruskoulun toimintakulttuurin kehittämiseen. Otetaan tähän työhön mukaan Suomen maailman parhaat, arvostetut, korkeasti koulutetut opettajat. Lyhyesti: Olen aina oman sukupolveni edustajana pitänyt tärkeänä vastuun kantamista julkisesta taloudesta. Tämä hallitus ei ole valmis siihen, että kaksinkertaistunut velkataakka sysätään niille sukupolville, jotka ovat tähän velkaan syyttömiä. Siitä syystä joudumme nyt tekemään kipeitä talousratkaisuja mutta samanaikaisesti uudistamaan tätä maata erilaisten rakenteellisten uudistusten kautta niin koulutusjärjestelmässä kuin yhteiskunnassamme laajemmin. (Mikaela Nylander: Mitkä ne ovat?) — Yhteiskuntasopimus; yrittäjyyttä tukevat toimet, joista hallitus tiedottaa ensi viikolla; työn vastaanottamisen kannusteita; sääntelyn purkamista ja tänään julkistettu sote-ratkaisu, joka on taas yksi askel eteenpäin siinä, että tehdään parempi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä, jossa toteutuvat asiakkaiden valinnanvapaus ja tasa-arvo. Koulutuksen ja tutkimuksen osalta eilisessä kehysriihessä tehtiin se päätös, että koulutus ja tutkimus suojeltiin uusilta säästöiltä. Teimme myöskin kertaluonteisen panostuksen, 105 miljoonaa euroa, joka ei tietenkään paikkaa koulutukseen kohdistuneita säästöjä, mutta se antaa meille mahdollisuutta ottaa etunojaa kehittämisessä myöskin korkeakoulutuksen osalta, mitä pidän erittäin tärkeänä. Samoin eilinen kehysriihi antoi meille työrauhan suomalaisen koulutusjärjestelmän moniin rakenteellisiin uudistuksiin, joita meillä on käynnissä. Se, mihin kiinnitin tänään huomiota aivan erityisesti, oli se, että opposition puheenvuoroista jäivät kehittämisehdotukset puuttumaan. Tuntuu siltä, että (Välihuutoja vasemmalta) oppositio pääsääntöisesti täällä vain kritisoi hallituksen säästöjä, pyytää meitä perumaan jo tehtyjä päätöksiä, ja se on se linja, jolla tämä Suomi ei ainakaan nouse. (Välihuutoja vasemmalta)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-06T15:22:26,2016-04-06T15:26:53,Tarkistettu,1.1 2016_33_24,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Sitten siirrytään debattiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua siihen, ilmoittautumaan. Puheenvuorot ovat siis 1 minuutin mittaisia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_25,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on kuultu tärkeitä puheenvuoroja. Muistuttaisin kuitenkin tästä suhteellisuudesta edes sen verran, että kun joka hallinnonalalta joudutaan näitä säästöjä tekemään ja jos tällä hetkellä tehdään noin 6 prosentin leikkaus tänne koulutuspuolelle, niin tätä voi tietysti verrata viime hallituskaudella tehtyihin leikkauksiin. Jos ajatellaan esimerkiksi korkeakoulusektoria, kun nyt puhutaan paljon yliopistoista, niin sillä puolella vuonna 2015 tämä taso, nämä koulutuksen määrärahat opiskelijaa kohti ovat olleet reilu 13 000, ja nyt ne laskevat noin 12 500:aan per opiskelija. Elikkä laskua noin 7 prosenttia. Viime hallituskaudella ammattikorkeaopiskelijoilta leikattiin noin 8 500:sta reiluun 6 000 euroon per opiskelija. Laskua 27 prosenttia. Nyt leikataan vain prosentin verran ammattikorkeista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-04-06T15:27:00,2016-04-06T15:28:06,Tarkistettu,1.1 2016_33_26,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä ennätyspitkässä välikysymystekstissä ei puhuta mitään ammatillisesta koulutuksesta. (Paavo Arhinmäki: Onneksi vasemmisto puhui siitä ryhmäpuheessaan!) Jotakin tämä kertoo oppositiosta. Ammatillisen koulutuksen reformi on valmistelussa, jota ammatillisen koulutuksen kentällä hartaasti odotetaan ja toivotaan. On äärimmäisen tärkeää, että opetus- ja kulttuuriministeriö rakentaa luottamuksen ilmapiirin. Aikaa haaskaavat rönsyt on saatava pois. (Mikaela Nylander: Mitkä ne ovat?) Luotetaan koulutuksen järjestäjiin ja annetaan kentälle harkintavaltaa. Toivottavasti näin toimitaan. (Eduskunnasta: Ketkä on rönsyjä?) Ja sitten puhuin puheessani parlamentaarisesta valmistelusta opintotukijärjestelmän uudistamiseksi. Reilun 20 vuoden aikana opintotukijärjestelmää on paikattu tai korjattu 61 kertaa. Nyt pitäisi panna kaikki uusiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-04-06T15:28:06,2016-04-06T15:29:12,Tarkistettu,1.1 2016_33_27,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että koulutuskentältäkin on esitetty toive kauaskantoisesta koulutuksen visiosta. Uskon, että tämä viesti on hallituksessakin kuultu. Pääministeri Sipilä totesi hyvin, että eniten opiskelijoita huolettaa työttömyys. Lisäksi työllisyyskehityksen kääntäminen on Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa ja hallituksen tärkein tavoite. Kasvanut työttömyys on varmasti tärkein syy siihen, minkä vuoksi opiskelijat karttavat tällä hetkellä lainanottoa, vaikka meillä on erinomaisen hieno lainahyvitysjärjestelmä. Sen vuoksi tämä on hallituksen tärkein tehtävä, kääntää Suomen työllisyyskehitys, jotta opiskelijatkin voivat suhtautua tulevaisuuteensa paremmin. Oppositiolta kysyisin kuitenkin: uskotteko te, että kaikki koulutusjärjestelmämme haasteet voitaisiin korjata vain lisärahoituksella ilman reformeja? (Välihuutoja vasemmalta)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2016-04-06T15:29:13,2016-04-06T15:30:15,Tarkistettu,1.1 2016_33_28,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Opetusministeri puhui kauniisti koulutusjärjestelmän uudistamisesta, ja noihin sanoihin on helppo yhtyä. Ministerin sanat ja teot ovat kuitenkin aika pahasti ristiriidassa keskenään. Tosiaan, tuon eilisen kehysriihen 100 miljoonan euron muumilaastari tai kärkihankerahat eivät pelasta sitä tosiasiaa, että te leikkaatte yhteensä 3 miljardia. Ihan alakoululainenkin ymmärtää, että jos toisella kädellä otetaan kolmekymppiä ja toisella annetaan euro takaisin, niin vähemmän jää jäljelle, ja vähemmällä on aika vaikea saada aikaiseksi enemmän. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen ja uudistaminen on todella vaikeata ilman opettajia, tutkijoita ja professoreita. Miten esimerkiksi meidän kärkiyliopistomme Helsingissä uudistuu, kun opettajia ja henkilökuntaa irtisanotaan lähes 1 000? Monissa tapauksissa jopa tutkimusrahaa jää yliopistolta saamatta, kun tutkimuksen vetäjä on jouduttu irtisanomaan. Tai miten kehitetään uutta oppimista, kun opetusryhmässä on entistä enempi lapsia? Miksi te ette peruneet edes osaa koulutussäästöistä, niin kuin te teitte viisaasti esimerkiksi (Ben Zyskowiczin välihuuto) eläkeläisten asumistuen kohdalla? Ja ministereille vielä tiedoksi, että me osallistumme todella mielellämme oppositiossa tulevaisuuden vision (Puhemies koputtaa) hahmottelemiseen yhdessä parlamentaarisessa työryhmässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-04-06T15:30:15,2016-04-06T15:31:24,Tarkistettu,1.1 2016_33_29,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvin erikoista kuunnella täällä tätä ilakointia siitä, että hallitus ei leikannut koulutuksesta enää lisää niitten valtavien leikkausten päälle, joita on jo tehty. Sinänsä ihan hienoa tietenkin, että opposition ja koulutuskentän pitkäjänteinen työ tuottaa edes tämän tuloksen, mutta on kuitenkin todella hyvä huomata, että vaikka tässä puhutaan näistä laastareista, niin hallitus ei perunut yhtäkään aikaisempaa koulutusleikkauspäätöstä. Ne ovat kaikki edelleen voimassa, ja kaikki se tuho tapahtuu edelleen meidän koulutuskentällämme, meidän päiväkodeissamme, meidän kouluissamme, meidän yliopistoissamme. Meitä huolestuttaa ehkä kuitenkin kaiken päälle myös tämä 100 miljoonaa. Mistä nämä rahat otetaan? Ovatko nämä uutta rahaa, vai leikkaatteko te nämä rahat jostain muualta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-04-06T15:31:24,2016-04-06T15:32:13,Tarkistettu,1.1 2016_33_30,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kivelä tässä nosti esille sen, että miksei kukaan ole huolestunut ammatillisesta koulutuksesta. Me olemme erittäin huolestuneita vasemmistossa ja siksi nostimmekin sen niin voimakkaasti ryhmäpuheessa esille. Tässä edustaja Kivelän hallituskriittisessä ryhmäpuheenvuorossa olisi toivonut, että perussuomalaisetkin olisivat nostaneet tämän, ja toivon, että tämä Kivelän puheenvuoro merkitsee sitä, että te laitatte nyt tiukasti vastaan näitä ammatillisen opetuksen leikkauksia, joita hallitus kaavailee. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus leikkaa neljäsosan opiskelijoiden, kaikkein pienituloisimman väestöryhmän, perustoimeentulosta. Hallitus haluaa, että opiskelijat elävät lainalla ja aloittavat työuransa suuret opintovelat niskassaan. ""Miksi opiskelijat eivät sitten voisi ottaa lainaa, kun niin on ennen tehty?"" täällä on monesti kysytty. No, tänä päivänä työelämä on sellaista, että korkeakaan koulutus ei takaa työpaikkaa, kunnollisesta palkasta puhumattakaan. Siksi opiskelijat karttavat lainaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-04-06T15:32:13,2016-04-06T15:33:23,Tarkistettu,1.1 2016_33_31,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen koulutuspolitiikkaa voidaan syystä kutsua kaikkien aikojen koulutuspoliittiseksi puhallukseksi. (Eduskunnasta: Oho!) Miksi? Muun muassa siksi, että ennen vaaleja puolueiden puheenjohtajat lupasivat, että koulutuksesta ei enää leikata — miten kävi? Siksi, että hallitus leikkaa rajusti korkeakouluista ja tutkimuksesta ja markkinoi sitten kärkihankkeita — jotka kompensoivat murto-osan leikkauksista — jonkinlaisena kehittämisenä. Siksi, että hallitus puhuu myös rakenteellisten muutosten tarpeesta korkeakoulukentällä mutta ei tee mitään leikkaustoimenpiteiden ohella. Mistä lähtien pelkästään leikkaukset, ilman sisällöllistä muutosta, ovat kehitystä? Siksi, että hallitus toteuttaa ammatillisen koulutuksen leikkaukset vuotta ennen kuin ohjaava lainsäädäntö astuu voimaan. Onko tämä kehitystä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-04-06T15:33:24,2016-04-06T15:34:33,Tarkistettu,1.1 2016_33_32,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edellisestäkin lamasta selvisimme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostustemme ja niiden menestymisen kautta. Korkeatasoinen koulutus, riittävä resursointi tutkimukseen sen mahdollistamiseksi ja, sanoisiko tässä, että kolmen I:n sääntö — innostava ilmapiiri innovaatioihin — oli tuolloin ja on tänäkin päivänä keskeinen, tärkeä, vaikuttava tekijä tuloksen syntymisessä. Nopeasti muuttuvassa maailmassamme se on erityisen tärkeää. Miten hallitus aikoo toimia Suomessa jo alkaneen, ulkomaille suuntautuvan aivovuodon pysäyttämiseksi ja kansainvälisesti merkittävien tutkimushankkeiden pitämiseksi Suomessa? Ja minkä ajatellaan jatkossa olevan Suomen vetovoimatekijöitä uusien kansainvälisten tutkimushankkeiden saamiseksi Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-04-06T15:34:33,2016-04-06T15:35:28,Tarkistettu,1.1 2016_33_33,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Värderade fru talman! Man frågar sig var väljarnas konsumentskydd finns. Före valet lovade ni, både statsminister Sipilä och dåvarande statsminister Stubb, och också de övriga i regeringen, att man inte skulle skära från utbildningen. Men vad har man gjort? Man har skurit, och man har skurit mycket. Vi vet att det här landets framgång beror på att vi har en välutbildad befolkning. Det är det som också ska livnära oss i framtiden, och därför är det tragiskt att regeringen fortsätter att skära i utbildningen på det sätt som man nu gör. Det handlar om miljoner, åter miljoner. Det handlar om många människor som blir uppsagda från våra universitet, och det här kan rent av äventyra också Finlands framtid, framför allt forskningen är på spel.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-04-06T15:35:30,2016-04-06T15:36:18,Tarkistettu,1.1 2016_33_34,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on pettänyt Suomen kansan kahdessa asiassa: työllisyydessä ja toinen on tämä koulutus- ja tutkimuskysymys. (Paavo Arhinmäki: Ja monessa muussa!) Olen ollut talossa yli 25 vuotta kansanedustajana, vaikuttanut aika keskeisesti suomalaisen koulutus- ja tutkimuspolitiikan kehittämiseen. En muista koskaan käydyn näin syvällistä, laajaa ja monipuolista keskustelua koulutuksesta ja sivistyksestä kuin nyt. No, mistä se johtuu? Siitä, että hallitus on tehnyt ennätyssuuret leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta. Täällä ministeri Grahn-Laasonen elvistelee peruskoululla, kuinka se on hyvä. Koululla, jota kokoomus vastusti viimeiseen veripisaraan asti, kun sitä synnytettiin. (Ben Zyskowicz: Te ette enää kannata sosialismia vai kannatatteko te?) Muistelitte 90-lukua. Laitoimme silloin käyntiin ammattikorkeakoulu-uudistuksen, josta on tullut suurenmoinen menestys myöskin OECD-tutkimusten mukaan. (Puhemies koputtaa) Sitäkin kokoomus vastusti. Minä toivon nyt annosta nöyryyttä ja rehellisyyttä hallitukselta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-04-06T15:36:50,2016-04-06T15:38:04,Tarkistettu,1.1 2016_33_35,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Rouva puhemies! Vaikka nyttemmin edustaja Gustafssonin kanssa monessa arvossa olemme jo löytäneetkin toisiamme, niin siitä olisin kuitenkin eri mieltä, että me olisimme käyneet koulutuksesta vielä kovin laajaa tai monipuolista keskustelua. Mielestäni olemme käyneet aika yksipuolista keskustelua, jossa keskiössä on ollut pelkästään tämä resurssikysymys. Minun toiveeni olisi, että pääsisimme tässä keskustelussa yhden piirun verran eteenpäin siihen sisällölliseen keskusteluun. Nimittäin tosiasia vain on se, että edellinen hallitus joutui leikkaamaan rajusti, tämäkin hallitus joutuu leikkaamaan, molemmat hallitukset joutuvat uudistamaan, ja ehkä hedelmällisin keskustelu on se, että mitä siltä uudistukselta haemme. Nyt kun ikään kuin perälauta on asetettu näitten leikkausten suhteen tässä merkittävässä kehysriihipäätöksessä, jossa myös tehtiin lisäpäätöksiä siitä, miten koulutukseen voidaan kohdentaa rahoitusta, niin toivoisin, että jäljellä olevalla kaudella voisimme käydä juuri tuota edustaja Gustafssonin peräänkuuluttamaa monipuolista sisällöllisen kehittämisen keskustelua meidän koulutuksesta. Sillä Suomi nousee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-04-06T15:38:04,2016-04-06T15:39:16,Tarkistettu,1.1 2016_33_36,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Jani,Toivola,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä salissa on tänään puhuttu paljon tasa-arvoisen koulutuksen merkityksestä ja nimenomaan suomalaisessa kontekstissa, siitä, miten hyvin siinä on onnistuttu. Olen asiasta aivan samaa mieltä, mutta minä en ehkä uskaltaisi ihan niin rohkeasti todeta, että suomalaisessa yhteiskunnassa kuka vaan voi opiskella mihin tahansa. On hyvä muistaa, että kyllä meillä on vielä paljon nuoria, joille matka esimerkiksi korkeakoulutukseen tai akateemiselle polulle tai uralle näyttäytyy ihan valtavan kaukaisena ja pitkänä sekä henkisesti että ehkä resursseiltaan, erityisesti jos tulee perheestä tai suvusta, missä millään tavalla se akateeminen maailma ei ole ikään kuin pukeutunut sanoiksi ja todellisuudeksi. Ja tämä on minun mielestäni semmoinen asia, mikä täytyy myöskin tässä keskustelussa ottaa huomioon. Ja sitten kun me puhumme opintotuen lainapainotteisuudesta, niin ei se ainakaan tule madaltamaan sitä kynnystä tai tasoittamaan sitä tietä, vaan kyllä me silloin potentiaalisesti luomme sinne vähintään yhden uuden esteen emmekä ole silloin sillä puolella, missä me edelleen teemme lakkaamatta työtä sen eteen, että se koulutus on kaikkine kirjoineen avoinna kaikentaustaisille nuorille kaikkialla tässä yhteiskunnassa omaehtoisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1114,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Jani Toivola,1114,2016-04-06T15:39:16,2016-04-06T15:40:22,Tarkistettu,1.1 2016_33_37,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri ei puheenvuorossaan ollut löytänyt mitään todisteita siitä, että köyhemmissä perheissä lainanotto olisi vaikeampaa kuin varakkaammissa perheissä. Muutaman todisteen onnistuin tuossa kaivamaan. Brittitutkimuksen mukaan köyhien perheiden lapsille laina näyttäytyy uhkaavana pilvenä tulevaisuuden yllä, ei suinkaan sellaisena investointina, jona sitä kaupataan. Suomessa kouluttamattomien äitien lapsista 18 prosenttia suostuu ottamaan opintolainaa, nykyisellään koulutettujen lapsista 27 prosenttia. Myös opiskelijabarometri viittaa samaan suuntaan: köyhien perheiden lapset eivät uskalla ottaa opintolainaa. Miksi eivät? No, se johtuu sellaisesta ilmiöstä kuin koulutusinflaatio. On huomattavasti todennäköisempää, että samalla tutkinnolla hyvästä perheestä, rikkaasta perheestä tuleva lapsi saa hyvän työpaikan kuin köyhästä perheestä tuleva lapsi. Tästä johtuu, että on vähintäänkin todennäköistä, että tämä uudistus heikentää sosiaalista liikkuvuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-06T15:40:23,2016-04-06T15:41:37,Tarkistettu,1.1 2016_33_38,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos tämä pitäisi paikkansa, minkä edellinen edustaja täällä todisti, niin miten on niin, että Ruotsissa, missä on valintana lainapainotteinen malli, sosiaalinen liikkuvuus on vielä suurempaa kuin Suomessa. Eli tämä lainapainotteinen malli ei todellakaan tule tarkoittamaan sitä, että vain ne voivat opiskella, joiden vanhemmilla on siihen varaa, vaan se tulee tarkoittamaan sitä, että jokainen voi edelleen omien kykyjen ja motivaation kautta opiskella niin pitkälle kuin haluaa. On hyvä myös muistaa, että aika harvassa maassa on kaikille maksuton koulutus, kuten Suomessa on. Mitä sitten tulee näihin koulutusleikkauksiin, niin jos 4 miljardia leikataan valtion menoista, niin minä luulen, että täällä salissa ei ole ketään, joka ei ymmärtäisi, että silloin se tarkoittaa sitä, että silloin käydään kaikissa isoissa menoluokissa. Mutta se on merkittävä arvovalinta, että nyt hallitus päätti, että koulutuksesta ei enää leikata vaan siihen jatkossa panostetaan. (Naurua — Välihuutoja vasemmalta)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-04-06T15:41:37,2016-04-06T15:42:44,Tarkistettu,1.1 2016_33_39,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tässä salissa on yksi puolue, joka ajoi suuria, yli 4 miljardin leikkauksia ja sanoi, että kaikkialta muualta paitsi koulutuksesta. Ja tiedättekö, mikä puolue se on? Se on kokoomus. Nykyinen opetusministeri on ainoa poliitikko tässä salissa, joka lupasi ennen vaaleja, vaaleissa ja vielä vaalien jälkeen, että koulutuksesta ei leikata. No, me hyvin tiedämme, miten kävi: hallitus on pettänyt koulutuslupauksensa. No, vaikka näitä suuria päätöksiä ei peruta, tarjotaan avohaavaan — luu näkyy — Muumi-laastaria ja kaikki tietävät, että se ei toimi, niin nyt te kuitenkin annoitte lupauksenne, että koulutuksesta ei enää leikata. Tämänkertainen koulutuslupaus kesti 15 minuuttia: (Vasemmalta: Oho!) siitä, kun Alexander Stubb sanoi, että koulutuksesta ei enää leikata, siihen, kun tuli valtioneuvoston tiedonanto, jossa sanottiin, että omaehtoisesta koulutuksesta leikataan pysyvästi 50 miljoonaa euroa. (Krista Kiuru: Näin tapahtui!) Arvoisa hallitus, miten tässä nyt näin kävi? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-06T15:42:45,2016-04-06T15:43:54,Tarkistettu,1.1 2016_33_40,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mahdollisuuksien tasa-arvosta ei tämä hallitus tingi pätkääkään, eikä tässä olla sitä tekemässäkään. Oppositio maalailee aivan, voi sanoa, harhaanjohtavia mielikuvia. (Vasemmalta: Täh?) Nimittäin selvää on, että säästöjä tehdään, mutta samaan aikaan rakennetaan myös uutta. Edustaja Nylander puhui murto-osista lisäsatsauksia. Ovatko ne murto-osia, jos puhutaan sadoista miljoonista euroista? 300 miljoonaa euroa kärkihankkeissa, joista kohdennetaan opettajien koulutukseen ja oppimisympäristöjen digitalisointiin, 105 miljoonaa euroa lisää tulevaisuuspanostuksia. Se on yli 400 miljoonaa euroa. Tämä on juuri sitä sisältöä, jolla rakennetaan meidän lasten ja nuorten parhainta, parasta tulevaisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-04-06T15:43:54,2016-04-06T15:44:52,Tarkistettu,1.1 2016_33_41,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreät olivat koulutuslupauksen kanssa tosissaan, ja olemme siksi pettyneitä, että osa vain juksasi. Se ei ole vastuullista kansalaisille eikä äänestäjille, että vaaleissa puhutaan, mitä sattuu, ja sen jälkeen sanotaan, että oho, parissa viikossa taloustilanne muuttui, arviomme muuttui, ja hallitus tuli sitten hallitusneuvotteluista ulos todella kovien koulutusleikkausten kanssa. Saisitte hävetä, jos ette jo häpeä. Tässä voin, arvoisa puhemies, sanoa, että vihreiden puolesta teen sen sitoumuksen, että sinä päivänä, kun me olemme siellä, me palautamme koulutukseen nämä rahat, mitkä te olette sieltä leikanneet, (Ben Zyskowicz: Hei, tuliko tuo lupaus nauhalle?) ja siihen on mahdollisuus jo epäluottamuslauseäänestyksessä. Edustaja Kivelä kuulosti siltä, että hänkin on tyytymätön, joten tämä hallitus voidaan kaataa jo tässä välikysymyksessä. (Ben Zyskowiczin välihuuto) Arvoisa puhemies! Haluan sanoa myös sen, että muutosjohtaminen, rakenteiden kehittäminen on mahdollista juuri silloin, kun ihmiset pysyvät mukana. Mutta kun osaavia tutkijoita irtisanotaan, on vaikea kehittää työympäristöä, kun ei edes voi hakea uutta tutkimusrahaa, ja siksi olisi tärkeää kehittää rakenteita säilyttäen rahat ja ohjaten ne yhä tehokkaammin. (Puhemies koputtaa) Mutta te jätitte tämän mahdollisuuden käyttämättä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-04-06T15:44:52,2016-04-06T15:46:05,Tarkistettu,1.1 2016_33_42,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraatit jatkavat rakentavien vaihtoehtojen esittämistä hallituksen leikkauspolitiikalle. KD on tänään esitellyt oman kannustavan opintotukimallinsa, joka palkitsee ahkeraa opiskelijaa, kannustaa hankkimaan työtä, kannustaa yrittäjyyteen ja myöskin huomioi perheelliset opiskelijat. (Ben Zyskowicz: Kelpaisi kokoomuksellekin!) Kristillisdemokraattien mallissa on tulorajoja nostettu 20 prosentilla. Perheellisellä opiskelijalla ei myöskään olisi tulorajoja, ja olisi myöskin mahdollista tehdä yritystuloa, jota ei laskettaisi opintotuen tulorajoihin. Olisinkin kysynyt ministeriltä, onko mahdollista miettiä, että hallitus vielä löysentäisi näitä tulorajoja opintotuesta, koska tällä hetkellä tuo järjestelmä on valtavan byrokraattinen, kun opiskelijoilta joudutaan perimään takaisin esimerkiksi kesätyöaikana hankittuja tuloja. Sitä kautta se ei kannusta eikä rohkaise opiskelijoita hankkiutumaan työelämään ja hankkimaan työkokemusta. (Eduskunnasta: Ahkeruutta rangaistaan!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-04-06T15:46:05,2016-04-06T15:47:13,Tarkistettu,1.1 2016_33_43,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen sanoma nähdäkseni tuli ministereiden puheenvuoroissa hyvin kirkkaasti esiin. (Paavo Arhinmäki: Kyllä!) Vaikka ajatukset, korjaan, ajat ovat kovat, (Naurua — Jukka Gustafsson: Meni oikein, ajatukset ovat kovat!) niin tasa-arvoisista mahdollisuuksista ei tingitä ja opintotukimalli saa edelleen lisärahoitusta, vaikka opintoraha sinänsä laskee. No, tähän nähden opposition kieli on totutun värikästä. Leikkauksia on kuvattu armottomiksi, massiivisiksi ja vääriksi, lyhytnäköiseksi tieksi, epätoivoon johtavaksi ja koulutusvihamieliseksi arvovalinnaksi, joka vaarantaa koulunkäynnin tulevaisuuden ja hylkää suomalaisen sivistyksen. (Jukka Gustafsson: Asiantuntijat ovat samaa mieltä!) No, tämä kritiikki siis oppositiolta, joka viime kaudella teki täysin samankokoisen, jopa suuremman leikkauksen. Tämä on kyllä erittäin, erittäin mielenkiintoista, että vasta nyt oppositiossa on herätty näihin vaihtoehtoihin, joita te nyt sanotte edustavanne. Kysymys kuuluu, miksi ette edustaneet ja toteuttaneet niitä vaihtoehtoja viime kaudella, kun olitte päättämässä näistä asioista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-04-06T15:47:14,2016-04-06T15:48:17,Tarkistettu,1.1 2016_33_44,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos minä nyt oikein kuulin, niin siis kerta kaikkiaan perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja sanoi äsken, että tämä opintorahasta tehtävä leikkaus on pieni leikkaus. Minä en olisi voinut koskaan kuvitella, että tämä hallituskokoonpano, joka tuolla istuu, pitää kohtuullisena leikata 80 euroa per kuukausi opiskelijan toimeentulosta — 80 euroa per kuukausi. Siis minulta on jäänyt jotain todella paljon näkemättä viime kaudella, jos tämäntyyppisiä leikkauksia on ollut pöydässä. Minusta nyt pitäisi hallituksen katsoa peiliin. Me alamme olemaan kyllä sellaisilla vesillä. Te lupasitte pyhästi ennen vaaleja, että koulutuksesta ei enää leikata. Meillä kaikilla on sydän rikki näistä koulutusleikkauksista, ja kun koulutuksesta ei leikata, niin se lupaus ei kestänyt edes hallitusohjelman tekoa. Nyt te lupasitte ennen kehysriihtä, että ei koulutuksesta enää leikata, mutta kun kehysriihi loppui, niin yllätyksenä tuli, että leikataankin omaehtoisen koulutuksen resursseista. Miten tässä näin pääsi käymään, ettei kuitenkaan (Puhemies koputtaa) pysytty tässä koulutuslupauksessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-06T15:48:17,2016-04-06T15:49:30,Tarkistettu,1.1 2016_33_45,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edelliselle puhujalle: Sanoitte, ettette voi kuvitellakaan, että pitäisin näitä leikkauksia kohtuullisina. Kuitenkin juuri kuvittelitte minun niin sanoneen, koska en sanonut mitään sen suuntaista. Me pidämme näitä leikkauksia, totta kai, kiusallisina, niin kuin kaikki, ja ne ovat vaikeita meille kaikille. Mutta jos lainaan teidän omaa opposition kieltänne, niin kun edellinen hallitus teki massiivisen, armottoman, epätoivoon ajavan leikkauksen, kun edellinen hallitus valitsi lyhytnäköisen ja väärän tien, teki koulutusvihamielisen arvovalinnan ja hylkäsi sivistyksen, niin silloin kuitenkin taloustilanne oli parempi kuin tällä hallituksella vastaavassa tilanteessa. Eikö voida rehellisesti nyt todeta, että tosiasia on, että jokainen puolue pakon edessä on tässä huoneessa osallistunut tämän kaltaisiin leikkauksiin? Ja voisiko olla niin, ettei yksikään puolue täällä tee niitä muuten kuin pakosta mutta pakon edessä jokainen tekee niitä, kun ei muuta voi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-04-06T15:49:31,2016-04-06T15:50:33,Tarkistettu,1.1 2016_33_46,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pyritään keskustelemaan asiallisesti, (Välihuutoja) ihan oikeasti. Palautan mieliini viime hallituskauden lopusta keskustapuolueen tekemän välikysymyksen, jossa oli laskettu edellisen hallituksen koulutus- ja tutkimussäästöt, kumulatiivisesti päättyi 1,7 miljardiin. Sain vielä eilen OAJ:n laskelman tämän hallituksen kumulatiivisista säästöistä, noin yli 3 miljardia euroa. En halua nyt muistella enempää taaksepäin, mutta semmoinen väite, että edellinen hallitus olisi tehnyt enemmän, ei pidä paikkaansa. (Välihuutoja) Sekin määrä oli jo erittäin korkea, se sovittiin hallitusohjelmaneuvotteluissa, joissa tahtipuikkoa heilutti kokoomus. Demarit olisivat halunneet pienempiä silloinkin. (Ben Zyskowicz: Voi meitä!) Puhukaa nyt totta, ryhmäpuheenjohtaja perussuomalaisista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-04-06T15:50:34,2016-04-06T15:51:35,Tarkistettu,1.1 2016_33_47,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutus on kaatanut meidän yhteiskunnassamme luokkayhteiskunnan. (Eduskunnasta: Näin on!) Mutta heti perään on sanottava, että leikkaus on leikkaus, teki sen kuka tahansa. Tätä ovat tehneet niin nykyinen oppositsioni kuin nykyinen hallituskin. Tämä on hyvä myöntää, kun nämä ovat paljaita tosiasioita. (Eduskunnasta: Aivan!) Käänne Suomen tilanteessa on mahdollinen. Se on oikeastaan käsillä näinä aikoina, kun saadaan julkistaloutta tasapainoon, kun viedään kilpailukykysopimus satamaan tämän kevään aikana, kun hyväksytään yrittäjän työllisyyspaketti ja kun saadaan infraa vielä siihen jonkin verran päälle. Minä toivon, että SDP, joka on ollut hyvin vastuullinen valtionhoitajapuolue Suomessa — sille kaikki kunnia tästä — osoittaisi tätä tilannetta kohtaan samanlaista myötäsukaisuutta kuin kansanedustaja Lauri Ihalainen suhteessa yhteiskuntasopimukseen. (Eduskunnasta: Kyllä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-04-06T15:51:35,2016-04-06T15:52:36,Tarkistettu,1.1 2016_33_48,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meistä kukaan ei ole rakentanut tarinaansa yksin, ei meistä edustajista eikä teistä arvon ministereistä. Poliitikkojen tehtävä on luoda parempaa, tehdä maailmasta parempi ja pitää kiinni hyvästä, mitä meillä on. Tätä keskustelua kun kuuntelee ja vertaa myös teidän aiempiin keskusteluihinne, niin te varmaan uskotte toimivanne ihan oikein. Meillä on kuitenkin hyvin erilainen käsitys siitä, mikä on parempi ja mikä on hyvää, mitä voidaan saavuttaa näillä suurilla ja kylmillä leikkauksilla. Kysyn nyt: Uskotteko todella ja pyyteettömästi, että kurjuus, leikkaukset ja juuri ja juuri jaksamisen rajoilla työskentely tuottavat jotain hyvää? Uskotteko todella edes itse siihen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-04-06T15:52:38,2016-04-06T15:53:38,Tarkistettu,1.1 2016_33_49,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Politiikka on aina suoraa lähetystä ihan kirjaimellisestikin, mutta joskus kannattaa sukeltaa myös politiikan elävään arkistoon, koska sieltä löytyy mielenkiintoisia asioita. Näin on myöskin tehty täällä tänään. Muutama esimerkki: 21.3.2013 kehysriihen yhteydessä keskustan edustaja Puumala otti kantaa opintotukeen toteamalla, että kaikille lainapainotteisempi pappa betalar ‑malli ei vain toimi. Nytkö se toimii, edustaja Puumala? (Eduskunnasta: Se oli silloin!) 15.4.2015 viime vaalien alla Puumala totesi myös, että tulevalla vaalikaudella koulutuspolitiikkaa on tehtävä nykyistä pitkäjänteisemmin, myös koulutusleikkauksille on pantava piste. Nytkö se piste pannaan, edustaja Puumala? Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa todettiin, että hallituksen aikomat leikkaukset ovat omiaan heikentämään opetuksen ja tutkimuksen laatua, tämä oli siis vuonna 2013. Nämä leikkaukset sitten nostavat laatua, vai miten meni? Todettiin myös, että luvatuista koulutusleikkauksista, (Puhemies koputtaa) indeksikorotuksista pidetään kiinni. Nytkö pidetään kiinni? Jotain rotia, arvoisa hallitus. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-04-06T15:53:38,2016-04-06T15:54:51,Tarkistettu,1.1 2016_33_50,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Rouva puhemies! Ainakin tuohon opiskelijaosioon ehtii vastata heti. Opiskelijoitten tilanne todellakin on tiukka, ja tässä keskustelussa kokonaan vailla huomiota on (Krista Kiurun välihuuto) se valtavan kokoinen — edustaja Kiuru, maltatteko kuunnella? — uudistus, mikä tässä opintotukijärjestelmässä nyt on, että opiskelijat siirretään opiskelijoitten asumistuesta yleiseen asumistukeen. (Paavo Arhinmäen välihuuto) Täällä muun muassa edustaja Kontula — edustaja Arhinmäki, malttakaa tekin — käytti erittäin hyvän puheenvuoron siitä, miten tuen pitäisi tulla juuri niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, niille kaikista pienituloisimmille opiskelijoille. Minulla on teille hyviä uutisia: Kun tämä yleinen asumistuki menee eteenpäin, noin 30 000 opiskelijalla, jotka sitä eniten tarvitsevat, tuki nousee 1 200 eurolla vuodessa, siis 1 200 eurolla vuodessa. Tämä on erittäin merkittävä. (Välihuuto) — Totta kai on myös laskua, mutta se tuki kohdistuu juuri niihin, jotka sitä eniten tarvitsevat, eli (Puhemies koputtaa) niihin vähävaraisiin opiskelijoihin, mihin edustaja Wallin täällä oikein viittasi. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-04-06T15:54:52,2016-04-06T15:56:02,Tarkistettu,1.1 2016_33_51,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Kääriäinen käytti tärkeän puheenvuoron, ja täytyy todeta, että sosialidemokraatit ovat pyrkineet suhtautumaan vastuullisesti politiikan tekoon myöskin oppositiosta. Me teimme todella paljon töitä vaihtoehtobudjetin eteen, jossa haettiin vaihtoehto näille ikäville, erittäin vahingollisille leikkauksille pitkälle tulevaisuuteen, jotka liittyvät myöskin tähän koulutukseen erityisesti. Me löysimme vaihtoehdon, jossa hallitusta vähemmän otetaan velkaa, veroaste ei nouse ja nämä koulutusleikkaukset pystytään torjumaan. Silloin meidän vaihtoehtobudjetistamme käytettiin hallituksen toimesta puheenvuoroja siitä, että se on täyttä höttöä, että siinä ei ole faktaa taustalla. Minä toivon, että hallitus nyt perehtyy tähän aitoon vaihtoehtoon ja tätä kautta hakee sitä rakentavaa työskentelyä opposition kanssa. Sieltä löytyy vaihtoehtoja, joilla pystytään estämään nämä koulutusleikkaukset ja pääsemään tilanteeseen, jossa tulevaisuudessa lapsilta ei leikata eikä tutkimus- ja tuotekehityskoulutuksesta leikata, osaamisesta, suomalaisen yhteiskunnan perusarvoista. Toivon, että hallitus paneutuu tähän, pääministeri Sipilä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-06T15:56:02,2016-04-06T15:57:10,Tarkistettu,1.1 2016_33_52,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yliopistojen ja koulutuksen kentällä on oltu hyvin pettyneitä istuvan hallituksen ja opetusministerin koulutuspolitiikkaan, ja en sitä ollenkaan ihmettele. Äskeinen opetusministerin pitämä puheenvuoro tuskin muutti tätä tilannetta. Aivan puheenne lopuksi te katsoitte tarpeelliseksi vähätellä tekemiänne leikkauksia. Sanoitte muun muassa, että leikkaukset koulutusjärjestelmäämme voisivat olla uhka, jos tavoitteena olisi säilyttää vanhaa. Miten luulette, että tämä viesti otetaan vastaan suomalaisissa yliopistoissa, jotka pärjäävät erittäin hyvin kansainvälisessä vertailussa, tai siinä maailman parhaassa peruskoulussa? Sanoitte myös, että te voisitte tehdä suurta tuhoa koulutuksen kentällä, jos käyttäisitte juustohöylää, mutta te ette niin tee, koska te menette aina uudistukset ja pedagogiikka edellä. Tiedoksenne, että yliopistoilla on ihmetelty suuresti sitä, että teillä ei tunnu olevan minkäänlaista tietoista (Puhemies koputtaa) koulutuspolitiikkaa siinä, miten te kohtelette yliopistoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-04-06T15:57:10,2016-04-06T15:58:20,Tarkistettu,1.1 2016_33_53,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ensin on myönnettävä, että emme pystyneet pitämään vaaleissa antamaamme koulutuslupausta. (Vasemmalta: No niin!) Tämä on tosiasia, ja siitä ei tarvitse kiistellä. (Vasemmalta: Yritittekö?) Toiseksi, kun kuuntelee täällä opposition puheenvuoroja, joissa toinen toistaan värikkäämmin ilmaisuin haukutaan hallituksen koulutusleikkaukset, niin kuka olisi uskonut, että se edellinen hallitus, missä olivat demarit ja vihreät, missä olivat edustajat Gustafsson, Krista Kiuru ja Ville Niinistö, leikkasi suunnilleen saman verran koulutuksesta kuin tämä nykyinen hallitus. Siis kuka olisi uskonut, että edustajat Gustafsson ja Ville Niinistö ja Krista Kiuru, edellinen hallitus leikkasi suunnilleen saman verran koulutuksesta kuin tämä nykyinen hallitus? (Välihuutoja) Silloin ne olivat välttämättömiä, ja nyt ne ovat kauheuksia. Uskokoon, ken haluaa, aina ne ovat taloudellisen tilanteen vaatimia. Lopuksi totean, että koulutuksesta on leikattu vähintään riittävästi, se on tosiasia. Ja kiitos, ministeri Grahn-Laasonen, että kuin leijonaemo tappelitte uusia koulutussäästöjä vastaan ja onnistuitte siinä. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-06T15:58:20,2016-04-06T15:59:26,Tarkistettu,1.1 2016_33_54,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulle on jäänyt hiukan hämmästykseksi, että eikö tässä salissa ole huomattu, että ne koulutuslupaukset, jotka annettiin kehysriihessä, petettiin jo samana päivänä. Siinä suhteessa, edustaja Ben Zyskowicz, kannattaa lukea tuo kehyspäätös hyvin tarkkaan. Te olette jo leikanneet niitäkin lupauksia, joita on annettu kehysriihessä. Siltä osin tuntuu todella suurelta sääliltä se, että kansalaisia voidaan huijata tavalla, johon tämä hallitus on lähtenyt. Jos tässä maassa oltiin yksimielisiä siitä, että tämä maa ei enää koulutuksestaan säästä, niin jostakin syystä nämä lupaukset pantiin leikkuriin ja täällä sitten selitellään, että me kaikki olisimme samassa veneessä. Täällä on oppositio, ja erityisesti sosialidemokraatit, jo ilmoittanut, että me emme olisi valinneet tällaista linjaa, (Ben Zyskowiczin välihuuto) ja silloin tällä on merkitystä, politiikalla ja vaihtoehdoilla on merkitystä. On vielä kerran sanottava, että se porukka, joka lupasi, että koulutuksesta ei leikata, teki suuremmat leikkaukset (Puhemies koputtaa) kuin edeltävällä hallituskaudella tehtiin ja jatkaa lupauksien pettämistä omaehtoisen... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-06T15:59:29,2016-04-06T16:00:36,Tarkistettu,1.1 2016_33_55,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vuonna 2011 oli vielä se arvio, että ikäluokkien pienenemisen takia ennen kaikkea koulutuspaikkoja uudelleenjärjestämällä ja -kohdentamalla pystyttiin saamaan säästöjä, (Ben Zyskowicz: Seli, seli!) mutta meidän arviomme oli jo 2013—14, että koulutusleikkaukset ovat menneet jo liian pitkälle. Tämä oli myös silloisten opetusministerien tuntemus, ja ne, jotka eri puolueista olivat tässä keskustelussa sisällä, lupasivat, että seuraavalla hallituskaudella ei enää voi leikata vaan nyt pitää pystyä kehittämään niin, että rakenteiden uudistamisesta tulevat säästöt jäävät koulutusjärjestelmän sisälle. Tämä oli laajasti jaettu, vihreät tätä vaaleissa ennen kaikkea veivät eteenpäin, ja muut myös sen lupasivat. Nyt eletään tässä ajassa ja pitää katsoa eteenpäin. Arvoisa puhemies! Nyt puhutaan niistä sisällöistä. Minä olen huolissani siitä, että OECD-vertailussa Suomen koulutustaso on laskemassa ja tämä hallitus on ensimmäinen Suomen historiassa, joka nyt sanoo, että tietoisesti madalletaan koulutuksen tasoa. Haluatte vähemmän maistereita, ja kuitenkin, kun verrataan OECD-vertailussa, niin digitalisaation, tietoyhteiskunnan, uuden teknologian myötä me tarvitsemme korkeampaa osaamista, ja me olemme jäämässä jälkeen näillä leikkauksilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-04-06T16:00:39,2016-04-06T16:01:48,Tarkistettu,1.1 2016_33_56,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vähän lukuja: edellinen hallituskausi teki 3,5 miljardia leikkauksia koulutukseen, nykyinen 3 miljardia. Nämä ovat OKM:n talousyksikön lukuja, faktaa. Koulutuksesta ja tutkimuksesta ei lisää leikattu, 105 miljoonaa tuli lisää rahaa, ja siitä kiitos hallitukselle. (Eduskunnasta: Onko se uutta rahaa?) Tämän välikysymyksen myötä on helppo kalastella bonuspisteitä opiskelijoilta vaatimalla opintorahan nostamista tai pitämistä ainakin samalla tasolla. Kuitenkin pitäisi olla rehellinen ja realisti ja tarkastella Suomen taloustilannetta. Vauvasta vaariin jokainen joutuu kantamaan vastuunsa tässä talouskurimuksessa — myös opiskelijat, valitettavasti. Sitä vastoin, kun puhutaan siitä, mitä tulevaisuudessa voisi tehdä, niin nämä kysymykset ovat tulleet esille opiskelijoilta ja monelta kansalaiselta: Pitäisikö Suomessa olla eläkekatto? Onko valtionyhtiöissä johtohenkilöiden palkkataso sopiva? (Puhemies koputtaa) Bonusrahaa tulee, vaikka porukkaa pistetään pellolle. Suursäätiöiden... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-04-06T16:01:49,2016-04-06T16:02:55,Tarkistettu,1.1 2016_33_57,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me kristillisdemokraatit ymmärrämme, että Suomen talous on edelleen heikossa hapessa, ja siksi KD esitti, päinvastoin kuin hallituksen edustajat täällä väittävät, jälleen kerran pelkän vastustamisen sijaan rakentavan vaihtoehdon hallituksen leikkauspolitiikalle. Vielä kerran kysyn: mitä mieltä hallitus on meidän kannustavasta opintotukimallistamme, joka palkitsee ahkeraa, joka kannustaa luomaan kontaktia työelämään, joka kannustaa yrittäjyyteen, joka huomioi perheelliset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-04-06T16:02:56,2016-04-06T16:03:39,Tarkistettu,1.1 2016_33_58,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen mielenkiinnolla kuunnellut tätä keskustelua koulutuspuolelta tänään. Itse tulen perheestä, jossa isäni joutui oman isänsä menehtymisen takia lopettamaan koulun kesken ja elättämään perheen, ja hänen tulokulmansa omille pojilleen oli aina se, että mitä tahansa teette, pojat, niin yritän auttaa teitä, opiskelkaa niin kauan kuin mahdollista. Esitän puheenvuoroni osittain valtiovarainministerinä, osittain kahden kouluikäisen lapsen isänä. Valtiovarainministerinä totean yleisellä tasolla, että meillähän on ollut aika rajuja välikysymyksiä. Koulutusleikkaukset: kaikki pitävät niitä ikävinä. Työllisyysrahat: kaikki pitävät niiden leikkaamista ikävänä. Eläkkeet: kaikki pitävät niiden leikkaamista ikävänä. Liikennemäärärahat: kaikki pitävät niiden leikkaamista ikävänä. Meidän suuri ongelmamme on tietysti se, että vuoron perään me haukumme toinen toistamme yksittäisistä leikkauksista mutta aika harvoin me esitämme vaihtoehtoja. Tosiasia on se, että me olemme viime vuosien aikana lisänneet julkista velkaa vuositasolla noin 9 miljardia euroa ja tällä matkalla me emme voi enää jatkaa, koska juuri ne henkilöt, joidenka koulutuksesta me juuri nyt keskustelemme, ovat niitä, jotka valitettavasti kaikista eniten tästä velkataakasta joutuvat kärsimään. Sitten ehkä enemmän kahden kouluikäisen lapsen isänä jäin miettimään sitä, että oikeastaan yhdessäkään puheenvuorossa, ehkä edustaja Toivola poikkeuksena, ei ole haettu rakentavia koulutuspolkuja. Totta kai rahaministerinä pitäisi olla suuri huoli pelkästään rahasta, mutta me olemme menossa kohti neljättä teollista vallankumousta, jonka kärkiä ovat digitalisaatio, robotisaatio, tavaroiden internet, tekoäly, bioteknologia ja nanoteknologia. Me olemme menossa kohti sellaista koulutusjärjestelmää, jossa välttämättä ei ole enää järkevää käydä koulua 7 ikävuodesta vaikkapa 28:aan. Me olemme menossa kohti sellaista järjestelmää, jossa joudumme koko ajan kouluttamaan itsemme uudestaan. Omat lapseni eivät muista aikakautta ennen älypuhelinta. On hyvin todennäköistä, että heidän lapsensa menevät kouluun sellaisella ajoneuvolla, jolla ei ole kuljettajaa. On hyvin todennäköistä, että tekoäly tai tietokone tulee diagnosoimaan heidän sairautensa huomattavasti paremmin kuin lääkäri. Tällaiseen maailmaan meidän pitäisi meidän lapsemme valmistaa. Ja jään miettimään: Meillä tässä salissa on korkea koulutustaso. Minun mielestäni me voisimme käydä vähän ehkä toinen toistamme kunnioittavampaa keskustelua koulutuksesta ja miettiä niitä polkuja, joilla ne nuoret, jotka tätä keskustelua myös kuuntelevat, voisivat miettiä omaa tulevaisuuttaan. Nyt me keskitymme vain ja ainoastaan rahaan, josta kaikki olemme joutuneet valitettavasti leikkaamaan. Nyt kannattaa keskittyä niihin erilaisiin koulutuksen tulevaisuuden polkumalleihin, siitä me pääsemme paljon paremmin eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-06T16:04:06,2016-04-06T16:07:28,Tarkistettu,1.1 2016_33_59,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,Sitten jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_60,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todella surullista ja järkyttävää kuulla, että hallituspuolueiden edustajat puolustavat hallituksen miljardien koulutusleikkauksia sillä, että kun aikaisempikin hallitus leikkasi, niin kyllä mekin voimme yhä vain enemmän leikata. Ottakaa, hyvä hallitus, vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti käyttöön, niin voitte luopua näistäkin koulutusleikkauksistanne. Olemme voineet olla ylpeitä siitä, että aiemmat sukupolvet loivat tämän meidän koulutusjärjestelmämme, jota tänä päivänäkin ympäri maailmaa arvostetaan. Valitettavasti hallituspuolue-edustajat kyllä puhuvat kauniisti koulutuksesta, mutta teidän tekonne kertovat kyllä jotain aivan muuta. Arvoisa ministeri, eikö teitä ja hallitusta yhtään pelota se, miten ajamanne miljardien koulutusleikkaukset tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa? Eikö teitä lainkaan huolestuta Suomen pysyvä osaamistason heikkeneminen, koulutuksen eriarvoistuminen tai yhä useamman lapsen ja nuoren syrjäytyminen yhteiskunnasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-04-06T16:07:32,2016-04-06T16:08:38,Tarkistettu,1.1 2016_33_61,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Värderade talman! Ministeri Grahn-Laasonen sanoi tuossa alkupuheenvuorossaan, että rakenteellista kehittämistä ei tapahtunut viime vaalikaudella. No, onko sitä tapahtunut nyt? Ollaanko korkeakoulurakennetta nyt kehittämässä rakenteellisesti? Ei. Se on poliittisesti vaikeaa, se vaatii valintoja, se vaatii perusteluja. On paljon helpompaa vetää juustohöylällä kaiken yli. Silloin voi aina sanoa jollekin, että ""kun noiltakin otetaan"". Ja jotta tupailloissa olisi jotain naurunkin aihetta, niin vedetään sitten vielä ylimääräiset 30 miljoonaa Helsingin yliopistosta — ainoasta huippuyksiköstä. Onko tässä strategista näkemystä mukana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-04-06T16:08:39,2016-04-06T16:09:26,Tarkistettu,1.1 2016_33_62,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Palaan opintotukeen, sillä koulutusleikkausten lisäksi me puhumme myös opiskelijoiden sosiaaliturvasta ja toimeentulon edellytyksistä. Opintotuki on ainoita sosiaaliturvan muotoja, joita ei nosteta automaattisesti ostovoiman heikentyessä edes hallituksen indeksijäädytysten päättyessä. Ja havainnot — nykyisestä hallituksesta tai edellisistäkään sen puoleen — eivät tue sitä, että eduskunnalla tai hallituksella olisi malttia tarkastella ylipäätään opintotukea erillisillä päätöksillä niin, että saataisiin aikaan opiskelijan kannalta kestävä lopputulos. Sitä lääkitään ja laastaroidaan matkan varrella, mutta käytännössä tämä erilliskysymyksenä käsiteltävä opintoraha tulee johtamaan aina siihen, että opiskelija on kaikkein heikoimmassa asemassa. Siksi, kun opintoraha on nyt vielä entisestään jäänyt radikaalisti kaikesta menokehityksestä, niin kysyisinkin: Milloin me saamme opintorahan aidosti samalle viivalle muiden kanssa? Milloin opiskelijat ovat yhdenvertaisia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-04-06T16:09:28,2016-04-06T16:10:25,Tarkistettu,1.1 2016_33_63,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä hetkellä tuhannet opiskelijat ja nuoret miettivät samaa asiaa: Mistä saisin töitä? Miksi minun ponnisteluillani ja osaamisellani ei näytä olevan sijaa työelämässä? Miksi oman koulutukseni ja tutkintoni sisällölle ei välttämättä löydy sitten merkitystä ja relevanssia yrityselämästä? Miksi Suomi on ajautunut tällaiseen tilanteeseen? Miten Suomi on päästetty tällaiseen kuntoon? Arvoisa puhemies! Suomen kuntoon laittaminen ei ole helppoa, ja se ei tunnu mukavalta. Punavihervasemmistolle vain tiedoksi, että velkaantuminen ja kansantalouden ylivelkaisuus ei ole kestävää kehitystä, se ei ole taloudellisesti kestävää kehitystä. Jos Suomi ajautuu Kreikan tielle, sitten se aivovuoto vasta lähtee liikkeelle. Haluan huomauttaa, että sain tuossa juuri Lukiolaisten Liiton kannanoton siitä, miten he kiittävät sitä, että vihdoin ja viimein toisen asteen opiskelijat ovat yhdenvertaisia muiden ihmisten kanssa. Tämä vanhempien tulorajojen muutos saatiin poistettua, ja muutakin oikeudenmukaisuutta koulutuskentälle tulee. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-04-06T16:10:27,2016-04-06T16:11:42,Tarkistettu,1.1 2016_33_64,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vuosi sitten tähän aikaan istuin hyvin samankaltaisessa luentosalissa Tampereen yliopistolla satojen muiden opiskelijoiden kanssa. On turha kuvitella, että opintotuella eläminen olisi ruusuilla tanssimista. (Ben Zyskowicz: No, ei sen pidäkään olla!) Fakta on, että kyseessä on hyvin pieni sosiaalietuus. Nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä huipussaan, töitä ei ole. Useiden vanhemmilla ei heidän hyvästä tahdostaankaan huolimatta ole varaa tukea rahallisesti, ja lisäksi yliopistopaikkakunnilla vuokrat ovat kohtuuttoman korkeat. Esimerkiksi edes omalla kohdallani opintotuki ei riittänyt edes opiskelijasäätiön vuokraan ja perusasioista, kuten vuokrasta, oli tingittävä. Siksi on huolestuttavaa, että hallitus leikkaa jopa neljänneksen ennestäänkin riittämättömästä opintorahasta. Siksi kysynkin asianomaiselta ministeriltä: Leikkaatte omien sanojenne mukaan pakon edessä, (Puhemies koputtaa) mutta leikkaus tarkoittaa suoraa opiskelijoiden perustoimeentulosta leikkaamista. Mistä nämä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-04-06T16:11:43,2016-04-06T16:12:53,Tarkistettu,1.1 2016_33_65,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Nurminen piti suhteellisen samankaltaisen puheen, mitä olin ajatellut itse pitää. Minä voisin kertoa oman tarinani tässä. Vielä vuosi sitten olin itsekin opiskelija — on hyvä, että edustaja Kurviselle tulee opiskelijanäkökulma tässä — ja tiedän, miltä 80 euron opintotukileikkaukset tuntuvat. Tein itse asiassa pienen laskelman, kun kuuntelin näitä puheita: 80 euroa tarkoittaa noin 31 opiskelijalounasta, eli hallitus tällä hetkellä vie opiskelijoilta opiskelijalounaat koko kuukaudelta. Tämä on aika järkyttävä summa. Tämä ehkä tuo teille vähän sen leikkauksen mittakaavan, mikä ei välttämättä tunnu teidän budjeteissanne. 80 euroa on aika iso rahamäärä. (Puhemies koputtaa) Tässä on paljon tyhjää puhetta, tässä salissa. Puhetta koulutuksen tärkeydestä riittää, mutta teot puhuvat puolestaan, valitettavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-04-06T16:12:53,2016-04-06T16:13:59,Tarkistettu,1.1 2016_33_66,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Onko oppositio unohtanut täällä, että yliopistot ovat itsenäisiä laitoksia? Riippuu siis pitkälti yliopistosta itsestään, miten se toimii. Erinomainen, positiivinen esimerkki on Turun yliopisto. Turun yliopisto ei irtisano ketään, vaikka säästölinja laittaa senkin budjettiin ison loven. Vertailujen vuoksi Helsingin yliopisto on hämmästyttänyt ilmoittamalla mittavista irtisanomisista. Miksi Helsingin yliopisto ei käytä varallisuutta yt-iskun pehmentämiseen? Helsingin yliopistolla oli viimeisimmän vuoden, 2014, tilinpäätöksen mukaan noin 88 miljoonaa euroa ylijäämää. Turun yliopistossa on ilmeisesti ajateltu, että hyvä porukka kannattaa pitää töissä, vaikka yliopisto ei silloin olisikaan ylijäämäinen. Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen on sanonut hienosti: ""Yliopistolla ei ole oikeasti muuta pääomaa kuin henkinen pääoma. On tärkeää pitää se iskukunnossa.""",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-04-06T16:14:01,2016-04-06T16:15:06,Tarkistettu,1.1 2016_33_67,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp," Värderade talman! Finansminister Stubb efterlyste här för en stund sedan en gemensam diskussion om alternativ och hur man skulle kunna erbjuda olika typer av utbildningsvägar för våra unga. Minister Stubb: vi vill jättegärna vara med och utveckla det här, och vi vill vara med i diskussionen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,sv,Mikaela Nylander,769,2016-04-06T16:15:10,2016-04-06T16:15:37,Tarkistettu,1.1 2016_33_68,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työn tekemisen pitäisi aina olla keskiössä ja valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Tämän takia haluan kiittää hallitusta, että opiskelijan omien tulojen perusteella takaisinperittävä opintoraha ja asumistuki muodostavat nyt sentään 7,5 prosentin koron entisen 15:n asemasta — se on sentään kohtuullista. Tähän sisältökysymykseen sen verran, että mitä mieltä te, arvoisa opetusministeri, olette siitä mallista, mikä monissa maissa on käytäntönä, esimerkiksi Sveitsissä, että työelämä ja opiskelu ikään kuin nivotaan entistä voimakkaammin yhteen. Tällä hetkellä korkeakouluopiskelijat Suomessa käyvät 57-prosenttisesti töissä. Huomioiden myös tämän vaikean työllisyystilanteen, pitäisikö jotakin tehdä, että tämä prosentti saataisiin nostettua ja nuoret saisivat sitä erittäin arvokasta työelämän kokemusta paremmin kuin tänä päivänä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-04-06T16:16:17,2016-04-06T16:17:17,Tarkistettu,1.1 2016_33_69,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen säästöt kohdistuvat lähes kaikkeen opetukseen ja koulutukseen. Esimerkiksi ryhmäkokojen kasvattaminen päiväkodeissa ja kouluissa on huolestuttavaa. 39 lapsen päiväkotiryhmä ei edes tilapäisesti voi olla kenenkään lapsen etu. Yliopistoista irtisanotaan tuhatmäärin henkilökuntaa, ja opettajat ammatillisissa oppilaitoksissa ovat kertoneet minulle huolensa siitä, että jos edelleen opetusta vähennetään, niin osa opiskelijoista jää täysin oman onnensa varaan. Toisin sanoen resursseja vähennetään ja samalla opettajia kehotetaan olemaan luovia sekä uudistamaan ja kehittämään. Monissa kouluissa, oppilaitoksissa ja yliopistoissa epävarmuus tulevasta kasvaa ja samoin työtaakka. Lisäksi ministeri lähettää moittimisviestejä toimijoille. Nämä asiat uuvuttavat työntekijöitä, ja kukaan ei pysty olemaan luova, innovatiivinen ja kehittämismyönteinen tällaisissa olosuhteissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-04-06T16:17:19,2016-04-06T16:18:24,Tarkistettu,1.1 2016_33_70,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutusleikkaukset realisoituvat eri ihmisryhmillä ja eri alueilla hyvin eri tavoin. Sillä, jolla on rahaa tai jonka perheellä, vanhemmilla on rahaa, nämä leikkaukset eivät tunnu missään. Päinvastoin on niin, että rikkaan perheen kasvatti saa opintolainansakin edullisimmin ehdoin pankilta, mitä köyhän perheen lapsi. Ja sitten tämä alueellinen näkökulma. Te sanoitte, ministeri, että olette nimittänyt entisen alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen selvitysmieheksi Lappiin, ja Manninen on kiistämättä monella tapaa ammattimies. Mutta eikö se kerro juuri siitä, että tämä koulutuskaaos, koulutusleikkaukset ovat juuri syy siihen eripuraan, mitä tuolla alueella nousee alueitten ja koulutusorganisaatioitten välillä, kun ei ole mitään varmuutta tulevaisuudesta. Ja nyt on uhkana, että toimivia koulutusjärjestelmiä romutetaan, ja luottamus alueilla toisiinsa ja myöskin valtiovaltaan on kadonnut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-04-06T16:18:25,2016-04-06T16:19:28,Tarkistettu,1.1 2016_33_71,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kaudellahan leikattiin viidennes ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, ja nyt tulee toisella tavalla lunta tupaan osalle ammattikorkeakouluja. Siirtymäsäännöksen vuoksi ministeriö on muuttanut jälkikäteen ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta niin sanottujen siirtoerien kautta. No, mitä tämä tarkoittaa? Rahoitusmallin mukaan parhaita tuloksia saavuttaneilta 12 ammattikorkeakoululta on leikattu vuoden 2016 rahoituksesta yhteensä liki 17 miljoonaa euroa ja rahoitus on siirretty huonommin menestyneille ammattikorkeakouluille, joista osa toimii pääkaupunkiseudulla. Elikkä ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli ei ole ollut tuloksiin kannustava vaan päinvastoin, niistä rankaiseva, vaikka toisin piti olla, kuten 2014 sovittiin. Yliopistojen tulosrahoitusmallissa ei missään vaiheessa ole ollut tällaista siirtoerämenettelyä vaan yliopistojen rahoitus on määräytynyt suoraan saavutettujen tulosten perusteella. Kysyn: miksi ihmeessä? Tämä on erittäin epäoikeudenmukaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-04-06T16:19:30,2016-04-06T16:20:30,Tarkistettu,1.1 2016_33_72,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Niin kuin valtiovarainministeri sanoi, elämme suuressa muutoksessa. Puhutaan luovasta tuhosta, jossa yli 30 prosenttia ammateista saattaa kuolla seuraavien 20 vuoden aikana, mutta uusia ammatteja syntyy sitten tilalle. Elämänikäinen koulutus on todellakin noussut yhä tärkeämpään asemaan. Ihmettelenkin, miksi te sitten leikkaatte juuri omaehtoisen koulutuksen kulukorvauksista tuon 47 miljoonaa euroa eli juuri sieltä elämänikäisestä oppimisesta, mikä olisi erityisen tärkeää. Niin kuin ministeri Stubb sanoi, koulutusjärjestelmäämme on syytä muuttaa muuttuvaa maailmaa vastaavaksi. Pitäisikö esimerkiksi meidän tutkintojärjestelmäämme muuttaa sellaiseksi, että se mahdollistaisi paremmin yksilölliset oppimispolut, jo hankitun osaamisen tunnistamisen? Tai tarvitsisimmeko aivan uudenlaisia hybriditutkintoja, joissa voidaan yhdistää eri alojen osaamista? Niin kuin edustaja Nylander totesi, oppositio tulee mieluusti mukaan uudistamaan koulutusjärjestelmäämme ja laatimaan koulutuspoliittista selontekoa parlamentaarisessa valmistelussa yhdessä kaikkien hallituspuolueiden ja eduskuntapuolueiden kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-04-06T16:20:33,2016-04-06T16:21:36,Tarkistettu,1.1 2016_33_73,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutuslupauksesta tuli koulutuspetos, ja se on toki kiusallista. Kaikki puolueet totesivat ennen vaaleja, että enää koulutuksesta ei kestä leikata. Ja tämä lupaus on nyt petetty, ja tätä ei voi puhua pois. Opintotuen neljänneksen leikkaus on törkeä teko. Opiskelijat halutaan nyt pakottaa velkaantumaan. Opintolaina ei ole suosittua opiskelijoiden keskuudessa, ja se ei ole ihme, sillä korkeakaan koulutus ei välttämättä takaa hyväpalkkaista ja vakaata työpaikkaa ja siten lainanmaksukykyä nykyisille opiskelijoille. Lainapainotteisuus myös eriarvoistaa opintoaloja, sillä on aivan eri asia maksaa takaisin kymmenientuhansien eurojen lainoja, jos valmistut kovapalkkaiseksi lääkäriksi kuin jos valmistut pienipalkkaiseksi lastentarhanopettajaksi tai epävarmasti työllistyväksi arkeologiksi. Lainapainotteisuus myös eriarvoistaa sosiaalisesti. Niiden, joilla on rikkaat ja avokätiset vanhemmat, ei lainaa edes tarvitse ottaa, mutta köyhien perheiden lapsilla ei ole vaihtoehtoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-06T16:21:37,2016-04-06T16:22:44,Tarkistettu,1.1 2016_33_74,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä nyt sillä matikalla, matematiikalla, jota hallitus täällä käyttää näistä koulutussäästöistä, valitettavasti jäisi luokalle koulussa. Mutta voi olla, että näiden koulutussäästöjen jälkeen siihen ei ole enää varaa. Olisin, arvoisa puhemies, halunnut esittää tässä kysymyksen pääministerille, joka juuri poistui. Mutta kysyn nyt teiltä, arvoisa opetusministeri: Kun valtiovarainministeri puhui juuri siitä, että uran eri vaiheissa pitää kouluttautua uudelleen, niin nythän te juuri tämän omaehtoisen koulutuksen kulukorvausta leikkaamalla heikennätte ihmisten mahdollisuuksia kouluttautua uudelleen työttömyyden sattuessa, siis kouluttautua niin, että se parantaisi mahdollisuuksia saada työtä, siirtyä työttömyydestä työhön. Emmekö me siitä ole yhtä mieltä, että vain työllä tämä Suomi nousee? Arvoisa puhemies! Opetusministeri, kertokaa nyt vielä selkosuomella: Te olette täällä sanonut, että tämä 100 miljoonaa on lisäpanostuksia. Onko se kaikki varmasti uutta rahaa kehykseen nähden?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-06T16:22:45,2016-04-06T16:23:53,Tarkistettu,1.1 2016_33_75,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin toteutuu ensi syksyn budjettiriihessä, se on muiden laastariratkaisujen ohessa hyvä päätös, paitsi ehkä perheellisten opiskelijoiden osalta, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että koulutukseen ja opintotukeen tehtävät leikkaukset ovat täysin kohtuuttomia. Tämän keskustelun pohjalta tuntuu, että hallitus paukuttaa henkseleitään, kun se antaa kymppejä, ottaa satasia ja tarjoaa velkaa. Kun kerta teiltä ei voi, arvoisa opetusministeri, kysyä näitten lupausten perään, joita kansalle olette antanut, niin kysyn, kuten edustaja Lindtman juuri äsken: Mistä tämä 105 miljoonaa tulee, onko se uutta rahaa, onko se jostain pois, kuten myös muut laastarirahat? Ovatko ne jostain muualta pois?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-06T16:23:54,2016-04-06T16:24:49,Tarkistettu,1.1 2016_33_76,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Sitten edustajat Virolainen ja Kiljunen, ja sitten ministeri Lindströmille puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_77,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen kohta kahden ja puolen tunnin ajan kuunnellut opposition edustajien puheenvuoroja erittäin huolellisesti. Yksikään teistä ei ole kiinnittänyt sanallakaan huomiota siihen ryhmään eli niihin ihmisiin, joilla ei ole tutkintoa. Kun me tiedämme tilastojen perusteella, että ilman tutkintoa ei työllisty tai työurat ovat erittäin lyhyitä, pirstaleisia, miehillä keskimäärin 26 vuotta ja naisilla 23 vuotta, niin eikö olisi ollut syytä kiittää hallitusta siitä, että lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, oppisopimukseen pääsyä madalletaan ja avataan uusi koulutussopimus, jolla pystyy saamaan tutkinnon siellä työpaikalla. (Jukka Gustafsson: Täällä on omaehtoisesta koulutuksesta kysytty kolme kertaa!) Minusta tämä on hatunnoston arvoinen asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-04-06T16:24:54,2016-04-06T16:25:51,Tarkistettu,1.1 2016_33_78,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä nuoret ovat tämän kevään aikana hakeneet itselleen koulutuspaikkaa ja miettineet, mitä he haluaisivat tulevaisuudessa tehdä. Tilanne on ollut monelta osin hyvin ristiriitainen, koska hallitus on heikentämässä opintotukea, vähentämässä koulutuspaikkoja sekä vaikeuttanut myös monien opiskelijoiden jatko-opintoja. Te olette muun muassa leikkaamassa toisen asteen ammatillisia koulutuspaikkoja 17 000 (Vasemmalta: Kolmannes!) aloituspaikkaa, ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutuspaikat ovat täysin unohtuneet. Vaikka te olette nostaneet etsivän nuorisotyön sekä työpajatoiminnan yhdeksi kärkihankkeeksi, niin siitä huolimatta myös tästä leikataan lähes 8 miljoonaa euroa ainakin alustavien esitysten mukaan. Meillä on monia nuoria, jotka haluaisivat parantaa omaa koulutustaan. Nyt kysyisin, arvoisa ministeri: kun näitä (Puhemies koputtaa) erilaisia säästöjä on tehty, oletteko tehnyt vaikuttavuusarvioinnin siitä, miten nämä leikkaukset vaikuttavat... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-04-06T16:25:52,2016-04-06T16:27:02,Tarkistettu,1.1 2016_33_79,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mielenkiintoista keskustelua. Aika lailla paljon syyttämistä, kuka teki milloin ja mitäkin, ja hyvin vähän sitä, että koetettaisiin ymmärtää, mikä tämä tilanne on. Täällä tuntuu olevan vähän tämmöistä syyttelyä puolin ja toisin, mutta koetetaan nyt vastata sitten näihin kysymyksiin. Ensinnäkin edustaja Multala nosti mielestäni ensimmäisenä tämän tärkeimmän asian, että työllisyys on tärkeintä. Se on nimenomaan näin. Sen takia hallitus  ja työ- ja  elinkei-noministeriö ovat tehneet ja tulevat tekemään paljon uusia toimenpiteitä liittyen siihen, että ihmiset saisivat helpommin töitä. Me koetamme hoitaa työttömyyttä, ja samaan aikaan pitää saada elinkeinopolitiikka sellaiseksi, että tulee työpaikkoja. Täällä on mainittu jo oppisopimus nuorille oikeaksi vaihtoehdoksi, koulutussopimus — nämä ovat tärkeitä asioita — kannusteloukkujen purkaminen ja valtion maksaman työttömyyskorvauksen, siis peruspäivärahan käyttöalan laajentaminen palkkatukeen, starttirahaan, liikkuvuusavustukseen. Mielestäni aika merkittävä uudistus, josta en ole kuullut juuri kiittelyä, vaikka SDP:kin on sitä vaatinut. Te olette esittäneet omaa niin sanottua Rinteen mallianne. Sellaista ei tule, se ei ole Rinteen malli, vaan se on TEMin malli, ja te huomaatte sen olennaisen eron sitten, kun se asia esitellään aikanaan. Omaehtoinen koulutus, ja siitä tehty täällä väitetty 47 miljoonan leikkaus: Se raha kohdennetaan uudella tavalla. Siitä merkittävin osa menee palkkatukeen. Eikö se ole aika lailla hyvä asia? Minun mielestäni on. Se kohdennetaan toiseen paikkaan, eli se ei ole mikään leikkaus, vaan se raha käytetään toiseen paikkaan. (Välihuutoja) — Kyllä. (Krista Kiuru: Siis mitä?) Täällä edustaja Rinne puhui siitä, että SDP on esittänyt omia vaihtoehtoja ja että me olisimme täällä hallituksessa sanoneet täyttä höttöä. Emme me niin ole sanoneet. Minä olen ainakin sanonut moneen kertaan, että kun te esitätte omia vaihtoehtojanne, minä kuuntelen joka ikisen, oli se nyt sitten kenen tahansa esittämä. Ne otetaan vakavasti ja tutkitaan, onko niissä mitään pointtia. Kiitän tässä yhteydessä kristillisdemokraatteja rakentavasta oppositiopolitiikasta, jossa aina tuodaan vaihtoehto sen sijaan, että sanotaan, että tämä ei käy. Me olemme kyllä aika ikävässä tilanteessa, ja kyllä soisin, kuten edustaja Kääriäinen loistavassa puheenvuorossaan sanoi, SDP:ltä enemmän sen myöntämistä, missä tilanteessa me olemme. Totta kai nämä ovat arvovalintoja, eikä näitä leikkauksia kukaan tee mielikseen, mutta ne on vaan tehtävä, kun tilanne on, mikä se Suomessa on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-04-06T16:27:05,2016-04-06T16:30:09,Tarkistettu,1.1 2016_33_80,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Seuraavaksi vastaa myös ministeri Grahn-Laasonen, ja kun kysymyksiä on tullut niin paljon, niin 5 minuuttia. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_81,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Alkuun totean ministeri Lindströmiä kompaten, että työttömyysturvalla voi jatkossakin opiskella. Koulutuksesta ja tutkimuksesta ei eilisessä kehysriihessä leikattu lisää, vaan päinvastoin pystymme tekemään joitain uudelleenkohdennuksia, niin että pystymme panostamaan 105 miljoonaa euroa erityisesti korkea-asteelle ja nuorille tutkijoille. En myöskään ymmärtänyt enkä ymmärrä sitä kysymystä uudesta rahasta. Ei mistään taivaasta putoa mitään uutta rahaa, vaan kehyspäätös on kokonaisuus. Hallitus opintotukeen liittyen kohtuullisti hallitusohjelman mukaista 150 miljoonan euron pitkän aikavälin säästötavoitetta opintotuesta opiskelijoiden kannalta myönteiseen suuntaan eli 122 miljoonaan euroon. Ja koska sovimme myöskin tässä yhteydessä opintotukimallista ja siinä yhteydessä totesimme, että siitä kertyy rahoitusta enemmän kuin mitä hallitusohjelmaa laadittaessa keskusteluissa arvioitiin, niin se mahdollistaa sen, että pystymme näillä rahoilla parantamaan opiskelun edellytyksiä ja myöskin varmistamaan sen, että korkeakoulutus kehittyy; että sen pedagogiikka kehittyy; että voimme tuoda digitaalisia, uusia oppimisympäristöjä; että näemme sen, mihin suuntaan koko korkeakoulutuskin kehittyy eli entistä enemmän siihen, että mahdollistetaan ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua, mahdollistetaan myös kesäaikaista opiskelua ja niin edelleen — eli tulevaisuuden korkeakoulujärjestelmää rakentamassa. Arvostan suuresti niitä puheenvuoroja, mitä täällä on ollut liittyen koulutuksen kehittämiseen ja sellaisen yhteisen vision rakentamiseen. Ja minä uskon, että meidän suomalaisen koulutusjärjestelmän suuria vahvuuksia on se, että koulutusjärjestelmää kehitetään vahvasti asiantuntijavetoisesti. Asiantuntijoista kun puhun, tarkoitan silloin hyvin monella tasolla toimivia asiantuntijoita: Tarkoitan meidän opettajia, jotka ovat maailman parhaita, maisteritason koulutuksen saaneita, pedagogian ammattilaisia, joilla on paljon sanottavaa ja erittäin paljon mahdollisuuksia vaikuttaa omassa työssään myös suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämiseen. Samoin tarkoitan meidän korkeimman koulutuksen saaneita tutkijoitamme ja yliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteisöjä ja kaikkia koulutusta kehittäviä, myös koulutuksen järjestelmän johdossa toimivia. Ja poliittisina toimijoina meidän tietysti tulee kaikin tavoin pyrkiä mahdollistamaan koulutusjärjestelmän kehittäminen ja osallistua aktiivisesti tähän kehittämisen työhön luomalla niitä puitteita ja rakentamalla yhteistä visiota. Täällä on kysytty paljon siitä, mikä on hallituksen korkeakoulupoliittinen linja ja mistä se tulee. Meidän korkeakoulupoliittinen linjamme pohjautuu lukuisiin tässä viime vuosina toteutettuihin sekä kansainvälisiin että kotimaisiin arviointeihin ja selvityksiin. Meidän korkeakoulujärjestelmäämme on arvioinut OECD lukuisia kertoja, komissio, kansainvälinen arviointipaneeli, sekä sitten on kotimaisia arvioita, muun muassa Suomen Akatemian säännöllisesti toteuttama Tieteen tila on yksi tällainen dokumentti, jota hyvin paljon arvostan ja jota olen käynyt läpi. Näistä juontuvat sitten ne johtopäätökset, millä tavalla voimme rakentaa entistä vahvempaa tulevien sukupolvien, tulevien aikojen korkeakoulujärjestelmää, ja näissä korostuu selkeämpi työnjako, vahvuuksiin keskittyminen, vahvojen osaamiskeskittymien rakentaminen, rakenteellinen kehittäminen, joka ei ole itseisarvoista, vaan sille rakennetaan vahvempaa järjestelmää, jossa pystytään toimimaan sekä tieteen puolella että vahvasti korkeakoulutuksen puolella ja tuomaan yhteiskuntaamme sekä laajaa sivistystä että myöskin taloudellista lisäarvoa ja paljon muuta — hyviä ideoita. Yhteistyön lisääminen on ihan keskeistä korkeakoulusektoreidemme välillä myöskin, ja kysyitte, mitä tehdään, tehdäänkö mitään, niin voin kertoa, että tällä hetkellä, juuri parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriö vahvasti yhdessä Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa valmistelee näiden kahden yliopiston fuusiota ja ammattikorkeakoulu on tulossa tähän samaan konserniin. Samaa kehitystä on meneillään Lappeenrannassa ja Lapissa, niin kuin kerroin, ja opetus- ja kulttuuriministeriö on tässä vahvasti mukana. Uudistamme tällä hetkellä korkeakoulujen, sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen, rahoitusmallia korjaamaan niitä vikoja, mitä siinä mahdollisesti on ja mitä myöskin korkeakoulukenttä on vahvasti esittänyt. Tuomme vaikuttavuuden enemmän sen rahoituksen kriteereihin ja vahvalla informaatio-ohjauksella, hyvällä yhteistyöllä, ei sanellen vaan yhteistyötä, luottamusta rakentaen pyrimme paitsi tukemaan näitä uudistuksia myös kertomaan siitä, että arvostamme erittäin paljon sitä työtä, mitä suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ja koko meidän koulutusjärjestelmässämme tehdään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-06T16:30:16,2016-04-06T16:35:20,Tarkistettu,1.1 2016_33_82,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näissä minun papereissani tulee esille, että viime hallituskaudella tehtiin yhteensä noin 130 000:n... 130 miljoonan edestä... 130 000:n... (Ben Zyskowicz: Säg på svenska!) — Jag säger på svenska: för 130 miljoner — 130 miljoonan edestä, se on parempi näin, säästöjä korkeakouluista, kun nyt niitä tehdään 540 miljoonan edestä, suurin piirtein. Elikkä suuresta muutoksesta on kyse ja erittäin suurista lisäleikkauksista. Senkin takia ihmettelen vähän tätä keskustelua, että mietitään sitä, mitä tehtiin edellisellä kaudella ja nyt vielä, mitä tehdään nyt. Edellisen kauden loppupuolella me olimme kaikki yksimielisiä siitä, että koulutuksesta ei enää leikata. (Eduskunnasta: Juuri näin!) Juuri tämä on nyt se peruskysymys. Ja juuri tässä asiassa on hienoa, että edustaja Zyskowicz myöntää, että tämä lupaus on petetty. (Puhemies koputtaa) Mutta, arvoisa hallitus, onko niin, että hallituksen oma arvopohja on tässä muuttunut?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-04-06T16:35:23,2016-04-06T16:36:38,Tarkistettu,1.1 2016_33_83,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua on täällä alusta saakka kuunnellut, niin tulee aika surullinen olo, kun sanon sen suoraan. Yhdyn pitkälti siihen, mitä ministeri Stubb totesi siitä, että täällä on aika korkea sivistyksen taso mutta tämä keskustelun taso pyörii vain näiden eurojen ympärillä. Ymmärrän sen, että raha on tärkeä asia, mutta kyllä ydinkysymys on se, mitä me teemme, miten me kykenemme saamaan koulutuksen vastaamaan niitä työelämän ja tulevaisuuden tarpeita, ja sen eteen olemme tehneet kaikkemme ja teemme jatkossakin. Minusta meillä on tämän hallituksen näytöt siitä, että meillä pikkuhiljaa alkaa talous kasvaa ja elämä elpyä, ja silloin pitää katsoa ratkaisuja yhdessä, ja sen takia minä olen erittäin pettynyt siihen, että täällä vain numeroita pyöritetään, jotka sinänsä ovat tärkeitä, mutta sisältö kuitenkin ratkaisee, mikä se pääasia on. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-04-06T16:36:39,2016-04-06T16:37:27,Tarkistettu,1.1 2016_33_84,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Terho vertaili tämän kauden ja viime kauden leikkauksia. Tietysti silloin edustaja Terho oli Brysselissä eikä muista sitä keskustelua, mutta silloin nimenomaan painotettiin sitä, että nyt on tehty jo liikaa leikkauksia, enempää ei tehdä. Nyt niitä leikkauksia tehdään niiden vanhojen leikkauksien päälle. Mutta ymmärrän sen, että edustaja Terho, joka on kovempi thatcheriläinen kuin valtiovarainministeri Stubb konsanaan, ajattelee niin, että leikkaukset ovat hyvä asia. Sen sijaan minua hämmästyttää edustaja Puumala, jonka kanssa teimme erittäin hyvää yhteistyötä viime kaudella: teimme yhdessä välikysymyksen koulutuksesta, puolustimme yhdessä opintotukea — opintotuesta vastaavana ministerinä en antanut senttiäkään periksi siinä, kun haluttiin opintolainapainotteiseen malliin — ja me yhdessä teimme yhteistyötä, vaikka te olitte oppositiossa, siinä, että torpattiin nämä kokoomuksen ideat. Miksi nyt keskusta syö koulutuspolitiikassa kokoomuksen kädestä ja on valmis siirtymään opintolainapainotteisuuteen? (Krista Kiuru: Ja leikkaamaan 80 euroa kuukaudessa opiskelijoilta — 80 euroa!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-04-06T16:37:29,2016-04-06T16:38:37,Tarkistettu,1.1 2016_33_85,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp," Rouva puhemies! Tuossa edellä esittelinkin edustaja Wallinin kysymyksen perusteella sen oman ajatuksemme siitä — mikä on myös merkittävästi rakenteellinen uudistus — mitenkä opiskelijat siirretään opiskelijoiden asumistuesta yleiseen asumistukeen. Toivottavasti voitte antaa sille tukea. Sitten tämä keskustelu, mihinkä edustaja Anttila viimeksi viittasi, on minusta tavattoman tärkeä. Siitä ovat todella nyt sitten tehneet aloitteen edustaja Nylander ja edustaja Eloranta, siis siitä, että pystyisimme eduskunnassa yhdessä, eri puolueet, muodostamaan vähän näkemystä siitä, miten mennään sisällöllisesti vuodesta 2019 eteenpäin. Sen jälkeenkin on elämää. Pitäisi pystyä luomaan myös vähän näköalaa todella siitä, miten työelämä muuttuu ja mitä se koulutuksen kannalta tarkoittaa, luoda vähän myöskin toivoa sinne koulutuspuolelle. Edellisen hallituksen ja tämän hallituksen leikkausten jälkeen se elämä ei todellakaan lopu. Päinvastoin, koulutuksella on tavattoman tärkeä tehtävä. Tästä ajattelusta meidän pitäisi, ministeri, ottaa koppia ja miettiä tätä tulevaisuutta (Puhemies koputtaa) yhdessä eri puolueitten kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-04-06T16:38:38,2016-04-06T16:39:46,Tarkistettu,1.1 2016_33_86,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Anttila ja keskustan monet muutkin edustajat ovat täällä kyselleet, minkä takia nyt puhutaan numeroista. No, minun mielestäni on aivan selvää, että nyt puhutaan numeroista. Raha ja resurssit ratkaisevat, ne ratkaisevat myös sisältöä, laatua ja niitä asioita, mistä täällä on tänään puhuttu. Haluaisin saada vastauksen myös siihen, mitä täällä on kysytty aikaisemmin: Hallitus on kehysriihessään ja monessa yhteydessä kertonut, että nyt on tulossa lisäpanostuksia. Mitä tämä oikein tarkoittaa, kun äsken täällä kuitenkin kuultiin, että mitään lisärahaa ei ole tulossa? Mistä nämä rahat siirretään? (Touko Aalto: Mistä se on pois?) Mikä tämä niin sanottu lisäpanostus on? Sitten aivan lopuksi haluaisin vielä kysyä: Miten te oikein vastaatte niille yliopiston työntekijöille, koulutuksen työntekijöille, jotka nyt laitetaan näiden leikkausten pohjalta kortistoon? Mitä te vastaatte niille nuorille, joiden toimeentulosta leikataan neljäsosa? Mitä te vastaatte niille lapsille, joiden mahdollisuuksia te rajaatte vanhempien varallisuuden perusteella? (Puhemies koputtaa) Kyllä numeroilla on merkitystä, rahalla on merkitystä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-04-06T16:39:47,2016-04-06T16:40:54,Tarkistettu,1.1 2016_33_87,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen leikkaukset yliopistoihin kohdistuvat moniin kipeästi. Pelkästään Itä-Suomen yliopisto joutuu leikkaamaan lähes 10 miljoonaa euroa. Ensimmäisenä giljotiinin alla on Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, josta yliopisto tekee päätöksen jo ensi viikolla. Täällä hallitus on kysynyt sitä, eikö oppositio arvosta yliopistojen autonomiaa. Arvostamme kyllä, mutta kannattaa muistaa, että se on aina maan hallitus, joka kantaa vastuun pätevien ammattilaisten riittävyydestä. Ja kun Kajaanin opettajankoulutuslaitos lakkautettiin joitakin vuosia sitten, lopputulema on ollut se, että aloituspaikat ovat siirtyneet muualle kuin emoyliopistoon, osittain ja ennen kaikkea Kainuu on vailla päteviä opettajia. Tähän asti kaikki edelliset hallitukset ovat antaneet erillisrahaa Itä-Suomen yliopistolle Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen säilyttämiseen. (Puhemies koputtaa) Tähän asti aloituspaikoilla hallitus on aina pystynyt ohjaamaan sitä, (Puhemies koputtaa) että koulutus siellä on säilynyt. Aikooko tämä hallitus tehdä samoin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-04-06T16:40:56,2016-04-06T16:42:03,Tarkistettu,1.1 2016_33_88,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En halua arvostella nykyhallitusta siitä, ettei se pese puhtaaksi edellisen hallituksen leikkauksia. Ne ovat totta, eivätkä ne siitä parane, että me edellytämme, että te palauttaisitte ne. Se on ollut politiikkaa siinä hetkessä, mutta koulutuslupauksen pettäminen on petos, ja se on fakta. Se on moraaliton teko opiskelijoita, yliopistoja kohtaan, ja siitä vastuusta te ette mihinkään pääse. Ministeri Stubb, kiitos puheenvuorostanne, joka oli tunteisiin vetoava, siinä oli erittäin paljon hyviä asioita. Ainoa, että se on hallituksen tekemisten kanssa hieman epäsuhdassa, kun omaehtoisen koulutuksen osalta kuitenkin leikataan. Te toitte sitä esille, että koko ajan yhteiskunta menee eteenpäin, pitää olla muutoskyvykkyyttä. Tämä linja ei ole sopusoinnussa oman puheenvuoronne kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-04-06T16:42:04,2016-04-06T16:43:02,Tarkistettu,1.1 2016_33_89,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olin Ahon lamahallituksen sivistyspoliittisen ministeriryhmän jäsen. Silloin, niin kuin ministeri Grahn-Laasonen kertoi, leikattiin koulutuksesta mutta myös uudelleen kohdennettiin ja tehtiin merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ja Suomi lähti nousuun, koulutustaso nousi, insinöörejä tuli Nokialle ja niin edelleen. Tulokset puhuvat puolestaan. Nyt on äärimmäisen tärkeää, että sekä ministeri Grahn-Laasonen että ministeri Lindström toimivat niillä linjoilla, mitkä ovat kertoneet, eli uudistatte koko koulutus-, tutkimusjärjestelmää alhaalta ylös asti. Se on ratkaisunne tulevaisuuteen. Oppositio huutaa lisää rahaa ja vastustaa uudistuksia käytännössä. Näin ei kyllä saada Suomea nousuun. Nyt on hyvä ote, ja tällä linjalla hallitusohjelman mukaisesti on syytä edetä. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-06T16:43:04,2016-04-06T16:44:01,Tarkistettu,1.1 2016_33_90,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En kyllä tiedä, onko tässä salissa kukaan sitä uudistamista vastustanut, mutta sitä on kyllä vastustanut, että uudistamista tehdään sillä, että otetaan ne rahat pois. En tiedä, millä tavalla se uudistaa meidän opintorahaa, jos siitä otetaan 86 euroa pois. Voi sitä uudistamiseksi kutsua, mutta se on silloin 86 euroa vähemmän kuukaudessa. Ja sitten näihin hyviin asioihin. Esimerkiksi se toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulojen vaikutuksen poistaminen — erittäin hyvä, kiitoksia siitä. Sama tämä asumislisän muutos, mutta siinäkin täytyy sitten muistaa, että kun katsottaisiin perheellisiä opiskelijoita, heitä, ketkä asuvat sitten esimerkiksi useamman ihmisen taloudessa, niin heillä tuki tulee laskemaan. Sitä kautta tulee vielä lisää laskua siihen elikkä tähän 86 euron päälle. Se on aika iso leikkaus tietyltä ihmisryhmältä kuukaudessa, ja kun viime syksynä täällä kauhisteltiin sitä eläkeläisten asumistuen leikkausta, silloin hallituksella oli viisautta peruuttaa se ja kohtuullistaa sitä. (Puhemies koputtaa) Ettekö te voisi tätä 86:ta euroa nyt jonkun verran kohtuullistaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-06T16:44:03,2016-04-06T16:45:11,Tarkistettu,1.1 2016_33_91,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on ollut keskustelua tästä omaehtoisen koulutuksen osuudesta, niin sen verran haluan oikaista, että kyse ei ole siis koulutussäästöstä vaan matkakulusäästöstä. Eli kyse on sellaisesta asiasta, että jos työttömänä oleva haluaa hakea tätä täydennyskoulutusta ja hankkia muuta koulutusta, niin aikaisemmin on saanut siis kulukorvauksen matkakustannuksista, ja tähän on tulossa se säästö, ei suoranaisesti tähän koulutukseen. Mutta sitten kun täällä on tarjoiltu näitä SDP:n vaihtoehtobudjetteja, niin tässä yhteydessä, kun tässä tämä tulopuoli nojaa edelleen näihin muutamiin kyseenalaisiin tuloeriin, kuten tämä harmaan talouden torjunta, 20 miljoonan euron lisäpanoksella tulisi 200 miljoonaa, kysyisin, miten se voi pitää paikkansa. Siellä on tämä rahoitusvero, jonkalaista ei ole vielä olemassakaan, edes Ruotsissa, johon te viittaatte tässä. Samoin tämä autoveron alennus, 115 miljoonaa, joka on demareiden puheissa käytetty jo useampaan kertaan, mutta itse asiassa on osoittautunut, että kevennysten myötä tämä kertymä (Puhemies koputtaa) on kasvanut. Ja lisäksi te olette luvanneet, että 3 miljardin euron säästölista tulee. Missä se on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-04-06T16:45:12,2016-04-06T16:46:21,Tarkistettu,1.1 2016_33_92,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erinomaisen hyvä asia, että edustaja Mäkelä täällä tunnusti, että tämä on leikkaus. Kyllä se heikentää näiden työttömien ihmisten edellytystä hankkia lisäosaamista, jota usein erityisesti työttömyyden pitkittyessä tarvittaisiin, jotta on mahdollisuus päästä työmarkkinoille. Vielä mitä tulee näihin vaihtoehtoihin, niin kyllä hallituksella olisi ollut mahdollisuus laajentaa veropohjaa esimerkiksi aliverotetun finanssisektorin suuntaan, mutta te teitte arvovalinnan ja ette sitä tehneet. Kyllä, edustaja Zyskowicz, se on arvovalinta. Mutta, arvoisa puhemies, ministeri Grahn-Laasonen, te jätitte vastaamatta kysymykseeni. Hetki sitten te sanoitte eduskunnan edessä, että hallitus tekee 105 miljoonan euron lisäpanostuksen. Sanoitte, käytitte termiä ""lisäpanostus"". Nyt kysyn teiltä: eihän tämä raha ole mistään muualta pois vaan onhan se, kuten te äsken sanoitte eduskunnan edessä, ""lisäpanostus""? Riittää vastaukseksi kyllä tai ei.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-06T16:46:22,2016-04-06T16:47:28,Tarkistettu,1.1 2016_33_93,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä hyvä, että käydään ihan oikeasti läpi tämä omaehtoiseen koulutukseen liittyvä kulukorvaus. Kyse on siis siitä, että jos henkilö on työttömänä, hän voi ansiosidonnaisella työttömyysturvalla opiskella esimerkiksi kesken jääneet opinnot loppuun tai opiskella lisää. Se on erittäin hyvä asia. Nyt sitten tullaan tähän, mitä hallitus on esittänyt, että hän ei saisikaan matkakorvauksia kuluihin vaan että se, kuten ministeri Lindström sanoi, käytettäisiin muiden työttömien palkkatukeen. Onko SDP:n arvovalinta todellakin se, että on parempi, että se sama henkilö saa matkakorvauksenkin kuin että joku toinen työtön saa palkkatuen ja pääsee sitä kautta elämässään eteenpäin? Onko tämä todellakin teidän arvovalintanne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-04-06T16:47:30,2016-04-06T16:48:25,Tarkistettu,1.1 2016_33_94,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on asia, joka koskettaa. Viime vuonna oli 36 000 henkilöä omaehtoisessa opiskelussa. Tiedättekö mitä? Näistä oli naisia kahden vuoden aikana 60—65 prosenttia. Tämän vaikutukset tulevat olemaan erittäin dramaattisia. Minuunkin ovat olleet vuosien mittaan yhteydessä hyvin monet ihmiset, joille se 9 euroa matkakustannuksiin ja näihin kuluihin on aivan ratkaisevan merkittävä. Se, että sitä nyt ollaan siirtämässä uudelleen palkkatukeen, ei tietysti sinällään olisi väärin. Se olisi vain pitänyt hoitaa jollakin muulla tavalla, mutta nyt vain laitetaan nämä naiset, jotka haluavat suorittaa tutkinnon, ikään kuin maksamaan ne, jotka osallistuvat palkkatukeen. (Eduskunnasta: Juuri näin!) He ovat nimenomaan omaehtoiseen koulutukseen osallistuvat, tutkintoa suorittavat naiset ja miehet, minusta tämä on väärin heille. Kamoon!",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-04-06T16:48:26,2016-04-06T16:49:35,Tarkistettu,1.1 2016_33_95,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Täällä on vielä kymmenen henkilöä, jotka eivät ole käyttäneet yhtään debattipuheenvuoroa. Aletaan nyt niitä käydä läpi, ja sitten pitänee siirtyä pikkuhiljaa jo puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_96,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun näitä noin 80:tä puheenvuoroa on tässä kuunnellut, niin ei varmasti ole kenellekään jäänyt epäselväksi, että hallitus on leikkaamassa koulutuksesta. Mutta sekään ei ole jäänyt varmasti epäselväksi, että kenellekään tämä ei ole mieluisaa, päinvastoin. Mutta vielä epämiellyttävämpää olisi se, jos nostaisimme kädet pystyyn siinä isossa tavoitteessa, että laitamme Suomen kuntoon ja käännämme Suomen talouden suuntaa. Uskon, että nykypäivän nuoret ja tulevatkin nuoret tulevat varmasti kiittämään siitä, että hallitus saa käänteen aikaan. Tämä kehysriihi, kehyspäätös, osoitti sen, että hallitus on päätöksenteko- ja toimintakykyinen tältäkin osin. Sitten tämä mittakaavakysymys, että vaikka nyt tehdään korkeakoulusektorille merkittäviä leikkauksia, niin on hyvä huomata, että silti vuonna 2019 ollaan tasolla, joka oli vuonna 2010. Eivät asiat silloinkaan olleet aivan mahdottoman huonosti, eli kyllä tässä on positiivistakin merkkiä. Tästäkin aivan varmasti selvitään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-04-06T16:49:45,2016-04-06T16:50:51,Tarkistettu,1.1 2016_33_97,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Värderade fru talman! I dag är det den 6 april och vårens studenter ska senast i dag söka till högskolor. Min äldsta dotter hör till dem, därför har vi diskuterat ganska mycket utbildning hemma. Jag kan försäkra er om att det inte har varit alldeles lätt att övertyga henne om att det fortfarande lönar sig att utbilda sig, och att forskning och utbildning är Finlands framtidsväg. Jag har ändå sagt att både Finlands regering och riksdag nog står bakom det här och att hon ska söka in och börja studera.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-04-06T16:50:52,2016-04-06T16:51:38,Tarkistettu,1.1 2016_33_98,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä kouluissahan tehdään paljon hallinnollista työtä, ja uskon, että monen pedagogisen koulutuksen saaneen henkilön, niin rehtorien kuin opettajienkin, toive olisi tehdä sitä työtä, johonka on saanut koulutuksen. Olisinkin tiedustellut ministeriltä, kun olette erittäin ansiokkaasti mielestäni tarttunut hallinnonalallanne tähän hallitusohjelman läpileikkaavaan ajatukseen byrokratian purkamisesta: onko teillä suunnitelmia siitä, voimmeko jollakin tavalla järkeistää opetustoimen palveluksessa oleviin henkilöihin, rehtoreihin, opettajiin, kohdistuvia vaatimuksia kaikenlaisesta raportoinnista, erilaisista tilastopyynnöistä? Pitäisin tällaista niukkenevien määrärahojen aikana erittäin perusteltuna. Meillä on toki tärkeitäkin suunnitelmia, vaatimuksia. Omassa kunnassani on tapahtunut tänään ikävä onnettomuus, vaara koulussa, ja siinä mielessä on tärkeätä, että meillä tällaiset turvallisuussuunnitelmatkin on, mutta olisiko näissä järkeistämisen varaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-04-06T16:52:09,2016-04-06T16:53:13,Tarkistettu,1.1 2016_33_99,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä viikolla on alkanut allekirjoitusten keräys vapaaseen kielivalintaan kaikissa Suomen oppilaitoksissa tähtäävään kansalaisaloitteeseen. Hallitusohjelmaan kirjattu kokeilu vapaasta kielivalinnasta parantaisi aidoksi valinnanvapaudeksi laajentuessaan monen opiskelijan kielten opiskelumotivaatiota ja toisi siten lisää kansainvälisten kielten taitajia työelämäämme. Myöskin kielikokeilun tuottamista eduista olisi erittäin tärkeää saada mahdollisimman laaja-alainen kuva ympäri Suomen. Itä-Suomessa venäjän kieli olisi luultavasti hyvin suosittu valinnan kohde, kun taas Sisä-Suomessa esimerkiksi kiinan ja espanjan kaltaiset maailman kielet voisivat saada nykyistä laajemman jalansijan. Arvoisa puhemies! Erityisesti vientimarkkinoiden kiristyvässä kilpailussa vapaan kielivalinnan mukanaan tuoma monipuolisuusetu kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Pyydänkin hallitusta ryhtymään tältä osin pikaisiin toimiin suomalaisten kielitaidon laventamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-04-06T16:53:15,2016-04-06T16:54:23,Tarkistettu,1.1 2016_33_100,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Stubb peräsi aivan oikein koulutuksen sisältöön muutosta, ja kannustan lämpimästi kehittämään koulutusta ja koulua niin opetuksen kuin muiden puolesta. Koulutuksen on muututtava. Otan esimerkiksi kiusaamisen, sillä siinä on hyvä esimerkki, että leikkaamattakin voi säästää. Tänä vuonnakin, joka vuosi noin 4 000 lasta tulee kiusatuksi ja osa kiusatuista vaurioituu toimintakyvyttömiksi. Yhden syrjäytyneen lapsen hinnaksi on laskettu miljoona euroa. Kannustan lämpimästi puuttumaan ja etsimään ratkaisua tähän asiaan meidän kaikkien osalta. Suomen opiskelijaliitot totesivat, että on kestämätöntä, että suurimmat yksilötason leikkaukset kohdistuvat jälleen suojattomampaan joukkoon, opiskelijoihin. Arvoisa ministeri ja hallitus, te puhutte kauniita, te sanotte näille opiskelijajärjestöille, että huoli on turhaa, että te panostatte ja arvostatte. Muuttuuko musta valkoiseksi teidän sanomananne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-04-06T16:54:25,2016-04-06T16:55:32,Tarkistettu,1.1 2016_33_101,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maamme taloutta vaivaa velka ja kova työttömyys. Edellinen hallitus jätti meille 300 000, ja se on kasvanut. Minä tiedän, että meillä ei ole vaurautta, millä jakaa ihmisille jotain hyvää. Sitä vastoin on jouduttu ja joudutaan edelleen tekemään näitä kipeitä leikkauksia. Mutta kaikesta huolimatta uskallan väittää, että meillä on koulutuksen osalta maailman huippuja ja meillä on suhteellisen hyvä varhaiskasvatus, perusopetus, missä jokainen lapsi saa esimerkiksi ilmaisen aterian. Onko sitä muualla saatavissa? Ja tänä päivänä myös jokainen nuori voi opiskella jopa tohtoriksi saakka, vaikka tällä hetkellä niitä tohtoreita on työttöminä yli tuhannen henkilöä. Nuorten huolenaiheista on mielestäni suurin se, mistä löytyy se ensimmäinen työpaikka, mistä nuori voi rakentaa elämäänsä. Ja päinvastoin kuin täällä on keskusteltu, niin minä ainakin toivon, harras toiveeni on, että tämä yrittäjyys lähtee kasvamaan, ehkä nyt hiukan on jo sitä (Puhemies koputtaa) valoa näkyvissä, ja sitä myöten saadaan verotuloa... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-04-06T16:55:34,2016-04-06T16:56:44,Tarkistettu,1.1 2016_33_102,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus leikkaa koulutuksesta paljon, ja se näkyy koulutuspaikoissa ja opettajamäärissä. Toisaalta hallitus on luvannut tehdä norminpurkutalkoota, jotta pystytään vastapainoisesti parantamaan näitten laitoksien tilannetta. Viime vuoden lopulla eduskunta edellytti, että hallitus selvittää pikaisesti mahdollisuuden poistaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien valtiolta saatujen kiinteistöjen luovutusrajoitukset ja valmistelee tarvittavat muutokset, jotta säästöjä saataisiin tehtyä seinistä opetuksen sijaan. Toistaiseksi muutosselvityksiä ei ole kuulunut. Kysynkin ministeriltä: mikä on tämä tilanne ja aikooko hallitus hoitaa tämän asian kuntoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-04-06T16:56:45,2016-04-06T16:57:38,Tarkistettu,1.1 2016_33_103,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun uutinen on tosiaan se, että hallitus myöntää, että sittenkin leikattiin omaehtoisen koulutuksen tuesta, joka oli edellisen hallituksen tekemä aito uudistus. Ministeri Grahn-Laasosen täytyy vastata nyt kysymykseen, onko tämä 105 miljoonaa euroa lisäpanostus, kuten hän tässä eduskunnan edessä vakuutti, vai onko kyseessä kosmeettinen siirto muualta. Ihan kyllä tai ei. Arvoisa puhemies! Lyhyesti laajemmin osaamistaloudesta, joka on ollut Suomen vahvuus: Hallitus tekee tuhoa Suomen tieteessä, tutkimuksessa ja innovaatiojärjestelmässä. Tekesin valtuuksia leikataan 130 miljoonaa euroa, noin kolmannes. Yhteiskunnan panos tutkimukseen ja tuotekehitykseen on jo nyt OECD-maiden alhaisimpia. Samaan aikaan hallitus satsaa omiin valittuihin hankkeisiinsa. Tämä hämmästyttää, että juuri oikeistohallitus palauttaa Suomeen 1970-lukulaisen suunnitelmaohjauksen. Räikein esimerkki: yliopistoilta ja tutkimuslaitokselta takavarikoidaan valtioneuvoston omaan poliittiseen tutkimukseen peräti 80 miljoonan euron potti. Politisoitua tutkimusta... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-06T16:57:40,2016-04-06T16:58:50,Tarkistettu,1.1 2016_33_104,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Sitten on aika täynnä. Vielä yksi vastauspuheenvuoro, se on edustaja Uotilalle. Sitten on ministerillä mahdollisuus kommentoida, jos haluaa. — Edustaja Uotila.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_105,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri, vastauspuheenvuorossanne välikysymykseen menitte vähän Suomen Pankin pääjohtajan selän taakse ja totesitte hänen tuoneen kehysriiheen viestin, että mitä enemmän siirrämme velkaantumisen taittamista ja talouden sopeuttamista, sitä enemmän kärsivät tulevat sukupolvet, ja näin ollen näistä kipeistä leikkauksista hyötyvät erityisesti nuoret. Olen eri mieltä opetukseen, osaamiseen, tutkimukseen tehdyistä leikkauksista. Nämä satsaukset näille aloille ovat investointeja tulevaisuuteen. Ja kuten tiedämme, jo pelkästään laadukas varhaiskasvatus tuo seitsemänkertaisesti panoksen tulevaisuudessa takaisin. Se, että leikataan opetuksesta, osaamisesta, tutkimuksesta, ei voi olla koskaan tulevien sukupolvien eikä tämän hetken nuorten etu, vaan päinvastoin. En voi ymmärtää tätä logiikkaa, vaikka yleinen talouden tasapainottaminen ja sopeuttaminen onkin tietysti kaikkien etu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-04-06T16:58:53,2016-04-06T17:00:02,Tarkistettu,1.1 2016_33_106,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Ja nyt ministeri Grahn-Laasonen, 3 minuuttia, jos sopii.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_107,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä kerran kiitoksia hyvästä keskustelusta, jossa päästiin loppuvaiheessa jopa eteenpäin. Ihan muutama huomio näihin yksityiskohtiin, joista kysyttiin paljon. Kehyspäätös on kokonaisuus. Te puhutte uudesta rahasta, mutta ei sitä uutta rahaa mistään putoile, vaan kehyspäätöksessä muodostetaan kokonaisuus. Ja kerroin jo tässä, millä tavalla tämä kokonaisuus on muodostunut, eli se 105 miljoonaa euroa tulee tänne uutena panostuksena kohteeseen, jossa sitä ei ole aiemmin ollut, eli korkeakoulujen pedagogiikan kehittämiseen ja digitaalisiin oppimisympäristöihin. Se on hyvä asia, (Antti Lindtman: Mistä se tulee?) ja se mahdollistui sitä kautta, että kohtuullistimme toisaalta opintotuen pitkän aikavälin säästöjä opiskelijoiden kannalta myönteiseen suuntaan eli 150 miljoonasta 122 miljoonaan euroon ja rakensimme opintotukimallin, jossa kertyy säästöjä eri aikataulussa kuin meillä oli hallitusohjelmaneuvotteluissa tiedossa, mikä on hyvin ymmärrettävää, koska silloin meillä ei vielä ollut tätä uutta opintotukimallia. Ja tällä todella mahdollistetaan se, että pystymme sitten tämän ylimääräisen kertyneen rahan ohjaamaan takaisin opiskelijoiden kannalta positiivisella tavalla siten, että se edistää ja mahdollistaa korkeakoulutuksen laadun kehittymistä ja opiskelijoiden kannalta hyviä tulevia näkymiä samoin kuin näkymiä nuorille lahjakkaille tutkijoille. Eli tämä on ihan selvä kysymys. Ei tässä ole minkäänlaista epäselvyyttä eikä mitään salattavaa. Ammatillisesta koulutuksesta haluaisin sanoa, koska se on mielestäni erittäin tärkeää Suomen uusiutumisen ja tulevaisuuden ammattitaidon kannalta, että siitä syystä meillä tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla suurin tämän hallituskauden lainsäädäntöhanke, ammatillisen koulutuksen reformi, jolla on monia tavoitteita: rakentaa tulevaisuuden ammatillista koulutusta, joka olisi hyvin saavutettavissa, joka vastaisi tulevaisuuden osaamistarpeisiin, joka lisää järjestelmän tehokkuutta ja jolla pystytään vastaamaan 190 miljoonan euron säästöön, purkaa byrokratiaa, antaa kentälle vapautta toteuttaa asioita luovalla, uudella tavalla, selkeyttää lainsäädäntöä ja niin edelleen. Hallitus pitää kynsin ja hampain viimeiseen saakka kiinni koulutustakuusta eli siitä, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle turvataan paikka toisen asteen koulutuksessa. Tästä ei tarvitse olla huolissaan, me tulemme pitämään siitä kiinni. Samoin me tällä hetkellä valmistelemme useita uudistuksia, jotka liittyvät turvapaikanhakijoiden koulutuspolkuihin, koska se on erittäin tärkeä asia. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Jatkossa on käytössä sekä oppisopimuskoulutus että myöskin joustavampi koulutussopimus, jolla voidaan tehdä työpaikoilla oppien tutkinnon osia tai jopa kokonainen tutkinto. Ja tämä sääntelyn purkaminen, mikä nousi positiivisesti monissa puheenvuoroissa esiin, on mielestäni tärkeätä juuri siksi, että sillä voimme, kun se tehdään vastuullisella tavalla, vapauttaa käyttöön nimenomaan sitä kentän omaa toimeliaisuutta ja ammattitaitoa. Eli tällä viittaan jälleen niihin korkeasti koulutettuihin opettajiin, joista mielelläni paljon puhun, koska he ovat meidän koulutusjärjestelmämme kulmakivi. Nimenomaan heidän panoksellaan rakennetaan se tulevaisuuden vahva suomalainen koulutusjärjestelmä, jossa päästään tavoitteeseen Suomesta koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaana myöskin tulevina vuosikymmeninä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-06T17:00:07,2016-04-06T17:03:53,Tarkistettu,1.1 2016_33_108,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,Annetaan ministeri Stubbille 2 minuuttia paikan päältä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_109,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koulutuksesta, leikkauksista ja kehyksestä vain seuraava huomio: Se eilisen kehyspäätöksen kokonaisuus koulutuksen ja tutkimuksen osalta muodostuu kolmesta asiasta, joista ensimmäinen on se, että koulutuksesta ja tutkimuksesta ei leikattu lisää. Toinen oli se, että indeksijäädytyksistä koituneet... (Antti Lindtman: Onko ne uusia?) — Ei, vaan indeksijäädytyksistä koituneista leikkauksista, joissa käytettiin 0,85 prosentin kerrointa, me käytännössä könttäsummana siirsimme sieltä pysyvästi kaikki koulutukseen liittyvät asiat, ei kertaluontoisena vaan pysyvänä korotuksena 37,3 miljoonaa euroa. — Kolmas osio on tämä 105 miljoonaa, johonka te äsken viittasitte ja opetusministerikin viittasi. Ne ovat uudelleen kohdennettavaa rahaa koulutukseen. Viesti on se, että me emme leikanneet koulutuksesta, me nostimme indeksisäästöistä kokonaistason 37,3 miljoonaan OKM:n momentille pysyvästi ja sen lisäksi panimme kertaluontoisen 105 miljoonaa. Minä toivon, että tämä myös oppositiolle sopii.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-06T17:03:55,2016-04-06T17:05:23,Tarkistettu,1.1 2016_33_110,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Äsken käytiin noin kahden tunnin mittainen debatti, ja siitä syystä tässä yhteydessä myönnän yhden puheenvuoron opposition edustajille elikkä myönnän puheenvuoron edustaja Lindtmanille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_111,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kiitän tästä mahdollisuudesta, koska minusta on nyt tärkeää, että tämä saadaan selväksi. Se on selvää, että te kompensoitte nämä uudet indeksisäästöt, ja se siitä nyt olisi puuttunutkin, että koulutukseen olisi tehty vielä uusia indeksisäästöjä. Mutta sitten tämä 105 miljoonaa euroa. Nyt ymmärsin, että ministeri Grahn-Laasonen sanoi, että mistään ei ole tullut uutta rahaa vaan on uudelleen kohdennettu (Alexander Stubb: Kyllä!) eli uudelleen on kohdennettu 105 miljoonaa kertaluontoisesti. Nyt kysyn, kun se on tapahtunut kehysten sisältä, mistä tämä 105 miljoonaa sieltä kehyksen sisältä on toisaalta pois. Tämä on se kysymys, 105 miljoonaa uusissa kohteissa, mistä se raha on otettu pois. Minusta eduskunta ansaitsisi sen tietää. Minulle sopii, että kumpi vaan ministereistä vastaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-06T17:05:36,2016-04-06T17:06:30,Tarkistettu,1.1 2016_33_112,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä tehdä tässä nyt selväksi kolmannen kerran, elikkä niin kuin kerroin tässä, niin tämä 105 miljoonaa, jonka pystymme tekemään uutena panostuksena nimenomaan korkeakouluopetuksen kehittämiseen ja digitaalisiin oppimisympäristöihin korkea-asteella, on sellainen panostus, jota aikaisemmin ei ole ollut, ja se antaa meille työkalun sille, että voimme kehittää muun muassa korkea-asteella opetusta, digitaalisia oppimisympäristöjä, mikä on nimenomaan niitä tulevaisuuden ratkaisuja, ja lisäksi tukea uransa alussa olevia nuoria, lahjakkaita tutkijoita. Kerroin jo myöskin tässä sen, että hallitus teki eilen opintotukiratkaisun, jossa me kohtuullistimme pitkän aikavälin säästötavoitetta hallitusohjelman 150 miljoonasta 122 miljoonaan ja täsmensimme samassa yhteydessä myöskin mallin, jolla opintotukisäästö toteutetaan. Tämän mallin rakentamisen yhteydessä tarkentui myös se, että tämä säästö kerryttää eri aikaan, eri tahtiin kuin mitä oli käytettävissä tietoa hallitusohjelmaneuvotteluissa, mikä oli hyvin ymmärrettävää, koska silloin me emme vielä tätä mallia olleet rakentaneet vaan sen aika oli nyt. Tämä mahdollisti sen, että pystyimme uudelleen kohdentamaan tämän uuden panoksen nimenomaan korkeakoulutuksen pedagogiikan kehittämiseen. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, ja kerroin sen tässä kolmatta kertaa ja kiitän myöskin siitä, että olette oppositiossa hyvin tarkkaavaisina ja seuraatte sitä, minkälaisia päätöksiä hallitus tekee. Itselleni erittäin tärkeä asia eilisessä kehyspäätöksessä oli nimenomaan se, että päätimme, ettei koulutukseen kohdistu uusia leikkauksia — joitakin leikkauksia kuten tätä opintotukea nimenomaan kohtuullistettiin pitkän aikavälin tavoitteen osalta, ja siinä yhteydessä pystyimme tekemään myös joitain viisaita uudelleenkohdennuksia muun muassa näihin mainittuihin kohteisiin. (Puhemies koputtaa) Positiivinen päivä koulutukselle siis eilinen kehysriihi kaikkien säästöjen keskellä, jotka ymmärrettävästi ovat ikäviä.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-06T17:06:30,2016-04-06T17:08:38,Tarkistettu,1.1 2016_33_113,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Myönnän tästä asiasta vielä vastauspuheenvuoron opposition ryhmäpuheenvuoron käyttäjistä edustaja Elorannalle, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_114,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen puhui äsken ammatillisen koulutuksen reformista. Reformia tosiaan tarvitaan, mutta tapa, jolla hallitus sen hoitaa, ei saa kovin korkeita pisteitä, sillä ensiksi te säästätte ammatillisesta koulutuksesta 248 miljoonaa, 4 miljoonan lukuvuositunnin verran, ja vasta sen jälkeen, kun nämä säästöt on tehty, te ohjaatte niiden uudistumista lainsäädännöllä. Te jätätte ammatillisen koulutuksen kentän ihan yksin selviytymään näistä säästöistä ilman ohjausta. Onko tämä vastuullista toimintaa? Kannattaa muuten muistaa, että mitä vähemmän lähiopetusta nuori siellä ammatillisessa koulutuksessa saa, niin sitä huonommin ne opinnot etenevät ja sitä vähemmän on niitä ammattiin valmistuneita. Mehän kaikki tiedämme, että vähintään ammatillinen koulutus on kaikkein paras turva työmarkkinoilla työn saantiin, ja sitähän me tänä päivänä kovasti täällä tarvitsisimme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-04-06T17:08:51,2016-04-06T17:09:44,Tarkistettu,1.1 2016_33_115,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,Siirrymme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_116,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todellakin näin, että koulun ja oppilaitosten arjessa ei riidellä rahasta vaan siellä tehdään päivittäin sitä arkista työtä, mihinkä, aivan kuten ministeri viittasi, nämä meidän korkeakoulutetut ammattilaisemme ovat koulutuksensa saaneet ja johonka heillä se ammatillinen intohimo on aikanaan syttynyt. Jatkan vielä tästä kysymyksestä, koulutuksen byrokratiasta. Meillä tosiaan oppilaitoksissa niin rehtorit kuin opettajatkin joutuvat tekemään monenlaisia suunnitelmia: tärkeitä suunnitelmia, sen työn kannalta olennaisia suunnitelmia mutta myöskin monenlaisia tilastoraportointeja, jotka eivät varsinaisesti siihen koulun ydintehtävään liity. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä sitä, että me voimme kerätä erilaista tilastotietoa koulutuksesta, siitä, minkälaisia tuloksia oppilaitostasolla me koulutuksella saavutamme, mutta mielestäni nytten näinä vaikeina aikoina meidän pitäisi päästä siihen, että näiden ammattilaisten työaikaa käytetään nimenomaan siihen opetukseen. Opettajien pitää saada opettaa ja rehtorien pitää saada johtaa, nimenomaan pedagogisesti, olla pedagogisia johtajia. Tämä on asia, josta tulee jatkuvasti koulutuksen kentältä palautetta. Koetaan, että siihen ydintyöhön, siihen kasvatukselliseen työhön, ei jää niinkään aikaa. Korostan vielä, että meillä on monia tärkeitäkin suunnitelmia, opetussuunnitelma tietenkin kaikista tärkeimpänä, mutta nimenomaan näitä tilastoraportointeja ja erilaisia tilastollisia selvityksiä, joihinka kuluu melko paljon vuosittain henkilöstön aikaa, tulisi voida järkeistää ja toteuttaa nykyaikaisilla, digitalisaatiohengen mukaisilla tavoilla ja myöskin siten, että niistä saadaan sitten hyötyä siihen oman oppilaitoksen kehittämiseen ja sen pedagogisen työn kehittämiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-04-06T17:09:48,2016-04-06T17:11:46,Tarkistettu,1.1 2016_33_117,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa kaikilla on ja pitää tulevaisuudessakin olla yhtäläinen mahdollisuus opiskella maksutta. Kaikista hallituksen säästöistä koulutussäästöt ovat vaikeimmasta päästä. On selvää, että opiskelijoiden toimeentulosta ei haluttaisi leikata. Opiskelijat joutuvat jo nyt tulemaan toimeen todella vähällä. Taustalla on säästämisen pakko, koska Suomen taloustilanne on vaikea. Tämän vuoksi hallituksen säästöt koskevat jokaista hallinnonalaa ja jokaista väestöryhmää. Säästötalkoista huolimatta hallitus on sitoutunut korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tason säilyttämiseen. Osoituksena tästä voi mainita eilisen kehysriihen, jossa lisäsäästöjä ei enää koulutukseen kohdistettu. Päinvastoin, tehtiin 105 miljoonan euron lisäpanostus muun muassa nuorten tutkijoiden aseman vahvistamiseen. Välikysymyksessä ja keskustelussa on opintotuen uudistamisen osalta viitattu paljon selvitysmies, professori Roope Uusitalon raporttiin. On hyvä muistaa, että opintotukeen liittyviä uudistuksia ei ole vielä lyöty lukkoon ja uuden opintotuen mallia kehitetään. Tästä osoituksena hallitus muun muassa valmistelee esitystä opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin, opintotuen takaisinperinnän 15 prosentin korotusta pienennetään 7,5 prosenttiin ja opintotuen tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin. Lainapainotteisuuden lisääminen on herättänyt paljon aiheellistakin huolta. Lainaosuuden lisäämisen on pelätty heikentävän nuorten tasapuolisia mahdollisuuksia opiskeluun ja näin heikentävän meille perussuomalaisille tärkeitä kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia. On jopa mainittu, että uusi malli leikkaa tulevaisuudelta siivet. Lainaosuuden lisääminen pyritään tekemään kuitenkin niin, että mahdollisuudet tasapuolisiin opiskelumahdollisuuksiin säilyvät. Takaisinmaksuajat ovat pitkät, korot pienet ja lainahyvitystä annetaan niille, jotka valmistuvat tavoiteajassa. Näin myös pienituloisemmista perheistä tulevilla opiskelijoilla on edelleen mahdollisuus opiskella ja valmistua tavoiteajassa. Myös toisen asteen opiskelijat saavat nyt samansuuruisen opintorahan kuin korkeakouluopiskelijat. Tämäkin on tasa-arvon lisäämistä. Opiskelijoiden tulevaisuuteen siis panostetaan paljonkin erittäin hankalasta taloustilanteesta ja suurista leikkauspaineista huolimatta. Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä on mainittu, että opiskelijalla saattaa olla jopa 20 000—30 000 euron laina valmistuessaan. Näin korkeat lainamäärät tulevat kuitenkin olemaan hyvin harvinaisia. Lainamäärät tulevat olemaan keskimäärin 6 000:sta 10 000:een euroon. On otettava huomioon, että nykyinenkin opintotukimalli on mahdollistanut yli 20 000 euron lainamäärät. Myöskään Suomen asema koulutuksen ja osaamisen huippumaana ei uudistusten myötä kärsi. Tuoreiden kansainvälisten vertailujen perusteella Suomi kuuluu edelleen siihen pieneen maajoukkoon, joka on onnistunut yhdistämään erinomaiset koulutuksen osaamistulokset, tasa-arvon ja tehokkuuden. Esimerkkejä maista, joissa käytössä on lainapainotteinen opintotukijärjestelmä, ovat muun muassa Tanska ja Ruotsi, molemmat hyvinvoivia osaamisen huippumaita. Hallitus on joutunut säästämään myös korkeakouluilta ja tutkimuksesta. Edellisen hallituksen koulutusleikkausten vuoksi lähtötilanne on ollut jo heikko. Onneksi nyt päästään kuitenkin vähemmällä, ja eilisen kehysriihen perusteella vaikuttaa siltä, että lisäsäästöjä ei ole näköpiirissä. Hallituksen päämääränä eivät ole olleet säästöt vaan uudistaminen: uusien osaamiskeskittymien luominen, korkeakouluverkon olemassa olevan osaamisen tehokkaampi hyödyntäminen sekä koulutuksen ja innovaatioiden välissä vallitsevan pullonkaulan leventäminen. Nämä tavoitteet ovat uudistusten keskiössä. Tästä osoituksena on eilen vahvistunut lisäpanostus nuorten tutkijoiden aseman vahvistamiseen, kuten jo edellä mainitsin. Korkeakoulut ja yliopistot itse päättävät vahvalla asiantuntemuksellaan säästöjen kohteet, uudistusten tarpeen ja muodon, hallitus ei sitä määrää. Usean korkeakoulun rehtorit ovat itsekin todenneet, että uudistuksille on tarvetta, ja ovat ryhtyneet määrätietoisesti toteuttamaan uudistuksia. Vakaana päämääränä opintotukiuudistuksessa ja korkeakoulu-uudistuksessa on varmistaa tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet kaikille ja laadukas tieteen tekeminen tulevaisuudessakin. Lopuksi vielä: oli erittäin hyvä uutinen, hieno asia, että näistä lainauskorvauksista on päästy eteenpäin, eli tulee lisää 2 miljoonaa. Lainauskorvaukset ovatkin laahanneet perässä jo kauan, jos vertaa muihin Pohjoismaihin. Pikkuhiljaa saavutetaan se, mihin on pyritty. Ja, minkä ministeri tässä jo edellä mainitsikin, on ihan loistava asia, että jokaiselle toisen asteen koulutuspaikka taataan. Se on todella tärkeä asia. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-04-06T17:11:49,2016-04-06T17:17:33,Tarkistettu,1.1 2016_33_118,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Jatkamme keskustelua hetken aikaa äsken käytyjen 81 puheenvuoron jälkeen, ja nyt menemme jonkin matkaa listalla eteenpäin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_119,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Talouden tasapainottaminen jatkuu, mutta koulutusta ja tutkimusta suojeltiin uusilta säästöiltä. Kiitos ministerille, että korkeakoulutukseen ja tutkimukseen saatiin jopa 105 miljoonaa euroa lisärahaa. (Välihuutoja vasemmalta) Tämä oli erittäin tärkeä arvovalinta hallitukselta. Myös opintotukeen kohdistuvia säästöjä kohtuullistetaan selvitysmies Uusitalon esittämistä. Mutta opintotukeen kohdistuu edelleen (Hälinää — Puhemies koputtaa) erittäin kovat säästöt, sitä ei käy kiistäminen. Muistutan kuitenkin, että vain tasapainoinen valtiontalous mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan ja sen tarjoamien mahdollisuuksien, kuten maksuttoman ja laadukkaan koulutuksen, säilymisen myös tuleville sukupolville. Ja niistä tulevista sukupolvista meidän pitää olla aidosti kiinnostuneita. Opiskelijat saivat kehysriihestä kuitenkin myös iloisia uutisia: Vanhempien tulot eivät nimittäin jatkossa vaikuta itsenäisesti asuvien täysi-ikäisten toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen. Myös opintotuen takaisinperinnän kohtuutonta korkoa lasketaan merkittävästi. Lisäksi hallitus valmistelee esityksen opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin, kuten opiskelijajärjestöt ovat jo pitkään toivoneet. Opposition dramaattisista puheista saa välillä sen käsityksen, että koulutus ja opiskelijoiden tukeminen olisi Suomessa loppumassa talouden tasapainottamiseksi tehtävien säästöjen myötä. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Opiskelijoita tuetaan edelleen merkittävästi monella elämänalueella: Opintotuen ja ‑lainan lisäksi korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki mahdollistaa monipuolisen ruokailun suhteellisen edullisesti. Toisella asteella opiskelijoiden koulumatkoja tuetaan. Valtio rahoittaa opiskelijoiden laadukkaita terveyspalveluita YTHS:ssä. Liikenteessä on käytössä opiskelija-alennus. Ja asuntorakentamisen tukeminen on osaltaan mahdollistanut opiskelija-asuntojen edullisen vuokratason. Myös reilu opintolainahyvitys palkitsee määräajassa valmistuvat ja pienentää takaisin maksettavaa lainamäärää merkittävästi. Muistakaa tämä: reilu opintolainahyvitys. Arvoisa puhemies! Koulutuksen tasa-arvo, se, että jokaisella lapsella ja nuorella on yhtä hyvät mahdollisuudet kouluttautua perhetaustasta riippumatta, on kokoomukselle erittäin tärkeä asia. Se on meille eräs fundamenteista. Professori Uusitalo ei opintotukiselvitystä tehdessään löytänyt tieteellisesti merkitsevää näyttöä, joka tukisi opposition väitteitä koulutuksen tasa-arvon rappeutumisesta opintotukisäästöjen vuoksi. Tässäkin asiassa on hyvä kääntää katseet Ruotsiin, jossa koulutuksen periytyvyys on Suomea vähäisempää opintolainapainotteisesta opintotuesta huolimatta. Minusta olisi myös aiheellista joskus pohtia sitä, mikä vaikuttaa nuorten intoon kouluttautua. Mahtaisiko se olla perheiden kannustaminen ja eräänlainen mallioppiminen? Arvoisa puhemies! Aikaisemmin koulutuksesta on säästetty lähinnä juustohöyläämällä. Nyt vaikeassa tilanteessa toimitaan kuten pitääkin ja toteutetaan rakenteellisia uudistuksia, jotka voidaan myös nähdä mahdollisuutena koulutuksen laadun parantamiseen. Uskon, että ennakkoluulottomasti koulutusta uudistamalla voimme niukentuvista resursseista huolimatta saada aikaan jopa nykyistä parempia tuloksia. Tärkeää on nimittäin, että uudistuksissa fokus on oppimistulosten parantamisessa. Aivan varmasti koulutuksen digitalisaatiota edistämällä voidaan myös saavuttaa hienoja tuloksia. Tämän päivän lapset kun ovat jo pienestä pitäen tottuneet käyttämään iPadejä, tietokoneita ja muita laitteita leikkimiseen ja uuden oppimiseen. Monessa koulussa niiden käyttö on kuitenkin valitettavasti rajoitettua, ja siinä ei mielestäni ole mitään järkeä. Lapset oppivat parhaiten, kun he ovat innostuneita ja heillä on erilaisia oppimisen keinoja käytössään. Emmekä me voi sulkea silmiämme siltä, että digitaalisten taitojen hallitseminen on myös työelämässä pärjäämisen perusedellytys. Mutta silti haluaisin aina muistuttaa, että digitalisaatio ei ole mikään itseisarvo ja autuus. Toinen keskeinen uudistustarve koskee yksilöllisiä ja joustavia opinpolkuja. Korkeakoulujen sisällä hyvää kehittämistyötä opintopoluissa on jo tapahtunut. Esimerkiksi yliopistojen sisäänottojen yhdistäminen eri pääaineiden välillä (Puhemies koputtaa) lisää jouston mahdollisuuksia ja vähentää opintojen turhia alanvaihtoja ja keskeytyksiä, jos ensimmäinen pääainevalinta ei osunutkaan oikeaan. Toinen hyvä esimerkki on korkeakoulujen välinen kasvava yhteistyö, jossa esimerkiksi tietyn alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet opiskelijat pystyvät suoraan siirtymään yliopistojen maisteriohjelmiin. Tätä hyvää työtä tulee jatkaa, ja yksilöllisiä mahdollisuuksia pitää saada nykyistä enemmän myös toiselle asteelle. Tähän hallituksen lukiokokeilu (Puhemies koputtaa) ja ammatillisen koulutuksen reformi ovat erinomaisia paikkoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-04-06T17:17:47,2016-04-06T17:22:55,Tarkistettu,1.1 2016_33_120,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä eduskunnassa jaetaan nyt kyllä väärää tietoa. (Krista Kiuru: Näin on, näin on!) Toisin kuin edustaja Virolainen tuossa sanoi, 105 miljoonaa euroa ei ollut lisäpanostus kehysriihessä, vaan se on siirto, poisto opintotuen momentilta. (Touko Aalto: Kyllä, juuri näin!) Koska ministeri Grahn-Laasonen ei nyt onnistunut tunnustamaan suoraan, että tuo raha on pois opintotukimomentilta, niin väännän sen rautalangasta: Jos piti säästää 11 euroa, mutta huomaan, että 10 euroa riittikin, niin jäljelle jää se yksi euro, jonka olisin voinut palauttaa opintotukeen, niin että sitä ei olisi tarvinnut leikata yhtä paljon. Sen sijaan näyttävästi pr-tempulla siirsin sen yhden euron aivan toisaalle. Itse asiassa opintotukea leikattiin. Se on arvovalinta, joka on nähtävä kirkkaasti tällaisten pr-temppujen läpi. Opintotuen leikkaamista ja lainapainotteisuutta perustellaan taloustieteen arvovallalla. Ekonomistit, joille hallitus on uskonut opintotukiuudistuksen, hokevat taloustieteessä valtavirtaista näkemystä ""opintolaina on opiskelijan taloudellinen investointi hyvätuloiseen tulevaisuuteen"". Professori Uusitalo sanoi, että antaa potkut jokaiselle omalle opiskelijalleen, joka ei ymmärrä lainaa investoinniksi. Tämän voi ymmärtää, kun kyseessä ovat tulevat taloustieteilijät, mutta antaako Uusitalo potkut myös suomalais-ugrilaisten kielten opiskelijalle tai kenelle tahansa humanistille, joka voi odottaa investoinnilleen samaa tuottoa kuin sijoituksesta Talvivaaran osakkeisiin. Käyttäytymisen taloustiede on vahvasti nouseva tieteenala, jonka nojalla voi esittää kaksi painavaa vastalausetta väitteeseen, että opiskelupäätös on investointi nuoren tulevaisuuteen. Ensimmäinen vastaväite perustuu tietenkin arjen havaintoon. Jokainen meistä, jonka lähipiiriin kuuluu teini-ikäisiä, joutuu puistelemaan päätään, kun väitetään heidän tekevän elämässään rationaalisia investointipäätöksiä. Hyvin harvalla 18-vuotiaalla on valmis käsitys omasta urastaan ja, vaikka olisi, määrätietoisuutta toteuttaa suunnitelmaa. Ja ehkä hyvä niin. Jotain pelottavaa on siinä teknokraattisessa utopiassa, jossa kansalainen ohjelmoituu nuoresta pitäen kuin robotti kansantalouden vaatimusten mukaiseen lokeroonsa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Itse asiassa tämä utopia tai dystopia tekee mahdottomaksi luovuuden ja innovaation, jotka perustuvat uteliaisuuteen ja seikkailuhenkeen, muutosvalmiuteen ja rohkeisiin epäonnistumisiin. Väitän jopa, että optimoitu opiskelun ohjaus heikentää suomalaisten kykyä menestyä digitaalisen maailmantalouden dynamiikassa. Toinen vastaväite perustuu tämän optimoinnin haitallisiin seurauksiin. Lainapainotteinen opintotuki kannustaa nuorta rationaaliseen investointipäätökseen. Jos nuori toimii ajatellun kannustimen mukaisesti, hän hakeutuu aloille, joilla juuri nyt työllistymis- ja palkkanäkymät ovat hyvät. Rationaalinen nuori hakeutuu ekonomistiksi, juristiksi tai insinööriksi. Rationaalinen nuori karttaa taidekorkeakouluja. Mutta kuten jo edellä arvelin, nuoren intohimoa ei tällainen järkeily kahlitse eikä sen pidäkään. Dynaaminen talous edellyttää taitoja ja kykyjä tehtävissä, joita ei vielä tänä päivänä kyetä näkemään. Jokainen koulutuspanostus on alttiina epäonnistumiselle. Takavuosina nuoria koulutettiin kymmenin-tuhansin media-alalle, jonka digitaalinen murros on käytännössä tuhonnut. Nyt on työttömänä 8 000 insinööriä, jotka ovat huippuosaajia kapealla erikoisalalla, jolle ei enää ole kysyntää. Päivän murheellinen uutinen oli, että Nokia aloittaa jälleen jättimäiset yt-neuvottelut. Yksikään koulutussuunnittelija tai paraskaan ekonomi ei pysty ennakoimaan luovaa tuhoa. Kerron esimerkin omasta opinahjostani. Paras ystäväni Teatterikorkeakoulussa omistautui oopperoiden ohjaamiseen. Päällisin puolin näytti siis siltä, että yhteiskunnan kannalta äärimmäisen kallis koulutus johtaa äärimmäisen tuottamattomaan, julkisin varoin vahvasti subventoituun ja monen mielestä täysin turhaan tehtävään. Mutta kuinka ollakaan, ystäväni palkattiin Nokialle, koska hänen tarinankerronnallisia ja elämystaloudellisia taitojaan tarvittiin kipeästi silloin, kun teollisen tuotteen piti erottua asiakas- ja käyttökokemuksellaan. Jälkeenpäin voi sanoa, että Nokia olisi ehkä tarvinnut enemmänkin humanisteja ja taiteilijoita palvelukseensa. Nykyään ystäväni vaikuttaa Kaliforniassa startup-maailmassa. Arvoisa puhemies! Kaikki tämä on puolustuspuhe humanistisille aloille ja vahvalle yleissivistykselle, joiden arvomaailmassa taloudellinen hyöty on enintään sivuseikka. Tämä on vastalause hallituksen lyhytnäköiselle koulutus- ja tiedepolitiikalle, ja on suurta ironiaa, että juuri oikeistohallitus noudattaa 70-luvun suunnitteluideologiaa. Digitalisaatio ei tarkoita sitä, että kouluihin tuodaan tabletteja. Digitalisaatio tarkoittaa, että yleissivistys ja perustutkimus ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Arvoisa hallitus, teidän toimillanne Suomi ei voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa muuttuvassa digitaalisessa maailmantaloudessa. Kuten arvostettu arkkitehti, professori Aarno Ruusuvuori sanoi, mikään ei ole tuhoisampaa kuin toimelias tietämättömyys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-06T17:23:01,2016-04-06T17:28:17,Tarkistettu,1.1 2016_33_121,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisat edustajat, seuraavien kuuden listalta pidetyn puheenvuoron joukossa on sekä opposition että hallituksen edustajien puheenvuoroja. Näiden jälkeen käymme sitten debatin, jossa voidaan palata niihin seikkoihin, joihinka täällä on mielihaluja palata. Nyt menemme kuitenkin listan mukaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_122,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri nyt huolenamme on ihmisten työllisyys ja toimeentulo. Pitkän aikavälin haasteenamme on tunnetusti talouden saaminen kestävälle kasvu-uralle ja velkaantumisen saaminen hallintaan. Julkista taloutta on sopeutettava. Koulutuksesta leikkaaminen vastaa näihin haasteisiin kuitenkin huonosti. Se voi päinvastoin sekä heikentää kasvupotentiaalia että lisätä tulevia menoja esimerkiksi työllistymisen vaikeutuessa. Leikkauksille on vaihtoehtoja. Oppositio on esittänyt vaihtoehtoisia sopeuttamiskeinoja, koulutukseen kajoamatta. Yhteistä niille on, että hallitus ilmeisesti pitää koulutusleikkauksia parempana vaihtoehtona. RKP esimerkiksi vähentäisi panostuksia kärkihankkeisiin. Me vihreät karsisimme ympäristölle haitallisia tukia ja olemme olleet valmiita myös leikkaamaan esimerkiksi yksityislääkärien Kela-korvauksia. SDP ja vasemmistoliitto uudistaisivat eri tavoin verotusta. Kristillisdemokraatit nostaisivat haittaveroja ja tehostaisivat harmaan talouden torjuntaa. Oppositioryhmienkin ehdotuksissa on tietenkin myös varjopuolia. Esimerkiksi oma ryhmäni etsi ympäristöä kuormittavien tukien leikkaamisessa ratkaisua, joka ei kohtuuttomasti rasittaisi kenenkään työssäkäyntiä, yritystoimintaa tai liikkumista. Menetyksiltäkään ei silti voi välttyä. Kysymys ei siis ole siitä, onko esimerkiksi tämä tai tuo ratkaisu mukava tehdä. Kyse on siitä, onko se parempi vastaus julkisen talouden haasteisiin kuin koulutusleikkaukset. Minusta kaikki opposition ehdotukset voittavat koulutuksesta leikkaamisen. Arvoisa puhemies! Koulutusta kannattaa ja pitää uudistaa, mutta tuottavuus ei parane vain leikkaamalla. Parannukset edellyttävät aikaa, työtä, kärsivällisyyttä ja myös yritystä ja erehdystä. Parhaat uudistukset syntyvät yhteistyössä koulutuskentän kanssa arjen olosuhteet ja tarpeet huomioiden. Esimerkiksi ammatillisten oppilaitosten seudullinen yhteistyö on johtanut monissa kunnissa hyviin tuloksiin. Seudullista koulutusta katsotaan enemmän kokonaisuutena. Tämä työ on vaatinut aikaa. Lukioissakin kannattaisi lisätä seudullista yhteistyötä. Esimerkki: Yhdellä puolella kuntarajaa uhataan lakkauttaa hyvin toimiva lukio. Sitten hyvin lähelle, kuntarajan toiselle puolelle, rakennetaan uusi ja kallis lukio. Kuntarajojen tuijottaminen johtaa herkästi resurssien haaskaukseen. Myös korkeakoulut ovat kehittäneet toimintaansa. Esimerkiksi uudesta ajattelusta käy vaikkapa jo täällä mainittu Tampere 3, jossa kaksi yliopistoa ja ammattikorkeakoulu ovat yhdistymässä. Hanke lähti liikkeelle oppilaitosten aloitteesta ja tarpeista, ei säästöjen pakottamana paniikkiratkaisuna. Uskon, että juuri siksi se voi tuoda muiden etujen lisäksi myös taloushyötyjä. Hienoa sinänsä, että hallitus tätä myös tukee. Uudistustyössä puhutaan usein myös hallinnon keventämisestä. Hallintotyö ei usein ole oppilaitoksen omaa keksintöä tai häviä leikkaamalla, vaan hallintoa vaativat esimerkiksi valtion asettamat raportointivelvoitteet. Hallinnon keventäminen onnistuu vain velvoitteita helpottamalla. Arvoisa puhemies! Olen erityisen huolissani ammatillisista oppilaitoksista. Kriittinen raja niihin kohdistuneissa leikkauksissa on mielestäni jo ylitetty. Näissä oppilaitoksissa oppilaat keskeyttävät opintonsa liian usein ilman tietoa uudesta opiskelu- tai työpaikasta. Riski pudota tyhjän päälle on suuri. Tämä uhkaa sekä kasvattaa syrjäytymisen menoja tulevaisuudessa että heikentää kasvua. Keskeyttämisillä on selkeä yhteys siihen, paljonko opetusta ja tukea oppilas saa. Sillä taas on yhteys rahoitukseen. Kaikki koulutusleikkaukset ovat kipeitä. Mutta jos yksi menoleikkaus pitäisi hallituksen esityksistä nyt perua, ensimmäisenä peruisin ammatillisen koulutuksen leikkaukset. Arvoisa puhemies! Opintotuenkin uudistuksessa hallitus on lähtenyt liikkeelle säästöjen kautta. Se esittää neljänneksen leikkausta opintorahaan, joka siis pienenisi noin 250 euroon kuussa. Leikkaus tarkoittaa euroissa kuukauden opiskelijaruokailujen verran vähemmän rahaa joka kuukausi. Valtaosa tuesta olisi jatkossa lainaa. En kannata lainan osuuden kasvattamista, mutta jos siihen kuitenkin päädytään, pitää yrittää minimoida vahinkoja. Uudistusta selvittänyt professori Uusitalo on pohtinut raporttinsa jälkeen, että opintolaina toimisi paremmin, jos lainan ottajille tarjottaisiin takaisinmaksuturvaa. Maksuturvassa lainan takaisinmaksu riippuisi esimerkiksi työllistymisestä ja vuosituloista. Takaisinmaksuturva kannustaisi myös tulevaisuutensa suhteen epävarmoja nuoria kartuttamaan osaamistaan. Maksuturvakaan ei tekisi lainamallista ongelmatonta. Jos lainan osuutta vastoin tavoitteitamme kuitenkin kasvatetaan, maksuturva olisi mielestäni välttämätön. Huoli toimeentulosta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, missä määrin eri ryhmät hakeutuvat opiskelemaan ja miten he opiskelevat. Jos tavoite on nostaa kansakuntamme osaamistasoa, opintotuen leikkaaminen johtaa ristiriitoihin, joita on vaikea paikata. Arvoisa puhemies! Me voimme edelleen valita toisin. Taloutta voidaan sopeuttaa koulutukseen kajoamatta. Vaihtoehdot eivät ole helppoja, mutta ne ovat paremmin linjassa vaaleissa kansalaisille esitettyjen lupaustemme kanssa. Ennen kaikkea ne olisivat parempia tulevaisuudellemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-04-06T17:28:38,2016-04-06T17:33:25,Tarkistettu,1.1 2016_33_123,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi nerokkaimmista suomalaisista innovaatioista on pussilakana — tiedättehän, se, joka laitetaan viltin tai täkin ympärille ja jossa on ne pienet reiät, joista kätevästi saa täkin kulmista kiinni ja sitten ravistamalla pussilakana asettuu siististi paikalleen. Kun me olemme keksineet jotakin näin upeaa ja ainutlaatuista, mistä ihmeestä sitten johtuu, että kaikkialla maailmassa, jopa Suomessa, ostetaan IKEAn pussilakanoita, joista nämä käden paikat puuttuvat ja jotka siten ovat huomattavasti hankalampia käyttää ja menevät paljon helpommin nukkuessa solmuun kuin nämä meidän hienot, pitkälle suunnitellut pussilakanamme. Minun mielestäni tämä on ihan keskeinen kysymys, mietittiin sitten Suomen talouden menestystä tai sen takana olevaa arvomaailmaa. Suomalaiset ovat erittäin hyviä silloin, kun ratkaistaan jokin tekninen pulma, mutta IKEA onkin ruotsalainen yritys, ja ruotsalaiset, sen lisäksi, että ratkaisevat teknisiä pulmia, ovat kiinnostuneita myös ihmisistä, ihmisten keskinäisistä yhteisöistä ja tarinoista. Tämä on se menestystekijä, jonka varassa IKEAn huonommat pussilakanat menevät täällä kaupaksi, ei suinkaan hinta tai se, että ne jotenkin muussa suhteessa olisivat parempia. Tämä sama ilmiö näkyy tiedemaailmassa. Tiedemaailmassa on viime kuukausien aikana esitetty useita hyvin huolestuneita puheenvuoroja siitä, että sellaiset tieteet, jotka eivät ole suoraan soveltavaa tutkimusta ja jotka eivät pysty perustelemaan olemassaoloaan seuraavan kvartaalin tuloksilla, eivät saa rahoitusta eivätkä varsinkaan arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tiedemaailma on huolissaan perustutkimuksesta, jonka pitäisi pohjustaa sitä soveltavaa tutkimusta, jota ilman soveltavaa tutkimusta ei voi olla, jonka pitäisi huomata ne heikot signaalit, joita soveltavan tutkimuksen tilaajat eivät vielä kykene huomaamaan, jonka pitäisi rakentua hukkatyönkin sietämiseen ja jonka pitäisi vastata meidän tulevaisuuden kysymyksiin. Vuoden tiedeartikkelin kirjoittajat puhuvat siitä, kuinka meillä tällä hetkellä akateemiselta maailmalta ja yliopistoilta odotetaan suoria, nopeita vastauksia kansallisen kilpailukyvyn ongelmiin, vaikka se logiikka ja se genetiikka, mitenkä akateeminen maailma toimii, on jotakin aivan muuta. Suomen Akatemian vertailun mukaan suomalaisten yliopistojen tasoa verrattuna muun maailman yliopistoihin heikentää erityisesti perusrahoituksen pienuus suhteessa kilpailutettuun rahaan ja ulkopuolelta tematisoidun rahan suuruus suhteessa sellaiseen tutkijalähtöiseen rahaan, jossa tutkijat voivat autonomisesti päättää, mitä tutkivat. Sama ilmiö näkyy edelleen politiikassa. Minun mielestäni on aivan oleellinen kysymys tällekin salille se, miten ihmeessä me pystymme kehittämään yhteiskuntaa viisaasti, jos me emme ymmärrä, miten yhteiskunta toimii, sen perustavia lainalaisuuksia. Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi tänään tässä salissa usein esitetty argumentti siitä, että lainapainotteisuuden lisääminen ei heikentäisi sosiaalista kiertoa sen takia, että Ruotsissa on enemmän lainapainotteisuutta. Näin voi väittää vain ihminen, joka ei ymmärrä, että sosiaaliseen kiertoon vaikuttavat samanaikaisesti useat yhteiskunnalliset tekijät, ja silloin, kun me puhumme syy—seuraus-suhteista avoimissa yhteiskunnissa, tällaisia yksinkertaistuksia ei yksinkertaisesti voi vetää. Ne ovat vähän samanlaisia kuin se, että kesäkuumalla lisääntyvät sekä jäätelön myynti että mummojen kuolemat. Johtuuko jäätelön myynti sitten mummojen kuolemista vai päinvastoin? Tämän tyyppisiä virheitä me emme tekisi, jos tässä maassa arvostettaisiin yhteiskuntatieteitä ja ihmistieteitä enemmän. Talous rakentuu perustutkimukselle — tulevaisuudessa yhä enemmän. Tärkeintä on kuitenkin mahdollisuus kehitykseen ja sivistykseen, joka on ihmisen kukoistuksen ehto. Minä en tiedä yhtään esimerkkiä historiasta, jossa mikään kansantalous olisi romahtanut siihen, että ihmisiä koulutetaan liikaa. Päinvastaisia esimerkkejä löytyy kyllä hyvin paljon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-06T17:33:30,2016-04-06T17:38:56,Tarkistettu,1.1 2016_33_124,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Har regeringen en vision? Har regeringen en bild av den framtid vi marscherar emot?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2016-04-06T17:39:06,2016-04-06T17:39:22,Tarkistettu,1.1 2016_33_125,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen koulutukseen kohdistamat leikkaukset herättävät ihan syystä keskustelua. Punaista emme yritäkään maalata valkoiseksi, osa leikkauksista on hyvin vaikeita, ja niillä on monia vaikutuksia. Arvostelussa on kuitenkin syytä pitää järki kädessä ja suhteellisuudentaju mukana. Tänään täällä on suhteellisuudentaju kadonnut. On puhuttu muun maussa verilöylystä ja kirveestä. Jos tarkastelemme esimerkiksi oppilaskohtaista julkista rahoitusta koulutuksen eri asteilla, eivät leikkaukset näyttäydy sivistyksen lopettajina. Muun muassa esi- ja perusopetuksessa oppilaskohtainen rahoitus ei laske lainkaan. Yliopistokoulutuksen rahoituksessa opiskelijakohtainen rahoituksen lasku vastaa vuoden 2010 tasoa. Ammattikorkeakouluilta leikattiin itse asiassa viime kaudella yli 20 prosenttia mutta ei enää. Voimme puhua rehellisesti leikkauksista mutta emme sivistyksen katastrofista. Näillä talouden madonluvuilla myös koulutukseen toiseksi suurimpana hallinnonalana on tehtävä leikkauksia, valitettavasti. Arvoisa puhemies! Tarvitut säästöt pyritään tekemään niin fiksusti kuin mahdollista. Esimerkiksi toisen asteen uudistuksen yhteydessä tapahtuvat leikkaukset on annettu hyvissä ajoin oppilaitosten tietoon ja ne itse päättävät kuinka säästöt toteuttavat. Moni välttää koulutuspaikkojen vähentämiset hallinnollisilla uudistuksilla ja yhteistyöllä toisten oppilaitosten kanssa eli juuri rakenteellisilla uudistuksilla. Sopeutusten toteutustavalla on todellakin väliä. Viime vaalikauden loppumetreillä kaatui onneksemme ""raksi pienten toimijoiden päälle"" -leikkaus eli toisen asteen leikkaus, joka olisi ollut huomattavasti kohtuuttomampi kokonaisuus ja sen lopputulos erittäin keskittävä. Onnen kääntöpuoli on se, että nykyinen hallitus joutuu tekemään sopeutukset, jotka edellisellä kaudella jäivät kesken. Arvoisa puhemies! Julkisesta koulutuskeskustelusta saa helposti kuvan paitsi ylimitoitetuista säästöistä myös siitä, ettei hallitus tee muuta kuin leikkaa. Tämä käsitys on väärä. Monet asiantuntijat ovat ehdottomasti sitä mieltä, että koulutusjärjestelmäämme eri asteilla on uudistettava, ja sitä tämä hallitus myös tekee. Ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmää uudistetaan. Ammattikorkeakoulut ja oppisopimuskoulutus uudistetaan. Perusopetuksessa tavoite on puolestaan digiloikka. Siinä on pitkälti kyse siitä, että opettajien koulutukseen satsataan lisää, jotta jokainen opettaja tietäisi, miten uusia oppimisympäristöjä voidaan hyödyntää. Myös mediakriittisyys ja monilukutaito täytyy saada tärkeäksi osaksi digikokonaisuutta. Kyseessä ei siis todellakaan ole edustaja Harakan kuvaama annetaan iPadit kaikille ‑kokonaisuus. Olemme keskustassa esittäneet esimerkiksi virkamiesruotsin suorittamismahdollisuutta lukioihin, jotta kieltenopiskelu kääntyisi siellä taas nousuun. On mahdollista, että toimenpiteisiin asiassa ryhdytään tällä vaalikaudella. Opiskelijoiden siirtymisestä yleisen asumistuen piiriin saimme juuri erinomaisen päätöksen kehysriihessä. Näin etenkin itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden taloudellinen tilanne helpottuu. Tähän liittyy yksinkertaistaminen, samaan järjestelmään liittyminen ja tasapuolinen tavoite. Erinomaista on myös, että vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisen toisen asteen opiskelijan opintotukeen poistuu ja että takaisin perittävää opintotukea ei enää rangaista 15 prosentin korotuksella vaan nyt viimeinenkin korotus kohtuullistuu 7,5 prosenttiin. Ja muistutetaan nyt vielä, että opintotukemme on jatkossa edelleen parempi kuin Islannissa ja Ruotsissa. Arvoisa puhemies! Koulutuksen tasa-arvo, hyvä alueellinen saavutettavuus, saati sivistys ei siis Suomesta hallituksen toimien myötä katoa, vaan monella saralla mennään eteenpäin. Professori Uusitalon mukaan opintotuen lainapainotteisuus ei heikennä mahdollisuuksien tasa-arvoa. Hänen mukaansa mahdollisuuksien tasa-arvon kulmakivenä on maakunnallinen yliopistoverkko. Suomi on koulutuksessa mahdollisuuksien tasa-arvon mallimaa, ja sellaisena se säilyy näiden uudistuksien jälkeenkin. Toivon julkiseen koulutuskeskusteluun suhteellisuudentajua ja tulevaisuudenuskoa haastavista säästöistä huolimatta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-04-06T17:44:09,2016-04-06T17:49:16,Tarkistettu,1.1 2016_33_126,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Selvitysmies Roope Uusitalon raportti opintotuen uudistuksesta on hyvin perusteellinen selvitys, jonka yhteydessä on kuultu lukuisia asiantuntijoita. Siinä on selvitetty vaihtoehtoja, niiden hyötyjä mutta myös ongelmia laajasti monesta eri näkökulmasta. Uudistuksen tavoitteena on turvata mahdollisuus kokopäiväiseen opiskeluun ja kannustaa ripeään valmistumiseen. Meillä tarvitaan osaavia ja tekeviä ihmisiä. On kaikkien etu, että ammattilaisia saadaan nopeasti työelämään. Mitkään säästöt ja leikkaukset eivät ole mieluisia. Kuitenkin taloustilanteen vuoksi on jouduttu kipeisiinkin ratkaisuihin. On silti todettava, että meillä on kansainvälisesti verrattuna hyvä ja toimiva varhaiskasvatus sekä perusopetus. Ihan pienestä pitäen meillä huolehditaan, että kaikki saavat päivähoitoa, jotta vanhemmat voisivat käydä töissä tai vaikkapa opiskella. Perusopetuksemme on laadukasta. Kouluissa on myös maksuttomat ateriat. Näin ei ole kaikkialla, eikä näin ole meilläkään aina ollut. Hallitusohjelmassa sovittujen opintotukimenoja koskevien säästöjen ehkä merkittävin osuus on korkeakouluopiskelijoiden opintorahan pienentäminen samalle tasolle kuin toisen asteen opiskelijoilla eli 250 euroon. Selvitysmiehen raportin mukaan Suomessa korkeakouluista 2010 valmistuneiden keski-ikä oli 28 vuotta, eikä tämä näkymä ole muuttumassa tulevaisuudessakaan. Valmistumisikä kansainvälisestikin vertailtuna on melko korkea, jolloin työelämäkin saattaa jäädä lyhyemmäksi kuin muualla maailmassa. Arvoisa puhemies! Kuten opposition välikysymyksessä todetaan, on tietysti hienoa, että meillä duunarin lapsesta voi tulla tohtori. Onko se kuitenkaan hienoa, jos lapsesta tulee työtön tohtori vuosien opiskelun jälkeen? Vajaan kymmenen vuoden aikana korkeakoulutettujen työttömien määrä on yli kaksinkertaistunut, ja suunta ei ole paranemaan päin. Akateemista viisautta tarvitaan, totta kai, mutta duunarin lapsi on yhtä arvokas duunarina. Tavoitteemme ei voi olla sääty-yhteiskunta, jossa akateemisuus on itseisarvo. Yhteiskunnan ja opiskelijan kannalta olisi tärkeää nopea valmistuminen työmarkkinoille. Samaan aikaan, kun tehdään näitä uudistuksia, pitää tarkastella koulutusrakennetta ja opinto-ohjelmia. Pelkkä opiskelijan kannustaminen nopeampaan valmistumiseen ei auta, vaan oppilaitosten pitäisi myös pyrkiä tekemään opiskelijoille niin tiivis opinto-ohjelma kuin mahdollista, jotta opiskelijalla olisi edes teoreettinen mahdollisuus suoriutua opinnoistaan oman halunsa ja elämäntilanteensa mukaan. Meillä on 14 yliopistoa ja 24 ammattikorkeakoulua, jotka järjestävät noin 50 paikkakunnalla korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Mietin, tarvitaanko näin laaja verkko, vai pitäisikö esimerkkiä ottaa, kuten täällä puhuttiin, Pirkanmaan hyvästä Tampere 3 ‑hankkeesta, jossa Tampereen yliopisto, Teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostaisivat vuonna 2019 yhden yliopiston. Seinät eivät ole tärkeintä vaan monimuotoiset tutkintomahdollisuudet — niin työelämälähtöisiä, ammatillisia kuin tieteellisiäkin tutkintoja. Eli yliopistolla olisi yksi kaiken tutkintokoulutuksen yhdistävä koulutusrakenne ja oikeus myöntää yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoja. Aivan lopuksi: Maamme on harvaan asuttu, ja on ymmärrettävää, että pienimmilläkin paikkakunnilla toivottaisiin olevan monipuoliset opiskelumahdollisuudet. Hallitus onkin sopinut paljon puhutusta 105 miljoonan euron rahoituksesta vuosien 2017—2018 aikana, joka ohjataan muun maussa korkeakoulujen digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Tämän suuntainen kehitys on toivottua ja tuo mukanaan monipuoliset opintomahdollisuudet myös sinne maan harvaan asuttuun joukkoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-04-06T17:49:24,2016-04-06T17:54:12,Tarkistettu,1.1 2016_33_127,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,Edustaja Sirén. Ja aiemmin kertomani mukaisesti edustaja Sirénin puheenvuoron jälkeen käydään debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_128,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eihän näitä koulutusleikkauksia ole millään tavalla mukava puolustaa. Leikkauksista on kuitenkin hallituspuolueiden kesken yhdessä sovittu, ja opetus- ja kulttuuriministeriö on sitten osaltaan näitä leikkauksia toteuttanut. Leikkaukset ovat kieltämättä ikäviä, vaikeasti perusteltavissakin. Sitä ei varmastikaan kukaan kiistä. Mutta kuten opetusministeri puheessaan sanoi, ainoa syy näille leikkauksille on se, että rahat eivät riitä. Tällä hetkellä koulutuspoliittinen keskustelu yleensä ja tämä välikysymyskeskustelukin keskittyvät lähinnä taloudelliseen näkökulmaan, siis juurikin näihin määrärahoihin kohdistuviin leikkauksiin. Merkitystä pitäisi kuitenkin olla myös sillä, millä tavalla nämä leikkaukset toteutetaan, mitä sillä käytettävissä olevalla rahalla tehdään, mitä sillä saadaan aikaiseksi ja miten se käytetään mahdollisimman järkevästi koulutuksen hyväksi. Koulutuspolitiikassa, ministeriössä ja meillä sivistysvaliokunnassakin tehdään koko ajan paljon töitä suomalaisen koulutuksen, tieteen, tutkimuksen hyväksi. Pyritään löytämään ratkaisuja siihen, miten näihin säästötavoitteisiin päästäisiin mahdollisimman järkevällä kokonaisuudella. Mutta kun keskustelu ja välikysymys keskittyvät nyt juurikin näihin leikkauspäätöksiin, niin muutama sana tämänpäiväisen keskustelun pohjalta. Rapauttavatko nämä leikkaukset suomalaisen koulutuksen? Yhtään koulutusleikkauksia puolustelemattakin täytyy todeta, että keskustelun mittakaava on päässyt vähän turhan suureelliseksi. Esimerkiksi yliopistojen budjettirahoitus pienenee tämän vaalikauden aikana 3,2 miljardista 3,1 miljardiin. Se on ikävää, se on vaikeaa, se on kipeä leikkaus, mutta onko se todella kirveellä hakkaamista, käden murtamista tai verilöyly. Leikkaus on valitettava, ja se ymmärrettävästi aiheuttaa huolta, mutta ei tämä vielä suomalaista yliopistokoulutusta romuta. Tämän ovat ilahduttavasti vahvistaneet varsin pitkälti myös yliopistojen johtajat, joita on sivistysvaliokunnan jäsenenä ollut mahdollisuus tavata. Viesti on ollut pitkältikin se, että näistä kyllä selvitään mutta yhtään enempää ei ole varaa ottaa. Ja juuri näinhän on nyt toimittu. Eilisessä kehysriihessä päätettiin, että koulutuksesta ei leikata yhtään enempää, ja ministeri Grahn-Laasonen on taistellut sen puolesta, että tähän on päästy. Sen sijaan saatiin jopa tämä pieni lisäys näihin hyviin tarkoituksiin, joista ministeri kertoi. Myös edellinen hallitus on sopeuttanut, niin kuin tässä kuultiin. Silloin leikattiin jopa enemmän kuin mitä tämä hallitus nyt leikkaa. Ei tietenkään tämän hallituksen leikkauksia voi puolustella edellisen hallituksen tekemillä ratkaisuilla, mutta ne antavat vähän mittakaavaa tähän keskusteluun. Tehtiin säästöjä tai ei, oli säästötarvetta tai ei, suomalaista koulutusta on tarpeen uudistaa. Sitä uudistustyötä olisi ollut hyvä tehdä jo aikaisemminkin, mutta valitettavasti viime vuosina näitä uudistuksia ei ole saatu aikaan. Monet asiantuntijoiden, opetusalan ammattilaisten, tekemät uudistusehdotukset ovat syystä tai toisesta kaatuneet tai hautautuneet. Nyt niitä uudistuksia tehdään joka portaalla ja tässä uudistustyössä on mukana laaja joukko nimenomaan alan asiantuntijoita ja ammattilaisia. Uudistuksia tehdään tosiaan joka portaalla. Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa uudistetaan, opetussuunnitelmien perusteita uudistetaan, huomioidaan esimerkiksi kiusaamisen ehkäisy, lastentarhanopettajien koulutusta lisätään, opettajankoulutusfoorumi laatii opettajankoulutukseen ja täydennyskoulutukseen uudistuksia, jokaisen koululaisen päivään lisätään tunti liikuntaa, on koko digitaalisen oppimisen kärkihanke, uusien oppimisympäristöjen ja ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistus, oppisopimuskoulutusta kehitetään kohti koulutussopimusta, lukiokokeilut — ja myöskin korkeakouluja tuetaan ja kehotetaan rakenteellisiin uudistuksiin ja omien vahvuuksien mukaiseen profilointiin. Tässä siis esimerkkejä niistä uudistuksista, jotka ovat työn alla, jotta suomalaisen osaamisen mahdollistavasta laadukkaasta opetuksesta ja tutkimuksesta voidaan myöskin tulevaisuudessa pitää kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-04-06T17:54:19,2016-04-06T17:59:29,Tarkistettu,1.1 2016_33_129,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron tässä äsken edustaja Sirénin käyttämän puheenvuoron tai sitä ennen käytettyjen puheenvuorojen johdosta, mukaan lukien ministerin puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_130,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä koulutusvälikysymyskeskustelussa on hyvin usein noussut esille asiantuntijana professori Uusitalon nimi. On olemassa myös muita koulutuksen ja kasvatuksen asiantuntijoita. On olemassa myös muun muassa kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, joka on itse kertonut kasvaneensa hyvin vaikeissa olosuhteissa, ja siitä huolimatta on korkeakoulututkinto ja professoriksi saakka edennyt. Kari Uusikylä on sanonut, että peruskoulun tärkein tehtävä on vaalia lasten ja nuorten mielenterveyttä — siis tasapainoista kasvua ja kehitystä. Ja keskusteltaessa koulutuksesta mielestäni peruskoulu pienine ja suurine asioineen ansaitsee tulla mainituksi. Vaikka uusien sisältöjen, uusien digiteknologioiden, työelämän tarpeiden ja muun tällaisen omaksuminen ja oppiminen on hyvin tärkeää, niin kyllä kaikkein tärkeintä peruskoulussa omastakin mielestäni on se, että se on paikka tasa-arvoiselle, turvalliselle kasvulle ja kehitykselle. Ja se on, kuulkaa, nyt vaarassa. (Puhemies koputtaa) Ne, jotka ovat vahvimpia, pitävät päänsä aina pinnalla, mutta heikoimmat oppilaat kärsivät koulutusleikkauksista, oppilasryhmien suurentamisesta ja siitä, mitä te olette tekemässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-04-06T17:59:44,2016-04-06T18:01:03,Tarkistettu,1.1 2016_33_131,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On kyllä todella syytä oikoa väärää tietoa, mitä oppositio toistaa opintotuesta. Vaikka opintoraha pienenee, koko opintotuesta ja opiskelijoiden toimeentulosta ei todellakaan leikata neljännestä. Koko opintotuki nousee nykyisestä 900 eurosta jopa 1 100 euroon. Erityisen hyvää on se, että opiskelijat pääsevät yleisen asumistuen piiriin. Tätä myös opiskelijajärjestöt ja Kela ovat kannattaneet. Rakennemuutos nostaa ennen kaikkea vähävaraisempien yksin asuvien asumistukea jopa kaksinkertaiseksi. Eri tukijärjestelmässä olevat vähävaraiset perheelliset opiskelijat tulee huomioida erikseen, kun muutoksesta tehdään hallituksen esitys ensi syksynä. Tukitaso tulee nousemaan monilla opiskelijoilla. Opintotukemme on jatkossa edelleen Ruotsia parempi ja pärjää vertailussa Norjalle. Opiskelijan köyhdyttämisestä (Puhemies koputtaa) on siis turha puhua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-04-06T18:01:05,2016-04-06T18:02:12,Tarkistettu,1.1 2016_33_132,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Onneksi tämä huoli koulutuksesta on yhteinen, sillä Tuomo Puumalan johtama sivistysvaliokunta on lausunnossaan todennut, että nyt tehtävät säästöt heikentävät pitkällä tähtäyksellä kansakunnan osaamispääomaa, jonka varassa rakennetaan maailman osaavinta kansakuntaa. Tämä siis sivistysvaliokunnan lausunnosta. Olen täysin samaa mieltä tästä asiasta. Ja lisäksi nämä säästöt uhkaavat myös Suomen tulevaa talouskasvua. Muun maussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on todennut, että vaikutukset tulevaisuuden tuotantopotentiaaliin voivat olla merkittäviä. Ja jos nämä heikennykset jäävät pysyviksi ja heijastuvat myös sinne aikuisiän osaamiseen, voi OECD:n raporttien perusteella päätellä, että Suomen talouskasvu jopa hidastuu. Olen ymmärtänyt, että hallituskin on huolissaan talouskasvusta. Ja hallituksen hyvätkään kärkihankkeet (Puhemies koputtaa) eivät tätä todellisuutta valitettavasti pysty muuttamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-04-06T18:02:15,2016-04-06T18:03:23,Tarkistettu,1.1 2016_33_133,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Harakka puhui täällä siitä, että me olisimme siirtyneet jonnekin 1970-luvun johtamismalliin. Väitän itse asiassa, että hän on täysin väärässä. Nimittäin ministeri Grahn-Laasosen aikana on siirrytty norsunluujohtamisesta itse asiassa osallistavaan johtamismalliin. Tästä muutamia konkreettisia esimerkkejä. Opettajankoulutuksen kehittämistä tehdään yhdessä opettajien kanssa — heidän kanssaan, jotka parhaiten tietävät oman työnsä kehittämisen pisteet. Lisäksi korkeakoulukenttä on lähtenyt itse viemään muutosta eteenpäin, ja voisi sanoa, että he ovat uudistusten moottorina. Heillä on se paras tietämys, ja näin myös tullaan toimimaan jatkossa. Eikö niin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-04-06T18:03:24,2016-04-06T18:04:18,Tarkistettu,1.1 2016_33_134,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä akateemisen maailman kanssa tehty yhteistyö on ollut vähän vähemmän ruusuista, vaikka edellä edustaja Lauslahti niin totesikin. Ministerikin täällä totesi aikaisemmin salissa, että hän arvostaa hyvin paljon koulutuksen asiantuntijoiden ääntä ja sitä arvoa, jolla he voisivat kehittää tätä omaa hallintoalaansa, mutta tosiasiassa, kun yli 2 000 professorilta kysyttiin ja 932 vastasi Helsingin Sanomien kyselyyn siitä, miten hallitus on onnistunut korkeakoulupolitiikassa, 78 vastanneista oli sitä mieltä, että jotakin toivoa tällä hallituksella korkeakoulupolitiikassa voisi olla. Sen sijaan 854 kertoi, että se on joko täysin epäonnistunut tai ei kovinkaan onnistunut. Että siltä osin pitää varmaan olla vähän tarkkana. Nyt, arvoisa puhemies, minun on pakko kiinnittää huomiota yhteen tärkeään asiaan, joka saatiin juuri ennen viittä kuulla. Ei käy, että hallitus tulee tänne saliin kolmeksi tunniksi keskustelemaan välikysymyksestä ja jättää hallituksen vastauksen ja kertoo, että lisää rahaa on tulossa, lisäpanostus, niin kuin ministeri totesi, mutta selviääkin, että tämä rahahan on otettu opintotukijärjestelmästä suoraan. Tämä on aivan poskettoman käsittämätön leikkaus, minkä te teette. Siis te otatte opintotuesta (Puhemies koputtaa) ja laitatte sen tähän 105 miljoonan lisäpanostukseen ja väitätte, (Puhemies koputtaa) että te ette leikanneet omaehtoisesta koulutuksesta (Puhemies: Nyt ylittyy minuutti aika reippaasti!) ettekä muusta. Koulutus on petetty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-06T18:04:21,2016-04-06T18:05:52,Tarkistettu,1.1 2016_33_135,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen miettinyt, mikä siinä opintolainassa niin paha asia on, että se on sellainen mörkö. Jos ajattelemme sitä, niin laina-aika on kuitenkin pitkä ja korko on vähäinen ja vielä on tämä hyvitysmaksukin mahdollinen. Nyt kun olemme menossa lainapainotteisempaan opiskeluun, niin se on tietysti se huoli varmaan opiskelijoilla, että millä se laina maksetaan takaisin, onko minulla työpaikkaa sitten kun valmistun. Ja se huoli on tietysti aiheellinen. Ja silloin se on hallituksen tehtävä, mikä onkin kärkihankkeissa, että työllisyys pelaa ja opiskelija valmistuttuaan sitten saa sen työpaikan ja pystyy maksamaan opintolainan takaisin. Ja nyt kun minä katson täällä salissa sinne taaksepäin, niin siellä on nuorta porukkaa. Silloin kun meikäläinen oli nuori, niin kyllä se laina otettiin ja aika vähällä tultiin toimeen. (Touko Aalto: Nyt on vähän eri aika!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-04-06T18:05:54,2016-04-06T18:06:53,Tarkistettu,1.1 2016_33_136,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvostettu herra puhemies! Kysyn kaikella kunnioituksella, arvostuksella ja uteliaisuudella teiltä, arvoisa opetusministeri Grahn-Laasonen: Eilen ja tänään on ilmoitettu, että koulutuksesta ei enää leikata lisää. Eikö totta? Katsoin silti jo eilen noita tietoja kehysriihestä, ja siellä luki, että työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamasta omaehtoisen koulutuksen kulukorvauksesta leikataan pysyvästi 47 miljoonaa euroa. Eikö tämä ole hieman päinvastoin, mitä te lupasitte, että koulutuksesta ei enää leikata? Ja toinen asia, mihin tahdon saada vahvistuksen, on tämä uusi panostus, 105 miljoonaa euroa. Onko tosiaan niin, kuten minä ja moni muu ymmärsimme teidän ja valtiovarainministeri Stubbin puheista, että tuo 105 miljoonaa euroa onkin pois opintotuen momentilta? Ja aivan pakko vielä korjata edustaja Jarvaa: Opintoraha ja opintotuki ovat kaksi eri asiaa. (Välihuuto) Opintorahasta ollaan leikkaamassa neljännes, ei opintotuesta. (Välihuuto)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-06T18:06:57,2016-04-06T18:08:06,Tarkistettu,1.1 2016_33_137,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! On pakko kysyä ministeriltä, kun tässä on tulossa Nuorten parlamentti ‑päivä. Tässä maanantaina minulla oli kunnia olla tämmöisen Siikajoen Gumeruksen koulun parlamenttikerhon vieraana ja tentattavana, kun he ovat tulossa ensi viikolla sitten tänne Helsinkiin. He esittivät minulle erään kysymyksen, johon minun oli aika mahdotonta vastata. He esittivät tällaisen kysymyksen: Hallituksen säästöohjelman mukaan koulutukseen on tulossa huimia leikkauksia. Osa näistä leikkauksista kohdistuu Pohjois-Suomen nuoriin. Mitä voitaisiin tehdä, että tulevaisuudessa kaikille Pohjois-Suomen nuorille löytyy toisen asteen koulutuspaikka? Näin kansanedustajana tietenkin lisäisin siihen: mitä voisimme tehdä, jotta jokaiselle nuorelle löytyy koulutuspaikka tulevaisuuden Suomesta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-04-06T18:08:11,2016-04-06T18:09:04,Tarkistettu,1.1 2016_33_138,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Halmeenpää otti esille erittäin tärkeän kysymyksen eli tämän peruskoulun merkityksen, voi sanoa, kasvualustana ja koulutuksen pohjan luomisen näkökulmasta. Ja nyt haluaisin oikeastaan, että myös ministeri vastaisi siihen, kun tässä tuli semmoinen käsitys, että nyt hallitus olisi jotenkin erityisesti leikkaamassa peruskouluista. Se on selvää, että sinne kohdistuu uudistuksia ja varmasti osa niistä on erittäin hyviäkin. Pidän esimerkiksi erittäin hyvänä sitä haastetta, että tunti liikuntaa joka päivä. Se on haaste siinä mielessä, että sitä ei voida järjestää niin tietenkään, että joka päivä olisi liikuntatunti, mutta se, että me saisimme lapsemme ja nuoremme liikkumaan enemmän, on minusta tärkeä kysymys. Mutta sitten näissä uudistuksissa on varmaan syytä miettiä, kun puhutaan vaikkapa opetussuunnitelmista — että pikkuisen jäitä hattuun. Tämä digitaalisuuskin on kysymys, jossa varmasti tarvitaan meidän opettajille lisäkoulutusta. On aivan eri asia osata käyttää näitä teknisiä laitteita kuin osata opettaa niitä. Ja tästä oikeastaan kysymys myös opetusministerille: miten tähän aiotaan varautua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-04-06T18:09:08,2016-04-06T18:10:19,Tarkistettu,1.1 2016_33_139,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Myönnän vielä ennen ministerin puheenvuoroa vastauspuheenvuorot edustajille Kontula, Parviainen, Talvitie ja Kiuru. Sitten ministerin puheenvuoro, ja katsotaan, onko vielä lyhyesti mahdollista sitten jatkaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_140,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa tuossa ihmetteli, että mikä mörkö se opintolaina on. Jos minä ajattelen omia opiskelukavereitani nyt, kun täytin juuri 39, niin valtaosa heistä on edelleen pätkätöissä, ja pienituloisissa pätkätöissä. Osa on tohtoreita, lähes kaikki ovat vähintään maistereita. Siitä huolimatta tämä yhteiskunta ei tarjoa heille vielä niin vakaata asemaa, että voisi huoletta maksaa opintolainoja pois. Näille ihmisille opintolaina on ihan oikeasti mörkö, niin kuin on myös niille nuorille, jotka tulevat heidän jälkeensä ja näkevät, minkälaisen reaalimaailman kanssa nämä aikuiset tänä päivänä kamppailevat. Minä huomauttaisin, että kun täällä on pyörinyt esimerkki siitä, että asumistuki jopa kaksinkertaistuu, niin tämähän koskee sellaista esimerkkitapausta, jossa henkilö maksaa Helsingissä 600 euron vuokraa, jolloinka hänelle jää kaikkiaan opintorahasta ja asumistuesta uudistuksen jälkeen käteen 50 euroa kuussa (Puhemies koputtaa) kaupassa käyntiä varten.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-06T18:10:36,2016-04-06T18:11:41,Tarkistettu,1.1 2016_33_141,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan tähän lainapainotteisuuteen, ja totean ensin, että edustaja Elomaan opiskeluvuosina työmarkkinat olivat hyvin erilaiset ja epävarmuus erilaista kuin nykypäivänä. Siinä, että lainapainotteisuutta kasvatetaan, näen riskejä, jotka ovat jo osittain realisoituneet, eli opiskelijat eivät uskalla ottaa sitä opiskeluriskiä ja lähteä hakemaan tutkintoja, joiden opiskelu kestää kauan. Tämä taas voi johtaa siihen, että sellaisten tutkintojen, joita voidaan hankkia nopeammin, vetovoima kasvaa. No, ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvattaminen on tietenkin hyvä asia, mutta kun samalla vähennetään ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja dramaattisesti, niin voidaan päätellä, että niiden oppilaiden, jotka eivät ole luokkansa priimuksia, pääsy ammatilliseen koulutukseen voi vaikeutua jatkossa olennaisesti, kun sinne tulee enemmän väkeä. Tämä taas tarkoittaa suoraan riskiä syrjäytymisen lisääntymiseen ja siihen, että yhä enemmän ihmisiä putoaa koulutusverkon ulkopuolelle. Pyydän, ministeri Sanni Grahn-Laasonen, että kiinnitätte tähän asiaan huomiota, kun näitä muutoksia teette.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-04-06T18:11:45,2016-04-06T18:12:46,Tarkistettu,1.1 2016_33_142,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tälle koulutuskeskustelulle suuressa salissa on selkeä tarve, ja varsinkin näin kehysriihen jälkeen. Siinä mielessä kiitos oppositiolle tästä mahdollisuudesta. Meidän maamme ja kansakuntamme on noussut monesta kuopasta ja aallonpohjasta, ja millä? Muun muassa sillä työllä, tahdolla ja tulevaisuususkolla. Lapsemme ja nuoremme, myöskin sivistyksen rakentajat, ansaitsevat erityisesti tässä ajassa keskustelua myös muusta kuin rahasta. Siksi on tärkeää, että meillä on opetusministeri, joka on myös uskaltanut ja rohjennut ottaa pöydälle näitä epäoikeudenmukaisuuksia, joita on ollut opiskelijoihin liittyen todella pitkän aikaa. Näitä on muun muassa se, että tullaan luopumaan vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18—19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta. Lisäksi myöskin opiskelijoiden tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin ja niitä tarkistetaan määräajoin, kuitenkin niin, että tulorajat eivät laske. (Puhemies koputtaa) Lisäksi myöskin opintolainan valtiontakauksen määrä nousee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-04-06T18:12:49,2016-04-06T18:14:00,Tarkistettu,1.1 2016_33_143,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Vielä ennen ministerin puheenvuoroa vastauspuheenvuoro, edustaja Krista Kiuru.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_144,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulle jäi vieläkin epäselväksi, ja toivoisin, että ministeri vastaisi että — kun olette kerran täällä salissa, niin vastatkaa vielä kirjaimellisesti nyt — leikataanko nyt koulutuksesta lisää kehysriihen päätösten jälkeen vai eikö leikata. Tämä on se suuri kysymys tänään. Me olemme yli kolme tuntia tässä istuneet jo, tosi isolla porukalla, mutta nyt vielä tunti viisitoista minuuttia, ja vaikeammaksi tämä vain käy. Siis te kerroitte kehysriihessä, että koulutuksesta ei enää leikata, ja se on aivan selvä viesti meille kaikille, kaikki tämän ymmärsimme. Mutta sitten tuli 15 minuutin päästä tiedote, jossa selvisikin, että omaehtoisesta koulutuksesta leikataan kulukorvausten osalta, ja täällä on sitten yritetty puhua tästä koulutusleikkauksesta jo kaikilla muilla sateenkaaren väreillä kertoen, että ei se olekaan oikea koulutusleikkaus. Nyt minun pitäisi saada tietää, leikataanko koulutuksesta, eli leikattiinko tästä omaehtoisesta koulutuksesta vai ei. Sitten haluaisin tietää, ministeri, kun te kerroitte, että tulee uusi panos, uusi lisäpanos, näitä sanoja käyttäen, ja kerroitte, että tällainen tulee, (Puhemies koputtaa) niin kun me täällä kysyimme, mistä se on, selvisi, että te leikkasitte koulutuksesta, jotta... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-06T18:14:05,2016-04-06T18:15:15,Tarkistettu,1.1 2016_33_145,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Nyt ministeri Grahn-Laasosen puheenvuoro. Me pysymme niissä aikarajoissa, suurin piirtein edes, mitä on pelisäännöksi hyväksytty. — Ministeri Grahn-Laasonen, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_146,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja Krista Kiuru, lisää velkaako sitten pitäisi ottaa, kun te täällä vastustatte kovasti näitä leikkauksia ja kehysriihessäkin tehtyjä toimia? Lisää velkaa vaan nuorten maksettavaksi, se on kyllä SDP:n ihan johdonmukainen linja ollut viime vuosina. (Krista Kiuru: SDP velkaantuisi vähemmän kuin kokoomus!) Palautan mieliin sen, mitä sanoin ensimmäisessä puheenvuorossani. Viittasin silloin Suomen Pankin pääjohtajaan Erkki Liikaseen, jonka viesti eilen oli hyvin painava. Hän sanoi, että velkaantumisen pysäyttäminen ja talouden sopeuttaminen on erityisesti nuorten sukupolvien etu. Hän painotti: erityisesti nuorten sukupolvien etu. Me emme halua jättää jälkeemme velkataakkaa nuorille maksettavaksi, niille nuorille, jotka ovat tähän meidän velkaantumistahtiimme aivan syyttömiä. Siitä syystä jouduimme eilen tekemään jälleen kipeitä ratkaisuja, joilla tasapainotetaan Suomen taloutta ja pyritään saamaan aikaan positiivista kierrettä, joka johtaisi talouden kasvuun ja sitä kautta mahdollisuuksiin panostaa enemmän suomalaiseen laadukkaaseen koulutukseen ja tutkimukseen myöskin tulevaisuudessa. Opetus- ja kulttuuriministerinä olin eilen hyvin tyytyväinen siihen, että hallitus päätyi siihen ratkaisuun, että kipeistä uusista leikkauspäätöksistä huolimatta pystymme suojelemaan koulutusta ja tutkimusta uusilta leikkauksilta. Se oli hallituksen valinta ja tärkeä päätös. Täällä on viitattu kulukorvaukseen, joka liittyy työttömyysturvaan ja mahdollisuuksiin opiskella työttömyysturvalla myöskin tulevaisuudessa. Tämä mahdollisuus on edelleen tulevaisuudessakin voimassa, ja se on tärkeää nimenomaan elinikäisen oppimisen kannalta. Tähän liittyvä lähinnä matkakorvauksiin kohdistunut kulukorvaus kohdennetaan uudelleen niin, että useammalla työttömäksi jääneellä olisi mahdollisuus aktiivisiin toimiin, esimerkiksi palkkatukeen, jotta voisi paremmin työllistyä tulevaisuudessa. Mielestäni se on viisasta, aktiivista työllisyyspolitiikkaa, jolla pyritään siihen, että yhä useammalla suomalaisella olisi mahdollisuus tehdä työtä ja sitä kautta saada omassa elämässään mahdollisuus päästä eteenpäin ja parantaa omaa asemaansa ja perheensä tilannetta. No, täällä on ollut hyviä puheenvuoroja, jotka on helppo allekirjoittaa, peruskoulun merkityksestä. Peruskoulun kehittäminen on erityisen tärkeätä, kuten myöskin sitten jo ihan varhaisille vuosille kohdistuvat toimet, kuten muun muassa varhaiskasvatuksen pedagoginen kehittäminen, johon on voimakkaasti panostettu siitä huolimatta, että tällä hallituskaudellakin on jouduttu tekemään myöskin varhaiskasvatukseen leikkauksia. Täällä kysyttiin opettajankoulutuksesta, josta kerroinkin. Meillä on todella käynnistynyt opettajankoulutuksen uudistaminen, elikkä kohdennamme sekä taloudellista resurssia että sitten paljon aikaa, energiaa, yhteistyötä siihen, että myös opettajankoulutuksen sisältö kehittyy. (Puhemies koputtaa) Kaikki Suomen opettajankoulutuslaitokset, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, jotka tarjoavat opettajankoulutusta, ovat mukana opettajankoulutusfoorumissa, 50 miljoonaa opettajien ammatilliseen kehittymiseen kolmen vuoden aikana. (Puhemies koputtaa) Silloin kun julkistin, että näin toimitaan, niin mitä tekivät vihreät. Sieltä tämänkin välikysymyksen puheenvuoron käyttänyt edustaja Emma Kari Twitterissä kritisoi tätä (Puhemies koputtaa) opettajankoulutuksen uudistamista. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Ministeri saa vielä tilaisuuden palata asiaan tuonnempana.] Hämmästelen sitä kyllä suuresti, eli vihreät vastustavat jopa suomalaisen opettajankoulutuksen uudistamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-06T18:15:15,2016-04-06T18:18:59,Tarkistettu,1.1 2016_33_147,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä aikaisemmin on puhuttu näistä koulutussäästöistä, niin kyllä, viime kaudella säästettiin enemmän kuin tällä vaalikaudella — kun halutaan tätä kumulatiivista laskentatapaa käyttää, 3,5 miljardia (Krista Kiuru: Ettekä peruneet yhtään niistä!) säästettiin — mutta mitään uudistuksia ei tehty, rakennemuutoksia ei tehty. Sitten, kyllä, me olisimme halunneet välttyä koulutusleikkauksilta. Tällä kaudella niitä ei olisi pitänyt tarvita tehdä. Mutta, aivan oikein, jos te olisitte leikkauspolitiikkanne ohessa huolehtineet talouden kasvusta, paremmasta työllisyydestä tai olisitte edes pysäyttäneet velkaantumisen, olen varma, että Sipilän hallitus ei olisi tehnyt yhtään uutta merkittävää leikkausta. Haluan edelleen muistuttaa, että varsinkin korkeakoulusektorilla 27 prosenttia leikattiin opiskelijakohtaisista määrärahoista ammattikorkealta. Siellä on käyty varmaan kymmeniä yt-neuvotteluita, myös edellisessä työpaikassani Kajaanin ammattikorkeakoulussa on monet yt-neuvottelut käyty, kun näin paljon leikattiin. Nyt leikataan 7 prosenttia (Puhemies koputtaa) yliopistoilta ensimmäisen kerran opiskelijakohtaisista määrärahoista. Mikä on suhteellisuus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-04-06T18:19:10,2016-04-06T18:20:21,Tarkistettu,1.1 2016_33_148,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että täällä käydään tätä numerokeskustelua, vaikka, niin kuin moni on peräänkuuluttanut, varmaan enemmän tätä tulevaisuuspohdintaakin olisi syytä tehdä. Mutta tässä nyt täytyy taas muistaa, että viime kaudella tehtiin ikäviä päätöksiä ja sen takia kaikki lupasivat, että ei tehdä enää. Ja sitten osa porukasta petti sen lupauksen eikä perunut yhtäkään niistä viime kauden päätöksistä, mitä täällä nytkin esim. edustaja Jarva äsken kritisoi. Saati sitten se, että jos katsoo tätä velkaantumiskehitystä, ja kun te siitäkin moititte, niin tänä vuonna otetaan enemmän velkaa teidän toimestanne kuin esimerkiksi viime vuonna. Tai jos katsoo työllisyyskehitystä, hallituksen oikein hieno tavoite on 110 000 uutta työpaikkaa, ja kaikki tuki siihen, että se toteutuu, mutta nyt ollaan siitä tavoitteesta aika paljon jäljessä. Ei näytä sekään nyt toteutuvan. Niin en nyt ymmärrä, mistä tässä nyt vielä edellistä porukkaa pitää syytellä. Mutta sen olisin kysynyt ministeriltä, että nyt kun näitä rakenteita ollaan uudistamassa, niin onko todella niin, että nyt myös poistetaan ne lainsäädännölliset esteet, mitkä liittyvät esimerkiksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen väliseen yhteistyöhön, (Puhemies koputtaa) jotta sitä yhteistyötä voitaisiin paremmin tehdä ja ehkäpä jo... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-06T18:20:21,2016-04-06T18:21:32,Tarkistettu,1.1 2016_33_149,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Jaana,Laitinen-Pesola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluaisin puhua vähän enemmän koulutuksen laadusta kuin pelkästään tästä määrästä. Tässä puhuttiin tästä ammatillisesta koulutuksesta, ja Opetushallituksen aika tuoreen tilaston mukaan tässä ammatillisen perustutkinnon läpäisemisessä olisi kyllä parantamisen varaa vielä: viidessä vuodessa vain 76 prosenttia läpäisee sen. Tämä varmaan tarkoittaa sitä, että me todellakin tarvitsemme sitä ammatillisen perustutkinnon uudistamista. Meillä on kaiken kaikkiaan perusammatti- tai erikoisammattitutkintoja noin 360 tässä pienessä maassa. Olen kyllä sitä mieltä, että me voimme varmasti laajentaa tutkintoja, laaja-alaistaa niitä ja sitten myös sitä määrää laskea ja toivottavasti tehdä niistä myös houkuttelevia. Varmasti myös tätä teorian ja käytännön suhdetta voisi pistää sellaiseen oikeaan rantuun. On mielestäni erittäin tärkeä asia, että me ammatillista koulutusta uudistamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1342,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Jaana Laitinen-Pesola,1342,2016-04-06T18:21:33,2016-04-06T18:22:40,Tarkistettu,1.1 2016_33_150,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Aalto. Ja pyydän nyt vielä kertaalleen niitä, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. Otetaan muutama puheenvuoro. Katsotaan vähän, että eri ryhmät saavat puheenvuoron, ja sen jälkeen ministeri vastaa, ja sitten menemme listaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_151,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yritän nyt kysyä vielä uudestaan tätä aikaisempaa kysymystä. Kenties opetusministeri voi opettaa uutta edustajaa, että miten kysyä niin, että saa myös vastauksia. Kysyn uudestaan sitä, onko tämä hieno uusi panostus, tämä 105 miljoonaa euroa, pois opintotuen momentista vai ei. Ja toinen asia, mihin sain puolittaisen vastauksen, oli tämä 47 miljoonaa euroa omaehtoisesta koulutuksesta, se kulukorvausosuus, joka lähtee pysyvästi pois — sanotte, että se menee uudelleenkohdennuksiin, niin meneekö se 47 miljoonaa yksi yhteen uudelleenkohdennuksiin. Nämä kaksi kysymystä. Puolikkaan vastauksen sain. Saanko ne loput puolitoista? — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-06T18:22:44,2016-04-06T18:23:44,Tarkistettu,1.1 2016_33_152,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru on täällä kovinkin aktiivinen, ehkäpä jopa hyvinkin kriittinen hallitusta kohtaan. Heittäisinkin tässä pohdittavaksi edustaja Kiurulle: ajatellaan, mitä meillä on viime vuosina tapahtunut esimerkiksi peruskoulussa. Meidän Pisa-tuloksemme ovat heikentyneet, ja siltä osin meillä on pysähtymisen paikka. Mistä se johtuu? Millä tavalla toimintaympäristö on muuttunut? Miksi meidän lapsemme ja nuoremme eivät enää opi matematiikkaa ja lukemista vastaavalla tavalla kuin aikaisemmin? Siltä osin hallituksen kärkihankkeet ovat oivallinen esimerkki siitä, että tehdään täsmäkohdennuksia, 121 miljoonaa euroa menee peruskoulun toimintakulttuurin kehittämiseen, digitalisointiin, sen lisäksi opettajien osaamiseen. Eli otetaan täsmätoimia, joilla me saamme lasten ja nuorten oppiminen uudelleen paremmalle tasolle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-04-06T18:23:47,2016-04-06T18:24:49,Tarkistettu,1.1 2016_33_153,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lainapainotteisuuden lisääminen on huono ehdotus siinä mielessä, että opintolainan ottaminen monelle vähävaraisen perheen nuorelle tällaisena työttömyyden ja epävarmuuden aikana on suuri riski. Tämä voi johtaa siihen, etteivät vähävaraisten perheiden nuoret lähde niin helposti opiskelemaan esimerkiksi yliopistoon. Me tiedämme, että opiskelu periytyy ja taloudellisesti hyvin toimivien perheiden lapset opiskelevat useammin korkeakouluissa ja yliopistoissa kuin esimerkiksi pienempituloisten perheiden lapset. Kyllä minäkin olen aikoinani köyhän perheen lapsena ottanut opintolainaa, mutta silloin yhteiskunta oli toinen. Kun valmistuin, sai valita työpaikan, mihin halusi mennä. Mutta tämä päivä ja tämä aika on aivan toisenlainen, ja tämä epävarmuus voi olla sellainen tekijä, jonka takia vähävaraisten perheiden nuoret eivät halua ottaa opintolainaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-04-06T18:24:52,2016-04-06T18:25:58,Tarkistettu,1.1 2016_33_154,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty monta puheenvuoroa, joissa on todettu, että tämä hallitus ei ole perunut edellisen hallituksen koulutussäästöjä. Tämähän tietenkin pitää paikkansa. Ei niitä ole peruttu, mutta sekin pitää muistaa, että viime hallituskaudella loppusuorallahan oltaisiin tehty vielä enemmän koulutusleikkauksia mutta ne sitten kaatuivat täällä eduskunnassa hallituksen toimintakyvyttömyyteen siinä, että rivit eivät pitäneet. Eikä hallituksen koulutussäästöjä pysty tietenkään perustelemaan sillä, että edellinenkin hallitus säästi. Se on mielestäni väärä peruste sille. Ainoa peruste on se, kuten täällä on ministerikin todennut, että Suomen taloudellinen tilanne on sen verran vaikea, että joudutaan nyt joka paikasta säästämään. Mutta tässäkin pitää suhteellistaa, niin kuin tuossa edellä totesinkin, että jos me menemme vaikka yliopistorahoituksessa nyt vuoden 2010 tasolle, niin ei sen kuitenkaan meidän yliopistomaailmalle pitäisi olla mikään katastrofi. Ei silloinkaan ollut tilanne aivan mahdoton, ja sieltä vuoden 2010 tasoltakin on ponnistettu eteenpäin. Ja varmasti ponnistetaan tästäkin tasosta eteenpäin. Meillä on monia kärkihankkeita, (Puhemies koputtaa) jotka edesauttavat tätäkin tilannetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-04-06T18:26:00,2016-04-06T18:27:10,Tarkistettu,1.1 2016_33_155,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"No, nyt uudella yrityksellä edustaja Meri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_156,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olenkin kahdesta asti odottanut ja yritän olla nopea. Minua on tämän päivän keskustelussa haitannut se, että ensinnäkin edustaja Kiuru on keskeyttänyt kaikki puheenvuorot lähes järjestään. Juuri nytkin hänen piti kommentoida. Elikkä toivoisin, että ihmiset saisivat puhua täällä. Toisaalta haluaisin myös sisältöä tähän keskusteluun. Edustaja Puumala piti täällä erittäin hyvän puheenvuoron siitä, että me emme ole keskustelleet opiskelusta, opiskelijoista ja opiskelun sisällöstä. Täällä on nyt palloteltu 90-luvulta asti, etsitty Facebookista ja ties mistä, kuka sanoi, mitä sanoi ja kenelle. Elikkä se ei johda yhtään mihinkään. Sitten monissa puheenvuoroissa esiintyy tämä, että ei ole työtä. Elikkä mitä eilen tuli hallituksen tiedotustilaisuudessa? Yksi prosentti työllisyyteen lisää tuo 600 miljoonaa säästöä, ja nyt meillä on 370 miljoonaa ollut eilen pöydällä. Tässä vihreiden edustaja Yanar toi esille tästä mittaluokasta. Nyt nimenomaan panostetaan siihen työhön, koska mitä se hyödyttää, vaikka meillä olisivat mitkä rahat koulutuksessa, jos ei meillä ole työpaikkoja. Elikkä nyt opiskelijoille töitä ja ihmisille töitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-04-06T18:27:13,2016-04-06T18:28:19,Tarkistettu,1.1 2016_33_157,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tänään keskusteltu paljon näistä mittavista opintotukileikkauksista mutta hieman vähemmälle huomiolle on jäänyt tämä opintotuen keston 10 kuukauden rajaus. Haluaisinkin kysyä ministeriltä, miten tämä tukikuukausien mittava vähentäminen vaikuttaa ihmisten uudelleenkouluttautumis- ja alanvaihtomahdollisuuksiin, koska tulkintani mukaan tämä heikentää niitä, kun on vähemmän mahdollisuuksia opiskella vaikka toista korkea-asteen tutkintoa, kun tukikuukaudet ovat loppu. Miten tämä vaikuttaa elinikäiseen oppimiseen, joka kuitenkin on yhteiskunnallisesti tavoiteltava asia? Haluan kiittää hallitusta siitä, että toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tuloharkinta poistettiin. Se on erittäin hyvä ja tärkeä asia. Lisäksi haluan kiittää siitä, että opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin. Tähän kuitenkin liittyy uhkakuvia lähinnä perheellisten opiskelijoiden kannalta, ja haluaisinkin kysyä hallitukselta, ottaako hallitus opiskelijajärjestöt mukaan valmistelemaan tätä siirtoa yleisen asumistuen piiriin, (Puhemies koputtaa) etteivät kenenkään tulot heikkenisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-06T18:28:22,2016-04-06T18:29:34,Tarkistettu,1.1 2016_33_158,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Puhemies! Täytyy sanoa, että ainakin meillä kuultiin paljon eri tahoja, ja näin on tehty myös ministeriössä, kun tätä opintotukiratkaisua pohdittiin. Se näkyy kyllä mielestäni erittäin selvästi tässä nyt esitetyssä ratkaisussa, ja uskon, että näin tullaan tekemään myös tämän asumistuen osalta. Haluaisin kuitenkin palata tähän erittäin tärkeään edustaja Halmeenpään esille nostamaan asiaan. Uskon, että tässäkin kysymyksessä, kun puhutaan siitä, että syrjäytyminen on kasvanut meidän yhteiskunnassamme, ovat erittäin tärkeässä asemassa opettajat. Me olemme kuulleet sivistysvaliokunnassa asiantuntijoita liittyen opettajankoulutuksen uudistamiseen, ja siellä on noussut esille tämä näkökohta. Opettajat tarvitsevat enemmän välineitä erilaisten oppilaiden, erilaisista taustoista tulevien oppilaiden ja erilaisten uusien ongelmien kohtaamiseen. Mielestäni tämä on sellainen asia, mihin pitää nyt opettajankoulutusta uudistettaessa (Puhemies koputtaa) kiinnittää erityisesti huomiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2016-04-06T18:29:34,2016-04-06T18:30:43,Tarkistettu,1.1 2016_33_159,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Myönnän tässä debatissa vielä seuraavat vastauspuheenvuorot: edustajat Kiuru, Kivelä, Jarva ja Halmeenpää. Sitten ministerille 2 minuuttia vastauspuheenvuoroa, ja sitten jatkamme listaa eteenpäin ja palaamme debattiin jonkun ajan kuluttua.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_160,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Abraham Lincoln on joskus aivan oivallisesti todennut, että kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa. Ja minun täytyy kyllä sanoa, että meillä ei vieläkään ole selvillä, onko tämä hallitus nyt kehysriihessä leikannut lisää koulutuksesta vai jättänyt koulutuksesta leikkaamatta, ja minä toivoisin, ministeri, että kyllä- tai ei-vastauksella vielä kerran kertoisitte meille, kun teillä on 2 minuuttia, leikattiinko kehysriihessä lisää koulutuksesta. Me katsomme, että tämä omaehtoinen koulutus on siis koulutus ja kyse on koulutusleikkausta, ja te täällä kerroitte, että se ei olisi kuitenkaan koulutusleikkaus, mutta jos omaehtoisesta koulutuksesta kulukorvauksia leikattiin, niin silloin leikattiin koulutuksesta. Nyt pitäisi tietää, leikattiinko omaehtoisesta koulutuksesta. Lisäksi me haluaisimme tietää, että kun (Puhemies koputtaa) te päätitte leikata opintotuesta ja siirtää rahaa tähän 105 miljoonan pakettiin, niin eikö tämä ole koulutusleikkaus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-06T18:30:56,2016-04-06T18:32:06,Tarkistettu,1.1 2016_33_161,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eiväthän todellakaan nämä koulutusleikkaukset mitään miellyttäviä asioita ole, mutta sitten kuitenkin koulutuksen järjestäjät ovat suhtautuneet monin paikoin hyvin realistisesti: tässä nyt mennään eikä itku auta markkinoilla. Monet koulutuksen järjestäjät ovat ikään kuin pakon edessä lähteneet todellakin asialinjalle, ihan pohtineet perusteita ja tulleet siihen tulokseen, että toimintoja tehostamalla ja uudelleen järjestämällä voidaan vaikuttaa esimerkiksi keskeyttämisiin. Ei ole itsestäänselvää, että keskeyttäneitä on aina määrätyn verran. Koulutuksen järjestäjät tehostavat yhteistyötä ja järjestävät älykästä erikoistumista. Nyt nimenomaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjien piirissä toivotaan sitä, ministeri Grahn-Laasonen, että opetusministeriössä (Puhemies koputtaa) luotetaan koulutuksen järjestäjiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-04-06T18:32:09,2016-04-06T18:33:17,Tarkistettu,1.1 2016_33_162,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Aiemmin tuli puhetta tästä, että kun opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin, voisi syntyä tällainen tilanne, että jää enää 50 euroa vuokranmaksun jälkeen. Tässä ilmeisesti viitataan siihen, että opiskelija ei tekisi mitään muuta kuin nostaisi opintorahaa ja tätä asumistukea saisi — ei ottaisi opintolainaa, ei kävisi töissä, ei tekisi mitään muutakaan. Tuskin tämmöinen tilanne on kovinkaan monella hyvin tyypillinen tilanne. Sitten tästä työllisyystilanteesta. Tämä on se keskeinen asia, mikä nuoria huolettaa täällä. Moni sanoo, että voisi käydä töissä opiskeluitten ohessa mutta ei ole työpaikkoja tai että ei lainaa uskalla ottaa, kun ei työllisty. Tämä on se meidän tärkein tehtävä, ja tässä nimenomaan tekee hallitus töitä. Ensi viikolla me kuulemme tästä työllisyyspaketista ja yrittäjyyspaketista. Siellä tulee hyviä keinoja nimenomaan siihen, että myös nuoret voivat työllistyä sekä opiskeluitten aikana että heti valmistuttuaan. Tätä meidän pitää edistää myös koulutuspuolella, että erityisesti ammatillisessa koulutuksessa mennään oppimaan työpaikoille ja tehdään tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa. (Puhemies koputtaa) Tätä Suomen nuoret työnantajapuolelta.... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-04-06T18:33:19,2016-04-06T18:34:23,Tarkistettu,1.1 2016_33_163,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Multalan esille nostaman syrjäytymisen ehkäisemisessä ensiarvoisen tärkeää on muun muassa varhaiskasvatus ja peruskoulu. On nimittäin selvitetty, että jo 4-vuotiaiden käytöshäiriöiden pohjalta on ennustettavissa syrjäytymiseen johtavia polkuja nuorena ja aikuisena. Siksi ei ole aivan samantekevää, miten me suhtaudumme varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen laatuun. Täällä todettiin salissa aiemmin, että lapset oppivat parhaiten, kun he ovat innostuneita. Kyllä oppimiseen ja opettamisen keskeisiin tehtäviin vaikuttaa myös se, millainen työrauha kouluissa vallitsee niin oppilailla kuin opettajillakin. Edustaja Lohi kyseli vähän siitä, kohdistuuko tässä nyt peruskoulutukseen jotain erityisiä leikkauksia. Ne heikennykset peruskoulun elämään tulevat sitä kautta, että siinä joukossa lapsia ja nuoria, jotka eniten kärsivät ja joihin konkreettisimmin kolahtavat ryhmäkokojen kasvattaminen, varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen, päivähoitomaksujen korotukset sekä (Puhemies koputtaa) pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotukset, ne heijastuvat peruskouluun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-04-06T18:34:25,2016-04-06T18:35:36,Tarkistettu,1.1 2016_33_164,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Minä joudun keskeyttämään edustajan puheenvuoron pelisääntöjen mukaan, kun minuutti on reilusti mennyt. — Ministeri Grahn-Laasonen, 2 minuuttia paikan päältä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_165,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos jälleen kerran monista rakentavista, hyvistä, eteenpäin katsovista puheenvuoroista. Edustaja Kiurun kysymyksiin on vastattu nyt ainakin neljä kertaa, varmaan useamminkin, joten eiköhän se asia tullut selväksi. (Krista Kiurun välihuuto) Mutta haluaisin käyttää puheenvuoron nimenomaan niistä lapsista ja nuorista, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Se nousi esiin hyvin edustaja Halmeenpään puheenvuorossa. Kiitos korkeatasoisen tutkimuksen meillä on entistä enemmän tietoa sekä oppimisesta että siitä, millä tavalla voitaisiin puuttua entistä varhaisemmin semmoisiin orastaviin ongelmiin, joita saattavat olla esimerkiksi oppimiseen tai käyttäytymiseen liittyvät häiriöt, erilaiset mielenterveyshäiriöt tai sitten kotona olevat ongelmat, joita perheissä saattaa olla ja valitettavasti on. Millä tavalla voitaisiin näihin syrjäytymisen polkuihin puuttua ja katkaista niitä varhaisessa vaiheessa? Hallituksella on käynnissä parikin sellaista kärkihanketta, joilla pyritään näihin haasteisiin vastaamaan. Se tehtävä ei ole helppo, ja siihen tarvitaan kyllä tietysti erityisen paljon sitä ammattilaisten osaamista. Toinen on lapsi- ja perhepolitiikan muutosohjelma, jossa pyritään varhaiseen tukeen ja puuttumiseen ja eri ammattikuntien ja sektoreiden väliseen entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Toinen asia sitten, joka on tältä omalta sektoriltani, on tietysti tämä meidän nuorisotakuun kehittäminen yhteisötakuun suuntaan, missä on hyvin samantyyppiset tavoitteet eli se, että saataisiin kohdennettua ja sektorit toimimaan paremmin yhteen. Siinä meillä on erittäin paljon tehtävää vielä edessä tälläkin hallituskaudella. Sen lisäksi on myös varhaiskasvatus mainittu. Pedagogiikan kehittäminen on erittäin tärkeätä, jotta pystytään puuttumaan ongelmiin ajoissa. Esimerkiksi vaikkapa koulukiusaaminen on sellainen, jonka ensimmäiset ilmiöt alkavat näkyä jo siellä varhaiskasvatuksessa. Jos me voisimme siinä vaiheessa puuttua entistä tehokkaammin, niin saattaa olla, että sillä voisi olla ihan valtavan suuria vaikutuksia sitten myöhemmin myöskin kiusaamisen ehkäisyssä (Puhemies koputtaa) myöhemmän koulupolun aikana ja sitä kautta myöskin pystyisimme puuttumaan orastavaan syrjäytymiseen jo varhaisessa vaiheessa. Mutta nämä ovat tärkeitä asioita, ja siitä syystä hallitus myöskin tähän mahdollisuuksien tasa-arvoon panostaa 20 miljoonan (Puhemies koputtaa) euron verran tukemalla heikompien alueiden kouluja muun muassa lisäopettajaresurssein. (Touko Aalto: Ei tullut kysymyksiin vastauksia!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-06T18:35:43,2016-04-06T18:38:08,Tarkistettu,1.1 2016_33_166,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,Ja nyt siirrymme puhujalistaan. — Edustaja Joona Räsänen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_167,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tämänpäiväinen keskustelu on ollut monestakin syystä erittäin tärkeä, ja se varmaan kertoo jälleen meille, kuinka tärkeätä kuitenkin Suomelle koulutus on. Se on ollut meidän menestymisemme selkäranka, ja toivottavasti se on sitä myös tulevaisuudessa. Sitten se kertoo myös sen, että tähän keskusteluun näistä koulutusleikkauksista liittyy paljon intohimoja, ja se on ihan ymmärrettävää, ensinnäkin sen takia, että ne osittain rapauttavat meidän osaamispohjaamme — eri tutkimuksien mukaan meidän osaamistasomme laskee — ja myös sen takia, että on harvoin ollut sellaisia kysymyksiä, kun on menty vaaleihin, että kaikki puolueet ovat olleet yksimielisiä jostakin asiasta niin kuin siitä, että koulutuksesta ei leikata. Ja sitten kun vaalien jälkeen päädytäänkin sellaiseen tilanteeseen, että hallitus kuitenkin leikkaa, niin se aiheuttaa aivan ymmärrettävästi paljon ärtymystä ja tyytymättömyyttä, ja sitä varmaan myös täällä salissa vielä monesti tällä kaudella käydään läpi. Sitten tähän liittyy myös se, että, niin kuin tässä keskustelussa moni on sanonut, olisi ehkä näiden eurojen sijaan ollut keskeistä puhua tästä koulutuksen tulevaisuudesta ja siitä kehittämisestä. On ihan totta, että kyllähän meidän myös eteenpäin pitää katsoa ja löytää sitten niitä ratkaisuja siihen, miten me kuitenkin edelleen koulutusta kehitämme ja sitä kautta pystymme nostamaan osaamistasoamme ja myös paremmin vastaamaan siihen haasteeseen, minkä muuttuva maailma meille tarjoaa. Mutta tässä kehittämisessä on aina hyvä muistaa se, että tuskin todellakaan kukaan sitä itse kehittämistä vastustaa. Näissä koulutuksellisissa kysymyksissä on paljon haasteita jo ilmankin, että sieltä otettaisiin yhden yhtä euroa pois. Me kaikki tiedämme, että rakenteellinen kehittäminen niin toisella asteella kuin korkea-asteella on haastavaa. Siihen liittyy alueiden välisiä eroja, siihen liittyy alueiden välisiä intohimoja. Jo viime kaudella käytiin keskustelua siitä, miten vaikka korkea-asteella toimipisteverkko järkeistetään, millä tavalla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä lisätään. Nämä kaikki ovat jo haastavia kysymyksiä ilman sitä, että sieltä myös otetaan rahaa pois. Tässä olisinkin toivonut, että ministeri olisi vielä enemmän käynyt läpi niitä rakenteellisen kehittämisen suuntaviivoja ja sitä, mitä nyt esimerkiksi korkea-asteella ollaan tekemässä. Millä tavalla lainsäädännöllisiä esteitä puretaan sen edestä, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat tehdä tiiviimmin yhteistyötä? Millä tavalla me mahdollistamme näiden uusien korkeakoulukonsortioiden syntymisen niin Tampereelle, Lappeenrantaan kuin Rovaniemelle, ja olisiko paikallaan pohtia myös tässä ajassa sitä, että me luopuisimme tästä korkeakoulujen duaalimallista, mikä meillä ainakin osittain on aiheuttanut sen, että meillä on päällekkäisyyttä ja resursseja kuluu ehkä sen takia liikaa? Sitten taas kun mennään tänne toiselle asteelle, niin sielläkin tämä reformi on kyllä ihan paikallaan, mutta on vaikea yleensä tehdä reformeja sillä tavalla, että ensin otetaan rahat ja sitten tehdään jonkinnäköisiä uudistuksia. Ja se, mihin tämä ammatillisella toisella asteella esimerkiksi on johtanut paikka paikoin, on se, että esimerkiksi lähiopetusta on vähennetty. Elikkä meillä on vähemmän opetusta meidän ammatillisessa koulutuksessa oleville nuorille. Tässä ajassa, missä me nimenomaan tarvitsisimme hyvin vahvaa ammatillista koulutusta ja tarvitsisimme sinne panostusta, koulutuksen järjestäjät ovat joutuneet näitä valitettavia säästöpäätöksiä tekemään sillä, että siellä on vähennetty jo lähiopetusta. Ja sitten viimeiseksi ajattelin puuttua tähän opintotukeen. Monia hyviäkin päätöksiä hallitus todella kehysriihessä teki liittyen tähän toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen — vanhempien tulot eivät vaikuta siihen niiden osalta, jotka asuvat itsenäisesti, tämä takaisinmaksuperinnän kohtuullistaminen ja sitten myös opiskelijoiden siirtäminen yleiseen asumistukeen — mutta nämäkään asiat eivät poista sitä, että korkeakouluopiskelijoilla opintoraha laskee 86 euroa kuukaudessa. Millekään muulle väestöryhmälle tämän suuruista leikkausta ei olla tekemässä. Ei millekään, ja se on minusta aika posketonta tässä ajassa. Mitä tulee sitten tähän lainaan, niin olisi varmaan kyllä syytä miettiä tässä tilanteessa, missä nyt sitten lainankäyttöä opiskelijoille ollaan tuputtamassa lisää — se lainahan on sinänsä ihan hyväehtoista ja niin kutsuttua halpaa rahaa — että, niin kuin täälläkin edustaja Parviainen muistaakseni ainakin nosti esille ja myös selvitysmies Uusitalo nosti esille, tästä hyvityksestä siirryttäisiinkin mieluummin siihen, että me turvaisimme sen takaisinmaksun, elikkä takaisinmaksu alkaisi vasta siinä vaiheessa, kun tietty tulotaso on saavutettu työllistymisen jälkeen, ja sitä kautta annettaisiin varsinkin heille, jotka tulevat sieltä heikoimmasta asemasta, turva ja mahdollisuus ottaa sitten tätä opintolainaa ja hyödyntää sitä. Ja tämä olisi ihan paikallaan selvittää nyt siinä vaiheessa, kun hallitus tätä uudistusta on viemässä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-06T18:38:15,2016-04-06T18:44:08,Tarkistettu,1.1 2016_33_168,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa kunnioitettu herra puhemies! Ennen varsinaista puheenvuoroani tahdon sanoa, että kunnioitan äärimmäisen paljon sitä, että opetusministeri Grahn-Laasonen hyvin pitkään viihtyi keskuudessamme täällä aitiossa, mutta kunnioittaisin häntä vielä enemmän, jos hän vastaisi hänelle suoraan esitettyihin kysymyksiin. Itsekin pyrin kysymään monta kertaa samaa asiaa, uudestaan ja uudestaan, enkä saa vastauksen murustakaan arvoisalta ministeriltä. Mutta itse puheeseen. Tämän maan valtti ei ole ollut suotuisa ilmasto, ei alhainen kustannustaso tai edulliset työvoimakustannukset. Tämän maan valtti on ollut koulutustaso ja korkea osaaminen, se että jokaisen kyvyt saadaan mahdollisimman hyvin käyttöön, se että jokaisella lapsella, nuorella on mahdollisuus kouluttautua juuri niin pitkälle kuin itse tahtoo. Sipilän hallitus on nyt päättänyt viedä tältä maalta yhden sen keskeisimmistä valttikorteista. Sen sijaan, että hallitus panostaisi tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin, kehuu pääministeri, kuinka niukkuus lisää luovuutta. Millaista luovuutta voidaan odottaa tutkijoilta ja kehittäjiltä, joiden motivaatio ja toimintakyky viedään leikkauksilla kuin matto jalkojen alta? Arvoisa herra puhemies! Voin kertoa hallitukselle, mikä auttaa meidät eteenpäin tästä taloudellisesta tilanteesta. Se on koulutus. Siihen kohdistuvat leikkaukset ovat myös elinkeinoelämän mielestä kohtuuttomia, typeriä ja lyhytnäköisiä. Annan muutaman esimerkin: Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Matti Alahuhta totesi Ylen Ykkösaamussa tammikuussa liittyen koulutusleikkauksiin: ""En olisi nähnyt mielelläni näinkin merkittäviä leikkauksia."" Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä kirjoitti koulutusleikkauksista viime toukokuussa seuraavaa: ""Näin suuret leikkaukset vaarantavat osaamispohjan vahvistamisen sekä tieteellisen tiedon riittävän tuottamisen. Koulutus- ja tutkimusjärjestelmän korkea taso on innovoinnin ja hyvän tuottavuuskehityksen välttämätön ehto, ja Suomen oma historia on hyvä osoitus näiden painotusten ja panostusten merkityksestä. Tätä vahvuustekijää ei pidä hukata."" Kolmantena pointtina mainittakoon valtiovarainministeripuolue kokoomuksen ex-ministeri Jan Vapaavuori. Hän arvosteli koulutuksen leikkauksia viime kuussa toteamalla: ""On helppo sanoa, että kaikkialta pitää säästää, mutta se on myös viesti siitä, että ei ole osattu tai uskallettu priorisoida."" Arvoisa herra puhemies! Ihmettelen suuresti hallituksen vimmaista intoa romuttaa yksi menestyksemme kulmakivistä. Edes Sipilän hallituksen luottopakki elinkeinoelämä ei peukuta koulutukseen kohdistuvia ylimitoitettuja leikkauksia. Tätä menoa Suomen on turha haaveilla uusista taloudellisista ja kansainvälisistä menestystarinoista. Miksi hallitus pitää jääräpäisesti kiinni yhdestä kaikkein typerimmistä päätöksistään, vaikka se on todistettavasti voinut pakittaa niissä jo aikaisemmin? Jokainen meistä tässä salissa haluaa lisätä työllisyyttä. Siihen muun muassa edustaja Meri aikaisemmin viittasi. Hallituksen koulutusleikkausten jälkeen siinä onnistuminen vaatii kuitenkin vähintään kaksin verroin enemmän työtä. Koulutusleikkaukset ovat takatalvi orastavalle talouskasvulle, kun uudelleen kouluttautuminen, täydennyskoulutus ja korkea osaaminen menettävät jalansijaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Arvoisa herra puhemies! Aivan lopuksi: Näennäisesti paikkaavien kikka kolmosten sijaan tarvitsemme pitkäjänteistä tiede- ja koulutuspolitiikkaa. Meidän ei ole pakko sahata omaa oksaamme. Sivistyksen ja koulutuksen merkitys on maallemme, taloudellemme ja elinkeinoelämälle elintärkeä. Toivon syvästi, että myös hallitus ymmärtää sen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-06T18:44:12,2016-04-06T18:49:19,Tarkistettu,1.1 2016_33_169,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen oikeistohallituksen leik-kauslinjan lyhytnäköisyydestä ehkä pahin esimerkki on valtavat koulutusleikkaukset. Koulutuksesta leikataan tämän hallituskauden aikana yli miljardi euroa joka vuosi. Koko kasvatus- ja koulutussektori aina varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen joutuu nyt hallituksen giljotiiniin. Valtavat yt-neuvottelut yliopistoissa vaarantavat suomalaisen huippututkimuksen tulevaisuuden. Tämä on suora seuraus hallituksen kurjistamispolitiikasta. Kaikki tässä salissa tietävät, että Suomi on noussut suhteellisen nopeasti köyhästä, maatalousvaltaisesta sääty-yhteiskunnasta sellaiseksi, minkälaisena sen nyt tunnemme. Yksi tärkeimmistä syistä tämän nopean kehityksen taustalla on ollut pyrkimys saada laajat, yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet kaikille lapsille vanhempien asemasta riippumatta. Nyt, kun katsoo hallituksen pitkää koulutusleikkauslistaa, ei voi olla ihmettelemättä, miksi tämä vuosikymmenien työ tasa-arvon edistämiseksi halutaan säästöjen nimissä heittää hukkaan. En suostu kuulemaan enää selityksiä siitä, että säästöt on pakko tehdä. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Jos hallitus tarttuisi esimerkiksi tosissaan veronkierron kitkemiseen, tasa-arvoa rapauttavia leikkauksia ei tarvitsisi tehdä. Näiden leikkausten tulos tulee olemaan vähääkään liioittelematta katastrofi. Leikkauksillaan hallitus osoittaa, että se on lopullisesti irtisanoutunut tasa-arvon tavoitteesta. Arvoisa puhemies! Epätasa-arvon kasvattaminen ei ikinä tuo säästöjä. Päinvastoin, erilaisten lahjakkuuksien hukkaan heittäminen tulee hyvin kalliiksi. Erityisen järkyttynyt olen ammatillisen koulutuksen leikkausten määrästä. Olin iloinen siitä, että perussuomalaisten edustaja Kivelä puolustaa ammatillista koulutusta. Tästä olemme hänen kanssaan tismalleen samaa meiltä. Valitettavasti pelkät puheet eivät riitä, vaan tarvitaan niitä näyttöjä ja tekoja, ja toivon, että voitte omassa puolueessanne hallituksessa edistää sitä sanomaa, jota täältä pöntöstä kävitte puhumassa loistavassa puheenvuorossanne. Että kiitos siitä, mutta puheet eivät riitä. Yksi huolistani, siis suurimmista niistä, on se, että koulutusleikkauksiin liittyy se, että ne vaikuttavat pitkällä tähtäimellä meidän koulutuksen tasa-arvoon. Eli onko kaikilla mahdollisuus opiskella niin pitkälle ja sitä alaa, mitä haluavat? Miten erityistä tukea oppimisessaan tarvitsevien lasten ja nuorten palvelut taataan leikkausten keskellä? Jo nyt on huolestuttavia merkkejä siitä, että jo peruskouluissa on nähtävissä kasvavia eroja eri koulujen oppimistulosten välillä. Koulutus myös periytyy jo nyt Suomessa. Nuorten koulutusvalintoihin vaikuttavat esimerkiksi vanhempien sosioekonominen asema ja vanhempien koulutustausta. Nuorten kotitausta vaikuttaa siis jo siinä vaiheessa, kun peruskoulusta siirrytään lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Yliopistoissa opiskelee huomattavasti enemmän akateemisesti koulutettujen lapsia kuin esimerkiksi ammatillisen koulutuksen saaneiden lapsia. Myös perheen varallisuus on yhteydessä nuorten valintoihin. Lukio-opiskelijoiden vanhemmista huomattavasti suurempi osa kuuluu isompiin tuloluokkiin kuin ammatillisen puolen opiskelijoiden vanhemmista. Hallituksen koulutusleikkaukset vain syventävät tätä epätasa-arvoa. Kysymys kuuluu: kiinnostaako hallitusta ollenkaan, minkälainen vaikutus tasa-arvoon opintotuen muuttamisella lainapainotteisemmaksi on? Kaikki me tiedämme, että kynnys lähteä ottamaan isoja lainoja on suurempi pienituloisten vanhempien lapsilla kuin varakkaimmista piireistä tulevilla. Varsin epäloogista on, että lainakammoinen hallitus haluaa pakottaa opiskelijat ottamaan lainaa, jotta he saavat ostettua ruokaa kaupasta ja maksettua vuokransa. Onko tässä yhteiskunnassa mitään muuta ihmisryhmää, jonka oletetaan ottavan lainaa perustoimeentulonsa kattamiseen? Huomattavasti järkevämpää olisi kehittää perustuloa. Se vähentäisi byrokratiaa sekä takaisi tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet. Riittävä perustulo olisi siis yksi keino koulutuksen tasa-arvon edistämiseksi. Arvoisa puhemies! Suomi ei olisi ikinä noussut nopeasti maatalousvaltaisesta, köyhästä sääty-yhteiskunnasta sellaiseksi kuin sen nyt tunnemme, (Puhemies koputtaa) jos edelliset sukupolvet eivät olisi satsanneet tasa-arvoiseen koulutukseen. Kysymys on siis arvovalinnoista. Toivottavasti valitsemme edelleen tasa-arvon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-04-06T18:49:22,2016-04-06T18:54:48,Tarkistettu,1.1 2016_33_170,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä sivistyspoliittinen keskustelu ei tänään koko aikaa ole ollut kovinkaan sivistynyttä, päinvastoin. Oikein tuntuu pahalta, että on käytetty voimakkaita ilmaisuja ja annettu ymmärtää hallituksen tahtona olevan koulutus- ja sivistysyhteiskunnan alas ajamisen ja perimmäisenä vaikuttimena jonkinlaisen koulutusvihamielisyyden. Mutta on toki täällä sekä hallituksen että opposition piiristä kuultu äärimmäisen rakentavia puheenvuoroja, joissa tunnustetaan tosiasiat, että haluamme pitää yllä sivistysyhteiskuntaa, koulutusyhteiskuntaa, haluamme varmistaa opiskelijoiden opiskeluedellytykset myös vastaisuudessa. Sellaista yhteistä hyvää, etsivää linjaa on toki määrätyissä puheenvuoroissa monenlaisten leukajuhlien keskeltäkin kuitenkin kuultu. Paikoin myös tämä keskustelu on ollut eräänlaista numerologiaan liittyvää huutokauppaa, jossa on joitakin numeroita tuotu esille ja selitetty, mitä niiden taustalla on, kumpi hallitus on leikannut enemmän tavoitteistaan, viime vaalikauden hallitukset vai nykyinen. Herra puhemies! Olen saanut useammalta opposition kansanedustajalta heidän puheenvuoroissaan kiitosta omasta ryhmäpuheenvuorostani, eikä se mikään ihme tietenkään olekaan, sehän oli hyvä puhe, koska se oli alusta loppuun minun itseni kirjoittama, ei ollut kukaan ihmeellinen neuvonantaja sitä tekemässä. Mutta kyllä tämä opposition jubileeraus on ehkä myös vähän liiallista. Että ei tässä olla toinen jalka oppositiossa, päinvastoin. Vastuullisen hallituksen kansanedustajat tunnustavat tosiasiat, että kaikki ei ole parhaalla mahdollisella tavalla ja on esitettävä myös rakentavaa kritiikkiä. Mutta kuitenkin suuri linja on se, että pitää toimia niin, mikä tässä tilanteessa on mahdollista oikeudenmukaisuuden eetos samalla säilyttäen. Arvoisa herra puhemies! Joitakin numerollisia faktoja siitä, kun puhutaan, että sivistysyhteiskunta ajetaan alas. Vuonna 2001 yliopistobudjetti oli 1,069 miljardia, vuonna 2015 se oli huipullaan 1,9 miljardia, eli yliopistobudjetti 15 vuodessa lähes kaksinkertaistui. Siis se oli huipussaan viime vuonna 1,9 miljardia. Ja mikäli hallituksen kaavailut toteutuvat, niin vaalikauden päättyessä yliopistobudjetti olisi 1,8 miljardia, eli liikutaan varsin korkealla tasolla, kuitenkin yli 700 miljoonaa korkeammalla tasolla kuin vuosituhannen alkaessa. Voidaan kysyä opposition edustajilta, minkä muiden hallinnonalojen budjetit ovat kasvaneet tällä vuosituhannella niin voimakkaasti kuin yliopistobudjetti. Se on hieno asia, että näin on ollut. Toki leikkaukset ovat valitettavia, mutta jotakin on myös rakenteellisesti sellaista, mitä kohtaan voidaan esittää kritiikkiä. Tapasin tuossa tammikuussa erään koko kansan suosikin, näyttelijän, joka kertoi opiskelleensa teatterikoulussa 70-luvulla, ja hän kertoi, että opiskelijamäärä silloin ja nyt on jokseenkin sama. Toki nykyisin suoritetaan taiteen tohtorin tutkintoja ja on täydennyskoulutuskeskus, mutta tuolloin oli hallintohenkilökuntaa 7 tai 8 ihmistä, nyt noin 100. Että kyllä tässä jotakin tällaista on, ja kun ottaa vielä huomioon, että tällaiset kanslistit, konekirjoittajat ovat poistuneet, niin erilaisia suunnittelijoita ja kehittäjiä on liiaksi. (Puhemies koputtaa) Mutta, herra puhemies, hallitukselta ja oppositiolta täytyy löytyä yhteinen sivistystä puoltava henki.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-04-06T18:54:52,2016-04-06T19:00:23,Tarkistettu,1.1 2016_33_171,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutuslupaus kääntyi koulutuspetokseksi. Koulutuksesta leikataan valtavasti, vaikka jo edellisen kauden leikkaukset olivat aivan liikaa. Nyt leikkuriin joutuu myös opintotuki, toisin kuin viime kaudella. Opintotuesta säästetään vuoteen 2019 mennessä 70 miljoonaa ja pitkällä aikavälillä 122 miljoonaa eli noin neljännes opintotuesta. Miltään muulta kansanryhmältä ei sen perusetuudesta leikata yhtä paljon. Hallitus aikoo laskea opintorahan tason 250 euroon nykyisestä 336 eurosta. Opintotuen tutkintokohtaista kestoa lyhennetään 2 kuukaudella ja korkeakouluopintojen tuen enimmäismäärä rajataan kokonaisuudessaan 54 kuukauteen eli 10 tukikuukaudella. Opiskelijat ovat jo tällä hetkellä Suomen pienituloisimpia väestöryhmiä. Tilastokeskuksen tulonjakotilastossa todetaan, että nuorten aikuisten pienituloisuus on muita ikäryhmiä syvempää ja yleisempää ja kasvanut kaikkein eniten. Opiskelijoiden opintotuen reaaliarvo on myös kehittynyt negatiiviseen suuntaan sen jälkeen, kun nykymuotoiseen opintotukijärjestelmään siirryttiin vuonna 1992. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen opintotukeen on tehty yksi ainoa tasokorotus ja tuki sidottiin indeksiin vasta 2014, kunnes Sipilän hallitus poisti indeksisidonnaisuuden syksyllä 2015. Opintotuen reaaliarvo on nyt alempi kuin mitä se oli järjestelmän perustamisvuonna 1992. Opiskelijoiden asumislisän vuokrakattoa on korotettu viimeksi 10 vuotta sitten, vaikka vuokrien nousu vuositasolla on ollut noin 3 prosenttia. Opiskelijat kuuluvat jo nyt pienituloisimpien joukkoon, ja opintotuen taso on riittämätön, ja tästä tasosta aiotaan leikata neljännes. Opiskelijat halutaan pakottaa velkaantumaan — tämä on hallitukselta kova arvovalinta. Linjaus opintotuen keston lyhentämisestä on ongelmallinen. Opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat viime vuosien aikana olleet kovassa kasvussa. Opintotuen ehtojen jatkuva lisäkiristäminen, erityisesti tilanteessa, jossa tukea vielä ollaan leikkaamassa, lisää opiskelijoiden stressiä ja paineita. Se ei ole mitään muuta kuin kiusantekoa, joka kohdistetaan ihmisryhmään, joka jo tällä hetkellä joutuu taistelemaan toimeentulo-ongelmien kanssa päivittäin. Opiskelut eivät veny opintotuen runsaskätisyyden vuoksi vaan yleensä työnteon, opintojen ohjauksen puutteellisuuden, jäykkien opintopolkujen, huonojen työllisyysnäkymien sekä sosiaali- ja terveysongelmien vuoksi. Hallituksen eilisessä kehyslinjauksessa opintotukea koskien on myös hyviä elementtejä, ja haluan kiittää päätöstä siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Se helpottaa erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvien opiskelijoiden tilannetta. Esitän kuitenkin toiveen, että uudistus valmistellaan yhdessä opiskelijajärjestöjen kanssa, jottei uudistus heikennä kohtuuttomasti joidenkin opiskelijaryhmien asemaa. Lisäksi kiitän lämpimästi hallituksen linjaa poistaa toisen asteen opiskelijoiden opintotuesta vanhempien tulojen vaikutus. Tämä on erittäin hyvä asia ja opiskelijaliikkeen pitkäaikainen vaatimus. Hyvää on myös päätös kohtuullistaa takaisinperittävien opintotukien korkoa, ja kiitos näistä päätöksistä. Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden tulee olla oikeutettuja riittävään toimeentuloon. Opintotuen tehtävä on turvata opiskelijoille mahdollisuus elämiseen riittävään toimeentuloon opiskelun ajaksi ja sitä kautta myös mahdollisuus keskittyä päätoimisesti opintoihin. Koulutuksen hankkiminen on toki yksilön kannalta järkevä investointi mutta niin se on myös yhteiskunnan näkökulmasta. Koska yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on varsin järkevää, että ihmiset hakeutuvat koulutuksen piiriin, on myös järkevää, että meillä on järjestelmä, joka mahdollistaa tämän ja kannustaa siihen. Nyt kun opintotukea leikataan neljännes, on työttömänä oleminen yksilölle huomattavasti taloudellisesti kannattavampaa lyhyemmällä aikavälillä kuin opiskelu, ja tämä on kyllä huono tilanne. Opintolaina ei tällä hetkellä ole suosittu opiskelijoiden keskuudessa ymmärrettävistä syistä, sillä korkeakaan koulutus ei enää takaa varmaa työpaikkaa ja siten lainan takaisinmaksukykyä. Lainapainotteisuus myös eriarvoistaa opintoaloja. On aivan eri asia maksella kymmenientuhansien eurojen lainaa takaisin, jos valmistuu lääkäriksi kuin jos valmistuu lastentarhanopettajaksi tai vaikka kirjastonhoitajaksi. Arvoisa puhemies! Suomessa koulutus on jo nyt voimakkaammin periytyvää kuin monissa muissa Pohjoismaissa. Siirtyminen opintotukimalliin, jossa opiskelijoiden odotetaan rahoittavan yhä suuremman osan toimeentulostaan itse lainan muodossa, uhkaa vahvistaa tätä kehitystä entuudestaan. Jos siirrytään lainapainotteiseen malliin, on nykyistä todennäköisempää, että monissa vähävaraisissa (Puhemies koputtaa) perheissä ajatellaan, että koulutus ei kannata eikä meillä ole siihen varaa, ja tähän ei Suomella ole varaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-06T19:00:24,2016-04-06T19:05:51,Tarkistettu,1.1 2016_33_172,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos mietimme Suomen historiaa, niin me olemme nousseet kansakuntana aika tuoreestakin köyhyydestä ja eriarvoisuudesta viimeisen sadan vuoden aikana ratkaisuilla, joilla on ennen kaikkea vahvistettu ihmisten tasa-arvoisia edellytyksiä pärjätä elämässään. Me olimme ensimmäisinä säätämässä tasa-arvoista, yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Sen jälkeen, erityisesti toisen maailmansodan jälkeen, kun on hyvinvointivaltiota lähdetty rakentamaan, on lähdetty auttamaan lasten tasa-arvoista terveyttä ja koulutusta vaalivaa kasvatusta hyvin määrätietoisesti. Jos katsotaan meidän koulutusjärjestelmäämme, niin neuvolasta alkaen hyvin laajaan varhaiskasvatukseen, päivähoitoon ja peruskouluun nojaa Suomen hyvinvointi siinä, että kaikilla nuorilla perhetaustasta riippumatta on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä. Sen päälle on vahvasti yleissivistävä lukio ja ammatillinen koulutus, joka on yhä tehokkaammin löytänyt paikkaansa siinä, että nuoret myös työllistyvät koulutuksen jälkeen. Sitten meillä on hyvin laajasti, myös koulutusasteen näkökulmasta, kouluttava korkeakoulujärjestelmä, jossa ammattikorkeakoulu-uudistus on 90-luvun suuri menestystarina. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot yhdessä ovat alueellisia vetureita mutta myös tutkimuksen ja tuotekehityksen kannalta aivan keskeisiä talouskasvun ja osaamisen rakentajia. Ja sitten laajasti ymmärrettynä suomalainen sivistys nojaa tähän koko kokonaisuuteen. On ollut jotenkin surullista seurata sitä poliittista keskustelua, jossa annetaan ymmärtää, että koulutusjärjestelmässä olisi tehottomuutta. Esimerkiksi monien ihmisten, jotka korkeakouluissa toimivat muodollisesti hallinnollisissa tehtävissä ja jotka luokitellaan osaksi hallintoa tai tukipalveluja, rooli on tämän sivistyksen ja korkean koulutustason vaalimisessa aivan keskeinen. Jos politiikassa lähdetään toteuttamaan leikkauksia ja sitten vielä leikkauksia sellaisella tavalla, että nähdään, että tällaiset tukipalvelut ovat turhia, niin se johtaa siihen, että joudutaan leikkaamaan aika tärkeästä sivistys- ja kulttuuriperinnöstä. Minun käsitykseni on se, että Kansalliskirjastoon kohdistuneet vaikeat kysymykset on pystytty ratkomaan, mutta se on vain yksi esimerkki siitä, kuinka vaikeaa se on, jos nähdään lukujen valossa korkeakoulusektori tehottomana, vaikka lukujen takana on tärkeitä kirjastonhoitajia. Vaikka Luonnontieteellinen keskusmuseokin luokitellaan pääsääntöisesti hallintoon, se on kuitenkin laitos, joka tuottaa Suomessa kaikkein arvokkaimman tiedon koko meidän luonnon lajien kirjosta ja kerää sitä kokoelmiinsa. Näin ollen vastuullisen hallituksen on, kun se miettii koulutuksen ja sivistyksen sijaa tässä maassa, pidettävä kiinni siitä unelmasta, että jokaisella nuorella on tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen, ja siitä, että sivistys- ja kulttuuriperintöä laajemmin vaalitaan ja tutkimus ja tieteellinen osaaminen tulevat sen päälle. Nyt tuntuu siltä, että hallitusneuvotteluissa on tehty niin kovat leikkaustavoitteet ja niitä ajetaan niin nopealla aikataululla, että se työrauha, mitä erityisesti tässä välikysymyksessä tavoiteltiin, korkeakouluissa tälle hallituskaudelle, että päästäisiin kehittämään perustutkimusta ja siihen nojaavaa osaamista, on vakavasti järkkynyt. On tosi vaikeaa tieteen vapautta puolustaa oloissa, joissa tutkimusryhmillä on vaikeuksia jatkaa toimintaansa, kun ihmisiä irtisanotaan, tai voi olla vaikea saada edes uutta hankerahoitusta, kun tutkimusryhmiä lyödään yhteen ja ei saa edes hakea rahoitusta. Nämä viestit luovat semmoista näköalattomuutta, ja se vaara on siinä, että vaikka hallituksella voi olla ehkä jopa ihan aitoa pyrkimystä pienenevillä resursseilla tehdä asioita tehokkaammin, niin ihmisille korkeakouluissa tulee näköalaton, toivoton olo, ja sitten hakeudutaan sellaisiin maihin ja sellaisiin tutkimusolosuhteisiin, joissa on riittävät resurssit ja joissa on mahdollisuus haalia hyviä tutkimusryhmiä. Näin ollen me tarvitsisimme ainakin pitkäjänteisyyttä meidän korkeakoulujärjestelmämme rahoitukseen, ja siksi haluankin sanoa, että niihin koviin leikkauksiin, mitä korkeakoulutukseen tehdään, tämä kehysriihi ei auta yhtään, koska ne lisärahat, mitä on saatu nyt, se 100 miljoonaa euroa, menevät käytännössä vain hankerahoitukseen, eli se ei helpota näitä irtisanomispaineen ja työpaikkojen vähentämisen paineen alla olevia tutkimusryhmiä. Lopuksi haluaisin sanoa myös opintotuesta ja opiskelijoiden asemasta, että opiskelijat ovat se väestöryhmä tässä maassa, joka laajimmin elää köyhyysrajan alapuolella. Nuorilla tulot ovat laskeneet jo laman myötä eniten kaikista väestöryhmistä. Se rikkoo tätä tasa-arvoisen koulutuksen unelmaa, jos opintorahaa leikataan nyt jopa neljänneksellä. Nämä vaan ovat asioita, joihin Suomella ei ole varaa, koska ne johtavat koulutuksen (Puhemies koputtaa) eriarvoistumiseen ja näköalattomuuteen ja sitä kautta taloudellisen osaamisen heikentymiseen tulevaisuudessa. Eli pidetään kiinni (Puhemies koputtaa) tästä koulutusjärjestelmästä, joka on suomalainen malli, eikä leikata sitä pois.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-04-06T19:05:57,2016-04-06T19:11:28,Tarkistettu,1.1 2016_33_173,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Värderade talman! Tässä on puhuttu niin paljon, että minä luulen, että minä skippaan puolet tästä, säästää myös aikaa. On aina välillä hyvä eri debatteja käydessä kuitenkin hieman pysähtyä ja miettiä, miksi erilaisia säästöihin tähtääviä uudistuksia ilmeisesti jatkuvasti Suomessa nyt tarvitaan. Syy on yksinkertaisuudessaan siinä, että vienti ei vedä. Toivon vilpittömästi, että me kaikki täällä ainakin ymmärrämme erityisesti osaamiseen perustuvan korkean teollisen jalostusarvon sekä kasvaville markkinoille suuntautuvan viennin merkityksen ja potentiaalin maamme hyvinvoinnin rakentamisessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-04-06T19:11:34,2016-04-06T19:12:20,Tarkistettu,1.1 2016_33_174,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talouden tilanne on erittäin vakava. Edellisten hallitusten näperrellessä tavoitteet talouden tasapainottamiseksi sekä rakenneuudistusten toteuttamiseksi kaatuivat yksi toisensa jälkeen. Valtion velka on kasvanut kovaa vauhtia, vienti ei vedä, ja Suomen talousnäkymät ovat euroalueen heikoimmat. Ellei velkaantumista saada taitettua ja lopulta pysäytettyä, tämä johtaa ennen pitkää talouspoliittisen päätöksentekovaltamme menettämiseen. Tässä tilanteessa myös sosiaaliturvan kuormitusta on kevennettävä, mutta se tulisi pyrkiä tekemään tavalla, josta on mahdollisimman vähän haittaa yhteiskunnallemme. Arvoisa puhemies! Sanotaan, että opiskelu on sijoitus tulevaisuuteen, mutta voidaanko esimerkiksi opintolainan nostamista pitää nykyisessä työllisyystilanteessa kovinkaan riskittömänä sijoituksena opiskelijalle. Aiemmin on voitu edes teoriassa ajatella, että opintoraha ja opiskelijan asumislisä riittävät juuri ja juuri elämiseen. Nyt opintorahaan esitetyn, tosin alkuperäistä suunnitelmaa lievästi maltillisemman, leikkauksen toteutuessa pakotamme yhä suuremman osan opiskelijoista ottamaan opintolainaa. Vaikka joillekin heistä riittäisi työpaikkoja ja aikaa työskentelyyn, pitävät tulorajat huolen siitä, ettei opiskelija voi olla täysimääräisesti työmarkkinoiden käytettävissä. Opiskelijat joutuvat taloudellisesti todella ahtaalle, ja tätä tosiasiaa on turha kaunistella. Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan tulisi kohdella opiskelijoita tasavertaisesti suhteessa muuhun väestöön. Heille pitää tarjota mahdollisuus elää edes jollain tasolla suht normaalia elämää. Opiskelijalle, joka hakee osa-aikaista työtä, tulisi pyrkiä takaamaan samantasoinen tuki kuin työttömälle työnhakijalle. Nyt budjettiriihessä tehty päätös siirtää sekä toisen että korkean asteen opiskelijat yleisen asumistuen piiriin on varmasti tervetullut ratkaisu asumiskustannusten jatkaessa nousuaan. Vaikka tulorajoja ei korotettu, näistä aiheutuvan takaisinperinnän kohtuullistaminen on sentään jotain. Kiitosta ansaitsee myös vanhempien tulojen vaikutuksen poisto itsenäisesti asuvilta 18—19-vuotiailta toisen asteen opiskelijoilta. Arvoisa puhemies! Opintolaina ei kuitenkaan saa olla ainoa vastaus opiskelijan toimeentulon turvaamiseksi. Laina pitää kuitenkin aina maksaa takaisin, eikä opiskelijan selkään voi olla tarkoituksenmukaista kasata jopa 15 000—30 000 euron velkataakkaa. Työn vastaanottamisen mahdollistamiseksi on löydettävä keinoja. Ja myös hallitusohjelmaan kirjattu ajatus kandidaatin tutkinnolla työelämään siirtymisen helpottamisesta olisi harkitsemisen arvoinen. Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden tulisi olla vähintäänkin samalla viivalla myös maahanmuuttajien kanssa. Opintotuen ja huomattavasti avokätisemmin maksettavan kotouttamisrahan välisen tasoeron vaikutus hidastaa esimerkiksi nuorten maahanmuuttajanaisten kotoutumista sekä ammattiin kouluttautumista — siis ryhmän, jonka työttömyys on Suomessa OECD-maiden korkeinta tasoa. On syytä miettiä vakavasti, onko tilanne eri tukien välillä oikeudenmukainen ja motivoiko nykyinen tukiviidakko onnistumaan ja menestymään, oli kyse sitten suomalaisesta tai maahanmuuttajataustaisesta henkilöstä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-04-06T19:14:40,2016-04-06T19:19:14,Tarkistettu,1.1 2016_33_175,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme vaikeita ja ristiriitaisia aikoja. Tiedämme kaikki, että kansakunnan talous on saatava kuntoon, mutta siitä, millä keinoin se tehdään ja kenen kustannuksella, on kovin erilaisia ajatuksia. Epätietoisuus tulevaisuudesta aiheuttaa myös nuorissamme pelkoa ja epätoivoa. Maamme menestysstrategiana on pitkään noudatettu linjaa, että Suomi on tutkimukseen, koulutukseen ja osaamiseen perustuva hyvinvointiyhteiskunta. Nyt ollaan rikkomassa tätä perustaa, ja yksi konkreettinen esimerkki ovat nämä hallituksen koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen kohdistamat säästöt. Ne ovat kohtuuttoman suuria. Koko vaalikauden aikana säästösumma kohoaa kokonaisuudessaan jopa 3 miljardiin euroon. Koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan suhteessa enemmän kuin muualta. Suomessa panostukset koulutukseen ovat olleet suurimmillaan lähes 13 prosenttia julkisen talouden kokonaismenoista. Näin oli vuosina 1990 ja 2003. 1990-luvun lamassa osuus kävi matalimmillaan 11,2 prosentissa, mutta nyt olemme alittaneet 11 prosentin rajan, ja hallituskauden lopussa koulutuspanoksen osuuden julkisista menoista voidaan ennakoida olevan noin 10,5 prosenttia. Arvoisa puhemies! Lähes kaikki suomalaiset ja myös kansainväliset asiantuntijat ovat voimakkaasti kritisoineet näitä koulutukseen, tieteeseen, tutkimukseen sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kohdistuvia säästöjä ja pitäneet niitä Suomen tulevaisuuden kannalta jopa vaarallisina. Hallituksen hyvätkään kärkihankkeet eivät tätä todellisuutta muuta. Kaiken tämän lisäksi hallitus esittää opiskelijoiden toimeentulon heikentämistä. Opintotukeen on suunniteltu yhteensä 122 miljoonan euron leikkaus. Opintotuki pienenee 28 prosenttia, ja tämä tarkoittaa opintorahan kuukausierään noin 80 euron leikkausta. Moni opiskelija on sanonut tuon rahan olevan vähintäänkin kahden viikon ruokaraha. Opiskelijat elävät jo nyt todella pienillä tuloilla ja jopa alle köyhyysrajan. Monet opiskelijajärjestöt ovat viestineet, että opiskelijoiden toimeentulon heikentäminen uhkaa jo monen opiskelijan mielenterveyttä. Jos tulot pienenevät entisestään, moni opiskelija joutuu menemään töihin, elleivät he halua ottaa opintolainaa. Opiskelun ohella työskentely pidentää usein opintoaikoja, ja tämä ei taas työurien pidentämisen näkökulmasta ole lainkaan hyvä asia. Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa. Meillä ei ole varaa yhteiskuntana siihen, että estämme tai vaikeutamme kohtuuttomasti nuoria opiskelussaan. Suomen menestyksen avaimet ovat siinä, että jokaisella on mahdollisuus opiskella perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Ennen vaaleja ja vaalien jälkeenkin monet nykyiset ministerit, myös opetusministeri, puhuivat siitä, ettei koulutuksesta leikata. Siitä on leikattu, ja nyt leikataan myös tasa-arvoisista opiskelumahdollisuuksista. On hyvin vaikea ymmärtää, miten tämä auttaa Suomea menestymään maailmalla kovenevassa kilpailussa. Opiskelijoiden asema heikkenee monella tavalla yhtä aikaa. Opetuksen laatu ja mahdollisuudet heikkenevät, sekä toimeentulon taso alenee. Tulevaisuudenusko on koetuksella, ja kun työelämä näyttää samaan aikaan vielä epävarmalta, niin entistä hankalammalta opiskelijoiden tilanne tuntuu. Tämä vie nopeasti huonoon kierteeseen. Hallituksen kehyspäätös ei tuonut opiskelijoille lohtua, vaikka myönnän, että parista hyvästä parannuksesta hallitus eilen kyllä kertoikin. Murusista ei kuitenkaan saa pullaa leivottua. On helppo palauttaa pieni summa massiivisista leikkauksista. Sitä on kuitenkin turha mainostaa koulutusmyönteisyytenä. Lopuksi, arvoisa puhemies, erityisen huolissani olen päivähoidon ja peruskoulujen ryhmäkokojen kasvamisesta, sillä kaikkein tehokkainta varhaista puuttumista ja ongelmien ennaltaehkäisyä ovat riittävän pienet ryhmäkoot. Ryhmäkokojen kasvattaminen onkin yksi huonoimmista päätöksistä, mitä tämä hallitus on tehnyt, sillä se vaikuttaa negatiivisesti sekä lasten psykososiaaliseen että myöskin kognitiiviseen kehitykseen. Näitä vahinkoja on myöhemmin hyvin vaikeaa ja myös kallista korjata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-04-06T19:19:16,2016-04-06T19:24:20,Tarkistettu,1.1 2016_33_176,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Riippumatta laskentatavasta tämän hallituksen tekemät koulutusleikkaukset ovat erittäin suuria. Koulutuksen, varhaiskasvatuksen, tutkimuksen ja opiskelijoiden aseman heikentämisessä on mielestäni kyse tietoisesta arvovalinnasta. Koulutusleikkauksia ei ole pakko tehdä. Valtiontaloutta voi tasapainottaa monella eri tavalla. Mikään opposition esittämistä vaihtoehdoista, jotka muun muassa edustaja Olli-Poika Parviainen kävi huolellisesti läpi, ei vaan ole hallitukselle kelvannut. Juuri koulutukseen panostamalla talous voidaan saada nousuun, eikä tämä ole yhdenkään kansanedustajan keksimä totuus vaan useiden asiantuntijoiden ja merkittävienkin elinkeinoelämän vaikuttajien näkemys. Hallitus pelottelee kansaa valtion velkaantumisella mutta ei näe suurta ongelmaa siinä, että nuoret opiskelijat joutuvat elämään jatkossa velaksi. Kotitalouksien velkaantumisaste on jo nyt 125 prosenttia. Hallitus on kuitenkin samaan aikaan ollut valmis kaatamaan yli 200 miljoonaa euroa esimerkiksi Talvivaaran kaivokseen, jossa Terrafamen rahat ovat kuitenkin taas tulevan kesäkuun puoliväliin mennessä loppu. Arvoisa puhemies! On meidän kaikkien etu, että panostamme sivistykseen ja että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Köyhistä perheistä tuleville nuorille lainanotto on suuremman kynnyksen takana kuin hyväosaisilla. Vuonna 70 akateemisesti koulutettujen vanhempien lapsi päätyi 19,1 kertaa todennäköisemmin korkeakouluun kuin ei-akateemisen perheen lapsi. Vuonna 90 tuo luku oli 10,8, vuonna 2011 enää 6,8. Näiden viimeisten lukujen välissä otettiin käyttöön kaikille tasapuolinen opintorahapainotteinen opintotukijärjestelmä. Tämän hyvän kehityksenkö hallitus nyt haluaa romuttaa? Me kaikki olemme halukkaita keskustelemaan koulutuksen kehittämisestä. Massiivisissa koulutusleikkauksissa ei kuitenkaan ole kyse hyvään kehitykseen johtavasta uudistamisesta: Varhaiskasvatuksessa ryhmäkokoja kasvatetaan. Päivähoito-oikeutta rajataan. Päivähoidon maksuja korotetaan. Ja esiopetusta muutetaan kerhomuotoiseksi, jolloin pedagogiset tavoitteet jäävät helposti kakkoseksi. Peruskouluissakin ryhmäkokoja kasvatetaan ja laadun parantamiseen tarkoitettuja valtionavustuksia leikataan. Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan, jolloin yhä useampi pieni eka- ja tokaluokkalainen tulee perheen tiukan taloustilanteen vuoksi viettämään aamunsa ja iltapäivänsä yksin kotona. Arvoisa puhemies! Ammatilliseen koulutukseen kohdistetaan suuri, 190 miljoonan euron, leikkaus. Samalla toteutetaan ammatillisen koulutuksen reformi, jonka seurauksista ei vielä ole tietoa. Moni yrittäjä on kritisoinut ammatillisen koulutuksen tason laskeneen lähiopetustuntien puutteen vuoksi jo nyt niin rankasti, ettei työelämään saada osaavia tekijöitä vaan työnantajien on heidät itse koulutettava jo suoritetun tutkinnon päälle. Myös ammattiin opiskelemisen aloituspaikkoja joudutaan leikkausten myötä luultavasti vähentämään. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, Suomen nuorisovaltaisimmassa maakunnassa, tämänsuuntainen kehitys on katastrofaalista nuorten ja aluetalouksien kannalta. Mikäli toimipisteverkkoa vielä karsitaan, joutuu yhä useampi 15-vuotias muuttamaan suoraan peruskoulun jälkeen pois kotoa, aivan liian varhain. Korkeakoulujen määrärahoista leikataan rajusti. Hallitus leikkaa vieläpä kymmeniä miljoonia euroja tutkimustamme rahoittavilta tahoilta Tekesiltä ja Suomen Akatemialta. Nämä satojen miljoonien leikkaukset eivät hallitukselle välttämättä edes riitä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen indeksien jäädyttäminen vie korkeakoulutukselta vielä 175 miljoonaa euroa lisää. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että näyttää siltä, että hallitus ei näe koulutusta Suomen tulevaisuuden valttikorttina maailmalla. (Puhemies koputtaa) Nämä eivät ole pitkäjänteisiä ja kestäviä keinoja tasapainottaa taloutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-04-06T19:24:24,2016-04-06T19:29:49,Tarkistettu,1.1 2016_33_177,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Alueiden kehittämisen kannalta hallituksen koulutusleikkaukset vievät aivan väärään suuntaan. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on suuri merkitys eri alueiden elinkeinorakenteeseen sekä osaavan työvoiman saamiseen työmarkkinoille. Kattava korkeakoulujen verkko koko maassa takaa parhaiten alueiden yritysten kilpailukyvyn sekä nuorten pysymisen alueilla. Hallituksen puheet ja teot ovat taas kerran ristiriidassa. Hallitus puhuu uusien innovaatioiden tärkeydestä mutta leikkaa esimerkiksi ammattikorkeakoulun perusrahoituksesta vuositasolla noin 30 miljoonaa euroa. Tällä on suuri vaikutus ammattikorkeakoulujen tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Ammattikorkeakoulut tekevät paljon yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulut tuottavat yhteistyössä julkisen sektorin ja yritysten kanssa konkreettisia uusia palveluita, tuotteita ja innovaatioita. Ihmettelen, miten hallitus aikoo toteuttaa omat kärkihankkeensa, kun se samalla leikkaa innovaatioiden kehittämisestä näin rajusti. Hallituksen leikkauksilla on valtava vaikutus yliopistojen opetukseen ja tutkimukseen. Maamme yliopistot ovat kokeneet valtavia yt-neuvotteluita viime vuosina. Erityisen paljon niitä on käyty lukuvuonna 2015—2016, jolloin lähes 10 yliopistoa on käynyt tai on käymässä yt-neuvotteluja. Näiden yt-neuvottelujen tuloksena on tehty päätös jo yli 1 550 henkilön vähentämisestä. Kun opetushenkilökunta vähenee, massaluennot lisääntyvät ja lähiopetus vähenee. Opetusmenetelmien kehittäminen pysähtyy, ja olemme menossa takapakkia vanhoihin menetelmiin. Kaikki varmasti osaamme päätellä, että käytännön harjoittelun väheneminen voi olla jopa vaarallista, jos kyse on esimerkiksi lääkärinopinnoista. Myös monilla muilla aloilla, kuten opettajakoulutuksessa, konkreettinen käytännön opetus on erittäin tärkeää. Tiedämme, että erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa korkeakoulumme ovat pärjänneet erittäin hyvin. Tämä positiivinen kehitys voi jatkua vain, jos satsaamme tutkimukseen, opetukseen ja tasa-arvoisiin koulutusmahdollisuuksiin. Kilpailukykyloikka on mahdoton toteuttaa, kun Suomen korkeakoulut tulevina vuosina tippuvat kansainvälisessä vertailussa hallituksen leikkausten takia. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen koulutusleikkaukset vaarantavat koulutuksellisen tasa-arvon monella tavalla. Olen nostanut esiin alueellisen näkökulman, mutta toinen tärkeä näkökulma on taata tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet kaikille taustasta riippumatta. Opintotuen muuttaminen lainapainotteisemmaksi pahentaa koulutuksen periytyvyyttä, joka on ongelma jo nyt. Kaikilla pitää olla mahdollisuus opiskella sitä alaa, mitä haluaa, niin pitkälle kuin haluaa, vanhempien rahapussin koosta riippumatta. Hallituksen leikkaukset vaikeuttavat myös elinikäistä oppimista, mikä on entistä tärkeämpää, kun moni vaihtaa alaa vielä reilusti yli keski-ikäisenäkin. Työurien pidentäminen muuttuu täysin mahdottomaksi tavoitteeksi, kun aikuisiällä tapahtuvaa opiskelua vaikeutetaan. Tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet ovat tietenkin myös koko yhteiskunnan etu, sillä vain niin saamme kaikki erilaiset lahjakkuudet käyttöön. Ja näin lopuksi: kunnioitan suuresti, että ministeri jaksaa olla seuraamassa tätä välikysymyskeskustelua, se on erittäin hyvä, täällä on pidetty lähes 150 puheenvuoroa, ja kiitos siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-04-06T19:29:51,2016-04-06T19:34:19,Tarkistettu,1.1 2016_33_178,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tämä tänään käsittelyssä oleva oppositioryhmien tekemä välikysymys liittyen koulutukseen, siihen tehtäviin säästöihin ja opintotukeen ja siihen liittyviin säästöihin on itselleni erittäin ikävä, vaikea ja kipeä asia — tietysti niin kuin ovat kaikki muutkin säästöpäätökset, joita joudutaan tässä taloustilanteessa tekemään ja joita nyt tässä tulee. Olen itse entinen opiskelijapoliitikko ja paljon toiminut opiskelijoitten edunvalvonta-asioissa ja siihen liittyen olen joutunut paljon tätä asiaa miettimään. Olen saanut erittäin paljon yhteydenottoja nuorilta, opiskelijoilta, ja myös opettajilta tähän aihepiiriin liittyen ja katsonkin siksi tarpeelliseksi vähän laajemmin miettiä tätä koulutuksen ja opiskelijoitten tukemisen tilannetta Suomessa tällä hetkellä. Suomi kansakuntana, Suomen julkinen talous ja myös Suomen yksityinen talous on päästetty luokattoman huonoon kuntoon. Kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet tätä kuntoa aiheuttamassa viimeisen 10—15 vuoden aikana, mutta erityisesti vuosina 2013—2015 Suomen talouden vahvistaminen ja näitten välttämättömien saneeraustoimien tekeminen jäi kesken siltä porukalta, jossa muun muassa ruotsalainen kansanpuolue, SDP ja vihreät olivat mukana. Odotettiin ja odotettiin ja vajottiin entistä syvemmälle. Nyt sitä tilannetta parsitaan useammalla sektorilla ja tehdään näitä tuskallisia, vaikeita leikkauspäätöksiä ja nostetaan osin ihmisten verotusta ja heidän maksujaan eri palveluista. Rouva puhemies! Koulutusjärjestelmän tulevaisuutta hiukan avatakseni ja niitä ajatuksia, joita minulla on siitä: Jos me menemme toiselle asteelle, erityisesti ammatilliseen koulutukseen, niin pidän erittäin tärkeänä sitä, että entisestäänkin ammatillisessa koulutuksessa vahvistetaan yhteyksiä työelämään, elinkeinoelämään, yrityksiin ja käytännön työpaikkoihin. Erityisesti pienistä ja keskisuurista yrityksistä on tullut runsaasti palautetta siitä, että ihan aidosti, hallitusohjelmassakin oleva koulutussopimus, nykyistä joustavampi tapa toteuttaa oppisopimusta, täytyy saada aikaiseksi ja pitää olla joustavia oppimispolkuja siellä toisella asteella. Lisäksi itse en usko, kun eletään tässä digitalisoituvassa ja entistä matalampien rajojen maailmassa, että meillä tulee olla todella jäykät ja korkearajaiset erot lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä. Pitää olla polkuja ylittää nämä kaksi putkea. Pitää olla mahdollisuuksia kouluttaa kokkeja, jotka ymmärtävät vieraita kulttuureja. Pitää olla mahdollista kouluttaa metallimiehiä, jotka osaavat muutakin kieltä kuin härmää. Puhemies! Korkeakoulupolitiikasta jotakin. Vaikka korkeakoulut tuottavat ylempää sivistystä, niin siitä huolimatta toivon, että sielläkin olisi vuorovaikutusta elinkeinoelämään ja muuhun yhteiskuntaan. Joskus tuntuu, että joillekin tutkijoille parasta on se, että ollaan lasikuvun alla erossa muusta toiminnasta, ja ei se voi olla tavoitteena. Toivoisin, että kaikissa korkeakoulututkinnoissa olisi osio esimiestoiminnasta ja ihmisten johtamisesta ja myös ihan perustaloudenhallinnon perusteet, että osattaisiin budjetoida asioita, laskea euroja etukäteen ja laskea euroja myös vähän jälkikäteen, lukea tuloslaskelmia ja lukea taseita. Myös korkeakoulupuolella pitää ennakkoluulottomasti pohtia duaalimallia, tätä työnjakoa ammattikorkeakoulujen ja yliopiston välillä. Opintotukeen, puhemies, lyhyesti. Olen edustaja Kimmo Kivelän, väkevän perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron käyttäjän, kanssa samaa mieltä siitä, että vielä pitäisi miettiä opintotuen uudistamista. Pitäisi miettiä sitä, voitaisiinko opintotukea kuitenkin porrastaa niin, että alkuvaiheessa, jolloin ei vielä saa työkokemusta, voisi saada enemmän opintotukea ja loppuvaiheessa se pienenisi tai olisi muuta joustoa elämäntilanteitten mukaan. Jos nyt lainapainotteisuuteen mennään opintotuessa, niin toivoisin, että siellä huomioitaisiin esimerkiksi maksuhäiriöiset nuoret, että jos on elämässä hölmöillyt, niin ei se tuen saaminen esty sitten siitä johtuen, että on niitä maksuhäiriöitä eikä siksi saa opintolainaa. Puhemies! Positiivistakin on opiskelijoille tulossa, ja haluan ne vielä käydä läpi. Yleiseen asumistukeen siirtyminen vahvistaa juuri pienituloisimpien opiskelijoitten asemaa. Lukiolaisten Liitto muun muassa on kiitellyt sitä, että vanhempien tulot eivät enää vaikuta toisen asteen opiskelijoihin. Lisäksi pidän tärkeänä sitä, että opintotuen takaisinperinnän korotusprosentti tulee lähemmäs normaalia viivästyskorkoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-04-06T19:34:22,2016-04-06T19:39:47,Tarkistettu,1.1 2016_33_179,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt, kun edustaja Kurvinen piti varsin hyvän puheenvuoron, mielellään sitä kehuu ja haluan ottaa kantaa yhteen asiaan, jonka hän otti esille. Se koski hänen näkemyksiään tästä lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöstä, sen kehittämisestä. Käytitte esimerkkiä siitä, miten kokin on hyvä osata vieraita kieliä, vieraita kulttuureja. Tämähän voidaan tietysti laajentaa tämän päivän koneasentajiin, jotka tekevät tuhansittain työtä ulkomailla. Myöskin heille esimerkiksi kielitaito on tärkeä, myös kulttuurien ymmärrys. Tosiasia nyt vain on se, ministeri Grahn-Laasonen, että kokoomus saa näppylöitä tarpeettomasti, kun puhutaan lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöstä. Se nimittäin on modernia sivistysajattelua, ja toivon, että myöskin te ymmärrätte ja näette tämän asian, jonka mielestäni edustaja Kurvinen erinomaisesti toi puheenvuorossaan esille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-04-06T19:39:50,2016-04-06T19:41:09,Tarkistettu,1.1 2016_33_180,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,Sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_181,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on pitkään voinut ylpeillä väestön korkealla koulutustasolla ja kansalaisten tasa-arvoisella pääsyllä koulutuksen piiriin. Niin varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa, toisen asteen koulutuksessa kuin maksuttomassa korkeakoulussakin keskeisenä piirteenä ja tavoitteena on ollut se, että kaikilla on mahdollisuus kouluttautua ja toimeentulo ei ole sivistyksen esteenä. Laadukas koulutus on taannut sen, että pienenäkin maana Suomi on menestynyt niin koulutustasoa, osaamista kuin kilpailukykyäkin mittaavissa kansainvälisissä vertailuissa. Nyt hallitus on leikkaamassa hallituskauden aikana koulutuksesta jopa miljardi euroa vuositasolla. Leikkaus kohdistuu koko opintopolkuun varhaiskasvatuksesta aina korkeimpiin opintoihin saakka. Samoin leikataan tutkimuksesta ja pian myös opiskelijoiden toimeentulosta. Sen sijaan, että hallitus antaisi eväitä rakenteiden uudistamiseen, harkitsemattomilla säästötoimilla on saatu aikaan pelkästään merkittäviä henkilöstövähennyksiä. Helsingin yliopisto vähentää 980 henkilöä, Aalto-yliopisto 190 henkilöä, Åbo Akademi 100 henkilöä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilöstö vähenee 120 henkilöllä, joka on 13 prosenttia yliopiston henkilöstöstä. On aivan selvää, että näillä vähennyksillä heikennetään sekä opetuksen määrää että laatua. Leikkausten vaikutusta suomalaisten osaamiseen, innovaatioihin ja kilpailukykyyn pidemmällä aikavälillä voi vain arvailla. Yrittää kuitenkin voi. Talouspolitiikan arviointineuvosto on vastikään todennut, että koulutusleikkaukset vaikuttavat negatiivisesti tuottavuuteen ja tulevaan kasvuun. EU-komissio ennusti korkea-asteen koulutuksen saaneen työvoiman osuuden laskevan Suomessa ainakin vuoteen 2025 asti. OECD katsoi, että leikkaukset eivät ole perusteltuja, sillä niillä heikennetään tulevan kasvun edellytyksiä ja vaarannetaan koulutuksen ja tutkimuksen laatua. Tutkimus onkin todellisessa vaarassa — varsinkin sellainen perustutkimus, jolla ei ole nähtävissä välitöntä taloudellista hyötyä. Lisäksi Suomen Akatemian määrärahoja ja Tekesin rahoitusta vähennetään. Lahjakkaiden tutkijoiden pako ulkomaille on jo käynnistynyt, mikä ei ole mikään ihme ja mikä on todella valitettavaa. Sipilän hallituksen Suomessa on tarjolla vain epävarmuutta ja yhä kovenevaa kilpailua yhä hupenevista tutkimusrahoista. Arvoisa rouva puhemies! Opintotukeen on luvattu jälleen leikkauksia. Selvitysmies Roope Uusitalon mukaan opintorahaa tulisi leikata neljänneksellä 250 euroon kuukaudessa. Tukikuukausia tulisi vähentää ja tuen ehtoja tiukentaa. Esitys on monella tapaa epäoikeudenmukainen sekä vie monelta opiskelijalta mahdollisuuden korkeakouluopintoihin. Opiskelijat ovat pienituloisia. Riittävällä toimeentulolla on suuri merkitys opiskelijan arjen opintoihin, niiden etenemiseen sekä muuhun elämään. Jatkuva pohdinta siitä, riittävätkö rahat ruokaan, asumiseen ja muihin pakollisiin menoihin, vaikeuttaa opintojen suorittamista, aiheuttaa ylimääräistä stressiä ja ahdistusta sekä pitkittyneenä vaikuttaa myös sairastumiseen ja syrjäytymiseen. Jos opiskelija ei saa riittävää opintopistemäärää kerättyä, maksetut opintotuet peritään takaisin. Oikeuden tukeen saa takaisin vasta, kun on kerryttänyt riittävät opintopisteet, mutta tästä pitäisi selvitä ilman tukea. Toimeentulon saamiseksi opiskelijan on oltava töissä ja samalla kerrytettävä riittävät opintopisteet, jotta saisi jälleen opintorahaa ja voisi keskittyä opintoihin. Tästä syntyy vaikeasti hallittava oravanpyörä. Opiskelijat eivät ota mielellään lainaa. Onkin syytä olettaa, että leikkaukset tulevat lisäämään opintotuen takaisinperintöjä, joita tehdään nyt jo noin 10 prosentille tuensaajista. Ehtojen tiukentuessa perinnät voivat synnyttää kierteen, joka johtaa vaikeampiin toimeentulo-ongelmiin ja opintojen keskeyttämisiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat perheelliset opiskelijat, jotka ovat jo nykyisessä järjestelmässä olleet ilman riittävää tukea. Arvoisa rouva puhemies! Erityisen pahoillani olen varhaiskasvatukseen liittyvistä säästöistä ja eriarvoistavasta politiikasta. Lapset asetetaan jo pienestä pitäen eriarvoiseen asemaan vanhempien tilanteen, työttömyyden, takia. Nämä päätökset tulevat vaikuttamaan lapsen myöhempään elämänkaareen. Laadukas varhaiskasvatus ennalta ehkäisevänä toimena on yksi vaikuttavimmista toimista, joka meidän palvelujärjestelmässämme tällä hetkellä on. Tämä ei ole taloudellisesti eikä myöskään lapsen edun näkökulmasta millään tavalla perusteltua. Arvoisa puhemies! Jos kuitenkin yhden kiitoksen haluaisin antaa, se on se, että itsenäisesti asuvien 18—19‑vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulojen vaikutuksesta luovutaan. Tämä on ollut kauan toivottu korjaus, ja olen iloinen, että se nyt vihdoin ja viimein tehdään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-04-06T19:41:12,2016-04-06T19:47:08,Tarkistettu,1.1 2016_33_182,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten täällä on tänään moneen kertaan todettu, korkeatasoinen osaaminen ja koulutus muodostavat eittämättä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn selkärangan. Teknologian kehitys ja koulutustason paraneminen loivat puitteet viime vuosisadalla tapahtuneelle työn tuottavuuden 14-kertaistumiselle. Taloustilanteemme on kuitenkin nyt niin ikävä ja vakava, että myös koulutussektorilla tehostamistoimenpiteet ovat varsin välttämättömiä. Ne ovat toki joiltakin osin hyvin valitettaviakin, ja ilman muuta ne ovat sitä myös omasta mielestäni. Positiivisiakin uudistuksia on silti tiedossa. Muiden toimenpiteiden ohella myös yliopistojen ja korkeakoulujen yhdistämisiä tapahtunee jatkossa aiempaa useammin. Digitalisaation aikakaudella edes kampusten fyysinen etäisyys ei aiheuta ylitsepääsemättömiä esteitä yhteistyölle. Arvoisa puhemies! Kuten aiemmin tänään jo kuultiin, on opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella Tampere 3 ‑yliopiston perustamista, ja kiitän arvon ministeriä tästä avauksesta. Tampere 3 ‑hanke nähdään erityisesti Pirkanmaalla uutena ja tärkeänä merkkipaaluna. Tässä hankkeessa on tarkoitus luoda synergiaa tamperelaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulun välille sekä myös tärkeitä kontakteja elinkeinoelämään. Samalla syntynee lisää työpaikkoja. Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistoiminta syvenee sekä hallinnon että opetuksen saralla, muun muassa osa oppilaitosten kurssitarjonnasta tullee jatkossa olemaan yhteistä. Edustaja Kurvinen viittasi äsken työelämän tarpeiden huomioimiseen koulutuspolitiikkaa suunniteltaessa. Tampere 3 ‑yhteistyö on esimerkki sellaisesta rakenteellisesta uudistuksesta, jolla korkeakoulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeita. Elinkeinoelämä toivoo, että Tampere 3 ‑hanke mahdollistaisi aiempaa paremman teoreettisen ja käytännöllisen osaamisen yhteensovittamisen ja loisi uusia yritysideoita ja kauan kaivattuja työpaikkoja. Tampere 3 ‑yhteistyön onnistuminen olisikin merkittävä edistysaskel koko Suomen elinvoimalle. Hankkeen edellyttämät lainsäädäntömuutokset tuotaneen eduskuntakäsittelyyn jo ensi vuoden alkupuolella, ja yhteistyö käynnistyy näillä näkymin vuonna 2018. Tämä on erittäin hieno asia. Arvoisa puhemies! Laaja koulutustarjonta on tärkeää myös alueellisen ja paikallisen koulutustarjonnan näkökulmasta. Koulutusmahdollisuudet houkuttelevat oppilaitospaikkakunnille motivoituneita nuoria, joista monet asettuvat seudulle veronmaksajiksi myös opintojensa loputtua. Paikallinen elinkeinoelämä saa usein runsaasti uutta puhtia ammattitaitoisista ja hyvin koulutetuista yrittäjistä ja työntekijöistä. Se on muistettava jatkossakin, kun kehitämme suomalaista koulutusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-04-06T19:47:09,2016-04-06T19:51:05,Tarkistettu,1.1 2016_33_183,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Siitä taitaa olla 40 vuotta ainakin, kun RKP on tehnyt edellisen välikysymyksen, ja tämä väliaika on ollut aika raskas ies tälle kansalle. Nimittäin siitä on tullut pakkoruotsia ja kaikkea muuta rasitetta tänne, mitä me emme tarvitse. Huomenna keskustellaan täällä valtion lisätalousarviosta. Valtio velkaantuu ennätystahtiin, joka päivä elämme velaksi. Mutta kun tämänpäiväisenkin opposition puheenvuoroja on kuunnellut, ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin että pitäisi jatkaa samaan malliin kuin viimeiset kahdeksan vuotta on tehty eli ottaa velkaa velan päälle ja mistään ei saisi leikata. En väitä olevani paras asiantuntija, mitä tulee korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen, en varmasti ole. Silti näkisin, että 250 euroa opintorahaa kuukaudessa plus asumistuki plus tuettu ateriointi plus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kattavat palvelut yhdessä ovat kuitenkin varsin kohtuulliset. Ne ovat sellaiset, ettei opintojen pitäisi tyssätä nyt tehtäviin leikkauksiin. Arvoisa rouva puhemies! Eräs lause, jota opposition propagandassa on kuultu, on se, etteivät opiskelijat uskalla ottaa lainaa, koska takeita työpaikan saannista opintojen loputtua ei ole. Ymmärrän sen epävarmuuden, jota nuoret kokevat, mutta valitettavasti on niin, että elämme epävarmoja aikoja. Jokainen pankin lainatiskillä asioiva varmaankin tuntee jonkinlaista epävarmuutta. Asuntolainan hakija todennäköisesti tuntee epävarmuutta ja ahdistustakin, kun ei ole takeita työn jatkuvuudesta ja asuntolainat ovat euromääriltään ja takaisinmaksuaikatauluiltaan aivan eri luokkaa kuin opintolainat. Ne, jotka sanovat, ettei opintolainaa uskalla ottaa, ovat kuitenkin ensimmäisenä lisäämässä valtion menoja, ja ne katetaan lainalla. Eli siis henkilökohtainen lainako on pahasta, mutta valtion laina hyvästä? Mikä ero niillä on? Loppupelissä ne maksetaan pois. Valtiohan olemme me, me sen valtion lainankin maksamme ennemmin tai myöhemmin. Sitten siitä lainan ottamisesta. Opiskelija kun ottaa lainaa, kun joutuu ottamaan lainaa, kohdistaa sen opiskelun hyvin tarkasti silloin, joutuu ottamaan vastuuta, ja se on myös sijoitus tulevaisuuteen. Tiedän esimerkin. Eräs opiskelija, 35 vuotta about, oli opiskellut, lähti opiskelemaan seuraavaa gradua. Minä annoin semmoisen maalaisneuvon, että tuo nätti käsi kannattaisi laittaa jo välillä töihinkin. Tämä opiskelu maksetaan. Kaikki maksavat — vanhukset, kaikki. Mutta nyt kun sitä tarkennetaan hiukan, niin tämmöiset jäävät pois. Otetaan vastuu tulevaisuudesta, siitä opiskelusta, tulevasta ammatista ja niin edelleen. Tämä järkevöityy. Pääministerillä oli erinomainen puhe siitä, kuinka tulevaisuudessa opiskelu muuttuu. Ei tehdä enää opiskelua opiskelun päälle, vaan se joudutaan kohdentamaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-04-06T19:51:15,2016-04-06T19:56:17,Tarkistettu,1.1 2016_33_184,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on jatkossakin koulutuksen kärkimaita, vaikka tämän päivän puheista voisi muuta ajatella. Meillä on erinomainen koulutusjärjestelmä, jota kaikki haluamme edelleen kehittää. Nämä koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat valitettavia mutta tässä tilanteessa aivan välttämättömiä. Ne voivat myös toimia muutosvoimana, eli samaan aikaan uudistamme ja pyrimme rakenteellisten uudistusten kautta turvaamaan sen ytimen eli koulutuksen ja tutkimuksen laadun. Leikkaukset eivät ole ensisijainen uhka koulutuksellemme, sivistyksellemme ja tutkimuksellemme. Pikemminkin ensisijainen uhka on se, että muutosta ei saada aikaan ja emme pysy ajan hermolla eli emme onnistu uudistamaan koulutusjärjestelmäämme. Valtiontalouden tasapainottamiseksi toteutettavat menosäästöt yhdessä yleisten laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden vahvistamistarpeiden kanssa edellyttävät kouluverkon kehittämistä sekä muita yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa toteutettavia merkittäviä rakenteiden ja toimintatapojen uudistuksia. Lähivuodet ovat korkeakoulujemme uudistumisen ja Suomen osaamistason kannalta niin merkittäviä, että on mahdollista puhua peruskoulu-uudistukseen verrattavasta reformijaksosta. Tänä vuonna käytävät sopimuskautta 2017—2020 koskevat neuvottelut ovat avainasemassa. Korkeakoulujen on profiloiduttava, selkeytettävä ja tiivistettävä yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin myös tutkimuslaitosten kanssa opetuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat valittua erikoistumista. Samalla mahdollistetaan eri tahojen osaamisen kokoaminen kilpailukykyisiksi keskittymiksi, tutkimustoiminnan ripeä kaupallistaminen sekä edistetään tutkimusrahoituksen ja investointien saamista Suomeen. Ministeriö on painottanut ohjeessaan heikosti tuottavien alojen ja yksiköiden kriittistä tarkastelua. Niin kutsuttuja poisvalintoja tehtäessä on nykykustannusten lisäksi arvioitava myös saavuttamatta jäävä vaikuttavuuspotentiaali. Ajankohtaisia uudistuksia on tarpeen suunnitella korkeakoulusektorien välisessä yhteistyössä riittävän ala- ja aluekohtaisen koulutustarjonnan turvaamiseksi. Kilpailu tutkimuksen laadulla on kiristynyt, eivätkä kotimaiset voimavarat riitä kansainvälisen tason saavuttamiseen kaikilla aloilla. Yliopistoissa, kuten muissakin oppilaitoksissa, henkilökuntaan kohdistuvat leikkaukset vähentävät kapasiteettia tehdä laadukasta ja tuloksellista työtä. Korkeakoulujen toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta on nyt välttämätöntä keskittää voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään nykyistä vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Menosäästöjen kohdentamisessa ja toimenpiteiden kohdistumisessa korkeakoulujen on huolehdittava, ettei opetusta ja tutkimusta heikennetä. Korkeakouluissa on paljon kehitettävää. Ympärivuotinen ja elämänikäinen opiskelu, opetus- ja tenttikäytäntöjen päivittäminen 2010-luvulle ja opiskelijoiden ohjaus vaativat kuitenkin resursseja. Kehitystyö ei synny ilman henkilöstöä. Hallituksen massiiviset koulutusleikkaukset ovat olleet kuuma puheenaihe turuilla ja toreilla. Eilinen kehysriihen päätös varmasti parantaa tilannetta, mikäli rahat osataan laittaa oikeisiin kohteisiin — ja miksei osattaisi? Nyt tarvitaan koulutus- ja tiedepoliittisen strategian oikeaa jalkauttamista, mikäli sellainen on oppilaitoksissa tehty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-04-06T19:56:22,2016-04-06T20:01:08,Tarkistettu,1.1 2016_33_185,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus aikoo leikata rajusti opintotukea ja lisätä lainapainotteisuutta. Opetusministerin perusteena on lopettaa valtion velkaantuminen, mutta tuntuu pahalle, että opiskelijoiden velkaantumisesta ei välitetä. Velkakestävyydessä kuitenkin valtion hartiat ovat leveämmät kuin opiskelijan. Pääministeri on puolustellut asiaa sanomalla, kuinka hänkin aikanaan opiskeli velalla. Paluuta menneisyyteenkö hallitus haluaa? Täystyöllisyyden aikakautena tilanne oli aivan toinen kuin nykyään. Pääministerin sukupolven nuoruusvuosina oli varmaa, että valmistumisen jälkeen sai töitä ja velan pystyi hoitamaan. Nykymaailmassa tutkintotodistus ei enää takaa varmaa työpaikkaa ja vuosia kestävä lainan kerryttäminen on riski. Lainalla opiskelu on uhkapeliä. Opiskelijalla on vastuu tuloksesta eli valmistumisesta, mutta samanaikaisesti hänelle ei ole luvassa mitään työmarkkinoilla. Lainapainotteinen opintotuki asettaisi opiskelijat vahvasti eriarvoiseen asemaan. Tällainen muutos veisi Suomea kohti luokkayhteiskuntaa. Sivistys yläluokkaistuisi, ja koulutus muuttuisi hyvätuloisten foorumiksi. Opiskelusta tulisi ylellisyyttä, johon kaikilla ei ole mahdollisuutta. Tämän seurauksena voisi käydä niin, ettei opiskelemaan lähdettäisi. On kuitenkin tutkittu, että yksi valmistunut opiskelija tuottaa valtiolle moninkertaisesti hänen kouluttamiseensa kuluneen rahan. On huonoa talousosaamista heikentää opiskelijoiden toimeentulomahdollisuuksia entisestään. Lainarahalla opiskeleminen aiheuttaa opiskelijalle aivan tarpeetonta stressiä. Erityisesti opintojen takkuillessa tämä voi johtaa opiskelukyvyn menetykseen. ""Entä jos en saakaan tutkintoa valmiiksi? Entä jos alavalinta vain tuntuu väärältä kahden opiskeluvuoden jälkeen? Entä jos en saakaan valmistumisen jälkeen töitä ja minulla on 20 000 euroa velkaa maksettavana?"" kysyvät opiskelijat. Ei kovin ruusuinen tulevaisuudenkuva. Asiat eivät aina mene niin kuin suunnittelee. Lisähuoli huomisesta ei helpota opiskelijan arkea. Opintolainaa ei myöskään saa, jos on luottorekisteritietoihin merkitty maksuhäiriö. Miten näiden kouluttautumisen käy, jos opiskeluaikana eläminen perustuu lainanottoon? Pienituloisuus opiskeluaikana vaikeuttaa nuorten harrastusmahdollisuuksia ja terveitä elämäntapoja, kuten terveellisen ruoan syömistä. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan perheen varakkuuden yhteys lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen on Suomessa toiseksi vahvin kaikista 35 tutkitusta maasta. Heikko taloudellinen tilanne on suorassa yhteydessä liikunnan harrastamisen vähyyteen. Useampi kuin joka kolmas nuorista on jättänyt jonkin harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen takia. Monella pienituloisella tai yksinhuoltajaperheellä ei ole mahdollisuutta auttaa opiskelevaa lastaan. Ja muutoinkin vanhempien apuun turvaudutaan vasta pahimmassa pulassa. Sitä ennen on saattanut tulla jo maksamattomia laskuja, kulutusluottoja ja maksuhäiriömerkintöjä. Opiskelijoiden rahanpuute lisää myös yksinäisyyttä, joka on eniten suomalaisten hyvinvointia alentava tekijä. Ilman rahaa et voi lähteä kavereiden kanssa konsertteihin, elokuviin, ravintolaan, ostoksille tai edes kahville. Nuorisobarometri 2015:n mukaan kaikkiaan 17 prosenttia nuorista on ainakin joskus joutunut rahanpuutteen takia jättämään tapaamatta ystäviään. Näistä nuorista enemmistö kokee yksinäisyyttä. Nuoret, jotka ovat rahanpuutteen takia joutuneet lopettamaan harrastuksen tai jättämään sen kokonaan aloittamatta, tapaavat ystäviään selvästi muita harvemmin. Myös yksinäisyyden kokemukset ovat heillä selvästi tavallisempia. Harrastuksissa ei ole kyse vain vapaa-ajan tekemisestä, vaan niiden vaikutukset nuorten elämään (Puhemies koputtaa) ovat kokonaisvaltaisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-04-06T20:01:17,2016-04-06T20:06:43,Tarkistettu,1.1 2016_33_186,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Hallituksen sivistyspolitiikka on yksi armoton leikkuri sivistyksen pohjaan, opiskeluun ja opiskelijoiden asemaan. Tästä hallitus on saanut ansaitusti kovaa kritiikkiä monilta eri tahoilta. Kehyspäätöksillä hallitus vetää säästöjä takaisin, joskin hyvin pieniltä osin, ja tämä on tulkittava signaaliksi siitä, että myös hallitus itse pitää omia leikkauspäätöksiään varsin kovina. Hallitus on kehyspäätöksiensä yhteydessä ilmoittanut, että koulutuksesta ei enää leikata. Tämä lupaus lämmittäisi paljon enemmän, ellei samaa olisi luvattu jo ennen vaaleja ja niitä seuranneita megaluokan leikkauksia ennenkin. Nuo lupaukset petettiin rankimman kautta, ja ei ole ihme, että opiskelijat ovat varsin kummissaan, miten arjestaan selviävät. Ja miten kävi eilisen kehysriihen jälkeen? Kävi varsin surullisesti. Eilen hallitus vielä suitsutti, että nyt ei enää koulutuksesta leikata, ja miten sitten kävikään. Kehysriihen tiedotteesta saimme lukea uudesta koulutusleikkauksesta, omaehtoisen koulutuksen kulukorvauksen 47 miljoonan euron pysyvästä säästöstä. Jos edustaja, tällä hetkellä ministeri, Soini olisi tässä salissa, niin tekisi mieli jopa kysyä, miten te kehtaatte. Ja kyllähän te kehtaatte. Arvoisa rouva puhemies! Leikkaus osaamiseen, koulutukseen ja sivistykseen on kaiken kaikkiaan käsittämätön, koska Suomen taloudellinen menestys on perinteisesti perustunut vahvaan osaamispohjaan. Talouden aallonpohjassa tulisi huolehtia juuri osaamisesta, jotta tulevalle kasvulle olisi olemassa niitä aitoja rakennuspuita. Hallituksen eväät ovat nyt kasvun ja työllisyyden suhteen täysin levällään, ja toiveita ensi viikon paketista on heitetty täällä tänään useamman kerran. Toivon sen sitten myös osoittautuvan sellaiseksi, että siitä tälle kasvulle on myös hyötyä. Osana tätä kokonaisuutta on tärkeää turvata kaikille mahdollisuudet kouluttautua kykyjensä mukaan, jos sivistyksestä puhutaan. Tätäkin mahdollisuutta ollaan murentamassa, kun opintorahaa leikataan. Seurauksena nuoren ihmisen taloudelliset lähtökohdat määrittävät yhä enemmän hänen mahdollisuuksiaan koulutukseen, eli nyt rakennetaan jopa taloudellisia esteitä opiskelulle, ja tämä on mielestäni totaalisen väärä suunta. Opintorahaan kaavailtu leikkaus on yksilön kannalta todella kova. Neljänneksen vieminen kenen tahansa toimeentulosta vaikuttaa kovasti paljon siihen, miten arki sujuu ja miten siitä arjesta selviää. Nyt kun viedään heiltä, joiden toimeentulo on jo lähtökohtaisesti heikkoa, leikkaus on mielestäni aika kohtuuton. Vaikka hallituksen koulutus- ja sivistyspolitiikka on osittain hiilenmustaa, löytyy tuoreesta kehyspäätöksestä sentään yksi oikein tervetullut asia, ja se ansaitsee kiitoksen. Se on se, että nyt luovutaan vanhempien tulojen vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18—19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta. Tämä on pieni mutta erittäin tervetullut uudistus, ja se ansaitsee lämpimän kiitoksen. Arvoisa rouva puhemies! SDP:n vaihtoehtobudjetti on osoittanut, että näille leikkauksille on olemassa vaihtoehto. Tästä on keskusteltu, mutta se on mennyt luultavasti kuuroille korville. SDP:n tasapainoinen vaihtoehto jättäisi nämä leikkaukset tekemättä ja silti velkaannuttaisi valtiota vähemmän kuin hallituksen vaihtoehto. Kun miettii niitä päätöksiä, joiden eteen on vuosikymmenten aikana tehty monta ansiokasta elämäntyötä, on mielestäni aika käsittämätöntä, että tämä hallitus on valmis heittämään tästä osan roskakoriin. Minä en puhu siitä, että tämä hallitus on koulutusvihamielinen, mutta minua osittain hävettää Suomen ja niiden sivistyspolitiikkamme suurmiesten ja ‑naisten puolesta, jotka ovat tehneet tässä maassa aikaisemmin töitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-04-06T20:06:48,2016-04-06T20:11:22,Tarkistettu,1.1 2016_33_187,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Läsnä olevat kansanedustajat! Tänään on ollut kiivaitakin keskusteluja, ja olisin itse kaivannut enemmän keskustelua siitä sisällöstä, jota muun muassa edustaja Puumala toi puheenvuorossaan esille. Samoin edustaja Terho kertoi, että kaikki puolueet ovat aikanaan joutuneet erilaisiin leikkauksiin täällä osallistumaan, niin että rehellisyyden nimessä, voitaisiinko unohtaa jo tämä keskustelu siitä, kuka mitäkin on sanonut, ja keskittyä siihen, miten me voisimme panostaa meidän laadukkaaseen koulutukseen. Tuntuu jotenkin niin oudolta, että täällä käytiin tänään läpi sitä, mitä joku sanoi ehkä 90-luvulla, ja niin kuin tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani sanoin, vedottiin sitten johonkin, hyvä, ettei Facebook-kirjoitukseen, että kuka saa nokitella ketäkin. Erityisesti SDP:tä hieman olen tänään ihmetellyt, ja edustaja Kiuru tuolta hyvin voimallisesti koko päivän piti puheenvuoroa, sieltä oli hyvin huono jo kuulla, ja jotenkin minä haluaisin, että otettaisiin tämä asia ihan vakavasti, tämä on tärkeä asia. Viime viikolla meidän edustaja Terho puhui tempputyöllistämisestä, ja silloin SDP puuttui siihen, että eipäs saa puhua niin ikävästi, mutta tämän päivän olen kuullut täällä, että puhutaan muumilaastarista, verorahoista, jotka suunnataan meidän koulutukseen: ovatko meidän kaikkien verorahat siis muumilaastaria? Täällä sanottiin Soinille ""kuinka te kehtaatte"", ja minä en ymmärrä, miten tämä vie meidän opiskelijoita ja meidän tulevaisuutta millään lailla eteenpäin. Tuossa eräänä päivänä juttelin erään opiskelijan kanssa, joka oli iltatöissä, ja hänkin ymmärsi sen, että on ikävää, jos enemmän joutuu ottamaan lainaa tulevaisuudessa. Hän käy töissä, mutta hänkin ymmärsi tämän taloudellisen tilanteen ja keskusteli tosi rakentavasti kanssani pitkään. Oli iltamyöhä, kauppojen aukioloajat kun ovat nyt pitkiä, ja hänen kanssaan tästä keskustelin, ja sekin oli rakentavampaa keskustelua kuin se, joka täällä tänään on käyty. Niin että olisin todella toivonut, että olisimme keskustelleet, miten me kehitämme sitä meidän oppimispolun sisältöä. Nimittäin, kuten täällä kävi esille, on monissa tutkimuksissa tullut esille, ja samoin muutama päivä sitten muistaakseni Akavan ekonomisti puhui siitä, että viime vuosina on laskenut matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen Suomen kouluissa, ja siihen eivät nyt varmuudella voi tämän hallituksen toimenpiteet olla syyllisiä, ja silloin nimenomaan sinne sisältöihin pitäisi voida keskittyä. Tänään myös vihreiden edustaja Yanar halusi pitää hallitukselle oppitunnin mittasuhteista ja siitä, mitä tämä kaikki merkitsee. Se on totta, että kaikki toimenpiteet merkitsevät jokaiselle henkilölle jotakin, mutta haluaisin vielä korostaa sitä, mikä minusta oli erittäin tärkeää eilisessä hallituksen tiedotustilaisuudessa kello 21: puhuttiin siitä, että 1 prosentin työllisyysasteen korotus säästäisi 600 miljoonaa euroa. Nyt tämä paketti, minkä hallitus eilen joutui leikkauksia tekemään, oli 370 miljoonaa. Ajatelkaa, jos me saisimme muutamien prosenttien korotuksia työllisyyteen. Siihen meidän pitäisi nyt panostaa, ei siihen, että mietitään, mitä joku sanoi vuonna 85, ja etsitään niitä pöytäkirjoista. Jotenkin se näyttää lähinnä näytelmältä. Nimenomaan täällä tuli myös esille, että lainaa ei uskalleta ottaa, kun ei saada edes sitä työtä. No, silloin meidän ei ehkä kannata niinkään keskittyä muuhun kuin siihen, että me miettisimme, miten me nyt saisimme niitä työpaikkoja, että meillä kaikilla olisi sitä työtä. Meillä edelleen säilyy maksuton koulutus, ja tuossa tänään tuli esille keskusteluissa, että esimerkiksi lääkäriksi valmistuminen maksaa yhteiskunnalle 180 000 euroa. Siinä tarjotaan tämän suuruinen panos. Se on erittäin hienoa, että me voimme ihan siitä sosiaalisesta taustasta riippumatta valmistua lakimieheksi, lääkäriksi, ihan mihin ammattiin kukin itse katsoo tarpeelliseksi ja mikä tuntuu siltä omalta. Tuossa vielä edustaja Taavitsainen puhui siitä, että joskus opiskelijoilla ei ole rahaa esimerkiksi tavata ystäviään, ja se on näin. Itsekin opiskelija kun olin, välillä tosiaan tonnikalaa söin ja vähensin aika paljon omia menojani, ja se on, aina silloin kun on taloudellisesti tiukkaa, juuri tällainen tilanne. Olisi aivan ihanaa, jos meillä kaikilla olisi varaa tehdä joka päivä sitä, mitä me haluamme, mutta valintoja me jouduimme tekemään, ja näin se menee. Toivon kuitenkin, että me saamme pikaisesti kaikille töitä, me voimme varmasti silloin palauttaa ja parantaa näitä tukitasoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-04-06T20:11:28,2016-04-06T20:16:37,Tarkistettu,1.1 2016_33_188,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Edustaja Mykkänen, poissa. Edustaja Yanar, poissa. Siellä oli yksi vastauspuheenvuoro, edustaja Taavitsainen, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_33_189,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vastauksena edustaja Merelle: Sanoitte, että se on opiskelijoiden valinta, kun ei voi syödä terveellisesti ja harrastaa, eli siis että niitä valintoja opiskelija mukamas tekisi. Tämähän ei pidä paikkaansa. Tällä hetkellä opiskelija ei voi valita sitä, että ostaisi sitä makaronia ja tonnikalaa, vaan hän joutuu ostamaan pelkästään makaronia, kun ei ole sitten rahaa edes siihen tonnikalaan. Kyllä hallitus voi valita näillä omilla esityksillään ja päätöksillään, mutta sillä pienituloisella opiskelijalla ei juurikaan ole valinnan mahdollisuuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-04-06T20:16:47,2016-04-06T20:17:44,Tarkistettu,1.1 2016_33_190,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En puhunut mistään terveysvaikutuksista ja muista, oli ihan hyvin outoja sanoja. Puhuin siitä, että sellaista se silloin on, kun on tiukkaa rahasta, joutuu tekemään päivittäin erilaisia valintoja. Joskus sinä tosiaan menet elokuviin, joskus ostat jotakin muuta. En minä puhunut mistään terveellisen tai epäterveellisen elämän valinnoista. Toivon, että kuunnellaan rauhassa ne puheenvuorot, ettei sitten tarvitse yrittää antaa väärää signaalia siitä ihmisen vilpittömästä puheenvuorosta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-04-06T20:17:46,2016-04-06T20:18:15,Tarkistettu,1.1 2016_33_191,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustelu on ollut kyllä jälleen värikästä, mutta tulevaisuuteen suuntautunut kehittäminen on jäänyt valitettavan vähäiseksi. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa olisi kyllä hedelmällisempää. Joitakin tunteja sitten edustaja Honkonen otti esille hallitusohjelman mukaisen byrokratian purkamisen. Kouluun todellakin suuntautuu monenlaisia kyselyjä ja tutkimuksia, joiden parempi koordinointi toisi helpotusta rehtoreiden ja opettajien kouluvuoteen. Saman lukuvuoden aikana koulu saattaa joutua vastaamaan useisiin lähes samansisältöisiin kyselyihin. Ero näitten kyselyjen välillä voi olla kuitenkin sen verran hiuksenhieno, että edellistä vastausta ei voi liioin hyödyntää siinä kyselyssä. Toki kouluille tulee myös erinomaisen hyviä mittauksia ja kyselyjä. Esimerkiksi oppimistulosmittauksista koulu saa koulukohtaisen palautteen, jonka avulla koulun toimintoja on hyvä kehittää. Arvoisa ministeri, kysyitte omassa puheenvuorossanne, miten opetamme lapsia hallitsemaan teknologiaa, jota ei ole vielä keksitty. Ehkä me voimme palata 40 vuoden taakse peruskoulun alkuun. Silloin elettiin aivan erilaisessa maailmassa. Silloin ei tiedetty 2000-luvun osaamistarpeita. Kodin ja koulun tehtävät olivat tuolloin nykyistä paremmin eriyty-neitä. Kodit kasvattivat omiin vahvuuksiinsa uskovia lapsia, ja koulua arvostettiin kodeissa. Koulu taas antoi eväitä kohdata mikä tahansa tulevaisuus. Opittiin yhteistyötaitoja, opittiin äidinkieltä, opittiin matematiikkaa, luonnontieteitä ja historiaa, ja taito- ja taideaineet olivat arvossaan. Ennen kaikkea koulu kasvatti meistä tulevaisuuteen ja koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen uskovia nuoria. Arvoisa ministeri, otetaan vähän oppia menneistä. Keskustelu leikkauksista on ollut tänään mittaluokaltaan hukassa, täytyy sanoa. Leikkausten jälkeenkin määrärahataso on esimerkiksi korkeakouluissa paluuta vain muutamia vuosia taaksepäin. Emmehän me todellakaan voi ajatella, että yliopistokoulutuksen taso ja tilanne olisi silloin ollut heikko. Eivät nämä leikkaukset romuta koulutusjärjestelmää, niin kuin täällä on yritetty todistella. Tällä hallituskaudella uudistetaan koulutusta. Parasta tässä minusta on, että uudistamiselle annetaan tilaa ja mahdollisuus siellä kouluissa. Maailman parhaat opettajat pääsevät kehittämään maailman parasta koulua vieläkin paremmaksi. Arvoisa puhemies! Asumislisän siirtäminen yleisen asumistuen piiriin on erinomainen viesti opiskelijoille. Se parantaa erityisesti pienituloisten opiskelijoiden asemaa. Toivoisin, että asumistukijärjestelmän kokonaisuuden kehittämiseen paneuduttaisiin vielä. Kansantaloutemme ei kyllä kestä näin monimutkaista ja kallista järjestelmää kuin Suomessa on vielä tämänkin jälkeen. Sipilän hallitus laittaa nyt Suomea kuntoon, jotta tulevaisuudessakin olisi mahdollisuus hyvinvointiin Suomessa, laadukkaaseen koulutukseen ja laadukkaaseen tutkimukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-04-06T20:18:20,2016-04-06T20:21:51,Tarkistettu,1.1 2016_33_192,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos kaikille edustajille ja erityisesti ministeri Stubbille ja edustaja Toivolalle puheenvuoroista, joissa ollaan pyritty katsomaan hiukan pidemmälle kuin tähän tämänhetkiseen tilanteeseen. Me kaikki pidämme tasa-arvoisia mahdollisuuksia kouluttautua ja opiskella erittäin tärkeinä. Vaikka Suomessa olemmekin päässeet asiassa eteenpäin, meillä on edelleen paljon parannettavaa. Toisin kuin opposition edustajat täällä ovat esittäneet, lainapainotteisuuden kasvu ei automaattisesti tarkoita koulutuksen periytyvyyden kasvua. Itse uskon, että suurempi merkitys kuin varallisuudella koulutuksen hankkimisessa tai periytyvyydessä on sillä, miten koulutuksesta puhutaan perheessä, kaveripiirissä, mediassa ja myös tässä salissa. Ennen, ja pitkälti vielä nykyäänkin, korkeakoulututkinto takasi työpaikan. Vuonna 2013 korkeasti koulutettujen työttömyysaste oli noin 5 prosenttia, kun se peruskoulun käyneiden osalta oli noin 16 prosenttia. Voidaan siis edelleen sanoa koulutuksen olevan hyvä vakuutus työttömyyttä vastaan. Enemmän ollaan kuitenkin menossa siihen suuntaan, että tutkinto on pohja elämän mittaiselle oppimiselle. Tutkinto ei enää takaa työpaikkaa eikä ainakaan hyvää ja korkeaa toimeentuloa. Vaikka suuri osa korkeasti koulutetuista työllistyy edelleen hyvin, on koulutusalojen työllistymisessä eroja. Siksi mielestäni onkin tärkeää, että niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkea-asteellakin opiskelupaikkojen määrää eri aloilla ohjaa työllistyminen. Tämä tapahtuu parhaiten myös koulutuskentän omien viestien mukaan rahoituksen kautta. Talouden rakenteet kuitenkin muuttuvat, ja siksi myös koulutuksen ja alojen tulee muuttua ajassa. Tämä tarkoittaa jatkossa entistä enemmän sitä, että uudelleen kouluttautuminen saattaa olla useammille ajankohtaista. Arvoisa puhemies! Olen itse ollut lapsuudesta asti koulutususkovainen, varmasti liikaakin. Silti olen tällä hetkellä erittäin kiitollinen siitä, että minulla oli urheilun ohella mahdollisuus kouluttautua. Koulutus toi turvaa tulevaisuuteen. En pidä siitä, että henkilökohtaisia kokemuksia pidetään ainoana tai edes tärkeimpänä indikaattorina tai ohjeena päätöksille. Historian kokemukset ja opit ovat tärkeitä, mutta enemmän tilastojen tasolla. Sen sijaan on tärkeää, että kuuntelemme niiden ääntä, joihin tekemämme päätökset vaikuttavat. Kun tapasimme opintotukileikkauksia ja -uudistuksia suunniteltaessa opiskelijoita ja heidän etujärjestöjään, saimme arvokasta palautetta ja kehittämisajatuksia. Vaikka opintorahan leikkauksia ei voitu perua, monta muuta opiskelijoiden esittämää huolta voitiin ottaa huomioon, ehkä suurimpana näistä opintojen edistymisvaatimuksen kiristämiseen liittyvä vaatimus. Olen keskustellut opintotuesta paljon myös muiden kuin opiskelijoiden kanssa. Monelle on ollut yllätys, että meillä on käytössä tällä hetkellä jopa 40 prosentin opintolainahyvitys. Eli käytännössä iso osa lainasta annetaan anteeksi, jos valmistuminen tapahtuu määräajassa, joka on noin vuotta pidempi kuin keskimääräinen ylemmän korkeakoulututkinnon suunniteltu kesto. Nyt opintotuen lainapainotteisuuden kasvaessa lainahyvityksen merkitys korostuu. Opintorahaleikkaus on joiltakin opiskelijoilta noin 80 euroa ja joiltakin noin 50 euroa riippuen opintojen aloitusajasta. Jos koko 80 euron opintorahan tippumisen korvaa opintolainalla, on lisälaina opiskeluaikana noin 4 000 euroa. Olettaen, että lainaa on ottanut yli 2 400 euroa jo aiemmin ja valmistuu määräajassa, saa tuosta 4 000 eurosta anteeksi 1 600 euroa, eli maksettavaa jää 2 400 euroa. Kun opposition edustajat puhuvat kymmenientuhansien opintolainasta tämän leikkauksen vuoksi, niin se ei siis pidä paikkaansa. Tietysti nyt mahdollistetaan entistä suurempi lainanotto, ja jos sitä maksimaalisesti käyttää, kasvaa kokonaispotti kymmeniksituhansiksi euroiksi. Kuitenkin harvoilla tilanne on nytkään se, että ainoastaan opintotuki riittäisi toimeentuloon, ja lisätienestejä haetaan työnteosta tai lainanotosta. Arvoisa puhemies! En tällä esimerkillä halua vähätellä opintotukileikkausten suuruutta, ja ymmärrän erittäin hyvin erityisesti opintojen alkuvaiheessa olevien epävarmuutta ottaa lainaa. Olen sitä itsekin kokenut aikanani. Siksi toivonkin, että opintolainahyvitys voidaan edelleen säilyttää osana opintotukijärjestelmäämme. Se myös kannustaa nopeaan valmistumiseen. Lisäksi toivon, että hallituksen jatkovalmisteluissa opintolainan takaisinmaksun joustot voidaan yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa niin, että yllättävissä tilanteissa opiskelijoiden oikeudet ovat samat. Arvoisa puhemies! Toivon, että voimme jatkossakin käydä tässä salissa keskustelua, joka luo uskoa koulutusjärjestelmäämme ja tulevaisuuteemme, emme ainoastaan maalaa synkkääkin synkempiä uhkakuvia. Hallitukselle toivon voimia ja tahtoa toteuttaa erityisesti työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, sillä työllisyyden nostaminen on ainoa tie kestävään kasvuun ja valtiontalouden tasapainoon pitkällä tähtäimellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1299,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2016-04-06T20:22:03,2016-04-06T20:27:50,Tarkistettu,1.1 2016_33_193,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En halua enää tässä vaiheessa iltaa keskustelua paljon pitkittää, mutta ihan muutama havainto senkin vuoksi, että kun sitten joskus jälkipolvet lukevat näitä pöytäkirjoja ja kun ei tiedä, mitä Suomessa tulee tapahtumaan, niin hyvä kuitenkin tuoda muutama tilastollinen fakta. En ole ihan varma, ovatko ne täällä jo keskustelussa olleet mutta jos eivät ole, niin ajattelin nyt ainakin sanoa. Ensimmäinen niistä liittyy siihen, että vaikka en missään nimessä halua vähätellä tätä varsin kovaa leikkausta, joka opintotukeen tulee, niin on kuitenkin hyvä tiedostaa se, että akateemisesti koulutettujen työttömyys, vaikka se onkin korkeampi tällä hetkellä kuin ehkä koskaan ennen, on huomattavasti pienempi kuin niiden, joiden koulutus on alempi. Toinen fakta, joka on aivan uutta tietoa ja joka Suomen Pankin tutkimuksesta on käynyt ilmi, on se, että itse asiassa akateeminen koulutus on tällä hetkellä vieläkin kannattavampi investointi kuin mitä se on ollut aikaisemmin. Eli vieläkin suurempi tuloero elinaikana syntyy siitä, että on akateemisesti koulutettu, verrattuna niihin, jotka eivät ole akateemisesti koulutettuja. Tämä on luonnollinen asia, koska heillä, suurimmalla osalla, on myös kansainväliset työmarkkinat käytettävissä. Kolmas fakta, joka ehkä on jäänyt myöskin tässä koulutuskeskustelussa aika pienelle havainnolle, on se, minkä Euroopan komission maaraportti kertoo, eli että kaikista niistä ikävistä leikkauksista huolimatta, joita koulutussektorille on jouduttu tekemään, suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomi edelleen käyttää eniten Euroopan unionissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen rahaa. Tämä on sellainen asia, joka varsin harvoin muistetaan, mutta näin sanasta sanaan lukee Euroopan komission maaraportissa. Eli joskus täytyy tunnustaa, että jotkut asiat ovat vielä hyvin, vaikka ne voisivat olla tietysti paremminkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-04-06T20:27:54,2016-04-06T20:29:59,Tarkistettu,1.1 2016_33_194,33/2016,2016-04-06,13.59,20.33,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä edellistä, kun jäi vähän kesken. Kun syyskuussa oli välikysymys koulutuspolitiikasta, nostin esiin EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asetettavat lukukausimaksut. Totesin, että tilanteessa, jossa koulutuksestakin joudutaan leikkaamaan, on kestämätöntä kustantaa maksuttomia opintoja koko maailmalle. Lukukausimaksut ovat lisäksi tehokas keino karsia maksuttoman tutkinnon perässä tulijat. Tässä taloustilanteessa Suomi ei voi tehdä tämmöistä. Nyt, kun julkinen puoli kasvaa, meidän verotuksemme nousee koko ajan, jostakinhan se on katettava, niin emme me voi tämmöistäkään hyväksyä. Se on hyvä, että näille tulee lukukausimaksut ja saadaan sitä kautta edes pikkuisen tasapainotettua sitä. Meillä on tilanne semmoinen, että yritykset, jotka rahoittavat tämän, ja hyvinvoiva osa, joka rahoittaa tämän yhteiskunnan, myös huono-osaiset, lähtevät Suomesta pois. Ja joka Suomesta lähtee pois, on veroparatiisissa tällä hetkellä. Elikkä pakko näitä leikkauksia on tehdä, ja tämä on yksi alue, johonka nyt laitetaan. Jos siellä tarkennuksia täytyy tehdä, niin kyllä siellä ministeriössä on virkamiehiä ja ammattitaitoinen ministeri meillä, joka kohdentaa ne hyvin tasapuolisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-04-06T20:30:00,2016-04-06T20:31:53,Tarkistettu,1.1 2016_34_1,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla oleville ministereille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_34_2,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Rinne.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_34_3,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat huolissaan tulevaisuudestaan ja kaipaavat arkeensa helpotusta. Hallituksella oli kehysriihessään mahdollisuus korjata epäoikeudenmukaista talouspolitiikkaansa ja helpottaa perheiden ja pienituloisten arkea, mutta toisin kävi. Talouskasvun ja uusien työpaikkojen sijaan Sipilän hallitus kurittaa köyhimpiä ihmisiä ja suomalaisia perheitä. Pääministeri Sipilä, vastoin vaalilupauksia te leikkaatte tasoa lapsilisistä, työttömän peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta, kotihoidon tuesta, takuueläkkeistä, rintamalisästä, vammaistuesta ja sotilasavustuksen perusavustuksesta muun muassa. Nämä leikkaukset koskettavat satojatuhansia perheitä, työttömiä ja eläkeläisiä. Pääministeri Sipilä, tämä on arvovalinta. Kysyn teiltä: miksi te lisäätte eriarvoisuutta Suomessa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-07T16:00:18,2016-04-07T16:01:12,Tarkistettu,1.1 2016_34_4,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän leikkauksen takana on hallitusohjelman kirjaus, joka löytyy myöskin sosialidemokraattien vaaliohjelmasta, eli indeksit jäädytetään. Nyt kun inflaatiokehitys on ollut vähäisempi, niin päätimme sillä tavalla, että teemme sitä päätöstä vastaavan euromääräisen leikkauksen, joka jää näistä indekseistä vajaaksi. Nämä kaikki kohdistuvat juuri niihin hallitusohjelmassa määriteltyihin indeksien jäädyttämiskohteisiin. Mitä tulee tähän kysymyksen toiseen osaan talous- ja työllisyyskehityksestä, viime kaudella tuli 100 000 uutta työtöntä. Jos näitä työttömiä ei olisi tullut viime kaudella 100 000:ta lisää, niin meidän ei tarvitsisi nyt leikata yhtään. Sen takia tarvitaan aivan uudenlaisia toimia tällä kaudella siihen, että työllisyysaste saadaan nostettua 72 prosenttiin. Jos se saadaan tehtyä, niin velaksi eläminen loppuu jo vuonna 2019.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-07T16:01:12,2016-04-07T16:02:22,Tarkistettu,1.1 2016_34_5,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,Vielä valtiovarainministeri Stubb.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_34_6,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koska tämä kysymys tulee varmasti dominoimaan tätä kyselytuntia, niin haluan heti aluksi kertoa sen mittakaavan ja puitteet, joissa me liikumme tässä keskustelussa. Hallitus pyrkii sopeuttamaan 4 miljardia euroa vuoden 2019 tasossa. Jotta me pysymme sopeutusuralla, niin tässä kehyspäätöksessä jouduimme tekemään sopeutuksia 370 miljoonan euron edestä. Ne jakautuivat näin: 130 kunnille, 195 indeksijäädytysten korvauksia, 22 sairauspäiväraha, 35 perusväylänpito ja 25 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöstä. Nämä eivät ole sinällään uusia säästöjä vaan sellaisia, joissa pyritään pitäytymään kiinni meidän tavoitteessamme eli 4 miljardin sopeutuksissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-07T16:02:24,2016-04-07T16:03:23,Tarkistettu,1.1 2016_34_7,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_34_8,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, kyllä nämä ovat puhtaasti uusia leikkauksia, työttömien ja vähätuloisten ihmisten arjesta leikkauksia suoraan. Mutta pääministeri Sipilä, te esititte hyviä dioja, havainnollisia dioja tiedotustilaisuudessa kehysriihen yhteydessä. Ne osoittivat selkeästi, että meidän ehdottomasti ja ylivoimaisesti tärkein asiamme hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi on se, että me saamme työllisyysasteen nousemaan. Tästä me olemme täsmälleen samaa mieltä. Siitä me emme ole samaa mieltä, että heikommassa asemassa olevien tilannetta kurjistetaan entisestään. Pääministeri Sipilä, SDP on esittänyt useita erilaisia vaihtoehtoja tulojen lisäämiselle: aliverotetun finanssisektorin finanssiveroa, korkeimpien ansioiden ja pääomatulojen sekä miljoonaperintöjen verotuksen maltillista kiristämistä. On siis kylmä arvovalinta laittaa maksajiksi ihmiset, jotka kamppailevat nyt jo omassa arjessaan. Tämä taloustilanne ei ole heidän syytään. Arvoisa pääministeri, politiikassa on aina vaihtoehtoja. Oletteko valmis ottamaan SDP:n tarjoamat vaihtoehdot tulojen lisäämiseksi käyttöön?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-07T16:03:30,2016-04-07T16:04:38,Tarkistettu,1.1 2016_34_9,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa puhemies! Verotuksen puolella me teimme yhden päätöksen, eli makeisvero, joka osoittautui mahdottomaksi toteuttaa, korvataan bensiiniverolla, eli verotuksen puolella, tulojen lisäyksen puolella, tehtiin yksi korvaava päätös noin 100 miljoonaa. Valtiovarainministeri tuossa kertoi tämän kokonaisuuden: 4 miljardin kokonaisuus, josta jäi 370 miljoonaa auki, josta suurin osa tulee siitä, että näiden indeksien vaikutus jää arvioitua vähemmäksi, ja me teemme euromääräisesti sinne nyt saman verran. Toinen osa kokonaisuutta on se, että kuntien tehtäviä on helpotettu sillä tavalla, että ne pystyvät siellä säästämään 403 miljoonaa euroa. Se on 130 miljoonaa euroa vajaa sen takia, että kunnat eivät ole ottaneet näitä käyttöön. Seuraamme sitä tarkasti, että saadaan julkiseen talouteen se 4 miljardin säästö. Näistä säästöistähän kaikki eivät kohdistu valtion-talouteen, vaan me katsomme nyt ensimmäistä kertaa tällä vaalikaudella koko julkista taloutta kokonaisuudessaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-07T16:04:39,2016-04-07T16:05:49,Tarkistettu,1.1 2016_34_10,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on kyllä tehnyt todella kovia arvovalintoja kehysriihessä, leikannut lisää sairailta, perusturvasta ja opiskelijoilta hyvin paljon. Mutta sen lisäksi minua ihmetyttää se, kun aiemmin te olette sanonut ja opetusministeri on voimakkaasti korostanut, että on kuntien päätöksenteon varassa, rajoittavatko he lasten täyttä oikeutta päivähoitoon, kasvattavatko kunnat ryhmäkokoja vai eivät. Kunnissa on ollut valistuneita päättäjiä, jotka ovat puolustaneet lasten oikeutta päivähoitoon ja eivät ole teidän ajamianne leikkauksia tehneet. Te kostatte sen nyt kunnille ja näille ihmisille korottamalla asiakasmaksuja, sanomalla jopa niin, että suunnittelette terveydenhuoltoon vähittäismaksun, jota kaikki kunnat eivät ole halunneet ottaa tähän mennessä käyttöön. Monet kunnat ovat halunneet, että terveydenhuolto voi olla maksutonta, ja te olette nyt ehdottamassa asiakasmaksukorotuksia kuntiin kostona sille, että he puolustivat lasten oikeutta päivähoitoon. Mikä arvomaailma tällaisen takana on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-04-07T16:05:52,2016-04-07T16:06:54,Tarkistettu,1.1 2016_34_11,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämän takana on ensinnäkin se, että edellisellä hallituskaudella sosialidemokraattisen puheenjohtajan, valtiovarainministerin, johdolla tehtiin päätös 2013, että kun-tien tehtäviä ja velvoitteita karsitaan miljardilla eurolla. Sitä ette saaneet aikaiseksi. Sen lisäksi viime vaalikaudella teitte erittäin mittavat kuntien valtionosuusleikkaukset, joita on vieläkin ensi vuoden ja seuraavan vuoden kehyksissä muistaakseni 90 miljoonaa euroa, teidän tekemiänne leikkauksia. Nyt me olemme tämän hallituksen aikana päättäneet, että me annamme kunnille mahdollisuuden tasapainottaa omaa talouttaan, rahoitusasemaansa, ja nyt jotkut kunnat eivät ole tehneet sitä. Me katsomme nytten kehysriihessä, mitä me tälle asialle teemme. Me emme ole tehneet yksityiskohtaisia päätöksiä siitä, millä tavalla tämä tullaan tekemään. Jos kunnat tekevät tänä vuonna ensi vuoden budjetin yhteydessä päätöksiään, me voimme tästä jopa luopuakin. Tämä asia on aidosti auki, mutta 2017 (Puhemies koputtaa) tähän tehdään päätöksiä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-04-07T16:06:54,2016-04-07T16:08:04,Tarkistettu,1.1 2016_34_12,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa puhemies! Todellakin kehysriihen tiedotustilaisuudessa hallitus ilmoitti, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja nostetaan tulevaisuudessa. Hallitus aikoo jopa pakottaa kunnat ottamaan korotetut asiakasmaksut käyttöönsä — nekin kunnat, joiden päättäjät ovat halunneet toimia oikeudenmukaisesti ja jättää nämä korotukset tekemättä. Arvoisat ministerit, jo nyt ollaan tilanteessa, jossa pitkäaikaissairaat peruvat lääkäriaikojaan tai hoitajan vastaanottoaikoja asiakasmaksujen vuoksi. Tästä syystä vakavatkin muutokset heidän terveydentilassaan jäävät huomaamatta. Myös lääkkeet ovat kallistuneet ja terveyserot kasvavat. Kysynkin teiltä, arvoisa pääministeri: miksi hallitus haluaa kasvattaa terveyseroja nostamalla asiakasmaksuja entisestään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-04-07T16:08:06,2016-04-07T16:09:00,Tarkistettu,1.1 2016_34_13,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun-tien talous on myöskin epätasapainossa: noin 2 miljardia euroa oli se vaje, kun lähdettiin liikkeelle. Kunnat ovat vaatineet valtiovallalta, eduskunnalta, päätöksiä siitä, että heidän tehtäviänsä väljennetään sillä tavalla, että hekin saavat taloutensa tasapainoon. Ensimmäistä kertaa me nyt katsomme tätä koko kokonaisuutta sillä tavalla, että emme leikkaa vain suoraan valtionosuuksia ja siirrä niitä ongelmia kunnille, niin kuin on toimittu aikaisemmin. Nyt katsotaan kokonaisuutta. Mutta nyt sitten, jos kunnat eivät tee niitten päätösten mukaisia helpotuksia, mitkä me olemme täällä tehneet, niin kuntien pitäisi tehdä sitten itse jotakin muuta. Se oikeus on kunnilla itsellään. (Välihuutoja vasemmalta) Emme me pakota, nämä ovat vain esimerkkejä siitä, ja me seuraamme sitä kokonaisuutta, ja jos kokonaisuralla pysytään, niin näitä toimia ei tarvitse tehdä. Kunnista on tullut meille vastauksia, että me emme tee tätä mutta me teemme jotakin muuta. Se on meille ihan ok.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-07T16:09:00,2016-04-07T16:10:08,Tarkistettu,1.1 2016_34_14,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Fru talman, rouva puhemies! On selvää, että valtion tässä taloustilanteessa on pakko sopeuttaa, ja hallitus on tehnyt omia sopeuttamisvalintoja. Ne eivät kaikilta osin vastaa meidän arvovalintojamme, mutta hyvä, että ainakin olette saaneet päätöksiä aikaiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-04-07T16:10:09,2016-04-07T16:10:29,Tarkistettu,1.1 2016_34_15,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä työllisyysasteen tavoitteessa ja julkisen talouden sopeuttamistavoitteessa on pieni marginaali, eli ihan siihen 72:een prosenttiin ei tarvitse mennä sen takia, etteikö tämä julkisen talouden kehys ja 4 miljardin kokonaisuus täyttyisi. Jos 72 prosenttia työllisyysasteena toteutuu, niin velaksi eläminen julkisessa taloudessa loppuu kaksi vuotta suunniteltua aikaisemmin. Mutta tämä on meille äärimmäisen tärkeä tavoite, josta haluamme pitää kynsin hampain kiinni. Nyt ne toimet, mitä on putkessa, ja se kasvu-ura, mikä täällä ennusteessa on, johtavat noin prosenttiyksikön paranemiseen tässä työllisyysasteessa. Toinen prosenttiyksikkö tulee yhteiskuntasopimuksesta, jos se toivottavasti menee nyt sitten ensi kuun loppuun mennessä maaliin — eli ollaan pikkasen yli puolen välin tässä suuressa urakassa. Ensi viikon tiistaina esitellään työllisyystoimia ja yrittäjyyspaketti, joka vie osan tästä jäljelle jäävästä puolikkaasta. Mutta me myönnämme sen, että tarvitaan vielä sen lisäksi lisätoimia, joita valmistellaan tuonne budjettiriiheen mennessä, ensi syksyyn.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-07T16:11:11,2016-04-07T16:12:27,Tarkistettu,1.1 2016_34_16,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Meidän tavoitteenamme tässä kehyspäätöksessä oli pitää kiinni hallituksen perustalouspoliittisesta linjasta, joka määriteltiin vajaa vuosi sitten. Se muodosti kokonaisuuden, jossa sopeutustarve oli 4 miljardia, jossa verotusaste ei nouse ja jossa velkaantuminen taitetaan. Se oli meidän päämäärätavoitteemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-07T16:12:29,2016-04-07T16:12:53,Tarkistettu,1.1 2016_34_17,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,Fru talman! Jag är absolut av samma åsikt som finansministern om att det är bra att ni tog några steg tillbaka när det gäller de här utbildningsnedskärningarna.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,sv,Carl Haglund,1217,2016-04-07T16:13:17,2016-04-07T16:13:30,Tarkistettu,1.1 2016_34_18,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä kehyspäätöksessä me teimme kolme päätöstä, jotka liittyivät koulutukseen. Ensimmäinen oli se, että koulutuksesta ja tutkimuksesta ei leikata. Toinen oli se, että indeksipuolelta siirsimme OKM:n menoille pysyväluonteisen menoerän, 37 miljoonaa euroa. Ja kolmas oli se, että me panostamme uudella tavalla tutkimukseen ja koulutukseen noin 105 miljoonaa euroa. Se oli valinta, jonka teimme tässä taloustilanteessa, tässä kehysriihessä. Tämä kehysriihihän poikkeaa aikaisemmista kehysriihistä, joita viime vuosien aikana on nähty, eli nyt pidimme vain kiinni siitä hallituksen tavoitteesta. Jos katsomme kehysriihiä 2012, 2013 ja 2014, niin silloinhan tehtiin jättiläismäiset lisäsopeutukset, koska talouden perusura ei ollut lähtenyt liikkeelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-07T16:13:49,2016-04-07T16:14:45,Tarkistettu,1.1 2016_34_19,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin edelleen pysyä tässä työllisyyskeskustelussa. Nimittäin huomiota herättävää näissä oli se, kuinka suuri vaikutus työllisyysasteen korottamistavoitteella 68 prosentista 72 prosenttiin on siihen, miten hallitus tulee pääsemään tavoitteisiinsa. Tavoite nostaa työllisyysastetta on ilman muuta hyvä asia, mutta julkisen talouden suunnitelmaa ei voi rakentaa pelkkien arvioiden ja tavoitteiden varaan. On hyvä, että hallitus tuo ensi viikolla yrittäjyys- ja kilpailupakettinsa meille, mutta kysyisin nyt kuitenkin: mihin konkreettisiin toimiin hallitus on ryhtymässä tukeakseen työllisyyttä ja yrittäjyyttä niin, että työllisyysaste saadaan nousemaan siihen 72 prosenttiin, ja oletteko te tehneet arviota siitä, mille toimialoille nämä uudet työpaikat mahdollisesti syntyisivät?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-04-07T16:14:47,2016-04-07T16:15:51,Tarkistettu,1.1 2016_34_20,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Nyt ollaan asian ytimessä. Eihän näitä millään yksinkertaisilla keinoilla ratkaista. Ihan oikein, kuten pääministeri tuossa sanoi, ensi viikon tiistaina yhdessä elinkeinoministeri Olli Rehnin kanssa me tulemme kertomaan toisaalta yrittäjyyspaketista, toisaalta työllisyyspaketista. Nämä nivoutuvat tietenkin yhteen, niin kuin jokainen ymmärtää. Toinen asia on sitten työttömyyden hoito. On työllisyyttä tukevat toimenpiteet, mutta sitten on nämä työttömyyteen liittyvät toimenpiteet, ja niistä tulen sitten itse kaapista ulos 18.4., jolloin kerrotaan muun muassa passiiviturvasta, sen muuttamisesta aktivoivampaan suuntaan, kannustinloukkujen purkamisesta ynnä muusta. Tämä on iso ja vaativa harjoitus, jossa toivon tietenkin opposition tukea, koska olen ymmärtänyt, että teillä on aivan samanlaisia ajatuksia liittyen työttömyyden hoitoon. Passiiviturva, aktiiviturva: tämä ei siis tule olemaan, sanon sen vielä kerran, SDP:n esittämä malli, vaan se on TEMissä rakennettu malli, mutta siitä sitten kerrotaan yksityiskohtaisemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-04-07T16:15:52,2016-04-07T16:16:56,Tarkistettu,1.1 2016_34_21,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan korjata tämän virheen. Me emme suinkaan ole rakentaneet julkisen talouden suunnitelmaa 72 prosentin työllisyysasteen varaan. Eli me emme missään tapauksessa rakenna suunnitelmia minkään muun kuin kovan pohjan päälle. Esimerkiksi yhteiskuntasopimuksen syntymisestä meillä ei ole vielä takuita, ja sen vaikutus ei ole vielä täällä suunnitelmassa sisällä. Mitä ne toimet sitten voisivat olla? Kahdeksan kokonaisuutta: Me tulemme vahvistamaan yritysten rahoitusta. Me tulemme purkamaan normeja. Me tulemme muuttamaan työelämän rakenteita. Me tulemme tekemään verotuksen puolella päätöksiä. Niitä on mainittu hallitusohjelmassa. Team Finlandia vahvistetaan. Kilpailukykypaketti on keskeisessä roolissa tässä, yrittäjyyspaketti. Myöskin julkiset investoinnit — tästä käytiin aika paljon kehysriihessä keskustelua — ovat aika korkealla tällä hetkellä Suomessa, noin 8 miljardin tasolla, joka on 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. (Puhemies koputtaa) Siellä ei paljoa voida lisätä, mutta sinnekin (Puhemies: Aika!) vähän lisättiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-07T16:16:58,2016-04-07T16:18:09,Tarkistettu,1.1 2016_34_22,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vielä viime viikolla kehysriihen alla tässäkin salissa ja julkisuudessa hallituspuolueiden perussuomalaiset ja keskustan edustajat antoivat viestin, että lisäleikkausten aika on kerta kaikkiaan ohi. Oli, puhemies, iso hämmennys ja järkytys nähdä, että kehysriihen seurauksena hallitus tekee lisäleikkauksia ja kohdistaa ne vieläpä kaikkein heikoimmille. Kaikkein heikko-osaisimmilta ollaan nyt leikkaamassa satoja miljoonia. Tämä siitäkin huolimatta, että esimerkiksi ennen vaaleja Timo Soini kertoi, että kaikkein köyhimmiltä ei voi, ei saa eikä ole varaa leikata. Puhemies, tämä oli aika julmaa luettavaa tämä leikkauslista. Leikkauksia tulee lapsille, työttömille, sairastuneille, vammaisille ja eläkkeensaajille. Ihmiset ovat varmasti kovin huolissaan nyt tästä. Arvoisa pääministeri Sipilä, teillä on nyt iso vastuu. Vastoin lupauksia te leikkaatte kaikkein heikoimmilta. Miten ihmeessä näin pääsi käymään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-07T16:18:09,2016-04-07T16:19:14,Tarkistettu,1.1 2016_34_23,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustaja Viitasta tästä kysymyksestä. Esimerkiksi takuueläkettä, jota te ette saaneet aikaan, tämä hallitus on nostanut ensin 23 euroa ja tässä kehysriihessä nostaa 8 euroa. Mitä tapahtui teidän kaudellanne: valtiolle uutta velkaa 19,7 miljardia, (Paavo Arhinmäki: Pitikö leikata?) kunnille uutta velkaa 5 miljardia , valtion omaisuutta myytiin, edustaja Arhinmäki, 3,2 miljardilla, taisitte olla siinä itsekin mukana, (Välihuutoja vasemmalta) korjausvelka kasvoi miljardin ja julkisen velan kasvu 28 miljardia. Nämä ovat siellä olleet pohjalla. Ja on totta, että sen takia, että inflaatiota ei ollut ja inflaatiotarkistuksia ei tehty, tämä sopeuttaminen tehtiin sillä tavalla kuin te sanoitte. Mutta se, minkä takia tässä suossa ollaan: neljä vuotta te laiminlöitte tämän maan taloudenhoidon. (Eduskunnasta: Kyllä! — Paavo Arhinmäki: Sekö on syy pettää kaikki lupaukset?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-04-07T16:19:15,2016-04-07T16:20:16,Tarkistettu,1.1 2016_34_24,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Viitasen kysymys näistä indekseistä — on hyvä vielä palata siihen. Vuosi sitten, kun hallitusohjelma hyväksyttiin, ymmärtääkseni näillä indeksiratkaisuilla, indeksileikkauksilla, haettiin noin miljardin euron vaikutusta julkiseen talouteen. Nyt haluan valtiovarainministeriltä vielä varmistaa: nouseeko tämä miljardin leikkaus 1,2 miljardiin euroon nyt tehtyjen uusien indeksipäätösten jälkeen, kuten äsken ymmärsin, vai toteutetaanko tällä vain se vuosi sitten päätetty miljardin euron vaikutus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-04-07T16:20:18,2016-04-07T16:21:02,Tarkistettu,1.1 2016_34_25,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Vanhasen kysymykseen on yksiselitteinen vastaus: ei se nouse, vaan se pysyy siinä miljardissa. Eli me pidämme kiinni siitä sopeutusurasta ja kytkimme tämän päätöksen erityisesti toteutumattomiin indeksisäästöihin, jotka linkkautuivat siihen, että kokonaisinflaatio ei lähtenyt liikkeelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-07T16:21:03,2016-04-07T16:21:27,Tarkistettu,1.1 2016_34_26,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Lindström, totesitte, että hallitus aikoo muuttaa passiivituen aktiivitueksi, ja viikko sitten kyselytunnilla kerroitte, että hallitus aikoo muuttaa työmarkkinatuen käyttöä sillä tavalla, että sen turvin olisi mahdollista aloittaa yritystoimintaa — sikäli, kun oikein muistan. Muistan myös, pääministeri Sipilä, samoin kuin te itse olette monta kertaa todennut, että ansiosidonnaista pitäisi muuttaa sillä tavalla, että sen turvin ihmisen tulisi olla mahdollista aloittaa yritystoimintaa elikkä se toimisi kuin starttiraha. Otaksun, että kun hallitus kehuu muuttavansa passiiviturvan aktiiviturvaksi, niin tarkoitatte myös ansiosidonnaista työttömyysrahaa. Muistutan myös, että nykyäänhän ongelma on se, että yhä useampi putoaa ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle ja peruspäivärahalta on hirveän vaikeaa enää sitten ponnistaa työelämään, kun työttömyysjaksot pidentyvät. Eli otaksun, että hallituksen ensisijaisena tavoitteena on nimenomaan saada ihmiset työelämään jo sieltä ansiosidonnaiselta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-04-07T16:21:27,2016-04-07T16:22:36,Tarkistettu,1.1 2016_34_27,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tarkennus tähän, mistä työttömyysturvasta tässä on kyse. Tässä on kyse valtion rahoittamasta työttömyysturvasta. Mitä tulee ansiosidonnaiseen, siinä järjestöt vastustavat: ei EK eikä SAK suostu siihen. Eli me voimme tehdä vain tämän, minkä valtio rahoittaa, ja se on sitten se työkalu, millä päästään toivottavasti näihin ongelmiin käsiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-04-07T16:22:36,2016-04-07T16:23:06,Tarkistettu,1.1 2016_34_28,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kehysriihen tärkein päätös ja ratkaisu oli se, että me osoitimme, että Suomi kantaa vastuuta omasta taloudestaan, ja osoitimme sen sekä Euroopan unionin suuntaan että luottoluokittajien suuntaan. Sellaiseen valtioon, jossa julkinen talous ei ole kunnossa, ei myöskään investoida. Se ei kykene edistämään työllisyyttä. Se ei kykene takaamaan kansalaistensa hyvinvointia. Oli erittäin tärkeää, että tämä selkeästi osoitettiin, ja kiitokset siitä hallitukselle. Haluan kysyä työministeri Lindströmiltä: kun tähän ratkaisuun sisältyy myös merkittäviä kaupunkien kehittämishankkeita, kuten Raide-Jokeri Helsinki—Espoo-alueella ja Tampereen raitiotie, niin eikö juuri tämäntyyppisillä hankkeilla pystytä edistämään kasvua ja työllisyyttä ja asuinrakentamista ja sitä kautta etenemään lähemmäs kohti hallituksen työllisyystavoitetta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-04-07T16:23:09,2016-04-07T16:24:11,Tarkistettu,1.1 2016_34_29,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kysymystä ei ollut etukäteen tilattu, vaan tämä tuli ihan pyytämättä. (Naurua) Mutta siihen on helppo yhtyä. Siis nämä infrahankkeethan ovat tosi tärkeät, myös työlli- syyshanke. Ja kun tässä edustaja Östman kyseli nimenomaan niitä aloja, mitkä tällä hetkellä vetävät, niin rakentaminen on se, mikä nostaa tällä hetkellä, ja toivottavasti sen myötävaikutuksella menee nousu alihankintaketjuihin ja sieltä lähtee tämä nousu liikkeelle. Minä itse uskon tähän, ja sen takia valtio tähän panostaa näin merkittävällä tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-04-07T16:24:12,2016-04-07T16:24:49,Tarkistettu,1.1 2016_34_30,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän se on niin, että tästä kehysriihestä jää mieleen se, että siinä hallituspuolueet pettivät viimeisetkin vaalilupauksensa. (Oikealta: Ohhoh!) Pääministeri Sipilä, te puhuitte paljon ennen vaaleja siitä, että kansalaisten luottamus politiikkaan pitää palauttaa. Juuri ennen vaaleja te lupasitte, että eläkkeensaajien, opiskelijoiden ja lapsiperheiden euroista ei leikata senttiäkään. Ja erikseen kysyttäessä te sanoitte ""kyllä, tasoa ei leikata"", vain muutamaa viikkoa ennen vaaleja. Nyt lopputulema on se, että näiden ihmisten tuesta te leikkaatte satoja miljoonia, te leikkaatte tasoa. Mutta sitten on tämä ministeri Soini: Kaikki muut vaalilupaukset on jo petetty, ja ajattelin itsekin, että yhdestä pidätte kiinni ja se on tämä bensavero. Soini korottaa veroa, ja duunari maksaa. Kuinka kalliiksi tämä teidän ministeripaikkanne käy suomalaisille veronmaksajille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-07T16:24:50,2016-04-07T16:26:01,Tarkistettu,1.1 2016_34_31,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa puhemies! Useimpien puolueiden vaaliohjelmassa oli säästölistalla miljardi näitten indeksien jäädyttämisestä. Ja tämä tulee eurolleen, täsmälleen sen verran kuin hallitusohjelmassa on päätetty, niin kuin tässä moneen kertaan on jo kuultu. Esimerkiksi lapsilisään tämä vaikuttaa noin 80 senttiä eikä yhtään enempää kuin hallitusohjelmassa on liitteeseen 6 euromääräisesti kirjoitettu. Mitä tulee tähän ansiosidonnaisen muuttamiseen päivärahaksi — edustaja Alanko-Kahiluoto, nostitte sen esille — niin me olemme kovasti yrittäneet viedä sitä eteenpäin, mutta jostakin syystä työmarkkinajärjestöt katsovat sen vääristävän kilpailua. Toivottavasti tämä sali voisi auttaa siinä asiassa, että tämä hyvä ehdotus saataisiin läpi, koska tämä olisi erittäin hyvä uudistus aktivoida (Puhemies koputtaa) ansiosidonnaisella olevaa työtöntä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-07T16:26:01,2016-04-07T16:27:08,Tarkistettu,1.1 2016_34_32,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Missä EU, siellä ongelma. (Naurua) Tämä hallitus halusi kerätä nämä rahat makeisverolla. Euroopan unioni ilmoitti meille, että se ei ole mahdollista. Siitä, arvoisa edustaja Lindtman, tuli klappi, 109 miljoonaa, se piti täyttää. (Paavo Arhinmäki: Missä Soini, siellä ongelma!) Ja kaksi oli päävaihtoehtoa. Toinen olisi ollut ruuan hinnan arvonlisäveron korottaminen. Sitä emme halunneet. Jos olisimme sen tehneet, te olisitte kysynyt siitä. Nyt te kysyitte tästä, ja hyvä, että kysyitte, koska pitää paikkansa, että sitä 2 sentillä nostetaan. Mutta maailmanmarkkinahinta on pudonnut niin, että silloin kun te olitte hallituksessa, bensa oli paljon, paljon kalliimpaa kuin se on nyt, vaikka tämä pieni veronkorotus tulee. Ja tässä on nyt myöskin perälauta. Eli jos maailmanmarkkinahinta barrelilta nousee 80 dollariin, niin tämä vero tarkastellaan uudestaan. Tästä oli kysymys. Ja mitä vaalilupauksiin tulee, (Paavo Arhinmäki: Ne on petetty!) te viimeisenä eduskuntapäivänä viime kaudella valmistelitte ison kasan (Puhemies koputtaa) ehdotuksia ja äänestitte itse niitä vastaan. (Jukka Gustafsson: Onpa hauskaa, ministeri Soini! Ei ole hauskaa niillä, joilta leikataan!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-04-07T16:27:09,2016-04-07T16:28:28,Tarkistettu,1.1 2016_34_33,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Sipilä, olette aivan oikeassa, että suomalaisten ja Suomen tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, mitä tapahtuu työllisyysasteelle ja mitä tapahtuu työttömyydelle. Oppositio odotti lisätalousarvioon konkreettisia, selkeitä työttömyyteen tarttuvia keinoja. Me odotimme niitä kehyspäätöksessä. Nyt te sanotte, että 12. päivä tulee paketti, 18. päivä tulee paketti. Jos teillä on ne konkreettiset, hyvät, tehokkaat keinot työttömyyden alentamiseen, miksei niitä ole jo esitetty? Pitkäaikaistyöttömien, yli vuoden työttömänä olleiden, määrä oli helmikuussa 122 000 henkilöä, 19 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tässä todella tehtävää riittää. Esittäkää ne konkreettiset keinot työttömyyden alentamiseksi ja pian. Otamme ne ilomielin oppositiossa vastaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-04-07T16:28:36,2016-04-07T16:29:39,Tarkistettu,1.1 2016_34_34,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Nämä päätökset tehdään ja julkistetaan, ennen kuin ne tulevat tänne eduskuntaan koko tämän kehyspaketin yhteydessä käsiteltäväksi. Kyllä me ehdimme näitä täällä käsitellä. Se, mitä sanoitte pitkäaikaistyöttömyydestä: työttömyyden keskimääräinen kesto on jatkunut tuonne 52 viikkoon eli vuoteen. Jos me saisimme sen lyhenemään 36 viikkoon, mikä on ollut aika pitkään semmoinen keskiarvo, niin tämäkin toisi 110 000 uutta työpaikkaa ja samalla tavalla nostaisi sen työllisyysasteen sinne tavoiteltuun. Eli tarvitaan myöskin niitä toimia, joilla pystytään työttömyyden kestoa lyhentämään, ja niitä me mietimme nyt osana tätä pakettia myöskin. (Paavo Arhinmäki: Mutta onko teillä yhtään konkreettista keinoa?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-07T16:29:39,2016-04-07T16:30:34,Tarkistettu,1.1 2016_34_35,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Sekä edustaja Lindtmanin että Uotilan kysymys oli oikeastaan, mitä tämä kehyspäätös osoitti. Minun mielestäni on tärkeätä tässä keskustelussa, jota seuraa 300 000—400 000 suomalaista katsojaa... Minun mielestäni kehyspäätös osoitti sen, että tällä hallituksella on päätöksentekokykyä. Tämä hallitus pitää kiinni hallitusohjelmastaan, ja tällä hallituksella on uskottava talouspolitiikka. Loppuvatko työt tähän? Eivät tietenkään. Sen takia me panemme pöytään yrittäjäpaketin ja työllisyyspaketin 12.4. Sen takia me pyrimme edistämään yhteiskuntasopimusta, ja sen takia meillä on myös budjettiriihi aivan normaalilla tavalla elokuussa. Mitä me nyt tarvitsemme? Me tarvitsemme sellaisia toimenpiteitä, jotka lisäävät sekä työn kysyntää että työn tarjontaa tässä maassa, koska tällä leik-kausten tiellä ei voida jatkaa. Me voimme jatkaa vain työn tiellä, ja sitä tämä hallitus pyrkii näilläkin päätöksillä edistämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-07T16:30:34,2016-04-07T16:31:34,Tarkistettu,1.1 2016_34_36,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Se on kyllä totta, että hallitus pitää kiinni omasta hallitusohjelmastaan jääräpäisesti, vaikka työllisyystavoite koko ajan karkaa kauemmaksi. Pääministeri Sipilä, ette te pääse siitä yli tai ympäri: kyllä näiltä ihmisiltä, kaikkein köyhimmiltä, tasoa leikataan. (Jukka Gustafsson: Ja Soini nauraa vain, Soinilla on hauskaa!) Vaikka te kuinka puhutte, te ette saa sitä indeksisäästöksi. Mutta, arvoisa puhemies ja ministeri Soini, sitaatti: ""Ei siinä bensapumpulla kysytä, paljonko on tili tai eläke. Se on tasavero: tasaraha tarvitaan, et selviä muuten."" Näin te sanoitte viime kaudella oppositiosta, kun te synkeästi vastustitte bensaveroa. Minä kyllä ajattelin, että ette te pysty lupauksianne pitämään, mitä tulee Kreikkaan tai mitä tulee työttömiltä leikkaamiseen, mutta se, että te nyt vielä tämän viimeisenkin vaalilupauksenne rippeen syötte, oli kyllä yllätys. Olihan teillä vaihtoehto: miksi ette laittaneet (Puhemies: Aika!) sijoitusvakuutuksia verolle Suomen malliin? Se oli vaihtoehto.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-07T16:31:35,2016-04-07T16:32:43,Tarkistettu,1.1 2016_34_37,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensimmäinen osa kysymystä tuli minulle. Jos viime kaudella ei olisi tullut 100 000:ta työtöntä lisää, niin yhtään ei tarvitsisi leikata, ei kehitysavusta, ei koulutuksesta, ei indekseistä, ei mistään. Me korjaamme nyt tätä tilannetta sillä, että joudumme sekä leikkaamaan että tekemään nämä isot reformit, jotka ovat pitkään olleet tekemättä, ja hakemaan niitä kasvun eväitä. Näihin kasvun eväisiin, tämän työllisyysasteen nostamiseen 72 prosenttiin, suhtaudumme erittäin vakavasti ja tulemme tekemään kaikkemme, että se saavutetaan. Täällä kehyksen pohjissa on tällä hetkellä (Puhemies koputtaa) 69,4. Yhteiskuntasopimus tuo siihen prosenttiyksikön lisää, ollaan vähän yli puolenvälin. Tiistaina kuullaan lisää ja budjettiriihessä vielä lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-07T16:32:43,2016-04-07T16:33:41,Tarkistettu,1.1 2016_34_38,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä pitää paikkansa, näin sanoin, ja tässä jouduttiin tekemään uusi päätös. Se pitää paikkansa. Miksi se jouduttiin tekemään? Sen takia, että EU ei sallinut makeisveroa, jäätelön, jätskin, karkkien suurempaa verottamista. (Eva Biaudet: Ei se nyt ihan noin mennyt!) Mutta, edustaja Lindtman, te ja sosialidemokraatit olette täällä äänenne käheäksi huutaneet autoveron alennusta vastaan. Nyt se autoveron alennus yhdistettynä romutuspalkkioon on lisännyt verotuloja. Eikö tämäkään teille kelpaa? Arvoisa edustaja Lindtman, pääkaupunkiseutulaisena päättäjänä, espoolaisena Vantaalla, kehukaa nyt hieman sitä Raide-Jokeri-päätöstä, joka teiltä jäi tekemättä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-04-07T16:33:42,2016-04-07T16:34:27,Tarkistettu,1.1 2016_34_39,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Arvoisa puhemies! EU ei pakota ministeri Soinia tekemään yhtään huonoa ja kovaa päätöstä suomalaisille köyhille, te teette ne ihan itse, ihan oma-aloitteisesti. Mitä tulee siihen, miten talous ja työllisyys saadaan nousuun, niin kerrataanpas vähän teidän leikkaustenne vaikutuksia: Ne osuvat samoille ihmiselle. Vaikka julkisella sektorilla työskenteleviltä vanhemmilta — poliisi, lastenhoitaja, joilla on kaksi lasta päivähoitoiässä — menee tuhansia euroja vuodessa pois yhteiskuntasopimuksen, palkkaleikkausten, lomapäivärahaleikkausten takia. Päivähoitomaksujen nousu on 1 450 euroa kahdelta lapselta. Sitten tulevat nämä muut etuuksien leikkaamiset, lapsilisien leikkaamiset, mitä te nyt teette. Sen lisäksi koulutuksesta, kasvatuksesta leikataan, ryhmäkokoja kasvatetaan. Siis suomalaiset ovat huolissaan, ja tämä ihmisten kyykyttäminen johtaa siihen, että kotimainen kulutus vähenee ja pienyrittäjien on vaikeaa saada asiakkaita, elikkä silloin tulee vain lisää työttömyyttä. Te olette aiheuttamassa leikkausten kierrettä, kun koko ajan vain (Puhemies koputtaa) kysyntä heikkenee. Oletteko tietoisia, että tämä teidän politiikkanne voi vain lisätä työttömyyttä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-04-07T16:34:28,2016-04-07T16:35:39,Tarkistettu,1.1 2016_34_40,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Leikkausten kierre jatkuu niin kauan, kunnes saamme tähän maahan luotua uusia työpaikkoja. Me olemme tällä hetkellä kierteessä, jossa vuodesta 2009 eteenpäin olemme julkisella tasolla ottaneet karkeasti keskimäärin 9 miljardia euroa velkaa vuosittain. Tämä on sellainen velkataakka, joka siirtyy automaattisesti tuleville sukupolville. Tämä kierre pystytään pysäyttämään vain ja ainoastaan työllisyyttä lisäämällä. Viime vuonna meidän taloutemme kasvoi 0,5 prosenttia, tänä vuonna arviolta 0,9 prosenttia, tämän hallituskauden loppupuolella karkeasti noin prosentin verran. Meillä on tällä hetkellä globaalissa taloudessa myötätuulia kuten EKP:n löysä rahapolitiikka, kuten matala euron arvo ja kuten öljyn hinta. Silti me emme ole saaneet tarpeeksi vauhtia talouteen. Me teemme tässä hallituksessa kaikkemme sen eteen, että tähän maahan saadaan kasvua ja työpaikkoja. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-07T16:35:39,2016-04-07T16:36:44,Tarkistettu,1.1 2016_34_41,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä pääministeri ja monet edustajatkin ovat ansiokkaasti korostaneet työllisyyden ja julkistalouden yhteyttä ja työllisyystavoitetta. On kuitenkin yksi työmarkkinauudistus, joka minun käsittääkseni olisi tehtävissä aika piankin, johon ei menisi julkista rahaa sen enempää. Tarkoitan tässä tätä kilpailukykysopimuksessakin suositeltua uudistusta, jolla järjestäytymättömien pienten yritysten mahdollisuus käyttää työehtosopimuksissa olevia paikallisesti sovittavia joustoja saatettaisiin yhtä hyväksi kuin suurilla yrityksillä, jotka ovat järjestönsä kautta työehtosopimukseen velvoitettuja. Meillähän on ollut semmoinen kummallinen tilanne Suomessa, että pienet yritykset, joihin suurin osa uusista työpaikoista syntyy, eivät ole voineet käyttää niitäkään joustoja, joita työehtosopimuksissa on. Nyt meillä on selvästikin tilaisuus korjata tämä pitkään meitä vaivannut epäkohta, ja siksi minä haluaisinkin kysyä työministeri Lindströmiltä, milloin tällainen uudistus on tulossa ja onko se tulossa piankin jo osana näitä paketteja. (Puhemies: Aika!) Aivan varmasti me työelämävaliokunnassa haluamme käsitellä tämän työllisyyttä kohentavan uudistuksen nopeasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2016-04-07T16:36:46,2016-04-07T16:38:10,Tarkistettu,1.1 2016_34_42,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Vartiainen ja moni muu hyvin tietää, niin kilpailukykypaketti, paikallisen sopimisen neuvottelut ovat tällä hetkellä siellä järjestöjen käsissä käytävissä neuvotteluissa, ja heille on annettu tässä työrauha käydä näitä asioita läpi. Kyllä nämä sitten aikanaan tulevat omana pakettinaan tuossa touko—kesäkuussa. Meillä on johtopäätösten aika sitten, miten tämäkin asia etenee. Itse olen kyllä luottavainen siinä, että jokainen ymmärtää sielläkin neuvottelupöydässä, missä tilanteessa Suomi on ja mitä me tarvitsemme. Uskon kyllä vakaasti siihen, että sieltä tulee ihan viisaita esityksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-04-07T16:38:11,2016-04-07T16:38:51,Tarkistettu,1.1 2016_34_43,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin ministereiden vastauksiin, joissa parempi työllisyys ja työllisyysasteen nosto edellyttää entistä enemmän ennustettavuutta, edellyttää entistä enemmän luottamusta, jotta yrittäjät ovat valmiita toteuttamaan niitä liiketoimintasuunnitelmia, joita heillä on. Sen tähden, mitä vaikeampi tilanne, sitä suurempi edellytys on luoda näitä edellytyksiä. Me olemme tässä jo kuulleet useampia vastauksia. Kysyisin vielä yritysten kannalta nimenomaan yritysverotuksesta. Ministeri Stubb, onko hallituksella tarkoitus toteuttaa kaikki ne yritysverotukseen liittyvät uudistukset, joita hallitusneuvotteluissa on kirjattu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-04-07T16:38:53,2016-04-07T16:39:44,Tarkistettu,1.1 2016_34_44,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on hallitusohjelmassa tukku yritysverotukseen ja yritysten verottamiseen liittyviä kokonaisuuksia, jotka tällä hetkellä ovat valmisteilla, ja sitten meillä on tukku niitä, jotka ovat myös selvitystyön alla, ja me tulemme niistä julkaisemaan muutamia tuossa 12.4. Toinen huomio tähän kokonaisuuteen on se, että me pyrimme siihen, että tällä hallituskaudella veropolitiikka ei ole poukkoilevaa. Eli se, mistä on sovittu, tehdään, ja se, mikä on luvattu selvittää, tehdään. Viimeisenä huomiona: olen edustaja Kallin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että Suomen talouspolitiikan uskottavuus riippuu paljon siitä, pitääkö hallitus kiinni omasta hallitusohjelmastaan. Meitä tarkkailevat luottoluokittajat, meitä tarkkailee Euroopan komissio ja totta kai meitä tarkkailevat myös äänestäjät, jotka haluavat nähdä tämän maan talouskasvun lähtevän nousuun. Eli tähän hallitukseen ja sen talouspoliittiseen ja veropoliittiseen linjaan, sen uskottavuuteen ja jatkuvuuteen, voi luottaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-07T16:39:44,2016-04-07T16:40:43,Tarkistettu,1.1 2016_34_45,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,Ja nyt tämän kysymyksen ensimmäinen esittäjä elikkä edustaja Rinne.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_34_46,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Kiitos, arvon puhemies! Ensinnä ihan pöytäkirjaan merkittäväksi, kun pääministeri levittää väärää tietoa SDP:n vaaliohjelmasta, että meillä nimenomaan oli rajattu ulkopuolelle nämä sosiaaliturvaan liittyvät indeksit, leik-kaukset, jäädyttämiset. Haluaisin todeta sen, että tosiasia näitten ihmisten kannalta, jotka saavat lapsilisiä ja työmarkkinatukea ja niin edelleen — tuo 25, 26 kohdan lista, johonka nyt indeksin jäädyttämisen sijasta kohdistetaan leikkauksia — on, että näitten pienituloisten ihmisten näkökulmasta joka tapauksessa tuo raha häviää tililtä. Sitä ei tule sinne. Ja se on niitten ihmisten aito kokemus, että tulot pienenevät, tilanne heikkenee. Näihin samoihin ihmisiin kohdistuvat kilpailukykysopimuksen leikkaukset, jos se tulee maaliin — toivottavasti tulee maaliin — ja hallituksen aiemmat leikkauspäätökset, jotka ovat tosi rankkoja lapsiperheille, työttömille, ikäihmisille, eläkeläisille ja koulutuksen kannalta. Nyt kysyn uudelleen teiltä, pääministeri, koska ette äsken vastannut siihen: voitteko talouden arviointineuvoston suosituksen mukaisesti ja OECD:n suosituksen mukaisesti ottaa käyttöön tulopuolen ja tehdä näitten SDP:n esitysten mukaisesti tulolisäyksiä? Se on arvovalinta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-07T16:40:46,2016-04-07T16:42:03,Tarkistettu,1.1 2016_34_47,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kehysriihen leikkauksista (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä, edustaja Rinne, jos tässä esityksessäni oli virhe — 800 miljoonaa oli muistaakseni se SDP:n vaaliohjelman mukainen indeksileikkauksien osuus, jos oikein tämän muistan. (Ben Zyskowicz: Ei ole vielä nähty täällä vaihtoehtoja! — Antti Rinne: Lue vaihtoehtobudjettimme!) Se on selvä asia, että kyllä se pienenee, kun me nyt otamme näistä indeksin alaisista etuuksista 0,85 prosenttia, elikkä satasen etuus pienenee 85 senttiä, sen verran se pienenee, se on niin kuin fakta, ja näin tulee olemaan. (Antti Rinne: 300:n etuus 250 senttiä!) — Ja kyllä, siitä kertoimilla matematiikka toimii eteenpäin. (Naurua) Viime kaudella nuorisotyöttömyys kasvoi kaksinkertaisesti, pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kaksinkertaisesti, ja nyt meidän pitää löytää sellaisia toimia, joilla me pystymme tekemään eri tavalla tämän työllisyysasteen käännöksen. Erilaisia toimia, rakenteellisia toimia tarvitaan. Siellä näissä toimissa on myöskin sellaisia kipeitä toimia, niin kuin tämä yhteiskuntasopimus. Mutta se osoittaa sen, että suomalainen yhteiskunta (Puhemies: Aika!) on pystynyt sopimaan tässä tiukassa tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-07T16:42:03,2016-04-07T16:43:18,Tarkistettu,1.1 2016_34_48,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Olli-Poika Parviainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_34_49,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp," Arvoisa puhemies! Panama-paperit ovat nostaneet keskusteluun veronkierron ja verovälttelyn. Hallituskin on ilmaissut tavoitteekseen torjua veronkiertoa ja harmaata taloutta, mutta tavoitteet näyttävät olevan heikolla pohjalla. Suomi on suhtautunut pikemminkin nihkeästi useisiin verotuksen avoimuutta lisääviin ja verokikkailun mahdollisuuksia rajaaviin hankkeisiin Euroopan unionissa. Esimerkiksi viime syksynä EU:n ministerineuvostossa käsiteltiin verojärjestelyjä koskevien tietojen antamista Euroopan parlamenttiin, jonka erityisvaliokunta tutkii verotuksen porsaanreikiä. Suomi kuului niiden jäsenmaiden ryhmään, joka esti tiedon antamisen valiokunnalle. (Eduskunnasta: Ohhoh! — Eduskunnasta: Näin on!) Tietojemme mukaan komissio on nyt konsultoimassa jäsenmaita uudelleen samasta asiasta. Kysyisinkin hallitukselta: Aikooko hallitus muuttaa linjaansa? Aikooko Suomi yhä estää parlamentin tutkintakomiteaa tekemästä työtään, vai salliiko se, että komitealle toimitetaan sen pyytämät asiakirjat? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-04-07T16:43:23,2016-04-07T16:44:18,Tarkistettu,1.1 2016_34_50,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Panama Leaks tulee avaamaan tapahtumaketjun ja vyyhdin, joka tulee muuttamaan veropolitiikkaa ja verojen tietojenvaihtoa. (Jukka Gustafsson: Eikö se ole hyvä asia?) — Se on ilman muuta hyvä asia. Kaikki veronkierto on tuomittavaa. Me emme hyväksy sitä. Se herättää vakavia kysymyksiä, ja me tarvitsemme enemmän kansainvälistä yhteistyötä. — Suomessa me pystymme toimimaan kolmella tasolla: meidän oikeusjärjestelmä laatii lait, poliisi tuomitsee rikolliset ja finanssivalvonta valvoo pankkeja. Me olemme olleet erittäin aktiivisia sekä EU-tasolla että OECD-tasolla, jotta veronkiertoa ja veroparatiisit kitkettäisiin pois. Tämä on erittäin vakava asia, ja hallitus tulee tekemään kaikkensa sen eteen, että tämä vyyhdin purkautuminen vie oikeaan suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-07T16:44:18,2016-04-07T16:45:19,Tarkistettu,1.1 2016_34_51,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Edustaja Parviainen Olli-Poika.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_34_52,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vastauksesta huolimatta Suomi on myös muissa EU-kysymyksissä ollut jarrumiehen roolissa ja keskittynyt systemaattisesti esitysten ongelmiin ennemmin kuin ratkaisuihin. Hallitus on esimerkiksi suhtautunut kriittisesti myös EU:n mustaan listaan veroparatiiseista, hidastellut yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan suhteen ja jarrutellut aloitetta yritysten maakohtaisesta veroraportoinnista. Kysynkin: Aikooko hallitus nyt muuttaa tätä linjaa suhteessa näihin kysymyksiin? Mitkä ovat ne konkreettiset aloitteet, joita hallitus aikoo ryhtyä nyt aktiivisesti ajamaan erityisesti EU-tasolla, jossa nämä kysymykset täytyy ratkaista? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-04-07T16:45:26,2016-04-07T16:46:06,Tarkistettu,1.1 2016_34_53,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäinen osa vastausta on korjaus. Suomi ajaa erittäin voimakkaasti verotuksen maakohtaista raportointia, ja on siitä jo hallituksen esitysluonnoskin juuri tullut lausuntokierrokselta. Tämä raportointi koskee kuitenkin viranomaisille tapahtuvaa veroraportointia, ja Suomelle on tärkeää, että viranomaiset saavat kaiken mahdollisen tiedon käyttöönsä. Me kannatamme verotuksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Myös julkiseen veroraportointiin liittyy kuitenkin erilaisia näkökulmia, joita me matkan varrella jatkuvasti tulemme selvittämään. Lisään tuohon vielä sen verran, että meillä oli maaliskuussa Ecofin- eli valtiovarainministerikokouksessa pöydällä paketti, joka on komissiolta ulos tullut, jossa on veronkierron vastaiset toimenpiteet. Tämä paketti sisältää ehdotuksen verojen kiertämisen estämistä koskevaksi direktiiviksi. Se sisältää suosituksen verosopimukseen liittyvistä kysymyksistä, ja se sisältää ehdotuksen direktiivistä, jolla pannaan täytäntöön OECD:n maakohtainen raportointijärjestelmä. Me olemme tätä kokonaispakettia vahvasti tukeneet. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-07T16:46:07,2016-04-07T16:47:22,Tarkistettu,1.1 2016_34_54,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä asia, että tämä tietovuoto tuli. Se tieto on todennäköisesti saatavissa myöskin Suomen verottajan käyttöön, mikä on hyvä asia. Jos siellä ilmenee rikollista toimintaa, että näitä ei ole ilmoitettu, niin se on sen jälkeen poliisiasia. Hallituksella on ensi viikon tiistaina käsiteltävänä harmaan talouden torjunnan strategia, ja edustaja Lintilä Politiikkaradiossa tänä aamuna ehdotti, voisiko tässä kokonaisuudessa näitten veroparatiisien torjunnassa olla parlamentaarisen ryhmän perustamisen paikka. Olen tässä päivän aikana sitä miettinyt, ja minusta se voisi olla hyvä idea, koska tämä on yli vaalikausien kestävää työtä, meidän yhteisiä ponnisteluja niin, että näitten veroparatiisien estämiseksi tehdään kaikki voitava niin kansallisesti kuin EU-vaikuttamisessa. Olen valmis vakavasti miettimään tätä Lintilän ehdotusta. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-07T16:47:22,2016-04-07T16:48:27,Tarkistettu,1.1 2016_34_55,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että monet veroparatiiseihin rahansa piilottaneet henkilöt ovat käyttäneet yhtä tai useampaa avustavaa tahoa käytännön järjestelyissä, koska heillä itsellään ei ole riittävää tietotaitoa eikä yhteyksiä pöytälaatikkoyhtiöiden perustamiseen veroparatiiseissa, rahojen alkuperän häivyttämiseen tai muihin rahanpesutoimiin. Arvoisa puhemies! Rikoslain 5 luvun 6 §:ssä säädetään rangaistavaksi avunanto rikokseen. Kysynkin valtiovarainministeriltä: aikooko ministeriö puuttua veronkiertoa edistävien pankkien ja sijoituspalveluyritysten toimintaan, ja pyrkiikö se aktiivisesti sanktioimaan tuomittavat toimintamallit ajamalla esimerkiksi finanssivalvonnasta annetussa laissa mahdollistettua toimiluvan perumista ja rajoittamista, jotta veronkiertoa edesauttavat pankit ja sijoituspalveluyritykset saadaan vastuuseen teoistaan ja yhteiskunnalle aiheuttamastaan taloudellisesta vahingosta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-04-07T16:48:29,2016-04-07T16:49:33,Tarkistettu,1.1 2016_34_56,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Savio toteaa, Suomessa on pankkeja ja sijoituspalveluyrityksiä, ja niitähän tietenkin valvoo Finanssivalvonta. Finanssivalvonta on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton, ja sille on laissa erikseen säädetyt valtuudet puuttua havaitsemiinsa rikkeisiin tai rikkomuksiin valvottaviensa toiminnassa. Olen vakuuttunut siitä, että Finanssivalvonta selvittää, onko Nordean tai muussa Suomen toiminnassa syyllistytty laiminlyönteihin, ja ryhtyy selvityksen perusteella tarvittaessa asianmukaisiin toimenpiteisiin. Nordean Luxemburgin toimintaa valvoo ja mahdollisesti sanktioi paikallinen viranomainen. Sekä veronkierron että rahanpesun torjunnan osalta on tärkeää vahvistaa eri valtioiden välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa. Haluan korostaa sitä, että tämä todellakin tulee antamaan sysäyksen eteenpäin verotietojen vaihdossa, koska pääomat liikkuvat vapaasti. Tämä tulee olemaan askel oikeaan suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-07T16:49:34,2016-04-07T16:50:35,Tarkistettu,1.1 2016_34_57,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp," Arvoisa puhemies! Esitetty parlamentaarinen työryhmä veronkierron torjumiseksi, aggressiivisen verosuunnittelun suitsimiseksi ja veroparatiiseihin puuttumiseksi on erittäin hyvä keino, ja toivon, että se toteutuu. Me vasemmistossa tarjoamme 12 konkreettista aloitetta verosuunnittelun ja veronkierron estämiseksi, esimerkiksi hallintarekisteröinnin sanktioimisen, korkojen verovähennys-oikeuksien porsaanreikien tukkimisen, maakohtaisen kirjanpidon ja siirtohinnoittelusääntöjen uusimisen. Arvoisa puhemies! Veronkierron moralisointi eri riitä, vaan me tarvitsemme konkreettisia ja oikeita toimia. Veronmaksu ei voi toisille olla vapaaehtoista, kun se tavalliselle kansalle on pakollista. Ongelma ei ole vain laiton veronkierto,  vaan lain rajamailla menevä aggressiivinen verosuunnittelu, joka usein on sinällään laillista. Jos nämä kaikki verovuodot saataisiin tukittua ja veroparatiisit suljettua, niin meillä ei olisi tarvetta tehdä nytkään (Puhemies: Aika!) näitä leikkauksia. Arvoisa puhemies! Tartutteko esittämiimme konkreettisiin keinoihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-07T16:50:37,2016-04-07T16:51:48,Tarkistettu,1.1 2016_34_58,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Voin taata, että jos tässä salissa on yksi henkilö, jota kiinnostaa verokertymän kerääminen, niin se on Suomen valtiovarainministeri. (Välihuutoja vasemmalta) Jos on yksi ministeriö, joka haluaa kerätä veroja, se on valtiovarainministeriö, ja jos on yksi taho, joka sen tekee, niin se on Verohallinto. Meillä on jo tällä hetkellä olemassa laajapohjainen, poikkihallinnollinen virkamiestyöryhmä, joka käsittelee tämäntyyppisiä kysymyksiä, mutta ajatus siitä, että myös parlamentaarisesti näitä kokonaisuuksia voitaisiin katsoa, on mielestäni erinomainen. Kuten tuossa muutenkin on todettu, niin Suomessahan on kansallisesti voimassa säännöksiä väliyhteisöistä, yritysten korkovähennysoikeuden rajoittamisesta, yleisistä veronkierron säännöistä, siirtohinnoittelusäädöksistä ja rajoitettu, emo- ja tytäryhtiödirektiiviin perustuva hybridisäännöstö. Näitä ja muuta uutta lainsäädäntöä voidaan ilman muuta kehittää. Tosiasia on — ja tässä olen edustajan kanssa samaa mieltä — että kaikki harmaaseen talouteen liittyvä ja veronkiertoon liittyvä on pois rehellisistä yrityksistä ja ihmisiltä, jotka ansaitsevat rehellisiä euroja, jotka hyödyttävät hyvinvointiyhteiskuntaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-07T16:51:48,2016-04-07T16:53:01,Tarkistettu,1.1 2016_34_59,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos pääministeri on, niin kuin tuossa totesi, tuomassa esitystä siitä, että tällainen parlamentaarinen työryhmä perustettaisiin, niin kristillisdemokraatit todella lämpimästi ovat mukana siinä ja onnittelevat tällaisesta avauksesta. Tämä olisi aivan erinomaista. Nyt tarvitaan niitä tekoja. Tarvitaan tekoja veronkierron estämiseen, ja kristillisdemokraatit esitti jo viime vaihtoehtobudjetissaan sitä, että 10 miljoonaa lisättäisiin nimenomaan Verohallintoon, jotta saataisiin lisää niitä verovirkailijoita, jotka tutkivat tätä harmaata taloutta ja myöskin veronkiertoa ja nimenomaan kansainvälisiä verorikoksia. Tällä hetkellähän Suomessa on 15 henkilöä, jotka tutkivat näitä asioita Verohallinnossa, kun esimerkiksi Ruotsissa on jo yksin-omaan 200 henkilöä. Onko hallitus nyt valmis ihan oikeasti resursoimaan ja pitämään huolta siitä, että meillä on tarvittavat virkamiehet, jotka pystyvät estämään tätä veronkiertoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-04-07T16:53:03,2016-04-07T16:54:04,Tarkistettu,1.1 2016_34_60,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp," Arvoisa puhemies! Sain juuri hallituspuolueiden kuittauksen siihen, että tämmöinen parlamentaarinen seurantaryhmä voidaan perustaa, ja se voidaan tässä nyt sitten luvata. Edustaja Essayah ja muut, jotka ovat ehdotuksia täällä tehneet, se on nyt oikea paikka sitten tuoda näitä ehdotuksia. Vastaan näin lyhyesti, jotta valtiovarainministerille jää myöskin aikaa vastata tähän häntä koskeneeseen kysymyksen osaan, jos, puhemies, sopii näin. (Jukka Gustafsson: Ensimmäinen päätös avokonttorissa!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-07T16:54:04,2016-04-07T16:54:36,Tarkistettu,1.1 2016_34_61,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Essayahin kysymys liittyi meidän resursseihimme. Itse asiassa julkisuudessa esitetyt arviot Suomen ja eräiden muiden Pohjoismaiden verohallinnon resursseista, jotka liittyvät rajat ylittävien tilanteiden verovalvontaan, ne luvut eivät ole enää ajan tasalla. Meillä tähän toimintaan käytetään Verohallinnon eri yksiköissä 95 henkilötyövuotta. Verohallintohan tilittää vuosittain veronsaajille verotuottoja noin 50 miljardia euroa, ja tuloverotuksen valvonnassa tehtiin verotettavan tulon lisäyksiä 400 miljoonaa euroa ja verotarkastusten perusteella maksuunpanoesityksiä 444 miljoonaa euroa. Meillä on Verohallinnossa tällä hetkellä — kävin siellä viime viikolla — 4 900 henkilötyövuotta. Tämä määrä tulee vähenemään asteittain, mutta se ei tule liittymään tähän kokonaisuuteen. Varoista vielä sen verran, että harmaan talouden torjuntaanhan meillä oli edellisessä hallituksessa käytössä 20 miljoonaa euroa. Nyt määrärahan taso noin 16 miljoonaa ja sisäiseen turvallisuuteen 50 miljoonaa. Olemme aivan yhtä mieltä siitä, (Puhemies koputtaa) että resurssit näissä kysymyksissä säilytetään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-07T16:54:36,2016-04-07T16:55:44,Tarkistettu,1.1 2016_34_62,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp,Ja tästä teemasta vielä yksi kysymys.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_34_63,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä Panama-paperit ovat todellakin järisyttäviä, ja nehän nyt näyttävät sitten kertovan, että asiat ovat juuri niin kuin ihmiset ovat pelänneet, että yhteiskunnassa on monenlaista moraalia ja myös eliitin keskuudessa näyttää olevan näin. Niillä voi olla kuitenkin se hyvä vaikutus, että asiaan tartutaan. Eduskunta on kahteen otteeseen, kaudella 2007 ja kaudella 2011, tehnyt aika ison työn näiden harmaan talouden toimenpide-ehdotusten saamiseksi liikkeelle. Edellinen hallitus teki myös tässä paljon työtä. Tänään eduskunnan tarkastusvaliokunta on tehnyt päätöksen, että se ottaa tämän kansainvälisen veronkierron selvityksen kohteeksi, ja tämä aloitetaan jo ensi viikolla. Valiokunta tulee kuulemaan myös paitsi Verohallinnon ja valtiovarainministeriön edustajia, myös näitä pankki- ja sijoituslaitoksia, jotta tämä asia otetaan päivänvaloon ja katsotaan, mitä tässä on tehtävissä. Aikaisempiin eduskunnan päätöksiin kuuluu se, (Puhemies koputtaa) että eduskunta saisi selvityksen siitä, miten viranomaisten tiedonsaantia parannetaan. Onko ministeri Lindström tuomassa tästä ehdotuksen eduskuntaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-04-07T16:55:47,2016-04-07T16:56:59,Tarkistettu,1.1 2016_34_64,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp,Ja tässä taitaa olla ministeri Orpo. Haluatteko vastata?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_34_65,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedonsaanti on itse asiassa merkittävä kysymys, kun tätä asiaa tarkastelee poliisin näkökulmasta. Poliisilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet tällä hetkellä saada käsiinsä sitä aineistoa, jota Panama-vuodon yhteydessä on nyt maailmalla, murtamatta lehdistösuojaa. Siis se ei ole mahdollista, koska se on lain suojaamaa. Mutta näyttää siltä, että se ensimmäinen viranomainen on Verohallinto, joka voi tässä liikkeelle lähteä, ja mikäli sitten löytyy epäiltyä rikollista toimintaa, niin silloin se siirtyy poliisille. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että se viime hallituskaudella aloitettu harmaan talouden torjuntatyö on saanut jatkoa ja rahoitusta tämän hallituksen työskentelyssä, ja uskon, että poliisi on hyvin resursoitu siihen tilanteeseen, kun se oma hetki tulee. Tietenkin poliisi omia kanaviaan myöten pyrkii tälläkin hetkellä saamaan aineistoa, saamaan tietoa ja tutkimaan näitä vakavia, vakavia epäilyjä, joita tässä tapauksessa on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-04-07T16:56:59,2016-04-07T16:58:01,Tarkistettu,1.1 2016_34_66,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp,Ja vielä lyhyesti ministeri Lindström.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_34_67,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Joo, oikeusministeriön hallinnonalalle kuuluu tämä kansainvälinen yhteistyö rikosten selvittämisessä. EU:ssa ja Euroopan neuvostossa on keskusteltu paljon muun muassa tästä sähköisessä muodossa olevien todisteiden hankkimisesta silloin, kun se tarvittava tieto sijaitsee tuolla ulkomailla. Tähän pyritään luomaan tietenkin nykyistä nopeammat ja tehokkaammat työkalut, joilla helpotetaan näiden rikosten selvittämistä tuolla kybermaailmassa. Ja Suomi on tietenkin osallistunut ja tulee osallistumaan aktiivisesti tämmöiseen keskusteluun, koska me tarvitsemme globaaleja ratkaisuja. Tässä yhteydessä käytän tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni lakivaliokuntaa siitä, että se on tällä viikolla yksimielisesti hyväksynyt tämän hallituksen esityksen menettämisseuraamuksia koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Tällä pannaan täytäntöön tämä direktiivi rikoshyödyn jäädyttämisestä ja tuomitsemisesta menetetyksi. Hienoa työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-04-07T16:58:03,2016-04-07T16:58:57,Tarkistettu,1.1 2016_34_68,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys  suojelua  tarvitsevien turvapaikanhakijoiden palauttamisesta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2016 vp,Vielä yksi kysymys ja vastaus. Edustaja Biaudet.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_34_69,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys  suojelua  tarvitsevien turvapaikanhakijoiden palauttamisesta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2016 vp," Arvoisa puhemies! Luulin, ettei enää ehditä kysyä näin tärkeitä asioita kuin minulla on. Minun kysymykseni onkin pääministerille ja hallitukselle. Pääministeri Sipilä, olette useasti kiinnittänyt huomiota haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden, muun muassa väkivaltaa kokeneiden naisten, ihmiskaupan uhrien ja lasten, asemaan ja velvollisuuteen suojella heitä, kun on keskusteltu ajankohtaisista asioista Kreikassa. Mutta oletteko, pääministeri, tietoinen siitä, että myös Suomessa tulee tosi hälyttäviä raportteja siitä, että me karkotamme haavoittuvassa asemassa olevia naisia ja heidän lapsiaan, viime aikoina jopa äitejä, joilla on jopa neljä lasta ja vauvoja, Nigeriaan ja Italiaan ilman, että meillä on mitään tietoa siitä, että heillä on siellä mitään hoivaa tai asuntoa? Migri, Maahanmuuttovirasto, on aikaisemmin kiinnittänyt huomiota siihen, kun ollaan mitattu haavoittuvien asemaa, että on ollut erikoislääkärin todistuksia, joilla on voitu (Puhemies koputtaa) tutkia sitä, mutta tällä hetkellä (Puhemies: Kysymys!) näillä ihmisillä ei näytä olevan pääsyä erikoislääkäriin. Onko hallitus tietoinen tästä ja aikooko hallitus tehdä jotain tälle asialle?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-04-07T16:59:03,2016-04-07T17:00:24,Tarkistettu,1.1 2016_34_70,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys  suojelua  tarvitsevien turvapaikanhakijoiden palauttamisesta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Siis lähtökohta meillä on turvapaikkatutkinnassa se, että jokainen saa yksilöllisen käsittelyn ja se on perusteellinen. Oikeusvaltiossa pitää lähteä siitä, että tämä prosessi on aukoton. Kyseistä tapausta, johon viittaatte, en tunne, mutta uskon, että tämä asia on hyvä selvittää ja katsoa, kuten jokaisessa päätöksessä tehdäänkin. Aina päätöksissä on valitusmahdollisuus, jossa sitten viime kädessä oikeus päättää sen ja arvioi, onko päätös turvapaikasta ja sitä kautta myös palautuksesta tehty oikein perustein yksilöllisessä käsittelyssä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-04-07T17:00:24,2016-04-07T17:01:04,Tarkistettu,1.1 2016_34_71,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys  suojelua  tarvitsevien turvapaikanhakijoiden palauttamisesta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä on tietenkin erittäin tärkeätä, mutta olisi tietenkin ehkä tehokkaampaa, jos heti alkuvaiheessa eikä valituksen jälkeen nämä asiat tulisivat esille. Turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmä on ollut meillä varteenotettava taho, joka on ohjannut ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää. Viime heinäkuusta lähtien tämä toiminta on melkein loppunut. Kysyisin: aikooko hallitus toimia niin, että tätä toimintaa nyt tehostetaan niin, että naisia ja lapsia oikeasti voidaan suojella myöskin Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-04-07T17:01:06,2016-04-07T17:01:47,Tarkistettu,1.1 2016_34_72,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys  suojelua  tarvitsevien turvapaikanhakijoiden palauttamisesta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämänkin pakolaiskriisin keskellä me olemme lähteneet koko ajan siitä, että järjestelmän, joka Suomessa on, pitää tunnistaa ne haavoittuvimmassa asemassa olevat, pystyä keskittymään heidän auttamiseensa. Se on se iso lähtökohta ja prioriteetti, joka meillä on, ja näin mielestäni pitää olla. Tietenkin tämä oli vakava huomio, jonka toitte esille, ja lupaan, että selvitän asian ja voimme keskustella tarkemmin tästä kyseisestä tapauksesta ja katsoa, onko jokin muuttunut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-04-07T17:01:47,2016-04-07T17:02:21,Tarkistettu,1.1 2016_34_73,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_34_74,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyn pohjana on valiokunnan mietintö sekä lisätalousarviosta että siihen liittyvästä täydentävästä esityksestä. Tässä käsittelyn pohjassa lisätään määrärahoja nettomääräisesti noin 89 miljoonaa euroa ja korotetaan varsinaisia tuloja arviolta 10 miljoonaa euroa, mikä aiheutuu Metsähallituksen voiton tuloutuksen aientamisesta. Suurimmat määrärahalisäykset tehdään valtion kassasijoitusten riskienhallintaan, 38 miljoonaa, minkä taustalla on euroalueen korkotason lasku. Sen lisäksi ehdotetaan 38,5 miljoonan euron vastaavaa summaa vähennettäväksi Talvivaara Sotkamon konkurssin aiheuttamien ympäristöhaittojen torjumisen määrärahoista, ja se osoitettaisiin Terrafamen pääomittamiseen. Lisäksi Liikennevirastolle annetaan 132 miljoonan euron valtuus tehdä jäänmurtopalveluiden hankkimista koskeva palvelusopimus. Lisäksi Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna perustettavan kansallispuiston rahoitusta aikaistetaan, jotta kansallispuisto voidaan avata jo alkukesästä 2017. Valiokunta toteaa, että lisätalousarvioesitystä täydentävän esityksen yleisperustelutekstiin on kirjattu virheellisesti, että esityksellä ei ole kehysvaikutuksia. Täydentävä esitys lisää kuitenkin kehykseen luettavia menoja 38 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon myös varsinainen lisätalousarvioesitys, kehysmenot nousevat yhteensä noin 89 miljoonaa euroa. Lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta noin 79 miljoonalla eurolla, ja valtion nettolainanotoksi arvioidaan vuonna 2016 noin 5,4 miljardia euroa. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden lopussa noin 105 miljardia euroa, mikä on noin 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sitten pääluokkakohtaiset muutokset. Pääluokkaan 29, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan, valiokunta puoltaa hallituksen esityksen mukaisesti 375 000 euron myöntämistä Pietari-säätiölle. Avustus on tarpeellinen, sillä saadun selvityksen mukaan tämän Pietari-säätiön talous on suurissa vaikeuksissa, mikä vaarantaa säätiön perustaman Pietarin-instituutin sekä Pietarin Suomalaisen Koulun toiminnan jatkuvuuden. Pääluokkaan 30: Lisätalousarvioesitykseen liittyvän hallituksen esityksen Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi voimaantulo siirtyy arvioidusta ajankohdasta 1.4.2016 ajankohtaan 15.4.2016, jolloinka valtiovarainvaliokunta muuttaa luvun päätösosan vastaavasti. Pääluokassa 32 oli kaikkein puhutuin ja eniten mielenkiintoa herättävä asia: Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamiseen ehdotetaan 38,5 miljoonaa euroa, jolla toiminnan jatkuminen varmistetaan. Nyt ehdotettu summa on säästynyt vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetystä 100 miljoonan euron määrärahasta, joka oli tarkoitettu Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen torjumiseen. Julkisselvitys jatkuu edelleen, mutta siitä aiheutuvat kustannukset ovat jatkossa vähäisiä, koska konkurssipesä ei enää vastaa kaivoksen ylläpidosta. Valiokunta kuitenkin toteaa myönteisestä päätöksestä riippumatta, että valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin toiminnan ympäristövaikutuksia ja kannattavuuden kehittymistä sekä reagoi tarvittaessa tilanteeseen mahdollisimman nopeasti. Valtion tulee myös asettaa kriteerit siitä, missä tilanteessa kaivoksen sulkeminen on toiminnan jatkamista parempi vaihtoehto, etenkin kun valtion on varauduttava merkittäviin lisärahoitustarpeisiin. Valiokunta pitää perusteltuna, että hallitus varautuu Terrafame Oy:n vaihtoehtoisiin ratkaisuihin nykyistä paremmin muun muassa selvittämällä niiden kustannukset ja aluetaloudelliset vaikutukset. Asiantuntijakuulemisissa on kuitenkin yhtiön hallituksen taholta todettu, että yhtiö kykenisi jo vuonna 17—18 tekemään liiketaloudellista tulosta, mutta kuitenkin todetaan, että nikkelin alhainen hinta ja myös Vaasan hallinto-oikeuden päätös vaikeuttavat sitä, että yhtiön tällä hetkellä on vaikea saada yksityistä pääomaa. Valtiovarainvaliokunta ehdottaa siis, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen ja sitä täydentävän esityksen niin, että lisätalousarvio tulisi voimaan jo 15.4. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-04-07T17:03:01,2016-04-07T17:09:05,Tarkistettu,1.1 2016_34_75,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,Pidetään ihan pieni debatti tähän näin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_34_76,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän esitykseen sisältyy myös sosialidemokraattien vastalause, jossa kannamme jälleen kerran huolta työllisyysmäärärahojen riittämättömyydestä. Se on itse asiassa valtavan surullista, että tässä on jo aika mones lisätalousarvio, minkä hallitus tekee, ja edelleenkään siinä ei pysytä tilanteen tasalla sen suhteen, kuinka paljon tässä tilanteessa työttömyys pitkittyy ja nuorisotyöttömiä, pitkäaikaistyöttömiä on paljon. Edelleenkään näistä resursseista ei kylliksi huolehdita ja sitä kautta heikennetään talouskehitystä. Puhemies! Tämä antaa myös hyvän syyn todeta, että tämähän osoittaa sitä hallituksen talouspolitiikan nurinkurisuutta. Juuri äsken kyselytunnilla keskustelimme niistä julmista uusista leikkauksista. Kaikkein heikoimmilta aiotaan leikata sosiaaliturvan tasoa. Kysehän on siitä, että tämä leikkauskierre, mihin hallitus on ajautunut, johtuu siitä, että hallitus on laiminlyönyt kasvun ja työllisyyden toimenpiteitä ja koko työllisyyspolitiikan. Tässä pitäisi tapahtua se linjan muutos, mitä odotimme kehysriiheltä, ja on todella surullista, että päinvastoin kävi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-07T17:09:16,2016-04-07T17:10:25,Tarkistettu,1.1 2016_34_77,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitanen piti tässä erinomaisen puheenvuoron, ja kysynkin, miksi valtiolta löytyy rahaa Talvivaaraan mutta ei työllisyyden hoitoon. Miksi piikki on yhä auki ja tulee olemaan jatkossakin auki? Ja sitten kaksi täsmäkysymystä Metsähallitus-asiaan: Miksi valtion retkeilyalueet pidetään yhä Metsähallituksen liiketoiminnan taseessa, ja miksi nämä 40 000 hehtaaria virkistysmetsää Ylä-Lapista siirretään sinne? Miksi ei voisi olla niin, että omaan pääomaan kuuluvat maa- ja vesialueet, Ylä-Lapin virkistysmetsät ja valtion retkeilyalueet, eivät voisi olla julkisten hallintotehtävien yksikön hallinnassa, ohjauksessa ilman tuottovaadetta? Tämä on täysin mahdollista. Miksi ette tee näin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-07T17:10:29,2016-04-07T17:11:17,Tarkistettu,1.1 2016_34_78,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee tähän edustaja Aallon äsken käyttämään vahvaan puheenvuoroon, niin voin todeta sen verran, että se on totta, että Talvivaaran kaivoksen osalta meillä on ongelmia. Vaikka tilanne on tällainen, niin on kuitenkin parempi, että siinä kannetaan yhteiskunnallinen vastuu ja sitä toimintaa pyritään parantamaan. Tässä on näköpiirissä aivan selvästi kaksi asiaa. Toinen on se, että ympäristöongelmat sillä alueella on saatu haltuun. Ne on kuitenkin otettava haltuun keinolla millä hyvänsä. Ei ympäristöä voi jättää hoitamatta. Kun konkurssipesältä ne jäivät tekemättä, niin meidän on se vastuu kannettava nyt, ja pitää muistaa, että tässä on kuitenkin kaksi tietä olemassa eteenpäin. Toivotaan nyt sen verran, että maailmanmarkkinoilla tämä nikkelin ja yleensä metallien hinta lähtisi nousemaan, mikä toisi tälle yritystoiminnalle katetta ihan omasta takaa. Ja toinen on tietenkin se, että parhaillaan elinkeinoministeriö neuvottelee ostajien kanssa siitä, kuka ostaisi tämän koko yrityksen itselleen ja lähtisi tekemään tätä tuotannollista toimintaa. Ei tässä pidä katsoa pelkästään yhtä päivää, tässä on katsottava koko tämä historia ja kannettava vastuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-07T17:11:20,2016-04-07T17:12:26,Tarkistettu,1.1 2016_34_79,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys on noussut vuoden takaisesta yhtä paljon kuin Forssassa on asukkaita vauvasta vaariin. Se on oikeasti hurja summa, hurja määrä, ja se on pelottavan suuri. Jos me katsomme, mitä meillä on tapahtunut työvoimapolitiikassa samaan aikaan, niin esimerkiksi palkkaperusteinen työllistäminen on alentunut yli 40 prosenttia. Eli pitkäaikaistyöttömyys menee ylös ja palkkaperusteinen työllistäminen menee alas. Se, mitä tällä hetkellä käytetään, on lähinnä kuntouttava työtoiminta tai työkokeilut. Työkokeilut ovat ihan hyvä keino, mutta kuntouttavaa työtoimintaa eivät tarvitse läheskään kaikki niistä, jotka tällä hetkellä ajautuvat pitkäaikaistyöttömyyteen. Hallitus suunnittelee passiiviturvan muuttamista aktiiviseksi, ja se on mielestäni hyvä tavoite. Malli ratkaisee sen, tuoko se helpotusta ensi vuodelle tai sitten, kun se malli sitten tulee täytäntöön. Mutta tällä hetkellä huolestuttavinta on se, että meillä syntyy koko ajan enemmän niitä ihmisiä, jotka ajautuvat rakenteelliseen työttömyyteen ja hyvin suurella todennäköisyydellä myös kokonaan pois työmarkkinoilta. Ja tämän asian hoitamisen hallitus laiminlyö sillä, että se ei lisää työllistämismäärärahoja. Samaan aikaan kun palkkaperusteiset rahat menevät alas, niin myös työvoimapoliittisen koulutuksen käyttö on vähentynyt. Ja kuitenkin se on juuri se väline, jolla rakennemuutokseen voitaisiin vastata. Ihmiset voisivat sen menetetyn työpaikan tilalle hankkia uuden ammatin ja työllistyä uuteen työpaikkaan. Hoskonen sanoi, että ympäristö on hoidettava. Olen samaa mieltä, mutta työttömyys on myös hoidettava. Ei voi ajatella, että keskitytään vain työpaikkojen (Puhemies koputtaa) synnyttämiseen. Se on tärkeä osa, mutta on huolehdittava myös ihmisistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-04-07T17:12:28,2016-04-07T17:14:13,Tarkistettu,1.1 2016_34_80,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Työlli- syyskeskustelua on käyty tässä jo aiemmin ja on tarpeen varmaan käydä tämänkin lisätalousarvion yhteydessä. Todellakin tämä kokonaisuus — valtiontaloutta määrätietoisesti tasapainotetaan, rakennetaan yhteiskuntasopimusta, tehdään merkittäviä uudistuksia ja samalla tehdään yrittäjyystoimia — on erittäin tärkeä kokonaisuus, kuten edustaja Kalli täällä totesi. Se luo luottamusta Suomen talouteen, jotta ihmiset uskaltavat investoida, rakentaa koteja ja olla toimeliaita Suomessa. Tämä kannattaa meidän ymmärtää myöskin — edustaja Viitaselle tämän erityisesti kohdistan myöskin — että tämä kokonaisuus on tärkeä, luoda luottamusta Suomen talouteen. Tällainen lyhytnäköinen säästöjen vastustaminen opposition hengessä ei sitä erityisesti kylläkään luo.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-04-07T17:14:15,2016-04-07T17:15:10,Tarkistettu,1.1 2016_34_81,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Äsken kyselytunnilla oli esillä sosialidemokraattien lista runsaan vuoden takaa, eli maaliskuun 20. päivä 2015 te esittelitte leikkauslistanne tälle vaalikaudelle. Siinä noin 3 miljardin leikkauslistassa oli 800 miljoonaa leikkausta kaikkien indeksien jäädyttämisen kautta. Tästä 800 mil-joonasta on nyt ilmennyt, että kun indeksi ei muutu, niin se leikkaus on kuivunut kokoon. Nyt ihan vastuullisesti tiedustelen kyllä sosialidemokraateilta, millä te korvaatte ja koska te ilmoitatte, millä te katatte sen vaalilupauksenne tämän 800 miljoonan ja myös sen parin miljardin muun osan osalta, joka teidän 20.3.2015 vaalilupauksessanne oli. Te lupasitte siinä, että te hoidatte sen etupainotteisesti tällä vaalikaudella. Teidän vaihtoehtobudjetissanne ja esimerkiksi tämän mietinnön liitteenä olevassa vastalauseessa ei ole sanaakaan siitä, miten te aikoisitte lunastaa ne lupaukset, jotka olette antaneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-07T17:15:14,2016-04-07T17:16:26,Tarkistettu,1.1 2016_34_82,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Aalto otti täällä Terrafamen, entisen Talvivaaran, puheeksi ja spekuloi sillä, miksi rahaa annetaan Terrafamelle lisää. No, sitähän ei anneta lisää, vaan siinä tapahtuu sisäinen siirto, kuten varmaan voitte valtiovarainvaliokunnan esityksestä selvästi lukea. On erittäin hyvä, että yhtiön toimintaa on pystytty suunnitellusti viemään eteenpäin, työpaikat siellä säilyttämään ja että sille on asetettu selvä takaraja, että toiminta pitää saada kannattavaksi. Edustaja Aaltokin varmasti tietää sen, että mahdollinen alasajo välittömästi veisi vielä enemmän rahaa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-04-07T17:16:29,2016-04-07T17:17:12,Tarkistettu,1.1 2016_34_83,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tässä työllisyydestä on kysymys Talvivaarassakin. Siellä on tällä hetkellä 590 omaa työntekijää tänä päivänä ja 350 niillä, jotka ovat sillä alueella alihankkijoina. Toisaalta Talvivaara on onnistunut tällä hetkellä aika hyvästi siinä työssä, missä sen teollisuuskassan saantoa on parannettu siihen tahtiin, että se kannattaisi jo sillä 30 000 tonnin tuotannolla vuodessa. Nyt siellä on menossa myös tuottavuusparannus. Tällä hetkellä 11 500 euroa maksaa tonnin tuottaminen, ja tarkoituksena on saada se 8 500 euroon. Näyttää siltä, että jos maailmanmarkkinahinta pysyy alhaalla, niin myös sillä tasolla pystytään vuoden 2017 loppuun mennessä saamaan tuottavaksi se yritys. Nyt on kysymys siitä, jaksammeko uskoa tähän. Jolla uskoa ei ole, se sitten ottaa pois ne rahat sieltä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-04-07T17:17:13,2016-04-07T17:18:20,Tarkistettu,1.1 2016_34_84,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa puhemies! Minusta on ihan tärkeätä, että käydään rehellistä keskustelua Terrafamen tulevaisuudesta. Tällä hetkellähän me voimme sanoa, että suunnitelmien mukaan vielä on edetty, ja siinä mielessä minusta äskeinen puhuja oli ihan oikeassa. Mutta kyllä epävarmuudetkin ovat vakavia, ja nekin meidän täytyy täällä tunnustaa ja se, kuinka kauan me jatkamme sitten sillä tiellä, että aina pääomitetaan. Rahaa se pääomittaminenkin on, ja siltä osin tietysti tämä nikkelin maailmanmarkkinahinnan epävarmuus, Vaasan hallinto-oikeuden päätös päästöputkesta ja tämä ympäristövaatimusten lopullinen tilanne kyllä vaikeuttavat tätä koko kuviota siinä suhteessa, kuinka kauan voidaan uskoa. Ja miksi kysyn, kuinka kauan voidaan uskoa? Sen takia, että me kävimme äsken todella hankalan debatin, jossa selvisi, että hallitus siis teki lisäleikkauksia. Leikattiin lisää köyhiltä, juuri niiltä alle 1 000 euroa (Puhemies koputtaa) tienaavilta. Sen takia (Puhemies: Aika!) täytyy käydä keskustelua siitä, toimiiko tämä iso talouspoliittinen linja, (Puhemies: Aika!) kun työllisyyttä ei hoideta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-07T17:18:21,2016-04-07T17:19:31,Tarkistettu,1.1 2016_34_85,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täytyy ottaa huomioon, että teki mitä tahansa, se maksaa vähintään sen 200, mieluummin ehkä 300 miljoonaa. Jos ajetaan alas, kyllä meidän kannattaa odottaa sinne kesään asti, jolloin saa parempia tuloksia tästä, alkaako toimia, ja silloin meillä on edessä päätös ehkä 200 miljoonan lisäinvestoinneista sinne. Tämä 38,5 miljoonaa euroa minun mielestäni ei ole se varsinainen keissi tässä asiassa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-04-07T17:19:33,2016-04-07T17:20:01,Tarkistettu,1.1 2016_34_86,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Mitä pidempään tuo piikki on auki ja mitä enemmän sinne rahaa pumpataan, sitä vähemmän jää rahaa ympäristöön, työllisyyteen, yritys- ja elinkeinotoimintaan ja kainuulaisten tukemisiin. Ja kyllä tämä 38,5 miljoonaa euroa, mikä lähtee Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesästä Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamiseen, on rahansiirto. Se raha olisi voitu siirtää suoraan vaikka sinne kainuulaisten työllisyyden tukemiseen. Sen raha voi käyttää monella eri tapaa, se on rahan käyttöä yhä jatkossakin, ja tämä pitää ottaa huomioon. Meillä ei ole mitään takeita siitä — ei ole elinkeinoministeri Olli Rehn eikä valtiovarainministeri Stubb pystynyt vakuuttamaan — miten tämä yhtiö pystyy markkinaehtoisesti tuottamaan voittoa: nikkelin maailmanmarkkinahinta, prosessit, ja tähän päiväänkään mennessä ei ole Vaasan hallinto-oikeudesta kuulunut yhtään mitään. Se aikaikkuna kapenee koko ajan, että saadaan yksityistä rahaa. Markkinatalous toimii järkevällä tapaa. Tämä ei ole enää markkinataloutta, vai mitä, edustaja Zyskowicz?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-07T17:20:02,2016-04-07T17:21:03,Tarkistettu,1.1 2016_34_87,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En ollut varautunut tähän kysymykseen vaan enemmänkin pyysin puheenvuoron kehuakseni edustaja Kankaanniemen käyttämää asiantuntevaa puheenvuoroa. Nimittäin sosialidemokraatit täällä joka päivä arvostelevat hallituksen tekemiä säästöjä: eilen kaikkein kauheimpia olivat ne koulutukseen tehdyt säästöt, tänään kaikkein kauheimpia ovat ne kehysriihessä tehdyt säästöt, ja sitä rataa. Kuitenkin ennen vaaleja sosialidemokraatit vaalitavoitteissaan kertoivat, että he ovat aikeissa tehdä noin 2 miljardin euron vuotuiset säästöt etupainotteisesti tämän vaalikauden aikana. Olen kysellyt näitä 2 miljardin euron säästöjä, ja esimerkiksi kyselytunnin aikana edustaja Rinne viittasi heidän vaihtoehtobudjettiinsa, mutta siellä näitä ei ole. Kysyn nyt edustaja Viitaselta: milloin te aiotte esittää nämä lupaamanne 2 miljardin euron säästöt?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-07T17:21:04,2016-04-07T17:22:14,Tarkistettu,1.1 2016_34_88,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! (Touko Aalto: Nyt ne tulee!) Kyllä meidän vaihtoehtobudjettimme on täysin linjassa sen talouspolitiikan kanssa, mistä olemme ennen vaaleja puhuneet. (Ben Zyskowiczin välihuuto) Se perustuu, kyllä, osin säästöihin mutta myös tulopuolen sopeutukseen. (Ben Zyskowiczin välihuuto) Ja arvoisa edustaja Zyskowicz, olkaa kiltti ja lukekaa vaihtoehtobudjettimme, nimittäin siellä otetaan jopa vähemmän velkaa kuin hallitus ottaa, siksi, että me panostamme työllisyyteen ja teemme oikeudenmukaisempia arvovalintoja. Puhemies! Minusta on todella hämmästyttävää, kun olen kuunnellut tätä keskustelua viime aikoina tässä salissa: Eikö teistä ole oikein kysyä sen perään, jos hallitus tekee arvovalintoja, joissa se leikkaa kaikkein epäoikeudenmukaisimmin heikoimmilta — koulutuksesta, josta leikkaamisen kaikki talousasiantuntijat tyrmäävät? (Touko Aalto: Mutta ei Talvivaarasta!) Teidänkö mielestänne näistä asioista ei saisi kysyä hallitukselta ja haastaa, varsinkin kun meillä se oma vaihtoehto on, jossa otettaisiin vähemmän velkaa, käytettäisiin myös tulopuolen sopeutusta, emmekä tekisi niitä kaikkein julmimpia leikkauksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-07T17:22:16,2016-04-07T17:23:21,Tarkistettu,1.1 2016_34_89,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä edustaja Viitasen krooninen hämmennys on nyt siirtynyt minulle. Nimittäin ennen vaaleja, edustaja Viitanen, te kerroitte, että 2 miljardia euroa säästöjä etupainotteisesti ja miljardi tulopuolen vahvistamista ja myöhemmin vaalikauden mittaan tarvittaessa vielä miljardi lisää säästöä. Nyt olen kysynyt, missä ne 2 miljardin euron vuotuiset säästöt ovat. Ja turha viitata teidän vaihtoehtobudjettiinne, kun siellä ei niitä säästöjä ole. Sen verran tässä on porukalla sitä tutkailtu, että siellä niitä ei ole. Ja sitten nämä puheet siitä, että demarit ottaisivat vähemmän velkaa kuin nykyinen hallitus: Tämä hallitus ei niin pientä säästöä pysty edes keksimään, etteivät demarit olisi sitä vastustamassa. Mutta totta kai voidaan olla ottavinaan vähemmän velkaa, kun sinne laitetaan tämmöistä huuhaarahaa, merirosvorahaa, jolla sitten rahoitetaan kaikki. Ja varmaan saadaan luvut näyttämään hyviltä, kun ryöstetään Suomen Pankki ja putsataan Sitran tase.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-07T17:23:23,2016-04-07T17:24:25,Tarkistettu,1.1 2016_34_90,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus puhuu paljon työllisyydestä, mutta se tekee valtavan vähän työllisyyden hoidon puolella. Tämä ihan oikeasti huolestuttaa minua tässä tapauksessa paitsi suomalaisena kansanedustajana myös pirkanmaalaisena ihmisenä ja pirkanmaalaisena edustajana. Pirkanmaan työttömyysprosentti viime joulukuussa oli 16,4, kotikaupunkini Tampereen lähes 19. Lähes yksi viidesosa meidän kaupungin asukkaista on työttöminä. Se, että meiltä uupuu työllisyyden hoidon rahoja, vaikuttaa suoraan paitsi tamperelaisten ihmisten tilanteeseen, työttömien tilanteeseen, myös kaupungin talouteen. Ja me ihan oikeasti tarvitsisimme sinne enemmän työllisyyden hoidon rahoitusta. Tällä hetkellä me saamme yli 5 miljoonaa vähemmän työllisyyden hoidon rahoja kuin meidän työttömien määrän tai rakennetyöttömyyden johdosta tarvitsisimme. Toivon todella, että hallitus kuulee nämä hätähuudot maakunnista tämän työllisyyden hoidon rahoituksen osalta. (Puhemies koputtaa) Tämä on vakava asia: viidesosa ihmisistä työttömänä Tampereella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-04-07T17:24:27,2016-04-07T17:25:37,Tarkistettu,1.1 2016_34_91,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On aika epä-älyllistä se, että tutkitaan tarkkaan vanhoja pöytäkirjoja ja katsotaan, mitä kukin on sanonut, mutta sitten ei muisteta sitä, mitä on itse pari viikkoa sitten täällä salissa toistettu. Oppositio on erittäin vahvasti ennen kehysriihtä kommentoinut sitä, että pitää panostaa infrainvestointeihin ja sitä kautta parantaa työllisyyttä alueilla. Nyt kun hallitus tekee sen, tekee vielä yli sen, mitä kehyksessä oli rahoja — eli 700 miljoonalla tehdään lisäpanostuksia, muun muassa sinne Tampereelle nyt siihen Tampereen ratikkaan, halutaan vivuttaa näitä aluekehittämishankkeita, asuntorakentamishankkeita ja sitä kautta parantaa alueellista työllisyyttä — niin nyt se ei ole mitään, ja moititaan sitä, että rahaa ei tule tarpeeksi työllisyyteen. Esimerkiksi Lahden eteläinen Kehätie: rakennusaikana yli 4 000 henkilötyövuotta, ja arvioidaan, että pitkällä tähtäimellä 16 000 pysyvää työpaikkaa lisää. Se tuo paljon rahaa alueelle. Se valuu sinne ihmisten jääkaappeihin. Tänä keväänä ei vielä lapsille uusia polkupyöriä osteta niillä rahoilla, mutta vuoden päästä jo ostetaan, ja sitä kautta se hyvinvointi paranee tässä maassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-04-07T17:25:41,2016-04-07T17:26:51,Tarkistettu,1.1 2016_34_92,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olen kyllä ilmaissut tamperelaisena kansanedustajana tyytyväisyyttäni siihen, että hallitus piti edellisen hallituskauden aikana tehdystä aiesopimuksesta kiinni, niin että Tampereen raitiotie sai 30 prosentin rahoitusosuuden. Tästä olen todella tyytyväinen tamperelaisena päättäjänä, valtuutettuna ja kansanedustajana. Mutta se, mistä puhuin, oli työllisyyden hoidon määrärahat. Niitä Pirkanmaa on saanut yli 5 miljoonaa vähemmän kuin mitä meidän työttömyysprosenttimme ja meidän rakennetyöttömyytemme hoito edellyttäisi. Tampereen kaupunki on joka vuosi lisännyt omia työllisyyden hoidon määrärahojansa, koska me tunnustamme ja tunnistamme sen, että tämä ongelma on oikeasti todella vakava, paitsi kaupungin myös näiden ihmisten näkökulmasta. Mutta me tarvitsemme myös te-keskuksilta niitä palkkatukipäätöksiä. Me tarvitsemme sieltä rahoitusta niin, että me voimme tätä työllisyyden hoidon kokonaisuutta hoitaa. Ja valitettavasti täällä työllisyyden hoidon puolella hallitus ei ole antanut meille niitä eväitä tehdä tätä politiikkaa, mitä me nyt tarvitsisimme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-04-07T17:26:55,2016-04-07T17:28:01,Tarkistettu,1.1 2016_34_93,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa puhemies! Meillä on siis lähes 20 000 pitkäaikaistyötöntä enemmän kuin vuosi sitten. Kysyttäessä näistä työllisyysmäärärahoista eri puolilta Suomea viestit ovat joka puolelta samansuuntaisia: työllisyysmäärärahoja on aivan liian vähän tarpeeseen nähden. No, sitten nämä selviytymiskeinot tässä tilanteessa ovat erilaisia. Esimerkiksi omassa maakunnassani Pohjois-Karjalassa joudutaan käyttämään todella paljon harkintaa palkkatukien myöntämisessä, ja osa sitä tarvitsevista tai siitä hyötyvistä ei sitä palkkatukea saa. Esimerkiksi palkkatukea voitaisiin paljon enemmän käyttää yhdistyksille, jos niitä määrärahoja olisi — työtä kyllä olisi. Ja onkin pakko kysyä: miten meillä on varaa tässä yhteiskunnassa ajaa ihmisiä pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-04-07T17:28:03,2016-04-07T17:28:58,Tarkistettu,1.1 2016_34_94,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa puhemies! Onneksi ensi viikolla tiistaina hallitus julkaisee työllisyys- ja yrittäjyyspaketit, joissa juuri näihin asioihin vastataan ja kerrotaan, mitä kehysriihessä on päätetty. On erittäin hyvä, että meidän passivoiva työttömyyspäivärahajärjestelmä otetaan aktiiviseen käyttöön ja työttömät pääsevät helpommin töihin ja niihin oikeisiin töihin. On erittäin hyvä, että hallitus tekee nyt täysillä töitä sen eteen, että saadaan yritysmaailmaan luotua niitä oikeita työpaikkoja, joihin näitä työttömiä voidaan työllistää, eikä passivoida ihmisiä ja enemmän ja enemmän pitkitetä työttömyyttä. Tämähän on nimenomaan se Suomen ongelma, kun meidän työnantajat ja työntekijät eivät täällä kohtaa. Talvivaarasta ja nykyisestä Terrafamesta voisin edelleen todeta, että missähän ovat ne yritykset ja erityisesti ne kaivosalan työpaikat, joihin meidän kaivosmiehet ja kaivosnaiset sitten heti työllistettäisiin näillä määrärahoilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-04-07T17:28:59,2016-04-07T17:29:56,Tarkistettu,1.1 2016_34_95,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä nyt tuli puhetta siitä, onko Terrafame markkinataloutta, niin täytyy sanoa, että kyllä on. Siellä on 60 vuodeksi sitä nikkeliä, mistä kaivaa, tuhannelle ihmiselle vuodessa eli 60 000 miestyövuotta. Se tarkoittaa 3:a miljardia. Jos me nyt puhumme tästä 38,5 miljoonasta, niin kyllä valtion kannattaa sen aikaa rahoittaa sinne, että nähdään kesällä, etenevätkö nämä asiat siihen suuntaan kuin me uskomme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-04-07T17:30:02,2016-04-07T17:30:34,Tarkistettu,1.1 2016_34_96,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Zyskowicz, onko teistä tullut sosialisti? Olette valmis laittamaan rahaa yhtiöön, joka ei pysty kertomaan, miten sen toiminta saadaan markkinaehtoisesti kannattavaksi, jonka toiminnan edellytys on yhä Vaasan hallinto-oikeuden takana, jonka tuotetta ei ole kannattavaa edes myydä, jonka prosessien toimivuudesta ei ole takeita, johon ei löydy edes yksityisiä sijoittajia investoimaan. Mikä sortin markkinataloutta tämä on, edustaja Zyskowicz?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-07T17:30:36,2016-04-07T17:31:12,Tarkistettu,1.1 2016_34_97,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Aalto, en ole sosialisti ja vielä vähemmän olen kommunisti, toisin kuin ovat olleet monet vihreät, jotka minun nuoruudessani silloin, kun hekin olivat nuoria, ihailivat piikkilankaparatiisia ja kannattivat kommunismia. Nykyisin moni heistä on vihreä. Hyvä, että on menty kuitenkin parempaan suuntaan. Mitä Talvivaaraan tulee, niin se tulee veronmaksajille kalliiksi kaikissa tilanteissa. Nyt kun on se aika, jolloin katsotaan, onko tälle kaivokselle olemassa edellytyksiä kannattavalle toiminnalle, jolloin siitä voisivat kiinnostua erilaiset tahot, niin ei tänä päivänä ole varmaan järkevää antaa kuolemantuomiota kaivokselle. Niin kuin täällä on todettu, katsotaan tässä jonkun aikaa, onko kaivoksella edellytykset kannattavaan toimintaan. Sen jälkeen on johtopäätösten aika.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-07T17:31:14,2016-04-07T17:32:18,Tarkistettu,1.1 2016_34_98,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa puhemies! Palaan vielä sosialidemokraattien lupauksiin. Se oli kaiken kaikkiaan siis maaliskuussa 15 neljä miljardia, josta miljardi veronkorotuksia ja kolme miljardia menoleikkauksia, ja niistä menoleikkauksista kaksi miljardia heti vaalikauden alussa ja miljardi keväällä 2017. Mitä tämä sitten sisällään pitää? Elinkeinotuista 400 miljoonaa, indeksien jäädyttämisestä 800 miljoonaa, opetusalalta 270 miljoonaa ja se nimenomaan toisen asteen koulutuksesta, josta hallitus ei leikkaa niin paljon kuin te vaaditte. Työllisyyttä tukevasta sosiaaliturvasta te leikkaisitte 250 miljoonaa. Siis työllisyys- ja sosiaaliturvaa työttömiltä 250 miljoonalla eurolla. Ynnä muuta. (Tarja Filatov: Edustaja antaa väärän todistuksen!) Tämä on sitä tekstiä, jonka silloinen valtiovarainministeri, puheenjohtaja Rinne esitti kansalle 20. maaliskuuta 2015, (Puhemies koputtaa) kuukautta ennen vaaleja. (Puhemies: Aika!) Miksi näitä ei ole teillä listoilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-07T17:32:23,2016-04-07T17:33:36,Tarkistettu,1.1 2016_34_99,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Taitaa olla kyllä edustaja Kankaanniemellä ihan omat paperit siellä, mistä niitä luetaan. Käydäänpä nyt kiinni vielä tähän työllisyyteen, mikä todella on se hyvinvointivaltion selkäranka, mistä me kaikki olemme huolissamme. On hienoa, että hallitus esimerkiksi painostaa näihin infrahankkeisiin, niin kuin oppositio on esittänyt. Tai on hienoa, että tätä passiivista työttömyysturvan muuntamista aktiiviseksi ollaan tekemässä, niin kun myös oppositio on esittänyt. Mutta sitten kun tullaan näihin työllisyysmäärärahoihin, niin on vaikea kuvitella — täällä äsken kyselytunnilla pääministerikin paasasi siitä, että pitkäaikaistyöttömyyttä pitää vähentää — millä sitä vähennetään muuta kuin näillä tukitoimenpiteillä, joita nimenomaan työllisyysmäärärahoilla tehdään? Edustaja Marin tuossa hyvin todisti, mikä tilanne on esimerkiksi Pirkanmaalla. Tätä varten työllisyysmäärärahoja tarvitaan, niillä on vaikuttavuutta ja niillä voidaan nimenomaisesti tätä pitkäaikaistyöttömyyttä vähentää ja sen kestoa vähentää, ja sitä kautta saadaan myös aikamoisia säästöjä valtiontalou-teen. Ja tässä te ette kyllä tee yhtään mitään, vaan istutte täysin paikoillanne. Nyt pitäisi kyllä jotain muutakin tapahtua kuin että laitetaan rahaa johonkin Talvivaaraan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-07T17:33:38,2016-04-07T17:34:47,Tarkistettu,1.1 2016_34_100,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Ja sitten edustaja Hoskonen. — Tässä käydään muutaman hetken vielä tätä debattia ja sitten tietysti edustaja Kalli saa viimeisen puheenvuoron, ja sitten aloitamme edustaja Uotilasta, mutta nyt on siis edustaja Hoskonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_34_101,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Omassa puheenvuorossaan kyselytunnilla pääministeri Juha Sipilä esitteli sen tien, millä keinoin me pystymme tämän työttömyyden kärjen katkaisemaan ja ennen kaikkea velkaantumisen tässä vaiheessa lopettamaan. Sehän se on tämän pelin kaikista tärkein ydin, että pääsemme vihdoin omilla rahoillamme elämään, ettei tarvitse elää velaksi. Velalla elämiseen meillä ei ole enää varaa. Me vuosittain maksamme suurin piirtein saman verran työttömyydestä kuin tämä maa tällä hetkellä ottaa velkaa. Tämä kierrehän on katkaistava. Pääministeri Sipilä on osoittanut hallituksen kanssa sen, miten tämä homma tehdään. Elikkä nyt pitää pysyä tiellä ja malttaa ja lopettaa kaiken maailman turhanaikainen pelottelu, koska se ei johda yhtään mihinkään muuhun kuin Suomen luottoluokituksen laskuun, korkojen nousuun ja valtion menojen kasvuun. Tämä tie on edessä, ellei tehdä nyt niitä toimia, mitä pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Stubb esittelivät. Ja sitten mitä tulee Touko Aallon kommenttiin siitä, kun hän totesi puheenvuorossaan, että hallinto-oikeudessa on taas lupa viipynyt. Eiköhän me pureta tätä byrokratiaa, että saadaan (Puhemies koputtaa) investoinnit liikkeelle. Se on ainoa tie.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-07T17:34:51,2016-04-07T17:36:09,Tarkistettu,1.1 2016_34_102,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä hiukan ihmettelen tätä keskustelua. Mielellään esitellään sosialidemokraattien vaihtoehtobudjettia uudelleen, ja toivonkin, että tämän keskustelun pohjalta puhemies ottaa tämän korvan taakse ja otetaan mielellään oma aika siihen. Mutta minä haluaisin kyllä katsoa sitä, mitä hallitus tekee. Suomessa valta on tällä hetkellä hallituksella, ja olisi hienoa, että kiinnitettäisiin huomiota hallituksen tekemisiin. Luottamusta ei kovin paljon tule kyllä tämän kehysriihen jälkeisellä säheltämisellä eikä myöskään tällä lisätalousarviolla, joka on pöydällä. Kyllä meidän pitäisi pystyä vahvistamaan luottamusta tämän maan toimintaan. Työllisyys: miettikää, meillä on puoli miljoonaa työtöntä ja missään ei tunnu. Missään ei näy, ei lisätalousarviossa, ei kehysriihessä, että voitaisiin auttaa näitä ihmisiä, jotka joutuvat työttömäksi. Tämä on minun mielestäni kylmää politiikkaa. Tämä on todella kylmää politiikkaa. Ja sitten leikattiin kuitenkin lisää. Vaikka luvattiin, että ei leikata, niin leikataan kaikkein köyhimmiltä. Sanottiin, että koulutuksesta ei leikata mitään. Mutta ei kun koulutuksesta leikattiin, sekä (Puhemies koputtaa) opintotuesta että omaehtoisesta koulutuksesta, (Puhemies: Aika!) ja juuri omaehtoisesta... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-07T17:36:11,2016-04-07T17:37:21,Tarkistettu,1.1 2016_34_103,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä arvostaa niitä investointihankkeita, mitä tässä hallituksen kehysriihessä on, (Hannu Hoskonen: Kiitoksia!) mutta nyt me puhumme lisätalousarviosta, ja tässä niitä ei ole. Kun on pohdittu sitä, mitkä ovat oikeita työpaikkoja, niin kysyisin esimerkiksi sitä, että kun meillä nyt Pohjois-Karjalassa on alkanut vaikkapa sotaveteraanien kotipalvelu, jota on tehty työllistämismäärärahoilla, ikäihmiset ovat pystyneet asumaan kotona pidempään ja he ovat saaneet sitä kautta tukea ja työttömät ovat työllistyneet, niin onko tämä oikeaa työtä verrattuna vaikkapa nyt sitten siihen, mitä tapahtuu täällä kaivosteollisuuden puolella, jossa tukieurot ovat huomattavasti suurempia. Tästä kysymyksestäni huolimatta toivon, että täällä kaivospuolella päästään siihen tilanteeseen, että sinne syntyy niitä markkinaehtoisia työpaikkoja, ympäristö saadaan pelastettua ja että ylipäätään se järjestelmä saadaan kuntoon. Pääministeri tässä kyselytunnilla viittasi siihen, että jos sitä työttömyyden kestoa saadaan lyhenemään, niin sillä jo selvitään isosta osasta meidän kestävyysvajettamme. Mutta nyt ongelma on se, että meillä ei ole työvoimatoimistoissa, te-toimistoissa, resursseja, joilla näitä ihmisiä palveltaisiin, (Puhemies koputtaa) ja se pidentää ihmisten työttömyysjaksoja. Olen jopa miettinyt sitä, (Puhemies: Aika!) pitäisikö olla yhteydessä Tinder-treffijärjestelmän tekijään, että siitä saataisiin apua työnvälityksen puolelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-04-07T17:37:22,2016-04-07T17:38:48,Tarkistettu,1.1 2016_34_104,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässähän on ongelma se, että köyhä valtio rahoittaa kaikki köyhät: niin sanotut opiskelijat ja eläkeläiset, muut. Jos kuppi on tyhjä, niin sieltä ei voi ottaa. Sieltä vain silloin joudutaan leikkaamaan — köyhä valtio leikkaa silloin, kun ei ole mitään olemassa. Nyt olisi tarkoitus se, että täällä saadaan investoinnit käyntiin. Ja millä se tehdään? Tuleeko rahamies sille paikalle, että ollaan ensimmäisenä sosialisoimassa kaikki? (Touko Aalto: Talvivaara!) Ei varmasti tule. Elikkä meidän on saatava nämä innovaatiot kuntoon, ja sieltä, mitä hallitus nyt tekee — yrityspaketit ja nämä tulevat — tulevat ne tuottavat työpaikat, joilla rahoitetaan viime kaudella tehdyt hienot päätökset: 100 000 työtöntä, hiilivoimaa tuli vihreitten aikana, kun mentiin vain koppiaisten ja sammakoitten perässä. Ei tällä tavoin työllistetä ketään, mutta kun saadaan tuottavia työpaikkoja, niin alkaa valtiontalous tulemaan kuntoon, ja sitä kautta voidaan jakaa myös sosiaaliturvaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-04-07T17:38:49,2016-04-07T17:40:01,Tarkistettu,1.1 2016_34_105,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Ben Zyskowicz, joka juuri lähti ovesta, ja muu hallitus väittävät, että he eivät ole sosialisteja, mutta he puhuvat kuin sosialistit. Varsinainen sosialistihallitus! (Antti Kurvinen: Komea leimakirves!) — Kyllä. — Varsinainen sosialistihallitus, koska meitä on pyydetty uskomaan Talvivaaraan viime syksynäkin, ja me uskoimme. Me olemme katsoneet sen lehden jo monta kertaa. Kuinka pitkään meidän pitää katsoa aina uudestaan, laittaa uutta rahaa sinne? Tämä alasajo maksaa noin 300 miljoonaa euroa, ja siitä, kun ne kasat ovat ja pysyvät siellä, syntyy noin 150 miljoonaa euroa voittoa, ja joka ikinen päivä, kun me pitkitämme tätä päätöstä pistää piikit kiinni, ne rahat ovat pois ympäristönhoidosta, työllisyydenhoidosta, yritys- ja elinkeinotoiminnasta ja kainuulaisten tukemisesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-07T17:40:04,2016-04-07T17:40:56,Tarkistettu,1.1 2016_34_106,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse olen käynyt siellä Talvivaarassa 20, ehkä 25 kertaa, ja aikaisemmin usko on ollut tietysti koetuksella, mutta kun sinne tulee uusi johto, ja varsinkin kun tiedän tämän uuden johdon olevan sellainen, joka ottaa selville asiat, onko se kannattavaa vai ei, niin uskoisin, että kun he sanovat siellä, että ollaan sillä uralla, mitä on suunniteltu, ja tulee olemaan kannattavaa, kyllä meidän ainakin kannattaisi ensi kesään asti sitten uskoa siihen. — Ja nämä puheet sosialismista ovat minusta arvottomia täällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-04-07T17:40:59,2016-04-07T17:41:37,Tarkistettu,1.1 2016_34_107,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee Talvivaaraan, varmasti Suutari on hyvin perillä siitä, mutta kannattaahan tuo kaivos pitää niin kauan pystyssä, että se saadaan myytyä, ja siitä tälläkin hetkellä tulee jotakin rahaa. Eija-Riitta Korholalla oli hyvä kirjoitus tuulivoimatuesta. Sillä tuella, mikä maksaa veronmaksajille tällä hetkellä, paikattaisiin kaikki nämä leikkaukset. Tämä on sitä vihreätä politiikkaa. (Touko Aallon välihuuto) Tämä on vihreätä politiikkaa, ja tämä on sitä luontoystävällistä politiikkaa. Sitten vielä saatiin turvevero, joka johti siihen, että alkoi tulla kivihiiltä maahan. Elikkä se vaje, mitä tämä julkinen puoli tuo meille, paikattiin ennen kauppataseen ylijäämällä. Nyt se kääntyi alijäämäiseksi. Kun vihreät olivat hallituksessa, saatiin kivihiiltä tänne. Nyt ollaan kaksoisvajeessa. Tämä on talouspolitiikkaa, mitä te teette.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-04-07T17:41:41,2016-04-07T17:42:49,Tarkistettu,1.1 2016_34_108,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En voi kyllä olla ihmettelemättä sitä, kuinka välinpitämätön työttömyyden edessä tämä hallitus on. Nyt on käsittelyssä tämä lisätalousarvioesityksen täydennys, ja ihmettelen, miksi siitä puuttuvat kokonaan palkkatukirahat. Miksi ei täydennetä lisätalousarviolla palkkatukirahoja? Eli hallitus sysää vastuun yksilöille, ja ihmisten pitäisi itse ratkaista työttömyys, kun SDP:n mielestä valtion pitää olla ratkomassa työttömyysongelmaa eikä valtio voi vetäytyä vastuustaan ja hylätä ihmisiä oman onnensa nojaan. Työttömyys on meidän mielestä enemmän yhteiskunnan epäonnistumista kuin yksilön epäonnistumista, ja se tiedetään, kuinka nopeasti esimerkiksi nuoret, kun joutuvat työttömäksi, syrjäytyvät. Eli palkkatuella, työllistämisellä on kiistatta (Puhemies koputtaa) keskeinen rooli siinä, että työnhakijat pysyvät työkuntoisina.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-04-07T17:42:56,2016-04-07T17:44:05,Tarkistettu,1.1 2016_34_109,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Vielä kaksi vastauspuheenvuoroa, edustaja Jarva ja edustaja Kalli, ja sitten mennään puhujalistaan. Teillä kaikilla on siellä varattuna puheenvuoro, ja voitte siellä sitten myöskin kertoa ajatuksistanne.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_34_110,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vielä kun tästä työllisyydestä halutaan puhua nimenomaan tämän lisätalousarvion yhteydessä, niin jos jaksetaan odottaa sinne ensi tiistaihin asti, niin siellä on nimenomaan palkkatuki ja näihin erilaisiin työllistämiseen liittyviin asioihin tulee kyllä toimia, joilla voi tätä työllistämistä edistää. Ja jos viime kaudella todella saatiin aikaan 100 000 uutta työtöntä, niin en kyllä kehtaisi tässä hirveästi syyllistää nykyistä hallitusta. Vielä tähän Talvivaaraan, nykyiseen Terrafameen liittyen: Uskottavuus kyllä näistä alasajopuheista on aika kaukana. Yhtään esitystä oppositiosta ei ole tullut siitä, että tämä yhtiö alasajettaisiin (Kari Uotila: Onpas!) ja siihen alasajoon esitettäisiin lisätalousarvioon 200 miljoonaa, jonka se vaatii. Ei ole tullut esitystä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-04-07T17:44:20,2016-04-07T17:45:13,Tarkistettu,1.1 2016_34_111,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu ehkä enemmän oli jo sitä kehyskeskustelua ja vähemmän tätä käsittelyn pohjana olevaa talousarviokeskustelua. Miksi Terrafamea pääomitetaan? Sen tähden, että sille annetaan vielä kesään asti mahdollisuus ja samalla varmistetaan niitten ihmisten työllisyyttä, jotka siellä ovat. Sitten toinen asia. Täällä on esitetty kritiikkiä siitä, miksi tässä lisätalousarviossa ei ole osoitettu määrärahaa työllisyyden hoitamiseen. Se tietenkin on aiheellinen kysymys, mutta tässä hallitus on selvästi lähtenyt siitä, että vasta kehysriihen jälkeen, mahdollisesti kesäkuussa annettavassa varsinaisessa lisätalousarviossa, tähän asiaan palataan. Ja varmaan tämä keskustelu on evästystä siihen. Muuta suurempaa kritiikkiä en ole tässä keskustelussa kokenut tätä lisätalousarviota kohtaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-04-07T17:45:17,2016-04-07T17:46:15,Tarkistettu,1.1 2016_34_112,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,Sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_34_113,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan arvostetun puheenjohtajan äskeisistä kommenteista huolimatta totean, että tämän lisätalousarvion suurin puute ja heikkous on, että sillä ei reagoida nopeasti pahaan työttömyystilanteeseen, kuten täällä on moneen kertaan todettu. Vuosi sitten, kun hallituksella oli mahdollisuus antaa ensimmäinen lisätalousarvionsa, silloin oppositiopuolueet SDP, vihreät, vasemmisto esittivät valtiovarainvaliokunnassa yhtenäisen vastalauseen, jonka keskeinen viesti oli siinä, että työttömyyteen pitää reagoida. Lisätalousarviot ovat juuri niitä, joilla voidaan ja joilla pitää reagoida sen kyseisen budjettivuoden tilanteeseen ja tässä tapauksessa vaikeaan työllisyystilanteeseen. Täällä on moneen kertaan todettu muun muassa se, kuinka pitkäaikaistyöttö-mien määrä on todellakin 19 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Vasemmistoliiton vastalauseessa on lausumaehdotus nopeasti uuden työllistävän lisäbudjetin vaatimisesta. Tämä työllisyystilanne on keskeinen viestimme tässä vastalauseessa. Toinen asia, johon vastalauseessamme viitataan ja johon meillä on myöskin ehdotukset samalla tavoin kuin myöskin monella muulla oppositiopuolueella, vihreillä ja SDP:llä, liittyy Metsähallitukseen. Metsähallitus-lakia ei ole tasavallan presidentti vielä vahvistanut. Europarlamentaarikko Merja Kyllönen on käynyt tästä keskusteluakin tasavallan presidentin kanssa ihan sen vuoksi, että hän on kahteen kertaan saanut Euroopan vastaavalta komissaarilta viestin, että mikään kilpailuttamisdirektiivi ei edellytä Metsähallituksen organisaation muutosta. Sen vuoksi meillä on vastalauseessa myöskin ehdotukset näiden tase-erien osalta siten, että 40 000 hehtaaria Ylä-Lapin virkistysmetsiä, 361 000 hehtaaria Ylä-Lapin luontaistalousalueita sijoitetaan julkisten hallintotehtävien taseeseen ja että retkeilyalueet kuuluvat muun oman pääoman julkisten hallintotehtävien taseeseen niin ikään. Mutta sitten, arvoisa puhemies, tämä Talvivaara. Voitte, kollegat, olla aivan varmoja, että kun olen teollisuudesta lähtöisin ja telakkaduunari, niin pidän erittäin tärkeänä, että niin suomalaisia metalleja, kaivannaisia kuin vihreätä kultaakin, puuta, jalostetaan tässä maassa ja että teollisuus pärjää. Mutta tämä Talvivaaran tilanne on kerta kaikkiaan sellainen — ja uskon, että arvoisa jaoston puheenjohtaja, edustaja Juhantalo tulee omassa puheenvuorossaan sen vakuuttamaan — että ihan aidosti tästä myöskin asiantuntijat olivat valiokunnassa sen jaoston kuulemisessa kahta mieltä. Osa vielä jaksaa uskoa, että ehkäpä pitemmällä aikavälillä, ehkäpä muutaman vuoden sisällä voidaan saada kannattava toiminta aikaan ja tulevaisuusnäköaloja on. Mutta erittäin suuri, merkittävä joukko asiantuntijoita on sitä mieltä, että tämä on toivoton tapaus. Kyllä minun sydäntäni raastaa sellainen johtopäätös, että on toivoton tapaus. Tämä tarkoittaa, niin kuin valiokunnan mietinnössäkin on todettu, että on aika nopeasti saatu ylösajoa tehostettua ja tällä hetkellä jopa saantoa parannettua, mutta kyllä ovat etuajassa palaneet rahatkin, veronmaksajien rahat. Ne ovat loppuneet, ja sen vuoksi tarvitaan nyt lisäpääomitusta. Asiantuntijoiden rehellisissä vastauksissa oli, että lisärahapyyntö tulee ennen kesää. Onko se 100, 150, 200 miljoonaa, se on tulossa, eikä se siihen jää. Kun puhutaan sitten jatkopanostuksista, niin puhutaan jälleen sadoista miljoonista. On totta, että alasajo maksaa. Se maksaa sen 300 miljoonaa, mutta se on joka tapauksessa edessä, jos — ja olen aika varma, että — kannattavaa toimintaa ei monesta syystä saada aikaan. Se on se prosessiongelma, se on ympäristöongelma, se on nikkelin maailmanmarkkinahintaongelma ja tällä hetkellä vielä tämä juridinen ongelma myöskin tässä. Jos Talvivaarasta kaivoksena olisi mahdollista edes keskipitkällä aikavälillä saada kannattava kaivos, niin ei valtion pitäisikään hakea siihen mitään ulkopuolisia rahastosijoittajia, ulkolaista pääomaa sille kakulle. Silloin pitäisi sietää tappioita ja odottaa sitä kannattavaa toimintaa ja ryhtyä tulouttamaan siitä kaivoksesta myöhemmin tuloksia, jos se pystyisi toimimaan ympäristöä säästävällä ja kannattavalla tavalla edes pitemmällä aikavälillä, mutta ikävä kyllä tällaista näköalaa ei ole. Pikkasen eri tavalla asetetuilla lausumilla vasemmisto, vihreät ja SDP Talvivaaraan suhtautuvat sillä tavalla, että kyllä se aika epätoivoinen tilanne on. Meidän lausumamme lähtee siitä, että lopetetaan tämä veronmaksajien rahan työntäminen, ponnistellaan Kainuun työllisyyden eteen muilla keinoin ja tehdään johtopäätökset, niin kuin monet asiantuntijat ovat todenneet. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-04-07T17:46:19,2016-04-07T17:52:12,Tarkistettu,1.1 2016_34_114,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ennen kuin jatkan tätä keskustelua Talvivaarasta ja Terrafame Group Oy:stä, tahdon sanoa myös merkittävästä asiasta, josta tässä salissa on keskusteltu jo monen monituista kertaa, ja se on tämä Metsähallitus. Toivon myös valiokunnan puheenjohtajalta tähän muutamia kommentteja. Kenties voitte pyytää vastauspuheenvuoron, ja kenties arvoisa rouva puhemies sen teille myöntää. Kysymys kuuluu: Miksi ne valtion retkeilyalueet (Kauko Juhantalo: Ei liity tähän asiaan!) pidetään yhä Metsähallituksen liiketoiminnan taseessa, ja miksi nämä 40 000 hehtaaria virkistysmetsää Ylä-Lapista siirretään sinne? Miksi, miksi ja vielä kerran miksi? Ja vielä toinen asia: Miksi tosiaan tähän omaan pääomaan kuuluvat maa- ja vesialueet, nämä Ylä-Lapin edellä mainitut 40 000 hehtaaria virkistysmetsää ja valtion retkeilyalueet, eivät voisi olla julkisten hallintotehtävien yksikön hallinnassa eli Luontopalveluiden hallinnassa ja ohjauksessa, jossa ne ovat ilman tuottovaadetta? Miksi tämä ei ole mahdollista? Miksi, miksi ja vielä kerran miksi? Ja sitten tähän päivän epistolaan, joka kielenkantoja on jo avannut jonkun verran tässä näin, eli tähän Talvivaaraan, Terrafame-kysymykseen. Näköjään SSS, kolmen S:n hallitus, on ottanut Talvivaaran suhteen nyt sosialismivaihteen käyttöön. Annatte rahaa nyt ja varaudutte antamaan rahaa myös myöhemmin satoja miljoonia euroja lisää yhtiölle, joka ei pysty kertomaan sitä, miten toiminnasta saadaan markkinaehtoisesti kannattavaa, eikä edes sitä, miten tuo olisi mahdollista, koska nikkelin maailmanmarkkinahinta on niin alhainen, että tuotetta ei kannata edes myydä. Vaasan hallinto-oikeudesta ei ole tähän päiväänkään mennessä tullut tietoa siitä, voiko toiminta edes järkevästi jatkua. Ja vaikka sieltä tulisi päätös, joka pohjautuu siihen välipäätökseen viime marraskuulta, sekin tarkoittaa sitä, että toiminta vaarantuu merkittävästi. Mikään ei vielä takaa sitä, että nämä prosessit yksittäin tai erikseen toimivat. Yhtiö itsekin sanoo, että on saatu lupaavia, hieman toivoa herättäviä tuloksia, mutta yhtiö ei itsekään voi mennä vielä takuuseen, että nämä prosessit yksin ja yhdessä tulevat toimimaan. Se, mikä kertoo kaikkein eniten tästä yhtiön tilanteesta, on se, missä ovat — lukuisten ja lukuisten yritysten jälkeen — ne yksityiset sijoittajat. Niitä varmaan pyörisi hyvinkin paljon tässä lähettyvillä, jos yhtiö olisi niin fantastinen kuin täällä useat hallituksen edustajat antavat ymmärtää. Silloin ei tarvittaisi tätä sosialismia, jos yhtiö voisi toimia markkinaehtoisesti kannattavasti. Ja kuten edustaja Viitanen aivan oikein puhui työllisyydestä, se on arvovalinta laittaa rahaa siihen työllisyyteen tai ottaa sitä rahaa pois ja pistää sosialismin hengessä tähän Talvivaaraan, Terrafame-yhtiöön lisää rahaa. On aivan selvä asia, että se alasajo maksaa, ja se maksaa useiden useiden vuosien aikana arviolta noin 300 miljoonaa euroa. Mutta ne malmikasat joka tapauksessa pitää siellä hyödyntää, ja yhtiö saa vielä voittoa sieltä, liiketuottoa noin 150 miljoonan euron edestä, jotenka ne kustannukset tavallaan sen kautta puolittuvat. Ja nyt sitä hintaa tulee päivä päivältä lisää. Ja jos polun päässä on se vääjäämätön tuomiopäivä, että yhtiö pitää pistää alas — ja tekin sen varmaan tulette vielä myöhemmin päättämään — niin miksi tätä päätöstä vitkastellaan, pidetään piikki auki yhä? Kaikki nämä rahat ovat pois, kuten aikaisemmin sanoin, sieltä ympäristön tukemisesta, työllisyyden tukemisesta, yritys- ja elinkeinoelämän tukemisesta ja kainuulaisten tukemisesta. Sinne sitä rahaa pitäisi laittaa saman tien nyt, ja me olemme omassa vastalauseessamme sanoneet kaikkein tiukimmin kaikista eduskuntaryhmistä, että nyt menee piikki kiinni ja valtion on aloitettava tämän kaivosyhtiön alasajo nyt eikä myöhemmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-07T17:52:16,2016-04-07T17:57:14,Tarkistettu,1.1 2016_34_115,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,Se oli väkevää puhetta! — Seuraavaksi edustaja Juhantalo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_34_116,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koskettelen ainoastaan tätä Terrafame-kysymystä — lausuinko väärin? Ensinnäkin aluksi totean, että edustaja Uotila kyllä lausui ihan oikeat sanat siitä, että tässä Terrafame-kysymyksessä ei oikeastaan ollut sellaista välimuotoista asiantuntijaa, ne olivat joko—tai. Ja aika tiukasti molemmissa linjoissa esiintyy niitä joko—tai-ihmisiä. Siis joko—taita siinä positiivisessa mielessä edustaa tietysti ensinnäkin yhtiön hallitus, jonka puheenjohtaja lausui niinkin voimakkaasti, että hän uskoo kuin pukki sarviinsa tämän onnistumiseen. Ja sitten negatiivisessa mielessä oli professoritasoisia miehiä, jotka suosittelivat välittömästi sulkemista. Kaikki eivät olleet suinkaan välittömän sulkemisen kannalla mutta olivat sulkemisen kannalla. Ja professoreista yksi oli myös sitä mieltä, että tämä on lupaava — tämä malmi, joka on köyhää malmia, ja tämä menetelmä on oikeastaan ainoa, jolla se nikkeli voidaan erottaa — ja on sellainen, joka tulee toimimaan. Otapa näistä sitten maallikko selvää. Se riippuu ihmisen asenteesta hyvin paljon. Teollinen toiminta ja elinkeinoelämä alasta riippuen vaatii pitkäjänteisyyttä. Ja valitettavasti kaivostoiminta on hyvin aaltomaista, pitkien aaltojen liikettä. Suomi on tehnyt monta virhettä. Nimenomaan edustajien kiivaudella monta asiaa on myyty ja keskeytetty tappiolla, joka myöhemmin on osoittautunut valtavaksi menestykseksi. Toki niitä tappioita on tehty yksilöpuolellakin. Mutta voidakseni kuvailla, miten monipuolisesti jaostoni käsitteli tätä asiaa, on syytä kyllä lukea Terrafamen osalta mietintöluonnos ja mietintö: ""Terrafame Groupin oman pääoman korottamiseen ehdotetaan 38,5 milj. euroa toiminnan jatkumisen takaamiseksi. Talvivaara Sotkamo Oy:n julkisselvityksessä olevan konkurssipesän kaivostoiminnan omistus siirtyi 15.8.2015 Terrafame Oy:lle, jonka valtio omistaa kokonaan Terrafame Group Oy:n kautta. Toimintaa varten Terrafame Oy:n pääomittamiseen myönnettiin vuoden 2015 lisätalousarvioissa 209 milj. euroa ja vuoden 2016 lisätalousarvioesityksen mukaan aiemmin myönnetyt määrärahat riittävät ylläpitämään kaivostoimintaa huhtikuun 16 loppuun, minkä vuoksi lisämääräraha on tarpeen. Nyt ehdotettu 38,5 milj. euroa olisi säästynyt vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetystä 100 milj. euron määrärahasta, joka oli tarkoitettu Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien menetysten ympäristövahinkojen torjumiseen. Julkisselvitys jatkuu edelleen, mutta siitä aiheutuvat kustannukset ovat jatkossa vähäisiä, koska konkurssipesä ei enää vastaa kaivoksen ylläpidosta."" ""Valiokunta pitää esitystä perusteltuna ja toteaa, että yhtiön hallituksen antaman selvityksen mukaan kaivoksen ylösajo on edennyt hyvin ja suunnitelmien mukaisesti. Elokuussa 2015 asetettiin konkreettiseksi tavoitteeksi seuraavan kahden vuoden aikajaksolla ympäristöturvallisuuden ylläpidon lisäksi toiminnan vakauttaminen sekä Terrafame Oy:n taloudellisen kehityksen saamisen oikeansuuntaiseksi. Yhtiön hallitus arvioi, että Terrafame Oy:n kassavirta on positiivinen vuodenvaiheessa 2017—2018. Kaupallisesti kannattavan kaivostoiminnan edellytyksiä heikentää tällä hetkellä merkittävästi nikkelin maailmanmarkkinahinnan alhaisuus. Toisaalta neuvottelut yksityisten rahoittajien kanssa ovat käynnissä. Omistuspohjan laajentamismahdollisuuksiin vaikuttaa muun muassa Vaasan hallinto-oikeudessa edelleen harkinnassa oleva päätös Nuasjärven purkuputken käytöstä."" ""Valiokunta pitää hyvänä sitä, että valtio-omistajan johdonmukaisena tavoitteena on ollut ympäristöturvallisuuden varmistaminen ja kaivoksen toiminnan jatkaminen siinä tapauksessa, että se on mahdollista pitää pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kestävällä pohjalla. On myös haettava aktiivisesti yksityistä rahoitusta siten, että se on valtiolle edullista. Kaivoksen tilanteeseen liittyy valtion kannalta merkittäviä riskejä erityisesti nikkelin alhaisen hintatason sekä kaivoksen ylösajoon ja tuotantoprosessin keskeneräiseen hallintaan liittyvien epävarmuuksien vuoksi. Siksi valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin toiminnan ympäristövaikutuksia ja kannattavuuden kehittymistä sekä reagoi tarvittaessa tilanteeseen mahdollisimman nopeasti. Valtion tulee myös asettaa kriteerit siitä, missä tilanteessa kaivoksen sulkeminen on toiminnan jatkamista parempi vaihtoehto, etenkin kun valtion on varauduttava merkittäviin lisärahoitustarpeisiin. Valiokunta pitää perusteltuna, että hallitus varautuu Terrafame Oy:n vaihtoehtoisiin ratkaisuihin nykyistä paremmin muun muassa selvittämällä niiden kustannukset ja aluetaloudelliset vaikutukset."" Tässä menee vähän yliajalle, mutta tulen jatkamaan tuolta paikaltani. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Jaoston puheenjohtaja olisi voinut ehkä jatkaakin, mutta mennään eteenpäin. — (Kauko Juhantalo: Mielelläni!) — Olkaa hyvä.] Kiitoksia, herra puhemies! — Haluan siis todeta tässä lopuksi, aivan niin kuin edustaja Uotila jo aikaisemmin sanoi, että tässä poikkeaa nykyisen hallituksen voimakkaasti positiivinen kanta. He haluavat jatkaa tätä. Siellä on erittäin kokenut johto, ja he ovat vakuuttuneita, että tämä tulee toiminnan turvaamaan oikein hyvin. Nikkelin maailmanmarkkinahinta on tänään noin 8 500 dollaria tonnilta. 11 000 on se raja, jolla plus miinus nolla -tasossa tämä kaivostoiminta on kannattavaa. Maailmanmarkkinahinnan arviosta on erilaisia lähtökohtia, mutta se liikkuu siinä 15 000:n ja 18 000:n välillä nyt vuoden kahden sihdillä erittäin monella talouselämää seuraavalla laitoksella, muun muassa Maailmanpankilla. Siis jos se on kannattavaa näinkin voimakkaasti, silloin olen edustaja Aallon kanssa samaa mieltä, että ei kannattaisi myydä tätä nikkeliä vaan pistää se kasalle ja myydä myöhemmin. Niin ei voi kuitenkaan toimia, koska firman kassan täytyy jotenkin toimia. Teknisesti kaivostoiminta uusissa kasoissa toimii erittäin hyvin ja on viime talvenkin pysynyt 20 asteen lämpötilassa huolimatta voimakkaasta pakkasesta. Se on merkki siitä, että se on saatu toimimaan. Kuten sanoin, juridiikan perusoppeihin kuuluu se, että näytön jälkeen minkään oikeusjärjestelmän tulosta ei arvuutella. Jaosto ei ole myöskään kysynyt mitään aikataulua. Se ei ole sopivaa, sisällöstä puhumattakaan, mutta on aivan selvä, niin kuin tässä lausutaan, että hallinto-oikeuden päätöksen sisältö tulee hyvin paljon vaikuttamaan rahoitusratkaisuihin ja kaivoksen toiminnan tulevaisuuteen. Jos se on sillä tavalla myönteisempi kuin välipäätös, se antaa hyvin paljon voimaa tulevaisuuteen uskoen. Tosiasia on, että jos kaivos suljettaisiin välittömästi nopeallakin liikkeellä, niin sen alasajo kestäisi noin 20—30 vuoden ajan. On suuri vaara, jos Vaasan hallinto-oikeuden päätös on negatiivisuuteen poikkeava, (Puhemies koputtaa) että luonto kylläkin tekee tehtävänsä ja ne vedet tulevat joka tapauksessa tämän 20—30 vuoden aikana sinne vesistöön. Se on ilmennyt asiantuntijalausunnoista. Mieluummin hallittu toiminta niin, että tällaista vahinkoa ei tule tapahtumaan. (Puhemies koputtaa) Siinä ovat ne keskeiset tekijät,  jotka  tässä  toiminnassa ovat.  Me olemme päätyneet TEMin mukaisesti siihen, että tämä on niin tärkeä elinkeinonhaara ja työllisyyskysymys Suomessa, että siihen on syytä satsata ja uskoa lopputulokseen, joka on positiivinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-04-07T17:57:18,2016-04-07T18:07:20,Tarkistettu,1.1 2016_34_117,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä sosialidemokraateilla on tähän lisäta-lousarvioon kolme lausumaa, joita esitämme. Ensimmäinen niistä liittyy juuri täällä 45 minuuttia kestäneessä debatissa esiin nousseeseen työllisyystilanteeseen, siihen huoleen siitä, että lisätalousarviossa edelleenkään ei ole lainkaan näitä työllisyysmäärärahojen lisäyksiä. Tästähän, kuten edustaja Aalto edellä kertoi, meillä on ollut vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa johdonmukainen yhteistyölinja, jossa olemme vaatineet ja edellyttäneet, että tämä asia pitää saada kuntoon. Ja tulemme muuten jatkamaan tätä niin kauan kuin hallitus toivottavasti jossain vaiheessa ymmärtää, että leikkauskierre vain syvenee, taantuma jatkuu, huonot näkyvät jatkuvat, ellei nyt, tässä ja nyt, tule työllisyystoimia, tässä ja nyt tule toimenpiteitä, joilla parannetaan työllisyyttä ja työllisyysmäärärahat turvataan. Täällä muun muassa edustaja Filatov debatissa kertoi aika synkkiä lukemia ja kuvasi tilannetta hyvin. Tämä huoli on sydämessämme, ja se on iso, ja voin kuvitella, että tänä päivänä myös suomalainen työtön ihminen on kovin, kovin huolissaan. Ja koska näitä työllisyystoimia on laiminlyöty, siksi ollaan leikkauskierteessä, ja siksi olemme saaneet ikäviä uutisia budjettiriihestä, eli vastoin kaikkia lupauksia tehdään lisäleikkauksia ja tehdään lisäleikkauksia heikompiosaisilta. Oli, puhemies, hieman ikävää se, että kyselytunnilla sekä pääministeri Sipilä että ministeri Soini jättivät vastaamatta heille esitettyihin kysymyksiin lupausten pitämisestä, koska se on kuitenkin politiikan luottamuskysymys. Esitettiin sitaatteja... (Toimi Kankaanniemi: Entäs demarit?) — Minusta on syytä kysyä niiltä, joilla valta on. — Esitettiin sitaatteja siitä, mitä kansalaisille vaalitoreilla luvataan. (Toimi Kankaanniemen välihuuto) Esimerkiksi Soini ja perussuomalaiset sanoivat, että kaikkein heikompiosaisilta ei voi, ei pidä eikä ole varaa leikata. Nyt leikataan. Pääministeri Sipilä oli kertonut, että näistä etuuksien tasoista ei leikata, ja nyt olemme nähneet kehyspäätöksen, jossa leikataan muun muassa lapsilisien tasosta, työttömien peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta, sairauspäivärahasta, vanhempainrahasta, kotihoidontuesta, kansaneläkkeestä, rintamalisästä, vammaistuesta ja niin edelleen. Nämä ovat vastoin sitä, mitä puhuttiin ja mitä luvattiin. Tässä on se, mistä olemme haastaneet hallitusta: laiminlyömällä työllisyystoimet ollaan leikkauskierteessä, jossa hallitus tekee hyvin epäoikeudenmukaisia, epäinhimillisiä, julmiakin arvovalintoja. Tulemme jatkamaan tätä keskustelua ja toivomme, että hallitus katsoo sinne vaihtoehtobudjettiimme. Me tulemme myös tekemään vaihtoehtoiset kehyslinjaukset ja jatkamaan tulevina vuosina vaihtoehtobudjettien tekemisiä, ja tässä työssä me haluamme olla sitkeitä ja johdonmukaisia. Puhemies! Kaiken kaikkiaan meillä on myös kaksi muuta lausumaa tässä vastalauseessa. Toinen koskee tätä Metsähallitusta, josta siis toteamme sen saman, mistä olemme aiemmin tässä salissa käyneet keskustelua ja toisessa valiokunnassa tehneet nämä asiapäätökset. Tässä yhteydessä, kun asia liittyy lisätalousarvioon, esitämme lausumaa, jossa edellytämme, että Metsähallituksen johtamisjärjestelmän uudistaminen on tehtävä niin, ettei vesi- ja maa-alueita siirretä pois julkisten hallintotehtävien taseesta, julkisten hallintotehtävien hoitaminen itsenäisesti turvataan eivätkä luonnon monimuotoisuus, suojelu, retkeily ja virkistysintressit vaarannu. Ja kolmas vastalauseemme lausuma, puhemies, liittyy tähän Terrafameen, mistä täällä myös on paljon käyty keskustelua. Meidän päätavoitteemme sosialidemokraateilla on se, että kaivos voisi jatkaa ja tuoda työllisyyttä ja toimia ympäristöystävällisesti ja kannattavasti. Mutta koska näitä mustia pilviä on siellä taivaalla näkynyt ja huolia osoitettu ja lisärahoitustarpeita tuotu esiin ja muuta, niin me emme halua tehdä tätä päätöstä siten, että meillä ei ole riittävää varmuutta siitä, että tämä kaivos pystyy toimimaan kannattavalla tavalla tulevaisuudessa, eikä loputtomiin valtion lisärahoitustarvetta voi olla olemassa. Siksi emme esitä hylkyä tälle rahalle — meidän mielestämme sen rahan voi myöntää — mutta edellytyksenä sille, että raha pistetään maksuun, tulee olla vielä ulkopuolinen, puolueeton selvitys tämän kaivoksen toiminnan jatkamisesta siinä suhteessa, että se pystyy toimimaan kannattavasti ja ympäristönormit täyttäen ilman valtion kohtuutonta lisärahoitusta. Eli mielestämme on tässä yhteydessä välttämätöntä, että tehdään tämä ulkopuolinen selvitys. Uskon, että se olisi kaikkien etu, ja toivottavasti hallitus myös tähän osaltaan tarttuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-07T18:07:21,2016-04-07T18:12:39,Tarkistettu,1.1 2016_34_118,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen ymmärtää, että työllisyystilanteen parantamiseksi työpaikkojen luominen on tärkeintä. Siitä huolimatta emme saa unohtaa muuta työttömyyden hoitoa. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen on huolestuttavaa. Pitkäaikaistyöttömiä oli helmikuussa lähes 20 000 enemmän kuin vuosi sitten. Myös nuorten työttömyys on kasvanut. Erityisen huolestuttavaa on se, että yli kolme kuukautta työttömänä olleita nuoria on enemmän kuin vuosi sitten. Nuorten kohdalla tiedämme, että kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen työllistyminen vaikeutuu ja sitä kautta myös syrjäytymisen riski kasvaa huomattavasti. Erilaisissa aktivointitoimenpiteissä, kuten esimerkiksi palkkatuetussa työssä, työvoimakoulutuksessa, työkokeilussa ja omaehtoisessa opiskelussa oli 6 500 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Välityömarkkinoiden tuottamat työllisyyspalvelut ovat keskeinen osa vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymisen palvelujärjestelmää. Välityömarkkinat tarjoavat työelämäosallisuutta ja avoimelle sektorille tapahtuvia siirtymiä tukevia palveluita sekä palkkatuettuja työpaikkoja. Välityömarkkinoiden työllisyyspalveluja kritisoidaan usein tehottomuudesta avoimelle sektorille tapahtuvan siirtymisen alhaisen tason johdosta. Työ- ja elinkeinoministeriön käyttämä tehokkuuden mittari eli työllistyminen avoimille työmarkkinoille mahdollisimman vähillä kustannuksilla ei kuitenkaan ole riittävä. Palvelujen vaikuttavuutta pitää palkkatuettujen työsuhteiden osalta arvioida myös työn ja toimintakyvyn näkökulmasta. Kaikki pitkäaikaistyöttömät eivät kuntoudu avoimille työmarkkinoille, mutta silloin tavoitteena tuleekin olla, että ihminen voisi kokea olevansa merkityksellinen osa yhteiskuntaa. Palkkatuen ansiosta tämä on monelle ihmiselle mahdollista. Tällaisessa tapauksessa palkkatuki on osa hallitusohjelmassakin mainittua aktivoivaa ja osallistavaa sosiaaliturvaa. Hallituksen työllisyysmäärärahojen leikkaukset ovat lisänneet eriarvoisuutta työttö-mien kesken. Alueellisesti painotetaan eri ryhmien työllistämistä ja vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat asetetaan keskenään jopa vastakkain. Asuinpaikan lisäksi palvelujen saatavuuteen vaikuttaa entistä enemmän se, missä vaiheessa vuotta henkilö tulee työllisyyspalvelujen piiriin. Loppuvuonna resursseja ei ole, ja tämä hallitus ei niitä ilmeisesti lisätalousarviossa halua myöntää. Hallitus on vähentänyt ja edelleen vähentämässä työllisyysmäärärahoja, ja tämä on johtanut siihen, että työttömyyden hoidossa asiakaskunta on jakautunut niihin, joihin tehokkaita toimenpiteitä kohdennetaan, ja niihin, jotka syrjäytyvät — tai minun mielestäni olisi parempi sanoa: syrjäytetään pysyvästi työelämästä. Arvoisa puhemies! Viime kaudella Lauri Ihalaisen johdolla toteutettujen kuntakokeilujen seurantaraportti on ilmestynyt, ja sen johtopäätöksessä todetaan, että kokeilua on jatkettava pikaisesti, sillä kokeilujen tulokset olivat kustannusvaikuttavia erityisesti pitkäaikaistyöttömien elämänhallinnan ja työllistymisen näkökulmasta. Esimerkiksi Lieksassa Pohjois-Karjalassa kokeilussa pystyttiin selkeästi osoittamaan kunnalle ja yhteiskunnalle syntyviä säästöjä. Ministeri Lindström on peräänkuuluttanut näitä tehokkaita ja vaikuttavia työllistämisen malleja, ja siksi ihmettelenkin, miksi päätöstä kuntakokeilun jatkosta ei ole vieläkään tehty. Arvoisa puhemies! Minä jään todella mielenkiinnolla odottamaan ministeri Lindströmin ensi viikolla tapahtuvaa kaapista ulos tuloa työllisyysasioissa, kuten hän itse äsken kyselytunnilla ilmaisi tämän asian. Erityisesti odotan kuulevani, miten hän aikoo edistää pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja auttamista niin, ettemme sysää ihmisiä turhan takia ja pysyvästi yhteiskunnan ulkopuolelle ja työmarkkinoiden ulkopuolelle. Toivottavasti ministeri Lindströmin ajattelu pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä ei ole sama kuin perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja Sampo Terholla viime viikon kyselytunnilla, kun hän sanoi, että tempputyöllistäminen on turhaa. Tällä asenteella ei ainakaan tätä asiaa ratkaista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-04-07T18:12:41,2016-04-07T18:17:30,Tarkistettu,1.1 2016_34_119,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tämän lisätalousarvion jälkeen valtionvelka tulee tänä vuonna kasvamaan noin 5,4 miljardia euroa eli noin 105 mil-jardiin euroon. Viime vaalikaudella valtio otti velkaa 19,7 miljardia suoraan. Sitten se leikkasi kumulatiivisesti kuntien valtionosuuksia yhteensä 5 miljardin verran, ja kunnat velkaantuivat 13 miljardista 18 miljardiin viime vaalikauden aikana, eli näin julkinen velka valtion ja kuntien osalta kasvoi 25 miljardilla eurolla. Lisäksi edelliset hallitukset viime vaalikaudella myivät valtion omaisuutta noin 3,3 miljardin edestä — muun muassa kuuluisa Caruna taisi olla tässä, ja asiakkaathan nyt sitten maksavat sitä jonnekin. Lisäksi valtion toimenpiteistä, laiminlyönneistä johtuen tiestön ja rakennusten korjausvelka kasvoi noin miljardin verran. Nythän se ei kasva, kun hallitus on muuttanut muun muassa liikennepolitiikkaa niin, että korjausvelkaa lyhennetään. Näillä toimenpiteillä tosiasiassa julkinen talous siis velkaantui viime kaudella lähes 30 miljardia euroa eli runsaat 7 miljardia per vuosi. Nyt hallitus ei todellakaan leikkaa kuntien valtionosuuksia ja vähentää korjausvelkaa ja siitä huolimatta ottaa uutta velkaa tänä vuonna noin 5,4 miljardia ja tulevina vuosina vielä vähemmän, eli todella raju muutos on julkisen talouden pidossa tapahtunut. Myönnämme, että se on tehnyt kipeää erityisesti näiden säästötoimenpiteiden vuoksi, mutta ei voida ajatella, että eletään sillä lailla kuin viime vaalikausi, että otetaan velkaa ja annetaan kaiken olla. Rakenneuudistuksia on lisäksi tehty, kilpailukykysopimus on menossa eteenpäin, pakkolait on vedetty pois, rakenneuudistukset, joista muun muassa sote on tärkein, ovat etenemässä. Arvoisa puhemies! Tämä kertoo siitä, että Sipilän—Soinin hallituksella ovat asiat hallussa, päätöksiä syntyy ja talouden suunta kääntyy, ja myös taloudessa, työllisyydessä on parempia merkkejä tulossa. Tuosta valtavasta velkaantumisesta huolimatta viime vaalikaudella uusia työttömiä tuli 100 000 liikaa, eli tulos oli kyllä todella huono siltä pohjalta, mistä Sipilän hallitus joutui aloittamaan työnsä. Arvoisa puhemies! Mitä tuossa vastauspuheenvuoroissa totesin sosialidemokraattien vaalilupauksista viime vuoden maaliskuulta, ne pitävät paikkansa, luin ne alkuperäisistä teksteistä: indeksitarkistuksia muun muassa 800 miljoonan edestä, ja missä ne ovat? Eihän niitä ole missään. Koulutuksesta ja työllisyydestä yli 500 miljoonan leikkaukset. No, se siitä. Toivottavasti sosialidemokraatit kertovat vähän tarkemmin, mitä he todellakin tarjoavat vaihtoehdoksi. Arvoisa puhemies! Työllisyysmäärärahat loppuivat viime vuonna Rinteen ja Ihalaisen budjetin perusteella jo touko-kesäkuussa. Nyt ollaan huhtikuussa, niitä rahoja vielä on käytettävissä tämän vuoden budjetin osalta, mutta toki tilanne on hankalampi jatkossa, kun määrärahat hupenevat. Mutta poiketen edellisestä vaalikaudesta ministeri Lindström on luvannut, ja tänään viimeksi, toimenpiteitä, joilla työllisyyttä ja yritystoimintaa todellakin uudelleen rakennetaan tähän maahan. Odotetaan rauhassa ensi tiistaihin ja seuraavaan tiistaihin, niin saamme näitä toimenpiteitä, joilla luodaan uusia, tuottavia työpaikkoja, joiden kautta saamme vain tervettä talouden kasvua — ei sillä, että rahoja siirrellään ja velkaa otetaan hulvattomasti eikä tehdä mitään. Se tie on loppuun käyty. Nyt tarvitaan niitä uudistuksia, ja niitä on tulossa. Arvoisa puhemies! Metsähallituksen osalta laki on hyväksytty, ei siitä kannata puhua tänään enää sen enempää. Terrafame, Talvivaara on kipeä asia. Perussuomalaiset ovat erittäin kriittisiä sille linjalle, jolla nyt ollaan pakon sanelemana. Emme me ole ajaneet Terrafamea tai Talvivaaraa siihen tilanteeseen, (Puhemies koputtaa) mikä on. Nyt kuitenkin katsomme tämän tien tässä vaiheessa edustaja Juhantalon puheenvuoron mukaisesti ja palaamme siihen asiaan myöhemmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-07T18:17:30,2016-04-07T18:22:58,Tarkistettu,1.1 2016_34_120,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt keskustelussa oleva valtiovarainvaliokunnan mietintö lisäbudjetista on erittäin mielenkiintoinen. Tämä käyty keskustelu sekä nyt että tuossa kyselytunnin aikana, mitä oli näitä työllisyyskeskusteluja ja valtiontalouskeskusteluja, on erittäin hyvä, ja tämä luo pohjaa sille, millä Suomi lähtee nousuun. Ensinnäkin tästä Terrafamen rahoituksesta voi sanoa, kuten tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä sanotaan, että ensimmäinen tehtävä tietenkin on nyt annetuilla määrärahoilla varmistaa ympäristön tilanne niin, että mitään lisäpilaantumisia ei pääse enää tapahtumaan. Se on totta, että siellä on ongelmia, mutta ne on vain hoidettava. Eivät ongelmat lopu sillä, että lähdetään karkuun, vaan vastuuta on kannettava. Tuotanto on nyt siellä kaivoksella käynnistetty täydellä teholla, ja nyt kesään asti testataan, miten se lähtee toimimaan. Kuten äsken kuulimme, edustaja Suutari sanoi siellä käyneensä ja totesi, että siellä viestit ovat hyvin rohkaisevia, että kemiallinen prosessi toimii ja tuottaa tulosta. Sille, että maailmanmarkkinahinnat metalleille ovat nyt mitä ovat, me emme tällä hetkellä mahda mitään. Mutta emme voi senkään varaan rakentaa, että jäämme surkuttelemaan ja pelkäämään, mitä tässä tapahtuu, ja ottamalla lisää velkaa ajamme itsemme yhä suurempaan umpikujaan, josta ei sitten enää millään pääse. Se on tärkeä muistaa. Se pitää hoitaa tämä Terrafamen rahoitus nyt tällä keinoin ja uskoa siihen, että tämä asia hoituu hyvään malliin oikeilla toimenpiteillä, mutta pikkuisen soisi olevan tässä asiassa tuuriakin, että lähtisi tuo talous nousemaan ja metallihinnat nousuun myös. Tässä keskustelussa nousi esille myös tämä lupabyrokratia: odotetaan edelleen Vaasan hallinto-oikeudesta ympäristölupaa. Minun mielestäni tämä tapaus osoittaa oikein kouriintuntuvasti sen, mihin Suomi on mennyt. Eihän tässä ole enää mitään järkeä. Ne ovat ihan laillisia päästöjä, mitä tulee. Se on totta, että kun tehdään jotakin, niin aina syntyy päästöjä. Kun lapiolla kaivetaan maata, siitäkin syntyy päästöjä. Mutta jos mitään ei saa tehdä ja kaikki luvat seisovat hallinto-oikeudessa, joka ei välttämättä tuosta kaivostoiminnasta ymmärrä tuon taivaallista, niin kyllähän meidän pitää nyt pikku hiljaa tähän maahan saada pikkuisen järkeä niin, että lupaprosessit nopeutuvat ja saadaan luvitukset nopeasti. Ei voi olla niin, että vuosi vuoden jälkeen investoinnit seisovat, ihmiset ovat työttömyyskortistossa ja oppositio huutaa kurkku suorana, kun ei ole töitä. Missähän se vika sattuisi olemaan? Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa on selkeä kanta siihen, että byrokratiaa puretaan, nopeutetaan näitä prosesseja ja saadaan ihmiset töihin. Eihän siinäkään ole mitään järkeä, että meillä tänä päivänä Suomessa ajetaan kivihiiltä tähän maahan ja turpeenottoluvat seisovat hallinto-oikeuksissa ja maksetaan ulos rahaa hurjalla vauhdilla, 10 miljardia energiasta, ja osallistumme muun muassa Australiassa suuren koralliriutan tuhoamiseen, kun sieltä ajetaan tänne kivihiiltä. Kun omatunto ulkoistetaan, niin tällaista sitten jälki on. Toivoisin, että oppositiokin näihin asioihin ottaisi hieman rehellisemmin kantaa, kantaa siihen, miten nämä asiat oikeasti ovat. Tietysti jos haluaa ihmisiä pelotella ja hurjia tarinoita kertoa, niin sekin onnistuu täältä puhujapöntön paikalta, mutta ei siinä kyllä vastuunkannosta samana päivänä kannata puhua. Arvoisa puhemies! Sitten vielä lisää hallituksen keinoista, millä työllisyyttä parannetaan ja työttömyyttä torjutaan. Kilpailukyvyn parantaminen olisi se keino. Pääministeri Sipilä on sen tuhat kertaa sanonut, ja kaikki hallituksessa ovat sitä omilla vastuualueillaan vieneet eteenpäin. Uudistuksia tehdään, ja yhteiskuntasopimuksen syntyminen nyt lienee meidän kaikkien toive numero yksi, niin että työmarkkinajärjestöt pääsevät sopimaan järkevästä sopimuksesta, jolla pääsemme kasvu-uralle. Tässäkin asiassa me olemme tilanteessa, jossa d-pilleriä ei ole enää käytössä, vaan olemme sen itseltämme sulkeneet menemällä euroon. Nyt me sitten teemme tätä sisäistä devalvaatiota. Nyt sitten mitataan se selkärangan paikka, löytyykö työmarkkinajärjestöiltä vastuunkantoa siinä, että tämä homma hoidetaan. Minä toivon hartaasti, että tämä onnistuu tämä yhteiskuntasopimus ja sitä mukaa saamme kasvun nousuun. Menoja on pakko tietenkin leikata, kun menot ovat suuremmat kuin tulot. Se on itsestäänselvyys. Työttömyys maksaa meille noin 5 miljardia euroa tänä päivänä. Se on suurin piirtein se summa, minkä otamme vuodessa velkaa. Edustaja Toimi Kankaanniemi erinomaisessa puheenvuorossaan tuossa äskeisen keskustelun aikana todisti sen, miten edellisellä hallituskaudella tämä homma hoidettiin. En ihan noita lukuja ulkoa muistanut, mutta pitää ottaa nuo luvut talteen ja haltuun. Olin hämmästynyt noiden lukujen suuruudesta. Toivoisin, että totuus tässäkin asiassa uskallettaisiin sanoa, koska tempuilla tässä tilanteessa emme pääse enää eteenpäin. Suomi on tilanteessa, jossa meidän pitää luoda työpaikkoja. Se on hallituksen tavoite numero yksi. Meidän on saatava velkaantuminen taittumaan, kuten kyselytunnilla pääministeri Sipilä sanoi. Tällä ohjelmalla, kun se viedään läpi menestyksellä, olemme ensimmäisessä tavoitteessamme niin, että velkaantuminen saadaan taittumaan jo vuonna 2019. Se on oikeaa politiikkaa, jolle haluan antaa kaiken tukeni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-07T18:23:11,2016-04-07T18:28:13,Tarkistettu,1.1 2016_34_121,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tässä salissa useasti puhunut työllisyysmäärärahojen puolesta, niin ollessani ministeri, ollessani oppositiossa kuin ollessani hallituspuolueessa, ja teen sen taas. Jos me katsomme sitä, mitä meidän työllisyystilastoissamme tällä hetkellä tapahtuu, niin työttömien määrä on yksi mittari, ja se on ollut kasvussa. Mutta vielä tärkeämpi mittari on se, miten paljon meillä on nuoria työttömiä, miten paljon meillä on pitkäaikaistyöttömiä. Jos me katsomme tämän vuoden saldoa, siis vuosi tästä taaksepäin, niin tänä aikana pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut 20 000 hengellä eli heitä on lisää 20 000 henkeä, Forssan tai Heinolan kokoinen kaupunki, sieltä vauvasta vaariin. Kyse ei ole pienestä luvusta. Samaan aikaan meillä on työllistettyjä yli 40 prosenttia vähemmän, meillä on koulutuksessa vähemmän, lähes 13 prosenttia vähemmän työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Työllistämistoimia usein syytetään siitä, että ne ovat tempputyöllistämistä, mutta jos me tässä nyt rinnan vertaamme, niin yhtä lailla voi sanoa, että tämänhetkiset panostukset tuonne kaivospuolelle ovat tempputyöllistämistä. Meillä ei ole aavistusta siitä, miten tuo homma lähtee eteenpäin. Siitä huolimatta minusta tuota temppua kannattaa käyttää, jos se tuottaa työpaikkoja ja jos se saa tilanteen kuntoon tuolla kaivospuolella. Mutta jos mietitään, mitä tässä nyt tapahtuu sitten työvoimapolitiikan puolella, jäin miettimään, mitä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kalli sanoi, kun hän viittasi siihen, että on harmillista, että näitä työllistämisrahoja ei tässä nyt ole, mutta että palataan asiaan sitten varsinaisen lisäbudjetin yhteydessä. En tiedä, viittasiko hän siihen, että tulee lisää työllisyyttä tukevia toimia, vai tuleeko lisää resursseja myös tänne työvoimapolitiikan puolelle. Koko ajan kun pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, me samalla synnytämme pidempää rakennetyöttömyyden velkaa, jota on aina vaikeampi saada alaspäin. Sitä on aina helpompi ennalta ehkäistä kuin hoitaa jälkikäteen. Jos mietitään, mitä esimerkiksi tuolla järjestöpuolella ja välityömarkkinoilla tehdään, niistä ei välttämättä synny avoimille työmarkkinoille pitkäaikaisia työllistymistuloksia, mutta ne tuottavat tähän maahan paljon hyvinvointihyötyä ja ne ehkäisevät syrjäytymistä. Noilla rahoilla esimerkiksi järjestetään omakotitalkkaritoimintaa, joka tulee ikäihmisten kotona asumista. Siellä tehdään pihatöitä, siellä luodaan lumia ja sieltä siirrytään myös yrittäjiksi näille toimialoille, kun tuon verkoston kautta on syntynyt oma asiakaskunta. Nämä toimet ajetaan alas. Siellä sanotaan tällä hetkellä irti ihmisiä, eivätkä ne nouse ylös, jos kesäkuussa tai elokuussa tulee lisää rahaa. Ne ovat mennyttä. Samaa tehdään vaikkapa sotaveteraanien kotipalvelussa, jossa autetaan veteraanien kotona selviämistä, heidän läheistensä, puolisoidensa kotona selviämistä. Tällaisia esimerkkejä voisi luetella vaikka kuinka ison pinon. Meillä on SPR:n Kontti-palvelut, joissa tehdään kirpparitoimintaa, kerätään rahaa kansainväliseen kehitysyhteistyöhön mutta koulutetaan ihmisiä kaupan alalle. Nämä ovat sellaisia toimintoja, jotka nyt ovat suuressa vaarassa, ei pelkästään tämän rahan puutteen vuoksi vaan hallituksen tekemien linjausten vuoksi. Kun rahaa on liian vähän, niin on päätetty, että yhdistysten toimintaa ei enää tueta työllistämistukien kautta samalla tavalla kuin aikaisemmin. Mutta kannattaisi nähdä se kaksipuolinen hyvä, mikä näissä on. Kyse on siitä, että toinen vaihtoehto on se, että juuri nämä ihmiset ovat sitten pitkään työttöminä. Heitä ei auta se, että meille tulee esimerkiksi järjestelmä, jossa passiivista työttömyysturvaa voi käyttää aktiivisesti, koska tuo tukimuoto ei heitä yleensä kohtaa. Sen vuoksi olisi tärkeää, että nähtäisiin myös se sosiaalinen arvo, joka työllistämispolitiikalla voi olla, ei pelkästään se avoin arvo, mikä tulee avoimille työmarkkinoille ja yritystoiminnan kautta. No, sitten jos mietitään tätä kuntasuhdetta ja näitä työllistämisresursseja, niin itse asiassa se, että palkkatukirahat ovat niin minimissänsä, on iso leikkaus kuntatalouteen, koska meillä on olemassa järjestelmä, joka johtaa siihen, että jos kunnissa ei riittävästi pystytä aktivoimaan pitkäaikaistyöttömiä, niin kunnat maksavat isomman osuuden näistä kustannuksista, passiivisista kustannuksista. Tämän koko järjestelmän idea on ollut se, että valtio pitää huolen omasta potistansa. Nyt valtio ei pidä huolta omasta potistansa, mikä tarkoittaa sitä, että tätä kautta leikataan kuntien resursseja miljoonilla ja miljoonilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-04-07T18:28:16,2016-04-07T18:33:17,Tarkistettu,1.1 2016_34_122,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä vihervasemmisto naukuu Ylä-Lapin metsistä, että ne tulevat talousmetsäkäyttöön. Markkinatalous kyllä hoitaa tuon asian, ei niitä metsiä teollisuus tarvitse. Risukkoa ei teollisuus tarvitse eikä niitä louhikoita, mitä siellä on. On hyvin etelässä se kannattava korjuu, mikä nyt tehdään, ja se siirtyy aina etelämmäs ja etelämmäs kustannussyistä ihan, että sen puoleen ne saa olla rauhassa. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa kävi asiantuntija, joka sanoi, että virkistyskäytössä on paljon talousmetsäalueita. Sinne luontoalueille ei mennä ollenkaan, kun sinne ei todennäköisesti saa mennäkään, koska ne ovat niin suojeltuja. Ja mitä tuohon nikkelin hintaan tulee, niin kaikkeen yritystoimintaan ja kaupalliseen toimintaan kuuluu yritysriski. Maailmanmarkkinahinnat heittelevät, se on niin puualalla kuin kaivosalalla. Vanerin hinta esimerkiksi heittää puolessa vuodessa toisen mokoman, mutta se yritys pysyy kuitenkin mukana, koska se on pitkäjänteistä toimintaa. Samalla tavalla tämän Talvivaaran alasajo täytyy olla niin, että se on myyntikunnossa kohta, niin kuin on oletettu, kun hinnat nousevat, ja niin siinä myös tulee käymään. Se on hyvin tehokasta se toiminta, niin kuin Juhantalo tässä esitteli. Tilastokeskuksen tuoreimman julkistuksen mukaan työllisiä oli tämän vuoden helmikuussa vajaa 2,4 miljoonaa, mikä oli 10 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15—64-vuotiaista oli helmikuussa 66,7 prosenttia. Toisin sanoen meillä on 5,5 miljoona asukasta ja alle 2,4 miljoonaa työllistä, ja näihin työllisiin lasketaan tässä tilastossa kaikki, jotka ovat tehneet tunninkin viikossa töitä. Jokainen laskutaitoinen ymmärtää, että näin ei voi jatkua. Meillä on yksinkertaisesti liian vähän työssäkäyviä ihmisiä, jotka kustantavat yhä kasvavan ei työssä käyvän joukon elämän. Yhteiskunnan tuet ovat yleensä pienet. Ne ovat aina liian pienet vihervasemmiston mielestä. En missään nimessä halua syyllistää työttömiä, sairaita, opiskelijoita enkä eläkeläisiä, mutta valitettavasti niitäkin on, jotka olettavat, että yhteiskunta kyllä elättää. Onko ihmisillä vastuuntuntoa itsestään ja tulevaisuudestaan? Arvoisa puhemies! Eilen keskustelimme täällä välikysymyksessä korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista. Opposition puheenvuoroissa varmaankin kymmeniä kertoja protestoitiin sitä, että opiskelijoiden pitäisi jonkin verran ottaa lainaa, joka on valtion takaamaa. Minä en näe sitä minään mörkönä, vaikka ymmärränkin nuorten huolen siitä, löytyykö työtä, kun opinnot on suoritettu. Mutta kuten totesin, kun opiskelija joutuu ottamaan lainaa, kohdistaa hän opiskelun silloin tarkasti. Hän joutuu ottamaan vastuuta, ja se on myös sijoitus tulevaisuuteen. Se niukkuus, jossa opiskelijat joutuvat elämään, on väliaikaista. Se kestää yleensä muutaman vuoden. Sen ajan kyllä pystyy sinnittelemään ohuemmallakin lompakolla. Koulutus on investointi omaan itseen. Koulutus ei nykymaailmassa automaattisesti takaa hyvää työpaikkaa, mutta se parantaa mahdollisuuksia merkittävästi. Lisään tähän sen eilisen vielä. Oli ihminen, joka oli 36-vuotias. Oli opiskellut siihen asti valtion varoilla, mietti seuraavaa gradua, minkä kävisi. Ei koskaan tästä henkilöstä tule valtiolle tuottavaa eikä yhteiskunnalle tuottavaa henkilöä, jos näin opetellaan elämään, mutta jos hän joutuu ottamaan vastuun tuosta, hän ottaa lainaa vähän ja (Puhemies koputtaa) kohdistaa sen opiskelun niin, että siellä tulevaisuudessa on hänellä työpaikka. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-04-07T18:33:27,2016-04-07T18:38:53,Tarkistettu,1.1 2016_34_123,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Olen todella pettynyt siihen, että tässä lisätalousarvion täydennyksessä ei tullut rahaa työllisyyden hoitamiseen eli palkkatukirahaa. Kansalaisten perustuslaillinen oikeus työhön edellyttää mielestäni julkiselta vallalta toimenpiteitä ja rahoitusta tällaisena heikkona taloudellisena ajanjaksona erityisesti. Koko hyvinvointivaltion perusta on mahdollisimman kattava työllisyys ja perusajatus on jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan. Jos osallisuus yhteiskunnan toimintaan heikkenee, hyvinvoinnin perusta järkkyy. Tasa-arvon ja perusoikeuksien toteutumiseksi sekä yhteisömme täysjäsenyyden ja sosiaalisen kansalaisuuden mahdollistamiseksi erityisesti heikommassa asemassa olevat, kuten nuoret, tarvitsevat positiivista erityiskohtelua. Nuoret pitävät ensimmäisen työpaikan saamista kaikista vaikeimpana, sillä työnantajat haluavat ottaa töihin niitä, joilla on jo työkokemusta. Valtion palkkatukirahoilla on kiistatta keskeinen rooli työttömien, etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, työelämään pääsemisessä. Palkkatukijärjestelmän myönteisten vaikutusten näkökulmasta on käsittämätöntä, että sitä ollaan purkamassa sekä palkkatukimäärärahoja vähentämällä että uudelleensuuntaamalla. Kolmannen sektorin palkkatukeen kohdistuva linjamuutos merkitsisi lähes täydellistä palkkatukityön ja kansalaisjärjestöjen alasajoa. Työnhakijat on pidettävä työkykyisinä. Tutkimusten mukaan nuoret työttömät syrjäytyvät hyvin nopeasti. Jo kolmen kuukauden työttömyys pistää nuoren elämän sekaisin. Työttömät nuoret ovat muita huomattavasti tyytymättömämpiä niin elämään kokonaisuutena kuin yksittäisiin elämänaloihin. Varsinkin niillä nuorilla, joiden työttömyys on pitkittynyt yli puoli vuotta, on tyytyväisyys elämäänsä kokonaisuudessaan heikompaa. Talouden taantuman myötä yhä useampi nuori uskoo pysyvästi työelämän ulkopuolelle jäävien määrän kasvavan. Tämä on ymmärrettävää, sillä juuri nuorten erityispiirteenä on työvoimaan osallistumisen suhdanneherkkyys. Laskusuhdanteet vaikuttavat erityisen paljon nuorten työllisyyteen. Selvästi useamman huolenaiheena on se, onko tulevaisuudessa ylipäätään itselle töitä tarjolla. Aivan erityinen huolenaihe ovat ne nuoret, joiden toimeentulo on sosiaalipalvelujen varassa. Varsinkin näille nuorille, joilla ei ole vielä työelämän kokemusta, palkkatukityö avaa konkreettisia mahdollisuuksia saada palkkaa, ylläpitää henkistä hyvinvointia ja fyysistä toimeliaisuutta. Nuoret saavat kokemusta osallistumisesta, yhteenkuuluvuudesta ja työelämän perusteiden hallinnasta. Tämä kaikki on kiistatta työelämässä tarvittavan kokemuksen hankkimista. Palkkatuki parantaa myös vastavalmistuneen nuoren pääsyä työhön silloin, kun vastavalmistuneen ammattitaito ei aivan riitä tarjolla olevaan työhön. Palkkatuella voidaan tukea myös oppisopimukseen pääsyä, kun tarvitaan tavallista enemmän ohjausta ja mahdollisuudet päästä oppisopimukseen ovat muutoin heikot. Palkkatuki siis selvästi edistää nuoren mahdollisuuksia päästä eteenpäin vapaille työmarkkinoille tai koulutukseen. Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät eivät ole ainoita palkkatukijärjestelmästä hyötyviä. Myös yleishyödylliset järjestöt saavat etua palkkatukijärjestelmästä. Sen avulla kolmannen sektorin toimijat pystyvät tuottamaan palveluita, jotka osaltaan täydentävät kuntien palveluita, esimerkkinä erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöt. Näistä voittoa tuottamattomista järjestöistä eivät rahat valu veroparatiiseihin vaan kilahtavat palkasta maksettavina verotuloina kuntien ja valtion kassaan. Kolmannen sektorin järjestöiltä tulleet tuoreet tiedot puhuvat karua kieltään. Palkkatuet ovat loppuneet jo heti alkuvuonna. Tukea myönnetään vain valikoiden. Sen kesto on rajattu kolmeksi tai kuudeksi kuukaudeksi, jolloin liian lyhyestä työjaksosta on vain vähän hyötyä. Tukea myönnetään ainoastaan elinkeinotoimintaa harjoittaville järjestöille eikä lainkaan yleishyödyllisille yhdistyksille. Yksiselitteisesti työllisyysmäärärahoja on aivan liian vähän tarpeeseen nähden ja määrärahoihin pitää saada nopeasti rahoitusta lisäbudjetilla, jotta katastrofaaliselta tilanteelta vältytään. Suurin haaste... (Puhemies koputtaa) — Arvoisa puheenjohtaja, onko se 10 minuuttia vai 5 minuuttia? [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: 5 minuuttia. Tästä on jaettu edustajille paperi, joka kertoo pelisäännöistä, ja 5 minuuttia on se puheenvuoroaika, mikä tähän on varattu.] Selvä, minulla oli tieto, että silloin kun paikalta pyydetään, niin se on 10 minuuttia. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Mistä paikalta pyydetty?] Kyllä, pyysin paikalta. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Okei, edustaja Taavitsaisen puheenvuoro on paikalta pyydetty näköjään sitten, ja kun näin on, niin silloin tuota 5 minuutin rajoitetta ei ole. Voitte jatkaa. ] Kiitos, ei ole enää pitkään. — Olin sanomassa sitä, että suurin haaste aktiivisen työvoimapolitiikan hoidossa on se, että palkkatukimäärärahat vähenevät vuosi vuodelta. Vastaavasti työnhakijoiden määrä tässä taantumassa kasvaa edelleen. Jos katsotaan lakia julkisista työvoima- ja yrityspalveluista, niin lakiin kirjatuilla palkkatukisäädöksillä on hankala toimia tällä pienenevällä määrärahalla. Laki antaa mahdollisuuden pitkiin palkkatukiin mutta määrärahat eivät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-04-07T18:38:55,2016-04-07T18:46:25,Tarkistettu,1.1 2016_34_124,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisat edustajat, totean vielä todellakin, että meidän pelisäännöt ovat sellaiset, että silloin, kun etukäteen on puheenvuoron pyytänyt, puheenvuoron maksimiaika on 5 minuuttia. Mutta tämän pelisäännön erikoisuus on se, että jos sitten pyytää täällä istuntosalissa paikan päältä sen jälkeen, kun istunto on alkanut, niin silloin tuota 5 minuutin rajaa ei ole. Silloin on suositus kuitenkin, että korkeintaan 10 minuuttia. Onko tämä oikein vai väärin, se on toinen tarina, mutta tällainen on pelisääntö. Edustaja toimi juuri pelisääntöjen mukaisesti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_34_125,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Luultavasti en kuitenkaan käytä tätä 10 minuutin kyseenalaista oikeutta, vaan vain muutama sana vielä Talvivaarasta, vaikka sitä jo tuossa aiemmassa puheenvuorossani käsittelin, muutaman teeman näkövinkkelistä: purkuputki, talous ja ympäristöongelmat. Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa meille kerrottiin, että Talvivaaran kaivoksen ylösajo on sujunut hyvin eikä ympäristöongelmia ole ilmennyt. Kuitenkin samaan hengenvetoon kerrottiin, että joulukuussa jouduttiin päästämään puhdistettuja jätevesiä järviin enemmän kuin ympäristölupa sallii. Kyllä minä kutsuisin tätä ainakin potentiaaliseksi ympäristöongelmaksi. Ja siihen liittyy myös se, että prosessia on saatu paremmin toimivaksi, tehokkaammaksi, mutta kyllä rahanmenokin on paljon nopeampaa, mitä oli suunniteltu, ja sen vuoksihan tässä lisärahan tarve on. Tämä ohijuoksutus, joka tapahtui, johtui siitä, että Nuasjärven purkuputken lupakäsittely on edelleen kesken Vaasan hallinto-oikeudessa. Ja tähän liittyy se ongelma, että asiantuntijoiden mukaan suurempi jätevesien lasku olisi haitallista järvelle, mutta mikäli lupaa suuremmalle jätevesien päästämiselle toisaalta ei myönnetä, ei kaivosta myöskään voida saada kannattavaksi eikä näin ollen ulkopuolista rahoittajaa tule löytymään. Että pitäisi lisätä juoksutuksia, jotta tulisi kannattavuutta, ja sitä ei taas näytä asiantuntijoiden mukaan oikein ympäristö kestävän. No, sitten toinen seikka on tämä bioliuotus ja sen aiheuttamat ympäristöongelmat. Talvivaaran malmiesiintymän niin sanottu isäntäkivi on mustaliusketta. Kaivoksen varsinaisena tuotteena on nikkeli ja sivutuotteena sinkki, mutta mustaliuske sisältää myös sulfidirikkiä. Kun mustaliusketta murskataan bioliuotusta varten ja se joutuu tekemisiin ilman ja veden kanssa, muodostuu samalla rikkihappoa. Rikkihappoa tarvitaan, jotta bioliuotus toimisi, mutta samalla se aiheuttaa suuren ongelman vesistöihin. Ja kun kaivoksen mittakaava on mielettömän iso, mustaliusketta on alueella paljon lohkareena ja sepelinä, niin aina kun sataa, syntyy lisää sulfaattipitoista, suolaista vettä, joka täytyy puhdistaa ennen kuin sen voi päästää kaivosalueelta pois. Se mustaliuskekivi siellä jääkauden hionnan jälkeen peruskalliossa ei mihinkään sieltä lähde eikä päästä rikkihappoa irti, mutta kun se murskataan jakeiksi, niin koko ajan sen jokainen pinta siitä rakeesta tätä päästöä aiheuttaa. Bioliuotus sitten taloudellisena epävarmuutena: Se on uusi ja epävarma. Vielä ei voida tietää, saadaanko se toimimaan. Kuulemma nyt ensimmäisten kuukausien perusteella näyttää ihan lupaavalta, mutta lopullista vastausta joudumme odottamaan vielä monta vuotta, sillä malmin irtoaminenkin kestää viisi vuotta. Meille on sanottu, että vuosien 2017—2018 vaiheessa voisi kassavirta tulla positiiviseksi. Kun kysyin kuulemisissa sitä, onko todennäköistä, että tämä on joku keskiarvo, vai onko todennäköisempää, että tämä kassavirran positiiviseksi muuttuminen siirtyy myöhemmäksi, niin kyllä tulkitsin toimivan johdon arvelevan, että taitaa mieluummin siirtyä myöhemmäksi kuin ainakaan aikaisemmaksi. Jotta kaivos voisi muuttua kannattavaksi, täytyisi nikkelin hinnannousun lisäksi saada metallipitoisuuksia nostettua ja tuotantokustannuksia laskettua. Jotta metallipitoisuudet nousisivat, tarvitaan lisäinvestointeja bioliuotusprosessin kehittämiseen, mikä puolestaan lisää tuotantokustannuksia. Tämä on vaikea yhtälö, koska bioliuotus on liian epävarma menetelmä. Elikkä tarvitaan toisaalta lisää rahaa, jotta saadaan tuotantoa tehokkaammaksi, mutta siinäkin näköalassa aika huonolta näyttää. Täytyy todeta lopuksi, että Talvivaara on ollut tärkeä työllistäjä Kainuussa. Vaikean työllisyystilanteen maakunnassa jokainen työpaikka on arvokas. Nyt kuitenkin kaivoksen toimintaan liittyvät epävarmuustekijät ovat liian suuria, että toimintaa kannattaisi enää jatkaa. Työpaikat eivät onneksi häviä yhdessä yössä. Hallittu alasajo, joka maksaa sen 300 miljoonaa, asiantuntijoiden mukaan käytännössä työllistää 2—3 vuotta suurin piirtein sen henkilöstömäärän. Mutta Kainuuseen tarvitaan nyt täsmätoimia työllisyyden hoitoon, ja on ikävä kyllä keksittävä paljon muuta kuin Talvivaaran jatkuva pääomittaminen veronmaksajien rahoilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-04-07T18:47:00,2016-04-07T18:52:06,Tarkistettu,1.1 2016_34_126,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Herra puheenjohtaja! Se, mitä edustaja Uotila lausui kaivoksen monimutkaisesta toiminnasta, kivilajien sisällöstä ja niistä reagoinneista, on se, mitä me kuulimme asiantuntijoiden sanovan, elikkä hän aivan oikein siteerasi niitä tietoja, joita meillä siellä oli, ja muistaakseni myös jätevesien pitoisuudesta, kun ne ovat siellä varastoituna. Niiden vaikutus siellä alla olevassa vesistössä on kuitenkin yllättävän vaatimaton ja pieni, mutta on joka tapauksessa olemassa, ja sitten on se vaara, jos siinä tulee se into, että välittömästi suljetaan, että 20—30 vuoden kuluttua tämä vahingon vaara vain kasvaa, koska siellähän ne vedet ovat. Ja jos sattuu sellainen vuosi kuin nyt oli vahingossa pari vuotta sitten, että vettä tulee aivan julmetusti, niin pulassa ollaan, vaikka olisi mitä toimenpiteitä tehty. Se, että vasemmistoliittoa edustaa edustaja Uotila täällä, ja samaten perussuomalaisia edustaja Hakkarainen, on erittäin hyvä asia. Heillä molemmilla on pitkäaikainen tällaisen teollisuuden, telakkateollisuuden ja puunjalostusteollisuuden, kokemus, jossa on opittu se, että elinkeinoelämä esimerkiksi näillä aloilla on hyvin pitkäsyklistä. Muun muassa edustaja Uotilan ala, telakkateollisuus, on sellainen, johon välillä valtion rahoja eri elinten kautta on tarvittu huimat määrät, ja muistan saman tyylistä keskustelua silloin, että telakkateollisuus Suomessa ei kannata, se on välittömästi lopetettava, että ei lisää rahaa sinne sijoiteta. Annas olla tämä päivä, jolloin ajatellaan aivan toisella tavalla, että hienoa, että Suomessa rakennetaan näin upeita laivoja ja telakkateollisuus tuottaa hyvin ja tarjoaa työtä. Samoin edustaja Hakkaraisen ala, jossa täytyy oppia pitkään syklisyyteen ja muutamissa tuotteissa nopeatempoiseen hintojen vaihteluun, muun muassa nyt mitä hän lausui vanerista. Heitä molempia on opettanut suhtautuminen sillä tavalla rauhallisesti, asiallisesti mutta rauhallisesti, siihen, että elämä teollisuudessa ja elinkeinoelämässä on usein erilaista kuin täällä politiikassa, jossa haetaan vähän tavan mukaan pikavoittoja ja nopeita ratkaisuja joka asiaan. Olen TEMin edustajien kanssa kyllä tullut vakaasti siihen uskoon, että tämä bioliuotusmenetelmä on onnistuessaan, siis malmiköyhässä mutta runsasmalmisessa maastossa, ehkä ainoa toimintatapa, että siitä saamme vielä hyvän ja tuottavan asian Suomelle, mutta se vaatii pitkää kärsivällisyyttä toinen toisiinsa luottaen. Erityisesti kuultuani yhtiön nykyhallituksen esityksiä, muutaman asiantuntijan esityksiä sieltä, tulin kyllä vakuuttuneeksi tuntematta alaa, että tässä on mahdollisuudet. Mutta kieltämättä pistää aprikoimaan sitten, kun kuulee professoreita ja ihmisiä, jotka sanovat, että tämä on ihan humpuukia ja rahat menevät aivan Kankkulan kaivoon, että uskopa sitä. Mutta en nyt oikein luottaisi tällaiseen kiivauteen ja kiihkeyteen ja idyllisen elämisen arvoon kuin edustaja Aalto, joka täällä voimakkaasti julisti omaa oppiaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-04-07T18:52:07,2016-04-07T18:56:27,Tarkistettu,1.1 2016_34_127,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Herra puhemies! Vähän jäi äsken 5 minuutin puheenvuoro, joka olisi saanut olla 10 minuuttia, kesken, tai asiat kesken. Talvivaaran osalta vielä: En ole elinkeinojaoston jäsen, mutta koko valtiovarainvaliokunta kuuli asiantuntijoita, ja kieltämättä tässä on sellainen vaikean ratkaisun paikka. Hallitus on tehnyt omat selvityksensä ja esityksensä, että tämä 38,5 miljoonan euron määräraha, joka tämän vuoden budjettiin on sisällytetty, siirretään osakepääomaan, ja näin turvataan yhtiön toiminta muutaman kuukauden ajaksi. Tietysti hallituspuolueen edustajana luotan hallituksen harkintaan ja hyväksyn tämän, mutta mielenkiinnolla odotan, ja varmasti me kaikki odotamme, Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisua, joka on äärettömän tärkeä tälle kokonaisasialle. Lisäksi tietysti on syytä seurata nikkelin hintakehitystä jatkuvasti, ja toiveita on, että se hieman olisi noususuunnassa lähiaikoina. Tämä menetelmä, bioliuotus, on tietysti mielenkiintoinen myös. Ymmärtäisin, että se on erittäin edullinen tapa, jos se toimii, ja saimme kyllä sellaisen vakuutuksen, että se nyt usean auman osalta tällä hetkellä toimii ja on toiminut koko talvenkin ajan. Jos todellakin nämä kokemukset edelleen ovat hyviä tässä kevään aikana ja jatkoa ajatellen, niin on viisasta tällä hetkellä odotella tätä Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä ja sitten näitä kokemuksia itse yrityksen toiminnasta. Tai niin kuin aikaisemmin sanoin, niin kyllä perussuomalaiset edellyttävät, että hallitus äärettömän huolellisesti ja tarkkaan seuraa ja paneutuu edelleen tähän Talvivaaran, Terrafamen tilanteeseen ja kehitykseen ja arvioi niitä hyvin kylmän rauhallisesti niin kuin valtiovarainvaliokuntakin teki. Eli hyväksymme tämän, mutta olemme kriittisiä ja seuraamme hyvin tarkoin ja edellytämme, että selvitykset ovat huolelliset, kun jatkopäätöksiä harkitaan. Arvoisa puhemies! Kun tuossa edellisessä puheenvuorossani kävin viime kauden julkisen talouden velkaantumislukuja läpi yksityiskohtaisesti — valtion suoran velan kasvu parikymmentä miljardia, kuntien valtion toimenpiteistä aiheutunut velan kasvu 5 miljardia, valtion tuottavan varallisuuden myynti 3,3 miljardia ja korjausvelan kasvu lähes miljardin verran — niin sen lisäksi on otettava vielä se, että noin seitsemän vuotta sitten valtion kassassa oli 11 miljardia euroa rahaa ja tänä päivänä siellä lienee noin 5 miljardia, eli miljardin verran on vuosittain syöty myös kassaa. Eli tuo 30 miljardia on se saldo, joka viime vaalikaudella syntyi uutta velkaa julkiseen talouteen, ja se on niin hurja, että sillä tiellä ei voida jatkaa. Jo nyt hallitus on tarttunut niihin sopeuttamistoimenpiteillä. Niiden kohdentamisesta voidaan olla eri mieltä, kun on leikattu ja hyväosaiset ovat päässeet liian helpolla — me myönnämme sen ja olemme siitä pahoillamme, mutta hallituksessa tehdään kompromisseja, ja joillakin arvot ovat toisenlaiset kuin esimerkiksi perussuomalaisilla. Edellisellä hallituskaudella hallitus kuitenkin eli mielestäni hyvin vastuuttomasti, ja tuloksena oli 100 000 uutta työtöntä, jotka nyt, edustaja Filatov, ovat pääosin pitkäaikaistyöttömiä. Silloin syntyneet työttömät ovat ajautuneet pitkäaikaistyöttömyyteen. Ja todellakaan eivät teidänkään temppunne olleet kaikilta osin sellaisia, että niitä kannattaa jatkaa, mutta en väitä, että esimerkiksi palkkatuki olisi mitään tempputyöllistämistä. Se on arvokasta työtä, mutta talouden realiteetit on otettava huomioon, ja esimerkiksi tulevia sukupolvia ajatellen meidän vastuumme on se, että me saamme valtion ja koko julkisen talouden kuntoon, terveelle pohjalle, sitä kautta työllisyyden paremmaksi, ja se turvaa tulevien sukupolvien ja nykyisten nuorten ja opiskelijoitten tulevaisuuden, että heille on työtä jatkossa, kun he valmistuvat, ovat he minkä ikäisiä tahansa. Eli tällä tiellä hallitus toimii määrätietoisesti, ja se on täysin erilaista politiikkaa kuin viime vaalikauden velkapolitiikka. Tämä on vastuullista. Sitä on ilo kannattaa siinä mielessä, vaikka siinä on kipeitä paikkoja. Arvoisa puhemies! Vielä näihin sosialidemokraattien 20.3.2015 antamiin lupauksiin: He ilmoittivat puheenjohtaja, valtiovarainministeri Rinteen johdolla silloin, että elinkeinotuista leikataan 400 miljoonaa, opetusministeriön pääluokasta leikataan edellisellä vaalikaudella tehtyjen leikkausten lisäksi 270 miljoonaa, joka kohdistetaan toisen asteen koulutukseen — raju leikkaus siis — sitten oli kohtana työllisyyttä tukevat sosiaaliturvan uudistukset, leikkaus 250 miljoonaa. Toivoisin edustaja Filatovilta avausta tästä, mitä teidän mallissanne pitää sisällään työllisyyttä tukevan sosiaaliturvan leikkaus, jota te silloin, siis runsas vuosi sitten tämän vaalikauden alussa, esititte toteutettavaksi leikkaukseksi. Sitten te vaaditte hallinto- ja ic-toimista leikkausta 250 miljoonaa ja heti etupainotteisesti myös soten ja rahoitusuudistusten leikkauksissa 250 miljoonaa säästöä, monien muiden toimenpiteiden ohella. Odotan, että jossakin vaiheessa te selvitätte, mitä nämä olisivat tarkoittaneet ja miten teidän vaihtoehtobudjettinne suhtautuu näihin lupauksiin ja mitä näistä olisi seurannut, jos olisi esimerkiksi työllisyysmäärärahoja leikattu ja toisen asteen koulutuksesta tehty näin raju leikkaus. Nimittäin Sipilän hallitus ei toisen asteen koulutuksesta leikkaa lähellekään näin paljon kuin te esititte leikkaukseksi omassa vaalilupauksessanne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-07T18:56:29,2016-04-07T19:03:39,Tarkistettu,1.1 2016_34_128,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisat edustajat! Vielä näihin pelisääntöihin — on syytä aina silloin tällöin selvittää, miten ne menevät: Edustaja Kankaanniemen tämä puheenvuoro, nyt kun paikalta se oli pyydetty, sai kestää yli 5 minuuttia. Mutta edustaja Kankaanniemi, teidän edellinen puheenvuoronne oli meidän listamme mukaan pyydetty ennalta, elikkä sen mukaan se olisi 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_34_129,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta Talvivaarasta vielä sen verran, että Juhantalo todella hyvin vertasi sitä tuossa telakkateollisuuteen, Uotilan tuntema ala myös. Se alasajo, jos se tehdään nyt näin, minun maalaisjärkeni mukaan maksaa maltaita. (Kari Uotila: 300 miljoonaa!) — 300 miljoonaa ja työllistää sen ajan. — Mutta jos nyt sitä pidetään yllä tietty aika — tietysti riippuu siitä Vaasasta — sen aikaa sitä tuotantoa, mitä siitä tulee, se kuitenkin tuottaa jotain, vaikka miinusmerkkistä. Mutta se on täysin 100-prosenttinen miinus, jos se vedetään alas. Siitä tulee jonkin verran myös valuuttatuloja. Se on sitä yhteistä hyvää, mitä tämä valtakunta tarvitsee. Ja... — No, ei enempää siitä. Valtio velkaantuu liki 5,5 miljardia lisää tänäkin vuonna ja velkaantuu lisää myös tulevina vuosina. Aivan liian kauan meillä on lykätty leikkaustoimia, mistä Kankaanniemi puhui ja todella hyvin toi esille epäkohdat siinä, mitä edellinen hallitus teki. Nyt on otettava lusikka kauniiseen käteen ja myönnettävä, että sitä Suomea, jossa mannaa monin paikoin melkeinpä satoi taivaalta, ei enää ole. Leikkaaminen, säästäminen ja niukkuus tekevät kipeää, se on ihan selvä, mutta tämä maa ei nouse kuin työnteolla. Hallituksessa on vakaa tarkoitus, että Suomeen tulee tuottavia työpaikkoja, tulee investointeja ja sitä kautta työpaikat pysyvät. Ne ovat niitä pysyviä työpaikkoja eivätkä tempputyöllistämistä. Mitä hyötyä siitä on, jos me avannosta toiseen kannamme vettä? Se ei hyödytä ketään. Selkä tulee kipeäksi. Me tarvitsemme siis investointeja. Silloin meille tulee kakkua, mitä jakaa, mutta sen perustan pitää olla kunnossa. Nyt tällä hetkellä on semmoinen tilanne, että jopa 70 prosenttia suomalaisista yrityksistä on lähtökuopissa. Ne katsovat muualle, ja aina, kun Suomen rajan ylittää, se näyttää veroparatiisilta, mihin vain suuntaan menee. Tässä on hyvin suuri ongelma. Se on saatava kuntoon, että se maailmalla liikkuva raha, pääoma, jota sijoitetaan, tulee tähän maahan. Hallitus yrittää tehdä näitä toimenpiteitä. Siinä sitä onkin. Näistä työpaikoista alkaa tulla se euro kiertämään. Se ei ole sitä, mistä minä olen monta kertaa sanonut, että jos minä annan euron Kankaanniemelle ja hän antaa sen takaisin, siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä. Mutta jos se käy tuolla muualla ja minä saan euron ja kaksikymmentä senttiä, niin siitä alkaa tulla ja sillä voi olla oikeata ostovoimaa ja muuta tämmöistä, mitä me täällä tarvitsemme. Arvoisa puhemies! Minä kiitän tästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-04-07T19:04:05,2016-04-07T19:08:17,Tarkistettu,1.1 2016_34_130,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan täältä paikaltani. Arvostan kovasti sitä, että edustaja Juhantalo puheenvuorossaan arvosti sitä kokemusta, jota minulla on muun muassa telakkateollisuudesta, erityisesti siitä. Muistutan kuitenkin siitä, että on totta, että sen jälkeen, kun itse 17-vuotiaana vuonna 1972 menin telakalle, telakkateollisuudessa on ollut nousuja ja laskuja. Ja on myös totta, että yhteiskunta on telakkateollisuutta tukenut. Se on tukenut sitä muun muassa Finnveran vientitakuiden eli alusten rakentamisaikaisen rahoituksen takaamisen muodossa. Se on tukenut sitä EU:n sallimien telakkatukien, sittemmin ympäristötukien ja niin edelleen muodossa ja vähän joskus muutoinkin. Mutta Talvivaaraan liittyen tilanne on kuitenkin toisenlainen. Jos Talvivaarassa olisikin kysymys alakohtaisesta suhdannekuopasta, kysynnän puuttumisesta tai tuotteiden hintojen tilapäisestä laskusta, olisin valmis uskomaan valoisaan tulevaisuuteen ja siihen, että toimintaa kannattaa jatkaa, vaikka siihen hyvin paljon ja hyvin nopeasti tällä hetkellä menee tappiollisena toimintana veronmaksajien rahaa. Mutta vaikka nämä nikkelin hintaan liittyvät ongelmat ja muut tällaiset suhdanteeseen ja maailmantalouteen liittyvät ongelmat laskettaisiin pois, niin telakkateollisuuteen verrattuna Talvivaaraan jää kaksi suurta riskiä, ja ne on myöskin todettu asiantuntijoiden taholta. Ne riskit ovat ympäristöriskit ja tähän bioliuotusprosessiin liittyvät prosessiriskit. Ja ikävä kyllä nämä riskit ovat niin suuria, että sen vuoksi joudun teollisuuden puolustajana ja kaivosteollisuuden puolustajanakin tässä tilanteessa kääntämään peukaloita alaspäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-04-07T19:08:19,2016-04-07T19:10:17,Tarkistettu,1.1 2016_34_131,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun, niin tämä nousu on ikävä kyllä tapahtunut ihan tämän hallituksen aikana. Ja aina silloin, kun työttömyys kasvaa, niin riski siihen, että pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, tulee korkeammaksi ja ongelmalliseksi. Tuo kasvuvauhti on kiihtynyt sen vuoksi, että työttömyys on noussut ja samaan aikaan on leikattu työllistämismäärärahoja. Ja tästä tämä kipeä yhtälö tulee. Itse asiassa OECD ja IMF:kin ovat ihmetelleet sitä, miksi Suomi leikkaa aktiivista työvoimapolitiikkaa juuri tällaisissa olosuhteissa. Itse asiassa pyysin puheenvuoron sen vuoksi, kun en ole varma, pitäisikö kannattaa tänään vai huomenna näitä vastalauseita, jotka tähän mietintöön on tehty, joten ilmoittaisin tässä, että kannatan pääluokkaan 30 tehtyä edustaja Viitasen vastalauseen 1 mukaista muotoilua ja pääluokkaan 32 edustaja Viitasen tekemää vastalauseen 1 mukaista muotoilua sekä yleisperusteluihin edustaja Viitasen tekemää vastalausemuotoilua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-04-07T19:10:18,2016-04-07T19:11:24,Tarkistettu,1.1 2016_34_132,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Kiitoksia siitä. Näyttää siltä, että kun tuo sama on mietintöön kirjattu, niin huomenna riittää sen esityksen tekeminen. Mutta hyvä näin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_34_133,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Otan itsekin vielä lyhyesti kantaa tähän Terrafame Group Oy:n pääomittamiseen 38,5 miljoonalla eurolla. Oma näkökantani yhtiön tulevaisuuden näkymiin on kriittinen, se täytyy tunnustaa, mutta on myös muistettava, että olemme kaivoksen suhteen puun ja kuoren välissä eikä sen sulkeminenkaan olisi mitenkään halpa ratkaisu eikä välttämättä oikein ympäristöystävällinenkään. Kuten edustaja Juhantalo täällä aiemmin totesi, niin valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaoston kuulemisissa saatiin asiantuntijoilta monia erilaisia näkemyksiä, mielipiteitä ja kannanottoja, jotka olivat toisinaan miltei täysin vastakkaisia muun muassa vesitaseen, bioliuotuksen ja nikkelin hintakehityksen suhteen, joten Talvivaaran tulevaisuutta on lähestulkoon mahdotonta ennustaa kovin tarkasti tulevaisuuteen. Silti, kuten edustaja Hakkarainenkin tässä äsken totesi, olisi yhtiön saaminen myyntikuntoon myös veronmaksa-jien etu. Piikki ei voi tietenkään olla auki loputtomiin eikä näitä yhtiön työpaikkojakaan voida pitää yllä hintaan mihin hyvänsä. Nythän valtiovarainvaliokunta edellyttää mietinnössään sitä, että valtio asettaa selvät kriteerit sille, milloin kaivoksen sulkeminen olisi toiminnan jatkamista parempi vaihtoehto. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen viivästyminen on vaikeuttanut tilanteen arviointia, mutta toivottavasti tuleva päätös tuo lisäselvyyttä kaivoksen tulevaisuuteen, olivatpa edessä sitten paremmat toimintaedellytykset (Puhemies koputtaa) tai kaivoksen sulkemiseen johtavat olosuhteet. Asia ei tosiaankaan ole mitenkään yksiselitteinen, ja ymmärrän kyllä hyvin oppositiosta tullutta kritiikkiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-04-07T19:11:35,2016-04-07T19:13:40,Tarkistettu,1.1 2016_34_134,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 4/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_34_135,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2016 vp," Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi maata- loustuotteiden markkinajärjestelystä annettuun lakiin naudanliha-alan tuotteiden ja eräiden peltokasvien tuottaja-organisaatioiden hyväksymistä koskemista säännökset. Hallituksen esityksen perusteluista käy hyvin ilmi, että Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemän alkutuotantoselvityksen mukaan maataloustuottajien neuvotteluvoima elintarvikeketjussa on yleensä hyvin heikko. Tätä se on ollut vuosikausia, eikä helpotusta ole näköpiirissä. Tätä vahvistaa myös se, että Suomessa monet maatilat ovat edelleen pieniä ja päivittäistavaramarkkinat ovat erittäin keskittyneet. Pienen on vaikea kilpailla sopimuksista suurten kauppojen kanssa, ja on myytävä tuotteet heille, jotka ne ostavat. Neuvotteluvoiman epätasapaino ilmenee selkeästi maataloustuottajien ja päivittäistavarakaupan sekä maataloustuottajien ja teollisuuden välillä. Maa- ja metsätalousvaliokunta on mietinnössään edellyttänyt, että Suomessa ryhdyttäisiin valmistelemaan kaupallista lainsäädäntöä, joka mahdollistaa tuottajaorganisaatioiden toiminnan nykyistä laajemmin. Tämä olisikin neuvotteluvoiman ja elinkeinojen rakennemuutoksen näkökulmasta varteenotettava kehityslinja tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Suomessa on mahdollista hyväksyä tuottajaorganisaatiot hedelmä- ja vihannesalalla ja maitotuotealalla, ja sitä tulisikin laajentaa valiokunnan mietinnön mukaisesti tuotantosuunnasta riippumatta. Alkutuotannon asemaa markkinoilla tulee vahvistaa kaikissa tuotantosuunnissa. Yksi asia, josta valiokunnassa keskustelimme ja josta haluan erikseen mainita, on kaupan kaksoisrooli markkinoinnissa. Kaksoisroolinsa kautta kauppa on teollisuuden suuntaan sekä ostaja että omien tuotteidensa ja merkkiensä kautta kilpailija. Tällaisessa tilanteessa kaupat pystyvät hyödyntämään teollisuuden heille antamia tietoja aidoista merkkituotteista omissa halpuutetuissa merkeissään. Hyödyntäminen tapahtuu siten, että teollisuuden kehitettyä uuden brändituotteensa kauppa tekee siitä heti samansuuntaisen kopion ja hakee sille maailmalta halvimman mahdollisen valmistajan. Kauppa tällä tavoin maksattaa suomalaisella elintarvikeketjulla kaiken tuotekehittelyn sekä kaiken siihen liittyvän riskin ja antaa vielä omalle merkilleen parhaan hyllytilan ja mainospaikan kaupassaan. Onneksemme markkinoille on tulossa koko ajan toimijoita, joiden kautta suomalaiset elintarvikkeet saadaan kuluttajille ohi isojen kauppaketjujen. Jokainen varmasti tässä salissa ymmärtää, että suomalaista ruokaa ja siihen liittyviä työpaikkoja sekä niiden kansantaloudellisia vaikutuksia ei voida turvata, ellei elintarvikkeiden tuottaminen tiloilla kannata. Suomi ei välttämättä pysty kilpailemaan hinnalla millään toimialalla mutta kylläkin ruuan laadulla. Kuluttajat varmasti hyötyvät hintojen halpuuttamisesta lyhyellä aikavälillä, mutta mitä kauemmin hintojen halpuuttaminen jatkuu, sitä vaikeampi on maatilojen investoida ja tuoda uusia tuotteita markkinoille. Tämä varmasti vaikuttaa myös maaseudun työllisyyteen, maaseudun kehittämiseen ja maalla elämiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+5.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-04-07T19:14:25,2016-04-07T19:18:07,Tarkistettu,1.1 2016_34_136,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä asia liippaa niin läheltä meille todella tärkeitä arvoja eli elintarvikkeiden saantia, niiden hintaa, elintarviketalouden työllisyyttä ja monia monia muita perusasioita. Me tiedämme, että tällä hetkellä maatalous on melkeinpä historiansa pahimmassa ahdingossa monenkin tuotannonalan osalta, ja siksi nämä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön sisällytetyt edellytykset ovat kyllä nyt vakavasti otettavia. On syytä edellyttää — perussuomalaisten eduskuntaryhmässäkin on käyty tästä asiasta keskustelua — hallitukselta toimenpiteitä. Kehyspäätöksen yhteydessä jotakin tulikin, mutta vielä lisää siihen, että meidän oma kansallinen elintarviketaloutemme säilyy: tuotanto, joka tuottaa raaka-aineita jalostukseen ja tälle tuotantoketjulle, jakelulle ja kaupalle, sekä kuluttajille laadukkaita kotimaisia elintarvikkeita. Oikeastaan voi sanoa, että kotimainen puhdas ruoka on yksi turvallisuustekijä koko kansalle. Jos kansalla ei ole, varsinkaan tällaisessa maassa kuin me elämme — pohjoinen, melko kylmän ilmanalan maa — omaa elintarviketuotantoa, koko sitä ketjua, niin kansakunta ei ole turvassa. Siksi tämä asia on poikkeuksellisen tärkeä. Kiitän maa- ja metsätalousvaliokuntaa tästä, että se on nostanut nämä asiat tässä yhteydessä esille, ja toivon, että täällä eduskunnassa voitaisiin käydä maa- ja elintarviketaloutta koskeva perusteellisempikin keskustelu jossakin vaiheessa. Kun meillä maatalouspolitiikka on EU-politiikkaa, niin täällä liian vähän päästään keskustelemaan tästä todella tärkeästä asiasta ja maatalouden ahdingosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-07T19:18:07,2016-04-07T19:20:16,Tarkistettu,1.1 2016_34_137,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle panostajalaiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 2/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_34_138,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle panostajalaiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis panostajalainsäädäntö ja sen ajanmukaistaminen perustuslain vaatimukset täyttäväksi kokonaisuudeksi. Tämä lakiesitys, jonka hallitus on antanut, selkeyttää säätelyä ja parantaa räjähdystyössä työskentelevien ihmisten turvallisuutta sekä ylipäätään räjäytystyöhön liittyvää yleistäkin turvallisuutta. Halusin lyhyesti esitellä tämän mietinnön sen vuoksi, että valiokunta teki muutaman pykälämuutoksen tähän lakiin. Valiokunta on tehnyt yksimielisen mietinnön ja pitää tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena tämän lain säätämistä. Tässä on siis kyse siitä, että meillä tähän asti säätely on koostunut panostajalaista ja valtioneuvoston ja sosiaali- ja terveysministeriön antamista asetuksista, ja hyvin useinhan on niin, että osa niistä asioista, jotka ennen ovat olleet asetuksissa, pyritään nyt siirtämään lain tasolle. Näissä asetuksissa on ollut määräykset tämän pätevyysasiakirjan saamisen edellytyksistä ja myöntävistä viranomaisista sekä siitä koulutuksesta, jota vaaditaan, jotta voi toimia panostajana. Ja sitten taas panostajalaissa on perussäännökset siitä, miten tämä pätevyysasiakirja panostajalle voidaan saada, miten se myönnetään, miten sen voimassaolo määräytyy, miten se voidaan peruuttaa ja mitkä oikeudet on räjähteiden käsittelyyn ja mikä on meidän panostajarekisterimme. Jos katsomme, mitä tässä nyt on muutoksina, niin itse asiassa tässä esityksessä ehdotetaan, että tämän pätevyysasiakirjan voimassaoloaika muuttuisi 10 vuodesta 5 vuoteen. Jotta se voimassaoloaika voisi jatkua, tarvitaan kertauskurssin suorittaminen, ja ajatus on se, että silloin näitten kertauskurssien kautta panostajat voisivat saada nykyistä useammin ja säännönmukaisemmin tietoa siitä, mitä lainsäädännössä on tapahtunut, onko siellä ollut jotakin muutoksia, mitä uusia määräyksiä on tullut ja miten turvallinen työskentely ja sen menetelmät ovat kehittyneet, mitä muutoksia on tapahtunut räjähdeaineissa ja niiden ominaisuuksissa. Ylipäätään koska ollaan tekemisissä vaarallisten aineiden kanssa, tämä uudistus on tarpeellinen. Itse asiassa koska tässä panostajalaissa ja siihen liittyvässä säätelyssä puututaan henkilön oikeusasemaan, on tärkeää, että tämä on säädetty riittävän tarkkarajaisesti, varsinkin silloin, kun rajoitetaan sitä, voiko tuon asiakirjan saada ja miten sitä voidaan jatkaa. Elikkä 5 §:ssä, jossa on kyse pätevyysasiakirjan myöntämisestä, valiokunta lähti siitä, että voidaan poistaa 5 §:n 3 momentissa oleva asetuksenantovaltuus, koska itse asiassa tuo sama asia hoituu jo 11 §:ssä ja sen 2 momentissa. Lisäksi valiokunta katsoo, että rikoslain 44 luvun 13 §:ssä säädetty vaarallisten aineiden kuljetusrikos on luonteeltaan ja vakavuudeltaan rinnastettavissa niihin rikoksiin, joista sanotaan tässä panostajalain 3 kohdassa, jossa on määritelty se, että jos tämä henkilö on tuomittu sakkorangaistukseen rikoslain 44 luvun 11 §:ssä tarkoitetussa räjähderikoksessa, niin silloin lisätään myös tämä kuljetuspuoli tähän listaan, mikä laissa on. Ja sitten 15 §:ssä on kyse pätevyysasiakirjan peruuttamisesta. Tässä perustuslakivaliokunta on itse asiassa elinkeinotoiminnan säätelyn yhteydessä vakiintuneesti katsonut siten, että jos lupa peruutetaan, niin silloin yksilön oikeusasemaan puututaan tiukemmin kuin esimerkiksi silloin, jos lupaa ei alun perin saakaan, ja sen vuoksi valiokunta ehdottaa 2 momentin täydentämistä siten, että panostajan pätevyysasiakirja voidaan peruuttaa, jos panostaja ei olosuhteissa tapahtuneiden olennaisten muutosten vuoksi enää täytä myöntämisen edellytyksiä tai jos panostaja on olennaisesti rikkonut 2 kohdassa mainittuja lakeja tai niiden nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä. Eli kolme ei ehkä ihan pelkästään teknistä muutosta mutta tämmöistä täsmentävää muutosta valiokunta tähän lakiin teki, mutta muutoin se on hyväksytty yksimielisesti.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+6.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-04-07T19:20:44,2016-04-07T19:25:26,Tarkistettu,1.1 2016_34_139,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle panostajalaiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Otin kantaa jo aikaisemmin lähetekeskustelussa tähän esitykseen. Olin silloin huolissani esimerkiksi siitä, millä tavoin ulkomaisen ammatinharjoittajan eli tässä tapauksessa panostajan entisyys pystytään varmistamaan. En löytänyt riittävää vastausta kysymykseeni tästä hallituksen esityksestä tai valiokunnan mietinnöstä. Esityksessä on kyllä maininta, että hallintolain 31 luvun 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Lisäksi kerrotaan, että panostajan pätevyyskirjoja myönnettäessä tietoja voitaisiin hankkia pakollisen suppean turvallisuusselvityksen lisäksi esimerkiksi poliisilain 7 luvun 2 momentin mukaisen poliisin lausunnon perusteella. Mutta kun kyseessä ovat tiettyjen maiden entiset kansalaiset, niin näitä kyselyitä voi kyllä heidän suuntaansa lähettää mutta vastauksia ei koskaan heidän suunnastaan tule. Voin tämän kertoa ihan omasta kokemuksesta. Tällainen maa on esimerkiksi Venäjä. Tiedonsaannin tärkeys henkilön entisyydestä korostuu kuitenkin mielestäni erityisesti nyt, kun turvapaikanhakijoita tulee Suomeen entistä enemmän. Heillä voi olla hyvinkin paljon kokemusta räjähdysaineiden käsittelystä ja töissä saatu koulutus, ja he haluaisivat jatkaa ammattiaan Suomessa. On selvää, että mikäli heidät katsotaan työhön sopivaksi, heidän on saatava työhön sama koulutus kuin muidenkin. Mutta millä pystymme varmistamaan, että he ovat ammattiin sopivia entisyyden perusteella? Miten heidän aikaisempi syyllistymisensä esimerkiksi huumausainerikoksiin saadaan selvitetyksi? Panostajalain 7 § kertoo panostajalta edellytettävästä käyttäytymisestä. Pykälä kertoo tarkasti sopimusvaatimuksista: milloin on sopiva tai sopimaton toimimaan panostajana, työskentelemään räjähteiden kanssa tai pitämään niitä edes hallussaan. Pykälä on erittäin selvä, ja rikkomus todettavissa silloin, kun se on tehty Suomessa tai EU-maassa, mutta ei silloin, kun teko tehdään EU:n ulkopuolella. Pidän hyvänä myös sitä, että valiokunta otti kantaa vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen. Tämä rikos tulee myös lisätä tämän 7 §:n luetteloon, vaikka ei olisi kyseessä räjähdysaineisiin liittyvä vaarallisten aineiden kuljetusrikos. Euroopan unionissa ei ole panostajien pätevyysvaatimuksia koskevaa yhtenäistä lainsäädäntöä. Suomen lainsäädäntö poikkeaakin oleellisesti tietyiltä osin muiden EU-maiden lainsäädännöstä. Suomessa panostajaluokat on jaettu käytettävien räjähdemäärien ja räjähdyspaikan perusteella. Monessa muussa EU-maassa pätevyysluokat on jaettu räjähteiden käyttöyhteyden ja tehtäväkentän mukaan. Lainsäädännön eroilla on merkitystä esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden kannalta erityisesti nyt, kun maahanmuutto on Euroopassakin suurimmillaan. Monessa eurooppalaisessa maassa panostajan koulutus annetaan sen mukaan, missä työtä tehdään: onko työ maan alla vai maan päällä? En nähnyt esityksessä tai mietinnössä mitään mainintaa EU:n ulkopuolella annettavasta räjähdysainekoulutuksesta. Suomessa aluehallintovirasto voi myös erityisistä syistä yksittäistapauksessa myöntää ulkomailla panostajaksi pätevöityneelle  oikeuden  toimia  panostajana,  vaikka tällä ei olisi panostajalain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettuja koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Sinänsä aikaisemmalla koulutuksella ei ole paljon merkitystä, koska Suomessa panostajaksi pääsee ideaalitilanteessa vain panostajaksi sopiva, riittävän koulutuksen saanut ja räjähteiden kanssa työskentelemään sopiva henkilö, jonka entisyys on varmistettu. Räjähdystyöstä pitää ymmärtää, että se on ankaran vastuun alaista toimintaa ja edellyttää tekijöiltään erityistä huolellisuutta. Huolimattomuus panostajan työssä voi aiheuttaa vakavaa terveyden ja hengen vaaraa kaikille työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille. Mielestäni panostajaksi ei pidä päästää henkilöä, jonka rikostaustoja ei pystytä varmuudella toteamaan, olipa hän suomalainen tai ulkomaalainen henkilö. Arvoisa puhemies! Tällä hetkelläkin räjähdysaineita on kateissa tuhansia kiloja. Suomessa on tapana pistää louhintatyömaiden räjähteet palosuojattuun peltikoppiin ja häkki sen ympärille. Näin kaikki näkevät, missä räjähteitä säilytetään. Lukot ovat yleensä keveitä riippulukkoja, jotka saadaan auki hetkessä. Räjähteiden turvalliseen varastointiin tulisi työmailla kiinnittää entistä enemmän huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+6.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-04-07T19:25:30,2016-04-07T19:30:31,Tarkistettu,1.1 2016_34_140,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle panostajalaiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En halua pitkittää, ihan lyhyesti vain. Me kävimme kyllä tätä problematiikkaa läpi valiokunnassa, ja sen tiedon perusteella, minkä saimme sekä sisäministeriön että poliisiviranomaisten puolelta, päädyimme tähän ratkaisuun, mikä tässä laissa on. Itse asiassa nämä tahot asiantuntijoina pitivät tätä selvitystä riittävänä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+6.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-04-07T19:30:37,2016-04-07T19:30:58,Tarkistettu,1.1 2016_34_141,34/2016,2016-04-07,15.59,19.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtiontalouden  tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa>>>Kertomus K 19/2015 vp>>>Kertomus K 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 1/2016 vp. Asian käsittely keskeytettiin perjantaina 1.4.2016 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_35_1,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista>>>Välikysymys VK 1/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt tehdään päätös Anna-Maja Henrikssonin ynnä muiden välikysymyksestä korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista. Keskustelu välikysymyksestä päättyi 6.4.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Anna-Maja Henriksson Eeva-Johanna Elorannan kannattamana tehnyt ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotus on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A),PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_35_2,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 7.4.2016 pidetyssä istunnossa. Nyt ryhdytään lisätalousarvioehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Pyydän tekemään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_35_3,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Touko Aallon ehdotus 2 ja Kari Uotilan ehdotus 3 ovat saman sisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_35_4,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Puheenjohtaja! Kohdassa 5 minun piti äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,,,, 2016_35_5,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeisessä piti äänestää ""ei"", äänestin vahingossa tyhjää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+4.aspx,fi,Maria Guzenina,926,,,, 2016_35_6,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kohdassa 1 tarkoitukseni oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+4.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,,,, 2016_35_7,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kohdassa 5 tarkoitukseni oli äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+4.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,,,, 2016_35_8,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 9/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 27/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2016 vp,"Merkitään pöytäkirjaan. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Jälleen kerran sanon, että ne, jotka haluavat pitää kokouksia, menkää ulos.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_35_9,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  ulosottokaaren ja velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_35_10,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  ulosottokaaren ja velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys ulosottokaaresta ja velan vanhentumisesta annetusta laista. Esityksen tarkoituksena on muuttaa ulosottokaarta siten, että postiosoitteen sijasta ulosoton tiedoksiannot tapahtuvat tulevaisuudessa sähköisesti. Tämä on se, johon tässä puheessani keskityn. Tämä koskee siis vain niitä henkilöitä, jotka ovat ottaneet sähköisen asiointijärjestelmän käyttöön. Henkilö voi myös kieltää sähköisten tiedoksiantojen toimittamisen ulosotosta asiointitilille samoin kuin lopettaa asiointitilin käytön milloin tahansa, silloin tieto kulkee kirjeitse. Olin viime kaudella lakivaliokunnan jäsenenä, jolloin jo keskusteltiin usein sähköisten järjestelmien kehittämisestä. On hyvä asia, että näissä asioissa on edetty näin pitkälle. Lainsäädännön on seurattava yhteiskuntakehitystä, ja mieluummin sen kehitystä on pystyttävä ennakoimaan. Juuri tätä ulosottokaaren muuttaminen nyt tekee. Haluan tähdentää esityksen myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Ehdotuksen myötä aikaansaatavien säästöjen on arvioitu olevan 900 000 euroa vuositasolla vuodesta 2019. Ehdotus on osa hallituksen kärkihanketta eli julkisten palvelujen digitalisointia. Sähköisen asiointijärjestelmän käyttö laajenee tulevaisuudessa myös muuhun julkishallintoon, kuten Verohallintoon ja Kansaneläkelaitokseen. On toivottavaa, että asiointijärjestelmä tulee kansalaisille tutuksi ja siitä tiedotetaan, neuvotaan ja ohjeistetaan myös hyvin. Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen sisältyy kuitenkin myös mahdollisia kysymyksiä, esimerkiksi se, käyvätkö asiakkaat eli niin sanotusti tilin omistajat lukemassa heille saapuneita viestejä asiointijärjestelmästä. Tiedonkulun turvaaminen on tärkeä asia, ja tämän takia on toivottavaa, että uudistuksesta tiedotetaan ihmisille. On myös muistettava se, että kaikilla ei ole edellytyksiä sähköisten tietojärjestelmien käyttämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi osa ikääntyneistä ihmisistä ja ne, joilla ei ole käytettävissä tietokoneita tai mobiililaitteita vaan jotka joutuvat käymään esimerkiksi kirjastoissa hoitamassa asioitaan. Lopulta kirje on kuitenkin helpompi avata ja se tulee kotiin, ja se tulee muistaa tämän asian eteenpäinviemisessä. Me olemme uusien asioiden edessä, ja sen takia on hyvä seurata, miten tämä lakimuutos tulee tulevaisuudessa myös toimimaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-08T13:10:44,2016-04-08T13:13:40,Tarkistettu,1.1 2016_35_11,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  ulosottokaaren ja velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys ulosottokaaren ja velan vanhentumisesta annetun lain muuttamisesta on minusta yksi osa sitä digitalisaatiota ja modernisaatiota, jota myös julkisessa vallassa täytyy käyttää. Ovat toki totta ne asiat, mitä edustaja Juvonen toi tuossa esille, että edelleenkinhän osa ihmisistä haluaa varmasti saada kirjeet paperisena postitse kotiin, mutta kyllä on tärkeää, että myös ulosottotoiminnassa mennään myös tietotekniikan kautta. Tälle on myös aika suuria säästötavoitteita asetettu, että vuositasolla 900 000 euroa tulisi säästöä näistä digitaalisista palveluista. Kyllähän nämä nimenomaan täydentävät sitten toisiaan. Lakivaliokunnassakin käytiin keskustelua siitä, miten turvataan sitten se mahdollisuus heille, jotka eivät välttämättä digitaalisten palveluiden äärellä niin paljoa ole, mutta sama mahdollisuus edelleenkin myös sitten siitä paperiversiosta säilyy ihmisille. Tämä on ehkä enemmänkin sellainen täydentävä asia kuin sitten rajoittava ja minun mielestäni kertoo hyvin siitä norminpurusta ja digitalisaatiosta, mitä myös julkisen vallan puolella täytyy tapahtua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-04-08T13:13:42,2016-04-08T13:15:00,Tarkistettu,1.1 2016_35_12,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  ulosottokaaren ja velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se on hyvä, että maailma elää tässä ajassa, missä me tällä hetkellä olemme. Siitä syystä on varmasti ihan hyvä, että niissä raameissa, missä pystytään toimimaan digitaalisesti, toimitaan digitaalisesti, mutta vielä ei ole se aika, että se on ainoa toimintatapa. Ulosottoasioissa toivoisin kuitenkin, että tämä digitaalinen toiminta toimisi myös toisinpäin: eli henkilö, joka on ulosotossa, voisi vaivattomasti ja sutjakkaasti sähköpostin välityksellä keskustella ulosottomiehen kanssa ja sopia esimerkiksi erilaisia tapoja, millä pystyy velkaansa lyhentämään. Ylipäätään tämä ulosottoasia on semmoinen, joka meidän pitäisi perata uudestaan. Tällä hetkellä tilanne on aika hankala velalliselle, koska — noin yksinkertaistaen — jos ihmisellä on kymmenen velkojaa ja jokaiselle on velkaa kympin ja häneltä peritään 10 euroa kuukaudessa plus kulut, niin siinä käy niin, että jokainen näistä velkojista saa euron kuukaudessa, jos se on sitä pääoman lyhennystä, ja hänelle jää 9 euroa kaikilta muilta, ja koko ajan on näistä kaikista kulut, kun se pyörii eteenpäin. Meidän pitäisi päästä toki kohtuudella siihen, että ihminen voisi lyhentää ensin yhden velkojan velat ja sitten seuraavan velkojan velat. Me olemme pitäneet sitä tasavertaisuusasiana, että kaikki velkojat saavat jotakin, mutta sen toinen puoli on se, että velallinen roikkuu siinä hirressä vaikka kuinka kauan aikaa, hän ei koskaan pääse siitä ulosottovelastaan pois, vaan se ulosottovelka kasvaa ikään kuin lumipallon omaisesti ja lopussa käy niin, että hän maksaa kuluja huomattavasti enemmän kuin itse pääomaa on. Tämä on asia, johon meillä pitäisi riittää inhimillisyyttä ja mihin meillä pitäisi olla voimavaroja ja rohkeutta puuttua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+5.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-04-08T13:15:00,2016-04-08T13:16:48,Tarkistettu,1.1 2016_35_13,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  ulosottokaaren ja velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä tälläkin viikolla opposition suunnasta on kuultu useita puheenvuoroja siitä, että hallitus ei saa päätöksiä aikaiseksi tai eteenpäin ratkaisuja, joilla edistettäisiin Suomen ja suomalaisten asiaa. Tällä viikolla ovat isot asiat edenneet — kehysriihi ja sote muun muassa — mutta myös monet pienemmät asiat. Tämä esitys, joka nyt on käsillä, on yksi tärkeä niistä pienistä esityksistä, jotka nyt ovat menossa eteenpäin: julkisten palvelujen digitalisointiin liittyvä hanke, jolla pyritään sähköistämään kansalaisen ja julkisen vallan välistä asiointia eli saamaan myös ulosoton puolella tiedoksiantomenettelyt yhä paremmin sähköistettyä. Tällä on myös merkittäviä säästövaikutuksia tulossa, lähes miljoonan euron säästövaikutukset, ja muutenkin hanke on erittäin kannatettava. Yksi tärkeä huomio, mitä perustuslakivaliokuntakin piti esillä, on se, että tämän järjestelmän toimintavarmuuteen täytyy nyt kiinnittää erityistä huomiota, muuten kansalaiset eivät välttämättä ota tätä käyttöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+5.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-04-08T13:16:48,2016-04-08T13:18:02,Tarkistettu,1.1 2016_35_14,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  ulosottokaaren ja velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin asia sinänsä on melko suppea tässä asiassa, mutta aivan olennainen asia meidän julkisen hallinnon kehittämisessä on se, että siirrytään yhä enemmän sähköisiin menettelyihin. Se nopeuttaa ja selkeyttää asiointia ja dokumentointia käyttäjän kannalta ja tietysti mahdollistaa sitten julkisten varojen säästön. Ja viittaanpa tässäkin yhteydessä siihen, että nyt kun esimerkiksi maakuntahallintoja kootaan, niin itse toivon, että pystymme tarkkaan vartioimaan sitä, että siitä periaatteesta, että ihmiseltä kysytään samaa tietoa vain kerran riippumatta siitä, missä puolella julkista järjestelmää tai yksityistäkin järjestelmää, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, liikutaan, pystytään pitämään kiinni ja me viimein pääsisimme siihen, että tietojärjestelmät aidosti keskustelevat keskenään. Tässä keskustelussa tulivat esille myös ulosoton muut aspektit. Itsekin kyllä kannustaisin asianomaisia ministeriöitä tarkastelemaan jatkouudistuksissa, josko päästäisiin tilanteeseen, jossa tämmöiseen raskaaseen ulosottoon joutunut ihminen näkisi ikään kuin tunnelin päässä useammin valon. Liian usein tulee tilanteita, joissa tosiaan käy niin, että ei käytännössä saa yhtään niistä veloista lyhennettyä millään näkyvillä olevalla ajalla ja ihminen joutuu tämmöiseen tuki- ja ulosottokierteeseen — meillä kun ei myöskään henkilökohtainen konkurssi ole mahdollinen. Velat on tietysti maksettava, ja vastuu on viime kädessä velallisella, mutta tällainen menettely, jolla esimerkiksi maksettaisiin yhtä velkaa kerrallaan ja koko homma hoituisi nopeammin, voisi olla tutkimisen arvoinen nykyistä vakavammin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-04-08T13:18:02,2016-04-08T13:19:45,Tarkistettu,1.1 2016_35_15,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  ulosottokaaren ja velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että ulosoton ilmoitukset tulevat nyt digitalisaation piiriin — kuitenkin siten, kuten edustaja Kulmunikin tuossa sanoi, että nämä ilmoitukset täytyy tietenkin saada yhä myös postitse paperisina niille, ketkä eivät sinne digimaailmaan pääse. Tämä säästötavoite tässä digitalisaatioprojektissa on oleellinen, kuten tuossa juuri edustaja Mykkänenkin edelläni sanoi. Mutta jotta näitä säästöjä syntyy, niin täytyy tässä digitalisoinnissa aina pitää mielessä se, että ne kustannukset täytyy sitten tosiaan pitää kurissa. Se edellyttää muun muassa sitä teknistä osaamista, että ne hankkeet on siis synkronisoitu keskenään, ettei siis luoda turhia päällekkäisiä järjestelmiä. Mielestäni tähän asiaan hitusen liittyy sekin, että tarvitaan tulevaisuudessa kaikille ihmisille sähköinen tunnistautumiskeino, esimerkiksi nettipankkitunnus, joka on kaikilla kansalaisilla käytössä. Ja sitten, kun se on kaikilla käytössä, me voimme edetä siihen, että tehdään parempia digitaalisia hankkeita, kuten esimerkiksi vaalien siirtäminen sähköiseen äänestykseen. Se mahdollistaisi myös esimerkiksi suoran demokratian lisäämisen, mitä itse kannatan lämpimästi, ja siinä tämä digitalisaatio on myös tärkeä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+5.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-04-08T13:19:45,2016-04-08T13:21:12,Tarkistettu,1.1 2016_35_16,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  ulosottokaaren ja velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muistan, että kun 90-luvun lopulla Lipposen hallituksen aikaan siinä hallituksessa olivat ministereinä Jouni Backman ja Olli-Pekka Heinonen, niin he olivat tällaisia sähköisen asioinnin ja tämän kehityksen edelläkulkijoita siinä vaiheessa. Silloin oli vahvat suunnitelmat, että päästäisiin tässä todella tuloksiin ja eteenpäin. Sitten kun heidän aikansa ministereinä loppui, niin Suomessa koko tämän alan kehittäminen pysähtyi. Nyt vasta on todella tämän hallituksen aikana nähtävissä, että otetaan tämä vakavasti niin hallitusohjelmassa kuin sitten myös käytännön toimenpiteissä. Siinä suhteessa on annettava tämän lain käsittelyn yhteydessä erityinen kiitos ministeri Lindströmille, että hän on pannut virkamiehet tekemään tätä työtä ja meillä on nyt menossa moniakin näitä asioita digitalisaation, sähköisen asioinnin edistämiseksi. Toivon, että niitä todella edistetään reippaasti kaikin mahdollisin keinoin, myös vaaleissa ja sitten tietysti tässä isossa maakunta- ja sote-uudistuksessa. Siinä on saumaa ottaa näitä käyttöön ja saada säästöjä ja tehokkuutta tähän meidän julkiseen hallintoon valtavasti. Sipilän hallitus on tässä nyt todella suuren asian kanssa tekemisissä ja tekee töitä, ja siitä erityinen kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-08T13:21:13,2016-04-08T13:22:46,Tarkistettu,1.1 2016_35_17,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  ulosottokaaren ja velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se täytyy vielä viestinä todeta myös hallituksen suuntaan, että kun näitä sähköisen asioinnin järjestelmiä on aikaisemmin julkishallinnossa kehitetty — niin kuin tässä edellä oleva edustaja kertoikin, että niitä hankkeita on ollut 90-luvulla ja 2000-luvun alussa — niin lukuisat näistä hankkeista ovat myös erittäin epäonnistuneita. Niihin on hassattu rahaa hyvinkin paljon ja on annettu kansalaisille semmoinen viesti, että nyt menee kaikki sähköiseksi ja tämä tapahtuu sähköisen asiointikortin tai jonkun muun kautta. Nämä epäonnistuneet hankkeet toimikoot nyt semmoisena karvaana oppikouluna myös näille projekteille. Eli nyt ei ole varaa epäonnistua, kun tätä sähköistä asiointijärjestelmää viedään eteenpäin, koska maailma on digitalisoitunut taas 10—15 vuodessa niin voimakkaasti, että nyt tässä sähköisessä asiointijärjestelmässä on pakko onnistua. Sen takia nyt ministeri Vehviläisen suuntaan ja VM:n ict-osaston suuntaan vahvaa signaalia siitä, että käyttäkää nyt parasta asiantuntemusta, mitä koko maasta löytyy, ei pelkästään ministeriöstä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+5.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-04-08T13:22:47,2016-04-08T13:24:02,Tarkistettu,1.1 2016_35_18,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  ulosottokaaren ja velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maksuhäiriömerkintöjä on Suomessa sadoillatuhansilla ja nuorten kohdallakin hyvin monella valitettavasti kasvamaan päin. Ulosottoasioissa sovittelukäytäntö velan maksusta ei vielä toimi tarpeeksi hyvin. On yhteiskunnan ja yksilön kannalta paras ratkaisu, jos velan takaisinmaksu voitaisiin suunnitella. Ei ole kenenkään etu, kun ulosoton määrä, pienikin alkusumma, voi kasvaa valtavaksi summaksi. Samoin pankkitunnuksen puuttuminen henkilöltä aiheuttaa tänä päivänä valtavasti ongelmia: ei pääse niille virallisille sivuille, esimerkiksi Kelan sivuille, tai kun hakee työtä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-04-08T13:24:03,2016-04-08T13:24:50,Tarkistettu,1.1 2016_35_19,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  ulosottokaaren ja velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan juuri kuten edustaja Häkkänen tuossa mainitsi: sähköisen asiointijärjestelmän käyttöönotossa ja sen luomisessa ei todellakaan ole varaa epäonnistua. Kun me ajattelemme sitä, että sähköisten asiointijärjestelmien käyttö laajenee tulevaisuudessa ja todellakin siellä tulevat olemaan myös Verohallinto ja sitten Kansaneläkelaitos mukana, niin ne asiakkaat, jotka sitten asioivat siellä sähköisesti, tarvitsevat kyllä sellaisen pohjan, jotta he pystyvät etenemään siellä asiointijärjestelmässä. Kyllä tänä päivänä nettimaailma ja sen kautta asioiden hoitaminen voi olla hyvinkin haasteellista. Ihminen on kuitenkin se keskiö kaikissa asioissa, ja koneet tulevat vasta sitten. Kyllä meidän täytyy tehdä kaikkemme, että me voimme luoda sellaisen järjestelmän, että se on kaikille avoin ja myös esteetön — me voimme käyttää sitäkin sanaa näitten järjestelmien rakentamisessa. Esteettömiä sähköisiä asiointimahdollisuuksia ihmisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-08T13:24:51,2016-04-08T13:25:52,Tarkistettu,1.1 2016_35_20,35/2016,2016-04-08,12.58,13.27,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  ulosottokaaren ja velan  vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me keskustelimme tästä asiasta lakivaliokunnassa pitkään. Digitalisaatio ei ole pakko, mutta se on välttämätöntä, ja meidän tulee siirtyä digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin. Paljon olemme oppineet, on tehty virheitä. Joka asiassa on ne oppirahat maksettava, ja se tarkoittaa sitä, että niistä virheistä todellakin opitaan ja tehdään yhä tehokkaampia ja yhä parempia järjestelmiä. On otettava myös huomioon, niin kuin edustaja Juvonen hienosti sanoi, että ihminen on kaikessa keskiössä: otetaan huomioon eri-ikäisten ihmisten palvelutarpeet. Sen takia me etenemme tässä hyvää vauhtia samalla ottaen huomioon, että kaikki eivät vielä niitä käytä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2016+5.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-04-08T13:25:53,2016-04-08T13:26:39,Tarkistettu,1.1 2016_36_1,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle henkilökorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_36_2,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle henkilökorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi henkilökorttilaki. Esityksellä toteutettaisiin hallitusohjelman kärkihanketta säädösten sujuvoittamisesta sekä hallitusohjelman tavoitetta sisäisen turvallisuuden palvelutason parantamisesta. Tämä esityksen mukainen henkilökorttimenettelyn keventäminen sähköisen hakemisen ja valmiiden asiakirjojen suoratoimituksen käyttöön ottamisella sisältyy normien purkamista koskevaan pääministerin ilmoitukseen ja on siksikin kannatettava. Esityksen mukaan ehdotetuilla muutoksilla tavoitellaan henkilökorttiin liittyvän viranomaistoiminnan sujuvuuden ja joutuisuuden lisäämistä mahdollistamalla henkilökorttihakemuksessa sähköinen vireillepano sekä tietyissä tilanteissa henkilökortin hakeminen sähköisesti ilman henkilökohtaista asiointia viranomaisessa. Hakemus voidaan laittaa vireille myös kotona sähköisesti omalta tietokoneelta. Tämä vähentää hakijan kustannuksia, koska poliisilaitos voi olla fyysisesti hyvinkin kaukana. Henkilökortti tulisi hakijalle suoratoimituksena myös siten, ettei hänen tarvitsisi käydä poliisiasemalla. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Esityksen mukaan näillä perustelluilla muutoksilla edistettäisiin myös ulkomaalaisten kotoutumista mahdollistamalla ulkomaalaisen henkilökortin myöntäminen kaikille oleskeluluvan ja kotikunnan Suomessa saaneille ulkomaalaisille, vaikka heillä ei olisi ennestään luotettavaa henkilöllisyyden osoittavaa asiakirjaa. Olisihan se hyvä, että maahanmuuttajalla olisi edes jokin luotettava dokumentti identiteetistään. Vuonna 2014 myönnettiin noin 135 000 henkilökorttia. Mikäli kaikki hakemukset voitaisiin käsitellä pelkästään sähköisessä menettelyssä, saataisiin varmasti helpotusta poliisilaitosten lupahallintoresursseihin ja toimistohenkilökunnan työhön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-04-12T14:00:39,2016-04-12T14:02:24,Tarkistettu,1.1 2016_36_3,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle henkilökorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erittäin kannatettavaa, että henkilökortin hakemisessa myöskin siirrytään sähköiseen järjestelmään, kun se kaikessa muussakin on mahdollista. Esimerkiksi passin voi hakea nykyisin sähköisesti, niin miksipä ei sitten henkilökorttiakin. On vähän kummallista tällä hetkellä, että passissa ja henkilökortissa on niin erityyliset mahdollisuudet sekä niitten anomiseen että niitten hakemiseen. On tietenkin inhimillistä, kun meillä on nyt suuri määrä ulkomaalaisia, että he ovat huomattavasti nykyistä nopeammin saamassa henkilökortin, jolloin kaikki asiointi ja järjestäminen sujuisi huomattavasti nykyistä helpommin, esimerkiksi pankkitilin avaaminen ja muut tällaiset käytännön järjestelyt. Kolmas osio, minkä tästä voi nostaa esille, on tietysti se, että myöskin edustustoista on mahdollista hakea tulevaisuudessa henkilökorttia. Tämä hyödyttää tietenkin semmoisia ihmisiä, jotka ovat liikkuneet maailmalla ja ovat sen takia sitten mahdottomassa tilanteessa, jos pitäisi henkilökohtaisesti tulla Suomesta hakemaan henkilökortti, ja näin se auttaa sitten sieltä ulkomailta haettaessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-04-12T14:02:25,2016-04-12T14:03:39,Tarkistettu,1.1 2016_36_4,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle henkilökorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sipilän hallituksessa on vireillä yli 200 normien muutosta, joiden tarkoituksena on keventää hallintoa ja joustavoittaa kansalaisten toimintaa. Ilolla tervehdimme tätä henkilökorttilakiuudistusta, jossa mennään siihen suuntaan, että kotona voi — silloin, kun itselle sopii parhaiten — näitä hakemuksia laittaa vireille, lähettää valokuviansa, ja kaikki, tämä kokonaisuus, muuttuu joustavammaksi. Joten tästä lämpimät, lyhyet onnittelut hallitukselle hyvästä esityksestä. Näin viikon aluksi oppositio antaa voimakkaan tukensa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-12T14:03:39,2016-04-12T14:04:24,Tarkistettu,1.1 2016_36_5,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle henkilökorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todella syytä antaakin voimakas tuki: hallitusohjelmassahan on tavoitteena uudet toimintatavat, osana sitä on byrokratian purkaminen, mikä tarkoittaa tarpeettomien normien purkamista, lupamenettelyjen sujuvoittamista ja valitusmenettelyn järkevöittämistä. Tässäkin listassa tänään eduskunnassa on tämä henkilökorttilaki, mutta sen lisäksi muun muassa kaivoslain muutosesitys, joka merkittävästi myöskin konkreettisesti purkaa tarpeetonta byrokratiaa. Eli kun usein näkee, ettei tässä hallituksessa tapahdu mitään, niin kyllä tässä vain tapahtuu ja myöskin konkreettisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-04-12T14:04:24,2016-04-12T14:05:06,Tarkistettu,1.1 2016_36_6,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle henkilökorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin haluan yhtyä niihin kansanedustajiin, jotka ovat kiittäneet hallitusta siitä, että normeja ja turhaa byrokratiaa on lähdetty purkamaan. Tämä kokoomuksen pitkäaikainen pyrkimys turhan byrokratian ja aiheettomien normien purkamiseksi on harppauksittain etenemässä nykyisessä hallituksessa, ja hyvä niin. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen oli merkittävä uudistus tässä suhteessa. Se ei selkeyttänyt aukioloaikoja, mutta se antoi päätösvallan niille, keille se kuuluu, eli asiakkaille, yrittäjille ja henkilökunnalle. Tähän liittyen haluan todeta, että myös alkoholilain kokonaisuudistusta odotetaan. En tiedä, mihin se on varsinaisesti juuttunut, mutta siinäkin olisi sijaa erilaisten turhien pikkutarkkojen säännösten ja muiden turhien normien purkamiselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-12T14:05:07,2016-04-12T14:06:11,Tarkistettu,1.1 2016_36_7,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle henkilökorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on todellakin tarpeellinen ja mielestäni myös kyllä erittäin hyvin ja perusteellisesti valmisteltu. Kevennetty hakemusmenettely on myös viranomaisten kannalta myönteistä, koska se vähentää ylipäänsä asiakaskäyntien tarvetta ja joustavoittaa työajan käytön suunnittelua. Erityisesti tämä sähköinen vireillepano on myönteinen asia. Se, mihin joka tapauksessa varmasti joudutaan varautumaan, on se, että ulkomaalaisen henkilökorttia hakevien määrä lisääntyy yksinkertaisesti jo turvapaikanhakijoiden määrän viimeaikaisen lisääntymisen myötä, kun oleskelulupia ja matkustusasiakirjoja myönnetään aiempaa enemmän, mutta tietenkin myös ulkomaalaisten kannalta on merkittävää, että heille tarjoutuu nyt entistä paremmat mahdollisuudet henkilöllisyytensä todistamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-12T14:06:12,2016-04-12T14:07:25,Tarkistettu,1.1 2016_36_8,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle henkilökorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi henkilökorttilaki. Henkilökorttilaissa säädettäisiin muun muassa henkilökortin hakemisesta, myöntämisestä ja peruuttamisesta. Ehdotetut säännökset vastaisivat pääosin voimassa olevaa henkilökorttilakia. Tämä esitys on tervetullut ja lähtökohtaisesti kannatettava. Sillä toteutettaisiin hallitusohjelman kärkihanketta säädösten sujuvoittamisesta sekä hallitusohjelman tavoitetta sisäisen turvallisuuden palvelutason parantamisesta. Yhtenä esityksen tavoitteista on mahdollistaa henkilökortin hakeminen ulkomailla oleskeleville Suomen kansalaisille laajentamalla toimivaltaa myös Suomen ulkomaan edustustoihin. Esityksen myötä edellytetään kuitenkin muun muassa tietojärjestelmien jatkokehittämistä sekä poliisin ja edustuston lupahallintohenkilöstön uudelleenkouluttamista. Näistä lainsäädännön täytäntöönpanoon kuuluvista asioista on näin ollen myös huolehdittava asianmukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-12T14:07:26,2016-04-12T14:08:27,Tarkistettu,1.1 2016_36_9,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle henkilökorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ollaan todellakin siirtymässä nyt hyvään suuntaan ja yhtenäistämässä käytäntöjä. Nykyäänhän jo passin osalta on voitu toimia niin, että  sitä  voidaan hakea sähköisesti ja se voidaan toimittaa sitten suoratoimituksena R-kioskiin, ja tässä lakiuudistuksessa ollaan tätä menettelyä selkeyttämässä myös henkilökortin osalta siten, että nämä kaksi rinnasteista asiakirjaa eivät ole toisistaan poikkeavia. Ja tärkeää on myös, että nämä henkilökortin osalta nyt tapahtuvat uudistukset palvelevat nykyistä paremmin tätä ulkomaalaisten henkilöiden suurta määrää, mikä Suomessa on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+3.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-04-12T14:08:28,2016-04-12T14:09:17,Tarkistettu,1.1 2016_36_10,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle henkilökorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi ei ole pystynyt luomaan yhden kortin järjestelmää, joka on ollut työn alla varmaan viitisentoista vuotta ja jossa Kansaneläkelaitoksen asiakaspalvelu voitaisiin hoitaa samalla kortilla. Se olisi myös asiakkaiden ja Suomen kansalaisten etu. Monessa muussa maassa, muun muassa Virossa, on pystytty tähän — joskin lähtivät tyhjältä pöydältä. Olisi toivottavaa, että tätäkin hanketta pystyttäisiin valmistelemaan eteenpäinvieden.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+3.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-04-12T14:09:17,2016-04-12T14:09:49,Tarkistettu,1.1 2016_36_11,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_36_12,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva esitys koskee pääasiassa yksityisiin turvallisuuspalveluihin liittyvien lupaprosessien sujuvoittamista. Tavoite ja esityksen sisältämät ehdotukset yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain täsmentämiseksi ovat kannatettavia. Lupaprosessien sujuvoittaminen kuuluu hallitusohjelmaan kirjattuihin hallituskauden tavoitteisiin. Tällä esityksellä on myös tavoiteltavia taloudellisia vaikutuksia, ja myös niitähän me täällä haemme. Lupahakemus vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi ja turvasuojaajaksi voitaisiin panna vireille myös sähköisesti eikä henkilökohtaista käyntiä poliisilaitoksella normaalisti edellytettäisi. Tämän johdosta esimerkiksi verrattaessa passihakemusten sähköiseen käsittelyyn on pystytty toteamaan, että sähköisessä menettelyssä asian käsittely vie aikaa noin 15 minuuttia vähemmän kuin perinteisessä menettelyssä käsitelty aika. Aika kuulostaa pienelle, mutta pitkässä juoksussa ja pidemmällä kaavalla se on merkittävä. Tällöin jo puolesta yksityisen turvallisuusalan lupa-asioiden sähköisestä käsittelystä säästettäisiin yli yksi henkilötyövuosi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-12T14:10:03,2016-04-12T14:11:19,Tarkistettu,1.1 2016_36_13,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vuoden 2017 alussa voimaan tulevaa yksityisistä turvallisuuspalveluista annettua lakia. Ehdotetut muutokset koskevat pääasiassa yksityisiin turvallisuuspalveluihin liittyvien lupaprosessien sujuvoittamista. Pidän esitystä kokonaisuutena hyvänä. Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on yksinkertaistaa, joustavoittaa ja selkeyttää vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi ja turvasuojaajaksi hyväksymiseen liittyviä säännöksiä. Esityksen säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että hyväksymisviranomaisena voisi hakijan kotikunnan poliisilaitoksen sijasta olla mikä tahansa poliisilaitos. Hyväksymisen voisi myös peruuttaa mikä tahansa poliisilaitos. Tämä on hyvä muutos, koska poliisiasemien verkko vähenee päätöksiemme mukaisesti koko ajan ja eri palveluja keskitetään entisestään tietyille poliisiasemille. Tällä tavoin eri laitosten välinen kuormitus tasoittuu ja lupahallinnon resursseja voidaan ohjata nykyistä joustavammin. Hakemus voidaan tulevaisuudessakin jättää poliisilaitokselle, mutta se voitaisiin panna vireille myös kotona sähköisesti omalta tietokoneelta. Esityksen mukaan poliisilaitos voisi kuitenkin erityisestä syystä velvoittaa hakijan saapumaan poliisilaitokselle henkilökohtaisesti. Onkin hyvä, että tarvittaessa voidaan henkilö pyytää poliisiasemalle, jolloin nähdään hakemuksen jättänyt henkilö. Monesti minuutti keskustelua henkilön kanssa antaa paremman kuvan kuin hakemuksessa mahdollisesti oleva valokuva. Poliisilaitokset käsittelevät vuosittain noin 15 000 yksityisen turvallisuusalan lupa-asiaa. Sähköisen käsittelymahdollisuuden myötä on arvioitu, että yhden asian käsittely vie aikaa noin 15 minuuttia vähemmän kuin perinteisessä menettelyssä käsitelty asia. Mikäli kaikki yksityisen turvallisuusalan lupa-asiat voitaisiin käsitellä pelkästään sähköisessä menettelyssä, saataisiin esityksen arvioiden mukaan noin kahden henkilötyövuoden säästö poliisilaitoksen lupahallinnon resursseista. Se ei ole ollenkaan merkityksetön asia kokonaisuutta ajatellen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-04-12T14:11:20,2016-04-12T14:13:22,Tarkistettu,1.1 2016_36_14,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä lakiesityksessä on tavoitteena tehdä muutoksia ensi vuoden alussa voimaan tulevaan lakiin. Esitys on tarpeellinen ja hyvä esimerkki siitä, että jo kerran päätettyä ja pääteltyä voidaan parantaa, mikäli tahtotilaa on. Lain tavoitteena on vähentää hallitusohjelman mukaisesti sääntelyä ja sujuvoittaa prosesseja. Samalla vähennetään tarpeetonta työtä ja alennetaan kustannuksia ottamalla käyttöön sähköinen asiointi. Lisäksi hyväksymisviranomaisena voisi olla mikä tahansa valtakunnan poliisilaitos. Tämä on erinomainen asia. Kun kansalaiset matkustavat valtakunnan sisällä yhden poliisilaitoksen alueelta toisen alueelle, niin pystytään asioimaan sillä poliisilaitoksella, jonka alueella kulloinkin ollaan. Uutena asiana on kannatettava lisäys, joka mahdollistaa turvallisuusalan elinkeinoluvan saaneen yrityksen toimia myös suomalaisella aluksella — myös silloin, kun alus liikkuu Suomen vesialueen ulkopuolella. Hyvää esityksessä on myös se, että Poliisihallitukselle annetaan valtuutus määrätä lakiin perustuvien koulutusten opetusaiheista, opetussisällöstä ja tuntijakaumista. Menettely yhtenäistää koulutusta ja siten ennaltaehkäisee mahdollisia ristiriitatilanteita itse työssä. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan lakiesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-04-12T14:13:22,2016-04-12T14:14:51,Tarkistettu,1.1 2016_36_15,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olisi kyllä hienoa, jos hallitus kokonaisuudessaan tänään istuisi täällä, kun oppositiosta tulee näitä kehuja niin runsaasti. Mutta ministeri Orpo varmaan välittää meidän suuret kiitoksemme. Täällä on paljon arvosteltu sitä, että hallituksen lainvalmistelu on ollut kiireistä ja hätäistä ja monenlaisia arviointeja on niistä puuttunut. Tässä esityksessä on hyvänä esimerkkinä hyvä valmistelu. Tässä on menty asian ytimeen, yksinkertaistetaan lainsäädäntöä ja pyritään tuomaan turvallisuuspalvelua koskevia säädöksiä yhden lain alle. Hakemusta ja menettelytapoja myös sujuvoitetaan, mikä antaa sen tunteen, että nyt mennään sellaiseen suuntaan kuin nykyinen digitaalinen aika mahdollistaa, joten toistan jälleen itseäni: onnittelut hallitukselle!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-12T14:14:52,2016-04-12T14:15:50,Tarkistettu,1.1 2016_36_16,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todellakin hyvä sekä poliisin, viranomaisen, että sitten yksityisen turvallisuusalan kannalta, että tätä lupahakemusten prosessia sujuvoitetaan ja kevennetään. Yksi ongelmahan tällä hetkellä näiden yrittäjien kannalta on ollut se, että hyväksymishakemusten käsittelyajat eri poliisilaitoksilla vaihtelevat ja silloin yrittäjät myös keskenään ovat olleet eriarvoisessa asemassa. Nyt sitten käytännössä jatkossa on mahdollista, että mikä tahansa poliisilaitos voi hyväksyä hakemuksen, jolloin näitä hakemuksia voidaan sitten ohjata eri poliisilaitoksiin, mikä sujuvoittaa tätä prosessia. Ja myös tietenkin se, että tämä hakemuksen henkilökohtaisen jättämisen tarve vähenisi ja lupaprosessiin kokonaisuutena kuluva aika lyhenisi, on toki myönteinen asia. Tuo kahden henkilötyövuoden säästö on tietenkin melko pieni asia koko poliisin toimintakenttää ajatellen, mutta joka tapauksessa myönteinen askel eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-12T14:15:50,2016-04-12T14:17:22,Tarkistettu,1.1 2016_36_17,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten totesin äskeisessäkin kohdassa, sähköiseen järjestelmään siirtyminen on erittäin perusteltua, mutta ehkä voi todeta myös tässä kohtaa, että ehkä se on pikkuhiljaa ihan tarpeellista, jos meillä ei kerran näitä poliisilaitoksia ole joka puolella Suomea. Ne kohtuuttomat matkat yrityksille lähteä viemään sitä lappusta tai hakemaan sitä päätöstä kuulostavat tietenkin aika kauhealta, jos ne matkat ovat satoja kilometrejä. Se näkökulma tähän on otettava ja samoin tähän, mihin edustaja Räsänen kiinnitti huomiota, että kahden henkilötyövuoden vähennys kuulostaa tietysti ihan hyvältä, jos oikeasti näin on tulossa tämä nopeutus tähän asioiden käsittelyyn. Mutta kun tiedetään, että poliisilta on häviämässä yli 800 henkilötyövuotta, niin kahden henkilötyövuoden parannuksella ei vielä ihan hirvittävän paljon tätä asiaa edistetä. Tässä sen lisäksi, että se hakemus voidaan jättää ja käsitellä, tietysti on hyvä, että mikä tahansa poliisilaitos voi sen myöskin peruuttaa, koska meillä on paljon hienoja yrityksiä mutta meillä on myöskin semmoisia tilanteita, joissa kaikki yritykset eivät toimi ihan asianmukaisesti, ja sen takia on erittäin perusteltua, että se peruutus voidaan myöskin tehdä minkä tahansa poliisilaitoksen toimesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-04-12T14:17:23,2016-04-12T14:18:48,Tarkistettu,1.1 2016_36_18,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin Suomessa on aika vihdoin ja viimein siirtyä sähköiseen asiointiin eri puolilla, ja tästäkin hyvänä esimerkkinä tässä esityksessä on todettu tämä, mitä passihakemuksen osalta on käynyt, elikkä kun on siirrytty sähköiseen asiointiin, niin yhden passihakemuksen käsittelyssä on pystytty säästämään aikaa noin 15 minuuttia, joka, silloin kun asioita on paljon, on merkittävä säästö tässä kohtaa. Toki, niin kuin edellisissä puheenvuoroissa on todettu, kun on kyse yksityisen turvallisuusalan 15 000 lupa-asiasta, niin käytännössä se ei ole kuin maksimissaan kahden henkilötyövuoden säästö, mutta joka tapauksessa tämä on se suunta, johon pitää Suomessa mennä muillakin sektoreilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-04-12T14:18:49,2016-04-12T14:19:42,Tarkistettu,1.1 2016_36_19,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tekniset muutokset vastaamaan nykyaikaista it-yhteiskuntaa ovat varmasti perusteltuja. Nyt kun paikalla on myös ministeri, niin oikeastaan tämmöinen ehkä vähän kysymyksenluontoinenkin puheenvuoro: Kun yksityisen turva-alan tehtävien määrä on kasvussa ja koko toimiala on kasvussa, on hyvä, että tämän yksityisen turva-alan lainsäädäntöä kootaan yhteen lakiin, saadaan selkeytettyä tätä tilannetta viranomaisten ja turvallisuuspalveluja tuottavien toimijoiden välillä. Kysyisin ehkä ministeriltä enemmänkin sitä, mitä ministeri arvioi, kuinka tällä yksityisen turva-alan tehtävien ja lainsäädännön joustavoittamisella ja tehtävien kasvulla voidaan keventää poliisin tehtävien määrää tällä hetkellä, ilman että perustuslain mukaisesti viranomaistehtävät sinänsä vaarantuvat. Tämä rajapinta on tietenkin herkkä yksityisen ja viranomaistehtävien välillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-12T14:19:43,2016-04-12T14:20:49,Tarkistettu,1.1 2016_36_20,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Digitalisaatiota voidaan todella hyödyntää lupamenettelyssä. Siten voidaan helpottaa ihmisten arkea, voidaan helpottaa yrittäjyyttä ja helpottaa työllistymistä. On muitakin tavoitteita, jotka liittyvät turvallisuusalaan. Muun muassa Brasiliassa digitalisaation hakeminen on voimakkaasti lisääntynyt, vaikka siellä ei välineistökään ole ihan kunnossa, sen takia, että sillä voitiin ohittaa korruptiota vaatinut yksi vaihe. Eli sillä ehkä voidaan myöskin vähentää maailmanlaajuisesti ajatellen korruptiota. Ministeri Berner on mielestäni hyvin tehokkaasti ajanut tätä normien purkuhanketta. Kaikkihan voimme sieltä norminpurku.fi-sivulta sitä seurata, ja niin kuin näemme, näitä esityksiä nyt tulee eduskuntaan. Meidän pitää vain jatkaa tätä puristusta. Myöskin hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat tässä olleet poikkeuksellisen aktiivisia, jotta tämä hanke nyt hyvin etenee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-04-12T14:20:50,2016-04-12T14:21:55,Tarkistettu,1.1 2016_36_21,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olisin jatkanut hieman siitä, mitä edustaja Kari jo puheenvuorossaan kysyi ja mihin otti kantaa. Miten te, hyvä ministeri, näette tämän, kun nyt julkista valtaa siirretään yksityisille toimijoille, järjestyksenvalvojille ja niin poispäin? Sehän on näin, että poliisi loistaa monesti poissaolollaan, kun poliisia tarvittaisiin. Meillä on poliisille selvä tilaus ja sille, että ihmiset tuntisivat sitä turvallisuutta. Näettekö tässä minkäänlaisia ongelmia, tai mitä ajatuksia herättää juuri tämä julkisen vallan siirtäminen eteenpäin? Miltä se vaikuttaa meillä Suomessa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-12T14:21:56,2016-04-12T14:22:47,Tarkistettu,1.1 2016_36_22,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin keskustelusta kuuluu, olemme liikuttavan yksimielisiä siitä, että pidämme hyvänä sitä, että sähköisiä palveluita kehitetään ja laajennetaan, mutta samalla on myös hyvä olla sillä tavalla rehellinen, että katsoo, mihin johtopäätöksiin me olemme tulleet, kun olemme eduskuntana tarkemmin tarkastelleet näitä sähköisiä palveluja, ja asiantuntijat ovat laajasti eduskunnalle lausuneet, että sähköisten palveluiden kehittäminen on ollut aivan liian tekniikkakeskeistä, eikä ole löytynyt tällaista viranomaisten tai ministeriöiden välistä yhteistä näkemystä siitä, miten tätä asiaa kehitettäisiin. Minun mielestäni on hyvä nostaa esille myös se seikka, että valtiovarainministeriön ylläpitämän ict-hankesalkun mukaan meillä on valtionhallinnossa tällä hetkellä käynnissä toteutuksen eri vaiheissa yhteensä 102 vähintään miljoonan euron kokoista hanketta ja näitten hankkeiden yhteenlaskettu arvo on miljardi. Sen lisäksi, että tätä kehitystyötä tehdään, kiinnittäisin huomiota myös siihen, että monet näistä hankkeista ovat tulleet merkittävästi kalliimmiksi kuin ennakkoon on arveltu. Myös tämä edellinen asia, mitä täällä käsiteltiin, sähköinen henkilökortti, on pyörinyt eduskunnan pöydällä tavalla tai toisella jo kymmeniä vuosia. Vaikka yhteistä tahtotilaa on siihen, että paljon pitää tällä sektorilla tehdä, niin pitää myös olla kriittisyyttä, että kaikki ei todellakaan ole mennyt niin kuin Strömsössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-04-12T14:22:48,2016-04-12T14:24:23,Tarkistettu,1.1 2016_36_23,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä lainsäädännöllä ei olla julkista valtaa siirtämässä yksityisille toimijoille sen enempää kuin yksityisillä toimijoilla nykyisin on toimintakenttää tässä turvallisuussektorilla. Edelleen poliisilla todellakin säilyy se viranomaisvastuu yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Mutta kyllä tähän liittyy sinänsä suuri huoli siitä kysymyksestä, josta jonkin verran on käyty keskustelua, eli poliisiresursseista. Tässä puhutaan todellakin kahdesta henkilötyövuodesta, mikä ei ole keskeisin asia tässä esityksessä, mutta täytyy todeta, että tuo kehyspäätös, jossa päätettiin asteittain 5 ja 10 miljoonan euron lisäyksestä poliisin resursseihin, oli kyllä sinänsä pettymys, koska se ei tule valitettavasti sitä aukkoa paikkaamaan, mikä tällä vaalikaudella on kehittymässä. Kun nyt puhutaan tästä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vastuusta ja viranomaistehtävistä, niin kysyn ministeri Orpolta, mikä teidän arvionne on, mikä on se poliisin henkilöstön vähenemä vuoteen 2019 mennessä nyt tämän kehyspäätöksen jälkeen. Se arviohan on ollut siellä 600 poliisimiehen luokkaa aikaisemmin — mikä se nyt tulee olemaan? Minun ymmärtääkseni se vähenemä on edelleenkin lähemmäs 500 henkilötyövuotta vuonna 2019 näillä päätöksillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-12T14:24:24,2016-04-12T14:26:15,Tarkistettu,1.1 2016_36_24,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Otetaan tähän väliin ministeri Orpon vastaukset, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_25,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos aloitan tästä poliisien määrästä, niin näillä nyt käsittelyssä olevilla henkilökortti- tai turvapalveluasioilla ei ole sinänsä resurssivaikutusta niin, että se olisi merkittävää suoranaisesti. Mutta jos mennään tähän poliisien määrään, jos olisi menty niillä kehyksillä, jotka olivat vielä ennen nyt viimeistä hallituksen kehyspäätöstä, niin silloin Poliisihallitus arvioi, että nykyisestä noin 7 300 poliisimiehestä ja ‑naisesta määrä kehyskaudella olisi laskenut jopa 800:lla, mikä on dramaattinen lasku. Olen siihen sanonut aikaisemminkin, että minusta se on liikaa varsinkin, kun turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi. Nyt kehyspäätöksessä lisättiin ensi vuodelle 5 miljoonaa ja tuleville vuosille 10 miljoonaa, mitä edustaja Räsänen hyvin kuvasi. Minä olen pyytänyt Poliisihallitusta nyt laskemaan, millaiseen poliisimäärään tämä johtaa. Sillä ei missään tilanteessa pystytä taklaamaan sitä koko vähenemistä. Mutta meidän täytyy muistaa, että tulee seuraavia kehyksiä ja seuraavia budjetteja. Ensi vuoden osalta tilanne on taas niin, että niukin naukin pärjätään. Me uskallamme nostaa koulutusmääriä. Mutta se koulutusmäärien nostaminenkin yli sen, mitä me voimme näille nuorille luvata työpaikkoja sen valmistumisen jälkeen, täytyy ottaa huomioon. Mutta meidän täytyy tehdä myöskin poliisin sisällä edelleen tehostamistoimenpiteitä, joilla me pystyisimme suuntaamaan niitä varoja nimenomaan siihen poliisimiesten ja ‑naisten määrän laskun taittamiseen. Itse olen käyttänyt semmoista työnimeä, että minusta alle 7 000 poliisin ei saisi mennä, joka tarkoittaa siis nykyisestä 7 300:sta laskua. Mutta sekin on todella kovan työn takana tässä julkisen talouden tilanteessa. (Puhemies koputtaa) Mehän karsimme kehyksessä 400 miljoonan euron edestä lisäleikkauksia. Mutta siinä tilanteessa pystyttiin kohdistamaan kuitenkin nämä pienetkin lisäykset sinne poliisille, mistä olen tyytyväinen sinänsä. Mutta sitten vielä tähän turva-alaan. Kuten entinen ministeri Räsänen totesi, tässähän ei toimivaltaa olla siirtämässä minnekään. Meillä on hyvin rajattu lainsäädännöllä se, mikä on yksityisten turvapalveluiden tehtävä ja tehtäväkenttä. Itse näen sen niin, että niitä pystytään käyttämään laajalti ja käytetäänkin tänä päivänä yhteiskunnassa esimerkiksi erilaisten kauppojen turvallisuuden takaajina tai julkisissa tilaisuuksissa ja niin edelleen. Se vapauttaa poliiseja siihen tärkeään tehtävään, missä heidän pitää olla eli päivystysvalmiudessa, liikkeellä, puuttumaan sitten vakavampiin rikoksiin tai auttamaan ihmisiä akuuteissa hätätilanteissa. Kyllä tämä on hyvä. Mutta siinä edustajat ovat ihan oikeassa, jotka kysyivät tätä, että meidän pitää olla hyvin tarkkana siitä, (Puhemies koputtaa) että se toimivalta ja viranomaisvaltuudet ovat ja pysyvät poliisilla tässä maassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-04-12T14:26:17,2016-04-12T14:29:33,Tarkistettu,1.1 2016_36_26,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, ministeri Orpo, hyvistä vastauksista. — Halusin vain tässä vielä oikaista. Edustaja Räsänen, sanoitte, että tämä esitys ei sinänsä siirrä julkista valtaa. Näinhän se on. Minun kysymykseni olikin tällainen aasinsilta koko tähän aiheeseen. Ymmärtääkseni tilanne on järjestyksenvalvojien koulutuksessa ja heidän osaltaan aika hyvä. Sinne koulutukseen on paljon hakijoita, ja se herättää mielenkiintoa nuorissa ihmisissä. Se on tietysti hyvä asia, että on kiinnostava ammatti, voisi sanoa, jopa nouseva ammatti meillä tulossa tänne Suomeen. Poliisia me tarvitsemme. Voisi tähän loppuun vielä sanoa näin, että kun poliisit vähenevät, niin yleinen turvallisuus heikkenee, tai jos heitä ei ole tarpeeksi. Sitten minun on pakko hoitajana lisätä tähän, että kun hoitajat vähenevät ja heitä vähennetään, niin potilasturvallisuus heikkenee. Olemme turvallisuuskysymysten keskellä hyvin monen muunkin ammattiryhmän kanssa kuin vain poliisien ja järjestyksenvalvojien.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-12T14:29:34,2016-04-12T14:30:35,Tarkistettu,1.1 2016_36_27,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On huojentavaa kuulla, että ministerikin ajattelee niin, että ei siirrä julkista valtaa. Se tässä lakiesityksessä myös pohjalta löytyy. Niin kuin edustaja Juvonen totesi, kysymys olikin ehkä tältä osin retorinen. Mutta siltä osin uskallan olla vähän ministerin kanssa myös eri mieltä. Kehyksessä tulee olemaan reikä tulevina vuosina. Nämä 5:n plus kolme kertaa 10 miljoonan lisäykset eivät riitä kattamaan poliisien eläkeiästä johtuvaa eivätkä muustakaan poistumasta johtuvaa vähennystä, saatikka sitten sitä lisäystarvetta, joka poliisien määrässä edelleenkin on. 7 300 on tällä hetkellä poliisimiesten ja ‑naisten vahvuus. Muutama vuosi sitten se oli 7 500. Tämä lasku on kova ja varsinkin, jos se lasku jatkuu vielä tulevina vuosina. Me olemme huomattavasti pienemmällä poliisimiesten ja ‑naisten määrällä kuin esimerkiksi Ruotsissa, toisessa sivistysvaltiossa naapurissa. Sillä on välittömiä vaikutuksia ihmisten turvallisuuteen, jos ei aivan välittömiä, niin ainakin reuna-alueilla, syrjäalueilla vaikutukset näkyvät jo tänä päivänä. Olisi huojentavaa kuulla ministeriltä toteamus siitä, että ihan ei mennyt nappiin tämä kehys tältä poliisien osalta. Uskon, että ministeri itsekin näin ajattelee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-12T14:30:36,2016-04-12T14:32:01,Tarkistettu,1.1 2016_36_28,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sanotaan niin, että vähän jäi vielä tehtävää. Eteenpäin päästiin. Jos siis tavoite on se, että pystytään poliisimiesten ja -naisten määrän lasku taittamaan, niin silloin meidän täytyy saada kehyksiin lisärahaa, jota nyt tuli jonkin verran, mutta sen lisäksi täytyy varmasti tehdä tässä julkisen talouden tilanteessa omia toimenpiteitä, mikä on myöskin ihan kiistatonta. Se täytyy huomioida, että poliisikoulutettavien määrä ja valmistuvien määrät ovat laskeneet niin, että vaikka me pystyisimme nostamaan poliisikoulutuksen aloituspaikkoja, niin me emme pysty kokonaan vastaamaan tähän suureen eläköitymisen määrään. Pelkästään määrärahatkaan eivät tässä tilanteessa riitä, koska eläköityminen on niin suurta tulevina vuosina. Nyt meillä on yksi sellainen ihan käytännön ongelma, johon olen pyytänyt selvityksen ja toimenpide-ehdotuksia, että meillä on kuitenkin hakijoita Poliisiammattikorkeakouluun ollut noin tuhat mutta niitä, jotka läpäisevät kokeet, on valitettavan vähän. Eli sitä nytkin tälle vuodelle varattua aloituspaikkojen määrää ei pystytty täyttämään kuin osittain. Siellä on ongelmia pärjätä sekä kielitestissä että myöskin fysiikkatestissä. Tämä on asia, johon meidän pitää etsiä ratkaisua, miten me saamme hyvää ainesta hakemaan hienoon poliisin ammattiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-04-12T14:32:02,2016-04-12T14:33:39,Tarkistettu,1.1 2016_36_29,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muistutan, että vuosi sitten hiukan ennen vaalikauden vaihtumista kaikki eduskuntaryhmät yksimielisesti sisäisen turvallisuuden parlamentaarisessa ryhmässä sitoutuivat siihen, että sisäisen turvallisuuden resurssit ja henkilöstömäärä säilytetään vähintään nykyisellä tasolla. Silloin todettiin, että kaiken kaikkiaan se rahoitustarve kehyskaudella 2015—2019 olisi noin 100 miljoonaa euroa, mitä tarvitaan sen paikkaamiseksi, jotta pystytään tuo taso säilyttämään. Nuo sisäisen turvallisuuden haasteethan eivät ole viime vuodesta vähentyneet, vaan ne ovat päinvastoin lisääntyneet maahanmuuton ja myös terrorismi-ilmiön vuoksi, eli uhkakuva-arviotkin ovat kasvaneet, joten mielestäni eduskunnan kyllä tulisi tässä ryhdistäytyä, kaikkien eduskuntaryhmien ryhdistäytyä, ja pysyä siinä sitoumuksessa, mikä on tehty, varsinkin kun nuo haasteet ovat edelleen kasvaneet. Tässä suhteessa kyllä ymmärrän ministeri Orpon vaikeaa tilannetta hallituksessa, jossa näitä säästöjä tehdään, mutta toivon, että me kaikki täältä nyt antaisimme vahvan tuen ministeri Orpolle siihen, että nuo sisäisen turvallisuuden resurssit todellakin saataisiin pidettyä sillä tasolla, mihin on yhteisesti täällä sitouduttu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-12T14:33:40,2016-04-12T14:35:16,Tarkistettu,1.1 2016_36_30,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on ainakin yksi kansanedustaja, joka antaa ministeri Orpolle täyden tuen muun muassa näissä poliisiasioissa. Ministeri viittasi hyvin poliisikoulutuksen määrään, että me emme ole pystyneet viime vuosina varmistamaan sitä, että meidän poliisikoulutuksen aloituspaikkoja täytetään osaavilla ja pätevillä ihmisillä, joiden koulutus sitten vastaa poliisin tehtäviä, niitä vaikeita tehtäviä, joita poliisilla on. Toivoisinkin, että tätä lainsäädännön uudistamista tai asetusten uudistamista poliisikoulutuksen kriteereissä kiirehdittäisiin, koska poliisikoulutus kestää lyhyimmilläänkin tänä päivänä kolme vuotta, ja nyt syksyllä aloittavat opiskelijat valmistuvat vasta vuonna 2020 tai sen jälkeen. Näin ollen onkin ensiarvoisen tärkeätä nimenomaan ensiksi kiinnittää huomiota koulutukseen, siihen, että saadaan aloituspaikat täyteen, ja sen jälkeen mahdollisesti katsoa sitä, pitääkö aloituspaikkojen määriäkin lisätä, jotta saisimme tuleville vuosille, toivottavasti lisääntyvissä kehyksissä, riittävän määrän poliiseja poistumaan, ja kiinnittää huomiota siihen, mihin edustaja, entinen ministeri äsken viittasi, myös tähän turvallisuustilanteen muutokseen. Toimin itse siinä parlamentaarisessa työryhmässä varapuheenjohtajana, ja on helppo yhtyä edustaja Räsäsen puheenvuoroon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-12T14:35:17,2016-04-12T14:36:38,Tarkistettu,1.1 2016_36_31,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tässä nyt oli ihan pakko ottaa puheenvuoro ja ilmaista vahva tuki sekä edustaja Räsäsen että edustaja Karin puheenvuoroille. Muistan, kun viime kaudella tässä salissa — tai ei varsinaisesti tässä salissa, mutta noin kuvaannollisesti tässä salissa — osa kansanedustajista ja erityisesti silloisesta oppositiosta piti jopa tätä 7 500:aa aivan liian alhaisena poliisien määränä, siis aivan liian alhaisena määränä poliiseja, silloiseen turvallisuustilanteeseen. Jos nyt sitten katsotaan, mihin maailma on muuttunut turvallisuustilanteen osalta, ja myöskin sitä faktaa, että nyt näiden kehyslukujen valossa väistämättä poliisinaisten ja -miesten määrä tulee laskemaan, niin olen suurella hämmästyksellä seurannut tätä keskustelua, jonka hiljaisuuden on melkein voinut tässä salissa kuulla, että nyt tältä eduskunnalta ei löydykään sitten niin paljon huolta sisäisen turvallisuuden huolehtimisen tilanteeseen. Olen ihmetellyt, mistä se oikein johtuu. Sen takia on erinomaisen hyvä, että täällä on asiaan perehtyneitä edustajia, kuten edustaja, entinen ministeri Räsänen ja edustaja Kari, jotka pitävät tätä esillä. Tätä ei saa päästää unohtumaan, ja tämä on aivan olennainen asia nyt, kun hallituksessa ovat niin kokoomus, keskusta kuin erityisesti perussuomalaiset. Nyt muistan, että nimenomaan perussuomalaiset pitivät ääntä tästä viime kaudella, että 7 500 poliisia on aivan liian vähäinen määrä Suomen turvallisuustilanteeseen siinä tilanteessa. Nyt turvallisuustilanne on heikentynyt, ja tosiasiallisesti hallitus leikkaa poliisinaisten ja -miesten määrästä. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Herää kysymys, missä ovat nyt ne edustajat, edustaja Hongisto ja kumppanit, jotka viime kaudella tästä asiasta pitivät ääntä. Missä on nyt se sisäistä turvallisuutta vahvistava politiikka, joka oli erään puolueen aivan kärkiteemoja? Herätän vain tämmöisiä retorisia kysymyksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-12T14:36:38,2016-04-12T14:38:56,Tarkistettu,1.1 2016_36_32,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En ole aivan varma, mutta minulla on sellainen muistikuva, että ne kehykset, joihin on tehty hallitusohjelmaneuvotteluissa 50 miljoonan lisäys sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon ja nyt siis tehtiin 5:n plus 10 miljoonan lisäykset, ovat viime hallituksen tekemiä. Että tässä on nyt kahteen otteeseen saatu lisärahoja, jotta päästäisiin siihen tavoitteeseen, minkä se parlamentaarinen työryhmä linjasi. Se lisäys hallitusohjelmaneuvotteluissa siis oli 50 miljoonaa, mistä poliisin osuus oli 28,5 miljoonaa. Tälle vuodelle me olemme tämän turvapaikkakriisin akuutin tilanteen myötä saaneet lisämäärärahoja ja — kiitos myöskin eduskunnan — lisäyksiä loppuvuodesta, joilla tämän vuoden tilanne on turvattu. Ensi vuoden tilannetta nyt pystytään parantamaan, mutta ne ongelmat, jotka haastavat tämän määrän, ovat siellä kehyskauden lopulla. Siksi meillä on nyt ensisijaista saada poliisikoulutettavien määrää nostettua, se on aivan kaikki kaikessa, ja sitten taas edelleen toivon, että toisaalta tulevissa kehysneuvotteluissa — toivon, että julkisen talouden tilanne on parantunut niin paljon — pystytään tekemään ilman suurempaa dramatiikkaa näitä lisäyksiä loppukaudella, niin että pystytään turvaamaan sitten myöskin näiden valmistuneiden henkilöiden työllistäminen. Mutta sitä ei käy kiistäminen, että tämä tilanne on vaikea ja nämä lisämäärärahat eivät todellakaan riitä siihen, että pystyttäisiin se koko vähenemä, se noin 800, mikä on arvio vanhoilla kehyspohjilla, peittämään. Mutta sen eteen, että se saadaan taitettua ja löydetään keinot, millä se saadaan turvattua, tehdään kaikki mahdollinen, ja mielelläni otan tämän salin tuen siinä vastaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-04-12T14:38:58,2016-04-12T14:40:51,Tarkistettu,1.1 2016_36_33,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Puhemies! Niin, täytyy mainita se, että eduskunta teki viime vuonna loppuvuoden lisäyksiä niin, että supolle tuli 500 000, paikallispoliisin toimintaan 300 000, sitten MPK:lle annettiin 400 000 maanpuolustustoiminnan tukemiseen ja sitten vielä maahanmuuton tiedotustoimintaan annettiin 200 000, noin suunnilleen. Nämä lisäykset täytyy kyllä ottaa huomioon — on eduskunta kuitenkin jotain hyvää tämän asian suhteen tehnyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-04-12T14:40:52,2016-04-12T14:41:27,Tarkistettu,1.1 2016_36_34,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS ,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lindtmanin kanssa olimme hallintovaliokunnassa edellisellä kaudella, ja näistä asioista keskusteltiin siellä hyvin pitkään. Yhdyn edustaja Lindtmanin huoleen siitä, että poliisien määrä on liian alhainen ja liian vähäinen, mutta kuten tuossa ministeri totesi, tällä hetkellä eletään sen talouden varassa, joka tehtiin edellisellä hallintokaudella. Ja kun edellisellä hallintokaudella on varoja leikattu, niin nyt eletään sitä, mutta tässä edustaja Vähämäkikin todisti ansiokkaasti, että lisämäärärahoja on jaettu. Toki kannan huolta siitä, kuten ymmärsin, että edustaja Lindtmankin kantaa huolta, että meillä poliisimäärä ei ole riittävä. Kun ministeri totesi, että teemme kaikkemme, jotta saisimme poliisille lisärahoitusta, jotta kykenemme turvaamaan kansalaisten tasavertaisen kohtelun ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymisen valtakunnan alueella, niin on hienoa huomata, että myöskin oppositio kantaa tässä asiassa huolta, ja kun asioita aletaan käsittelemään, niin luotamme saavamme tästä opposition tuen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-04-12T14:41:32,2016-04-12T14:42:33,Tarkistettu,1.1 2016_36_35,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näin isoa asiaa voi tietenkin käsitellä pieninä paloina luettelemalla pieniä summia, joita lisätään samaan aikaan, kun isoja summia vähennetään. Samalla lailla voi kiittää edellistä hallitusta — tai syyttää, ihan sen mukaan, millaista viestiä haluaa hakea. Mutta edellisen hallituksen ansioksi kumminkin voi sanoa muun muassa sen, että aloituspaikkojen lisääminen käynnistettiin viime hallituskauden aikana niin, että myös tämän parlamentaarisen työryhmän osalta aloituspaikkoja poliisikoulutukseen haluttiin lisätä. Haluan kyllä vielä varmistaa ministeriltä sen, mitä aikaisemmin ehdin jo kysyä, että pitäisikö tätä poliisikoulutuksen joko asetusten tai lainsäädännön uudistamista kiirehtiä niin, että pystyttäisiin tavalla tai toisella varmistamaan, että poliisin ja siihen liittyvän poliisikoulutuksen tiedottamista uudistetaan niin, että me saisimme mitat täyttäviä poliisimiehiä ja -naisia jatkossa sen mukaan, mitä me tavoitteeksemme asetamme. Yli 300:aa haimme ja vajaa 200 viimeksi saimme. Sen lisäksi muistutan kyllä kaikkia edellisen kauden opposition edustajia vähän reilu vuosi sitten Senaatintorilla kaikuneesta Suomen Poliisijärjestöjen Liiton yhteisestä viestistä: meitä on liian vähän. Eikä poliiseja tänä päivänä ole yhtään enemmän kuin silloinkaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-12T14:42:34,2016-04-12T14:43:54,Tarkistettu,1.1 2016_36_36,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime kaudella olin itse lakivaliokunnassa ja hallintovaliokunnan varajäsenenä, ja poliiseista ja heidän resursseistaan ja siitä, onko heitä riittävästi, on puhuttu viime kaudella ja myös varmasti aikaisemminkin, kun en ole itse täällä ollut, ja keskustelu jatkuu. Minusta on hyvin tärkeää, että me käymme täällä rakentavasti ja yhdessä tätä keskustelua, niin oppositio kuin hallitus, koska turvallisuus koskettaa meitä jokaista ja se on asia, joka tulee meitä jokaista vastaan, liikummepa sitten päivisin tai iltaisin tuolla ja mietimme, onko meidän hyvä siellä kulkea. Kyllä hallitus on kuullut sen viestin, ja hallituksen sisälle on viety viesti, mikä on tullut perussuomalaisten ryhmästä. Täällä Lindtman kyseli meidän peräämme — meillä on täällä asiantuntijoita, koska meillä on poliiseja, ja he ovat kyllä kertoneet sieltä omakohtaisesta kokemuksesta ja näkemyksestä sen, millainen tilanne on, ja viestejä on kuultu. Me elämme tosi vaativassa tilanteessa tällä hetkellä. Kun meillä on räjähtänyt tämä turvapaikanhakijatilanne käsiin ja yleinen maailmanrauhakin on jo järkkynyt, niin totta kai me mietimme, milloinka on riittävästi, paljonko on tarpeeksi, sitä me voimme kysyä jokaisesta ammattialasta myös. Siinä mielessä ministeri Orvolle täysi tuki ja kiitos hyvistä toimista tämänkin asian eteen. Lisämäärärahoja on annettu elikkä kyllä rahapussia on avattu, ja kaikkemme me teemme, ja tehkäämme se myös yhdessä, yhteistyöllä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-12T14:43:57,2016-04-12T14:45:23,Tarkistettu,1.1 2016_36_37,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo puhui erittäin kunnioitettavasti poliisin asiasta ja erittäin hyvin puolusti omaa alaansa ja sisäistä turvallisuutta. Jäi mieltä painamaan tuo ministerin kommentti, että suuresta hakijamäärästä huolimatta paikkoja ei ole saatu täyteen. Jäin pohtimaan sitten, että mitä toimenpiteitä ministeriössä pitäisi tehdä, jotta poliisin imago pääsisi sillä tavalla kasvuun, että nämä paikat saataisiin täytettyä, että tulisi hyviä hakijoita sinne poliisitoimeen ja saataisiin tämä suuri eläköityvien poliisien määrä korvattua uusilla hyvillä poliiseilla ja viranomaisilla, jotta sisäinen turvallisuus säilyisi hyvänä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-04-12T14:45:25,2016-04-12T14:46:17,Tarkistettu,1.1 2016_36_38,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eri maissa poliisi toimii joissain tilanteissa aivan eri periaattein. Yhdysvalloissa poliisi pääsääntöisesti partioi yksin autolla. Pääsääntöinen työajan käyttö on liikenteessä. Halutaan ajaa autolla, niin että kansalaiset näkevät, että poliisi on seuraamassa tilannetta. Elinkaaren loppuvaiheessa olevat poliisiautot siirretään eri paikkoihin ilman miehitystä. Tällä on erittäin olennainen liikenneturvallisuutta edistävä ja -nopeutta alentava vaikutus. Eli itse asiassa voisi sanoa, että jos poliisien määrää halutaan lisätä, niin onhan sekin tapa, mutta poliisien taitavammalla käytöllä voisi saada ennakolta ehkäisevämmän tehon, jos asia miellettäisiin vähän uudella tavalla. Valtion kannalta poliisiauton kustannuksista merkittävä osa on veroja, jotka menevät valtion kassaan, samoin polttoainekuluistakin. Se, mikä yksityiselle on kallista, on valtiolle halpaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-04-12T14:46:18,2016-04-12T14:47:28,Tarkistettu,1.1 2016_36_39,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä sisäisen turvallisuuden aika dramaattinenkin muutos on tullut meille kaikille kuitenkin yllätyksenä tämän maahanmuuton myötä. Jo edeltävinä kausina sisäinen turvallisuus on heikentynyt, ja ihmisten turvallisuudentunne on sitä myöten heikentynyt. Suurimpana ongelmana on koettu kuitenkin syrjäytymisongelmat ja muut sosiaaliset ongelmat. Sen päälle on tullut vielä tämä maahanmuuttotilanne, joka vaikuttaa nyt sisäisen turvallisuuden näkökulmasta aika hallitsemattomalta. Tässä kohtaa onkin sitten muistettava tämä keskustelu, kun keskustelemme esimerkiksi kotouttamisen uudistamisesta, täydellisestä uudistamisesta. Se on erittäin tärkeä näkökulma nyt sitten tulevaisuudessa. Hyvää tässä on se, että meillä on perinteisesti vahvaa viranomaisyhteistyötä vaikkapa PTR:n muodossa, ja mikseipä voisi kiittää myöskin sitä joustavuutta, mitä esimerkiksi tämä yksityinen turvallisuuspalvelu nyt sitten antaa tähän turvallisuuden kokonaisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-04-12T14:47:28,2016-04-12T14:48:35,Tarkistettu,1.1 2016_36_40,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä on kiitelty siitä, että lisämäärärahoja on annettu, niin täytyy kyllä nyt huomioida nämä mittasuhteet: jos puhutaan noin 10 miljoonan euron tasokorotuksesta, ja kun me tiedämme, miten valtava se aukko on ajatellen tätä vaalikautta — ihan niin kuin ministeri Orpo tuossa totesi, ennen tätä kehyspäätöstä oli arvioitu, että vuoteen 2019 mennessä meillä 800 poliisimiestä vähenee — me tiedämme, että tuolla 10 miljoonalla ei paikata siitä kuin pieni osa. Eli meillä on edelleenkin, nyt niiden päätösten valossa, mitkä hallitus on tähän saakka tehnyt, kaikkien niiden pienten lisäysten valossa, mihin edustaja Juvonenkin viittasi, tilanne se, että meillä on useiden satojen poliisimiesten vähenemä edessä tämän vaalikauden aikana, ellei uusia päätöksiä tule, ja niitä uusia päätöksiä todella tarvitaan. En usko, että suomalainen yhteiskuntarauha ja kansalaisten turvallisuudentunne yksinkertaisesti kestävät sitä linjausta, joka tällä hetkellä on voimassa. Ehdottomasti tarvitaan merkittäviä lisäyksiä poliisin toimintaresursseihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-12T14:48:37,2016-04-12T14:50:12,Tarkistettu,1.1 2016_36_41,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun puhutaan poliisiasioista, niin ajattelin sanoa muutaman sanan. Monet vihreiden kansanedustajat ovat muun muassa ehdottaneet, että poliisikoulutus pitäisi uudistaa niin, että entistä enemmän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä pitäisi saada poliisikoulutuksen piiriin. Käsittääkseni hallituksen puolelta on tullut myönteiseen suuntaan oleva vastaus tähän. Olisin kysynyt tässä itse asiassa väliaikatietoja: onko tämmöinen hanke käynnistynyt, ja jos se on käynnistynyt, niin miten se näkyy konkreettisesti?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-04-12T14:50:13,2016-04-12T14:50:59,Tarkistettu,1.1 2016_36_42,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun sisäisestä turvallisuudesta puhutaan, niin olen huolissani siitä, että meillä on valtakunnan sisällä erittäin merkittäviä eroja turvallisuustilanteessa sen takia, että poliisi ei kaikkialla, kaikilla paikkakunnilla, kunnolla enää näy. Kotipaikkakunnallani Ilomantsissa voi sanoa, että kun nyt ollaan poliisiasemaa viemässä sieltä kokonaan pois, se on johtanut siihen maakunnan sisällä, että kaikki poliisipalvelut keskittyvät Joensuuhun. Siellä kyllä poliisia näkee: Joensuussa kun käy asioimassa, niin kyllä siellä poliisiautoon ja poliisimieheen törmää melkein joka kadunnurkassa. Mutta sitten kun siellä reuna-alueella liikkuu, niin siellä ei poliisia kyllä juurikaan näy. Liikennevalvontaa jonkin verran toki tehdään. Mutta summa summarum: olisi kuitenkin tärkeää pitää huoli seuraavan selonteon tai jonkun tutkimuksen aikana, että tarkasteltaisiin asiaa koko maa huomioiden eikä niin, että vain kasvukeskusten poliisipalvelut ovat kunnossa ja muilla alueilla ei sitten ole palveluja juuri ollenkaan. Tämä on iso asia ja puute, joka aiheuttaa sen, että yleensä erilaiset lieveilmiöt ja jopa kovempi rikollisuus leviävät sitten semmoisiin paikkoihin, missä valvontaa on vähemmän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-12T14:51:02,2016-04-12T14:52:11,Tarkistettu,1.1 2016_36_43,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä ihmisillä on henkilökohtaisia ominaisuuksia siinä, suhtaudummeko uusiin ehdotuksiin ikään kuin tyrmäävästi vai jopa innostuneena. Edustaja Lehden ehdotus, jos se oli tulkittavissa ehdotukseksi, suunnilleen kuului niin, että Amerikassa vanhat poliisiautot kierrätetään teiden varsille ja sitä kautta toimimaan turvallisuuden takaajina. Niin paljon kuin rakastankin uusia ehdotuksia ja ideoita, niin en kumminkaan kannata Suomeen tämmöisen poliisien kylmäasemaverkoston käyttöönottoa. Meillä on useiden satojen poliisimiesten vaje, niin kuin tässä on tullut esiin, ja yksityinen turva-ala ei sitä paikkaa. Perustuslainkin näkökulmasta viranomaistehtävät kuuluvat viranomaisille. Tältäkin osin tämä keskustelu on selvä. Mutta halusin myös käyttää puheenvuoron edustaja Yanarin puheenvuoron jälkeen ja tukea tätä ajatusta. Maailma muuttuu, yhteiskunta muuttuu, meille tulee uusia ihmisiä toisista kulttuureista. On erinomaisen tärkeätä, että jo nyt, kun poliisissa toimii myös maahanmuuttajataustaisia poliisimiehiä ja ‑naisia, pystyisimme koulutuksessa ottamaan huomioon nimenomaisesti tämän väestöryhmän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-12T14:52:13,2016-04-12T14:53:26,Tarkistettu,1.1 2016_36_44,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jo vuosia on tullut kansalaisilta sitä viestiä, että liian vähän näkyy katukuvassa partioivia poliiseja. Ihmisten turvallisuudentunne on järkkynyt. Nyt, kun poliiseja on eläköitymässä paljon, on tärkeää, että saataisiin uusia nuoria poliiseja ja nuoret kiinnostumaan poliisin ammatista. Ministeri Orpo, kerroitte juuri huolestuttavia tietoja siitä, että edes kaikkia aloituspaikkoja ei täytetä, koska esimerkiksi kielivaatimuksia ei näissä pääsykokeissa hallita. Kysyisin oikeastaan tähän liittyen, voisiko näitä kielivaatimuksia pääsykokeissa vähän lieventää, koska se olisi väylä saada nimenomaan maahanmuuttajataustaisiakin nuoria mukaan poliisiin, mistä edustaja Yanarkin hyvin tuossa edellä puhui. Koulutuksessa voisi sitten tätä kielikoulutusta painottaa enempi, mutta pääsyvaatimuksissa kielivaatimukset voisivat olla höllempiä. Viime kaudella myös lakkautettiin liikkuvan poliisin hallinto ja eduskunnassa oli vahva huoli siitä, että kyllähän varmasti nyt liikenneturvallisuus säilyy ja poliisin tehtävät riittävät niin liikenneturvallisuuden ylläpitämiseen kuin myös muihin tärkeisiin tehtäviin, mihin poliisia tarvitaan. Kysyisin, ministeri Orpo, arviotanne tämänhetkisestä tilanteesta liikenneturvallisuuden osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-04-12T14:53:27,2016-04-12T14:54:53,Tarkistettu,1.1 2016_36_45,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erinomaisen miellyttävää kuulla salilta, että meillä ei ole opposition turvallisuusvajetta eikä hallituksen turvallisuusvajetta vaan meillä on yhteinen turvallisuusvaje. Tämä tuntuu todella hyvältä, että puolueisiin katsomatta kaikki kantavat vastuunsa ja huolta tästä turvallisuudesta. Muutama sana näistä edustaja Yanarin ja edustaja Karin käyttämistä puheenvuoroista, kun he toivoivat maahanmuuttajataustaisia poliisioppilaita koulutukseen. Minä itse henkilökohtaisesti en näe sille mitään estettä. Minä pidän hyvin tärkeänä, että poliisiorganisaatiossa on ihmisiä taustasta riippumatta. Mutta pidän äärimmäisen tärkeänä samalla myöskin sitä, että kaikki, jotka siitä koulun ovesta sisään käyvät, käyvät täysin samoilla pääsyvaatimuksilla: kynnys on kaikille yhtä matala tai yhtä korkea. En näe hyvänä sitä, että me teemme ikään kuin jonkinlaisen ohituskaistan tässä kielikysymyksessä tai missään muuallakaan. Luotan siihen, että aktiiviset ja hyvät maahanmuuttajat hallitsevat suomen kielen ja — kun he hakeutuvat poliisikoulutukseen — he menestyvät myöskin poliisin työssä. Mutta nimenomaan, että kaikki menevät samoilla ehdoilla, samoin pääsyvaatimuksin. Ollaan yhdenvertaisia myöskin tässä asiassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-04-12T14:54:55,2016-04-12T14:56:16,Tarkistettu,1.1 2016_36_46,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todellakin hieno asia, että tässä talossa kannetaan vakavaa huolta turvallisuudesta eikä katsota läpi sormien. Kansalaisten keskuudessa olevan turvattomuuden tunteen lisääntyminen on perusteltua ja aiheellista, ja se tulee ottaa vakavasti. Viime eduskuntakaudella oppositio esitti syksyllä 14 välikysymyksen silloiselle hallitukselle poliisipalveluiden turvaamisesta. Kyllähän viime kaudella tehtyjen linjausten tulokset näkyvät: paljon esitetään esimerkiksi liikenteeseen liittyen kritiikkiä, mikä on seurannut siitä, että liikkuva poliisi lakkautettiin. Tämä hallitus — niin kuin kertoo äskeinenkin esitys, jota käsittelimme, henkilökorttiasia — koettaa kaikin keinoin parantaa tilannetta sujuvoittamistoimenpiteillä ja erilaisilla sääntelyä purkavilla toimenpiteillä. Tämä on ihan oikea linjaus kiristyvän talouden aikana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-04-12T14:56:18,2016-04-12T14:57:43,Tarkistettu,1.1 2016_36_47,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lisääntynyt turvattomuuden tunne ehkä aiheettomastikin nykyään yhdistetään suoraan maahanmuuttotilanteeseen, ja siihen ollaan reagoitu hyvinkin voimakkaasti ja aika kyseenalaisestikin. Olisinkin ministeriltä kysynyt näistä vapaaehtoisista ns. katupartioista ja heidän toiminnastaan tällä hetkellä ja ehkä sen näkymistä. Tämä talo on aika kriittisesti siihen toimintaan suhtautunut, ja hyvä niin, riippuen vähän, millä taustoilla he liikenteessä ovat. Minkälaisia näkymiä näette nyt heidän joukoissaan? Vaihtelevasti eri puolilla Suomea he tuntuvat aktivoituneen. Olen itse samaa mieltä siitä, että eri etnisistä taustoista olevia poliisimiehiä ja -naisia tulee olla — viittaan edelliseen puheenvuorooni ja myöskin tuohon kotouttamisen suuntaan, joka varmasti on helpottamassa poliisin työtä ja myöskin maahanmuuttajien tilannetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-04-12T14:57:43,2016-04-12T14:58:47,Tarkistettu,1.1 2016_36_48,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En usko, että tolkun ihmisenä pitämäni edustaja Hongisto loppujen lopuksi edes ymmärsi niin, että edustaja Yanar tai allekirjoittanut olisi esittänyt joitain ohituskaistoja maahanmuuttajataustaisille ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet poliisikoulutuksesta, vaan pikemminkin etsimme markkinointinäkökulmaa tai tällaista valmistumispolkunäkökulmaa hyvinkin paljon laajemmin kuin minään ohituskaista-ajatuksena. Kysyn, mikä on hallituksen linja tässä maahanmuuttajataustaisten poliisikoulutuksen lisäämisen näkökulmasta. Se kiinnostaisi uskoakseni koko parlamenttia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-12T14:58:49,2016-04-12T14:59:34,Tarkistettu,1.1 2016_36_49,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaikka kansalaisten turvallisuudentunteessa on tapahtunut heikkenemistä, haluan kuitenkin muistuttaa, että poliisin toimintakyky sinänsä on näihin vuosiin saakka säilynyt edelleen hyvänä sen eri osa-alueilla. Ne suurimmat uhkakuvat kohdistuvat nimenomaan niihin tuleviin vuosiin, ihan niin kuin täällä ministeri Orpokin totesi. Ja tietysti meillä kaikilla on myös oma vastuumme siinä, että emme myöskään kansalaisia väärillä uhkakuvilla pelottele. Kyllä poliisi edelleen kykenee toimimaan, mutta ei kykene, ellei näistä resursseista pystytä pitämään kiinni nimenomaan tulevina vuosina, ja siihen kohdistuu se merkittävä huoli. Haluan vielä sen todeta, että liikkuvan poliisin lakkauttamisella ei liikennevalvontaa vähennetty. Se on aivan harhaluulo, jota on tahallisestikin pidetty yllä, vaan näistä henkilötyövuosista kyllä pidettiin kiinni ja jopa eduskunnan päätöksellä kirjattiin ihan tarkat henkilötyövuosimäärät. Se on sitten tietysti eri asia, jos kaiken kaikkiaan poliisien määrä vähenee — sitten meillä kyllä vähenevät joka sektorilta resurssit. Haluan todeta myös sen, että olisi erittäin hyvä, että maahanmuuttajataustaisia ja eri etnisten ryhmien edustajia saataisiin poliisiin, ihan samalla tavalla kuin tuo naisten mukaan tuleminen. Poliisitoiminta on ollut erittäin myönteinen asia ja rauhoittavakin asia monella tavalla. Yksi ongelma käytännössä on ollut se, että poliisi tarvitsee hyvän äidinkielen. Se poliisin tärkein ase on suu, eli hänen täytyy pystyä kommunikoimaan (Puhemies koputtaa) hyvin, ja tietysti tuo hyvä kielitaito on aivan erityisen tärkeä asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-12T14:59:36,2016-04-12T15:01:44,Tarkistettu,1.1 2016_36_50,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustaja Karia siitä, että hän selvensi nimenomaan, että hän ei omassa puheenvuorossaan tarkoittanut mitään ohituskaistaa. Tämä oli erinomaisen hyvä ja selventävä tieto, jotta ei tule salille sellaista väärää käsitystä, että joillekin henkilöille tai joillekin ryhmille mahdollistettaisiin helpompi tai toisenlainen pääsy poliisikoulutukseen. Mikäli tulkitsin nyt oikein, niin edustaja Kari ei tätä tarkoittanut, ja voimme olla turvallisin mielin siinä suhteessa, että kaikille se kynnys on ihan yhtä matala tai yhtä korkea. Kiitoksia, edustaja Kari.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-04-12T15:01:48,2016-04-12T15:02:21,Tarkistettu,1.1 2016_36_51,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tärkeätä, että keskustelussa ymmärretään, mikä ero on rikollisuuteen vastaamisella ja ihmisten heikentyneeseen turvallisuudentunteeseen vastaamisella. Tässä on kysymys kahdesta eri ilmiöstä, jotka eivät välttämättä millään lailla korreloi keskenään. Silloin, kun ongelma on rikollisuus tai rikollisuuden ehkäisy, on tarpeen lisätä poliisiresursseja, ja se on oikeastaan ainoa keino siihen nopealla aikataululla. Silloin, kun kysymys on ihmisten turvallisuudentunteen hoitamisesta tai kunnostamisesta, meillä on koko joukko myös muitakin keinoja käytössä. Tiedetään, että ihmisten turvallisuudentunteeseen vaikuttaa arkkitehtuuri, miten alueet rakennetaan, miten alueet valaistaan, miten alueilla liikutaan, miten alueilla muodostuu yhteisöjä. Koko tämä keinopaletti on yhteensä lähes yhtä tehokas, joskus jopa tehokkaampi, kuin poliisin näkyvyyden lisääminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-12T15:02:22,2016-04-12T15:03:27,Tarkistettu,1.1 2016_36_52,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Otetaan kaksi puheenvuoroa, ja sen jälkeen ministerin vastaus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_53,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Äsken edustaja Räsänen viittasi tähän liikkuvan poliisin lakkauttamiseen. Silloin, kun tämä prosessi oli käynnissä, puhuttiin siitä, että perustetaan nämä liikenteenvalvontayksiköt, ja sitä kautta liikennevalvonta ynnä muut liikkuvalle poliisille kuuluneet tehtävät jatkuvat entiseen tapaan. Mutta kun olen itsekin paljon poliisimiesten kanssa ollut keskustelussa, jatkuvana palautteena on tullut sitä, että käytännössä liikennevalvonnalle on entistä vähemmän aikaa ja sellaisia asioita, mitkä käytännössä eivät liikennevalvontaa ole, kuitenkin kirjataan liikennevalvontatehtäviksi. Toivoisinkin, että ministeri Orpo voisi vastata, mikä on se reaalinen tilanne nyt, kun on jo ensimmäisiä tuntumia liikkuvan poliisin lakkauttamisesta. Mitä palautetta on ministerin korviin kantautunut?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-04-12T15:03:32,2016-04-12T15:04:44,Tarkistettu,1.1 2016_36_54,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kataisen puheenvuorossa esiintyivät katupartiot. Katupartioista vielä sen verran, että se, että jotkut äärioikeistolaiset henkilöt liikkuvat tuolla kadulla ryhminä, ei todellakaan lisää suomalaisten turvallisuudentunnetta. Tämä pitää varmaan tuoda näin esille. Sisäministeri on todella, itse asiassa kiitettävästi, tuonut esille, että hän ei hyväksy katupartioita. Mutta jos mietitään muita, vaikka ministereitä, muun muassa oikeusministeri Lindströmiä, niin he eivät ole ottaneet samankaltaista selvää suhtautumista näihin katupartioihin. Onko hallitus selventänyt omaa linjaansa tässä asiassa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-04-12T15:04:46,2016-04-12T15:05:44,Tarkistettu,1.1 2016_36_55,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Ministeri Orpo, olkaa hyvä, vastaukseen, ja sen jälkeen puhujalistalle taas.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_56,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä oli tietenkin laaja keskustelu poliisista, ja hyvä niin, että nämä asiat kiinnostavat. Aloitetaan tuosta viimeisestä: kyllä, hallitus selvensi linjansa silloin hyvin nopeasti esittelevän ministerin, vastuuministerin, kannan mukaisesti, (Ozan Yanar: Hyvä!) eli katupartiot eivät hallituksen näkemyksen mukaan lisää turvallisuutta, päinvastoin, ne sitovat jopa jossain määrin poliisien resursseja, kun pitää katsella perään, plus sitten se, että nyt on nähtävissä myöskin vastakkainasetteluja, jotka ovat liittyneet katupartiotoimintaan. Mitä paremmin nämä asiat ovat poliisien, turvallisuusviranomaisten omassa hallinnassa ja omalla vastuulla, sen parempi tilanne, ja tähän meidän pitää pyrkiä. Täällä on nyt aivan oikein nostettu tämä poliisikoulutus monessa eri muodossaan kärkeen. Se on juuri näin. Jos määrärahat ovat toinen asia, niin vähintään yhtä tärkeää on siis se, että meillä on koulutettavia poliisimiehiä ja -naisia. Minä, niin kuin kerroin, huolestuin tästä, että nyt on ollut tämä ilmiö, että vaikka hakijoita on paljon, niin ei pystytä täyttämään paikkoja, ja olen pyytänyt Poliisihallitusta aloittamaan projektin siitä, miten tähän voidaan vastata. Myöskin selvitellään taustoja, esimerkiksi se, vaikuttiko muun muassa poliisikoulutettavien siirtyminen yleisen opintotukijärjestelmän piiriin tähän opiskelujen vetovoimaisuuteen. Itse en usko, että se on ollut niin määräävä tekijä. Kaiken kaikkiaan mietitään myöskin keinoja, millä saadaan poliisin ammatista houkuttelevampi — mielestäni jo ihan pelkästään sillä, että kerrotaan nuorille, kuinka laaja-alainen on tämän päivän poliisin tehtäväkenttä kyberrikollisuuden, verkkorikollisuuden torjumisesta järjestyspoliisin tehtäviin ja siellä erilaisiin erityistehtäviin, joihin saa erikoiskoulutuksen. Siinä on varmasti mielekkäitä tehtäviä ja uskon, että monelle hyvä ammatti. Yksi merkittävä kysymys vetovoiman kannalta on se, pystytäänkö takaamaan työpaikka valmistumisen jälkeen. Me olemme käyneet, niin kauan kuin minä muistan, keskustelua siitä, että meillä on ollut työttömiä poliisimiehiä, ja jos jotain olemme saaneet aikaan, niin sen, että tällä hetkellä ei ole, kiitos kylläkin maahanmuuttokysymysten, koska me olemme saaneet lisämäärärahoja, me olemme palkanneet käytännössä kaikki työttömät poliisimiehet ja -naiset tällä hetkellä töihin. Siinä mielessä tätä ongelmaa ei nyt ole, mutta kun katsotaan sinne muutamien vuosien päähän, niin meillä pitää olla vastauksia siihen riittävän nopeasti, riittävän voimakkaasti, jotta voi luottaa, että tämän koulutuksen jälkeen myöskin työllistyy. Mielestäni me tarvitsemme maahanmuuttajataustaisia poliisimiehiä ja -naisia, mutta lähtökohta on se, kuten valintaperusteissa on määrätty, että tulee olla Suomen kansalainen ja kaikkiin hakijoihin sovelletaan samoja valintakriteerejä kielellisten ja fyysisten taitojen osalta, etnisyyttä ei suosita haussa. Siis kaikkien pitää olla samalla viivalla, mutta me olemme käynnistäneet ja poliisi on käynnistänyt eritysprojektit, joissa erityisesti Helsingissä, Länsi-Uudellamaalla ja läntisessä Suomessa pyritään kannustamaan maahanmuuttajataustaisia nuoria hakeutumaan poliisikoulutukseen. Siihen löytyy varmasti useita eri tapoja, ja tässä puheenvuorossani kyllä käy nyt ilmi se, miksi tämä olisi erittäin tärkeää. Minusta se on esimerkiksi kotoutumisen kannalta erittäin tärkeää. Maahanmuuttajat monesti muodostavat omia yhteisöjään, ja jos siinä on suomalaisen poliisikoulutuksen saanut suomalainen poliisimies, jolla on sama etninen tausta, totta kai silloin se kanssakäyminen on sujuvampaa, helpompaa ja ehkä ymmärtävämpää suhteessa niihin ongelmiin, joita kohdataan. Sitten ihan lyhyesti liikkuvan poliisin lakkauttamisesta: minä uskon siihen poliisin raportointiin, että se ei ole vaikuttanut liikennevalvontaan tai liikenneturvallisuuteen, ja tästä eduskunta saa varmasti lisätietoa niin halutessaan. Poliisiasemaverkko on yksi kysymys, joka meille tulee tässä nyt käsittelyyn ja eteen, sitä harkitaan. Poliisihallitus on esittänyt 20 toimipisteen lakkauttamista, joukossa kylläkin jokunen putka ja autotallikin, mutta sitten siellä on varmasti sellaisia vähän syrjäisempiä asemia, joita pitää harkita. Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että poliisin toimintamenoista menee kehyskauden lopussa 80 miljoonaa euroa toimitilakustannuksiin, minkä suurin syy on se, että olemme rakentaneet hyvinä vuosina palatseja, eri puolille maata ja kalliilla hinnalla, ja niiden vuokrat vievät valtavan osan siitä rahasta, mikä tarvittaisiin kaikki tällä hetkellä siihen varsinaiseen toimintaan. Tätäkin meidän täytyy katsoa, mutta se liikkumavara on aika vähäinen. Arvoisa puhemies! Asioita taisi vielä olla, mutta ehkä tässä katsaus poliisin toimintaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-04-12T15:05:47,2016-04-12T15:10:47,Tarkistettu,1.1 2016_36_57,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää ministeriä hyvistä vastauksista. On tärkeää, että meillä näinä aikoina, kun todella on niin, että ihmisten kokemus turvallisuudentunteesta heikkenee, on se sitten aiheellista tai ei — itse asiassa edustaja Elsi Katainen tästä hyvin puhui, että joskus ehkä vähän liikaakin annetaan joillekin tekijöille painoa — on valtion johdossa henkilöitä, jotka erittäin rauhallisesti ja kuitenkin inhimillisellä otteella tässäkin tilanteessa pitävät huolta siitä, että ikään kuin järjestys säilyy myös yhteiskunnan ilmapiirissä. Sen takia oli arvokas ja tärkeä kannanotto, mitä tulee näihin katupartioihin, kun tämä keskustelu nyt sinne meni. Haluan kiittää. On hyvä, että tässä tilanteessa sisäministerinä on ollut Petteri Orpo, joka myös turvapaikkapolitiikkaan ja maahanmuuttopolitiikkaan on tuonut järkeviä esityksiä ja varmasti tuo jatkossakin. Mutta haluan kyllä vielä palata tähän poliisien määrään. Me esitimme vaihtoehtobudjetissa pientä lisäystä tänne poliisikoulutukseen, ja juuri sen takia tässä asiassa on nyt kiire tarttua siihen, koska muuten käy väistämättä niin, että mikään raha ei enää riitä kehyskauden loppupuolella, kun poliisien määrä vääjäämättömästi painuu 7 000:een. Haluan kyllä palata siihen, minkä edustaja Kivelä otti esiin, että tässä salissa, tai siinä toisessa salissa viime kaudella, itse asiassa käsiteltiin jopa välikysymys, välikysymys siitä, oliko silloinen hallitus onnistunut turvaamaan poliisien määrän ja resurssit. Silloinen perussuomalaisten ykkösasiantuntija, edustaja Pirkko Mattila, hallintovaliokunnan puheenjohtaja silloinkin, perusteli välikysymystä sillä, että hallitus ei ole onnistunut vakiinnuttamaan poliisien määrää hallitusohjelman tasolle. (Puhemies koputtaa) Eli siis välikysymys jätettiin sen vuoksi, että 7 500:aa poliisia ei saatu pidettyä. Onko, Kivelä, nyt välikysymyksen paikka tästä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-12T15:10:48,2016-04-12T15:13:01,Tarkistettu,1.1 2016_36_58,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mitä ensinnäkin tulee kysymykseen ulkomaalaistaustaisista poliiseista, niin pitää sanoa, että ainakin Mäntsälässä jo 1970-luvulla oli ulkomaalaistaustainen poliisi, kun toimin siellä nimismiehenä eli poliisipäällikkönä. En tosin törmännyt samaan etniseen ryhmään kuuluviin asiakkaisiin silloin. Ministeri Orpoa on tässä edustaja Lindtmanin puolelta ja muidenkin puolelta kiitetty, ja minä haluan näihin kiitoksiin yhtyä kahdestakin asiasta. Ensinnäkin oli erittäin hyvä, että ministeri Orpo otti selkeyttävän kannan näiden äärioikeistolaisten partiointiin, katupartiointiin. Se ei missään nimessä lisää turvallisuutta, aiheuttaa vain poliisille turhaa työtä. Toiseksi pitää kiittää ministeri Orpoa siitä, että näissä ahtaissa valtiontalouden raameissa on kuitenkin viime kehysriihessä onnistuttu jonkun verran saamaan lisää voimavaroja poliisille. (Eduskunnasta: Tosi vähän!) Enemmänkin olisi ollut tervetullutta, mutta päästiin edes tähän. Lopuksi haluan kiinnittää huomiota siihen, että viimeisten vuosien aikana, kun on tehty uudistuksia, jotka liittyvät rikosten esitutkintaan tai kotietsintään tai vangitsemisiin, kuulusteluihin ja muihin, aina näissä uudistuksissa on vaikeutettu poliisin toimintaa rikollisuuden ehkäisemiseksi, paljastamiseksi ja konnien vastuuseen saattamiseksi. Toivon todellakin, että tämä hallitus ei tee yhtään ainutta uudistusta, jolla, sanotaan nyt sitten kauniisti, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien nimissä vahvistettaisiin konnien asemaa ja entisestään vaikeutettaisiin poliisien tärkeää työtä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-12T15:13:02,2016-04-12T15:15:04,Tarkistettu,1.1 2016_36_59,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esityshän on jatke edellisen hallituskauden ja silloisen sisäministeri Räsäsen uudistukselle koskien yksityisen turvallisuusalan sääntelyä ja luvanvaraisuuskriteerejä, joka oli erinomainen uudistus. Vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi ja turvasuojaajaksi hyväksymistä koskevia säännöksiä ehdotetaan tässä esityksessä muutettavaksi siten, että hyväksymisviranomaisena voisi hakijan kotikunnan poliisilaitoksen sijasta olla mikä tahansa poliisilaitos. Tämä esitys on minun mielestäni erittäin kaukana liikkuvan poliisin lakkauttamisesta, eikä tällä ole mitään tekemistä katupartioiden kanssa. Esitys sinällään on erinomainen ja, niin kuin sanoin, hyvä jatke edellishallituskauden uudistushankkeelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-04-12T15:15:07,2016-04-12T15:16:02,Tarkistettu,1.1 2016_36_60,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,Edustaja Kivelä. — (Kimmo Kivelä: Se on kyllä Lindtman ensin!) — Hän poisti näköjään nimensä sieltä. — Haluaako Lindtman nyt kuitenkin sanoa jotakin? (Naurua),PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_61,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun nuo kehut jäivät tuossa kesken, niin haluaisin saattaa ne loppuun. Todella tässä poliisien koulutusasiassa kyllä kello käy. Tällä on nyt kiire, koska mikään raha ei riitä. Ja kun huomaan, että edustaja Kivelä otti puheenvuoron, niin kysynpä nytten, että jos olitte sitä mieltä, että hallitus, joka ei pysty turvaamaan 7 500:aa poliisia, olisi ansainnut kaatua, niin mikäs nyt on tilanne, kun tämä nykyinen hallitus on viemässä vääjäämättömästi poliisien määrän 7 000:een. Senhän takia täällä eduskunnan valtiovarainvaliokunta on vähän joutunut hallituksen esityksiä korjaamaankin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-12T15:16:17,2016-04-12T15:16:59,Tarkistettu,1.1 2016_36_62,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa, että hallitusohjelman sisäiseen turvallisuuteen liittyvä osio on hyvä ja realistinen. Se on kirjoitettu hyvin maanläheisesti tilanteessa ennen kuin maahanmuuttovirta yltyi. Nyt täytyy sanoa, että nyt kyllä edustaja Lindtman syyllistyy leukajuhlien pitoon, että kyllä me olemme siinä taloudellisessa tilanteessa, että valitettavasti ollaan jouduttu yhä edelleen näihin leikkauksiin myös poliisien määrässä. Mutta kuten ministeri totesi, kaikki poliisit ovat työllistetyt, ja toisaalta toisinpäin: tämä on vakava kysymys. Hallituksen ja opposition on otettava oikeasti tämä vakavasti, että saadaan poliisien koulutukseen jatkossakin väkeä. (Antti Rinne: Miten se välikysymys?) On mietittävä uudelleen, oliko tämä sittenkään järkevä asia, että poliisiopiskelijat ovat yleisen opintotuen piirissä, vai olisiko muuta ratkaisua. Ja sitten kun sosialidemokraateilla nyt tuntuvat olevan jälleen leukajuhlien päivät täällä, niin kyllä juristikansanedustaja varmasti, puheenjohtaja Rinne, tietää, että välikysymys on opposition järein ase. (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-04-12T15:17:00,2016-04-12T15:18:34,Tarkistettu,1.1 2016_36_63,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että jos yhdessä asiassa aina tunnustan, että jään tappiolle edustaja Kivelän kanssa, niin se on kyllä näissä leukajuhlissa. (Naurua) Kun vielä sitten muistelee, että Kivelä esitti perusteluja, että nyt kun on taloudellinen tilanne niin vaikea ja hallitus joutuu näitä leikkauksia tekemään ja sen takia ollaan nyt tässä tilanteessa, niin muistan kyllä siitä viime välikysymyskeskustelusta, että silloin todettiin, että tämä on viimeinen asia, että kaiken edellytys on se, että vaikka mitä leikkauksia tehdään, niin poliisien määrä turvataan. Nyt näyttää siltä, että nyt ollaan menossa paljon paljon sen alle, minkä vuoksi perussuomalaiset vielä viime kaudella olivat valmiita kaatamaan hallituksen. Mutta ehkä tämä oli kuitenkin loppujen lopuksi hyvä keskustelu, koska tässä tuli yhteinen huoli esiin. Itse asiassa tämän huolen sosialidemokraatit esittivät jo kauan sitten viime syksynä, ja toivon, että hallitus nyt ottaa tästä asiasta onkeen, niin kuin se joistain oraista nyt otti jo tässä työllisyyspaketissa, vaikkakin ne jäivät vähän vaisuiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-12T15:18:37,2016-04-12T15:19:48,Tarkistettu,1.1 2016_36_64,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Varmaan tämä lakiasiakokonaisuus on tullut keskusteltua jo moneen kertaan, ainakin tämän yksityisen turva-alan osalta. Ja mitä tulee näihin leukajuhliin, joihinka edustaja Kivelä tässä viittasi, niin tietenkin toivoisi aina hallituspuolueiden, nykyistenkin hallituspuolueiden, edustajilta, voisi sanoa, vähintäänkin vastaavanlaista avoimuutta ja rehellisyyttä kuin oppositiossa ollessaan — eivät nämä asiat muutu sillä, että tulee itse valituksi hallituspuolueen kansanedustajaksi valtiopäivillä. Samat ongelmat meillä jatkuvat vaalikaudesta riippumatta, toinen toisellemme näitä lakeja emme tee vaan tälle tasavallalle. Oliko edustaja Hongisto vai... En muista nyt, taisi olla edustaja Kivelä, joka viittasi tähän hallitusohjelmakirjaukseen sisäisen turvallisuuden osalta. Samalla tavalla ja samassa hengessä, kuin kiitin ja kiitän edelleenkin ministeriä näistä hyvistä vastauksista, kyllä toivoisin, että hallitus vähän päivittäisi tätä vuosi sitten kuvaamaansa näkyä sisäisestä turvallisuudesta. Voisi olla paikka vähän syvemmältäkin käydä läpi sitä tämäntyyppisenä aikana, jolloin me nyt elämme, saatikka sitä tulevaisuutta kohti, johon me olemme kulkemassa, hallitusohjelmalla kun on tapana aina vanhentua, opposition mielestä ehkä vielä nopeammin kuin hallituksen mielestä. Mutta uskon, että jaamme tämän saman tuskan keskenämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-12T15:19:53,2016-04-12T15:21:20,Tarkistettu,1.1 2016_36_65,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan ensinnäkin kiittää tästä erinomaisesta keskustelusta. Sitten tähän edustaja Karin tärkeään kysymykseen totean, että hallitus tuo eduskunnan käsittelyyn sisäisen turvallisuuden selonteon, toivottavasti lähiviikkojen aikana. Se on selonteko, joka tehdään ensimmäisen kerran, ja sitä tehdään jossain määrin käsi kädessä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja puolustuspoliittisen selonteon kanssa, jotta pystytään todella luomaan kokonaisturvallisuuteen liittyvää tilannekuvaa. Siellä tullaan käymään läpi meidän sisäisen turvallisuuden tilanne, siihen liittyvät uhat ja haasteet, ja sitten maalaamaan myöskin sitä toivonpolkua siitä, miten näitä asioita pystytään hoitamaan, ja mahdollisesti miettimään sitä, millaisia resursseja tähän tarvitaan. Tämä sisäisen turvallisuuden selonteko tulee antamaan erinomaisen tilaisuuden eduskunnalle käydä keskustelua meidän sisäisen turvallisuuden tilasta ja sen tarpeista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-04-12T15:21:21,2016-04-12T15:22:29,Tarkistettu,1.1 2016_36_66,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Ministeri Orpo esittelee, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_36_67,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan tiukennettavaksi ulkomaalaislain perheenyhdistämisen edellytyksiä koskevia säännöksiä. Tämä lakihanke perustuu hallitusohjelmaan, sen lisäksi se ajankohtaistui vielä vaikeasta maahanmuuttotilanteesta, joka koskee sekä Suomea että myöskin meille tärkeää viiteryhmää eli muita Euroopan unionin maita. Tämä asia on linjattu hallituksen turvapaikkapoliittisessa ohjelmassa, ja nyt olemme tämän perheenyhdistämisen kriteerien tarkennuksen ensimmäisen lakiesityksen äärellä. Lakia muutettaisiin siten, että kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytettäisiin tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa perheenmuodostamisajankohdasta riippumatta, jotta perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä. Muutos koskisi kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saavien niin sanottuja vanhoja perheitä eli tilanteita, joissa perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa, koska niin sanotuilla uusilla perheillä eli tilanteissa, joissa perhe on muodostettu perheenkokoajan Suomeen tulon jälkeen, esimerkiksi solmimalla avioliitto, on toimeentuloedellytys voimassa olevan lain mukainen. Tämä käytännössä tehdään EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti. Direktiivi on tehty vuonna 2003 ja otettu kansallisesti käyttöön 2006. Silloisessa maailmassa perheenyhdistämisdirektiivin mahdollistamia kriteerejä ei otettu läheskään täysimääräisesti käyttöön, ja nyt tässä tilanteessa, missä me olemme, me olemme katsoneet, että kun meillä olisi kuitenkin pikainen tarve tehdä korjauksia ja tiukennuksiakin kansainvälisen ja meidän verrokkimaidemme esimerkinkin mukaisesti, niin me olemme valinneet etenemistieksi tämän toimeentuloedellytyksen, ja koska vielä tässä tilanteessa, kun meille on tullut viimeisen vuoden aikana noin 34 000 turvapaikanhakijaa, nyt nopeutuvaan tahtiin tehdään turvapaikkapäätöksiä, tämä asia on hyvin ajankohtainen. Maahanmuuttovirasto arvioi, että tänä vuonna tullaan tekemään ja jättämään noin 17 000:ta perheenjäsentä koskevat perheenyhdistämishakemukset ja ensi vuonna näillä määrillä, joissa olemme nyt, jopa 28 000 perheenyhdistämishakemusta. Siksi on välttämätöntä tehdä nyt tämä muutos. Haluan vielä korostaa sitä, että me olemme tässä myöskin pohjoismaisen vertailun mukaisesti samalla tasolla, mitä pidän itse hyvin tärkeänä. Meidän on tarkoitus saada tämä muutos voimaan mahdollisimman nopeasti äsken mainituista syistä. Perheenyhdistämisdirektiivissä on suuri määrä muita kriteereitä, kuten muun muassa kotouttamisedellytys, asuntoedellytys, asumisvaatimus, vähimmäisikää koskeva vaatimus ja sairausvakuutusvaatimus. Näiden osalta tämä aikataulu ei olisi ollut mitenkään mahdollinen. Nämä ovat edelleen selvitettävänä ministeriössä, ja selvitysten jälkeen me arvioimme yhdessä hallituspuolueiden kanssa niiden eteenpäinvientiä ja sitä kokonaisuutta, mikä tästä muodostuisi. Edelleen tämän saman selvityksen yhteydessä tullaan käymään perusteellisesti läpi nyt tästä esityksestä ulkopuolelle jätetyt Suomen ja Pohjoismaiden kansalaiset perheenyhdistämistilanteissa, siis toimeentulotukiedellytyksen ulkopuolelle jätetyt. Myöskin sen yhdenvertaisuus selvitetään tämän jatkoselvitystyön yhteydessä. Arvoisa puhemies! Pidän tätä lakiesitystä välttämättömänä tässä tilanteessa, jossa me olemme. Niiden henkilöiden osalta, jotka tulevat kiintiöpakolaisina Suomeen tai jotka saavat pakolaisstatuksen, toimeentuloedellytys tulee voimaan vasta kolme kuukautta sen päätöksen tietoon saattamisen jälkeen, eli heillä on ilman toimeentulovaatimusta mahdollisuus perheenyhdistämistä hakea. Tämä on tärkeä lisäys. Arvoisa puhemies! Pyrin olemaan tässä keskustelussa paikalla ja vastaamaan mahdollisiin kysymyksiin.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-04-12T15:22:54,2016-04-12T15:28:11,Tarkistettu,1.1 2016_36_68,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Otetaan tässä vaiheessa jonkin aikaa debattia. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat käyttää minuutin mittaisen vastauspuheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_69,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Rouva puhemies! Ministeriltä kysyisin tämän lakiesityksen myötä jatkotyöskentelystä myöskin lainsäädännön puitteissa. Olisiko kuitenkin käynnistettävä vielä tämmöistä poikkihallinnollista lainsäädäntötyötä, jossa määriteltäisiin rajanvetoa maahanmuuton erilaisiin syihin? On turvapaikanhakijoita, on erilaisia perhesyitä, opiskelemaan tulleita ja työperäistä maahanmuuttoa. Kuitenkin näkisin niin, että päälinjana ei voi olla ihan kaikenlaisen maahanmuuton torjuminen ja siihen tämän ehdon liittäminen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-04-12T15:28:30,2016-04-12T15:29:15,Tarkistettu,1.1 2016_36_70,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on varmaan montakin eri kysymystä, mutta jos miettii tätä tulorajakysymystä, siitä on kuitenkin kirjoitettu tähän hallituksen esitykseenkin, jossa ei lue niitä tarkkoja määriä, että tässä on mahdollisuus joustoihin tai erityisen painavista syistä voidaan tulorajoja käsitellä eri tavoin. Miten ministeri kuvailisi tätä, mitkä ovat sitten näitä erityisen painavia syitä, milloin näitä tulorajoja, jotka nyt ovat olleet käytössä, ei enää noudatettaisi? Sitten se toinen kysymys näihin tulorajoihin liittyen liittyy kyllä minun mielestäni tähän alaikäisten kysymykseen: jos meillä on vaikeuksia saada edes meidän omia lapsiamme täällä kesätöihin — saatikka sitten, että saataisiin tämmöisiä alaikäisiä vakituisesti töihin — miten sitä voidaan edellyttää sitten ulkomailta tulevilta nuorilta, joilla kielitaito ja muut taidot eivät ole välttämättä sillä tasolla kuin tulisi olla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-04-12T15:29:18,2016-04-12T15:30:20,Tarkistettu,1.1 2016_36_71,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tahdon ensinnäkin kiittää vielä edellisistä vastauksista ministeri Orpoa poliisiasioissa. Ja ihmettelen hieman sitä, että aina niin maltillinen ja fiksu ministeri esittää tällaista esitystä. Herääkin kysymys: oletteko joutunut perussuomalaisten panttivangiksi tässä asiassa? Tässä salissa etenkin perussuomalaisten suusta on kuultu monen monta kertaa, että miksi turvapaikanhakijoina Suomeen saapuu niin paljon miehiä ja miksi emme auta enemmän naisia ja lapsia. Onko näillä edustajilla käynyt mielessä, että hallituksen esitys vaikeuttaa entisestään kansainvälistä suojelua tarvitsevia naisia ja lapsia ja pahimmissa tapauksissa tämä esitys lisää vielä kaiken kukkuraksi ihmissalakuljetusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-12T15:30:21,2016-04-12T15:31:13,Tarkistettu,1.1 2016_36_72,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä perheenyhdistämistähän on vuosien saatossa Suomessakin tiukennettu. Kun hallitus omassa esityksessään nyt seuraa aika lailla sitten niin muiden Euroopan maiden kuin myös muiden Pohjoismaiden linjaa, niin tämähän kertoo aika lailla siitä, että kun Euroopassa yhteisesti ei kyetä tätä tilannetta hallitsemaan, niin se johtaa silloin siihen, että jokainen maa sitten vuorollaan tulee omia ehtojaan kiristämään. Mutta olisinkin ehkä kysynyt ministeriltä nimenomaisesti tätä asiaa, minkä edustaja Paatero nosti jo esille. Se liittyy näihin alaikäisiin lapsiin. Kun meillä tällä hetkellä on paljon yksin tulleita alaikäisiä, jotka ovat saaneet jo oleskeluluvan Suomesta, ja nämä tiukennukset tulisivat myös heitä koskettamaan, onko tämä ihan loppuun asti mietitty? Emmekö me juuri haluaisi niiden kaikista heikoimmassa asemassa olevien arkea täällä Suomessa helpottaa? Tästä näkökulmasta olisi varmaan syytä pohtia tätä alaikäisiin kohdistuvaa rajoitusta uudelleen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-12T15:31:15,2016-04-12T15:32:17,Tarkistettu,1.1 2016_36_73,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä pakolaiskriisi on koetellut Eurooppaa kohta jo lähes vuoden. Suurin ongelma on se, että Euroopan maat eivät ole saaneet yhteisiä ratkaisuja. Se on selvä. On kuitenkin syytä huomata, että Euroopassa on menossa kehitys, jossa kaikki maat tiukentavat perheenyhdistämiskäytäntöjä. Voi esittää kysymyksen: voiko Suomi jäädä tästä ulos? Ja vastaus on, että ei. Kyllä Suomenkin pitää tarkastella ja tiukentaa perheenyhdistämiskäytäntöjä. (Eduskunnasta: Oho!) Mutta sitten on myös syytä katsoa tämän lakiesityksen yksityiskohtia, ja eräs niistä on se, jonka edustaja Paatero ja edustaja Räsänen ottivat esiin. Onko järkevää, että laajennetaan myös alaikäisiin tämä toimeentulovelvoite, koska tässä lakiesityksessä todetaan, että jos näin tehdään, se saattaa lisätä viranomaisten työtä ja siihen tarvitaan myös lisää rahaa, että sitten voidaan huolehtia ilman perhettä jäävistä lapsista? Toivoisin, arvoisa puhemies, että ministeri ottaisi tähän kantaa ja valiokunta voisi tätä kohtaa vielä katsoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-12T15:32:19,2016-04-12T15:33:27,Tarkistettu,1.1 2016_36_74,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Värderade fru talman! Det är uppenbart att huvudsyftet med den här lagändringen är att regeringen vill att Finland inte längre ska framstå som ett attraktivt land för asylsökanden och flyktingar, och att man här nog helt har glömt de humanitära aspekterna.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-04-12T15:33:29,2016-04-12T15:33:47,Tarkistettu,1.1 2016_36_75,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Aalto, sisäministeri ei ole perussuomalaisten panttivanki, mutta sisäministeri toteuttaa hallitusohjelmaa. Suomen vastuulla on nimenomaan hallitusohjelman mukaisesti vähentää turvapaikanhakijoiden vetovoimatekijöitä, pitää huolta rajaturvallisuudesta ja laittaa käytäntöön hallituksen turvapaikkapoliittisen ohjelman erinomaiset linjaukset, joihin tämä perheenyhdistämisen tiukentaminen myös liittyy. Ja niin kuin edustaja Lindtman nosti esille, eivät välttämättä kaikki oppositiossakaan näe tätä lähtökohtaa huonona. Mutta jatkoneuvotteluissa, kun tämä työryhmä asetetaan, täytyy kyllä lakiin saada mahdollisimman usea niistä velvoitteista, jotka tämä EU-direktiivi sallii, ja käyttää sitä liikkumavaraa, mikä meillä on. Ja kansalaisten on syytä tietää — ja myös vasemmisto-opposition — että monissa EU-maissa, esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa, on otettu jo paljon tiukempia käytäntöjä kuin mitä nämä Suomen esitykset tällä hetkellä ovat. Eli kysynkin ministeri Orpolta: ollaanko näiden muiden maiden esimerkkiä tarkasteltu siltä osin, että Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön samoja keinoja (Puhemies koputtaa) kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-04-12T15:34:30,2016-04-12T15:35:42,Tarkistettu,1.1 2016_36_76,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näitä kiristyksiä on vastustettu sillä perusteella, että ne ovat omiaan vaikeuttamaan tänne saapuneiden ihmisten kotoutumista, (Ozan Yanar: Se on totta!) ja se on aivan totta, että perheenyhdistämisen vaikeuttaminen ei ainakaan helpota kotoutumista. Toisaalta on aivan selvää, että jos Suomessa ei tehtäisi samanlaisia perheenyhdistämisen tiukennuksia kuin mitä on tehty suunnilleen kaikissa muissa maissa, niin Suomi näyttäytyisi erinomaisen vetovoimaisena maana turvapaikanhakijoille. Haluammeko todellakin uusinnan viime vuodelta, jolloin tuhannet irakilaiset turvapaikanhakijat halki koko Euroopan saapuivat tänne pohjan perukoille sen vuoksi, että heillä oli se käsitys, että täällä saa helpommin oleskeluluvan ja että tänne saa helpommin perheensä yhdistettyä? Lopuksi haluan sanoa, että oli hyvä, että suomalaisten perheenyhdistämiset jätettiin tämän lain ulkopuolelle, ainakin tässä vaiheessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-12T15:35:43,2016-04-12T15:36:49,Tarkistettu,1.1 2016_36_77,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri perusteli tätä esitystä sillä, että tämä on direktiivin mukainen. Tämän direktiivin tavoite on perheenyhdistämisen edistäminen. Sitä tämä hallituksen esitys ei kyllä tee. Se vaikeuttaa ja tiukentaa ehtoja, vaikeuttaa perheenyhdistämistä monella tavoin. Tässä direktiivissä sanotaan myös, että jäsenvaltiot eivät kuitenkaan saa käyttää tätä liikkumavaraa tavalla, joka olisi vastoin direktiivin tavoitteita. Kohdassa on lueteltu kaikki ne asiat, joissa meillä on omaa kansallista liikkumavaraa. Miten te voitte perustella, että tämä on direktiivin hengen mukainen tai tämän direktiivin pyrkimyksen mukainen, kun se mustaa valkoisella ei sitä ole? Miten, ministeri Orpo, perhe, joka on maassa, joka käy sotaa tai jossa on romahtanut valtio, kolmen kuukauden määräajan sisällä pääsee Suomen edustustoon, joka yleensä sijaitsee toisessa maassa, pitkän ja vaarallisen matkan päässä, vaatii asiakirjoja, passia, joita ihmisillä, jotka ovat sodan runtelemissa, romahtaneissa valtioissa, harvoin on? Heillä on kolme kuukautta aikaa hankkia nämä paperit ja päästä tähän maahan. Miten tämä, ministeri Orpo, edistää perheenyhdistämistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-04-12T15:36:53,2016-04-12T15:37:58,Tarkistettu,1.1 2016_36_78,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pakko sanoa ministerille heti kättelyssä, että tämä on surkea ja epäinhimillinen esitys ja ihmisiltä evätään oikeus perheeseen. Tästä on kyse, ei mistään muusta ole kyse. Minä haluaisin nähdä sen kansanedustajan, jonka mielestä on ihan ok, että hän matkustaa ja hän muuttaa toiselle puolelle maailmaa eikä hänelle anneta oikeutta omaan perheeseen, ja jonka perhe pakotettaisiin jäämään sodan keskelle ja joka olisi todella tyytyväinen asian kanssa. Ja minä haluaisin nähdä myös sen kansanedustajan, joka muuttaisi toiselle puolelle maailmaa ja alkaisi tienaamaan saman tien enemmän kuin suurin osa valtaväestöstä, ja tähän otetaan myös alaikäiset lapset mukaan. Millaista politiikkaa tämä nyt on? On uskomatonta nähdä, kuinka julmaksi sivistysvaltio voi muuttua, ja te olette vielä selvittämässä myöskin suomalaisten perheenyhdistämistä. Aivan käsittämätöntä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-04-12T15:38:01,2016-04-12T15:39:02,Tarkistettu,1.1 2016_36_79,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansainvälistä suojelua saavien perheiden yhdistämisiä tehdään vuositasolla noin 600, eli määrä on ollut viime vuosina suhteellisen matala. Määrät kasvanevat viime vuoden turvapaikanhakijamäärän vuoksi, mutta edelleen maahanmuuton koko kuvassa tämä asia ei ole kovin ratkaiseva. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että jokaisella lapsella tulee olla oikeus äitiin ja isään, mutta tämän lakimuutoksen myötä tämä mahdollisuus käytännössä vietäisiin hyvin suurelta osalta. Tältä osin tätä esitystä olisi kannattanut harkita vähän tarkemmin vielä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-04-12T15:39:03,2016-04-12T15:39:46,Tarkistettu,1.1 2016_36_80,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että Suomikin tekee EU-direktiivien sallimat tiukennukset perheenyhdistämiskäytäntöihin, ensin tämän toimeentuloedellytyksen, josta nyt keskustelemme, ja sitten muut selvityksessä olevat kiristykset. Kysymys on tietysti paitsi kohtuullisuudesta myös oikeudenmukaisuudesta suomalaista veronmaksajaa kohtaan mutta tietysti vetotekijöiden poistosta, kuten olemme puhuneet. Meillä ei ole varaa erottua EU-tasolla muista jäsenmaista ja jotenkin hyväuskoisesti kantaa suurempaa taakkaa kuin muut, vaan noudatamme samoja sääntöjä kuin kaikki muutkin. Kysyisin ministeriltä: millä aikataululla nämä seuraavat esitykset ovat odotettavissa, ja koska pääsemme niitä käsittelemään? (Silvia Modig: Just niin!) Vihreille totean, että tämä siis lisää ihmissalakuljetusta, edustaja Aalto kai tämän totesi. Voitteko selittää, miten tarkalleen? (Ozan Yanar: Me voimme ilomielin selittää!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-04-12T15:39:49,2016-04-12T15:40:43,Tarkistettu,1.1 2016_36_81,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ollaan kyllä ihmisyyden ytimessä. Kysymys on nyt oikeudesta perheeseen, joka on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Vuosina 2010—2012 on jo tehty tiukennuksia perheenyhdistämistä koskevaan lainsäädäntöön eikä vaikutuksia ole vielä kyetty arvioimaan. Nyt pitäisi ottaa malttia, aikalisä ja tarkastella sitä, miten nämä jo tehdyt kiristykset ovat vaikuttaneet perheenyhdistämiseen. Ministeri Orpo ja arvoisa perussuomalainen eduskuntaryhmä ja kaikki täällä hallituksen esitystä tukevat, tässä nämä esitetyt tulorajat ja toimeentuloraja johtavat käytännössä siihen, että raha ratkaisee sen, kenellä on oikeus perheeseen, ja se on aivan kestämätön periaate silloin, kun kysymys on perheestä. Tämä on aivan perusarvokysymys, ja sen takia tätä esitystä ei voi tukea. Se on vastoin sosialidemokraattisia arvoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-04-12T15:40:45,2016-04-12T15:41:37,Tarkistettu,1.1 2016_36_82,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voisi sanoa, että me olemme kaikki olosuhteiden vankeja siinä mielessä, että emme me elä umpiossa, kuten täällä on edustaja Zyskowicz muun muassa todennut. Meidän on pakko seurata sitä samaa linjaa kuin mitä muut Euroopan maat tekevät. Minusta oli hyvä kuulla, että muun muassa edustaja Lindtman sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajana kannatti tätä hallituksen esitystä ja piti tätä hyvänä ja oikeasuhtaisena. Mutta tietenkin pitää samaan hengenvetoon todeta, että kun tässä todetaan hallituksen esityksessä, että tavoitteena on edistää kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden itsensä ja sitä kautta myös perheenjäsenten kotoutumista ja niin edelleen, niin on kyllä tunnustettava, että se, että perhettä ei voida yhdistää, kyllä mielestäni vaikeuttaa sitä kotouttamista. Mutta tästä huolimatta me olemme silti tämän olosuhteen vankina, ja kun katsoo näitä määriä, mitä meillä on täällä odotettavissa näitä perheenyhdistämishakemuksia ja ‑päätöksiä, niin minusta tämä hallituksen esitys on varsin perusteltu näissä olosuhteissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-04-12T15:41:39,2016-04-12T15:42:47,Tarkistettu,1.1 2016_36_83,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R ,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp," Värderade fru talman! Ministeri Orpo käytti adjektiivia ""tarpeellinen"", ei ""hyvä"" tai ""perusteltu"" vaan ""tarpeellinen"". Kysymys on sitten, onko se tarpeellinen tämän maahanmuuttokysymyksen kannalta vai kenties vain hallituksen koossa pysymisen kannalta. Hallitus on ollut huolissaan tästä maahanmuuttokysymyksestä. Viime vuonna huoli oli se, että tulee miehiä. Nyt olisi tarjolla reitti naisille, lapsille, se halutaan estää. Puhuttiin, että maahanmuutto on hallitsematon. Nyt olisi tarjolla hallittavissa oleva reitti ja menetelmä. Se halutaan estää. (Vasemmalta: Niinpä!) Puhuttiin, että salakuljettajat tekevät bisnestä. Nyt tämä bisneskanava olisi mahdollista ohittaa, mutta se halutaan estää. Puhuttiin siitä, että nämä saattavat radikalisoitua. No, me tiedämme, että ne, jotka ovat suurimman uhan alla, ovat nimenomaan tänne alaikäisinä ilman vanhempia tulevat. He tarvitsevat perheensä. Nyt tämä halutaan estää. Vastaavatko ministerin mielestä nämä toimenpiteet näihin huoliin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-04-12T15:42:48,2016-04-12T15:44:00,Tarkistettu,1.1 2016_36_84,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys humanitaarista suojelua saavien perheenyhdistämisen tiukentamiseksi on erittäin ongelmallinen. Perheenyhdistämiset ovat tarjonneet laillisen maahantuloväylän erityisesti naisille ja lapsille, joille matka Eurooppaan on erityisen vaikea. Kuten täällä on todettu, on ristiriitaista, että ensin kysellään, miksi maahan tulee enimmäkseen miehiä, mutta nyt käytännössä suljetaan turvallinen ja laillinen maahantuloväylä naisten ja lasten edestä. Ja, edustaja Terho, tässä samalla avataan lisää markkinoita ihmissalakuljettajille, kun lailliset maahantulon väylät tukitaan, ja siten myös naiset ja lapset pakotetaan sinne ihmissalakuljettajien asiakkaiksi. Perheenyhdistämisen mahdollisuus ei muodosta vetovoimatekijää niille, jotka eivät suojelua tarvitse ja saa, sillä vain myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet eli suojelua tarvitsevat voivat saada perheensä tänne sitä kautta, sen jälkeen, kun oleskelulupa on annettu. Oikeus perhe-elämään on ihmisoikeus ja kotoutumista edistävä tekijä, ja toivoisin hallituksen muistavan tämän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-12T15:44:01,2016-04-12T15:45:08,Tarkistettu,1.1 2016_36_85,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä salissa ei varmasti tarvitse korostaa sitä, mikä on perheen merkitys — jokainen meistä varmasti sen tietää ja tuntee sydämessään ja mielessään. Tässä hallituksen esityksessä on valitettavan monta ikävää asiaa, joita on hirveän vaikea hyväksyä. Tässä ne ovat jo tulleet mainittua, mutta tämä kolmen kuukauden määräaikahan on täysin käsittämätöntä, ministeri Orpo. Te tiedätte varsin hyvin itsekin, että konfliktialueilla, sota-alueilla, papereiden ja asiakirjojen saaminen kolmen kuukauden sisään on lähestulkoon mahdotonta. Ja sitten täytyy muistaa Suomen suurlähetystöjen tilanne, ne voivat tällä hetkellä itse huonosti: ei ole tarpeeksi paljon työntekijöitä. Esimerkiksi Ankarassa seuraava vapaa aika on neljän kuukauden päästä. (Silvia Modig: Just näin!) Toisaalta tämä toimeentuloraja on esitetty myös tässä aivan yhtä lailla: niitä pitäisi enemmänkin kohtuullistaa, koska ne ovat valmiiksi olleet jo hyvin tiukkoja Suomessa. Tämän lasten erityisaseman pitäisi olla meille päivänselvä asia. Se tarvitsee yksilöllistä harkintaa, ja lapsen etu on ennen kaikkea kaikista tärkeintä tässäkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-04-12T15:45:10,2016-04-12T15:46:20,Tarkistettu,1.1 2016_36_86,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jotenkin kun kuuntelee täällä hallituspuolueiden edustajien ja osin myös sosialidemokraattien puheenvuoroja, tuntuu, että tässä unohtuu se, että tässä on kyse oikeista lapsista, oikeista äideistä, oikeista isistä. Just pari viikkoa sitten Suomen pääministeri oli mukana muokkaamassa Turkin kanssa sopimusta, joka on aika laajasti tuomittu kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien vastaiseksi. Silloin meille sanottiin, että tämä on pakko tehdä, koska ykkösprioriteetti on torjua ihmissalakuljetusta. Me tiedämme, että tilanteessa, jossa konflikti jatkuu, ihmissalakuljetusta torjutaan parhaiten niin, että luodaan laillisia reittejä turvaan — jotta ihmiset pääsevät turvaan. Tämä perheenyhdistäminen on sellainen reitti. Se on reitti kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille päästä turvaan, saada perheensä turvaan. On aivan käsittämätöntä, että tässä nyt hallitus pelaa salakuljettajien pussiin, siinä vaiheessa, kun me kaikki tiedämme, että jokainen isä, jokainen äiti tekee kaikkensa päästäkseen lastensa luokse. Tässä tuetaan salakuljettajien bisnestä, (Puhemies koputtaa) ja sitä on vaikea ymmärtää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-04-12T15:46:24,2016-04-12T15:47:30,Tarkistettu,1.1 2016_36_87,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä pakolaiskriisi on todella koetellut Eurooppaa ja Suomea, ja on ollut hyvä, että Suomi on pystynyt ripeästi reagoimaan erilaisiin ilmenneisiin ongelmiin ja tilanteisiin ja olemme voineet myöskin toimia eräällä tavalla mallimaana näissä järjestelykeskusasioissa. On väistämätöntä, että eurooppalaisittain käytäntöjä yhtenäistetään tilanteen hallitsemiseksi. Ja kuten on todettu tässä esityksessä, Suomen menettelytavat tulevat tässä sitten Pohjoismaita vastaavalle tasolle, jolloin tämä eriarvoisuus tältäkin osin poistuu. On ymmärrettävää, että kun kyse on laajasta ihmisiä koskevasta kriisistä ja hädässä maastaan pakenevista perheistä, on tärkeää, että inhimillisyys ja ihmisoikeudet on huomioitu, kun laista säädetään. Tasapainoilu tilanteen osalta on haastavaa, mutta tilanteen hallinta on tässä tilanteessa nyt tärkeää ja myös se viesti, jonka Suomi osana Eurooppaa antaa. Tästä syystä pidän itse perusteltuna, (Puhemies koputtaa) että tämä hallituksen esitys etenee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-04-12T15:47:33,2016-04-12T15:48:40,Tarkistettu,1.1 2016_36_88,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Otetaan tässä vaiheessa viisi vastauspuheenvuoroa, minkä jälkeen ministeri vastaa, ja sen jälkeen jatketaan vielä debattia. Ja nämä viisi henkilöä ovat edustaja Terho, edustaja Aalto, edustaja Kontula, edustaja Räsänen Päivi ja edustaja Karimäki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_89,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vastatakseni näihin erilaisiin puheenvuoroihin, mitä tässä matkan varrella on jo tullut — sosialidemokraattien suhteen en osaa nyt vastata, koska eväät tuntuvat olevan sekaisin ja viesti on toistaiseksi aivan ristiriitainen. Ehkä se vielä selvinnee. (Ozan Yanar: Näin on, näin on!) Kritiikki tähän kotoutukseen voidaan kyllä nähdä toisinkin. Tämähän ei ole ensinnäkään kotoutustoimenpide, eikä sitä ole sellaisena missään kohtaa markkinoitu. Mutta meidän täytyy huomioida, että nimenomaan työssäkäynti on kaikkein tärkein kotoutumisen kriteeri, ja kyllähän tämä nimenomaan houkuttaa ja kannustaa työssäkäyntiin ja siihen hakeutumiseen. (Ozan Yanar: Puolet suomalaisista tienaa alle tuon!) Eli siinä mielessä tämä ei ole mitenkään kotoutumisen vastainen. Siihen, että tämä olisi reitti naisille: kyllä käsittääkseni tämä rajoitus on täysin sukupuolineutraali (Vasemmalta: Ei ole!) eikä mitenkään koske naisia tai miehiä erityisesti. Ja sitten tämä perheenyhdistämisen yhteys muka salakuljettamiseen: onko siis jotain näyttöä, jonka voitte osoittaa siitä, että Suomea tiukemmin perheenyhdistämiseen suhtautuviin maihin on salakuljetettu perheitä sen johdosta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-04-12T15:48:55,2016-04-12T15:49:56,Tarkistettu,1.1 2016_36_90,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Terhon muutamiin kysymyksiin vastauksena voi sanoa, että kyseessä on ehkä enemmänkin kotouttamisen estämistoimi. Kuten täällä on monessa puheenvuorossa esitetty, tämä toimeentulotason kriteeri, 2 600 suurin piirtein — kuinka moni suomalainen työssä käyvä ansaitsee tämän verran, ja kuinka moni suomalainen lapsi ansaitsee tämän verran? Ja jos tämän esityksen tarkoitus on saada Suomi näyttämään mahdollisimman vastenmielisenä maana turvapaikanhakijoiden ja koko kansainvälisen yhteisön silmissä, siinä on, edustaja Terho, onnistuttu. Jos tämän esityksen tarkoituksena on vähentää maahanmuuton kustannuksia, kuinka paljon maahanmuuton kustannuksia vähentää se, että kotouttaminen tehdään mahdollisimman vaikeaksi? (Ben Zyskowicz: Jos se estää tuhansittain tulemista!) — Edustaja Zyskowicz, kuinka paljon esitys vaikeuttaa muun muassa sitä, jos ihmiset yhä enemmän hakevat omatoimisesti turvapaikkaa, (Puhemies: Aika!) kuinka paljon se vähentää kustannuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-12T15:49:57,2016-04-12T15:51:05,Tarkistettu,1.1 2016_36_91,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässähän ei suinkaan ole kysymys yhdenmukaistamisesta, vaan edelleen eurooppalaiset perheenyhdistämiskäytännöt eroavat toisistaan merkittävästi. Myös sekä Suomen vanha että nyt tässä esitetty malli eroavat kaikista muista Euroopassa käytössä olevista malleista. Jos minä luin tuota esitystä oikein, niin hallitus on tehnyt tilannearvion, että meillä ei olisi varaa taata kaikille oikeutta perheeseen, ja kun sitten karsintaa lähdetään tekemään, keneltä se oikeus pudotetaan pois, se tehdään tuloperustaisesti: pudotetaan se pois niiltä köyhimmiltä. Euroopassa muissa maissa on rajoitettu perheenyhdistämistä, mutta hyvin erilaisin keinoin. On erilaisia tulon varmistamisen määritelmiä, sitten on olemassa erilaisia määräaikoja, on olemassa erilaisia muita ehtoja. Millä perusteella päädyttiin juuri tähän, että ensisijaisesti karsitaan pienituloisimmat pois niistä, jotka saavat elää rakkaittensa kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-12T15:51:06,2016-04-12T15:52:12,Tarkistettu,1.1 2016_36_92,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tietenkin tärkeää, että Euroopan yhtenäisen turvapaikkapolitiikan näkökulmasta jäsenvaltioilla olisi mahdollisimman yhtenäiset perheenyhdistämiskäytännöt. Mutta samalla täytyy toki muistaa se, että perheenyhdistämisdirektiivin tärkein tavoite on nimenomaan se, että kyettäisiin turvaamaan oikeus perheenyhdistämiseen. Itselläni nousee tästä yksi erityinen huoli esiin, nimittäin tämä mahdollisuus asettaa toimeentuloedellytys kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämiselle ei rajoitu ainoastaan EU-direktiiviin vaan myös Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Sisäministeriöhän teki 2012 selvityksen, jossa todettiin, että toimeentuloedellytystä ei voida asettaa niille perheenjäsenille, joita uhkaisi tämän Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen kohtelu alkuperämaassa (Puhemies koputtaa) esimerkiksi toissijaista suojelua saavien osalta, ja nyt tälle ryhmälle (Puhemies: Aika!) ei ole tulossa edes sitä kolmen kuukauden suojaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-12T15:52:14,2016-04-12T15:53:36,Tarkistettu,1.1 2016_36_93,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Vielä kaksi vastauspuheenvuoroa, edustaja Karimäki ja edustaja Lindtman, sen jälkeen ministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_94,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on epähumaani, sillä käytännössä se estää turvapaikanhakijoita saamasta omaa perhettään, rakkaitaan ja läheisiään Suomeen. Edustaja Terho edellä sanoi, että tämä kannustaisi työhön ja auttaa kotoutumaan, mutta voin kertoa hänelle, että monilla palvelualoilla ahkeroiva turvapaikanhakija ei voi saada puolisoaan ja kahta lastaan Suomeen näiden tulorajojen vuoksi. Ihmettelitte myös sitä, että täällä salissa on sanottu tämän lisäävän vaarallisten reittien käyttöä (Sampo Terho: Ihmissalakuljetusta!) ja salakuljettajien bisnestä. Onhan se päivänselvää, että jos ei ole mahdollista perheenyhdistämisen kautta saada lapsia ja naisia Suomeen, niin he lähtevät näille vaarallisille reiteille, he lähtevät Välimeren aaltojen yli, ja tänä vuonna on yli 3 000 ihmistä menehtynyt matkalla Eurooppaan. Tämä on minusta häpeällistä, (Puhemies koputtaa) että hallitus tuo näin epähumaanin esityksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-04-12T15:53:43,2016-04-12T15:54:49,Tarkistettu,1.1 2016_36_95,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit jo aikaisemmin esittivät, että tässä pitäisi päästä ainakin aluksi ensin pohjoismaisiin yhteisiin käytäntöihin — ja kysyn, onko tämä nyt edennyt — sen sijaan, että kukin maa tekee erikseen, vähän niin kuin tässä lakiesityksessä perusteellaankin. Sitten sanon vielä, että nimenomaan alaikäisten osalta se linja on se, että kyllä, kaikkien maiden pitää tarkastella, mutta tässä esityksessä on kiistatta ongelmallisia kohtia, joita olemme tuoneet esiin, erityisesti nämä alaikäiset, joissa on riskinä ihmissalakuljetuksen lisääminen. Mutta sitten mielestäni päivän uutinen oli se, että, ministeri, sanoitte, että harkitsette edelleen näiden tulorajojen asettamista myös suomalaisille ja pohjoismaalaisille. Tämä on myös kysymys, ovatko ylipäätänsä nämä tulorajat kohdillaan, kun nämä samat tulorajat kohdistuvat kaikkiin. Ovatko nämä kohdillaan? 2 600 on aika iso. Tämähän on Maahanmuuttoviraston päätös. Voitteko vaikuttaa siihen, mikä on Maahanmuuttoviraston asettama tuloraja? (Puhemies koputtaa) Sitähän ei täällä ole päätetty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-12T15:54:49,2016-04-12T15:55:56,Tarkistettu,1.1 2016_36_96,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Sitten ministeri Orpo, enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_97,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos aloitetaan ihan tästä viimeisimmästä purkamaan, niin me olemme katsoneet juuri niin, että nyt Suomi on pohjoismaisella tasolla. Tuossa vielä varmistelin sitä, että Ruotsissa on tehty tämäntyyppiset uudistukset. Olen tottunut pitämään näissä humanitäärisissä asioissa Ruotsia kohtuullisen hyvänä verrokkimaana. Mitä tulee näihin alaikäisiin, mitkä nousivat useissa puheenvuoroissa, niin haluan korostaa ensinnäkin yksilöllistä käsittelyä. Alaikäisten kohdalla yksilöllinen käsittely ja harkinta ovat aivan välttämättömiä, mutta meidän asiantuntijoidemme — siis asiantuntijat jakautuvat näissä kysymyksissä — mukaan on niin, että jos alaikäisille ei aseteta tulorajavaatimusta, se voisi aiheuttaa niin sanottua ankkurilapsi-ilmiötä, jolloin nimenomaan lapset lähetettäisiin ensin. Tämä on tyypillinen kysymys. Näen, että tämäkin jakaa salia, mutta tämä on tyypillinen kysymys, joka liittyy näihin maahanmuuttokysymyksiin. Me emme ole mukavien asioiden kanssa tekemisissä, ja me emme voi tehdä pelkästään mukavia päätöksiä, koska tämä asiakokonaisuus on valtavan kompleksinen ja vaikea kokonaisuus, johon meidän on pakko löytää myöskin ratkaisuja. Osa niistä on pragmaattisia. Ja kyllä, ei tunnu hyvältä tehdä kaikkia niitä päätöksiä, mutta monella tapaa välttämättömin lainsäädäntö, joka meillä tällä hetkellä on, on luotu erilaiseen tilanteeseen. Viime vuonna Eurooppaan tuli 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa, 34 000 Suomeen. Te näette, mikä tilanne on tällä hetkellä eteläisessä Euroopassa Kosovon ja Kreikan rajalla. Se on järkyttävä. EU—Turkki-sopimus hakee muotoaan, miten se saadaan toimimaan. Libyasta Italiaan salakuljettajien kumiveneet tuovat henkensä kaupalla ihmisiä. Tämä kokonaisuus pitää saada hallintaan, mutta niin kauan kuin meillä ei ole uskoa eikä varmuutta siitä, että Euroopan unioni yhdessä kykenee hallitsemaan tilanteen, estämään viimesyksyisen, niin kauan me olemme siinä tilanteessa, että meidän pitää yhdenmukaistaa eurooppalaisia kriteerejä, ja kun meillä ei ole vielä yhdenmukaista eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, jota komissio on nyt lähtenyt rakentamaan, niin kauan meidän pitää reagoida siihen, mitä muut jäsenmaat tekevät, koska meillä ei ole yhdenmukaista turvapaikkajärjestelmää eikä yhdenmukaista lainsäädäntöä. Ja kyllä, me sovellamme tässä EU-direktiiviä, sen sisällään pitämiä mahdollisuuksia siitä, millä perusteella perheenyhdistämistä voidaan säännellä. Kuten sanoin, tämä tuloraja oli tässä tilanteessa nopeimmin eteenpäinvietävissä. Sen lisäksi nämä useat muut, joita luettelin, eivät ole ollenkaan yksiselitteisiä, miten ne tulkitaan ja miten ne tuodaan lainsäädäntöön, ja ne on ehdottomasti käytävä läpi. Tämän arvioiminen oli asiantuntijatyöryhmässä yksiselitteisempää. Seuraava asia on se, että tuloraja ei ole kiveen hakattu. Sitä ei määrätä laissa, se on Migrin taulukko, ja siitä voidaan poiketa, koska jokainen käsitellään yksilöllisesti. (Antti Lindtman: Onko se taulukkopohjainen?) Tämä on aivan olennainen asia. Minusta se on relevantti keskustelu sinänsä. Sitten Maahanmuuttovirasto muokkaa käytäntöjään, ja siellä on ihmisiä, jotka toimivat vakavasti, ja uskon, että he huomioivat kokonaisuutta. Arvoisa puhemies! Vieläkin haluan palata siihen, että jotta me pystymme hallitsemaan tätä kokonaisuutta ja jotta meidän ei tarvitse tehdä yksi palanen kerrallaan näitä lainsäädäntöuudistuksia, Euroopan unionin on pakko saada tämä tilanne hallintaan. Siksi siihen Turkki-sopimukseen on löydettävä keinot, miten se toimii niin, että kunnioitetaan oikeusvaltioperiaatetta, kunnioitetaan ihmisoikeuksia mutta saadaan se ihmissalakuljetus kuriin. Se ei suinkaan ole ainut tekijä tässä, vaan on paljon kysymyksiä, jotka pitää saada toimimaan. Samaan aikaan Euroopan unionin pitää hoitaa se, mihin me olemme sitoutuneet: auttaa Kreikkaa, hoitaa sisäisiä siirtoja, ottaa kiintiöpakolaisia Turkista, auttaa kriisien ratkaisemisessa. Se on ainut keino, millä me estämme pysyvällä tavalla sen, että ihmisten ei tarvitse maksaa salakuljettajille ja lähteä hengenvaarallisille merimatkoille, lähettää lastaan etukäteen, jotta saisi tämän alun. Se on ainut kestävä tapa, ja sen eteen meidän pitää tehdä töitä. Mutta niin kauan kuin me olemme tilanteessa, joka ei ole hallinnassa, niin kauan meidän pitää toimia sillä tavalla, että me etenemme yksi laki kerrallaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-04-12T15:55:59,2016-04-12T16:00:56,Tarkistettu,1.1 2016_36_98,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,Ja sitten debatti jatkuu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_99,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä uskon, että me olemme tässä salissa yhtä mieltä yhdestä asiasta, ja se on se viime vuoden ilmiö, että satojatuhansia, miljoonia ihmisiä lähtee Eurooppaan ajatuksella, että ikään kuin lähetetään perheen vahvin vaarallisten olojen läpi ja sitten myöhemmin osa heistä pyrkii perheenyhdistämisen keinoin saamaan muun perheensä tänne — tästähän on päästävä sinänsä eroon. Meidän pitää päästä siihen maailmaan, mihin ministeri tässä osin viittasikin, että tämmöinen vaarallisten matkojen ja ihmiskaupan rytmittämä liike loppuu ja mieluummin otetaan isoja määriä kiintiöpakolaisten tavoin, jolloin tietysti evakuoidaan sitten perheitä, silloin kun perheellisistä on kysymys, ja tavallaan tämä kysymys myöskin on loppuun käsitelty siltä osin silloin, jos siihen maailmaan päästään. Minun mielestäni Suomen pitää myös aktiivisesti ajaa tätä Euroopassa ja luoda selkeä pakollinen järjestelmä, muuten tästä ei päästä eteenpäin. Mutta on myös varmasti aika pitkälti yhteisymmärrys siitä, että ei ole järkeä, että Euroopan maat kilpailevat erilaisilla järjestelmillä tässä suhteessa, ja silloin Suomen perheenyhdistäminen ei voi olla selvästi helpompaa kuin muissa maissa. Siksi hallitus tekee sinänsä ymmärrettäviä askelia tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-04-12T16:00:59,2016-04-12T16:02:11,Tarkistettu,1.1 2016_36_100,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu ja muutamat muut keskustelut ovat esimerkkejä siitä, että globalisaatio haastaa meidän moraalimme todella rajulla tavalla. Nämä ovat hankalia asioita moraalin kannalta. Vuosia sitten, 2007 alkaneella vaalikaudella, keskusteltiin aika paljon kerjäläisistä Helsingin kaduilla, pitäisikö kieltää kerjääminen vai sallitaanko heidän olla tuolla, kun eivät häiritse. Moni itseään kristittynä pitävä ihminen on joutunut moraalisesti miettimään, mitä se tarkoittaa, että kävelen kerjäläisen ohi enkä anna rahaa, vaikka jo pyhäkoulussa opetettiin, että pitäisi antaa kerjäävälle rahaa. Me olemme joutuneet miettimään siinä yhteydessä näitä vetovoimatekijöitä ja ratkaisemaan jotenkin — tämä on vaikea moraalinen kysymys. Ja nyt on vähän samantyyppisestä asiasta tässä kyse, että kun ihmiset liikkuvat vapaasti, hakevat turvapaikkaa, niin millä tavalla me tässä toimimme. Minusta hallituksen esityksessä ongelmana on se, että vähän liian suurta optimismia on siinä mielessä, että meillä on valtavan suuri työttömyys ja suomalaisten työttömien ihmisten on vaikea löytää töitä, ja kun meille tulee lisää turvapaikanhakijoita, niin millä tavalla he saavat itselleen toimeentulon (Puhemies koputtaa) tässä tilanteessa, kun ei tahdo työpaikkaa löytyä suomalaisillekaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-04-12T16:02:13,2016-04-12T16:03:21,Tarkistettu,1.1 2016_36_101,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos, ministeri Orpo, hyvästä puheenvuorostanne. Äsken kuuntelimme kaikki täällä hyvin rauhallisesti, ja sananne kuultiin. Tämän esityksen tavoitteena on siis maahanmuuton hillitseminen ja kustannusten vähentäminen ja muun muassa varmistaa se, että Suomi ei näyttäydy erityisen houkuttelevana turvapaikan maana. Olisin kysynyt teiltä, ministeri, kun olette liikkunut tuolla maailmalla ja ollut tämän kriisin ytimessä, millä tavalla te koette, näyttäytyykö Suomi houkuttelevana turvapaikanhakumaana. Tämä on EU-direktiivilähtöinen esitys, ja vielä kysyisin sitä, onko viranomaisten tiedossa sitä, onko perheenyhdistämistä yritetty käyttää väärin täällä Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-12T16:03:22,2016-04-12T16:04:13,Tarkistettu,1.1 2016_36_102,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin edustaja Kantola sanoi, tässä on laajoja moraalisia kysymyksiä. Edellisen keskustelun aikana ministeri Orpoa kehuttiin jo paljon, ja eiköhän vielä yksi kehu mahdu siihen kehujen koriin. Kiitokset siitä, että ministeri on paikalla, kun lähetekeskustelua näin herkästä asiasta käydään. Tähän viitaten toivonkin, että valiokuntakäsittelyssä myös hallituspuolueet ja ministeri myöhemmin herkällä korvalla ottavat myös täällä oppositiosta ja miksei hallituksen sisältäkin kumpuavia keskeisiä kysymyksiä tulorajoista, perheenyhdistämisen ja kotouttamisen välisestä suhteesta, alaikäisistä ja niin edelleen. Mutta näin perusuraltaan kyllä olen hyvin paljon samalla linjalla kuin ryhmäpuheenjohtaja Lindtrman siitä, että pohjoismaisten käytäntöjen yhtenäistäminen on tarpeen, Euroopan alueen käytäntöjen yhtenäistäminen on tarpeen. Siltä osiltaan tuen kyllä tämän hallituksen peruslinjan rakentamista mutta tietenkin toivon, että nämä ongelmakohdat (Puhemies koputtaa) pystytään kampaamaan mahdollisimman hyvin pois.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-12T16:04:15,2016-04-12T16:05:21,Tarkistettu,1.1 2016_36_103,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä on todellakin käsissämme niin laaja-alainen ja pitkäaikainen ongelma, ja se tuo kyllä vastaan vastaavanlaisiakin vaikeita moraalisia ongelmia, joita on perusteltu puolin ja toisin todella vakuuttavasti. Ymmärrän oikein hyvin esimerkiksi sen, että tuon tulorajan laskeminen olisi ihan relevantti pohtimisen paikka, ja ilman muuta alaikäisten yksilöllisen käsittelyn vaatimuksen täytyy toteutua. Mutta samalla kysyn myös sitä, millä perusteella sitten Suomen täytyisi olla jotenkin vetovoimaisempi kuin muitten Pohjoismaiden, koska meidän täytyy myös kantaa vastuu siitä ylenmääräisestä maahanmuutosta pitkällä aikavälillä. Kaikki toivomme sitä, että kotoutuminen olisi mahdollisimman onnistunut prosessi, jonka loppupäässä on hyvin kotoutuneita uusia suomalaisia, jotka ovat myöskin työelämässä kiinni, (Puhemies koputtaa) osaavat kielen ja ovat hyvin integroituja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-04-12T16:05:22,2016-04-12T16:06:28,Tarkistettu,1.1 2016_36_104,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pakko sanoa tähän, että on järkyttävää katsoa EU:n pakolaistilanteen hoitotapaa, ja Suomi on yhtä vastuullinen tässä kuin EU — Suomihan on vaikuttava maa EU:ssa. Olen todella pettynyt demokraattisen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan arvoyhteisön tekemiin valintoihin tässä kriisissä. (Ben Zyskowicz: Onko teillä parempia ratkaisuja?) Ja tehdään käsittämättömiä, kansainvälisiä lakeja vastaan olevia lakeja Turkin kanssa, jotta pidetään pakolaiset pois meidän silmistämme. Tätä vastaan suljetaan silmät Turkin ihmisoikeusongelmilta ja kaikkea tämäntyyppistä. Viikonloppuna kuultiin, että Kreikan ja Makedonian rajalla olevia pakolaisia ammutaan kyynelkaasulla ja kumiluodeilla. Kuultiin eilen, että Italian rannikkovartiosto pelasti 1 800 ihmistä, jotka tulivat Libyasta Italiaan, eli nyt ne tavallaan vaikeammat reitit ovat olleet suosittuja. Nyt Suomi vielä kiristää ihmisen oikeutta perheeseen. (Puhemies koputtaa) Tämä on aika käsittämätöntä politiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-04-12T16:06:29,2016-04-12T16:07:37,Tarkistettu,1.1 2016_36_105,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Varmaan jokainen meistä tässä salissa on huomannut sen, että tässäkin asiassa ongelmia on paljon helpompi etsiä niin tästä itse esityksestä kuin sitten siitä tilanteesta, missä me olemme. Mutta siinä vaiheessa, kun menemme sitten etsimään ratkaisuja, tuleekin tässä salissa vähän hiljaista. (Ben Zyskowicz: Te olette oikeassa!) Siinä suhteessa olisi kyllä hyvä, että jokainen muistaisi sen, mihin ministeri tuossa viittasi, eli mistä tämä tilanne kertoo: niin kauan kuin tilanne ei meillä Euroopassa kollektiivisesti ole hallinnassa, niin kauan kuin me emme löydä tähän yhtenäisiä ratkaisuja, niin kauan kuin meillä ei ole yhtenäisempiä käytäntöjä eri puolilla Eurooppaa, niin kauan tilanne on tällainen, että jokainen maa vuorollaan tulee omaa lainsäädäntöään kiristämään. Tästä ei pääse kyllä millään tavalla eroon. Näin se tulee menemään. Siinä suhteessa kyllä toivoisi, että sellainen realistinen käsitys tässä salissa vallitsisi, kun tätä asiaa nyt käsitellään. Olisin kysynyt vielä ministeriltä, kun ministeri viittasi näihin tulorajoihin — ja kun ne eivät ole mitenkään kiveen lyöty, ne ovat Migrin säännös — voisiko Migri nyt harkita sitä, että taulukkoa nyt alennettaisiin tässä tilanteessa. (Eduskunnasta: Erittäin hyvä kysymys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-12T16:07:38,2016-04-12T16:08:44,Tarkistettu,1.1 2016_36_106,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun ministeri kysyi hieman ratkaisuja tuossa noin, niin voisin sanoa yhden asian: se, että EU:n perheenyhdistämisdirektiivi mahdollistaa nämä muutokset, on aivan totta, mutta se ei velvoita tekemään näitä muutoksia suoraan. Direktiivi sallii myös vähemmän tiukat ehdot. Esimerkiksi tuo kolmen kuukauden suoja-aika pakolaisille on direktiivin minimiaika. Te voisitte säätää pidemmäksi sen ajan. Kuten edustaja Modig toi aikaisemmin jo esiin, ensinnä pitää kertoa tieto omaisille ja omaisten pitäisi päästä Suomen lähetystöön tekemään se hakemus. Ja kuten edustaja Modig toi esille, läheskään kaikissa kriisimaissa ei ole sitä lähetystöä, ei ole välttämättä rahaa, ei ole henkilöpapereita. Tämä vaikeuttaa tilannetta. Puhuitte ratkaisuista. Toki ymmärretään, että ollaan vaikean paikan edessä, mutta älkää vaikeuttako ja tehkö vielä kalliimmaksi tätä myös Suomelle ja myös inhimillisesti vielä vaikeammaksi koko tilannetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-12T16:08:44,2016-04-12T16:09:47,Tarkistettu,1.1 2016_36_107,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on kysytty, olisimmeko itse tyytyväisiä, jos olisimme tällaisessa tilanteessa. Emme varmasti olisi. Ja täällä on hyvin helppo haukkua hallituksen esitystä epähumaaniksi, epäinhimilliseksi, (Vasemmalta: Koska se on!) ja näin on todella tehty. Mutta sitten on asian toinen puoli. Haluatteko te siellä, että Suomi olisi poikkeuksellisen vetovoimainen maa, niin että tuhannet, kymmenettuhannet turvapaikanhakijat tulevat Eurooppaan nimenomaan halki kaikkien muiden maiden, tulisivat nimenomaan Suomeen siitä syystä, että toisin kuin kaikkiin muihin maihin, Suomeen olisi helpompi yhdistää perheensä? Haluatteko te tätä? Jos ette halua tätä, niin ummistatteko silmänne tältä kysymykseltä? Onhan se nyt aivan selvää ja inhimillisesti täysin ymmärrettävää, että jos meillä täällä pohjan perukoilla on yksi maa, jonne perheen saa paljon paljon helpommin kuin minnekään muualle Eurooppaan, niin silloin se maa on vetovoimainen ja sinne pyritään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-12T16:09:47,2016-04-12T16:10:53,Tarkistettu,1.1 2016_36_108,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Järkeily sillä, että tässä on kysymys yhteisestä eurooppalaisesta linjasta tai pohjoismaisesta linjasta, kyllä kumisee onttouttaan. Tässä on meneillään tietynlainen kujanjuoksu, ""race to the bottom"", niin kuin sanotaan, jonka päässä häämöttää kyllä ihmisyyden rappio. Suomen pitää nyt löytää oma tie, oma linja, meidän näkemyksemme tämän kysymyksen hoitamiseksi. Ja mikä, puhemies, on tällä hetkellä — tällä hetkellä — se kaikkein ajankohtaisin ratkottava asia? Se on kotoutuminen. Nyt pitäisi katsoa aktiivisesti kohti kotouttamispolitiikkaa. Mikä on tässä avainasia? (Ben Zyskowicz: Kymmeniätuhansia kotoutettavia lisää!) Kyllä se on, kuulkaa, edustaja Zyskowicz, perhe. Tänne tulleet kymmenettuhannet nuoret miehet — te pohditte sitä, miksi tänne ne miehet tulevat. No, he tulevat sen takia, että voivat yhdistää perheensä. Miten heidän kotoutumisensa edistyy ilman perhettä? Tämä on se ongelma, joka on meidän sylissämme, jos me kiristämme harkitsemattomasti perheenyhdistämisen ehtoja. Puhemies! Tässä ei ole kysymys laajasta suvusta — ei sellaisesta perheestä, että me houkuttelisimme Suomeen nyt tätejä, setiä, enoja — vaan kysymys on ydinperheestä, ydinperheestä, ja se on, arvoisa (Puhemies: No niin, nyt on aika täynnä!) puhemies, tässä maassa maan tapa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-04-12T16:10:54,2016-04-12T16:12:09,Tarkistettu,1.1 2016_36_109,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Sitten otetaan edustajat Terho, Razmyar ja Sarkkinen, sitten ministerille vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_110,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp," Edelliseen puheenvuoroon siitä, että tänne tulevat nuoret miehet siksi, että saisivat yhdistää perheensä, kommentoin sen verran, että minä käsitin, että he tulevat siksi, että ovat hengenvaarassa kotimaassaan. Sitten tämä inhimillisyyden kysymys, mikä meillä on täällä jatkuvasti pyörinyt. Tämä inhimillisyystematiikka on käsitelty EU-tasolla ja se on nyt yhteisesti määritelty, ja me noudatamme tätä EU-tasoa. Myös Suomen ratkaisun on oltava sen tason mukainen, koska meillä ei ole varaa siitä poiketa. Myös tästä ihmissalakuljetusargumentista, mikä siis jäi vihreiltä täysin todistamatta: Vastaan siihen nyt silti sen verran, että ihmettelen, kun ensin olette huolissanne ihmissalakuljetuksesta ja sitten toisaalta tuomitsette EU:n hyvät ja päättäväiset toimenpiteet ihmissalakuljetusta vastaan. (Välihuutoja vihreiden ryhmästä) Sanoitte niitä jopa laittomiksi — laittomiksi. Olen minäkin EU-kriitikko, mutta hyvänen aika, tällaisia julistuksia aivan kuin vyötäröltä ammuttuna, ilman mitään todisteita ja perusteluita. Haluaisin mielelläni kuulla, miten osoitatte ne laittomiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-04-12T16:12:10,2016-04-12T16:13:09,Tarkistettu,1.1 2016_36_111,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On täysin totta, että asiaa ei pystytä ratkaisemaan ennen kuin EU:ssa pystytään hallitsemaan tätä tilannetta, ja toki Suomen pitää olla siinä mukana. Mutta sanoisin vielä edustaja Terholle, kun sanoitte aikaisemmassa puheenvuorossa, että tällä perheenyhdistämisellä ei ole mitään tekemistä kotoutumisen kanssa, että olette siinä hyvin väärässä, koska ilman muuta perheellä on tekemistä sen kanssa, miten ihminen täällä voi. Ja toiseksi, on täysin totta, että työtä pitää tehdä ja työ on erittäin tärkeätä ja merkittävää, mutta jos meidän ensisijainen tavoitteemme on se, että tehdään vain työtä ja tienataan mahdollisimman paljon, niin siinä rinnalla kyllä valitettavasti kielikoulutus ja muu koulutus jää täysin toissijaiseksi, ja tätä me emme välttämättä halua, eikö vain, arvoisa ministeri? Olisin vielä kysynyt edelleen tästä kolmen kuukauden määräajasta: onko tämä sellainen asia, josta kenties voisi luopua? Ja toivon, että näitä muutamia muitakin epäkohtia pystyttäisiin sitten valiokuntatyöskentelyn yhteydessä korjaamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-04-12T16:13:10,2016-04-12T16:14:08,Tarkistettu,1.1 2016_36_112,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin tarttua tähän ministerin viittaukseen ankkurilapsista. Vuonna 2013 yhden alaikäisen kansainvälistä suojelua saavan huoltaja sai oleskeluluvan perhesiteen perusteella. (Emma Kari: Yhden!) Vuonna 2014 kymmenen, vuonna 2015 viiden. (Eduskunnasta: Järkyttävä ongelma!) On syytä kysyä: onko kyse niin laajasta ongelmasta, että kannattaa evätä lasten oikeudet perhe-elämään? Lastenoikeusjärjestö Unicef kirjoittaa lausunnossaan: ""Tämä esitys kertoo siitä, että ulkomaalaiset lapset nähdään ensisijaisesti ulkomaalaisina eikä lapsina, mikä on jo itsessään Suomea velvoittavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vastaista."" Arvoisa puhemies! Meidän kaikkien olisi hyvä asettua turvapaikanhakijoiden saappaisiin. Perhe on sodan keskellä, ja vaikka saisit työpaikan, se ei riitä, kun tulorajat ovat niin korkeat tai aikarajat näiden hakemuksien jättämiselle ovat niin kohtuuttomat, että käytännössä hakemusta ei pysty jättämään. (Ben Zyskowicz: Kukaan teistä ei pysty vastaamaan kysymykseeni!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-12T16:14:08,2016-04-12T16:15:13,Tarkistettu,1.1 2016_36_113,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Sitten ministeri Orpo, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_114,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin muutamia yksityiskohtia, mutta tärkeitä sellaisia. Minusta tämä kysymys siitä, että jos seuraava vapaa aika lähetystöön on vasta sen aikarajan jälkeen, on sellainen, mikä pitää valiokuntakäsittelyssä käsitellä, koska se ikkuna on kuitenkin oltava. Minusta se on kysymys, jota pitää pohtia. Samoin nämä tulorajat — ne perustuvat Migrin ja STM:n yhteistyöhön — ovat myöskin sellainen asia, että minusta voi hyvin käydä läpi sen prosessin, miten nämä tulorajat määräytyvät sille tasolle, missä ne Migrin näissä viitteellisissä, ohjeellisissa taulukoissa ovat. Sitten edelleen yksi kysymys, johon jäi vastaamatta. Se, miksi tätä pitää vielä tarkastella Pohjoismaiden ja Suomen kansalaisten osalta, liittyy ennen kaikkea siihen, onko se yhdenmukaisuusperiaatteen mukainen — toivon, että käytin oikeaa termiä. Siinä mielessä se pitää vielä käydä läpi, mutta se toisaalta kääntäen tulee käydyksi läpi ilmeisesti myöskin tämän lain käsittelyn yhteydessä täällä eduskunnassa. Onko Suomi houkutteleva Euroopasta katsoen? Tämä on, kuten täällä on monta kertaa sanottu, myöskin valitettavasti raadollista kilpajuoksua EU-maiden välillä tällä hetkellä, ja se syy oli se, minkä sanoin aikaisemmin. Se johtuu siitä, että meillä ei ole yhteistä eurooppalaista järkevää maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Kriisin edetessä nämä tilanteet ovat vielä vaihdelleet nopeasti. Joissakin asioissa Suomi on ollut hyvin vetovoimainen, kuten esimerkiksi perheenyhdistämisen osalta tai jonkun lähtömaan turvallisuustilanteen määrittelyn eli positiivisten turvapaikkapäätösten todennäköisyyden takia. Siksi se on aiheuttanut jonkun maan kansalaisten suhteellisesti suuremman tulon Suomeen. Eli kyllä, Suomi on joissakin asioissa vetovoimainen, mutta me olemme pyrkineet tekemään näitä ratkaisuja, ja teemme niitä koko ajan, joilla me olisimme sillä eurooppalaisella ja vähintään, mikä tärkeää, pohjoismaisella tasolla, jolloin meillä ei ole erityisiä vetotekijöitä. Sitten vielä sanon sen uudestaan, kun komissio antoi viime viikolla esityksen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämisestä, että kyse ei siis ollut pelkästään Dublin-järjestelmän uudistamisesta, joka tietenkin on siinä yksi kova ydin ja tulee herättämään erittäin suurta keskustelua, koska se pitää sisällään muun muassa nämä mahdolliset jakomekanismit tai ainakin niiden esitykset. Mutta paljon oleellisempi asia on se, että siinä esityksessä lähdetään nyt ensimmäisen kerran komission aloitteesta keskustelemaan koko turvapaikkajärjestelmän ja sitä myötä maahanmuuttopolitiikan uudistamisesta, kun sen pitää lähteä siitä, että meillä olisi mahdollisimman yhtenäiset käytännöt Euroopan unionin eri maissa. Meillä pitää olla selkeät toimintatavat ulkorajoilla, meillä pitää olla selkeä prosessi, kun turvapaikanhakija tulee: miten häntä kohdellaan, miten prosessit menevät, miten valitetaan. Kaikki nämä asiat on mielestäni käytävä läpi ja tehtävä tarvittavia lainsäädäntömuutoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-04-12T16:15:14,2016-04-12T16:18:51,Tarkistettu,1.1 2016_36_115,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Täällä olisi vielä halua käydä debattikierrosta, niin että ministerillekin tarjoutuu vielä puheenvuoromahdollisuus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_116,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On totta kai tunnustettava, että esimerkiksi vihreiden ja perussuomalaisten välillä on tässä varmasti maailmankuvaeroakin. Te puhutte turvapaikanhakijoista jokaisesta pakolaisena, annatte ymmärtää, että jokaisella, ennen kuin edes pakolaisstatusta on, on perusteltu syy tulla Eurooppaan, kun taas moni tutkimus osoittaa, että moni näistä tulijoista hakee vain parempaa elintasoa eikä ole perusteltua vainoa tai muuta vastaavaa syytä. (Välihuutoja) Toinen mielenkiintoinen oli tässä edustaja Tuppurainen, joka myönsi, että moni näistä nuorista miehistä — harvinaista kyllä, myönsi myös, että useimmat näistä ovat nuoria miehiä, jotka Suomeen ovat tulleet — haluaa todellakin tulla muistakin syistä kuin vain oman turvansa vuoksi, tuodakseen jonkun muun tänne. Tässä täytyy meidän olla tarkkana ja pitää se linja, mikä on yhteispohjoismainen linja. Ja yhteispohjoismaista linjaa luo tällä hetkellä esimerkiksi Ruotsi, missä on otettu käyttöön muun muassa ikäraja avio- ja avopuolisolle sekä perheenkokoajalle. Jos me näistä esittäisimme yhteispohjoismaista linjaa, niin sama huuto täältä vihreiltä tulisi kuin tälläkin hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-04-12T16:18:53,2016-04-12T16:20:01,Tarkistettu,1.1 2016_36_117,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Elolle haluaisin todeta: Te puhutte aina elintasopakolaisista. Nyt te puhutte, että tänne tulee ihmisiä paremman elämän toivossa ja heillä ei pidä olla oikeuksia. No, eihän heillä olekaan, kun eiväthän he ole pakolaisia siinä tapauksessa. Kenellä tahansa on oikeus mennä toiseen maahan ja etsiä töitä ja kysyä, että voinko minä jäädä tänne ja yrittää rakentaa elämää. Se on aivan eri asia kuin olla pakolainen. Siihen on kansainväliset, humanitääriset kriteerit, kuka täyttää pakolaisen määritelmän. Perheenyhdistämiset, kaikki nämä muut asiat koskevat ainoastaan pakolaisia. (Ben Zyskowicz: Höpö höpö!) Käsitettä ""elintasopakolainen"" ei ole olemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-04-12T16:20:01,2016-04-12T16:20:37,Tarkistettu,1.1 2016_36_118,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin korjaus edustaja Modigille: Nimenomaan työperäisillä maahanmuuttajilla on jo nämä toimeentuloedellytykset — siis on jo nämä toimeentuloedellytykset. Nyt tulevat toissijaisen suojelun saavat samaan ryhmään. Mutta tämä peruskysymys: Kysytään, haluaisimmeko me olla näiden turvapaikanhakijoiden asemassa. Emme haluaisi. Haluisimmeko, jos olisimme, että perheemme pääsee? Kyllä haluaisimme. Ei tästä ole epäilystäkään. Tämä on asian toinen puoli. Toinen puoli on se, haluammeko me täällä Suomen eduskunnassa, että Suomi on poikkeuksellisen vetovoimainen turvapaikanhakijoiden näkökulmasta. Haluammeko todellakin toistuvan sen, mitä tapahtui viime vuonna? Kysyn uudelleen teiltä, vastatkaa joku. Haluammeko me, että kymmenettuhannet, parhaimmillaan sadattuhannet turvapaikanhakijat eteläisestä Euroopasta tulevat halki koko Euroopan sen takia, että Suomessa perheenyhdistäminen esimerkiksi on mahdollisempaa kuin muissa maissa? Ummistatteko silmänne tältä ongelmalta vai sallitteko, haluatteko, että tämä toistuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-12T16:20:37,2016-04-12T16:21:42,Tarkistettu,1.1 2016_36_119,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tietenkin aivan selvää, että EU-tasoisia ratkaisuja pitää pystyä löytämään, mutta vastavuoroisesti kysynkin edustaja Zyskowiczilta, haluaako säästöjen hengessä puhuva kokoomus lisätä kustannuksia lisäämällä byrokratiaa, lisäämällä omaehtoisten turvapaikanhakijoiden määrää, lisätä kustannuksia heikentämällä kotoutumista ja lisätä kustannuksia ruuhkauttamalla suomalaisia lähetystöjä. Ehkä se kaikkein isoin kysymys liittyy tähän yhteiskuntakuvaan, ja kysynkin edustaja Zyskowicz, teiltä, haluatteko te sellaisen oikeusvaltion, jossa ihmisoikeuksien toteutuminen ja oikeus muun muassa perheeseen riippuu ihmisten tuloista ja varallisuudesta. Kaikki ihmiset ovat toistensa kanssa tasavertaisia, mutta ilmeisesti jotkut ihmiset ovat vielä enemmän tasavertaisia riippuen varallisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-12T16:21:42,2016-04-12T16:22:42,Tarkistettu,1.1 2016_36_120,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK ,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vastaan edustaja Aallolle. Mitä ensinnäkin tulee säästöihin, niin tämä ei ole mikään säästölaki. Mutta kysyn kuitenkin edustaja Aallolta: kummat kustannukset ovat suurempia, ne, jotka tässä tulevat mahdollisen byrokratian lisääntymisestä tuloharkinnassa, vai ne kustannukset, jotka tulevat siitä, että kymmenettuhannet Eurooppaan saapuvat turvapaikanhakijat hakeutuvat nimenomaan Suomeen, eivät Saksaan, eivät Itävaltaan, eivät Tanskaan, eivät Ruotsiin, eivät Norjaan vaan nimenomaan Suomeen, sen vuoksi, jos meillä tämä perheenyhdistämisen mahdollisuus olisi selvästi sallivampi kuin kaikilla muilla Euroopan mailla? Kumpikohan maksaa enemmän: nämä byrokratiakustannukset vai se, jos toteutuu se, mitä toteutui viime vuonna — kymmenettuhannet irakilaiset halki koko Euroopan saapuivat vielä Suomeen? Haluatteko te tätä? Suljetteko silmänne tältä puolelta, mikä tässä asiassa myös on relevantti, vai haluatteko te tätä? Minä sanon suoraan: en halua tänne kymmeniätuhansia irakilaisia turvapaikanhakijoita joka vuosi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-12T16:22:43,2016-04-12T16:23:49,Tarkistettu,1.1 2016_36_121,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysyn edustaja Zyskowiczilta, kuinka paljon maksaa se, että kotoutuminen ei onnistu. Kaikissa keskusteluissa toistuu aina uudestaan ja aina uudestaan, kuinka kallista on nimenomaan se, että tänne Suomeen tulleiden ihmisten kotoutuminen ei onnistu, ja nyt pyritään tekemään sellaista lainsäädäntöä, joka heikentää tuntuvasti ihmisten kotoutumisen mahdollisuuksia. Toki harmaantuva Suomi tarvitsee myös uusia ihmisiä, sekin on hirveän tärkeä asia. Senkin voisi kuvitella, että taloudesta puhuva kokoomus haluaa parantaa Suomen huoltosuhdetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-12T16:23:50,2016-04-12T16:24:34,Tarkistettu,1.1 2016_36_122,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on ensinnäkin tärkeää se, että nämä tulorajat eivät koske Suomen kansalaisia, se on mielestäni oikea linjaus ja se ratkaisee jo tästä asiasta aika paljon. Sitten haluaisin lisäksi sanoa tähän asiaan sen, että jos me emme seuraisi muiden Pohjoismaiden käytäntöjä, niin kyllä me toimisimme sillä tavalla, että minun on kyllä vaikea ymmärtää, miten me olisimme se ainoa, joka ei tässä linjassa ole mukana. Kysyisin mielelläni edustaja Aallolta: Teidän veljespuolueenne on Ruotsissa hallituksessa. Miten he ovat voineet olla mukana hallituksessa tekemässä vielä tiukempia linjauksia siellä, jos eivät nämä maailman realiteetit olisi tällä hetkellä sellaiset, että nyt on realismin voitettava idealismi ja katsottava näitä asioita realistiselta pohjalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-04-12T16:24:35,2016-04-12T16:25:38,Tarkistettu,1.1 2016_36_123,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä toistellaan nyt kutakuinkin perättömiä väitteitä. Minä en tiedä, onko kukaan lukenut tätä itse lakiesitystä. Tästäkin käy jo alustavasti ilmi, että ei ole olemassa mitään ""muut Euroopan maat"" ja sitten yksinäinen Suomi, joka antaa ovien ja ikkunoiden olla auki. On hirvittävä joukko erilaisia ratkaisuja perheenyhdistämisen hoitamiseksi, jopa Pohjoismaissa. Suomen ei ole mikään pakko päätyä just sellaiseen ratkaisuun, joka tässä esityksessä tehdään. Edustaja Zyskowicz kysyi tässä, haluammeko me viime syksyn toistuvan liberaalin perheenyhdistämispolitiikan vuoksi. Viime syksynähän Ruotsilla oli liberaalimpi perheenyhdistämispolitiikka kuin meillä, ja siitä huolimatta Ruotsista tultiin meille tänne kymmenintuhansin. Minun mielestäni se on hyvä esimerkki ja kertoo siitä, että perheenyhdistämiskäytännöt eivät yksistään johda ihmisiä tekemään näitä valintoja, mihin (Puhemies koputtaa) ihmiset kulloinkin asettuvat, vaan kysymys on paljon monimutkaisemmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-12T16:25:39,2016-04-12T16:26:47,Tarkistettu,1.1 2016_36_124,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK ,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Aalto kysyi, mitä maksaa, ellei kotoutuminen onnistu ja niin edelleen. Maksaa paljon. Mutta tiedättekö, edustaja Aalto, se maksaa vielä enemmän, jos näitä kotoutettavia on tuhansia tai kymmeniätuhansia enemmän, eikö totta? Kotoutumisen epäonnistuminen maksaa, mutta jos täällä on vuosittain turvapaikanhakijoita tuhansittain tai kymmeniätuhansia enemmän kiitos sen, että meillä ei ole sellaista perheenyhdistämisen tilannetta kuin on kaikissa muissa maissa, niin se tulee erittäin paljon kalliimmaksi. Mutta, edustaja Aalto, niin kuin sanoin, tämähän ei nyt ensisijaisesti ole mikään säästölaki. Edustaja Kontula, olen lukenut tätä esitystä, ja täällä sivuilla 14, 15, 16 kerrotaan, että käytännössä kaikissa muissa Euroopan maissa on tai on tekeillä tiukennuksia kansainvälistä suojelua saavien ihmisten perheenyhdistämiseen. Jos Suomi ei tekisi mitään, mitä te ilmeisesti kannatatte, niin totta kai me olisimme poikkeuksellisen vetovoimainen maa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-12T16:26:48,2016-04-12T16:27:55,Tarkistettu,1.1 2016_36_125,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD ,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu Suomen parlamentissa ja kaikki muut keskustelut muidenkin EU-maiden parlamenteissa kuvastavat aika pitkälti sitä, minkä takia jo vuonna 1999 Euroopan unioni — silloin muuten Suomen puheenjohtajakaudella — päätti, että unionin alueelle tarvitaan yhtenäistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Aika lailla tämän puutteesta johtuen nyt olemme sitten tässä suossa, että joudumme tätä kinastelua jokaisen maan parlamentissa käymään. Mutta liittyen tähän nyt käsillä olevaan esitykseen ehkä ne kolme keskeisintä ongelmakohtaa: Ensimmäinen on nimenomaan tämä alaikäisten lasten asema, ja siitä on paljon käyty keskustelua. Toivoisin, että siinä valiokunta olisi tarkkana. Toinen liittyy määräaikaan turvapaikan saaneiden osalta, tämä kolme kuukautta, mikä on kyllä turhan lyhyt. Sitten kolmanneksi on vielä nämä tulorajat, mitkä voisivat kyllä joustaa alaspäin. Näissä asioissa toivon, että hallintovaliokunta sitten järjellisyydessä katsoo ja miettii, miten tätä voisi hieman parantaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-12T16:27:55,2016-04-12T16:28:58,Tarkistettu,1.1 2016_36_126,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta täällä edustaja Zyskowiczin puheessa on kyllä sitä arkirealismia. Meidän on pakko reagoida, ja nämä suhteet ovat, mitä ovat. Ymmärrän kyllä toki ne inhimillisetkin näkökulmat, mutta meidän on pakko hakea sopivaa tasapainoa auttamisen ja meidän yhteiskunnan rakenteiden ja kestävyyden näkökulmasta. Mutta sitä mietin, että jos joku saa tänne Suomeen laillisen oleskeluluvan, niin on se toki kyllä hieman ongelmallista, jos ne tulorajat ovat sellaisia, että vaikka hän saisi työehtosopimuksien ja muutenkin asiallisen palkkauksen kautta kokopäivätyön, niin senkään jälkeen nämä tulot eivät riittäisi tähän. Minusta tämä on kyllä kysymys, johon ministerikin täällä vastauksessaan viittasi, eli on syytä varmaan tarkistella, mitkä ovat asianmukaisia rajoja tästä näkökulmasta ja tietenkin myös siitä näkökulmasta, että jos joku tänne saa todella oleskeluluvan, niin kyllä silloin sitä kotouttamista auttaa se, että myös perheasia on järjestyksessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-04-12T16:28:59,2016-04-12T16:30:03,Tarkistettu,1.1 2016_36_127,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD ,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Sopii kiittää edustaja Lohea tuosta rakentavasta puheenvuorosta. Juuri tällä tavalla jos me tarkastelemme, me löydämme sen Suomen tien ja sen maan tavan, joka tukee tänne saapuneiden kotoutumista. Kun on viitattu tähän pohjoismaiseen viitekenttään useammankin kerran, esimerkiksi Ruotsissa näitä tiukennuksia on tehty määräaikaisiksi — määräaikaisiksi. Meillä näitä tiukennuksia säädetään toistaiseksi voimassa oleviksi, mikä on aivan päätöntä. Mitä tulee tähän edustaja Elon esittämään näkemykseen siitä, että tänne on nyt saapunut nuoria miehiä viime vuonna paljon, niin kyllä näin on ja sille on aivan luonnollinen syy: nuoret miehet ovat paenneet Syyrian sotaa, Isiksen terroria Irakissa, (Välihuutoja) epäjärjestystä Afganistanissa, Talibania. Erittäin vaarallisista oloista ovat lähteneet vaaralliselle matkalle, koska he ovat niitä, joiden katsotaan parhaiten voivan suoriutua tuosta matkasta. Ajatuksena on, että he voivat tuoda puolisonsa, alaikäiset lapsensa turvallista reittiä pitkin, ja siitähän perheenyhdistämisessä on kysymys: luoda niitä laillisia, turvallisia reittejä saapua turvaan. Se matka todellakin on vaarallinen. Meidän kaikkien muistoissa (Puhemies koputtaa) on se kuva siitä pienestä pojasta, joka huuhtoutui Välimeren rannalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-04-12T16:30:04,2016-04-12T16:31:12,Tarkistettu,1.1 2016_36_128,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tietysti mielenkiintoista, että Irakista paetaan Syyrian konfliktia, mutta vastatakseni siihen ihmettelyyn, miksi Ruotsista irakilaiset ovat tulleet sitten kuitenkin Suomeen, vaikka Ruotsissa on ollut liberaalia perheenyhdistämispolitiikkaa, sehän johtuu siitä, että he ovat tienneet tilastoista, että Suomesta irakilaiset ovat saaneet paremmin oleskeluluvan ja itse asiassa perheenyhdistämisenkin. (Ben Zyskowicz: Kyllä!) Edustaja Aalto tässä kysyi, että mitä maksaa. No, mitä maksaa teidän vaatimanne liberaali maahanmuuttopolitiikka? Ruotsissa se on maksanut tutkija Jan Tullbergin tutkimuksen mukaan 250 miljardia kruunua vuodessa ennen tätä turvapaikanhakijakriisiä, 7 prosenttia Ruotsin bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä 51 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Virallinen Ruotsi myöntääkin heidän tilastokeskuksensa työllisyysraportissa vuodelta 2013: ""Sekä ulkomailla syntyneet että vanhusväestö ovat vähemmän työelämässä, mikä vaikuttaa tulevaisuuden työmarkkinoihin ja huoltosuhteeseen."" Ei ole Ruotsissa mennyt niin kuin Strömsössä eikä mene Suomessakaan, jos tuolla linjalla mennään, mitä edustaja Aalto haluaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-04-12T16:31:12,2016-04-12T16:32:19,Tarkistettu,1.1 2016_36_129,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee erilaisiin tutkimuksiin, niin on hyvä katsoa vähän erilaisia tutkimuksia. Ruotsissakin on arvioitu, että talouskasvun takana ovat myös ulkomaalaiset. (Eduskunnasta: Totta kai!) — Totta kai, totta kai. Minusta edustaja Lohi käytti hyvän puheenvuoron täällä aikaisemmin. On aivan selvä asia, että Suomen pitää osana Euroopan unionia reagoida, mutta miten reagoidaan, tämä on se asian pihvi. (Välihuutoja) Tämä, mitä hallituksen esitys tekee, on, että se pahentaa ongelmaa, se ei ratkaise sitä ongelmaa itsessään. Kuinka paljon maksaa, edustaja Zyskowicz, Suomen huoltosuhteen heikkeneminen, kuinka paljon maksaa se erittäin huono kotouttaminen? Suomeen ei ole tulossa niin valtavia määriä, täällä on jo rajaavia tekijöitä: on ilmastoa, on vaikeata kieltä, on myös sitä, että tämä kustannustaso on aika korkea. Edustaja Satoselle: Kuten edustaja Tuppurainen jo sanoikin, Ruotsissa on kyseessä määräaikainen kysymys. Vihreät Ruotsissa, vihreät Suomessa eivät ole veljiä keskenään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-12T16:32:19,2016-04-12T16:33:24,Tarkistettu,1.1 2016_36_130,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tähän huoltosuhteeseen tulee, niin se on tärkeää, että huoltosuhde paranee, ja sen takia esimerkiksi me kannatamme hyvin voimakkaasti työperäistä maahanmuuttoa, toki tällä hetkellä lähinnä niille aloille, joilla meillä on työvoimapulaa. Mutta kyllä rehellisyyden nimissä on sanottava, että kyllä tämän turvapaikkapolitiikan kautta kestää aika pitkään ennen kuin huoltosuhde lähtee paranemaan, kyllä alkuvaiheessa vaikutus on ihan päinvastainen. Mutta olen siitä samaa mieltä, mitä edustaja Lohi täällä sanoi ja mihin Tuppurainenkin viittasi, että silloin kun pystyy itse itsensä täällä elättämään ja perheensä elättämään, niin silloin pitää olla oikeus saada se perheenyhdistäminen. Tietääkseni onkin niin, että tässä tulorajassa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi todelliset asumiskustannukset, jotka esimerkiksi maaseudulla saattavat olla merkittävästi pienemmät kuin pääkaupunkiseudulla tai isoissa kaupungeissa. Joustomahdollisuus on jo nykyisin olemassa, ja se tulee olemaan myös tässä. Toivon, että sitä niissä tilanteissa käytetään, kun se on mahdollista ja järkevää. (Eduskunnasta: Entäs ne lapset?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-04-12T16:33:24,2016-04-12T16:34:27,Tarkistettu,1.1 2016_36_131,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Valitettavasti tätä joustoa käytetään nykyäänkin myös ylöspäin. Edustaja Elo, sen perusteella, mitä me tällä hetkellä tiedämme viime syksyn tapahtumista, todennäköisin syy sille, miksi niin moni ihminen hakeutui nimenomaan Suomeen, olivat ne väärät huhut, joita oli liikkeellä Irakissa Suomen tilanteesta, eivät siis ne tiedot, mitenkä meidän järjestelmä toimii, vaan se, mitä siitä ei tiedetty — ehkä yksittäisenä symbolisena tekona tämä Sipilän lupaus oman tilansa käyttöönotosta turvapaikanhakijoille. Edustaja Zyskowicz, olette oikeassa, että useimmissa maissa kiristetään perheenyhdistämistä, mutta perheenyhdistämisen ehtoja voidaan kiristää monella eri tavalla ja eri maissa se ollaan tehty eri tavoin. Nyt Suomessa tehdään yksipuolisesti niin, että köyhiltä viedään oikeus perheeseen. Muissa maissa on tehty erilaisia ratkaisuja, sekä eritasoisia että erilaisia mahdollisuuksia avaavia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-12T16:34:28,2016-04-12T16:35:36,Tarkistettu,1.1 2016_36_132,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä turvapaikanhakijamiehet, joita viime syksynä tuli, ovat isolta osin perheettömiä nuoria miehiä. Nyt suunniteltavat kiristykset, mitä ollaan tekemässä, estävät sen perheen etsimisen myöhemmin sieltä kotimaasta. Olen itse sitä mieltä, että tällaiselle maahanmuuttajalle kotoutuminen onnistuu paremmin, kun se on suomalainen perhe. Ministeri Orpo puhui hienosti siitä, että meidän on tarkasteltava tätä pohjoismaista tasoa. Tanskassa on ulkomaalaisille ja maan kansalaisille seuraavat vaatimukset: 24 vuoden ikäraja avio- ja avopuolisolle ja perheenkokoajalle puolisoiden perheenyhdistämisessä. Norja on ottamassa käyttöön maan kansalaisille, ja ulkomaisillekin tietenkin, Tanskan esimerkin mukaisen 24 vuoden ikärajan perheenyhdistämisessä. Norja on myös pidentämässä perheenkokoajan asumisaikaedellytyksen neljään vuoteen. Ja sitten Ruotsi on laajentamassa toimeentuloedellytyksen maan kansalaisiin (Puhemies koputtaa) ja kaikkiin ulkomaalaisiin perheenyhdistämisessä. Eli Suomi ei saa jäädä näistä jälkeen. Tämä on hyvä askel eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-04-12T16:35:37,2016-04-12T16:36:46,Tarkistettu,1.1 2016_36_133,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lohi käytti hyvän puheenvuoron, jossa hän totesi, että esimerkiksi nämä tulorajat ovat liian korkeita. Tässä on tullut muutakin kritiikkiä. Se, mikä minua häiritsee esimerkiksi tässä esityksessä, on se, että ministerikin tuolla totesi, että te tulette vielä kiristämään näitä, tai selvitätte, mutta siis suomeksi sanottuna sehän tarkoittaa sitä, että te tulette vielä kiristämään tätä tilannetta tästä. Eli te ette tule ottamaan yhtään huomioon näitä asioita käytännössä. Toinen asia on se, että puhuitte myös siitä, että suomalaisille on tulossa tulorajoja, tai selvitätte, mutta käytännössä sekin tarkoittaa sitä. Nämä sanat ja teot eivät oikein kohtaa. Voisitteko te nyt tarkentaa, mitä tässä on tapahtumassa, eli onko tähän tulossa lisää kiristyksiä, vai otatteko näitä kritiikkejä huomioon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-04-12T16:36:46,2016-04-12T16:37:51,Tarkistettu,1.1 2016_36_134,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,Listalla on vielä kolme puheenvuoroa ennen ministerin mahdollisuutta vastata.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_135,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä sekä edustajat Aalto että Kontula sanoivat, että ""emme hyväksy teidän ratkaisuanne"". Jäin odottamaan, mikä on teidän ratkaisunne. Haluatteko kiristää perheenyhdistämisen ehtoja esimerkiksi asumisaikaa pidentämällä, ikärajoja tai muita ratkaisuja, joita edustaja Eerola esitteli muissa maissa tehdyn? Tähän ei ole tullut vastausta. Sitten edustaja Aalto tiesi, että ei tule sellaisia määriä, mitä täällä olen tuonut esiin. Näitä kaikkiahan me pidimme aivan mahdottomina määrinä, kunnes viime vuonna se tapahtui. Tuli kymmeniätuhansia yhtenä vuonna. Puhemies! Peruskysymys, johon en ole saanut vastausta: Kun myönnämme, että tässä on näitä inhimillisiä ongelmia ja humanitaarisia ongelmia, jotka ovat todellisia, niin olen kysynyt teiltä, mikä on teidän suhtautumisenne tähän toiseen puoleen eli siihen puoleen, että Suomi jättäisi nämä tekemättä ja olisi poikkeuksellisen vetovoimainen maa koko Euroopassa. Miten te suhtaudutte? Suljetteko silmänne tältä puolelta vai oletteko sitä mieltä, että tervetuloa kymmenettuhannet uudet turvapaikanhakijat Suomeen joka vuosi? Viimeiseksi sanon, että kyllä, näitä yksityiskohtia on hyvä valiokunnassa tarkastella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-12T16:37:54,2016-04-12T16:39:00,Tarkistettu,1.1 2016_36_136,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on tarvetta yhtenäistää näitä käytäntöjä niin Pohjoismaissa kuin Euroopassa, eli en kuulu niihin, jotka... Tältä osin tämä vastaa edustaja Zyskowiczille mahdollisesti. Mutta sen haluan sanoa edustaja Zyskowiczille, että jos toisen maailmansodan holokaustin jälkeisen exoduksen osalta Eurooppa vaikkapa olisi toiminut — tai Iso-Britannia, Yhdysvallat — vielä humaanimmin, niin ehkä monia ongelmia olisi myös voitu etukäteen ehkäistä, (Ben Zyskowiczin välihuuto) ennen kaikkea inhimillisiä ongelmia ja niin poispäin. Samaa sympatiaa ja ymmärrystä me tarvitsemme myös tänä aikana tämän päivän exoduksen osalta. Sen kautta olenkin tyytyväinen, että saan olla hallintovaliokunnassa käsittelemässä tätä asiaa, koska hallintovaliokunnassa on hyvä yhteistyöhenki käsitellä myös vaikeita asioita. Välillä tulee näitten asioiden käsittelyn aikana täällä salissa sellainen tunne, että tässä edustajakin tarvitsee turvapaikkaa, kun tunnelma kiristyy kohtuuttomasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-12T16:39:01,2016-04-12T16:40:04,Tarkistettu,1.1 2016_36_137,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos mitään ei tehdä, niin kuin täällä oppositio vaatii, niin on tietysti aivan selvä asia, että Suomen vetovoimaisuus muihin maihin verrattuna kasvaa, kun muut menettelevät näin kiristämällä. Tässä mielessä on aivan rehellistä, että juuri nyt, ennen kuin ollaan näissä tilanteissa ja niissä luvuissa, mitä ministeri mainitsi — tänä vuonna 17 000, ensi vuonna 28 000 plus sitten kasvuvaikutukset — on tehtävä näitä päätöksiä. Tämä päätös, joka on EU-direktiivin mukainen, on viisas päätös. Täällä on tullut moneen kertaan todettua, että toimeentuloedellytys arvioidaan aina tapauskohtaisesti, niin kuin tämän esityksen 39 §:ssä sanotaan. Tässä mielessä tämä on ikään kuin tilapäinen, eli Migri voi näitä rajoja tarkistella milloin tahansa. Tämä on juuri viisas menettely ja vastuullinen menettely niin meidän kannaltamme (Puhemies koputtaa) kuin näiden tulijoidenkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-12T16:40:04,2016-04-12T16:41:11,Tarkistettu,1.1 2016_36_138,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Ministeri Orpolle sitten loppuun 5 minuuttia, ja sitten käydään tuon puhujalistan pariin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_139,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Luen ensin pienen pätkän: ""Oikeus perhe-elämään on perusoikeus, joka on suojattu muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on lausunut, että se ei pidä kohtuuttomana vaatimusta, että maahan sijoittuneen ulkomaalaisen on osoitettava riittävän itsenäiset, pysyvät tulot, joiden avulla hän voi huolehtia perheenyhdistämisessä tarkoitetun perheenjäsenen toimeentulosta, mutta tuomioistuin on kuitenkin tutkinut, onko toimeentulovaatimus yksittäistapauksissa kohtuullinen."" Tämä meidän esityksemme on tämän mukainen, koska se kuitenkin pitää sisällään yksilöllisen tarkastelun. Siitä tullaan vielä kerran niihin tulorajoihin, joista siis olen sitä mieltä, että minusta ne on hyvä käydä valiokunnassa läpi. Nyt ne luvut, joista on paljon puhuttu, perustuvat siis STM:n ja Migrin väliseen yhteistyöhön. STM on arvioinut yhdessä Migrin kanssa sen tason, joka tarvitaan, jotta ei tarvitse turvautua toimeentulotukeen. Mutta toivon, että käsittelette ja käytte läpi valiokuntakäsittelyssä kaikki tästä syvemmälle. Otan nämä Pohjoismaat vielä esimerkiksi. Ensin totean, että minusta Ruotsi on kaikkein oleellisin verrokkimaa meidän kannaltamme ja erityisesti siksi, että Norja ei kuulu Euroopan unioniin, Tanska on liittymissopimuksessa neuvotellut itselleen itsenäisen maahanmuuttopolitiikan ja Islanti ei ehkä ole niin relevantti. Eli siis tämä osoittaa sen, kuinka vaikea tämä toimintaympäristö on. Ja sitten kun myös katsotaan, miten turvapaikanhakijat ovat sijoittuneet Euroopan maihin, niin me löydämme sieltä akselin Itävalta—Saksa—Hollanti—Tanska—Ruotsi—Suomi. Eli siis näiden maiden vertaaminen on oleellista, ja niiden suhteen mielestäni tämä esitys on hyvinkin tasapainoinen. Yleisemmin tilanteesta: Juuri tänään me olemme siinä tilanteessa, että viimeisen seitsemän vuorokauden aikana Suomeen on tullut 42 turvapaikanhakijaa. Syyskuussa me elimme yhdenkin päivän, jolloin turvapaikanhakijoita oli 650 — yhtenä päivänä. No, tähän on monia syitä, mutta yksi syy, mikä on vähentänyt turvapaikanhakijoiden määrää merkittävästi, on se, että me olemme tehneet kiristyksiä eri puolilla lainsäädäntöä ja meidän toimintatavoissamme ja yhdenmukaistaneet niitä eurooppalaiselle tasolle ja nimenomaan suhteessa näihin verrokkimaihin. Mutta pitää rehellisyyden nimissä sanoa sekin, että suuri merkitys on sillä, että esimerkiksi Ruotsi aloitti marraskuun 22. päivä sisärajatarkastukset, joista kävimme erittäin pitkän keskustelun pohjoismaalaisten kollegoiden kanssa, että Dublin-sopimuksen henkeen ei kuulu se, että voi vain kävellä läpi maiden. Eli siis tässä on niin monimutkaisesta kokonaisuudesta kysymys, että siinä kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja vaikka saattaa kuulostaa jankuttamiselta, niin sanon edelleen, että ainoat kestävät ja humaanitkin ratkaisut löytyvät siitä, että me löydämme tulevien viikkojen ja kuukausien keskustelujen aikana yhteisen eurooppalaisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan linjan. Hallitus tulee omalta osaltaan linjaamaan taas omia kantojaan tulevissa ministerivaliokunnissa, ja tähän linjaustyöhön tietenkin sitten eduskunnan valiokunnat, hallintovaliokunta ja suuri valiokunta ensisijaisesti, tulevat mukaan. Nyt on erittäin tärkeää se, että Suomi on aktiivinen, ja sitä me kyllä olemme olleetkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-04-12T16:41:17,2016-04-12T16:45:05,Tarkistettu,1.1 2016_36_140,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_141,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen vastuulla on hallitusohjelman mukaisesti vähentää turvapaikanhakijoiden vetovoimatekijöitä, pitää huolta rajaturvallisuudestamme ja laittaa käytäntöön hallituksen turvapaikkapoliittisen ohjelman erinomaiset linjaukset. Ohjelmaan kuuluu perheenyhdistämisen ehtojen tiukentaminen. Tämä esitys ulkomaalaislain muuttamisesta on kiireellinen, sillä siirtolaiskriisin aaltojen pauhatessa toimeentuloedellytyksen tiukennus on saatava voimaan mahdollisimman pikaisesti. Mikäli perheessä on esimerkiksi puolisot ja kaksi lasta, niin perheenkokoajalla pitää olla 2 600 euron nettotulot kuukaudessa, muutoin hän ei voi tuoda perhettään Suomeen. Kun muistetaan, että tietyt tuet, kuten esimerkiksi lapsilisät tai opintotuki, lasketaan tuloksi, asetettava nettotuloraja on täysin kohtuullinen. Hallituksen asettaman työryhmän jatkoneuvotteluissa on asetettava lakiin mahdollisimman usea niistä velvoitteista, jotka direktiivi sallii ja joiden toimeenpanosta on yhdessä hallituksessa sovittu. Tällaisia ovat asunto- ja asumisaikaedellytys, aviopuolison ja perheenkokoajan ikä- ja kielitaitoedellytykset. Kielitaidon osalta perheenkokoajan olisi syytä läpäistä jonkin tasoinen suomen kielen testi, jotta hän voisi hakea oleskelulupaa perheenjäsenilleen. Sama vaatimus voitaisiin esittää myös tänne pyrkiville perheenjäsenille. Lisäksi perheenkokoajalta olisi vaadittava kahden vuoden asumista Suomessa, jota ennen perhe ei voi hakea oleskelulupaa. Kansalaisten on syytä tietää ja vasemmisto-opposition erityisen tietoisia oltava, että perheenyhdistämisen tiukennuksia on jo toteutettu muualla Euroopassa huomattavasti laajemmin. Esimerkiksi Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa on asetettu ikäraja avio- ja avopuolisolle sekä perheenkokoajalle. Näissä maissa todellista turvaa hakevat saavat direktiivin mukaisesti oikeuden yhdistää perheensä tavalla tai toisella. Useat muut maat ovat asettaneet kaikenlaisia muitakin ehtoja ja edellytyksiä, jotka ehkäisevät tehokkaasti elintasopakolaisuutta. Sosialidemokraatit ovat osoittaneet tuntuvaa pelivaraa puolueen maahanmuuttopoliittisessa linjassa, minkä todistavat paitsi tämä debattikeskustelu, joka tänään käytiin, myös puolueen puheenjohtajien viime vuosina tekemät linjaukset. Yle Uutiset kertoi 12. elokuuta 2010, kuinka edustaja Urpilainen kritisoi kovin sanoin perussuomalaisten maahanmuuttokriittisen ryhmän niin sanotun Nuivan manifestin pakolaislinjauksia. Sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi Yle Uutisille 8. joulukuuta 2015, että hallituksen maahanmuuttopoliittinen toimenpideohjelma vaikuttaa erittäin hyvältä. ""Tällä hetkellä näyttää siltä, että SDP voisi kannattaa kaikkia"" — kaikkia — ""toimenpiteitä ja olla tukemassa sitä, että ne viedään eteenpäin"", Rinne totesi. Kunnioitettu puhemies! Iltalehti arvioi pääkirjoituksessaan 16. tammikuuta 2016: ""Vuoden 2011 eduskuntavaalien alla julkaistu Nuiva Vaalimanifesti on pitkälti jo todellisuutta."" Näin demareiden Urpilaisen johdolla vuonna 2010 vastustama maahanmuuttopolitiikka on vuonna 2016 demareiden Rinteen johdolla kannattamaa todellisuutta. Ja kuten saatoimme kuulla tänään ryhmänjohtaja Lindtmanin suusta, taitaa olla vielä harjattavaa ryhmässä, jotta kaikki tulevat tälle Rinteen ja Lindtmanin linjalle. Tosin tämän linjan toteuttajana on hallitus, jossa maahanmuuttopoliittista linjaa demareiden sijaan ajaa johdonmukaisella linjallaan perussuomalaiset. Toveri tuuliviiri kääntyy kulloistenkin aikojen mukana. Hallituksen esitys on hyvä alku perheenyhdistämisdirektiivin täysimääräiselle soveltamiselle. Jos uudistuksia ei tehdä, Suomen perheenyhdistämislinja on vaarassa jäädä Pohjoismaiden löysimmäksi ja näin yhä merkittäväksi vetovoimatekijäksi turvapaikanhakijoille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-04-12T16:45:07,2016-04-12T16:50:13,Tarkistettu,1.1 2016_36_142,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Läpi viime vuoden Suomessa puhuttiin siitä, että miksi nyt autetaan vain miehiä, miksi ei auteta naisia, miksi ei auteta lapsia. Nyt kun meillä vihdoin on mahdollisuus auttaa näitä naisia ja lapsia, hallitus pamauttaa oven kiinni heidän nenänsä edestä. Me tiedämme, että tänä vuonna Eurooppaan paenneista ihmisistä suurin osa on naisia ja lapsia. Heitä on aikaisemmin ollut vähemmän, koska turvallisia reittejä ei ole ollut. Isät, veljet ja pojat ovat lähteneet vaaralliselle pakomatkalle ensin, koska heillä on parhaat mahdollisuudet selvitä siitä hengissä. Naiset ja lapset tulivat perässä, he tulivat vasta siinä vaiheessa, kun mitään muuta vaihtoehtoa ei ollut, ja he tarvitsevat suojaa nyt. Arvoisa puhemies! Suomen hallitus on ollut juuri mukana solmimassa sopimusta Turkin kanssa, jossa on hylätty kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeudet. Ainoaksi syyksi tähän järjettömyyteen annettiin se, että nyt halutaan torjua ihmissalakuljetusta. Me kaikki tiedämme tässä salissa sen, että paras tapa vähentää ihmisten salakuljetusta on vähentää epätoivoa ja luoda turvallisia reittejä pois sodan jaloista. Perheenyhdistäminen on tällainen turvallinen reitti. Tämän reitin sulkeminen lisää epätoivoa, se lisää turvattomuutta, se jättää perheet rikollisten armoille. Jokainen isä tietää, että tekisi mitä tahansa saadakseen perheen luokseen, jokainen äiti ymmärtää, että tästä maailmasta ei löydy sellaista rahasummaa, jota ei olisi valmis maksamaan siitä, että saa oman lapsen taas syliin, ja jokainen ihminen tajuaa, että vanhemman riistäminen lapselta on julminta, mitä ihminen voi tehdä, ja sitä tämä esitys on. Se on julma, se on epäinhimillinen, ja se on väärin. Arvoisa puhemies! Hallitus rakentaa tällä esityksellä kovaa maailmaa — maailmaa, jossa oikeus omaan lapseen on kiinni lompakon paksuudesta. Hallituksen maailmassa lähihoitajan, lastentarhanopettajan tai bussinkuljettajan työtä tekevällä ihmisellä ei ole oikeutta saada omaa puolisoaan ja omia lapsiaan tähän maahan turvaan. Kun samaa tulorajaa esitettiin suomalaisille, kaikki tässä salissa olivat raivoissaan, koska jokainen ymmärtää, ettei tässä maassa oikeus perheeseen kuulu vain rikkaille. Käytännössä pakolaisten perheenyhdistäminen on tehty jo täysin mahdottomaksi, mutta erityisen hirveä tämä tilanne on yksinäisten lasten kohdalla, joita ministeri aikaisemmin kutsui ankkurilapsiksi. Sodan kauhuja paenneen lapsen mahdollisuus saada perhe luokseen on tällä hetkellä lähes olematon — nyt siitä tehdään täysin mahdoton. Kun me elämme keskellä historiallista humanitääristä kriisiä, niin humaani hallitus esittelisi meille tällä hetkellä esitystä siitä, miten perheenyhdistämistä voitaisiin helpottaa, eikä sulkisi sitä viimeistäkin ikkunaa, joka enää on raollaan. Arvoisa puhemies ja arvoisat hallituksen edustajat! Teihin vetoavat nyt kaikki ihmisoikeusjärjestöt Unicefista Amnestyyn, Pelastakaa Lapsista YK:n pakolaisjärjestöön. Teihin vetoavat nyt kaikki tämän maan uskontokunnat evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispasta juutalaisten seurakuntien johtoon, ortodoksikirkon arkkipiispasta Islam-seurakunnan johtoon ja katolisen kirkon piispaan. Mutta jos edes tämä ei saa hallitusta heräämään ja näkemään tämän esityksen julmuutta, niin tässä maassa eletään aidosti aika synkkiä aikoja. Teihin vetoavat nyt kaikki ihmisarvoa ja perhettä puolustavat. Olkaa inhimillisiä, älkää rikkoko perheitä. Perukaa tämä esitys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-04-12T16:50:14,2016-04-12T16:54:36,Tarkistettu,1.1 2016_36_143,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansainvälisen lain järjestelmä luotiin aikanaan tiukkojen paikkojen varalle. Se luotiin niitä hetkiä varten, jolloinka kansallisvaltioiden harkintakykyyn ei täysin voi luottaa, koska oltiin kokemuksen kautta opittu, että aina siihen ei voi luottaa. Minä sanon, että yksi asia maksaa enemmän kuin mikään muu meidän vaihtoehdoistamme, ja se on ihmisoikeuksista niistäminen. Siihen meillä ei ole varaa, ja erityisesti kriisin aikana meillä ei ole siihen varaa. ""Julma"" on ehkä paras sana kuvaamaan lakia, jonka ääneen lausuttuna tavoitteena on pitää mahdollisimman moni perhe hajallaan — siis ääneen lausuttuna tavoitteena pitää rakastavaiset erossa toisistaan, pitää lapset erossa vanhemmistaan. Tämä on siis tämän lain ääneen lausuttu tavoite. Perheenyhdistämisen ehdot ovat jo nyt aivan liian tiukat. Perheenyhdistämistä tulee hakea sellaisesta maasta, jossa Suomella on edustus ja jossa itse oleskelee laillisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jostain päin Afrikkaa perheiden yhdistäminen ei kerta kaikkiaan ole mahdollista, siihen ei ole ihmisillä varaa. He eivät pysty matkustamaan näihin Suomen hakuedustustoihin läpi konfliktialueiden. Sen lisäksi tulorajat ovat kohtuuttomia matalapalkkaisille ihmisille niissä, missä nämä tulorajat ovat jo käytössä. Tämä aiheuttaa meillä matalapalkka-aloilla sitä, että ihmisten on pakko suostua kohtuuttomiin työehtoihin, koska työn menettäminen tarkoittaisi samalla toiveen menettämistä siitä, että joskus saa nähdä perheensä. Lisäksi nämä meidän tulorajat ovat vaikeasti ennakoitavia sen takia, että niitä ei ole tarkkaan kirjattu mihinkään lakiin. Paljon on kiinni viranomaisen harkinnasta: joskus harkinta joustaa alaspäin, valitettavan usein ylöspäin. On käynyt niinkin, että kahta työtä tekevä ihminen, joka kuvittelee saavansa sitä kautta perheensä Suomeen, joka on panostanut aikaa ja varoja siihen, että hakemukset tulisi oikein täytettyä, ei ole sitä perhettään sitten saanutkaan. Tämä esitys, joka meillä nyt on käsittelyssä, perustuu direktiiviin, jonka mukaan valtioilla on lupa edellyttää perheenyhdistämistä hakevalta henkilöltä tuloja, jotka poistavat riskin sosiaaliturvaan turvautumisesta. Siellä ei siis sanota, että valtiot saavat käyttää näitä tulorajoja tehdäkseen maastaan vähemmän houkuttelevamman, vaan siellä sanotaan, että ne tulorajat ovat sitä varten, että voidaan poistaa riski sosiaaliturvan rasittumisesta. No, meillä on hyvin selkeästi nähtävissä toimeentulotukilaissa, mikä se raja on, jolla Suomessa voi sosiaaliturvaa saada. Pariskunnan kohdalta se on 898 euroa 18 senttiä plus asumiskustannukset, kaksilapsisen perheen osalta 1 284 euroa 9 senttiä plus asumiskustannukset. Asumiskustannuksista miinustetaan asumistuki. Tässä esityksessä määritellyt tulorajat ovat käytännössä kaksinkertaiset näihin toimeentulotuen rajoihin nähden. Kun meillä on ministerinkin täällä siteeraama EU-tuomioistuimen päätös siitä, että tulorajat eivät saa olla kohtuuttomia, niin herää kyllä, ainakin minulla, kysymys siitä, että jos tulorajan tarkoitus on taata, ettei ihminen hae sossusta rahaa, ja sen vuoksi vaaditaan kaksinkertainen tulotaso siihen nähden, mikä oikeuttaisi toimeentulotukeen, niin voidaanko enää silloin puhua kohtuullisesta. Erityisen julma tämä lakiesitys on siksi, että sen seuraukset kohdistuvat erityisesti epävakaisiin oloihin jumittuviin naisiin ja lapsiin. En minä haluaisi elää vuosikausia erossa rakkaistani, ei kukaan täällä sitä haluaisi. Minun on vaikea kuvitella julmempaa kohtaloa kenellekään meistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-12T16:54:40,2016-04-12T16:59:48,Tarkistettu,1.1 2016_36_144,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aloitan heti sanomalla, että tätä surkeaa ja epäinhimillistä esitystä oli kauheata lukea, ja nyt kun on kuullut esityksen komppaajia tässä salissa, niin olo on vieläkin hämmentyneempi. Kuinka te kehtaatte esittää jotain näin epäinhimillistä ja näin kylmää? Miten julmaksi sivistysvaltio voi muuttua? Tämä on aivan uskomatonta. Rakkaat ystävät, kysymys on siitä, pääsevätkö ihmiset äitinsä, isänsä, puolisoidensa sekä sisarustensa luokse. Kysymys on rakkaustarinasta, joka päättyy. Kysymys on pojasta, joka ei saa leikkiä äitinsä kanssa. Kysymys on tytöstä, joka ei voi halata isäänsä. Hallitus ei jätä mitään arvailun varaan. Viime syksynä varsinkin perussuomalaiset ja useat muutkin, muiden hallituspuolueiden edustajat olivat huolissaan siitä, että tänne tulee vain miehiä eikä tule avun tarpeessa olevia naisia ja lapsia. Mitä tekee nyt hallitus, kun tilanne on toisinpäin? Hallitus haluaa pitää naiset ja lapset poissa Suomesta. Nyt meillä on tämä mustaa valkoisella tässä esityksessä. Miten meni noin niin kuin omasta mielestä, hallitus? (Juho Eerola: Erinomaisesti!) Arvoisa rouva puhemies! — Kauheata kuulla, että meni erinomaisesti hallituspuolueen edustajan mielestä. — Jostain syystä hallituksessa ei mene perille, että perheenyhdistäminen on elintärkeää kotoutumiselle. Jos Suomessa olisi hätä ja me joutuisimme pakenemaan, kuinka moni meistä kansanedustajista pitäisi hyvänä tilannetta, jossa meidän rakkaamme olisi vielä sodan kauhujen keskellä? Kysyn hallituspuolueiden edustajilta, jotka välihuutelevat: kuinka moni meistä olisi tyytyväisiä ja valmiina rakentamaan tulevaisuutta uudessa kotimaassaan, kun perheemme olisi ties missä ja hädässä? Ei meidän täällä eduskunnassa pitäisi olla sydämettömien ihmisten kerho vaan meidän tulisi muistaa, että kysymys on ihan oikeista ihmisistä, ihmisistä, joilla on halu päästä lähimpien luokse. Arvoisa rouva puhemies! Tänne tullut äiti joutuu tienaamaan 2 600 euroa kuukaudessa nettona, jotta saisi puolisonsa ja kaksi lasta Suomeen. Se on hirmuinen määrä rahaa monelle ihmiselle. Se on enemmän kuin ehkä puolet suomalaisista tienaa. Tämän pitäisi soittaa ehkä herätyskelloja tässä vaiheessa. Jos kuvitellaan meidän olevan vaikka paossa, kuinka moni meistä kansanedustajista tienaisi isomman palkan kuin siellä uudessa maassa koko elämänsä viettäneet? Ei varmaan kovin moni. Tässä esityksessä tämä ulotetaan vielä alaikäisiin, eli alaikäisten pitäisi tienata enemmän kuin puolet Suomen kantasuomalaisista. Joo, ei kyllä kuulosta mitenkään järkevältä tämä. Minä olen niitä harvoja kansanedustajia tässä salissa, joilla on oikeasti kokemusta siitä, millaista on tulla uuteen maahan. Minä muutin tähän maahan 14-vuotiaana ja vieläpä perheenjäseneni luokse. Hmm. Minulle on täydellisen selvää, että minä tarvitsin perheeni apua kotoutumisessa. Jos olisin tullut tänne ilman perhettäni, en varmasti olisi pystynyt keskittymään oman tulevaisuuteni rakentamiseen. Minä en ole mikään ihmeellinen tyyppi. Minä olen ihan tavallinen ihminen, mutta minun perheeni ja ystävieni tuella olen kuitenkin saavuttanut suhteellisen paljon. Pääsin nuorena, 27-vuotiaana, kansanedustajaksi. Olen ensimmäisiä maahanmuuttajakansanedustajia tässä maassa ikinä. Ihan ok tässä on mennyt, mutta minun perheeni ja ystäväni ovat olleet ne, jotka ovat auttaneet. Kysykää itseltänne, hallituspuolueiden kansanedustajat, pärjäisinkö oikeasti ilman perhettäni tai mitä tekisin ilman perhettäni. Miettikää seuraavia kysymyksiä, kun mietitte näitä uusia lakiesityksiä. Arvoisa rouva puhemies! Näin lopuksi: Minusta tänne paenneiden ihmisten perheet ovat tärkeitä. Minusta se on tässä se tärkein juttu. Hallituksen esitys on perheitä vastaan. Hallituksen esitys on vastaan sitä, mikä elämässä on tärkeää. Tämä järjetön hallituksen esitys pitää kaataa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-04-12T16:59:55,2016-04-12T17:05:07,Tarkistettu,1.1 2016_36_145,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen maahanmuuttopolitiikka on vuosikymmenien ajan hakenut tasapainoa. Tavoitteena on aina ollut hallittu maahanmuutto. Maahanmuuton hallinnalla on ajateltu meitä Suomessa asuvia. On koetettu sovittaa taloudellisin perustein tapahtuvaa maahanmuuttoa työllisyystilanteeseen, asuntotilanteeseen ja julkisten palveluiden tilanteeseen. Hallitun maahanmuuton on ajateltu tukevan myös tänne tulevia, estävän työmarkkinoiden ja asuinalueiden jakautumista ja yksilöiden syrjäytymistä. Hallitun maahanmuuton tasapainotavoitteessa on kuitenkin myös muistettu, että ihmisarvo ja oikeus normaaliin elämään kuuluvat kaikille. Tätä hallituksen esitystä on erittäin vaikea pitää tasapainoisena. Sen tavoitteissa nousevat esiin maahanmuuton kustannukset ja halu huolehtia siitä, ettei Suomi näyttäydy houkuttelevana paikkana. Se kuulostaa tympeältä. Se kuulostaa luotaantyöntävältä, ja se kuulostaa nurkkakuntaiselta. Esitykseen sisältyvät lakimuutokset ovat päällisin puolin vähäiset, mutta muutosten merkitys voi olla hyvin kauaskantoinen. Nämä vaikutukset ovat omiaan kyseenalaistamaan tänne tulleiden ihmisten oikeuden normaaliin, ihmisarvoiseen elämään, eikä niistä koidu hyvää meille täällä jo asuville. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tänne turvapaikanhakijoina tulleiden ja myönteisen päätöksen saaneiden ihmisten oikeutta perheenyhdistämiseen rajoitetaan. Esitys vaikuttaisi suurimpaan osaan täältä turvaa hakeneista perheellisistä ihmisistä. Vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista voidaan tehdä niin kattava turvapaikkatutkinta, että YK:n pakolaissopimuksessa tarkkaan rajattu pakolaisasema voidaan myöntää. Valtaosa niistä, joiden kotiin palauttamista emme voi pitää turvallisena, saa oleskeluluvan suojelun perusteella. On aiheellista tunnustaa, että kysymys on oikeuksien rajaamisesta. Kyseessä ovat ihmiset, jotka tavallisesti ovat käyttäneet koko liikenevän omaisuutensa turvapaikanhakumatkaan tai joutuneet jättämään sen taakseen, kotimaahansa. He eivät tule tänne riittävän varakkaina eivätkä valmiiseen, hyvin palkattuun työpaikkaan. Kysymys on siitä, että tämän hallituksen esityksen seurauksena perheet jäävät yhdistämättä. On myös syytä palauttaa mieleen, mistä perheenyhdistämisessä on kysymys. Kysymys on meille tutusta ydinperheestä — puolisosta, lapsista, pienistä alaikäisistä lapsista — ei laajennetuista perheistä, ei suvuista. Maahanmuuttopolitiikassa on monta kertaa toistettu periaatetta ""maassa maan tavalla"". (Kimmo Kivelä: Hyvä!) Sitä pitää soveltaa nyt. Meidän pitää noudattaa oman kulttuurimme perusperiaatteita, kunnioittaa perhettä. Sosialidemokraattina en voi hyväksyä tästä periaatteesta luopumista. Se on vastoin sosialidemokraattisia arvoja ja perusperiaatteita. Arvoisa puhemies! Perheenyhdistämistä pitää harkita myös käytännön näkökulmasta. Viime vuonna maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden suuri osuus oli miehiä. He olivat miehiä, joista suurella osalla tarkoitus oli tehdä vaikea ja vaarallinen matka yksin ja saada perheet mukaansa hyvässä järjestyksessä. Olemme miettineet sitä, kuinka näiden tulijoiden sopeutuminen yhteiskuntaan onnistuu. On aivan selvää, että sopeutuminen sekä psyykkisesti että sosiaalisesti edellyttää sitä, että heillä on oikeus normaaliin perhe-elämään. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Perhe kiinnittää ihmisen arkeen ja yhteiskuntaan ja tuo vastuuntunnetta. Emme halua yksinäisiä, syrjäytyneitä maahanmuuttajia. Haluamme oikeutta ja inhimillisyyttä. Puhemies! On selvää, että tähän hallituksen esitykseen täytyy valiokuntakäsittelyssä tehdä merkittäviä muutoksia. Mikäli näitä muutoksia ei kyetä tekemään, tämä hallituksen esitys tulee hylätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-04-12T17:05:14,2016-04-12T17:10:12,Tarkistettu,1.1 2016_36_146,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomeen saapui vuonna 2015 yhteensä 32 476 turvapaikanhakijaa. Tammi—maaliskuussa 2016 turvapaikanhakijoita saapui Suomeen yhteensä 2 237. Perhesiteen perusteella tapahtuva maahanmuutto on perinteisesti muodostanut suuren osan maahanmuutosta Suomeen. Tämän hallituksen esityksen myötä nyt perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennettaisiin. Tavoitteena on maahanmuuton hallitseminen, kustannusten vähentäminen sekä muun muassa varmistaa, ettei Suomi näyttäydy erityisen houkuttelevana turvapaikanhakumaana. Tällaisten asioiden saattaminen kuntoon on lainsäätäjältä välttämättömiä toimia turvapaikkakriisin vallitessa. EU:n perheenyhdistämisdirektiivi asettaa rajat, joiden puitteissa perheenyhdistämistä voidaan säännellä kansallisella tasolla. Nyt käsiteltävässä esityksessä Suomi ottaa käyttöön yhden perheenyhdistämisdirektiivin mahdollistamista tiukennuksista, mutta muutos ei koske Suomen kansalaisia. Kysymys on siten myös Euroopan unionin puitteissa tehtävästä kansallisen lainsäädännön saattamisesta vastaamaan paremmin kansallista etua. Hallitusohjelmassa todetaan, että perheenyhdistämisen kriteerejä tarkennetaan niin sanotun perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti. Hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti puolestaan esityksen myötä perheenyhdistämisen edellytyksiksi tulisivat ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista. Olemme täällä puhuneet tulorajoista, ja monet ovat kyselleet, onko tuloraja liian korkea. Ministeri Orpo vastasikin tuossa, että kaikki asiat käsitellään vielä erikseen ja yksityisesti ja mahdollisia muutoksiakin voi olla tulossa. Mutta asiahan menee valiokuntaan. Toimeentuloedellytyksen laajentamisella on välittömiä myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Toimeentuloedellytyksen laajentamisen ennakoidaan myös vähentävän perheenjäsenten riippuvuutta toimeentulotuesta ja toisaalta vähentävän perheenjäsenten oleskelulupahakemuksia. Arvoisa puhemies! Olemme puhuneet täällä myös Pohjoismaista, ja Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä ensi viikolla kokoonnumme Norjassa, Oslossa. Hyvinvointivaliokunta tutustuu muun muassa Norjassa alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokotiin ja tilanteeseen, ja saman teemme myös Tukholmassa kesäkokouksessamme. On hyvä nähdä, miten Pohjoismaissa alaikäisten turvapaikanhakijoiden tilanne on kehittynyt ja millaisia uutisia sieltä on sitten tuotavana. Toki kerron sitten mielelläni kaikille, mitä siellä näemme ja ennen kaikkea koemme. Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu hyvin tunteisiin vedoten. Sitä ei käy kieltäminen, että turvapaikkakriisi maailmanlaajuisesti siellä, missä eletään sodan, kauhun ja tuskan keskellä, on sydäntä raastavaa. Meidän tulisi saada rauha tähän maailmaan, jotta jokainen ihminen voisi rakentaa kotinsa, perustaa perheensä ja elää onnellisena onnellista elämää. Se on se tavoite, mihin meidän tulee pyrkiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-12T17:10:17,2016-04-12T17:14:15,Tarkistettu,1.1 2016_36_147,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten keskustelussa aikaisemmin kävi jo ilmi monen puhujan toimesta, etenkin perussuomalaiset ovat tässä salissa viime syksyn aikana uudestaan ja yhä uudestaan todenneet, että minkä takia Suomeen tulee pääasiassa miespuolisia turvapaikanhakijoita. Onko tosiaan näillä puhujilla, näillä edustajilla, käynyt mielessä, että hallituksen esitys vaikeuttaa entisestään kansainvälistä suojelua tarvitsevien naisien ja lapsien auttamista? Näin on myös siksi, että mitä enemmän on vaarallisia reittejä, mitä vaikeampaa on laillisia keinoja käyttäen saapua Suomeen, sitä parempi bisnes on ihmissalakuljettajilla muun muassa. Jos tahdotte auttaa naisia ja lapsia, hyvä hallitus, edistäkää tehokasta perheenyhdistämistä sekä estäkää nämä laittomat ja vaaralliset kulkureitit mahdollistamalla niitä laillisia reittejä Suomeen ja Eurooppaan, muun muassa tehokkaan perheenyhdistämisen kautta. Ja jos olette huolissanne naisista ja lapsista, niin kysykää itseltänne, miten kansainvälistä suojelua tarvitsevien naisten ja lasten asema paranee, jos heidän oikeuttaan perheenyhdistämiseen tiukennetaan merkittävästi. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tahtoo ilmeisesti tehdä Suomesta oikeusvaltion, jossa ihmisoikeuksien toteutuminen ja oikeus perheeseen riippuu ihmisten tuloista ja varallisuudesta. Kaikki ihmiset ovat siis tasa-arvoisia, mutta toiset ihmiset ovat vielä tasa-arvoisempia, jos rahaa löytyy. Kuten niin monta muutakin puhujaa aikaisemmin on jo kertonut, suurin osa suomalaisistakaan ei täytä tuota Maahanmuuttoviraston ohjetta siitä, että pitäisi tienata kuussa 2 600 euroa, ennen kuin kansainvälistä suojelua saava henkilö voi edes hakea perheenyhdistämistä puolison ja kahden lapsen osalta. Miten tätä tulorajaa voi pitää kohtuullisena kansainvälistä suojelua saavalle henkilölle, puhumattakaan siitä, että hakemuksen joutuisi tekemään lähtömaassa oleva omainen? Kaikkein pöyristyttävin esimerkki koskee alaikäisiä lapsia, jotka haluaisivat saada vanhemmat luokseen. Voisiko joku hallituksen edustaja kertoa minulle, miten alaikäinen lapsi voi tienata toimeentulokriteerin mukaisesti? Arvoisa rouva puhemies! Kuten myös monta kertaa on jo todettu, perheenyhdistäminen on yksi parhaita keinoja tukea kotoutumista. Mitä huonommin onnistumme kotouttamisessa, sitä huonommin onnistumme yhteiskuntana, ja mikä parhaiten tukee kotouttamista, on juuri tämä perheenyhdistäminen, ja nimenomaan sen takia, että ihminen pystyy aloittamaan sen elämän uudessa maassa eikä tarvitse huolehtia, miten sinne toiseen maahan, pahimmassa tapauksessa keskelle kriisiä jääneet perheen omaiset voivat. Se perhe ehkäisee sitä paljon puhuttua radikalisoitumista, etenkin nuorten miesten osalta. Tämä esitys tulee väistämättä heikentämään kotoutumista. Yksi asia, minkä tahdon tuoda tässä vaiheessa esiin, on se, että usein sanotaan, että kaikki työ on arvokasta. Tämä on varmaan myös meidän kaikkien viesti tänne Suomeen muualta tulleille ihmisille. Minulle tuo tarkoittaa sitä, että työllään voi tulla toimeen, perustaa perheen ja elää ihmisarvoista elämää. Miten tuo 2 600 euroa on tämän kanssa sopusoinnussa? Kun muun muassa edustaja Juvonen tuossa aikaisemmin puhui siitä, että esityksen tarkoituksena on myös vähentää kustannuksia, niin miten tämä esitys vähentää kustannuksia, jos byrokratia lisääntyy, jos omaehtoisten turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyy, jos huonosta kotoutumisesta aiheutuvat kustannukset lisääntyvät ja Suomen lähetystöt monissa kriisimaissa ruuhkautuvat?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-12T17:14:19,2016-04-12T17:19:17,Tarkistettu,1.1 2016_36_148,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitetyt perheenyhdistämisen tiukennukset humanitaarista suojelua saaville ovat monella tavalla ongelmallisia. Perheenyhdistämiskäytännöt ovat jo nyt tiukkoja, ja niitä on tiukennettu pariin otteeseen viime vuosien aikana. Jo nyt käytännöt ovat monin paikoin niin tiukkoja, että prosessi on monille käytännössä jo nyt mahdoton etäisyyksien, kustannusten tai asiakirjojen saantivaikeuksien vuoksi. Oikeus perhe-elämään on keskeinen ihmisoikeus ja myös maahanmuuttajien kotoutumista edistävä tekijä. Perheenyhdistämiset ovat tarjonneet laillisen maahantulon väylän erityisesti naisille ja lapsille eli heikossa asemassa oleville ihmisille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta lähteä hengenvaaralliselle matkalle Eurooppaan. On ymmärrettävää kysyä, miksi Suomeen on tullut niin paljon miespuolisia turvapaikanhakijoita ja miksi Suomeen ei tullut enemmän heikommassa asemassa olevia naisia tai lapsia. Näitä kysymyksiä on esitetty paljon, ja onkin ristiriitaista, että nyt halutaan sulkea naisten ja lasten tie turvaan. Perheenyhdistäminen on keino ulottaa kansainvälinen suojelu myös sitä tarvitseville heikoimmille väestöryhmille. Jos perheenjäsen on saanut oleskeluluvan Suomesta kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella, on hyvin todennäköistä, että muut perheenjäsenet olisivat samaan oikeutettuja, jos pääsisivät sitä hakemaan. Perheenyhdistäminen on harvoja laillisia maahantulon väyliä tänä päivänä sodista ja konflikteista kärsiville ihmisille. Nyt tätä hallitun ja laillisen maahantulon väylää halutaan ennestään vaikeuttaa, käytännössä sulkea. On ristiriitaista, että toisaalta vaaditaan maahanmuuton saamista hallintaan ja ihmissalakuljetuksen lopettamista ja samalla esitetään toimia, jotka käytännössä vaikeuttavat hallittua ja laillista maahantuloa. Näin luodaan uusia markkinoita ihmissalakuljettajille ja ajetaan naisia ja lapsia hengenvaarallisille matkoille tai estetään kokonaan heidän oikeutensa kansainväliseen suojeluun. On muistettava, että perheenyhdistäminen ei muodosta niin sanottua vetovoimatekijää niille, jotka eivät suojelua tosiasiassa tarvitse, sillä vain myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet eli todellista suojelua tarvitsevat voivat saada perheensä Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutettu on todennut, että esitetyn lainmuutoksen seurauksena toimeentulovaatimus muodostuisi niin suureksi, että se tosiasiassa estäisi perheenyhdistämisiä ja olisi siten myös EU-direktiivin päätavoitteen vastainen. Kansainvälistä suojelua saavat työllistyvät usein ainakin aluksi matalapalkka-aloille, eli vaikka ihmisillä olisi työpaikka, se ei välttämättä matalan palkkauksen vuoksi täytä kiristyviä toimeentulovaatimuksia. Kuten täällä on jo useaan kertaan todettu, esitetyt toimeentulovaatimukset ovat kohtuuttomia, edes suurin osa kantasuomalaisista ei niitä täyttäisi. Lapsen oikeusjärjestö Unicef puolestaan kritisoi esitystä lasten oikeuksien näkökulmasta, sillä esityksessä ulkomaalaiset lapset nähdään ensisijaisesti ulkomaalaisina eikä lapsina. Pakolaisneuvonnan mukaan nyt esitetty kolmen kuukauden määräaika hakemuksen jättämiselle on liian tiukka ottaen huomioon pakolaisten vaikea tilanne ja usein heistä itsestään riippumattomat vaikeudet hankkia matkustus- tai muita vaadittavia asiakirjoja tai käsittelyn ruuhkautuneisuus. Arvoisa puhemies! On todennäköistä, että esitetyt muutokset sen lisäksi, että ne muodostavat kohtuuttomia esteitä perheenyhdistämiselle, myös kuormittavat viranomaisia ja oikeuslaitosta käsittelyprosessien ja valitusprosessien takia. Toivonkin, että valiokuntakäsittelyn aikana pohditaan vakavasti esityksen järkevyyttä ja inhimillisyyttä ja tehdään siihen tarpeelliset muutokset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-12T17:19:21,2016-04-12T17:23:24,Tarkistettu,1.1 2016_36_149,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan pyytää anteeksi, että kiihdyin aikaisemmin keskustelun aikana. Silloin, kun puhutaan lapsista ja inhimillisestä hädästä, en pysty suhtautumaan siihen rationaalisesti. Arvoisa rouva puhemies! Perheenyhdistämisen kriteerejä kiristettiin edellisen kerran vuosina 2010 ja 2012. Nyt esitetään uusia tiukennuksia, vaikka edellisten vaikutuksia ei ole arvioitu. Tiukennukset tulevat johtamaan siihen, että moni, joka on oikeutettu yhdistämään perheensä, jää ilman tätä hänelle kuuluvaa oikeutta. Jo nyt moni perheenyhdistämiseen oikeutettu henkilö ei pysty toteuttamaan oikeuttaan järjestelmän erilaisten esteiden vuoksi. Kolmen kuukauden määräaika tulee pahentamaan tilannetta. Perheenjäsenillä on kolme kuukautta aikaa jättää hakemus paikalliseen edustustoon, joka usein sijaitsee toisessa maassa, koska Suomen edustustoverkko on harva emmekä voi ylläpitää edustusta joka ikisessä maailman maassa. Monesti tuo alue on konfliktialue ja tuo matka on pitkä ja vaarallinen. Se on myös monelle mahdoton, koska tarvittavat dokumentit puuttuvat. Sotaa käyvissä maissa, konfliktialueilla, romahtaneissa valtioissa ei passien ja matkustusasiakirjojen saaminen ole todellakaan yhtä helppoa kuin täällä Suomessa, ja sen takia käytännössä tällä vaatimuksella tehdään yhdistämisestä monelle mahdotonta. Myös esitetty tuloraja, 2 600 euroa kuukaudessa nettona, tekee itsessään perheenyhdistämisestä käytännössä mahdotonta. Jos yhä useamman suomalaisen, kieltä täydellisesti osaavan, suomalaisen koulujärjestelmän käyneen on vaikea ansaita tällaista summaa, niin miten tänne tulleella pakolaisella siihen heti olisi kyky? Hallitus siis esittää, että oikeus perheeseen on kiinni lompakon koosta. Se, että tuloraja ulotetaan koskemaan myös alaikäisiä lapsia, menee jo aivan absurdiksi. Näyttäkää minulle se alaikäinen lapsi, joka pystyy tienaamaan 2 600 euroa kuussa nettona. Tämä on täysin dadaistinen esitys. Pakostakin tulee mieleen, onko tämä tietoisesti jätetty kohta, jonka sitten eduskunta saa valiokuntatyöskentelyssään esityksestä pois, ja näin hallitus voi esiintyä inhimillisenä ja eduskuntaa kuuntelevana. Eihän nyt kukaan voi kuvitella, että alaikäinen pakolainen kykenisi nuo rajat täyttämään. Ne tahot, jotka ovat kritisoineet maahanmuuttopolitiikkaamme ja sen kotouttamista epäonnistumisesta, tuntuvat nyt kannattavan tätä esitystä. Tämä on mielestäni täysin epäloogista. Perheen yhteen pääseminen on olennainen osa kotoutumista ja integroitumista uuteen yhteiskuntaan. Jokainen meistä voi kuvitella, miten vaikeaa olisi rakentaa omaa elämäänsä, jos perhe ja läheiset ovat jatkuvassa vaarassa maailman toisella puolella. Esitystä on perusteltu sillä, että hallitsematon maahanmuutto on saatava hallintaan. Perheenyhdistäminen on keskeinen, laillinen ja turvallinen reitti usein haavoittuvassa asemassa olevien perheenjäsenten, kuten naisten ja lasten, pääsyssä kansainvälisen suojelun piiriin ja perheensä luo. Eli käytännössä ainoasta laillisesta, hallitusta tavasta tehdään mahdoton. Tämä tulee lisäämään salakuljettajien bisnestä — minä kun luulin, että meidän pyrkimyksemme oli estää se ihmissalakuljetus. Ainakin minä olisin valmis millä tahansa keinolla lähtemään vaaralliselle matkalle päästäkseni turvaan oman perheeni luo, ja uskon, että näin ajattelee myös moni ihminen konfliktialueilla. Eli tekemällä hallitun ja turvallisen reitin mahdottomaksi ei näille ihmisille anneta muuta vaihtoehtoa kuin lähteä vaaralliselle matkalle, josta hyötyvät ihmissalakuljettajat. Ministeri Orpo perusteli esitystä sillä, että se on EU-direktiivin mukainen. Ei ole. Se on sen vastainen, se on sen pyrkimyksen vastainen. Direktiivin tarkoitus on, kuten siinä lukee, edistää perheenyhdistämistä, ei tehdä siitä mahdotonta, kuten tämä esitys tekee. On totta, kuten ministeri sanoo, että nyt esitetyt toimet ovat direktiivin sallimia keinoja, joissa jäsenmailla on oma liikkumavaransa, mutta direktiivissä todetaan myös, että näitä keinoja ei saa käyttää vastoin direktiivin tarkoitusta eli perheenyhdistämisen tukemista. Haluan lopuksi kommentoida termiä, jonka edustaja Elo nosti täällä esiin, eli ""elintasopakolaista"". Sellaista ei ole olemassa. ""Pakolainen"" on termi ihmiselle, joka täyttää humanitäärisen suojelun kriteerit. On tietysti olemassa ihmisiä, jotka eivät pakene henkensä kaupalla vaan yrittävät löytää parempaa elämää ja sen edellytyksiä toisessa maassa, mutta nämä ihmiset eivät koskaan saa pakolaisstatusta. He eivät ole kansainvälisen humanitäärisen suojelun tarpeessa. Silloin he ovat työperäisiä maahanmuuttajia eivätkä pakolaisia. Tämä on mielestäni epärehellinen termi, jota käytetään tarkoituksella johtamaan keskustelua harhaan. (Puhemies koputtaa) Tämä esitys on, arvoisa puhemies, julma, epäinhimillinen, perusoikeuksien vastainen ja erittäin huonoa maahanmuuttopolitiikkaa. Se tulee ehdottomasti hylätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-04-12T17:23:29,2016-04-12T17:28:30,Tarkistettu,1.1 2016_36_150,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,Värderade fru talman! Vi behandlar nu ett lagförslag som kommer att göra det betydligt svårare för personer som beviljats asyl i Finland att få en familjemedlem till Finland. Det är en skärpning av utlänningslagen och det ska sägas klart ut att regeringens huvudsyfte med lagändringen är att man vill att Finland inte mera ska framstå som ett så attraktivt land för asylsökanden och flyktingar.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-04-12T17:28:35,2016-04-12T17:29:10,Tarkistettu,1.1 2016_36_151,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä käsillä olevaa lakipakettia käsiteltäessä on todella syytä lähteä siitä suuremmasta tilannekuvasta, missä me nyt olemme Suomena, Eurooppana, ja tavallaan mihin tilanteeseen tämä laki on nyt ajateltavissa. Tässähän meillä taustalla on hyvin poikkeuksellinen maahanmuuttotilanne. Jos vertaa mihin tahansa vuoteen tässä lähihistoriassa, niin ei ole sellaista tilannetta nähty: viime vuonna Euroopan laajuisesti 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa ja Suomeenkin sieltä viime vuodesta aina tähän päivään mennessä 34 000. Tämä kuvastaa oikeastaan sitä, että tämä maahanmuuttotilannehan on yhtenäinen eurooppalainen haaste, ja niitä ongelmia, mitä tästä on myös sitten syntynyt, ei voida ratkaista vain kansallisvaltioiden toimin vaan tarvitaan todella silloin myös yhteistyötä maiden välillä ja yhtenäisempiä käytänteitä. Tässä on minusta se suurempi kysymys, että niin kauan kuin olemme Euroopassa kykenemättömiä yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan, niin kauan kuin olemme kykenemättömiä tekemään yhteistyössä näitä päätöksiä, niin kauan tämä tulee olemaan tällaista juoksua pohjalle ehtojen kiristämisessä sitten jokaisessa jäsenvaltiossa. On hyvä muistaa, että jo vuonna 1999 vaadittiin Euroopan unionille yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa, ja oikeastaan nyt näemme, minkä takia se olisi pitänyt muodostaa jo paljon aikaisemmin. Tässä nyt käsillä olevassa hallituksen esityksessä on monia ongelmia, mutta ymmärrän hyvin sen, mikä tavoite ja tilannekuva todella siellä taustalla on, ja sehän pitkälti liittyy siihen, että jos nyt katsomme sitä kehitystä, mitä verrokkimaissamme Pohjoismaissa on tapahtunut, niin jokainen maa omalta osaltaan on eri tavalla tullut kiristämään omia niin perheenyhdistämisen kriteereitään kuin sitten muutakin maahanmuuttopolitiikkaansa. Tässä suhteessa Suomi tulee seuraamaan perässä, ja pidän sitä aika luontevana kehityssuuntana. Tämä juuri kertoo siitä, että meiltä puuttuu se yhtenäinen eurooppalainen näkökulma. Mutta todella näistä ongelmista puhuttaessa yleensä kiinnitetään ensimmäisenä huomiota perheenyhdistämisen positiiviseen signaaliin nimenomaan kotouttamisessa, ja näinhän se on. Jokainen varmasti kotoutuu paremmin uuteen maahan, kun tietää, että oma perhe pääsee turvallisesti mukaan. Mutta sitten tullaankin ehkä tähän toiseen ongelmaan, mistä harvoin tässäkin salissa puhutaan. Se on se resurssikysymys, millä resursseilla meidän pitäisi yhä suurempi joukko ihmisiä kotouttaa. Me nyt jo tiedämme näiden turvapaikanhakijoiden osalta, ketkä ovat oleskeluluvan saaneet, että heille on äärimmäisen vaikeata löytää kuntapaikkoja. On minusta samassa suhteessa silloin selvää, että jos me emme nykyisellekään määrälle löydä kuntapaikkoja, niin on vaikea kuvitella, että mikäli määrät perheenyhdistämisen myötä tulisivat vielä kasvamaan, niin jostain me löytäisimme heille kuntapaikan ja sitä kautta pääsyn näihin palveluihin, millä me todella vasta pääsemme kotouttamaan ihmisiä. Ja siinäkin mielessä täytyy aina muistaa, että vaikka ymmärretään se, että tällä on positiivisia signaaleita kotoutumiseen, niin itse kotoutumisen onnistuminen riippuu myös niistä käytettävissä olevista resursseista. Valiokunnan on syytä nyt käydä käsittelyssään läpi nämä kolme ehkä keskeisintä ongelmakohtaa, mitkä täällä ovat aika hyvin nousseet jokaisessa puheenvuorossa esille. Ensimmäinen liittyy lasten asemaan, miten se tässä huomioidaan ja miten tämä suhtautuu myös lasten oikeuksiin kansainvälisesti. On juuri niin kuin täällä on todettu, että eihän kenelläkään alaikäisellä lapsella ole mahdollisuutta nauttia sellaisia tuloja kuin mitä nämä tulorajat vaativat. Kun se on jo vaikeaa ihan kantasuomalaisellekin nuorelle, niin vielä vaikeampaa se on sitten ulkomailta tulleille. Toinen liittyy toimeentulorajaan, missä todella puhutaan nettorajoista. Jos ajatellaan nelihenkistä perhettä, niin 4 000 euron bruttotulojen vaatiminen on aika kestämätöntä. Jokainen tietää, että aika harva Suomessakaan pääsee edes niille tuloille. Ja kun tämähän ei ole lakitekninen kysymys, vaan siinä enemmän noudatetaan Maahanmuuttoviraston sisäistä ohjeistusta, niin tätä on varmastikin syytä pehmentää. Kolmantena on sitten tämä kolmen kuukauden aikaraja turvapaikan saaneiden osalta, jossa on kyllä syytä ehkäpä mennä siihen Belgian suuntaan, että mieluummin puhuttaisiin vaikkapa sitten vuodesta, koska tosiasiallisesti kolmessa kuukaudessa perheenyhdistäminen on kyllä erittäin vaikea tehtävä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-12T17:33:22,2016-04-12T17:38:34,Tarkistettu,1.1 2016_36_152,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus aikoo kiristää jo valmiiksi tiukkoja perheenyhdistämisen ehtoja. Jaan monen asiantuntijan huolen siitä, että kiristysten vaikutukset ihmisoikeuksiin tulevat olemaan järkyttäviä. Hyvät kansanedustajat, meidän pitää muistaa, että kaikilla on oltava oikeus perhe-elämään. Nyt ehtojen kiristäminen on ristiriidassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa. Suosittelenkin, että hallitus tutustuu tarkasti tähän sopimukseen, joka on tullut Suomessa voimaan vuonna 1991. Sopimuksessa, joka sitoo valtioita oikeudellisesti, sanotaan muun muassa näin artiklassa 9: ""Sopimusvaltiot takaavat, ettei lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi, kun toimivaltaiset viranomaiset, joiden päätökset voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi, toteavat soveltuvien lakien ja menettelytapojen mukaisesti sen olevan lapsen edun mukaista."" Artiklassa 10 puolestaan todetaan näin: ""Sopimusvaltioille 9 artiklan 1 kappaleessa asetettujen velvoitteiden mukaisesti on lapsen tai hänen vanhempiensa hakemukset, jotka koskevat sopimusvaltioon saapumista tai sieltä lähtemistä perheen jälleenyhdistämiseksi, käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti."" Arvoisa rouva puhemies! Lapsen oikeuksien ohittaminen on sekä inhimillisesti kestämätöntä että erittäin lyhytnäköistä. Tiedämme, että lapsuudessa koettu turvattomuus aiheuttaa monenlaisia vaikeuksia, kuten syrjäytymistä ja psyykkistä sairastumista myös aikuisena. Joskus nämä vaikeudet jatkuvat läpi koko elämän. Myös kotouttamisen näkökulmasta hallituksen linjaukset ovat todella huonoja. Mikään muu ei auta kotouttamisessa paremmin kuin oman perheen saaminen Suomeen mahdollisimman nopeasti. Uutta kieltä on vaikea opetella ja työtä etsiä, jos huoli omasta perheestä on suuri. Perheenyhdistämiseen liittyvää byrokratiaa ja kustannuksia pitää vähentää eikä lisätä. Olen huolissani siitä, että hallituksen kiristyslinja pahentaa lasten lisäksi toista haavoittuvassa asemassa olevaa ryhmää. Toimeentuloedellytysten kiristäminen laittaa erityisesti naiset entistä hankalampaan asemaan. Pakolaisnaisissa on esimerkiksi paljon luku- ja kirjoitustaidottomia, joten turvatun toimeentulon saavuttaminen nopeasti voi olla erittäin hankalaa. Ihmisoikeuksien toteuttamisen kannalta on huolestuttavaa, että perheenyhdistämisen ehtojen kiristäminen kolahtaa myös moneen muuhun erityisen haavoittuvaan ryhmään, kuten vammaisiin. Meidän pitää muistaa myös se, että perheenyhdistämistä kiristettiin Suomessa jo vuosina 2010 ja 2012. Näiden muutosten vaikutukset olisi pitänyt selvittää ennen kuin ryhdytään tekemään uusia tiukennuksia. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen kiristyslinjaukset antavat lisää valtaa ihmissalakuljettajille ja muulle rikolliselle ihmisoikeuksia polkevalle toiminnalle. Ihmiset pakotetaan vaarallisille reiteille ja ihmissalakuljettajien käsiin ja laillista reittiä tulla maahan hankaloitetaan. Suomi on ollut aktiivinen ihmisoikeuksien edistäjä monella eri foorumilla, kuten YK:ssa ja EU:ssa. Suomi ei voi olla uskottava ihmisoikeuksien edistäjä, jos lähdemme hallituksen linjalle, jossa ihmisoikeuksista säästetään. Arvoisa rouva puhemies! Vielä lopuksi: Hallituksen esityksessä mainitaan tavoitteeksi vähentää Suomen houkuttelevuutta turvapaikkamaana. Todelliset syyt pakolaisuudelle eivät kuitenkaan löydy Suomen houkuttelevuudesta, vaan lähtömaiden sietämättömästä tilanteesta. Hallitus ei tule tällä uudistuksella ratkaisemaan pakolaiskriisiä, mutta inhimillistä kärsimystä se tulee aiheuttamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-04-12T17:38:41,2016-04-12T17:43:12,Tarkistettu,1.1 2016_36_153,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perheenyhdistäminen on suurimpia yksittäisiä väyliä maahanmuutolle Suomeen. Vuonna 2014 tehtiin 17 995 myönteistä oleskelulupapäätöstä, joista perheperustaisia oli peräti 6 774, viime vuonna 17 796 myönteistä oleskelulupapäätöstä ja 6 036 oli perheperusteisia. Tässä kun puhun myönteisistä, niin tarkoitan sitä, että saa oleskeluluvan tänne, vaikkei se välttämättä... (Ben Zyskowicz: Hyvä selvennys!) — Näin pitää aina selventää. Viime vuonna tulleiden suurten turvapaikanhakijamäärien vuoksi perheenyhdistämisten määrä saavuttaa todennäköisesti ennätyslukemat tänä vuonna. Tämän suuren tulijamäärän vuoksi hallitus on ryhtynyt toimeen, ja tällä lakiesityksellä rajoitetaan perheenyhdistämistä toimeentuloedellytyksen avulla, eikä tässä vielä kaikki, sillä hallitus on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on fiilata ja höylätä nämä perheenyhdistämisdirektiivin muutkin edellytykset lainsäädäntöön, joiden täysimääräisestä soveltamisesta sovittiin itse asiassa jo hallitusohjelmassa ja uudelleen marras—joulukuussa 2015. Lisää esityksiä on siis luvassa, mutta tällä esitykselläkin on jo erityisen kiire, koska tällä hetkellä valtavan suuri määrä ihmisiä hakee perheenyhdistämisen perusteella Suomeen. Siirtolaiskriisi valitettavasti yllätti monet vähän niin kuin housut kintuissa, mutta vihdoin ja viimein aletaan nähdä niitä toimenpiteitä, millä näitä ongelmakohtia pyritään ratkaisemaan. Viime vuosikymmenellä Tanskassa tehtyjen perheenyhdistämiskiristysten seurauksena työttömyysero ulkomailla syntyneiden henkilöiden ja kantaväestön välillä on pienentynyt. Samansuuntaisia tuloksia on myös saatu esimerkiksi Saksasta, jossa on varsin tiukat perheenyhdistämissäännökset. Suomenkin on siis aika herätä. Arvoisa puhemies! Perheenyhdistämisdirektiivi sallii asetettavaksi ulkomaalaiselle perheenkokoajalle kahden vuoden asumisajan ja asuntovaatimuksen perheenyhdistämisen ehtona. Perheenkokoajalle ja yhdistettävälle avio- tai avopuolisolle voi asettaa myöskin 21 vuoden vähimmäisikärajan puolisoiden perheenyhdistämisessä. Yhdistettävältä avio- tai avopuolisolta voidaan lisäksi edellyttää alkeellista suomen kielen taitoa. Yleisenä käytäntönä Länsi-Euroopan maissa on asettaa samat vaatimukset myös maan kansalaisille, jotta ihmiset ovat perheenyhdistämistä haettaessa tasavertaisessa asemassa statuksestaan riippumatta. Ensimmäisessä lakiesityksessä perheenyhdistämisen kiristämiseksi esitetään vain toimeentuloedellytyksen laajentamista. Tämän lisäksi uusia keinoja ja ehtoja jatkossa voisivat olla esimerkiksi perheenkokoajalle asetettava kahden vuoden asumisaikaedellytys ja yhdistettävälle puolisolle sekä perheenkokoajalle 21 vuoden ikärajaedellytys, jotka tämä direktiivi mahdollistaa ja jotka ovat käytössä lukuisissa muissa länsimaissa. Kielitaitoedellytys vaatii oppimateriaalin ja opiskelutilojen järjestämistä ulkomaalaisten lähtömaista tämän alkeellisen kielitaidon testaamiseksi, mutta alkeellisen kielitaidon osoittamisvaatimus perheenyhdistämisessä karsisi kuitenkin tehokkaasti kotouttamisennusteeltaan haasteellisten ihmisten tuloa tänne Suomeen. Myöskin tämä asuntoedellytys on kohtuullista säätää, sillä on kohtuutonta luoda etenkin turvapaikanhakijoina tulleille ohituskaistaa asunnon saannissa. Perhettä ei pitäisi voida yhdistää, ellei perheenkokoaja pysty osoittamaan perheen asuttavaksi riittävän kokoista asuntoa etukäteen. Lopuksi sitten, arvoisa puhemies: Kun täällä on puhuttu nyt siitä, että kun viime vuonna valitettiin, että tuli pelkkiä miehiä, ja nyt kun olisi tulossa naisia, niin miksei sekään kelpaa, niin suurin osa näistä viime vuonna tulleista turvapaikanhakijoista, erittäin suuri osa, oli naimattomia nuoria miehiä. Heillä ei siis ole puolisoa, lapsia tai huoltajaa kotimaassa odottamassa. Näille henkilöille näillä perheenyhdistämisen kiristyksillä vaikutetaan sitten niihin järjestettyihin avioliittoihin, joita aletaan oleskeluluvan jälkeen pian touhuta. Perhe on kotouttajalle tärkeä, sitä en kiistä, mutta suosittelen näille naimattomille henkilöille, jotka ovat tänne tulleet, ihan vaikka kotimaista suomalaista vaihtoehtoa puolisoksi, sekä naisille että miehille. Siinä se kotoutuminen ja kielitaidon oppiminen ynnä muu tämmöinen sujuu paljon paremmin. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-04-12T17:43:24,2016-04-12T17:48:54,Tarkistettu,1.1 2016_36_154,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kymmenientuhansien maahanmuuttajien ryntäys sai monet tahot ymmälleen syksyllä. Siellä sun täällä päiviteltiin, miten Suomi aivan yllättäin kohtasi ennennäkemättömän siirtolaiskriisin. Edelleen ihmettelen, oliko joku oikeasti ja aidosti yllättynyt. Tästähän me perussuomalaiset olemme vuositolkulla varoitelleet ja vaatineet, että höveliä ja avokätistä lainsäädäntöämme on kiristettävä ennen kuin suurimmat massat ehtivät tänne Pohjolan perukoille. Näin ei tehty, ja nyt on viimeinen hetki toimia. Ja onneksi on hallitus, joka toimii. Pitää muistaa, että viimesyksyiset tulijat eivät suinkaan olleet ensimmäiset. Somaleita meille alkoi tulla jo noin 25 vuotta sitten. Monet heistä eivät osaa vieläkään suomea. Heidän työllisyysasteensa on 9, rikostilastoissa he ovat kyllä korkealla. Monilapsiset perheet saavat kymmenientuhansien tulonsiirrot vuodessa. Niillä he elävät vuodesta toiseen, vuosikymmenestä toiseen ja niin edelleen. Iäisyyseläkeläisiä. Meillä on kaksi ryhmää, joiden sopeutuminen Suomeen on ollut erityisen heikkoa: somalit ja irakilaiset. Vuosikymmenien kallis odottaminen ei ole tuottanut tulosta. Missä ne tulokset ovat? Kelan toimistossa. Millä logiikalla viime kuukausien aikana tänne tulleet kymmenettuhannet turvapaikkaturistit sopeutuisivat sen paremmin? Työtä ei ole suomalaisillekaan — miten sitten heille? Meillä on satojatuhansia kantasuomalaisia työttömiä. Millaista työtä kielitaidottomat, kouluttamattomat vuohipaimenet voisivat täällä tehdä? Ne ajat, jolloin vähemmän vaativia töitä löytyi kutakuinkin kaikille työhaluisille, ovat ohi. Ne ovat meiltä ja muualta. Arvoisa rouva puhemies! Suomi ei ole vaatinut näiltä ihmisiltä mitään. Heillä on vain oikeuksia, ei velvollisuuksia. He ovat yksinkertaisesti tulleet tänne meidän maahamme, alkaneet pyytää, vaatia ja sitten saada: rahaa, kalustettuja asuntoja, terveydenhoitoa, kielikoulutusta ja niin poispäin. Tähän on saatava muutos, ja kiireesti. Meillä on paljon vähävaraisia kantasuomalaisia. He istuvat esimerkiksi Viitasaarella pitkissä terveyskeskusjonoissa, erityisesti hammashoidon puolella. Muutaman kuukauden maassa olleet menevät tuon jonon ohi, keulille suoraan: he, jotka eivät ole koskaan yhteistä kassaamme kartuttaneet eivätkä tule koskaan kartuttamaankaan. Ja vielä siitä kotouttamisesta. Hesarissa oli joku aika sitten juttu, että täällä on paljon poikamiehiä, joilla ei ole puolisoa. Maaseudulla niitä pilkistää joka torpasta melkein. Mitenkä me kotoutamme tänne, niin kuin Eerola mainitsi tuossa, nämä naimattomat nuoret miehet? Mistä se puoliso sinne etsitään? Taitaa tulla kiista. Arvoisa rouva puhemies! Emmekö me kuitenkin ole isäntiä omassa maassamme? Minusta ei ole mitenkään epäinhimillistä, että tulijoilta voidaan myös vaatia jotakin. Monelle kantasuomalaiselle on kunnia-asia elättää itsensä ja perheensä. Toimeentulotuen hakeminen usein koetaan häpeälliseksi, erityisesti vanhempi väki ajattelee niin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-04-12T17:49:01,2016-04-12T17:53:56,Tarkistettu,1.1 2016_36_155,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tänään esitetty perusteltua kritiikkiä tätä lakiesitystä kohtaan, enkä ryhdy näitä asioita sen kummemmin toistelemaan. Muun muassa edustaja Räsänen analysoi nämä lakiesityksen ongelmat erittäin hyvin puheenvuorossaan. Mutta yhden näkökulman kuitenkin haluan toistaa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa todetaan, ettei lasta saa erottaa vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti, ellei se syystä tai toisesta ole lapsen etu. Suomi on sitoutunut tähän sopimukseen, ja tämä lakiesitys on tämän sopimuksen vastainen. Perheenyhdistäminen on tällä hetkellä paras tapa saada naiset ja lapset turvaan, ja eikö juuri sitä tässä maahanmuuttokeskustelussa ole korostettu voimakkaasti? Tämä lakiesitys on mielestäni epäinhimillinen, ja ihmettelen, miten hallitus voi olla näin kova ja sydämetön — kysymys on ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista. Toivon todella, että valiokuntakäsittelyssä löytyy hiukan enemmän inhimillisyyttä. Toivon, että valiokunnan jäsenet pystyvät kuvittelemaan, miltä tuntuu elää ilman perhettä toisella puolen maapalloa ja miltä lapsista tuntuu olla ilman vanhempia. Kuinkahan moni meistä pystyisi tällaisessa tilanteessa keskittymään opiskeluun, töiden tekemiseen tai yhteiskunnan rakentamiseen? Perheenyhdistäminen on kotoutumisen kannalta lähes ehdoton edellytys. Arvoisa puhemies! Ellei tähän lakiesitykseen saada huomattavia parannuksia valiokuntakäsittelyssä, niin tämä lakiesitys pitäisi hylätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-04-12T17:53:57,2016-04-12T17:55:36,Tarkistettu,1.1 2016_36_156,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Täällä keskustelussa esimerkiksi ministeri Orpo ja edustaja Joona Räsänen ovat hyvin tuoneet esiin sen laajemman eurooppalaisen kontekstin, mihin tämä lakiesitys liittyy, ja sen tosiasian, että maahanmuuton hallitseminen Euroopassa edellyttää ennen kaikkea yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja, joita pyrimme Euroopan tasolla edistämään. Ja totta kai globaalisti pyrimme toimimaan niin, että saataisiin niitä juurisyitä, jotka ajavat ihmiset pakenemaan omista kotimaistaan, eli sotilaallisia kriisejä, sotia, kurjuutta, näitä ongelmia, lievitettyä. Mutta sitten mitä tulee tähän esitykseen, joka on siis tämän tämänhetkisen eurooppalaisen tilanteen vaatima, niin siitä muutamia näkökohtia. Täällä pitkässä keskustelussa kriitikot ovat korostaneet, että esitys on epäinhimillinen, epähumaani, vastoin ihmisoikeuksia, vastoin kansainvälisiä sopimuksia ja vaikeuttaa ihmisten kotoutumista Suomessa. Sehän on totta, että jos me ajattelemme asiaa Suomessa jo olevien turvapaikanhakijoiden kannalta, niin tämä esitys on luonnollisesti hyvin ongelmallinen heidän kannaltaan. Ja on totta se, että tämä perheenyhdistämisen vaikeuttaminen ei ole omiaan edistämään kotoutumista. Voidaan päinvastoin sanoa, aivan ymmärrettävästi, että se on omiaan hidastamaan ja jarruttamaan kotoutumista. Tämä on asian toinen puoli. Mutta Suomen kansan edustajina ja Suomen eduskuntana me emme voi tarkastella asiaa pelkästään Suomessa olevien turvapaikanhakijoiden näkökulmasta, vaan meidän on tarkasteltava tätä asiaa laajemmin. Ja tämä asian toinen puoli on myös tärkeätä pitää mielessä. Toinen puoli on se, että koko Euroopassa ja myös meidän naapurimaissamme Pohjoismaissa on tiukennettu ja parhaillaankin tiukennetaan perheenyhdistämisen ehtoja. Jos me tällaisessa tilanteessa Suomessa emme toimisi tämän saman suuntauksen mukaisesti vaan jättäisimme nykylainsäädäntömme ennalleen, jolloin Suomen perheenyhdistämislainsäädäntö näyttäytyisi huomattavasti edullisempana kuin naapurimaidemme ja yleensäkin muiden Euroopan maiden perheenyhdistämislainsäädäntö, niin eikö tämä merkitsisi sellaista erityistä vetovoimaa turvapaikanhakijoille nimenomaan Suomeen, mikä voisi johtaa samankaltaiseen tilanteeseen kuin viime vuonna, jolloin kymmenettuhannet, lähinnä Irakista kotoisin olevat, turvapaikanhakijat tulivat Euroopan lukuisten maiden läpi nimenomaan tänne pohjan perukoille Suomeen, koska heillä oli se käsitys, että Suomesta saa helpommin oleskeluluvan ja että Suomeen saa helpommin perheensä yhdistettyä? Kysyin keskustelun kuluessa kriitikoilta, suljetteko silmänne tältä tosiasialta vai onko niin, että suhtaudutte hyväksyvästi tähän tosiasiaan. Suhtaudutteko hyväksyvästi siihen, että tässä tilanteessa, kun on vaara, että Eurooppaan tänäkin vuonna tulee satojatuhansia turvapaikanhakijoita, Suomi näyttäytyy houkuttelevimpana maana ja että Suomeen hakeutuu mahdollisesti kymmeniätuhansia uusia turvapaikanhakijoita juuri tämän houkuttelevuuden takia? Joko tältä tosiasialta voidaan sulkea silmät tai sitten voidaan olla sitä mieltä, että se ei ole ongelma. Viime vuonna tuli 30 000, tulkoon tänä vuonna 30 000, ensi vuonna ehkä 50 000 ja niin edelleen, kunnes tämä eurooppalainen ratkaisu, toivottavasti yhteinen eurooppalainen ratkaisu, saadaan syntymään. Minusta tällaiset turvapaikanhakijoiden määrät vuosittain ovat suuri ongelma suomalaiselle yhteiskunnalle. Meillä ei ole edellytyksiä onnistuneeseen kotoutumiseen, jos turvapaikanhakijoiden määrät nyt — eivät pelkästään viime vuonna vaan myös tänä vuonna, ensi vuonna, seuraavana vuonna — ovat kymmenissätuhansissa. (Eduskunnasta: Ja koko Euroopassa!) Ja tämä on asian toinen puoli. En saanut mielestäni vastausta siihen, onko niin, että tätä ongelmaa ei haluta nähdä tai kysymystä ei haluta nähdä, vai onko niin, että tätä näin suurta määrää vuosittain ei pidetä Suomen kannalta ylitsekäymättömänä haasteena. Täällä eräät kriitikot moittivat tätä ratkaisua siitä, että tämä nostaa kotouttamisen kustannuksia ja lisää byrokratiaa. Näin voi käydä. Mutta nämä kustannuksethan ovat marginaalisia verrattuna niihin kustannuksiin, jotka ovat käsillä, mikäli turvapaikanhakijoiden määrä jatkuisi tänä vuonna, ensi vuonna samanlaisena kuin se oli viime vuonna. Täällä on kiinnitetty huomiota, että kotoutumisen onnistuminen on paras tae muun muassa radikalisoitumista vastaan. Olen samaa mieltä. Kotoutumisen onnistuminen, työllistyminen, yhteiskuntaan sisään pääseminen, osallisuuden tunteminen on varmasti radikalisoitumisen ehkäisemisen ja estymisen kannalta erittäin tärkeää. Mutta on kai jokaisen myönnettävä, että jos turvapaikanhakijoiden määrät jatkuisivat absoluuttisesti sellaisina kuin ne olivat viime vuonna, niin on aivan selvää, että jos täällä on 100 000 tuoretta turvapaikanhakijaa verrattuna siihen, että on 30 000, niin myös potentiaalisten radikaalien määrä on silloin suurempi. Täällä kriitikot myös sanoivat, että tämä on väärä keino kiristää perheenyhdistämisen ehtoja, tässä katsotaan varakkuutta tai tuloja, se on väärä keino. En huomannut — en tosin koko keskustelua voinut olla paikalla — että nämä kovimmat kriitikot olisivat esittäneet muita keinoja. Kannattavatko he sitten esimerkiksi ikärajoja, 24 vuotta ennen kuin saa perheenyhdistämisen? Kannattavatko he useampia asumisvuosia Suomessa ja niin edelleen? En tiedä. En saanut mielestäni tähän vastausta. Lopuksi haluan todeta, että tässä keskustelussa on mielestäni tuotu esiin aiheellista kritiikkiä tämän lain yksityiskohtia kohtaan. Täällä monet ovat maininneet tämän kolmen kuukauden määräajan, jolloin varsinaisen turvapaikan saaneen eli pakolaisstatuksen saaneen perheenjäsenten tulee hakea perheenyhdistämistä, jotta toimeentulovaatimus heitä koskisi, ja että tämä määräaika saattaa olla liian lyhyt, varsinkin jos tilanne on se kuin täällä sanottiin, että esimerkiksi Ankaran lähetystöön ei edes siinä ajassa pääse. Täällä on mainittu myös nämä lapset. Voi olla, että siinä on tarkoituksena se, että ei olla houkutteleva maa niin sanottujen ankkurilasten lähettämiseen, että ei kannusteta siihen, että lapset pannaan yksin ihmissalakuljettajien matkaan, millä varmistetaan, että sitten perhe pääsee perässä. Voi olla, että tässä on tämmöisiä näkökohtia. Ja täällä on kiinnitetty huomiota näihin tulorajoihin. Joka tapauksessa mielestäni on tärkeätä, että valiokuntakäsittelyssä hallintovaliokunnassa näihin yksityiskohtiin kiinnitetään asianmukaista huomiota ja jos nähdään, että on aihetta hallituksen esitystä tältä osin täsmentää ja tarkistaa, niin silloin siihen pitää olla valmis. Mutta itse tarve tälle esitykselle on mielestäni kiistaton, ja me emme voi sulkea silmiä siltä huolelta, jota halusin pitää keskustelussa esillä, vaikka, totta kai, ymmärrän sitä kritiikkiä, mitä myös koko tätä esitystä vastaan inhimillisyyden ja humaanisuuden näkökulmasta on esitetty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-12T17:55:38,2016-04-12T18:04:25,Tarkistettu,1.1 2016_36_157,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On, voisi sanoa, jopa melkein mieltä nostattavaa tämän pitkän keskustelun jälkeen kuulla edustaja Zyskowicin hyvä puheenvuoro siitä, että hallituspuolueiden sisältäkin nähdään, että tämä lakiesitys on vielä tässä vaiheessa, jos voi käyttää tässä yhteydessä tätä sanaa, ""raakile"" ja se odottaa kypsyttämistä hallintovaliokunnasta, jossa asiaa tullaan käsittelemään. Niin kuin aikaisemmin sanoin, itselläni on kova luotto siihen, että hallintovaliokunta pystyy nostamaan niitä epäkohtia, joita vielä tässä vaiheessa hallituksen esityksen sisällä on. Tuossa aikaisemmin edustaja Eerola viittasi siihen, että suurin osa on naimattomia miehiä, jotka tulevat tänne etsimään turvapaikkaa. Aina kaipaisin vähän lähdettä, kun viitataan tällaisilla luvuilla. Ja vaikka niinkin on — ja niinkin on, tiedän myös sen itse — että ainakin suuri osa, tai osa, on naimattomia miehiä, niin on aina hyvä puhua sitten siitä tämän turvapaikkaprosessin lopputuotteesta, turvapaikasta, eli saavatko he turvapaikan. Jos saavat, heillä on perusteet, jos eivät saa, heidät palautetaan kotimaahan. Tätä kautta itselläni ainakin iskee vielä korvaan edustaja Hakkaraisen usein käyttämä termi ""turvapaikkaturismi"" ja niin edelleen. Ei tässä ole kyse turismista. Turismi on aivan toisenlaista matkustamista. Tässä on inhimillinen tragedia taustalla, sodat ja maailmanpolitiikka. Ennen tätä nykyistä turvapaikkakriisiä meille Suomeen saapui joka vuosi 1 000 kiintiöpakolaista ja noin 3 000 turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijoista kaksi kolmasosaa ei saanut turvapaikkaa täältä Suomesta, joten meillä on järjestelmä ollut kunnossa. Nyt on Sipilän hallituksen — tai no, ehkä käytän ilmaisua ""Hakkaraisen hallituksen"", jommankumman — tehtävä valinta siitä, onko Suomi sivistysvaltio myös tulevina vuosina ja pystymmekö me kantamaan oman osamme tästä (Puhemies koputtaa) maailman kriisistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-12T18:04:26,2016-04-12T18:06:35,Tarkistettu,1.1 2016_36_158,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä, mitä Kari sanoi: Hakkaraisen hallitus hyvin vähän vaikuttaa täällä. Jos Hakkarainen täällä vaikuttaisi, niin tätä turismiongelmaa meillä ei olisi. Nimittäin jos ajatellaan näin, että kolmasosa palautetaan näistä turvapaikkaturisteista, lentokoneella he lentävät takaisin omaan maahan, ja minun mielestäni aina, mitä minä olen lentänyt tuolla ja käynyt vieraissa maissa, turistina suurin piirtein olen ollut. Eivät ne tänne töihin tule. Ja sitten, mitä opposition mielestä on perhe? Onko se se ydinperhe, jossa on sisko, veljen perhe, serkkujen perheet ja niin poispäin? Meillähän on tähän asti ollut niin väljiä tulkintoja perheenyhdistämisestä, että jos samaa rataa jatketaan, niin heimo- ja kylätolkulla tulee näitä turisteja tänne lisää. Kyllä niitä vihreämmän oksan etsijöitä tästä maapallolta varmasti löytyy. Afrikassa syntyy 30 miljoonaa joka vuosi lisää, ja jos me haluamme ne heidän elinolosuhteensa samalle tasolle kuin täällä, niin varmasti hommaa riittää. Mutta jos halutaan säilyttää oma kulttuuri, oma elintaso, turvallisuus täällä, meidän täytyy toimia eikä lähteä tuommoiseen maailmanparantamiseen ja hyysäämiseen mukaan. Siihen täytyy pystyä sanomaan nyt stoppia. Hallituksella on hyviä esityksiä, ja niin kuin Eerola tuossa totesi, niitä tulee lisää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-04-12T18:06:37,2016-04-12T18:08:28,Tarkistettu,1.1 2016_36_159,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli ihan pakko pyytää tähän vielä puheenvuoro, jotta kirjataan kuitenkin pöytäkirjaan, että kun edustaja Hakkarainen tässä vähän mietiskeli sitä, että mitäköhän se perhe tarkoittaa, niin kyllä tänäkin päivänä suomalainen lainsäädäntö lähtee siitä, että esimerkiksi näissä perheenyhdistämisissä puhutaan nimenomaan tästä ydinperheestä eikä enää isovanhemmista, serkuista tai muista kaukaisemmista sukulaisista. Siinä mielessä kyllä suomalainen perheenyhdistämislainsäädäntö on kiristynyt jo vuosien saatossa, eikä enää ole todellakaan kysymys siitä, että varsin pitkältä sukulaisuussuhteista haettaisiin näitä perhesiteitä. Mutta sitten ehkä tähän loppuun voi vielä todeta sen, että oli ihan hyvä, että täällä viitattiin nimenomaan siihen, että tällä kolikolla on kaksi puolta. Toisaalta tässä on kysymys tästä inhimillisyydestä, siitä, miten me olemme tottuneet näitä asioita hoitamaan ja niin kuin me ajattelemme, että itse ehkä haluaisimme, että meitä kohdeltaisiin. Ja toinen puoli on sitten se, mitkä ovat ne resurssit, millä me pystymme kantamaan tavallaan sen oman vastuumme. Senpä takia ehkä puuttuisin vielä tähän kolmen kuukauden määräaikaan. Kun me olemme kuitenkin tässäkin salissa usein puhuneet siitä, että haluamme kohdentaa apua nimenomaan niille kaikista heikoimmassa asemassa oleville — ja silloin me puhumme nimenomaan siitä Geneven pakolaissopimuksen ytimestä elikkä näistä turvapaikan saaneista tai kiintiöpakolaisista — niin olisi minusta aika luonnollista, että näiden osalta todella tämä kolmen kuukauden aikaraja olisi hieman pidempi, jotta he voisivat todella saada perheensä tänne, koska he ovat niitä, joilla on tutkittu syy, että he ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa, ja me olemme täällä kaikki halunneet antaa apumme heille, jotka ovat kaikista heikoimmassa asemassa. Siltä osin, kun tässä pohditaan aina sitä, onko perheenyhdistäminen vetovoimatekijä, täytyy todeta, että siinä yhteydessä, kun ihminen saa turvapaikan, elikkä hän saa sen tällä ensisijaisuusperiaatteella, voidaan kyllä sanoa, että sitä kukaan ei (Puhemies koputtaa) saa muuten kuin niin, että se tutkitusti pitää paikkansa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-12T18:08:30,2016-04-12T18:10:37,Tarkistettu,1.1 2016_36_160,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen itse asunut Lähi-idässä yli kymmenen vuotta ja pidän vähän omituisena edustaja Karin kommenttia siitä, että Suomen sivistysvaltiona pysyminen olisi jotenkin riippuvaista siitä, kuinka paljon me otamme tänne ihmisiä. Voin ihan omasta kokemuksesta kertoa, että jos tänne nyt otetaan vaikka 5 miljoonaa ihmistä Lähi-idästä, niin suomalaista sivistysvaltiota sen jälkeen ei enää ole.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2016-04-12T18:10:38,2016-04-12T18:11:03,Tarkistettu,1.1 2016_36_161,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Räsänen puhui heikoimmassa asemassa olevista. Ei ole kauan aikaa, kun Ilta-Sanomissa oli uutinen, että ""Nämä taistelevat Isisiä vastaan"". Ja keitä he olivat? Naisia. Samaan aikaan oli tänne tulossa yli 30 000 miestä. Ketkä olivat heikoimmassa asemassa olevia, nämäkö miehet? Meillä viimeksi kun oli sota Suomessa, miehet menivät rintamalle, naiset jäivät kotirintamalle ja lapset lähtivät Ruotsiin pakoon. Tämä on järjestys, jos todellisesta sodasta on kysymys, eikä naisia jätetä sinne. Siksi sanon tätä turvapaikkaturismiksi, koska nämä miehet kuuluisivat sinne perheitään puolustamaan eivätkä tänne sosiaaliturvalla elämään. Sitten vielä näistä perheistä, kun sanotaan, että suomalainen perhe ja käsitys perheestä. Heillä ei ole käsitystä suomalaisesta perheestä. Siellä saattaa olla viisi vaimoa, todennäköisesti, ja kuudes on raskaana. Mitenkä me näitten kanssa teemme sitten täällä tämän meidän suomalaisen sivistyneen perhetulkinnan kanssa? Heillä on erilaiset käsitykset siitä, ja niitä ei voi sopeuttaa yhteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-04-12T18:11:05,2016-04-12T18:12:39,Tarkistettu,1.1 2016_36_162,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Raatikainen taisi tulla saliin ihan tässä loppumetreillä eikä kuullut koko kahden tunnin keskustelua. Se, mihin viittasin tässä sivistysvaltioperiaatteessa, liittyy siihen, että me käsittelemme turvapaikkahakemukset sillä tavalla kuin kansainvälinen oikeus ja meidän oma oikeuskäytäntömme edellyttävät. Sillä ei suoraa analogiaa ole siihen, mihin edustaja Raatikainen ilmeisesti kuvitteli olevan. Tässä lähtökohta hallituksen esityksellä on ollut omasta mielestäni oikeansuuntainen, eli nyt yhdistetään turvapaikkaprosesseja, ei pelkästään Pohjoismaiden vaan myös Euroopan unionin puolella. Haluan vielä tähän loppuun sanoa, että edustaja Joona Räsäsen puheenvuorosta hallitus voisi melkeinpä kopiokoneella ottaa jo nyt niitä korjausehdotuksia hallintovaliokunnan käsittelyyn, mitkä toivottavasti tähän lopulliseen lakiesitykseen myös tulevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-12T18:12:41,2016-04-12T18:13:35,Tarkistettu,1.1 2016_36_163,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_36_164,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Suomen puolustusratkaisu perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamisen periaatteeseen. Puolustusratkaisumme suuri linja on ollut muuttumaton, ja hyvä niin. Yleisen asevelvollisuuden avulla saamme isänmaan parhaat voimat maanpuolustuksen tehtäviin sekä kykenemme ylläpitämään Suomen puolustuksen kannalta riittäviä so-danajan joukkoja. Vaikka puolustusratkaisumme ei ole muuttunut, niin maailma ympärillämme on. Euroopan ja erityisesti meihin heijastuen Itämeren alueen turvallisuustilanne on tänään hyvin toisenlainen kuin se oli kymmenen vuotta sitten. Jännite on kasvanut ja voimapolitiikka tehnyt paluun. Kymmenisen vuotta sitten Suomessa toteutettiin perusteellinen maanpuolustuksen lainsäädäntöuudistus. Osana tuota kokonaisuutta uudistettiin myös asevelvollisuuslaki. Laissa säädetään asevelvollisuuden suorittamisesta Puolustusvoimissa niin rauhan kuin myös sodan aikana. Asevelvollisuuslain uudistamisen yhteydessä lakiin tehtiin yksi aiempaan lainsäädäntöön verrattuna merkittävä muutos: ensimmäistä kertaa itsenäisen Suomen historiassa asevelvollisen määräämiselle kertausharjoitukseen asetettiin ennakkoaika, kolme kuukautta. Aiemmin tällaista laissa säädettyä ennakkovaroitusaikaa ei ollut. Lain perusteluissa mainitaan, että määräys kertausharjoituksiin pyritään antamaan jopa kuusi kuukautta ennakkoon. Yhtenä kertausharjoituksen tarkoituksena laissa on mainittu sotilaallisen valmiuden joustava kohottaminen. Jokainen ymmärtää, miten vaikeaa valmiuden kohottamiseksi järjestettävää kertausharjoitusta on ennakoida kolmea tai kuutta kuukautta aiemmin. Reserviläisiä voidaan käyttää valmiuden kohottamisessa kolmella tavalla: kertausharjoituksena, ylimääräisenä palveluna sekä liikekannallepanossa. Kertausharjoitus on tarkoitettu normaaliolojen tilanteisiin, sitä vastoin ylimääräinen palvelus ja liikekannallepano ovat tarkoitettuja poikkeusolojen tilanteisiin. Tällä hetkellä kertausharjoituksen käyttäminen yhtenä vaihtoehtona valmiuden kohottamisessa olisi käytännössä erittäin vaikeaa pitkän ennakkomääräysajan ja toisaalta kertausharjoituspäiville asetetun enimmäispäivämääräajan suhteen. Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä Puolustusvoimilla pitää olla mahdollisuus nostaa joustavasti valmiutta myös normaalioloissa. Mikäli laissa olevien säädösten rajoittamana Puolustusvoimat voisi kutsua reserviläisiä palvelukseen vasta poikkeus-oloissa, niin silloin puolustusratkaisumme ei enää toimi. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää muutoksia asevelvollisuuslakiin kertausharjoitusten osalta. Hallituksen esityksessä on kaksi kokonaisuutta. Nämä muutokset koskevat valmiudellisista syistä järjestettäviä kertausharjoituksia sekä kertausharjoituspäivien enimmäismääriä. Hallitus esittää, että valmiuden kohottamiseksi toimeenpantaviin kertausharjoituksiin asevelvolliset voidaan määrätä ilman ennalta määrättyä minimiaikaa. Tällöin kyseessä olisi Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevästä tarpeesta johtuva sotilaallisen valmiuden joustava kohottaminen. Päätöksen tällaisesta kertausharjoituksesta tekisi aina tasavallan presidentti Puolustusvoimain komentajan esittelystä sotilaskäskyasioiden päätöksentekomenettelyn mukaisesti siten, että puolustusministerillä on velvollisuus olla läsnä ja lausua käsityksensä sekä pääministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä. Tällainen joustavan valmiuden kohottamistarkoituksessa järjestetty kertausharjoitus olisi poikkeuksellinen toimenpide. Sen tarkoituksena olisi toimia ennalta ehkäisevänä toimena turvallisuustilanteen vakauttamiseksi. Samalla se olisi normaaliolojen toimenpide, joka mahdollistaisi joustavan siirtymisen poikkeusolojen toimenpiteisiin. Laissa ei ole tarpeen asettaa mitään enimmäismäärää valmiuden kohottamiseksi käskettävän kertausharjoituksen osalta, sillä päätöksen tällaisen harjoituksen järjestämisestä tekee tasavallan presidentti, ja valtioneuvosto tulee sidotuksi päätökseen vähintään puolustusministerin vaikutuksesta. Itse asiassa laissa säädetty kertausharjoitukseen määrättävien asevelvollisten enimmäismäärä saattaisi joissain tilanteissa olla valmiuden kohottamista rajoittava akilleenkantapää. Harjoitusta on mahdollista jatkaa ylimääräisenä palveluksena, jos turvallisuustilanne sitä edellyttää. Valmiuden joustavalla kohottamisella pyritään nimenomaan ennalta ehkäisemään tilanteen eskaloitumista, jolloin poikkeusolojen menettelyihin ei toivottavasti enää olisi tarvetta. Arvoisa puhemies! Asevelvolliset määrätään kertausharjoituksiin Puolustusvoimien toimesta. Määräys voidaan antaa asevelvolliselle kerrallaan 30 vuorokaudeksi, mutta joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa voi olla tarkoituksenmukaista jatkaa tätä aikaa uudella määräyksellä. Valmiuden kohottamiseksi järjestettävistä kertausharjoituksista voidaan myöntää vapautusta, jos se on asevelvollisen perhe- tai taloudellisten olojen taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamisen takia välttämätöntä. Vapautusperuste sinällään ei ole este saapua palvelukseen, eikä pelkän jätetyn hakemuksen perusteella ole oikeutta jäädä pois harjoituksesta. Hallitus esittää, että koulutuksellisten kertausharjoitusten enimmäispäivämäärät kaksinkertaistetaan. Eräissä tapauksissa nykyiset kertausharjoitusten enimmäismäärät ovat rajoittaneet asevelvollisten koulutusta uuteen sodanajan tehtävään. Uudet enimmäismäärät koskevat vain rajoitettua osaa reserviä. Muutos vaikuttaisi käytännössä lähinnä vaativampiin erityistehtäviin koulutettuihin asevelvollisiin, jotka ovat yleensä vapaaehtoisesti hakeutuneet kyseisiin tehtäviin. Samalla hallitus esittää, että valmiuden kohottamiseksi järjestettävät kertausharjoitukset ovat kertausharjoitusten enimmäispäivämäärien ulkopuolella.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-04-12T18:14:05,2016-04-12T18:19:58,Tarkistettu,1.1 2016_36_165,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK ,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Maailma muuttuu ja myös uhat muuttuvat, ja sen takia myös meidän lainsäädäntömme täytyy muuttua. Meillä on yleinen asevelvollisuus ja reserviläisiin pohjautuvat sodanajan joukot, ja jotta me tästä joukosta saamme ketterän, meidän lainsäädäntömme täytyy se mahdollistaa. Uuden tyyppisiä uhkia olemme Euroopassakin nähneet, ja emme me voi jäädä, mikäli meitä jokin uhkaisi, kolmea kuukautta odottamaan, vaan meilläkin täytyy pystyä toimimaan, ja tämä nopeampi kutsuminen kertausharjoituksiin on siinä erittäin tärkeä asia. On siis hyvä, että tätä lainsäädäntöä edistetään. Haluaisin kuitenkin kysyä ministeriltä, kuinka tämä laki huomioi reserviläisen oikeudet, kun ei ole oikeutta kieltäytyä kertausharjoituksista. Entä jos on yksinkertaisesti sellainen este, että ei pysty osallistumaan: on yksinhuoltaja, on sellaisessa siviilityössä, ettei voi osallistua? Kuinka tämä tullaan huomioimaan, että tarvittavat kertausharjoitukset pystytään (Puhemies koputtaa) tarvittavien henkilöiden osalta järjestämään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-04-12T18:20:03,2016-04-12T18:21:11,Tarkistettu,1.1 2016_36_166,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän äskeiseen kysymykseen: ministeri toivottavasti voi vahvistaa, että siinä ensimmäisessä versiossa ei ollut tätä mahdollisuutta kieltäytyä tai saada vapautusta kertausharjoituksista, mutta ymmärtääkseni nyt tässä hallituksen esityksessä tämä on, mutta niin, että se on tiukempi kuin normaalisti kertausharjoituksiin liittyen, mutta joka tapauksessa. Toinen kysymys on tietenkin se, että kun tässä oli alun perin myöskin tämmöinen ajattelu, että Puolustusvoimien komentaja voi omalla käskyllään pelkästään, ilman ministeriä, ilman presidenttiä, tehdä tämmöisen 25 000 henkilön kutsumisen kertausharjoituksiin, niin minun on pakko tässä kohtaa vielä kysyä, mistä ihmeestä tämmöinen ajattelu edes voi lähteä, että meillä tämä tapahtuisi ilman kolmikantaista valmistelua, kun meillä ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kuitenkin ollut lähtökohtaisesti semmoinen asia, (Puhemies koputtaa) jota ei pelkästään yksi taho määrää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-04-12T18:21:14,2016-04-12T18:22:16,Tarkistettu,1.1 2016_36_167,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sinänsä hallituksen esityksen tavoitteet tarvittavan valmiuden kohottamiseksi ovat oikean suuntaisia. On hyvä, että tähän vanhaan, ennen vuotta 2007 olleeseen asevelvollisuuslain henkeen palataan. Siihen hyvän perusteen antavat myös maailmanpoliittinen tilanne ja ympärillä tapahtuvat muutokset. Viittaan kumminkin samaan kuin edustaja Paatero tuossa aikaisemmin: lausunnolle lähteneessä esityksessä Puolustusvoimain komentajalle annettiin oikeus kutsua 25 000 reserviläistä kertausharjoituksiin. Nyt kuulemiskierroksen jälkeen hallitus on onneksi tätä muuttanut. Tätä muutosta esitti opposition, SDP:n, lisäksi myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Kysyn tässä yhteydessä, kun puolustusratkaisumme on harvinainen ja Euroopasta löytyy 4—5 muuta maata, joilla vastaava järjestelmä on, ja meidän puolustusratkaisumme nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja kertausharjoituksiin: onko, herra ministeri, kertausharjoitusten määrärahat kehyskaudelle nyt varmistettu hallituksen toimesta? Toivottavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-12T18:22:17,2016-04-12T18:23:22,Tarkistettu,1.1 2016_36_168,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä luku 25 000 jäi kummittelemaan tässä keskustelussa silloin, kun tämä lausuntokierrokselle tuli. Itse en tätä niin suurena ongelmana nähnyt, koska siinähän puhuttiin nyt siitä maksimimäärästä, minkä komentaja olisi voinut kutsua. Kun näitä hieman laskee yhteen, niin jos tämä 25 000 miestä ja naista kutsuttaisiin kerralla kokoon, sen kustannuksetkin olisivat jo niin suuret, että ei meillä ole siihen varattua rahaa. Olisinkin kysynyt ministeriltä, kuinka vakavana ja todennäköisenä uhkana olisitte pitänyt sitä, että Puolustusvoimain komentaja ylipäätään olisi yksinpäin kutsunut tällaista joukkoa kokoon. Eikö tässä laissa nyt ole kuitenkin edelleenkin pääasia se, että pystytään nopeammin kutsumaan eikä nyt tuijoteta niitä rajoja siitä, kuinka monta tuhatta miestä nyt sitten on kenenkin kutsuttavissa? Joka tapauksessa on aika pieni todennäköisyys, (Puhemies koputtaa) että näin suuria kertausharjoituksia me heti järjestäisimme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-04-12T18:23:24,2016-04-12T18:24:27,Tarkistettu,1.1 2016_36_169,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kansanedustaja, entinen pääministeri Vanhanen omassa kommentoinnissaan tähän asiaan hyvin viittasi näihin ulkopoliittisiin vaikutuksiin, joihinka liittyen toivon, että tämän valiokuntakäsittelyn aikana ei enää palata ikään kuin samaan lähtökohtaan, josta se alkuperäinen hallituksen esitys lähti, koska olen kyllä edustaja Vanhasen kanssa täysin samaa mieltä siitä, että jos me annamme yksittäiselle virkamiehelle oikeuden ottaa 25 000 henkilöä meidän sodanajan joukoista harjoituksiin omalla päätöksellään, me menemme kyllä metsän puolelle. Pidän hyvänä sitä, että sotilaskäskyasiat hoidetaan niin kuin sotilaskäskyasiat pitää hoitaa ja siinä yhteydessä myös tämän ulkopoliittisen signaalin osalta mukana on tasavallan presidentti ylipäällikkönä mutta myös henkilönä, poliittisena toimijana, johonka myös parlamentti luottaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-12T18:24:29,2016-04-12T18:25:22,Tarkistettu,1.1 2016_36_170,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Ministeri, vaikka paikan päältä 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_171,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan näistä valmiudellisista syistä käsketyistä kertausharjoituksista saisi hakea vapautusta samoin kuin muistakin kertausharjoituksista. Edellytykset tosiaan ovat kuitenkin tiukemmat, aivan niin kuin edustaja Paatero totesi. Aivan normaalin menettelyn mukaan ministeriöstä lähti tämä lakiesitys lausuntokierrokselle, otettiin saatu palaute huomioon ja päädyttiin siihen, että on syytä mennä sotilaskäskymenettelyn mukaisesti tässä päätöksenteossa. Tästä määrästä, 25 000, todellakin luovuttiin. Voisin sanoa, että se on hyvin poikkeuksellinen ellei ainutkertainen tilanne, että tällaista määrää olisi joutunut Puolustusvoimien komentaja käskemään kertausharjoituksiin valmiudellisista syistä. Sitten vielä edustaja Savolalle, joka kysyi, kuinka laki huomioi reserviläisen oikeudet tässä, kun haetaan vapautusta: Tosiaan on oikeus valittaa, mutta täytyy ottaa huomioon, että nämä henkilöt, jotka lähinnä tulisivat kyseeseen kutsuttaessa valmiutta joustavasti kohotettaessa, ovat varsin nuoria, sanotaanko 20—25-vuotiaita, eli heillä ei yleensä vielä ole siviilissä kovin vaativia tehtäviä tai välttämättä edes lapsia tai perhettäkään, niin että siinä mielessä tämä on enemmänkin teoreettinen kysymys. Mutta vapauttamishakemus sinällään ei itsessään vaikuttaisi tähän kertausharjoitusmääräyksen täytäntöönpanoon, eli pelkän jätetyn hakemuksen perusteella ei olisi oikeutta jäädä pois harjoituksesta, sillä se vaikuttaa joukkokokoonpanon toimintaan, ja kyse on kuitenkin maanpuolustuksesta. Katsottiin tarpeelliseksi hyvinkin tiukka säätäminen tässä suhteessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-04-12T18:25:31,2016-04-12T18:27:14,Tarkistettu,1.1 2016_36_172,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_173,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yleinen asevelvollisuus ei ole enää Euroopassa kovin yleistä. Meillä Suomessa maanpuolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen, joka takaa maalle hyvän ja kustannustehokkaan tavan puolustuksen järjestämiseksi. On tärkeää, että puolustusratkaisumme perusta säilyy ja maanpuolustus kuuluu koko kansalle. Voimassa oleva asevelvollisuuslaki on vuodelta 2007. Silloin lakiin lisättiin vaatimus kertausharjoituskäskyn lähetyksestä asevelvolliselle vähintään kolme kuukautta ennen harjoitusta. Tämä on ongelmallista sellaisissa tilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa valmiutta. Muuttunut turvallisuusympäristö aiheuttaa tarkastelutarpeita erityisesti asevelvollisuuslakiin. Valmiuden tehostaminen ja kohottaminen on perusteltua. Viime vuosina poliittiset kriisit ovat kehittyneet yllättäen ja nopeasti aseellisiksi konflikteiksi, ja Suomessakin on oltava valmius ripeämpään toimintaan, jos tilanne sitä vaatii. Ilkka Kanervan johtama parlamentaarinen selvitysryhmä totesi raportissaan, että toimintaympäristön muutos ja Suomen geostrateginen asema asettavat perusvaatimukset puolustuksen järjestelylle. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta muutokset ovat aina mahdollisia. Suomen sijainti sotilasliiton rajalla ja suurvallan naapurina on otettava huomioon laadittaessa johtopäätöksiä Puolustusvoimien mitoituksesta ja kehittämisestä. Voimassa olevan asevelvollisuuslain 32 § ei mahdollista Puolustusvoimille riittävän joustavaa valmiuden kohottamista. Nykyisen lain mukaan käsky kertausharjoitukseen on toimitettava reserviläiselle kolme kuukautta ennen harjoitusta ja kertausharjoituksesta voidaan vapauttaa ammatin harjoittamisen, opiskelun, perhe- tai taloudellisten olojen taikka työnantajan tarpeista johtuvasta syystä. Yksi keskeisin muutos lakiesityksessä onkin tämän minimiaikarajan poistaminen, jos harjoituksessa olisi kyse sotilaallisen valmiuden joustavasta kohottamisesta ja kun Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä tarve tätä edellyttäisi. Päätöksen harjoituksen järjestämisestä nopeutetussa menettelyssä tekisi tasavallan presidentti Puolustusvoimain komentajan esittelystä. Puolustusministerin tulee olla päätöksenteossa läsnä ja lausua asiasta käsityksensä, minkä lisäksi myös pääministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua oma kantansa. Määräys kyseessä olevaan harjoitukseen voitaisiin esityksen mukaan antaa yksittäisen asevelvollisen osalta enintään 30 päiväksi kerrallaan, ja harjoitus olisi peruttava heti, kun turvallisuustilanne sen sallii. Arvoisa puhemies! Esitykset on tarkoitettu käyttöön otettaviksi siis ainoastaan poikkeuksellisissa tilanteissa ja nimenomaisesti toiminnan välittömään käynnistämiseen. Näitä ovat erittäin nopeat tilannekehitykset, kuten esimerkiksi hybridiuhat. Kyseessä olisi poikkeuksellinen menettely, jota siis käytettäisiin vain, kun turvallisuuden ylläpitäminen ei muilla tavoin ole mahdollista. Lopuksi, velvollisuus osallistua kertausharjoitukseen. Nykyisen lain 50 §:n mukaan kertausharjoitusten yhteenlaskettu enimmäisaika on miehistöllä 40 päivää, miehistön erityistaitoa vaativiin ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutetuilla 75 päivää sekä aliupseerilla, opistoupseerilla ja upseerilla 100 päivää. Nyt ehdotetaan, että näitä enimmäisaikoja kaksinkertaistetaan, ja tämä onkin perusteltua, sillä monimutkaistuvat asejärjestelmät vaativat tietyiltä avainasemassa olevilta asevelvollisilta entistä enemmän harjoittelua. Tähän asevelvollisuuslakiin saamme huomenna paneutua puolustusvaliokunnan käsittelyssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-04-12T18:27:19,2016-04-12T18:32:08,Tarkistettu,1.1 2016_36_174,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen puolustuksen toimintaympäristö on muutoksessa. Samalla kun uhkakuvat laajenevat, sotilaallisen voimankäytön mahdollisuus säilyy ja vastaavasti sotilaallista puolustusta tarvitaan edelleen. Nyt käsittelyyn tulleen esityksen tavoitteena on vastata tällaiseen tarpeeseen. Esityksellä pyritään lisäämään kykyä vastata nopeasti muuttuviin turvallisuustilanteisiin. Keinona tähän esityksessä on kertausharjoituksiin säädetyn nykyisen kolmen kuukauden määräajan poistaminen sotilaalliseen valmiuteen tähtäävän kohottamisen vuoksi. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että kertausharjoitusvuorokausien enimmäismäärät muiden harjoitusten osalta kaksinkertaistettaisiin. Uskottava puolustus on tärkeää Suomelle. Puolustusvoimien suorituskyky ja sen uskottavuus perustuvat kriisi- ja uhkatilanteessa kykyyn säädellä puolustusvalmiutta joustavalla, tilanteen edellyttämällä tavalla. Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri, esittelitte tuossa äsken hallituksen esityksen ja vastasitte, että tämä kertausharjoituksiin kutsuminen — ymmärsinkö oikein — koskettaisi enimmäkseen näitä nuoria, 20—25-vuotiaita henkilöitä, kun täällä aiheesta puhuttiin. Minä kysyisin tästä kertausharjoituksien ikärajasta, sieltä loppupäästä: Onko koskaan ajateltu, että voitaisiinko niitä ikärajoja sieltä olla nostamassa, vai ovatko ne vain näennäiset? Kutsutaanko yli 50-vuotiaita kertausharjoituksiin, kun tällainen legenda vähän elää ihmisten parissa, että silloin ei enää pyydetä kertausharjoituksiin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-12T18:32:11,2016-04-12T18:33:52,Tarkistettu,1.1 2016_36_175,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asevelvollisuuslakia, jonka tavoitteena on lisätä kykyä vastata nopeasti muuttuviin turvallisuustilanteisiin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi esityksessä ehdotetaan poistettavaksi kertausharjoitukseen määräämiselle säädetty kolmen kuukauden määräaika niiden harjoitusten osalta, jotka järjestetään sotilaallisen valmiuden joustavan kohottamisen vuoksi. Pidän tätä esitystä erittäin tärkeänä ja isänmaallisena esityksenä ja annan sille kaiken tukeni. Kertausharjoitusvuorokausien enimmäisajat eivät ehdotuksen mukaan koskisi näitä harjoituksia, mutta samalla ehdotetaan, että kertausharjoitusvuorokausien enimmäismäärät muiden harjoitusten osalta kaksinkertaistettaisiin. Kertausharjoitusten määrä onkin ollut edellisen hallituksen päätösten vuoksi minimissään, ja tähän on onneksemme tullut muutos. Sen aikaansaattamiseksi tarvittiin perussuomalainen puolustusministeri. Mielestäni näiden kertausharjoitusten painopisteen tulisi olla operatiivisten ja alueellisten joukkojen kertauttamisessa. Erityistä huolta näen hiljattain perustettujen paikallisjoukkojen suorituskyvyn parantamisessa. Toimintaan on löydyttävä aikaa ja rahaa. Kertausharjoitukset ovat myös uskottavan puolustuksen vuoksi erittäin tärkeitä, eikä niiden merkitystä voi senkään vuoksi liikaa korostaa. Parlamentaarinen selvitysryhmä totesi raportissaan jo vuonna 2014, että Suomen toimintaympäristön muutos ja geostrateginen asema asettavat perusvaatimukset suomalaisen puolustuksen järjestelyille. Vaikka Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, muutokset ovat hyvinkin mahdollisia. Suomen sijainti sotilasliitto Naton ulkorajalla ja Venäjän naapurina on otettava aina huomioon laadittaessa johtopäätöksiä Puolustusvoimien mitoituksesta ja kehittämisestä. Maantieteelliselle sijainnillehan emme voi mitään. Varuskunnat sijoitettiin aikaisemmin geopoliittisesti varsin tarkasti mietittyihin kohtiin Suomessa. Puolustusvoimien uudistuksen myötä varuskuntaverkko harveni, ja maakunnista ilman varuskuntaa ovat tällä hetkellä erittäin isänmaalliset maakunnat Pohjois-Karjala sekä Etelä-Pohjanmaa. Pidän asiaa edelleen päättäjiltä erittäin epäisänmaallisena tekona. Varuskunnat ovat tärkeitä maakunnille. Ne pitävät yllä maanpuolustustahtoa, ja reserviläisille ja maanpuolustusjärjestöille ne ovat luontaisia harjoituspaikkoja. Edellä mainittu selvitysryhmä painotti, että vain yleisen asevelvollisuuden avulla Suomessa saavutetaan riittävä laatu ja määrä sijoituskelpoista reserviä sodanajan tehtäviin. Yleisessä asevelvollisuudessa rakennetaan samalla yhteiskunnalle tiedollista ja taidollista perustaa kriisiajan haasteista selviämiseen. Valitettavasti monet muut eurooppalaiset maat eivät tätä ole ymmärtäneet. Esimerkiksi Ruotsissa on ammattiarmeija, jolta ei voi kovin paljon odottaa kriisin hetkellä. Ukrainassa laiminlyötiin omien puolustusvoimien kehittäminen, ja tuloksen olemme huomanneet. Naapurimaassa Virossa on sentään ymmärretty maanpuolustuksen merkitys Venäjän naapurina. Myös Suomessa puolustuksen toimintaympäristö on muutoksessa. Säästövuodet tekivät suuren lommon Suomen puolustukseen, ja asian palauttamiseen edes lähtötasoon menee useita vuosia. Samalla kun uhkakuvat laajenevat, sotilaallisen voimankäytön mahdollisuus säilyy ja vastaavasti sotilaallista puolustusta tarvitaan edelleen. Vaikuttamisen keinot monipuolistuvat, ja puolustuksella tulee kyetä vastaamaan sekä perinteiseen sodankäyntiin että erilaisiin voimankäytön keinojen yhdistelmiin. Viime vuosien paikalliset ja alueelliset poliittiset kriisit, joihin on liittynyt asevoiman käyttöä, ovat tapahtuneet yllättävästi ja nopeaan, vain muutamien päivien tilannekehityksen jälkeen. Suomen on varauduttava kriiseihin entistä nopeammin. Tämän lakimuutoksen esitykset on tarkoitettu käyttöön otettaviksi ainoastaan poikkeuksellisissa tilanteissa ja nimenomaan toiminnan välittömään käynnistämiseen. Kannatan lakimuutosta. Edustaja Juvonen tuossa kysyi edellisessä puheenvuorossaan, onko yli 50-vuotiailla mahdollisuus päästä kertausharjoituksiin. Voin tässä vaiheessa todeta, että kyllä on, minulle on kutsu tulossa. Kiitän siitä jo Pohjois-Karjalan everstiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-04-12T18:33:57,2016-04-12T18:38:41,Tarkistettu,1.1 2016_36_176,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten aikaisemmin sanoin, pidän hyvin kannatettavana näitä muutoksia, joita tähän hallituksen esitykseen 44 sisältyy. Edellisen hallituksen aikana tässä eduskunnan salissa käytiin hyvinkin laajaa puolustuspoliittista keskustelua neljän vuoden ajan ja myös tästä edellisen kauden kertausharjoitusten määrärahojen tason laskusta, varuskuntaverkostosta ja niin edelleen. Jaettiin monesti näkemyksiä hallituksen ja opposition välillä hyvin samansuuntaisesti. Ne ratkaisut, joita tuolloin tehtiin, olivat sen ajan ratkaisuja, ja tänä päivänä pitää tehdä uusia ratkaisuja. Näiden ratkaisujen pohjaksi antaa hyvän, vahvan teräsbetonipohjan edustaja Kanervan viime kauden loppupuolella johtama parlamentaarinen työryhmä, johon edustaja Kulmalakin tässä viittasi. Harjoitustoiminta tarvitsee lakipohjan mutta tarvitsee myös rahoituksen. Ja uudistan sen kysymyksen, jonka tuossa aikaisemmin kysyin ministeriltä: onko tälle kehyskaudelle nyt varmistettu, että kertausharjoitusten tasosta, noin 17 000 vuorokaudesta, pystytään myös jatkossa pitämään kiinni? Koulutettu reservimme on meidän puolustusjärjestelmämme ydin, ja koulutetulla reservillä pystymme tarvittaessa puolustamaan omaa maatamme ja luomaan vakautta myös puolustuspoliittiseen ympäristöömme. Vielä ministerille sellainen kysymys, kun lainsäädäntöä uudistetaan nyt näiden harjoituspäivien osalta, ja viittasin myös tähän rahakysymykseen: olisiko tämmöisen yleisen puolustuspoliittisen keskustelun kannalta myös tarpeellista ikään kuin myös hieman rauhoitella tällaista julkista keskustelua — koska usein tuolla ihmisiä tavatessa tulee esille ihmisten huoli (Puhemies koputtaa) ihan jopa sodasta tai suurista konflikteista — että pysyttäisiin tässäkin asiassa tolkun tiellä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-12T18:38:44,2016-04-12T18:40:48,Tarkistettu,1.1 2016_36_177,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Asevelvollisuuslain uudistuksella nostetaan Puolustusvoimien toimintavalmiutta vastaamaan nykyaikaista sotilaallista uhkakuvaa, jossa aseellinen konflikti on alkanut erittäin nopeasti tilannekuvan muuttuessa. Tämän vuoksi on tärkeää, että pystymme nopeasti vastaamaan maahamme kohdistuvaan uhkaan nostamalla omaa valmiuttamme. Asevelvollisuuslain muutoksessa esitetty nopea palvelukseen otto on samalla myös selvä signaali siitä, että maamme puolustuskyky on uskottavalla tasolla ja kykenemme tarvittaessa vastaamaan maahamme kohdistuviin uhkiin riittävän nopeasti. Myös kertausharjoituspäivien maksimimäärän lisääminen tukee sekä Puolustusvoimien että Rajavartiolaitoksen toimintaa yhteiskuntamme turvaamisessa näiden saadessa tarvittaessa tehtäviinsä paremmin koulutettuja reserviläisiä. Sotilaallisen uhan muodostuessa on oltava mahdollista riittävän aikaisessa vaiheessa käskeä palvelukseen Puolustusvoimien ei-vakituisessa palveluksessa olevat henkilöt, kuten myös Puolustusvoimista muualle töihin siirtyneet entiset sotilashenkilöt. Samaan aikaan myös sitoumuksen tehneet maakuntajoukot tulee käskeä palvelukseen. Näin mahdollistamme riittävän osaamisen tason maanpuolustuksessa, mikä mahdollistaa joukkojen nopeaan valmiuteen asettamisen kansainvälisen tilanteen niin vaatiessa. Arvoisa puhemies! Suomen tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, eikä maahamme kohdistu sotilaallista uhkaa. Pitämällä huolta maanpuolustuksesta sekä tekemällä nyt valmisteilla olevan asevelvollisuuslain muutoksen kaltaista kehitystyötä vähennämme samalla maahamme kohdistuvan sotilaallisen uhan mahdollisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-04-12T18:40:49,2016-04-12T18:42:40,Tarkistettu,1.1 2016_36_178,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys asevelvollisuuslain muuttamiseksi on tarpeellinen tilanteessa, jossa maatamme uhkaavien sekä ulkoisten että sisäisten konfliktien ja hybridiuhkien riskit ovat kasvaneet. Turvallisuustilanteen muutokset tapahtuvat nykyään erittäin nopeasti. Meidän on kyettävä vastaamaan tilanteeseen. Esimerkiksi tänään suojelupoliisin edustaja on Vantaan Sanomissa todennut, että Suomeen on muodostumassa radikaali-islamistien piiri tai verkosto — yhtenä esimerkkinä siitä, mitä voi tapahtua ja parhaillaan ilmeisesti tapahtuu. Hallituksen esitys on kaikilta osin hyvin valmisteltu. Puolustusvoimien valmiuden säätelyssä tärkeimpiä termejä ovat valmiuden tehostaminen ja valmiuden kohottaminen. Valmiuden tehostamisessa on oleellista, että puolustushallinto pystyy toteuttamaan valmiuden säätelyä aidosti omilla päätöksillään. Asianmukaiset operaatiokäskyt tulee laatia mahdollisimman ennakoivasti puolustushaaroittain ja aselajeittain. Valmiutta kohotettaessa toimivaltuuksien osalta täytyy välttää tilannetta, jossa byrokratia voi muodostua hidasteeksi. Suunnitelmien tulee olla mahdollisimman pitkälle vietyjä niin, ettei tilanteen tullessa päälle ole enää tarvetta perustaa porina- tai diskuteerausryhmiä, jotka olisivat vain esteenä nopealle päätöksenteolle ja johtamiselle. Tuntemattomassa sotilaassa sanottiin muistaakseni, että etutikki on puoli voittoa, ja se pätee tässäkin täysin. Valmiuden kohottamisen toimenpiteiden pitää perustua riittävään ennakoivaan tiedusteluun, jolloin myös valmiuden sääteleminen ja valmiuden kohottaminen perustuvat mahdollisimman tarkkaan tilannekuvaan. Tiedustelulainsäädäntöä on kehitettävä kansainväliselle tasolle. Tällä hetkellä siinä on melkoisia puutteita varsinkin verkkotiedustelun osalta. Valmiuden kohottamiseen tähtäävät toimenpiteet on aloitettava ennen kuin Suomeen kohdistuu huomattava uhka. Sotilaallinen puolustuksemme perustuu reserviläisarmeijaan, jonka taisteluihin lähetettävät joukot on ensin harjoitettava niille suunnitelluissa kokoonpanoissa. Valmiuden joustava kohottaminen edellyttää, että tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä nykytilaa helpommin jo ennen ylimääräiseen palvelukseen kutsumisen edellytysten täyttymistä. Nykyinen lainsäädäntö on liian kankea eikä tarjoa riittäviä keinoja tähän. Lainmuutos mahdollistaa tarpeeksi tehokkaat ja joustavat keinot. Kertausharjoitusvuorokausien enimmäismääriä ehdotetaan kaksinkertaistettavaksi. Vuorokausien nostaminen merkitsee sitä, että mahdollisuus todelliseen perusyksikkö- ja joukko-osastotoimintaan on saavutettavissa tehokkaalla koulutuksella ja ajan tasalla olevalla varustuksella. Harjoitus tekee mestarin — yksinkertaista ja totta myös tässä kohtaa. Yhteiskunnan toimivuuden turvaaminen onnistuu joukoilla, jotka ovat hyvin koulutettuja. Yhä vaativampi teknologia edellyttää harjoittelua enemmän kuin ennen. Siksi on tarpeellista kouluttaa joukkoja ja ylläpitää osaamista. Se on mahdollista vain lisäämällä kertausharjoitusten enimmäisaikoja. Arvoisa herra puhemies! Emme tiedä vielä, minkälaisia paineita kohdistuu rajoillemme kesän lähestyessä, mutta jokainen ymmärtää, että se voi tuoda tullessaan uusia turvapaikanhakijatulvia, ja tilanteen kärjistyessä meillä tulee olla valmius tehokkaampaan rajavalvontaan ja sen ohella myös valtakunnan alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen. Puolustusvalmiuden vaatiessa rajajoukot tai niiden osia voidaan tasavallan presidentin asetuksella liittää Puolustusvoimiin. Tämä on tarpeellista, kun valtakunnan alueelle kohdistuu suoranaista sotilaallista voimankäyttöä ja rajaturvallisuustehtävän hoitaminen vaarantuu. Rajajoukoissa on reservissä olevien asevelvollisten lisäksi paljon Rajavartiolaitoksen virassa olevaa henkilökuntaa. Rajavartiolaitos vastaa omien sodanajan rajajoukkojensa kertausharjoituksista. Käytännössä kuitenkin Puolustusvoimat määrää asevelvolliset suunnitelman mukaisiin Rajavartiolaitoksen kertausharjoituksiin, varustaa joukot ja vastaa reserviläisten kustannuksista. Maamme puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, joten valmiuden tehostaminen ja kohottaminen ovat aivan ratkaisevassa asemassa kansallisessa puolustuksessamme. Vain yleisen asevelvollisuuden avulla voidaan Suomessa saavuttaa riittävä laatu ja määrä sijoituskelpoista reserviä sodanajan tehtäviin. Samalla turvataan yhteiskunnalle tietotaito, jolla selvitä kriisiajan haasteista. Hallituksen esitys parantaa yhteiskunnallista valmiutta, mikä on hyödyllistä koko yhteiskunnalle. Esitetyt muutokset turvaavat yhteiskunnan toimintaa. Ja lisäksi vielä erityiskiitokset puolustusvaliokunnalle, missä hyvässä hengessä näitä asioita ollaan pohdittu. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2016-04-12T18:42:42,2016-04-12T18:47:19,Tarkistettu,1.1 2016_36_179,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Värderade herr talman! Helt kort så vill jag bara säga att jag tycker att det här är ett lagförslag som är motiverat, och jag är också glad för att det har gjorts ändringar från det första utkastet i enlighet med de kommentarer som har kommit in.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-04-12T18:47:23,2016-04-12T18:47:41,Tarkistettu,1.1 2016_36_180,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun lakiin esitetään merkittävää parannusta, niin mieleen tulee ensin ajatus, että miksei tätä olla jo aikaisemmin huomattu ja tehty. Näin ainakin minulle kävi tätä lakiesitystä lukiessa. Esitys asevelvollisuuslain muuttamiseksi on mielestäni käänteentekevä uudistus sodan jälkeisessä puolustushallinnon historiassa. Lakiesitys mahdollistaa tarvittavien joukkojen nopean perustamisen suojaamaan yhteiskuntaa ja yhteiskunnan elintärkeitä kohteita terrorismia ja tuholaistoimintaa vastaan. Se mahdollistaa myös kybervastatoimintakyvyn moninkertaistamisen, koska valitut osaajat, nämä kansankielellä kutsutut nörtit, voidaan käskeä palvelukseen nopeasti estämään tietojärjestelmien kaatumisen, suorittamaan niiden elvyttämisen ja palauttamisen. Esitys helpottaa myös virka-avun antamista muille viranomaisille ja erottaa valmiustehtäviin käytettävät kertausharjoituspäivät koulutukseen liittyvistä kertausharjoituspäivistä. Kaiken hyvän lisäksi esitys tulee kaksinkertaistamaan reserviläisten kertausharjoituspäivien määrän. Kertausharjoituspäivien määrästä on monta kertaa tässä salissa ollut puhetta, ja näin voi todeta, että ministeri Niinistö on toiminut tässä asiassa erinomaisesti ja kyennyt lisäämään näitä kertausharjoituspäiviä. Siitä jämerä kiitos ministerille. Reservin esiupseerina kiitän hallitusta ja puolustusministeriä tästä käänteentekevästä esityksestä ja annan sille kaiken tukeni. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-04-12T18:48:30,2016-04-12T18:50:15,Tarkistettu,1.1 2016_36_181,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Herra puhemies! Kuten jo aikaisemmin keskustelussa totesin, tämä on kannatettava lakimuutos. Meillä on ehkä nykypäivän mittapuussa ainutlaatuinenkin järjestelmä Suomessa, yleinen asevelvollisuus ja reserviläisiin pohjautuvat sodanajan joukot. Se, että me uudistamme lainsäädäntöämme ja teemme siitä nykypäivän mukaisen, on vain ja ainoastaan hyvä asia. Kun näin teemme, niin sillä on myös psykologinen vaikutus, sillä on ennalta ehkäisevä ja vakauttava vaikutus koko meidän puolustusjärjestelmäämme. Kukaanhan meistä ei halua, että koskaan sitä pahinta sattuisi, ja sen vuoksi meidän täytyy kaikessa myös toimia niin. Suomalaiset sotilaat ovat osaavia. Kansainvälisissä tehtävissä meidän sotilaamme saavat kiitosta. Siviiliosaamisen parhaat puolet tulevat niin ikään myös sitten sotilasosaamisen käyttöön, ja meidän tutkimuksemmekin osoittavat, mitä muun muassa maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta vuosittain pitää, että meillä on maanpuolustustahto hyvin korkealla, ja se on hyvä asia. Herra puhemies! Näistä kertausharjoituksista: Nyt olemme päässeet siihen tasoon, missä nyt pitää vähintään olla. 18 000 reserviläistä pääsee kertaamaan, mutta sen lisäksi on myös vapaaehtoisia kertausharjoituksia, niitä, mitä Puolustusvoimat ostaa MPK:lta ja mitä sitten Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää vapaaehtoisille. Tässä puhutaan useista kymmenistätuhansista. Tulevaisuudessa elämme todella tiukkoja taloudellisia aikoja, mutta tämä on kuitenkin meidän kulmakivemme, peruspilarimme, että meillä kertausharjoituksia pystytään järjestämään, aivan kuten edustaja Karikin tässä jo viittasi, ja kysyisinkin ministeriltä näitten määrärahojen perään. Kuinka tämä nyt tulee tänne kehyskauden loppupuolelle mentäessä (Puhemies koputtaa) riittämään, että meillä kertausharjoitukset pystytään kaikin puolin järjestämään?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-04-12T18:50:21,2016-04-12T18:52:31,Tarkistettu,1.1 2016_36_182,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi, mikä helposti unohtuu, on vapaaehtoiset. Suomessa tarvitaan vapaaehtoista maanpuolustusta, joka on tärkeää, pitkäjänteistä työtä Suomen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen myös naisten keskuudessa on lisääntynyt edelleen. Halu osallistua maanpuolustustyöhön on heidän keskuudessaan ollut aina vahva. Sekä sisä- että ulkopoliittiset uhkakuvat ovat lisääntyneet kuluvan vuoden aikana, mikä osaltaan lisää entisestään myös naisten aktiivisuutta. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on aatteellista kansalaistoimintaa, jossa kunnioitetaan aikaisempien sukupolvien työtä mutta tunnetaan myös vastuuta Suomen turvallisuudesta. Tähän toimintaan valtiolta on löydyttävä vastaisuudessakin tukea. Mielestäni Suomessa olisi syytä käydä rakentavaa keskustelua myös kodinturvajoukkojen merkityksestä. Naapurimaa Ruotsissa koko maan kattavien ja noin 22 000 sotilaan vahvuisten kodinturvajoukkojen päätehtävänä on kriittisen infrastruktuurin suojaaminen valmiutta kohotettaessa. Näitä ovat heillä esimerkiksi yhteiskunnan tärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvät kohteet. Kodinturvajoukot voivat antaa myös virka-apua muille viranomaisille rauhanaikana. Tällä hetkellä Suomessa on rauhanaika, mutta esimerkiksi rajun maahanmuuton aikana tarvitsisimme kodinturvajoukkoja, mikäli meillä sellaisia olisi. Mielestäni kodinturvajoukot voisivat koostua esimerkiksi sotilaspoliisikoulutuksen saaneista henkilöistä, koska heillä on siihen sopiva koulutus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-04-12T18:52:32,2016-04-12T18:54:09,Tarkistettu,1.1 2016_36_183,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana ja reservin ylivääpelinä sain tavata viime viikolla Vääpelikillan edustajia täällä Helsingissä. Heidänkin viestinsä oli sama kuin mitä olen saanut kuulla näiltä vapaaehtoisilta maanpuolustusjärjestöiltä jo usein. Osa harjoitustoimintaa järjestetään Puolustusvoimien harjoituksina, kertausharjoituksina maanpuolustustyössä, ja toinen puolisko järjestetään vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestämänä samassa maanpuolustustyössä. Kuitenkin työnantajilla on vapaus harkintansa mukaan antaa työntekijälle vapautusta työtehtävistä vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoituksiin. Onko tähän ongelma-alueelle tulossa jonkunlaista uutta tarkennusta? Viittaan tällä lähinnä siihen, mitä jo aikaisemmin sanoin, että tämän kokonaismaanpuolustuksen näkökulmasta myös maanpuolustusjärjestöillä on merkittävä rooli koko maan suorituskyvyn edistämiseksi. Ja sitten tuohon edustaja Hongiston kysymykseen, miksi näin hyvää lainsäädäntöehdotusta ei ole aikaisemmin tehty. Niihin kysymyksiin, joita ministerille esitin, lisäisin vielä yhden kysymyksen: Onko niin, että 2007 lainsäädännöstä siirryttiin tähän nyt vielä voimassa olevaan lainsäädäntöön elinkeinoelämän toivomuksen takia? Koska elinkeinoelämä tarvitsee työntekijöitä työpaikoilla eikä sotaharjoituksissa, onko sen takia aikanaan säädetty tämä kolmen kuukauden varoaika ennen harjoituksia?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-12T18:54:11,2016-04-12T18:55:47,Tarkistettu,1.1 2016_36_184,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Ja nyt ministerillä on vielä kokoava puheenvuoro, niin kauan kuin tämä nyt kohtuudella vaatii aikaa — kuitenkin maksimissaan 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_185,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitos myös kaikille edustajille rakentavista puheenvuoroista yli puoluerajojen. Keskustelu jatkuu ainakin puolustusvaliokunnassa, ja maanpuolustus on yhteinen asiamme. Yritän vastata esitettyihin kysymyksiin, mutta täytyy heti alkuun tähän edustaja Karin viimeiseen kysymykseen tunnustaa, että en osaa sanoa, mistä syystä tämä kolmen kuukauden varoaika aikoinaan tuli — oliko se elinkeinoelämä vai mikä — mutta tämä asia on selvitettävissä. Edustaja Juvonen kysyi, kutsutaanko kertausharjoituksiin yli 50-vuotiaita eli onko olemassa jonkinlainen ikäkatto. Ei ole, kuten edustaja Kulmala vastasi omalla henkilökohtaisella esimerkillään, toki harvinaisella sellaisella, koska kyse on kuitenkin kansanedustajasta: ikäkattoa ei ole. Mutta tosiasia kuitenkin on, että jos puhutaan joustavasta valmiuden kohottamisesta kertausharjoituksen muodossa, niin etupäässä nuoria miehiä, toki naisiakin, kutsutaan silloin. Kuitenkin vaativissa johtajatehtävissä on vanhempia, mutta etulinjassa pääsääntöisesti se on nuorempien puuhaa. On syytä ottaa huomioon, että meillä on rahaa järjestää näitä reserviläisten kertausharjoituksia tällä hetkellä 18 000 reserviläiselle vuodessa, joten rahakin tässä kysymyksessä on esteenä. Edustaja Karille vastauksena, että tällä kehyskaudella, hallitusohjelmaa noudattaen, on tarkoituksena todellakin pitää tämä 18 000 kertausharjoituksen taso, näin on priorisoitu. Myönnän ensimmäisenä, että tämä määrä ei ole hyvä, se on korkeintaan tyydyttävä, kun ottaa huomioon, että etenkin viime vaalikaudella kertausharjoitukset käytännössä ajettiin minimiin ja syntyi koulutusvajetta ja samaan aikaan esimerkiksi uudistettiin Maavoimien taistelutapa. Mutta joka tapauksessa näillä on mentävä, ja vapaaehtoinen koulutus täydentää tätä Puolustusvoimien antamaa opetusta, aivan kuten edustaja Savola totesi. Mutta ilman kertausharjoituskutsuakin, virallista sellaista, voivat kaikenikäiset maanpuolustustahtoiset, niin miehet kuin naiset, tehdä työtä vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen tarjoamissa puitteissa — esimerkiksi, kuten edustaja Savolakin totesi, Maanpuolustuskoulutusyhdistys tekee tässä suhteessa erityisen hyvää työtä. Edustaja Kari kysyi, onko syytä rauhoitella yleisöä. Luonnollisesti vastuullisten poliitikkojen on varsinkin niin vakavissa asioissa kuin maanpuolustusasioissa esiinnyttävä vastuullisesti. Ei pidä pelotella kansaa turhan päiten, mutta toisaalta ei pidä lakaista ongelmia maton allekaan, vaan pyrkiä määrätietoiseen työhön Suomen maanpuolustuksen edistämiseksi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-04-12T18:56:00,2016-04-12T18:59:18,Tarkistettu,1.1 2016_36_186,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva asevelvollisuuslain muuttaminen on mielestäni erittäin ajankohtaan sopiva ja erittäin tarpeellinen. Maailma ympärillämme on muuttunut viime vuosina erittäin nopeaan tahtiin. Meillä on asevelvollisuusarmeija, yleinen asevelvollisuus ja alueellinen puolustus, ja tässä kansassa löytyy maanpuolustustahtoa. Tämä lakiesitys, mikä nyt on, hallituksen esitys, joka on tullut eduskuntaan, on erittäin tarpeellinen, ja ihan oikein tätä kolmen kuukauden sääntöä ollaan muuttamassa ja luomassa järjestelmää, joka toimii joustavasti tilanteessa, jossa Suomen on syytä olla omasta turvallisuudestaan huolissaan ja nimenomaan varautua sen pahimman varalle. Tärkeää on myös se muistaa, että Suomen ulkopolitiikka ja Suomen kansainvälinen yhteistyö lähtee aina niistä Urho Kekkosen aikanaan sanomista viisaista sanoista, että meillä pitää olla ystävät lähellä, aina ystävät lähellä, ja vihamiehet kaukana. Se on silloin aivan oikea tapa ajatella asioita, eli ulkopolitiikka olkoon ystävällistä ja yhteistyöhakuista kaikkiin suuntiin, ja sitten pidetään oma maa kunnossa sillä keinoin, että maanpuolustusasiat hoidetaan hyvin, kertausharjoituksia on riittävä määrä, hyvin koulutettu reservi pidetään aina valmiina ja miehillä ja naisilla, jotka osallistuvat maanpuolustustehtäviin, tai tarvittaessa kovempiinkin tehtäviin, on asianmukainen varustus. Uskottavuus lähtee siitä, että osataan asiat, on hyvää kalustoa ja tahto tehdä töitä. Näillä kolmella asialla Suomi pärjää, ja tämä lakiesitys tukee erinomaisesti tätä tavoitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-12T18:59:25,2016-04-12T19:00:58,Tarkistettu,1.1 2016_36_187,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Uzbekistanin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta >>>Hallituksen esitys HE 45/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_36_188,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Uzbekistanin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta >>>Hallituksen esitys HE 45/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on hallituksen esitys eduskunnalle Uzbekistanin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Uzbekistanin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta maaliskuussa 2016 tehdyn pöytäkirjan. Pöytäkirjalla muutetaan sopimuksen tietojenvaihtoa koskevia määräyksiä ja lisätään sopimukseen määräys virka-avusta verojen perinnässä. Tämä esitys on tuotu eduskuntaan, koska se koskee kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvia asioita, ja se on hyvä esitys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-12T19:01:15,2016-04-12T19:02:18,Tarkistettu,1.1 2016_36_189,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Uzbekistanin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta >>>Hallituksen esitys HE 45/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on kyse tuloverotuksen kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä ja veron kiertämisen estämisestä. On hyvä, että samoja tuloja ei veroteta kahteen kertaan eli kahdessa eri maassa, mutta ei ole hyvä, että on paljon tuloja, joita ei veroteta yhteenkään kertaan. Julki tulleet Panama-paperit kertovat, että ne pelot ja huolet, mitä on ollut veroparatiiseihin piilotetuista suurista varallisuuksista ja sinne ohjatuista suurista tuotoista, jotka pysyvät salassa, ovat kyllä osoittautuneet täysin aiheellisiksi. Hallitus on käsitellyt ymmärtääkseni tänään harmaan talouden torjuntastrategiaa, ja odotan, että hallitus hyvin ripeästi tehostaa toimia veronkierron ja harmaan talouden torjumiseksi. Tässä tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, ja OECD ja EU ovat näissä asioissa etenemässä, mutta tarvitaan myös kansallisia toimia. Tietysti raja varsinaisen laittoman veronkierron ja sitten tällaisen hyvin monimutkaisen, veroparatiiseja hyödyntävän aggressiivisen verosuunnittelun välillä ei ole aina selkeä, ja ymmärtääkseni tälläkin hetkellä Suomessa pyörii oikeusprosesseja, joissa tätä rajaa haetaan. Haluan kuitenkin korostaa sitä, että jos koemme, että erittäin monimutkainen, verotuksen porsaanreikiä ja veroparatiiseja hyödyntävä aggressiivinen verosuunnittelu on tuomittavaa, niin meillä on myös lainsäätäjinä mahdollisuus tarvittaessa täsmentää sitä rajaa, missä kielletty veronkierto alkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-12T19:02:18,2016-04-12T19:04:24,Tarkistettu,1.1 2016_36_190,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle joukkorahoituslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 46/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_36_191,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle joukkorahoituslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 46/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi erillislaki joukkorahoituksesta sekä muutettavaksi eräitä muita lakeja. Joukkorahoituksella tarkoitetaan suurelle yleisölle esitettäviä avoimia pyyntöjä kerätä varoja tiettyyn hankkeeseen. Joukkorahoitus on tapa kerätä rahoitusta henkilöiden ja organisaatioiden hankkeille sekä yritysten toimintaan. Joukkorahoituksesta voisimme sanoa, että pienistä puroista syntyy suuri joki ja sillä on mahdollisuus saada aikaan suuria ja tärkeitä asioita. Esityksen tavoitteena on selkiyttää lainsäädäntöä, parantaa sijoittajansuojaa, lisätä yritysten rahoitusvaihtoehtoja sekä monipuolistaa rahoitusmarkkinoita. Joukkorahoituslain säätämistä on pidettävä merkittävänä edistysaskeleena. Se on ensimmäinen taloudelliseen kilpailukykyyn liittyvä kansallinen lainsäädäntöhanke, jossa Suomi toimii edelläkävijänä. Ehdotetun säätelyn myötä joukkorahoitus saa selkeät pelisäännöt. Samalla lainsäätäjä parantaa pk-yritysten ja kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia. Tällä puolestaan on oletettavasti vaikutuksensa vakaampaan ja kestävämpään talouskasvuun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+8.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-12T19:04:40,2016-04-12T19:05:54,Tarkistettu,1.1 2016_36_192,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle joukkorahoituslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 46/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen joukkorahoituslaiksi voi olla monessakin mielessä tyytyväinen. Saamapuolelle tässä pääsevät ainakin pk-yrittäjät ja sijoittajat mutta samalla myös Suomi kokonaisuudessaan. Hallitukselle ja valtiovarainministerille kuuluu kiitos tämän tärkeän lakihankkeen nopeasta hoitamisesta eteenpäin. Hallituksen osoittama ennakkoluuloton ote on juuri sitä, mitä tässä maassa nyt tarvitaan. Lainsäädännön ei aina tarvitse rajoittaa, se voi myös mahdollistaa. Arvoisa puhemies! Yrityskentässä tarve selkeälle joukkorahoituslaille on tunnistettu jo pitkään. Aiempi lainsäädäntö asiasta on ollut kovin tulkinnanvaraista, ja erityisesti pienet finanssialan yhtiöt eli fintech-startup-yritykset ovat olleet hätää kärsimässä tiukkojen rekisteröintimenettelyjen ja vaihtuvien pelisääntöjen keskellä. Uudessa laissa tähän saadaan nyt muutos. Jatkossa joukkorahoituksen välittäjän ei tarvitse liittyä sijoittajan korvaussuojarahastoon. Tämän lisäksi sijoituspalvelulainsäädäntöön liittyvät oman pääoman vaatimukset kevenevät järkevälle tasolle. Tämä puolestaan helpottaa ajan mittaan kotimaisten pk-yrittäjien rahoitusasemaa, kun rahaa on myös tätä kautta enemmän tarjolla. Myös sijoittajan kannalta uusi laki on muutos parempaan. Se tekee startup-yrityksiin sijoittamisesta todellisen vaihtoehdon ilman tuottoa syöviä välikäsiä. Jatkossa joukkorahoitusalusta ei enää tarvitse sijoituspalveluyhtiön toimilupaa, vaikka välitettävät rahoitusvälineet olisivat siirtokelpoisia arvopapereita. Arvoisa puhemies! Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on tämän uudistuksen myötä edelläkävijä joukkorahoituksen alalla. Toisin kuin yleensä, kotimaisen ja EU-lainsäädännön yhteensovittamisessa EU-tasoisen sääntelyn tarjoamiin mahdollisuuksiin tartuttiin nyt ennakkoluulottomasti. Toivottavasti tätä etulyöntiasemaa osataan jatkossa myös hyödyntää koko yrittäjyyskentän dynaamisuuden vahvistamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+8.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-04-12T19:05:57,2016-04-12T19:08:01,Tarkistettu,1.1 2016_36_193,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle joukkorahoituslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 46/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä joukkorahoituslaissahan on kysymys sellaisesta yleensä pienten, keskisuurten, voi sanoa, kasvuvaiheessa tai ihan aloittamisvaiheessa olevien yritysten rahoittamisesta hyvin pienillä summilla, yleensä internetin kautta suurelta joukolta kerättävällä rahoituksella. Tästähän ovat puuttuneet kokonaan Suomessa pelisäännöt. Voidaan tietenkin kysyä, eikö sitten rahankeräyslakia jotenkin voitaisi tähän soveltaa, mutta siinähän on kysymys siitä, että rahaa kerätään yleishyödylliseen tarkoitukseen. Sen sijaan joukkorahoituksessa on kysymys siitä, että pienet aloittamisvaiheessa olevat yritykset — yleensä kysymys on niistä — tarvitsevat rahoitusta, ja missään tapauksessa kysymys ei ole yleishyödyllisestä toiminnasta. Nyt tässä hallituksen esityksessä säädetään kahdenlaisesta joukkorahoitusmuodosta: voi olla vastikkeetonta joukkorahoitusta tai sitten vastikkeellista, jolloin luvataan osa voitosta tai muuta vastiketta näille rahoittajille. Kaiken kaikkiaan tämä kysymyshän on ehkä enemmänkin voimistunut viime vuosina, osittain siitä syystä, että pankkirahoitus ja muu perinteinen rahoitus on vaikeutunut finanssikriisin seurauksena ja tarvitaan nyt tähän sääntelyä. Vaikka tämä Suomessa on ollut — voi sanoa, että varmasti osittain lainsäädännön puutteesta johtuen — erittäin pientä, niin maailmalla se on aika suuret mittakaavat jo saanut. Muun muassa Euroopan tasolla on arvioitu, että viime vuonna tätä joukkorahoitusta kerättiin 6 miljardilla eurolla, Yhdysvalloissa 17 miljardilla dollarilla. Sen takia on erinomaisen tärkeää, että meilläkin tähän otetaan nyt kantaa, luodaan tähän lainsäädäntöä ja saadaan (Puhemies koputtaa) kenties toimivia välineitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+8.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-04-12T19:08:10,2016-04-12T19:10:14,Tarkistettu,1.1 2016_36_194,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle joukkorahoituslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 46/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitukselle pitää antaa kiitosta silloin, kun on kiitoksen paikka. On erittäin hieno asia, että saatiin esitys laiksi joukkorahoitukselle. Tämähän tarvitaan, koska nämä joukkorahoituksen muodot ovat, kuten edellinenkin puhuja kuvasi, toisistaan niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti todella todella suuresti eroavia muotoja. Mikään laki meillä ei ole aikaisemmin niitä kaikkia kattanut. Minä näen kyllä itse, että joukkorahoitus voi antaa moninaisia mahdollisuuksia ideoiden, yritysten kasvulle ja siten tuottaa meille sisältöä ja sitä kaivattua hyvää talouskasvua. Joukkorahoitushan mainittiin myös tämän päivän hallituksen tiedotustilaisuudessa yrittäjyyspaketista ja työllisyyspaketista. Se on todellakin yksi konkreettinen keino — valitettavasti ainoa konkreettinen keino, joka tästä hallituksen paketista löytyi. Nimenomaan start-up-yrityksille, joita tällä hetkellä on kasvamassa ja syntymässä monia, tämä joukkorahoitus voi antaa todella hyvät mahdollisuudet. Kannustankin hallitusta tuomaan enemmän tämmöisiä konkreettisia, positiivisia, todellakin vaikuttavia toimia, jotta saadaan positiivista ja hyvää, laadukasta talouskasvua aikaiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+8.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-04-12T19:10:14,2016-04-12T19:11:26,Tarkistettu,1.1 2016_36_195,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle joukkorahoituslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 46/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Modig totesi, silloin kun on kiitoksen aika, pitää kiittää, ja tänään olemmekin oikein, voi sanoa, koko päivän hallitusta kiitelleet. Joten jatkan oikeastaan siitä, miten ja kuinka me saisimme tätä pääomaköyhän Suomen sijoituspääomaa liikkeelle. Tässä nyt hallitus näyttää mallia siitä, miten sitä voimme tehdä. Suomessahan makaa pankkitileillä, voi sanoa, jopa aivan liikaa euroja, kun ajattelee, mitä niillä voi tehdä, kun ne pistää sijoittumaan ja sitä kautta luomaan uutta työtä ja tekemistä. Suomessa oli vuoden 2014 lopussa vain noin 13 joukkorahoitusta tarjoavaa tai välittävää palvelualustaa. Se on todella vähän, ja tätä kehitystähän tällä esityksellä nyt halutaan nopeuttaa. Joukkorahoitus antaa paljon mahdollisuuksia siemen‑, kasvu- sekä pk-yrityksille mutta samalla myös luovan alan hankkeille, jos ajatellaan vaikka musiikin, elokuvan, kulttuurin mahdollisuuksia, ja tätäkin työtä Suomessa on jo hyvällä mallilla. Suomen ongelma on ollut kuitenkin kaiken kaikkiaan tämä toteutuneiden sijoitusten lukumäärä. Miten me saamme vauhtia tähän koneeseen? Se on laajempi asia, ja sitä ei pelkästään tämä laki nyt tällä istumalla ratkaise. Mutta kuten sanottu, työtä pitää tehdä, ja tämä voi olla myös yksi malli, miten kotimaista elintarvikealaa ja tämän tyylisiä ratkaisuja (Puhemies koputtaa) kehitetään edelleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+8.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-04-12T19:11:30,2016-04-12T19:13:36,Tarkistettu,1.1 2016_36_196,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain 6 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_36_197,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain 6 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kirkkolakia siten, että nimikirjan pitäminen tulisi työnantajalle vapaaehtoiseksi. Tällöin nimikirjalakiin sisältyvä velvollisuus luovuttaa tietoja viranhaltijoista ja työntekijöistä ei enää kirkkolain nojalla velvoittaisi työnantajia. Kirkkolakiin lisättäisiin myös uusi säännös työllistymisvapaasta. Tällä esityksellä lainsäädäntöä pyritään kehittämään tarkoituksenmukaisemmaksi. Nykyisellään eri seurakunnissa on käytössä erilaisia tietojärjestelmiä nimikirjan pitämiseen, mistä seurakunnille on aiheutunut kustannuksia. Nyt puolestaan ehdotettava nimikirjan pitämisen vapaaehtoisuus tulee merkitsemään säästöjä ohjelmistojen ja nimikirjan päivittämisen lopettamisen myötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+9.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-12T19:13:49,2016-04-12T19:14:44,Tarkistettu,1.1 2016_36_198,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain 6 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä tosiaan esitetään, että nimikirjan pitäminen olisi työnantajalle vapaaehtoista, mutta edelleen tuomiokapituli pitää nimikirjaa hiippakunnan papeista ja lehtoreista. Nimikirjan tarkoituksenahan on antaa työnantajalle luotettavaa tietoa työntekijöistä ja viranhaltijoista. Nimikirjaote vastaa osittain työtodistusta, ja sehän on julkinen asiakirja. Viranhaltijan oikeus saada vapaata työstä kunnallisen luottamustoimen hoitamista varten ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan uuden kuntalain vastaavaa säännöstä, ja tänne 52 a §:ään on otettu myös säännös työllistymisvapaasta: hänellä olisi sama oikeus kuin työntekijällä työsopimuslain mukaan. Samoin työnantaja olisi velvollinen ilmoittamaan työvoimatoimistolle taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tapahtuvasta irtisanomisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+9.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-04-12T19:14:45,2016-04-12T19:15:46,Tarkistettu,1.1 2016_36_199,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 33 ja 34 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 48/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_36_200,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 33 ja 34 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 48/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästyslakia afrikkalaisen sikaruton estämiseksi siten, että kiinteää keinovaloa voitaisiin käyttää villisian ja supikoiran metsästyksessä villisian ruokintapaikoilla. Kiitän hallitusta kaikkien metsästäjien ja sianlihan tuottajien puolesta, koska esitys on hyvä. Vieläkin parempi se tosin voisi olla. Esityksellä on tarkoitus vähentää sikaruttoa vähentämällä villisikoja sekä supikoiria. Suomeen saapuessaan afrikkalaisella sikarutolla olisi merkittäviä taloudellisia seurauksia maamme sikataloudelle. Jos Suomessa todettaisiin yksikin tartuntatapaus sikalassa, kaikki siat kyseisessä sikalassa jouduttaisiin lopettamaan. Esityksen mukaisiin toimiin on siten tartuttava ripeästi. Kyse on suomalaisen sikatalouden tulevaisuudesta. Kyse on myös suomalaisesta kansantaloudesta. Esityksen mukaan yhden afrikkalaisen sikaruttotaudin keskimääräinen hinta-arvio kansantaloudelle olisi noin 10,5 miljoonaa euroa, vaikkakin vaihtelu voi olla hyvin suurta. Kotieläinsektorin tappiot olisivat noin 17,3 miljoonaa euroa. Olemme tälläkin hallituskaudella tehneet useita samansuuruisia tukien leikkauksia, joten ymmärrämme varmasti lukujen suuruuden. Ja kyse olisi siis vain yhden sikaruttotaudin löytymisestä maassamme. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole vielä todettu, onneksemme, Suomessa. Esityksellä säädettäisiin myös supikoiran metsästyksestä villisian ruokintapaikalla, koska supikoira käyttää luontaisesti ruokailupaikkoinaan samoja paikkoja kuin villisika. Supikoira voi olla siten potentiaalinen afrikkalaisen sikaruton levittäjä. Helposti unohtuu, että supikoira on Suomeen kuulumaton vieras peto, kuten minkkikin, ja levittää jo nyt tauteja, joita yritetään torjua muun muassa itärajalle pudotettavilla raivotautirokotesyöteillä. Tällä hetkellä Suomessa pyydetään noin 200 000 supikoiraa vuodessa. Määrä ei riitä hillitsemään edes kannan kasvua tai leviämistä naapurimaahamme Ruotsiin. Villisikoja arvioidaan olevan noin 1 500. Kanta ehdotetaan esityksen mukaisesti puolitettavaksi, ja mielestäni tämä on oikea ehdotus. Myös supikoiramäärän minimoimiseksi tulisi tehdä rohkeita päätöksiä. Tarvitsemmekin entistä tehokkaampia ja ennakkoluulottomampia keinoja kantojen hillitsemiseksi. Molempien lajien pyynnin tehostamisella olisi vaikutusta luonnon monimuotoisuuden säilymisen lisäksi myös tautiriskien pienentämiseen. Mielestäni kiinteän keinovalon käyttämisen tulisi olla mahdollista villisian ruokintapaikkojen lisäksi myös aina supikoiran ja minkin metsästyksessä. Tämä tehostaisi pienpetojen metsästystä sekä tekisi metsästyksestä entistä turvallisempaa hämärässä. Metsästyksen turvallisuus on kaikkien meidän etu. Riistanhoidon kannaltakin ajateltuna on epätarkoituksenmukaista, että kiinteän valon olemassaolo estäisi supikoiran ja minkin metsästyksen hämärässä. Arvoisa puhemies! Kuten puheeni alussa kerroin, tämä hallituksen esitys on hyvä, mutta vieläkin parempi se voisi olla. Uskon, että oikein kohdistetulla tehokkaalla pyynnillä ja uudenlaisilla toimenpiteillä saadaan aikaan hyviä tuloksia villisian ja pienpetojen vähentämiseksi jo lyhyessä ajassa. Yksi hyvä lakiuudistus olisi mielestäni se, että supikoiran ja minkin nahasta saisi esimerkiksi 5 euron riistanhoitopalkkion. Tämä lisäisi näiden Suomeen kuulumattomien vieraspetojen metsästystä erityisesti nuorten metsästäjien, työttömien sekä eläkeläisten toimesta. Tämä parantaisi myös metsästäjien suhtautumista supikoiriin sekä minkkeihin, koska nahkalle tulisi tällöin lisäarvoa. Palkkion tulisi olla verovapaata, kuten sienien ja marjojen myynnin. Uskon, että rahoitus riistanhoitopalkkioon saataisiin EU:lta tai Ruotsista, koska tarkoitus on samalla estää pienpetojen leviäminen Ruotsiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+10.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-04-12T19:15:58,2016-04-12T19:20:11,Tarkistettu,1.1 2016_36_201,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 33 ja 34 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 48/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Afrikkalainen sikarutto on viruksen aiheuttama sikojen ja villisikojen verenvuotokuumetauti, johon ei toistaiseksi ole voimassa rokotetta eikä hoitoa. Tauti ei tiettävästi tartu ihmiseen mutta voi tarttua sianlihatuotannossa käytettyihin tuotantoeläimiin. Tämän takia tauti on erityisen vaarallinen sianlihan tuottajillemme, joten taudin leviäminen pitää estää kaikin käytettävissä olevin keinoin. Yksi tehokkaimmista taudinestokeinoista on vähentää taudin potentiaalisia levittäjiä eli villisikoja. Suomessa on tämänhetkisen arvion mukaan noin 1 500 villisikaa, mutta kanta on voimakkaassa kasvussa. Nyt voimassa olevassa laissa on metsästyksessä yleisesti kielletty muun muassa keinotekoisten valonlähteiden ja kohteita valaisevien laitteiden käyttö. Lakiesityksessä ehdotetaankin muutettavaksi metsästyslakia niin, että villisian ruokintapaikalla voitaisiin villisikoja ja supikoiria metsästettäessä käyttää kiinteää keinovaloa. Laissa olevia asetuksenantovaltuuksia täydennettäisiin siten, että asetuksella voitaisiin säätää esimerkiksi aitauksen käyttämisestä pyyntivälineenä. Siat ja supikoirat tulevat ruokintapaikoille yleensä hämärän taikka pimeän aikaan, joten kohteen valaiseminen auttaa tarkan laukauksen ampumisessa ja tällä tavalla edesauttaa siinä, että eläin kuolee mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Me metsästäjät tunnemme vastuumme myös tässä maataloustuotannolle merkittävässä asiassa ja haluamme osaltamme auttaa sianlihan tuottajia, jotta vaarallinen tauti ei pääsisi leviämään Suomeen. Arvoisa herra puhemies! Pidän lakiesitystä erinomaisena ja kannatettavana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+10.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-04-12T19:20:12,2016-04-12T19:21:59,Tarkistettu,1.1 2016_36_202,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 33 ja 34 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 48/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys metsästyslain muuttamiseksi ja tämän sikaruttoepidemian torjumiseksi tässä maassa on erittäin hyvä lakiesitys ja erittäin kannatettava. Afrikkalainen sikarutto on erittäin vaarallinen sairaus, joka on jo meidän rajoillamme tuolla etelässä ja idässäkin, ja se tarkoittaa sitä, että aito riski sen leviämiseen Suomeen on olemassa. Tämän takia metsästystä on syytä tehostaa, ja tämän kiinteän valon käyttämistä metsästystapahtumassa pidän hyvänä ja kannatettavana. Samalla nostaisin esille kuitenkin toisen asian, joka liittyy myös tähän erilaisten vaarallisten tautien leviämiseen Suomessa ja nimenomaan niiden torjuntaan. Metsästäjät ovat itsessään erittäin hyviä luonnon hoitajia ja riistakannan hoitajia ja ovat esimerkiksi supikoiria metsästämällä poistaneet vahinkoeläimiä, riistan tuholaisia, suuren määrän vuosittain. Sama koskee minkkejä, kettuja ja niin edelleen. Pitää muistaa, että esimerkiksi rabies, vesikauhu, on maassamme edelleen olemassa oleva tauti, joka vaivaa eläinkuntaa. Varsinkin itärajallehan on levitetty näitä ruokarokotteita, jotka on pistetty esimerkiksi syötteihin, lihanpaloihin, ne kyseiset rokotteet, ja sitten kun eläimet syövät niitä, niin saavat siitä sitten rokotteen rabiesta vastaan. Pitää muistaa, että mitä tehokkaammin tässä maassa riistakantaa hoidetaan ja nämä vahinkoeläimet pidetään kurissa, sen paremmin riistakanta jaksaa ja pysyy terveenä. Pitää muistaa sekin, että tänä päivänä susikanta on tässä maassa kasvanut aivan kohtuuttoman suureksi, vaikka siitä monesti ollaan hyvin jyrkästi eri mieltä, että se on uhanalainen. Se ei ole mikään uhanalainen laji, ja pitää muistaa, että susikantakin levittää muun muassa rabiesta ja on koirien kanssa tekemisissä. Jos joku koira selviää elävänä niiden käsittelystä, mahdollisuus rabieksen levittämiseen on olemassa. Toivottavasti tässäkin asiassa päästään järkevään ratkaisuun, että susikantaakin (Puhemies koputtaa) pystytään järkevästi säätelemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-12T19:22:00,2016-04-12T19:24:03,Tarkistettu,1.1 2016_36_203,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 33 ja 34 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 48/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen luontoon kuulumattomien vieraspetojen, supikoiran ja minkin, aiheuttamat ongelmat Suomen luonnolle ja sen monimuotoisuudelle ovat suuret. Molemmat ovat vesi- ja kanalintujen tappajina erittäin tehokkaita, lisääntyvät tehokkaasti sekä sopeutuvat uusiin elinympäristöihin nopeasti. Mielestäni taajamassa luvallisella alueella tulee sallia pienpetojen pyynti elävänä pyytävillä loukuilla. Tällä hetkellä erityisesti taajama-alueet ovat pienpedoille luontaisia suojelualueita, koska alueilla ei saa metsästää eikä siellä ole pienpedoille luontaisia vihollisia. Mielestäni pienpetoja pitäisi voida pyytää myös loukulla ja heti tappavilla raudoilla ilman metsästyskorttia silloin, kun kyseessä on pyytäjänä metsästysoikeuden haltija eli maanomistaja tai metsästysoikeuden vuokrannut henkilö. Tämä helpottaisi pienpetojen vähentämistä esimerkiksi kesämökkitonteilla. Molemmissa edellä mainitsemissani tapauksissa loukkuun pyydetyt pienpedot kuljetettaisiin tarvittaessa taajaman ulkopuolelle, missä ne eläinsuojelulain mukaisesti lopetettaisiin mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Tämän toimenpiteen ammattitaitoinen metsästäjä hallitsee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+10.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-04-12T19:24:03,2016-04-12T19:25:20,Tarkistettu,1.1 2016_36_204,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_36_205,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on annettu eduskuntaan täydentämään esitystä uudeksi tupakkalaiksi tarkoituksena kieltää tupakointi yksityisessä käytössä olevan kulkuneuvon sisällä, kun siellä on alle 15-vuotias henkilö. Tämä asia on ollut esillä eduskunnassa jo aiemmin. Tupakkalain osittaisuudistuksen, vuonna 2009 annetun esityksen, käsittelyn yhteydessä esitettiin tupakoinnin kieltämistä muiden kuin yleisten kulkuneuvojen sisätiloissa silloin, kun tilassa oleskelee alle 18-vuotias. Tällöin esityksen läpi menemisen estivät perustuslailliset syyt. Keskustelu tämän asian ympärillä on kuitenkin jatkunut myös täällä eduskunnassa. Meillä on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelyssä esitys tupakkalaista, ja tämä tosiaan on siihen tehty täydentävä esitys. Tällä esityksellä voitaisiin vähentää lasten altistumista tupakansavulle ja siten siitä aiheutuvia terveyshaittoja. Asian valmistelun yhteydessä kiellosta on oltu monta eri mieltä. Osa lausunnonantajista on katsonut, että tupakointi autossa lapsen läsnä ollessa täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Osa puolestaan katsoi, että esitys puuttuisi liikaa yksityiselämän suojaan. Tähän esitykseen liittyy perustuslakikysymyksiä, minkä vuoksi hallitus esittää, että esityksestä pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että valiokuntatyöskentelyssä asiaan löytyy oikeat ratkaisut. Arvoisa puhemies! Pidän tätä esitystä erittäin hyvänä. Mielestäni meidän tulee suojella lapsia tupakansavulta, ja ajatuksenakin tuntuu kummalliselle, että vieläkö jossakin joku polttaa autossa silloin, kun siellä on lapsi läsnä. Tällä hallituksen esityksellä halutaan se mahdollisuus viedä, ja esitys on erittäin hyvä ja kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-12T19:25:39,2016-04-12T19:28:27,Tarkistettu,1.1 2016_36_206,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla täydennetään täällä eduskunnassa jo olevaa hallituksen esitystä tupakkalain uudistamiseksi. Jo tuon lain lähetekeskustelussa kiinnitin huomiota siihen, että hallituksen esityksestä puuttui säädös siitä, että autossa ei saa tupakoida, jos siellä on lapsia. Nyt hallitus tällä täydentävällä esityksellään korjaa tämän puutteen tuossa alkuperäisessä esityksessään, ja hyvä niin. Herra puhemies! En hetkeäkään epäile, etteikö sosiaali- ja terveysvaliokunta toivottaisi tätä täydentävää esitystä tervetulleeksi. Tällä suojellaan lapsia, lasten terveyttä. Jos joku tätä epäilee, niin lukekoon vaikka tämän esityksen sivulta 3 niistä tutkimuksista — tässä viitataan esimerkiksi kanadalaiseen tutkimukseen, jossa on todettu: ""Jopa yhden savukkeen polttaminen autossa nostaa tupakansavupitoisuudet samalle tai korkeammalle tasolle kuin se on savuisimmissa ravintoloissa tai baareissa."" Siis ajatelkaa: jo yksikin savuke autossa nostaa pitoisuudet samalle tasolle tai jopa korkeammiksi kuin savuisimmissa ravintoloissa tai baareissa. Kuka meistä veisi pikkulapsen savuiseen baariin tai ravintolaan? No, me olemme suojelleet aikuisia ja kieltäneet tupakoinnin ravintoloissa ja baareissa, mutta autossa, vaikka siellä on lapsia, saa edelleen tupakoida. Eli sosiaali- ja terveysvaliokunta varmasti kannattaa, näin uskon, tätä esitystä. Ongelmana tässä asiassa — tekisi mieli sanoa: tässäkin asiassa — on perustuslakivaliokunta ja sen kummalliset tulkinnat. Nimittäin vuonna 2010 yksimielinen hallitus esitti, että autossa tupakointi kiellettäisiin, jos siellä on lapsia. Ja yksimielinen perustuslakivaliokunta katsoi, että Suomen perustuslaki estää tällaisen kiellon asettamisen, minkä seurauksena eduskunta luonnollisesti poisti tämän säädöksen silloin käsitellystä laista. Perustuslakivaliokunnan kanta on järjetön ja käsittämätön. Täällä hallituksen esityksen sivulla 3 kerrotaan maita, joissa tällaiset kiellot ovat jo voimassa: eräät osavaltiot USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa, Euroopasta muun muassa Ranska, Englanti, Wales, Skotlanti ja Kypros, ja asiasta on jo päätetty Irlannissa ja Italiassa. Olen täysin vakuuttunut, että näissä maissa korostetaan yksilönvapautta vähintään yhtä paljon kuin Suomessa, mutta luulen, että näissä maissa ei ole tullut minkään lainsäätäjän, siis minkään maan parlamentin tai osavaltioparlamentin, edes mieleen, että tällainen säädös olisi vastoin perustuslakia. Suomessa yksimielinen perustuslakivaliokunta katsoi toisin. Perustuslakivaliokunta katsoi, että jos aikuiselta kielletään tupakointi autossa, jossa on lapsi, niin se rajoittaa liiallisesti tämän aikuisen henkilökohtaista vapautta ja yksityisyydensuojaa. Lapsen oikeus terveyteen, jonka perustuslakimme myös tuntee, tai yleensä oikeus terveyteen, ei tuossa perustuslakivaliokunnan punninnassa painanut mitään. En tiedä, montako lääkäriä pitää nyt perustuslakivaliokuntaan marssittaa kuultavaksi, riittääkö yksi, kaksi, kolme, tusina, että perustuslakivaliokunta tulisi vakuuttuneeksi täällä hallituksen esityksen sivulla 3 olevista perusteluista, joissa kerrotaan, miten vakavasti autossa tupakointi vahingoittaa lapsen terveyttä. Kuten sanoin, ongelmana oli vuonna 2010 perustuslakivaliokunta — toivottavasti se ei tällä kertaa ole ongelma. Silloinen perustuslakivaliokunnan lausuntotulkinta on täysin käsittämätön. Tupakoiva aikuinen voi pysäyttää auton vaikka 20 tai 30 minuutin välein käydäkseen ulkona tupakalla, kun taas autossa oleva lapsi, vaikkapa turvaistuimessa oleva vauva, ei voi lähteä karkuun sitä tupakoivaa aikuista. Perustuslakivaliokunnan silloin omaksuma tulkinta tästä henkilökohtaisesta vapaudesta minun mielestäni muistuttaa lähinnä Amerikan kansallisen kivääriyhdistyksen ajatusta yksilönvapaudesta, joka kansallinen kivääriyhdistys, jos oikein olen ymmärtänyt, lähtee siitä, että jokaisen vapaan miehen, ilmeisesti ennen kaikkea valkoisen miehen, oikeus ja yksilönvapaus on kantaa asetta ihan silloin, kun haluaa. Meidän perustuslakivaliokunta vuonna 2010 yksimielisessä lausunnossaan lähti ilmeisesti siitä, että jokaisen aikuisen miehen ja naisen oikeus tupakoida autossaan, oli siellä lapsi, vauva tai ei, kuuluu hänen perustuslaillisen yksilönvapautensa piiriin. Edes punnintaa perusoikeus vastaan perusoikeus, yksilönvapaus vastaan oikeus terveyteen, ei tuolloin ilmeisesti tullut tehtäväksi valiokunnassa, tai jos tuli tehtäväksi, niin päädyttiin täysin käsittämättömään kantaan. Kun katsoo tätä perustuslakivaliokunnan lausuntoa, niin voi todeta, että useimmat silloin vuonna 2010 toukokuun 5. päivänä yksimielisen lausunnon antaneista valiokunnan jäsenistä eivät ole enää eduskunnan jäseniä. En usko, että näiden asioiden välillä on mitään kausaliteettia, mutta totesin tämän nyt kuitenkin. Mutta kiinnittyy huomio niihin neljään valiokunnan jäseneen, jotka edelleen ovat eduskunnan jäseniä, ja yksi niistä on vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö. Vihreät, jotka täällä hurskastelevat joka päivä lasten oikeuksista — heidän puheenjohtajansa Ville Niinistö katsoo, tai katsoi ainakin vuonna 2010, että aikuisen oikeus tupakoida autossa, jossa on lapsi, nauttii perustuslain suojaa mutta lapsen oikeus terveyteen tuossa autossa ei nauti perustuslain suojaa. Ville Niinistö siis tulkitsi perustuslakia siten, että on perustuslain vastaista kieltää autossa tupakointi aikuisilta, jos autossa on alaikäisiä lapsia. Haluan uskoa, herra puhemies, vaikka aikaa on kulunut vasta 6 vuotta, lähes päivälleen, tuosta lausunnosta, että tämän päivän perustuslakivaliokunta ajattelee asiaa aivan toisin. Mutta outoa on, että vielä tänäkin päivänä ja tässä hallituksen esityksessä sivulla 5 kerrotaan, että oikeusministeriö lausunnossaan katsoi, että esitys on valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallinen. Siis oikeusministeriö, jonka pitäisi puolustaa kansalaisten perusoikeuksia, myös alaikäisten lasten perusoikeuksia, katsoi, että on valtiosääntöisesti ongelmallista kieltää aikuisen tupakointi autossa lapsen läsnä ollessa. En voi ymmärtää oikeusministeriön lausuntoa missään muussa kuin siinä valossa, että perustuslakivaliokunnan vanha lausunto on tässä asiassa ratkaissut oikeusministeriön näkemyksen. Jos tämän päivän perustuslakivaliokunta uudelleen päätyy siihen, että Suomen perustuslaki estää kieltämästä autossa tupakointia, kun siellä on lapsi — toisin kuin lukuisten muiden maiden perustuslaki, joissa myös yksilönvapaus ja yksityisyydensuoja tunnetaan — niin pitää sanoa, että jollain tavoin valtiosääntöasioita harrastavana juristina tuntisin häpeää, jos perustuslakivaliokunta tänäkin päivänä ottaisi tuollaisen kannan. Herra puhemies! Lakiesityksen yksityiskohdista totean vain, että tässä on lähdetty siitä, että poliisille ei kuulu tämän asian valvominen. En ymmärrä, miksi poliisi, joka valvoo ratsiassa turvavöiden käyttöä ja kännykkään puhumisen kiellon noudattamista, ei samassa ratsiassa (Puhemies koputtaa) voisi valvoa myös tätä asiaa. Mutta tämä on yksi yksityiskohta. Toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta näitä yksityiskohtia miettii, mutta ennen kaikkea toivon, että perustuslakivaliokunta korjaa tämän järjettömän kantansa vuodelta 2010.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-12T19:28:27,2016-04-12T19:38:16,Tarkistettu,1.1 2016_36_207,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on todennäköisesti ihan tarpeellinen, mutta ajattelen tätä asiaa entisen valvojan kannalta. Elikkä jos on olemassa laki, jota ei ole sanktioitu ja johonka ei ole säädetty tiettyjä valvojia, ja niitä valvojia ei ole riittävästi, niin onko sillä lakimuutoksella tai yleensäkään lailla kovin paljon merkitystä? Se on lähinnä hieno ele. Tällä hetkellä hieno ele on pyöräilykypärän käyttö polkupyörällä ajaessa ja heijastimen käyttö jalankulkijana hämärän ja pimeän aikana. Niitä ei ole sanktioitu eikä niitä myöskään valvota senkään vuoksi. Ei ole mitään mieltä myöskään siinä, että hätäkeskukseen tulee ilmoituksia, että tietyssä autossa jossain parkkipaikalla tupakoidaan ja siellä on lapsia sisällä, poliisi lähtee jostain 50 kilometrin päästä toteamaan tämän tilanteen ja siitä ei ole kuitenkaan sanktiota. (Puhemies koputtaa) Todennäköisesti kenttäjohtaja ilmoittaa, että emme tule.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-04-12T19:38:19,2016-04-12T19:39:26,Tarkistettu,1.1 2016_36_208,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On mielenkiintoista, että edustaja Zyskowicz lähtee siitä, että täällä lähetekeskustelussa pitää antaa ohjeet siitä, miten perustuslakivaliokunnan pitää tulkita perustuslakia. Perustuslaki ja valtiosääntö on se, mikä on, ja perustuslakivaliokunta tietenkin melkein virkavastuulla tekee omia ratkaisujaan. Minä tätä ristiretkeä perustuslain tulkintoja vastaan vähän oudoksun. Toinen asia on se, että kun me nyt parhaillaan puramme sellaisia säädöksiä, mitkä eivät ole ihan välttämättömiä ja mitä ei voi kontrolloida, niin kyllä tässäkin on yksi säännös, joka pistää ajattelemaan, että onko todella tarpeen lähteä tekemään erikseen tällainen säädös, jota ei ole tarkoituskaan valvoa. Minä kyllä tuen kaikkia hallituksen esityksiä lähtökohtaisesti, mutta tätä jäin kyllä miettimään, että kuinka tarpeellinen esitys (Puhemies koputtaa) tämä tällainen on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-04-12T19:39:26,2016-04-12T19:40:29,Tarkistettu,1.1 2016_36_209,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on tosiaan lakeja, joissa ei ole sanktioita. Itse ajattelen, että ne ovat kuitenkin tärkeitä signaaleja lainsäätäjän tahdosta. Kyllä meillä on paljon kansalaisia, jotka noudattavat lakia sen takia, että se on laki, eivätkä vain sen takia, että joku poliisi tulee käskemään noudattamaan. Jos ajattelee tupakkalakia, meillä on esimerkiksi semmoinen säädös, että taloyhtiö voi päättää, että siellä lasten hiekkalaatikolla ei saa tupakoida. No, jos siellä joku iljettävä naapuri koko ajan tupakoi, niin mitäs siellä se taloyhtiö voi tehdä? En minä ainakaan tiedä, että ne voisivat sille mitään tehdä, muuta kuin ystävällisesti kehottaa häntä siirtymään kauemmaksi tupakoimaan. Kuitenkin mielestäni se on hyvä, että tämmöinen mahdollisuus taloyhtiöllä on, että kerrotaan asukkaalle täysin selväksi, että sitä ei pidetä hyväksyttävänä, että te tulette siihen röökaamaan, kun siinä lapset leikkivät. Mitä perustuslakivaliokuntaan tulee, edustaja Ala-Nissilä, niin perustuslaki on, mitä on, mutta perustuslakivaliokunta sitä tulkitsee. Ja näihin tulkintoihin, totta kai, lähetekeskustelussa (Puhemies koputtaa) saamme lähettää terveisiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-12T19:40:29,2016-04-12T19:41:39,Tarkistettu,1.1 2016_36_210,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Mennään puhujalistaan. Täällä voi olla muutama vastauspuheenvuorotarve, mutta kun muutama varsinaisen puheenvuoron pyytäjä on jäljellä, niin toivon, että ne, jotka haluavat sanoa jotain, sanovat sitten tämän listan jälkeen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_211,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on ajattelematonta, voisi sanoa, jopa typerää ja moraalisesti myös tuomittavaa polttaa tupakkaa autossa, jos siellä on lapsia — tässä tapauksessa ikäraja on pantu 15 vuoteen eli sanotaan niin, että alle 15-vuotiaita. Kuitenkaan emme lailla ole normaalisti pruukanneet kaikkea sellaista kieltää, joka on moitittavaa ja moraalisestikin tuomittavaa. Voisi ajatella myös niin, että joka on niin ajattelematon lapsen edun näkökulmasta, että polttaa autossa tupakkaa lasten ollessa siellä, tuskin tämänkään lain voimaantulon jälkeen lopettaa sitä toimintaa, koska ei tätä ole tässä aiottu millään tavalla sanktioida eikä ole ajateltu, että poliisi tätä toimintaa millään tavalla valvoisikaan. Lisäksi ajattelen niin, että meillä on paljon sellaista tuomittavaa toimintaa, jota emme ole syystä tai toisesta halunneet lähteä kieltämään lailla. Voisi ajatella niinkin, että vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö vahingoittaa lapsia, tai joku voisi ajatella jopa niin, että pitkäaikainen vanhempien riitelykin on lapsille pahasta. Mutta kukaan ei ole esittänyt, että nämä pitäisi lailla kieltää. On eri asia pitää asiaa paheksuttuvana, moraalisesti tuomittavana ja monellakin tavalla haitallisena kuin säätää siitä kielto lailla. Kun lakia säädetään, pitäisi olla aika kovat kriteerit ja tarkat rajat, mitä lailla tullaan säätämään. Sekin on niin, että kaikki, mitä laki sallii, ei ole välttämättä soveliasta. Sen takia olisin itse kyllä ajattelemassa samalla tavalla kuin oikeusministeriö on tätä asiaa harkinnut kokonaisuutta ajatellen, että tämä valvontakin on niin hankalaa, että tätä lakia ei kyllä tarvittaisi, ja voisi olla parempi, että tätä tältä osin ei säädettäisi. Meillä on paljon puhuttu myös siitä, että meillä yhteiskunnassa lakeja ja normeja on liikaa. Silloin meidän lainsäätäjien on syytä miettiä tarkkaan, kun olemme puhuneet normienpurkutalkoistakin, onko kulloinkin esitetty säädettävä laki järkevä ja tarkoituksenmukainen. Kun täällä hallituksen esityksessä mainitaan lain vaikutuksista, niin täällä todetaan: ""Kiellon rikkominen voitaisiin havaita esimerkiksi päiväkodissa, josta voitaisiin tarvittaessa ilmoittaa asiasta kunnan lastensuojeluviranomaiselle. Ensisijainen puuttumiskeino olisi vanhempien kanssa keskusteleminen ja muun lastensuojelullisen tuen tarjoaminen lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisesti."" Tämän osalta täytyy kyllä todeta, että tällaiset keinot, lainmukaiset keinot, ovat nytkin käytössä, jos viranomaiset huomaavat, että vanhemmat toimivat vastoin lasten terveyttä ja lapsen etua. Ei tämä laki tuo tältäkään osin mitään uutta. Siinä mielessä ajattelen itse, että kyllä nyt pitää valiokuntakäsittelyssä erittäin tarkkaan pohtia sitä, onko tarpeen säätää sellaista lainsäädäntöä, jota ei ole tarkoituskaan valvoa ja joka ei tuo mitään uutta nykyiseen toimintaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-04-12T19:41:53,2016-04-12T19:46:00,Tarkistettu,1.1 2016_36_212,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pienessä suljetussa tilassa, kuten autossa, tupakoitaessa ilman myrkkypitoisuudet nousevat myös ei-tupakoivalla terveyttä vaarantavalle tasolle. Tämä on merkityksellistä erityisesti lapsen terveydelle. Mielestäni tätä ongelmaa, josta lapsi väistämättä kärsii, ei kuitenkaan tulisi ratkaista tupakkalain tiukentamisen keinoin. Huoltajan velvollisuus on huolehtia siitä, että lapsen kasvuympäristö on turvallinen ja terveellinen. Huoltajan ei tule sallia tupakointia autossa, jossa lapsi kulkee. Mikäli huoltaja osoittaa tällaista piittaamattomuutta lapsensa terveyttä kohtaan tai jopa itse tupakoimalla vaarantaa lapsen terveyden, siihen voidaan puuttua jo olemassa olevan lain keinoin, kuten hallituksen esityksessäkin kuvataan. Lastensuojelulaki on keino, jolla saamme ratkaistuksi tämän ongelman — saamme ratkaistuksi, mikäli tahtoa on. Koulukokemuksesta minä voin sanoa sen, että lapsen kanssa matkustettaessa autossa tupakointi on suurta ajattelemattomuutta. Tosiasia on, että lapsi kärsii siitä monella tavalla. Voimakkaasti tupakalle haisevat koululaisen vaatteet saattavat olla jopa kiusaamisen kohde. Kun asia otetaan huoltajan kanssa puheeksi, tilanne tavallisimmin muuttuu. Minä kannustan rohkeuteen periaatteella ""koko kylä kasvattaa"", tässä tapauksessa kasvattaa siis myös huoltajaa. Mielestäni lakiin ei pidä kirjoittaa yhtään uutta kieltopykälää, jonka rikkomista ei valvota ja jota ei sanktioida.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-04-12T19:46:01,2016-04-12T19:47:40,Tarkistettu,1.1 2016_36_213,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva tupakointia rajoittava lakiesitys menisi tällä kertaa siihen, että pienen ihmisen vanhempi tai joku muu, joka ajaa autolla, kun lapsi on kyydissä, ei saisi tupakoida tässä autossa. Ajatus tästä on erittäin hyvä ja kannatettava. Todellakin pientä ihmistä pitää suojata, ja pitää muistaa, että kun pieni ihminen vetää keuhkoonsa sitä tupakansavua tahtomattaan, hän on avuton itse sitä päättämään, haluaako sitä vai ei. Kyllä tämän pienen lapsen suojeleminen on tärkeä asia. Se, että nyt ollaan lakiesitystä tekemässä, minun mielestäni on kovin ristiriitaista siinä mielessä, että tällaiset lainsäädännölliset toimet, joilla rajoitetaan ihmisen käyttäytymistä esimerkiksi hänen omistamassaan henkilöautossa, joka on hänen yksityistä tilaansa, kieltämättä menevät vähän aralle alueelle, mutta kyllä omasta mielestäni sitä pitää rajoittaa, koska kysymys on ihmisen terveydestä. Edustaja Zyskowicz omassa puheenvuorossaan ankarasti arvosteli vuonna 2010 perustuslakivaliokunnan antamaa lausuntoa. En silloin ollut paikalla — tai olin paikalla, olin varahenkilönä, en ollut varsinaisena jäsenenä, olin varamiehenä kyseisessä valiokunnassa — niin että en pysty sanomaan, mikä se keskustelun henki silloin valiokunnassa oli. Mutta joka tapauksessa perustuslakihan lähtee aina siitä, että tietyt asiat ovat yksityisyydensuojan piirissä ja niitä suojataan sitten loppuun asti. Tässä tietysti on kaksi intressiä: onko ihmisen terveyden suojaaminen suurempi intressi kuin se, että yksityisiä oikeuksia rajoitetaan? Se on aina jokaisessa tapauksessa harkintaa, onko syntyvä yksityisyyteen koskeva säännös ja siitä saavutettava hyöty suurempi kuin se itse menetetty oikeus. Tätä pohdintaahan perustuslakivaliokunta aina käy ja varmasti ei käy missään nimessä asenteellisesti tai peräti ajatellen niin, että tässä ollaan kenties jonkun oikeuksia tietoisesti polkemassa. Ei missään tapauksessa, vaan kysymys on siitä, että nämä intressit, mitä ollaan suojaamassa uudella lainsäädännöllä, se pohdinta yksityisen ihmisen oikeuksista, käydään aina aidosti asiantuntijoita kuullen. Mitä tulee semmoiseen tulkintaan, mitä edustaja Zyskowicz edusti, että perustuslakivaliokunta olisi karmeasti väärässä, niin se on erittäin tiukkaa harkintaa, aivan kuten edustaja Ala-Nissilä totesi, että perustuslakivaliokunta harkitsee toimielimenä aina jokaista lakiesitystä, joka sinne lausunnolle tai mietinnölle tulee. Juuri näin, kuullaan asiantuntijat, sen jälkeen annetaan lausunto. Itse en ole koskaan tupakoinut, niin että sinänsä tämä asia ei minulle tai minun autossani matkustavalle ole koskaan ongelma, koska en ole tupakkaa suuhuni pistänyt, mutta ymmärrän sen pienen ihmisen hädän, joka on puolustuskyvytön ja joutuu siihen tilanteeseen, että autossa tupakoidaan. Tämä laki on mielestäni vähän semmoinen epämiellyttävä. Pitäisi aikuisilla ihmisillä, jotka autolla ajavat — hehän ovat jo 18 vuoden iän saavuttaneet ja ovat oikeustoimikelpoisia — olla sen verran järkeä päässä, että ei todellakaan tupakoida, kun lapsia tai yleensä ihmisiä on paikalla. Jos halutaan se yksi savuke tai peräti sikari nauttia, niin kannattaa mennä sitten sinne ulkotilaan, jossa siitä ei sitten kenellekään haittaa ole. Kun rajoitus kerran tehdään, niin pohdittakoon sitten perustuslakivaliokunnassa, meneekö tämä yksityisyydensuojan piiriin. Mielestäni pientä ihmistä pitää aina suojata ja niin, että hänen terveytensä edellytykset vanhemmalla iällä turvataan. Pieni ihminen on hyvin haavoittuva, ja häntä tulee suojata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-12T19:47:42,2016-04-12T19:51:35,Tarkistettu,1.1 2016_36_214,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lohi esitti puheenvuoronsa aluksi mielestäni ihan perusteltua filosofiaa siitä, että kaikki, mikä on lailla sallittua, ei välttämättä ole oikein ja niin edelleen. Mutta sanoisin näin, että vaikka me emme kaikkeen lasta vahingoittavaan aikuisten toimintaan voi emmekä halua puuttua, oli sitten kyse vanhempien riitelystä tai viinan juonnista, niin se ei ole syy, ettemmekö me puuttuisi johonkin sellaiseen, johon haluamme ja voimme puuttua. Olemmehan puuttuneet esimerkiksi ruumiilliseen kuritukseen. Ymmärtääkseni vanhempi, joka kurittaa lastaan ruumiillisesti, syyllistyy kiellettyyn tekoon näin toimiessaan, eli esimerkiksi siinä olemme katsoneet, että tämä lapsen etu on niin tärkeä, että tämmöiseen sinänsä intiimiin, yksityiseen suhteeseen puututaan. Ja kun lukee vaikkapa hallituksen esityksen perusteluja, niin voi todellakin kysyä, kummasta on lapselle oikeasti suurempi haitta: siitä, että hänen äitinsä tai isänsä antaa hänelle kerran litsarin, vai siitä, että isä tai äiti tai vaikka molemmat tupakoivat vaikka joka aamu autossa viedessään lastaan päivähoitoon? Perustuslakivaliokunnasta: Se on todellakin punnintaa eri intressien ja eri oikeushyvien välillä. Perustuslaista itsestään ei tietystikään löydy ratkaisuja, vaan kyse on tulkinnasta. Tässä punninnassa kerroin sen, miten itse näitä asioita punnitsisin, ja itse asiassa kyllä odotan ja uskon, että perustuslakivaliokuntakin asian samassa valossa näkee. Se, että joku pitää lakia aiheettomana, tarpeettomana, ei tietysti ole mikään peruste pitää lakia perustuslain vastaisena. Tietysti voidaan yleisesti keskustella, mikä merkitys on sellaisilla laeilla, jotka ovat ennen kaikkea tällaisia signaaleja. Mutta kuten sanoin, (Puhemies koputtaa) mielestäni tätä voisi ratsioissa valvoa siinä, missä jotain turvavyönkäyttöpakkoakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-12T19:51:36,2016-04-12T19:53:41,Tarkistettu,1.1 2016_36_215,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on siis sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jo tupakkalakiesitys parhaillaan olemassa, ja tämä on siis sitä täydentävä esitys. Kiitän kaikkia hyvistä puheenvuoroista. Täällä on useassa puheenvuorossa käynyt ilmi se, mikä on edustajien ajatus. Erityisesti edustaja Hoskonen sanoi sen pontevasti — pientä ihmistä pitää suojella — jos nyt oikein muistan hänen sanoneen. Näin hän mielestäni sanoi. Sehän on tässä lähtökohtana ja ajatuksena: pientä ihmistä pitää suojella. On se sitten laki tai ele, siitä käydään täällä erilaista mielipiteiden vaihtoa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta jää odottamaan kyllä perustuslakivaliokunnan kannanoton tähän ja lausunnon, ja perustuslakivaliokunta punnitsee mielessään ja sitten myös tekee sen oman tulkintansa. Tulemme käymään valiokunnassa varmasti runsasta ja laajaa keskustelua, ja nämä kaikki erilaiset mielipiteet asiaan liittyen ovat vahvasti mukana varmasti myös siellä meidän keskustelussamme. Tämä esitys toisaalta on hyvin tärkeä ja toisaalta myös sisältää paljon näitä kysymyksiä, mitä täällä on nostettukin esille. Tämä asiahan (Puhemies koputtaa) koskettaa itse asiassa myös nuoria. Me voimme ajatella, että on 18-vuotias kuski ja sitten siellä kyydissä on näitä alle 15-vuotiaita nuoria. Elikkä tämän esityksen taustalla on myös nuorten suojeleminen. Mutta miten me voisimme sitten muuten tätä ajatusta edistää, että tupakointi on vaarallista ja sitä ei tulisi harrastaa, ei niin siellä auton sisätiloissa kuin oikeastaan muuallakaan? Valiokunta ottaa tämän käsittelyyn, ja vien terveisiä sinne erilaisista ajatuksista. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-12T19:53:41,2016-04-12T19:55:30,Tarkistettu,1.1 2016_36_216,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen edelleen siis sitä mieltä, että tupakointi autossa, jossa on alaikäisiä tai varsinkin pieniä lapsia, on ajattelematonta ja moraalisesti tuomittavaa, ja siinä mielessä olen täysin samaa mieltä kuin edustaja Zyskowicz ja edustaja Juvonen. Mutta minua hieman häiritsee se, että samaan aikaan aika monet heistä, jotka tätä lainmuutosta nyt ajavat voimakkaimmin, ajavat alkoholilainsäädännön voimakasta vapauttamista. Ja jos me pikkusen ajattelemme suhteellisuutta tässä tilanteessa, niin minusta paljon enemmän näitä pieniä lapsiakin, jos heitä halutaan suojella, alkoholista aiheutuvat haitat kyllä koskettavat kuin sitten se, että joku autossa tupakoi. Minusta tämä ilmiökin on varmasti marginaalinen, kun tupakointi on vähentynyt täällä Suomessa, ja sen takia minua kiusaa, että tässä nyt on mennyt tämä suhteellisuudentaju: luullaan, että tällä nyt sitten maailma paranee, kun tosiasia on se, että kun tätä ei ole sanktioitu, niin kaikki, jotka ovat niin typeriä, että näin tekevät, varmasti jatkavat sitä samaa toimintaa. Tästä ongelmallisuudesta kertoo sekin, että tässä hallituksen esityksessä todetaan, että jos onkin kysymyksessä asuntoauto, niin siellä saakin tupakoida, vaikka on lapsia sitten. Eli tämä tilanne on kyllä ihan hullunkurinen, jos me yritämme tällä tavalla parantaa tätä olemassa olevaa tilaa. Jokainen, joka vähän pitemmälle miettii, ymmärtää ja tietää sen, että ei tässä tämä tilanne lastensuojelun näkökulmasta kyllä parane. Ja jos todella Suomessa joku näkee, että jatkuvasti pienen lapsen läsnä ollessa polttaa tupakkaa, niin kyllä nämä viranomaiset, jotka voisivat tämän lain jälkeen puuttua, voivat nytkin puuttua tilanteeseen aivan yhtä lailla. Sen takia pidän tätä kyllä epätarkoituksenmukaisena lainsäädäntönä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-04-12T19:55:31,2016-04-12T19:57:28,Tarkistettu,1.1 2016_36_217,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä ymmärsin, että ajatus menee näin, että kun ei tätä tässä esitetä sanktioitavaksi, niin tämä on aiheeton säädös, ja muutenkin oli perusteluja, miksi tämä on aiheeton. Täällä hallituksen esityksen sivulla 5, kolmas täysi kappale, kerrotaan, että muun muassa Valvira, THL, Lastensuojelun Keskusliitto, Lääkärit tupakkaa vastaan ja niin edelleen ovat olleet sitä mieltä, että tätä tulisi valvoa ja sen rikkomisesta tulisi sanktioida samalla tavalla kuin tupakointirikkomuksesta muutoinkin. Ei minulla ainakaan henkilökohtaisesti olisi mitään tätä vastaan, ja jos ne, jotka pitävät tätä aiheettomana nimenomaan sen takia, että tässä ei ole erityistä valvonta- ja sanktiomekanismia, tällä muutoksella olisivat valmiita tätä lakia kannattamaan, niin se olisi vielä yksi syy lisää, että pitäisi tämä valvontapuoli ja sanktiopuoli tässä järjestää. En todellakaan ymmärrä sitä, että jos meillä on ratsia ja poliisi saa siinä puuttua siihen, että puhut kännykkään tai et käytä turvavyötä, niin miksei poliisi saa sanoa, että hei, sinulla on kaksivuotiaat lapset takapenkillä, minkä takia poltat tässä. En näe, mikä ongelma siinä on. Sitten joka tapauksessa... — Toinen asia, meni jo mielestä: En ihan ymmärtänyt tätä edustaja Lohen argumenttia siitä, että jotkut kuvittelevat, että tällä kaikki ongelmat ratkeavat, ja linkitystä alkoholilainsäädäntöön. Minä en ainakaan kuvittele, että tällä kaikki ongelmat ratkeavat, enkä näe tässä mitään liittymäkohtia alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen. Meillä on esillä tupakkalaki, ja siitä on jätetty eräs, jo vuosina 2009—2010 esillä ollut kielto pois, ja nyt se kielto on hyvä hallituksen esityksen mukaisesti tuohon lakiin sisällyttää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-12T19:57:28,2016-04-12T19:59:37,Tarkistettu,1.1 2016_36_218,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkoitin äskeisellä puheenvuorolla lähinnä sitä, että jos kannetaan tosiasiassa huolta lasten turvallisuudesta ja lastensuojelusta, niin kyllä silloin kannattaisi kiinnittää niihin todellisiin ongelmiin huomiota, ja minusta tässä tilanteessa meidän yhteiskunnassa vakavin ongelma ei ole se, että joku polttaa autossa tupakkaa, vaan meillä on paljon muita lasten oikeuksien ja lastensuojelun kannalta vakavampia ongelmia, ja niihin kannattaisi kiinnittää huomiota enemmän. Sitten jos mietitään tämän sanktioimista ja valvomista, niin minusta meillä sisäisen turvallisuuden osalta — kuten me tänään olemme käyneet täällä aikaisemmin, muutamia tunteja sitten, aika hyvääkin keskustelua poliisin resursseista — poliisin voimavaroja ei kannattaisi nyt ohjata tässä tilanteessa, kun ne ovat muutenkin tiukoilla, kyttäämään, polttaako joku autossa tupakkaa, vaan meillä on paljon vakavampia rikoksia, jotka jäävät nyt selvittämättä, ja vakavampia asioita, jotka jäävät selvittämättä. Tätä ei olla nyt sanktioimassa, ja tämä ei siinä mielessä tulisikaan rikokseksi, mutta haluaisin, että poliisin resurssit käytettäisiin mieluummin todellisten rikosten selvittämiseen ja yleisen turvallisuuden ylläpitämiseen kuin siihen, että katsotaan, polttaako joku sattumalta tupakkaa autossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-04-12T19:59:37,2016-04-12T20:00:52,Tarkistettu,1.1 2016_36_219,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on ilmeisesti tällainen väärinkäsitysten kehä. En minäkään ole sitä mieltä, että poliisin resursseja nyt erityisesti pitäisi siihen käyttää, että kytätään, polttaako joku tupakkaa autossa lasten läsnä ollessa. Sanoin, että jos poliisilla on ratsia, jossa katsotaan, ovatko turvavyöt kiinni, ja jossa katsotaan, puhutaanko kännykkään, niin miksei siinä samassa ratsiassa, samoilla resursseilla, ilman lisävoimavaroja, ilman lisäkyttäämistä voida myös puuttua tähän. En näe tässä mitään erityistä ongelmaa. Sitten tämä lasten turvallisuus ja suojelu. En ymmärrä, miten se, että autossa tupakointi kielletään lasten läsnä ollessa, on pois siitä työstä, jota tehdään lasten turvallisuuden hyväksi ja lasten suojelemiseksi muutoin. Miten se on pois siitä, että halutaan vahvistaa lastensuojelun resursseja tai halutaan muuten tehdä työtä lasten turvallisuuden hyväksi? Jos edustaja Lohi voisi tätä vähän avata, kun ei tämä minulle avautunut. Minä näen tämän ihan niin, että se, mitä me säädämmekään siitä, kielletäänkö tupakointi autossa lasten läsnä ollessa vai eikö kielletä, nyt ei millään tavoin minun ymmärtääkseni vaikuta siihen, mitä eduskunta tai viranomaiset muutoin tekevät lasten terveyden ja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lasten suojelemiseksi erilaisilta pahoilta asioilta ja teoilta. Eli jotenkin tuntuu siltä, että edustaja Lohi keksii tekosyitä tämän lain vastustamiseksi, tämän hallituksen yksimielisen esityksen vastustamiseksi. Olisi tietysti kiva kuulla, mitkä ne todelliset syyt ovat. Jos ne liittyvät jotenkin alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen tai muuhun, niin pitää sanoa, että minun mielessäni ei ole mitään tämmöistä linkitystä. Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus on asia, joka on vireillä, ja toivottavasti siinä päädytään järkeviin ratkaisuihin, mutta en ymmärrä, miten se olisi syy vastustaa tätä hallituksen esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-12T20:00:53,2016-04-12T20:02:57,Tarkistettu,1.1 2016_36_220,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Rouva puhemies! Edustaja Zyskowicz ja edustaja Lohi, tämä tupakkalain esitys. Jäin miettimään itse ensinnäkin sitä asuntoauton kohtaloa, miksi siellä ei ole sitä tupakka-asiaa kielletty. Minusta se kuuluisi siellä kieltää ainakin ajon aikana, näin sen pitäisi mennä. Toisaalta sitten mietin näitä lakeja, mitä meillä ei ole sanktioitu, niin kuin polkupyöräkypärän käyttö, heijastimien käyttö. Kun itse olen ollut pääsääntöisesti tiealueilla töissä, missä on rakennettu ja tehty, ja kun minä olen seurannut ihmisten käyttäytymistä ja muuta nimenomaan kaupunkialueilla, niin minun mielestäni ne lait, mitä on määrätty esimerkiksi kypärän käytöstä polkupyörällä tai heijastimien käytöstä, ovat semmoisia kasvattavia lakeja, että ihmiset rupeavat käyttämään ja opettelemaan siihen toimintaan. Vaikka tässä tätä sanktiota ei ole, minä kyllä näen mielelläni tämän asian semmoisena, että se kasvattaa näitä ihmisiä ajattelemaan, mikä on sen lapsen kohtalo ja minkä takia meidän pitää olla polttamatta siellä autossa — etteivät he altistu tupakalle ja muulle huonolle ilmalle siellä. Toivoisin ainakin, että lain käsittelyssä sitten otetaan myös mukaan tämä asuntoauton kohtalo, millä tavalla se hoidetaan kuntoon, sen enempää tähän puuttumatta. Minusta laki, mikä tavallaan ojentaa vanhempia toimimaan oikein, vaikkei siinä sanktiota ole, on ihan hyvä laki.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-04-12T20:02:58,2016-04-12T20:04:38,Tarkistettu,1.1 2016_36_221,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai pitää tunnustaa, että eihän tämä keneltäkään ole pois eikä tämä ole pois siltä muulta lastensuojelutyöltä, vaikka tämä kiellettäisiinkin, se on selvä. Mutta itse ajattelen vähän niin, että onko tällä lainsäädännöllä jotain järkeä ja vaikuttavuutta. Kun me teemme uutta lainsäädäntöä, niin pitäisi aina miettiä, mikä sen vaikuttavuus on. Me hukumme täällä Suomessa, ja voi sanoa, että Euroopassakin, erilaisiin normeihin. Meillä on paljon normeja, joita nyt ollaan purkamassa, ja silloin pitäisi jokaista uutta normia miettiessä aina miettiä, onko tällä todella jotain merkitystä, viekö tämä asiaa oikeaan suuntaan. Nyt en ole vain ihan varma siitä, kun tätä ei ole sanktioitu, tätä ei valvota ja tämä on, voi sanoa, tervejärkisille ihmisille itsestäänselvyys, että he eivät toimi näin. Kaikkea moraalisesti paheksuttavaa ei kuitenkaan tarvitse välttämättä lakiin viedä. Ja vaikka tällä ei ole mitään liittymäkohtaa alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen, niin on tässä minusta semmoinen erikoinen piirre, että ne tahot, jotka voimakkaasti ajavat, ovat sitten liberalisoimassa sitä alkoholipolitiikkaa, ja siellä kuitenkin on moninkertaiset — en uskalla sanoa, kun siitä ei voi mitään näyttöä olla, kun ei tästäkään ole näyttöä, kuinka moni tupakoi autossa lasten ollessa — haitat lapsille, jos me lähdemme tekemään lainsäädäntöä, joka aiheuttaa alkoholiongelmia entistäkin enemmän. Sen takia toivoisin, että ne henkilöt sitten myös tämän lainsäädännön yhteydessä ovat valmiita puolustamaan sellaista politiikkaa, joka lastensuojelun näkökulmasta on edistyksellistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-04-12T20:04:39,2016-04-12T20:06:26,Tarkistettu,1.1 2016_36_222,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Haluaako edustaja Parviainen käyttää vastauspuheenvuoron? — Olkaa hyvä, ja sitten edustaja Zyskowicz.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_36_223,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Kiitoksia, rouva puhemies! Itse asiassa silloin tällöin koulumaailmassa tulee eteen näitä, että lasta kuljettava huoltaja tupakoi autossa ja se tuoksuu ja se haisee — se on hirveän hankalaa sitten sille lapselle itselleen. Mutta minä uskon yhä edelleen siihen, että tämä puheeksiotto huoltajan kanssa on paljon tehokkaampi kuin se, että sitten esimerkiksi kouluväki, lastentarhan väki tai muu oheiskasvattajaväki tavallaan ajattelee, että se on jonkun toisen hoidettava asia, ei ajattelekaan sitä lapsen terveyden kannalta. Eli minä uskoisin, että vaikuttavampaa olisi, jos me korostaisimme sitä, että tämä asia on lastensuojelullinen asia eikä tupakkalain kieltoasia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-04-12T20:06:27,2016-04-12T20:07:19,Tarkistettu,1.1 2016_36_224,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minun mielestäni edustaja Semi toi hyvin esiin ne myönteiset puolet, mitä saattaa olla — ja tässä tapauksessa toivon, että on — sellaisellakin säädöksellä, josta ei seuraa sanktiota. Se on viesti ihmisille, ja meillä on paljon ihmisiä, näin kuvittelen ja ajattelen, jotka haluavat noudattaa lakia sellaisena kuin laki on voimassa, vaikkei siihen liittyisi mitään sanktiota. En tiennyt tätä heijastinkäyttöasiaa, miten se on säädetty, mutta ainakin ajattelen niin, että jos me annamme viestiä riittävästi siitä, että heijastimia pitäisi käyttää, niin se on erinomainen asia, koska jokainen autoilija ainakin tietää pimeällä tiellä, miten arvokasta on se, että ihmiset käyttävät heijastimia. No, sitten edustaja Semi kysyi tästä, että miksei asuntoautoissa kielletä. Totta kai niissäkin pitäisi kieltää. Jos ajatellaan, että perhe lähtee asuntoautolla Eurooppaan ja siellä ollaan monta päivää ja siellä tupakoidaan yötä päivää, niin totta kai se pitäisi kieltää. Mutta kun tämä mainio perustuslakivaliokuntamme tulkitsee, että se on taas kotirauhan rikkomista, jos se kielletään siinä autossa, niin nyt hallitus on jättänyt tämän kohdan tästä esityksestä pois, ja minä en nyt tässä asiassa halunnut olla moittimassa ketään. Kun näitä asuntoautoja kuitenkin on sen verran vähän ja näitä tupakoivia aikuisia, jotka lasten seurassa tupakoivat, on sen verran vähän, niin ajattelin, että tämä olisi kuitenkin hyvin marginaalinen ongelma. Mutta en usko, jos nyt rehellisesti sanon, että Amerikassa, Australiassa, Kanadassa, Ranskassa, Kyproksella, mitä näitä maita olikaan, joissa tämä kielto on säädetty, kukaan valtiosääntöasiantuntija — tai puhumattakaan joku valtiosääntötuomioistuin — on todennut, että ei saa kieltää tupakointia asuntoautossa, koska se rikkoo perustuslain suojaamaa kotirauhaa. Ehkä siellä on sitten vähemmän valppaat perustuslakiasiantuntijat kuin meillä. Edustaja Lohi, saatte minusta kaverin kyllä yleiseen normien purkamiseen ja turhien säädösten karsimiseen, mutta aina meillä varmaan itse kullakin on sitten oma musta pisteemme, eli tarkoitan sitä, että kaikki normithan ovat aikanaan syntyneet jostakin tarpeesta ja niiden karsiminen ja purkaminen ei ole helppoa, koska jokaisella normilla on ollut tai on joku hyvä tarkoitus. Minun mielestäni tällä normilla, vaikka myönnän, että tämä on näiden normienpurkupyrkimysten vastaista, on hyvä tarkoitus, ja se tarkoitus on viestiä kaikille vanhemmille, että lopettakaa tupakointi autossa, jos siellä autossanne on lapsia. Tämän sanoo laki, ja minulle sopii se, kuten sanoin, että jos ratsiaan joudut ja siellä röökaat lasten läsnä ollessa, niin poliisikin siitä huomauttaisi. Minulle sopii sekin, että siitä seuraisi tupakointirikkomuksena sanktio, jos näin sosiaali- ja terveysvaliokunta asian harkitsee. Kun taistelette nyt näitä mielestänne aiheettomia normeja vastaan, niin kai te vastustatte, edustaja Lohi, sitten sitäkin säädöstä, että taloyhtiö voi tosiaan päättää, että sen taloyhtiön lasten leikkipaikalla ei saa tupakoida? Eihän kukaan järkevä ihminen tule tupakoimaan siihen hiekkalaatikolle. Mutta sitten on olemassa niitä vähemmän järkeviä ihmisiä, jotka tulevat tupakoimaan, ja sillekään säädökselle ei ole mitään sanktiota, eikä tämmöinen taloyhtiön asukas, jonka lapsi siinä leikkii ja vieressä tupakoidaan, pysty sille tekemään mitään. Ei hän voi soittaa edes poliisille, jos ei se ole mikään yleisen kriminalisoinnin kohteena oleva teko. Ja, edustaja Lohi, voin tuoda muitakin esimerkkejä, varmaan tässä tämänkin vaalikauden kuluessa, säädöksistä, joita voitte yhtä hyvin perustein vastustaa. No, sitten tämä alkoholipolitiikka. Eli teidän logiikkanne meni siis näin, että ne, jotka kannattavat alkoholipolitiikan liberalisointia, eivät voi kannattaa tällaista tupakkapolitiikan kiristämistä. Oma ajatukseni ei mene näin. Sivumennen sanoen en kannata viinien tuomista marketteihin, siis sivumennen sanoen, mutta minä en näe näillä mitään yhteyttä. Tarkoitatteko samalla sitä, että ne, jotka kannattavat tiukkaa alkoholipolitiikkaa — esimerkiksi vastustavat kaikennäköisiä liberalisointeja — sitten kannattavat myös tiukkaa autossa tupakoinnin kieltämistä? Minä en oikein näe näissä tätä loogista yhteyttä keskenään. On paljon kaikennäköisiä ikäviä asioita, joihin emme puutu emmekä voi puuttua. On asioita, joihin voimme puuttua. Miksemme puutu, jos voimme? Varsinkin kun meillä on tämmöinen hallituksen yksimielinen esitys täällä nyt esillä, niin miksi emme siihen tartu? Sitten edustaja mainitsi tästä, että kun viedään pikkulapsia kouluun ja tupakoidaan autossa: Edustaja Lohi, näitä typeryksiä, niin kuin te sanoitte, vai miksikä näitä ihmisiä kutsuittekaan, on elävässä elämässä. Sanoitte, että siellä sitten asia otetaan huoltajan kanssa puheeksi. Näin varmasti ja toivottavasti käytännössä tehdään, mutta ei auta ainakaan liian ankarasti ottaa puheeksi, sillä silloin tämä aikuinen varmaan voi valittaa siitä eduskunnan oikeusasiamiehelle ja kysyä, että mihinkäs säädökseen tai mihinkäs oikeuteen tämä opettajan tai jonkun muun puheeksi ottaminen perustuu. Meillä oli tuolla Sastamalassa yksi koulu, jossa lapset jäivät kiinni tupakoinnista, ja rehtori laittoi lapset sitten kirjoittamaan semmoisen kouluaineen siitä, että miksi tupakointi on haitallista. Minun mielestäni se oli erittäin järkevä ja luonteva pedagoginen ratkaisu. Apulaisoikeuskansleri muistaakseni antoi erittäin ankarat nuhteet tälle rehtorille, joka tällä tavoin loukkasi näiden lasten perus- ja ihmisoikeuksia. Eli kun nämä perusoikeusfundamentalistit näitä asioita pyörittelevät, niin kyllä me vielä kummallisissa tulkinnoissa olemme, ja olemme olleet. Että en ole ihan varma, jos siellä vaikka rehtori tai opettaja rupeaisi nuhtelemaan sitä polttavaa isää tai äitiä, että poltit autossa, kun toit lapsen kouluun, ja siellä rehtori rupeaisi puhuttelemaan, että ei näin saa toimia, se vahingoittaa lapsen keuhkoja ja terveyttä — siitä lentäisi varmaan kantelu oikeuskanslerille ja rehtori saisi nuhteet, kuten sai tämä Sastamalan rehtori ja sai vielä Sastamalan kunnanhallitus, kun ei ollut ryhtynyt toimiin tämmöistä vallatonta rehtoria vastaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-12T20:07:25,2016-04-12T20:14:17,Tarkistettu,1.1 2016_36_225,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä itse en ole koskaan polttanut tupakkaa, ja minun kuljettamassani autossa kenenkään ei ole tarvinnut kärsiä taikka nauttia siitä, että autossa on ylimääräistä savua. Sen takia tämä keskustelu on minulle hieman vieras, mutta muutamissa puheenvuoroissa on otettu koppia siitä, mitenkä poliisi tulisi tätä valvomaan, ja on viitattu siihen, että poliisi kyllä puuttuu, jos kuljettaja puhuu matkapuhelimeen taikka jättää käyttämättä turvavyötä. Siihen on poliisin helppo puuttua, kun siihen on selvä sanktio olemassa. Nyt pohdiskelin tässä, kun kuuntelin tätä salikeskustelua, mitenkä poliisi toimii siinä tapauksessa, että poliisi näkisi auton, jossa on savua kuin seppäin pajassa, ja poliisi pysäyttää tämän auton ja toteaa, että kuljettajalla tai jollakin muulla matkustajalla on savuke siinä suupielessä ja hän polttaa ja autossa on vaikka 10- tai 12-vuotias lapsi tai lapsia. Kuinka poliisi toimii 30 asteen pakkasella? Sanooko poliisi, että lopettakaa se polttaminen ja turvallista matkaa, vai pysäytetäänkö se ajaminen siihen ja tuuletetaan auto, vai kuinka tässä tehdään? Jos ajatellaan näin, että me säädämme lain, jota poliisin on tarkoitus valvoa, niin pidän kyllä perin tarpeellisena, että siinä säädettäisiin myöskin jonkinlainen sanktio, on se sitten rikesakkomääräys tai joku muu, joka kuljettajalle tai tälle savuhaitan aiheuttajalle kohdistetaan. Se, että säädetään laki, jossa jokin kielletään, mutta sitä kieltoa ei ole sanktioitu millään tavalla, on kyllä niin kuin tuuleen huutamista. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-04-12T20:14:18,2016-04-12T20:15:56,Tarkistettu,1.1 2016_36_226,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hongisto käytti minusta aivan hyvän puheenvuoron. Siis viime kädessä enhän minä tätä ajatusta vastusta. Varmasti on tullut kaikille selväksi, että totta kai pidän tuomittavana sitä, jos autossa tupakoidaan, kun siellä on alaikäisiä, mutta halusin vain herättää tämmöistä keskustelua siitä, mitä me voimme lainsäädännöllä tehdä. Tässähän nyt ei oikein pystytä valvomaan tätä millään tavalla. Kun täällä otettiin esille tämä asuntoauto-ongelma, niin siitä ei ole kovin pitkä matka ajatteluun, että miksei sitä sitten asunnoissakin kielletä, koska sielläkinhän voi olla tiloja, jotka voivat olla aika pieniä, ja siellä voidaan polttaa. Tätä ketjuahan voidaan jatkaa kuinka pitkälle tahansa, ja jossakin lainsäätäjän pitää sitten miettiä, mikä on järkevää ja tarkoituksenmukaista. Tätä nyt valiokunnat varmasti pohtivat tämänkin lain yhteydessä, ja hyvä näin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-04-12T20:15:57,2016-04-12T20:16:55,Tarkistettu,1.1 2016_36_227,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczille: Oikeasta kouluelämästäni kerron, että tässä on rehtori, joka siis on puuttunut huoltajan autossa tupakointiin ihan juuri siitä syystä, että se lapsi tuli kiusatuksi koulussa, kun se tupakan haju oli niin voimakas, eikä siitä tullut sen kummempaa. Huoltaja oli katuvainen ja pahoitteli, eikä sen jälkeen sitä tapahtunut, mutta on se aika suuri asia, jos kouluväki sanoo, että lähdettäisiinkö yhdessä katsomaan, olisiko syytä tehdä lastensuojeluselvitys tästä asiasta, kun lapsi jatkuvasti altistuu tupakointiin koulumatkalla. Tuohon Sastamalan rehtorin tapaukseen sanoisin, että viisas eduskuntahan sitten myöhemmin korjasi sen tilanteen ja antaa mahdollisuuden näyttää vaikka nuuskaa käyttäville nuorille niitä ikäviä valokuvia tai diakuvia siitä, miltä näyttää nuuskaajan suu, eli opettaa samalla, kun rangaistusta tästä asiasta kärsitään. Eli viisas eduskunta teki viisaita päätöksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-04-12T20:16:55,2016-04-12T20:18:08,Tarkistettu,1.1 2016_36_228,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hongisto, sanoin, että tähän voidaan liittää sanktio, jos sosiaali- ja terveysvaliokunta niin katsoo. Sitä on moni asiantuntija esittänyt. Jos ei siitä mitään sanktiota tule, niin poliisi varmaan menettelee samalla tavalla kuin menettelee sen pyöräilijän kanssa, joka ei käytä kypärää, tai sen jalankulkijan kanssa, joka ei käytä heijastinta, jos tämmöiset säädökset ovat jo olemassa. Ei se sen kummallisempaa ole. Sitten edustaja Lohelle — lopetetaan tämä ja jatketaan muualla: En vieläkään ymmärrä, mikä on se vahinko, joka siitä teidän mielestänne seuraa, jos tämmöinen säädös tänne säädetään. Itse näen, että siinä on juuri niitä etuja, mistä esimerkiksi edustaja Semi täällä mainitsi. (Markus Lohi: Ei mitään vahinkoa!) Sitten edustaja Parviaisen puheenvuoron johdosta totean, että kyllä, eduskunta joutui säätämään aivan erityisen lain, että todellakin saa näin rehtori menetellä. Mutta kun emme vielä ole säätäneet sitä lakia, että rehtori saa ottaa puhutteluun vanhemman, joka polttaa lapsensa kouluun tuodessaan, niin kyllä siinä avataan vaaran lähde, jos lähdetään tämmöistä vanhempaa puhuttelemaan ilman, että siitä on olemassa selvä säädös, joka tähän oikeuttaa. Kyllä tämä apulaisoikeuskanslerin tulkinta tässä Sastamalan tapauksessa juuri sen osoitti, että rehtori ei saa mennä mitään tämmöistä omavaltaista tekemään, jos ei siitä ole laissa erikseen säädetty, ja nyt siitä siis on laissa erikseen säädetty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-12T20:18:08,2016-04-12T20:19:43,Tarkistettu,1.1 2016_36_229,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on ollut hämmentävä keskustelu. Hallituspuolueiden edustajat väittelevät yksimielisestä hallituksen esityksestä, jonka sisällöstä he kaikki ovat samaa mieltä eli lapsen suojelemisesta passiiviselta tupakoinnilta. Itse lakiesitykseen haluan todeta, että totta kai tämä pitäisi sanktioida ja totta kai poliisi voisi muun liikennevalvonnan ohella tähän asiaan puuttua. Mutta, hyvät kollegat, jotta ette ota enempää puheenvuoroja ja voitte rauhassa jatkaa iltaanne: onneksi tupakointi vähenee koko ajan, varsinkin nuorten keskuudessa. Elikkä asia on ymmärretty. Ja se, että me havahdumme tähän vasta vuonna 2016, on ehkä häpeällistä, mutta juna meni jo, ja kaikki on hyvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+11.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-04-12T20:19:43,2016-04-12T20:20:21,Tarkistettu,1.1 2016_36_230,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle ympäristövaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_36_231,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lakiesityksen tavoitteena on mahdollistaa tehokas kullanhuuhdonta sekä kullanhuuhdontakohteen täysimääräinen hyödynnettävyys sekä lisätä edellytyksiä luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Myös tässä pientä elinkeinonharjoittajaryhmää koskevassa lakiesityksessä pyritään sujuvoittamaan luvanvaraista ammatinharjoittamista ja helpottamaan sääntelyä, kuten hallitusohjelmassa on ansiokkaasti kirjattu. Hallitus vastaa huutoonsa, joka kuuluu Lemmen- ja Ivalojoen latvoille saakka. Tässä muutoksessa lisätään kullanhuuhdontavaltauksien enimmäispinta-alaa ja luvan voimassaoloaikaa. Molemmat ovat varmasti tervetulleita parannuksia 200—300:aa huuhtojaa koskevassa joukossa. Näin tehden kullanhuuhdonnan ennakoitavuus turvataan ja alan kulttuuri säilyy. Vaikka kyseessä onkin todella pieni joukko, jota uudistus koskee, niin sen välilliset vaikutukset ovat Lapissa merkittäviä erityisesti matkailuun liittyen. Toivottavasti lakiuudistus innostaa nykyisiä käsinkaivajia ja -huuhtojia jatkamaan pitkän perinteen omaavaa työtään. Toivon lakiuudistuksen myös innoittavan nuorempia kultakuumeen saaneita alalle. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan lakiesitystä myös senkin vuoksi, että Lapinmaan Eldoradoa, siis kullan emäkalliota, ei ole vieläkään löydetty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+13.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-04-12T20:21:03,2016-04-12T20:22:40,Tarkistettu,1.1 2016_36_232,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Voin täysin yhtyä siihen, mitä edustaja Hongisto tässä kertoi. Tämä on todellakin osa normienpurkuharjoitusta, ymmärtääkseni lähtenyt täältä eduskuntaryhmien toimesta. Edustaja Kärnä on ollut tässä hyvin aktiivinen. Tässä todellakin on niin, että harmittavan usein kullanhuuhdonta rinnastetaan laajamuotoiseen kaivostoimintaan, mitä se ei todellakaan ole. Sen takia on tärkeätä, että tällä säädöksellä voidaan mahdollistaa se, että kultavaskoolit heiluvat jatkossakin pienimuotoisen yrittäjätoiminnan tarjoamana. Jatkossa kullanhuuhdonta voidaan myös kaivosviranomaisen päätöksellä aloittaa tai sitä voidaan jatkaa, vaikka toiminnasta olisi tehty valituskin. Tämä, niin kuin edustaja Hongisto totesi, ei ole sinällään suuri asia, mutta paikallisesti sillä on iso merkitys, ja se kuvastaa sitä, että täällä eduskunnassa ja hallituksen toimesta konkreettisesti nyt puretaan ja sujuvoitetaan normeja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+13.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-04-12T20:22:41,2016-04-12T20:23:52,Tarkistettu,1.1 2016_36_233,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_36_234,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp,Värderade fru talman! I enlighet med reservation nummer 2 föreslår jag att det här lagförslaget förkastas. Orsaken är att det inte är motiverat att slopa det här skyddet på basen av humanitära skäl.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+14.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-04-12T20:24:09,2016-04-12T20:24:28,Tarkistettu,1.1 2016_36_235,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp,Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Blomqvistin tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+14.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-04-12T20:24:49,2016-04-12T20:24:55,Tarkistettu,1.1 2016_36_236,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain 21 ja 209 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_36_237,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain 21 ja 209 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on nykyisin käytäntönä se, että ympäristöluvan mukaisia vesien laadun velvoitetarkkailuita voi tehdä vain Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä toimija. Nyt hallitus kuitenkin tässä esittää, että tämä nykyinen käytäntö lakkautetaan ja oikeastaan mikä tahansa toimija voisi näitä mittauksia tehdä ilman nykyisiä pätevyysvaatimuksia. Näissä asiantuntijalausunnoissa on tuotu esiin Suomen ympäristökeskuksen huoli siitä, että tämä johtaa siihen, että meidän ympäristön laatu voisi pilaantua, jos näitä tutkimuksia ei kunnolla tehdä. Siksi minä esitän mietintöön jätetyn vastalauseen mukaista lausumaehdotusta hyväksyttäväksi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+17.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-04-12T20:26:15,2016-04-12T20:27:05,Tarkistettu,1.1 2016_36_238,36/2016,2016-04-12,13.59,20.29,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain 21 ja 209 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyseessähän ovat niin sanotut norminpurkutalkoot, ja nämä talkoot kyllä ympäristövaliokunnan näkökulmasta katsottuna tarkoittavat ympäristölainsäädännön heikentämistä kautta linjan. Valiokunnan kuulemisissa kävi selvästi ilmi, että on riski, että toteutuessaan tämä esitys vaarantaa veden laadun mittauksen. Kannatan edustaja Karin tekemää esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2016+17.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-04-12T20:27:05,2016-04-12T20:27:31,Tarkistettu,1.1 2016_37_1,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 12.4.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Thomas Blomqvist Matti Semin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_37_2,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain 21 ja 209 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Keskustelu asiasta päättyi 12.4.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Emma Kari Silvia Modigin kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_37_3,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain 21 ja 209 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2016 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_37_4,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_37_5,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys huoltovarmuuden turvaamisesta ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista. Öljyn varmuusvarastointia on hoidettu Suomessa siten, että myös direktiivi, varastojen käytettävyyttä ja saavutettavuutta koskevat vaatimukset, on käytännössä täytetty. Esityksen tavoitteena on täsmentää kansallista lainsäädäntöä siten, että komission perustellussa lausunnossa esiin nostamat direktiivin kohdat saatettaisiin aikaisempaa selkeämmin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Suomessa öljyn varmuusvarastoja ovat Huoltovarmuuskeskuksen omistuksessa olevat valtion varmuusvarastojen öljyvarastot sekä öljyn maahantuojien velvoitevarastot. Suomi pitää kansainväliset velvoitteet selvästi ylittävää öljyvarastojen tasoa. Öljyä on varastossa noin viiden kuukauden tarpeeseen, kun monissa Euroopan maissa täytetään minimivelvoitteen mukainen kolmen kuukauden taso. Lain 3 §:n mukaan valtion varmuusvarastoja pidetään väestön toimeentulolle, elinkeinoelämän toiminnalle ja maanpuolustusta tukevalle tuotannolle sekä huoltovarmuutta koskeville Suomen kansainvälisten sopimusvelvoitteille välttämättömistä raaka-aineista ja tuotteista, kuten raakaöljystä, maakaasusta, viljasta, lääkkeistä ja teollisuuden raaka-aineista. Tarpeellista olisikin käydä enemmän huoltovarmuuskeskustelua kaikista edellä mainitusta asioista. Muutosten myötä raakaöljyn ja öljytuotteiden varastojen käytettävyyden sääntely täsmentyisi vastaamaan nykyistä tarkemmin direktiivissä jäsenvaltioiden velvollisuutta ylläpitää raakaöljy- ja/tai öljytuotevarastojen sääntelyä, kuitenkin niin, että käytännön toiminta säilyisi nykyisenä. Esityksestä ei seuraisi, että noudatettuja käytäntöjä olisi muutettava. Suomen energiaomavaraisuus on alhainen, vain noin 35 prosenttia. Olemme riippuvaisia tuontienergiasta. Käytännössä kaikki raakaöljy, kivihiili ja maakaasu tuodaan Venäjältä. Vuonna 2014 näiden osuus oli yli 60 prosenttia. Sen lisäksi, että huolehdimme varmuusvarastojen riittävyydestä ja käytettävyydestä velvoitteiden mukaan, meidän pitäisi pyrkiä omavaraisuuden parantamiseen. Vaikka energian saatavuus on nyt hyvä, aina pitäisi varautua alueen mahdollisiin toimintaympäristön muutoksiin. Suomen kylmä ilmasto, syrjäinen sijainti, riippuvuus merikuljetuksista ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat erityispiirteitä, jotka vaikuttavat huoltovarmuuden tavoitteisiin ja keinovalikoimaan. Arvoisa puhemies! Suomessa on korkeasti kehittynyt teknologia ja runsaasti sellaisia vahvuuksia, jotka auttavat ylläpitämään kansallista huoltovarmuuttamme. Energiantuontimme olisi puolitettavissa hyödyntämällä monimuotoisia ja runsaita luonnonvarojamme. Turpeen ja hakkeen käyttö lämmöntuotannossa, puu ja olkipohjaiset polttoaineet ja biokaasun käyttömahdollisuudet ovat hyviä esimerkkejä päästäksemme lähemmäs energiaomavaraisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-04-13T14:04:01,2016-04-13T14:07:53,Tarkistettu,1.1 2016_37_6,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maassamme on varmuusvarastoitu öljytuotteita kauan ennen kuin EU ja IEA ovat määritelleet jäsenmailleen velvoitteensa. Öljyjen varmuusvarastointiin on ollut selkeät syyt: maamme täydellinen riippuvuus öljyjen tuonnista ja maamme syrjäinen, saarimainen sijainti. Öljytuotteiden varmuusvarastoinnista vastaa Huoltovarmuuskeskus ja öljyjen maahantuojat, joille on säädetty velvoitevarastointi. Maahamme on käytännössä varastoitu noin viiden kuukauden kulutusta vastaava määrä polttoaineita. EU:n ja IEA:n velvoite on vain 90 päivää eli kolme kuukautta. Nykyiseen lakiin esitetään lisättäväksi raakaöljy- ja öljytuotteiden varmuusvarastojen saatavuutta ja käytettävyyttä koskevat säännökset. Samassa yhteydessä muutetaan tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annettua lakia tekemällä siihen tarkennus, jonka mukaan maahantuoja olisi velvollinen varastoimaan raakaöljyä ja öljytuotteita siten, että ne ovat käytettävissä. Lisäykset johtuvat EU:n tekemästä tarkastuksesta ja sen tämän johdosta viime syksynä antamasta lausunnosta, joka velvoittaa Suomen tarkastamaan kansallisia lakejaan. Muutosten myötä raakaöljyn ja öljytuotteiden varastojen käytettävyyden sääntely täsmentyisi vastaamaan nykyistä tarkemmin direktiiviä jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää raakaöljy- ja öljytuotevarastojen sääntelyä, kuitenkin niin, että käytännön toiminta säilyisi nykyisenä. Arvoisa puhemies! Näin ollen esitys ei mielestäni sen enempää heikennä kuin parannakaan maamme öljytuotteiden huoltovarmuutta, mutta pidän kuitenkin tärkeänä, että huoltovarmuus säilytetään suurempana kuin EU ja IEA velvoittavat. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-04-13T14:07:53,2016-04-13T14:09:49,Tarkistettu,1.1 2016_37_7,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhutaan energian saatavuudesta ja huoltovarmuudesta, se on aina tärkeä asia ja se antaa mahdollisuuden myös yleisesti ja yhteiskunnallisesti miettiä energiapolitiikkaa ja kaikkea siihen liittyvää. Myös tässä seuraavassa asiassa puhumme muun muassa polttoaineiden valmisteverosta, ja, puhemies, sen takia haluaisinkin palauttaa tässä yhteydessä mieleen keskustelua, jota viime viikolla kävimme valtiontalouden kehyksistä ja esityksistä muun muassa sen suhteen, että maan hallitus on nyt nostamassa bensaveroa. Haluaisin nyt tässä vielä hämmästellä sitä, että kuinka ihmeessä tämä oli mahdollista, sillä mehän kaikki muistamme, että tietenkin vaaleihin kuuluu se, että lupauksista pidetään kiinni, ja oli hämmästyttävää, että esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini vielä ennen vaaleja kovasti kritisoi bensaveron korotuksia. Hän sanoi: ""Arvoisa hallitus, bensavero on tasavero, ei sitä pumpulla kysytä, paljonko on tili tai eläke. Sama hinta, se on tasavero."" Ja nyt haluaisin tässä salissa palauttaa mieliin tämän viime viikon keskustelun siitä näkökulmasta, miten ihmeessä näin pääsi käymään ja miten tämä on mahdollista, ja varsinkin, kun ajattelee esimerkiksi Suomea kokonaisuutena, sen harvaan asuttuja seutuja ja ihmisiä, jotka autoa tarvitsevat ja työssä käyvät. Ennen vaaleja puhe tästä oli täysin erilaista kuin missä nuotissa se sitten vaalien jälkeen kävi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-13T14:09:50,2016-04-13T14:11:20,Tarkistettu,1.1 2016_37_8,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat merkittäviä turvallisuustekijöitä, ja kuten täällä edustaja Mäkipää totesi, niin pitäisikin huomattavasti paljon enemmän keskustella näistä asioista, siitä, mikä niiden tila Suomessa on, jos kansallisia kriisejä tai ulkoista uhkaa joudumme jossain vaiheessa kokemaan. Toivoisinkin, nyt kun tässä hieman tätä asiaa parannellaan ja tuodaan lisävelvoitteita tuontiöljy-yhtiöille, että jatkossa tulisi sellainen tilanne, jossa voitaisiin käydä asiallinen ja laaja keskustelu siitä, mikä on Suomen todellinen huoltovarmuus ja omavaraisuus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-13T14:11:21,2016-04-13T14:12:17,Tarkistettu,1.1 2016_37_9,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että huoltovarmuudesta kannetaan huolta ja lainsäädäntö asetetaan sille tasolle, että se on vähintään riittävää. Sanoisin kuitenkin, että ne velvoitteet, joita Euroopan unioni meille asettaa, eivät välttämättä ole riittäviä tällaiselle pohjoiselle valtiolle kuten Suomi. Pitää muistaa, että me olemme jatkuvasti merireittien takana, me olemme eräänlainen saareke, jonka on huolehdittava siitä, että kaikissa olosuhteissa huoltovarmuus toimii myös öljyvarastojen osalta. Suurta murhetta kannan siitä, että tässä maassa ei ole kotimaisilla polttoaineilla pidetty ollenkaan niin kunniakkaasti kiinni huoltovarmuudesta kuin öljyn osalta on pidetty. On aivan käsittämätöntä, että meillä on valtavat luonnonvarat, joiden käyttöä sitten yritetään estää kaikin keinoin. Turve on siitä erittäin hyvä esimerkki. Meillä on loistava oma polttoaine. Yhdistettynä kotimaisen puun polttoon se antaisi meille valtavat työmahdollisuudet, pienentäisi meidän ulkomaan velkaa ja ennen kaikkea toisi valtiolle ja kunnille verotuloja. Työttömyys maksaa meille valtavan paljon, siitä ei teille kannata luennoida, mutta onhan käsittämätöntä, että kun turve-sana mainitaan, niin ihmisillä heti alkaa eduskunnassa valtava huuto siitä, että ei saa tehdä, ei saa tehdä sitä eikä tätä. Edustaja Pia Viitanen omassa puheenvuorossaan jatkoi uskollista linjaansa valtiontalou-den oikaisutoimenpiteitten vastaisesti. Se tilanne, missä aikanaan oltiin, ja tämä, kun nyt jouduttiin hieman polttoaineveroa korottamaan: ne ovat kaksi eri maailmaa. On ihan eri asia puhua politiikkaa kuin kantaa vastuuta, ja edustaja Pia Viitasen äskeinen puheenvuoro kuului juuri tähän kategoriaan. Kyllä on helppo arvostella, jos taloutta yritetään oikaista. Kunnia niille, jotka tekevät sen työn, eikä huudella sieltä perästä sen jälkeen, että tuo oli väärin sammutettu tai vielä enemmän väärin sammutettu. Toivoisin kuitenkin, että jalat ovat maassa ja pidetään järki päässä, ettei nyt takerruta lillukanvarsiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-13T14:12:18,2016-04-13T14:14:06,Tarkistettu,1.1 2016_37_10,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä minusta vastuunkantoa on myös se, että kannetaan vastuuta omista puheista: mitä ollaan ennen vaaleja puhuttu ja luvattu äänestäjille. Esimerkiksi juuri mainittu Timo Soini syytti keskustan Sipilää ideasta nostaa bensaveroa ja kertoi, että siitä kärsivät työttömät ja vähävaraiset sekä jokainen työssään autoa tarvitseva duunarista maatalousyrittäjiin — maalta pakeneminen jatkuu. Tällaisia arvoisat perussuomalaiset puhuivat ennen vaaleja. Vaalien jälkeen tapahtuu toista. Tätä vastuuta minä peräänkuulutan. Ja kyllä minä huomasin, että on täällä keskustallakin ollut ennen vaaleja tämänkaltaisia äänensävyjä. Esimerkiksi edustaja Kalmari on kysynyt, (Eduskunnasta: Ryhmän varapuheenjohtaja!) miksi haluatte nostaa bensaveroa, kiinteistöveroa, kunnallisveroa, muita tasaveroja. Mitä tämä hallitus tekee? Se tekee juuri näin kuin mistä ennen vaaleja puhuttiin toisinpäin, ja tästä, edustaja Hoskonen, oli kysymys minun puheenvuorossani.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-13T14:14:06,2016-04-13T14:15:07,Tarkistettu,1.1 2016_37_11,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että hallituspuolueen kansanedustajat tukevat toisen hallituspuolueen ministeriä ja puheenjohtajaa, mutta täytyy sanoa, että hieman löysää se on. Kyllä politiikan realismiin kuuluu se, että katsotaan niitä asioita, mitkä ovat periaatteellisia olleet, ja silloin pitää hallituspuolueessa ainakin kestää se, että asia otetaan esille ja siitä puhutaan täällä. Eiväthän näkemykset voi vaihtua muutaman kuukauden aikana mustasta valkoiseen. Ja se, mikä tässä pitää nähdä, on se, että polttoainevero on tasavero. Ei siellä mittarilla todellakaan katsota, paljonko sitä eläkettä on, ja minä toivoisin, että tämä lause tulee rehellisesti myös perussuomalaisten suusta toistaen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-04-13T14:15:07,2016-04-13T14:16:04,Tarkistettu,1.1 2016_37_12,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Ja viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Lindtman.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_37_13,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin on niin. Se vastuu, mikä on meidän kansanedustajien se kaikkein suurin vastuu, mikä meidän pitää kantaa, on vastuu omista sanoistamme. Arvoisa puhemies! Kun kyse on huoltovarmuudesta, niin otanpa nyt tähän liittyvän sitaatin. ""Liikennepolttoaineveromme ilman huoltovarmuusmaksuakin on noin kaksinkertainen EU:n minimitasoon nähden. Kaikkia polttoaineveroja tulisi laskea, jotta kotitalouksien ostovoimaa voidaan parantaa ja teollisuuden kilpailukykyä kohentaa."" Näin sanoi ja vaati puolueen puheenjohtaja, nykyinen ministeri Soini vain muutamaa viikkoa ennen viime vaaleja. Siis kun kyse on siitä, oliko tavoitteena, täällä on puolueita, jotka sanoivat, että bensiiniverolle ei tehdä mitään, mutta täällä on yksi puolue, joka lupasi sitä laskea, ja lopputulos on nyt se, että sadalla miljoonalla se nousee ja keskusta (Puhemies koputtaa) tämän hyväksyy Soinin perässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-13T14:16:04,2016-04-13T14:17:11,Tarkistettu,1.1 2016_37_14,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Mennään puheenvuorolistaan. Edustaja Lindtman, onko teillä vielä puhehaluja?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_37_15,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! (Hannu Hoskonen: Ei ole asiaa enää!) Kun todella kyse on tästä huoltovarmuusmaksusta, joka vaikuttaa tähän polttoaineen hintaan, niin sen takia mielestäni on oleellista keskustella nyt myös tästä polttoaineen hinnasta. Yksi asia on kyllä ihmetyttänyt tässä salissa, nimittäin viime vaalikaudella eduskunnassa puhuttiin paljonkin polttoaineverosta. Paljonkin puhuttiin tasaverosta todella niin, että siinä bensapumpulla ei kysytä sitä lompakon paksuutta, paljonko on tili tai paljonko on eläke, kuten edustaja Soini silloin sanoi. Muistan, että silloin erityisesti perussuomalaisten edustajat olivat kovasti äänessä. Nyt tässä keskustelussa voi kuulla sen hiljaisuuden, joka on hallituspuolue perussuomalaisten kansanedustajien keskuudessa. Itse ajattelin, että todella on niin, että en minä nyt usko eikä kukaan usko, että perussuomalaiset pystyvät keskeisiä vaalilupauksia pitämään, mitä tulee Kreikkaan ja näihin muihin, mutta tämän yhden asian osalta minutkin sai Soini uskomaan, että tästä perussuomalaiset pitävät kiinni. (Ben Zyskowicz: Tuo ei taida olla totta!) — Kyllä minä hieman uskoin, että perussuomalaiset pitävät tästä lupauksesta kiinni. — Vain alle vuosi vaalien jälkeen tämäkin lupaus on syöty. Kyse on siitä, onko tässä vaihtoehtoja. (Pirkko Mattila: Aina on vaihtoehtoja, kyllä!) Ainoa vaihtoehto ei ollut tämä ruuan arvonlisävero. Vaihtoehto olisi ollut laittaa esimerkiksi nämä sijoitusvakuutukset verolle, jolla olisi saatu samansuuruinen summa, mutta tätä vaihtoehtoa tietoisesti hallitus ulkoministeri Soini etunenässä ei halunnut ottaa käyttöön vaan haluaa, että bensiiniveroa korotetaan ja duunarit maksavat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-13T14:17:15,2016-04-13T14:19:05,Tarkistettu,1.1 2016_37_16,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,En myönnä enää vastauspuheenvuoroja tässä vaiheessa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_37_17,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Huoltovarmuusasiasta olen täysin samaa mieltä kuin edustajat Mäkipää ja Hongisto edellä puhuivat ja myös edustaja Hoskonen. Mutta tähän bensaveroon nyt totean sen, että silloin kun puheenjohtaja Soini tuosta puhui, niin bensiinin hinta oli pari—kolmekymmentä senttiä korkeampi kuin tänä päivänä ja siihen tilanteeseen korotus olisi ollut kyllä kohtuuton. Mutta nyt kun hinta on rajusti pudonnut, on aivan loogista, että sitä nostetaan hieman ja sillä korvataan makeisveron tuoton poistuminen, jonka EU kielsi, käsittämätöntä sinänsä. Vaihtoehtoja toki on. Kysyn kuitenkin sosialidemokraateilta: Te 20.3.2015 eli kuukausi ennen eduskuntavaaleja ilmoititte, että teidän ohjelmassanne leikataan indeksikorotuksia niin, että 800 miljoonaa euroa säästyy valtion julkisia menoja. Tänä päivänä tiedämme, että indeksikorotuksia leikkaamalla ei saada yhtään senttiä, koska inflaatio on ollut nollassa ja indeksikorotuksia ei tule. Teidän vaalilupauksenne oli siis noin 800 miljoonan leikkauskohteesta, jota ei ole. Millä te katatte tänä päivänä vaihtoehtobudjettinne tältä osin? Autoveron osalta te vastustitte sen leikkaamista, niin kuin hallitus teki. Se on tuottanut 10—20 miljoonaa enemmän kuin olisi teidän mallinne tuottanut. Teillä on valtava aukko vaihtoehtobudjetissanne ja olette pettäneet täysin vaalilupauksenne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-13T14:19:08,2016-04-13T14:21:03,Tarkistettu,1.1 2016_37_18,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tätä Suomea todellakaan puheilla lämmitetä eikä autoja tankata. Ja niin kuin tässä edustaja Kankaanniemi totesi, niin pumppuhinta todellakin siellä huoltoasemilla on hyvinkin laskusuunnassa. Ja valtion budjetti ja hallitusohjelmahan ovat kokonaisuuksia. Ja nyt hallitusohjelmahan on nostanut eritoten täällä osiossa ""Biotalous ja puhtaat ratkaisut"" meidän energiapolitiikkaan haettavaksi aivan uusia linjoja, jollaisia en kyllä ole SDP:n avauksissa näiden vuosien saatossa nähnyt — vai mitä, häh? Mutta huoltovarmuus pitää nähdä osana nimenomaan kokonaisturvallisuutta. Me olemme todellakin tuonnin varassa ja Itämeren kautta, eikä siellä kummoistakaan kriisiä välttämättä tarvita, jotta siellä tuonti voi häiriintyä. Ja ihmeen sitkeästi edelleen Suomi on Euroopan unionin kanssa kiinni fossiilitaloudessa. Ja se, mitä edustaja Hoskonen sanoi tästä turpeen käytöstä, on aivan totta. Se on kotimaista, hitaasti uusiutuvaa mutta täysin kotimaista energiaa — ja uusiutuvaa, toisin kuin kivihiili, toisin kuin öljy. Ja mainitsenpa edelleenkin, että sitä öljyä porataan hyvinkin kyseenalaisissa paikoissa: merenpohjissa, herkillä alueilla, arktisilla alueilla. Meillä olisi todellakin varaa muuttaa energiakauppatasetta positiiviseksi nimenomaan kotimaisen energian avulla ja sitä kautta parantaa huoltovarmuutta, niin kuin täällä monissa puheissa on todettu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-04-13T14:21:04,2016-04-13T14:22:34,Tarkistettu,1.1 2016_37_19,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisat edustajat, täällä on joukko varsinaisia pyydettyjä puheenvuoroja. Minä myönnän ne puheenvuorot, ja niiden jälkeen sitten jatketaan debatilla.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_37_20,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämä huoltovarmuusasia on tärkeä, ja pidän sitä ihan järkevänä, että Suomi nostaa oman rimansa niin korkealle, että pystymme kaikissa olosuhteissa energiataloutemme itse hoitamaan niin hyvin, ettei tarvita vieraan apua. Edustaja Mattila äsken puheenvuorossaan tämän turpeen nosti hyvin esille: on aivan käsittämätön tilanne Suomessa, että kansakunta ostaa melkein kymmenellä miljardilla eurolla vuodessa energiaa ja samaan aikaan aktiivisesti tehdään töitä — kaiken maailman viherpipertäjät yrittävät tehdä kaikkensa — että kotimaisen energian käyttö estetään. Esimerkiksi kotikunnassani Ilomantsissa on toistasataa ihmistä joutunut työttömäksi tämän järjettömyyden edessä. Valtava määrä ihmisiä. He ovat työttömyyskortistossa, urakoitsijat ovat lopettaneet, ja jokainen — laskin yhtenä iltana ihan paperilla, kuinka paljon tämä maksaa Suomen valtiolle — traktoriyksikkö, joka tekee turvesuolla työtä suomalaisen energian hyväksi, maksaa vuodessa veroa suurin piirtein 20 000 euroa kaikkine kuluineen Suomen valtiolle joko veroina tai veroluonteisina maksuina ja muina maksuina, arvonlisäverona ja niin edelleen, ja tämä meillä kielletään, ja samaan aikaan maksetaan ulkomaille kymmenellä miljardilla energiarahoja. Eihän tässä ole mitään järkeä. Ja sitten täällä vielä ihmetellään sitä, että 2 senttiä nousee polttoainevero: se on selvä asia, pitää nyt jokaisen ymmärtää kansanedustajana ja kampanjoita käyneenä, että vaalipuheet ovat vaalipuheita, vaaliohjelmat ovat vaaliohjelmia, mutta hallitusohjelma on se, jonka mukaan mennään. (Pia Viitanen: Oijoi!) Edustaja Pia Viitanen on tässä talossa varmasti yksi kokeneimpia siinä, mitä on torilla puhunut Tammelassa ja mitä on sitten täällä politiikka — varmaan yhtä lähellä tosiaan kuin yö ja päivä tai juhannus ja joulu. Mutta ei siihenkään ole politiikan teko teiltä loppunut. Ihmettelen vain noita kielikuvia, että 2 senttiä meinaa kaataa maailman, ja samaan aikaan 10 miljardilla ostetaan velkaiseen maahan energiaa. Kyllä teillä pitää ainakin mittasuhteissa olla pikkuisen järkeä. Tällaisessa pilkkujen viilaamisessa en näe kovin paljoa järkeä. Toivon, että palataan järkevään politiikkaan ja ruvetaan käyttämään kotimaista energiaa. Öljyä voidaan aina tuoda, mutta kotimaisen energian... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Nyt minä pyydän edustajaa tänne pönttöön, mikäli hän haluaa jatkaa.] Ei halua jatkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-13T14:22:45,2016-04-13T14:24:52,Tarkistettu,1.1 2016_37_21,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huoltovarmuuden turvaaminen on tietysti tärkeä asia, mutta sosialidemokraatit tuntuvat näkevän tärkeäksi puhua tässä yhteydessä myös eri puolueiden vaaliohjelmista ja siitä, mitä ollaan tehty ja mitä ei. Tässä tulee mieleen vanha lastenlaulu: ""maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, ja ne hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa"". Luulin, että se on lastenlaulu, mutta se taitaakin olla sosialidemokraattien vappulaulu — niin moni asia teitä hämmästyttää ja kummastuttaa, suorastaan hämmentää. Ja mitä ollaan tehty: Niin kuin te hyvin tiedätte, aina kaikki on vaihtokauppaa. Jotain saa, jotain täytyy antaa. ""Autoveroa lasketaan tuntuvasti"" oli yksi perussuomalaisten tavoitteista. Kehitysapua leikataan 300 miljoonaa, mitä te olette pitäneet täysin epäinhimillisenä, mutta se oli meidän linjauksen mukainen teko. Eilen keskusteltiin ulkomaalaislain muutoksesta siihen liittyen, että perheenyhdistämisen määritelmää tiukennetaan turvapaikanhakijoiden osalta. Sitäkin te vastustitte, monet teistä, esimerkiksi edustaja Tuppurainen, hyvin voimallisesti, kun taas sitten edustaja Lindtman ryhmänjohtajana piti tätä suorastaan kannatettavana. Teidän kannattaa varmaan ryhmässä, edustajat Rinne ja Lindtman, hieman harjata teidän edustajianne, että tiedetään, mikä on sosialidemokraattien linja niin suuressa kysymyksessä kuin esimerkiksi maahanmuutto, pakolaistilanne, joka on miljardiluokan kysymys, (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) monta kertaa suurempi kysymys kuin mikään bensavero tai edes autovero. Miljardiluokan kysymys. Ottakaa siihen kantaa ja tulkaa sitten puhumaan meille lisää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-04-13T14:24:53,2016-04-13T14:26:25,Tarkistettu,1.1 2016_37_22,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä ei liene kovin paljon tarpeen todellakaan käydä laajempaa budjettikeskustelua, varsinkin kun tässä muun muassa edustaja Mattila käytti aivan erinomaisen puheenvuoron. Syyllistyn kuitenkin siihen itsekin toteamalla, että tässä tämä pieni polttoaineen hinnankorotus on yksi vaihtoehto ja käypä vaihtoehto tässä, kun viime kädessä nyt budjettia tasapainotetaan. Edustaja Kankaanniemikin puheenvuorossaan viittasi, että tässähän on myöskin tämä katto, että jos hinta nousee, niin tähän kysymykseen sitten palataan. Varmasti on niin, että kun talouden tilanne on tällainen, niin meidän pitää näihin suuriin talouden kysymyksiin, talouskasvuun, yhteiskuntasopimukseen, asettaa painopiste. Kun katson tätä vaihtoehtobudjettia, niin liikkumavara on aika olematon eikä mitään todellisia vaihtoehtoja kuitenkaan suuressa mitassa hallituksen linjaan ole olemassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-04-13T14:26:27,2016-04-13T14:27:27,Tarkistettu,1.1 2016_37_23,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kohtuullisen pitkällä parlamentaarisella urallani en olisi uskonut näkeväni sellaista päivää. Puhemies, en olisi uskonut näkeväni päivää, että perussuomalaiset tässä salissa syvään rintaääneen puolustavat bensaveron korotuksia, syvään rintaääneen. Minä toivon, että nämä pöytäkirjat vielä joskus pengotaan ja katsotaan ja luetaan ja hämmästellään. (Välihuutoja) On muuten aihetta hämmästellä ja kummastella. Uskoisin, että kovin kevyeen sävyyn se äänestäjä siellä Tammelantorilla tai muualla, jolle näitä lupauksia on annettu... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja Viitanen, sekä puhemiehistö että myöskin puheenne kirjaajat tykkäisivät, jos puhuisitte siihen mikrofoniin.] Mielelläni puhun teille, arvoisa puhemies! — Eli nämä äänestäjät siellä Tammelantorilla eivät varmasti, puhemies, ota kovin kevyesti sitä asiaa, että täysin päinvastoin kuin perussuomalaiset ennen vaaleja lupasivat, he toimivat ja vieläpä puolustelevat kovinkin kevyeen ja naureskelevaan sävyyn näitä petettyjä lupauksia. Aivan kuten edustaja Lindtman täällä aiemmin sanoi, niin kyllä siinä vaiheessakin tietenkin ihmetytti, kun toisin kuin luvattiin Kreikkaan sitten annettiin kolmas tukipaketti. Sitähän täällä yleisesti nimitetään Soini ykköseksi. Luulin, että tässä oli kaikki. Mutta kun nyt sitten täällä puolustellaan jo bensaveron korotuksia, niin kyllä tässä silloin on aihetta tähän salidebattiin toden totta. (Puhemies koputtaa) Puhemies! Kun me puhumme politiikan vaihtoehdoista, niin sekin olisi minusta rehtiä, arvoisat perussuomalaiset, että annetaan ihan oikea todistus lähimmäisestä. Ei anneta väärää todistusta lähimmäisestä. Kun puhutaan vaikkapa SDP:n vaihtoehtobudjetista, niin me emme koskaan siinä emmekä ennen vaaleja ole tehneet sellaista linjanvetoa, että me leikkaisimme kaikista vähimmäisetuuksista, päinvastoin. Tietenkin kun perussuomalaisetkin ennen vaaleja kantoivat huolta ostovoimasta, nyt he paitsi tekevät indeksileikkauksia, leikkaavat pienituloisempien ostovoimaa, sosiaaliturvaa, vieläpä sitten nostavat bensaveroa. Eli tässä mennään, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-13T14:27:29,2016-04-13T14:29:40,Tarkistettu,1.1 2016_37_24,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisat kansanedustajat, minä pyydän kiinnittämään huomiota päiväjärjestyksen tätä asiakohtaa koskevaan otsakkeeseen, hallituksen esitys laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_37_25,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä polttoainekysymys on mitä tärkeimmässä määrin huoltovarmuuskysymys, ja siihen liittyvä hintakysymys on myös osa sitä. Nyt kyllä edelleen muistutan sosialidemokraatteja teidän vaalilupauksestanne 20.3.2015. (Pia Viitanen: Älkää antako väärää todistusta lähimmäisistänne!) 800 miljoonaa indeksien korotusten leikkauksia. Missä ne tänä päivänä ovat? Teidän lupauksenne on petetty. Viime vaalikaudella te ette tehneet oikeastaan mitään muuta kuin alensitte rajusti sosialidemokraattien ehdotuksesta yhteisöveroa, niin rajusti, että tänä päivänä sitten maksetaan mahtavia osinkoja. Se on oikeastaan ainoa työn tulos, mitä teiltä neljässä vuodessa tuli. Ette te tätä huoltovarmuusasiaakaan varmaan paljon miettineet. (Välihuutoja) Kaiken kaikkiaan palautan vielä sen asian, tosiasian, että silloin kun Timo Soini lupasi, että polttoaineveroihin ei kosketa, bensiinin hinta oli monta kymmentä senttiä korkeammalla kuin tänä päivänä. On aivan loogista, että sillä nyt kerätään se puuttuva osa, jonka EU-komissio jostakin järjettömästä syystä kielsi ottamasta makeisverona. Tämä on vaihtoehto, jota nyt käytettiin, ja mielestämme se on ihan käypäinen malli, vaikka se on totta kai kipeä niille, jotka joutuvat — ja meille kaikille, jotka joudumme — sen maksamaan. Mutta se on nyt tähän sopiva, kun hinta on näin alhaalla, ja niin kuin edustaja Ala-Nissilä totesi, siinä on tämä katto. Kun hinta nousee 80 dollarin yläpuolelle barrelilta, niin silloin asiaa tarkastellaan. Kyllä te teitte myös monia sellaisia päätöksiä, jotka ovat kipeitä veronmaksajille mutta keveitä pääoman omistajille, joita te suositte.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-13T14:29:52,2016-04-13T14:31:58,Tarkistettu,1.1 2016_37_26,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä perussuomalaisilla itsellään tuntui olevan kovastikin vaihtoehtoja ennen vaaleja näille bensaveron korotuksille. Te halusitte muun muassa säätöiden verotusta, mutta teittepä senkin esityksen niin, että Soinin oma säätiö olisi jäänyt näiden suursäätiöiden verotusten ulkopuolelle. Teillä oli silloin vaihtoehtoja. On jännä asia, puhemies, että näin vaalien jälkeen perussuomalaisten vaihtoehdot loppuvat. He ovat kokoomuslaisen politiikan jatke, ja sanotaan, että ei ole vaihtoehtoja, leikataan köyhiltä, leikataan sosiaaliturvaa, leikataan koulutuksesta, tehdään huonoa talouspolitiikkaa, nostetaanpa vielä bensaveroa ja tehdään Kreikan tukipaketteja. Kaikki vaihtoehdot ovat kuihtuneet pois ja muuttuneet päälaelleen siitä, mitä perussuomalaiset lupasivat, ja se on minusta, arvoisa puhemies, sen kysymyksen arvoinen, mikä täällä heitettiin: Missä on kuluttajansuoja? Missä ovat teidän lupauksenne äänestäjille? Minä en usko, kun edustaja Kankaanniemikin siellä Keski-Suomessa menee torille, että ihmiset sanovat, että niin, kyllähän me ymmärrämme, että puhuitte toista ennen vaaleja ja nyt tietenkin puhutte toista, luonnollisesti. (Puhemies koputtaa) Ja, puhemies... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-13T14:31:58,2016-04-13T14:33:04,Tarkistettu,1.1 2016_37_27,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voi tätä populismin määrää! En ole edelleenkään kuullut tästä huoltovarmuudesta nimenomaan SDP:n vaihtoehtoa siihen, millä tavalla lähdetään rakentamaan uutta energiapolitiikkaa Suomeen, mikä on kirjoitettu sinne hallitusohjelmaan, joka on kokonaisuus tuon koko talousarvion kanssa. Kyllä minä suureen rintaääneen puolustan sitä hallitusohjelman kokonaisuutta, energiakäänteen tekemistä Suomeen, ja minua todellakin kiinnostaa kotimainen energia ja sitä kautta saatava työllisyys ja verotulot tälle kansantaloudelle. Siis ei se lämpö tule patterista, vesi hanasta eikä ruoka kaupasta. Näin se vain on. Eli energiapolitiikassa pitää etsiä aivan uusia avauksia, joihin nyt on tässä uudessa hallitusohjelmassa mahdollisuus nimenomaan siinä osiossa, kun puhutaan biotaloudesta ja puhtaasta ratkaisusta. Tällaista teillä ei, arvoisa SDP, ole ollut vaaliohjelmissanne eikä vaihtoehtobudjeteissanne mukana. Ja lopuksi vielä: Senkö tälle EU:lle ja EU-politiikan ymmärrykselle mahtaa, että menivät sen makeisveron kieltämään? Tässä on jouduttu sitten, aivan oikein, hakemaan uusia ratkaisuja asialle ja tekemään niitä uusia ratkaisuja nimenomaan sen pumppuhinnan ollessa matala — ja siihen on valmius palata, jos öljyn hinta barrelilta tulee tulevaisuudessa nousemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-04-13T14:33:05,2016-04-13T14:34:30,Tarkistettu,1.1 2016_37_28,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todella tärkeätä, että me pidämme suomalaisesta huoltovarmuudesta kiinni. Meillähän on kansainvälisestikin katsoen erinomaisen hyvällä tasolla huoltovarmuus, ja sen takia tämänkaltaiset esitykset ovat kannatettavia. Tosin on syytä muistaa, että huoltovarmuusmaksut maksetaan joka päivä siellä bensapumpulla. Arvoisa puhemies! Minun täytyy vähän kyllä liittyä näihin Pia Viitasenkin mainitsemiin hämmästyksiin tässä, että kun viime vaalikaudella täällä perussuomalaiset niin innokkaasti puhuivat tästä polttoaineverosta ja kovasti olivat sitä mieltä, että bensan hintaa pitäisi saada alas, niin nyt, kun tästä olisi hyvä mahdollisuus keskustella tämän asian yhteydessä, kun tämä tähän relevantisti liittyy, täällä perussuomalaiset haluavatkin puhua aivan muista asioista. Täällä haluaa edustaja Kankaanniemi puhua leikkauksista, ja edustaja Elo halusi puhua maahanmuutosta. Ei tämä olisi tullut kuuloonkaan viime kaudella. Kyllä viime kaudella tällaisessa tilanteessa edustaja Turunenkin olisi jo nyt pyytänyt vastauspuheenvuoroa nimenomaan bensaverosta. Arvoisa puhemies! On toki niin, että hallitusohjelma on aina eri puolueiden välinen kompromissi eikä tietenkään mikään puolue sinne aina sellaisenaan omaa ohjelmaansa saa. Mutta tässä salissa on yksi henkilö, joka muistutti meitä vaalilupausten merkityksestä. Hän totesi: ""Yhdenkään vakavasti hallitukseen pyrkivän puheenjohtajan ei pidä antaa löysiä vaalilupauksia."" Näin sanoi Timo Soini vain muutamaa viikkoa ennen vaaleja. Edustaja Mattila, (Puhemies koputtaa) pyrkikö perussuomalaiset hallitukseen vakavasti vai ei?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-13T14:34:30,2016-04-13T14:36:44,Tarkistettu,1.1 2016_37_29,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Nyt, edustaja Lindtman, aikanne on lopussa puheenvuoron suhteen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_37_30,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ollut hallitusneuvotteluissa siinä vaiheessa, kun hallituksesta neuvoteltiin — hallitusohjelmaneuvotteluissa kyllä olin — niin että olen jäävi vastaamaan siihen, pyrkikö perussuomalaiset vakavasti hallitukseen, mutta hallituksessa olemme. Haluaisin käyttää kyllä hiukan samanlaisia termejä kuin edustaja Viitanen. Minä olen ihan oikeasti hämmästynyt, olen ihmeissäni, kun te puhutte säätiöitten verottamisesta. Minä istuin viime vaalikaudella lakivaliokunnassa käsittelemässä säätiölakia, jossa oli mukana myöskin säätiöitten verotus. Sosialidemokraatit eivät halunneet suursäätiöitä verolle. Se olisi ollut viime vaalikaudella mahdollista. Tätä vaalikautta ei ole vielä loppuun katsottu. Mitä tulee tähän huoltovarmuusasiaan, jota maksetaan siellä mittareilla, niin kyllä minun mielestäni on niin, että jos kuluja on kymppi ja rahaa on 9 euroa eli se 1 euro pitää jostakin saada, niin jos on pakko se jostakin ottaa, mieluummin ei oteta sitä köyhiltä, opiskelijoilta, vammaisilta, sairailta ja niin edelleen, koska öljyn maailmanmarkkinahinta on todellakin niin alhaalla. Minä sanon, että se on pieni korotus, väliaikainen korotus, tämä 2 senttiä bensalitran hinnassa, niin että se on oikeudenmukaisempi kuitenkin kuin ottaa niiltä kaikista vähäosaisimmilta, mikä olisi tämä edustaja Viitasen vaihtoehto. (Pia Viitanen: No nyt, nyt, nyt!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-04-13T14:36:45,2016-04-13T14:38:32,Tarkistettu,1.1 2016_37_31,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä sosialidemokraattien vaalilupauksissa oli paljon sellaista, mitä te ette ole vaihtoehtobudjettiinne enää pystyneet sisällyttämään, ja se merkitsee sitä, että te olette velkaannuttamisen tiellä vaihtoehtonne kautta. Te esimerkiksi esititte pohjoismaista rahoitusveroa marras-joulukuun vaihteessa. Eihän siitä millään olisi tämän vuoden budjetin katteeksi saatu sitä 230 miljoonaa euroa, eli teidän vaihtoehdoltanne on pohja pudonnut pois. Mitä tulee tähän polttoainehuoltovarmuuteen ja polttoainekysymykseen, niin mielestäni fossiilisen polttoaineen eli öljyn eli bensan verotuksen pitäminen hieman korkeammalla tasolla ja kotimaisten uusiutuvien polttoaineiden suosiminen on juuri oikeaa talouspolitiikkaa, oikeaa ympäristöpolitiikkaa. Sama oli autoveron alentamisen perustana. Nyt meille on tullut kymmeniätuhansia uusia, vähäpäästöisiä, ympäristöystävällisiä ja turvallisia autoja sen ansiosta, että hallitus päätti alentaa autoveroa, ja se on vieläpä tuottanut enemmän kuin vanha malli, vanha korkeampi autovero olisi tuottanut. Eli teidän vaihtoehtonne on pohjaton. Mitä sitten tulee vaalilupauksiin muutoin, niin kyllä se on tietysti tosiasia, että te viime kaudella petitte vaalilupauksenne monessa kohtaa, kun olitte kokoomuksen kanssa hallituksessa. Esimerkiksi velkaa tuli julkiselle sektorille viime vaalikauden aikana 29 miljardia euroa, (Pia Viitanen: Tämä hallitus ottaa enemmän velkaa!) kun kaikki lasketaan mukaan, ja tämän hallituksen aikana on pudottu siitä 2 miljardia per vuosi, eli kuutisen miljardia vähemmän. Näin, edustaja Viitanen, laskekaa asiat oikein ja olkaa rehellisiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-13T14:38:32,2016-04-13T14:40:38,Tarkistettu,1.1 2016_37_32,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Edustaja Vähämäki. — Hyvä olisi, jos puheenvuoroissa esiintyisi kuitenkin edes sana ""huoltovarmuus"". (Naurua)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_37_33,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Kunnioitettu puhemies! Todellakin tässä asiassa keskeistä on se, että pystymme lisäämään omaa polttoainetuotantoamme kansallisesti. Se on se keskeinen asia. Itse asiassa tässä sinänsä hyvässä mutta ehkä hieman polveilevassa keskustelussa ei ole huomioitu sitä, että meillähän on kaksi loistavaa biopolttoaineitten jalostajaa Suomessa: St1 sekä Neste. Ja itse asiassa St1:n, joka laajentaa jatkuvasti Suomessa, muun muassa Kajaaniin, Cellunolix-bioetanolitehtaan laajennus on yva-vaiheessa nyt. Näkisin näin, että nämä Nesteen sekä St1:n uudet innovaatiot tulevat tulevaisuudessa laskemaan polttoaineittemme hintoja. Täytyy tässä salissa myöskin huomioida — ja tässä keskustelussa haluaisin antaa oman kunnioitukseni St1:n pääomistaja Mika Anttoselle, joka tänä päivänä on ilmoittanut tekevänsä 1 miljoonan vuosittaisen lahjoituksen pienituloisten perheiden lasten liikunnan tukemiseen, ja tämä on huomattava summa kyllä — että kyllä meidän biopolttoaine- ja polttoainetehtaamme ovat hyvässä tuloskunnossa tällä hetkellä, ja uskoisin, että se heijastuu myöskin pumppuhinnoissa kansalaisille tulevaisuudessa. Koetetaan vain jatkuvasti, edelleen kasvattaa sitä, ja kun olikin tämän hallituksen yksi keskeinen tavoite tämä biotaloustukijalka, niin koetetaan kasvattaa sitä tukijalkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-04-13T14:40:38,2016-04-13T14:42:27,Tarkistettu,1.1 2016_37_34,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota edustaja Turusen lupaukseen, että tämä polttoaineveron korotus olisi väliaikainen. Haluaisin nyt vielä siitä vahvistuksen, kun hän kuitenkin on myöskin talousvaliokunnan puheenjohtaja, pitääkö tämä paikkansa, että tämä on nyt väliaikainen. Viime kaudella, kun KD:kin oli hallituksessa, korotimme tosiaan myöskin polttoaineveroja, ja se ei ollut meikäläisen mieleen, koska minäkin katson huoltovarmuusnäkökulmasta tärkeäksi, että meillä on myöskin täällä kotimaassa toimiva kuljetusala, ja se on tosiasia, että maanteiden tavaraliikenne on täysin riippuvainen dieselöljystä. Nyt siteeraan erästä perussuomalaista kansanedustajaa, joka viime kaudella moitti niitä korotuksia. Hän sanoi näin, että ""eikä korvaavaa polttoainetta ole näköpiirissä"". Onkos nyt tilanne muuttunut näin radikaalisti muutamassa vuodessa tämän suhteen? Yritimme silloin, KD esitti, viime hallituskaudella, että olisi luotu kuljetusalan yrityksille tällainen palautusjärjestelmä, mutta silloin törmättiin siihen, että Verohallinnolla ja VM:llä oli niin erilaiset hallinnolliset tietojärjestelmät, että tällainen palautusjärjestelmä verotilin kautta ei olisi kuulemma onnistunut. Mutta kysyn nyt hallituksen edustajilta, onko tämä käynyt teillä mielessä, koska tällaisen palautusjärjestelmän kautta pystyisimme turvaamaan myöskin sen, että Suomessa on tulevaisuudessa toimivia kuljetusalan yrityksiä ja kannattavia sellaisia, jotka tuottavat verotuloja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-04-13T14:42:27,2016-04-13T14:44:13,Tarkistettu,1.1 2016_37_35,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sanoin, että tämä on väliaikainen, koska on sovittu siitä, että jos öljyn raakahinta nousee yli 80 taalaan barrelilta, niin silloin tämä tarkastellaan uudestaan. Kysymys on siitä, että tämä 2 senttiä per litra on helpompi hyväksyä nimenomaan sen vuoksi, että öljyn maailmanmarkkinahinta on näin alhainen, eli se ei kirpaise sitten paljonkaan, mutta jos pumppuhinta maailmanmarkkinahinnan vuoksi nousee tämän rajan yli, niin sitten tämä ei ole enää voimassa. Mutta se on tässä vaiheessa kuitenkin paljon parempi tapa kuin se, että sitten tulonsiirroista otetaan tämä tarvittava rahamäärä, mikä olisi käytännössä tarkoittanut sitä huonompiosaisten ihmisten lisäkuormittamista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-04-13T14:44:13,2016-04-13T14:45:11,Tarkistettu,1.1 2016_37_36,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kyllä lukenut näitä sitaatteja matkan varrella, ja tämä on ihan kauheaa katseltavaa äänestäjän kuluttajansuojan kannalta. Ihan tosissaan, perussuomalaiset, vielä ennen vaaleja te halusitte, että polttoaineveroja tulisi laskea, jotta kotitalouksien ostovoimaa voidaan parantaa. Te puhuitte, että tämä on tasavero, tämä on tuhoisa. Nämä kaikki on kuultu. Ja se, mikä tässä nyt on mielenkiintoista, arvoisa puhemies, on se, että kun täällä vedotaan siihen, että on reilumpaa tehdä tämä kuin vaikkapa leikata pienituloisilta, köyhiltä, opiskelijoilta, työttömiltä, lapsiperheiltä, eläkkeensaajilta, niin tämä hallitushan on leikkaamassa juuri näiltä. (Antti Lindtman: Juuri näin!) Tämähän on hallituksen arvovalinta, että te leikkaatte juuri näiltä — ja lisäksi te lisäätte bensan hintaa. Samaan aikaan hallituksen ja perussuomalaisten arvovalinta menee niin, että autoveroa on varaa laskea parisataa miljoonaa. Nämä ovat arvovalintoja. Samaan aikaan perussuomalaiset ja hallitus valitsevat, että ei laajenneta veropohjaa esimerkiksi aliverotettuun finanssisektoriin. Ollaan melkein tuomassa eduskuntaan veronkiertoa edistäviä lakeja, ja yksi sellainen täällä taitaa ollakin. (Toimi Kankaanniemi: Estimme sen!) On, puhemies, kyse arvovalinnoista, kuten yritin sanoa. Mitä sitten tulee täälläkin mainittuun sosialidemokraattiseen vaihtoehtoon, me otamme vähemmän velkaa kuin tämä hallitus ottaa, ja se johtuu siitä, puhemies, että tekisimme erilaisia arvovalintoja, reilumpaa verotusta — emme laiminlöisi työllisyyden hoitoa, minkä hallitus tekee. Eli tässä on kysymys arvovalinnoista, ja tässä on kysymys siitä, mitä puhutaan ennen vaaleja ja tehdään sitten vaalien jälkeen. Minusta tuntuu, että siellä Tammelantorilla ja muualla ei enää oikein uskota näihin teidän puheisiinne. Siitä kantaisin teinä huolta ja tuntisin jonkin verran nöyryyttäkin, enkä vain naureskelisi täällä salissa niille lupauksille, mitä olette antaneet ennen vaaleja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-13T14:45:12,2016-04-13T14:47:13,Tarkistettu,1.1 2016_37_37,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Puhemiehen toivomuksesta lausun sanan ""huoltovarmuus"" ja yhdyn edustaja Vähämäen kiitoksiin ja huomioihin siitä, miten hyvällä tolalla ja lupaavaa on suomalainen biopolttoainetuotanto. Siihen lisäksi kannattaisi vielä huomioida huoltovarmuusnäkökulmasta se, että sähköistä liikennettä, josta tulee viimeistään seuraavan vuosikymmenen valtava trendi, tulisi Suomessa edistää. Suomessa on suuria yhtiöitä, jotka ovat valmiita siihen investoimaan, mutta hallitus ei tee mitään sähköisen liikenteen edistämiseksi. Olen tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen ja vakuuttunut siitä, että tämä on täysin laiminlyöty, ja se tulee olemaan taloudellemme erittäin vahingollista. Mutta niin kauan kuin vielä polttomoottorit ovat vallitsevina, niin kyllä on palattava siihen, että perussuomalaisten vaalilupaus oli autoilun hinnan alentaminen. Ja kyllä tässä nyt kävi sillä tavalla vähän ohraisesti heille, jotka kuvittelivat perussuomalaisten ajavan asiaansa: autoveroa laskettiin, mutta samaan aikaan ajoneuvoveroa korotettiin, ja nyt sitten bensaveroa nostetaan. Eli käy niin, että ne maaseudun autoilijat, jotka ajavat pitkiä matkoja vanhoilla, isoilla autoilla, menettävät tässä vaihtokaupassa rahaa aivan valtavasti. Parempi olisi heidän kannaltaan, jos perussuomalaiset eivät olisi tulleet hallitukseen. Sen sijaan ne, joilla on varaa ostaa uusi auto, vähäpäästöinen auto, he tästä hyötyvät, etelän kasvukeskusten varakkaat ihmiset. Eli siis kyllä pienituloiset häviävät, suurituloiset voittavat. Mutta se vaihtoehto tämän 100 miljoonan euron kattamiseen ei suinkaan ainoastaan ole bensavero, vaan olemme esittäneet pankkiveroa, johon täällä on viitattu, rahoitusveroa. Tiedoksi vain: Ruotsin hallitus on viime viikolla ilmoittanut toteuttavansa sen rahoitusveron, joka Tanskassa on jo voimassa, ja kun täällä kysyin, aikooko ministeri Stubb tuoda myös Suomeen tämän yhteispohjoismaisen mallin, (Puhemies koputtaa) josta saataisiin yli 200 miljoonaa verotuloja, (Puhemies koputtaa) niin hän sanoi, että ei. Tämä on arvovalinta, ja tässä olette.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-13T14:47:14,2016-04-13T14:49:25,Tarkistettu,1.1 2016_37_38,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin aloitan sanalla ""huoltovarmuus"" ja ajattelin myös puhua vain ja ainoastaan siitä. Ensiksi toivon, että niin tämän kuin tulevienkin hallitusten ohjelmassa sana ""huoltovarmuus"" on isolla ja se on myös isolla sinne alleviivattu, koska viime tammikuussa Suomi meinasi pakkasten aikana paleltua johtuen siitä, että emme ole pitäneet asiasta huolta. Tähän liittyen tein itsekin kirjallisen kysymyksen koskien sitä, miten hallitus aikoo Suomessa hoitaa tuotantolaitosten kapasiteetin varmistamisen myös poikkeustilanteissa. Tammikuussa olimme hyvin lähellä tätä tilannetta, ja kyse oli vain pakkasista. On myös tosiasia, että olemme riippuvaisia tuontisähköstä ja että oman polttoainetuotannon pitää olla aina kunnossa. On hienoa, että St1-niminen yhtiö tukee lasten jääkiekkoa, mutta samaan hengenvetoon pitää muistaa, että St1 sai myös valtion tukea 9,5 miljoonaa uusimpaan hankkeeseen, joka sekin on kannatettava. Mutta miten hallitus aikoo todella edesauttaa uusien investointien syntymistä energiatuotantoon Suomessa, ja miten huoltovarmuus on siinä mukana?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-04-13T14:49:26,2016-04-13T14:50:49,Tarkistettu,1.1 2016_37_39,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus on tärkeä asia, johon palaan hetken päästä. (Naurua) Nyt kun kuuntelee sosialidemokraattien puhetta, niin täytyy kysyä, haluatteko te ihan tosissaan, että Suomessa on hallitus, jossa ei ole kuin yksi puolue ja sen puolueen nimi on perussuomalaiset. Te puhutte niin kuin hallituksessa ei olisi kuin yksi puolue, perussuomalaiset. Vaikuttaa siltä, että te haluatte tällaisen hallituksen Suomeen, jossa on yksi puolue, perussuomalaiset.  Te  ette  arvostele  hallitusta, te arvostelette perussuomalaisia. (Antti Lindtman: Sekä että!) Mutta tämmöinenkin tilanne varmasti jatkossa voi täysin olla mahdollista. Ja mitä sitten tulee edustaja Skinnariin, hän on minun mielestäni tässä keskustelussa nyt edustanut niin sanottua fiksua kaveria, koska tammikuun 7. päivä oli äärimmäisen kriittinen päivä Suomelle, ja hyvällä tuurilla selvisimme siitä päivästä niin, että sähköt riittivät Suomessa. Siinä oli monta sellaista onnenkantamoista. Yksi oli niistä se, että Venäjällä oli pyhäpäivä, me saimme sieltä sähköä, ja toisaalta onnenkantamoinen oli se, että me saimme myöskin lännestä sähköä. Meillä oli lähellä sellainen tilanne, että sähkö ei olisi riittänyt Suomessa. Silloin meidän olisi täytynyt ajaa teollisuutta alas tai kulutusta muutenkin vähentää, ja sillä olisi ollut kansantaloudelle erittäin suuri merkitys. Meidän on opittava tästä tammikuun 7. päivästä niin, että meidän täytyy turvata sähkönsaantia. Siihen liittyy sähkön siirron osalta lännestä lähinnä Suomen ja Ruotsin välinen siirto, ja sitten omaa kapasiteettia täytyy olla. Mutta meidän täytyy olla myös varustautuneita siihen, kuinka ja miten me vähennämme sitten (Puhemies koputtaa) sähkönkulutusta semmoisessa (Puhemies koputtaa) tilanteessa, jossa sähkö ei riitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-04-13T14:50:49,2016-04-13T14:52:55,Tarkistettu,1.1 2016_37_40,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan aluksi tästä huoltovarmuudesta täytyy todeta se, että kyllä on niin, että meidän täytyy etsiä aivan uutta energiapolitiikkaa, aivan uudenlaisia ratkaisuja, jotka nimenomaan tukevat jatkossa sitä huoltovarmuutta, jota me tarvitsemme, ja siinä on olennaisena osana kotimainen energia ja sen tuotannon turvaaminen. Mutta sitten petetyistä vaalilupauksista: mitenköhän minusta tuntuu, että oliko se SDP vai oliko se hallitus vai kuka viime kaudella, joka lupasi luoda 100 000 uutta työpaikkaa? Miten kävi? (Välihuutoja — Eduskunnasta: Meni satatuhatta!) Ja meni 100 000 työpaikkaa. Ehkä siitä unohtui sitten se etumerkki siitä hallitusohjelmasta. Mutta, edustaja Viitanen, hallitus on nimenomaan sitoutunut myöskin talouden tasapainottamiseen. Ja mitä täällä nyt edustaja Östman sitten totesi siitä korvaavasta polttoaineesta: Hitaasti ne vain näköjään syntyvät. Siinä fossiilisessa polttoaineessa ollaan kiinni, ja kyllä minä siitä syytän edellisiä hallituksia, edellisiä eduskuntia, että ei olla etsitty niitä ratkaisuja, joilla fossiilitaloudesta päästään ihan aitoon biotalouteen, kiertotalouteen ja otetaan niitä askelmerkkejä. Mutta onneksi nyt on sellainen hallitusohjelma, jossa on biotalous ja puhtaat ratkaisut nostettu aivan strategiseen asemaan. (Kaj Turunen: Se on kärkihanke!) — Kärkihanke nimenomaan. Sitten edustaja Harakka moitti täällä, että vähäpäästöisiä autoja tuodaan markkinoille. No, kyllä kai se on enemmän ekoteko, että on vähempipäästöisiä autoja, nimenomaan matkalla tästä fossiilitaloudesta pois. Ja ennen kaikkea minä nyt kuitenkin vielä peräänkuuluttaisin sitä, että kun täällä SDP moittii tästä polttoaineveron nostamisesta, niin minä olen monta kertaa kysynyt sitä, missä on tämmöinen teidän vaihtoehtoinen ja uusia ratkaisuja etsivä energiapolitiikkanne. Kukaan ei ole maininnut sanaakaan tässä salissa, tässä keskustelussa, siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-04-13T14:52:56,2016-04-13T14:54:49,Tarkistettu,1.1 2016_37_41,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Nyt menemme listan mukaan, jotta pääsemme asiassa eteenpäin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_37_42,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on nyt puheenvuoroissa tullut tämä vakava talviongelma, eli meidän energiahuolto on haavoittuva nimenomaan kovilla pakkasilla, ja niin kuin edustaja Turunen totesi, niin meillä oli hyvää onnea tänäkin talvena, että selvisimme niistä. Eli tämä huoltovarmuus ja teollisuuden ja myös kansalaisten energiansaannin turvaaminen on todella tärkeä kysymys, ja sen osana on yhtä tärkeää se, miten se energia tuotetaan. Meidän on fossiilisista polttoaineista siirryttävä uusiutuvaan hyvin voimakkaasti, ja tässä hallitus on hienosti oikeilla linjoilla hallitusohjelman mukaisesti. Ja tätä sosialidemokraatit tuntuvat arvostelevan, ja sitä hämmästelen tavattoman suuresti. Arvoisa puhemies! Mitä tulee sitten vielä tähän talouskysymykseen, niin referoinpa täältä hieman puheenjohtaja Rinteen puheenvuoroa 20.3.2015. Silloin sosialidemokraatit ilmoittivat, että he ajavat 4 miljardin euron lisäsopeutusta: 3 miljardia heti vaalikauden alussa ja viimeinen miljardi keväällä 2017 ja miljardi verokiristyksiä. Nämä olivat teidän vaalilupauksenne. Missä ne ovat tänä päivänä? Millä veroilla te otatte nämä? Tämä pohjoismainen rahoitusvero, joka on mielestäni tutkimisen arvoinen, olisi vain neljännes tästä. Keltä te verotatte loput? Sitä te ette ole kertoneet. Lisäksi tämä indeksien jäädytys toisi tämän mukaan teiltä 800 miljoonaa, ja se on siis poissa käytöstä, koska sitä kautta ei ole saatavissa mitään. Mitä ne työllisyyttä tukevat (Puhemies koputtaa) sosiaaliturvan rakenneuudistukset ovat, joita te ajatte 250 miljoonan euron säästöillä? Se on käsittämätöntä, (Puhemies koputtaa) että työllisyydestä ja sosiaaliturvasta otetaan näin paljon. On muutamia muitakin asioita, jotka ovat käsittämättömiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-13T14:54:55,2016-04-13T14:57:03,Tarkistettu,1.1 2016_37_43,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Ja tämä aika on loppu. Edustaja voi siirtyä pönttöön, mikäli haluaa jatkaa. — Edustaja Joona Räsänen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_37_44,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun keskustellaan todella tästä huoltovarmuudesta, niin täällä useampi edustaja, muun muassa edustaja Skinnari, on käyttänyt erittäin hyviä puheenvuoroja. Myös edustaja Turunen on viitannut siihen, että kyllä kun katsotaan nimenomaan tätä huoltovarmuutta ja esimerkiksi meidän energiansaannin varmuutta, niin on erittäin keskeistä, että meillä on kuitenkin jokainen päivä sellainen, että täällä Suomessa pystyvät niin teollisuus kuin sitten kotitaloudet pärjäämään. Ja siitä päästään minusta tähän, kun edustaja Kankaanniemi moitti, että sosialidemokraatit olisivat jotenkin arvostelemassa sitä, että meillä esimerkiksi uusia energiantuotannon muotoja kehitetään. Ei suinkaan, vaan siihenhän me olemme kannustaneet ja toivomme hallitukselle sinne hyvää menestystä, että Suomessakin päästäisiin pikkuhiljaa sellaiseen malliin, että meillä tämä omavaraisuus myös energiantuotannossa lisääntyisi, koska se on tästä huoltovarmuuden näkökulmasta erittäin keskeinen kysymys. Mutta sitten, kun tätä keskustelua muuten on kuunnellut ja on ollut tämä bensaverokysymys ja muut, niin tämä varmaan kertoo siitä, että on meillä syytä tässä salissa pitää huolta vähän tästä politiikankin huoltovarmuudesta. Kyllä se näin on, että toivon mukaan meistä jokaista hieman kiinnostaa se, mitä me olemme ennen vaaleja sanoneet ja sitten se, toteutammeko me niitä sanomisia täällä päätöksentekijöinä. Oli sitten mikä tahansa puolue kysymyksessä, niin toivoisi, että se jokaisella kuitenkin takaraivossa jyskyttää. Senpä takia on kyllä ihmeellistä esimerkiksi tämän bensaveron kohdalta, että niin paljon kyllä siitä perussuomalaiset kohkasivat ennen vaaleja, mutta sitten nyt täällä onkin jo toinen ääni kellossa: että ei se mitään pahaa tee, ja kun on hinta niin alhainen, niin kyllä sieltä voi muutaman sentin ottaa, ja sitten sanotaan, että vaihtoehtona olisi ottaa näiltä pienituloisilta vielä lisää — mutta kun senkin te teette jo nyt. Toivoisi, että politiikan huoltovarmuuden näkökulmasta kiinnittäisitte jatkossa vähän enemmän huomiota siihen, mitä tuolla vaalikentillä suustanne päästelette, ja sitten siihen, mitä vallassa teette.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-13T14:57:03,2016-04-13T14:59:00,Tarkistettu,1.1 2016_37_45,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos tästä energian omavaraisuudesta eduskunnassa käydyn kiivaan keskustelun jälkeen otettaisiin lisäenergiaa puheiden voimasta ja sanojen määrästä, niin uskon, että me emme joutuisi tällaisiin tammikuun pakkasiin vaan pystyisimme tuottamaan yhden ydinvoiman verran poliittista keskustelua. Hyvä, että huoltovarmuudesta puhutaan. Hyvä, että sen osalta myös toimitaan. Omavaraisuusasteen lisääminen on — niin kuin tässä useammassa puheenvuorossa on tullut perusteltua, kun puhutaan fossiilisista polttoaineista siirtymisestä uusiutuviin kotimaisiin energianlähteisiin — keskeinen huoltovarmuuskysymys. Erityisesti talvella tammikuun pakkasilla tai muinakaan aikoina Suomi ei saa pysähtyä sen takia, että meillä ei ole omaan energiatuotantoon tarvittavaa energiaa. Oman puheenvuoron ytimen haluan tuoda myös tämän puolustuspolitiikan näkökulmasta. Huoltovarmuuskysymys on meillä ensisijaisen tärkeä. Suomihan on käytännössä logistisesti saari. Suomeen tuotavista hyödykkeistä 80 prosenttia tulee meriteitse laivakuljetuksilla Itämeren kautta, ja ulkomaille suuntautuva vienti kuljetuksina meriliikenteen kautta on yli 90 prosenttia. Kuljetetaan sillä sitten polttoaineita tammikuun pakkasilla tai kriisiaikoina, kotimaisen energiatuotannon kasvattaminen huoltovarmuuden näkökulmasta on enemmän kuin kannatettava asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-13T14:59:01,2016-04-13T15:00:39,Tarkistettu,1.1 2016_37_46,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aloitin ensimmäisen puheenvuoroni toteamalla, että huoltovarmuus on hyvin tärkeä asiana, kun puhumme ylipäätään energian saatavuudesta. On hyvä käydä laajaa keskustelua, ja tässähän sitä on riittänyt. Mielestäni edustaja Räsänen aika oivallisella tavalla kiteytti, että samaan aikaan tulee keskusteltua myös politiikan huoltovarmuudesta, joka on äärimmäisen tärkeä asia tietenkin uskottavuuden kannalta. Siksi, puhemies, tähän loppuun haluan vielä, noin aika monennen kerran, todeta, ettei pöytäkirjaan nyt sentään jäisi väärää todistusta lähimmäisestä: Kyllähän SDP:n vaihtoehtobudjetti, joka on täysin linjassa ohjelmamme kanssa, lähtee nimenomaan siitä hyvin taloudellista varmuutta lisäävästä seikasta, että ottaisimme vähemmän velkaa kuin hallitus ottaa. Tämä hallitushan velkaantuu enemmän kuin edellinen taas tänä vuonna, ja näin vain mennään väärää tietä sinänsä. Samoin tästä veroasiasta haluaisin todeta, ettei siitäkään jää väärää käsitystä, että SDP:hän omassa vaihtoehdossaan ei ole nostamassa veroastetta lainkaan. Me olemme laajentamassa veropohjaa tekemällä sitä reilummaksi, ottamalla mukaan esimerkiksi tämän finanssisektorin, mistä edustaja Harakka juuri kertoi, että Ruotsissa otetaan edistysaskelia sen suhteen. Tässä on meidän positiivinen ja myönteinen vaihtoehtomme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-13T15:00:40,2016-04-13T15:02:01,Tarkistettu,1.1 2016_37_47,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin kyllä odottanut vähän erilaista keskustelua tästä energiahuoltovarmuudesta, mutta se tuntuu olevan niin kaukainen asia, että ruvettiin puhumaan kaikkea muuta. Jos olemme todellisen kriisin partaalla ja jos muutkin maat ovat, niin kuten täällä mainittiin, tämä energia kyllä saattaa tulla ajankohtaiseksi keskusteluksi, koska tiedetään, että jos muutkin maat joutuvat kriisin keskelle, niin ne havittelevat myös energiaa. Ja tiedämme, että kun me olemme täällä kaukana Pohjolassa, niin siinä saattaakin tulla äitiä ikävä. Ollaan puhuttu tästä omavaraisuudesta, niin kuin hallitus on sanonut, ja biopolttoaineista, ja kyllä vieläkin puhuisin soiden tarpeellisuudesta ja käyttöönotosta. Kun maassamme on 9 miljoonaa hehtaaria suota ja tällä hetkellä muistaakseni on otettu noin 60 000 hehtaaria käyttöön, niin miksei meillä voitaisi tätä kotimaista energiaa ottaa näihin huoltovarmuusasioihin? Mutta tämmöisillä keskusteluilla kyllä emme näihin huoltovarmuusasioihin pääse ollenkaan, ja toivon, että jokainen miettisi todellisuudessa tuolla työhuoneessa, mitä tänäkin päivänä itse kukin on tullut taas puhuneeksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-04-13T15:02:01,2016-04-13T15:03:20,Tarkistettu,1.1 2016_37_48,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ihan totta, että huoltovarmuudesta pitää tässä yhteydessä puhua, ja mielestäni esimerkiksi edustaja Skinnari hyvin ansiokkaasti siitä puhuikin. Mutta kun täällä samaan aikaan esitetään perusteettomia väittämiä, niin kyllähän niihinkin täytyy voida vastata. Kun edustaja Mattila kysyi, mikä on sosialidemokraattien linja, niin kyllähän se on käynyt aivan selväksi, että sosialidemokraattien linja on ollut kohti vähäpäästöisyyttä, päästöjen vähentämistä. Autoveroratkaisut sosialidemokraattien johdolla ovat olleet juuri sellaisia, että vähäpäästöisyyttä edistetään. Lisäksi edellinen hallitus pani liikkeelle vaatimattoman mutta kuitenkin merkittävän askeleen siihen suuntaan, että suosittaisiin sähköautoja, sähköistä liikennettä, ja nyt tämä hallitus on tämän pienen, vaatimattomankin hankkeen pannut nurin ja on tässä suhteessa astunut askeleen poispäin. Mutta edustaja Räsänen puhui aivan oikeutetusti tästä politiikan huoltovarmuudesta. Eli jos nyt vaaleissa kuitenkin arvostellaan tätä vähäpäästöisyyden linjaa ja halutaan, että autoilun kustannuksia alennetaan, niin onhan se vallan nurinkurista, että nyt täällä esiinnytään sellaisena ympäristötietoisuuden edelläkävijänä, jota ette ennen vaaleja missään tapauksessa halunneet olla, (Pia Viitanen: Päinvastoin!) vaan pilkkasitte kaikkia viherpiipertäjiä, jotka haluavat päästöjä vähentää, ja nyt yhtäkkiä olette löytäneet ekologisen olemuksenne. Ne ihmiset, jotka maaseudulla ajavat vanhoilla, isoruokaisilla autoilla, ovat nyt teidän toimienne ansiosta menettämässä rahaa entistä enemmän, jolloin he toivovat, että kunpa olisi jääty aikaisempaan järjestelmään, ennen kuin perussuomalaiset olivat vallassa. Tässä on kyse politiikan huoltovarmuudesta, ja tästä joudutte kyllä vastaamaan, jos kehtaatte maakunnissa tätä uutta ympäristötietoisuuttanne ääneen julistaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-13T15:03:21,2016-04-13T15:05:18,Tarkistettu,1.1 2016_37_49,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Herra puhemies! Kyllä me kehtaamme mennä kansan eteen ja todeta, että vähennämme valtion velkaantumista, me pelastamme tämän valtiontalouden, joka teidän edellisten hallitusten jäljiltä on jäänyt siihen tilanteeseen, että 100 000 uutta työtöntä tuli viime kaudella ja lähes 30 miljardia uutta velkaa valtiolle ja kunnille. Tämä pohja, joka on ollut koko ajan luisuva alaspäin, on sellainen, että sillä ei kerta kaikkiaan voida jatkaa. Hallitusohjelmassa on selkeät osiot: on sopeutus, on työelämän uudistukset ja on isot rakenneuudistukset. Sillä kokonaisuudella, jota te ette edellisessä hallituksessa saaneet miltään osin eteenpäin vaan päinvastoin väärään suuntaan, pelastetaan tämä maa, ja saadaan huoltovarmuuskin tätä kautta kuntoon. Se on äärettömän tärkeä asia meidän lapsiemme ja tulevien sukupolvien kannalta. Emme me voi tätä maata hoitaa sillä lailla kuin teidän jäljiltä jäi: että otetaan velkaa hallitsemattomasti. Te aiheutitte kunnille 5 miljardin velankasvun, valtiolle 20 miljardin velankasvun. Myitte valtion omaisuutta 3,3 miljardilla. Caruna oli ehkä se suurin siinä potissa. Jätitte korjausvelat hoitamatta, siitä tuli 1 miljardi. Söitte valtion kassaa arviolta miljardin, pari kolme. Eli kaiken kaikkiaan se politiikka on kerta kaikkiaan tiensä päässä. Ja nyt on uusi aika, ja nyt tehdään sitten nopeita ratkaisuja, mihin makeisveron hylkääminen Brysselissä johti. Että tarvitsee etsiä joku keino. Paras keino ei polttoaineveron korotus ole, mutta se on sopivin keino tähän tilanteeseen. Kun se tehdään niin, että bensaan pannaan enemmän ja dieseliin ei panna juurikaan korotusta, niin silloin se myös ammattiliikennettä kohtelee järkevästi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-13T15:05:19,2016-04-13T15:07:26,Tarkistettu,1.1 2016_37_50,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta nyt ei jäisi väärää todistusta eduskunnan pöytäkirjoihin, niin todettakoon painavasti se, että hallituksen budjetti lisää Suomen velkaantumista yli 0,5 miljardia euroa vuodessa, siis lisää Suomen velkaa. Sen sijaan SDP:n vaihtoehtobudjetti vähentäisi Suomen velkaantumista 300 miljoonaa euroa. Tässä näkyy se, mihin me pyrimme ja mihin hallitus näistä kauniista sanoistaan huolimatta on Suomea käytännön teoissa viemässä. Ja kun puhutaan vaihtoehdoista, niin hallitus on jättänyt näissä talkoissaan käyttämättä täysin ne mahdollisuudet, joilla voitaisiin omaisuusverojen osuutta nostaa Suomessa, joka laahaa muuta EU-keskiarvoa pahasti perässä. Siksi olemme esittäneet, että eikö aliverotetusta finanssisektorista, joka on tässä ollut aika hyvin esillä viime päivien Panama-kohuissa ja ylipäätään osingonjaoissa, mieluumminkin voisi ottaa valtiolle lisätuloja kuin käydä kaikkein köyhimpien kukkarolla. Mutta kuten on sanottu, hallitus on tällaisen arvovalinnan tehnyt, vaikka olemme esittäneet, että Ruotsin hallitus on ilmoittanut panevansa välittömästi toimeen pankkiveron, että Tanskassa on sellainen ollut jo useita vuosia ja Norjassa sellaista suunnitellaan ja että Suomella olisi tässä loistava pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuus ja tämän myötä saadaan esimerkiksi noin 200 miljoonaa euroa valtion tarpeisiin, vaikkapa sitten siihen velan vähentämiseen. Silti täällä on ilmoitettu, että siihen ei haluta mennä. Tämä on siis tullut aivan selväksi, että rahamiehiltä ei haluta ottaa, mutta köyhiltä halutaan ottaa, ja tämän arvovalinnan te saatte parhain päin selittää. Mutta se on ainakin aivan selvä ja kirkas asia. (Olavi Ala-Nissilä: Se on Harakan oma johtopäätös!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-13T15:07:27,2016-04-13T15:09:19,Tarkistettu,1.1 2016_37_51,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit 10 vuotta sitten Eero Heinäluoman esittelystä — valtiovarainministerinä oli silloin — poistivat varallisuusveron Suomen 40 000:lta kaikkein rikkaimmalta, ja se vei 100—150 miljoonaa euroa joka vuosi, eli tähän mennessä 10 vuodessa on lähes 1,5 miljardia mennyt valtiolta verotuloja. Kenelle? Kaikkein rikkaimmille suomalaisille. Rahoitusvero, ok, ei siinä mitään. Miksi te ette sitä tehneet, jos Tanskassa oli jo valmis malli, viime vaalikaudella, kun teillä oli valtiovarainministeri ja teillä oli monia muita tärkeitä ministereitä, olitte kuitenkin toinen johtava hallituspuolue? Miksi? Meillä on nyt tilanne, että meillä on kumppanina varmaan sama puolue, joka ei ole lämmin tälle asialle, ja kompromisseja joudutaan tekemään. Mitä sitten tulee valtion velkaantumiseen, niin budjetin summa on tietty summa. Se on runsas 5 miljardia tänä vuonna ja pienenee lähivuosina. Mutta kuntien valtionosuuksia te leikkasitte kumulatiivisesti 5 miljardia viime kaudella, ja kunnat velkaantuivat 13—18 miljardia viime vaalikaudella. Eli teidän toimenpiteidenne johdosta kunnat velkaantuivat rajusti viime kaudella ja irtisanoivat väkeä ja työntekijöitä, lomauttivat ja niin edelleen. Nyt sellaista ei juurikaan tapahdu. Kuntataloudesta pidetään huolta, ja kuntien palveluista pidetään tätä kautta huolta. Te myitte valtion omaisuutta. Ja sekin on laskettava, kun tuottavaa omaisuutta myydään, siihen tulokseen. Ja vielä sitten tuo korjausvelka, minkä jo mainitsin: Nyt hallitus korjaa tiestöä ja korjausvelkaa lyhennetään 600 miljoonaa euroa. Te ette lyhentänyt yhtään vaan kasvatitte sitä koko ajan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-13T15:09:22,2016-04-13T15:11:21,Tarkistettu,1.1 2016_37_52,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä edellisen edustajan puheenvuorot saavat silloin tällöin minut tuntemaan ikään kuin olisin elokuvassa Päiväni murmelina. Moneen kertaan täällä kerrataan SDP:n vaihtoehdot, mutta jostain syystä eivät mene perille. Siksi kysyn teiltä, arvoisa puhemies, tarvitseeko minun jälleen kerran tässä puheenvuorossa kertoa sosialidemokraattien suhde velkaantumisasteeseen tai kokonaisveroasteen nousuun tai muuta, koska en haluaisi nyt pitkittää tätä keskustelua sillä, että käyn sen moneen kertaan läpi. Toivoisin, että täällä edustajat kunnioittaisivat toistensa puheenvuoroja edes sen verran, ettei jatkuvasti toistettaisi niitä virheellisiä kohtia. Mutta nyt siihen alkuperäiseen puheenaiheeseen, huoltovarmuuteen ja sitä kautta tähän bensaveron nostoon. Eikö nyt kuitenkin ole niin, että ennen vaaleja perussuomalaiset sanoivat, että bensaveroa ei pidä nostaa, päinvastoin sitä pitää laskea? Eikö niin, että nyt näin ei käynyt vaan nyt bensaveroa ollaan nostamassa? Eikö niin, että tämä on sinänsä hämmästyttävää, koska ennen vaaleja perussuomalaiset kävivät kallista mainoskampanjaa muun muassa sillä, että ei enää tukia Kreikkaan, ja kuinka ollakaan, viime kesänä tehtiin Soini ykkönen eli Kreikan kolmas tukipaketti? (Toimi Kankaanniemi: Te sen aloititte!) Eikö niin, että tässä on aika monta asiaa, jotka ovat nyt täysin päinvastoin kuin mitä luvattiin kansalaisille tuolla toreilla ennen vaaleja. Siitä oli kysymys, kun puhuimme politiikan huoltovarmuudesta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-13T15:11:22,2016-04-13T15:12:49,Tarkistettu,1.1 2016_37_53,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä haluaisin ensinnäkin kommentoida tätä polttoaineveron nostoa. Ulkoministeri Soinikin teki hyvin selväksi sen, että sehän perustui siihen, kun EU kielsi sen, että makeisveroa emme voineetkaan korottaa. 109 miljoonaa piti kompensoida sillä. Varmaan hyvin tiedätte, että perussuomalaiset eivät olisi halunneet nostaa alvia tai polttoaineveroakaan. Mitä tulee huoltovarmuuteen, haluaisin sanoa sen, että hyviä uutisia todellakin, että Neste Oyj haastaa öljynjalostusteollisuutta sillä, että se tarjoaa yhä puhtaampia polttoaineratkaisuja ja näitä uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvia sovellutuksia. Meillä Suomessa on kyllä osaamista, kansainvälisestikin arvostettua, ja sillä me voimme tätä meidän omaa huoltovarmuuttammekin taata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-04-13T15:12:52,2016-04-13T15:14:00,Tarkistettu,1.1 2016_37_54,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp,"Vielä historiankirjoja varten tällainen oikaisu, että edellisellä hallituskaudella oli voimassa pankkivero mutta eurooppalaisten järjestelyiden takia siitä sitten luovuttiin ja juuri sen takia Ruotsi haluaa korvata sen omalla mallillaan, Norja haluaa korvata sen omalla mallillaan. Näin yhteispohjoismainen yhteistyö siinä tapauksessa, varsinkin, kun suurimmat pankit Danske ja Nordea ovat pohjoismaisia, on paikallaan, ja voimme olla tässäkin asiassa Euroopalle edelläkävijöinä. Vielä loppuhuomautus tuosta makeisverosta. On se tietenkin liikuttavaa, että perussuomalaiset täällä aina kerta toisensa jälkeen tulevat kertomaan, että EU vaatii ja meidän täytyy myöntyä, mutta aivan muutama viikko sitten Britanniassa pääministeri Cameron julkaisi Britannian oman sokeriveron. Kansanterveydelliset verot ovat erittäin erittäin tervetulleita, ja niitten hyödyt ovat kiistattomia. Siihen suuntaan pitäisi mennä, mutta hallituksessa ei ilmeisesti lueta edes englantilaisia lehtiä eikä ole katsottu sieltä, minkälaisen uuden sokeriveron mallin, jonka ilmeisesti Britannia on nyt saamassa EU:ssa läpi, olisimme voineet tuoda Suomeen. Onko teillä tästä jotain valmistelua, onko teillä mitään tahtoa? Haluatteko te tällaisen kansanterveyden puolesta positiivisen veron edes säätää vai haluatteko te vain nöyristellä sekä Brysseliä että hallituskumppaneitanne?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-13T15:14:03,2016-04-13T15:15:35,Tarkistettu,1.1 2016_37_55,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maantielain ja ratalain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 49/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_37_56,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maantielain ja ratalain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 49/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys tuo useita hyviä muutoksia. Maantielain ja ratalain muutoksilla mahdollistetaan nykyistä laajemmin myös talousarviorahoituksen ulkopuolisen rahoituksen käyttö tie- ja ratahankkeiden toteuttamiseksi. Lisäksi mahdollistetaan tien- tai radanpitäjän osallistuminen muun kuin maantie- tai rataverkon rahoitukseen erityisistä syistä, kun toimenpiteellä on liityntä tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Sähkö- ja telekaapeleiden sijoittamisesta tiealueille siirryttäisiin ilmoitusmenettelyyn eräissä tilanteissa ja niin edelleen. Tienvarsimainosten ja ilmoitusten asettamisessa siirryttäisiin ilmoitusmenettelyyn ja mainosten ja ilmoitusten asettamisedellytyksiä kevennetään. Kokonaisuudessaan tämä esitys on jälleen erinomainen osoitus siitä, että kun johonkin asiaan paneudutaan huolella, niin monenlaisia turhia, vanhanaikaisiakin säännöksiä voidaan helposti purkaa. Tämä on taas näitä hallituksen kärkihankkeita, joita voi ilolla tervehtiä. Ne sujuvoittavat elämää, keventävät hallintoa ja tulevat myös vähentämään byrokratiaa monella eri tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-13T15:15:59,2016-04-13T15:17:24,Tarkistettu,1.1 2016_37_57,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maantielain ja ratalain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 49/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin edustaja Laukkasen puheenvuoroon voi yhtyä: tässä lakikokonaisuudessa on myönteisiä elementtejä, kaksikin kokonaisuutta. Todellakin tämä, että rata- ja tiehankkeisiin voidaan etsiä ja saada rahoitusta perinteisen budjettirahan ulkopuolelta helpommin, on erittäin tärkeää tulevaisuudessa, kun meidän on saatava kuitenkin kannattavia liikenneinvestointeja eri puolilla maata liikkeelle ja löydettävä siihen uusia innovatiivisia välineitä. Mutta, puhemies, varsinaisesti haluan kiinnittää huomiota tähän lakiesityksen toiseen osaan, siihen, että tässä nyt esitys helpottaa yritysten, erilaisten tapahtumien järjestäjien, ihmisten mahdollisuutta mainostaa tienvarsilla erilaisia tapahtumia, siis helpottaen yritysten toimintaa, helpottaen kansalaisten arkea. Tämähän on nimenomaan tavoite hallituksen normien sujuvoittamishankkeessa, josta täällä muuten joka päivä nykyisin hallitus tuo esityksiä, joilla tämä hanke etenee. Nykyisen lain yleinen kielto tienvarsimainosten ja ilmoitusten asettamiselle on rajoittanut tarpeettomastikin erityisesti harvaan asutun seudun yrittäjien mahdollisuuksia mainostaa tuotteitaan tai palveluitaan. Tienvarsimainonnassa riittää siis jatkossa ilmoitus. Kun vaikka esimerkiksi häätilaisuutta järjestetään, niin ei tarvitse ilmoittaa siitä enää lainkaan, eli tämäkin riesa poistuu. Liikenneturvallisuutta mielestäni lakiesitys ei kuitenkaan tule heikentämään, koska Liikennevirasto tulee antamaan selkeän ohjeen mainosten muotoon, sisältöön ja sijaintiin nähden. Tällä tietenkin turvataan myöskin päätösten yhdenvertaisuus. Mainostaminen mahdollistetaan myös valta- ja moottoriteiden varsilla turvallisuudesta tinkimättä. Tilapäisten mainosten ja ilmoitusten kohdalla on esiintynyt epäselvyyttä myöskin vaadittavista luvista ja ilmoituksista. Tienvarsimainontaa ja ilmoittelua koskevaa sääntelyä ehdotetaan todella muutettavaksi siten, että voimassa olevaan lakiin sisältyvä lähtökohtainen ulkomainosten asettamisen kielto poistetaan laista ja mainosten ja ilmoitusten asettamisessa siirryttäisiin ilmoitusmenettelyyn. Tässä tietenkin digitalisaatio auttaa: sähköposti on keksitty, ja sitä voidaan käyttää, ja se helpottaa kansalaisten arkea. Ilmoitusmenettelyssä ei enää voimassa olevien säännösten edellyttämällä tavalla arvioitaisi mainosten tarpeellisuutta liikenteen ja matkailun kannalta, vaan ilmoitusten ja mainosten asettamisen rajoitukset perustuvat yksinomaan liikenneturvallisuus-, tienpito- ja ympäristönäkökohtiin. Tilapäisestä tapahtumailmoittelusta tai myöskin vaaleja tai kansanäänestystä koskevasta ilmoittelusta ei vaadittaisi enää erillistä ilmoitusta, eli kun maakuntavaalit ja kunnallisvaalit tulevat, niin jos kollegat haluavat laittaa kuviaan tienvarsille ja puihin, niin se helpottuu. Minun kuvaani sinne ei enää kannata laittaa. Ilmoitusmenettelyyn siirtyminen tienvarsimainosten, ilmoitusten sekä eräiden sähkö- ja telekaapelien sijoittamisessa vähentää yritysten hallinnollista taakkaa myöskin sekä samalla tietysti yritysten kustannuksia. Siirtymäaikana vuoden 2019 loppuun mennessä toimijoille, joilla on toistaiseksi voimassa olevina myönnettyjä tienvarsimainonnan poikkeuslupia, voi kuitenkin aiheuttaa kustannuksia siirtymäsäännöksen edellyttämien uuden sääntelyn mukaisten ilmoitusten tekeminen. Esitetty siirtymäaika on pitkä, jotta toimijoille ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Arvoisa puhemies! Toivon, että valiokunnassa tämä saa ripeän käsittelyn ja katsotaan todella käytännönläheisestä näkökulmasta, millä tavalla voidaan ihmisten arkea helpottaa ja yritystoimintaa edistää eri puolilla maailmaa ja erityisesti myöskin tuolla haja-asutusalueilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+6.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-04-13T15:17:27,2016-04-13T15:22:04,Tarkistettu,1.1 2016_37_58,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maantielain ja ratalain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen erittäin kiitollinen siitä, että tämä laki on saatu nytten tälle vaiheelle. Olen kotoisin Sodankylästä. Siellä alueella Sodankylän Raudanjoella Seipäjärventien varressa olevat yrittäjät ovat tehneet valtavasti töitä tämän asian eteen. Siellä on muun muassa potkuriparkki, joka on joutunut sen potkurinsa poistamaan näkösältä, ja heidän pienet lappusensa, mainoksensa ovat jatkuvasti olleet esillä, että saavatko ne olla siinä vai eivätkö saa olla, ja ne on poistettu ja poistettu ja poistettu aina uudestaan. Tämä on ollut täysin käsittämätöntä ja järjetöntä. Nyt heidän toimintansa on tämän jälkeen järkevää. Silläkin alueella, mistä minä olen, tosiaankaan ei sitä yritystoimintaa eikä asutusta niin kovin paljoa ole, ja kyllähän ne pienet, vähäiset mainokset, mitä tienlaidassa sattuu olemaan, ovat ohikulkijoille vain semmoinen mukava piriste, että minkälaista siellä on olemassa. Eli kiitos tästä esityksestä, ja varmasti me valiokunnassa tulemme tätä sitten hyvällä mielellä viemään eteenpäin. Tosin valiokunnassa me varmasti tulemme myöskin huolehtimaan siitä, että tässä asiassa huomioidaan, ettei liikenneturvallisuus tule vaarantumaan ja ettei tässä kuitenkaan rakenneta ylimääräistä byrokratiaa, sillä tämä esityshän on byrokratian purkua jos mikä elikkä sitä tarpeettoman, turhan byrokratian hoitamista. Toivottavasti tämä saadaan nytten hoitumaan järkevällä tavalla eteenpäin ja saamme ne pienetkin kohdat sieltä vielä estettyä, ettei vain vahingossa joku ylimääräinen säädös jää sinne sisälle. Muita Lapin matkailun kannalta hyviä asioita on myöskin tämä rataliikenteeseen liittyvä asia, elikkä esimerkiksi moottorikelkoilla ei ole tällä hetkellä käytännössä pystynyt ylittämään rataverkkoa juuri mistään paikasta. Nytten tämä lakiesitys antaa mahdollisuuden siihen, että pystytään ylittämään rata-alueita. Tosin tässäkin asiassa on huomioitava turvallisuus ja muut vastaavat alueen asiat, mutta saamme järkevää toimintaa nyt sitten käytäntöön tämän mukaisesti. Ja emmehän me kyllä nyt sitten varmasti pane pahaksemme, vaikka niitä vaalimainoksiakin saa jatkossa laittaa järkevämmin, paremmin, helpommin, ettei niistäkään tarvitse alkaa tyhjiä selittelemään. Hyvä on, jos sinne tulee ohjeistuksiin myöskin se, mikä on järkevä tapa, ja on hyvä, että sieltä on tulossa ohjeistuksia sijainnista ja sisällöstä. Uskon, että kyllä suomalaiset hyvien tapojen mukaan nämä asiat tulevat jatkossakin hoitamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+6.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-04-13T15:22:08,2016-04-13T15:25:17,Tarkistettu,1.1 2016_37_59,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maantielain ja ratalain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 49/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä esityksellä on tarkoitus todellakin yhdenmukaistaa maantielain ja ratalain säännöksiä ja lakien kirjaustapaa. Maantielain ja ratalain muutoksella mahdollistettaisiin nykyistä laajemmin myös talousarviorahoituksen ulkopuolisen rahoituksen käyttö tie- ja ratahankkeiden toteuttamiseksi. Lisäksi mahdollistettaisiin tien- tai radanpitäjän osallistuminen muun kuin maantie- ja rataverkon rahoitukseen erityisistä syistä, kun toimenpiteellä on liityntä tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Sitten myös tämä, että ""sähkö- ja telekaapeleiden sijoittamisessa tiealueelle siirryttäisiin ilmoitusmenettelyyn eräissä tilanteissa"", on ihan tervetullut muutos. Kaiken kaikkiaan on kannatettavaa, että lakeja ja säännöksiä yleis-, tie- ja ratasuunnitelmien voimassaoloajasta yhdenmukaistettaisiin, ja kaikki tämäntyyppiset ratkaisut, joita tehdään normien purun nimissä niin, että se ei tuo lisää kustannuksia eikä ympäristölle haittaa, ovat aina hyväksi, ja siitä pitää antaa hallitukselle kiitosta. Vuodelta 2014 lähtöisin oleva uudistus on käynyt nyt kahdella lausuntokierroksella, ja lausuntoja on kertynyt niinkin paljon kuin 80. Nämä kommentit ovat olleet pääsääntöisesti hyvin positiivisia, mutta ongelmia yksityiskohdissa on löydetty myös aika monessakin lausunnossa. Minä itse koen, että tässä on kyseessä aika laaja lakipaketti, jonka vaikutuksia on arvioitava huolellisesti meillä liikenne- ja viestintävaliokunnan valiokuntakäsittelyssä. Liikennevirastolle nyt siirrettävän julkisen toimivallanhan tulisi olla kuitenkin teknisluonteista ja tarkkaan määriteltyä. Perustuslailliselta kannalta on haastavaa, kuinka paljon harkintavaltaa voidaan siirtää samalla, kun varmistetaan hyvän hallintotavan mukainen käsittely valitusoikeuksineen, ja itse haluan kyllä myös korostaa ainakin vielä tänä päivänä sitä, että liikenneväylien rahoituksen on oltava lähtökohtaisesti talousarviopohjaista, joskin kaikki uudet innovaatiot ja rahoituskanavat, joita pystytään tänä päivänä käyttämään ja tulevina vuosina hyödyntämään, ovat varsin tervetulleita ja ne pitää hyödyntää. Sitten vielä tässä tienvarsimainonnan kiellon purkamisessa on korostettu (Puhemies koputtaa) turvallisuusnäkökohtia ja todettu, ettei siitä saa muodostua ympäristöhaittaa. Epäilyksiä on kuitenkin noussut kulttuurimaisemien kohtalosta näitä lausuntoja lukiessa, (Puhemies koputtaa) ja tähän pitää myös valiokuntatyössä pystyä paneutumaan ja kiinnittämään huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+6.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-04-13T15:25:18,2016-04-13T15:27:30,Tarkistettu,1.1 2016_37_60,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maantielain ja ratalain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 49/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on mielestäni erittäin hyvä ja kannatettava. Se purkaa turhaa byrokratiaa, mikä on hallituksen iso linja ollut koko tämän vaalikauden ajan. Se, että uusi maantie- ja ratalaki mahdollistaa nykyistä laajemman talousarviorahoituksen ulkopuolisen rahoituksen käytön tie- ja ratahankkeisiin, on erittäin tervetullutta. Meillä on tieverkon ja rataverkon osalta paljon rakentamistarpeita, ja on hyvä, että monipuolistetaan rahoitusmahdollisuuksia. Se on tervetullut muutos. Myös erittäin hyvä muutos on se, että sähkö- ja telekaapeleiden sijoittamisessa päästään ilmoitusmenettelyyn. Voin kokemuksesta kertoa, että kun Ilomantsiin, kotikuntaani, rakennetaan näinä päivinä — tai oikeastaan tulevana kesänä valmistuu — koko kunnan kattava valokuituverkko, niin uskokaa tai älkää, hyvät edustajakollegat, se, että valokuitukaapelin veto radan ali tietyissä paikoissa taikka sitten maantien varteen tai siltojen hyväksikäyttö, kun vedetään kaapeleita kahden kylän välille, näiden kaapelien sijoittaminen ja lupien saaminen, oli aivan käsittämättömän vaikeaa. Koneet saattoivat joutua odottamaan kahdeksan kuukautta lupaa yhdeltä insinööriltä, joka istuu Tampereen toimistolla. Kahdeksan kuukautta seisoivat paperit hänen pöydällään, sitten tuli lupa, että saat sinä sen 200 metriä kaapelia sen tien viereen kaivaa. Eihän siinä ole minkäännäköistä järkeä. Se edustaa tsaarinajan hallintoa. Nykyisen digitaalisen ajan myötä hyödynnämme ilmoitusvelvollisuutta — ilmoitetaan, että kaapeli tulee tuonne, suunnitelmat on nämä ja tehdään hommat pois. Sillä säästetään rahaa miljoonia vuosittain. On äärimmäisen tärkeää se, että tällaisiin menettelyihin turvaudutaan yhä enemmän, lopetetaan turha byrokratia ja keskitytään työntekoon. Arvoisa puhemies! Lopuksi tästä erilaisten kylttien ja ilmoitusten laittamisesta teiden varsille: kotikuntani Ilomantsin ja myös Pohjois-Karjalan maakunnan osalta olemme tehneet muutamia hakemuksia tuonne, että saataisiin tiettyjä kylttejä pystyttää teiden varsille esimerkiksi matkailutarkoituksiin. Niiden pystyttäminen on ollut vaikeaa, mutta nyt tästäkin asiasta päästään irti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-13T15:27:30,2016-04-13T15:29:35,Tarkistettu,1.1 2016_37_61,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maantielain ja ratalain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä asia, vaikka tämä voi tuntua pieneltä asialta. Siinä mielessä tämä on hallitusohjelman kärkihanke, että säädöksiä sujuvoitetaan ja kevennetään hallinnollista taakkaa. Tuo tienvarsimainonnan joustavoittaminen on minusta erittäin tärkeää. Eräskin tunnettu huvi- ja leikkipuisto joutui odottamaan kuukausia, melkein vuosia, että sai virallisen mainoksensa tuonne moottoritien varteen. Olen ihan samaa mieltä kuin edustaja Maijala, että muun muassa Lapissa ja muilla matkailualueilla on tärkeää, että saadaan nämä ilmoitukset niin, että ihmiset tietävät, mitä tapahtuu. Totta kai liikenneturvallisuutta täytyy noudattaa. Emme me voi sellaista julisteviidakkoa tehdä kuin esimerkiksi USA:ssa on ollut, ja totta kai myös valitusoikeus täytyy ottaa huomioon silloin, jos jollakin on kovasti tähän vastaan panemista. Sähkö- ja telekaapelien sijoittamisessa tiealueille tosiaan siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Se on hyvä asia eräissä tilanteissa, ja todellakin kevennetään tällä tavalla tätä menettelyä. Toki siinäkin pitää varovaisuutta ja turvallisuutta noudattaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+6.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-04-13T15:29:36,2016-04-13T15:30:46,Tarkistettu,1.1 2016_37_62,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maantielain ja ratalain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liikennehankkeiden uusia rahoitusmalleja on pohdittu pitkään, ja viime kaudella oli parlamentaarinen korjaustyöryhmä, joka myös esitti omia mallejaan. Siltä osin on hyvä ja erinomaista, kun tämä lainsäädännön muutos nyt sitten edesauttaa sitä, että uusia muotoja löydetään. Vaikka on perusteet sille, että isotkin hankkeet on budjetin kautta rahoitettu, niin on kuitenkin ajateltava niinkin, että ne hankkeet palvelevat vuosikymmeniä eteenpäin ja siksi niihin voidaan käyttää muutakin kuin vuotuista budjettirahoitusta. Näitä malleja on hallituksen syytä edistää ja mahdollisimman nopeasti, ja varmasti niin tapahtuukin. Mitä sitten tulee tähän normien purkuun tämän esityksen osalta ja sitä kautta byrokratian purkuun, niin muistelen, että kun eduskuntaan 28 tai 29 vuotta sitten tulin, niin jo silloin hallitusohjelmaan kirjoitettiin normien purku, byrokratiatalkoot, ja varmaan sitä ennenkin ja sen jälkeen lähes jokaiseen hallitusohjelmaan. Nyt on ilolla todettava, että hallitus on tässä menossa eteenpäin — edellisen hallituksen työn pohjalta, mutta kuitenkin tämä on meillä nyt käsittelyssä. Tässä siirrytään ilmoitusmenettelyyn monissa asioissa, ja se on erittäin hyvä. Tämä palvelee ihmisiä, kun tämä mainonta voi olla järkevää ja asianmukaista. Sen täytyy tietysti olla sopivaa ja siistiä, mutta ei sitä niin ahtaaksi pidä vetää kuin nyt on tehty. Mitä tulee vaalimainontaan, niin meillä Keski-Suomessa on ollut jo yli 20 vuotta puolueitten välinen sopimus, että villiä tienvarsimainontaa ei harjoiteta. Olen itse ollut siihen hyvin tyytyväinen, että meillä ei niitä (Puhemies koputtaa) meidän miestemme kuvia, vaikka komeita olemmekin, (Puhemies koputtaa) siellä tarvitse katsella ja juhannuksen aikaan viimeisiä kerätä pois.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-13T15:30:47,2016-04-13T15:32:56,Tarkistettu,1.1 2016_37_63,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maantielain ja ratalain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sen ajan, kun olen täällä ollut liikennevaliokunnassa, toistakymmentä vuotta, on puhuttu näistä vaihtoehtoisista rahoitusmuodoista, mitenkä väyliä voidaan todellakin rahoittaa. Nyt tässä laissa on mukana se, että maantielain ja ratalain muutoksella mahdollistetaan nykyistä laajemmin myös talousarviorahoituksen ulkopuolisen rahoituksen käyttö tie- ja ratahankkeiden toteuttamiseksi. Mehän tiedämme, että valtiovarainministeriö on ollut tässä vastahankainen vuosikaudet, mutta olen nyt ymmärtänyt, että siellä olisi jopa myötäsukaisuutta tätä asiaa kohtaan. Mikä se malli sitten olisi, olisiko se jonkinlainen infrayhtiö, jolla olisi myös tämä tiekanta omaisuutena siellä taseessa, ja se saisi sitten lainoitusta investointipankeilta, eläkevakuutusyhtiöiltä? Kun tässä nyt esimerkiksi tämä uusi infrapaketti esiteltiin, se on hyvä paketti sinällään, mutta sieltä jäi aika monta niin sanottua kakkoskorin hanketta toteuttamatta, muun muassa Kolmostie Pohjanmaalle ja sitten edustaja Ala-Nissilälle tärkeä Ysitie, joka yhdistää tuonne Itä-Suomeen Varsinais-Suomen. Nämäkin hankkeet varmaan voisivat sitten olla siinä vaiheessa, kun tällainen infrayhtiö on olemassa myös rahoittajana. Siinä mielessä täytyy ottaa huomioon myös, että niitten täytyy olla elinkeinojen kannalta tärkeitä. Totta kai suurissa kaupungeissa on raidehankkeita ja muita ja ne ovat rakentamisteollisuuden kannalta tärkeitä, ne ovat asuntorakentamishankkeita, mutta nimenomaan, jos ajattelemme meidän elinkeinoelämäämme, biotaloutta ja kaikkia näitä kuljetuksia, niin kyllähän nämä valtakunnan päätiet meidän on saatava parempaan kuntoon. Ruotsissa on menetelty pitkällä tähtäimellä ja siellähän niihin koreihin on uskottu. Niitä on tehty kymmeniä vuosia eikä ole sillä tavalla tehty niin kuin aikaisemmin, että seuraava hallitus pyyhkii edellisen hallituksen suunnitelmat pois.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+6.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-04-13T15:32:57,2016-04-13T15:34:56,Tarkistettu,1.1 2016_37_64,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maantielain ja ratalain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty varmastikin hyvää keskustelua siihen liittyen, miten erityisesti yrittäjiä nyt palvellaan ja heidän toimintaansa varsinkin harvaan asutuilla seuduilla tähän tienvarsimainontaan liittyen. Tämä on semmoinen asia, josta on tullut paljon palautetta jo vuosikausia, eikö tälle asialle voida tehdä mitään, ja on puhuttu, että EU vaikuttaa tähän niin paljon ja ei tälle mitään voida tehdä. Osana hallituksen normien purkua, nyt kun näihin asioihin on lähdetty perehtymään, asioihin todellakin voidaan vaikuttaa. Lähtökohtaisesti pitäisi ajatella niin, että ei kielletä asioita vaan mahdollistetaan ja annetaan selkeästi yrittäjille ja toimijoille selvät ohjeet siitä, miten he voivat mainostaa palveluitaan niin, että ennen kaikkea nuo meidän matkailijamme pystyvät erityisesti tuolla pohjoisessa ja Itä-Suomessa löytämään näihin matkailukohteisiin. Tämä on ollut erityinen ongelma, miten sieltä ne palvelut löydetään ja voidaan myydä asiakkaille sitten näitä palveluita. Kaiken kaikkiaan muutenkin näissä tienvarsimainonta-asioissa on ollut myös puhetta siitä, koskeeko tämä myös sitten isoja valtateitä ja moottoriteitä. Tässä yhteydessä tätä asiaa on nyt selvitetty, että kun on tämä TEN-verkosto, vaikuttaako tämä muu EU-lainsäädäntö tähän asiaan. On syytä kyllä edetä vahvasti siihen suuntaan, että ei piilouduta EU:n selän taakse tässäkään asiassa vaan etsitään se ratkaisu niin, että tämä tienvarsimainonta myös näillä isoilla teillä on mahdollista. Tämä koskee nimenomaan näitä pitkiä selkosia ja siellä olevia yrityksiä, erityisesti matkailualan yrityksiä, joille on tärkeätä se, että kun ihminen lähtee pitkälle reissulle perheen kanssa, niin sieltä nopeasti löytyvät ne majoituspalvelut, ruokailupalvelut ja muut, mitä meillä on siellä pohjoisessa erityisesti tarjota. Tämä on erittäin hyvä esitys hallitukselta. Kiitän tästä esityksestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+6.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-04-13T15:35:03,2016-04-13T15:37:06,Tarkistettu,1.1 2016_37_65,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maantielain ja ratalain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti esimerkkinä: Hirvaskankaalla, varmasti puhemieskin tietää paikan, on ABC:n suuri mainos tienvarressa ja on Shellin mainos. Toisella puolen tietä on pikkuyrittäjägrilli. Ei ole saanut mainosta sinne laittaa, ely-keskus on kieltänyt sen. Nyt hallituksen esityksen perusteella varmasti voi tämmöisen toteuttaa ja pienikin yrittäjä pääsee siinä jaloilleen. Näin me edistämme tätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+6.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-04-13T15:37:06,2016-04-13T15:37:40,Tarkistettu,1.1 2016_37_66,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenneturvallisuusmaksusta>>>Hallituksen esitys HE 125/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 5/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_37_67,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenneturvallisuusmaksusta>>>Hallituksen esitys HE 125/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen tätä lakiesitystä ja mietintöä, koska varsinainen liikennevaliokunnan puheenjohtaja on Aasian-matkalla, ja nyt varapuheenjohtajan ominaisuudessa sen teen. Tässähän ehdotetaan säädettäväksi uusi liikennevakuutuslaki, ja nämä muutokset selkeyttäisivät ja osin parantaisivat vakuutuksenottajien sekä vahinkoa kärsineiden asemaa ja oikeuksia. Todellakin valiokunta pitää erittäin hyvänä, että pitkän ja perusteellisen valmistelun jälkeen tämä liikennevakuutuslain kokonaisuudistus voidaan saada voimaan 2017 alusta. Esityksen mukaan vakuutuksenottajan vahinkohistoria tulee ottaa huomioon yksityishenkilöiden liikennevakuutusmaksujen määräytymisessä. Tässä on nimenomaan se, että valiokunta on pitänyt ongelmallisena nykyistä sääntelyä ja sen soveltamiskäytäntöä, jonka mukaan yksityishenkilön ottaessa vakuutuksen kakkosautolleen sille ei vahinkohistorian huomioonottamisvelvollisuudesta huolimatta myönnetä niin sanotun ykkösauton käytöstä kertyneitä bonushyvityksiä. Näin esityksen myötä vakuutusyhtiöt voivat jatkossa ottaa vahinkohistorian joustavammin huomioon myös tämänkaltaisissa tilanteissa. Jotain muutostarpeita tässä on ollut, ja asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille epäkohta, jonka mukaan pyörätuoleille ja vastaaville kevytrakenteisille vammaisten liikkumisvälineille ei ole vuoden 2016 alusta lukien voinut ottaa liikennevakuutusta. Valiokunta ehdottaa jäljempänä, että nämä monien vammaisten jokapäiväisen liikkumisen kannalta välttämättömät apuvälineet saadaan liikennevakuutusjärjestelmän piiriin. Valiokunta ehdottaa, että kyseiset ajoneuvot vapautetaan selkeästi liikennevakuutuksen ottamisvelvollisuudesta ja niiden mahdollisesti aiheuttamat vahingot korvataan Liikennevakuutuskeskuksen toimesta. Lisäksi valiokunta katsoo jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin esille tuoduin perustein, että esityksessä on tarkoitettu, että ajoneuvokilpailujen kuljettajanpaikkasuoja säilytettäisiin myös jatkossa. Tästä on keskusteltu jonkun verran, onko tämä oikein. Toisaalta moottoriurheilu on myös nuorisotyötä. Esityksessä kyseinen suoja oli esitetty poistettavaksi, mutta valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena, että moottoriurheilun harrastajan vakuutusturva heikkenisi olennaisesti ja kilpailutoiminnan kustannukset nousisivat vapaaehtoisten vakuutusten korkeampien vakuutusmaksujen myötä. Tässä on tietysti paljon asioita, mutta otan vielä vain yhden sitaatin täältä. ""Lisäksi valiokunta toteaa, että jatkossa on tarpeen selvittää, miten tahallisiin liikennevakuutusmaksujen laiminlyöntitapauksiin voitaisiin puuttua nykyistä tehokkaammin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esimerkiksi Ruotsissa vakuutusyhtiöillä on mahdollisuus irtisanoa liikennevakuutus tämän kaltaisissa tilanteissa."" Esimerkiksi Malmön alueella on tullut tällainen niin sanottu bilmålvakt-ilmiö, eli siellä autoja trokataan omistajien kesken koko ajan niin, että ei tehdä liikennevakuutusta ja liikennevakuutukset jätetään maksamatta. On tapauksia, kriminaaleja tapauksia, jotka ovat nuoresta iästään huolimatta omistaneet kymmeniä eri autoja, mutta ovat välttäneet näitä liikennevakuutuksia. Tämä ilmiö saattaa rantautua myös Suomeen, ja sen takia vakuutusyhtiöt ovat olleet vähän huolissaan tästä asiasta, koska silloin me tavalliset vakuutuksen maksajathan tietysti maksamme myös näitten ihmisten vahingot, jos he sitten liikenteessä sellaisia tekevät. Tässä suurin piirtein oli sisältö. Totta kai siellä on paljon myös muita yksityiskohtia, mutta jääkööt ne nyt tässä tilaisuudessa kertomatta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+12.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-04-13T15:38:43,2016-04-13T15:42:36,Tarkistettu,1.1 2016_37_68,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenneturvallisuusmaksusta>>>Hallituksen esitys HE 125/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti täältä paikaltani haluan itse kanssa todeta, että ensinnäkin hyvässä yhteistyössä tuolla liikenne- ja viestintävaliokunnassa on tätä hallituksen lakiesitystä käsitelty, ja täytyy sanoa, että liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Alatalo esitteli oikeastaan tässä omassa puheenvuorossaan just ne kipukohdat, jotka siellä valiokuntakäsittelyssä, erittäin laajassa ja kattavassa sellaisessa, tulivat esille. Me tosissaan huomasimme hallituksen esityksessä tässä substanssivaliokunnassa nämä kaksi selkeää epäkohtaa. Toinen koski vammaisten henkilöiden liikkumisvälineiden liikennevakuutusta ja toinen ajoneuvokilpailujen kuljettajanpaikkasuojaa. Muutimme ihan asiantuntijakuulemisten perusteella nämä kaksi kohtaa nyt, kun tätä omaa mietintöä käsittelimme, ja niillä muutoksilla valiokunta puolsi ihan yksituumaisesti muutoin tämän lakiehdotuksen hyväksymistä. Minä haluan itse myös korostaa, että laajempaa keskustelua käytiin valiokuntatyössä myös todellakin tästä, että jatkossa on tarpeen selvittää, miten näihin tahallisiin liikennevakuutusmaksujen laiminlyöntitapauksiin voitaisiin puuttua nykyistä tehokkaammin. Myös naapurimaissa kuitenkin on ihan hyviä esimerkkejä siitä, että ei niin sanotusti toisen kukkarolla ja toisen maksamisilla mennä jatkossakin eteenpäin. Tämä oli erittäin kattava, hyvä paketti ja myös kannatettava täältä opposition näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+12.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-04-13T15:42:36,2016-04-13T15:44:09,Tarkistettu,1.1 2016_37_69,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenneturvallisuusmaksusta>>>Hallituksen esitys HE 125/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri niin kuin edelliset ovat todenneet, meillä liikenne- ja viestintävaliokunnassa tätä asiaa on käsitelty hyvin tarkasti. Siinä vaiheessa ainakin minulle on tullut sellainen käsitys, että meillä on jo nykyisin olemassa aika hyvin toimiva liikennevakuutuskokonaisuus, ja nyt sitä saatiin hieman parannettua vielä eteenpäin. Ongelmaisena asiana ovat olleet ennen kaikkea vaikutukset kakkosautoon näissä liikennevakuutusasioissa, koska perinteisesti on ollut sillä tavalla, että ensimmäisen auton hyvätkään bonukset eivät ole saaneet hyvitystä sitten siinä kakkosautossa. Mutta nyt on hyvä, että jatkossa kakkosautossakin voidaan huomioida joustavasti vahinkohistoria. Jos ei siellä mitään isompia tapahtumia ole ollut, niin se voidaan huomioida. Nyt vain kannustan vakuutusyhtiöitä, että ne ottaisivat ja tekisivät sellaisia malleja, jonka mukaisesti olisi tämä asia huomioitu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+12.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-04-13T15:44:09,2016-04-13T15:45:11,Tarkistettu,1.1 2016_37_70,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen  yleissopimuksen  hyväksymisestä  ja laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten  voimaansaattamisesta,  merenkulun  ympäristönsuojelulain sekä alusturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 6/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_37_71,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen  yleissopimuksen  hyväksymisestä  ja laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten  voimaansaattamisesta,  merenkulun  ympäristönsuojelulain sekä alusturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Alusten painovesilastien käsittelyä koskevalla kansainvälisellä yleissopimuksella pyritään estämään vieraslajien leviäminen vesistöihin, joihin ne eivät kuulu. Sopimus on tärkeä, koska vieraslajit voivat syrjäyttää olemassa olevassa vesistössä alkuperäiset lajit ja johtaa luonnon epätasapainoon ja myös suuriin taloudellisiin menetyksiin. Tästähän on myös ympäristövaliokunta lausunut, ja he ovat tämän muutoksen takana. Valiokunta pitää yleissopimuksen tavoitteita kannatettavina mutta näkee myös joitakin ongelmia tässä yleissopimuksessa. Sopimuksen toimenpiteet eivät aina ole kaikilta osin perusteltuja, ja niillä lisätään kuitenkin merenkulun kustannuksia, eikä joidenkin asiantuntijoiden mielestä kaikki laitteisto toimi moitteettomasti. Tosin tuossa juuri eilen oli lehdistössä kirjoitus siitä, että esimerkiksi Wärtsilä kertoo, että vieraslajit saadaan pois painolastivesistä myös Suomen oloissa. Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Olof Widén oli tätä epäillyt, ja Wärtsilä väittää, että heillä on kyllä sellainen laitteisto, joka on sertifioitu toimimaan myös kylmässä ja pakkasessa sekä sameissa ja vähäsuolaisissa vesissä. Painolastivesien puhdistuslaitteistoja maailmalla tekee noin 60 yritystä. On esitetty kritiikkiä, että ne on hyväksytty testiolosuhteissa mutta ei käytännössä. Mutta kuitenkin nyt on myös tällaista informaatiota, että sen pitäisi toimia. Tämä jäätymisongelma koskee painolastitankkien putkistoja ylipäänsä. Nehän ovat kalliita laitteita, 100 000 eurosta noin 1 miljoonaan euroon. Tietysti ymmärrän erittäin hyvin myös tämän varustamojen huolen tästä asiasta. Joka tapauksessa asia on suuri myös ihan luonnontieteelliseltä kannalta: Itämeren olosuhteet, veden sameus, vähäsuolaisuus, matala lämpötila talviaikaan saattavat vähentää tätä painolastivesikäsittelylaitteiston suorituskykyä, ja tämä on suuri huolenaihe. Kustannusvaikutukset hallituksen esityksen mukaan painolastivesien käsittelylaitteiden investointiin olisivat noin 150 miljoonaa euroa Suomeen suuntautuvassa laivaliikenteessä. Kun ottaa huomioon, että tässä on ollut nyt takana rikkidirektiiviä, on typpidirektiiviä ja muitakin rasitteita, niin totta kai on ymmärrettävää, että myös liikennekenttä on tästä hieman huolissaan. Tästä syntyy käyttökustannuksia ja hallinnollisia kustannuksia. On huomioitava, että osa näistä aluksista palvelee myös muiden maiden liikennettä. Tästä syntyy kuitenkin rasite suomalaiselle merenkululle ja vientiteollisuudelle. On tärkeää, että yleissopimus on globaalisti tasavertainen, mutta asiantuntijakuulemisessa kokonaiskustannusta on todella pidetty suurena ja katsottu, että kustannuksen minimoimiseksi tulisi varmistua, että käsittelylaitteet todella toimivat. IMO on julistanut Itämeren erityisen herkäksi merialueeksi, ja valiokunta pitääkin tärkeänä, että yleissopimuksen voimaan saattamisella voidaan varmistaa Itämeren suojelu. Tämä koskee tietysti myös niitä kolmansia maita, jotka Itämeren äärellä ovat. Lähimerenkulussa ongelmana on se, että satamat sijaitsevat lähellä toisiaan, ja niissä lajisto ei poikkea kovin paljon. Näin esimerkiksi Virosta Suomeen matkattaessa välimatkat ovat lyhyempiä kuin Haminasta Kemiin. Ruotsissa länsirannikolta itärannikolle liikennöitäessä on myös kyse kotimaan liikenteestä, vaikka kyse on aivan erityyppisistä meristä. Eli tämä ei ole yksinkertainen asia. Vesistöt myös vaihtelevat. Lisäksi vielä lopuksi Suomen sisävesistöistä. Erityisesti Saimaa — mukaan lukien Saimaan kanava, jonne on kansainvälistä merenkulkua — on erityisen herkkä ja arvokas alue. Tietysti olisi toivottavaa myös, että laivojen veden mukana ei tule sitten näitä vieraita eliöitä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+13.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-04-13T15:45:44,2016-04-13T15:50:22,Tarkistettu,1.1 2016_37_72,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen  yleissopimuksen  hyväksymisestä  ja laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten  voimaansaattamisesta,  merenkulun  ympäristönsuojelulain sekä alusturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on tärkeää miettiä, miten voisimme vaikuttaa meriliikenteen kustannuksiin. Meillä ovat meriliikennettämme rasittamassa työn alla nitraattidirektiiviasiat, typpioksidiasiat, SECA- ja NECA-asiat ja nytten tämä painolastivesiasia. Kaikki nämä aiheuttavat meidän meriliikenteellemme lisää kustannuksia. Tosin meidän on otettava huomioon, että Suomi ei ole yksin ja näitä kustannuksia tulee muillekin valtioille. Mutta Suomelle tämä on erityisen hankala ja vaikea asia, koska Suomen vientiliikenne on täysin kiinni meriliikenteestä ja sen toiminnasta. Nämä kolme asiaa, jotka mainitsin, käytännössä joudutaan nytten Suomessa hyväksymään ja sen mukaisesti toimimaan, ja meidän täytyy miettiä, millä tavalla me voisimme kuitenkin auttaa meidän meriliikennettämme, että meidän vientitoimintamme olisi kannattavaa jatkossakin ja meidän työllistäminen ja työpaikat Suomessa voitaisiin turvata. Tämä painolastivesiesitys on sinällään erittäin hyvä, kunhan me vain saisimme ne laitteet myöskin toimimaan. Kävimme valiokunnassa keskustelua siitä, riittääkö se, että toimitaan säännösten mukaisesti, vai onko todella tärkeää, että myöskin nämä säännösten mukaiset laitteet toimisivat, ja kyllä sekä ympäristövaliokunnassa että liikenne- ja viestintävaliokunnassa, joissa molemmissa olen, jäsenet pitävät tärkeänä sitä asiaa, että olisi hyvä, että myöskin toimivat, sillä ei ole todellakaan tarkoituksenmukaista, (Puhemies koputtaa) että meille tulisi mitään ylimääräisiä eliöstöjä tänne meidän vesistöömme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+13.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-04-13T15:50:24,2016-04-13T15:52:10,Tarkistettu,1.1 2016_37_73,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen  yleissopimuksen  hyväksymisestä  ja laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten  voimaansaattamisesta,  merenkulun  ympäristönsuojelulain sekä alusturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja esitteli tämän mietinnön aika hyvästi, mitä ollaan liikenne- ja viestintävaliokunnassa käsitelty. Itse kuulun myös ympäristövaliokuntaan, ja ympäristövaliokunta oli lausuntovaliokuntana tässä esityksessä, ja siksi ihan muutama sananen. Elikkä tosissaan tällä kansainvälisellä yleissopimuksella pyritään estämään vieraslajien leviäminen vesistöihin, joihin ne eivät kuulu. Tämä sopimus on tärkeä, koska vieraslajit voivat syrjäyttää olemassa olevassa vesistössä alkuperäiset lajit ja johtaa luonnon epätasapainoon ja myös suuriin taloudellisiin menetyksiin. Näissä molemmissa valiokuntakuulemisissa tuli kaiken kaikkiaan ilmi kaksi aika suurtakin huolenaihetta: se, että nämä tänään täälläkin mainitut laitteistot eivät toimi, ja toisena sitten se, että tämäkin yleissopimus tuo taas tullessaan merenkululle lisää kustannuksia. Mietintövaliokunnassa, liikenne- ja viestintävaliokunnassa, me kuitenkin pidimme ensiarvoisen tärkeänä, että Suomi hyväksyy tämän yleissopimuksen, jotta Suomi voi olla mukana sitten jatkossa kehittämässä tätä sopimusta edelleen ja tietysti myös olla korjaamassa niitä epäkohtia, joita tämä sopimus pitää sisällään. Sen takia pitää olla pöydissä ja sopimuksissa tietystikin mukana. Minä itse koen tärkeimpänä sen, että me seuraamme tätä teknologian toimivuutta — vai pitäisiköhän sanoa, että toimimattomuutta — ja Suomen tulee aktiivisesti osallistua sitten muun muassa IMOn piirissä tehtävään työhön tämän varmistamiseksi. Sitten mitä tulee näihin merenkulun kustannuksiin yleisesti, tämäkin esitys tuo suomalaiselle merenkululle ja vientiteollisuudelle kustannuksia, niin kuin ovat tehneet monet, monet esitykset ja sopimukset ja lait. Minä en todellakaan nyt tarkoita pelkästään tämän vaalikauden aikaa elikkä vajaan vuoden aikaa vaan yleisesti ottaen jo useampia vuosia, ja jossain vaiheessa tässä talossa (Puhemies koputtaa) tietysti pitäisi myös perehtyä ja pysähtyä miettimään aidosti sitä, kuinka paljon tämä kaikki tulee vaikuttamaan jatkossa (Puhemies koputtaa) alan kannattavuuteen ja työllisyyskehitykseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+13.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-04-13T15:52:11,2016-04-13T15:54:21,Tarkistettu,1.1 2016_37_74,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen  yleissopimuksen  hyväksymisestä  ja laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten  voimaansaattamisesta,  merenkulun  ympäristönsuojelulain sekä alusturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2016 vp",Ja vielä edustaja Alatalo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_37_75,37/2016,2016-04-13,13.59,15.58,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen  yleissopimuksen  hyväksymisestä  ja laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten  voimaansaattamisesta,  merenkulun  ympäristönsuojelulain sekä alusturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Taimela toi hyvin esille sen huolen, mikä liittyy tähän kustannuskehitykseen, joka koskee meidän vientiteollisuuttamme silloin, kun tällaisia rajoitteita tehdään. Mehän olemme tätä mietintöä valiokunnassa todella hyvällä yhteistyöllä tehneet, mutta sitten toisaalta jos ajatellaan sitä, miten tärkeä Itämeren alue on ja miten haavoittuva se on, niin kyllä tämä painolastivesien ongelma täytyisi pystyä ratkaisemaan. Suomen merissähän elää useita vieraslajeja, joista tunnetuin lienee laiturien rakenteet sotkeva merirokko. Muun muassa Wärtsilä on yksi niistä yhtiöistä, jotka tekevät vieraslajeja poistavia laitteita. Pienempiin aluksiin sopii sellainen laitteisto, jossa ensin ravut ja kalat suodatetaan pois ja sitten vesi käsitellään ultraviolettivalolla, joka tappaa pieneliöt tai tekee ne vähintään lisääntymiskyvyttömiksi. Isoihin aluksiin on tarjolla järjestelmä, jossa vedet suodatuksen jälkeen kloorataan, ja tämän sitten pitäisi nuo eliöt ja myös niitten lisääntyminen poistaa. Eli tässä on isoista asioista kysymys. Mehän toki haluamme, että Suomessa luonto ja meri säilyy ainutlaatuisena siinä, mikä on meidän luontaista kasvustoa. Me emme halua, että tänne tulee liikaa vieraslajeja. Joka tapauksessa niitä tulee, mutta tällä painolastikäsittelyä koskevalla sopimuksella ja tällä lailla voidaan tämä estää ja torjua aika hyvin. Toivotaan, että nuo laitteistot myös tosiaan halpenevat. Me seuraamme niitten kehitystä, jotta tästä ei aiheudu liian suurta rasitusta meidän laivaliikenteellemme ja vientiteollisuudellemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+13.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-04-13T15:54:21,2016-04-13T15:56:17,Tarkistettu,1.1 2016_38_1,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Muistutan tässä yhteydessä, että puheenvuorot ovat yhden minuutin mittaisia, jolloin ehditään ottaa mahdollisimman monta kysymystä ja vastausta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_38_2,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,Edustaja Taavitsainen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_38_3,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maanantaina Etelä-Savossa oli surun päivä, kun saimme tiedon Savonlinnan opettajankoulutuksen lakkauttamisesta. Savonlinnan OKL:n työ on laadullisesti huipputasoa. Opettajien koulutus eri puolilla Suomea on erittäin tärkeää, koska maamme sivistystaso perustuu osaaviin, ammattitaitoisiin opettajiin. Viime kaudella opetusministeri Jukka Gustafsson piti huolen koulutuksen säilyttämisestä Savonlinnassa. Lakkautuspäätös on satojen työpaikkojen, miljoonien verotulojen sekä ostovoiman menetys Savonlinnan kaupungille ja koko Etelä-Savon maakunnalle. 850 opiskelijaa on tuonut elämänvoimaa, ja heidän lähtönsä heikentää maakuntamme vetovoimaa, aluetaloutta, opetus- ja kulttuuritasoa ja pätevien opettajien saamista töihin päiväkoteihin ja kouluihin. Arvoisa opetusministeri! Miksi ette puuttunut tilanteeseen? (Puhemies koputtaa) Miksi te ette tätä asiaa hoitanut, kuten edellinen opetusministeri toimi Savonlinnan puolesta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-04-14T16:00:52,2016-04-14T16:02:07,Tarkistettu,1.1 2016_38_4,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itä-Suomen yliopiston päätös lakkauttaa Savonlinnan opettajankoulutuslaitos ja siirtää toiminnot ja opettajankoulutusta sieltä Joensuuhun on raskas päätös tietenkin Savonlinnan alueelle. Tässä salissakin lukuisat kansanedustajat alueelta ovat tehneet kovasti töitä tätä asiaa vastaan, mutta haluan korostaa sitä, että päätöksenteko tässä kysymyksessä on perustuslakimme ja yliopistolakimmekin mukaan vahvasti yliopistoilla eli autonomian piirissä, ja tosiaan silloin päätöksentekijätaho tässä kysymyksessä on Itä-Suomen yliopisto. Hallitus keskusteli siitä mahdollisuudesta, että olisimme voineet jatkaa sitä 2 miljoonan euron lisärahoitusta, mutta käsityksemme mukaan se ei olisi vaikuttanut Itä-Suomen yliopiston päätökseen.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-14T16:02:07,2016-04-14T16:03:08,Tarkistettu,1.1 2016_38_5,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_38_6,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä yliopistojen autonomia oli silloinkin, kun Gustafsson asioita hoiti. Minulla on tässä yliopiston edustajan lausunto sanomalehti Karjalaisesta: ""Selkeätä tarjousta asiasta ei ole meille missään vaiheessa tullut suullisena eikä kirjallisena. Nyt annetaan ymmärtää, että meille on tarjottu rahaa ja olemme siitä kieltäytyneet. Tämä ei ole tilanne, Mönkkönen vakuuttaa."" Tämä on valtavan iso asia Savonlinnalle, ja tuon hallitukselle terveisenä, että koko Etelä-Savon maakunta on pettynyt. Selvästikin teiltä puuttuu tahtotila. Toimintanne on aivan käsittämätöntä: koulutuspaikat keskitetään, junavuorot lopetetaan, posti ja taksit eivät kohta enää kulje, käräjäoikeuksia lopetetaan, poliisilaitoksia suljetaan, ja kohta suljettaneen yliopistokeskuksetkin. Arvoisa ministeri Vehviläinen, miksi te annatte käyttää koulutussäästöjä ideologisen keskittämisen välineenä? Miksi sallitte kasvavat alue-erot ja lisäätte alueiden välistä epäoikeudenmukaisuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-04-14T16:03:11,2016-04-14T16:04:22,Tarkistettu,1.1 2016_38_7,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja  uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä tuli kyllä aikamoinen lista, jonka niputitte nyt tähän yhteen päätökseen. Totean sen, että kaikki, jotka ovat lakkautuksia, ovat jonkun yksittäisen kaupungin tai kunnan tai koko maakunnan kannalta aina hankalia. Kuten ministeri Grahn-Laasonen jo edellä totesi, me kävimme hallituksen keskuudessa tästä OKL-asiasta ja Itä-Suomen yliopistoasiasta keskustelua, mutta meille kyllä tuli selkeä viesti siitä, että yliopisto olisi halunnut pidempiaikaisen ratkaisun, että ei sellaista aina muutama vuosi kerrallaan, ja sellaista ratkaisua — kun te viittasitte tässä ministeri Gustafssoniin aikaisemmin — ei myöskään tässä neljän vuoden aikana ole haettu. Itse ajattelen sillä tavalla, että meidän pitää katsoa alueellistamista ja ylipäänsä alueitten kehittämistä laajasti yhdessä, ja meillä on tämä alueellistamisen koordinaatiotyöryhmä, jota vetää valtiosihteeri Jari Partanen, ja me olemme nyt tekemässä, juuri parasta aikaa, sellaista selvitystä, jossa katsotaan, että pystyttäisiin minimoimaan niin, että tällaisia lakkautuspäätöksiä mahdollisimman vähän sattuisi samoille paikkakunnille. Ne ovat erittäin (Puhemies koputtaa) hankalia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-04-14T16:04:22,2016-04-14T16:05:49,Tarkistettu,1.1 2016_38_8,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-   ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan ministeri Vehviläinen kaiken oleellisen tässä totesikin, mutta haluan vielä kertoa tämän tapahtuneen taustoista. Eli 8 vuotta sitten silloinen opetusministeri Sarkomaa pystyi 2 miljoonan euron lisärahoituksella turvaamaan opettajankoulutuksen jatkon, ja sen jälkeen ministeri Gustafsson, mutta tilanne on siinä mielessä elänyt, että se edellyttäisi siellä Savonlinnassa huomattavan suuria investointeja, ja tämän pohjalta Itä-Suomen yliopisto ei ole esittänyt meille pyyntöä tästä 2 miljoonan euron lisärahoituksesta. Keskustelimme kuitenkin tästä mahdollisuudesta hallituksen piirissä, ja niin kuin ministeri Vehviläinen kertoi ja itsekin aiemmin kerroin, se ei olisi tätä päätöstä käsityksemme mukaan muuttanut suuntaan tai toiseen. Nyt meidän tehtävämme onkin katsoa vahvasti tulevaisuuteen ja pohtia niitä keinoja, millä tavalla Savonlinnan alue voi tulevaisuudessa kehittyä ja säilyä elinvoimaisena, ja sitten toisaalta (Puhemies koputtaa) tärkeä kysymys on opettajankoulutuksen kehittäminen Suomessa laajemmin.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-14T16:05:50,2016-04-14T16:06:57,Tarkistettu,1.1 2016_38_9,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tarkkaavainen kuulija kyllä huomaa nyt sen, että tässä nyt ei välttämättä olla kovin kaukana siitä, että Savonlinnan opettajankoulutus voisi siellä jatkua. Tämä on tietysti minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä asia, koska tein paljon töitä sen suhteen. Ja me tiedämme, (Timo Heinonen: Miksi lopetitte Hämeenlinnan opettajankoulutuksen?) että Savonlinnan opettajankoulutus on poikkeuksellisen laadukasta. Opiskelijat valmistuvat tavoiteajassa. Yksi kolmasosa suorittaa kaksoistutkinnon: luokanopettajan pätevyyden ja aineenopettajan pätevyyden. Nyt, arvoisa pääministeri, anteeksi, että kysyn tämän teiltä, mutta tässähän on kysymys aluetalouden ja Savonlinnan kaupungin kannalta yli 100 miljoonasta eurosta. Minusta teidän kannattaisi nyt ottaa tällainen poliittisen vaikuttamisen sauva käteenne ja pyrkiä vielä vaikuttamaan, kun toukokuussa ovat nämä neuvottelut (Puhemies koputtaa) ministeriön ja yliopiston välillä, että löydettäisiin ratkaisu tähän. Otatteko sauvan käteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-04-14T16:06:59,2016-04-14T16:08:07,Tarkistettu,1.1 2016_38_10,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Savonlinnan päätös on erittäin ikävä ja valitettava. Me kävimme hallituksen kesken keskustelua siitä, ja meillä oli valmius tämäntyyppisen rahoituksen jatkamiseen, ja tieto siitä on saatu yliopistolle. Odotimme yliopistolta ehdotusta siitä, että tämmöisen rahoituksen turvin jatkuvuus voitaisiin taata, jotta me pystymme sitten asiaa käsittelemään eteenpäin. Vieläkään se ei ole liian myöhäistä. Jos yliopisto tällaisen ehdotuksen tekee, niin otamme sen mielellämme käsittelyyn. Talouden raamit ovat äärimmäisen tiukat, kuten me kaikki tiedämme. Minäkin vierailin yliopistolla ja keskustelin nimenomaan tästä kysymyksestä, ja kyllä silloinkin oli aika selkeä viesti se, että välttämättä tämä 2 miljoonaa euroa vuodessa, tämän rahoituksen jatkaminen, ei enää tätä päätöstä muuttaisi miksikään. Mutta me puoleltamme (Puhemies koputtaa) olemme valmiita tätä miettimään, jos sieltä tulee ehdotus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-14T16:08:08,2016-04-14T16:09:17,Tarkistettu,1.1 2016_38_11,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp," Arvoisa puhemies! Keskusta on aina kertonut olevansa maakuntien puolustaja. Siksi onkin kummallista, että tämä keskustajohtoinen hallitus vie maakunnista tuomioistuimet, poliisit, postit ja jopa raideliikenteen. (Välihuutoja) Tosin aluepolitiikkaa ei mainita hallitusohjelmassakaan, joten siinä mielessä linjassa mennään. Tähän peilaten esimerkiksi Fimean alueellistamispäätöksen purkaminen on ymmärrettävää mutta ei suinkaan hyväksyttävää. Pohjois-Karjalassa viimeisin kauhistuksen aihe on ehdotus oman alueen pelastustoimen lopettamisesta. Pohjois-Karjalan pelastustoimi on toiminut niin tehokkaasti ja alueen erityispiirteet huomioiden, että saman mallin voisi kopioida koko Suomeen. Miksi pitää rikkoa sitä, mikä toimii hyvin? Millaisiin kustannusvaikuttavuusanalyyseihin tällainen ehdotus oikein perustuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-04-14T16:09:18,2016-04-14T16:10:14,Tarkistettu,1.1 2016_38_12,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja  uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minä haluan kyllä sanoa tähän aluepolitiikkaan ja aluekehittämiskeskusteluun, että ei tässä nyt ole puhdas kaula kenelläkään tässä salissa. (Paavo Arhinmäki: Kaikkein vähiten keskustalla! — Keskustan ryhmästä: Höpö höpö!) Kaikki hallitukset, hallituspuolueet, myös kaikki nyt oppositiossa olevat, ovat olleet tekemässä keskittäviä päätöksiä. Esimerkiksi edustaja Merja Mäkisalo-Ropponen muistaa varmasti, että viime vaalikaudella esimerkiksi muodostettiin Itä-Suomen poliisilaitos, ja Pohjois-Karjalan poliisilaitos jouduttiin silloin lakkauttamaan, yhdistettiin vaalipiirejä pelkästään Itä-Suomessa — niin että minä haluan todeta, että sellainen puhdasotsaisuus, että joku ei olisi tehnyt keskittämispäätöksiä, ei pidä paikkaansa. Mutta sitten tästä pelastustoimen asiasta: Me olemme jo aiemmin linjanneet, että pelastustoimi irrotetaan kuntapohjasta ja se tulee valtiorahoitteiseksi. Sisäministeriö on esittänyt nyt, että järjestämisvastuu olisi viidellä — eli yliopistollisten keskussairaaloiden yhteydessä — (Puhemies: Aika on täynnä!) mutta tuotanto kaikilla 18 maakunnalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-04-14T16:10:16,2016-04-14T16:11:26,Tarkistettu,1.1 2016_38_13,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Opetusministeri lähetti syksyllä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdoille avoimen kirjeen, jossa hän peräänkuulutti osaamisen keskittämistä. Sama tavoite on vahvasti esillä myös hallitusohjelmassa, jossa todetaan, että hallitus tukee rahoituksella alueellisia ja alakohtaisia vahvoja osaamiskeskittymiä. Ei kai tämän todella pitänyt tarkoittaa sitä, että hallituksen tavoite osaamisen keskittymisestä tarkoittaa, että hyvin toimivia ja edistyksellisiä yksiköitä, kuten Savonlinnan opettajakoulutus, todella lakkautetaan? Savonlinnasta lakkautettiin jo synnytykset, ja keskussairaalan alasajoa on ollut tietyllä tavalla. Nämä molemmat asiat, ja nyt vielä opettajankoulutuslaitoksen lakkauttaminen, vaikuttavat hyvin, hyvin vahvasti tuon kaupungin, Savonlinnan, ja sen ympäristön tilanteeseen. Savonlinna ympäristöineen on merkittävä koko Suomelle. Oliko tämä päätös todella järkevä? Eikö opetusministeri voi arvovallallaan myös käyttää ohjausta? Voisiko asiaan saada vielä muutosta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-04-14T16:11:27,2016-04-14T16:12:34,Tarkistettu,1.1 2016_38_14,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos ja kun Suomi haluaa pärjätä kansainvälisesti tutkimuksessa ja korkeakoulutuksessa, niin kyllä meidän täytyy ottaa vakavasti ne viestit, mitä olemme saaneet niin OECD:ltä kuin kansainvälisiltä arviointipaneeleilta ja suomalaisestakin tutkimuksesta ja arvioinnista, kuten Suomen Akatemian Tieteen tilasta. Ne osoittavat sen, että meidän pitää pystyä Suomessa rakentamaan vahvempia osaamiskeskittymiä ja kiinnostavia tutkimusmiljöitä, joihin voidaan houkutella parhaita tutkijoita niin kansainvälisesti kuin kotimaastakin. Se on aivan totta. Mutta haluan palata tähän opettajankoulutukseen ja todeta siitä sen, jotta ei synny väärää käsitystä, että Suomessa ei olla nyt siis vähentämässä opettajankoulutusta, vaan päinvastoin tarvitsemme tulevaisuudessa lisää opettajia, jotka ovat maailman parhaita, niin kuin suomalaiset opettajat ovat. Samoin lastentarhanopettajien koulutusmääriä lisätään. Ja samoin olemme käynnistäneet Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman, jossa ovat mukana kaikki opettajankoulutusta tarjoavat korkeakoulut, ja ammattilaisten voimin (Puhemies koputtaa) uudistetaan suomalaista opettajankoulutusta (Puhemies: Aika on täynnä!) ja kehitetään sen laatua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-14T16:12:34,2016-04-14T16:13:43,Tarkistettu,1.1 2016_38_15,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me tarvitsemme kansainvälistä menestystä, mutta tarvitsemme myös vakuutusta siitä, että Suomessa riittää päteviä ammattilaisia. Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen lakkauttaminen muutama vuosi sitten on jo nyt osoittanut sen, että näin ei käy. Siellä on jo pulaa pätevistä opettajista. Ministeriö ei voi myöskään koskaan mennä yliopistojen autonomian taakse. On aina maan hallituksen vastuulla se, että osaamista ja päteviä opettajia löytyy koko maasta. Sen takia haluan kysyä: oletteko valmiita käymään neuvotteluja siitä, josko joku toinen yliopisto haluaisi ylläpitää Savonlinnan filiaalia, tai jos näin ei käy, oletteko valmis toukokuun tulosohjausneuvotteluissa ottamaan esiin sen vaihtoehdon, että nämä paikat eivät siirry Joensuuhun vaan ne ylläpidetään Savonlinnassa, jolle tämä ratkaisu merkitsee samaa kuin Helsingille se, jos täältä lähtisi yli 20 000 opiskelupaikkaa pois?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-04-14T16:13:45,2016-04-14T16:14:47,Tarkistettu,1.1 2016_38_16,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja   kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toistan vielä sen, että perustuslain ja yliopistolain turvaama itsehallinto tarkoittaa, että yliopistot itse päättävät, miten opetetaan ja missä opetetaan. Minä olen käynyt tästä nyt keskustelussa olevasta kysymyksestä paljon keskustelua sekä paikallisten ja savonlinnalaisten ja alueen toimijoiden kanssa että sitten yliopiston kanssa, niin kuin kaikkien Suomen yliopistojen kanssa tällä hetkellä käymme erittäin tiivistä vuoropuhelua liittyen toukokuussa käytäviin sopimusneuvotteluihin tulevaksi neljäksi vuodeksi. Olen avoin käymään kaikenlaista keskustelua myöskin tulevaisuudessa, ja he ovat tervetulleita ministeriöön käymään näitä keskusteluja ihan koska tahansa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-14T16:14:48,2016-04-14T16:15:30,Tarkistettu,1.1 2016_38_17,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp," Rouva puhemies! On tavattoman tärkeää, että pääministeri tällä tärkeällä areenalla vielä oikaisi ne osittain virheellisetkin tiedot, etteikö hallitus olisi halunnut auttaa ja tukea tässä asiassa, ja kertoi, että vieläkin on mahdollista, kun edustaja Gustafsson sitä kysyi. Tämä oli tavattoman tärkeää. Ministeriltä kysyisin, kun tuo selvitysmies Roope Uusitalo päätyi siihen ajatukseen, että varsinaisesti tuossa mahdollisuuksien tasa-arvossa — siis siinä, että jokaisella on mahdollisuus — hänen mielestään olennainen seikka ei ehkä ole se, onko lainaa vai opintorahamuotoista tukea, mutta sanoi sivulauseessa, että alueellisella, kattavalla korkeakouluverkolla sen sijaan on valtavan suuri merkitys tämän mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta: miten te jatkossa, kun näitä tulosohjausneuvotteluja käydään ja profiloitumiseen pyritään, siihen, että jokainen löytää oman vahvuusalueensa Suomessa, Euroopassa ja maailmassa, aiotte edistää tuota alueellista tasa-arvoa, joka on myös nuorten mahdollisuuksien tasa-arvoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-04-14T16:15:32,2016-04-14T16:16:39,Tarkistettu,1.1 2016_38_18,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on kansainvälisesti ja pohjoismaisesti vertaillen kattava korkeakouluverkko myöskin tulevaisuudessa, ja siitä pidetään kiinni. Valmistaudumme tulossopimusneuvotteluihin, jotka tosiaan yliopistojen kanssa ovat ihan kohta, nyt toukokuussa, ja syksyllä ammattikorkeakoulujen kanssa, ja olemme lähteneet liikkeelle siitä, että kysymme korkeakouluilta, jotka ovat Suomessa autonomisia toimijoita jo ihan lainkin turvaten, näkemyksiä siitä, millaisena he näkevät oman tulevaisuutensa ja millaisien osaamisvahvuuksien varaan he rakentavat omaa tulevaisuuttaan. Tätä vastaavaa työtä tehdään myöskin Suomen Akatemiassa, joka on keskittynyt profiloitumisrahoituksella tukemaan tätä muutosta. Samoin meillä on strateginen rahoitus, joka auttaa ja joka on mahdollistanut aiemmin muun muassa tämän 2 miljoonan euron panostuksen ja voi sen mahdollistaa tulevaisuudessakin, ja niin edelleen. Me olemme vahvasti mukana korkeakoulujen kanssa tekemässä sitä työtä, jolla rakennetaan tulevaisuuden korkeakoulujärjestelmää Suomeen, ja olemme avoimia tälle keskustelulle myöskin jatkossa, (Puhemies koputtaa) mutta korostamme sitä, että tätä ei tehdä ylhäältäpäin, vaan autonomia on vahva.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-14T16:16:40,2016-04-14T16:17:48,Tarkistettu,1.1 2016_38_19,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Fakta nyt vain on se, että tämä hallitus ei pitänyt huolta siitä, että Savonlinnassa jatkossakin koulutetaan opettajia, toisin kuin edeltäjä, ministeri Gustafsson, piti silloin huolta. Tämä herättää yleisemmän kysymyksen tämän hallituksen aluepolitiikasta. Aluetieteen professori Hannu Katajamäki aika tyhjentävästi arvioi hallituksen aluepolitiikkaa. Hän totesi, että hallitusohjelmassa ei lue siitä sanaakaan. Kävin valtioneuvoston nettisivulla: siellä ei sanota, kenelle ministereistä aluepolitiikka kuuluu. Kun nimenomaan keskusta oli se, joka puhui viime kaudella paljon ideologisesta keskittämisestä, niin kyllä nyt, kun katsotaan tämän hallituksen päätöksiä, kohta maakunnissa ei kulje juna, siellä ei kulje posti, sieltä viedään tuomarit, poliisit, nyt viedään koulutuspaikatkin. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) SDP:n linja on se, että meidän pitää tukea maakuntien, alueiden omia vahvuuksia. Nyt hallitus tekee täysin toisinpäin. Ministeri Vehviläinen, te vastaatte tämän hallituksen aluepolitiikasta. Miten arvioitte hallituksen aluepolitiikkaa tähän mennessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-14T16:17:49,2016-04-14T16:18:59,Tarkistettu,1.1 2016_38_20,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja  uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp," Arvoisa puhemies! Te ette kysymyksen alkuvaiheessa tiennyt, kuka vastaa, mutta lopussa tiesitte sitten. (Ben Zyskowicz: Nimenomaan!) Totean, että aluepolitiikka, aluekehittäminenhän kuuluu kaikille ministereille omalla toimialallaan. Jos me katsomme nyt viimeaikaisia linjauksia, esimerkiksi vaikka viime viikolla kehyspäätöksen yhteydessä olevia linjauksia, niin esimerkiksi liikennepolitiikan puolella on tehty myös merkittäviä ratkaisuja, myös Itä-Suomen osalta, jos katsotaan esimerkiksi Mikkeli—Juva-ratkaisua — ministeri Berner ei ole täällä nyt paikalla — tai sitten vaikka biotaloutta hallituksen isona kärkihankkeena, minkä verran siellä tulee olemaan panostuksia. Minä itse ajattelen niin, että on vähän vanhanaikaista vain hokea aluepolitiikka aluepolitiikka, vaan se tulee nimenomaan tekojen kautta. (Välihuutoja vasemmalta) Jos biotalous tai matkailuun ja eri substanssiasioihin panostaminen ei ole hyvää aluekehittämistä, niin mikä sitten olisi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-04-14T16:18:59,2016-04-14T16:20:06,Tarkistettu,1.1 2016_38_21,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä on erittäin valitettava asia tämä Savonlinnan opettajankoulutuksen lakkaaminen, kun muistamme vielä sen, että se on maineikkaan Sortavalan naisopiskelijaseminaarin perillinen. Haluan edustaja Järviselle muistuttaa, että kun Kajaanin OKL lakkautettiin, niin taisivat vihreät olla silloin hallituksessa. Mutta joka tapauksessa tämä on Savonlinnan henkiseen ilmapiiriin raju isku, ja kysynkin: onko hallituksella suunnitelmissa jonkinlaista kriisipakettia Savonlinnaa varten, kuten on ollut näillä teollisuuspaikkakunnilla, joilla on koettu raskaita asioita, esimerkiksi Salon kaupungissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-04-14T16:20:07,2016-04-14T16:20:57,Tarkistettu,1.1 2016_38_22,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,Kuka tarttuu? Ministeri Grahn-Laasonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_38_23,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Itä-Suomen yliopiston ratkaisu on varsin tuore, joten emme ole vielä ehtineet hyvin paljoa tästä keskustella sen jälkeen. Mutta ajatuksissa on se, että ilman muuta Savonlinnan kanssa pitää nyt keskustella siitä heidän tulevaisuudestaan ja siitä, mitä voimme tehdä sen tukemiseksi, että Savonlinna on edelleenkin jatkossa elinvoimainen ja että siellä on edellytyksiä opiskella. Ja alueella on toki myös muita koulutustoimijoita kuin Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, niin että voimme käydä keskustelua myöskin näistä. Eli hyvässä vuoropuhelussa pyrimme jatkossakin, niin kuin tähänkin asti, käymään tätä keskustelua sen turvaamiseksi, että meillä Suomessa alueet, niin Savonlinna kuin kaikki muutkin, pärjäävät. Tämä on tärkeä yhteinen asia, ilman muuta tämän hallituksen tahto.",  vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-14T16:21:01,2016-04-14T16:21:52,Tarkistettu,1.1 2016_38_24,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valta antaa mahdollisuuden toimia, ja Gustafsson toimi eikä vain odottanut yliopistolta pyyntöä. Olen aina pitänyt punamultayhteistyöstä, ja itselleni aluepolitiikka on tasa-arvoisuuden luomista eri osissa maata asuville suomalaisille. Parasta aluepolitiikkaa on pitää liikenneväylät kunnossa, huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta ja siitä, että kansalaisten peruspalvelut ovat saatavilla kaikille eri puolilla maata. Nyt näyttää siltä, että markkinat ovat saaneet yliotteen tästä hallituksesta ja teette historiallisen voimakasta keskittämispolitiikkaa, jota toteuttavat pääministerin johdolla ministerit Berner ja Vehviläinen, ja maakuntien keskustalaiset ovat hiljaa. Olette vedenjakajalla: joko säilytätte ja vahvistatte alueita ja kansallista eheyttä tai puratte niitä. Ministeri Vehviläinen, vetoan teihin, että näivettämisen sijaan pidätte kiinni Savonlinnan ja koko maan elinvoimasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-04-14T16:21:54,2016-04-14T16:23:06,Tarkistettu,1.1 2016_38_25,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen  lakkauttamisesta  Savonlinnassa (Satu Taavitsainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä Savonlinnan asiasta: Vierailin itse yliopistolla. Keskustelin tästä Savonlinnan OKL:n tulevaisuudesta, ja minulle tuli hyvin selväksi se, että tämänmuotoisella väliaikaisella rahoituksella, mikä oli tämä 2 miljoonaa per vuosi, ei OKL:n tulevaisuutta voitaisi turvata. Tästä on käyty keskustelua ihan viime metreille asti, siihen päätöksentekoon asti. Ja niin kuin sanoin, jos yliopistolla on toinen kanta tähän asiaan, niin siihen voidaan tarvittaessa palata. Mitä tulee tähän aluepolitiikkaan, niin aika paljon on hallitus tehnyt päätöksiä esimerkiksi tieverkon korjausvelan kuntoon saamiseksi: 600 miljoonan panostus ympäri Suomea. Teimme nyt myöskin etupainotteisen infrapaketin, joka kattaa koko Suomen. Meillä on myöskin tarkoitus siirtää vielä korjausvelan kattamiseksi yli 300 miljoonan euron paketti hallituskauden (Puhemies koputtaa) lopulla. Paljon on päätöksiä tehty juuri sen edellytysten (Puhemies: Aika on täynnä!) luomiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-14T16:23:07,2016-04-14T16:24:16,Tarkistettu,1.1 2016_38_26,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp,Seuraava kysymys. Edustaja Vartia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_38_27,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kelan johtama perustulokokeiluselvitysryhmä luovutti pari viikkoa sitten esiselvityksen siitä, miten perustulokokeilu voitaisiin Suomessa toteuttaa. Selvitys luo hyvän pohjan onnistuneelle kokeilulle, jolla voitaisiin aidosti nähdä, miten perustulo vaikuttaa ihmisten elämään, työllisyyteen ja yrittäjyyteen. Nyt on poliittisen päätöksenteon vuoro, jotta selvitysryhmä voi valmistella tarkan kokeilumallin. Kysynkin ministeri Mäntylältä: mitä hallitus aikoo päättää perustulokokeilusta, ja tullaanko kokeiluun käyttämään muista sosiaalietuuksista säästyviä rahoja, jotta kokeiluun saadaan mukaan riittävästi ihmisiä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-04-14T16:24:20,2016-04-14T16:25:02,Tarkistettu,1.1 2016_38_28,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys on mitä tärkein. Hallitus on nyt ensi viikolla kokoontumassa ensimmäisen kerran tämän asian äärelle keskustelemaan näistä tulevista jatkolinjauksista. Muun muassa eilen keskustelin puheenjohtaja Niinistön kanssa tästä asiasta, ja sain erinomaisen hyviä ajatuksia myöskin opposition suunnasta ja vihreiden suunnasta siitä, minkälaisia asioita te pidätte tärkeinä. Itse pidän erittäin tärkeänä sitä, että tätä vuoropuhelua käydään kaikkien puolueiden kesken, ja pidän tärkeänä sitä, että löydämme semmoisia toimintatapoja, joilla on ihan aito tavoite. Yhtenä osana tätä on muun muassa tämä, että selvitämme nyt sitten ilman muuta, onko mahdollista hyödyntää näitä sosiaaliturvaetuuksia, koska silloin se laajentaisi tätä kokeilua huomattavasti suuremmalle joukolle, jolloin voidaan myöskin olettaa, että nämä (Puhemies: No niin, ja aika on täynnä!) saatavat tutkimustulokset ovat laajemmat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-04-14T16:25:03,2016-04-14T16:26:13,Tarkistettu,1.1 2016_38_29,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_38_30,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus julkaisi tiistaina työllisyys- ja yrittäjyyspakettinsa. Paketissa on paljon hyvää, mutta mukana on myös työttömyysturvan ehtojen tiukentaminen ja vastikkeellisuuden lisääminen. Tämä on juuri päinvastainen suunta kuin perustulolla, joka vapauttaa ihmisiä, vähentää byrokratiaa ja tekee työnteosta aina kannattavaa. Miten hallitus aikoo sovittaa yhteen nämä ristiriitaiset päätökset, ja aikooko hallitus lisätä työllisyyttä pakon vai kannustavuuden kautta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-04-14T16:26:17,2016-04-14T16:26:52,Tarkistettu,1.1 2016_38_31,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tässä on ihan rehellisesti sanottava, että sekä—että. On sitä keppiä ja on porkkanaa. Minä en luiki mihinkään puun taakse piiloon selittelemään mitään asioita, vaan puhun suoraan. (Välihuuto) Meillä on tulossa maanantaina tiedotustilaisuus, jossa me kerromme, minkälaisia velvoittavuuksia on tulossa. Mutta tässä keskustelussa on kyllä kummallinen sävy. Minä ymmärrän sen, että näihin tiukennuksiin suhtaudutaan tosi kriittisesti jo ennen kuin niitä on edes esitetty. Mutta toisaalta, sitten kun esitetään jotakin positiivista, niin kyllä on nihkeää saada minkäännäköistä positiivista palautetta siitä. Se niin kuin unohdetaan jatkuvasti. Eli edustaja Vartialle sanon, että sekä—että. Me joudumme tekemään myös niitä ikäviä päätöksiä, ja se tullaan perustelemaan maanantaina, miksi näin tehdään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-04-14T16:26:57,2016-04-14T16:27:51,Tarkistettu,1.1 2016_38_32,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sen verran jatkaisin tähän ministeri Lindströmin puheenvuoroon, että tämän perustulokokeilun tarkoitus on nimenomaan löytää nyt sieltä meidän järjestelmämme sisältä niitä elementtejä, jotka aiheuttavat näitä kannustinloukkuja, ja pohtia niitä eri vaihtoehtoja, joilla me saamme nimenomaan sen työn vastaanottamisen aina kannustavaksi. Se ei ole mikään yksinkertainen tehtävä. Ja tämän takia sen tutkimusasetelman täytyy olla erittäin tarkkaan pohdittu, koska meillä on sisäänrakennettuna järjestelmiin hyvin haastavia elementtejä — liittyen muun muassa asumistukeen ja moneen muuhun tällaiseen tulonsiirtoon — jotka täytyy nyt huomioida ilman muuta tässä kokonaisuudessa. Mutta lähtökohta perustulokokeilulle on nimenomaisesti se, että me pystymme löytämään sieltä järjestelmän sisältä ne ongelmakohdat, jotka aiheuttavat sitä, että ihmiset kokevat, että heillä esimerkiksi ei ole oikeutta tai mahdollisuutta oman elämänsä hallintaan (Puhemies koputtaa) tai tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja, jotka liittyvät myös työn vastaanottamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-04-14T16:27:53,2016-04-14T16:28:59,Tarkistettu,1.1 2016_38_33,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työllisyyttä edistävät toimet, kuten tämä perustulokokeilu ja monet hallituksen yrittäjyyspaketin toimet, ovat erittäin kannatettavia. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja. Kehotan hallitusta tutustumaan myös Vantaan kaupungin malliin työllistää vammaisia ihmisiä. He ovat onnistuneet samaan sekä kaupungille että myös yrityksiin työpaikkoja, ihan oikeita työpaikkoja, vammaisille ja osatyökykyisille. Toisaalta hallitusohjelmassa on vammaisyrittäjyyteen liittyen hyviä kirjauksia, mutta kuitenkaan ette tehneet vammaisyrittäjyyteen liittyen mitään päätöksiä yrittäjyyspaketin yhteydessä. Kysyisin hallitukselta: mitä aiotte tehdä vammaisyrittäjyyden edistämiseksi? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-04-14T16:29:00,2016-04-14T16:29:49,Tarkistettu,1.1 2016_38_34,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On tietysti valitettavaa, että aina, kun näitä ideoita tuodaan esille, voi olla, että tulee sellainen kuva, että joku ryhmä olisi jäänyt jotenkin ulkopuolelle. Ei se tarkoituksellista ole, vaan totta ihmeessä myös tällaisille osatyökykyisille... Hallitusohjelmassa on vahva kirjaus osatyökykyisistä ja toisaalta sosiaaliturvan ja tämmöisen yhteensovittamisesta, niin että koetetaan helpottaa myös osatyökykyisten pääsemistä työelämään. Ja nimenomaan näitten kokeilujen kautta pyritään hakemaan uusia ideoita. Tämä Vantaan malli vammaisille on minulle ihan uusi. Tutustunpa siihen, koska siinähän voi olla todellakin jotain potentiaalia. Kuten olen aikaisemminkin sanonut, kaikki hyvät ideat otetaan vastaan, ja kiitoksia tästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-04-14T16:29:50,2016-04-14T16:30:37,Tarkistettu,1.1 2016_38_35,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen yrittäjyysehdotuksissa, ennen kaikkea, oli hyviä asioita. Siellä on mahdollisuus tähän starttirahan hyödyntämiseen ansiosidonnaisella ja sitten muitakin ehdotuksia: innovaatioseteliä ja sitä, että ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä olisi helpompi palkata. Mutta jos lähdetään tästä laajemmasta näkökulmasta, niin nämäkin ovat tämmöisiä täsmäpaikkoja, joissa tietyissä tilanteissa helpotetaan yrittäjyyttä, ja sitten ne keinot siellä työntekijöiden puolella teillä olivat enemmän sitä raippaa. Nyt olisi tärkeämpää just miettiä sitä, onko tämä hallitus vähän niin kuin skitsofreeninen siinä, että työntekijöiltä rajoitetaan ja heiltä viedään etuuksia ja heitä raipoilla ohjataan kohti työntekoa, ja sitten yrittäjille tehdään tämmöisiä paikkoja yksityiskohtiin, jotka ovat hyviä mutta eivät muuta sitä kokonaisasetelmaa. Ja kun perustulossa lähtökohta on se, että kaikille tehdään taloudellisesti kannattavaksi olla yrittäjiä ja tehdä omia elämänvalintoja, jolloin niiden väliinputoajien — freelancereiden, pätkätyöläisten ja itsensä työllistäjien, jotka ovat nykyään siinä välimaastossa — tilanne helpottuisi, niin oletteko te skitsofreenisia vai ette? (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-04-14T16:30:39,2016-04-14T16:31:44,Tarkistettu,1.1 2016_38_36,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Minä olen tietysti jäävi arvioimaan — voi olla, että välillä tulee skitsofreeninen olo, kun tätä työtä tekee, mutta en kyllä allekirjoita sitä, että hallitus jotenkin tieten ja tahtoen hyökkäisi jonkin ryhmän kimppuun. Se ideahan tässä on tietenkin se, että ensiksi pitää saada yrittäjyyttä, pitää saada niitä yrityksiä, jotka voivat työllistää. Eivätkä nämä ole toisiaan jotenkin poissulkevia eikä näitä pidä laittaa vastakkain. Tätä yhteyttä käytän nyt hyväkseni: kun tämä ideoitu niin sanottu työnäytekokeilu on saanut aivan ihmeellisiä kuvioita tuolla julkisuudessa, niin haluaisin pikkuisen sitä valaista. Tämä ideahan on siis idea kokeilusta, jossa tämä työnäyte olisi täysin vapaaehtoinen. Työtön voisi itse päättää, haluaako hän tarttua tähän tilaisuuteen vai ei, mennä työpaikalle näyttämään, onko minusta tähän työhön vai ei. Potentiaalinen työnantaja voi katsoa, onko tämä henkilö sopiva. Työttömyysturvalla tekisi tämän homman. Älkää nyt ampuko ideoita alas ennen kuin niitä on edes julkistettu! (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-04-14T16:31:44,2016-04-14T16:32:53,Tarkistettu,1.1 2016_38_37,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Annika,Lapintie,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri tässä ideassa, jota ministeri Lindström tuossa esitteli, kysehän on siitä, kuten olette esitelleet, että ilman palkkaa, ilman lomaa, ilman työterveyshuoltoa ja ilman eläkkeen kertymistä työtön joutuisi töihin, tai pääsisi töihin, kuten haluatte sen ilmaista. Mutta on ihan pakko todeta, (Hälinää) että olisi kiinnostavaa tietää, mistä tehtaasta näitä hallituksen aivopieruja oikein tulee. Tämän kysyn sen vuoksi, ministeri Lindström, (Puhemies koputtaa) että meillä on jo koeajat, työharjoittelut ja työkokeilut, silppu- ja pätkätyöt, nollatuntisopimukset ja vastentahtoiset osa-aikatyöt. Onko hallituksen tarkoituksena luoda uusi ilmaistyöntekijöiden luokka?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p479,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Annika Lapintie,479,2016-04-14T16:32:54,2016-04-14T16:33:51,Tarkistettu,1.1 2016_38_38,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että nimenomaan edustaja Lapintie, joka minusta käytti melko alatyylistä ilmaisua, jota en toista tässä, otti tämän kysymyksen esille. Te puhuitte, että joutuisi, pääsisi, te annatte ikään kuin sellaisen kuvan, että me olemme luomassa järjestelmää, jossa pakotetaan johonkin, kun juuri sanoin, että tämä on vapaaehtoisuuteen pohjautuva. (Ben Zyskowicz: Se pitää kieltää työttömiltä!) Toisekseen, tämä on kokeilu, jonka perusteella sitten katsotaan, toimiiko se vai eikö se toimi. Jollei se toimi, se lopetetaan. (Välihuutoja) Tämä hallitus uskaltaa tehdä kokeiluja ja uskaltaa tehdä virheitä ja myöntää ne virheet. Teille ei tunnu kelpaavan mikään, te ammutte ideat alas jo ennen kuin niitä on esitettykään! (Hälinää)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-04-14T16:33:51,2016-04-14T16:34:31,Tarkistettu,1.1 2016_38_39,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Television Tenavat-sarjakuvassa oli Suuri kurpitsa, jota odotettiin tulevaksi ja joka ratkaisee kaikki ongelmat. Tämä perustulo on tämän päivän Suuri kurpitsa. Se poistaa köyhyyden, se poistaa kannustinloukut, se poistaa byrokratian, se poistaa sosiaaliturvaviidakon eikä se maksa mitään. Uskokoon, ken haluaa. Minä en oikein usko. Mutta kannatan tätä hallituksen perustulokokeilua, koska se varmasti tuo esiin myös niitä haasteita, joita tällaiseen järjestelmään aivan varmasti liittyy. Kysymys kuuluu, että kun meillä on sellainen systeemi, että sosiaaliturvaa maksetaan kotiin, ja tämä on varsinkin sellaisille, jotka tulevat uusina työmarkkinoille, aika hankalaa — nuorille, maahanmuuttajille ja niin edelleen — niin eikö olisi hyvä kokeilla myös sellaista, että työikäisille ja työkykyisille ihmisille, varsinkin nuorille, ei maksettaisi sosiaaliturvaa kotiin, vaan aina edellytettäisiin ja tarjottaisiin jotain merkityksellistä tekemistä, joka on merkityksellistä näille ihmisille itselleen ja koko yhteiskunnalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-14T16:34:33,2016-04-14T16:35:46,Tarkistettu,1.1 2016_38_40,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! En tunnistanut kysymystä itselleni, mutta nousin siitä huolimatta ylös, kun puhemies käski. (Naurua) Eli kyllä edustaja Zyskowicz on siinä mielessä jäljillä, että kyllä me olemme menossa semmoiseen suuntaan, jossa yhä enemmän myös velvoitetaan asioihin eikä ole niin, että olisi joku automaatio. Kun me puhumme aina siitä, että mikä kannustaa ja mikä ei kannusta, niin kyllähän pitää rohkeasti pystyä puuttumaan tämmöisiin asioihin, jotka kannustavat valitsemaan sen, että en tee töitä — koska työtä tekemällä tämä maa nousee. Enkä syytä taaskaan työttömiä, vaan syytän järjestelmää, ja sitä järjestelmää ollaan tässä muuttamassa. Se vaatii ikäviäkin päätöksiä, ja siitä tulee vastalauseita ja -reaktioita, mutta tämä hallitus uskaltaa niitä päätöksiä tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-04-14T16:35:46,2016-04-14T16:36:41,Tarkistettu,1.1 2016_38_41,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä tämä perustulokysymys nyt liittyy sitten enemmän sinne minun sektorilleni, vaikka tässä ministeri Lindström erinomaisesti vastasi. Kyllä: kyllä täytyy olla näin, että nimenomaan aktivoidaan ihmisiä tällaiseen erilaiseen työn vastaanottamiseen ja kannustetaan siihen. Se, miten se tapahtuu, on sitten toinen kysymys, ja nimenomaan tällä perustulokokeilullahan nyt pyritään siihen, että me löydämme ne kipukohdat siitä, kuinka me saamme ihmiset aktivoitumaan ja myöskin ottamaan enemmän vastuuta siitä omasta elämästään ja omasta elämänhallinnastaan. Eli järjestelmä rakennetaan semmoiseksi, että se passiivinen kotona olo ei ole käytännössä se tavoiteltava tila, vaan se tavoiteltava tila on se, että on jonkinnäköinen perusturva, joka myöskin omalta osaltaan kannustaa siihen, että uskalletaan lähteä erityyppisiin työsuhteisiin ja pätkätöihin pelkäämättä sitä, (Puhemies koputtaa) että toimeentulo katkeaa syystä tai toisesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-04-14T16:36:43,2016-04-14T16:37:51,Tarkistettu,1.1 2016_38_42,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies, fru talman! Nämä hallituksen tällä viikolla esittelemät eri toimet ovat monelta osin kannatettavia. On kuitenkin selvää, että nämä eivät yksinomaan tule nostamaan Suomen työllisyyttä semmoiselle tasolle, mitä ollaan toivottu, ja jos taas katsotaan niitä hallituksen viime viikolla esittelemiä tavoitteita työllisyyden osalta, niin on selvää, että tämä edellyttää lisätoimia. Olisin kysynyt pääministeriltä, mitä lisätoimia tulee ja milloin tässä on odotettavissa lisää konkretiaa, jotta näihin teidän työllisyystavoitteisiinne päästään. Olisin kysynyt myös ministeri Lindströmiltä, että kun totesitte tässä hyvin, että hallitus suhtautuu avoimesti eri esityksiin, niin miten hallitus nyt suhtautuu esimerkiksi RKP:n malliin siitä, miten meidän työnvälitystämme voitaisiin uudistaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-04-14T16:37:51,2016-04-14T16:38:42,Tarkistettu,1.1 2016_38_43,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa aina tuntuu, että yhdellä ratkaisulla pitäisi ratkaista koko 110 000 uuden työpaikan problematiikka. Näin ei ole. Se tärkein tekijä siellä taustalla — mikä on jo tapahtunut — on se, että me palaamme talouskasvun tielle. Viime vuoden lopulla käänne tapahtui. Tämä kasvu ei riitä vielä siihen, että pääsemme 72 prosentin työllisyysasteen tavoitteeseen. Yhteiskuntasopimus toteutuessaan täyttää merkittävän osan eli noin kolmasosan tästä jäljellä olevasta tavoitteesta. Nyt esitettävät toimet, tämä koko kokonaisuus, tuovat osan siihen, ja me tarvitsemme lisää toimia. Esimerkiksi ensi vuoden alusta tulee muutoksia kotitalousvähennykseen, tulee yrittäjävähennys muille kuin osakeyhtiöille, ja erityisesti pienille yrityksille on tärkeää, että tämä maksuperustainen alv-tilitys tulee voimaan. Meille tulee (Puhemies koputtaa) yksinyrittäjän tukipaketti, meillä on itsensä työllistäjille (Puhemies: Ja sitten on aika täynnä!) lisätoimia, ja... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-14T16:38:43,2016-04-14T16:39:51,Tarkistettu,1.1 2016_38_44,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Eipä tuohon pääministerin vastaukseen juuri paljon ole täydennettävää. (Välihuutoja vasemmalta) — Eli siis jo käynnissä ovat nämä kiky-kärkihankkeen toimenpiteet, verotus, kasvurahoitus, Team Finland, norminpurku, kilpailukykysopimus, paikallinen sopiminen, yrittäjyyspaketti, yksinyrittäjän tukipaketti, innovaatioseteli, innovaatiopankki. Kaikki nämä yhdessä ovat siihen kasvuun, siihen 72 prosentin työllisyystavoitteeseen. Niiden pitää toteutua, silloin me pääsemme siihen. Erittäin vaativa tavoite, mutta me uskomme siihen tavoitteeseen, vaikka kaikki muut eivät uskoisikaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-04-14T16:39:51,2016-04-14T16:40:37,Tarkistettu,1.1 2016_38_45,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on peräänkuulutettu kasvu- ja työllisyyspaketin merkittävyyttä, ja hallitus kaipaa myös arvostusta. Täytyy sanoa, että siinä paketissa on paljon myönteisiä asioita, muun muassa yritysrahoituksen ja työllistämiskynnyksien kehittämisen suhteen, ja tunnistamme tässä monia sosialidemokraattisia esityksiä. Mutta kannan erityistä huolta nyt yhdestä asiasta, ja se on se, että meillä on 122 000 yli vuoden työttömänä ollutta pitkäaikaistyötöntä — 20 000 enempi kuin viime vuonna. Tämä hallituksen tavoite, 72 prosentin työllisyysaste, 110 000 uutta työpaikkaa, ei tule toteutumaan, ellemme me saa jotain tolkkua ja käännettä tämän pitkäaikaistyöttömyyden kasvun pysäyttämiseksi ja laskuun saamiseksi. Työttömyyden kesto on keskimäärin jo 52 viikkoa, ja jos ihminen on 55 plus, niin yli 90 viikkoa — ajatelkaa. Sen vuoksi olemme esittäneet, että nyt pitäisi rakentaa semmoinen jämäkkä pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuohjelma, (Puhemies koputtaa) jonka rahoitus katsottaisiin budjettiriihessä. (Puhemies: Ja nyt on aika yli!) Ollaanko tähän valmiita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-04-14T16:40:38,2016-04-14T16:41:49,Tarkistettu,1.1 2016_38_46,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin edustaja Ihalaiselle kiitoksia kiitoksista ja rakentavasta lähestymisestä tähän valtavaan ongelmaan. Pitkäaikaistyöttömyys on nimenomaan se ongelma, mihin meidän pitää puuttua, ja näillä toimenpiteillä, mitä me nyt teemme, pyritään kyllä vastaamaan myös tähän haasteeseen. Pitkäaikaistyöttömyyden yksi iso ongelma on tietenkin se, että nämä ihmiset eivät välttämättä enää kaikki ole siinä kunnossa, että he olisivat valmiita sinne avoimille markkinoille työllistymään, eli tähän pitää panostaa. Me olemme nyt koettaneet miettiä niitä keinoja, millä ne ihmiset pääsisivät siitä oravanpyörästä, etteivät he pyörisi siellä toimenpiteissä, että he pääsisivät seuraavalle portaalle. Tämä on se visio, mitä me tavoittelemme. Tämä on aivan totta, 52 viikkoa, ja jos me saisimme lyhennettyä tämän pitkäaikaistyöttömyyden 36 viikkoon, niin meillä ongelmat olisi aika lailla ratkaistu. Tämä on täysin hallituksen tiedossa, ja kyllä me tiedämme sen, että kyllä rahaakin siihen tarvitaan. Se on sitten aina hallituksen sisällä käytävä keskustelu, koska ja milloin sitä rahaa näihin panostetaan. Mutta edustaja Ihalainen kiinnitti aivan oikeaan asiaan huomiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-04-14T16:41:51,2016-04-14T16:42:54,Tarkistettu,1.1 2016_38_47,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni on hyvä, että tämä perustulokokeilu etenee, koska sillä halutaan puuttua ihan oikeaan ja aitoon, isoon ongelmaan mitä tulee meidän sosiaaliturvajärjestelmäämme, nimittäin siihen, että lyhytaikaisia töitä ei kannata tehdä silloin, kun sosiaaliturvan varassa elää. Mutta mikä on se ongelma, jota hallitus nyt yrittää ratkaista tällä työnäytteellä? Onko hallituksen mielestä ongelma se, että työstä tulee maksaa palkkaa? Meillä on suomalaisilla työmarkkinoilla jo hyvin paljon erilaisia joustoja. Meillä on paljon työntekijöitä, jotka eivät tule toimeen palkallaan, ja työkokeilujen puitteissa teetetään jo tällä hetkellä ilmaistyötä, niihin liittyy jo tällä hetkellä hyvin paljon epäkohtia. Ministeri Lindström, ettekö te näe isona riskinä, että työnantajat sitten jatkossa ottavat ihmisiä tekemään näitä työnäytteitä sen sijaan, että otetaan palkallisia työntekijöitä palkkalistoille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-04-14T16:42:56,2016-04-14T16:43:53,Tarkistettu,1.1 2016_38_48,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyyttä edistävistä toimista (Antero Vartia vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vielä kerran rautalankaa. Tässä on kyseessä ei-työsuhteinen, vapaaehtoisuuteen perustuva, lyhytkestoinen työskentely työttömyysetuudella potentiaalisen työnantajan tehtävissä. Tämä tukee näitten piilossa olevien työtilaisuuksien löytymistä ja antaa työttömälle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan, soveltuvuuttaan ja asennettaan. Työnhaku työtä tekemällä helpottaa myös rekrytointiongelmia. Siitä huolesta, että tässä ollaan luomassa joku ihmeellinen ilmaistyömarkkina: Minä sanoin jo äsken, että tämä malli on vielä kesken. Se täytyy valmistella silleen, että nämä porsaanreiät, aivan oikein, on tunnistettava. Tässä on riskejä, ne pitää pyrkiä minimoimaan. Ja koska tämä on kokeilu, niin jos se ei toimi ja löydetään joitain epäkohtia, ne korjataan, tai sitten tämä malli ei tule voimaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-04-14T16:43:54,2016-04-14T16:44:54,Tarkistettu,1.1 2016_38_49,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tavoitteista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2016 vp,Seuraava kysymys. Edustaja Sarkkinen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_38_50,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tavoitteista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta lähdettiin alun perin tekemään, jotta ihmisille voitaisiin tulevaisuudessa turvata sosiaali- ja terveyspalvelut tasa-arvoisesti asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Uudistuksen avainsanat olivat perusterveydenhuollon vahvistaminen ja palveluiden integraatio. Tavoitteena oli parantaa palveluketjuja, kaventaa kuilua perus- ja erikoissairaanhoidon välillä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä ja yksinkertaistaa palvelujärjestelmän rahoitusta ja tietojärjestelmiä. Sote-uudistusta todella tarvitaan, mutta vaikuttaa siltä, että uudistus on lähtenyt sivuraiteille. Uudistus lähti sivuraiteille jo siinä vaiheessa, kun julkisen palvelujärjestelmän parantamisen sijaan tavoitteeksi otettiin valinnanvapauden nimellä kulkeva palveluiden avaaminen yksityiselle kilpailulle, veroparatiiseista käsin toimivien kansainvälisten terveysjättien voiton tavoittelulle. Hallitus ilmoitti viime viikolla, että palveluiden yksityistämisen lisäksi julkiset palvelut yhtiöitetään. Arvoisa puhemies, mihin alkuperäiset tavoitteet ovat unohtuneet?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-14T16:44:59,2016-04-14T16:46:07,Hyväksytty,1.1 2016_38_51,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tavoitteista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Sarkkinen, kiitos siitä, että käytitte 45 sekunttia puheenvuorostanne luettelemalla ne tavoitteet, jotka voi vielä pelkistää yhteen asiaan: ihminen saa asuinpaikastaan ja rahapussinsa paksuudesta riippumatta ne palvelut, joita hän sosiaali- ja -terveydenhuollossa tarvitsee. Eivät nuo tavoitteet ole hävinneet mihinkään. Ja niin kauan kun ne tavoitteet ovat kristallinkirkkaana, niin tämä matka tästä joutuu. Tavoitteet ovat aikataulussa muun muassa sen tavoitteen täyttymiseksi, että hoidon ja hoivan saa ja rahat riittää. Se, mikä on se malli, se, mikä on se toimintatapa — yksi osa tätä on esimerkiksi se, että meillä on käytettävissä Suomessa riittävä määrä resursseja. Nyt pitää löytää semmoinen sote-ratkaisu ja hallinnollinen alusta, jolla kaikki käytettävissä olevat resurssit ovat hyödynnettävissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-04-14T16:46:08,2016-04-14T16:47:02,Hyväksytty,1.1 2016_38_52,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tavoitteista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Hyväksytty,1.1 2016_38_53,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tavoitteista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että uudistuksesta on tullut yksityistämis- ja yhtiöittämisprojekti. Ministeri on väittänyt, että EU pakottaa Suomea yhtiöittämään julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Hallitus on jälleen kerran perustellut poliittisia arvovalintojaan kuvitteellisella EU-pakolla. Itse keksityn EU-pakon taakse piiloutuminen ei valitettavasti ole uutta. Samaa strategiaa käytettiin viime vuonna perusteltaessa omistusten piilottamista ja veronkiertoa helpottavaa hallintorekisterin käyttöönottoa sekä uudelleen tänä keväänä perusteltaessa Metsähallituksen metsäliiketoiminnan yhtiöittämistä. Molemmissa tapauksissa on lopulta todettu, ettei EU tosiasiassa edellytä tai pakota Suomea kyseisiin lakimuutoksiin. Nyt hallitus perustelee jälleen kerran omia arvovalintojaan piiloutumalla EU:n selän taakse. Tosiasiassa EU ei vaadi julkista sote-palveluiden yhtiöittämistä eli niiden siirtämistä osakeyhtiölain salaisuuden piiriin, pirstomaan julkista palvelujärjestelmää ja palveluketjuja sekä kaventamaan demokratiaa. Kysyn hallitukselta, uskotteko te enää itsekään näihin itse keksimiinne EU-pakkoihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-14T16:47:06,2016-04-14T16:48:13,Hyväksytty,1.1 2016_38_54,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tavoitteista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2016 vp,"Rouva puhemies! Olisi koko ajan pidettävä mielessä se, miksi tätä muutosta tehdään. Siksi, että 5,5-miljoonainen kansa rahapussin paksuudesta ja asuinpaikasta riippumatta saa tulevaisuudessakin palvelutarpeeseen nähden riittävät palvelut. Tämän keskustelun voi ihan halutessaan johdattaa minne Caymansaarille haluaa. (Paavo Arhinmäki: Siihenhän nämä teidän järjestelmät johtavat!) Mutta koko ajan kannattaa muistaa, että jotta esimerkiksi tämä muutos voi tapahtua, niin nyt tällä hetkellä kannattaa jokaisella alueella, maakunnassa keskittyä tekemään niitä asioita, joilla sillä alueella lähipalvelut, seutukunnalliset palvelut ja koko maakunnan kattavat palvelut turvataan. En ole enkä tule menemään EU-kortin taakse. Mutta se, mikä painolasti hallituksella esimerkkinä on, on se, että meillä on potilaitten liikkuvuusdirektiivi, jonka implementointi on meillä sanktiomenettelyn takana. Meidän pitää ottaa EU-näkökulmakin tässä huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-04-14T16:48:14,2016-04-14T16:49:18,Hyväksytty,1.1 2016_38_55,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tavoitteista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Regeringen har alltså än en gång kommit överens om vårdreformen, och det är bra att man har slopat sina tidigare planer om A- och B-landskap.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.3.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2016-04-14T16:49:20,2016-04-14T16:49:33,Hyväksytty,1.1 2016_38_56,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tavoitteista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2016 vp," Arvoisa puhemies! Itsehallintoon kuuluvat kysymykset ovat ministeri Vehviläisen vastuualueella. Mutta tähän sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmaan. 1) Miksi me olemme tekemässä tätä muutosta? Siksi, että palvelutarpeeseen nähden käytettävissä olevat rahat riittävät 10—15 vuodenkin päästä. 2) Miksi me olemme tekemässä tätä muutosta? Siksi, että ammattitaitoisen, asiantuntevan henkilökunnan olemassa olo on riittävä siihen palvelutarpeeseen nähden, johon meidän matka on menossa. 3) Tämän tulee tapahtua Suomen tasavallassa olevilla äidinkielillä, mikä tulee tarkoittamaan sitä, että myös ruotsinkieliset palvelut tulee turvata. 4) Miksi tehdään esimerkiksi sairaalaverkkoa koskevia ratkaisuja? Siksi, että meillä olisi turvallinen hoito ja hoiva silloin kun me sitä akuutissa tilanteessa tarvitsemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-04-14T16:50:31,2016-04-14T16:51:31,Hyväksytty,1.1 2016_38_57,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tavoitteista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me olemme tästä lähtökohdasta edelleen ihan samaa mieltä ministeri Rehulan kanssa. Ainoa ongelma on se, että teidän mallinne ei johda tähän, mitä te puhutte. Puhutte yhtä, teette toista. Se on ollut selvää, että kokoomus on koko ajan halunnut yksityiset markkinat. Mutta perussuomalaiset ja keskusta yhdessä kaikkien muiden eduskuntapuolueiden kanssa ei ole innostunut tästä, ja ihmettelen, miksi nyt perussuomalaiset ja keskusta ovat tässä nöyrtyneet kokoomuksen edessä. Kun mietitään kustannuksia, niin Ruotsissa kustannukset nousivat valinnanvapauden myötä, niin sanotun valinnanvapauden myötä. Nyt kun ajatellaan tätä ratkaisua, jolla halutaan hillitä kustannusten nousua, niin tämä yhtiöittäminen pirstoo järjestelmää, lisää byrokratiaa ja hoitoketjut eivät integroidu vaan hajoavat. HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén onkin todennut, että tämä johtaa ylihoitoon ja pahimmassa tapauksessa kustannuksien kasvuun. (Puhemies koputtaa) Miksi ihmeessä te ajatte yhtiöittämistä ja yritysvaltaa meidän yhteisiin sosiaali- ja terveyspalveluihimme?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-04-14T16:51:32,2016-04-14T16:52:38,Hyväksytty,1.1 2016_38_58,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tavoitteista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ensiksi, sellaista mallia, sellaista toimintatapaa, joka tulisi yhtenä päivänä valmiiksi, ei ole. Toiseksi, sellaista mallia, joka tähtää siihen tavoitteeseen, että ihminen saa hoidon ja hoivan sitä tarvitessaan, sellaista mallia, jossa ei olisi ongelmia, joita pitäisi ratkoa, sellaista ei ole eikä tule. Kolmas asia, se, että ratkotaan... Meidän valmistelun pohja on se, minkä olemme julkisuuteen kertoneet. Esimerkiksi se, mitä tämä yhtiöittäminen tarkoittaa: se tarkoittaa niitä toimia, jotka ovat valinnanvapauden piirissä, pääosin perusterveydenhuollossa, perustason palveluissa ja soveltuvin osin erityistason palveluissa, ja jotta meillä voivat olla käytössä kaikki ne resurssit, joita on olemassa, se tulee edellyttämään sitä, että yhtiömalli pitää näiltä osin ottaa käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-04-14T16:52:39,2016-04-14T16:53:36,Hyväksytty,1.1 2016_38_59,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tavoitteista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sote-uudistuksen tarkoituksena on todellakin turvata hyvä hoito kaikille suomalaisille riippumatta asuinpaikasta. Olemme viime aikoina saaneet kuulla ikäviä uutisia terveydenhuollon sektorilta. On löytynyt paljon aukkoja potilasturvallisuuteen liittyen. Haluankin kysyä teiltä, ministeri, ja oikeastaan ehkäpä muistuttaa meitä kaikkia niin täällä eduskunnassa — kun menemme maakuntiimme ja viemme näitä terveisiä — kuin myös tähän uudistukseen liittyen, että onhan niin, että sote-uudistuksen ytimessä on myös potilasturvallisuus-teema ja pidämme ja pidätte sitä esillä käydessänne keskusteluja ja suunnitellessanne tämän uudistuksen erilaista pohjaa. Potilasturvallisuus koskettaa meitä kaikkia, ja todellakin: ammattitaitoinen, osaava, oikea-aikainen hoito meille kaikille, silloin kun sen aika on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-14T16:53:38,2016-04-14T16:54:35,Hyväksytty,1.1 2016_38_60,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tavoitteista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Aivan olennainen asia onnistumisen näkökulmasta ja palvelujen saatavuuden näkökulmasta, silloin kun niitä palveluja tarvitaan, tulee olemaan se, että tieto kulkee. Toinen asia, joka liittyy näihin ajankohtaisiin ja ikäviin ja valitettaviin uutisiin, on se, että meidän onnistumisemme tulevaisuuden sote-palvelujen osalta on hyvin paljon kiinni siitä, että johtaminen onnistuu, muutoksen johtaminen onnistuu, ja se onnistuu, että siellä työpaikoilla ja arjessa huolehditaan siitä, että ihmisestä ihan oikeasti välitetään ja hän on sen palveluketjun keskiössä, sen palveluketjun, jota hän palveluna tarvitsee. Arvoisa puhemies! Tähän akuuttiin tilanteeseen. Yksi osa tätä sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen järjestämislakia on se, millä tavalla ja kuka valvoo toimintoja, kenen tehtävänä on selvittää mahdolliset ongelmatilanteet ja johtaa asioita parempaan suuntaan. Tämä työ on yksi aivan keskeinen osa, kun lakia (Puhemies koputtaa) kirjoitetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-04-14T16:54:36,2016-04-14T16:55:42,Hyväksytty,1.1 2016_38_61,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tavoitteista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valinnanvapaus sinällään on erittäin hyvä asia. On selvää, että meistä jokainen haluaa vaikuttaa siihen, kuka meitä hoitaa. Hallituksen sote-muistiossa kuitenkin todetaan, että maakunta tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai se voi käyttää yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita. Toisaalta siellä myös todetaan, että erilaisten tuottajien on oltava samalla viivalla, mikä edellyttää maakunnilta palveluiden yhtiöittämistä ja pakottamista kilpailuun. Tulen Etelä-Karjalasta, Eksoten alueelta, joka tietenkin on kaikkein tutuin. Tämä tarkoittaa sitä, että Eksotenkin pitää sitten yhtiöittää toimintaansa. Eksote on ollut myös hyvänä esimerkkinä siinä, että se tuottaa palvelunsa julkisesti ja se hyödyntää myös yksityisiä palveluntuottajia. Nyt tuntuu siltä, että asiakkaat ja ihmiset on unohdettu ja on lähdetty pakkoyhtiöittämiseen. Tästä syystä kysynkin: miten yhtiöittäminen parantaa asiakkaitten palveluiden saatavuutta, tai miten se esimerkiksi parantaa Eksotessa jo hyvin toimivia palvelukokonaisuuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-04-14T16:55:43,2016-04-14T16:56:52,Hyväksytty,1.1 2016_38_62,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tavoitteista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä kysymyksessä yksi osa on huoli, mitä tarkoittaa yhtiöittäminen. Sanonpa nyt ääneen senkin, että siitä, että meillä on julkisia yhtiöitä, on muuten erittäin, erittäin pitkä matka siihen, että puhuttaisiin esimerkiksi yksityistämisestä. (Vasemmalta: Ei, kun yhtiöittämisestä nyt puhutaan!) Toisekseen tämä lain raami, se laki jota ollaan kirjoittamassa, tulee muuten tarkoittamaan esimerkiksi Eksotessa Etelä-Karjalassa sitä, että siellä vaaleilla valitut päättäjät ratkovat lain puitteissa (Vasemmalta: Ostavat!) myös sitä tuotantorakennetta. Meillä on maa erilainen. Lähtien siitä, että meidän pitää turvata koko Suomessa se palvelujen saatavuus, silloin kun se tarve on, maakunnille tulee jäämään iso vastuu ja iso rooli niissä puitteissa, joka lainsäädännön kautta luodaan yhtäältä valinnanvapauteen ja toisaalta siihen, miten hallinnoidaan, organisoidaan se palvelujen tuotanto.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-04-14T16:56:52,2016-04-14T16:57:54,Hyväksytty,1.1 2016_38_63,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tavoitteista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt hallituksen päättämät uudet sote-alueet vastaavat nykyisten maakuntien määrää. Kunnilta tehtyjen kyselyiden perusteella useilla kunnilla oli halua vaihtaa nykyistä maakuntaa johtuen niiden asukkaiden asiointi- ja työssäkäyntialueista. Nyt näyttää siltä, että tämä kuntien tahtotilan toteuttaminen on vaakalaudalla. Kysynkin ministeri Vehviläiseltä: aikooko hallitus kunnioittaa kuntien antamaa lausuntoa ja tahtotilaa verrattaessa sotealueita nykyisiin maakunta-alueisiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-04-14T16:57:56,2016-04-14T16:58:35,Hyväksytty,1.1 2016_38_64,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja  uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen tavoitteista (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tosiaankin on niin, että yhdeksän kuntaa kertoi haluavansa mennä nykyisestä maakunnasta toiseen. Me emme ole vielä hallituksen keskuudessa käyneet keskustelua näitten kuntien tilanteista, (Hälinää — Puhemies koputtaa) mutta jokaisen kunnan osalta tämä katsotaan tarkasti, ja meidän pitää luoda semmoiset kestävät kriteerit, milloin se voi tulla mahdolliseksi, että voi vaihtaa. Tässä vaiheessa en pysty tähän vielä vastaamaan. Käymme sitä tulevina viikkoina läpi, ja meidän pitää nyt sitten, kun lähtee tämä koko lakipaketti lausuntoluonnoksena lausuntokierroksella, siinä yhteydessä tehdä sitten hallituksen puolelta ehdotus, ja sitten kunnat ja maakunnat vastaavat meille, tyydyttääkö se esitys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+2.3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-04-14T16:58:35,2016-04-14T16:59:23,Hyväksytty,1.1 2016_38_65,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 2/2016 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena siten, että puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_38_66,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunta perehtyi tähän huolella ja keskustelun jälkeen lopulta päätyi yksimieliseen mietintöön, mikä on mielestäni arvokas asia tämäntyyppisissä kysymyksissä. Oikeastaan erimielisyys valiokunnassa vallitsi lähinnä siitä, miksi kutsutaan tätä yhtä terroristiporukkaa, joka tässä aika ikävässä ja hurjassa vauhdissa on ollut viimeisen vuoden, parin aikana. Onko se Isil vai onko se Isis vai onko se Daesh? Tästä on vähän erilaisia näkemyksiä ja erilaisia käytäntöjä, mutta tässä mietinnössä valiokunta päätyi siihen, että käytämme samaa termiä kuin maan hallitus tuossa selonteossaan. Elikkä Isil on se termi, jota tässä yhteydessä valiokunta käytti, mutta jos joku keskustelussa haluaa jotain muuta termiä käyttää, niin kaikki varmasti ymmärtävät, mistä on kysymys. Arvoisa puhemies! Suomi on osallistunut turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa vuodesta 2015 alkaen noin 50 sotilaan vahvuisella koulutusosastolla, joka on toiminut Erbilissä Irakin kurdialueella. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan yhteinen kokous linjasi helmikuussa 2016, että Suomi jatkaa ja vahvistaa osallistumistaan monikansalliseen Inherent Resolve -operaation koulutusosaston ja uuden neuvonantoon keskittyvän osaston muodossa vuoden 2017 elokuun loppuun saakka. Ulkoasiainvaliokunta pitää mietinnössään Suomen osallistumisen jatkamista ja laajentamista perusteltuna. Valiokunnan mielestä Suomen on tärkeätä osallistua kansainväliseen Isilin vastaiseen toimintaan, koska järjestön toiminta muodostaa uhan kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Valiokunnan mielestä Suomen on myös välttämätöntä osoittaa tukea Ranskalle tämän vedottua EU:n keskinäiseen avunantovelvoitteeseen Pariisin marraskuisten terrori-iskujen jälkeen. Valiokunta arvioi mietinnössään, että keskinäisen avunannon lausekkeen soveltaminen voi vahvistaa EU:n jäsenmaiden keskinäistä solidaarisuutta ja EU:ta turvallisuusyhteisönä. EU:n yhteisellä turvallisuus- ja puolustuspolitiikalla ja puolustusyhteistyöllä on myönteinen vaikutus Suomen kansalliselle turvallisuudelle ja myös puolustuksen suorituskyvyille. Suomen näkökulmasta yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen on tärkeää unionin ulkoisen toimintakyvyn vahvistamiseksi tilanteessa, jossa EU:n lähiympäristön epävakaus on lisääntynyt merkittävästi. EU:n jäsenmaat ovat Ranskan avunpyynnön johdosta ryhtyneet lähinnä sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyviin toimenpiteisiin. Suomen näkökulmasta osallistumisen jatkaminen turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa ja osallistumisen laajentaminen neuvonantotoimintaan on luonteva ratkaisu, sillä Pariisin ja nyttemmin Brysselin terrori-iskut ovat osoittaneet Isilin ulottaneen toimintansa myös Eurooppaan. Myös Suomessa on varauduttava kasvavaan terrorismiuhkaan riippumatta siitä, osallistuuko Suomi Isilin vastaisen koalition toimintaan. Arvoisa puhemies! Irakin tilanne on edelleen hauras, eikä maa ole onnistunut pääsemään jaloilleen vuonna 2003 alkaneen sodan ja sitä seuranneiden sisäisten väkivaltaisuuksien ja kiistojen jälkeen. Isil on onnistunut käyttämään Irakin sisäistä tilannetta hyväkseen ja pitää hallussaan merkittävää osaa maan alueesta. Isilin vastainen taistelu on maan hallituksen tärkein prioriteetti, joka samalla sitoo huomattavan osan hallituksen käytettävissä olevista resursseista. Valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota Irakin vaikeaan taloudelliseen ja poliittiseen tilanteeseen. Šiiojen, sunnien ja kurdien väliset jännitteet pitävät yllä epävakautta ja ruokkivat ääriryhmien kannatusta. Maan humanitäärinen tilanne on erittäin vaikea, sillä jopa kolmasosa maan väestöstä on humanitäärisen avun tarpeessa. Maansisäisesti siirtymään joutuneita on yli 3 miljoonaa ja maasta paenneita satojatuhansia. Irakin hallitus on yli 60 maasta koostuvan koalition tuella kyennyt pysäyttämään Isilin etenemisen ja aloittamaan sen haltuun joutuneiden alueiden takaisin valtaamisen. Ulkoasiainvaliokunnan arvion mukaan lyhyellä tähtäimellä turvallisuustilanteen parantaminen on Irakin vakauttamisen keskeinen edellytys, mutta pidemmällä tähtäimellä sovintoprosessin ja talouden reformien on noustava keskiöön maan yleisen tilanteen vakauttamiseksi ja erityisesti jälleenrakennuksen ja uudelleen asuttamisen mahdollistamiseksi. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan suomalaisten joukkojen Irakin Kurdistanin peshmerga-joukoille antama koulutus on ollut tehokasta ja koulutettavilta on saatu hyvää palautetta. Valtioneuvoston ehdottama osallistumisen laajentaminen neuvonantotoimintaan täydentää luontevasti koulutustoimintaa. Neuvonantotoiminnassa Puolustusvoimien palkatusta henkilöstöstä muodostettu osasto tukisi peshmerga-joukkojen pataljoona- ja prikaatitason esikuntia sekä rintamajoukkojen komentajia rintamalinjan takana. Valiokunta yhtyy puolustusvaliokunnan arvioon, jonka mukaan toiminta tämänkaltaisessa vaativassa monikansallisessa ympäristössä hyödyttää myös kotimaan puolustusta. Valiokunnan mielestä toimintaa tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä kohdentamaan erityisesti kouluttajien kouluttamiseen. Tässä yhteydessä myös lämmin kiitos puolustusvaliokunnalle hyvästä työstä lausunnon teossa. Se otettiin pitkälle, voi sanoa melkeinpä täysin, huomioon tässä ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta kiinnitti vuonna 2015 laatimassaan mietinnössä Suomen osallistumisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa huomiota siihen, että on poikkeuksellista, ettei Irakin kanssa voitu tehdä kaikki osallistujamaat kattavaa joukkojen oikeudellista asemaa koskevaa sopimusta. Valiokunta piti Suomen kannalta ei-toivottavana myös sitä, ettei koulutus- ja neuvonantotoimintaan osallistuville maille ollut laadittu yhteisesti sovittuja voimankäyttösäännöksiä. Osallistumisen jatkamisen ja laajentamisen yhteydessä joukkojen asemaa koskevat kysymykset ja voimankäyttösäännöt on tarkoitus ratkaista olemassa olevien järjestelyjen pohjalta. Ulkoasiainvaliokunta arvioi, että noottien vaihtoon perustuvalla järjestelyllä voidaan saavuttaa keskeiset joukkojen asemaan liittyvät tavoitteet. Valiokunta kuitenkin edellyttää, että valtioneuvoston tulee antaa sille selvitys, mikäli joukkojen asemaa koskevaa noottien vaihtoa Irakin hallituksen kanssa ei jostain syystä saada aikaan. Valiokunta arvioi saamansa tiedon perusteella, että hätävarjelun mahdollistava voimankäyttövaltuutus on tehtävän ja joukkojen omasuojan kannalta riittävä. Ulkoasiainvaliokunnan arvion mukaan kyseessä on olosuhteista johtuen korkean uhkatason operaatio, vaikka tehtävä on koulutus- ja neuvonantotehtävä. Tämä on tärkeä tiedostaa myös tässä salissa. Valiokunta yhtyy puolustusvaliokunnan lausunnossaan esittämiin arvioihin suomalaisiin joukkoihin kohdistuvien uhkien todennäköisyydestä ja toisaalta joukkojen valmiudesta kohdata nämä uhat. Puolustusvoimien on kuitenkin jatkuvasti arvioitava joukkojen omasuojan riittävyyttä Irakin pohjoisosien turvallisuustilanteessa mahdollisesti nopeastikin tapahtuvien muutosten perusteella. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta puoltaa edellä esitetyin perustein Suomen osallistumisen jatkamista ja laajentamista turvallisuussektorin koulutus- ja neuvonantotoimintaan Irakissa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-04-14T17:01:31,2016-04-14T17:09:55,Tarkistettu,1.1 2016_38_67,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Otetaan tähän väliin vielä ministeri Soinin puheenvuoro, ja sitten käydään keskusteluun. — 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_38_68,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ulkoasiainvaliokunta on valmistellut erittäin ansiokkaan mietinnön Suomen osallistumisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa, sen jatkamisesta ja vahvistamisesta. Kiitos siitä puheenjohtajille ja jäsenille. Kiitos myös puolustusvaliokunnalle tärkeistä huomioista sotilaidemme turvallisuuden ja omasuojan merkityksen osalta. Haluan korostaa, että tässäkin operaatiossa on kyse siitä, että Suomi on tukemassa Irakin vakauttamista. Osallistuminen Irakin koulutusoperaatioon on ja tulee olemaan Suomelta merkittävä panos. Tässä taloudellisessa tilanteessa se on sitä myös taloudellisesti, mutta ennen kaikkea se on merkittävää tilanteen vakauttamiseksi ja Isilin, Daeshin, voittamiseksi. On kuitenkin muistettava, että toimintamme kautta lisäämme myös omaa turvallisuuttamme. Vakauttamalla Irakia voidaan puuttua myös muuttoliikkeen juurisyihin. Pariisin terroristi-iskujen jälkeen hallitus päätti olla mukana tukemassa Ranskaa. Brysselin terrori-iskujen jälkeen osallistuminen kansainväliseen Isilin vastaiseen toimintaan on jokaiselle itsestäänselvää. Vain kansainvälisellä yhteistyöllä voimme saavuttaa pysyviä tuloksia. Yhteistyötä on tehostettava niin juurisyihin puuttumisella kuin operatiivisen tason toiminnassa, mukaan lukien tiedonvaihto. Arvoisa puhemies! Suomi on toiminut peshmerga-joukkojen koulutustehtävässä jo lähes vuoden noin 50 sotilaalla. Koulutusoperaatio on osa Yhdysvaltain johtaman Isilin-vastaisen yhteenliittymän toimintaa, johon Suomi osallistuu yhdessä 60 muun kumppanin kanssa. Olemme saaneet toiminnastamme kiitosta. Toiminta on myös puolustuskykymme vahvistamisen kannalta tärkeää. Tarkoituksena on jatkaa osallistumista elokuun lopusta yhdellä vuodella, vuoden 2017 loppuun. Koulutustoimintaa laajennetaan, ja Suomen osallistumisen kokonaisvahvuus nousee syyskuun 2016 alusta 100 sotilaaseen. Suomen osallistuminen Isilin-vastaiseen toimintaan on osa globaalia terrorisminvastaista toimintaa. Suomen on tärkeää olla omalta osaltaan mukana tässä toiminnassa. Samalla vahvistamme transatlanttista yhteistyötämme. Kansainvälinen Isilin-vastainen yhteenliittymä on toiminnassaan edennyt hyvin ja onnistunut valtaamaan takaisin yhä laajempia alueita Isililtä. Mosulin takaisinvaltauksen valmistelut on käynnistetty, ja Irakin joukot ovat yhteenliittymän tukemana onnistuneet tulemaan yhä lähemmäksi Mosulia. Tikritin takaisinvaltaamista pidetään menestystarinana. Lähes 90 prosenttia asukkaista on päässyt palaamaan koteihinsa. Isilin toimintaedellytykset Irakissa ovat heikkenemässä. Arvoisa rouva puhemies! Jo selonteon lähetekeskustelussa annettiin vahva tuki koulutusyhteistyön jatkamiseksi ja vahvistamiseksi Irakissa. Monissa puheenvuoroissa nähtiin erinomaisena, että Ranska oli ottanut keskinäisen avunantolausekkeen 42.7 käyttöön ja että Suomi vastasi siihen. Keskustelussa korostettiin, että erityistä huomiota tulee kiinnittää koulutusoperaation suomalaissotilaiden turvallisuuteen. Tämä on tärkeää. Arviomme on, että osallistumisen laajentaminen neuvontatoimintaan ei olennaisesti lisää sotilaisiin kohdistuvaa uhkaa. Turvallisuuteen tullaan luonnollisesti kiinnittämään huomiota valiokunnan kannanottojenkin valossa. Suomalaisen henkilöstön asemasta tehtiin keväällä 2015 Suomen ja Irakin välinen noottienvaihto, joka kattaa osallistumisen jatkossakin. Suomen toiminnassa painottuu kokonaisvaltaisuus, josta kriisinhallinta on vain osa. Irakin ongelmien ratkaisemisessa keskeistä on maan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. Myöskään tämän osalta Suomen panos ei ole ollut vähäinen. Maan yhtenäisyyden ja poliittisen prosessin eteneminen on edellytys pitemmän ajan vakauden saavuttamiselle, tästä olemme valiokunnan kanssa yhtä mieltä. Suomi — muiden EU-maiden tavoin — tukee dialogin vahvistamista Irakin eri ryhmittymien kesken, jotta varmistetaan edellytykset maan kestävälle kehitykselle. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta on mietinnössään todennut, että se pitää Suomen osallistumisen jatkamista koulutusyhteistyössä Irakissa perusteltuna ja puoltaa osallistumisen laajentamista. Tämä oli myös puolustusvaliokunnan lausunnon viesti. Operaatio on vaativa, ja eduskunnan laaja poliittinen tuki on siksikin erittäin tärkeää — kiitos siitä. Arvostan, että ulkoasiainvaliokunta pitää välttämättömänä tuen osoittamista Ranskalle tämän vedottua EU:n avunantolausekkeeseen. Yhdyn valiokunnan arvioon, että toiminnallamme olisi myös laaja-alaisempaa vaikutusta. Lausekkeen soveltaminen voi vahvistaa EU:n jäsenmaiden keskinäistä solidaarisuutta ja EU:ta turvallisuusyhteisönä. Ja aivan lopuksi: Suomen näkökulmasta EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen on keskeistä ulkoisen toimintakyvyn vahvistamiseksi. Sillä on myös vaikutusta Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Tähän keskusteluun palataan yksityiskohtaisemmin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvien esitysten yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-04-14T17:10:06,2016-04-14T17:16:08,Tarkistettu,1.1 2016_38_69,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,Hyvä. Nyt on mahdollista käydä sitten debattia tästä asiasta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_38_70,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy tietysti ensin sanoa, että se syy tässä operaatiossa mukanaoloon lähtee tietysti siitä, että Irakin tilanne saadaan rauhoittumaan ja potentiaalista kasvavaa pakolaisongelmaa myöskin sitä kautta kyetään jollain järjellisellä tavalla hillitsemään. Mutta sivuvaikutuksena, ja keskeisenä sellaisena, on tietysti myöskin se, mitä meidän turvallisuusjärjestelmällemme Euroopassa tapahtuu. Ulkoministeri viittasi avun antamista ja avun vastaanottamista koskeviin asioihin. Ne ovat asioita, joita just parhaillaan tietysti pohditaan Suomessa, ja on hyvä ymmärtää, että Euroopan unioni yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan merkeissä on tärkeä, mutta se ei nykyisellään voi olla se puolustusjärjestely kansainvälisellä tasolla, jonka varaan Suomen ulkoisen turvallisuuden kansainvälistä järjestelyä koskevat asiat ratkaistaan. 42.7 on tärkeä, mutta se ei ole Euroopan unionin puolustusjärjestely, vaan se on jäsenmaiden keskinäinen puolustusjärjestely. Mutta on hyvä, että hallitus on liikkeellä siinä suhteessa, (Puhemies koputtaa) että Suomen valmiudet tämän avun antamisen ja vastaanottamisen osalta saatetaan nopeassa päiväjärjestyksessä kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-04-14T17:16:11,2016-04-14T17:17:35,Tarkistettu,1.1 2016_38_71,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä Isilin vastainen taistelu on meidän kaikkien yhteinen asia. Sen vuoksi myös Suomen tulee osallistua siihen. Tämä on myös konkreettinen vastaus Ranskalle tähän EU:n avunantolausekkeeseen 42.7 vedoten, ja vastasimme siis myönteisesti, kun Ranska apua pyysi. Puolustusvaliokunta kiinnitti erityistä huomiota turvallisuuteen tässä operaatiossa, koska riskittömiähän nämä eivät koskaan ole. On uhkia ilmassa, tienvarsipommeja, kemiallisia aseita ja niin edelleen. Omasuojaan kiinnitimme erityistä huomiota. Kysyisinkin puolustusministeriltä, kuinka huolehditaan siitä, että suomalaisten kouluttajien omasuoja toimii, että meillä on siellä tarvittavat välineet suojautua ja että meidän sotilaidemme turvallisuudesta huolehditaan kaikin keinoin tässä operaatiossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-04-14T17:17:36,2016-04-14T17:18:36,Tarkistettu,1.1 2016_38_72,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että Daeshin voittamiseksi tehdään kaikki mahdollinen, ja tämä operaatio on tärkeä siinä. Koulutamme paikallisia toimijoita Daeshin vastaiseen taisteluun. Se on myös vastaus Ranskan avunannon pyyntöön. Turvallisuuteen olemme kiinnittäneet huomiota, ja haluan kiittää ministeri Niinistöä ja ministeri Mäntylää. Perussuomalaiset ministerit ovat tehneet erinomaista työtä kriisinhallintaveteraanien veteraaniohjelman eteen eli sen eteen, että kannamme pahimmallakin hetkellä huolen jokaisesta naisesta ja miehestä, jonka tehtäviin lähetämme. Olen ymmärtänyt, että kaikki kriha-veteraanit saavat kortin tänä vuonna tai ovat jo saaneet ja nyt nämä viimeiset osat ovat sosiaali- ja terveysministeriössä valmistelussa. Kun ministeri Mäntylä ei ole paikalla, niin kysyn ministeri Niinistöltä, joka on myös sydämenasiakseen ottanut tämän kriha-veteraaniohjelman: saadaanko se lopulliseen päätökseen ja voimaan tämän vuoden aikana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-14T17:18:36,2016-04-14T17:19:46,Tarkistettu,1.1 2016_38_73,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erinomaisen hieno asia, että Suomi yhtenä eurooppalaisena valtiona vastaa Ranskan marraskuun 17. päivänä viime vuonna esittämään avunpyyntöön osallistumalla tähän Erbil-operaatioon, nyt sitten vielä puolet vahvemmalla joukolla. Kun apua antaa, niin sitä voi joskus itsekin pyytää. Ulkoasiainvaliokunta arvioi omassa arviossaan, että tämän avunantolausekkeen soveltaminen voi vahvistaa EU:n jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta ja EU:n turvallisuusyhteistyötä. Muiltakin osin kiitän ulkoasiainvaliokuntaa myös yhtenä puolustusvaliokunnan jäsenenä, että myös puolustusvaliokunnan huomiot ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä on tarkkaan otettu ylös. Tämä koulutusyhteistyö vahvistaa puolustusvaliokunnan omankin arvion mukaan myös oman kotimaamme puolustusta. Mutta kysyn, kun on mahdollisuus kysyä ministereiltä tästä riskiarviosta, johonka puolustusvaliokunta myös kiinnitti huomiota: Operaatio suoritetaan korkean riskin luokassa. Itsemurhapommittajien ja tienvarsipommien lisäksi uhkana ovat myös kemialliset aseet. Puolustusvaliokunnassa asiaa käsiteltiin laajasti ja saatiin hyvä selvitys siitä, että meillä on myös kykyä uudenlaisten uhkien torjuntaan. Miten ministerit näkevät tämän korkean riskin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-14T17:19:46,2016-04-14T17:21:13,Tarkistettu,1.1 2016_38_74,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä kai riskiarvio lähtee siitä, onko tämä toiminta samanlaista kuin ennen, ja kyllähän se nyt on tunnustettava ja tunnistettava, että toiminnan luonne muuttuu. Jos aiemmin koulutettiin koulutusyksikössä keskitetysti ja nyt sitten tämän laajentuneen toiminnan myötä osa joukoista antaa tukea ja kouluttaa pataljoonatason koulutuksessa tukena esikunnille, niin kyllähän se tietää sitä, että suomalaiset sotilaatkin ovat silloin hyvin lähellä rintamalinjoja, jos niitä voidaan määritellä, ja se suoraan vaikuttaa sitten siihen, mitä voi tapahtua. Halusin, että tämä kirjataan ylös, ja tästä asiasta puhuin jo lähetekeskustelussa. Mutta tästä transatlanttisesta yhteistyöstä en ole niin innostunut kuin ministeri Soini. Jos sitä lähdetään tukemaan, niin pitää muistaa myös se, mitkä ovat juuret Irakissa tai vaikkapa Pohjois-Afrikassa, kun ajattelee, mitä Libyassa on tapahtumassa ja mitä voi tapahtua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-04-14T17:21:13,2016-04-14T17:22:24,Tarkistettu,1.1 2016_38_75,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä korostamme, että koulutustoimintaa tulisi mahdollisuuksien mukaan kohdentaa kouluttajien kouluttamiseen, koska näin toiminnan vaikuttavuutta voitaisiin lisätä. Näen tämän olennaisen tärkeänä. Kun osallistutaan eri kriisinhallintaoperaatioihin — kuten tässä käsiteltävässä asiassa jatkettaisiin ja vahvistettaisiin Suomen osallistumista turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa — pitää aina muistaa, että tarkoitushan on, että koulutustoiminta jatkuisi laadukkaana vielä sittenkin, kun suomalaiset ovat poistuneet Erbilistä. Itselläni oli tapana muistuttaa kansainvälisiä poliisikollegoitani operatiivisissa kriisinhallintatehtävissä, että meidän päätavoitteemme on tehdä itsestämme tarpeettomia, eli työskentelyn pitää kohdistua jatkuvasti siihen, että ihmiset osaavat toimia kotimaassaan itsenäisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-04-14T17:22:25,2016-04-14T17:23:35,Tarkistettu,1.1 2016_38_76,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On sanomattakin selvää, että Suomen täytyy kantaa vastuunsa kansainvälisestä turvallisuudesta. Isil on uhka koko globaalille maailmanjärjestykselle. Monikansallisen operaation jatkaminen on erittäin perusteltua. Erbilin operaatiolla on myös muuttoliikeulottuvuus. Suomen intressinä on vakauttaa tilanne maassa, josta saapuu Suomeen enemmän turvapaikanhakijoita kuin mistään muualta, ja tähän liittyen kysyisin ensimmäisen kysymyksen ulkoministeri Soinilta: mikä on tällä hetkellä tilanne Irakin palautussopimuksen, näiden neuvottelujen, suhteen? Toinen kysymykseni liittyy vierastaistelijoihin. Suomestakin on lähtenyt Isilin riveihin taistelemaan kymmeniä ihmisiä, ja on käsittämätöntä, että vapaaehtoisesti raakalaismaisen järjestön riveihin taistelemaan lähtevät ihmiset voivat ylipäätään palata Suomeen, ja ilmeisesti vierastaistelija-asiaa käsitellään tällä hetkellä EU-tasolla. Kysyisin, mikä on tilanne tämän suhteen. Onko EU-tasolta kuulunut mitään uutta vierastaistelijoihin liittyen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-04-14T17:23:35,2016-04-14T17:24:41,Tarkistettu,1.1 2016_38_77,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse pidän myös tärkeänä, että molemmat valiokunnat tässä talossa, niin kuin yleensä tässä salissakin, antavat hyvin laajan yksimielisyyden tälle hankkeelle, että tätä koulutustoimintaa Irakissa jatketaan. Se antaa myös suomalaisille kouluttajille ja YK-joukkojen jäsenille hyvän mahdollisuuden kouluttautua ja päivittää omat tietonsa. Turvallisuuteen täytyy aina kiinnittää huomiota, ja kysynkin myös ministeri Niinistöltä, ovatko suomalaisten varusteet tällä hetkellä ajan tasalla. Tässä edustaja Mustajärvikin vertasi, että kyllä kun väkeä lähtee sinne lisää, niin tottahan siinä riskit koko ajan lisääntyvät, mutta mielestäni se riski on jo tällä hetkellä siellä olemassa, ja tähän turvallisuusasiaan pitää kiinnittää huomiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-04-14T17:24:42,2016-04-14T17:25:44,Tarkistettu,1.1 2016_38_78,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta koulutusyhteystyössä Irakissa kysymys on Isilin vastaisesta taistelusta. Suomessa osaaminen on hyvää, ja osaamista tulee voida hyödyntää koulutus- ja neuvontatehtävissä. Maailmaa järkyttäneet terroristi-iskut Pariisissa ja Brysselissä herättävät pelkoa niin maailmalla kuin meissä suomalaisissa, ja valiokunnan mietinnössä myös mainitaan, että myös Suomessa on varauduttava terroristiuhkaan. En ole puolustusvaliokunnan enkä ulkoasiainvaliokunnan jäsen, mutta kansalaisilta tuon sitä viestiä ja kysyn, kun ministerit, olette molemmat paikalla täällä, millä tavalla konkreettisesti me täällä Suomessa varaudumme tähän terroristiuhkaan. Pelolle ei tule antaa sijaa, vaan meidän tulee katsoa tulevaisuuteen eteenpäin, mutta silti pelko on kuitenkin läsnä viime aikojen tapahtumien johdosta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-14T17:25:44,2016-04-14T17:26:48,Tarkistettu,1.1 2016_38_79,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on ollut ansioitunut ja toivottavasti on myös jatkossa ansioitunut kriisinhallintatehtävissä — meidät tunnetaan laajasti siitä maailmalla esimerkillisenä valtiona. On erittäin hyvä myös, että eduskunnassa on tälläkin hetkellä useita kriisinhallintakokemusta omaavia edustajia ja pidetään tätä asiaa myös tärkeänä koko eduskunnan piirissä. Jatkaisinkin tuosta kokeneen edustaja Ruohon puheenvuorosta, siitä, että kun nämä koulutusoperaatiot loppuvat sitten tuolla, esimerkiksi Irakissa, niin miten huolehditaan siitä, että paikallisilla on todella konkreettiset mahdollisuudet jatkaa sitä koulutustoimintaa siellä, että he pystyvät rakentamaan sitä paikallista osaamista siellä riittävästi tämän Isilin vastustamiseksi ja muutoinkin sen turvallisuustilanteen edistämiseksi paikallisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-04-14T17:26:49,2016-04-14T17:27:45,Tarkistettu,1.1 2016_38_80,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän samaan jatkaen nyt kysyisin molemmilta ministereiltä vielä niin sanotusta vaikutusarvioinnista, kun nyt tätä operaatiota jatketaan — ja todettiin jo, että sille on syynsä — ja ensi syksystä, elokuusta, eteenpäin sitten meillä on enemmän sotilaita kuin tähän mennessä. Kuinka suoritetaan nyt sitten vaikutusarviointi siellä, että on päästy niihin tavoitteisiin, mitä ollaan asetettu? Ja entä kun tämä vuoden määräaika päättyy, missä vaiheessa me täällä kansallisesti otamme teidän näkemyksenne mukaan uuden keskustelun siitä, jatkammeko vielä tätä operaatiota vai vedämmekö me joukkomme, kouluttajamme pois? Tämä on mielestäni äärimmäisen tärkeä kysymys sekä tulevaisuuteen varautumisen suhteen mutta myös siksi, että varmastikaan äkkiliikkeitä ja nopeita vaikutuksia siellä paikan päällä ei saada aikaan. Pyytäisin sen vuoksi tästä teidän arvioitanne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-04-14T17:27:45,2016-04-14T17:28:48,Tarkistettu,1.1 2016_38_81,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä nyt käsitellään tätä Erbil-selontekoa ja nostetaan veneeseen nyt ensiksi se ensimmäinen kala, mutta jos ajattelee tulevaisuutta jo tässä vaiheessa, niin vaikka operaatiot Syyrian alueella ja Irakin alueella jatkuvat, on nähtävissä kumminkin tilanne, jossa Isil on joutunut perääntymään Syyriasta ja samaan aikaan paine kasvaa esimerkiksi tämän turvapaikkakriisin osalta Libyan alueella, jossa Isilillä on vahva jalansija. Jos nämä kiistat eskaloituvat nyt useampiin erilaisiin maihin ja samantyyppiset kriisit laajenevat yhä ennalta-arvaamattomampiin jatkokriiseihin: onko Suomi varautunut jo siihen, että meiltä löytyy tarvittaessa myös kykyä lähteä laajempiin operaatioihin — voi sanoa, että useampiin operaatioihin — yhtä aikaa? Haluan tähän loppuun sanoa vielä, että on erinomaisen hienoa, että koko eduskunta yhdessä on oman selontekonsa kanssa. Se on iso arvo tällaiselta suomalaiselta yhteiskunnalta olla yhdessä mukana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-14T17:28:49,2016-04-14T17:29:54,Tarkistettu,1.1 2016_38_82,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Humanitaarinen tilanne Irakin alueella on todella vakava, mikä on heijastunut laajalti Eurooppaan. Ja kuten on todettu, lyhyellä tähtäimellä turvallisuustilanteen parantaminen on Irakin vakauttamisen keskeinen edellytys, ja sinänsä on erittäin hyvä, että Suomi on tässä työssä mukana. Valiokuntien kuulemisissa on tullut kirjattua useita hyviä huomioita tähän operaatioon liittyen. Edustaja Ruoho totesi tuossa, että on tärkeää, että teemme työtä, joka pitkällä tähtäimellä tekee meidän työmme tarpeettomaksi, ja siinä mielessä on hyvä, että tänne on kirjattu, että koulutustoimintaa tulisi mahdollisuuksien mukaan kohdentaa kouluttajien kouluttamiseen. Täällä on myös puolustusvaliokunta kiinnittänyt huomiota siihen, että jatkossa veteraaniohjelma olisi tärkeä, ja sen osalta tulisi saattaa veteraaniohjelma valmiiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Ja tästä olisin kysynyt puolustusministeriltä, että missä vaiheessa sen osalta mennään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-04-14T17:29:56,2016-04-14T17:31:09,Tarkistettu,1.1 2016_38_83,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän koulutusohjelman laajentamisen taustalla on, niin kuin keskustelussa on tuotu monta kertaa esille, Lissabonin sopimus ja sen avunantolauseke: solidaarisuus toisia maita kohtaan, oikeus saada apua pahimmalla hetkellä ja toisaalta velvollisuus antaa apua pahimmalla hetkellä. Meidän lainsäädäntömme ei ole aivan tämän Lissabonin sopimuksessa lupaamamme kanssa ajan tasalla, ja sen takia tällä tavalla vastaamme. Nato-maille suojaa tuo artikla 5, mutta kysyisin ministeri Niinistöltä: Millä tavalla te tulkitsette näitä Lissabonin sopimuksen turvatakuita? Onko tällaiselle sotilasliittoon kuulumattomalle maalle eduksi mahdollisimman suppea tulkinta vai mahdollisimman laaja tulkinta? Itse edustan tällaista laajan tulkinnan näkemystä, mikä meitäkin auttaisi, jos olemme jossain vaiheessa samassa tilanteessa kuin Ranska esimerkiksi nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-14T17:31:09,2016-04-14T17:32:18,Tarkistettu,1.1 2016_38_84,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tuon esittelypuheenvuoron lisäksi tässä on mahdollisuus debattiin, niin ajattelin, kun tässä on kaksi keskeistä ministeriäkin paikalla, tiedustella vielä tästä muusta osallistumisesta Ranskan avunpyyntöön. Mitä muuta on suunnitteilla, ja miten putkessa ja koska on tarkoitus tehdä päätöksiä? Olen ymmärtänyt, että vahvassa harkinnassa on tuo Libanonin operaation vahvistaminen, joka tuntuisi ihan luontevalta. Me olemme siellä pitkään olleet, meidän työtämme arvostetaan, suomalaista osaamista tarvitaan siellä. Onko niin, että hallitus aikoo tuoda tähän liittyviä esityksiä eduskuntaan lähiaikoina, ja jos on, niin voitteko ehkä vähän kertoa, mitä olette kaavailleet tämän asian suhteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-04-14T17:32:18,2016-04-14T17:33:17,Tarkistettu,1.1 2016_38_85,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnä se seikka, mitä tässä ehkä ei ole tullut mainittua, on se, että alueella on suurin, ehkä välittömin riski siinä, jos Mosulin kaupunki aiotaan vallata takaisin. Se ei ole ihan jokapäiväinen tapahtuma, ja joka tapauksessa meidän oma toimipisteemme sijaitsee alle 100 kilometrin etäisyydellä kaikesta tästä. Ulkoministeriltä kuitenkin kysyisin, kun tässä velloo tämä Suomen asemoituminen suhteessa EU:n solidaarisuuslausekkeeseen ja avunantolausekkeeseen, molempiin, ja tämä ulkomaisen avun vastaanottaminen — ja sen antaminen vastavuoroisesti tietysti — on iso kysymys, johon meidän lainsäädäntömme ei tällä hetkellä anna oikeaa tai mitenkään riittävää vastausta, että olisiko mahdollista, ministeri Soini, kuvitella, että tämä avunantolauseke tulisi erillisenä kysymyksenä selkeästi myös esille hallituksen juuri parhaillaan valmistelemassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-04-14T17:33:17,2016-04-14T17:34:32,Tarkistettu,1.1 2016_38_86,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Tässä vaiheessa, kun ei vastauspuheenvuoroja enemmälti ole pyydetty, ehkä ministeri... kumpi ministeri? Ministeri Soini ensiksi, ja kenties puolustusministeri sen jälkeen. (Timo Soini: Saanko tulla pönttöön?) — Ministeri Soini on tervetullut pönttöön.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_38_87,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta ja hyvistä kysymyksistä. Yritän vastata mahdollisimman moneen, ja sitten ministeri Niinistö varmaan täydentää. Mutta jos aloitan tästä edustaja Kanervan kysymyksestä, niin kyllä on hyvä, että me selvitämme perusteellisesti tämän koko tematiikan näiden eri lausekkeiden kanssa, koska Lissabonin sopimuksen voimaantulon yhteydessä avunantolausekkeen tulkittiin tarkoittavan sotilaallista tukea jäsenmaalle, joka lausekkeen aktivoi. Nyt kun nämä uhkakuvat ovat moninaistuneet, niin samoin käsitys mahdollisen avun muodoista on moninaistunut. Tämä täytyy ihan ehdottomasti ottaa huomioon. Täältä tulee vähän hajanaisesti näitä, mutta yritän käydä läpi. Edustaja Juvonen kysyi näistä turvallisuusasioista. Ne ovat aivan olennaisia, ja myöskin porukka, joka tulee sieltä mahdollisesti takaisin: miten siihen on varauduttu. Terrorismi ei tunne rajoja. Emme me voi sulkea pois sellaistakaan mahdollisuutta, että terrori tulee tänne. Emme me voi ummistaa siltä silmiä. Me emme ole tästä globaalisti verkottuneesta terrorismista vapaita, ja tämä on hyvä muistaa. Samaan liittyy tämä vierastaistelijoiden uhka. Tämän takia me tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä. Tämän takia tässä operaatiosuunnittelussa on ollut myös suojelupoliisin asiantuntemus meidän käytössämme, ja nyt myös kehysriihessä suojelupoliisille annettiin lisämäärärahaa 2 miljoonaa euroa. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Tässä tarvitaan myös muslimiyhteisön yhteistyötä, koska kyllä näissä yhteisöissä, joissa näitä lähtijöitä on, täytyy olla meidän tuntosarvet, siellä täytyy olla meidän tiedustelutietoa ja siellä täytyy olla meillä monennäköistä tietoa, jotta tämä radikalisoituminen voidaan estää. Sitten näistä koulutus- ja neuvonantotehtävistä. Tämä on oikeastaan hyvä selventää, että millä tavalla nämä ovat erilaisia. Eli koulutustehtävissä meidän osastomme antaa Erbilin koulutuskeskuksessa Kurdistanin peshmerga-taistelijoille koulutusta sotilaan perustaidoista aina joukkuetasolle asti, ja siihen liittyy muun muassa lääkintäkoulutusta ja tämäntyyppistä. Neuvonantotehtävissä taas suomalainen osasto tukisi Kurdistanin turvallisuusjoukkojen prikaati- ja pataljoonatason esikuntia. Nyt me tulemme tekemään näitä molempia. Sitten vielä edustaja Kanerva sanoi Mosulista. Se on erittäin iso kaupunki, ja jos se vallataan takaisin niin, että se todella tehdään voimakkaiden sotatoimien kautta, niin se jälki on kamalaa. Se meidän on syytä tiedostaa, että Daesh ei jätä sitä vapaaehtoisesti ja ikävä kyllä monien sotatoimien ensimmäiset ja suurimmat uhrit ovat siviilejä. Heitä voidaan myös käyttää ihmiskilpinä ja kaikennäköisenä tässä. Tämä on kyllä vaikea asia. Sitten viitattiin Libyaan, taisi olla edustaja Kari. Juuri tämä riski tässä on olemassa, että kun Isil joutuu ahtaammalle sekä Syyriassa että Irakissa, niin se hakee muita väyliä, ja tällä hetkellä se muu väylä on Libya. Siellä on Sirtin kaupunki, jonka lähellä jo erittäin voimakkaasti Isil toimii. Sinne on mennyt ihan vahvistettujen tietojen mukaan sekä maitse että meritse Isilin taistelijoita. Tämä on myös erittäin tärkeä tulonlähde heille: he myyvät öljyä, ja vaikka se olisi kuinka saastaista ja veristä öljyä, niin aina on löytynyt ostajia. Se, että me saamme tämän terroristiporukan rahoituksen katki, on äärimmäisen tärkeätä, näihin juurisyihin puuttuminen. Jospa me nyt Euroopassa ja lännessä ymmärtäisimme tehdä yhteistyötä ajoissa, koska kyllä tosiasia oli se, että me tiesimme, että Libyassa, Jordaniassa ja Turkissa on pakolaisia paljon, mutta kun se ei ollut meidän kynnyksellämme, niin me emme oikein välittäneet mitään, ja vasta sitten kun tämä tulva alkoi, niin alkoi kuulo paranemaan ja toimintaa tuli lisää. Samoin nämä raa’at terroriteot toivat sen vielä lähemmäksi. Nyt me emme saa tehdä samaa virhettä Libyan kohdalla. Me tarvitsemme yhteistyötä Libyan hallituksen kanssa, ja onneksi siellä nyt on hauras hallitus, koska esimerkiksi YK:n siunauksen saaminen, mandaatti, on riippuvainen siitä, että on yhteistyötä hallituksen kanssa. No, nyt esimerkiksi tämä hallitus voi pyytää apua. Jos ei ole hallitusta, ei voi pyytää apua, ja silloin ei ole YK:n mandaattia ja kaikki muu on hankalampaa. Eli tässä mielessä on toivoa. Sitten kysyttiin palautussopimuksista. Neuvottelut ovat virkamiestasolla käynnissä sekä Afganistanin että Irakin kanssa. Kovin on kitkuista, mutta haluan muistuttaa siitä, että esimerkiksi Ruotsilla on tämmöinen palautussopimus, pakkopalautussopimus. He ovat saaneet palautettua parikymmentä pakolla. Suomesta on lähtenyt vapaaehtoisesti viisi lentokoneellista, ja tämä on se, mitä kautta nyt tätä asiaa hoidetaan. Esimerkiksi Italialla on erittäin huono kokemus Pakistanin kanssa. Heillä on Pakistanin kanssa palautussopimus. Iso lentokone lensi Italiasta Pakistaniin, ja Pakistan kieltäytyi ottamasta vastaan, ja sitten se lentokone meni täydessä lastissa takaisin. Tässä me tarvitsisimme Euroopan laajuista yhteistyötä. Olisi hyvä, että kaikilla unionin mailla olisi samanlainen sopimus, että tässä olisi tämmöinen yhtenäinen käytäntö. Ja kyllä meidän täytyy uskaltaa sanoa Irakille ja Afganistanille sekin, kun neuvotellaan heitä koskevasta avusta, pitää pystyä edellyttämään, että te sitten hoidatte tämän puolen, kun näitä palautuksia tulee, että ne voidaan tehdä. Tämä on mielestäni tärkeää. (Puhemies koputtaa) Sitten edustaja Mustajärvi kysyi lempiaiheestaan, transatlanttisesta yhteistyöstä. Se on hyvä kysymys. Suomen ulkopolitiikalla ja tämän hallituksen ulkopolitiikalla on muutama painopiste, jotka ovat tietysti myös omiani: yksi on arktinen yhteistyö, Itämeri-yhteistyö laajasti, (Puhemies koputtaa) myös Venäjä-yhteistyö, Suomi—Ruotsi-yhteistyö, rauhanvälitys ja transatlanttinen yhteistyö. Nämä kaikki tarvitaan. Nyt näyttää olevan jo aika reippaasti vastauksia, että jos puolustusministerin sallitaan täydentää. Sitten jos vielä tulee jotain mieleen, niin mielelläni vastaan lisää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-04-14T17:34:46,2016-04-14T17:42:31,Tarkistettu,1.1 2016_38_88,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustajille tuesta ja rakentavista puheenvuoroista. Pyrin täydentämään ministeri Soinin vastausta. Edustajat Savola, Kari ja Pakkanen kiinnittivät huomiota suomalaisten joukkojen turvallisuuteen mielestäni täysin aiheellisesti, kuten myös sekä puolustus- että ulkoasiainvaliokunta ovat tehneet lausunnossaan ja mietinnössään. Kyseessä on kiistatta korkean uhkatason operaatio. Siksi onkin hyvä kysyä, miten Puolustusvoimat on arvioinut tätä omasuojan riittävyyttä. Itsemurhapommittajien, tienvarsipommien ja kemiallisten aseiden muodostama uhka on vakava, mutta Puolustusvoimilla on etenkin Afganistanin ISAF-operaation kokemusten perusteella kohtuullisen hyvä kyky varautua esimerkiksi tienvarsipommien aiheuttamaan turvallisuusuhkaan. Kannustan kuitenkin Puolustusvoimia jatkuvasti arvioimaan omasuojan riittävyyttä, koska tilanteet muuttuvat. Omasuojan riittävyyttä arvioidaan operaatioalueelta saatujen tietojen pohjalta. Esimerkkeinä voin mainita muutokset Isiksen, Isilin, Daeshin — tai millä nimellä kukin tätä barbaarijärjestöä nyt haluaakaan kutsua — toimintatavoissa, mahdollisten iskujen tekotavan ja turvallisuustilanteen yleisen kehityksen. Suomalaisjoukkojen turvallisuuden takaamisessa on otettava myös huomioon kemialliset aseet, joiden käyttö tai käytön uhka alueella on todellinen. Operaatioon on lähetetty suojelualan materiaalia, muun muassa suojavarusteita ja ilmaisimia. Pyrimme saamaan uuteen kontribuutioon myös suojelualan osaamista. Suomalaisella osastolla on käytössään paikalta vuokratut panssaroidut ajoneuvot, joten Kurdistanissa liikkuminen on kohtuullisen turvallista, jos tällaista sanamuotoa yleensä voi käyttää. Paikalliset turvallisuusviranomaiset toimivat verraten tehokkaasti. Edustajat Heinonen ja Mäkelä kysyivät kriisinhallintaveteraaniohjelman tarkemmasta aikataulusta. Valitettavasti minulla ei ole siihen vastausta. Edustaja Heinonen kysyi lisäksi henkilökohtaista mielipidettäni Lissabonin sopimuksen niin sanottuihin turvatakuisiin. Tämä oli edustaja Heinosen käyttämä sana. Itse en käyttäisi sanaa ""turvatakuu"" tässä mielessä Lissabonin sopimuksesta puhuttaessa, varsinkaan artiklasta 42.7, jotta eivät menisi sekaisin puurot ja vellit. Viittaan tässä Naton 5 artiklaan. Mutta joka tapauksessa Suomen linja ja Suomen etu on tämän artiklan joustava tulkinta, ja Ranskan avunpyyntö Pariisin terrori-iskujen jälkeen on ollut niin Suomelle kuin muillekin EU-maille hyvä harjoitus. On syytä tarkkaan seurata tätä prosessia: kirjata ylös, miten prosessi on edennyt, ja ennen muuta ottaa opiksi. Ymmärsin, että tähän puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, edustaja Kanervan puheenvuoro viittasi, eli esimerkiksi selontekotyössä on syytä kiinnittää tähän prosessiin huomiota. Mutta tässä vaiheessa oma vakaa mielipiteeni on, että Suomen puolustussuunnittelua emme voi laskea EU-sopimusten varaan, vaan sotilaallisesti liittoutumattomana maana valmistaudumme itsenäiseen puolustukseen. Kaikkien avainsuorituskykyjen on oltava omassa hallussamme, mutta totta kai olemme valmiita vastaanottamaan kumppaneiltamme apua, sillä apua saamme, jos siitä on hyötyä apua antavalle osapuolelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-04-14T17:42:35,2016-04-14T17:46:49,Tarkistettu,1.1 2016_38_89,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Siirrymme puhujalistaan. Myös jatkamme puhujalistaa jonkun matkaa, ja tarvittaessa debatti sitten jonkun ajan päästä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_38_90,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitoksia molemmille ministereille asiantuntevista vastauksista. Tätä selontekoa olemme niin ulkoasiain- kuin puolustusvaliokunnassa tarkkaan käsitelleet. Tämä Isilin vastainen taistelu on yhteinen asiamme koko Euroopassa ja maailmassa. Tämä brutaali terrorijärjestö vaatii järeitä vastatoimia, ja sen vuoksi Suomikin tässä operaatiossa on mukana jo yli 60 muun maan kanssa. Tämä on myös konkreettinen vastaus Ranskalle, joka EU:n avunantolausekkeeseen 42.7 vedoten pyysi Suomea, kuten muitakin EU-maita, mukaan. Ja Suomi siis vastasi myönteisesti ja tällä tapaa myös konkreettisesti tähän asiaan. Herra puhemies! Suomella on nyt noin 50 sotilasta Erbilissä, ja olemme kouluttaneet siellä Irakin Kurdistanin turvallisuusjoukkoja, niin sanottuja peshmerga-joukkoja. Kokemukset tästä ovat olleet hyviä: olemme saaneet siellä tuloksia aikaan ja muun muassa pystyneet vähentämään tappioita näiden joukkojen osalta, kun he ovat oikeanlaista sotilaskoulutusta saaneet. Suomalaiset siis kouluttavat sotilaan perustaitoja tuolla paikan päällä. Meidän joukoillamme on hyvä maine, mikä on hyvä asia, ja meillä on myös kokemusta tällaisista tehtävistä. Se on hyvä piirre huomata, että suomalaista osaamista arvostetaan tuolla maailmalla. Ja meillä ei ole siellä pelkästään ammattisotilaita, vaan ehkä jopa suuremmalti osin tämä perustuu reserviläisiin, eli sitä siviilipuolen osaamista, mitä meillä on, pystytään sitten meidän reserviläisarmeijamme kautta hyödyntämään myös näissä kansainvälisissä tehtävissä, ja siitä voimme olla kyllä ylpeitä. Herra puhemies! Puolustusvaliokunta kiinnitti erityistä huomiota turvallisuuteen tässä operaatiossa. Uhat ovat todellisia, kuten tässä debattikeskustelussa jo kävimme läpi: on tienvarsipommeja, itsemurhapommittajia, kemiallisia aseita, epäsuoraa tulta — näitä kaikkia asioita, mihin joudumme varautumaan. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että olemme siihen varautuneet. Meillä on omasuoja kunnossa, ja niillä meidän kavereilla siellä on parhaat mahdolliset välineet käytössä — panssaroidut ajoneuvot, varusteet viitaten mahdollisiin suojeluhälytyksiin ja niin edelleen — jotta sitä pahinta yhdenkään meidän sotilaamme osalta ei tapahtuisi. Tästä on pidettävä kiinni, ja näin on myös, kuten puolustusministeriltä kuulimme, tapahtunut ja tapahtuu. Ja pidän äärimmäisen tärkeänä myös sitä, että tätä seurataan äärimmäisen tarkasti, tehdään vaikutusarvioita ja reagoidaan sen mukaan, mikä tarve siinä on. Meidän suomalaiset sotilaamme, kouluttajamme, eivät osallistu varsinaiseen taisteluun, mutta itsepuolustusoikeus luonnollisesti on, ja näin tulee tietysti ollakin. Tämä on tietysti yksi osa sitä tärkeää omasuojaa tässä tehtävässä. Herra puhemies! Monta kertaa näissä kansainvälisissä operaatioissa sitten kysytään, mikä se on se Suomen puolustusvoimien tehtävä: kun pitäisi puolustaa omaa isänmaata, miksi me osallistumme tuonne kansainvälisiin tehtäviin ja erilaisiin operaatioihin. Minä ainakin pidän äärimmäisen tärkeänä sitä, että näillä kaikilla operaatioilla, joihin me osallistumme, on vahvistava vaikutus meidän kansalliseen puolustuskykyymme — ne kokemukset, mitä tuolta maailmalta saadaan, vahvistavat meidän kansallista puolustuskykyämme. Tämä operaatio on varmasti yksi niistä haastavista operaatioista, joista nyt sitten saadaan kokemuksia tämän oman kykymme turvaamiseksi, ja se on tietysti tärkeä asia. Tämä mietintö oli yksimielinen, siitä kiitos kaikille osallistujille. Keskustan eduskuntaryhmän puolesta sen verran voin tässä yhteydessä sanoa, että me kannatamme (Puhemies koputtaa) tähän osallistumista ja kiitämme kaikkia tästä käydystä käsittelystä ja keskustelusta tämän asian suhteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-04-14T17:46:54,2016-04-14T17:51:59,Tarkistettu,1.1 2016_38_91,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa kysymys on Isilin tai Isisin — mitä termiä me sitten käytämmekään — vastaisesta taistelusta. Nyt käsittelyssä olevassa ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että menestyminen Isilin vastaisessa taistelussa on ennen kaikkea riippuvainen maiden omasta kyvystä ja tahdosta sekä kansainvälisestä tuesta. Suomessa Puolustusvoimista lähtöisin oleva osaaminen on hyvää, ja osaamista tulee voida hyödyntää koulutus- ja neuvonantotehtäviin keskittyvissä kriisinhallintaoperaatioissa. On perusteltua, että koulutustoimintaa jatketaan. Äskettäin maailmaa järkyttäneiden Pariisin ja Brysselin terrori-iskujen jälkeen osallistuminen kansainväliseen Isilin vastaiseen toimintaan on muuttunut entistä tärkeämmäksi. Iskut osoittivat, ettei terrorismin vastainen sota Euroopassa ole vielä lähimainkaan voitettu. Entä sitten Boko Haramin toimet Nigeriassa? Terroristijärjestöhän on vannonut uskollisuutta Syyriassa ja Irakissa toimivalle Isis-järjestölle. Koululaistyttöjen kaappaamiset ja lasten käyttäminen terroristiteoissa on syvästi järkyttävää. Lapsiin kohdistuvat iskut ovat pysäyttäviä ja tuomittavia. Elokuvassa Ihmemaa Oz Dorothy-tyttö lentää pyörremyrskyn mukana kotikylästään toiseen maailmaan. Tyttö puhuu pienelle cairnterrierilleen: ""Toto, I think we are not in Kansas anymore."" Myös Suomessa on varauduttava kasvavaan terroristiuhkaan. Tämä lause on tullut tutuksi meille kaikille, ja siihen kiinnitetään myös huomiota ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä. Myös me Suomessa, niin kuin ihmiset kaikkialla maailmalla, joudumme kertomaan lapsillemme, että emme ole enää siinä entisessä vanhassa maailmassa. Tämä maailma on muuttunut kaikella tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-14T17:52:00,2016-04-14T17:54:19,Tarkistettu,1.1 2016_38_92,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän asian taustalla, jota nyt käsittelemme, ovat arabikeväästä liikkeelle lähteneet tapahtumasarjat. Arabikevään myötä levottomuudet eri maissa eivät laantuneetkaan vain siihen, että demokratia olisi voittanut ja diktaattorit olisi syösty vallasta, vaan osaan valtioita jäi edelleen diktaattorivalta ja osaan vallankaappausten ja kansannousun jälkeen epävakaa tilanne. Tätä seurausta on myös terroristijärjestö Daeshin nousu, ja tätä seurausta ovat myös Euroopassa tapahtuneet terrori-iskut. Ovat ne sitten Daeshin tekoa aidosti tai eivät, niillä on selkeä yhteys kuitenkin tämän järjestön ajatusmaailmaan ja ideologiaan. Maamme hallitus on päättänyt jatkaa ja vahvistaa osallistumistamme monikansalliseen operaatioon Pohjois-Irakin Erbilissä. Osallistumisen kokonaisvahvuutta lisätään vuoden ajaksi noin 100 sotilaaseen nykyisestä 50 sotilaasta, ja tämä on varsin perusteltua tässä tilanteessa, vaikka joitain tuloksia Daeshin vastaisessa taistelussa on saatu aikaankin. Itse asiassa, kun viime päivien tapahtumia miettii, riskiarvioissa nousevat varmasti entistä suuremmiksi tällaiset yllättävät toimet, joita terroristijärjestö mahdollisesti voi tehdä. Niin kuin ulkoasiainvaliokunta ja me puolustusvaliokunnassa totesimme, itsemurhapommittajien, tienvarsipommien ja kemiallisten aseiden muodostama uhka on vakava, vaikkakaan merkittävää muutosta riskiarvioissa ei ole virallisesti tuohon edelliseen päätöksentekoon, joka tapahtui vuonna 2014. Silloin jo ulkoasiainvaliokunta totesi, että kyseessä on olosuhteista johtuva korkean uhkatason operaatio, vaikka tehtävä on koulutustehtävä. Nyt ehkä uutena puolustusvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa esille nousivat nämä kemialliset aseet. Ehkä itse ajattelen niin, että nämä voitot, joita nyt Daeshista on saatu aikaiseksi, voivat saada aikaan juuri sentyyppistä toimintaa, miten nurkkaan ajettu rotta toimii, eli tehdään jotain yllättävää, hyökätään aggressiivisesti. Ne voivat olla tämäntyyppisiä iskuja joko tänne koulutusalueelle tai sitten, niin kuin nyt on tapahtunut, iskuja myös maihin, jotka tähän koulutusoperaatioon ja Daeshin vastaiseen taisteluun ovat lähteneet mukaan. Sen takia meidän pitää huolehtia myös siitä, että oman maan turvallisuuslainsäädäntö ja tiedustelulainsäädäntö ovat ajanmukaisia, että saisimme tiedon ja pystyisimme estämään mahdollisia iskuja, joilta emme välttämättä mekään ole täällä pohjoisessa Euroopassa täysin turvassa. Sen takia itse tuen sitä, että meidän lainsäädäntöämme päivitetään niin, että me pystymme, ja meidän viranomaiset pystyvät, mahdollisimman tehokkaasti vastaamaan näihin mahdollisiin uhkiin, joita on. Samaan aikaan pitää myös muistaa se, että myös maan sisäinen turvallisuus saattaa siis järkkyä tämäntyyppisen toiminnankin myötä, ja pitää olla valmiutta siihen, että myös kotimaan turvallisuudesta pystytään vastaamaan. Se tarkoittaa rajavalvontaa, se tarkoittaa poliisin voimavaroja, resursseja, ja niin poispäin. Nyt on toteen näytetty se, mistä tässäkin salissa muutamat ovat puhuneet ja ovat saaneet kovaa arvostelua niskaan puhuttaessa esimerkiksi pakolaisvirrasta. Belgian iskun henkilöt ovat nyt mediatietojen mukaan ainakin käyttäneet tätä virtaa hyväkseen ja siirtyneet Belgiaan ja tehneet iskun. Eli tähänkin mahdollisuuteen pitää varautua ja seurata liikehdintää eli sitä, että kun toiset ovat hädässä ja liikkuvat, saattavat myös rikolliset käyttää sitä hyväkseen, niin kuin Belgian terroristi-iskun tekijät ja myös Pariisin iskun tekijät. Arvoisa puhemies! Täysi tuki tälle koulutustehtävälle — ja kuten kriisinhallintaveteraaniohjelmasta tuossa omassa debattipuheenvuorossani totesin ja peräänkuulutin, toivon, (Puhemies koputtaa) että se viedään tänä vuonna loppuun niin, että kannamme vastuun jokaisesta naisesta ja miehestä, jotka näihin vaativiin tehtäviin lähetämme nyt ja tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-14T17:54:20,2016-04-14T17:59:44,Tarkistettu,1.1 2016_38_93,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viittaan vielä siihen lähetekeskusteluun tämän asian tiimoilta, kun haluttiin nähdä, että tässä päätöksessä yksittäisestä operaatiosta päätettäisiinkin yleisemmin Euroopan yhteisestä ulko- ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, ja näinhän ei ole. Me hyväksymme tämän jatkopäätöksen, mutta se ei ole kannanotto mistään linjakysymyksestä suhteessa eurooppalaiseen päätöksentekoon. Ja sitten vielä liittyen tähän Lissabonin avunantolausekkeeseen: On äärimmäisen tärkeää, että se prosessi on jatkossakin kahdenvälinen ja ihan aidosti kahdenvälinen, että se apua antava maa voi päättää, miten se sen Lissabonin sopimuksen juridisen velvoitteen täyttää. Tämän me vasemmistoliitossa pidämme kyllä mielessä silloin, kun kansallista lainsäädäntöä ollaan rukkaamassa, ja uskon, että puhun paitsi itseni myöskin ryhmäni puolesta. Silloin, kun lähetetään suomalaisia sotilaita voimankäyttötehtäviin, katsomme kyllä hyvin tarkkaan sen, mihin tehtäviin, millä perustein ja mitä siitä seuraa. Voi olla, että kansallisen lainsäädännön käsittely ei ole niin yksimielistä kuin on ollut tämän operaation päätöksenteko. Itse pelkään sitä, että kun Suomella on esimerkiksi tämä Naton isäntämaasopimus ja sitten on Lissabonin sopimus, ja jos kansallista lainsäädäntöä muutetaan tiettyyn suuntaan, niin sitten esimerkiksi muiden EU-maiden paine yhtä jäsenmaata kohtaan voi muodostua niin kovaksi, että tosiasiassa sitä kahdenvälistä prosessia ei enää käydäkään vaan se yksittäinen jäsenmaa joutuu taipumaan niin sanottuun Euroopan unionin yhteiseen tahtoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-04-14T17:59:46,2016-04-14T18:01:48,Tarkistettu,1.1 2016_38_94,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten valiokuntamme puheenjohtaja ja ulkoministerikin totesivat, pidämme Suomen osallistumisen jatkamista ja laajentamista perusteltuina. Ulkoasiainvaliokunnan mielestä Suomen on välttämätöntä osoittaa tukea Ranskalle tämän vedottua EU:n keskinäiseen avunantovelvoitteeseen. Suomen on myös tärkeätä osallistua kansainväliseen Isilin vastaiseen toimintaan, koska järjestön toiminta muodostaa uhan kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Suomen osallistuminen Isilin vastaiseen toimintaan on osa globaalia terrorismin vastaista toimintaa, jossa tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja laajaa keinovalikoimaa. Terrorismia vastustetaan tehokkaasti vaikuttamalla kokonaisvaltaisesti kriisimaihin. Siksi peräänkuulutan EU:n siviilikriisinhallintaoperaatiota tukemaan kokonaisvaltaista ratkaisua. Siviilikriisinhallinnalla voidaan vaikuttaa juurikin ongelmien juurisyihin. Edustaja Savola perusteli hyvin, miksi Suomen tulee osallistua ulkomailla kriisinhallintatehtäviin. On totta, että toimimalla kansainvälisissä tehtävissä kehitämme myös kansallista osaamista ja siten myös toimintavalmiuksiamme kotimaassa. Kansainvälisissä tehtävissä saatua kokemusta tulisi sitten entistä paremmin hyödyntää. ""Haittapuolena"" näen sen, että kun on useamman vuoden työskennellyt äärimmäisissä olosuhteissa, nämä meidän kotimaiset ongelmamme tuntuvat mitättömiltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-04-14T18:01:50,2016-04-14T18:03:31,Tarkistettu,1.1 2016_38_95,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kriisinhallinta, on se sitten sotilaallista tai siviilikriisinhallintaa, on pitkäkestoista työtä, työtä, jota tehdään vaikeissa olosuhteissa ja usein monien vuosien aikana. Sen kautta kriisinhallintatyötä pitäisikin katsoa laajempana kokonaisuutena. Sipilän hallitus hallitusohjelmassaan lähti säästämään satoja miljoonia euroja kehitysyhteistyöstä ja myös kymmeniä miljoonia euroja kriisinhallintatyöstä. Suomella on pitkään, jo vuosia, ollut kriisinhallintavahvuus maailmalla noin 600:n luokkaa, ja hallitusohjelmaan oli kirjattu tämän tason laskeminen noin 90 sotilaan tai henkilön vahvuuteen. Nyt kuitenkin maailman kriisien keskellä ja muun muassa Libanonin tilanteen osalta Suomi on edelleenkin pitänyt kriisinhallintavahvuutensa tuolla 600:n joukossa, ja se on varmasti monella tavalla perusteltua. Näin ollen onkin syytä ja perusteltua kysyä, olisiko ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon aikana aika päivittää Suomen ja myös Sipilän hallituksen ja koko tämän eduskunnan yhteisellä selvitystyöllä kriisinhallinnan kokonaisuus. Tällä tarkoitan henkilömäärän lisäksi myös budjettimäärärahoja ja kriisinhallinnan resurssien sisältöä. Niin kuin ministeri Soini tässä selontekokeskustelun aikana totesi, kriisit tuskin pysähtyvät tällä hetkellä Syyriassa tai Irakin alueella käytäviin sotatoimiin, vaan kriisien eskaloitumisen vaara on suuri. Ministeri Soininkin mukaan yhtenä varteenotettavana suuntana kriisien leviämiselle on Libyan alue. Toivon, että hallitus huomioi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekotyönsä aikana myös laajemman kokonaisuuden tuomisen eduskunnalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-14T18:03:32,2016-04-14T18:05:39,Tarkistettu,1.1 2016_38_96,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tähän edustaja Karin puheenvuoroon on hyvä jatkaa, että on syytä muistaa, että Suomelta on ollut parhaimmillaan aikoinaan yli 2 000 sotilasta maailmalla yhtä aikaa tekemässä rauhanturvaamistehtäviä tuolla 1980—90-luvun taitteessa, ja niiltä vuosikymmeniltä on tämä hyvä perinne ja maine, mitä suomalaiset ovat vuosikymmenien aikana rauhanturvatehtävissä saaneet aikaan. Täällä otettiin tämä vierastaistelijakysymys, mikä ei sinällänsä nyt ihan tähän esillä olevaan asiaan liity. Mutta toivon, että eduskunnassa myös tästä asiasta tullaan lähiaikoina keskustelemaan ja päättämään. On mielenkiintoista tietää, mitä kuuluu näille supon ilmoittamille muutamille kymmenille taistelijoille, jotka Suomesta ovat jo lähteneet sinne ja tulleet takaisin — mitä niille herroille tai rouville sitten kuuluu ja kuinka suomalaiset sitten joutuvat ottamaan vastuuta heistä kenties terveydenhoidossa ja tämmöisissä asioissa. Tämä asia olisi mielestäni syytä selvittää. Ministeri Niinistöä täytyy kiittää hyvästä vastauksesta, kun kysyttiin näitä turvallisuuteen liittyviä asioita. Täällä edustaja Heinonen on moneen kertaan kysynyt tästä kriisinhallintaveteraaniohjelmasta ja siitä, kuinka se etenee. Rauhanturvaajaliitolta itse saamani tiedon mukaan hanke etenee kuluvan vuoden aikana. Puheenjohtaja Kiljusen suulla he olivat tyytyväisiä siihen, että tähän on tulossa rahaa. Ja aikanaan sitten tämä veteraanistatus ja -tunnus varmaan itsellenikin sitten tulee. Täytyy muistaa, että suomalaiset ovat saaneet myös Nobelin rauhanpalkinnon. Tässä rauhanturvaamisen 60-vuotisjuhlavuonna on hyvä muistuttaa, että vuonna 88 suomalaiset rauhanturvaajat (Puhemies koputtaa) palkittiin rauhanturvapalkinnolla. Se on myös tärkeää muistaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-04-14T18:05:39,2016-04-14T18:07:48,Tarkistettu,1.1 2016_38_97,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Ja näillä näkymin viimeinen puheenvuoro: valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kaikkonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_38_98,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta  ja  vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli hyvä kuunnella tätä keskustelua, jossa käytettiin paljon järkeviä puheenvuoroja. Tuosta hyvänä esimerkkinä edustaja Pakkasen juuri käyttämä puheenvuoro — eikä puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Karinkaan puheenvuoro huono ollut. (Naurua) Hän esitti siinä kriisinhallinnan kokonaisarviota, selvitystä, ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä. Se on varmasti harkitsemisen arvoinen asia, joskin täytyy sanoa, että siinä täytyy kyllä jonkun verran elää ajassa, miten mennään eteenpäin, koska vuosi sitten, kun hallitusohjelma tehtiin, ei ehkä ollut näkymää siitä, että aika paljon tarvetta tässä tulee olemaan. Hallitus on joutunut reagoimaan näihin tilanteisiin. Nyt on tämä Ranskan avunpyyntö ja Erbil-operaatio. Varmaan tulee joitakin lisääkin, kuten tuo aikaisemmin mainitsemani Libanonin operaation vahvistaminen, se voi hyvinkin tulla pian eteen. Eli on hyvä keskustella, arvioida ja suunnitella, mutta täytyy joka tapauksessa jättää tilaa sille, että tulee tilanteita, joita emme vain pysty ennakoimaan. Meillä täytyy olla valmius ja tarvittaessa myöskin resurssit sitten toimia sen mukaisesti, jotta meillä tämä tärkeä rauhanturvaamisen hyvä maine säilyy ja voimme omalta pieneltä osaltamme auttaa maailman kriiseissä. Se on myös meidän oma etumme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-04-14T18:07:49,2016-04-14T18:09:09,Tarkistettu,1.1 2016_38_99,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 5/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 5/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_38_100,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen tässä hallintovaliokunnan mietinnön koskien uutta tullilakia. Tämän esityksen tarkoituksena on korvata voimassa oleva tullilaki uudella ja samannimisellä lailla. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta unionin tullikoodeksista sekä sen täydentämisestä ja täytäntöönpanosta annettuja komission asetuksia aletaan soveltaa 1.5.2016, ja nyt ehdotettu lainsäädäntöuudistus sisältää EU-säädännön soveltamiseksi tämän kansallisen lainsäädännön. Tämän uuden tullikoodeksin mukaan EU:ssa siirrytään pakolliseen sähköiseen tulli-ilmoittamiseen siirtymävaiheen kautta vuoden 2020 loppuun mennessä. Tämän ehdotetun lainsäädäntökokonaisuuden tarkoituksena on ottaa huomioon myös muu kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä sekä tullitoiminnassa tapahtunut kehitys. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa tulliverotusta ja menettelyä koskevaa sääntelyä muita verolajeja koskevan sääntelyn kanssa sekä Tullin toimintavaltuuksia koskevia säännöksiä poliisia ja rajavartiolaitosta koskevien säännösten kanssa. Kokonaisuudistuksella on tarkoitus parantaa myös lain rakennetta ja selkeyttä, koska tämä nykyisin voimassa oleva laki on muodostunut varsin hajanaiseksi siihen tehtyjen lukuisten muutosten vuoksi. Hallintovaliokunta pitää tätä kokonaisuudistusta tarpeellisena ja tärkeänä. Tullilaki on yleislaki, jonka säädöksiä sovelletaan yleisesti kaikkeen tullitoimintaan, jollei muuten toisin säädetä. Tulli huolehtii tullin- ja veronkannosta, ja Tullin tehtävänä on valvoa tavaroiden terveydelle, turvallisuudelle ja ympäristölle aiheuttamien uhkien torjumiseksi säädettyjen säännösten noudattamista. Tulli estää ja paljastaa tullirikoksia ja suorittaa niiden esitutkintaa sekä yhdessä viranomaistyössä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa tavoittelee näitä yhteisiä päämääriä. Tulli harjoittaa myös muuta viranomaistyötä. Sitten valtiovarainvaliokunta on antanut lausunnon koskien näitä verolakeihin ehdotettuja muutoksia ja toteaa, että ne ovat pääosin unionin tullikoodeksin aiheuttamia teknisluonteisia muutoksia, joihin valiokunnalla ei ole huomautettavaa. Mutta kuitenkin osalla näistä säännöksistä on suora yhteys niin sanotun Valmis-hankkeen ehdotuksiin tai vireillä olevaan toiseen hankkeeseen, jossa selvitetään ja toimeenpannaan Tullin verotustehtävien siirto Verohallinnolle, ja näin valtiovarainvaliokunta toteaa, että nyt käsiteltäviin verolakiehdotuksiin sisältyvien säännösten muutostarve tulee sitten ratkaista näiden esitysten käsittelyn yhteydessä. Valtiovarainvaliokunnan mukaan nämä nyt käsiteltävät esityksen säädökset voidaan hyväksyä tässä yhteydessä muuttamattomina. Näitä lakeja, mitä tässä valtiovarainvaliokunta on ottanut esille, ovat muun muassa valmisteverotuslaki ja autoverolain säännökset. No, sitten tähän esitykseen on antanut lausunnon myös perustuslakivaliokunta, ja se on tarkastellut omassa lausunnossaan tähän esitykseen sisältyvien Tullin toimintavaltuuksien laajuutta ja perusteita, eräitä yksittäisiä toimivaltuuksia, määräyksenantovaltuuksia, Tullin valitusoikeutta, kuittausta, henkilötietojen suojaa ja yksityiselämän suojaa sekä seuraamussääntelyitä ja todennut kyllä useita tullilakiehdotusta koskevia täydentämis- ja täsmentämistarpeita. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan nämä lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, mutta 1. lakiehdotus kuitenkin vain, jos -valiokunnan sen 91 §:stä ja 94 §:stä tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon. Perustuslakivaliokunnan tekemiä huomautuksia on käsitelty tarkemmin tässäkin, tämän mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa, näitten asianomaisten pykälien yhteydessä. Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan esitetyllä lainsäädännöllä ei arvioida olevan vaikutusta Ahvenanmaan maakunnan verorajan ylittävään käsittelyyn. Ja valiokunta katsookin, että EU-lainsäädäntöä sovellettaessa tästä ei aiheudu Ahvenanmaalle tai sieltä suuntautuvalle kaupankäynnille tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Ja näin hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä, näissä yksityiskohtaisissa perusteluissa seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin, sekä yhden uuden lakiehdotuksen hyväksymistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että tullilainsäädännön kokonaisuudistuksen toimivuutta seurataan, ja tämä mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+4.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-04-14T18:09:35,2016-04-14T18:14:56,Tarkistettu,1.1 2016_38_101,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Mattila esitteli hyvin ja kattavasti tämän tullilain uudistuksen ja valiokuntavaiheen. Tämän tullilain valmistelu ei valiokunnassa — sen valiokunnan historian aikana, kun itse olen valiokunnassa viiden vuoden ajan ollut — kuulu niihin kaikkein helpoimpiin lainvalmisteluihin. Valiokunta teki varsin laajan työn laajalla kuulemisella ja myös pitkällä käsittelyllä. Lopputulos on varsin hyvä, vähintäänkin niin hyvä, että sen tänne saliin on voinut tuoda. Yhden asian erityisesti haluan nostaa esiin, ja se liittyy tullilain yhteydessä, yleislain yhteydessä olevaan voimankäyttökokonaisuuteen, ja toivoisinkin, että jatkossa viranomaisten voimankäyttöoikeudet pystyttäisiin valmistelemaan laajemmassa yhteistyössä eri ministeriöiden välillä ja ministeriöiden sisällä olevien, muun muassa poliisiosaston ja Poliisihallituksen ja niin edelleen, kanssa. Pidän myös erittäin tärkeänä kohtaa, joka löytyy myös valiokunnan mietinnöstä. Tullilain seurannasta täytyy tavalla tai toisella ministeriön antaa — siinä vaiheessa, kun tullilaista on hankittu riittävät kokemukset — arvio hallintovaliokunnalle siitä, millä tavalla valiokunnan ja hallituksen esitykset tullilain sisällä vaikuttavat Tullin toimintaan. Toivottavasti vaikutukset ovat positiivisia. Niin kuin puheenjohtaja totesi, valiokunnan mietintö oli yksimielinen, ja muiltakin osin valiokunnan työskentely hyvin kattavaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-14T18:14:57,2016-04-14T18:16:37,Tarkistettu,1.1 2016_38_102,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tullilain kokonaisuudistus on kaiken kaikkiaan hyvin monimutkainen, moniulotteinen kokonaisuus. Eduskuntaan tuotua esitystä kritisoitiin monellakin tavalla. Esitystä pidettiin eri tavoin puutteellisena, ja tässä yhteydessä haluan ihan muutaman sanan ottaa esille tähän liittyen. Tullilakihan on Tullin toiminnassa sovellettava yleislaki, jonka säännöksiä sovelletaan todella yleislakina kaikkeen Tullin toimintaan. Syitä tullilain kokonaisuudistukseen, kuten valiokunnan puheenjohtaja totesi, on monia: keskeisin niistä on EU:n tullilain kokonaisuudistus. Tätä myötä tullilain sidokset ovat erittäin laajat. Kokonaisuus, kuten sanottu, on hyvin monimutkainen. Se on näkynyt myös tässä valmistelussa. Tähän Tullin toiminnan laajaan kokonaisuuteen: Tullihan hoitaa EU:n kauppapolitiikan alaan kuuluvia tehtäviä, siis maastavientiin, maahantuontiin ja kauttakuljetukseen liittyviä tehtäviä, eli Tulli kantaa tullia ja hoitaa muuta tullitoimintaa. Se myös valvoo terveydelle, turvallisuudelle ja ympäristölle asetettujen rajoitusten noudattamista. Tulli myös suorittaa tullirikostorjuntaa ja tekee viranomaisyhteistyötä. Lisäksi on tätä koskevaa kansallista erityislainsäädäntöä muun muassa PTR-viranomaisten yhteistyöstä. Uuden EU-tullikoodeksin myötä ollaan nyt siis siirtymässä pakolliseen sähköiseen tulli-ilmoitukseen tietyn siirtymäajan jälkeen, mikä on todella iso muutos. Käytännössä siirtymäajan jälkeen kaikki tullimenettelyt ja myös varamenettelyt ovat jatkossa sähköisiä. Tullitoiminnasta säädetään pitkälti EU-säädöksissä, erityisesti tullikoodeksissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa. Tämän lisäksi on esimerkiksi tullittomuusasetus ja on kansainvälisiä sopimuksiakin. EU:n tullikoodeksi edellyttää lisäksi, että jäsenvaltiot antavat omassa kansallisessa lainsäädännössään täydentävää säätelyä. Tullikoodeksissa säädetään myös jäsenvaltioille velvollisuuksia, joitten osalta on kansallisessa laissa säädettävä, kuka näitä velvollisuuksia hoitaa. Tästä kaikesta ennen mainitusta seuraa, että tullilainsäädäntö on todella monimutkainen kokonaisuus eikä se vaikuta niin selkeältä tai läpinäkyvältä kuin perinteisesti on lainsäädännöltä meillä edellytetty. Lisäksi tässä tullilakiesityksessä on ollut tarpeen huomioida kansallisessa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset. Nykyinen tullilaki on alun perin vuodelta 94, ja lain rakenne ja sisältö muutenkin on muodostunut hajanaiseksi lakiin tehtyjen lukuisten muutosten takia. Tätäkin kautta tälle kokonaisuudistukselle on ollut selvä tarve. Kuten jo aiemmin sanoin, lakiuudistuksen käsittelyn alkuvaiheessa eduskuntaan tuotu esitys vaikutti heikosti laaditulta ja valmistellulta. Itsekin sorruin aika vahvasti siihen arviointiin. Tämän käsittelyn kuluessa on kuitenkin tullut käsitys siitä, että itse asiassa tullilakiesitykseen sisältyvä kokonaisuus oli melko huolella laadittu, vaikka korjattavia asioita löytyi aika tavalla. Esimerkiksi perustuslakivaliokunnalla oli paljon huomautuksia, joista kaksi oli valtiosääntöoikeudellista. Esityksen perusteluissa olisi voinut ja olisi pitänyt avata moniakin asioita tai yksityiskohtia enemmän, mikä olisi helpottanut ymmärtämistä ja poistanut myös epäselvyyksiä itse sisällön osalta. Tämä kaiken kaikkiaan lisäsi hallintovaliokunnassa tehtävää työtä. Jotta lainsäädännön valmistelu kaiken kaikkiaan olisi mahdollisimman huolellista, niin totean tähän liittyen yhden huomion — itse asiassa saman huomion, mihin edustaja Kari äskeisessä puheenvuorossaan kiinnitti huomiota. Nimittäin oli ja on erittäin valitettavaa, että Tullin toimivaltuuksia koskien esimerkiksi voimankäyttöä tai muuta sellaista toimintaa, jota tulisi vertailla suhteessa poliisiin ja Rajavartiolaitokseen, ei ilmeisestikään ollut laadittu riittävässä yhteistyössä näitten tahojen kanssa. Tästä tuli erittäin paljon palautetta valiokunnan kuulemisissa. Vertailu kaiken kaikkiaan oli erittäin haastavaa. Myös poliisilain ja rajavartiolain välillä oli moniakin eroja. Tiiviimpi yhteistyö valmisteluvaiheessa olisi voinut hälventää epäluuloa sisältöä kohtaan ja ehkä myös auttaa kirjoittamaan joitakin kohtia selkeämmin. Tästä on syytä ottaa laajemminkin oppia. Lainvalmistelun osalta myös kaksi muuta huomiota. On hyvä muistaa, että tullirikosten estämisestä, paljastamisesta ja selvittämisestä sekä tullirikoksista epäiltyjen syytteeseen saattamisesta säädetään Tullin rikostorjunnasta annetussa laissa, joka tuli voimaan jo viime vuoden kesäkuussa. EU:n tullikoodeksi, joka tulee voimaan 1.5.2016, annettiin jo joku vuosi sitten, mutta sitä täydentävät komissioasetukset annettiin vasta viime vuoden lopulla. On selvää, että se on vaikuttanut tullilakiesityksen antamisen aikatauluun, mutta sen sijaan esimerkiksi Tullin toimintavaltuuksia koskevan sääntelyn valmisteluun ja vertailuun poliisin ja Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksien kanssa on ollut aika runsaastikin aikaa käytettävissä. Sitä aikaa ei ehkä riittävissä määrin lainvalmistelussa ole hyödynnetty. Joka tapauksessa rohkenen sanoa, että eduskuntatyön pohjalta esillä oleva lakikokonaisuus on nyt erittäin huolella valmisteltu, ja haluan tässäkin antaa kyllä hyvin runsaat kiitokset, erityiskiitokset, HaVin, hallintovaliokunnan, valiokuntaneuvos Rinteelle. Tämän lakikokonaisuuden työstäminen on vaatinut mittavan työn. Yhdyn myös tässä edustaja Karin puheenvuoron näkemykseen siitä, että tämän lain toimivuutta on tietyllä tavoin seurattava ja katsottava tämän lain toimivuutta jatkossa. Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti lopuksi. Tämän lakiuudistuksen käsittelyn yhteydessä törmättiin Tullin johtamiskokonaisuuden ongelmiin. Valiokunnalla ei tietenkään ole mahdollisuutta hakea ratkaisua niihin, mutta itse ymmärrän, että nykyinen Tullin johtamiskokonaisuuden hyvin ristiriitainen tilanne ei millään muotoa voi jatkua kovinkaan pitkään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+4.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-04-14T18:16:40,2016-04-14T18:25:29,Tarkistettu,1.1 2016_38_103,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä nyt on siis uudistus, jonka jälkeen uusi tullilaki vastaa sisällöllisesti pitkälti nykyistä tullilakia. Elikkä mitä tänään Tullissa tapahtuu, miten toimitaan, on samantyyppisen lainsäädännön tulosta. Niinpä mielestäni Tulli ansaitsee muutaman huomion tämän paljolti teknisluonteisiakin muutoksia sisältävän lain käsittelyn ohessa. Vielä kiitos koko valiokunnalle ja valiokunnan neuvoksille tehdystä työstä. Yhdyn valiokunnan varapuheenjohtajan näkemyksiin näissä valiokuntakäsittelyissä esiin nousseista seikoista. Lain valmistelussa olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä näitten olennaisten sidosryhmien kanssa, ja harmillisesti kiirettäkin oli jonkin verran ilmassa tässä käsittelyssä. Olen tyytyväinen siitä, että valiokunta kuitenkin tämän perusteellisesti pystyi käsittelemään ja yksimielisesti mietintöön on otettu huomio siitä, että jatkossa kiinnitetään huomiota tämän kokonaisuudistuksen toimivuuteen ja tuloksiin. Mutta sitten itse Tullin toimintaan. Olemme kuluneen vuoden aikana kuulleet uutisia Tullista, kuinka Tulli esimerkiksi pysäytti dynamiittia rajalle, Tulli takavarikoi suuren määrän kokaiinia tai kuinka Tulli toimi tehostetusti läntisillä rajanylityspaikoilla viime syyskuusta lähtien. Toisaalta Tullilla on selkeä fiskaalinen rooli, ja se on harmaan talouden torjuja. Rikoshyötynä takaisin saadut tulot tai veronmenetysten torjuminen ovat merkittäviä tuloutuksia valtiolle. Osaltaan Tulli siis näillä toimilla vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta ja hallinnon läpinäkyvyyden periaatteita. Tulli osallistuu PTR-yhteistyöhön yhtenä sisäisen turvallisuuden viranomaisena, ja sillä on tähän työhön myös toimivaltuuksia, kuten Tullin rikostorjunnasta on säädetty ja tässäkin mietinnössä siihen kiinnitetty huomiota. Sillä on myös rooli tuonnin ja viennin viranomaisena maamme satamissa, lentokentillä ja maarajoilla. Tullista on moneksi, ja jos käännämme tämän toisinpäin, niin mitä tapahtuisikaan, jos Tullia ei olisi olemassa tai se ei toimisi kuten se nyt Suomessa toimii? Tullin toimintakyky on pitkälti kiinni tullimiesten ja muiden viranhaltijoiden tekevistä käsistä. Harmaan talouden torjuntaan budjetoiduista varoista on eduskunnan tehtävä pitää huolta. Toivon Tullille mitä parhainta jatkoa ja toiminnan selkiyttämistä johtamisen osalta, niiltä osin kuin julkisuudessa on viime aikoina ollut, ja jatkoa tässä työssä, joka on lainsäädännön turvin jatkunut jo siitä, kun keisari Aleksanteri I hyväksyi vuonna 1812 ohjesäännön Suomen suuriruhtinaskunnan tullihallinnolle. Sittenhän meillä on ollut Tullihallitus ja nyt lopulta Tulli. Tästä vuodesta 1812 on pitkä matka vuoteen 2020, jonka loppuun mennessä on tarkoitus siirtyä sähköiseen tulli-ilmoittamiseen täysin, ja tämähän myös myötäilee Sipilän hallitusohjelman tavoitteita digitalisaation hyödyntämisestä ja muun muassa siitä saatavaa asioinnin helpottumista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+4.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-04-14T18:25:37,2016-04-14T18:29:36,Tarkistettu,1.1 2016_38_104,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle liikennevakuutuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 123/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 4/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_38_105,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle liikennevakuutuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 123/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässähän on kyse siis liikennevakuutuslaista, joka valiokunnan käsittelyssä sai muutamia muutoksia. Asiantuntijakuulemisissa oli muutama epäkohta. Ensimmäinen oli tämä, joka koski pyörätuoleja ja vastaavia kevytrakenteisia vammaisten liikkumisvälineitä. Niille siis ei ole vuoden 2016 alusta lukien voinut ottaa liikennevakuutusta, ja valiokunta on siis ehdottanut yksityiskohtaisissa perusteluissa, että ""nämä monien vammaisten jokapäiväisen liikkumisen kannalta välttämättömät apuvälineet saadaan liikennevakuutusjärjestelmän piiriin"", ja ehdottanut, että ""kyseiset ajoneuvot vapautetaan selkeästi liikennevakuutuksen ottamisvelvollisuudesta ja niiden mahdollisesti aiheuttamat vahingot korvataan Liikennevakuutuskeskuksen toimesta"". Tämä oli tärkeä seikka, joka kuulemisissa tuli esiin. Lisäksi oli seikka, joka liittyi ajoneuvokilpailuihin. Aikaisemmin siis on ollut tämmöinen ajoneuvokilpailujen kuljettajanpaikkasuoja, joka valiokunnan mukaan tulisi säilyttää myös jatkossa — syystä, että kyseinen suoja on katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Ilman sitä moottoriurheilun harrastajien vakuutusturva heikkenisi olennaisesti ja kilpailutoiminnan kustannukset nousisivat vapaaehtoisten vakuutusten korkeampien vakuutusmaksujen myötä. Täällä oli yhtenä asiana nostettu myös tämä tilastointi esiin. Asiantuntijakuulemisissa tuli esiin tavoite ajoneuvoluokkakohtaisten tilastotietojen saatavillaolosta. Valiokunnan näkemys oli, että pidettiin tärkeänä, että ""asetuksella säädetään tarkemmin vuosittaiseen tilastoselvitykseen sisällytettävien tietojen sisällöstä siten, että selvitys on riittävän kattava ja yksityiskohtainen viranomaisten ja sidosryhmien tilastotietoja koskevien tarpeiden täyttämiseksi"". Näillä muutamilla muutoksilla, lisäyksillä ja täydennyksillä valiokunta tätä tuki. Mielestämme tämä oli oikein hyvä ja kannatettava esitys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+5.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-04-14T18:30:16,2016-04-14T18:33:01,Tarkistettu,1.1 2016_38_106,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi alkoholilain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 12/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_38_107,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi alkoholilain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 12/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on siis lakialoite laiksi alkoholilain 33 §:n muuttamisesta. Alkoholilainsäädäntöhän kieltää väkevän alkoholijuoman mainonnan, epäsuoran mainonnan ja muun myynninedistämistoiminnan. Tästä voidaan poiketa alkoholijuomien valmistus-, vähittäismyynti- ja anniskelupaikoissa sekä tietoverkoissa, kun kyse on myyntihinnastosta. Museolain mukaan museotoiminnan tavoitteena on puolestaan ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään ja museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Miten tämä nyt sitten liittyy tähän alkoholilakiin, niin sitä myötä, että Rajamäellä sijaitsee Altian tehtaitten yhteydessä vuodesta 1963 asti toiminut Altian tehdasmuseo eli viinamuseo, ja tämä museo on tähän mennessä saanut olla auki vain poikkeustapauksissa, sillä sen toiminnan on tulkittu rikkovan alkoholilainsäädäntöä tämän mainontapykälän osalta. Museoon on kerätty paitsi runsaasti aineistoa Altian tehtaan toiminnasta myös historiallista aineistoa alkoholin kulutuksesta ja myynnistä Suomessa. Tämän viinamuseon toiminta suhteessa alkoholilakiin on hyvin tulkinnanvaraista, eikä sen, että museossa on esillä esimerkiksi tehtaan omia tuotteita, pitäisi yksiselitteisesti leimata museon toimintaa mainonnalliseksi. Kyse on muun muassa siitä, että esillä on ollut alkoholituotepakkauksia ja on katsottu, että niillä on myös mainonnallinen merkitys. Tämän suhteen, jos ajatellaan Altian tehtaan toimintaa, museo on myös esitellyt laajasti tehtaan muuta toimintaa. Tehtaan toimintahan on ollut hyvin laaja-alaista, ja siihen on kuulunut alkoholin valmistuksen lisäksi myös hiivan, parfyymin ja etikan tuotantoa. Museon kokoelmiin sisältyy lisäksi alkoholin myyntiin, kulutukseen ja muuhun toimintaan liittyvää historiallista aineistoa muun muassa kieltolain ja talvisodan ajoilta, ja on tuntunut todella erikoiselta, että koko museon toiminta on mielletty markkinoinniksi, kun kyse on näin laaja-alaisesta tehdastoiminnan esittelystä. Tällä perusteella olenkin esittänyt, että eduskunta hyväksyisi lakiin muutoksen, joka alkoholilain 33 §:ään lisättäisiin, että tässä pykälässä säädettyjä alkoholin mainonnan ja markkinoinnin rajoitteita ei sovelleta alkoholin valmistukseen ja sen tuotannon historiaan liittyvään museotoimintaan, kun kyseinen toiminta noudattaa museotoiminnan periaatteita. Tämä koskisi nyt sitten tätä yksittäistapausta ja olisi hyvin pieni muutos, ja se voitaisiin toteuttaa esimerkiksi tämän alkoholilain uudistuksen yhteydessä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+6.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-04-14T18:33:25,2016-04-14T18:36:44,Tarkistettu,1.1 2016_38_108,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 13/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_38_109,38/2016,2016-04-14,15.59,18.39,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelä, Suomessa vuosittain noin 140 000 työntekijää kokee kärsivänsä työpaikkakiusaamisesta. Tämä on suhteessa kaksi kertaa enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Silti viranomaiskäsittelyyn tapauksia päätyy vain nelisensataa. Vieläkin harvemmin viranomaiset ryhtyvät toimiin. Kuitenkin asiantuntijoiden mukaan ristiriidat pitäisi ratkoa työpaikoilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Häirinnän ja kiusaamisen selvittely oikeussalissa on kaikille raskasta, eikä näissä prosesseissa yleensä ole voittajia. Lakialoitteeni koskee työpaikan sovittelumenettelyn laajentamista. Nykyinen työsuojeluvalvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta annettu laki, niin sanottu työsuojelun valvontalaki, ei anna työsuojeluviranomaiselle ja ‑tarkastajalle toimivaltuutta määrätä häirintätapausta sovitteluun, jos työnantaja tai työntekijät eivät myönnä työpaikalla tapahtuvaa häirintää ja kiusaamista. Lakialoitteessani esitän, että viranomaisilla olisi valtuus määrätä kiusaamistapaus sovitteluun. Lakialoitteessa tarkoitettu, sovittelun tuloksena syntynyt sopimus voitaisiin vahvistaa yhdenvertaisuuslain 20 §:n mukaisesti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa ja panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio. Sovittelu on konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelija ei ratkaise osapuolten ongelmaa mutta toimii sovinnon mahdollistajana. Häirintää ja kiusaamista voi olla monenlaista, ja pahimmillaan ne aiheuttavat vaaraa työntekijöiden terveydelle. Sovittelu ei tietenkään sovi kaikkiin, varsinkaan vakavimpiin tilanteisiin, mutta olisi joissain tapauksissa sopiva matalan kynnyksen tapa puuttua työpaikkakiusaamiseen. Arvoisa puhemies! Vaikka tällä aloitteella ei saada koko työpaikkakiusaamisongelmaa ratkaistua, olisi sovittelu hyvä lisä työsuojelun keinovalikoimaan. Häirintä ja kiusaaminen työpaikoilla ovat liian yleisiä. Tarvitsemme kaikki keinot, jotta ongelmat saadaan ratkottua ajoissa ja suomalaiset voivat keskittyä työpaikoillaan työntekoon.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2016+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-14T18:36:58,2016-04-14T18:39:15,Tarkistettu,1.1 2016_39_1,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausunnon viimeistään 13.5.2016. Valtiovarainministeri Alexander Stubbin esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena siten, että ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 7 minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_39_2,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! ""Julkisen talouden suunnitelma"" maistuu varmaan nimenä melko paperiselta. Kyseessä on kuitenkin hallituksen oikeastaan merkittävin julkisen taloudenhoidon työkalu. Kotoisemmin kutsumme sitä kehyspäätökseksi, jolla asetetaan kehykset yhteisten varojen keräämiselle ja käytölle seuraaville vuosille. Käsittelyssämme on siis merkittävä kokonaisuus, jossa on hahmoteltu hallituksen suunnitelma loppukauden taloudenpidosta. Keskityn esittelypuheenvuorossani kolmeen isompaan kokonaisuuteen, jotka ovat 1) talouskehityksen näkymät ja valtiovarainministeriön tuore talousennuste, 2) hallituksen talouspolitiikan iso kuva ja 3) kehyspäätöksen päälinjat. Arvoisa puhemies! Synkkien talousaikojen keskellä on vaikea säilyttää optimismia ja uskoa tulevaisuuteen. Yhteisten varojen hoidossa on ennen kaikkea oltava realisti. Ripaus optimismia ei julkisessa keskustelussa olisi kuitenkaan haitaksi positiivisen taloudellisen kierteen aikaansaamisessa. Talous on hyvin pitkälle myös psykologiaa. Valtiovarainministeriön uusinta ennustetta voi pitää huolestuttavana. Se antaa pitkälle tulevaisuuteen näkymän vain hyvin heikosta, 1—1,5 prosentin luokkaa olevasta, talouskasvusta. Väestön vanheneminen ja rakenteellinen työttömyys heikentävät kasvun mahdollisuuksia. Kun suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on 90-luvun laman jälkeen paranneltu, ovat tekemämme parannukset rakentuneet keskimäärin noin 3—4 prosentin vuotuiselle talouskasvulle. Prosentin kasvuennuste on kaukana tästä tasosta. Silti on pakko tuntea helpotusta siitä, että Suomi on pystynyt murtautumaan irti pitkään jatkuneen taantuman ikeestä. Mennyt vuosi oli ensimmäinen positiivisen talouskehityksen vuosi kolmen talouttamme supistaneen vuoden jälkeen. Eli viime vuonna meillä oli kasvua noin 0,5 prosenttia, ja kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan noin 0,9:ää prosenttia. Näin varovainen kasvu ei vielä kesää tee, mutta suunta on vihdoin oikea. Talouskasvun elpymisen myötä työllisten lukumäärä kääntyy ennusteen mukaan tänä vuonna 0,3 prosentin kasvuun. Työllisyys kohenee koko ennustejakson ajan, ja vuoteen 2018 mennessä työttömyysaste alenee 8,7 prosenttiin viime vuoden 9,4 prosentista.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-19T14:01:52,2016-04-19T14:04:49,Tarkistettu,1.1 2016_39_3,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi oli noin vuosi sitten monin tavoin kuilun partaalla. Taloutemme oli syöksykierteessä, vain työttömyys ja velka kasvoivat. Päätöksenteko oli halvaantunut. Eduskuntavaaleissa ihmiset äänestivät muutoksen puolesta. Hallitusneuvotteluissa sovittiin ohjelmasta, jolla uudistetaan yhteiskuntaa, parannetaan työllisyyttä, turvataan palvelut ja lopetetaan velaksi eläminen. Vaaleista on nyt vuosi. Hallitus on kyennyt tekemään ratkaisuja, ihmiset voivat luottaa siihen, että maata johdetaan ja asiat ovat hallinnassa siitä huolimatta, että samaan aikaan joudumme ratkaisemaan esimerkiksi hankalaa pakolaisongelmaa. Moni on huolissaan tulevaisuudestaan. Huolet on kuultava, ja ratkaisuista on keskusteltava avoimesti. Jos parempia keinoja löytyy, niitä voidaan vaihtaa, mutta tavoitteista pidetään kiinni. Arvoisa puhemies! Meillä on edelleen ongelmia ratkaistavana. Kevään ratkaisujen jälkeen voi kuitenkin sanoa, että käänne on vihdoin mahdollinen. Myös valtiovarainministeriön viime viikolla julkistaman ennusteen uutinen oli, että talouden etumerkki on vaihtunut miinukselta plussan puolelle. Pahin on ohitse, ja meidän on nyt vahvistettava ihmisten uskoa tulevaisuuteen. Tärkeintä on saada lisää työpaikkoja ja sitä kautta työttömille töitä. Siitä ratkaisussa on kyse. 110 000 työpaikan tavoitteesta tällä vaalikaudella pidetään edelleen kiinni. (Pia Viitasen välihuuto) Olemme jo pystyneet lisäämään luottamusta Suomen talouteen. Sitä on vahvistanut yhteiskuntasopimuksessa saatu neuvottelutulos, se on nyt vain vietävä liittojen neuvotteluissa laajasti työehtosopimuksiin. Yhteiskuntasopimus on palkansaajille poikkeuksellinen. Oli myönteistä, että SDP muutti linjaansa ja ryhtyi tukemaan ratkaisun aikaansaamista. (Eero Heinäluoman välihuuto) Saman talouden tilannekuvan jakaminen tässä salissa on edelleenkin välttämätöntä. Elinkeinoelämältä odotetaan työpaikkoja Suomeen mutta myös kohtuullisuutta. Emme tarvitse enää uutisia suuryritysten johdon palkkojen ja bonusten paisumisesta. Arvoisa puhemies! Osana yhteiskuntasopimusta edistetään tuntuvasti paikallista sopimista työpaikoilla. Myös järjestäytymättömät yritykset saavat mahdollisuuden sopimiseen. Se luo paremmat edellytykset toimia hankalissa tilanteissa niin, että työpaikat voidaan turvata eikä irtisanomisiin ajauduta. Hallituksen yrittäjyys- ja työllisyyspaketit täydentävät yhteiskuntasopimusta ja luovat näin lisää edellytyksiä maamme uudelle nousulle. Työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan. Niiden rahoituksen saamista tuetaan, yrittämistä ja työntekoa hankaloittavaa byrokratiaa puretaan edelleen. Työllistymisen ja työllistämisen kynnystä madalletaan. Nyt toteutetaan esimerkiksi yrittäjävähennys, helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista ja mahdollistetaan työttömyysetuuden käyttäminen uutena starttirahana, kun työtön ryhtyy yrittäjäksi. Työllistävää luonnonvara- ja biotaloutta on edistettävä määrätietoisesti, se on kuitenkin lupaavimpia aloja luoda työpaikkoja koko Suomeen. Arvoisa puhemies! Hallitus on myös päättänyt koko Suomeen kohdistuvista liikennehankkeista. Teitä, ratoja ja muita väyliä laitetaan kuntoon lähes miljardilla eurolla. Perustienpitoon osoitetaan rahaa, ja alempiasteisia teitä korjataan. Näin parannetaan edellytyksiä työpaikoille, työllistävien yritysten toiminnalle ja ihmisten liikkumiselle myös maaseudulla. (Jukka Gustafssonin välihuuto) Uusiin investointeihin osoitetaan noin 800 miljoonaa euroa tällä vaalikaudella. Joitain hankkeita voidaan aloittaa lähes välittömästi. Aiemmin investointeja pystyttiin tekemään useilla miljardeilla euroilla. Nyt kehykset ja EU:n alijäämäsääntö estävät tämän. Keskusta katsoo, että tulevaisuudessa väyläinvestoinnit on pystyttävä moninkertaistamaan. Noiden rajoitteiden vuoksi ja pelkällä budjettirahalla siinä ei onnistuta. Kasvun ja työpaikkojen luomiseksi tarvitsemme kokonaan uusia ratkaisuja. Siksi liikenne- ja viestintäministerin esittämän valtion kokonaan omistaman yhtiön perustaminen on selvitettävä huolella ja ilman pelottelua. On myönteistä, että hallitus on sopinut selvityksen tekemisestä. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus viedään maaliin. Kyse on vaalikauden isoimmasta ratkaisusta ja suurimmasta palvelujen ja hallinnon uudistuksesta Suomessa vuosikymmeniin. Tärkeintä on turvata ihmisten palvelut lähellä koteja koko maassa. Yhtä lailla uudistusta tarvitaan taloutemme kuntoonlaittamiseksi. Tulevaisuudessa yritykset ja järjestöt täydentävät sosiaali- ja terveyspalveluja, ihmisillä on laajempi valinnanvapaus hoidossa ja hoivassa. Uudistuksen toteuttamisessa tarvitaan yhteistyötä, etenkin maakunnissa. Myös työntekijät on otettava mukaan heti alusta alkaen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisia on kuultava, jotta parhaat käytännöt saadaan leviämään. Samalla tehdään maakuntauudistus, joka mahdollistaa tulevaisuuden kestävän aluepolitiikan. Maakunnan elinvoima on sen asukkaiden omissa käsissä, uudistuksella vahvistetaan ihmisten omatoimisuutta. Arvoisa puhemies! Hallitusneuvotteluissa sovittiin 4 miljardin euron säästöistä tälle vaalikaudelle, jotta velaksi eläminen aikanaan loppuu. Nämä hankalat ratkaisut on nyt tehty. Päätökset ovat kipeitä, ja on ymmärrettävää, että niitä on myös arvosteltu. Mitä kovempaa maata jalkojemme alla on, sitä kestävämmin voimme kuitenkin pitää huolta yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevista. Lohdullista on ollut, että myös joitain parannuksia on pystytty tekemään: esimerkiksi pienituloisimpien takuueläkettä korotetaan, lasten ja perheiden palveluja uudistetaan, omaishoitoa kehitetään ja nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä torjutaan (Pia Viitasen välihuuto) ja myöskin suurituloisimpien verotusta kiristetään. Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä antaa tukensa sovituille valtiontalouden kehyksille ja julkisen talouden suunnitelmalle vuosille 2017—2020. Suomi on laitettava kuntoon.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-04-19T14:16:42,2016-04-19T14:24:06,Tarkistettu,1.1 2016_39_4,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Seuraavaksi perussuomalaisten eduskuntaryhmä, edustaja Turunen. — Ja tässä välissä, kun odotetaan seuraavaa puhujaa, olisi hyvä myös siirtää nämä muut keskustelut tuonne salin ulkopuolelle, niin että kuullaan sitä, joka kulloinkin täällä edessä on äänessä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_39_5,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maamme taloudellinen tilanne on vaikea. Kuten hyvin tiedämme, takana on kolme taantumavuotta ja myös viime vuonna kansantaloutemme kasvu jäi vain 0,5 prosenttiin. Samaan aikaan, kun muissa Euroopan maissa talous on nousussa, Suomessa emme ole päässeet kasvu-uralle. Teollisuuden rakennemuutos on asettanut yhteiskunnallemme haasteen, johon edelliset hallitukset eivät ole kyenneet vastaamaan. Kun menoja ei ole sopeutettu laskeneisiin tuloihin, julkisen sektorin velka on kasvanut nopeasti. Kriisivuoden 2008 jälkeen tarpeellisia sopeutustoimia ei tehty ajoissa vaan ne joudutaan tekemään valitettavasti nyt. (Eero Heinäluoman välihuuto) Vaikka sopeuttamistoimet ovat vaikeita, ne ovat kuitenkin välttämättömiä. Perussuomalaisten mielestä ei ole oikein, että nykyinen sukupolvi jättää tuleville sukupolville perinnöksi velat ja köyhyyden. Heikkoa taloudellista tilannetta on yritetty edellisillä hallituskausilla hoitaa suhdannekriisinä. Tämä lähestymistapa on kuitenkin ollut väärä. Monet maamme taloutta vaivaavista ongelmista ovat nimenomaan rakenteellisia. Työllisyysasteemme on useita prosentteja alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa, ja omalta osaltaan kilpailukykyämme on heikentänyt euroalueen jäsenyys. Hallituksemme on edeltäjistään poiketen analysoinut tilanteen ja pyrkii puuttumaan ongelmien taustalla vaikuttaviin syihin. Tästä syystä hallituksen talouspolitiikan ydinalueet ovat kilpailukyky, työllisyys ja julkinen palvelutuotanto. Sosiaali- ja terveydenhuolto muodostaa merkittävän osan julkisen sektorin menoista. Edellisellä hallituskaudella kesken jäänyt sote-uudistus viedään tällä hallituskaudella vihdoinkin maaliin. Työllisyyttä ja kilpailukykyä pyritään kasvattamaan monin keinoin. Tässä yhteiskuntasopimus on avainasemassa ja työmarkkinajärjestöillä on merkittävä rooli. Perussuomalaiset kiittävät työmarkkinajärjestöjä siitä, että ne ovat ymmärtäneet taloutemme vaikean tilan. Menestyksemme edellytys on, että suomalainen työ on kilpailukykyinen. Kotimaisen kysynnän kasvattamiseen pyritään kotitalousvähennystä kasvattamalla sekä pieni- ja keskituloisten ostovoimaa lisäämällä työtulovähennyksen kautta. (Pia Viitanen: Entäs eläkkeensaajat?) Perussuomalaiset taistelevat jokaisen suomalaisen työpaikan puolesta. Hallitus päätti merkittävistä uusista työllistävistä toimista. Varsinainen pihvi on työttömyysturvan peruspäivärahan käytön mahdollistaminen palkkatukeen ja starttirahaan. Tämä on merkittävä parannus aktiiviseen työttömyyden hoitoon. Tämä on varsinainen Lindströmin pihvi. Pelkästään tällä päätöksellä voidaan työttömille myöntää arviolta 10 000 uutta palkkatuki- tai starttirahajaksoa. Hallitus myös lisäsi 30 miljoonalla määrärahoja palkkatukeen, mikä myös lisää resursseja työttömyyden hoitoon. Osatyökykyisiä nuoria kannustetaan hakeutumaan kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumisen sijaan korottamalla nuorille maksettava kuntoutusraha takuueläkkeen tasolle. Myöskään eläkeläisiä ei myöskään ole unohdettu. Takuueläkettä korotetaan jälleen. Kuntien tilannetta helpottaa perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtyminen Kelalle ensi vuoden alusta. (Eero Heinäluoma: Päätetty viime vaalikaudella!) Hallitusohjelman mukaisesti omais- ja perhehoitoa kehitetään lisäpanostuksilla, joihin osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus. Jo tämän vuoden alusta kohdistettiin lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun 10 miljoonan euron lisäpanostus, joka korotetaan 15 miljoonaan euroon vuonna 2019. Vanhusten kotihoitoon kohdennetaan myös täydellä valtionosuusprosentilla ensi ja seuraavana vuonna 4,8 miljoonan ja vuodesta 2019 eteenpäin 5,8 miljoonan euron lisäpanostus. Arvoisa puhemies! Haasteen julkiselle taloudelle muodostaa omalta osaltaan turvapaikanhakijamäärän kasvu, joka nostaa kehysmenoja noin 200 miljoonalla eurolla vuosittain. Perussuomalaiset ovat ulkoministeri Soinin johdolla pyrkineet toimenpiteisiin, joilla turvapaikanhakijoiden vyöry Suomeen saataisiin hallintaan. Tässä on onnistuttu, ja turvapaikanhakijoiden virta Suomeen on vähentynyt merkittävästi. (Oikealta: Hyvä, Petteri!) Vaikutukset turvallisuustilanteeseen kuitenkin tulee tunnustaa, ja julkisen talouden suunnitelmassa suojelupoliisin toiminnan turvaamiseksi onkin varattu 2 miljoonan vuosittainen lisämääräraha. (Eero Heinäluoma: Siinä on kotouttamista!) Perussuomalaiset ymmärtävät poliisi- ja pelastustoimen tärkeyden. Poliisin toimintamäärärahoja nostetaan tulevana vuonna 5:llä ja kehyskauden loppuvuosina 10 miljoonalla eurolla. Toimia talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumiseksi tehostetaan. (Oikealta: Hyvä, Orpo!) Myös Hätäkeskuslaitokselle varataan kehyskaudelle 2 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus. Kehyskaudella toteutetaan myös meri- ja ilmapuolustuksen strategisia suorituskykyhankkeita, joissa uudistetaan kalustoa ja varmistetaan Puolustusvoimiemme toimintakyky. Myöskään opiskelijoita ei ole unohdettu. (Eero Heinäluoma: Ei todellakaan! — Välihuutoja) Työn alla on toisen ja korkea-asteen opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin, mikä helpottaisi suurissa kaupungeissa asuvien opiskelijoiden toimeentuloa merkittävästi. Vastaavasti tulojen perusteella takaisin perittävän opintotuen korotus puolitetaan ja vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvien täysi-ikäisten opiskelijoiden opintorahaan poistuu. Korkeakouluopetusta pyritään kehittämään kahden seuraavan vuoden aikana 105 miljoonan euron lisäpanostuksella digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen, ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseen ja nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen. Lääketieteen ja terveydenhuollon osalta tutkimusta edistetään perustamalla Suomeen genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus, joiden perustamiskustannuksiin osoitetaan 17 miljoonaa euroa. Hallitus pyrkii kehittämään kehyskaudella myös maamme liikenneinfraa. Liki 800 miljoonan panostus uusiin infrahankkeisiin pitää sisällään Luumäki—Imatra-rataosuuden, (Eero Heinäluoma: Se on hyvä!) sen parantamisen, valtateiden parantamisen Oulun ja Kemin sekä Mikkelin ja Juvan välillä sekä Lahden eteläisen ohikulkutien rakentamisen. (Eero Heinäluoma: Vihdoinkin!) Pääkaupunkiseudun kannalta merkittävänä hankkeena hallitus investoi Raide-Jokeriin 84 miljoonaa euroa, ja Tampereen raitiotiehanke etenee 71 miljoonan euron määrärahan turvin. (Eduskunnasta: Erinomaista!) Perussuomalaiset ovat pyrkineet edistämään aktiivisesti yrittäjien asemaa. Ensi vuonna pienyrityksille mahdollistetaan siirtyminen maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen. Osakeyhtiöiden tappioiden vähentämisoikeutta laajennetaan ja sukupolvenvaihdoksia helpotetaan perintöverotusta keventämällä. Autoveron lasku toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti, mikä on omiaan edistämään autokantamme uudistumista ja lisäämään liikenneturvallisuutta sekä vähentämään liikenteen aiheuttamia ilmastopäästöjä. Arvoisa puhemies! Nyt tehtävät päätökset eivät ole helppoja, mutta niillä turvataan maamme kilpailukyky, työpaikat ja myös luodaan uusia työpaikkoja tulevaisuudessa. Julkisen talouden sopeutustoimet etenevät, ja maamme kilpailukyky paranee. Perussuomalaiset kannattavat julkisen talouden suunnitelman hyväksymistä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-04-19T14:24:10,2016-04-19T14:32:15,Tarkistettu,1.1 2016_39_6,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtio ja kunnat velkaantuvat suomalaisten piikkiin tämänkin yhden päivän aikana lähes 15 miljoonan euron verran. Pelkästään yhteisiä korkomenoja maksamme yli 4 miljoonaa euroa päivässä. Minulla on aiemmin ollut mahdollisuus työskennellä monien investointipäätöksiä tekevien yritysjohtajien kanssa. Silloin tällöin olen kysynyt, mikä olisi kaikkein tärkein teko, joka vahvistaisi uskoa toiminnan laajentamiseen Suomessa. Yllättävän usein vastaus ei koske yrittäjävähennystä tai kannustimia, vaan vastaus on, että hoitakaa se velkaantuminen kuntoon. Niin kauan kuin valtio ja kunnat velkaantuvat, se tietää tulevaisuudessa korkeampia veroja, ostovoimaa syöviä leikkauksia ja ennen pitkää sitä Kreikan tietä. Velkaantumisen taittaminen on siis myös talouden käyntiin lähtemisen kannalta tärkein teko, minkä tämä talo voi tehdä. Tämän vaalikauden aikana pitkälti ratkeaa, onnistuuko Suomi palauttamaan maineensa. On äärimmäisen tärkeää, että hallitus pitää kiinni kehyksestään ja 4 miljardin euron tavoitteestaan sopeutuksessa. Vain se mahdollistaa velkaantumisen taittamisen, toki vain, jos olemme lisäksi rohkeita muissa uudistuksissa. Ja vain velkaantumisen taittuminen lopulta voi pelastaa hyvinvointivaltion. Velka on myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kysymys. 1900-luvulla työ-uran aloittaneella oli edessään nopeasti kasvava talous, paranevat palvelut, melko turvattu työura ja alhaiset työeläkemaksutkin. Nyt työuraansa aloittavalla ei valitettavasti ole edessään mitään näistä. Joudumme kysymään tänään itseltämme: haluammeko, että lapsemme saavat taakakseen myös kuralla olevan valtiontalouden ja massiiviset velanhoitokulut? Omasta ja kokoomuksen puolesta vastaan: sellaiseen meillä ei ole valmiutta eikä oikeutta. Arvoisa puhemies! Säästäväisyys ratkaisee, mutta sekin on tärkeää, mihin ne rahat käytetään. Menopuolen rakenteen iso kysymys on, pystymmekö satsaamaan riittävästi osaamiseen. Velkaantumisen taittamisen ohella kehyksen tärkein päätös kokoomukselle on se, että koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen ei päätetä enää uusia säästöjä. Sen sijaan hallitus tekee koulutuksen kehittämiseen 100 miljoonan euron lisäsatsauksen vuosille 17 ja 18. Kehysriihen yhteydessä hallitus linjasi tukun täsmätoimia työn ja yrittämisen puolesta. Erityisen tärkeää on työttömyysetuuksien muuttaminen passiivisesta tuesta aktivointirahan suuntaan. (Eero Heinäluoma: Rinteen malli!) Fiilis ei saa koskaan olla se, että ei kannata yrittää, kun menee tuet. Kokoomuksen mielestä asetelman pitää aina olla se, että työ kannattaa, oli se pientä tai suurta, pitkäaikaista tai keikkaluontoista. Hallitus ottaa ison askeleen oikeaan suuntaan mahdollistamalla työttömyysetuuksien käyttämisen yrittäjäksi heittäytyvän starttirahana ja töihin kiinni pääsevän palkkatukena. Tässä täytyy kiittää myös oppositiota, erityisesti sosialidemokraatteja, hyvästä sparrauksesta oikeansuuntaisilla aloitteilla. Muunto-osuuden rajoittuessa peruspäivärahaan jää toki ansiosidonnaiselta yrittäjäksi hyppääminen edelleenkin turhan usein uhkarohkeuden varaan. Toivonkin, että löydämme otettavalle askeleelle yhdessä vielä jatkoratkaisun, koska kokeneiden osaajien yrittäjyyttä tämä maa aivan erityisesti kaipaisi. Kasvuyrittäjyys edellyttää yhä useammin kansainvälistymistä heti alussa. Se onnistuu vain aidosti avoimessa yhteiskunnassa. Askeleena tähän suuntaan hallitus ehdottaa nyt oleskeluluvan myöntämistä startup-yrittäjyyden perusteella. Muistan itse hyvin, kun vierailin ensimmäistä kertaa noin viisi vuotta sitten Startup Sauna ‑valmennusohjelmassa Otaniemessä. Siellä oli jo silloin kymmeniä ulkomaalaisia tiimejä. Monet olisivat halunneet jatkaa kasvuyrityksen kehittämistä Suomessa. Yrittäjyyteen perustuvan oleskeluluvan kuitenkin saa vain, jos firmalla on riittävästi myyntiä ja se on kannattava. Kertokaa yksikin startup, jolle tämä on mahdollista. Useimmat heistä siis heitettiin maasta ulos. No, nyt tällainen valiotaimien hylkiminen viimein loppuu. Rovion ja Supercellin kaltaisten pidemmälle päässeiden kasvuyritysten kannalta pullonkaula on ollut ulkomaisten talenttien rekrytoinnin byrokratia. Puolen vuoden päästä luvat kyllä aina saa, mutta siihen mennessä projekti on ohi tai rekrytoitavan kiinnostus Suomeen lopahtanut. Tähän hölmöilyyn hallitus puuttuu linjaamalla ulkomaisten erityisasiantuntijoiden rekrytoinnin nopeuttamisesta — kunhan se vain nyt uskalletaan viedä loppuun riittävän suoraviivaisesti. Paradoksaalisesti olemme tilanteessa, jossa samaan aikaan on kasvanut toisaalta työttömyys ja toisaalta avoimien työpaikkojen määrä. Avoin työpaikka tässä maassa on niin arvokas mahdollisuus, että se pitää saada täyttymään viivytyksettä. Viime vuonna kuitenkin yli 16 000 henkilöä sai karenssilausunnon työstä tai aktivointitoimista kieltäytymiseen liittyen. Jokaisen kieltäytymisen taustalla on varmasti yksilöllinen tilanne, joka täytyy huomioida. Työttömyystuki ei kuitenkaan ole subjektiivinen oikeus. Tuntuvien karenssien liittäminen pelisääntöjen rikkomiseen on oikein niin suomalaisen oikeustajun kuin senkin kannalta, että meillä sitten riittää rahaa tukea toinen toisiamme siinä tilanteessa, kun töitä ei oikeasti löydy. Arvoisa puhemies! Tässä salissa tullaan varmasti sanailemaan myös siitä, että hallitus hitusen korottaa bensan ja dieselin veroja. Pyydän jokaista tähän teemaan tarttuvaa kertomaan, hoitaisitteko tämän noin 100 miljoonaa euroa mieluummin korottamalla jotain muuta veroa vai leikkaamalla lisää, ja jos, niin mistä. Jos ekonomistit nyt jostain ovat yhtä mieltä, niin siitä, että kun verottaakin pitää, niin hyvinvoinnin kannalta meidän kannattaa verottaa mieluummin kulutusta ja haittoja kuin työtä ja yrittämistä. Suomalaisten yhteenlaskettu vuosittainen lasku bensasta, dieselistä ja polttoöljystä on itse asiassa supistunut kolmessa vuodessa noin 2,7 miljardin euron verran öljyn hinnan takia. Bensaveropäätöksen jälkeenkin tästä halpuutuksesta jää kuluttajalle yli 96 prosenttia käteen. Parin sentin korotuksen sijaan suomalaisten liikkumista mullistaa kyllä paljon enemmän se, uskallammeko loikata etunojassa digitalisaation mahdollisuuksiin, maailmaan, jossa ajoneuvot eivät seiso nykyiseen tapaan yli 90:tä prosenttia ajasta turhan panttina pysäkissä vaan niitä oikeasti ruvetaan käyttämään joustavasti kyytien ja kuljetusten yhdistelemiseen, ja maailmaan, jossa infraan panostetaan käytön tarpeiden eikä poliittisten diilien mukaan. Liikenneministeri teki eilen rohkean ja tärkeän avauksen. Sitä jalostettaessa meidän tulee toki huolehtia palveluiden saatavuudesta koko maassa. Uskoakseni se voidaan hoitaa myös läpinäkyvästi kannustinrahalla, sen sijaan, että säädämme kehityksen mahdollisuuksia hukkaavia pakkopaitavelvoitteita ja rajoituksia, kuten nykyään. Arvoisa puhemies! Kesällä päästään viimein arvioimaan, millaisia alakohtaisia vaikutuksia kilpailukykysopimuksella on ja mitä tarvitsee tehdä sen päälle, jotta työlinja oikeasti toteutuu. Syksyn budjettiriiheltä kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää lisää rohkeita avauksia työn ja yrittäjyyden hyväksi. Tänään käsittelyssä olevassa kehyspäätöksessä otetaan kuitenkin jo kolmessa mielessä tärkeä askel oikeaan suuntaan: 1) Osoitamme Suomen kyvyn estää velkaantumisen riistäytyminen. 2) Koulutuksen resursseissa tehdään käänne. 3) Sosiaaliturvan ja verotuksen valinnoissa suosimme aina työtä ja yrittämistä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-04-19T14:32:22,2016-04-19T14:39:39,Tarkistettu,1.1 2016_39_7,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksestä valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2017—2020 käy hyvin ilmi hallituksen linja. Hallitus pitäytyy aikaisemmissa menokatoissa. Julkistaessaan kehyksen pääministeri Sipilä totesi, että jatkossa hallitus keskittyy työllisyyden parantamiseen. Tämä on oikein, mutta jäljelle jää kysymys: miksi vasta kehysriihen jälkeen? Yhä useampi suomalainen kysyy, mihin Suomea viedään. ""Nopeudesta ei ole hyötyä, jos suunta on väärä"", sanoi aikanaan jo Mahatma Gandhi. Viekö hallitus Suomea siihen suuntaan, mistä hallituspuolueet vaaleissa puhuivat, vai ovatko vaalien jälkeen tavoitteet muuttuneet? Eräs kokenut parlamentaarikko pohti vaalipuheiden merkitystä: ""Erityisen arveluttavaa ja tuomittavaa on mielestäni se, että vaaleissa esiinnytään eri linjauksilla kuin mitä vaalien jälkeen ollaan valmiita toteuttamaan."" Näin totesi yli puoluerajojen arvostettu entinen varapuhemies Pekka Ravi, Kansallinen Kokoomus. Viisaita sanoja. Ennen vaaleja Juha Sipilä lupasi, että eläkeläisten, lapsiperheiden ja opiskelijoiden euroista ei leikata senttiäkään. Timo Soini lupasi, että pienituloisilta ei voi, ei saa eikä pidä leikata, alle 1 000 euron tulot muuttuvat verottomiksi, Kreikan tukipiikki menee kiinni, autovero poistetaan, bensaveroon ei kosketa ja perussuomalaiset eivät myy periaatteitaan. (Välihuutoja) Mikä on lopputulos? Kehysriihessä hallitus päätti leikata työttömien, sairaiden, eläkkeensaajien ja opiskelijoiden perusturvaa, ja tälle pyydetään nyt eduskunnan hyväksyntää. Se on kylmä päätös, johon edes Esko Ahon lama-ajan porvarihallitus ei ryhtynyt. Arvoisa puhemies! SDP varoitti hallitusta jo viime kesänä työllisyyden laiminlyönnistä. Olemme tarjonneet hallitukselle lukuisia vaihtoehtoja kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Työllisyyden Rinteen mallissa passiivisia työttömyysmenoja käytetään aktiiviseen työllistämiseen. Vielä viime syksynä hallituspuolueet nimittivät aktivoivaa työllisyyspolitiikkaa tempputyöllistämiseksi. Nyt hallituksen pää kääntyi, ja Rinteen malli otetaan käyttöön ensi vuoden alusta. Hallitus ansaitsee kiitoksen suunnanmuutoksestaan. (Eero Heinäluoma: Vain osittain!) Tästä huolimatta valitettava tosiasia on kuitenkin se, että hallituksen kiveen hakattu tavoite 110 000 uudesta työpaikasta karkaa aina vain kauemmaksi, ja asiantuntija toisensa jälkeen onkin ryhtynyt epäilemään tavoitteen toteutumista. Syy on selkeä. Vuosi on kulunut, eikä hallitus ole tehnyt mitään toimia työllisyyden hyväksi viime tai tänä vuonna. Pitkäaikaistyöttömyyden annetaan kasvaa, ja ensimmäiset toimet suuntautuvat vasta vuoteen 2017. Arvoisa hallitus, pitkä on sytytyslanka. Työllisyystoimia tarvitaan tässä ja nyt. Siksi esitämme viiden kohdan ohjelmaa työllisyyden parantamiseksi: 1) Otetaan käyttöön työeläkemaksujen Emu-puskurit, joilla alennetaan työnantajien kynnystä työllistää ja lisätään palkansaajien ostovoimaa. 2) Alennetaan työllistämisen kynnystä jakamalla yrityksen riskiä palkata ensimmäinen työntekijä tuntuvalla — tuntuvalla! — verovähennyksellä. 3) Käynnistetään miljardi-investoinnit kirjastojen, terveyskeskusten ja koulujen korjaamiseksi valtion investointituella, ja laitetaan asuntorakentamiseen vauhtia. 4) Huolehditaan startti- ja työllisyysmäärärahoista. 5) Erityisesti lapsiperheiden ostovoiman tukemiseksi kannustetaan pankkeja jatkamaan lyhennysvapaita kuukausia. Kukaan päättäjä ei yksinkertaisesti voi istua toimettomana, kun Suomessa on lähes puoli miljoonaa työtöntä samalla kun meillä on valtavasti tekemätöntä työtä. Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat huolissaan Suomen kehityssuunnasta. Suomalaisten osaamistaso heikkenee, kansalaisia motivoidaan kepillä, ja hyvätuloisille varataan veroporkkanoita esimerkiksi miljoonaperintöjen verotusta keventämällä. Palkansaajien suojaverkkoja ohennetaan, ja yhä useampi joutuu asioimaan sosiaalitoimistossa. Jos ainut työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta. Ensin yhtiöitettiin metsät ja luonto, seuraavaksi terveyskeskukset ja sairaalat, ja nyt hallitus haluaa yhtiöittää kansallisomaisuutemme: tiet, rautatiet ja meriväylät. Hyvä pääministeri Sipilä, hallituksenne toiminnasta jää kuva, että vastaus jokaiseen ongelmaan on veronmaksajien omaisuuden yhtiöittäminen. Tästäkään ei puhuttu ennen vaaleja. Perussuomalaisten ryhmänjohtaja sanoi eilen, ettei hallituksella ole vaaleissa saatua valtakirjaa muuttaa Suomen teitä maksullisiksi. Mutta eivät perussuomalaiset vaaleissa puhuneet myöskään työttömien kepittämisestä tai julkisen terveydenhuollon yhtiöittämisestä. (Mika Niikon välihuuto) Kuka tämän ideologisen yhtiöittämisvimman takana oikein on? Aiotteko yhtiöittää koko Suomen? Arvoisa puhemies! SDP tarjoaa reilumpaa vaihtoehtoa hallituksen politiikalle. Vaihtoehdossamme ihmisen arjesta tehdään helpompaa ja muutoksesta turvallisempaa. Muutoksen on aina oltava turvallisempaa kuin paikallaan pysyminen. Arvoisa puhemies! Mitä pitää tehdä toisin? Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tarjoaa hallitukselle neljää pointtia Suomen suunnan kääntämiseksi: 1) Ottakaa kaikki mukaan. Älkää jättäkö isoa osaa suomalaisista turvallisuuden ja hyvinvoinnin ulkopuolelle. Pitäkää kaikki suomalaiset samassa veneessä. 2) Panostakaa työllisyyteen tässä ja nyt. Siihen saatte meidän tukemme. Esityksemme ovat käytettävissänne. 3) Pitäkää kiinni tärkeimmästä kilpailukykytekijästämme eli osaamisesta. Helsingin yliopiston massiivisten irtisanomisten jälkeen hallituksen pitäisi viimeistään herätä. Perukaa koulutusleikkaukset, sillä on helpompi rakentaa vahvoja lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia. (Jukka Gustafsson: Hyvin sanottu!) 4) Sopeuttakaa taloutta oikeudenmukaisesti. Älkää jättäkö tulopuolta kokonaan pois keinovalikoimasta. Laajentakaa veropohjaa aliverotetun finanssisektorin sekä suurten pääoma- ja omaisuustulojen suuntaan. Silloin lapsiperheiltä, eläkeläisiltä ja työttömiltä ei tarvitse leikata niin paljon. Arvoisa puhemies! Suomen suunta pitää nyt kääntää. Se jää nyt eduskunnan tehtäväksi, sillä hallituksen kehyspäätökset eivät sitä mahdollista. Sosialidemokraatit ovat valmiita yhteistyöhön, jos tavoitteena on parempi työllisyys, korkeampi osaaminen ja laman taakan oikeudenmukainen jako.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-19T14:39:46,2016-04-19T14:47:17,Tarkistettu,1.1 2016_39_8,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kerron kaksi tarinaa ihmisten arjesta numeroiden takana. Sain viestin alle 1 000 euroa saavalta eläkeläiseltä. Hän oli päätynyt sydäninfarktioireiden vuoksi terveyskeskuksesta keskussairaalaan, sieltä apteekin kautta kotiin. Lääkärikäynnit maksoivat 32,50 euroa enemmän kuin aikaisemmin. Se on iso summa, etenkin kun arjen kustannuksista selviäminen on muutenkin vaikeaa. Naisen käyttämän, Kelan tukeman taksikyydin kustannukset olivat myös nousseet 18 euroa. Herääkin kysymys, onko enää varaa ostaa lääkärin määräämiä lääkkeitä 50 euron alkuomavastuun takia. Kauppareissu vaihtuu leipäjonoon, koska pitää valita joko lääkkeet tai ruoka. Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä kannusti hienosti Nuorten parlamenttia viime perjantaina opiskelemaan innokkaasti ja valmistumaan ammattiin. Pääministeri kannusti myös laittamaan hänelle sähköpostia. Mitä pääministeri vastaa sille nuorelle naiselle, joka kysyi kaikille kansanedustajille laittamassaan sähköpostissa, miksi hänen kannattaisi jatkaa opiskelua, kun se johtaa velkaantumiseen ja työttömänä tienaisi enemmän? Samaa kysyvät monet muutkin opiskelijat, joiden opintorahasta te leikkaatte 83 euroa ja joiden kannettavaksi te sysäätte kasvavaa velkataakkaa omilta harteiltanne. Arvoisa puhemies! Jos olisimme kaikki samassa veneessä, jokainen osallistuisi näihin taloustalkoisiin maksukykynsä mukaan. Nyt hyvätuloisia kehotetaan kantamaan yhteistä vastuuta vapaaehtoisesti lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen. Samalla niiltä, joilla on kaikkein vähiten, viedään kaikkein eniten. Siinä ei mielipidettä kysytä. Suomen köyhien lisäksi te kehtaatte jatkaa maailman köyhimpien kurmuuttamista. Kehitysyhteistyö on kansainvälisen vastuun kantamista, ei se säästöpossu, jonka voi aina pahan päivän sattuessa rikkoa ja ryöstää. Kun tämä epäoikeudenmukaisuuden kakku vielä kuorrutetaan kevään osinkokekkereillä ja yritysjohtajien bonuksilla, on tulppa toden totta irti yhteisestä paatista. Kohtuuden viesti on haudattu ja kuopattu hallintarekisterin sijaan. Kehotan hallituspuolueiden kansanedustajia miettimään hetken arkkipiispa Kari Mäkisen sanoja: ""Oikeudenmukainen yhteiskunta ei synny hyväntekeväisyyden varaan vaan oikeudenmukaisten päätösten kautta."" Siksi verotus on oikea ratkaisu jakaa tuo yhteinen taakka. Tämä ei ole vain moraalinen viesti, tämä on myös järkevän talouspolitiikan viesti. Arvoisa puhemies! Suomessa kannattaisi siirtyä työn verottamisesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Se olisi kansainvälisten suositusten mukaista. Miten markkinoiden uudistumista hidastavat, innovaatioita estävät ja ympäristöä kuormittavat yritystuet voidaan nähdä osana toimivaa markkinataloutta? Hallitus ei karsi niitä. Se lisää eniten saastuttavan teollisuuden tukia. (Eero Heinäluoma: Onko näin?) Se pitää sosialismin hengessä auki satojen miljoonien eurojen piikkiä Talvivaaran kaivokselle. Leikkauskohteet ovat aina arvovalinta. Vihreät olisivat valinneet toisin. Koulutuksella, tieteellä ja tutkimuksella luodaan tulevaisuutta. Suuria yrityksiä tehottomasti tukemalla ja ympäristön saastuttamista rahoittamalla syödään pois tulevaisuuden edellytyksiä. Hallitus on yhteen ääneen kertonut vastustavansa veronkiertoa. Toivottavasti se ei enää aio siis armahtaa verorikollisia tai jarruttaa toimia verovälttelyn kitkemiseksi Euroopassa. Arvoisa puhemies! Hallituksen tulisi viimein ymmärtää, että valtiota ei voi johtaa kuin yritystä ja että valtion kassaa ei voi verrata kansalaisen kukkaroon. Kun yritys vähentää työntekijöitä, sen kannattavuus voi parantua. Valtio ei voi potkia ihmisiä ulos kansantaloudesta. Hallitus pyrkii soveltamaan yritystalouden oppeja valtiontalouden hoitamiseen. Se johtaa vain kotimaisen kysynnän laskuun ja työttömyyden kasvuun. Ja kun ihmisten lompakoista eurot vähenevät, kansalaisten euroista riippuvat kotimaiset yritykset kärsivät. Seuraa itse itseään ruokkiva negatiivinen kierre. Valtion alijäämä ja velkaantuminen vain kasvavat, kun uutta kasvua ei synny mistään. Valtiontalouden ohella myös kuntatalous on ahtaalla. Hallitus retostelee, että kuntien valtionosuuksiin ei tällä vaalikaudella kosketa. Mutta tietääkö vasen käsi, mitä oikea käsi tekee, kun kuntien ja kuntalaisten ahdinko tästä huolimatta kasvaa? Kuntatalous on osa julkista taloutta, joten kireä talouspolitiikka syö verotuloja ja lisää työttömyyttä myös kunnissa. Nyt hallitus kiristää otettaan kunnista entisestään. Ensin se esitteli nämä sote-asiakasmaksujen korotukset ja päivähoidon rajoitukset vapaaehtoisina toimina kunnille. Kun kaikki kunnat eivät toimineetkaan kuten hallitus tahtoi, hallitus pakottaa kunnat tähän. Se siitä vapaaehtoisuudesta. Arvoisa puhemies! Kehysriihen liikennehankkeet ansaitsevat kehuja. Silti moni maakunta joutui pettymään, kun odotettuja tierahoja ei saatukaan. Vihreät antavat tukensa myös monille yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukeville toimille. On hyvä, että hallitus on kohdentanut toimiaan erityisesti pienten yritysten tukemiseen. Jotta hyvistä ehdotuksista saataisiin priimaa, vihreät kannustavat hallitusta esimerkiksi alentamaan työnantajan sivukuluja ensimmäisen työntekijän kohdalla palkkatuen ja starttirahan kaltaisten kannustimien ohessa. Toivon näiden hyvien avausten antavan hallitukselle rohkeutta perustulon toteuttamiseen. Arvoisa puhemies! Päätökset ovat aina arvovalintoja. Vihreät pitävät ääntä niiden puolesta, joilla sitä ei ole tai joiden ääntä hallitus ei suostu kuuntelemaan. Meidän mielestämme Suomen pitää pitää huolta heikoimmista. Suomen on suojeltava arvokasta ympäristöä ja oltava oikeudenmukainen kaikille. Tässä maassa on tilaa eläkeläiselle ja opiskelijalle. Tässä maassa on tilaa kaikille, myös heille, jotka eivät tuo valtion kassaan vain nopeita voittoja. Tähän maahan on saatava tilaa kohtuudelle. Sen puolesta meidän kaikkien on yhdessä tehtävä töitä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-19T14:47:25,2016-04-19T14:55:01,Tarkistettu,1.1 2016_39_9,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talous kasvoi viime vuonna puoli prosenttia. VM:n ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna 0,9 prosenttia. Palkansaajien tutkimuslaitos on 1,1 prosentin kasvuennusteellaan hiukan positiivisempi. Talouden näkymät ovat siis kehittymässä parempaan suuntaan, vaikka tilanne on vielä kaukana hyvästä. Taantuman pitkittyminen ja yhä suuremmaksi kasvava työttömyys ovat suurimmat uhat hyvinvoinnille, tasa-arvolle ja julkisen talouden tasapainolle. Suomessa on epäonnistuttu täysin niin kasvun tukemisessa kuin työllisyyden hoidossa. Monissa muissa maissa Suomen työttömyysluvut olisivat jo johtaneet hallituskriisiin. Mutta kyllä tästä maasta rahaa löytyy synkistä luvuista huolimatta. Pörssiyhtiöt kasvattavat maksamiaan osinkoja tänä keväänä arviolta 14 prosenttia 11,8 miljardiin. Tämän kevään osinkopotti voi nousta pörssiyhtiöiden kaikkien aikojen suurimmaksi. Se tarkoittaisi, että se olisi suurempi kuin talouden nousukauden huipulla vuonna 2007. Rahaa näyttäisi Suomessa riittävän myös suuriin palkkoihin ja bonuksiin. Isojen pörssiyhtiöiden johtajien palkat ja bonukset kasvoivat viime vuonna kolminkertaista vauhtia suomalaisten keskiansioihin verrattuna. Toimitusjohtajien ja rivityöntekijöiden palkkaero on viimeksi ollut näin suuri juuri vuonna 2007. Rahaa löytyy myös pörssiyhtiöiden kassoista. Suomalaisten pörssiyhtiöiden keskimääräinen nettovelkaantumisaste on tällä hetkellä erittäin alhainen. Joka neljännellä pörssiyhtiöllä likvidien varojen osuus ylittää 20 prosenttia taseesta. Sen sijaan, että näitä varoja laitettaisiin uusiin investointeihin tai tuotannon kehittämiseen, maksetaan niitä ulos. Pörssiyritykset maksavat tällä hetkellä enemmän osinkoja kuin mitä laittavat rahaa investointeihin. Arvoisa puhemies, suomalaista yritysjohtoa vaivaa ideapula, ei rahapula. Mutta mitä tekee hallitus tässä tilanteessa? Hallitus osoittaa syyttävää sormeaan työttömiä kohtaan. Tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömiä on lähes yhtä paljon kuin 90-luvun laman aikana ja työpaikkojen puute on maan suurin ongelma, aikoo hallitus pakottaa työttömät ilmaistöihin, kiristää työttömyysturvan ehtoja ja pidentää karenssiaikoja. Toinen ryhmä, johon hallitus osoittaa syyttävää sormeaan, on palkansaajat. Hallitus on sitä mieltä, että on oikein ja tarpeellista leikata suomalaisten palkansaajien ansioita, pidentää työaikaa sekä alentaa työnantajien osuutta sosiaaliturvamaksuista ja siirtää ne palkansaajien ja veronmaksajien maksettavaksi. Tämän lisäksi merkittävä osa hallituksen leikkauksista kohdistuu koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, eli juuri siihen, jolla tuetaan elinkeinorakenteen uudistumista ja tuottavuuden parantamista. Eikä tässä vielä kaikki. Tämän lisäksi hallitus pitää järkevämpänä myydä valtion tuottavaa omaisuutta kuin ottaa lähes korotonta lainaa ja on yhtiöittämässä yhteiskunnan tärkeimpiä palveluita, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja tieverkostoa. (Markus Mustajärvi: Kaikki on kaupan!) Arvoisa puhemies! Suomessa tulisi lyhyellä aikavälillä tehdä talouspolitiikkaa, jolla katkaistaan matalan kasvun ja kasvavan työttömyyden kierrettä, sekä pitkällä aikavälillä talouspolitiikkaa, jolla tuetaan elinkeinoelämän uudistumista ja tuottavuuden parantumista. Viennin kysynnän ollessa heikkoa tulee panostaa kotimaiseen kysyntään ja ostovoimaan. Tämä tarkoittaa luopumista kilpailukykysopimuksen palkanalennuksista, jotka ovat haitallisia taloudelle. Sopimuksen seurauksena ostovoima heikkenisi vuoteen 2020 mennessä yhteensä 0,7 prosenttia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla ostovoima heikkenee vuoteen 2019 mennessä vielä tuplasti enemmän lomarahojen leikkauksesta johtuen. Vasemmistoliitto esittää pienituloisten verotuksen keventämistä kunnallisverotuksen perusvähennystä korottamalla sekä talouskasvun välittömäksi käynnistämiseksi alennettujen arvonlisäverokantojen alentamista määräajaksi 2 prosenttiyksiköllä sekä näiden vahvistamista uusilla hyödykeryhmillä. Tämän lisäksi tulisi käynnistää julkisten investointien ohjelma, jolla panostetaan tie- ja raidehankkeisiin, uusiutuvaan energiaan sekä asuntotuotannon vauhdittamiseen. VTT:n selvityksen mukaan tarvitaan yli 760 000 uutta asuntoa 14 suurimmalle kaupunkiseudulle vuoteen 2040 mennessä. Jollei uudisinvestointeihin panosteta, tulee julkisten investointien kokonaisvolyymi laskemaan Suomessa merkittävästi tulevien vuosien aikana. Työllisyyden hoitamiseksi tulee toteuttaa sosiaaliturvan ja työllisyyspalveluiden uudistus, jolla lyhennetään työttömyysjaksot palkkatuen ja starttirahan avulla sekä puretaan työttömyysturvan byrokratiaa ja kannustinloukkuja. Perustulokokeilu on tärkeä askel tähän suuntaan. Suomessa tulee myös vihdoin ymmärtää panostaa tämän maan tärkeimpään ja keskeisimpään kilpailukykytekijään, inhimilliseen pääomaan. Osaavalla työvoimalla kaikilla sektoreilla, kehittyneellä teknologialla ja korkealla osaamisella Suomi kilpailee, ei matalilla palkoilla. Investointien vauhdittamiseksi ja Suomen elinkeinorakenteen muuttamiseksi tulee suunnata varoja tuotekehitykseen, tutkimukseen sekä palveluiden ja palveluliiketoiminnan vientiin. Lopuksi, arvoisa puhemies: Leikkausten, saneerausten ja kriisitietoisuuden tie on nyt käyty loppuun. Hyvällä ja tulevaisuuteen katsovalla talouspolitiikalla voimme luoda maahan nousukauden, joka koskee muitakin kuin miljonäärejä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-04-19T14:55:10,2016-04-19T15:02:28,Tarkistettu,1.1 2016_39_10,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Värderade talman! Vi vet alla att följande fyraårsperiod kommer att vara en tuff period för statsekonomin i Finland. Därför är det väsentligare än någonsin förr att regeringens beslut är trovärdiga, samt att man gör sådana beslut och prioriteringar som på riktigt skapar förutsättningar för äkta tillväxt. Såväl vård-, utbildnings- som övriga reformer bör analyseras utgående från dess verkningar på export och värdeskapande. För att vi ska lyckas vända tillväxtkurvan uppåt behöver vårt samhälle moderata löneuppgörelser. Det är bra att en exportindustristyrd modell för lönebildningen införs, och så väntar vi på större konkreti när det gäller reformer som ökar de lokala avtalen på arbetsmarknaden. Vår åldersstruktur medför att vi senast nu måste lämna eventuella fördomar bakom oss och se möjligheterna med invandring — och då borde behovsprövningen av utländsk arbetskraft definitivt slopas, vilket svenska riksdagsgruppen länge har krävt.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2016-04-19T15:02:32,2016-04-19T15:03:43,Tarkistettu,1.1 2016_39_11,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii tiukkaa menokuria ja järkeviä rakenteellisia uudistuksia. Niukkuuden jakaminen ei ole tietenkään mukava tehtävä. Julkisen talouden suunnitelmassa sen huomaa laskevina kehyksinä jokaisella hallinnonalalla. Julkisten menojen vähentäminen on välttämätöntä, mutta samalla tulee panostaa myös tulevaisuuteen. Suomi nousee talousahdingosta työn ja yrittäjyyden kautta. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää siksi hyvänä sitä, että hallitus vihdoinkin on tuomassa henkilöyrittäjien yrittäjävähennyksen ensi vuoden alusta. Olemme kiirehtineet yrittäjävähennyksen käyttöönottoa, ja olisimme toivoneet, että se olisi toteutettu jo tämän vuoden alusta lähtien. Hallituksen toimia työllisyyden parantamiseksi on moitittu joko vääränlaisiksi tai riittämättömiksi. Kehysriihen jälkeen tulleissa ehdotuksissa on kuitenkin muitakin hyviä esityksiä yrittäjävähennyksen lisäksi. Työttömyysturvan muuttaminen passiivisesta tuesta aktiiviseksi on ollut myös KD:n tavoite. Valtion rahoittaman työttömyysturvan hyödyntäminen starttirahana, palkkatukena ja liikkuvuusavustuksena kannustaa työttömiä. Rahojen siirtäminen momentilta toiselle ei kuitenkaan riitä, vaan työllistämiseen tarvitaan myös määrärahoja ja työttömät tarvitsevat asiantuntevaa neuvontaa yritystoiminnan perustamiseen ja tukien hyödyntämiseen. Arvoisa puhemies! Hallituksen selonteossa todetaan, että ""kestävää kasvua syntyy vain yrityksissä syntyvien innovaatioiden ja tuottavuuden kasvun kautta"". Hallituksen analyysi on tässä ihan oikea, mutta sen tekemät ratkaisut ovat kuitenkin osittain ristiriidassa tämän analyysin kanssa. Innovaatioita ja tuottavuuden kasvua on vaikea saavuutta, jos samaan aikaan leikataan koulutuksesta ja tutkimustoiminnasta. Päinvastoin Suomen tulisi tässä tilanteessa panostaa koulutukseen ja tutkimukseen, tutkimukset kun osoittavat, että jokainen tekniseen tutkimukseen laitettu euro tuo itsensä kolminkertaisesti takaisin.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-04-19T15:08:12,2016-04-19T15:11:23,Tarkistettu,1.1 2016_39_12,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tulevien sukupolvien velkataakan kasvu on pysäytettävä. Tämä hallitus on sitoutunut tekemään tarvittavat säästöt ja reformit arviolta noin 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseksi. Sovimme julkisen talouden suunnitelmassa toimista, joilla pidetään kiinni hallitusohjelman 4 miljardin euron sopeuttamistavoitteesta. Kipeät säästöpäätökset ovat nyt siis takana. Säästöt ovat osa kokonaisuutta, jolla katetaan arviolta noin 10 miljardin kestävyysvaje hyvinvointipalveluiden rahoituksessa. Kasvua ja työllisyyttä edistävät toimet kattavat 2 miljardia, reformit loput 4 miljardia. Reformit, kuten sote-uudistus, etenevät aikataulun mukaisesti. Oma tavoitteeni oli saada kipeät säästöpäätökset ja reformien linjaukset tehtyä ensimmäisen vuoden aikana. Nyt ne on tehty. Keskitymme nyt päätösten toimeenpanon varmistamiseen sekä työllisyyteen. Meidän on nyt tehtävä kaikkemme työllisyyden parantamiseksi. Hallituksella ei ole tärkeämpää tekemistä kuin luoda edellytykset sille, että ihmiset saavat työn, jonka avulla he ovat osa yhteisöä, kuuluvat johonkin, uskovat itseensä ja tulevaisuuteen. Paraneva työllisyys on välttämätön ehto julkisen talouden tasapainottamiselle. Valtiovarainministeriön ennusteessa oletetulla noin 69,5 prosentin työllisyysasteella vuonna 2019 velaksi eläminen julkisessa taloudessa loppuu hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2021. Hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste vuonna 2019 kääntäisi julkisen talouden ylijäämäiseksi jo samana vuonna. Edustaja Lindtman, merkittävimmän toimen eli yhteiskuntasopimuksen sopimusneuvottelut ovat kyllä työllistäneet hallitusta koko ensimmäisen kymmenen kuukauden ajan. Infra Oy oli keskustan hallitusohjelmassa — SDP:llä tuo kulki nimellä Remontti Oy — eli olemme kyllä yhtiöittäneet siellä ja täällä. (Krista Kiurun välihuuto) Edustaja Andersson, kertoisitteko, mitä valtion omaisuutta olemme tällä kaudella myyneet? Viime kaudella sitä myytiin miljardien edestä. Tietääkseni vain Patrian myynnistä on päätetty, ja sekin aloitettiin jo viime kaudella. Arvoisa puhemies! Jotta työllisyys voisi merkittävästi parantua, talouskasvun pitää selvästi nopeutua. Kolmen vuoden supistumisen jälkeen talous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia. Investoinnit ovat kääntyneet jo kasvuun. Jatkossa tuotannollisten investointien kasvu edellyttää kuitenkin viennin vedon huomattavaa parantumista. Suomi ei ole vieläkään saanut kiinni maailmantalouden kasvuvauhdista. Mahdollisuuksia on ollut, sillä suomalaisten yritysten tuotteiden vientimarkkinat maailmalla kasvoivat viime vuonnakin. Työllisyyden parantaminen edellyttää sekä suomalaisen työn kysynnän että tarjonnan lisäämistä. Kysynnän lisäämiseksi viennin kilpailukyvyn parantaminen työmarkkinajärjestöjen välisellä sopimuksella on ensiarvoisen tärkeää. Hallitus on määrätietoisesti työskennellyt sopimuksen syntymisen puolesta. Nyt pallo on työmarkkinaosapuolilla. Kehysriihessä päätettiin uusista työllisyyttä vahvistavista toimista, joista tärkein on työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen. Päätimme kehysriihessä myös merkittävistä liikennehankkeista. Ne palvelevat elinkeinoelämän tarpeita eri puolilla maata ja lisäävät asuntorakentamista. Tälle ja vuosille 2017—2018 kohdistuu nyt merkittävät investoinnit kärkihankkeisiin, korjausvelan hoitoon sekä uusiin infrahankkeisiin. Arvoisa rouva puhemies! Korkeasta työttömyydestä huolimatta myös avoimien työpaikkojen määrä on kasvussa. Pahenevaa kohtaanto-ongelmaa työmarkkinoilla ratkaisemme hallituksessa lisäämällä työttömyysturvan vastikkeellisuutta, tiukentamalla työttömien työn vastaanottovelvollisuutta ja uudistamalla te-keskusten palveluprosessia. Vauhditamme työllisyyttä myös kannustinloukkuja purkamalla. Lisäksi hallitus on esittänyt laajaa yrittäjyyspakettia, jonka keskeisenä uutena sisältönä on palkkatuki ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnyksen madaltamiseksi, työttömyysturvan uudistaminen itsensä työllistämisen helpottamiseksi, pk-yrityksille suunnattu innovaatioseteli ja patenttien parempaa hyödyntämistä vauhdittava innovaatiopaketti. Valmistelemme parhaillaan useita yrittäjyyttä edistäviä veroratkaisuja: esimerkiksi muille kuin osakeyhtiöille otetaan käyttöön 5 prosentin yrittäjyysvähennys ja mahdollistamme pienten yritysten maksuperusteisen arvonlisäveron tilityksen ja niin edespäin. Nämäkään toimet eivät vielä riitä. Ensi syksyn budjettiriiheen valmistellaan vielä uusi työllisyyspaketti. Talous on saatava kasvamaan ja työllisyys paranemaan nopeasti. Suomen viime vuosien heikkoa talouskasvua tarkasteltaessa unohtuu helposti, että ympäröivässä maailmassa talous on kasvanut jo hyvin pitkään. Suomella ei ole varaa jättää maailmantalouden tämänkertaista nousukautta kokonaan väliin. Jotta tämä vältetään, taloutta on uudistettava kaikilla rintamilla ripeästi. Vain näin julkinen talous kasvaa tasapainoon ja julkisesti rahoitetut hyvinvointipalvelut saadaan pelastettua. Arvoisa puhemies! Suomen tilanne ei todellakaan ole toivoton. Se on meidän omissa käsissämme. Me emme anna periksi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-19T15:15:51,2016-04-19T15:22:11,Tarkistettu,1.1 2016_39_13,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,Nyt siirrytään debattiin. Pyydän siihen osallistuvia ilmoittautumaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_39_14,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kasvun ja työpaikkojen luomiseksi todella tarvitsemme kokonaan uudenlaisia ratkaisuja, suuria rakenteellisia ratkaisuja. Nyt täytyy varmaankin muuttaa koko asento eikä vain korjata sitä, sanovat armeijan käyneet. Kaiken kaikkiaan näivettymisen kierre on kuitenkin katkaistava. Kaikissa näissä uudistuksissa me voimme todellakin jäädä tuijottamaan vain uhkia ja mahdollisia puutteita ja sulkea silmämme niiltä mahdollisuuksilta, mitä ne ovat antamassa. Edustaja Lindtman, te ryhmäpuheenvuorossanne esititte lisämiljardien menoja muun muassa kirjasto- ja muihinkin julkisiin investointeihin. En tosin kuullut, miten olisitte nuo miljardit ottaneet, mistä ne olisivat pois. Voisitteko ystävällisesti kertoa kokonaisuuden?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-04-19T15:22:18,2016-04-19T15:23:13,Tarkistettu,1.1 2016_39_15,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitetaan positiivisesti. Näyttää siltä, että kaikilla puolueilla tässä salissa on yksimielisyys siitä, että työttömyysturva on hyvä käyttää aktiivisesti. Mutta täytyy tehdä selvä ero siihen, että kysymys ei ole mistään Rinteen mallista. (Antti Rinne: Kiitos!) Tämä Rinteen malli, jonka demarit ovat esittäneet, maksaisi eduskunnan laskentapalvelun mukaan 350 miljoonaa euroa. Mutta missä se pihvi tässä hallituksen esityksessä sitten on? Se pihvi on siinä, ettei tarvita uutta rahaa vaan käytetään olemassa olevaa rahaa tehokkaammin nimenomaan palkkatukena ja starttirahana, ja se pihvi on Lindströmin pihvi. Mutta mitä tulee Lindtmanin vaalilupauksiin, niin vuonna 2011 sosialidemokraatit lupasivat 100 000 uutta työpaikkaa. No, miten vaalikaudella kävi? 100 000 työpaikkaa meni. Erotus on 200 000 työpaikkaa, se on aika iso. (Välihuutoja) Toisaalta nyt Lindtman esittää tässä salissa tällä vaalikaudella (Puhemies koputtaa) Emu-puskureitten käyttöönottoa. Hän itse sanoi viime vaalikaudella, kun Soini sitä esitti... (Puhemies: Aika!) Lindtman sanoi... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.] (Timo Soini: Ei enää, ei enää! — Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-04-19T15:23:14,2016-04-19T15:24:25,Tarkistettu,1.1 2016_39_16,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä demarien listasta ensimmäisen työntekijän verovähennysoikeus. Mielenkiintoinen ajatus, jota hallitus jo ilmoitti tutkivansa työllistämiskannustimen nimellä. Se täytyy tarkkaan suunnitella, että se mahdollisimman tehokkaaksi saadaan. Puhutte vuodesta toiseen ja kuukaudesta toiseen Emu-puskureiden käyttämisestä. Kuitenkin meillä valtiontaloutta vastuullisesti hoitavat virkamiehet ja arvioitsijat toistuvasti ovat arvioineet, että se liikkumavara on todellisuudessa mitätön tai olematon, jos vastuullisesti katsotaan myöskin tulevien sukupolvien eläkemaksua. Tämän osalta pyytäisin tarkkuutta kyllä aina, kun heitätte sen kortin esiin. Puhuitte kirjastoihin, infraan, kouluihin sijoittamisesta. Kyllä tämä hallitus venyttää menokehyksiä niin paljon kuin vain voidaan suhteessa velkaantumiseen ja verotuksen nostamiseen, että käytetään rahaa muuallekin. Lyhennysvapaat kuukaudet pankeilta — varmaan se jotain maksaisi. Paljonko, mitä ehdotatte? Vihreiden osalta olen kyllä erityisen huolestunut tästä, että kuntien ahdinkoa ei saisi lisätä tiputtamalla kuntien menopuolta. Emme me kyllä aikaisemmalla hallituskaudella, toimiessani erityisavustajana hallituksessa, nähneet näin vastuutonta ajattelua vihreiden puolelta. (Puhemies koputtaa) Kyllä sieltä täytyy löytyä tehoa, muuten maa ei käänny.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-04-19T15:24:31,2016-04-19T15:25:41,Tarkistettu,1.1 2016_39_17,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erinomainen asia, että sosialidemokraattien hallitukselle tarjoamat vaihtoehdot kiinnostavat. Nyt kun olette niistä osan ottaneet sinne omaan laariinne, niin voimme mielellämme tarjota näitä lisää, esimerkiksi tämän: terveyskeskukset ja koulut ja päiväkodit kuntoon. Siihen löytyy malli — siemenrahoituksella — meidän vaihtoehtobudjetistamme. Arvoisa puhemies! Suomea viedään nyt väärään suuntaan. Siitä osoituksena on se, että ei tule lisää työpaikkoja, tulee vähemmän työpaikkoja. Sen lisäksi, vaikka ennen vaaleja lupasitte, että ette, pääministeri, leikkaa opiskelijoilta, eläkeläisiltä ja lapsiperheiltä, nyt te leikkaatte. Mutta erityisen mielenkiintoista on se, että nyt olette löytäneet yhden vastauksen kaikkiin ongelmiin, ja se on tämä osakeyhtiöittäminen. Ensin metsät ja luonto, seuraavaksi terveyskeskukset, ja seuraavaksi olette laittamassa tiet, rautatiet, meriväylät ja maantiet osakeyhtiöksi. Pääministeri, ennen vaaleja sanoitte, että Suomi pitää laittaa kuntoon. Jäikö sieltä yksi sana pois? (Puhemies koputtaa) Tarkoititteko ""myyntikuntoon""?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-19T15:25:42,2016-04-19T15:26:50,Tarkistettu,1.1 2016_39_18,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täydennän edustaja Lindtmania sen verran, että varmaan kysymys on siitä, että Suomi laitetaan ""lunastuskuntoon"". Väännän hieman rautalangasta tätä asiaa, minkä olen pyrkinyt monta kertaa tuomaan esiin. Kotitaloudet ja yritykset maksavat veroa tuloistaan ja kulutuksestaan, aivan totta. Jos ihmisten käytettävissä olevat tulot pienentyvät hallituksen ylisuurten leikkauksien vuoksi, kulutus pienentyy ja sen kautta valtion saamat verot pienentyvät. Samalla työttömyydestä aiheutuvat kustannukset sekä lisääntyvät sosiaaliturvamenot lisäävät julkisen talouden rahoitusaseman ahdinkoa. Kysynkin: mihin oletuksiin hallitus pohjaa ennusteen arvonlisäveron tuoton kasvusta, kun leikkauslinjanne nimenomaan syö kansalaisten ostovoimaa, ja kuinka monen talousnobelistin pitää teille tämä kertoa ennen kuin tämän uskotte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-19T15:26:51,2016-04-19T15:27:46,Tarkistettu,1.1 2016_39_19,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, te olette itse linjanneet olevanne valmiita myymään valtion omaisuutta investointien rahoittamiseksi. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on toistuvasti pyytänyt lisätietoa näistä suunnitelmista, emmekä me ole sellaista saaneet. Mutta nyt on varmasti hyvä hetki sitten esittää suora kysymys ja toivoa suoraa vastausta: Tarkoittaako siis tämä teidän kysymyksenne sitä, että tämä hallitus ei ole myymässä mitään valtion omaisuutta tai valtion omistusosuuksia, myöskään Solidiumin alaisista yhtiöistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-04-19T15:27:46,2016-04-19T15:28:22,Tarkistettu,1.1 2016_39_20,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Värderade talman! Uusia työpaikkoja tarvitaan ehdottomasti, mutta on hyvä muistaa, että maamme taloutta ei käännetä kestävälle kasvu-uralle minkä tahansa yrittämisen tai työn tekemisen kautta. On hyvä, mutta ei missään tapauksessa riitä, että rakennamme toisillemme asuntoja tai pilkomme naapurille puita. Toivon ja uskon, että ministerit ymmärtävät kasvaville markkinoille suuntautuvan viennin sekä korkean teollisen jalostusarvon merkityksen ja potentiaalin hyvinvoinnin rakentamisessa ja että muistamme, että meillä edelleen on useita todellisia helmiä eri puolilla Suomea. Jos nämä lähtevät, on seuraava osoite kuitenkin yleensä Kiina, Intia tai Brasilia, ei mikään muu Suomen kaupunki. Joten kysyisinkin arvon pääministeriltä: Pidättekö huolen siitä, että terveys- ja koulutuspuolen leikkauksia ja uudistuksia mietittäessä jollakin pysyy kokonaiskuva hanskassa siten, ettei vahingossa heikennetä sellaisia alueita, joilla kansainväliset huippuyritykset tahkoavat hyvinvointia koko Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-04-19T15:28:23,2016-04-19T15:29:24,Tarkistettu,1.1 2016_39_21,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri Stubb sanoi puheessaan, että ripaus optimismia ei julkisessa keskustelussa olisi haitaksi talouden positiivisen kierteen aikaansaamiseksi, ja pääministeri Sipilä vahvisti sen sanomalla puheensa lopussa, että Suomen tilanne ei ole toivoton ja on edelleen omissa käsissämme. Olen kanssanne samaa mieltä, emme me saa Suomea nousuun viljelemällä pessimismiä. En haluaisi olla ilonpilaaja tässä tilanteessa, mutta vastuulliseen taloudenhoitoon kuuluu myöskin riskien kartoittamista. Kahden kuukauden päästä äänestävät britit EU-jäsenyydestään, ja kysynkin: onko hallituksella mitään varasuunnitelmaa, mitä mahdollinen ero tarkoittaa Suomelle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-04-19T15:29:24,2016-04-19T15:30:16,Tarkistettu,1.1 2016_39_22,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvon pääministeri, ennen vaaleja vaalikeskusteluissa te toistitte useampaan otteeseen, että yhteiskuntasopimus ratkaisee meidän yhteiskuntamme isot ongelmat. Olitte aika selvästi sitä mieltä, että heikompituloisiin, heikommassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvia leikkauksia suomalaisessa yhteiskunnassa ei tehdä, jos tulette valituksi pääministeriksi. Olemme samaa mieltä siitä, että velkataakan lisäys on pysäytettävä jollakin aikataululla. Haluan todeta sen, että kun sanotte, että säästöpäätökset on nyt tehty, kyllä varmaan näin on, mutta ne tulevat tavallisen ihmisen näkökulmasta joka vuosi eteen, koska ne päätökset vaikuttavat vuosi vuodelta jo tästä eteenpäin. Arvoisa pääministeri, haluan teiltä kysyä sitä, haitteko te mandaattia hyvinvointivaltion muuttamiseksi markkinayhteiskunnaksi. Nyt te olette tehnyt Metsähallituksen osalta ja nyt te olette tekemässä väyläverkon osalta ratkaisun, jossa käyttäjä maksaa, aiheuttaja maksaa. Oletteko tähän saanut mandaattia kansalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-19T15:30:18,2016-04-19T15:31:29,Tarkistettu,1.1 2016_39_23,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä oppositiota kuunnellessa täytyy tietysti iloita siitä, että meillä on retorisesti hyvin näppärä oppositio, mutta sisältöä voisi olla ehkä vielä hieman enemmän. Mitä tulee tähän hallituksen linjaamaan julkisen talouden suunnitelmaan, niin hallituspuolueen edustajana olen hyvin ylpeä ja tyytyväinen siitä, että hallitus pitää sen, minkä lupaa (Välihuutoja vasemmalta) siltä osin, että meidän julkinen taloutemme on niin heikossa tilanteessa, että hallituksen ainut vaihtoehto on pitää kiinni siitä, minkä se ohjelmassaan on asettanut tavoitteeksi talouden reunaehtojen osalta. Ne päätökset eivät ole olleet helppoja, mutta se on ylisukupolvisesti vastuullista, mitä hallitus on nyt linjannut, vähättelemättä laisinkaan sen merkitystä yksittäisten kansalaisten kannalta. Nyt osataan katsoa tarpeeksi kauas myös reformien osalta ja julkisen talouden reunaehtojen osalta. Yksittäisenä pienenä asiana haluan myös vielä, arvoisa puhemies, kiittää niin ikään tulevaisuuteen katsovasta lisärahoituksesta genomikeskukselle, joka mullistaa ja muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-04-19T15:31:30,2016-04-19T15:32:37,Tarkistettu,1.1 2016_39_24,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tässä jää hämmästyneenä miettimään, kuinka paljon painavat tämän hallituksen lupaukset — lupauksia kun me olemme jo kuulleet monenlaisia, mutta näyttää siltä, että markkinavoimat selättävät aina tämän hallituksen. Te olette luvannut monenlaista, pääministeri. Te lupasitte, että vähäosaisilta ei leikata, ja piditte huolta siitä, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Toisin on käynyt. Te todella rankaisette ihmisiä, joilla on pienet tulot. Te lupasitte myöskin, että joka puolella Suomea säilyvät elämisen edellytykset. Nyt me olemme huomanneet, että kaikessa onkin kysymys yhtiöittämisestä. Ei kulje enää posti jatkossa, eivät kulje taksit, eivät junat ja niin edespäin. Ja vastaus on, että maailma tulee paremmaksi, jos otetaan yhtiöt käyttöön. Viimeisenä ja pahimpana on se lupaus, että koulutuksesta ei leikata. Minä, pääministeri, toivoisin, että kun te olette nyt pyhästi luvannut, että koulutuksesta ei enää leikata, niin katsoisitte, mitä kollega, ministerinne, tekee opetusministeriössä. Sieltä ovat tulossa yliopistokeskusten uudet leikkaukset, joissa yliopistokeskusten rahaa taas vähennetään. Eli koulutuksestakaan ei voitu lupauksia pitää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-19T15:32:40,2016-04-19T15:33:48,Tarkistettu,1.1 2016_39_25,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tosiaan syönyt lupauksensa moneen kertaan. Keskusta ja kokoomus lupasivat, ettei koulutuksesta leikata, mutta juuri sinne on tehty massiiviset leikkaukset. Perussuomalaiset lupasivat, ettei köyhimmiltä leikata — hallitus vie nimenomaan köyhiltä. Olen yhtä mieltä pääministeri Sipilän kanssa siinä, että meidän täytyy tehdä kaikkemme työllisyyden lisäämiseksi, mutta eiliset työllisyysavaukset jättivät kyllä monta kysymystä auki. Samoin tämä hallituksen leikkauspolitiikka vie aivan eri suuntaan kuin siihen, että lisäisimme työpaikkoja. Hallitus katsoo aiheelliseksi syyllistää ja kurittaa työttömiä, vaikka meidän suurin ongelmamme on se, että talous sakkaa ja työpaikkoja ei ole. Miksi hallitus ei keskity työpaikkojen luomiseen vaan laittaa kaiken energiansa byrokratian lisäämiseen ja työttömien kyykyttämisen ja kyttäämisen lisäämiseen. (Kokoomuksen ryhmästä: Aika kovaa puhetta!) Miksi te ette mahdollista sitä, että ikääntyneet työntekijät voisivat kouluttautua ja opiskella ja (Puhemies koputtaa) siten päästä takaisin työmarkkinoille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-04-19T15:33:50,2016-04-19T15:34:59,Tarkistettu,1.1 2016_39_26,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa toivoisin kyllä sosialidemokraateilta ihan rehellistä, avointa kertomusta siitä, mistä te leikkaisitte, mitä veroja te kiristäisitte, kun te, edustaja Rinne 20.3.2015 — kuukausi ennen vaaleja — lupasitte, että sosialidemokraatit tekevät vaalien jälkeen 4 miljardin sopeutuksen: 3 miljardia menoleikkauksia, 2 miljardia niistä heti, miljardi keväällä 17, ja miljardin veronkiristykset. Tämä on teiltä lunastamatta. Tehkää nyt, arvoisat sosialidemokraatit — teillä on kolme entistä valtiovarainministeriä käytettävissä — oma vastuullinen kehysvaihtoehtonne (Sosialidemokraattien ryhmästä: On tehty!) ja perustelkaa se nyt niin, ettei siitä putoa pohja pois. Esimerkiksi teidän indeksileikkauksiltanne, joita teidän ohjelmanne sisälsi 800 miljoonaa, on pohja pudonnut pois. Millä te korvaatte ne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-19T15:34:59,2016-04-19T15:36:04,Tarkistettu,1.1 2016_39_27,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on se vaihtoehtobudjetti, jossa on ratkaisut näihin kaikkiin. Luonnollisesti meiltä tulee myös oma kehyslinjauksemme, ja se tulee jo siksikin, puhemies, se tulee jo siksikin, että tämän hallituksen suunta on kerta kaikkiaan väärä. Se on väärä silloin, kun työllisyyteen ei panosteta riittävästi, ja se on väärä silloin, kun se on epäreilu. Mitä täällä tulee niihin lupauksiin, niin, pääministeri Sipilä, te sanoitte ennen vaaleja, että lapsiperheiden, työttömien, opiskelijoiden euroja ei leikata, ja nyt niitä leikataan. Puhemies, lisäpölmistystä tähän asiaan tuo vielä se, että paitsi että tehdään epäreiluja ja lupausten vastaisia leikkauksia, sen lisäksi Suomea viedään nyt surutta myyntikuntoon. On todella hämmentävää, että metsät, luonto, sairaalat, terveyskeskukset ja nyt sitten kansallisomaisuus, raiteet, tiet — kaikki — pitää yhtiöittää. Suomea pistetään myyntikuntoon, ja minä ihmettelen sitä, kuinka esimerkiksi keskustalaiset edustajat tässä salissa voivat allekirjoittaa nämä linjaukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-19T15:36:05,2016-04-19T15:37:13,Tarkistettu,1.1 2016_39_28,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! ""Tekemättä ei voi jättää"", presidentti ohjeisti, ja haluan antaa hallitukselle kiitosta siitä, että taloutta laitetaan määrätietoisesti kuntoon ja velkaantumista taitetaan. Työ on nostettu ykköseksi, ja vain suomalaisella työllä tämä maa tulee jatkossa pärjäämään, ja pidän myönteisenä sitä, että panostetaan myös merkittävästi yrittäjyyteen ja siihen, että näitä työpaikkoja syntyisi Suomeen. Pidän myös kiitoksen arvoisena sitä, että vaikeiden leikkausten jälkeen ei enää lisäleikkauksia koulutukseen ole suunnattu. (Krista Kiurun välihuuto) Kiitosta täytyy antaa myös siitä, että pakolaistilanne on saatu hallintaan: kiitos tästä ministeri Petteri Orpolle. Poliisin määrärahoja kuitenkin rasittaa edelleen sosialidemokraattien valtiovarainministeriaikana tehdyt kehysleikkaukset, ja kysyisin ministeri Orpolta: onko nämä demarien poliisileikkaukset mahdollista saada kuntoon vielä tulevina vuosina? (Vasemmalta: Kukas silloin oli pääministerinä?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-19T15:37:13,2016-04-19T15:38:22,Tarkistettu,1.1 2016_39_29,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä työllisyyden hoidosta haluan ottaa esimerkin, mitenkä se yrityselämässä voi onnistua: Meillä Varkaudessa elinkeinotoimen osalta käytiin keskustelua paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa työllistämisestä, nimenomaan kaupungin puolelta, että kaupunki antaisi siihen tietyn määrän rahaa, että yrittäjät työllistäisivät pitkäaikaistyöttömiä. Vastaus heiltä oli se, että tilanne on niin hankala, ettei kannata palkata, vaikka tukea tulisi. Ihmisten ostovoima on vähäistä, ja riskejä ei lähdetä ottamaan — vaikkapa remonttien teossa, siirretään niitä eteenpäin — koska ei ole varmuutta tulevaisuudesta. Kysynkin, pääministeri Sipilä: mitä toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä, että ihmisten ostovoima paranisi ja usko tulevaisuuteen paranisi myös?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-04-19T15:38:22,2016-04-19T15:39:12,Tarkistettu,1.1 2016_39_30,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Värderade fru talman! Inför hela landets befolkning visade regeringen i går hur oenig den är. Först håller minister Berner en pressinfo där hon berättar om den stora trafikreformen, och efter några minuter, en halv timme senare, går utrikesminister Soini ut och skjuter ner hela förslaget. Det är många med oss i svenska riksdagsgruppen, också många människor ute i landet som nu funderar på vad det är regeringen sysslar med. Är det så här man ska styra Finland?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-04-19T15:39:14,2016-04-19T15:40:05,Tarkistettu,1.1 2016_39_31,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yksi parhaimpia edellisen hallituksen saavutuksia on pääkaupunkiseudulla tehty sopimus, yhteistyö- eli MAL-sopimus, jossa investointeja panostetaan pääkaupunkiseudulle ja ne sitoutetaan tiettyyn asuntotuotantoon, jotta saadaan edullisia asuntoja. Tämä yhteistyö tuottaa nyt merkittävää talouden kasvua, josta koko maa hyötyy, ja pääkaupunkiseudulla syntyy useita työpaikkoja päivittäin. Kysynkin nyt pääministeriltä: kun tässä kehyksessä edelleen jatketaan tätä edellisen hallituksen hyvää linjaa ja se on positiivinen (Krista Kiuru: Ei muuten jatketa!) — kyllä jatketaan, tänne pääkaupunkiseudulle on osoitettu erittäin paljon investointirahaa, joka tuottaa nyt hyviä asioita — niin onko hallituksella, pääministerillä, ajatus siitä, että myös muualle, maakuntiin, tuotettaisiin samanlaisia yhteistyösopimuksia, jotta kasvua ja työtä syntyisi ympäri maata?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-19T15:40:30,2016-04-19T15:41:38,Tarkistettu,1.1 2016_39_32,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Sitten pääministeri Sipilä, 3 minuuttia siitä paikaltaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_39_33,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tietojeni mukaan 17.5. on eduskunnassa keskusteltavana omistajaohjausstrategia. Silloin päästään keskustelemaan omistajaohjauksesta. Mutta kyllä meidän todella aktiivisia täytyy olla, jos saamme niin paljon myytyä valtion omaisuutta kuin viime kaudella. Brittien ero eurosta — olemmeko siihen varautuneet? Kyllä me olemme keskustelleet ja varautuneet erilaisiin tilanteisiin, mutta totta kai toivomme ja ensisijainen vaihtoehtomme on, että britit säilyvät Euroopan unionin jäsenenä. Edustaja Rinne, SDP lupasi viime vaaleissa 100 000 uutta työpaikkaa — menetettiin 100 000 työpaikkaa. Tämä on iso ero ja osoittaa sen, kuinka vaikeasta kokonaisuudesta puhumme. (Pia Viitasen välihuuto) Jos näin ei olisi käynyt, niin leikkauksista ei tarvitsisi puhua ollenkaan. Ennen vaaleja ja vaalien jälkeen puhuttiin yhteiskuntasopimuksesta, ja se on ollut tärkein yksittäinen toimi tässä 72 prosentin työllisyysastetavoitteessa. Se ratkaisee tästä ongelmasta noin yhden neljäsosan. No, sitten tämä pelottelu tällä yhtiöittämisellä: Tämä on kyllä aivan käsittämätöntä. Esimerkiksi Tampereella on yhtiöitetty toimintoja, eikä sitä kukaan pelkää. Moni muukin kaupunki on tehnyt sitä. Me kaikki tässä salissa tiedämme, että viime kaudella jäi Metsähallitus-laki kesken ja se olisi tullut tässä muodossa maaliin (Välihuutoja) kaikilla hallituspohjilla. Infra Oy oli esillä useammallakin puolueella. Nyt sitä selvitetään; me emme ole tehneet asiasta mitään päätöksiä vielä, mutta sitä nyt selvitetään. Sitten täällä olivat esillä posti, taksit, junat. Kaikki ne ovat yhtiöitettyjä tällä hetkellä ja hyvin toimivat — ylpeänä omistajaohjausministerinä totean, että hyvin toimivat nämä yhtiöt yhtiömuodossa. Me tarvitsemme isoja rakenteellisia uudistuksia. Nyt tehdään selvitys tästä liikennekaaresta, joka toteutuessaan ja oikean suomalaisen muodon löytäessään on valtavan suuri uudistus ja ottaa jättimäisen askeleen digitalisoinnissa ja niin edespäin. Me hallituksena emme ole tehneet siitä päätöstä, vaan olemme päättäneet selvittää sen asian kuulemalla eri tahoja, ja sen jälkeen muodostamme hallituksessa yhteisen kannan. Sama koskee tätä Infra Oy ‑ajatusta, joka toteutuessaan luo huikeat mahdollisuudet tehdä julkisia investointeja aivan uudella mallilla. Nämä ovat isoja uudistuksia, ja sen takia me haluamme edetä keskustelun kautta. On käsittämätöntä, että oppositio vastustaa sitä, että tuomme avoimesti keskusteluun nämä isot asiat ensin, pyydämme siitä palautetta oppositiolta, yrityksiltä, kansalaisilta. Nyt on sen aika, ja sitten tehdään päätöksiä. Tämä on uutta poliittista kulttuuria, joka näyttää olevan äärimmäisen vaikeaa hyväksyä (Pia Viitasen välihuuto) ja hämmentävää myöskin oppositiolle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-19T15:41:41,2016-04-19T15:45:00,Tarkistettu,1.1 2016_39_34,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Ministeri Stubb, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_39_35,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, tulkitsenko tässä keskustelussa liikaa hopeareunusta, mutta ainahan me voimme päätöksiä tarkastella eri kulmilta, ja jokaiseen päätökseen liittyy paljon painetta ja kritiikkiä. Se voi tulla oppositiolta, se voi tulla luottoluokittajilta, komissiolta, kansainvälisiltä instituutioilta, se tulee äänestäjiltä, se tulee kunnilta, kaupungeilta, yksittäisiltä kansalaisilta. Mutta loppupelissä me näemme kyllä hallituksessa tämän kehyspäätöksen askeleena oikeaan suuntaan. Kun minä katson meidän talousennusteitamme ensi vuodelle — viime vuonna kasvua 0,5 prosenttia, tälle vuodelle 0,9 prosenttia, sitä seuraavalle vuodelle 1,2 prosenttia — niin siinä on jotain sellaista positiivista värinää, jota Suomen taloudessa varsinkaan julkisella puolella ei olla pitkään aikaan nähty. En kuitenkaan näkisi mitään aihetta riemuun. Tämä kehyspäätös oli osittain business as usual, jolla hallitus osoitti ja todisti sen, että me pidämme kiinni omasta talouspoliittisesta linjasta, 4 miljardin euron sopeutuksista, siitä että verotus ei kiristy, ja tavoitteesta, että velkaantuminen taitetaan. Olin viikonloppuna IMF:n ja Maailmanpankin kevätkokouksessa Washingtonissa, ja oli mahdollisuus keskustella myös Suomen talouden tilasta komissaari Moscovicin ja Dombrovskiksen kanssa. Tämä julkisen talouden suunnitelma on eräänlainen vakausohjelma meille kaikille, ja siihen kehikkoon se pitää pistää, sitten voi toki olla yksittäisistä päätöksistä eri mieltä. Mutta kun edustaja Lindtman totesi omassa ryhmäpuheenvuorossaan, että SDP:llä on neljä tavoitetta — kaikki mukaan, työllisyys kuntoon, osaaminen kuntoon ja oikeudenmukainen sopeutus — kyllä nämä ovat kaikki sellaisia tavoitteita, joita myös hallitus hakee. (Ozan Yanarin välihuuto) Sitten on tietysti yksittäisiä kohtia, joissa ei välttämättä olla teidän näkökulmastanne onnistuttu matkan varrella. Mutta ennen kaikkea tässä oli nyt viesti, koska me joudumme vastaamaan muun muassa komission kirjeeseen. Olemme siihen vastanneet ja saamme siihen vielä lopullisen vastauksen tämän kevään aikana. Me pyrimme välttämään sellaisia toimia, jotka veisivät meidät liiallisen alijäämän menettelyyn. Uskon myös, että kun Suomen talouspolitiikasta puhutaan, niin se, että julkisen talouden suunnitelmassa pysytään kehyksissä, on osoitus myös ulkomaailmalle siitä, että Suomen talouspoliittiseen ja pitkään linjaan voidaan luottaa, siis siihen kehyslinjaan, joka meillä on ollut vuodesta 2003 saakka. Mutta eihän tämä tietenkään riitä, ja nyt en puhu sopeutuksista vaan hallituksen toimista. Me pistimme kehykset pakettiin, seuraavaksi me teimme sote-kehyspäätöksen, ja nyt me panostamme yhteiskuntasopimuksen eteenpäinviemiseen. Tässä matkan varrella on jättiläismäisiä hankkeita, joista liikennekaari oli hyvä esimerkki, työllisyyspaketti, yrittäjäpaketti, oli toinen esimerkki. Uskon, että kaikki suomalaiset toivovat tällä hetkellä, että poliittiset päättäjät ja erityisesti hallitus tekevät sellaisia ratkaisuja, jotka saavat aikaiseksi Suomessa käänteen. (Puhemies koputtaa) Sitä me nyt tarvitsemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-19T15:45:03,2016-04-19T15:48:21,Tarkistettu,1.1 2016_39_36,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,Jatketaan keskustelua.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_39_37,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, te olette valinnut nyt tässä viimeisten viikkojen aikana taktiikan, jossa joka kerta, kun puhutaan näistä talous- ja työllisyysasioista, te toteatte, että edellinen hallitus ei tehnyt sitä ja tätä ja tavoitteena ollut 100 000 työpaikkaa ei toteutunut. Eiköhän nyt olisi teidän aika lopettaa syyttely ja ottaa vastuu. Te olette pääministeri, ette oppositiojohtaja. Me olemme tarjonneet teille omassa vaihtoehtobudjetissamme tälle vuodelle merkittäviä toimenpiteitä, joilla saataisiin työpaikkoja tässä ja nyt. Siellä on kokonaisuus, jonka on arvioinut eduskunnan tietopalvelu: 35 000 työpaikkaa tämän vuoden aikana. Meillä on siis keinopaketti, jossa on töitä tarjolla tässä ja nyt. Silloin kun tätä vaihtoehtobudjettia esitettiin, te suhtauduitte siihen hyvin yliolkaisesti. Nyt kysyn teiltä: oletteko tutustuneet tarkalleen niihin esityksiin, mitkä siinä vaihtoehtobudjetissa on tehty, ja oletteko valmiita ottamaan niitä käyttöön? Minä olen valmis esittelemään teille niitä tarkalleen, jos ette ole niihin vielä perehtyneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-19T15:48:22,2016-04-19T15:49:29,Tarkistettu,1.1 2016_39_38,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyn tästä sote-uudistuksesta, kun sekin nousi näissä kehyksissä esiin julkisen talouden sopeuttamisohjelmassa. Alun perin tämän sote-uudistuksen tarkoitus oli nimenomaan perusterveydenhuollon vahvistaminen eli se, että saadaan ihmisille parempaa terveydenhuoltoa (Timo Heinonen: Juuri näin!) nykyistä nopeammin. Toinen tarkoitus oli sote-palveluiden integraatio, jolla saadaan nostettua palveluiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Nämä lähtökohdat ovat mielestäni kyllä hallitukselta täysin unohtuneet, ja sote-uudistuksesta on tullut projekti, jolla tavoitellaan bisnesmahdollisuuksia kansainvälisille terveysyhtiöille. Arvoisa puhemies! Täällä jo edustaja Henriksson oikeutetusti kysyi, missä viipyy tieto eduskunnalle, mitkä 12 sairaalaa saavat jatkaa. Minun on vielä tästä kysyttävä lisäksi: Kuka tulevaisuudessa kantaa vastuun palveluiden kokonaisuudesta, kun palvelutuotanto hajoaa moniin eri yhtiöihin? Entä kenellä on vastuu kansanterveydestä ja sosiaalipalveluista? Markkinoillako?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-04-19T15:49:30,2016-04-19T15:50:36,Tarkistettu,1.1 2016_39_39,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeinen tavoite on ja tulee jatkossakin olemaan se, että jokaiselle suomalaiselle turvataan yhdenvertaisesti sosiaali- ja terveyspalvelut. Ei hallitus eikä Suomi ole yksityistämässä sosiaali- ja terveyspalveluita. Julkinen valta kantaa vahvan vastuun ja vahvemmankin vastuun tulevaisuudessa, kun tämä sote-uudistus menee eteenpäin. Hallituksen kehyspäätös on oiva osoitus hallituksen toimintakyvystä. Uskottava talouspolitiikan linja pysyi, kokonaisveroaste ei nouse, koulutukseen ei tule lisää säästöjä. (Krista Kiurun välihuuto) Ja valan kyllä rohkeutta hallitukseen, että teette uusia toimenpiteitä työn ja yrittäjyyden edistämiseksi. Jos ei yritä, mitään ei synny. Mitään ei myöskään syntyisi, jos SDP päättäisi, koska te kaikkea vastustatte ja teidän päälinjanne kyllä tämän päivän keskustelun myötä on se, että lisää velkaa, lisää menoja (Antti Rinteen välihuuto) ja vähän niin kuin vielä pelotteluja päälle ja lisää veroja. Eli lisää velkaa, lisää menoja, lisää veroja ja vähän pelottelua päälle — se on SDP:n linja. (Välihuutoja — Pia Viitanen: Vähemmän velkaa, edustaja Sarkomaa!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-04-19T15:50:37,2016-04-19T15:51:44,Tarkistettu,1.1 2016_39_40,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy tähän velkaantumiskehitykseen kyllä puuttua, ja pääministeri, olisi vielä yksi kysymys. Kyllä se kokoomus on se puolue, joka on Suomen velkaannuttanut. (Krista Kiuru: Eniten velkaannuttanut! — Välihuutoja) — Riippumaton selvitys: eniten velkaa on puolueista ottanut kokoomus, 99 miljardia, taitaa olla jo 100 miljardin päälle. Mutta, arvoisa puhemies, kun tässä nyt näitä hallituksen puheita ennen vaaleja ja näitä petettyjä koulutuslupauksia kuuntelee, niin tulee mieleen Steven Wrightin sanonta, että nyt iski muistinmenetys ja déjà vu yhtä aikaa — luulen, että olen unohtanut tämän aikaisemminkin — ja se koskee tätä koulutuslupausta, joka kesti vain 15 minuuttia, ja se koskee myös näitä käsityksiä siitä, lupasiko joku ennen vaaleja, että Suomen kaikki maantiet yhtiöitetään ja vielä niin kuin liikenneministeri esittää, että jatkossa tienkäytön hinnan määräisivät yksityiset yritykset. Nythän pääministeri kertoi, Helsingin Sanomissa tänään hetki sitten, että tämä on kehysriihessä sovittu. On kova linja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-19T15:51:44,2016-04-19T15:52:56,Tarkistettu,1.1 2016_39_41,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todella harmillista ja jopa surullista, että te, vasemmisto-oppositio, vihreät, olette valinneet taktiikaksenne pelotella kansalaisia, pelotella kaikilla niillä uudistuksilla ja esityksillä, mitä hallitus tuo pöytään. Te näyttelette sitä samaa draamaa viikosta toiseen, aihe vähän vaihtuu, ja valitsette aina uuden kohteen toiseen rooliin. Olisi paljon uskottavampaa, jos te ihan oikeasti lähtisitte rakentavaan keskusteluun Suomen tulevaisuudesta ja niistä toimista, joilla Suomi saadaan nousuun. Hallitus on tekemässä rohkeita uudistuksia, on tekemässä ratkaisuja, joilla pitkällä tähtäimellä saadaan kilpailukykyä parannettua ja tämän maan talous kuntoon, parempaan kuntoon kuin mitä SDP:n jäljiltä viime kaudella jäi. Se on kylmä tosiasia. Vasemmistoliiton osalta täytyy sanoa, että on valitettavaa, että teidän talouslinjanne voi tiivistää näin: lisää velkaa, lisää veroja. (Markus Mustajärven välihuuto) Vihreitten osalta pitää sanoa, että teidän tällainen tulevaisuuspuolueleimanne on kyllä tämän ensimmäisen vuoden aikana mennyt täysin, ei ole mitään tulevaisuuteen tähtäävää. Te haluatte ottaa velkaa (Puhemies koputtaa) tuleville sukupolville.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-04-19T15:52:57,2016-04-19T15:54:05,Tarkistettu,1.1 2016_39_42,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun edustaja Rantakangas puhui vihreistä, niin pitää toki vastata. Hän peräänkuulutti rakentavaa keskustelua. Mehän olemme tarjonneet rakentavasti meidän vaihtoehtoamme, mutta tässä huomaa, että sitä ei ole kuunneltu. Eli silloin kun on kerrottu sitä vaihtoehtoa, ette ole kuunnelleet sitä. Eihän näissä hallituksen kehyspäätöksissä ole mitään yllättävää eikä mitään uutta: lisäleikkauksia huono-osaisille, lisäleikkauksia maailman heikoimmille. Itse asiassa yllättävää toki tässä on se, että annetaan rahaa, palkitaan suurimpia saastuttajia. Se on uutta, ja se on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa. Eikä hallitus ole vieläkään perunut koulutusleikkauksia. Eilenkin oli Ylen A2‑ilta, siellä ihmiset oikealta vasemmalle, kaikki, yrittäjät, ei-yrittäjät, kaikki, haukkuivat niitä koulutusleikkauksia — tämä on todella arka aihe kokoomuslaisille edustajille, jotka katsovat minua todella suuttuneesti tässä. Hallituksen otteissa ei ole mitään uutta, ei ole nähtävissä käännettä. (Ben Zyskowicz: Mistäs vihreät olisivat säästäneet?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-04-19T15:54:06,2016-04-19T15:55:25,Tarkistettu,1.1 2016_39_43,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ensinnäkin, no, enää läsnä olevaa ministeriä, selkeistä vastauksista, mitkä aiemmin saatiin. Vastaan omasta puolestani omaa ryhmääni ja puoluettani kohtaan esitettyihin vääriin syytöksiin. Ensinnäkin meitä syytettiin siitä, että Euroopan vakausmekanismi on tällä vaalikaudella antanut Kreikalle rahaa. Muistutan, että mitään muuta rahaa Euroopan vakausmekanismi ei Kreikalle ole antanut kuin sitä, mitä sosialidemokraatit itse olivat omassa hulluudessaan viime vaalikaudella tälle vakausmekanismille antamassa. (Välihuutoja) Mitään muuta rahaa ei ole annettu. Meitä syytettiin siitä, että alle 1 000 euroa tienaavien verotus olisi muka unohdettu. Päinvastoin tämä hallitus edistää sitä, että 1 000 euroa voi tienata verottomasti. Te ehdotatte, että Emu-puskurit pitäisi ottaa käyttöön. Tämä on kaikkein erikoisin ehdotus, koska tämähän on työmarkkinajärjestöjen kanssa sovittu asia, joka koskettaa eläkerahastojen puskureita. Nyt juuri, kun pakkolaeista on päästy eroon, teidän keskeinen tavoitteenne on tuoda pakkolait takaisin ja kävellä työmarkkinajärjestöjen kanssa tehdyn sovun ylitse. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-04-19T15:55:26,2016-04-19T15:56:35,Tarkistettu,1.1 2016_39_44,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä nyt on aika kysyä äänestäjien kuluttajansuojan perään. Yksikään hallituspuolue ei kertonut vielä ennen vaaleja, että on yhtiöittämässä lähes koko sosiaali- ja terveydenhuollon julkisen toiminnan. Yksikään hallituspuolue ei kertonut, että aikoo siirtää koko Suomen väyläomaisuuden perustettavaan yhtiöön. Eivät viime kaudella vielä perussuomalaiset eikä keskusta sanoneet, että he haluavat yhtiöittää Metsähallituksen. He vastustivat sitä. Pääministeri Sipilä äsken täällä peräänkuulutti sitä, että opposition pitäisi olla iloinen, että näiden yhtiöittämislinjausten seurauksena nyt voimme keskustella näistä asioista. Kyllä näistä asioista olisi ihan oikeasti pitänyt keskustella ennen vaaleja. Se olisi ollut äänestäjien näkökulmasta reilua. Heillä olisi ollut oikeus tietää, että hallitus kaavailee massiivista yhtiöittämistä ja todennäköisesti myös tästä seuraavaa yksityistämistä, koska hallitus on samaan aikaan linjannut sen, että se tulee myymään julkista omistusta näiden omien kärkihankkeidensa rahoittamiseen. Eli kyllä tässä on nyt ihan oikeasti hallitus (Puhemies koputtaa) laittamassa Suomea myyntikuntoon. Tämä olisi ollut äänestäjien... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-04-19T15:56:37,2016-04-19T15:57:48,Tarkistettu,1.1 2016_39_45,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun karsitaan pois omakehu, rajuin moite ja pelottelukin, niin kyllähän tässä on jäänyt tähän mennessä keskustelusta jäljelle se, että kaikki ovat yksimielisiä siitä, että työllisyys on avain sille, miten tälle yhteiskunnalle käy seuraavien vuosien aikana. Työllisyys ratkaisee meidän yhteiskuntamme kohtalon ja myös monen henkilökohtaisen kohtalon, muun muassa sen velkaongelman, mikä on meidän kaikkien yhteinen kysymys. Tätä kevättä puhutellaan ratkaisujen kevääksi, ja kyllähän tässä hentoja merkkejä käänteestä parempaankin on olemassa myös asiantuntijoitten mukaan. Tuleeko käänne, siinä mielessä kiky-sopimus, yhteiskuntasopimus, on aivan perustavaa laatua oleva asia, ja toivon, että oppositio SDP etunokassa toimii myös jatkossa tämän sopimuksen aikaansaamiseksi. Avaukset, joita tässä on tuotu esille, kuuluvat tulevaisuuden rakentamiseen. Ei niitä pidä pelätä, niistä pitää keskustella rakentavalla tavalla. Ja loppuun: toivon, että hallitus ottaa pihkaotteen sote-ratkaisun eteenpäinviemisessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-04-19T15:57:48,2016-04-19T15:59:00,Tarkistettu,1.1 2016_39_46,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voitte olla aivan vakuuttunut, edustaja Kääriäinen, siitä, että sosialidemokraattien puolue on vastuullinen puolue, joka suomalaisessa yhteiskunnassa toimii sillä tavalla, että asiat saadaan paremmalle tolalle. Keskustapuolueesta erityisesti edustaja Rantakangas on useaan otteeseen syyttänyt, että sosialidemokraatit jollakin tavalla ovat estäneet tätä sopimuksen eteenpäinmenoa. Päinvastoin, on tehty paljon sen eteen, että löydetään työmarkkinaratkaisu, jolla saadaan ennakoitavuutta ja vakautta tulevaisuuteen. Minua huolestuttaa tällä hetkellä aika paljon se, että hallitukselta tulee esityksiä aika kovalla uholla liittyen määräaikaisiin työsuhteisiin, takaisinottovelvollisuuden rajoittamiseen ja tätä kautta vaarannetaan, myöskin näitten työttömyysturvaetuuksien kiristämisen kautta, sitä että tämä ilmapiiri nyt säilyisi noissa liittoneuvotteluissa kunnollisena ja sieltä voitaisiin niitä ratkaisuja odottaa. Nyt vetoankin keskustapuolueeseen, kokoomukseen erityisesti ja perussuomalaisiin, että te teette nyt kaikkenne, jotta tämä ilmapiiri ei myrkyttyisi uudelleen pakkolakien tai pakkojen kautta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-19T15:59:00,2016-04-19T16:00:07,Tarkistettu,1.1 2016_39_47,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eiliseen työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteeseen liittyen: tiedote oli otsikoitu ""Työttömyysturvalla töihin tai yrittäjäksi"", eli sitä valtion maksamaa osaa voidaan käyttää starttirahaan ja palkkatukeen. Oletuksenahan tässä on, että pienen kynnyksen takana on olemassa syntyviä työpaikkoja tai mahdollisuuksia yrittäjyyteen. Tähän asti ihan oikein, mutta jos näin on, niin miksi näitä välineitä ei ole käytetty aiemmin? Sen takia tämä Lindströmin pihvi ei oikein maistu. Tässähän vain rahoitustapa vaihtuu, mekanismi ja työkalut ovat kutakuinkin samat. Meillä olisi ollut viime vuoden aikana mahdollisuus käyttää palkkatukea paljon enemmän, mutta esimerkiksi starttirahoista, joiden pitäisi olla aina ensisijainen rahoituskohde, oli jo alkuvuodesta pulaa, ja lyhyessä ajassa pitkäaikaistyöttömyys on kolminkertaistunut, yli kaksi vuotta työttömänä olleitten määrä melkein nelinkertaistunut, joten miten ihmeessä tämä on joku taikatemppu? Onko joku ministeri Lindström keksinyt jotain ainutlaatuista, koska rahaa tulee valtiolla samalla tapaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-04-19T16:00:08,2016-04-19T16:01:18,Tarkistettu,1.1 2016_39_48,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Kunnioitettu puhemies! Kun tässä nyt kuitenkin keskustellaan julkisen talouden suunnitelmasta, niin täytyy kiinnittää huomiota siihen, mikä oli tämän hallituksen talouspolitiikan linja, kun lähdettiin tekemään hallitusohjelmaa. Se oli se, että julkinen talous tasapainotetaan ja velkaantuminen taitetaan. Nyt kun katsotaan talouden näkymiä, niin talouden näkymät maailmalla ovat hyvin vaatimattomat ja kasvua ei ole kauheasti näkyvissä. Julkinen talous meillä on ollut alijäämäinen vuodesta 2008 lähtien, se täytyy kääntää ylijäämäiseksi. Menoaste on kasvanut, valtionvelka, kuntien velka ovat kasvaneet, valtion takausvastuut ovat kasvaneet, ja samaan aikaan valtion kassaa on syöty, mutta kuitenkin tässä vaikeassa tilanteessa me pystymme tekemään kovia, isoja, hyviä väyläinvestointeja, pystymme biotaloushankkeita edistämään ja edistämään digitalisaatiota monella suunnalla. Tämä on hyvä tie.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-04-19T16:01:18,2016-04-19T16:02:26,Tarkistettu,1.1 2016_39_49,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Värderade fru talman! Hallituksen yrittäjyyspaketissa on monta kohtalaisen hyvää asiaa. Pääpiirteissään se on kuitenkin luonteeltaan sellainen, että siinä ei luoda pysyvää rakenteellista muutosta, vaan siinä on erinäisiä avustuksia ja kohdennuksia. Positiivinen asia on se, että siinä sanotaan, että työttömyyspäivärahaa voisi käyttää starttirahana. Olenko ymmärtänyt oikein, jos oletan, että tämä ei kuitenkaan koske ansiosidonnaista eli käytännössä, kun joutuu työttömäksi, ammattitaito vanhenee sen reilun vuoden verran ennen kuin luodaan insentiivi yrittäjäksi ryhtymiseen? Ymmärrän hyvin, että tämä ei ole pelkästään hallituksen tahdosta kiinni, mutta onko aikomuksia viedä sitä tähän suuntaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-04-19T16:02:27,2016-04-19T16:03:17,Tarkistettu,1.1 2016_39_50,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse näen sillä tavalla, että hallituksen toimenpidelinja tämän talouden kääntämiseksi on monella tavalla järkevä eli edetään ikään kuin kolmea tietä: haetaan toisaalta säästöjä, toisena tehdään isoja rakennemuutoksia, haetaan ratkaisuja meidän rakenteellisiin ongelmiin, ja kolmantena haetaan sitten mittavia keinoja kasvun elementtien aikaansaamiseen. Eli on paljon puhuttu yhteiskuntasopimus, meidän työllisyys- ja yrittäjyyspaketit, normien purkaminen, isot väyläinvestoinnit, kärkihankkeisiin miljardi euroa, innovaatiopaketti, ja koko ajan pyritään siihen, että veroaste pidetään kurissa. Minä ymmärrän, että näillä toimenpiteillä nimenomaan haetaan sitä entistä parempaa työllisyyttä, ja se työllisyyshän on meillä parasta oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja tasa-arvoa. Eli kaiken kaikkiaan tätä kokonaisuutta kun ajatellaan, (Puhemies koputtaa) niin minusta hallituksen linja on monella tavalla aivan oikea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-04-19T16:03:17,2016-04-19T16:04:25,Tarkistettu,1.1 2016_39_51,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pienen hämmennyksen vallassa tässä olen, koska pääministeri Sipilä osoitti SDP:tä ja antoi väärän todistuksen SDP:stä Metsähallitusta koskevassa asiassa ja saman tien poistui paikalta. (Eduskunnasta: Juuri näin!) Toisin kuin keskusta, emme piiloutuneet asiassa EU:n selän taakse, ja toisin kuin keskustalla, meillä oli erityisesti muita vaihtoehtoja tarkastelussa kuin tämä osakeyhtiöittäminen. (Eduskunnasta: Kyllä, näin oli!) Keskustalainen maakuntajohtaja Mika Riipi totesi sen ääneen: ""Metsähallitus-lain uudistaminen vietiin loppuun eräänlaisena symbolina virkamiesvallasta tässä maassa."" Voin sanoa, että eivät kyllä ministeriä kovin paljon tällaiset lausunnot mairittele. Mutta nyt julkisia palveluja heikennetään, kaikki mahdollinen Metsähallituksesta teihin ja ratoihin, meriväyliin yhtiöitetään ja markkinatalousajattelu jyllää. Palveluita, joita vuosien saatossa on rakennettu, hyvinvointiyhteiskuntaa, puretaan nyt nopealla tahdilla. Tämä on Suomen kannalta täysin väärä suunta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-04-19T16:04:26,2016-04-19T16:05:34,Tarkistettu,1.1 2016_39_52,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus antaa liikenteelle todella paljon rahaa, miljardin verran, mutta silti on paljon vielä tiehankkeita, joita olisi välttämätöntä rahoittaa. Sitä varten on selvitettävä, miten väyläinvestoinnit voitaisiin moninkertaistaa ja tuo infrarakentaminen myös työllistäisi. Onko se sitten Infra Oy ‑tyyppinen yhtiö vai mikä se on, se pitää nyt selvittää, ja se tuodaan keskusteluun. Se on kuitenkin selvä, että pelkällä budjettirahalla tämä ei tule onnistumaan. Myös budjettikehykset ja EU:n alijäämäsääntö estävät miljardien investoinnit. Olen ymmärtänyt, että myös valtiovarainministeriön taholla olisi positiivisempaa asennetta siihen, että uusia budjetin ulkopuolisia rahoitusmuotoja voitaisiin tutkia tieinfran rahoitukseen. Onko näin? Tietenkin on selvää, että tämän pitää olla kustannusneutraali autoilijan kannalta, niin että kustannukset eivät nouse, kun työtäkin pitää ottaa kauempaa vastaan. Sitten se, niin kuin edustaja Laukkanen sanoi, että investointeja tulee myös (Puhemies koputtaa) maakuntien välisiin tiehankkeisiin, mainittakoon nyt vaikka Kolmostie.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-04-19T16:05:34,2016-04-19T16:06:44,Tarkistettu,1.1 2016_39_53,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itä-Suomen yliopisto on päättänyt lakkauttaa Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen, ja tämä päätös uhkaa jättää kymmenien miljoonien eurojen kiinteistöt tyhjilleen. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Ja Turunen ei sano mitään!) Kyse on myös paljon isommasta ongelmasta. Kaikkiaan tyhjillään on miljardiluokan kiinteistömassa, kun mietitään asiaa maanlaajuisesti. Se rasittaa julkista taloutta sekä pahentaa kestävyysvajetta. Jos hallituksen tarjoama lisärahoitus ei kelpaa Itä-Suomen yliopistolle, kysyn, millä keinoin hallitus aikoo pitää huolen opettajankoulutuksen jatkamisesta, ja vielä suuremmassa mittakaavassa, mitä se aikoo tehdä saadakseen jo tyhjentyneet kiinteistöt hyötykäyttöön ja pitääkseen huolen, ettei enää uusia tyhjiä rakennuksia tule. On hienoa, että tulee uutta poliittista kulttuuria. Nyt eduskunta haluaa kuulla, miten sillä turvataan vielä hyvässä hapessa olevia oppilaitoksia ja kiinteistöjä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-04-19T16:06:44,2016-04-19T16:07:46,Tarkistettu,1.1 2016_39_54,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli palveluiden integraatio ja perusterveydenhuollon vahvistaminen ja sitä kautta palvelujen parantaminen ja kustannustehokkuus. Nyt kun hallitus on lähtenyt yksityistämisen ja yhtiöittämisen tielle, niin nämä tavoitteet eivät tule toteutumaan. Vaikuttaa siltä, että sote-uudistus on tiukasti kokoomuksen pihkaotteessa. Hallituksen uusimmat sote-seikkailut tulevat vaarantamaan julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainon ja ihmisten sote-palvelut. Tämä on erittäin valitettavaa, koska tämä on erittäin tärkeä ja tarpeellinen uudistus sekä talouden että palveluiden näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyöstä on leikattu aikaisemmin jo 43 prosenttia, mutta se ei tälle hallitukselle riitä, vaan kehysriihessä sovittiin vielä ylimääräisestä 25 miljoonan leikkauksesta. Tämä on kohtuutonta. Ettekö te voisi harkita vielä näiden lisäleikkausten perumista? Ettekö te voisi mieluummin vaikka vähentää tämän 25 miljoonaa Finnfundin isosta pääomakorotuksesta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-19T16:07:47,2016-04-19T16:08:54,Tarkistettu,1.1 2016_39_55,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! SDP ryhmäpuheenvuorossaan paljasti, minkä takia olemme tässä taloustilanteessa. Ryhmäpuheenvuoron käyttäjä sanoi, että muutoksen on oltava aina turvallisempaa kuin paikallaan pysyminen — eli muutoksen on oltava aina turvallisempaa kuin paikallaan pysyminen. Siitähän tässä on kysymys. Me olemme syöneet yli varojemme, koska emme ole uskaltaneet tarttua muutokseen. Ollaan pysytty paikallaan, ja se on ollut turvallinen olotila. On velkaannuttu ja syöty yli varojemme. Tämä hallitus nyt uskaltaa tehdä muutoksia, tarttua niihin mahdollisuuksiin hakea muutosta. Siitä onnittelut hallitukselle, että kehysriihipäätös on saatu aikaan. Ajaessani aamulla töihin kuulin Pave Maijasen biisin ""Pidä huolta"". Hän siinä lauloi, että pidä kiinni päätöksistä, niissä voima itää. Hallitus, pitäkää kiinni päätöksistä, voima itää niissä. (Pia Viitasen välihuuto) Mutta työllisyys on tärkeä kysymys, ja kysynkin sitä, milloin työllistämistä helpotetaan. Nyt työllistäminen on pelottavaa. Milloin saadaan digitalisaation aikana aikaan semmoinen järjestelmä, että kun työllistää ihmisen, niin ei tarvitse (Puhemies koputtaa) kuin syöttää sosiaaliturvatunnus ja palkkasumma sinne ja sen jälkeen verot ja eläkemaksut ohjataan... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-04-19T16:08:55,2016-04-19T16:10:05,Tarkistettu,1.1 2016_39_56,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei uskoisi, että tässä puhuu edellisen hallituksen pääministeripuolueen edustaja. (Vasemmalta: Ei todellakaan!) Ystäväni sanoi, että hän ei halua hallituksen kärkihankkeeksi sen vuoksi, että tuo uus-orwellilainen sana tarkoittaa sitä, että leikataan paljon ja leikataan vielä enemmän. Näin on käynyt koulutuksessa, työttömyyden hoidossa ja pienituloisten toimeentulossa. Mutta olen tyytyväinen siitä, että hallitus on uskaltanut tehdä tuon muutoksen, että passiivista työttömyysrahaa voidaan käyttää aktiivitoimiin. Se ei ole uuden uusi. Tällainen samanlainen malli meillä on ollut voimassa aikaisemminkin, silloin kun tuosta rahasta oli pulaa. Mutta tämä teidän mallinne johtaa siihen, että nyt te olette lyhentämässä starttirahakausia ja te olette leikkaamassa vuodella pitkäaikaistyöttömien palkkatukijaksoa. Kaikkein surullisimpana asiana on se, että te olette vähentämässä ja leikkaamassa, ajamassa alas kolmannen sektorin työllistämistoimia. Ne eivät ole työttömyyden hoidon tai avoimille työmarkkinoille siirtymisen näkökulmasta maailman tehokkaimpia, mutta ne ovat syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta (Puhemies koputtaa) ja ennalta ehkäisevinä toimina erittäin tehokkaita. Noilla ihmisillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin mennä sinne... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-04-19T16:10:05,2016-04-19T16:11:20,Tarkistettu,1.1 2016_39_57,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyys on a ja o, niin kuin täällä hallituspuolueistakin on todettu, mutta nyt näyttää, ikävä kyllä, siltä, että työllisyystavoitteesta jäädään. Vuosi on hukattu, ja palkkaratkaisua ollaan neuvottelemassa vasta nyt, vaikka jo viime syksynä SAK teki erittäin anteliaan kädenojennuksen — siihen ei tartuttu, ja aikaa on tuhrattu. Nyt näyttää siltä, että ollaan luomassa vielä aivan uusi rakenteellinen este työllisyyden kohentumiselle. Viittaan, puhemies, siihen, että jo tällä hetkellä nuorten naisten työllisyysaste on Suomessa huomattavasti alemmalla tasolla kuin esimerkiksi Ruotsissa. Ja mitä hallitus on tekemässä? Leikkaa subjektiivista lasten päivähoito-oikeutta, nostaa päivähoitomaksuja tavalla, joka entisestään vaikeuttaa nuorten naisten työllisyysasteen nostoa, nuorten naisten työssäkäyntiä. Minkä takia tällä tavalla toimitaan? Eikö teidän, ministeri Stubb, pitäisi juuri olla purkamassa työllisyyden rakenteellisia esteitä? Pelkään, että tällä teidän politiikallanne nuorten naisten työllisyysaste jää pysyvästi matalalle tasolle emmekä me pääse lähellekään sitä 72 prosentin (Puhemies koputtaa) työllisyysastetta ja kansantalous tulee supistumaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-04-19T16:11:20,2016-04-19T16:12:37,Tarkistettu,1.1 2016_39_58,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Rantakankaalle tiedoksi: hyvällä tai huonolla idealla ei ole mitään puoluekirjaa, eikä se tunne myöskään hallitus—oppositio-rajoja. Minä kiitän ja annan tunnustusta hallitukselle muun muassa perustulokokeilusta, soten pitkästä kaaresta, liikennehankkeista, monista hyvistä yrittäjyys- ja työllisyysavauksista. Olen samaa mieltä myös siitä, että kotimaisen kysynnän tukeminen ei ratkaise niitä ongelmia, jotka johtuvat talouden rakenteista ja niiden muutoksista. Mutta se Lindströmin pihvi tässä on se, että kotimaisen kysynnän rapauttaminen vahvistaa rakenteellisten ongelmien rinnalla myös suhdanteisiin liittyviä ongelmia ja estää sen sillan rakentamisen yli taantuman. Siksi minä kysyin muun muassa teiltä, Alexander Stubb, valtiovarainministeri: miten käy niitten arvonlisäverotuottojen tulevaisuudessa, mihin oletuksiin ne perustuvat, koska kulutus ei kasva — päinvastoin, se laskee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-19T16:12:37,2016-04-19T16:13:39,Tarkistettu,1.1 2016_39_59,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun oppositiota kuuntelee, niin teki hallitus niin tai näin, se tehdään jatkuvasti väärinpäin — teidän mielestänne. Mikään ei ole hyvin, Suomi on huono paikka asua ja elää, tämä on selkeästi teidän mielipiteenne. (Antti Rinne: Tuo on väärä todistus!) Vain heinäsirkat ja kuivuus puuttuvat. Itse näen, että opposition syyttely on hyvin monesti perusteetonta, koska Suomi on elintasoltaan edelleenkin hyvä maa ja siunatulla tasolla, varsinkin kun sitä tarkastellaan globaalisti, kuten globaalia kriisiäkin pitää katsoa yhdessä. Siinä mielessä varmasti ymmärrätte sen, että jotain pitää tehdä, koska muuten tämä vaikea leikkaus tulee perinnöksi tuleville sukupolville. Tosiasia on kuitenkin se, että tämä talouden tasapainottamisen raskas risti on peritty edelliseltä hallitukselta. Sosialidemokraattien aikana te ette saaneet aikaiseksi niitä uudistuksia, mitkä nytten tehdään. Siinä mielessä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä näitä kipeitä säästötoimenpiteitä. Nyt kysynkin: missä ne konkreettiset vaihtoehdot ovat? (Puhemies koputtaa) Niitä ei edelleenkään ole esitetty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-04-19T16:13:39,2016-04-19T16:14:48,Tarkistettu,1.1 2016_39_60,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus päätti nostaa kuntien sosiaali- ja terveyspalvelumaksuja, lasten subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajattiin, iltapäivähoitojen päämaksuja kaksinkertaistettiin. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan toteuttaneet hallituksen asettamia toivomuksia, ja nyt te rankaisette näitä kuntia, koska ne eivät toimineet siten kuin te halusitte. Te ette kunnioita kuntien itsehallintoa ettekä kuntien arviointikykyä. Nyt te säädätte minimiasiakasmaksut, jotka on otettava käyttöön, halusi kunta niitä tai ei. Tämän lisäksi te edellytätte, että kunnat pienentävät vanhusten laitoshoidon henkilöstömitoitusta. Jos kunnat eivät nyt toimi kuten te esitätte tässä uudessakin esityksessä, tuletteko te jälleen rankaisemaan kuntia ja tekemään lisää säästöjä, jos kunnat kokevat, että he eivät halua heikentää vanhusten palveluja siten kuin te esitätte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-04-19T16:14:49,2016-04-19T16:15:52,Tarkistettu,1.1 2016_39_61,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Tapani,Tölli,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että suuri yksimielisyys on siitä, että tarvitsemme välttämättä talouskasvua, julkisen talouden tasapainottamista ja kasvua nimenomaan uusille toimialoille, myös entisille. Se luo työpaikkoja. Olen seurannut tätä keskustelua ja hyvin mielenkiinnolla opposition vaihtoehtoa. Olen myös perehtynyt SDP:n vaihtoehtobudjettiin (Antti Lindtman: Tiedetään!) poikkeuksellisen tarkasti. Mutta niistä konkreettisista toimenpiteistä, joilla kasvu saadaan aikaan, me tarvitsemme yhteisymmärrystä. Se ei nouse retoriikalla. (Antti Lindtman: Näin on!) On mielenkiintoista, että tämä SDP:n vaihtoehtobudjetti syntyi hyvin vähän aikaa viime hallituskauden päättymisen jälkeen, ja SDP oli — ei vähäisessä vastuussa — valtiovarainministeripuolueena. (Antti Lindtman: Nyt tiedämme, mistä se johtuu!) Kun 100 000 uutta työtöntä tuli, niin ei oikein voi sanoa, että valo syttyi pari kuukautta sen jälkeen. Tietysti epäonnistumisesta oppii. (Välihuutoja) Konkreettiset toimenpiteet (Puhemies koputtaa) jäävät puuttumaan. On monia hyviä asioita, joista pitää oppia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p800,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Tapani Tölli,800,2016-04-19T16:15:53,2016-04-19T16:17:03,Tarkistettu,1.1 2016_39_62,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä sydämestäni kiitän edustaja Tölliä, sillä tiedän, että hän on lukenut vaihtoehtobudjettia. Suosittelisin, voisiko ryhmäpuheenjohtaja antaa esimerkiksi edustaja Niikollekin sen vaihtoehtobudjetin, niin että täällä ei tarvitsisi jatkuvasti käydä sitä keskustelua, mikä on SDP:n vaihtoehto. Nimittäin siellä on lukuisia konkreettisia vaihtoehtoja, jotka kuitenkin toteuttavat parempaa työllisyyttä vähemmällä velalla. Puhemies! Mitä täällä tulee tähän pelotteluun, niin minusta kyllä tuntuu, että osa hallituksesta on tainnut nyt itsekin pelästyä omaa politiikkaansa. Olen kiinnittänyt huomiota, että täällä koko aikana ei ole ollut yhtäkään perussuomalaista ministeriä paikalla — ovat tainneet ruveta jo hirvittämään nämä vaalilupausten pettämiset sitäkin puoluetta. Täällä pääministeri hämmästyttävällä tavalla, keskustataustainen pääministeri, puolustelee sitä, että Suomi pistetään myyntikuntoon, kaikki yhtiöitetään. Se on hämmästyttävää. Mutta tietenkin minä ymmärrän, että ministeri Stubbin on helppo olla tuolla, koska tämä on hyvin kokoomuslaista politiikkaa. Mutta sitä peräänkuulutan, mitä olivat perussuomalaisten, mitä olivat keskustan viestit ennen vaaleja. Eivät varmasti olleet, puhemies, nämä lisäleikkaukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-19T16:17:04,2016-04-19T16:18:15,Tarkistettu,1.1 2016_39_63,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lindtman antoi ymmärtää, että hallitus istuu toimettomana. (Antti Lindtman: Kyllä!) Tämähän on täyttä huuhaata. Päinvastoin, hallituksen työssä on tällä hetkellä tekemisen meininki. (Antti Lindtman: Ei ole!) Kokoomuksen työn ja yrittäjyyden linja näkyy vahvasti. Kilpailukykysopimus etenee ja luo tuhansia, ehkä kymmeniätuhansia, uusia työpaikkoja. Kehyspäätös osoitti hallituksen toimintakykyä ja hallituksen kykyä pitää kiinni aiemmin tekemistään päätöksistä, vaikka se vaatisi vaikeita uusia ratkaisuja. Yrittäjyyden tukemisessa on edistytty, pienyrityksiä varsinkin halutaan vahvistaa. Työttömiä halutaan aktivoida, heidän työttömyytensä halutaan katkaista alkuunsa. Normien purkaminen etenee, digitalisaatiossa otetaan harppauksia eteenpäin ja niin edelleen. Jopa ikuisuusprojekti sote menee eteenpäin, kansalaisten valinnanvapautta edistetään. Edustaja Aalto ei tiennyt, mitä vastata opiskelijalle, joka sanoo, että miksi opiskella, kun naapuri saa työttömänä enemmän. Ehkä vastaus on se, että opiskelu parantaa työllistymis-ennustetta ja lisää tulevaisuuden ansiotasoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-19T16:18:16,2016-04-19T16:19:27,Tarkistettu,1.1 2016_39_64,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Heti aluksi haluan sanoa, (Ben Zyskowicz: Aivan aluksi!) että en pidä sitä hyvänä, että pääministeri esittää syytöksiä oppositiolle ja sen jälkeen hän lähtee täältä salista itse pois. Toivon, että puhemiehistö tähän asiaan puuttuu. Mutta, arvoisa puhemies, mitä tulee tähän edustaja Zyskowiczin puheenvuoroon, niin huomaan olevani hänen kanssaan itse asiassa aika paljon samaa mieltä. Kyllä, kokoomus kyllä vei tämän kehysriihen. Ennen kehysriihtä perussuomalaiset sanoivat, että leikkausten tie on kuljettu loppuun, keskustan ryhmäjohtaja Vanhanenkin totesi, että katsotaan, tarvitseeko tässä leikata, mutta kyllä nyt leikattiin lisää. Voi kysyä, jäikö tässä koko hallitus nyt kokoomuksen pantiksi. Mutta sitten vielä tähän yhtiöittämiseen. Pääministeri antoi ymmärtää, että tämä yhtiöittäminen, siis teiden, maanteiden siirtäminen osakeyhtiöön, olisi ihan kuin ""business as usual"", että tätähän tehdään. Arvoisa puhemies, missään maailmassa ei ole tehty tällaista, missään maailmassa ei anneta yksityisten yritysten (Puhemies koputtaa) päättää, kuinka paljon pitää maksaa siitä, että liikkuu teillä, mutta keskusta hyväksyy tämän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-19T16:19:28,2016-04-19T16:20:39,Tarkistettu,1.1 2016_39_65,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lindtman, olette oikeassa, kokoomus piti kehysriihessä kiinni siitä, että siitä, mikä on aikaisemmin sovittu, eli että 4 miljardia sopeutetaan vuoden 19 tasolla, pidetään kiinni. Voitte kuvitella, edustaja Lindtman, mikä olisi ollut arvio ja reaktio hallituksen toimintakyvystä sekä Suomessa että ulkomailla, jos hallitus olisi tullut kehysriihen tiedotustilaisuuteen ja kertonut, että emme nyt siitä 4 miljardista pitäneetkään kiinni, kun se olisi vaatinut vajaan 400 miljoonan uusia säästöjä. Silloin se arvio, että hallituksen toimintakyky ei ole kunnossa, (Pia Viitasen välihuuto) hallitus ei pysty pitämään kiinni aiemmin sopimastaan, jos se vaatii vaikeita uusia ratkaisuja, olisi ollut aivan oikea. On välttämätöntä, että hallitus piti kiinni toimintakyvystään, uskottavuudestaan ja teki nämä uudet ratkaisut, vaikka ne eivät olleet helppoja. Mitä opintotukeen tulee, niin sanon edelleenkin, että opiskelu parantaa näiden nuorten työllistymisennustetta ja tulevaa ansiotasoa. Se on tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-19T16:20:39,2016-04-19T16:21:50,Tarkistettu,1.1 2016_39_66,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskeisinpänä tavoitteenahan meillä kaikilla täytyy yhteisesti olla työllisyyden parantaminen. Se on aivan selkeä asia. Minusta parasta työttömyyden ja työllisyyden hoitoa on se, että pystymme luomaan uusia työpaikkoja. Vastuullista politiikkaa on se, että me kaikin tavoin vahvistamme suomalaisten uskoa huomiseen, pelottelutekniikalla ei hirveästi saada edes uusia kannattajia. Onneksi tämä hallituksen vaihtoehto on paljon positiivisempi ja tulevaisuuteen (Krista Kiuru: Sanoo pakkohallitus!) luotsaavampi kuin mitä täällä pelotellaan ja minkälaisia kannanottoja oppositiosta on tullut. Esimerkiksi tämä viime viikolla julkistettu yrittäjyys- ja työllisyyspaketti avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia työllistää ja työllistyä. Minä pyydänkin nyt oppositiolta, että teette kertakaikkisen asennemuutoksen ja ryhdytte tukemaan pientä ja keskisuurta yrittäjyyttä ja myös kannustamaan ihmisiä (Touko Aallon välihuuto) aktiivisemmin hakeutumaan työllisyystoimien ääreen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-04-19T16:21:50,2016-04-19T16:22:58,Tarkistettu,1.1 2016_39_67,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen puolue ja koko oppositio varmaankin ovat valmiita tukemaan semmoista politiikkaa, jolla aidosti luodaan talouskasvua ja työllisyyttä. Nyt on vain se ongelma, että tämä hallituksen politiikka on pakastanut talouskasvun ja jäädyttänyt työllisyyden. Nyt minä huomaan, minkä takia tässä edustaja Tölli on ikään kuin hieman kritisoinut hänen mielestään konkretian puutetta tässä meidän paperissamme. Se johtuu siitä, että tästä on jäänyt puuttumaan tämä SDP:n vaihtoehtobudjetin yrittäjäpaketti, jossa on kahdeksan ohjelmakokonaisuutta plus kaksi asiaa työllisyyteen suoraan. Täällä on ensimmäisen työntekijän vähennys, jossa on tämä 20 000 euroa vuodessa ammatinharjoittajan tueksi, ja täällä on myöskin työllistämiseen ja kassatilanteeseen apua, lisäpanostusta yksinyrittäjien henkilökohtaiseen työllistämisneuvontaan. Täällä on luovien alojen talouskasvua, täällä on palveluyritysten tukea ja niin edelleen, konkreettisia asioita. Suosittelen lukemaan tämän. SDP katsoo aina eteenpäin. Voi olla, että taaksepäin katsoen on tehty virheitä, mutta nyt tehdään uusia asioita ja viedään asioita eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-19T16:22:58,2016-04-19T16:24:05,Tarkistettu,1.1 2016_39_68,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä viimeinen lause Antti Rinteeltä oli todellakin tärkeä lause. Sosialidemokraatit ovat nyt täällä esittäneet, että otetaan Emu-puskurit käyttöön. Muistaakseni viime vaalikaudella eräs tunnettu oppositiojohtaja  meni  tällaista  esittämään  oman  varjobudjettinsa yhteydessä, ja silloin edustaja Lindtman ollessaan hallituksessa totesi, että tällä Emu-esityksellä viedään lapsiltamme leipä suusta. Onko edustaja Lindtman viemässä nyt lapsilta leivän suusta? Samoiten myöskin edustaja Rinne, joka oli silloin Pro-ammattiliiton puheenjohtajana, tyrmäsi täysin tämän. Mutta, arvoisa valtiovarainministeri, yksi minun mielestäni erittäin tärkeä asia on jäänyt huomioimatta, ja se on kotitalousvähennys. Nyt tuota kotitalousvähennystä korotetaan, ja summat eivät ole tiedossa, mitä se perheille tehnee. Kehyksissä on sellaiset summat kuin 18 miljoonaa valtiolle kustannuksia, 10 miljoonaa kunnille, yhteensä 28 miljoonaa. Mihin kokoluokkaan tämä euromääräinen summa perheissä (Puhemies koputtaa) suurin piirtein sitten sattuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-04-19T16:24:06,2016-04-19T16:25:14,Tarkistettu,1.1 2016_39_69,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä sosialidemokraatit ansiokkaasti viljelevät tätä vaihtoehtobudjettiaan. Edustaja Rinne tarjosi jo lähiopetusta pääministerille, ja Viitanen ja Lindtman ovat useasti tähän viitanneet. Minulla tämä on ollut koko talven täällä lokerossa, ja olen tätä tarkkaan tutkinut. Jos mennään näihin kivoihin säästöihin, niin täällä on Sitran taseen puoliksi ryöstäminen, 350 miljoonaa, työeläkemaksun alennus, siihen valtion hyöty 130 miljoonaa eli verokarhun osuus siitä Emu-puskurin syömisestä, harmaan talouden torjunta, rahoitusmarkkinavero yhteensä yli 400 miljoonaa — asioita, jotka olisi hyvin vaikea toteuttaa tässä muodossaan. Yrittäjille voidaan puhua sitten, että osinkoveroon 115 miljoonaa, pääomaveroon plus 120 miljoonaa. Miljardin verran tässä on kyllä semmoista tuloa, jota minun mielestäni ei aidosti voi puolustella, että tällä voitaisiin taloutta tilkitä. Tämä tulopuoli on väistämättä tässä teidän varjobudjetissanne höttönen, ja sen takia en näe oikeastaan edes järkeväksi, että valtiovarainministeri tai pääministeri tähän erityisen tarkkaan enää lähtisi tutustumaan. Mutta toivon, että tulee uutta materiaalia, joka on kiinnostavampaa. Kertokaa, miten näillä se miljardi syntyisi. Uskotteko oikeasti siihen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-04-19T16:25:15,2016-04-19T16:26:22,Tarkistettu,1.1 2016_39_70,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Voimme kyllä tarjota myös edustaja Mykkäselle tukiopetusta tästä vaihtoehtobudjetista. Nostitte aivan oikeita asioita siellä esiin, ja ne kuvaavat juuri sitä, miten sopeutus voidaan tehdä oikeudenmukaisemmin ja vieläpä niin, että valtio ottaa vähemmän velkaa. Kyse on loppujen lopuksi arvovalinnoista. Ja onko nyt oikea aika ottaa esimerkiksi Emu-puskurit käyttöön, edustaja Turunen? Politiikkaa tehdään ajassa. Tehän täällä olette kertoneet, että nyt on huono aika. Ne on sitä varten tarkoitettu, ja meidän vaihtoehtomme on rakennettu niin, että koko julkisen talouden tasapaino säilyy, ja siten lapsilta ei syödä. Mutta jäi epäselväksi edustaja Turuselta paitsi tämä opettajankoulutuslaitoksen kohtalo myös se, kannatatteko te nyt näitten Emu-puskureiden käyttöönottoa. Siinä olisi järkeä, sillä saataisiin työllisyyttä tässä ja nyt. Mutta, arvoisa puhemies, vielä kerran: kun pääministeri on sanonut, että tämä teiden siirtäminen osakeyhtiöön on kuin business as usual, (Puhemies koputtaa) ja hallitus on tämän sopinut, niin tästä voi kuulla hiljaisuuden perussuomalaisten riveiltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-19T16:26:23,2016-04-19T16:27:35,Tarkistettu,1.1 2016_39_71,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ulospäin näyttää kyllä vahvasti siltä, että hallituksen sisäinen kommunikointi tässä hyvin markkinoidussa avokonttorissa tökkii pahasti. On sääli, että pääministeri lähti eikä täällä ole paikalla myöskään perussuomalaisten ministereitä. Sen verran se eilinen tiedotustilaisuus kyllä hämmensi, että siitä jäi se käsitys, että perussuomalaiset ovat torpanneet niitä esityksiä, jotka ministeri Berner eilen teki. Ja nyt olisi hyvä tietää, näkyykö tämä Infra Oy:n perustaminen nyt kehyksissä jollakin tavalla. Ministeri Bernerhän sanoi, että sen pitäisi olla käytössä ja valmis 2018 — elikkä tämän liikennekaaren, Oy:n, vai mikä se nyt sitten tulee olemaan — ja jos näin on, näkyykö se jollakin tavalla kehyksissä? Ja jos näkyy, niin mitä perussuomalaiset ovat sitten mieltä siitä? Mielestäni tämä on asia, mikä meidän pitää saada selväksi: mikä on tässä asiassa hallituksen linja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-04-19T16:27:35,2016-04-19T16:28:50,Tarkistettu,1.1 2016_39_72,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Vielä edustajat Lehti, Östman ja Andersson, ja sitten ministeri Stubb käyttää puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_39_73,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lindtman kiinnitti huomiota näihin Emu-puskureihin. Samaan rahastokokonaisuuteen kuuluu työeläkeyhtiöiden rahasto-osuus, sijoitusarvoltaan tällä hetkellä joku 175 miljardia, joista valtava osa on ulkomaille sijoitettuja. Ja jos sieltä nyt kotiutettaisiin työeläkeyhtiöiden toimesta suomalaisille markkinoille edes 5 tai 10 miljardia, niin rahoitustarve yrityselämässä olisi aika pitkälti hoidettu. Olen aina ihmetellyt, miksi sitä pääomaa käytetään ulkolaisten yhtiöiden rahoitukseen, kun sitä on näin runsaasti. Kotimaassakin sille olisi kysyntää. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-04-19T16:28:51,2016-04-19T16:29:38,Tarkistettu,1.1 2016_39_74,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kahden tunnin keskustelun ja kuuntelun jälkeen syntyy kova tarve ajatella positiivisesti ja puhua rakentavasti. Suomen koulutus on maailman huippua. Meillä on kehittynyt teknologiaympäristö. Suomi on maailmassa johtava tutkimus- ja tuotekehitystyössä. Suomi on siltana idän ja lännen välillä. Meillä on matala pääomaverotus. Suomi on maailman vähiten korruptoitunut valtio. Amerikkalainen professori Kalb kirjoitti joulukuussa mielenkiintoisen blogin tästä aiheesta. Suomen tehotonta markkinointia professori Kalb nimittää parhaiten säilytetyn salaisuuden syndroomaksi. Meillä on siis ongelma, ja se on yhteinen ongelma meillä. Kysyn: onko hallitus miettinyt, miten te ja me voisimme edesauttaa, että suomalaiset yritykset pärjäisivät paremmin myynnissä, markkinoinnissa ja tavaramerkin luomisessa, esimerkiksi ruotsalaisten tapaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-04-19T16:29:39,2016-04-19T16:30:43,Tarkistettu,1.1 2016_39_75,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämänkin keskustelun aikana on taas kerran käynyt ilmi, että tavoitteista kyllä on yksimielisyyttä tässä salissa, eli työllisyyden ja kasvun aikaansaamisen tärkeydestä. (Eduskunnasta: Mutta ne keinot!) Keinot taas, niistä ollaan erimielisiä. Vasemmistoliiton talouspoliittinen linja nojaa kolmeen kokonaisuuteen eli kotimaisen kysynnän tukemiseen, julkisten investointien määrän lisäämiseen sekä koulutukseen ja tutkimukseen panostamiseen. Hallituksen talouspoliittinen linja taas vaikuttaisi nojaavan kolmeen kokonaisuuteen, jotka ovat julkisten menojen leikkaukset, työntekijöiden työsuhdeturvan heikentäminen ja yhtiöittäminen. Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana siitä, miksi tämä hallituksen yhtiöittämisvimma on niin ongelmallinen: Yhtiömuoto heikentää demokratian läpinäkyvyyttä, se johtaa liian usein työntekijöiden aseman heikentymiseen. Mutta ennen kaikkea tässä nyt herää ihan aiheellinen pelko siitä, että hallitus on laittamassa Suomea myyntikuntoon — eikä pääministeri Sipilä nytkään antanut mitään selkeitä vastauksia, (Puhemies koputtaa) mitä tulee hallituksen myyntisuunnitelmiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-04-19T16:30:43,2016-04-19T16:31:53,Tarkistettu,1.1 2016_39_76,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,Sitten ministeri Stubbille 5 minuuttia tuosta puhujakorokkeelta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_39_77,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa mietin, miten parhaiten pystyy ryhmittämään tämän mielestäni hyvän talouspoliittisen keskustelun, joka liittyy tähän kehyspäätökseen, ja päädyin siihen, että ehkä paras tapa on ensin sanoa muutama sana siitä, mistä tilanteesta tämä hallitus lähti, ja toiseksi siitä, mikä on tilanne juuri nyt eli huhtikuussa 2016, ja kolmantena siitä, miten tästä eteenpäin. Eli mistä me lähdimme? Me lähdimme tilanteesta, jossa meidän bruttokansantuotteemme on edelleen alle sen tason, mitä se oli vuonna 2008. Me lähdimme tilanteesta, jossa Suomi oli tuplannut velkataakkansa kuuden vuoden sisällä. Me lähdimme tilanteesta, jossa työttömyys kasvoi nopeasti. Me lähdimme tilanteesta, jossa Suomen kilpailukyky laahasi verrokkimaiden perässä. Me lähdimme tilanteesta, jossa meidän yksikkötyökustannuksemme olivat liian korkeat, jossa meillä vienti ei vetänyt ja jossa oli globaalitalouden paine ja totta kai ongelmallinen väestörakenne. Kaiken tämän seurauksena talous supistui kolme vuotta peräkkäin. Se oli ikään kuin se lähtötilanne, ja ainakaan minua, edustaja Rinne, ei naurata tämä ollenkaan. Missä me sitten olemme tällä hetkellä? Mielestäni viimeisin ennuste valaa ehkä sitä tulevaisuuden- ja toivonuskoa, jota tässä salissakin on muutamissa puheenvuoroissa kuultu, koska olemme pitkästä aikaa päässeet pieneen, joskin orastavaan, kasvuun ja olemme myös matkalla kohti sitä hetkeä, kun meidän velkaantumisemme taittuu. Me olemme myös tilanteessa, jossa — jos kaikki menee hyvin — meidän työttömyys laskee ja olemme pystyneet pitämään kiinni ensimmäistä kertaa kolmen vuoden jälkeen siitä, että budjettialijäämä on alle 3 prosenttia. Samalla me olemme tilanteessa, jossa on tiettyjä myötätuulia, joita meidän kansantaloutemme ja myös ylipäätään talouden kannattaa hyödyntää, esimerkinomaisesti mainittakoon EKP:n elvyttävä rahapolitiikka, jos tätä termiä voi käyttää, raaka-aineiden hinta ja euron suhde dollariin. Mutta on myös vastatuulielementtejä, joista paljon keskusteltiin IMF:n kevätkokouksessa, esimerkiksi kehittyvien talouksien sakkaaminen, Kiina ja Intia pois lukien, ja sen jälkeen geopoliittiset riskit ja ehkä myös tässäkin keskustelussa mainittu brexit. Mutta lääkkeet, jotka kaikki meille antavat, ovat oikeastaan samantyyppiset. Ne liittyvät rakenteellisiin uudistuksiin, kilpailukyvyn parantamiseen, ne liittyvät normien purkuun. Ne liittyvät myös siihen, että verotus ei voi enää kiristyä. Tässä olen ehkä edustaja Anderssonin kanssa eri mieltä: Meillä ei ole varaa enää lisätä julkisia investointeja radikaalisti, meillä on yksi korkeimmista asteista. Sen lisäksi meillä ei ole myöskään varaa enää kiristää meidän verotuksen kokonaisastetta. Siinä mielessä olen kyllä samaa mieltä siitä, että meillä on erilainen talouspolitiikka kuin se, jonka te äsken esititte. Mutta hyvä puoli tässä kehyspäätöksessä, siis nykytilassa, on se, että meillä on talouspolitiikka, johon myös ulkopuolinen voi luottaa, ja me pidimme kiinni siitä, mistä on sovittu. Sitten viimeisenä ja kolmantena tulee se, miten sitten tästä eteenpäin. Tämä hallitus on ollut pystyssä nyt kymmenen kuukautta, ja me olemme rakentaneet polun päätöksille ja aloittaneet sen päätöksenteon. Ymmärrän myös siihen liittyvän kritiikin, koska aina kun tehdään suuria uudistuksia, tulee kritiikkiä. Sote-ratkaisu, kehyspäätös, yhteiskuntasopimus, työllisyystoimenpiteet, yrittäjyystoimenpiteet, tulevat verotoimenpiteet, omistajaohjausmuutokset, turvapaikkatilanne, liikennekaari, kärkihankkeet — ne ovat kaikki päätöksiä, ja ne ovat sellaisia päätöksiä, jotka potentiaalisesti kääntävät Suomen suunnan. Tosiasia on se, että puoliväliriihessä 2017 eli ensi vuoden maaliskuussa me tulemme näkemään, miten vahva tämä käännös tässä matkan varrella on ollut. Minä edelleen uskon siihen, että tämän hallituksen talouspolitiikan kulmakivet ovat uskottava talouspolitiikka, työllisyystilanteen parantaminen ja sitä kautta kasvun luominen. Ymmärrän sen kritiikin, joka näihin päätöksiin kohdistuu, mutta vihdoin uskon, seitsemän laihan vuoden jälkeen, että käänne Suomessa on tapahtumassa. Siitä ei tietenkään ole pelkästään hallitusta kiittäminen, vaan ylipäätään kaikkia suomalaisia, jotka lähtevät tätä muutosta tekemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-19T16:31:54,2016-04-19T16:36:57,Tarkistettu,1.1 2016_39_78,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,Debattia voidaan jatkaa vielä kello 17:ään saakka.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_39_79,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rinne, te kerroitte, että te haluatte kaikin keinoin edistää tätä kilpailukykysopimusta, ja vähän allekirjoittanuttakin kritisoitte siitä, että olen epäillyt sitä, miten on sitten yhteensovitettavissa juuri äsken tullut uutinen, kun Ammattiliitto Pro kertoi, että jos hallitus ei muuta päätöksiä, joita kehysriihessä tehtiin, niin Ammattiliitto Pro ei lähde tähän kilpailukykysopimukseen mukaan — saman puoluetaustan omaava johto. Mikä on teidän uskottavuutenne ja aitoutenne siinä, että te ihan oikeasti haluatte kantaa huolta isänmaasta? Tämä on ulkoparlamentaarinen toimi, mikä juuri tuli STT:n uutisessa, ja tarkoittaa sitä, että ulkoparlamentaarisesti pyritään demokraattisen hallituksen päätöksiä muuttamaan. Te täällä sanotte, että edistätte kilpailukykysopimusta. Kuka uskoo tämän jälkeen teidän puheitanne, jos tämä uutinen pitää paikkansa? (Krista Kiuru: Aivan uskomaton puheenvuoro! — Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-04-19T16:37:04,2016-04-19T16:38:03,Tarkistettu,1.1 2016_39_80,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielenkiintoinen puheenvuoro kansanedustaja Rantakankaalta, aika uskomaton sisällöltään. Jos on kuunnellut täällä tarkkaan, mitä eri ministerit ovat puhuneet SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalaisen roolista tässä kokonaisuudessa, on aivan selvää, että sosialidemokraattinen puolue ja kansanedustaja Ihalainen ovat tukena hallituksen pyrkimyksessä siihen, että saadaan työmarkkinaratkaisu syntymään. Minä olen julkisesti vedonnut siihen, että ammattiliitot lähtisivät neuvottelemaan tämän syntyneen neuvottelutuloksen pohjalta. Nyt te vedätte tähän jonkun yksittäisen ammattiliiton, jossa ovat itsenäiset päätöksentekijät, ikään kuin sotkette sosialidemokraattisen puolueen jollakin tavalla tähän. Meillä ei ole mitään tekemistä Ammattiliitto Pron kanssa. Sosialidemokraattinen puolue on yhteiskunnallinen puolue, vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan, ja Ammattiliitto Pro on edunvalvontaorganisaatio. Minusta näyttää siltä, että se, minkä äsken varoituksena totesin, että hallituspuolueet ja hallitus ovat sotkemassa tätä kuviota tällä hetkellä näillä omillaan, (Puhemies koputtaa) vaikeuttaa tilannetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-19T16:38:04,2016-04-19T16:39:10,Tarkistettu,1.1 2016_39_81,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä arvostan erityisen suuresti edustaja Ihalaista ja hänen työtään yhteisen sopimuksen aikaansaamiseksi erittäin paljon. Pääministerikin on monta kertaa sanonut, että erityisesti edustaja Ihalainen on tehnyt kaikkensa tämän sopimuksen syntymiseksi, mutta vaikutti jotenkin niin kuin tilaustyöltä, kun te täällä sanotte, että hallituksen ei pidä tehdä sitä tai tätä ja täällä vaarantuu sitten tämä kilpailukykysopimus — menee 10 minuuttia, kun tulee ilmoitus Pron puheenjohtajalta, johdolta, että uhataan hallitusta, että jättäydytään ulkopuolelle. Tässä mielessä, jos te olette vilpittömästi sitä mieltä, että ette ole tämän operaation takana, hyvä niin. Ja te pystytte vaikuttamaan varmasti Pron johtoon, että tällaisiin uhkauksiin hallituksen suuntaan ei mennä, kun hallitus on tehnyt kaikkensa, että tämä kilpailukykysopimus toteutuisi, koska se on isänmaan etu, se on meidän kaikkien etu myös pitkällä tähtäimellä, SDP:n poliittinenkin etu, koska meillä aina vuoroin vaihtuvat vallassa olijat ja oppositiopuolueet. Tässä mielessä halusin tämän nostaa. Tiesin, että tämä on teille kipeä asia, enkä halua syyttää mutta haluan kysyä, onko todella näin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-04-19T16:39:11,2016-04-19T16:40:16,Tarkistettu,1.1 2016_39_82,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minun nyt täytyy sanoa, että tämä on kyllä käsittämätön tilanne. Täällä on keskusteltu tänään tästä niin sanotusta Lindströmin pihvistä. Lindströmin pihvi on osoittautunut pakkopihviksi. Me juuri tässä muutaman kuukauden vielä olemme luulleet, että pienipalkkaisia naisia enempää ei kuriteta. Meillä on kuviteltu, että työntekijät eivät joudu enää enempää vastuuseen. Mutta ei kestänyt kauaa, kun on selvinnyt, että tulee työnäytettä, palkatonta työtä lisätään merkittävästi ja samaan aikaan myös opetusministerillä on oma puuha menossa koulutussopimuksesta. Työmarkkinajärjestöt ovat jo aikaisemmin todenneet, että mitta tulee täyteen, ja kun mitta tuli täyteen, niin sen jälkeenkin vielä tämä hallitus tekee uusia ratkaisuja, jotka vaarantavat kilpailukykysopimuksen. Kun Sipilä kertoi, että tässä on kysymys uudesta politiikasta, että tämä on nyt sitä uutta politiikkaa, niin kyllä minun täytyy sanoa, että on hyvin vaikea ymmärtää tätä uutta politiikkaa. Täällä valtiovarainministeri totesi, että nyt pantiin asiat pakettiin. Kyllä on pakettiin pantu niin tiet, niin metsät, maat, vedet, kohta väylät (Puhemies koputtaa) ja postit ja muut ja myös hyvinvointipalvelut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-19T16:40:16,2016-04-19T16:41:24,Tarkistettu,1.1 2016_39_83,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kehysriihi on ollut hallituksen selkärangan mittari, ja mielestäni tämä testi on läpäisty hyvin. Hallitukselta on löytynyt selkärankaa vaikeassa tilanteessa, säästötavoitteista ei ole tingitty ja kehysriihessä on päätetty useista työllisyyttä vahvistavista toimista. Meillä Suomella on todella ollut tarve osoittaa, että olemme luotettava ja hyvä maa sijoittaa, investoida. Olemme myös näyttäneet, että olemme valmiit taistelemaan hyvinvointiyhteiskunnan puolesta ja myös uudistumaan rohkeasti. Kaiken tämän ytimessä on ollut työ. Työn linja on ollut paitsi kokoomuksen linja myös hallituksen linja. Tähän linjaan on kuulunut se, että työn tekemisen pitää olla aina kannattavaa. Täällä SDP on tarjonnut hallitukselle evääksi erilaista tukiopetusta ja toisaalta veronkorotuksia, myöskin olette moittineet hallitusta muistinmenetyksestä. Kysyisin tässä, oletteko itse unohtaneet omat puheenne ennen vaaleja. Muistelen, että silloin puhuttiin 2 miljardin säästölistasta ja 1 miljardin lisälistasta. Missä (Puhemies koputtaa) nämä esitykset nyt ovat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-04-19T16:41:24,2016-04-19T16:42:30,Tarkistettu,1.1 2016_39_84,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten moneen kertaan on sanottu, SDP on tehnyt oman vaihtoehtobudjettinsa ja tulee joka vuosi sen tekemään ja oman kehyslinjauksen, ja tässä nimenomaan vastataan tähän hallituksen politiikan ongelmallisuuteen, siihen väärään suuntaan, että työllisyyteen ei olla tähän mennessä panostettu tarpeeksi. Nytkin ne keinot tuntuvat olevan hyvin, hyvin kyseenalaisia, mitä tässä on tuotu: työttömille keppiä ja johtajille porkkanaa. Mutta, puhemies, mitä tulee tähän ongelmatiikkaan, niin juuri se, että hallitus on pakastanut koko Suomen työllisyyden ja kilpailukyvyn uskomalla sokeasti vain ja ainoastaan siihen, että joku ratkaisu tulee 2017 työmarkkinaratkaisun myötä. Te olette hukanneet jo vuoden, ja toinen vuosi on tulossa, työllisyys ei kohene, ollaan leikkauskierteessä. Ja, puhemies, tämä leikkauskierre taas on osaltaan paitsi inhimillisesti väärin — se on väärin näitä köyhiä ihmisiä kohtaan, työttömiä, sairaita, opiskelijoita, eläkkeensaajia, lapsiperheitä kohtaan — se on myös talouspoliittisesti tuhon tie, koska koko ajan talous menee huonompaan suuntaan eikä tarvittavaa kasvua synny.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-19T16:42:30,2016-04-19T16:43:38,Tarkistettu,1.1 2016_39_85,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS ,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Muutama kommentti: Ensinnäkin työnäyte on, niin kuin täällä on moneen kertaan sanottu, vapaaehtoinen. On järjetöntä vastustaa sitä jopa Pron toimesta. Yhtiöittäminen ja yksityistäminen täällä sotketaan, vedetään yhtäläisyysmerkit. On aivan selvää, että meillä on yhtiöitä, jotka valtio tai kunnat omistavat täysin, ja ne toimivat markkinoilla ja ne ovat erittäin toimivia ja hyviä. Tällä tiellä kannattaa edetä harkitusti. Mitä sitten tulee tähän liikennekaareen ja sen osiin, niin perussuomalaiset ovat sitoutuneet siihen, että tämä selvitys tehdään. Sen jälkeen, kun selvitys on tehty, arvioimme sen, ja siinä on varmasti, sen voi jo sanoa, paljon hyvää, mutta esimerkiksi taksiliikenteen vapauttaminen meille ei käy. Tämä yhtiöittäminen tuo erinomaisia mahdollisuuksia, ja se kannattaa selvittää, mutta otamme siihen sitten kantaa, kun se selvitys on tehty muutaman ajan kuluttua, (Puhemies koputtaa) toivottavasti mahdollisimman pian.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-19T16:43:38,2016-04-19T16:44:45,Tarkistettu,1.1 2016_39_86,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kylmä on hallituksen selkäranka. Ihan muutamia esimerkkejä täällä jo mainittujen lisäksi: sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat kaikilla, lääkekorvauksia leikataan jälleen isoilla saksilla, ja palvelut heikkenevät. Täällä on tänään useassa puheenvuorossa kannettu huolta tulevien sukupolvien velkataakasta, mutta itse asiassa taloudellista velkaa paljon pahempi on se, että tuleville sukupolville jätetään perinnöksi romutettu koulutusjärjestelmä, eriarvoinen terveydenhuoltojärjestelmä ja kasvaneet tuloerot. Sen sijaan hallitus ei ole lainkaan huolissaan opiskelijoiden kasvavasta henkilökohtaisesta velkataakasta. Taloudellista velkaa voidaan lyhentää talouden hyvinä aikoina, mutta hyvinvointivelan kurominen takaisin umpeen on lähes mahdotonta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-04-19T16:44:45,2016-04-19T16:45:40,Tarkistettu,1.1 2016_39_87,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä valtiovarainministeri aivan oikein muistutti myös siitä, mitä kansainväliset talousjärjestöt, jotka tekevät hyvinkin laajoja tutkimuksia eri maitten toimivista malleista, tai huonosti toimivista malleista, ovat suosittaneet. Nämä talousjärjestöt ovat suosittaneet tutkimuksiin pohjautuvia toimenpiteitä Suomeen pitkään, jo 2000-luvun alkutaipaleelta lähtien, kuinka saataisiin yritystoimintaa ja työllisyyttä eteenpäin. Nyt vihdoin tämä hallitus on niitä viemässä eteenpäin. Monet näistä perustuvat nimenomaan asiantuntijatietoon, tutkimuksiin, joko kotimaisiin tai kansainvälisiin suosituksiin. Onkin nyt ihmeellistä, että SDP täällä vastustaa myös sellaisia uudistuksia, joista monet asiantuntijat sanovat, että niissä työllisyys lisääntyy. Eli täällä teidänkin vaihtoehtobudjetissanne lukee, että ""työttömyysturvan tärkeimmäksi tavoitteeksi on kirkastettava ihmisten nopea työllistyminen ja se on otettava etuuksien lähtökohdaksi"". (Antti Lindtman: Juuri näin!) Juuri näin tehdään nyt laajalla rintamalla. Se, tehdäänkö vielä lisätoimenpiteitä jatkossa, on toinen kysymys, mutta tässä tehdään juuri niitä toimenpiteitä, jotka lisäävät työllisyyttä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-04-19T16:45:41,2016-04-19T16:46:49,Tarkistettu,1.1 2016_39_88,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelun aikana olisin itse toivonut kovasti, että olisi ollut vähän enemmän nöyryyttä ja vähän vähemmän ylpeyttä näistä päätöksistä, mitä kehyksissä nyt meille esiin tuli. Olisi ollut viisautta, arvoisa valtiovarainministeri, se, että näitä päätöksiä oltaisiin voitu tehdä oikeudenmukaisemmaksi ja korjata niitä virheitä, mitä oltiin jo tehty. Mutta on totta, että hallitus on ainakin ollut johdonmukainen omalle talouslinjalleen. Olette päättäneet alusta saakka, että leikataan köyhimmiltä, vähävaraisilta, niin täällä Suomessa kuin sitten myöskin maailmalla. Ja on täysin totta, että politiikassa on kyse arvoista, ja sen tämä kehysriihi kyllä meille toden totta osoittaa. Arvoisa hallitus, miten itse arvioitte, kuinka Suomen osaamistaso nousee näillä päätöksillä ja näillä toimenpiteillä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-04-19T16:46:50,2016-04-19T16:47:49,Tarkistettu,1.1 2016_39_89,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kovasti närkästytti se, että edustaja Rantakangas otti esille tämän meille kesken tämän keskustelun tulleen Pron vaatimuksen siitä, että hallituksen olisi luovuttava työttömyysturvan heikennyksistä ja palkattomasta työnäytteestä. En nyt oikein ymmärrä tätä mustamaalausta, mitä kaikkia hallituksen esittämiä muutoksia ja parannuksia kohtaan esitetään, kerta kaikkiaan. Esimerkiksi tämä työnäyte on todellakin palkaton, työttömyyskorvausta siltä ajalta ei menetetä, mutta se voi olla monelle, esimerkiksi nuorelle, se paras vaihtoehto todistaa se osaamisensa. Se voi olla mielekkäämpi vaihtoehto kuin mennä haastatteluun, tai jos paperit eivät esimerkiksi ole niin hyvät, niin voi olla ainoa ja hyvä keino, että pystyy näyttämään ammattitaitonsa. Miksi te haluatte sulkea tämän tien niiltä nuorilta? Ja ylipäätään tätä työllisyyspaperia kannattaa katsella (Puhemies koputtaa) mahdollisuuksien silmin eikä vastustaa kaikkea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-04-19T16:47:49,2016-04-19T16:48:57,Tarkistettu,1.1 2016_39_90,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hankalaa, että edustaja Rantakangas joutui poistumaan täältä. Mutta haluan vain todeta sen, että tämä prosessi lähti vähän hankalasti liikkeelle, jos ajattelee palkansaajajärjestöjä. 100 tuntia vaadittiin ensiksi työajan pidentämistä — ja jos se ei käy, hallitus toteuttaa. Sitten se muuttui 5 prosentin palkanalennukseksi — ja jos se ei käy, tulee 1,5 miljardin euron leikkaukset. Ja kun ne eivät käyneet, sitten tulikin pakkolait. Tämä on myrkyttänyt tätä ilmapiiriä, ja sen takia minä olen todennut tässä keskustelussa nyt useampaan otteeseen, että nyt kannattaisi hallituksen miettiä sitä, mitä toimenpiteitä tämän neuvotteluprosessin aikana tekee, että saataisiin nyt se työrauha sitten näille liitoille vaikeissa olosuhteissa. 24 tunnin työajan pidentäminen ei ole mikään yksinkertainen juttu hallituksen viedä eteenpäin tai 30 prosentin leikkaus lomarahaan julkisen sektorin pienipalkkaisilta naisilta. Tästä näkökulmasta toivoisin nyt hallitukselta malttia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-19T16:48:58,2016-04-19T16:49:58,Tarkistettu,1.1 2016_39_91,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Huolestuin vähän niistä puheenvuoroista, jotka liittyivät tähän näyttöön. Varmaan 30 vuoden ajan teetin rekrytoidessani uusia ihmisiä työnäytteen siten, että annoin vakiotaulukot, sanoin, että kirjoita englanniksi puolessa tunnissa raportti, katsoin, kuinka paljon oli kielivirheitä, kuinka paljon siinä oli onnistuttu tekemään vääriä ja oikeita analyysejä. Ei tuolla työnantajalle ole mitään muuta arvoa kuin tämä ammattitaidon osoittaminen, ei siinä siis työnantaja mitään voittanut. Samoin kustantajana ollessani katsoin varmaan sadoilta toimittajaehdokkailta, että jos he kirjoittavat uutisista yhteenvedon, niin onko se asianmukainen. Ilman tätä työnäytettä yhtään toimittajaa ei koskaan palkattu. Minun mielestäni, jos työnäyte täällä todetaan vääräksi, moni nuori menettää myös työpaikkansa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-04-19T16:49:59,2016-04-19T16:51:00,Tarkistettu,1.1 2016_39_92,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulle on joskus kerrottu tarina hölmöläisten peiton jatkamisesta. Muistaakseni sen tarinan opetus oli se, että edistystä ei tapahdu, vaikka peittoa jatkettaisiin kuinka, jos toisesta päästä samaan aikaan leikataan. Nyt tuntuu siltä, että tämä viisaus olisi taas syytä muistaa. Valitettavasti tässä julkisen talouden suunnitelmassa on useampikin esimerkki asiasta. Mutta nostaisin esiin yhden hallituksen linjauksen koskien vanhuksia. Vanhuspalvelut ovat kokonaisuus: kotipalvelu, tehostettu palveluasuminen ja vanhainkodit ovat kaikki palasia vanhustemme hoitamisessa kokonaisuutena. Ei siis tunnu kovinkaan vakuuttavalta, kun täällä iloitaan noin 5 miljoonan euron lisäyksestä kotihoitoon, mutta samaan aikaan toisesta päästä leikataan 70 miljoonaa euroa tehostetusta palveluasumisesta ja vanhainkodeista. Ministeri Stubb, kysyisinkin teiltä: (Puhemies koputtaa) Olitte itse edellisessä eduskunnassa. Miksi ette toteuta edellisen eduskunnan tahtoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-04-19T16:51:00,2016-04-19T16:52:10,Tarkistettu,1.1 2016_39_93,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Stubb puhui siitä, mihin meillä on varaa. Omasta mielestäni meillä ei ole varaa sellaiseen pitkäaikaistyöttömyyteen, mitä me tällä hetkellä näemme Suomessa. Ongelma näissä hallituksen työllisyysesityksissä on juuri se, että niissä ei puututa tähän taustalla olevaan suureen ongelmaan eli työpaikkojen puutteeseen vaan nämä toimenpiteet sisältävät lähinnä työttömiin kohdistuvia lisäkiristyksiä ja ‑tiukennuksia. Hyvä esimerkki: Olin eilen tilaisuudessa, jossa yrittäjältä kysyttiin suoraan, palkkaisiko hän sellaisen ihmisen, jota pakotetaan vastentahtoisesti hänen yritykseensä töihin. Hän vastasi suoralta kädeltä: ei. (Kimmo Kivelä: Ketään ei pakoteta!) Toinen ongelma tässä on se, että meillä on jo valitettavasti ilmaistyötä suomalaisilla työmarkkinoilla. Sitä teetetään jo tällä hetkellä tämän työkokeilun puitteissa. Sen lisäksi meillä on jo työnäyte käytössä suomalaisilla työmarkkinoilla. Sitä kutsutaan koeajaksi. (Mika Niikon välihuuto) Sen idea on juuri se, että se antaa työnantajalle ja työntekijälle mahdollisuuden tutkia, onko työntekijä soveltuva siihen työtehtävään, johon hänet on palkattu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-04-19T16:52:10,2016-04-19T16:53:16,Tarkistettu,1.1 2016_39_94,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Siitä lienemme kai yksimielisiä, että tahallinen väärinymmärtäminen ei vie yhteiskuntaa eteenpäin. Tämä kehysratkaisu todistaa sen, että hallituksella on päätöksentekokykyä. Orastavan kasvun, pienten toivon merkkien äärellä on uskallettava rohkaista toivoa, jotta mennään eteenpäin, ja kyllä hallituksen linjaukset työllisyystilanteen parantamiseksi ovat täysin oikeat. Ja uskon — kun täällä on puhuttu myös tästä sote-asiasta — että sote-junakin kulkee eteenpäin. Onkin jäänyt opposition toiminnasta valitettavasti se käsitys, että nyt on turpakäräjät, soitetaan vanhaa levyä ja vanhan, rahisevan levyn rinnalle on otettu tuo yksityistämis- ja yhtiöittämismöröllä pelottelu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-04-19T16:53:17,2016-04-19T16:54:22,Tarkistettu,1.1 2016_39_95,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tahdon osaltani osoittaa, että kyse ei ole mistään turpakäräjistä, kuten edustaja Kivelä toi esiin. Yhdyn pitkälti julkisen talouden suunnitelman niihin kohtiin — ja myös valtiovarainministeri Stubbin puheisiin — että julkisen talouden toimet, joilla pyritään tukemaan kysyntää, ovat mielekkäitä, jos ne samalla edistävät talouden rakennemuutosta ja tukevat tuotannon edellytyksiä tulevaisuudessa. Lisäisin tähän vielä sen, että ne julkisen talouden toimet, joilla pyritään tukemaan kysyntää, ovat mielekkäitä, jos ne estävät talouden negatiivisen kehän. Olemme myös pitkälti samaa mieltä siitä, että tavoite on yhtenäinen. Rakenneuudistuksia me kannatamme. Mitä tulee tähän finanssipolitiikkaan, säästöjä on meidän mielestämme liikaa ja vääristä paikoista. Investointeja kaipaisimme enemmän, koska kun tilanne on se, että meillä on massatyöttömyys ja samalla miinuskorkotilanne, se on paras mahdollinen hetki tehdä sellaisia investointeja, joita joka tapauksessa pitää tulevaisuudessa tehdä. Tällä tapaa voidaan estää (Puhemies koputtaa) se takatalvi tälle orastavalle talouskasvulle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-19T16:54:22,2016-04-19T16:55:30,Tarkistettu,1.1 2016_39_96,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutos on uskallettava kohdata. On aina parempi ohjata sitä muutosta kuin ajautua ja sitten joutua niitä ratkaisuja tekemään. Tämä jotenkin kummastuttaa, että oppositio vastustaa nyt muutosta, esimerkiksi työelämän muutoksia. Meidän täytyy hakea työllisyyteen ja yrittäjyyteen uusia ratkaisuja, jotta saadaan sitä työllisyysastetta nostettua. Pitää nähdä se mahdollisuus siinä muutoksessa. Nyt tämä kova kritiikki esimerkiksi tätä työnäytettä vastaan on omituista, koska sehän antaa nuorelle tai vaikkapa maahanmuuttajalle, jonka on erittäin vaikea työllistyä, mahdollisuuden omasta aloitteestaan antaa työnäytteen siitä, mitä osaa ja olisiko tämä työpaikka mahdollisesti hänelle sopiva. Molemmat osapuolet, sekä työntekijä että työnantaja, voivat sitten löytää sen yhteisymmärryksen. Kyllähän täytyy antaa mahdollisuus ihmisille tähän (Krista Kiurun välihuuto) ja heidän itse tukea sitä omaa työllistymistään. Ei tätä pidä pelätä eikä vastustaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-04-19T16:55:30,2016-04-19T16:56:34,Tarkistettu,1.1 2016_39_97,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Täällä on puhuttu paljon tuotekehittelystä, innovaatioista ja muista toimenpiteistä, millä parannetaan työllisyyttä. Jopa hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa todetaan näin, että kestävä kasvu syntyy vain yrityksissä syntyvien innovaatioiden ja tuottavuuden kasvun kautta. Mutta samanaikaisesti hallitus tekee valtavat koulutusleikkaukset, ja näyttää siltä, että hallitus on unohtanut sen, että uusia innovaatioita syntyy vain satsaamalla koulutukseen ja tuotekehitykseen. Ihmettelenkin syvästi, mitkä ovat hallituksella ne tutkimuksen ja tuotekehittelyn keinot ja ne satsaukset, millä löydetään uudet innovaatiot ja saadaan ne tuotekehittelyyn ja maailmanmarkkinoille ja sitä kautta uusia työpaikkoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-04-19T16:56:35,2016-04-19T16:57:31,Tarkistettu,1.1 2016_39_98,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Vielä puheenvuoro edustaja Rinteelle, ja sitten käydään puhujalistan kimppuun, koska kaikki paikalla olevat ovat saaneet puheenvuoron ja monet jopa useita.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_39_99,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Totean vain, että edustaja Rantakankaan ja edustaja Kataisen huoli on turha. Näyttää siltä, että päätös on Prossa tehty, että jatkavat neuvotteluja aivan niin kuin 3.3. ovat päättäneet, toukokuun lopussa arvioivat tilannetta sitten neuvottelutulosten jälkeen. Mutta haluan kiittää arvoisaa valtiovarainministeriä rakentavasta puheenvuorosta. Tuossa äsken pitämässänne puheenvuorossa jollakin tavalla välittyi se, että te haluatte tehdä yhteistyötä opposition kanssa myöskin näitten vaikeitten asioitten ratkaisemisessa, ja toivon, että voimme myös auttaa hallitusta sillä tavalla kuin oppositiosta autetaan: viedään asioita omasta näkökulmastamme eteenpäin, teille tuodaan esityksiä ja vaihtoehtoja, ja toivon, että suhtaudutte niihin vakavasti ja koko hallitus suhtautuu vakavasti. Ne on kyllä sillä tavalla mietitty, että niitä voisi toteuttaa, voisin myös ajatella itse toteuttaa tätä vaihtoehtobudjettia saman tien hallituksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-19T16:57:31,2016-04-19T16:58:37,Tarkistettu,1.1 2016_39_100,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,Sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_39_101,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kolme tuntia kuunneltiin opposition puheenvuoroja siitä, kuinka väärin on sammutettu tämä taloudellisen epävakauden tulipalo, ja siinä mielessä on hyvä, että edes viimeinen puheenvuoro oli rakentava tässä opposition puheenvuorossa. Totta on, että valtiovarainministerin esittämät leikkaukset ovat todella kipeitä useille ihmisille. Ymmärrän kuitenkin sen, että hallituksella on tarkoitus pitää huolta ennen kaikkea vähäosaisimmista suomalaisista, koska paluuta entiseen aikaan ei enää ole. Nyt jos hallitus ei tekisi näitä kipeitä ratkaisuja, niin tulevaisuudessa olisi edessä vieläkin jyrkemmät leikkaukset, ja tätähän me emme halua. Haluan uskoa kuitenkin sen, että kun taloudellinen tilanne paranee, niin sitten me myös voimme sitä hyvää jakaa enemmän. Mutta, arvoisa puhemies, Suomen valtion heikon talouden ironiaa lisää se, että sosiaalimenot lisääntyvät huimaa vauhtia. En tarkoita suomalaisten sosiaalitukia, jotka ovat veroja maksamalla ja kansalaisuudella ansaittuja. Tarkoitan turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvamenoja. 10 000 turvapaikanhakijan kustannukset maksavat kansantaloudelle 500 miljoonaa vuodessa. Perustoimeentulon menojen valtiolle arvioidaan olevan yksistään ensi vuonna 832 miljoonaa. 10 000 turvapaikanhakijan perustoimeentulon lisämäärärahatarpeen, tämän ennestään olevan summan päälle, on arvioitu ensi vuonna olevan 173 miljoonaa ja kehyskauden lopussa vuonna 2020 jo 331 miljoonaa euroa. Ennen kaikkea sosiaalisessa mediassa eniten herättää huomiota se, miten meillä on varaa huolehtia turvapaikanhakijoiden palveluista samalla, kun leikkaamme lähes kaikkialta muualta. Suomeen hakeudutaan paitsi turvan myös elintason perässä — tämän me varmasti tunnistamme — sillä reitin varrella on monia turvallisia maita, kun Suomeen asti saavutaan. Elintason kattavat suomalaiset veronmaksajat, ja se ei ole oikein. Suomen Perusta laski, että jopa työssä käydessään Irakista tai Somaliasta kotoisin oleva tuottaa keskimäärin miinusta julkiselle taloudelle. Siten on harhaanjohtavaa puhua kansantaloudelle tulevasta lisäarvosta, ainakaan lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Useilla köyhistä maista tänne tulevilla ei riitä kotoutumis- ja työmotivaatio, koska jo sosiaaliturva vastaa heidän elintaso-odotuksiinsa. Nykytasoinen sosiaaliturva on heille usein enemmän haitaksi, samoin myös Suomen taloudelle, kuin kannustava toimenpide. Alempi sosiaaliturva niille, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta, olisi perusteltu tässä taloudellisessa, vaikeassa tilanteessa. Valtion ensisijainen tehtävä on pitää huolta omista kansalaisistaan. Kansalaisuus on perusteltu syy, jonka perusteella voidaan myöntää tiettyjä etuja ja velvoitteita. Alempi sosiaaliturva ei tarkoita sitä, että täällä jäisi kukaan ilman leipää tai suojaa. Jotkut väittävät, että perusoikeudet estävät tämän muutoksen. Siitä voidaan olla eri mieltä. Perusoikeuksiin kuuluu ravinto, suoja ja vaatetus, ei päivän Helsingin Sanomat, uudet farkut tai jopa oma yksiö. Jos perustuslaki estää meitä kantamasta vastuuta maastamme, pitää perustuslain tulkintaa tai tarvittaessa perustuslakia tältä osin muuttaa. Arvoisa puhemies! Humanitäärisen hädän lievittämiseen on paljon kattavampia, kestävämpiä ja kustannustehokkaampia keinoja kuin ihmisten siirtäminen maailman kalleimpiin maihin. Kehitysapua leikataan ylimääräiset 25 miljoonaa euroa. Leikkausta voidaan perustella monin tavoin, mutta vain jos se kohdistetaan asiallisesti. On ihan eri asia lihottaa suomalaisten rahoilla juurikin kehitysmaiden eliittejä kuin mahdollistaa kansalaisjärjestöjen pitkälti omaehtoinen auttamistyö. Lisäleikkaus ei saa enää koskea suomalaisia kehitysyhteistyötä tekeviä järjestöjä, koska heidän osuuttaan leikattiin jo 43 prosenttia. Suomalainen kehitysyhteistyö luo työpaikkoja suomalaisille ja edistää myönteistä Suomi-kuvaa maailmassa. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan sanoa, että meillä on Suomessa monta hyvää syytä olla kiitollisia. Paitsi ruokaa ja koteja on meillä myös ihmisarvon kunnioitus, (Puhemies koputtaa) uskonnonvapaus, sananvapaus, oikeusvaltio ja paljon muuta hyvää. Uskonkin, että valtio selviää tästäkin vaikeasta taloudellisen taantuman ajasta, (Puhemies koputtaa) kun katsomme asiaa myös positiivisten lasien lävitse.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-04-19T16:58:42,2016-04-19T17:04:14,Tarkistettu,1.1 2016_39_102,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kehyskeskustelu on ollut varsin mielenkiintoista ja selvästi poliittisia näkemyseroja esille tuovaa. Edustaja Lindtman tuossa SDP:n ryhmäpuheenvuorossa sanoi, että muutoksen on SDP:n mielestä oltava aina turvallisempaa kuin paikallaan pysyminen. Sen takiahan me olemme tässä taloustilanteessa, koska on aina oltu turvallisesti paikallaan ja muutosta ei ole haluttu kohdata. Sen takia olemme velkaantuneet, ja nyt joudumme sitten hakemaan ratkaisuja. Hallitus hakee ratkaisuja vahvasti — muutoksen kautta. Pitää uskaltaa tarttua muutokseen ja nähdä siinä mahdollisuus. Ei talviuimarikaan hyppäisi kylmään veteen, ellei tietäisi, että se hyvän olon tunne tulee ja terveys paranee, kun sieltä sitten noustaan ylös. Edustaja Andersson toi esille tuon vasemmistoliiton näkemyksen siitä, että kateus yritysten osinkoja ja palkkoja kohtaan on varsin suuri. Mikäli suomalaiset yritykset eivät kykene vivuttamaan niihin sijoitettuja pääomia tuottoisiksi ja osingonjakoa mahdollistaviksi, eivät pääomat kauaa Suomessa viivy, ne valuvat ulkomaille parempituottoisiin kohteisiin. Meillä on investointivaje, me tarvitsemme pääomia, joilla investoidaan Suomeen, luodaan menestyviä yrityksiä, sitä kautta työpaikkoja, verotuloja, ja niillä sitten kustannetaan tämän hyvinvointivaltion palvelut ja rakenteet. Sen vuoksi tuolla salin vasemmalla puolellakin on hyvä ymmärtää, että menestyvä yritys, joka pystyy jakamaan osinkoja ja menestymään, on työmiehen, eläkeläisen ja myös opiskelijan paras kaveri. Hallitus on tehnyt erittäin tärkeän kehysratkaisun, ja pitää onnitella hallitusta siitä — yhteistyökyvystä ja siitä näystä, että tästä 4 miljardin euron sopeutussopimuksesta pidettiin kiinni ja mennään eteenpäin tervehdyttämään taloutta. Edelleen kuitenkin budjetti on alijäämäinen, tänä vuonna 5,8 miljardia euroa ja vielä 2020:kin 3 miljardia euroa. Onneksi suunta on kuitenkin oikea. Liikennehankkeista haluan nostaa esille sen, että oppositio on pitkään puhunut sen puolesta, että pitäisi tehdä elvyttäviä infrahankkeita. Meillä oli varattuna kehyksessä 503 miljoonaa liikennehankkeisiin. Hallitus kuitenkin tekee nyt 764 miljoonan edestä näitä uusia infrahankkeita, ja opposition puolelta ei kauheasti nyt ole sitten sitä kehua kuulunut, vaikka ennen vaaleja ja ennen kehystä näitä hankkeita vaadittiin. Tämähän juontaa juurensa viime kaudelta, jolloin laitoin valiokunnan puheenjohtajana liikkeelle korjausvelkaselvityksen, jonka sitten ministeri Risikko omalla kaudellaan vei päätökseen. Se oli parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä: kaikki puolueet yksimielisesti silloin edellyttivät, että ryhdytään toimenpiteisiin, joilla korjausvelka selätetään, taitetaan, tuodaan uusia rahoitusmalleja liikenneinfran rahoittamiseksi ja luodaan pitkäjänteinen investointisuunnitelma. Nyt hallitus on vastannut näihin tuomalla korjausvelkapaketin, 600 miljoonaa euroa, ja nyt eilen lausuntokierrokselle lähteneen ministerin esityksen uusista rahoitusmalleista, joka myöskin mahdollistaisi tämän pitkäjänteisen infrainvestointien suunnittelun. Nämä ovat nyt niitä toimenpiteitä, jotka yhteisesti, yksituumaisesti, parlamentaarisesti viime kaudella todettiin, ja nyt hallitus vie niitäkin eteenpäin. Tämä on myös merkittävää työllisyyspanostusta. Esimerkiksi mainitsen omalta alueeltani Lahden eteläisen kehätien: työllisyysvaikutukset jo rakentamisaikana ovat yli 4 000 henkilötyövuotta, ja arvioidaan, että sen valmistuttua jopa 14 000 työpaikkaa voi generoitua tuon investoinnin kautta. Vielä tänä keväänä niillä rahoilla ei rakentajaperheissä uusia Jopoja, suomalaisia pyöriä, osteta, mutta vuoden päästä varmasti sitten jo se hyvinvointi alkaa valua myös sinne perheisiin. Yksi asia, joka tässä liikenneverkkoyhtiöittämishankkeessa nyt on noussut vahvasti esille, on se, että sekoitetaan yhtiöittäminen ja yksityistäminen. Valtio on yhtiöittänyt omia toimiaan jo pitkään, on yhtiöitetty Posti, on yhtiöitetty VR ja monia muita valtion 100-prosenttisesti omistamia yhtiöitä, ja siitä tässä liikenneverkkoyhtiössäkin olisi kysymys. Se olisi valtion 100-prosenttisesti omistama erityistehtäväyhtiö, jota ei voitaisi myydä tai pilkkoa. On peloteltu, että se myydään ulkomaisille sijoittajille rahastuskeinoksi — siitä ei missään nimessä ole kysymys, ja siihen suuntaan missään nimessä ei pidä sitä toimintaa viedä. Vielä lopuksi, arvoisa puhemies, haluan korostaa sitä, että on tärkeää, että tuo poliisin rahoituksen vaikea tilanne on huomioitu ja tässä kehysbudjetoinnissa siihenkin pientä parannusta myös kohdistetaan — sekä poliisin että suojelupoliisin osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-04-19T17:04:17,2016-04-19T17:09:43,Tarkistettu,1.1 2016_39_103,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Otetaan tähän yksi vastauspuheenvuoro, edustaja Lindtmanille, ja sen jälkeen mennään puhujalistalle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_39_104,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajattelinkin aikaisemmin, että tässä keskustelussa olisi ollut tämmöinen rakentava loppu ja henki kaiken hyvän, tiukan debatinkin lisäksi. Mutta haluan kuitenkin mainita tämän erinomaisen ajatuksen, että muutoksen pitäisi olla turvallisempaa kuin paikallaan pysyminen. Vain siten me saamme kaikki ihmiset mukaan tähän muutokseen. Tiedättekö, kuka on tämän viisauden taustalla, edustaja Jokinen? Se on arvostettu entinen työministeri, kansanedustaja Lauri Ihalainen, joka näin sanoi. Minusta hallituksen kannattaisi tästä ottaa vaarin. Kun hallitus on jo monissa esityksissä ottanut opposition esityksiä nyt mukaan, niin kuin nähtiin tässä kehysriihessä, niin ehkä tästäkin kannattaisi pitää kiinni. Sitä kautta voisimme yhdessä rakentavasti rakentaa tätä yhteiskuntaa niin, että kaikki siinä ovat mukana. Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tästä vastauspuheenvuoromahdollisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-19T17:09:46,2016-04-19T17:10:55,Tarkistettu,1.1 2016_39_105,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Julkisen talouden suunnitelmaa lukiessani mietin, mihin perustuu ajatus siitä, että ihmisten ostovoimasta leikkaamalla ja tuloeroja kasvattamalla saadaan Suomi nousuun. Hallitus on päättänyt leikata 0,85 prosenttia tasasuuruisilla vähennyksillä muun muassa lapsilisiä, vähimmäispäivärahoja, kansaneläkkeitä, kotihoidon tukea, elatustukea, työmarkkinatukea ja eläkkeensaajan asumistukea. Nämä leikkaukset ovat arvovalinta, joka kolahtaa kaikkein pahiten pienituloisiin. Me vasemmistossa lähdemme siitä, että etuuksien leikkaamiset ovat vahingollisia sekä tasa-arvon että ostovoiman kannalta. Näillä keinoilla talous hyytyy eikä lähde nousuun. Kaikki me tässä salissa olemme samaa mieltä siitä, että työllisyysaste on saatava nousuun. Erityisen huolissani olen siitä, että pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy. Hallituksen keinovalikoima työttömyyden vähentämiseksi ei minua valitettavasti vakuuta. Punaisena lankana näyttää olevan työttömien syyllistäminen ja työelämän epävarmuuden lisääminen. Työttömien on sitouduttava kaikenlaisiin, jopa palkattomiin, työllistämistoimiin, mutta työnantajalta samanlaista sitoutumista ei vaadita. Päinvastoin monet hallituksen uudistuksista tähtäävät siihen, että työnantajan on entistä helpompi päästä työntekijästä eroon. Lisäksi hallituksen leikkauspolitiikan takia työpaikkoja häviää hurjia määriä koko ajan erityisesti naisvaltaiselta julkiselta sektorilta. Miten tämä edistää työllisyysasteen nostamista? Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin on kunnioitettava ja hyvä päämäärä. Valitettavasti se ei kuitenkaan poista kokonaan Suomea vaivaavaa suurtyöttömyyttä eikä poista pitkäaikaistyöttömyyttä. Siksi tarvitaan myös yhteiskunnan tarjoamia työllisyysmahdollisuuksia. Työllistämistukityöpaikan avulla, vaikka se on tilapäinen keino, saadaan työttömyys katkaistua. Se työpaikka, minkä työtön saa, on se keino, millä voidaan ylläpitää työkuntoa ja ammattitaitoa. Se saattaa johtaa jopa siihen, että työllistetty löytää uuden ammatin ja hakeutuu sitä vastaavaan koulutukseen. Työllisyyden hoidosta on muodostettava kuntien ja valtion yhteinen projekti, missä valtio antaa osan työllistämiskuluista kunnille ja kunnat laittavat loput rahat ja tarjoavat työpaikan työttömälle. Näin ne antavat hänelle ihmisarvoisen mahdollisuuden hankkia itselleen työllä ansaittua sosiaaliturvaa. Tällaisen suurtyöttömyyden ja taantuman aikana tukityöllistäminen on tehokkain keino työttömän työkunnon ja ammattitaidon ylläpitämisessä. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen linjauksissa positiivisinta on satsaukset erilaisiin liikennehankkeisiin. Vihdoin ja viimein saamme esimerkiksi valtatie 5:n korjaamisen välillä Mikkeli—Juva käyntiin. Olen varma siitä, että tämä investointi maksaa itsensä monin kerroin takaisin, kun maantiekuljetusten tilanne paranee. Päätöksellä on suuri merkitys alueen asukkaille, matkailulle ja muulle yritystoiminnalle. Tästä ja muista infrahankkeista pitääkin antaa hallitukselle tunnustusta ja kiitosta. Arvoisa puhemies! Suomi saadaan nousuun satsaamalla julkisiin investointeihin sekä koulutukseen ja tutkimukseen. Me vasemmistossa lähdemme siitä, että Suomi ei tarvitse lisää ilmaistyötä vaan kotimaista kysyntää ja ostovoimaa ja palkkatyötä. Meidän on lähdettävä siitä, että jokaisella on oikeus tulla palkallaan toimeen. Kaikenlaiset palkattomat työllistämistoimet edistävät vain ihmisten syrjäytymistä ja muunlaista osattomuutta, joka pahimmillaan siirtyy sukupolvelta toiselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-04-19T17:10:59,2016-04-19T17:15:08,Tarkistettu,1.1 2016_39_106,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Värderade fru talman, arvoisa puhemies! Finland är i en besvärlig situation. Vi har stora utmaningar framför oss, och regeringen är till den delen på rätt linje när man säger att vi behöver anpassa ekonomin för 4 miljarder euro. Det anser också svenska riksdagsguppen, och vi har också gjort vår egen alternativa budget, i vilken vi har visat hur vi skulle prioritera.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-04-19T17:15:15,2016-04-19T17:16:13,Tarkistettu,1.1 2016_39_107,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2017—2020 sisältää tärkeitä tavoitteita. Kristillisdemok-raattinen eduskuntaryhmä myös yhtyy siihen, että kyllä julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia. Se edellyttää myös sitä, että menojen suhteen ollaan tiukkana ja taloutta laitetaan tasapainoon. Samalla kuitenkin tulisi muistaa panostaa tulevaisuuteen, ja painotan sitä, että Suomi nousee tästä talousahdingosta suomalaisen työn ja yrittäjyyden kautta. Hallitukselle on annettava kiitosta yrittäjyyteen liittyvistä uudistuksista, esimerkiksi siitä, että vihdoin ollaan tuomassa tämä henkilöyrittäjien yrittäjävähennys ensi vuoden alusta. Tätä olemme jo aiemminkin kiiruhtaneet. Samoin työttömyysturvan muuttaminen passiivisesta tuesta aktiivisemmaksi on myönteinen tavoite, ja esimerkiksi työttömyysturvan hyödyntäminen starttirahana, palkkatukena ja liikkuvuusavustuksena on myönteinen kannuste ja toivon mukaan näkyy myös sitten myöhemmin näissä työllisyysluvuissa. Nuo aivan tuoreet esitykset esimerkiksi työssäkäyntialueen laajentamisesta ja tuon työmatkavelvoitteen pidentämisestä ovat toki myös tutkimisen arvoisia, mutta samalla tulisi kyllä huomioida ennen muuta lapsiperheiden tilanne. Lasten päiväkotiajat ovat jo nykyisellään melko pitkiä, ja jos ajatellaan, että vielä 3 tunnin työmatkat siihen tulevat sitten vanhempien työpäivän päälle, niin lastenkin päivät venyvät kyllä todella pitkiksi. Mielestäni tätä lapsivaikutusten arviointia tulisi myös tehdä näihin uudistuksiin. Hallituksen selonteossa todetaan, että kestävää kasvua syntyy vain yrityksessä syntyvien innovaatioiden ja tuottavuuden kasvun kautta, ja tämähän on aivan oikea lähtökohta. Kuitenkin tätä tavoitetta on vaikea saavuttaa, jos samaan aikaan leikataan koulutuksesta ja tutkimuksesta. Tämä on ehkä niitä suurimpia huolia. Eli tässä vaiheessa tulisi panostaa nimenomaan koulutukseen ja tutkimukseen, jotta Suomi todellakin saataisiin nousuun. Täällä edustaja Kalle Jokinen epäili, että oppositiosta ei annettaisi kiitosta näille hallituksen liikenneinfraesityksille. Haluan nyt tässä antaa erityisen kiitoksen uusille hankkeille, joita todellakin käynnistetään kehyskauden aikana yli 700 miljoonalla eurolla. Ihan erityisesti tuo kauan kauan odotettu Lahden eteläisen ohikulkutien investointi on todella myönteinen uudistus, ja siitä haluan erityisen kiitoksen hallitukselle antaa. Mutta sitten se asia, josta itselläni on erityisen suuri huoli, ja tämä huoli kasvoi entisestään, kun äsken olimme tuolla poliisiasiain neuvottelukunnan kokouksessa. Meillähän sisäisen turvallisuuden haasteet eivät ole suinkaan vähenemään vaan kasvamaan päin tässä melko lyhyen ajan sisällä. Esimerkiksi suojelupoliisi on kahteen kertaan nostanut terrorismin uhka-arviota. Täällä useassa puheenvuorossa on kiitelty sitä, että poliisi saa nyt lisää rahaa, saa tuon 5 miljoonan ja sitten 10 miljoonan euron korotuksen näihin kehyksiin. Mutta täytyy muistaa se, että tässä ei ole kysymys siitä, että poliisi saisi nykytasoon verrattuna 10 miljoonan euron korotuksen, vaan tässä sen verran vähennetään tuota säästövelvoitetta. Eli vaikka tähän on tulossa nyt se noin 10 miljoonan euron tasokorotus siellä vuoden 2019 tasolla, niin se tarkoittaa tuona samana vuonna nykytilaan nähden 40 miljoonan euron vähennystä. Tällä on valtava vaikutus siihen, mitkä ovat ne tosiasialliset poliisin henkilöstöresurssit ihan muutaman vuoden kuluttua. Ensi vuosi vielä sisäministeriön selvityksen mukaan selvitään, mutta me olemme todella synkeiden lukujen edessä sitten vuonna 2018 ja 2019. Useiden satojen poliisimiesten vähenemä on edessä, ja se väistämättä (Puhemies koputtaa) vaikuttaa sisäisen turvallisuuden tasoon. Samoin olen huolissani myös Rajavartiolaitoksen resursseista. Sinne on tulossa 20 miljoonan euron vähenemä sinne vuoteen 2019 mennessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-19T17:21:05,2016-04-19T17:27:26,Tarkistettu,1.1 2016_39_108,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime vaalikaudelta tälle hallituskaudelle ja hallitukselle siirtynyt perintö ei ollut kovin mairitteleva. Viime vaalikaudella julkinen talous velkaantui noin 30 miljardilla eurolla eli noin 7,5 miljardilla joka vuosi. Siitä syntyi valtiolle 20 miljardia, kunnille valtionosuusleikkauksien takia 5 miljardia uutta velkaa. Valtion omaisuutta myytiin 3,4 miljardilla, korjausvelka kasvoi miljardin verran, ja valtion kassaakin syötiin jonkin verran. Tältä pohjalta voi sanoa, että tietyllä tavalla viime vaalikaudella elvytettiin tällä 30 miljardilla ja tuloksena oli kuitenkin yritysten vaikeudet ja työttömien määrän kasvu 100 000:lla. Lupaukset olivat täysin toisenlaiset, ja tästä perinnöstä Sipilän hallitus joutui lähtemään liikkeelle. Nyt elämme aikaa, jolloin tämä hallitus on ollut vallassa 11 kuukautta, vähän vajaan senkin, eli vajaan neljänneksen kaudestaan. Tällä aikaa on tehty etupainotteisesti sopeutukset, kipeitä ratkaisuja ja sellaisia, joita meistä kukaan ei olisi halunnut tehdä kaikilta osin. Mutta tuo velkaantumisvauhti, joka oli edellisellä hallituksella, ei kerta kaikkiaan voi jatkua, ja niinpä menoja on sopeutettu ja tuloja lisätty niin, että valtionvelka tänä vuonna kasvaa, ei 7,5 miljardia kuten edellisen hallituksen aikana, vaan 5,4 miljardia. Ja sivulta 41 näkyy, että tulevina vuosina tuo velkaantumisvauhti hiipuu hyvin voimakkaasti. Se on tervettä. Se on meidän lastemme etu, tulevien sukupolvien etu, sillä myös parannamme työllisyyttä ja tulevaisuutta rakennamme. Hallituksen ohjelmassa on toisena isona kohtana työelämän uudistukset, työelämän ja yrittäjyyden edistäminen. Kilpailukykysopimus on saatu aikaan, ei enää ole mitään pakkolakeja. Tämä on erittäin merkittävä asia ja näin nopeasti kuitenkin saatu aikaan, vaikka se oli työlästä. Toivottavasti se menee loppuun asti. Sillä on positiivinen vaikutus koko meidän yhteiskuntaamme, mikä näkyy jo tällä hetkellä hyvinkin selkeästi yleisessä ilmapiirissä. Kolmanneksi hallitusohjelma sisältää rakenneuudistuksia. Eläkeuudistus, jota muun muassa sosialidemokraatit vielä viisi vuotta sitten jyrkästi vastustivat, nyt onneksi sen viime marraskuussa hyväksyivät eli käänsivät takkinsa, ja niinpä se tulee voimaan ensi vuonna. Sote, jota yritettiin vuosia, on menossa nyt eteenpäin. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan, ennen kaikkea yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan monin tavoin. Eli rakenneuudistukset etenevät toisin kuin aikaisemmin. Kärkihankkeet — biotalous, digitalous, liikenne ja niin edelleen — luovat hyvää pohjaa tulevaisuudelle. On selvästi nähtävissä, että luottamus palautuu hallituksen määrätietoisen ja voimakkaan toiminnan ansiosta. Velkaantuminen taittuu, yrittäjyys viriää ja työllisyys lähtee paranemaan näillä toimenpiteillä aivan varmasti, hitaasti mutta lähtee kuitenkin. Täällä on paljon puhuttu, arvoisa puhemies, yhtiöittämisestä näitten uudistusten osalta. Meillä on, niin kuin on julki puhuttu täällä, julkisia palveluyhtiöitä, Posti, VR, Finavia, kunnilla ja kaupungeilla on satamia, energiayhtiöitä ja niin edelleen. Ne ovat yhtiöitettyjä toimintoja ja erittäin hyvin toimivia. Tällä tiellä on viisasta edetä harkitusti, ja siksi esimerkiksi soteen ja liikennepuolelle kannattaa selvittää yhtiöittämisen antamat monet edut eikä niitä kannata pelätä. Eivät ne ole yksityistämisiä vaan yhtiöittämisiä. Tieverkkojen osalta tämä voi tuoda mahdollisuuksia rahoitukseen aivan uudella tavalla, kotimaiseen rahoitukseen ja eläkevarojen käyttöön ja moneen muuhun, ja sitä kautta saamme tämän vauhdin lisääntymään tässä yhteiskunnassa. Arvoisa puhemies! Hallitus on täysin oikeilla linjoilla toteuttaessaan ohjelmaansa määrätietoisesti, ja siitä on annettava erityinen kannustus ja tunnustus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-19T17:27:31,2016-04-19T17:32:48,Tarkistettu,1.1 2016_39_109,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen taloudellisen menestyksen tekijä on ollut avautuminen maailmalle. Kansainvälistymisstrategian kääntöpuoli on, että taloutemme kehitys ei koskaan voi olla kokonaan omissa käsissämme. Suomen ulkoiset olosuhteet ovat viimeisten vuosien ajan olleet vaikeat. Investoinnit ovat maailmanlaajuisesti matalalla, mikä haittaa Suomen kaltaista investointihyödykkeiden tuottajaa. Lisäksi energian hinnan laskulla on hyötyjen ohella myös välillisiä haittavaikutuksia. Meille tärkeän kauppakumppanin Venäjän ostovoima on taantuman ja valuuttakurssimuutosten vuoksi heikentynyt jyrkästi. Arvoisa puhemies! Suomen talouspolitiikassa on kysymys sopeutumisesta kansainväliseen talouteen, siinä on kysymys rakennepolitiikasta, jolla sopeutumiskykyä voidaan parantaa. Pääministeri Sipilän hallitus ei ole onnistunut kummassakaan näistä tavoitteista. Eduskuntavaaleista on tänään kulunut tasan vuosi, ja hallitus on istunut noin 11 kuukautta. Tätä aikaa ei ole käytetty hyväksi. Työmarkkinajärjestöillä oli jo viime vuonna valmiutta tarttua toimeen. Palkoissa olisi voitu sopia nollalinjasta, mikä olisi parantanut kilpailukykyämme esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan nähden. Lisäksi palkansaajien puolelta oltiin valmiita työmarkkinamalliin, jossa vientiala olisi määrittänyt palkkojen nousuvauhdin. Hallitus hukkasi aikaa. Palkansaajapuolta yritettiin painostaa pakkolaeilla. Painostuksen tuloksena oli vain neuvotteluasetelmien kärjistyminen ja ajan hukkaaminen. Kun hallitus on nyt tunnustanut, ettei mitään pakkolakipakettia voida edes toteuttaa, on tämä kaikki ajan tuhlaus ja riitely ollut aivan tarpeetonta. Arvoisa puhemies! Talouden kasvu on olennaisin tekijä, kun julkisen talouden tasapainoa tavoitellaan. Lyhyellä aikavälillä on selvää, ettei ainakaan työn verotusta ole enää varaa kiristää. On myös aivan paikallaan sijoittaa rohkeammin liikenneinfraan: lainaraha on halpaa, liikenneverkkoon sijoittamalla sille saa lainakorkoa isomman tuoton. Talouskasvua voidaan vauhdittaa vain lisäämällä työvoima- ja pääomapanosta sekä uudistamalla talouden rakenteet tuottavammiksi. Edellisen hallituksen aikana tehtiin ratkaisuja, joilla ne toivat konkreettisella tavalla lisäpanoksia kasvuun: Tehtiin eläkeratkaisu, joka vaikuttaa tulevaan huoltosuhteeseen. Tehtiin päätös yritysverotuksessa pääomakustannusten pysyväksi alentamiseksi. Nyt tarvittaisiin entistäkin vaikuttavampia rakenneratkaisuja. Valitettavasti monet hallituksen päätöksistä ovat vaikutuksiltaan kyseenalaisia. Rajut leikkaukset opetukseen ovat vakava virhe. Olemme tilanteessa, jossa ensimmäistä kertaa työvoiman määrä on väestön ikääntymisen myötä alenemassa, ja samaan aikaan myös koulutustaso on alenemassa. Tämän lisäksi hallitus on esimerkiksi päivähoito-oikeutta rajoittamalla heikentämässä pienten lasten vanhempien työhön osallistumista. Työpanokseen on siten luvassa moninkertainen leikkuri. Hallituksen kannanotoissa esitetään merkittävänä rakenteellisena uudistuksena sote-järjestelmän perusteellinen muutos. Siihen on eri yhteyksissä kiinnitetty odotukset jopa 3 miljardin euron säästöistä. Tiedot uudistuksesta eivät anna aihetta uskoa siihen. Hallitus on päättänyt luoda maakuntahallinnosta uuden hallinnontason. Vastapainoksi on luvattu pääkaupunkiseudulle erillinen hallinto. Siis lisäämällä kerroksia ja lisäämällä monimutkaisuutta saataisiin aikaan säästöjä. Arvoisa puhemies! Oppositiopuolueissa ymmärretään hyvin laajasti, että hallitus on isojen ongelmien edessä. Ymmärrämme, että kansainvälisen talouden ympäristö on nyt vaikeampi kuin 1990-luvun lamasta noustaessa. Sen vuoksi on oppositiosta annettu täysi tuki yhteiskuntasopimukseksi kutsutulle keskitetylle työmarkkinaratkaisulle. Emme ole myöskään tyrmänneet kaikkia hallituksen esittämiä rakenneuudistuksia. Toivon, että hallituksessa otetaan vastaan myös oppositiosta esitetyt rakentavat parannusesitykset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-04-19T17:32:52,2016-04-19T17:37:14,Tarkistettu,1.1 2016_39_110,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen kärkitavoitteena on tehdä työllistäminen ja työnteko nykyistä helpommaksi, kannattavammaksi ja kannustavammaksi. Hallitusohjelmassa on linjattu, ettei veroaste nouse enää nykyisestä, ja tarkoituksena on siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta kohti haittaverotusta esimerkiksi painottamalla tupakkatuotteiden verotusta ja alentamalla tuloverotusta. Näitä päätöksiä on eduskunta jo viime vuonna tehnytkin. Hallitus on ohjelmassaan ilmoittanut huolehtivansa siitä, että Suomen yritysverotus säilyy jatkossakin kannustavana ja kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Suomen Yrittäjien esittämänä toiveena on ollut, että hallitus toteuttaa pikaisella aikataululla hallitusohjelman mukaiset päätökset yrittäjävähennyksestä, ja tämä yrittäjävähennys toteutuukin ensi vuoden alusta lähtien. Samoin ryhdytään valmistelemaan lainsäädäntöä voittovarauksesta, jolloin yritys voisi lykätä osan tuloksestaan myöhemmin verotettavaksi ja kasvattaa siten investointien rahoitukseen käytössä olevaa nettotuloa. Selvityksen piirissä on monia muitakin malleja, ja osassa näistä malleista oman pääoman kustannuksen voisi vähentää verotuksessa. Toisaalta korkokulujen vähennykseen voi tulla rajoituksia. Nämä muutokset mahdollisesti yhdistettyinä yhteisöveroasteen alentamiseen voisivat parantaa yritysrahoituksen neutraliteettia ja yritysten toimintaedellytyksiä. Hallitus onkin esitellyt nyt huhtikuussa lukuisia yrittämisen edellytyksiä parantavia toimenpiteitä. Monet keinoista on kohdennettu mikro- ja pienyritysten tarpeisiin. Muun muassa ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan. Toteutettavan kokeilun aikana työntekijän voisi palkata myös avoimilta työmarkkinoilta palkkatukea hyödyntäen. Työttömyysetuuksia voidaan jatkossa käyttää starttirahaan, palkkatukeen ja työntekijän liikkuvuuden edistämiseen. Tarkoituksena on joustavoittaa siirtymää yrittäjästä palkansaajaksi tai toisinpäin. Myös osa-aikaiseksi yrittäjäksi ryhtymistä on tarkoitus helpottaa ja loiventaa rajaa yrittäjän ja palkansaajan välillä sekä pienentää yrittämiseen liittyviä riskejä. Arvoisa puhemies! Innovaatiopankin käyttöönotolla hallituksen tarkoitus on lähentää ideoiden kehittäjiä niiden käytännön toteuttajiin. Myös innovaatio- ja palvelusetelin käytöstä suoritetaan kokeilu, jossa pk-yritykset voivat hankkia omiin kehittämistarpeisiinsa ulkopuolista asiantuntemusta ja tukea. Seteliä voitaisiin käyttää esimerkiksi yhteistyöprojektissa korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa, liikeideoiden arvioinnissa ja kehittämisessä tai kaupallistamisessa. Jatkossa myös kokeillaan alueellisesti työnhakija- ja työnantajalähtöistä työllisyyspalvelua, jonka puitteissa voidaan poiketa voimassa olevasta työvoimaa, yrityspalveluja ja työttömyysturvaa koskevasta lainsäädännöstä. Arvoisa puhemies! Nämä toimenpiteet ovat tarpeellisia työllisyyskehityksen kääntämiseksi nousuun, vaikka eivät työttömyysongelmaa sellaisenaan kokonaan ratkaisekaan. Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti: Edustaja Räsänen otti äsken puheeksi poliisitoimintaan kohdistuvat säästöt, ja näihin lukeutuu muun muassa 16 poliisiaseman sulkeminen, mistä on odotettavissa vain noin miljoonan euron säästö. Kyseessä on koko valtion budjetin osalta hyvin pieni summa, erityisesti kun pidentyneet asiointimatkat ja mahdollisesti heikkenevä turvallisuus toisivat tämän muutoksen toteutuessa lisäkuluja. Kehotankin nyt hallitusta vielä kertaalleen pohtimaan, olisiko tälle suunnitellulle poliisiasemien sulkemiselle ja siitä saatavalle säästölle mahdollisia korvaavia kohteita. Toivoisin, että näitä poliisiasemia ei suljettaisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-04-19T17:37:23,2016-04-19T17:42:09,Tarkistettu,1.1 2016_39_111,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Salissa on käyty taas mielenkiintoista keskustelua, paljon kärjistämistä ilmassa ja paljon ehkä tahallista väärinymmärrystä. Minun mielestäni, jos verrataan vaikka pääoppositiopuolue SDP:n linjaa hallituksen linjaan, niissä ei dramaattisia eroja ole talouspolitiikan isossa kuvassa välttämättä. Jos katsotaan oikeasti kuntatalouden yli 40 miljardin osuutta ja valtion budjetin yli 50 miljardin osuutta, niin niissä ei dramaattisia heilahteluja välttämättä ole. Tästä salista on ehkä vähän viestittynyt, että olisi joitain massiivisia erimielisyyksiä. Tässä aika hyvin edustaja Kankaanniemi nosti äsken esiin myös sen, että tällä yhtiöittämisellä ei pidä pelotella ihmisiä. Esimerkiksi kuntataloudessa on useita satoja kuntatalouden piirissä toimivia yhtiöitä, jotka ovat täysin normaalia toimintaa, ja niillä on saatu tehostettua toimintoja. Siellä kuntasektorilla ovat myös SDP:n edustajat olleet mukana päättämässä . Talouskriisin taustalla tietysti on se, että Suomi eli laman jälkeen voimakasta nousukautta, 90-luvun laman jälkeen elettiin siis voimakasta nousukautta, vientiteollisuus oli se ykkösankkuri, joka veti Suomea eteenpäin, mutta samaan aikaan me teimme myös jonkun verran politiikan ja työmarkkinajärjestöjen puolella virheitä. Suomessa 2000-luvun alusta lähtien lisättiin merkittävällä tavalla kuntien ja valtion tehtäviä. Palkkakehitys pääsi nousemaan liian kovaksi. Tuottavuus samaan aikaan yrityssektorilla laski. Näitä ei loppujen lopuksi otettu riittävän vakavasti, ei eduskuntatalon päätöksissä mutta ei myöskään sitten työmarkkinajärjestöjen päätöksissä, joiden piti pitää euroaikana huolta siitä, että palkkakehitys ei lähde liian kovaksi. Nyt ollaan näiden ongelmien, näiden asioiden, edessä sitten vastaamassa tähän tässä talouden uudistusohjelmassa. Se, mikä on huolestuttavaa, on se, että kun taloustutkimuslaitokset, yliopistojen tutkijat ja monet muut suosittivat jo 2000-luvun alusta lähtien, että Suomen pitää tehdä merkittäviä uudistuksia työmarkkinoilla, yritystoiminnan ympäristön parantamisessa, ja myös kantaa huolta siitä, että väki ikääntyy, työikäinen väki vähenee, samaan aikaan kustannuspaineet kasvavat julkisella sektorilla tulevaisuudessa, näihin olisi pitänyt hyvissä ajoin ennakkoon varautua. Sen takia onkin hyvä, että muun muassa eläkeuudistus on saatu eteenpäin SDP:n viime vuosien vastustuksesta huolimatta. Sen takia on hyvä, että nyt sote-uudistus kanssa nytkähtää eteenpäin, mutta on kyllä käsittämätöntä se, että näitä uudistuksia piti 15 vuotta odottaa, vaikka kaikki tiesivät, mitä pitäisi tehdä. Arvoisa puhemies! Onneksi nyt kuitenkin viimein on saatu tällä hallituspohjalla talouden, työllisyyden ja palvelujen välttämättömät uudistukset hyvään vauhtiin. (Eduskunnasta: Leikkaukset!) Laajalla talousohjelmalla viedään Suomea takaisin kestävämmälle kurssille. Keskeisinä peruspilareina ovat kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen, työllisyyden ja yritystoiminnan vahvistaminen ja julkisten palvelujen sekä etuuksien uudistaminen ja totta kai myös leikkausten tekeminen. Julkiset menot on saatettava pidemmällä aikavälillä tulokehityksen mukaiseen raamiin ja tarvittavat sopeutustoimet on nyt tehtävä mahdollisimman nopeasti ja pistettävä ne voimaan. Hallituksen kehysriihessä tekemät säästötoimet ovat osoitus selkärankaisesta toiminnasta velkakierteen katkaisemiseksi. Useat Euroopan maat ovat vaarallisia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun poliitikkojen selkäranka taipuu ikävien mutta välttämättömien toimenpiteiden edessä. Työllisyyden ja investointien vauhdittumista parannetaan luomalla vakaammat näkymät talouden kehitykselle hillitsemällä velkaantumista ja tekemällä myös kannustavaa veropolitiikkaa siirtämällä veropolitiikan painopistettä työnteon ja yrittämisen suunnasta kulutuksen ja haittaverojen suuntaan. Yhteiskuntasopimuksella parannetaan suomalaisen työn kilpailukykyä ja paikallista sopimista lisäämällä vahvistetaan erityisesti pk-yritysten kykyä palkata lisää ihmisiä ja säilyttää nykyisiä työpaikkoja. Samalla myös parannetaan työpaikan vastaanottamisen kannusteita ja luodaan normitusta keventämällä tilaa uuden yritystoiminnan syntymiselle. Julkista taloutta tervehdyttävät säästöt ja rakenteelliset uudistukset on nyt saatu vaalikauden ensimmäisenä vuonna hyvin eteenpäin. Nyt painopiste täytyy suunnata yhä voimakkaammin työllisyyttä ja kasvua parantaviin hankkeisiin. Syksyllä on muun muassa edessä budjettiriihi, jossa pitää rakentaa vielä laajempi ohjelma yritysten investointien vauhdittamiseksi ja uusien työpaikkojen syntymiseksi. Yritysverotuksen muuttaminen investointeja kannustavaan suuntaan olisi tärkeä uudistus. Hallituksen tuleekin kiirehtiä investointivarausmallin ja muiden vastaavien esitysten valmistelua syksyn budjettiriiheen. Arvoisa puhemies! Sipilän hallitus kokoomuksen, keskustan esitysten mukaisesti (Puhemies koputtaa) on ollut esimerkillinen siinä, että meillä on avaimet omissa käsissämme ja ryhdymme toimeen laajalla ohjelmalla uudistaen isänmaata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-04-19T17:42:13,2016-04-19T17:48:02,Tarkistettu,1.1 2016_39_112,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jäi kyllä mietityttämään tuo äskeisen edustajan aika reilu toteamus, että avaimet ovat omissa käsissä. Ajattelinkin, että meidän avaimemme ovat kansan käsissä, ja siltä osin minusta entinen eduskunnan varapuhemies Pekka Ravi, joka edustaa samaa puoluetta kuin edeltävä puhuja, on hyvin viisaasti todennut, että ""erityisen arveluttavaa ja tuomittavaa on mielestäni se, että vaalissa esiinnytään eri linjauksilla kuin mitä vaalien jälkeen ollaan valmiina toteuttamaan"". Ja kyllä minulle jäi tässä epäilyksen siemen siitä, kenen käsissä ne avaimet oikeasti ovat. Kyllä kuluttajansuojan näkökulmasta suomalaiset varmasti toivoivat, että tämänkin hallituksen avaimet olisivat kansan antaman valtuuden käsissä, mutta toisin on käynyt. Arvoisa puhemies! Toisin todella on käynyt. Ne todellisuudet, joita vietettiin ennen vaaleja ja vaalien jälkeen, ovat kuin yö ja päivä. Tämä hallitus tunnetaan erityisesti kolmesta asiasta. Se tunnetaan hyvin laajoista, epäoikeudenmukaisista, vain tiettyihin väestöryhmiin keskittyvistä leikkauksista, ja se tunnetaan työntekijöiden työttömyysturvan ja turvan merkittävästä heikentämisestä ja tästä uudesta politiikan sanasta ""yhtiöittäminen"". On tultu tilanteeseen, jossa tämä hallitus lupasi, että vähäosaisilta ei leikata kohtuuttomasti, mutta 4 miljardin leikkaukset tehtiin ja sen lisäksi tehtiin vielä kovemmalla kädellä 370 miljoonan kehyspainotus, kun selvisi, että osasta näistä tavoitteista ollaan jäämässä. Ja huolimatta tutkitusta asiantuntijatiedosta ja yhteiskunnallisesta keskustelusta ja kaikista mielenosoituksista ja muista, silti päätettiin, että leikataan jälleen vähäosaisilta, ja se minusta tuntuu todella erikoiselta. Toinen lupaus, jota esimerkiksi keskusta ja myöskin perussuomalaiset paljon viljelivät, oli se, että joka puolella Suomea säilyvät elämisen edellytykset. Nyt me olemme huomanneet, että tämä hallitus on todella valinnut keskittämisen tien. Se tuntuu olevan ideologista, se tuntuu olevan todella juurtunutta tähän hallituspohjaan, ja tuntuu, että jostakin syystä kaikkia tämän ajan ongelmia yritetään ratkaista vain keskittämällä. Erikoista tämä on juuri siksi, että tämä yhtiöittäminen on tullut tällaiseksi uskomattomaksi uudeksi mantraksi. Ajatellaan, että vain yhtiöittämällä voitaisiin saada jotain isoa aikaan. Nyt metsät, maat ja vedet jo yhtiöitettiin huolimatta siitä, että viime hallituskaudella tämä laki ei edennyt. Seuraavaksi suunnitellaan jo, voitaisiinko väylät ja tietkin yhtiöittää, ja ajatellaan, että se ratkaisisi sen, miten suomalaista liikennepolitiikkaa hoidetaan. Siirretään siis suomalaisen kansan valitseman päätöksentekijäjoukon ulkopuolelle, varmaan noin kymmenen ihmisen hallitukseen, kaikki se valta johtaa suomalaista aluepolitiikkaa, ja sanotaan, että jätetään se sinne, ja pohditaan sitten, ovatko kuluttajat laittaneet alueella tarpeeksi rahaa liikenteen käyttämiseen, jotta sitten niistä koituneilla positiivisilla vaikutuksilla voidaan tehdä liikennepolitiikkaa. Jokainen meistä ymmärtää, että tämä hallitus myy tällä tavalla sekä Lapin että Kainuun ja paljon muitakin alueita Suomessa. Arvoisa puhemies! Pääministeri tänään sanoi, että tehdään uutta politiikkaa. Eli nyt tehdään uutta politiikkaa. Minua jäi se kyllä närästämään, koska uudistaminen ja kehittäminen tällä hallituskaudella on ollut vain keskittämistä, leikkaamista ja yhtiöittämistä, ja siltä osin tuntuu, että takinkäännöstähän tässä on kysymys, tai kun tätä Lindströmin pihviä tänään täällä on arvioitu, niin tuntuu, että se on tällainen pakkopihvi. Arvoisa puhemies! En olisi varmaan koulutuspoliitikko, jos en tähän muutamaan kymmeneen sekuntiin vielä jotakin siitäkin sanoisi. Minusta on käsittämätöntä, jos kaikkien näiden lupausten pettämisten jälkeen taas sanotaan, että koulutuksesta ei leikata. Eihän siitä leikattu, mutta kun vartin päästä tuli valtioneuvoston kehystiedote, selvisi, että eikö oltu käyty siellä Lindströmin omaehtoisen koulutuksen puolella eikä oltu tajuttu, että sekin on koulutusta — koulutusleikkaus. Samaan aikaan opintotuesta nyysittiin merkittävä osa lisää, että saatiin tällaista rakenteellisen kehittämisen rahaa uudenlaisiin, tämän päivän yliopistokoulutuksen investointeihin. Joten koulutusleikkauksia on luvassa, ja pahinta on — arvoisa puhemies, on pakko vielä tämä todeta — että lisää koulutusleikkauksia on tulossa, koska niin se vain ääni kiirii opetusministerin suulla sieltä ympäri maakuntia, että lisää leikataan esimerkiksi yliopistokeskusten rahoituksesta ja mahdollisesti myöskin strategiarahoituksella pienennetään kaikkien yliopistojen kehyspohjaa ja sitten annetaan porkkanarahaa, jos halutaan keskittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-19T17:48:05,2016-04-19T17:53:48,Tarkistettu,1.1 2016_39_113,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama sana hallituspuolueitten ryhmäpuheenvuoroista: Keskustalla tuntui olevan aivan käsittämätön usko siihen, että Euroopan unioni ja Euroopan komissio ja solmittu talouskurisopimus, EU-pakko, laittavat Suomen kuntoon. Yhteistä tässä keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen linjassa tuntuu olevan, että ihan kaikki on kaupan, ja siinä suhteessa, kun näkee sen, kuinka vahva rooli kokoomuksella kaikesta huolimatta on hallituksen sisällä, meillä on varmasti Suomessa Euroopan, jos ei sitten maailman, äärioikeistolaisin keskustapuolue. Perussuomalaiset painottivat kyllä ihan oikein sitä, että menojen ja tulojen pitää olla tasan pidemmällä aikaa. Mutta siinäkin ryhmäpuheenvuorossa veroale otettiin annettuna, ikään kuin verotusta säätelemällä ei voisi huolehtia myöskin siitä valtion tulopuolesta. Ja sitten tähän Lindströmin pihviin. Ymmärrän kyllä, että asioita tuotteistetaan poliittisesti, niitä markkinoidaan tämmöisillä iskusanoilla. Mutta jos sen tiivistää, mikä tämä työllistämiskonsti on, niin aiemmin, kun käytettiin palkkatukea, säästettiin valtion työttömyysturvassa nimenomaan sitä valtion maksamaa osaa, ja kun käytetään työttömyysturvaa, säästetään palkkatuessa, ja tämä rahoituslähde kummassakin tapauksessa on valtion raha, valtion kassa — välineet ovat lähes yksi yhteen samoja, niiden nimi saattaa vaihtua. Mutta minkä takia näitä aktiivisen työllisyyspolitiikan välineitä ei ole käytetty aiemmin, jos siinä tuon isommasta muutoksesta ei ole kyse, niin kuin ei olekaan? Kokoomus sanoo sen suoraan, mistä on kyse: sopeutuksesta, ei elvytyksestä. Ja tämä sisäinen devalvaatio tulee nimenomaan Euroopan unionin yhteisestä talouspolitiikasta, talouskurisopimuksesta. Se ei yllättänyt ollenkaan, että kokoomus painottaa esimerkiksi työllisyyspolitiikassaan sanktioita paljon enemmän kuin porkkanan käyttöä. Aika hurjalta kuulosti se, että annettiin lupaus siitä, että koulutuksen resursseissa tapahtuu jollain aikavälillä käänne. No, se on aika mielenkiintoisesti sanottu, kun vasta on päätetty siitä, että edellisellä kaudella tehtyjen koulutusleikkausten lisäksi jatkossa leikataan vielä miljardi euroa vuodessa. Mielihyvällä panin huomiolle sen, että myöskin sosialidemokraatit puhuvat elvytyksestä. Sehän oli vasemmistoliiton keskeisiä vaaliteemoja eduskuntavaaleissa, mutta emme kyenneet sitä puolustamaan. Ja mitä tulee oikeiston hokemaan velan ottamisesta, niin velan ottaminenhan ei ole mitään elvyttämistä sinällään, pitää kysyä, mihin se raha käytetään. Arvoisa puhemies! Vielä yhtiöittämisestä, pakkoyhtiöittämisestä — se oli molemmilla vasemmistopuolueilla mukana ryhmäpuheissa. Kyllä tämä Metsähallituksen yhtiöittäminen oli aika surkea episodi, itse asiassa prosessi. Kahdeksan vuoden ajan täysin kestämättömin perustein ajettiin yhtiöittämistä, mentiin olemattoman EU-pakon taakse piiloon. Niin tekivät myöskin aikoinaan itseään EU-kriittisenä mainostaneet perussuomalaiset. Ja vielä senkin jälkeen, kun kilpailukomissaari oli antanut viimeisen lausuntonsa hankintadirektiivistä, pääministeri kiersi muun muassa Lappia ja sanoi, että tämä on pakko tehdä. Mitään pakkoa ei ollut, ei yhtiöittämisen, ei hankintadirektiivin eikä käyttöoikeussopimuksen suhteen. Ja vielä tästä kokonaistyöttömyystilanteesta: Me elämme valitettavasti, voi sanoa, pysyvän massatyöttömyyden aikaa. Suora työttömyys on 360 000 työtöntä, laaja työttömyys 480 000 henkilöä, ja siihen liittyy paheneva pitkäaikaistyöttömyys. Pitkäaikaistyöttömyys on lyhyessä aikaa kolminkertaistunut ja yli kaksi vuotta työttömänä olleitten määrä liki nelinkertaistunut samassa ajassa. Ja kokemus osoittaa, että kun työttömyys pääsee kerran nousemaan noihin lukemiin, se nousu on raju mutta alenema äärimmäisen hidas. Pahimmassa tilanteessa ovat nimenomaan pitkäaikaistyöttömät, nuoret ja iäkkäät työttömät. Ja vaikka työllisyystoimiin tulisi tasolisäys, niin se ei poista tätä Lindströmin pihvin silmänkääntötemppua, jolla todellakaan ei saavuteta sitä 10 000 uuden työpaikan tavoitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-04-19T17:53:50,2016-04-19T17:59:06,Tarkistettu,1.1 2016_39_114,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talous on ollut vaikeassa tilanteessa jo useita vuosia. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut jo monta vuotta, eikä velkasuhteen merkittävää taittumista ole nähtävissä. Edelliseltä hallitukselta jäi kolmattasataatuhatta työtöntä hallituksen vastuulle. Julkisen talouden alijäämä ylitti 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2014, ja vuonna 2015 alijäämä pieneni, mutta julkinen velka kohosi jo yli 60 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Velan suhde kokonaistuotantoon on saatava taitettua ja 10 miljardin kestävyysvaje katettua. 4 miljardin sopeutustavoitteen lisäksi hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta työllisyyttä parantavin toimin, sote-uudistuksella sekä kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannuksia karsimalla. Säästötavoitteet eivät ole toteutumassa täysimääräisinä johtuen alhaisemmasta inflaatiosta kuin mitä hallitusohjelmaa laadittaessa on arvioitu. Koska säästötavoitteista pidetään kiinni, niiden kattamiseksi on päätetty täydentävistä sopeutustoimista. Myös uusista panostuksista ja toimenpiteistä on päätetty. On hyvä, että tärkeimpien joukossa on työllisyyttä ja yrittäjyyttä vahvistavia toimenpiteitä. Hallituksen tavoitteena on 110 000 uuden työpaikan luominen — kova haaste. Työllisyysasteen nostaminen on edellytys talouden kestävälle kasvulle ja julkisten palvelujen turvaamiselle. Hallitus laajentaa työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen. Aktiivitoimenpiteiden rahoituksesta tulee nykyistä joustavampaa, jolloin työttömien palvelutarpeisiin vastataan paremmin. Hallitus laajentaa starttirahan käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle myönnetään enintään 12 kuukauden ajaksi peruspäivärahan suuruinen starttiraha, ja tämä voidaan rahoittaa työttömyysetuusmäärärahoista. Uusia työpaikkoja ei synny itsestään, tarvitaan yrittäjyyttä ja keinoja sen tukemiseen. Taloudellisesti epävarmana aikana varsinkin uusien yrittäjien rohkaiseminen on tärkeää. Kun on paljon puhuttu Lindströmin pihvistä, niin on myönnettävä myös, että kyllä siellä on niin sanottuja raippoja, jos tulee porkkanoitakin. Energian, erityisesti öljyn, hinnan alhaisuus edesauttaa energiaintensiivisen talouden, kuten Suomen, kasvunäkymiä. Voimakkain vaihe energian ja raaka-aineiden hintojen alenemisessa on ohitettu, ja öljyn kohdalla hinta kääntyy maltilliseen nousuun. Suomella on kaikki edellytykset kehittää voimakkaasti energiaomavaraisuuttamme hyödyntämällä runsaita luonnonvarojamme ja investoimalla turvetuotantoon ja biotalouteen. Energiateknologian kehittäminen tuo samalla kaivattua työtä, yrittäjyyttä ja huoltovarmuutta. Arvoisa puhemies! Menojen nousuun ovat vaikuttaneet myös kasvanut turvapaikanhakijamäärä ja siihen sisältyvät erilaiset maksut. Tilanne on kaiken kaikkiaan haastava, mutta vaikeanakin aikana on pystyttävä turvaamaan ihmisten peruspalvelut ja toimeentulo. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevista on pidettävä huolta siitä huolimatta, että säästöjä etsitään. Ja jälleen on sanottava, että kyllä erilaiset omavastuuosuuden korottamiset aina rokottavat näitä pienituloisia, mutta sitten taas täytyy sanoa myönteisenä asiana, että saimme takuueläkkeeseen korotuksia, omais- ja perhehoitoon parannuksia ja kaikkein pienituloisimmilta sitten tämä Yle-vero poistui. Ryhmäpuheenvuorossa mainittiin myös panostus lastensuojeluun. Mielestäni tukea ennaltaehkäisyyn ja kaikkinainen tuki perheille on annettava, jotta huostaanottoihin ei jouduta. Ja näissä huostaanottotilanteissahan on viime kuukausina joutunut todistamaan ikäviä tapauksia. Turvallisuustilanne Euroopassa ja Suomessakin on muuttunut lyhyellä aikavälillä merkittävästi. Ihmiset kokevat turvattomuudentunnetta. Poliisin, Rajavartioston ja Puolustusvoimain määrärahat on turvattava. Näiltäkin hallinnonaloilta on haettu toimintamenojen säästöjä toimintaa tehostamalla ja rakenteellisilla muutoksilla, mutta turvallisuus on kuitenkin säilytettävä riittävällä tasolla, vaikka se vaatisi lisärahoitusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-04-19T17:59:18,2016-04-19T18:04:36,Tarkistettu,1.1 2016_39_115,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Hallituksen politiikka on vuoden hiljaiselon jälkeen tullut viime päivinä monien ulostulojen myötä selkeästi julki. Sipilän hallitukselle ei näytä olevan enää mikään pyhää. Suomelle osoitetaan suuntaa lähes pimeään, kun kuuntelee ihmisiä tuolla turuilla ja toreilla erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Monet hallituksen linjaukset uudistavat ihmisten arkea valtavan paljon. Edes hallituksella itsellään ei ole monessa tapauksessa visiota siitä, mihin se on tätä maata viemässä. Puhutaan ihan julkisesti vatuloinnista. Päätöksien vaikuttavuusarviot puuttuvat, tai ne tilataan taholta, jonka lopputulema on jo etukäteen tiedossa. Tällaista on tapahtunut tässä vajaan vuoden aikana. Kaikki vanhat rakenteet, joista moni on edelleen ihan toimiva tai jotka vähintäänkin voitaisiin uudistaa toimiviksi, ollaan päätetty jostain kumman syystä romuttaa. Hyvinvointivaltio Suomi ollaan purkamassa lyhyesti sanottuna yhtiöiden Suomeksi ja sitä kautta myös hyvinvointi altistetaan osittain pelkästään rahalle. Hallituksen pohjaton markkinausko on kantava piirre monissa päätöksissä, ja myös tänään täällä salissa ollaan useassa puheenvuorossa niistä puhuttu ja niitä pohdittu. Kaikki, mikä on tässä maassa yhtiöitettävissä, halutaan jostain kumman syystä yhtiöittää. Metsistä on jo aloitettu. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja jopa tiestö ovat vuorossa seuraavana, jos hallituksen linjauksiin on uskomista. Tällaiselle suunnanmuutokselle olisi ollut vähintäänkin kohtuullista hakea mandaatti vaaleissa, mutta näin ei nyt tehty. Voidaan vain arvella, miten vaaleissa olisi käynyt, jos hallituspuolueet olisivat rehellisesti ennen vaaleja kertoneet näistä aikeistaan, joita nyt ovat toteuttamassa. Ehkä vaalitulos olisi ollut kovin paljon erilainen. Hallituksen alkutaipaleen hiljaisuudelle ja vaivaisuudelle ja vaisuudelle on saatu nyt selkeä syy. Sen sijaan, että hallituksessa oltaisiin keskitytty tekemään tekoja kasvun ja työllisyyden eteen, olettekin askarrelleet yhtiöiden Suomen parissa. Vaikka kehyspäätöksiin sisältyy suhteellisen kattava työllisyyspoliittinen paketti — tänään sitä on kai nimitetty Lindströmin pihviksi; minusta on jotenkin työttömiä aliarvioivaa, että siitä puhutaan niin — se ei rakenna työttömille ihmisille tulevaisuudenuskoa. Työttömille on tarjolla, kun paperia tarkemmin tutkii, lähes pelkästänsä keppiä, ja samalla työllisyyden rakennuspuut puuttuvat miltei kokonaan tästä paketista. Esimerkiksi palkkatukeen ja starttirahaan on lisätty täysin mitättömiä summia. Niitä tarvitaan nyt kipeästi lisää, ja minä voisin väittää, että niiden kautta myös saadaan pitkäaikaistyöttömiä kaikista parhaiten töihin. Järjestöillä on heidän työllistämiseensä valmiutta ja haluja, mutta hallituksen toimet eivät sitä mahdollista. Uskallan myös väittää, että hallituksen tavoite 110 000 uudesta työpaikasta alkaa pahan kerran kadota jonnekin kaukaiseen horisonttiin. Minä toivon, että te pystytte sen toteuttamaan ja myös keksitte tässä loppuvaalikauden aikana aitoja tekoja siihen, mutta tällä hetkellä näen sen oikeasti siellä kaukaisessa horisontissa. SDP:llä puolueena on ollut useita esityksiä työllisyyden parantamiseksi, ja onneksi esimerkiksi tämä Rinteen työllistämisseteliajatus on nyt otettu jo käyttöönkin. Enkä lähde toistamaan, mutta tänään tässäkin keskustelussa moneen kertaan toistetut avauksemme ovat vapaasti edelleen käytettävissänne, ja mielellämme niissä olemme teille tukena. Arvoisa puhemies! Mollivoittoinen puheenvuoro, myönnän sen, mutta on myös piinallista seurata tätä hallituksen politiikkaa, joka koostuu, niin kuin alussa jo totesin, näistä valtavista loikista osittain sellaiseen pimeyteen ja harmauteen ja ihmisten epätoivoon. Kannan suurta huolta siitä, millaista jälkeä hallituksen uudistusinto yhdistettynä autuaaseen markkinauskoon saa aikaan tässä meidän yhteisessä hyvinvointivaltiossamme. Kannan huolta pitkäaikaistyöttömistä, joille hallitus ei anna mitään tulevaisuudennäkymiä, ei mitään toivoa, vain pakkokeinoja ja keppiä työllistämiseen. Kannan huolta heistä, jotka eivät usein saa ääntään kuuluviin: lapsista, vanhuksista ja muista yhteiskunnan heikompiosaisista, joiden elämää hallituksen leikkaukset entisestään vaikeuttavat. Hallitus harjoittaa myös todella epäoikeudenmukaista politiikkaa, jossa ikääntyviltä vammaisilta viedään vammaispalvelut. Tämä on yhteiskunnan kehityksen kannalta, etten sanoisi, kestämätöntä. Hankalia päätöksiä voidaan tehdä myös oikeudenmukaisesti, jos niin halutaan tehdä. Tällä kurittavalla leikkauspolitiikallaan hallitus syö myös pienituloisten ostovoimaa ja tätä kautta talouden kasvuedellytyksiä. Koulutusleikkaukset, joista ollaan tänään käyty keskustelua, taas rapauttavat kasvun rakennuspuita. Tämä armoton kilpailuyhteiskunta, jota nyt ollaan luomassa, jättää helposti osan väestöstä osattomaksi. Tämä hallituksen linja luo lisää syrjäytymistä ja työttömyyttä. Mielestäni tämä on kestämätön suunta. Näille linjauksille on myös aidosti olemassa vaihtoehtoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-04-19T18:04:49,2016-04-19T18:10:11,Tarkistettu,1.1 2016_39_116,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteossa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020 todetaan seuraavaa: ""Finanssi- ja muussa talouspolitiikassa täytyy löytää tasapaino kotimaisen kysynnän tukemiseksi yli taantuman, julkisen talouden velkaantumisen taittamiseksi keskipitkällä aikavälillä sekä talouden kasvun edellytysten kohentamiseksi ja julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä."" Tavoitteet ovat selvät ja varmasti yleisesti hyväksyttävissä. On kuitenkin vahvasti kyseenalaista, kykeneekö hallitus vastaamaan tavoitteisiin politiikalla, jota se harjoittaa. Tarkastelkaamme siis tavoitteiden ja keinojen suhdetta. Ensinnäkin, miten hallitus tukee kotimaista kysyntää yli taantuman? Hallituksen toimet heikentävät kotimaista ostovoimaa ja kysyntää, eivät vahvista näitä. Pieni- ja keskituloisille suunnatut lukuisat kiristykset toimeentulon leikkausten, asiakasmaksujen korotusten ja palvelujen heikennysten kautta ovat myrkkyä kysynnälle ja taloudelle matalassa suhdannetilanteessa. Nyt tarvittaisiin ostovoiman vahvistamista, mutta hallituksen politiikka ei valitettavasti tarjoa tähän eväitä. Entä miten hallitus taittaa julkista velkaantumista? Hallituksen finanssipolitiikka on kiristävää, julkisen velkaantumisen vähentämistä haetaan sopeuttamalla julkisia menoja 4 miljardin edestä eli säästöjen ja leikkausten kautta. Kuitenkin monet toimet, kuten nuorisotakuun rahoituksen alasajo, työllisyyden hoidon rahoituksen riittämättömyys ja leikkauspolitiikan seurauksena tapahtuva työpaikkojen vähentyminen, johtavat työttömyyden kasvuun, sen pitkittymiseen ja myös työttömyydestä seuraavien menojen ja velkaantumisen kasvuun. Ainoa kestävä tie velkasuhteen alentamiseen on työllisyyden ja kasvun vahvistaminen. Keskeisin ongelmamme ei ole julkiset menot vaan korkea työttömyysaste, investointien vähyys ja yksityisen sektorin liian pieni koko. Tämän takia ratkaisuja velkaantumiseen olisi etsittävä ennen muuta työllisyyden vahvistamisesta, investointien lisäämisestä ja elinkeinorakenteen uudistamisesta. No, miten hallitus sitten kohentaa talouden kasvun edellytyksiä? Suomen keskeinen ongelma kiristävän suhdannepolitiikan rinnalla on se, ettei elinkeinorakenteemme ole uusiutunut ja monipuolistunut riittävästi. Tätä taustaa vasten hallituksen säästöpolitiikka erityisesti koulutuksesta, tutkimuksesta ja osaamisesta on näköalatonta ja haitallista. Nyt tarvitaan uskallusta uudistaa, ei saneerata ja leikata. Hallituksen kasvatukseen, sivistykseen ja osaamiseen kohdistamat leikkaukset on tyrmätty laajasti yhteiskunnassa. Nämä leikkaukset heikentävät kilpailukykyämme ja tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia tilanteessa, jossa nimenomaan uudistuminen, osaamisen vahvistaminen ja luovuuden tukeminen ovat tärkeämpiä kuin aiemmin. Entä miten hallitus varmistaa julkisen talouden kestävyyden pitkällä aikavälillä? Tämä on laaja ja iso kysymys. Suomessa keskustellaan valitettavan vähän pitkän aikavälin taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Harvassa ovat ne puheenvuorot, jotka nostavat keskustelun ytimeen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen. Pariisissa hyväksyttiin viime joulukuussa historiallinen ilmastosopimus, jossa 187 maata, Suomi mukaan luettuna, sitoutui tavoitteeseen pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Tavoite on kunnianhimoinen, ja ilmastosopimuksen taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Siksi Suomen kannattaa olla muutoksessa edelläkävijöiden joukossa. Tulevaisuudessa sellaiset maat ja toimijat pärjäävät, jotka kykenevät uudistamaan toimintaansa ympäristöllisesti kestävään suuntaan. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen avaa uusia kasvumahdollisuuksia ja parantaa teollisuuden kilpailuasetelmaa Euroopassa ja Suomessa. Puhtaan ympäristö- ja energiateknologian tuotteille on syntymässä entistä suurempi globaali kysyntä ja markkinat. Iso kuva talouden ja yhteiskunnan rakenteiden uudistamiseksi ilmastollisesti, ympäristöllisesti ja luonnonvarojen käytön näkökulmasta kestäväksi kuitenkin hallituksen politiikasta uupuu, tosin minun mielestäni uupuu politiikasta ylipäätänsä. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee politiikkaa, joka ei vastaa niihin tavoitteisiin, joita se on asettanut. Se ei tarjoa keinoja kotimaisen ostovoiman ja kysynnän tukemiseksi, velkaantumisen taittamiseksi, kasvun edellytysten kohentamiseksi tai työllisyysasteen nostamiseksi. Pitkän aikavälin kuva talouden ja yhteiskunnan kestävyyden vahvistamiseksi on turhan kapea. SDP on tarjonnut useita keinoja näihin tavoitteisiin vastaamiseksi. Toivon todella, että hallitukselta löytyy tahtoa ja myös nöyryyttä tarttua niihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-04-19T18:10:16,2016-04-19T18:15:17,Tarkistettu,1.1 2016_39_117,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Rouva puhemies! Lausumatta mutta ajatuksellisesti tänään on kuultu väärin sammutettua retoriikkaa. Opposition taholta on annettu ymmärtää, että kriisissä ollaan ja siihen on reagoitava mutta keinot ovat totaalisesti vääriä. Onko opposition kritiikki oikeutettua? Tämä on vähän kaksiteräinen miekka. Kun todellakin myönnetään se, että entiset keinot on käytetty loppuun, niin on pakko uskaltaa uudistaa ja uudistua — silläkin seurauksella, että se koskettaa kipeästi. On esitetty kritiikkiä velan kasvusta. Siihen enemmän tai vähemmän ovat olleet syyllisiä kaikki hallitukset. Voidaan tietysti käydä huutokauppaa, kenen aikana, kenen pääministerikaudella, kenen valtiovarainministerin kaudella, velka on eniten kasvanut. Velkaantuminen jatkuu, vaikka tämä hallitus yrittää sitä suitsia. Arvostettavaa ja kunnioitettavaa olisi, mikäli tämä jatkossa tapahtuva velkaantuminen ei olisi niin sanottua syömävelkaa vaan velkaa otettaisiin sinänsä välttämättömiin investointeihin, esimerkiksi erilaisiin yhteiskunnallisiin infrastruktuureihin. On esitetty myös kritiikkiä, että valitut vaihtoehdot olisi voitu tehdä toisinkin. Kyllä ja ei. Tässä pelataan nollasummapeliä, (Sosialidemokraattien ryhmästä: Eikä pelata!) yhtäältä niin, että ihan kunnioitettava tavoite on, että tuetaan orastavia kasvun merkkejä, että syntyisi työpaikkoja, ja yhtäältä niin, että pysytään hallitusohjelmassa, että ei enää kokonaisveroaste nousisi. Oppositio on paljon kritisoinut sitä, että polttoaineveroa nostetaan. Eihän se mukavaa ole — itse tiedän haja-asutusalueella asuvana, kun paljon autoa joudutaan sielläpäin käyttämään, että ei se ole miellyttävää edes näiden alentuneitten polttoainehintojen aikana. Mutta jos vaihtoehtona olisi ollut arvonlisäveron korottaminen, joka koskisi vielä paljon laajempia kansankerroksia esimerkiksi kohonneina elintarvikkeiden hintoina, niin varmasti, jos tällaiseenkin olisi päädytty, oppositiolta olisi tullut lunta tupaan. Arvoisa rouva puhemies! Kaikesta huolimatta näen tässä kehysasiassa toivon merkkejä. Yhtäältä tämä viestii hallituksen päätöksentekokyvystä ja vahvasta tahdosta luoda yhteiskuntaan vakautta niukkuuden aikana. Erikseen haluan poimia täältä yhden vaatimattoman lauseen ulkoasiainhallinnon kohdalta: vuosina 17—19 Suomi on arktisen alueen neuvoston puheenjohtajamaa. Tämä on vain yksi lause siellä. Tätä tilaisuutta kannattaa käyttää todella aktiivisesti ja tehokkaasti. Arktiselta alueelta käsin meillä on — jos ei sanota ""rajattomasti"" — suuria kasvun potentiaalin edellytyksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-04-19T18:15:30,2016-04-19T18:20:34,Tarkistettu,1.1 2016_39_118,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tänään on monesti todettu, maamme on hyvin heikossa taloudellisessa tilassa. Velkaa ei voida enää ottaa sen määrän ja kalleuden takia. Velkaantumisen vuoksi pakolliset uudistukset tehdään nyt, tämän hallituskauden aikana. Synkän tilanteen keskellä onkin tärkeää, että istuva hallitus on päätöksentekokykyinen ja sillä on tahtoa pitää tavoitteestaan kiinni. Monet uudistuksista ja säästöistä ovat erityisen kipeitä sen vuoksi, että julkista taloutta ei ole sopeutettu riittävissä määrin edellisillä hallituskausilla. Sopeutukset on kuitenkin tehtävä nyt, tai maatamme kohtaa entistä suuremmat taloudelliset ongelmat. Jos vielä odotamme, tulevat säästöt olemaan entistä kipeämpiä ja velka edellistä suurempi. Velkaantumisesta tulisivat kärsimään tällöin etenkin tulevat sukupolvet. Tämän perussuomalaiset ja hallitus pyrkivät kaikin tavoin välttämään. Talouden tasapainottamista vaikeuttaa entisestään maahanmuuton kustannusten nousu. Onneksi olemme saaneet ulkoministeri Soinin johdolla hallitsemattoman maahanmuuton haltuun erityisesti itärajalla, josta oli tulossa uusi väylä laittomalle ihmiskuljetukselle. Taloudellinen hyvinvointi on vahvasti sidoksissa ihmisten uskoon omasta tulevaisuudesta ja kykyyn työskennellä yhteisten päämäärien puolesta. Yhteiskuntasopimuksen eteneminen onkin erittäin tärkeä juuri keskinäisen luottamuksen palauttamisessa kotimaassa. Tehtävät uudistukset tulevat palauttamaan luottamuksen Suomen talouteen myös ulkomailla. Säästöjä ja uudistuksia tehdään myös sen vuoksi, että myös tulevaisuudessa pystymme tukemaan pienituloisia. Eläkkeiden osalta pitkään ongelmana on ollut kansaneläkkeen ja takuueläkkeen pienuus. Perussuomalaiset ovat jo pitkään pyrkineet korjaamaan tilannetta, ja hallitus onkin päättänyt nostaa takuueläkettä. Myös perustulokokeilu toteutetaan. Veteraanejakaan ei ole talouden kehyksissä unohdettu. Veteraanilisää korotetaan 2,5 miljoonaa euroa. Sotainvalidien haitta-asteraja alennetaan 15 prosentista 10 prosenttiin, mikä takaa lähes kaikille sotainvalideille kunnallisia avopalveluja. Sitä mieltä olen kyllä, että veteraaneja ja sotainvalideja olisi pitänyt jo aikaisemmin voimallisemmin auttaa ja kuntouttaa. Työllistämistä pyritään edistämään laajalla työllistämis- ja yrittäjyyspaketilla. Tämä on keskeinen ja tärkeä uudistus, sillä työttömyyden vähentäminen on kaikkein tärkein asia ihmisten hyvinvoinnin ja maan talouden kannalta. Päämääränä on lisäksi lisätä työn kannattavuutta ja antaa työttömille enemmän työkaluja työn omaehtoiseen etsimiseen. Näin jokainen voi entistä aktiivisemmin itse hakea töitä. Tämä lienee kaikkien puolueiden tahto. Myös opiskelijoihin ja koulutukseen on jouduttu kohdistamaan, ikävä kyllä, säästöjä. Kyseiset säästöt on kuitenkin hyvä ymmärtää suhteessa koulutuksen kokonaispanostukseen, mikä on edelleen hyvin merkittävä. Säästöjen ohessa myös uudistetaan koulutusjärjestelmäämme entistä kestävämmälle pohjalle, jotta se voi jatkossakin olla vahvaa osaamista tuottava järjestelmä. Talouden kehyksistä puhuttaessa on myös huomioitava hallituksen panostukset liikennehankkeisiin. Tämä, jos mikä, on pitkällistä tulevaisuuteen suuntaavaa talouspolitiikkaa, joka tuottaa kasvua. Haluaisin mainita erityisesti omasta maakunnastani sitä koskevan asian, nimittäin tämän tunnin junan suunnittelun käynnistämisen. Tähän tehty merkittävä panostus, 40 miljoonaa euroa, tulee varmasti maksamaan itsensä tulevaisuudessa takaisin. Arvoisa puhemies! Tärkeä päämäärä uudistuksissa ja säästöissä on se, että maamme talous saadaan vakaammalle pohjalle. Näin pystymme jatkossakin pitämään huolta yhteiskuntamme vähäosaisista, tukemaan erinomaista koulutusjärjestelmäämme ja ylläpitämään hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita. Hallituksen säästöjä on kritisoitu taantumuksellisiksi ja vastuuttomiksi. Vastuutonta ja taantumuksellista olisi kuitenkin velkaantua lisää ja jättää välttämättömät uudistukset tekemättä. Hallituksen kyky tehdä päätöksiä on tärkeä. Linja on kova ja leikkaukset kipeitä, mutta päämäärä on selkeä: Suomen syöksykierre talousahdinkoon on estettävä. Se, miten tasapainoillaan oikeudenmukaisesti siinä, miten kansalaiset velvoitetaan näihin talkoihin osallistumaan, on haasteellista. Pienituloisten resursseista ei enää ole varaa kiristää. Mutta, arvoisa oppositio, pelkkä valittaminen ei nyt kannata, vaan tarvitaan näitä tekoja. Ja tarvitaan ryhtiä, tarvitaan yhteistyötä. Siksi täytyy lähteä muuttamaan rakenteita, niistä lähtien. Pieni kosmeettinen liike ei johda mihinkään. Oppositio on perännyt kotimaisen kysynnän kasvua, että se olisi yksi avain tästä kurimuksesta. Se on yksi tehtävä, ja työllistyminen ja työn löytäminen kaikille suomalaisille, jotka ovat työkykyisiä, on se ehdoton ja tärkein asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-04-19T18:20:40,2016-04-19T18:26:25,Tarkistettu,1.1 2016_39_119,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Talous luo raamit politiikalle, mutta on hyvä muistaa, että myös talous on politiikkaa. Taloudesta puhuttaessa, sen kautta tulevaisuutta arvioitaessa ja linjauksia tehtäessä on epäreilua sanoa, että faktat asettavat meidät pakon edessä tekemään niin tai näin. Jokainen talouden asiantuntija arvioi tulevaisuutta painottaen erilaisia asioita. Jokainen puolue ja poliitikko tekee asiantuntijoiden arvioista omia johtopäätöksiä ja sen myötä myös linjauksia, siis poliittisia valintoja omien arvojensa pohjalta. Tätä tosiasiaa me emme pääse pakoon, olimmepa sitten opposition tai hallituksen edustajia. Minua häiritsee se, että monet hallituspuolueiden kansanedustajat ikään kuin ulkoistavat oman arvonsa sanoen, että nämä päätökset pitää nyt vain tehdä, niin kuin äskenkin kuulimme — valitettavasti edustaja Elomaa ehti jo poistua salista. Jos jakaa arvot, joiden pohjalta linjaukset tehdään, miksi ei voi reilusti sanoa, että nämä ovat päätöksiä, joita minä kannatan ja haluan tehdä. Tai jos kokee, että tänäänkin käsissämme olevat linjaukset ovat vastoin omia arvoja, uskaltaisi sanoa ääneen sen, että näitä minä en kannata. Pakon taakse piiloutuminen ei ole kumpaakaan näistä. Yhtä totuutta ei ole tavoitteiden toteuttamisessakaan. Tiukkaa talouslinjaa perustellaan usein sillä, ettei jätetä velkaa tuleville sukupolville, mutta samaan aikaan kuitenkin leikataan juuri heidän tulevaisuudestaan, koulutuksesta, sen myötä tulevaisuuden osaamisesta ja kokonaisuudessaan ihmisten hyvinvoinnista. Velkaa poistetaan kyllä julkisesta taloudesta, mutta samalla luodaan kansallinen osaamis- ja hyvinvointivaje, jonka kustannukset tulevat tulevaisuudessa korkojen kera maksettavaksi. Jotta voisimme pärjätä myös tulevaisuuden globaalissa kilpailussa, se edellyttäisi jopa koulutustason nostoa nykyisestä ja entistä spesifimmän osaamisen hyödyntämistä, mitä ei voi saavuttaa näin mittavilla leikkauksilla. Työllisyysasteen nosto edellyttää sitä, että ketään ei jätetä kyydistä ja että kaikkien osaaminen voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Työurien pidentäminen vaatii panostuksia ihmisten hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Tavoitteita ei saavuteta mekaanisella työajan pidennyksellä. Nämä seikat on nyt unohdettu. Arvoisa puhemies! Se, mikä tässä ja nyt kuitenkin eniten huolestuttaa, on se vaikutus, joka sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien leikkauksella ja asiakasmaksujen nostolla on ihmisten arkeen ja myöhemmin myös tulevaisuuteemme. Näillä päätöksillä lisätään nyt eriarvoisuutta ja vaikeutetaan kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien toimeentuloa. Ihmisiä ajetaan vain uusien etuuksien käyttäjiksi ja lisätään riippuvuutta toimeentulotuesta. Viimeisen vuoden aikana on leikattu sairausvakuutuksen matkakorvauksia, lääkekorvauksia, lääkärin ja hammaslääkärin palkkion korvauksia sekä harkinnanvaraisen kuntoutuksen menoja. Nyt indekseihin sidottujen etuuksien korotukset jätetään tekemättä, minkä lisäksi niitä leikataan vielä 0,85 prosentin verran. Esimerkiksi takuueläkkeen korotuksella ei helpoteta ikäihmisten toimeentuloa, sillä heihin kohdistuvat jo niin monet muut säästöt ja maksukorotukset. 10 miljoonan euron panostuksella korotus on noin 8 euroa kuukaudessa eläkkeensaajaa kohden. Kun takuueläkkeeseen tehdään ensi vuonna leikkaus eikä indeksikorotuksia tehdä tulevina vuosina, se tarkoittaa, että huolimatta tälle vuodelle tehdystä noin 20 euron korotuksesta ja tulevasta 8 euron korotuksesta vuonna 2019 takuueläke on miltei 10 euroa pienempi kuin se olisi ilman näitä korotuksia mutta niin, että indeksejä ei olisi jäädytetty. En tiedä, ketä tällaisilla päätöksillä petämme, itseämme vai kansalaisiamme. Esimerkiksi vanhusten palveluita ei katsota kokonaisuutena vaan iloitaan kotihoitoon tulevasta noin 5 miljoonan euron lisäyksestä, kun samaan aikaan tehdään vanhusten tehostettuun palveluasumiseen ja vanhainkoteihin 70 miljoonan euron säästöt. Hallitus yrittänee samaa myös kuntiin pakottamalla kunnat korottamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja. Osa kunnista ei ole halunnut toteuttaa kuntatalouden säästöjä hallituksen määräämällä tavalla eli käymällä pieni- tai keskituloisten kukkarolla. Se on kuntien päättäjien arvovalinta. Tätä arvovalintaa ei nyt aiota kunnioittaa vaan ajaa omia arvoja härkäpäisesti eteenpäin. Arvoisa puhemies, on täysin kohtuutonta, että kuntien päätäntävaltaan nyt puututaan ja säädetään asiakasmaksuille vähimmäisrajat. Tämä on tällaista ""teet, tai itket ja teet"" ‑politiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-04-19T18:26:30,2016-04-19T18:31:59,Tarkistettu,1.1 2016_39_120,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suurin taloudellinen ongelma tällä hetkellä on korkeaksi noussut työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden jatkuva kasvu. Työttömyyden määrällisen lisääntymisen lisäksi myös työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Hallituksen tavoitteet aikaansaada 110 000 uutta työpaikkaa ja nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin eivät voi toteutua, ellei pitkittyvän työttömyyden kasvua saada katkaistua. Ministeri Lindströmin työllisyyspaketissa esittelemät keinot eivät valitettavasti auta tässä asiassa, joskin mukana oli hyviäkin ehdotuksia. Sen sijaan, että hallitus olisi vastannut hitaaseen kasvuun ja kasvaneeseen työttömyyteen elvyttävän työllisyyspolitiikan kautta, se on leikannut työvoimapolitiikan määrärahoja. Erityisesti tämä on näkynyt palkkatuetussa työllistämisessä. Näitä erityisesti avoimia työmarkkinoita lähellä olevia, työttömiä auttavia tukimuotoja on korvattu kuntouttavalla työtoiminnalla ja työkokeiluilla, joiden alkuperäisenä tarkoituksena on auttaa kaikkein heikoimmassa työmarkkinatilanteessa olevia henkilöitä. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjataan tällä hetkellä myös henkilöitä, joiden oikeampi työpaikka olisi esimerkiksi välityömarkkinoilla tai peräti avoimilla työmarkkinoilla. Palkkatukeen myönnettyjen rahojen vähäisyys on katkaissut järkeviä työttömien työmarkkinapolkuja ja pitkittänyt työttömyyttä. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti työn tarjontaan myös pitkällä aikavälillä. Hallituksen tulisi paneutua nykyistä syvällisemmin pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon ja varmistaa syksyn budjettiriihessä sille tarvittava rahoitus. Tässä valmistelutyössä tulisi huomioida myös kolmannen sektorin järjestöt. Järjestöissä olisi mielekästä työtä tarjolla, mutta työllisyysmäärärahojen vähäisyyden takia palkkatukien myöntäminen järjestöille on vähentynyt huomattavasti. Tämän palkkatuen loppuminen vähentää pitkäaikaistyöttömien työllistämismahdollisuuksia, ja samalla se vähentää kansalaisjärjestöjen tarjoamaa tukea ja palveluja. Kun määrärahat loppuvat, myös järjestöjen esimerkiksi lapsiperheille, eläkeläisille ja työttömille tarjoama tuki ja toiminta uhkaavat loppua ja erilaiset asukastalot ja muut kohtaamispaikat sulkeutua. Ihmettelen kovasti, miksi hallitus ei tässä työttömyystilanteessa ole kiinnostunut yhteistyöstä järjestöjen kanssa tämän enempää, sillä ne voisivat luoda jopa kymmenilletuhansille osatyökykyisille mielekkäitä työelämäpolkuja. Mielekkäiden työelämäpolkujen löytämisen esteenä on myös te-toimistojen valtava resurssipula. Ihmiset, jotka tarvitsisivat henkilökohtaista palvelua, joutuvat sitä odottamaan kuukausikaupalla. Tässä jonossa on tällä hetkellä myös tuhansia nuoria. Arvoisa puhemies! Hallitus arvioi ainoastaan lyhyen aikavälin säästöjä, mutta päätösten hyvinvointivaikutusten ennakkoarviointia ja pitkän aikavälin arviointia ei ole tehty. Ongelmien hoitaminen ajoissa hyvin toimivilla palveluilla on paras keino säästää kokonaiskustannuksia. Kaikille yhdenvertaisen palvelujärjestelmän rapauttaminen lisää syrjäytymistä, ja tämä taas kasvattaa kustannuksia. OECD:n laskelmien mukaan Suomen talouskasvussa menetettiin vuosina 1990—2010 yhteensä 9 prosenttia eriarvoisuuden kasvun seurauksena. Nyt hallitus toimillaan kiihdyttää köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvua. Hallitus lisää köyhyyttä ja eriarvoisuutta ajattelematta pidemmän aikavälin seurauksia. Pienituloisten etuuksiin kohdistuvilla leikkauksilla ei saada aikaan pitkäkestoisia kokonaissäästöjä, pikemminkin päinvastoin. Lyhyellä tähtäimellä rajut säästöt leikkaavat myös kotimaista ostovoimaa ja kotimaista kulutusta. Hallitus ei ole ennakoinut eikä arvioinut lainkaan esimerkiksi päätöstensä terveys-, hyvinvointi- ja tulonjakovaikutuksia. Näin on jäänyt arvioimatta myös se, aiheuttavatko nyt tehdyt säästöt kenties kasvavia kustannuksia tulevaisuudessa. Näin todennäköisesti käy. Näin kävi ainakin 1990-luvun laman hoidossa. Myös leikkausten yhteisvaikutusten kasautuminen samoille henkilöille ja väestöryhmille on todella huolestuttava asia, sillä näin ihmisiä ajetaan pitkäkestoiseen köyhyyteen ja pysyvään toimeentulotukiasiakkuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-04-19T18:32:07,2016-04-19T18:36:55,Tarkistettu,1.1 2016_39_121,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Markkinat ovat saaneet yliotteen, ja hallitus tekee historiallisen voimakasta keskittämis- ja yksityistämispolitiikkaa. Koulutuspaikat keskitetään, junavuorot lopetetaan, posti ja taksit eivät kohta enää kulje, käräjäoikeuksia lopetetaan, poliisilaitoksia suljetaan ja kohta myydään maantiet ja rautatiet eniten tarjoavalle — valtion metsäthän menivät jo. Seuraavaksi yhtiöitetään sosiaali- ja terveydenhuolto ja sen jälkeen varmasti pohjavedet ja hengitysilmakin. (Tapani Tölli: Mihin ne metsät meni?) Säännöstelynpurkamishalussaan hallitus menee äärimmäisyyksiin ja avaa kilpailulle kaiken. Vapaakauppasopimusta, TTIP:tä, neuvotellaan paraikaa USA:n kanssa. Siinä on aiottu jättää ulkopuolelle julkiset palvelut. Tästä eivät varmasti monikansalliset suuryhtiöt ole olleet mielissään, joten hallitus tottelevaisesti poistaa meiltä kaikki julkiset palvelut ja julkisen omaisuuden. Tällöin ei jää mitään rajoitteita ja poliittista liikkumatilaa ja yhtiöillä on oikeus investoida mihin kohteeseen vain, miten vain, minne vain, milloin vain sekä oikeus nostaa tuottoja ja vaatia korvauksia, jos tuottoja ei tule odotetusti. Mielestäni valtion on ajettava yhteistä etua, ei pienen taloudellisesti vaikutusvaltaisen piirin etua. Voitosta elävien kauppamiesten etu on aina erilainen ja jopa vastakkainen kuin yleinen etu. He haluavat käyttää valtioita hyväkseen bisnestensä edistämiseksi. Tällaisia ovat ennen kaikkea ylikansalliset yhtiöt ja niitä rahoittavat finanssipiirit. Pääoman kasaaminen ja valtioiden hyväksi käyttäminen asetetaan ihmisten ja ympäristön elämän edelle, ja tämä on väärin. Ministeri Berner onkin sanonut, että hän perheyrittäjänä ajaa omistamisen etua myös ministerinä. Arvoisa puhemies! Hallituksen toimin lähestymme uhkaavasti yövartijavaltiota, jolla tarkoitetaan yksilönvapautta korostavaa minivaltioajatusta, jossa valtion tehtäväksi katsotaan vain ulkoisen ja sisäisen järjestyksen ylläpitäminen, kaiken muun hoitaisivat markkinat. On kyse sellaisesta poliittisesta linjavalinnasta, jonka lopputuloksena kukin kansalainen joutuisi itse omatoimisesti hankkimaan koulutuksensa, sosiaali- ja terveyspalvelunsa ja muut palvelunsa, koska julkiset palvelut olisivat niukkoja. Työttömyydessä on ennen kaikkea kyse työpaikkapulasta. Työhalua ihmisillä kyllä on. Työttömyys ei poistu työttömiä kepittämällä ja pakottamalla ja vain markkinatalouden pelisäännöillä, vaan tarvitaan vahvaa valtiota. Nollatuntisopimusten ja ilmaistyön varaan laskettu työllisyyspolitiikka ei ole kestävällä pohjalla. Milloin hallitus alkaa vaatimaan työnantajilta, että työntekijöille on maksettava palkkaa. Hallitus yrittää kovasti puhua, että raha seuraa työtöntä ja raha seuraa potilasta. Minä väitän, että näillä hallituksen toimilla raha pakenee työtöntä ja raha pötkii pakoon potilasta. On nimittäin jääkylmä arvovalinta, että taas aiotaan laittaa maksajiksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset kohdistuvat pienituloisiin, työttömiin, eläkeläisiin, vammaisiin, opiskelijoihin ja lapsiperheisiin. Heidän taloudellinen ahdinkonsa pahenee usein sairastumisesta. Maksut vievät heitä jopa ulosottokierteeseen. Suomessa on jo ennestään korkeat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut. Ne ovat kolminkertaistuneet vuodesta 90, eikä niitä pidä nyt missään nimessä nostaa vaan laskea. Hallituksen esitys sote-ratkaisuksi on pelkkä verorahojen ohjausjärjestelmä yksityisille yrityksille. Siinä ei ole enää ykköstavoitteena kansalaisten terveyserojen kaventaminen, sujuvat palvelu- ja hoitoketjut ja perustuslain edellyttämät tasavertaiset palvelut. Nyt ykköstavoitteena ovat säästöt ja tuottojen jakaminen yrityksille. Kaikki muut tavoitteet alistetaan näille. Sotea ei tule tällaisena peruspalveluiden ja verorahojen isojakona hyväksyä. Sipilän johdolla Suomi on menossa aivan väärään suuntaan. Tarvitaan täyskäännös. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-04-19T18:37:06,2016-04-19T18:42:36,Tarkistettu,1.1 2016_39_122,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuuntelin tuota äskeistä puheenvuoroa, ja väistämättä tuli mieleen — vähän samalla tavalla, kun kuunteli tätä muutakin tämänpäiväistä kehyskeskustelua — ja minulla on siitä aika selvä näkemys ja usko siihen, että monet tämän päivän puheenvuorot tulevat näyttäytymään parin vuoden kuluttua aika erikoisessa valossa, erikoisessa valossa sen takia, että väistämättä ne toimenpiteet, joita hallitus tässä on nyt viimeisten kuukausien aikana tehnyt ja tulee vielä tulevina kuukausina tekemään, tulevat nostamaan Suomen taloutta selkeään nousuun, ja kaikki ne epäilykset, mitä tänäänkin on epäilty, niin... Noh, niihin voidaan palata tulevien vuosien aikana. Arvoisa puhemies! Talouden synkkien vaiheitten jälkeen on hyvä huomata, että tietynlaisia käänteitä parempaan suuntaan on jo näkyvissä. Itse uskon hyvin vahvasti siihen, että hallituksen usealla linjalla etenevillä toimenpiteillä päästään siihen tilanteeseen, että työllisyys lähtee nousuun. 72 prosentin työllisyysastetavoite on erittäin kova, mutta minusta se on täysin realistinen. Meidän on tässäkin talossa kaikkien vain tehtävä kaikki mahdollinen tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Joissakin puheenvuoroissa on tänään kysytty, miksi hallitus julkistaa työllisyystoimia vasta nyt. Itse ymmärrän sillä tavalla, että näitten kysymysten esittäjät eivät näe tätä hallituksen kokonaispakettia mutta eivät myös Suomen talouden heikon kehityksen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Me emme nimittäin selviä vain kotimaista kysyntää tukemalla vaan me tarvitsemme ratkaisuja myös tämän maan rakenteellisiin ongelmiin. Hallituksen linja edetä kolmea tietä, kolmea isoa tietä, on minusta erittäin viisas: Eli joudutaan tekemään ja on jouduttu tekemään valitettavasti säästöpäätöksiä, hintalappu 4 miljardia euroa — ikäviä mutta välttämättömiä. Toinen tie on tehdä isoja rakenteellisia muutoksia, joista tunnetuimmat tietysti ovat tämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja aluehallinnon uudistus. Nämä molemmat etenevät tällä hetkellä. Toisaalta tarvitaan myös muun muassa työelämän rakenteellisia uudistuksia, niissä myös edetään. Mutta työllisyyden näkökulmasta iso kokonaisuus on tietysti sitten tämä hallituksen kolmas linja, eli haetaan kasvun elementtejä, joista tärkein tietysti on yhteiskuntasopimus. Se edesauttaa ennen kaikkea viennin kilpailukykyä, ja on todella toivottavaa, että yhteiskuntasopimuksen linjaukset myös menevät työehtosopimuksiin sisään. Toinen kasvuelementti on normien purku. Niillä edesautetaan yhteiskunnan toimivuutta ja yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Kolmas kasvuelementti: tarvitaan työllisyyttä ja yrittäjyyttä helpottavia toimia. Niitähän hallitus nyt viime viikolla julkisti, ja kuten tänään pääministeri myös totesi, lisää on vielä tulossa. Eli työllisyys- ja yrittäjyyspaketilla haetaan muun muassa kannustinloukkuja pois, kannustinloukkuja puretaan, työn vastaanottamista helpotetaan, työttömyysetuuksia voidaan käyttää yrityksen perustamiseen, käytetään verotuksen keinoja ja niin edelleen ja niin edelleen. Neljäs kasvuelementti: hallituksen mittavat infrainvestoinnit. Ne ovat todella jykeviä. Väylien korjausvelkaa hoidetaan yli miljardilla eurolla, ja sen lisäksi kehyspäätöksiin kohdennettiin kahdeksan isoa uusinvestointia. Pohjoista näissä uusinvestoinneissa edesauttavat Viitostie ja Nelostien korjaaminen Oulu—Kemi-välillä. Sen lisäksi kärkihankkeisiin kohdennetaan reilun miljardin verran, tulee erillistä innovaatiopakettia ja niin edelleen. Minusta on täysin väistämätöntä, että nämä kolme isoa linjaa tulevat nostamaan Suomen taloutta ylöspäin. Viljelijöitten osalta: Viljelijät ja maatalous varmasti odottivat myös, että kehyspaketissa tulee jotain merkittävää helpotusta maatalouden todella syvään ahdinkoon. Kehyspaketissa merkittäviä ratkaisuja tähän ei tullut, hiukan tukea lisää. Mutta oleellistahan tässä nyt on se, että maatalouteen pitää löytää toimenpiteitä, joita voidaan käyttää mahdollisimman nopeasti. Ja sen takia on syytä odottaa, että nyt valtion seuraavassa lisätalousarviossa näitä toimenpiteitä tulee. Myös kuntatalous on osa julkista sektoria. Hallituksen politiikka viime kaudesta on tässä (Puhemies koputtaa) monella tavalla muuttunut. Puhemies, totean vain lyhyesti sen, että tällä kaudella nyt on päästy siihen tilanteeseen, että kuntien rahoitusasema ei heikkene, ja siinä mielessä tässä on tapahtunut ihan oleellinen muutos viime kauteen. Ja tämä tie on, totta kai, oikea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-04-19T18:42:45,2016-04-19T18:49:15,Tarkistettu,1.1 2016_39_123,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tänään käyty monipolvinen ja laaja keskustelu tärkeästä asiasta, valtiontalouden ja koko julkisen talouden kehyksistä. Ennen tämän päivän keskusteluita varsinkin — ja täälläkin — hyvin laajan huomion sai väittely siitä, ollaanko nyt leikattu lisää kaikista köyhimpien etuisuuksista vai eikö olla. Ja minua ainakin häiritsivät väitteet siitä, että kyllä tässä nyt, kun tehdään tämä vajaan prosenttiyksikön euromääräinen leikkaus tiettyihin etuuksiin, se on uutta leikkausta. Näin ei kuitenkaan ole. Jos ajatellaan tilannetta, jossa etuudet oli aiemmin päätetty jäädyttää ja inf-laatio olisi juossut sillä tasolla kuin vuosi sitten luultiin, niin aivan yhtä paljon silloin, siinä suunnitellussa tilanteessa, etuuden saaja olisi menettänyt sitä ostovoimaa, mitä sillä etuudella on, kuin nyt, kun toteutunut inflaatio onkin käytännössä nollassa — jopa hieman negatiivisena — ja sitten vastaavasti sitä etuutta leikataan. Toisinpäin sanoen, kun tässä hyvin arvostettavatkin tahot ennen kehysriihtä aprikoivat, että tämä tarve tehdä lisäsäästöjä indeksitarkistusten jäätyä ikään kuin inflaation nollautumisen takia vähävoimaisiksi olisi filosofinen kysymys, niin kyllä se on ihan reaalinen kysymys: Jos meillä muu bruttokansantuote nimellisesti kasvaisi positiivisen inflaation oloissa ja tietyt tulonsiirrot olisivat euromääräisesti vakioituja eli jäädytettyjä, niin silloin valtion rahoitusasema paranee näiden tulonsiirtojen osalta. Jos taas inflaatio onkin nolla eli se bruttokansantuote, josta tämä maa julkisen toimintansa rahoittaa, ei kasvakaan nimellisesti sitä määrää, mikä on ennakoitu, niin kyllä se vain niin on, että pitkässä juoksussa selkeästi velkaantuminen on suurempaa, siis jos inflaatio on ollut nolla ja indeksit ovat jäissä, kuin että inflaatio olisi ollut prosentin ja indeksit ovat jäissä, jolloin ihan reaalinen tarve sille lisäleikkaukselle oli. Toisaalta se ostovoiman leikkaus, joka vuosi sitten päätettiin, toteutui näissä etuuksissa ihan samansuuruisena ostovoiman leikkauksena kuin alun perin mietittiinkin. Toinen ihan aiheellinen kysymys — täällä tänäänkin ja muutenkin tietysti tässä koko hallituskauden aikana — on ollut se, leikkaammeko järkyttävän paljon koulutuksesta vai emme. No tänään minun mielestäni myönteinen asia on ollut se, että olemme voineet yhdessäkin todeta sen, että nyt tässä kehyspäätöksessä ei uusia päätöksiä lisäleikkauksista koulutukseen tehdä, mikä on merkittävä valinta, kun samaan aikaan kuitenkin noin 400 miljoonan euron edestä lisäsopeutuspäätöksiä jouduttiin tekemään. Koulutusleikkaukset ovat toki vaikea kysymys. Meidän pitää pystyä panostamaan osaamiseen näinä vaikeinakin vuosina, mutta suhteellisuudentaju tässäkin toki välillä olisi paikallaan. Jos meillä nyt kokonaissatsaus korkeakouluihin ja tutkimukseen on ollut hallituskauden alussa vuositasolla noin 3,2 miljardia ja hallituskauden lopussa sen on tarkoitus olla kokonaisuudessaan noin 3,1 miljardia euroa vuodessa, niin puhutaan kuitenkin semmoisesta 2—3 prosentin leikkauksesta tähän kokonaistasoon. Se on hankala suunta, mutta ei kai kukaan voi väittää, että se olisi katastrofi noin historiallisesti katsottuna. No, täällä on paljon puhuttu sitten työpaketista ja siitä, että millä saadaan Suomeen lisää työtä, työllisyysastetta ylöspäin. On tärkeää ehkä huomata se, että työttömyys on sinänsä vahvasti virtasuure: meillä viime vuonna alkoi noin 700 000 uutta työttömyysjaksoa, joista onneksi 96 prosenttia myös päättyi viime vuoden aikana. Ja ihan keskeinen kysymys on se, että meillä itse asiassa niitä alkaneita työttömyyksiä oli onneksi vähemmän kuin toissa vuonna, ja alle kolmen kuukauden kohdallakin niitä, jotka eivät olleet löytäneet uutta työpaikkaa, oli vähemmän kuin toissa vuonna olisi ollut. Mutta ongelma on ollut se, että sitten nämä pidemmät jaksot ovat pidentyneet jatkuvasti. Jos vaikka yhdellä päivällä saamme lyhenemään työttömyysjaksoa, niin se laskisi 2 700 hengellä sitä työttömien määrää ja säästäisi jo parikymmentä miljoonaa yksistään, yksikin päivä. Ja tämän takia kaikki sellaiset teot, joilla me mataloitamme kynnystä, helpotamme palkkatuelle, starttirahalle lähtemistä ja myöskin teemme aina kannattavaksi sen, että ihminen valitsee työpaikan, jos hänelle sitä tarjotaan, ovat aivan oleellisia siinä, että ei ajaudu sinne pitkäaikaistyöttömyyden syövereihin, joista on hankala koskaan nousta ylös. Tuolta menopuolelta haluan yhden asian vielä tuoda esiin eli sen, että erityisen tärkeitä päätöksiä olivat minun mielestäni pääkaupunkiseudun Jokeri-pikaratikkaan tehdyt infrapanostukset ja myöskin Tampereen pikaratikka. Nämä sekä luovat kestävää liikkumista että avaavat pullonkauloja asuntotuotannossa, joka on itse asiassa yksi meidän pahimpia haasteitamme, joita me emme ole pystyneet ratkaisemaan kunnolla tässä yhteiskunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-04-19T18:49:28,2016-04-19T18:54:51,Tarkistettu,1.1 2016_39_124,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Tapani,Tölli,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun käsiteltävänä on kehys vuosille 2017—2020, on syytä huomata se, että se, mitä nyt teemme ja miten toimimme, vaikuttaa tulevaisuuteen. Samoin on tietysti syytä muistaa, että se, mitä olemme tehneet menneinä vuosina, vaikuttaa tähän päivään ja myöskin tulevaisuuteen. On ollut hyvä todeta se, että perustavoitteista — työllisyydestä, talouskasvun välttämättömyydestä, uusien toimialojen elpymisestä ja syntymisestä, viennin kasvusta — olemme hyvin yksimielisiä. Ne kaikki vaikuttavat siihen, että meille syntyy lisää työpaikkoja. Suomi on erittäin vientiriippuvainen maa, ja siksi meidän täytyy toimia niin, että meidän vientimme kääntyy uudelleen kasvuun. No, tänään on väitelty siitä, millä keinoilla talous saadaan kasvuun. On ollut vähän hämmentävää seurata opposition kannanottoja siitä, millä tavalla tämä kasvu käynnistyisi tai vauhdittuisi. SDP on esitellyt jo kuuluisaksi tulleen vaihtoehtobudjettinsa tai näkökulmia siihen. Vaihtoehtobudjetti tehtiin alkusyksystä, olen siihen koettanut perusteellisesti perehtyä. On kuitenkin todettava se, että se tehtiin siinä tilanteessa, kun edellinen hallitus oli muutama kuukausi aiemmin lopettanut työnsä, ja edellisen hallituksen valtiovarainministeripuolue oli SDP. Sinä aikana tuli 100 000 uutta työtöntä. En halua syyllistää, mutta että tässä muutaman viikon aikana olisivat valot syttyneet ja olisi keksitty joku aivan uusi toimenpide, jota ei hallituksessa ollessa sitten toteutettu — kyllä tilanne on vähän niin, että pitäisi uskoa itsekin siihen, mistä puhuu. On erittäin tärkeä asia se, mistä ovat oppositionkin edustajat puhuneet, että meillä pitää olla yhteenkuuluvuuden henkeä ja yhteishenkeä siihen, että me saamme nämä talouskasvutavoitteet toteutettua. Mutta talouskasvu ei synny retoriikalla vaan konkreettisilla toimilla, ja tässä tarvitaan kaikkien panosta. Mielenkiintoista on sitä, mitä me nyt puhumme, niin kuin edustaja Korhonen tuossa äsken totesi, seurata sitten myöhemmin. Syksyllä 2014 Antti Rinne totesi näin: ""Tämän maan johdon — meidän kaikkien — täytyy luoda ympärillemme tulevaisuudenuskoa. Ymmärrän, että oppositio tulee omissa puheenvuoroissaan kertomaan, että se on mahdollisesti joistakin asioista eri mieltä hallituksen kanssa. Se on ihan okei. Sen sijaan se ei ole, että vain voivottelee ja maalailee synkkiä kuvia ongelmistamme. Toivon, että ongelmista jauhamisen sijaan keskitytään ratkaisemaan niitä."" Olen hyvin samaa mieltä. Näin meidän täytyy toimia, jotta saamme yhteisesti, yhteisillä ponnistuksilla, talouden elpymään. On erittäin vahingollista se, jos meistä osa jää tavallaan katsomosta katsomaan, että saapa nähdä, mitä tässä käy. Me jokainen voimme — emme vain eduskunnassa vaan niillä paikoilla ja niissä tilanteissa, missä toimimme — edesauttaa sitä, että talous kääntyy kasvuun. Se on kiinni myös monista pienistä tekijöistä, mutta ennen kaikkea tähän vaikuttaa se, syntyykö meillä luottamus siihen, että Suomessa kannattaa yrittää, tehdä töitä ja ponnistella yhteisesti. Tällaista työtä nyt tarvittaisiin. Meillä menee hyvä ruuti aivan hukkaan, kun me kiistelemme siitä, onko väärin sammutettu. Arvoisa puhemies! Hallitus on mielestäni asioiden valmistelussa tehnyt aivan oikein, kun on ottanut julkiseen keskusteluun erilaisia asioita siinä vaiheessa, kun ne eivät ole vielä valmiita esityksiä, jotta niihin tulee mahdollisimman monipuolinen näkökulma ja jotta loppuratkaisuksi saadaan hyviä ja kestäviä toimia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p800,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Tapani Tölli,800,2016-04-19T18:55:02,2016-04-19T19:00:42,Tarkistettu,1.1 2016_39_125,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää kehitysyhteistyöhön 25 miljoonan suuruisia lisäleikkauksia verrattuna edelliseen kehykseen. Uudet leikkaukset tulevat siis aiemmin päätettyjen 43 prosentin kehitysyhteistyöleikkausten päälle. Lisäleikkaukset toimeenpannaan vuodesta 2018 alkaen, ja ne ovat kumulatiivisesti 75 miljoonaa euroa hallituskaudella. Päätös leikata kaikkein köyhimmiltä on lyhytnäköinen, varsinkin kun maailmaa nyt koettelevat ennennäkemättömät pakolais- ja ympäristökriisit. Lisäsäästöt ovat pieni pisara valtiontaloudessa mutta kurittavat jo ennestään lähes puoleen leikattua kehitysyhteistyötä. Lisäleikkauksen myötä kehitysyhteistyön määrärahat ovat jäämässä tällä kehyskaudella keskimäärin 0,39 prosenttiin bruttokansantulosta. Suomi on jo kaukana pohjoismaisesta viiteryhmästä ja julkilausutusta 0,7 prosentin tavoitteesta. On kornia, että kehityspoliittisessa selonteossa todetaan, että pidetään kiinni 0,7 prosentin tavoitteesta, ja toisaalta leikataan hurjasti. Herää kysymys, kuinka kehityspoliittisen selonteon sinänsä tärkeitä ja hyviä tavoitteita aiotaan panna toimeen, jos kehitysyhteistyöstä edelleen leikataan. Viime syksyn historiallisen suuret leikkaukset pantiin toimeen muutaman kuukauden siirtymäajalla yhdellä kertaa ja täysimääräisesti. Eniten leikattiin YK-järjestöiltä sekä kansalaisyhteiskunnan tekemästä kehitysyhteistyöstä. Yksityisen sektorin tukeen ohjattiin suuri korotus ja rahoitusyhtiö Finnfundin tukea nostettiin erittäin paljon. Finnfund tekee osaltaan tärkeää työtä, mutta se ei voi ikinä täysin korvata järjestöjen tekemää ja kahdenvälistä kehitysyhteistyötä. Uudessa, muuttuneessa tilanteessa on äärimmäisen tärkeää seurata ja varmistaa, että yritysyhteistyönä tehtävät hankkeet ja käytetyt rahat noudattavat Suomen kehityspolitiikan painopisteitä, ihmisoikeusperusteisuuden periaatetta ja rahankäytön läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Toivottavasti kehysriihessä päätettyjä lisäleikkauksia ei enää kohdenneta ainakaan järjestöjen tekemään kehitysyhteistyöhön. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin myös Tekes-leikkaukset, joista on päätetty jo aikaisemmin ja joiden vaikutukset alkavat jo näkyä. Tekesiltä on päätetty leikata noin 30 prosenttia sen rahoituksesta, ja olen erittäin huolissani leikkausten vaikutuksista yrityksiin ja yliopistoihin ja sitä kautta Suomen kilpailukykyyn ja talouteen. Yksi Tekes-euro generoi monta yksityistä euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, joten leikkausten tosiasialliset vaikutukset ovat vielä suuremmat. Uusia innovaatioita jää syntymättä, uusia vientituotteita kehittämättä, uusia työpaikkoja luomatta. Tekes-leikkausten seurauksena jopa tuhansittain tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstöä laitetaan kilometritehtaalle, ja tämä on osaamisperusteisessa taloudessa kestämätöntä. Nyt on käymässä selväksi, että yliopistoissa Tekes-leikkaukset aiheuttavat valtavasti hallaa. Esimerkiksi tekniikkapainotteisen Oulun yliopiston tuloista lähes 10 prosenttia muodostuu Tekes-hankkeista. Tekes-leikkaukset ovat siis suoraan myös yliopistoleikkauksia. Pyydän hallituspuolueita vielä miettimään, onko Tekesiltä leikkaaminen järkevää kansantaloutemme kannalta. Pelkona on, että yliopiston ja tutkimusekosysteemin leikkaukset haittaavat merkittävästi orastavaa kasvua esimerkiksi Oulun seudulla, jonka talouden kivijalka ict-ala perustuu pitkälti korkeaan koulutukseen ja tutkimukseen. Lopuksi on pakko ihmetellä hallituksen yhtiöittämisintoa. Hallitus yhtiöittää metsäliiketoiminnan, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liikenneväylät. Julkisen omaisuuden yhtiöittäminen on askel kauemmas kansanvaltaisesta hallinnasta ja avoimuudesta. Kerran yhtiöitetty on myös helpompi yksityistää. Yhtiöittäminen myös monimutkaistaa ja pirstoo julkisia palveluita ja julkista omistusta ja niiden hallintaa. On myös melko surullista ja naiivia, jos hallituksen piirissä todella ajatellaan, että julkisen talouden ongelmat ratkeavat yhtiöittämällä kaikki mahdollinen. Tosiasia kuitenkin on, että työllisyys on tärkein avain julkisen talouden tasapainoon ja työllisyyttä ei yhtiöittämisillä ratkaista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtiöittäminen saattaa johtaa jopa kustannusten paisumiseen ja julkisen talouden tasapainon vaarantumiseen. Sote-uudistusta tarvitaan, mutta yhtiöittäminen vie kauemmas alkuperäisestä tavoitteesta lisätä integraatiota ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja siten saavuttaa myös kustannustehokkuutta. On surullista, että ideologinen yhtiöittämisinto naamioidaan EU-pakon kaapuun. Tosiasia kuitenkin on, että EU ei pakota Suomea yhtiöittämään Metsähallitusta eikä sosiaali- ja terveyspalveluita eikä liikenneväyliä. Lopuksi kiitän hallitusta. Haluan kiittää pari viikkoa sitten tulleesta päätöksestä rahoittaa valtatie 4:n Oulu—Kemi-välin parantaminen. Tätä on odotettu Oulun seudulla vuosia. Hanke on tärkeä kaupunkiseudun liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta sekä elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Eli tästä kiitokset koko Oulun seudun puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-19T19:00:51,2016-04-19T19:06:09,Tarkistettu,1.1 2016_39_126,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Julkinen talous, eli kuntien ja valtion talous, turvaa meille tärkeitä asioita. Meillä julkinen sektori on perinteisesti vahva pohjoismaisen hyvinvointimallin mukaisesti, ja sillä on saatu hyvää aikaan. Olen siitä ylpeä, olen ylpeä suomalaisesta koulutuksesta, terveydenhuollosta, sosiaaliturvasta. Nämä vahvistavat oikeusvaltion periaatteita ja luovat osaltaan myös houkuttelevuutta innovaatioihin ja yrityksiin. Tarvitsemme taloudellemme kasvua rahoittaaksemme hyvät, korkealuokkaiset palvelumme. Julkisen talouden rahoitusasemaa on vahvistettava. Tällä hetkellä taloudessa ei mene kovinkaan hyvin, euroalue on edelleen taantumassa. Velaksi eläminenkään loputtomiin ei ole hyvää taloudenhoitoa. Se on kuultu investoijienkin taholta. Vientialojen edellytyksiä on edelleen vahvistettava, ja vaikka tällä hetkellä voidaan todeta investointien kääntyneen kasvuun, ei löysätä saa. Saadun selonteon mukaan kokonaistuottavuus on kehittynyt vaatimattomasti, ja rahoitusasemamme paranee vain talouden kasvulla, muutoin meillä on kivulias säästöjen tie edessä. Ryhmäpuheessamme nousi esille yrittäjän aseman parantaminen talouden vauhdittajana. Ensi vuonna siis pienten yrityksien on mahdollista siirtyä maksuperusteiseen arvonlisäverojen tilitykseen. Osakeyhtiöiden tappioiden vähentämisoikeutta laajennetaan ja sukupolvenvaihdoksia helpotetaan. Toivon, että tämä lisää yrittäjyyttä, erityisesti biotalouden alalla, joka on hallituksen kärkihanke. Juurikin kerrottiin uutisissa, kuinka 9.-luokkalainen nuori pyörittää omaa yritystään, myy polttopuita. Uskon, että Suomi on kykenevä fiksuihin ratkaisuihin. Hallituksen kärkihankkeista haluan nostaa esille myös sinisen biotalouden mahdollisuudet luoda kotimaisia työpaikkoja ja parantaa elintarvikekauppatasetta maassamme. Biotaloutta on myös meidän maataloutemme, jonka tilanne on vaikea, hyvin vaikea. On hallituksen haastava tehtävä huolehtia tässäkin geopoliittisessa tilanteessa elintarviketuotantomme jatkuvuudesta. Olisi todella vaarallista päästää puhdas tuotantomme karkaamaan maan rajojen ulkopuolelle. Kehyskaudella aloitetaan myös Kansallinen metsästrategia 2025:n toimeenpano. Suomella on pohjoisen havumetsävyöhykkeen maana paljon osaamista ja mahdollisuuksia käyttää metsiä monipuolisesti ja samalla kestävällä tavalla. Kansallista metsäpolitiikkaa ei pidä päästää Brysseliin päätettäväksi. Kuntatalous on haasteellisessa tilanteessa. Toimintamenoja kohtaan on kasvupaineita. On investointipaineita, mutta investoinnit ovat välttämättömiä myös palvelujen turvaamiseksi. Mutta näitäkin investointeja tehdään velalla. Jos euroalueen korko nousee vaikka prosentinkin, se merkitsee miljoonien velanhoitokustannusten nousua. Olemmeko velkaloukussa, kun olemme mukana EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa eikä kuitenkaan lainanotto helpota investointien kautta kansantalouttamme? Mutta julkisella sektorilla kunnissa osataan ja on osattu tehdä päätöksiä ja toimintojen sopeuttamista. Suomen kunnat ovat osaavia. Siellä myös tuotetaan tärkeitä palveluita ja pannaan tietysti myöskin näitä kipeitä leikkauksia täytäntöön. Toivon niiltä osin voimia ja jaksamista kuntakentälle. Sitten sisäisestä turvallisuudesta. Täällä nousi jo esille edustaja Räsäsen puheenvuorossa, että on syytä olla huolissaan. Tilanne on nyt se, että hallitus on lisännyt kehyksiin määrärahoja poliisille, Rajavartiolaitokselle ja suojelupoliisille, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että hyvin monta hallituskautta — on vain rehellisesti sanottava — siellä on ollut se kummallinen kiikkulauta, että kehykset ovat olleet laskevat. Sitten lisäbudjetilla on helpotettu tilannetta, mutta sitä pysyvää tasoa ei ole näillä monien hallitusten budjeteilla kuitenkaan saatu aikaan. On erittäin tärkeää, että tästä asiasta edelleen täällä salissa keskustellaan, ja sisäisen turvallisuuden selonteko on piakkoinkin saapumassa myöskin tämän eduskunnan käsiteltäväksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-04-19T19:06:16,2016-04-19T19:11:12,Tarkistettu,1.1 2016_39_127,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Stubb avauspuheenvuorossaan totesi, että sisäiseen turvallisuuteen tehdään satsauksia paitsi vankilaverkon myös suojelupoliisin ja poliisin määrärahaa korottamalla. Myös edustaja Mattila viittasi tähän sisäisen turvallisuuden keskusteluun, ja ajattelen, että tästä on kyllä jäänyt hiukan virheellinen käsitys, että hallitus olisi tekemässä nyt korotusta poliisin määrärahoihin. Tasokorotusta nykytasoon verrattuna ei ole tulossa, vaan kyse on siitä, että tuota kehyksissä olevaa säästövelvoitetta tuon 10 miljoonan euron edestä vähennetään ja nykytasoon verrattuna edelleen vuonna 2019 poliisin määrärahoihin on tulossa 40 miljoonan euron leikkaus tämänkin päätöksen jälkeen. Samoin Rajavartiolaitokselle on tulossa 20 miljoonan euron leikkaus. Tämä tarkoittaa käytännössä kyllä valtavaa henkilötyövuosivähenemää, siis useiden satojen poliisimiesten määrän vähenemää. Mielestäni tämä on kyllä syytä ottaa vakavasti, kun valiokunta käsittelee tätä julkisen talouden suunnitelmaa, samoin sitten, kun tämä sisäisen turvallisuuden selonteko tulee tänne eduskuntaan käsiteltäväksi. Reilu vuosi sitten ennen vaaleja eduskuntapuolueet yksimielisesti päättivät sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon parlamentaarisessa työryhmässä, että tuo sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon taso on säilytettävä nykyisellään, mikä tarkoittaa kyllä tarvetta huomattaviin määrärahakorotuksiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-19T19:11:14,2016-04-19T19:13:27,Tarkistettu,1.1 2016_39_128,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus päätti kehysriihessä antaa rahoitusta muun muassa useille valtakunnallisesti merkittäville liikenne- ja infrahankkeille. Monet näistä hankkeista parantavat suomalaisen vientiteollisuuden kilpailuedellytyksiä merkittävästi. Esimerkiksi Lahden eteläinen ohitustie ja junayhteyksien kehittäminen nopeuttavat tavarankuljetusta ja ihmisten liikkumista. Paikalliset asukkaat odottivat Lahden ohitustien rakentamista lähes puoli vuosisataa, ja nyt se lopulta heidän ilokseen toteutui. Tampereen alueen asukkaiden liikkuminen olisi tosin voitu hoitaa kustannustehokkaasti kotimaassa valmistetuilla sähköbusseilla. Nythän Tampereen raitiotielle päätettiin antaa 71 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Kehysriihessä tehdyt päätökset eivät olleet kaikilta osin helppoja. Monen pienituloisille suunnattuun etuuteen kohdistuvan leikkauksen lisäksi kehysriihen varjopuolena on mainittava polttoaineveroon tehtävä korotus, joka korvaa EU:n kieltämän makeisveron jättämän budjettiaukon. Eduskunnan liikkumavara ei aina ole järin suuri, koska EU-lainsäädäntö ja sieltä juontuvat erilaiset normit vaikuttavat vahvasti kansalliseen lainsäädäntöömme. Jatkossa liikkumisen veroja ja muita kustannuksia ei ole Suomen kaltaisessa harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien maassa kuitenkaan enää varaa korottaa. Arvoisa puhemies! Sote-uudistuksessa on päästy tässä kuussa merkittävästi eteenpäin. Uudistuksien yhteydessä toteutettava valinnanvapauden laajentaminen on askel kohti toimivampaa ja tehokkaampaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä. Nythän julkisen, yksityisen ja työterveyshuollon palvelut ovat olleet pitkälti päällekkäisiä toimintoja. Valinnanvapautta laajennettaessa on tietenkin pidettävä huolta siitä, että palveluntuottajien kesken syntyy aitoa kilpailua ja että pienetkin yritykset pystyvät osallistumaan markkinoille. Hallituksen linjauksen mukaisesti sote-palveluita varten luodaan valinnanvapauslainsäädäntö. Tämä mahdollistaa sen, että käyttäjä valitsee pääsääntöisesti itse palveluntuottajan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Valinnanvapaus edistää merkittävästi kilpailullisuutta sote-palveluiden tuotannossa. Kotikaupungissani Ylöjärvellä on ollut hyviä kokemuksia muun muassa palvelusetelin käyttöönotosta. Erikoissairaanhoidon palvelusetelin käyttäjä on saanut valita viiden yksityisen palveluntuottajan välillä siten, että palvelun saa kaupungin määrittämistä yksityisistä toimipisteistä halvimmillaan samalla hinnalla kuin vastaavan palvelun saisi Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä. Yli menevä hinta on jäänyt potilaan itse maksettavaksi. Kuulemani mukaan asiakkaat ovat olleet tähän järjestelyyn tyytyväisiä ja hoitojonotkin ovat samalla lyhentyneet. Arvoisa puhemies! Maakuntalakiin ja sote-järjestämislakiin otetaan säännökset, jotka turvaavat sen, että julkisen tuotannon rinnalla on käytettävissä nykyistä enemmän yksityisen ja kolmannen sektorin tuotantoa. Ne mahdollistavat todelliset edellytykset aidolle monituottajamallille ja valinnanvapaudelle ympäri Suomen. Perustana useiden tuottajien toiminnalle ovat kilpailuneutraliteettia koskevat säännökset, jotka varmistavat markkinaehtoisessa toiminnassa julkisen ja yksityisen toiminnan tasapuoliset toimintaedellytykset. Yksityistä ja julkista sote-tuotantoa koskevat mahdollisimman yhtenäiset periaatteet. Maakunnilla on myös velvoite vertailla oman tuotantonsa vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja laatua yksityisen ja kolmannen sektorin tuotantoon sekä muiden maakuntien tuotantoon. Samalla maakuntia kannustetaan sote-palvelutuotannon monipuolistamiseen. Maakunnan tehtäväksi tulee lisäksi huolehtia siitä, että yksityinen ja kolmas sektori vastaavat tietystä vähimmäismäärästä sote-palvelutuotantoa. Nämä velvoitteet auttavat osaltaan kohti toivottuja säästöjä ja tehokkuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Arvoisa puhemies! Kuten tiedetään, ovat nämä säästöt erittäin tärkeitä julkisen taloutemme kestokyvyn kannalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-04-19T19:13:32,2016-04-19T19:18:09,Tarkistettu,1.1 2016_39_129,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä yksi hallituksen politiikan punaisista langoista näyttää olevan tämä laaja into yhtiöittää julkisia palveluita ja julkisia toimintoja demokratian ja nykyisen avoimen järjestelmän ulottumattomiin. Hallitus on linjannut ja päättänyt täällä eduskunnassa hallituspuolueiden voimin siitä, että Metsähallitus on yhtiöitetty eli iso osa Suomen metsistä on siirretty yhtiöön. Nyt hallitus on linjannut, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on tarkoitus tuottaa tulevaisuudessa yhtiöissä, lukuun ottamatta ehkä sitä aivan ylintä erikoissairaanhoidon tasoa — puhutaan yliopistotasoisesta sairaanhoidosta — eli muuten on tarkoitus siirtää kaikki palvelutuotanto yhtiöihin, niin julkisiin yhtiöihin kuin sitten yksityisten yhtiöiden ja firmojen tuottamaksi. Hallitus on samalla myös linjannut sen, että se haluaa, että yhä isompi osa näistä julkisista palveluista tuotetaan nimenomaan yksityisin voimin. Nyt olemme kuulleet, että hallitus haluaa yhtiöittää myös Suomen väylät, Suomen tiet, eli siirtää ison osan kansallisomaisuudesta yhtiöön, mikä tarkoittaa sitä, että me emme esimerkiksi tulevaisuudessa täällä eduskunnassa enää samalla tavalla keskustelisi Suomen väylien kehittämisestä, Suomen väyliin tehtävistä investoinneista, vaan nämä päätökset tehtäisiin sitten yhtiöissä. Tämä yhtiöittäminen ei ole suinkaan synonyymi yksityistämiselle, mutta näiden asioiden välillä on selvä kytkös. Esimerkiksi pääministeri Sipilä on väläyttänyt sitä, että hallitus haluaa rahoittaa näitä kärkihankkeitansa myymällä yhteistä omaisuutta, julkisia omistuksia omistamistaan yhtiöistä, ja kyllä ainakin itse näen suurena riskinä myös sen, että kun tulevaisuudessa meillä on niin Suomen metsät, Suomen väylät kuin sitten tämä julkinen sosiaali- ja terveystoimi yhtiöissä, niin tämä johtaa yksityistämiseen eli näitä siirretään yksityisiin taskuihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-04-19T19:18:11,2016-04-19T19:20:21,Tarkistettu,1.1 2016_39_130,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, että menoja on enemmän kuin tuloja. Valtio saa tuloja verojen kautta, mikä onkin paras keino tuloerojen kaventamiseksi. Verot voi jakaa kolmeen osaan veropohjan perusteella: niitä ovat työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot. Tilastokeskuksen tutkija Olli Savelan mukaan Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Työhön kohdistuvat verot ovat Suomessa 53,2 prosenttia, EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus on Suomessa 32,4 prosenttia, EU-maissa 28,5 prosenttia. Pääomaan kohdistuvien verojen osuus on Suomessa sen sijaan tuntuvasti kevyempi eli 14,3 prosenttia, kun taas EU-maiden keskiarvo on 20,8 prosenttia. Suomen verotus on siis kokonaista 6,5 prosenttiyksikköä EU:n keskiarvoa kevyempi. Euroissa laskettuna ero on 5,5 miljardia euroa. EU:n keskimääräiseen pääomaverorasitukseen nähden Suomella olisi siis varaa verottaa pääomaa ja sen tuottoja 5,5 miljardilla eurolla enemmän vuosittain. Sillä summalla voitaisiin jo helpottaa pieni- ja keskituloisten verotusta, vähentää ylisuurta kulutusverotusta ja jättää muutama miljardi euroa kattamaan kestävyysvajetta ja muitakin verotusvajeita. Juha Sipilän porvarihallitus on valinnut väärän tien, se haluaa entisestään kurjistaa pienituloisten opiskelijoiden, eläkkeensaajien, lapsiperheiden, työttömien, vammaisten ja sairaiden elämää. Oikeistohallitus on nimensä mukaisesti aito oikeistohallitus, joka pitää pääoman omistajien puolta, vaikka retoriikassaan aneleekin heitä osallistumaan talkoisiin. Todellinen ja hyvin pikaisesti tarvittava rakenneuudistus on verotuksen rakenteen uudistaminen. Pääoma on Suomessa verotuksen vapaamatkustaja, eikä ongelma poistu, ennen kuin lähennymme tältä osin EU:n keskitasoa, siis ainoastaan keskiarvoa, ei tarvitse mennä sinne huipulle. Kokonaisveroasteen ei tarvitse edes nousta. Kulutuksen ja työn verojen helpottaminen vapauttaisivat ostovoimaa, ja uudistus siirtäisi verorasitusta sinne, missä on maksuvoimaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-04-19T19:20:29,2016-04-19T19:24:15,Tarkistettu,1.1 2016_39_131,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 5/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_39_132,39/2016,2016-04-19,13.58,19.26,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 153/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on tehty monia teknisiä uudistuksia ja samalla uudistetaan tämän lain rakennetta. Esityksen tavoitteena on yhdenmukaistaa tulliverotusta ja menettelyä koskevaa sääntelyä. Verolakeihin ehdotetut muutokset ovat pitkälti tullikoodeksin aiheuttamia seurannaismuutoksia, mutta osalla näistä säädöksistä on kuitenkin yhteys Valmis-hankkeeseen, joka yhdessä verotusmenettelyuudistusten kanssa mahdollistaa Verohallinnossa noin sadan henkilötyövuoden säästöt vuoteen 2021 mennessä. Kyseisessä uudistuksessa yhtenäistetään tietojärjestelmiä, ja yli sadasta erilaisesta ja osin jopa keskenään yhteensopimattomasta järjestelmästä on tarkoitus siirtyä yhtenäiseen tietojärjestelmään. Valmis-hanke on tietääkseni tarkoitus toteuttaa neljässä eri vaiheessa, joista ensimmäinen ei edellytä lakimuutoksia. Kolme seuraavaa vaihetta ovat vuorossa vuosien 2017 ja 2018 aikana, ja samaan aikaan toteutetaan myös joitakin verolakiuudistuksia. Pitkällä tähtäimellä näin toimimalla säästetään yhteisiä verovaroja hallituksen digitalisaatio-ohjelman päätavoitteiden mukaisella tavalla. Arvoisa puhemies, tämä lienee koko eduskunnan hyväksyttävissä oleva tavoite.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-04-19T19:24:39,2016-04-19T19:26:09,Tarkistettu,1.1 2016_40_1,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan on annettava lausunto. Ministeri Vehviläinen esittelee.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_40_2,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Meillä on tässä lähetekeskustelussa nyt esillä laki sähköisen asioinnin tukipalveluista, ja pidän tätä erityisen tärkeänä, kun tiedätte sen, että jo useamman vuoden ajan Suomessa on haluttu muodostaa yhteistä kansallista palveluväylää (Hälinää — Puhemies koputtaa) ja kansallista palveluarkkitehtuuria. Kuten tiedätte, niin meidän julkisia sähköisiä palveluita on leimannut tällä hetkellä monella tavalla sirpaleisuus, hajanaisuus ja monenlainen kustannustehottomuus, joista myös Valtiontalouden tarkastusvirasto aivan äskettäin, viime viikolla, antoi oman näkemyksensä. Ja nyt olemme etenemässä siinä projektissa, että voimme luoda tätä yhteistä palveluväylää kaiken julkisen hallinnon sähköisten palveluiden käyttöön ottamiseksi. Eli jos muistatte, niin ensimmäiset askelmerkit tästä tehtiin viime vaalikaudella 2013, ja nyt ollaan etenemässä siihen suuntaan, että meillä on tässä lakiesitys käsittelyssä. Keskeinen tavoite on mahdollistaa kansallinen palveluarkkitehtuuriohjelma, jossa on rakennettujen palvelujen laaja käyttö koko yhteiskunnassa. Kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa kehitettäviä palveluita esitetään Väestörekisterikeskuksen lakisääteisiksi tehtäviksi ja keskitetysti rahoitetuiksi. Esitys tukee (Hälinää — Puhemies koputtaa) hallituksen kärkihankkeena olevaa julkisten palveluiden digitalisoimista. Hallituksen esityksen valmistelussa on otettu myös huomioon nyt alkuvuodesta linjatut julkisen hallinnon digitalisoinnin periaatteet. Suomessa otetaan siis nyt iso harppaus kohti yhteistä digitaalista infrastruktuuria — voisi sanoa: digialan tieverkkoa. Kansalaisten tarvitsemat digitaaliset palvelut kootaan yhteen palvelunäkymään, jossa voi yhdellä tunnistautumisella asioida eri tahojen kanssa. Jo nyt käyttäjien kokeiltavana on palvelunäkymän kehitysversio beta.suomi.fi. Sähköinen asiointitili mahdollistaa turvallisen viestintäkanavan esimerkiksi asiakasta koskevista päätöksistä tiedottamiseen. Toisen puolesta asioiminen puolestaan helpottaa sähköisten palveluiden käyttämistä muun muassa lasten huoltajille ja asiakkaidensa puolesta asioiville. Luodaan puitteet hallituksen tavoitteena oleville yhden luukun käyttäjälähtöisille digitaalisille palveluille, jotka nostavat tuloksellisuutta ja tuottavuutta. Tiedon liikkumista saumattomasti eri palveluntuottajien välillä avointen rajapintojen kautta helpotetaan. Valtion ja kuntien viranomaisille laki sisältää velvoitteen käyttää palveluita kaikessa sähköisten asiointipalveluiden tuotannossa. Kansallista palveluarkkitehtuuria koskevasta lainsäädännöstä tekee ainutlaatuisen se, että yhteisiä palveluja ei tehdä vain julkisen hallinnon sisäiseen käyttöön tai julkisten palvelujen tarjoamiseen. Aitoa lisäarvoa asiakkaalle haetaan siitä, että riippumatta toimijasta palvelu tarjotaan yhtenäisillä tukipalveluilla ja samaan tietoon perustuen. Laissa on valittu mahdollistava linja siihen, miten yritykset voivat hyödyntää rakennettavaa digitaalisten palveluiden infrastruktuuria. Tukipalvelut ovat siis mahdollisimman kattavasti myös muiden kuin julkisen sektorin käytettävissä. Palveluväylä, palvelutietovaranto, palvelunäkymät ja asiointivaltuuspalvelu olisivat myös yksityisen sektorin hyödynnettävissä. Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys sähköisten palveluitten tukipalveluista koskettaa siis erityisesti viittä asiaa: ensinnäkin tunnistamista, toiseksi kansallista palveluväylää, kolmanneksi kansallista palvelutietovarantoa, neljänneksi asiointirooleja ja -valtuuksia sekä viidenneksi yhden luukun digitaalista palvelunäkymää. Hyvät kansanedustajat, minä haluan vielä todeta tässä yhteydessä, kun täällä salissa on usein kannettu huolta tästä, että kaikilla ei ole mahdollisuutta tähän sähköiseen tunnistautumiseen, jos vaikka puuttuvat pankkitunnukset, että olemme löytämässä siihen parastaikaa juuri sellaista ratkaisua, joka liittyy toisen lain tekemiseen. Eli tällä hetkellä lausuntokierroksella on niin sanotun peruspankkipalvelujen direktiivin kansallinen toimeenpano, eli ollaan tekemässä muutosta lakiin luottolaitostoiminnasta, ja tässä yhteydessä on tarkoitus, että pankeille tulisi velvoite antaa kaikille pankin asiakkaille yleiskäyttöiset pankkitunnukset. Tämä pystyisi ratkaisemaan sen ongelman, jos on menettänyt vaikka luottotietonsa tai jostain muusta syystä ei ole sitä sähköisen tunnistautumisen mahdollisuutta. Tämä antaa siihen mahdollisuuden.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-04-20T14:00:48,2016-04-20T14:06:06,Tarkistettu,1.1 2016_40_3,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä säädetään siis laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista. Lisäksi säädettäisiin hallinnon toimijoiden velvollisuudesta ja oikeudesta käyttää yhteisiä palveluja. Hallinnon yhteisiä sähköisen asioinnin tukipalveluja koskevan sääntelyn kokoamisella yhteen lakiin sekä palvelujen keskitetyllä rahoituksella katsotaan olevan merkittävästi hallinnon kustannuksia pienentäviä vaikutuksia. Valtiovarainministeriössä on arvioitu, että julkisella hallinnolla on noin 1 500 sopimusta sähköiseen tunnistamiseen liittyen. Keskittämällä sopimukset Väestörekisterikeskukseen säästetään siis huomattava määrä hallinnon työaikaa, joka liittyy muun muassa sopimusten ylläpitämiseen ja laskutukseen. Myös yritysten näkökulmasta esitys sujuvoittaisi yritysten lupa- ja asiointiprosesseja sekä keventäisi niiden hallinnollista taakkaa. Palveludirektiivin artiklassa 6 on säädetty keskitetyistä asiointipisteistä, jotka ovat yrityksille suunnattuja verkkopalveluita ja sähköisen asioinnin portaaleja. Direktiivi edellyttää, että kaikki yritystoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen liittyvät menettelyt ja muodollisuudet tulisi voida hoitaa sähköisesti keskitettyjen asiointipisteiden kautta koko EU:n alueella. Tämä edellyttää muun muassa rajat ylittävän sähköisen tunnistautumisen ja asioinnin mahdollistamista yrityksen perustajille. Ehdotetussa laissa tarkoitetut julkisen hallinnon ylläpitämät palvelut tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Nämä mahdollisuudet ovat avoimesti ja yhtäläisin perustein kaikkien yritysten ja yhteisöjen käytettävissä. Esityksen mukaan palvelualustan rakentamisella pyritään edesauttamaan sekotorirajat ylittävien toimialakohtaisten sähköisten palvelumarkkinoiden syntymistä osana EU:n sähköisiä sisämarkkinoita. Esityksen perusteluissa on todettu, että esityksellä ei arvioida olevan yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuedellytysten tasapuolisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Siitä huolimatta herää kysymys, mikä on vaikutus sellaisten yritysten elinkeinotoimintaan, jotka tarjoavat erilaisia hakemisto- ja yhteystietopalveluja. Arvoisa puhemies! Tavoitteena on, että vuoden 2017 lopussa palvelunäkymä tarjoaa tunnistetulle asiakkaalle uuden tavan löytää palveluja ja saada tietoa. Palvelunäkymä tuo esiin sähköiset asiointimahdollisuudet ja edistää sähköisten palvelukanavien käyttöä ja itsepalvelun lisääntymistä. Sähköiset palvelut ovat jo nyt laajasti käytettävissä ja käytössä. Kuitenkin on vielä paljon ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja tai ei ole tunnistautumisvälineitä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuksen mukaan muun muassa pankkiasiakkaat jakautuvat digitaalisten ja perinteisten palveluiden käyttäjiin. Selvitys osoittaa, että kuluttajilla on eriarvoiset mahdollisuudet hoitaa pankkiasioita erilaisista taustoista ja elämäntilanteesta johtuen. Lähes kymmenesosa kuluttajista ei käytä lainkaan verkkopankkia. 9 prosentilla eli koko väestöön suhteutettuna noin 400 000 henkilöllä ei ollut verkkopankkitunnuksia. Näihin kuuluu erityisesti iäkkäitä eläkeläisiä, työttömiä, matalasti koulutettuja nuoria ja pienituloisia. Tunnistusväline on välttämätön palveluiden tosiasiallisen saatavuuden ja verkkoasioinnin kannalta. Yksi este tunnistusvälineen saamiselle yksityisiltä palveluntarjoajilta on maksuhäiriömerkintä. Suomen Asiakastiedon mukaan syys—lokakuun 2015 vaihteessa maksuhäiriömerkintä oli 370 000 ihmisellä. Tunnistautumisväline on tarpeen itsemääräämisoikeuden käyttämiseksi, eikä puolesta asiointi ole oikea ratkaisu silloin, kun henkilö itse on oikeustoimikelpoinen. Arvoisa puhemies! Myös niille kansalaisille tulisi turvata pääsy julkisiin palveluihin, jotka eivät osaamisen, kielitaidon tai jonkin muun syyn takia käytä sähköisiä palveluja. Hallinnon asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus muuhunkin kuin sähköiseen asiointiin, ja hänen tulisi saada tarvittaessa myös henkilökohtaisia palveluja. Arvoisa puhemies! Tämä oli niin suuri paketti, että paljon yksityiskohtia on vielä tutkittavana, mutta se varmaan selviää valiokunnan kokouksissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-04-20T14:06:15,2016-04-20T14:11:46,Tarkistettu,1.1 2016_40_4,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä oleva hallituksen esitys on loistava, voisi sanoa, merkittävä askel, todellista sähköistä maailmaa, matka kohti yhden luukun periaatetta, jossa päästään hallinnon siiloista eroon. Voisi sanoa, että byrokratia saadaan nurin, hallintokulut kuriin. Jatkossa asiointipalvelut voivat olla meidän kansalaisten käytettävissä joka ikinen päivä, missä tahansa, milloin vain ja millä laitteella kukin haluaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-04-20T14:11:49,2016-04-20T14:12:28,Tarkistettu,1.1 2016_40_5,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys on perusteltu, mutta haluaisin nostaa esille jo edustaja Mäkipään nostamia asioita. Kyllä on huolta kannettava niistä ihmisistä, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä laitteita tai vaikkapa pankkitunnuksia. Ongelmaksi on osoittautunut erityisesti se, kuinka opettaa niitä ihmisiä, jotka eivät hallitse vaikkapa pankkitunnusten käyttöä, koska henkilökohtaisten tilien kautta opetusta ei tietenkään voi tehdä. On ehkä syytä heittää sitä palloa myös vaikkapa pankeille: missä vaiheessa heidän tilanteensa on, jotta he voisivat neuvoa, opettaa ja kouluttaa vaikkapa ikäihmisiä, joista monella ei ole sähköisiä tunnistautumisvälineitä. Eli keskiössä on ihminen, kun me kehitämme näitäkin ohjelmia ja tätäkin uudistusta, ja se tulee muistaa, että me olemme kaikki yksilöitä, toiset tarvitsevat enemmän neuvontaa ja apua, ja kaikille laitteet eivät ole saavutettavissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-20T14:12:30,2016-04-20T14:13:33,Tarkistettu,1.1 2016_40_6,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän digitalisaatioprosessissa Suomessa varsinkin julkinen sektori on matkan varrella tehnyt raskaita ja kalliita erehdyksiä. Tämä asia on hieno prosessi. Tämä on merkittävä osa hallitusohjelmassa sovittua digitalisaatioprosessia, ja on äärimmäisen tärkeätä, että kaikki toimenpiteet, joilla valtion levällään olevia tietojärjestelmiä kootaan yhteen, tapahtuisivat siten, että ne kulkisivat kansalaisten ehdoilla ja että mahdollisimman monet pääsisivät nettipalveluiden piiriin. Mutta sitten huomioidaan erikseen ne kansalaiset, jotka eivät yleensä korkean iän vuoksi pysty nettiä käyttämään. Viime viikolla törmäsin tapaukseen, että verottaja ei ollut hyväksynyt iäkkään metsänomistajan metsäkaupoista suorittamaa alvia, kun se oli suoritettu perinteisellä tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-04-20T14:13:34,2016-04-20T14:14:43,Tarkistettu,1.1 2016_40_7,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erittäin tärkeää, että nämä säädökset, jotka sääntelevät näitä julkisia sähköisiä palveluita, tulevat nyt yhden lainsäädännön alle. Tietenkin olisi myös äärimmäisen tärkeää, että julkisissa hankinnoissa ohjelmistojen ja it-systeemien suhteen myöskin päästäisiin siihen, että voitaisiin saada näitä keskittämisetuja. Olisinkin ministeriltä kysynyt sitä, millä tavalla aiotaan näissä valtion varsinaisissa hankkeissa edetä sen suhteen: kun lainsäädäntö saadaan yhteen kohtaan, niin millä tavalla sitten nämä hankinnat voitaisiin saada tehokkaammaksi ja sitä kautta säästää suuria summia, kun tällä hetkellä näitä toimittajia on aivan valtava määrä niin kunnissa kuin valtiollakin? Edustaja Mäkipää otti esille tämän tärkeän seikan, että on huolehdittava siitä, että myöskin niille henkilöille, jotka eivät syystä tahi toisesta pysty käyttämään nettiä, ovat tulevaisuudessakin nämä palvelut saatavissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-04-20T14:14:44,2016-04-20T14:15:49,Tarkistettu,1.1 2016_40_8,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Aivan erinomainen lakiesitys ja on linjassa Sipilän hallitusohjelman kanssa. Toivoisin kuitenkin, että tässä yhteydessä nostettaisiin esille myös se, että kun uusia palveluväyliä rakennetaan digitaaliselle pohjalle, niin sen, että rakennetaan nimenomaan sille pohjalle, että palvelu on turvallista eikä tällaisia tietovuotoja pääse syntymään eivätkä hakkerit pääse väliin, pitää olla ehdoton tavoite, mutta yhtä iso tavoite pitää olla sen, että rakennamme tähän maahan laajakaistaverkon, joka puolelle maahan. Tämähän eriarvoistaa koko systeemin tässä maassa, jos osa väestöstä pystyy käyttämään huipputasoisia palveluita erinomaisessa ympäristössä mutta toisaalta on alueita, joilla eivät nopeat laajakaistayhteydet ollenkaan pelaa. Kotikunnassani Ilomantsissa asia on jo hyvällä mallilla, kun valokuituverkko on saatu valmiiksi, mutta valtiovallan tehtävänä on pitää huoli, että niillä alueilla, missä valokuituverkkoja ja nopeita laajakaistayhteyksiä ei saa markkinaehtoisesti, valtiovallan pitää toimia tässä aktiivisesti, että saamme koko maan tämän nopean palvelun piiriin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-20T14:15:50,2016-04-20T14:16:52,Tarkistettu,1.1 2016_40_9,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Esitys on hyvä, ja siitä voi ja pitää antaa kiitosta ministeri Vehviläiselle, mutta isoon ilakointiin siinä ei ole aihetta sen takia, että olemme tässä kyllä hirveästi myöhässä, tämän olisi tietysti pitänyt tapahtua jo aikoja sitten — eikä kyse ole nyt tästä hallituksesta, vaan monta hallitusta aiemmin. Jos katsomme esimerkiksi sitä, mitä on tapahtunut muissa maissa, niin olemme kaukana jäljessä siitä. Esimerkiksi Virossa kaikki sähköiset palvelut, esimerkiksi lääkereseptit ja äänestäminen, toimivat X-Road-nimisen tiedonsiirtoväylän kautta. Ja kyllä tavoite on nyt ja sen pitää olla, että jatkossa verottajan, Kelan, oman kunnan, maakunnan ja valtion kaikki toiminnot onnistuvat yhden selkeän kokonaisuuden kautta, ja tässä työssä täysi tuki ministerille ja hallitukselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-20T14:16:52,2016-04-20T14:17:49,Tarkistettu,1.1 2016_40_10,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Juvoselle: Ehdottoman tärkeää todellakin on, että ihmisten ehdoilla näitä palvelukanavia rakennetaan. Mielestäni erinomainen esimerkki täällä on se, että palvelunäkymiin tuotetaan elämänkohtaisesti näitä palveluoppaita. Lisäksi jatkossakin tulee varmistaa, että meillä on heille, jotka eivät ole tottuneita käyttämään teknisiä välineitä, myös nämä perinteiset puhelimet ja asiakaspalvelupisteet olemassa. Edustaja Heinoselle sen verran, että parempi nyt kuin ei milloinkaan, ja voisi sanoa, että tässä vaiheessa meillä on jo kypsää teknologiaa, jota voimme lähteä viemään sitten toteutukseen ja toimeenpanoon asti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-04-20T14:17:49,2016-04-20T14:18:35,Tarkistettu,1.1 2016_40_11,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Rouva puhemies! Pitää eduskunnan pöytäkirjoihin myöskin todeta, että nyt on tärkeätä, että ei voivotella näitä vanhoja eikä nähdä nyt uhkia tässä vaan todella mahdollisuuksia. Hallitusohjelman yksi keskeinen strateginen alue on uudet toimintatavat, jossa yksi keskeinen on digitalisaatio. Se liittyy tietysti näihin muihin toimintatapoihin, kuten esimerkiksi normien sujuvoittamiseen, lupamenettelyjen sujuvoittamiseen, joka voi monissa tapauksissa tapahtua digitaalisesti tulevaisuudessa, silloin kun meillä on tämä yhteinen pohja tässä olemassa. Että voimia ministerille viedä tätä hallitusohjelman keskeistä hanketta eteenpäin. Me olemme takamatkalla Viroon ja muihin nähden, mutta me otamme kiinni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-04-20T14:18:36,2016-04-20T14:19:28,Tarkistettu,1.1 2016_40_12,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kommentti on lähinnä positiivinen siitä syystä, että hallitus on vihdoin saanut tämän esityksen tänne eduskuntaan. Kuten edustaja Heinonen tässä jo totesi, kyllä Suomi on itse asiassa vähän jo vuosikymmeniä jahkaillut näissä julkisen palvelun ja julkisen hallinnon yleisissä tietojärjestelmä- ja digitalisaatiohankkeissa. Meillä on ollut pitkään hyvin pirstaleinen ja sirpaloitunut järjestelmä, joka on johtanut ennen kaikkea siihen, että tarvittavia säästöjä ei ole saatu aikaan, mutta mikä vielä tärkeämpää, asiakaslähtöisyyttä palvelussa ei ole kyetty hoitamaan sillä tasolla, mikä sen pitäisi olla erityisesti 2010-luvulla. Eli tämä mahdollistaa nyt asiakaslähtöiset palvelut, ja toivonkin, että jatkotyössä myös huomioidaan, että yritysten palvelut myös pääsevät monesti mukaan siihen täydentämään kaikkia näitä julkisia toimintoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-04-20T14:19:28,2016-04-20T14:20:28,Tarkistettu,1.1 2016_40_13,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Kaikki pyydetyt vastauspuheenvuorot on noteerattu, ja käydään ne nyt järjestyksessä tässä läpi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_40_14,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkipää nosti tärkeitä asioita esille. Maksuhäiriöisiä on melkein 400 000. Maksuhäiriöt lisääntyvät koko ajan, eivätkä ne vähene sillä, että hankaloitetaan kansalaisten kykyä ja halua hoitaa laskujaan. Pankkitunnusten myöntäminen ei ole luoton myöntämistä vaan mahdollisuus saada sähköisesti niitä palveluja, jotka kuuluvat kaikille kansalaisille. Ministeri Vehviläinen kertoi sähköiseen tunnistamiseen liittyen pankkitunnusten myöntämisestä kaikille kansalaisille tulevaisuudessa, ja kysyisinkin, millä aikavälillä tämä tulee mahdolliseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-04-20T14:20:35,2016-04-20T14:21:16,Tarkistettu,1.1 2016_40_15,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Pelkästään maaliskuun aikana minulta jäi resepti saamatta sen takia, että apteekki ei saanut yhteyttä siihen keskusjärjestelmään, joka sähköisiä reseptejä käsittelee. Minulta jäi lapsen viikkoraha nostamatta, koska pankkiautomaatti ei saanut yhteyttä pankkiin. Minulta jäi junamatka käymättä, koska junalippuja ei voitu lipputoimistosta myydä järjestelmien sakatessa. Eduskunnan tietojärjestelmistä minä en tässä edes mainitse. Minusta on hirveän tärkeätä, että tämä uudistus tehdään, se on välttämätöntä tehdä. Mutta nämä kysymykset huoltovarmuudesta, tietoturvasta, toimivuudesta ja sen muokkautumiskyvystä ovat vakavia kysymyksiä, ja tämä esitys ei niitä juurikaan käsittele. Minä toivon, että itse valmistelutyössä ne otetaan jatkossakin hyvin huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-20T14:21:16,2016-04-20T14:22:16,Tarkistettu,1.1 2016_40_16,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä kohdassa täytyy sanoa, että tietenkin parempi myöhään, jos silloinkaan. Me tosiaan olemme jäljessä. Tämä huoltovarmuus on erittäin tärkeä asia, joka täällä tuli esille. Mutta se, mistä kannan kaikkein eniten huolta, on se, että meillä on lukuisa joukko ihmisiä, jotka eivät pysty käyttämään näitä sen takia, että he eivät saa sellaisia välineitä, joilla tunnistautua. Meillä on ihmisiä, joiden luottotiedot ovat menneet. He eivät saa pankkikorttia, he eivät voi pankkikorttijärjestelmän kautta tunnistautua sisään palveluihin. Heillä on hyvin usein kyllä välineet, joilla se voitaisiin tehdä, mutta he eivät pysty sitä tekemään. Tämä on asia, johon toivoisin, että tulisi jonkinnäköinen parannus. Pankit eivät esimerkiksi anna heille tänä päivänä edes seinäpankkikorttia. Se on kyllä aikamoinen puute tässä tietoyhteiskunnassa, ettei edes rahaa pystyy seinästä nostamaan. Edes sen verran pitää ihmisiin luottaa ja auttaa ihmisiä ylöspäin siitä ahdingosta, mihin he ovat aika monessa tapauksessa tahtomattaan ja itse pyrkimättään joutuneet, eli luottorekisteristä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-04-20T14:22:16,2016-04-20T14:23:23,Tarkistettu,1.1 2016_40_17,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,Vielä edustajat Räsänen ja Krista Kiuru ja sen jälkeen ministerille vastausmahdollisuus.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_40_18,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys on todellakin myönteinen, ja tuo ministerin luova ajatus tai ehdotus siitä, millä tavalla tämä sähköinen tunnistautuminen pystytään näiden pankkitunnusten kautta jatkossa kaikille hoitamaan, on hyvä asia. Mutta kyllä tässä yhteydessä täytyy todeta se, että olemme paljon jäljessä naapurimaastamme Virosta. Näin jälkikäteen ajatellen meilläkin olisi pitänyt jo aikoja sitten ottaa käyttöön tämä pakollinen sähköinen henkilökortti, joka Virossa on käytössä ja joka on käytännössä mahdollistanut valtavan vahvan digitaalisen kehityksen Virossa sekä yrityksille että yksityisille henkilöille, mutta tätä pitää nyt viedä eteenpäin sinnikkäästi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-20T14:23:23,2016-04-20T14:24:24,Tarkistettu,1.1 2016_40_19,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä myös itse pidän erittäin tärkeänä digitalisaation edistämistä, ja tässä on hyvä pohjaratkaisu tehty. Onnittelen siitä ministeriä, että tämä avoin yhteiskunta pääsi mukaan eikä rajattu toimintaa vain valtion laitosten alle. Mutta ihmettelen kyllä tätä, kun samaan aikaan olisi nyt tärkeä tietää, missä viipyy se yhteinen koko Suomen portaali, jossa meidän kaikki palvelumme ovat koottuina. Kun viime hallituskaudella tätä asiaa valmisteltiin, asia oli tietysti vaikea, sen myönnän.  Yksistään  kaksi  vuotta  meni  siihen, että me saimme  tällaisen  suomalaisen X-Roadin alkuun, niin kuin täällä edustaja Heinonen jo tätä asiaa kuvaili. Mutta nyt on kestänyt paljon pidempään: lokakuussa piti olla tämän Suomen X-Roadin valmis, ja nyt eletään kuitenkin huhtikuun loppua eikä vieläkään näy. Siltä osin minua kiinnostaisi tietää, missä ne konkreettiset toimenpiteet ovat, eli, ministeri, missä se X-Road viipyy, kun se oli melkein valmis jo viime kaudella, mihin se nyt on jäänyt?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-20T14:24:24,2016-04-20T14:25:32,Tarkistettu,1.1 2016_40_20,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Sitten ministeri Vehviläinen, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_40_21,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Krista Kiurulle: Me halusimme tehdä paremman alustan kuin Virossa oli otettu käyttöön, ja sitä odotettiin. Nyt viime joulukuun alussa tuli tämä beta.suomi.fi koekäyttöön. Se on koekäytössä, ei ole mitenkään myöhässä. Sitten kaksi näkökulmaa: Ensinnäkin vielä tähän tunnistautumiseen. Tässä edustaja Elomaa kysyi tätä aikataulua, ja se on oikein hyvä. Minä vielä toistan, jos kaikki eivät kuulleet sitä esittelypuheenvuorossani, mitä sanoin: kun tämä on todellakin ollut iso ongelma, että niin monella ihmisellä ei ole ollut mahdollisuutta saada näitä pankkitunnuksia syystä ja toisesta — minkä me kaikki tiedämme — ja heillä ei ole ollut mahdollisuutta tähän tunnistautumiseen, niin nyt on vireillä ja lausuntokierroksella sellainen lakiesitys, joka mahdollistaa sen, että jokaisella pankin asiakkaalla olisi mahdollisuus saada tämmöiset yleiskäyttöiset pankkitunnukset. Se on lausuntokierroksella, ja minun käsitykseni mukaan hallituksen esityksen pitäisi tulla vielä tänä keväänä eduskunnan käsiteltäväksi ja sitä kautta ensi syksynä tämän asian kuntoon. Minä pidän tätä kyllä hyvänä, jos me muutamassa kuukaudessa saisimme tämän asian ratkaistua. Sitten pikkusen sanon siitä, kun minäkin ennen vertasin aina kovasti, miten virolaiset tekevät kaiken niin paljon nopeammin, ja minä olen heidän kanssaan myös keskustellut tästä asiasta. He ovat kyllä kieltämättä olleet sillä tavalla nopeampia, ripeämpiä ja vikkelämpiä, että he eivät ole aina vaatineet itseltään 110 prosentin onnistumista, kuten me yleensä vaadimme. Jos me kokeilimme, mikä vuosi meillä nyt olikaan ne kunnallisvaalit, 2008, sähköistä äänestämistä, ja se epäonnistui, niin sen jälkeen me emme ole enää uskaltaneet sanoa yhtään mitään sähköisestä äänestämisestä. Se kertoo vähän tämmöisestä meidän luterilaisesta otteestamme, että me olemme tosi vahvoja aina siinä, että kaiken pitää olla treenattu niin, ettei tule yhtään epäonnistumista. Me kaikki tiedämme, että on haavoittuvuutta ja kaikki ei aina pelitä. Se on tietysti se, mihinkä pitää kiinnittää huomiota, kuten täälläkin on siihen sanottu. Mutta sitten sen kiistän jyrkästi, että me tekisimme jotenkin huonomman järjestelmän kuin Virossa. Jos minä otan nyt esille, mitä tämä meidän järjestelmämme mahdollistaa, niin tämä tulee mahdollistamaan toisen henkilön puolesta asioinnin, ja sitä ei ole Virossa. Tämä on minusta tärkeä uudistus, että toisen puolesta voi asioida. Sitten otan vielä tämän — edustaja Räsänen otti tämän — miksi meillä ei tehty sitä valtionjohtoista järjestelmää niin, että otetaan erillinen kortti. Se on vanhaa tekniikkaa kyllä. Ei sitä voida mobiilisti tai pädeiltä hoitaa. Me teemme nytten tämän tunnistautumisratkaisun sillä tavalla, että sen pystyy tekemään kännykästä tai sen pystyy tekemään sieltä iPadilta, ja me saamme laajemmin ihmisille nämä sähköiset palvelut sitä kautta käyttöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-04-20T14:25:33,2016-04-20T14:28:27,Tarkistettu,1.1 2016_40_22,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,Seuraavana sitten puhujalistalla edustaja Heinonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_40_23,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei tätä hallitusta tästä asiasta kyllä arvostella voi. Hivenen näitä puheenvuoroja kyllä ihmettelin. Tämä hallitus on asiassa ripeästi toimeen ryhtynyt, ja ehkä ne arvostelut pitää suunnata edellisille hallituksille — onko se sitten edellinen hallitus vai jo sitä edellinen. Ehkä jossain siellä olisi niitä päätöksiä pitänyt tehdä, että olisimme olleet aivan etunojassa. Tästä asiasta on käyty hyvä debattikeskustelu, ja totesin siinä jo, että on parempi myöhään kuin ei milloinkaan, ja siitä kiitosta ministeri Vehviläiselle, että tässä on toimeen nyt ryhdytty toden teolla, ja myös siitä, että me etsimme vielä parempaa mallia kuin ne, mitkä ovat olleet käytössä nyt muissa maissa. Toimiessaan sähköiset asiointipalvelut mahdollistavat asiakkaan itsepalvelun ajasta ja paikasta riippumatta, ja tämä on tärkeää tämän tyyppisessä maassa, missä me elämme, missä on pitkät etäisyydet, ja tosiasia on sekin, että kaikkia palveluita ei enää nyt eikä tulevaisuudessa ole jokaisessa taajamassa, saatikka jokaisessa kylässä, ja matkat saattavat olla pitkiä. Pitää kuitenkin muistaa ja huomioida sekin, että kaikilla ei aina ole omia laitteita ja yhteyksiä, ja siten sähköisten palvelujen järjestämiseen liittyy myös käytön mahdollistaminen järjestämällä esimerkiksi erilaisia asiakaspäätteitä vaikkapa kirjastoihin, yhteispalvelupisteisiin, kauppakeskuksiin ja muihin, ja näistäkin kyllä meillä Suomessa jo hyviä esimerkkejä löytyy. Isona asiana sähköiseen asiointiin liittyy myös asiakkaan tunnistaminen verkossa, ja tästä myös olemme jo täällä tänään käyneet keskustelua. Tunnistamisen osalta pitää kuitenkin aina katsoa tarkasti ja arvioida tarkasti, miksi tunnistamista tarvitaan ja tarvitaanko sitä. Niin sanotun yleisinformaation pitää jatkossakin olla luettavissa ilman, että ihmiseltä vaaditaan mitään tunnistautumista palveluun. Sähköisen asioinnin kehittämisessä pitää katsoa koko asiointiprosessia ja uudistamisen pitää lähteä, niin kuin tässä esityksessä lähdetään, kokonaisuudesta. Paras kehittämisen lopputulos saavutetaan, kun kehittämisessä huomioidaan aidosti ihmisen eli tässä tapauksessa asiakkaan tarpeet. Tässä hallituksen esityksessä käydään läpi eri maiden tilannetta, kerrotaan esimerkiksi Tanskasta, missä vuonna 2007 tehtiin poliittinen päätös digitaalisen kanavan ensisijaisuudesta julkisissa palveluissa. Tämä käynnisti sähköisten palvelujen laajemman kehittämisen, ja Tanskan viranomaisten mukaan 85 prosenttia Tanskan väestön yli 15-vuotiaista on käyttänyt hallinnon sähköisiä palveluita viimeisen vuoden aikana. Viro on ollut keskustelussa myös esillä, ja siellä julkisen hallinnon sähköistämistä ohjaa vuonna 2014 perustettu hallituksen e-Viro-valiokunta, ja tätä valiokuntaa Virossa itse asiassa johtaa itse pääministeri. Myös pääministerivetoisesti asiassa on toiminut Iso-Britannia. Siellä pääministerin kanslian vastuulla on sähköinen hallinnointi. Nämä kuvaavat hyvin sitä, miten vakavasti ja tosissaan on eri maissa tämä sähköisen asioinnin toimivuus otettu. Myös Alankomaissa tavoite on, että yritykset ja kansalaiset voivat asioida sähköisesti hallinnon kanssa vuoteen 2017 mennessä, ja tämä tarkoittaa sähköisen palvelun ensisijaisuutta. Tässä muutamia esimerkkejä, millä tavalla sähköinen asiointi eri maissa toimii. Viroon tuossa nopeatempoisessa keskustelussa viittasin, ja siellä kaikki sähköiset palvelut, esimerkiksi lääkereseptit ja äänestäminen, toimivat X-Road-nimisen tiedonsiirtoväylän kautta. Ja meilläkin — kun täällä hivenen arvosteltiin tätä nykyhallitusta, joka nyt on istunut vasta vuoden — vuonna 2013 linjattiin, että Suomessa sama ratkaisu tuodaan käyttöön palveluväylä-nimellä. Hanketta johtava valtiovarainministeriö aikoo tuoda valtion ja kuntien palvelut palveluväylään mukaan vaikka pakolla, todettiin vuonna 2013, eli kyllä arvostelun kärki on hyvä suunnata mieluumminkin sinne kuin vaikkapa sitten ministeri Vehviläiseen, joka tässä on työtä tehnyt hyvin ja perusteellisesti. Tärkeää ja tavoiteltavaa on se, että jatkossa tästä kokonaisuudesta pitää löytyä verottajan, Kelan, maakunnan, kunnan, potilastietoarkiston, sähköisen reseptijärjestelmän palvelut, eli niin, että yhden verkkosivuston kautta suomalaiset löytävät nämä palvelut helposti. Nykyisin sähköisten palvelujen tarjonta on nimittäin erittäin sekavaa, niin kuin täällä on esille tuotu. Verottajalla ja Kelalla tällä hetkellä jo voi monia asioita hoitaa alusta loppuun verkossa. Terveyspuolella sähköinen resepti ja potilastietoarkisto ovat käytössä, ja ne saadaan kattaviksi lähiaikoina, mutta eri kunnilla sähköiset palvelut ovat hyvin kirjavia. Itse asiassa aika monessa kunnassa sähköinen palvelu tarkoittaa edelleen sitä, että netistä voi tulostaa lomakkeen mutta hakemus tulee jättää fyysisesti, eli se ei onnistu sähköisesti. Kyllä tämä on jotain muuta kuin 2010-lukua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-20T14:28:29,2016-04-20T14:34:47,Tarkistettu,1.1 2016_40_24,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hieman hämmästyttää, että niin harva joukko edustajia on tänään paikalla täällä, kun on yksi ehkä tämän vaalikauden merkittävimpiä uudistuksia lähetekeskustelussa. Tämä uudistus onnistuessaan tulee edistämään kilpailua. Se tulee luomaan kustannustehokkuutta läpi koko Suomen. Se laitetaan tänään liikkeelle. Se tullaan analysoimaan valiokunnissa, tullaan kuulemaan asiantuntijoita, se tullaan käsittelemään täällä, ja varmasti siihen jää joitakin puutteita, joita sitten tulevilla laeilla vielä täydennetään. Mutta kaiken kaikkiaan onnittelut siitä, että nyt tämä valtiovarainministeriön ryhmä, joka lähes kaksi vuotta sitten tähän työhön asetettiin, on saanut tämän esityksen valmiiksi, ja aivan kuten täällä on jo todettu, edustaja Ala-Nissilän ei kannattaisi tässä nyt kiinnittää sitä terävintä huomiota niihin joihinkin puutteisiin, jotka ehkä tänne vielä ovat jääneet. Muutamia keskeisiä, hyviä asioita tästä: Ensinnäkin syntyy kansallinen palveluväylä, jota kohti nyt kaikki muut digitaaliset palvelut ohjataan. Tulee yhden luukun palvelujärjestelmä. Tulee järjestelmä, jossa on selkeä vastuutus, jossa sekä tuottaja että raha ovat saman ohjauksen piirissä, selkeä digitaalinen arkkitehtuuri, johon yksityinen sektori voi tuottaa lisäpalveluita, ja syntyy kansallinen tulorekisteri, joka mahdollistaa muun muassa kristillisdemokraattien perustulomallin käyttöönoton — joka muuten on oikeasti ainoa toimiva malli, sillä se vapauttaa kaikista muista loukuista. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on koota kaikki olemassa olevat ja uudet hallinnon yhteisiä sähköisen asioinnin tukipalveluja koskevat säännökset ehdotettuun lakiin, säätää tarkemmin palvelujen toiminnallisuuksista, palvelutuottajien vastuista ja tehtävistä sekä henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelystä palvelujen tuottamiseksi. Lisäksi säädettäisiin velvollisuudesta ja oikeudesta käyttää yhteisiä palveluja, mikä on myös erinomaista. Aikanaan kotikaupunkiani Espoota moitittiin siitä, että jäimme ulkopuolelle tästä Apotti-hankkeesta, mutta yksi keskeisin syy siinä oli se, että tiesimme, että tällainen kansallinen väylämalli on tulossa ja on järkevämpää rakentaa jotain sellaista, laittaa rahat sitten siihen työhön, niin että olemme mukana tässä, mikä nyt tulee olemaan Suomen 2000-luvun ehkä suurin menestystekijä. Pidin tuota päätöstä myös järkevänä ja olen sitä tukemassa. Tämän valtiovarainministeriön ohjelman hankkeina olivat siis palveluväylä, kansalaisen, yrittäjän ja viranomaisen palvelunäkymät, tunnistamisen malli sekä roolien ja valtuuksien hallinta. Ohjelmalle on laitettu päättymisaika 2017, eli oikeastaan pitäisi tässä ministeri melkein kukittaa, koska olemme etuajassa ja tämä esitys tulee tässä nyt meille jo näin varhaisessa vaiheessa vaalikautta. Ohjelman ja sen hankkeet omistaa valtiovarainministeriö. Operatiivinen toteutus on ajateltu Väestörekisterikeskukseen. Kaiken tämän takana ja ajatuksena on oikeasti digitalisaation läpimurto suomalaisessa yhteiskunnassa. Pidän myös erittäin hyvänä sitä, minkä ministeri tässä nosti esille äsken vastauspuheenvuorossaan, että tämä malli valmistuessaan on parempi kuin Viron malli. Sitä Viron mallia on tutkittu ja pohdittu, ja siellä on käynyt jos jonkinnäköistä ryhmää katselemassa ja tutustumassa. Sieltä ovat tohtorit käyneet täällä meille esittelemässä sitä, ja tämä on parempi versio. Näin pitääkin olla, ja siihen Suomi pystyy varmasti. Hyvä olisi, jos tähän vielä saataisiin nämä karttapalvelut kytkettyä jollakin tavalla mukaan, jotta sitten sekin helpottaisi sen käyttöä. Ehkä vielä sellaisen asian totean, että mitä tulee näihin tunnistamispalveluihin ja niiden tietoturvariskeihin, niin toivon, että valiokunta sitten nämä ottaa erityisesti huomioon, kun tätä käsitellään, koska nämä tietoturvariskit eivät ole mikään pieni asia. Silloin kun kaikki tulee ikään kuin yhteen kekoon, niin niiden merkitys vielä korostuu. Kaiken kaikkiaan kiitos tästä hyvästä valmistelusta ministerille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-20T14:34:52,2016-04-20T14:40:17,Tarkistettu,1.1 2016_40_25,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! En ennättänyt tutustua tähän lakiesitykseen kovin perusteellisesti ja siksi en pysty kovin syvällisesti ottamaan kantaa tähän lakiesitykseen, mutta esityksen tavoitteet ovat kyllä erinomaiset. Ilmaisen kuitenkin huoleni siitä, ettei kaikkia digitaalisia palveluja ole Suomessa perinteisesti kehitetty asiakaslähtöisesti vaan nimenomaan teknologia edellä. Vaikka lakiesityksen yleisperusteluissa sivulla 15 sanotaan, että asiakaslähtöisyys on ollut keskeistä, niin ei se ainakaan kansalaisten näkökulmasta näin ole ollut. Eli hyvin paljon tulee palautetta siitä, että on vaikeata käyttää sähköisiä palveluita ja sinne on hankala mennä ja siellä on hankala toimia. Digitaaliset palvelut ovat hyvin harvoin esteettömiä, ja siitä erityisesti annan kiitoksen tässä lakiesityksessä, että täällä on huomioitu tämä digitaalinen esteettömyys ja tässä on ollut valmistelussa mukana myös esteettömyyden asiantuntijoita. Toivon, että jatkossakin tästä esteettömyydestä huolehditaan yhtä hyvin. Meillähän on semmoinen tilanne, että esteettömyydestä puhutaan paljon mutta hyvin harvoin muistetaan, että esteettömyys tarkoittaa kaikkien aistien esteettömyyttä, ja esimerkiksi digitaalisuutta kehitettäessä tämä asia on usein jäänyt lapsipuolen asemaan. Arvoisa puhemies! Sähköiset palvelut ja digitalisaatio on erinomainen ja kannatettava asia, jota on systemaattisesti kehitettävä ja vietävä yhteiskunnassamme eteenpäin. Mutta tämän rinnalla usein unohtuu, etteivät sähköiset palvelut voi korvata aina henkilökohtaista palvelua, ohjausta ja neuvontaa. Eilen täällä salissa puhuttiin työttömyyden hoidosta ja työllisyystoimista, ja nyt esimerkiksi te-toimistothan ovat lisänneet huomattavasti sähköistä asiointia, ja tämä on tarkoittanut myös henkilöresurssien vähentämistä. Tämän johdosta edes nuoret, vasta valmistuneet henkilöt eivät välttämättä pääse henkilökohtaisen avun ja tuen piiriin. He saattavat joutua odottamaan asiantuntijan tai virkailijan luo pääsemistä jopa monta kuukautta. Minun mielestäni nuoret jätetään jopa heitteille, sillä nuorilla ei ole työmarkkinaosaamista ja -kokemusta eivätkä he pysty ilman ohjausta toimimaan työmarkkinoilla tai toimimaan verkossa työnhakijoina, vaikka heillä on erinomaiset tekniset taidot ja muuten kyky toimia digitaalimaailmassa. Näissä tilanteissä pelkät sähköiset palvelut eivät riitä, ja tämä pitäisi aina tässä sähköisten palvelujen kehittämisen rinnalla muistaa. Meillä on monia muitakin kansalaisryhmiä, joita ei saisi jättää pelkästään sähköisten palvelujen varaan, ja tästä asiastahan on muun muassa Valtion tarkastusviraston vuosikertomuksessa viime vuonna esitetty erittäin kriittinen näkökulma, että emme syrjäyttäisi ihmisiä palveluista kokonaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-04-20T14:40:19,2016-04-20T14:43:48,Tarkistettu,1.1 2016_40_26,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on enemmän kuin tervetullut. Valitettavasti julkishallinnon sähköisen asioinnin taustapalveluiden kokonaisuus otetaan hallintaan ja sähköisille palveluille luodaan yhteinen palveluväylä vasta nyt eikä jo vuosia sitten, sillä kuten ministeri Vehviläinen totesi, näiden tukipalveluiden sirpaleisuus ja siiloutuneisuus ovat haitanneet ja hidastaneet sähköisten palveluiden kehitystä. Jokainen julkinen sähköinen palvelu on jouduttu rakentamaan alusta alkaen erikseen tunnetuin tuloksin. Eli jos hallitus jostain ansaitsee kiitoksen, niin siitä, että tämä esitys on edennyt tämän hallituksen aikana ripeästi. — Aiemmin heräsi jo epäilys, ettemme saa edes Virosta ilmaiseksi saamaamme X-Road-palveluväylää toimimaan täällä Suomessa ollenkaan. Mutta se on näin oppositiosta todettava, että kyllä tämä esitys voisi rohkeampikin olla. Käytännössähän tämä organisoi olemassa olevat tukipalvelut yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, mutta ei muuten uudista tai digitalisoi meidän julkisten palveluidemme tuotannon rakenteita ja prosesseja. Luotan ja toivon, että tämä esitys on vasta ensimmäinen vaihe laajemmalle uudistukselle, perustan rakentamista julkisten palveluiden radikaalille digitalisoimiselle. Kokonaisvaltaisemman muutoksen tarve käy hyvin ilmi esityksen yleisperusteluissa kuvatuista alan kansainvälisestä kehityksestä. Edelläkävijämaissa on jo pitkään uskallettu viedä julkishallinnon digitalisaatiota eteenpäin paljon Suomea rohkeammin, jopa ronskimmin. Esimerkiksi Tanskassa sähköinen asiointi on jo vuosien ajan ollut ensisijainen toimintatapa, ja kaikilla tanskalaisilla on oltava digitaalinen postiosoite. Sekä kansalaiset että yritykset on lailla velvoitettu asioimaan viranomaisten kanssa vain sähköisesti. Vain 10 prosentille tanskalaisista on myönnetty esimerkiksi terveyssyistä erivapaus, joka antaa heille edelleen oikeuden asioida viranomaisten kanssa paperipostilla. Vastaavasti Virossa sähköinen tunnistaminen onnistuttiin ottamaan käyttöön jo yli vuosikymmen sitten, toisin kuin Viron vanhan HST-kortin tekniikan alkujaan kehittäneessä Suomessa — olin itse yksi korttien koekäyttäjistä 1980-luvulla Otaniemessä. Viro onnistui, koska sähköinen henkilökortti säädettiin pakolliseksi kaikille Virossa vakituisesti asuville henkilöille samalla kertaa, kun kaikki viranomaiset velvoitettiin käyttämään sähköistä henkilökorttia ensisijaisena tunnistautumis- ja allekirjoitusvälineenä. Käytännössä perinteiset paperidokumentteihin perustautuvat tunnistautumistavat sekä kynällä paperille kirjoitettu allekirjoitus katosivat Virossa nopeasti käytöstä. Palvelutuotannon kustannukset laskivat, samalla kun kansalaisten palvelukokemukset paranivat. Silti ymmärrän hyvin hallituksen rohkeuden puutteen. Voin vain kuvitella, millaisen itkupotkuraivarin koko Suomi saisi, jos hallitus uskaltaisi ehdottaa Suomessa jotain yhtä radikaalia, meistä kansanedustajista nyt sitten puhumattakaan. Arvoisa puhemies! Täällä on tänään kannettu paljon huolta niistä suomalaisista, joilla ei ole esimerkiksi sähköisiä pankkitunnuksia. On aivan totta, että tähän asti pankkien tunnistautumispalvelut ovat olleet kriittisiä myös julkisille palveluille. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole enää kovin pitkään. Ensinnä pankkien Suomessa käyttämät tunnistautumispalvelut ovat jo vanhoja, eivätkä niiden käytettävyys ja turvallisuus ole enää vuosiin ollut samalla tasolla kuin esimerkiksi Virossa käytettävällä kansallisella tunnistautumisella. Lisäksi koko pankkiala käy läpi rajua digitaalista murrosta. Suomessakin toimii jo kansainvälinen kuluttajaverkkopankki, jolla ei ole konttoreita lainkaan vaan kaikki asiointi tapahtuu verkossa ja pääosan palveluista tuottavat algoritmit. Koska tällaisilla verkkopankeilla ei ole kiinteistö- eikä henkilöstökuluja ja ne on helppo skaalata koko Euroopan laajuisiksi, niiden tileillä ja lainoilla on paljon paremmat korot kuin perinteisillä pankeilla. Eli perinteisten pankkien varaan ei julkisten palveluiden tunnistautumista kannata perustaa, ei ainakaan kovin pitkällä tähtäimellä. Arvoisa puhemies! Toinen kansainvälisessä vertailussa esiin nouseva ero Suomen ja edelläkävijämaiden välillä on digitalisaation johtaminen. Suomessa ei kukaan eikä mikään päätoimisesti ohjaa julkishallinnon sähköisten palveluiden ja tiedolla johtamisen kehittämistä saati kansallista tietoyhteiskuntakehitystä. Digitalisaatiolla ei ole Suomessa omistajaa, jolla olisi riittävät valtaoikeudet ohjata ja kirittää kehitystä yli hallintorajojen. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa sähköisen hallinnon kehittäminen on suoraan pääministerin kanslian vastuulla. Tämä mahdollisti esimerkiksi Ison-Britannian valtionhallinnon tietovarantojen nopean avaamisen yleiseen käyttöön. Aikaa ministeriöille ja valtion laitoksille annettiin vain 18 kuukautta, 18 kuukautta saa suorittaa. Kun myös Suomessa sitten myöhemmin lopulta päätettiin avata julkisia tietovarantoja, alkoi se perinteinen suomalainen itkuvirsi lisämäärärahoista ja siirtymäajoista. Arvoisa puhemies! Toki sähköisten palveluiden ja hallinnon kehittämisessä on kyse myös resursseista. Esimerkiksi Etelä-Koreaan vuonna 1987 perustetulla kansallisella Tietoyhteiskuntavirastolla on palkkalistoillaan pelkästään tutkijoita 430 kappaletta. Jotain Etelä-Korean asenteesta kertoo myös tänä kesänä voimaan tuleva laki, jolla kumotaan joukko uusien digitaalisten palveluiden kehittämistä ja kokeilemista mahdollisesti haittaavia lakeja Busanin Haeundaen kaupunginosassa, jossa on sellaiset 423 000 asukasta. Jos hallitus harkitsee vastaavan koealueen perustamista Suomeen, voin ilmoittaa Espoon kaupungin vapaaehtoiseksi, vaikka eihän meillä ihan yhtä montaa asukasta olekaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-04-20T14:43:49,2016-04-20T14:50:23,Tarkistettu,1.1 2016_40_27,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän se on niin, että digitalisaatio on päivän sana, ja tämä hallituksen esitys etenee ripeästi, ja sillä on tarkoitus nopeuttaa asiointia. Sähköinen asiointi on ripeää, ja sillä tavalla asiat hoituvat hyvin. Täällä on puhuttu myös Viron mallista ja verrattu siihen. Minusta on hyvä, että me luomme myös omaa mallia emmekä aina hae sitä mallia muualta emmekä varsinkaan kehitä samanlaisia malleja, vaan ollaan rohkeita ja lähdetään reippaasti myös ja uskalletaan tehdä omia ratkaisuja. Se on tärkeää, että tätäkin esitystä viedään asiakaslähtöisesti eteenpäin ja huomioidaan ne ihmiset, jotka eivät välttämättä niin helposti sulaudu tähän sähköiseen maailmaan vaan tarvitsevat ehkäpä enemmän sitä neuvontaa ja ohjausta. Kaikilla ihmisillä ei ole tietokoneita ja mobiililaitteita siihen tarkoitukseen, ja kirjastot ovat yksi sellainen paikka, jossa sitten ihmiset käyvät hoitamassa asioitaan. Onkohan koskaan muuten tutkittu sitä asiaa, kuinka paljon kirjastoissa hoidetaan sähköisiä asioita, kuinka paljon siellä toteutetaan juuri näitä asioita? Tiedän, että on paljon nuoria ja niitä ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta eikä varallisuuttakaan ostaa laitteita. Esitys on hyvä ja kannatettava, ja todellakin asiakaslähtöisesti viedään eteenpäin ja muistetaan, että ihminen on se, joka sitä konetta käyttää, ja kaikki muu tulee sitten siinä perässä, ja että kun nettiyhteys menee poikki vaikkapa tuolla jossakin metsän keskellä, niin silloin katkeaa yhteys ja siihen jää se sähköisen maailman käyttäminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-20T14:50:24,2016-04-20T14:52:16,Tarkistettu,1.1 2016_40_28,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on mielestäni erittäin hyvä ja sopii tähän meidän aikaamme erinomaisesti. Se, että Suomi on näissä sähköisen tiedonkäsittelyn ja asioinnin palveluissa jäänyt selkeästi taka-alalle verrattuna esimerkiksi edustaja Jyrki Kasvin mainitsemaan Viroon, eteläiseen naapuriimme, on surullinen asia, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, että meidän pitäisi nyt tässä tilanteessa jäädä itkemään kovaa kohtaloamme, vaan pitää empimättä lähteä sille tielle, jossa nämä sähköiset palvelut ja sähköinen asiointi mahdollistetaan koko maassa. On tärkeää, että saadaan koottua kaikki yhteen lakiin — se, miten tämä alusta tälle palvelulle, sähköiselle asioinnille, rakennetaan — ettei sitten tule tätä edustaja Kasvin mainitsemaa Korea-ilmiötä. Siellähän on viisaasti toimittu, kun lailla on kielletty kaikki muu tämmöinen toiminta, että päästään rakentamaan yhteistä alustaa. Näinhän se tulee tehdä, että meillä julkiset palvelut järjestetään tulevaisuudessa niin, että ne ovat yhden alustan alla ja se saatavuus rakennetaan sille samalle järjestelmälle, mikä on viisautta. Samalla varmaan tämä tietoturvakin pystytään takaamaan. Pitää muistaa, että pankeillahan on tämä nykyinen suojajärjestelmä tunnuslukuineen ja muine tunnistuskeinoineen, mutta ilmeisesti tämäkin on jo vanhanaikaista, niin että saamme vieläkin parempia, turvallisia systeemejä tähän maahan rakennettua. Tärkeää on kuitenkin se, että sähköinen palvelu järjestetään niin hyvin toimivaksi, että me todella pystymme siitä hyötymään. Hallitusohjelmassahan yhtenä tärkeänä osana on tämä digitalisointi, mikä on ilolla tervehdittävä asia. Mutta digitalisointikaan ei pelaa, jos emme saa järjestelmiä aikaiseksi, viilattua sillä keinoin, että esimerkiksi verotukseen liittyvät asiat ja monet muut asiat pystytään hoitamaan verkossa. Esimerkiksi nyt menossa oleva sote-uudistus, sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus — kaikki tällaiset palveluthan tulevaisuudessa siirtyvät verkkoon. Se vanha hyvä esimerkki siitä on se, että kun ihminen menee terveyskeskukseen ja hänestä otetaan vaikka se röntgenkuva, niin se hetkessä voidaan lähettää vaikka toiselle puolelle maapalloa, jos asia vaatii, erikoislääkärin tarkastettavaksi, onko kuvassa mitään erikoista, ja sen jälkeen potilas saa nopean palvelun ja avun sairauteensa. Eli tässäkin mielessä tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä ja kannatettava. Toivon mukaan Suomessa riittää nyt viisautta ja järkeä siihen, että pystymme nämä rönsyilevät erilaiset palvelut kokoamaan todellakin yhteen ja saamaan yhden yhteisen ja toimivan järjestelmän, jolla suomalaisten palvelut saadaan kuntoon. Tähän kuuluu olennaisena osana mielestäni myös se — vaikka tässä laissa sitä ei varmaan säädetäkään, mutta se on taas sitten elinkeinopolitiikkaa, ja toivon, että siinä työ- ja elinkeinoministeriö myös Euroopan unioniin päin saisi aikaan sellaiset päätökset ja määrärahavarauksen — että pystyttäisiin nopeat laajakaistayhteydet rakentamaan koko Suomeen. Perustuslakimme mukaan kansalaisethan ovat tasa-arvoisia toisiinsa nähden, ja on pyrittävä järjestämään palvelut niin, että ne toimivat tietenkin täällä Helsingissä mutta yhtä lailla Utsjoella taikka jossakin Nuorgamissa taikka vaikka Pellossa ja Ilomantsissa, niin että ei tämä meidän verkko rajoita sitä luotavien uusien, hienojen palvelujen käyttöä. Nythän meillä on todella Suomi jaettu kahteen osaan: osalla alueista palvelut pelaavat erinomaisesti ja toisilla alueilla juuri eivät ollenkaan. Tässä asiassa olemme jääneet ikävä kyllä taka-alalle, ja toivon hartaasti, että elinkeinoministeriö tässä asiassa on aktiivinen, ja ennen kaikkea, että eduskunta ottaa tässä härkää sarvista ja varaa rahaa budjettiin ja seuraaviin lisäbudjetteihin ja seuraava hallituskin, joka tämän hallituksen jälkeen aikanaan aloittaa sitten, ottaa tämän asian vakavasti. Jos emme saa nopeita laajakaistayhteyksiä toimimaan tässä maassa, se tarkoittaa käytännössä sitä, että jäämme myös markkinoilta sivuun, ja se viennin lisäyksen tavoitekin, millä Suomi nostetaan tästä laman suosta ylös, jää toteutumatta, jos me emme saa näitä tietoverkkojärjestelmiä tässä maassa kuntoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-20T14:52:17,2016-04-20T14:56:39,Tarkistettu,1.1 2016_40_29,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaikka sanotaan, että tikulla silmään sitä, joka menneitä muistelee, ja kun puhutaan tässä, että Suomi on it-teknologiassa nimenomaan julkishallinnossa jäänyt jälkeen, niin kyllä yksi merkittävä osa sitä on, että Valtion tietokonekeskus ajettiin alas ja oma osaaminen hävisi ja sen jälkeen on oltu riippuvaisia markkinavoimista. Siirryttiin konsulttidemokratiaan, joka on osannut rahastaa. Tämä on nytkin haaste, että näin ei käy, kun puhutaan hallitusohjelmassakin voimakkaasti digitalisaatiosta. Hyvä uutinen ei myöskään ole, mitä tänään on uutisoitu, että valtiovarainministerin JulkICT-osaston työilmapiiri on tulehtunut ja selviä kriisiytymisen merkkejä siellä on työtyytyväisyysbarometrissa mitattu. Tämä kaikki vaikeuttaa tavoitteellista työskentelyä. Täällä on, rouva puhemies, monessa puheenvuorossa viitattu Viroon. Viro on hyvä esimerkki, mutta se ei välttämättä, niin kuin täällä on aivan oikein todettu, ole ehdoton malli. Viro lähti rakentamaan järjestelmää tyhjästä vuonna nolla. Meillä on kuitenkin historiaa ja kokemusta, mutta valitettavasti meillä on kielteisiä kokemuksia. Nyt pitää saada todellakin uusi ryhti. Toivon ministerille menestystä tässä työssä. Nyt tuntuu, että ote on oikea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-04-20T14:56:41,2016-04-20T14:58:39,Tarkistettu,1.1 2016_40_30,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä kansallisesta palveluväylästä haluaisin nostaa esille muutaman nettisivun, jotka siihen läheisesti liittyvät. Siis itse tämä palveluväylähän on tiedonvälityskonsepti, joka toimii välitysalustana, kun halutaan suojattuja ja vakioituja tietoja välittää, ja sitä voivat käyttää ne kaikki, jotka siihen ovat liittyneet, eli sillä kansalainen ja julkinen digitaalinen palvelu yhdistetään toisiinsa. Pääteesit siinä ovat löytyvät tietenkin digisuomi.fi-sivuilta, missä on yhdeksän pääteesiä, jotka on kysytty kansalaisilta. Ne on julkaistu viime syksynä. Näitä on muun muassa se, että palvelulla on omistaja, käytetään avointa tietoa ja aukaistaan tietoa, käytetään nykyistä tietoa ja hyödynnetään nykyisin jo olemassa olevia palveluita, saadaan asiakkaalle nopeasti hyötyä. Palvelujen kuuluu olla helppokäyttöisiä ja asiakaslähtöisiä, sekä ensisijaisesti keskitytään sähköisiin palveluihin. Sitten haluan nostaa esille muutamat muut nettisivut, missä tätä kansallista palveluväylää oikein käsitellään: confluence.csc.fi — se on kehittämissivusto, siellä on kaikki dokumentointi — sitten tämä esuomi.fi‑sivusto, se on tämän palveluväylän viestintäkanava, ja itse tämä palveluväyläsivusto, beta-vaiheessa oleva, on beta.suomi.fi. Näiltä neljältä sivustolta löytyvät ne pääteesit koko tähän kansalliseen palveluväylään, ja näitten avulla kansalainen ja myöskin kansanedustaja saa kaiken mahdollisen tiedon siitä, mikä tämän asiain tila oikein on ja missä ollaan menossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-04-20T14:58:39,2016-04-20T15:00:42,Tarkistettu,1.1 2016_40_31,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oli ilo kuunnella edustaja Kasvin puheenvuoroa. Siinä oli konkreettisesti kaikki ne ongelmat, jotka tähän tilanteeseen liittyvät, käsitelty asiallisesti. Ehkä tässä nyt kuitenkin vähän helpottaa tämän tuhkan ripottaminen päälle, kun arvioi yhdysvaltalaisia järjestelmiä, joissa sekki on tunnettu maksuväline ja noin sata suihkulentokonetta siirtää ne clearing-keskukseen, jossa pankit vaihtavat toistensa sekkejä keskenään — kuitenkin se on tietotekniikan johtava valtio noin kaiken kaikkiaan. Tästä Viron esimerkistä — edustaja Kivelä täällä sen totesi — kun nollasta lähdetään, niin on helppo rakentaa. Ja vastaavasti Suomessa voi katsoa tätä potilastietojärjestelmää: jokainen mahdollisesti mukaan tuleva organisaatio alkaa osaoptimoida, lähteekö milloin mukaan vai alkaako vetkuttaa ja minkälaista viivyttelyä tekee. Kansallisesti voisi sanoa, että viimeistään nyt piti lähteä mukaan, mutta myös voisi sanoa valtion ylimmälle johdolle, että laiminlyönti regulaatiossa ja koordinaatiossa on maksanut varmaan Suomelle ehkä 10—20 miljardia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-04-20T15:00:43,2016-04-20T15:02:03,Tarkistettu,1.1 2016_40_32,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtion tarkastusvirasto arvioi ihan tässä vasta nykyisiä sähköisiä palveluitamme, ja tuo raportti ei ollut mitenkään mairittelevaa luettavaa. Se osoitti sen, että kalliiksi on tullut ja palvelut eivät ole olleet ihan sitä, mitä niiden olisi pitänyt. Siksi on erittäin tervetullutta, että tämä laki on tullut nyt eduskuntaan. Yksi kritiikin paikka siinä oli tämä siiloutuneisuus. Itse uskon, että tällä alustalla, mitä nyt rakennetaan, on mahdollista päästä eteenpäin näistä siiloutuneista palveluista. Mietin vaikkapa sitä, että meillä puhutaan paljon kannustinloukuista ja meillä verottajalta löytyy se, että voit laittaa tietosi ja arvioida sen, paljonko sinun verosi tulee olemaan näillä ja näillä luvuilla, ja meiltä löytyy laskureita, joilla voi arvioida vaikkapa sitä, millainen työttömyysturva tulee olemaan tietyillä palkkatuloilla, mutta sitten, kun pitäisi löytyä appsi, joka kertoo, mitä tapahtuu asumistuelle, palkkatuloille ja työttömyysturvalle, sitäpä ei enää löydykään. Mielestäni valtion intressissä pitäisi olla sen, että meillä löytyisi myös näitä ristiin ajettavia järjestelmiä, jotka kertoisivat asiakkaalle sen, mitä tapahtuu, jos hän käyttäytyy tietyllä tavalla. Nyt kun tiedän, että ministeri on ollut aktiivisesti tekemisissä myös tämän perustulokokeilun kanssa, niin toivoisin, että sinne tulisi myös nimenomaan tätä kehitystyötä, koska vaikka me kuinka muutamme lakeja, niin jos ihmiset eivät pysty ennakoimaan omassa elämässänsä niiden taloudellisia seurauksia, niin me emme tavallaan pärjää sillä lainsäädännön muutoksella, koska vanhat mielikuvat elävät. Mutta sitten, jos ajatellaan tätä asiakaslähtöisyyttä, siitähän me saimme kiitosta siinä mielessä, että meillä on tehty näitä käyttäjälähtöisiä testejä ja muita, mutta usein vasta liian myöhäisessä vaiheessa. Oleellista olisikin se, että osaisimme miettiä paremmin, kenelle tuo palvelu tehdään. Usein on lähdetty siitä, että digitalisaatio on ikään kuin sen viraston tai hallinnon toimijan tai julkisen toimijan säästöä palvelujen tarjoamisvelvoitteessa. Silloin lähtökohta on ollut enemmän hallintokeskeinen, kun sen pitäisi olla asiakaskeskeinen: Mitä lisäarvoa tuo palvelu tuo asiakkaalle? (Puhemies koputtaa) Miten se voi palvella paremmin? Silloin pitäisi myös miettiä, (Puhemies koputtaa) minkälainen tuo konsepti kokonaisuudessansa on. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle.) Arvoisa puhemies! Anteeksi, ei mennyt ihan niin nopeasti kuin olin ajatellut. — Ylipäätään jos mietitään, miten nämä palveluketjut toimivat, jotenkin toivoisi, että meillä päästäisiin irti siitä, että liian usein laitetaan se vanha paperikaavake sinne nettiin ja ajatellaan, että se on digitaalista palvelua. Kuitenkin pitäisi miettiä kokonaan uudenlaista konseptia: sitä, kenen tarpeisiin ja millä eväillä ja mitä muuta asiaa voidaan samalla tässä järjestelmässä palvella. Ylipäätään on hyvä, että tätä tämmöistä kokonaista konseptia kehitetään, mutta jotenkin toivoisin, että tässä yhteydessä meillä olisi joku uudelleenajattelu: kun vaikkapa ne työvoimapalvelut usein saavat kritiikkiä siitä, että ne ovat netissä ja ihmiset eivät saa enää tavata työvoimaneuvojia ja sieltä ei saa sitä palvelua, minkä haluaisi, niin miksi sitten Tinder-treffit toimivat? Eikö voisi ajatella, että jos ihmisten kohtaamissysteemeitä kehitetään, niin otettaisiinkin rohkeammin käyttöön niitä ajatuksia, joita täällä sosiaalisen median tai kaupallisten palveluiden puolella on ollut, ja joskus hieman luistettaisiin siitä ikään kuin viranomaislähtöisestä ajattelusta, joka sitten voisi toimia jossakin vähän jäykemmässä muodossa, mutta olisi myös niitä menetelmiä, joilla kevyemmin voisi saada kohtaamisia vaikkapa sitten siellä työnvälityksessä. Yksityisellä puolella näitä on jonkin verran kehitetty, mutta koska siellä on niin vähän toimijoita, niin ne eivät palvele ikään kuin laajoja työmarkkinoita. Tämä vain yhtenä ajatuksena työhallinnon puolelta, jonka parhaiten tunnen. Toivon ministerille menestystä siinä, että myös tämän lain toimeenpanossa ja jatkovalmistelussa oltaisiin valmiita käyttämään luovuutta eikä ainoastaan sitä perinteistä viranomaistarkkuutta, koska molempia tarvitaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-04-20T15:02:04,2016-04-20T15:06:23,Tarkistettu,1.1 2016_40_33,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Edustaja Kurvinen. — Anteeksi, edustaja Kurvinen, siinä oli edustaja Elovaaran nimi pudonnut pois, mutta palautui nyt listalle. — Edustaja Elovaara.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_40_34,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Kiitos, puhemies, näin pääsi tosiaan käymään. Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite viedä digitalisaatiota eteenpäin on tärkeä tavoite. Se tuo mukanaan mahdollisuuksia, mutta myönteisestä kehityksestä voi myös syrjäytyä. Yksi tällainen syrjäyttävä tekijä on vanhuuteen liittyvä muistisairaus. Myös työikäisillä ihmisillä on yhä enenevässä määrin havaittu muistihäiriöitä. Nämä aiheuttavat kustannuksia valtiolle, yrityksille ja asiakkaille. Pankit, televiestintäyhtiöt ja energiayhtiöt hyödyntävät e-laskupalveluita, ja näille tahoille e-laskupalvelut tuovat säästöjä. Kuluttajan kannalta taas erityisesti verkkopankit ovat avainroolissa. Muistisairauksista kärsiville palveluiden käyttöönotto tai käyttö voi osoittautua hankalaksi tai mahdottomaksi. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää sekä kansalaisten kohtelua samalla tavalla että samojen mahdollisuuksien tarjoamista. E-laskuista ei yleisesti ottaen peritä erillistä maksua. Sen sijaan paperilaskujen kohdalla hinnat vaihtelevat. Halusin vain tuoda tämän keskustelun yhteydessä esiin tämän seikan, koska olen huolissani siitä, että muistisairaat ja vanhukset, joilta peritään laskuista erillistä maksua, asettuvat epätasa-arvoiseen asemaan. Toivon, että valtionhallinto ja hallitus ottavat myös tällaisen näkökulman huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-04-20T15:06:30,2016-04-20T15:07:56,Tarkistettu,1.1 2016_40_35,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se on hyvä, että täällä salissakin on ""naiset ensin"", se on hyvä periaate. Ihan joitakin ajatuksia tähän keskusteluun yhteiskunnan digitalisaatiosta ja sähköisistä palveluista. Tätä keskustelua on vaihteeksi ollut ihan miellyttävää kuunnella ja seurata. Täällä on aika lailla ollut sellainen yhteinen henki yli hallitus- ja oppositiorajojen ja ryhmärajojen siitä, että meidän pitää tässä edetä ja meidän pitää saada säästöjä aikaan, luoda parempia palveluita ihmisille ja ehkä luoda bisnesmahdollisuuksiakin yksityiselle sektorille. Valitettavasti Suomi, joka oli vielä 1990-luvulla niitä maailman parhaimpia tietoyhteiskuntia, on jäänyt pahasti tässä informaatio- ja tietoyhteiskuntakehityksessä jälkeen. Jos vaikka katsoo Viroon, meidän eteläiseen naapuriimme, heillä on ollut kunnianhimoa, unelmia ja haaveita ja he ovat toteuttaneet niitä paljon eteenpäin, olleet joustavia ja luovia. Toivottavasti mekin saamme vähän sellaista henkeä. Arvoisa puhemies! Tahdon kiinnittää huomiota sellaiseen asiaan, että meillähän olisi tunnistautumiseen olemassa helppo väline, mikä suurimmalla osalla suomalaisista on, mutta ei valitettavasti kaikilla, nimittäin pankkien verkkopankkitunnukset, joita paljon jo nytkin hyödynnetään. Mutta tosiasiahan on se, että kaikki ihmiset eivät taloustilanteestaan tai velka- ja maksuhistoriastaan johtuen verkkopankkitunnuksia saa. Tässä kohtaa tahtoisinkin vedota ihan meidän finanssialaamme ja meidän pankkisektoriimmekin, että mietittäisiin niitä pankkien käytäntöjä, kenelle annetaan verkkopankkitunnuksia. Uskon, että se olisi myös rahoitusalan etu, jos meillä olisi entistä kätevämpi ja selkeämpi tapa päästä eri sähköisiin palveluihin ja päästä erilaisille sähköisille kaistoille. Joudumme myös varmasti miettimään täällä eduskunnassa, että jos pankit eivät vapaaehtoisesti niitä verkkopankkitunnuksia anna, onko tässä tarpeen tehdä lainsäädäntömuutoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-04-20T15:07:58,2016-04-20T15:09:56,Tarkistettu,1.1 2016_40_36,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun tämä sähköinen asiointi toivon mukaan ottaa oikein kunnon kilpailukykyloikan tässä tämän hallituksen aikana ja samaan aikaan tehdään sote-uudistusta, joka myös on äärimmäisen tärkeä uudistus, niin kysyisin paikalla olevalta ministeriltä: Kun tämän sähköisen asioinnin uutta pohjaa luodaan nyt kokonaan, niin yksi sosiaali- ja terveydenhuollon suuri ongelmahan on se, että meillä on erilaisia potilastietojärjestelmiä eri kunnissa. Ollaanko nyt luomassa Suomeen sellaista yhtä järjestelmää, jonka avulla voidaan kehittää koko digitaalista terveydenhuoltoa paljon tehokkaammin? Yhdysvalloissahan tästä on hyviä kokemuksia, muun muassa veteraanien terveydenhuolto on järjestetty niin, että samalla kortilla saa palvelun, olipa se sitten Havaijilla tai Alaskassa, sillä ei ole väliä. Pääsemmekö joskus tällaiseen järjestelmään?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-20T15:09:59,2016-04-20T15:10:47,Tarkistettu,1.1 2016_40_37,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on hyvä, että tätä kansallista palveluarkkitehtuuriprojektia jatketaan, ja minusta on hyvä, että hallitus on ottanut tämän kokeilujen linjan, sehän sopii tähän kuvaan oikein hyvin. Näissä toteuttamisvaihtoehdoissa haluan vielä peräänkuuluttaa sitä, että olisi todella tärkeää, että meidän hyvin repaleisella kentällämme eivät hääräisi kaikki itse toteuttamalla digitaalisia palveluita. Nyt kadotin sen kohdan tässä, mutta en tiedä, annetaanko tässä kuitenkin hiukan vielä periksi sille, että voitaisiin tuottaa omia palveluita siellä sun täällä, koska tämä ajatus, joka tässä esityksessä on, minusta kuitenkin viittaisi siihen, että kaikki olisi yhteisissä käsissä näitä kahta muuta toimintoa lukuun ottamatta. Jos Väestörekisterikeskus sitten tiukasti pitäisi huolta siitä, että palvelutuotanto ei pääse repsahtamaan, niin se on erittäin olennainen juttu, koska meillä on hyvin paljon repaleisia ict-projekteja, joissa tosiasiassa ei ole saatu oikeata tulosta aikaan. Niin kuin ministerille jo peräsin tuossa debattikeskustelussa, niin tämän olennaisin osa kansalaisille ei ole tämä lainsäädäntö vaan se, miten tämä lainsäädäntö toteutetaan käytännössä, ja sitä varten me tarvitsemme sen palveluväylän. Minusta olisi tärkeätä, että se palveluväylä rupeaisi jo lopulta tulemaan ulos — kun me itse toivoimme, että tehdään siitä uuden sukupolven palveluväylä, ja sen takia on tämä virolainen konsepti, jonka me aidosti saimme lopulta ilmaiseksi viime kaudella kovan taistelun tuloksena, niin se palveluväylä tulisi sitten ulos. Toivoisin, että ministeri ottaisi sen nyt ihan keskeiseksi asiaksi, koska se varmistaisi kansalaisille, että meillä ovat kaikki nämä yksissä käsissä. Sen sijaan kun edustaja Kurvinen puhui pankkitunnuksista, niin jo viime kaudella otettiin huomioon se tosiasia, että tunnistautumisratkaisukaan ei voi olla yhden kortin varassa. Enää ei edes mobiililla tunnisteta, vaan tulevaisuuden tunnistamisratkaisut ovat hyvin erilaisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-20T15:10:49,2016-04-20T15:12:55,Tarkistettu,1.1 2016_40_38,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sympatisoin kovasti ministeri Vehviläistä, kun täällä salissa on koko ajan vedottu Viron erinomaisuuteen. Tosiasia tietenkin on se, että väkiluku on neljännes Suomen väkiluvusta ja siellä on aika lailla puhtaalta pöydältä saatu näitä ratkaisuja tehdä. Mutta joka vaiheessa teknologia vanhenee ja uudistuu, joten haluan tässä ihan omasta kokemuksesta kertoa, että tämä Viron yhteisten palveluiden käyttöliittymä kuluttajalle, käyttäjälle, ei ole suinkaan mikään maailman paras tai edes helppokäyttöinen. Siihen edellytetään sirukortti, erillinen lukija, ladattava ja vaikeakäyttöinen ohjelma, ja en tiedä, oliko omissa korkeakouluopinnoissani joitain puutteita, mutta en ole tähän päivään asti onnistunut näitä palveluita käyttämään. Tässä tuleekin esiin juuri tämä teknologian haaste, johon edustaja Kiurukin tässä juuri viittasi. Suomessahan yritettiin kuumeisesti ja pitkään saada aikaan juuri tällainen sirullinen henkilökortti, tunnistautuminen. Siihen muistaakseni paloi 10 miljoonaa euroa, ja tätä odotellessa, tätä eräänlaista digitaalista Olkiluoto 3:a odotellessa sitten mentiin siihen järjestelmään, että sitten käytetään vain pankkitunnuksia. Sehän on toiminut kohtalaisen hyvin ottaen huomioon kuitenkin edustaja Kurvisen esittämät varaumat. Ei meillä ole mitään syytä ottaa esimerkkiä jo nyt toteutetuista ratkaisuista, koska ne ovat jo nyt auttamattomasti vanhentuneita, ja se haaste, jossa tietenkin haluamme kaikki tukea ministeriä, on se, että löydetään sellaiset ratkaisut, jotka eivät ole vanhentuneita jo tullessaan käyttöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-20T15:12:55,2016-04-20T15:14:46,Tarkistettu,1.1 2016_40_39,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Matkan varrella tulee varmaan monia kysymyksiä. Mutta kun selailin tätä esitystä, niin tuo 18 § kertoo näistä häiriötilanteista, ja tiedetään, että sähköisessä asioinnissa saattaa tulla aina katkoksia, ja puhuttiin tietoturvaloukkauksista ynnä muista, jotka estävät tietysti tämän tukipalvelun toimivuuden. No, palvelun tuottaja tietysti ilmoittaa, mistä häiriöistä on kysymys, kuinka kauan kestää ja niin edelleen. Mutta kysyisin sitten, kun en päässyt oikein tietoisuuteen, kun saattaa olla joku tilanne, että kestävät päiväkausia nämä katkokset: kuka silloin on vastuussa, kuka vastaa ja millä lailla? Se on tietysti eri asia, kun on tämmöinen poikkeusolo ja silloin tulee häiriötilanteita, mutta näin normaalisti saattaa olla päivän kaksikin pois niin, että nämä eivät pelitä niin kuin pitäisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-04-20T15:14:47,2016-04-20T15:15:47,Tarkistettu,1.1 2016_40_40,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp,Nyt ministeri Vehviläiselle 3 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_40_41,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä  valtion  yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos tästä keskustelusta. Täällä on tullut paljon hyviä näkökulmia, ja meidän tahtotilamme on kyllä näemmä erittäin yhteinen tässä asiassa. Muutama kommentti yksittäisiin puheenvuoroihin. Ensinnäkin edustaja Laukkanen sanoi näistä karttapalveluista. Ne karttapalvelut ovat kyllä tulossa tämän myötä, mutta niitä ei tuota Väestörekisterikeskus vaan Maanmittauslaitos samalla tavalla kuin Väestörekisterikeskus ei tee verkkomaksamiseen liittyvien palvelujen tuottamista. Se on Valtiokonttori, joka tekee niitten osalta sen. Sitten kun täällä tuli monessa puheenvuorossa, muun muassa edustaja Mäkisalo-Ropposelta, tästä esteettömyydestä ja myös siitä, miten ikäihmisillä on mahdollisuus, ja jonkun muun puheenvuorossa tulivat nämä muistisairaat esille, niin haluan todeta, että me laitoimme pari viikkoa sitten tämmöisen nimenomaan ikäihmiselle suunnatun nettiaivoriihen siitä, minkälaisia digitaalisia palveluita ikäihmiset haluaisivat. Juuri tätä käytettävyyttä, käyttäjälähtöisyyttä halutaan saada sitä kautta selville. Se on minusta äärimmäisen tärkeätä, että me pystymme arkipäiväistämään digitalisaation, että se ei ole vain joku möhkäle ja joku järjestelmä ja teknologia jossakin tuolla, vaan että ihmiset tulevat ikään ja omaan varallisuuteensa nähden sinuiksi sen kanssa, että tavallista toimintaahan se on. Meidän tietysti kansanedustajina pitää olla tässä tämmöisiä lipunkantajia, että me teemme myös itse, puhumme kentällä tilaisuuksissa riittävän yksinkertaisilla esimerkeillä, mistä tässä kaiken kaikkiaan on kysymys. Sitten edustaja Kasvin viisas puheenvuoro monella tavalla. Minä itse ajattelen ja olen seurannut myös sitä Tanskaa tässä, miten siellä on tehty, ja minä ajattelen niin, että ennen kuin meillä tämä alusta ja tämä väylä on kunnossa, niin me emme voi vaatia ihmisiltä. Meidän pitää saada, että meillä on tämä alusta tarjolla, mutta itse omassa mielessäni juuri tänä aamuna, kun tänne keskusteluun valmistauduin, pohdin sitä, olisiko meillä uskallusta laittaa tämmöisiä kansallisia ja strategisia tavoitteita siitä, mihinkä vuoteen mennessä minkäkin verran meidän aikuisikäisestä väestöstämme käyttäisi tunnistautumista ja tekisi tämän kautta tai minkä verran käytetään vaikka toisen puolesta asiointia, ja että tehtäisiin tämmöiset strategisemmat tavoitteet näille asioille ja niitä sitten seurattaisiin ja tehtäisiin korjausliikettä, jos ei niissä päästä sitten eteenpäin. Edustaja Kurviselle, joka lähti juuri, totean vielä tässä nyt ihan lopuksi sen, että meillä on tekeillä juuri hallituksen esitys, joka muuttaa sitä, että kaikilla pankeilla on velvollisuus antaa jokaiselle asiakkaalle yleiskäyttöiset pankkitunnukset. Edustaja Hoskoselle lyhyesti tästä sote-ratkaisusta ja maakuntien perustamisesta, että niitten pitää tulla käyttämään tätä meidän alustaamme täysillä mukaan. Mutta sitten, niin kuin tiedetään, eri hallinnonaloilla on myös tietojen luovuttamisesta toiselle erilaisia säännöksiä, mikä tulee tarkoittamaan myös lisää lainsäädäntömuutoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-04-20T15:15:51,2016-04-20T15:19:15,Tarkistettu,1.1 2016_40_42,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto. Keskustelun aloittaa ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_40_43,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi. Tämä lakiesitys on osa vuonna 2013 alkanutta prosessia, jossa varhaiskasvatus siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta opetus- ja kulttuuriministeriöön. Nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä olevat säännökset varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista kumottaisiin, mutta tämä esitys uudesta laista pohjautuu tähän aiempaan lakiin. Maksu määräytyisi edelleen perheen koon ja tulojen sekä varhaiskasvatuksen käytön määrän perusteella. Myös maksun määräämisen perusteena olevat tulolajit säilyisivät ennallaan. Hallitusohjelma edellyttää, että kuntien taloutta paikataan lisäämällä varhaiskasvatuksen maksutuloja 54 miljoonan euron verran. Tästä syystä tässä esityksessä varhaiskasvatuksen maksuja korotetaan. Varhaiskasvatus on tavoitteellista, pedagogista kasvatustoimintaa, jota tehdään suunnitelmallisesti ja ammattimaisesti. Se on laadukasta työtä, jota tekevät korkeasti koulutetut kasvatusalan ammattilaiset joka puolella Suomea. Tästä julkisesta palvelusta maksetaan jatkossakin julkisin varoin noin 84 prosenttia. Korotukset ehdotetaan toteutettaviksi pääosin siten, että enimmäismaksua korotetaan 22 prosenttia. Myös nykyisen enimmäismaksun alle jääviä maksuja korotetaan hieman, jotta saavutetaan hallituksen tavoite nostaa asiakasmaksukertymää. Ylin varhaiskasvatuksesta perittävä kuukausimaksu olisi esityksen mukaan 354 euroa 290 euron sijasta. Ylin perittävä maksu nousisi siis 64 euroa. Maksu ei kuitenkaan nouse uuteen enimmäismaksuun kaikilla niillä, jotka nykyisin maksavat ylintä maksua. Nykyisin ylintä maksua maksavien neljän hengen perheissä tai suuremmissa perheissä nuorimman lapsen maksu nousisi 30—60 euroa perheen tuloista riippuen. Kahden ja kolmen hengen perheiden tapauksessa nyt ylintä maksua maksaneiden perheiden maksu saattaa laskea tai nousta 0—64 euroa tuloista riippuen. Maksujen määrittelyssä käytettyjä tulorajoja nostetaan. Tulorajoja on pienempien eli kahden ja kolmen hengen perheiden osalta korotettu suhteessa enemmän kuin isompien perheiden kohdalla. Tämä vaikuttaa pienituloisten kahden ja kolmen hengen perheiden maksuja alentavasti ja parantaa työnteon kannustimia. Muutos helpottaa erityisesti pienituloisten yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajien maksuja. Samalla kannustamme yksinhuoltajia ottamaan työtä vastaan, mikäli mahdollista. Maksuprosentteja esitetään nostettaviksi muilta kuin kahden hengen perheiltä. Maksuprosentin korotus vaikuttaa siten, että maksu nousee euromääräisesti vähiten pienintä maksua maksaneilla ja enemmän miltei enimmäismaksua maksaneilla. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksuun esitetään muutoksia. Mikäli lapsi olisi varhaiskasvatuksessa korkeintaan 20 tuntia viikossa, kuukausimaksu voisi olla enintään 60 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Vähintään 35 viikkotunnin varhaiskasvatuksesta voitaisiin periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Mikäli lapsi olisi varhaiskasvatuksessa enemmän kuin 20 tuntia mutta alle 35 tuntia, maksu olisi suhteutettava lapsen varhaiskasvatusaikaan. Tämän lisäksi kunnat voivat edelleen käyttää hyvin esimerkiksi tuntiperusteisia asiakasmaksuja laissa säädetyn enimmäismaksun rajoissa. Sisaralennuksiin esitetään myöskin muutoksia. Toisesta lapsesta perittävä maksu olisi aina enintään 90 prosenttia ensimmäisen lapsen kokoaikaisesta maksusta eli korkeintaan 319 euroa kuukaudessa. Seuraavien lasten maksu olisi edelleen 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta. Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatus säilyy maksuttomana pienituloisimmille perheille eli niille perheille, joiden tulot jäävät esitettyjen tulorajojen alle, ja niille, joiden maksu olisi alle 27 euroa. Lisäksi laissa säädettäisiin, että varhaiskasvatuksen maksu olisi jätettävä perimättä tai sitä olisi alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaisi palvelun käyttäjän tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai palvelun käyttäjän lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Varhaiskasvatuksen kustannuksista asiakasmaksutulojen kattama osuus oli vuonna 2013 noin 14 prosenttia. Maksukorotusten jälkeenkin asiakasmaksujen osuus kustannuksista on noin 16 prosenttia. Varhaiskasvatus on siten edelleenkin maksukorotuksista huolimatta erittäin vahvasti subventoitu julkinen palvelu. Korkeatasoisen, kattavan ja vaikuttavan varhaiskasvatuksen kehittäminen tulee jatkumaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö alkaa valmistella varhaiskasvatuksen kehittämisohjelmaa yhdessä ammattilaisten kanssa, ja Opetushallitus laatii nyt ensimmäistä kertaa varhaiskasvatukselle perusteet, joita on noudatettava koko maassa varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon turvaamiseksi.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-20T15:19:39,2016-04-20T15:25:16,Tarkistettu,1.1 2016_40_44,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,Otetaan muutama puhuja tuosta listalta ennen debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_40_45,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On vaikea ymmärtää, millaista maata hallitus haluaa suomalaisille perheille rakentaa. Ensin viedään läpi paketti, jolla heikennetään varhaiskasvatuksen laatua, jolla kasvatetaan lapsiryhmien kokoa, jolla huononnetaan suomalaisten lasten oikeuksia. Kun varhaiskasvatuksen heikentämispaketti on saatu läpi, niin nyt meille tuodaan tänne esitys, jossa päivähoitomaksuja korotetaan täysin kohtuuttomasti. Arvoisa puhemies! Tällaisen politiikan perusteita on mahdoton ymmärtää, ellei tavoitteena ole saada äidit jäämään kotiin ja vähentää varhaiskasvatusta saavien lasten määrää. Hallitus puhuu jatkuvasti kannustinloukuista. Niihin vedoten työttömiä kyykytetään ja kytätään. Mutta kun kyse on tavallisten äitien töihin palaamisesta, niin onkin aika lailla toisenlainen ääni kellossa. Äitien kohdalla kannustinloukkujen purkamisen sijaan hallitus rakentaa niitä lisää. Kotiäitiyhteiskunta saadaan aikaan, kun äitien ei kannata enää palata töihin, kun luottamus siihen karisee, että lapsesta pystytään pitämään päiväkodissa hyvää huolta. Me tiedämme tutkimusten ja asiantuntijoiden lausuntojen perusteella, että taloudellisilla kannustimilla on iso vaikutus pienten lasten äitien työllisyyteen. Äitien palkka on usein isän palkkaa pienempi. Jos töihin palaaminen tarkoittaa sitä, että tämän jälkeen joutuu ylimpään maksuluokkaan, ei näiden massiivisten maksukorotusten jälkeen pienipalkkaiseen työhön kannata enää palata. On hyvä, että yksinhuoltajien kohdalla näin ei enää ole, mutta kun maksuluokkien tulorajoja ei pyynnöistä huolimatta haluta korjata, nämä kohtuuttomat korotukset osuvat ihan tavallisiin perheisiin. Eivät nämä ole mitään rikkaita äitejä. Eivät nämä ole mitään rikkaita isiä eivätkä nämä ole mitään rikkaita perheitä. Nämä ovat ihan tavallisia suomalaisia perheitä, ja siksi tätä opetusministerin esitystä päivähoitomaksujen korotuksesta ei voi kannattaa. Arvoisa puhemies! Kun päivähoidon ja varhaiskasvatuksen heikentämispaketti oli meillä täällä salissa käsittelyssä, niin meille vakuutettiin silloin kerta toisensa jälkeen, että kunnat saavat itse päättää, haluavatko ne leikata lapsilta, haluavatko ne heikentää lasten asemaa omassa kunnassaan. Silloin meille todettiin, että kunnat itse päättävät. Mutta sitten kun kuntapäättäjät ympäri Suomea kieltäytyivät leikkaamasta lapsilta, niin hallitus pisti heidät syytetyn penkille. Hallitus nimesi nämä lapsia puolustavat kunnat syyllisiksi tehtyihin lisäleikkauksiin. Ja nytkin on ihan selvää, etteivät kaikki Suomen kunnat tule koskaan hyväksymään näin suuria maksuja keskituloisille suomalaisille perheille, eli jälleen erot eri kunnissa asuvien perheitten välillä tulevat kasvamaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikasta ei saada perhemyönteistä niin, että nimitetään sille perheministeri. Hallituksen politiikasta saadaan perhemyönteistä niin, että tehdään perhemyönteistä politiikkaa, ja sitä tämä hallitus ei tee. Lasten tasa-arvoinen oikeus päivähoitoon lopetetaan. Päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja kasvatetaan. Lasten saaman hoivan ja opetuksen laatu heikkenee. Perheissä, joissa isä ja äiti ovat poliiseja, opettajia, terveydenhoitajia, vanhempien palkkoja leikataan. Lapsilisiä, vanhempainvapaan päivärahaa, sairauspäivärahaa leikataan. Ja samalla päivähoitomaksut ja terveyskeskusmaksut nousevat. Ja kun lapsi vihdoin menisi opiskelemaan, niin opintorahaa on leikattu lähes neljänneksen. Arvoisa puhemies! Onko tämä hallitus missään vaiheessa pysähtynyt ja miettinyt kaikkien näitten tekojen seurauksia? Onko missään vaiheessa käyty läpi sitä, miten tämä kaikki vaikuttaa suomalaisiin perheisiin, äiteihin, isiin ja lapsiin? Nyt rakennetaan kotiäitiyhteiskuntaa, jossa lapsen mahdollisuudet riippuvat entistä enemmän siitä, mihin perheeseen hän on sattunut syntymään, ja se ei ole oikein.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-04-20T15:25:24,2016-04-20T15:30:06,Tarkistettu,1.1 2016_40_46,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Regeringen planerar att införa stora förhöjningar av dagvårdsavgifterna. Samtidigt som sysselsättningsgraden — och speciellt kvinnornas sysselsättningsgrad — är vår stora utmaning skapar vi nya incentiv för att kvinnor och män ska stanna hemma.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2016-04-20T15:30:10,2016-04-20T15:30:55,Tarkistettu,1.1 2016_40_47,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat, ministeri! Kaikki tiedämme, että jokainen euro, joka sijoitetaan varhaiskasvatukseen, maksaa itsensä takaisin kuusinkertaisena. Ei siis ole liioiteltua sanoa, että lasten hyvinvointiin panostaminen on investointi meidän kaikkien tulevaisuuteen. Hallitus on asettanut työllisyysasteen nostamisen tavoitteen 72 prosenttiin, ja siihen on todellakin matkaa. Täytyy kyllä ihmetellä, miten nämä hallituksen nyt tekemät esitykset tukevat tätä tavoitetta työllisyysasteen nostamiseksi, kun me nyt tiedämme sen tosiasian, että tässä ollaan jälleen kerran rakentamassa sellaista tilannetta suomalaisille lapsiperheille, että se pienipalkkaisen työn vastaanottaminen ei todellakaan ole kannattavaa. Naisten työllisyysaste on Suomessa tällä hetkellä moniin muihin EU-maihin verrattuna korkea, mikä helpottaa perheiden toimeentuloa sekä takaa naisille taloudellista itsenäisyyttä. Kahden elättäjän malli takaa parhaiten myös vanhemmuuden jakamista, kun miehet eivät yksin ole vastuussa perheen elättämisestä, vaan heillä on myös mahdollisuus viettää aikaa lastensa kanssa. Vaikka tasa-arvossa on vielä paljon tehtävää, näistä asioista voimme olla Pohjoismaissa ylpeitä. Valitettavasti tasa-arvokehitys ei ole sellaista, joka menee vain tasaisesti eteenpäin, vaan välillä siinä tulee suuriakin takapakkeja, ja nyt tämä käsittelyssä oleva päivähoidon maksujen korotus on yksi esimerkki siitä. Tässä on taas kerran yksi hallituksen esitys, jolle olisi pitänyt tehdä kunnollinen sukupuolivaikutusten arviointi. Ei kyllä tarvitse olla kummoinenkaan tasa-arvoasiantuntija, että tajuaa, että päivähoidon maksujen korottaminen vaikeuttaa erityisesti naisten työssäkäyntiä. Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite työllisyysasteen nostamisesta jää kyllä nyt puolitiehen, jos naiset ajetaan kotiin. Eilen Ylellä neljän lapsen äiti kertoi, että työhönpaluu perhevapaiden jälkeen ei kannata päivähoidon maksujen nousun takia. Näitä tarinoita tosielämästä saamme jatkuvasti kuunnella. Syksyllä pääministeri kuunteli kätilöitä. Nyt kannattaisi koko hallituksen kuunnella esimerkiksi perhevapailta työelämään paluuta suunnittelevia äitejä. Tässä joukossa on paljon ihmisiä, jotka haluaisivat palata töihin mutta kohtaavat monenlaisia esteitä, joista päivähoidon maksut ovat yksi esimerkki. Myös muut hallituksen toimet työn ja perheen yhteensovittamiseksi ovat olleet vaatimattomia tähän asti. Toivottavasti pitkään odotettu hallituksen tasa-arvo-ohjelma antaa tavoitteita ja ratkaisuja näihin kysymyksiin. Tasa-arvo-ohjelma saa kyllä olla ihmeidentekijä, jotta sillä saataisiin paikattua edes pieni osa näistä hallituksen toimista, joilla tasa-arvoa on oikein urakalla viety taaksepäin. Ainoa positiivinen asia hallituksen esityksessä on, että päivähoidon nollamaksuluokka aiotaan säilyttää. Myönteisenä voidaan pitää myös sitä, että yksinhuoltajan asema on huomioitu, kun yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajien maksut pienenevät hiukan. Arvoisa puhemies! Meidän on tärkeä muistaa, että päivähoidon maksujen korotusten lisäksi hallitus on tehnyt monia muitakin heikennyksiä varhaiskasvatukseen. Subjektiivinen päivähoito-oikeus lopetettiin ja ryhmäkokoja kasvatettiin. On käsittämätöntä, että päivähoidon maksuja korotetaan ja varhaiskasvatuksen laatua heikennetään, vaikka me kaikki tiedämme, että laadukkaan varhaiskasvatuksen tulee olla jokaisen lapsen oikeus perheen taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta riippumatta. On todettava, ettei Sipilän hallitus tunnu ymmärtävän tai haluavan ymmärtää, kuinka suuren virheen se on tekemässä vaarantaessaan tällä säästöpolitiikallaan varhaiskasvatuspalveluiden saatavuuden niitä tarvitseville perheille. Sitä kautta hallitus tietoisesti rajoittaa lapselle perusoikeutena turvattua oikeutta varhaiskasvatukseen. On hyvä, että tämä lakiehdotus ja lakiehdotukset menevät perustuslakivaliokuntaan lausunnolle. Toivon todella, että perustuslakivaliokunta antaa sellaisen lausunnon, että tämä älytön, typerä ja erittäin epätasa-arvoinen hallituksen esitys tullaan kumoamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-04-20T15:34:52,2016-04-20T15:40:01,Tarkistettu,1.1 2016_40_48,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aina joskus minuun ottaa yhteyttä lapseton kansalainen, joka kysyy, miksi hänen pitäisi veroillaan maksaa jonkun toisen lapsen hoivasta. Minulla on tapana vastata: no siksi, että se lapsi todennäköisesti maksaa jonakin päivänä sinun eläkkeesi. Tämä uudistus, mikä meillä nyt on käsittelyssä, ei sinällään ole kovin suuri, mutta se menee väärään suuntaan, eikä se ole ensimmäinen siinä uudistusten sarjassa, jossa me olemme nyt purkamassa sitä todellista yhteiskuntasopimusta, sitä sukupolvien välistä hoivasopimusta, jonka varaan meidän yhteiskunta on rakennettu. On hienoa, että nollamaksuluokka säilyy. On hienoa, että maksuprogressio säilyy. Mutta on surullista, jos esityksen ainoa hyvä puoli on, että se ei ole vielä huonompi kuin se voisi olla. Osalle lapsiperhetalouksia korotukset päivähoitomaksuihin tulevat olemaan huomattavia. Suomalaisessa yhteiskunnassa poikkeuksellista lähes kaikkiin muihin Euroopan maihin nähden on ollut se, että meillä naisetkin tekevät kokopäivätöitä. Meillä naiset ovat täysipainoisesti työelämässä siinä missä miehetkin, ja yksi keskeinen syy, miksi näin on ollut, on se, että meillä on pystytty takaamaan laadukas ja verraten edullinen, turvallinen päivähoito lapsille, minkä vuoksi myös keskiluokkaiset naiset ovat täysipainoisesti työelämässä mukana. Kun nyt samanaikaisesti päivähoidon hintaa korotetaan ja sen laatua lasketaan ryhmäkokojen suurentamisen myötä, niin on vähintäänkin todennäköistä, että tästä syntyy kannustin toisaalta äideille jäädä kotiin lasten kanssa entistä pidemmäksi aikaa tai entistä useammin ja toisaalta kannustin käyttää yksityisiä päivähoitopalveluita. Näillä kummallakin on kerrannaisvaikutuksia, joita lakiesitys ei hirveästi pysähdy pohtimaan, toisaalta tietysti Suomen yleiseen työllisyystilanteeseen, toisaalta siihen, millaisessa hoivan maailmassa meidän lapsemme kasvavat. Käykö meidän päivähoitojärjestelmälle niin kuin meidän terveysjärjestelmälle on käynyt aikaisemmin, että meillä on hiljalleen rapautuvat kaikille tarkoitetut julkiset lasten hoivapalvelut ja sitten erityiset, vähän kalliimmat palvelut niille, joilla on varaa siitä maksaa? Suomalainen tasa-arvo on lähtenyt siitä, että meidän lapsemme käyvät ensin yhteisessä päiväkodissa, sen jälkeen he menevät yhteiseen peruskouluun. Tämä on iso etu meille. Yksi minun saksalainen tuttavani sanoi, että hänestä näyttää, että Suomi ei ole maa vaan klubi, ja hän tarkoitti sillä, että meillä täällä hän näkee sellaista tasa-arvoa, jota hän ei omasta yhteiskunnastaan tunnista. Tässä on hirveästi sellaista, mitä toivoisi vaalittavan. Universalismilla tarkoitetaan sellaista järjestelmää, jossa kaikilla on oikeus palveluihin ja jossa nämä palvelut tuotetaan verorahoitteisina, ainakin pääosin. Puhtaasti universaaleja palvelujärjestelmiä ei juuri ole missään, mutta se ihanne on aika monessa meidän hyvinvointivaltion rakenteeseen luodussa suuressa järjestelmässä siellä taustalla. Nyt kun me olemme menossa kohti sellaista maailmaa, jossa työurat katkeilevat ja jossa kuukausiansiot tulevat vaihtelemaan merkittävästi kuukaudesta toiseen ja jossa ehkä myös lapsilla tulee lähitulevaisuudessa olemaan kaksi virallista kotia, niin minun nähdäkseni meidän pitäisi kulkea pikemminkin kohti tätä universalismin ihannetta, ei suinkaan siitä poispäin, niin kuin nämä hallituksen toimet nyt yksi toisensa jälkeen tuntuvat vievän. Minä en näe, että tällä tiellä meillä pidemmän päälle on mahdollista tehdä sellaista järjestelmää, joka kestää, joka kantaa, jonka varaan voi rakentaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-20T15:40:06,2016-04-20T15:45:09,Tarkistettu,1.1 2016_40_49,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,Sitten siirrytään debattiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_40_50,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa puhemies! Eilen hallitus kertoi, että kannustinloukkuja puretaan nyt todella isolla kädellä ja näillä eilisillä toimilla, jotka sisältävät esimerkiksi työnäytteen, madalletaan kynnystä työhön pääsyyn. En tiedä, olitteko, ministeri, samoissa pöydissä madaltamassa tätä kynnystä työhön pääsyyn, mutta jotakin ristiriitaista tässä tänään käsillä olevassa esityksessä kyllä on suhteessa eilisiin päätöksiin. VATTin erikoistutkija Tuomas Kosonen on kertonut julkisuudessa, että taloudellisilla kannustimilla on erittäin suuri vaikutus ja osalla vanhemmista päivähoitomaksujen ja kotihoidon tuen yhdistelmä johtaa siihen, että pienipalkkaiseen työhön työllistyminen ei kasvata perheen tuloja. Kun ennen tämä ero oli pienipalkkaisilla noin 300 euroa, tämän hallituksen esityksen jälkeen, kun päivähoitomaksut näin merkittävästi ja kohtuuttomasti nousevat, ero on enää 200 euroa. Kysyn nyt teiltä, ministeri: miksi tästä ei tehty sukupuolivaikutusten arviointia eikä työllisyysvaikutusten arviointia eikä arviointia siitä, miten lapsiperheille kaikki kustannukset kasautuvat nyt kerralla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-20T15:45:18,2016-04-20T15:46:32,Tarkistettu,1.1 2016_40_51,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa puhemies! Jatkossakin suurin maksurasitus on yhteisistä varoista otettavista verovaroista 86 prosenttia. Voi sanoa, että yhteisvastuullinen toimintamalli jatkuu. Muutamia havaintoja hallituksen esityksestä. Ensinnäkin hallituksen esityksessä on kaikista haavoittuvaisimmat lapsiryhmät huomioitu. Ensinnäkin nollamaksuluokka säilyy, toiseksi pienituloisten yksinhuoltajien lasten osalta maksurasitus myöskin pienenee. Kolmas ehkä vähäisemmälle huomiolle jäänyt uusi esitys on yhteishuoltajuudessa: vuoroviikoin toisen vanhemman luona asuvien lasten huomiointi erikseen maksujen osalta. Mielestäni tämä on yksi osoitus siitä, että meillä lainsäädännössä huomioidaan meidän uudet tavat eroperheiden osalta asua ja heidän lapsensa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-04-20T15:46:34,2016-04-20T15:47:34,Tarkistettu,1.1 2016_40_52,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä on aiemmin erilaisissa asiayhteyksissä jouduttu kuulemaan sitä, että tämä hallitus on naisvihamielinen hallitus, muun muassa edustaja Kontula on näin todennut. Kyllähän tämä panee miettimään, kuinka tämä hallitus arvioi naisten asemaa työelämässä, kun nostetaan maksuja keskituloisilta perheiltä jopa 20 prosenttia, kuten Helsingin Sanomat kirjoittaa. Työelämään osallistuvien naisten asema tulee merkittävästi vaikeutumaan tämän niin sanotun uudistuksen eli leikkauksen tai maksujen korotusten kautta. Mielenkiintoista on se, että päähallituspuolue keskustasta, joka erityisen painavasti esiintyy perhepuolueena, ei ole täällä salissa yhtään edustajaa keskustelemassa päähallituspuolueen puolesta tästä niin sanotusta uudistuksesta. Kummallinen tilanne. Toivon vain, että ministeri Grahn-Laasonen miettii tätä asiaa vielä uudelleen — että naisten tasa-arvo työelämässä edellyttää sitä, että on tasa-arvoiset mahdollisuudet lastenhoitoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-20T15:47:36,2016-04-20T15:48:40,Tarkistettu,1.1 2016_40_53,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatusmaksujen lakiesitys on hyvin haastava. Tässä tehdään todella kipeitä säästöjä. Paljon on hyvääkin tässä — modernin perhepolitiikan ottaminen näihin asiakasmaksuihin — mutta kyllä haluaisin, että ministeri tässä vastaisi. Ja kun eduskunta tätä lakiesitystä käy läpi, meidän on arvioitava, miten tämä vaikuttaa työllisyysasteeseen, kannustinloukkuihin. (Krista Kiuru: Näin se on!) Se on kovin tarkkaan käytävä läpi. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, perheissä isät ja äidit. Toinen kysymys on sitten se, miten kohdennetaan säästöjä lapsiperheisiin. Olisi hyvä, että kun seuraava budjetti eduskuntaan tulee, arvioitaisiin tiettyjen väestöryhmien — kuten lapsiperheiden, ehkä eläkeläisten ja vammaisryhmien — osalta, miten nämä mittavat, suuret vaikutukset kohdentuvat. Erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla, missä on kallista asua ja elää, (Puhemies koputtaa) on kovin haasteellista, kun tämä korkein maksuluokka tulee jo ihan keskituloisille perheille, ja siksi tämä kokonaisarviointi on tärkeä tehdä ensi vuoden budjetissa mutta myöskin eduskunnassa, kun tätä lakiesitystä käydään läpi. (Puhemies koputtaa) Toivon, että kun eduskunta on edellyttänyt varhaiskasvatuksesta selvityksen ja uuden vaka-lain, (Puhemies: Aika!) ministeri vastaisi, onko tuo selvitys jo tekeillä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-04-20T15:48:42,2016-04-20T15:49:56,Tarkistettu,1.1 2016_40_54,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun Sipilän hallitus nimitti perheministerin, niin me kristillisdemokraateissa olimme innoissamme ja ajattelimme, että perheistä tulee nytten hallituksen silmäterä — mutta ikävä kyllä lapsiperheistä on tullut Sipilän hallituksen silmätikku. Tuntuu, että kaikki nämä leikkaukset ja maksujen korotukset osuvat nimenomaan keskituloisille lapsiperheille, jotka kuitenkin myös omalla työllään ja veroillaan ovat pitämässä tätä hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä. On hämmentävää, niin kuin täällä on todettu, että yhtään keskustalaista kansanedustajaa ei ole täällä puolustamassa näitä hallituksen rajuja maksukorotuksia, jotka tulevat luomaan lisää kannustinloukkuja. Ja tämä on tässä esityksessä todella hämmentävää, että samanaikaisesti kun pyrimme nostamaan työllisyysastetta, tällä esityksellä tullaan aivan varmasti aiheuttamaan tilanteita, jolloinka työn vastaanottaminen ei missään nimessä ole kannattavaa. Toivoisinkin, että hallitus tutustuisi kristillisdemokraattien kannustavaan perusturvaan, (Puhemies koputtaa) jolla tämäkin asia olisi voitu hoitaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-04-20T15:49:57,2016-04-20T15:51:08,Tarkistettu,1.1 2016_40_55,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suomalainen päivähoito kannattelee ja tukee lasta, ja toisaalta se on mahdollistanut naisille tasa-arvoisen yhteiskunnan, naisille mahdollisuuden osallistua työelämään. Nämä päivähoitomaksujen korotukset ovat todella kohtuuttomia monelle keskituloiselle perheelle. Kyllä tämä murentaa oikeutta päivähoitoon. Monessa perheessä mietitään, kannattaako vähemmän tienaavan vanhemman osallistua työelämään, ja kun vielä subjektiivisen päivähoidonkin olette romuttaneet, niin kyllä nämä päätökset ovat todella lapsivihamielisiä. Minä todella vetoan — joskus aikoinaan naisverkoston yhteinen ponnistus oli subjektiivinen oikeus päivähoitoon, ja sotien jälkeen otettiin käyttöön lapsilisät — että nyt tarvitaan lapsen puolesta työtä tekevää politiikkaa. Jos verrataan Ruotsiin, niin siellä naiset ja pienten lasten vanhemmat tekevät paljon enemmän osa-aikatyötä, yhdistävät työn ja perheen. Kysynkin hallitukselta, miten te olette edistäneet sitä, että kunnissa otettaisiin käyttöön tämä tuntiperustainen päivähoitomaksu, joka kannustaisi osa-aikatyöhön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-04-20T15:51:10,2016-04-20T15:52:23,Tarkistettu,1.1 2016_40_56,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen vähän kyllästynyt siihen, että hallituskin useaan otteeseen hokee kannustinloukkujen purkamisia. Muistan viime kaudelta, että perussuomalaiset useampaan kertaan hokivat sitä, että työnteon pitää olla aina kannattavampaa kuin kotona oleminen. Todellisuudessa kuitenkin punomme koko ajan lisää verkkoja ja kannustinloukkuja, joilla sitten ihmiset eivät sinne työelämään palaa, ja tässä esityksessä on nyt yksi hyvä esimerkki sellaisesta. Ideaalimaailmassahan puolisot ovat samantuloisia, ja silloin esimerkiksi vanhempainvapaalle jäädessä mietitään sitä, kumpi voi jäädä, mutta näin ei ole tällä hetkelläkään, vaan yleensä valitettavan usein mies on tulotasoltaan parempi kuin nainen. Ja tämä esimerkiksi nyt tässäkin esityksessä johtaa siihen, että pienituloisen puolison ei taloudellisesti ole kannattavaa palata takaisin töihin. Tämä ei ole oikein.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-04-20T15:52:25,2016-04-20T15:53:28,Tarkistettu,1.1 2016_40_57,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli erittäin hyvä, että tässä nostettiin esille tämä perheministeri. On aika kummallista, että kun perheistä puhutaan, niin eipä paljon kyllä perheministeriä täällä näy. (Krista Kiuru: Eikä näy perussuomalaisiakaan!) — Eikä nimenomaan keskustapuolueen edustajia, ketkä yleensä kyllä ovat pitäneet ainakin puheissaan perheiden puolta, mutta sitten kun tulee tekojen aika, niin ne näyttävät puuttuvan. Mutta tähän kannustinloukkuproblematiikkaan. Olisin vielä nyt pyytänyt, että ministeri kävisi tämän läpi, sillä kun tästä asiasta esimerkiksi kyselytunnilla helmikuussa teiltä kysyttiin, niin tehän nimenomaisesti vastasitte ja perustelitte tätä esitystä sillä, että tällä kannustinloukkuja puretaan. Nimenomaan käytitte sitä perustelua, että tällä puretaan kannustinloukkuja. Mutta niin kuin me kaikki tiedämme ja tutkimukset ovat osoittaneet, eihän tällä todellakaan kannustinloukkuja pureta. (Eduskunnasta: Lisätään!) Tällähän vain lisätään kannustinloukkuja. Osaltaan, ymmärrän, nyt varmaan vastaatte, että tietyissä asemissa kyllä puretaan, mutta pääsääntöisesti tehän lisäätte tällä kannustinloukkuja. Teidän työllisyysastetavoitteenne (Puhemies koputtaa) karkaa todella kauas tällä esityksellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-20T15:53:30,2016-04-20T15:54:39,Tarkistettu,1.1 2016_40_58,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa puhemies! Todellakin on niin, että monet lapsiperheet ovat pienituloisia, ja näiden pienituloisten perheiden osalta kannustinloukkuja puretaan. Pienituloisten kaksi—kolmihenkisten perheiden maksuja pienennetään, jolloin esimerkiksi yksinhuoltajavanhemman on kannattavampaa ottaa työtä vastaan kuin tällä hetkellä. Toinen positiivinen asia on tämä yhteishuoltajuustilanteiden huomiointi, se on tätä päivää. Tämä lainsäädäntö saatetaan ajanmukaiseen kuntoon, niin kuin edustaja Lauslahti toi esille. Lisäksi minä haluaisin nostaa esille tämän tuntiperusteisen laskutuksen, jonka laki mahdollistaa. Tämä olisi tärkeä viesti nyt kunnille: edistetään tuntiperusteista laskutusta ja otetaan käyttöön sähköiset kirjausjärjestelmät, joilla on todella paljon positiivisia vaikutuksia. Ne tuovat säästöjä mutta myös lisäävät turvallisuutta ja ennen kaikkea vapauttavat varhaiskasvatuksen ammattilaisten työaikaa siihen tehtävään, jota varten he sitä varhaiskasvatustyötä tekevät. Eli (Puhemies koputtaa) tästä vahva suositus kuntiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-04-20T15:54:40,2016-04-20T15:55:51,Tarkistettu,1.1 2016_40_59,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Laadukas ja kohtuuhintainen päivähoito on naisten työssäkäynnin edellytys, se on tasa-arvoisen yhteiskunnan ja tasa-arvoisen työelämän edellytys. Nyt herääkin epäilys siitä, että hallituksen tavoitteena on ajaa naiset kotiin lasten kanssa, pois työelämästä. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla siitä yhteistuloksesta, mikä hallituksen päätöksistä syntyy. Ensin rajataan varhaiskasvatusoikeutta, sitten kasvatetaan lapsiryhmiä päiväkodeissa ja nyt vielä korotetaan merkittävästi aivan tavallisten keskituloisten perheiden päivähoitomaksuja. Tästä syntyy erittäin merkittävä kannustinloukku erityisesti naisille, joiden tulot ovat perheessä yleensä pienemmät kuin miehellä, joten todennäköisesti lopputuloksena on se, että naiset osallistuvat entistä vähemmän työelämään. Ja se jos mikä on huonoa tasa-arvon kannalta, se on huonoa julkisen talouden kannalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-20T15:55:51,2016-04-20T15:56:56,Tarkistettu,1.1 2016_40_60,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että ministeri ei ole näitä esityksiä tehnyt mielellään, ja hän on tehnyt siinä hyvää työtä, miten ne on kohdennettu. Mutta hallitus on päättänyt ja tehnyt arvovalinnan, kun se on päättänyt näistä maksujen korotuksista ja siitä raamista, jossa nämä tehdään. Mielestäni se on hyvin ristiriidassa hallituksen työllisyystavoitteiden kanssa, koska esimerkiksi VATTin tutkija totesi, kun kävi läpi kotihoidon tuen kannustavuusvaikutuksia, että jo 100 euron korotus kotihoidon tukeen olisi alentanut naisten työllisyyttä 3 prosentilla. Nyt jos me mietimme kehää — tätä ei voi tietysti suoraan siirtää päivähoitomaksuihin — että päivähoitomaksuissa tulee tämä sama vaikutus ja sen jälkeen palataankin kotihoidon tuelle ja kotihoidon tuki taas syrjäyttää pois työelämästä naisia, niin se kehä, johon monet naiset tätä kautta joutuvat, on sellainen, jota yksilö ei välttämättä osaa ennakoida. Meillä nyt jo näkyy tilastoissa se, että meillä on paljon piilotyöttömiä, ja sieltä löytyy paljon hyvässä työiässä olevia naisia. Taustalla ovat joko perhesyyt ja lapset tai sitten se, että ajatellaan, että päivähoidon laatu (Puhemies koputtaa) on heikentynyt, tai se, että opiskellaan, jolla tietenkin on jo positiivinen merkitys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-04-20T15:56:58,2016-04-20T15:58:08,Tarkistettu,1.1 2016_40_61,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa puhemies! Selvää on, että naisia tarvitaan ehdottomasti työelämässä entistä enemmän. Meillä on ikääntyvä Suomi, ja se tarkoittaa, että jokainen meistä, olemme miehiä tai naisia, tarvitaan sitä kortta kantamaan työelämään. Siltä osin keskustelu kannustinongelmista ja niiden poistamisesta on paikallaan, ja siltä osin on syytä arvioida myös eri hallituksen esitysten vaikutuksia kannustinongelmien poistumiseen tai lisääntymiseen ja myös tuoda ne rehellisesti näkyviin toimenpiteiden kera.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-04-20T15:58:09,2016-04-20T15:58:49,Tarkistettu,1.1 2016_40_62,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi valitettavasti ottaa näillä päätöksillä tuntuvia askeleita taaksepäin tasa-arvossa. Nämä korotukset, joita ollaan tekemässä, ovat kohtuuttomia lapsiperheiden osalta. Tiedetään, että näitä on lukuisia muitakin. Ensin leikattiin pienituloisilta ja nyt leikataan keskituloisilta. Kaiken lisäksi suomalaiset ja suomalaiset perheet laitetaan vielä eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä päin Suomea asutaan. On tärkeää muistaa, että varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus ja jokaisella naisella on myös oikeus työelämään. Arvoisa ministeri, puhuitte äsken kauniisti varhaiskasvatuksesta, mutta tämä hallitus valitettavasti romutti sen, ja kaiken lisäksi tämä hallitus jättää myös naiset kotiin. Ne jos mitkä ovat tuntuvia askeleita tässä yhteiskunnassa taaksepäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-04-20T15:58:52,2016-04-20T15:59:47,Tarkistettu,1.1 2016_40_63,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,Vielä edustaja Harakka ennen ministerin vastausta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_40_64,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on kysyttävä, onko kokoomuksessa yhtään ekonomistia. Jos nyt oikein muistan, niin VATTin edellinen ylijohtaja piti kovaa meteliä siitä, että lapsiperheiden vanhempia ei saada työelämään. Hän sanoi vähän halveksivasti, että ""ihana velttoilu on liian houkuttelevaa"". Missä tämä henkilö nyt on, kun hänen puolueensa on rakentamassa aivan valtavaa kannustinloukkua? 25 prosenttia, peräti neljännes, lapsiperheistä kuuluu tähän ylimpään maksuluokkaan. Kahden keskipalkkaisen työntekijän kahden lapsen hoidon lisälasku on 1 342 euroa vuodessa. Ministeri Stubb on täällä useaan kertaan sanonut, että kenenkään verotus ei nouse. No, tämä lasku tarkoittaa sitä, että näiden molempien työssä käyvien vanhempien veroaste, veroprosentti, nousee puoli prosenttiyksikköä. Tämä veronkorotus kohdistuu jostain syystä työssä käyviin pienten lasten vanhempiin ja ennen kaikkia niihin kotiäiteihin, joitten pitäisi haluta ja voida mennä työelämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-20T15:59:50,2016-04-20T16:00:56,Tarkistettu,1.1 2016_40_65,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Sitten ministeri Grahn-Laasosen puheenvuoro, ja sen jälkeen jatketaan debattia. — 3 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_40_66,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Puheet varhaiskasvatuksen romuttamisesta ovat kovaa pelottelua ja aliarvioivat sitä työtä, jota päiväkodeissa joka päivä eri puolilla Suomea tehdään, eli toivoisin, että keskustelu siltä osin säilyisi asiallisella ja kunnioittavalla tasolla. 54 miljoonan euron maksukertymän lisäämisestä sovittiin hallitusohjelmassa, ja olemme tehneet opetus- ja kulttuuriministeriössä kovasti työtä rakentaaksemme näillä reunaehdoilla sosiaalisesti oikeudenmukaisimman mahdollisen mallin. Suurin osa maksukorotuksista tulee koskemaan niitä perheitä, jotka sijoittuvat 8., 9. ja 10. tulodesiiliin eli kaikkein hyvätuloisimpiin perheisiin. Toki ne osuvat silloin myöskin, kun laajaa, isoa maksukertymää keräämme, keskituloisiin perheisiin. Kannustinloukkuvaikutuksista on keskusteltu tässä keskustelussa huomattavan paljon, ja ne ovatkin ihan aiheellinen keskustelunaihe, koska niitä on paljon tässä valmistelun yhteydessä punnittu. Olemme pyrkineet nämä kannustinloukkuvaikutukset minimoimaan valmistelussa mahdollisimman hyvin. Mukana on ollut myös valtiovarainministeriön asiantuntemusta. Pienituloisten 2—3-henkisten perheiden maksuja pienennetään. Esimerkiksi yksinhuoltajien on tämän lain myötä kannattavampaa ottaa työtä vastaan kuin aikaisemmin, eli maksut pienenevät näillä kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla perheillä. Ja korostan, että varhaiskasvatus on maksutonta kaikkein pienituloisimmille eli heikoimmassa asemassa oleville eli tämä niin sanottu nollamaksuluokka säilytetään. Se on erittäin tärkeätä. Laki antaa mahdollisuuden huomioida erilaiset perhetilanteet. Tuntiperusteinen laskutus on mahdollista tämän lain myötä. Monissa kunnissa on sitä jo hienosti kehitelty. Kannattaa ottaa siitä mallia ja selvää. Samoin tämä korkeatasoisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen kehittäminen jatkuu voimakkaasti. Kansainvälisesti vertailtuna suomalainen varhaiskasvatus on monille muille maille ihanne — ja se, että meillä varhaiskasvatusjärjestelmä mahdollistaa naisten työssäkäynnin. Kaikin tavoin pyrin omassa toiminnassani ministerinä toimimaan sen puolesta, että tasa-arvo Suomessa toteutuisi entistä paremmin ja että naisilla olisi hyvä asema työmarkkinoilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-20T16:01:00,2016-04-20T16:03:43,Tarkistettu,1.1 2016_40_67,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,Ja sitten debatti vielä jatkuu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_40_68,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaikka oppositiopoliitikon päätehtävä on etsiä mahdollisia hallituksen esityksen puutteita, niin kyllä minä haluan sanoa, että kyllä tätä kannustinloukkuproblematiikkaa on tässä esityksessä aika paljon pohdittu ja täällä on myös kunnianhimoisesti pyritty purkamaan niitä kannustinloukkuja. Se perusongelma liittyy ylipäätään siihen, että kun meillä on tarveharkintainen järjestelmä, niin aina, kun jostakin puretaan yksi kannustinloukku, johonkin toisaalle syntyy uusi. Tämä on matematiikkaa, ei ideologiaa. Me emme pääse mihinkään, niin kauan kuin meillä on tarveharkintainen järjestelmä. Sen takia minä koetan puhua sen verorahoitteisen järjestelmän puolesta, joka poistaisi ne kaikki kannustinloukut sitten kerralla. Niin kauan kuin meillä on tarveharkintaisia järjestelmän osia, siitä täytyy jokin keskeinen muuttuja poistaa. Joko poistetaan työelämä tai sitten poistetaan päivähoito kokonaan, jotta me pääsisimme eroon niistä kannustinloukuista. Muita vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole, ja sen takia tämä on niin ongelmallinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-20T16:03:49,2016-04-20T16:04:59,Tarkistettu,1.1 2016_40_69,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy nyt sanoa sosialidemokraateille, jotka täällä totesivat, että suomalainen varhaiskasvatus on täysin romuttunut, että kyllä olen eri mieltä. Ja kyllä varmasti tuolla suomalaisella varhaiskasvatuskentällä ihmetellään, eikö heidän työtään siellä arvosteta. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Tästä lakiesityksestä kyllä sanon sen, että ministeri on tehnyt hyvää työtä siinä, että kannustinloukkuproblematiikkaan on pyritty puuttumaan, mutta se iso haaste, mikä tässä on, on se, että tavallisilla keskituloisilla perheillä, jotka maksavat jo sitä korkeinta maksuluokkaa, tämä kannustinloukkuongelma on kova, ja on selvää, että tämä asia pitää vielä läpivalaista ja katsoa täällä eduskunnan työssä. Mutta kun varhaiskasvatukseen on osunut monta muutosta samaan aikaan, kotihoidon tuki on ollut ikään kuin koskematon ja sitten meillä vielä ovat nämä iltapäivähoitomaksut, niin on ihan selvää, että tätä kokonaisuutta pitää katsoa. Ja kun sivistysvaliokunta edellytti, että ministeriö tuo keväällä 2017 selvityksen varhaiskasvatuksen tilasta, niin kysyisinkin, onko tämä työ vireillä. Se olisi myöskin hyvä pohja sille, että varhaiskasvatuslain kakkososa tehdään. (Puhemies koputtaa) Milloin tuon lain valmistelu aloitetaan, (Puhemies: Aika!) ja milloin se tulisi eduskuntaan? Se olisi tärkeä merkki siitä, että varhaiskasvatusta arvostetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-04-20T16:05:01,2016-04-20T16:06:21,Tarkistettu,1.1 2016_40_70,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä koulutuksellinen tasa-arvo on murentunut, ja siltä osin voi sanoa, että kyllä me katsomme tämän hallituksen tekemisiä hyvin pitkälti silmällä, joka ei teitä mairittele. On aivan fakta se, että jatkossa on suuri merkitys sillä, mihin perheeseen lapsi syntyy. Tämä särkee meidän sydäntämme, että me olemme tehneet sellaista politiikkaa, että lapsi ei saa olla lapsi riippumatta siitä, mihin perheeseen syntyy. Nämä kaikki maksujen korotukset ovat ajaneet lapsiperheet hyvin vaikeaan asemaan, ja vain pahenee, nimittäin nyt on jo suuri merkitys sillä, mihin kuntaan sattuu syntymään. Täällä ministeri ei enää tänään kertonutkaan, että tästä tarjouksesta voi kunta kieltäytyä. Kysynkin, ministeri, teiltä: Voivatko kunnat vielä tästä kieltäytyä? Eilen kuulimme pääministerin suusta, että kunnat eivät enää jatkossa tästä kieltäydy vaan 130 miljoonaa otetaan vuonna 2017 kunnilta, jos ei sana rupea kuulumaan, eli vähimmäismaksutasoja korotetaan. Eli jos kunnat kieltäytyvät, tarkoittaako tämä, ministeri, sitä, että te sitten ajatte pakkokeinoin kunnat todella tätä lakia noudattamaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-20T16:06:22,2016-04-20T16:07:33,Tarkistettu,1.1 2016_40_71,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraatit on yrittänyt ymmärtää monia hallituksen tekemiä rakenteellisia uudistuksia ja leikkauksia, jotka ovat olleet vaikeita, mutta tämän kohdalla ymmärrystä ei riitä, koska tämä todellakin niin osuu lapsiperheitten tulotasoon kuin myöskin todellakin heikentää työn vastaanottamisen kannattavuutta. Siinä mielessä tuntuu, että tällä lyödään yksityiseen ta-louteen, yksityisen ihmisen ja perheen rahakukkaroon, mutta yhtä lailla myös tähän valtiontalouden isoon haasteeseen. Tämä tuntuu todella, todella kummalliselta esitykseltä. Olisin kiinnittänyt huomiota vielä siihen, että nyt nämä asiakasmaksut nousevat kunnallisessa päivähoidossa sille tasolle, että lapsi kannattaa viedä pikemminkin yksityiseen hoitoon, koska siellä nämä maksutasot tulevat olemaan pienempiä. Onko tämä ollut tarkoituksellista, vai onko tämä nyt tullut ikään kuin kylkiäisenä tässä esityksessä? Onko tässä joku ideologinen tausta tällä valinnalla? Näin tulee tapahtumaan, jos katsoo, millä tavalla nämä maksut nyt nousevat kunnallisella puolella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-04-20T16:07:35,2016-04-20T16:08:41,Tarkistettu,1.1 2016_40_72,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun hallitus kirjoitti hallitusohjelmaansa, te kirjoititte sinne, että Suomessa naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia, ja täytyy kyllä sanoa, että kun näitä meille jatkuvasti tuotavia esityksiä katsoo, niin vaikuttaa siltä, että tähän asiaan halutaan nyt muutos. Tuntuu vähän uskomattomalta kuunnella kokoomuksen syytöksiä siitä, että oppositiosta jotenkin pelotellaan ihmisiä, kun te itse tuotte meille toistuvasti päivähoitoa ja lasten asemaa heikentäviä esityksiä — kyllä se arvostuksen puute Suomen varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan löytyy jostain ihan muualta kuin oppositiosta. Ja jos tässä tavoitteena ei ole kotiäitiyhteiskunnan vahvistaminen ja naisten työhönpääsyn heikentäminen, niin minkä takia näitä tulorajoja ei kunnolla laitettu kuntoon, niin että nämä korotukset kohdistuisivat oikeasti hyvätuloisiin ihmisiin eivätkä joka neljänteen perheeseen, niin kuin täällä on jo mainittu? Siihen olisi ollut mahdollisuus, ja se olisi vähentänyt huomattavasti tätä kannustinloukkua, jonka te nyt luotte kotona oleville äideille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-04-20T16:08:44,2016-04-20T16:09:37,Tarkistettu,1.1 2016_40_73,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen muun muassa työttömiltä, ryhmäkokojen kasvattaminen ja nyt nämä maksukorotukset — ne ovat sitä hallituksen politiikkaa, jota pidetään perheystävällisenä hallitusjoukkueen näkökulmasta. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Minäkin olisin, arvoisa puhemies, kiinnostunut saamaan ministeriltä vastauksen siihen, voivatko kunnat päättää jatkossa näistä maksuista itsenäisesti, ilman että niille sitten tulee valtion toimesta kurinpitotoimenpiteitä, niin kuin tapahtui subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen liittyvien päätösten osalta tai ryhmäkokoon puuttumisen osalta, kun kunnat ovat jättäneet hallituksen esityksiä hyväksymättä tuolla kunnissa. Olisi mielenkiintoista tässä yhteydessä kuulla tämä hallituksen kanta ja myös opetusministerin suusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-20T16:09:39,2016-04-20T16:10:31,Tarkistettu,1.1 2016_40_74,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdenvertainen mahdollisuus varhaiskasvatukseen on turvattava Suomessa kaikille lapsille, se on pääpointti. Siitä ei tule tinkiä. Tässä hallituksen esityksessä pienituloiset ja yksinhuoltajat huomioidaan, ja se on hyvä asia. Keskituloisten kohdalla, jos on esimerkiksi kolme lasta, korotetut maksut ovat yläkantissa. Ehkä pitäisi vielä miettiä, onko siinä jotain tehtävissä, etteivät heidän kohdallaan nousisi näin jyrkästi maksut. Kokonaisuudessaan ei myöskään pidä unohtaa sitä, että perheissä tehtävä työ on tärkeää ja valinnanvapaus perheelle on tärkeää. Kysyisin ministeriltä tällaista asiaa, että jos lapsen vanhemmat ovat eri paikkakunnilla ja tarve varhaiskasvatukseen tietysti on molempien huoltajien paikkakunnilla, niin miten tämä kuntien välinen tasaus silloin toimisi, ja vielä sitä, että kun korotuksia tulee, niin onko tämä tiedotus mennyt perheille perille, koska täytyy näitä varhaiskasvatuspaikkojakin anoa jo hyvin aikaisessa vaiheessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-04-20T16:10:33,2016-04-20T16:11:44,Tarkistettu,1.1 2016_40_75,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kun tässä keskusteltiin siitä, että tätä työllisyysvaikutusta ja kannustavuusvaikutusta pitäisi arvioida eduskunnassa, niin olen siitä täsmälleen samaa mieltä. Mutta tässä on se vaara, että kun tehdään yksittäisiä päätöksiä ja arvioidaan yksittäisten lakien kannustinvaikutusta, niin se kumuloituva vaikutus on se, joka itse asiassa sitten katkaisee sen kamelin selän. Juuri äsken sain viestin äidiltä, joka sanoi, että ei kannata enää mennä töihin tämän jälkeen, kun perheessä on kaksi lasta ja maksut nousevat niin paljon. Näitä perheitä on, jotka tällä hetkellä miettivät, mitä he tekevät, ja tämä on aika kohtuutonta, jos me mietimme, että meidän iso yhteinen tavoitteemme on työllisyysaste. Siinä mielessä on arvioitava sekä sitä, mitä tulee verotuksen kautta, mitä tulee kilpailukykysopimuksen kautta, mitä tulee päivähoitomaksujen kautta, mitä tulee iltapäivähoitojen kautta, että myös sitä, mitä tulee päivähoidon laadun kautta, koska suurin syy naisten vetäytymiseen työmarkkinoilta on pelko siitä, että päivähoito ei ole enää niin laadukasta tai varhaiskasvatus ei ole enää niin laadukasta. Olisi syytä miettiä myös se, mikä on piilotyöttömyyden rakenne tällä hetkellä, ja tehdä siitä oikein kunnon selvitys. Siitä ei ole varsinaista tietoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-04-20T16:11:45,2016-04-20T16:12:58,Tarkistettu,1.1 2016_40_76,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä, että meidän tulee katsoa kokonaisuutta, verotusta ja maksuja, ja tarkastella sitä kokonaistasoa, koska maksut ovat eräällä tavalla veroluonteisia maksuja. Samalla tässä herää kysymys, millä tavalla me hallitsemme tätä. Kun esimerkiksi kunnissa tulee maksutuottoja lisää, niin periaatteessa sen tulisi merkitä sitä, että verotukseen olisi vähemmän paineita, mikä mahdollistaisi myöskin jollakin aikajänteellä verotuksen alentamisen, ja tämänhän tulisi olla myöskin yhtenä tavoitteena. Samalla kun maksut lisääntyvät isille ja äideille, niin isien ja äitien osalta varmasti nousee kysymys siitä, mikä on varhaiskasvatuksen laatu, jolloin heillä on myös entistä suurempi oikeutus kysyä, millä tavalla varhaiskasvatusta kehitetään ja millä tavalla varmistetaan mahdollisimman korkeatasoinen varhaiskasvatus lapsille. Siltä osin on erittäin hieno asia, että meillä on varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmien perusteet tulossa tässä tämän vuoden puolella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-04-20T16:12:59,2016-04-20T16:14:04,Tarkistettu,1.1 2016_40_77,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä nyt tuntuu, että hallitus on irtautunut tavallisen ihmisen arjesta. Nämä lapsiperheisiin kohdistuvat säästöt ja maksujen korotukset ovat kokonaisuutena aivan kohtuuttomia ja samalla ristiriidassa hallituksen kannustinloukkujen purkamistavoitteiden kanssa. Varhaiskasvatuksen heikennykset, aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottaminen sekä nyt nämä päivähoitomaksujen korotukset eivät voi olla jättämättä jälkiä suomalaisten lasten ja perheiden hyvinvointiin. Kyllä ne vaarantavat varhaiskasvatuksen tavoitteet ja lisäävät eriarvoisuutta ja kasvattavat riskiä syrjäytyä. Kysynkin: onko hallitus tehnyt nimenomaan lapsiperheisiin kohdistuvien säästöjen ja leikkausten kokonaisvaikutusten arviointia? Nyt nämä asiat ja esitykset tulevat täällä yksi kerrallaan, mutta miten nämä kokonaisuutena vaikuttavat lapsiin ja lapsiperheisiin, siitä haluaisin tietää. Ja jos tällaista on tehty, niin voisiko ministeri tuoda tämän arvioinnin tulokset tänne meidän kaikkien tietoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-04-20T16:14:07,2016-04-20T16:15:14,Tarkistettu,1.1 2016_40_78,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Osa kunnista on päättänyt, etteivät ne ota käyttöön näitä aiemmin päätettyjä varhaiskasvatusoikeuden rajauksia ja lapsiryhmien kasvatuksia, ja todennäköisesti tässäkin esityksessä käy niin, että osa kunnista korottaa maksuja, osa kunnista ei korota maksuja. Kunnioitan niitä kuntia, jotka ovat päättäneet panostaa lapsiperheisiin ja lapsiin ja ovat jättäneet tekemättä näitä hallituksen päättämiä huonoja toimia, mutta se toki aiheuttaa sen, että perheet ovat hyvin eriarvoisessa asemassa sen perusteella, missä kunnassa he päättävät asua. Haluankin kysyä ministeriltä, hyväksytäänkö tämä ihmisten välinen epätasa-arvo, joka tässä tilanteessa syntyy, mitä tälle aiotaan tehdä ja eikö tätä nähdä ongelmana. Olen kyllä eri mieltä siitä, olisiko parempi asiakasmaksuilla kerätä nämä tulot, mitä päivähoidon järjestämiseen tarvitaan. Itse näkisin, että progressiivinen verotus olisi parempi ja tasa-arvoisempi tapa rahoittaa laadukas varhaiskasvatus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-20T16:15:16,2016-04-20T16:16:28,Tarkistettu,1.1 2016_40_79,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa puhemies! Toisaalta kyllä aiheuttaa varmaan monissa meissä kummastusta, kun aikaisemmin täällä meille aina viesti on ollut se, että jokainen kynnelle kykenevä kun saataisiin työelämään, ja nyt sitten kun katsoo näitä eri esityksiä, mitä hallitus tuo, niin tästä syntyy varmasti monelle kuva, kuten meistä moni on saanut sellaista viestiä varsinkin pienten lasten vanhemmilta, että annetaan suoraan sitä viestiä, että ei kannatakaan mennä sinne työelämään, että on parempi, kun jää kotiin. Ja eihän se tietenkään tämmöisessä tilanteessa, missä Suomi on, ja kun hallituksellakin on tavoite nostaa työllisyysastetta, voi mitenkään olla se viesti, mitä me haluamme tuoda. Senpä takia on varmaan syytä, että tämäkin problematiikka, minkä hallitus on aiheuttanut, nyt sitten eduskunnassa katsottaisiin uudestaan ja tähän saataisiin ratkaisu. Siinä mielessä on kyllä mielenkiintoista, että nyt kaikki — hallituspuolueiden edustajia on täällä aika vähän — näköjään kuitenkin kannattavat sitä, että näille ongelmille, mitä tässä esityksessä on, tehtäisiin jotain, joten voiko tästä nyt päätellä, että hallitus täällä eduskunnassa sitten korjaa aiheuttamansa ongelmat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-20T16:16:30,2016-04-20T16:17:34,Tarkistettu,1.1 2016_40_80,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lasten kannalta on tärkeää, että jokainen lapsi pääsee varhaiskasvatukseen. Se on lapsen oikeus. Mutta lasten kannalta on myöskin tärkeätä, ettemme ahnehdi tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Vaikeassa tilanteessa ministeri ja hallitus ovat tuoneet tänne lakiesityksen, jossa on kipeitä säästöjä. Te tyrmäätte joka ikisen säästöehdotuksen. Huudatte jokaisen säästöehdotuksen perään: näin ei saa tehdä. Kyllä se maailma olisi kamala, jos opposition pillin mukaan mentäisiin. Mutta kehittämisloikka tehdään varahaiskasvatuksessa. Nyt ensimmäistä kertaa tulee sitovat varhaiskasvatuksen suunnitelmaperusteet. Ne ovat lausuntokierroksella elokuussa. Nyt jokainen varhaiskasvatuksen järjestäjä joutuu näitä noudattamaan. Tällä tavalla me varmistamme sen, että jokaisen lapsen varhaiskasvatus on laadukasta. Myös varhaiskasvatuksen kehittämisohjelma on tekeillä ja kehittämisverkosto. Nämä toimet olisi ehkä pitänyt tehdä jo ripeämmin. Kiitos ministerille, että nyt laatua todellakin kehitetään. Se on tarpeen, kun eletään todella vaikeissa säästötalkoissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-04-20T16:17:36,2016-04-20T16:18:42,Tarkistettu,1.1 2016_40_81,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa puhemies! SDP on esittänyt oman vaihtoehtobudjetin, jossa on selkeästi otettu kantaa myöskin tällaisiin leikkauksiin. SDP:n kokonaisuudessa on olemassa menojen säästöjä. Siellä on tulojen lisäyksiä tavalla, jolla veroaste ei nouse. SDP:n vaihtoehdossa myöskin velkaantumiskehitys, lasten ja nuorten tulevaisuus on otettu huomioon sillä tavalla, että SDP:n vaihtoehdossa otetaan 330 miljoonaa vähemmän velkaa kuin hallitus ottaa velkaa. Täytyy muistuttaa, että kokoomus on se puolue, joka on eniten velkaannuttanut 87:stä lähtien (Eduskunnasta: Näin se on!) Suomen valtiota ja julkista taloutta. Arvoisa puhemies! Haluaisin nyt kuitenkin uudelleen vielä tietää ministeriltä sen, onko kunnilla itsenäinen oikeus ilman raippaa nyt päättää näistä maksujen korotuksista, ettei niitä otetakaan käyttöön, jos jossakin kunnassa halutaan oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa politiikkaa tehdä kuin hallitus haluaa tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-20T16:18:44,2016-04-20T16:19:41,Tarkistettu,1.1 2016_40_82,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa puhemies! Leikkaukset ja niiden suuruus ovat arvovalintoja. Tämän hallituksen arvovalinnat ovat kovia. Te leikkaatte eniten lapsilta, lapsiperheiltä ja koulutuksesta euromääräisesti. Vihreiden vaihtoehdossa lapsilta leikkaamisen sijaan leikataan ympäristölle haitallisia tukia. Te haluatte suosia saastuttamista, me haluamme suosia kasvatusta. Arvoisa puhemies! Nyt tässä on puhuttu keskusteluissa näistä kannustinloukuista. Jos ajatellaan keskituloista perhettä — esimerkiksi äiti, joka on lastentarhanopettaja, ja isä poliisi — niillä tuloilla päätyy jo suunnilleen sinne ylimpään maksuluokkaan elikkä noin keskituloinen perhe, jopa vähän alle keskituloinen, päätyy ylimpään maksuluokkaan. He maksavat 1 450 euroa vuodessa enemmän, jos heillä on kaksi lasta. Tämän lisäksi hallitus on leikkaamassa paljon muutakin lapsiperheiltä: lapsilisää, etuuksia, vanhempainpäivärahaa. Jos kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaus tulee, niin näille perheille tulee tuhansien eurojen tappiot vuositasolla. Lasketteko te ollenkaan yhteen sitä, kuinka paljon te leikkaatte lapsiperheiltä? (Puhemies koputtaa) Onko tässä mitään kokonaisvaikutusta takana arvioitu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-04-20T16:19:43,2016-04-20T16:20:49,Tarkistettu,1.1 2016_40_83,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Siitä me emme pääse yli eikä ympäri, etteikö tämä lakiehdotus lisää lasten eriarvoisuutta ja lisää sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Siitä varmaan ollaan yhtä mieltä. Edustaja Sarkomaa ensimmäisessä debattipuheenvuorossaan minun mielestäni ansiokkaasti nosti esille sen, että tästä pitää tehdä laaja vaikutusarviointi. Mutta sen lisäksi tarvitaan kokonaisvaikutusarviointia lapsiperheisiin kohdistuviin säästöihin ja heikennyksiin, miten ne vaikuttavat tavallisen perheen toimeentuloon. Ei tarvitse olla ruudinkeksijä, että voi jo tässä sanoa, että köyhyydessä elävien lasten määrä tulee sen kus vaan lisääntymään. Siinä mielessä pitäisi hälytyskellojen hallitusedustajien päässä soida. Toivottavasti tällaiseen lakiehdotukseen perustuslakivaliokunta antaa tyrmäävän vastalauseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-04-20T16:20:51,2016-04-20T16:21:45,Tarkistettu,1.1 2016_40_84,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys päivähoitomaksujen korottamiseksi on osoitus siitä, että hallituspuolueitten edustajat, ministerit sekä virkamiehet eivät elä samassa todellisuudessa tavallisten lapsiperheiden kanssa. Korkeimman päivähoitomaksuluokan esitetty korotus on todella suuri, ja tämä nosto tulee heikentämään perheen muuhun kulutukseen käytettävissä olevia varoja jopa tuhansilla euroilla vuodessa, ja nämä erilaiset maksukorotukset muualle sekä päivähoitoon jo tehdyt heikennykset hankaloittavat lapsiperheiden elämää aivan dramaattisesti. Ne vaarantavat myöskin näitä täällä lueteltuja varhaiskasvatuksen tavoitteita sekä lisäävät eriarvoisuutta, kasvattavat riskiä syrjäytyä ja (Puhemies koputtaa) nostavat kynnystä mennä töihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-04-20T16:21:46,2016-04-20T16:22:52,Tarkistettu,1.1 2016_40_85,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus monilla toimilla murentaa lasten hyvinvointia: ryhmäkokoja kasvatetaan, mikä heikentää päivähoidon laatua, lapsilisiä korotetaan, työttömien perheiden lasten oikeus kokopäivähoitoon on poistettu. Tässä keskustelussa on noussut hyvin esille se, että nämä korotukset ovat kohtuuttomia nippa nappa keskituloiselle perheelle, ja monella suulla on toivottu sitä, että näiden kannustinloukkujen purkamiseen kiinnitetään huomiota valiokuntatyöskentelyssä, jotta esitys ei heikennä naisten työllisyyttä. Tässä varmasti on vaihtoehtoja ja ratkaisuja tarkastella esimerkiksi kaikkein rikkaimpien ja varakkaimpien päivähoitomaksuja, jotka ovat nyt samat kuin niillä perheillä, jotka ovat juuri ja juuri keskituloisia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-04-20T16:22:54,2016-04-20T16:23:46,Tarkistettu,1.1 2016_40_86,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Myönnän vielä neljä vastauspuheenvuoroa, joiden jälkeen ministerin vastaus, ja sen jälkeen mennään sitten ainakin joksikin aikaa tuonne puhujalistalle. Ja ne neljä henkilöä ovat edustajat Razmyar, Lauslahti, Kiuru ja Essayah.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_40_87,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On helpompi rakentaa vahvoja lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia. Sen takia, edustaja Sarkomaa, tässä voisi sanoa, että varhaiskasvatustamme on romutettu, lapset on asetettu Suomessa eriarvoiseen asemaan. Mutta yhtä lailla haluaisin kuulla ministeriltä — oli hienoa kuulla, että olette myös itse huolissanne näistä kannustinloukuista — onko syytä sitten tosiaankin arvioida tämä uudelleen. Tämähän on tulossa myös meille sivistysvaliokuntaan, ja meillä on sivistysvaliokunnassa kuitenkin hallituspuolueiden edustajilla enemmistö, ja tietenkin on sitten hallitus, ja toivoisin siltä osin muutoksia ja korjauksia myös valiokuntavaiheessa. Ja kysyn myös siitä, annetaanko myös kuntien itse päättää ja määrätä, koska kunnilla on tällä hetkellä kuitenkin se mahdollisuus ollut olemassa, vaikkakin se asettaa toki kunnat hyvin eriarvoiseen asemaan. Näihin kysymyksiin toivoisin vielä ministeriltä vastausta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-04-20T16:23:59,2016-04-20T16:24:56,Tarkistettu,1.1 2016_40_88,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kannustinongelmat ovat etenkin pienituloisten perheiden kohdalla ja yksinhuoltajaperheissä. Arvovalintoja on tässä hallituksen esityksessä tehty. Arvovalinnat ovat kohdentuneet juuri niihin vähävaraisempiin lapsiperheisiin. Ensinnäkin nollamaksuluokka säilyy. Toiseksi pienituloisten yksinhuoltajaperheiden maksut kevenevät jonkin verran. Siltä osin voi todeta, että kannustinongelmia näissä vähävaraisemmissa ja pienituloisemmissa perheissä on pyritty purkamaan. Selvää on, että keskituloisten kohdalla kannustinongelmat tulee selvittää ja katsoa kokonaisuutta verotus ja maksut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-04-20T16:24:57,2016-04-20T16:25:47,Tarkistettu,1.1 2016_40_89,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On toden totta, että tämä hallitus on tällä kaudella uudistanut varhaiskasvatusta kolmella tavalla. Se, mitä uudistamisella ja kehittämisellä tarkoitetaan, ei kuitenkaan vastaa meidän käsitystämme palveluiden parantamisesta, koska olette tällä hallituskaudella jo subjektiivista päivähoito-oikeutta rajanneet, olette ryhmäkokoja merkittävästi isontaneet, vaikka me esitimme viime kaudella koko eduskunnalle, että näitä ryhmäkokoja olisi ruvettu pienentämään, ja sen lisäksi nyt te tuotte esityksen päivähoitomaksujen korottamisesta niin uskomattomalla tavalla, että siis 6 600:lla pääsee yli 20 prosentin korotukseen. Kyllä tämä yhtälö on niin mahdoton, että minulle tulee mieleen, että onkohan tässä tapahtunut joku virhe. Mutta kun luin Ilta-Sanomia 19.4., niin sielläpä kertoo perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja, että hänkin on tällaisessa kannustinloukussa. Insinöörinä hän tykkää tehdä laskelmia, ja hän laski, että on kannattavampaa olla kotona. Ja kun häneltä sitten tarkalleen kysytään, mikä on sitä ansaitsemista kohtuullisen hyvin, että kannattaisi vielä mennä töihin, niin hän kertoo, että jos palkka olisi bruttona 2 700 euroa ja siitä vähennettäisiin verot, summa olisi aika lailla sama kuin se, minkä hän saa, kun on kotona. En minä yhtään enää ihmettele, että te tuotte tällaisen esityksen tänne, kun tämäkin kertoja, joka Ilta-Sanomissa näin kertoo, on kuitenkin yhden piirin puheenjohtaja perussuomalaisten — hallituspuolueen — joukoista. Minä kysyn vielä kerran, mitä järkeä tässä esityksessä on, kun eilen Lindströmin pakkopihvi (Puhemies koputtaa) lähti siitä, että kannustetaan työllisyyteen, ja tänään lähdetäänkin siitä, että ei kannusteta työllisyyteen. Minä en ymmärrä, miten vasen käsi voi tehdä jotain sellaista, mitä oikea ei tiedä. Mutta se näyttää olevan tällä pohjalla mahdollista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-20T16:25:53,2016-04-20T16:27:45,Tarkistettu,1.1 2016_40_90,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,Sitten vielä edustaja Essayah ja sen jälkeen ministeri. — Olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_40_91,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Sarkomaa käytti täällä aluksi ihan rakentavan puheenvuoron siitä, että näitä kannustinloukkuja täytyy nyt ihan täällä eduskunnassa tutkia ja miettiä, mitä tälle esitykselle pitää tehdä, mutta sitten hän moitiskeli, ettei oppositiolta ole tullut näitä vaihtoehtoja. Kyllähän esimerkiksi KD on tehnyt ihan selkeitä arvovalintoja omassa vaihtoehtobudjetissaan. (Sari Sarkomaa: KD on poikkeus!) Me olemme viime syksynä jo esittäneet sitä, että veronkierrosta, harmaasta taloudesta, voidaan aivan varmasti saada tuloja, ja toisaalta olemme esittäneet kannustavaa perusturvaa, jolla nämä kannustinloukut voitaisiin purkaa. Olemme myöskin kannustavaa opintotukea esittäneet. Eli kyllä täällä oppositiossa on näitä vaihtoehtoja eikä pelkkää vastustamista. Mutta nyt olisi tärkeää, että kun teillä hallituksessa on se perheministeri, niin se perheministeri katsoisi, miten nämä eri siiloista tulevat leikkaukset ja maksujen korotukset kohdistuvat niihin samoihin lapsiperheisiin. Tätä me odotamme. Jos hallituksella on perheministeri, niin tätä me häneltä odotamme. Tämähän se perheministerin tarkoitus on, ja nyt tuntuu, että tämä perheministeri-nimike on jäänyt aivan vain ilmaan. Siinä mielessä en syytä teitä, (Puhemies koputtaa) ministeri Grahn-Laasonen, tästä asiasta, mutta nyt lähettäkää terveisiä sille perheministerille, että hoitaa tämän tehtävänsä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-04-20T16:27:46,2016-04-20T16:29:03,Tarkistettu,1.1 2016_40_92,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Sitten ministeri vastaa, enintään 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_40_93,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perheministeri ei ole valitettavasti paikalla, mutta tässä on yksi perheellinen ministeri, joka yrittää vastata näihin kysymyksiin, ja kiitos monista kommenteista. Kunnat viime kädessä päättävät itse, ja tällä esityksellään valtio asettaa enimmäiskaton. Minkä takia näitä päätöksiä tehdään — luulen, että suomalaiset hyvin tietävät sen syyn, taloustilanteen, joka maassamme vallitsee, ja sen, että jos valtion ja kuntien velkaantumista jatketaan ja viivytellään välttämättömien päätöksien tekemistä, niin siitä kärsivät eniten juuri ne lapset, joista tänään tässä salissa puhumme. Varhaiskasvatuksesta maksetaan jatkossakin julkisin verovaroin noin 84 prosenttia, eli se on vahvasti julkinen palvelu ja aivan erinomaisen laadukas sellainen. Pienituloiset on tässä esityksessä erityisesti huomioitu, niin kuin olen useaan otteeseen kertonut. Kaikkein pienituloisimmat, kaikkein heikoimmassa asemassa olevat perheet eivät jatkossakaan maksa varhaiskasvatuksesta, vaan heille se palvelu on maksutonta, ja pienituloisille yksinhuoltajaperheille tulee maksuihin jopa alennusta tämän esityksen myötä ja sitä kautta tulee kannattavammaksi ottaa työtä vastaan. Kyllä tässä esityksessä sen ohella, että tämä ei ihan helppo esitellä ole, on myöskin parannuksia nykyiseen järjestelmään. Toivon, että se huomioidaan, ja uskon, että sitä vastaan te tuskin olette, vai kuinka? Varhaiskasvatuksen kehittämisestä kysyttiin hyvinkin tässä, ja Opetushallituksen kanssa sitä työtä tehdään. Oleellista on nimenomaan varhaiskasvatuksen pedagogiikan vahvistaminen. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä yliopistoissa lisätään. Tämä laatu on vahvasti fokuksessa, kun Opetushallitus laatii varhaiskasvatuksen perusteita ensimmäistä kertaa. Opetushallitus myöskin pyynnöstäni ja yhteistyössämme lähtee rakentamaan ensimmäistä kertaa varhaiskasvatuksen kehittämisverkostoa, eli sitä kautta pyritään luomaan käytäntöjä, joita sitten levitetään koko maahan, joissa varhaiskasvatuksen laatu vahvistuu. Samoin meillä on ensimmäistä kertaa tämän hallituksen aikana jaettu kehittämisavustuksia varhaiskasvatuksen laadun parantamiseen, ja se on myös otettu kunnissa erittäin hyvin vastaan. Samoin sitten lain edelleen kehittäminen, muun muassa perheiden ja päiväkotien tiedonkulun helpottaminen, erilainen digitalisaation hyödyntäminen ja tosiaan tämä pedagogiikan vahvistaminen on jatkotyössä iso asia, samoin se, mitä tiedämme tänä päivänä laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja sen vaikuttavuudesta ja siitä, mitä edustaja Sarkomaa esimerkiksi on vahvasti pitänyt esillä: että kiusaamisen merkkejä pystytään havaitsemaan jo siellä varhaiskasvatuksen vaiheessa ja ennalta ehkäisemään ja puuttumaan syrjäytymiseen hyvin varhain. Samoin tästä varhaisesta vuorovaikutuksesta tiedämme koko ajan enemmän ja siihen panostetaan näiden ihan kaikkein pienimpien lasten osalta. Uskallan sanoa, että näidenkin kaikkien esitysten jälkeen suomalaisen varhaiskasvatuksen laatu on aivan erinomainen ja se kehittyy myös eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-20T16:29:04,2016-04-20T16:32:15,Tarkistettu,1.1 2016_40_94,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,Sitten mennään puhujalistalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_40_95,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Hallituksen esitys päivähoitomaksujen korottamiseksi on osoitus siitä, että hallituspuolueiden edustajat ja ministerit sekä virkamiehet elävät eri todellisuudessa tavallisten ihmisten kanssa. Lapsiperheiden taloudellinen asema on heikentynyt viimeksi kuluneen runsaan 10 vuoden aikana. Suuri osa lapsiperheistä sijoittuu keskituloisiin tuloluokkiin, mutta pidemmällä aikajaksolla lapsiperheiden keskituloisuus on hitaasti vähentynyt. Suurituloisuus on lapsiperheiden joukossa keskimääräistä vähäisempää. Köyhien ja köyhyysrajalla elävien lapsiperheiden määrä on kohonnut. Köyhyys työssäkäynnistä huolimatta on nimenomaan lapsiperheiden todellisuutta. Köyhät lapsiperheet ovat myös useammin pikkulapsiperheitä. Niissä on alle 3- ja 3—5-vuotiaita lapsia selvästi useammin kuin muissa lapsiperheissä eli juuri niitä päiväkoti-ikäisiä. Mitä pienemmät tulot, sitä vaikeampaa on ylläpitää nyky-yhteiskunnassa normaalia elintasoa ja elämäntapaa. Elintason noustessa yhteiskunnassa nousevat myös vaatimukset sen suhteen, mitä katsotaan tarvittavan normaaliin elämään. Pienituloisuus johtaa jossakin vaiheessa absoluuttiseen kyvyttömyyteen osallistua tavanomaiseksi katsottuihin toimintoihin. Korkeimman päivähoitomaksuluokan 22 prosentin korotus on todella suuri ja kohtuuton. Maksun nosto tulee heikentämään perheen muuhun kulutukseen käytettävissä olevia varoja tuhansilla euroilla vuodessa. Hallituksen erilaiset muut maksukorotukset sekä päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen kohdistuvat heikennykset hankaloittavat lapsiperheitten elämää aivan dramaattisesti. Ne vaarantavat varhaiskasvatuksen tavoitteita, lisäävät eriarvoisuutta, kasvattavat riskiä syrjäytyä ja nostavat kynnystä mennä töihin. Maksujen korotukset ovat poissa perheiden muusta kulutuksesta ja lisäävät köyhyyttä. Lapsiperheissä jokainen euro menee kulutukseen, kuten ruokaan, vaatteisiin, harrastuksiin, asumiseen, ja näistä kaikista ovat poissa ne eurot, jotka menevät päivähoitomaksuihin. Monilapsisissa perheissä päivähoitomaksut lähentelevät 1 000:ta euroa kuukaudessa. Ihmiset kokevat, että työssäkäynnistä on tullut aikuisille liian kalliiksi käynyt harrastus. Sosialidemokraattien tavoitteena on rakentaa Suomesta lapsi- ja perheystävällinen yhteiskunta. Hyvinvoiva ja vauras Suomi rakentuu hyvälle lapsuudelle. Ihmisen elämän varhaiset vuodet ja lapsuuden perheen arki luovat perustan aikuiselle. Yhteiskuntapolitiikassa tärkeintä on pitää hyvää huolta jokaisesta lapsesta. Universaaleilla peruspalveluilla tavoitetaan kaikki lapset ja nuoret. Toimiva neuvolajärjestelmä, perheiden ja lapsen tarpeisiin vastaava laadukas varhaiskasvatus sekä lapsen kehitystä tukeva koulu luovat rakenteen, jolla estetään tehokkaasti syrjäytymistä ja luodaan tasa-arvoa. Vahvasti resursoidut ja oikein kohdennetut peruspalvelut vähentävät erityispalveluiden tarvetta, mikä on sekä kansantaloudellisesti että inhimillisesti kestävää politiikkaa. SDP:lle laadukas maksuton varhaiskasvatus on perhepolitiikan keskeisimpiä tavoitteita. Kannatamme laajaa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Varhaiskasvatuksen on oltava jokaisen lapsen oikeus riippumatta vanhempien varallisuudesta tai työllisyystilanteesta. Sosialidemokraatit korostavat erityisesti laadukkaan päivä- ja vuorohoidon merkitystä lapsen, vanhempien ja yhteiskunnan edun kannalta. Varhaiskasvatuksen on tuettava lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Kuntien ei toivottavasti ole pakko korottaa päivähoitomaksujaan hallituksen päätösten myötä. Tätä viisautta todellakin toivon kuntien päättäjiltä. Lapsuuden myönteiset olosuhteet luovat perustan myös aikuisiän hyvälle elämälle ja sitä kautta koko yhteiskuntamme hyvinvoinnille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-04-20T16:32:27,2016-04-20T16:37:44,Tarkistettu,1.1 2016_40_96,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksessa on yksi sellainen mielenkiintoinen piirre, joka näyttäytyy hyvin erikoisella tavalla. Meillä on keskustalainen pääministeri, ja ehkä pitkään aikaan, moneen kymmeneen vuoteen, maatalous ei ole voinut niin huonosti kuin juuri nyt. Meillä on kokoomuslainen valtiovarainministeri, ja ehkä sotien jälkeen ei ole koskaan tehty niin merkittäviä leikkauksia koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen. Sitten meillä on perussuomalaiset, eikä koskaan historiassa ole niin paljon leikattu vähävaraisilta ja pienituloisilta kuin nyt. Tuli vain mieleen tämmöinen toteamus, että tämä on hyvin erikoinen hallituskoalitio ja jää historiaan näissä ikään kuin täysin vastakkaisissa odotuksissa kuin voisi ajatella, että tämä hallituskoalitio tuottaa: parempaa koulutusta, parempaa elintarvikelainsäädäntöä, maataloutta, omavaraisuutta ja parempaa huolenpitoa vähävaraisista. Mutta kaikki tuntuu menevän päinvastoin. Harmi, että täällä on näin vähän kuuntelijoita. Mutta sitten tähän itse aiheeseen. Hallitus parantaa nyt kuntien taloutta nostamalla kuntalaisten maksuja, ei osallistumalla kuntien ahdinkoon. Tämä on erikoinen linjaratkaisu, että tavallaan kuntien taloutta parannetaan sillä, että kuntalaisten maksuja siellä ja täällä ja tuolla koko ajan nostetaan. Eli käytännössä hallitus tuhoaa omaa ohjelmaansa siitä, että ostovoima nousisi, ja kotimarkkinoilta, jotka tällä hetkellä ovat ainoat, jotka tuottavat meille jonkinlaista kasvua, viedään nyt sitten elinvoimaa. Tämä on vähän surullista seurattavaa, ja vaikka tästä kuinka haluaisi hyvää ajatella, niin alkaa olla vähissä se, miten siitä voisi ajatella hyvää. Pitäisikö sanoa, että hyvin leikattu? Vuonna 2013 varhaiskasvatuksessa olevista lapsista 92 prosenttia oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja noin 74 prosenttia kaikista kouluikäisistä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Käsityksemme mukaan kunnallisen varhaiskasvatuksen tehtävä on ennen kaikkea turvata lapsiperheiden vanhemmille mahdollisuus käydä työssä tai opiskella sekä saada lapsilleen turvallinen ja kehittävä päivähoito siksi ajaksi. Päivähoitomaksut on määriteltävä sellaisiksi, että ne eivät syö kohtuuttomasti työnteon kannusteita vaan että ne mahdollistavat työnteon ja kannustavat siihen. Nyt nämä korotukset pahentavat ratkaisevalla tavalla näitä kannustinloukkuja. Kaavailtu korotus nostaisi kaksilapsisen perheen kuukausittaiset päivähoitomaksut yli 600 euroon, kun perheessä on kaksi vanhempaa ja perhe kuuluu ylimpään maksuluokkaan. Nämä ovat hurjia korotuksia. Päivähoitomaksujen korotukset iskisivät rajuimmin niihin, jotka saavat työstään 2 500—3 000 euroa kuukausipalkkaa. Nämä korotukset ovat kohtuuttomia, ja ne nousevat todella yli tuhanteen euroon vuositasolla. Ja minä mietin vain sitä, kun tämä on nyt tämä linja — niin kuin täällä joku edustaja jo kysyi — ollaanko tässä tarkoituksellisesti ohjaamassa perheitä siihen suuntaan, että lapset laitettaisiin yksityiseen perhehoitoon, koska se tämän muutoksen jälkeen on kohtuullisempaa. Onko se hallituksen tavoite? Minusta se pitäisi myös sanoa, ministeri, sitten avoimesti, onko tämä se. Vielä yksi havainto. Nämä heikennykset kohdistuvat nyt erittäin kapealle sektorille. Nämä erilaiset leikkaukset syövät sitä ostovoimaa niiltä kaikista pienituloisimmilta. Ja sellainen näkökulma, mistä täällä salissa ei ole vielä puhuttu ja mitä ei ole nostettu esiin, on se, että erilaiset rakennuskorjaamiset, putkiremontit ynnä muut, näyttelevät jo lähes 10 miljardin menoerää yhteiskunnassa, mikä tarkoittaa monelle perheelle 100, 150, 200 euron menoa kuukaudessa, ja kaikista näistä pitäisi selvitä. Ja sitten kun tähän samaan yhteyteen tulee tilanne, että päivähoitomaksut nousevat, aivan oikein täällä oppositio on huolissaan siitä, jäävätkö äidit hoitamaan lapsia kotiin. Minusta hallitus on viisas, jos kuuntelee näitä näkemyksiä. Onko tosiaan niin, että tämän 50 miljoonan takia on järkevää luoda tulevaisuuteen sellaisten aikuisten joukko, joiden lapsuus on ollut hyvin erilainen kuin toisten mukana olevien? Ehkä tätä pitäisi miettiä oikeasti vielä kerran uudestaan, voisiko tämä raha tulla jostakin muualta, niin kuin kristillisdemokraatit ovat ehdottaneet, että panostamalla harmaan talouden torjuntaan syntyisi paljon tuloja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-20T16:37:47,2016-04-20T16:43:49,Tarkistettu,1.1 2016_40_97,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun nyt varhaiskasvatuksen maksuja tässä käsitellään, niin on todella syytä huomioida ne muutkin, jo tehdyt päätökset, mitkä koskettavat meillä varhaiskasvatusta ja lapsiperheitä. Niin kuin meistä jokainen valitettavasti muistaa, niin olemme tässä salissa hallituksen toimesta jo rajanneet päivähoito-oikeutta, olemme kasvattaneet ryhmäkokoja, ja nyt olemme hallituksen toimesta myös kasvattamassa näitä varhaiskasvatukseen kohdistuvia maksuja. Varmaan moni lapsiperhe ajattelee sitä, minkä takia heidän päälleen ollaan nyt kaatamassa kohtuutonta taakkaa, varsinkin kun otetaan tämä kannustinloukkuproblematiikka, mikä tässä esityksessä liittyy nimenomaan keskituloisiin perheisiin: kun kaikkialla muualla yhteiskunnassa on viesti, että kaikki kynnelle kykenevät työelämään, niin tässä me annamme viestiä, että itse asiassa kannattaakin jäädä kotiin. Eihän tämä esitys kaikkien osalta mikään huono ole, ja siitä täytyy ministerille antaa kiitosta, että näissä vaikeissa raameissa tämä on saatu näinkin hyväksi, mutta silti minusta on aika kohtuutonta, että keskituloisia perheitä nyt kohdellaan aika ankaralla kädellä. Muistetaan vielä, että aikaisemmistakin säästöistä, mitä on tehty varhaiskasvatukseen, jotkut kunnat ovat viisaasti päättäneet, että eivät ota niitä käyttöön, ja niin tulee tapahtumaan myös tämän uudistuksen kanssa. Niin kuin hallitus onkin jo todennut, nämä säästötavoitteet, kuinka paljon tällä pitäisi säästää, eivät ole kaikilta osin realistisia, koska kaikki kunnat eivät näitä tule ottamaan käyttöön ja siinä mielessä säästöt eivät synny täysimääräisinä. Toisaalta myöskin eriarvoisuus kuntien välillä kasvaa. Senpä takia pyytäisin vielä, että ministeri vielä keskittyisi siihen, olisiko tässä yhteydessä voitu käydä tämä kotihoidon tukeen liittyvä problematiikka läpi ja katsoa ratkaisua sitä kautta ja sillä hakea parannusta esimerkiksi näihin kannustinloukkuihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-20T16:43:53,2016-04-20T16:46:07,Tarkistettu,1.1 2016_40_98,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraatit on antanut hallitukselle monessa kohdin tukea vaikeissakin ratkaisuissa, mutta täytyy kyllä todeta, että perhepolitiikan osalta olemme huolestuneita. Sipilän hallituksen ohjelmassa on asetettu hyviä tavoitteita, esimerkiksi tavoite vahvistaa lasten ja perheiden hyvinvointia ja omia voimavaroja, kehittää koulua ja varhaiskasvatusta tukemaan lapsen hyvinvointia, ja hallitukseen jopa nimettiin perheministeri, mikä on sinänsä hyvä asia, mutta valitettavasti on aika vaikea löytää myönteistä perhe- ja väestöpolitiikan sisältöä hallituksen toimista. Nämä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotukset ikävä kyllä sekä syövät lapsiperheiden ostovoimaa että luovat juuri niitä kannustinloukkuja, joista täällä on ansiokkaasti puhuttu. Nyt tarvittaisiin myönteisiä viestejä perheille ja etenkin lapsiperheille. Meillä kestävyysvaje johtuu pitkälti siitä, että syntyvien ikäluokkien määrä vuosi vuodelta vähenee ja väestön ikärakenne vinoutuu, mikä sitten aiheuttaa taloudellista rasitetta yhä enemmän. Tarvittaisiin myönteisiä viestejä, jotka rohkaisisivat perheitä myös hankkimaan sen määrän lapsia, josta he unelmoivat. Mehän tiedämme, että lapsia tulee keskimäärin vähemmän kuin mitä perheet itse toivoisivat, ja sen takia tarvittaisiin myönteisempää otetta perhepolitiikkaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-20T16:46:09,2016-04-20T16:48:10,Tarkistettu,1.1 2016_40_99,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun katsotaan kaikki ne säästöt, leikkaukset ja maksujen korotukset, jotka kohdistuvat lapsiin ja lapsiperheisiin, niin ei voi olla ajattelematta, että hallitus ei taida tietää, mitä on tekemässä. Uskon, ettei ministeri itse nimenomaan äitinä haluaisi olla toteuttamassa näitä esityksiä. Kaikki me tiedämme, että varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tulee moninkertaisesti takaisin, ja siksi kaikilla lapsilla pitäisi olla oikeus varhaiskasvatukseen. Yhtenäinen ja laadukas varhaiskasvatus ja peruskoulu ovat tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta. Ministerin vakuutteluista huolimatta päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toimijat kyllä kentällä kyseenalaistavat, voiko suurenevissa päivähoito- ja varhaiskasvatusryhmissä toteuttaa jatkossa laadukasta varhaiskasvatusta. Laadukkaan varhaiskasvatuksen perustana on nimittäin lapsen ja kasvattajan kohtaaminen ja vuorovaikutus, ja kyllä siellä kentällä pelätään, mitä tarkoittavat nämä suuremmat lapsiryhmät, pystytäänkö olemaan niin paljon lapsen kanssa ja pystytäänkö lasta pitämään sylissä ja niin edelleen. Arvoisa puhemies! Lapseen panostaminen on investointi tulevaisuuteen, ja tutkimusten mukaan lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti vanhempien sosioekonomisen aseman mukaan. Perheen taloudelliset vaikeudet ovat yhteydessä lasten ja nuorten pahoinvointiin, ja tästä meillä on hyviä esimerkkejä 1990-luvun laman hoidossa. Silloin lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneistä jopa 50 prosentilla on jonkinasteisia mielenterveysongelmia. Tämän edellisen laman kustannuksia maksetaan edelleen, ja nyt vähän vaikuttaa siltä, että tämä hallitus tekee samoja virheitä. Onkohan näin, että näitäkin säästöjä maksetaan vuosikymmenet eteenpäin? Vaikka tässä lakiesityksessä pienituloiset perheet on huomioitu hyvin — siitä ihan (Puhemies koputtaa) lämmin kiitos ministerille — niin kokonaisuutena hallituksen toimet kyllä lisäävät lapsiperheiden köyhyyttä, ja tämä on todella huono asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-04-20T16:48:12,2016-04-20T16:50:29,Tarkistettu,1.1 2016_40_100,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa puhemies! On tapana sanoa, että hyvinvointivaltio on naisen paras kaveri. Mutta on kyllä pakko sanoa, että tämä hallitus ei ole kovin hyvä työssä käyvien äitien kaveri. Niin paljon rankkoja esityksiä sieltä on tullut monelta sektorilta. Vaikka tunnustan sen, että ministeri on kyllä yrittänyt tuon kestämättömän raamin sisällä tehdä niin hyvän esityksen kuin se ylipäätään on mahdollista, niin kun raami on kestämätön, niin se ei tee siitä esityksestä ikävä kyllä hyvää vaan aika huolestuttavan ja nimenomaan työllisyysasteen näkökulmasta huolestuttavan. Suomessa syntyvyys on kääntynyt laskuun, mutta vauvat eivät ole pelkästään yksityisasia. Määrä vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Työn ja perheen yhteensovittaminenkaan ei ole yksityisasia, koska se vaikuttaa työllisyysasteeseen ja sitä kautta koko yhteiskuntaan. Kun naisten työssäkäyntiä on arvioitu, niin yksi taustalla oleva tekijä sille, että naiset, joilla on koulutusta ja joilla olisi mahdollisuus tehdä työtä, eivät mene työhön, on se, että on oltu huolissaan päivähoidon laadusta. Nyt me olemme monella suunnalla tekemässä sellaisia ratkaisuja, jotka heikentävät naisten työssäkäyntiä. Vaikka kuinka tehdään hyviä varhaiskasvatuslakikirjauksia, niin kiistatta se, että ryhmäkoot kasvavat erityisesti osapäivälasten kohdalla aika kestämättömiin kokoluokkiin, heikentää päivähoidon laatua. Se saa monen äidin miettimään, että jospa sittenkin jäisin kotiin — varsinkin, jos työ on osa-aikaista eikä tarjoa kunnollista elantoa. Nyt kun tähän päälle tulee sitten päivähoitomaksujen korotus, niin joudutaan tilanteeseen, jossa silloin kun esimerkiksi perheissä isä on hyvätuloinen ja äiti on pienituloinen, nämä korotukset kiistatta houkuttavat äitiä jäämään kotiin hoitamaan lapsia. Pienituloisen äidin kynnyspalkka nousee yli 150 euroa. Itse asiassa, kun tähän lisätään vielä päivähoitomaksujen korotukset, lisätään se, mitä tulee esimerkiksi asuntopolitiikan puolella korkovähennyksissä ja muissa ja mitä tapahtuu kilpailukykypaketin kautta perheiden toimeentulolle, niin ruvetaan puhumaan jo niin isoista yhteenlasketuista summista, että sillä alkaa varmasti olla vaikutusta jo esimerkiksi siihen, millaiset harrastusmahdollisuudet lapsilla on. Jos me näitä asioita kaikkia punnitsemme yhdessä, niin on pakko sanoa, että lapsillakaan ei tässä hallituksessa ole kovin paljon kavereita, vaikka ministerin vilpittömään sielunelämään tässä asiassa kyllä uskon, sen verran paljon tästä ollaan keskusteltu. Mutta jos kunnat ottavat nämä päivähoitomaksukorotukset käyttöön, ja sitten taustalla on tuo 60 euron iltapäivämaksun lisä, niin tämä kokonaisuus on hyvin suuri. Itse asiassa kyse ei ole vain siitä, mitä tapahtuu taloudessa, vaan kyse on myös siitä, mitä tapahtuu työelämässä. Jos näiden kaikkien kysymysten rinnalle vielä lisätään esimerkiksi naisten määräaikaisia työsuhteita sitä kautta, että puretaan se säätely, joka meillä tällä hetkellä on, lisätään koeaikoja ja ajetaan julkisella puolella palveluita alas ja yhtiöitetään julkisia toimintoja ja sitä kautta joudutaan herkästi tilanteisiin, joissa sitten myös shoppaillaan sen suhteen, minkälaisia työehtosopimuksia noudatetaan, niin tästä tulee aikamoinen kehä. Mielestäni kannattaisi miettiä, että jos me täällä säästämme ja saamme muutaman euron säästön, niin mitä me menetämme naisten työllisyysasteessa ja mikä on se vähennys, joka meidän julkiseen talouteemme tulee tätä kautta. Kyse ei siis ole vain maksupolitiikasta eikä vain päivähoidon laadusta vaan siitä, miten nämä päätökset yhdessä vaikuttavat siihen, miten itse kukin meistä toimii.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-04-20T16:50:29,2016-04-20T16:54:35,Tarkistettu,1.1 2016_40_101,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lähden liikkeelle siitä, mitä varhaiskasvatuksessa on tähän mennessä saavutettu. Hallitus on puhunut varhaiskasvatuksen uudistamisesta, ja tämä uudistus ja kehittäminen on itse asiassa osoittautunutkin pelkäksi säästämiseksi. On tähän mennessä saatu aikaan ei vain tätä päivähoitomaksujen korotusta, vaan sen lisäksi on ryhmäkokoja suurennettu ja subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattu. Ja kun näitä nyt mietitään, kuinka suurista saavutuksista on kysymys, niin moni kyllä näkee nämä uudistuksen ja kehittämisen siemenet, joista hallitus on puhut, pikemminkin todella kovana säästöpolitiikkana. Ja sen takia on surumielistä täällä yhdessä ihmetellä, mihin se varhaiskasvatuksen kehittämisen suuri innostus on tällä hallituskaudella kadonnut. Minä vilpittömästi uskon, että kokoomus on ollut kehittämässä varhaiskasvatusta, ja minä en ymmärrä, miksi on annettu tälle kehittämishalulle näin pahasti periksi. Pidän erittäin ongelmallisena myöskin sitä, että nämä äsken mainitut uudistukset plus siihen päälle aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotukset, lapsilisän irrottaminen indeksistä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotukset yhdistettynä tulevat johtamaan siihen, että lapsiperheillä on selkeästi käytettävissä vähemmän rahaa päivittäiseen elämiseen. Kyllä tällä on merkitystä, minkälaiseen tilanteeseen me ajamme suomalaiset lapsiperheet. Hurjin juttu on se, että tänä päivänä ei olekaan koulutuksellinen tasa-arvo edes sitä, mihin perheeseen sattuu syntymään. Tämä perheen vaikutus näyttää nyt selkeästi isontuvan, vaikka me olemme perinteisesti täällä sivistyspolitiikassa yrittäneet pitää huolta siitä, että koulutuksellista tasa-arvoa pikemminkin edistetään kuin vähennetään. Toisin on nyt käynyt tällä hallituskaudella. Mutta pahinta on se, että jatkossa on todella merkitystä perheen sijasta sillä, mihin kuntaan satutaan syntymään. Minusta ihan oikein ministeri on aikaisemmin linjannut, että huolimatta siitä, että näitä maksujen korotuksia on tehty ja näitä rajaamisia tehty ja ryhmäkokoja suurennettu, kunnat voivat loppuviimeksi oman itsehallintonsa puitteissa päättää, ovatko he tässä mukana. Siksi on ollut erikoista se, että nyt ei enää puhutakaan tästä oikeudesta itse päättää mitään. Pikemminkin on annettu ymmärtää, niin kuin pääministeri ja valtiovarainministeri eilen, että näitä vähimmäismaksutasoja tullaan nyt sitten jatkossa korottamaan, koska ensi vuoden kehyksiin on jo varattu, vuodelle 2017, saamiemme tietojen mukaan 130 miljoonaa kiristystä kuntien talouteen. Siis 130 miljoonaa lisää keppiä kunnille. Ja jos ei sana rupea kuulumaan, niin vähimmäismaksutasoja tullaan entisestään nostamaan. Tältä osin tämä on kyllä pelottavaa, onko aidosti kunnilla mahdollisuus valita, lähtevätkö he tukemaan tätä hallituksen politiikkaa. Arvoisa puhemies! Näiden kuntavaikutusten ja kuntien itsehallinnon ohella yksi tärkeä kulma on tänään noussut esiin, nimittäin tämä kannustinloukkujen purkaminen. En malta olla ihmettelemättä sitä, ollaanko tässä nyt puhumassa saman hallituksen esityksistä. Eilen hallitus esitti, että kannustinloukkuja pitää purkaa, madaltaa kynnystä työhön pääsyyn, ja annettiin aika kovasti keppiä. Eilen annettiin hyvin eri tavalla työllisyyden esteiden purkamiseksi toimenpide-ehdotuksia, jotka lähtivät hallituksen omien sanojen mukaan kannustinloukkujen purkamisesta. Tänään me olemme käsittelemässä esitystä, jonka työllisyysasteeseen kohdistuvat vaikutukset ovat aivan arvaamattomia, ja pelkäämme myös sitä, että kannustinloukut sen kun lisääntyvät. Tämä on iso kysymys. Kun tänä päivänä jo meidän korkeimmassa maksuluokassa on moni keskituloinenkin, siksi olisi ollut tärkeätä arvioida näitä työllisyysvaikutuksia, sukupuolivaikutuksia, mutta myöskin perheisiin kohdistuvia vaikutuksia. En malta olla sanomatta, että on kyllä todella kova arvio, jos VATTin erikoistutkija, joka on tutkinut tätä kannustinloukkuongelmaa työkseen, Tuomas Kosonen toteaa, että taloudellisilla kannustimilla on suuri vaikutus ja osalla vanhemmista tällainen päivähoitomaksun ja kotihoidontuen yhdistelmä johtaa lopputuloksena siihen, että pienipalkkaiseen työhön työllistyminen ei kasvata perheen tuloja, jolloin käytännössä perheissä ainakin jompikumpi, yleensä pienituloisempi vanhempi jää kotiin. On aika surullista lähteä siitä, että tämä on nyt sitten se tapa kannustaa kotiin jäämistä, ei purkaa kannustinloukkuja, niin kuin vielä eilen tehtiin. Puhemies! Lopuksi kiinnittäisin huomiota siihen, mistä täällä viisaasti on muutama edustaja puhunut, nimittäin tämän esityksen vaikutuksiin myöskin yksityisen hoidon lisääntymiseen. Kyllä sosialidemokraattien näkökulmasta on aito ja relevantti huoli se, luodaanko tässä nyt tilaa sille, että yksityinen hoito alkaa olla entistä kiinnostavampaa sen takia, että nämä lakiesitykset johtavat tilanteeseen, jossa yksityinen hoito on jo aidosti vaihtoehto, kun päivähoitomaksut kallistuvat tällä tavalla ja kannustinloukut jäävät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-20T16:54:41,2016-04-20T17:00:53,Tarkistettu,1.1 2016_40_102,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vaikka ministeri ehtikin jo lähteä, niin täydentäisin yhtä lukua, johon hän viittasi parikin kertaa, nimittäin lukua siitä, että 85 prosenttia päivähoidon kustannuksista tämän uudistuksen jälkeenkin tullaan kattamaan verovaroilla. Näin toki on, mutta jos me katsomme ylimpään maksuluokkaan jatkossa kuuluvia lapsia, niin näiden kohdalla verorahoin toteutetun subvention osuus putoaa 57 prosenttiin, joka sitten on jo aika lähellä sitä, että puolet kustannuksista katetaan perheiden omasta pussista, ei yhteisvastuullisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-20T17:00:55,2016-04-20T17:01:45,Tarkistettu,1.1 2016_40_103,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suosittelen hallitukselle perehtymistä THL:n tutkimuksiin, joissa arvioidaan lasten ja lapsiperheiden asemaa nyky-Suomessa. Näiden julkaisujenkin pohjalta on selkeästi havaittavissa, että suomalaisessa yhteiskunnassa ja politiikassa vallitsee rakenteellinen välipitämättömyys lapsia kohtaan. Lapsiperheiden taloudellinen asema on heikentynyt ja lapsiköyhyys kolmikertaistunut viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana. Useat osoittimet kertovat, että lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt ja laajeneva joukko lapsista kärsii vaikeutuvista ongelmista. 90-luvun laman myötä syntyi lasten ja nuorten palveluissa noidankehä, jossa kuntien valtionosuuksien leikkauksilla ja maksujen korotuksilla luotiin kasvavaa tarvetta korjaaviin palveluihin. Noidankehää ei myöhemmin kasvun vuosina purettu vaan lasten arkisissa kasvuympäristöissä, päivähoidossa ja koulussa, tapahtui muutoksia, jotka kyseenalaistavat lasten hyvän kasvun mahdollisuudet. Neuvolan ja oppilas- ja kouluterveydenhuollon palvelut eivät pysty vastaamaan kasvavaan tuen tarpeeseen. Työelämän vaativuuden lisääntyminen asettaa vanhemmuuden hyvälle hoitamiselle vakavia haasteita. Hallitukselle on ominaista runsas huolestunut puhe lapsista, mutta huoli ei konkretisoidu poliittisiksi päätöksiksi rahaa ja työntekijöitä jaettaessa ja maksuista päätettäessä. Rakenteellinen välinpitämättömyys syvenee yhteiskunnassa, jossa toiminta talouden ehdoilla ja liike-elämän logiikan pohjalta leviää kaikille yhteiskuntakehityksen alueille. Arvoisa puhemies! Lapsuus on lasten elämä tässä ja nyt. Se on ihmislajin ja kulttuurin säilymisen ja uudistumisen ehto. Yhteiskunnan jatkuvuus ja uusiutuminen edellyttävät, että kullakin ikäpolvella on edellytykset lapsista huolehtimiseen, ja yhteiskunnan uusiutumisen taso riippuu lasten elämän laadusta. Vastustan ehdottomasti näitä maksujen korotuksia. Asetan kysymyksen, miksi meillä Suomessa peruskoulu, lukio, ammattikoulu ja korkeakoulut ovat maksuttomia mutta varhaiskasvatuksesta pitää maksaa. Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksen mukaan yhteiskunnallisesti kaikkein vaikuttavinta on satsata alle 5-vuotiaisiin lapsiin eli juuri niihin päivähoidossa oleviin lapsiin. Esitänkin hallitukselle, että se vetäisi tämän esityksen pois ja valmistelisi esityksen maksuttomasta varhaiskasvatuksessa Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-04-20T17:01:46,2016-04-20T17:05:54,Tarkistettu,1.1 2016_40_104,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä salissa on kuultu jo moneen otteeseen tämän esityksen heikot puolet. Itse nostaisin esiin sen tosiasian, että lapsiperheet asuvat valtaosin kaupungeissa ja erityisesti suurissa kaupungeissa elämisen kustannukset ovat monista syistä erittäin korkeat. Asuminen on kallista, nuorillapareilla on opintolainat niskassaan, ja kaikki eläminen pitää siinä samalla yhtä aikaa rakentaa, ja kun siihen vielä tulee tällainen esitys, jossa maksut nousevat, kun työelämässäkin se asema nuorilla on usein heikko ja katkonainen, niin tämä kaikki yhdessä ei kyllä kannusta perheitä hankkimaan lisää lapsia. Tässä esityksessä on huomioitu hyvin pienituloiset, se on hyvä asia, mutta se heikkous tulee siitä, että kaksilapsiset perheet joutuvat maksamaan jo ihan keskituloisillakin tulotasoilla huomattavasti korkeampia maksuja. Nämä osuvat nyt niihin työssä käyviin, rehellisiin, veronsa maksaviin, ahkeriin nuoriin ihmisiin, jotka yrittävät sinnitellä eteenpäin ja kantavat huolta perheestään. Toisin sanoen tämä esitys sotii sitä vastaan, mistä jo edellisen hallituksen aikana puhuttiin paljon, että pitäisi kannustaa naisia käymään työssä yhä enemmän, jotta me saisimme työvoimaan ihmisiä ja jotta naisten työura olisi yhtenäisempi ja vahvempi, koska se näkyy sitten sosiaaliturvassa ja eläkkeissä ja myös siinä, että uralla sitten edetään. Tämä työn ja perheen yhteensovittaminen puuttuu nyt hallituksen ohjelmasta valitettavasti kokonaan. Minä peräänkuuluttaisin, että hallitus toisi ihan kunnollisen, konkreettisen ohjelman, jolla naisten asemaa työelämässä voidaan vahvistaa ja isien osuutta hoivatehtävästä kasvattaa ja luoda edellytyksiä paremmin jakaa sitä vanhemmuutta, jottei se kaadu yksistään toisen niskaan. Tasa-arvonäkemys on se, joka pitää tässäkin yhteydessä vaikutusarvioinneissa tehdä, miten tämä vaikuttaa naisiin ja miehiin ja heidän mahdollisuuksiinsa (Puhemies koputtaa) työelämässä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-04-20T17:05:55,2016-04-20T17:08:25,Tarkistettu,1.1 2016_40_105,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ikävää, jos päivähoidon maksut luovat kannustinloukkuja niin, että työn ja perheen yhteensovittaminen vaikeutuu. Tähän suuntaan valitettavasti tämä hallituksen esitys johtaa, eli nostetaan kynnystä työhön menemisen kannattavuuteen ja toisaalta lasten hankkimiseen. Toisaalta haluan kyllä antaa hallitukselle kiitoksen siitä, että tällä kaudella ei ole pyritty samanlaisiin kotihoidon tuen rajoituksiin ja leikkauksiin, joihin oli erittäin suuri paine edellisen hallituksen aikana, jolloin kristillisdemokraatit hyvin pitkälti saivat estettyä sen, ettei kotihoidon tuen saamisen ehtoja ryhdytty heikentämään. Perheillä on mielestäni oltava aito mahdollisuus tehdä valintoja, ja varsinkin siinä vaiheessa, kun lapset ovat pieniä, alle 3 vuoden ikäisiä, perheiden pitäisi pystyä myös taloudellisesti tekemään valinta lapsen parhaaksi, onko se sitten kotihoito tai hoito päiväkodissa tai perhepäivähoidossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-20T17:08:27,2016-04-20T17:09:56,Tarkistettu,1.1 2016_40_106,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tästä keskustelusta, jota olemme yhdessä käyneet. Hyvä, että tämä nostettiin nyt myös vahvasti esiin. Ministeri ei ole enää paikalla, mutta kiitos myös hänelle, että jaksoi olla pitkään tämän keskustelun aikana myöskin kuuntelemassa meitä. Oli hyvä kuulla, että yhteisiä huolenaiheita myös hallituspuolueen edustajilla on yhtä lailla kuin meillä täällä oppositiossa. Mutta on ihan totta, että varhaiskasvatus on asia, jota olemme kaikki suomalaisessa yhteiskunnassa arvostaneet, ja siitä olemme saaneet olla ylpeitä. On totta, että sosialidemokraatit yhtä lailla ovat tehneet paljon tämän puolesta ja eteen töitä. Mutta on täysin oikeutettua sanoa, että varhaiskasvatusta myös romutetaan. Kyllähän näistä päätöksistä, joita tämän hallituskauden aikana on tehty, täytyy sanoa, että ei voi mustaa valkoiseksi muuttaa. Lapset asetetaan eriarvoiseen asemaan, kunnat asetetaan eriarvoiseen asemaan. Kuten tuossa aikaisemminkin sanoin, niin kun nämä säästöt kohdistuvat meidän lapsiimme, se on täysin väärä paikka. On paljon parempi se, että yhteiskunnassa on vahvoja lapsia kuin rikkinäisiä aikuisia, ja jos näitä säästöjä tehdään tällä tavalla nyt, niin väistämättä ne löydetään myös edestä tulevaisuudessa. Kaiken lisäksi tämä esitys, joka nyt parhaillaan on tulossa meille eduskuntaan, ottaa ennen kaikkea tasa-arvon osalta tuntuvia askeleita taaksepäin, kun nyt pitäisi miettiä juuri niitä tapoja ja keinoja, joiden avulla naiset saataisiin paremmin työelämään. Pitäisi miettiä kotihoidon tukea ja kaikkia muita kannustinloukkuja, joita valitettavasti tässä yhteiskunnassa on tälläkin hetkellä olemassa. Itse olen hyvin huolissani esimerkiksi maahanmuuttajanaisten työllistymisestä. Eli kyllä näitä ongelmia jo tälläkin hetkellä riittää, ja tämä suunta ei valitettavasti ole se, jolla me saamme parannettua naisten työllisyysastetta. Kaiken kaikkiaan toivon, että nämä huolenaiheet ovat yhteisiä. Näihin voidaan vaikuttaa ensisijaisesti tietenkin valiokunnassa, kun tämä sinne tulee, mutta toivon, että myös hallituksen ministerit ja erityisesti tämä perheministeri, josta olemme tänään paljon puhuneet, ottavat tämän asian kokonaisvaltaisesti. Huonoja päätöksiä voi muuttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-04-20T17:09:58,2016-04-20T17:12:24,Tarkistettu,1.1 2016_40_107,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuntuu siltä, että hallitus pitää lapsuutta vain tällaisena ohimenevänä vaiheena eikä pidä kovin tärkeänä, mitä noina muutamina nopeasti kuluvina vuosina tapahtuu. Yksilön historiassa lapsuus toki onkin suhteellisen nopeasti ohitse, mutta yhteiskunnan tasolla lapsiväestö on ja pysyy sen rakenteellisena osana, jonka elämänlaatu kuvaa koko yhteiskunnan laatua ja tulevaisuutemme mahdollisuuksia. Jos lapsuuteen suhtaudutaan nopeasti ohikiitävänä aikuisuuteen valmistautumisena, lapsia ei huomata eikä pidetä tärkeinä itsessään, lapsina. Näillä päätöksillä lapsi ei mielestäni saa olla lapsuuden vuosiaan lapsena. Nytten ihan selvästi hallitus myöskin samalla sivuuttaa sen, että noina muutamina lapsuuden vuosina luodaan edellytyksiä sille, minkälaisia aikuisia lapsista kasvaa. Lisäämällä lapsiperheiden köyhyyttä hallitus ei saa hyvää aikaan. Tuntuu myöskin siltä, että hallitus on unohtanut sen, että jokainen on vain kerran lapsi. Lapsi ei voi odottaa muutamaa vuotta niitä niin sanottuja aikojen paranemisia. Kysynkin: ovatko hallitukselle nämä lasten ja lapsiperheiden asiat poliittisen hierarkian alapäässä? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-04-20T17:12:26,2016-04-20T17:14:27,Tarkistettu,1.1 2016_40_108,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Niin, arvoisa puhemies! Minusta edustaja Haatainen nosti keskusteluun hyvän näkökulman, joka oli tämä pitkäänkin täällä kaluttu puheenaihe, nimittäin lainvalmistelun vaikutusarviointi. Kyllä tästäkin esityksestä on tunnustettava, että ei kaikki nyt ole ihan putkessa. Nimittäin vaikutusarviointi jää kyllä tältä lakiesitykseltä vähän liian hataraksi, ja sitä kautta kovin vähän on uskottavuutta tällä lakiesityksellä ottaa kantaa niihin edustajien tässä debattikeskustelussa esiin tuomiin ongelmiin. Arvoisa puhemies! Koska paikalla on enää kovin vähän oppositioedustajia, itse asiassa taitaa kaksi enää olla, niin nostan silti yhden... (Eduskunnasta: Hallituksen!) — anteeksi, hallituksen edustajia, hyvä, oppositio heti ärähti, meitähän täällä kyllä riittää, mutta hallituksen edustajia on enää kaksi edustajaa paikalla, ja hienoa, että olette paikalla. — Minä toivoisin, että te välittäisitte myös yhden tärkeän viestin, nimittäin: kyllä tällä nyt myös lapset lähetetään kotiin. Me olemme tässä keskustelussa olleet kovin huolissamme siitä, joutuvatko naiset nyt kotiin, mutta kyllä tässä lapset myös lähetetään kotiin. Me olemme jo puhelleet eduskunnassa aika paljon koulutuksen alueellisen tasa-arvon vaarantumisesta. Alueellinen koulutuksellinen tasa-arvo on uhattuna ollut jo näillä muilla opetusministeriön esityksillä, joissa keskittämistä vauhditetaan kovin paljon ja joissa koulutukseen pääsy vaarantuu monella tavalla. Kyllä alueellinen koulutuksellinen tasa-arvo liittyy myös tähän esitykseen: jos moni kunta päättää toisin, niin silloin tietysti lähtökohta on se, että riippuu hyvin paljon siitä, missä lapsi asuu, saako hän mahdollisuuden käydä päiväkodissa. Tätä kautta tasa-arvoinen varhaiskasvatuksen hyödyntämisen mahdollisuus on tässä maassa uhattuna, jos oikein pahasti tässä käy. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-20T17:14:29,2016-04-20T17:16:35,Tarkistettu,1.1 2016_40_109,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä tuli itsellekin vielä halu tulla tähän keskusteluun mukaan ja tuoda ehkä sitä laajempaa taloudellista näkökulmaa, mikä tässä esityksessä on taustalla. Kun todella katsotaan nyt näiden korotusten vaikutusta sitten ihan keskituloistenkin perheiden käytettävissä oleviin rahoihin, niin me puhumme vuositasolla yli tuhannenkin euron pienennyksestä niissä varoissa, mitä se perhe käyttää kaikkeen muuhun. Sitten kun otetaan vielä huomioon kaikki muut leikkaukset, eri maksujen korotukset, mitä julkisessa taloudessa on tapahtunut, ja sitten kun vielä nähdään, millä tavalla tämä kilpailukykysopimus niiden perheiden tuloja rokottaa, niin kyllähän tässä alkaa olemaan aikamoinen vaikutus, mikä kohdistuu tähän meidän kotimaiseen kysyntään, mikä on kuitenkin pyörittänyt tätä meidän talouskasvua — vaikka on ollutkin kuinka pientä, niin silti se on pitänyt tätä meidän taloutta jollakin tavalla edes, päätä jonkun verran vedenpinnan yläpuolella. Ja tätäkin kautta luulisi, että hallituspuolueita — varsinkin nyt kokoomuslaisia — kiinnostaisi se, mitkä kielteiset vaikutukset tällä on ihan meidän taloudelliseen kehitykseen. Ja niin kuin tuossa edustaja Harakka jo aikaisemmassa vaiheessa kysyi: missä ovat nyt ne kokoomuslaiset ekonomistit, ketkä ovat aina olleet sitä mieltä, että näitä kannustinloukkuja nimenomaisesti pitää purkaa ja meidän pitää saada varsinkin naiset työelämään? Nyt kun näistä asioista todella keskustellaan ja nyt kun ollaan niiden asioiden äärellä, niin se porukka kyllä loistaa poissaolollaan. Sitä ei voi kuin ihmetellä. Sama kyllä todella koskee myös edustajia keskustapuolueesta, kun aina he ovat ainakin vaalipuheissaan perheiden puolella, mutta sitten kun tullaan tänne tekojen puolelle, niin tulos on vähän toista. Mutta yhtä kaikki, myös tältä taloudelliselta kannalta tässä esityksessä mennään kyllä valitettavan väärään suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-20T17:16:37,2016-04-20T17:18:35,Tarkistettu,1.1 2016_40_110,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että edustaja Räsänen nosti tämän ostovoiman kehityksen vielä tähän keskusteluun mukaan. Pakkasin sen hetkeksi tässä unohtamaan, kun katselin tätä esitystä niin sivistyspoliitikon näkökulmasta, mutta eiköhän tämä jo omaatuntoa ruvennut koputtamaan. Eli kyllä valtiovarainvaliokunnassa me hyvin usein olemme kuulleet asiantuntijoita, jotka ovat huolissaan suomalaisten ostovoimasta. Nyt aletaan olla kyllä siellä viimeisillä raiteilla, kun laskee yhteensä nämä lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaukset, jotka — kun kaikki yhteen lasketaan — alkavat olla sillä rajalla, että kyllä sillä ostovoimaan on aika merkittävä vaikutus. Tätä kautta, jos olemme tänään miettineet erityisesti pienituloisten asemaa tämän lakiesityksen suhteessa, ostovoiman kehitys kyllä olisi syytä myöskin katsoa. Siltä osin tällä lakiesityksellä saattaa olla myöskin valtiontaloudellisia vaikutuksia, mutta käsittääkseni tätä kuitenkaan ei siellä suunnassa tutkita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-20T17:18:37,2016-04-20T17:19:42,Tarkistettu,1.1 2016_40_111,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä esitys tuo ongelmia nimenomaan ostovoiman heikentyvän kehityksen kannalta ja sitten toisaalta tämän kannustinloukkukysymyksen kannalta. Täällä keskustelun aikana muutamat edustajat ovat esittäneet toiveen, että mieluummin olisi tullut tehdä muutoksia kotihoidon tukeen. Itselleni on jäänyt hiukan epäselväksi, millaisia muutoksia täällä olisi toivottu tai toivottaisiin kotihoidon tukeen. Haluan kuitenkin korostaa sitä, että on tärkeää, että perheillä on mahdollisuus aidosti valinnanvapauteen myös pienten lasten kotihoidon puolesta. Ja ihan tutkimustenkin mukaan perheet myös arvostavat kotihoidon tukea perhepoliittisena tukena ja sitä mahdollisuutta, että pieni lapsi voidaan haluttaessa hoitaa myös kotona.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-20T17:19:44,2016-04-20T17:20:49,Tarkistettu,1.1 2016_40_112,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ajallemme tyypillinen historiattomuus korostaa keskustelun hämärtymistä. Tämä oli ominaista myös julkisten palvelujen yksityistämisinnolle 90-luvulla, jolloin ei juurikaan keskusteltu siitä, miksi aikoinaan terveys- ja koulutuspalveluja ja varhaiskasvatusta alettiin kehittää julkisen rahoituksen turvin. Tuolloinhan hyvinvointivaltiota kritisoitiin muun muassa siitä, että siinä oletetaan valtion ja kunnan hoitavan asiat ja lähimmäisenrakkaus unohtuu. Näitä samoja puheitahan olemme kuulleet viime syksynä ja tämän talven aikana. Voidaan kuitenkin kysyä, eikö nimenomaan muista ihmisistä välittämiseen perustu ajatus siitä, että yhteisesti maksamme veroja, joiden avulla kunta huolehtii hoiva-, terveys-, koulutus- ja päivähoitopalveluista kaikille, ja näin ollen voisimme alentaa maksuja ja pyrkiä kohti kokonaan maksutonta päivähoitoa. Lasten hyvinvoinnista puhuttaessa on kysymys hyvinvointiyhteiskunnan luonteesta ja sukupolvien välisestä suhteesta. Mielestäni lähestymme uhkaavasti yövartijavaltiota, jolla tarkoitetaan yksilönvapautta korostavaa minivaltioajatusta, jossa valtion tehtäviksi katsotaan vain ulkoisen ja sisäisen järjestyksen ylläpitäminen ja kaiken muun hoitaisivat markkinat. On kyse sellaisesta poliittisesta linjavalinnasta, jonka lopputuloksena kukin kansalainen joutuisi itse omatoimisesti hankkimaan koulutuksensa, sosiaali- ja terveyspalvelunsa, varhaiskasvatuksensa ja kaikki muut palvelunsa, koska julkiset palvelut olisivat niukkoja. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-04-20T17:20:51,2016-04-20T17:23:01,Tarkistettu,1.1 2016_40_113,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13 §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon  asiakasmaksuista  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 60/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kauniiksi lopuksi vain totean sen, että kun Suomi on kuitenkin osa tätä korkean verotuksen hyväksyvää valtiojärjestystä, niin ei ole vielä kuulunut sitä esitystä, mitkä ovat ne veroratkaisut, joilla sitten kompensoidaan näitä nyt tehtyjä leikkauksia. Ne edelleen odottavat tuloaan, ja sitä pidän hieman moitittavanakin, että niiden esittelyä venytetään. Suomi on hyvin tunnettu siitä, että me hyväksymme korkean verotuksen, ajattelemme, että sillä perityllä verolla saamme joka päivä ikään kuin veronpalautusta kaikenlaisina palveluina. Mutta jos tämä kapenee koko ajan, niin kyllä tässä sitten myös keskusteluun täytyy tulla iso veroremontti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-20T17:23:06,2016-04-20T17:24:04,Tarkistettu,1.1 2016_40_114,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_40_115,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maantieteellisistä syistä Limingan ja Tyrnävän alueella tuotetaan vuosittain siemenperunaa noin 17,5 miljoonaa kiloa. Tämä on noin 70 prosenttia Suomen kaikesta siemenperunan tarpeesta. Alue on tärkeä kotimaisen siemenperunan huollon ja myös yleisen huoltovarmuuden turvaamisen kannalta. Peruna on tärkeä osa elintarvikkeiden huoltovarmuutta, sen me tiedämme ja tunnustamme kaikki. Voimassa olevassa laissa ei ole selkeästi määritelty siemenperunan tuotantoon käytettäviä siemenperunaluokkia tai muun perunan tuotantoon käytettäviä siemenperunaluokkia. Tällä lakiesityksellä asia hoidettaisiin kuntoon. Lisäksi esityksessä nimetään Elintarviketurvallisuusvirasto valvontaa suorittavaksi viranomaiseksi ja säännellään tarkemmin perunantuotannon edellytyksistä alueilla, tietojen säilyttämisestä, tiedonsaantioikeudesta ja tarkastusoikeudesta. Lakiehdotukseen on lisätty mahdollisuus kieltää perunan pitäminen kaupan tai käyttö ja lisäksi mahdollisuus toimenpiteisiin, joita voidaan tehdä korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueen kasvinterveydellisen tilan säilyttämiseksi. Perunan korkea laatu mahdollistaa myös sen laajemman viennin, jota tulisi lisätä nykyisestä 3—4 miljoonasta kilosta kaksinkertaiseksi. Tämä takaisi meille entisestään huoltovarmuutta ja toisi maaseudun viljelijöille töitä. Näin ollen, arvoisa rouva puhemies, lakiesitys on mielestäni erittäin kannatettava maamme tärkeän peruselintarvikkeen, perunan, korkean laadun turvaamiseksi. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+4.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-04-20T17:24:33,2016-04-20T17:26:26,Tarkistettu,1.1 2016_40_116,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi maankäyttö-  ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_40_117,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi maankäyttö-  ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on tässä aika synkässä keskustelussa tänään hieno ja positiivinen asia. Tämä esitys tulee pitkällä jänteellä parantamaan meidän merialueidemme kuntoa, yleistä käytettävyyttä ja vesien puhtautta ja tulee olemaan hyvin merkittävä ja tärkeä muutos. Tämä merialuesuunnittelu olisi uusi alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä erillinen suunnittelumuoto. Merialuesuunnitelmat olisivat yleispiirteisiä, aluevedet ja talousvyöhykkeen kokonaisuutena kattavia suunnitelmia, joissa tarkastellaan eri toimintojen tarpeita ne laaja-alaisesti yhteen sovittaen. Tämä on sillä tavalla tärkeää, että nyt kun tätä suojelua tehdään, niin se ei ole ollut niin koordinoitua ja alueellisesti ohjattua kuin se olisi voinut olla. Tietysti tämä myös täyttää yhden EU-direktiivin ja on ikään kuin pakkokin toteuttaa, mutta tässä se tehdään niin sanotusti hyvällä tavalla, ja tämä on tervetullut uudistus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-20T17:26:41,2016-04-20T17:27:53,Tarkistettu,1.1 2016_40_118,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi maankäyttö-  ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ollaan tuomassa EU-direktiiviä merialuesuunnittelun osalta suomalaiseen lainsäädäntöön. EU-direktiivin tavoite on hyvä. Ajatus on, että merialueiden käyttöä suunniteltaisiin ekosysteemilähestymistavan mukaisesti, siis että kaikessa toiminnassa merellä ja eri käyttömuotojen yhteensovittamisessa huomioitaisiin luonnon kestokyky. Suomalaisen meriluonnon ainutlaatuisuus on hallituksen esityksestä kuitenkin unohtunut. Itämeri on todella herkkä meri, ja meidän Suomessa täytyy pitää erityistä huolta siitä. Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä pitäisi huomioida Itämeren herkkyys paremmin. Lakiesityksessä ollaan tekemässä kaavapäätöksiä merialueille. Kaavoista päättäisivät ne maakuntien liitot, joiden alueeseen kuuluu aluevesiä. Kuitenkin vastuu Itämeren tilasta kuuluu meille kaikille. Siksi merialuesuunnittelun vastuun olisi parempi olla valtion tasolla. Arvoisa puhemies! Hallitus on myös jatkamassa haitallista norminpurkutyötään, kun esityksen mukaan merialuesuunnitelmista ei vaadittaisi vaikutusten arviointia eikä riittävää kuulemista. Kaavoitusta täytyy sujuvoittaa jollain muulla tavalla kuin luomalla tilanne, jossa paikalliset intressit uhkaavat Itämeren tilaa. Meren erilaisille käyttömuodoille ja suojelullekin on meillä tilaa. On tärkeää, että merialuesuunnittelulle saadaan nyt luotua toimivat puitteet, jotka ovat linjassa EU:n hyvien tavoitteiden kanssa. Toivon, että tätä esitystä vielä täsmennetään valiokuntakäsittelyssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+5.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-04-20T17:27:54,2016-04-20T17:29:58,Tarkistettu,1.1 2016_40_119,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi maankäyttö-  ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hännisen ajatus on ihan hyvä tässä, mutta tämähän ei poista merenhoitosuunnitelmaa, joka kuuluu valtiolle. Nämä kaksi asiaa: tämä uusi esityshän parantaa ja täydentää Itämerenkin tilannetta, koska meillä on kuitenkin tämä perusmerenhoitosuunnitelma, josta valtio vastaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-20T17:30:01,2016-04-20T17:30:28,Tarkistettu,1.1 2016_40_120,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi maankäyttö-  ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lakiesityksellä pantaisiin täytäntöön merten aluesuunnittelun puitteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättäisiin merialuesuunnittelua koskevat säädökset, jotka tulisivat samalla sovellettaviksi Suomen talousvyöhykkeellä. Meriliikenne ja meren muut käyttömuodot, kuten energiantuotanto tuuli- ja aaltovoimalla ja erilaisten putkien ja johtojen sijoittaminen, ovat lisääntyneet ja käytöstä johtuvat ympäristöpaineet kasvaneet. Merialueen käyttö myös muiden kuin kalojen viljelyksessä on edelleen lisääntynyt. Nykyään merialueiden käytön suunnittelu on mahdollista vain aluevesien alueella. Tämä ei ole riittävän kattavaa, kun otetaan huomioon meren käytön haasteet ja meriympäristön suojelun tarve sekä se, että meren käyttö ja ekosysteemit ulottuvat aluevesiä huomattavasti laajemmille alueille. Lisäksi merialueita koskeva tieto on pirstaleisesti eri viranomaisten hallussa ja merialuetta koskevan tiedon määrä ja laatu ja saatavuus vaihtelevat, mikä vaikeuttaa tiedon tehokasta hyödyntämistä merialueen suunnittelussa. Esityksen tavoitteena on järjestää merialuesuunnittelu ja merialuesuunnitelmien laatiminen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja resurssitehokkaasti. Se on tämän hallitusohjelman linjauksen mukaista. Merialuesuunnitelmilla luodaan lisäarvoa ja edellytyksiä merialueen pitkäjänteiseen ja kestävään kehittämiseen. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on kaiken kaikkiaan erittäin kannatettava ja hyvä lakiesitys. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+5.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-04-20T17:30:30,2016-04-20T17:32:15,Tarkistettu,1.1 2016_40_121,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle liikennevakuutuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 123/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_40_122,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle liikennevakuutuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 123/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on vakuutusmaksun perusteena olevien vahinkohistoriatietojen nykyistä joustavamman sääntelyn kautta antaa vakuutusyhtiöiden tuotekehitykselle lisää mahdollisuuksia ja siten edistää vakuutusyhtiöiden välistä kilpailua. Tämä on erittäin tervetullut. Suomessa on erittäin suljettu menettely, mitä tulee vakuutusten kilpailutukseen. Ne tuotteet ovat hyvin samantyyppisiä kaikilla, ja hintaerot ovat muutamia kymmeniä euroja. Myös korvausmenettelyä koskevia säännöksiä täsmennetään monilta osin. Kaikki tietävät, että jos vakuutusyhtiön kanssa joutuu jotenkin nokakkain, niin melkein aina häviää. Jos ei satu olemaan kohtalaista oikeusturvavakuutusta, niin on kyllä pahassa liemessä. On erittäin hyvä, että näitä perusteita selvennetään. Tämä tulee myös vähentämään kuluttajariitalautakunnan erilaisia valituksia ja on kaikilta osin erittäin hyvä ja kannatettava muutos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-20T17:32:36,2016-04-20T17:33:46,Tarkistettu,1.1 2016_40_123,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen  yleissopimuksen  hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön  alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta,  merenkulun  ympäristönsuojelulain  sekä alusturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2016 vp","Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 6/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä yleissopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_40_124,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen  yleissopimuksen  hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön  alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta,  merenkulun  ympäristönsuojelulain  sekä alusturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Painolastivesien käsittelyllä on suuri merkitys meriympäristön suojelun kannalta. Käsittelemättömien painolastivesien mukana siirtyy eliöitä alueille, jotka eivät ole niiden luontaisia esiintymisalueita. Tällöin uusi vieraslaji saattaa aiheuttaa suurta vahinkoa alueen alkuperäiselle eliökannalle. Painolastivesien mukana levinneiden vieraslajien syrjäyttäessä alkuperäistä eliökantaa ovat vahingot hyvin laaja-alaisia sekä meriympäristön monimuotoisuuden että muun muassa kalastus-elinkeinon kannalta katsottuna. Vieraslajien siirtymisen mahdollisuutta lisäävät nykyaikainen nopea laivaliikenne ja suuret alusmäärät. Lain voimaantulon myötä ehkäisemme tehokkaasti lajien siirtymistä ja suojelemme meriympäristöä niiden vaikutuksilta. Itämeri on määritelty erittäin herkäksi merialueeksi, jolla ei myöskään maantieteellisistä syistä ole mahdollista suorittaa kansainvälisten säädösten mukaista painolastiveden vaihtoa. Nämä seikat korostavat yleissopimuksen hyväksymisen merkitystä. Samalla on syytä tiedostaa, että valiokunnan mietinnön mukaan puhdistukseen käytettyjä laitteistoja on tyyppihyväksytty 55 mallia, mutta käytännössä niitä ei ole vielä saatu toimimaan halutulla tavalla. Tämän lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä voimaan saatettaessa tulee pyrkiä siihen, ettei muutoksesta aiheudu Suomen merenkululle sen kilpailukykyä heikentäviä kustannuksia. Laissa on myös määritelty rajoitus, joka jättää esimerkiksi meripelastusalukset ja Rajavartioston alukset lain vaikutuksen ulkopuolelle. Tässä yhteydessä tulee varmistaa, että myös Puolustusvoimien alukset jäävät lain ulkopuolelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-04-20T17:35:02,2016-04-20T17:37:01,Tarkistettu,1.1 2016_40_125,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  taloudelliseen  toimintaan  myönnettävän  tuen yleisistä edellytyksistä>>>Hallituksen esitys HE 22/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 6/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_40_126,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  taloudelliseen  toimintaan  myönnettävän  tuen yleisistä edellytyksistä>>>Hallituksen esitys HE 22/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Laki taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä ei ensi kuulemalta vaikuta liittyvän harmaan talouden torjuntaan. Kuitenkin asiantuntijat ovat sitä mieltä, että yritystukien jakamisessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota veronkierron estämiseen. Talousvaliokunta onkin kirjannut mietintöönsä, että kun lakia valtionavustuksista ryhdytään uusimaan, on harmaan talouden torjunta otettava osaksi uutta lakia. Tämä on hyvä ehdotus. Harmaa talous aiheuttaa Suomen taloudelle niin suuria menetyksiä jatkuvasti, että kaikki keinot sen suitsimiseksi ovat tarpeen. Siksi esitän seuraavaa lausumaa, joka on jaettu pöydälle: ""Hyväksyessään lakiesityksen eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa harmaan talouden torjunnan osaksi tulevaa valtion-avustuslain uudistamista. Valtionavustuslakiin tulee sisällyttää säännökset, jotka varmistavat, ettei yritystukia ja muita avustuksia myönnetä velvoitteita rikkoville tahoille ja että viranomaisilla on harmaan talouden torjunnan näkökulmasta riittävät tiedonsaantioikeudet.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+10.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-20T17:38:00,2016-04-20T17:39:03,Tarkistettu,1.1 2016_40_127,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  taloudelliseen  toimintaan  myönnettävän  tuen yleisistä edellytyksistä>>>Hallituksen esitys HE 22/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ja tehostaa tukien käyttöä sekä varmistaa tukien Euroopan unionin valtiontukilainsäädännön mukaisuuden kansallinen ennakkoarviointi. Niin sanotut hyvän tuen edellytykset lisättäisiin lainsäädäntöön. Edellytysten täyttyminen olisi arvioitava ennen tukiohjelman tai yksittäisen tuen käyttöönottoa. Tämä uudistus on erittäin tervetullut ja parantaa sen tuen hakijan mahdollisuutta ymmärtää, miten tätä tukea haetaan ja mitkä sen edellytykset ovat. Sitten kolmantena asiana vielä kiinnitetään huomiota siihen, että tuen saaja joutuu antamaan enemmän pohjatietoa, mikä tietenkin rahoittajia kiinnostaa, kun usein näitä tukia haetaan johonkin projektiin ja siinä on sitten ulkopuolisia rahoittajia. Kun aina ei ihan käy selville sen tuen hakemisen tarkoitus tai se ei ole täysin kirkas, niin tässä sekin puoli nyt paranee. Sitten olen kyllä samaa mieltä tästä edustaja Kontulan esiin nostamasta asiasta, että tämä harmaan talouden näkökulma on sellainen, jonka pitää ehdottomasti kaikessa tämäntyyppisessä lainsäädännössä olla ihan keskeisessä osassa, niin kuin tässä valiokuntakin on todennut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+10.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-20T17:39:05,2016-04-20T17:40:38,Tarkistettu,1.1 2016_40_128,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  taloudelliseen  toimintaan  myönnettävän  tuen yleisistä edellytyksistä>>>Hallituksen esitys HE 22/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on lyhyt puheenvuoro. Kannatan edustaja Kontulan tekemää lausumaehdotusta. Ilmeisesti myös edustaja Laukkanen antoi tälle ainakin jossain määrin suostumuksensa, että kyseessä on hyvä lausumaehdotus, että harmaata taloutta todella meidän täytyy kaikilla keinoin pyrkiä torjumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+10.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-04-20T17:40:39,2016-04-20T17:40:58,Tarkistettu,1.1 2016_40_129,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 15/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_40_130,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koko modernin ajan työmarkkinoiden ytimessä on ollut ajatus palkkatyöstä, siis siitä, että työmarkkinoiden perustoimijoita ovat aikaansa myyvä työntekijä sekä sitä ostava työnantaja. Lisäksi vähintään viimeiset 150 vuotta on ajateltu, että täysipäiväisestä työstä maksettavan palkan tulee olla niin suuri, että työntekijä pystyy elättämään sillä itsensä ja perheensä. Siis: toisen voiton tavoittelun eteen toisen määräysvallan alaisuudessa tehdystä työstä maksetaan palkkaa, joka kattaa työvoiman uusintamiskustannukset. Aloitan näistä perusasioista, sillä viime viikkojen julkisuuskeskustelun perusteella tuntuu, että ne eivät ole kaikille selviä. On ehdotettu työtä ilman palkkaa ja työtä nälkäpalkalla, on vaadittu, että yrityksille voittoa tekevien työntekijöiden palkat pitäisi maksaa verovaroista, aivan kuin työmarkkinoiden peruslainalaisuudet olisivat päässeet kokonaan unohtumaan. Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa aloitteessaan vasemmistoliitto esittää Suomeen lakisääteistä minimipalkkaa. Siinä ei ole kyse mistään hirveän radikaalista, vain työmarkkinoiden perusasioista. Minimipalkka on jo käytössä lähes kaikissa Euroopan maissa. Suomesta se puuttuu, sillä meillä on katsottu, että yleissitovuuden vuoksi työehtosopimuskohtaiset minimipalkat riittävät. Kuitenkin Suomessa on jo nyt lähes neljännesmiljoona palkansaajaa, joiden palkoista ei sovita lainkaan työehtosopimuksilla ja joiden vähimmäispalkasta ammattiliitot eivät neuvottele. On odotettavissa, että tämä ryhmä lähivuosina vain kasvaa. Tässä esityksessä minimipalkka tarkistettaisiin vuosittain siten, että se olisi puolet väestön keskipalkasta. Käytännössä tämä tarkoittaisi nykypalkoilla 10:tä euroa tunnilta. Kokoaikatyössä kuukausipalkka olisi noin 1 700 euroa. Harjoittelijan palkka kuitenkin voisi olla 80 prosenttia minimipalkasta. Esitys minimipalkasta on jo ehtinyt herättää hämmennystä. Varsinkin oikealta on kyselty, miten nyt käy Suomen kilpailukyvyn. Ammattiyhdistysliikkeen piirissä taas on oltu huolissaan siitä, että yleinen minimipalkka kenties nakertaisi yleissitovien työehtosopimusten asemaa. Nykytiedon valossa kumpikin huoli on aiheeton. Erityisesti Saksan kokemus on osoittanut, että minimipalkka voi hyvin elää yleissitovien työehtosopimusten kanssa rinnakkain, jopa vahvistaa niitä. Esityksessä ehdotettu minimipalkan taso on niin maltillinen, että sillä ei olisi mainittavaa vaikutusta työehtosopimusten piiriin kuuluvilla aloilla. Esimerkiksi pienistä palkoistaan tunnetun kiinteistöalan ja kaupan alan vähimmäispalkat ylittävät nyt ehdotetun minimin. Sen sijaan yksittäisissä työehtosopimusten ulkopuolelle jäävissä töissä minimipalkalla on merkitystä. Sen myötä Suomessa kaikki palkkatyö noudattaisi Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean vaatimusta siitä, että kokoaikaisen työn palkalla pitää päästä yli kansallisen köyhyysrajan. Arvoisat runsaslukuiset kollegani! Suomen työmarkkinat ovat murroksessa. Vaatimukset paikallisen sopimisen vahvistamisesta, maahanmuuton kasvu, robotisaatio, työn yrittäjämäistyminen ja jakamistalous haastavat perinteisiä työmarkkinoiden rakenteita. Me tässä talossa voimme kuitenkin valita: joko seuraamme muutosta sivusta tai etsimme rohkeasti uusiin tilanteisiin uusia ratkaisuja. Vasemmistoliitto ei ole koskaan ollut sivustakatsoja eikä ole ajatellut sellaiseksi ryhtyä nytkään — siksi minimipalkkalaki.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+11.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-20T17:41:24,2016-04-20T17:45:23,Tarkistettu,1.1 2016_40_131,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on kyllä hyvin ajankohtainen aloite, ja todellakaan tällaista vähimmäispalkkaa ei Suomessa ole säädetty. Aloitteen mukaan vähimmäispalkka on mitoitettu siten, että se vastaa 50:tä prosenttia edellisen vuoden viimeisen kolmanneksen bruttokeskipalkasta, ja vähimmäistuntipalkkaa tarkistettaisiin kunkin vuoden huhtikuussa valtioneuvoston asetuksella. Laskennallisesti keskimääräinen veronpidätys huomioiden näin määritelty vähimmäispalkka olisi noin 60 prosenttia maan nettokeskipalkasta, mikä uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 4.1 artiklan toimeenpano-ohjeessa määritellään kelvollisen palkan alarajaksi. Minusta oli hyvä valinta aloitteen tekijöiltä nostaa esiin tästä kelvollisen palkan alaraja. Tässä salissa usein vedotaan erilaisiin EU:n yhtenäisiin direktiiveihin ja myös pohjoismaisiin menettelyihin ynnä eurooppalaiseen malliin. En näkisi mitenkään huonona sitä, että myös tästä nyt käynnistyvä keskustelu oikeasti saisi tuulta alleen ja myös Suomessa voisi syntyä tämmöinen kelvollisen palkan alaraja. Tämähän on jo summana niin pieni, että eihän yksinhuoltajaperhe millään edes pärjää tällä summalla. Tietenkin kysymykseksi vähän jäi, kun Saksassa on määritelty tämä 8,5 euron minimituntipalkka, josta tulee noin 1 470 euroa, mikä oli teidän ajatuksenne, että te poikkeaisitte näin paljon tästä Saksan mallista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+11.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-20T17:45:24,2016-04-20T17:47:21,Tarkistettu,1.1 2016_40_132,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Saksan hintataso poikkeaa myös Suomen hintatasosta jonkin verran. Nämä huolet kilpailukyvystä ovat mielestäni aiheettomia senkin takia, että kulloistakin minimipalkan rajaa voidaan säätää myös säätämällä sitä, mikä on meidän keskipalkkamme. Meidän keskipalkkaamme vaikuttaa se, mikä on yleinen palkkahajonta, mitkä ovat ne kaikkein korkeimmat palkat. Esimerkiksi Ruotsissa on päästy verraten kohtuulliseen keskipalkkaan sitä kautta, että palkkaerot ovat pienemmät kuin ne ovat Suomessa ja lähtöpalkat työmarkkinoille tultaessa ovat korkeammat kuin Suomessa. Kysymys ei ole vain siitä, mitä yksittäinen työntekijä saa. Kysymys on myös siitä, kuinka suuri on se haitari, mitä tietyn kansantalouden sisällä yksittäisestä työtunnista tai kuukaudesta maksetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+11.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-20T17:47:21,2016-04-20T17:48:31,Tarkistettu,1.1 2016_40_133,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 15/2016 vp," Arvoisa puheenjohtaja! Vielä tässä lyhyesti. Kristillisdemokraatithan ovat esittäneet tällaista kisälli-TESiä, ja tämä on hyvin lähellä sitä mallia — oppisopimusjärjestelmää — joka, niin kuin tiedämme, Saksassa on erittäin toimiva. Siellä saa opiskeluaikana ihan kunnollista palkkaa ja useimmiten vielä sitoumuksen ja lupauksen siitä, että saa siitä työpaikasta, jossa koulutusta käy, sitten tulevaisuuden työn. Työ- ja tasa-arvovaliokunta kävi Vattenfallin tehtaalla, jossa oli lainsäätäjien kanssa yhdessä pohdittu erityisesti heidän tarpeitaan, ja ne tarpeet olivat sellaiset, että he eivät normaalista ammattikoulutuksesta saaneet itselleen tarvittavaa työvoimaa, joten he yhdessä valtion kanssa loivat sitten tätä lainsäädäntöä siihen suuntaan, että he pystyivät tällaisella kisällimallilla ottamaan henkilön töihin ja myös lupaamaan hänelle työpaikan, mistä on ollut valtava apu siellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+11.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-20T17:48:31,2016-04-20T17:49:39,Tarkistettu,1.1 2016_40_134,40/2016,2016-04-20,13.59,17.51,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun näitä erilaisia malleja tuodaan kansantaloudesta toiseen, niin pitää huomata myös se, että meillä on aika erilainen historia. Saksassa on harjoiteltu oppisopimuskoulutusta vuosikymmenten ajan, jopa vuosisatojen ajan, ja siellä on tähän ihan erilainen tatsi kuin Suomessa nykyisellään. Siellä myös työpaikkakoko on hyvin erilainen kuin Suomessa. Minä en näe, että Suomessa on tällä hetkellä realistisia mahdollisuuksia mennä samanlaiseen oppisopimusjärjestelmään, ainakaan kovin nopeasti, kuin mikä Saksassa on — pelkästään jo sen takia, että meillä työnantajat eivät ole valmiita panostamaan niin paljon työvoimansa kouluttamiseen kuin mitä Saksassa tapahtuu. En tiedä, olisivatko Saksassakaan valmiita, ellei heidän olisi pakko ja ellei tilanne olisi se, että ammattikouluista tulee niin vähän ja niin huonosti koulutettuja työntekijöitä, että heillä ei menestyvä yritys pärjää. Mutta tässä minimipalkka-aloitteessa kouluttamattomat työntekijät huomioidaan harjoittelijapalkalla, ja heidän kohdallaan palkka voi alittaa tämän minimipalkan ja olla vain 80 prosenttia siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2016+11.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-04-20T17:49:40,2016-04-20T17:51:02,Tarkistettu,1.1 2016_41_1,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Muistutan, että kysymysten ja vastausten enimmäispituus on 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_41_2,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Heinäluoma.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_41_3,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksessa on viime viikkoina tehty isoja ratkaisuja. Näillä näyttää olevan yksi yhteinen piirre, ja se on se, että hallitus on laajasti yhtiöittämässä julkista toimintaa. Yhteisessä päätöksenteossa olevia kaikille tarkoitettuja julkisia palveluita ollaan siirtämässä markkinoille. Maanantaina kuultiin liikenneministerin esitys laittaa maantiet, rataverkko ja vesiväylät osakeyhtiöön. Liikkuminen Suomen teillä ja vesiväylillä on tarkoitus muuttaa maksulliseksi. Moni kansalainen kysyy, mihin Suomea oikein viedään. Huomasin, että perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Terho sanoi, ettei hallituksella ole vaaleissa saatua valtakirjaa muuttaa teillä liikkumista maksulliseksi. Arvoisa pääministeri, mitä hallituksessa oikein tapahtuu? Onko perussuomalaisten arvio, ettei hallituksella ole valtakirjaa yhtiöittämisohjelmaan, onko se teidän mielestänne perusteltua?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-04-21T16:01:27,2016-04-21T16:02:30,Hyväksytty,1.1 2016_41_4,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tästä yhtiöittämisestä on tehty turha mörkö. Tämä on kaukana yksityistämisestä, silloin kun haetaan erilaisia uusia rakenteita, joilla asioihin saadaan myöskin lisää läpinäkyvyyttä. Se, että ensinnäkin me haemme liikenneinvestointeihin, suuriin infrainvestointeihin, täysin uudenlaisia malleja, on minusta esimerkiksi pyrkimys, joka meidän kannattaa hyvin avoimesti, puhtaalta pöydältä käydä läpi. Tässä on kysymys selvityksestä, julkisesta keskustelusta, avoimesta sellaisesta, että löytyykö keinoja, joilla saisimme tehoa julkisten investointien vauhdittamiseen. Mitä tulee sitten tähän liikennekaareen, niin päätimme myöskin, että kun on kysymys valtavan suuresta uudistuksesta, käymme ensin siitä julkisen keskustelun: pyydämme palautetta ja sen jälkeen sitten linjaamme hallituksen esityksen myöskin ottaen tämän näkökulman huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-21T16:02:31,2016-04-21T16:03:49,Hyväksytty,1.1 2016_41_5,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Hyväksytty,1.1 2016_41_6,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te ette nyt tainnut vastata minun kysymykseeni. Edustaja Terhohan sanoi, että näin suuren kokoluokan asioista pitäisi olla vaaleissa saatu valtakirja näin valtavien muutosten tekemiseen: että liikkuminen Suomen teillä ja vesiväylillä tehdään maksulliseksi. Silloinhan ei enää rakenneta yhteisillä verovaroilla koko maata palvelevia liikenneväyliä vaan raha tulee kuvaan mukaan. Tällä on tietysti valtaisia vaikutuksia myös ihmisten tasa-arvon kannalta, ei vähiten aluepolitiikkaan, mutta myös maksukyvyn kannalta. Mitä tämä teidän markkinaohjelmanne tarkoittaa Pohjois- ja Itä-Suomelle, harva-asutuille seuduille? Kysyn vielä kerran, miksi te ette puhuneet tästä valtaisasta yhtiöittämisaallosta vaaleissa yhtään mitään. Eikö ole vähän epäreilua vaalien jälkeen ottaa tämä ohjelmaan mukaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-04-21T16:03:49,2016-04-21T16:04:40,Hyväksytty,1.1 2016_41_7,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä ei nyt kyllä pidä paikkaansa. Esimerkiksi puolueeni ohjelmassa oli Infra Oy -ajatus, ja siitä käytiin julkista keskustelua myöskin tässä salissa — tai tuossa vanhassa salissa — useaankin otteeseen. Teimme esityksiä siitä, että Infra Oy:n kautta saisimme julkiseen rahoitukseen vauhtia. Millä sitä sitten rahoitetaan? Tämä on juuri se kysymys, josta haluamme nyt käydä avointa keskustelua. Meillä löytyy digitalisoinnin kautta, digitaalisten palvelujen kautta, myöskin uusia liikennetoimintamahdollisuuksia, mitä kautta näitä investointeja voidaan rahoittaa. Meillä löytyy myöskin luonnollisia malleja, esimerkiksi siltayhteyksien rahoittamiseksi korvaamaan nykyisiä lossiyhteyksiä, joissa maksajana voi olla se tulevaisuuden elinkaari ja ne kustannukset, mitä yhteiskunnalla olisi siitä joka tapauksessa ollut. Tätä keskustelua kannattaa käydä nyt hyvin avoimesti, uudistushenkisesti, ilman pelkoa ja näitä sanoja, jotka täällä vilisevät koko ajan: uhka, riski ja niin edespäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-21T16:04:40,2016-04-21T16:05:55,Hyväksytty,1.1 2016_41_8,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Taisin istua noissa vaalikeskusteluissa itsekin teidän kanssanne keskustelemassa ja minä en kyllä muista sellaisia keskusteluja, joissa puhuttiin hyvinvointivaltion sijasta markkinavetoisesta yhteiskunnasta, mitä te olette nyt rakentamassa tällä omalla toiminnallanne. Tämän päivän Hesarin haastattelussa totesitte, että puukkoja sataa sieltä ja täältä. Haluan nyt tässä ainakin todeta sen, että sosialidemokraatit tarjoavat vaihtoehtoja tähän keskusteluun. Me tarjoamme semmoista vaihtoehtoa, jossa kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu suomalaisessa yhteiskunnassa. Nyt se meidän pelkomme tässä hallituksen ilman mandaattia toteuttamassa yhteiskunnan isossa muutoksessa on se, että täällä tulee lompakko taas päättämään sen, kuka voi ostaa palveluita, kenellä ei ole rahaa siihen. Te olette rakentamassa yhteiskuntaa, jossa eriarvoisuus lisääntyy, jossa yhteinen tasavertainen kohtelu ihmisten kesken ei toteudu. Mitä vastaatte tähän?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-21T16:05:55,2016-04-21T16:06:54,Hyväksytty,1.1 2016_41_9,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tuo ei kyllä nyt pidä paikkaansa, etteikö Infra Oy olisi ollut keskustan vaaliohjelmassa. Se on takuulla ollut siellä. Olemme pitäneet sitä jatkuvasti esillä, ja nyt sitä asiaa, sitä kokonaisuutta, selvitetään. Mitä tulee sitten tähän markkinavetoisuuteen: en näe kyllä tässä mitään ongelmaa, jos meillä on 100-prosenttisesti valtion omistamia yhtiöitä, joiden kautta sitten suoritetaan liiketoimintaa ja pystytään myöskin käyttämään niitä rahoitusinstrumentteja, mitä markkinoilla on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-21T16:06:54,2016-04-21T16:07:39,Hyväksytty,1.1 2016_41_10,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Mitä te nyt tässä olette yhden vuoden aikana esittänyt: ensin te sanoitte, että te yhtiöitätte Suomen veronmaksajien omistamat metsät ja luonnon, sitten terveyspalvelut, (Hälinää) ja sitten, arvoisa puhemies, nyt sitten maantiet, tiet, vesiväylät ja rautatiet. Jos kerran on niin, että te sanoitte, että te tälle haitte valtakirjaa vaaleissa, niin fakta on se, että teidän varapääministeripuolueenne sanoi, että teillä ei ole valtakirjaa toteuttaa tätä hanketta. Se on melko kovasti sanottu. Ja jos kerran tässä on nyt vain kyse selvityksestä ja jos kerran toinen hallituspuolue on sitä mieltä, että teillä ei ole valtakirjaa toteuttaa tätä hanketta, niin minkä takia te haluatte tätä koko alaa pitää puolitoista vuotta löysässä hirressä? Onko se järkevää tai onko se ylipäätänsä edes mahdollista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-21T16:07:40,2016-04-21T16:08:46,Hyväksytty,1.1 2016_41_11,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Metsät, vedet ja luonto on yhtiöitetty teidän mukaanne. Neliösenttiäkään ei ole metsiä, ei vesiä eikä soita siirretty Metsähallitus-laissa yhtiön omistukseen. Minusta tämmöinen pelottelu ja väärän tiedon levittäminen (Hälinää) ei ole kyllä oikein. Minusta meidän pitäisi päästä tässä keskustelussa eteenpäin. Metsiä ei ole yhtiöitetty, mutta sitä liiketoimintaa, mitä tehdään metsissä, on yhtiöitetty. Minusta meidän pitäisi päästä tässä poliittisessa keskustelussa aivan uudelle tasolle. Meidän pitäisi pystyä puhumaan faktoissa. Mitä tulee tähän Infra Oy:hyn ja sen valtakirjaan, kehysriihessä on yhdessä sovittu, että tämä on niin iso asia, että emme ota tähän hallituksena kantaa, vaan selvitämme huolella sen asian, ja näin tulemme myöskin toimimaan. Siitä on myöskin pöytäkirjamerkintä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-21T16:08:46,2016-04-21T16:09:54,Hyväksytty,1.1 2016_41_12,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pääministeri oli viimeisessä vastauksessaan alussa oikeassa. On totta, että Metsähallitus-laissa, joka meidän mielestämme jo heikensi luonnonsuojelua aivan kohtuuttomasti, valtiolla säilyi maa- ja vesialueiden omistus ja yhtiö ei niitä omista. Mutta tässä olette ehdottamassa, siis teidän liikenneministerinne Berner on ehdottamassa, että koko tämä valtion väyläomaisuus yhtiöitettäisiin, ja tämä kertoo siitä, kuinka poikkeuksellisesta asiasta tässä on kysymys Suomen historiassa. Siis se, että toiminnan, joka on kansanvallan alaista — se, miten meidän väyläverkot toimii, mihin panostetaan, on kansanvallan arvovalintoja — te olisitte siirtämässä kaiken yhtiöön, joka toimii kaupallisin perustein, on massiivinen hanke, siinä on valtavasti riskejä, ja se eriarvoistaisi liikenteen kehittämistä. Me vihreät kannatamme liikennepolitiikan modernisaatiota, sitä, että voitaisiin harkita verotuksen ja maksujen painopisteen muuttamista, sitä, että otetaan digitalisaatiota käyttöön, sitä, että voidaan vapauttaa kilpailua siellä, missä valtio hallitsee jo näitä verkkoja, mutta me emme hyväksy ajatusta siitä, (Puhemies koputtaa) että valtion ja demokratian hallinta verkoista heikkenisi. Mitä te vastaatte tähän?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-04-21T16:09:55,2016-04-21T16:11:07,Hyväksytty,1.1 2016_41_13,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä, että oikaisitte tämän virheellisen tiedon siitä, että metsäomaisuutta olisi yhtiöitetty. Näin ei tosiaankaan ole tehty. Mitä tulee tähän toiseen osaan kysymystä, niin me olemme todellakin päättäneet selvittää sen, että löytyisikö tätä kautta uusia tapoja löytää vauhtia julkisiin investointeihin, infrainvestointeihin. Meillä on syntynyt korjausvelkaa yli 2 miljardia vuosien aikana. Me emme pysty tällä hetkellä riittävästi investoimaan meidän julkiseen infraan. Minusta tämmöisessä keskustelussa, että me haemme nyt avoimesti uusia tapoja löytää rahoitusta ja vauhtia näihin investointeihin, jotka ovat ehdottomasti edellytyksenä sille, että me voimme pitää koko maata asuttuna, tukea niitä biohankkeita, biotehdashankkeita, mitä meillä on ympäri maan ja niin edespäin, on kysymys asian huolellisesta selvittämisestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-21T16:11:08,2016-04-21T16:12:18,Hyväksytty,1.1 2016_41_14,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Autoilijat maksavat tälläkin hetkellä kai 8 miljardia ja pääasiassa kilometripohjaisena eli bensan hinnassa, ja tämä jos jokin rasittaa myös maaseudun asukkaita. Meidän ongelmahan infrassa on se, että investointikyky on mennyt olemattomiin. Minun ykköshallitukseni aikana ylijäämäkaudella kyettiin investoimaan lähes 3 miljardia, kakkoshallituksessa 2,1 miljardia, Kataisen hallituksessa 1,9 miljardia ja tällä kaudella enää 700 miljoonaa, ja ennustan, että seuraavalla vaalikaudella alijäämärajoituksista johtuen vain joitakin satoja miljoonia. Eikö tämän koko selvitystyön tavoitteena ole se, että infrainvestoinnit voitaisiin moninkertaistaa? Toisekseen, eikö ole niin, että lähtökohta koko suunnittelulle on se, että vaikka kyse olisi yhtiömuotoisesta toiminnasta, niin investointipäätökset pitää tehdä poliittisella tasolla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-04-21T16:12:19,2016-04-21T16:13:20,Hyväksytty,1.1 2016_41_15,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Juuri näin, tästä on kysymys, että me pääsisimme takaisin sinne vähintään 2 miljardin investoinnin tasolle, mikä on mielestäni se minimitaso, millä me pystymme pitämään suomalaisen infran kilpailukykyisenä, ja se on myöskin työpaikkojen syntymisen edellytyksenä. Nämä päätökset, olipa se malli mitä tahansa, ovat ilman muuta poliittisten päätösten takana. Ei näitä päätöksiä siirretä markkinavoimien tehtäväksi, vaan ne päätökset syntyvät tässä salissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-21T16:13:21,2016-04-21T16:13:59,Hyväksytty,1.1 2016_41_16,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri viittasi siihen, että tätä uudistusta tarvitaan, jotta koko maa saadaan pysytettyä asuttuna. Itse kannan huolta nimenomaan siitä, kun nykyään liikenneväylät kustannetaan veroeuroilla ja ne tulevat progressiivisen verotuksen kautta, jolloin suurituloiset maksavat enemmän kuin pienituloiset, ja myöskin nyt, kun tämä muuttuisi tämän ehdotuksen mukaisesti erilaisilla maksuilla korvattavaksi, ne olisivat tasasuuruisia kaikille, ja erityisesti tuolla maaseudulla, Itä- ja Pohjois-Suomessa, on hankala löytää vaihtoehtoa omalle autolle, jolloin näille ihmisille lankeaisi suurempi vastuu. (Puhemies koputtaa) Kysyn myös näistä maksuista. Kysyn: mihin perustuu se ajatus, että osakeyhtiö olisi läpinäkyvämpi ja sen toiminta seurattavampaa kuin budjettirahoitus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-04-21T16:14:00,2016-04-21T16:15:04,Hyväksytty,1.1 2016_41_17,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä nämä ovat tälläkin hetkellä tasamaksuja. Kyllä polttoaineesta me jokainen maksamme saman senttimäärän veroa, joka ikinen, riippumatta siitä, millä kulkuneuvolla ajamme. Ja täällä kyllä liikenne maksaa huomattavasti enemmän kuin mitä me pystymme tällä hetkellä käyttämään liikenneinfran kehittämiseen. Tästä tässä on kysymys. Mitä tulee sitten haja-asutusalueiden korjausvelan pienentämiseen, niin tämä hallitus on tässä tiukassakin taloudellisessa tilanteessa pystynyt löytämään 600 miljoonaa euroa siihen, että pistämme haja-asutusalueiden tieinfraa kuntoon ja paikkaamme tästä korjausvelasta noin yhden neljäsosan näillä hankkeilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-21T16:15:04,2016-04-21T16:16:03,Hyväksytty,1.1 2016_41_18,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tällä viikolla on tosiaan käyty hieman väärinkäsitysten sävyttämää julkista keskustelua liittyen tähän tieväylien potentiaaliseen, mahdolliseen, yhtiöittämiseen. Hallituspuolueet todella ovat yksimielisesti sitoutuneet siihen, että asia selvitetään ja muodostetaan tästä jonkinlainen teoreettinen malli, jossa sitten mietitään näitä erilaisia vaihtoehtoja. Ja on aivan totta, että esimerkiksi oma kantani asiaan on se, että tämä on hyvin laaja kysymys, johon esimerkiksi perussuomalaiset ei vaaliohjelmassaan ottanut kantaa, ja mielestäni tämä pitäisi vaalien kautta neuvotella hallitusohjelmaan. Tämä on minun henkilökohtainen kantani. Mutta ei pidä liioitella eikä pelotella päätöksillä, joita ei ole tehty. On aivan selvää, että Suomessa teiden käyttö on perusoikeus, johon kaikilla tulee olla varaa, ja näin tulee olemaan myös jatkossa. Edelleen korostan: ei pidä pelotella päätöksillä, joita ei ole tehty. (Mika Niikko: Juuri näin!) Herra pääministeri, kysyn vielä kerran, jotta kaikki epäselvyys katoaa: mistä hallituspuolueet ovat sopineet ja mistä eivät?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-04-21T16:16:03,2016-04-21T16:17:09,Hyväksytty,1.1 2016_41_19,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin moneen kertaan on korostettu ja myöskin ministeri Berner on asian esitellessään varmasti moneen kertaan todennut, olemme päättäneet selvittää tämän asian huolella. Minusta tämä asia kannattaa selvittää. Näistä on niin paljon puhuttu eri vaaleissa. Keskustallakin on ollut kaksi vaalikautta ohjelmissa tämä Infra Oy. Selvitetään nyt huolella, onko siihen edellytyksiä vai eikö siihen ole edellytyksiä. On ollut esityksiä Remontti Oy:stä ja niin edespäin. Selvitetään nyt huolella, (Puhemies koputtaa) onko tämä parempi malli kuin nykyinen malli. Jos ei ole, niin pidetään nykyinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-21T16:17:15,,Hyväksytty,1.1 2016_41_20,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Yhtiöittämisvimmassa ensin meidän kaikkien yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut aiotaan yhtiöittää, laittaa raa’asti markkinoille lastensuojelu, vanhustenhoito ja -hoiva, perusterveydenhoito, ja seuraavana askeleena samassa kehysriihessä te olette myös päättäneet lähteä selvittämään, ja ministeri selvästi suosittelemaan, sitä, että yhtiöitetään meidän tiet, meidän raiteet. Yhtiöittäminen on harppaus kohti yksityistämistä, se on päivänselvää. Te perustelette tätä tämmöisellä italialaisella kikkailulla, jossa velkaa piilotetaan. Kyllä nämä samat rakennushankkeet voidaan tehdä ihan budjetin sisällä. Nyt te tavallaan laitatte ne rahat piiloon, vaikka valtio saa lainaa halvemmalla kuin yritykset. Pitkän tähtäimen suunnittelua tarvitaan, siinä te olette oikeassa. Modernisaatiota tarvitaan, siinä te olette oikeassa. Mutta yhtiöratkaisu: se on puhtaan ideologinen, ja sitä ei tarvita. Kysymykseni onkin, pääministeri Vanhanen... — Sipilä (Naurua) — mitä luulette, pyöriikö Santeri Alkio haudassaan? (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-04-21T16:18:00,2016-04-21T16:19:14,Hyväksytty,1.1 2016_41_21,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp,"Ehkä pääministeri Vanhanen voi vastata, arvoisa puhemies, mutta jatkan kuitenkin, ilmeisesti kysymys oli tarkoitettu minulle. Minulle Santeri Alkio on yhteiskunnan intohimoinen uudistaja, ja minusta tämä keskustelu osoittaa sen, kuinka kaukana apatiassa tämäkin sali on, kun puhutaan uudistamisesta. Pelko ohjaa keskusteluja. Minä olen kuullut täällä pelkästään sitä, (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) että mitä ei saa tehdä, mitä riskejä tässä on, mitä uhkia tässä on. Mutta kukaan ei ole vielä nähnyt täällä mahdollisuuksia näissä esityksissä. Ei kai tämä nyt voi, hyvänen aika sentään, olla ongelma, jos me haluamme selvittää tällaisen asian ja katsoa sen plussat ja miinukset ja sen pohjalta käydä sitten keskustelun ja tehdä yhdessä päätöksiä? Jos se ei johda parempaan, niin pitäydytään entisessä. Tätä kutsutaan uudistamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-21T16:19:15,2016-04-21T16:20:18,Hyväksytty,1.1 2016_41_22,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kerron, mitä tapahtui viime jaksossa eli viime vaalikaudella, kun perustimme parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän, ja sieltä kumpuaa tämänkin toiminnan toimeksianto. Tuo työryhmä kiinnitti huomiota kolmeen asiaan: 2,5 miljardin korjausvelkaan, siihen, että meidän pitää pyrkiä pitkäjänteiseen liikenneinfran suunnitteluun, yli vaalikausien ulottuvaan, ja siihen, että tuodaan uusia rahoitusmalleja eduskunnan harkittavaksi, millä infraverkon rahoittaminen turvataan. Tätä työtä hallitus nyt tässä tekee eli pyrkii pitkäjänteiseen suunnitteluun, uuteen rahoitusmalliin, ja tämä oli parlamentaarinen työryhmä, jonka työn yksimielisesti kaikki eduskuntapuolueet viime kaudella allekirjoittivat. (Välihuutoja) Ja nyt hallitus tekee sitä työtä, tuo lausunnoille tämän esityksen, jotta kaikki voivat sitä kommentoida. Nyt se on arvioitavana, ja tästä mennään sitten eteenpäin. Kysyn pääministeri Sipilältä: miten arvioitte, pystytäänkö tällä nykyisellä vuosittaisella budjetoinnilla tai neljän vuoden kehysbudjetoinnilla vastaamaan tähän 2,5 miljardin kor-jausvelkahaasteeseen (Puhemies koputtaa) ja tähän 2 miljardin investointitarpeeseen, joka meillä vuosittain (Puhemies: Aika on jo täynnä!) edessä on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-04-21T16:20:18,2016-04-21T16:21:30,Hyväksytty,1.1 2016_41_23,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä julkinen talous ei pysty kantamaan näin suurta investointiohjelmaa budjettitaloudesta. Sen takia meidän kannattaa käydä rauhallinen keskustelu selvitysten pohjalta, löytyisikö siihen uusia instrumentteja, uusia elementtejä, joilla pystyisimme takaamaan sen, että suomalainen infra säilyy kilpailukykyisenä ja sitä kautta suomalainen työ, suomalaiset työpaikat, ja että pystytään säilyttämään koko maa asuttuna. Kyllä tämä on surkeaa katsoa nyt tätä suomalaisten teiden kuntoa ja sitä, kuinka korjausvelka näkyy tuolla maakunnissa, varsinkin kun nyt taas tulee rospuuttoaika ja niin edespäin. Meidän pitää saada tähän iso muutos aikaiseksi, ja iso muutos yleensä vaatii vähän poikkeuksellista ajattelua, ihan uudenlaista uudistusmieltä, ja sitä minä peräänkuulutan tältä porukalta, että mietitään yhdessä, (Puhemies koputtaa) katsotaan yhdessä, olisiko tässä syttöjä isolle uudistukselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-21T16:21:30,2016-04-21T16:22:44,Hyväksytty,1.1 2016_41_24,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pääministeri, te sanoitte äsken, että haette yhtiöittämisellä tehoa nimenomaan julkisiin investointeihin. Tämä sama ilmeisesti pätee ajatuksessanne myös sosiaali- ja terveyspalveluihin, koska linjaukset sielläkin ovat samansuuntaisia. Kävin itse maanantaina neuvolassa kotikaupungissani. Sain aivan mahtavaa palvelua. Olen tyytyväisempi palveluiden käyttäjä, niin kuin varmaan kaikki ovat. En oikein ymmärrä ajatusta siitä, että esimerkiksi neuvoloiden yhtiöittämisellä olisi jotain lisäarvoa palveluiden käyttäjille — siis tässä järjestelmässä, joka on maailmankuulu ja josta me olemme tunnettuja. Mitä ihmeen lisäarvoa yhtiöittämisellä on esimerkiksi neuvolatoiminnalle? Ja nyt pyydän pääministeriltä tähän vastausta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-04-21T16:22:44,2016-04-21T16:23:41,Hyväksytty,1.1 2016_41_25,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olette aivan oikeassa siinä, että suomalainen neuvolajärjestelmä on aivan maailman huippua, niin kuin moni osa suomalaisessa terveydenhuollon järjestelmässä, aivan maailman huippua. Se, lukeeko siellä terveydenhoitajan palkkanauhassa kunta työnantajana, kuntayhtymä työnantajana vai nyt sitten tulevaisuudessa maakunnan omistama yhtiö tai maakunnan omistama osuuskunta, ei vaikuta siihen, että me edelleenkin pystymme käyttämään näitä järjestelmämme parhaita puolia. Emmehän me nyt hölmöjä ole ja tuhoa suomalaisen terveydenhuollon järjestelmän parhaita osia. Eihän tässä siitä ole kysymys. Tässä on kysymys tuottamisen ja järjestämisen erottamisesta toisistaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-21T16:23:41,2016-04-21T16:24:41,Hyväksytty,1.1 2016_41_26,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp,Vielä edustaja Heinäluoma.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Hyväksytty,1.1 2016_41_27,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Moni kakku päältä kaunis, ja kyllä te maalaatte tälle teidän yhtiöittämisvimmallenne loistavat tulokset. Se on semmoinen hokkuspokkus-temppu, joka tehdään, että kun rahat ja toiminta siirtyvät täältä, valtiolta, osakeyhtiöön, niin jostain tulee sinne lisää rahaa. Mistä se lisäraha mahtaisi sinne tulla? Se tulee käyttäjämaksuina, eikö niin? Käyttäjämaksuina! Te peritte siis tavallisilta kansalaisilta tavallisen tien käytöstä maksun koko maassa, ja osakeyhtiö ryhtyy määräämään tätä hinnoittelua, ja sitten eduskunta saa katsoa sivusta ja esittää hurskaita toiveita, mitä siellä pitäisi tehdä. Oppositio ei ole tässä kritiikissään aivan yksin — luen tästä liikenneministeriön entisen kansliapäällikön lausunnon: ""Tie- ja ratainvestointeja koskevien päätösten tulee kansanvaltaisesti hallitussa maassa olla poliittisia päätöksiä eikä niitä voida delegoida jollekin valtionyhtiölle."" Onko teillä kertoa eduskunnalle, mistä tulee tämä lisäraha, jota tavalliset suomalaiset eivät joutuisi maksamaan käyttömaksuina?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-04-21T16:24:43,2016-04-21T16:25:54,Hyväksytty,1.1 2016_41_28,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys julkisten palveluiden yhtiöittämisestä (Eero Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä tulevat olemaan edelleenkin tästä edespäin poliittisia päätöksiä, niin kun moneen kertaan on todettu, (Eduskunnasta: Mistä raha?) eli tämä toinen osa kysymystä on vastattu tässä. Mistä sitten tulevat tulot sinne? Kerron yhden esimerkin tuosta oman kotikuntani läheltä: Hailuodon silta. Tällä hetkellä siinä kulkee lossi, jonka kulut ovat x miljoonaa euroa. Sitten se lossi pitäisi uusia, ja silta maksaa 60 miljoonaa euroa noin suurin piirtein. Me pystymme 12 vuoden takaisinmaksuajalla rakentamaan siihen sillan ottamalla huomioon sen, että meillä jäävät sitten nämä lossikulut pois ja meillä jäävät ne investointikulut sieltä pois. Tämä on yksi käytännön esimerkki siitä, (Hälinää) ja silloin me pystymme (Puhemies koputtaa) saamaan myöskin valtion budjetin ulkopuolelta rahaa tämän rahoittamiseksi, koska siinä on selkeä takaisinmaksusuunnitelma. Tämä on yksi esimerkki siitä. Näitä esimerkkejä löytyy miljoonia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-21T16:25:54,2016-04-21T16:27:04,Hyväksytty,1.1 2016_41_29,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen säästöistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Mikkonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_41_30,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen säästöistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on kohdentamassa valtavan, 190 miljoonan euron säästön ammatilliseen koulutukseen ensi vuodesta alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaitokset joutuvat etsimään 10 prosentin säästöt toiminnoistaan. Oppilaitokset ovat tehneet tehostamista ja toiminnan järkeistämistä jo ennen näitä uusia säästövaatimuksia, siltä osin keinot on pääosin jo käytetty. Käytännössä nämä uudet säästöt joudutaan etsimään vähentämällä opetusta, karsimalla ammatillisten oppilaitosten verkkoa ja vähentämällä aloituspaikkoja. Monilla alueilla ei tänäkään päivänä riitä kaikille nuorille koulutuspaikkaa ja monet 15—16-vuotiaat joutuvat lähtemään kauas kotoaan tahtomattaan koulutuksen perään. Kysynkin opetusministeriltä: kuinka paljon hallitus arvioi aloituspaikkojen edelleen vähenevän, ja miten hallitus arvioi aloituspaikkojen vähenemisen vaikuttavan siihen, että kaikille peruskoulun päättäville nuorille löytyy jatkokoulutuspaikka?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-04-21T16:27:08,2016-04-21T16:28:19,Tarkistettu,1.1 2016_41_31,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen säästöistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2016 vp,"Pyydän nyt, että edustajat välttävät tätä muuta keskustelua, niin että kuullaan kysymykset ja kuullaan vastaukset. Ja nyt on ministeri Grahn-Laasosen vuoro puhua.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_41_32,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen säästöistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on erittäin sitoutunut tähän ja tulee pitämään kiinni siitä, että jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle nuorelle löytyy koulutuspaikka toiselta asteelta — tästä pidämme tiukasti kiinni — samoin kuin apua ongelmiin, mikäli on sellaisia ongelmia, jotka estävät opiskelun, jotta sitten voidaan tasoittaa tietä päästä niihin opintoihin mahdollisimman nopeasti. Edellinen hallitus valmisteli ammatilliseen koulutukseen mittavia leikkauksia, 260 miljoonaa, jos muistan summan oikein, ja tämä esitys kaatui ja jäi sitten perinnöksi seuraavalle hallitukselle. Me olemme päättäneet rakentaa ammatillisen koulutuksen 190 miljoonan euron säästöjen toteuttamiseksi rakenteellisen uudistuksen, niin kutsutun ammatillisen koulutuksen reformin, jossa uudistetaan koko ammatillinen koulutus: sen lainsäädäntö, rahoitus, tutkinnot, toimintatavat ja järjestäjärakenne vapaaehtoisten fuusioiden pohjalta. Tämä on saanut erittäin innostuneen vastaanoton, nimenomaan tämä rakenteellinen uudistus ja toimintatapojen uudistaminen — työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääminen, osaamisperusteisuus, opiskelijalähtöisyys — tässä uudistuksessa, ja teemme sitä uudistusta motivoituneesti yhdessä ammatillisen koulutuksen kentän kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-21T16:28:22,2016-04-21T16:29:44,Tarkistettu,1.1 2016_41_33,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen säästöistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_41_34,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen säästöistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tekemässä reformia, mutta säästöt aiotaan kuitenkin ottaa käyttöön jo ennen kuin tämä reformi on valmis, joten oppilaitokset joutuvat etsimään nykyisen lainsäädännön mukaisesti säästöt nykyisestä toiminnastaan. Käytännössä tämä varmasti merkitsee sitä, että lähiopetusta vähennetään merkittävästi edelleen, kun jo nytkin monien käytännön taitojen oppiminen uhkaa jäädä heikolle tasolle, kun opetuksessa ei ole riittävästi käytännön harjoittelua — hitsaamista kun on vaikea oppia videolta. Omatoimiset ja lahjakkaimmat opiskelijat kyllä pärjäävät, hieman heikommat eivät näillä menetelmillä saavuta ammattitutkintoa. Miten hallitus aikoo varmistaa, ettei opetuksen laatu heikkene ja että nuoret saavat riittävät ammatilliset valmiudet koulutuksen aikana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-04-21T16:29:47,2016-04-21T16:30:40,Tarkistettu,1.1 2016_41_35,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen säästöistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa keskeistä on nimenomaan yksilölliset polut, se että rakennetaan opiskelijan tarpeista lähtevä ammatillinen koulutus. Meistä jokainen ei välttämättä opi koulunpenkillä istuen, niin kuin perinteisessä koulumuodossa, vaan moni meidän nuorista oppii paljon paremmin esimerkiksi tekemällä. Ja siitä syystä tässä reformissa lisätään työpaikoilla tapahtuvaa, siis käytännönläheistä, oppimista, mutta huolehditaan toki myöskin siitä, että riittävät yleiset valmiudet saavutetaan, jotta pärjää elämässä silloinkin, kun muutosta tapahtuu väistämättä ja työpaikkoja katoaa ja uusia syntyy ja niin edelleen. Se on tässä ammatillisen reformissa aivan keskiössä. Viime viikolla julkistettiin selvitysmiesten raportti ja esitys uudesta koulutussopimusmallista, joka tuo ammatilliseen koulutukseen tämän työpaikalla tapahtuvan oppimisen elementtejä. Kaiken kaikkiaan tämä uudistus mielestäni vie ammatillista koulutusta erittäin paljon eteenpäin, ja sen myös aistii siitä ilmapiiristä, mikä tämän uudistuksen ympärillä on näistä talouden tiukoista realiteeteista huolimatta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-21T16:30:41,2016-04-21T16:31:50,Tarkistettu,1.1 2016_41_36,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen säästöistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen jalona ja aivan oikeana tavoitteena on turvata koulutuspaikka jokaiselle nuorelle, joka peruskoulunsa päättää. On kuitenkin suuri ero sillä, missä tuo koulutuspaikka sijaitsee. Näkisin, että tällaisia uudistuksia ja merkittäviä leikkauksia ammatilliseen koulutukseen suunniteltaessa olisi todella realistisesti arvioitava se, mikä on vaikutus koulutusverkkoon. Olisi myös huomioitava nuoren näkökulma, ehkäpä perheidenkin, kun puhutaan 15—16-vuotiaista. Kysyn kuitenkin ministereiltä, oletteko arvioineet, mitkä ovat näitten ammatilliseen koulutukseen suunniteltujen leikkausten aluetaloudelliset vaikutukset. Sillä on myös väliä aluetalouksille, missä koulutuspaikkoja on, missä on opiskelevia nuoria ja tulevaisuudessa ammattilaisia tekemässä työtä, aloittamassa yritystoimintaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.2.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-04-21T16:31:52,2016-04-21T16:32:50,Tarkistettu,1.1 2016_41_37,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen säästöistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nimenomaan alueiden elinkeinoelämän ja työelämän mukaan saaminen koulutuksen järjestäjien kanssa hyvään yhteistyöhön on ihan tässä reformin ytimessä, samoin kuin se, että mielestäni on erittäin tärkeää, että toisella asteella ammatillinen koulutus on vetovoimaista ja hyvin saavutettavissa. Ja juuri näitä asioita pohdimme tämän reformin valmistelun yhteydessä. Samaan aikaan sitten pystymme tekemään myöskin vapaaehtoispohjalta järjestäjärakenteen kehittämistä. Kerron omasta kotikaupungistani Forssasta hyvän esimerkin. Siellä oli aiemmin kaksi ammatillisen koulutuksen järjestäjää: FAI, joka järjesti nuorille koulutusta, ja Faktia, joka järjesti koulutusta aikuisille. Ja nämä kaksi fuusioitiin toisiinsa saman kaupungin sisällä. Syntyi uusi ammatillinen koulutus, jossa on enemmän mahdollisuuksia: yhteiset laitekannat, yhteiset tilat, saatiin säästöä tilakustannuksista ja näistä laitteista. Nuoret ja aikuiset opiskelevat osittain yhdessä, millä on ollut positiivista vaikutusta myöskin siihen opiskeluyhteisöön ja monia muita hyviä vaikutuksia. Eli näihin uusiin malleihin kannattaa suhtautua aika ennakkoluulottomasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-21T16:32:50,2016-04-21T16:33:58,Tarkistettu,1.1 2016_41_38,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen säästöistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen kaavailemalla aikataululla on todellakin vaarana, että toimenpiteet johtavat ainoastaan siihen, että sopeutetaan toimintaa, ilman että keretään ja pystytään kehittämään opetusta ja toimintaa. Toinen suuri ongelma, joka liittyy tähän kokonaisuuteen, hyvin hankalaan kokonaisuuteen, on kiinteistöjen luovutusrajoitukset. Kun toiminta supistuu, ei tarvita yhtä paljon kiinteistömassaa, mutta kiinteistöjä ei voida luovuttaa eteenpäin. Mitä hallitus aikoo tehdä tälle asialle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.2.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-04-21T16:33:59,2016-04-21T16:34:45,Tarkistettu,1.1 2016_41_39,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen säästöistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinteistöjen luovutusrajoituksiin liittyen on ollut ongelmia. Ja niitä on nyt opetus- ja kulttuuriministeriössä ratkottu, niin että koulutuksen järjestäjät pääsisivät nykyistä joustavammin eroon ylimääräisistä kiinteistöistä, jotka aiheuttavat runsaasti kustannuksia, ja tästä syntyviä säästöjä voidaan sitten kohdentaa enemmän opetuksen tarpeisiin. Ja mielestäni on tärkeää, että nimenomaan panostetaan siihen opetuksen laatuun ja pedagogiikkaan ja pyritään varmistamaan ne yksilölähtöiset polut ja jokaiselle opiskelijalle räätälöidyt polut. Esimerkki vaikkapa: Usein aikuisten koulutuksessa on sellaista päällekkäisyyttä, että edellytetään oppimaan samoja asioita, joita on jo opittu esimerkiksi työelämässä tai aiemmilla koulutuspoluilla. Elikkä olisi järkevää tunnistaa paljon paremmin tämä aiemmin hankittu osaaminen ja opettaa sen sijaan niitä asioita, joita opiskelija ei vielä hallitse. Ja tätä esimerkiksi on yksilöllisten polkujen rakentaminen parhaimmillaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-21T16:35:12,2016-04-21T16:36:16,Tarkistettu,1.1 2016_41_40,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen säästöistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri! Uudistukset ovat hyviä asioita, ja niitä pitää kannattaa — myös edelliset hallituskaudet ovat jo tehneet hyviä uudistuksia ammatillisella puolella. Mutta sinänsä on väärin sanoa, että tehdään reformia leikkausten päälle ja uhalla. Tällä hetkellähän leikkaukset tehdään ensin ja sitten tuodaan nämä teidän kuuluisat reformit, ensi vuonna tehdään jo mittavat säästöt. Nyt on muutenkin tulossa useita uudistuksia hyvin nopealla aikataululla, enemmänkin tarvittaisiin nyt siirtymäaikaa näille oppilaitoksille ja ennen kaikkea työrauhaa. Onko teillä hallituksella olemassa edes jonkinlaista kokonaisohjausta siitä, mihin päin ollaan menossa? Ja sanoitte äsken, että lähiopetukseen ei tule muutoksia tai vaikeuksia. Oletteko sitä mieltä, että lähiopetusta vähentämällä ammattitaito säilyy samalla tavalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.2.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-04-21T16:36:16,2016-04-21T16:37:09,Tarkistettu,1.1 2016_41_41,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen säästöistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edelliseltä hallitukselta nimenomaan jäi tekemättä se rakenteellinen uudistus — senhän takia me tässä tilanteessa olemme. Ja toisaalta täytyy sanoa, että kun tätä valmistelua olen tässä vienyt eteenpäin, niin olen jopa iloinen siitä, että edellisen hallituksen niin sanottu rakenteellinen uudistus, joka ei sisältänyt rakenteellisen uudistuksen elementtejä, kaatui silloin eduskunnassa viimeisellä viikolla, koska nyt voimme tehdä aidosti paremman mallin, jossa uudistuvat kaikki ammatillisen koulutuksen osat. Se näkyy myöskin näistä kentän reaktioista: (Hälinää — Puhemies koputtaa) että vaikka taloustilanne on tiukka, vaikka joudumme tekemään myöskin säästöjä, niin rakennetaan ihan uudenlaista ammatillista koulutusta, joka vastaa paremmin tulevaisuuden muuttuviin osaamistarpeisiin. Maailma näyttää tulevaisuuden ammattilaisten silmin aivan toisenlaiselta, mitä työmarkkinat ovat olleet tähän asti tai mitä ne ovat nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-21T16:37:10,2016-04-21T16:38:07,Tarkistettu,1.1 2016_41_42,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korottamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Hänninen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_41_43,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korottamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei valitettavasti tule jäämään historiaan tasa-arvon edistäjänä, päinvastoin. Hallituksen kovat säästötoimet niin varhaiskasvatukseen, koulutukseen kuin kansalaisten toimeentuloon ja työelämään tulevat varmasti heikentämään kansalaisten tasa-arvoa ja lisäämään eriarvoisuutta. Nyt hallituksen esitys korottaa päivähoitomaksuja iskee erityisesti keskituloisiin perheisiin, ja vaarana on, että maksut muodostuvat jopa työssäkäynnin esteeksi. Arvoisa puhemies! Koska eilisessä täysistunnon keskustelussa ei ollut tasa-arvoministeri paikalla, kysyisinkin nyt ministeri Rehulalta, miten päivähoitomaksujen korotus edistää hallituksen tavoitetta työllisyysasteen nostamisesta. Vai eikö tämä tavoite koskekaan naisia? Ja toiseksi kysyisin, miksei esityksestä ole tehty kunnollista lapsi- ja sukupuolivaikutusten arviointia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-04-21T16:38:10,2016-04-21T16:39:04,Hyväksytty,1.1 2016_41_44,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korottamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tasa-arvon tavoite koskee naisia, niin kotona olevia naisia kuin työssä olevia naisia. Toisekseen, päivähoitomaksujen varhaiskasvatukseen liittyvien maksujen osalta tämä on lainvalmistelua, jossa on nyt laki tuotu eduskuntaan niillä tiedoilla, jotka lainvalmistelun tässä vaiheessa ovat olleet mahdollisia tuottaa. Se työ jatkuu nyt sitten eduskunnan osalta. Tehdään niin hyvä työ kuin mahdollista on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-04-21T16:39:04,2016-04-21T16:39:45,Hyväksytty,1.1 2016_41_45,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korottamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Hyväksytty,1.1 2016_41_46,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korottamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Useat kunnat eivät ole ottaneet käyttöön hallituksen heikennyksiä varhaiskasvatukseen. On hienoa, että monissa kunnissa on päätetty pitää kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta eikä ole lähdetty kasvattamaan ryhmäkokoja. On mahdollista, että osa kunnista ei tule myöskään korottamaan päivähoidon asiakasmaksuja, ellei hallitus sitten pakota kuntia korottamaan niitä. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa perheet eivät saa yhdenvertaisia varhaiskasvatuspalveluita ympäri maata ja eriarvoisuus kasvaa. Hyvä perheministeri Rehula: Miten aiotte puuttua siihen, että kaikki perheet saavat hyviä, helposti saatavilla olevia ja kohtuuhintaisia varhaiskasvatuspalveluita ympäri maan? Miten siis takaatte perheiden yhdenvertaisuuden koko maassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-04-21T16:39:45,2016-04-21T16:40:37,Hyväksytty,1.1 2016_41_47,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korottamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2016 vp,Ministeri Grahn-Laasosen vastuualueella on varhaiskasvatus.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Hyväksytty,1.1 2016_41_48,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korottamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kysyttiin varhaiskasvatuksesta hyvin laajasti. Suomalainen varhaiskasvatus on erittäin laadukasta, ja sen pedagogiikkaa jatkuvasti kehitetään. Tarjoamme varhaiskasvatusta vähintään 20 tuntia jokaiselle lapselle. Tässä käytiin keskustelua näistä varhaiskasvatuksen maksuista, joihin liittyy maksukertymän lisääminen 54 miljoonalla eurolla. Tämä tavoite on hallitusohjelmassa. Mutta haluan kysyä: kun tähän uudistukseen sisältyi toki maksujen korotuksia mutta siinä on huomioitu sosiaalinen oikeudenmukaisuus siten, että ensinnäkin kaikkein pienituloisimpien perheiden maksut ovat jatkossakin nolla euroa eli ei maksuja lainkaan, ja sitten yksinhuoltajaperheillä ja pienillä perheillä maksuja jopa pienennetään, eli yksinhuoltajien on tämän uudistuksen myötä kannattavampaa ottaa työtä vastaan, niin vastustatteko te tätä uudistusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-21T16:40:43,2016-04-21T16:41:45,Hyväksytty,1.1 2016_41_49,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korottamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2016 vp,Ministeri Rehula täydentää nyt.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Hyväksytty,1.1 2016_41_50,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korottamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edellisessä aiheessa, tai aiemmin tänään täällä kyselytunnilla, käytiin keskustelua siitä, mitä yhtiöittäminen vaikuttaa palvelujen sisältöön. Tässä on edustaja Hännisen kysymyksessä sama näkökulma, jota ei sovi unohtaa. Meillä säilyy jatkossakin lastensuojelulaki. Meillä säilyy jatkossakin vanhuspalvelulaki. Meillä on jatkossakin ministeri Grahn-Laasosen vastuulla oleva varhaiskasvatuslainsäädäntö. Ei se mihinkään häviä. Toisaalta järjestämisvastuu palveluista on kunnalla: laittaa toimeen ne lainsäädännöt, joilla on velvoite, ja lähtökohtaisesti ei vain velvoite, vaan myös se toimeenpanon välttämättömyys siitä, että yhdenvertaisuus koko maassa toteutuu. Me olemme tilanteessa, jossa kuntayksikkö on esimerkiksi sote-palveluiden osalta osoittautunut liian pieneksi vastuunkantajaksi yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Mutta ei unohdeta tässä keskustelussa sitä, että muutetaan toimintatapoja, mutta sisältölainsäädäntöä ei olla muuttamassa mihinkään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-04-21T16:41:45,2016-04-21T16:42:50,Hyväksytty,1.1 2016_41_51,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korottamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä me vasemmistoliitossa tuemme nimenomaan sitä, että pienituloisten yksinhuoltajien päivähoitomaksut laskevat, mutta kyllä meitä samalla myös hämmentää se, että te haette yli 50 miljoonaa euroa säästöjä päivähoitomaksuja korottamalla. Tämä kohdistuu nimenomaan pienituloisiin lähihoitajiin, sairaanhoitajiin, lastenhoitajiin, joilta leikataan jo nyt ja säästetään paljon. Kaikki nämä leikkaukset kohdistuvat pienipalkkaisiin naisiin. Arvoisa ministeri, miten tuloerot kasvavat näiden päätösten myötä? Entä miesten ja naisten väliset palkkaerot? Missä viipyy tasa-arvo-ohjelma? Useita kysymyksiä, joita voi liittää tähän kysymykseen, kun liikutaan tällä sektorilla päivähoidon osalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-04-21T16:42:51,2016-04-21T16:43:47,Hyväksytty,1.1 2016_41_52,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korottamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tasa-arvo-ohjelman osalta ollaan tilanteessa, jossa tällä tietoa huomenna on julkistettavissa samapalkkaisuusohjelma. Se tulee olemaan yksi olennainen osa työelämän tasa-arvokeskustelua, sitä konkreettisten toimenpiteiden listaa, jolla pyritään kaventamaan naisen ja miehen välistä euron eroa, joka tällä hetkellä on vajaa 17 senttiä. Työmarkkinajärjestöt ovat vahvasti sitoutuneet siihen, että samapalkkaisuusohjelma on olemassa, ja tosiaan, sen julkaiseminen on huomenna. Koko tasa-arvo-ohjelman osalta aletaan olla kalkkiviivoilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-04-21T16:43:48,2016-04-21T16:44:33,Hyväksytty,1.1 2016_41_53,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korottamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Lasten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistaminen on yksi hallitusohjelman tavoitteita, ja lapsiperheiden toiveet nousivat korkealle, kun hallitukseen nimettiin oikein perheministeri. Nyt kuitenkin hallituksen perhepolitiikka on valitettavasti näyttäytynyt erilaisina perhetukien ja palveluiden heikennyksinä. Nyt tarvittaisiin myönteisiä viestejä, sillä syntyvyys on laskenut jo nälkävuosien tasolle. Jos halutaan väestön ikärakennetta ja kestävyysvajetta korjata, niin tarvittaisiin niitä myönteisiäkin viestejä perheille. Annan teille nyt, perheministeri Rehula, mahdollisuuden: mitä myönteistä, konkreettista te lupaatte lapsiperheille, mitä perhemyönteisiä uudistuksia olette tekemässä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-21T16:44:35,2016-04-21T16:45:27,Hyväksytty,1.1 2016_41_54,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korottamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tähän pelon lietsonnan ja pessimismin kierteeseen, joka tässäkin salissa tänäänkin on ollut liikkeellä: Ne uutiset ja viestit siitä, mitä muutoksia parempaan yritetään tehdä, eivät tavoita. Good news is not news. Meillä yksi hallituksen 26:sta kärkihankkeesta on lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma, ja sen osalta odotukset ovat todella kovat: muuttaa toimintatapoja, muuttaa paljon puhuttuja hyviä käytäntöjä sellaisiksi, että esimerkiksi lapsiperheet saisivat nykyistä enemmän kotipalveluja, muuttaa toimintatapoja niin, että niin sanotut hyvät käytännöt ennalta ehkäisevissä palveluissa voisivat levitä koko maahan. Koulun ja kodin yhteistyöstä ministeri Grahn-Laasonen varmasti pystyy — ja tiedänkin, että pystyy — oman viestinsä kertomaan. Meillä on useita hyvin käytännönläheisiä toimenpiteitä, joilla (Puhemies koputtaa) pyritään huolehtimaan siitä, että esimerkiksi syrjäytymistä kyetään vähentämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-04-21T16:45:28,2016-04-21T16:46:39,Hyväksytty,1.1 2016_41_55,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korottamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2016 vp," Arvoisa puhemies! Sukupuolivaikutusten arviointi lainsäädännössä (Hälinää — Puhemies koputtaa) ei muuta lakia tasa-arvoiseksi — sen muuttaa vasta se, että otetaan huomioon nuo vaikutukset. Ja jos me nyt ajattelemme vaikkapa tätä päivähoitomaksua, niin VATT on tutkinut, että jos kotihoidon tukea lisätään 100 eurolla, niin se heikentää naisten työllisyysastetta 3 prosentilla. Ja nyt, jos me ajattelemme toisinpäin — nämä eivät tietenkään mene aivan yksi yhteen — että perheessä päivähoitomaksut nousevat toistasataa euroa, niin voidaan olettaa, että silloin, kun isä on kohtuullisen hyvätuloinen ja äiti matalapalkka-alalla, äidin työssäkäynti ei kerta kaikkiaan kannata. Kysyisinkin pääministeriltä: oletteko te huolissanne naisten työllisyysasteen kehityksestä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-04-21T16:46:39,2016-04-21T16:47:28,Hyväksytty,1.1 2016_41_56,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korottamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olen huolissani niin naisten kuin yleisestä työllisyysasteen kehityksestä Suomessa, sen eteen tehdään kovasti toimia. Huomenna tulee ministeri Rehulan kertoma tasa-arvo-ohjelma, nimenomaan tasa-arvoista palkkaa koskeva ohjelma, ja minulla on sitä kohtaan paljon odotuksia. Se on kolmikannassa neuvoteltu. Toivottavasti nyt päästään todella eteenpäin siltä pohjalta, mitä siitä huomenna kuulemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-21T16:47:28,2016-04-21T16:48:07,Hyväksytty,1.1 2016_41_57,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korottamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallitusta voi tosiaan kritisoida siitä, että toinen käsi ei tiedä, mitä toinen tekee. Meillä kaikilla on tiedossa se, että Suomessa on heikko työllisyysaste ja naisten toimeentulo on heikompi kuin miesten toimeentulo, jos katsotaan palkkakertymiä. Silti te teette joka viikko sellaista politiikkaa, jolla te heikennätte naisten mahdollisuuksia osallistua työelämään. Tuossa edustaja Filatov otti hyvin esiin sen, miten päivähoitomaksujen korotus nimenomaan heikentää naisten mahdollisuutta osallistua työelämään. Samoin se politiikka, mitä te teette esimerkiksi omaishoidon tuen alueella, tulee vaikuttamaan siten, että naisten työssäkäynnin edellytykset heikkenevät, näin lausuvat asiantuntijat. Tästä varmaan tullaan keskustelemaan lisääkin tässä salissa eri yhteyksissä. Mutta kysyisin nyt kuitenkin, että teettekö te hallituksessa lainkaan arviointeja siitä, miten teidän päätöksenne, tekonne vaikuttavat käytännössä naisten mahdollisuuksiin osallistua työelämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-04-21T16:48:07,2016-04-21T16:49:11,Hyväksytty,1.1 2016_41_58,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korottamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Nämä kyselytunnit ovat myös ministerin suuntaan informatiivisia. Tämä oli kyllä minulle uutinen, että omaishoidon tuen, perhehoidon kehittäminen ja selkeästi uudelle tasolle vieminen, niitä harvoja asioita, joihin hallitus panostaa merkittävällä tavalla lisäeuroja, on jotenkin tasa-arvon näkökulmasta kielteinen. (Hälinää) Tämä oli uusi tieto. Hyvä, että täällä tällaista tietoa on, mutta toivon, että se perustuu faktoihin. Toisekseen, arvoisa puhemies, nämä hallituksen päätökset niiltä osin kuin niissä on tasa-arvokysymyksiä: te, jotka olette olleet hallituksen jäseninä, tiedätte, että ulkoa liimaten ei tasa-arvo toteudu, vaan se pitää olla valmistelussa mukana ja niin sanottu tasa-arvon valtavirtaistaminen on se työkalu, josta yritetään muistamalla muistuttaa eri ministeriöihin, että eri lakien valmistelun yhteydessä tasa-arvonäkökulma mukana on. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-04-21T16:49:12,2016-04-21T16:50:15,Hyväksytty,1.1 2016_41_59,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyyden parantamisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 46/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Henriksson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_41_60,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys työllisyyden parantamisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 46/2016 vp," Arvoisa puhemies, värderade fru talman! I svenska folkpartiet har vi länge talat om att vi behöver fler (Puhemies koputtaa) som jobbar. Det är med arbete vi skapar välfärd i vårt land, och det är på det sättet vi kan finansiera framtiden. Vi måste få ekonomin på fötter igen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.4.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-04-21T16:50:19,2016-04-21T16:50:37,Tarkistettu,1.1 2016_41_61,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys työllisyyden parantamisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 46/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän julkisen talouden suunnitelman pohjalla vuoteen 2019 on ennuste, joka johtaa 69,4 prosenttiin työllisyysasteena. Meidän tavoitteemme on 72, eli kurottavaa riittää. Yhteiskuntasopimuksen on arvioitu täyttävän tuosta erosta noin prosenttiyksikön, vähän yli. Päästään pikkasen yli 70:een näillä toimilla, mitkä ovat siellä sisällä, ja sitten yhteiskuntasopimuksella. Sen lisäksi me julkistimme yrittäjyys- ja työllisyyspaketin, joka kuroo tuosta jäljellä olevasta noin puolestatoista prosenttiyksiköstä osan. Ja sen lisäksi me valmistelemme kehysriiheen lisätoimia, joilla yritämme vielä löytää lisäkeinoja siihen, että tuo 72 prosenttia täyttyisi. Julkisen talouden suunnitelma eli se, että velaksi eläminen loppuu vuonna 2021, perustuu nykyiseen ennusteeseen. Jos pystymme nostamaan (Puhemies koputtaa) työllisyysasteen tavoitteen mukaiseksi, (Puhemies koputtaa) velaksi eläminen loppuu jo (Puhemies: Nyt on jo aika täynnä!) vuonna 2019.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.4.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-21T16:51:34,2016-04-21T16:52:49,Hyväksytty,1.1 2016_41_62,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyyden parantamisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 46/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Hyväksytty,1.1 2016_41_63,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys työllisyyden parantamisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 46/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tiedämme myös, että kehno työhyvinvointi maksaa meidän yhteiskunnalle valtavia määriä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-04-21T16:52:53,2016-04-21T16:53:00,Hyväksytty,1.1 2016_41_64,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työllisyyden parantamisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 46/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä työssä jaksaminen ja työhyvinvointi on erittäin tärkeä ja merkityksellinen asia, ja tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriössä on useita eri hankkeita menossa nyt nimenomaan tämän työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kehittämiseksi ja edistämiseksi. Tänään viimeksi olen käynyt avaamassa yhden tällaisen projektin, ja uskon, että näiden tällaisten toimivien käytäntöjen ja mallintamisten kautta meillä on valtava mahdollisuus siihen, että ihmiset aidosti jaksavat ja pärjäävät siellä työelämässä pidempään. Se ei riitä, että me teemme näitä hyviä tavoitteita vaikka eläkeiän pidentämisestä, vaan aidosti täytyy olla niitä konkreettisia toimenpiteitä, joilla ihmiset kokevat sitä mielekkyyttä työelämässä ja pystytään niitä sairaspoissaoloja vähentämään ja saadaan semmoinen kokonaisvaltainen ote asiaan. Mutta se vaatii sitä, että meillä kaikki toimijat sitoutuvat tähän, myöskin yrittäjät ja erityyppiset järjestöt, (Puhemies koputtaa) totta kai valtiovalta, mutta se on yhteistyötä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.4.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-04-21T16:53:43,2016-04-21T16:54:54,Hyväksytty,1.1 2016_41_65,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys työllisyyden parantamisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 46/2016 vp," Fru talman, rouva puhemies! On erittäin hyvä, että hallitus yrittää tähän tarttua, ja tämä on erittäin suuri haaste. Tälle yhteiskuntasopimukselle annetaan aika suuri merkitys. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että nyt kun te tämän yhteiskuntasopimuksen lisäksi tuotte julkisuuteen erityyppisiä uudistuksia, jotka minun mielestäni ovat ihan hyviä, niin sitten samalla tietyt toimijat työmarkkinoilla ilmoittavat, että ne eivät sitten käy, että silloin yhteiskuntasopimus kaatuu. Tämä on mielestäni aika haastava kokonaisuus. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten pääministeri näkee tämän yhtälön, mutta pelkään pahoin, että on mahdollista, että tämä tärkeä sopimus onkin sitten joko vesittymään päin tai jopa pahimmassa tapauksessa kaatuu. Onko hallituksella sitten joku B-suunnitelma, koska sille on laskettu aika suuri merkitys? Toinen kysymys, mikä on hyvin keskeinen ja joka liittyy tämän viikon uutisiin, on työnvälitys ja se, miten sitä voidaan uudistaa. Yritin jo viime viikolla kysyä työministeriltä, mutten saanut selkeää vastausta, että voisiko työnvälityksen ja työvoimapalveluiden uudistaminen olla yksi niistä kysymyksistä, mitä valmistellaan nyt elokuun budjettiriiheen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.4.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-04-21T16:54:54,2016-04-21T16:55:59,Hyväksytty,1.1 2016_41_66,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys työllisyyden parantamisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 46/2016 vp," Arvoisa puhemies! Se on totta, että tämä yhteiskuntasopimuksen merkitys on tässä kokonaisuudessa suuri. Se on noin yksi neljäsosa niistä toimista, mitä tarvitaan työllisyysasteen nostamiseksi 72 prosenttiin. Nyt on tärkeää, että kaikki osapuolet vievät sitä määrätietoisesti samaan maaliin koko ajan, ja olemme rauhallisia ja provosoitumatta näistä eri viesteistä ja tilanteista. Hallituksen kuitenkin täytyy tehdä monia toimia yhtä aikaa, ja niistä yksi on tämä työnvälitykseen liittyvä. Meillä on kärkihankkeissa mukana työnvälityksen kehittäminen. Me haemme siellä myöskin kokeiluja. Esimerkiksi meillä on ollut yksityisen työnvälityksen kokeilu tämmöisellä tulospalkkiomallilla. Tätäkin aiotaan nyt rajatusti kokeilla tai testata, mihin sillä päästään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.4.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-21T16:55:59,2016-04-21T16:57:01,Hyväksytty,1.1 2016_41_67,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys työllisyyden parantamisesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 46/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täydennän vielä hieman tätä pääministerin vastausta, kun työministeri Lindström täältä puuttuu. Me olemme linjanneet tässä maakuntauudistuksen yhteydessä, että vuoden 2019 alussa te-palveluitten järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, mutta että sitä voidaan käytännössä tuottaa, tehdä myös kuntien, kaupunkien, myös yksityisen sektorin ja järjestöjenkin toimesta. Sitten myös täällä salissa on ollut paljon toivetta siitä, että käynnistäisimme nopeasti erilaisia kuntakokeiluja tässä asiassa, ja tämä on menossa eteenpäin. Tiedän, että tällä viikolla on TEMin virkamiesvalmistelussa lähtenyt yhdessä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja valtioneuvoston kanslian kanssa tämmöinen kokeiluhanke liikkeelle, jotta me saisimme jo vuosille 17 ja 18 sekä maakuntatasolla kokeiluja että myös kaupungeissa ja kunnissa kokeiluja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.4.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-04-21T16:57:02,2016-04-21T16:57:56,Hyväksytty,1.1 2016_41_68,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys koulukiusaamiseen puuttumisesta (Tiina Elovaara ps)>>>Suullinen kysymys SKT 47/2016 vp,Ehdimme ottaa vielä yhden kysymyksen. Edustaja Elovaara.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_41_69,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys koulukiusaamiseen puuttumisesta (Tiina Elovaara ps)>>>Suullinen kysymys SKT 47/2016 vp,"Arvoisa puhemies! 65 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista kokee, etteivät opettajat puutu kiusaamiseen riittävästi, siis 65 prosenttia. Tämä on anteeksiantamaton luku. Kiusatun kokemus on syvä ja traumatisoiva. Kiusattu menettää omanarvontuntonsa ja luottamuksensa kanssaihmisiin. Nykyään lähes poikkeuksetta niissä vakavissa kiusaamistilanteissa, joissa ainoaksi toimivaksi ratkaisuksi on nähty siirtää oppilas toiseen kouluun, lähtijä on ollut uhri. Tämä käytäntö ei ratkaise kiusaamisongelmaa ja lähettää väärän signaalin siitä, miten kiusaamiseen tulee suhtautua. Kysynkin opetusministeriltä: Miten valtiovalta suhtautuu tähän ongelmaan? Onko jatkossakin kiusatun vaihdettava koulua, vai voimmeko antaa opettajille uusia työkaluja puuttua kiusaamiseen ja lopettaa se?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.5.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-04-21T16:58:02,2016-04-21T16:59:02,Hyväksytty,1.1 2016_41_70,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys koulukiusaamiseen puuttumisesta (Tiina Elovaara ps)>>>Suullinen kysymys SKT 47/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koulukiusaaminen on erittäin kipeä ongelma, ja se voi jättää elinikäiset arvet ja jäljet ihmiseen. Siitä syystä meillä aikuisilla on erityinen vastuu puuttua kaikkeen kiusaamiseen, tapahtui se sitten kouluympäristössä tai missä tahansa. Tarvitaan yhteistyötä puuttumiseen, ja tarvitsee käydä läpi niitä ongelmia, joita siellä pohjalla on. Erilaisia puuttumisen keinoja on monia. Minä olen avoin kaikille ehdotuksille, jotka vähentävät koulukiusaamista, tavoitteena se, että kenenkään lapsen ja nuoren ei tarvitsisi koulukiusaamista kokea. Tulemme käymään läpi olemassa olevat keinot, olemassa olevan lainsäädännön, ja olemme avoimia uusille ehdotuksille ja tulemme tähän liittyen tekemään ehdotuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+2.5.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-04-21T16:59:03,2016-04-21T16:59:51,Hyväksytty,1.1 2016_41_71,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä ja käydään yleiskeskustelua. — Edustaja Heinonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_41_72,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oliko tässä tarkoitus, että valiokunnan puheenjohtaja käyttää esittelypuheenvuoron?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,,,, 2016_41_73,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Aivan oikein. Tieto ei ollut saavuttanut minua. (Ben Zyskowicz: Kyllä Heinonen on herrasmies!) — Täytyy todeta, että tämä juuri on asianlaita. Kiitos, kun huomautitte. (Ben Zyskowicz: Tämä jää historiankirjoihin!) — Edustaja Tolvanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_41_74,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse rikoslain menettämisseuraamuksia koskevaan 10 lukuun tehtävistä muutoksista. Esitetyillä muutoksilla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta. Sen lisäksi tämä hallituksen esitys on joiltakin osin laajempi kuin tämä direktiivi. Ja nämä muutokset laajentavat mahdollisuutta tuomita rikoksesta peräisin oleva omaisuus valtiolle menetetyksi. Tämä on loistava asia esimerkiksi vakavan talousrikollisuuden torjunnassa ja tutkinnassa. Suomen lainsäädäntö täyttää pääosin direktiivin vaatimukset. Osa direktiivin säännöksistä edellyttää kuitenkin kansallisen lainsäädännön muuttamista. Näin on asianlaita etenkin laajennetun hyödyn menettämisen sekä kolmanteen kohdistuvan menettämisseuraamuksen osalta. Lakivaliokunta pitää perusteltuna ja tarpeellisena, että Suomen lainsäädäntö muutetaan vastaamaan direktiivin vaatimuksia esityksessä tarkoitetulla tavalla. Esityksessä ehdotetaan lainsäädäntöä muutettavaksi joiltakin osin myös muuten kuin direktiivi edellyttää. Esityksen periaatteellisesti merkittävin uudistus onkin 1. lakiehdotukseen sisältyvä niin sanottu käännetty todistustaakka laajennetussa hyödyn menettämisessä, ja se on rikoslain 10 luvun 9 §:n 4 momentissa. Tämä on erittäin merkittävä uudistus meidän oikeusjärjestelmässämme. Menettelysäännösten osalta lakiin ehdotetaan selvyyden vuoksi kirjattavaksi, että menettämisvaatimuksen esittäjän on vedottava niihin seikkoihin, joihin hänen menettämisvaatimuksensa perustuu. Hänellä on siis myös todistustaakka näistä seikoista. Poikkeuksena kuitenkin on se, että vastaajalla on todistustaakka omaisuuden laillisesta alkuperästä, kun vaatimus koskee 10 luvun 3 §:ssä tarkoitettua laajennettua hyödyn menettämistä. Tämä on merkittävä uudistus. Käännettyä todistustaakkaa koskevan ehdotuksen taustalla on muun muassa eduskunnan hyväksymä lausuma, jossa edellytetään hallituksen selvittävän käännetyn todistustaakan käyttökelpoisuuden, jotta turvataan rikoshyödyn poissaaminen. Sen lisäksi pääministeri Kataisen ja Stubbin hallituksen ohjelmassa harmaan talouden torjunta oli asetettu yhdeksi hallituksen kärkihankkeeksi. Hallituksen mukaan siihen on kuulunut muun ohessa velvollisuus selvittää ja valmistella rikoshyödyn perinnässä sovellettavaa käännettyä todistustaakkaa. Ja näin nyt on tehty. Nyt tämän hetken lainsäädännöstä perustuslakivaliokunta aikoinaan ja myös lakivaliokunta vuonna 2001 totesi — silloin kun esitettiin tätä käännettyä todistustaakkaa — että sitä ei voi hyväksyä. Siinä vaiheessa tämä koettiin mahdottomaksi, mutta vuonna 2001 kuitenkin lakivaliokunta totesi, että syyttäjän näyttövelvollisuutta omaisuuden alkuperää koskien ei ole asetettu yhtä korkealle kuin mitä edellytetään rangaistukseen tuomitsemiselta vaadittavalta näytöltä. Ja syyttäjältä vaadittavaksi näyttökynnykseksi on asetettu, että omaisuuden on syytä olettaa olevan peräisin rikollisesta toiminnasta. Näin ollen tuolloin on omaksuttu käännetyn todistustaakan sijasta kevennetty todistustaakka, joka oli silloin merkittävä uudistus sekin. Mutta nyt tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan sitä, että vastaajalla on todistustaakka omaisuuden laillisesta alkuperästä, kun vaatimus koskee nimenomaan tätä laajennetun hyödyn menettämistä. Ja nyt perustuslakivaliokunta on lausunnossaan tänä vuonna todennut, että tämä käännetty todistustaakka on tietyin reunaehdoin mahdollinen. Mutta perustuslakivaliokunta on kuitenkin huomauttanut, että yleisistä rikosprosessuaalisista oikeusperiaatteista seuraa vahvoja perusteita sen tueksi, että rikoshyödyn menettämisen tuomitsemisessa tulisi jatkossakin noudattaa normaaleja rikosprosessuaalisia todistustaakan sääntöjä todistustaakan jaosta. Mutta lakivaliokunta on kuitenkin tässä käsitellyt asiaa laajasti, ja esiin tuotuja seikkoja arvioituaan lakivaliokunta katsoo yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin esitetyistä syistä ja esitetyin huomioin, että esityksessä ehdotettu säännös todistustaakan kääntämisestä laajentuneessa hyödyn menettämisessä omaisuuden alkuperän osalta on täysin perusteltu. (Ben Zyskowicz: Oikein!) Lakivaliokunta on ollut huolissaan asianomistajan asemasta. Sen takia lakivaliokunta on direktiivin valmisteluvaiheessa pitänyt tärkeänä asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen turvaamista ja kiinnittänyt huomiota mahdollisuuteen käyttää menettämisseuraamisperusteisesti jäädytettyä omaisuutta myös asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen suorittamiseen. Asianomistajan aseman parantamiseksi 1. lakiehdotuksessa lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan menettämisseuraamus voitaisiin poikkeuksellisesti asian-omistajan vaatimuksesta tuomita ennen asianomistajan korvausvaatimuksen ratkaisemista. Tarkoituksena on helpottaa asianomistajan mahdollisuuksia saada korvaus perityksi omaisuudesta, joka on vieraassa valtiossa jäädytettynä menettämisseuraamuksen turvaamiseksi. Tämä on todella tärkeää asianomistajan edun kannalta. Lain 10 luvun 2 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, joka koskee kolmannen tuomitsemista menettämään rikoshyöty. Sen mukaan rikoshyödyn menettämiseen voitaisiin tuomita rikoksesta hyötyneen lisäksi jatkossa myös se, jolle hyöty on menettämisseuraamuksen tai korvausvelvollisuuden välttämiseksi siirtynyt, jos hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää kyseessä olevan rikoshyödyn tai sitä vastaavan omaisuuden tai jos hänellä on ollut perusteltu syy sitä epäillä taikka jos hän on saanut omaisuuden vastikkeetta. Tämäkin on merkittävä laajennus. Tätä laajennettua hyödyn menettämistä vähän avaan: Laajennetussa hyödyn menettämisessä on kyse siitä, että henkilöltä voidaan tietyn edellytyksin tuomita menetetyksi omaisuus, joka on peräisin rikollisesta toiminnasta. Tämä merkitsee sitä, että menetetyksi voidaan tuomita myös omaisuutta, joka ei ole peräisin tietystä nimenomaisesti syyksi luetusta rangaistavaksi säädetystä teosta. Laajennettu hyödyn menettäminen on mahdollista jo voimassa olevan lain mukaan. Esityksessä kuitenkin laajennetaan mahdollisuuksia laajennetun hyödyn menetetyksi tuomitsemiseen. Elikkä jos ihmisellä on hyvin paljon omaisuutta, jolla ei ole missään tapauksessa laillista saantoa, enää ei tarvitse yksilöidä, mistä nimenomaisesta rikoksesta mikäkin omaisuus on peräisin. Sitten tulee se merkittävin uudistus. Tuolla 9 §:ssä ja siellä 4 momentti sisältää säännökset menettämisseuraamuksia koskevista väittämis- ja todistustaakoista. Momentin mukaan kantajan on vedottava niihin seikkoihin, joihin hänen vaatimuksensa perustuu, sekä näytettävä ne toteen. Kantajalla ei kuitenkaan vastedes ole todistustaakkaa 3 §:ssä eli laajennettuna hyötynä menetettäväksi vaaditun omaisuuden alkuperästä. Tällainen omaisuus voidaan tuomita menetetyksi, jollei vastaaja saata todennäköiseksi, että omaisuus on peräisin muusta kuin rikollisesta toiminnasta. Mainittu säännös sisältää käännetyn todistustaakan omaisuuden alkuperän osalta koskien laajennettua hyödyn menettämistä. Elikkä tämä on meidän oikeusjärjestelmässämme todella merkittävä uudistus. Tästä on tehty lakivaliokunnassa todella perusteellinen ja kattava selvitys. Täytyy sanoa, että niin sanotut käytännön toimijat kannattivat tätä käännettyä todistustaakkaa, mutta ne, jotka ajattelivat asiaa teorian kannalta, eivät tätä kannattaneet. Se oli se linja. Tässä otan vähän esiin näitä käytännön tilanteita: Lakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden näkemykset todistustaakan kääntämistä koskevassa asiassa ovat jakautuneet. Esityksessä ehdotettua muutosta puoltavat erityisesti käytännön soveltamistilanteisiin liittyvät voimassa olevan lainsäädännön haasteet. Saadun selvityksen mukaan laajennettu hyöty on oikeuskäytännössä tuomittu menetetyksi lähinnä silloin, kun etsinnässä on löytynyt merkittäviä summia käteistä rahaa, jonka määrä on ollut selvässä epäsuhteessa vastaajan taloudelliseen asemaan nähden, eikä vastaaja ole pystynyt esittämään mitään uskottavaa näyttöä rahojen laillisesta alkuperästä. Suurimmassa osassa tapauksista laajennetun hyödyn menettämisen perusteena eli niin sanottuna liipaisinrikoksena on ollut huumausainerikos, joissain tapauksissa dopingrikos. Kuvatunlaisessa tilanteessa syyttäjän on mahdollista näyttää nykyinen kevennetty todistustaakka eli se, että on syytä epäillä omaisuuden olevan peräisin rikollisesta toiminnasta. Myöskin esitutkinnassa vastaajan varallisuusaseman selvittäminen on mahdollista. Tällaisissa tapauksissa voimassa oleva säännös on toimiva. Se on helppo tapaus etenkin huumerikoksissa, jos löytyy iso tukku rahaa kotietsinnän yhteydessä ja rahan väitetyllä omistajalla ei esimerkiksi ole ollut mitään tuloja. Mutta sitten tilanne on kuitenkin olennaisesti erilainen silloin, kun hyödyn saamistarkoituksessa tapahtuvan rikollisen toiminnan yhteydessä ryhdytään peittelemään hyödyn jälkiä. Tilanteessa, jossa ryhdytään monimutkaisiin järjestelyihin omaisuuden alkuperän häivyttämiseksi ja sen naamioimiseksi laillisesti saaduksi, esimerkiksi turvautuen niin sanottuihin veroparatiiseihin, omaisuuden laittoman alkuperän selvittäminen esitutkinnassa on saadun selvityksen mukaan toisinaan jopa mahdotonta. Tällaiset tilanteet voivat liittyä erityisesti vakavaan ja kovaan talousrikollisuuteen. Asiaa arvioituaan lakivaliokunta katsoo, että edellä mainitun kaltaisiin tilanteisiin puuttumiseksi esitetyllä muutoksella voi sinällään katsoa olevan painava yhteiskunnallinen tarve ja hyväksyttävä peruste. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että jos kysymys on laillisesta omaisuudesta, sen haltijan on lähtökohtaisesti helppo hankkia tarvittava näyttö ja saattaa todennäköiseksi omaisuuden laillinen alkuperä. Tällä on, kuten sanoin, nimenomaan tarkoitus torjua vakavaa ja kovaa talousrikollisuutta sekä järjestäytynyttä rikollisuutta. Tällä muutoksella ei ole mitään tekemistä itsekriminointisuojan kanssa, kuten lakivaliokunta on myös perustuslakivaliokuntaan ansiokkaasti todennut. Tässä ei syyllisyyskysymyksiä ratkaista. Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan mietintö on ollut yksimielinen, ja lakivaliokunta esittää sen hyväksymistä pienin muutosehdotuksin. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-04-21T17:02:00,2016-04-21T17:14:31,Tarkistettu,1.1 2016_41_75,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Tolvanen kävi varsin laajasti tämän esityksen läpi ja sen perustelut ja yksityiskohdatkin. Kysehän on vain pääasiassa tuosta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämiseksi ja menetetyksi tuomitsemiseksi Euroopan unionissa, sen voimaanpanosta Suomessa, mutta tuohon käännetyn todistustaakan osuuteen eduskunnan lakivaliokunta paneutui myös laajemmin, ja itsekin aikanaan lakivaliokunnassa olleena nämä asiat luonnollisesti ovat kiinnostaneet, ja näin ollen tätäkin seurasin. Meillähän on vanha toteamus, että ""syytön, kunnes toisin todistetaan"", ja tämä tietysti pitää paikkansa myös tämän uudistuksen jälkeen. Eli siitä ei ole kyse, vaan niin kuin edellä tuotiin esille, tietyissä tilanteissa mahdollisen rikoksen kautta saadun omaisuuden alkuperän esittämis- tai todistamisvelvoite olisikin tuomitulla tai syylliseksi todetulla. Eli ensin täytyy todeta tuo syyllisyys, ja sen jälkeen tuo käännetty todistustaakka koskisi vain tätä omaisuutta tiettyjen rajausten mukaisesti. Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta on käynyt tätä laajasti läpi ja todennut, että rikosasiassa todistustaakka on kantajalla, eli syyttäjällä tai asianomistajalla, ja rikosasiassa kantajan tulee näyttää toteen ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa nojautuu. Hän myös toteaa, että yksimielisesti syyttäjän todistustaakka on rikosprosessioikeudessa poikkeukseton, ja toteaa, että väärä syylliseksi julistava tuomio on yleiseltä kannalta paljon vahingollisempi kuin virheellinen vapauttava tuomio. Hän käy käännetyn todistustaakan asiaa läpi ja kertoo, miten tämä asia on noussut esille jo 70-luvulla — silloin, kun edustaja Zyskowicz tänne taloon tuli — ja sitten 80-luvulla. En tiedä, oliko myös 90-luvulla, mutta nyt 2010-luvulla asia on jälleen keskustelussa ja nyt myös etenemässä. Ritva Sahavirta toteaa, että viime vuosien kiinnostavin käännettyä todistustaakkaa rikosoikeudessa koskeva keskustelu on käyty uudistettaessa rikoslain 10 lukuun sittemmin sijoitettuja rikoshyödyn menettämistä koskevia säännöksiä. Tässä todetaan, että rikoshyödyn menettämisseuraamus on talousrikollisuuden torjunnassa tehokas keino. Talousrikoksia suunnittelevat joutuvat useammin kuin perinteiseen rikollisuuteen syyllistyvät arvioimaan jo etukäteen menettelynsä haittoja ja hyötyjä. Taloudelliset arvot ovat tällöin ratkaisevassa asemassa. Tämän vuoksi uhka teosta mahdollisesti aiheutuvista taloudellisista menetyksistä lienee tehokkain tätä rikollisuutta ennalta ehkäisevä tekijä, ja tähän johtopäätökseen on myös lakivaliokunta nyt tullut puheenjohtajansa Kari Tolvasen johdolla. Pidän tätä hyvänä ja kannatettavana, että näin on toimittu. Meidän perustuslakivaliokunnan huomiot on tässä otettu huomioon, mutta tuo toteamus, että se on tehokas keino puuttua talousrikollisuuteen, on se, minkä myötä tälle kyllä itsekin vahvan tuen annan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-21T17:14:36,2016-04-21T17:18:48,Tarkistettu,1.1 2016_41_76,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinoselle voin kertoa, että asia on ollut esillä eduskunnassa myös vuosina 2000—2001, mutta tuolloin valitettavasti perustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta katsoivat, että tällainen käännetty todistustaakka, edes tällaisessa poikkeustilanteessa, ei ollut mahdollista. Olen hyvin iloinen siitä, että tällä kertaa on päädytty toiseen ratkaisuun. Talousrikoskonnan arin paikka on hänen lompakkonsa, ja tässä annetaan mahdollisuus sille, että vaikka ei pystytä osoittamaan suoraan, että talousrikoskonnan suuri omaisuus on jostakin tietystä rikoksesta lähtöisin, niin hänelle tietyissä hyvin rajatuissa tapauksissa tulee käännetty todistustaakka osoittaa, että esimerkiksi hänen veroparatiisista löytynyt varallisuutensa on laillisesti hankittu — mitä se yleensä ei ole. Haluan vielä lopuksi sanoa, että kun on moitittu, että nykyhallitus ei riittävästi taistele talousrikollisuutta vastaan, niin tämä esitys on yksi konkreettinen osoitus siitä, miten tehokkaasti voidaan talousrikollisuutta vastaan toimia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-21T17:18:51,2016-04-21T17:19:58,Tarkistettu,1.1 2016_41_77,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Annika,Lapintie,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp," Rouva puhemies! Tässä viitattiin tähän perustuslakivaliokunnan lausuntoon aivan oikein, ja haluaisin vain alleviivata sitä, että perustuslakivaliokunta nimenomaan katsoi, että käännetty todistustaakka ei tässä tapauksessa koske lainkaan syyttömyysolettaman kumoavaa ratkaisua tai rikoksen syyksi lukemista, kuten lakivaliokunnan puheenjohtajakin toi esille. Todellakin tässä täytyy myös olla syyttäjällä edelleen näyttövelvollisuus siitä, että paitsi itse rikoksesta vastaaja on rikokseen syyllistymisen aikoihin saanut rahavaroja, ja sen jälkeen vasta tämä todistustaakka kääntyy, ja näin lakivaliokuntakin on asiaa käsitellyt. Lopuksi toteaisin vielä perustuslakivaliokunnan kannan, jonka mukaan jatkossakin olisi syytä noudattaa normaaleja rikosprosessuaalisia sääntöjä todistustaakan jaosta. Ja tämä olisi se pääsääntö, eli tässä hieman toisella tavalla kuin hallituksen alkuperäisessä esityksessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p479,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Annika Lapintie,479,2016-04-21T17:20:01,2016-04-21T17:21:14,Tarkistettu,1.1 2016_41_78,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perustuslakivaliokunta on tietysti kuunnellut perus- ja ihmisoikeusjuristeja, niin kuin pitääkin. Mutta olen joskus kutsunut näitä ihmisoikeusjuristeja niin sanotuiksi konnanoikeusjuristeiksi tilanteissa, joissa he nostavat erilaisten rikollisten oikeudet niin korkealle, että käytännön elävässä elämässä tulee hyvin suuria vaikeuksia saattaa heitä vastuuseen tekemisistään. Muistan, että kun viime vaalikaudella oli kysymys siitä, saako laittomasti hankittuja todisteita käyttää, niin erilaiset ihmisoikeusjuristit kauhistelivat ajatusta, että laittomasti saatuja todisteita voisi käyttää. No, ellei voisi käyttää, silloin esimerkiksi näitä Panama-papereita, jotka on laittomasti siis hankittu, ei voisi käyttää. Eli on tärkeätä löytää tasapaino, toisaalta tietysti epäiltyjen todellisten, perusteltujen oikeuksien ja toisaalta yhteiskunnan intressin välillä, joka yhteiskunnan intressi on tietysti rikosten selvittäminen ja rikoksella hankitun omaisuuden takaisin saaminen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-21T17:21:15,2016-04-21T17:22:22,Tarkistettu,1.1 2016_41_79,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Annika,Lapintie,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Rouva puhemies! Minä nyt hyvin vakavasti huomauttaisin edustaja Zyskowiczille ja toivoisin, että hän siirtyisi käyttämään asiallista puheenpartta, kun hän puhuu meidän perustuslakiasiantuntijoistamme. En todellakaan pidä teidän käytöstänne asianmukaisena ja toivon, että ottaisitte opiksenne ja ojennukseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p479,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Annika Lapintie,479,2016-04-21T17:22:24,2016-04-21T17:22:49,Tarkistettu,1.1 2016_41_80,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin olen perustuslakivaliokunnan jäsen ja olen varmaan hyvinkin kriittisimmästä päästä ja teen monesti siellä aika provokatiivisia kysymyksiäkin. Siinä mielessä ymmärrän edustaja Zyskowiczia siitä asettelusta, mutta toki me emme voi syyllistää meidän perustuslakiasiantuntijoitamme. He kertovat vain niitä tulkintoja, joita on. Tässä on nimenomaan hyvä erottaa se, että tämä ei puutu siihen syyttömyysolettamaan niin kuin perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja kertoi. Edelleenkin voi siinä prosessissa vedota itsekriminointisuojaan ja olla mitään näyttämättä, ja syyttäjällä on täysi todistustaakka. Tässä puututaan nimenomaan siihen erilliseen menettämisseuraamukseen, joka voitaisiin periaatteessa prosessuaalisesti erottaa aivan omaksi oikeudenkäynnikseen niin kuin vahingonkorvauskin voidaan osoittaa. Minusta on aivan hyvä, että silloin, kun tarvitaan työkaluja laajamittaisen rikollisten varojen kätkemisen selvittämiseen, niin meillä on siihen riittävät työkalut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-04-21T17:22:53,2016-04-21T17:23:53,Tarkistettu,1.1 2016_41_81,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Otan onkeeni perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Lapintien huomautuksen enkä suinkaan yleisesti ole sitä mieltä, etteivätkö meidän perusoikeusasiantuntijamme olisi hyvin korkea-arvoisia ja asiantuntevia henkilöitä. Tämä termi, johon viittasin — ""konnaoikeusjuristit"" puhuttaessa niin sanotuista ihmisoikeusjuristeista — on tullut esiin esimerkiksi tilanteessa, jossa on ollut kyse siitä, saako sitä sormenjälkirekisteriä, joka on syntynyt passirekisterinä, käyttää törkeimpien rikosten selvittämiseen, kun nämä ihmisoikeusjuristit ovat pitäneet erittäin tärkeänä korostaa, että sitä nimenomaan ei saa käyttää — niin kuin ei nykylainsäädännön mukaan saakaan käyttää: kyse on tulevasta lainsäädännöstä. Mutta kun täällä sanottiin, että nämä perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat vain kertovat, mitä tulkintoja on, niin eihän se tietysti näin ole. Perustuslakivaliokunnan asiantuntijat kertovat tulkintoja, joita esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on otettu, mutta totta kai he esittävät myös omia tulkintojaan, ja olen hyvin tyytyväinen, että lakivaliokunta päätyi tämän hyväksymiseen eikä päätynyt siihen, että olisi menty vanhalla menettelyllä, kuten perustuslakivaliokunta esitti, ymmärtääkseni. (Annika Lapintie: Ei esittänyt!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-21T17:23:54,2016-04-21T17:25:10,Tarkistettu,1.1 2016_41_82,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä käännetty todistustaakka on tehokas keino talousrikosten ennaltaehkäisyssä mutta myös niiden selvittämisessä. Silloin, kun syylliseksi henkilö todetaan, niin on varsin perusteltua, että hänellä on tietyissä rajatuissa tapauksissa myös velvollisuus kertoa, mistä tuo omaisuus esimerkiksi on tullut. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Tolvanen kuvasi tätä muutosta merkittäväksi muutokseksi meidän oikeuslaitoksemme käytänteissä. Kysyisin edustaja Tolvaselta, näettekö te tässä jotain vaaroja, että tämä voisi jatkossa esimerkiksi laajentua niin, että enää ei puhuttaisikaan, että ""syytön kunnes toisin todistetaan"", vaan tilanne olisikin, että ""syyllinen kunnes toisin todistan"".",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-21T17:25:12,2016-04-21T17:26:06,Tarkistettu,1.1 2016_41_83,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä asia, että Euroopan unionin tasolla on pystytty luomaan järjestelmiä, joilla voidaan rikoksella saatu hyöty ottaa kyseisen maan omaisuudeksi takaisin, missä tämä rikos on tehty, nimenomaan niin, että rikollisilta häviää niitä keinoja, joilla voidaan omaisuutta salata. Tämä käännetty todistustaakka nimenomaan on juuri sitä, että esimerkiksi vakavissa huumausainerikoksissa, joissa usein liikkuu valtavat rahat, ne rahat saadaan pois yhteiskunnalle ja saadaan pysäytettyä tämä huumausaineketju. Tässä asiassa voisi sanoa, että Euroopan unionia on aika usein moitittu tässäkin salissa siitä, että se on tehnyt turhaa byrokratiaa, ja varmaan se on sitä tehnytkin, mutta kansainvälisen vakavan rikollisuuden torjunnassa tällainen kansainvälinen yhteistyö on erittäin hyvää, ja kun Euroopan poliisit tekevät yhteistyötä maarajojen yli vaihtaen tietoja ja käyttäen samoja keinoja ja sitten alueella yhtenäistetään myös rangaistukset, niin sillä varmasti pystytään pysäyttämään tätä vakavaa rikollisuutta ja saamaan rikollisilta se saavutettu hyöty pois.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-21T17:26:09,2016-04-21T17:27:15,Tarkistettu,1.1 2016_41_84,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun äsken sanoin, että perustuslakivaliokunta ymmärtääkseni esitti pitäytymistä vanhassa käytännössä, ja kun perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Lapintie välihuutona sanoi, että ""ei esittänyt"", niin nyt osoitan, että esitti. Perustuslakivaliokunnan lausunto, viimeinen sivu, kolmanneksi viimeinen kappale kuuluu näin: ""Perustuslakivaliokunta katsoo, että vaikka ehdotus todistustaakan kääntämisestä pysyy ihmisoikeustuomioistuimen edellyttämissä rajoissa ja on myös perustuslain näkökulmasta mahdollinen, yleisistä rikosprosessuaalisista oikeusperiaatteista seuraa vahvoja perusteita sen tueksi, että rikoshyödyn menettämisen tuomitsemisessa tulisi — hallituksen esityksestä poiketen — jatkossakin noudattaa normaaleja rikosprosessuaalisia sääntöjä todistustaakan jaosta."" Edustaja Lapintie, näin perustuslakivaliokunta tässä lausui. En sanonut, että perustuslakivaliokunnan mielestä olisi ollut perustuslain vastaista tämä nyt esitetty uusi sääntely, vaan että perustuslakivaliokunta piti parempana, että pitäydyttäisiin vanhassa. Olen erittäin tyytyväinen, että lakivaliokunta ei ottanut tätä kantaa omakseen, vaan tässä todellakin tehostetaan talousrikollisuuden vastaista toimintaa. Tämä on nykyisen hallituksen hyvä askel talousrikollisuuden torjunnassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-21T17:27:17,2016-04-21T17:28:23,Tarkistettu,1.1 2016_41_85,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Annika,Lapintie,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp," Juuri näin, ihan hyvä, että edustaja Zyskowicz tätä täsmensi, ja juuri tätä halusin korostaa, että kun olennaista on, että perustuslakivaliokunta totesi kuten tässä kappaleessa, jota siteerasitte, lukee, että vaikka ehdotus todistustaakan kääntämisestä pysyy ihmisoikeustuomioistuimen edellyttämissä rajoissa ja on myös perustuslain näkökulmasta mahdollinen — ja sen jälkeen tulee tämä toteamus, että myös jatkossa normaalit rikosprosessuaaliset säännöt olisivat toimivia — niin sitä nimenomaan halusin korostaa, että valiokunta nyt, toisin kuin aikaisemmin, on päätynyt siihen tulokseen, että tämä pysyy ihmisoikeustuomioistuimen edellyttämissä rajoissa ja on perustuslain näkökulmasta mahdollinen ja erityisesti juuri siksi, että on täytynyt ensin syyttäjän todistaa tämä syyllisyys, ja sen lisäksi myös omaisuuden rikollista alkuperää koskevan väitteen tulee olla objektiivisesti arvioiden perusteltu ja riittävin tosiseikoin tuettu, kuten tässä valiokunnan lausunnossa todetaan. Mutta nyt (Puhemies koputtaa) en usko, että on syytä kinata asiasta enempää, kun olemme siitä jopa samaa mieltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p479,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Annika Lapintie,479,2016-04-21T17:28:24,2016-04-21T17:29:45,Tarkistettu,1.1 2016_41_86,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan tuossa edustaja Lapintie paljon käyttikin minunkin puheenvuoroani. Minä itse en nähnyt tässä minkäänlaisia ongelmia alun perinkään, mutta niin kuin varmaan edustaja Zyskowicz on tutustunut näihin lausuntoihin, meillähän oli muun muassa Mikko Vuorenpää, Lapin yliopiston rikosoikeuden professori, ja hänhän näki tässä erittäin paljon ongelmia ja katsoi, että tämmöistä käännettyä todistustaakkaa ei missään tapauksessa Suomeen pitäisi ottaa jo syyttömyysolettaman ja itsekriminalisointisuojan perusteella. Elikkä kyllä perustuslakivaliokunta valitsi tässä asiantuntijoiden kautta sellaisen kultaisen keskitien, ettemme me suinkaan heti sitä sitten ajatelleet, jos yksi professori ajattelee näinkin tiukasti. Itse olen sitä mieltä, että otetaan kaikki mahdolliset työkalut käyttöön. Suomihan tosiaan otti tämän käyttöön, vaikka esimerkiksi direktiivi ei edellyttänyt käänteisen todistustaakan ottamista. Että itse olen erittäin tyytyväinen tähän ja kiitän lakivaliokuntaa tästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-04-21T17:29:47,2016-04-21T17:30:46,Tarkistettu,1.1 2016_41_87,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,Sitten jatketaan puhujalistaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_41_88,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rikoksella saadun hyödyn menettäminen on jo käytössä, mutta sitä koskevaan sääntelyyn tehdään siis muutoksia. EU-oikeus edellyttää sitä, eli tämä direktiivi, mutta myös kansallisen lainsäädännön tarpeita varten teemme muutoksia. Nämä muutokset yhtenäistävät sääntelyä Euroopan unionissa ja lisäävät mahdollisuuksia menettämisseuraamuksen käyttämiseksi. Menettämisseuraamuksiin kuuluu monenlaisia asioita, ja ne ovat todellakin siellä rikoslain 10 luvussa, kuten Tolvanen tuossa esitteli. Tämän lainmuutoksen myötä laajennetaan mahdollisuutta tuomita rikoksesta peräisin oleva omaisuus valtiolle menetetyksi, ja tähän esitykseen liittyy niin sanottu käännetty todistustaakka, jossa vastaajan eli syytetyn tulee todistaa se, että hankittu taloudellinen hyöty on hankittu laillisin keinoin, kuten myös esitykseen sisältyy se, että rikosasiassa kantajan tulee näyttää toteen ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa nojautuu. Tämä lakiesitys on hyvä lisä talousrikollisuutta torjuttaessa, ja nämä ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 4. päivä lokakuuta elikkä suhteellisen pian. Se on juuri silloin, kun direktiivi on pantava kansallisesti täytäntöön. Hallitus on toiminut ripeästi, ja tämä on todellakin hyvä askel ja apuväline niille, jotka painivat tämän talousrikosasiavyyhdin ympärillä ja kohtaavat sitä päivittäin, ja tällä keinolla pystymme sitä myös torjumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-21T17:30:49,2016-04-21T17:32:20,Tarkistettu,1.1 2016_41_89,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys muutoksista rikoslain 10. lukuun on erittäin tervetullut lisä rikollisella toiminnalla hankitun omaisuuden menetetyksi tuomitsemiseksi ja sitä kautta myös harmaan talouden torjumiseksi. Tässä esityksessähän pyritään laajentamaan mahdollisuuksia laajennetun hyödyn menetetyksi tuomitsemiseen, ja ymmärretysti vain tuomittu rikoksentekijä tai rikokseen osallinen henkilö tai henkilö, jonka puolesta tai hyväksi rikos on tehty, voi joutua näiden menetysseuraamusten kohteeksi. Laajennetulla hyödyn menettämisellä pyritään siihen, että rikollisella toiminnalla hankittu omaisuus, joka ei liity johonkin nimenomaiseen rikokseksi tuomittuun tekoon, voidaan tuomita siis valtiolle menetetyksi. Uutta esityksessä on mahdollisuus käyttää laajennetun hyödyn menettämisen tapauksissa käännettyä todistustaakkaa. Tämä tarkoittaa, että tietyin edellytyksin vastaaja on velvollinen osoittamaan hänellä olevan omaisuuden alkuperän, jos syyttäjällä on syytä olettaa sen olevan peräisin rikollisesta toiminnasta. Tärkeää on huomata, että todistustaakka koskee vain omaisuuden alkuperää, ei syyllisyyttä, kukaan ei siis joudu käänteisen todistustaakan takia todistamaan itseään vastaan. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta tukee mietinnössään yksimielisesti hallituksen esitystä. Esityksessä oli oikeudellisia näkökohtia, joita myös perustuslakivaliokunta lausunnossaan käsitteli, mutta molemmat valiokunnat, niin perustuslaki- kuin lakikin, tulivat siihen tulokseen, että tietyin edellytyksin käännetty todistustaakka on mahdollinen toteuttaa. Esityksen tarkoituksena on, että laaja hyöty tuomittaisiin yhä useammin menetetyksi. Harmaan talouden torjunnan kannalta tämä on erittäin tärkeä lisä. Se, että rikollisella toiminnalla ansaitun omaisuuden voi menettää valtiolle, antaa signaalin rikollisille siitä, että laiton vaurastuminen ei ole hyväksyttävää yhteiskunnassamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-04-21T17:32:21,2016-04-21T17:34:25,Tarkistettu,1.1 2016_41_90,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi toimia, joilla rikoksentekijöiltä takavarikoidaan rikoshyödyllä saatua omaisuutta ja keinoja, joilla rikoksentekovälineet voidaan tehokkaammin takavarikoida valtiolle. Pykälät tulkintoineen eivät saa olla tekosyy perusteltujen toimien vesittymiseen, siinä linja on oikea tässä käännetyn todistustaakan asiassa. Yksi esimerkki tekosyiden vähentämisestä: lainsäädäntömme on vuosien saatossa uudistunut, ja laki sallii jo periaatteessa toistuvasti rattijuopumukseen syyllistyneen auton tunnustamisen rikoksentekovälineeksi, vaikka tätä oikeutta käytetäänkin vähemmän kuin yleisen oikeustajun mukaan pitäisi. Suomen lainsäädäntö täyttää sellaisenaan pääasiassa direktiivin vaatimukset, mutta ainakin kansalaisten mielestä oikeuslaitoksella on lain soveltamisen suhteen tiukentamiseen varaa. Olen lakivaliokunnan kanssa samaa mieltä perusteluista ja tarpeista muuttaa lainsäädäntöä esityksessä kuvatusti, ja omasta mielestäni lisääkin olisi varaa tiukentaa. Valitettavasti tässäkin asiassa on tarpeen lainsäätäjän toimesta ohjata oikeuden laintulkintaa parempaan suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-04-21T17:34:26,2016-04-21T17:35:27,Tarkistettu,1.1 2016_41_91,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Harmaan talouden torjunnan kannalta tämä lakiesitys ja nämä lainmuutokset ovat tarpeellisia ja myös odotettuja. Myös lakivaliokunta ja perustuslakivaliokunta ovat huolellisesti tämän esityksen käsitelleet. Periaatteellisesti kaikkein merkittävin uudistus on juuri tähän 1. lakiehdotukseen sisältyvä käännetty todistustaakka laajennetussa hyödyn menettämisessä. Tuo rikoshyödyn pois saaminen on valtion ja yhteiskunnan kannalta merkittävää. Mutta haluan tässä yhteydessä muistuttaa, että jotta tätäkin hyvää lakia ja tätä lainsäädäntöä voidaan sitten käyttää, niin meillä tulee olla riittävät viranomaisresurssit ihan koko viranomaisketjuun lähtien sieltä Verohallinnosta poliisiin, syyttäjään ja oikeuslaitokseen. Tämä on kyllä yksi suuri huolenaihe: jos talousrikollisuutta halutaan torjua ja käyttää sitä lainsäädäntöä, mikä meillä siihen on käytettävissä, niin viranomaisia meillä täytyy vain olla riittävästi sitä työtä tekemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-21T17:35:35,2016-04-21T17:37:07,Tarkistettu,1.1 2016_41_92,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 1/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Ensimmäisen puheenvuoron käyttää perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja edustaja Lapintie.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_41_93,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Annika,Lapintie,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2016 vp," Rouva puhemies! Hallitus esittää lisättäväksi vaalilakiin säännöksen vaaliviranomaisten velvollisuudesta toimia puolueettomasti ja vaaliviranomaisten esteellisyyden arviointia selkeyttäviä säännöksiä. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi lakia niin, että ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä, vaalitoimitsijana eikä vaaliavustajana. Perustuslakivaliokunta esittää kahta muutosta tähän hallituksen esitykseen, ensinnäkin 15 §:n 3 momenttiin lisättäväksi säännöksen siitä, ettei ehdokas voi olla vaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä, ja toiseksi 73 §:ään lisättäväksi maininnan, ettei ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa voi olla äänestäjän valitsemana avustajana. Näin ollen äänestäjän itsensä valitsemaa avustajaa koskevat samat rajoitukset kuin vaaliavustajaa. Miksi erityisesti tämä ensimmäinen muutos? Vaalilautakunnan jäseniin ja varajäseniin ei sovelleta hallintolain esteellisyyttä koskevia säännöksiä tämän hallituksen esityksen mukaan. Ehdokkaan tai ehdokkaan läheisen mahdollisuutta toimia vaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei hallitus ehdottanut rajoitettavaksi. Äänestysalueisiin asetetaan lautakunnat, joiden tehtävänä on huolehtia äänestyksen järjestämisestä vaalipäivänä ja alustavasta ääntenlaskennasta. Perustuslakivaliokunta pohti juuri tätä ehdokkaan mahdollista osallistumista vaalilautakuntaan hyvän hallinnon takeisiin kuuluvan puolueettomuusvaatimuksen kannalta. Vaalien toimeenpanossa kysymykset puolueettomuudesta on enimmäkseen ratkaistu muusta hallintotoiminnasta poikkeavasti. Vaalilautakunnan jäsenten ja varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puolueita ja edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Käytännössä näiden vaalilautakuntien puolueettomuudesta huolehditaan eri puolueista tai äänestäjäryhmistä valittujen keskinäisellä valvonnalla. Kun otetaan huomioon vaalilautakuntien tehtävien teknisluontoisuus ja lautakuntien kokoonpano, on perustuslakivaliokunnan mielestä hyvin epätodennäköistä, että vaalilautakunnan jäsenellä olisi mahdollisuus vaikuttaa vaalin tulokseen. Kuitenkin on sanonta siitä, että niin asiat ovat kuin miltä näyttää, ja vaalimenettelyn tulee vaikuttaa myös ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta puolueettomalta ja asianmukaiselta. Eli totta kai, miltä vaikuttaa tällaisen objektiivisen puolueettomuuden kannalta se seikka, että vaalilautakunnan jäsenet ovat äänestyspaikoilla välittömässä tekemisessä äänestäjien kanssa, jos siellä sitten ehdokas itse istuu laskemassa ääniä, kun tiedämme, että esimerkiksi mainosten asettaminen äänestyspaikan lähelle ei ole sallittua? Ehdotetun sääntelyn perusteluissa on viitattu vaalilain säätämistä koskevaan hallituksen esitykseen vuodelta 98, jossa tarvetta ehdokkaan mahdollisuudelle toimia vaalilautakunnan jäsenenä ja varajäsenenä perusteltiin sillä, että vaalilautakuntiin pitäisi saada riittävästi jäseniä ja on muutoin vaikea löytää riittävän taidokasta ja kokenutta henkilöstöä, jos ehdokkaat eivät itse voisi myös olla laskemassa niitä ääniä. Kuitenkin vaalilain säätämisen jälkeen toimitetuissa eduskuntavaaleissa vuonna 99 äänestysalueita oli 3 314 ja vuosi sitten toimitetuissa eduskuntavaaleissa äänestysalueita oli 2 142. Eli äänestysalueiden määrä on vähentynyt 1 172 kappaleella, ja käytännössä tämä vähennys merkitsee sitä, että vaalilautakuntiin tarvittavien jäsenten ja varajäsenten yhteenlaskettu määrä koko maassa on tänä mainittuna aikana vähentynyt 9 500 henkilöllä. On totta, että vaalilautakuntien jäsenten rekrytoinnissa on joissakin vaaleissa ollut ongelmia, ja yllättäen erityisesti suuremmissa kaupungeissa. Kuitenkin nämä ajoittain esiintyneet käytännön hankaluudet eivät ole riittävä peruste sellaiselle poikkeamiselle hallintotoiminnan puolueettomuusvaatimuksesta, jota nyt hallituksen esittämä sääntely merkitsisi. Tämän vuoksi perustuslakivaliokunta ehdottaa, että vaalilakiin lisätään säännös, että ehdokas ei voi toimia vaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä. Näillä muutoksilla valiokunta esittää hallituksen esitystä hyväksyttäväksi.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p479,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+4.aspx,fi,Annika Lapintie,479,2016-04-21T17:37:34,2016-04-21T17:43:31,Tarkistettu,1.1 2016_41_94,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on hyvä, ja tämä lisää mielestäni myös vaalien uskottavuutta varsinkin niissä kansalaisten ajatuksissa, kun he tulevat sinne vaalipaikalle ja kohtaavat siellä tämän vaalilautakunnan, joka järjestää siis äänestyspaikoilla nämä vaalit. Esityksessä ehdotetaan siis lisättäväksi vaalilakiin säännös vaaliviranomaisten velvollisuudesta toimia puolueettomasti ja vaaliviranomaisten esteellisyyden arviointia selkeyttäviä säännöksiä. Ja vaalilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä, vaalitoimitsijana eikä vaaliavustajana. Tämä esitys tosiaankin vahvistaa vaalien uskottavuutta ja hyväksyttävyyttä ja sitä kautta uskoa koko poliittiseen järjestelmään. Tässä on kysymys kansalaisten kannalta merkittävästä osallistumisoikeudesta, jonka arvon vaaliminen on yhteiskunnan toiminnan kannalta hyvin tärkeää. Ja on aivan juuri niin kuin puheenjohtaja Lapintie tuossa mainitsi, on todellakin välillä vaikeaa löytää niitä osallistujia vaalitoimikuntiin, kun ihmisiä etsitään. Täytyy vain kannustaa ihmisiä mukaan toimintaan, että on hyvin mielekästä ja mielenkiintoista toimia myös tällaisissa kuvioissa mukana. Tämä ehdotettu lakimuutos nyt selkeyttää vähän tätä toimintatapaa, elikkä erittäin hyvä ja kiitos tästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-21T17:43:32,2016-04-21T17:45:03,Tarkistettu,1.1 2016_41_95,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me olemme eduskunnassa käyneet viime vuosina lukuisia keskusteluja vaaleista, vaalirahoituksesta, jonka avoimuutta on lisätty, vaalikampanjoista ja myös epätyypillisestä talkootyöstä eli siitä, että meillä edelleen on mahdollista tehdä palkallisena talkootyötä toisille ehdokkaille ja jopa puolueille. On puhuttu sähköisestä äänestämisestä ja nettiäänestämisestä. Ja hyvä, että näistä puhutaan, ja hyvä, että uudistuksia myös tehdään. Jäin itse muutamaa asiaa tässä miettimään. Haluaisin valiokunnan puheenjohtaja Lapintieltä kysyä, minkä takia tee päädyitte ratkaisuun, että ehdokas ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä mutta sitten ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa ja vanhempansa ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä. Miksi tähän toiseen kohtaan eli vaalilautakuntaan tehtiin näin paljon tiukempi rajaus, eli siellä voisi olla sitten puolisot mukana, lapset taikka muut, jotka eivät ole tämän jälkeen kelpoisia enää vaalitoimikuntaan? Itse kannatan sitä mallia, että ei voisi toimia näissä missään. Ja sitten tämä äänestäjän valitsema avustaja. En tiedä, miten tämä jatkossa sitten tulee toimimaan. Aika monella avustajana saattaa olla, ikäihmisillä esimerkiksi, oma puoliso, joissain tapauksissa on varmasti ollut omaishoitaja, joka sekin on monessa tapauksessa puoliso, ja nyt heidät rajataan sitten kategorisesti pois. Millä tavalla tämä avustaja jatkossa löytyy? Onko se sitten läpinäkyvämpää, että siellä matkassa kiertää yksi sama henkilö, joka toimii kaikille — kun hän ei satu olemaan puoliso eikä läheinen ihminen — avustajana? Minun mielestäni se sisältää omia riskejään kuitenkin. Arvoisa puhemies! Aivan loppuun: Toivon, että näitä tekijöitä löytyy jatkossakin vaa-lien toimihenkilöiksi, ja olisi erittäin tärkeää, että jatkossakin nämä pystyttäisiin hoitamaan niin sanotusti vapaaehtoistyöllä, talkootyöllä. Se on arvokas asia suomalaisessa demokratiassa, että näitä ei hoida virkamiehet. Valitettavasti nytkin meillä on jo niitä tilanteita, että osassa kuntia on päätetty, että kunnanviraston henkilökuntaa nimetään näihin toimielimiin. Ja minun mielestäni silloin yksi aika tärkeä osa tässä demokratiassa voi jollain tavalla kärsiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-21T17:45:04,2016-04-21T17:47:40,Tarkistettu,1.1 2016_41_96,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Annika,Lapintie,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2016 vp,"Rouva puhemies! Siis tästä vaalilautakunnan esteellisyydestä: Hallitushan ei esittänyt siihen mitään rajoitusta, vaan hallituksen esityksen mukaan myös ehdokas olisi itse voinut istua vaalilautakunnassa, niin kuin joissakin tapauksissa on ollutkin. Valiokunta pohti tätä ja pohti myös sitä laajentamista: sitä, onko mahdollista estää myös ehdokkaan puolison, lapsen, muiden läheisten oleminen vaalilautakunnassa. Ja rajasimme sen tähän ehdokkaaseen sen vuoksi, että ensinnäkin saadun selvityksen mukaan se olisi ollut turhan tiukka rajaus. Jos ajatellaan normaalia vaalia, vaikka kunnallisvaalia, ja vaalilautakunnan teknistä luonnetta, niin eihän tavallinen äänestäjä edes tiedä, onko joku ehdokkaan puoliso siellä laskemassa niitä ääniä — harvat ehdokkaiden puolisot ovat niin tunnettuja. Sen vuoksi vaalilautakunnan erityisluonteen huomioon ottaen emme nähneet tämän pidemmälle menevää rajoitusta perusteltuna. Tätä pohdittiin kyllä pitkästi. Ja tämä toinen avustaja: Sehän tarkoittaa vain sitä, että itse ehdokas tai ehdokkaan läheinen ei voi olla se avustaja. Kyllä oma puoliso, äänestäjän oma puoliso, toki voi olla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p479,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+4.aspx,fi,Annika Lapintie,479,2016-04-21T17:47:42,2016-04-21T17:49:14,Tarkistettu,1.1 2016_41_97,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ymmärsin toki sen, että hallitus ei esittänyt lainkaan vaalilautakuntaan rajausta, ja ehkä tuo voi olla ihan kestävä ja perusteltu toteamus, että vaalilautakunnassa ei näin toimita. Itse olen kyllä sitä mieltä, että valtaosassa suomalaisia äänestyspaikkoja ja kuntia aika hyvin ihmiset tunnetaan ja tiedetään, kenen puolisot siellä missäkin tilanteessa ovat. Tuo oli hyvä tarkennus. Itse luin sen, että ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaaliavustajana eikä äänestäjän valitsemana avustajana. Minä ymmärsin tämän kyllä toisella tavalla, niin että puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi ei voisi silloin toimia myöskään kenenkään vaaliavustajana, mutta tämä oli hyvä tarkennus, ja pahoittelut, että ymmärsin väärin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-21T17:49:15,2016-04-21T17:50:14,Tarkistettu,1.1 2016_41_98,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kun esityksessä esitetään lisättäväksi vaalilakiin säännös vaaliviranomaisten velvollisuudesta toimia puolueettomasti, niin ensimmäisenä tekisi mieli saivarrella, että se on erikoista, koska itse ainakin olen elänyt siinä käsityksessä, että vaaliviranomaisen ilmiselvä velvollisuus on toimia puolueettomasti ihan ilman lain säätämistäkin. Siitä on helppo olla samaa mieltä, että ehdokkaan itsensä on sopimatonta toimia vaalilautakunnassa tai muissa mainituissa tehtävissä, mutta sitten jos lähdetään sille tielle, että pidetään mahdollisena puolison tai sukulaisen aiheuttamaa vilppiä ehdokkaan hyväksi, niin eikö samalla pitäisi kieltää myös parhaat ystävät, metsästysseurakaverit, työtoverit ja liikekumppanit? (Ulla Parviainen: Vihamiehet!) — Niin, vihamiehet. — Meneekö tosiasiallinen puolueettomuusraja sukulaisuudessa, vai voiko puolueettomuus vaarantua myös muun siteen perusteella? Mistä lopulta löydetään riittävästi näitä sidonnaisuuksia vailla olevia, erityisesti pienellä paikkakunnalla, kun toimielimet kuitenkin nimetään poliittisten puolueiden toimesta? Tämä ongelmahan koskee nimenomaan kuntavaaleja, joissa ehdokkaaksi pyritään saamaan mahdollisimman paljon ihmisiä, joilla on laaja lähipiiri. Ei tämä eduskuntavaaleissa mikään ongelma ole. Arvoisa puhemies! En kuitenkaan lähde esitystä mitenkään vastustamaan, mutta esittäisin kuitenkin kysymyksen, korjataanko tässä nyt joku oleellinen yhteiskuntamme vaaleja kalvanut ongelma vai korjataanko tässä asia, joka ei ole varsinaisesti rikki. Onko tämän suhteen ollut koskaan väärinkäytöksiä Suomessa?",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-04-21T17:50:16,2016-04-21T17:51:38,Tarkistettu,1.1 2016_41_99,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että vaalit toimitetaan niin, että luottamus niiden puolueettomuuteen säilyy. Mutta olen kyllä huolestunut siitä, mennäänkö näissä rajauksissa liian pitkälle siinä mielessä, jos ajatellaan vaikkapa pieniä paikkakuntia ja myös pientä puoluetta, joka asettaa ehdokkaita vaaleissa — minulla on sellainen kokemus, että joissakin kunnissa lähes kaikki oman puolueeni toimijat ovat ehdokkaina. Käytännössä silloin on kyllä hyvin vaikea löytää edes niitä muita toimitsijoita, jotka eivät olisi joko ehdokkaita tai heidän lähiomaisiaan, joten näitä rekrytointiongelmia kyllä saattaa tulla. En ole itse kokenut, että näissä olisi tullut koskaan vastaan niitä kysymyksiä, että olisi epäilty epäasiallista vaikuttamista tai puolueellisuutta. Tuohon asiaan, minkä edustaja Heinonen otti tämän avustajakysymyksen suhteen: Sekin on ongelma ehkä juuri pienissä kunnissa, joissa näitä toimijoita on vähän ja piirit ovat aika pienet. Pidän ongelmallisena sitä, että äänestäjän mahdollisuutta valita avustaja itse rajataan niissäkin tilanteissa, joissa tämä avustaja sattuisi olemaan jotakin sukua ehdokkaalle, koska silloin kun vaikkapa kommunikaatiokykyyn liittyvän sairauden vuoksi avustajaa tarvitaan, niin se omaishoitaja, esimerkiksi puoliso, saattaa olla ainoa, joka ylipäänsä ymmärtää, mitä tuo henkilö haluaa viestittää.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-21T17:51:40,2016-04-21T17:53:42,Tarkistettu,1.1 2016_41_100,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vaalilain muuttamisessa on kysymys tämän esteellisyyden arvioinnin selkeyttämisestä. Tämä oli tässä lähtökohtana, miksi lähdettiin rajaamaan näitä oikeuksia toimia vaalilautakunnissa. Jotenkin vielä yritin ymmärtää sen, että rajaus olisi koskenut vain vaalipiirilautakunnan tai kunnan keskusvaalilautakunnan jäseniä, mutta on hyvin vaikea ymmärtää sitä, miksi perustuslakivaliokunta puuttui hallituksen esitykseen siltä osin, että myös vaalilautakuntien jäsenten esteellisyys pitää muuttaa. Meillähän ei ole ollut minkään näköistä ongelmaa ymmärtääkseni koskaan näiden henkilöiden luotettavuuden ja luottamuksen kanssa näissä vaalitoimitsemisissa. Siinä mielessä ihmettelen, kuten edustaja Räsänenkin sanoi, että pienillä paikkakunnilla tulee ongelmaksi se, että ne puolueet, joilla ei ole yksinkertaisesti henkilöitä asettaa niihin tehtäviin, joutuvat niin sanotusti luopumaan käytännössä niistä paikoista ja antamaan ne sitten toiselle puolueelle, jos kerran kaikki ovat tulevaisuudessa jäävejä. Kannatan totta kai luottamuksen lisäämistä ja muuta, mutta, kuten mainitsin, kun ongelmaa ei ole ollut, miksi sellainen ongelma tulee keksiä. Toinen asia. Kovasti myös ihmettelen sitä, että perustuslakivaliokunnassa ei kiinnitetty huomiota vaalilain muuttamisen yhteydessä muihin tämmöisiin esteellisyyssäädöksiin, mikä olisi ollut mahdollista tällä hetkellä myös tehdä. Esimerkiksi kuntavaaleissa nämä ei-läpipäässeet, ei-valitut valtuutetut, saavat kuitenkin hyvin merkittäviä paikkoja, kuten lautakuntien puheenjohtajan paikkoja ja muita merkittäviä tehtäviä, eikä heidän esimerkiksi vaalirahoitusta tarvitse millään tavalla julkaista. Siinä mielessä tämä koko prosessi olisi pitänyt viedä pidemmälle ja lähteä oikeasti hakemaan sitä avoimuutta sellaisilta alueilta, joilla se tarve olisi ollut suuri, eikä näperrellä tällaisten pienten, voisin sanoa, mitättömien asioitten parissa.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-04-21T17:53:44,2016-04-21T17:55:56,Tarkistettu,1.1 2016_41_101,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaalilain mukaan ennakkoäänestyspaikalla tai vaalipäivän äänestyspaikalla ei saa yrittää vaikuttaa äänestäjän vaalivapauteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että siellä ei saa olla näkyvissä vaalimainoksia. Nykyisen lain mukaan kuitenkin ehdokas on voinut toimia siellä vaalilautakunnassa, olla siis läsnä ja esillä koko päivän äänestyspaikalla. Eihän tätä itse asiassa voi mainokseen verrata, mutta ehdokkaitten välillä ei ole kyllä tässä ollut yhdenvertaisuutta. (Timo Heinonen: Riippuu ehdokkaasta!) Nyt käsittelyssä olevan ehdotuksen mukaan ehdokas itse ei voisi toimia vaalilautakunnassa, ja tämä mielestäni on kyllä hyvä esitys ja tuo yhdenvertaisuutta ehdokkaiden kesken ja ennen kaikkea puolueettomuutta ja uskottavuutta tähän vaalitoimitukseen.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+4.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-04-21T17:55:58,2016-04-21T17:56:46,Tarkistettu,1.1 2016_41_102,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä joku kyseli sen perään, miksi tämä on yleensä tullut, oliko edustaja — en muista, oli nyt, kuka oli. Täällä hallituksen esityksessä todetaan, että tämä on tullut esille kunnallisvaalien 2012 jälkeen ja liittyy korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun, jossa on todettu, että vaalilautakunnan jäsenten ja varajäsenten esteellisyys on ollut tulkinnanvarainen ja oikeuskansleri on esittänyt oikeusministeriölle asian tutkittavaksi. Tässäkin on niitä syitä, miksi tätä asiaa on lähdetty eteenpäin viemään. Perustuslakivaliokunnassa oli kuultavana asiantuntijoita. Tässä on tämä 9 a §, että vaaliviranomaisen on tehtävässään toimittava puolueettomasti. Edustaja Lapintie saa korjata minua, jos muistan väärin, mutta oliko professori Hidén, joka totesi, että tämä on vain hurskas toivomus, että se ei kuitenkaan johda mihinkään ja se tuntuu semmoiselta korulauseelta. Kyllä itse pidin tärkeänä sitä, että ehdokas itse ei ole näkyvillä. Kyllä se kuitenkin on niin, että esteettömyys on myös sitä, miltä se näyttää. Tämmöinen korulause, että ollaan puolueettomia, no, se on kaunista, mutta se ei kuitenkaan riitä sitä turvaamaan. Siellä keskusteltiin hyvin paljon siitä, mitä täällä joku edustaja toi esille, että tämä lähisukulaisuus ei välttämättä ole pelkkä esteellisyysongelma. Saattaa olla esimerkiksi näinkin, että joku vaalipäällikkö, mikä siinä on, onkin erittäin hyvä ystävä ja muuta tai on muut taloudelliset kytkökset. Me emme varmaan koskaan pääse sellaiseen tilanteeseen, että kaikki olisivat niin sanotusti esteettömiä. Sitten tuli vielä esille sekin, että ihmiset ovat siellä vähän vahtimassa, puolueet, toinen toisiaan, suhtautuvat pikkuisen siihen neuroottisesti, että sekin vähän sitä turvaa. On ihan hyvä kysymys, että miten laaja tämän pitää olla, mutta olen itse tämän esityksen kannalla, koska tämän olen perustuslakivaliokunnassa ollut hyväksymässä.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-04-21T17:56:47,2016-04-21T17:58:57,Tarkistettu,1.1 2016_41_103,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Annika,Lapintie,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2016 vp," Edustajat Räsänen ja Niikko ja joku muukin kyselivät näitä taustoja. Hallituksen esitys, se on tietenkin annettuna hallituksen esityksenä pohjalla, ja sitä on sitten käsitelty. Olen itse ihan samaa mieltä, että on myös tarvetta selvittää esimerkiksi vaalirahoitusta, ja sieltä tulee varmasti suurempia jääviysongelmia, mutta se nyt ei ole tässä meidän pöydällämme käsittelyssä. Miksi sitten yleensä näihin esteellisyyksiin on puututtu? Tässä perustuslakivaliokunnan jäsenet, edustajat Meri ja Parviainen kävivätkin sitä jo läpi. Kyllä käsitys julkisen toiminnan esteellisyydestä on muuttunut ja kiristynyt siitä vuodesta 98, kun tämä vaalilaki säädettiin, ja siinä on varmaan yksi perustelu. Tätä, mitä edustaja Räsänen toi esille pienempien paikkakuntien ja pienempien puolueiden ongelmasta, pohdittiin paljon. Juuri siksi saimme lisäselvitystä siitä, niin kuin tuossa esittelypuheenvuorossa sanoin, eli vuoden 99 ja 2015 eduskuntavaalien välillä on vaalipiirejä yhdistämällä ja äänestyspaikkojen lukumäärää vähentämällä vähennetty tarvetta näihin vaalitoimitsijoihin 9 500 henkilöllä, ja se on kyllä merkittävä. Itse asiassa niitä ongelmia, löytyykö vaalitoimitsijoita, yllättäen pienemmillä paikkakunnilla tällaisia ongelmia ei ole esiintynyt, vaan ne ovat esiintyneet esimerkiksi Helsingin vaalipiirissä, mikä oli yllättävä tieto. Kaiken tämän ynnättyämme päädyimme siihen, että myös vaalilautakunnassa on syytä jäävätä itse ehdokas. Se rajaus vedettiin siihen ehdokkaaseen juuri näistä syistä, jotta saadaan riittävästi myös niitä vaalitoimitsijoita. Vaalilautakunnan teknisen luonteen vuoksi katsoimme, että se on sopiva rajaus siihen.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p479,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+4.aspx,fi,Annika Lapintie,479,2016-04-21T17:58:58,2016-04-21T18:01:11,Tarkistettu,1.1 2016_41_104,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaalitoimitus ja sen rehellisyys ja oikeellisuus ovat demokratian kulmakiviä. Vaalilautakunnan tehtävänä on huolehtia äänestyksen järjestämisestä vaalipäivänä sekä alustavasta ääntenlaskennasta. Keskusvaalilautakuntahan tarkistaa sitten lopullisen tuloksen. Meidän vaalijärjestelmämme on jo vuosikymmenien ajan ollut kansainvälisestikin vertailuna erittäin hyvin hoidettu, eikä se ole juurikaan herättänyt epäilyksiä epärehellisestä toiminnasta aivan muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Vaalilautakuntiin nimetään jäseniksi ja varajäseniksi edustajia puoluekentän eri laidoilta, mikä tekee vaalituloksen manipuloinnin erittäin epätodennäköiseksi. Tästä edellä esittämästäni huolimatta on kuitenkin syytä todeta, että vaikka varsinainen vaalivilppi on kyetty sulkemaan pois käytännössä kokonaan, niin äänestyspäätöksen teossa on kuitenkin saattanut toisinaan olla pientä psykologista vaikutusta sillä, että ehdokas tai ehdokkaita on ollut mukana vaalihuoneistossa tapahtuvassa äänestystilanteessa. Kuten täällä on jo todettu, niin voidaan ajatella, että tämä on toiminut pienenä viime hetken mainoksena ehdokkaalle, mikä on sinänsä pienessä ristiriidassa muun muassa vaalimainosten sijoittelun tiukan sääntelyn kanssa, kuten edustaja Parviainen äsken totesi. Kyse on tietysti myös siitä, että asian tulee myös näyttää puolueettomasti hoidetulta. Ja kuten tässä perustuslakivaliokunnan mietinnössä todetaan, niin aiemmin esitetyt perustelut vaalitoimitsijoiden vähäisyydestä ovat menettäneet käytännössä merkitystään. Itse asiassa pidän parempana sitä, että vaalilautakuntiin osallistuisi jatkossa yhä enemmän puoluepoliittisesti sitoutumattomia henkilöitä.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-04-21T18:01:13,2016-04-21T18:03:22,Tarkistettu,1.1 2016_41_105,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä tulikin jo muutamassa puheenvuorossa esille tämän muutostarpeen tai oletetun muutostarpeen tausta elikkä korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ja korkeiden oikeusviranomaisten kannanotot. He kuitenkin pohtivat tätä asiaa varsin teoreettisesti, eikä heidän tarvitse sinänsä hirveästi miettiä linjaustensa käytännön vaikutuksia eli esimerkiksi sitä, että pieneenkin kunnanvaltuustoon lista ehdokkaista voi olla per puolue 50 ehdokkaan mittainen. Heidän kaikki lähipiirinsä olisivat nyt sitten kelvottomia toimimaan vaalilautakunnissa. Mihin se johtaa: saadaanko ne vaalilautakunnat muodostettua? Itse pelkään tätä vaikutusta. Sitten tietenkin, jos halutaan koko lautakuntien valinta pois poliittisilta puolueilta, se on oma keskustelunsa. Mutta halutaanko sitä, koska kuitenkin sitten poliittisilla puolueilla on intressi valvoa myös toistensa rehellisyyttä vaalitoimituksessa.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-04-21T18:03:23,2016-04-21T18:04:16,Tarkistettu,1.1 2016_41_106,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että valiokunnan puheenjohtaja vielä kommentoisi tuota pykälää 73: oliko todella välttämätöntä tehdä tämä rajaus, että äänestäjän itsensä valitsemaa avustajaa rajattaisiin tällä tavalla? Tämä nimittäin voi tosiasiallisesti peräti rajata äänioikeuden joltakin sairaalta ihmiseltä, jonka kommunikaatiota vain esimerkiksi omaishoitajana toimiva puoliso ymmärtää, jos, vaikkapa pienellä paikkakunnalla, kunnallisvaaliehdokas sattuu olemaan sitten tälle omaishoitajana toimivalle puolisolle sukua.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-21T18:04:16,2016-04-21T18:05:10,Tarkistettu,1.1 2016_41_107,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Annika,Lapintie,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2016 vp,"Rouva puhemies! Tätä 73 §:n lisäystä pidettiin tarpeellisena nimenomaan asiantuntijoiden kommenteista esille tulleina huomautuksina ja sen vuoksi haluttiin rinnastaa se myös tähän vaaliavustajaan, eli kyllä tätä harkittiin. Ja ymmärsin ehkä väärin tuossa alussa edustaja Heinosen. Varmasti ymmärsitte itse oikein, ja ehkä vedin vähän mutkat suoriksi. Eli jos on sellainen tilanne, että se itse valittu avustaja on jonkun ehdokkaan puoliso, niin totta kai silloin tämä pykälä sen estää, siinä mielessä kyllä. Tämä nyt on se lopputulos, mihin valiokunta sitten näissä punninnoissa päätyi, ja kyllä meidän saamamme tiedon mukaan näitä toimitsijoita on sitten ollut tarpeeksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p479,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+4.aspx,fi,Annika Lapintie,479,2016-04-21T18:05:12,2016-04-21T18:06:27,Tarkistettu,1.1 2016_41_108,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_41_109,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies, ärade fru talman! Äitiysavustus ja etenkin äitiyspakkaus on suomalainen innovaatio.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-04-21T18:07:12,2016-04-21T18:07:33,Tarkistettu,1.1 2016_41_110,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Haglund on tehnyt hyvän esityksen ja osoittaa, että vaikka on entinen ministeri ja vielä nykyinen puoluejohtaja, niin täällä eduskunnassa nostetaan esille pieniä asioita, sellaisia, mitkä ovat tärkeitä ja isoja heille, joita ne koskettavat. Tietysti ensimmäisenä varmasti joku kysyy, onko tämä nyt jälleen yksi uusi vetovoimatekijä, että hakeudutaan Suomeen. Itse ennemmin ajattelisin, että tämä edustaja Haglundin tekemä aloite on inhimillisyystekijä. Meillä on ollut vuodesta 38 alkaen, läpi sotavuosien, varaa kantaa vastuuta ja antaa äideille tämä paketti. Ainoa, mitä jäin itse miettimään, oli se, että voisi toki olla perusteltua, että ohjattaisiin erityisesti näille henkilöille, jotka tulevat vaikkapa sotaa taikka luonnonkatastrofia pakoon, erityisesti tuo pakkaus, että ei valikoituisi äitiysavustus heidän käyttöönsä. Silloin se varmemmin menisi tuon pienen syntyvän lapsen hyväksi. Arvoisa puhemies! Mielelläni olisin edustaja Haglundin aloitteen myös allekirjoittanut, mutta hän on kerännyt vain opposition nimiä tähän, vaikka tässä vierekkäin istummekin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-21T18:11:34,2016-04-21T18:13:02,Tarkistettu,1.1 2016_41_111,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse olen totta kai sitä mieltä, että lapsista tulee pitää huolta ja osoittaa empatiaa ja sympatiaa heitä kohtaan, ja siinä mielessä olen varmasti samoilla linjoilla edustaja Haglundin kanssa. En kuitenkaan tämän lakialoitteen kohdalla voi jakaa niitä samoja perusteluja, mitä edustaja Heinonen sanoi, että tämä ei niinkään ole vetovoimatekijä vaan tämä on tämmöinen symbolinen ehdotus, kuten edustaja Haglundkin sanoo, ja inhimillisyystekijä. Nyt täytyy kuitenkin muistaa se, että kun tämä turvapaikkakriisi on päällä, niin meidän yhteiskuntamme pitää huolta kaikista, jotka tänne maahan ovat tulleet, ehkä vähän liiankin hyvin. Kaksikymmentätuhatta turvapaikanhakijaa, joita me täällä yritämme saada kotoutettua, maksaa meille vuodessa 500 miljoonaa euroa, ja siinä mielessä meillä on jo aivan riittävät resurssit kaikille tänne tulleille ja heistä huolehtimiseen. Siinä mielessä tässä taloudellisessa tilanteessa tämmöinen symbolinenkin lisäele näitten varojen kasvattamiseksi ei ole ihan ajankohtaisesti oikea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-04-21T18:13:03,2016-04-21T18:14:14,Tarkistettu,1.1 2016_41_112,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Niikko, mitä merkitystä sillä on isossa kuvassa, että viime vuonna, saamani tiedon mukaan, viisi tällaista naista synnytti? Eli tämä koskee nyt vain niitä äitejä, jotka ovat raskaana, kun tulevat, hakevat turvapaikkaa ja joiden lupaa ei ole ehditty käsitellä tai se ei ole saanut lainvoimaa. Heitä oli viime vuonna tietojeni mukaan viisi naista. Onko perussuomalaiset oikeasti sitä mieltä laajemminkin, vai onko tämä, toivottavasti, vain edustaja Niikon näkemys, että nämä viisi naista eivät äitiyspakkausta — pienelle lapselle sukkia, ja mitä muuta siellä on, se perinteinen lelu ja jotain muuta pientä — ansaitse?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-21T18:14:14,2016-04-21T18:15:06,Tarkistettu,1.1 2016_41_113,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,"Kolme vastauspuheenvuoroa, edustajat Niikko, Meri, Haglund. Sitten mennään puhujalistalle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_41_114,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Juuri, aivan niin, edustaja Heinonen, nimenomaan: Jos on kysymys vain viidestä henkilöstä, jotka tarvitsevat äitiyspakkauksen, niin laitetaan kolehti kiertämään, osallistun siihen samaan kolehtiin aivan varmasti. Ei tämä ole lakialoitteen arvoinen asia. Tässä me tuhlaamme koko eduskunnan resursseja käsitelläksemme lakialoitetta, jonka vaikutukset ovat hyvin minimaaliset. Mutta mitä tulee tähän vetovoimatekijään, niin eipä luultu, että aikanaan pääministeri Sipilän kartanon lupaaminen turvapaikanhakijoiden käyttöön olisi ollut mikään vetovoimatekijä, mutta se kuitenkin oli sitä. Siinä mielessä tämä äitiyspakkaus on sen verran symbolinen suomalaisuutta varten rakennettu tuote, ja en toivoisi siitä seuraavaa vetovoimatekijää tähän seuraavaan siirtolaiskriisiin, mikä on tällä hetkellä jo alkanut Libyasta Italiaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-04-21T18:15:12,2016-04-21T18:16:11,Tarkistettu,1.1 2016_41_115,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin kaivannut vielä lakialoitteen tekijältä tässä, toivon että tulee myöhemminkin, budjettivaikutusta — muistan, että teitte tästä jonkun budjettiesityksen, jota silloin ei kannatettu — ja sitten vastausta siihen, onko todella näin, etteivät kunnat anna lastenvaatteita ja leluja, jos he ovat turvapaikassa. Epäilenpä kyllä, että antavat ja valtio korvaa ne. Sitten vielä se, että nyt edustaja Heinonen hurskastelee täällä. Minkä takia te ette ole ajanut tätä hallituspolitiikkaa, kun budjettia on tehty? Tehän ratsastatte täällä nyt kaksilla rattailla, että te olette hyväksynyt nämä, mitä meillä on ollut, äänestitte varmaan vastaan. Äänestittekö vastaan silloin, kun edustaja Haglund teki tämän lisämäärärahaesityksen syksyllä? Hänhän teki tämän. Elikkä toivottavasti äänestitte silloin sen puolesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-04-21T18:16:12,2016-04-21T18:16:59,Tarkistettu,1.1 2016_41_116,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,"Vastauspuheenvuorot, siis kaksi kappaletta vielä, edustaja Haglund ja edustaja Heinonen, ja sitten puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_41_117,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,"Arvon kollegat! Arvoisa rouva puhemies! Nyt tässä on vain ja ainoastaan kysymys periaatteesta eikä rahasta. Sitä yritettiin selvittää, montako tämmöistä naista viime vuonna oli, ja tuli vähän eri lukuja, mutta joka tapauksessa se määrä on niin pieni, että tällä ei ole mitään taloudellista, oikeata merkitystä. Tänä vuonna luultavasti saapuu vähemmän turvapaikanhakijoita kuin viime vuonna. Että ei tämä nyt ole taloudellinen kysymys. On aivan totta, että näitä kaikkia naisia on varmasti kuntien ja muiden toimesta yritetty auttaa. Mutta nyt tässä on symbolinenkin kysymys, että halutaanko, että kaikkia lapsia, jotka syntyvät Suomessa, kohdellaan samalla tavalla. Siitähän tässä käytännössä on kysymys, koska se lapsihan ei voi sille mitään, että sen äiti sattuu olemaan turvapaikanhakija, jonka hakemusta ei ole käsitelty. Minun mielestäni se tuntuu pahalta, että jos äidin hakemus olisi käsitelty vähän nopeammin, niin sitten sille lapselle olisi annettu kaikki samat asiat, mitä muillekin lapsille annetaan. Siitä minun mielestäni tässä on kysymys. Voi olla, että tämä on jonkun mielestä vähäpätöinen asia, mutta toisaalta tämä on periaatteellinen asia. En itse oikeasti jaksa uskoa, että tästä tulisi mikään vetovoimatekijä, että tänne alkaisi nyt hakeutumaan raskaana olevia naisia ympäri maailmaa vain sen takia, että meillä on tällainen järjestely. Siihen en nyt ihan oikeasti jaksa uskoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-04-21T18:17:06,2016-04-21T18:18:24,Tarkistettu,1.1 2016_41_118,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse olisin kannattanut tämäntyyppistä esitystä, jos Suomen laki olisi sen tätä ennen sallinut. Eli meillä laki on estänyt tähän asti, että ei ole voitu maksaa. Sen takia edustajakollega Haglund, joka nyt on toistaiseksi vuorotteluvapaalla oppositiossa, on tehnyt tämän lakialoitteen, mitä itse olen kannattamassa. Katsoin, mikä tämän rahallinen arvo on, ja jos tuo viisi naista, äitiä, viime vuonna pitää paikkansa ja rahallinen äitiysavustus on 140 euroa, niin ei tällä todellakaan ole isoa merkitystä, ei ole käytännössä minkäänlaista merkitystä. Sen takia minulle tämä on inhimillisyystekijä eikä mikään muu. Tämä ei ole vetovoimatekijä senkään takia, että jos lapsi sitten syntyy muutaman viikon myöhemmin kuin tuo turvapaikkapäätös on syntynyt, niin silloin he saavat sen. Ei ole varmasti siitä kyse, että tämä nyt tänne houkuttelisi lisää naisia. Minun mielestäni meillä on hyvä ja inhimillinen malli, missä (Puhemies koputtaa) myös adoptiovanhemmat tämän saavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-21T18:18:24,2016-04-21T18:19:34,Tarkistettu,1.1 2016_41_119,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,Ja sitten puhujalistalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_41_120,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,"Rouva puhemies! Äitiysavustus ja erityisesti tuo äitiyspakkaus on alun perin suunniteltu ja tarkoitettu heikossa asemassa oleville äideille, sittemmin kyllä laajennut iloksi kaikille suomalaisille äideille. Mielestäni kyllä tuo alkuperäinen tarkoitus tukee edustaja Haglundin esitystä ja aloitteen tavoitteita. Itsekin pidän tätä kyllä kannatettavana ja toivoisin, että valiokunnassa ihan vakavasti tähän suhtauduttaisiin ja tätä tutkittaisiin. Mielestäni tätä kyllä nimenomaan näissä tapauksissa, joissa ei ole vielä myönnetty turvapaikkaa, voisi todellakin kehittää ja rajata niin, että näissä tilanteissa tuo avustus tulisi aina antaa pakkauksena, koska ongelmanahan saattaa olla, että se raha ei jäisi äidille eikä lapselle vaan sitten lähtisi sinne jonnekin lähtömaahan. Mutta mikäli on kysymys nimenomaan pakkauksen ja näiden lasten potkupukujen ja sukkien antamisesta, niin se ei missään nimessä ole vetovoimatekijä, enkä itse sitä pitäisi sellaisena. Eli eivät raskaana olevat naiset tällaiselle matkalle hakeudu sen takia, että he tietävät, että sieltä saa sitten lasten vaatteita tälle lapselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-21T18:19:35,2016-04-21T18:21:13,Tarkistettu,1.1 2016_41_121,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kun en nyt saanut Haglundilta sitä vastausta, niin katsoin, että olitte tuolla syksyllä budjetissa todennut, että se olisi 120 000 euroa, tai ainakin silloin olitte esittänyt tällaisen määrärahan, joten en minä tiedä, onko se viisi henkilöä sitten. Mutta sitten minun täytyy sanoa henkilökohtaisesti, että en usko, että tästä nyt välttämättä vetovoimatekijää tulisi. Mutta kyllä täytyy sanoa, että yhteiskunnallisessa keskustelussa ihmiset kokevat, että me olemme laittaneet satoja miljoonia maahanmuuttoon ja he saavat siellä turvapaikassa ollessaan kaiken tarpeellisen. Minä henkilökohtaisesti haluan, totta kai, että pienet lapset saavat hyvän hoidon. Mutta en tiedä, tarvitsevatko he tämän erikseen. Räsäsen kanssa olen siitä kyllä ehdottomasti samaa mieltä, että jos tämä toteutetaan, niin ei rahaa vaan nimenomaan tavaroita, jotta se ei päädy sitten... Naiset ovat alisteisessa asemassa. Tapasin Hyvinkäällä tässä toissailtana Pakistanista, Afganistanista ja Irakista naisia, jotka olivat yksinhuoltajia ja menettäneet puolisonsa ja monenlaista, ja heillä oli lapset mukana. He ovat erittäin haavoittuvaisessa asemassa, eli jos sitten siinä on mies ja jos se rahana menee, niin voi olla, että se raha meneekin sitten jonnekin muualle. Heillä oli tosi kova tilanne siellä, ja naiset ja lapset ovat erittäin haavoittuvaisessa tilanteessa. Jos minä itse saisin toivoa, niin me ottaisimme tänne pääsääntöisesti naisia ja lapsia. Minä luulen, että nämä miehet pärjäisivät varmaan kyllä paremmin. Tilastojen mukaanhan tulijoista 70 prosenttia on miehiä, ja kuitenkin kansainväliset arviot katsovat, että liikkeellä olevista noin 50 prosenttia on kuitenkin naisia. Mutta en minä nyt tosiaan usko, että kukaan tänne äitiyspakkauksen takia matkustamaan lähtee. Mutta nämä ovat näitä symbolisia vaikutuksia. Kuitenkin toivoisin kuulevani edustaja Haglundilta, mistä te olette tuon 120 000 euroa silloin saanut, koska minä haluan nyt ymmärtää vain, mistä luvuista puhutaan — että ei vähätellä sitten.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-04-21T18:21:14,2016-04-21T18:23:15,Tarkistettu,1.1 2016_41_122,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän edustaja Meren ihan järkevään pohdintaan siitä, mistä tuo luku on tullut: Silloin kun me teimme lakialoitetta, oli kesä, ja meillä ei ollut käytettävissä silloin vielä mitään oikeata tilastoa siitä, montako Suomeen oli saapumassa. Sitä ei kukaan tietenkään tiennyt, ja myöskään ei tiedetty silloin, miten monta on naisia, miehiä ynnä muuta. Nythän me tiedämme, että hyvin suuri osa niistä, jotka Suomeen saapuivat, oli miehiä, ja he eivät tietenkään tämmöistä pakkausta saisikaan ja niin edelleen. Nyt kun tiedetään ne oikeat luvut, niin tiedetään, että tällä ei ainakaan viime vuoden lukujen valossa ole mitään fiskaalista, taloudellista merkitystä, vaan tämä on periaatteellinen kysymys. Se 120 000 euroa tarkoittaisi, että olisi 1 000 tämmöistä naista, ja tiedetään, että viime vuoden tilastojen valossa se meidän aloitteemme meni hyvin paljon yläkanttiin. Mieluummin tehtiin budjettialoite, joka oli yläkanttiin mieluummin kuin alakanttiin. Mutta jos lähdetään katsomaan niitä viime vuoden tilastoja, niin nähdään, että siitä määrästä, joka saapui Suomeen, hyvin pieni osa on naisia. Ja sitten jos lähdetään katsomaan, miten monta heistä oli raskaana, niin nähdään, että tällä ei ole tosiaan mitään merkitystä taloudellisesti. Tämä edustaja Räsäsen ajatus siitä, että se olisi vain pakkaus, on mielestäni ihan kohtuullinen tapa lähestyä asiaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-04-21T18:23:17,2016-04-21T18:24:37,Tarkistettu,1.1 2016_41_123,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,Ja sitten mennään puhujalistalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_41_124,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Haglund ja edustaja Heinonen, ei toki varmasti ole niin, että tällä on mitään vetovoimatekijän roolia, kuten ei varmasti ollut pääministerin asunnonkaan kanssa. Mutta se, mitä pääministerin asunnolla oli, sillä oli valtava mainosarvo Suomesta. Kyllä se veti Suomeen irakilaisia. Niitä tulee tälläkin hetkellä paljon sieltä. Tiesittekö muun muassa semmoisen asian, että aikaisemmin, kun irakilaiset haki 2 000 passia päivässä päästäkseen pois siitä maasta, niin tänä päivänä haetaan 12 000 passia päivässä? (Eduskunnasta: 13 000!) — 13 000 passiako se uusin tieto on? — Ja suurin syy, mikä siinä passihakemuksessa kerrotaan, miksi tarvitaan passia, niin sanotaan, että halutaan Suomeen. (Eduskunnasta: Kyllä!) Elikkä kyllä se Suomen mainosarvo tuli silloin, kun pääministeri näytti sitä kaunista kotiaan, jota ei valitettavasti pystynytkään antamaan eteenpäin, kun huomasi möhlineensä siinä. Ja siinä mielessä en toivoisi tätä suurta symbolista äitiyspakkausta seuraavaksi mainosvaltiksi Suomen ihanasta avokätisyydestä, hyvyydestä myös lapsia kohtaan, jota toki on. Mutta asian ydin on, että on tällaisia lakialoitteita ja enää puuttuu, että joku rupeaa vaatimaan lapsivaikutusten arviointia tästä asiasta, että mitkä ovat tämän lapsivaikutukset, jos tätä pakettia ei saada. Että kyllä meidän pitäisi keskittyä niihin todellisiin ongelmiin, mitkä tässä maassa on. Täällä on suuri taloudellinen ongelma ja siirtolaiskriisiongelma. Ja se siirtolaiskriisiongelma vie tuhkatkin pesästä niiltä eläkeläisiltä, työttömiltä ja vähävaraisilta, jotka tänä päivänä ihmettelevät tätä meidän keskusteluamme täällä eduskunnassa, kun heistä ei pidetä huolta juurikaan. Mutta mitä tulee edustaja Räsäsen puheeseen, olen täysin samaa mieltä siitä, että kyllä näitä paketteja tarvitaan, mutta ne tarvitaan ruokapakettimuodossa, vaatepakettimuodossa, bussilippuina ja niin edespäin. Miksi me annamme käteistä rahaa ihmisille, jotka eivät välttämättä saa sitä itse käyttää, kuten nämä pakolais- tai turvapaikkaa hakevat naiset täällä varoja saavat? Kyllä ne todennäköisesti menevät niitten miesten taskuun, jotka niille keksii parempaa käyttöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-04-21T18:24:37,2016-04-21T18:26:41,Tarkistettu,1.1 2016_41_125,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä äitiyspakkaus on suomalainen hieno innovaatio, josta saimme äskettäin lukea, että sitä on myös kopioitu maailmalla. Toivon tietenkin, että tämä jopa tulevaisuuden vientituote olisi. Täytyy kertoa omasta kokemuksesta, että tuli tarpeeseen kyllä itsellekin, kun vauva ilmoitti etuajassa tulosta eikä tarvikehankintoja ollut muita ehtinyt vielä tehdä. Voi sanoa, että oma vauva ainakin tässä pahvilaatikossa nukkui hyvin ensimmäiset kuukaudet, ei mitään moittimista. Tämän pakkauksen sisällön arvohan on iso verrattuna tähän rahalliseen summaan 140 euroa, näiden potkupukujen arvo on moninkertainen. Kun itse tulen tuolta väylän varresta ja sukukuntaa on myös Ruotsin puolella, niin myös oma serkkuni Ruotsin puolelta halusi ostaa Kelalta tämän pakkauksen, katsoi sen niin merkittäväksi ja arvokkaaksi tämän sisällön. Se onnistuikin ensimmäisen lapsen kohdalla, mutta jostakin syystä jälkimmäisen kohdalla ei enää. Siinä oli Suomi tiukentanut linjaa, ei onnistunut. Pidän tätä esitystä tärkeänä. Marginaalinen kysymys sinänsä, niin kuin on puhuttu, ei koske kovin montaa henkilöä, mutta kyllä minä lähden siitä lähtökohdasta, että Suomi on tasa-arvoinen maa ja se koskee myös näitä ulkomailta tulevia raskaana olevia äitejä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-04-21T18:26:41,2016-04-21T18:28:04,Tarkistettu,1.1 2016_41_126,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp," Arvoisa puhemies! En ole itse kirjoittanut tätä aloitetta, mutta kuunneltuani edustaja Haglundia ja pikaisesti luettuani nyt tämän aloitteen läpi kannatan mielelläni edustaja Haglundin lakiesitystä. Turvapaikkaa hakeneet naiset varmasti tarvitsevat äitiyspakkausta juuri edustaja Haglundin perustelemilla syillä. Näillä äideillä ja tietysti etenkin vauvoilla on varmasti tarvetta tälle pakkaukselle, ja nyt minä ajattelen ensisijaisesti myöskin sitä pientä syntyvää lasta. Kysymys on inhimillisyydestä, kysymys on ihmisarvosta ja periaatteista, ja kun tämä ei kaiken lisäksi aiheuta suuria kustannuksia yhteiskunnalle, niin minusta tämä on erittäin hyvä aloite. Kukaan ei tule tämän pakkauksen takia Suomeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-04-21T18:28:04,2016-04-21T18:28:53,Tarkistettu,1.1 2016_41_127,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa vielä katsoin tätä määrää ja SPR:n yhden luvun löysin, että heillä olisi ollut 14 tähän joukkoon kuuluvaa naista. Korjataan se pöytäkirjaan. Viisi oli jossain arviona ollut, mutta puhutaan kuitenkin pienestä määrästä eli muutamista naisista, ja kun tilanne tässä rauhoittuu ja saadaan hyvään hallintaan, niin minun mielestäni on inhimillistä, että jokainen pieni vauva tuon äitiyspakkauksen jatkossa saa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-21T18:28:54,2016-04-21T18:29:32,Tarkistettu,1.1 2016_41_128,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laeiksi  asumiseen  perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n ja äitiysavustuslain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni tässä on esimerkki sellaisesta hyvästä innovaatiosta ja ehdotuksesta, jota todellakin kannattaisi aika ennakkoluulottomasti tutkia, vaikka se tuleekin oppositiosta käsin. Mielestäni olisi hyvä lähteä siitä ajatuksesta ja periaatteesta, että jokainen Suomessa syntyvä lapsi — onpa sitten se hänen kansalaisuus-statuksensa tai oleskelulupastatuksensa mikä tahansa hänen vanhempiensa kohdalla — tämän hienon suomalaisen innovaation, äitiysavustuspakkauksen, nimenomaan pakkauksena saisi. Ja en pidä sitä lainkaan huonona mainoksena Suomen kannalta. Mielestäni on hyvä asia, jos me pystymme tätä suomalaista tuotetta ja sen mainetta vielä kohottamaan kansainvälisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-21T18:29:32,2016-04-21T18:30:37,Tarkistettu,1.1 2016_41_129,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 3 ja 21 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 14/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_41_130,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 3 ja 21 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 14/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Toimin Lapin muistiliiton hallituksessa, ja tämä on meidän lääkärijäsenemme aloitteesta syntynyt ajatus, johon hän on törmännyt käytännön elämässä. Esitän lakialoitteen laiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 3 §:n ja 21 §:n muuttamisesta. Aloitteen pääasiallinen sisältö on se, että aloitteen tarkoituksena on laajentaa edunvalvontavaltuutuksen tekemismahdollisuuksia tilanteissa, joissa henkilön lähipiiri on esteellisyyssäännösten vuoksi estynyt toimimaan henkilön valtuuttamana edunvalvojana. Laissa edunvalvontavaltuutuksesta säädetään valtuutuksesta, jonka valtuuttaja on määrännyt tulemaan voimaan siinä tapauksessa, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan, eli kyseessä on niin sanottu edunvalvontavaltuutus. Lain 3 §:n mukaan edunvalvontavaltuutettu voi olla ainoastaan luonnollinen henkilö, ja tässä aloitteessa ehdotetaankin lakia edunvalvontavaltuutuksesta muutettavaksi niin, että myös oikeushenkilö voisi toimia edunvalvontavaltuutettuna. Lisäksi tässä aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi saman lain 4 luvun 21 §:ää, johon ehdotetaan lisättäväksi maininta siitä, että valtuutetun tehtävään määrättyyn edunvalvontaan sovellettaisiin jatkossa holhoustoimilain sijaan edunvalvontavaltuutuksesta annettua lakia. Tätä perustellaan sillä, että käytännön elämässä on ilmennyt tilanteita, joissa henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut, ei lähipiiristä löydy sopivaa luonnollista henkilöä, jonka kanssa edunvalvontavaltuutus voitaisiin tehdä, ja esteellisyys on monesti näissä tilanteissa syy siihen, ettei sopivaa henkilöä löydy lähipiiristä. Toisaalta on tilanteita, joissa henkilö ei lähipiiristään lainkaan löydä luonnollista henkilöä, jota voisi ylipäänsä ajatella valtuutetun tehtävään. Näissä tilanteissa edunvalvontavaltuutus jää kokonaan tekemättä. Mikäli valtuutettua ei löydy lainkaan, asioita hoitamaan määrätään viime kädessä yleinen edunvalvoja. Tällöin on ilmennyt tulkintaongelmia koskien sovellettavaa lakia, sillä kun esteellisen valvojan tilalle määrätään edunvalvoja, tilanteeseen sovelletaan holhoustoimilakia. Tilanne tuo ongelmia edunvalvojalle, sillä se estää muun muassa lahjoitukset kokonaan ja tuo monia asioita viranomaisten lupaharkinnan piiriin. Inhimilliseltä kannalta katsoen keskeisin ongelma lienee kuitenkin se, ettei henkilö edellä mainituissa tilanteissa toimintakykyisenä ollessaan voikaan toivotulla tavalla loppuun asti itse säännellä valtakirjalla taloudellisten tai henkilöään koskevien asioiden hoitamista. Edellä mainitut tilanteet kuormittavat tarpeettomasti hallintoa johtuen ylimääräisestä päätöksenteosta valmisteluineen niin lupa-asioissa kuin edunvalvojan määräämisasioissa, ja myös oikeuslaitos kuormittuu edunvalvojan määräämiseen liittyvissä tuomioistuinprosesseissa tilanteissa, joissa valtuutettua ei ole löytynyt mutta toisaalta toimintakyky on siinä määrin laskenut, että apua asioiden hoitamiseen tarvitaan. Tutkijat ja asiaa selvittänyt maistraattien valtakunnallinen prosessikehittämistyöryhmä ovat esittäneet, että tilanteessa voisi soveltaa edunvalvontavaltuutuksesta annettua lakia, mutta tämä vaatisi muutoksen lakiin edunvalvontavaltuutuksesta. Edellä olevan perusteella ehdotankin, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: Laki edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 3 §:n ja 21 §:n muuttamisesta. 3 §. Valtuutetun henkilö. Tässä laissa tarkoitettuna valtuutettuna voi toimia sekä luonnollinen henkilö että oikeushenkilö. 21 §. Edunvalvojan määrääminen valtuutetun tehtävään. Jos valtuutettu on sairauden tai esteellisyyden vuoksi tai muusta syystä tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä eikä valtuuttaja ole nimennyt varavaltuutettua, käräjäoikeus tai valtuutetun pyynnöstä holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan valtuutetun tehtäviin soveltaen, mitä holhoustoimesta annetussa laissa säädetään sijaisen määräämisestä edunvalvojalle. Valtuutetun tehtäviin määrättävään edunvalvojaan sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään valtuutetusta, jollei erikseen toisin säädetä. Edellä 1 momentissa tarkoitetun edunvalvojan tehtävä lakkaa, kun valtuutettu ja edunvalvoja esteen lakattua yhdessä tekevät siitä ilmoituksen 29 §:ssä tarkoitetulle holhousviranomaiselle. Jos valtuutettu ja edunvalvoja ovat eri mieltä siitä, onko edunvalvojan tehtävä lakannut, holhoustoimesta annetun lain 70 tai 71 §:ssä tarkoitettu käräjäoikeus ratkaisee asian jommankumman hakemuksesta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+7.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-04-21T18:30:53,2016-04-21T18:35:46,Tarkistettu,1.1 2016_41_131,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 3 ja 21 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Ojala-Niemelälle hyvästä aloitteesta. Muistiliiton puheenjohtajana kannatan lämpimästi tätä lakiesitystä, ja tästä asiasta on keskusteltu Muistiliitossa jo aiemminkin. Nyt muutaman sanan haluan muistisairaan ihmisen näkökulmasta puhua. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parasta aikaa itsemääräämisoikeuslakia. Lakia on odotettu ja myös valmisteltu kauan. Toivottavasti se saadaan pian tänne eduskunnan käsittelyyn, sillä muistisairautta sairastavien itsemääräämisoikeuden toteuttamisessa on paljon puutteita. Laki ei toki yksin auta, sillä kysymys on usein myös tiedon ja taidon puutteesta sekä kielteisistä asenteista. Laki kuitenkin antaa puitteet toiminnalle ja myös asenteiden muutostyölle. Liian usein muistisairautta sairastavien kohdalla ajatellaan, ettei itsemääräämisoikeutta voi toteuttaa ja että muut tietävät paremmin, mikä muistisairaalle on hyväksi. Ajattelu pitäisi kuitenkin kääntää siihen, mistä kaikesta muistisairautta sairastava voi edelleen määrätä itse ja miten varmistetaan hänen oma tahtonsa. Toivottavasti tulevassa itsemääräämisoikeuslaissa ja sen perusteluissa otetaan kantaa myös muistisairautta sairastavan henkilön itsemääräämisoikeuksien ja oikeusturvan kannalta kahteen erittäin tärkeään asiaan eli hoitotahtoon ja tässä lakiesityksessä mainittuun edunvalvontavaltuutukseen. Toivottavasti molemmat asiat tulevat selkeästi kirjatuiksi myös tähän uuteen itsemääräämisoikeuslakiin. Arvoisa puhemies! Jos henkilö on tehnyt oikeustoimikelpoisena hoitotahdon, niin sitä tulisi noudattaa, ellei ole perusteltua syytä toimia toisin. Tämä pitäisi jotenkin lainsäädännössä myöskin varmistaa, koska näin ei aina tapahdu, vaikka henkilöllä olisikin hoitotahto kirjattu ja vaikka se olisi tehty oikeustoimikelpoisena. Edunvalvontavaltuutuksen avulla ihminen voi itse määrätä, määritellä, kuka hänen asioitaan hoitaa sen jälkeen, kun hän ei itse esimerkiksi muistisairauden takia ole enää kykenevä niitä hoitamaan. Hän voi itse hakea edunvalvontaoikeutusta haluamalleen henkilölle. Kaikilla ihmisillä ei ole luottohenkilöä tai läheistä henkilöä, ja siksi tämä lakiehdotus on kannatettava. Tässä lakiesityksessä ehdotetaan siis, että luonnollisen henkilön lisäksi myös oikeushenkilö, siis esimerkiksi Muistiyhdistys, voisi toimia edunvalvontavaltuutettuna. Tiedän käytännöstä, että Muistiyhdistykseltä usein pyydetään tätä, koska sairastuneella ja Muistiyhdistyksen ihmisillä ja Muistiyhdistyksellä voi olla monta vuotta kestävä ja hyvä suhde, ja on luottamus tähän Muistiyhdistyksen toimintaan. Mutta tällä hetkellähän tämä ei lainsäädännön mukaan ole mahdollista. Lisäksi tämä lakiesitys toteutuessaan vähentäisi myös maistraattien työtä, eli tämäkin on tärkeä näkökanta tässä asiassa. Tämä lakiesitys on todellakin kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-04-21T18:35:51,2016-04-21T18:39:14,Tarkistettu,1.1 2016_41_132,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 3 ja 21 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 14/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edunvalvontavaltuutus on hyvä oikeudellinen väline, joka tuli Suomen lainsäädäntöön aika myöhään, vasta vuonna 2007. Aika monissa tapauksissa on jouduttu ongelmiin, esimerkiksi yritysten ja myös maatilojen sukupolvenvaihdoksissa, kun edunvalvontavaltuutus on kokonaan puuttunut ja asia on sitten joutunut yleisen maistraatin edunvalvojan käsiin ja asiat ovat voineet jumiutua vuosikymmeniksi. Tämä edunvalvontavaltuutus on kai tarkoitettu tässä meidän lainsäädännössämme annettavaksi läheiselle, sukulaiselle tai muulle läheiselle, mutta tämä edustaja Ojala-Niemelän esille tuoma mahdollisuus, että se voitaisiin antaa paitsi luonnolliselle henkilölle myös oikeushenkilölle, on varmasti hyvinkin pohdinnan arvoinen. En tiedä, tarkoittaako edustaja Ojala-Niemelä nyt sitä, että esimerkiksi hyvämaineinen asianajotoimisto voisi toimia edunvalvojana, jolloin pelkoa väärinkäytöksistä ei ehkä niin paljon olisi. Tosiaan tätä kannattaa varmasti pohtia. Siinä tietysti helposti lähestytään sitten jo varsinaista myöhästettyä toimeksiantoa. Sitten ymmärtäisin, että tässä on tarkoitus ollut puuttua toiseen asiaan. Eli kun yleinen maistraatin edunvalvoja astuu kuvaan, niin tietysti sitten astuvat kaikki nämä holhouslain säännökset, ja ne tekevät siitä toiminnasta täysin mahdotonta tai ainakin hyvin vaikeaa, vaikka tämä maistraatin edunvalvoja olisi ihan järkeväkin henkilö. Ilmeisesti tästä on ollut kysymys. Toivoisin, että edustaja Ojala-Niemelä avaisi tätä hyvin ansiokasta aloitettaan vielä lisää tässä meille kaikille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-04-21T18:39:17,2016-04-21T18:41:23,Tarkistettu,1.1 2016_41_133,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 3 ja 21 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 14/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta on aina mukava puhua maistraatin holhoustoimesta, olen siellä varmaan 12 vuotta tehnyt uraa ja erittäin syvällisesti tunnen edunvalvontavaltuutuksen, olen ollut kehittämässä tätä lakia ja näitä ongelmakohtia. Mielestäni tämä yhtiön mukaan ottaminen voisi olla hyvä idea. Silloin kun edunvalvontavaltuutuslakia säädettiin hallituksen esityksessä vuonna 2007, lähdettiin siitä, että se on niin henkilökohtainen ja kahdenvälinen yksityisoikeudellinen instrumentti, että siihen täytyy olla se nimetty henkilö. Mutta en näe estettä sille, jos henkilö itsemääräämisoikeutensa puitteissa määrittelee jonkun tietyn toimiston siihen tehtävään. En näe siinä mitään suurta ongelmaa, ja olen samaa mieltä siitä, että itsemääräämisoikeutta pitää korostaa, ja tämä edunvalvontavaltuushan nimenomaan korostaa sitä. Voin kyllä edunvalvojan määräämistä koskevissa asioissakin vakuuttaa, että maistraatin työssä päämies on nykyisin se, joka siellä on keskeisimmässä roolissa. Aikaisemman holhoustoimilain aikanahan sukulaiset ja heidän intressinsä olivat ne, joita kuultiin — itse päämiesehdokas oli sivuseikka. Mutta ihan muutamia asioita, joista haluan ehkä tarkennusta, ja onko tässä tullut ehkä vähän väärinymmärrystä osittain — tuohon edunvalvojan henkilöön tai valtuutetun henkilöön en oikeastaan enempää puutu, kun ajattelen, että se voisi ihan hyvin olla yhtiökin, koska maistraattihan tutkii sen edunvalvontavaltakirjan vahvistamisvaiheessa, että henkilö on ymmärtänyt valtuutuksen merkityksen ja on ollut oikeustoimikelpoinen. Tässä puhutaan siitä, että ei löydy sopivia henkilöitä, ja sitten toisaalta esteellisyydestä. Siis valtuutettuhan voi olla läheinen, hän saa olla esteellinen, mutta jos tulee tilanne, että valtuutetun ja valtuuttajan pitäisi keskenään tehdä oikeustoimia, tai jos siellä on oikeustoimen toisena osapuolena valtuutetun läheinen, niin silloin valtuutettu on esteellinen. Nämä tilanteet, joita tämä lakialoite ilmeisesti koskee, ovat nämä esteellisyystilanteet tietyissä yksittäisissä oikeustoimissa. Tässä täytyy sitten huomata se, että jos tähän edunvalvojaan, joka on tilapäinen edunvalvoja ja on määrätty valtuutetun tehtäviin, sovellettaisiin holhoustoimilakia, ja sitten toisaalta, jos tämä edunvalvoja olisi yleinen edunvalvoja, se ei ole mahdollista, koska yleinen edunvalvoja ei ole velvollinen hoitamaan edunvalvontavaltuutuslain mukaisia tehtäviä. Että siinä mielessä täytyy muistaa sitten, kun tätä lakialoitetta mahdollisesti käsitellään, pitää erossa se. Itse näkisin, että tätä edunvalvontavaltuutuslakia voitaisiin soveltaa tämmöiseen edunvalvojaan, jos valtuuttaja on itse näin valtakirjassa määrännyt. Nyt tässä annetaan automaatio. Voi olla tilanne, että valtuutettu määrää ja ehdottaa sitä edunvalvojan sijaishenkilöä. Valtuuttaja ei silloin tiedä, kuka hän on. Me emme voi antaa näin laajaa oikeutta edelleensiirtoon. Kyllä silloin pitäisi olla merkintä valtakirjassa, että henkilö toteaa, että jos tähän tehtävään joudutaan joskus määräämään sijainen esteellisyyden vuoksi, niin se voi olla silloin henkilö, johon sovelletaan tätä edunvalvontavaltuutuslakia. Se on minusta erittäin tärkeää. Siellä on muitakin pykäliä, muun muassa luvanvaraisuus, joista valtuutettu voi itse päättää, ja tämä on sen verran merkittävä asia, että tästä pitäisi minun mielestäni valtuuttajan itse voida päättää. Käytännön  ongelmista suurin on oikeastaan se,  että siellä edunvalvontavaltuutuslain 20 §:ssä todetaan, että mikäli halutaan, että se valtuutetun tehtävä kattaa myös kiinteistön panttauksen, myynnin ja panttikirjojen haltuunoton, niin siitä pitää olla erillinen merkintä edunvalvontavaltakirjassa. Näin ei usein ole, kun ei käytetä asiantuntijoita, ja suurin ongelma on kyllä tullut näissä tilanteissa siitä, että edes se edunvalvojan sijaisen määrääminenkään ei riitä, tai sen varavaltuutetun valtakirjan vahvistaminen, koska siellä valtakirjassa ei ole oikeutta siihen kiinteistön myyntiin, ja silloin jää ainoaksi vaihtoehdoksi määrätä tämä edunvalvoja. Oikeastaan myös olisi voinut pohtia tätä problematiikkaa, että onko sen syytä enää olla siellä. On erittäin hyvä, että näitä holhoustoimilain asioita pohditaan, mutta tässä oli monta semmoista asiaa, että on pikkuisen ehkä mennyt se asia, ettei... Itse tietysti osaan nämä kuin omat taskuni, kun olen näitä tehnyt vuosikausia, että kysykää, jos haluatte.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-04-21T18:41:24,2016-04-21T18:46:47,Tarkistettu,1.1 2016_41_134,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 3 ja 21 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 14/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tullut hyviä puheenvuoroja, ja kuten tuossa alussa kerroin, tämä aloite on ihan käytännön elämän tarpeista lähtenyt. Sukusuhteet ovat siinä määrin höllentyneet kuin myös sitten ei välttämättä siitä lähiympäristöstä löydy rintaperillisiä ja niitä läheisiä ihmisiä, joille tämä tehtävä voitaisiin uskoa. Edustaja Kivirannalle sanoisin, että miksi se ei voisi olla hyvämaineinen lakiasiaintoimistokin, en sulje sitä pois. Ja samoin sitten edustaja Mäkisalo-Ropponen otti nämä muistiyhdistykset yhtenä esimerkkinä esille, mitä pidän myös hyvänä asiana. Itse tein myös lopputyön tästä holhoustoimesta ja edunvalvonnasta periaatteitten tasolla, mutta käytännön työn parissa en ole ollut, että siinä määrin en omaa samaa kokemusta tästä kuin edustaja Meri varmasti tämän käytännön työn kannalta. Tässä tuli hyvää evästystä tuonne valiokuntakäsittelyyn ja varmasti tärkeitä näkökohtia siellä sitten punnittavaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+7.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-04-21T18:46:49,2016-04-21T18:47:56,Tarkistettu,1.1 2016_41_135,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 3 ja 21 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse olen tähän asiaan törmännyt, tai itse asiassa Muistiliitto ja muistiyhdistykset ovat tähän asiaan törmänneet juuri sellaisessa tilanteessa, jossa sairastunut henkilö haluaisi antaa edunvalvontavaltuutuksen nimenomaan sille muistiyhdistykselle, jonka kanssa hän on toiminut pitkään, ja se luottamus on syntynyt sitten siihen yhdistykseen ja sen yhdistyksen toimintaan. No, nyt täällä on puhuttu juristeista ja tämänkaltaisista toimistoista, niin minä vielä haluan kysyä edustaja Ojala-Niemelältä: mitä kaikkia oikeushenkilöitä hän ajatteli, tai mitä siellä Lapin Muistiyhdistyksessä ajateltiin, mitä ne oikeushenkilöt voisivat olla, joita tämä koskisi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-04-21T18:47:57,2016-04-21T18:48:44,Tarkistettu,1.1 2016_41_136,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 3 ja 21 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 14/2016 vp,"Tämä edunvalvontavaltuutus olisi tärkeä saada yleiseen tietoisuuteen, että ihmiset osaisivat sellaisen tehdä. Itse olen tehnyt edunvalvontavaltuutusasiakirjan, ja siihenhän ei oikein löydy mitään kunnollisia mallejakaan, vaan siinä täytyy itse sitten ymmärtää, minkälainen paperi kannattaa kirjoittaa. Siinä tietysti kannattaa sitten ottaa huomioon myöskin niitä vaihtoehtoja, että se, jolle valtuutus ollaan antamassa, todella menettää oikeustoimikelpoisuutensa. Tietysti Muistiliitto voisi vähän enemmän muistuttaa ihmisiä, niin kauan kuin he vielä muistavat, tämän edunvalvontavaltuutuksen tärkeydestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-04-21T18:48:47,2016-04-21T18:49:36,Tarkistettu,1.1 2016_41_137,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 3 ja 21 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muistiliitto tekee erittäin paljon tätä työtä ympäri maata. Jos Muistiliiton sivuille menee, niin siellä saa ohjeet myöskin, miten edunvalvontavaltuutusta viedään eteenpäin ja miten asia hoidetaan, niin että www.muistiliitto.fi, sieltä löytyy runsaasti asiasta tietoa, myös hoitotahdosta, joka on myöskin hyvin tärkeä muistisairaan ihmisen tai kenen tahansa meidän oikeusturvan kannalta tehtävä asiakirja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-04-21T18:49:38,2016-04-21T18:50:07,Tarkistettu,1.1 2016_41_138,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 16/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_41_139,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 16/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä lakialoitteessani keskeisin asia on se, että törkeissä rikoksissa tuomiot olisivat pidempikestoisia elikkä vankiloissa istutut ajat muutettaisiin pidemmiksi. Aluksi täytyy ihan todeta, että olen kiitollinen siitä, että erityisesti perussuomalaisten eduskuntaryhmän kansanedustajista 28 kansanedustajaa on allekirjoittanut tämän lakialoitteen, ja uskon tämän olevan hyvä puolueemme kannalta, jotta me saamme tätä asiaa vietyä ministerimme kautta myös sitten eteenpäin. Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Törkeistä rikoksista joutuu istumaan vankilassa yleisen oikeustajun kannalta aivan liian lyhyitä ajanjaksoja. Nykykäytäntö on oikeustajun ja turvallisuuden kannalta kestämätön. Raiskauksesta ei saa tuomita — ei, jos asiaa tarkastellaan ""lusimisen pituuden näkökulmasta"". Kansalaisten selkeä enemmistö ja mielipide on pitkään moittinut Suomen lainsäädännön heikkoutta. Törkeiden rikoksien tuomioiden osalta tuomiot ovat liian lyhytkestoisia. Epäonnistumisia rikoslaissa ja sen tulkinnassa on aivan liian paljon. Esimerkiksi viime joulukuussa Espoon käräjäoikeus langetti 3,5 vuoden vankeustuomion miehelle, joka oli käyttänyt lasta seksuaalisesti hyväkseen lähes kuusi vuotta. Oikeuden mukaan hyväksikäyttö alkoi lapsen ollessa 4-vuotias ja teot päättyivät lapsen ollessa 10-vuotias. Onkin oikeudenmukaista kysyä, toteutuiko uhrin ja omaisten oikeusturva siinä, että lievän tuomion lisäksi tuomitulla on tässä tapauksessa mahdollisuus päästä ehdonalaiseen vapauteen jo vuoden ja kolmen kuukauden jälkeen. Nykyisen rikoslain mukaan rikoksentekijä, joka ei ole kolmeen vuoteen ollut vankilassa, pääsee ehdonalaiseen vapauteen, kun on kärsinyt rangaistuksestaan puolet. Nuorelle rikoksentekijälle istumisaika on kuitenkin vieläkin lyhyempi, vain yksi kolmasosa. Lisäksi koevapaus voi koittaa jo puoli vuotta ennen varsinaista vapautumista vankilasta. Arvoisa puhemies! Haluaisin nyt suoraan mennä tähän lakialoitteen sisältöön. Tämä lakialoite ehdottaa, että rikoksentekijän vankilassa viettämän ajan lievennyksiä supistettaisiin. Törkeistä henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista seuraava määräaikainen vankeusrangaistus suoritettaisiin jatkossa kokonaan vankilassa. Puoli vuotta ennen vapautusta olisi kuitenkin edelleen mahdollista päästä valvottuun koevapauteen, mikäli siihen on edellytyksiä. Muiden kuin törkeiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten kohdalla lievemmän, niin sanotun ensikertalaisen kohtelun saisi jatkossa, jos rikosta on edeltänyt vähintään kuuden vuoden vankilaton jakso. Tällä hetkellä määräaika on kolme vuotta. Rikoslain 2 c luvun 5—14 §:ien kohdat säätelevät sitä, kuinka nopeasti ehdottomaan määräaikaiseen vankeusrangaistukseen tuomittu vanki vapautetaan ehdonalaiseen vapauteen. Keskeisimmät pykälät ovat 5 § ja 8 §. Niiden mukaisesti: 1) Pääsääntöisesti vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on kärsinyt rangaistuksestaan kaksi kolmasosaa tai alle 21-vuotiaana tehdyn rikoksen rangaistuksesta puolet. 2) Pääsäännöstä poiketaan, kun vanki ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana. Tässä tapauksessa hänet päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on kärsinyt rangaistuksestaan puolet tai alle 21-vuotiaana tehdyn rikoksen rangaistuksesta yhden kolmasosan. 3) Vankilassa todellisesti vietettyä aikaa voi lisäksi lyhentää valvottu koevapaus. Koevapauteen voi päästä 6 kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista. Tällöin vankia valvotaan vankilan ulkopuolella teknisin välinein tai muulla tavalla. Arvoisa puhemies! Näin esimerkiksi taposta 9 vuoden vankeusrangaistuksen saanut voi tosiasiallisesti olla vankilassa 4 vuotta. Alle 21-vuotiaana tehdystä törkeästä raiskauksesta 4 vuodeksi ehdottomaan vankeuteen tuomittu voi istua vankilassa vain 10 kuukautta. Kuten mainittu, nämä lieventävät tilanteet edellyttävät, että rikoksentekijä ei ole ollut vankilassa rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana. Rikoslaki on näin ollen merkittävästi lievempi vangille, jolla joko ei ole lainkaan aikaisempia vankeusrangaistuksia tai jonka viimeisimmästä vankeusrangaistuksesta on sen verran paljon aikaa, että hän välillä ehtii olla kolme vuotta poissa vankilassa. — Tämä löytyy 5 §:n 2 momentin toisesta lauseesta. Huojennus koskee monia tilanteita. Yksi tällainen on niin sanottu aito ensikertalaisuus, jolloin henkilöllä ei ole lainkaan aikaisempia vankeustuomioita. Toisaalta tuomittu voi olla tosiasiallisesti rikoksen uusija. Historiassa voi olla useitakin törkeitä rikoksia. Elämäntapa on voinut olla rikollinen, vaikka ehdotonta vankeutta ei ole ollut kolmeen vuoteen. Huomioitava on myös vastikään Suomeen ulkomailta muuttaneiden tilanne. Osa ulkomailta tulleista rikoksentekijöistä on voinut elää rikollisesti myös aikaisemmassa olinpaikassaan, mutta Suomessa he saavat ensikertalaisen kohtelun. Turvapaikanhakijamäärien kasvun myötä tämä huomio on entistä merkittävämpi. Tilanne loukkaa kansalaisten oikeustajua ja vaarantaa turvallisuutta. Hyvinkin rikollisella taustalla voi saada lievimmän mahdollisen kohtelun. Arvoisa puhemies! Huomiota vaatii myös se tosiasia, että pääsääntönä oleva ennenaikainen vapautus ehdonalaiseen koskee myös törkeistä henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista annettuja tuomioita. Ei niin ikään ole yleisen oikeustajun mukaista, että törkeästä rikoksesta tuomittu vanki vapautuu vankilasta lähes automaattisesti, kun on suorittanut vankeusajasta niin vähän kuin puolet, kun on nuori rikoksentekijä, tai kaksi kolmasosaa, joka on pääsääntö. Edellä esitetystä johtuen on vankilassa vapautumisen ehtoja tiukennettava seuraavasti: törkeiden  henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten kohdalla on kokonaan poistettava 1) pääsääntöinen ennenaikainen vapautuminen sekä 2) lievennys ensikertalaisuuden perusteella. Näiden tiukennusten vaikutuksesta mainitun törkeän rikoksen tekijä suorittaisi rangaistuksen vankilassa kokonaan ellei pääse valvottuun koevapauteen aikaisintaan puoli vuotta ennen vapautumista. Arvoisa puhemies! Haluan vielä tässä lyhkäsesti luetella, mitkä ovat nämä törkeät rikokset, joita tämä tiukennus koskisi. Ne löytyvät rikoslain 2 c luvusta, 11 §, 1 momentti, 1 kohta. Ne ovat: murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä ryöstö, törkeä tuhotyö, joukkotuhonta, rikos ihmisyyttä vastaan, törkeä rikos ihmisyyttä vastaan, sotarikos, törkeä sotarikos, kidutus, törkeä ihmiskauppa, panttivangin ottaminen, törkeä terveyden vaarantaminen, ydinräjähderikos, kaappaus, terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos sekä sellaisen rikoksen yritys ja osallisuus sellaiseen rikokseen. Tämän ohella  jäisi  edelleen voimaan erittäin vaarallisena pidettäviä rikollisia koskeva 2 c luvun 11 §. Se säätää, että tuomioistuin voi törkeiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten kohdalla päättää, että vangittu vapautuu vankilasta vasta sen kokonaisrangaistusajan lopussa. Arvoisa puhemies! Tämä on nykylainsäädännön heikkous, tätä 2 c luvun 11 §:ää ei kovin usein käytetä. Muiden kuin edellä mainittujen törkeiden rikosten kohdalla on myös ensikertalaisuuden ehtoja kiristettävä. Tällä hetkellä ensikertalaisen kohtelun saa, jos ei ole kolmeen vuoteen suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa. Tämä määräaika tulisi muuttaa kuuteen vuoteen paitsi nuorten rikostekijöiden, alle 20-vuotiaiden, kohdalla neljään vuoteen. Pidempi määräaika heijastaa paremmin sitä, että henkilö ei todellisuudessa ole tottunut rikolliseen elämäntapaan ja voidaan vapauttaa ehdonalaiseen vapauteen ennen tuomion loppuun kulumista. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun haluan vielä todeta sen asian, että ennenaikaiseen vapautumiseen johtavat lievennykset tulee poistaa törkeiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten kohdalta. Tämä on lakialoitteen pääasiallinen sisältö. Niiden kohdalla käytännön pitää olla se, että istutaan koko tuomio vankilassa ellei vapauduta koevapauteen puoli vuotta ennen tuomion loppumista. Lopuksi on pakko vielä toistaa tämä tosiasia, että on syytä muistaa se, että nyt kun meillä on siirtolaiskriisi päällä Suomessa, se alleviivaa linjan tiukennusten tärkeyttä. Tuomioiden pitää olla uskottavia myös toisiin käytäntöihin tottuneiden ulkomaalaisten kannalta. Tällä lakimuutoksella yhteiskunnastamme tulee oikeudenmukaisempi, sekä se viestittää selkeästi kansalaisille sitä, että lainsäätäjämme ovat tilanteen tasalla ja haluavat luoda turvallisempaa yhteiskuntaa maassamme. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-04-21T18:50:25,2016-04-21T19:01:33,Tarkistettu,1.1 2016_41_140,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeudenkäyttöön Suomessa liittyy monia räikeitä yleisen oikeustajun vastaisuuksia ja asenneongelmia, joista räikeimpiä tämä kannatettava lakialoite pyrkii korjaamaan. On käsittämätöntä, miten rikoksesta tuomittu voi saada automaattisen alennuksen tuomioonsa. Se on väheksyntää rikoksen uhreja kohtaan. Onko heidän kärsimyksensä vähempiarvoista, koska tekijä oli ensikertalainen? Oikeuslaitos tuomitsee joistain teoista tuomion jo lähtökohtaisesti skaalan alakanttiin jostain syystä, ja sen lisäksi käynnistetään vielä tuomioiden alennusmyynti. Yleisen käsityksen mukaan tuomiot pitäisi istua päivästä päivään sellaisenaan. Erityisen käsittämätön ajatus on se, että törkeisiinkin rikoksiin syyllistyneiden ensikertalaisuus uudistuu vain joitakin vuosia tekojen jälkeen. Nykyinen lainsäädäntö johtaa tässä tilanteeseen, joka on kansalaisten mielestä absurdi ja totuuden- ja kohtuudenvastainen. Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite puuttuu joihinkin näistä epäkohdista. Siksi toivon sille menestystä ja eduskunnalle selkärankaa ottaa tämä asia tosissaan. Oikeusministeriö selvittää tuomioiden ja yleisen oikeustajun suhdetta, ja tässä on konkreettinen esitys, miten sitä suhdetta voisi parantaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-04-21T19:01:35,2016-04-21T19:02:49,Tarkistettu,1.1 2016_41_141,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko kertoi tapauksesta, jossa pientä lasta oli käytetty hyväksi kuusi vuotta ja tuomio tästä oli 3,5 vuotta vankeutta. Meillä on sellainen kummallinen rikollisten hyysäyskulttuuri vallalla, mikä selittää nämä löysät lait. Oikeastaan, kun katson ympärilleni, eihän täällä salissa olekaan muita kuin perussuomalaisia käsittelemässä tätä asiaa, joten me perussuomalaiset olemme selvästi tässä asiassa erilainen puolue, me todella haluamme tähän asiaan muutosta. Ei voi olla oikein, että kolmen vuoden välein raiskaaja raiskaa ensikertalaisena. (Mika Niikko: Juuri näin!) Uhrille ei ole merkitystä sillä, oliko tekijä ensikertalainen vai ei. Me tarvitsemme oikeutta uhrille. Tämä aloite on askel hyvään suuntaan, ja kannatan tätä. Olisi tärkeää saada ensikertalaisuus pois törkeissä rikoksissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+8.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-04-21T19:02:50,2016-04-21T19:04:01,Tarkistettu,1.1 2016_41_142,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niikon jättämä lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta pureutuu erittäin tärkeään aiheeseen. Ehdonalaiseen vankeuteen vapautetaan nykyisin pääsääntöisesti silloin, kun vanki on kärsinyt rangaistuksestaan kaksi kolmasosaa, ja nuoren rikoksentekijän tai ensikertalaisuussäännöksen perusteella tuomitun ehdoton rangaistusaika on korkeintaan puolet tai sitä vähemmän. Lisäksi valvottu koevapaus voi lyhentää aikaa kuudella kuukaudella. Ensikertalaisuuden määritelmään lukeutuvat vangit, jotka eivät ole istuneet vankilassa kolmeen vuoteen ennen rangaistuksen täytäntöönpanoa. Kuitenkaan yleisen oikeustajun hengen mukaista ei ole se, että ensikertalaisstatukseen oikeuttava vapaudessaoloaika on näinkin lyhyt. Tässä edustaja Niikon lakialoitteessa puututaan mainittuihin epäkohtiin täysin oikealla tavalla. Aloitteen mukaan ensikertalaisuuden määräaika nostettaisiin kuuteen vuoteen, nuorilla neljään vuoteen. Itse asiassa määräaika voisi olla jopa tätä pidempikin, mahdollisesti 10 vuotta tai enemmän. Pitkä ajanjakso antaisi merkittäviä viitteitä siitä, ettei henkilö ole elämäntaparikollinen. Edustaja Niikko esittää myös sitä, että törkeiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten kohdalta poistetaan pääsääntöinen ennenaikainen vapauttaminen ja lievennys ensikertalaisuuden perusteella. Arvoisa puhemies! Nämä ovat erittäin kannatettavia rikoslain muutosesityksiä. Ne olisivat toteutuessaan myös merkittäviä kansalaisten turvallisuudentunteen kannalta ja antaisivat kansalaisille ja rikosten uhreille tärkeän moraalisen viestin, kuten edustaja Mäkelä edellä jo totesikin. Toki meillä on edelleen varaa myös muihin rikoslain kiristyksiin, mutta tämä olisi kuitenkin toteutuessaan erittäin hyvä askel.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+8.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-04-21T19:04:04,2016-04-21T19:06:09,Tarkistettu,1.1 2016_41_143,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 16/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pidän kanssa erittäin kannatettavana tätä Niikon lakialoitetta ja olen sen allekirjoittanut. Yleisestikin meidän rangaistusjärjestelmässämme tuomioistuin ottaa esimerkiksi useista rikoksista mitattaessa mittaamisen lähtökohdaksi ankarimman rikoksen, ja itsekin kun hovioikeudessa olen esittelijänä ollut, niin hyvin kaavamaisesti siellä tapahtuu sitten se muista rikoksista saatava lisärangaistus, joka tarkoittaa yleensä yhtä kolmasosaa seuraavista rikoksista, elikkä siellä tulee jo ensin paljousalennus. Lisäksi tuomioistuin toki voi ottaa mittaamisessa huomioon koventavia ja lieventäviä seikkoja, mutta jos sitten vielä tulee helpommin tai automaattisesti näitä ehdonalaiseen vapauteen pääsemisiä, niin se johtaa juuri siihen, että ensin saa alennuksen useammista rikoksista, mittaamisessa ehkä lievennysperusteita. Tässähän oli tämä julkisuus hetken aikaa sitten korkeimman oikeuden lieventävänä perusteena seksuaalirikoksessa. Syyttäjä on kyllä ilmoittanut, että valittaa siitä korkeimpaan oikeuteen, koska yhteiskunnallisesti merkittävät ja puhuttavat rikokset saattavat mennä julkisuuteen ja aina ehkä olisi sitten mahdollista sanoa, että kun tämä tuli julkiseksi, niin minulle ei tarvitse rangaistusta sitten antaakaan. Tässä itse olin viime viikolla eräässä paneelissa, missä keskustelimme seksuaalirikoksista, ja siellä otin esille esimerkiksi tämmöisen tilanteen, jossa aikuiset, neljä aikuista miestä, olivat useita vuosia käyttäneet seksuaalisesti hyväkseen 2—5-vuotiaita lapsia ja he olivat harrastaneet heidän kanssaan useita kertoja yhdyntöjä. Tuomio oli alle 4 vuotta, ja jos siihen tulee näitä alennuksia, niin kyllä se on todella surullista. On kuitenkin yhteiskunnan viesti ja tehtävä, lainsäätäjän viesti, antaa se signaali, mikä on oikein ja mikä on väärin. Yleisestikin Suomessa voisi siirtyä enemmän sellaiseen järjestelmään, että tuomioistuin aina määräisi sen ehdonalaisen vapauden alkamisajankohdan, koska me välttäisimme tällaisia automaatioita. Kannatan tätä lakiehdotusta.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-04-21T19:06:10,2016-04-21T19:08:14,Tarkistettu,1.1 2016_41_144,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos näistä kannatuspuheenvuoroista. Haluan muutaman huomion niistä nostaa. Tämä on aivan totta, mitä, edustaja Mäkelä, mainitsitte siitä, että meillä on ikävä kyllä sellainen mielikuva, että tuomion alennusmyynti alkaa silloin kun tuomiota julistetaan: tulevat nämä lievennykset, ja sitten sen lisäksi, kuten edustaja Meri sanoi, tulevat myös nämä paljousalennukset. Ei ole ihme, jos edustaja Huhtasaaren mukaisesti aletaan kutsua tätä Suomen lainsäädäntöä rikollisten hyysäyskulttuuriksi. Arvoisa puhemies! Olen hiukan huolissani siitä, että me kansanedustajat kyllä hyvin usein juhlapuheissamme ja vaalikoneissa vastaamme, että me haluamme tiukentaa rikoslakia — varsinkin, kun rikokset kohdistuvat lapsiin. Me emme kuitenkaan todellisuudessa ole sitä tehneet esimerkiksi viime vaalikaudella, jolloin myös keskusteltiin tästä samasta aiheesta. Nyt kun perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta ovat hallituksessa, niin toivon ja haluan uskoa siihen, että nyt niistä puheista ryhdytään tekoihin. Siinä mielessä on tärkeää pitää tätä asiaa nyt esillä ja saada tämä ministerin kautta vietyä mietittäväksi jonkunnäköiseen työryhmään, jossa tämän lain korjaaminen tähän suuntaan tulisi toteutumaan. Arvoisa puhemies! Uskon, että Suomessa me voimme parantaa ihmisten oikeusturvaa ja antaa oikean signaalin sillä, että me otamme vakavasti nämä törkeät rikokset ja lähdemme niiden rangaistuksia tiukentamaan tosissamme. Koska itse olen aikaisemmassa ammatissani myös toiminut 10 vuotta kriminaalinuorten parissa — niiden, jotka ovat vankilasta vapautuneet — tiedän, että myös näitä rikoksia itse tekevät haluavat tälle sektorille tiukempia tuomioita. He itsekin sanovat, että Suomessa on aivan liian pienet tuomiot, kun esimerkiksi ystävä surmataan tai tehdään seksuaalirikoksia. Olen kohdannut useita tällaisia henkilöitä, jotka itse rikostelevat mutta myös toivovat näihin tiukennuksia. Joten jos kerran rikoksia tekevät henkilöt sekä lainsäätäjät ja julkinen mielipide, koko kansa, haluaa tiukennuksia, niin olisi häpeällistä, jos tämä eduskunta ei tämän hyväksi (Puhemies koputtaa) mitään kykene tekemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-04-21T19:08:16,2016-04-21T19:10:50,Tarkistettu,1.1 2016_41_145,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 16/2016 vp,Arvoisa puhemies! Edustaja Meri otti esille pieniin lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia ja niistä saatuja paljousalennuksia. Ainoa oikeudenmukainen menettely olisi paljousylennys.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+8.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-04-21T19:10:51,2016-04-21T19:11:14,Tarkistettu,1.1 2016_41_146,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä täydennyksenä äskeiseen puheenvuorooni: Nyt kun täällä ei näitä oikeudenkäyntiliberaaleja näy puolustelemassa näitä matalia rangaistuksia, niin todettakoon, että sieltä joskus on esitetty sellainen näkemys, että sen takia tuomioita alennettaisiin, että vankilassa istuminen maksaa. Mutta tämä perusteluhan on täysin kestämätön siinä mielessä, että nyt kun meille on vaikka tullut turvapaikanhakijoita, niin ne rahat kyllä kaivetaan, millä turvapaikanhakijat ylläpidetään. Meidän täytyy siis myös kaivaa ne rahat, millä pidetään rikolliset vankilassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-04-21T19:11:16,2016-04-21T19:11:48,Tarkistettu,1.1 2016_41_147,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime viikolla olin paneelissa keskustelemassa näistä seksuaalirikoksista, se koski erityisesti niitä ja niitten rangaistuksia. Siellä oli sitten Krimolta tämmöinen henkilö, joka veti tätä projektia tästä oikeustajututkimuksesta. Hän esitteli sitten semmoisia kaavioita, että rangaistusten koventaminen ei ole yleensä vähentänyt rikollisuutta. Mutta siinä kaaviossa kyllä sitten oli kaikki rikokset, joten siitä ei sitten saanut selkoa minusta kyllä, mitä rikoksia se koski. Paneelin lopuksi kuitenkin jostakin syystä päädyimme keskustelemaan siitä, että täällä on aikanaan kriminalisoitu lasten fyysinen pahoinpitely — tästä on joitakin vuosia, nyt en tarkalleen muista, milloin se oli — ja hän sitten totesi, että se kyllä sitten auttoi, ne ovat kovasti vähentyneet. Sitten minä sanoin, että no, nythän teillä on jo itselläkin esimerkki siitä, että kyllä jonkun teon kriminalisointi tai sen rangaistuksen koventaminen muuttaa ihmisten käytöstä. Että minusta hän oli siinä ristiriitainen. Hän veti sitä oikeustajututkimusta, ja jotenkin oli vain semmoinen tuntuma, että toivottavasti sitten nyt siinä ei ole liikaa asenteellisuutta, kun jotenkin jo etukäteen oltiin sitä mieltä, että kovat rangaistukset eivät auta. En minäkään siihen usko, että se, jos antaa 100 vuotta vankeutta, mitään auttaa — silloinhan ihminen tekee vielä kovempia rikoksia, jottei ainakaan jäisi kiinni. Totta kai siinä pitää joku tolkku olla. Mutta jos ihminen esimerkiksi uusii rikoksen ja erityisesti lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia tai muita henkirikoksia, niin kyllä on hyvä kysymys myös se, että tulisiko hänen olla jossakin hoitolaitoksessa. Tuleeko meidän riskeerata meidän muiden turvallisuus? Tiedän, että moni vastustaa tätä minun ajatustani, mutta siinä olisi sitten aika ajoin testaukset, että onko hän parantunut. Ensin vankeusrangaistus ja sitten hoitoon saattaminen, koska minusta on tärkeämpää, että me, ketkä haluamme olla rauhassa, saamme olla rauhassa, ja sitten ne, ketkä eivät voi elää yhteiskunnan sääntöjen mukaan, ovat sitten pois pelistä. Näin minä tämän asian näen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-04-21T19:11:49,2016-04-21T19:13:54,Tarkistettu,1.1 2016_41_148,41/2016,2016-04-21,16.00,19.18,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Meri mainitsi tämän asian, että usein tätä perustellaan siten, että rikosten määrä ei vähene tai sitten välttämättä henkilö ei siitä parane, vaikka kuinka kauan olisi vankilassa. Tätä samaa perustelua kuultiin viime kaudella täällä, kun tästä samasta lakisisällöstä käytiin keskustelua, ja silloin nykyinen oppositio oli hallituksessa. Silloin täällä oli paljon puolustajia, jotka sanoivat juuri nämä argumentit, että ne rikosten määrät eivät siitä vähene, jos he istuvat kauemmin siellä vankilassa. Myös edustaja Mäkelä sanoi monesti saman argumentin, että se tulee maksamaan enemmän ja meillä ei ole rahaa käyttää siihen, että ihmiset istuvat vankilassa liikaa. Tällä kertaa nämä henkilöt eivät ole täällä näitä kantoja esittämässä, ehkä ne voimavarat loppuivat siihen äitiyspakettikeskusteluun. Siinä mielessä se on surullista, että me emme saa tähän kunnon debattia ja kunnon keskustelua aikaiseksi siitä, pitäisikö tämmöinen lainsäädäntö tehdä vai ei. Uskon kuitenkin, kun tässä on 28 perussuomalaisten kansanedustajan allekirjoitusta, tämän lakialoitteen menestymiseen. Selkeä enemmistön linja myös julkisissa mielipiteissä haluaa näihin lakeihin tiukennuksia. Haluan myös muistuttaa siitä, että Suomessa on Pohjoismaitten liberaalein laintulkinta törkeissä rikoksissa. Vertailun vuoksi Ruotsin rikoslaki brottsbalken ei nimittäin lainkaan tunne edes aidoille ensikertalaisille niin nopeasti kuin puolen tuomion ajalla tulevaa alennusta ja jo yksi kolmasosa ‑ajalla tapahtuvaa ehdonalaista vapautusta, vaan tämän lain sääntönä Ruotsissa on, että määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta on suoritettava vähintään kaksi kolmasosaa ennen ehdonalaiseen vapauteen pääsemistä. Siinä mielessä, kun ollaan katsottu monesti tuolta lännestä päin mallia, toivoisi, että näissä asioissa katsottaisiin mallia, että lähdettäisiin tälle tiukentamisen linjalle ja saataisiin selkeä signaali ennen kaikkea uhreille ja uhrien omaisille siitä, että lainsäädäntö turvaa ja haluaa tukea heille aiheutuneissa kärsimyksissä (Puhemies koputtaa) ja antaa rikoksentekijöille oikeanlaatuisen tuomion. Emme voi olla unohtamatta myöskään sitä, että kyllä rikoksentekijät joutuvat hyvin paljon miettimään sen jälkeen, jos tuomiot ovat oikeansuhteisia, kannattaako siihen rikokseen ryhtyä. Arvoisa rouva puhemies! Tähän päätän tämän puheenvuoroni ja toivon, (Puhemies koputtaa) että eduskunta suhtautuu tähän myötämielisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-04-21T19:13:55,2016-04-21T19:16:27,Tarkistettu,1.1 2016_42_1,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä>>>Hallituksen esitys HE 22/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 6/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Keskustelu asiasta päättyi 20.4.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Anna Kontula Katja Hännisen kannattamana tehnyt lausumaehdotuksen, joka on monisteena jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_42_2,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä>>>Hallituksen esitys HE 22/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 6/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_42_3,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Keskustelun aloittaa edustaja Pauli Kiuru. (Hälinää — Puhemies koputtaa) — Hyvät edustajat, pyydän siirtämään keskustelut salin ulkopuolelle, niin päästään täällä käymään läpi seuraavaa asiaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_42_4,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan kirjasto palvelee eduskuntaa toimialalleen kuuluvin tavoin. Tehtäviin kuuluu lisäksi eduskunnan keskusarkistona toimiminen. Eduskunnan kirjasto on myös julkinen keskuskirjasto oikeudellisen tiedon, yhteiskunnallisen tiedon ja eduskuntatiedon sektoreilla. Se palvelee kaikkia, jotka tarvitsevat tietoa oikeudesta, yhteiskunnasta ja politiikasta. Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen vuosi peruskorjatuissa tiloissa. Sekä asiakkaat että kirjaston henkilökunta ovat olleet tyytyväisiä peruskorjattuihin tiloihin. Suunnittelussa huomioitiin myös esteettömyys. On myönteistä, että sekä uusien että aktiivisten asiakkaiden määrät olivat kertomusvuonna nousussa. Samoin nousivat kirjaston lainojen ja kuvalainojen määrät. Eduskunnan verkkosivu-uudistus muutti valtiopäiväasioiden ja -asiakirjojen hakutoiminnon. Kirjaston henkilökunta neuvoi ja koulutti hakujärjestelmän käytössä eduskunta-asiakkaita sekä kaikkia muita kiinnostuneita avoimissa tilaisuuksissa Kansalaisinfossa. Avoimia koulutuksia tarjottiin muun muassa säädöslähteistä, EU-asioiden käsittelystä Suomessa ja lainsäädäntöprosessin tiedonlähteistä. Kirjaston järjestämiin koulutuksiin osallistui kertomusvuonna 960 henkilöä. Kirjaston tietopalvelu tekee tietotukiyhteistyötä valtioneuvoston hallintoyksikön kanssa avustaen ministeriöiden säädösvalmistelua taustoittavilla tiedonhauilla. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirastolle tehdään laajoja aineistohakuja. Lainaus-, neuvonta- sekä tietopalvelun lisäksi kirjaston tietoasiantuntijat toimittavat tietopaketteja ajankohtaisista lainsäädäntöhankkeista sekä yhteiskunnallisista ja historiallisista aiheista. Tietopaketeista on saatu asiakkailta positiivista palautetta. Verkkopalvelujen kokonaisuudistus työllisti kirjaston henkilökuntaa. Verkkosivu-uudistuksen myötä kirjaston verkkosivut integroitiin osaksi eduskunnan verkkosivustoa. Kirjastolla on vetovastuu eduskunnan avoimen datan hankkeessa. Eduskunnan hallintoasioiden kirjaamotoiminnot siirrettiin vuoden 2015 alusta arkiston yhteyteen. Kirjastossa järjestettiin vuoden aikana seitsemän näyttelyä. Veteraanikansanedustajien haastattelut jatkuivat suunnitellusti muistitietoarkistoon. Kirjastossa työskenteli vuoden lopussa 39 henkilöä, ja budjetin toteutuma oli 3,3 miljoonaa euroa. Eduskunnan kirjasto on arvostettu työpaikka. Tästä esimerkkinä on se, että avoinna olleeseen palvelujohtajan virkaan haki 42 erittäin pätevää henkilöä. Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan kirjaston arvopohja ja toiminta vahvistavat demokratiaa, sananvapautta, luotettavan tiedon saavutettavuutta, vapaata lehdistöä sekä rakentavaa kansalaiskeskustelua ja vaikuttamista. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-04-22T13:02:51,2016-04-22T13:07:14,Tarkistettu,1.1 2016_42_5,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan kirjasto on hyvin tärkeä instituutio, niin kuin tässä kuulimme. Yleisesti ottaen, tietenkin kun aiheena ovat kirjastot, haluaisin kiinnittää huomiota siihen hallitusohjelman erittäin huolestuttavaan kirjaukseen, jossa tällaisten erilaisten normitalkoiden nimissä ollaan haluamassa antaa lainsäädäntöä, jossa todetaan käytännössä katsoen, että lakia ei tarvitsisi noudattaa esimerkiksi kuntien kirjastotoimen osalta tai nuorisotoimen osalta, tiettyjen vapaan sivistystyön toimien osalta. Tietenkin siinä suhteessa on ollut keskustelua sen suhteen, kuinka tuhoisaa tämänkaltainen säätely olisi suomalaiselle arvokkaalle, hienolle, tasa-arvon turvanneelle kirjastojärjestelmälle. Ei ole kenenkään edun mukaista, jos kunnissa päästetään resurssipulan tai uuden säätelyn vuoksi kirjastotoimi rapautumaan. Haluan tässä yhteydessä lausua ilmi myös vakavan huolen suomalaisen kirjastolaitoksen tulevaisuudesta, sillä me kaikki tiedämme sen merkityksen historian matkan varrella, ja tulevaisuudessakin sillä riittää kaikkinensa hyvin paljon tehtävää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-22T13:07:17,2016-04-22T13:08:26,Tarkistettu,1.1 2016_42_6,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen veteraanikansanedustajien muistitiedon keräämisestä puhunut täällä ennenkin, ja tuntuu siltä, että minusta tulee veteraanikansanedustaja ennemmin kuin vieressäni istuvasta edustaja Zyskowiczista taikka eturivissä istuvasta Kanervasta. Minun mielestäni voisi olla perusteltua tehdä näitä haastatteluja myös tällaisista konkareista, jotka täällä ovat istuneet vähintäänkin puolikkaan miehen iän, jos eivät jo tämän ikäisen miehen koko iänkin. Kysyisin puheenjohtajalta, voisiko tässä olla paikka näitä konkareita haastatella. Myös edustaja Tuomioja ja monet muut ovat sellaisia, joita olisi hyvä haastatella. Tässä sivulla 23 on entisen pääsihteerin kuva. (Ben Zyskowicz: Myös puhemiehen kuva on samalla sivulla!) Hänellä on sen näköinen ilme, että hänellä olisi jotain kerrottavaa. Kysyisin, että kun hän 24 vuotta toimi pääsihteerinä, niin voisiko tätä haastattelua laajentaa koskemaan myös tällaista konkaripääsihteeriä, kun tuntuu siltä, että hän ei ole muistelmia ainakaan toistaiseksi tekemässä — tulisivat tätä kautta hänen ajatuksensa sitten historiankirjoittajien tietoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-22T13:08:28,2016-04-22T13:09:43,Tarkistettu,1.1 2016_42_7,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia eduskunnan kirjaston hyvästä kertomuksesta. Puheenjohtaja, edustaja Kiuru esitteli tämän kyseisen asiakirjan erittäin perusteellisesti ja hyvin. Iloitsen siitä suuresti, että kirjasto on saatu kuntoon ja se palvelee tietenkin tämän talon tarpeita ja myös yleisöä niin, että voimme iloita siitä, että talossa on käytettävissä maan huipputason kirjasto ja myös kansainväliset mitat täyttävä kirjasto. Toivon, että toteutuisi tämä edustaja Heinosen erinomainen esitys tämän niin sanotun hiljaisen tiedon keräämisestä, mitä esimerkiksi edustaja Kanerva ja edustaja Zyskowicz omalla osaamisellaan edustavat. Ja tämä esitys, että päästäisiin esimerkiksi pääsihteeri Tiitiseltä haastattelussa mahdollisesti saatavien tietojen taltioimiseen, olisi aivan erinomainen asia. Suomessa on se huono puoli, että meillä eläkkeelle jäävä porukka vie mukanaan valtavan määrän hiljaista tietoa, joka ei periydy minnekään, ja se on valtava vahinko. Se on vahinko niin eduskunnassa, se on vahinko työpaikoilla kuin ihan jokaisessa ympäristössä. Hiljaisen tiedon keräämiseen pitää tässä maassa paremmin kiinnittää huomiota. (Puhemies koputtaa) Edustaja Heinosen esitys on kannatettava, ja Kanervalta tiedot ylös. (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-22T13:09:46,2016-04-22T13:10:53,Tarkistettu,1.1 2016_42_8,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin kiitän edustaja Hoskosta hänen puheenvuorostaan, sillä hiljaisuus on käsite, joka harvoin liitetään eduskuntatyöhöni. Edustaja Viitaselle olisin myös vastannut, kun hän vei keskustelun vähän laajemmin kirjastoihin, että tässä hallituksen aikeessa purkaa niitä pakottavia normeja, jotka koskevat kuntien toimintaa, on tietysti kyse siitä, kuinka pitkälle me lainsäätäjinä luotamme suomalaisten kuntien päättäjiin. Ymmärrän huolen kirjastotoimen, nuorisotoimen ja muiden sektoreiden tulevaisuudesta eri kunnissa, mutta toisaalta, kun me arvostamme kunnallista itsehallintoa, kun me tiedämme, että meidän hyviä ystäviämme yli puoluerajojen istuu kuntien keskeisissä päätöksentekoelimissä, tietysti toinen näkökulma olisi se, että luottaisimme siihen, että vaikka valtio ei niin tarkkaan enää säätelisi näitä asioita, niin kuntapäättäjät pitäisivät huolta kansalaisten tärkeistä palveluista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-22T13:10:57,2016-04-22T13:11:59,Tarkistettu,1.1 2016_42_9,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minusta on syytä myös tällä tasolla kantaa hyvin vakavaa huolta siitä, mikä on kirjastojen tulevaisuus. Kunnissa on usein resurssipula, ja silloin myös valtion toimijoiden on omalta osaltaan varmistettava, että tätä meidän arvokasta järjestelmäämme ei kerta kaikkiaan ajeta alas. Siksi en ole yhtään yllättynyt siitä, että suomalainen kulttuuriväki, kirjastoväki, kaikki ovat käyneet tätä huolestunutta keskustelua hallituksen esityksistä. Noin yleisesti, kun muutenkin puhumme kirjastojen tulevaisuudesta, niin mehän olemme sosialidemokraatteina esittäneet myös sitä, että nämä ajat ovat hyviä aikoja rakentaa ja korjata. Niinpä olemme omassa vaihtoehtobudjetissamme esittäneet esimerkiksi konkreettisia toimia, jotta voisimme näinä aikoina turvata lasten lukuharrastusta ja ihmisten mahdollisuutta käyttää kirjastoja myös niin, että me käyttäisimme rahaa siihen, että kirjastoja kunnostetaan, korjataan, rakennetaan, etenkin kun nyt hallituksen suunnitelmissa on lopettaa kokonaan nämä kirjastorakentamisen määrärahat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-22T13:12:02,2016-04-22T13:13:09,Tarkistettu,1.1 2016_42_10,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kirjastolaitos on rakennuksena ja instituutiona arvokas ja vanha, ja Eduskunnan kirjasto edustaa juuri sitä. Siellä seinällä lukee: ""Hys hiljaa, kirjastolla on korvat."" Täällä puhutaan hiljaisesta tiedosta, mikä on tärkeää. ""Hiljaisuus on vastauksena sietämätön"", sanoi Charles Dickens, mutta hiljaisuus kuuluu kirjastoihin. Tein joku aika sitten Espoon valtuustossa aloitteen siitä, että hiljaiset tilat palautetaan kirjastoon, koska on paljon kirjastoja, missä tilat ovat lähinnä tällaista oleskelu- ja monitoimitilaa. Onkin ilo kertoa, että vastauksena siihen kaupunki otti asiasta onkeensa ja meille on tulossa peräti 127 neliötä uutta tilaa ja siitä osa tulee hiljaiseen tilaan muun muassa uudessa Ison Omenan kirjastorakennuksessa, joka valmistuu. Tämä asia on hyvin tärkeä, että me säilytämme myös jonkun paikan meillä, missä on rauha ja missä on tyyneys ja missä ihmiset voivat rauhassa lukea ja viettää aikaansa. Tämä kirjastojen muuttuminen olohuoneiksi ja oleskelutiloiksi on mielestäni täysin väärä kehityssuunta Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-22T13:13:10,2016-04-22T13:14:15,Tarkistettu,1.1 2016_42_11,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tarvitse olla entinen kulttuuriministeri, että voi puhua kirjastojen puolesta ja kantaa huolta siitä, että kirjastot ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla myös jatkossa. Arvostan suuresti edustaja Zyskowiczin teräviä kommentteja usein keskustelussa, mutta nyt täytyy sanoa, että edustaja Zyskowiczin kirves kyllä karahti oikein isoon kiveen ja toivottavasti sitten jatkossa tulee terävämpiä kysymyksiä. Nimittäin kyllä kirjasto kuuluu semmoisiin peruspalveluihin, joiden täytyy olla kaikkialla saatavilla, ei se voi riippua siitä, mitä kuntapäättäjät kussakin talousahdingossa päättävät. Se on samanlainen koko meidän sivistykseemme ja suomalaiseen kulttuuriimme ja pärjäämiseemme liittyvä yhteinen ominaisuus kuin vaikkapa peruskoulu, joka sekin täytyy kaikkien järjestää, jokaisen kunnan täytyy huolehtia peruskoulutuksesta. Tässä pitää olla harvinaisen kirkkaana mielessä, että kirjastopalvelut ovat se meidän kansallisen kulttuurimme, todellisen lukutaitomme, sivistyksemme osa, josta täytyy pitää huolta, ja toivon, että tätä ei nyt laiteta minkään säästötalkoiden mukana menemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-04-22T13:14:18,2016-04-22T13:15:27,Tarkistettu,1.1 2016_42_12,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä, että kirjastoilla on hieno historia ja tärkeä rooli suomalaisessa arjessa, ja sitä niillä varmasti tulee tulevaisuudessakin olemaan. Itse asiassa kuitenkin aika monissa paikoissa on ollut myös sitä kehitystä nykylainsäädännönkin aikaan, että palvelut ovat keskittyneet kuntaliitosten myötä vain siihen keskuskaupunkiin ja enää ei kaikkialla voida puhua aivan aidosta lähipalvelusta, jos puhutaan fyysisesti kirjastosta. Mutta onneksi pääministeri Sipilän hallitus on ryhtynyt myös toimeen palveluiden sähköistämiseksi. Itse asiassa tulevaisuudessa kirjastot ovat entistä enempi sellaisia paikkoja, että nämä palvelut ovat saavutettavissa erilaisilla keinoilla. Mutta pidän yhtä lailla huolta tulevaisuuden kirjastoista kuin täällä edustajat Viitanen ja Heinäluoma, ne ovat arvokas juttu olleet ja tulevat sitä Suomessa tulevaisuudessakin olemaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-22T13:15:28,2016-04-22T13:16:30,Tarkistettu,1.1 2016_42_13,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei kansa elä vain leivästä, kuuluu vanha sanonta. Tarvitsemme myös sivistystä ja hengen sivistystä, ja tässä suhteessa suomalainen kirjasto on kyllä meidän henkisen sivistyksemme ja tasa-arvomme, voi sanoa, kirkkain timantti. Tässä suhteessa on kyllä todella valitettavaa, että jatkossa voi olla mahdollista se tilanne, että kirjastopalvelut eivät ole tasapuolisesti eri kunnissa saatavilla. Saattaa olla mahdollista, että tulee isojakin aukkoja säästöpaineissa. Puutun myös edustaja Zyskowiczin kommentteihin, jotka yleensä todella ovat teräviä. Kun hän tässä sanoi, että hän luottaa kuntapäättäjiin, niin tässä ei ole kyllä nyt hallituksen toiminnassa logiikkaa. Kun näistä terveysmaksuista puhuttiin, silloin hallitus sanoi, että luotamme kuntapäättäjiin. Sitten kun kuntapäättäjät sanoivat, että me emme halua tehdä näitä säästöjä, niin nyt sitten hallitus sanoo, että nyt niitä pitää leikata jostain muualta. Edustaja Zyskowicz, luottaako hallitus kuntapäättäjiin vai ei?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-22T13:16:32,2016-04-22T13:17:46,Tarkistettu,1.1 2016_42_14,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän arvostavista kommenteista. En itse asiassa ottanut vahvasti kantaa sen puolesta, että riittää, että luotamme kuntapäättäjiin, vaan tarkoitukseni oli edustaja Viitasen ensimmäisen puheenvuoron johdosta tuoda esiin asian molemmat puolet. Eli toisaalta kaikki se, mitä täällä on hyvää sanottu kirjastolaitoksen merkityksestä sekä Suomen kansan historiassa että tänä päivänä ja varmasti myös tulevaisuudessa, pitää paikkansa, ja minun on siihen helppo yhtyä. Halusin vain tuoda esiin sen näkökulman, mikä on niiden pohdiskelujen taustalla, joita hallituksen piirissä on käyty siitä, että kuntien toimintaa ei säänneltäisi nykyiseen tapaan niin tarkasti valtakunnan tasolla eduskunnassa tehtävillä laeilla, vaan annettaisiin kuntapäättäjille lisää liikkumatilaa. Tällainen ajattelu siinä oli taustalla. En sanonut, että juuri tässä asiassa olisi näin hyvä tai tärkeätä menetellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-22T13:17:47,2016-04-22T13:18:51,Tarkistettu,1.1 2016_42_15,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä kuulla, että edustaja Zyskowiczkin on sitä mieltä, että välttämättä ei tarvitsisi näin menetellä. Siksi kyllä haluan nyt hallituspuolueille heittää palloa siinä, että älkää menetelkö näin. Viime kaudella käynnistettiin kirjastolain kokonaisuudistus, ja olisi pähkähullua, että lainsäädäntöä uudistetaan toisella kädellä ja toisella kädellä ilmoitetaan, että hei, teidän ei tarvitse noudattaa lakia. Minä näen tässä aika suuria uhkakuvia, synkkiä pilviä, varsinkin kun sitten tämä resurssipula on tosiasia. En näkisi missään tilanteessa perusteltuina näitä toimia, jotka tosiasiassa tulevat johtamaan kirjastolaitoksen rapautumiseen ja alasajoon. Niille ei ole mitään perusteita. Tietenkin kun hallitus on ottanut nyt joissain hölmöimmissä esityksissään takapakkia, niin voisiko nyt tässäkin suomalaisen kulttuurin ja kirjallisuuden, kansalaisten lukuharrastuksen, lukutaidon edistämisen nimissä tehdä takapakkia ja yhdessä päättää, että turvaamme suomalaisen kirjastolaitoksen tulevaisuuden? Me tiedämme, että kansa rakastaa kirjastoja. Joka kerta, kun joku kirjasto meinataan jossain kunnassa lakkauttaa, kyllä siellä aikamoinen kansanrintama on sanomassa, että ette vie minun kirjastoani. Lähikirjastokin on hyvin tärkeä, ja tänä päivänä esimerkiksi lähiöissä ja muualla täytyy olla näitä (Puhemies koputtaa) palveluja saatavilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-22T13:18:52,2016-04-22T13:20:13,Tarkistettu,1.1 2016_42_16,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Puhutaan nyt ihan rehellisesti tästä asiasta. Tarkoituksena oli kuitenkin saada aikaan säästöjä, se oli tämän koko harjoituksen lähtökohta, ei niinkään se, että kunnallista itsehallintoa tässä vahvistettaisiin. Silloin lopputulos hallituksen toiveesta on se, että myös kirjastomäärärahoista kunnat säästäisivät rahaa. Tämä tarkoittaa sitä, että tämä elintärkeä palvelu heikkenisi, ja sitä on syytä vastustaa. Kirjastot ovat suomalaisen sivistyksen kulmakivi, ja myöskin suomalaisen Pisa-menestyksen ja lukutaitomenestyksen kulmakivi piilee juuri kirjastoissa. Se tarkoittaa myöskin sitä, että maahanmuuttajille kirjasto on myös paikka, jossa voi kokoontua, tehdä läksyjä ja sopeutua paremmin suomen kieleen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Eduskunnan kirjasto on hyvin resursoitu laitos, se on tutkimukselle ja tutkijoille äärimmäisen tärkeä, mutta asiakkaat eivät ehkä ole löytäneet sinne parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä on vastakohtana sille, että suomalaisten kunnallisten kirjastojen käyttöaste on valtava ja niiden lukija- ja lainamäärät ovat edelleen äärimmäisen korkealla tasolla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-22T13:20:14,2016-04-22T13:21:32,Tarkistettu,1.1 2016_42_17,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todellakin niin, että Suomessa kirjastojen ystäviä ovat kaikki, ja kunnat varmasti pitävät huolen siitä, että kirjasto on se asia, jonka puolesta halutaan tehdä töitä ja jota halutaan kehittää. Näin on kotikunnassanikin. Mutta mitä sitten tulee tähän taloudenpitoon, niin sekin on huomioitava kuntapäättäjien, että kun valtiovalta lähettää aina sanktioita leikkaamalla sitä sun tätä — sekin on yleisen taloustilanteen sanelema totuus — sekin on otettava huomioon, koska siinähän pahimmillaan käy niin, että jos kunta ei pidä taloudestaan huolta ja mennään sitten asteikolla kriisikuntaan, niin se johtaa taas sitten siihen tilanteeseen, jossa kunta pistetään selvitystilaan, minkä jälkeen valtioneuvosto tekee päätöksen, ja todennäköisesti liitos tapahtuu lähimpään naapurikuntaan, mikä parhaaksi siinä tilanteessa katsotaan. Siinä tilanteessa ei ole sitten enää valintakeinoja. Elikkä kyllä tämä talouden hyvän tason pitäminen kunnissa on kaikille kunnan luottamushenkilöille ja virkamiehille asia numero yksi. Mutta valtiovallan on pidettävä huoli myös siitä, että työllistämismahdollisuuksia tulee muuallekin kuin keskuspaikkoihin. Muutenhan tämä Suomi kuolee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-04-22T13:21:34,2016-04-22T13:22:40,Tarkistettu,1.1 2016_42_18,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus suhtautuu erittäin arvostavasti kirjastolaitokseen, ja siitä esimerkkinä on se, että aivan tähän lähelle nousee tällä vaalikaudella keskustakirjasto. Se on 100 miljoonan euron hanke, johon valtion tukea tulee 30 miljoonaa euroa, niin että se on erittäin suuri huomionosoitus kirjastolaitokselle. Edustaja Heinonen nosti keskusteluun veteraanikansanedustajien haastattelut. Viime vuonna niitä tehtiin 13 kappaletta. Kaiken kaikkiaan veteraanikansanedustajia on haastateltu 932 kappaletta. Työ etenee. Mutta tullakseen veteraanikansanedustajaksi täytyy olla entinen kansanedustaja, ja me tiedämme, että Kanerva ja Zyskowicz varmasti jatkavat pitkään, joten he eivät tällä tietämällä pääse haastatteluun vähään aikaan. Sen sijaan hyviä uutisia kysymykseesi: Pääsihteeri Tiitinen tullaan haastattelemaan. Hän on suullisesti lupautunut, että hän on käytettävissä, ja hän pystyy syventämään sitä tietoa, mikä tähän eduskuntatyöhön liittyy, ja tuomaan toisen näkökulman, hieman erilaisen näkökulman kuin mikä kansanedustajilta itseltään nousee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-04-22T13:22:42,2016-04-22T13:24:01,Tarkistettu,1.1 2016_42_19,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kirjaston puheenjohtajalle, edustaja Kiurulle, tästä vastauksesta. On hienoa, että tällainen kokenut virkamies kuin väistynyt pääsihteeri Seppo Tiitinen saadaan tähän kokonaisuuteen mukaan. Minun mielestäni se on hyvä pitää mielessä, että meillä on talossa monia pitkän linjan tekijöitä, ja tämä on ehkä hyvä perinne aika-ajoin katsoa, onko sellaisia henkilöitä, joilla olisi kerrottavaa tulevaisuuden tutkijoille. Ja niin kuin tässä kirjaston kertomuksessa todetaan, kirjasto on antanut myös käyttöluvan koko haastatteluaineistoon kahdelle Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijalle, eli tätä hyödynnetään myös hyvällä tavalla. Hienoa, että nämä ovat käytössä — vaikka se Tiitisen lista ei haastattelussa selviäisikään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-22T13:24:02,2016-04-22T13:25:00,Tarkistettu,1.1 2016_42_20,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä olemme varmasti kaikki samaa mieltä, mutta minä nyt vielä haluan edustaja Hoskosenkin puheenvuoron johdosta todeta, että eihän tässä ole hallituksen ja hallituspuolueiden logiikan kanssa päätä eikä häntää. Toisaalta sanotaan, että me kaikki rakastamme kirjastoja, ja niin kansa rakastaa, mutta samaan aikaan hallitus antaa sen signaalin kuntapäättäjille, että säästäkää muun muassa kirjastoista näiden normitalkoiden nimissä. Ettekö te, arvoisat hallituspuolueen edustajat, ole nähneet ja kuulleet sitä huolta, minkä tämä hallitusohjelma aiheutti? Se tuntuu pähkähullulta, että sanotaan, että lakia ei tarvitse noudattaa näissä asioissa. Ihan sama pätee nuorisotoimen tämän kaltaisiin kysymyksiin. Tämä on hyvin vakava, iso asia, mikä äärellä olemme. Olen siitä tyytyväinen, että täällä on tullut hallituspuolueiltakin ymmärtämystä ylipäätään kirjastolaitosta kohtaan. Minä nyt toivon, että voisitteko viedä terveiset teidän ministerillenne, arvoisat edustajat Zyskowicz ja Heinonen, että tämä hanke kerta kaikkiaan on kestämätön ja se on peruttava. Eli hallituksen ei tule ajaa alas suomalaista hienoa kirjastolaitosta. (Timo Heinonen: Ei hallitus sitä alas aja!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-22T13:25:01,2016-04-22T13:26:08,Tarkistettu,1.1 2016_42_21,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,Sitten puhujalistan pariin. Edustaja Heinonen on siinä ensimmäisenä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_42_22,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan kirjaston kertomuksesta olemme vuosittain käyneet täällä keskustelua, ja tietysti monien isojen keskustelujen ympärillä tämä tuntuu aina vähän pienemmältä asialta. Mutta kun itse aikanaan ensimmäisen eduskuntakauden sain olla myös Eduskunnan kirjaston hallituksessa ja silloin kirjaston puheenjohtajana toimi pitkän linjan parlamentaarikko kansanedustaja Tuomioja, niin sain kyllä hyvän perehdytyksen kirjastomme toimintaan ja myös siihen, että tällä on paljon paljon isompi merkitys kuin tavallisessa julkisessa keskustelussa halutaan ymmärtää tai tiedetään. Usein ajatellaan, että siellä on kirjastokin kansanedustajien käytössä, mutta tällä kirjastollahan on paljon paljon isompi merkitys. On usein mukava ollut huomata, miten nuoret ovat löytäneet Eduskunnan kirjaston ja hyödyntävät sitä tutkimustyössä. Tämä on myös loistava paikka saada sellaiset kirjat luettavaksi, mitkä usein ovat monesta muusta kirjastosta varattuina pitkillä varauslistoilla. Eduskunnan kirjaston peruskorjaus saatiin päätökseen, ja viime vuosi oli ensimmäinen uusissa tiloissa. On myönteistä nähdä myös se, että ihmiset ovat löytäneet takaisin tämän kirjaston asiakkaiksi. Lainojen määrät eivät toki ole vielä aivan sillä tasolla kuin ne ennen remonttia olivat, mutta siellä on selkeä nousu, 11,4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Uskon, että se tästä jonkin verran vielä tulee kasvamaan, vaikkei aivan niihin lukuihin ehkä enää tulla pääsemään sähköisiin malleihin siirryttäessä. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: On hienoa, että veteraanikansanedustajien haastatteluja on pystytty tekemään vuosittain lisää, viime vuonna 13, ja näitä tutkimuksia on jatkettu. Yksi hieno uutinen tässä lyhyessä täysistunnossa oli se, että tullaan haastattelemaan myös väistynyt, arvostettu pääsihteeri Seppo Tiitinen tähän muistitiedon keräysprojektiin. Toivottavasti myös kansanedustajat Kanerva, Zyskowicz ja esimerkiksi Tuomioja saadaan mukaan, sillä on tärkeää, että tieto on kansissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-22T13:26:14,2016-04-22T13:28:46,Tarkistettu,1.1 2016_42_23,42/2016,2016-04-22,12.59,13.31,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä muistitiedon kerääminen ja hiljaisen tiedon saattaminen kansioihin on tärkeää, ja sille löytyy kannatusta. Eduskunnan kirjasto on arvokas ja perinteinen ja on juuri sellainen kirjasto, jollaisena me olemme tottuneet kirjaston näkemään. Siellä on rauhallista ja hiljaista, ja tämä kehitys ei, ikävä kyllä, niin kuin tuossa edellisessä puheenvuorossani jo otin esille, ole kaikissa kirjastoissa samanlaista. Tämä on se, mitä kyllä kaivataan. Eli tosiaan kirjastot ovat joissakin paikoissa hyvinkin meluisia. Siellä on lähinnä olohuonemainen ja oleskelutilamainen tunnelma, ja se on toki ymmärrettävää, että nuoret hakeutuvat kirjastoihin. Ei välttämättä ole niitä tiloja sitten muualla. Mutta kyllä meidän pitää pitää kiinni siitä periaatteesta, että kirjastossa on se rauha ja hiljaisuus myös niille, jotka sitä kaipaavat. Hiljaisten tilojen puute on noussut ongelmaksi monissa kirjastoissa ja monilla paikkakunnilla. Tosiaan Espoossa valtuutetut ottivat tähän hyvin kantaa, ja tein valtuustoaloitteen, jotta hiljaisia tiloja palautettaisiin niille, jotka niitä kaipaavat. Opiskelijat muun muassa hakevat paikkaa, missä voivat opiskella ja tehdä tehtäviään. Aloite sai hyvin kannatusta. Myös kuntalaiskysely asiasta tehtiin paikallisen Länsiväylä-lehden toimittamana, ja 84 prosenttia haastatteluun vastanneista oli sitä mieltä, että kyllä hiljaisille tiloille on kysyntää ja ne eivät saa kadota kirjastoista. Meille on tosiaan tulossa yli 100 neliötä uutta tilaa Espooseen ja siitä osa hiljaiseen kirjastoon. Myös Kauklahden kirjastossa on otettu käyttöön hieno käytäntö, että henkilöt voivat päästä omilla kirjastokorteillaan sisälle ilman, että siellä on valvojia. Se antaa vastuuta ja vapautta, mutta myös sitä, että on olemassa jossakin tila, missä on rauhallista ja mukavaa tutustua kirjoihin. Se on auki kello 10:een asti illalla. Tämän ovat opiskelijat ja nuoret ottaneet hyvin mieluusti vastaan. Tällaisia erilaisia uusia ideoita myös kirjastomaailmaan kaivataan, ja ne ovat tervetulleita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-22T13:28:47,2016-04-22T13:30:53,Tarkistettu,1.1 2016_43_1,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on ajankohtaiskeskustelu veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä. Ajankohtaiskeskustelun avaa keskustelualoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Outi Alanko-Kahiluoto. Hän käyttää enintään kymmenen minuutin puheenvuoron. Seuraavan, enintään viiden minuutin puheenvuoron käyttää valtiovarainministeri Alexander Stubb. Muut puheenvuorot varataan P-painikkeella, ja ne saavat kestää enintään 2 minuuttia. Myönnän puheenvuorot harkitsemassani järjestyksessä. Lisäksi myönnän harkintani mukaan 1 minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_43_2,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Veronkierron ja verovälttelyn kitkeminen on ajankohtainen ja polttava kysymys kaikkialla maailmassa. Veropaon takia menetetään varoja, jotka ovat pois palveluista ja ihmisten hyvinvoinnista. EU-maiden vuosittain harmaalle taloudelle ja verovälttelylle menettämä summa ylittää niiden yhteenlasketun terveysbudjetin. Myös Suomi menettää joka vuosi satoja miljoonia euroja. Veropako tekee Suomen talouteen loven, jota paikatakseen valtio hakee erilaisia säästökohteita. Istuva hallitus on leikannut eniten heikompiosaisilta. Kaikissa maissa eniten verovälttelystä ovat joutuneet kärsimään nimenomaan tavalliset pienituloiset ihmiset. Verovälttely on suuri syy eriarvoisuuden kasvuun. Maailman rikkain prosentti omistaa enemmän kuin muut yhteensä, ja eriarvoistuminen jatkuu niin maiden välillä kuin sisälläkin. Kehitysmaille veroparatiisitalous on kohtalokkainta: köyhimmistä maista valuu vuosittain verottamatonta pääomaa yli 800 miljardin edestä veroparatiisikätköihin pienelle rikkaalle eliitille. Summa vastaa yhdeksänkertaisesti kehitysavun kokonaismäärää. Myös suuryritysten aggressiivinen verosuunnittelu on suunnaton epäkohta. Sen maksajia ovat muun muassa pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua käyttää verosuunnittelupalveluita ja jotka siksi menettävät kilpailuasemiaan. Veronkierto ja verovälttely on vihdoin otettava vakavasti. Myös Suomen pitää tehdä kaikki mahdollinen paremman veronkannon eteen sen sijasta, että lahjoitamme vapaaehtoisesti yhteisiä varojamme veroparatiiseihin. EU:ssa ja OECD:ssä on käynnissä useita isoja veronkiertoon liittyviä hankkeita. Suomen hallitus ei kuitenkaan ole esittänyt konkreettisia uusia toimia veronkierron ja verovälttelyn ehkäisemiseksi. Päinvastoin, Suomi on suhtautunut nihkeästi useisiin verotuksen avoimuutta lisääviin ja verokikkailun mahdollisuuksia rajaaviin hankkeisiin. Tähän mennessä Suomi on ollut veroparatiisikysymyksissä enemmän jarrumiehen kuin ratkaisijan roolissa. (Olavi Ala-Nissilä: Miten niin?) Suomi ei saa enää jäädä takapenkkiin venkoilemaan, vaan meidän on tehtävä kaikkemme veronkierron ja verovälttelyn kertakaikkiseksi lopettamiseksi. Ellemme ole osa ratkaisua, olemme osa ongelmaa. Panama-paperit eli julkisuuteen vuotanut jättimäinen veroparatiiseihin liittyvä paljastus muutti monien maiden suhtautumisen veronkiertoon ja verovälttelyyn. Panamalainen asianajotoimisto ehti edesauttaa useiden satojen valtionpäämiesten, yritysten, rikollisten ja julkisuuden henkilöiden veronkiertoa. Suomi ei ole viaton saareke veroparatiisitalouden ulkopuolella. Esimerkiksi Nordealla on ollut jopa 400 panamalaisen asianajotoimiston perustamaa pöytälaatikkofirmaa. Poliitikot ovat pitkään olleet haluttomia puuttumaan veroparatiiseihin ja halunneet jättää salaisuuksien verhon taa myös poliittisen sekä taloudellisen eliitin kytkökset veroparatiiseihin. Nyt tämä verho on revittävä alas. Konkreettisia keinoja verovälttelyyn puuttumiseksi on olemassa. Esitän seuraavassa muutamia, joihin hallitus voi heti ryhtyä: Ensinnäkin on lisättävä avoimuutta. Verottajalla, poliisilla, toimittajilla ja kansalaisilla pitää olla mahdollisuus saada kansainvälisten suuryritysten vero- ja muut taloudelliset avaintiedot osana normaalia talous- ja veroraportointia. Avoimuus auttaa paitsi hillitsemään verovälttelyä myös arvioimaan ongelman laajuutta. Jokaisen yrityksen tulisi paljastaa verot ja muut taloudelliset tunnuslukunsa siinä maassa, jossa sillä on liiketoimintaa. Tärkeä keino tässä on julkinen maakohtainen raportointi. Sen ansiosta voitaisiin varmistaa, että yritys maksaa veronsa Suomeen, jos se tekee täällä tuloksensa. Komissio julkaisi juuri esityksensä suuryritysten verotietojen julkisesta maakohtaisesta raportoinnista. Tämä on tärkeä askel, mutta esitystä pitää vielä parantaa. Suomen hallituksen tulee EU:ssa ajaa julkista maakohtaista raportointia koskemaan kattavasti kaikkia maita ja kaikkia suuryrityksiä eli yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Suomessa otettiin viime hallituskaudella vihreiden ajama edistysaskel, kun Suomen enemmistöomisteiset valtionyhtiöt alkoivat raportoida verojalanjäljestään siinä maassa, jossa ne toimivat. Tätä raportointia koskevassa ohjeistuksessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa. Pääministeri Sipilä on sanonut tuovansa valtion omistajaohjausstrategian eduskuntaan vielä tänä keväänä. Hallituksen pitää tässä yhteydessä varmistaa, että Suomen valtion enemmistöomisteisten yritysten maakohtainen raportointi saadaan kattavaksi ja sen porsaanreiät tukitaan. Veronkierron ja harmaan talouden torjumiseksi tulisi valvonnan määrärahojen olla riittävät. Suomen Kuvalehti uutisoi kuitenkin viime viikolla, kuinka istuva hallitus on leikannut veronkierron torjunnasta eri viranomaisilta miljoonia euroja. (Timo Heinonen: Tilastot kertovat toisin!) Suomessa veroparatiisitaloutta ovat muutamien yksittäisten toimittajien ja tutkijoiden lisäksi tutkineet kansalaisjärjestöt Finnwatch ja Kepa. Myös niiden rahoitusta hallitus on leikannut merkittävästi. Leikkausten sijaan veroparatiisitaloutta valvovien viranomaisten, kuten verottajan ja poliisin, resursseja on lisättävä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita tuettava. Arvoisa rouva puhemies! Avoimuutta on lisättävä julkisilla rekistereillä yritysten tosiasiallisista omistajista, jotta tiedämme, keitä yrityksissä oikeasti toimii ja ketkä ne omistavat. Viime viikon lopulla uutisoitiin, että Euroopan maat aikovat perustaa rekisterin, josta pystyisi näkemään yritysten todelliset omistajat. Amsterdamin valtiovarainministerikokouksessa kaikki kokoukseen osallistuneet EU-jäsenmaat ilmoittivat lähtevänsä mukaan Euroopan laajuiseen ja täysin julkiseen rekisteriin. Samaan aikaan kun muualla Euroopassa sitoudutaan perustamaan julkisia rekistereitä yritysten todellisista hyödynsaajista, Suomessa keskustelu on nurinkurisesti kulkenut vastakkaiseen suuntaan. Hallitus on tuonut eduskuntaan jälleen esityksen hallintarekisteristä, joka romuttaisi pörssiosakeomistusten säilyttämisen julkisina. Hallintarekisteröintiä ei pidä sallia, vaan Suomen on pidettävä kiinni omasta avoimen omistuksen mallistaan. Suomen hallituksen on ajettava sitä, että koko EU siirtyy suoraan, avoimeen arvopaperisäilytykseen. Viranomaisten välisessä tietojenvaihdossa ollaan vihdoin siirtymässä pyyntöihin nojaavasta järjestelmästä automaattiseen tietojenvaihtoon. Automaattista tietojenvaihtoa on tehostettava laajentamalla sitä koskemaan yhä useampia maita ja sanktioimalla ulkopuolisia maita veroilla. Esimerkiksi Yhdysvalloista voitaisiin ottaa oppia. Jos jokin yksittäinen veroparatiisi ei suostu täysin avoimeen tietojenvaihtoon Yhdysvaltain veroviranomaisten kanssa, kaikelle maksuliikenteelle Yhdysvaltain ja kyseisen veroparatiisin välillä lätkäistään 30 prosentin rangaistusvero. Arvoisa rouva puhemies! OECD:lla, EU:lla tai Suomella ei ole tätä nykyä veroparatiiseista mustaa listaa, joka olisi riittävän kattava ja tehokas. EU:lla ei ole kriteereitä, joilla listalle joutuu, eikä se tee yhteisiä päätöksiä listalle joutumisesta tai sen seurauksista. Hallituksen tulee ajaa EU:lle yhteiseen kriteeristöön ja päätöksentekoon nojaavaa mustaa listaa, jolla voi olla myös EU-maita. Lisäksi tarvitsemme sanktioita. Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat ministerit! Lopuksi: Pääministeri Sipilä on luvannut, että Suomeen perustetaan veroparatiisien torjuntaan parlamentaarinen ryhmä. Olemme valmiita tarjoamaan yhteistyötä ja toimimaan aktiivisesti parlamentaarisessa työryhmässä, jotta veropako saadaan tilkittyä. Mutta työryhmän pitää puuttua paitsi laittomaan veronkiertoon myös laillisuuden rajamailla häilyvään aggressiiviseen verosuunnitteluun. Ryhmän on saatava tarkat tiedot toimista, joilla hallitus pureutuu veroparatiisitalouteen. Ryhmän on lisäksi voitava esittää suosituksia hallitukselle sekä seurata, miten näitä viedään eteenpäin. Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat ministerit! Sipilän hallituksen ministerit ovat vakuuttaneet, että hallitus on valmis tekemään kaikkensa veronkierron vähentämiseksi. Olen tästä hyvin iloinen. Haluamme kuitenkin nyt kuulla, mitä keinoja hallitus on valmis edistämään veronkierron tilkitsemiseksi. Sanoista on nyt vihdoin päästävä tekoihin. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-04-26T14:02:11,2016-04-26T14:12:23,Tarkistettu,1.1 2016_43_3,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Seuraavaksi ministeri Stubb, enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_4,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustelu on erittäin ajankohtainen, ja tänään tulemme varmaan keskustelemaan kahdesta kokonaisuudesta, joista ensimmäinen liittyy veronkierron estämiseen ja toinen harmaan talouden torjuntaan. Tämä on siinäkin mielessä ajankohtainen, että olin puolisentoista viikkoa sitten Washingtonissa kevätkokouksessa, jossa IMF:n puitteissa ja kansainvälisten kollegoiden kanssa käytiin pitkä keskustelu, ei vain Panama-papereista vaan veronkierrosta ylipäätään, ja toisekseen viime viikon lopulla — torstaina, perjantaina ja lauantaina — meillä oli Amsterdamissa Ecofin-kokous, jossa tämä nousi pääteemaksi. Minä uskon, että meillä jokaisella tässä salissa on yhteinen tavoite, ja se on se, että kitketään harmaa talous ja veronkierto. Minkä takia? Sen takia, että se rapauttaa ja kaventaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa, ja sen takia olen äskeisen puhujan kanssa tästä yleisestä tavoitteesta pitkälti samaa mieltä. Tässä keskustelun aikana tulen myös nostamaan esille kuusi konkreettista toimenpidettä, jotka me teemme harmaan talouden torjumiseksi, ja kuusi veronkierron pohjalta. Mutta tässä alustuspuheenvuorossa käyn läpi kokonaisuuden yleisellä tasolla. Me emme voi hyväksyä sellaista järjestelmää, jossa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja rehellisten yritysten ja veronmaksajien verotaakkaa lisätään harmaan talouden ja veronkierron kautta. Se on meidän kaikkien yhteinen tavoite. Meidän tavoitteenammehan on, että verotulot kerätään mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti, siitä ei varmaankaan ole kahta sanaa, ja se käytännössä tarkoittaa sitä, että meillä pitää olla mahdollisimman laajat veropohjat ja matalat verokannat ja verojärjestelmässä olevia porsaanreikiä pitää matkan varrella myös kyetä tukkimaan. Kaikkihan lähtee siitä, että pääoma pitkälti liikkuu nykymaailmantaloudessa vapaasti, mikä tarkoittaa sitä, että jos haluamme kitkeä harmaata taloutta, jos haluamme kitkeä veronkiertoa, niin paras tapa tehdä se on tietysti kansainvälinen yhteistyö. Tämähän keskittyy kolmeen kokonaisuuteen, joista ensimmäinen on OECD:n BEPS, jossa on 15 toimenpidettä, toinen on EU ja siihen liittyvä lainsäädäntö, ja kolmas on kahdenväliset sopimukset, joita Suomi tässä matkan varrella tekee. Olen edellisen puhujan kanssa eri mieltä siitä, että hallitus olisi jollain tavalla ollut passiivinen tai ei eturintamassa. Voin hyvin siteerata hetken kuluttua esimerkiksi sitä puheenvuoroa, jonka pidin Amsterdamissa. Kyllä me olemme lähteneet siitä, että Suomi on veronkierron ja harmaan talouden torjunnan osalta ollut aktiivinen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä. Me olemme olleet siinä eturintamassa kutakuinkin kaikissa meidän puheenvuoroissamme. Esimerkki: OECD:n veropohjien rapautumista ja voittojen siirtoja vastaan suunnattu BEPS-hanke, siinä olemme olleet eturintamassa, ja siihenhän pohjautuu tietysti myös komission paraikaa valmistelema veronkierron vastainen direktiivi, josta pyritään pääsemään yhteisymmärrykseen Ecofin-kokouksessa Brysselissä toukokuussa. Itse Amsterdamissa puhuin paljon siitä, että Panama-paperit olivat game changer — game changer siinä mielessä, että nyt meillä on myös EU:n puitteissa mahdollisuus toimia mahdollisimman ripeästi, ja tämä hetki kannattaa käyttää hyväkseen. Meidän tavoitteenamme on totta kai se, että yritysten tulosta verotetaan siinä maassa, missä tulos syntyy. Tähän liittyy maaliskuussa jo sovittu verotietojen maakohtainen raportointi viranomaisten välillä ja kansallinen valmistelu direktiivin täytäntöön panemiseksi, joka on paraikaa meillä Suomessa käynnissä. On myös muita kokonaisuuksia, joita tänään varmaan käsitellään. Verojen välttely. Siihen pitää vaikuttaa totta kai myös kansallisella lainsäädännöllä, ja lyhyt, nopea lista siitä, mitä me olemme jo tehneet näiden säännöksien puolella, siis Suomessa ylipäätään: väliyhteisöt, korkovähennysoikeuden rajoittaminen, yleinen veronkierron säännös, siirtohinnoittelusäännökset sekä rajoitettu emo- ja tytäryhtiödirektiiviin perustuva hybridisäännös, joiden jatkokehittämistä arvioidaan myös EU:n ja OECD:n hankkeiden yhteydessä. Tähän kaikkeen liittyy tietenkin automaattinen kansainvälinen verotietojen vaihto, ja tästähän me sovimme jo EU:n puitteissa maaliskuussa siten, että tietojenvaihto astuu voimaan vuoden 2017 alussa ja koskee vuoden 2016 verotietoja. Eli tällä saralla tapahtuu paljon. Harmaan talouden torjuntastrategia, se valmistui muutama viikko sitten. Resursseista on paljon puhuttu. Me tulemme käymään läpi tämän kokonaisuuden ja tulemme myös sen jälkeen harkitsemaan, onko lisäresursoinnin tarvetta. Sisäisen turvallisuuden määräraha, 50 miljoonaa. Äsken tapasin kaikkien virastojen johtajat, ja Tulli kertoi, että he ovat käyttäneet siitä 50 miljoonasta karkeasti 4 miljoonaa harmaan talouden torjumiseen. Tulorekisterin perustaminen on hyvä harmaan talouden torjuntahanke. Siinähän on palkkatietojen ilmoitusvelvollisuus vuosi-ilmoittamisen sijaan, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen verovalvonnan. Rahanpesun, terrorismin rahoittamisen torjuntaa tehostetaan EU:n piirissä, ja Suomessa valmistelut ovat jo pitkällä. Emo—tytäryhtiö-direktiivi viedään eteenpäin. Ja sitten ei pidä myöskään unohtaa kahdenvälisiä verotuksen tietojenvaihtoa koskevia sopimuksia ja verosopimuksia, joita solmitaan jatkuvasti. Lopuksi, rouva puhemies, tiedostaen, että olen jo 36 sekunnilla aikani ylittänyt, totean, että kahdenväliset verosopimukset eivät myöskään lakkaa olemasta, tästä esimerkkinä Espanjan kanssa tehty verosopimus, ja viikonlopun Ecofin-kokouksessa saimme Portugalin kollegalta vahvistuksen siitä, että myös Portugalin kanssa pääsemme solmimaan uuden, Suomen tavoitteiden mukaisen sopimuksen muun muassa eläkkeiden verotuksen osalta. Summa summarum, veronkierto on ilmiö, johon pitää ja kannattaa puuttua erittäin kovalla kädellä. Mitä tehokkaammiksi maiden välinen tietojenvaihto sekä muut sähköiset valvontamahdollisuudet kehittyvät, sitä paremmat mahdollisuudet viranomaisilla on pärjätä rikollisia vastaan. Eli jatketaan taistelua väsymättä usein eri toimenpitein niin kansallisesti kuin kansainvälisilläkin areenoilla. Tätä taustaa vasten: tämä keskustelu on ajankohtainen, mielenkiintoinen, ja odotan sitä innolla. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-26T14:12:27,2016-04-26T14:19:08,Tarkistettu,1.1 2016_43_5,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Kiitoksia. — Menemme ensiksi näihin 2 minuutin mittaisiin puheenvuoroihin, ensimmäisenä edustaja Alanko-Kahiluoto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_6,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvin tervetullutta, että hallitus vakuuttaa ottavansa veropaon vakavasti. Kaunista puhetta — tekoja kuitenkin nyt odotamme. Valtiovarainministeri ihmetteli kritiikkiä siitä, että Suomen hallitus olisi ollut saamaton tai passiivinen verovälttelyyn puuttumisessa. Mihin viittasin? Edellisen suuren verovälttelyvyyhdin paljastaneen Lux Leaks ‑tietovuodon jälkeen viime syksynä Euroopan parlamenttiin perustettiin vihreiden aloitteesta erityisvaliokunta tutkimaan verotuksen porsaanreikiä. Tällöin Suomi kuului niiden maiden joukkoon, jotka eivät antaneet asiakirjoja näiden verotuksen porsaanreikien tutkimiseksi tai paljastamiseksi (Alexander Stubbin välihuuto) — minulla on tässä lista näistä maista. Ja fakta tosiaan on se, että viime syksynä Suomen hallituksen kanta oli vielä hyvin nihkeä tähän verovälttelyyn puuttumiseen. Mutta olen toki hyvin iloinen, jos kanta nyt on muuttunut, ja kannustan todellakin Suomen hallitusta kulkemaan tähän suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-04-26T14:19:17,2016-04-26T14:20:28,Tarkistettu,1.1 2016_43_7,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella ei ole veronkierron ja verosuunnittelun vastustamisessa vähääkään uskottavuutta. Se vain korostuu, kun vertaa hallituksen toimintaa ennen Panaman papereita ja sen jälkeen. Hallituksella oli hyvä perintö. Lainaus: ""Suomi näyttää havittelevan itselleen edelläkävijän roolia veroparatiisien ja veronkierron vastaisessa taistelussa."" Näin kuvaili Helsingin Sanomat Jutta Urpilaisen kokoon kutsumaa ensimmäistä EU-kokousta veronkiertoa vastaan kolme vuotta sitten. Mutta enää Suomi ei ole edelläkävijä vaan perässä vedettävä. Edellisen hallituksen kärkihankkeena oli harmaan talouden vastainen ohjelma. Sipilän hallitus romutti sen. Rahat vietiin, henkilöstöä supistettiin. Kiivaan kritiikin jälkeen osa rahoista palautettiin jälkeenpäin, mutta alle puolet, ja vahinko oli jo tehty. Mitä hallitus teki ennen Panama-vuotoa? Hallitus tarjoili veronkiertäjien armahduslakia, jossa miljoonien eurojen verorikoksesta olisi saanut mitättömät rapsut. Lisäksi hallitus tarjoili suoran omistuksen piilottamista hallintarekistereihin, ja lisäksi kaksi hallituksen ministeriä oli hankkinut käytännön kokemusta veroparatiisista tai verosuunnittelusta. Entä mitä Panama-vuodon jälkeen? Yhtäkkiä tapahtuu kääntymys, yhtäkkiä hallituksella on joka päivälle jotain nimellisiä toimia ja julkilausumia. Se ottaa itselleen kunniaa EU:n toimista, mutta ne ovat vasta alkutekijöissään. Siksi on sanojen sijaan keskityttävä tekoihin. Jatkaako Suomi jarruttamista, kuten tähän saakka? Onko siis kyse uskoontulosta vai ulkokultaisuudesta? Nyt on tilaisuus todistaa puheet myös teoilla. Vastatkaa, ministeri Stubb: Kannatatteko yleisöjulkisuutta, yleisöjulkisuutta eurooppalaisen omistajarekisterin julkaisemisessa? Kannatatteko yleisöjulkisuutta, siis yleisöjulkisuutta yhtiöiden voittojen ja verojen maakohtaisessa julkaisemisessa? Kyllä vai ei? Kannatatteko täyttä avoimuutta myös Brysselissä eikä vain salamavalojen välkkeessä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-26T14:20:29,2016-04-26T14:22:32,Tarkistettu,1.1 2016_43_8,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaikka nykyisen hallituksen meriitit tähän asti eivät veronkierron estämisessä ja veroparatiisien kuriin laittamisessa ole erityisen hyvät, niin minä haluan katsoa eteenpäin ja toivoa, että jatkossa otamme isoja askelia tässä. Tietenkin tätä helpottaa se, että hallituksessa ainakin kahdella ministerillä on myös käytännön kokemusta siitä, miten veroparatiiseissa yrityksiä järjestellään. Pitää myös antaa kiitosta silloin, kun on kiitoksen paikka. Nimittäin ministeri Stubb, niin kuin mainitsi, Portugalin kanssa sai neuvoteltua verosopimusta uudestaan, kun Portugaliin tuli vasemmistohallitus. Ajatella jos Suomessa olisi vasemmistohallitus, miten hyvin hoidettaisiinkaan veroparatiisiasioita. Arvoisa rouva puhemies! Meidän pitää saada veroparatiisit ja laiton rahojen kätkeminen, piilottaminen ja pyörittäminen kuriin. Mutta samaan aikaan pitää muistaa, että vähintään iso osa tästä ongelmasta on laillinen verojen aggressiivinen välttely. Ei riitä, että me tuomitsemme ja sanomme, ettemme hyväksy rikollista toimintaa — sitähän ei kukaan hyväksy — vaan meidän pitää myös tehdä rikolliseksi sellaista toimintaa, jossa vältetään veroja nyt laillisesti, niin sanotun laillisen veronkierron kautta. Esimerkkejä siitä, mitä meidän pitäisi tehdä: Meidän pitäisi estää mahdollisuus veronkiertoon vakuutuskuorilla, holdingyhtiöillä ja muilla tämänkaltaisilla järjestelyillä. Meidän pitäisi laajentaa väliyhteisölain soveltamista siten, että alhaisen verotuksen maassa keinotekoisesti näytetty tulo verotettaisiin Suomessa, tai esimerkiksi ottaa mallia Ruotsista: poistetaan porsaanreiät korkojen verovähennysoikeutta rajoittavista säädöksistä. (Puhemies koputtaa) Ruotsissa on valmisteltu malli, (Puhemies: Aika!) jossa oman konsernin sisällä annettuja lainoja ei voi vähentää. Tässä kaksi konkreettista esimerkkiä, mihin te varmasti nyt tartutte.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-04-26T14:22:33,2016-04-26T14:24:49,Tarkistettu,1.1 2016_43_9,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Harmaa talous on monella tapaa yhteiskuntamme merkittävimpiä haasteita, niin kuin on todettu. Harmaasta taloudesta aiheutuu Suomessa suoria verotulojen menetyksiä yhteiskunnalle, se heikentää yleistä veromoraalia ja vaikeuttaa laillista toimintaa harjoittavien yritysten kilpailumahdollisuuksia. Harmaan talouden torjunta edellyttää valtiolta määrätietoisia toimenpiteitä. Keskeistä on rikosten tekomahdollisuuksien vähentäminen, kiinnijäämisriskien lisääminen sekä viranomaisten reagointikyvyn parantaminen harmaan talouden paljastamisessa ja torjunnassa. Sekä poliisi, syyttäjälaitos, tuomioistuinlaitos, Tulli että Verohallinto tarvitsevat tämän vuoksi riittävät voimavarat harmaan talouden tehokkaaseen torjuntaan. Panostukset harmaan talouden torjuntaan maksavat nopeasti moninkertaisesti itsensä takaisin verotuloina, jotka eivät muutoin tulisi valtiolle. Viime hallituskaudella RKP oli erittäin aktiivisesti mukana hallituksessa harmaan talouden torjuntaohjelman täytäntöönpanossa. Siksi me myös esitimme varjobudjetissamme 20 miljoonan euron lisämäärärahaa harmaan talouden torjuntaan vuoden 2016 talousarviossa. Näen nyt, että on hyvä alku, että hallituskin on ottanut tämän meidän esille ottamamme haasteen tosissaan julkaisemalla harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian ja asettaa harmaan talouden seurantaa varten parlamentaarisen työryhmän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-04-26T14:24:50,2016-04-26T14:26:39,Tarkistettu,1.1 2016_43_10,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelualoite on erittäin tärkeä, ja ajattelen, että tämä toimii hyvin myös lähetekeskusteluna sen parlamentaarisen työryhmän työskentelyyn, joka aloittaa työskentelynsä veronkierron ja harmaan talouden asioista. Jotta veronkiertoa voidaan torjua, niin koko harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaisen viranomaisketjun täytyy olla kunnossa. Siihen ei saa jäädä resurssipulan vuoksi pullonkauloja, eli me tarvitsemme riittävät viranomaisresurssit Verohallintoon, poliisille, syyttäjälle, Tullille, oikeuslaitokseen. Kyllä tällä hetkellä erittäin suuri huoli nimenomaan tästä on, kun katsotaan tulevia vuosia hallituksen juuri antamien valtiontalouden kehysten valossa. Esimerkiksi poliisin osalta käytännössä vuoden 2019, ja jo vuoden 2018, aikana meillä vähenee useita satoja poliiseja, mikäli nämä hallituksen esittämät kehykset toteutuvat, ja on aivan selvää, että silloin ei voi olla myöskään harmaan talouden torjunnan osalta riittäviä poliisiresursseja. Sama ongelma on Verohallinnossa. Siellä työskentelee tällä hetkellä vain 15 kansainvälisen veronkierron tutkijaa. Sinne tarvittaisiin ehdottomasti lisää resursseja, jotta pystytään tehokkaasti selvittämään näitä rikoksia. Tiedetään, että yksikin virkailija tuo kymmenkertaisesti takaisin hyötynä sen panoksen, joka siihen asetetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-26T14:26:39,2016-04-26T14:28:48,Tarkistettu,1.1 2016_43_11,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me kaikki tässä kuulutamme avoimuutta, etiikkaa, rehellisyyttä, se on tärkeätä, kun puhumme aggressiivisesta verosuunnittelusta. Toivon, että oppositiokin muistaa nämä periaatteet eikä lähdetä ihmisiä ja toimijoita leimaamaan tarpeettomasti ja virheellisesti. Todellakin tapahtui nyt paljon kansainvälisessä, globaalissa veronkierron estämisessä. Ennen kaikkea kansainvälinen tietojenvaihtodirektiivi, jossa ovat sekä OECD että USA että EU että G20, muuttaa maailmaa. Maailma ei enää 1.1.2017 ole ihan samanlainen kuin se on ollut tähän saakka. Avoimuus selkeästi lisääntyy. Erittäin tärkeitä ovat nämä lainsäädäntöhankkeet, mihin ministeri Stubb viittasi ja joita Suomessa parhaillaan valmistellaan ja joita Ecofin valmistelee, liittyen tähän BEPS-hankkeeseen. Sitten, arvoisa puhemies, eivät näissä asianajotoimistoissa ole nämä todella suuret yritykset, kansainväliset yritykset, jotka eivät maksa veroja välttämättä kovin paljon mihinkään. Ne tekevät suoraan sopimuksia maiden kanssa, myöskin EU-perustajamaiden, Benelux-maiden kanssa ovat tehneet. Tämä on sietämätöntä, kun meillä on sama valuutta ja muuta, ja on hyvä, että komissio on nostanut valtiontukikanteita näissä asioissa, ilmeisesti on myöskin menestyksellinen. Tällä tavalla tämäkin asia on tervehtymässä. On varmasti niin, että ilmapiiri myöskin vaikuttaa. Ihmiset tänä päivänä äänestävät myöskin jaloillaan, jos näkevät, että joku yritys ei noudata etiikkaa näissä asioissa. On myöskin hyvä, että EU-tasolla ollaan suuria yrityksiä, todella suuria yrityksiä, nyt velvoittamassa kertomaan, mihin he veronsa maksavat. Minusta Suomen hallitus on tässä toiminut koko ajan aktiivisesti, eturintamassa. Tämä arvioni, tilintarkastajan arvioni, perustuu faktoihin. Minusta tätä työtä, (Puhemies koputtaa) mitä parhaillaan tehdään, pitää vain jatkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-04-26T14:28:49,2016-04-26T14:30:58,Tarkistettu,1.1 2016_43_12,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Veronkierron suhteen on syytä olla selväsanainen. Veronkierto on kuvottavaa korruptiota ja viheliäistä vapaamatkustusta. Veronkiertäjä riistää yhteiskunnasta hyötyä itselleen ja eturyhmälleen ilman, että antaa yhteisölle takaisin sen, mikä yhteisölle laillisesti kuuluu. Veronkiertäjä siis halveksii omaa yhteisöään ja kanssaihmisiään ja haluaa laittaa heidät oman väärin hankitun elintasonsa maksumiehiksi. Veronkierto horjuttaa koko yhteiskunnan moraalista ja taloudellista selkärankaa. Sanalla sanoen, veronkierto on itsekästä epäisänmaallisuutta. Ongelma on valitettavasti mittakaavaltaan suuri, Suomessakin useita miljardeja euroja menetettyä verotuloa vuodessa, EU-tasolla jopa 1 000 miljardia. Se on merkittävä osa koko veropohjastamme, ja tilanteen korjaaminen on siksi erittäin tärkeää ja auttaisi Suomenkin valtiontaloutta huomattavasti. Jokainen poliitikko haluaa saada tämän kuriin, siitä ei ole epäselvyyttä. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta ja koko yhteiskunnan toimivuudesta. Toimivia ja käyttökelpoisia ratkaisuja on siksi herkeämättä etsittävä kaikilla politiikan tasoilla. Ja kuten valtiovarainministeri meille esitteli, niitä onneksi tulee kovaa vauhtia. Ensimmäisenä mainittakoon tämä tietojenvaihto, joka tulee siis ensi vuoden alusta voimaan: verotettavien tulojen piilottelu maailmalla silloin olennaisesti vaikeutuu. Toisena voidaan mainita kahdenväliset sopimukset, kuten ministerikin teki. Suomi on sellaisen laatinut jo Espanjan kanssa ja myös neuvotellut valmiiksi nyt Portugalin kanssa. Kolmanneksi hallitus on laatinut strategian talousrikollisuuden torjunnasta ja tulee laatimaan siihen liittyen myös toimenpideohjelman, jonka yhteydessä mietitään myös resursseja. Paljon siis tapahtuu, eikä yhtäkään toimenpidettä pidä ennakkoluuloisesti torjua, (Puhemies koputtaa) vaan kaikkia pitää tutkia hyvin tarkkaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-04-26T14:30:58,2016-04-26T14:33:05,Tarkistettu,1.1 2016_43_13,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on tällä hetkellä mahdollista ulkomaisen pääomasijoittajan ostaa suomalainen yritys kymmeniä prosentteja korkeammalla hinnalla kuin suomalaisen kilpailijan, olipa kilpailija sitten sijoittaja tai joku laajenemishaluinen pk-yritys. Tämä johtuu siitä, että Suomen laki ei estä korkovähennyksen hyväksikäyttöä tavalla, jossa korko ohjataan veroparatiisiin. Eli tämä korkeampi hinnanmaksukyky johtuu siitä, että ulkomainen pääomasijoittaja ei aiokaan maksaa veroja Suomeen. Tämä mekanismi on verottajalle hyvin tuttu. Se on helppo tehdä,  koska  hol-dingyhtiö velkaannutetaan. Se ostaa tämän suomalaisen tuotannollisen yrityksen, ja tuotannollisen yrityksen konsernivähennys ohjataan holdingyhtiöön, joka taas ohjaa koron verottomana veroparatiisiin. Kysynkin teiltä, pääministeri, koska te tiedätte hyvin tarkkaan yritysmaailman ja siihen liittyvän verotuksen: koska laki elinkeinojen verottamisesta ja korkovähennyksestä ei riitä estämään tätä epämoraalista ja suomalaisia syrjivää toimintaa, niin pitäisikö meidän muuttaa verotusmenettelylakia siten, että verottajan olisi mahdollista purkaa tällainen järjestely, jossa korko itse asiassa on osinkoa? Tämä laki on tälläkin hetkellä voimassa esimerkiksi Isossa-Britanniassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-04-26T14:33:06,2016-04-26T14:34:36,Tarkistettu,1.1 2016_43_14,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin kiinnitin huomiota tuohon 27. joulukuuta 2012 julkaistuun Helsingin Sanomien artikkeliin, jossa viitattiin tuohon veroparatiisien ja verojen välttelyn vastaiseen kokoukseen Suomessa, mitä silloinen ministeri Urpilainen oli kokoon kutsumassa. Tämä ongelma on iso globaalissa mittakaavassa: 27 000 miljardia euroa arvioitten mukaan, 150 miljardia veromenetyksiä. Minusta on tärkeätä se, että Suomi on veronkierron vastaisessa taistelussa ykkösmaita ja toimii sen eteen, että verojen välttely — pelkän rikollisen toiminnan lisäksi — on asia, josta otetaan kiinni ja jota pystytään estämään. Läpinäkyvyys on ennen kaikkea kaikkein tärkein asia tässä kokonaisuudessa. EU on nyt tiukentamassa normeja. Meidän ministerit ovat useampaan otteeseen kehuneet omilla toimenpiteillään tuolla Euroopan tasolla. Nyt kysyn, että onko hallituksella aito tahto korjata näitä ongelmia Eurooppa-tasolla. Onko hallituksella tahtotila tähän omistajajulkisuuden toteuttamiseen komissaari Vera Jourovan esittämällä tavalla? Onko hallitus aidosti läpinäkyvyyden takana, kun hallitus tuolla Ecofinissä ilmeisesti edusti kantaa, jonka mukaan 750 miljoonaa olisi liikevaihtoraja, jossa tämä automaattinen tietojenvaihto tulee? Siellä oli ymmärtääkseni esityksiä siitä, että huomattavasti pienemmällä liikevaihdolla tulee tämä läpinäkyvyys. Kysyn tätä ministeri Stubbilta. Hallituksen rekordi ei kovin vahva tässä suhteessa ole, kun miettii näitä alkukauden toimia: harmaan talouden torjunnasta leikattuja rahoja, tätä hallintarekisteriä ja sitten tätä tehokkaan katumisen järjestelmää. Toivon, että hallitus on muuttamassa kantaa. Toivon, että hallitus vastaa näihin kysymyksiin, joita esitin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-26T14:34:37,2016-04-26T14:36:38,Tarkistettu,1.1 2016_43_15,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että viime vuosien keskustelu kansainvälisestä veronkierrosta ei ole perustunut viranomaisten työhön vaan erilaisiin tietovuotoihin. Nämä paljastukset ovat toki palvelleet myös viranomaisten työtä heidän etsiessään veronkiertäjiä ja rahanpesijöitä. Suomen ja Euroopan unionin tulisikin tehdä kaikkensa, että näitä vuotoja tulisi lisää. Käytännössä tilanne on kuitenkin päinvastainen: esimerkiksi niin kutsutut Luxemburgin paperit julkisuuteen ja veroviranomaisten tietoon saattaneet henkilöt ovat tällä hetkellä oikeudessa. Syytteessä ovat sekä miljardien eurojen veronkierron paljastaneet luxemburgilaisen kirjanpitoyhtiön entiset työntekijät että tiedot julkaissut ranskalainen toimittaja. Suomen tulisikin olla Euroopan unionissa aloitteellinen, että myös Eurooppaan saataisiin niin kutsuttu whistleblower-lainsäädäntö, joka suojaisi yritysten ja viranomaisten laittoman toiminnan paljastajia tietovuodon mahdollisilta juridisilta seurauksilta. Toisaalta on hyvä muistaa, että harmaan talouden ja veronkierron vastainen taistelu ei voi loputtomiin olla satunnaisten tietovuotojen varassa. Esimerkiksi viime päivinä kuohuttaneista Panama-papereista ei kukaan tiedä, mitä kaikkea niistä on mahdollisesti siivottu pois tai onko tiedot vuotaneella henkilöllä muitakin motiiveja kuin moraalinen närkästys veronkierrosta tai kauna entistä työnantajaa kohtaan. Harmaan ja mustan talouden vastainen taistelu tarvitsee riittävät resurssit ja edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja jouhevaa tietojenvaihtoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-04-26T14:36:39,2016-04-26T14:38:17,Tarkistettu,1.1 2016_43_16,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun 90-luvun lopulla eduskunta ryhtyi keskustelemaan harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta, niin sekin tapahtui ajankohtaiskeskustelun käynnistämänä. Sen jälkeen on paljon tapahtunut. Silloin oltiin aika lailla kansallisissa kuvioissa. Silloin totesin, että harmaa talous, talousrikollisuus, veronkierto on syöpä, joka on kitkettävä kolmesta syystä: se vie miljardeja yhteisiä verovaroja, se vääristää kilpailua — rehelliset yrittäjät eivät voi pärjätä tilanteessa, jossa epärehelliset mellastavat — ja kolmas syy on moraalin rapautuminen. Nyt tilanne on muuttunut. Paljon on tapahtunut. Ongelma on siirtynyt yhä enemmän kansainväliseksi, ja nyt sitten räikeimpänä esimerkkinä on tämä härski veroparatiisien hyväksikäyttäminen härskissä veronkiertämisessä. Hallitus väittää olevansa aktiivinen ja tekevänsä paljon. Tätä taustaa vasten, kun tammikuussa komissio julkaisi ehdotuksen aggressiivisen verosuunnittelun kitkemiseksi, kyllä siellä pikkasen varmistinta hallituksen lausunnoissa vedettiin taakse ja paikoilleen elikkä varoiteltiin kilpailukyvystä, seurauksista, ehkä peesattiin EK:ta siinä, että esimerkiksi verovähennysoikeuden rajaaminen voisi vaarantaa investointeja ja niin edelleen. Kysynkin tässä yhteydessä parista yksityiskohdasta: Hallitus on tuonut eduskuntaan vähän nurkan kautta hallintarekisteriasian jälleen. Täällä pääministeri Stubb kyselytunnilla totesi, että se on eduskunnan käsittelyssä ja eduskunta tekee sitten esitykselle, mitä haluaa. Toivottavasti tämä tarkoittaa sitä, että eduskunta viisaudessaan talousvaliokunnan johdolla voi todella tyrmätä tämän ehdotuksen ja sallia avoimuuden hallintarekisterien osalta. Toinen kysymys liittyy tähän verovähennysoikeuden rajaamiseen. Oletteko aidosti komission kanssa sitä mieltä, (Puhemies koputtaa) että verovähennysoikeutta on rajoitettava?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-04-26T14:38:17,2016-04-26T14:40:23,Tarkistettu,1.1 2016_43_17,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Taistelussa harmaata taloutta vastaan ja myöskin harmaata työntekoa vastaan on olemassa erittäin tehokas ja laillinen keino, ja se on nimeltään kotitalousvähennys. Tiedossa on myöskin se, että kotitalousvähennys myös lisää työllisyyttä. Eri arvioiden mukaan vähennyksen kautta on synnytetty vuosien varrella tuhansia uusia työpaikkoja Suomeen. Tämä vähennyshän lisää todistettavasti kysyntää vaikkapa kotitaloustyölle, hoitotyölle, asunnon kunnossapitotyölle, ja kaikki tämä, kaikki, mikä kasvattaa verotuloja, mikä vähentää harmaata taloutta, lisää myöskin valtion verotuloja siitäkin huolimatta, että vähennys, totta kai, maksaa sellaisenaan aina jotain. Tällä hetkellä kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2 400 euroa. Sitä on laskettu jonkin verran vuosien aikana. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on omassa vaihtoehtobudjetissaan esittänyt tämän enimmäismäärän nostamista 4 000 euroon, millä olisi vieläkin parempia vaikutuksia sekä työllisyyteen että kysyntään, ja tällä tavalla se vähentäisi harmaata taloutta. Kysyisin hallitukselta, valtiovarainministeriltä: mitä mieltä te olette tästä ruotsalaisen eduskuntaryhmän esityksestä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-04-26T14:40:24,2016-04-26T14:41:53,Tarkistettu,1.1 2016_43_18,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,Otetaan muutama puheenvuoro vielä ja sitten mennään ministereitten vastauksiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_19,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Verovalvontaa ja toisaalta verovuotoa ei saada kuriin, ellemme osoita tarpeeksi paljon resursseja viranomaisille. Jos nyt oikein ymmärsin ministeri Stubbin puheista, niin hän totesi, että näitä resursseja voidaan harkita, ja tämä olisi todellakin tärkeää. Tilastot näyttävät, että esimerkiksi jokainen Tullin yritystarkastaja tienasi palkkansa 11-kertaisesti takaisin, ja uskon, että myöskin verotarkastajilla tuo hyötysuhde on varsin korkea. Kristillisdemokraatithan viime syksynä esittivät 10:tä miljoonaa euroa lisää verotarkastajien palkkaamiseen nimenomaan veronkierron kuriin saamiseksi, ja toivomme, että näitä resursseja saataisiin tulevaisuudessa lisää. On myös rehellisen yrittäjän etu, että hänellä on sellaiset tasapuoliset markkinaolosuhteet ja oikeudenmukainen kilpailu, kun he tekevät tarjouksia erilaisista hankkeista. Myöskin nämä tiedot maksetuista veroista per maa olisivat sellaisia, jotka kenties lisäisivät painetta vähentää aggressiivista verosuunnittelua. Nythän siirtohinnoittelulla ja toisaalta korkojen verovähennysoikeudella kansainväliset yritykset siirtelevät ja jakavat voittonsa korkean verotuksen maista olemattomasti verotettuihin tai jopa veroparatiiseihin. Meillä Suomessahan esille ovat nousseet erityisesti ulkomaalaisomisteiset terveydenhoitoalan yhtiöt, ja niissähän ostetaan osin verovaroin terveydenhoitopalveluita, mutta kuitenkaan nämä yritykset eivät osallistu veronmaksuun. Nyt kun hallitus aikoo sotessa hyvin laajasti yhtiöittää ja myöskin avata tätä alaa entistä enemmän kilpailulle, niin olisinkin kysynyt, onko tätä näkökulmaa pohdittu, mietitty sitä, tarkoittaako valinnanvapaus sitä, maksetaanko (Puhemies koputtaa) verot Suomeen vaiko ei.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-04-26T14:42:00,2016-04-26T14:44:07,Tarkistettu,1.1 2016_43_20,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies, fru talman! Nyt kun hallitus täällä luettelee kaikkia aikomuksiaan, miten se aikoo puuttua näihin asioihin, on hyvä huomata, ettei hallitus tähän asti ole millään tavoin edistänyt toimia verovälttelyn suitsimiseksi ennen kuin asioista on noussut julkinen kohu. (Ben Zyskowicz: Höpö höpö!) Otan muutaman esimerkin. Syksyllä harmaan talouden rahojen leikkaus peruttiin vasta sen jälkeen, kun eduskunnan tarkastusvaliokunta yksimielisesti lausunnossaan totesi, että näin tulee toimia. Myös tässä hallintarekisteriasiassa hallitus perääntyi ison julkisen kohun jälkeen. Huomaamme kaikki, että Panama Papers ‑paljastusten jälkeen puheet ovat dramaattisesti muuttuneet, mitä sinällään pidän erittäin hyvänä. Mutta politiikassa ei ole tärkeää, mitä sanoo vaan mitä tekee. Ydinkysymyksiä tässä yhteydessä ovatkin ne kysymykset, joita edustaja Harakka täällä aikaisemmin esitti. Kannattaako hallitus ja tuleeko hallitus edistämään maakohtaisten vero- ja tulostietojen julkistamista, kyllä vai ei? Edistääkö hallitus hallintarekisteröintiä vai luopuuko hallitus siitä hankkeesta, kyllä vai ei? Valtiovarainministeri Stubb sanoi äskeisessä esittelypuheenvuorossaan, että hallitus on edistänyt edelläkävijyyttä puheenvuoroissaan. Me peräänkuulutamme edelläkävijyyttä teoissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-04-26T14:44:07,2016-04-26T14:45:37,Tarkistettu,1.1 2016_43_21,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on sellainen laki, joka pitäisi uudistaa kiireen vilkkaa, koska tämä laki on jo vuodelta 1986 eli ennen pääomien vapaata liikkuvuutta Euroopassa, ja tämä on laki konserniavustuksesta verotuksessa. Tuossa lain hengessä sanotaan, että konserniavustusta annettaessa pitäisi antaa kotimaiselta kotimaiselle yhtiölle. Nyt kuitenkin tilanteet ovat muuttuneet Euroopassa aika paljon. Me pidämme kotimaisina myöskin sellaisia maita, joita ei kirjoiteta siten kuin Suomi kirjoitetaan, mutta siitä huolimatta myöskin Euroopan tasolla katsotaan, että Espanja ja Ruotsi eivät ole yhtä kuin Suomi. Tämän lain yhden pykälän tiukentaminen tekisi sen, että ei voitaisi kuitenkaan toisenkaan euromaan kautta ikään kuin saattaa rahoja veroparatiiseihin. Tämä lakiesitys oli muun muassa viime hallituskaudella esillä. Tein siitä lakialoitteen silloin, mutta silloin todettiin, että Suomessa on maan tapana se, että jos yrityksellä on toimipiste Suomessa, kuten nakkikioski tai yksiö, niin silloin sille voidaan maksaa konserniavustuksia, kun tilanteen täytyy tietysti olla niin, että täytyy olla kotikunta Suomessa, että on verotusoikeus myöskin Suomessa. Näillä on vissi ero, ja toivon, että tämä hallitus nytten puuttuu tähän asiaan oikein todella. Sitten toinen asia vielä tähän. Kun kitketään näitä veronkiertoja, niin on nämä verotarkastajat. Nyt yksi verotarkastaja tienaa noin kolme kertaa oman palkkansa. Näitä kannattaisi lisätä. Verotarkastukset tuottivat pari vuotta sitten 405 miljoonaa euroa rahaa. Siinä olivat myöskin muut tarkastukset. (Puhemies koputtaa) Sinänsä ironista tässä on se, että nämä tilastot ovat vuodelta 2014. Kyllä pitäisi päästä siihen, että tässä vaiheessa vuotta olisivat jo viime vuoden tilastotkin käytettävissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-04-26T14:45:39,2016-04-26T14:47:47,Tarkistettu,1.1 2016_43_22,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa on annettu ymmärtää, että nykyhallitus ei tee mitään ja kaikki aiemmat toimenpiteet olisi romutettu. Kun katsoo tuoreimpia harmaan talouden valvontatilastoja, niin ne kertovat kyllä aivan muuta. Poliisi kirjasi tämän hallituksen ensimmäisenä toimintavuonna ennätykselliset 1 842 uutta talousrikosilmoitusta, joka on suurin määrä viimeiseen 10 vuoteen. Törkeitä velallisen epärehellisyyksiä koskevia ilmoituksia kirjattiin 310 kappaletta. Niiden määrä on noussut 53 prosenttia. Törkeiden veropetosten määrä poliisin kirjoissa on kasvanut yli 30 prosenttia. Poliisi on tehnyt hyvää työtä ja tulosta. (Jari Myllykoski: Kiitos edellisen hallituksen!) Myös verotarkastusten määrät ovat kasvaneet — ja nämä siis ovat tuloksia ja tilastoja tämän nykyhallituksen ensimmäiseltä toimintavuodelta. Myös anniskelulupavalvonta on tuottanut hyvin veroeuroja. Minun mielestäni tulokset ovat tärkeitä, ja nämä ovat niitä tuloksia, joita nykyhallituksen aikana on saatu tehtyä. On tärkeää, että työtä jatketaan tulevaisuudessakin, ja kysyisin ministeri Orpolta, jolle kuuluvat nämä poliisiresurssit: millä tavalla nämä valvontamäärät ja edellä kuvaamani luvut ovat kehittyneet hallituksen toisena toimintavuonna? Ensimmäinen vuosi on tuonut hyvää tulosta. (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-26T14:47:48,2016-04-26T14:49:30,Tarkistettu,1.1 2016_43_23,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Otetaan vielä kolme 2 minuutin puheenvuoroa ja sen jälkeen ministereitten vastauksia, ja sen jälkeen jatkamme. Nämä kolme henkilöä ovat edustajat Aalto, Lintilä ja Viitanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_24,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tietenkin hienoa kuulla, että edustaja Heinonen kehuu edellisen hallituksen toimia. Mutta on väärin sanoa, että hallitus ei olisi tehnyt yhtään mitään verovuodon estämiseksi. Totuuden nimissä: kyllä hallitus on tehnyt, mutta ei ole tehnyt riittävästi. On hyvä asia, että hallitus on nyt herännyt paljon pontevammin toimiin, ainakin puheen tasolla, ja on syytäkin, sillä Verohallinnon vuoden 2013 vuosikertomuksen mukaan Suomen koko verovaje vuonna 2013 oli 4—7 miljardia euroa. Kysynkin: eikö tämän verovajeen kiinnikuromisen pitäisi olla sekä hallituksen kärkihanke että mukana muun muassa pääministerin esityksessä siitä, miten julkisen talouden kestävyysvaje kurotaan umpeen? On hyvä, että hallitus sanoo, että se tekee kaikkensa tämän verovuodon estämiseksi. Siksi kysyn: Miksi hallitus on suhtautunut kriittisesti EU:n mustaan listaan veroparatiiseista? (Eduskunnasta: Ei ole!) Miksi hallitus on hidastellut yhteisen yhtiöveropohjan suhteen? Miksi hallitus on jarruttanut yritysten maakohtaista veroraportointia? Ja mikä tärkeintä vielä tähän loppuun: aikooko hallitus nyt kansallisen lainsäädännön keinoin vihdoin ja viimein haudata ja kuopata esityksen hallintarekisteristä sivuoven kautta puolustamalla suomalaista avointa ja suoraa omistusjärjestelmää?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-26T14:49:38,2016-04-26T14:51:07,Tarkistettu,1.1 2016_43_25,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan peruskäsitteeseen, tässä menevät verosuunnittelu ja veronkierto jonkun verran sekaisin. Hyvin pelkistetty esimerkki: Kun Länsisatamasta henkilö lähtee Viroon ostamaan viinipullon, hän tekee verosuunnittelua. Jos hän ostaa sen sieltä parkkipaikalta Länsisatamasta, hän tekee veronkiertoa. Kun tässä tulee tämmöinen aggressiivinen verokilpailu, niin tämä on valitettavasti tänä päivänä yksi osa maailmaa. Minä en usko sitä, että me tulemme saamaan harmonisaatiota koko verotuksen osalle maailmanlaajuisesti, mutta minä toivoin, että tämä keskustelu olisi lähtenyt vähän rakentavammassa hengessä. Minä olen 13 vuotta ollut verojaostossa. Koskaan ei ole minun mielestäni verojaostossa tullut vastaan sellaista tilannetta, että olisi jarrutettu tai yritetty seisottaa joitakin sellaisia esityksiä, joilla suitsitaan harmaata taloutta tai veronkiertoa. Aina on suhtauduttu niihin myönteisesti. Tässä tietysti on myös kaksi eri elementtiä. Ensimmäinen on harmaa talous, joka on enemmän kansallista. Me olemme tällä hetkellä aika hyvin päässeet siihen mukaan. Meillä on ennaltaehkäisy, meillä on valvonta, meillä on aika hyvin ajassa menevä kansallinen lainsäädäntö. Mutta ilman muuta suurin ongelma meille on veronkierto, jossa menee tämä iso raha, eli kansainvälinen veronkierto, ja siinä täysin keskeisessä roolissa on kansainvälinen tietojen vaihto. Niin kauan kuin me emme saa toimimaan näitä elementtejä, jotka lähtevät... — No, tällä hetkellä on olemassa OECD:n puolelta BEPS-hanke, jenkeiltä tuli FATCA. Mutta meidän pitää saada mukaan siihen G20, ja se on varmaan vähän vaikeaa, jos katsoo noita Panama-papereita, siellä saattaa olla muutamia maita mukanakin. Tämä toiminta on pitkäjänteistä, tämä ei ole yhden hallituksen eikä kahden hallituksen. Kyllä aina seuraava hallitus on jatkanut niitä toimia, jotka edellinen on tehnyt. Niin tapahtuu tälläkin hetkellä. (Puhemies koputtaa) Tämä hallitus tekee hallituksen esityksen niistä toimista, joita edellinen hallitus on laittanut jo liikkeelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2016-04-26T14:51:08,2016-04-26T14:53:17,Tarkistettu,1.1 2016_43_26,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä puolestani sanoisin niin, että kyllähän tämä hallitus muutti suunnan. Viime kaudella Suomi todellakin nimettiin veroparatiisien torjunnan kärkimaaksi — siis että haluamme tällaiseksi — ministeri Jutta Urpilaisen johdolla, ja kyllä nyt suunta muuttui ja tämä kärkimaa-ajattelu on muuttunut sitten jarrumiesasenteeksi. (Eduskunnasta: Höpö höpö!) Perustelen tätä sillä, että eikö olekin totta, että tämä hallitus aloittaessaan leikkasi merkittävästi harmaan talouden torjunnan resursseja. Näin tapahtui, ja resurssit ovat edelleen riittämättömällä, leikatulla tasolla. Eikö käynytkin niin, että hallitus oli vielä viime syksynä tuomassa tänne tätä veronkiertäjän armahduslakia ja vasta julkisen paineen alla tästä hullusta hankkeesta hallitus perääntyi? Eikö ole niin, että edelleenkin hallintarekisteri on pöydällä ja sitä ajetaan uudessa muodossa, parhaillaan talousvaliokunnassa olevan lakiesityksen myötä? Eli summa summarum, hallitus toimii vasta paineen alla. Kiitos siitä, että kansalaisjärjestöt, media, oppositiokin nostaa sinnikkäästi näitä epäkohtia esiin ja kääntymystä tapahtuu. Puhemies! On hyvin tärkeää huomata, että SDP:n vaihtoehdossa meillä on omia esityksiä, joilla voisimme sekä harmaata taloutta että veronkiertoa torjua. Niitä ovat muun muassa riittävät resurssit, mistä äsken mainitsin, että hallitus on niitä huolestuttavalla tavalla leikannut. Esitämme sitä, että näiden vakuutuskuorien eli kapitalisaatiosopimusten verovälttelyn mahdollistavia porsaanreikiä tukitaan. Ja esitämme myös konsernilainojen korkovähennysoikeuden rajaamista. Toivoisin, että näistä SDP:n esityksistä otettaisiin koppia, sillä niinhän se, puhemies, on, että verotuloja tarvitaan, jotta me turvaamme lapsillemme hyvän päivähoidon, koulun, vanhuksillemme arvokkaan hoivan. Ja nyt emme joutuisi tekemään niin julmia leikkauksia (Puhemies koputtaa) kuin mitä hallitus tekee, mikäli huolehtisimme siitä, että verotulot kerätään asianmukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-26T14:53:18,2016-04-26T14:55:26,Tarkistettu,1.1 2016_43_27,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Sitten ministereitten vastauksia. Ensimmäisenä pääministeri Sipilä, olkaa hyvä, ja seuraavaksi ministeri Stubb — 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_28,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta tämä keskustelun henki on turhaan tässä asiassa syyttelevä. En usko, että tässä salissa, ministereissä, on yhtään sellaista henkilöä, joka vastustaisi sitä, (Pia Viitanen: Huolestutaan, ei syytetä!) että saamme harmaan talouden kautta lisää tuloja valtion tulojen tasapainottamiseen. Minusta tämä on aivan turhaan syyttelyä. (Paavo Arhinmäen välihuuto) Rikollinen toiminta ja veronkierto pitää saada kuriin. Me teemme hallituksena varmasti tässä asiassa kaikkemme. Parlamentaarinen työryhmä nimetään torstaina. Olemme saaneet siihen nimet, ja torstaina se nimetään, ja sen jälkeen päästään yhdessä tekemään sinne lisäehdotuksia. Jo hallitusneuvotteluissa varasimme sisäiseen turvallisuuteen 50 miljoonan euron lisärahan, josta osa käytetään harmaan talouden torjuntaan. Valtiovarainministeriön keskeinen hanke tällä hallituskaudella on kansallisen tulorekisterin perustaminen, ja tämä on erinomainen esimerkki siitä, että me pääsemme samanaikaisesti reaaliaikaiseen valvontaan ja samaan aikaan sitten sen yrittäjän hallinnollinen taakka siellä toisessa päässä kevenee. EU:n toimista: Tämä rahanpesudirektiivin valmistelu on Suomessa pitkällä. Tässä myöskin valtiovarainministeri Stubb on itse ollut aloitteellinen tuolla EU:n päässä. Siinä keskeisiä Suomeen tulevia muutoksia on se, että jatkossa Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriin kerätään tiedot yritysten omistajista ja tosiasiallisista edunsaajista, ja se tulee lisäämään avoimuutta. Esimerkiksi tiedot pankkitileistä ovat jatkossa helpommin viranomaisten saatavilla. Sitten tämä verotietojen automaattinen kansainvälinen vaihto. Tämähän on äärimmäisen tärkeä osa sitä, ja näitten verotulojen piilottelu vaikeutuu maailmalla olennaisesti tämän seurauksena. Sitten edustaja Eestilä nosti tärkeän kysymyksen. Tämä on juuri se mekanismi, millä Suomesta siirretään veroparatiiseihin rahaa. Me olemme tehneet kaksi asiaa: Toinen on se, että ensinnäkin emoyhtiödirektiivin muutokset on pantu täytäntöön osinkoverotuksessa. Ja sitten on toinen asia, jossa Suomessa voimassa olevia säännöksiä väliyhteisöistä ja korkovähennysoikeuden rajoittamisesta, yleistä veronkiertosäännöstä, siirtohinnoittelusäännöksiä, rajoitettua emo- ja tytäryhtiödirektiiviin perustuvaa hybridisäännöstä ja näiden jatkokehittämistä arvioidaan täällä Suomessa EU- ja OECD-maissa tehtyjen toimenpiteiden jälkeen. Tämä on juuri siinä korissa olevia toimenpiteitä, johon viittasitte.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-26T14:55:34,2016-04-26T14:58:48,Tarkistettu,1.1 2016_43_29,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Ministeri Stubb, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_30,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos toisella kierroksella voin vastata niihin kuuteen toimenpiteeseen, joita teimme harmaan talouden osalta, ja kuuteen veron välttämisessä ja keskityn tässä vastauksessa lyhyen kaavan mukaan niihin kysymyksiin, joita esitettiin. Edustaja Harakka peräänkuulutti suoraan, että kannatammeko yleisöjulkisuutta. Siihen yksiselitteinen vastaus on, että kyllä. Eli me ajamme yleisöjulkisuutta rekisteriin yritysten omistajista ja edunsaajista toisin kuin monessa EU-maassa, ja tämähän tarkoittaa käytännössä silloin, että me näemme, millaisia pöytälaatikkoyrityksiä on olemassa ja millaisia bulvaaniyrityksiä käytetään mahdollisissa veroparatiiseissa. Tässä kysyttiin myös, että mites sitten whistleblower. Rahamarkkinoillahan tällainen on jo menossa, ja tällä hetkellä katsotaan, voitaisiinko sitä käyttää rahanpesun torjunnassa, eli tätä pyritään ilman muuta edistämään. Edustaja Rinne puuttui tehokkaaseen katumiseen. Nyt jos en ihan väärin muista, edustaja Rinne, niin valtiovarainministeriössä ollessanne te ajoitte tätä vahvasti ja tämä oli yksimielinen eduskunnan päätös, jonka sitten valiokuntakonsultaation jälkeen tämä hallitus veti pois. Mutta voitte toki korjata, jos olen tässä kysymyksessä väärässä. Maakohtaisesta raportoinnista kysyttiin. Siinähän on oikeastaan kaksi ulottuvuutta, joista ensimmäinen liittyy viranomaisten tietojenvaihtoon. Sitä me kannatamme, ja toinen on vasta tullut ulos nyt ehdotuksena tuolta komission puolelta, ja se on tutkinnassa työ- ja elinkeinoministeriön puolella, jonka vastuulle tämä kokonaisuus kuuluu. Hallintarekisteröinti kytkettiin tähän keskusteluun harmaasta taloudesta ja veronkierrosta. Sehän on siis järjestelmä, joka on täysin laillinen ja toiminnassa EU-maiden enemmistössä. Täällä viitattiin sitten myös siihen, että me olisimme jollain tavalla takaoven kautta tuomassa hallintarekisteröintiä Suomeen. Vastaus tähän on se, että me emme laajenna hallintarekisteröintiä Suomeen. Ehkä tässä voi yhden esimerkin ottaa varovasti, ja se on se, että karkeasti 50 prosenttia meidän Helsingin pörssin omistuksesta tänä päivänä on ulkomaalaisten käsissä ja suurin osa heistä käyttää hallintarekisteröintiä toimintamenettelynä. Minkä takia? Jos ei näin olisi, he joutuisivat kaikki yksittäin avaamaan pankkitilin Suomeen, ja tämä varmasti sitten vaikeuttaisi potentiaalisesti ulkomaalaisten investointia tänne Suomen puolelle. Kysymys esitettiin mustista listoista. Kyllä. Kuka sanoi, ettei kannateta? Edustaja Aalto, väärää tietoa. Kyllä, me kannatamme mustia listoja ja otimme vahvasti näiden puolesta puheenvuoron Amsterdamissa. (Hälinää) Täällä käytettiin paljon lukuja siitä, miten paljon harmaa talous ja veronkierto maksaa Suomessa, miten paljon se maksaa Euroopan tasolla ja maailmanlaajuisesti. Olisin varovainen näiden lukujen kanssa, koska kellään ei ole siitä yksittäistä tietoa. Se tieto, jonka sain suoraan Verohallinnosta, on, että Suomessa meillä on käytännössä yritysten puolella verovaje noin 6—7 prosenttia. Tämä on siis Verohallinnon luku. Pankkitilitietojen saatavuuteen viitattiin. Itse asiassa tähän alkuperäiseen G5-kirjeeseen, josta tuli EU28-kirje, me ehdotimme sitä, että saatavuus olisi laajempi eikä keskittyisi vain poliisiin. Olemme tehneet muita toimenpiteitä: Arvopaperimarkkinoiden väärinkäytöstä tulee kovemmat sanktiot. Tämä lakiesitys lähti liikkeelle viime viikolla. Eri sijoitusmuodoista, mukaan lukien vakuutuskuorista, tullaan tekemään VM:n puolella selvityksiä. Ja viimeisenä huomiona toistan sen, minkä olen jo aikaisemmin sanonut, että meidän viranomaisten toimintaa tässä Panama Leaks ‑vyyhdissä edesauttaisi se, että meidän viranomaisilla olisi nämä asiakirjat olemassa. Ja vetoan edelleen Yleisradioon siinä, että nämä asiakirjat (Puhemies koputtaa) voitaisiin viranomaisille luovuttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-26T14:58:48,2016-04-26T15:02:51,Tarkistettu,1.1 2016_43_31,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Ministeri Orpo, vielä 2 minuuttia, olkaa hyvä. Sen jälkeen otetaan minuutin mittaisia debattipuheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_32,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin on ihan selvää, että talousrikollisuus, harmaa talous ja veronkierto ovat yhteiskunnassa ilmiöitä, jotka nakertavat niin pahasti, että meidän tulee tehdä kaikkemme niiden torjumiseksi, ja tässä salissa tuskin on yhtään puoluetta, edustajaa tai ministeriä, jotka eivät näin haluaisi tehdä. Minusta on kaksi asiaa: Ensinnäkin hallitus on tehnyt konkreettisia tekoja, viimeisenä valtiovarainministerin neuvottelema Portugali-sopimus, joka oli erinomainen osoitus konkreettisesta toimenpiteestä. Toiseksi hallitus on perustamassa parlamentaarista seurantaryhmää seuraamaan toimenpiteitä. Kolmanneksi meillä on hyväksytty harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastainen strategia, joka on seitsemäs laatuaan. Siitä tehdään toimenpideohjelma, joka valmistuu toukokuussa, lisää toimenpiteitä. Mitä tulee resursseihin, niin on väärin antaa kuvaa, että hallitus olisi ollut jotenkin erityisesti leikkaamassa. Meillä on 545 poliisimiestä ja ‑naista, jotka tutkivat talousrikollisuutta joka päivä. Se muutama miljoona, joka puuttui johtuen vaikeasta taloustilanteesta, oli tämä erillisohjelma, lisärahoitusta poliisille, mutta me yhteistyössä valtiovarainministerin kanssa pystyimme hallituksen pöydässä löytämään sen ratkaisun, jolla ne puuttuvat rahat tämän ohjelman jatkamiseen turvattiin. Nämä työt jatkuvat, ja tässä oli normaali budjettiprosessi, jolla me haimme ja löysimme yhdessä ne painopisteet, koska tämä asia koettiin tärkeäksi. (Timo Heinonen: Juuri näin!) Minusta hallitus toimi hyvin määrätietoisesti sillä samalla linjalla, jonka aikaisemmat hallitukset ovat luoneet, ja tekee koko ajan lisää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-04-26T15:02:54,2016-04-26T15:04:41,Tarkistettu,1.1 2016_43_33,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Käydään nyt ripeä keskustelu minuutin mittaisten vastauspuheenvuorojen kautta. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat tähän käyttää puheenvuoron, V-painikkeella varaamaan ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Alanko-Kahiluoto, olkaa hyvä, minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_34,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hienoa, että tässä keskustelussa aletaan lähestyä konkretiaa. Vielä kerran esittäisin kuitenkin hallitukselle, erityisesti valtiovarainministeri Stubbille, kysymyksen, miksi Suomen hallitus ei sallinut yritysverotusta koskevien asiakirjojen antamista Euroopan parlamentin erityisvaliokunnalle syksyllä 2015 ja onko hallitus nyt valmis sallimaan kyseisten asiakirjojen luovuttamisen Euroopan unionin toimielimille. Tähän olisi tärkeää saada selkeä vastaus. Toinen kysymys on pääministeri Sipilälle, joka on sanonut tuovansa valtion omistajaohjausstrategian eduskuntaan vielä tänä keväänä. Haluaisin tietää, voiko hallitus tässä yhteydessä varmistaa sen, että Suomen valtion omistamien enemmistöomisteisten yritysten maakohtainen raportointi omasta verojalanjäljestään saataisiin vihdoin kattavaksi ja sen porsaanreiät tukittaisiin. Se voitaisiin eduskunnassa tänä keväänä tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-04-26T15:04:57,2016-04-26T15:06:03,Tarkistettu,1.1 2016_43_35,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Tähän, ministeri Stubb, heti vastaus, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_36,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Anteeksi, etten äsken suoraan tuohon kysymykseen vastannut, ja me annamme hirveän mielellämme myös kirjallisen vastauksen. Mutta jos olen ymmärtänyt oikein, niin te halusitte, että me lähetämme viranomaistietoa suomalaisten toimenpiteistä Euroopan parlamentin väliaikaiselle valiokunnalle, ja silloin minä ehkä esitän enemmän sen kysymyksen, mikä on se lainsäädäntöpohja tai käytännössä moraalinen oikeutus sille, että tämäntyyppinen toimenpide voidaan tehdä. Minun on hirveän vaikea nähdä, että tämäntyyppistä informaatiota — jos olen sen oikein ymmärtänyt, korjatkaa, jos olen väärässä — voimme antaa ikään kuin ulkopuoliselle. Ensimmäinen askel olisi varmaan se, että me annamme sen Suomen eduskuntaan ja valiokunnille, mutta se, että me lähtisimme tästä vain ikään kuin siirtämään tuontyyppistä informaatiota Euroopan parlamentin valiokunnalle — vaikka Euroopan parlamentista kovasti tykkään — ei jotenkin kuulosta järkevältä. Mutta annamme tähän kyllä ihan suoran kirjallisen vastauksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-26T15:06:06,2016-04-26T15:07:05,Tarkistettu,1.1 2016_43_37,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Veronkierron estämisessä on kieltämättä edelleen paljon tekemistä, mutta monta parannusta on jo toteutettu, kuten täällä tänään on todettu. Tämä eduskunta ja hallitus ovat saaneet aikaan muiden toimien lisäksi muun muassa verosopimukset Espanjan ja Saksan kanssa, ja nyt myös Portugalin kanssa on päästy neuvottelutulokseen. Se on tietysti monella tapaa hyvä asia. Kyseisten verosopimusten mukanaan tuomat verotuotot tuovat hieman lisätuloja valtion kassaan, mutta verotulojen kasvamista vielä huomattavasti merkittävämpi asia on näiden sopimusten kansalaisille ja veronmaksajille antama viesti. Nämä tehdyt sopimukset näet osoittavat selvästi, ettei suomalaisia haluta asettaa eriarvoiseen asemaan tulojen ja varallisuuden perusteella. Se on aivan varmasti omiaan parantamaan veronmaksumoraalia näinä taloudellisesti vaikeina aikoina, (Puhemies koputtaa) joina rehellisten keskituloisten veronmaksajien verorasitus on Suomessa varsin korkea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-04-26T15:07:06,2016-04-26T15:08:13,Tarkistettu,1.1 2016_43_38,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,Minuutin mittaiset puheenvuorot jatkuvat.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_39,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeri Stubbia. Sain suoran vastauksen toiseen kysymykseen. Suomi siis kannattaa yleisöjulkisuutta lopullisen edunsaajan omistajarekisteröinnissä. Siksi juuri on ristiriitaista, että yritätte piilottaa julkista, tällä hetkellä julkista, omistamista hallintarekisteriin ulkomaille. Tämä herättää kummastusta jo ulkomaillakin: avoimuus vai salailu? Johdonmukaisuuden vuoksi hallintarekisteröinti pitäisi siis poistaa laista lopullisesti. Toiseen kysymykseen teillä ei ollut kantaa. Seuraamme siis erittäin tiiviisti, noudattaako hallitus puheitaan myös teoissa eli suurten yritysten tulos- ja verotietojen maakohtaisessa yleisöjulkisuudessa. Vielä mustista listoista. En tiedä, viittaanko samaan kuin edustaja Aalto, mutta viime kuussa, siis ennen Panama-vuotoa, hyväksyttiin direktiivi, jossa suuret yritykset velvoitetaan raportoimaan veroistaan. Komissio esitti, että kieltäytyvien yritysten nimet julkaistaan. Suomi vastusti julkisuutta. Nyt tietenkin Panama-vuodon jälkeen toimisitte ehkä toisin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-26T15:08:18,2016-04-26T15:09:22,Tarkistettu,1.1 2016_43_40,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin haluaisin kiittää ministereitä ja hallitusta siitä, että nämä neuvottelut Portugalin ja Espanjan kanssa on saatu päätökseen, ja Ranskan kanssa kai vielä neuvottelut jatkuvat. Kysymys, joka kiinnostaa, on, kuinka kauan kestää ennen kuin nämä sopimukset saadaan sillä tavalla voimaan, että Portugalissa esimerkiksi ei voida enää tehdä näitä sopimuksia ja sillä tavalla välttää verotusta. Vaikka tässä tarvitaan parlamenttien käsittelyä, onko mahdollista, että tähän Portugalin kanssa käytävään keskusteluun voitaisiin lisätä sellainen kohta, että näitä ei myönnetä enää tämän neuvottelutuloksen saavuttamisen jälkeen ja että sopimukset astuvat voimaan vasta sitten, kun parlamentit ovat ne käsitelleet?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-04-26T15:09:24,2016-04-26T15:10:20,Tarkistettu,1.1 2016_43_41,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on pikkuisen semmoinen déjà-vu‑olo täällä salissa tällä hetkellä. Paljon puhutaan, mutta milloin ryhdytään sanoista tekoihin? Jo viime kaudella eduskunnassa istui sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon parlamentaarinen työryhmä, ja se totesi yksimielisesti raportissaan, että vuosina 2012—15 toteutettua tehostettua harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimintaohjelmaa tulee jatkaa myös tällä seuraavalla eli nyt olevalla vaalikaudella. Näillä viime kaudella tehdyillä toimenpiteillä on vähennetty rikoksentekomahdollisuuksia, korotettu kiinnijäämisriskiä ja myös lisätty viranomaisten reagointivalmiutta harmaan talouden paljastamisessa. Mutta tämän hallituksen hallitusohjelmassa ei kuitenkaan annettu arvoa tälle yksimieliselle lausunnolle, eli tehostettua harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimintaohjelmaa ei ole jatkettu, rahoitusta sille ei ole enää myönnetty. Yhtenä ongelmakohtana tämän rahoituksen suhteen on se, että valtion budjetissa (Puhemies koputtaa) katsotaan vain menoja eikä tuloja lainkaan. Onko tähän ministeri Stubbilla mitään vastausta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-04-26T15:10:22,2016-04-26T15:11:33,Tarkistettu,1.1 2016_43_42,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on täysin selvää, että täällä on erittäin voimakas ja yhteinen tahto kitkeä veronkiertoa ja harmaata taloutta. Sitä tehdään G20-tasolla, sitä tehdään EU-tasolla, sitä on tehnyt hallitus, sitä on tehnyt myös edellinen hallitus, ja tämän parlamentaarisen työryhmän kautta annetaan vielä oppositiollekin mahdollisuus olla tässä työssä mukana. Sen takia toivoisin, että tämä keskustelu olisi vähän rakentavampaa ja eteenpäinvievämpää kuin mitä se valitettavasti on välillä ollut. Mitä laajempi veropohja, tehokkaampi veronkeruu, sitä matalampi ja oikeudenmukaisempi verojärjestelmä, joka kansalaisia ja ennen kaikkea nimenomaan rehellisiä kansalaisia palvelee. Haluan myös antaa kiitokseni siitä, että Espanjan ja Portugalin kanssa on saatu verosopimus aikaan. Minusta on oikeudenmukaista se, että riippumatta siitä, missä maassa eläkepäiviään viettää, jos eläkkeet Suomesta maksetaan, ovat ne julkisia tai yksityisiä, niin verotus on samalla tasolla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-04-26T15:11:34,2016-04-26T15:12:38,Tarkistettu,1.1 2016_43_43,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en kyllä tulkitse tätä keskustelua, herra pääministeri, mitenkään syytteleväksi, vaan tässä on aito huoli siitä, että meillä on eduskuntaan tuotu hallituksen toimesta erilaisia asioita, joilla on minun mielestäni hallituksen taholta heikennetty uskottavuutta mitä tulee veronkiertoon ja verovälttelyyn. Toivonkin, että tätä linjaa, joka nyt tällä hetkellä näyttää olevan hallitukselle varmistunut, myös noudatettaisiin. Haluan myös todeta teille, valtiovarainministeri Stubb, että eduskunnassa aikanaan päätettiin, että tehokkaan katumisen mallia tai kaksinkertaisen rangaistuksen mallia tai sanktion mallia selvitetään valtioneuvoston toimesta. Sitä tehtiin, ja minä totesin valtiovarainministerinä, että en ole tuomassa tämmöistä esitystä eduskunnalle, tätä armahduslainsäädäntöä. Sitten haluaisin todeta sen vielä, että nyt olisi tärkeää, että saisimme myöskin vastauksen siihen kysymykseen, arvoisa valtiovarainministeri, vastustitteko 750 miljoonan alapuolella olevaa liikevaihtorajaa. Semmoinen esitys oli tietääkseni Ecofinissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-26T15:12:40,2016-04-26T15:13:53,Tarkistettu,1.1 2016_43_44,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa edustaja Pekoselle, että käsittääkseni tämän kevään aikana hallitukselta valmistuu päivitetty harmaan talouden torjuntaohjelma, joka tulee sisältämään myös resurssitarpeen määrittelyn, eli se saadaan siihen mukaan. Sitten toisaalta oli tämä kysymys, mitkä tämän taloudelliset vaikutukset ovat. On hirvittävän vaikea sanoa, mitä ne taloudelliset vaikutukset ovat. Me kannatamme hyvin helposti sitä, että verotetaan siellä, missä tuotto tulee, mikä on niin kuin fair play. Mutta sitten kannattaa myös huomioida sellainen asia, että aikoinaan Etla teki esimerkiksi tutkimuksen, jonka mukaan Nokia-aikana Nokian kännykät, joita Kiinassa tehtiin, tekivät Suomelle verotulot. Eli tämä tilanne, joka on olemassa, ei ole ollenkaan niin mustavalkoinen. Sama on vähän näitten verosopimusten kanssa: meillä on tilanne, että on erittäin hienoa, että me saamme nämä suurituloiset, jotka lähtevät veroja karkuun, mutta meillä taitaa olla sillä tavalla, että Espanjassa toisaalta sitten pienituloisten verotus on keveämpi kuin meillä. Että tullaan toisin päin menemään haarukassa sielläkin puolella. (Puhemies koputtaa) Kuten edustaja Sampo Terho sanoi, niin kuvottavaa veronkierto kaikkinensa on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2016-04-26T15:13:57,2016-04-26T15:15:13,Tarkistettu,1.1 2016_43_45,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Euroopan petoksentorjuntayksikkö Olaf on hyvin kuuluisa tehokkaasta työstään. Sen kulut ovat noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, mutta se kerää noin 450 miljoonaa euroa. Hallitus on kaavailuissaan ajatellut, että tulevina 3—4 vuonna tähän veropetostutkintaan lisättäisiin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Kun nyt kaikki tiedämme, että ehkä yksi tuottavimpia asioita mitä hallitus voisi helposti tehdä, olisi lisätä tähän panoksia 10—20 miljoonaa, kun kertymä on aina poikkeuksetta kymmenkertainen, niin kysyn, mikä on tämä logiikka siinä, että tähän näin vähän panostetaan. Tämä ei tunnu millään tavalla perustellulta, kun kuitenkin tiedämme, mitkä tuotot täällä odottavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-26T15:15:17,2016-04-26T15:16:20,Tarkistettu,1.1 2016_43_46,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Kaksi minuutin mittaista vastauspuheenvuoroa, tässä vaiheessa edustaja Hassi ja edustaja Zyskowicz. Sen jälkeen pääministeri on pyytänyt minuutin mittaisen vastauspuheenvuoron, ja sen jälkeen jatkamme debattia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_47,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä kuulla, että Suomen hallitus kannattaa mustan listan laatimista EU:ssa veroparatiisimaista, jotta esimerkiksi Yhdysvaltojen tapaan voidaan asettaa ankara vero rahansiirroille näihin maihin. Olisin kuitenkin kannustamassa hallitusta tukemaan esitystä siitä, että useissa maissa toimivien suuryritysten maakohtaisesti maksamat verot pitäisi julkistaa, ja kannustaisin hallitusta tukemaan tätä laajemmin kuin komissio esittää. Komissiohan rajaisi tämän EU-maihin ja veroparatiisimaihin, mikä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi Yhdysvaltojen kautta tapahtuva veronkierto jäisi ulkopuolelle. Nyt hallituspuolueiden kanta tähän asiaan ainakin europarlamentissa on ollut epäselvä. Viime heinäkuussa europarlamentin täysistunto äänesti siitä, ja perussuomalaisten kaksi meppiä äänestivät molemmat tätä maakohtaista julkisuutta vastaan, kokoomuksen kaksi edustajaa ja keskustan yksi edustaja tyhjää, muut suomalaiset mepit äänestivät sen puolesta. Kannustaisin hallitusta myöskin tukemaan sitä, että EU:ssa yhtenäistettäisiin yhtiöveron laskentaperuste, koska se vaikeuttaisi veronkiertoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-04-26T15:16:32,2016-04-26T15:18:01,Tarkistettu,1.1 2016_43_48,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on kehuttu edellistä hallitusta ja ministeri Urpilaista. Minäkin kehun hänen työtään näissä asioissa. Mutta toisin kun oppositio on täällä väittänyt, myös nykyinen hallitus on tehnyt hyvää työtä, ja sillä on tekemisen meininki näissäkin asioissa. Kokoomuksen työn ja yrittäjyyden linja näkyy vahvasti. Ja tästä on todellakin kyse, koska verokonnat, jotka kiertävät veroja, panevat ne käytännössä muiden yrittäjien ja muiden palkansaajien maksettaviksi. Panama-papereiden merkitys on hyvin suuri, koska: mitä nämä veroparatiisit myyvät — ne myyvät salaisuusbisnestä. Ja nyt tällaiset vuodot kertovat siitä, että verokonnat eivät ole piilossa, suojassa yhtään missään. Kiinnitän huomiota kahteen asiaan, jotka eivät ole tulleet esiin. Tämän vuoden 1. päivänä tuli voimaan sellainen muutos, että laittomasti hankittuja todisteita saa käyttää, toisin kuin erilaiset niin sanotut ihmisoikeusjuristit esittävät, ja tällä on suuri merkitys. Ja tänään toisessa käsittelyssä on sellainen lakivaliokunnan mietintö, jolla rikoshyödyn jäljittämisessä tulee tietyissä poikkeustilanteissa käännetty todistustaakka. Sekin on tärkeä, koska verorikoskonnan arin paikka on hänen lompakkonsa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-26T15:18:07,2016-04-26T15:19:17,Tarkistettu,1.1 2016_43_49,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Vielä edustaja Terho, ennen kuin mennään ministereitten vastauksiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_50,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vastauksena tähän huonosti muotoiltuun syytökseen, jossa ei siis yksilöity, mistä on kysymys, mutta minulla on aavistus, että tarkoitatte osakkeenomistajien oikeuksia koskettavaa direktiiviä, minkä tietysti jätitte sen takia mainitsematta, että tuntuu aika erikoiselta, että tähän osakkeenomistajan oikeuksia koskevaan direktiiviin ja sen yhteyteen oli ympätty — vihreiden aloitteesta, kuulemani mukaan — tilinpäätösdirektiiviin liittyvät muutokset: On totta, että perussuomalaisten edustajat ECR-ryhmänsä mukana äänestivät tuolloin tätä esitystä vastaan, koska se oli väärässä kohdassa ja väärin muotoiltu. Nyt se on tuotu uudestaan europarlamenttiin ja siis ylipäänsä tilinpäätösdirektiivin muutoksiin, jotka ovat oikea paikka tälle uudistukselle. On siis erittäin todennäköistä, että ECR-ryhmäkin tulee muuttamaan kantaansa, eikä se missään nimessä ole sinänsä tätä maakohtaista raportointia vastaan vaan ainoastaan vääriä ja toimimattomia muotoiluja vastaan. Ja nyt tämä teidän esityksennehän sivumennen sanoen on trilogeissa jumissa, eli jälleen kerran olette aiheuttaneet vain haittaa tällä idealistisella toiminnallanne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-04-26T15:19:20,2016-04-26T15:20:30,Tarkistettu,1.1 2016_43_51,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Ja vastaus, pääministeri Sipilä, enintään 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_52,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kolme asiaa, joissa nimeni mainittiin, ennen kuin joudun lähtemään. Ensinnäkin tämä omistajaohjausstrategia: tässä strategiassa tulee yhteiskuntavastuu korostumaan, jossa tämä maakohtainen raportti on yksi pieni osa. Sitten Portugali-sopimukseen. Täällä valtiovarainministeri on tehnyt erinomaista työtä siinä, että on saatu aikaan Espanjan kanssa sopimus ja nyt myös Portugalin kanssa sovittu — sitä ei ole vielä allekirjoitettu. Tämähän mahdollistaa nyt tosiaan sen, että myöskin yksityisen sektorin maksamista eläkkeistä pystytään verottamaan Suomessa. (Pertti Salolainen: Mistä hetkestä?) — Nämä yksityiskohdat selviävät tämän allekirjoituksen jälkeen. Suomen etu tietenkin on se, että ne tulisivat mahdollisimman pian voimaan, mutta yleensä näissä on pieni siirtymäaika. Sitten tähän korkovähennysoikeuteen. Tämä on ehkä semmoinen kaikkein selvin tapa, johon Suomessa on jo puututtu, jossa siirretään tulosta Suomen verotuksen ulkopuolelle. Me katsomme nyt ensin nämä EU:n ja OECD:n toimet ja sen jälkeen siihen päälle katsomme kansalliset toimet, pitääkö vielä kansallisin toimin tätä porsaanreikää kiristää. Mutta EU:ssa nyt on otettu tämä yhteiselle agendalle, ja katsotaan, mitä saadaan yhdessä siinä aikaiseksi. Jos se ei ole riittävää, niin sitten tartutaan siihen vielä kansallisin toimin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-26T15:20:31,2016-04-26T15:22:11,Tarkistettu,1.1 2016_43_53,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Ja ministeri Stubb, enintään 2 minuuttia tässä vaiheessa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_54,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palaan vielä tuohon tehokkaaseen katumiseen, johonka edustaja Rinne tuossa viittasi. Minulla on tässä nopean googlauksen pohjalta eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston kirje silloiselle valtiovarainministeri Rinteelle 11. helmikuuta 2015, jossa valiokunta pitää tärkeänä, että valmistelussa edetään mahdollisimman nopeasti, ja olisi suotavaa, että lainmuutokset saataisiin voimaan jo tämän vuoden aikana — ymmärtääkseni yksimielinen päätös. Sitten myös tuolta Demokraatti-lehdestä bongasin 7.6.2015 otsakkeen ""Rinteen ajama ’aktiivinen katuminen’ viimein eteenpäin"". Tästä artikkelista löytyy, jos se on oikein siteerattu: (Välihuutoja ) ""Ei tämä helppo kysymys ole, mutta kokonaisuuden kannalta aktiivinen katuminen on järkevä tapa kerätä verotuloja."" Ja samassa jutussa sanotaan vielä, että ""Rinne yritti viedä aktiivisen katumisen ohjelmaa eteenpäin, mutta hänen mukaansa oikeusministeriössä ei ollut riittävästi resursseja viemään asiaa laiksi asti"". Joten edelleen kysyn, edustaja Rinne, että mites tämän asian laita nyt oikein oli.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-26T15:22:13,2016-04-26T15:23:41,Tarkistettu,1.1 2016_43_55,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,Ja sitten jatkuvat minuutin mittaiset puheenvuorot.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_56,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Stubb on oikeassa siinä, että Panama-paperit olivat game changer kahdella tapaa: saatiin poikkeuksellisen paljon ja konkreettista näyttöä siitä, kuinka isosta ongelmasta on kyse, mutta myöskin sen takia, että nyt kansalaiset kaikissa EU-maissa odottavat isoja, aitoja muutoksia ja toimia tämän ongelman kitkemiseksi. Tässä on viitattu tämän hallituksen harmaan talouden torjuntastrategiaan, joka mielestäni on valitettavan yleisluontoinen. Se ei juurikaan sisältänyt konkretiaa. Haluankin nyt kysyä ministeriltä: milloin tämä hallituksen konkreettinen toimenpideohjelma julkaistaan, ja tuleeko se myöskin sisältämään kansallisia keinoja, joilla puututaan esimerkiksi siirtohinnoittelun ja korkovähennysoikeuden epäkohtiin? Mielestäni tämä on niin selkeä epäkohta, että meidän kannattaa edetä kansallisesti eikä jäädä odottamaan  niitä  päätöksiä,  mitä  OECD:n tai EU:n tasolla tehdään. Lopuksi, valtiovarainministeri Stubb, haluaisin myöskin tietää: jos tämä hallitus myöskin näkee aggressiivisen verosuunnittelun ongelmana, (Puhemies koputtaa) aiotteko puuttua myöskin sellaiseen verovälttelyyn, joka nykylainsäädännön puitteissa on laillista mutta lain hengen vastaista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-04-26T15:23:41,2016-04-26T15:24:55,Tarkistettu,1.1 2016_43_57,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin nostaa kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistamiseen tarvittavat neljä tulokulmaa esille. Niitä on UM:ssä viime aikoina linjattu ansiokkaasti. Tarvitaan poliittista vaikuttamista globaalisti toimivia yrityksiä koskevien, esimerkiksi G20:n, OECD:n ja EU:n johdolla uusittujen verotussääntöjen toimeenpanoon ja tukea kehitysmaiden osallistumiselle tuohon toimeenpanoon. Tarvitaan kehitysmaiden verohallintojen ja muiden verotuksen kannalta tärkeiden instituutioiden vahvistamista. Tarvitaan kansalaisyhteiskuntien tietoisuuden lisäämistä ja kouluttamista veronkannon ja julkisten palvelujen välisestä kytköksestä ja tilivelvollisuuden vaatimisesta hallituksiltaan. Ja tarvitaan vielä tutkimusta muun muassa laittomista rahavirroista ja tehokkaista verotuskykyä kasvattavista toimista. Minun mielestäni nämä ovat erinomaisia linjauksia UM:ltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-04-26T15:24:57,2016-04-26T15:25:53,Tarkistettu,1.1 2016_43_58,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyisin nyt kuitenkin valtiovarainministeriltä: Oletteko te vastustanut alempaa liikevaihtokantaa automaattisesta tietojenvaihdosta Ecofinissä vai ette? Se olisi mielenkiintoista tässä keskustelussa nyt saada selväksi. Sitten totean, että tämmöistä lainsäädäntöä, johon viittaatte, ei tullut minun aikanani tänne eduskuntaan. (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-26T15:25:55,2016-04-26T15:26:16,Tarkistettu,1.1 2016_43_59,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Harmaan talouden norsu on syötävä paloina. Me puhumme moraalista, mutta me puhumme myös ahneudesta. On ensiarvoisen tärkeää, että julkisia hankintoja tehtäessä ja suunnitellessa luodaan myös harmaan talouden tunnistamiseen ja ehkäisyyn tarvittavia toimia ja keinoja. Kunnissa tapahtuvaa seurantaa mutta myös tietojenvaihtoyhteistyötä Verohallinnon kanssa tulee lisätä. Harmaan talouden torjunnan osalta on tärkeää, että laiminlyönteihin puuttuminen mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti muun muassa sopimusteknisin keinoin olisi mahdollista. Hankintasopimuksiin tulisi kannustaa lisäämään tehokkaat irtisanomis-, purku- ja sanktiolausekkeet. Se lisäisi toimittajien kannustetta ja vastuuta noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Verot on maksettava. Hankintalain rinnalla kunnissa olisi oltava myös harmaan talouden torjuntaohjeistukset. Hankintalainsäädäntö on uudistumassa, ja kysyisinkin teiltä, ministeri: onko sinne tulossa jotakin (Puhemies koputtaa) myös harmaan talouden torjuntaan, joitakin ohjeistuksia, neuvoja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-04-26T15:26:20,2016-04-26T15:27:30,Tarkistettu,1.1 2016_43_60,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todella tämä automaattinen kansainvälinen tietojenvaihto on aivan avainasemassa, ja siihen 100 maata on jo ilmoittautunut mukaan. Me tarvitsemme G20-maat siihen mukaan. Muita maita ei ole lähdössä, muun muassa Panama toistaiseksi. Kysyisin ministeri Stubbilta: Teidän kolleganne Wolfgang Schäuble sanoi, että on käytettävä pakotteita, joitain talouspakotteita, jotain suonenpuristusta näitä maita kohtaan. Eihän tämä kerta kaikkiaan käy, että Panaman tapaiset järjestään jäävät tämän tietojenvaihdon ulkopuolelle. Talouspakotteet tai vastaavat kyllä laittavat nämä maat järjestykseen. Oletteko valmis ryhtymään Wolfgang Schäublen kanssa tähän rintamaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-04-26T15:27:32,2016-04-26T15:28:11,Tarkistettu,1.1 2016_43_61,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ilo kuulla, että valtiovarainministeri Stubb tuo tiiviisti esille sitä, kuinka aktiivisia ollaan lainsäädännön muutoksissa EU-tasolla. Haluaisin kuitenkin kysyä ministeriltä, mikä on sen aktiivisuuden taso. Me ylistämme täällä kilvan sitä, että edellisen hallituksen aikana harmaan talouden ohjelmaan on satsattu, siitä on saatu hyviä kokemuksia. Tässä hallituksessa on jatkettu sitä, joskin vähän pienemmin resurssein. Mikä on ollut Suomen aktiivisuus EU-tasolla, että tätä hyvää mallia vietäisiin lainsäädäntöäkin aktiivisemmin, niin että EU:ssa voitaisiin ottaa käyttöön samanlainen harmaan talouden järjestelmä, kun Suomessa on ollut hyviä kokemuksia, eli valvontaresursseja, yhteistyötä eri maiden välillä, muutakin, eli ei vain pelkkää lainsäädäntöä vaan aktiivista toimintaa eri viranomaisten kesken?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-04-26T15:28:13,2016-04-26T15:29:11,Tarkistettu,1.1 2016_43_62,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin rakentavaa ja hyvää keskustelua. Hallitus voi painaa mieleensä nämä monet hyvät ehdotukset. Usea on puhunut muun muassa viranomaisten resursseista. Nostan esiin myös työsuojeluviranomaiset, joilla on mahdollisuus saada yritysten verotustietoja ja nähdä yrityksiä paikan päällä, minkälaiset työolosuhteet siellä on. Toiseksi haluan korostaa sitä, että ympäristörikokset ovat myös eräs harmaan talouden muoto. Yritykset voivat hakea taloudellista hyötyä sillä, että jätteitä ei käsitellä oikein ja lainmukaisella tavalla vaan ne dumpataan luontoon saastuttamaan ympäristöämme. Toivon, että hallitus panostaa ympäristörikosten torjuntaan. Kolmanneksi vielä maakohtainen raportointi. Minusta olisi hyvä, että hallitus vähintään kannattaisi komission esitystä, ja enemmänkin, että yritysten liikevaihto olisi pienempi kuin tämä 750 miljoonaa euroa siinä, että tiedot veroista ja voitoista tulisivat julkisiksi. Näin kaikki kansalaiset ja viranomaiset saisivat varmaa, selvää tietoa, mihin verot maksetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-04-26T15:29:15,2016-04-26T15:30:23,Tarkistettu,1.1 2016_43_63,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on esitetty sinänsä ihan mielenkiintoisia keinoja puuttua moniin epäkohtiin ja porsaanreikiin nykyisissä verokäytännöissä. Tosin mielestäni näiltä esityslistoilta puuttuu yksi merkittävä epäkohta, nimittäin ammattiliitot, jotka tällä hetkellä kuittaavat vuokratuloista verovapaat osingot. Esimerkiksi yksinomaan VVO:n kautta ay-liikkeet ovat viiden vuoden aikana kuitanneet lähes 50 miljoonaa euroa, ja summa sen kuin kasvaa. Tämä toiminta aiheuttaa tällä hetkellä aiheellista paheksuntaa kansan syvissä riveissä. Kysynkin ministeri Stubbilta: Onko hallituksella keinoja puuttua siihen, että esimerkiksi asumistuet eivät jatkossa valuisi verovapaina osinkoina ay-liikkeille? Ay-liike rikastuu tällä hetkellä verovapailla osingoilla, kun VVO:n vuokrat nousevat ja voitot kasvavat. Ei kai tämäkään voi olla moraalisesti oikein.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-04-26T15:30:24,2016-04-26T15:31:25,Tarkistettu,1.1 2016_43_64,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on puhuttu paljon harmaasta taloudesta ja laittomasta veronkierrosta, ja siihen pitää puuttua voimakkaasti. Mutta, ministeri Stubb, te sanoitte hallintarekistereiden kohdalla, että se on täysin laillista. Se on laillista, mutta nyt onkin kysymys siitä, että meidän ei pidä puuttua vain siihen, mikä nyt on laitonta, vaan meidän pitää tehdä laittomaksi myös sitä aggressiivista verosuunnittelua, veronkiertoa, josta nyt päästään kuin koirat veräjästä, kun se ei ole laitonta. Tämä on minusta se iso kysymys. Onko hallitus valmis tuomaan lainsäädäntöä? Ollaanko valmiita ajamaan EU:ssa tiukennuksia niin, että nyt laillisuuden piirissä oleva moraaliton verojen välttely laitetaan kuriin? Nostin ensimmäisessä puheenvuorossani esille Ruotsissa valmisteltavan mallin, jossa oman konsernin sisällä annettuja lainoja ei voisi vähentää. Tämähän on se tapa, jolla Suomessa tehtäviä voittoja siirretään veroparatiiseihin. Voisiko esimerkiksi valtiovarainministeriö hyvin nopealla aikataululla tuoda tämän lainsäädännön? Tässä yksi esimerkki, miten puututaan (Puhemies koputtaa) siihen, mikä on nyt laillista mutta (Puhemies: Aika!) mikä on moraalitonta ja väärin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-04-26T15:31:27,2016-04-26T15:32:38,Tarkistettu,1.1 2016_43_65,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Veroparatiisien tärkein myyntituote on salaisuus. Euroopan unionin alueella merkittävä osa uusista työpaikoista syntyy tällä hetkellä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Verojärjestelmän aukkojen tilkitseminen parantaa eurooppalaisten pk-yritysten kilpailukykyä ja luo tilaa uudelle kasvulle. Markkinoilla eivät enää pärjää parhaat yritykset vaan härskeimmät ja suurimmat. Ne, joilla on halua ja taloudelliset edellytykset veronkiertoon, voittavat. Kilpailuasetelma on epäreilu. Me tarvitsemme enemmän avoimuutta ja mahdollisuutta paneutua yhtiöitä koskeviin tietoihin. Tämä hallitus tekee kovasti toimia verovälttelyn kitkemiseksi, vaikka oppositio muuta väittää. Minäkin haluan muistuttaa edustaja Wallinheimon tavoin, että ay-liikkeestä on kovasti arvosteltu yrityksiä ylisuurista osingoista, vaikka osinkotulot ovat kelvanneet hyvin myös sinne, vieläpä verovapaasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-04-26T15:32:40,2016-04-26T15:33:47,Tarkistettu,1.1 2016_43_66,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt pitää kuitenkin muistaa, että meillä ovat yleishyödylliset yhdistykset kaikki samalla viivalla kait eikä vain ay-liike erikseen ja kaikki muut yleishyödylliset jotenkin erilaisessa lainsäädännössä. Toivon, että tämä asia on selvä meille kaikille. (Välihuuto) — No, puhumattakaan säätiöistä vielä. On hyvä, että parlamentaarinen työryhmä perustetaan, sillä silloin kun ensimmäinen tarkastusvaliokunta aloitti, sen sosialidemokraattinen puheenjohtaja Matti Ahde ensimmäisen kerran otti tähän isoon saliin tämän asian keskusteltavaksi niin, että koko eduskunta pääsi harmaan talouden ja veronkierron asioihin yhteisesti puuttumaan. Viime vuonna aloitettiin valtion yli 50 prosenttia omistamien yhtiöitten verojäljen perääminen, ja nyt olisin kysynyt pääministeriltä, onko hän tarkentanut ohjeita, sillä se ei vaadi eduskunnan päätöstä, vaan ne voi omistajaohjauksesta vastaava ministeri ohjeistaa raportoitavaksi näille yhtiöille. (Puhemies koputtaa) Toisena kysymyksenä: onko seuraavassa budjetissa sitten, kun kehyksiä tehdään, se 40 miljoonan vaje, joka on poliisien resursseihin, noin 800 henkilötyövuotta, poistettu, jos katsotaan, että resursseja pidetään nykyisellä tasolla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-04-26T15:33:50,2016-04-26T15:35:14,Tarkistettu,1.1 2016_43_67,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen edustaja Satosen kanssa täsmälleen samaa mieltä siitä, että joka iikka tässä salissa varmaan haluaa taistella harmaata taloutta ja veronkiertoa vastaan. Menetelmiä on sitten onneksi monenlaisia, ja aikaisemmin tässä salissa esitin, kun yleensä peräänkuulutetaan opposition vaihtoehtoja, vain sen, minkä ruotsalainen eduskuntaryhmä on ehdottanut, nimittäin kotitalousvähennyksen nostamista 2 400 eurosta 4 000 euroon. Tämä on tämmöinen win-win-win-asetelma. Siinä voittavat kotitaloudet, jotka saavat teettää työtä, siellä voittavat pienyritykset, mikroyritykset, jotka saavat lisää työllisyyttä ja tuloja, ja valtio, joka saa lisää verotuloja, kun harmaa työ vähenee. Toistan kysymykseni valtiovarainministerille: mitä mieltä te olette tästä",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-04-26T15:35:14,2016-04-26T15:36:10,Tarkistettu,1.1 2016_43_68,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä ei ole nähty nytten metsää puilta, nimittäin suomalaisten työllisyysasteen nostamista, suomalaisten työntekijöiden työpaikkojen luomista. Nimittäin esimerkiksi Etelä-Suomessa joka kolmas talonrakentaja on ulkomaalainen tällä hetkellä, meillä on kymmeniätuhansia ulkomaalaisia rakennusalan työntekijöitä pelkästään mutta samaan aikaan meillä on rakenteellista työttömyyttä. Meillä on pelkästään rakennusalalla kortistossa yli 12 000 rakennusmiestä, jotka eivät saa työpaikkoja. Miten me voimme suosia suomalaisuutta, jos me emme pysty edes luomaan omille kansalaisillemme, omille työntekijöille työpaikkoja? Ne menevät nenän edestä muille. Siinä mielessä olisinkin kysynyt, miten nämä julkiset hankinnat, joissa kumminkin kilpaillaan näistä työpaikoista, saadaan sillä tavalla tasa-arvoiseen asemaan, että myös suomalaiset, jotka veroja tänne maksavat, ja suomalaiset yritykset, jotka maksavat veroja tänne, pärjäisivät niissä. Me tiedämme esimerkiksi tämän lähetetyn työntekijän aseman, jossa kuuteen kuukauteen ei tarvitse tänne välttämättä ensimmäisenä veroja maksaa. Se etu on huomattava, kun lähdetään kilpailemaan julkisista hankinnoista rakennusalalla. Voitaisiinko tällaisille asioille tehdä jotain, koska (Puhemies koputtaa) sillä me saisimme tänne kymmeniätuhansia työpaikkoja lisää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-04-26T15:36:13,2016-04-26T15:37:20,Tarkistettu,1.1 2016_43_69,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun valtiovarainministeri Alexander Stubb sanoo, että minä annan väärää tietoa mustista listoista, tulette samalla sanoneeksi, että hallituksen omat kannanotot antavat väärää tietoa näistä mustista listoista, koska juuri niitä minä olen lukenut ja tutkinut, ja suosittelen sitä myös teille. Suoraan sanotaan näistä: ""On epäselvää, millä perusteilla listalla mainittuja valtioita pidetään yhteistyökyvyttöminä."" Kyse on siis siitä, että on erilaisia mustia listoja näistä. Ne listat ovat tärkeitä, jotta julkisten rahoituslaitosten sijoittamiskriteerit saadaan jotenkin järkeviksi. Te olette kannattanut tämmöisiä vesitettyjä listoja, missä on pieniä saarivaltioita, mutta kun puhutaan vaikka Luxemburgista ja Sveitsistä, ne ovat hyvin kriittisiä näihin pidempiin listoihin. Siitä on kysymys. Ja mitä tulee suoraan, avoimeen omistusjärjestelmään, se on Suomessa Euroopan johtotähti, ja juuri sen takia Suomi sai sen poikkeuksen EU:n arvopaperikeskusasetukseen. Nyt te olette menossa valtavirtaa vastaan: EU tulee Suomen valtion suuntaan, mutta te menette Suomen valtion linjaa vastaan ja EU:n linjaa vastaan tällä uudella esityksellä, (Puhemies koputtaa) jossa tuotte hallintarekisterin sivuoven kautta sisään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-26T15:37:21,2016-04-26T15:38:34,Tarkistettu,1.1 2016_43_70,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies, fru talman! Jos ihan kylmän viileästi katsotaan, mitä on tapahtunut, niin on valitettavasti todettava, että harmaan talouden torjumiseksi tehdään nyt vähemmän ja käytetään vähemmän resursseja kuin viime vaalikaudella. Suomen Kuvalehti kysyi eri viranomaisilta, millaiset resurssit Sipilän hallitus antoi heille harmaan talouden torjuntaan: kasvoivatko resurssit, pysyivätkö ne ennallaan vai vähenivätkö ne? Kun Kataisen—Urpilaisen hallitus myönsi 20 miljoonan euron lisämäärärahoituksen, josta muun muassa Tullille tuli miljoona euroa, nyt Sipilän hallitus ei ole myöntänyt Tullille lisärahoitusta lainkaan. Määrärahan leikkaaminen on johtanut Tullissa talousrikostiedustelun ja tutkintahenkilöstön vähentymiseen. Sipilän hallitus leikkasi myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston harmaan talouden torjunnan tarkastettuja määrärahoja, kuten myös TEMistä ja STM:stä. Sipilän hallitus on vähentänyt vuositasolla yli 5 miljoonalla eurolla harmaan talouden torjuntaan käytettävää määrärahaa. Tämän ääneen sanomisesta ei kenenkään kannata loukkaantua, mutta se ei myöskään oikeuta hallitusta takomaan itseään rintaan, että miten hyvin se tätä asiaa hoitaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-04-26T15:38:36,2016-04-26T15:39:47,Tarkistettu,1.1 2016_43_71,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies!  Edustaja Feldt-Rannan todistelu on todella epä-älyllistä. Sipilän hallitus käyttää kaiken kaikkiaan 4 miljardia euroa vähemmän, siis 4 000 miljoonaa euroa vähemmän, valtion menoja vuoden 19 tasossa kuin Kataisen—Urpilaisen hallitus. Jos tästä 4 000 miljoonasta eurosta on jotain 5 miljoonaa jouduttu ottamaan myös harmaan talouden torjunnasta, se on valitettavaa, mutta eivätkö koulutussäästöt ole valitettavia, eivätkö sosiaaliturvan säästöt ole valitettavia, eivätkö kehitysyhteistyösäästöt ole valitettavia? Eli tällä todistelulla, edustaja Feldt-Ranta, ei ole mitään merkitystä. Mutta on tärkeää, että harmaaseen talouteen panostetaan, ja näin on myös Sipilän hallitus tehnyt. Eikä kyse ole pelkästään rahasta, vaan niin kuin sanoin, esimerkiksi tänään käsitellään sellaista esitystä — toivottavasti Feldt-Rannalla on tilaisuus jäädä sitä käsittelemään — jossa rikoshyödyn takaisinsaannissa tulee tietyissä tilanteissa käännetty todistustaakka. Sen konnan pitää osoittaa, millä laillisin keinoin hän on ne varat hankkinut. Tämä on merkittävä uudistus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-26T15:39:49,2016-04-26T15:40:54,Tarkistettu,1.1 2016_43_72,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Zyskowiczin puheenvuoro nyt todisti sen, että hallitus on laskenut kunnianhimon tasoa viime vaalikaudelta harmaan talouden torjunnassa. Me kaikki pidämme sitä valitettavana, mutta toivomme, että otatte nämä opposition esitykset, joita me olemme tässä salissa esittäneet, onkeenne ja nostatte tätä kunnianhimon tasoa, koska kaikki se tutkimustieto, mitä meillä on käytettävissä aikaisemmilta vaalikausilta, osoittaa, että harmaan talouden torjuntaan käytettävät määrärahat maksavat itsensä takaisin. Ja sen lisäksi tässä on tämmöinen moraalinen aspekti: Suomi on aikaisemmin edustanut johtajuutta eurooppalaisella tasolla verovälttelyn torjumisessa. Sen johtajuuden takaisinottaminen on erittäin tärkeää, ja toivon, että hallitus hyvistä aikomuksista ryhtyy myös konkreettisiin tekoihin paitsi täällä kotimaassa myös eurooppalaisella ja globaalilla tasolla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-04-26T15:40:55,2016-04-26T15:41:57,Tarkistettu,1.1 2016_43_73,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,Vielä edustaja Zyskowicz vastaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_74,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puheenvuoroni ei millään tavoin osoittanut sitä, että hallitus olisi laskenut kunnianhimon tasoa viime vaalikaudesta. Yritin vain osoittaa, että jos 4 000 miljoonaa säästetään — ja kaikkia näitä säästöjä edustaja Feldt-Ranta on vastustanut — niin ei ole ihme, että 5 miljoonaa osuu myös tähän tärkeään kohteeseen. Mutta kun sanoitte, että kunnianhimon tasoa on laskettu, niin minä haastan teidät tulevaisuuteen päin: Katsotaan, vaikkapa ensi vaalikaudella tai silloin kun tilastot valmistuvat, kummalla vaalikaudella, viime vaalikaudella vai tällä vaalikaudella, on paremmin onnistuttu keräämään veronkierron, verovälttelyn, harmaan talouden kierrettyä varallisuutta ja tuloja takaisin valtiolle. Minä uskallan väittää, että kaikki ne toimet, joihin osin viittasin mutta joihin ennen kaikkea ministeri Stubb viittasi, tulevat merkitsemään sitä, että kun jälkeenpäin katsotaan, niin tämä vaalikausi tulee tuloksiltaan olemaan tehokkaampi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa kuin viime vaalikausi, jolloin silloinkin tehtiin hyvää työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-26T15:41:58,2016-04-26T15:43:04,Tarkistettu,1.1 2016_43_75,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Pekonen aikaisemmin esitti jo kysymyksen ministeri Stubbille siitä, eikö pitäisi huomioida tulopuoli. Edustaja Zyskowiczin puheenvuorossa nimenomaan korostuu ja tulee selkeästi esille se ongelma: pelkästään leikataan ja yritetään valtiontaloutta saada kuntoon leikkaamalla. Tulokset voivat olla päinvastaisia, niin kuin on kysymys harmaan talouden vastaisessa työssä, verovälttelyn kuriin laittamisessa: Tulli, poliisi, verottaja — kun sieltä leikataan resursseja, niin se on hölmöläisten hommaa. Siinä ei säästetä, vaan siinä menetetään tuloja. Nyt pitäisi arvioida se, että kun panostetaan johonkin, tässä tapauksessa harmaan talouden torjuntaan, niin kuin edellinen hallitus teki, niin se toi lisätuloja kymmeniä miljoonia euroja. Kysymys onkin, miksi hallitus on lyhytnäköisesti leikannut 5 miljoonaa, jolla se on menettänyt moninkertaisen määrän tuloja. Nämä tulothan tasapainottavat budjettia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-04-26T15:43:04,2016-04-26T15:44:12,Tarkistettu,1.1 2016_43_76,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On pakko todeta, että kuitenkin tämä hallitus on myös tehnyt sisäisen turvallisuuden määrärahoihin korotuksen, 50 miljoonaa euroa, ja nämä menevät niin oikeusministeriöön, sisäministeriöön kuin Tulliinkin. Niistä osa menee myös harmaan talouden tutkintaan. Ja juurihan täällä ministerit ovat sanoneet, että siinä vaiheessa, kun tämä harmaan talouden torjunnan strategia tulee eduskuntaan, käsitellään myös lisäresurssit, mitä se myös budjettikysymyksenä vaatisi. Haluan myös nostaa esille tämän, että tänäkin päivänä toisessa käsittelyssä on tosiaan tämä käännetty todistustaakka, joka on erittäin suuri askel siihen, että talousrikollisia saadaan kiinni. Tätä ei ole tullut edelliseltä hallitukselta, valitettavasti. Olisin halunnut kysyä vielä ministeriltä, miten on sitten pohjoismaisen yhteistyön laita. Nimittäin viimeisen kahdeksan vuoden aikana on kuitenkin saatu myös pohjoismaisesti koordinoitua 45 tietojenvaihtosopimusta OECD:n alle Pohjoismaiden ministerineuvoston kautta. Meinataanko myös pohjoismaista yhteistyötä jatkaa... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-04-26T15:44:13,2016-04-26T15:45:20,Tarkistettu,1.1 2016_43_77,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hivenen hymyilytti, kun RKP sanoi sitoutuneensa harmaan talouden vastaiseen taisteluun edellisissä hallituksissa. Vuoden 2011 hallitusneuvotteluista vuotaneissa asiakirjoissa RKP vastusti kokoomuksen kanssa tiukasti harmaan talouden toimia, omistusten avoimuutta ja veroparatiisien mustia listoja. (Välihuuto) No, tikulla silmään, kära vänner. Sen verran vielä, että pääministeri totesi, että korkovähennyssäädökset ovat ongelma. Kun tuo korkovähennyslaki tehtiin vuonna 2012, keskustapuolue nosti kovan metelin siitä, että siihen jäi kiinteistöyhtiöiden mentävä porsaanreikä. Ministeri Toivakkahan todisti sen olemassaolon perustamalla kiinteistösijoitusyhtiön Belgiaan. No, kaikki tietenkin odottivat, että kun keskusta nousee valtaan, niin se tukkii tämän porsaanreiän. Yhtään esitystä ei kuitenkaan tullut, kuten ei yhtä ainuttakaan verosuunnittelua vaikeuttavaa kansallista esitystä. Nyt pääministeri sanoi, että katellaan, katellaan, mitä EU ja OECD tekevät. Hallitus on ulkoistanut verovälttelylainsäädännön ulkomaille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-26T15:45:24,2016-04-26T15:46:28,Tarkistettu,1.1 2016_43_78,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime vaalikaudella 2014 perustettiin ympäristörikosten torjunnan strategia ja toimenpideohjelma, ja kokoomus oli sitä vahvasti tukemassa. Tässä ohjelmassa ympäristöministeriö ja sisäministeriö tekevät tiukasti yhteistyötä, ja tavoitteena on antaa viranomaiskoulutusta ja parantaa viranomaisyhteistyötä ja nimenomaan saada ympäristörikolliset kiikkiin. 2014 kirjattiin 420 ympäristörikosta, ja 5—15 niistä oli törkeitä. Kysyn ministeriltä, miten ja minkälaisia tuloksia on viime aikoina saatu tästä ohjelmasta. Ja sitten toinen kysymys: Ympäristörikoksista osa vanhenee 10 vuodessa. Kuten tiedämme, saattaa kestää vuosia, ennen kuin vuotavat öljysäiliöt ja tällaiset ilmenevät. Voidaanko harkita vanhenemisaikojen pidentämistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-04-26T15:46:31,2016-04-26T15:47:32,Tarkistettu,1.1 2016_43_79,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Haluaako ministeri Toivakka nimenomaan tähän vastata? (Lenita Toivakka: Edelliseen!) — Minuutti, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_80,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan sanoa, että edustaja Harakka valehtelee täällä salissa. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Ohhoh!) Ministeri Toivakka ei ole ollut mukana perustamassa minkäänlaista kiinteistöyhtiötä. Kyseessä on järjestely, jonka 90 vuotta vanha perheyhtiö on tehnyt mahdollisen kaupan toteutuessa, joka ei ole koskaan toteutunut. Tämä kyseinen perheyhtiö on aina työllistänyt Suomessa, maksanut aina veronsa Suomeen. Minä henkilökohtaisesti en ole ollut minkäänlaisissa järjestelyissä mukana. Kyllä, minulla on 2 prosentin omistus kyseisestä yhtiöstä, mutta en ole operatiivisessa toiminnassa mukana. En ole myöskään ollut perustamassa minkäänlaista yhtiötä. Pyydän, että tarkistatte faktat ennen kuin valehtelette täällä salissa. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-04-26T15:47:39,2016-04-26T15:48:27,Tarkistettu,1.1 2016_43_81,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,Pyydän käyttämään asiallista kieltä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_82,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt olisi kyllä kiinnostavaa tietää, aiotteko te jollakin tavalla puuttua tähän, kun kahteen kertaan käytettiin tässä salissa sopimatonta kieltä. Myönnän olleeni epätarkka siinä, että ministeri ei ollut operatiivisessa johdossa, mutta hän oli tämän yhtiön omistaja silloin, kun tämä järjestely tehtiin, joka hyödynsi tätä porsaanreikää. Tässä suhteessa asiallisesti ottaen ministeri on tässä toiminnassa ollut osallinen, ja hän itse tunnusti haastattelussa, että tämä järjestely liittyy verosuunnitteluun. Mutta todellakin olisi kiinnostavaa tietää, muuttuuko täällä salissa nyt kielenkäyttö aivan täysin tykkänään hyvien tapojen vastaiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-26T15:48:35,2016-04-26T15:49:18,Tarkistettu,1.1 2016_43_83,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Edustaja Harakka, jos olisitte kuunnellut, mitä äsken sanoin, sanoin, että täällä pitää käyttää asiallista kieltä. Tämä koskee niin ministereitä kuin edustajiakin, ja nyt lähdetään asialliselle kielenkäytölle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_84,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Stubb esitti minulle suoran kysymyksen, johon haluan nyt vastata. Hän vastatessaan minulle vetosi siihen, ettei tiedä, mikä olisi lainsäädäntöpohja tai moraalinen pohja sille, että Suomi voisi antaa yritysten verojärjestelyjä koskevaa tietoa europarlamentin valiokunnalle, ja epäili, että tämä olisi salassa pidettävää tietoa. Kyse on kuitenkin kansallisen verolainsäädännön muutoksien vaikutuksesta muiden EU-maiden veropohjaan, ja tämän takia EU-neuvoston verotyöryhmä keskustelee veroasioihin liittyvistä asioista, eli kyse ei ole yksittäisistä veropäätöksistä, ainoastaan lainsäädännöstä. Koska yritysverolainsäädännön muutokset vaikuttavat muihin EU-maihin, on EU:lla ja EU-parlamentilla syytä keskustella näistä asioista. Haluan vielä todeta, että 14 EU-jäsenmaata oli valmiita luovuttamaan tietoja neuvoston verotyöryhmän keskusteluista mutta Suomi ei ollut. 14 maata koki, että asiassa ei ole minkäänlaista laillista tai moraalista ongelmaa, mutta Suomi koki, että verojärjestelyjä koskevien tietojen luovuttamisessa on moraalinen ongelma. (Puhemies koputtaa) Tämä on minusta aika kummallinen ja Suomen vähän kummalliseen valoon asettava johtopäätös Suomen hallitukselta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-04-26T15:49:34,2016-04-26T15:50:57,Tarkistettu,1.1 2016_43_85,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Vielä kolme vastauspuheenvuoroa, minkä jälkeen sitten ministeri Stubb vastaa. Nämä kolme henkilöä ovat edustajat Satonen, Rinne ja Stefan Wallin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_86,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kyllä hyvin harmissani siitä, että tämä keskustelu on saanut varsin ikäviä piirteitä tässä loppuvaiheessa, varsinkin kun olen ymmärtänyt, että tässä on yhteinen tahtotila ja yhteinen halu ratkaista näitä asioita. Minä toivoisin myös sitä, että siinä vaiheessa, kun meillä on yhteinen parlamentaarinen työryhmä, pyritään myös niihin yhteisiin ratkaisuihin rakentavalla tavalla eikä sorruta siihen, että lähdetään auki repimään sellaisia henkilökohtaisen tason asioita, jotka eivät mielestäni tähän keskusteluun lainkaan kuulu. Se on oma näkemykseni. Täällä saa toki olla muitakin näkemyksiä, mutta kun täällä oppositio moneen kertaan, erityisesti edustaja Rinne, on koko ajan korostanut sitä, että on parlamentaarinen valmistelu ja että yhdessä tehdään, nyt kun yhdessä tarjotaan yhteistyön kättä, niin minä toivon, että teillä on myös omat rivit kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-04-26T15:51:06,2016-04-26T15:52:10,Tarkistettu,1.1 2016_43_87,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Satoselle totean vain, että SDP on aina asiallinen puolue ja pyrkii asioita viemään eteenpäin, ei taaksepäin katsoen. Kuitenkin minä olen nyt kolme kertaa kysynyt tässä keskustelun aikana ministeri Stubbilta, oletteko Ecofinissä ollut sitä mieltä, että 750 miljoonan euron liikevaihtorajaa alempaa rajaa ei voi hyväksyä. Nyt kysyn vielä, vastustitteko esitystä, jossa tietojen annosta kieltäytyneet julkistettaisiin. Voisinko saada näihin kysymyksiin nyt selvän ja suoran vastauksen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-26T15:52:11,2016-04-26T15:52:46,Tarkistettu,1.1 2016_43_88,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Harakka äsken tavallaan kyllä ihan oikeasti viittasi vuoden 2011 hallitusneuvotteluihin, jolloin Smolna vuosi kuin seula. RKP ei silloin vuotanut, mutta papereita vuodettiin julkisuuteen tarkoituksenhakuisesti. Tätä Voima-lehdessäkin julkaistua paperia on tulkittu täysin mielivaltaisesti, ja edelleenkin tämä sama keskustelu jatkuu, joten tässä mielessä edustajan kritiikki menee täysin harakoille. Sen sijaan olisin enemmän ehkä huolissani siitä, että ay-liike viimeksi eilisen päivän Ilta-Sanomissa kieltäytyi kertomasta pörssiomistuksistaan. (Eduskunnasta: Oho!) Mitä kieltämistä siellä on? Nämä ovat teidän aateveljiänne, edustaja Harakka. Olisin enemmän huolissani tästä asiasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-04-26T15:52:49,2016-04-26T15:53:42,Tarkistettu,1.1 2016_43_89,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Sitten vastauksiin. Ensiksi ministeri Toivakka, riittääkö 1 minuutti? — (Lenita Toivakka: Kyllä riittää!)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_90,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Haluaisin oikeastaan hieman kertoa, mitä ulkoministeriössä tehdään kehitysmaiden veronkantokyvyn ja veropohjan vahvistamiseksi. Eli kuten edustaja Paloniemi tuossa kiitettävästi kertoi, meillä tehdään toimia sen eteen. Suomen yksi painopiste on kehitysmaiden veronkantokyvyn vahvistaminen, ja tämähän tulee vahvasti esiin jo kestävän kehityksen tavoitteissa, myös Addis Abeban rahoituskonferenssissa, koska on selkeä kytkös veronkierrolla, verovälttelyllä ja kehitysmaiden kehityksellä. OECD:n kehitysapukomitean puheenjohtaja Erik Solheim käyttää osuvasti esimerkkiä, että jos kehitysmaiden veropohjaa saataisiin 1 prosentilla nostettua, se olisi enemmän kuin perinteinen kehitysapu yhteensä. Eli sillä voisi olla valtava merkitys kehitysmaiden kehitykselle. Tällä hetkellä kehitysmaat kykenevät keräämään noin 10—15 prosenttia bkt:stään veroina ja maksuina, ja Suomi onkin nyt tässä ryhtynyt aktiiviseksi. Yksi painopiste on se, että me autamme kumppanimaitamme. Esimerkiksi Tansanian kanssa teemme yhteistyötä siinä, että viemme tämäntyyppistä verojärjestelmien kehittämisosaamista näihin maihin. Nyt ulkoministeriössä valmistellaan tällä hetkellä verotus- ja kehitystoimintasuunnitelmaa ja se tullaan näillä näkymin julkistamaan kesäkuun loppupuolella, jolloin sitten kuulemme tästä lisää. Mutta työtä tehdään koko ajan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-04-26T15:53:47,2016-04-26T15:55:11,Tarkistettu,1.1 2016_43_91,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Vielä lopuksi vastauspuheenvuoron käyttää ministeri Stubb, enintään 5 minuuttia. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_43_92,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä>>>Keskustelualoite KA 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Albert Einstein sanoi joskus aikoinaan, että the hardest thing to understand in the world is income tax, eli vaikein asia ymmärtää tässä maailmassa on tuloverotus. Ehkä tähän voisi lisätä vielä harmaan talouden ja veronkierron ikään kuin omina tieteenaloinaan. Mielestäni keskustelu tänään on ollut toki vilkasta ja värikästä, ja ei meistä varmaan ketään voi syyttää siitä, että aina välillä tulee niin sanotusti kovempia lausuntoja. Muutama suora vastaus tähän alkuun ja sitten yhteenveto. Edustaja Wallin kysyi kotitalousvähennyksestä. Meillä on tällä hetkellä valmisteilla laajempi veropaketti, jossa me myös tulemme käsittelemään kotitalousvähennystä ja sen mahdollista korottamista muodossa tai toisessa. Kyllä sen voi osittain linkata tähän harmaa talous ‑keskusteluun, mutta kyllä se nähdään enemmän tällaisena, sanotaanko, dynaamisena verotoimenpiteenä. Edustaja Aalto viittasi useaan otteeseen — ei ole enää paikalla — mustiin listoihin. Kyse on siis maalistoista. Nyt kun tässä paljon kysyttiin sitä, mitä Ecofin-kokouksessa sanoin, niin telegraafisesti: 1) Panama on game changer. 2) Meidän valtiovarainministereiden pitää pitää huolta siitä, että veronkanto pysyy, ja tämä on myös toimi, jossa EU näyttää etunojaa. Meidän on puututtava verovälttelyyn, verorikoksiin, aggressiiviseen verosuunnitteluun ja rahanpesuun. Meidän on toimittava mahdollisimman nopeasti. Meidän on lisättävä avoimuutta. Meidän on vaihdettava informaatiota. Meidän on hankittava ja toteutettava yhteisiä rekistereitä ja luotava mustien maiden lista. Tuen Ranskan esityksiä, Saksan esityksiä ja G5-maiden esityksiä, joista olemme valmiita menemään pidemmälle. Tämä, anteeksi, suunnilleen käännöksenä siitä, mitä muistiinpanoista otin. Edustaja Rinne kysyi myös suoraan tuosta 750 miljoonasta. Kysehän on siis tilinpäätösdirektiivistä. Suora vastaus teille, edustaja Rinne: Emme ole Ecofinissä vastustaneet rajan laskemista. Kannan muodostus komission ehdotukseen tilinpäätösdirektiivistä on TEM-vetoisesti käynnissä, ja tähän viranomaisten välille tapahtuvaan raportointiin tulee tuo sama raja. Eli me tarkastelemme tätä tilannetta. Mutta yritin muistionkaloista kaivaa, tuliko tästä sanottua mitään, ja kävin läpi myös Ecofin-paperit, ja sen tyyppistä kannanmuodostusta ei ainakaan minun suustani siellä ulos tullut. Tarkastellaan kokonaisuutta. Sitten lyhyet vastaukset siihen, mitä me olemme tehneet, koska tämä on oikeasti vaikea ja monimutkainen kokonaisuus. Ensin harmaan talouden torjunta, mitkä ovat ne kokonaisuudet. 1) Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumisen ohjelma. 2) Sisäisen turvallisuuden määrärahoihin lisättiin 50 miljoonaa. Äsken keskustelin Tullin pääjohtajan kanssa, joka on lisännyt omalta puoleltaan sen 4 miljoonaa nimenomaan harmaan talouden vastaiseen torjuntaan. Samalla korostan tässä resurssikysymyksessä sitä, että kun meillä on automaattista tietojenvaihtoa, niin sehän tulee myös vähentämään henkilöresurssipuolta, mutta se on ikään kuin sivuhuomio ainoastaan. 3) Viranomaisten yhteinen harmaan talouden ja talousrikollisuuden tilannekuvatoiminto. 4) VM:n osalta meidän keskeisin harmaan talouden torjuntaan vaikuttava hankkeemme tällä hallituskaudella, kuten pääministeri tuossa totesi, on tulorekisterin perustaminen. 5) Me tehostamme rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaan liittyvää toimintaa. Tässä mennään neljännen rahanpesudirektiivin täytäntöönpanoon, ja Suomessa valmistelut ovat tässä jo pitkällä. 6) Verotietojen automaattista kansainvälistä vaihtoa tiivistetään, Common Reporting Standard. Meillä on mukana 80 lainkäyttöaluetta. Eli siinä on kuusi selkeää tointa harmaan talouden puolelta. Sitten verojen välttämisen ja aggressiivisen verosuunnittelun estämisen puolelta kuusi kokonaisuutta. 1) Olemme aktiivisesti mukana sekä OECD- että EU-toiminnassa, joissa siis BEPS-hanke on OECD:n ja ATAD-direktiivi EU:n puolella. 2) Me olemme mukana aggressiivisen verosuunnittelun estämisessä esimerkiksi tuloverotuksen direktiivin kautta. 3) Olemme myös laittaneet emo—tytäryhtiö-direktiivimuutokset täytäntöön osinkoverotuksessa. 4) Olemme aktiivisia kahdenvälisten ja verotuksen tietojenvaihtoa koskevien sopimusten solmimisessa. 5) Teemme myös verosopimuksia, jos sisältö on vanhentunut tai Suomen verotulojen kertymisen kannalta ongelmallinen. Tästä esimerkkinä Espanja ja Portugali. 6) Me toimimme myös kansallisen lainsäädännön kautta, josta aikaisemmin mainitsin väliyhteisöt, korkovähennysoikeudet, yleisen veronkiertosäännöksen, siirtohinnoittelun ja rajoitetun emo- ja tytäryhtiödirektiivin ja niin edespäin. Viimeisenä huomiona ja summa summarum: Kyllä, Panama Leaks edesauttaa näiden kokonaisuuksien eteenpäinviemistä, ja pidän sitä ratkaisevana harmaan talouden ja veronkierron torjunnassa. Nyt tarvitsemme toimia ja enemmän kansainvälistä yhteistyötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-26T15:55:16,2016-04-26T16:01:40,Tarkistettu,1.1 2016_43_93,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_43_94,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulla on olo, että ulkomaalaislaki on nyt paras aihe, josta olen täällä käynyt puhumassa, sillä joka viikko tulee vähintään yksi osa tätä jatkosarjaa. Nyt alkaa olla kyllä semmoinen lievä ongelma siitä syystä, että kun näitä ei pysty katsomaan kokonaisuutena, niin kuvaan teille tähän HE 64:ään liittyvän yhden kohdan. Kokonaisuutena tämä lainsäädäntö, että siirretään tehtäviä niin Rajavartiolaitokselta kuin poliisiltakin Maahanmuuttovirastolle, on hyvä, niin että Maahanmuuttovirastolle tulee enemmän mahdollisuuksia käsitellä näitä lupia. Mutta kun meillä on juuri tällä hetkellä hallintovaliokunnassa käsiteltävänä edellisellä viikolla täällä ollut esitys, jossa lyhennettäisiin valitusaikoja muun muassa, niin siinä asiantuntijoitten vahva viesti on ollut se, että valitusaikoja lyhentämällä käsittelyajat eivät lyhene, vaan ne jopa pidentyvät. Siihen on monia eri syitä, muun muassa se, että niihin joudutaan lisäämään selvityksiä jälkikäteen ja muuta tämmöistä. Siinä kohtaa on tullut esille, että paljon helpompi ja parempi keino olisi lyhentää käsittelyaikoja. Nyt sitten tässä esityksessä, joka tulee kaksi viikkoa sen edellisen jälkeen, on direktiivin mukainen käsittelyaikojen määritys, joka olisi ollut hyvä tietää jo silloin, kun täällä muutama viikko sitten käsiteltiin sitä edellistä, jossa yritetään siis keinoa lyhentää käsittelyaikoja, joka ei toimi, ja nyt sitten tulee käsittelyaikojen lyhennys. En tiedä, toivon, että tämä on vain virhe, lipsahdus tai jotakin muuta eikä tietoinen yritys saada ensin kiristettyä sieltä valitusaikoja ja sen jälkeen tuoda tämä käsittelyaikojen lyhennys. Tietenkin poliiseille jää yhä edelleenkin päätösten tiedoksi antaminen sen jälkeen, kun on tullut kielteinen tai myönteinen, josta tästäkin on jo yksi lainsäädäntöesitys meneillään, niin että tämä voidaan etenkin myönteisissä tapauksissa antaa myöskin maahanmuuttoviranomaisille tehtäväksi. Elikkä ei ole pelkästään poliisit tulevaisuudessa, jotka voivat tuoda julki ihmisille, minkälainen päätös on tullut, mutta tietenkin maasta poistaminen ja ulkomaalaislain valvontatehtävät ovat yhä edelleen rajavalvonnan ja poliisien tehtävinä. Yksi iso muutos, joka tähän on tulossa nyt, kun näitä lupia ei sitten enää haettaisi poliisilaitokselta ja poliisit eivät olisi tässä se lupaviranomainen, on tämä esitys, että näitä voitaisiin hakea vain yhdeksästä erityisestä toimipisteestä. Kun me tiedämme, että nyt nämä 32 000 ihmistä — ja sen jälkeen vielä joitakin muitakin, mutta myöskin silloin, kun tulijoita on ollut 3 000—4 000 — eivät satu tulemaan näihin ennalta määrättyihin pisteisiin, niin mitkä ovat ne realistiset mahdollisuudet turvapaikanhakijoilla matkustaa näille kyseisille paikkakunnille viemään lomakkeita anoakseen näitä? Tämä ei selvinnyt tästä ainakaan ihan helposti. Oliko tähän ajateltu jo joku vaihtoehto? Isoa linjaa tästä osuudesta kannatan elikkä lupaviranomaisen toimivaltuuksia Maahanmuuttovirastolle, mutta tässä on nämä kaksi ongelmaa elikkä pätkityt lainsäädäntövalmistelut, jolloinka tehdään ehkä etukäteen sellaisia muutoksia, mitkä ovat tarpeettomia, ja toisena nämä kohtuuttomat, mahdollisesti kohtuuttomat, matkat turvapaikanhakijoille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+5.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-04-26T16:02:08,2016-04-26T16:06:30,Tarkistettu,1.1 2016_43_95,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän tämän esityksen niin, että tässä pyritään eri viranomaisten työnjakoa ja toimivaltaa näissä esillä olevissa asioissa kehittämään. Siellä hallintovaliokunnassa on varmasti hyvä katsoa näitä yksityiskohtia ja myös liittymiä siihen edelliseen esitykseen, johon edustaja Paatero viittasi. Itse olisin halunnut tässä yhteydessä kiinnittää vain huomiota siihen, että hallinnossa on ilmeisen paljon mahdollisuuksia toimintoja ja työnjakoa kehittämällä saada aikaiseksi järkeviä säästöjä. Viittaan nyt yhteen esimerkkiin, joka on tullut ajankohtaiseksi: Kun maahan tuli erittäin paljon turvapaikanhakijoita viime vuonna, yli 30 000, niin ryhdyttiin miettimään, että onko se oikeastaan hyvä systeemi, että meillä ensin tämän alkupuhuttelun tekee poliisi tai Rajavartiolaitos ulkomaalaisen turvapaikanhakijan kohdalla ja sen jälkeen, muutaman viikon tai jopa kuukauden jälkeen, erikseen Maahanmuuttovirasto tekee tämän varsinaisen turvapaikkapuhuttelun. Kun tätä mietittiin, niin päädyttiin siihen, että eihän tässä ole hirveästi järkeä, vaan jotta asiat menisivät sujuvasti ja ilman, että turhaan odotutetaan myöskään tätä hakijaa, niin päätettiin yhdistää, että yhdellä ja samalla kertaa Maahanmuuttovirasto tekee myös tämän perustietoihin liittyvän alkupuhuttelun ja sitten sen varsinaisen turvapaikkapuhuttelun. Rouva puhemies! Tällä haluan vain sanoa sitä, että tällainen muutos tehtiin, kun tuli kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita viime vuonna. Ehkä tämän muutoksen ja siitä koituvat hyödyt ja säästöt byrokratian kannalta olisi voinut ja kannattanut tehdä jo ennen kuin jouduttiin tällaiseen poikkeustilanteeseen. Eli haluan sanoa, että hallinnossa pitäisi jatkuvasti miettiä työnjakoa ja toimintojen kehittämistä mahdollisimman järkeviksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-26T16:06:32,2016-04-26T16:08:37,Tarkistettu,1.1 2016_43_96,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri niin, osa näistä hallituksen esityksistä, mitä nyt nähdään, on hyviä, mutta ne ovat toisaalta myös sellaista puskapalojen sammuttelua, koska tietysti siitä syntyy kauheat viranomaisprosessit, kun 32 000 ihmistä ryntää maahan ja käynnistää nämä turvapaikkahakemukset. Tietenkin siinä aletaan muuttaa järjestelmiä ja kaikki on sekaisin ja koetetaan löytää säästöjä. Hyvä niin, mutta perussuomalaisena toivon, että tässä ollaan kuitenkin valppaina myös tälle pääongelmalle eli sille, että turvapaikkaa saa yhä hakea rajattomasti. Jos nämä rajajärjestelyt, mitä täällä Euroopassa nyt on tehty, eivät pidäkään, niin sitten tässä ollaan hyvin pian todella ison ongelman edessä, isomman kuin nyt. Mitä tulee tähän hallituksen esitykseen, niin täytyy vielä mainita, että ihmisiltä olen saanut hieman sellaista palautetta, että poliisiin luotetaan kovin paljon Suomessa ylipäänsä. Ihmiset luottavat poliisiin. Mutta sen sijaan tähän Maahanmuuttovirastoon ihmisten luotto alkaa kyllä heiketä ihan vain sen takia, että näitä myönteisiä turvapaikkapäätöksiä jaellaan täällä helpoiten koko Euroopassa. Eli toivottavasti tämä tosiaan nyt sitten toteutuu niin, että tässä tehostetaan tätä tutkintaprosessia, sitä reittiä ja sitä kertomusta, mikä on aikaisemmin poliisin kuulustelussa tullut, kun nyt tulee sitten samaan syssyyn tämä turvapaikkapuhuttelu. Toivottavasti siellä säilyy kuitenkin se sama objektiivisuus, mikä poliisilla on aiemmin säilynyt. Tämä on se, mitä minä toivon, että valiokunnat vielä kysyisivät, kun asiantuntijoita kuulevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+5.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-04-26T16:08:38,2016-04-26T16:10:41,Tarkistettu,1.1 2016_43_97,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässäkin kysymyksessä on hyvä todeta, että tämä itse päälinja, jossa tätä yhteistyötä eri viranomaisten välillä pyritään järkevöittämään ja pyritään hakemaan myös synergiaetuja ja pyritään miettimään, miten me myös pystyisimme hallinnossamme tehokkaammin hoitamaan näitä asioita, on täysin kannatettava ja nimenomaisesti tällaista pohdintaa tällaisessa tilanteessa pitääkin tehdä. Ja varsin järkeviä esityksiä siihen suuntaan nyt tässä kyseessä olevassa hallituksen esityksessä kyllä on. Mutta sitten puuttuisin tähän asiaan, mihin edustaja Paaterokin omassa puheenvuorossaan puuttui, että kun meille joka viikko nyt tähän saliin tuodaan lähetekeskusteluun näitä ulkomaalaislain muutoksia, niin tässä tavallaan helposti sitten unohtuu se asia, että nämä isot kysymykset olisi pitänyt hoitaa kokonaisuutena ja katsoa kokonaisuudessaan tämän ulkomaalaislain uudistamista ja miettiä sitten siinä yhteydessä useammasta osakokonaisuudesta, miten ne nivoutuvat toisiinsa. Me tiedämme, että edellisellä kerralla puhuimme perheenyhdistämisestä, sitä edellisellä kerralla tästä oikeusturvakysymyksestä, sitä edellisellä kerralla tästä humanitäärisen pykälän poistamisesta — ja niin edelleen — jotka kaikki toisaalta linkittyvät toisiinsa. Joten olisi kyllä järkevämpää varmaan myös sen kannalta, että ihmiset ymmärtäisivät, mihin näillä ulkomaalaislain uudistamisilla pyritään, että tämä tehtäisiin kokonaisvaltaisesti ja tehtäisiin kerralla eikä niin, että nämä tulevat aina tipoittain ja näitä viikko toisensa jälkeen täällä puidaan ja sitten ne ovat valiokunnassakin aina viikko toisensa jälkeen eri tahdissa. Näitä ratkaisuja tulee vähän tipoittain, vaikka sitten osassa näitä asioita pitäisi nimenomaisesti keskittyä siihen, miten ne vaikuttavat toisiinsa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-26T16:10:41,2016-04-26T16:12:24,Tarkistettu,1.1 2016_43_98,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todistan tässä samaa kuin valiokuntatoveri tässä edellä. Hallintovaliokunnassa ulkomaalaislakien käsittely on kieltämättä asettautumassa nyt ainakin vähän vaikeammille raiteille. Tätä hallituksen esitystä lukiessa kiinnitin samaan huomiota kuin muun muassa edustaja Paatero tässä edellä omassa puheenvuorossaan. Mutta sen lisäksi haluan kiinnittää huomiota myös näihin resurssikysymyksiin. Tämänkin hallituksen esityksen pohjana on resurssien tehokkaampi käyttö. Viime vuonna, vähän reilu vuosi sitten, tässä eduskunnassa istui silloinen poliisin ja oikeudenhoidon parlamentaarinen työryhmä, joka esitti poliisille, Rajavartiolaitokselle ja niin edelleen 75 miljoonaa euroa lisää rahaa tehtävienhoitoon. Tästä hallitus antoi näille toimijoille 50 miljoonan euron osuuden. Poliisin resurssien osalta täytyy sanoa, että kyseessä tämänkään rahan osalta ei ollut tason nosto vaan ainoastaan kapenevan kehyksen laskun paikkaus. Vielä tähän meidän turvapaikkajärjestelmäämme. Edustaja Savio tuosta taisi jo poistua, mutta väite siitä, että Suomessa jaellaan turvapaikkapäätöksiä, osoittaa kansanedustajalta joko tietämättömyyttä tai sitten välinpitämättömyyttä. Yksi kolmasosa Suomessa turvapaikkahakemuksen jättäneistä henkilöistä saa turvapaikkapäätöksen, ja tämä taso on kyllä hyvää eurooppalaista tasoa monellakin tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-04-26T16:12:32,2016-04-26T16:14:13,Tarkistettu,1.1 2016_43_99,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tietoyhteiskuntakaaren  muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräitä tuoteryhmiä koskevista  ilmoitetuista  laitoksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskustelu on päättynyt. [Jyrki Kasvi pyytää puheenvuoroa] Palataan vähän taaksepäin. En katsonut tuota näyttöä tarpeeksi sukkelaan. Edustaja Kasvi käyttää puheenvuoron asiasta 8.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_43_100,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tietoyhteiskuntakaaren  muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräitä tuoteryhmiä koskevista  ilmoitetuista  laitoksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2016 vp,"Kiitos, puhemies, ja ei minun sormenikaan ollut ihan ajan tasalla, kun yritin seurata, että missä kohtaa tämä tietoyhteiskuntakaaren korjaussarja, versio 1.1, oikein sieltä tulee. Tässähän käytännössä pyritään korjaamaan joukko kaaressa havaittuja ongelmia ja päivittämään sitä muutenkin ympäristössä tapahtuvien muutosten mukaan. Pääasiassa nämä tehdyt muutosesitykset ovat täysin perusteltuja, mutta haluan nostaa esiin pari kysymystä, jotka sieltä havaitsin ensimmäisellä lukukierroksella. Toistaiseksi esityksessä jää avoimimmaksi niin kutsutun verkkoneutraliteetin kohtalo. Sinänsä kyse on teknisestä muutoksesta, sillä Euroopan neuvosto ja parlamentti ovat antaneet tietoverkkojen neutraliteettia koskevan asetuksen, joka korvaa jäsenmaiden, myös Suomen, kansalliset verkkoneutraliteettia koskevat lait. Sinänsä sääli, sillä neutraliteetista käytiin viime vaalikaudella ihan hyvä keskustelu ja sen tuloksena oli ihan hyvä laki. Ongelmana tässä on kuitenkin se, etteivät kyseisen asetuksen soveltamisohjeet ole vielä valmiit, vaikka asetus on jo astumassa voimaan ja kansalliset lait on pakko kumota. Tämän seurauksena tässäkin esityksessä todetaan, että muutoksella on vaikutuksia kuluttajan, yritysten ja viranomaisten asemaan, mutta ei kyetä vielä kertomaan, millaisia nämä muutokset ovat. Tämä ei ole minun mielestäni parasta mahdollista EU-tason hallintokulttuuria. Odotan mielenkiinnolla, mitä tapahtuu, kun valiokunta yrittää ottaa tästä kohdasta selvää. Myös radioviestinnän luottamuksellisuutta koskevat muutokset ovat mielenkiintoisia. Esityksessä on etsitty, ja itse asiassa aika hyvin löydettykin, tasapaino yksityisyydensuojan ja uusien digitaalisten palveluiden kehittämisen mahdollistamisen välillä, sillä ensinnäkin muutokset on säädetty määräaikaisiksi, jolloin niiden vaikutuksia voidaan seurata, ja esityksessä korostetaan eri tavoin, että vain anonymisoituja tietoja voidaan käsitellä, jolloin niitä ei pystytä yhdistämään yksilöihin. Siitä huolimatta tämä mahdollistaa sellaisten palveluiden kehittämisen, joiden kehitys tähän asti on jäänyt tekemättä, koska yritykset ovat pelänneet, että siitä aiheutuu niille juridinen riski. Yksi avoin kysymys tässä radioviestinnän luottamuksellisuudessa kuitenkin jää auki. Siinä missä esitys nyt mahdollistaa toteutuessaan kauko-ohjattavien laitteiden, esimerkiksi näiden dronien, radioliikenteen seuraamisen, niin tarkoittaako tämä itse asiassa myös autonomisen liikenteen ajoneuvoja, jolloin esimerkiksi myös robottiautojen, jotka ovat jatkuvassa radioliikenteessä liikenneinfran ja toisten ajoneuvojen kanssa, liikennettä voitaisiin seurata? Eiväthän ne itse asiassa kovin paljon eroa näistä lentävistä droneista, ainakaan teknisesti. Tässä kohdassa meidän on oltava erityisen tarkkana, ettemme vahingossa vaikeuta näiden uusien liikenteen digitaalisten palveluiden kehitystä. Lopuksi: On tosi erinomaista, että tällä esityksellä tietoyhteiskuntakaareen lisätään niin sanottujen julkisesti säänneltyjen satelliittipalveluiden säännökset. Käytännössähän tämä tarkoittaa ilmeisesti Galileoa, mutta tämä määritelmä on tässä esityksessä sen verran epämääräinen, että se todennäköisesti voisi tarkoittaa muitakin palveluita. Mutta joka tapauksessa tämä on tosi hyvä asia, sillä satelliittipalvelut on yksi niistä asioista, joiden merkitys ihan perusinfrassa, kansalaisten arjessa ja viranomaisten toiminnassa kasvaa jatkuvasti. Ja tämä on senkin takia Suomelle erittäin tärkeä kysymys, että tämän niin sanotun lähiavaruuden tai yläilmakehän taloudellinen merkitys kasvaa, ja tässä sekä kansainvälinen säännöstö että sitten Suomen lainsäädäntö ovat itse asiassa ihan auki — sitä ei ole. On tosi hyvä, että me saamme tämänkin asian niin sanotusti lailliselle tolalle. Odotan mielenkiinnolla, arvoisa puhemies, mitä tästä valiokunnassa saamme kuulla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+8.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-04-26T16:15:23,2016-04-26T16:19:30,Tarkistettu,1.1 2016_43_101,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+10.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_43_102,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Edellä käydyssä ajankohtaiskeskustelussa harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta oppositiosta todisteltiin, että tällä vaalikaudella olisi harmaan talouden torjuntavoimavaroista säästetty 5 miljoonaa euroa. En tiedä, onko luku oikea, mutta halusin keskustelussa osoittaa, että jos ja kun hallitus kaiken kaikkiaan tällä vaalikaudella on säästämässä noin 4 000 miljoonaa euroa toinen toistaan vaikeammista kohteista, niin tämä 5 miljoonaa euroa ei ole kovin paljon. Tähän tietysti vastattiin, että laittamalla 5 miljoonaa harmaan talouden torjuntaan saadaan paljon enemmän takaisin. Itse asiassa minäkin uskon, että jos harmaan talouden torjuntaan osoitetut voimavarat poliisille, syyttäjälaitokselle, Tullille ja niin edelleen käytetään oikein, nämä rahat tulevat takaisin ja vielä todellakin korkojen kera. Olenkin sitä mieltä, että jos nähdään — kun hallitus nyt sitten harmaan talouden torjuntaohjelmaansa viimeistelee — että on perusteltuja resurssitarpeita, joihin voimavaroja suuntaamalla pystytään harmaan talouden tuottoja yhteiskunnalle lisäämään, niin näitä lisävoimavaroja tulisi tuohon käyttää. Mutta kaikki harmaan talouden torjunta ei todellakaan vaadi lisää rahaa. Viittasin jo keskustelussa siihen, että viime vaalikaudella, vaalikauden loppupuolella, päätettiin eduskunnassa, että laittomasti hankittuja todisteita saadaan käyttää. Tämä oli erittäin tärkeä linjaus harmaan talouden torjunnan kannalta, koska voidaan sanoa, että kaikki nämä vuodot, oli kyse sitten Panama-papereista, Liechtensteinin papereista tai Luxemburgin papereista, ovat tavalla tai toisella laittomien toimien kautta tulleet, ja jos ei näitä voitaisi sitten käyttää todisteena verotuksessa ja oikeusprosesseissa, niin se olisi todella surkea tilanne. Pakko sanoa, että itse myötävaikutin keskeisesti siihen, että laittomasti saatuja todisteita esimerkiksi näissä tilanteissa saa käyttää, vaikka monet niin sanotut ihmisoikeusjuristit olivat tästä ajatuksesta kauhuissaan. Arvoisa puhemies! Nyt meillä on käsittelyssä toinen laki, jolla tehostetaan harmaan talouden torjuntaa ja ennen kaikkea rikoshyödyn takaisinsaantia ilman, että tämäkään vaatii lisää rahaa. Harmi, että esimerkiksi edustajat Rinne, Feldt-Ranta ja Harakka eivät ole nyt paikalla — he kaikki väittivät edellä olevassa keskustelussa, että nykyhallitus ei ennen Panama-papereita olisi ollut tekemässä mitään harmaan talouden torjumiseksi. Nyt käsittelyssä oleva laki merkitsee sitä, että tietyissä rajatuissa tilanteissa, rikoshyödyn takaisinsaannissa, todistustaakka ei olekaan tavanomaiseen tapaan syyttäjällä, vaan tällä rikoksesta tuomitulla rikollisella. Kyseessä on siis niin sanottu käännetty todistustaakka. Tämä on tietysti huomattava poikkeus meidän oikeusjärjestelmässämme, eikä tämä tietystikään koske itse syyllisyyttä. Eli syyllisyyden osalta on luonnollisesti normaali todistustaakka, jossa syyttäjän pitää todistaa syytetty syylliseksi eikä syytetyn tarvitse todistaa itseään syyttömäksi. Mutta sen jälkeen, kun henkilö on todistettu syylliseksi ja rikolliseksi, esimerkiksi huumerikolliseksi tai talousrikolliseksi, ja kun häneltä löytyy huomattavia summia selittämättömiä varoja, syyttäjän ei tarvitsekaan enää todistaa, millä rikoksella nämä varat on saatu, koska se on käytännössä syyttäjälle usein ylivoimainen tehtävä. Päinvastoin, tämän syytetyn, jonka tililtä veroparatiisista, esimerkiksi Panamasta, löytyy miljoonia euroja, pitää osoittaa, millä laillisin keinoin nämä rahat ovat hänen tililleen ilmestyneet tai millä laillisin keinoin hän on siis nämä rahat hankkinut, jotka hän on sitten sinne veroparatiisiin tililleen laittanut. Tällä muutoksella on käytännön kannalta näissä isoissa talousrikosjutuissa, isoissa huumerikosjutuissa ilmeisesti hyvin suuri käytännön merkitys. Niinpä viime käsittelyssä, ensimmäisessä käsittelyssä, tuli ilmi, että vaikka professoritason asiantuntijat ovat suhtautuneet torjuvasti tai vähintään hyvin arvellen tällaiseen poikkeukseen meidän normaalista oikeusjärjestyksestämme, niin nimenomaan käytännön miehet ja naiset — ymmärtäisin: talousrikostutkijat ja poliisit — ovat pitäneet tätä hyvin tervetulleena. Ja itse kun vähemmän näissä yhteyksissä arvostan näiden niin sanottujen ihmisoikeusjuristien näkemystä, siis teoreetikkojen näkemystä, ja enemmän arvostan käytännön ihmisten eli esimerkiksi poliisien ja syyttäjien näkemystä, niin pidän tätä uudistusta hyvin tervetulleena. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että hallitus on tämän esityksen antanut. Olen myös tyytyväinen siihen, että perustuslakivaliokunta ei todennut esitystä perustuslain vastaiseksi ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vastaiseksi, toisin kuin mitä se teki vastaavanlaisen esityksen kohdalla noin 15 vuotta sitten. Kolmanneksi, olen erittäin tyytyväinen siihen, että vaikka perustuslakivaliokunta, joka ei siis pitänyt esitystä perustuslain vastaisena, oli sitä mieltä, että tähän menettelyyn ei kuitenkaan tulisi mennä, niin lakivaliokunta pätevän ja tomeran puheenjohtajansa edustaja Tolvasen johdolla päätyi, siis vastoin perustuslakivaliokunnan kantaa, siihen, että tämä hallituksen esitys toteutetaan. Sanon lopuksi, että talousrikoskonnan arin paikka on hänen lompakkonsa. Silloin juuri tällaiset uudistukset, joilla tätä rikoshyödyn takaisinsaantia helpotetaan, ovat hyvin tervetulleita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+10.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-26T16:20:10,2016-04-26T16:27:11,Tarkistettu,1.1 2016_43_103,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustajakollega Zyskowicz käytti erittäin hyvän puheenvuoron tästä niin sanotusta käännetystä todistustaakasta. Kyllä hieman hämmentynyt olen siitä, että täällä salissa istuu vain kaksi perussuomalaisten kansanedustajaa ja kaksi kokoomuksen kansanedustajaa — toki myös puhemies on paikalla — mutta ei esimerkiksi yhtään opposition edustajaa, jotka hetki sitten kaksi tuntia syyttivät nykyhallitusta siitä, että mitään ei tehdä harmaan talouden kitkemiseksi. Ei täällä ole, niin kuin edustaja Zyskowicz totesi, niitä äänekkäämpiä kriitikkoja lainkaan paikalla. Kyse on siis rikoslain 10 luvun muuttamisesta. Talousrikollisille se pahin pelko on rahojen menettämisen pelko, ja tämä käännetty todistustaakka nyt ulotetaan nimenomaan koskemaan tätä epäilyttävää omaisuutta, sen alkuperää. Jatkossakin rikosasioissa todistustaakka on kantajalla eli syyttäjällä tai asianomistajalla, mutta sitten jos henkilö todetaan syylliseksi ja hänellä on tällainen kyseenalainen suuri omaisuus, niin hänellä on velvollisuus osoittaa, millä rehellisellä tavalla tuo omaisuus on hankittu vai onko syytä uskoa, että se on tullut rikoksen kautta. Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirtaa ensimmäisessä keskustelussa lainasin, ja hän on tehnyt perusteellista työtä tämän asian parissa. Hän toteaa, että rikoshyödyn menettämisseuraamus on talousrikollisuuden torjunnassa tehokas keino, ja tämän tehokkaan keinon nykyhallitus haluaa nyt ottaa käyttöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-26T16:27:12,2016-04-26T16:29:09,Tarkistettu,1.1 2016_43_104,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinoselle haluan vastata, että hänen ei pidä ihmetellä esimerkiksi sosialidemokraattien ja vihreiden poissaoloa tästä keskustelusta. Sitä varmemmalla vakaumuksella he voivat moittia nykyhallitusta siitä, että se ei ole mitään tehnyt talousrikollisuuden torjumiseksi, kun he eivät osallistu niiden esitysten käsittelyyn, joilla nykyhallitus nimenomaan toimii talousrikollisuutta ja harmaata taloutta vastaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+10.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-26T16:29:09,2016-04-26T16:29:42,Tarkistettu,1.1 2016_43_105,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainvälinen automaattinen tulo- ja verotietojen vaihto tulee vähentämään entisestään mahdollisuuksia veronkiertoon ensi vuoden alusta lähtien, kuten täällä salissa tänään aiemmin päivällä jo moneen kertaan puhuttiin. Tähän laajaan tietojenvaihtoyhteistyöhön osallistuu kymmenittäin maita, ja se kiristää entisestään verkkoa veronkiertäjien ympärillä. Järjestelmä ei tietysti jatkossakaan tule olemaan aukoton, mutta ainakin kaikkein helpoimmat veronkiertokeinot se nähdäkseni tulee estämään. Arvoisa puhemies! Veronkiertäjien ja sen estäjien kilpajuoksu on jatkuvaa, ja veronkiertoon tähtäävät tahot ovat tässä kisassa valitettavasti aina vähintään yhden askeleen edellä. Jo pelkästään tästä syystä hallituksen ja eduskunnan tulee jatkossakin tehdä voitavansa kaikkien tiedossa olevien porsaanreikien tukkimiseksi. Myös tähän käsittelyssä olevaan lakiuudistukseen liittyvä epäilyttävän omaisuuden alkuperää koskeva käänteinen todistustaakka on jälleen yksi askel oikeaan suuntaan hallituksen toimenpidelistalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+10.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-04-26T16:29:42,2016-04-26T16:31:13,Tarkistettu,1.1 2016_43_106,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän keskusteluun on aktiivisesti osallistunut oikeustieteen kandi, entinen syyttäjä, edustaja Zyskowicz. Kun kävimme tuon edellisen keskustelun, sain muutamia palautteita siitä, että tämä on käänteentekevä muutos ja vaarantaa jollain tavalla ihmisten oikeusturvan toteutumista, ja jopa annettiin ymmärtää, että kun tähän asti on ollut, että ""syytön, kunnes toisin todistetaan"", niin nyt sitten tulisi malli ""syyllinen, kunnes toisin todistan"". Tästähän tässä ei ole kyse. Kysyisin edustaja Zyskowiczilta, kun te entisenä syyttäjänä ja lakimiehenä tunnette nämä asiat hyvin: onko tässä olemassa joitain vaaranpaikkoja, jotka voisivat jollain tavalla vaarantaa oikeusturvaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-04-26T16:31:14,2016-04-26T16:32:09,Tarkistettu,1.1 2016_43_107,43/2016,2016-04-26,13.59,16.35,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minun mielestäni ei ole. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti on tärkeä eurooppalainen ja länsimainen sivistysvaltioperiaate, ja sitä tässäkin laissa noudatetaan. Toisin sanoen on ihan selvää, että kuten puheenvuorossanikin sanoin, syytetyn ei tarvitse osoittaa itseään syyttömäksi vaan syyttäjän pitää osoittaa syytetty syylliseksi. Tämä nyt puheena oleva käännetty todistustaakka tarkoittaa tiettyjä erityisiä tilanteita, joissa jo syylliseksi todetulla rikollisella on tätä omaisuutta. Tällaisessa erityisessä tilanteessa, jossa syyttäjän on käytännössä mahdotonta osoittaa tämä omaisuuden hankkiminen rikollisella teolla, tälle syytetylle tulee näyttövelvollisuus siitä, että tämä selittämätön omaisuus on hankittu laillisin keinoin. Tämä on erittäin tervetullut uudistus, ja kuten totesin, se jo 15 vuotta sitten oli täällä esillä, mutta silloin perustuslakivaliokunta sen kaatoi. Muuten esimerkkinä siitä, miten uskollisesti perustuslakivaliokunta, sinänsä ymmärrettävästi, kuuntelee näitä teoriatason asiantuntijoitaan, on se, että vaikka perustuslakivaliokunta nyt hyväksyi tämän esityksen, että se ei ole vastoin perustuslakia, niin perustuslakivaliokunta kuitenkin esittää tässä oman lausuntonsa kolmanneksi viimeisessä kappaleessa, että tätä uudistusta ei tulisi tehdä. Ja osoituksena siitä, että siellä asiantuntijoiden sana painaa vahvasti, niin kuin sinänsä pitääkin, on se, että vaikka perustuslakivaliokunta tässä esittää, että tätä uudistusta ei pitäisi tehdä, niin täällä ensimmäisessä käsittelyssä esimerkiksi yksi perustuslakivaliokunnan jäsen sanoi, että hän on erittäin tyytyväinen siitä, että lakivaliokunta menetteli toisin kuin perustuslakivaliokunta yksimielisessä lausunnossaan esitti. Lakivaliokunta siis esitti, että laki kuitenkin hyväksytään, ja hyvä niin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2016+10.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-26T16:32:09,2016-04-26T16:34:12,Tarkistettu,1.1 2016_44_1,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Ryhmäpuheenvuorokierrosta ei ole. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Mietinnön esittelee ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_44_2,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että uusi kehityspoliittinen selonteko antaa hyvän pohjan jatkaa Suomen kehitysyhteistyötä ja kehityspolitiikkaa. Selonteon mukaan Suomen kehityspolitiikka pohjautuu edelleen Suomen perusarvoihin ja periaatteisiin ja kantavana päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta pitää myönteisenä, että selonteossa ajattelu on siirtynyt avunantamisen näkökulmasta enemmän kohti yhteisvastuuta, valtioiden tasa-arvoisuutta ja yhteistyötä. Globaalin kehityksen trendit, kuten ilmastonmuutos, väestönkasvu, pakolaisuus ja lisääntynyt muuttoliike, ovat ilmiöitä, jotka koskettavat niin kehitysapua antavia kuin sen vastaanottajia, ja kestävien ratkaisujen löytyminen niihin edellyttää kaikkien toimijoiden mukanaoloa ja panosta. Selonteon pyrkimys tehostaa kehityspoliittista toimintaa ja vaikuttavuutta keskittämällä toiminta valittujen painopisteiden ja kohdemaiden sekä -järjestöjen ympärille on lähtökohdiltaan oikeansuuntaista. Aika kuitenkin vasta näyttää, arvoisa puhemies, tuottaako nyt valittu keskittäminen haluttuja tuloksia. Tässä mielessä vuoden 2018 loppupuolella eduskuntaan tuotava selvitys linjausten toimeenpanosta ja Suomen kehityspolitiikan tuloksista on tärkeä. Ulkoasiainvaliokunta yhtyy selonteon toteamukseen kehityspolitiikan tärkeydestä osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Osallistuessaan kansainvälisten ongelmien ratkaisuun Suomi vahvistaa samalla ulkopoliittista ja taloudellista asemaansa ja kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksiaan. Ulkoasiainvaliokunta... (Hälinää — Puhemies koputtaa) Arvoisa puhemies! Tässä yksimielisessä mietinnössään ulkoasiainvaliokunta näkee myönteisenä sen, että Suomen kehityspoliittinen ohjelma on nyt ensimmäistä kertaa valtioneuvoston selonteko. Se antaa mahdollisuuden meille eduskunnassa ja valiokunnissa käsitellä kehityspolitiikkaa laaja-alaisesti asiantuntijakuulemisineen. Selontekomenettely on myös yksi hyvä tapa tuoda päivänpolitiikkaa ylemmällä tasolla poliittista ohjausta kehityspolitiikkaan. Selontekomenettelyn jatkaminen kerran vaalikaudessa onkin valiokunnan mielestä perusteltua poliittisen ohjauksen mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi. Arvoisa puhemies! Valitettavasti kehitysyhteistyömäärärahojen huomattavan suuret vähennykset vaikeuttavat kaikilla lohkoilla aktiivisen kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttamista. Kehysriihessä ilmoitetut 25 miljoonan euron lisäsäästöt vaikeuttavat entisestään tätä työtä. Erityisesti vähenevät määrärahat huomioiden on kehityspoliittinen selonteko laaja ja kunnianhimoinen kokonaisuus. Se vaatii vielä huomattavaa työstämistä toimeenpanovaiheessa pysyvien kehitysvaikutusten aikaansaamiseksi. Vaikka kehitysrahoitukseen kohdistuu kehyskaudella säästöjä, korostamme pidemmän aikavälin tavoitteena olevaa 0,7 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta. Asia on todettu myös hallitusohjelmassa. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta peräänkuuluttaa myös pohjoismaisen yhteistyön kartoittamisen ja hyödyntämisen tärkeyttä kehityspolitiikassa. Pohjoismaista yhteistyötä lisäämällä voidaan turvata vaikutusmahdollisuudet myös niukempien määrärahojen aikana. Arvoisa puhemies! Todellisten kehitysvaikutusten aikaansaaminen vaatii aikaa ja pitkäjänteistä työtä. Kehitysyhteistyön pitkäjänteisyyden kannalta ulkoasiainvaliokunta pitääkin hyvänä, että selonteko on vahvasti sidottu YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een. Sen tavoitteet ulottuvat 15 vuoden päähän. Pidämme myös selonteon painopistealueita oikeina. Niiden lisäksi painotamme kuitenkin seuraavien teemojen tärkeyttä: lisääntymis- ja seksuaaliterveydenhuolto, nuorisotyöttömyys ja siihen puuttuminen erityisesti koulutuksen keinoin, kehitysmaiden veropohjan ja veronkantokyvyn kehittäminen sekä metsätalouden hankkeet. Suomella on näissä teemoissa merkittävää erityisosaamista. Ne ovat myös keskeisessä roolissa pysyvien kehitysvaikutusten aikaansaamiseksi kohdemaissa, ja siksi niihin on luontevaa ja myöskin tarpeellista panostaa. Ottaen huomioon käynnissä olevan pakolaiskriisin mittasuhteet on pakolaisuuden ja muuttoliikkeen huomioiminen selonteossa valitulla tavalla ulkoasiainvaliokunnan mielestä perusteltua. Painotamme erityisesti lähtömaiden poliittisten prosessien ja kansallisten reformihankkeiden tukemisen tärkeyttä kriisien ratkaisukeinoina. Tässä työssä rauhanvälitys ja konfliktien ehkäisy ovat sellaista toimintaa, jossa ulkoasiainvaliokunta näkee Suomella ja suomalaisilla kansalaisjärjestöillä olevan erityisiä toimintamahdollisuuksia. On tärkeää, että toimintaan löydetään riittävän nopeat ja joustavat rahoitusjärjestelyt. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Ulkoasiainvaliokunta painottaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön merkittävää roolia Suomen kehityspolitiikassa. Kansalaisjärjestöjen osaamisen ja kontaktien hyödyntäminen myös yritysten kehitysmaihin suuntaamassa toiminnassa on tärkeää. Yhteistyön kehittäminen myös Suomessa asuvien maahanmuuttajien kanssa on tässä mielessä tärkeä asia. Arvoisa puhemies! Kiitän valiokuntaa hyvästä yhteistyöstä mietinnön valmistelussa ja kaikkia muitakin, jotka ovat tämän selonteon valmisteluun tavalla tai toisella osaa ottaneet.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-04-27T14:01:18,2016-04-27T14:07:39,Tarkistettu,1.1 2016_44_3,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kehityspolitiikan tarkoitus on luoda kehitysmaiden ihmisille parempaa elämää. Kaikki varmasti ovat yhtä mieltä siitä, että kehitysyhteistyöllä aikaansaatavan toiminnan on oltava vaikuttavaa. Kuten ulkoasiainvaliokunta mietinnössään totesi, aiempaa vähempien resurssien aikana on entistäkin tärkeämpää kiinnittää huomiota kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen ja mitattavuuteen. Kehityspolitiikan toimintatapoja uudistamalla ja voimavaroja entistä tarkemmin kohdentamalla hallitus varmistaa sen, että Suomen keskeisten tavoitteiden on mahdollista myös toteutua näin heikossakin taloustilanteessa. Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on nostettu Suomen kehitysyhteistyön painopisteiden kärkeen. Se on tärkeä valinta, sillä kehitysmaiden naisten asemaa pitää todellakin vahvistaa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Se vaikuttaa positiivisesti koko yhteiskuntaan ja on paitsi inhimillisesti oikeudenmukaista myös taloudellisesti järkevää. Naisten koulutukseen, lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen sekä seksuaalioikeuksiin ja myös poliittiseen toimintaan osallistumiseen pitää panostaa kunnolla. On suoranaista tuhlausta, että näissä maissa, joissa naiset ovat pääsääntöisesti työelämän ulkopuolella, joka toisen ihmisen kyvyt jäävät hyödyntämättä. Tasa-arvovaikutusten lisäksi naisten aseman parantamisella saadaan siis vauhtia myös talouskasvuun. Tähän lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen liittyen haluan nostaa muutamia faktoja esiin, sillä joka toinen minuutti nainen kuolee synnytykseen, koska hänellä ei ole mahdollisuutta terveyspalveluihin. Joka toinen sekunti alle 18-vuotias tyttö menee naimisiin vastoin tahtoaan. Joka neljäs sekunti alle 18-vuotias tyttö synnyttää, ja useimmissa tapauksissa tähän liittyy myös vakavia komplikaatioita. Eli me pystymme kehityspolitiikallamme vaikuttamaan ihmisoikeuskysymyksiin niin, että nämä nuoret naiset — tytöt — ymmärtävät, että heillä on oikeus omaan ruumiiseensa. Me voimme näillä hankkeilla myös voimaannuttaa naisia ja tyttöjä kouluttamalla heitä, jakamalla informaatiota perhesuunnittelusta ja ennen kaikkea korostamalla sitä, että lapsen saaminen on aina heidän oma valintansa. Selonteko määrittelee Suomen kehitysyhteistyön toiseksi keskeiseksi painopisteeksi kehitysmaiden talouksien kehittymisen. Talouskasvu luonnollisesti mahdollistaa lisää työpaikkoja, elinkeinotoimintaa ja niiden kautta hyvinvointia. On hienoa, että Suomi osallistuu hallituskauden aikana yhteensä yli puolella miljardilla eurolla kansainvälisiin ponnisteluihin saada kehitysmaihin kestävän kehityksen mukaisia investointeja. Tässä muun muassa Finnfund ja muut pohjoismaiset kehitysrahoittajat tekevät aivan loistavaa työtä. Suomalaisilla yrityksillä on vahvaa osaamista muun muassa puhtaassa teknologiassa, biotaloudessa ja koulutuksessa. Tälle osaamiselle on merkittävää tarvetta kehitysmaissa, ja minusta on varsin tervetullutta, että yksityisen sektorin roolia Suomen kehitysyhteistyössä kasvatetaan. Ilmaisen kuitenkin tässä yhteydessä saman huolen, joka valiokunnan mietinnössäkin tulee esiin: Suomen metsäosaaminen ja sen hyödyntäminen kehitysyhteistyössä ei nouse merkittävämmin esiin selonteossa. Samalla tavoin ympäristövaliokunta on omassa lausunnossaan korostanut Suomen metsäosaamisen merkittävyyttä kansainvälisissä kestävän metsätalouden hankkeissa. Voisin vaikka mainita esimerkiksi Sambian yhtenä tällaisena maana, jossa kaksi kolmasosaa pinta-alasta on metsää. Siellä olisi suomalaiselle metsäosaamiselle todellakin käyttöä. Haluan kiittää myös ministeri Toivakkaa siitä, että valitettavista leikkauksista huolimatta Suomen kehitysyhteistyötä halutaan kehittää ja sen tuloksellisuutta parannetaan. Hallitus on tehnyt tärkeitä priorisointeja, ja niiden seurauksena Suomi lisää vähiten kehittyneiden ja hauraiden valtioiden tukea sekä kohdistaa lisää voimavaroja pakolaisuuden lähtö-, vastaanotto- ja kauttakulkumaihin. Näiden uudistusten seurauksena Suomen kehityspolitiikka vastaa aiempaa paremmin maailman ja Suomen tilanteeseen. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluaisin esittää pienen miinusmerkin siitä, että EU:n kehityspolitiikkaan vaikuttaminen on jäänyt selonteossa hyvin yleiselle tasolle ja siinä ei nosteta esiin niitä ongelmia, joita EU:lla on koordinoidun toiminnan varmistamiseksi. Kannustan ministeriä ja muuta hallitusta erittäin aktiivisiin toimenpiteisiin, jotta näihin ongelmiin myös pystytään esittämään ratkaisuvaihtoehdot.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-04-27T14:07:43,2016-04-27T14:13:06,Tarkistettu,1.1 2016_44_4,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin maailman kuin Euroopankin kannalta käsittelemme nyt erittäin tärkeää asiaa. Eriarvoisuuden kasvu, köyhyys, myös pakolaisuus ovat teemoja, jotka liittyvät tähän kehityspoliittiseen selontekoon. Kuten valiokuntakin omassa mietinnössään toteaa, tämä kehityspoliittinen selonteko antaa hyvän pohjan jatkaa Suomen pitkän linjan työtä. Perusarvot ja periaatteet ovat pitkälti säilyneet samankaltaisina, ja tälle jatkuvuudelle oman myönteisen arvionsa antoi myös sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ryhmäpuhujamme Jutta Urpilaisen johdolla tämän asian lähetekeskustelussa. On myös hyvä, kuten valiokunnan puheenjohtaja täällä esittelypuheenvuorossaan totesi, että niin hallitus kuin myös valiokunta omassa mietinnössään korostaa naisten ja tyttöjen asemaa, sukupuolten välistä tasa-arvoa, ja pidän erityisen suurena arvona sitä, että ulkoasiainvaliokunta on yksimielisessä mietinnössään nostanut erityisesti... (Hälinää) [Puhemies Maria Lohela: Anteeksi, edustaja Huovinen, odotatteko hetken. — Täällä on nyt lukuisia muita keskusteluja käynnissä. Pyydän edustajia siirtämään ne tuonne salin ulkopuolelle, niin kuulemme, mitä täällä edessä puheenvuoron käyttäjä sanoo. — Olkaa hyvä, jatkakaa.] Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! — Niin, on erittäin suuri arvo se, että ulkoasiainvaliokunta omassa yksimielisessä mietinnössään nostaa erityisesti esille lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen ja seksuaalioikeuksien turvaamiseen liittyvät asiat. Kuten valiokunnan puheenjohtaja täällä totesi, valiokunta oli hieman sitä mieltä, että tämä asia oli hallituksen selonteossa jäänyt hieman vähälle huomiolle, ja toivoisin, että ministeri voisi omassa puheenvuorossaan kommentoida tätä asiaa. On nimittäin niin, että pakkoavioliitot ja pakkoraskaudet ovat kyllä hyvin kaukana ihmisoikeuden toteutumisesta maailmalla. Myös naisiin kohdistuva väkivalta, erityisesti seksuaalinen väkivalta, on teema, josta meidän kaikkien on syytä olla huolissaan. Pidän hyvänä myös sitä, että valiokunta erikseen nosti mietinnössä esille tuon nuorisotyöttömyyden. Tiedämmehän kaikki, minkälaisia vaikutuksia on sillä, että meidän nuorillamme ei ole näköaloja. Se saattaa johtaa hyvin lohduttomiin lopputuloksiin, ja tästä valitettavasti meillä on esimerkkejä myös omasta maanosastamme. Arvoisa puhemies! Me sosialidemokraatit totesimme jo lähetekeskustelussa, että selonteko kyllä maalaa hyvin hienon ja kauniin kuvan Suomen kehitysyhteistyöstä ja kehityspolitiikasta mutta tämä resurssien raju leikkaaminen on erittäin pahassa ristiriidassa ja epäsuhdassa näiden esitettyjen tavoitteiden kanssa. Tämän asian toteaa hyvin selkeäsanaisesti myös ulkoasiainvaliokunta toteamalla muun muassa näin: ""Valitettavasti kehitysyhteistyömäärärahojen huomattavan suuret vähennykset vaikeuttavat kaikilla lohkoilla aktiivisen kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttamista."" Ja toisaalla mietinnössä: ""Valiokunta pitää kehityspolitiikan valittuja painopistealueita oikeina, mutta toteaa, että resurssipohjan kaventuminen vaikeuttaa niiden toteutumista."" Näin siis ulkoasiainvaliokunta mietinnössään. Omassa ryhmäpuheenvuorossamme lähetekeskustelussa toivoimme, että hallitus olisi kehysriihessään voinut arvioida ja tarkastella näitä erittäin mittavia leikkauksia ja palauttaa edes osan esimerkiksi kansalaisjärjestöjen ja varsinkin YK-järjestöjen resursseista. Valitettavasti jouduimme kovin pahoin pettymään, sillä sen sijaan, että hallitus olisi tarkastellut näitä rajuja leikkauksia uudestaan, hallitus päätti vielä lisätä uusia leikkauksia nimenomaan kehitysyhteistyöhön. Tämä tuntuu kyllä täysin kohtuuttomalta, kun samaan aikaan tässäkin salissa lukuisia kertoja on vaadittu, että pakolaisvirrat pitää vain pysäyttää rajoille ja auttaa ihmisiä siellä, missä he jo ovat. Miten tämä tehdään, hyvät ystävät, jos rahat leikataan ja vielä vähän lisää till? Eli nämä selonteon kauniit kuvat ja hienot tavoitteet lipuvat, arvoisa ministeri, teiltä koko ajan kauemmaksi. Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi haluan nostaa ulkoasiainvaliokunnan kuulemisista esille erään kuulemisen, joka oli merkittävä. YK-järjestö UNDP:n johtaja Helen Clark nimittäin oli myös vieraanamme. Hän totesi hyvin selkeäsanaisesti sen, että pitkäjänteinen työ maailman köyhimpien auttamiseksi vaatii aikaa ja rahaa ja tulokset eivät tule hetkessä. Tämän tiedon soisi tavoittavan myöskin täällä keskustelussa joskus esitettyjä arvioita siitä, että vaikuttavuus on ollut heikkoa. On totta, että meidän tulee vaikuttavuutta paremmin kyetä arvioimaan, mutta se vaikuttavuuden arviointi ei voi tapahtua kuukausissa tai vuosissa, vaan sille täytyy varata riittävästi aikaa. Esimerkiksi nostan, puhemies, vielä lopuksi sen, että kun katsomme näitä pakolaisvirtoja ja sitä tulevaisuutta, joka meillä Euroopassakin voi olla edessämme, pitäisi kyetä ennakoimaan nykyistä paremmin. Jos esimerkiksi kuivuuden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset tulevat realisoitumaan, niin me puhumme vielä hieman isommista pakolaisvirroista tulevien vuosikymmenien aikana, (Puhemies koputtaa) mikäli emme kykene näitä maita auttamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-04-27T14:13:13,2016-04-27T14:19:18,Tarkistettu,1.1 2016_44_5,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,Nyt on mahdollista osallistua debattiin. Pyydän keskustelijoita ilmoittautumaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_44_6,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreät yhtyvät siihen kritiikkiin, että juuri tässä tilanteessa, jossa maailmalla tarvittaisiin apua, valtavat pakolaiskriisit ovat syntyneet, tarvittaisiin ennen kaikkea myöskin kehitysavun vakautta ja sen lisäämistä, ja on huono asia, että Suomen kaltaiset maat näyttävät tavallaan väärää esimerkkiä nyt vähentämällä tätä apua. Mutta olisin kiinnittänyt huomiota asiaan, jota ehkä tässä selonteossa ei ole tarpeeksi korostettu, ja se on koulutuksen merkitys. Suomi on aina puhunut tyttöjen koulutuksesta, naisten aseman parantamisesta, se on hyvä asia. Nyt Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä työttömät nuoret miehet tarvitsevat ammatillista koulutusta enemmän kuin koskaan, ja myöskin tässä pakolaisvirrassa, joka lähtee Syyriasta, Irakista, joka ehkä odottelee Turkissa ja muualla, on monia, jotka ovat joutuneet keskeyttämään joko ammatillisen tai jopa yliopistokoulutuksen pakolaisuuden vuoksi. Olisi hyvin tärkeää, että esimerkiksi Turkkiin luotaisiin tilapäisiä yliopistoja Syyrian pakolaisille, jotta he voisivat siellä opiskella, jatkaa opintojaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-04-27T14:19:27,2016-04-27T14:20:34,Tarkistettu,1.1 2016_44_7,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä monet teemat, joita täällä on nyt jo käsitelty, ovat tuttuja, niitä on käsitelty monessa yhteydessä aikaisemmin. Tämä pakolaiskysymys on nyt todella uusi asia ja se, mitä pitää tehdä lähtöalueilla. Eli toisin sanoen sinne, missä nämä pakolaisuuden edellytykset syntyvät, pitäisi nyt sekä Euroopan unionin että myöskin Suomen kaltaisen kehittyneen maan mahdollisimman paljon pistää satsauksia. Haluaisin korostaa sitä, että sellaiset toiminnat, kuten Finnfundin pyrkimykset aikaansaada siellä yritystoimintaa, ovat äärettömän hyödyllisiä ja sillä tavalla luodaan sitä uutta osaamista ja edellytyksiä siellä paikan päällä siten, ettei tarvitse lähteä Saharan yli tänne Välimeren ylittämiseen. Tämä on kyllä sellainen kysymys, johon Euroopan unionin pitäisi nyt ihan massiivisesti satsata ja tehdä yhteistyötä Libyan ja muitten maitten kanssa, mistä nämä lähtevät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-04-27T14:20:34,2016-04-27T14:21:44,Tarkistettu,1.1 2016_44_8,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kehityspoliittinen selonteko ja Suomen kehityspolitiikan painopisteet ovat oikean suuntaiset, mutta kysymys kuuluu, miten nämä hyvät tavoitteet voidaan saavuttaa, kun kehitysrahoitukseen on osunut Sipilän moukari ja rahoituksesta on leikattu yli 40 prosenttia ja tämän kevään kehysriihessä vielä lisää. Haluan kysyä ministeriltä, miten tämä selonteossa mainittu tavoite 0,7 prosentin bkt-osuudesta voidaan saavuttaa ja onko laadittu suunnitelma siitä, miten tämä rahoitusosuus kasvatetaan sinne 0,7:ään. Arvoisa puhemies! Kun rahoitus vähenee, niin sen kohdentuminen ja periaatteet korostuvat ja ovat entistä tärkeämmät. On tärkeää, että kehityspolitiikan painopisteet näkyvät myös yritysvetoisessa rahoituksessa ja humanitaarisen avun kohdentumisessa, ja kuten valiokunta korostaa, ihmisoikeusperusteisuuden täytyy näkyä kaikessa yhteistyössä ja rahoituksessa ja myös tässä yritysvetoisessa. Haluaisinkin kysyä ministerin kommentteja (Puhemies koputtaa) tähän Hondurasin keissiin, missä Finnfund on ollut rahoittamassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-27T14:21:44,2016-04-27T14:22:57,Tarkistettu,1.1 2016_44_9,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä pari sanaa verotuksesta, vaikka siitä eilen keskusteltiinkin. On aivan selvää, että kehitysmaiden taloudet ovat huomattavasti teollisuusmaita riippuvaisempia yritysverotuksesta ja siten kansainvälinen yritysten verovälttely ja voittojen siirto alhaisen tai nollaverotuksen maihin murentavat mahdollisuudet kehitysmaiden oman julkisen rahoituksen lisäämiseen. Tästä on paljon tutkimustietoa. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisen Afrikan maat saivat vuonna 2014 kehitysapua 40 miljardia dollaria ja samana vuonna näistä maista lähti laittomina rahavirtoina veroparatiiseihin, kuten Hollantiin tai UK:hon, 60—100 miljardia dollaria rahaa. Eli vielä haluaisin ministeriltä kysyä, teemmekö riittävästi ja tarpeeksi todellakin, että saamme nämä pääomapaot ja aggressiivisen verosuunnittelun, verovälttelyn kuriin. Se on kehitysmaiden ja myös meidän länsimaiden kannalta tietysti erittäin olennainen asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-04-27T14:22:57,2016-04-27T14:24:00,Tarkistettu,1.1 2016_44_10,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä selonteko Suomen kehityspolitiikasta on ihan kaunista luettavaa. Suomi edistää yhdenvertaisuutta, kehitysmaiden edellytyksiä kehittää talouttaan ja tukee kehitystä aloilla, joilla Suomessa on erityisosaamista. Suomi edistää, kehittää, laajentaa, syventää, tukee — ihan kauniita sanoja, hyvä näin. Mutta kysymys kuuluu, ja tämä kysymys esitettiin useasti myöskin valiokuntakäsittelyssä: miten Suomi pystyy saavuttamaan nämä asetetut tavoitteet käytettävissä olevilla rahoilla? Ennen kuin edellisistä leikkauksista on edes toivuttu, on hallitus ensimmäisen tilaisuuden tultua leikkaamassa entistä enemmän määrärahoista, nyt 25 miljoonaa euroa. Suomi on pitkään ollut arvostettu toimija niin YK:ssa kuin yleisestikin kehitysyhteistyön saralla. Olemme tavoitelleet ja saaneet ehdokkaita läpi eri YK-elimiin, mutta nyt valitettavasti leikkaukset ovat pakostakin muuttamassa Suomen asemaa kansainvälisellä areenalla. Toivon, että hallitus hyvinkin tarkkaan seuraa, miten nämä leikkaukset vaikuttavat, ja kysyy itseltään, itse asiassa kysyy itseltään, onko meillä varaa leikata näin paljon kehitysyhteistyörahoista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-04-27T14:24:01,2016-04-27T14:25:11,Tarkistettu,1.1 2016_44_11,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteko on toki hyvä. Se sisältää paljon kauniita ja ihan oikeita tavoitteita, eivätkä ne ole kovin uusia. Jatkuvuus on myöskin kehitysyhteistyössä vallitsevaa, ja hyvä niin. Mutta se, mikä nyt on todellakin surullista ja mihinkä on kiinnitetty huomiota — valiokuntakin mietinnössään — on se, että kaikelta tältä puuttuu suuressa määrin uskottavuus. Jopa tulee kyllä mieleen hurskastelunkin maku silloin, kun samanaikaisesti leikataan 40 prosenttia niistä resursseista, joilla kaikkea tätä hyvää pitäisi saada aikaiseksi. Se, mikä selonteossa on ehkä uutta, on erityisesti painottaminen Finnfundin toimintaan: peräti 100 miljoonalla lisätään. Hallintoneuvoston puheenjohtajana minulla on täysi luottamus siihen, että Finnfund käyttää näitä varoja erittäin hyviin tarkoituksiin, mutta siitä ei pääse mihinkään, että kun tämä tapahtuu näiden muiden leikkausten kanssa samanaikaisesti, niin kyllä se synnyttää kysymyksiä, jopa katkeruutta, kansalaisjärjestöissä (Puhemies koputtaa) ja niissä YK-järjestöissä, joista me samanaikaisesti leikkaamme huomattavasti voimavaroja. Myöskin ilmastomuutoksen (Puhemies: Nyt on jo aika kyllä reilusti ylitetty!) vaikutus jää tällöin huomaamatta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-04-27T14:25:11,2016-04-27T14:26:33,Tarkistettu,1.1 2016_44_12,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainvaliokuntahan teki tässä kuussa tarkastusmatkan kehitysyhteistyökohteisiin Etiopiaan ja Tansaniaan, ja siellä me näimme paljon hyvää, mitä kehitysyhteistyövaroilla saadaan aikaiseksi. Esimerkiksi Tansaniassa on hyvä metsäohjelma, johon suomalaista osaamista viedään metsän istutukseen ja kasvattamiseen sekä jalostamiseen saakka. Siellä oli myös erittäin hyvä ohjelma siitä, kuinka nuorisotyöttömyyteen pureudutaan mobiilisovellusten toimesta, jopa huomattavasti nykyaikaisemmalla tavalla kuin täällä Suomessa. Tuleekin varmaan aika, jolloin sieltä käsin tehdään tänne jonkunnäköistä kehitysyhteistyötä, sillä he ovat joissain asioissa paljon pidemmällä kuin me itse olemme. Mutta mitä tulee näihin määrärahaleikkauksiin, niin olisin kysynyt ministeri Toivakalta sitä, voitaisiinko näitä nyt tarkastella toisesta näkökulmasta siten, että säästettäisiin näiden suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen toimintamahdollisuuksia siten, että niiltä ei enää jatkossa leikattaisi nyt tässä tulevassa kierroksessa. Nimittäin on kohtuutonta, että suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt (Puhemies koputtaa) joutuvat sen leikkauksen kohteeksi niinkin suuressa määrin kuin tähän saakka on käynyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-04-27T14:26:33,2016-04-27T14:27:45,Tarkistettu,1.1 2016_44_13,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on tukea kehitysmaiden pyrkimyksiä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Suomi on viime vuodet rahoittanut yleistuen kautta YK:n palestiinalaispakolaisjärjestöä UNRWA:ta 4,5 miljoonalla eurolla vuosittain. UNRWA:ta on usean eri tahon kautta syytetty siitä, että sen ylläpitämissä kouluissa on oppilaille välitetty Israelin vastaista propagandaa, jossa jopa yllytetään väkivaltaan. Kouluissa on muun muassa ylistetty itsemurhaiskujen tekijöitä ja heistä on tehty esikuvia pienille lapsille. Suomen rahoittamissa kouluissa ei saisi harjoittaa vihakasvatusta, oppimateriaalin tulisi olla neutraalia ja koulujen kiinteistöjä ei saisi käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin. Kysynkin, aikooko hallitus asettaa ehtoja rahoituksen jatkamiselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-04-27T14:27:45,2016-04-27T14:28:53,Tarkistettu,1.1 2016_44_14,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Selonteko on hyvä ensimmäinen askel pitkäjänteiseen arviointiin, ja kuten valiokunta on todennut, sitä on jatkettava. Toinen mahdollisuus pitkäjänteisen työn tekemiseen on laki, joka on käytössä jo joissakin muissa Pohjoismaissa, ja tämä on yksi esitys, mihin muun muassa kehityspoliittinen toimikunta on ottanut kantaa ja halunnut sen selvitettäväksi. Kysyisinkin ministeriltä, missä vaiheessa tämä on meneillään. Agenda 2030, äärimmäinen köyhyys ja naisten ja tyttöjen asema... Mutta tässä omassa maassamme ehkä läpileikkaavuus tässä sukupuolten välisessä tasa-arvossa voisi olla hieman paremmallakin tasolla: jos rahaa on suunnattu nyt vaikkapa Finnfundille, niin mikä on Finnfundin tasa-arvonäkemys, ja miten sitä arvioidaan hankkeitten osalta, jos me ajattelemme oikeasti, että kaikessa työssä tämä tyttöjen ja naisten asema on meidän ykkösjuttuja? Pakolaisuuden juurisyyt ovat kyllä varteenotettava ja huomioitava kysymys, sillä me tiedämme, kuinka paljon enemmän niin inhimillisesti kuin taloudellisesti on se, että ihmiset joutuvat kuuleman mukaan (Puhemies koputtaa) noin 17 vuotta olemaan pakolaisleireillä, kun joutuvat lähtemään omista kodeistaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-04-27T14:28:53,2016-04-27T14:30:07,Tarkistettu,1.1 2016_44_15,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pidän äärettömän positiivisena, että valiokunta painottaa tässä selonteossa pakolaisuuden ja muuttoliikkeen huomioimista. Toisin kuin oppositio täällä hivenen antaa ymmärtää, se muuttoliike ei vaimene pelkällä kehityspoliittisella rahankäytöllä, vaan kuten valiokuntakin toteaa, rauhanvälitys ja konfliktien ehkäisy ovat kustannustehokkaita ja tärkeitä tapoja toteuttaa näitä tavoitteita. On tietysti äärettömän valitettavaa, että nyt tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa resursseja on jouduttu leikkaamaan, mutta aivan kuten edustaja Sarkkinenkin totesi omassa puheenvuorossaan, nyt on tärkeää vain käyttää ne resurssit kustannustehokkaasti ja painokkaammin ja kohdentaa ne sinne, missä niillä on eniten vaikuttavuutta. Olisinkin tiedustellut ministeriltä, (Puhemies koputtaa) millä tavalla tämä aiotaan toteuttaa tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-04-27T14:30:08,2016-04-27T14:30:58,Tarkistettu,1.1 2016_44_16,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös minä yhdyn niihin ihmetyksiin, miten tässä selonteossa asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa, kun varsinaisen kehitysyhteistyön taso on tänä vuonna leikattu lähes puoleen eli 485 miljoonaan euroon. Hallitus tahtoo auttaa ihmisiä heidän kotimaissaan, ja samalla se estää tämän tavoitteen toteutumisen viemällä yhdeltä toimivalta työvälineeltä rahoituspohjan täysin pois. Tässä on selvä arvovalinta. Suomi siirtyy pois pohjoismaisesta viitekehyksestä. Tahtoisin kysyä myös ministeriltä: Sen sijaan, että hallitus käyttää löysiä puheita 0,7 prosentin tavoitteesta, sen tulisi rehellisyyden nimissä tehdä konkreettinen suunnitelma ja aikataulu siitä, miten se aikoo saavuttaa tuon tavoitteen. Aiotteko te tehdä tällaisen suunnitelman? (Mika Niikko: Sitten kun löytyy öljyä, niin me tehdään!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-04-27T14:30:59,2016-04-27T14:31:55,Tarkistettu,1.1 2016_44_17,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin kiinnittää huomiomme maailman nuoriin sukupolviin. Lähes puolet maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita, ja 1,2 miljardia heistä asuu kehitysmaissa. Syyria on menettämässä kokonaisen sukupolven. Nuoret sukupolvet määrittelevät sen, mihin suuntaan maailma menee. Nuorten radikalisoituminen on siis yksi suurimmista uhkakuvista, joita meillä on. Toivoisin, että tästä aiheesta, radikalisoitumisesta ja sen ehkäisystä, keskusteltaisiin meilläkin enemmän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-04-27T14:31:56,2016-04-27T14:32:38,Tarkistettu,1.1 2016_44_18,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Osallistuin huhtikuussa valtiovarainvaliokunnan matkalle Etiopiaan ja sain siellä hämmästyksekseni tietää, että Addis Abeban keskustassa sijaitseva viisitähtinen Radisson Blu ‑hotelli oli saanut rahoitusta Finnfundilta tällaisen kansainvälisen rahaston kautta. Kun nyt Finnfundin rahoitusta kertaheitolla on lisätty enemmän kuin rahasto itse pyysi, on hyvin mahdollista, että Finnfund kasvattaa osuuksiaan tällaisissa kansainvälisissä pääomarahastoissa, joita on erityisesti Afrikassa hyvin paljon. Monet näistä rahastoista ovat rekisteröityineitä veroparatiiseihin, ja näiden rahastojen rahoitettavien hankkeiden joukosta löytyy muun muassa yksityiskouluja ja hotelleja. Haluaisin kysyä ministeriltä: Miten tämänkaltaiset hankkeet kytkeytyvät Suomen kehityspoliittisiin tavoitteisiin? Onko tämä sitä vaikuttavuutta, mitä kehityspolitiikalla halutaan? Miten hallitus aikoo edistää läpinäkyvyyttä ja yritysvastuuta myös Finnfundin toiminnassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-04-27T14:32:38,2016-04-27T14:33:41,Tarkistettu,1.1 2016_44_19,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! On tavattoman hyvä, että tässä keskustelussa nostetaan erilaisia näkökulmia esille, ja on esimerkiksi äärimmäisen tärkeää puuttua tähän verovälttelyn tematiikkaan, joka eilenkin oli salissa keskustelussa. Nämä niin sanotut Panama-paperit ovat nostaneet veroparatiisit ja yleisemminkin verovälttelyn ison keskustelun kohteeksi, ja hyvä niin. Nyt olisin vielä halunnut varmistaa ministeri Toivakalta, että kun viime kaudella hyväksyttiin ensimmäinen hallituksen kansainvälisen veronkierron vastainen toimintaohjelma, niin aikoohan hallitus nyt päivittää tätä ohjelmaa ja tuoda sen myös jollakin tavalla eduskunnan käsiteltäväksi. Vielä, puhemies, haluan kyllä kysyä: Kun nämä kehitysyhteistyön lisäleikkaukset tulivat julkisuuteen, niin olemme saaneet nyt lukea, että kehitysyhteistyöstä on leikattu suhteellisesti jo enemmän kuin miltään muulta politiikan alalta. Onko tämä kestävää ja perusteltua, ministeri Toivakka?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-04-27T14:33:41,2016-04-27T14:34:50,Tarkistettu,1.1 2016_44_20,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että meillä riittää rahoja siihen, että naisten asemaa parannetaan globaalisti koko maailmassa, naisten ja lasten asemaa. Se on täysin selvä asia. Mutta, arvoisa ministeri, tässä tuli äsken esille tämä rahojen kohdentuminen. Kuinka tarkkaan meillä itse asiassa katsotaan se, mihinkä ne rahat kohdentuvat ja mihinkä niitä rahoja käytetään? Se olisi äärimmäisen tärkeää. Henkilökohtaisesti tiedän tapauksen Sri Lankassa, jossa kolmisenkymmentä vuotta sitten perustettiin orpokoti, ja me olemme rahoittaneet sitä ja niiden tietojen mukaan, joita minulla tällä hetkellä on, rahoitamme edelleenkin. Asia on vain niin, että nuorin lapsi on tällä hetkellä jo yli 30-vuotias. Rahat varmasti riittäisivät paljon pitempään, jos tarkkaan katsottaisiin se, minne ne kohdentuvat ja miten niitä siellä määränpäässä käytetään, ettei sitten kävisi niin, että me autamme vain sitä paikallista korruptiota, koska se on kai se asia, mikä meidän on pakko myöntää, että näin on. Mutta meidän täytyy katsoa tarkkaan, mihin rahat menevät, että ne menevät oikeisiin paikkoihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-04-27T14:34:51,2016-04-27T14:35:59,Tarkistettu,1.1 2016_44_21,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eilen tosiaan käytiin verovälttelystä tärkeä keskustelu, ja siinä yhteydessä tuli esille myös se, miten kohtalokasta kehitysmaille veroparatiisitalous on. Tosiasia on se, että köyhimmistä maista valuu vuosittain verottamatonta pääomaa 800 miljardin edestä köyhästä etelästä vauraampaan pohjoiseen. Tämä summa vastaa yhdeksänkertaisesti kehitysavun kokonaismäärää, mikä on aika kuvaavaa ja tuo esille tämän ongelman vakavuuden. Suomessa veroparatiisitaloutta ovat tutkineet muun muassa  kansalaisjärjestöt Finn-watch ja Kepa, ja niiden rahoitusta hallitus on leikannut merkittävästi näiden kehitysyhteistyömäärärahaleikkausten yhteydessä. Pääministeri Sipilä on lupaillut, että hallitus voisi tämän kevään aikana tarkastella uudestaan niitä määrärahoja, joita hallitus käyttää harmaan talouden ja verovälttelyn kuriin laittamiseen. Olisin kysynyt: voisiko tässä yhteydessä tarkastella myös Finnwatchin ja Kepan määrärahoja, koska ne käyvät tärkeää taistelua tätä veroparatiisitaloutta vastaan omalla tavallaan? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-04-27T14:36:00,2016-04-27T14:37:15,Tarkistettu,1.1 2016_44_22,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä selonteko on todellakin monella tapaa juuri nyt ajankohtainen. YK:n Agenda 2030 -tavoitteet, Pariisin ilmastosopimus ja tietenkin tämä akuutti pakolaiskriisi ovat kaikki isoja asioita, joihin tämä selonteko hyvin keskeisesti liittyy. Onkin tärkeätä muistaa, että kehityspolitiikka ei saa olla irrallaan muusta politiikasta, vaan se on osa ei ainoastaan ulkopolitiikkaa vaan kaikkea politiikkaa ja päätöksentekoa, mitä me täällä teemme. Selonteossakin mainitaan, että vuoropuhelua ja tiedonsaantia vahvistetaan. Osaltaan tämä selonteko sitä jo tekee, se tukee avoimuutta ja ennakointia, mutta kysyisin vielä ministeriltä: millä tavalla toimeenpanossa tätä vuoropuhelua ja tiedonsaantia on tarkoitus edistää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-04-27T14:37:16,2016-04-27T14:38:13,Tarkistettu,1.1 2016_44_23,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suren erityisesti sitä, että nimenomaan näitten kansalaisjärjestöjen, jotka tekevät hyvää ruohonjuurityötä, toimintaedellytykset ovat niin dramaattisesti heikentyneet nyt näiden hallituksen leikkausten vuoksi. Tähänhän myös valiokunta tässä mietinnössään kiinnittää huomiota ja moittii sitä, että näin merkittävät muutokset olisi pitänyt toteuttaa vähitellen, jotta hankkeita ei olisi jouduttu ajamaan alas sillä tavalla hallitsemattomasti, niin kuin nyt on tehty. Valitettavasti nämä leikkaukset ja vähennykset kohdistuvat juuri niille tärkeille sektoreille, joita täällä on painotettu: tyttöjen ja naisten kehityksen ja aseman parantamiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, juuri niihin, joissa kansalaisjärjestöillä on se hyvä ruohonjuuriote.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-27T14:38:13,2016-04-27T14:39:17,Tarkistettu,1.1 2016_44_24,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse toteaisin, että kehitysyhteistyörahoilla ei rauhaa pysty edistämään eikä terrorismia estämään, ja se on hyvä muistaa. Vaaliteemoissa perussuomalaiset toivat esille myös sen, että kehitysyhteistyörahat ovat myös sellaisia, joista voidaan joutua leikkaamaan. Täällä on kerrottu, että kaikkia asioita ei ole tuotu esille vaaliteemoissa — tämä on tuotu ainakin meidän puolestamme. Sitten olisin kysynyt sitä asiaa, tekevätkö kehitysyhteistyöministeriö ja elinkeinoministeriö yhteistyötä (Välihuutoja) hankkeissa, joissa... — Yritän huutaa kovempaa, kun edustaja Harakka ei anna muiden puhua, vai kukapa sieltä huutelikaan. — Niin, teettekö yhteistyötä siinä mielessä, että nyt olisi muun muassa Afrikassa paljon erilaisia cleantech-hankkeita, jotka eivät vaatisi niinkään valtion rahaa vaan nimenomaan sitä tukea? Siellä olisi todella paljon kysyntää tällaiselle. Ollaanko tekemässä yhteistyötä esimerkiksi Team Finlandin ympäristössä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-04-27T14:39:18,2016-04-27T14:40:22,Tarkistettu,1.1 2016_44_25,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota myös tähän resurssien leikkaamiseen ja siihen tavallaan pitkäjänteiseen työhön, johon Suomi on sitoutunut. Erityisesti kun Suomi on aina korostanut sitä, että naisten asemaa pitää vahvistaa, seksuaaliterveys on otettava agendalle, tyttöjen asemaa on vahvistettava, niin kun tavallaan nyt nämä resurssien leikkaukset kohdistuvat järjestöihin, jotka tekevät tätä työtä, niin se iskee aika kovalla tavalla poskelle. WHO:n ja YK:n hiv- ja aids-järjestön määrärahat leikataan kokonaan, eli UM ei myönnä näille enää jatkossa rahaa. Me tiedämme, että ehkäisyvalistus, turvallinen abortti ovat ihan keskeisiä asioita maailman tyttöjen ja nuorten naisten seksuaaliterveyden ja terveyden osalta. Suomi oli mukana hyvin vahvasti aikanaan silloin, kun 95 Pekingissä hyväksyttiin naisten asemaa koskeva toimintaohjelma YK:lle, ja siellä seksuaaliterveys saatiin ensimmäisen kerran. Olin tuossa kokouksessa mukana sitä tekemässä, ja todella Suomea arvostettiin. (Puhemies koputtaa) Onko nyt käyty tätä painopistekeskustelua avoimesti: mihin suunnataan nämä resurssit?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-04-27T14:40:22,2016-04-27T14:41:41,Tarkistettu,1.1 2016_44_26,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On oikein, että keskustelemme täällä kehityspoliittisesta selonteosta kriittisesti ja rakentavasti, ja on tärkeää, että me monissa puheenvuoroissamme otamme erityisesti naisten ja tyttöjen aseman huomioon ja haluamme sitä olla edistämässä. Sen takia tuntuukin kohtuuttomalta, että kansalaisjärjestöjen leikkaukset kohdistuvat juuri sinne, missä eniten pystytään tuomaan tätä työtä eteenpäin. Mutta en voi olla kiittämättä edustajia Paloniemi ja Andersson, jotka nostivat verovälttelyn ja sitten Finnfundin toiminnan, tiettyjä osia siitä, että onko kaikki niin kuin pitäisi. Erityisesti pitää huomioida se, mitä edustaja Haavisto toi esille: koulutuksen osalta siellä olevien nuorten miesten koulutuksen taso on yksi ehkä parhaiten menestyviä tarinoita, jos me jatkossa pystymme saamaan koulutuksen tasoa niitten nuorten miesten osalle, jotta me voimme kytkeä heidät sinne omaan maahansa tuottamaan hyvinvointia, (Puhemies koputtaa) etteivät he lähde pakolaisiksi, jolloin heistä voisi sitä kautta tulla meille se uhka, mitä me Euroopassa pelkäämme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-04-27T14:41:42,2016-04-27T14:43:00,Tarkistettu,1.1 2016_44_27,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan kommentoida edustaja Haataisen puheenvuoroa. Seksuaaliterveyden ja tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen on tärkeää, mutta olen kyllä eri mieltä tämän turvallisen abortin edistämisen asemasta kehitysyhteistyössä. Abortti ei ole koskaan turvallinen sille lapselle, johon se kohdistuu. (Välihuutoja) Ja elämän lopettaminen, myöskään syntymättömän lapsen kohdalla, ei ole mielestäni ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia edistävää ja kunnioittavaa kehitystyötä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-27T14:43:00,2016-04-27T14:43:40,Tarkistettu,1.1 2016_44_28,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Räsäselle vastauksena: Olen kiertänyt lukuisissa kehitysmaissa ja kuullut siellä tarinoita. Muun muassa Meksikossa 13-vuotias tyttö raiskattu — aborttia ei tullut. Onko se oikein? On olemassa turvallinen abortti yhdistettynä seksuaaliterveyskasvatukseen, ehkäisyvälineiden saatavuuteen. Tämä on Suomen linja ollut, meillä on saatu abortit laskuun, ja niihin tarvitsee hyvin harvoin turvautua. Mutta kehitysmaissa kuolee päivittäin naisia siitä syystä, että turvallinen abortti ei ole mahdollinen. Ja siitä syystä tämä asia on kyllä todella keskeinen ja tärkeä kysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-04-27T14:43:40,2016-04-27T14:44:29,Tarkistettu,1.1 2016_44_29,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat erittäin tärkeä ihmisoikeuskysymys myös kehitysmaissa. Ja yhdyn kyllä siihen ulkoasiainvaliokunnan huoleen siitä, että tässä selonteossa ei ole riittävästi tätä asiaa ja sen tärkeyttä huomioitu. Sen pitäisi olla läpileikkaavana teemana kaikessa kehityspolitiikassamme ja rahoituksessa, myös kriisialueilla. Tarve seksuaaliterveydelle ja perhesuunnittelulle ei katoa, eivätkä raskaudet katoa myöskään kriiseissä tai pakolaisena ollessa. Yksi viidesosa lisääntymisikäisistä tytöistä ja naisista on raskaana kriisialueilla. Yli puolet äitiys- ja alle viisivuotiaiden kuolemista tapahtuu kriisialueilla. Seitsemän kymmenestä naisesta altistuu väkivallalle kriisialueilla. Kysynkin ministeriltä: miten Suomi ottaa huomioon seksuaali- ja lisääntymisterveysasiat kriisialueilla, ja miten se näkyy meidän humanitäärisessä avussamme?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-04-27T14:44:29,2016-04-27T14:45:36,Tarkistettu,1.1 2016_44_30,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minun täytyy tähän asiaan myös nyt kommentoida, kun ajatellaan, kuinka paljon näitten raiskausten lisäksi on lapsiavioliittoja kehitysmaissa: valtava määrä 11—13-vuotiaita tyttöjä, toistuvia raskauksia — siis se on järkyttävää, että näissä synnytyksissä kuolee ja vammautuu runsaasti näitä nuoria tyttöjä. Että kyllä minun mielestäni näissä tapauksissa nyt se abortti monissa tapauksissa voisi pelastaa lapsen hengen. (Päivi Räsänen: Mutta ei sitä abortoidun lapsen henkeä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-04-27T14:45:37,2016-04-27T14:46:14,Tarkistettu,1.1 2016_44_31,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuunteli tänä keväänä pitkään eri asiantuntijoita tästä aborttiasiasta, kun käytiin keskustelua siitä, tulisiko meidän sallia lainsäädännössä oikeus ammattihenkilöstölle kieltäytyä abortissa avustamisesta, ja siinä yhteydessä kävi hyvin selkeästi ilmi se, että jos abortista tehdään ikään kuin laiton, se ei vähennä aborttien määrää sinänsä, mutta sen se tekee, että laittomat, väärin tehdyt abortit lisääntyvät (Mika Niikko: Ai Suomessa?) ja niiden yhteydessä aiheutetaan pysyviä vammoja ja myöskin kuolemantuottamuksia paitsi lapselle myöskin äidille. Lisäksi eriarvoisuus lisääntyy, koska silloin ne ihmiset, joilla on varaa ja mahdollisuus matkustaa maahan tai paikkaan, jossa laillisen abortin saa, tekevät sen, mutta sitten taas varattomat eivät voi sitä tehdä. (Puhemies koputtaa) Mitään asiallisia perusteita tälle ehdotukselle, jonka edustaja Räsänen toi, ei ole olemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-04-27T14:46:16,2016-04-27T14:47:26,Tarkistettu,1.1 2016_44_32,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos me keskitymme pelkästään keskustelemaan siitä, onko abortti laillinen vai ei, niin me suljemme silmät tältä isolta kokonaisuudelta. Meidän pitää aidosti puhua lisääntymis- ja seksuaaliterveydestä kokonaisuutena, juuri niin kuin edustaja Tuula Haatainen tuossa aiemmin totesi. Kehitysmaissa on valtavan paljon raiskauksia, ei-toivottuja raskauksia, ei-toivottuja pakkoavioliittoja. Synnyttäneiden keski-ikä on hyvin alhainen. Kuukausi sitten olin Sambiassa ja tapasin ikäiseni naisen, jolla oli jo lapsenlapsenlapsia, ja se kertoo siitä, että jos synnyttäneiden keski-ikä on siinä 15:n molemmin puolin, niin ennuste ei ole hyvä. Sen lisäksi haluan sanoa, että kehitysmaissa tapahtuu valtavan paljon ennenaikaisia synnytyksiä, ja te, edustaja Räsänen, alan asiantuntijana tiedätte sen, mitkä mahdollisuudet on kilon painoisella lapsella pärjätä elämässään kehitysmaassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-04-27T14:47:27,2016-04-27T14:48:34,Tarkistettu,1.1 2016_44_33,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tiedän, että kysymys raskaudenkeskeytyksestä on jakava ja se on herkkä asia, eikä se ole lainkaan se keskeisin kysymys edes silloin, kun puhumme kehitysyhteistyöstä. Mielestäni tyttöjen ja naisten asemaa samoin kuin synnytysten turvallisuutta tulee edistää ihan normaalin terveydenhuollon, ehkäisyvälineiden saatavuuden, myös sen mahdollistamiseksi, että lapsi voidaan antaa adoptoitavaksi silloin, kun vanhemmat eivät itse kykene häntä pitämään. Halusin kommentoida sitä, että syntymättömän lapsen kannalta abortti ei ole koskaan turvallinen. Täytyy muistaa, että siinä on kysymys ihmiselämän lopettamisesta. Se on se abortin syvin eettinen ongelma, ja sen vuoksi mielestäni, kun puhutaan kehitysyhteistyöstä, silloin sen ei tulisi olla mikään painopiste, että abortteja edistetään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-27T14:48:35,2016-04-27T14:49:40,Tarkistettu,1.1 2016_44_34,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Sitten puheenvuoro ministeri Toivakalle, 5 minuuttia. Pyydän tänne puhujakorokkeelle, kiitos.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_44_35,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa- ja  kehitysministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Kiitän tästä vilkkaasta keskustelusta. Kiitän myös valiokuntia erittäin hyvästä työstä: sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa, ympäristövaliokuntaa että myös ulkoasiainvaliokuntaa yksimielisestä mietinnöstä ja niistä näkökulmista, joita on nostettu tähän selontekoon liittyen. Kiitän myös siitä, että on kuultu laajasti suomalaisia asiantuntijoita eri aloilta, ja se antaa tietysti painoarvoa myös tälle mietinnölle. Pidän myöskin tervetulleena sitä UaV:n näkemystä, että selonteossa ajattelu on siirtynyt avun antamisesta globaalien haasteiden yhteiseen ratkomiseen. Se on nimenomaan semmoinen kantava ajatus tässä selonteossa, että globaalit haasteet ovat meille yhteisiä ja meidän on ratkottava entistä enemmän niitä erilaisten toimijoiden kanssa yhteistyössä. Sen lisäksi me olemme asettaneet — kuten tässä keskustelussakin on käynyt hyvin ilmi — kehitysyhteistyölle selkeitä painopisteitä, ja on hyvin tärkeätä, että näitä edistetään laajalti, se ei ole ainoastaan kehityspoliittisten toimijoiden työtä. Esimerkiksi ulkopolitiikalla me vaikutamme paljon naisten ja tyttöjen oikeuksiin kansainvälisten normien ja sitoumusten puolustamisessa, EU:n kauppapolitiikalla vahvistetaan kehitysmaiden talouksia ja toisaalta tämmöinen kansainvälinen yritysvastuu, lisääntyvä trade and aid ‑ajattelu, vahvistaa juuri yritysten vastuullista toimintaa ja verotuksen pelisääntöjen kehittämistä, joka muuten on Suomen yksi tärkeä painopiste, mihin täälläkin kiinnitettiin huomiota. Sitten toiseksi minä haluaisin tästä valiokunnan mietinnöstä nostaa sen, että painopistevalintoja pidettiin oikeina, ja siitä minä olen iloinen, koska se antaa erittäin vahvan tuen kaiken kaikkiaan tälle kehityspolitiikkatyölle tulevaisuudessa. Tämä on sitä jatkuvuutta, jota ollaan vuosia kuulutettu kehityspolitiikalle. Mutta sitten muutama asia, jotka haluaisin näistä painopisteistä nostaa esille ja jotka tässä keskustelussa nousivat vahvasti esille huolena: nämä naisten ja tyttöjen oikeudet ja erityisesti lisääntymis- ja seksuaaliterveys ja niihin liittyvät oikeudet ja se, että ne olisivat tässä selonteossa jääneet vaille huomiota tai liian vähälle huomiolle. Tästä minä olen pahoillani siitä syystä, että tässä on nyt väärinymmärrys. Selkeästi selonteon sivulla 16, missä meidän ensimmäinen painopiste on esitelty täällä tärkeimpien pallukoiden joukossa, on nimenomaan se, että naisten ja tyttöjen oikeudet ja asema toteutuvat sillä tavalla, että ""edistetään maiden kykyä kunnioittaa, suojata ja edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia"" ja ylipäätänsä naisten oikeuksia tehdä heitä itseään koskevia päätöksiä, ja että heihin kohdistuvaa väkivaltaa ja hyväksikäyttöä vähennetään. Eli on ollut tarkoitus ainakin tässä selonteossa nostaa tämä hyvin korkealle. Ja kerron myöskin sen, että teen tätä työtä itse hyvin voimakkaasti kansainvälisillä areenoilla, kuten tiedän aiemminkin täällä vahvasti kansanedustajien ja ministereiden tehneen, ja Suomi on tässä asiassa tunnettu. Meitä pyydetään nimenomaan puhumaan tämäntyyppisiin tilaisuuksiin. Lisäksi YK:n väestörahasto UNFPA on yksi meidän tärkeimpiä YK:n kumppaniorganisaatioita, ja tälläkin hetkellä, vaikka olemme  joutuneet rahoitusta  vähentämään, olemme  kymmenenneksi  suurin  rahoittaja UNFPA:n työssä. Eli siinä mielessä haluaisin kertoa tämän, että tämä on korkealla, samoin kuin UN Womenin toiminta, joka omalla tavallaan myös tukee tämäntyyppisiä naisten oikeuksia, vaikka se ei suoranaisesti ole heidän ensimmäinen kohteensa, mutta kaikki naisten oikeuksien hyväksi tehtävä työ tukee myös varmasti tätä seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämistä. Sitten minä nostaisin oikeastaan esille sen, mikä nousi tässä muutamissa puheenvuoroissa: tämän EU:n työn merkityksen. Minä itse näen, että tämä on ihan hyvä huomio. Tämä ei varmasti ole noussut tässä riittävän hyvin esille, ja se on edelleen sellainen kanava tehdä vahvasti kehitysyhteistyötä EU-jäsenmaiden kesken, jossa meillä on parannettavaa. Lisää joustavuutta, esimerkiksi tällaisen pakolaiskriisin tullen, pystytään varmasti tässä rahoituksessa tekemään, jos siihen halua on. Sitten huomaan, että jo EU-tasolla kauppa- ja kehitysyhteistyö on lisääntynyt koko ajan, ja se tuo myös lisäarvoa sille, koska sillä pystytään näitä kehitysmaiden tavoitteita, että työpaikkoja syntyisi lisää, vahvemmin myös EU:n keinoin lisäämään. Mutta sitten tässä nousi muutamia asioita, jotka haluaisin vielä erikseen nostaa, jos puhemies sallii, eli nämä leikkaukset, jotka me joudumme vielä näiden valitettavan suurien leikkauksien lisäksi tekemään — kehysriihessä päätetyt 25 miljoonan euron lisäleikkaukset. Minä sanon ihan suoraan, että minä olen todella pahoillani näistä. Tämä päätös oli hyvin valitettava. Mutta se, mitä haluan tässä yhteydessä sanoa, on, että tämä uusi leikkaus ei tarkoita kehitysyhteistyövarojen laskua nykytason alle. Tämä kehitys on ollut lievästi nouseva jo suunnitelmissa tuleville vuosille. Nyt tämä nousu pikkasen loivenee, mutta edelleen tämä taso tulee olemaan tulevien vuosien aikana korkeammalla kuin tänä vuonna. Nyt sen keskiarvo on noin 0,39 prosenttia meidän bkt:stä, ja se hieman nousee tulevina vuosina. Mutta 0,7:n tavoite on tietenkin edelleen tavoitteena. Se on kaukana, mutta sen eteen toki teemme työtä, että saamme kehitysyhteistyörahoitusta sitä kohti. (Puhemies koputtaa) Mutta sen haluan myös sanoa, että nämä uudet leikkaukset kohdistuvat vasta vuosille 2018, (Puhemies koputtaa) niin että ne eivät ole nyt mistään suunnitellusta pois, vaan me ehdimme rauhassa ulkoministeriössä valmistelemaan nämä rahoituspäätökset ja sitä kautta sitten tämän toteamaan. Mutta jos vielä saan sanoa, mitä itse pidän tässä leikkauksiin liittyen tärkeänä: se ei vaikuta meidän humanitääriseen rahoitukseen, ja toinen, jota haluan suojella tässäkin yhteydessä, ja tässä yhteydessä erityisesti, on suomalaiset kansalaisjärjestöt. Mutta sitten, jos saan seuraavassa puheenvuorossa, vastaan loppuihin kysymyksiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-04-27T14:49:42,2016-04-27T14:56:22,Tarkistettu,1.1 2016_44_36,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,Kysymyksiä on varmaan vielä tulossa lisääkin. Keskustelu jatkuu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_44_37,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On vähän sellainen olo, että kauas pilvet karkaavat näiden kehitysyhteistyöleikkausten kanssa. Mutta mielestäni oli hyvä, että ministeri korosti tätä seksuaaliterveyspuolta, koska se on kuitenkin väestöpolitiikassa sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien ja terveyden ja hengissä selviämisen kannalta erittäin tärkeä asia. Muistuttaisin, että sitä eivät tee yritykset, sitä tekevät nimenomaan YK-järjestöt ja kansalaisjärjestöt. Se ei toimi sillä tavalla, että me ajattelemme, että se hoituisi kaupallisilla markkinoilla. Haluaisin nostaa esiin toisen asian, joka mielestäni on merkittävä. Näissä kehitysyhteistyöleikkauksissa vietiin YK:n ympäristöohjelman rahat ensin pois kokonaan, ja sitten onneksi hallitus peruutti ja sinne jäi pieni siemenraha. Mutta esimerkiksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tapasi ympäristöohjelman johtoa, ja kyllä siellä oltiin hyvin pahoillaan näistä leikkauksista. Siellä oli epäily siitä, ovatko he tehneet jotain hyvin radikaalisti väärin, kun Suomi vetää näin merkittävästi rahoituksensa pois, ja sanoivat, että he kyllä ymmärtävät sen, että maat säästävät eri olosuhteissa, mutta näin radikaalit ratkaisut ovat nimenomaan Suomen kannalta vaikeasti ymmärrettäviä, (Puhemies koputtaa) koska me olemme vihreän teknologian maa ja me maana, jos kuka, hyödymme siitä, että YK:ssa on ympäristöohjelma. Se liittyy myös maahantulovirtoihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-04-27T14:56:27,2016-04-27T14:57:49,Tarkistettu,1.1 2016_44_38,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Kunnioitettu puhemies! Nyt kyllä joudun olemaan edustaja Filatovin kanssa vähän vastakkaista mieltä, koska minun näkemykseni mukaisesti Finnfundin kautta voitaneen katalysoida sellaisiakin hankkeita, jotka edistävät tyttöjen ja naisten asemaa kehitysmaissa, näin nähdäkseni. Finnfundin pääomahan ei sinänsä kulu, vaan se itse asiassa kasvaa. Sinne on annettu aikanaan yhteensä 165 miljoonaa ja siitä pääosa viimeisen 8 vuoden aikana. On tehty 400 sijoituspäätöstä eli hanketta. Pääoma on kasvanut 250 miljoonaan, lainanoton avulla sijoitukset ovat tällä hetkellä 320 miljoonaa. Koko laaja salkku on noin 600 miljoonaa, ja tällä hetkellä on odottamassa sijoituspäätöksiä 300 miljoonaa — toivottavasti nämä päätökset ovat sellaisia, millä edistetään koulutusta, tyttöjen ja naisten asemaa sekä jätteitten käsittelyä, biojalostusta ja metsähankkeita kehitysmaissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-04-27T14:57:50,2016-04-27T14:59:01,Tarkistettu,1.1 2016_44_39,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Luulen, että edustaja Vähämäki unohti yhden asian minun puheenvuorostani elikkä seksuaaliterveyden ja tyttöjen ja naisten oikeudet. En ollenkaan epäile, etteikö yritysten kautta voida sinänsä edistää tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten oikeuksiakin vaikkapa työllisyyspolitiikan kautta, jos siellä priorisoidaan naisten työllisyyttä. Mutta sen sijaan on vaikea nähdä, että yritykset hoitaisivat esimerkiksi seksuaalineuvontaa tai synnytyksiä tai muita, joilla ikään kuin naisille ja tytöille tulee pääsy seksuaaliterveyden piiriin. Tämä on kyllä perinteisesti ollut hyvin tiukasti joko maiden itsensä, niiden sosiaalipolitiikan ja terveyspolitiikan, siihen liitettyjen järjestöjen tai YK-järjestöjen hanskassa. Yhtään yritystä en ole vielä tavannut näissä töissä, vaikka aika monia hankkeita olenkin kiertänyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-04-27T14:59:01,2016-04-27T14:59:49,Tarkistettu,1.1 2016_44_40,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa siirtää painopistettä avustamisesta globaalien haasteiden ratkaisuun. Se on ihan hyvä, mutta sen kanssa on kyllä ristiriidassa, mitenkä sitten toimitaan ilmastonmuutoksen suhteen. Sehän on suurin paitsi turvallisuus- myöskin kehityskysymys. Ja vaikka parhaassa tapauksessa Pariisin sopimus sellaisenaan saataisiin toteutettua, ilmastonmuutoksen eteneminen aiheuttaa valtavia sopeutumistarpeita ja paineita. Nyt kuitenkin tämä hallitus on purkanut sen edellisessä hallituksessa tehdyn päätöksen, jonka mukaan päästökauppatulot varataan lisäyksenä kehitysyhteistyöhön, ja kun samanaikaisesti on ilmeisesti peruttu myöskin se noin 100 miljoonan panostus ilmastorahastoon, niin tämä minusta on erittäin merkittävä linjaus, joka tarkoittaa sitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat, jos näitä ei hoideta, merkitsemään ihmisille lisää pakkoa lähteä etsimään elinkelpoisempia olosuhteita, lisää konflikteja, lisää pakolaisia, kaikkia niitä, joita varten meidän pitäisi nyt toimia niin, että tällaisia ongelmia ei syntyisi siinä määrin kuin on nyt jo joka tapauksessa olemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-04-27T14:59:51,2016-04-27T15:01:13,Tarkistettu,1.1 2016_44_41,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Leikkaukset ovat tietysti ikäviä, mutta tasan 25 vuotta sitten Suomi ajautui, tai vähän ennen sitä, syvään lamaan, ja silloin jouduin näitten kehitysyhteistyöleikkausten kanssa tekemisiin. Jouduin käymään neuvotteluja niin suomalaisten järjestöjen kuin muun muassa YK-järjestöjenkin kanssa, ja kyllä siitä selvittiin kertomalla Suomen tilanne. Nyt tilanne on samanlainen, että Suomen talous ei kestä sitä menotasoa, mikä oli viime vaalikaudella. Näin nyt sitten leikataan kaikkialta, valitettavasti myös kehitysyhteistyöstä. Hyvin rohkaisevaa oli ministerin äskeinen toteamus, että kansalaisjärjestöjen ja humanitaarisen avun leikkauksiin ei kuitenkaan mentäisi. Toivon, että niihin palautetaan rahaa enemmän kuin tälle vuodelle on varattu nyt jatkossa. Se olisi tavattoman tärkeää. Korostan myös vero- ja kauppapolitiikan tärkeää merkitystä kehitysyhteistyössä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-27T15:01:14,2016-04-27T15:02:17,Tarkistettu,1.1 2016_44_42,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi asia, johon on hyvä kiinnittää huomioita, on kuitenkin, kun veronmaksajien varoja käytetään, että niitä pitää käyttää tarkasti ja pitää olla hyvä kontrolli. Täällä edustaja Tolppanen kertoi tarinaa Sri Lankasta. Toivottavasti tarina ei ole tosi, mutta jos on, sinne pitää lähettää tarkastaja ja asia pitää selvittää, jos tällainen urbaani legenda on, että varoja käytetään huonosti. Samaten, kun edustaja Östman otti esille, että UNRWAssa tehdään terroristikoulutusta tai kouluissa tällaista, omana ministeriaikanani tätä selvitettiin, mentiin katsomaan, pantiin selvitys liikkeelle, saatiin selvitykset, mitä ne videot olivat. Siellä oli väärennettyjä dokumentteja, väärennettyjä uutisia, joita leviää netissä. Näihin pitää tarttua, pitää mennä paikan päälle katsomaan. Me olemme vastuussa siitä, että varat käytetään hyvin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-04-27T15:02:19,2016-04-27T15:03:07,Tarkistettu,1.1 2016_44_43,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä tosiaankin moni on kiittänyt sitä, että selonteko on tuotu eduskuntaan, ja siitä haluan kiittää myöskin. Kuten, ministeri, sanoitte, nämä painopisteethän ovat sellaisia, mitkä me kaikki voimme täällä hyväksyä. On tosiaankin hyvin tärkeätä, että tämä Agenda 2030 toimii pohjana, vaikka olenkin sitä mieltä, että siitä täytyy käydä ihan oma keskustelunsa myöskin täällä eduskunnassa. Mutta surullinen tosiasia on valitettavasti se, että näitä resursseja leikataan aivan ennennäkemättömällä tavalla. Se, että kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan 43 prosenttia, on valtavan paljon, se on valtavan suuri leikkaus. Tosiaankin Kirkon Ulkomaanapu joutuu pelkästään leikkaamaan tuen noin 500 000 ihmiseltä, ja tässä on paljon tyttöjä ja myöskin naisia, joista olemme tänään keskustelleet ja puhuneet. Valitettavasti nämä suurimmat leikkaukset myöskin kohdistuvat YK-järjestöille, ja en olisi Suomen maineesta aivan niin vakuuttunut kuin ministeri Toivakka äskeisessä puheenvuorossaan. Toivon tosiaankin, että tämä tosiasia muistetaan hyvän selonteon yhteydessä, koska tosiasioita ei voi muuttaa korulauseiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-04-27T15:03:09,2016-04-27T15:04:21,Tarkistettu,1.1 2016_44_44,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sitä saa, mitä tilaa. Perussuomalaisten vaaliohjelmassa oli, että tässä taloustilanteessa kehitysavusta täytyy leikata — leikattiin. Tosin täytyy sanoa, että niin oli ymmärtääkseni kokoomuksenkin vaaliohjelmassa. Ymmärrys on siitä, että taloustilanne on vaikea, niin kuin edustaja Kankaanniemi aivan oikein sanoi. Suuressa valiokunnassa me olemme tehneet paljon päätöksiä liittyen muuttoliikkeeseen, siirtolaiskriisiin. Se on ihmetyttänyt, että sillä rahalla, mitä täällä käytetään, voitaisiin paljon enemmän auttaa siellä lähialueella. Sanon esimerkin: Jordanian Zaatarin pakolaisleirillä maksaa ylläpito 5 euroa vuorokaudessa. Suomessa maksaa vastaanottokeskus 45 euroa. Sinne pitäisi laittaa rahaa, eli tästä meidän kehitysavustamme vain 70 miljoonaa menee tällä hetkellä humanitaariseen kriisiapuun. Siksi kysynkin, arvoisa ministeri, voisimmeko laittaa merkittävästi suuremman osuuden kehitysavusta nimenomaan humanitaariseen kriisiapuun Syyriaan, Irakiin, jotta lievittäisimme tätä muuttopainetta Eurooppaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-04-27T15:04:23,2016-04-27T15:05:22,Tarkistettu,1.1 2016_44_45,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä ihan pakko todeta, että taitaa olla tämä perussuomalaisten lupaus lähimainkaan se ainoa, joka on sitten pitänyt, koska kyllä ainakin Keski-Suomessa Siwan kulmalla on ihmetelty kovasti niitä muita lupauksia, joita ei ole kyllä näkynyt lähimaillakaan. Mutta, puhemies, tähän asiaan, josta edustaja Elo tässä totesi, että pitää humanitaariseen apuun noilla lähtöalueilla kiinnittää huomiota. Tämä pitää paikkansa. Monet näistä lähtijöistä tänne Eurooppaan ovat lähteneet pakon edessä, koska lapset eivät pääse kouluun, ruoka-annoksia pienennetään, terveydenhuolto näillä leireillä pahenee. Siis nämä ovat aivan selviä lähtösyitä näille ihmisille. Jokainen meistä varmasti tekisi näin. Mutta se ei poista sitä, etteikö meidän pidä tehdä pitkäjänteistä työtä, jotta pääsemme näiden juurisyiden hoitoon kiinni. Siinä ihmettelen tätä hallituksen linjaa, että ei voi olla näin, että täällä vaaditaan lisää rahaa ja samaan aikaan tehdään historialliset, valtavat leikkaukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-04-27T15:05:23,2016-04-27T15:06:28,Tarkistettu,1.1 2016_44_46,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten tässä useissa puheenvuoroissa on tuotu esille, on erittäin valitettava tosiseikka se, että näitä kehitysyhteistyömäärärahoja on käytetty myös väärin ja niitä on käytetty väärin erittäin suuressakin mittakaavassa. Esimerkiksi muistan lukeneeni, että Mosambikissa Zambezian alueella oli osallistuttu kehitysyhteistyömäärärahoilla jopa krokotiilien tappamiseen ja puhuttiin sadoista ja sadoista vääristä ja epämääräisistä maksatuksista. Koska nyt on jouduttu tekemään näitä välttämättömiä valitettavia leikkauksia, on äärettömän tärkeää, että nyt ne käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan oikein ja että niillä saavutetaan se maksimaalinen vaikuttavuus siellä alueilla. Olisinkin kysynyt arvoisalta ministeriltä: millä tavalla te pyritte ehkäisemään näitä väärinkäytöksiä, joita kehitysyhteistyömäärärahoihin on kohdistunut?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-04-27T15:06:30,2016-04-27T15:07:24,Tarkistettu,1.1 2016_44_47,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erinomaisen miellyttävä tukea selonteon kaikkia hyviä asioita, ja on erittäin tärkeätä, että eduskunta seuraa tarkasti, miten YK:n kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat. Mutta sitten näihin resursseihin. Kyllä se ikävä kyllä niin on, arvoisa ministeri, että ei mopolla aivan mahdottomia. Te olette leikanneet viime syksynä kehitysyhteistyömäärärahoista jo lähes puolet, erityisesti YK:n jäsenjärjestöiltä, ja nyt te leikkaatte vielä kumuloidusti lähes 75 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Miten te voitte perustellusti sanoa, että nämä selonteon hyvät tavoitteet toteutuvat? Miten te voitte sanoa, että näitä hyviä aikeita voidaan viedä eteenpäin? Te sanoitte kovin monta kertaa ""mutta"" tuossa äskeisessä puheenvuorossanne, kun käsittelitte sitä, miten Suomi saavuttaa tämän 0,7 prosentin tavoitteen. Onko, ministeri Toivakka, niin, että Suomi on edelleen sitoutunut ylipäänsä siihen, että me tavoittelemme tätä 0,7 prosentin bruttokansantuotetavoitetta? Kyllä vai ei?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-04-27T15:07:26,2016-04-27T15:08:27,Tarkistettu,1.1 2016_44_48,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Monessa puheenvuorossa on tuotu esiin tämän selonteon ja sen painopisteiden ansiot. Tässä on nimenomaan tällainen eteenpäin katsova mieli, eräänlainen ihanteiden haaksirikko, kun vaikuttavuus on ollut monin paikoin kyseenalaista ja tällainen pessimismi on ollut kehitysyhteistyössä viime aikoina vallalla. Ei se nyt ihan uusi ilmiö ole. Kyllähän Matti Pulkkinen kai jo 80-luvun puolivälissä kaunokirjallisessa teoksessa, Romaanihenkilön kuolemassa, kiinnitti huomiota näihin samoihin kysymyksiin, herätti keskustelua niistä. Mutta nyt kun tässä on selkeitä painopisteitä, niin kysyn ministeriltä: näettekö, että nämä painopisteet ovat sillä tavoin oikeita ja kestäviä, että jos taloudellinen tilanne paranee, niin näiden painopisteitten kanssa voidaan mennä pitkälle tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-04-27T15:08:28,2016-04-27T15:09:39,Tarkistettu,1.1 2016_44_49,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eihän hallitus ainoastaan ole leikannut, vaan hallitus on myöskin tehnyt tällaisen painopisteen siirron suomalaisessa kehitysyhteistyöpolitiikassa. Ministeri ei valitettavasti vastannut sanallakaan kysymykseeni näistä Finnfundin kansainvälisistä pääomarahastosijoituksista, joten aion toistaa kysymykseni: miten näiden rahastojen kautta rahoitettavat hankkeet, kuten esimerkiksi viisitähtiset luksushotellit tai yksityiskoulut, tukevat Suomen kehityspoliittisia tavoitteita ja niiden edistämistä? Tässä on nyt siis leikattu kansalaisjärjestöjen tekemästä kehitysyhteistyöstä, monenkeskisestä kehitysyhteistyöstä, jota varten on vuosikymmenten saatossa kehitetty aika tarkkojakin malleja vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan, samanaikaisesti kun tätä painopistettä nyt on siirretty Finnfundille, joka myöskin tekee investointeja näiden rahastojen kautta. Ja näiden sijoitusten kohdalla me emme edes tiedä aina välttämättä, mihin nämä rahat loppupeleissä päätyvät. Eli miten tätä vaikuttavuutta arvioidaan Finnfundin toiminnassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-04-27T15:09:41,2016-04-27T15:10:46,Tarkistettu,1.1 2016_44_50,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri varmaan vastaa tarkemmin Finnfundista, mutta en malta olla hallintoneuvoston jäsenenä sanomatta, että nyt kannattaa edustaja Anderssonin katsoa, kuinka paljon köyhissä maissa itse asiassa julkinen koulutus vastaa tarpeisiin. Monissa köyhissä maissa kaikkein köyhimmät vanhemmat, esimerkiksi slummeissa, keräävät rahaa ja perustavat omia kouluja, koska se julkinen puoli ei toimi. Että pelkästään sana ""yksityiskoulu"" ei nyt tässä tapauksessa valitettavasti ihan vastaa sitä, mitä te varmaan haette. Kannattaa katsoa. Minä olen erittäin paljon tätä asiaa selvittänyt. Sitten tämä hotellihanke, josta ei nyt yksityiskohtia voi tietää: Kyllä Etiopiakin on maa, jossa järjestetään valtavasti kansainvälisiä kokouksia. Kyllä siellä tarvitaan sitten niitä paikkojakin, joissa kansainväliset päättäjät voivat toimia. Minä en nyt oikein näe — mutta ministeri varmaan tietää tarkemmin — tässä kyllä mitään valtavia ristiriitoja tai läpinäkymättömyyttä. Finnfund tekee erittäin hyvää työtä, ja sitä omistajaohjauksen keinoin (Puhemies koputtaa) pidetään kyllä erittäin tiukassa ojennuksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-04-27T15:10:48,2016-04-27T15:12:00,Tarkistettu,1.1 2016_44_51,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on täällä yksi esimerkki. Finnfund on muun muassa sijoittanut tällaisen Fanisi Venture Capital ‑nimisen rahaston kautta, joka sitten osaltaan rahoittaa yksityisiä kouluja Hillcrest International Schools ‑nimisen yrityksen kautta. Tämä ei nyt ainakaan minun korvissani kuulosta ihan suoraan vanhempien perustamalta yritykseltä Etiopiassa. Sitten myöskin, mitä näihin hotelleihin tulee, tässä on kyse siis viiden tähden Radisson Blu -hotellista, johon meidän kansanedustajadelegaatiollamme ei ollut varaa majoittua. Mielestäni on perusteltua kysyä, kun tässä ollaan huolissaan siitä, miten kehitysvaroja käytetään: Onko tämä oikein? Onko tämä vaikuttavaa kehitysyhteistyötä, jota me haluamme meidän rahoillamme tehdä? (Susanna Huovinen: Kansalaisista lähtevää!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-04-27T15:12:01,2016-04-27T15:12:49,Tarkistettu,1.1 2016_44_52,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin nostanut tämän saman asian esiin, mistä edustaja Andersson täällä jo ehti kysyä. Eli olisin halunnut saada vastauksen näihin kysymyksiin, joita täällä edustaja Andersson aikaisemmin esitti. Onko tämä tällä tavalla harjoitettuna sitä tarkoituksenmukaista kehitysyhteistyötä, joka vastaa sitten niihin tavoitteisiin, joita tässäkin selonteossa on asetettu? Oletteko te ollut tietoinen tästä yksittäisestä tapauksesta?  Jos ette ole ollut, aiotteko selvittää asiaa?  Millä tavalla Finnfundin kautta kiertäviä rahoja käytetään erilaisiin hankkeisiin, ja vastaavatko nämä hankkeet niihin tavoitteisiin, joita esimerkiksi tässä selonteossa on asetettu? Minun mielestäni tämä oli hyvä ja asiallinen kysymys, ja toivon, että tähän saadaan nyt tässä salissa vastaus. Jos ette sitä vastausta nyt osaa antaa, niin voitteko toimittaa sen kenties myöhemmin? — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-04-27T15:12:51,2016-04-27T15:13:40,Tarkistettu,1.1 2016_44_53,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin olin samalla valtiovarainvaliokunnan tarkastusmatkalla. Hyvä, etteivät vieläkin Afrikan-tuliaiset poreile tuolla vatsassa, mutta se on toinen asia. Arvoisa puhemies! Varmaan löytyy yksittäisiä esimerkkejä, kuten täällä on mainittu. Joka tapauksessa esimerkiksi Etiopia ja Tansania, kun tarkastellaan talouden tilannetta, tarvitsevat myös kansainvälistä elinkeinoelämän kehittämistä, jotta pystytään luomaan maahan infrastruktuuria, pystytään viemään koulutusta eteenpäin, terveydenhuoltoa eteenpäin — ihan näitä peruskysymyksiä. Maassa eletään täysin erilaisella tasolla kuin esimerkiksi koko Eurooppa ja muu suuri maailma elävät, ja näin ollen se kehitystyön eteenpäinvieminen ei ole kyllä helppoa. Mutta kaikki ratkaisut eivät voi olla yksistään näitä kaivojen rakentamisia tai saniteettijärjestelmien tekemisiä. Varmaan tarvitaan sinne sillä lailla myös elinkeinoelämän kehittämistä, että myös kansainväliset investoijat ovat kiinnostuneita tulemaan niihin tavallisiin asioihin mukaan. Kehitysyhteistyövaroilla ei niitä ongelmia yksistään ratkaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-04-27T15:13:43,2016-04-27T15:14:51,Tarkistettu,1.1 2016_44_54,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tosiaan hyvin tärkeää, että veronmaksaja pystyy seuraamaan veroeuronsa liikettä, ja se on tärkeää myös kehitysyhteistyömäärärahoissa. Mutta meillä on tilanne, jossa Suomi on leikannut valtavasti kaikkialta muualta kehitysyhteistyöinstrumenteista mutta ei yksityiseltä sektorilta. Silloin kysymys kuuluu: Kuinka pystymme varmistamaan sen, että yksityisen sektorin kehitysyhteistyömäärärahojen käyttö on yhtä vastuullista kuin kansalaisjärjestöjen? Kuinka varmistatte sen, että tilinpito, resurssien käyttö ja raportointi ovat yhtä avoimia? Kuinka varmistetaan se, että yritykset toimivat vastuullisesti esimerkiksi ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksissä? Kuinka varmistetaan se, että näiden kehitysmaiden oma omistajuus toteutuu erilaisissa asioissa? Tämähän on se suuri huoli, joka meillä on, että nyt tosiasiassa, kun painotus siirtyy sieltä (Puhemies koputtaa) kansalaisjärjestöistä yksityiselle sektorille, meidän mahdollisuutemme valvoa veroeurojen käyttöä heikkenee. Eikö näin ole?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-04-27T15:14:53,2016-04-27T15:16:08,Tarkistettu,1.1 2016_44_55,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan tuoda tähän keskusteluun tällaisen perustavanlaatuisen kommentin, että suoraa budjettitukea ei tule antaa korruptoituneille maille. Siksi tämä suuri kehitysyhteistyön leikkaus voisi tosiaan olla myös hyvä paikka tarkastella sitä, miten kehitysyhteistyö sitten toimii. Minulla on tässä se pointti, että kehitysyhteistyöpolitiikka voi olla tämän hyvän mielen anekaupan lisäksi — joka sinänsä on tietenkin hieno asia sillä lailla kuin sitä voidaan tehdä — ja sen tulisi olla enemmän kauppapolitiikkaa, teollisuuspolitiikkaa. Se on hyvä, että täällä on nimenomaan mainittu, että panostetaan näihin Finnfundin lisärahoituksiin ja uusiin investointitukiin. Miettikää, mitä tapahtuu yrityksille ja Suomen kansantaloudelle, jos sinne Afrikkaan voidaan rahan sijasta viedä esimerkiksi Suomessa valmistettuja maatalouskoneita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-04-27T15:16:09,2016-04-27T15:17:17,Tarkistettu,1.1 2016_44_56,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kukaan ei saa jäädä kehityksestä jälkeen, on Agenda 2030:n kunniakas tavoite. Meillä jokaisella henkilönä ja valtiona on vastuu, että näihin tavoitteisiin todella päästään. Mutta nyt näillä niukoilla määrärahoilla meillä on hyvät asiat tässä kehityspolitiikassa: on ensimmäisenä köyhyyden poistaminen ja sitten demokratian luominen, talouden kehittäminen kehitysmaissa, tyttöjen ja naisten tasa-arvoon pyrkiminen ja näin edelleen. Mutta olen sitä mieltä, että kun taloutemme kasvaa, niin meidän täytyy nostaa näitä määrärahoja. Se on meidän antajien ja myös kehitysmaiden etu. Jos puhutaan ennaltaehkäisystä, tiedämme, mikä on Afrikan tilanne: siellä on kuivuutta, nälänhätää ja sisällissotaa. Jos tämä tulehtuu, niin meillähän on liikehdintää Eurooppaan. Kyllä me varmaan tarvitsemme näitä määrärahojen korotuksia, mutta kun tämä tilanne on se, mikä on, niin täytyy tyytyä tähän. Mutta kiitos tästä kehityspolitiikan ohjelmasta, mikä täällä on mainittu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-04-27T15:17:19,2016-04-27T15:18:29,Tarkistettu,1.1 2016_44_57,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Sitten ministeri Toivakalle 5 minuuttia, ja sen jälkeen jatketaan puhujalistan parissa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_44_58,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan alkuun haluan sanoa, että kyllä, Suomi on sitoutunut 0,7:n tavoitteeseen edelleenkin, aivan kuten hallitusohjelmaan on kirjattu, ja myös siihen, että saavutetaan Suomen taloudessa kestävä kasvu, joka tietysti helpottaa tähän tavoitteeseen pääsyä. Mutta sitten menen heti — minä pyydän anteeksi, että en ensimmäisessä puheenvuorossa päässyt vastaamaan kaikkiin hyviin kysymyksiin — tähän Finnfundiin. Oikeastaan kaksi kysymystä liittyi Finnfundiin: oli tämä, miten Finnfundia valvotaan, nostettiin tämä yksittäinen hotelliasia, mutta myös tuli tämä Honduras. Finnfundhan on vahvassa valtion omistajaohjauksessa, ja vuosittain laaditaan omistajaohjauksen pääkehityslinjat ja päälinjat, jotka kehitysministeri hyväksyy. Ulkoministeriöhän omistaa Finnfundista 93 prosenttia. Kehitysvaikutuksia arvioidaan esimerkiksi seuraavien mittareiden avulla: aina työpaikat rahoitettavassa hankkeessa, hankkeesta hyötyvät viljelijät, verotulot ja maksut, köyhää väestönosaa suoraan palvelevien hankkeiden osuus myöskin. Finnfundilta edellytetään, että se edistää aina yritysvastuuta, ja sen on noudatettava YK:n Global Compact -periaatteita. Nämä ovat kantavia periaatteita, jotka kulkevat hankkeissa mukana. Mutta sitten jos menen esimerkiksi tähän yksittäiseen hotelliin, joka tässä nousi: Tiedän, että Finnfund on ollut muissakin hotellihankkeissa mukana. Olin Keniassa Nairobissa avaamassa erään hotellin joulukuussa yhdessä Ruotsin, Tanskan, Norjan kehitysministerien kanssa, eli tässäkin tapauksessa kyse on pohjoismaisesta yhteistyöstä. Se on hanke, jossa ovat mukana Etiopiassa Swefund, Norfund, Tanskan vastaava organisaatio. Kyse on työpaikoista, kyse on ylipäätänsä sen yhteiskunnan kehityksestä, matkailun mahdollistamisesta, ulkomaisten investointien edistämisestä. On huomioitava, että näillä mailla on myös erilaisia tarpeita. Me haluamme myös tehdä näiden maiden kanssa esimerkiksi kauppaa, ja on tärkeätä, että ne pääsevät mukaan tähän maailman muuhun kehitykseen. Se ei ole pois tästä muusta työstä, mitä tehdään, vaan se myös auttaa tätä köyhää maata kasvamaan. Sitten jos otan tuon Hondurasin keissin, jonka edustaja Sarkkinen nosti, joka on ollut todella ajankohtainen ja paljon uutisissa. Suomihan on hyvin jyrkästi tuominnut tämän hondurasilaisen kansalaisjärjestön johtajan murhan. Finnfund on ollut mukana osarahoittajana tässä hollantilaisen kehitysrahoitusyhtiön FMO:n hankkeessa, eli kyseessä on tämmöinen pienvesivoimahanke, jonka toteuttaa hondurasilainen sähköyhtiö. Nyt kun nämä onnettomat, järkyttävät tapahtumat ovat siellä tapahtuneet, Finnfund on päättänyt keskeyttää maksatuksensa tälle hankkeelle. Tällä hetkellä tiivis yhteydenpito ulkoministeriön ja Finnfundin välillä hankkeen osalta jatkuu. Eli tässä ollaan hyvin tietoisia ja seurataan tätä tilannetta. Mutta sitten jos otan vielä näistä väärinkäytöksistä: Tässä tuli kysely, että miten ylipäätänsä suhtaudutaan niihin ja mitä niiden eteen tehdään. On selvää, että näitä väärinkäytöksiä ehkäistään jo sillä tavalla, että kun projekteja aloitetaan tekemään, annetaan tiukkaa etukäteistietoa, niistä raportoidaan koko ajan, on jälkikäteisseurantaa. Jos ilmenee ongelmia, niihin puututaan ja pahimmassa tapauksessa keskeytetään rahoitus. Eli tämä on hyvin sellaista perustyötä, jota ulkoministeriössä tehdään ja myös ulkopuolisten arvioiden kanssa. Suurlähetystöt ovat tässä tietyssä roolissa. Eli tämä on asia, joka otetaan hyvin vakavasti ja johon halutaan heti puuttua, jos tämmöistä tietoa tulee. Sitten vielä yksi asia, joka tässä on noussut esille, josta eilen jo vähän keskusteltiin: tämä veronkierto, veron välttely, joka on suuri ongelma, kun mietitään kehitysmaiden talouksia. Suomen yksi tärkeä painopiste on veropohjan vahvistaminen, kaiken kaikkiaan korruption vähentäminen. Me viemme osaamistamme kumppanimaihin. Muun muassa Tansanian kanssa meillä on tämmöinen ohjelma menossa, jossa heidän verojärjestelmäänsä vahvistetaan. Kaiken kaikkiaan ulkoministeriössä tällä hetkellä valmistellaan verotus- ja kehitystoimintasuunnitelmaa ja sen julkistamista suunnitellaan kesäkuun puolenvälin paikkeille. Mutta tämä on asia, joka on oikeasti aika kustannustehokasta kehitysyhteistyötä. Tämä ei maksa meille kovin paljoa, mutta vaikutukset voivat olla valtavan suuria. Kuten jo aiemmin sanoin, prosentin kasvu kehitysmaiden veropohjiin on enemmän kuin perinteinen kehitysapu yhteensä. Tämä on hyvin tärkeätä työtä, ja siinä mielessä Suomi tekee työtä paljon sen eteen, että verotus- ja kauppa-asioiden kanssa saadaan kehitysmaiden omaa taloutta vahvistumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-04-27T15:18:33,2016-04-27T15:24:02,Tarkistettu,1.1 2016_44_59,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,Sitten edustaja Sarkkinen ensimmäisenä puhujalistalla.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_44_60,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kehityspoliittinen selonteko on hyvä, ja valiokunnan mietintö on erityisen hyvä. Valitettavasti hallitus on moukaroinut kehitysyhteistyörahoitusta oikein kunnolla. Kehityspoliittisen selonteon tavoite 0,7 prosentin bruttokansantuoteosuudesta on valitettavan kaukana, ja tällä hetkellä jäädään 0,39 prosentin tasolle. Tämä on häpeällisen vähän ja täydellisessä ristiriidassa virallisen tavoitteen kanssa. Selonteossa nostetaan esiin tärkeitä painopisteitä: naisten asema, demokratia, kehitysmaiden talouskehitys, ihmisoikeudet, luonnonvarojen kestävä käyttö. Mutta kysymys tietysti kuuluu, miten näitä painopisteitä voidaan edistää kehityspolitiikan keinoin, kun rahaa ei ole. Kun raha vähenee, niin periaatteiden merkitys korostuu. Rahoituksen vähentyminen ja voimakas painottuminen yritysvetoiseen rahoitukseen nostaa Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavat painopisteet entistä tärkeämmiksi, ja nämä periaatteet koskevat myös yritysvetoista rahoitusta. Rahan käytön ja raportoinnin läpinäkyvyys ja avoimuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ajankohtainen esimerkki yritysvetoisen rahoituksen haasteista on tämä Finnfundin rahoittama patohanke Hondurasissa. Finnfund onneksi jäädytti rahoituksen hankkeelle, kun patohanketta vastustaneet, lenca-alkuperäiskansaan kuuluneet aktivistit Berta Cáceres ja Nelson García murhattiin. Tämä Finnfundin päätös oli aivan oikea, sillä ihmisoikeusloukkaukset ja murhat eivät kuulu Suomen kehityspolitiikkaan, mutta nämä Hondurasin tapahtumat pakottavat laajemminkin pohtimaan sitä, missä, miten, kenen kanssa ja millä kriteereillä yritysvetoisia hankkeita ja kehityspolitiikkaa yleisesti toteutetaan ja miten niitä valvotaan. Arvoisa puhemies! Suomella on parantamisen varaa humanitäärisen avun kohdentamisessa. Nyt käsittelyssä olevan selonteon mukaan Suomen kehityspolitiikan ensimmäinen päätavoite on naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, ja tämä on aivan oikein. Tämä ei kuitenkaan näy riittävästi humanitäärisen rahoituksen kohdentamisessa. Humanitääristen kriisien keskellä kaikki siviilit kärsivät, mutta erityisen suuri taakka on naisten ja tyttöjen kannettavana. Usein humanitäärisessä avussa ja kriisitilanteessa muut asiat nousevat kuitenkin tärkeämmiksi ja seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet unohtuvat. Sukupuolisidonnaisten uhkien ja tarpeiden tunnistaminen parantaisi kuitenkin avustustoimien vaikuttavuutta. Naisten ja tyttöjen aseman parantamisen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden huomioimisen tulisi näkyä Suomen antamassa humanitaarisessa avussa ja sen kohdentumisessa. Arvoisa puhemies! Suomen kehityspolitiikan täytyy sitoutua voimakkaasti kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimenpideohjelmaan. Olemme allekirjoittaneet sen yhdessä muiden YK-jäsenmaiden kanssa, ja toivonkin, että koko Suomen hallitus ja eduskunta edistävät Agenda 2030 -tavoitteita kaikessa toiminnassaan niin sisä-, ulko- kuin kehityspolitiikassaan. Toivoisin, että siitä päästäisiin myös keskustelemaan tarkemmin täällä eduskunnassa. Toinen uusi YK-sopimus allekirjoitettiin viime perjantaina eli Pariisin ilmastosopimus. Se velvoittaa Suomea ja liittyy olennaisesti kehityspolitiikkaan. Kuitenkin Suomen osuus ilmastorahoituksesta on toistaiseksi auki. Ilmastorahoituksella on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa ja erityisesti kehitysmaiden mahdollisuuksissa sopeutua, ja haluaisinkin kysyä ministeriltä: mistä ilmastorahoitus rahoitetaan ja millä tasolla? Arvoisa puhemies! Vaikka kehitysyhteistyömäärärahat on leikattu aivan liian pieniksi, on silti paljon asioita, mitä Suomi voi tehdä kehittyvien maiden tukemiseksi. Kehittyvistä maista pakenee paljon enemmän laittomia pääomavirtoja veroparatiiseihin kuin mitä niille ikinä annetaan kehitysrahoitusta. Suomen ja muiden länsimaiden pitäisikin toimia aktiivisesti, jotta veroparatiisit saataisiin suljettua, ja myös kansainvälisen kaupan rakenteet täytyy muuttaa oikeudenmukaisiksi kehitysmaiden näkökulmasta. Suomi voisi myös jakaa arvokasta osaamista verotusjärjestelmistä, sillä mikään yhteiskunta ei voi kehittyä ja toimia ilman luotettavaa hallintoa. Lisäksi Suomen tulee kaikessa kansainvälisessä toiminnassa tukea rauhaa sekä konfliktien ratkaisua ja ennaltaehkäisyä, nimittäin kehitystä ei voi olla ilman rauhaa. Sotilaallisesti liittoutumattomana maana Suomella olisi luonteva rooli kansainvälisten suhteiden edistämisessä. Kansainvälisen oikeudenmukaisuuden ja rauhan edistäminen kaikessa kansainvälisessä politiikassa ei edes maksa juuri mitään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-27T15:24:11,2016-04-27T15:29:17,Tarkistettu,1.1 2016_44_61,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä vaalikaudella kehitysyhteistyöstä leikataan vuosittain 200 miljoonaa euroa. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön varataan kuitenkin 485 miljoonaa euroa, joka on bruttokansantuotteeseemme suhteutettuna yli OECD-maiden keskiarvon ja samaa luokkaa esimerkiksi Saksan kanssa. Meillä ei ole siis mitään hävettävää, päinvastoin. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan vähemmällä rahalla tulee saada aikaan tehokkaampaa ja järkevämpää kehitysapua, ja sitä olemme nyt saamassa. Tätä ovat myös äänestäjämme halunneet. Olemme peräänkuuluttaneet kehitysyhteistyöhön nykyistä parempaa vaikuttavuutta tehokkaammalla rahankäytöllä. Ajamme uutta ajattelua, jonka päämääränä on kehitysmaiden oman, kehitysavusta riippumattoman talouden ja yhteiskunnan vahvistaminen. Toinen asia, joka kehityspoliittisessa selonteossa ilahduttaa, on se, että naisten ja tyttöjen aseman parantaminen nostettiin hallituksen kehityspoliittiseksi päätavoitteeksi. Naisten aseman edistäminen on tärkeää muun muassa demokratian ja taloudellisen kehittymisen vuoksi. Heidän kouluttamisensa ja aktiivinen osallistumisensa työmarkkinoille ja poliittiseen päätöksentekoon edistää tutkitusti perheiden hyvinvointia, hillitsee väestönkasvua ja nopeuttaa yhteiskuntien vaurastumista. Pidän tärkeänä myös sitä, että hallitus panostaa kehitysavun leikkauksista huolimatta suhteellisen suuren osuuden humanitääriseen apuun. Tällaisella kehitysavulla voidaan vaikuttaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden lähtömaiden elinolosuhteisiin ja siten ennalta ehkäistä maastamuuttoa ja pakolaisuutta. Toimilla tulee pyrkiä siihen, ettei kenenkään tarvitsisi lähteä pakoon tai muuttaa paremman elämän toivossa omista kotimaistaan. Humanitäärinen apu tulee kohdistaa niille, joilla on suurin tarve avullemme. Tällä tavoin hallitus pystyy vaikuttamaan Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon ennalta ehkäisevästi. Kehitysyhteistyö jatkuu leikkauksista huolimatta. Valitettavasti emme pysty ihan koko maailmaa pelastamaan, vaikka niin haluaisimmekin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-04-27T15:29:20,2016-04-27T15:31:21,Tarkistettu,1.1 2016_44_62,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin kommentti edustaja Sarkkiselle: Honduras on yksi maailman väkivaltaisimpia maita. Siellä on lyhyessä ajassa tapettu yli sata aktivistia ja mitä erilaisimmissa olosuhteissa, tämä vain taustaksi. Sitten tästä patohankkeesta. Siitä levitetty uutisointi ja tieto ovat olleet erittäin monilta osiltaan täydellisen virheellisiä. Saimme siitä perusteellisen selvityksen hallintoneuvoston viimeisessä kokouksessa, ja onneksi tästä asiasta nyt sitten keskustellaan myös eduskunnassa. Täällä järjestetään tilaisuus, jossa kaikki saavat kysyä juuri ne kysymykset, jotka ovat jääneet ihmetyttämään. Tulemme huomaamaan, että uutisointi on ollut surkean väärää monissakin tapauksissa. Hyvin pienestä patohankkeesta muuten on kysymys. Mutta kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi vaikuttaa omalta osaltaan osaamisellaan ja resursseillaan äärimmäisen köyhyyden vähentämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen maailmassa. Suomi lisää tukea pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden lähtömaihin rauhan edellytysten, ihmisoikeuksien ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi, ja hyvä niin. Tällä hetkellä jopa 80 prosenttia humanitaarisesta avusta tarvitaan konfliktialueilla. Myös ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofeja, jotka vaativat yhä kasvavan osuutensa humanitaarisesta rahoituksesta. Humanitaarisia tarpeita luovat myös väestömäärän ja eriarvoisuuden lisääntyminen, kuten tiedämme, ympäristön tilan heikkeneminen, taistelu vähenevistä luonnonvaroista, ruuan heikko saatavuus ja huono hallinto. Nämä tekijät aiheuttavat epävakautta ja lisäävät konflikteja. Vaarana on myös se, että akuutit humanitaariset kriisit kroonistuvat. Arvoisa puhemies! Kehityspoliittinen toimikunta, jonka puheenjohtajana työskentelen, esittääkin, että kehitysmaissa tehtävää ennalta ehkäisevää kehitysyhteistyötä ja akuutteja humanitaarisia tarpeita tulee tarkastella erillisinä mutta niiden keskinäiset suhteet ymmärtäen. Olemme sitä mieltä, että Suomen on huolehdittava molempien tarpeiden riittävästä ja tarkoituksenmukaisesta resursoinnista. On tietenkin selvää, että hallituksen leikkaukset, joita hallitus on joutunut tekemään, murentavat tätä resurssipohjaa. Arvoisa puhemies! Naisten ja tyttöjen oikeuden ja aseman vahvistaminen on Suomen pitkäaikainen painopiste, kuten täällä on jo usein todettukin. Suomi tukee toimijoiden työtä, jotka vaikuttavat sukupuolten väliseen tasa-arvoon sekä naisten ja tyttöjen tietotaitoon ja mahdollisuuksiin. Tahallinen syrjintä tai laiminlyönti on tällä hetkellä suurin uhka maailman köyhimpien lasten hyvinvoinnille, ja tilanne on pahenemassa. Tämä käy ilmi esimerkiksi Pelastakaa Lasten tuoreesta Yhtäkään lasta ei jätetä ‑raportista. Raportti osoittaa, että äärimmäisen köyhyyden väheneminen ei ole tuonut riittävän pysyviä muutoksia lasten hyvinvointiin. Syynä voi olla lasten asuinpaikka, sukupuoli, etninen tausta, vamma tai vaikkapa se, että lapset ovat konfliktien uhreja, niin kuin tänä päivänä usein valitettavasti ovat. Pahimmillaan syrjintä johtaa kuolemaan. Joka päivä 16 000 lapsen kuolema olisi estettävissä, ja näistä lapsista suhteettoman suuri osa kuuluu juuri syrjittyihin ryhmiin. Seksuaali- ja lisääntymisterveydestä: Ne tunnistetaan tärkeäksi keinoksi edistää kestävää kehitystä, mutta on niin, kuten täällä tulikin esille, että tällä hetkellä humanitaarista apua ei kanavoida seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja seksuaalioikeuksien edistämiseen humanitaarisissa kriiseissä, vaikka sen merkitys näissä tilanteissa on tyttöjen ja naisten terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta oleellisen tärkeä. Tähän asiaan pitäisi varmaan kyllä puuttua, ainakin minun mielestäni. Kehitysmaiden hyvän hallinnon edistäminen, korruption kitkeminen ja kehitysmaiden oman kantokyvyn vahvistaminen vaativat toimia paitsi meiltä myös ennen kaikkea kehitysmailta itseltään. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman yhdeksi toimeenpanon keinoksi lanseeratussa kansainvälisessä verokumppanuusaloitteessa, Addis Tax Initiative, Suomi on sitoutunut muiden rahoittajien lailla vahvistamaan verotustukeansa kehitysmaille vuoteen 2020 mennessä. Tämä on hyvä, tietenkin. Kehitysmaat ovat tietojeni mukaan toistuvasti pettyneet Kansainvälisen valuuttarahaston hienoihin teknisiin järjestelmiin, jotka eivät kehitysmaaoloissa toimi. Siksi hyvä hallinto, instituutioiden ja erityisesti verohallintojen uudistaminen ja osaamisen vahvistaminen kokonaisuutena ja kehitysmaiden omista tarpeista lähtien on aivan välttämätöntä. Suomen Verohallinnon asiantuntijatuki Afrikan alueelliseen koulutukseen ja esimerkiksi Namibian verohallinnon yritysverotuksen uudistamiseen on erinomainen esimerkki siitä, miten rahoitustuki ja Suomen osaamispanos voidaan yhdistää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-04-27T15:31:29,2016-04-27T15:36:45,Tarkistettu,1.1 2016_44_63,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäisen kerran kuuluisa 0,7 prosentin tavoite bruttokansantuotteesta kehitysapuun nousi kotimaiseen keskusteluun, kun ulkoministeriön toimistopäällikkönä toiminut Jaakko Iloniemi nousi YK:n täysistunnon puhujapönttöön 17. lokakuuta 1970 ja ilmoitti, että Suomi sitoutuu saavuttamaan tämän tavoitteen nopealla aikataululla eli vuosikymmenen puolivälissä. No, siitä on jo kauan aikaa. ""Se oli YK:n oloissa hyvinkin tyypillistä tilannediplomatiaa, jossa esitetään lupauksiksi hyvin helposti tulkittavia asioita, mutta ei niitä ole tarkoitettu kirjaimellisesti otettaviksi. Ei kukaan suhtaudu niihin velvoittavina sitoumuksina vaan pikemminkin sillä lailla, että tämä on hyvää tarkoittava aikomus"", Iloniemi kertoi myöhemmin Kepan haastattelussa. Tutkija Juha Kuisman mukaan ""Kehitysapu on moraalisesti länsimaisen ihmisen itselleen asettama velvoite. On oltava 0,7 prosenttia, vaikka keskimäärin emme tiedä, mihin apu kohdistuu"". Suomi antaa tänä vuonna kehitysapua noin 820 miljoonaa euroa. Leikkaukset varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ovat 330 miljoonaa euroa, johon sisältyy varsinaisesta kehitysyhteistyöstä siirrettävä 130 miljoonan euron summa Finnfundin pääomittamiseen. Lisäksi kehyspäätöksessä on 25 miljoonan euron lisäleikkaus vuosille 2018 ja 2020. Näin tänä vuonna Suomi käyttää bruttokansantuotteestaan 0,38 prosenttia kehitysapuun. Katson kyllä, että erityisesti kansallisesti vaikeassa taloustilanteessa leikkaukset ovat perusteltuja. Kehitysapu syntyi kylmän sodan maailmaan. Yhdysvallat halusi tuoda kehitysmaat länsimaiden piiriin ja markkinoiden kohdealueeksi. Neuvostoliiton ei haluttu löytävän niistä uusia liittolaisia. Yhdysvallat antaa yhä kehitysapuun vuosittain 30 miljardia euroa, mikä on maailman eniten mutta vain 0,2 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Vain harva maa käyttää YK:n suosituksen, 0,7 prosenttia. Jaakko Iloniemeä lainatakseni: syy siihen taitaa olla siinä, että kukaan muu ei suhtaudu YK:n suositukseen velvoittavana sitoumuksena. Kehitysapua annetaan myös siksi, että siitä yksinkertaisesti elää laaja väestöryhmä myös länsimaissa. Maailmanpankilla on 10 000 työntekijää, Kansainvälisellä valuuttarahastolla IMF:llä 2 400, YK:n alaisilla elimillä 5 000 ja siihen päälle 25 000 työntekijää erilaisista järjestöistä, (Susanna Huovinen: Tämäkö on väärin?) yhteensä lähes 50 000 ihmistä, tällainen kehitysapurälssi. Kehitysavulla on... (Susanna Huovinen: Onko se väärin?) — Edustaja, jos kuuntelette, niin kehitysavulla on saatu hyvääkin aikaan. — Tunnetuin esimerkki on modernin auttamisen kulttuurin aloittanut Marshall-apu, jota Yhdysvallat kanavoi toisen maailmansodan runtelemaan Eurooppaan. Marshall-avulla oli kuitenkin keskeinen piirre, joka erottaa sen nykyisestä kehitysavusta. Se oli käynnistysmoottori, jolla oli aikaraja. Vastaanottaja ymmärsi, että apua tulee vain tietyn aikaa ja sen jälkeen on yksinkertaisesti tultava toimeen omillaan. Arvoisa puhemies! Suomen kehitysavusta vain 70 miljoonaa euroa menee humanitaariseen apuun, esimerkiksi Syyriaan ja Irakiin. Humanitaarisen avun osuutta Suomen kehitysavusta pitäisi nostaa merkittävästi, sillä se lievittäisi myös siirtolaispainetta Lähi-idästä ja Afrikasta kohti Eurooppaa. George Marshall oli Yhdysvaltain ulkoministeri, joten kutsuttakoon Suomen antamaa humanitaarista apua Soini-avuksi. Afrikan ongelmien syyt tiivistetään usein siirtomaiden rajoihin, kansainvälisten yhtiöiden vastuuttomaan toimintaan ja markkinatalousjärjestelmän epäreiluuteen. Eikö pikemminkin ole moraalitonta, että Afrikka ei ole noussut vuosikymmenien varrella saamillaan sadoilla miljardeilla euroilla? Entinen vihreiden kansanedustaja Eero Paloheimo kiteyttää nykyisen kehitysavun kirjassaan Tämä on Afrikka: ""Huonosti suunnitellun ja suunnatun kehitysavun merkittävin tulos on rappio."" Arvoisa ministeri, kysynkin: millä tavoin varmistetaan, että suomalaiset voivat seurata veroeurojensa käyttöä ja sitä, mitä rahoilla saadaan aikaan, olipa kehitysyhteistyön toteuttaja kuka tahansa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-04-27T15:36:55,2016-04-27T15:42:10,Tarkistettu,1.1 2016_44_64,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näkyy ja tuntuu, kun kehitysyhteistyörahoituksesta leikataan 43 prosenttia. Valtiovarainvaliokunnan vierailulla Tansaniassa todettiin, että Suomi on lipumassa keskisuurista yhteistyömaista pienten avustajamaiden ryhmään. Suurten rahoittajien joukkoon Suomi ei ole koskaan kuulunutkaan. Kuitenkaan kehitysyhteistyörahasto Finnfundin rahoitusta ei leikattu, vaan sen sijaan hallitus päätti 130 miljoonan pääomituksesta. On selvää, että tarvitaan sekä yksityiselle sektorille ja kansalaisjärjestöille suuntautuvaa että kahdenvälistä kehitysyhteistyötä myös tulevaisuudessa. Näin jyrkät ja suuret muutokset vaativat kuitenkin kunnollisia perusteluja. Sellaisia ei ole annettu. Valtiovarainvaliokunnan matkalla Etiopiassa sain tosiaan kuulla, että Addis Abeban Radisson Blu ‑hotelli oli saanut rahoitusta Finnfundilta. Tämä herätti ihmetystä ennen kaikkea sen takia, että tämä hotelli oli kuin eri planeetalta verrattuna niihin Suomen rahoittamiin kehitysyhteistyökohteisiin, joihin me muuten matkan aikana tutustuimme. Finnfund tekee suoria investointeja mutta rahoittaa myös projekteja kansainvälisten rahastojen kautta. Iso osa näistä rahastoista on rekisteröity veroparatiiseissa. Finnfund on sijoittanut ainakin 30 rahastoon tai yritykseen, joka on rekisteröity Caymansaarille. Erityisesti Afrikassa nämä pääomasijoitusrahastot ovat hyvin edustettuina. Rahastot tekevät osaltaan omat sijoituspäätöksensä, joten rahojen lopullisesta käyttökohteesta voi olla hyvin vaikeaa ottaa selvää. Radisson Blu ‑hotellille rahoitusta on päätynyt Afrinord Hotel Investments ‑nimisen rahaston kautta, joka tosiaan tukee myöskin muita luksushotellihankkeita. Aureos Africa ‑rahaston kautta rahaa on voinut päätyä yritykselle, joka rakentaa aidattuja asuinalueita Ghanassa. Fanisi Venture Capital rahoittaa osaltaan muun muassa yksityisiä kouluja Keniassa Hillcrest International Schools ‑yrityksen kautta. Finnfundin rahoitusta lisättiin hallituksen toimesta kertaheitolla huomattavan paljon enemmän kuin mitä rahasto itse pyysi. On hyvin mahdollista, että Finnfundilla ei ole resursseja lisätä omia suoria investointeja, ja silloin tämä lisärahoitus kanavoidaan eteenpäin kasvattamalla Finnfundin osuutta näissä pääomarahastoissa. Hallitus ei ole vielä linjannut, miten aiotaan huomioida yritysvastuuseen liittyviä näkökulmia tämän kehityspoliittisen linjanmuutoksen seurauksena. Miten näiden yritysten sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristövastuu varmistetaan maissa, joissa ihmisoikeuksia poljetaan ja hallinto on heikkoa? Miten nämä hankkeet kitkevät köyhyyttä ja eriarvoisuutta, joka on kehitysyhteistyön tavoite? Vastauksia näihin kysymyksiin ei löydy myöskään tästä selonteosta. Keskeinen ongelma on myös epäselvyys rahoituksen lopullisesta käyttökohteesta ja sijoitussalkkujen sisällöstä. Finnfundin hallintoneuvoston jäsenet saavat lehtitietojen mukaan tietoa vain sijoitusten tyypistä ja suuruusluokasta. Suomen Kuvalehdessä julkaistussa haastattelussa Finnfundin toimitusjohtaja kertoo, että ohjeistus pankkisalaisuuden noudattamisesta on tullut valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksiköstä. Epävarmuus lopullisista sijoituskohteista tarkoittaa myös, että näiden sijoitusten vaikuttavuuden arviointi on erittäin vaikeaa. Samalla on vaikeaa arvioida, edistetäänkö tässä Suomen asettamia kehityspoliittisia tavoitteita köyhyyden ja eriarvoisuuden kitkemisestä. Hotellin rakentaminen luo varmasti työpaikkoja, mutta miten se edistää esimerkiksi tyttöjen kouluttautumista, tasa-arvoa tai kylien puhtaan veden saantia? Käytännössä on mahdollista, että Suomi näiden kansainvälisten rahastojen kautta päätyy tukemaan sellaisia hankkeita, joita emme välttämättä halua tukea tai jotka ovat ristiriidassa tässäkin selonteossa esille tuotujen tavoitteiden kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-04-27T15:42:15,2016-04-27T15:46:37,Tarkistettu,1.1 2016_44_65,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se on meidän velvollisuutemme mutta myös mahdollisuutemme. Lähtömaiden vakauteen vaikutetaan muun muassa kriisinhallinnan avulla. Kehitysavun myötä tavoitteenamme on tehdä maailmasta turvallisempi ja oikeudenmukaisempi. Agenda 2030:n tavoite on, ettei kukaan jää kehityksessä jälkeen. Jotta tähän päästään, on jokaisen ihmisen ja valtion vastuulla paremman maailman saavuttaminen. Suomen kehityspolitiikan peruslähtökohdat löytyvät hallitusohjelmasta painopistealueina, joita ovat tyttöjen ja naisten oikeuksien ja aseman vahvistuminen, kehitysmaiden talouksien kehittyminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyvyn vahvistuminen sekä ruokaturvan, veden ja energian saatavuuden parantuminen sekä luonnonvarojen kestävyys. Nämä ovat asioita, joissa Suomella on osaamista, jota on hyödynnettävä yhteistyössä entistä paremmin. Tuemme korkeakoulujen, tiede- ja tutkimusyhteisöjen, asiantuntijalaitosten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen keskinäistä yhteistyötä. Kehityspolitiikkamme päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Tarvitaan työtä, elinkeinoja ja veropohjan vahvistumista. Suomi tukee kehitysmaita oman talouden perustan luomisessa ja vahvistamisessa, liiketoimintaympäristön kehittämisessä sekä maiden luonnonvarojen vastuullisessa hallinnassa ja käytössä. Maamme osallistuu hallituskauden aikana noin 0,5 miljardilla eurolla kansainvälisiin ponnisteluihin saada kehitysmaihin kestävän kehityksen mukaisia investointeja. Arvoisa puhemies! Naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistaminen kuuluu edelleen Suomen kehityspolitiikan tärkeimpiin painopisteisiin, ja työ- ja tasa-arvovaliokunta onkin kiitettävästi ottanut kantaa siihen. Suomessa naisten ja tyttöjen oikeudet ovat niin tavallinen ja itsestään selvä asia, että meidän on vaikea kuvitella sukupuolten välisen epätasa-arvon olevan yksi kaikkein suurimmista ongelmista kehitysmaissa. Kokemuksemme osoittaa, että naisten ja tyttöjen oikeuksien, aseman ja osallistumismahdollisuuksien parantuminen vahvistaa koko yhteiskuntaa ja edesauttaa muiden tavoitteiden saavuttamista. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden lähtömaihin suunnataan tukea rauhan edellytysten, ihmisoikeuksien ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi, jotta ihmisten ei tarvitsisi lähteä kotimaastaan. Vaikutamme kansainvälisissä järjestöissä ja EU:ssa yhteisten ratkaisujen löytämiseksi. Humanitäärisen avun rinnalla ihmisiä on autettava oman kotimaansa jälleenrakentamisessa ja rauhan edistämisessä. Tämä on tärkeä kehityspolitiikan tavoite myös laajamittaisen pakolaisuuden ehkäisemiseksi. Ihmisten on voitava elää turvallisesti ja saada toimeentulonsa kotimaassaan. Afrikan huolestuttava väestömäärän kasvu, kuivuus, nälänhätä ja sisällissodat aiheuttavat tulevaisuudessa yhä enemmän liikehdintää Eurooppaan, elleivät elinolosuhteet parane maassa. Ja lopuksi: Suomen kehityspolitiikka on linjattu valtioneuvoston selonteossa, ja sen perusta on hallitusohjelmassa. Lähivuosina Suomi toteuttaa kehitysyhteistyötä niukemmilla määrärahoilla, mutta tarkemmin kohdentaen ja tehostaen avun perillemenoa. Uudistuksessa tehostetaan myös tulosten ja vaikutusten mittaamista ja niiden arviointiin paneudutaan. Tarkoitus on, että saamme kahden vuoden päästä raportin kehityspolitiikan tuloksista. Lopuksi toivon, että maamme pystyy nostamaan näitä kehitysmäärärahoja tulevaisuudessa huomattavasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-04-27T15:46:44,2016-04-27T15:51:31,Tarkistettu,1.1 2016_44_66,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä ministeri! Tosiaankin tässä kehityspoliittisessa selonteossa, kuten aikaisemminkin mainitsin, on onnistuneita painopisteitä. Naisten ja tyttöjen oikeudet ovat oikeutetusti kärjessä. Demokratian tukeminen ja yhteiskunnan muiden toimintojen kehittäminen ovat mukana, vaikka mielestäni painotus olisi voinut olla vieläkin voimakkaampi. Samoin kestävä kehitys näkyy ruokaturvaan ja luonnonvarojen käyttöön liittyvässä osiossa. Kehitysmaiden talouksien kehittyminen on myös erittäin tärkeä tavoite. Kokonaisuuden sitominen tähän Agenda 2030 ‑teemaan on myös hyvä valinta, ja toivoisinkin, että tästä Agenda 2030:stä eduskunta kävisi ihan oman keskustelunsa, koska siinä on paljon sellaisia asioita, jotka velvoittavat myös Suomea tulevien vuosien aikana. Hallituksen valinnat kehityspolitiikassa herättävät kuitenkin monia kysymyksiä siitä, miten hallitus aidosti ja oikeasti aikoo varmistaa näiden tavoitteiden toteutumista. Elinkeinopolitiikan roolin nostaminen on sinällään hyvä, kuten yhteistyö yksityisten toimijoiden sekä yritysten kanssa. En usko, että kukaan sitä sen vuoksi vastustaa. Kyseenalaista on kuitenkin se, kuinka paljon osaamista ja tahtoa yrityksistä löytyy tekemään aidosti kestävän kehityksen periaatteiden mukaista työtä ja tekemään sitä työtä juuri suoraan ihmisille. Kuinka yritykset toimijoina pystyvät tekemään työtä samalla tavalla läpinäkyvästi ja selkeästi kuin kansalaisjärjestöt ovat mielestäni erinomaisesti tähän mennessä pystyneet tekemään? Meillä on valtava määrä huippuosaamista meidän kehitysyhteistyöjärjestöjen kentällä. Ei olisi mitään aitoa käytännön syytä siirtää painopistettä nyt niin voimakkaasti ja vahvasti yrityksiin ja yksityiselle puolelle. Resurssien ja osaamisen hukkaan heittäminen on typerää politiikkaa, kun kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin jo useita vuosia tehneet tätä työtä loistavalla panostuksella ja erinomaisilla hankkeilla. Heillä on myös hyvät suhteet kehitysmaihin, ja näitä kannattaisi ennen kaikkea hyödyntää eikä vähentää tai jopa lopettaa. Tämä varojen siirtyminen yksityisyrityksiin ja heidän hankkeisiinsa on kuitenkin ollut selvä arvovalinta hallitukselta, ja tulokset tosiaankin jäävät meille nähtäväksi. Kehitysyhteistyöhön tehdyt rajut ja yhtäkkiset leikkaukset, 43 prosenttia, ovat vaikeuttaneet erityisesti juuri niiden järjestöjen työtä, joiden pitäisi olla mukana toteuttamassa hallituksen esittämiä tavoitteita. Plan arvioi, että jopa 180 lasta jää heidän apunsa ulkopuolelle. World Vision joutuu leikkaamaan avun 120 lapselta. Kirkon Ulkomaanapu joutuu leikkaamaan tuen noin 500 000 ihmiseltä yhteensä. Solidaarisuus lopettaa hankkeen, joka on auttanut 50 000:ta ihmistä, ja se on tehnyt erityistä työtä juuri naisiin kohdistuvan väkivallan parissa. Nämä ovat vain yksittäisiä esimerkkejä. Ne kuitenkin tuovat hyvin esiin sen todellisuuden, jota valitettavasti yritetään peittää näillä kehityspolitiikan selonteon erittäinkin hyvillä ja kauniilla sanoilla. Naisten ja tyttöjen oikeuksia ei edistetä antamalla rahaa yrityksille. Niitä ei edistetä kuin vain ja ainoastaan suoralla työllä naisille ja tytöille ja heitä varten. Vaikka tavoite kehitysmaiden talouksien kehittämisestä on hyvä, se ei saa jättää alleen nimenomaan sitä tärkeintä tavoitetta, jonka pitäisi auttaa juuri niitä heikompiosaisia. Esimerkiksi pelkästään lahjoituksilla toimiva kehitysyhteistyö tai lähinnä yritysten kautta suunnattu apu ei välttämättä ole se vaihtoehto, jolla päästään inhimillisesti juuri parhaaseen tulokseen. Yhteiskunnan toimivuuden ja demokratian osallisuuden kannalta pitäisi myös auttaa juuri niitä syrjäytyneitä ihmisiä — esimerkiksi kastittomia mielenterveyspotilaita taikka sitten vammaisia — jotka ovat erityisesti sen tuen tarpeessa. Ja tähän pitää ilman muuta ottaa myös omat valtiot vahvasti mukaan tekemään työtä. Suomi on ollut kokoaan suurempi vaikuttaja kansainvälisessä politiikassa. Rauhan ja demokratian rakentaminen, kestävä kehitys sekä tasa-arvo ovat olleet pitkään meidän tavoitteinamme. Samoin kunnioitusta on tuonut maine juuri yhteistyökykyisenä maana niin Euroopassa kuin maailmalla. Tästä olemme saaneet olla toki tähän mennessä ylpeitä. Tästä meidän on myös pidettävä kiinni, ja nyt jos koskaan olisi paikka suunnitelmalle siitä, miten tosiaankin palautetaan Suomen kehitysapu korkealle tasolle ja aina lopulta siihen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kun tätä keskustelua on seurannut, niin täytyy antaa kiitosta sille, että ainakin ministeri sanoi pahoittelunsa siitä, että jouduttiin vielä nämä lisäleikkaukset kehyksien yhteydessä tekemään, mutta tuntuu hyvin ihmeelliseltä, että joillekin edustajille ja poliittisille puolueille tämä on ikään kuin voitto, että saivat leikata juuri niiltä heikompiosaisilta ihmisiltä maailmassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-04-27T15:51:35,2016-04-27T15:57:05,Tarkistettu,1.1 2016_44_67,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan edellisen puhujan loppukaneettiin viitata vielä sen verran, että vaikka hallitus on tehnyt todella merkittäviä ja surullisia kehitysyhteistyöleikkauksia, niin keskustan tavoite on, että 0,7 prosentin kehitysyhteistyömenot bruttokansantulosta saavutetaan. Se on aina ollut meidän tavoitteemme, ja se on sitä myös jatkossa, ja sitä kohti koetamme tehdä työtä, vaikka taloudellinen tilanne onkin tällä hetkellä erittäin vaikea. Arvoisa puhemies! Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja Suomella on pitkät perinteet vastuullisena ja osaavana kehityspolitiikan toimijana. Kehityspoliittinen selonteko avaa hyvin Suomen kehitysyhteistyön painopisteitä, jotka ovat perusteltuja, kuten ulkoasiainvaliokuntakin tässä yksimielisessä mietinnössään toteaa. Haluan nostaa esiin muutamia erittäin tärkeitä asioita. Ensimmäisenä minäkin nostan sieltä esiin sen, mikä on tässä salikeskustelussakin noussut: naisten ja tyttöjen aseman parantamisen ja heidän yhteiskunnallisen osallistumisensa tukemisen. On tutkittua tietoa, että yksi vakaan yhteiskuntakehityksen ja vaurastumisen edellytyksistä on se, että naiset ja tytöt pääsevät kouluun ja parantamaan yhteiskunnallista asemaansa. Valiokunta aivan oikein huomauttaa, että enemmän pitäisi kyllä vielä huomioida myös naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa syrjintää ja sitä vastaan toimia. Toisekseen kehitysmaiden oman talouskehityksen tukeminen on erittäin suuri osa yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta, ja sitä on aivan hyvin käsitelty kehityspoliittisessa ohjelmassa. Tämä heijastelee tietenkin myös sitä kehityspolitiikan suurta linjaa, jossa yhä enenevässä määrin siirrytään yksisuuntaisesta, suorasta raha-avusta kohti kahdenvälisiä kumppanuuksia, joissa korostuvat yhteistyö ja yhteisvastuu. Globaaliongelmat koskettavat jo nimensäkin perusteella sekä rikkaita että köyhiä valtioita ja vaativat tämän takia yhteisiä panostuksia. Pidän erittäin tärkeänä, että kehitysmaiden elinkeinoja kehitetään ja että me pystymme tarjoamaan niihin suomalaista osaamista avuksi. Kolmanneksi yhteiskuntien demokraattisuuden ja toimintakyvyn vahvistaminen on yhtä lailla tärkeää. Tätä tavoitetta voidaan edistää niin kehitysmaiden veropohjaa ja veronkantokykyä vahvistamalla kuin taistelemalla vaikkapa korruptiota vastaan. Eilenkin täällä salikeskustelussa kun puhuimme suomalaisesta harmaan talouden torjunnasta ja veronkierron estämisestä, niin kyllähän meillä on esimerkiksi nimenomaan näiden edistämisessä erittäin suurta osaamista aivan maailman huipputasolla, niin että voimme myös tätä puolta tarjota kehitysyhteistyön osana. Nimittäin vain demokraattiset ja toimintakykyiset valtiot voivat kehittyä todella kestävällä tavalla. Olen myös tyytyväinen siihen, että yhtenä painopisteenä on olemassa ruokaturva. Nimittäin nämä suuret veteen, energian saatavuuteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvät kysymykset ovat kyllä sellaisia, jotka tulevaisuudessa valitettavasti yhä enemmän, yhä useammin todennäköisesti tulevat olemaan jonkinlainen konfliktin osasyy. Puute ruuasta, vedestä, energiasta, luonnonvaroista ajaa myös ihmisiä liikkeelle. Kehityspoliittinen selonteko ottaa aivan oikealla tavalla kantaa kokonaisvaltaisuuteen. Minusta se tunnustaa sitä jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta, joita on Suomessa jo pitkään tehty erilaisten elementtien kautta: suoralla tuella, perinteisellä kehitysyhteistyön tuella kansalaisjärjestöille, monenkeskisellä tuella esimerkiksi YK-järjestöille, tuella rauhanvälitykselle, sijoituksilla Finnfundin kautta. Nämä muodostavat kokonaisuuden. Täytyy todeta, että kyllähän Finnfundkin rahoittaa paljon myös sellaisia hankkeita, jotka akuutistikin liittyvät tähän suureen turvapaikkakysymykseen. Pakolaiskriisiin Jordaniassa on Finnfundin rahoittama aurinkovoimala, joka nousee aivan lähelle suurta pakolaisleiriä. Tämäkin on apu ja keino vastata tähän pakolaiskriisiin, ja sitä täälläkin on peräänkuulutettu. Niukkuudesta huolimatta Suomen täytyy tehdä ja jatkaa aktiivista kehitysyhteistyötä. Toisin kuin osa Pohjoismaista, me emme kuitenkaan ole ottaneet kehitysyhteistyövaroista turvapaikanhakijoille kohdistettuja rahaeriä. Pitkän tähtäimen tavoite on se, että saavutamme 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-04-27T15:57:09,2016-04-27T16:02:37,Tarkistettu,1.1 2016_44_68,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kehityspolitiikan uudistaminen on tärkeää. Kehityspolitiikan on oltava tehokasta, jotta kehitysmaat voisivat seistä omilla jaloillaan ja turvata kansalaisilleen toimeentulomahdollisuudet ja rauhalliset elinolot. Näin hillitään myös muuttoliikettä ulkomaille. Suomen kehityspolitiikassa painopistealueeksi on valittu erityisesti tyttöjen ja naisten oikeuksien ja aseman vahvistaminen. Naisten kouluttaminen ja työnteko edistävät perheiden hyvinvointia, sillä tasa-arvoisen naisen perhe on keskimääräistä pienempi, terveempi ja koulutetumpi, mikä vauhdittaa yhteiskunnallista kehitystä. Kehitysmaiden omien talouksien kehittämistä tuetaan, sillä ilman talouden kestävää perustaa ei köyhyyttä ja eriarvoisuutta voida poistaa. Talouskasvu luo työpaikkoja ja auttaa ihmisiä vaurastumaan. Verojärjestelmien kehittäminen on tärkeää yhteiskunnan toimintakyvyn ja julkisten palvelujen rahoittamiseksi. Suomi panostaa myös verosääntöjen kehittämistyöhön, jotta kansainvälistä verovälttelyä ja laittomia rahavirtoja voidaan kitkeä pois. Tällä hetkellä kehitysmaista pakenee pääomia enemmän kuin niitä virtaa sisään. IMF:n arvion mukaan kehitysmaat menettävät jopa yli 200 miljardia dollaria vuodessa monikansallisten yritysten verojen välttelyn takia. Arvoisa rouva puhemies! Luonnonvarojen kestävä käyttö luo pohjan ruokaturvalle, varmistaa puhtaan veden saannin, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. Tässä Suomella on puhtaan teknologian ja biotalouden huippuosaajana paljon tarjottavaa kehitysmaille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-04-27T16:02:39,2016-04-27T16:04:31,Tarkistettu,1.1 2016_44_69,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen kehityspoliittinen selonteko on erinomainen asiakirja. Siinä kirjataan maailmassa tapahtunut edistys ja annetaan uskoa kehitykseen. Kehityspolitiikan tavoitteita on saavutettu. Äärimmäinen köyhyys on puolitettu, lapsikuolleisuutta vähennetty, koulunkäyntimahdollisuuksia parannettu. Kehityspolitiikkaa varjostanut toivottomuuden lietsonta on jäämässä taka-alalle. On turha väittää, että köyhyys ja nälkä lisääntyvät, teimmepä mitä tahansa. Päinvastoin, uuden Agenda 2030:n tavoitteet, vaikkapa äärimmäisen köyhyyden poistaminen kokonaan, ovatkin aivan saavutettavissa. Asiakirjaa lukiessa tuntuu myös siltä, että kehityspolitiikasta vallitsee kansallinen yhteisymmärrys yli puoluerajojen ja yli hallituskausien. Ymmärretään, että Suomen turvallisuus vaatii globaalia vastuunkantoa. Rajat kiinni ‑politiikka ei saa Suomessa mitään vastakaikua. Arvoisa puhemies! Sanat ovat kauniita, ja asiakirja on hyvin laadittu. Onkin aivan huutava vääryys, ettei näillä sanoilla ole oikeastaan mitään tekemistä hallituksen tekojen kanssa. Teot olisivat taloudellisia panostuksia kehitysyhteistyöhön. Niiden saldo on ikävä kyllä järkyttävä. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus viidenneksellä viime vuodesta olisi jo yksistään riittävä osoitus siitä, että kehityspolitiikan aputavoite 0,7 prosentin bruttokansantuoteosuudesta on haudattu. Totuus on vieläkin karmeampi. Varsinainen kehitysyhteistyö saa tänä vuonna kolmanneksen vähemmän rahoitusta viime vuoteen nähden. Vuodesta 2014 rahoitus on miltei puolittunut. Kansalaisjärjestöjen työ kehityspolitiikassa on monella tavoin erityisen arvokasta. Meiltä kotimaasta katsoen valtion taloudellisen tuen arvoa korottaa se, että annetulla rahalla on vipuvaikutusta. Valtion rahan päälle tulee järjestöjen omaa panostusta erityisesti vapaaehtoistyön muodossa. Avun saajien näkökulmasta järjestöjen työ on vielä tärkeämpi. Esimerkiksi Syyriassa sodan osapuolet luottavat hätäavun toimittamisessa selkeimmin YK:n toimijoihin. YK:n suojissa apu pääsee perille. Suomen tulisi tukea oman YK-liittonsa ja sen järjestöjen työtä ja pitää huolta vahvemmasta toiminnan ketjusta täältä kotimaasta aina kriisialueille. Tuen sijasta järjestöt saavat nyt kamppailla budjettileikkausten kanssa. Arvoisa puhemies! Hallituksen on muutettava kehityspolitiikkansa sellaiseksi, että teot vastaavat yleviä sanoja. Kehitysyhteistyö tarvitsee lisärahoitusta. Annetaan sitä, vaikka meillä itsellämmekin on vaikeuksia. Kyllä kansa sietää. Tehkää parannus ja täyskäännös jo seuraavassa budjettiriihessä, ministeri Toivakka. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-04-27T16:04:35,2016-04-27T16:08:08,Tarkistettu,1.1 2016_44_70,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minut on kasvatettu siihen, että ajattelen hyvää, puhun hyvää ja teen hyvää. Siksi on äärimmäisen vastenmielistä moittia yleensä mitään tässä maailmassa. Mutta joskus joutuu aloittamaan puheensa vaikka niin kuin täällä tällä kertaa, että tämä on harvinaisen hyvin tehty huono esitys. Tässä on hyvä pyrkimys, ja niin kuin monessa puheenvuorossa täällä on todettu, tässä luvataan paljon ja kuvataan kokonaisuuksia hyvin mutta sitten kuitenkin viedään ne edellytykset asioiden toteuttamiselle. Muutaman asian nostan tässä esille. Uskon, että ministerikin on hyvin näistä kipupisteitä tietoinen, ettei niistä tarvitse jankuttaa, mutta muutaman asian oikeastaan haluan kysyä tässä. Yksi niistä on se, onko ministeri tietoinen siitä, että nämä Finnfundin projektit, monet niistä, kohdistuvat Aasiaan, Kiinaan, Shanghaihin ja Venäjälle, joita ei oikein voi pitää tällaisina perinteisinä kehitysyhteistyökohteina, ja sitten siellä nämä sijoitetut rahat kohdistuvat, otetaan nyt vaikka tämä Peikko Group, elementtitehtaan uusimiseen, tehdäänkö uudet tuotantotilat jollekin suomalaiselle yrittäjälle Kiinassa, tai sitten Venäjällä metsäkoneita valmistava ryhmä, joka sitten Pietarin alueella myös perustaa uusia omia tehtaita ja myyntipisteitä, tai sitten suomalaisten tehdaslaajennus Intiassa. Nämä eivät ole ehkä sellaisia perinteisiä kehitysyhteistyökohteita. Sen takia, kun tätä painopistettä nyt meidän kehitysyhteistyössä muutetaan historiallisesti järjestöpuolelta selkeästi tänne sijoitustoiminnan puolelle, nämä on erittäin hyvä ottaa huomioon. Näitä hyviä puolia sitten tässä: Nyt kun näin kerran tapahtuu, ja vaikka leikkauksista täällä on todettu, että ne ovat liian suuria, niin vielä lisää leikataan ja se on se suunta tällä hetkellä, niin sitten ne hyvät puolet tulevat siinä, että tätä Finnfundin ja järjestöjen välistä yhteistyötä tulee kehittää. Toivonkin, että tässä ministeri näkee ja tekee voimakkaita aloituksia sen suhteen, että varmistetaan, että Finnfund ja järjestöt löytävät toisensa. Silloin voisi sanoa, että tästä painopistemuutoksesta voisi seurata jotakin hyvää, joka sitten selkeästi siellä kentällä näkyisi. Työ- ja tasa-arvovaliokunta, jossa olen varajäsenenä, teki mielestämme erittäin hyvän, niin kuin ministeri puheessakin totesi, lausunnon tästä. Täällä tähän vaikuttavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja todetaan näin: ""Kehitysyhteistyörahoitusta saavien järjestöjen rahankäytön ja talouden valvonta toteutuu jo tällä hetkellä varsin tiukan raportointikäytännön ja mm. kansainvälisten tilintarkastustoimistojen suorittaman valvonnan kautta. Nyt kun valtioneuvosto on hallitusohjelman mukaisesti linjannut, että Suomen kehitysrahoituksen painopistettä siirretään laina- ja pääomasijoitusmuotoiseksi ja ohjataan vastuullisten yritysten kautta kehittyviin maihin, valiokunta pitää tärkeänä, että muuttuneessa tilanteessa samat raportointivaatimukset koskevat kaikkia kehitysrahoitusta saavia toimijoita, niin rahoittajia, järjestöjä kuin yrityksiä ja yhteisöjäkin. Kaikkien toimijoiden vaikuttavuutta on myös arvioitava järjestelmällisesti."" Vielä: ""Valiokunta painottaa Finnfundin toiminnan vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia. Rahoittajan toiminnan tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Lisäksi valiokunta korostaa, että rahoitusinstrumenttien kehittämisessä tulee erityistä huomiota kiinnittää tuloksellisuusindikaattoreihin ja siihen, että ne soveltuvat kunkin hanketoiminnan luonteeseen ja mittaavat aidosti toivottuja kehitysvaikutuksia."" Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö Finnfund voisi toimia hyvänä kehitysyhteistyökumppanina, eikä ole mitään syytä mustamaalata Finnfundia myöskään. Mutta tietenkin, kun nämä leikkaukset ovat tällaisia kuin ne ovat suuruudeltaan, tulee se huoli, että tämä seuranta toimii ja tässäkin tapauksessa nämä pienenevät rahat menevät oikeisiin kohteisiin. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-04-27T16:08:19,2016-04-27T16:13:41,Tarkistettu,1.1 2016_44_71,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mietinnössään ulkoasiainvaliokunta pitää myönteisenä, että ulkoasiainministeriössä on käynnistetty kansalaisjärjestöjen työn vaikuttavuuden arviointi. Toistaiseksi järjestötyön vaikuttavuudesta tiedetään suhteellisen vähän. Sekä ulkoministeriön omat raportit että Ritva Reinikan riippumaton arvio Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta osoittavat, että toistaiseksi seuranta ja tulosten raportointi kehityspolitiikassa on ollut heikkoa. Tämän johdosta ohjelmien arvioitavuus on kärsinyt. Minusta on erittäin huolestuttavaa, että kehitysyhteistyöhön on vuosikymmeniä kaadettu rahaa valtion budjetista ja vieläkin tilanne on se, että tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat hämärän peitossa. Ne ovat avainkysymys, kun oppositio täällä nyt varmastikin useamman tunnin ajan ja kymmenien puheenvuorojen voimalla kritisoi sitä, että bkt:n suhdeluku on pienenlainen verrattuna EU:n ja YK:n tavoitteisiin. Kysyisin sieltä vasemmalta, eikö tärkeintä ole se, miten suuri osa avusta menee perille. Vaikka suhdeluku olisi tasan prosentti taikka 10 prosenttia, eikö se merkitsisi vain suurempaa summaa heitettynä Kankkulan kaivoon ja korruptioon? Sitä mieltä on esimerkiksi ex-suurlähettiläs Matti Kääriäinen, joka työskenteli 40 vuotta ulkoministeriössä kehitysavun parissa. Reilu vuosi sitten julkaistiin häneltä kirja nimeltä Kehitysavun kirous. Helsingin Sanomien haastattelussa viime vuoden tammikuussa tämä entinen Suomen Mosambikin ja Kenian suurlähettiläs kertoi, että jos Suomi lopettaisi kehitysapunsa Mosambikiin heti huomenna, mikään Mosambikissa ei muuttuisi. Kääriäisen mukaan on itsestään selvää, että myös Suomen antamaa apua hukkuu korruptioon. Mikään muu ei ole mahdollista, kun apua annetaan maailman korruptoituneimmille maille. Se, joka sanoo, että rahaa ei mene korruptioon, voisi kertoa, mihin se sitten menee, hän totesi. Artikkelissa todetaan, että köyhyys ei ole juuri vähentynyt Saharan eteläpuolisessa Afrikassa eli juuri niissä maissa, jotka ovat saaneet eniten kehitysapua. Koska väestönkasvu on voimakasta, on äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä näissä maissa lisääntynyt vuosikymmenien kehitysavusta huolimatta. Kehitysapu ei siis vähennä köyhyyttä. Kääriäisen mukaan se, ettei Suomi yllä tuohon 0,7 prosentin tavoitteeseen, on hyvä. Rahaa on mennyt hukkaan vähemmän. Nyt kehitysavun tavoitteena ei ole saada aikaan tuloksia, vaan saada menemään tietty määrä rahaa, hän toteaa. Arvoisa rouva puhemies! Konkreettinen esimerkki Kääriäisen tarkoittamista hukkaan menneistä rahoista löytyy Jordaniasta. Joulun alla Verkkouutiset julkaisi artikkelin, jossa kerrottiin, että Suomen Punaisen Ristinkin rahoittama valtava syyrialaisten pakolaisleiri on lähes autio. Azraq on maailman toiseksi suurin pakolaisleiri. Mutta vastoin läntisiä odotuksia syyrialaiset eivät paenneetkaan sinne, vaikka se sijaitsee vain noin 90 kilometrin päässä Syyrian rajasta. ""Azraq avattiin huhtikuussa 2014. Sen piti majoittaa noin 130 000 sotaa pakenevaa. Taloissa asuu nyt noin 15 000 ihmistä. Tiet ovat autiot. Ensimmäisistä valmiiksi rakennetuista neljästä kylästä kahdessa ei asu ketään, ja viitisenkymmentä kauppapaikkaa on tyhjillään."" — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-04-27T16:13:54,2016-04-27T16:19:13,Tarkistettu,1.1 2016_44_72,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Selonteossa Suomen kehitysyhteistyöstä on aivan oikein naisten ja tyttöjen asiat kärjessä. Se on myös asia, johon liittyen haluan sanoa muutaman sanan. Leikkausten jälkeen käytettävissä olevien kehitysyhteistyömäärärahojen kohdentamista on mietittävä entistä tarkemmin. Yksi hallituksen kehityspolitiikan painopisteistä on naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, mikä on aivan oikea painotus, ja tähän myös ulkoasiainvaliokunta lausunnossaan on kiinnittänyt erityistä huomiota. Maailman talousfoorumi on vuodesta 2006 julkaissut tasa-arvoindeksiä, jossa selvitetään eri maiden sukupuolten tasa-arvon tilaa neljällä eri mittarilla. Seurannan aikana sukupuolten välinen tasa-arvo on maailmanlaajuisesti parantunut ja naisten osallistuminen politiikkaan ja työelämään on lisääntynyt. Samaan aikaan kuitenkin 22 prosentissa tarkastelluista maista koulutukselliset erot miesten ja naisten välillä ovat lisääntyneet. Maailman talousfoorumin viimeisimmän arvion mukaan saavutamme tällä vauhdilla kansainvälisesti naisten ja miesten tasa-arvon työelämässä vasta vuonna 2133 — siis vasta 117 vuoden kuluttua. Tyttöjen ja naisten koulutuksen on pitkään tiedetty olevan avain köyhyyden torjumisessa, hyvinvoinnin lisäämisessä ja väestönkasvun hillitsemisessä. Siitä huolimatta lähes kaksi kolmasosaa maailman lukutaidottomista on naisia. Monesti tyttöjen aloitettukin koulutie keskeytyy lapsiavioliiton tai seksuaalisen väkivallan seurauksena. Tiedämme, että mitä koulutetumpia tytöt ovat, sitä myöhemmin he yleensä solmivat avioliiton ja sitä vähemmän he hankkivat lapsia. Tyttöjen ja naisten koulutuksen avulla siis vahvistetaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa sekä erityisesti naisten mahdollisuuksia päättää itse omasta elämästään ja ottaa osaa omaa elämäänsä koskevaan ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Arvoisa rouva puhemies! Kestävän ja tuloksellisen kehitysyhteistyön kannalta painopisteemme on oltava kasvavassa määrin koulutuksessa ja erityisesti suomalaisen koulutusosaamisen viennissä kehittyviin maihin. Suomalainen koulutusjärjestelmä ja koulujärjestelmä, opettajankoulutus — nämä ovat maailman huippuluokkaa, minkä vuoksi opetusalan ammattilaiset pitää ottaa nykyistä vahvemmin osaksi suomalaista kehitysyhteistyötä. Erityisen tärkeää koulutuksen parantamisessa ja saavutettavuudessa maailmanlaajuisesti on panostaminen laadukkaaseen opettajankoulutukseen, jossa suomalaiset ovat maailman kärkeä. Meillä olisi tässä paljon annettavaa. Tyttöjen koulutus parantaa koko yhteisön hyvinvointia ja lopulta siis koko maailmaa. Koulutusviennin ja suomalaisen osaamisen avulla voimme torjua köyhyyttä ja edistää tasa-arvoa. Siksi on erityisen painokkaasti pidettävä huolta siitä, että suomalaisen kehitysyhteistyön painopiste on kasvavassa määrin koulutuksessa ja suomalaisen koulutusosaamisemme viennissä opetusalan ammattilaistemme osaamista hyödyntäen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2016-04-27T16:19:16,2016-04-27T16:23:31,Tarkistettu,1.1 2016_44_73,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Ensin edustaja Laukkaselle, hän mainitsi viisaasti tästä, että Finnfundin ja järjestöjen tulisi löytää toisensa: itse olen sitä asiaa nostanut UaV:ssa useammankin kerran esille, että tätä kansalaisjärjestöjen arvokasta kokemusta ja ammattitaitoa käytettäisiin hyödyksi. Eurooppaankin kohdistunut siirtolaiskriisi on osoittanut, kuinka tärkeää tehokas ja tuloksellinen kehitysyhteistyö on. Kehityspolitiikan tulee olla johdonmukaista muiden eri politiikan alojen kanssa. Se on olennaisen tärkeää. Suomen, pienen mutta kokeneen ja ammattitaitoisen kehitystoimijan, tulee kohdentaa toimintansa erityisosaamistaan hyödyntäen. Suomella on esimerkiksi lisääntymis- ja seksuaaliterveyskysymyksissä jopa ainutlaatuista osaamista, jolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi Afrikan huolestuttavan nopean väestönkasvun hillitsemiseen. Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen yhtenä kehityspolitiikkamme painopisteistä onkin asia, josta näin suomalaisena naisparlamentaarikkona olen erityisen iloinen. Se, mitä me täällä Suomessa pidämme itsestäänselvyytenä, ei ole sitä monissakaan kehitysmaissa. Kun työskentelin YK:n siviilikriisinhallintatehtävissä, edustin ihmisoikeuksia kunnioittavaa ja edistävää YK:ta, samalla myös suomalaista poliisia, mutta myös tasa-arvoista naissukupuolta. Arvoisa puhemies! Kaksi vuotta Afrikassa: Mieleeni tulee lukuisia esimerkkejä epäkohdista liittyen naisten ja tyttöjen asemaan. Mietin nyt sitä kohtaamista, kun varhaisteini-ikäinen, noin 12-vuotias tyttö maha pullottaen, ei ruuasta vaan raskaudesta, katse painautuneena alta kulmain katselee eurooppalaista YK:n poliisikomentajaa, suomalaista naispoliisia. Katseeseen yhdistyi yhtä aikaa häpeä tilastaan — lapsi raskaana ja naimisissa jo hampaattoman vanhan miehen kanssa — mutta tuossa katseessa oli myös uteliaisuutta, ehkä ihailuakin, kun hän näki naisen asemassa, josta hän ei osaa käytännössä unelmoidakaan. Moni teiniäiti kuolee kehitysmaissa synnytykseen, koska lapsen keho ei ole valmis synnytykseen. Arvoisa puhemies! Täällä salissa puhutaan usein kriittiseen sävyyn arvovalinnoistamme. Esimerkiksi suomalaiseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat kieltämättä olleet kipeitä, mutta kun niitä miettii kehitysmaiden perspektiivistä, niin jokaisen lapsen, joka edes pääsee kouluun, vaikka sinne pakolaisleirissä sijaitsevaan, varjoisan puun alle vapaaehtoisen opettajan, pakolaisen itsekin, opettamana, ilo oppimisesta, kiitollisuus opetuksesta on sellaista, jonka me suomalaiset olemme unohtaneet aikoja sitten. Ulkoasiainvaliokuntamme puheenjohtaja, edustaja Kaikkonen puheessaan Suomen kehityspolitiikasta ja valiokuntamme lausunnosta siihen pitkälti ""tyhjensi jo pajatson"", joten en toistele niitä tärkeitä näkökohtia uudelleen. Edustaja Elomaa nosti esiin kehitysmaiden nuoret ja radikalisoitumisen estämisen. Se oli erinomaisen tärkeä huomio siitä, että oikealla kehityspolitiikalla vaikutamme myös omaan turvallisuuteemme. Tosiasia on myös se, että maissa, joissa suurin osa väestöstä on alle 25-vuotiaita ja joissa nuorisotyöttömyys on todella synkissä lukemissa ja lisäksi kulttuuri vaatii varoja avioitumiseen, näiden nuorten selviytymisstrategiana on maastamuutto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-04-27T16:23:41,2016-04-27T16:28:10,Tarkistettu,1.1 2016_44_74,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten me kaikki jo tiedämme, Suomi on siinä tilanteessa, että jokaisesta paikasta on pakko leikata. Niin tapahtuu myös kehitysavun suhteen, tämä on ollut myös perussuomalaisten linja. Kehitysapua on annettu jo vuosikymmeniä, ja mikä on ollut tulos? Kehitysmaiden eliitti vain porskuttaa, ja korruptio rehottaa. Raha ja apu eivät ole tavoittaneet sitä ihmistä, joka oikeasti apua tarvitsisi. On varmaa, että pienemmällä määrärahalla oikein suunnattuna tullaan jatkossa saamaan paljon parempia tuloksia aikaan. Selonteossa kerrotut suuntaukset ovat oikeansuuntaisia. Täällä salikeskustelussa on useaan otteeseen rinnastettu kehitysavun leikkaus ja pakolaiskriisi. Näitä on mielestäni aivan turha rinnastaa toisiinsa. Viime kesänä alkanut pakolaistulva olisi todennäköisesti saavuttanut myös Suomen, olisimmepa satsanneet kehitysapuun rahaa kuinka paljon tahansa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-04-27T16:28:15,2016-04-27T16:29:34,Tarkistettu,1.1 2016_44_75,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kehitysyhteistyöhön panostaminen olisi tärkeää — paitsi tietenkin siltä kannalta, että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja tarvitsee apua erityisesti niissä oloissa, joissa on vaikeuksia, myös ihan antajamaiden näkökulmasta, oman edun näkökulmasta. Kulkutaudit, terrorismi, pakolaisuus tai vaikkapa huumeet ovat ongelmia, jotka kulkevat rajojen yli. Esimerkiksi tukemalla vaihtoehtoisen tulonmuodostuksen kehittymistä maissa, joissa talous perustuu pitkälti huumetuotantoon, voidaan vähentää huumetarjontaa sitten täällä omilla kotikulmillamme. Tästä löytyy kyllä hyviä esimerkkejä myös Suomen kehitysyhteistyön historiasta. Esimerkiksi Perussa toteutettiin aikanaan Suomen tukemana vaihtoehtoisen viljelyn ohjelma 90-luvulla, jolloin maanviljelijöille tarjottiin apua siirtymisessä laillisiin viljelykasveihin, ja kokaiiniviljelmät saatiin ihan tuntuvasti pienentymään. Mielestäni kehitysapua ja toisaalta oman maan köyhien auttamista ei pidä asettaa vastakkain. Jos poliittisessa tahtotilassa yhteisvastuun näköala syrjäyttää itsekkyyden, niin molemmat tulevat autetuiksi. Ja kyllä meillä rikkailla mailla on sekä etuoikeus että moraalinen velvoite auttaa köyhistä köyhimpiä, ja kehitysyhteistyö on olennainen sivistysvaltion tunnusmerkki. Sen vuoksi on tietenkin hyvin surullista elää nyt sellaista aikaa, jossa kehitysyhteistyöstä lähes puolet siihen panostettavista resursseista ollaan vähentämässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-27T16:29:37,2016-04-27T16:31:46,Tarkistettu,1.1 2016_44_76,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä taloustilanteessa on pakko leikata myös tästä kehitysavusta. Kun kuppi on tyhjä, niin sieltä on huono nyhjäistä. Velkarahalla sitä on turha tehdä, se ei auta ketään. Muutenkin ne tulokset, mitä siellä on ollut — minä olen henkilökohtaisesti käynyt siellä tekemässä vapaaehtoisesti, ja se, mitä siellä tehtiin: vietiin suomalaisia hyviä koneita ruostumaan viidakkoon. Minun mielestäni se on pähkähullujen hommaa. Mutta jatkan tuosta edellisestä, koska aika loppui kesken. Azraqin rakentaminen on maksanut muun muassa Euroopan unionille noin 140 miljoonaa euroa. Jättiläismäistä paikkaa kuvaillaan autioksi ja kummitusleiriksi. Leiriä hoitaa YK. Suomen Punainen Risti hoiti Norjan, Saksan ja Kanadan Punaisten Ristien kanssa sairaalan rakentamisen ja avusti Azraqia monin muin tavoin. Sairaala on nyt sitten suljettu. Ymmärtääkseni nämä leirit ovat hyvin hoidettuja. Olosuhteet ovat kohtuulliset niille, jotka oikeasti henkensä edestä pakenevat. On terveyspalveluita sairaaloineen, on opetusta ja leikkiä lapsille, on puhdasta vettä, ruokaa ja vaatetusta. Miksi leiri on käytännössä tyhjä? Siksi, että leiriolosuhteet eivät kelpaa niille, jotka Euroopassa kertovat paenneensa henkensä edestä mutta todellisuudessa ovat ilmaisen sosiaaliturvan perässä tulevia reppureissaajia. Arvoisa puhemies! Vielä sen verran: Mekan lähellä on pyhiinvaelluspaikka, jossa on ilmastoidut teltat yli 2 miljoonalle pyhiinvaeltajalle. Nämä ovat huippuolosuhteet ja täysin tyhjänä lähes koko vuoden. Miten nämä pakolaiset, jotka puhuvat myös suvaitsevaisuudesta ja kaikista näistä, eivät mene sinne leireille eivätkä ne toiset islamilaiset maat ota sinne niitä islamisteja, tai mitä ovatkin, vaan ne tuodaan tänne? Siinä on joku niin sanottu korruptio ehkä takana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-04-27T16:31:55,2016-04-27T16:34:49,Tarkistettu,1.1 2016_44_77,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olisi suoranaista pölhöpopulismia väittää, että turvapaikanhakijoiden vyöry Suomeen johtuisi siitä, että nykyinen hallitus on leikannut kehitysapumäärärahoja 200 miljoonalla eurolla. Vyöry, joka Eurooppaan — tai ainakin Suomeen — on kohdentunut, sitä paitsi edustaa pääosin niin sanottua elintasopakolaisuutta. Tämä ilmiö tässä mittakaavassa alkoi esiintyä, kun voimassa oli edellisen hallituksen budjetti, eli syksyllä 2015. Niukkenevien taloudellisten resurssien yhteiskunnassa tutkimusten mukaan suomalaisten laajasti toivoma priorisointikohde leikata kehitysyhteistyön määrärahoista on perusteltu, ja tämä hallitus, jossa perussuomalaiset on mukana, tarttui tähän toiveeseen ensi töikseen. Kehitysyhteistyömäärärahat on suhteellisesti tarkasteltuna hallituksen suurin leikkauskohde. Kiitos siitä hallitukselle. Vihdoinkin on luovuttu ulkokultaisuudesta ja uskosta siihen, että almurahoilla hoidetaan maailmanpoliittiset epäkohdat. Arvoisa puhemies! Me emme saisi asettaa väestöryhmiä vastakkain, mutta teen sen silti. Meillä makaa dementoituneita vanhuksia yksinään kodeissaan, ja joudumme leikkaamaan monen suomalaisen palveluita ja sosiaalietuuksia sekä nostamaan palvelumaksuja. Olisi enemmän kuin väärin jättää koskematta kehitysapumäärärahoihin, kun suomalaiset joutuvat priorisoimaan omassa arjessaan. Samainen oppositio, joka nyt haluaisi lisätä kehitysyhteistyömäärärahoja, haluaa lisätä kaikkia muitakin sinänsä hyviä asioita. Vain hölmö voi uskoa tuollaisen yhtälön käytännössä onnistuvan näissä olosuhteissa. Arvoisa puhemies! Entistä vahvemmin on tullut itselleni tunne, että tämän hallituksen kolmea sinänsä erilaista puoluetta yhdistää yksi asia, ja se on talousrealismi. Entistä vahvemmin on tullut myös tunne, että nykyisiä oppositiopuolueita taas yhdistää talousidealismi. Ehkä onkin niin, että tämän polarisoituneen tilanteen takia olisi jo parlamentarismin uskottavuuden säilyttämisenkin — ja ylipäätään parlamentarismin säilyttämisen — nimissä harkittava, että seuraaviin eduskuntavaaleihin ei enää ajettaisi laput silmillä vaan muodostetaan jo ennen vaaleja koalitiot, joiden pohjalta sitten vaalien jälkeen rakennetaan Suomen hallitus ja linja nauttii varmuudella kansan enemmistön kannatusta. Näin voitaisiin todella olla varmoja siitä, että kansan enemmistön tahto toteutuu paitsi eduskunnan myös hallituspohjan suhteen. Tällainen yhteistyösitoumus olisi nykyisiltä hallituspuolueilta myös vahva viesti kansalaisille siitä, että me todella uskomme hallituksen politiikan päälinjan olevan oikea ja nauttivan viime kädessä kansalaisten enemmistön tukea, kun oikein totuutta silmiin katsotaan. Arvoisa puhemies! Luotan vankasti siihen, että gallupeiden sijaan tosipaikan tullen tämä nykyinen hallituspohja saisi selvästi yli puolet annettavista äänistä, ja samalla olen täysin vakuuttunut siitä, että nykyinen oppositio omana koalitionaan, tai vaikka vain vihervasemmistolaisena koalitiona, ei tuollaista mandaattia vastuun kantamiseen saisi. Oppositiohan on tässä hallituksen kannalta poikkeuksellisen vaikeassa taloustilanteessa saanut hämmästyttävän huonoja arvosanoja TNS Gallupin tutkimuksessa kansalaisilta. Se kertoo siitä, että hallituksen monet toimenpiteet eivät ehkä miellytä tai herätä ainakaan hurraa-huutoja, mutta ne koetaan kuitenkin uskottaviksi verrattuna opposition toimintaan, josta puuttuu todellinen visio suomalaisesta yhteiskunnasta. Opposition politiikalla Suomi ajautuisi helposti itse muiden autettavaksi. Suomalaisten onkin autettava nyt itse itseään, jotta voimme taas auttaa enemmän muita sitten, kun Suomi nousee taas jaloilleen. Perussuomalaisten tunnuslauseena on ollut: ""Ensin suomalainen työ ja yrittäminen, jos sitten aikaa ja rahaa jää, niin maailman parantaminen."" Hallitus ja hallituspuolueet ovat sisäistäneet ja omaksuneet tämän linjan, ja siitä voi antaa rehdisti tunnustusta koko joukkueelle. Meidän on hyvä puolustautua yhtenäisenä joukkueena opposition kohtuuttomia hyökkäyksiä vastaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-04-27T16:34:52,2016-04-27T16:40:05,Tarkistettu,1.1 2016_44_78,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hakkarainen täällä nosti esiin niitä epäkohtia ja epäonnistumisia, joita kehitysyhteistyössä on ollut, ja nekin ovat totta, mutta vaikka historiasta löytyy lukuisia esimerkkejä myös siitä, miten kehitysyhteistyövaroja on kohdennettu harkitsemattomasti tai niitä on kulkeutunut vääriin käsiin, niin kokonaisuutena auttaminen on kuitenkin ollut tuloksellista. Me näemme sen esimerkiksi lapsikuolleisuus- tai lukutaidottomuusluvuissa, joissa on tapahtunut huimaa kehitystä viimeisten vuosikymmenien aikana kehitysmaissa. Väitän, että juuri kansalaisjärjestöt, joilla on se ruohonjuurituntuma paikalliseen väestöön, esimerkiksi lähetysjärjestöt, joita itse tunnen, tekevät kyllä hyvin tehokkaasti työtään, ja sen vuoksi on harmillista, että juuri kansalaisjärjestöihin niin voimakkaat leikkaukset ovat kohdentuneet. Haluan vielä muistuttaa, että me olemme itsekin olleet aikanaan kehitysavun saajia. Sotien jälkeen Unicef toimitti Suomelle elintarvikkeita ja muita lahjoituksia, tuki tutkimusta, tuki terveydenhuollon koulutusta ja vammaisten lasten hoitoa, huoltoa Suomessa, ja jopa vielä 50- ja 60-luvulla, jolloin itse olin lapsi, Unicefin varoilla perustettiin Suomeen keskosasemia ja hankittiin tutkimusvälineitä neuvoloille ja lastensairaaloille, ja omalta osaltaan tämä apu, jota Suomi sai, on kantanut hedelmää: suomalaisten lasten terveys on nyt maailman huipputasoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-27T16:40:08,2016-04-27T16:41:58,Tarkistettu,1.1 2016_44_79,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen on totta kai oikeassa siinä, että Suomikin aikanaan on kehitysapua saanut, ja niin kuin itse toin aikaisemmin puheenvuorossani esille, kyllähän Marshall-apukin, jota Yhdysvallat kanavoi toisen maailmansodan runtelemaan Eurooppaan, oli kehitysapua. Mutta mitä on sitten tapahtunut sen jälkeen? Katsotaan Suomea nyt: olemme tietysti päässeet paljon eteenpäin, emme ole enää kehitysavun piirissä, hyvä niin. Mutta sitten moni näistä maista, jotka kehitysapua tällä hetkellä saavat, esimerkiksi yksi suurimmista saajista, johonka Suomikin on eniten rahaa kanavoinut, eli Tansania, on edelleen kehitysavun varassa kaikkien näiden vuosikymmenien jälkeenkin. Siis jos ajatellaan Afrikan maiden siirtolaisuusajan päättymistä, kun ne itsenäistyivät, siitä on jo 50—60 vuotta aikaa riippuen maasta, eli ei voida enää katsoa, että tällainen ajattelu, että ""kyllähän mekin silloin"", pätisi, koska on jo niin kauan aikaa näiden maiden itsenäistymisestä, että vähitellen olisi pitänyt päästä eteenpäin. Hyvä esimerkki maasta, joka on päässyt eteenpäin, on Vietnam, mutta siellä tehtiin markkinatalousuudistuksia, lähdettiin globaaliin markkinatalouteen mukaan, sitä kautta saatiin maa nousuun. Oikeastaan kaikki esimerkit, jotka ovat positiivisia liittyen kehitysyhteistyöhön, maan kehittymiseen, liittyvät siihen, että lopulta on ymmärretty ottaa markkinatalousjärjestelmää käyttöön. Totta kai oikeudenmukaisella tavalla täytyy se tehdä, mutta kuitenkin. Arvoisa ministeri, tässä aiemmassa puheenvuorossani otin esille tämän 0,7 prosentin tavoitteen. Huomasitte, että annoin sille paljon kritiikkiäkin ja epäilyksiä lähinnä siksi, että tuntuu siltä, että se on historiallisesti aika tuulesta temmattu tavoite, jolla ei ole erityistä pohjaa, vaikka YK:n suosituksena onkin. Miksi pitää olla nimenomaan 0,7 prosenttia? Ajatellaan Yhdysvaltoja: 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta käytetään kehitysapuun ja Yhdysvaltoja siitä silti kiitellään. Eli toivoisin sitä, että ei tietenkään pelkästään Suomi etunenässä vaan koko kansainvälinen yhteisö voisi löytää jonkun oikean tavoitteen, jota voisimme tavoitella, eikä tällaista tavoitetta, jolla ei ole todellista pohjaa kehitysyhteistyössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-04-27T16:41:58,2016-04-27T16:44:01,Tarkistettu,1.1 2016_44_80,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp,"Ministeri vastaa, enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_44_81,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Kiitän kovasti tästä keskustelusta. Tämä on ollut hyvin tarpeellinen, ja tässä on tullut mielenkiintoisia näkökulmia. Kiitän myös siitä tuesta, jota kehityspoliittinen selonteko ja erityisesti sen painopisteet ovat saaneet. Myönnän toki sen, että kun rahoitus on tiukempaa, me olemme tehneet todella valitettavia leikkauksia, joista olen itse pahoillani. Me olemme joutuneet miettimään, miten jokaista euroa kohdennetaan tehokkaammin, jotta apu menee varmasti perille sinne, missä se avuntarve on suurin. Mutta tässä yhteydessä haluan myös kiittää niitä, jotka tätä työtä ovat tehneet, eli suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja ylipäätänsä kehitysyhteistyötoimijoita, kansainvälisiä järjestöjä ja kumppanimaita, koska siellä on kovasti tehty työtä, että Suomen maine on edelleen hyvä ja me pystymme tätä hyvää kehitysyhteistyötä, jota jo aiemmin on tehty, jatkamaan huolimatta näistä kipeistä leikkauksista. Mutta tässä painopisteet saivat kiitosta ja erityisesti naiset ja tytöt nousivat vahvasti esille, ja olen siitä iloinen, koska tämä on se työ ja se sanoma, jota haluamme vahvasti viedä edelleen Suomesta maailmalle, ja meiltä odotetaankin kannanottoja ja tukea tämän tärkeän tavoitteen edistämisen puolesta. Toinen asia, josta tulee paljon tukea ja pyyntöä maailmalta, on se, että vahvistetaan kehitysmaiden taloudellista ympäristöä, sitä että talous vahvistuu ja sinne syntyy taloutta vahvistamaan omaa yritystoimintaa. Tämä on vahvasti YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, ja tämä on ollut meidän kehityspoliittisen toimikuntamme toiveissa jo viime kaudella, ja sitä myötä on hyvin tärkeätä, että me annamme tuen myös Finnfundin toiminnalle kuten muillekin rahastoille, jotka edistävät yksityisen sektorin toimintamahdollisuuksia kehitysmaissa ja ennen kaikkea luovat sinne sellaisia investointeja, joita nämä maat itse toivovat, kehittävät infraa, uusiutuvaa energiaa, biotaloutta, cleantechiä, eli vievät kipeästi kaivattua osaamista ja investointeja, jotka auttavat kehitysmaiden ihmisten elämää. Esimerkiksi edullisempi ja kestävämmällä tavalla tuotettu sähkö on hyvin tärkeätä monissa maissa, ja tämmöisiä hankkeitahan meillä on niin Afrikassa kuin muuallakin kehitysmaissa. Tätä työtä on tehty yhdessä kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa jo tässä vaiheessa. Täällä kovasti kysyttiin siitä, miten kansalaisjärjestöt ja yritykset ovat löytäneet toisensa, ja minä olen iloinen siitä, että me olemme järjestäneet useampia pyöreän pöydän keskusteluja, joissa on nimenomaan haluttu, että kansalaisjärjestöjen osaaminen ja suomalaisen yksityissektorin kiinnostus kehitysmaissa löytäisivät toisensa ja he voisivat tehdä enemmän yhteistyötä, ja tämä on otettu erittäin hyvin vastaan. Toivon, että tämä työ jatkuu edelleen. Uskon, että siitä hyötyvät kaikki ja erityisesti ne ihmiset kehitysmaissa, jotka meidän apuamme tarvitsevat. Haluaisin vielä ihan lopuksi nostaa tämän itse asiassa monissa puheenvuoroissa nousseen humanitäärisen avun, joka on tärkeää. Me kaikki tiedämme, että humanitäärisen avun tarve on erityisen suuri tällä hetkellä: on pitkittyneitä kriisejä, on ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia, on ihmisten aiheuttamia konflikteja. Hyvää on se, että me olemme pystyneet auttamaan ennätysmäärää, suurta joukkoa ihmisiä tällä hetkellä, mutta myös avuntarve on edelleen valtavan suuri. Suomi kohdensi tämän vuoden puolella jo humanitääristä apua 61 miljoonaa euroa kriiseihin ja ihmisille, jotka ovat eniten humanitäärisen avun tarpeessa. Näitä menee muun muassa ruoka-apuna, terveysapuna, koulutus- ja suojelutarpeisiin, esimerkiksi Syyrian kriisiin ihan sinne Syyrian sisälle, lähialueille, naapurimaihin, Jemeniin, jossa on valtava humanitäärinen kriisi tällä hetkellä, Etelä-Sudaniin, Etiopiaan, joka kärsii kuivuudesta. Pahinta tässä on se, että monet näistä kriiseistä ovat jatkuneet vuosikausia — ne eivät ole mitään akuutteja, juuri nyt syntyneitä kriisejä. Eli se tosiaan ei ole pelkästään ruoka-apua ja suojaa, mitä tarvitaan, vaan meidän pitäisi pystyä tarjoamaan, kuten Pekka Haavisto täällä minusta erinomaisesti keskustelun alussa sanoi, sentyyppistä apua, jolla tarjotaan koulutusta nuorille, jotka ovat pitkittyneen kriisin keskellä eläneet esimerkiksi vuosia pakolaisleirillä, tai vaikkapa mahdollisuus tehdä työtä. Tähänkin tarvitaan yksityistä sektoria mukaan. Kävin itse Jordaniassa Zaatarin pakolaisleirillä, ja siellä tuli muun muassa vahvasti toive siihen, että koulutusta tarvitaan todella paljon näissä kriisitilanteissa. Nythän Istanbulissa järjestetään humanitäärinen huippukokous ensimmäistä kertaa, ja siellä on tarkoitus keskustella juuri siitä, miten humanitäärinen apu ja tämmöinen kantokykyä vahvistava apu saadaan paremmin nivottua yhteen ja pystyttäisiin toimittamaan sellaista apua, mitä nyt pitkittyneissä kriiseissä tarvitaan. Olen itse menossa tähän kokoukseen ja odotan kovasti. Myöskin odotan tältä kokoukselta ja ylipäätään kehitysyhteistyöltä sitä asiaa, mitä täällä moni nosti esille, eli sitä, että me pystymme ehkäisemään ja ennalta vaikuttamaan siihen, että humanitäärisen avun tarvetta ei syntyisi eikä kriisejä syntyisi. Sen takia kaikenlainen kehitysyhteistyö niissä muodoissa, mitä me olemme painopisteissä painottaneet, on tärkeää jatkossakin. Kiitän tästä ja toivon, että Suomi jatkaa työtä kansainvälisen, avoimen ja suvaitsevaisen Suomen puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+2.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-04-27T16:44:05,2016-04-27T16:49:44,Tarkistettu,1.1 2016_44_82,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 2/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_44_83,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sitran hallintoneuvoston puolesta muutama sana esittelyksi tähän lähetekeskusteluun. Yritän poimia toimintakertomuksesta sellaista olennaista, joka ehkä eduskunnan käsittelyssä on hyvä ottaa huomioon. Sitrahan on eduskunnan Suomen 50-vuotisjuhlavuotena perustama rahasto, jonka tehtävä on ennakoida tulevaisuutta ja tehdä toimia, jotka auttavat Suomea selviytymään tulevaisuudessa. Sen toimintamuodot ja ehkä fokus ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet ja kehittyneet. Alkuaan se aika tavalla teki sijoituksia yksittäisiin yrityksiinkin ja pyrki kehittämään liiketoimintaa harkituilla aloilla. Nykyään, voidaan sanoa, niistä alkuperäisistä tehtävistä tämä ennakointityö on säilynyt. Se haistelee ilmaa maailman megatrendeistä ja pyrkii löytämään toimintatapoja Suomeen, jotka auttavat Suomea selviämään tulevaisuudesta. Sitran tämänhetkinen arvio on se, että maailman muutostahti kiihtyy yhä ja kansakuntien menestyksen mittariksi nousee yhä enemmän niiden kyky uudistua, kyky katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja toimia ja tehdä päätöksiä tässä ajassa, sellaisia päätöksiä, jotka helpottavat tähän tulevaisuuteen sopeutumista ja vielä mielellään niin, että olisimme hieman etunojassa tekemässä sellaisia toimintamalleja, joille olisi menekkiä myös viennissä. Erilaisissa maailmassa tehdyissä ennakointiraporteissa on pitkään kuvattu sitä perusteellista murrosta, joka ravisuttaa erityisesti länsimaisia yhteiskuntia. Tämä murros näkyy ihmisten arjessa: viime aikoina turvapaikanhakijoiden virtana, työpaikkojen katoamisena ja miksei terveyskeskusten jonoina. Suomessa näitä läntisille yhteiskunnille tyypillisiä piirteitä kasvattavat vielä meidän kapea elinkeinorakenteemme, siitä johtuva taloudellinen ahdinko sekä yltyvä julkisen talouden kestävyysvaje. Sitran tehtävä julkisena riippumattomana tulevaisuusorganisaationa ja muutoksen vauhdittajana on hyvin tärkeä, ehkä jopa tärkeämpi kuin koskaan aikaisemmin. Tällä hetkellä Sitran visio ja strategia pyrkivät kääntämään megatrendien haasteet Suomen kilpailuvalteiksi. Näitä tällä hetkellä, voi sanoa, voimassa olevia arvioita megatrendeissä on kolme. Nämä ovat nopeasti kehittyvä teknologia, keskinäisriippuvainen maailma sekä luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvä globaali kestävyyskriisi. Näistä megatrendeistä on johdettu sitten kolme Sitran toimintaa ohjaavaa teemaa. Ne ovat laajasti ottaen uudistumiskyky, resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta ja kolmantena uusi työelämä ja kestävä talous. Näiden tiimoilla pyritään nämä megatrendit kääntämään Suomen kilpailuvalteiksi. Mitä tämä sitten käytännössä on? Jos vuoden 2015 toiminnasta poimii hallintoneuvoston kertomuksesta olennaisimpia tuloksia, ensinnäkin voidaan sanoa, että Sitrassa tehty pitkäjänteinen työ sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi eteni nyt vaiheeseen, jossa tällaisia sote-uudistusta tukevia palvelupakettipilotteja käynnistyi 30 paikkakunnalla ja ne tuottavat arvokasta tietoa uudistuksen käytännön toteuttamiseksi. Lisäksi Sitran Hämeenlinnassa pilotoimasta virtuaaliklinikasta kehitetään nyt kansallista sähköisen omahoidon palvelua. Viime kesällä valmistunut genomistrategia puolestaan luo valmiuksia ja pelisääntöjä geenitiedon hyödyntämiseen. Tämän pohjaltahan maan hallitus teki lopullisen päätöksen tästä genomistrategiasta ja sen rahoituksesta nyt kehysriihessä. Ekologisen kestävyyden saralla Sitra viime vuonna toimi hyvin aktiivisesti ilmastopolitiikassa, oli mukana Pariisin ilmastokonferenssissa ja on nostamassa kiertotaloutta uutena talousmallina esille. Siihen liittyen Sitra on juoksemassa kasaan tämmöistä kansainvälisen mittaluokan Smart & Clean ‑referenssikohdetta, joka rakentuu Suomeen valtion, pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Sitran yhteistyönä. Sitran toiminta perustuu oikeastaan täysin peruspääoman tuottoihin. Jonkin verran on myös yritysrahoitusta, mutta sen merkitys on aika marginaalinen. Sitran peruspääoman alkupanos löytyy 49 vuoden takaa valtion ja Suomen Pankin lahjoituksesta. Sen jälkeen on tehty muitakin päätöksiä. Peruspääoman markkina-arvo oli vuoden 15 lopussa 771 miljoonaa euroa, ja tämä sijoitusomaisuus tuotti 5,7 prosenttia tuottoa. Oikeastaan koko Sitran toiminta rahoitetaan näillä tuotoilla. Viime vuoden talouden ylijäämä oli merkittävä. Ylijäämä oli 26 miljoonaa euroa. Se oli poikkeuksellisen korkea ylijäämä. Sitä selittää suurimmalta osalta yksi onnistunut osakkeiden myynti. Sitra myi Fibrogenin osakkeet viime vuoden touko—kesäkuussa. Tämä on yritys, johon Sitra teki 22 vuotta sitten ensimmäisenä omistajana, perustajaosakkaana, sijoituksen, ja se tuotti yli 18 miljoonan euron voiton. Tällaisia tuottoja Sitrankaan kohdalla aika harvoin nähdään, ja tuo tuotto siirtyy vahvistamaan rahastoa. Tässä julkisessa ja poliittisessa keskustelussa on käyty keskustelua siitä, onko tämä Sitran tase tarpeettomankin vahva. Se on asia, josta hallintoneuvosto ei päätä, vaan siitä päätöksenteko kuuluu muille tahoille, viime kädessä eduskunnalle, joka rahaston on aikanaan perustanut. Tämän toimintakertomuksen käsittely varmaan tarjoaa tältä osin, jos eduskunnassa ja valiokunnassa halutaan, mahdollisuuden arvioida tätä. Sitran näkökulmasta korostaisin sitä, että Sitrassa, joka on rahasto, taseella on erilainen merkitys kuin normaalissa yritystoiminnassa. Normaalissa yritystoiminnassa tase on tietysti vakavaraisuuden mittarina. Sitä vasten yritys voi ottaa lainaa varsinaisen liiketoiminnan kehittämiseen ja investointeihin, ja yritykset elävät sitten itse asiassa sen liiketoiminnan tuotoilla. Sitrassa taas tuotot muodostuvat tämän taseen arvon antamasta tuotosta. Jos Sitran tasetta pienennetään, siirretään muihin tarkoituksiin, niin vastaavasti Sitran vuotuiset tulot pienenevät ja joudutaan sen toiminnan volyymia, sitä tulevaisuustyötä, tutkimustyötä, projekteja, vähentämään ja supistamaan. Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla tämä Sitran toimintakertomus viime vuodelta on esitelty.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+3.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-04-27T16:50:10,2016-04-27T16:58:20,Tarkistettu,1.1 2016_44_84,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sitran tehtävä on Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn parantaminen. Toimintakertomuksesta voimme lukea, että Sitran toiminta rahoitetaan peruspääoman ja yritysrahoituksen tuotoilla. Sitran peruspääoman markkina-arvo oli vuoden 2015 lopussa 771 miljoonaa euroa ja sijoitusomaisuus tuotti 5,7 prosenttia. Kyse ei ole siis mistään pienestä toiminnasta. Sitran tehtävä julkisena, riippumattomana tulevaisuusorganisaationa ja muutoksen vauhdittajana on nyt tärkeämpi kuin koskaan aikaisemmin. Sitran visio ja strategia kääntävät megatrendien haasteet Suomen kilpailuvalteiksi. Kaiken keskiössä tulee olla ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja talouden kestävyys. Ekologisen kestävyyden saralla Suomi ja Sitra profiloituivat Pariisin ilmastokokouksessa kansainvälisen ilmastopolitiikan vahvana asiantuntijana, ja kotimaassa kiertotalous uutena talousmallina nousi suomalaisten tietoisuuteen. Sitran toiminnassa megatrendien haasteet ja vision tuoma suunta on purettu kolmeksi teemaksi, jotka kukin sisältävät useampia määräaikaisia hankekokonaisuuksia. Näitä kaikkia tarvitaan tänään kipeästi kansantaloudessamme jokaisessa Suomen maakunnassa. Tulevaisuus ei ole pelkästään Sitran tehtävä tulevaisuusorganisaationa, vaan koko eduskunnan ja suomalaisen yhteiskunnan tehtävä. Tämän vuoden toimintakertomuksen ja Sitran kolmesta teemasta keskityn nyt lähinnä yhteen, nimittäin resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -osioon. Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta keskittyy hyvinvoinnin, talouden ja luonnonvarojen käytön kestävään yhdistämiseen rakentamalla resurssiviisaan ja hiilineutraalin toiminnan edelläkävijyyttä. Koska tulen itse Suomen itäisimmästä biomaakunnasta, haluan korostaa erityisesti sitä, että biotalouden koti on maakunnissa. Hiilineutraali yhteiskunta on resurssiviisas, ja siinä tarvitaan sitä paljon puhuttua biotaloutta, joka on myös hallitusohjelman kärkihankkeita. Tämä on jäänyt edellisvuosina vähemmälle huomiolle, ja toimintakertomus keskittyy ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutostarpeisiin yhteiskunnassa, mutta toisaalta myös mahdollisuuksiin, joita se tuo tullessaan. Vaikka ilmastonmuutoksen syistä kiistelläänkin, vaikutuksetkaan eivät ole välttämättä positiivisia. Voidaan kai silti ääneen sanoa, että tässä on nyt mahdollisuus, kuten kertomuksessa todetaan liiketoiminnan edistämisen mahdollisuuksista. Kertomuksessa on nostettu esiin kiertotalous kasvualana. Kiertotalous uutena talousmallina on noussut suomalaisten tietoisuuteen. Biomassoihin perustuva biotalous on myös kiertotaloutta. Metsä on luontainen aurinkopaneeli ja hiilinielu, ja se on myös hiilen varastoija. Metsä ja biomassat ovat luonnonvara, joka ei suomalaisen perinteikkään kestävän metsätalouden ansiosta hupene, vaan kasvaa uudelleen. Tälläkin hetkellä meillä on metsien rästihakkuita arviolta vähintään 50 miljoonan kuution edestä. Tarvitsemme hoitohakkuita, joilla turvataan metsien tuotto ja samalla turvataan puuraaka-aine niin kemialliselle kuin mekaaniselle puunjalostukselle ympäri maata. Arvoisa rouva puhemies! Tässä pitää nostaa esiin jälleen kerran maakunnat mahdollisuuksineen. Kotimaakunnassani Pohjois-Karjalassa tehdään jo reilun askeleen verran edellä metsäperusteista biotaloutta, ja uskon, että sen toimintaedellytykset turvataan myös tulevaisuudessa. Tarvitsemme työtä ja työpaikkoja, jotka eivät karkaa halvempien tuotantokustannusten maihin ja jotka ovat kasvavia vientialoja. Tässä markkinoinnilla ja koulutuksella on olennainen osuus. Tarvitsemme koulutuspaikkoja maakuntiin, joissa biotalous kasvaa ja kehittyy. Sitrassa nostetaan esiin myös lähiruoka osana menestyvää kiertotaloutta. Se on erinomainen asia. Tarvitsemme lisää hankintaosaamista hyödyntääksemme lähiruokaa julkisella sektorilla. Kuten kertomuksessa todetaan kiertotalouden olevan tahdon asia, niin myös lähiruuan ja mielestäni erityisesti luomuruuan käyttö on tahdon asia. Kunnissa tulisi tehdä rohkeammin lähiruokastrategioita ja oikeaa kilpailuttamista, joissa painotettaisiin ruuan lähellä tuottamista ja kuluttamista sekä korostettaisiin luomuruuan merkitystä. Ruokahävikistä tulisi päästä eroon, koska ruuan kuljettaminen aiheuttaa myös päästöjä. Kuljetetun ruuan päätyessä roskiin ovat päästöt siis myös käytännössä aivan turhia. Arvoisa rouva puhemies! Helposti vähemmälle huomiolle jää erästelyn kansantaloudellinen merkitys. Joka vuosi valtion mailla metsästäneet ja kalastaneet tuovat eräretken kohteena olleisiin maakuntiin miljoonien eurojen hyödyn ja työtä satojen henkilötyövuosien edestä. Eniten rahaa kuluu polttoaineisiin, vähittäiskauppoihin, majoituksiin ja ravintoloihin. Mielestäni tämä on osa erätaloutta ja näin myös osa kiertotaloutta. Luontomatkailun osana metsästys ja kalastus ovat monissa Euroopan maissa kasvuala, ja myös meillä Suomessa on tähän erinomaiset edellytykset olemassa. Maakuntamme tarjoavat ekosysteemipalveluita, mahdollisuutta virkistäytyä puhtaassa luonnossa, mutta myös mahdollisuuden metsästää ja kalastaa. Tätä ei edes aikaisemmin talvella käsitelty Metsähallitus-lakikaan vähentänyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-04-27T16:58:23,2016-04-27T17:03:53,Tarkistettu,1.1 2016_44_85,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, Sitran tehtävänä on katsoa tulevaisuuteen ja valmentaa ja kehittää meitä näiden haasteiden edessä. Sinänsä nämä aihealueet, mitkä tässä ovat esillä — teknologian haasteet, mahdollisuudet, ilmastonmuutos ja luonto, sitä kautta kaiken kaikkiaan kestävä kehitys ja myös kestävä talous — ovat tärkeitä teemoja yleisesti ottaen. Siinä suhteessa varmasti tämä teemavalinta on erittäin ajankohtainen ja hyvä, mikä Sitralla on tässä meneillään ollut. Puhemies! Halusin ottaa tämän puheenvuoron lähinnä siitä syystä, että edustaja Vanhanen myös esittelypuheenvuorossaan viittasi Sitran tulevaisuuteen ja taseeseen ja keskusteluun, jota siitä on käyty. Mehän olemme sosialidemokraatteina nähneet Sitran tulevaisuusorganisaation myös sillä tavalla, että Sitralla on tällä hetkellä valtavan vahva tase, kuten kaikki tiedämme. Sillä on oma historiansa. Tätä peruspääomaa korotettiin vuonna 1992 Nokian osakkeiden myötä, ja sitten suotuisat olosuhteet johtivat siihen, että tänä päivänä Sitran tase on kovin vahva, täällä todettu 771 miljoonaa euroa. Meillä on paljon yhteiskunnassa puhuttu siitä, että taseet töihin. Tässä tilanteessa me olemme ajatelleet niin, että tätä Sitran tasetta voisi hyvin nyt pistää töihin eli käyttää osaltaan tulevaisuusinvestointeihin. Niinpä olemme sosialidemokraatteina esittäneet, että tästä taseesta puolet otettaisiin tulevaisuustyöhön siten, että sillä rahoitettaisiin tähän hetkeen niin sopivasti sopivaa lasten, koulujen, päiväkotien, kirjastojen korjaamista ja rakentamista, ja siten, että nimenomaan tässä rakentamis- ja kehittämistyössä voisivat olla mukana juuri nämä Sitrankin tärkeät painopistealueet, esimerkiksi resurssitehokas yhteiskunta, ekologisuus, digitaalisuus, kaikki tämä, ja sillä tavalla näkisimme tässä myös paljon tulevaisuuteen katsovia mahdollisuuksia. Siksi, puhemies, toivon kovasti sitä, mitä tässä esittelypuheenvuoron pitäjä (Puhemies koputtaa) myös mainitsi, että valiokunta voisi omalta osaltaan nyt tutustuessaan Sitran tilanteeseen, Sitran taseeseen ja tuoton muodostukseen tehdä analyysia ja myös tätä asiaa pohtia ja kenties viedä myös eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-27T17:03:56,2016-04-27T17:06:28,Tarkistettu,1.1 2016_44_86,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vanhanen esitteli varsin hyvin sitä arvokasta työtä, jota Sitra sinänsä tekee, eikä siinä ole sinänsä moitteen sijaa, ja ennen kaikkea, jos ajatellaan vielä niin, että meillä ei ole liikaa semmoisia tahoja tai laitoksia Suomessa, jotka kurkistavat pidemmällä aikavälillä näihin maailman megatrendeihin ja hahmottavat meidän asettautumistamme niihin puitteisiin. Minä toivoisinkin, että Sitra tulevaisuudessa keskittyisi entistä enempi nimenomaan näiden hiljaisten signaaleitten aistimiseen, tulevaisuuden murrostilanteitten hahmottamiseen ja siihen, miten me tässä globaalissa maailmassa pystymme niissä arvoketjuissa itse oman paikkamme löytämään, joita maailman taloudessa on, niin kuin kaikki tiedämme. Sitralla tässä strategisessa ajattelussa korostuu teknologia-, ict-puoli ja tämä keskinäisen riippuvuuden merkitys. Sitrahan on lähtenyt siitä kunnianhimoisesta tavoitteesta, että meidän kasvu pitäisi irtikytkeä luonnonvarojen tuhlaamisesta. Tämä on tietysti haastava laji, mutta meille myös suuri mahdollisuus, koska Suomessa kuitenkin energiatehokkuuden ja ympäristöteknologian mahdollisuudet myös viennin kannalta ovat merkittäviä. Ja toivoisin, että ehkä vähempi sitten Sitra tämmöisiin päivänpolitiikan tai työmarkkinoiden teemoihin keskittyisi. Eli panisi ne resurssit siihen pidemmän aikavälin kehittämistyöhön, ideointiin ja visiointiin ja sen työn edesauttamiseen, sitä toivoisin. Tällainen yksi on kiertotalous. Talousvaliokunta on pohtinut tätä asiaa monia asiantuntijoita kuullen ja pitää tätä erittäin tärkeänä. Sitrahan on tehnyt tässä asiassa varsin hyvää tämmöistä perustyötä, mutta tämä vaatisi ehkä kuitenkin sitä, että laadittaisiin Suomelle hallituksen toimesta ja laajalla yhteistyöllä tämmöinen laajempi kiertotalouden tiekartta. Sitra voisi toimia tämän laajan tiekartan, joka valmisteltaisiin kansalaisyhteiskunnankin, yritysten ja kuntien, kotitalouksien ja hallinnon kesken, tavallaan jalustana ja kokoajana ja edesauttaisi sen työn tekemistä. Minusta se olisi tosi hieno asia, jos me löytäisimme tällaisen ja hallitus itse asiassa ottaisi tällaisen tavoitteen: kiertotalouden visio, tiekartta Suomelle. Lopuksi haluaisin viitata vain siihen, mitä edustaja Viitanen puhui tästä taseesta. Minusta on hyvä, että puheenjohtajakin lähti siitä, että keskustellaan tästäkin kiihkottomasti, myös siitä näkökulmasta, onko mahdollista näistä taseista jonkin verran irrottaa muihin yhteiskunnan tarpeisiin vaarantamatta Sitran varsinaista työtä ja tulevaisuutta. Minä luulen, että silloin me pääsisimme tässäkin asiassa eteenpäin, ja minusta siinä tarkastamisen sijaa on. Mutta niin kuin toimintakertomus kertoo, lähtökohtaisesti Sitra tekee varsin hyvää ja arvokasta työtä tässä yhteiskunnassa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-04-27T17:06:32,2016-04-27T17:10:16,Tarkistettu,1.1 2016_44_87,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sitran toimintakertomus on laadittu mielestäni hyvin mielenkiintoisella tavalla, ja tätä on mukava lukea. Ajattelen, että Sitran merkittävin palvelu suomalaiselle yhteiskunnalle on se, jos pystyy luomaan sellaisia malleja, joilla yhteiskuntaa pystytään uudistamaan ja saamaan aikaan ja tukemaan erityisesti välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia. Itse kiinnitin huomiota tässä nyt niihin hankkeisiin ja malleihin, jotka tukevat sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta. Erityisen kiinnostava on se kokeilu ja hanke, jolla digitaalinen omahoito on koottu virtuaaliklinikkakonseptiksi. Tätähän on testattu Hämeenlinnassa vuoden verran, ja tämä konsepti on laajentunut jo useammalle paikkakunnalle. Näen, että tässä on erittäin paljon mahdollisuuksia vielä jatkossa kehittää. Toinen, johon itse olen myös henkilökohtaisesti tutustunut, on malli, joka on tuotu ulkomailta, ja tässähän Sitra on kunnostautunut, että viime vuosien aikana on etsitty myös maailmalta sellaisia toimivia ratkaisuja, joita sitten niin nuorille kuin ikäihmisille tarjottaviin palveluihin on tuotu. Tässä tämä Tajua Mut -hanke, jota on muun muassa omassa kotikaupungissani Riihimäellä käynnistetty, nimenomaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on hyvin mielenkiintoinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-27T17:10:19,2016-04-27T17:12:29,Tarkistettu,1.1 2016_44_88,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että Sitran toiminta kaikkinensa on kyllä hyvin voimakkaasti tätä yhteiskuntaa kehittävää. Toki jokaista hanketta ja jokaista projektia on tarkasteltava aikaansaannosten pohjalta, kuten kaikkialla muuallakin yhteiskunnassa, mutta näen kyllä niin, että monet asiat, joihin täälläkin on viitattu — äsken puhuttiin sosiaali- ja terveydenhoidosta, edustaja Ihalainen puhui kiertotaloudesta — ovat juuri niitä keskeisiä sektoreita, joihin suomalaisessa yhteiskunnassa uusia ajatuksia tarvitaan ja joita voidaan sitten esimerkiksi kiertotalouden puolella hyödyntää myöskin kansainvälisen tason viennissä ja muussa. Näen, että nämä ovat sellaisia asioita, joihin tässä yhteiskunnassa on viisasta panostaa, ja siinä mielessä minun on kyllä mahdoton ymmärtää tätä sosialidemokraattien ideaa Sammon ryöstöstä, että tämä Sitran tase lähdetään putsamaan pois. Ainakin olisi hyvä tietää, mikä on se järkevämpi käyttö, mihin sitä sitten käytetään, jos halutaan täältä Sitrasta rahoja muualle ottaa. Näkisin kyllä niin, että tällä hetkellä Sitra toimii varsin hyvin ja tehokkaasti ja tuo juuri sellaisia innovaatioita tähän yhteiskuntaan, mitä me tässä tilanteessa tarvitsemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-04-27T17:12:30,2016-04-27T17:13:51,Tarkistettu,1.1 2016_44_89,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sen verran ehkä vielä tähän edustaja Satosen puheenvuoroon, että me nimenomaan olemme katsoneet näillä esityksillämme tulevaisuuteen sillä tavalla, mitä näiden hankkeiden yhteydessä voitaisiin tällä taseet töihin ‑ajattelulla edistää, muun muassa lapsille ja nuorille kirjastoja, kouluja, päiväkoteja — ekologisin perustein, digitaalisuutta edistäen ja niin, että Sitra itsekin voisi olla mukana tässä suunnittelu- ja kehittämistyössä. Minusta se on sellainen tulevaisuusajatus, ja minä toivon siinä suhteessa kuitenkin tämän keskustelun pohjalta avarakatseisuutta tässä tulevassa valiokuntakäsittelyssä, että voitaisiin purkaa tätä kokonaisuutta, käydä ehkä sitä historiaa läpi, miten tämä peruspääoma on muodostunut, ja sitä, mitä olisi tehtävissä tämänkaltaisten seikkojen edistämiseksi. Kun Sitran arvokkaaseen työhön kuitenkin, ihan oikein, liitetään aina tätä tulevaisuusajattelua, niin mielestäni tässäkin vaiheessa voisi olla kaiken kaikkiaan sen paikka. Sillä tavalla myös yhdyn edustaja Ihalaisen näkemyksiin siinä, että tällaiset tietynlaiset megatrendien tunnistamiset ja esimerkiksi tämä kiertotalouden tiekartta, tämänkaltaiset, ovat myös niitä tulevaisuustehtäviä ja sitten voi olla, että jotkut sellaiset asiat, kuten vähän ehkä päivänpoliittisemmat kysymykset, voisivat tässä tehtävänkuvassa olla hieman syrjemmällä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-27T17:13:53,2016-04-27T17:15:19,Tarkistettu,1.1 2016_44_90,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_44_91,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansanedustajien eläkelakia muutettiin 1.3.2011 lukien siten, että ennen varsinaista vanhuuseläkeikää maksettavan sopeutumiseläkkeen sijaan maksetaan kansanedustajille sopeutumisrahaa. Sopeutumisrahaa koskevia säännöksiä sovelletaan uusiin ensimmäisen kauden kansanedustajiin, joiden edustajantoimi on alkanut 1.3.2011 jälkeen. Sopeutumisrahaa maksetaan edustajantoimen kestosta riippuen vähintään yhden ja enintään kolmen vuoden ajan edustajantoimen päättymisestä. Sopeutumisrahan maksamiseen vaikuttavat saajan ansio- ja pääomatulot. Ennen vuotta 2011 kansanedustajana ollut voi saada sopeutumiseläkettä edelleen, jos hän ei työllisty tai halua työllistyä työmarkkinoilla. Sopeutumiseläkettä voi saada jopa kymmeniä vuosia ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Ehtona on kuitenkin, että henkilö on toiminut kansanedustajana vähintään 7 vuoden ajan, käytännössä kaksi vaalikautta. Sopeutumiseläkettä maksetaan myös palkan lisäksi siltä osin kuin eläke ei yhdessä ansiotulojen kanssa ylitä sopeutumiseläkkeen enimmäismäärää. Entinen kansanedustaja voi siis työskennellä kaupan kassalla 5 tunnin työpäiviä 4 000 euron kuukausipalkalla, kun viereinen kassatyöntekijä tienaa samalla työmäärällä samasta työstä alle 1 500 euroa. Sopeutumiseläkettä nostavien entisien kansanedustajien joukossa on heitä, jotka ovat perustaneet osakeyhtiön ja tekevät töitä yrityksensä nimissä, sillä pääomatulot eivät vaikuta sopeutumiseläkkeeseen laisinkaan. Tämä porsaanreikä tukittiin uusilta kansanedustajilta lakimuutoksella, mutta entiset kansanedustajat, joita tämä lakimuutos ei koske, voivat saada esimerkiksi jopa 4 000 euroa kuukausittaista sopeutumiseläkettä ja samaan aikaan nostaa pääomatuloja jopa satojen tuhansien eurojen edestä. Ensinnäkin tämä on todella väärin tavallisia kansalaisia kohtaan, mutta väärin on myös se, että tämä vääristää kilpailua, kun ex-kansanedustajien yritystoimintaa tuetaan sopeuttamiseläkkeen muodossa. Sopeuttamiseläke toimii starttirahana ja samalla yrittäjän lisätulona, vaikka pyörittäisi yritystoimintaa alle omakustannushinnan vääristäen kilpailua. Tätä ei voi pitää kohtuullisena. Sopeutumiseläke on tarkoitettu väliaikaiseksi tulonlähteeksi entisille kansanedustajille, jotka eivät työllisty työmarkkinoilla edustajakautensa jälkeen, ei pysyväksi lisäansioksi veronmaksajien kustannuksella vuosikymmenien ajaksi. Vuoden 2017 alusta voimaan tuleva eläkeuudistus pidentää kansalaistemme työuria. Eläkkeen alaikäraja nousee vuodesta 2018 alkaen 63 vuodesta asteittain 65 ikävuoteen ennen vuotta 1955 syntyneillä. Raskas ja pitkä työura voi kuitenkin antaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle jo 63-vuotiaana. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikäraja kytketään elinajan kehitykseen, jolloin eläkkeelle päästään entistä ikääntyneempinä. Kansalta vaaditaan entistä pidempiä työuria, kun taas nuorin sopeutumiseläkettä nauttiva ex-kansanedustaja on tällä hetkellä hieman yli 40-vuotias. Tämä ei ole johdonmukaista yhteiskunnan muuhun eläkepolitiikkaan nähden eikä myöskään kannusta työnteon jatkamiseen edustajantoimen jälkeen. Velkatroikka, Suomi siinä mukana, vaati ja vaatii edelleen Kreikkaa laittamaan talouttaan kuntoon esimerkiksi leikkaamalla kreikkalaisten eläkkeitä. Kuitenkin samaan aikaan, kun olemme meidän omaa talouttamme laittamassa kuntoon, tähän outoon ja epäoikeudenmukaiseen vanhojen kansanedustajien eläke-etuuteen ei haluta koskea. Kreikkalaisten 14 kuukauden vuosittaista eläkettä leikattiin roimasti, mutta kansanedustajien vuosikymmenten ylimääräistä sopeuttamiseläkettä tietyt tahot pitävät oikeutettuna. Kysyn: onko reilua? Valtiovarainministerimme, ollessaan pääministerinä reilu vuosi sitten, kirjoitti blogiinsa seuraavanlaisesti: ""On hyvä mieltää, että tasapainotukset koskevat kaikkia suomalaisia. Ne on tehtävä reilusti. Kaikki joutuvat luopumaan jostakin."" On reilua, että esimerkkiä luopumisesta näyttävät he, joille kohtuuttomia etuuksia on vuosien saatossa jaettu. Arvoisa puhemies! Vuoden 2015 aikana kansanedustajien sopeutumiseläkkeitä on maksettu 2,2 miljoonaa euroa. Viime vuonna sopeutumiseläkettä maksettiin 83 henkilölle. Koko kansanedustajien eläkemeno vuodelta 2015 on 13,4 miljoonaa euroa. Tämä luku pitää sisällään kansanedustajien eläkemenon kokonaisuudessaan eli vanhuus-, perhe- ja työkyvyttömyyseläkkeet sekä sopeuttamiseläkkeet. Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa esitetään, että 1.1.2017 lähtien kansanedustajien sopeutumiseläke lakkautetaan ja laki muutetaan niin, että kaikkia kansanedustajia koskee sama kuin 1.3.2011 jälkeen aloittaneita kansanedustajia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+6.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-04-27T17:16:26,2016-04-27T17:22:38,Tarkistettu,1.1 2016_44_92,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Lehto totesi, sopeutumiseläkkeeseen eivät vaikuta pääomatulot. Esimerkiksi MTV3:n uutisissa 23.11.2015 entinen ministeri Suvi Lindén toteaa saavansa vuoden 2014 tiedoilla vuodessa 70 000 euroa ansiotuloina ja 12 000 euroa pääomatuloina. Lindén sanoi tuolloin, että hänellä ei ole palkkatuloja, joten sopeutumiseläke oli varsin tuntuva eivätkä pääomatulot toisin sanoen leikanneet sitä. ""Jos olisin palkkatöissä, niin sopeuttamiseläkkeen osuus laskisi automaattisesti"", Lindén totesi MTV:lle. Herää kysymys, arvoisa puhemies, että mikä motivaatio kenelläkään on ottaa töitä vastaan, jos saa ilmankin 70 000 euroa vuodessa ja vielä 12 000 euroa pääomatuloina päälle. Sokea Reettakin näkee, että sopeutumiseläkkeen kohdalla ei toteudu oikeus eikä kohtuus. Ihmisiä käytännössä sopeutetaan uuninpankolle, ei anneta motivaatiota ottaa työtä vastaan. Kiitän edustaja Lehtoa tästä lakialoitteesta ja siitä keskustelusta, jota se toivottavasti herättää. Ei ole oikein, että joku saa sellaisia etuja, mitkä eivät todellakaan ole oikeus ja kohtuus, ja muulle kansalle sanotaan, että teiltä pitää leikata. Kaikkien — toistan: kaikkien — täytyy osallistua niihin taloustalkoisiin, mitä tämä hallitus sinänsä aivan oikeutetusti on esittänyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+6.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-04-27T17:22:40,2016-04-27T17:24:26,Tarkistettu,1.1 2016_44_93,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Rohkenen olettaa, että kansanedustajien sopeutumiseläke on kansan moraalikäsityksen vastainen järjestelmä. Siinä ei oteta huomioon muun muassa pääomatuloja, ja ehtona on vain kahden vaalikauden mittainen kansanedustajan ura. Monet sopeutumiseläkkeen saajat ovat lisäksi työkykyisiä ja työikäisiä. Sopeutumiseläkkeestä on myös tullut vakiintunut lisätulonlähde monille ex-kansanedustajille. Kuten lakialoitteessa todetaan, sopeutumiseläke on tarkoitettu väliaikaiseksi tulonlähteeksi ex-kansanedustajille, jotka eivät työllisty työmarkkinoilla edustajakautensa jälkeen, ei pysyväksi lisäansioksi. Ei ole oikein, että pienituloisten työntekijöiden ja eläkeläisten toimeentulosta tingitään ja samanaikaisesti ex-kansanedustajille maksetaan suhteellisen muhkeaa sopeuttamiseläkettä jo kymmeniä vuosia ennen varsinaista eläkeikää. Arvoisa puhemies! Nykyisiin kansanedustajiin sovellettava sopeutumisraha on huomattavasti parempi ja oikeudenmukaisempi järjestelmä. Sopeutumiseläkettä nauttivien ex-edustajien tulisikin siirtyä sopeutumisrahan piiriin. Tämä lisäisi kansalaisten luottamusta koko kansanedustuslaitokseen. Kannatan lämpimästi edustaja Lehdon lakialoitetta kansanedustajan eläkkeen ja sopeutumisrahan muuttamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-04-27T17:24:27,2016-04-27T17:25:54,Tarkistettu,1.1 2016_44_94,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pienenä huomiona tästä edustaja Lehdon lakialoitteesta: Kun tässä todetaan, että sopeutumisrahaa koskevia säännöksiä sovelletaan uusiin, ensimmäisen kauden kansanedustajiin, joiden edustajantoimi on alkanut 1.3.2011 jälkeen, niin tämä kyllä koskee tosiaan myös meitä toisen kauden kansanedustajia, jotka ovat aloittaneet vuoden 2011 vaalien jälkeen. Meitähän koskee tämä sopeutumisrahalainsäädäntö, joka tarjoaa sitten esimerkiksi yhden kauden tai 3 vuotta kansanedustajana työskennelleelle ja sitten pois jäävälle tai tippuvalle edustajalle noin 1 700 euron bruttotulon vuoden ajan. Eli varsin maltillinen työttömyysturva on meillä uusilla kansanedustajilla. Mutta sen sijaan tilanne on todella se, että tuo eduskunta, joka toimi ennen viime vaalikautta, ja ne kansanedustajat, jotka silloin toimivat, järjestivät asian niin, että leikattiin näiltä uusilta edustajilta mutta jätettiin sitten itsellä se etuus koskematta. Se kyllä oli aika ruman näköistä siinä mielessä, että mielestäni kyllä olisi kannattanut tehdä se laki niin, että olisi sitten myös itseltä leikattu se etuus. Se olisi ollut ryhdikästä ja tasapuolista kaikille ja tasapuolista tietenkin suhteessa Suomen kaikkiin kansalaisiin, koska tämä sopeutumiseläke on aivan kohtuuton, niin kuin nyt nähtiin ja kuultiin, että siellä usean kymmenen tuhannenkin euron pääomatuloja nauttivat henkilöt sitten saavat vielä usean tuhannen euron kuukausittaisen tulon loppuelämänsä ajan täältä eduskunnasta ja Valtiokonttorilta. Ei se kyllä ihan oikein ole. Tosiaan on vedottu siihen, että tätä muutosta ei tehty silloin 2010 valtiopäiville sen takia, että ikään kuin ei haluttu takautuvasti puuttua etuuksiin, mutta se olisi voitu tehdä. Asiaa ei käytetty edes perustuslakivaliokunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+6.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-04-27T17:25:54,2016-04-27T17:28:07,Tarkistettu,1.1 2016_44_95,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lehdon ja muiden laatima lakialoite koskee tosiaan kansanedustajien saamaa sopeutumiseläkettä. Kuten täällä on todettu, ennen vuotta 2011 kansanedustajiksi tulleet ja vähintään 7 vuotta edustajantoimea hoitaneet henkilöt voivat saada kansanedustajauran päättymisen jälkeen tätä sopeutumiseläkettä jopa vuosikymmenien ajan, eläköitymiseensäkin asti. Tätä sopeutumiseläkettä eivät myöskään alenna henkilön saamat pääomatulot. Mainitun kaltainen sopeutumiseläke näyttäytyy kieltämättä varsin erikoisena tänä aikana, jolloin kansalaisten eläkeikää nostetaan ja etuuksiakin pakon edessä joudutaan leikkaamaan. Ja kuten edustaja Lehdon lakialoitteessa todetaan, on sopeutumiseläkkeen alkuperäinen tarkoitus ollut toimia väliaikaisena tulonlähteenä eduskunnasta putoavalle henkilölle ennen uuden työpaikan löytämistä, mutta nyt se kuitenkin näyttää pikemminkin toimivan lähinnä esteenä työllistymiselle, koska sopeutumiseläkkeen taso on lähellä suomalaisten keskipalkkaa ja selvästi yli mediaanitulon. Tähänhän myös edustaja Elo äsken värikkäin sanakääntein viittasi, että se lähinnä kannustaa jäämään uuninpankolle lepäilemään. Lakia on tosiaan aiemmin korjattu jo siten, että ensimmäisen kerran vuoden 2011 vaaleissa tai niiden jälkeen valittu kansanedustaja ei ole eduskuntatyönsä päättymisen jälkeen enää oikeutettu tähän sopeutumiseläkkeeseen vaan ainoastaan ajallisesti varsin rajattuun ja matalatasoiseen sopeutumisrahaan. Tämä matala sopeutumisraha vastaa olennaisilta osiltaan ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tarkoitusta, ja siihen vaikuttavat myös ansio- ja pääomatulot. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Lehdon tekemää lakialoitetta. Olen itsekin sen allekirjoittanut ja toivon koko eduskunnan suhtautuvan siihen hyvin vakavasti näinä taloudellisesti vaikeina aikoina ja näyttävän esimerkkiä kansalaisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-04-27T17:28:07,2016-04-27T17:30:19,Tarkistettu,1.1 2016_44_96,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä muistuttaa siitä keskustelusta, jota on tämän vaalikauden aikana käyty paljon, eli niin sanotusta hyväntekeväisyydestä. On esitetty erilaisia vetoomuksia, että kansanedustajien pitää näyttää esimerkkiä, ja nyt on kyllä pakko nostaa kissa pöydälle, että nämä tällaiset vetoomukset olisivat paljon uskottavampia sen jälkeen, mikäli tämä sali kykenisi tekemään päätöksen kansanedustajan sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamisesta ja siitä, että siirretään kaikki ex-kansanedustajat ja kaikki nykyisetkin kansanedustajat tämän sopeutumisrahalainsäädännön piiriin. Se on todellakin näin, että tämä on se suurin epäkohta, mikä meillä on koko eläkejärjestelmässä ja ylipäätään siinä, miten esimerkiksi tämä sali toimii. Tässä suhteessa toivon, että seuraavat vetoomukset, mitä esitetään kansanedustajien toimesta ja näin poispäin, koskisivat tätä järjestelmää, eli käynnistetään lainsäädäntömuutos tämän osalta. Siinä sitten nähdään, kenellä on sitä kanttia ja kykyä asettua toisten asemaan. Itse tosiaan tein tällaisen samansisältöisen lakialoitteen kuin edustaja Lehto viime vaalikaudella. Silloin asia ei edennyt, mutta kun nyt uudistetaan tämä sama lakialoite, niin toivottavasti tällä kertaa tähän tartutaan, sillä ajat ovat entistä niukemmat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+6.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-04-27T17:30:19,2016-04-27T17:31:57,Tarkistettu,1.1 2016_44_97,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Pentti,Oinonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2016 vp,"Rouva puhemies! Pidän edustaja Lehdon tekemää lakiesitystä kannatettavana ja etenkin siitä näkökulmasta, kun viime päivinä on ollut hyvinkin paljon yleisökeskustelua tämän asian tiimoilta ja siellä on kovastikin kritisoitu sitä, että hyväpalkkaiset kansanedustajat jäävät sitten vuosikausiksi oikeastaan yhtä hyvälle eläkkeelle. Kyllä ymmärrän täysin kansan närkästymisen tästä näkökulmasta ja toivon, että eduskunnassa nyt käytäisiin uudelleen keskustelu tästä, miten tätä eläkejärjestelmää jatketaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p936,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+6.aspx,fi,Pentti Oinonen,936,2016-04-27T17:31:58,2016-04-27T17:32:37,Tarkistettu,1.1 2016_44_98,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän kaikkia lakialoitteen allekirjoittaneita sekä täällä lähetekeskusteluun osallistuneita hyvistä puheenvuoroista. Ja kun katsotaan, keitä täällä on ollut puhumassa ja istumassa, niin voidaan jälleen todeta, että perussuomalaiset puolustavat oikeudenmukaisuutta. Täytyy muistuttaa kaikkia, että me olemme kansan edustajia, emme kansanedustajien edustajia. Toivonkin, että tämä lakialoite etenee ja laki astuisi voimaan 1.1.2017.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+6.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-04-27T17:32:41,2016-04-27T17:33:17,Tarkistettu,1.1 2016_44_99,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi omakoti- ja pientalojen kuntotarkastajien pätevyydestä>>>Lakialoite LA 19/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_44_100,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Pentti,Oinonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi omakoti- ja pientalojen kuntotarkastajien pätevyydestä>>>Lakialoite LA 19/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteeni laiksi omakoti- ja pientalojen kuntotarkastajien ammattipätevyydestä muuten on ollut täällä eduskunnassa tarkastusvaliokunnan käsittelyssä jo vuonna 2013, mutta se kaatui sitten perustuslaillisiin ongelmiin, ja minä olen yrittänyt tässä lakialoitteessani siitä poistaa juuri näitä epäkohtia. Omakotitalon, pientalon ja asuinkiinteistön kuntotarkastuksilla pyritään kiinnittämään pientalojen omistajien ja erityisesti kiinteistön kauppatilanteessa myyjinä ja ostajina olevien yksityishenkilöiden huomiota kaupan kohteena olevan rakennuksen kuntoon. Kuntotarkastus parantaa mahdollisuuksia rakennuksen asianmukaiseen kunnossapitoon elinkaariajattelun mukaisesti ja kiinteistökaupan tekoon siten, että kaupan molemmilla osapuolilla on oikeat ja riittävät tiedot kaupan kohteen kunnosta. Tarkoituksena on säätää uusi laki, jolla säännellään kuntotarkastusten tekemistä pientaloihin laatimalla tarkastajille pätevyysvaatimukset, pakollinen rekisteröinti sekä vahingonkorvausvastuu sekä tarkastuksen tilaajalle että tämän vastapuolelle. Tällä hetkellähän on niin, että minkäännäköistä koulutusta kuntotarkastajilla ei välttämättä tarvitse olla ja sinne pääsee oikeastaan menemään kuka vain. Tavoitteena on, että kuntotarkastusten laatu kohenee ja kuntotarkastuksesta tulee nykyistä hyödyllisempi keino kiinteistön kunnon selvittämiseksi kiinteistön myyjälle ja ostajalle eli molemminpuolinen hyöty. Tarkoituksena on, että kuntotarkastusraporttien luettavuus ja informatiivisuus paranevat. Kiinteistökaupan tekijöiden tiedostaessa kiinteistön kunnon aiempaa paremmin kiinteistökauppariidat vähenevät. Rakennuksen kunnon ja mahdollisten vaurioiden huolellinen selvittäminen ennen kauppaa vähentää altistumista mahdollisille mikrobivaurioille ja niistä aiheutuville terveyshaitoille. Tämä säästää terveydenhuoltomenoja ja vähentää sairauspoissaoloja. Tarkastusvaliokunnan mietinnössä 2013, josta jo mainitsin, todetaan, että merkittävien kosteus- ja homevaurioiden terveyshaittavaikutukset olivat jo silloin 2013 hometutkimuksen mukaan 450 miljoonaa euroa vuodessa. Nämä hometalothan ovat vain lisääntyneet, kun aikaa menee eteenpäin. Mikäli tavoite asunto- ja kiinteistökauppaan liittyvien riitojen vähentämisestä toteutuu, tämä säästää oikeuslaitoksen ja kuluttajaviranomaisten resursseja. Jotta voisi jatkossa suorittaa kuntotarkastuksia, nykyisten kuntotarkastajien tulisi hankkia uusi pätevyys. Uudenlaisen pätevyyden ja auktorisoinnin omaavista kuntotarkastajista voi ainakin aluksi olla pulaa, ennen kuin tarvittavaa koulutusta ja sen jälkeen auktorisoituja tarkastajia on riittävästi. Järjestelmässä voi olla siirtymäaika, joka helpottaa tarkastajien kouluttautumista. Uudenlaisen kuntotarkastuksen tekemisestä pitäisi olla riittävästi koulutusta eri puolilla maata. Tämä edellyttää, että koulutusta järjestävät tahot lähtevät mukaan hankkeeseen ja saatavilla on riittävästi päteviä kouluttajia ja kohtuuhintaista koulutusta. Kuntotarkastajien koulutuksen maksavat siihen osallistuvat kuntotarkastajat itse. Nykyistä perusteellisempi kuntotarkastus nostaa todennäköisesti kuntotarkastuksen hintaa ainakin jonkun verran. Kustannuksia tulee kuitenkin verrata kiinteistön hintaan tai kiinteistöstä riitelemisen hintaan. Suhteessa niihin kuntotarkastuksen hinta ei missään tapauksessa ole liiallinen. Kuntotarkastus edistää kiinteistön omistajan, myyjän ja ostajan tietoa rakennuksen kunnosta. Se antaa välineen kiinteistön suunnitelmalliseen kunnossapitoon ja korjaamiseen ja sitä kautta vähentää rakennusten korjausvelkaa. Ajoissa korjaaminen vähentää korjauskustannuksia. Kiinteistön kunnon selvittäminen perusteellisesti, raportointi selkeästi ja kiinteistön kunnon sisäistäminen ennen kauppaa vähentävät kaupan jälkeisiä riidan aiheita ja vähentävät kiinteistökauppariitoja. Jos riitoja ennaltaehkäistään, asuntokaupan osapuolet säästävät oikeudenkäyntikuluja jopa kymmeniätuhansia euroja riitaa kohden. Rakennuksen kunnon ja mahdollisten vaurioiden huolellinen selvittäminen ennen kauppaa vähentää altistumista mahdollisille mikrobivaurioille ja niistä aiheutuville terveyshaitoille. Kosteus- ja mikrobivaurioiden ja niihin liittyvien erilaisten ongelmien ennaltaehkäiseminen vaatii asennemuutosta sekä tietoa kiinteistöjen kunnossapidosta. Kiinteistöjen kunnon tiedostamisella ja suunnitelmallisella kunnossapidolla on mahdollista saada aikaan sisäilmastoltaan hyviä rakennuksia. Kun sisäilmastosta ei aiheudu riskejä ihmisen terveydelle, sairastavuus vähenee. Arvioidaan, että kuntotarkastuksia tullaan tekemään noin 10 000 kappaletta vuosittain. Kuntotarkastusten tekeminen saa aikaan noin 120 henkilötyövuoden työllisyysvaikutuksen. Asuntokaupan pätevöityneitä kuntotarkastajia on ollut elokuussa 2012 noin 200 kappaletta. Arvoisa rouva puhemies! Toivon valiokunnalta myönteistä suhtautumista lakialoitteeseen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p936,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+7.aspx,fi,Pentti Oinonen,936,2016-04-27T17:33:30,2016-04-27T17:39:18,Tarkistettu,1.1 2016_44_101,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi omakoti- ja pientalojen kuntotarkastajien pätevyydestä>>>Lakialoite LA 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Oinosen lakialoite omakoti- ja pientalojen kuntotarkastajien pätevyydestä on todella kannatettava. Päämääränä aloitteessa on, että kuntotarkastusraporttien luotettavuus mattimeikäläisille paranee, mistä hyötyvät niin asunnon myyjä kuin ostajakin. Aloitteen hyödyt ovat selkeät. Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamat terveyshaitat vähenevät, ja kiinteistökaupoista nostettujen oikeusjuttujen määrä vähenee. Näin myös yhteiskunnan varoja säästyy miljoonien edestä. Lisäksi kiinteistökauppa saattaisi vilkastua, kun myyjän ja ostajan välinen luottamus vahvistuisi selkokielisten kuntoraporttien myötä. Lakialoitteen vaikutukset on hyvin punnittu, eikä kiinteistökauppa tule pitkällä tähtäimellä aloitteesta kärsimään. Myös siirtymäaika kuntotarkastajien kouluttamisessa helpottaisi uudenlaisen koulutuksen järjestämistä. Homeongelmia on valitettavasti myös monissa päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla tänä päivänä. Edustaja Oinosen lakialoite on kuitenkin yksi askel homeongelmien vähentämiseen. Kannatan sitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-04-27T17:39:21,2016-04-27T17:40:38,Tarkistettu,1.1 2016_44_102,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi omakoti- ja pientalojen kuntotarkastajien pätevyydestä>>>Lakialoite LA 19/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maankäyttö- ja rakennuslain 109 §:n mukaan rakennushankkeisiin ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen. Oleellinen muutos tapahtui, kun rakennuslaki 1990-luvun vaihteessa muuttui maankäyttö- ja rakennuslaiksi ja moni pykälä muuttui lähes täydellisesti. Vanhan lain perusteella valvontaviranomaisilla, suunnittelijoilla ja vastaavalla työnjohtajalla oli vastuuta huomattavasti enemmän kuin nyt ja laiminlyönnistä seurasi sanktioita. Nykyisen lain perusteella vastuu on pääasiassa rakennushankkeeseen ryhtyvällä, oli kokemusta rakentamisesta tai ei, kuten alussa lukemani lakiteksti kertoi. Käsittääkseni moni home- ja kosteusongelma liittyy nimenomaan huonoon rakennusvalvontaan. Esimerkkejä huonon rakennusvalvonnan seurauksista on paljon. Pahinta on, ettei kukaan ole vastuussa virheistä, ja tästä seuraa, että esitetylle pätevälle kuntotarkastajalle on tilausta. Tarkoituksenahan on parantaa mahdollisuuksia rakennuksen asianmukaiseen kunnossapitoon elinkaariajattelun mukaisesti ja kiinteistökaupan tekoon siten, että kaupan molemmilla osapuolilla on oikeat, riittävät tiedot kaupan kohteen kunnosta, kuten aloitteessakin todetaan, eli tämä lakialoite on hyvinkin kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+7.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-04-27T17:40:39,2016-04-27T17:42:41,Tarkistettu,1.1 2016_44_103,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi omakoti- ja pientalojen kuntotarkastajien pätevyydestä>>>Lakialoite LA 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Oinosen lakialoitteen tavoite on tärkeä ja ajankohtainen, ja juuri tähän samaan ongelmaan myös tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt huomioita tässä perusteellisessa selvityksessä, jossa erityisesti kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamat haitat ja niitten mahdollinen ehkäisy on käsitelty. Tarkastusvaliokuntahan todellakin totesi, että pelkästään näiden kosteus- ja homevaurioiden terveyshaittavaikutukset ovat 450 miljoonan euron suuruiset vuotta kohti, puhumattakaan tietysti sitten niistä muista ongelmista ja kustannuksista, joita tämän ongelman myötä tulee. Tämä lakialoite kuntotarkastajien pätevyydestä on kyllä mielestäni sellainen, joka on syytä valiokunnassa ottaa vakavasti, ja myös tarkastusvaliokunnan mietinnön huomiot todellakin ovat samansuuntaiset. Toki täytyy se huomata, että tämä lakialoite käytännössä tarkoittaisi rakennusalalla sääntelyn lisäämistä, ja nyt kun eletään tätä normien purun aikakautta, niin voi olla, että hallituksen sisältäkään ei ehkä tälle ihan varauksetonta kannatusta tulisi. Mutta mielestäni sääntelyä tulee olla siellä, missä sitä tarvitaan, eikä kaikkea normitusta tulekaan purkaa. Sen vuoksi toivon, että tähänkin ongelmaan vakavalla mielellä paneudutaan tämän lakialoitteen myötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+7.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-27T17:42:42,2016-04-27T17:44:44,Tarkistettu,1.1 2016_44_104,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Pentti,Oinonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi omakoti- ja pientalojen kuntotarkastajien pätevyydestä>>>Lakialoite LA 19/2016 vp,"Rouva puhemies! Kun kuntotarkastaja suorittaa tarkastuksen, niin häneltä odotetaan, että hän ilmoittaa vaaran paikat selkeästi eikä toimi kenenkään pillin mukaan eli ei rakennuksen myyjän mukaan. Mitäänsanomattomat kuntotarkastusraportit ovat se suuri ongelma. Jos kuntotarkastajan raportissa lukee esimerkiksi, että talo on ikäisekseen hyvässä kunnossa, niin ei tällainen tieto avaudu kenellekään. Rakennusvirheet pitäisi selittää kuntotarkastusraportissa. Niistä kirjoitetaan usein epämääräisesti, ja tätä minä tarkoitan tällä koulutuksella. Maallikko ei välttämättä ymmärrä, mitä tarkoittaa esimerkiksi riskirakenne ja mitä vastuita siihen liittyy. Kuntotarkastajan pitää pystyä kertomaan ostajalle ja myyjälle selkeästi, mitä tarkastuksessa ilmeni. Näin he voivat sopia, kuka korjaa mitäkin. Tällä hetkellä aivan liian paljon käydään oikeustaisteluita siitä, kun kuntotarkastaja on ilmoittanut hyvinkin epämääräisesti vian kohteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p936,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+7.aspx,fi,Pentti Oinonen,936,2016-04-27T17:44:44,2016-04-27T17:45:59,Tarkistettu,1.1 2016_44_105,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi omakoti- ja pientalojen kuntotarkastajien pätevyydestä>>>Lakialoite LA 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Oinosen laatima lakialoite paneutuu asuntojen kuntotarkastuksia tekevien henkilöiden pätevyysvaatimuksiin. Nykyäänhän kuntotarkastajien koulutus ja osaaminen vaihtelevat valitettavasti varsin paljon, ja ikävä kyllä tämä näkyy myös kuntotarkastusten laadussa. Erityisesti kauppatilanteessa heikosti tehty kuntotarkastus voi johtaa siihen, ettei ostaja havaitse eikä koskaan saa tietää ostamaansa kohteeseen mahdollisesti liittyvistä puutteista. Toki myös myyjät ovat usein tietämättömiä rakennukseen liittyvistä ongelmista, eivät tietenkään aina, mutta monesti näin käy. Tämä edustaja Oinosen tekemä lakialoite lisäisi toteutuessaan kiinteistö- ja asuntokauppoihin liittyvää luottamusta ja siten ajan mittaan todennäköisesti myös asuntokauppojen lukumäärää. Samalla vähenisivät mikrobi- ja homeongelmista johtuvat terveyshaitat sekä asuntokauppoihin liittyvät riidat. Myös kiinteistöjen ylläpitosuunnitelmia olisi helpompi laatia ja toteuttaa, ja nämä kaikki seikat vähentäisivät selvästi eri tahojen kustannuksia. Siten tämä edustaja Oinosen tekemä lakialoite onkin erittäin kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+7.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-04-27T17:45:59,2016-04-27T17:47:35,Tarkistettu,1.1 2016_44_106,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi omakoti- ja pientalojen kuntotarkastajien pätevyydestä>>>Lakialoite LA 19/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ensinnäkin edustaja Oinoselle erittäin pitkästä ja perustellusta lakialoitteesta, joka puuttuu kyllä todella oleelliseen ongelmaan, joka meillä tässä maassa on. Useat ihmiset kärsivät sisäilmaongelmista, homevaurioista, ja on aivan selvää, että kun näiden laadittujen raporttien laadussa on paljon vaihteluita, niin se voi aiheuttaa sitten erilaisia ongelmia. Toisaalta jaan tämän saman huolen, jonka edustaja Räsänenkin, että on hivenen ongelmallista se, että tämä olisi tuomassa nyt uuden normin rakennusalalle, mutta koska asia on tärkeä, niin näen kyllä erittäin tarpeellisena, että tämä käydään tarkasti valiokunnassa läpi ja pohditaan, mitä tälle voitaisiin tehdä ja olisiko esimerkiksi sitten mahdollista, että uusien pätevyysvaatimusten luomisen sijasta otettaisiin joku olemassa oleva koulutus, joka hyväksyttäisiin tällaiselle raportin laatijalle, eli se määriteltäisiin lainsäädännössä, minkälainen koulutus henkilöllä, joka kuntotarkastusraportteja laatii, tulee olla. Itse pidän kyllä sitä hyvänä, että näitten raporttien sisällöstä säädellään tarkemmin, että ne ovat sitten keskenään täsmälleen samanlaisia ja vertailukelpoisia asiakirjoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+7.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-04-27T17:47:36,2016-04-27T17:48:54,Tarkistettu,1.1 2016_44_107,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_44_108,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa esitetään, että lakiin ehdokkaan vaalirahoituksesta lisätään vaalikohtainen maksettua mainontaa koskeva kampanjakatto, joka olisi kunnallisvaaleissa 10 000 euroa, eduskuntavaaleissa 50 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 80 000 euroa. Tämä aloite pohjautuu hyvin pitkälti hallituksen vuonna 2009 asettaman erillisen parlamentaarisen vaali- ja puoluerahoituskomitean ehdotukseen. Tuossa komiteanmietinnössä vuodelta 2009 esitettiin, että lakiin ehdokkaan vaalirahoituksesta lisättäisiin vaalikohtainen maksettua mainontaa koskeva kampanjakatto, joka olisi juuri nuo luettelemani summat eli kunnallisvaaleissa 10 000 euroa, eduskuntavaaleissa 50 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 80 000 euroa. Laissa ehdokkaan vaalirahoituksesta todetaan näin: ""Lain tarkoituksena on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua"". No, tämä lain tarkoitus kampanjoiden kulujen kasvun rajoittamisesta ei ole toteutunut, sillä ehdokkaiden toteutuneet kampanjakulut ovat jatkaneet kasvuaan viime vaaleissa. Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksessa 2015 vaalirahoituksen valvonnasta — siis vuoden 2015 eduskuntavaaleissa — todetaan, että kampanjoiden keskimääräiset kulut kasvoivat 5 283 euroa verrattuna vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ja tuota kasvua oli yhteensä noin 1 200 000 euroa. Eduskunnan talousvaliokunta on ottanut kantaa kampanjakulujen kasvuun aivan hiljattain mietinnössään Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksesta eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Tässä talousvaliokunnan mietinnössä todetaan, että tulee kiinnittää huomiota eduskuntavaalien kampanjakulujen kasvuun, ja valiokunta toteaa mietinnössään, että voimassa olevalla lainsäädännöllä ei ole kyetty hillitsemään kampanjakulujen kasvua. Sen vuoksi, arvoisa puhemies, olen tämän lakialoitteen tehnyt. Kampanjakaton asettaminen hillitsisi kampanjakulujen kasvua ja näin parantaisi ehdokkaiden mahdollisuuksia osallistua eri vaaleihin, kun tiedossa olisi, että kampanjakulut joka tapauksessa pysyisivät kohtuullisina.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+8.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-27T17:49:08,2016-04-27T17:52:43,Tarkistettu,1.1 2016_44_109,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lakialoite on hyvä, vaikkakin itse asettaisin näitä kampanjakattoja vieläkin alemmaksi. Jos ajatellaan, että 10 000 euroa kunnallisvaaleissa ja 50 000 euroa eduskuntavaaleissa, niin eivät kaikki siltikään tasavertaisesti pysty olemaan ehdokkaana. Moni pienipalkkainen perheellinen ei pysty montaa sataa repimään kunnallisvaaleissakaan, ja jos sinä haluat eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi, niin pitää päästä kunnallisvaaleissa läpi, ja sinä joudut sinne satsaamaan rahaa, ja kun sitten seuraavaksi on eduskuntavaalit, niin on tuo 50 000:kin aika paljon yksiin vaaleihin, että oltaisiin kaikki tasavertaisia. Tätä on varmaan aika vaikea valvoakin: Sinä et käytä välttämättä rahaa, vaan saat tutuilta käyttöön ladonseinän, mihinkä saat laittaa esitteitä, toiset eivät saa ilmaiseksi tällaisia. Eli kuinka sinä olet verkostoitunut, pystyt sitäkin kautta saamaan lisätukea, mikä ei näy ollenkaan tässä vaalirahoituksessa. Mielestäni tämän kampanjakaton pitäisi koskea kyllä ihan kaikkea, ei pelkästään mainontaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+8.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-04-27T17:52:45,2016-04-27T17:54:02,Tarkistettu,1.1 2016_44_110,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toivoisin, että vaalien alla ja vaalien välissä mentäisiin enemmän siihen suuntaan, että ehdokkaat tekisivät jalkatyötä ja tapaisivat vielä enemmän kansalaisia silmästä silmään. Vaalikulut ovat menneet jo överiksi. Kun aletaan puhua eduskuntavaaleissa, että laitetaan yli 100 000 euroa per nuppi, niin voidaan todella jo ajatella, että tämä on liikaa. Henkilökohtaisesti ajattelen niin, että tällaista ilmaista rahaa ei ole, kun otetaan ammattijärjestöiltä tai yrityksiltä vaalikampanjoihin rahaa. Pitäisi pyrkiä siihen, että jokainen hoitaa omat vaalirahoituksensa henkilökohtaisesti ja itse omista varoistaan. Tämä edustaja Räsäsen tekemä lakiehdotus on kannatettava, koska siinä mennään hyvään suuntaan siinä, että vaalirahoituskatto asetettaisiin ja silloin ihmiset, ehdokkaat, tulisivat enemmän yhtenäisesti samalle viivalle eikä olisi näitä ylilyöntejä näistä mahdottomista kuluista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-04-27T17:54:02,2016-04-27T17:55:24,Tarkistettu,1.1 2016_44_111,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Räsäsen aloite ja sen tavoite on ehdottomasti hyvä ja jalo. Itse pohdiskelen kuitenkin sitä, millä tavalla tätä kampanjakattoa sitten käytännössä valvottaisiin, mikäli meillä tällainen laki olisi. Toinen duubio liittyy siihen, antaisiko tämä laki mahdollisesti jonkun tyyppistä etua sellaisille henkilöille, joilla on läheiset suhteet esimerkiksi mediaan tai jotka saavat, kuten edustaja Lehto mainitsi, tukea, näitä ilmaisia ladonseiniä ja esitteitä, eli antaisiko tämä sitten tällaisille henkilöille etulyöntiaseman suhteessa niihin, jotka joutuvat kampanjoimaan aivan raharahalla. Pohdin tätä tasa-arvoisuusnäkökulmaa. Mutta on aivan selvää, että mikäli meillä jonkun tyyppinen kampanjakatto olisi ja mikäli meillä olisi myös keinot valvoa, että tätä myös noudatetaan, niin ehdottomasti se parantaisi ehdokkaiden mahdollisuuksia osallistua eri vaaleihin ja pitäisi kulut kohtuullisina. Olen kyllä edustaja Elomaan kanssa aivan samaa meiltä, että nyt kun aletaan liikkua jo yli 100 000 euron summissa, niin se on aikamoinen määrä laittaa vaalirahaa yksiin eduskuntavaaleihin. Eli varmasti aloite on sellainen, että sitä tulee vakavalla mielellä harkita ja pohtia aikanaan valiokunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+8.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-04-27T17:55:24,2016-04-27T17:56:55,Tarkistettu,1.1 2016_44_112,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse pitäisin kyllä tätä 50 000 euron kattoa eduskuntavaaleissa jo aika merkittävänä rajauksena, kun esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa suurin kampanja oli lähes 130 000 euroa ja muitakin varsin suuria kampanjoita käytiin, joten kyllä sillä jo saataisiin tätä oikeudenmukaisuutta lisättyä. Se on tietenkin selvää, että toki esimerkiksi meillä istuvilla kansanedustajilla — niillä meistä, jotka lähtevät seuraaviin eduskuntavaaleihin ehdolle — tai niillä, joilla on muuta medianäkyvyyttä, on aina oma etulyöntiasemansa aivan uusiin yrittäjiin verrattuna, mutta mielestäni tämä kampanjakatto toisi kuitenkin oikeudenmukaisuutta tilanteeseen. Sitten vielä täällä kysyttiin ja pohdittiin sitä, miten tätä valvottaisiin. Itse en tätä valvontapuolta pidä ongelmana, koska meillä joka tapauksessa on vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuus, ja jopa näitä ennakollisiakin ilmoituksia voidaan tehdä. Eli kyllä ehdokkaat joutuvat aika tarkasti suunnittelemaan ja pohtimaan, minkä verran ja millaista rahoitusta ja minkälaista mainontaa, minkälaisia kuluja vaalikampanjasta tulee, ja myös siitä myöhemmin raportoimaan, joten uskon, että tämä katon valvonta kyllä onnistuisi saman järjestelmän puitteissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+8.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-27T17:56:55,2016-04-27T17:58:42,Tarkistettu,1.1 2016_44_113,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2016 vp,"Arvostettu rouva puhemies! Edustaja Räsäsen lakialoite on sinänsä symbolisesti varmaan ihan hieno asia, mutta nyt perustelen asian, minkä takia tässä nyt ei ole välttämättä tarvetta tähän suuntaan edetä eduskunnassa. Ensinnäkään ei se nyt ole yksi yhteen, kuinka paljon käyttää rahaa, että tulee valituksi eduskuntaan. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa jäi ulkopuolelle useita ehdokkaita, jotka käyttivät sen yli 50 000 euroa tai jopa 100 000 euroa ja enemmänkin rahaa eivätkä päässeet lähellekään eduskuntaa. Eduskuntavaaleissa tippuu myös kansanedustajia, jotka käyttävät yli 50 000 euroa eivätkä silti pääse läpi. Elikkä tällä haluan sanoa sen, että jos äänestäjän silmissä ehdokkaalla ei ole sanomaa ja jotain missiota, mitä hän ajaa, tai uskottavuutta, niin ei sitä yksin rahalla osteta. Toisekseen se heikkous tällaisessa lainsäädännössä olisi se, että jos joku haluaa omalla rahalla pyrkiä eduskuntaan, niin miksei sitä hänelle suotaisi. Jos hän haluaa siihen laittaa rahaa — nimenomaan puhun nyt omasta rahasta, en lahjoituksena saadusta tai jostain ammattijärjestön saamasta rahasta — niin sen soisin hänelle. Täytyy muistaa myös se, että eduskuntavaaleissa ja muissakin vaaleissa hyvin vahvoilla ovat ne ehdokkaat, jotka ovat jonkunnäköisen tempun tehneet julkisuudessa aikaisemmin tai jonkun urheilusuorituksen. Heillä on sitten valtava ylilyöntiasema muihin ehdokkaisiin nähden, jos he pääsevät tavallaan julkisuuteen ilman rahaa. Arvoisa puhemies! Tärkeämpää olisi eduskunnassa keskustella tästä asiasta syvemmin siltä näkökannalta, kuinka tämä avoimuus lisääntyisi. Nyt täällä on ihan lyhyen ajan sisällä, tämän vuoden aikana, puhuttu kaksi kertaa erilaisissa lähetekeskusteluissa vaalirahoituksesta, ja silti ei minkäännäköistä signaalia ole tullut meidän hallitukselta siitä, lähdetäänkö muuttamaan lakia siihen, että esimerkiksi kaikki ehdokkaat, jotka ovat kunta- tai eduskuntavaaleissa ehdokkaina, julkaisisivat ne rahoituslähteensä, vaikka eivät tulisi valituiksi. Me tiedämme, että esimerkiksi kuntavaaleissa on hyvin paljon luottamuspaikkoja niille henkilöille, jotka eivät pääse valtuustoon saakka, ja kuitenkaan heidän ei tarvitse kertoa lainkaan, mistä he saavat rahansa — ei siitäkään huolimatta, vaikka pääsisivät puheenjohtajaksi vaikkapa kaupunkisuunnittelulautakuntaan ja vaikuttamaan keskeisesti yrittäjien intresseihin. Arvoisa puhemies! Toivon, että tämän hallituskauden aikana vielä tämä luottamushenkilöiden rahoituksen avoimuus lisääntyisi. Ja yksi asia, jos me haluaisimme parantaa jollakin tavalla myös näiden muiden henkilöitten mahdollisuutta päästä valituksi, joilla ei ole siihen lähtökohtaisesti samanlaisia taloudellisia varoja kuin monella muulla, olisi antaa vaikka verovähennysoikeus tähän kampanjointiin käytettyihin varoihin johonkin määrättyyn summaan saakka. Silloin sitä omaa rahaa (Puhemies koputtaa) käytettäisiin helpommin eikä ruvettaisi kikkailemaan erilaisten ammattijärjestöjen (Puhemies koputtaa) työajan saamisilla ja joillain muilla panoksilla, joita ei ilmoiteta minnekään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-04-27T17:58:43,2016-04-27T18:01:37,Tarkistettu,1.1 2016_44_114,44/2016,2016-04-27,14.00,18.04,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut esiin ihan hyviä ja pohtimisen arvoisia näkökulmia. Haluan itse vielä lisätä sen, että kampanjakatto kunnallisvaaleissa kohtelisi kyllä jonkin verran eriarvoisesti eri kunnissa olevia ehdokkaita. On varmasti aivan eri asia kampanjoida Helsingissä kuin vaikkapa Lopella kunnallisvaaleissa, eri tavalla sitä rahaa tarvitaan. Mutta se, minkä takia näihin summiin päädyin, oli ihan yksinkertaisesti parlamentaarinen vaali- ja puoluerahoituskomitea, joka päätyi näihin summiin. Muistutan myös, että meillä on mahdollisesti jatkossa tulossa myös maakuntavaalit, jotka nekin sitten syövät kampanjakuluja ja vaativat rahoitusta. Mikäli tällainen kampanjakattojärjestelmä perustettaisiin, niin mielestäni olisi johdonmukaista ulottaa se myös näihin maakuntavaaleihin. Presidentinvaaleista haluan vielä todeta, että niihin osallistuu huomattavasti vähemmän ehdokkaita ja ne luonteeltaan eroavat hyvin paljon muista vaaleista, joten en pidä kampanjakaton asettamista presidentinvaaleihin tarpeellisena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2016+8.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-27T18:01:38,2016-04-27T18:03:05,Tarkistettu,1.1 2016_45_1,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_45_2,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,Edustaja Lindtman.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_45_3,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tiistaina tässä salissa käytiin kansanedustajien aloitteesta tärkeä keskustelu veroparatiiseja ja verovälttelyä koskien. Keskustelu on erittäin ajankohtainen. Panama-paperit ovat paljastaneet eliitin keskuudessa rehottavan moraalisen rappion verojen välttelyssä. Keskustelun kuluessa kansanedustaja Timo Harakka nosti esiin tärkeän kysymyksen, korkovähennyssäädökset, joihin jäi kiinteistöyhtiöiden osalta porsaanreikä. Tässä yhteydessä edustaja Harakka totesi, että ministeri Toivakkahan todisti sen olemassaolon perustamalla kiinteistösijoitusyhtiön Belgiaan. Ministeri Toivakka tässä keskustelussa kiisti olleensa mukana kiinteistöyhtiössä ja totesi, että hän ei ole ollut minkäänlaisissa järjestelyissä mukana. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että edustaja Harakan tiedot pitävät paikkansa. Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeri Toivakalta: miten haluatte tänään kommentoida asiaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-28T16:07:49,2016-04-28T16:09:05,Tarkistettu,1.1 2016_45_4,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa-  ja  kehitysministeri,KOK, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin kävimme tärkeästä asiasta keskustelua, ja tuossa keskustelun kuluessa kerroin sen asian, että vuonna 2007 perheyhtiö perusti holdingyhtiön, jossa itse olin hallituksen jäsenenä. Mutta se, mitä tuossa keskustelussa tai itse asiassa omassa puheenvuorossani halusin tuolloin kertoa, on se, että en ollut missään vaiheessa operatiivisessa toiminnassa mukana, en tekemässä päätöksiä tämän yhtiön perustamisesta. Mutta se, mitä haluan tässä vaiheessa nyt teille kertoa, arvoisa edustaja ja kaikki kansanedustajakollegani, on, että ymmärrän toki sen, että ollessani yhtiön hallituksessa jäsenenä kannan kokonaisvastuuta yhtiön toiminnasta, mutta tässä operatiivisessa päätöksessä liittyen tämän yhtiön perustamiseen en ole ollut mukana. Siitä tämä puheenvuoroni, jonka tiistaina täällä salissa käytin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-04-28T16:09:05,2016-04-28T16:10:10,Tarkistettu,1.1 2016_45_5,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_45_6,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä oli todellakin tärkeä keskustelu, joka tässä käytiin. Verovälttelyn kitkeminen on tärkeä asia, ja on erityisen tärkeää, että kaikki tekevät tässä oman osansa. On tärkeää isänmaan edun kannalta, että hallitus on aktiivinen tässä asiassa, ja erityisen tärkeää, että yksittäiset ministerit omalla esimerkillään osoittavat, että puheet ja teot ovat yhtä. Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä vielä kerran ministeri Toivakalta, että nyt kun on käynyt ilmi, että se, mitä täällä tiistaina edustaja Harakka totesi, pitää paikkansa, että te olitte hallituksen jäsenenä tässä yhtiössä, kun tämä yhtiö perustettiin, niin onko jotain, mitä haluatte sanoa eduskunnalle, ja onko jotain, mitä haluatte sanoa edustaja Harakalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-04-28T16:10:15,2016-04-28T16:11:18,Tarkistettu,1.1 2016_45_7,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa-  ja  kehitysministeri,KOK, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Tässä yhteydessä haluan ensinnäkin sanoa sen, kuten olen edustaja Harakalle jo aikaisemmin sanonut, että minä pyydän anteeksi ja pyydän koko eduskunnalta anteeksi sopimatonta kielenkäyttöäni täällä eduskunnassa tässä puheenvuorossani. Haluan myös kertoa sen, että olen pahoillani ja pyydän anteeksi sitä, että puheestani on moni saanut väärän käsityksen siitä, mikä on roolini tässä yhtiössä, joka perustettiin, ja ylipäätänsä yrityksessä. Mutta sen haluan myös sanoa, että operatiivisessa toiminnassa, kuten silloin sanoin, en ole ollut mukana vuoden 2005 jälkeen, jolloin lopetimme kauppiaana. Siinä mielessä tässä päätöksenteossa en ole mukana, mutta haluan vilpittömästi pyytää anteeksi, kuten äsken asian ilmaisin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-04-28T16:11:18,2016-04-28T16:12:10,Tarkistettu,1.1 2016_45_8,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa, että ministeri Toivakka on valmis pyytämään anteeksi eduskunnan edessä sekä käytöstään että asiasisältöään. Se on hyvä asia. Kuitenkin haluaisin täsmentää nyt, arvoisa ministeri, teidän puhettanne. Haluaisin kuulla vielä tarkemmin tuosta osakeyhtiöstä, että olenko ymmärtänyt nyt oikein, että te olette ollut osakeyhtiön hallituksen jäsen ja että teidän olisi pitänyt olla ainakin tietoinen siitä, jos ette ole päätökseen osallistunut, että tämmöinen yhtiö on perustettu. Tämän haluaisin tietää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-04-28T16:12:12,2016-04-28T16:12:52,Tarkistettu,1.1 2016_45_9,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa-  ja  kehitysministeri,KOK, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen siis ollut tämän yhtiön hallituksen jäsen vuoteen 2008 saakka. Yhtiö perustettiin 2007. Yhtiön perustaminen liittyy operatiiviseen toimintavaltaan. Tätä operatiivista toimintavaltaa käytti yhtiön toimitusjohtaja, ja itse en ole ollut missään vaiheessa tämän yhtiön operatiivisessa toiminnassa tai päätöksenteossa mukana, en sen vuoden 2005 jälkeen, jolloin lopetimme kauppiaana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-04-28T16:12:53,2016-04-28T16:13:28,Tarkistettu,1.1 2016_45_10,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Panaman paljastukset kertovat karua kieltä veroparatiisien ja veronkierron suuruusluokasta kansainvälisessä järjestelmässä. Valitettavasti tämä ilmiö on ulottanut lonkeronsa Suomeen asti. Viime päivinä olemme saaneet kuulla paitsi suomalaisten yhtiöiden veroparatiisiyhteyksistä myös kansalaisten osalta tästä menettelystä. Monesti tätä toimintaa harjoitetaan tytäryhtiöiden eli holdingyhtiöiden kautta, joilla ei ole juurikaan työntekijöitä tai varsinaista liiketoimintaa. On selvää, että veroparatiisien vastainen taistelu ei ole helpoin mahdollinen tehtävä. Yhtä selvää on, että taistelu kannattaa ja siinä pärjätään, jos poliittista tahtoa on. Onko sitä vai eikö sitä ole? Nyt, kun koko maailma ja Eurooppa on herännyt tähän epäkohtaan ja on momentum, aika toimia, niin kysyn teiltä, pääministeri Sipilä, mitä aiotte tehdä veroparatiisien kitkemiseksi. Tällä toiminnalla murennetaan (Puhemies koputtaa) hyvinvointiyhteiskuntamme pohja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-04-28T16:13:30,2016-04-28T16:14:44,Tarkistettu,1.1 2016_45_11,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp," Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on useaan kertaan todettu, hallitus tekee kaikkensa tämän asian kitkemiseksi. Me voimme tehdä monella rintamalla toimia kansallisesti. Nyt meillä on menossa EU:ssa useita toimia, joihin Suomi positiivisesti vaikuttaa, mutta kyllä tämä on myöskin arvovalintakysymys sekä kansalaisilta että yhtiöiltä, miten toteutetaan sitä verotuksen pääperiaatetta, että verot maksetaan sinne, missä tulos syntyy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-28T16:14:45,2016-04-28T16:15:20,Tarkistettu,1.1 2016_45_12,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Sipilä on toivonut positiivisuutta keskustelussa, ja nostan yhden positiivisen asian alkuun esille. Teidän hallituksessanne ainakin kahdella ministerillä on kokemusta veroparatiisiyhtiöistä, ja tämä toivon mukaan helpottaa työtänne nyt, kun olette luvanneet puuttua tähän veroparatiisitoimintaan. Arvoisa rouva puhemies! Tiistaina, kun täällä keskusteltiin, ministeri Toivakka samassa noin minuutin pituisessa puheenvuorossa antoi toisaalta väärää tietoa eduskunnalle ja samassa puheenvuorossa syytti vielä kahdesti kansanedustajaa valehtelusta. Tämä on nostattanut hyvin paljon tunteita, kun tiedetään, että aikaisemminkin ministeriaitiosta on tämän hallituksen aikana annettu väärää tietoa. Kysymykseni kuuluukin, pääministeri Sipilä: miten te nyt toimillanne palautatte tavallisten ihmisten uskon politiikkaan niin, että siihen, mitä ministeri sanoo, voidaan luottaa, ettei kansalaisten tarvitse joka kerta epäillä, pitääkö se, mitä ministeriaitiossa sanotaan, paikkansa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-04-28T16:15:23,2016-04-28T16:16:35,Tarkistettu,1.1 2016_45_13,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kärjekkäässä eduskuntaväittelyssä on ainakin osittain ymmärretty väärin, mitä tässä perustamisesta päättämisessä on käytännössä tehty. Edustaja Harakka totesi, että ministeri Toivakkahan todisti sen olemassaolon perustamalla kiinteistöyhtiön Belgiaan, ja ministeri Toivakka kiistää sen, että hän olisi henkilökohtaisesti ollut sitä perustamassa. Tämä on kai nyt se asian ydin, mistä keskustelemme. Ministeri Toivakka ei ole kiistänyt missään vaiheessa, etteikö hän ole ollut tämän suomalaisen yhtiön hallituksen jäsen ja sitä kautta juridisesti vastuussa tästä kysymyksestä. Hän on tämän todennut tämän päivän keskustelun perusteella jo syksyllä, kun tämä asia aikaisemmin oli esillä. Eli minä toivon, että me kaikki pystymme käsittelemään tämänkin asian pragmaattisesti. Se on selvä asia, että sen, mitä täältä sanotaan, pitää pitää paikkansa, vaikka välillä tämä keskustelu meillä on kiivastakin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-28T16:16:36,2016-04-28T16:17:49,Tarkistettu,1.1 2016_45_14,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri on aivan oikeassa siinä, että tämä on arvovalintakysymys, ja kyllä hallituksella on erittäin kova näytön paikka, mitä tulee sen todistamiseen, että hallitus myöskin suhtautuu vakavuudella verovälttelyyn ja veroparatiiseihin. Ministerit ovat jo kahdesti puhuneet muunneltua totuutta eduskunnalle, ja molemmilla kerroilla se on liittynyt juuri verovälttelyyn. Arvoisa pääministeri Sipilä, milloin tämä hallitus aikoo ryhtyä konkreettisiin tekoihin tämän ongelman kitkemiseksi? Milloin tuotte toimenpideohjelman harmaan talouden torjumiseksi eduskuntaan, ja tuleeko se myöskin sisältämään esityksiä laillisen verovälttelyn eli aggressiivisen verosuunnittelun suitsimiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-04-28T16:17:51,2016-04-28T16:18:40,Tarkistettu,1.1 2016_45_15,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mehän kävimme hyvän keskustelun tiistaina kahdesta kokonaisuudesta, ensimmäinen harmaa talous ja toinen verovälttely, ja siinä keskustelussa me kävimme seikkaperäisesti läpi ne toimet, joita hallitus on tehnyt ja tekee. En niitä tässä vaiheessa toista, mutta harmaan talouden puolella, josta myös vastaa sisäministeri Orpo, on kuusi toimenpidettä ja sitten veron kiertämisen ja aggressiivisen verosuunnittelun kohdalla myös kuusi toimenpidettä. Tässä jälkimmäisessä — josta varmasti keskustelu jatkuu nimenomaan Panama Leaksin takia — meidän keskeisistä toimintakentistämme, joissa me tällä hetkellä olemme etunenässä, yksi on OECD ja 15 BEPS-toimenpidettä ja toinen on Euroopan unioni ja nimenomaan siinä kokonaisuudessa ATAD-direktiivi, jossa on viisi keskeistä toimenpidettä. Tässä olemme etunenässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-28T16:18:42,2016-04-28T16:19:44,Tarkistettu,1.1 2016_45_16,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp," Arvoisa puhemies! Näissä viime viikkojen ja viime kuukausien keskusteluissa on tullut se mielikuva, että tähän veroparatiisitoimintaan ollaan vasta nyt heräämässä. Muistan itse vuodelta 2009 erään huippukokouksen — finanssikriisiajoilta — jolloin käytiin syvää keskustelua siitä, millä tavalla saadaan päättymään eurooppalaisten pankkien yhteistyö niiden veroparatiisimaiden kanssa, jotka eivät suostu yhteistyöhön. Ja sen jälkeen on tehty valtavan paljon kansainvälistä yhteistyötä tämän ongelman kitkemiseksi. Oikeastaan kysyn valtiovarainministeriltä: mitkä näette nyt vielä, ikään kuin sopimattomien asioiden jälkeen, lisäaskelina, jotka pitää kyetä ottamaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-04-28T16:19:45,2016-04-28T16:20:28,Tarkistettu,1.1 2016_45_17,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin meillä on EU:ssa tällä hetkellä tammikuussa ulos tullut kokonaisuus veronkierron vastaisesta toimenpidepaketista, ja siinähän on viisi keskeistä aloitetta: 1) ehdotus verojen kiertämisen estämistä koskevaksi direktiiviksi, joka kulkee nimellä ATAD; 2) suositus verosopimukseen liittyvistä kysymyksistä; 3) ehdotus direktiiveiksi, joilla pannaan täytäntöön G20-ryhmän ja OECD:n maakohtainen raportointijärjestelmä; 4) tiedon-anto ulkoisesta strategiasta; 5) komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa esitetään tarkempi analyysi näiden aloitteiden tueksi. Toki käymme myös keskustelua tämän lisäksi vaikkapa maakohtaisista mustista listoista ja julkisesta raportoinnista, ja Suomi tulee olemaan tässä keskustelussa etunenässä. Jos ja kun pääomat tässä maailmassa ja Euroopassa liikkuvat vapaasti, se tarkoittaa myös sitä, että tietojenvaihtoa tällä saralla pitää parantaa, jotta verotuloja voidaan kerätä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-28T16:20:29,2016-04-28T16:21:35,Tarkistettu,1.1 2016_45_18,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En ollut aikonut käyttää tässä keskustelussa puheenvuoroa, sillä nämä kaksi päivää ovat olleet hyvin raskaita, mutta on pakko puuttua, koska toisin kuin pääministeri Sipilä sanoi, ministeri Toivakka ei tuossa tiistain puheessaan maininnut sitä, että hän oli tämän yhtiön hallituksen jäsen. Hän korosti silloin, että hän ei ollut operatiivisissa tehtävissä, ja hän on korostanut tätä myöskin tänään, vaikka se ei ole lainkaan olennaista tässä asiassa. Osakeyhtiölain 6 luvun 17 §:ssä rajataan toimitusjohtajan eli operatiivisen johdon valtaa. Toimitusjohtaja ei voi yksin perustaa yhtiötä, vaan siihen tarvitaan hallituksen päätös tai vähintään tietoisuus. Vain hallituksen jäsen on se, joka oikeasti perustaa yhtiön hallituksena. Näin ollen tässä koko ajan mennään epäolennaisuuteen ja siihen, että hän ei vieläkään tunnusta tässä reilusti sitä vastuuta, joka hänelle kuuluu, ja olen siitä hyvin pahoillani.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-04-28T16:21:36,2016-04-28T16:22:43,Tarkistettu,1.1 2016_45_19,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,Tästä ei kukaan löytänyt kysymystä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_45_20,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Verorikoskonnan arin paikka on hänen lompakkonsa. Tältä kannalta on äärimmäisen tärkeätä, että se rikoshyöty, joka vero- tai muulla talousrikoksella tai vaikka huumerikoksella on saatu, pystytään saamaan takaisin yhteiskunnalle. Tältä kannalta erittäin tärkeä oli se hallituksen esitys, jossa suomalaiseen oikeusjärjestelmään tuodaan rikoshyödyn takaisinsaannissa poikkeuksellisissa tilanteissa niin sanottu käännetty todistustaakka. Eli syyttäjän ei tarvitse pystyä kaikissa tilanteissa osoittamaan, mistä se omaisuus on rikolliselle tullut, vaan rikollisen pitää osoittaa, että se on laillisesti hankittu. Tämä hyväksyttiin eduskunnassa tiistaina. Valitettavasti kukaan — yksikään — opposition edustaja, joka täällä sanoo, että hallitus ei ole tehnyt mitään, ei ollut tuolloin paikalla. Kysyn ministeri Lindströmiltä: tiedättekö, milloin tämä tärkeä uudistus tulee voimaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-28T16:22:48,2016-04-28T16:23:58,Tarkistettu,1.1 2016_45_21,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Zyskowicz osuu asian ytimeen. Nimenomaan näillä käytännön toimenpiteillä päästään puuttumaan tähän. Rikoshyödyn menettäminen on iso asia. Ja ihan totta: tällä pannaan nyt sitten täytäntöön tämä EU-direktiivi tästä rikoshyödyn jäädyttämisestä ja tuomitsemisesta menetetyksi. Mutta sitten lisättiin tämä säännös tästä käännetystä todistustaakasta, ja se on erittäin merkityksellinen ennen muuta näitten talousrikosten tutkinnassa. Kuten lakivaliokunta on mietinnössään todennut, käännetyllä todistustaakalla voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin tilanteisiin, joissa ryhdytään peittelemään rikoshyödyn jälkiä ja omaisuuden alkuperää siirtämällä sitä monimutkaisten järjestelyjen avulla esimerkiksi veroparatiiseihin. Kysyitte, koska tämä tulee voimaan. Niin pian kuin mahdollista, on vastaukseni. (Ben Zyskowicz: Hyvä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-04-28T16:23:58,2016-04-28T16:24:48,Tarkistettu,1.1 2016_45_22,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin, elämme vaikeita aikoja taloudellisesti, ja se tarkoittaa sitä, että monesta joudutaan tinkimään. Tämä ulottuu niin lapsiperheisiin, eläkeläisiin kuin työttömiinkin, ja on aika kovia leikkauksia eduskunta osaltansa viime vuoden aikana ja tänä vuonnakin päättänyt. Silloin tulee tietysti iso kysymys, miten verot kootaan niin, että kaikki ovat mukana verojen maksussa — ettei käy niin, että sitten kun osa välttää, taakka muodostuu niille, jotka maksavat, entistä kohtuuttomammaksi. Ja tämähän kiinnostaa kansalaisia. Nyt olen vähän hämilläni tämän keskustelun johdosta kuunneltuani ministereiden vastauksia ja myös, pääministeri Sipilä, teidän vastaustanne: miten te suhtaudutte ministeri Toivakan lausuntoihin sekä tiistaina että tänään täällä. Siis onko tässä teidän mielestänne, pääministeri Sipilä, hallituksella aihetta ehkä kertaalleen vielä vetäytyä ja miettiä tämä hallituksen linja myös omien ministereidensä osalta suhteessa siihen, miten verojen kanssa toimitaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-04-28T16:24:50,2016-04-28T16:25:56,Tarkistettu,1.1 2016_45_23,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK, Suullinen  kysymys  ministeri  Toivakan  toiminnasta  kiinteistösijoitusyhtiössä (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ei ole kyllä mitään epäselvää, etteikö hallitus toimisi ja tekisi kaikkensa sen eteen, että verojen kertymä on niin suuri kuin mahdollista. Siinä työssä harmaan talouden torjunta ja esimerkiksi sen estäminen, että veroparatiisiyhtiöitä käytetään verojen välttelyyn, on keskiössä. Teemme kaikkemme siinä EU-tasolla ja kansallisella tasolla ja tulemme myöskin valtion omistajaohjausstrategian julkistamisessa osoittamaan sen, kuinka me teemme myöskin valtionyhtiöistä esimerkin näissä toiminnoissa. Se, mitä täällä ministeri Toivakka on sanonut tiistaina, minusta on aika tarkkaan käsitelty. Tässä on puolin ja toisin ymmärretty asiaa osin väärin, ja ministeri Toivakka on selkeästi sanonut sen, (Paavo Arhinmäki: Mikä on toinen puoli?) että hän on juridisesti vastuussa tästä päätöksestä, vaikka se ei tullut juuri tässä vastauksessa tiistaina esille. Mutta hän on kertonut sen tänään, hän on kertonut myöskin syksyllä, että hän on juridisesti vastuussa päätöksistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-28T16:25:56,2016-04-28T16:27:11,Tarkistettu,1.1 2016_45_24,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Halmeenpää.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_45_25,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston myöntämässä periaatepäätöksessä Fennovoiman ydinvoimalaitoksesta todetaan, että kuuden vuoden kuluessa periaatepäätöksen vahvistamisesta yhtiön on esitettävä joko sopimus ydinjäteyhteistyöstä nykyisten jätehuoltovelvollisten kanssa tai ympäristövaikutusten arviointiohjelma omasta loppusijoituslaitoksesta. Tuo määräaika umpeutuu kesäkuun lopussa. Posiva pitää kiinni siitä, että Olkiluodon loppusijoitustilat ovat TVO:n ja Fortumin ydinjätteille. Säteilyturvakeskus odottaa Fennovoimalta mahdollisia paikkavaihtoehtoja, ja ministeri Rehn on toistuvasti kehottanut yhtiöitä sopimaan, että jätteet päätyvät Olkiluotoon yhteen loppusijoituspaikkaan. Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Rehniltä: aiotteko toimia periaatepäätöksen kirjauksen mukaisesti vai aiotteko sallia jonkin sellaisen menettelyn, jossa Fennovoima voisi edelleen jättää auki kysymyksen siitä, sijoitetaanko ydinjätteet lopulta Olkiluotoon Posivan tiloihin vai (Puhemies koputtaa) omaan loppusijoituslaitokseen jonnekin muualle?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-04-28T16:27:19,2016-04-28T16:28:30,Tarkistettu,1.1 2016_45_26,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Totta kai hallitus noudattaa lakia ja toimimme tämän periaatepäätöksen mukaisesti. On totta, niin kuin sanoitte, että Fennovoimalla on kaksi vaihtoehtoa: kesäkuun loppuun mennessä joko solmia yhteistyösopimus jätehuoltovelvollisten kanssa tai laatia ympäristövaikutusten arviointiohjelma.  Kun hallitus tarkastelee asiaa nimenomaan yhteiskunnan kokonaisetu mittatikkuna, on selkeästi parempi, että tähän kysymykseen löytyisi ratkaisu yhteistyön kautta. Ensi sijassa kaikki Suomessa tuotettu ydinjäte voitaisiin loppusijoittaa yhteen paikkaan, jos se on vain teknisesti mahdollista ja jos tuo tila siihen riittää. Ydinenergialain mukaan valtioneuvostolla on tarvittaessa mahdollisuus myöskin pakottaa jätehuoltovelvolliset yhteistyöhön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-04-28T16:28:31,2016-04-28T16:29:38,Tarkistettu,1.1 2016_45_27,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_45_28,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että ydinjätteet päätyvät joko Eurajoen Olkiluotoon tai sitten jollekin muulle paikkakunnalle Suomessa. Jo kuntien veto-oikeuden vuoksi Fennovoima ei voi tässä vaiheessa ilmoittaa mitään paikkakuntaa sitovasti. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa ei kuitenkaan voi laatia kuvitteellisille paikkakunnille. Jätekysymys on merkittävä hankkeen taloudellisen riskin arvioinnin kannalta ja olennainen rakentamislupaharkinnassa. Lausunnot rakentamislupahakemuksesta on jätettävä tällä viikolla. Hakemuksen puutteista on esitetty arvioita juuri talouden, ydinvoimaosaamisen, turvallisuuden ja jätehuollon osalta. Fennovoima ei ole kattavasti toimittanut vaadittua teknistä dokumentaatiota Säteilyturvakeskukselle. Ministeri Rehn, aiotteko ohjeistaa ministeriönne ottamaan nämä epäkohdat vakavasti, selvittämään puutteet, ja aiotteko vaatia Fennovoimaa täydentämään rakentamislupahakemustaan viipymättä? Ja aiotteko samalla pidentää lausuntoaikaa, jotta asianosaiset ja asiantuntijatahot (Puhemies koputtaa) voivat tasapuolisesti arvioida yhtiön kykyä toteuttaa hanke?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-04-28T16:29:43,2016-04-28T16:30:53,Tarkistettu,1.1 2016_45_29,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Halmeenpäällä oli tässä itse asiassa aikamoinen patteri kysymyksiä. Pyrin vastaamaan niihin, mihin ehdin vastaamaan. Eli ensinnäkin takaraja on todellakin 30.6. mennessä joko neuvotella sopimus tai laatia ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Neuvottelut ovat tällä hetkellä käynnissä yhtäältä Posiva Oy:n ja toisaalta Fennovoima Oy:n välillä siitä, löytävätkö ne sopuratkaisun elikkä pystyvätkö solmimaan yhteisen sopimuksen ydinjätteen huollosta näiden yhtiöiden välillä. Neuvottelut ovat käynnissä, ja se on myönteistä, ja nyt on olennaista se, että tosiaankin Fennovoima toimii tämän periaatepäätöksen velvoitteiden mukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-04-28T16:30:54,2016-04-28T16:31:50,Tarkistettu,1.1 2016_45_30,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Fennovoiman kohdalla on jo monta kertaa venytetty päätösten kirjainta. Itse alkuperäistä periaatepäätöstä muutettiin, kun koko hankkeen luonne muuttui, kun saksalainen E.ON vaihtui venäläiseen Ros-atomiin. Viime kesänä, kun Fennovoima ei määräaikaan mennessä kyennyt osoittamaan vaadittavaa osuutta kotimaista tai EU-omistusta, ministeriö käytännössä antoi lisäaikaa, jotta sitten voitiin painostaa Fortumia, jotta tämä edellisen eduskunnan asettama kotimaisuusomistuskriteeri saatiin täyteen. Aikooko ministeri Rehn nyt todellakin jatkaa tätä linjaa, että Fennovoiman kohdalla venytetään lain ja päätösten kirjainta eli että venytetään niitä ehtoja, joita eduskunnan periaatepäätöksessä on asetettu ja joiden määräajat eivät oikeasti pidä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-04-28T16:31:51,2016-04-28T16:33:00,Tarkistettu,1.1 2016_45_31,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Hassin kysymys oli kyllä aika latautunut. Tässä oli monia oletuksia, jotka eivät pidä paikkaansa. Ensinnäkin Fortumia ei painostettu, ja toiseksi viime kesänä, kun tämä kysymys Fennovoima Osakeyhtiön tosiasiallisesta kotimaisesta omistusosuudesta käsiteltiin, se tehtiin nimenomaan oikeuskansleriviraston antamien oikeudellisten ohjeiden mukaisesti, täysin kirjan mukaan, ja siinä ei ole mitään sellaista, minkä pitäisi aiheuttaa mitään epäilystä asian lainomaisuudesta. Ja totta kai me noudatamme tälläkin kertaa lakia ja sitä periaatepäätöstä, minkä eduskunta on hyväksynyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-04-28T16:33:01,2016-04-28T16:33:48,Tarkistettu,1.1 2016_45_32,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos Fennovoima-hankkeen kohdalla loppusijoitus on ongelma, niin sitä on kyllä myös polttoaineen alkuperä. Ilmeisesti uraani tullaan hankkimaan Venäjältä Majakin jälleenkäsittelylaitokselta. Samassa paikassa käsitellään muun muassa Venäjän ydinaseiden plutonium, koska Venäjällä ydinteollisuus, sekä siviili- että sotilaallinen, kulkevat käsi kädessä. Tämä on toiminta, johon hallitus halusi Suomen sitoa. Me olemme siitä eri mieltä. Mutta ilmeisesti syynä hankkia polttoaine sieltä on se, että se on paljon halvempaa kuin missään muualla, ja siihen syy on siinä, että ympäristönormit ja vaatimukset ovat hyvin matalat. Kantaako ministeri Rehn huolta siitä ympäristöhaitasta, jota me aiheutamme rajojen ulkopuolella saadaksemme polttoainetta tänne kotimaiseen ydinvoimalaitokseen? Jos kannatte siitä huolta, mitkä ovat hallituksen keinot ja pyrkimys vaikuttaa asiaan? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-04-28T16:33:51,2016-04-28T16:34:43,Tarkistettu,1.1 2016_45_33,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kannan huolta sekä ympäristöstä että ydinturvallisuudesta, ja meillä Suomessa Säteilyturvakeskus vastaa siitä, että arvioidaan kaikki ydinvoimaan liittyvät toiminnot, varsinkin ydinturvallisuus, viimeisen päälle perusteellisesti. Uskallan väittää, että Säteilyturvakeskus on maailman kärkeä omalla alallaan ydinvoiman ja ydinturvallisuuden analysoinnissa, ja niin toimitaan myöskin nyt tällä kertaa Fennovoiman osalta, kuten tietysti muiden Suomessa toimivien ydinvoimaloiden osalta. Mitä tulee ydinvoimalan polttoaineen alkuperään, meillä on nykyisin neljä ydinvoimalaa käytössä Suomessa, joista kaksi on venäläistä, ja myöskin niiden polttoaine tulee pääosin samasta lähteestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-04-28T16:34:44,2016-04-28T16:35:43,Tarkistettu,1.1 2016_45_34,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Fortumin yksiköt Loviisassa ovat tulossa käyttöikänsä päähän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Paikalla on kaikki tarvittava infra jo valmiiksi olemassa, ja se on tärkeä työnantaja niin itäisen Uudenmaan kuin meidän Kymenlaaksonkin asukkaille. Kysynkin vastaavalta ministeriltä, onko hallituksessa ollut keskusteluja tämän Loviisan ydinvoimalan jatkoajasta. (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-04-28T16:35:45,2016-04-28T16:36:15,Tarkistettu,1.1 2016_45_35,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksessa ei ole käyty keskusteluja Loviisan ydinvoimaloiden toimiluvasta tai jatkosta. Mitä tulee Loviisan ydinvoimalan mahdollisiin suunnitelmiin, niin se on tietysti ennen kaikkea yrityksen käsissä, ja jos yritys tekee hakemuksen, niin sen jälkeen sitten toimitaan ydin-energialain mukaisesti, ja valtioneuvosto ja eduskunta osaltaan kantavat tietysti yhdessä muun muassa Säteilyturvakeskuksen kanssa tästä asiasta sitten vastuun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-04-28T16:36:16,2016-04-28T16:36:54,Tarkistettu,1.1 2016_45_36,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten todettua, suomalainen ydinjäteosaaminen on arvostettua maailmalla. Posiva säteilee positiivisesti aina Japaniin saakka. Kun vierailin siellä viime syksynä, niin ensimmäinen asia, jota kysyttiin, oli onkalo. Se taipui japanin kielellä ja taipuu jo monella muullakin kielellä. Me tarvitsemme vientituotteita. Miten te, ministeri, näette suomalaisen ydinosaamisen, ydinvoimaosaamisen ja ydinjätteiden loppusijoitusosaamisen vientituotteina Suomelle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-04-28T16:36:56,2016-04-28T16:37:40,Tarkistettu,1.1 2016_45_37,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen ydinenergialaki on hyvin selkeä, ja se määrittää meille kansalliset raamit ydinvoiman tuotannolle ja hyödyntämiselle, joissa eduskunnalla on tietysti hyvin keskeinen rooli. Mitä tulee ydinjätehuoltoon ja ydinvoimaloihin liittyvään teknologiaan, me olemme siinä, samalla tavalla kuin Säteilyturvakeskuksen osalta, myöskin maailman kärkeä. Maailmalla on hyvin paljon kiinnostusta suomalaista ydinturvallisuusteknologiaa kohtaan. Suhtaudun siihen myönteisesti, ja olemme muun muassa ministeri Toivakan ja muiden ministerien kanssa tehneet tähän liittyvää vienninedistämistyötä. Koen, että se on osa ydinturvallisuuden vahvistamista myöskin muualla kuin Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-04-28T16:37:41,2016-04-28T16:38:37,Tarkistettu,1.1 2016_45_38,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä Fennovoiman ydinhanke on ollut monin tavoin murheenkryyni ja vuosien varrella on tapahtunut paljon virheitä asian valmistelussa. Nyt tähän tilanteeseenhan, että loppusijoitusta, onkaloa, tässä mietitään, päädyttiin, koska ei 90-luvulla haluttu enää viedä jätteitä Venäjälle, sinne samaiselle alueelle, mistä nyt Fennovoima hakisi, täältä Majakin alueelta, tätä polttoainetta. Eli kyllä tämä on myös ympäristömielessä aikamoinen ongelma. Mutta, arvoisa puhemies, tähän hankkeeseen liittyy muitakin riskejä. Euroopan unioni on panostanut voimakkaasti energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden parantamiseen, energiaunionin kehittämiseen, ja osana sitä meidän pitäisi Suomessakin vahvistaa Pohjoismaiden yhteisiä ja Baltian sähköverkkoja, saada investointeja niihin, jotta markkinat toimisivat paremmin, ja ottaa kotimaista uusiutuvaa energiaa käyttöön, jotta tämä energiaomavaraisuus paranisi. Haluaisin kuulla, mitä Suomi tekee tämän eteen. Lisäksi kysyisin ministeri Orpolta, onko teillä mahdollisuus kommentoida enemmän sitä, mitä Supo on sanonut: mihin se liittyy, että viime vuoden aikana ulkomainen tiedustelu olisi pyrkinyt vaikuttamaan (Puhemies koputtaa) Suomen energiapolitiikan sisältöihin? Mihin tämä liittyy, ja voitteko sanoa siitä enemmän?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-04-28T16:38:39,2016-04-28T16:39:50,Tarkistettu,1.1 2016_45_39,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp,Ensin ministeri Rehn.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_45_40,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin arvokasta, että edustaja Niinistö palauttaa tämän keskustelun isoon kuvaan, koska Suomen energiapolitiikan ja energiatalouden suunta on ennen kaikkea uusiutuva energia. Se on pääsuunta, ja me tulemme sitä erilaisin toimin vahvistamaan. Muun muassa kansallisen energiastrategian yhteydessä tullaan myöskin käsittelemään se, millä tavalla uusiutuvan energian tukijärjestelmää voidaan uudistaa niin, että saavutetaan erittäin kunnianhimoiset 50 prosentin osuuden tavoitteet ensi vuosikymmenellä ja tehdään se myöskin kustannustehokkaasti ja niin, että sähkömarkkinat toimivat hyvin. Pohjoismaisen sähkömarkkinan vahvistamiseen tähtäävät toimet ovat kesken ja osa hallituksen työtä Suomen energiaturvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Muun muassa pyrimme paitsi parantamaan tämän sähkömarkkinan toimintaa, myös tavoittelemaan sitä, että saisimme uuden siirtoyhteyden (Puhemies koputtaa) Pohjois-Ruotsista Pohjois-Suomeen, mikä osaltaan merkittävästi parantaisi meidän energiaturvallisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-04-28T16:39:52,2016-04-28T16:41:07,Tarkistettu,1.1 2016_45_41,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä (Hanna Halmeenpää vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ehkä yksi ilmiö tänä päivänä on se, että kansainvälinen vakoilu ja vakoilu, joka kohdistuu osaamiseen, teknologiaan, on lisääntynyt tai on ainakin varmasti edellisten vuosien tasolla. Jos Suomessa on merkittäviä ydinvoimahankkeita, energiahankkeita, uutta teknologiaa, jota kehitetään, niin varmasti siihen liittyy myöskin mielenkiintoa eri puolilta maailmaa eri toimijoilta. Tähän, mistä kysyitte, voin todeta, että asia ei ole ollut ajankohtaisesti pöydällä turvallisuusviranomaisten kanssa käydyissä keskusteluissa. Mutta asia on varmasti kiinnostavuudeltaan ja merkittävyydeltään sitä luokkaa, että asiaa on syytä seurata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-04-28T16:41:07,2016-04-28T16:41:53,Tarkistettu,1.1 2016_45_42,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Nato-raportin käsittelystä (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2016 vp,"Seuraava kysymys, Stefan Wallin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_45_43,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Nato-raportin käsittelystä (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2016 vp,Ärade talman! I morgon på eftermiddagen tar utrikesminister Soini emot den emotsedda rapporten om vilka effekter ett Nato-medlemskap skulle ha för Finland. Det är den första regeringsbeställda Nato-rapporten som görs hos oss sedan ambassadör Antti Sierlas enmansrapport år 2007.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.3.aspx,sv,Stefan Wallin,910,2016-04-28T16:41:58,2016-04-28T16:42:17,Tarkistettu,1.1 2016_45_44,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Nato-raportin käsittelystä (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä edustaja Stefan Wallinin kysymys oli erinomaisen hyvä. Hallitus kirjautti ohjelmaansa, että se teettää tämmöisen Nato-arvion. Se on teetetty asiantuntijoilla, se siis ei ole hallituksen esitys vaan se on asiantuntijoiden näkemys. Nämä asiantuntijat valittiin isosta ryhmästä, ja siinä valinnassa oli mukana ulkopoliittinen johto. Turvallisuustilanne niin Euroopassa kuin lähialueilla ja maailmassakin on hyvin haasteellinen, ja sen takia on hyvä käydä kiihkotta läpi kaikki nämä asiat. Uskon, että tämä raportti, jonka sisältö on huomenna julkinen kello 15.30 — sen sisältöä en voi kommentoida — saa aikaan tämän keskustelun ja siitä on hyötyä isänmaalle kaikin puolin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-04-28T16:43:12,2016-04-28T16:44:13,Tarkistettu,1.1 2016_45_45,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Nato-raportin käsittelystä (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_45_46,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Nato-raportin käsittelystä (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ruotsissa käydään tällä hetkellä varsin vilkasta Nato-keskustelua, varsinkin sen jälkeen, kun kaikki neljä porvaripuoluetta päättivät ottaa asiaan myönteisen kannan. Ruotsissa tullaan taatusti seuraamaan myöskin Suomen Nato-raporttia ja sen ympärillä käytyä keskustelua hyvinkin tarkasti. Tärkeintä täällä Suomessa on kuitenkin se, että omasta keskustelustamme tulee hyvä ja että siitä jää jotain käteen. Arvoisa hallitus, mitä hallitus toivoo tästä tulevasta keskustelusta jäävän käteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.3.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-04-28T16:44:18,2016-04-28T16:44:56,Tarkistettu,1.1 2016_45_47,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Nato-raportin käsittelystä (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tähän Ruotsin keskusteluun. On erittäin arvokasta, että Suomi ja Ruotsi tiivistävät ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Siitä hyötyvät molemmat. Se on erinomainen linja, pitkä linja, ja sillä on Suomen kansan voimakas tuki kaikissa mittauksissa. Myös Ruotsissa Nato-keskustelu on ryöpsähtänyt, ja on erittäin mielenkiintoista seurata myös, miten tämä asia Ruotsissa menee. Mutta on kuitenkin täysin selvää, että Suomi ja Ruotsi itse päättävät, mihinkä ovat menossa, jos ovat ylipäätään minnekään liittoutumassa. Tämä on hyvin tärkeätä, että Suomi—Ruotsi-yhteistyö — riippumatta siitä, liittyykö siihen Nato vai ei — menee eteenpäin ja myös syvenee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-04-28T16:44:57,2016-04-28T16:45:56,Tarkistettu,1.1 2016_45_48,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Nato-raportin käsittelystä (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies, fru talman! On helppo yhtyä näihin järkeviin arvioihin, mitä ulkoministeri tässä esitti. En kuitenkaan löytänyt teidän vastauksestanne vastausta edustaja Wallinin kysymykseen. Kysymys oli se, millä tavalla me kansanedustajat saamme käydä vuoropuhelua teidän kanssanne tästä Nato-arvioinnista, koska ainakin minä haluaisin — ja uskon, että moni muukin haluaisi — teidän kanssanne, herra ulkoministeri, käydä sitä keskustelua esimerkiksi täällä salissa. Ainakin minun mielestäni se palvelisi demokratiaa, ja kun kerran tämä selvitys on syntynyt sitä kautta, että hallitus on hallitusohjelmassaan sopinut, että tämmöinen tehdään, niin mielestäni demokratiaan kuuluisi, että sitten hallitus kävisi parlamentin kanssa tästä keskustelua. Mitä mieltä olette, herra pääministeri, onko tämä mahdollista järjestää? (Eero Heinäluoma: Hyvä kysymys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.3.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-04-28T16:45:58,2016-04-28T16:46:49,Tarkistettu,1.1 2016_45_49,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Nato-raportin käsittelystä (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän asian tiimoilta tulee useita keskustelumahdollisuuksia ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon myötä, puolustuspoliittisen selonteon myötä, ja ainahan on mahdollista käydä myöskin ajankohtaiskeskustelu eduskunnassa. Niitäkin on ollut aika tiheään, ensi viikolla jatkuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-04-28T16:46:49,2016-04-28T16:47:09,Tarkistettu,1.1 2016_45_50,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Nato-raportin käsittelystä (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta julkaisi taannoin vuosittaisen tutkimuksensa, jonka mukaan yhä useampi suomalainen on epävarma kannastaan Suomen Nato-jäsenyyteen. ""En osaa sanoa"" vastanneiden osuus oli viimeisimmässä tutkimuksessa suurempi kuin kertaakaan aiemmin tutkimuksen historiassa. Suomessa tarvitaan nyt faktoihin perustuvaa Nato-keskustelua, jotta kansalaisilla on mahdollisuus muodostaa oma mielipiteensä oikeaan tietoon perustuen. On välttämätöntä, että rohkeaa keskustelua käydään. Siksi olen tänään kerännyt nimiä täällä eduskunnassa aloitteeseen, joka toimitetaan vielä tänään puhemiehelle ja jossa ehdotetaan ajankohtaiskeskustelua tästä Nato-arviosta. Oli hienoa kuulla, että se pääministerillekin kävisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2016-04-28T16:47:11,2016-04-28T16:48:14,Tarkistettu,1.1 2016_45_51,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Nato-raportin käsittelystä (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2016 vp,Tässäkään ei tainnut olla kysymystä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_45_52,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Nato-raportin käsittelystä (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä selvityshän on yksi osa laajemman ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelua. Sen aikataulu, näin olen ymmärtänyt, on edelleenkin se, että se tuodaan kesäkuussa eduskuntaan. Tätä taustaa vasten on mielestäni ihan oikein, että kaikki aineisto — koko laaja turvallisuuspolitiikka ja siihen vaikuttavat asiat — on samanaikaisesti pöydällä. Ei tämä ole mikään Nato-kysymys suuntaan tai toiseen, vaan on kysymys paljon laajemmasta, siitä, millä lailla Suomi itsensä asemoi ja millä lailla me pidämme huolen Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Siihen kokonaisuuteen tuo selonteko, jos se tulee kesäkuussa, on mielestäni se oikea paikka, jossa kaikki siihen liittyvä valmisteluaineisto voi olla eduskunnassa. Pyydän vielä varmistusta, että tämä aikataulu nyt sitten pitää tällä tavoin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-04-28T16:48:18,2016-04-28T16:49:15,Tarkistettu,1.1 2016_45_53,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Nato-raportin käsittelystä (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä aikataulu pitää. Hallitus tuo ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon kesäkuussa. Tämä, mitä edustaja Tuomioja sanoi, pitää paikkansa. Me tarvitsemme kokonaisvaltaisen keskustelun. Tämä Nato-arvio on asiantuntija-arvio. Sitten hallitus antaa selonteon, josta keskustellaan täällä, joka menee ulkoasiainvaliokuntaan, joka antaa mietinnön. Samoin hallitus tuo sisäisen turvallisuuden selonteon ja puolustusselonteon. Maailma on nykyään niin monimutkainen, ei näitä pysty kaikkia erottelemaan, vaan ne menevät limittäin ja lomittain, esimerkiksi sisäinen turvallisuus, riski-ihmiset, terrorismi, tiedustelu, monet tämäntyyppiset. On aivan selvää, että tässä yhteydessä tietysti tämän arvion lisäksi tehdään tämä kokonaisvaltainen selvitys ja selonteko. Todella toivon, että tästä asiasta keskustellaan, koska meillä on Suomessa ollut aivan erinomainen linja siinä, että meillä on ollut yksi ulko- ja turvallisuuspolitiikka, jolla on ollut (Puhemies: Aika!) laaja koko eduskunnan tuki. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-04-28T16:49:16,2016-04-28T16:50:30,Tarkistettu,1.1 2016_45_54,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Nato-raportin käsittelystä (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä varmaan, että Nato-selvitys on tehty osana tätä laajempaa kokonaisuutta. Mutta olisin kysynyt ministeri Soinilta, kun nyt olette seurannut keskustelua Euroopan unionissa ja myös pohjoismaista keskustelua näiden roolista turvallisuusyhteisönä, teidän arviotanne: miten paljon jo tämän viimeisen vuoden aikana Euroopan unioni on muuttunut siihen suuntaan, että turvallisuusasiat otetaan sinne keskiöön Pariisin terrorismi-iskun jälkeen? Myöskin pohjoismaisen yhteistyön syvenemisestä meillä on tavallaan ehkä enemmän vaihtoehtoja pöydässämme kuin aikaisemmin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-04-28T16:50:31,2016-04-28T16:51:05,Tarkistettu,1.1 2016_45_55,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Nato-raportin käsittelystä (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä näin on. Euroopan unioni on myös turvallisuusyhteisö. On täysin selvää, että esimerkiksi nämä Pariisin ja Belgian terrori-iskut ovat aktivoineet Lissabonin sopimusta, niin sanottua 222 §:ää ja myös 427 §:ää. Tämä on laukaissut sen, että mekin esimerkiksi tässä salissa olemme tehneet päätöksen peshmerga-joukkojen koulutuksen vahvistamisesta Erbilissä. Toisaalta taas Pohjoismaiden kaikki ulkoministerit tulevat tänne maanantaina ja pohjoismaisessa kontekstissa käydään tätä turvallisuuspoliittista keskustelua läpi. Se on siinäkin mielessä hyödyllistä, että siellä on sekä Nato-maita että sotilasliittoon kuulumattomia maita, kuten Ruotsi ja Suomi. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-04-28T16:51:06,2016-04-28T16:52:01,Tarkistettu,1.1 2016_45_56,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 51/2016 vp,"Seuraava kysymys, Päivi Räsänen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_45_57,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 51/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta ja sen valmistelusta vastaava ministeri Rehula lupasi soten hallituksen puolesta maaliin ennen kuin lehti puhkeaa puuhun. Nyt alkaa silmuja puissa jo näkyä, joten tiedustelen, missä aikataulussa hallituksella tuo sote-uudistus on valmistumassa ja onko hallitus päässyt sopuun monista niistä vaikeista kysymyksistä, joita tähän liittyy: julkisten palvelujen yhtiöittämisestä, rahoituksesta, valinnanvapaudesta ja muista tähän liittyvistä kysymyksistä. Mikä on tilanne?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-28T16:52:05,2016-04-28T16:52:52,Tarkistettu,1.1 2016_45_58,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 51/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime päivinä olleet takatalven päivät eivät ole olleet minulle suinkaan vastenmielisiä. Tulemme tarvitsemaan vakavassa ja isossa asiassa kaikki käytettävissä olevat päivät siihen, että kykenemme sovitussa aikataulussa saattamaan lausuntokierrokselle sen koko lakipakettikokonaisuuden, jossa on 1) sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämislaki, 2) hallintolaki, joka on maakuntalaki, 3) rahoitukseen liittyvät pykälät ja 4) linjattu jatkovalmistelun pohja niin, että valinnanvapauslainsäädäntö voi toteutua annetussa ajassa. Arvoisa edustaja! Suomi on suuri maa, ja jossakin osassa maata koivuunkin lehti tulee hieman myöhemmin kuin tänne etelärannikolle lämpimään. (Naurua)", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-04-28T16:52:52,2016-04-28T16:53:47,Tarkistettu,1.1 2016_45_59,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 51/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_45_60,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 51/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todellakin hyvä, että tämä huolella valmistellaan, sillä tähän uudistukseen liittyy aika paljon kysymyksiä ja huolia niin kansalaisten kuin julkisen palvelun työntekijöiden ja sitten myös palveluja tarjoavien yritysten näkökulmasta. Tänään on uutisoitu, että yksityisen hoidon Kela-korvaukset ollaan poistamassa sote-uudistuksen yhteydessä. Samalla työnantajien saamia Kela-korvauksia pienennettäisiin ja työterveyshoito keskittyisi jatkossa vain työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Toisaalta tämä kysymys valinnanvapaudesta on herättänyt kysymyksiä siitä, millä tavalla nämä pienet palveluntuottajat jatkossa pärjäävät kansainvälisille terveyspalveluita tarjoaville yrittäjille. Kysyn nyt teiltä: haetaanko sote-uudistuksella säästöjä heikentämällä nykyisin hyvin toimivia työterveyshuollon palveluja tai miten varmistetaan, että nuo (Puhemies koputtaa) pienet kotimaiset yritykset pärjäävät?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-04-28T16:53:52,2016-04-28T16:55:05,Tarkistettu,1.1 2016_45_61,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 51/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Räsänen, te luettelitte joukon asioita, joista pitäisi kyetä vähintään varttitunti jokaisesta otsikosta perustellusti avaamaan, missä valmistelu tällä hetkellä menee. (Eero Heinäluoma: Aikaa on!) Mutta tuohon ydinasiaan. Työterveyshuolto ei ole tällä hetkellä sillä pöydällä, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon muutosta valmistellaan. Ja se on lähtökohta, että nyt luodaan pohja yhtäältä julkisen palvelutuotannon tulevaisuudelle, toisaalta monituottajamallin aikaansaamiselle, ja kolmanneksi on se kaikkein suurin asia, miksi koko tätä muutosta tehdään: suomalaisten yhdenvertaisten palvelujen saatavuus ja olemassaolo asuinpaikasta riippumatta. Se on kaiken keskiössä, se on se maali, se on se tavoite, johon tässä matkalla ollaan. Kysymyksiä on paljon. Toisekseen, ihan kaikkiin huhuihin, joita kaupungilla kulkee, ei kannata edelleenkään uskoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-04-28T16:55:05,2016-04-28T16:56:08,Tarkistettu,1.1 2016_45_62,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 51/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tavoite tuosta valinnanvapauden lisäämisestä on sinällänsä ihan hyvä mutta voi pitää sisällään myös sen vaaran, että terveyspalvelut yhtiöitetään ja yhtiöittämisen kautta sitten iso osa suomalaisten verovaroin tuetuista terveyspalveluista tuotetaan ylikansallisten yhtiöitten toimesta. On hyvin mahdollista, että ne verotulot valuvatkin sitten näille ylikansallisille yhtiöille, jotka saattavat siirtohinnoittelun kautta taikka myöskin sitten esimerkiksi erilaisten korkovähennysten kautta siirtää voitot Suomesta ulkomaille. Onko huomioitu tätä asiaa, kun on mietitty tätä yhtiöittämistä ja rahoitusta, ettei tämä johda siihen, että meille tuleekin sitten tiettyjä terveysyhtiömonopoleja, joittenka veronmaksuhalukkuudesta Suomeen ei ole tietoa? Tämähän on jo tälläkin hetkellä totta (Silvia Modigin välihuuto) monessakin tilanteessa. (Paavo Arhinmäki: Nyt oli hyvä kysymys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-04-28T16:56:10,2016-04-28T16:57:10,Tarkistettu,1.1 2016_45_63,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 51/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tähän kokonaisuuteen liittyy monta uhkaa, monta vaaraa ja monta riskiä. Hallitus on linjannut viime vuoden marraskuussa, että niiden toimijoiden, jotka jatkossa palvelutuottajina ovat — ovat ne sitten yksityisiä tai julkisia — ja joitten palvelujen maksamiseen käytetään julkisia varoja, tulee olla avoimia. Meidän tulee saada lainsäädäntö siihen asentoon, että näitten toimijoiden toiminta on läpinäkyvää. Lain velvoittein ollaan tällaista mallia ja ratkaisua rakentamassa. Myönnän, on riskejä ja uhkia, mutta tähän kysymykseen pyritään vastaus saamaan niin, että nuo riskit ja uhat eivät toteudu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-04-28T16:57:11,2016-04-28T16:57:59,Tarkistettu,1.1 2016_45_64,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 51/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Entisenä ministerinä, sote-vastuuta kantaneena, ymmärrän oikein hyvin, että ministeri Rehula ottaa mahdolliset lisäpäivät valmistelussa ihan tervetulleina vastaan. Mutta kyllä hallitus on nyt tekemässä erittäin historiallisia, periaatteellisesti kauaskantoisia ratkaisuja, ja kyllä monia huolettaa tämä julkisten palveluiden yhtiöittämisvaatimus. Me tiedämme kaikki, että vahvan julkisen palvelutuotannon pohja on ehdoton edellytys sille, että voidaan vertailla esimerkiksi hintaa, voidaan vertailla laatua, ja monia sote-ammattilaisia huolettaa kovasti se, miten tässä lisääntyvien luukkujen maailmassa se integraatio, saumattomat palveluketjut, voidaan saada aikaiseksi. Nyt kysyisin, ministeri Rehula: mihin arvioihin, asiantuntija-arvioihin tai taloudellisiin vaikutusarvioihin, te pohjaatte tämän idean siitä, että näiden yhtiöittämisten hyödyt ovat niin merkittäviä, että tähän historialliseen revohkaan kannattaa lähteä? (Puhemies koputtaa) Nimittäin vaikuttaa kyllä siltä, että kustannukset pikemminkin uhkaavat karata käsistä kuin vähentyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.4.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-04-28T16:58:00,2016-04-28T16:59:16,Tarkistettu,1.1 2016_45_65,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 51/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tekee paraikaa — ja tiedän, että yön päivän kanssa — vaikuttavuusarviointia siitä toisesta tavoitteesta sen lisäksi, että turvataan ihmisille hyvinvointipalvelut palveluja tarvittaessa, ja se on se, että me selviämme tässä maassa seuraavan kymmenen vuoden sisään nykyistä tasoa, nykyistä menokehitystä 3 miljardia pienemmällä kulurakenteella. Mihin tämä integraatio perustuu? Sitä voi olla 1) rakenteellista, sitä voi olla 2) toiminnallista, 3) tiedon integraatio tulee olemaan aivan keskeinen tekijä siinä, että esimerkiksi hoidon ja hoivan saatavuus sitä tarvittaessa on hyvä riippumatta siitä, missä päin maata on. Esimerkiksi tämä tiedon integraatio on iso revohka, jossa tullaan tarvitsemaan vahvaa valtiota, jotta nuo integraation hyödyt ovat saatavissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-04-28T16:59:17,2016-04-28T17:00:13,Tarkistettu,1.1 2016_45_66,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_45_67,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että kansalaisaloite nostaa euron ongelmat keskusteluun. On valitettavaa, ettei eurosta aikanaan järjestetty kansanäänestystä. Ruotsalaiset hylkäsivät aikoinaan eurojäsenyyden omalla kansanäänestyksellään. Jälkiviisaus on viisauden halvin muoto, mutta on silti todettava, että nykyisenkaltaisen euron luominen ja Suomelta siihen liittyminen oli virhe. Euro ei ole Suomen talouden ongelmia yksinään selittävä tekijä, mutta se on osa ongelmien vyyhtiä. Euro ei nykyisellään toimi ihanteellisesti. Etenkin reunavaltiot, mukaan lukien Suomi, häviävät niille liian vahvassa valuutassa, kun taas Saksa euroalueen ytimessä hyötyy sille aliarvostetusta valuutasta. Euromaat ovat liian erilaisia olosuhteiltaan ja talouskehitykseltään. Isot maat lopulta määrittelevät yhteisvaluutan säännöt, ja valuuttakurssi määrittyy pitkälti isojen maiden tilanteiden mukaan. EU-maat ovat kiinni yhteisessä kurssissa, joka ei useinkaan vastaa monien jäsenmaiden tilannetta. Liian voimakas valuutta vaikeuttaa myös Suomen elpymistä, ja devalvaation mahdollisuus on viety Suomelta pois. Rahapolitiikka on poistettu talouden työkalupakista. Toki eurossa on hyviäkin puolia. Se esimerkiksi helpottaa kauppaa ja matkailua. Ongelmat ovat kuitenkin nykyisillään hyötyihin nähden suuria. Euron oli tarkoitus lujittaa uni-onia, mutta kriisin alettua se on aiheuttanut lähinnä riitaa ja jakanut EU-maita euromaihin ja ei-euromaihin, velallisiin ja velkojiin. Valuuttaunioni on vaikea saada toimimaan ilman syvälle menevää taloudellista unionia, mutta kysymys kuuluu: ovatko jäsenmaat siihen valmiita? Koska yhteisen rahan vastinparina ei ole yhteistä talouspolitiikkaa, on euron ympärille rakennettu sääntöviidakko. Yhteisvaluutan nimissä rajoitetaan järkevää suhdannepolitiikkaa ja toteutetaan supistavaa sekä työttömyyttä aiheuttavaa talouspolitiikkaa. Kun jokainen maa toisensa jälkeen pyrkii parantamaan hintakilpailukykyään leikkaamalla palkkoja ja julkista kulutusta ja sitä kautta myös tuontia, ne samalla leikkaavat muiden maiden vientimahdollisuuksia, sillä suuri osa euromaiden viennistä suuntautuu unionin alueelle. Syntyy kierre kohti pohjaa, jossa kaikki häviävät kierros kierrokselta, sillä toisen vienti on toisen tuontia. Himoleikkaaminen supistaa taloutta ja luo taas uutta leikkaustarvetta. Arvoisa puhemies! Euron korjaaminen on aloitettava välittömästi. Nykyisten hatusta vedettyjen talouskurisääntöjen mielekkyys on kyseenalaistettava ja ryhdyttävä määrittelemään niitä uudelleen EU-tasolla talous- ja työllisyyspolitiikan liikkumavaran lisäämiseksi. Talouskurista on tullut este työttömyyden vähentämiselle, ja sitä kautta se toimii tavoitteitaan vastaan pahentaessaan työttömyyttä ja julkistalouden ongelmia. Euroopan keskuspankin tärkeimmäksi tehtäväksi olisi nostettava työttömyyden vähentäminen ja jäsenmaille olisi annettava mahdollisuus lainata rajoitetusti suoraan keskuspankista niiden omistusosuuden suhteessa. Nykyiset talouskurisäännöt ohjaavat euromaita irvokkaasti Kreikan hallitusten ennen kriisiä harrastamaan luovaan kirjanpitoon, jota tässäkin salissa on aivan aiheellisesti kritisoitu. Keinotekoisen bruttovelkarajan sijaan pitäisi katsoa talouden aitoa kestävyyttä. Nykyinen hallitus on valitettavasti ottanut mallia tästä luovasta kirjanpidosta ja suunnittelee mittavan julkisen omaisuuden siirtämistä yhtiöihin perustellen sitä ainakin osittain myös talouskurikriteereillä. (Olavi Ala-Nissilä: Se on eri asia!) On hyvä, että Euroopan keskuspankki on ottanut aktiivisempaa roolia rahapolitiikassa. Rahapoliittinen elvytys on toki laskenut korkoja, mutta se ei kuitenkaan ole valitettavasti juuri säteillyt reaalitalouteen ja työllisyyteen. Rahapoliittinen elvytys on vaarassa mennä finanssipeleihin ja omaisuusarvoihin ja synnyttää sitä kautta uutta finanssikuplaa. Parhaiten toimisi suoraan investointeihin ja pienituloisten ostovoimaan suunnattu elvytys. Arvoisa puhemies! Euro on sitonut siinä olevien maiden kohtaloita yhteen, ja aloitteen aikana on mietittävä, onko mielekästä järjestää eurokansanäänestystä vain Suomessa tai onko yhden maan euroero edes realistisesti ajateltuna mahdollinen. Yksipuolinen euroero ilman valmista mekanismia olisi valtava taloudellinen ja poliittinen riski. Suomen hallituksen tulisi europöydissä ajaa sitä, että Emuun luotaisiin mekanismi, jolla jäsenmailla olisi aito mahdollisuus erota rahaliitosta. Ei voi olla niin, että euro on ikuinen pakkoavioliitto. Unionilla on myös oltava suunnitelma koko euron hallitulle purkamiselle, sillä jos euroa ei saada korjattua, niin silloin sen hallittu purkaminen lienee ainoa viisas ratkaisu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-04-28T17:01:34,2016-04-28T17:06:47,Tarkistettu,1.1 2016_45_68,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite on kansalaisten aktiivisuuden osoitus. Se on tahdonvoima, jota edustuksellisen demokratian edustajan on kunnioitettava. Kansalaisaloite on kaikkien allekirjoittajien yhteinen tahdonilmaisu. Aloitteen käsittelytavasta on ollut erilaisia näkemyksiä, sisältäähän aloite merkittävästi myös talouspolitiikkaa. Se ei ole siis pelkästään valtiosääntöön liittyvä aloite. Perustuslakivaliokunta pyytää lausuntoa talousvaliokunnalta, ja näin ollen aloite saa asianmukaisen ja perusteellisen käsittelyn. Kansalaisaloite tähtää kansanäänestyksen järjestämiseen. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö eivät aikanaan antaneet kansan päättää. Kansalta vietiin yleinen ja yhtäläinen pala demokratiaa eli äänioikeus. Tilanteessa, jossa euro natisee liitoksistaan, kansanäänestyksen järjestämistä voivat kannattaa sekä euroeroa kannattavat että sitä vastustavat henkilöt. Arvoisa puhemies! Euroalueen perusongelma on se, että euro on liian halpa Saksalle ja liian kallis muulle Euroopalle. Euroalue ei täytä optimaalisen valuuttaunionin ehtoja. Demokraattinen oikeutus on heikentynyt, eikä ole ihme, että kansalaiset haluavat äänensä kuuluviin. Rahaliiton hajoamista tai euroeroa ei ole virallisesti käsitelty. Suomen on kuitenkin varauduttava erilaisiin mahdollisuuksiin. Stefan Törnqvist on epäillyt, ettei 5 prosentin tuottavuusloikka riitä euro-Suomen talouden tervehdyttämiseen. Hän kaipaakin tietoista ja harkittua strategiaa eikä ajopuuna ajelehtimista. Helsingin yliopiston prosessorin Vesa Kanniaisen mukaan eurosta voidaan erota. Hän perustaa käsityksensä tutkimusryhmä Euro Think Tankin eli ETT:n selvityksiin. Tärkeää onkin arvioida ne vaihtoehdot, joita Suomella on olemassa. ETT on esittänyt kolme vaihtoehtoa. Ensimmäinen näistä on ajopuuvaihtoehto, jossa Suomi olisi mukana liittovaltiokehityksessä ilman selvää tavoitetta ja hyväksyisi muiden maiden saneleman politiikan. Tähän ajopuuhun Törnqvist viittasi, ja tämä ei oman arvioni mukaan ole Suomelle hyvä vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on peesaaminen. Tämä jättäisi mahdollisuuden euroeroon myöhemmin, ja tässä vaiheessa Suomi irtaantuisi liittovaltiokehityksestä ja palaisi yksipuolisesti noudattamaan Maastrichtin sopimusta, sitä samaa sopimusta, johon kaikki jäsenmaat sitoutuvat mutta jota kukaan ei ole noudattanut. EU on aina osannut olla noudattamatta omia sääntöjään. Kolmas vaihtoehto on niin sanottu fixit. ETT pitää euroeroa realistisena vaihtoehtona mutta poliittisesti vaikeana toteuttaa. Valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylän mukaan tämä helpottaisi huomattavasti talouden sopeuttamistarpeita mutta toisi erilaisia siirtymäkustannuksia. ETT:n arvioiden mukaan Suomi jäisi kuitenkin nettosaajaksi. Tällä hetkellä tilannehan on päinvastoin. Voinkin lämpimästi suositella Heikki Koskenkylän tekemää hyvää arviota näistä eri vaihtoehdoista. Suomen lähtö eurosta on kuin vanki pakenisi vankilasta. Lainatakseni Lontoon pormestaria Boris Johnsonia: on kuin vartija olisi jättänyt vahingossa oven auki ja ihmiset voivat nähdä aurinkoisen maan toisella puolella. Näin Johnson kuvaili sitä tilannetta, missä Britannia on tällä hetkellä, ja sitä tilannetta voi kuvailla myös siinä, mitä me voimme tehdä, eli tässä kansalaisaloitteessa. Arvoisa puhemies! Jos tämä kansalaisaloite ei johda kansanäänestykseen, on euron vaikutuksista tehtävä virallinen vaikutusten arviointi ja muotoiltava erilaiset vaihtoehdot sellaisiksi, että ne on mahdollista toimeenpanna, mikäli rahaliitto uhkaa hajota tai Suomi jäädä EU:n kehityksessä ajopuun rooliin. Rohkaisenkin kaikkia kansanedustajia tukemaan kansalaisten mahdollisuutta ilmaista mielipiteensä eurojäsenyydestä, sillä kävi miten kävi, pulinat pois, kyllä kansa tietää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-04-28T17:06:51,2016-04-28T17:11:41,Tarkistettu,1.1 2016_45_69,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koen, että tämä kansalaisaloite on aika paljolti yritys sysätä taloutemme ongelmat jonnekin muualle, vaikka nämä ongelmat ovat syntyneet meistä itsestämme. Meidän taloudelliset ongelmamme johtuvat meistä, eivät eurosta. Emme ole osanneet hoitaa talouttamme ilman kaksinumeroisia devalvaatioita kerran kymmenessä vuodessa, mikä oli Suomen taloushistoria ennen kuin me liityimme tähän euroon. Todellakin kaksinumeroiset devalvaatiot joka kymmenes vuosi ja aina välillä kurjaa talouspolitiikkaa, mikä vaati sen, että kurssi oli korjattava. Tässä on tapahtunut montakin virhettä kyllä matkan varrella sillä tavalla, että tässä sisäisessä devalvaatiossa eivät oikeastaan ketkään ole onnistuneet. Kriteerit olivat sellaiset, että esimerkiksi Saksakaan, joka porskuttaa tällä hetkellä varsin hyvin, ei pystynyt täyttämään näitä kriteereitä vaan oli oikeastaan ensimmäisiä, joka rikkoi näitä pelisääntöjä. (Eduskunnasta: Kyllä!) Se ei ollut hyvä ennuste koko tälle europrojektille. Mutta mistä johtuu, että Saksa tänä päivänä pärjää hyvin? Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että Saksa on pannut menonsa ja budjettinsa kuriin sillä tavalla, että se on tehnyt tämän sisäisen devalvaation, joka hoitaa maan taloutta erinomaiseen kuntoon. Meillä Suomessa syyllisiä siihen, että me emme ole samassa kunnossa kuin Saksa, ovat tietysti hallitukset, eduskunta ja etujärjestöt, jotka eivät ole osanneet sopeutua tähän uuteen maailmanjärjestykseen eli siihen, että devalvaatiolla me emme voi hoitaa Suomen taloudellisia ongelmia kerran kymmenessä vuodessa. Lisäksi tässä on ollut hyvin paljon muitakin ongelmia, nimittäin se, että euroalueeseen on otettu mukaan sellaisia maita, joita sinne ikinä ei olisi pitänyt ottaa. Yksi näistä maista on Kreikka, jota ei olisi ikinä pitänyt ottaa mukaan. Mutta on otettu myöskin mukaan sellaisia maita, joitten talous on horjunut niin paljon, että niistä on tullut taakkaa myöskin koko tälle euroalueelle. Onneksi monet maat ovat nyt oppineet: Espanja on oppinut aika hyvin, Irlanti on oppinut aika hyvin, ja Portugalikin on oppimassa. (Olavi Ala-Nissilä: Päinvastoin!) Kysyn: onko Suomi oppimassa, olemmeko me oppimassa tähän euromaailmaan sillä tavalla, että emme itse aiheuta niitä vaikeuksia, jotka meidän päällemme ovat kaatumassa? Arvoisa puhemies! En käsittele nyt näitä laajempia euroalueen ongelmia, mutta totean, että tästä eteenpäin Suomen oltava erittäin aktiivinen EU:n puitteissa ja valvottava, että ei tehdä enää uusia suuria virheitä eri maitten osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-04-28T17:11:42,2016-04-28T17:15:40,Tarkistettu,1.1 2016_45_70,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lainsäädäntömme ei tunnista eikä tunne sellaista elementtiä, jossa kansalaiset voisivat suoraan päättää jostakin yksittäisestä asiasta. Tunnetaan vain edustuksellinen päätöksentekotapa, jota neuvoa antava kansanäänestyskin edustaa, koska kansanäänestys on itse asiassa neuvoa pyytävä. Kansan-äänestys voidaan järjestää vain eduskunnan päätöksellä eli pyynnöstä, ja lopullinen päätösvalta myös äänestyksen järjestämisen seurauksista on eduskunnalla, myös vastuu on eduskunnalla. Jos neuvoa antava kansanäänestys halutaan järjestää, silloin siis pyydetään neuvoa eikä olla lainsäätäjinä varmoja omasta kannasta. Aikanaan rahaliiton jäsenyydestä päätettäessä eduskunta ei ole pyytänyt neuvoa. Eikö sitä sitten ole tarvittu, vai mikä lienee syynä? Joka tapauksessa tilanne on se, että moni rahaliitosta aikanaan päättämässä ollut kansanedustaja on nykytiedon valossa perustanut päätöksensä virheellisiin olettamiin. Arvoisa puhemies! Minusta Suomen jäsenyyteen rahaliitto Emussa ja rahaliittoon ylipäätään sisältyy sellaisia elementtejä ja monia epävarmuuksia ja ulottuvuuksia, että olisi syytä kysyä neuvoa kansalta. Jos kansanedustaja omaa varman kannan Suomen jäsenyyteen rahaliitossa, silloin en varsinaisesti ymmärrä neuvon pyytämistä. Arvoisa puhemies! Tässä kansalaisaloitteessa sinänsä on kysymys poliittisesta toimenpiteestä, jolla halutaan tarjota neuvoa eduskunnalle koskien Suomen jäsenyyttä rahaliitossa. Nyt siis kysytään, haluammeko kuulla kansaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-04-28T17:15:41,2016-04-28T17:18:01,Tarkistettu,1.1 2016_45_71,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että me voimme käydä avointa keskustelua EU:n ja euron kehityksestä ja tulevaisuuden suunnasta. Niin kuin tässä kansalais-aloitteessa todetaan, päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 98. On totta, niin kuin kansalaisaloitteen tekstissä lukee, että Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat, ja on myös totta, että euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 98 esitettiin. Mutta, arvoisa puhemies, on myös totta, että Suomi on myös hyötynyt euroalueeseen kuulumisesta. Toisaalta on myös syytä todeta, että Suomi ei ole kyennyt uudistamaan talouttaan, mitä ei voi laittaa yksin euron syyksi. Suomi olisi voinut pärjätä myös yhteisvaluutan kanssa, mikäli talouden rakenteita olisi korjattu hyvissä ajoin. Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa on syytä käydä, niin kuin sanoin, avointa keskustelua sekä EU:n että euroalueen tulevaisuudesta. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker julkisti kesäkuussa suunnitelman ""Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely"". Raportin takana ovat myös Eurooppa-neuvoston, euroryhmän, EKP:n ja Euroopan parlamentin puheenjohtajat. Tämä niin sanottu viiden puheenjohtajan raportti ajaa voimakkaasti liittovaltiokehitystä talous- ja rahaliiton kautta. Komission tiedonanto keskittyy lyhyen aikavälin toimenpiteisiin. Se kuitenkin selkeästi toteaa, että kaikkia näitä toimia tulee tarkastella askelina kohti 10 vuoden kuluttua toimivaa todellista talous- ja rahaliittoa, etenemistä kohti keskitettyä talous-, rahoitus-, fiskaali- ja poliittista unionia. Arvoisa puhemies! Hallituksen kanta komission Emu-tiedonantoon on kriittinen, mistä voi iloita. Siinä on kuitenkin muutama kohta, joita olisi syytä vielä tiukentaa. Esimerkiksi pankkien konkursseja varten perustetusta kriisinhallintarahastosta ei yhteisvastuuta pitäisi ennenaikaisesti lisätä valtioiden takauksilla. Taloudellisesti merkittävin lyhyen aikavälin ehdotus lienee yhteisen talletussuojajärjestelmän perustaminen. Silloin Suomessakin toimivat pankit osallistuisivat muiden jäsenmaiden pankkien konkurssien maksamiseen, ja ne keräisivät tähän tarvitsemansa rahat asiakkailtaan. Arvoisa puhemies! KD on vastustanut yhteisvastuun lisäämistä ja ollut markkinakuri-Emun kannalla. Markkinoiden toimiessa jäsenmaiden heikko taloudenhoito johtaa valtionvelan korkojen nousuun ja hyvä taloudenpito korkojen laskuun. Markkinakuri-Emu pakottaa jäsenmaat pitämään huolta yritystoiminnan edellytyksistä, turvallisuudesta, toimivasta infrastruktuurista, koulutetusta työvoimasta ja sen innovatiivisuudesta. Emun viimeistely herättää suurta huolta jäsenmaiden parlamenteissa, hallituksissa ja myös kansalaisten keskuudessa. Viiden puheenjohtajan raportti pyrkii, niin kuin sanoin, syventämään EU:ta talouden, rahoituksen, budjetin ja poliittisella tasolla. Tämä tuo myötään uusia byrokraattisia elimiä, vähemmän läpinäkyvyyttä ja vie päätöksentekoa kauemmaksi kansalaisista. Nyt ollaan jo panemassa toimeen ensimmäistä vaihetta kolmivaiheisessa etenemisessä, joten nyt on korkea aika ottaa kantaa. Tästä tulee perusteellisesti keskustella kansallisissa parlamenteissa ennen kuin otetaan seuraavia askelia tässä prosessissa. Talouskasvua hakevan politiikan suunta on väärä, jos se kadottaa näkyvistä yritteliäisyyden ja perheen tärkeyden, viiden puheenjohtajan raportin peruslähtökohtana kun on yhdentyminen, jolla on suuria seurauksia kaikille kansallisille demokratioille Euroopassa. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Itsenäinen rahapolitiikka tuo etuja, aivan kuten kansalais-aloitteessa todetaan, mutta se ei ole mikään oikotie onneen, mikäli ei tehdä järkevää talouspolitiikkaa. On hyvä muistaa, että devalvaatiossa on myös huonoja puolia. Suomen euroalueesta eroamisen vaikutuksia tai kustannuksia ei juurikaan käsitellä aloitteessa, joten on käytännössä mahdotonta arvioida, mitä vaikutuksia tuollainen päätös toisi esimerkiksi Suomen vastuiden osalta ja vaikkapa valtionvelkaan ja valtion korkomenoihin. KD kannattaa perusteellista selvitystä eurossa pysymisen hyödyistä (Puhemies koputtaa) ja haitoista sekä kunnollisia arvioita eroamisen tai mahdollisen eroamisen kustannuksista, mutta pidämme myöskin tärkeänä, että hallitus valmistautuu Britannian mahdolliseen EU-eroon ja mahdolliseen euroalueen hajoamiseen ja tekee laskelmia näiden vaikutuksista Suomeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-04-28T17:18:02,2016-04-28T17:24:20,Tarkistettu,1.1 2016_45_72,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan muistan vuoden 94, kun EU-jäsenyydestä äänestettiin. Aloitin silloin oikeustieteen opinnot ja tosiaan en kuullut muuta kuin sitä hekumaa siitä, miten hienoa on sitten tulla kansainväliseksi ja että meillä on tuleva hieno maailma ja nyt kaikki EU:hun. Myöhemmin sitten elämä eteni, ja tosiaan seurasin itse politiikkaa ja huomasin, että vuonna 98 mehän emme tosiaan äänestäneet eurojäsenyydestä, ja minä ainakin henkilökohtaisesti silloin ymmärsin, että herranjestas sentään, ei tästä ole koskaan keskusteltu. En minä tiennyt silloin alun perin äänestäväni tästäkin. Minusta on aivan hieno asia, että tästä keskustellaan, ja minä pidän erittäin tärkeänä, että tästä kansalta voidaan kysyä neuvoa, mutta toki tämä on aika paljon nyt siinä mielessä jälkijunassa, että me emme voi palata enää semmoiseen puhtaaseen, autenttiseen tilanteeseen. En tiedä, minkä takia SDP:n ja kokoomuksen johdolla on silloin tämmöinen tulkinta-ajatus otettu, koska kuitenkin sitten Ruotsi ja Tanska ovat ainakin tämän aloitteen mukaan tulkinneet tätä Maastrichtin sopimusta toisin. En halua vaikuttaa siihen, miten kansalaiset itse haluavat tässä asiassa äänestää, jos tällainen äänestys tulee, mutta tässä aloitteessa puhutaan siitä, että jos joku haluaa äänestää eurojäsenyyden puolesta, hän hyväksyy sen, että olemme velkaunioni ja ylikansallinen liittovaltio. Itse ainakin uskon ja toivon, että jatkossakin me voimme vaikuttaa EU:hun niin, että meillä olisi mahdollisimman paljon itsemääräämisoikeutta. Olen monista EU-säädöksistä hyvin ihmeissäni, ja meille tulee monta kertaa eteen se, että me emme voikaan säätää tästä, koska EU:n pakottava lainsäädäntö meitä estää. Siinä mielessä oikeastaan mietin, kun tässä on tämä eniten julkisuutta saanut henkilö, joka tätä aloitetta on tehnyt, miksi hän ei pyytänyt äänestämään EU-jäsenyydestä, sillä ne asiat, mitä tässä tuodaan esille myöskin, vaikuttavat EU-jäsenyyden kautta, niin että euro ei ole se ainoa ongelma tai ilo, ihan miten sen kukakin haluaa nähdä. Minä pyysin avustajaani katsomaan, vaikkei tämä suoraan nyt ihan euroon liity, mitä kaikkia hullutuksia viime vuosina on EU:sta tullut. Ihan muutama oli minusta hauska. Tämmöinen otsikko kuin paljastavat vaatteet: EU:ssa on mietitty, pitäisikö ulkona työskentelevien ihmisten vaatetuksesta huolehtia paremmin, kun he altistuvat liikaa auringolle, ja tämä liittyy nyt nimenomaisesti baijerilaisiin tarjoilijoihin, ja he sitten taas kampanjoivat sitä vastaan. Lisäksi löytyivät tämmöiset kumisaappaiden käyttöohjeet, että niiden tulee olla kahdellatoista eri kielellä. Sitten oli tämä käyrät kurkut ‑keskustelu silloin joskus aikanaan, ja sehän sitten päättyi siihen, että ei sitä sitten säädettykään. Mutta tämmöistä kaikkea erikoista on, ja muistan, että tässä kerran perussuomalaisten nykyinen kansanedustaja Sampo Terho kirjoitti — oliko 2003, taisi olla — että hän oli tutkinut, että maidosta löytyi tuommoiset 4 500 eri määräystä. Kyllä siellä paljon on turhaa byrokratiaa, ja se ei kyllä sitten tällä eurojäsenyydellä ratkea. Sitä mietin äsken, kun kuuntelin edustaja Salolaisen puhetta ja hän puhui hyvin myönteisesti eurosta, ja minä taas katsoin Suomen uutisista, kun komissaari Jyrki Katainen Ylen aamu-tv:ssä 23.4. puhui siitä, että nationalistit ja populistit ovat hyvin vaarallisia. Hän keskustelussa rinnasti heidät jopa terroristeihin ja katsoi, että tällä hetkellä on vallalla semmoinen käsitys EU-kansalaisissa, että integraatiota pitäisi syventää. En tiedä nyt, mihin nämä Kataisen näkemykset perustuvat ja keitä hän näillä tarkoitti, mutta jos katsoo nationalismia sen määrittelyn mukaan, niin se on kansallismielisyyttä ja halua säilyttää oma identiteetti ja itsemääräämisoikeus ja tämäntyyppisiä asioita. Tuli sitten mieleen, olisivatkohan nämä kansalaisaloitteen tekijätkin sitten Kataisen mielestä tämmöisiä nationalisteja tai jonkinlaisia jopa terroristeja, kun tätä tämmöistä kirjoitusta katsoo. En tiedä, mitä hän tällä haki. Mutta minusta kriittinen keskustelu ja hyvinkin kyseenalaistava on erittäin tervetullutta ja sitä ei pitäisi koskaan tyrehdyttää. Itse olen sitä mieltä, että meidän täytyy uskaltaa kuulla kansalaisia tässä asiassa. Tämä olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-04-28T17:24:21,2016-04-28T17:29:38,Tarkistettu,1.1 2016_45_73,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kansanäänestyksen oikea aika olisi ollut ennen Suomen liittymistä rahaliittoon ja euroon. Vihreät esittivät sitä silloin, mutta valitettavasti silloin ehdotuksemme ei saanut riittävää vastakaikua. Ne ongelmat, jotka nyt ovat käsillä, olivat esillä myös eduskuntakeskustelussa ennen Suomen liittymistä rahaliittoon. Olen itse toukokuussa 97 sanonut näin: ""Viimeistään seuraavan suhdannetaantuman, siis Emu-aluetta koskevan taantuman, yhteydessä tulee syntymään voimakas poliittinen vaatimus Emu-alueen yhteisestä talouspolitiikasta. Tässä vaiheessa on kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäinen on se, että yhteisen talouspolitiikan tarve sinänsä laajasti tunnustetaan, mutta puuttuu poliittinen uskallus synnyttää niitä päätöksentekorakenteita, joita yhteinen talouspolitiikka edellyttäisi. Jos näin käy, sillä voi olla hyvinkin vahingollisia seurauksia koko alueen taloudelliselle kehitykselle. Toinen vaihtoehto on, että tällaisessa paineessa synnytetään ainakin jollain tavoin tai jossain muodossa sellaiset päätöksentekorakenteet, jotka pystyvät myös talouspoliittista päätöksentekoa hoitamaan. Jos tuollaiseen vaiheeseen joudumme ja jos Suomi siinä vaiheessa on Emun jäsen, luultavasti tuossa vaiheessa tulen itse kannattamaan sitä vaihtoehtoa, että näitä päätöksentekorakenteita luodaan."" No, edustaja Salolainen on ihan oikeassa siinä, että on tehty virheitä muun muassa siinä, että on otettu rahaliiton jäseniksi maita, joita ei olisi pitänyt ottaa, kuten Kreikka. Mutta kuitenkin meidän tulisi tavoitella EU:n vahvistamista eikä sen heikentämistä. Me tarvitsemme toimintakykyistä unionia, jotta voimme yhdessä ratkoa muun muassa ilmastonmuutokseen, terrorismiin ja pakolaisiin liittyviä haasteita. (Susanna Huovinen: Sosiaalista oikeudenmukaisuutta!) Jos nyt alkaisimme purkaa tätä yhteistä valuutta-aluetta, niin horjuttaisimme koko Euroopan unionia, ja sen tämän aloitteen alullepanijakin kyllä hyvin tietää. On vaikea kuvitella sellaista tosielämän prosessia rahaliitosta eroamiseksi, josta ei seuraisi vielä suurempi taloudellinen mylläkkä kuin ne, mitä viime vuosina olemme nähneet. (Susanna Huovinen: Aivan!) Eli me tarvitsemme nyt enemmän, vahvempaa keskinäistä solidaarisuutta ja myös EU:lle ja Euroopan keskuspankille toimivaltaa puuttua niihin ongelmiin, jotka ovat käsissä. Unionihan on jonkun verran tehnyt näitä askeleita, jotka liittyvät velkaantumiseen ja pankkisektoriin. Esimerkiksi pankkien ja valtioiden välistä kohtalonyhteyttä on purettu ja pankkisektorin vakautta vahvistettu. Kreikkaa lukuun ottamatta ongelmamaat saavat jo lainansa markkinoilta. Seuraavaksi pitäisi kohdata niitä ongelmia, jotka liittyvät siihen, että erot jäsenmaiden taloudellisessa suorituskyvyssä ovat suuria ja myös suhdanne-erot ovat merkittäviä maiden välillä. Näistä asioista keskusteltiin ennen Suomen liittymistä rahaliittoon. Mutta tosiaan toistan, että eurosta eroaminen ei nyt helpottaisi vaan pahentaisi ongelmia. Monien ongelmien ratkaiseminen edellyttäisi myöskin riittävää toimivaltaa Euroopan keskuspankille: sitä, että se voisi toimia enemmän normaalin keskuspankin tavoin. Tämä tietysti on ongelma niille, jotka lähtökohtaisesti karsastavat Euroopan unionia, mutta me vihreät näemme, että tämän yhteisen päätöksenteon lisääminen rajatulla tavalla toisi kaikille paremman unionin, kestävämmän talouden ja paremman hyvinvoinnin. Myös EU-parlamentissa vihreät ovat esittäneet EU:lle kunnianhimoista vihreää investointiohjelmaa, jolla voidaan tukea ja uudistaa erityisesti kriisimaiden talouksia. Suomessa hyvin vähän tuodaan esille sitä, että euroalueen vaihtotasetta eniten heiluttava seikka on tuontiöljyn laskun suuruus. Ohjaamalla toimia ja varoja ilmastoinvestointeihin, uusiutuvaan energiaan, jonka potentiaali näissä ongelmamaissa on erittäin suuri, löisimme monta kärpästä yhdellä iskulla. Kaiken kaikkiaan tässä keskustelussa meidän on syytä muistaa se perimmäinen asia, että jos Eurooppa ei ole vakaa ja hyvinvoiva, on hyvin epätodennäköistä, että Suomikaan voisi olla. EU perustettiin takaamaan rauhaa ja vahvistamaan yhteistyötä Euroopan maiden välillä, ja nämä tavoitteet ovat ajankohtaisia tavoitteita tänäkin päivänä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-04-28T17:29:42,2016-04-28T17:35:11,Tarkistettu,1.1 2016_45_74,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aina hyvin tärkeää, että kansalais-aloitteet käsitellään täällä eduskunnassa asianmukaisesti. Minun mielestäni keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen aloite koskettaa erittäin tärkeää aihetta, ja siksi on syytä kyllä kiittää Väyrystä siitä, että hän on nostanut tämän tärkeän asian julkiseen keskusteluun, vaikka tästä euroerosta olemmekin aika lailla toista mieltä. Ero eurosta olisi hyppy tuntemattomaan, jota nyt ei ole syytä tehdä. Mutta samaan aikaan meidän on muistettava, että Euroopan rahaliitossa on sekä hyvää että korjattavaa. Tämä julkinen mielikuvahan on ollut usein se, että silloin kun euroon liityttiin, emme oikein ymmärtäneet sen seurauksia tai niitä ei pohdittu. Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa jäsenyyden vaikutuksia pohdittiin erittäin monipuolisesti ennen päätöksentekoa. (Susanna Huovinen: Kyllä, juuri näin!) Eri asia on se, kuinka hyvin nämä vaatimukset sitten sisäistettiin. Ongelmia on, koska Suomessa ei toimittu 90-luvulla siten kuin Emu-jäsenyyttä pohdittaessa todettiin välttämättömäksi. Silloin tiedettiin, että euro tulee alentamaan korkotasoa, helpottamaan ulkomaankauppaa, ja tiedettiin myös, että joustavuutta tarvitaan jatkossa enemmän, kun devalvaatioase ei ole käytössä. Työmarkkinajärjestöjen tuolloisessa yhteisessä Emu-paperissa sekä professori Jukka Pekkarisen selvityksessä todettiin, että liikkuvia palkanosia tarvitaan, kun jatkossa ei voi devalvoida. Näihin osiin olisivat kuuluneet tulospalkkiot, henkilöstörahastot sekä myös Emu-puskurit. Näiden toteutus ja hyödyntäminen ovat valitettavasti jääneet vähäisiksi. Emu-puskureiden periaatehan on se — jo Raamatustakin tuttu — että lihavina vuosina viljaa laitetaan syrjään, jotta niitä sitten laihoina vuosina voidaan käyttää. Olosuhteet ymmärrettiin, toteutus on jäänyt lihavina vuosina puoliväliin, tämä täytyy sanoa. Eli nyt jos koskaan esimerkiksi on tilanne, jossa Emu-puskureiden käyttöönotto olisi perusteltua, ja tätähän me sosialidemokraatit olemme omassa vaihtoehdossamme esittäneet. (Olavi Ala-Nissilä: Ei ratkaise ongelmaa!) Puhemies! Eurossa on sekä hyvää että korjattavaa. Hyvää ovat eittämättä alhaiset korkotasot. Ne auttavat monia asuntovelkaisia perheitä. Hyvää on esimerkiksi se, että valuuttariski on poistunut euroalueelta. Se on auttanut monia ja pieniä keskisuuria yrityksiä. Nyt kun Emua kehitetään, on hyvin tärkeää, että sitä kehitetään kasvua, työllisyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja rahoitusvakautta kehittävään suuntaan, ja on myös hyvin tärkeää, että esimerkiksi pankkiunionissa sijoittajavastuuta vahvistetaan ja myös veroparatiisien torjuntaa vahvistetaan entisestään. Puhemies! Minä haluan alleviivata, että on hyvin tärkeää Emua kehitettäessä, että jokainen valtio vastaa omasta taloudestaan, omista veloistaan, no bail-out ‑periaatetta on noudatettava. Ei saa olla mitään eikä saa syntyä mitään yhteistä saavia, johon velat laitetaan muiden maksettavaksi — sitä ei saa koskaan tulla. (Olavi Ala-Nissilä: Se vähän tahtoo olla jo!) SDP:llä on ollut tässä selkeä ja johdonmukainen linja aivan kuten myös Euroopan kriisimaiden tukipaketteihin liittyen: ei tukipaketteja ilman tiukkoja ehtoja. Tähän liittyen olen kyllä vähän huolestuneena seurannut esimerkiksi tilannetta Kreikassa tänä päivänä. Olisi hyvä tietää, suunnitellaanko tässä jo kohta uutta tukipakettia, pelastuspakettia. Ja kyllä tässä täytyy nyt, puhemies, sanoa, että vähän hämmästyttää tässä esimerkiksi perussuomalaisten linja. Ensi töiksi, kun he tulivat hallitukseen, hyväksyttiin Kreikka kolmonen, jota täällä on jo nimitetty Soini ykköseksi. (Ari Jalonen: Ohhoh! — Välihuutoja) Ja nyt täytyy kysyä, keskittyvätkö perussuomalaiset tähän euroerokeskusteluun samaan aikaan kun toisaalla rukataan jo Soini kakkosta. (Eduskunnasta: Missä se piilokamera on?) Arvoisa puhemies! Emu-ongelmat tunnetaan. Niihin pitää löytää ratkaisuja sen sijaan, että ottaisimme hypyn tuntemattomaan. On rakennettava uudestaan kansallinen tietoisuus siitä, mitä yhteisvaluutan jäsenyys edellyttää Suomelta, miten me pysymme kilpailukykyisenä yhteisen valuutan oloissa. Me tarvitsemme osaamista, koulutusta, ja nyt tähän nähden esimerkiksi hallituksen esittämät osaamisen ja koulutuksen leikkaukset ovat tuhoisia. Meidän on turvattava pitkän aikavälin osaamistaso, panostettava muiden maiden tavoin näihin asioihin. On huomattava myös, että palkat ovat vain osa tuotteiden hinnasta, myös laatu ratkaisee ja monet muut seikat. Siksi on ollut harmi nähdä, että hallituksen usko tähän kilpailukykyyn on lähtenyt lähinnä siitä, että palkkatasoa olisi väkisin, väen vängällä, alennettava. Lopuksi voi kysyä, puhemies, miten euroero sujuisi, mitä seurauksia sillä olisi. En usko, että kukaan voi väittää tarkasti tietävänsä, ja tähän kokeeseen me emme ainakaan halua ryhtyä. On myös muistettava, että kaikkia maamme ongelmia ei voi laittaa euron syyksi. Vai ajatteleeko joku täällä, että esimerkiksi oma markka olisi pelastanut vääriä valintoja tehneen Nokian ja sanomalehtipaperiin panostavan metsäteollisuuden? Ei. Oma valuutta ei suojaa huonoilta strategisilta valinnoilta, joita yritykset ovat Suomessa tehneet. Niitä ei suojaisi myöskään pohjoismainen Pohjolan kruunu, mitä Paavo Väyrynen on aiemmin esittänyt. Puhemies! Kaiken kaikkiaan Euroopan unionissa on paljon hyvää, mutta siellä on myös paljon kehitettävää. Kaikki, mikä Euroopan unionista tulee, ei toden totta ole korkeamman sanaa. Kaikkea ei tarvitse kannattaa, kuten vaikkapa autotallien energiatodistusta, mitä koskevan lain kaikki hallituspuolueet ovat juuri tässä salissa hyväksyneet. Eli tämmöisestä pois, (Puhemies koputtaa) järki käteen. Kehitetään Eurooppaa (Puhemies koputtaa) oikeaan, hyvään suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-28T17:35:13,2016-04-28T17:42:03,Tarkistettu,1.1 2016_45_75,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Huomaan, että ministerillä on ilmeisesti kiire. Kuinka kova kiire? Mieluusti annan puheenvuoron kaikkien eduskuntaryhmien edustajille ennen kuin ministeri käyttää ensimmäisen puheenvuoron. [Ministeri Alexander Stubb nyökkäsi.]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_45_76,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on kansalaisaloite, jonka on allekirjoittanut 53 425 kansalaista. Heidän mielestään Suomen eurojäsenyydestä tulisi järjestää kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrottaisiin jäsenyyden tähänastisista vaikutuksista ja siihen liittyvistä tulevaisuuden uhkista ja riskeistä. Suomen valtiosääntöön neuvoa-antava kansanäänestys sisällytettiin vuonna 1987. Ahon hallituksen aloitteesta kansalaiset pääsivät vuonna 94 äänestämään Euroopan unioniin liittymisestä. Äänestyksessä oli kaksi vaihtoehtoa: äänestäjän tuli vastata joko ""kyllä"" tai ""ei"" kysymykseen, tuleeko suomen liittyä Euroopan unioniin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti. ""Kyllä""-vaihtoehtoa kannatti 57 prosenttia äänestäjistä ja ""ei""-vaihtoehtoa 43 prosenttia. Eduskunta kunnioitti kansan tahtoa ja päätti äänin 152 puolesta, 45 vastaan hyväksyä Suomen EU-jäsenyyden. (Susanna Huovinen: Hyvä päätös!) Päätös Suomen liittämisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 98. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus antoi eduskunnalle asiasta ainoastaan valtioneuvoston tiedonannon. Mielestäni Lipposen ensimmäisen hallituksen olisi pitänyt ennen euroalueeseen liittymistä antaa eduskunnalle esitys neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä. Näin siksi, koska kyseessä oli merkittävä ratkaisu, josta ei oltu päätetty vielä silloin, kun kansa äänesti Euroopan unioniin liittymisestä. Euroalueesta eroaminen olisi myös sellainen päätös, joka vaatisi neuvoa-antavan kansan-äänestyksen, jos Suomen valtionjohto päätyisi eurosta eroamisen kannalle. Eurojäsenyydestä on ollut kiistatta suomalaisille ja Suomen elinkeinoelämälle sekä hyötyä että haittaa. Olemme nauttineet euroaikana poikkeuksellisen alhaisista koroista ja yhteisen valuutta-alueen eduista. Toisaalta olemme menettäneet oman rahapolitiikan ja joutuneet myös kantamaan vastuuta euroalueen kriisimaiden rahoituksesta, kuten täällä on aikaisemmissa puheenvuoroissa todettu. Perustellusti voidaan myös sanoa, että euron arvo ei ole ollut vientiteollisuuden kannalta edullinen ainakaan pääosaltaan euroalueeseen kuulumisen aikana. Euron tuomia hyötyjä ja haittoja voidaan arvioida, mutta niiden laskeminen on mahdotonta. Emme tiedä varmuudella, miten taloutemme olisi kehittynyt omassa valuutassa. Euroalueessa pysyminen tai siitä eroaminen on taloutemme kannalta perustavanlaatuinen ratkaisu. Siksi niiden tulee perustua kokonaisarviointiin kansantaloutemme mahdollisuudesta menestyä valitussa valuuttaratkaisussa. Harkintaan vaikuttaa myös muutoksen tuomien riskien arviointi sekä näkymä siitä, mihin suuntaan euroalue on kehittymässä. Siksi keskustelu euron hyödyistä ja haitoista on myös tulevaisuudessa tarpeen. Arvoisa puhemies! Edustuksellinen demokratia on edelleen suomalaisen kansanvallan perusta. Politiikkaa tehdään eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen johdolla. (Markus Mustajärvi: Politiikkaa tehdään ajassa!) Juha Sipilän hallitus ei ole ehdottanut Suomen eroa euroalueesta. Tällaista ehdotusta ei ole tehty myöskään yhdestäkään oppositioryhmästä. Sen vuoksi katson, että kansalaisaloitteessa ehdotettuun kansanäänestykseen ei ole perusteita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-04-28T17:42:20,2016-04-28T17:46:47,Tarkistettu,1.1 2016_45_77,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Ministeri Stubb, 2 minuuttia paikan päältä. No, pönttöönkin voi tulla. — 3 minuuttia. (Alexander Stubb: Minä luulin, että 5!) — No, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_45_78,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen kansalais-aloite, joka suureen saliin tuodaan ja paikkansa täällä löytää, on arvokas, ja mielestäni ihan yhtä arvokasta on se, että kansalaisaloitteen esittäjä on tänään täällä paikalla kuuntelemassa meidän keskusteluamme. Ehkä kiteyttäen voisi sanoa, että hallituksen linja ja pääviesti lähtee siitä, että eroaminen euroalueesta tässä vaiheessa olisi erittäin haitallista Suomen taloudelle ja epävarmuus euromääräisten sopimusten jatkosta ylipäätään, oman valuutan kurssista, koroista ja niin edespäin aiheuttaisi meille sekä lyhyellä tähtäimellä että pitkällä tähtäimellä isoa vahinkoa. Se ei myöskään ratkaisisi meidän maamme taloudellisia ja rakenteellisia ongelmia. Se on meidän ensimmäinen johtopäätöksemme. Toinen johtopäätös on se, että kyllä se on totta, että talous- ja rahaliitossa on ongelmia, mutta niitä on jo korjattu ja niiden korjaamista jatketaan edelleen, ja tässä vaiheessa Suomen näkökulmasta on järkevää keskittää kaikki voimavarat ongelmien ratkaisemiseen, ei uusien ongelmien luomiseen. Omassa puheenvuorossani on kaksi kokonaisuutta: ensimmäinen on muutama huomio uhista ja riskeistä ja toinen sitten EMU:n tulevaisuudesta. Varmaankin jos Suomi eroaisi eurosta, Suomen kansainvälinen asema heikentyisi. Varmaankin me ajautuisimme tilanteeseen, jossa meillä olisi aika kestävä, loppujen lopuksi kestämätön valuuttakurssi- ja rahajärjestelmämyllerrys. Me ajautuisimme myös siinä mielessä vaikeaan tilanteeseen, että kaikki ne sopimukset, jotka me olemme euromääräisesti tehneet, siis velat, asuntolainat ja kauppasopimukset, olisivat täysin riippuvaisia siitä, mikä on meidän uuden valuuttamme kurssin suhde euroon, ja rahapolitiikankin suunta olisi aika vaikea arvioida. Olisiko se kiristävämpää kuin tällä hetkellä vai löysempää kuin tällä hetkellä? Meidän maariskimme olisi korkea, ja hyvin todennäköisesti ajautuisimme tilanteeseen, jossa meidän korkomme lähtisivät aika äkkinäiseenkin nousuun. Me olemme tehneet erilaisia mallisimulointeja siitä, mitä valuutan muutos voi käytännössä tarkoittaa meidän viennillemme. Nyrkkisääntönä meillä on kansantalousosastolla se, että jos valuuttakurssi menee 5 prosenttia ylös tai 5 prosenttia alas, niin sen vaikutukset vientiin ovat joko 2 prosenttia ylös tai 2 prosenttia alas, ja sen vaikutukset tässä tapauksessa bruttokansantalouteen ovat noin 0,3 prosenttia ylös tai alas vähän suunnasta riippuen. Toinen huomio liittyy Emun tulevaisuuteen. Tuossa kun mentiin euron kriisiin, niin me olimme aika klassisessa EU-tilanteessa, eli EU kehittyy aina kolmen vaiheen kautta, joista ensin on kriisi, sen jälkeen syntyy kaaos ja loppupelissä syntyy epätäydellinen ratkaisu. Ja sitähän se EU-toiminta ja euro aika usein onkin. Paljon on kuitenkin tehty tässäkin salissa: hyväksytyt twopack-, sixpack-lainsäädäntöpaketit, pankkiunioni on rakennettu, siihen sisältyvät valvontamekanismit ja kriisinratkaisumekanismit. Samalla rakennetaan parhaillaan rahoitusunionia, joka sisältää siis pankkiunionin ja päämarkkinaunionin. Panostetaan, kuten monessa puheenvuorossa todettiin, sijoittajavastuuseen, panostetaan sääntöjen täsmentämiseen ja parantamiseen — niistä muuten keskusteltiin tuolla Amsterdamissa epävirallisissa euroryhmän kokouksissa viime viikolla — ja ylipäätään mietitään, millä tavalla voidaan tehdä rakenneuudistuksia koko eurojärjestelmään. Itse vetäisin kuitenkin lyhyen kaavan mukaan siis kolme johtopäätöstä. Kun katsotaan plussia ja miinuksia vuonna 2016 Suomen mahdollisesta euroerosta, niin miinuspuolella on paljon enemmän täytettä kuin pluspuolella. Se olisi epävarmuustekijä. Toinen on se, että on tärkeätä, että Suomi on mukana kehittämässä ja rakentamassa euroa ja euroaluetta ja Emun tulevaisuutta. Ja kolmas viittaus ehkä suoraan tähän kansalaisaloitteeseen ja sen perusolettamaan ylikansallisesta liittovaltiosta: Uskallan edelleen väittää ehkä osittain valtiovarainministerinä mutta enemmän EU-tutkijana, että Euroopan unioni, mukaan lukien sen valuutta, tulee aina olemaan enemmän kuin kansainvälinen järjestö, mutta vähemmän kuin liittovaltio. En näe sellaista mahdollisuutta, että EU yhtäkkiä ottaa askeleen kohti jonkinnäköistä liittovaltiojärjestelmää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-28T17:46:49,2016-04-28T17:52:24,Tarkistettu,1.1 2016_45_79,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Jaha, vastauspuheenvuoroja muutama kappale. Otetaan tässä yhteydessä. Vastauspuheenvuoro, edustaja Niikko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_45_80,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun edustaja Viitanen puheenvuorossaan viittasi Soinin tekemiin sopimuksiin tässä Kreikan tukipakettiasiassa, niin täytyy vähän oikaista tätä virheellistä tulkintaa. Täytyy muistaa, että tämä sitoumus Kreikan tukemiseen on syntynyt jo niiden kuuluisien Urpilaisen papereiden kautta, joissa hän teki vakuudet siitä, ne kuuluisat vakuudet, että Suomi sitoutuu tukemaan tämän EVM:n kautta näitä jäsenvaltioita heidän kriiseissään. Tämä raha, mikä nytten Kreikalle luvattiin, ei ole mikään lisä Suomen budjetista tai mistään muustakaan budjetista, vaan se on sieltä EVM:n ja ERVM:n rahastoista, jotka sitoumukset on jo aikanaan sinne kaadettu. Siellä on käytettävissä ollut yli 500 miljardia euroa, ja niistä rahoista näitä rahoja nyt jaetaan. Siinä mielessä, edustaja Viitanen, mainintasi oli väärä, mutta toivoisin, että myös muistetaan se, että tämä hallitus (Puhemies koputtaa) on lisännyt avoimuutta. Nyt ei enää piiloteta kassakaappiin niitä papereita kuten ennen. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-04-28T17:52:33,2016-04-28T17:53:46,Tarkistettu,1.1 2016_45_81,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muistan niitä keskusteluja, kun euroalueesta täällä keskusteltiin. Euroaluehan toteutui sitten suppeana, kun Ruotsi ja Englanti ja niin edelleen jäivät pois. Silloin muun muassa, muistan, tehtiin selvitys keskustan toimesta, varapuhemies Pekkarinen oli siinä vetäjänä, ja todettiin, että Emun toteutuessa suppeana valuuttaunionina myös Suomen olisi edullista jättäytyä toistaiseksi Emun ulkopuolelle. Inflaatio- ja korkoriskin vastapainoksi kelluva kurssi tai kakkosjäsenyys ja kurinalainen finanssipolitiikka tarjoaisivat Suomelle mahdollisuuden edetä samanaikaisesti meille tärkeän Emun ulkopuolelle jäävien maiden kanssa. Arvoisa puhemies! Tämä oli tasapainoinen, hyvä esitys. Valitettavasti me hävisimme sen silloin. Olisimme katsoneet Ruotsin kanssa tilannetta paremmin. Nyt on kysymys siitä, mihin Emu nyt kehittyy. Menemmekö markkinakurin suuntaan vai menemmekö tiiviin unionin suuntaan? Todellakin, kun EU:ta kehitetään, niin puhutaan syvemmästä, aidosta tai tiiviimmästä euroalueesta. Kun näitä suunnitelmia nyt raaputtaa vähän tarkemmin, niin helposti tullaan siihen kysymykseen, että yhteisvastuu lisääntyy (Puhemies koputtaa) tavalla, joka ei ole Suomen etujen mukaista. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-04-28T17:53:46,2016-04-28T17:55:07,Tarkistettu,1.1 2016_45_82,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä eurojäsenyydestä on Suomelle ollut hyötyä. Se on tuonut meidän talouteemme vakautta ja ennustettavuutta. Se on hyödyttänyt vientiyrityksiämme ja lukuisia meitä asuntovelallisia, joille korkotaso on pysynyt varsin matalana. Silti pitää totta kai tunnustaa, ettei tämä mikään täydellinen luomus ole. Näissä perusrakenteissa on puutteita, joihin pitää varmuudella puuttua. Mutta kyllä täytyy sanoa, puhemies, että tässä keskustelussa tuntuu hyvin oudolta se, että viime kaudella täällä perussuomalaisten sloganina tunnettu letkut irti ‑politiikka on nyt muuttunut tämän hallituksessa mukanaolon johdosta Soini kakkos ja Soini kolmos -paketiksi, kuinka monta näitä nyt sitten (Pia Viitanen: Toivottavasti niitä ei ole ainakaan kolmeatoista!) tuleekaan, ja olisi hyvä vain tunnustaa se, (Mika Niikko: EVM!) että hallituksessa on pakko kantaa vastuuta näistäkin asioista, niin kuin perussuomalaiset ovat nyt joutuneet huomaamaan tässä (Puhemies koputtaa) ja monessa muussakin asiassa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-04-28T17:55:07,2016-04-28T17:56:16,Tarkistettu,1.1 2016_45_83,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä kansalaisaloite on tehty, ja itsekin olen sen allekirjoittanut. Kun olen mietiskellyt tässä näitä EU-asioita, niin taidanpa olla, jos siivoaa pois ensimmäisen kauden opposition kansanedustajat, ainoa kansanedustaja tässä salissa, joka ei ole hyväksynyt yhtään ainoaa tukipakettia. Se puhe siitä, että EVM:ssä on tehty sitoumuksia aiemmin ja vapaudutaan hallituspuolueena siitä vastuusta sillä tapaa kiemurtelemalla, ei vain pidä paikkaansa sillä lailla, että EVM:stä ei lähde yhtään euroa liikkeelle ilman eri päätöksiä. Se on päivänselvä asia. Kyllähän tämä koko EU-integraatio on yhtä huijausten ketjua. Silloin kun päätettiin jäsenyydestä, sanottiin, että tämä ei tarkoita yhteistä rahaa. Kun yhteinen raha tuli, sanottiin, ettei se tarkoita yhteisiä vastuita. Nyt meillä on talouskurisopimus, on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ja nyt on Euroopan komissio tehnyt ensimmäisen kerran päätöksen, että se lähtee tukemaan myöskin puolustuspolitiikkaa. (Eduskunnasta: Eihän sitä olisi ilman tätä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-04-28T17:56:16,2016-04-28T17:57:18,Tarkistettu,1.1 2016_45_84,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä kansan-äänestyksen paikka voi olla nyt lähitulevaisuudessa, kun sitä ei ole tähän mennessä tästä asiasta järjestetty, eli kannatan kyllä tätä aloitetta. Mutta ennen kansanäänestystä mielestäni pitää tehdä kyllä tavattoman huolellinen ja riippumaton selvitys eron vaikutuksista ja myös sitten siitä toisesta vaihtoehdosta, että jatketaan tässä liittovaltiokehityksessä, mikä on se toinen vaihtoehto. Tämän rehellisen, avoimen vaikutusten arvioinnin jälkeen siitä pitää tiedottaa hyvin perusteellisesti äänestäjille, kansalaisille, ja sen jälkeen kansanäänestys. Silloin tiedetään aidosti, mikä on kansan tahto asiassa. Totean, että Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti eivät ole eurossa ja Suomelle olisi hyvä viiteryhmä tässäkin asiassa siellä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-04-28T17:57:21,2016-04-28T17:58:22,Tarkistettu,1.1 2016_45_85,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jakaisin mielelläni tuon valtiovarainministerin näkemyksen siitä, että tässä ei olla menossa kohti liittovaltiota, mutta ikävä kyllä tuossa viiden puheenjohtajan raportissa ja ennen kaikkea sitten komission tiedonannossa, jossa kerrotaan, millä tavalla noita raportin päämääriä tullaan laittamaan toimeen, selkeästi todetaan, että näitä kaikkia toimia tulee tarkastella askelina kohti kymmenen vuoden kuluttua toimivaan todelliseen talous- ja rahaliittoon etenemistä eli etenemistä kohti keskitettyä talous-, rahoitus-, fiskaali- ja poliittista unionia. On toki aivan selvää, että tällaiset pitkälle menevät ehdotukset, kuten yhteiset budjetit, valtiovarainministeriöt ja valtiovarainministerit, vaativat perussopimuksen muutoksia. Siinä mielessä, kun tullaan tähän kansalaisaloitteeseen, niin toki sitten siinä vaiheessa, jos tällaisia suuria rakenteellisia uudistuksia ollaan Emuun tekemässä, silloin on varmaan se oikea paikka kansanäänestykseen. En näe mahdollisena lähteä tässä tilanteessa kansanäänestystä järjestämään, mutta varmasti silloin, jos olemme (Puhemies koputtaa) tekemässä suuren harppauksen kohti liittovaltiota, kansanäänestys on paikallaan. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-04-28T17:58:22,2016-04-28T17:59:34,Tarkistettu,1.1 2016_45_86,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on pahoiteltu sitä, että Suomessa ei aikoinaan järjestetty kansanäänestystä euroon liittymisestä niin kuin Tanskassa ja Ruotsissa ja että Britannia on jäänyt myös euron ulkopuolelle. No, se, mikä erottaa meidät näistä valtioista, on meidän turvallisuuspoliittinen asema. Me olemme paljon idempänä kuin mikään näistä mainitsemistani euron ulkopuolelle jääneistä valtioista, ja minun käsitykseni on se, että syy siihen, että Suomi liittyi ensin EU-jäseneksi ja että innolla ja etureunassa lähdettiin myös euroon mukaan ja sillä tavalla kuin mentiin, liittyy näihin meidän turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin. Me halusimme päättäväisesti osoittaa olevamme osa länttä ja sen takia lähdimme mukaan yhteisvaluuttaan ja pyrimme kaikkiin ytimiin vaikuttamaan. Tämä oli tällainen identiteetti- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva valinta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-04-28T17:59:35,2016-04-28T18:00:24,Tarkistettu,1.1 2016_45_87,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuoron edustaja Lohelle. Sen jälkeen kaikille ryhmille on tullut vähintään yksi puheenvuoro, suurimmille kaksi tässä debatissa. Siitä syystä sen jälkeen, siis Lohen jälkeen, annan puheenvuoron vielä ministeri Stubbille — hänellä on kiire eteenpäin. Sitten jatketaan hänen jälkeensä keskustelua täällä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_45_88,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tuossa puheenvuorossani totesin, että keskustelu euron hyödyistä ja haitoista on myös tulevaisuudessa tarpeen, niin tarkoitin sitä, että aidosti on seurattava, mihin tämä euroalue kehittyy. Voi todeta, että keskusta on sitoutunut ilman muuta hallitusohjelmaan, jossa todetaan, että Suomi on talous- ja rahaliiton jäsenenä sitoutunut edistämään euroalueen vakautta. Suomen tavoitteena on sääntöperusteinen ja toimiva euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan. Mutta hallitusohjelmassa lukee myös, että Emua ei tule kehittää sellaisen talouskoordinaation syventämisen kautta, joka johtaisi yhteisvastuun laajentamiseen, ja voisi sanoa, että tästäkin johtuen näitten viiden presidentin raportti ei kyllä minua miellytä. Meidän pitää huolehtia, ei pelkästään seurata vaan huolehtia, Suomena siitä, että euroaluetta ei kehitetä fiskaaliunionin suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-04-28T18:00:43,2016-04-28T18:01:46,Tarkistettu,1.1 2016_45_89,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Ja nyt ministeri Stubb. Huomasin, että hän käytti äsken vasta ensimmäisen puheenvuoron, avauspuheenvuoro ei ollut hänellä vaan lähti edustajilta. Pyydän sitä anteeksi, että annoin liian lyhyen ajan äsken.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_45_90,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Ei mitään ongelmaa, arvoisa puhemies! — Tässä oltiin vähän historian syövereissä, minusta oikeastaan aika oikealla ja rehelliselläkin tavalla, vaikkapa edustaja Kantola ja moni muu, jotka totesivat, että sehän oli mielenkiintoista silloin meidän EU-jäsenyyden kynnyksellä kansanäänestyksessä. Ne, jotka kannattivat EU:ta, sanoivat, että eihän me tämän kautta euroon tai Emuun mennä, ja sitten taas ne, jotka vastustivat, sanoivat, että kyllä me nyt mennään, katsokaa, mitä Maastrichtin sopimuksessa lukee. Ja sitten kun meistä oli tullut jäseniä, niin ne, jotka kannattivat, sanoivat, että no, katsokaa nyt, totta kai me mennään, kun Maastrichtin sopimuksessa näin sanotaan, ja sitten ne, jotka vastustivat, sanoivat, että no mutta kun te sanoitte aikaisemmin, että näin ei pitäisi tehdä. Eli tässä oli tämäntyyppistä ajattelua. Kyllä minä myös uskon, että euro itse asiassa oli meiltä turvallisuuspoliittinen valinta. Sehän oli se linja, jonka silloinen pääministeri Paavo Lipponen rakensi, ja ajatuksena oli se, että pienen jäsenmaan tuki ja turva on vahvat instituutiot ja myös yhteinen valuutta, ja sen eteen tehtiin töitä. Kyllä minä uskallan väittää, että me olemme saaneet ainakin rahapoliittisissa pöydissä ja myös valuuttakeskusteluissa etulyöntiaseman niihin Pohjoismaihin nähden, jotka eivät ole eurossa mukana. Jos me otamme pienen aikamatkan Suomen valuutan historiaan tuolta vuodesta 1860 eteenpäin, niin aika useinhan Suomen valuutta muodossa tai toisessa on heilahdellut joko suurvaltapolitiikan, kultakannan tai muiden valuuttakurssien toimesta. Ja loppupelissä nyt me istumme sellaisten pöytien ympärillä, joskin riippumattoman EKP:n kautta, joissa ne samat suurvallat, jotka ovat aikaisemmin meidän valuuttoja heilauttaneet, ovat tekemässä näitä päätöksiä. Toisekseen viiden puheenjohtajan raportti: Olen siitä samaa mieltä, edustaja Essayah ja ehkä edustaja Lohi, että sehän on visionäärinen. Aika useinhan EU:ssa tehdään niin, niin kuin hyvin tiedätte, että puheenjohtajat, Euroopan parlamentin puheenjohtaja, komission puheenjohtaja, ikään kuin ampuvat yli ja sitten jäsenmaat jarruttavat sitä. Ja sen voin kyllä vakuuttaa, että viiden puheenjohtajan raportti ei tule sellaisenaan toteutumaan, saatikka myöskään ehkä ne avaukset, joita komissio on asiaan liittyen viime aikoina tehnyt. Minä uskon, että oikeastaan lähestymistapa pankkiunionin kehittämiseen ja pääomamarkkina-unionin kehittämiseen tulee olemaan aika pragmaattinen. Itse asiassa tässä kehityksessä otettiin suuria harppauksia tämän eurokriisin aikana, minusta se kannattaa myöntää. Mutta seuraavat kehitykset, jos ne tapahtuvat, tapahtuvat sitten sopimusmuutosten kautta. Ihan vain tällaisena viimeisenä, ehkä pienenä spekulaationa: Sitä olen vain itse miettinyt, kun elämme tätä neljättä teollista vallankumousta ja siihen liittyvää digitalisaation, robotisaation, tekoälyn, 3D-printtaamisen, teollisen internetin ja erityisesti blockchain-teknologian aikakautta, että mikäköhän on valuutoissa se seuraava vaihe, koska nyt ensimmäistä kertaa maailmanhistorian aikana meillä syntyy sellaiset sähköiset järjestelmät, jotka ovat turvallisia. Jään sitä vain ehkä ääneen pohtimaan, että mikäköhän on maailman valuuttojen tulevaisuus. Onko meillä vaikkapa 50 vuoden päästä erillisiä kansallisia valuuttoja, vai onko meillä jonkinnäköinen järjestelmä blockchain-teknologian kautta, joka ikään kuin yhdistää ne valuuttakorit, jotka meillä tänä päivänä on? Yhtä kaikki, minun mielestäni tämä on erittäin hyvää ja arvokasta keskustelua, ja olen valmis sitä jatkamaan erityisesti silloin, kun lähdemme liikkeelle keskustelussa Emun kehittämisestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-04-28T18:01:48,2016-04-28T18:05:57,Tarkistettu,1.1 2016_45_91,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tärkeää käydä tänään keskustelua euron eduista ja haitoista ja siitä, mihin suuntaan euroa pitäisi kehittää. Oli tärkeää myöskin silloin käydä keskustelua, kun Suomi liittyi euroalueeseen ilman kansanäänestystä. Itse asiassa silloin oli vähän epävarmaa, millainen euroalue tulee, tuleeko suppea vai laajempi. Siitä tuli suppeampi, eli Ruotsi ei tullut mukaan, Tanska ei ole mukana, Iso-Britannia ei ole mukana. Sen jälkeen tuli myöskin Kreikka mukaan. Silloin keskusta teki paljon töitä tämän asian kanssa: mitä se eurojäsenyys merkitsee, miten siinä pitäisi elää? Äsken viittasin siihen, että Mauri Pekkarisen johdolla tehtiin selvitys, ja eduskunnan pöytäkirjoihin lainaan siitä pari kohtaa: ""Mikäli Emu toteutuu suppeana valuutta-alueena siten, että Suomi on mukana mutta muut meitä lähellä olevat maat jäävät ulkopuolelle, muodostuu talouden häiriöihin vastaaminen, sopeutuminen meille erittäin vaikeaksi."" Edelleen: ""Suomen ongelmia tilanteessa voisivat periaatteessa helpottaa muut talouden joustoelementit: palkat, hinnat, raaka-aineet. Varsinkin kahden ensiksi mainitun osalta historia ei todista joustoherkkyyttä. Luottamuksen lisääntyessä talouspoliittiseen vakauteen tilanne voi muuttua."" Edelleen: ""Taloudellisten häiriöiden, merkittävien suhdannevaihtelujen, vakavien ongelmien tilanteessa — johon olemme tulleet — häiriöiden maakohtaisuus, epäsymmetrisyys muodostaisi Suomelle merkittäviä sopeutumisongelmia. Erityisen suuriksi ongelmat muodostuisivat, jos Suomen ollessa mukana Emussa muut taloutensa rakenteelta ja suhdannevaihtelulta samanlaiset maat jäisivät Emun ulkopuolelle. Suomen talouden hallitut joustomahdollisuudet eivät ole kovin suuret. Uudet merkittävät finanssipoliittiset leikkaukset syventäisivät kansalaisten keskinäistä ja alueellista eriarvoisuutta entisestään."" Ja tässähän tultiin johtopäätökseen, että jos euroalue toteutuu suppeana, niin Suomen olisi tässä vaiheessa edullista jättäytyä ulkopuolelle. No, keskusta hävisi tämän äänestyksen. Muistan, miten silloin täällä keskustelussa pääministeri Lipponen ja myöskin silloinen SAK:n puheenjohtaja Ihalainen tavallaan lupasivat, että kyllä sitten Suomella on välineitä sopeutua näihin ongelmiin, että me osaamme elää sitten sen mukaan mitä eurossa eläminen globaalissa maailmantaloudessa edellyttää. Valitettavasti tämä ei ole toteutunut. Suomessa ja Euroopassa on tällä hetkellä erilaisia näkemyksiä siitä, miten euroaluetta tulisi kehittää: tulisiko euroalueen siirtyä keskitettyyn ohjaukseen eli pankki- ja pääomamarkkinoiden lisäksi yhteiseen finanssipolitiikkaan, vai riittäisikö tehokas markkinakuri, ja miten tulee ratkoa Emun eri kehityspoluissa eurooppalaisen talouden rakenneongelmia yleisesti ja moraalikadon ongelmaa erityisesti. Nyt kun euroalueen kehittämisestä puhutaan, niin termejähän riittää: puhutaan tiiviimmästä euroalueesta, syvemmästä euroalueesta, todellisesta euroalueesta. Kun näitä suunnitelmia raaputtaa syvemmältä, niin usein joutuu kysymään itseltään, ovatko euroalueen jäsenmaat, pois lukien Saksa, Suomi ja jotkut muut, tällä tiiviimmällä, syvemmällä, todellisella euroalueella tai tarkoitammeko me tällä tiiviimmällä, syvemmällä, todellisella euroalueella talous- ja rahaliiton yhteisvastuun lisäämistä ja suurempaa solidaarisuutta, enemmän tulonsiirtoja hyviltä huonoille. Kysymys kyllä tulee mieleen, kun lukee viiden presidentin Emu-suunnitelmia. Pitää kysyä, miksi euroalueen kehittäminen ei voisi olla esimerkiksi ensisijaisesti parempaa sääntöjen noudattamista ja onko olemassa nyt vaara, että voitaisiin mennä tavallaan kohti päällekkäistä ja kahdenkertaistakin yhteisvastuuta ja moraalikadon vaaraa? Arvoisa puhemies! Tämä moraalikadon vaara: on iso opetus finanssikriisistä, että jos voidaan siirtää vastuuta, riskiä toiselle, niin sitä helposti tapahtuu finanssisektorilla ja myöskin laajemmin. Itse asiassa moraalikadon vaara on ehkä tällä hetkellä lähellä Euroopan keskuspankin epätavanomaisia toimia. Monet jäsenmaat ajattelevat, että kyllä se EKP sitten hoitaa rahapolitiikalla näitä ongelmia, ja monissa Etelä-Euroopan maissa jätetään uudistukset tekemättä. Tällä hetkellä me näemme, että kun esimerkiksi Kreikassa, myöskin Portugalissa, vähän Espanjassakin poliittinen tilanne muuttuu lähinnä siten, että vasemmisto tulee valtaan, niin sitten ei jaksetakaan viedä näitä tärkeitä uudistuksia eteenpäin. Sitten tulee todella suuria ongelmia, niin kuin on nähty Kreikassa. Niitä valitettavasti ehkä on Portugalissakin edessä. Arvoisa puhemies! Minä todella kannatan tämmöisiä hyvin keskeisiä periaatteita: avoimuutta, omavastuuta, parempaa hallintoa, ammattimaisempaa hallintoa todellakin EU-alueella. En kannata tällaista laajaa yhteisvastuuta, vaan markkinakuriin perustuvaa euroaluetta, jos ja kun sitä kehitetään. Itse asiassa Sipilän hallitusohjelma on tässä suhteessa hyvä. Tässä edustaja Lohi jo vähän lainasikin hallitusohjelmaa: Suomi on talous- ja rahaliiton jäsenenä sitoutunut edistämään euroalueen vakautta. Suomen tavoitteena on sääntöperusteinen ja toimiva euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijaisesti vastuu omasta talouspolitiikastaan. Samoin jokainen jäsenvaltio vastaa itse veloistaan. Hallitus pyrkii palauttamaan tämän no bail-out ‑säännön. Emua ei tule kehittää sellaisen talouskoordinaation syventämisen kautta, joka johtaisi yhteisvastuun laajentamiseen. Aikaisemmin valtiovarainministeriön Emu-raportissa käsiteltiin samaa asiaa, ja siitä voi poimia lauseen ""Pyrkimyksestä talouspolitiikan koordinaation jatkuvaan syventämiseen tulisi luopua. Sen sijaan tulisi tukea jäsenvaltioiden edellytyksiä ottaa vastuu talouspolitiikan päätöksistä."" Tämä on euroalueen iso haaste, että uudistukset julkisen talouden tasapainottamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi tehdään jäsenmaissa pitkäjänteisesti. Meillä on hyviä esimerkkejä: Irlanti, Baltian maat, jotka ovat hyvällä, pitkäjänteisellä ohjelmalla päässeet vahvan talouskasvun suuntaan. Valitettavasti kaikki maat eivät ole tässä tilanteessa. Suomessakin pitää nyt tehdä nämä uudistukset, joita Sipilän hallituksen strategisessa ohjelmassa on talouden tasapainottamiseksi ja meidän kilpailukyvyn lisäämiseksi, ketteryyden lisäämiseksi, paremmaksi osaamiseksi Suomessa. Vain sitä kautta, pitkäjänteisen työn kautta, Suomen talous voi nousta. On tärkeätä, että me todella jatkamme euroaluetta koskevaa keskustelua, koska siellä on isoja voimia viemässä euroaluetta sellaisen vahvan yhteisvastuun suuntaan, joka voi lisätä merkittävästi moraalikatoa. Tämä moraalikadon tie voi olla itse euron kannalta hyvin haitallinen, jopa tuhoisa tie, jos sille tielle pitkälle mennään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-04-28T18:06:00,2016-04-28T18:14:13,Tarkistettu,1.1 2016_45_92,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Euron piti olla menestystarina vailla vertaa. Euron ensimmäisten vuosien aikana talouden suhdanteet osoittivat korkeuksiin. Tämä johtui Euroopan keskuspankin erittäin matalista ohjauskorkotasoista. EKP halusi auttaa Saksaa, joka maksoi vielä tuolloin yhdistymisensä taloudellista hintaa ja myös vuosituhannen vaihteessa puhjennutta teknologiakuplaa. Kuviteltiin naiivisti, että yksi koko sopii kaikille ja että euroalue kannattaisi integroida yhtenäiseksi alueeksi, jossa kaikki ovat yhtä onnellista europerhettä. Yhteisvaluutta ja Keski-Eurooppaa hyödyttänyt korkotaso aiheuttivat euroalueen reunamaissa kuitenkin asuntokuplia, velkaantumista, julkista tuhlausta ja liian kapeaa liikkumavaraa talouspolitiikassa. Euromaita markkinoitiin riskittöminä ja rahaa lainattiin innolla. Euro kiihdytti talouden ylämäkeä historiansa alkuvuosina, mutta kun ymmärrettiin, että koska euromaat eivät voi itse painaa euroja, ne ovat pidemmällä aikavälillä maksukyvyttömyysuhan alla, tämä hermostutti markkinat ja ajoi useat euromaat rahoitusumpikujaan. Euro siis kiihdytti nousua alkumetreillä mutta kiihdytti myös talouden alamäkeä, kun markkinoilla alkoi olla epävarmuutta. Euro haittaa korkean hintatason maiden, kuten Suomen, kilpailukykyä. Ylivelkaantuneilla mailla, kuten Kreikalla, euro ylläpitää velkavankeutta. Euron tukipaketit ovat pohjaton kaivo, koska pieni Kreikan kansa ei voi mitenkään maksaa jättimäistä velkaansa. Italia ja Portugali kaatuvat Kreikan perässä ja tavallisen kansalaisen kärsimykset kasvavat. Tavallinen kansa maksaa. Perussuomalaiset tietävät tämän ja ovat oikeassa. Euroon liittyessä suomalaiset saivat sammon asemasta pohjattoman kaivon. Helppoja reittejä ulos taloudellisesta ahdingosta ei ole. Eurosta on tullut kuuma peruna, jota on helpompi heitellä kädestä kouraan kuin tarttua siihen. Eurokriittiset perussuomalaiset varoittivat tulevista ongelmista. Nyt myös nobelistit ja pääekonomistit tulevat meidän linjoillemme yksi toisensa jälkeen. Kasvava joukko asiantuntijoita näkee, että oli virhe liittyä euroalueeseen. Korkeintaan on erimielisyyttä, siitä onko euroalueesta eroaminen järkevää juuri tällä hetkellä. On kansanvallan kannalta häpeällistä, että eurosta ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei edes annettu lakiehdotusta vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Nyt tämä vääryys voitaisiin korjata ja pelastaa se, mikä vielä on pelastettavissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-04-28T18:14:16,2016-04-28T18:17:59,Tarkistettu,1.1 2016_45_93,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi tässä puheenvuorossa täytyy korjata edustaja Mustajärven väärä todistus täällä siitä, että Suomi olisi voinut jättäytyä pois EVM:n tukipaketin maksamisesta yksinään. Suomihan yritti tämän hallituskauden alussa saada Saksan mukaan niin, että se olisi tullut auttamaan siihen, että Kreikka kolmosta, Kreikan tukipakettia ei oltaisi myönnetty EVM:n rahastosta. Me jäimme yksin tässä hankkeessa, ja se olisi tarkoittanut sitä, että muistaakseni kahden kolmasosan määräenemmistöllä ne olisivat saaneet tämän asian läpi Suomen niskuroinnista huolimatta. Tämän tähden Suomi ei lähtenyt vastustamaan yksin Kreikan pakettia, koska se ei olisi voinut sille tehdä yhtään mitään. Tämä tieto on tullut meille suureen valiokuntaan virkavastuulla olevilta virkamiehiltä, ja tämän pohjalta me, itseni mukaan lukien, olimme päätöstä tekemässä suuressa valiokunnassa, kun tämä prosessi lähti liikkeelle. Siinä mielessä läikkynyttä maitoa on turha itkeä, koska tämä maito kaadettiin mukiin valtiovarainministeri Urpilaisen aikana, ja silloin tämä 500 miljardin EVM-tukipaketin rahasto kasattiin. Suomen vastuu siitä oli muistaakseni alle 1,8 prosenttia, ja sen mukaisesti me nytten vastuulla olemme osallistuneet tähän EVM-rahastoon. Siinä mielessä me emme ole antaneet yhtään lisää rahaa Kreikkaan, emme euroakaan. Arvoisa puhemies! Tähän kansalaisaloitteeseen. Eurojäsenyyden kansanäänestys on hyvä aloite. Miksi, voidaan kysyä. Vaikka tämän sisällöstä voidaan olla mitä mieltä tahansa, on kansalaisdemokratian etu kysyä kansan mielipidettä itsenäisyyttä koskevissa päätöksissä. Kuten täällä tänään on jo aikaisemmin tullut esille, Lipposen hallituksessa vuonna 1998 euroalueeseen liittymisestä ei tehty minkäännäköisiä äänestyksiä vaan pelkästään tiedonanto. Silloin pidettiin kansan mielipidettä vähäarvoisena. Me voisimme lisätä ylipäätänsäkin kansalaisten oikeutta kertoa mielipiteensä kaikissa tärkeissä yhteiskuntaa koskevissa asioissa. Sveitsi on hyvä esimerkki siitä, että kansanvaltaisessa demokratiassa myös kansalta voidaan kysyä suoran demokratian keinoin tärkeitä asioita. Kun Sveitsissä aikoinaan silloinen hallitus halusi maan EU:n jäseneksi 2000-luvun lopussa, niin kansa tyrmäsi tämän EU:hun liittymisen äänestyksellä. Onko maa nielaissut Sveitsin? Onko Sveitsi irti Euroopasta? Onko Sveitsi eristetty kansainvälisestä kaupasta? Me tiedämme vastauksen, että ei tämä ole nyky-yhteiskunnassa kuitenkaan se välttämätön elementti, ei ole ainakaan Sveitsin osalta ollut, ja siinä mielessä, vaikka olisimme mitä mieltä näistä asioista, olisin kuitenkin toivonut, että me lisäisimme kansandemokratiaa ja kansanvaltaa äänestyksen keinoin. Suomihan on maailman koulutetuinta kansaa, ja onkin syytä kysyä, johtaako kansan mielipiteen kuuleminen valtiota haittaaviin päätöksiin. Sveitsin mallin mukaan näin ei ole käynyt. Sveitsissähän on tapana, kun tulee suoran demokratian kansanäänestyksiä, että siellä tulee se ei- ja kyllä-puolen vahva tietopaketti jokaisen kansalaisen kotiin ja he saavat perehtyä tarkkaan, hyvinkin syvällisesti asioihin ennen äänestämistä. Siinä mielessä toivoisin itse, että jos me tässä eduskunnassa aidosti haluamme kuulla kansan mielipidettä, me myös annamme siihen heille mahdollisuuden. Tämä kansalaisaloitetapa, mikä Suomessa on, ei itsessään ole edes verrattavissa Sveitsin malliin. Täällä jokainen kansalaisaloite kyllä tulee tämänkin eduskunnan päätöksen mukaisesti saliin äänestettäväksi, mutta kuten tiedämme, meillä on puolueet, hallitusohjelmat ja muut sidokset, jotka määrittävät meidän tapaamme äänestää. Tässä on kuitenkin se hyvä puoli, että monesti tulee näitä niin sanottuja omantunnonvapauksia ja muita poikkeuksia, että kansanedustajat saavat äänestää kansalaisaloitteen kohdalla kuten itse parhaaksi kokevat. Uskonkin, että meidän puolueessa tämä on tältä erää täysin jokaisen edustajan itsensä päätettävissä. Tosin, kuten edustaja Lohi viittasi täällä, hallitusohjelmassa puhutaan siitä, että euroalueessa tulee pysyä. Toki sitä ei suoraan siellä sanota, siellä kyllä puhutaan siitä, että meidän täytyy parantaa euroalueen kilpailukykyä ja euron rakennetta, mutta ei siellä suoraan oteta kantaa siihen, miten tässä tilanteessa meidän tulee suhtautua, kun tulee tämmöinen kansalaisaloite. Tätä ei tullut ajatelleeksi varmaan kukaan, silloin kun tämä hallitusmuodostus tapahtui. Arvoisa puhemies! Suora demokratia sitouttaa kansan yhteiskunnan toimintaan. Mikä voisi olla demokratian kannalta parempi vaihtoehto aikana, jolloin äänestysinto ja usein jopa luottamus poliitikkoihin laskee? Mikä on sen parempi keino lisätä ihmisten kiinnostusta yhteiseen päätöksentekoon kuin lisätä kansanvaltaa? Jos kansalaisaloite olisi se ainoa toimiva elementti, mikä Suomessa on valittu, niin tätäkin lähetystä seurattaisiin tuhatmäärin Suomessa. Valitettavasti Suomessa useat kansalaiset eivät usko näiden kansalaisaloitteiden vaikutukseen siinä määrin, että he vaivautuisivat edes aloitteita seuraamaan. Siinä mielessä haluankin viedä tämän aloitteen kautta asian pidemmälle. Meidän täytyisi todella ruveta pohtimaan sitä, uskallammeko me ja haluammeko me tulevaisuudessa antaa kansalle oikeuden sanoa kyllä tai ei heitä koskeviin merkittäviin, varsinkin itsenäisyyttä koskeviin, päätöksentekoihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-04-28T18:18:05,2016-04-28T18:25:24,Tarkistettu,1.1 2016_45_94,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minun täytyy melkein kysyä, että uskonko minä nyt korviani. Kuulenko oikein, että täällä edustaja Niikko ihan vakavamielisesti ilmoittaa, että perussuomalaiset ovat toimineet oikein suoraselkäisesti? Tosiasia on, arvoisa edustaja Niikko ja perussuomalaiset, että niinhän tässä taisi nyt käydä, että toisin kuin ennen vaaleja sanottiin, että yhtään tukipakettia Eurooppaan ei enää tehdä, niin heti kohta sen jälkeen viime kesänä syntyi uusi tukipaketti, se Soini ykkönen. Näin siinä vaan kävi, ja perussuomalaiset sen hyväksyivät. Täällä minulla on sitaatti puheenjohtaja Soinilta Helsingin Sanomista 17.1., jossa hän kertoo, että euromaille ei saa myöntää uusia tukipaketteja, kaikesta muusta voidaan neuvotella. No, kuinka kävi? Kävi toisin. Ja tosiasia on — eikö olekin, edustaja Niikko? — että nyt tässä sitten tämä Soini ykkönen vastoin lupauksia syntyi. Puhemies! Se, mistä minä olen huolissani, on se, (Puhemies koputtaa) että kun katsoo Kreikan tilannetta nyt, niin kyllä siellä Soini kakkosta pian pukkaa. Haluaisin tietää perussuomalaisten linjan tähän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-28T18:25:28,2016-04-28T18:26:38,Tarkistettu,1.1 2016_45_95,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On totta, edustaja Viitanen, että hallitus joutui myöntymään siihen, että Euroopan vakausmekanismista Kreikan kolmas tukipaketti rakennettiin ja sinne annettiin useampi 10 miljardia euroa. Mutta totuudenmukaista on kuitenkin tietää se, mistä tämä johtui: tämä johtui edellisen hallituksen kyvystä ja halusta tehdä tämä Euroopan vakausmekanismi ja luoda sinne suomalaisille sellaiset vastuut, että tämä hallitus ei pääse siitä irti, vaikka olisi halunnut. (Leena Meri: Ei niin, aivan!) Meillä ei ole keinoa päästä yksin sieltä minnekään, koska te ja teidän ministerinne olette meidät sinne naittaneet jo ennen tätä hallitusta. Siinä mielessä ymmärrän toki, että mielikuva on kova, että perussuomalaiset käänsivät takkinsa, mutta totuus on kuitenkin se, että me emme yksin voineet sille mitään. Me emme olisi voineet sitä kaataa sitä maitoa siitä lasista lattialle, vaikka olisimme halunneet. Tämän tähden on syytä puhua asian oikeilla nimillä ja taustoilla siitä, mitkä ovat faktoja (Puhemies koputtaa) tässä päätöksenteossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-04-28T18:26:39,2016-04-28T18:27:44,Tarkistettu,1.1 2016_45_96,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen valitettavasti joutunut usein täällä salissa kysymään äänestäjän, kansalaisen kuluttajansuojan perään. Edustaja Niikko, ette te puhunut ennen vaaleja siellä Hervannan torilla tai täällä Helsingin Myllypurossa äänestäjille, että niin, että kyllä me olemme sitä mieltä periaatteessa, että ei saa tukipaketteja tehdä, mutta emmehän me sitten oikeasti sille mitään voi ja niinhän me tuen annamme näille uusille tukipaketeille. Silloin olisi pitänyt rehellisesti sanoa, että tällainen tilanne voi tulla, eikä sitten antaa näitä puheenjohtaja Soinin lausuntoja siitä, että kaikesta muusta voimme neuvotella, mutta emme uusista tukipaketeista. Muistaakseni aika näyttäviä kampanjoita myös tehtiin tällä letkut irti -teemalla, ja tämä on vaan tosiasia, joka nyt on tunnustettava. Minusta tuntuu, arvoisa puhemies, että tänä päivänä tässä salissa ulkoministeri Timo Soinin pahin opponentti ja kritisoija olisi silloinen oppositiojohtaja Timo Soini.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-28T18:27:45,2016-04-28T18:28:48,Tarkistettu,1.1 2016_45_97,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,Myönnän vielä viimeisen vastauspuheenvuoron tähän debatin osaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_45_98,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä kansa tietää, että SDP on siihen syyllinen, että olemme eurossa. Kyllä kansa tietää, että SDP on siihen syyllinen, että meillä on sellainen vakausmekanismi, jonne SDP on kantanut rahaa, ja me emme sitä rahaa saa sieltä pois. (Mika Niikko: Kassakaappiin piti piilottaa!) — Kyllä! — Ja jos sitä pitää pääomittaa vielä uudestaan, siitä tulee uusia päätöksiä. Mutta sitä rahaa, mikä siellä on, emme saa pois, koska SDP on sen sinne vienyt, ja onneksi kansa tietää tämän. (Mika Niikko: Niin, juuri näin!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-04-28T18:28:53,2016-04-28T18:29:24,Tarkistettu,1.1 2016_45_99,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,Siirrymme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_45_100,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuohon edelliseen keskusteluun sen verran, että edellisen hallituksen valtiovarainministeri painui ensimmäisenä Kreikkaan, kun siellä oli kriisi. Huivinkulmat suorana painoi sinne sitä hoitamaan, ja rahaa meni, ja vastuut kaatuivat tälle hallitukselle. Nyt me teemme niitä parannuksia, mitkä silloin olisi pitänyt tehdä, (Mika Niikko: Juuri näin!) ja jos me olisimme olleet silloin hallituksessa, ei varmasti olisi tullut semmoista tilannetta kuin nyt on. (Leena Meri: Ei niin!) Me valitettavasti joudumme korjaamaan edellisen hallituksen temppuja. Nyt on onneksi semmoinen hallitus, joka toimii jollakin tavalla. (Pia Viitanen: Niin, kantaa rahaa Kreikkaan!) — Nimenomaan, teidän syystä. Me emme sitä tekisi, mutta valitettavasti meille on tämmöiset valjaat heitetty sieltä edellisestä hallituksesta, ja ei voi kuin valittaa. — Onneksi meillä nyt on semmoinen hallitus, joka pystyy pikkusen edes korjaamaan. Meillä on semmoinen maantieteellinen asema, että jo silloin olisi pitänyt huomata, että me olemme vielä pikkusen pahemmassa paikassa kuin tuo Kreikka: meillä on 1 300 kilometriä Venäjän-rajaa. Ja mikä neuvottelutilanne tällä hetkellä olisi, jos olisimme irti EU:sta? Tämän Euroopan ja mikä tuli Ukrainan ja Krimin kriisin jälkeen Suomi samalla tavalla kuin 75 neuvottelisi siinä tilanteessa ja olisi todella vahvoilla. Nyt me olemme juoksupoikana tässä koko euroriipassa ja todellisia maksumiehiä. Sitten mitä tulee vielä tähän euroon: Suomi tekee paljon kauppaa dollareilla. Euro on suhteessa dollariin kallis ja epäedullinen valuutta Suomelle, varsinkin Suomelle, koska maantieteellinen asema on tämä. Meillä on jäänmurtajakustannukset, meillä on energiakustannukset aivan toisenlaiset kuin Keski-Euroopassa. Se tuo meille kustannuksia. Meille liikennesäännökset tulevat Euroopasta. Muun muassa rekkaliikenne ei tahdo toimia sen minuuttiaikataulun takia. Keski-Euroopassa on lyhyet etäisyydet. Siellä sitä voidaan hoitaa näillä, mutta täällä pitkien etäisyyksien maassa se ei yksinkertaisesti toimi. Annan esimerkin, ihan käytännön esimerkin: Nyt tulee Äänekoskelle uusi tehdas. Se tarvitsee paljon puuta. Viitasaarelta on sinne matkaa 60—90 kilometriä, riippuu alueesta. Kuljettaja pystyy viemään kaksi kuormaa päivässä sinne, mutta ei enempää, koska on kuljettajan työaikalaki. Siitä ei ole kellekään, ei yrittäjälle eikä sille työnantajalle... Kokopäiväistä työtä hän ei voi tehdä, koska jos hän veisi sen kolmannen kuorman, se ylittäisi työaikalain ja varmasti tulee lappu käteen. Mikään ei jousta tässä eurossa, taikka me olemme liian kilttejä. Sitten vielä, mitä tulee tuohon Suomen puolustuspolitiikkaan, että nyt me liityimme sinne sen takia, että meillä on turvallista ja olemme varmasti siinäkin mielessä eri asemassa kuin Ruotsi ja Tanska ja nämä: Suomi oli ainoa maa, jota ei miehitetty Neuvostoliiton rajanaapureista. Kaikki muut miehitettiin. Miten sinä aikana, jona oli tämmöinen Neuvostoliitto, Suomi pysyi itsenäisenä? Turha se on puhua, että nyt tarvitaan siihen EU:ta. Tuo on täysin höpöpuhetta. Elikkä kyllä me pärjäämme silläkin alueella ilman sitä euroa. Itse kannatan ehdottomasti tätä irtaantumista siitä riipasta, mikä sieltä on tullut. Koroista puhutaan. Miksi Ruotsissa ne korot eivät ole niin korkeat? Miksi Tanskassa ei ole korkeat korot? Euro ja markka rinnakkain toimivat aivan samalla tavalla kuin se euro ja kruunu. Ja pikkusen meillä olisi täällä pelivaraa. Meillä on erittäin jäykät työmarkkinat. Niin kuin täällä on jo tullut esille se, että silloin kun mentiin euroon, sanottiin, että kyllä niistä sovitaan, ja mistään ei ole pystytty sopimaan. Ja nyt kun puhutaan veropakolaisista, niin jos suomalainen rahamies — tai sanotaan: rikas — haluaa veropakolaiseksi, niin ei tarvitse Helsingistä mennä kuin 80 kilometriä, niin silloin pääsee jo veroparatiisiin. Arvoisa puhemies! Aika taitaa loppua kesken. (Eduskunnasta: Hyvä puhe! — Erityisesti tuo ulkopoliittinen osuus!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-04-28T18:29:33,2016-04-28T18:35:30,Tarkistettu,1.1 2016_45_101,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi liittyi tosiaan euroalueeseen, niin kuin tässä keskustelussa on toistettu jo useita kertoja, ilman kansanäänestystä ja ilman laajempaa kansalaiskeskustelua silloin, kun Suomen eurojäsenyyttä valmisteltiin. Monet silloin jo vaikuttaneet kansanedustajat, kuten esimerkiksi nykyinen varapuhemies Pekkarinen ja tässä hetki sitten puhunut arvostamani talousvaikuttaja, edustaja Ala-Nissilä, siihenkin aikaan jo toivat esille niitä mahdollisia riskejä, mitä tähän Suomen eurojäsenyyteen liittyy. Nyt, kuten tässäkin keskustelussa on todettu, monet näistä riskeistä ovat sitten toteutuneet viimeistään tämän edeltävän finanssikriisin myötä, ja näiden seurauksia edelleenkin tässä yritämme hoitaa. On kuitenkin tähän samaan hengenvetoon todettava, että nämä yhteisvaluutan vaikutukset Suomeen ovat olleet myös positiivisia. Tämä meillä vallinnut vuosituhannen alkuvaiheen voimakas talouskasvu oli varmasti osin euroalueen jäsenyyden ansiota. On todettava, että tämä yhdentynyt valuutta ja sisämarkkina-alue auttoivat silloin monilta osin suomalaisia vientiyrityksiä kasvuun ja euroalue sinänsä on ollut myös Suomen keskeisimpiä vientimarkkinoita. Eli tämän johdosta en yhdy kyllä niihin arvioihin, joissa on väitetty, että Suomen jäsenyys euroalueessa olisi ollut kansantaloudelle pelkästään negatiivinen. Täytyy vielä todeta, että korkotaso on pysynyt erittäin vakaana nyt euroaikana. Monesti aika kultaa muistot ja ne ajat, jolloin pitkälti toistakymmentä prosenttia saattoi kotitalouksienkin asuntolainapapereissa korkoprosentti olla, ja näitä aikoja tuskin kukaan kaipaa. Euroalueen yhteisvaluuttajäsenyyden ansiosta meillä korkotaso on ollut hyvin vakaa. Mutta kuitenkin, arvoisa puhemies, euron ongelmat olemme kaikki huomanneet, ja osittain siitä johtuu, että tätä keskustelua käydään. Mielestäni on pelkästään hyvä asia, että meillä nyt on tällainen keskustelu ja keskustelemme tässä nyt avoimesti niistä ongelmista ja hyödyistä, mitä eurojäsenyys Suomelle on tuonut. Kuten on todettu, Suomen kansantalous ja työmarkkinatkaan eivät kyllä ole vielä aivan täysin sopeutuneet näihin eurovaluutan olosuhteisiin. Koen vahvasti nyt näkyvillä olevan kehityksen — tässä jo aikaisemmin viitatun Jean-Claude Junckerin suunnitelman, viiden puheenjohtajan esityksen, jossa euroaluetta ollaan viemässä entistä enemmän pankkiuni-onin ja entistä tiiviimmän yhteistyön suuntaan — hankalana kehityksenä monilta osin. Jo nyt eurokriisin jälkeen alkanut pankkisääntelyn kiristyminen ja muutoinkin pankkijärjestelmän valvonta ovat vaikuttaneet meidän kansantalouden kehitykseen. Pidän kyllä hyvänä sitä ja erittäin välttämättömänä, että ei enää toistu tällainen tilanne, joka meillä tässä muutama vuosi sitten oli käsillä johtuen pankkien voimakkaasta riskinotosta ja tavallisten ihmistenkin rahoilla pelaamisesta. Siitä syystä on hyvä, että meillä valvontaa ja sääntelyä tiivistetään ja kehitetään, mutta sillä on ollut omia vaikutuksia myös Suomen kansantalouteen. Tätä sääntelyä tarvitaan, mutta pitää löytää sellainen hyvä tasapaino, ettemme sitten hankaloita liikaa esimerkiksi yritysten rahoituksen saantia. Moni suomalainen pk-yritys on viime vuosina tästä kiristyneestä pankkisääntelystä johtuen ollut vaikeuksissa rahoituksen saamisessa investoinneille, vaikkakin suomalainen pankkijärjestelmä on tästä kriisistä selviytynyt hyvin. Meillä oli asiat kunnossa, meillä oli oma pesä kunnossa, ja hiljattainhan on todettu, että muun muassa suomalainen merkittävä pankkitoimija OP-ryhmä on yksi maailman vahvimmista pankeista. Siinä mielessä kyllä Suomen asiat ovat näiltä osin hyvin. Voimme nukkua yömme rauhassa, mutta vaikutuksia Suomen kansantalouteen tällä kiristyvällä pankkisääntelyllä on ilman muuta ollut. Arvoisa puhemies! Kuten tässä on todettu, euroa tulee kehittää, euron ongelmat tulee tunnustaa. Suomi aikanaan valitsi tiensä eduskunnan päätöksellä eurovaluutassa, ja sitä tietä olemme nyt taivaltaneet. On sanottu, että euroalue, euro-yhteisvaluutta, toimii hyvin pitkälti Saksan ehdoilla. Saksahan siitä on hyvin paljon hyötynyt. Suomen pitää elää kuten saksalaiset elävät, jos meinaamme eurovaluutassa pärjätä. Tämä on todellisuutta, mitä nyt elämme. Suomen pitää todellakin toteuttaa ne rakenteelliset uudistukset, joilla niin kansantaloutemme kuin julkisen taloutemme rakenteet uudistuvat, siten, että pärjäämme näissä olosuhteissa. Meidän pitää myöskin pyrkiä vaikuttamaan euroalueen sisällä siten, että tämä kehitys on Suomen kannalta mahdollisimman suotuisa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-04-28T18:35:34,2016-04-28T18:41:18,Tarkistettu,1.1 2016_45_102,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva kansalaisaloite on erinomaisen asiantuntevasti laadittu, kuka sen sitten onkin kirjoittanut. En kuitenkaan kannata sitä, että Suomen eurojäsenyydestä tapahtumien tässä vaiheessa enää järjestettäisiin kansanäänestys. Nähtäväksi jää, mitä tietä yhteisvaluutan ongelmat aikanaan ratkaistaan. Yhteisvaluutta euroon kuuluvilla mailla ei ole valuuttakurssin muutosmahdollisuutta. Euro toki kelluu suhteessa muihin valuuttoihin, kuten esimerkiksi Yhdysvaltain dollariin ja jeniin. Euroalueen 19 valtion kesken sen sijaan vallitsee kiinteä valuuttakurssi. Euroalueen valtiot ovat taloudessaan kovin eritahtisia, ja tämän vuoksi euroalue ei ole niin sanottu optimaalinen valuutta-alue. Monet euroalueen valtiot tarvitsisivat mahdollisuutta omaan valuuttaan, joka voisi markkinoiden mukaan kelluvana joko revalvoitua ja devalvoitua. Valuuttakurssin muutos on keskeinen hinnoittelutekijä ja taloudellisen vaihdannan moottori. Euroalueen valtioista Saksa toimii tunnetusti tehokkaimmin ja taloudellisimmin. Yhteisvaluutasta johtuva hintojen helppo vertailtavuus toimii Saksan hyödyksi ja muiden euroalueen valtioiden vahingoksi. Euroalueella Saksan ylijäämää vastaavat muiden valtioiden alijäämät. Takavuosina selviydyttiin varsin tehokkaasti hankalista tilanteista jopa 35—40 prosentin devalvaatioprosenteilla muun muassa 1990-luvun alkupuolella. Miten Suomi voisi nyt parantaa kilpailukykyään ainakin tarvittavat 10—15 prosenttia? Sisäisen devalvaation tie on vaikea tie, mutta ainoa mahdollinen, kun omaa rahapolitiikkaa ei enää ole. Kilpailukykysopimus on tärkeä, mutta sen ehkä 4—5 prosenttiyksikön vaikutus on varsin vaatimaton. Tarvitaan paljon muita toimenpiteitä. Nykyinen yksikkötyökustannustemme liian korkea suhteellinen taso on perua vuosien 2008—2009 tuottavuuden nousua suuremmasta ansiotason noususta. Olisi kilpailijamaiden aliarviointia, jos emme tekisi yksikkötyökustannusten alentamiseksi määrätietoisia ja nopeita toimia. Runsaan 5 miljoonan ihmisen kotimarkkinat eivät nosta kansantalouttamme kasvuun, vaikka kuinka elvyttäisimme velaksi. Ainoa mahdollisuus on vientikysynnän lisääminen. Markkinoita on helppoa menettää, mutta vaikeaa vallata takaisin. Tavoite on selvä: yksikkötyökustannuksemme on saatava suhteellisesti laskemaan. Toinen keskeinen linjaus on julkisen sektorin menojen vähentäminen. Tällä pyritään lisäämään henkilöresurssien käytön tuottavuutta ja estämään jo nyt korkean kokonaisveroasteen nousu yhä korkeammaksi. Paljon toivoa voi aiheellisesti asettaa paikallisen yrityskohtaisen sopimisen lisäämiselle. Toistaiseksi se on sallittua vain järjestäytyneiden työmarkkinaosapuolten kesken työehtosopimusten rajoissa. Selvää on, että yksikkötyökustannusten alentaminen ja julkistalouden laihduttaminen eivät sellaisenaan tuo talouskasvua. Ne ovat kilpailukykyä parantavia, valmistelevia toimia, jotka tulevat kukoistukseensa vasta siinä vaiheessa, kun kysyntä globaaleilla markkinoilla kasvaa niin, että Suomenkin kustannustasolla tuotetut palvelut ja tavarat alkavat käydä kaupaksi. Euroalueella on euron kriisin johdosta jatkunut finanssipoliittisen elvytyksen lisäksi vuosien ajan ennennäkemätön korkoelvytys, kun korkotaso on ollut ainakin noin 3—4 prosenttiyksikköä alle normaalitason. Tämän lisäksi Euroopan keskuspankki on harjoittanut ja harjoittaa edelleen setelirahoituksen luonteista runsastettua rahantarjontaa. EKP:n rahapolitiikassa on jo vuosia jatkunut niin sanottujen epätavanomaisten rahapoliittisten toimien kasvutrendi. Arvoisa puhemies! Ratkaisua euro-ongelmiin ei ole näköpiirissä. Ei ole myöskään näet todennäköistä, että eurosta luovuttaisiin yhteisellä päätöksellä sen aiheuttamien suurten hyvinvointitappioiden vuoksi. Näin ollen vastedeskin kitkutellaan eteenpäin nykypohjalta. Edessä näyttää olevan pitkä matalan kasvun kausi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-04-28T18:41:23,2016-04-28T18:46:52,Tarkistettu,1.1 2016_45_103,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy onnitella kansalaisaloitteen alullepanijaa Paavo Väyrystä, joka läsnäolollaan kunnioittaa tätä keskustelua, siitä, että tämä ajoitus tälle kansalaisaloitteelle ja sen saapumiselle tänne saliin on aivan erinomainen. Nyt jos koskaan on aika puhua euron, Emun tulevaisuudesta, mutta myöskin koko EU:n tulevaisuudesta, kun olemme tässä Britannian kansanäänestyksen äärellä. Arvoisa puhemies! Kun täällä useassa puheenvuorossa on viitattu nimenomaan euron ja Emun tulevaisuuteen, siitä suuntaviivoja ovat luoneet viiden puheenjohtajan raportissa olevat keskeiset euro- ja Emu-vaikuttajat. Tässä raportissa esitetään varsin selkeä suunnitelma Emun kehittämiseksi liittovaltiokehityksen kärkenä, ja on vedetty tietenkin aivan oikea johtopäätös, että koko EU — varsinkaan erityisesti tässä tilanteessa Iso-Britannia — ei tämäntyyppisen hankkeen takana voi olla. Niinpä tässä raportissa ihan selkeästi halutaan panostaa Emuun ikään kuin tämmöisenä liittovaltiokehityksen kärkihankkeena ja sille halutaan sitten kymmenen vuoden sisällä oma budjetti, oma valtiovarainministeri, verotusoikeus ja verotuksen yhtenäistäminen, oma ulkoinen edustus, pysyvät yhteisvastuumekanismit vaikeuksiin ajautuvien maitten auttamiseksi ja tiukka kontrolli jäsenmaiden taloudenpitoon. Valtaa siirrettäisiin jäsenmailta EU:n yhteisille toimielimille, ja tämä tietysti kyllä vaatisi sitten perussopimusten muutosta, joten ensi vaiheessa, seuraavan parin vuoden aikana, on vielä edettävä maksimaalisesti nykyisiä perussopimuksia venyttämällä. Vaikka täällä valtiovarainministeri Stubb totesi aikaisemmin, että nämä ovat niitä sellaisia herrojen huaveita, niin kuin savolainen sanoisi, visioita, eli sellaisia ajatuksia, joita hyvin usein tuolla Euroopan parlamentissa kuulee heitettävän myöskin EU:n muissa toimi-elimissä, niin minun mielestäni nämä on otettava siinä mielessä vakavasti, että kuitenkin aivan selkeä ajatus on siitä, millä tavalla parin vuoden sisällä näitä visioita lähdetään toteuttamaan. Komission viimelokakuinen tiedonanto on sitten ikään kuin se, mikä lähtee pikkuhiljaa näitä ajatuksia viemään eteenpäin. Tässä tiedonannossa näistä lyhyen aikavälin toimenpiteistä todetaan juuri niin kuin tuossa aiemmassa debattipuheenvuorossa sanoin, että kaikkia näitä toimia tulee tarkastella askelina kohti kymmenen vuoden kuluttua toimivaa ""todellista"" talous- ja rahaliittoa, etenemistä kohti keskitettyä talous-, rahoitus-, fiskaali- ja poliittista unionia. Tähän tähtäävä ehdotus on myöskin lisätä euromaiden valtiontalouksien kontrollia tiukentamalla näitten nykyisten perussäädösten tulkintaa ja venyttämällä niitä aivan maksimaalisesti. Näistä esityksistä kenties merkittävin, jota tälläkin hetkellä eduskunnassakin joudumme pohtimaan, on se, miten tämä yhteinen talletussuojajärjestelmä ollaan rakentamassa. Näen itse tässä kyllä valtavan suuria riskejä, koska Suomessa toimivat, asiansa hyvin hoitavat pankit maksaisivat silloin muiden jäsenmaiden pankkien konkursseja ja myöskin tähän tarvittavat rahat jouduttaisiin keräämään suomalaisilta asiakkailta. Esitys, joka täällä eduskunnassa myöskin on ollut käsittelyssä ja johon ainoana suuressa valiokunnassa jätin eriävän mielipiteen, liittyy siihen, että kriisinhallintarahastoon haluttiin jo tässä vaiheessa lähteä tekemään näitä valtiontakauksia, mikäli jostakin syystä tarvittaisiin lisärahoitusta ennen kuin tämä kriisinhallintarahasto on lopullisesti siirretty yhteisvastuuseen. Vastustin sitä, koska silloin, kun kriisinhallintarahastoa lähdettiin alun perin laittamaan pystyyn, todettiin, että tarkoitus nimenomaan on, että jäsenvaltiot eivät missään vaiheessa joudu missään olosuhteissa ottamaan vastuullensa näitä mahdollisia pankkien konkursseja. Ja kun tiedämme, että Euroopassa — erityisesti Keski-Euroopassa, Saksassa, mutta myöskin Etelä-Euroopan maissa — on tällä hetkellä valtavasti ylimääräistä pankkien kapasiteettia ja pankkisektori on myöskin varsin tehotonta, niin edessä on laajamittainen eurooppalainen pankkiresoluutio, jossa liiat pankit siivotaan markkinoilta pois. Itseäni huolettaa, kuinka suuria vastuita näitten kahden mekanismin kautta todennäköisesti joudutaan ottamaan tällaisessa eurooppalaisen pankkisektorin tervehdyttämisessä. Tällaisen vastaavanlaisenhan me koimme Suomessa sisäisesti 90-luvun alussa, mutta aivan vastaavan tyyppinen, voisi sanoa, savotta on edessä meillä eurooppalaisittain Keski-Euroopan ylimääräisen pankkisektorin siivoamisessa. Arvoisa puhemies! Euroopan unionin kehittäminen liittovaltioksi ei ole eurokriisin ratkaisu, vaan päinvastoin mielestäni syventää näitä ongelmia. Yhteisvastuun lisääminen heikentää jäsenmaitten omaa vastuuta omasta taloudestaan. Sen sijaan pitäisikin keskittyä tavaroiden ja palveluiden sisämarkkinoiden parantamiseen yhteisin säännöin, joiden avulla myöskin sitten markkinatalous voi toimia kuluttajien eduksi. Silloin kun markkinat toimivat terveellä tavalla, niin jäsenmaan heikko taloudenhoito johtaa sen korkojen nousuun ja investoinnit suuntautuvat sitten niihin jäsenmaihin, joissa tuotanto on tehokasta ja asiat hoidetaan parhaalla tavalla. Yksi suurimmista ongelmistahan tässä euron lyhyen historian aikana on ollut nimenomaan se, että Emu-järjestelmä on taannut samanlaisen korkotason Saksalle ja Kreikalle, ja todellakin jopa markkinat vähän aikaa elivät tällaisessa illuusiossa, että näitten maitten korkotaso olisi sama. Talouden yhteisvastuun lisäämisen sijaan tulee siis vahvistaa ja avata pikemminkin näitä yhteismarkkinoita, joissa yritykset voivat toimia tasapuolisilla säännöillä. Näitä näkymiä avaa myöskin valtiovarainministeriön työryhmän arvio Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämistarpeista, ja siinä asetetaan vaihtoehdoksi komission mukaisesti keskitetyn ohjauksen Emu ja toisaalta markkinakuri-Emu — täällä edustaja Ala-Nissilä jo viittasikin näihin vaihtoehtoihin. Keskitetyn ohjauksen Emussa unionissa suositaan kasvavaa yhteisvastuuta, ja se väistämättä johtaa erilaisiin tulonsiirtoihin jäsenmaitten kesken ja myöskin erilaisten tulonsiirtomekanismien kehittelemiseen. Kun istuin Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunnassa, niin siellä jo esiteltiin sitä, kuinka voitaisiin mahdollisesti kehittää tällainen eurooppalainen yhteinen työttömyysvakuutusjärjestelmä, jolla sitten ylijäämämaista siirrettäisiin rahoitusta alijäämämaihin. Tämä olisi juuri tämmöinen niin sanottu automaattinen vakauttaja. No, meidän on hyvin helppo ymmärtää, minnepäin se raha siirtyisi: pohjoisesta etelään. Markkinakuri-Emussa puolestaan sitten nämä jäsenvaltiot ovat vastuussa omasta talouspolitiikastaan ja sen seurauksista. Markkinoitten toimiessa jäsenmaitten heikko taloudenhoito johtaa valtionvelan korkojen nousuun ja taas toisaalta hyvä taloudenpito korkojen laskuun. Markkinakuri-Emu pakottaisi jäsenmaat pitämään huolta yritystoiminnan edellytyksistä ja turvallisuudesta, toimivasta infrastruktuurista, koulutetusta työvoimasta ja sen innovatiivisuudesta, ja silloin nämä investoinnit suuntautuisivat tosiaankin niihin jäsenmaihin, joissa tuotanto on parhaiten järjestetty. Sen tähden näen tärkeänä, että kun keskustelemme tästä euron tulevaisuudesta, niin sitä ei voi tavallaan käydä erillään siitä, mikä ylipäätänsä on koko EU:n tulevaisuus ja koko sen järjestelmän tulevaisuus, ja siinä mielessä näitä keskusteluja tulisi käydä rinnan. Kun mainitsee sanan ""liittovaltio"", niin poliitikkona saa hyvin helposti maineen siitä, että yrittää pelotella kansalaisia. Mutta monet liittovaltiomyönteisetkin tutkimuslaitokset ovat todenneet, että EU:n nykysuunta, jossa kriisitoimien varjolla hivuttamalla ajetaan liittovaltiota ja vallan keskittämistä komissiolle, johtaa siihen, että EU:n legitimiteetti kansalaisten silmissä häviää. On todellakin vakavaa, jos ihmisille tulee sellainen olo, että loppujen lopuksi on aivan sama, ketkä kansallisissa hallituksissa istuvat, jos kuitenkin olemme pakotettuja toteuttamaan komission näköistä ja vetoista talouspolitiikkaa, joka heijastuu sitten, totta kai, sinne finanssipolitiikan puolelle mutta myöskin hyvinvointipolitiikan valintoihin. Siinä mielessä, kun keskustelemme Emusta, kun keskustelemme eurosta, keskustelemme todellakin demokratiasta, keskustelemme ihan oleellisesti siitä, minkälaisen hyväksynnän kansalaiset antavat EU:lle ja sille järjestelmälle, jota olemme tätä kautta viemässä eteenpäin. Mielestäni nykytilasta (Puhemies koputtaa) on mahdollista päästä eteenpäin liittovaltio-kehityksen ja yhteisvastuullistamisen sijasta jäsenmaitten omilla ponnistuksilla, ja siinä mielessä toivon, että tämän kansalaisaloitteen johdosta pääsemme täällä eduskunnassa edelleen keskustelemaan EU:n ja Emun tulevaisuudesta. Lämmin kiitos vielä kerran tästä kansalaisaloitteesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-04-28T18:46:55,2016-04-28T18:57:33,Tarkistettu,1.1 2016_45_104,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on pieni maa Euroopan koillisnurkassa. Tätä on maantieteellisesti mahdotonta muuttaa. Ei edes Saksa tai Iso-Britannia 80 tai 60 miljoonalla asukkaallaan ole riittävän suuri saadakseen äänensä kuuluviin yksinään tai yksinään vaikuttamaan maailmassa. Suomella on vielä vähemmän vaikutusvaltaa ilman kansainvälisiä järjestöjä. Siksi olen aina ollut sitä mieltä, että Suomen tulee olla mukana kaikissa demokraattisissa kansainvälisissä järjestöissä. EU:ssa ja eurossa mukana oleminen mahdollistaa meidän painimisemme isommassa sarjassa. Punch above our weight, kuten brittiläiset sanovat. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa on euro, ja Suomen Pankin johtaja Erkki Liikanen istuu Euroopan keskuspankin neuvostossa. Tilanteessa, jossa keskuspankeista on tullut äärimmäisen tärkeitä taloudellisen järjestelmän vakaudelle, vain yksi pohjoismaalainen on mukana siellä, missä päätökset tehdään, koska Suomi on mukana euroalueessa. Samoin valtiovarainministeri Stubb on ainoa pohjoismaalainen euroryhmässä. Ruotsilla on kruununsa, mutta ovatko he itsenäisiä? Eivät. He tekevät täsmälleen samoja asioita kuin EKP, mutta heillä ei ole siellä edustusta. Ruotsissa on korkea taloudellinen kasvu, mutta korot ovat negatiiviset. Ajatelkaa, jos voisimme syyttää euroa kaikista taloudellisista haasteistamme. Miten helppoa se olisikaan. Jättäisimme vain euron ja kaikki olisi ratkaistu. Mutta vaikeisiin haasteisiin ei ole mitään niin helppoja ratkaisuja. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2016-04-28T18:57:39,2016-04-28T19:00:40,Tarkistettu,1.1 2016_45_105,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos oikein paljon tästä erittäin hyvästä aloitteesta europarlamentaarikko Väyryselle. Tämä aloite on senkin takia hyvä, koska on nyt hyvä muistaa, että tästä ei ole Suomi koskaan äänestänyt. Ruotsi äänesti eikä tullut mukaan, ja se on ollut Ruotsille erittäin hyvä. Voisimme myös kysyä: mitä hyötyä olisi Ruotsille liittyä euroon, mitä hyötyä olisi Islannille liittyä euroon, mitä hyötyä olisi Norjalle tai Tanskalle liittyä euroon? Emme keksi syitä. Ja kun syyt loppuvat myös sen tukemiselle, miksi Suomen kannattaa olla eurossa, niin ryhdytään puhumaan turvallisuudesta. Voisin kysyä taas: millä tavalla muiden Pohjoismaiden turvallisuus lisääntyisi, jos ne maat liittyisivät euroon? Ei lisääntyisi. Tämä argumentti on kestämätön. Minä kansanedustajana en halua vastustaa sitä ajatusta, että kysytään kansalta. Nyt on aika, että Suomen kansa saa kertoa, mitä mieltä tästä asiasta ollaan. Tulokset ovat nähtävissä. Meidän kilpailukyky on kärsinyt, ja euro ei ole aiheuttanut kuin lähinnä kurjuutta. Kreikalle ei olisi ikinä myönnetty tällaisia velkoja, jos he eivät olisi olleet eurossa mukana. Tulokset ovat nähtävissä. Myös professori Vesa Kanniainen sanoo, että ero eurosta kannattaisi, vaikka se maksaisi 20 miljardia euroa. Euroeron hyötyinä Kanniainen mainitsi esimerkiksi sen, että oman valuutan devalvoituessa kilpailukykyiselle tasolle Suomen ei tarvitsisi tavoitella hallituksen nykyisin yrittämää kilpailukykyloikkaa eikä sisäistä devalvaatiota. Sisäinen devalvaatio on aina paljon kivuliaampi kuin ulkoinen devalvaatio. Suomi ei olisi mukana uusissa eurositoumuksissa, ja tutkimukset puoltavat joustavia valuuttakursseja. Kanniainen listaa tässä monta eurohyötyä. On mielenkiintoista, kun keskustelemme siitä, että euro on menestystarina. Muistan, kun vuonna 2010 tämmöinen poliittinen herääminen tapahtui. En itse päässyt äänestämään EU:sta, mutta eurostahan ei silloin äänestettykään. Minä kiersin silloin telttoja ja keskustelin eri poliittisten puolueiden kanssa, 2010. Siellä jokainen puolue, lähes jokainen puolue, sanoi, että euro on menestystarina ja se on fantastista. Se oli ikään kuin sellainen fixe idée. Sitä ei saanut arvostella, ei lehdistössä eivätkä poliitikot. Mutta yksi puolue löytyi, perussuomalaiset. Timo Soini uskalsi tuoda nämä rahaliiton ongelmat esille, ja jos olisimme silloin jo lähteneet eroamaan tästä eurosta, niin olisimme säästäneet paljon rahaa, koska olemme nyt menneet antamaan rahoituslupauksia ja sitoutuneet näihin euroalueen vakausmekanismeihin. Minusta kysymys ei ole enää siitä, eroammeko eurosta, vaan kysymys on siitä, koska me eroamme. En näe mitään mahdollisuutta, että menemme yhä syvempään integraatioon. Euro on tehnyt euromaiden veloista yhteisiä. Minusta olisi myös reilua, että muut puolueet kertoisivat, minkälaisen hinnan he ovat valmiit maksamaan tässä eurossa pysymisestä. Tämä euro, yhteisvaluutta, oli virhe, ja se tulisi korjata. Vielä haluaisin kysyä, mitkä ne ovat ne valtavat hyödyt. Kovasti pelotellaan koroilla, kovasti pelotellaan sillä, mitä siitä seuraisi, mutta sillekään ei ole hyviä argumentteja, jos Islantikin 300 000 asukkaan voimin pärjää hyvin omalla valuutalla. Oma rahapolitiikka on itsenäisyyttä. Kyllä myös Suomen täytyy saada tehdä omaa rahapolitiikkaa. Jos olemme joskus tehneet huonoa rahapolitiikkaa, niin kuin olemme tehneet — 1990-luvulla jopa revalvoitiin, se oli väärää rahapolitiikkaa — niin sen me voimme itse korjata. Me emme eurossa pysty vaikuttamaan millään lailla, olemme niin pieni maa. Joten minä nyt kannatan sitä, että tästä järjestetään kansanäänestys ja me rupeamme tekemään järkeviä toimia, että saamme myös Suomen kilpailukyvyn nousuun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-04-28T19:01:06,2016-04-28T19:06:14,Tarkistettu,1.1 2016_45_106,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta kysymys tässä kansalaisaloitteessa on pääsääntöisesti siitä, haluammeko kehittää nykyjärjestelmää vai haluammeko hypätä kohti tuntematonta. Niin ainakin itse sisäistän sen kysymyksen, kun puhumme mahdollisesti siitä, tuleeko Suomen lähteä eurosta. Kysymys on vahvasti taloudellinen kysymys. Kysymys on vahvasti myös poliittinen kysymys. Näitä samoja kysymyksiä pyöriteltiin pitkään silloin 90-luvulla, kun Suomi teki päätöstä siinä, että lähti mukaan euroalueeseen. Itse asiassa tässä keskustelussa tänään on monesti syyllistetty niitä päättäjiä, jotka tämän päätöksen silloin tekivät, ja on todettu, että silloin ei näitä ongelmia ennalta nähty. Itse asiassahan, kun näitä asiakirjoja tutkii, niin kyllähän silloin ne mahdolliset euron ongelmat tiedostettiin. Ne tiedostettiin liittymishetkellä, ja silloin todettiin, että meidän pitää myös oppia elämään yhteisessä valuutassa. Elikkä kysymys kuuluu pikemminkin niin, olemmeko me toimineet tässä yhteisessä valuutassa siten, miten aikaisemmin sovimme ja miten pohjasimme päätöksentekoa silloin, kun liityimme euroalueeseen. Silloin myös työmarkkinajärjestöt tekivät päätöksiä siitä, mitä pitäisi tehdä mahdollisessa tilanteessa, jossa suhdannevaihtelua tapahtuu ja me emme pysty ulkoisesti rahan arvoa muuttamaan. Silloinhan luotiin nämä niin kutsutut Emu-puskurit, mistä täällä tänäänkin on puhuttu, jolloin siis parempina aikoina rahaa kerättiin enemmän, jotta sitten huonoina aikoina sitä olisi mahdollisuus käyttää. Hyvät ystävät, nyt on sellaiset huonot ajat, ja senpä takia myös sosialidemokraattinen puolue omassa vaihtoehdossaan esitti, että nyt otettaisiin näitä Emu-puskureita käyttöön ja sitä kautta myös madallettaisiin työvoimakustannuksia ja toisaalta myös lisättäisiin työntekijöille käteen jäävää rahaa, jolloin myös kotimarkkinoiden kysyntä varmasti kasvaisi ja tästä myös ennen kaikkea vientiyritykset hyötyisivät. Se olisi sitä tapaa, miten nyt eurossa pitäisi toimia, käyttää niitä välineitä, jotka me olemme luoneet. Eurosta on ollut, niin kuin täällä on hyvin todistettu, sekä hyötyä että haittaa, mutta ehkä itse enemmänkin katson sitä siltä kannalta, ovatko Suomen ongelmat nyt ainoastaan ja vain euron syytä. Menisikö Nokialla edelleen paremmin, jos meillä olisi markka käytössä? Olisiko Nokian tuotteen kilpailukyky sen parempi maailmanmarkkinoilla, mikäli meillä olisi oma valuutta käytössä? Tuskin. Olisiko painopaperin kysyntä parempaa maailmalla, jos meillä olisi oma valuutta käytössä? Tuskin. Elikkä se, mikä valuutta meillä on käytössä, ei selitä sitä ongelmaa, mikä meillä liittyy esimerkiksi teollisuuden rakennemuutokseen ja siitä seuranneisiin ongelmiin. Myöskään tämä devalvaatio, mitä täällä monesti ovat ihmiset myös kannattaneet, että jos meillä olisi oma valuutta, niin me voisimme tämän devalvaation tehdä, ei sekään ole mikään taikakeino. Se, teemmekö me sen ulkoisesti vai sisäisesti, on kuluttajalle lompakossa aivan sama asia: joko niin, että palkkaa tulee vähemmän käteen, tai niin, että sillä palkalla saa kaupasta pikkuisen vähemmän. Joka tapauksessa tähän devalvaatioonkin liittyy ongelmia, ja se ei ole niinkään yksiselitteinen ratkaisu tänä päivänä kohentaa meidän taloudellista kilpailukykyämme, kun se meidän kilpailukykymme suurempi ongelma liittyy itse asiassa enemmän meidän yritystemme tuotteisiin, siihen osaamiseen, mitä viemme maailmanmarkkinoille, ja niihin kysyntään liittyviin ongelmiin, mitä me näemme nyt maailmantaloudessa. Sitten tähän mahdolliseen eroon eurosta liittyy myös monia käytännön ongelmia, esimerkiksi se, että meillä on monia euromääräisiä sopimuksia, niin Suomen valtiolla, yksityisillä yrityksillä kuin yksittäisillä kansalaisilla. Jos me ottaisimme oman valuutan käyttöön, niin tulisi ratkaistavaksi se, miten sitten suhtaudutaan näihin sopimuksiin, mitkä on luotu euromääräisinä. Tämä olisi juristien kannalta kyllä taivas, meidän muiden kannalta helvetti, koska tähän liittyy vahva intressiristiriita. Täällä on esitetty, että sittenhän se on vain sopimuskysymys ja se sovitaan niin kuin on ennenkin tehty, mutta vaikea sanoa, että jokaisella sopijaosapuolella olisi täsmälleen samanlainen intressi ratkaista tämä asia jotenkin meidän eduksemme. Hieman epäilen. Ehkä ennen kaikkea näistä edellä mainituista syistä itse lähden siitä, että euro ei ole todellakaan mikään täydellinen, sitä pitää kehittää. Meidän pitää kehittää Emua, ja rahaliitto on saatava parempaan toimintaan. Senpä takia ensimmäinen kysymys on aina se, että siitä, mistä on sovittu, pidetään kiinni. Se liittyy yhteisvastuuseen. Meidän tulee noudattaa no bail out ‑periaatetta. Emme voi hyväksyä sitä, että menemme koko ajan vain siihen suuntaan, että laitamme velat yhteisille hartioille ja niin edelleen. Myös kun katsomme Euroopan keskuspankin tekemää rahapolitiikkaa, niin talous ja työllisyys tulisi ottaa enemmän keskuspankinkin harjoittaman politiikan ytimeen. Se keskeinen kysymys liittyy siihen, että meidän tulee oppia myös elämään yhteisessä valuutassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-04-28T19:06:23,2016-04-28T19:12:29,Tarkistettu,1.1 2016_45_107,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Näköjään on niin, että euro ja luonnonolot eivät jousta. Olemme pakkopaidassa. Täällä on nyt puhuttu siitä, onko niitä riskejä arvioitu, kun Suomi on liittynyt Emuun, ja olen samaa mieltä edustaja Räsäsen kanssa, että on. Tutkimustiedon mukaan ja tätä historiaa tutkiessa huomataan, että riskejä on arvioitu siitä, jos Suomella ei olisi jatkossa itsenäistä raha- ja valuuttapolitiikkaa. Jos meille tulee kilpailukykyä heikentävä häiriö, niin emme todellakaan voi reagoida devalvaatiolla. Sitä politiikkaa ei ehkä ole tehty silloin varautumismielessä, ja nyt kun ne riskit ovat realisoituneet, ollaan niin kuin pikkusen housut kintuissa, mutta Emu-puskurit eivät käytännössä ole olleet riittäviä. Ruotsi naapurissamme esimerkiksi voi tehdä kilpailuhenkistä devalvaatiota. Aivan kuten edustaja Huhtasaari tässä kyseli, mikä mielenkiinto sitten olisi näilläkään mailla, jotka ovat Pohjoismaita mutta euroalueen ulkopuolella, liittyä tällä hetkellä eurovaluuttaan. No, kun sitten euroalueen elvyttävä rahapolitiikka on ollut tuottamattomiin seiniin sijoittamista, niin pankkien taseet ovat sitä kautta muotoutuneet höttöisiksi ja talouden tehtäväksi on osaltaan tullut tukea pankkeja, jotka ovat käytännössä olleet elinkelvottomia. Tässä vaiheessa on syytä muistaa, miten Islanti selvisi omasta talouskriisistään. Se teki päättäväisiä toimenpiteitä muun muassa antaen näitten elinkelvottomien pankkien kaatua, säilytti oman valuuttansa ja on sitten jättänyt jäsenanomuksen EU:hun jäähylle. Ja näitä pankkeja, solkkusankkoja, Euroopassa taitaa riittää jatkossakin. Tätä kautta EU ei ole houkutteleva maalle, joka vastuullisesti haluaa hoitaa taloutensa. Meillähän olisi aivan ihanteellinen Euroopan unioni, jos kaikki maat olisivat niin kuin Suomi. Sitten haluan kysyä myös unionin arvojen perään, koska me puhumme aina arvoyhteisöstä. Haluan tietysti kuulua nimenomaan arvoyhteisöön eurooppalaisena, ja nimenomaan luottamus on arvo. Mitä siis tekee yhteisö, joka näyttää viittaavan kintaalla luottamukselle? Rakentaako se vai murentaako se itse itseltään sitten tätä arvovaltaansa? Vastauksena mielestäni ei voi olla liittovaltio. Siis ei enempää tätä arvoyhteisöä, jos tulos on tämä. Euron kriisi on varsinainen jäätynyt kriisi, ja siitä on keskusteltava perusteellisesti. Siispä kiitos kansalaisaloitteen tekijälle. Onkohan kukaan taloustieteilijä, talousviisas tällä hetkellä pystyvä sanomaan, miten euroalueen lopulta käy? Tämänkin takia komissaari Kataisen rinnastus nationalisteista terroristeihin on mauton. Keskustelua tarvitaan. EU on ollut nimenomaan rauhanprojekti, ja tätäkään kautta en ymmärrä komissaarin kommenttia. Euro on unionin valuutta ja samassa sopassa, ja haluan siis sanoa muutaman sanan tästä EU:n sääntelystä. Olen sitä mieltä, että EU on pienissä asioissa hyvä tai ahkera, mutta suuria asioita se ei pysty ratkaisemaan, ei ainakaan kovinkaan nopeasti. Esimerkiksi viimeisimmät uutiset metsäpolitiikasta ovat aivan tolkuttomia. Tosiasia on totta kai se, että monet ongelmat meillä Suomessa, joista me syytämme Euroopan unionia, ovat kotikutoisia, mutta mikä ero siinä silloin on? Jos näyttää, että mitään ei voida tehdä, ja ollaan kuitenkin tässä samassa liitossa, niin se murentaa uskoa Euroopan unioniin ja samalla euroon, koska nämä ovat arvovalintoja ja kysymyksiä, vaikka tietysti tänään itkeä kollotamme jo kauan kauan sitten kaatuneen maidon perään. Mutta huoli on ihan todellinen. EU:n alueella on valtava työttömyys. No, sitten seuraava kysymys. Leviääkö esimerkiksi tiettyjen maiden Pohjoismaita julkisempi korruptio-ongelma Euroopan alueella? Eli mikä on Euroopan hyvän hallinnon tila? Työmoraali esimerkiksi on myös osa talouden kilpailukykyä. Ja sitten samalla me murennamme omaa talouttamme rahoittaessamme maita, joissa hallinto ei ole samalla tasolla kuin Pohjoismaissa. Ymmärtääkseni lisärahoituksen tarve on edelleen olemassa, se on suuri Euroopan alueella. Pankkien stressitestien puutteellisuus oli vakava vika silloin, kun Kreikka liitettiin euroon. Nyt jos pankit ovat ongelmissa, eivät voi rahoittaa investointeja, euroalueen talous hiipuu edelleen, ja sitä kautta työllisyys ei pääse kasvuun. Yhteinen valuutta ei sovi erilaisten maiden talouspolitiikkojen ja tuotannon tekijöiden kanssa, eli kyllä tässä on melkoinen röhlömi meneillään. (Juho Eerola: Mikä se on? — Pirkko Mattila: Vastoinkäyminen!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-04-28T19:12:37,2016-04-28T19:17:56,Tarkistettu,1.1 2016_45_108,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen alullepanija Paavo Väyrynen totesi Ylelle tammikuussa: ""Kansanäänestys vie vuosia. Meillä ei ole aikaa tuhlattavaksi, kun talous on niin huonossa kunnossa kuin se on, ja euroalue on kehittymässä nopeaa vauhtia velkaunioniksi ja liittovaltioksi."" Ja hänen mukaansa päätarkoitus on, niin kuin tietenkin onkin, se, että Suomi irrottautuisi euroalueesta. Ajankohtaiseksi tämän pääpointin tekee se, että koko Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa olennaisesti, ja se kaventaa edelleen Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä. Valitettavasti tämä prosessi on jo hyvin pitkälle edennyt, ja hintana siitä on yli 20 miljoonaa työtöntä Euroopassa. Ei tullut Euroopan unionista työväen paratiisia, niin kuin aikoinaan liittymisen yhteydessä ay-johtajat vakuuttivat. Sitten muutama sana niistä asioista, mitä täällä keskustelun aikana on nostettu esille, ensinnäkin tämä, että Euroopan unioni lisää turvaa ja on nimenomaan turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Minusta täällä sanoi edustaja Hakkarainen aivan oikein sen, että meillä on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa, ja Suomi on ainoa sotaan osallistunut Neuvostoliiton naapurimaa, jota ei miehitetty. Jos ajatellaan Euroopan unionissa ja muuten sitä, minkälaiset maat, ja millaisten maiden poliitikot tai sotilashenkilöt neuvovat meitä, siellä on tanskalaisia, norjalaisia ja virolaisia. Viime sodissa Viron yli mentiin idästä ja lännestä, Norjan miehittäminen kesti muutaman viikon ja Tanskan miehittäminen peräti vuorokauden, niin että kauhean paljon ei tämmöisiä neuvojia kannattaisi kuunnella. Lissabonin sopimuksessa on avunantolauseke, mutta kannattaa muistaa, että sinne on erityisesti Itävallan mutta myöskin Suomen tahdosta saatu poikkeus, että ainutlaatuinen kansallinen asema voidaan ottaa huomioon. Pakolaiskriisin ratkaisu osoitti kyllä, mikä merkitys kahdenkeskisellä yhteistyöllä ja neuvotteluprosessilla Suomen ja Venäjän välillä oli. Jos me neuvottelisimme pakolaiskriisistä vielä EU:n kautta, niin ongelma olisi räjähtänyt silmille jo aikoja sitten, ja jos puhutaan EU:n yhteisestä politiikasta, niin minä olen myöskin siitä aika lailla varma, että siinä vaiheessa, kun EU:n pakotteita ennemmin tai myöhemmin aletaan purkaa, niin saksalaiset ja ranskalaiset ovat Venäjällä tehneet bisnestä jo kauan aikaa ja toivottavat suomalaiset sitten jälkijunassa tervetulleiksi. Arvoisa puhemies! Vielä Kreikan tilanteesta, kun sitä on yritetty sysätä Syrizan päälle. Tosiasiahan on, että Kreikassa hallitsivat sosialistit, paikalliset sosialidemokraatit ja paikalliset kokoomuslaiset vuosikymmeniä. Sotilasjuntan jälkeen vuorotellen Padandreoun ja Karamanlisin suvut laittoivat sen maan aivan kaoottiseen tilanteeseen. Vuosikymmeniä kestävä korruptio johti sitten siihen surulliseen kehitykseen, mihin se johti. Kreikka otettiin mukaan, vaikka nämä hatusta tempaistut Emu-kriteerit eivät täyttyneet. Silloin aukesivat kreikkalaisille velkataivaan portit ja myöhemmin myöskin Suomelle velkahelvetin portit. Ja tässä EU:n integraatiossa on kyllä aivan sama tapa toimia kuin Nato-integraatiossa. Kun otetaan uusi askel, niin aina seuraava askel kielletään. Jos ollaan johdonmukaisia, niin mihinkään välitilaan Euroopan unioni ei voi jäädä, se joko hajoaa tai sitten siitä tulee liittovaltio, ja kun ajatellaan sitä, kuinka kaoottinen tilanne Euroopan unionissa on, niin kyllä tämä EU:n tunnuslause ""moninaisuudessaan yhtenäinen"" on aikamoinen paradoksi. Arvoisa puhemies! Kyllä on useampikin sellainen poliitikko ja on puolueitten sisällä fraktioita, jotka ovat hyvissä ajoin jo 1990-luvun alussa sanoneet, mihin tämä kehitys tulee johtamaan, esimerkiksi Esko Seppänen, Paavo Väyrynen, Timo Soini silloin — pitää sanoa, että silloin — ja myöskin edustaja Pekkarisen selvitystyössä oli sellaisia faktoja, jotka valitettavasti toteutuivat. Vielä jos kiteyttää sen, mistä on kyse, niin kannattaa muistaa, mitä Jean Monnet on aikoinaan sanonut. Suora lainaus hänen teksteistään: ""Euroopan kansoja pitäisi ohjata kohden supervaltiota niin, että niiden kansat eivät ymmärrä, mistä on kysymys. Tämä voidaan saavuttaa toinen toistaan seuraavilla askeleilla, joista jokainen on puettu taloudellisen päämäärän muotoon, mutta jotka väistämättömästi ja peruuttamattomasti johtavat liittovaltioon."" Tämä kehityssuunta on täysin selvä ja kiistaton, ja enemmän minä arvostan niitä poliitikkoja, jotka rehellisesti sanovat, että heidän tavoitteenaan on liittovaltio, kertovat oman poliittisen linjansa ja toimintatapansa, mutta niitä minä en ymmärrä enkä arvosta ollenkaan, jotka tietävät hiljaisesti tämän, mihin tämä tulee johtamaan, mutta sitten kiistävät nämä kaikki tosiasiat. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-04-28T19:18:00,2016-04-28T19:23:44,Tarkistettu,1.1 2016_45_109,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite tähtää kansanäänestyksen järjestämiseen. Tuskin perustuslakia uudistettaessa tiedostettiin, miten nopeasti maailma muuttuu, kun ajattelemme kansalaisaloitteen allekirjoitusten hankkimista, sen vaikeutta tai sen helppoutta. Media toiminnallaan mitä voimakkaimmin vaikuttaa kansalaisaloitteen kiinnostavuuteen. Näyttääpä mediajulkisuus itse asiassa olevan ratkaisevaa allekirjoitusten karttumisessa. Olenkin pohdiskellut, onko vaadittu 50 000 allekirjoituksen määrä aloitteeseen juuri kansanäänestyksestä aivan liian alhainen nykyisen tekniikan ja sometuksen aikana. Lähidemokratian tueksi tehtyyn kunnanjäsenten aloitteeseen neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestämisestä tarvitaan vähintään 4 prosenttia kunnan 15 vuotta täyttäneistä asukkaista. Tulisiko tämä sama suhde olla myös valtiollisissa kansalaisaloitteissa, ainakin neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestämiseen tähtäävässä aloitteessa, nyt vaaditun noin 1,2 prosenttia äänioikeutetuista sijaan kolmin- tai nelinkertainen määrä allekirjoituksia? Arvoisa puhemies! Uudelle edustajalle on ollut erittäin mielenkiintoista seurata hyviä puheenvuoroja eurosta. Rahaliittoon liittyviin ongelmiin tulee kyllä määrätietoisesti löytää ja pyrkiä löytämään ratkaisua. Neuvoa antavalla kansanäänestyksellä ne eivät valitettavasti kyllä ratkea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-04-28T19:23:49,2016-04-28T19:25:26,Tarkistettu,1.1 2016_45_110,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama täydennys siihen, mitä sanoin aikaisemmassa puheenvuorossani. Kerroin siitä, että kun Suomi teki päätöstä ja eduskunta teki päätöstä rahaliittoon liittymisestä, myös näitä riskejä tuotiin esille. Kuitenkin keskustelun yleissävy euroon liityttäessä oli pohdinta siitä, miten meidän käy, jos meillä on lama ja suurissa EU-maissa ei ole lama. Silloin olimme juuri kokeneet 90-luvun alun erittäin pahan laman. En muista, että kukaan olisi siinä keskustelussa tuonut esille sellaista mahdollisuutta, että jotkut toiset maat ovat pulassa ja me mietimme, olemmeko valmiita auttamaan. Silloisessa keskustelussa enemmänkin etukäteen valitettiin sitä, että jos me olemme joskus pulassa, niin tuskin meitä autetaan. Edustaja Huhtasaaren kanssa olen yhdestä asiasta samaa mieltä: Kyllä, kun rahaliittoa tietyllä tapaa kaunomaalailtiin ennen tätä päätöstä tehtäessä, kyllä se oli joillekin fixe idée, minä myöskin sain sen vaikutelman. Siitä huolimatta myöskin kriittistä keskustelua käytiin. Sen voi tarkistaa lukemalla niiden eduskuntakeskustelujen pöytäkirjat. Aivan eri asia on kuitenkin se, että me emme pysty palaamaan rahaliittoa edeltävään tilanteeseen sillä, että päätämme erota eurosta. Kun on hypännyt liikkuvaan veneeseen, joka on ulapalla, niin ei laiturille pääse sillä tavalla, että hyppää siitä veneenlaidan yli. Sanoin äskeisessä puheenvuorossani, etten pysty kuvittelemaan sitä, että euroero voisi tapahtua ilman vielä suurempaa taloudellista mullistusta kuin olemme viime vuosina jo kokeneet, ja olen oikeasti tätä mieltä. Muistakaamme nyt se, että globaalin finanssikriisin laukaisi pienehkön pankin, Lehman Brothersin konkurssi Yhdysvalloissa. Sen vaikutukset tuntuivat koko maailmassa, ja sen jälkimainingeista vieläkin kärsimme. Kreikan bkt on suuruusluokkaa puolitoista prosenttia EU:n bkt:sta. Kreikan kriisi on heijastunut koko Eurooppaan, myös meihin. Yksi pointti, joka ei mahtunut ensimmäiseen puheenvuorooni, on se, että olen sitä mieltä, että ne EU:n vahvistamistoimet, joita tarvitaan, jotta rahaliitto toimisi jatkossa kunnolla, sisältävät myöskin sen, että tarvitaan uusia keinoja koota EU:n omaan budjettiin varoja. Pidän hyvin epäviisaana Suomen hallituksen, ja itse asiassa suunnilleen kaikkien Suomen tähänastisten hallitusten ja useimpien muidenkin EU-maiden hallitusten, nihkeyttä sitä kohtaan, että luotaisiin uusia tapoja koota rahoja suoraan EU:n budjettiin. Tällaisiahan on ollut esillä, esimerkiksi finanssitransaktiovero ja lentoliikenteen polttoainevero. Mielestäni näitä pitäisi vakavasti harkita. Täällä on käytetty kaunomaalailevia puheenvuoroja siitä, miten hienoa olisi, jos emme olisi EU:n jäseniä. Vaikka EU:n päätöksenteossa on monia ongelmia, aivan niin kuin Suomessakin on monia ongelmia — en ole läheskään kaikista Suomen päätöksistä samaa mieltä, en myöskään läheskään kaikista EU:n päätöksistä — en silti eroaisi Suomesta enkä ehdottaisi oman kotikaupunkini tai kotimaakuntani eroamista Suomesta. Palautan mieleen vielä tämän perusasian eli rauhan ja vakauden turvaamisen. Kyllä olen aika vakuuttunut siitä, että esimerkiksi siinä vaiheessa, kun Venäjä liitti Krimin itseensä ja aloitti sodan Itä-Ukrainassa, meillä suomalaisilla olisi ollut todella paljon epävarmempi olo, jos emme olisi EU:n jäseniä. Arvoisa puhemies, viimeisenä pointtinani: Tässä aikaisemmin kyselytunnilla keskustelimme veronkierrosta. Hallitus on tänään julkaissut sen työryhmän, jonka pääministeri lupasi, parlamentaarisen työryhmän. Olen hyvin pahoillani ja pettynyt siihen, että sen toimeksianto on rajattu vain laittomuuksien torjuntaan, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan. Ymmärsin pääministerin lupaavan, että se kattaa myös niin sanotun aggressiivisen veronkierron eli että tehtävänä on myös tukkia sekä Suomen omin toimin että EU:n kautta ne porsaanreiät, joiden kautta tapahtuu tämä niin sanottu aggressiivinen verosuunnittelu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-04-28T19:25:26,2016-04-28T19:31:00,Tarkistettu,1.1 2016_45_111,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on järjestetty kansanäänestyksiä hyvin harvoin. Tilanne on maassamme hyvin erilainen kuin Sveitsissä, jossa asukkaat voivat ilmaista kantansa suoran demokratian keinoin varsin monissa asioissa. Suomi liitettiin euroalueeseen Lipposen hallituksen aikana ilman uutta kansanäänestystä, vaikka 90-luvun EU-kansanäänestyksen tiimoilla ei keskusteltu yhteisestä rahasta riittävän laajasti. Valitettavasti eurosta ei tullut toivottua ja mainostettua menestystarinaa. Kun Suomi otti euron käyttöön, ei nykyisen kaltaisia tai ainakaan nykyisen laajuisia ongelmia ennakoitu. Se luonnollisesti tiedettiin, että Suomen itsemääräämisoikeus kaventuisi merkittävästi markasta luopumisen myötä. Edustaja Sarkkinen totesi tänään aloituspuheenvuorossaan, että talouskurikriteerit ovat olleet euroalueen ongelmien aiheuttajia, mutta itse asiassa ongelmia on pikemminkin aiheuttanut sovittujen sääntöjen noudattamatta jättäminen. Muun muassa Kreikka otettiin alun perin mukaan euroalueeseen vääristeltyjen tilastojen perusteella ja väärinkäytöksiä katsottiin eurohuumassa läpi sormien. Sääntöjen rikkominen on valitettavasti jatkunut siitä lähtien. Vaikka monet Suomen talouden sisäiset ongelmat johtuvat paljolti taloutemme kulurakenteesta ja rakenteelliset uudistukset ovatkin välttämättömiä, on myös tässä keskustelussa tuotu esiin matala korkotaso eräänä merkittävänä euroalueen hyötynä. Kuitenkin esimerkiksi myös euroalueeseen kuulumattomassa Ruotsissa korkotaso on matala, joten perustelu euron mukanaan tuomasta korkohyödystä ontuu tältä osin. En myöskään katso euron olevan ratkaisu Suomen turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin, kuten muun muassa edustaja Kantola aiemmin tänään esitti asian olevan. Turvallisuuteemme liittyvät kysymykset on ratkaistava aivan muilla keinoilla. Valitettavasti viime vuosina EU:ta on viety kiihtyvään tahtiin kohti liittovaltiota, joiltakin osin ehkä pakon edessä mutta monelta osin ideologisista syistä. Britannian mahdollista EU-eroa kesällä käsittelevä kansanäänestys osoittanee EU:n kehityksen laajat suuntaviivat. Vaikka Britannia ei kuulu euroalueeseen, on EU- ja euroalueen toimintaa kohtaan esitetty voimakasta kritiikkiä halki Euroopan. Kritiikki koskee raha- ja talouspolitiikan lisäksi oikeutetusti muun muassa maahanmuuttokriisin hoitoa. Yleisesti onkin nähty, etteivät EU:n laajuiset ongelmanratkaisumekanismit toimi aina kovin hyvin koko Euroopan alueella. Arvoisa puhemies! Aiheeseen liittyvää keskustelua on syytä käydä meillä Suomessakin, ja tämä kansalaisaloite on toiminut ansiokkaana keskustelun herättäjänä ainakin täällä eduskunnassa. Sivumennen sanoen tämä keskustelu on kaiken lisäksi ollut yllättävän hyvähenkistä, vaikka selvästi meillä mielipide-eroja onkin. On myös muistettava, että kansalaisaloitteessa on esitetty järjestettäväksi kansanäänestys. Siinä ei ainakaan suoraan vaadita Suomen eroa eurosta saati EU:sta. Arvoisa puhemies! Meidän päättäjien on syytä kuunnella aidosti ja tarkalla korvalla kansan mielipidettä, vaikka tietenkin myös puolueetonta tietoa euroeron seurauksista tarvitaan vielä lisää. Tähän asiaan viitataan myös kansalaisaloitteessa. Koulutettuna kansakuntana ja seurauksista hyvin informoituina suomalaiset osaavat kyllä muodostaa tästäkin asiasta järkevän näkemyksen, jota päättäjien tulee kunnioittaa. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa esitetty kansanäänestys toisi koko kansan näkemyksen eduskunnan tietoon, ja tällä perusteella kannatan kansanäänestyksen järjestämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-04-28T19:31:04,2016-04-28T19:35:45,Tarkistettu,1.1 2016_45_112,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Euroeroon liittyisi merkittäviä taloudellisia ja muita riskejä, ja mikäli olen ymmärtänyt oikein, ei yksikään eduskuntapuolue, ei myöskään perussuomalaiset, ole esittänyt euroeroa. Tästä näkökulmasta katsottuna kansanäänestyksen järjestäminen olisi ongelmallista, enkä sitä tässä tilanteessa kannata. On kuitenkin selvää, että Eurooppaa ravisuttanut talouskriisi on tuonut esiin euroalueen haavoittuvuuden ja raha- ja talousliiton rakenteisiin liittyviä isoja ongelmia, ja yhtä selvää on se, että euroalueen rakenteita on kehitettävä. Raha- ja talousliitto Emua on kehitettävä siten, että sen painopisteenä on talouskasvun, työllisyyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja rahoitusvakauden vahvistaminen Euroopassa. Sosialidemokraattien mielestä Suomen on oltava aktiivinen raha- ja talousliiton kehittämistyössä. Olennaista tässä työssä on rakenteellisiin heikkouksiin puuttuminen, pankkisektorin sääntelyn parantaminen sekä finanssipolitiikan koordinaation johdonmukaisuus. Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Viitanen puheenvuorossaan totesi, Suomen talouden nykyisiä ongelmia ei voi kuitenkaan kaataa yksin eurojäsenyyden tai euroalueen syyksi. Samaan aikaan kun keskustelemme euroalueen valuvikojen korjaamisesta, on keskusteltava myös Suomen harjoittaman talouspolitiikan järkevyydestä. Onko esimerkiksi hallituksen harjoittama leikkausvetoinen talouspolitiikka erityisesti koulutuksessa ja tutkimuksessa järkevää, kun samaan aikaan pitäisi uudistaa maamme elinkeinorakennetta, vahvistaa osaamista ja parantaa kilpailukykyämme? Vastaus on, että ei ole. Entä onko järkevää leikata esimerkiksi harmaan talouden torjunnasta, kun harmaa talous, veronkierto ja talousrikollisuus ovat merkittäviä ongelmia Suomessa ja Euroopassa ja aiheuttavat suuria menetyksiä julkisille talouksille?  Vastaus  tähänkin on, että ei ole. Päinvastoin, yhteisiä aggressiivisen verosuunnittelun, veronkierron ja veroparatiisien vastaisia toimia on kiirehdittävä ja vahvistettava niin kotimaassa kuin Euroopassa. Arvoisa puhemies! Tarvitsemme siis uudistuksia talouspolitiikkaan ja (Puhemies koputtaa) rakenteisiin niin euroalueella kuin Suomessa, ja tätä työtä sosialidemokraatit haluavat aktiivisesti tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-04-28T19:35:46,2016-04-28T19:37:56,Tarkistettu,1.1 2016_45_113,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muistan, kun 1995 käynnistettiin kansanäänestys EU:hun liittymisestä. Se oli demokratiaa, koska kansa äänesti. Kyllä-äänet voittivat niukasti. Se on jäänyt mieleen, että sitä myönteistä päätöstä blokattiin ja lobattiin kovin sillä, että ruokakassin hinta halpenisi, myös oltaisiin kansainvälisiä ja ei jäätäisi kehityksestä jälkeen. No, ruokakassin hinta ei kovin paljoa ole halventunut. Jos ajatellaan meidän tuottajiemme, maanviljelijöiden, tilannetta tällä hetkellä, niin se on miltei katastrofaalinen. Eli silloin tässä EU-huumassa neuvoteltiin jotakin huonosti myös tuottajien kannalta, koska tilanne on tällä hetkellä tämä. Käsillä oleva kansalaisaloite ehdottaa kansanäänestyksen järjestämistä Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Aloite on kerännyt noin 53 000 nimeä, ja siihen on jo kannatuksen vuoksi suhtauduttava täydellä vakavuudella. Kuten kansalaisaloitteesta käy ilmi, Suomi liitettiin euroalueeseen vuonna 1998 eduskunnan päätöksellä. Tällöin ei järjestetty kansan-äänestystä eikä eduskunnalle annettu edes lakiehdotusta vaan valtioneuvoston tiedonanto. Euroalueen ongelmien myötä monet tahot ja henkilöt ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä tapaan, miten Suomi euroon aikoinaan liittyi. Ja tämän kysymyksen voisi esittää silloiselle hallitukselle ja sen jälkeisille hallituksille: miksi ei silloin järjestetty kansanäänestystä? Maastrichtin sopimuksessa Suomi ja Ruotsi ilmoittivat päättävänsä euroalueeseen kuulumisesta erikseen. Kuitenkin vain Ruotsissa järjestettiin kansanäänestys, minkä tuloksena Ruotsi jättäytyi talous- ja rahaliiton ulkopuolelle. Suomen ja Ruotsin kansantaloutta vertailtaessa on usein tultu siihen johtopäätökseen, että euroon liittyminen oli virhe. Myös liittovaltiokehitys, mikä euroalueella vallitsee, on kieltämättä huolestuttavaa tällä hetkellä. Kansallista päätöksentekovaltaa ollaan hivuttamassa askel askeleelta EU:n alaisuuteen, ja se huolestuttaa todella. Eurosta on oltu osittain tyytyväisiä kuitenkin 2000-luvulla täällä Suomessa. Suomen talousvaikeuksien alettua euron kritiikki on kasvanut ja vaatimukset euroalueesta irtaantumiseen voimistuneet. Maamme taloutta vaivaa kuitenkin moni muukin ongelma kuin euro. Rakenteellisten ongelmien ratkaisu, työttömyyden vähentäminen ja talouden ehostaminen rakenteellisilla uudistuksilla on tällä hetkellä hallituksen prioriteetti, ei spekulointi eurosta eroamisella ainoastaan. Kuten ministeri Soinikin on todennut, muutamassa vuodessa on tapahtunut maailmanlaajuisesti niin paljon, että siihen samaan maailmaan, siihen samaan tilanteeseen, jossa ennen olimme, emme enää voi palata — ei ole mahdollisuutta, kaikki on muuttunut. Ydinasia kansalaisaloitteessa on siis se, että 53 000 kansalaista haluaisi kansanäänestyksen euroalueessa olosta. Tämä kansanäänestys olisi neuvoa-antava. Elikkä vielä kysymys kuuluu: miksi kansanäänestystä ei järjestetty silloin, kun sen aika oli? — Mutta mitä vanhoja muistella, koska nyt eletään tätä päivää ja tässä. Tämä kansalaisaloite yleensä kansan-äänestyksestä on sellainen, mitä perussuomalaiset kannattavat, koska kansan äänen pitää kuulua ja kansanäänestyksiä ei, kuten edustaja Savio tässä mainitsi, kovin usein pidetä, vaikka olisi tarvis. Kuitenkin kiitän kansalaisaloitteen alullepanijaa, Paavo Väyrystä, tästä aloitteesta. Se on tärkeää, että tätä keskustelua käydään myös kansanäänestyksen merkityksestä. Ja terveisiä sinne lehterille parlamentaarikko Väyryselle: olen jo toista kautta istumassa samassa työhuoneessa, mikä teillä on ollut kansanedustajana ollessa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-04-28T19:37:56,2016-04-28T19:43:00,Tarkistettu,1.1 2016_45_114,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on puhuttu Euroopan yhteisestä puolustuksesta, ja se todella on näyttänyt kyntensä, miten on käynyt Euroopan suurkaupungeissa — terrori-iskuja, jatkuvaa mellakointia, niitä on kohta täällä Suomessakin täysin Euroopan ansiosta. Tämä on kohta, ja osaksi jo on, niin kuin Troijan hevosen kautta miehitetty maa, samalla tavalla kuin Itä-Eurooppa, nyt vain muslimien toimesta. Se siitä puolustuksesta. Me perussuomalaiset olemme ainoa puolue, joka on johdonmukaisesti alusta lähtien ollut EU- ja eurokriittinen. Euroon liittyminen oli Suomelle virhe, joka on käynyt kalliiksi. Uskon, että valtaosa kansasta on tätä mieltä, ja heillä on oikeus tulla kuulluksi kansanäänestyksen muodossa. Monet sellaiset suomalaiset, jotka alun alkaen uskoivat euron ja EU:n ihanuutta hehkuttanutta propagandaa, ovat huomanneet, että se olikin kupla ja puhallus. Suomelle ja suomalaisille eurosta on ollut lähinnä haittaa. Haitta on jäänyt huomaamatta, kun taloudessa meni hyvin. Mutta nyt, kun ajat ovat olleet heikot jo monta vuotta, euron haitat ovat tulleet näkyviin sekä meillä että muualla. Euron niin sanotusta menestystarinastahan saamme lukea viikosta ja vuodesta toiseen. Espanjan budjettialijäämä kasvoi viime vuonna 5,1 prosenttiin eli selvästi Euroopan unionin valtiovarainministerien asettaman 4,3 prosentin rajan yli. Euromaista 3 prosentin alijäämän ylittävät Espanjan lisäksi Ranska, Portugali, Slovenia, Kreikka ja Kypros. Alijäämätavoitteen rikkomisen vuoksi Euroopan komissio voi esittää Espanjalle sakkoa, joka olisi 0,2 prosenttia maan bkt:sta. Viikko sitten Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble epäili, saako Kreikka taloutensa raiteilleen tukiohjelman avulla. Taloussanomien mukaan hän sanoi, ettei ole varma siitä, toimiiko Kreikan kolmas tukiohjelma. Hänen mukaansa Kreikan on vaikea elvyttää talouttaan, kun se ei voi euroalueen jäsenenä devalvoida valuuttaa. Kreikan euroeron todennäköisyys on noin 60 prosenttia, arvioi tutkimusyhtiö EIU raportissaan. Raportin mukaan on kyseenalaista, pystyykö Kreikan hallitus toteuttamaan kolmannen tukiohjelman toteuttamiseksi vaaditut toimet. Arvoisa puhemies! Aika moni kadunmies olisi tuon arvannut jo vuosia sitten ilman talousviisaitten raporttejakin. Tällaiset luikurimaat kuin Kreikka ovat pohjaton kaivo. Sinne voidaan äyskäröidä vaikka kuinka monta tuhatta miljoonaa euroa, eivätkä asiat kummemmiksi muutu, eivät ainakaan suomalaisten asiat. Meillähän on pelkkä maksumiehen ja sivustakatsojan rooli tässä euroherrojen pelissä. Euro on yksinkertaisesti kilpailukyvyltään heikko valuutta. Sillä ei ole USA:n dollarin tai Japanin jenin arvostusta. Toisaalta sillä ei myöskään ole pienen maan pienen valuutan ketteryyttä reagoida talouden vaihteleviin tuuliin. Ei tarvitse katsoa kuin Viroon, Ruotsiin tai Norjaan ymmärtääkseen sen. Arvoisa rouva puhemies! Euro on ollut meille suomalaisille yhtä suuri menestys kuin esimerkiksi Schengen-sopimus. Vapaata liikkuvuutta hehkuteltiin aikoinaan, vaikkei passintarkastus kenenkään tavallisen tallaajan elämää varmaan suuresti ollut haitannut. Nyt näemme, että vapaa liikkuvuus tarkoittaa myös rikollisten vapaata liikkuvuutta. Euroopan unionin päättäväisyys ja kyky säätää päätöksiä voimaan punnittiin viime vuonna, kun turvapaikkaturismi alkoi vyöryä sadointuhansin. Päättäväisyys havaittiin kevyeksi. Varmaankin satoja kokouksia on kriisin tiimoilta pidetty. Mitkä ovat tulokset? Aika laihat. EU:n ulkorajat vuotavat kuin seula. On kuitenkin ollut lohdullista huomata, että joissakin EU-maissa, kuten Unkarissa, kyetään itsenäiseen päätöksentekoon. Arvoisa rouva puhemies! Toistan tähän loppuun sen, minkä alussa mainitsin: Suomalaisilla on oikeus tulla kuulluksi asiassa, josta kansalta ei ole missään vaiheessa kysytty. Kansalaiset eivät tuolloin keväällä 98 päässeet vaikuttamaan edes kansanedustajien välityksellä, koska eurojäsenyydestä ei tullut lakiehdotusta, pelkällä valtioneuvoston tiedonannolla meidät ujutettiin euroon. Toivon, että kansanäänestys järjestetään. Kannatan lämpimästi tätä aloitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-04-28T19:43:01,2016-04-28T19:49:40,Tarkistettu,1.1 2016_45_115,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käyty hyvää ja laajaa keskustelua euroalueesta ja tästä kansalaisaloitteesta kaiken kaikkiaan. On totta, että euron riskit ovat nyt toteutuneet viime vuosina niin meillä Suomessa kuin myös koko euroalueella ja ongelmat on tunnistettava. Positiivisia asioita kuitenkin eurossakin on ollut. On ollut hyvää kasvun aikaa, niin kuin täällä on monessa puheenvuorossa ollut, 2000-luvun alkupuolella. Matalat korot meille suomalaisille ovat olleet kiistatta myönteinen asia. Mutta se, mitä tästä eurosta on puuttunut mielestäni, on tämä valvonta ja sääntely. Nämä olisivat tärkeitä asioita laittaa tänäkin päivänä kuntoon, mutta valitettavasti on näin, niin kuin edustaja Kiviranta omassa puheenvuorossaan kertoi, että tällä hetkellä euron ongelmiin ei ole ratkaisua vielä näkyvissä. Iso kysymys on, olemmeko oppineet elämään yhteisessä eurovaluutassa, ja sitä meidän päättäjienkin olisi syytä aina silloin tällöin kysyä itseltämme. Samaa voi kysyä tietysti suomalaiselta työelämältä, työmarkkinajärjestöiltä ja kaikelta suomalaiselta kansalta: onko meillä taitoa elää tässä yhteisvaluutta eurossa? Täällä on käyty myös hyvää keskustelua. Kansalaisaloitetta varmaan voi vähän laajentaa, kun puhutaan ulkopolitiikasta, turvallisuusasioista. Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja, on menty Kreikankin kriisin alueelle, mutta itse kansalaisaloite mielestäni kuitenkin pohjautui tähän euroalueen jäsenyyden kysymykseen. Mikäli kansanäänestys toteutetaan, niin lupaan olla mukana äänestämässä ja käydä sillä vielä lisää keskustelua. Toivon, että ei jää tähän iltaan tämä keskustelu, mitä täällä Eduskuntatalossa tästä käydään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-04-28T19:49:41,2016-04-28T19:51:44,Tarkistettu,1.1 2016_45_116,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä lyhyesti sen verran, että silloin aikanaan, kun Suomessa oli se pankkikriisi, pankit laitettiin kuntoon väkipakolla. Sen seurauksena nyt Suomessa on esimerkiksi Osuuspankki varmasti yksi maailman parhaista. Keski-Euroopassa on tällä hetkellä vastaavanlainen pankkikriisi menossa esimerkiksi Saksassa, ja siellä, niin kuin Essayah mainitsi tuossa, monella pankilla menee todella huonosti. No, nyt tämä Euroopan komissio, kun me tarvitsisimme tänne pohjoiseen Eurooppaan rahoitusta, näistä, joilla on huonot pankit, katsoo mallin ja kiristää rahoitusta. Täällä Pohjois-Euroopassa me tarvitsisimme nyt kipeästi investointeja muuhun. Sieltä otetaan ikään kuin kuva ja se siirretään tänne ja vaikutetaan. Kuinka paljon siitä on meille investointeihin ja muuhun hyötyä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-04-28T19:51:45,2016-04-28T19:52:56,Tarkistettu,1.1 2016_45_117,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa>>>Kansalaisaloite KAA 1/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on varmasti käyty salissa pitkä ja monipolvinen ja hedelmällinenkin keskustelu euroalueesta. Kun tässä juoksin juuri paikalle, niin vähän hengästyttää, mutta eiköhän asian saa kuitenkin sanottua. Tärkeintä on se, että Suomella olisi vaihtoehtoja. Meillä on se vaihtoehto, että mennään ajopuuna liittovaltioon. Meillä on toisena vaihtoehtona se, että peesataan sellaisia maita kuin Saksa, jotka pyrkivät siihen, että tätä liittovaltiota ei sellaisena tulisi kuin jotkut maat sitä ajavat. Kolmas vaihtoehto meillä on sitten tämä euroero, mitä kansanäänestyksellä käytännössä pyritään ajamaan. Tärkeää on ymmärtää se, että mikäli euroalueen talouskehitys pysyy pitkään huonona ja Suomen talous ei ala toipua, on harkittava vakavasti euroalueesta eroamista, sillä eurossa pysyminen merkitsisi osallistumista tiivistyvään ja yhteisvastuuseen perustuvaan liittovaltiokehitykseen sekä taloudellisen itsenäisyytemme menettämistä. Menettäisimme taloudellisen itsenäisyyden samalla tavalla kuin itse olen menettänyt ääneni tänne juostessani, jotta voisin sanoa tämän tärkeän asian eli sen, että on kolme vaihtoehtoa, mitkä Suomi voi ottaa. Se on meistä itsestämme kiinni, uskallammeko antaa kansalle mahdollisuuden vaikuttaa siihen, mikä on Suomen taloudellinen ja myös suvereniteettiin liittyvä linja jatkossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-04-28T19:52:58,2016-04-28T19:54:46,Tarkistettu,1.1 2016_45_118,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden  turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 10/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 10/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_45_119,45/2016,2016-04-28,16.06,20.01,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  huoltovarmuuden  turvaamisesta annetun lain 3 §:n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi huoltovarmuuden turvaamisesta annettua lakia. Kyse on huoltovarmuuden turvaamisesta ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista. Öljyn varmuusvarastointi on hoidettu aikaisemmin Suomessa niin, että myös direktiivin varastojen käytettävyyttä ja saavutettavuutta koskevat vaatimukset on täytetty. Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on täsmentää kansallista lainsäädäntöä niin, että komission perustellussa lausunnossa esiin nostamat direktiivin kohdat saatettaisiin aikaisempaa selkeämmin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Mielestäni tämä esitys on kannatettava ja hyvä. Suomessa öljyn varmuusvarastoja ovat Huoltovarmuuskeskuksen omistuksessa olevat valtion varmuusvarastojen öljyvarastot sekä öljyn maahantuojien velvoitevarastot. Monissa Euroopan maissa täytetään minimivelvoitteen mukainen kolmen kuukauden taso, mutta Suomessa öljyä on varastossa noin viiden kuukauden tarpeeseen. Suomella on siten kansainväliset velvoitteet selvästi ylittävä taso öljyvarastoja jo tällä hetkellä, joten meistä voivat muut Euroopan maat ottaa jopa mallia toimivassa varastoinnissa ja työssä. Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 §:n mukaan ""valtion varmuusvarastoja pidetään väestön toimeentulolle, elinkeinoelämän toiminnalle ja maanpuolustusta tukevalle tuotannolle sekä huoltovarmuutta koskevien Suomen kansainvälisten sopimusvelvoitteiden kannalta välttämättömistä raaka-aineista ja tuotteista"", kuten raakaöljy, maakaasu, vilja, lääkkeet ja teollisuuden raaka-aineet. Mielestäni on tarpeellista käydä huoltovarmuuskeskustelua kaikista edellä mainituista asioista. Esityksen myötä raakaöljyn ja öljytuotteiden varastojen käytettävyyden sääntely tarkentuu vastaamaan nykyistä tarkemmin direktiivissä jäsenvaltioiden velvollisuutta ylläpitää raakaöljy- ja öljytuotevarastojen sääntelyä. Esityksestä ei seuraa, että noudatettuja käytäntöjä olisi muutettava. Suomi on riippuvainen tuontienergiasta. Omavaraisuutemme on vain noin 35 prosenttia. Suomeen tuodaan lähes kaikki raakaöljy, kivihiili ja maakaasu Venäjältä. Vuonna 2014 näiden osuus oli yli 60 prosenttia. On selvää, että samaan aikaan kun huolehdimme varmuusvarastojemme riittävyydestä ja käytettävyydestä velvoitteiden mukaan, meidän tulee pyrkiä omavaraisuutemme parantamiseen. Energian saatavuutemme on tällä hetkellä hyvä, mutta aina pitää varautua mahdollisiin toimintaympäristön muutoksiin. Suomen pohjoinen sijainti, kylmä ilmasto ja riippuvuus merikuljetuksista sekä pitkät kuljetusetäisyydet ovat niitä erityispiirteitä, jotka vaikuttavat huoltovarmuuden tavoitteisiin ja keinovalikoimaamme. Suomessa on erittäin korkeasti kehittynyt teknologia ja vahvuuksia, mitkä auttavat meitä ylläpitämään kansallista huoltovarmuuttamme. Energiantuontimme olisi kuitenkin puolitettavissa, mikäli hyödynnettäisiin monimuotoisia ja runsaita luonnonvarojamme. Olisi ymmärrettävä turpeen ja hakkeen käyttö lämmön tuotannossa, puu- ja olkipohjaiset polttoaineet sekä biokaasun käyttömahdollisuudet. Nämä ovat hyviä esimerkkejä matkalla lähemmäs energiaomavaraisuuttamme. Arvoisa rouva puhemies! Erityisesti sähköntuotannossa tulisi parantaa omavaraisuutta sekä vähentää riippuvuutta Venäjän tuontisähköstä. Valtion tulisi myös tukea kuntien ja yritysten varautumishankkeita esimerkiksi varavoimakalustoon kohdennettavilla avustuksilla Huoltovarmuuskeskuksen kautta. Lisäksi edellä mainitun keskuksen tulisi hankkia ja varastoida siirrettäviä aggregaatteja eri puolille maata. Näitä voitaisiin tarvittaessa siirtää kriittisiin kohteisiin laajoissa ja pitkäkestoisissa sähkönjakelun häiriötilanteissa. Puolustusvoimilla olevien aggregaattien käyttökynnystä niin sanottuun siviilikäyttöön tulisi myös madaltaa. Sähköt saattavat olla poikki myrskyn vuoksi vartin tai useita vuorokausia. Maatilat ovat yleensä tähän varautuneet omatoimisesti varsin hyvin, koska on kyse pakosta ja elinkeinon jatkumisesta. Muussa varautumisessa on sen sijaan edelleen paljon parantamisen varaa. Pelastuslaissa on mainittu omatoimisen varautumisen velvoite, joka koskettaa niin yrityksiä, maatalouksia kuin kotitalouksia. Ensisijainen keino varautumisessa on parantaa sähkön toimitusvarmuutta sähköyhtiöiden toimesta, ja tähän velvoittaa jo voimassa oleva lakikin. Mielestäni olisi hyvä tehdä myös selvitys kunnilla olevista tarpeista sekä varautumisesta laajamittaisen sähköjakelun häiriötilanteen varalle ja kohdentaa avustuksia edellä mainitun varavoimakaluston hankintaan. Kotitalouksien osalta sähkön toimitusvarmuus ja siten myös turvallisuus paranee välillisesti edellä mainituin toimenpitein. Omatoimista varautumista sähkökatkoksiin, esimerkiksi aggregaatin hankintaan, voisivat kannustaa myös pienemmät vakuutusmaksut. Sähköyhtiöiden, valtion ja kuntien on näytettävä esimerkkiä hoitamalla myös myrskyihin varautumisen parantamisessa oma osuutensa vaikka Huoltovarmuuskeskuksen avulla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2016+5.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-04-28T19:55:43,2016-04-28T20:01:10,Tarkistettu,1.1 2016_46_1,46/2016,2016-04-29,13.02,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_46_2,46/2016,2016-04-29,13.02,13.32,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaalikauden ensimmäinen vuosi oli poikkeuksellisen vilkas Etyj-vuosi. Ilkka Kanervan puheenjohtajuus parlamentaarisen yleiskokouksen johdossa jatkui. Suomi järjesti yleiskokouksen istunnon heinäkuussa Finlandia-talossa eli samassa paikassa, jossa Etykin loppuasiakirja allekirjoitettiin 40 vuotta aikaisemmin. Kokouspaikka oli sama kuin 75, mutta yleispoliittinen tilanne aika tavalla erilainen. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Vuonna 75 Etykissä oli 35 osanottajamaata. 40 vuoden aikana kolme jäsenmaata, Neuvostoliitto, Jugoslavian liittotasavalta, Tšekkoslovakia, on hajonnut, ja järjestöllä on nyt 57 osanottajamaata. Viimeisimpänä liittyi Mongolia vuonna 2012, ja se järjesti yleiskokouksen istunnon syyskuussa. Meille kaikille on tuttu Etyjin ja koko kansainvälisen yhteisön haastava tilanne Etyjin alueella. Liittämällä Krimin niemimaan Venäjä on rikkonut Etyjin perusarvoja ja periaatteita. Yleiskokouksen kanta Ukrainan kriisistä ja Venäjän toimista Ukrainassa on selkeästi kirjattu yleiskokouksen päätöslauselmiin sekä 2014 että 2015. Yleiskokous tuomitsee Venäjän toimet. Venäjä on osallistunut korkean tason valtuuskunnalla yleiskokouksen kokouksiin. Duuman puhemies Naryškin osallistui syyskokoukseen ja tänä vuonna talvi-istuntoon. Jäätyneille kriiseille ei ole valitettavasti löytynyt ratkaisua. Vuoristo-Karabahin tilanne on entistä vaikeampi, ja sekä Transnistrian että Abhasian ja Etelä-Ossetian tilanne on ennallaan. Rauhanvälitystoimintaan meidän on syytä jatkossa panostaa myös parlamentaarisella tasolla. Vuoden 2015 kertomuksessa on selostettu parlamentaarisen yleiskokouksen toiminta, kokoukset ja vaalitarkkailut. Helsingin istunnon valmistelut, ohjelma ja aiheet on selostettu kertomuksessa. Venäjän poisjääminen oli tietenkin erittäin valitettavaa. Luen pienen otteen tästä kertomuksesta: ""Suomen päätös olla myöntämättä maahantulolupaa Venäjän valtuuskunnan Euroopan unionin sanktiolistalla oleville jäsenille herätti paljon keskustelua. Päätöksen johdosta Venäjän valtuuskunta lähetti ainoastaan yhden edustajan pysyvän komitean kokoukseen. Useissa kokouksessa pidetyissä puheenvuoroissa ilmaistiin huoli matkustuskiellon laajemmista vaikutuksista sekä pettymys Venäjän valtuuskunnan poissaolosta. Puheenjohtaja Kanerva lähetti syyskuussa kirjeen EU:n ulko- ja turvallisuusasioiden korkealle edustajalle Federica Mogherinille. Kirjeessä Kanerva pyysi Mogherinilta toimia sen estämiseksi, ettei sanktioita koskeva tulkinta vaikuta kielteisesti parlamentaariseen vuoropuheluun. Vastauksessaan Mogherini totesi, että jokainen EU-jäsenmaa voi itsenäisesti arvioida ja päättää, miten asiaa tulisi käsitellä."" Suomen valtuuskunta pyysi välittömästi istunnon jälkeen ulkoministeriltä selvityksen ja on saanut asiasta ulkoministerin selostuksen. Uusi valtuuskunta on jatkanut aktiivista työtä yleiskokouksessa. Valtuuskunta pitää säännöllistä yhteyttä Suomen Etyj-edustustoon ja saa taustatiedot. Meillä on ollut yhteisiä hankkeita viime vuonna, ja niitä jatketaan luonnollisesti tänäkin vuonna. Helmikuussa oli naisten asemaa käsittelevä seminaari, ja heinäkuussa on tulossa seminaari naisten roolista rauhanvälityksessä. Ilkka Kanervan toiminnasta yleiskokouksen puheenjohtajana on erillinen selostus. Kanerva kertoo varmasti lisää näistä omassa puheenvuorossaan. Voidaan todeta, että puheenjohtaja Kanervan johdolla yleiskokouksen sisäiset työskentelyprosessit ovat selkiintyneet. Puheenjohtaja Kanerva on varmistanut, että yleiskokouksen yhteistyötä Etyjin muiden toimijoiden kanssa on tiivistetty, yhteistyö yleiskokouksen ja Etyjin hallitusten välisten toimijoiden välillä on saatu uudelle tasolle, jännitteitä on purettu ja vuoropuhelu on rakentavaa. Yhteistyö muun muassa Etyjin vaalitarkkailusta vastaavan toimielimen ODIHRin kanssa on sujunut hyvässä hengessä ja yhteisymmärryksessä. Vaalitarkkailut ovat jatkuneet, ja niiden merkitys on korostunut entisestään. Suomen valtuuskunta panostaa tähän toimintaan myös jatkossa. Etyjin yleiskokous valmistelee suurimman osan vaalitarkkailuista yhdessä sekä ODIHRin että Euroopan neuvoston yleiskokouksen kanssa. Eduskunnan Etyj- ja EN-valtuuskunnat pitävät tiiviisti yhteyttä myös täällä eduskunnassa. Arvoisa puhemies! Suomi on varhain ja vahvasti nähnyt naisten aseman ja merkityksen sodassa ja rauhassa. Kiitos tästä kuuluu paljon Elisabeth Rehnille ja hänen pitkäaikaiselle työlleen. Toki haluamme nähdä naiset enemmän rauhan kuin sodan kontekstissa tukemassa rauhaa ja ehkäisemässä sotaa sekä tarvittaessa tekemässä rauhaa ja osallistumassa yhteiskunnan kehitykseen konfliktin jälkeen. Naiset eivät ole uhreja ja avun kohteita enempää kuin monet miehet, pojat, lapset tai vanhukset. Naisilla on aktiivinen rooli. Se on aktiivinen kaikilla yhteiskunnan alueilla, demokratian perusteista politiikassa ja hallinnossa oikeuden, lain valvonnan, työn ja talouden järjestelmiin. Tiedämme hyvin, että gender, tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyö ei tarkoita pelkästään työtä naisasioissa, mutta ei myöskään tule vähätellä sitä tarvetta, jota juuri naisten näkemykselle on vaikuttavilla kanavilla kuten media ja journalismi sekä kansalaisyhteiskunnassa ja kansalaisjärjestöissä. Etyj-valtuuskunta panostaa tähän myös tänä vuonna. Helmikuussa, kuten sanoin, järjestettiin yhdessä Suomen Etyj-edustuston kanssa tuo oheistapahtuma, Enhancing women‘s political participation, ja Tbilisi-istunnon aikana kesällä järjestetään toinen oheistapahtuma naisten roolista rauhanvälityksessä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2016+3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-04-29T13:04:21,2016-04-29T13:11:07,Tarkistettu,1.1 2016_46_3,46/2016,2016-04-29,13.02,13.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta oli hyvä, että edustaja Paloniemi hyvin selvästi sanoi, että Venäjä on rikkonut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen keskeisimpiä periaatteita miehittäessään Krimin niemimaan ja liittäessään sen itseensä ja aloittaessaan, käytännössä aloittaessaan, sodan Itä-Ukrainassa. Minun mielestäni tätä asiaa pitää korostaa vielä enemmän, koska en voi kuvitella, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksella olisi ollut sen keskeisempää tosiasiallista päätöstä kuin päätös siitä, että Euroopan rajoja ei voida väkivaltaa käyttäen väkisin lähteä muuttamaan. Tätä keskeisintä periaatetta Venäjä on räikeästi rikkonut, ja tämä on hyvä pitää mielessä. Kannatan yhteydenpitoa Venäjään monella eri tasolla, mutta kun puheet pakotteiden lopettamisesta ja muusta saavat jalansijaa, niin tämä mainitsemani asia kannattaa kyllä pitää mielessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-04-29T13:11:13,2016-04-29T13:12:22,Tarkistettu,1.1 2016_46_4,46/2016,2016-04-29,13.02,13.32,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää Suomen Etyj-valtuuskuntaa hyvin tehdystä työstä. Sitten se, mikä tässä on ongelma: tosiasiassa tämä meidän juhlakokous vuosi sitten, sen vaikeudet ja keskustelun rajoittuneisuus, ei johtunut Suomen Etyj-valtuuskunnasta. Ongelmahan oli, että Suomi erilaisten soutamisten ja huopaamisten jälkeen päätyi siihen, että ei annettu Venäjän valtuuskunnalle ja erityisesti sen vetäjäksi kaavaillulle Venäjän duuman puhemiehelle mahdollisuutta tulla Suomeen. Tämä päätös oli jälkeenkinpäin katsoen ikävä eikä vastannut meidän perinteistä roolia eikä näytä myöskään vastaavan sitä, mitä useimmat pakotteita kommentoineet ovat sanoneet. Muun muassa saksalaiset ovat todenneet aika selvään, osin julkisestikin, että nykyiset säännöt mahdollistavat juuri vuoropuhelun edistämiseksi henkilöiden sisääntulon Euroopan unioniin. Nyt kannattaa lukea tämä Mogherinin vastaus, koska se on tässä suhteessa paljonpuhuva. Hänhän tosiasiassa sanoo, että jo nykyiset säännökset mahdollistavat, ei tarvita muutoksia pakotelistaan, vaan ne mahdollistavat (Puhemies koputtaa) vuoropuhelun ja tilaisuuksien järjestämisen. Tämä on Suomelle ongelma siinä muodossa, joka viime vuonna syntyi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-04-29T13:12:24,2016-04-29T13:13:49,Tarkistettu,1.1 2016_46_5,46/2016,2016-04-29,13.02,13.32,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että EU:n piirissä, eikä lännessä laajemminkaan, voida hyväksyä Krimin liittämistä Venäjään. Mitä tulee pakotteisiin, niin ei pakotteiden purkamisen tielle pääse ennen kuin edetään Minskin sopimuksen viitoittamalla tiellä. On tärkeää työskennellä sen puolesta, että tässä edetään. Tässä täytyy nyt kaikkia osapuolia kannustaa, jotta eteenpäin päästään. Sillä on laajempi vaikutus koko Euroopan turvallisuuteen. Itsekin olen pahoillani tästä Etyj-kokouksesta, koska jotta eteenpäin päästään, tarvitaan vuoropuhelua, tarvitaan keskustelua ja tarvitaan foorumeita, joissa parlamentaarikot voivat tätä harjoittaa. Tässä mielessä minä pidän kyllä onnettomana sitä Helsingin kokouksen keissiä. Tässä on todella hyvä huomioida tämä Mogherininkin kannanotto, ja myös ne kannanotot, joita useimmista muista EU-maista tähän liittyen tuli. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä kuitenkin haluaisin kiittää ja onnitella edustaja Kanervaa, joka toimi yleiskokouksen puheenjohtajana, ja toimii tälläkin hetkellä, hänen kautensa alkaa olla lopuillaan. Mielestäni hän on toiminut hyvin ja on ollut Suomen edun mukaista, että edustaja Kanerva on toiminut tuolla puheenjohtajana. Se on ollut myöskin Etyj-in edun mukaista, joten lämpimät onnittelut ja kiitokset edustaja Kanervalle hyvästä työstä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2016+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-04-29T13:13:51,2016-04-29T13:15:13,Tarkistettu,1.1 2016_46_6,46/2016,2016-04-29,13.02,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp,"Otetaan nyt edustaja Kanervan puheenvuoro ja sitten jatketaan debattia, jos on tarpeen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_46_7,46/2016,2016-04-29,13.02,13.32,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin hieman ensin toimia toisin, mutta tämän keskustelun huomioon ottaen, tänne pönttöön kävellessäni, päädyin toisenlaiseen tarkastelukulmaan. On ehkä sittenkin hyvä puhua siitä, mitä Etyj on suhteessa olennaisimpiin turvallisuuspoliittisiin haasteisiin meidän mantereellamme, joka on tietysti pääasiassa se, jonka puitteissa Etyjin toiminta asettuu uomiinsa. Tässä suhteessa tärkein kysymys ehdottomasti on Ukraina, Itä-Ukraina ja Krimin tapahtumat, sillä tosiasiassa Ukraina on asiakokonaisuus, jossa Etyjillä on sen kahden jäsenmaan, eli Saksan ja Ranskan, ja sitten lähinnä toimijoiden, eli Ukrainan ja Venäjän, muodostaman yhteisyyden merkeissä kaikkein keskeisin kansainvälisen toimijan rooli. Mikään muu kansainvälinen organisaatio ei ole yhtä voimakkaasti tietysti vaikuttamassa Ukrainan tapahtumien kulkuun kuin mitä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on satoine ja taas satoine toimijoineen ja tietysti erittäin laajoine diplomaattisine ja poliittisine toimenpiteineen edesauttaakseen Minskin tulitaukosopimuksen soveltamista. Ja tämä on ehkä polttavin kysymys, joka tälläkin hetkellä on pöydällä. EU tietysti on toisena toimijana, mutta lähinnä aikaansaatujen sanktiopäätösten nimissä, ja näitä sanktiopäätöksiä luonnollisesti Etyjin puitteissa olevat EU-jäsenmaat tunnontarkasti toisaalta noudattavat. Ongelma on lähinnä se, millä tavoin Minskin tulitaukosopimus saataisiin toimimaan. Tiedämme aivan viime tunneilta jopa sen, kuinka hankalaan tilanteeseen Ukrainassa on ajauduttu ja kuinka vaikeaan umpikujaan ne ponnistelut, joilla koetetaan Ukrainan tilannetta saada poliittisesti ja diplomaattisesti ratkaistua, ovat näiden tulitaukosopimusrikkomusten ja suorien tulitusten ja valtavien uhrimäärien vuoksi joutuneet. Ollaanko toisin sanoen tilanteessa, jossa Minskin sopimus romuttuu ja jossa kaikki ne ponnistelut, joita kansainvälinen yhteisö on toteuttamassa Etyjin kautta, ovat valumassa hiekkaan? On olemassa toisaalta positiivisia merkkejä myöskin kansainvälisellä näyttämöllä, toki. Mainitsen niistä tässä vain pari: Naton Venäjä-neuvosto oli juuri koossa, mikä antaa erääntyyppistä toivonkipinää tähän. Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit tapaavat tällä hetkellä kohtuullisen säännöllisesti, ja sanoisiko, että myöskin Etyjin tämänhetkinen puheenjohtajamaa Saksa ansaitsee ulkoministeri Steinmeierin johdolla toteutettavassa EU:n ulkopolitiikassa kannatusta ja luottamusta osakseen. Mutta ongelman muodostaa se, että Etyj joutuu tällä hetkellä siviilijärjestönä, ilman aseistautuneita joukkoja, puolustamaan tulitaukoa ja vetäytymään kontaktilinjalta, sillä avoin sodankäynti on menossa Itä-Ukrainassa. Tämä luo hirvittäviä perspektiivejä jatkoon, jos tämä on nyt jatkuakseen. Sen vuoksi olen laatinut toimenpidesuunnitelman, millä tavoin myös parlamentaarinen puoli voisi olla rauhanvälityksessä ja konfliktien estämisessä nykyistä voimallisemmin mukana, ja tulen sen esittelemään tässä edessä olevassa kokouksessa, jossa kokoonnutaan Georgian Tbilisiin pidettävään, Helsingin jälkeen ensimmäiseen uuteen yleiskokoukseen. Tämä merkitsee sitä, että Etyj on se toivon järjestö, jolla on mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan yhdessä Saksan ja Ranskan kanssa myönteiseen lopputulokseen pääsemiseksi. Puhemies, onko minulla viisi minuuttia aikaa, vai? [Puhemies Maria Lohela: Kymmenen.] — Kymmenen minuuttia, joten voinen hiukan vielä jatkaa, kiitoksia siitä. Donbassin tilanne on tällä hetkellä haastamassa kansainvälistä yhteisöä mitä vakavimmalla mahdollisella tavalla. Sen vuoksi toimenpiteet, joilla Etyj, siis kansainvälinen yhteisö, voi myötävaikuttaa Ukrainan tilanteen ratkaisemiseen, ovat tällä hetkellä vaakalaudalla, ja tässä suhteessa on tärkeää, että Etyj kykenisi jatkamaan toimenpiteitään ja että Suomen kaltaisten maiden panos tämän prosessin eteenpäinviemiseksi voisi olla myöskin täysimittainen. Minä otan tässä suhteessa kaksi esimerkkiä. Me olemme nyt kerääntymässä, kokoontumassa vuosikokoukseemme, siis Tbilisiin, Georgian pääkaupunkiin. Tämä on äskeiseen keskusteluun viitaten tärkeä havainto sen vuoksi, että olemme edellyttäneet tehdessämme päätöstä mennä Georgiaan ja Tbilisiin, että antavat takeet siitä, että kaikki Etyjin osanottajavaltiot voivat saapua ja saada viisumit tulla tähän Etyjin yleiskokoukseen, parlamentaariseen yleiskokoukseen. Ja sellaiset takeet ovat meillä tällä hetkellä olemassa, mikä kertoo tietysti siitä, että olkoot kuinka huonot olosuhteet poliittisesti tahansa, niin on voitava käydä avointa ja suoraa vuoropuhelua kaikkien Etyjin osanottajavaltioiden kanssa. Ja erityisen selvää on se, että Etyjin periaatteet, Euroopan ulkopolitiikan hyvät pöytätavat, tulevat myöskin noteeratuiksi mahdollisimman voimaperäisesti, niin että kaikki osanottajavaltiot, tässä tapauksessa erityisesti Venäjä, joutuvat kaikkien muiden valtioiden taholta noteeraamaan, että Etyj on näissä asioissa enemmän kuin tosissaan. Toinen asia, joka tähän liittyy, on se, että sen jälkeen seuraava kokous tulee järjestettäväksi Valko-Venäjällä Minskissä. Ja miksi siellä? Se on poliittinen ratkaisu sen vuoksi, että kaikki tiedämme Euroopan sydämessä sijaitsevan Valko-Venäjän kipuilevan tällä hetkellä, taiteilevan sen välillä, suuntautuvatko itään vai länteen. Se on heidän asiansa, mutta meidän asiamme on se, että jokainen järjestävä maa voi noteerata Etyjin periaatteet ja sitoutua niitten täysimittaiseen ja voimakkaaseen noudattamiseen. Mitä enemmän Valko-Venäjän kaltaiset maat sitoutuvat näihin kutsumiini Euroopan turvallisuuspolitiikan hyviin pöytätapoihin, niin sen selvempää on se, että silloin kuljetaan sellaista tietä, jossa ne arvot, jotka meitä yhdistävät Etyjinä ja länsimaisena maana, ovat myöskin noteerattuja kaikkien meidän osanottajien kesken. Poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa myönteisellä tavalla eri maiden suuntautumiseen. Ja kun täällä nousi tämä kysymys esille, niin haluan viitata näihin kahteen esimerkkiin, millä tavoin myöskin kokousisännyyksien kautta voidaan vaikuttaa sekä Georgian tapauksessa että Valko-Venäjän tapauksessa siihen, mihin nämä maat ovat omalta osaltaan tulevaisuudessa sitoutumassa vielä nykyistä voimakkaammin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-04-29T13:15:17,2016-04-29T13:24:01,Tarkistettu,1.1 2016_46_8,46/2016,2016-04-29,13.02,13.32,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kanerva jätti nyt kovin vähän aikaa tälle debatille, mutta hyvä, että tästä aiheesta kuitenkin täällä keskustelemme. Minäkin haluan kiittää valtuuskunnan puheenjohtaja Paloniemeä hyvästä työstä ja hyvästä yhteistyöstä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kanssa. Ihan ajankulukseni printtasin itselleni pöytäkirjan eduskunnasta vuodelta 2001, jolloin käsiteltiin Etyjin valtuuskunnan toimintakertomusta vuodelta 2000, ja huomasin tässä, kun edustaja Kanerva totesi tämän Valko-Venäjän tilanteen olevan edelleen kesken, että täällä jo silloin edustaja Kiljunen totesi, että hyvältä näyttää, tuloksia tullaan saamaan aikaan, ja meillä ei ole varaa enää sellaiseen, että Ukrainan kohdalla odotetaan nyt 10—15 vuotta, on ikään kuin tämmöinen jäätynyt tilanne. Ukrainalaiset kärsivät, ja me ajattelemme, että me saamme jotain aikaiseksi puheen tasolla, mutta käytännössä neuvottelut ovat kuitenkin pattitilanteessa. Tämä pitää pystyä myöntämään. Ukrainan tilanne on todella hankala, Valko-Venäjän tilanne on edelleen erittäin hankala. Vuodet kuluvat, (Puhemies koputtaa) ja tavalliset kansalaiset näissä maissa kärsivät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2016+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-04-29T13:24:04,2016-04-29T13:25:13,Tarkistettu,1.1 2016_46_9,46/2016,2016-04-29,13.02,13.32,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Menisin tähän Minskin tilanteeseen ja Valko-Venäjän tilanteeseen. Olin siellä käymässä pari viikkoa sitten, ja siellä vaikutti tilanne nyt siltä, että he haluaisivat erittäin voimakkaasti, voimallisesti suuntautua länteen päin, ja sen takiahan nimenomaan Minskin paperikin on siellä tehty, ja nytten he tarjoavat myöskin paikkaa, mutta taloudelliset tilanteet pitävät aika lailla kiinni Venäjässä. Toisaalta taas Valko-Venäjällä on sellaisia asioita, joita me emme täällä lännessä hyväksy, kuten esimerkiksi se, että kuolemantuomio on edelleen käytössä. Mutta onko tämä nyt kuitenkin semmoinen asia, että meidän kannattaisi hieman avata sitä ovea? Hehän ovat mukana jo ministereiden välisessä yhteistyössä tarkkailijana, ja nyt he haluaisivat tulla Baltian maiden parlamentaariseen yhteistyöhön tarkkailijajäseneksi. Tästä asiasta juuri keskustelimme siellä, mutta tuntuu siltä, että tämänhetkisillä poliitikoilla ainakin olisi kova halu suuntautua lähemmäs länttä ja päästä käymään lännessä ja lähettää myöskin kansalaisiaan käymään lännessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-04-29T13:25:16,2016-04-29T13:26:21,Tarkistettu,1.1 2016_46_10,46/2016,2016-04-29,13.02,13.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin haluan osaltani kiittää edustaja Kanervaa siitä hienosta ja arvokkaasta työstä, mitä olette Etyjin puitteissa tehnyt hyvin haastavissa kansainvälisissä olosuhteissa. Mielestäni äskeinen puheenvuoronne myös antoi lisää aihetta kiitoksiin siitä, että olette aktiivisesti edistänyt sitä mahdollisuutta, että kaikilla näissä olosuhteissa on mahdollisuus osallistua seuraavaan kokoukseen ja käydä sitä hyvin tärkeää vuoropuhelua kaiken kaikkiaan, eli haluan tästä myös omalta osaltani teitä lämpimästi kiittää. Aivan kuten te olette sanonut ja edustaja Heinäluoma tuossa aiemmassa puheenvuorossaan sanoi, Suomen toimintalinjan on oltava sillä tavalla kirkas, että me haluamme edistää vuoropuhelua, me haluamme edistää yhteistyötä ja me haluamme edistää keskustelua. Tässä on vain ja ainoastaan se ratkaisun avain, vain näin me voimme päästä eteenpäin, ja siinä suhteessa haluan kyllä kiitokseni myös esittää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-04-29T13:26:23,2016-04-29T13:27:27,Tarkistettu,1.1 2016_46_11,46/2016,2016-04-29,13.02,13.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS ,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Se, mitä Etyjin yhteydessä tapahtui, ei ollut vain kömmähdys, vaan se oli iso, iso ulkopoliittinen virhe, kuinka silloin meneteltiin. Siinä vaiheessa esitetty kritiikki oli aiheellista, ja nyt nykyistä jälkiviisautta ei pidä kyseenalaistaa. Suomi sai kolauksen rauhanprosessien edistäjänä, mikä Suomen rooli on ollut. Rauhaa ei voida edistää, jos me emme saa osapuolia samaan pöytään, ja tässä mielessä äskeinen edustaja Kanervan puheenvuoro oli hyvin kantaa ottava siihen, että nyt olemme mahdollistamassa, että pyritään siihen, että ihmiset, jotka ovat osapuolia, oli paikka mikä hyvänsä, ovat pöydässä, ja siinä mielessä yhdyn niihin kiitoksiin sen suhteen, mitä työtä edustaja Kanerva on tämän prosessin edestä tehnyt. Tätä tietä on pakko jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-04-29T13:27:30,2016-04-29T13:28:32,Tarkistettu,1.1 2016_46_12,46/2016,2016-04-29,13.02,13.32,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on hyvä todeta, että kaikki ei ole mennyt niin kuin Strömsössä. Yksi tärkein siviilijärjestön tehtävä Etyjillä on ollut se, että me tuomme osapuolet pöytään. Siltä osin aikaisempi, viimekesäinen yleiskokous Helsingin hengessä pilattiin kyllä sillä, että Suomen ulkopoliittinen johto ei ollut tehtävänsä tasalla, ja tämä on valitettavaa valtuuskunnan puheenjohtajalle mutta myöskin Etyjin presidentti Kanervalle. Siltä osin meille kaikille valtuuskunnan jäsenille tämä oli yksi, ainakin minun poliittisen urani, ikävimmistä hetkistä. Arvoisa puhemies! Nyt me olemme tilanteessa, jossa me haemme aidosti ratkaisua, miten me voimme edistää yhteistyötä ja rauhanrakennusta ja ratkaisuhalua näissä vaikeissa konflikteissa. Minun huoleni on yhtäläinen kuin edustaja Kanervan siinä suhteessa, että me olemme kyllä aika viimeisellä rannalla, saadaanko tulitaukosopimus toteutumaan, (Puhemies koputtaa) ja siltä osin on todettava, että aloite siitä, että parlamentaarista pöytää vahvistetaan neuvotteluissa, on erinomainen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-04-29T13:28:33,2016-04-29T13:29:48,Tarkistettu,1.1 2016_46_13,46/2016,2016-04-29,13.02,13.32,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Osallistuin kolmisen viikkoa sitten Etyjin tulevaisuuskonferenssiin Berliinissä saksalaisen ZEIT-Stiftungin ja Saksan ulkoministeriön järjestämänä, näin Etyj-valtuuskunnan varajäsenenä, ja siellä kuulin, että Euroopan turvallisuuteen keskittyvällä Etyjillä ei ole konkreettisia toimia siirtolaiskriisiin liittyen Saksan puheenjohtajakaudella — näin kuulemma siksi, että puheenjohtajakauden tavoitteet, sinänsä ymmärrettävästi, on tehty jo aikoja sitten. Esittäisin kuitenkin ajatuksena, että Etyj toimisi jäsenmaiden neutraalina keskustelufoorumina siirtolaiskriisiin liittyvissä kysymyksissä, sillä meillähän on jäseninä keskeisiä toimijoita myös EU:n ulkopuolelta, esimerkiksi Turkki ja Venäjä. Harvoissa muissa järjestöissä on yhtä hyvin aikaa keskustella näin herkästä aiheesta kuin Etyjissä olisi, ja kaikkihan tunnustavat kuitenkin, että Euroopan turvallisuusintressejä ei sinänsä voi rajoittaa vain Eurooppaan. Eli toivoisin, että tällaista ajatusta pohdittaisiin vakavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-04-29T13:29:50,2016-04-29T13:30:51,Tarkistettu,1.1 2016_46_14,46/2016,2016-04-29,13.02,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp,"Ja otetaan viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Kanerva.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_46_15,46/2016,2016-04-29,13.02,13.32,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Elon äskeinen puheenvuoro on erinomaisen oikea, ainakin omasta mielestäni. Perusteluna käytän sitä, että runsas viikko takaperin nimesin sveitsiläisen, arvostetun, tunnetun parlamentaarikon puheenjohdolla toimivan migration subcommitteen, alakomitean, toimimaan meidän organisaatiossamme, jossa on parisenkymmentä jäsentä ympäri Eurooppaa, eri puolilta Etyjin jäsenmaita, ja jonka nimenomaisena tehtävä on luoda Etyjille yhteinen näkemys, mitä tulee maahanmuutto-ongelmien ratkaisemiseksi. Joten matkalla kohti parempaa ollaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-04-29T13:30:55,2016-04-29T13:31:54,Tarkistettu,1.1 2016_46_16,46/2016,2016-04-29,13.02,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp,Keskustelua jatketaan sitten toisella kertaa. Nyt asian käsittely keskeytetään suuren valiokunnan kokouksen vuoksi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_1,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on ajankohtaiskeskustelu turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa. Ajankohtaiskeskustelun avaa keskustelualoitteen ensimmäinen allekirjoittaja Juho Eerola. Seuraavan puheenvuoron käyttää sisäministeri Petteri Orpo. Muut puheenvuorot varataan P-painikkeella, ja ne saavat kestää enintään 2 minuuttia. Myönnän puheenvuorot harkitsemassani järjestyksessä ja lisäksi myönnän harkintani mukaan 1 minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja. Aloitetaan keskustelu. Edustaja Eerola, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_47_2,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! ""Eurooppaan kohdistuu tällä hetkellä ennennäkemätön siirtolaispaine Afrikasta ja Lähi-idästä."" Näillä sanoilla alkaa perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma, joka laadittiin loppuvuodesta 2014. Viime vuoden kesän ja syksyn aikana jouduimme todistamaan tämän paineen purkautumista läpi Euroopan aina Suomeen asti. En halua olla jälkiviisas, mutta emme olisi tässä tilanteessa, jos Suomen maahanmuuttopolitiikka olisi laitettu kuntoon edellisten hallitusten aikana. Sille rahalle, jonka nyt käytämme tämän asian hoitoon, olisi ollut parempaakin käyttöä. Suomen maahanmuuttopolitiikka on ollut vuosikaudet eurooppalaisessa mittakaavassa erittäin sinisilmäistä. Perheenyhdistämisen helppous, humanitäärinen suojelu ja ulkomaalaislain lepsu tulkitseminen ovat tehneet Suomesta halutun kohdemaan turvapaikanhakijoille, anteliaasta sosiaaliturvajärjestelmästä nyt puhumattakaan. Varoitukset harjoitetun politiikan ongelmista ovat kaikuneet kuuroille korville. Vuosikaudet Suomessa on vähätelty kriittisiä ajatuksia maahanmuutosta. Ehdotuksiamme on pidetty vuoroin kansainvälisen oikeuden ja vuoroin hyvän maun vastaisina. Arvoisa puhemies! Nyt turvapaikkapoliittisessa keskustelussa puhaltavat uudet tuulet. Vielä vuosi sitten ajatukset turvapaikan saavien hajasijoittamisesta ympäri Suomea tuomittiin. Nyt sellaisista pohdinnoista on tullut valtavirtaa. Konkreettinen esimerkki suunnanmuutoksesta on joulukuussa laadittu hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma. Se toteuttaa käytännössä kaikki ne toimenpiteet, joita olemme aikaisemmin vaatineet. Perheenyhdistämisen edellytykset tiukentuvat, humanitäärisen suojelun mahdollisuus poistuu, ja turvapaikan saaneiden sosiaaliturvasta on tulossa vastikkeellista. Perussuomalaisten turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta on tullut Suomen turvapaikka- ja kotouttamispolitiikkaa. Tolkun ihmisiä kuunnellaan viimeinkin. On hienoa, että myös edustajat Rinne ja Lindtman ovat tukeneet tämän kehityksen jouduttamisessa. Puolueen ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan arvovallalla te olette osoittaneet, että myös sosialidemokraattinen puolue kannattaa hallituksen turvapaikkapoliittista toimenpideohjelmaa ja erityisesti sen esitystä perheenyhdistämisten tiukentamisesta. Te olette viimeinkin valinneet vastuullisen maahanmuuttopolitiikan tien. Suomen kannalta olisi toki ollut parempi, jos tämä herääminen olisi tapahtunut aikaisemmin. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen turvapaikkapoliittiset toimet ovat olleet esimerkillisiä ja vastuullisia. Kotimaisten uudistusten lisäksi hallitus on aktiivisesti vaikuttanut sekä eurooppalaisen että pohjoismaisen ratkaisun löytymiseen. Tästä on hyvänä esimerkkinä lokakuinen Pohjoismaiden neuvoston kokous, jossa haettiin ratkaisua Pohjoismaiden läpi kulkevaan turvapaikanhakijoiden virtaan. Pidimme kokouksessa huolen siitä, että Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ymmärsi, ettei turvapaikanhakijoiden kulku Ruotsin läpi Suomeen voinut enää jatkua. Ei suomalaisillakaan ole ollut tapana päästää ketään kulkemaan luvatta maamme läpi Ruotsiin. Noin kuukausi kokouksen jälkeen Ruotsi ja Tanska aloittivat rajatarkastukset. Tätä päätöstä edesauttoi ulko- ja sisäministeriemme yhteydenpito ruotsalaisten ja tanskalaisten kanssa. Arvoisa puhemies! Ei pidä unohtaa, ettei turvapaikkapoliittinen suunnanmuutos tapahtunut pelkästään pakon edessä viime syksynä. Esimerkiksi perheenyhdistämisen kiristyksistä sovittiin jo vuosi sitten hallitusohjelmassa. Asiaa koskeva esitys on nyt eduskunnassa ja saatetaan pikimmiten voimaan. Jatkossa perheenyhdistäjältä vaaditaan kykyä elättää perheensä, ja toivon, että hallitus ei turhia aikaile saattaessaan voimaan loputkin perheenyhdistämisdirektiivin sallimat tiukennukset. Oikeastaan Suomen uuden maahanmuuttopolitiikan ensiaskeleet otettiin jo ennen hallitusneuvotteluita. Viime vuoden maaliskuussa kaadettiin perussuomalaisten ja Kari Rajamäen ansiosta laittomasti maassa olevien henkilöiden oikeus kiireettömään terveydenhuoltoon. Nykyisessä turvapaikkatilanteessa ei voi välttyä ajattelemasta, minkälaiset kustannukset Suomi olisi ottanut kontolleen, jos tuota päätöstä ei olisi tehty. Tämän vuoden aikana Maahanmuuttovirasto tekee ennakkotietojen mukaan ainakin 25 000 turvapaikkapäätöstä, joista iso osa tulee toivottavasti olemaan kielteisiä. Osa kielteisen päätöksen saaneista tulee jäämään Suomeen laittomasti. Heillä olisi jatkossa ollut oikeus myös kiireettömään hoitoon. Nyt piikki ei tähän suuntaan ole onneksi auki. (Susanna Huovinen: Toisenlainen piikki on auki!) Arvoisa puhemies! Pienen maan turvapaikka- ja kotouttamispolitiikka ei voi lähteä siitä, että ovet ovat auki koko maailman apua tarvitseville. Maamme kantokyvyllä on rajansa. Ei ole kenenkään edun mukaista, että ottaisimme Suomeen liikaa turvapaikanhakijoita ja emme pystyisi panostamaan riittävästi heidän kotoutumiseensa. Sen tien päässä odottavat slummiutuminen, mekkalat ja pahimmassa tapauksessa terrorismi omalla maaperällämme. Maahanmuuton on oltava hallittua ja perustuttava kansallisiin lähtökohtiin. (Riitta Myller: Ai tämä on hallituksen politiikkaa?) Kotouttamisen osalta tämä tarkoittaa sitä, että vastikkeettoman rahan ja vapaaehtoisen kotoutumisen aika on ohi. Hallitus on valinnut oikean tien aikoessaan muuttaa turvapaikan saaneiden sosiaaliturvaa siten, että rahan saamisen edellytyksenä on kotouttamistoimiin osallistuminen. (Vasemmalta: On jo!) Tänne tulijoiden on jatkossa opiskeltava ahkerammin suomea ja kulttuuriamme. Turvapaikan saaneen henkilön pitää ymmärtää, että Suomessa toimitaan Suomen lain mukaan. Esimerkiksi naisten tasa-arvoinen asema on ehdoton perusarvo. Arvoisa rouva puhemies! Miltä sitten Euroopan ja Suomen tulevaisuus näyttää? Oliko kokemamme turvapaikanhakijoiden aalto kertaluonteinen, vai oliko se vasta alkusoittoa jostain vielä pahemmasta? Pienenä maana mahdollisuutemme vaikuttaa tällaisten asioiden juurisyihin ovat rajalliset. Siksi meidän on pidettävä huoli, että tilanteen toistuessa me emme enää ole Euroopan neljänneksi suosituin turvapaikkakohde. Mahdollisen uuden pakolaisaallon takia on ensiarvoisen tärkeää, ettei Euroopan unioni tai Suomen hallitus jää lepäämään laakereilla. Ongelmaan on löydyttävä yhteiseurooppalainen ratkaisu, joka ei kuitenkaan saa perustua pakolliseen taakanjakoon. Tällainen loukkaisi jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta eikä ottaisi huomioon niiden kantokykyä. Suomi on tähän mennessä kantanut vastuunsa uudelleensijoitetuista turvapaikanhakijoista, ja nyt on muunkin Euroopan aika. Ainoa kestävä tapa tulevaisuudessa lienee toimia turvapaikanhakijoiden kanssa samalla tavoin kuin kiintiöpakolaistenkin eli niin, että heidät rekisteröidään Euroopan ulkopuolella ja vain oleskelulupaan oikeutetut otetaan tänne. Arvoisa rouva puhemies! Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on nyt laskenut alhaisemmalle tasolle, emme voi tuudittautua siihen, että ongelmat on ratkaistu. Hallituksen on saatettava voimaan kaikki toimenpideohjelman ratkaisut, joilla turvapaikkaprosessia kiristetään ja kotoutumista edistetään. Tätä meiltä vaatii Suomen kansa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-05-03T14:01:07,2016-05-03T14:10:39,Tarkistettu,1.1 2016_47_3,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On totta, että suomalainen maahanmuuttopolitiikka on muuttunut viimeisen vajaan vuoden aikana. Suuri muutos lähtee liikkeelle siitä, että Euroopan mittakaavalla ja laajemmallakin mittakaavalla maahanmuuton tilanne, pakolaisuuden tilanne ja sen ilmiöt muuttuivat radikaalisti noin vuosi sitten. Viime vuonna Eurooppaan saapui 1,1—1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa, riippuen hieman laskentatavasta, se on kuitenkin valtavan suuri määrä verrattuna aikaisempaan. Verrattuna Euroopan väkilukuun se ei välttämättä ole niin suuri, mutta jos tuo maahantulo, Eurooppaan tulo, on hallitsematonta ja tulee laittomia reittejä ja salakuljettajien järjestämänä, se on ongelma, tilanne ei ole hallinnassa. Siitä on seurannut erilaisia haasteita ja ongelmia Euroopassa, Euroopan maiden välillä ja myös meillä Suomessa suomalaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä, turvapaikanhakijoiden keskinäisissä väleissä ja monenlaisia haasteita itse meidän järjestelmämme kestävyydessä, sekä suomalaisen järjestelmän että eurooppalaisen järjestelmän. Kyllä, hallitus on toiminut ajassa. Kun me viime syksynä, viime loppukesästä jäimme suuren, hallitsemattoman maahantulon kohteeksi, me aloitimme määrätietoisen työskentelyn ajassa ja päivässä. Muodostimme tilannekuvaa jatkuvasti ja teimme johtopäätöksiä ja toimenpiteitä, jotka sitten johtivat siihen koosteeseen, jonka hallitus teki turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman muodossa, jossa oli yli 80 kohtaa, jossa laajasti tähän ilmiöön ja sen hallitsemiseen, näiden ihmisten vastaanottamiseen, heidän asioidensa käsittelyyn ja siitä seuraaviin toimenpiteisiin otettiin kantaa. Suomen turvapaikkapolitiikka kestää vertailun muihin maihin. Meillä on tällä hetkellä käynnissä 22 kansallista ja 8 EU:n lainsäädäntöhanketta. Me perustimme suurimman muuttoaallon keskellä noin 200 vastaanottokeskusyksikköä nopealla aikavälillä, hoidimme tätä kokonaisuutta järjestelykeskuksen avustuksella. Olemme tietenkin tehostaneet rajavalvontaamme itärajalla, se on selviö, mutta myöskin satamissa, lentokentillä, jolloin me olemme saaneet kansallisesti tilannetta hallintaan. On kuitenkin täysin selvää, että muuttoliikkeen osalta Suomi on riippuvainen siitä, mitä Euroopan ulkorajoilla tapahtuu. Me pystyimme löytämään ratkaisun Venäjän kanssa idästä tulevaan muuttoliikkeeseen, mutta se, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, ratkotaan pitkälti tällä hetkellä Välimerellä, Turkin ja EU:n välisen sopimuksen toimeenpanossa. Siihen on löydettävä ne keinot, joilla se toimii oikeusvaltion periaatteita kunnioittaen, mutta ennen kaikkea niin, että hallitsematon maahantulo Turkista Eurooppaan saadaan katkeamaan ja samaan aikaan parannetaan pakolaisten olosuhteita Turkissa ja heidän pakolaisuutensa lähtömaissa. Suuri paine on tällä hetkellä keskeisen Välimeren reitillä. Ennen kaikkea Libyasta Italiaan kohdistuva muuttopaine lisääntyy. Siitä on ehkä hyvä huomata ja tiedostaa se, että se on ainakin tällä hetkellä koostumukseltaan erilaista: tulijat ovat pääasiassa Saharan eteläpuolisista maista, Länsi-Afrikan maista, joiden maiden turvallisuustilanne ei ole sen kaltainen, että olisi kovinkaan todennäköistä, että he saisivat jostakin Euroopan maasta tai Suomesta turvapaikan. Ei ole oletettavissa, että samalla tavalla näistä maista tulevat jatkaisivat matkaansa esimerkiksi pohjoisen Euroopan maihin. Mutta kaiken kaikkiaan eivät sen muuttoliikkeen, pakolaisuuden perussyyt ole hävinneet minnekään. Euroopan lähialueilla, joka on aika laaja käsite tänä päivänä, käydään lukemattomia sotia, on kriisejä, terrorismia sekä äärimmäistä köyhyyttä. Sen lisäksi toimii erittäin järjestäytynyt kymmenientuhansien salakuljettajien verkosto, joka järjestää ihmisille matkoja lupauksella paremmasta tulevaisuudesta, johon on helppo tarttua silloin, kun omassa maassa näkymää tulevasta ei ole. Hyvät edustajat! Oleellista on nyt se, että me saamme käsiteltyä näiden ihmisten asiat, jotka ovat viimeisen vuoden aikana Suomeen tulleet, tehokkaasti, oikeudenmukaisesti ja jämptisti, jotta suomalaiset uskovat järjestelmään, jotta hyväksyvät sen, mitä tapahtuu. Sen lisäksi meidän pitää ne ihmiset, jotka saavat turvapaikan, määrätietoisesti ottaa kotouttamistoimenpiteiden kohteeksi, ja tähän liittyen hallitus on tänään julkaissut kotouttamispoliittisen ohjelman, josta varmasti paikalla olevat ministerit kertovat lisää. Keskeisiä toimijoita ovat työ- ja elinkeinoministeriö, OKM ja kuntaministeriö. Niiden osalta, jotka turvapaikkaa eivät saa, meidän on toimittava tehokkaasti ja palautettava heidät lähtömaihinsa. Nimenomaan tehokas palauttamispolitiikka on osa uskottavaa turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Lisäksi oleellista on toiminta Euroopan unionissa. Siellä ratkotaan meidän tulevaisuuttamme, ja siihen palaan tulevissa puheenvuoroissa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-05-03T14:10:42,2016-05-03T14:16:45,Tarkistettu,1.1 2016_47_4,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,Sitten jatketaan 2 minuutin puheenvuoroilla.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_5,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa, että tämä keskustelualoite on erinomainen. Meidän on syytä käydä tämmöistä laajaa maahanmuutto- ja kotouttamiskeskustelua. Tähän myös hallitusohjelma kaiken kaikkiaan meitä kehottaa. On erinomaista, että tällainen akuutti kriisi on nyt pystytty hoitamaan. Hallitus kaiken kaikkiaan on toiminut tässä vahvasti. Meillä on tehty jaksoittain aikataulullisesti hyvin erityyppisiä toimenpiteitä. Myös tällä lainsäädännön puolella on edetty, eli voi kai tällä hetkellä sanoa näin, että tällaiset erityiset vetovoimatekijät, joita meillä maahanmuuttoon liittyen on ollut, on poistettu ja olemme tässä hyvin samalla tasolla muitten Pohjoismaitten kanssa. Ministeri totesi aivan oikein puheenvuorossaan, että on tärkeää, että kokonaisuus on hallinnassa. Tämä käytännössä tarkoittaa siis sitä, että meillä pitää tämä kokonaisuus olla hallinnassa niin maailmanlaajuisesti, Euroopassa kuin myös Suomessa. Pitkässä juoksussa meidän kuitenkin on muistettava myös se tosiasia, että mikäli Suomen talous aiotaan pitää kunnossa, niin me tarvitsemme Suomeen maahanmuuttoa. Me tarvitsemme Suomeen maahanmuuttajia, jotka ovat tukemassa Suomen kasvua tulevaisuudessa, ja tässä tietysti tämä kotouttaminen on äärettömän tärkeää. Me tarvitsemme pitkäjänteistä kotouttamisohjelmaa, pitkäjänteisyyttä siihen, että tulijat oppivat suomen kielen, oppivat sen, millä tavalla tässä yhteiskunnassa pitää toimia, ymmärtävät tämän yhteiskunnan moraalin ja niin poispäin. Tänään, kuten ministeri sanoi, on tullut uusia kotouttamislinjoja. Oikeastaan ministerille tämmöinen pitkäjänteinen kysymys: ovatko nyt tehdyt kotouttamislinjaukset sellaisia, joitten kanssa me pärjäämme myös pitkässä juoksussa tulevaisuuteen? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-05-03T14:16:50,2016-05-03T14:19:03,Tarkistettu,1.1 2016_47_6,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin tärkeä keskustelun avaus, ja tässä on syytä kiittää hallitusta siitä, että toimenpiteisiin on ryhdytty. Jos olisimme valmistautuneet tämänkaltaiseen massaliikehdintään jo varhaisemmassa vaiheessa, olisimme selvinneet toki paljon pienemmillä vaurioilla kuin nyt on selvitty. Kuitenkin voimme olla tyytyväisiä siihen, että meillä on viimein otettu lusikka kauniiseen käteen ja tunnustettu, että ilman päättäväisiä toimenpiteitä sekä Euroopan että kansallisella tasolla emme pysty tällaisesta liikehdinnästä selviämään ja että tällaisella määrällä kotoutumisesta tulee erittäin vaikea prosessi kaikissa Euroopan maissa. On olennaista huomata, että silloin kun kulttuurierot ovat huomattavan suuria, niin jotta kotoutuminen voisi menestyksekkäästi onnistua, se edellyttää sitä, että meillä myöskin muuttamisen määrä ja tahti pysyy sillä tavalla kohtuullisena, että meillä on riittävät resurssit turvata se, että niillä ihmisillä, jotka tänne lopulta tulevat ja tänne jäävät, on myöskin aidot edellytykset kotoutua. Tämä on sekä vastaanottavien yhteiskuntien että muuttajien itsensä etu. Meidän on kyettävä turvaamaan se, että ne ihmiset, jotka tänne jäävät, aidosti pystyvät myös kokemaan tämän yhteiskunnan heille turvalliseksi, ja se edellyttää sitä, että meillä on riittävä tietoisuus myös siitä, minkä laatuista, minkä taustaista väkeä tänne tulee. Tämä edellyttää hallittua, fiksua politiikkaa. Tätä kohden ollaan vähitellen siirtymässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-05-03T14:19:06,2016-05-03T14:21:08,Tarkistettu,1.1 2016_47_7,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kotoutuminen ja kotouttaminen on pitkäjänteistä työtä, ja siinä meillä hyvä verrokkiryhmä on muut Pohjoismaat. Kun tämä ei varmaankaan lopu tämän hallituksen aikana vaan uusia mahdollisia isojakin vaelluksia voi olla vielä tulossa, niin olisi ehkä perusteltua miettiä tätä ihan parlamentaarisesti niin, että kaikki puolueet olisivat tässä jotenkin mukana. Sosialidemokraatit ovat tehneet oman tämmöisen kotouttamisohjelman, jossa on toistasataa erilaista toimenpide-esitystä ja ‑mahdollisuutta, ja niitä on kyllä tehty jo aikaisemmillakin hallituskausilla, mutta siellä suuri huoli on tällä hetkellä kuntien osalta. Ihan ensin kuntakorvaukset, valtionosuudet niiden osalta, koska taso on jäänyt alas — ollaanko siihen tekemässä korotusta? Onko mahdollista, että kun nyt kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden osalta on eri määrä vuosia, mitä korvataan, niin sitä voisi yhtenäistää? Olisiko mahdollista velvoittaa, että kaikki vastaanottokeskuksista nyt sitten kotikuntapaikan saavat aloittaisivat jo siellä vastaanottokeskuksessa niin sanotun esikotoutumisen, jolloin tutustuminen yhteiskuntaan, kieleen, kulttuuriin, lähiympäristöön alkaisi jo varhaisessa vaiheessa, vaikka kaikki heistä eivät sitten välttämättä, eivätkä todennäköisestikään, ole jäämässä sinne kuntaan? Nyt meillä on vielä yksi tämmöinen käytännön ongelma. Kun kunnat eivät ole varustautuneet siihen, että maistraatit kirjaavat vastaanottokeskuksen sijaintipaikan mukaan heidät kuntien asukkaiksi ilman, että on sopimusta ely-keskuksen kanssa, ilman, että on olemassa kotoutumissuunnitelmaa kunnalla, niin yhtäkkiä tulee pyytämättä ja yllättäen ehkä kymmeniä, satojakin uusia kuntalaisia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-05-03T14:21:08,2016-05-03T14:23:08,Tarkistettu,1.1 2016_47_8,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen kotouttamisohjelmassa on erittäin hyviä esityksiä, mutta valitettavaa on se, että hallituksen kova politiikka, erityisesti leikkauspolitiikka, toimii monella tavalla näitä hyviä tavoitteita vastaan. Esimerkiksi kovat koulutusleikkaukset ovat kohtalokkaita erityisesti maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille. Sen sijaan olen hyvin iloinen siitä, että opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on eilen julkistanut sen, että hän käynnistää toimenpideohjelman vihapuhetta ja rasismia vastaan. Tahdon lämpimästi kiittää tästä toimenpideohjelmasta ministeriä. Minusta tuntuu, että tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomen hallituksessa tällä kaudella joku myöntää, että vihapuhe on meillä ongelma. Erityisesti tällaisina vaikeina aikoina, kun työttömyysluvut ovat korkeita ja tehdään vaikeita leikkauksia, usein käy niin, että nimenomaan yhteiskunnan heikompiosaiset ja vähemmistöt joutuvat kärsimään aivan syyttä siitä, että viha, kauna, katkeruus kääntyvät heitä vastaan. Ja juuri tästä syystä olen vilpittömän iloinen ja haluan koko vihreän eduskuntaryhmän puolesta ilmaista lämpimän kiitoksemme siitä, että olette tarttuneet vihapuheeseen ja rasismiin vakavasti. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-05-03T14:23:08,2016-05-03T14:24:33,Tarkistettu,1.1 2016_47_9,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että me keskustelemme täällä siitä, miten onnistumme nykyistä paremmin turvapaikan saaneiden ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisessa. Yhteiskunnassa on liikaa vääriä väitteitä, huhuja, suoranaisia valheita, joita levitetään maahanmuuttovastaisuuden nimissä. Kun kuunteli edustaja Eerolan avauspuheenvuoroa, niin ainoa, mikä tuli mieleen, oli se, että kun kaikki lupaukset on petetty, kun jokainen luvattu asia, mikä ennen vaaleja luvattiin, on myyty, niin ainoa, mitä on jäljellä, on maahanmuuttokriittisyyden kauniiseen sanaan puettu maahanmuuttovastaisuus, jolla pyritään piilottamaan se, miten on kaikki muu petetty. Arvoisa rouva puhemies! Onneksi hallituksessa on kuitenkin myös puolueita, jotka ymmärtävät, että meidän pitää etsiä ratkaisuja, ei syypäitä. Meidän pitää ryhtyä, kun turvapaikanhakijoita tulee tänne Suomeen, kotouttamaan ja kouluttamaan heitä heti. Suurin osa — osa — saa turvapaikan, osalle ei kuulu turvapaikkaa, mutta tärkeää on aloittaa heti ensimmäisestä päivästä lähtien, jotta voivat kotoutua ne, jotka jäävät suomalaiseen yhteiskuntaan. Perheenyhdistäminen on myös hyvin tärkeää. Nimittäin jos on pelko omasta perheestä, oman perheen tulevaisuudesta, kotouttamista helpottaa se, että perhe on kasassa. On huolehdittava siitä, kun monilla maahanmuuttajilla ja turvapaikansaajilla on koulutus omasta maasta, miten voidaan mahdollisimman nopeasti muuntokouluttaa niin, että he pääsevät omaa koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin töihin. Erityisen tärkeää on kertoa Suomen laista, lakien kunnioittamisesta, suomalaisesta kulttuurista ja siitä, että naiset ovat Suomessa tasa-arvoisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-05-03T14:24:33,2016-05-03T14:26:43,Tarkistettu,1.1 2016_47_10,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! I dag står riksdagen inför en aktualitetsdiskussion som gäller våra värderingar och överlevnad av humanismen. Det förvånar mig något att sannfinländarna kan stå i talarstolen och vara så glada över att vi blivit tvungna att inskränka på flyktingarnas rättigheter. Det kan ju inte vara någonting som kan bereda dem en särskild glädje. Det är fel tid att försämra asylsökandenas rättsskydd. Identifieringen av utsatta, som till exempel offer för tortyr, våld eller människohandel måste även nu kunna kännas igen och få hjälp. I ett läge där många nya jobbar med asylsökanden försvåras identifieringen av offer ytterligare. Ingen utsatt person, allra minst barn, ska skickas tillbaka till annat land. Våra värderingar står verkligen på spel. I vår skuggbudget föreslog svenska riksdagsgruppen en ordentlig stegvis höjning av flyktingkvoten. Just nu tar vi emot många asylsökanden, vilket motiverar kanske en något lägre flyktingkvot just nu, men på lång sikt för att hjälpa människor som har det svårt föreslår vi en höjning av flyktingkvoten till 2 500 årligen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2016-05-03T14:26:43,2016-05-03T14:28:02,Tarkistettu,1.1 2016_47_11,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisille viranomaisille, poliisille, Rajavartiolaitokselle, Maahanmuuttovirastolle ja kansalaisjärjestöille on annettava kiitos siitä, miten turvapaikanhakijoiden määrän kymmenkertaistuminen viime vuoden aikana saatiin hoidettua ja nuo ensitoimet suoritettua kunnialla. Mutta merkittävin hallituksen virhe tämän viimeisen vuoden aikana on ollut EU-päätös, johon myös perussuomalaiset ovat osallisena: turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot maasta toiseen. Ensinnäkin se on päätös, joka ei ole käytännössä edes toiminut. Sen vaikutus oli se, että se kiihdytti ihmissalakuljettajien toimintaa ja tuota hallitsematonta kansainvaellusta. Sen sijaan olisi tullut ja edelleenkin tulisi voimakkaasti panostaa hallittuun kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen, jossa nuo pakolaiset otetaan suoraan pakolaisleireiltä ja sijoitetaan kuntiin. Edustaja Eerola sanoi tuossa keskustelualoitteessa, että turvapaikan saavien ihmisten kannalta on parempi, että rahaa käytetään heidän kotouttamiseensa kuin tarpeettomien hakemusten käsittelyyn. No, tämähän olisi parempi, mutta hallitus toimii juuri päinvastoin. Esimerkiksi tälle vuodelle budjetoidut kotouttamisen resurssit — mistä toivon, että ministeri Lindström tässä myöhemmin kommentoisi sitä — ovat täysin alimitoitetut siihen tarpeeseen, joka meillä on edessä. Siis kotouttamista vaativien henkilöiden määrä on kolminkertaistunut. Ja kun tiedetään, että meillä jo tällä hetkellä kotouttaminen ei toimi niin kuin sen tulisi toimia, niin haasteet ovat todella suuret. Siitä voi tulla Suomelle suuri lasku, jos tuo kotouttaminen epäonnistuu. Esimerkiksi iso huoli on se, että Valtiontalouden tarkastusviraston tutkimuksen (Puhemies koputtaa) mukaan maahanmuuttajataustaisten oppimistulokset, (Puhemies: Nyt on jo aika täynnä!) etenkin toisen sukupolven oppimistulokset, ovat heikommat kuin suomalaisten.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-03T14:28:36,2016-05-03T14:30:54,Tarkistettu,1.1 2016_47_12,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu, kunnat tekevät todellakin sitten loppupeleissä sen kaikkein suurimman työn tässä suuressa prosessissa, ja muutenkin Suomen kunnat tekevät mielestäni hyvää työtä. No, menneestä on tietysti todettava esimerkiksi se, että näistä hätämajoitusyksiköistä ei aikanaan ennätetty neuvotella kuntien kanssa etukäteen kovinkaan perusteellisesti mutta kunnat kuitenkin äkkinäisestä tilanteesta huolimatta työskentelivät jämerästi. Mutta nyt kun mietitään tätä hallituksen kuusikohtaista kotouttamisohjelmaa, niin siitäkin voidaan todeta, että taas kerran, kyllä, kunnat tekevät jatkossakin paljon töitä, ja tätä työtä varmasti riittää, niin kuin tiedetään, että kotoutumisprosessi on monen kohdalla vasta alussa, ja on vielä vaikeasti arvioitavissa, mikä on tulevaisuudessa turvapaikanhakijoiden tilanne. On aivan päivänselvää, ja en ihmettele ollenkaan, että kunnat toivovat nimenomaan näihin laskennallisiin korvauksiin korotuksia. Eli sitä haluan kysyä kuntaministeri Vehviläiseltä, että miten kuntien resurssit turvataan. Sitten toinen huomionarvoinen seikka — kuten sisäministeri hyvin tietää, kun viime syksynä tämä tilanne oli hyvin laajamittaista: Suomen viranomaisjärjestelmä kyllä koeponnistettiin heti ja perusteellisesti, erityisesti PTR-yhteistyö, siinä oli myös MPR-yhteistyö, ja kansalaisjärjestöt olivat aktiivisesti omalla panoksellaan mukana. Kiitos siitä heille. Ja siitä konkreettisesti oli nähtävissä tämä Tornion järjestelykeskuksen hyvä ja tehokas toiminta käytännössä. Haluaisin kysyä sisäministeriltä: onko tästä nyt opittu jotakin uutta, millä tehostaa näitä välillä vaatimattomiakin resursseja, vaikka toisaalta voidaan todeta, että resurssit ovat olleet myös hyvät, mutta jos mietitään kuitenkin sisäisen turvallisuuden alan toimijoita ja heidän toimintaansa jatkossa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-05-03T14:30:54,2016-05-03T14:32:55,Tarkistettu,1.1 2016_47_13,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Inhimillinen sivistysvaltio huolehtii siitä, että suojelun tarpeessa olevia ihmisiä autetaan kaikissa tilanteissa. Minusta oli hyvin määritelty sisäministeri Orpolta äsken, että inhimillinen, oikeudenmukainen, jämpti kohtelu on kaiken perusta turvapaikanhakija- ja kotouttamispolitiikassa. Tässä uudessa poikkeuksellisessa tilanteessa on tärkeätä, että tilanne pysyy hallinnassa, aivan kuten kuvasitte äsken tuossa, ministeri Orpo. SDP on tukenut ja tukee sellaista politiikkaa, jossa tämä ihmisten turvallisuuden tunne ja hallinta pidetään yllä oikeilla toimenpiteillä ja jämptisti. Me tarvitsemme riittävästi viranomaisresursseja, jotta ihmisten turvallisuudentunne pysyy. Maahanmuuttoviranomaisilla täytyy olla riittävästi voimavaroja, poliisilla ja rajaviranomaisilla. Hallinto- ja oikeussuojaprosessien pitää toimia kunnolla. Siellä pitää olla riittävästi resursseja, jotta tässä tilanteessa, jossa aitoa suojelua tarvitsevien ihmisten ja sitten muilla perusteilla — sinänsä ihan hyväksyttävää — paremman elämän toivossa liikkuvien ihmisten välillä täytyy löytää se ero, jotta voidaan auttaa niitä, jotka aidosti suojelua tarvitsevat. Me tarvitsemme myös riittävästi pohjoismaista yhteistyötä, ja toivon, että tällä hetkellä pohjoismaisia ulkoministereitä isännöivä ministeri Soini ottaa myöskin tämän esille, että me tarvitsemme pohjoismaisia ratkaisuja turvapaikkapolitiikassa ja kotouttamispolitiikassa. Se on erittäin tärkeätä. Kotouttamisen osalta totean, että tässä minusta hallitus on eniten ehkä epäonnistunut tähän mennessä. Tuolta löytyy oikeastaan aika hyvin yleisiä piirteitä, kun äkkiä selasin läpi tätä teidän kotouttamispaperianne, ja toivon, että käytte läpi sen SDP:n vaihtoehdon, 156 tai 160 toimenpidekokonaisuutta. Sieltä löytyy varmasti hallitukselle eväitä. Arvoisa puhemies! Totean, että on todella tärkeätä, että tämmöisissä asioissa, turvapaikanhakijan kotouttamistilanteissa, löydetään kansallista yhteisymmärrystä. Tämä tulee olemaan ilmiö, joka vaikuttaa yli vaalikausien, ja tässä suhteessa tuen tuota edustaja Paateron aloitetta siitä, että parlamentaarinen valmistelu tähän tilanteeseen luodaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-05-03T14:32:55,2016-05-03T14:35:11,Tarkistettu,1.1 2016_47_14,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä käyty keskustelu on jo tähän mennessä osoittanut sen, että poliittiset puolueet ovat varsin yksimielisiä siitä linjasta, mitä turvapaikka- ja kotouttamispolitiikassa on kuluneen vuoden aikana harjoitettu. On tietysti pieniä näkemyseroja, mutta päälinja on ollut hallituksen toimia tukeva. Kuten kaikki tiedämme, viime vuonna lähes kymmenkertaistui turvapaikanhakijoiden määrä, ja hallitus on esimerkillisesti tehnyt kansainvälistä yhteistyötä myös tämän asian osalta. Mutta niiden osalta, jotka Suomeen ovat tulleet, on tietysti päivänselvää, että meidän on edellytettävä sitä, että ne ihmiset, jotka tänne tulevat, elävät täällä Suomen lakien mukaisesti, ja nämä tasa-arvokysymykset ovat yksi keskeisimpiä asioita tässä. Sisäisen turvallisuuden osalta on eri puolilla maata ollut vuoden mittaan erilaisia lieveilmiöitä, mikä on tietysti kansalaisten pelkoja lisännyt. Poliisi, suojelupoliisi ja Rajavartiosto ovat kaikki venyneet äärimmilleen torjuessaan näitä lieveilmiöitä, ja täytyy antaa kiitos heille siitä työstä, mitä he ovat tehneet. Ne voimavarat, mitä heillä on ollut käytettävissä, eivät ole lisääntyneet siinä määrin kuin heidän työtehtävänsä ovat lisääntyneet, ja tähän meidän on jatkossa kiinnitettävä myöskin suurta huomiota. Tämä kotouttaminen tulee olemaan pitkä prosessi, ja siinä tarvitaan niin kuntien kuin eri järjestöjenkin hyvää yhteistyötä, ja kotouttamispolitiikkaa tulee saada tehokkaammaksi, ja uskon, että se tulee tehokkaammaksi, kun kokemukset myöskin eri kunnissa, kaupungeissa ja järjestöissä tulevat lisääntymään. (Puhemies koputtaa) Sen pitää olla keskeisenä tavoitteena, että nämä kotoutettavat ihmiset saavat työtä mahdollisimman nopeasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-05-03T14:35:11,2016-05-03T14:37:24,Tarkistettu,1.1 2016_47_15,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellinen hätä on niillä ihmisillä, jotka pakenevat sotaa, vainoa, kidutusta, kärsimystä, niillä naisilla ja lapsilla, jotka ovat tuolla mutaisilla pelloilla rajattuna, aidattuna Euroopan rajojen ulkopuolelle tai Kreikassa olosuhteissa, joista eivät pääse eteenpäin. Eurooppa ei voi nyt rakentaa raja-aitoja niin, että hädänalaisia ihmisiä ei autettaisi. Meillä ei ole hätää — heillä on hätä. Historia aina arvioi näitä asioita maltilla kauempaa. Itse olen historioitsija. Kun mietin sitä, miten kriisitilanteita arvioidaan pari vuosikymmentä myöhemmin, niin yleensä kunnioitetaan niitä, jotka ovat maltilla puolustaneet yhteiskunnan arvoja ja oikeusvaltiota. Eli nyt ei ole hetki lähteä leikkaamaan ihmisarvosta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, myöskään silloin, kun on kysymys turvapaikanhakijoiden oikeuksista ja aidosti hädänalaisten ihmisten oikeuksista. Valitettavasti tämä hallitus on monien muiden Euroopan maiden hallitusten kanssa ollut vähän sellaisessa kilpailussa, että kuka rajoittaa oikeuksia eniten ja yrittää siirtää vastuuta ihmisoikeuksien kunnioittamisesta toisille. Tämä kilpailu pitäisi lopettaa ja luoda eurooppalaiset yhteiset pelisäännöt, jotka kunnioittavat kansainvälisiä pakolaissopimuksia ja näiden aidosti hädänalaisten ihmisten oikeuksia. Selkeästi pakolaiskiintiötä tulisi nostaa niille, jotka näillä pakolaisleireillä ovat oikeasti hädässä, erityisesti naisille ja lapsille. Pitäisi löytyä EU:n laajuinen pysyvä kiintiöjärjestelmä, jotta voidaan eri kriisitilanteissa reagoida nopeasti eikä sählätä, ja sitten pitäisi Suomessa myös kunnioittaa esimerkiksi niitten lasten oikeuksia, jotka alaikäisinä täältä saavat turvapaikan. Nyt te olette, ministeri Orpo, asettamassa jopa 4 000 euron tulorajan näille lapsille heidän vanhempiensa saamiseksi Suomeen. Elikkä nyt pitää kyllä varmistaa, että ei tehdä sellaista lainsäädäntöä, jossa rajoitetaan niiden ihmisten oikeuksia, jotka ovat Suomeen jäämässä, koska kotoutumisessa perheenyhdistäminen on tärkeää ja myös lasten oikeuksien turvaaminen on tärkeää. Koko EU-tasolla tarvitaan yhteisiä ihmisoikeuksia kunnioittavia ratkaisuja. Suomen pitää olla historian oikealla puolella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-05-03T14:37:24,2016-05-03T14:39:34,Tarkistettu,1.1 2016_47_16,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime vuoden kriisi oli todella opettavainen koko Euroopalle. Opin ainakin seuraavia asioita. Ensimmäiseksi, järjestäytynyt rikollisuus hyötyy hallitsemattomasta maahanmuutosta ja tekee siitä miljardibisnestä, jos asiaan ei puututa. Toiseksi, nykyistä turvapaikkajärjestelmää käytetään laajamittaisesti väärin. Tuhannet turvapaikanhakijat pelkästään Suomessa ovat jo lähteneet vapaaehtoisesti, koska olot tai etuudet eivät miellyttäneetkään tai vastanneet niitä odotuksia, joita erilaiset matkanmyyjät ovat heille taas uskotelleet. Kolmanneksi, vastaanottavan yhteiskunnan kantokyky on huomioitava tai lopputulos on katastrofi. Joudutaan kestämättömään tilanteeseen, jonka esimerkiksi erittäin vastuulliset humanitaarisen maahanmuuton vastaanottajamaat, kuten Saksa ja Ruotsi, ovat jo todenneet. Neljänneksi, olemme samoin oppineet, että tarvitaan EU:n yhteiset pelisäännöt, mutta jos ne pelisäännöt ovat toimimattomat, niin silloin niitä ei noudateta. Arvoisa puhemies! Ratkaisuja etsitään tällä hetkellä kuumeisesti, ja tämä viime vuonna koettu tilanne ei saa toistua. On mahdoton ajatus, että enää sadattuhannet ihmiset samanaikaisesti kulkisivat hallitsemattomasti läpi EU:n, ja vielä monien turvallisten maiden läpi, ja etsivät ikään kuin itseohjautuvasti itselleen mieluisinta asuinpaikkaa. Meidän on löydettävä ne keinot, millä tämä tilanne saadaan koko Euroopan mittakaavassa hallintaan. Suomi on tehnyt oman osansa vastuullisesti noudattaen EU:n sääntöjä ja samaan aikaan, siinä määrin kuin kansallinen liikkumavara antaa myöten, tehnyt kaiken mahdollisen sen eteen, että tilanne saadaan haltuun ja että vetovoimatekijät Suomen kohdalta poistuvat. Jos katsotaan pidemmälle tulevaisuuteen, niin meidän on löydettävä se ratkaisu, jossa näitä vanhentuneita kansainvälisiä ja EU-säädöksiä uusitaan siten, että tällaiset vaellukset pysähtyvät jo ennen Eurooppaa ja että turvapaikkajärjestelmä muuttuu kohti kiintiöpakolaisjärjestelmää siinä suhteessa, että apua saavat valitaan jo EU:n ulkopuolelta ja he ovat todella niitä, jotka apua tarvitsevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-05-03T14:39:35,2016-05-03T14:41:46,Tarkistettu,1.1 2016_47_17,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kotoutumiskysymykset ovat erittäin ajankohtaisia nyt, kun Suomeen on viime vuonna tullut enemmän turvapaikanhakijoita kuin aiemmin ja muutoinkin maahanmuutto on viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Kotoutumisen onnistuminen on aivan olennainen kysymys näiden maahan muuttaneiden ihmisten mutta myös koko yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta. Ikääntyvässä Suomessa maahanmuutto on myös mahdollisuus, se täytyy muistaa. Ei ole kuitenkaan kysymys vain siitä, että maahanmuuttajat kotoutuvat Suomeen, vaan myös siitä, että me niin sanotusti kantasuomalaiset kotoudumme ja sopeudumme muuttuneeseen tilanteeseen ja lisääntyneeseen maahanmuuttoon. En tarkoita sitä, että kantasuomalaisten pitäisi muuttaa omia tapojaan tai lakejaan, vaan sitä, että pitäisi oppia hyväksymään erilaisuutta ja erinäköisiä ihmisiä ja murtaen puhuttua suomea. Jos maahanmuuttajia karsastetaan tai jos heidät ulossuljetaan sosiaalisesta elämästä ja työelämästä ja jos heitä syrjitään, niin miten he voivat ikinä kotoutua ja sopeutua osaksi yhteiskuntaa. Meidän olisi laajennettava käsitystä suomalaisuudesta niin, että myös muu kuin vaaleatukkainen Virtanen voi olla suomalainen ja täysipainoinen yhteiskunnan jäsen. Arvoisa puhemies! Asuntopolitiikalla on paljon merkitystä kotoutumisen kannalta. Meidän on vältettävä se, että asuinalueet eriytyvät sosiaalisesti ja etnisesti. Maapolitiikalla, kaavoituksella, asuntopolitiikalla ja sosiaalipolitiikalla on luotava monimuotoisia asuin-alueita, jotta köyhät ihmiset ja maahanmuuttajat eivät eriydy omille erillisille alueilleen. On tärkeää, että erilaiset ihmiset kohtaavat toisiaan arjessa ja asuinalueella, ja on vältettävä kehitystä, jossa yhteiskunta segregoituu rikkaiden ja köyhien alueisiin. Tämä on erittäin tärkeää koko yhteiskunnan koheesion ja kotoutumisen kannalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-05-03T14:41:46,2016-05-03T14:43:54,Tarkistettu,1.1 2016_47_18,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään julkistettu hallituksen kotouttamista koskeva toimenpideohjelma on erittäin kokonaisvaltainen ja vaikuttaa myös hyvin toteuttamiskelpoiselta, kun nopealla lukemalla löysin siitä yli 50 erilaista toimenpidettä. Täällä on jo viitattu kokemuksiin muista Pohjoismaista ja vaadittu tiiviimpää yhteistyötä. On varmasti aivan perusteltua tehdä tiivistä pohjoismaista yhteistyötä. Otan esimerkkinä Norjan, jossa on jo 10 vuoden kokemus integrointivirastosta. Tietysti Norjan korvaukset kunnille ovat huomattavasti runsaskätisemmät kuin mihin me Suomessa pystymme, mutta tulokset siitä ovat olleet OECD-tasolla melko hyviäkin. Esimerkiksi kaksivuotiseen ohjelmaan osallistuneista turvapaikanhakijoista 60 prosenttia on kahden vuoden jälkeen pysyvässä työsuhteessa tai opiskelupaikassa. On aivan selvää, että kuntien välillä on eroja, mutta Norjan mallin mukaisesti löytyy neljä yhteistä tekijää: toiminnassa huomioidaan pakolaisten yksilölliset tarpeet, integrointityön seuranta on ollut tiivistä, toiminta on ollut työllistämiskeskeistä ja toiminta on ohjannut koulutus- tai työmahdollisuuksiin, joissa maahanmuuttaja joutuu käyttämään norjan kieltä. Tässä toimenpideohjelmassa kielten oppiminen on melko keskeisessä roolissa, ja kysyisinkin ministeri Grahn-Laasoselta, miten me pystymme eri koulutusasteilla vahvistamaan käytännön kielitaidon oppimista eikä vain sitä, että meidän turvapaikanhakijamme oppivat kieliopin yksittäiset kommervenkit. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-05-03T14:43:55,2016-05-03T14:45:45,Tarkistettu,1.1 2016_47_19,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Värderade talman! Edustaja Eerola syytti edellistä hallitusta pakolaiskriisistä, Syyrian kriisistä, Irakin levottomuuksista, Somalian tilanteesta. Siinä taisi olla aika aikaansaava hallitus kuitenkin. (Naurua) Hän kehui myös sitä, että hallitus on perussuomalaisten linjoilla. Nuivasta manifestista on tullut hallituksen linja. Näin se maailma muuttuu. (Vasemmalta: Näin se muuttuu!) Eivät olisi keskustan äänestäjät ajatelleet, että alkiolaisuus kääntyy näin mutkalle, tai kokoomuksenkaan äänestäjät vielä kuusi kuukautta sitten ajatelleet, että kokoomuksen arvot taipuvat moiseen. Mutta niin ne vain taipuvat. Aloituspuheenvuorossa ylpeiltiin sillä, että humanitaarisen suojelun mahdollisuus poistuu. Suomi ylpeilee sillä, että humanitaarisen suojelun oikeus poistuu. Onko se todella ylpeyden aihe? Onko näin? Kaikki toimenpiteet ovat suuntautuneet niin sanottujen vetovoimatekijöiden vähentämiseen. Kotouttamista on vaikeutettu tekemällä turvapaikkapäätökset määräaikaisiksi, perheenyhdistämisestä tehdään liki mahdotonta. Ei tämä ole rakentavaa politiikkaa millään mittarilla. Kaikki huomio tulisi kiinnittää kotouttamiseen, koska tilanne ei perustavalla tasolla ole muuttunut. Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Mutta näyttää siltä, että kotouttaminen ei kauheasti kiinnosta hallitusta. Kun aikaisemmin kysyin hallitukselta kantaa työskentelyn ja työllistämisen esteiden poistamiseen, niin vastaus oli, sanoisinko, nuiva. Jos täällä työllistyy, niin se on vetovoimatekijä, se houkuttelee tänne lisää maahanmuuttajia. (Puhemies koputtaa) Tämä on kestämätön linja. Työllistymistä tulisi helpottaa, ja se on meille kaikille eduksi, (Puhemies: Aika on täynnä!) ja siihen toivoisin nytten fokusta hallitukselta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-05-03T14:45:45,2016-05-03T14:48:00,Tarkistettu,1.1 2016_47_20,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Pian siirrytään debattiin, mutta nyt edustaja Essayah.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_21,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraatit ovat johdonmukaisesti koko tämän maahanmuuttokriisin ajan korostaneet sitä, että meidän tulisi ennen kaikkea kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta auttaa varmuudella haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä suoraan pakolaisleireiltä suomalaisiin kuntiin ja sitä kautta päästä aloittamaan kotouttamistoimenpiteet mahdollisimman nopeasti. Siinä mielessä hallitus on EU-politiikassa EU-pöydissä epäonnistunut, että lähti mukaan tähän sisäisten siirtojen järjestelmään, joka on sitten osoittautunut vielä kaiken lisäksi toimimattomaksi. Tänään on julkaistu kuuden kohdan kotoutusohjelma, jossa erityisesti huomio kiinnittyy kahteen kohtaan: aikuisten perusopetuksen uudistaminen ja myöskin maahanmuuttajaperheiden kokonaisvaltainen kotouttaminen. Nämä molemmat ovat äärimmäisen tärkeitä, ja toivon, että erityisesti maahanmuuttajanaisten asema tätä kautta myöskin paranee. Meillä suomalaisessa järjestelmässä on se ongelma, että pienten lasten kanssa kotona olevan maahanmuuttajanaisen kielitaito ei pääse kehittymään. Hän on aika usein siinä vaarassa, että hänellä ei ole mahdollisuuksia päästä puuttuvan koulutuksen takia edes myöhemmin työelämään, ja kuitenkin hänen roolinsa muun muassa vaikkapa lasten apuna koulunkäynnissä olisi äärimmäisen keskeinen. Olisinkin halunnut kysyä Grahn-Laasoselta sitä, onko ajateltu, millä tavalla tätä perusopetusta voitaisiin tehostaa. Voisivatko suomalaiset kansanopistot tai kansalaisopistot, nimenomaan vapaan sivistystyön oppilaitokset, olla apuna tässä peruskoulutuksen järjestämisessä? Ja miten muutoin voitaisiin varmistaa, että pienten lasten kanssa kotona olevien maahanmuuttajanaisten kielikoulutus saadaan toimimaan? Tänä päivänä he aika usein ovat (Puhemies koputtaa) kotona ilman, että oppivat edes alkeita suomen kielestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-05-03T14:48:00,2016-05-03T14:50:11,Tarkistettu,1.1 2016_47_22,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Ministeri Orpo, 2 minuuttia siitä paikaltaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_23,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos rakentavista puheenvuoroista, joita suurin osa oli, ja sitten oli pari vähemmän rakentavaa. Vaan oli niin, että viime syksynä Suomi oli sellaisen tilanteen edessä, että meidän yhteiskuntamme kestävyys oli koetuksella. Ja kun eurooppalaiset maat ja naapurimaamme, jopa Ruotsi, toimivat tiukentamalla omia turvapaikkajärjestelmiään, meidän oli toimittava samalla tavalla. Me jouduimme punnitsemaan humanismin ja pragmatismin välillä, ja koska meidän järjestelmämme ja sen kestävyys oli koetuksella, me jouduimme valitsemaan sen tiukentamisen linjan. Nyt meillä tilanne on hallinnassa, mutta kuitenkin Suomeen on tullut ja tuli reilusti yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Heidän auttamisensa, heidän asiansa käsittely on nyt oleellista, ja siksi meillä täytyy olla tämä kokonaistilanne hallinnassa, siksi puolustaa edelleen paikkaansa se, että me teemme niitä ikäviäkin päätöksiä ja tiukennamme meidän järjestelmäämme. Mitä taas tulee kiintiöpakolaisten ottamiseen: kyllä, olen ehdottomasti samaa mieltä, siihen politiikkaan meidän pitää tähdätä, mutta niin kauan kuin maahan tullaan hallitsemattomasti ja Eurooppaan tullaan hallitsemattomasti, me emme pääse siihen tilanteeseen. Siksi meidän täytyy saada järjestelmä hallintaan. Siinä sitten taas se keskeinen elementti on Euroopan unioni. Euroopan unionin lainsäädäntö määrittelee hyvin pitkälle sen, mikä on se ympäristö, jossa Suomi toimii, millainen paine meidän rajoillamme on ja miten turvapaikkajärjestelmä ja sen päätöksentekoprosessit toimivat, miten eurooppalainen rajavalvonta toimii, miten palautuspolitiikka toimii, kuinka tehokkaasti otetaan kiinni kolmansissa maissa oleviin kriiseihin ja pakolaisuuden ongelmiin. Eurooppalainen lainsäädäntö ja turvapaikkajärjestelmä ei toimi tällä hetkellä, siksi sitä uudistetaan. Sen uudistaminen on Suomen etu, ja meidän on oltava siinä aktiivisesti mukana. Sen uudistuksen tarkoitus on saada järjestelmä toimimaan, jotta voimme keskittyä niihin ihmisiin, jotka ovat sen suurimman avun tarpeessa ja jotta voimme kehittää laillisia ja turvallisia maahantuloväyliä Eurooppaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-05-03T14:50:12,2016-05-03T14:52:20,Tarkistettu,1.1 2016_47_24,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Sitten ministeri Lindström, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_25,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos nyt lähtisi tästä vähemmän mairittelevasta puheenvuorosta, jonka edustaja Adlercreutz käytti. Kun hän sanoi, että kotouttaminen ei kiinnosta hallitusta, niin kyllä ihmettelen tämmöisiä puheita.  Juuri  tänään  on tiedotettu, on tehty niska limassa töitä, on panostettu siihen, että TEMin puolella siihen aikaisempaan verrattuna, jolloin kotouttaminen oli luokkaa muutama tuhat, nämä määrät ovat nyt kymmenkertaistuneet, 12-kertaistuneet, ja me olemme myös sinne panostaneet lisää henkilökuntaa ja lisää tekemistä ja osaamista. Että ihmettelen tämmöisiä. Nämä toimenpideohjelmat, mitä edustaja Rinne esitteli, SDP:n ohjelma: erittäin hyvä, että näitä ideoita tulee, tässäkin asiassa. Hallituksella on näitä ohjelmia ja toimenpiteitä. Eihän toimenpiteitten määrä sinällään mitään ratkaise vaan se, että niissä on järkeä ja ne pannaan käytäntöön. Mutta tämmöiset, että kotouttaminen ei muka kiinnosta — se on höpönpöpön-puhetta. (Eva Biaudet: Tarvitaan nyt tekoja!) Työllistyminen: te sanoitte, että työllistyminen olisi jotenkin... kokisin, otin tämän vähän itseeni, että tämä olisi joku vetovoimatekijä. Minä teen kaikkeni, että joka ikinen näistä työllistyisi, koska sitä kautta he rupeavat maksamaan veroja tähän yhteiskuntaan ja ovat osa tätä yhteiskuntaa, eikä niin päin, että me rupeamme maksamaan heitä. Tämä hallituksen politiikka on sitä, että me emme opeta ihmisiä sosiaaliturvalle vaan työn tekemiseen. (Ben Zyskowicz: Kokoomuksen työlinjalle! — Välihuutoja) — Kyllä. Tällä lailla toimitaan. No, sitten edustaja Arhinmäki: Onneksi hallituksessa on puolueita, jotka etsivät ratkaisuja eivätkä vain ongelmia. Perussuomalaiset on yksi puolue tässä hallituksessa, joka etsii myös ratkaisuja. Me teemme yhdessä näitä asioita. Tänäänkin oli joka ikinen hallituksen puolue edustettuna, kun me kotouttamisohjelmaa tuossa esittelimme. Perussuomalaiset on osa tätä. Tämä turvapaikkapoliittinen ohjelma on hallituksen yhdessä laatima, yhdessä hyväksymä. Oikeastaan kauniiksi lopuksi vihapuheeseen, edustaja Alanko-Kahiluoto: (Puhemies koputtaa) myös minä olen ollut seminaarissa puhumassa vihapuhetta vastaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-03T14:52:21,2016-05-03T14:54:34,Tarkistettu,1.1 2016_47_26,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,Nyt siirrytään debattiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_27,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että tämä pragmaattinen mutta inhimillinen linja on se tie, jolla Suomi tätä asiaa hoitaa, ja meidän on tehtävä se yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Ja ihan riippumatta siitä, minkä värinen hallitus missäkin Pohjoismaassa tällä hetkellä on, nämä linjaukset ovat olleet hyvin samankaltaisia. Tämä ikään kuin viestinä RKP:n ja vihreiden suuntaan. Sosialidemokraatteja ja varsinkin puolueen valtavirtaa haluan kiittää siitä, että te olette nähneet tämän yhteisen tilan (Eva Biaudet’n välihuuto) tässä asiassa, miten tämä pitää hoitaa. Mutta tämä meidän linjamme on myös inhimillinen, koska jokainen henkilö käsitellään erikseen ja hänen kohdallaan arvioidaan, onko oikeus jäädä Suomeen, onko tarvetta suojaan, ja sitten integroitumista edistetään, jos on tarvetta. Ja aivan kuten ministeri Orpo täällä aiemmin sanoi, on tärkeää myös se, että palautusjärjestelmä toimii niitten osalta, joilla ei ole oikeutta jäädä Suomeen. Se on juuri se idea, että jokainen henkilökohtaisesti arvioidaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-05-03T14:54:37,2016-05-03T14:55:44,Tarkistettu,1.1 2016_47_28,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi on kyllä kiitettävä hallitusta näistä määrätietoisista toimista, joilla tämä erittäin vaikea tilanne on nyt otettu hallintaan. Näen itse niin, että kotouttamispolitiikan osalta meidän tulee nostaa johtotähdeksemme se, mitä Suomi loppujen lopuksi on, ja sitoa siihen sanonta ""Maassa maan tavalla"". Tämä Suomen valtio on täysivaltainen demokratiaan, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen nojaava tasavalta, jossa on huomioitava aina se, että me kaikki ihmiset olemme samanarvoisia. Ja kaikki sellaiset vaikutteet, jotka tätä horjuttavat, on määrätietoisesti torjuttava, tulevat ne sitten äärivasemmiston, äärioikeiston tai radikaalin islamin saarnaajien taholta. Kaikki tällaiset vaikutteet, jotka tätä horjuttavat, on torjuttava. Edustajille Adlercreutz ja Niinistö haluaisin todeta, että kyllä minä kannatan — ja uskon, että kaikki tässä salissa kannattavat — hädänalaisten auttamista. Mutta te ette nyt tunnu tunnustavan sitä tosiseikkaa, että kaikki maahan saapuneet turvapaikanhakijat eivät todella ole hädänalaisia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-05-03T14:55:45,2016-05-03T14:56:53,Tarkistettu,1.1 2016_47_29,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näin kansainvälisenä lehdistönvapaus- ja sananvapauspäivänä haluisin muistuttaa, mikä tilanne oli reilu vuosi sitten. Tuossa edustaja Eerolakin kertoi tästä perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelmasta. Oikeustieteilijät sitä arvostelivat rasistiseksi ja hyvin kummalliseksi — joka tapauksessa peruslähtökohdiltaan rasistiseksi. Siellä oli näitä hajasijoitusasioita, perheenyhdistämistä, ghettoutumista, paperittomien terveydenhuoltoa ja kustannusten selvittämistä maahanmuutosta. Näitä toimenpiteitä on nyt hallitus vienyt eteenpäin, ja nyt nämä puheet ovat muuttuneet. Kiitän siitä, että ihmiset ovat alkaneet puhua tästä asiasta. Tästä saa nykyisin puhua. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että asioista puhutaan asiallisesti eikä mitään vihapuheita puhuta. Kiitän kaikkia siitä — en olisi uskonut tätä päivää — että eduskunnassa puhutaan tästä ihan keskustelualoitteena näin avoimesti. Kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-05-03T14:56:53,2016-05-03T14:57:56,Tarkistettu,1.1 2016_47_30,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime syksynä käytiin toinen keskustelualoite, ja se oli vihapuheesta ja rasismista. Silloin tämä eduskunta oli hyvin yksimielinen ja hyvin empaattinen. Jotain on kuitenkin tapahtunut, ja tänään ääni kellossa on hieman toinen. Edustaja Eerola osoitti sen kyllä vallan mainiosti omassa avauspuheenvuorossaan. Suomi ei voi sulkeutua, tänne tulee ihmisiä. Tänne tulee myös tulevaisuudessa ihmisiä. On täysin totta, että kotoutuminen on nyt ensisijaista. Itse annan arvostusta tälle teidän toimenpideohjelmallenne, jonka olette tänään julkaisseet, mutta valitettavasti siitäkin jälleen kerran rahat puuttuvat, kuten valitettavasti monesta muustakin hallituksen hyvästä esityksestä. Toisaalta ette voi puhua kotoutumisesta, jos samaan aikaan heikennätte radikaalisti esimerkiksi perheenyhdistämistä. Suomi on hieno maa. Minä olen ylpeä Suomesta ja siitä, että minä olen saanut asua täällä näin. Ehkä pitää tulla kaukaa, jotta ymmärtää, miten vahvat tämän maan hartiat ovat. Me pystymme paljon parempaan kuin mitä te tällä hetkellä osoitatte siellä hallituksen päässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-05-03T14:57:56,2016-05-03T14:59:06,Tarkistettu,1.1 2016_47_31,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Adlercreutzille, Razmyarille ja muutamalle muullekin sellaiselle, jotka kritisoivat näitten perheenyhdistämiskiristysten heikentävän kotouttamista: Kotouttaminenhan on ollut huonoa aiemmin, kun perheenyhdistäminen on ollut helppoa. Eli kotouttaminen on ollut huonoa aiemmin, kun tämä perheenyhdistäminen on ollut helpompaa. Kun esimerkiksi Tanska kiristi omia käytäntöjään, niin pienentyivät maahanmuuttajien ja kantatanskalaisten väliset tuloerot ja maahanmuuttajien työllistyminen parani. Eli tämä kotoutuminen paranee, kun näitä kriteerejä kiristetään. Isoin osa tänne tulleista turvapaikanhakijoista ei saa turvapaikkaa, ei ole ainakaan aikaisemmin saanut, toisin kuin edustaja Arhinmäki väitti, mutta isoin osa heistä kyllä on ollut perheettömiä nuoria miehiä. Eli mitä he siis yhdistävät, jos saavat tämän oleskeluluvan? Eivät varmaan alkuun mitään, mutta sitten he ovat kyllä vahvoilla näillä lähtömaittensa avioliittomarkkinoilla, (Puhemies koputtaa) eli vaimokauppaa, eräänlaista ihmiskauppaa sekin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-05-03T14:59:07,2016-05-03T15:00:14,Tarkistettu,1.1 2016_47_32,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, mihin tutkimustulokseen edellinen puheenvuoro perustui. Moneltakin osin siihen voi laittaa tosi isoja kysymysmerkkejä. Mutta sen sijaan haluan tukea sitä, mitä edustaja Virolainen aikaisemmin tuossa sanoi siitä, mitä oppia oli Norjasta saatu, eli sitä, että työn kautta sosiaalistutaan, opitaan kieli ja ammatti siinä samalla. Se on varmasti sellainen malli, joka on erittäin hyvä ja toimiva. Ja haluan nyt kertoa, että Pohjois-Karjalassa Kontiolahden kunnassa vastaanottokeskuksessa on tehty tätä työtä. Nyt olisi vain tärkeää se, että hallituksella riittäisi nyt ohjata sinne voimavaroja tukemaan tätä työtä, koska siellä pitäisi aika nopeasti päästä puheista tekoihin, koska tiedätte hyvin, että nämä tilanteet muuttuvat hyvin äkkiä ja silloin, kun ihminen saa sen päätöksen, että voi jäädä tänne, (Puhemies koputtaa) näiden toimenpiteiden pitää olla valmiina.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-05-03T15:00:15,2016-05-03T15:01:23,Tarkistettu,1.1 2016_47_33,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä omien rakkaiden, läheisten, perheen saaminen samaan paikkaan asumaan on yksi tärkeimpiä tekijöitä kotoutumisessa. Vaikka hallitus on nyt tehnyt kotouttamisohjelman, niin kyllä kaikki nämä hyvät tavoitteet lyövät poskille, jos ihmisillä ei ole mahdollisuutta saada omaa perhettään ja rakastaan Suomeen. EU:n ideahan on se, että ei koskaan enää sotaa, rauhan aate ja yhdessä halutaan luoda yhteistä kasvua. Nyt meillä on Euroopan rajoilla piikkilanka-aitaleirejä, joissa on naisia ja lapsia keskellä mutaleiriä. Tulee kesä, tulee helle, on vaarana, että hygienian tila on heikko ja tartuntataudit etenevät. Nyt jo monet auttavat kansalaisjärjestöt ovat lähteneet alueelta, koska he eivät näe viisaana EU:n ja Turkin välistä, mahdollisesti jopa laitonta, sopimusta. (Puhemies koputtaa) Kysyisin, kuinka hallitus huolehtii siitä, että näiden ihmisten ihmisoikeudet turvataan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-05-03T15:01:23,2016-05-03T15:02:31,Tarkistettu,1.1 2016_47_34,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On toki hienoa, että hallitus haluaa panostaa kotouttamiseen, mutta tällaisten ohjelmajulistusten lisäksi toivoisin, että hallitus myös arvioi, miten hallituksen antamat lakiesitykset vaikuttavat kotoutumiseen. Yksi esimerkki on subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen, joka tulee vaikeuttamaan erityisesti maahanmuuttajanaisten arkielämää. Toinen on tämä hallituksen esitys perheenyhdistämiskriteerien tiukentamisesta entuudestaan, joka tulee vaikeuttamaan hädässä olevien ihmisten, naisten ja lasten, turvaanpääsyä tänne, minkä lisäksi se myös vaikeuttaa Suomessa turvapaikan saaneiden ihmisten kotoutumista, kun ei ole enää mahdollista saada niitä omia läheisiä tänne turvaan. Edustaja Eerolalle myöskin tiedoksi, että Suomeen myös nyt on tullut poikkeuksellisen paljon yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita, joita tämä myös koskee. Arvoisa ministeri Orpo, kuka meistä pystyisi keskittymään rakentamaan uuden arjen, uuden elämän täysin uudessa maassa, jos joutuu elämään jatkuvalla huolella jatkuvassa epävarmuudessa siitä, miten... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-05-03T15:02:31,2016-05-03T15:03:41,Tarkistettu,1.1 2016_47_35,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Orpon johdolla hallitus on tehnyt erittäin hyvää politiikkaa siinä vaikeassa ja yllättävässä tilanteessa, mihin Suomi viime vuonna joutui. Suomen maahanmuuttopolitiikka on ollut humaania, inhimillistä ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa, ja samalla se on ollut pragmaattista. Tällä pragmaattisella eli käytännönläheisellä tarkoitan sitä, että meidän on ollut välttämätöntä tehdä muutoksia suunnilleen samassa tahdissa meidän järjestelmäämme kuin muiden Pohjoismaiden, jotta ei jouduta tilanteeseen, jossa halki koko Euroopan turvapaikanhakijat tulisivat nimenomaan Suomeen, koska täällä olosuhteet, edellytykset perheen saamiselle, korvaukset ja muut olisivat parempia kuin muualla. Tähän liittyy tämä perheenyhdistäminen. Tätä tiukennusta on helppo arvostella, koska on totta, että se ei edistä jo tänne saapuneiden ja saapuvien turvapaikanhakijoiden kotoutumista. Mutta asian toinen puoli on se, että mikään määrä ei ole kattona, jos Suomi ainoana maana Euroopassa jäisi tässä selvästi edullisempaan tilanteeseen kuin muut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-05-03T15:03:41,2016-05-03T15:04:48,Tarkistettu,1.1 2016_47_36,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aika monet ovat kiittäneet ministeri Orpoa tänään tässä, mutta minä en valitettavasti kuulu siihen joukkoon, ymmärrettävästi. Hallitushan tekee todella epäinhimillistä politiikkaa, enkä todellakaan tule kannattamaan tällaista. No, katsotaan näitä kotouttamisaikeita ja sitä, millaisia toimia hallitus tekee: Perheenyhdistämisen rajaaminen — eli jos tienaat saman verran kuin kantasuomalainen toimittaja, lähihoitaja, kahvila- ja baarityöntekijä, sairaanhoitaja, et saa Suomeen puolisoasi etkä kahta lastasi. Kuulitte oikein, aivan käsittämätön tuloraja. Lisäksi kahden kerroksen sosiaaliturvan luominen, toisten ihmisten kohteleminen toisen luokan kansalaisina — aivan käsittämätöntä. Pari sanaa myös perussuomalaisia kohtaan: On käsittämätöntä, että esitätte, että pienet ihmiset teitä kiinnostaisivat. Hallitusohjelma tehtiin toukokuussa. Olitte valmiita leikkaamaan vaikka mitä. Olette leikkaamassa vaikka mitä. Turvapaikkakriisi alkoi vasta heinäkuussa. Aivan käsittämätöntä tämäkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-05-03T15:04:49,2016-05-03T15:05:56,Tarkistettu,1.1 2016_47_37,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eurooppaa ravistellut pakolaiskriisi on jatkunut jo lähes vuoden. On hyvä muistaa, että tämän kriisin takana on tuhansia ja aina vaan tuhansia ihmiskohtaloita. Sen takia meidän pitää noudattaa vastuullista politiikkaa niin, että pidämme kansainvälisistä sopimuksista kiinni, mutta myös vastuullisesti siten, että annamme hyvät edellytykset heille, jotka täältä oleskeluluvan saa. Ennen kaikkea tarvitsemme toimia EU-tasolla mutta myös kansainvälisesti. Arvoisa puhemies! Nyt se, miten me onnistumme ennen kaikkea kotouttamis- ja myös tässä turvapaikkapolitiikassa, vaikuttaa todella pitkän aikaa tästä eteenpäin, yli hallituskausien. Olennaista olisi nyt se, että löytäisimme tästä, näin tärkeästä asiasta, mahdollisimman laajan kansallisen yhteisymmärryksen eikä tätä tilannetta käytettäisi päivän politiikan tarpeena, ei politiikan millään laidoilla. Edustaja Paateron ja Rinteen esille ottama ajatus siitä, että perustettaisiin turvapaikka- ja kotouttamisohjelman parlamentaarinen työryhmä: kysyn, edustaja Orpo, käykö se teille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-03T15:05:57,2016-05-03T15:07:06,Tarkistettu,1.1 2016_47_38,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman sanoi, ettei pitäisi käyttää minkäänlaisen politiikan välineenä. Kyllä silti täytyy ihmetellä sitä linjaa, mikä sosialidemokraateilla oli vielä Urpilaisen kaudella liittyen turvapaikkapolitiikkaan, maahanmuuttoon, ja sitä, mikä nyt sitten on Rinteen kaudella. Aivan, kuten edustaja Eerola puheessaan totesi, edustajat Rinne ja Lindtman ovat tulleet perussuomalaisten linjoille. Hyvä niin, mutta ihmettelen sitä suhtautumista, mikä muulla demariryhmällä on hallituksen turvapaikkapolitiikkaa kohtaan. Tytti Tuppurainen on kutsunut Suomen linjaa ""sulkeutuvaksi pimeyden tyyssijaksi"". Edustaja Nasima Razmyar on pitänyt täysin vääränä linjana perheenyhdistämistä, mitä nyt hallitus esittää — täysin ristiriidassa ryhmäpuheenjohtaja Antti Lindtmanin kanssa. Mikä on demareiden maahanmuuttopoliittinen linja? Tämä on jäänyt ihmisiltä ymmärtämättä. Sen voisitte meille kertoa. Onko tässä tällainen Toveri Tuuliviiri, joka menee kulloistenkin tuulien mukaan, kääntyy, mihin suuntaan sattuu nyt tuuli viemään? Onko demareilla maahanmuuttopoliittista linjaa? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-05-03T15:07:07,2016-05-03T15:08:04,Tarkistettu,1.1 2016_47_39,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi ei saa sulkeutua, ja kaikkia hädänalaisia tulee auttaa eikä pienituloisia ihmisiä saa asettaa vastakkain. Jos te, perussuomalaiset, luotte sen kuvan, että pienituloiset ihmiset kärsivät samaan aikaan, kun tänne tulee turvapaikanhakijoita, niin se johtuu siitä talouspolitiikasta, siitä leikkauspolitiikasta, joita te hallituspuolueena noudatatte. Mutta, puhemies, Suomen on oltava nyt aktiivinen EU-pöydissä. Nyt ei ole aika katsoa sisäänpäin. EU:n turvapaikkapolitiikkaa ollaan uudistamassa. Schengen-järjestelmää täytyy suojella, se vaatii fiksua ulkorajapolitiikkaa. Dublin-järjestelmä täytyy uudistaa, se on myös Suomen etu, koska olemme EU:n ulkorajamaa. Mutta yksi tärkeimmistä EU-tason uudistuksista olisi luoda turvallisia ja laillisia maahantuloreittejä tänne Eurooppaan. Eräs turvallinen maahantuloreitti olisi, edustaja Elo, nimenomaan se perheenyhdistäminen. On tärkeätä huolehtia siitä, että ei enää synny enempäänsä uhreja Välimerelle. Se on meidän vastuumme myös tuleville sukupolville. Se on sosialidemokraattien maahanmuuttopoliittinen linja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-05-03T15:08:06,2016-05-03T15:09:10,Tarkistettu,1.1 2016_47_40,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pakolaiskriisi ei ole suorastaan meistä lähtöisin tai meidän syymme, mutta yhdessä meidän täällä olisi ratkaisut siihen löydettävä, mielellään yli puoluerajojen. Tässä kohtaa ei ole se paikka, jolloin kannattaa rakentaa rakentamalla oppositio—hallitus-välistä linjaa. En hyväksy sitä. Kotouttamisen onnistuminen voi monella tavalla pitkällä aikavälillä olla meille jopa kohtalonkysymys meidän yhteiskunnassamme, ja sen takia on oltava mukana niin inhimillisyyttä kuin myöskin realismia. Meidän on välttämätöntä varautua myös siihen, että kesän edetessä turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa, niin kuin kävi viime vuonnakin. Nyt on aivan realistisesti pystyttävä varautumaan myös siihen, että maassamme turvallisuuden tunne saattaa myöskin heikentyä aika radikaalisti. Minä kysyisin ministeri Orpolta, miten tähän ollaan varauduttu nyt, kun sisäinen turvallisuus on muutenkin heikommin resursoitu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-05-03T15:09:13,2016-05-03T15:10:20,Tarkistettu,1.1 2016_47_41,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On välttämätöntä auttaa ja kotouttaa hyvin niitä ihmisiä, jotka ovat Suomeen ja Eurooppaan tulleet. On välttämätöntä auttaa ihmisiä pakolaisleireillä ja siellä lähtöalueilla, kärsiviä ihmisiä, mutta kestävä ratkaisu tarvitsee globaalilla tasolla muutakin. Euroopassa me emme voi kätkeytyä valtamerten taakse, niin kuin Pohjois-Amerikka, kuten Australia, kuten Japani. Meidän on pystyttävä vaikuttamaan siihen, että elintasoerot, köyhyys, ihmisoikeusloukkaukset, kriisit lähialueilla, erityisesti Afrikassa, Pohjois-Afrikassa, vähenevät. Se vaatii kansainvälistä yhteistyötä, eurooppalaista ulkosuhdepolitiikkaa, jolla vaikutetaan globaalilla tasolla, se vaatii hyvää kehityspolitiikkaa. Sen vuoksi kestävä ratkaisu on saatavissa ainoastaan sitä kautta, että nämä kriisin juurisyyt poistuvat pitemmällä aikavälillä meidän lähialueiltamme, Euroopan ulkopuolelta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-05-03T15:10:21,2016-05-03T15:11:25,Tarkistettu,1.1 2016_47_42,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen linjan pitää olla sellainen, että turvapaikanhakijoista tulee Suomen rakentajia, ja tämä onnistuu vain, jos kotoutuminen onnistuu. Tässä mielessä, kun edustaja Adlercreutz esitti tuon provokatiivisen väitteensä siitä, että kotoutuminen ei kiinnosta hallitusta, niin kysynkin häneltä, oletteko tutustunut tähän hallituksen julkaisemaan kotoutumisen toimenpideohjelmaan, jossa teidän huoleenne vastataan muun muassa näin, että hyvin onnistunut kotoutuminen ja työllistyminen voivat olla mahdollisuuksia vastata Suomen huoltosuhteen haasteeseen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin. Täällä myös hallitus tiedostaa sen, että kotoutumispolitiikka ei ole aiemmin kaikissa tapauksissa tuottanut toivottuja tuloksia, mutta nyt, kuten ministeritkin ovat täällä todenneet, ohjelmassa jatkossa haetaan uudenlaisia toimintatapoja poikkihallinnollisesta yhteistyöstä, digitaalisuudesta ja mahdollisimman nopeasta työllistymisestä. (Puhemies koputtaa) Näillä toimilla varmasti saadaan tuloksia aikaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-05-03T15:11:26,2016-05-03T15:12:33,Tarkistettu,1.1 2016_47_43,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Värderade talman! Edustaja Kärnä tässä kysyi, emmekö ymmärrä, että kaikki eivät tarvitse turvaa. Kyllä me osaamme tilastoja lukea: 30—40 prosenttia saa turvapaikan, ja näin se on ollut ja näin tulee varmaan olemaan. Uskon, että kaikki saavat hyvän arvion, ja toivon, että niin on jatkossakin. Ministeri Orpo puhui harmonisoinnin tarpeesta, ja ymmärrän tämän tarpeen. Mutta toivon myöskin, että hallitus näkee yleiseurooppalaisten rakenteiden tarpeellisuuden ja seuraavan kerran äänestää sen puolesta, että luodaan vaikka pakollinen taakanjakojärjestelmä Euroopassa, koska se on koko Euroopan etu. Tästä kotouttamisesta: Jos katsoo sitä maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, joka julkaistiin vähän ennen joulua, niin ei siinä kyllä paljon puhuttu kotouttamisesta. Uskon, että hallituskin on samaa mieltä. Hyvä, jos se nyt on otettu ohjelmaan. Ministeri Lindström kysyi tästä vetovoimatekijäkysymyksestä, ja se ei tullut minun suustani, että vetovoimatekijät yhdistetään työllistämisen helppouteen, vaan se tuli ministerin kynästä vastauksena kirjalliseen kysymykseen. (Puhemies koputtaa) Mutta on hyvä, jos tätä nyt osataan katsoa laajemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-05-03T15:12:34,2016-05-03T15:13:43,Tarkistettu,1.1 2016_47_44,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen tänään julkaisemat kotouttamistoimintasuunnitelmat sisältävät kyllä erittäin hyviä tavoitteita, ja toivon niille menestystä, mutta kyllä tässä suuri huoli on se, että nuo toimenpiteet edellyttävät resursseja koulutuksessa, työllistämisessä ja kuntien toiminnassa, ja tiedetään, että resurssit ovat jo entisestään tiukilla ja myöskään kotouttamiseen ei ole suunnattu niin paljon resursseja kuin mitä meillä on tämä lisäys näiden henkilöiden osalta. Sitten ministeri Grahn-Laasoselta haluaisin erityisesti kysyä, mitä te aiotte tehdä maahanmuuttajien heikoille oppimistuloksille, koska nämä tulokset ovat kyllä todella hälyttäviä. Meillä maahanmuuttajanuorilla on verrattuna kantaväestöön (Puhemies koputtaa) heikommat oppimistulokset kuin missään Euroopan maassa ja erityisesti toisen... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-03T15:13:44,2016-05-03T15:14:51,Tarkistettu,1.1 2016_47_45,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,Ministeri Grahn-Laasoselle nyt 2 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_46,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista 84 prosenttia on alle 34-vuotiaita, eli tulijat ovat nuoria ihmisiä, lapsia tai nuoria aikuisia. Heillä on lähtökohtaisesti siis hyvät mahdollisuudet tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa, kouluttautua ja työllistyä, mutta se edellyttää sitä, että me onnistumme kotouttamisessa. Siitä syystä tänään hallitus on julkaissut ohjelman, joka sisältää runsaasti toimia, joilla yhteistyössä eri ministeriöiden kesken ministereiden hyvällä yhteistyöllä rakennamme Suomeen uudenlaista kotouttamisjärjestelmää, nopeampia, yksilöllisempiä polkuja kuntiin, koulutukseen ja työelämään. Meillä tähän kokonaisuuteen sisältyy lukuisia toimia nimenomaan minun omalla sektorillani opetus- ja kulttuuriministeriössä. Täällä nousi tärkeitä kysymyksiä esiin. Muun muassa katson, että opettajat ovat aivan keskeisessä roolissa siinä, että onnistumme maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulosten parantamisessa. Tämä on keskeinen teema opettajakoulutuksen uudistumisessa, joka on käynnissä. Aikuisten perusopetus uudistetaan tai rakennetaan. Uskon, että koulutussopimusmalli yhdistäisi työntekoa, koulutusta, kielen oppimista. Kotoutumiskoulutuksen ja muun koulutuksen raja-aitoja madalletaan ja sitä kautta rakennetaan sujuvampia polkuja. Kulttuuri, liikunta, nuorisotyö, uskontojen välinen vuoropuhelu on huomioitu tässä ohjelmassa. Varhaiskasvatuksella on iso merkitys, samoin sillä, että otamme koppia kotona olevista maahanmuuttajaäideistä, jotka usein jäävät näiden toimien ulkopuolelle. Kun täällä on kiinnitetty huomiota resursseihin, niin hallitus sopi kehysriihen yhteydessä myöskin resursseista, joilla tätä kotouttamista voidaan tehdä. Pelkästään opetuksen ja kulttuurin puolella olemme lisänneet resursseja muun muassa perusopetuksen valmistavaan koulutukseen, kielten opetukseen, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen, ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin kohdennettuna vastaamaan nimenomaan maahanmuuttajien koulutustarpeisiin, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimenpiteitä. (Puhemies: Ja sitten on aika täynnä!) Eli kyllä me runsaasti tällä hetkellä teemme ja pistämme paljon energiaa tähän... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-05-03T15:14:53,2016-05-03T15:17:10,Tarkistettu,1.1 2016_47_47,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,Ministeri Vehviläiselle 2 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_48,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Anu,Vehviläinen,Kunta-  ja  uudistusministeri,KESK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että onnistunut kotouttaminen vaatii aina hyvää yhteistyötä valtion, kuntien, eri yhteisöjen, kolmannen sektorin, kaikkien toimijoitten välillä, ja pidän arvokkaana sitä, että täällä on myös käytetty puheenvuoroja oppositio—hallitusrajojen ylittävästä yhteistyöstä. Olen iloinen siitä, että sosialidemokraatit ovat oman ohjelmansa julkistaneet, ja aion siihen myös tutustua, minkälaisia konsteja ja keinoja siellä on. Täällä on tullut parissa puheenvuorossa esille myös tämä laskennallinen kuntakorvausjärjestelmä. Olemme hallituksessa varsin hyvin tietoisia, että kunnat ajattelevat siitä, että pitäisi nostaa niitä laskennallisia korvauksia. Me tulemme harkitsemaan sitä asiaa. Sehän oli 1993, kun se aikanaan määriteltiin, ja kaksi kertaa sen jälkeen on nostettu 10 prosentilla. Voi olla, että koko järjestelmäkään ei ole ihan toimiva sellaisenaan, mitä se nyt tässä tilanteessa on, niin että meidän pitää katsoa koko järjestelmän toimivuutta. Mutta sitten vielä haluan ottaa toisen asian eli nämä kuntapaikat. Te tiedätte, että me tarvitsemme kaiken kaikkiaan noin 10 000 kuntapaikkaa nyt tosi nopeasti. Meillä on noin 2 500, tarvitsemme 7 000—8 000 kappaletta lisää, ja se on tosi paljon. Nyt TEM ja ely-keskukset itse asiassa omien alueittensa kanssa ovat tehneet 134 kunnan kanssa sopimukset. Meillä on yhteensä 297 kuntaa Manner-Suomessa. Se kertoo kyllä, että olisi vielä paljon tehtävää. Tietyllä tavalla haluan myös teihin vedota, kun täällä on paljon kuntapäättäjiä läsnä, että kansanedustajat omilla paikkakunnillaan myös pystyisivät vaikuttamaan siihen, että tehtäisiin niitä myönteisiä päätöksiä. Se on juuri niin kuin täällä tuli esille, että ellei kuntapaikkoja löydy, niin he, jotka saavat myönteisen päätöksen, jäävät sitten sinne vastaanottokeskusten sijoituspaikkakunnille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-05-03T15:17:10,2016-05-03T15:19:15,Tarkistettu,1.1 2016_47_49,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Vielä ministeri Orpo, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_50,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin yksi asia tästä perheenyhdistämisestä. Kun puhutaan alaikäisten perheenyhdistämisen oikeudesta, niin silloin haluan korostaa sitä, että Migri tekee joka kerta henkilökohtaisen arvion ja arvioi, punnitsee lapsen edun. Sitten ajatus parlamentaarisesta työskentelystä. Minä pidän erittäin tärkeänä sitä, että me pystymme tässä salissa yli puoluerajojen keskustelemaan näistä asioista, ja myöskin omalta osaltani tulen tutustumaan SDP:n tekemään toimenpideohjelmaan. Mielestäni meidän pitää jatkaa keskustelua, ja varmasti hallituksen piirissä punnitaan erilaisia vaihtoehtoja keskustelun syventämiseen. Tämä on asia, jossa meidän pitää löytää yhteisiä polkuja, ei erottavia polkuja. Minä haluaisin vielä lyhyesti korostaa sitä, kuinka tärkeää tämä eurooppalaisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan uudistamisprosessi on. Täällä viitattiin muun muassa alussa puheenvuorossa presidentti Niinistön puheeseen. Hänhän sanoi, että ne, missä muutokset tulee tehdä, eivät ole ihmisoikeussopimuksissa, jotka ovat kaukana, ja niillä on oma historiansa ja arvonsa. Kotimainen lainsäädäntö on pitkälle sidottu eurooppalaiseen lainsäädäntöön, eli se on eurooppalainen lainsäädäntöjärjestelmä ja koko prosessit, joihin me pystymme vaikuttamaan. Nyt komissio on avannut tämän uudistamisen, ja meidän tulee olla siinä mukana. Siinä määritellään se, mitkä ovat käytänteet rajalla, mitkä ovat prosessit — pääsemmekö me siihen, että meillä on yhtenäiset kriteerit, jotta ei ole kilpajuoksua ja niin edelleen. Yksi elementti siellä on kyllä tämä taakanjakokysymys, jossa odotetaan komission esityksiä, ja katsomme sitten rauhassa, mikä on Suomen ja Suomen hallituksen kanta. Jonkinlainen taakanjako kriisitilanteessa voisi olla Suomen etu, mutta palataan tähän, kun nähdään komission esityksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-05-03T15:19:18,2016-05-03T15:21:06,Tarkistettu,1.1 2016_47_51,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,Sitten jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_52,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käytettyjen puheenvuorojen perusteella tuntuu, että hallituksessa ovat hieman vastakkain nuiva maahanmuuttovastainen linja ja hieman ratkaisukeskeisempi Petteri Orpon linja. Tämä ei pidä kaikilta osin paikkaansa sillä tapaa, että puoluerajat määrittäisivät tämän linjan, vaan annan kiitoksia esimerkiksi ministeri Lindströmille siitä, että viime vuonna annoitte vahvan peukun vihreiden toimenpiteille maahanmuuttoon liittyvän kotouttamisen edistämiseksi. Kotouttamisen osalta kaikkein tärkeintä on se nopea prosessi, osaamisen kartoittaminen, kielen ja kulttuurin opiskelu ja oma koti ja työ, mutta ennen kaikkea, mikä läpileikkaa tätä kaikkea, on oikeus perheeseen. Kysyn teiltä, ministeri Orpo: Pidättekö perheen merkitystä olennaisena onnistuneelle kotouttamispolitiikalle? Jos pidätte, miten arvioitte hallituksen perheenyhdistämisen lainsäädäntöä suhteessa tähän? Ja ennen kaikkea, jos ihminen tekee töitä ja maksaa veroja, pitäisikö hänellä olla oikeus Suomessa myös perheeseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-05-03T15:21:10,2016-05-03T15:22:15,Tarkistettu,1.1 2016_47_53,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun nyt on nostettu tämä perheenyhdistäminen ja perheen merkitys tässä keskiöön, niin haluan vain tuoda tietoonne, että hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma esittää myös hyvin rakentavia ratkaisuja kotouttamiseen. Perussuomalaisten ehdotuksesta alle 15-vuotiaat yksin tulleet turvapaikanhakijalapset sijoitettaisiin jatkossa suomalaisperheisiin laitoshoidon sijasta, mikä on huomattavasti edullisempi ja inhimillisempi ratkaisu, sillä on tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on jonkinlainen turvaverkko, ja suomalaisessa perheessä hänellä on mahdollisuus oppia kieltä ja sellaisia taitoja, joita integroituminen täällä edellyttää. Toivonkin, että tällaisille toimenpiteille ja tämäntyyppiselle suunnalle, johon suomalainen lastensuojelu on ylipäätään menossa — siirtymässä laitoshoidosta sijaisperhetoimintaan, jonka on osoitettu olevan hyvin toimiva ratkaisu — (Puhemies: Aika on täynnä!) saisimme koko eduskunnan tuen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-05-03T15:22:16,2016-05-03T15:23:28,Tarkistettu,1.1 2016_47_54,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jotta tämä keskustelu turvapaikkakysymyksestä ja kotouttamispolitiikasta olisi asiallista ja ratkaisuihin pyrkivää, niin on, edustaja Eerola, syytä pysyä faktoissa. Perheenyhdistämisessä toissijaisen suojelun saaneiden tulorajat ovat olleet voimassa jo vuodesta 2010 alkaen, ja toivon, että tämä tietojen vähän väljähkö käyttö ei kerro siitä, että perussuomalaiset yrittävät tehdä politiikkaa, vaan yrittävät ratkaista ongelmia. Me tarvitsemme ratkaisuja, emme syyllisiä. Hallituspuolueet yhdessä vastuullisen opposition kanssa ovat eduskunnassa käsitelleet kevään aikana useita ulkomaalaislakiin liittyviä lakiesityksiä. Kuitenkin nämä lakiesitykset tulevat eduskunnan hallintovaliokuntaan tipoittain ja tämmöisen kokonaiskuvan saaminen näissä asioissa on vaikeaa. Näin ollen tuenkin lämpimästi edustaja Paateron esitystä parlamentaarisen työryhmän perustamisesta, jotta saisimme paremman kokonaiskuvan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-05-03T15:23:28,2016-05-03T15:24:33,Tarkistettu,1.1 2016_47_55,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK ,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Itse myös tuen lämpimästi hallituksen vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, ja tässä yhteydessä täytyy antaa kiitos myös edustaja Eerolalle, että tämä keskustelu tuotiin tähän saliin. Hallitsematon maahanmuutto, niin kuin täällä on alkukeskusteluissa myös tullut esille, on mielestäni yksi suurimpia ongelmia, ja toivon, että tähän Suomi ja ministeri Orpo siellä Euroopassa vielä, kun neuvotteluja käydään, tulee puuttumaan. Esitänkin ministerille kysymyksen: miksi muun muassa Baltian maat eivät ole mielenkiintoinen kohde maahanmuuttajille? Onko teillä mitään arvioita tästä asiasta? Kaiken kaikkiaan vetovoimatekijät ja kotouttaminen ovat tärkeä asia, miten tässä maahanmuuttoasiassa edetään, mutta jään odottamaan ministerin vastausta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-05-03T15:24:35,2016-05-03T15:25:29,Tarkistettu,1.1 2016_47_56,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK ,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Turvapaikanhakijatilannetta on hoidettu vaikeassa tilanteessa hyvin, tästä kiitosta hallitukselle. Meidän on autettava vainottuja ja sodan jalkoihin jääneitä. Tällaisilla määrillä kotouttaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa, ja työ on paras kotouttaja aikuisille ja koulutus lapsille, ja siitä pitää hallitukselle antaa kiitosta, että nyt tätä koulutietä avataan nopeammin. Entisenä opettajana muistan, miten maahanmuuttajataustaisilla lapsilla tuli koulussa erilaisia ongelmia vain sen takia, että he eivät osanneet suomen kielen taitoa ja he eivät pärjänneet sen takia opinnoissaan sillä tavalla kuin he muuten olisivat pärjänneet. Itse asiassa, kun me opetamme näille pienille lapsille, vähän isommillekin, suomen kielen, niin he vievät sen usein myös sinne kotiin ja näin vanhemmatkin oppivat suomen kielen ja he ovat entistä vahvempia sitten työmarkkinoillakin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-03T15:25:31,2016-05-03T15:26:33,Tarkistettu,1.1 2016_47_57,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! SDP:n linja on selvä: Hädänalaisia on autettava, turvapaikkaprosessit pitää saada kuntoon, pitää hakea yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuita, kotouttamiseen on panostettava, ja se on hoidettava hyvin. SDP on myös rakentava puolue. Me tarjoamme yhteistyön kättä hallitukselle tämän kokonaisuuden osalta. Erityisesti kotouttamispolitiikassa tämä asia on yhteinen, ja meidän oikeasti pitää yhdessä tähän myös löytää kestäviä ratkaisuita. Mutta tämä tilanne kokonaisuudessaan on kyllä hankala, ja haluaisin nostaa esiin tämän EU:n ja Turkin välisen pakolaissopimuksen ja sen, että kun nyt sitten pyritään siihen, että Turkista ei EU-alueelle enää pakolaisia entisessä määrin tulisi, niin samaan aikaan me emme kuitenkaan saa kääntää katsettamme pois niistä ihmisoikeusongelmista, joita Turkissa on, niistä ongelmista, joita Euroopan raja-alueilla, Turkin alueillakin, on näiden ihmisten osalta, jotka esimerkiksi pakolaisleireillä ovat. Me emme saa kääntää katsetta pois (Puhemies koputtaa) näistä isoista inhimillistä kysymyksistä vaan... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-05-03T15:26:36,2016-05-03T15:27:41,Tarkistettu,1.1 2016_47_58,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Anderssonille tiedoksi, että päivähoitoa saavat edelleen tarpeen mukaan myös maahanmuuttajat. Edustaja Tuppurainen otti esille, että hädänalaisia on autettava. Hädänalaisia on miljardeja, me tarvitsemme realismia. Mitä enemmän on jakajia, sitä vähemmän jaettavaa. Onkin syytä miettiä, miksi kantaväestö alkaa muuttaa asuinalueilta pois maahanmuuttajien määrän noustessa. Vielä lopuksi, arvoisa puhemies: Turvapaikkabisneksellä ei Suomessa saa rahastaa. Salakuljettajat rahastavat jo nyt turvapaikkabisneksellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-05-03T15:27:42,2016-05-03T15:28:26,Tarkistettu,1.1 2016_47_59,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on paljon, laajasti keskusteltu asiasta, mutta jos mennään ihan tämän päivän tilanteeseen, niin edustaja Paateron esille nostama esikotoutus on äärimmäisen tärkeää. Olen vieraillut Seinäjoella vastaanottokeskuksessa ja Kauhavalla, ja siellä näkee sen tilanteen hyvin selvästi. Lapsille järjestetään päivähoitoa ja koulutusta, mutta vanhemmat, isät ja äidit, ovat nyt puoli vuotta olleet tämän pimeän jakson siellä vastaanottokeskuksessa suurin piirtein tekemättä mitään. Ei ole kielikoulutusta, ja sen takia olisi tärkeätä, että tämä esikotoutus aloitettaisiin. Olen myöskin vieraillut Kauhavalla, jossa johtaja Peura kertoi, miten siellä on aloitettu tämä esikotoutus. Siellä on alakoulu, yläkoulu, siellä on järjestetty vanhemmille monenlaista toimintaa: risusavottaa, auttamista tiloilla. Mutta sitten tuli tällainen tilanne, että siellä oli ravintolan pitäjiä, jotka ovat vuosia pitäneet ravintoloita — eivät voineet valmistaa ruokaa, koska ei ollut hygieniapassia. Tämän takia ravintolapäivä järjestettiin siellä vastaanottotilan ulkopuolella. (Puhemies koputtaa) Nyt kysyisin vielä tästä kuntakorvauksesta, että kun se on noin 50 prosenttia (Puhemies: Aika!) todellisista kuluista... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-05-03T15:28:29,2016-05-03T15:29:40,Tarkistettu,1.1 2016_47_60,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainvaliokunnan jaosto sai vierailla Etiopiassa muutama viikko sitten ja tutustuimme pakolaistilanteeseen ja kehitysapuyhteistyöhön. Kuulimme, että Etiopia on vastaanottanut 800 000 pakolaista lähimaistaan Eritreasta, Etelä-Sudanista, Jemenistä ja Somaliasta. Tämä on erittäin tärkeätä, ympärillä on maita, jotka ovat romahtamassa, hallinto on puoliksi romahtanut tai lähes romahtanut, ja etiopialaiset olivat erittäin kiitollisia siitä kehitysavusta, mitä ovat Suomesta saaneet, ja ministeri Toivakan työ oli myös siinä esillä. Kysymys kuuluu, kuinka paljon me kiinnitämme jatkossa tai tulisiko vielä enemmän kiinnittää huomiota siihen, mikä on turvapaikkatilanne kyseisellä alueella, johon kehitysapua suuntaamme. Ja toinen kysymys liittyy perhesuunnitteluun, esimerkiksi Etiopiassa väkiluku on 9-kertaistumassa 1960-luvulta katsottuna vuoteen 2050.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-05-03T15:29:40,2016-05-03T15:30:47,Tarkistettu,1.1 2016_47_61,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voi hyvin olla, että tämän sukupolven Anne Frankin päiväkirjan kirjoittaa joku lapsena, lapsipakolaisena Eurooppaan pyrkivä ihminen. Se, miten vastaamme siihen inhimilliseen hätään, jonka Euroopan lähialueilla käydyt sodat ovat aiheuttaneet, tulee olemaan yksi tärkeimpiä asioita, joilla tämän sukupolven päättäjiä tullaan tulevaisuudessa arvioimaan. Meidän tulisi muistaa perspektiivi. Esimerkiksi se, että 10 000 alaikäistä lasta viime vuonna poliisin mukaan katosi Eurooppaan saavuttuaan. Libanonissa, väkiluvultaan Suomen kokoisessa maassa, syyskuussa oli yli miljoona turvapaikanhakijaa. Tällaisessa tilanteessa on irvokasta se, että me Suomessa keskustelemme vetovoimatekijöistä. Kaikkea sitä, mitä täällä on sanottu (Puhemies koputtaa) sopeutumisen tärkeydestä, voi lämpimästi kannattaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-05-03T15:30:48,2016-05-03T15:31:55,Tarkistettu,1.1 2016_47_62,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässäkin keskustelussa on tullut hyvin ilmi se, että suurin osa meistä ainakin haluaa olla ratkaisemassa näitä yhteisiä kysymyksiä, hakemassa ratkaisuja niihin ongelmiin, mitä me kohtaamme niin tässä itse turvapaikkapolitiikassa kuin sitten tässä kotoutumisen puolella, ja sitten osa täällä on tekemässä näköjään vain ja ainoastaan päivänpolitiikkaa tällä asialla, ja se kertoo ehkä jotain sitten siitä vastuullisuudesta, jolla näitä asioita ollaan hoitamassa. On hyvä muistaa, että kun muissakin Pohjoismaissa tätä kotoutumista on lähdetty pohtimaan uudella tavalla, niin siihen on hyvin keskeisesti kuulunut se, että sitä on tehty yli hallitus—oppositio-rajojen, on haettu laajempia hartioita näiden asioiden ratkaisemiseksi ja kuunneltu herkällä korvalla kaikkien ehdotuksia. Ja senpä takia olisi nyt tärkeää, että tämä parlamentaarinen valmistelu näissä asioissa myös etenisi Suomessa, ja on hienoa, että täällä on opposition puolelta tätä esitetty ja hallituksen puolelta tätä kannatettu, ja toivotaan, että tämä asia nyt lähtisi eteenpäin. Ja tähän parlamentaariseen työhön sitten (Puhemies koputtaa) jokainen eri puolue voi tuoda omat esityksensä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-05-03T15:31:56,2016-05-03T15:33:03,Tarkistettu,1.1 2016_47_63,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos oikein kuulin, edustaja Hassi sanoi, että on irvokasta puhua vetovoimatekijöistä. Edustaja Hassi on väärässä. Samalla kun meidän politiikan pitää olla inhimillistä ja meidän politiikan pitää olla humaania ja meidän pitää auttaa vainottuja ja sodan jaloissa olevia, niin me emme voi ajatella niin, että Suomi olisi täysin irrallaan niistä politiikoista, joita muut maat Euroopassa — Pohjoismaat ja muut — tekevät. Ei ole, edustaja Hassi, irvokasta ajatella, että jos Suomi olisi ainoa maa Euroopassa, jossa perheenyhdistämistä kaikin tavoin sallittaisiin, kannustettaisiin ja tuettaisiin, tai jos muuten meidän vetovoimatekijät olisivat selvästi vahvempia kuin vaikkapa Ruotsin, Tanskan, Saksan, Itävallan, Norjan ja niin edelleen, niin silloin nämä määrät ihmisiä tulisivat tänne — sellaiset määrät, edustaja Hassi, että mikään kotouttamispolitiikka ei riittäisi tekemään kotouttamisesta onnistunutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-05-03T15:33:04,2016-05-03T15:34:09,Tarkistettu,1.1 2016_47_64,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz mainitsi Ruotsin. Ruotsiin on tullut 10—20-kertaisia määriä turvapaikanhakijoita Suomeen verrattuna aika monen vuoden ajan. Ja tässä äsken totesin, että kaikki se, mitä on sanottu kotoutumisen tärkeydestä, on mielestäni hyvin kannatettavaa, ja siinä yksi keskeisimpiä asioita on perheenyhdistäminen. Miten ihminen voi sopeutua yhteiskuntaan, jos hän ei saa perhettänsä, rakkaita perheenjäseniään maahan, jos häneltä edellytetään niin suuria tuloja, että keskituloinen suomalainen ei niihin yllä, jotta hän saisi perheenjäsenensä maahan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-05-03T15:34:10,2016-05-03T15:35:02,Tarkistettu,1.1 2016_47_65,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kotoutumisen onnistuminen on tämän turvapaikanhakijan, Suomeen jääneen ihmisen, ja suomalaisen yhteiskunnan yhteinen etu. Mutta jos Suomen olosuhteet ovat sellaiset, että tuhannet, kymmenettuhannet turvapaikanhakijat vuosittain tulevat halki koko Euroopan, kuten viime kesänä irakilaiset, nimenomaan Suomeen sen vuoksi, että täällä perheenyhdistäminen heidän käsityksensä mukaan on helpompaa ja turvapaikan saaminen helpompaa, niin Suomeen tulee sellaiset määrät turvapaikanhakijoita, edustaja Hassi, että mitkään ajateltavissa olevat voimavarat eivät riitä siihen, että me onnistuisimme näiden ihmisten kotouttamisessa. Perheenyhdistäminen on, niin kuin edustaja Hassi sanoi, tärkeä edellytys kotoutumiselle niiden ihmisten osalta, jotka täällä ovat. Mutta, edustaja Hassi, on silmien sulkemista tosiasioilta, jos ette myönnä sitä, että lievempi, kaikin tavoin liberaalimpi perheenyhdistämispolitiikka Suomessa johtaa sellaisiin määriin, (Puhemies koputtaa) että meillä ei ole mitään mahdollisuutta onnistua kotouttamisessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-05-03T15:35:04,2016-05-03T15:36:10,Tarkistettu,1.1 2016_47_66,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tulkitsin ministeri Orvon vastauksen tähän SDP:n esitykseen tästä parlamentaarisesta yhteistyöstä nimenomaan tämän turvapaikka- ja kotouttamispolitiikan osalta tämmöiseksi varovaisen keltaiseksi valoksi. On tietenkin tärkeää, että tämä keskustelu pidetään. Asiathan eivät vielä täällä tule varmasti valmiiksi, vaan nyt olisi syytä kaikkien kääriä hihat ja ryhtyä toimeen. Kun tässä on erityisesti tämä rahoituskysymys niin näiden kuntien osalta kuin sen osalta — tässä on myös käyty keskustelua riippuen tilanteesta — pitääkö näiden akuuttien kustannusten olla valtiontalouden kehyksissä, ja kun niillä päätöksillä, joita nyt tehdään, on todella kauaskatseisia vaikutuksia yli hallituskausien, niin sen takia, arvoisa puhemies, me olemme tehneet vakavalla mielellä tämän esityksen ja tarjoamme tämän meidän yli 150-kohtaisen ohjelman käyttöönne. Tässä olisi nyt yhteistyön paikka, laajan kansallisen yhteisymmärryksen paikka, ei päivänpolitikoinnin (Puhemies koputtaa) paikka.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-03T15:36:11,2016-05-03T15:37:16,Tarkistettu,1.1 2016_47_67,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se tilanne, mikä Suomen rajoille syntyi maahan tulvivien erilaisten turvapaikanhakijoiden takia viime vuonna, on hoidettu Suomessa erittäin hyvin. Tästä voi antaa ministeri Petteri Orpolle ja hänen joukkueelleen parhaat kiitokset. Se on hyvin hoidettua työtä, joka toivottavasti jatkuu, ja uskon, että tämä maahanmuuttopolitiikka on saamassa ihan oikean viitekehyksen, kun on meillä laadittu nämä toimenpideohjelmat ja niihin liittyvät toimenpiteet, millä tätä asiaa hoidetaan eteenpäin. Asia on saatava niin sanotusti kunnolla haltuun, ja se, että esimerkiksi itärajalla saatiin Venäjän kanssa syntymään sopimus nyt alkavan kesän ajalta, on erittäin hyvä asia. Meidän on pidettävä tuonne itään päin suhteet kunnossa, että tämä rajarauha säilyy, koska se on meille äärimmäisen tärkeää. Mutta, arvoisa rouva puhemies, haluaisin korostaa lopuksi sitä, että kun turvapaikanhakijoita kuitenkin maamme rajoilla liikkuu, niin muistan elävästi, kun edustaja Päivi Räsänen aikanaan teki aloitteen, että jos turvapaikanhakijoita maahan otetaan, niin otettaisiin sieltä pakolaisleireiltä, koska se olisi hallittua maahantuloa eikä mitään (Puhemies koputtaa) hallitsematonta tilannetta. Kuitenkin Euroopan unionin on tämä asia saatava haltuun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-05-03T15:37:17,2016-05-03T15:38:24,Tarkistettu,1.1 2016_47_68,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se, että Euroopan tasolla ollaan epäonnistuttu tässä turvapaikkapolitiikassa ja se on päässyt äitymään hallitsemattomaksi, ei tarkoita sitä, että meidän Suomessa pitäisi harjoittaa samankaltaista politiikkaa. Hallittu maahanmuutto, se, että me onnistumme kotouttamisessa, on kyllä tässä aivan avainasemassa. Olen lukaissut tämän hallituksen toimenpideohjelman läpi, ja siinä on paljon hyviä kohtia, kuten esimerkiksi se, minkä edustaja Elovaara totesi, että alle 15-vuotiaat sijoitetaan perheisiin ja tällä tavalla avitetaan sitten suomen kielen oppimista ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Mutta samaan aikaan täällä on paljon semmoisia kohtia, jotka vaativat resursseja, joita hallituksella ei kyllä ole ollut tarjottavana. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on aivan erityiset ongelmansa kotouttamisen osalta. Yli puolet Suomen maahanmuuttajista asuu täällä pääkaupunkiseudulla. Nyt kysynkin sitten ministeriaitiossa vastuullisilta ministereiltä, onko tänne tulossa aidosti parannusta. Esimerkiksi pelkästään Espoo maksaa 160 miljoonaa euroa vuodessa verotulon tasaukseen muualle Suomeen, (Puhemies koputtaa) kun samaan aikaan tänne tulee väkeä yhä enemmän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-05-03T15:38:25,2016-05-03T15:39:34,Tarkistettu,1.1 2016_47_69,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! YK:n arvion mukaan maailmalla vaeltaa tällä hetkellä noin 60 miljoonaa ihmistä etsien uutta kotia — 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan omasta kotimaastaan, jättämään kielensä, kulttuurinsa, perheensä ja kaiken. On selvää, että tässä tilanteessa, kun nämä ihmiset etsivät uutta kotia, tarvitaan kaikenlaista monipuolista kotoutumista, jotta kanta-asukkaat joka maassa pystyvät kotoutumaan uuteen tilanteeseen ja jotta nämä maahantulijat saadaan kotoutettua. Kannattaa kuitenkin varoa, mitä toivoo. Täällä useammassa puheenvuorossa on sanottu, että maassa pitää elää maan tavalla. Suomi on hieno maa, mutta kannattaa muistaa, että esimerkiksi eurooppalaisiin maihin verrattuna meillä on keskimäärin paljon enemmän perheväkivaltaa kuin Euroopassa, meillä on paljon enemmän päihdeongelmia, meillä on paljon enemmän itsemurhia, ja me emme halua tällaista. Minusta paljon parempi (Puhemies koputtaa) olisi muistuttaa, että täällä pitää elää ihmisiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-05-03T15:39:36,2016-05-03T15:40:43,Tarkistettu,1.1 2016_47_70,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! SDP:n ja vihervasemmiston tässä kuultu maahanmuuttopolitiikka on täysi fiasko. Maahanmuuttopolitiikka Suomessa ennen perussuomalaisia on ollut täysi fiasko. Vihervasemmiston linja on, että Suomesta tulee koko maailman sosiaalitoimisto. Juuri nyt tämän turvapaikkatulvan myötä käy päivä päivältä ilmeisemmäksi, että tämmöinen väkinäinen kansakuntien yhdistäminen monikulttuuriseksi utopiaksi ei ole ihanaa, välttämätöntä tai kestävää. (Ozan Yanarin välihuuto) Herätkää siis tähän päivään — myös Ozan Yanar, edustaja hyvä! Suomessa on nyt... (Ozan Yanarin välihuuto) — Saanko puhua, edustaja Yanar. Pyydän heräämään tähän päivään, myös edustaja Yanar. — Suomessa on käynnissä väestön ulkomaalaistaminen. Vieraskielinen väestönosa kasvaa räjähdysmäisesti. Turussa Varissuon koulun oppilaista yli 70 prosenttia on vieraskielisiä. Miettikää, yli 70 prosenttia oppilaista (Puhemies: Aika!) muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä! Suomalaiset... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-05-03T15:40:44,2016-05-03T15:41:51,Tarkistettu,1.1 2016_47_71,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun nyt tälle linjalle lähdettiin, niin minä katson aiheelliseksi, että palautetaan mieleen tietyt perusasiat turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta. On aivan totta, eikä sitä kukaan tässä salissa tietääkseni ole kieltänyt, että turvapaikanhakijoiden joukossa on aivan varmasti myös niitä, jotka eivät turvapaikkaa ja suojelua tarvitse. Tämä ei kuitenkaan voi olla perustelu estää turvapaikkaa tarvitsevia ihmisiä hakemasta suojaa. Aivan kuten 137:llä muullakin YK:n pakolaissopimuksen allekirjoittaneella maalla, Suomella on velvollisuus auttaa omien kansalaistensa lisäksi myös niitä ihmisiä, jotka eivät ole turvassa omassa maassaan. Suomi kuuluu maailman rikkaimpiin maihin huolimatta nykyisestä talouslamasta. (Eduskunnasta: Toistaiseksi!) Meillä ei ole pakolaisten kotimaiden kaltaista vainoa... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-05-03T15:41:52,2016-05-03T15:43:01,Tarkistettu,1.1 2016_47_72,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että hallitus on ottanut kotouttamisen vakavasti, ja on hienoa, että SDP on ojentanut kätensä yhteistyölle. On hienoa, että ainakin keltainen valo palaa siellä ministerinaitiossa. En tiedä, millainen valo palaa sitten perussuomalaisten eduskuntaryhmässä. (Toimi Kankaanniemi: Realismin valo!) Mutta ongelmia on. Nostan nyt esille sen, että vaikka me kuinka lisäisimmekin taloudellisia voimavaroja, niin näen, että maakunnissa ja kunnissa, mistä tämä kotouttaminen lähtee, meillä on ongelmia sen työn johtamisessa ja sen koordinoinnissa. Esimerkiksi meillä Lahdessa ja Päijät-Hämeessä on tehty esimerkillisiä hankkeita maahanmuuttajien aktivoimiseksi mutta toiminta on liian usein pieninä palasina eikä sitä kunnolla johda kukaan. Tästä voisin antaa lukuisia esimerkkejä. Toinen hanke ei tiedä, mitä toinen hanke sitten oikeasti tekee. Kysynkin vastaavalta ministeriltä, miten aiotte pitää huolta siitä, (Puhemies koputtaa) että paikallisesti kotouttaminen on tehokkaasti johdettua ja... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-05-03T15:43:01,2016-05-03T15:44:14,Tarkistettu,1.1 2016_47_73,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niiden maiden määrä, joista lähtöä tapahtuu tänä päivänä, kasvaa koko ajan. Me olemme nyt tietoisia siitä, että esimerkiksi Pohjois-Afrikasta, yhä lännemmästä ja myös sieltä vähän etelämpääkin, on tulijoita yli Välimeren, virta kasvaa. Kysynkin ministeri Orpolta, minkälainen on tämän hetken tilanne tässä suhteessa. Paljonko sieltä on tulossa väkeä? On epärealistista väittää, että sopimuksia voitaisiin tuosta vain nopeasti muuttaa. Se ei onnistu. Lähtömaiden tilannetta me emme pysty muuttamaan. Lisäksi on epärealistista puhua kiintiöistä, kun on spontaani valtava vyöry halki Euroopan aina Suomeen asti. Ei silloin kiintiötä kukaan kysele, kun rajallamme on tuhansia ihmisiä. Tämä realismi saattaa olla minä päivänä tahansa meillä edessä. Hallitus on tehnyt hyvää työtä, kun se on paneutunut tähän asiaan, tehnyt ohjelman — se pitää nyt vain toteuttaa piirujen myötä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-05-03T15:44:14,2016-05-03T15:45:22,Tarkistettu,1.1 2016_47_74,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Sitten ministeri Orpo, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_75,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän tämän hetken tilanteeseen: Turkki-sopimuksessa on mielenkiintoinen hetki, koska nämä palautukset eivät varsinaisesti ole käytännössä, mutta sopimus on jo aiheuttanut pelkällä olemassaolollaan sen, että määrät ovat pudonneet merkittävästi, muutamaan sataan viikossa. Viittasin täällä aikaisemmin siihen, että siinä haetaan keinoja — Eurooppa on myöskin oikeusvaltioperiaatteella toimiva — saada järjestymään ne käytännöt, joista on sovittu. Siihen liittyy aivan oleellisena osana pakolaisten olosuhteiden parantaminen Turkissa. Se on oleellinen osa tätä kysymystä. Seuraava huomio on siellä Libyassa. Libyan kanssa pyritään löytämään myöskin yhteistyötä, jotta tämä salakuljettaminen ja ihmisten lähettäminen vaarallisille matkoille saadaan loppumaan, mutta kun Libyassa on ainakin kaksi hallitusta ja sen lisäksi ilmeisesti jo tuhansia Isil-taistelijoita, niin se tilanne on siellä erittäin huolestuttava, erittäin vakava. Mutta ne määrät ovat kuitenkin vielä viime vuoden tasolla tai alhaisempia, ja kuten kerroin, ne lähtömaat ovat erilaisia kuin viime kevään ilmiössä. Mitä Eurooppaan tulee, niin Eurooppahan on sulkenut rajojaan. Kreikassa on pussissa kymmeniätuhansia ihmisiä Makedonian rajalla, kuten täällä kuvattiin, täysin järkyttävissä olosuhteissa. Suomi on lähettänyt sinne muun muassa katastrofiapua. Mutta jos esimerkiksi tämä EU—Turkki-sopimus toimii, niin kyllä meidän täytyy löytää silloin edes tapa, miten se Kreikan kestämätön tilanne pystytään purkamaan, ja siihen meillä on käytössä päätetyt sisäisten siirtojen mekanismit. Siihen, mitä nyt keväällä tapahtuu: Tällä hetkellä tämä tilanne näyttää siltä, että ei ole vielä alkanut ainakaan samantyyppistä kuin me näimme viime vuonna. Tiedän, että Eurooppa tekee tosissaan töitä, jotta tämä Libya—Italia-reitti saataisiin pitämään, jotta Turkin reitti pysähtyy, mutta tämä kaikki tarkoittaa sitä, että silloin ne ihmiset jäävät sinne lähtömaihinsa ja kriisialueille ja heitä pitää auttaa siellä. Mutta jos me pääsemme siihen, että hallitsemattomat määrät (Puhemies koputtaa) vähenevät, niin silloin meidän pitää olla valmiita käyttämään, ja enemmän, kiintiöpakolaisjärjestelmää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-05-03T15:45:23,2016-05-03T15:47:36,Tarkistettu,1.1 2016_47_76,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Sitten ministeri Toivakan vuoro, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_77,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,KOK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö todella voi vaikuttaa siellä juurimaissa juurisyihin ja myös ennalta ehkäistä pakolaisuutta ja myöskin nimenomaan vastata tähän hyvin ajankohtaiseen pakolaistilanteeseen. Me tiedämme, että siellä on suuri tarve humanitääriselle avulle, ruualle ja suojalle, mutta samaan aikaan kun nämä kriisit pitkittyvät, on tarvetta myös kantokyvyn vahvistamiseen, siihen, että ihmisillä on työtä ja koulutusta. Suomi onkin lisännyt tukeaan nimenomaan näille alueille, missä pakolaisuutta paljon on, ja näihin naapurimaihin. Tänäkin vuonna olemme jo ehtineet lahjoittaa 61 miljoonaa euroa muun muassa Syyrian naapurimaihin ja Keski-Afrikan tasavaltaan. Täällä mainittiin Etiopia, joka kärsii paitsi suuresta pakolaismäärästä myös valtavasta kuivuudesta. Jemeniin on lähdössä apua ja myös alueille, joilla on näitä pitkittyneitä kriisejä, kuten Afganistaniin ja Somaliaan. Tämä työ on äärettömän tärkeätä, mutta samaan aikaan on pidettävä huoli, että tätä kantokykyä vahvistetaan, ihmiset saavat toivoa siellä leireillä, ja tämän takia ei pelkästään se humanitäärinen apu riitä. Muun muassa Istanbulissa tässä kuussa ratkotaan sitä, miten me saamme kantokykyä ja näitä humanitäärisiä toimia yhdistettyä niin, että apu olisi entistä tehokkaampaa näille ihmisille pakolaisleireillä. Mutta sitten vielä tästä ajankohtaisesta Libyan tilanteesta muutama sana. Siis ei ole havaittavissa, että nimenomaan syyrialaispakolaisia tulisi tosiaan Libyan kautta ja Libyan reittiä pitkin Italiaan. Tällä hetkellä pääosa näistä turvapaikanhakijoista tulee Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Suurin piirtein viikkotasolla määrät ovat olleet noin 5 000 ihmistä, mutta tätä tietysti seurataan hyvin tarkkaan, mihin tämä tilanne kehittyy, ja ratkaisuja haetaan EU-tasolla, kuten tässä ministeri Orpo on aiemmin maininnut. Samoin myös kehitysministeritasolla haemme ratkaisuja siihen, miten saamme apua enemmän juurisyiden ratkomiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-05-03T15:47:37,2016-05-03T15:49:40,Tarkistettu,1.1 2016_47_78,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Vielä ministeri Lindström, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_79,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,PS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitoksia keskustelusta, joka on pääpiirteissään pysynyt ihan asiallisena — välillä vähän lämpenee, mutta ei se mitään, ei se haittaa. Täällä on SDP:n puolelta tarjottu yhteistyön kättä, ja minulla itselläni on semmoinen filosofia tässä, että tämä ongelmahan ei tämän hallituskauden aikana mihinkään häviä. Tämä tulee myös seuraavan hallituksen syliin ihan varmasti. Aivan sama asia on tuon työttömyyden kanssa. Se on myös seuraavan hallituksen ongelma. Sen takia niiden ratkaisujen osalta, mitä me nyt teemme, itse asiassa me olemme semmoisessa tilanteessa, että me joudumme miettimään kotouttamisen filosofiaa monella tapaa aivan uusiksi, koska nämä määrät ovat ihan toisenlaisia kuin mihin me olemme tottuneet. No, konkretiaa, mitä me nyt sitten olemme muun muassa miettineet, konkreettisia keinoja tähän työllistymiseen: tämmöinen vaikuttavuusinvestointi on yksi tapa, ja sillä toteutettaisiin tämmöinen nopean työllistymisen kokeilu, jossa yhdistetään maahanmuuttajan nopea työllistyminen koulutuksen jatkumiseen työsuhteen aikana. Tällä on tavoitteena 2 000 työpaikkaa. Tämä on niin sanottu SIB-malli. Toisaalta haluan nostaa esille toisen tärkeän yhteistyötekijän eli kumppanuusohjelman. Me emme tätä yksin pysty hoitamaan vaan tarvitsemme yritysyhteistyötä, työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen, yliopistojen, kauppakamarien, kaikkien tällaisten apua, ja sieltä on tultu jo siinä vaiheessa, kun tämä kriisi alkoi, TEMin ovelle koputtelemaan, kuinka voidaan auttaa. Tämä on niin valtava haaste, ja tämä ei lopu ensi viikolla eikä ensi kuussa, vaan tämä tulee jatkumaan. Se on se asenne, millä meidän pitää hallituksena tähän suhtautua. Silloin kun tämä tuli SM:n kontolle, niin he ottivat tähän kriisimoodin, ja se kriisimoodi pitää pitää päällä. Ei hätäillä mutta tehdään päättäväisesti työtä, jotta voidaan ratkaista tämä ongelma.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-03T15:49:41,2016-05-03T15:51:46,Tarkistettu,1.1 2016_47_80,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,Sitten on vielä hetki aikaa käyttää debattipuheenvuoroja.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_81,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun me puhumme kotouttamisesta ja maahanmuutosta, niin on hyvä muistaa, että turvapaikanhakijoiden joukko on suuri mutta että tänne tullaan paljon muilla perusteilla: perheenyhdistämisen perusteella, opiskelijat ovat toiseksi suurin ryhmä, työperusteinen maahanmuutto ja sitten humanitaariset syyt. Kaikista näistä ihmisistä tulee pitää huolta. Huolenaiheeni on tietysti se, että maahan muuttaneitten työttömyysaste on yli kaksinkertainen kantaväestöön nähden ja siitä voi seurata monia haasteita meille, ellemme me kykene juurevasti heitä myös kouluttamaan ja työllistämään. Ajatus siitä, että aikaansaataisiin parlamentaarinen työryhmä, joka katsoisi tätä maahanmuuttoa ja kotouttamista pitkällä aikavälillä, olisi tärkeä, koska ei tämä pääty, niin kuin täällä ministerit todistivat, tähän hallituskauteen vaan vaatii tämmöistä pitkäjänteistä työtä. Siihen pitäisi yhteiskunnassa, näihin talkoisiin, kaikkien sitoutua. Käytännössä on kuitenkin tärkeätä, että tehdään toimenpiteitä tässä ja nyt, (Puhemies koputtaa) mitä meidänkin ohjelmamme edusti. Yksi semmoinen viesti, mikä hallitukselle on... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-05-03T15:51:51,2016-05-03T15:52:58,Tarkistettu,1.1 2016_47_82,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on todettu jo, että Suomi on hieno maa, aivan kuin me emme sitä muistaisi tai tietäisi. Monet meidän vanhempamme ovat sodan kokeneet. Monet meistä ovat menettäneet isovanhempansa sotarintamalle. Talvi- ja jatkosodan aikana kuoli 90 000 sotilasta, ja Suomi otti 400 000 evakkoa. Kyllä meillä on sydän auki ja me osaamme myös ottaa ihmisen vastaan. Olen tuossa vappuviikonloppuna kiertänyt kansan parissa, ja sieltä on tullut ikääntyneiltä ihmisiltä selkeää viestiä: He ovat kysyneet, onko niin, että maahanmuuttajapakolaiset, jotka saapuvat tänne, saavat enemmän kuin muut. He ovat sanoneet, että on kännykät ja on laitteet ja on vaatteet. Tämä on kansan viesti. Olen vastannut heille, että hädänalaista autetaan. Kysyisin todellisesta tilanteesta vastaanottokeskuksissa: On myös kerrottu, että ruuan kanssa on siellä ollut jonkunlaista ongelmaa ja ei välttämättä ruoka maistu. Mikä on todellinen tilanne (Puhemies: Aika!) vastaanottokeskuksissa tällä hetkellä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-05-03T15:53:41,,Tarkistettu,1.1 2016_47_83,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD ,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Muistutan edustaja Eerolaa ja muita perussuomalaisia, jotka ovat moittineet edellisen hallituksen toimintaa ja ikään kuin halunneet siirtää katseensa tämän hetken ongelmista sinne. Viime kaudella tehtiin lainmuutos, jolla tukittiin porsaanreikä: Aiemmin voimassa oli sellainen lainsäädäntö, että mikäli oli saanut kielteisen oleskeluluvan, niin jos ei vapaaehtoisesti palannut maahan, joka ei ota vastaan pakkopalautuksia, niin tällainen henkilö todellakin sai sitten oleskeluluvan ja jopa pysyvänä. Jos tätä muutosta ei olisi tehty, niin me olisimme todella vaikeuksissa, koska kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden irakilaisten, afganistanilaisten, somalialaisten palautus ei nyt onnistuisi. (Puhemies koputtaa) Ja nyt meillä on 20 000 näitä, jotka pitäisi saada palautettua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-03T15:54:12,2016-05-03T15:55:19,Tarkistettu,1.1 2016_47_84,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Värderade fru talman! Kun on tutkittu, mitkä ulkopuoliset tekijät vaikuttavat siihen, miten kotoutuu, niin suurin yksittäinen tekijä on se, miten maahanmuuttajiin suhtaudutaan: miten me keskustelemme heistä täällä, kadulla, miten ovet avataan koteihin, päiväkoteihin ja kouluihin. Tämä on suurin yksittäinen tekijä, ja se tarkoittaa, että tälläkin keskustelulla on merkitystä. Jos haluaa keskittyä positiivisiin asioihin: Työllistymisaste on parantunut joka vuosi. Joka vuosi he työllistyvät paremmin, mikä tarkoittaa, että kun meidän yhteiskuntamme kehittyy, kun me kansainvälistymme, kun me avaudumme, niin se vie parempaan kotoutumiseen. Tätä kehitystä ei pidä lopettaa. Mutta on siinä myöskin ihan käytännön ongelmia. On esimerkiksi vaikeata avata pankkitiliä, vaikeata saada vakuutus. Nämä ovat konkreettisia työllistymisen esteitä. Ellei ole henkilöllisyystodistusta, niin nämä ovat kiven takana. Mitä ajatuksia hallituksella on tämän suhteen? Aiotteko helpottaa näitä konkreettisia ongelmakohtia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-05-03T15:55:20,2016-05-03T15:56:24,Tarkistettu,1.1 2016_47_85,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Zyskowicz aikaisemmin puhui perheenyhdistämisistä ja tosiasioista, ja haluan nyt tehdä selväksi, että tosiasia on se, että perheenyhdistämiseen ei houkutella ketään tälläkään hetkellä eikä se ole tälläkään hetkellä mahdollista kenelle vaan, johtuen niistä tiukennuksista, mitä Suomessa jo aikaisemmin on tehty näihin perheenyhdistämiskäytäntöihin. Eli tällä hetkellä esimerkiksi Syyriassa oleskelevan henkilön odotetaan matkustavan Libanoniin hakemaan sieltä viisumi Turkkiin ja sitten, jos sen saa, matkustamaan Suomen suurlähetystöön Ankaraan tätä perheenyhdistämisprosessia varten, tai Somaliaan anomaan sieltä viisumia Etiopiaan, ja jos sen saa, niin silloin pystyy matkustamaan Suomen suurlähetystöön Addis Abebaan tätä perheenyhdistämisprosessia varten. Eli kyllä nämä käytännöt Suomessa jo tällä hetkellä ovat tiukat, enkä minä ymmärrä, miksi tämä hallitus haluaa näitä kriteereitä tiukentaa entuudestaan, kun tiedetään, että se nimenomaan vaikeuttaa hädässä olevien turvaan pääsyä ja vaikeuttaa kotouttamista entuudestaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-05-03T15:56:24,2016-05-03T15:57:28,Tarkistettu,1.1 2016_47_86,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta tämä hallitus on todella ottanut tämän asian viime syksynä olosuhteisiin nähden hyvin hallintaan ja viranomaiset ovat tehneet hyvää työtä ja presidentti Niinistö on linjannut sen oikein, että meidän on keskityttävä auttamaan niitä, jotka ovat todella hädänalaisia, koska meidän resurssimme eivät kaikkiin riitä. Tämä on inhimillinen kysymys, mutta totta kai me joudumme myöskin budjetoimaan nämä menot. Viime vuonna meillä oli 32 000 turvapaikanhakijaa. Nyt budjetti on tehty 10 000 turvapaikanhakijan pohjalta, ja se aiheuttaa monissa ministeriöissä lisämenoja. Myöskin tämä puoli meidän pitää katsoa, että me pystymme vastaamaan siihen haasteeseen, mikä kaikkein hädänalaisimpien osalta on olemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-05-03T15:57:31,2016-05-03T15:58:14,Tarkistettu,1.1 2016_47_87,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo, kysyn teiltä Syyrian tilanteeseen liittyen, onko tuossa yhteydessä, kun EU ja Turkki tekivät sopimuksen, käyty keskustelua ja sovittu jotenkin siitä, että syyrialaiset jäävät nyt Syyrian rajan taakse, eivät pääse Turkkiin laisinkaan, kun tämä turvapaikanhakijoitten määrä on niin dramaattisesti vähentynyt sieltä kautta. On aika useasta lähteestä tullut tietoa siitä, että Turkki on ikään kuin sulkenut rajansa Syyriaan päin ja ihmiset joutuvat odottamaan siellä maassa, jossa taisteluja käydään todella dramaattisesti. Mikään ei ole muuttunut Syyriassa tällä hetkellä. Ovatko ne ihmiset jääneet sinne rajan taakse odottamaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-05-03T15:58:20,2016-05-03T15:58:58,Tarkistettu,1.1 2016_47_88,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Ministeri Orpo vastaa lyhyesti, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_89,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla ei ole mitään tietoa eikä näyttöä siitä, että mitään tällaista olisi sovittu. Minusta Euroopan unionilla ei ole mitään edellytyksiä sopia siitä, mitä tapahtuu Turkin ja Syyrian rajalla. Mielestäni se tilanne siellä Syyrian rajalla on joka tapauksessa erittäin vaikea. Varsinkin se oli vaikea silloin, kun elimme aikaa, jolloin Venäjä ryhtyi pommituksiin ja sai aikaan uuden pakolaisvirran, jota ilmeisesti Turkki on pyrkinyt hillitsemään. Mutta kaiken kaikkiaan minusta Euroopan unionin pitää olla huolissaan siitä, mikä on ihmisoikeustilanne sekä Syyriassa että Turkissa, vaatia ehdottomasti tämän Turkin sopimuksen vastapainona ihmisoikeuksien kunnioittamista ja pakolaisten asiallista kohtelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-05-03T15:59:01,2016-05-03T15:59:51,Tarkistettu,1.1 2016_47_90,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Räsäselle tiedoksi, että tarkalleen ottaen siinä avauspuheenvuorossani puhuin monikossa edellisistä hallituksista. Edellisessä hallituksessa oli mielestäni näissä asioissa oikein hyvä ja aktiivinen sisäministeri. Nyt oppositiossa ollessaan hän on, jos mahdollista, vieläkin aktiivisempi. Mutta sen sanon kuitenkin vielä, että niissä maissa, joissa näitä perheenyhdistämisen kriteereitä on onnistuttu kiristämään, ei ole havaittu heikompia tuloksia kotouttamisessa, vaan päinvastoin muutamissa tapauksissa — nuo tulokset ovat vielä hyvin lyhyeltä ajalta — maahanmuuttajien ja kantaväestön tuloerot näyttävät olevan pienentymään päin niissä maissa, joissa tällaisia kiristyksiä on tehty. Eli se ei ole heikentänyt ainakaan kotoutumista, kun perheenyhdistämistä on kiristetty. Tämä kotoutuminen esimerkiksi somaleilla, afgaaneilla ja irakilaisilla on ollut huonoa silloin, kun perheenyhdistäminen on ollut helpompaa. Näin siis silloin, kun mittaamme kotoutumista siten, kuinka hyvin nämä tulijat työllistyvät ja oppivat suomen kieltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-05-03T15:59:52,2016-05-03T16:01:02,Tarkistettu,1.1 2016_47_91,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 4/2016 vp,Keskustelulle varattu 2 tunnin aika on nyt päättynyt.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_92,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Antti Rinne ja 27 muuta edustajaa ovat tehneet valtioneuvostolle välikysymyksen VK 2/2016 vp Suomen suunnasta. Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_47_93,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle alkolukkolaiksi sekä laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_47_94,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle alkolukkolaiksi sekä laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esitys tukee hallitusohjelman mukaista säädösten sujuvoittamisen kärkihanketta ja norminpurkua ja on siten pääosin kannatettava. Pieniä muutostarpeita on kuitenkin havaittavissa. Rattijuopumus on tieliikenteen syöpä. Rattijuopumusten ennaltaestäminen on siten tärkeää liikenneturvallisuustyötä ja yleisesti kuljettajien keskuudessa hyväksyttävää. Viime vuonna rattijuopumuksesta epäiltiin noin 18 000:ta moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajaa. Hallituksen näkemyksen mukaan alkolukko on yksi tärkeä väline rattijuopumusrikoksia vähentävässä työssä. Nykyisessä lainsäädännössä alkolukko määritellään laitteeksi, joka mittaa kuljettajan uloshengitysilman alkoholipitoisuuden ja tarvittaessa estää ajoneuvon käynnistymisen. Alkolukko vaatii kuljettajalta puhalluksen satunnaisesti myös ajon aikana. Alkolukkotekniikka kehittyy, ja koko ajan uusia, vaihtoehtoisia laitemalleja kehitetään, ja hyvä niin, koska alkolukkoa on edelleen mahdollista varsin helposti huijata. Mikään ei ole niin viisas kuin ihminen. Alkolukko on vaihtoehto rattijuopumukseen syyllistyneen ajokiellolle. Alkolukolla valvotun ajo-oikeuden voi nykyisen lain mukaan saada vakinaisesti Suomessa asuva henkilö, joka on syyllistynyt alkoholin käyttöön perustuvaan rattijuopumukseen ja jota ei ole muusta syystä, esimerkiksi törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, määrätty ajokieltoon. Henkilöllä on oltava oikeus kuljettaa henkilö-, paketti-, kuorma- tai linja-autoa taikka traktoria. Alkolukko voidaan asentaa yhteen tai vaikka kaikkiin ajoneuvoihin, jotka ovat valvottavan käytössä. Alkolukolla valvotussa ajo-oikeudessa oleva kuljettaja saa alkolukon lisäksi niin sanotun alkolukkoajokortin, jonka on oltava ajossa mukana kuten aikaisemmin tavallisenkin ajokortin. Alkolukon käyttöä koskeva vaatimus ilmenee ajokorttiin merkitystä kansallisesta erityisehdosta 111. Lisäksi ajokorttirekisteriin merkitään sen ajoneuvon tai ajoneuvojen rekisteritunnus, joita valvottava saa kuljettaa. Tuomioistuin voi asettaa alkolukolla valvottavalle kuljettajalle koetusajan, jonka pituus on vähintään vuosi ja enintään 3 vuotta. Valvotun ajo-oikeuden keskimääräinen kesto Suomessa on noin 17 kuukautta, mutta esimerkiksi Ruotsissa nämä ajokiellot ovat pidempiä. Kuljettajan on käytettävä alkolukkoa koko koetusajan ja maksettava kaikki laitteen kustannukset, jotka ovat tämän esityksen mukaan noin 110—160 euroa kuukaudessa. Alkolukon voi myös vuokrata valvotun ajo-oikeuden ajaksi. Tällöin laitteen hinta on ensimmäisenä vuotena noin 200 euroa kuukaudessa, toisena vuotena noin 160 euroa kuukaudessa ja kolmantena vuotena noin 120 euroa kuukaudessa. Vuokraus sisältää käyttötietojen purun ja kalibroinnin. Tässä kohtaa on lain ensimmäinen epäkohta: Alkolukkoa ei ole mahdollista hankkia, ellei ole rahaa. Sen saaminen ei ole itsestäänselvyys eikä tasapuolisuusperiaatteen mukaista. Se, jolla ei ole rahaa, jää ajokieltoon, ja se, jolla on rahaa, jatkaa ajoa, ellei syyllisty muihin rikkomuksiin. Alkolukon käyttöön pitäisi olla mahdollisuus jokaisella myös käytännössä varallisuudesta riippumatta. Yksi vaihtoehto olisi, että tietyn perusmaksun jälkeen jokin taho maksaisi yli menevän osan alkolukon hinnasta, asennuksesta ja kustannuksista. Onhan kuitenkin vuonna 2013 Liikenteen turvallisuusviraston tutkimuksessa todettu, että alkolukoista purettujen käyttötietojen perusteella valvotun ajo-oikeuden laitteet ovat estäneet yli 12 000 rattijuopumusta ja yli 40 000 kertaa alkoholia maistelleen kuljettajan ajon. Kyse ei ole ihan pienestä liikennemäärästä. Mielestäni erityisen tärkeä seikka on, että esityksen mukaan valvottu ajo-oikeus peruutetaan, jos valvottava ilman hyväksyttävää syytä rikkoo valvottuun ajo-oikeuteen sisältyvää rajoitusta, laiminlyö valvottuun ajo-oikeuteen kuuluvan velvollisuuden tai tekee tai yrittää tehdä alkolukon toimintakyvyttömäksi. Valvottava ei saa myöskään kuljettaa muuta ajoneuvoa kuin sellaista, johon on asennettu alkolukko. Alkolukolla valvottu ajo-oikeus on peruutettava myös silloin, jos kuljettaja syyllistyy alkolukko-ohjelman aikana törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen. Valvottu ajo-oikeus on myös peruutettava, jos valvottava sitä pyytää. Arvoisa rouva puhemies! Alkolukko oikein käytettynä vähentää tehokkaasti rattijuopumuksia. Rattijuopumuksesta kiinni jääneistä kuljettajista noin 30 prosenttia uusii tekonsa. Edellä mainitun tutkimuksen perusteella suurin osa kuljettajista koki alkolukon vaikuttaneen vähentävästi heidän alkoholinkäyttöönsä ja estäneen uuden rattijuopumuksen. Alkolukkolainsäädännön uudistamisen tavoitteena on poistaa lainsäädäntöä rasittavaa tulkinnanvaraisuutta ja puutteellisuuksia sekä saattaa alkolukkoja koskeva lainsäädäntö johdonmukaisemmaksi kokonaisuudeksi. Mikäli tämä onnistuu esityksen mukaisesti, on se meidän kaikkien etu. Eduskunnassa huhtikuussa 2012 hyväksytyn liikennepoliittisen selonteon mukaan vastuuttomaan liikennekäyttäytymiseen ja päihteidenkäyttöön liikenteessä puututaan tiukemmin muun muassa laajentamalla alkolukon käyttöä sekä tehostamalla alkoholiongelmaisille tarjottuja hoito- ja tukitoimia. Nämä toimet eivät mielestäni kuitenkaan riitä vaan tarvitaan myös ajoneuvon konfiskaatiota ongelmarattijuopoilta entistä useammin ja maanlaajuisesti tasapuolisemmin. Tällä hetkellä näin ei ole.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+4.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-05-03T16:15:26,2016-05-03T16:21:28,Tarkistettu,1.1 2016_47_95,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle alkolukkolaiksi sekä laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edellisellä eduskuntakaudella lakivaliokunta käsitteli kansalaisaloitteen rattijuopumuksen tuomioiden koventamisesta, ja silloin valiokunta käsittelyssään hyväksyi lausumia liittyen tähän asiaan. Yksi lausuma kuului, että eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy kiireellisesti toimiin alkolukon käytön lisäämiseksi, ja nyt tämä esitys on yksi lausumasta seuraava toimi. Tällä hallituksen esityksellä esitetään säädettäväksi alkolukkolaki. Siinä esitetään muun muassa alkolukkotoimijoille uutta ilmoitusmenettelyä viranomaisvalvonnan mahdollistamiseksi, ja tämä ilmoitus olisi edellytys alkolukkojen markkinoillepääsyn kannalta. Tässä laissa säädetään myös alkolukon mallin hyväksynnästä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Lakiin liittyy myös tietysti se, että mikäli alkolukossa havaitaan ongelmia liikenneturvallisuutta heikentävästi — jos siinä olisi virheitä tai puutteita — niin sen kyseisen mallin hyväksyntä olisi mahdollista peruuttaa välittömästi. On hyvä asia, että me keskustelemme alkolukosta ja sen käyttö myös yleistyisi. Kun meillä ei Suomessa ole ollenkaan alkolukon valmistajia, niin ehkäpä tässä olisikin hyvä idea myös miettiä, kuinka me voisimme omassa maassa kehittää näitä malleja. Kun me olemme tekninen ja taitava maa juuri näissä asioissa, niin tässä voisi olla yksi hyvä idea, jota voisimme sitten viedä maailmalle. Kaikki toimet rattijuopumusten estämiseksi ennalta ja jokaisen uhrin pelastumiseksi rattijuopon alta ovat kannatettavia toimia, ja siinäkin mielessä alkolukkoasia on hyvin tärkeä asia saattaa maaliinsa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-05-03T16:21:31,2016-05-03T16:23:35,Tarkistettu,1.1 2016_47_96,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle alkolukkolaiksi sekä laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Alkoholi on tieliikenteen suurimpia onnettomuusriskiä lisääviä tekijöitä. Viime vuosina noin joka viidennessä kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuudessa oli ollut osallisena päihtynyt kuljettaja. Ja kun vielä tiedetään, että rattijuoppo usein toistaa tekonsa, niin kyse on todella vakavasta asiasta. Päihteiden käytöstä johtuvia onnettomuuksia pyritään vähentämään paitsi liikennevalvonnalla myös valistuksella ja kampanjoinnilla. Vaikka kekseliäimmät pystyvätkin kiertämään alkolukon, niin alkolukko on tehokas tekninen väline rattijuopumusten ennaltaehkäisemisessä, ja niiden käyttö onkin yleistynyt Euroopassa. Hallituksen esityksen tavoitteena on rattijuopumusten ennaltaestämisen lisäksi poistaa nykysäännöksiä rasittavaa tulkinnanvaraisuutta ja puutteellisuuksia sekä parantaa henkilötietojen suojaa. Lisäksi muutoksen tavoitteena on laskea alkolukko-ohjelman hintaa ja lisätä alkolukon käyttöä ajokiellon vaihtoehtona. Hinta ratkaiseekin alkolukon yleistymisen muidenkin kuin vain varakkaiden keskuudessa. Laki kattaisi alkolukolla valvotussa ajo-oikeudessa käytettävän alkolukon, niin sanotun terveysperusteisen alkolukon sekä koulu- ja päivähoitokuljetuksissa käytetyn alkolukon hyväksynnän, asennuksen, huollon ja käytön. Rouva puhemies! Tällä hetkellä alkolukkoa koskevaa sääntelyä on neljässä eri lakikokonaisuudessa. Lakiesitys tukee hallituksen normien purun kärkihanketta, sillä lakimuutoksella on tarkoitus selkeyttää sääntelyä sekä vähentää hallinnollista taakkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+4.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-05-03T16:23:36,2016-05-03T16:25:27,Tarkistettu,1.1 2016_47_97,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle alkolukkolaiksi sekä laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Rattijuoppouden suitsimisessa pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot hyväksi. Alkolukon käytön yleistymisellä voidaan ennaltaehkäistä rattijuopumusrikkomuksia ja todennäköisesti myös ajoneuvon kuljettamisia ajo-oikeudetta. Alkolukkojen käyttö edistää kyllä hyvin selkeästi tieliikenteen turvallisuutta. Tieliikennekuolemista yhä noin viidesosa aiheutuu rattijuopumusonnettomuuksista. Henkien pelastamisen lisäksi alkolukolla on myös sellaisia positiivisia vaikutuksia, kuten helmikuussa 2013 Trafin julkaisemasta selvityksestä käy ilmi, että alkolukon käyttäjistä kolmasosa ilmoitti säilyttäneensä työpaikkansa alkolukon ansiosta. Eli erittäin kannatettava ja hyvä asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+4.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-05-03T16:25:27,2016-05-03T16:26:26,Tarkistettu,1.1 2016_47_98,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle alkolukkolaiksi sekä laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Samat keinot rattijuoppouden torjunnassa eivät sovellu kaikille rattijuopoille, koska päihteiden käyttäjiä on eriasteisia. Rattijuopot voidaankin jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat nuoret ja ensikertalaiset, jotka nauttivat ajaessaankin alkoholia riskirajoilla eli noin 0,5 promillen tietämissä. Erityisesti nuorilla kuljettajilla alkoholi on liikenteessä suuri riskitekijä. Tämän ryhmän kuljettajien ennalta estävänä keinona toimii tutkimustenkin mukaan parhaiten Ruotsin ja Norjan mukainen promillerajan laskeminen sekä valistus. Promillerajan laskulla 0,2 promilleen kuljettajien keskimääräinen humalatila laskee. Tämä parantaa liikenneturvallisuutta samaan tapaan kuin liikenteen keskinopeuksien laskeminen. Toiseen ryhmään kuuluvat ottavat usein tietoisia riskejä päihtyneenä ajamisessa, ja he jäävät kiinni tilastollisina uhreina niin sanotun laskuvirheen, väärin kalibroidun henkilökohtaisen alkoholimittarin, ilmoituksen tai liikenneonnettomuuden seurauksena. Tähän ryhmään kuuluville alkolukon vaikutus on tehokas, koska he ovat usein työssä olevia ja työssään autoa tarvitsevia henkilöitä. Kolmanteen eli ongelmallisimpaan ryhmään kuuluvien elämänhallinta ja alkoholinkäyttö eivät ole enää minkäänlaisessa kontrollissa. He ajavat autollaan päivittäin humalassa. Henkilöt eivät tarvitse ajaakseen ajokorttia eivätkä ajoneuvossa välttämättä edes rekisterikilpeä. He eivät välitä myöskään pidennetyistä ajokielloista. Alkolukkoa he eivät hanki, koska heillä ei ole ajokorttia. Tähän ryhmään ei vaikuta promillerajan laskeminenkaan. Ajoneuvon takavarikoinnin lisäksi ainoastaan vankeusrangaistus estää heitä ajamasta. Vankeusrangaistus on kallis järjestelmä yhteiskunnalle ja joissakin tapauksissa myös yksilöille. Tämänkin vuoksi halvin ja tehokkain keino lisätä liikenneturvallisuutta ja vähentää rattijuopumuksia on takavarikoida heiltä ajoneuvo.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+4.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-05-03T16:26:26,2016-05-03T16:28:29,Tarkistettu,1.1 2016_47_99,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle alkolukkolaiksi sekä laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kulmala ansiokkaasti tässä selvitti alkolukkoon ja rattijuoppouteen liittyviä ongelmakohtia. Itse muun muassa eilen viimeksi kuljetin alkolukolla varustettua autoa. En tosin ollut rattijuoppo eilenkään, mutta miettisin, että tässä yhteydessä olisi syytä tarkistella varmaan, voisiko alkolukko olla esimerkiksi uusissa autoissa pakollinen laite. Täällä on esitetty kustannus alkolukosta: jos se tulisi noin 100 000 autoon vuodessa — minkä verran Suomessa uusia autoja myydään — niin uskoisin, että laitteen hinta ei enää muodostuisi ongelmaksi. Tänä päivänä jo muutamissa automerkeissä on valmiiksi asennettu alkolukko, eikä se siinä auton hinnassa näy mitään. Joitakin vuosia sitten, kun taksialalle tuli alkolukko pakolliseksi koulukyytien yhteydessä, alkolukkojen hinnat olivat noin tuhannen euroa asennettuna. Uskoisin, että jos kaiken kaikkiaan 100 000 alkolukkoa vuositasolla uusiin autoihin asennetaan, niin hinta on aivan toista luokkaa ja alaspäin. Tämä laite sinällänsä on yksinkertainen, ja suomalainen laitevalmistaja varmaan löytyy, kunhan vain löytyy markkinoita, ja tuollainen 100 000 laitteen markkinabisnes varmaan saattaisi jotain tahoa kiinnostaakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+4.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-05-03T16:28:30,2016-05-03T16:29:58,Tarkistettu,1.1 2016_47_100,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle alkolukkolaiksi sekä laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2016 vp,"Rouva puhemies! Todellakin, alkoholi aiheuttaa paljon onnettomuuksia. Tuossa juuri ennen vappua tulikin julkisuuteen tieto, että viime vuonna menehtyi 49 ihmistä ja joka viidennessä kuolonkolarissa alkoholi on mukana ja tässä on havaittavissa pienoista kasvua. Toki siellä liikenteessä ei ainoastaan se alkoholi vaan myös lääkkeet ovat yksi tekijä. Alkolukko ei varmaankaan niitä lääkkeitä sitten siitä henkilöstä pysty löytämään. Mutta kyllä meillä on paljon semmoisia asioita, jotka pitäisi saada kuntoon Suomessa. En tiedä, minkä näköinen se alkolukkolaite on, en ole koskaan sitä nähnyt, eli ei se varmaan hirveän yleinen kyllä ole. Mutta toivoisin kyllä, että tämän lakiesityksen myötä tämä laite nyt sitten lisääntyisi ja saisimme edes sillä sitten jonkunlaista suojaa ja turvaa tuonne liikenteeseen. Jokaisen alkoholin takia uhriksi joutuneen ihmisen kohdalla se tilanne on katastrofaalinen niin uhrille kuin hänen omaisilleen ja läheisille myös.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-05-03T16:29:59,2016-05-03T16:31:05,Tarkistettu,1.1 2016_47_101,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle alkolukkolaiksi sekä laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Poliisilla on mielestäni mahdollisuus kehittää työprosessejaan rattijuopumustapauksissa ja siten tehostaa merkittävästi työtään. Tällä hetkellä poliisilla kuluu työaikaa rattijuopumusten käsittelyssä, erityisesti tekopaikan ja poliisiaseman välisen ajomatkan suhteen. Tarkkuusalkoholimittarit ja toimivat tietoliikenneyhteydet on saatava pikaisesti poliisiautoihin. Tällöin poliisin työaika ei kulu maantiellä rattijuoppojen kuljettamiseen ja tietokoneen etsintään. Myös esitutkinnan resurssipula ja ruuhkaisuus pidentävät tutkinta-aikaa joskus kohtuuttomasti. Lainsäädäntö tulisi muuttaa työprosesseja tukevaksi ja tietoliikenneaikakauteen soveltuvaksi. Erityisesti työprosessien nopeuttamiseksi poliisilla tulisi olla oikeus kirjoittaa rangaistusvaatimus suoraan tien päällä rattijuopumustapauksessa silloin, kun näyttö on kiistaton. Tällöin vain jälkinauttimistapaukset ja 1,2 promillea ylittävät sekä toistuvasti tekoihin syyllistyneet rattijuopumustapaukset menisivät edelleen täydelliseen esitutkintaan sekä tuomioistuimien ratkaistaviksi. Rattijuopumustapauksissa tien päällä tapahtuva pikakäsittely vapauttaisi kenttäpoliisin työpanosta muuhun liikennevalvontaan sekä järjestyksenpitotehtäviin. Samaan aikaan poliisin tutkintahenkilöstö voisi keskittyä muiden rikosten tutkintaan. Tällainen työprosessien kehittäminen säästäisi yhteiskunnan ja samalla veronmaksajien varoja. Säästöä syntyisi erityisesti syyttäjä- ja tuomioistuinkäsittelyissä. Tarkkuusalkoholimittarit olisi hankittava myös kaikkiin suurimpiin poliisiveneisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+4.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-05-03T16:31:06,2016-05-03T16:32:52,Tarkistettu,1.1 2016_47_102,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle alkolukkolaiksi sekä laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rattijuoppo kokee usein suurta häpeää, ja syystäkin, mutta samalla häpeää rattijuopon perhekin. Tällä alkolukolla voitaisiin poistaa tiettyä häpeää, varsinkin lapsilta, jos se isä on tehnyt yhden virheen, vähän niin kuin puolivahingossa, eikä pääsekään lasta viemään harrastuksiin. Tämä alkolukko pystyisi mahdollistamaan, että hän voisikin viedä lapsen tulevaisuudessakin harrastuksiin, kun kortti pysyy toisen muotoisena, eikä lasten tarvitsisi kokea häpeää, kun isä ei voikaan viedä — äkkiä lapset alkavat kiusata toisiaan. Mitä tähän hintaan sitten tulee, niin jos uusiin autoihin, näihin miljooniin autoihin, asennettaisiin alkolukko, niin se tuskin olisi iso kustannus enää. Kun ajatellaan, että ennen ilmastointikin oli lisävaruste ja sitä pidettiin kalliina ja nykypäivänä se on ihan yleinen jokaisessa autossa ja on harvinaisuus, ettei sitä ole, niin tulevaisuudessa todennäköisesti tämä alkolukkokin tulee olemaan jokaisessa autossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+4.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-05-03T16:32:52,2016-05-03T16:33:52,Tarkistettu,1.1 2016_47_103,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle alkolukkolaiksi sekä laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Juvonen poistui juuri salista, mutta hän kysyi, minkälainen laite on alkolukko. Meistä aika moni on tuolla liikenteessä päässyt poliisin ratsian yhteydessä puhaltamaan vastaavantyyppiseen laitteeseen. Niitä on toki muitakin laitteita kuin poliisiautoissa olevat. Laite on samanlainen kuin mitä poliisilla tuolla liikenteessä, puhalletaan siihen noin 3 sekunnin puhallus, ja se tunnistaa hengitysilmassa olevan alkoholin määrän, ja siitä välittyy tieto joko johdinta pitkin taikka langattomana autoon, missä on magneettilukko starttimoottorissa. Tämän laitteen asentaminen autoon kestää noin vajaan tunnin — tunnin verran ammattilaiselta — ja itse laite ei kyllä todellakaan tänä päivänä ole kovin kallis. Näitä vastaavanlaisia puhallettavia laitteitahan löytyy huoltoasemilta, ne eivät tietenkään ole tarkkuudeltaan aivan samaa luokkaa, mutta nykytekniikalla varmaan pystytään laittamaan niin, että luotettava tarkkuus näistä laitteista löytyy. Ei ole kustannuskysymys missään nimessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+4.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-05-03T16:33:52,2016-05-03T16:34:55,Tarkistettu,1.1 2016_47_104,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_47_105,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaikka orjuus on periaatteessa lakkautettu, elää orjuuden kaltaisissa oloissa kuitenkin miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Nykyajan orjuutta ovat esimerkiksi velkaorjuus, ihmiskauppa, lapsityövoiman käyttö ja pakko-avioliitot. Riistoille alttiimpia ovat aina yhteiskunnallisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, kuten naiset ja lapset. ILOn arvion mukaan pakkotyön uhreja on tällä hetkellä koko maailmassa lähes 21 miljoonaa, joista naisia ja tyttöjä on 11,4 miljoonaa. Uhreista 4,5 miljoonaa henkilöä on seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvässä pakkotyössä. Ihmiskauppa kohdistuu erityisesti naisiin ja lapsiin. Ihmiskaupalla tarkoitetaan ihmisen myymistä esimerkiksi prostituutioon, seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai pakkotyöhön. Myös elinkauppa voi olla ihmiskauppaa. Pakkotyön pahimpia muotoja on lapsityövoiman käyttö. Lasten työolosuhteet ovat usein hyvin huonot, korvaukset vähäisiä tai olemattomia, ja heidät alistetaan terveydelle ja hyvinvoinnille haitallisiin oloihin. Ihmiskauppa on yksi kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden tuottoisimmista toimintamuodoista, joka koskettaa myös Suomea. Suomen arvioidaan olevan kauttakulkumaana vuosittain jopa sadoille ihmiskaupan uhreille ja osalle myös kohdemaa. Hallituksen esitys pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta on kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+5.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-05-03T16:35:15,2016-05-03T16:36:50,Tarkistettu,1.1 2016_47_106,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tilintarkastuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 70/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_47_107,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tilintarkastuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 70/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä tilintarkastuslain uudistuksen yhteydessä sisältönä on monta asiaa ja direktiivin kautta myös tämmöistä uudistamistarvetta. Tätä päälinjaa voi hyvillä mielillä tukea. Siellä on monia asioita, jotka vaikuttavat myös pienyrittäjien arkeen. Haluan kiinnittää hallituksen huomion yhteen asiaan, jota olisin kyllä toivonut tässä yhteydessä myös korjattavan, ja se liittyy viime kaudella olleeseen hallituksen esitykseen, jota ministeri Ihalainen vähän reilu vuosi sitten tammikuussa 2015 esitti. Tämän esityksen pääasiallinen sisältö on se, että tilintarkastajille olisi laadittu velvollisuus ilmoittaa talousrikosepäilyistä asianomaisille viranomaisille. Tällä hetkellä tällaista velvollisuutta harmaan talouden torjunnan näkökulmasta ei tilintarkastajilla ole. Vastaava laki on ollut käytössä Ruotsissa vuodesta 2000 alkaen hyvällä menestyksellä, ja toivon joku päivä näkeväni, että tällainen vastaava laki myös Suomessa säädetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-05-03T16:37:07,2016-05-03T16:38:18,Tarkistettu,1.1 2016_47_108,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2015>>>Kertomus K 12/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 8. ja 9. asiasta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_47_109,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Ensimmäisen puheenvuoron käyttää valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Jalonen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_47_110,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin tähän käyttämään tämän esittelypuheenvuoron, joka on kuitenkin ehkä enemmän tämmöinen oikaisupuheenvuoro tässä kohtaa, koska lehdistössä on ollut niin paljon väärää tietoa tästä hallituksen esityksestä ja tästä mietinnöstä. Tämä on siis tässä vaiheessa, tämä ensimmäinen vaihe, vain ja ainoastaan tähän ilmoituskäytäntöön siirtymisestä, ei mistään muusta. Keskustelua käytiin jo hyvinkin paljon siitä kakkosvaiheesta, vaikka koko esitystä ei ole. Se oli hyvin paljon tämmöisenä tuntemuksien purkauksen kohteena, voidaan sanoa näin. Mutta nyt tosiaan tämä kyseinen hallituksen esitys ja mietintö on vain ja ainoastaan tästä ilmoituskäytäntöön siirtymisestä. Kuitenkin valiokunta piti tärkeänä sitä, että nostetaan näitä huolia, joita jo nostettiin niitten keskustelujen ja asiantuntijalausuntojen yhteydessä esille ja joita mahdollisesti on tulossa seuraavassa vaiheessa esiin, ja ne ovat luettavissa mietinnöstä. Mutta näihin oikaisuihin. Kun lehdet kirjoittavat, että tämä avaa kilpailua ja niin edespäin, niin postin kilpailu on avattu jo 1994. Tähän on matkan varrella tehty vielä helpotuksia ja lievennyksiä, joilla tälle alalle kilpailun aukaisun jälkeen on ollut helpompi päästä. Näitä on tapahtunut muun muassa 2002 ja 2011. Näitä on matkan varrella tehty, ja tämä on ikään kuin jatkumo siihen. Näistä asiantuntijalausunnoista on vedettävä tämmöinen yhteenveto, että lähes kaikki asiantuntijat ovat kannattaneet tätä hallituksen esitystä ja tähän ilmoituskäytäntöön siirtymistä mukaan lukien Posti itse. Oikeastaan kriittisin lausunto on tullut sitten liittojen toimesta. Sen voi tulkita niin, että se on ehkä ainoa tämmöinen ei-kannattava esitys. Mutta sielläkin varovaista hyväksyntää on. Mutta tämäkin oli tosiaan enemmän vielä tuntemattomasta kakkosvaiheesta johtuen. Tämä ensimmäinen vaihe on vain ja ainoastaan tästä ilmoitusmenettelyyn siirtymisestä. Tämä ei, vaikka asiantuntijat ovat lähes yksimielisiä, valiokunnan jäsenten keskuudessa ollut sitten yksimielinen, eli tässä on hylkäysesitys.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+10.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-05-03T16:39:50,2016-05-03T16:44:00,Tarkistettu,1.1 2016_47_111,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp,"Haluaako ministeri tässä vaiheessa, vai kuunteletteko puheenvuorot? — Ministeri Berner, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_112,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on hallituksen esitys eduskunnalle postilain muuttamisesta. Eduskunnalla on ollut käsiteltävänään uudistus, jossa nykyisestä hallinnollisesti raskaasta, valtioneuvoston myöntämiin postilupiin perustuvasta järjestelmästä siirryttäisiin kevyempään, ilmoituksenvaraiseen järjestelmään. Valiokunta käsitteli esityksen ripeästi, ja siksi haluankin kiittää liikenne- ja viestintävaliokuntaa nopeasta käsittelystä, jolla mahdollistetaan aito normien purkaminen. Esitystä valmisteltaessa pyysimme lausuntoja eri markkinatoimijoilta ja viranomaisilta, ja lähes kaikki lausunnon antaneet pitivät esityksen tavoitteita normien purkamisesta, hallinnollisen taakan vähentämisestä ja postiyritysten alalle tulon esteiden madaltamisesta kannatettavina. Saman viestin sidosryhmät toivat esiin myös valiokunnan käsittelyn aikana, niin kuin puheenjohtaja totesi. Esityksellä mahdollistetaan tulevaisuudessa uudenlaisten postipalveluiden syntyminen ja vaikutetaan osaltaan myös sanomalehtiyhtiöiden toimintakyvyn parantumiseen, sillä lehtiyhtiöt voivat nyt jakaa kirjeitä oman lehtijakelunsa yhteydessä. Tämä on tärkeää, koska, kuten valiokuntakin toi lausunnossaan esiin, on kirjelähetysten määrä selkeästi vähentynyt viime vuosina sähköisen viestinnän yleistymisen ja yleisen sähköistymiskehityksen vuoksi. Valiokunta korosti lausunnossaan, että sääntelyn keventämisestä huolimatta on tärkeää pystyä jatkossakin varmistamaan kansalaisille laadukkaat ja edulliset postipalvelut koko maassa. Valiokunta toi esiin myös postilain uudistamisen toisen vaiheen, jota valmisteltaessa tullaan turvaamaan turvalliset ja laadukkaat postipalvelut kaikille suomalaisille. Arvoisa puhemies! Kuten edellä todetusta on käynyt varmasti ilmi, olen tyytyväinen siihen, miten postilakiesitys käsiteltiin eduskunnassa. Näen, että muutos on askel kohti uudenlaisia postipalveluita, joista tulevat hyötymään sekä postiyritykset että niiden asiakkaat laadukkaina ja monipuolisina postipalveluina koko maassa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+10.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-05-03T16:44:07,2016-05-03T16:46:14,Tarkistettu,1.1 2016_47_113,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Hallituksen esityksessä postilain muuttamiseksi esitetään valtioneuvoston myöntämästä postitoimiluvasta luopumista ja sen sijaan siirtymistä sähköiseen ennakkoilmoitukseen Viestintävirastolle. Esitys on täysin päinvastainen liikenne- ja viestintävaliokunnan kannan kanssa toimiluvan myöntämisestä vuodelta 2010. Valiokunta näki silloin toimilupaehtojen olevan keskeinen mekanismi, jolla vaikutetaan markkinoiden toimintaan ja yleispalvelun turvaamiseen. Postitoimiluvan myöntäminen siirrettiin tuolloin ministeriöltä valtioneuvostolle. Pelkkä sähköinen ennakkoilmoitus on riittämätön työkalu viranomaisille. Postipalvelut muodostavat niin tärkeän välineen yhteiskunnassa, että alan yrityksiä tulee olla mahdollista arvioida jo etukäteen. Huomioitavaa myös on, että lakiesitys poistaisi kaikki nykyistä toimilupajärjestelmää koskevat vaatimukset postitoiminnan säännöllisyydestä ja laadusta, yrityksen riittävistä resursseista sekä pitkäjänteisestä postitoiminnan järjestämisestä. Muutoksen myötä uusi yritys voisi myös lopettaa postipalveluiden tarjoamisen asiakkailleen kahden viikon varoitusajalla. Kilpailun laaja avaaminen söisi Postin toimintamahdollisuuksia. Uudet toimijat voisivat ilman yleispalveluvelvoitteen rasitetta kääriä kermat päältä ja keskittyä kannattaviin alueisiin ja voittoisiin tuotteisiin, kuten yritysten kirjeisiin. Viime vaalikaudella arvioitiin tämän aiheuttavan valtiolle miljoonien eurojen kustannukset, jotka tulisi maksaa yleispalveluvelvoitteesta vastaavalle Postille. Eli jatkossa valtion olisi turha odottaa osinkoa Postilta. Viime vuodelta valtion kassaan tuli Postilta osinkoa 18 miljoonaa euroa. Jatkossa nuo eurot kilahtavat yksityisiin pusseihin. Arvoisa puhemies! Kansanedustajat edustavat kansaa, ja on ajettava yhteistä etua, ei pienen piirin etua. Tämä postilain muuttaminen ei tule hyödyttämään kansalaisia. Päinvastoin, kansalaisten postipalvelut tulevat mitä todennäköisimmin heikkenemään, kun nykyisen palvelutason taloudellinen pohja murenee alta pois. Riittävien ja yhdenmukaisten postipalveluiden varmistaminen koko maassa on nyt ja tulevaisuudessa valtion tehtävä. Uudet toimijat keskittyvät kannattavaan yrityspostiin kaupunkialueilla eivätkä hoitaisi perille harvaan asutun seudun asukkaiden posteja. Tämän lakimuutoksen seurauksena saatamme päätyä siihen, että harvaan asutulla alueella ei enää jaettaisi postia viitenä arkipäivänä viikossa vaan harvemmin, koska rahat hoitaa palvelua viedään Postilta. Ihmiset laitettaisiin eriarvoiseen asemaan eri puolilla Suomea. EU:n postidirektiivin mukaan viiden päivän jakelusta voi poiketa vain poikkeukselliseksi katsotuissa tilanteissa tai maantieteellisissä olosuhteissa. Tämäkö on Sipilän hallituksen aluepolitiikkaa? Kuritetaan maaseudun ihmisiä. Eikö heille kuulu myös tämä julkinen palvelu? Onko nyt aluepolitiikka väistynyt markkinoiden tieltä ja alueellisen tasa-arvon edistäminen lakaistu maton alle? Politiikassa on aina vaihtoehtoja, vaikka hallitus yrittääkin väittää muuta. Hallitus vie tällä hetkellä Suomea aivan väärään suuntaan, mutta suunta voidaan — ja se pitää — kääntää, ja sen vuoksi tulemme esittämään tämän lakiesityksen hylkäämistä. Arvoisa puhemies! Tänään vietämme kansainvälistä sananvapauden päivää. Sanomalehtien Liitto on aiheellisesti ollut huolissaan siitä, että jos Postin jakelupäivät harvenevat, niin kuinka käy heidän toimintaedellytyksilleen, suomalaisten avoimelle tiedonsaannille ja demokratian toimivuudelle. On myös pakko mainita se, että erityisesti Postista on kuulunut paljon pelolla johtamista. Pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja on ohjeistettu, mitä saa puhua julkisuuteen. Työpaikoilla yritetään hiljentää väkeä ja luottamusmiesten toimintaa on yritetty tarkoituksellisesti vaikeuttaa muun muassa lopettamalla kilometrikorvausten maksaminen. Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg kirjoitti vappuna blogissaan, että meillä ei ole varaa siihen, että tietävimmät vaikenevat, millään alalla. Sananvapaus taataan perustuslain 2 luvun 12 §:ssä, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa. Sananvapaus tarkoittaa oikeutta ilmaista ja vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä kenenkään sitä ennakolta estämättä. Postin työntekijöilläkin on nämä perusoikeudet. Heillä on oltava oikeus asiallisesti, totuudenmukaisesti ja perustellusti arvostella työnantajaansa, kun siihen aihetta on. Arvoisa puhemies! Viime syksynä tehdyn Postin henkilöstökyselyn tulokset tukevat käsitystä huonosta johtamisesta. Myös muista valtionyhtiöistä on tullut vastaavaa viestiä. Työntekijä tuntuu olevan Postissa yrityksen pahin vihollinen. Työntekijät ovat kokeneet, että heitä on uhkailtu, kiristetty ja syyllistetty. Nyt tämä vaientamisen toimintatapa Postin asioissa on levinnyt myös meihin kansanedustajiin — pääministeripuolueen toimesta. Tämäkö on vallassa olevien johtamistyyli? Kansanedustajilla on laajennettu sananvapaus. Kansanedustajalla on perustuslain mukaan eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä ja arvostella yhteiskunnallisia epäkohtia tai vallankäyttäjiä. Pääministeri omistajaohjaa valtionyhtiöitä, ja on aivan aiheellinen kysymys, miksi henkilöstöpolitiikka on huonontunut Postissa. Miksi pääministeri ei ole vaatinut hyvää henkilöstöpolitiikkaa? Ihmisiä irtisanotaan samaan aikaan, kun otetaan vuokratyöntekijöitä ja johtaja saa palkkaa 50 000 euroa kuukaudessa. Työntekijöille ei myöskään kerrota mitään, ja heillä on tunne, ettei heitä enää arvosteta. Kaikkien valtionyhtiöiden on oltava esimerkillisiä henkilöstöpolitiikassa ja kohtuullisia johdon palkoissa. Tämä on SDP:n yksi tavoite valtion omistajapolitiikan kehittämiseksi. Sellainen valtion omistajapolitiikka, joka perustuu nollatuntisopimuksiin ja palkansaajien halpuuttamiseen, ei ole kestävällä pohjalla. Se ei saa aikaan kasvua ja työllisyyttä. Ihminen, jolla ei ole varmuutta palkastaan, ei rakenna taloa, ei käytä rahaa yrityksiltä ostettaviin palveluihin, ei osta ja kuluta. Tällöin eivät pyörät pyöri vaan ne pysähtyvät, niin kuin nyt on Suomessa käynyt. Onneksi ammattiliitto sai pitkän oikeustaistelun kautta laitettua kuriin hintoja polkevat ilmaisjakelufirmat, mikä oli ehkä suurempi teko Postin kilpailukyvyn kannalta kuin yksikään Postin johdon teko.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+10.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-05-03T16:46:21,2016-05-03T16:55:32,Tarkistettu,1.1 2016_47_114,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten kuulitte, yksi tämän vastalauseen allekirjoittajista piti äsken puheen, ja liittymä tähän hallituksen esitykseen on kohtalaisen ohut. Elikkä tämä kuvaa hyvin tämän asian käsittelyä ja etenemistä. Varsinaiseen asiaan, näihin byrokratianpurkutalkoisiin, ilmoittamismenettelyyn, kovin harvalla oli vastalauseita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+10.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-05-03T16:55:35,2016-05-03T16:56:11,Tarkistettu,1.1 2016_47_115,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp,Sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_47_116,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Harmi, että ministeri Berner — toki hienoa, että hän ehti olla täällä hetken — lähti nyt pois eikä jäänyt kuuntelemaan tätä keskustelua. Hän, jos joku, tietää omasta siviiliammatistaan johtamisesta ja olisi voinut täällä ehkä valottaa myöskin sitten omaa näkemystään siitä — kun Postin johtamisessa on kieltämättä ollut paljon kyseenalaisia piirteitä — millä tavalla yritysmaailmassa noin muuten esimerkillä johdetaan. Postin kilpailukyky on ollut suurissa hankaluuksissa jo pitkään — ja nyt puhun täällä Postin hallintoneuvoston jäsenenä, en kuulu liikenne- ja viestintävaliokuntaan, mutta tunnen hyvin tämän asian, läpikotaisin, tuon hallintoneuvoston työn kautta. Tässä valiokunnan oppositioryhmät ovat tehneet yhteisen hylkäysesityksen. Ja kyllä tämä on ihan paikallaan, kun katsotaan, että tämä postilaki on hyvin ristiriitainen markkinoiden kannalta. Pääsääntöisesti valiokunta kannattaa sitä, että korostetaan vapaata ja esteetöntä, tasapuolista kilpailua. Valiokunnan mietintö asettaa postilain uudistuksen toiselle vaiheelle kuitenkin odotuksia yleispalveluvelvoitteesta ja kansalaisten palvelusta, ja sitä korostetaan tässä lausunnossa erittäin voimakkaasti, että yleispalveluvelvoite pitää säilyttää ja sen pitää kohdella kansalaisia tasapuolisesti, mutta kun tämä yhtälö ei oikein toimi. Valiokunnan mietinnössä todetaan, että postin jakeluverkostoa voidaan pitää yhteiskunnan perusinfrastruktuurina ja postin jakelulla on kansalaisten ja yritystoiminnan kannalta keskeinen merkitys. Tämä on totta. Myöskin monet viranomaistoiminnot perustuvat edelleen kirjejakeluun. Valiokunta korostaakin, että sääntelyn keventämisestä ja markkinatilanteen muuttumisesta huolimatta on tärkeää pystyä jatkossakin varmistamaan kansalaisille luotettavat, laadukkaat ja edulliset postipalvelut koko maassa. Nyt ministeri Berner lähti pois ja valiokunnan puheenjohtajakin taisi lähteä pois, ja nyt ei kukaan ole vastaamassa sitten siihen, miten tämä yhtälö ihan aidosti toteutetaan. Toiveet ovat suuret, halutaan vapauttaa, halutaan pitää, mutta tuntuu siltä, että tässä laukattaisiin kahdella hevosella. Hevoset lähtevät kohta eri suuntaan, ja se ratsastaja siinä putoaa maahan pyllylleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+10.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-05-03T16:56:15,2016-05-03T16:58:41,Tarkistettu,1.1 2016_47_117,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täsmällinen ja virheetön postinjakelu on osa yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, on ollut sitä jo vuosikymmenten, jopa vuosisatojen ajan. Ja vaikka moni meistä suomalaisista haluaisi hoitaa mahdollisimman suuren osan asioinnistaan verkossa paperiin koskematta, monien viranomaisten ja yritysten ja jopa pankkien kanssa asioiden hoitaminen edellyttää edelleen kohtuullisen nopeaa ja ehdottoman virheetöntä postin kulkua, ettei tule vastaan sellaisia tapauksia, joista kerroin tämän hallituksen esityksen lähetekeskustelussa, sillä me emme ole Suomessa olleet valmiita luopumaan paperiasioinnista Tanskan tavoin. Tanskassahan tilanne on se, että kansalaiset ja yritykset on lailla velvoitettu asioimaan viranomaisten kanssa vain sähköisesti ja viranomaisilta saa paperipostia vain poikkeustilanteissa, esimerkiksi jos henkilöllä on sairaus, joka estää tietokoneen käytön. Koska Postin luotettavuus on siis edelleen yhteiskunnan toiminnalle välttämätöntä, Postin toimintaa on syytä säädellä ja valvoa samanlaisella tarkkuudella kuin muutakin kriittistä perusinfrastruktuuriamme. Tästä syystä pelkkä ilmoitus ei mielestäni ole riittävä menettely postitoiminnan aloittamiseksi. Jos jotain menee pieleen, jälkien korjaaminen vie aikaa ja tulee kalliiksi. Siksi uusien postipalveluita tarjoavien yritysten kestävä toimintakyky ja luotettavuus on kyettävä arvioimaan etukäteen ennen toiminnan alkamista. Onko esimerkiksi kirjesalaisuus hoidettu asianmukaisesti? Miten on henkilötietojen, osoitetietojen tietoturva hoidettu? Miten tehdään osoitteenmuutokset? Miten kuljetetaan palautettavat viestit tai väärään osoitteeseen menneet viestit tai väärillä osoitetiedoilla tehdyt viestit? Kaikki nämä on pystyttävä ensin arvioimaan, ennen kuin postitoiminta voidaan aloittaa. Toiseksi on muistettava, että suurin osa Suomesta, melkein koko Suomi, on harvaan tai hyvin harvaan asuttua seutua, jossa postin laatikkokanto ei ole mitenkään taloudellisesti kannattavaa. Nämä alueet eivät tule yksityisiä postipalveluyrityksiä kiinnostamaan. Nämä alueet jäävät siis esimerkiksi yleispalveluvelvoitteen hoitaakseen saavan yrityksen, käytännössä meidän vanhan Postin, hoidettaviksi, ellei sitten valtio rupea ostamaan näitä yleispalvelupalveluita. Joka tapauksessa näiden haja-asutusalueiden kannattamattomien postipalveluiden vuoksi Posti ei kykene kilpailemaan myöskään taajamissa, koska sen hinnat eivät voi mitenkään olla kilpailukykyisiä sellaisten yhtiöiden kanssa, jotka toimivat vain taajamissa ja keskittyvät kannattaviin yrityskirjeisiin. Tai sitten Postia pitää kieltää harjoittamasta kannattamatonta toimintaa, tai se kannattamaton toiminta on sitten rahoitettava jollain muulla tavalla. Arvoisa puhemies! Pahoin pelkään — ja tämä on nyt sitten spekulointia, tämä ei vielä tässä esityksessä ole, kuten valiokunnan puheenjohtaja muistutti — että tätä menoa meillä ei pian ole postipalveluita kuin taajamissa tai sitten harvaan asuttujen alueiden postit kuljetetaan valtion tilaamana palveluna kerran tai kaksi viikossa. Näiden edellä mainittujen seikkojen johdosta myös vihreä eduskuntaryhmä tulee yhtymään edustaja Taavitsaisen mainitsemaan hylkäysesitykseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+10.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-05-03T16:58:45,2016-05-03T17:03:11,Tarkistettu,1.1 2016_47_118,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aivan totta, että tätä postipalveluiden kehittämistä on tehty vuosikymmeniä ja on synnytetty asiamiesposteja ja niin edelleen, purettu normeja, moniin asioihin on löytynyt matkan varrella varmasti asialliset perustelut ja ajassa pitää elää, mutta silti postitoimi pitäisi nähdä kokonaisuutena. Tässä postilain ensimmäisen lakiuudistuksen vaiheessa täytyy muistaa, että perästä, syksyllä ilmeisesti, on tulossa postilain toinen vaihe. Jäänkin jo tässä vaiheessa vähän pohtimaan sitä, miten tässä toisen vaiheen kohdalla tulee käymään, millä tavalla hallitus sisällään tulee kipuilemaan siinä, kun postipalveluiden osalta murretaan Postin perinteisiin tehtäviin ja velvollisuuksiin liittyvää lainsäädäntöä. Syntyykö kermankuorintaa? Sitä on tässä eduskunnassa epäilty pitkään, ja tämän ensimmäisenkin vaiheen jälkeen se kysymys vain entisestään vahvistuu. On helppo ymmärtää vastalauseen allekirjoittajien näkemyksiä jo tässä vaiheessa. Posti on Suomen suurin työnantaja yli 20 000 työntekijällä. Kyse ei ole siis mistään pienestä toimijasta. Voin sanoa näin puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana, että Postin toimintaa voidaan tietenkin kuluttajan näkökulmasta katsoa monesta näkökulmasta niin kirjepostin kuin pakettipostinkin osalta, mutta yksi postissa kuljetettava asia on kertausharjoituskutsut. Jos tulevaisuudessa tullaan siirtymään mahdollisesti kolmen päivän jakeluun, niin on ihan perusteltua jo nyt kysyä, millä tavoilla — samaan aikaan kun yritetään kehittää valmiuden kohottamiseen liittyvää lainsäädäntöä nopeampiin kertausharjoituskutsuihin ja niin edelleen — tämä postilaki tulee vaikeuttamaan reserviläisten kertausharjoitukseen kutsumista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+10.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-05-03T17:03:13,2016-05-03T17:05:11,Tarkistettu,1.1 2016_47_119,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä valiokunnan puheenjohtaja omassa puheenvuorossaan kertoi, tämä ilmoituskäytäntöön siirtyminen on tämän kyseisen esityksen se pääasiallinen sisältö. Itse en näe siinä mitään ongelmaa. Ilmoituskäytäntöön voidaan siirtyä ja näin helpottaa byrokratiaa. Jo nykypäivänä lehtiyhtiöt monella alueella hoitavat jakelua, ja näin ollen niillä alueilla ei tällaista muutosta juurikaan tule tapahtumaan. On totta, että varmaan tämän hallituskauden aikana tulee toinen vaihe tänne eduskuntasaliin käsittelyyn, ja siinä yhteydessä tulee sitten määrittää ja tarkasti miettiä, mikä on tämä yleispalveluvelvollisuus: kuinka monena päivänä viikossa kirjeitä jaetaan? Tässä edustaja Kari otti esille tämän kertausharjoituskutsun. Se on hienoa, jos se tulee viitenä päivänä, mutta jos siirrytään vaikka kolmeen päivään, niin käytännössähän siinä vain päivän myöhästyy kutsu. Että en usko, että Suomen maanpuolustus kaatuu siihen päivän viiveeseen, mutta toki tämä on asia, mikä pitää huomioida siinä kakkosvaiheen käsittelyssä. Näin sananvapauden päivänä täällä salissakin sana on toki vapaa, mutta hiukan ihmettelen edustaja Taavitsaisen näkemystä tästä postilaista ja sananvapauden menettämisestä. Mikä yhteys sillä tähän oli? Sitä yhteyttä en oikein havainnut tästä hallituksen esityksestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+10.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-05-03T17:05:14,2016-05-03T17:06:55,Tarkistettu,1.1 2016_47_120,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys perustuu normienpurkuhankkeeseen. Tässä on valiokunta harvinaisen laajasti kyllä kuullut näitä postinjakelutoimijoita, ja tämä on aika yksimielinen ollut, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja tuossa toi esiin. Tämä keskustelu, mitä täällä nyt on käyty, hyvin läheisesti liippaa minun kotiseutuani. Meillä Ylivieskassa vastaavaa keskustelua käytiin noin kaksi vuotta sitten, kun meillä siirtyi lehdenjakelu yksityiselle yritykselle. Se sama huoli oli silloin niissäkin keskusteluissa, eli että nyt jää harvaan asuttujen alueiden ja laita-alueiden posti jakamatta. Mutta ainakin tällä hetkellä kaikki ovat olleet hyvin tyytyväisiä tähän jakelupalveluun, mitä tehdään. Posti käy muun muassa meidänkin postilaatikollamme muutaman kerran viikossa — ei enää joka päivä, koska sitä kirjepostia ei enää kulje sitä samaa määrää, mitä on aikaisemmin kulkenut. Itse näkisin, että tämä esitys ja varsinkin tämä mietintö on harvinaisen hyvin tehty, ja olen kyllä hyvin mielelläni kannattamassa tätä mietintöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+10.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-05-03T17:06:56,2016-05-03T17:08:14,Tarkistettu,1.1 2016_47_121,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 4/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Tämän esittelee valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Haatainen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_47_122,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eduskunta hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen maaliskuussa 2015, ja silloin edellytettiin, että ennen yleissopimuksen ratifioinnin loppuunsaattamista pitää varmistaa, että sopimuksen 14 artiklan ratifioinnin edellytykset täyttyvät kansallisessa lainsäädännössä. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kehitysvammaisten erityishuollosta annettua lakia siten, että nämä ratifioinnin edellytykset täyttyvät ja sitten lakiin lisättäisiin säädökset toimenpiteistä itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi, rajoitustoimenpiteiden käytön vähentämisestä sekä rajoitustoimenpiteiden käytölle asetettavista yleisistä edellytyksistä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tämän vammaisyleissopimuksen ratifiointia tärkeänä vammaisten oikeuksien toteutumisen kannalta. Perustuslaissa turvattujen perusoikeuksien rajoittaminen edellyttää puolestaan riittävän täsmällistä ja tarkkarajaista lainsäädäntöä. Voimassa olevassa kehitysvammalaissa on vain yksi yleissäännös rajoitustoimenpiteiden käytöstä. Nyt ehdotettujen muutosten johdosta vammaisiin kohdistuvat erilaiset rajoitustoimenpiteet saavat huomattavan suuren osuuden lain sisällöstä ja perustelusta. Samalla säätelystä tulee tässä lainsäädännössä varsin yksityiskohtaista. Valiokunta korostaakin sitä lähtökohtaa, että ehdotetut toimenpiteet ovat kehitysvammaisten erityishuollossa viimesijaisia, siis nämä rajoitustoimenpiteet, ja ovat käytettävissä vain silloin kun muut toimet eivät ole riittäviä ja vain välttämättömän ajan. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että erityishuollossa jatkuvasti pyritään vähentämään rajoitustoimenpiteiden tarvetta käyttämällä ja kehittämällä erilaisia ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja edistämällä kehitysvammaisten mahdollisuuksia normaaliin elämään. Myös henkilöstön osaamisen ja vuorovaikutustaitojen jatkuvalla kehittämisellä on erittäin suuri merkitys hoidon ja huollon onnistumisen kannalta. Arvoisa puhemies! Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä lähinnä perustuslakivaliokunnan lausunnosta johtuvin muutoksin. Valiokunnan käsityksen mukaan nämä muutokset parantavat erityishuollossa olevien kehitysvammaisten henkilöiden oikeusturvaa ja saattavat Suomen lainsäädännön vammaisyleissopimuksen ratifioinnin edellyttämälle tasolle. Perustuslakivaliokunta antoi tästä hallituksen esityksestä lausunnon, jonka mukaan lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, jos nämä valiokunnan valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon. Perustuslakivaliokunta piti asian luonteen vuoksi välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta saattaa sääntelyn perustuslakivaliokunnan uudelleenarvioitavaksi, jos valiokunta päätyy ehdottamaan lakiin uusia säädöksiä rajoitustoimenpiteiden käytöstä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti mietintöluonnoksessaan perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta hallituksen esityksen säännöksiä muutettavaksi. Mietintöluonnos sisälsi muun ohella laajat säännösehdotukset rajoitustoimenpiteistä. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysvaliokunta pyysi perustuslakivaliokunnalta uutta lausuntoa mietintöluonnoksen muutoksista tuohon hallituksen lakiehdotukseen. Perustuslakivaliokunnan mukaan lakiehdotus, siis tämä valiokunnan muutettu ehdotus, voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, mutta se piti perusteltuna lakiehdotuksen täydentämistä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään ottanut huomioon nämä perustuslakivaliokunnan lausunnot ja täydentänyt lakiehdotusta ja sen perusteluja. Arvoisa puhemies! Kehitysvammalakiin ehdotettujen muutosten tarkoituksena on nyt tukea ja edistää erityishuollossa olevien henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista niin, että jokaisella erityishuollossa olevalla kehitysvammaisella henkilöllä on mahdollisuus täysimääräiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Valiokunta toteaa, että esityksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää merkittävää panostamista lain toimeenpanoon ja erityisesti koulutukseen ja ohjaamiseen. Muutoksista on myös tiedotettava ymmärrettävässä muodossa palvelujen käyttäjille ja heidän läheisilleen. Valiokunta katsoo vammaisjärjestöjen tavoin, että itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteiden käytön vähentäminen liittyvät myös asenteisiin, toimintatapoihin ja palveluiden rakenteisiin, joihin on välttämätöntä vaikuttaa. Arvoisa puhemies! Kehitysvammalain säätelykokonaisuudesta muodostuu muun muassa säädösten tarkkarajaisuuden ja täsmällisyysvaatimusten vuoksi yksityiskohtainen, mikä voi vaikeuttaa sen soveltamista käytännössä. Valiokunta pitääkin perustuslakivaliokunnan tavoin välttämättömänä, että lainsäädännön käytännön toteutumista seurataan, ja ehdottaa asiasta seuraavaa lausumaa: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkoin lainsäädännön vaikutuksia kehitysvammaisten oikeuksien toteuttamiseen ja jatkaa itsemääräämisoikeutta koskevan säätelyn kehittämistä."" Tämä esitys muutoin valiokunnassa käsiteltiin yksimielisesti. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+14.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-05-03T17:10:03,2016-05-03T17:15:40,Tarkistettu,1.1 2016_47_123,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä, että tämä lakiesitys on lopultakin tässä vaiheessa ja voimme loppuunsaattaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen ratifioinnin. Tämän lain tarkoituksena on tukea YK:n yleissopimuksen hengen mukaisesti erityishuollossa olevien henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista niin, että mahdollisuus täysimääräiseen osallistumiseen yhteiskunnassa toteutuisi. Mahdollisimman normaalin elämän turvaaminen kehitysvammaisille henkilöille tarkoitetuissa asumispalveluyksiköissä ja laitoksissa vähentää tarvetta turvautua rajoitustoimenpiteiden käyttöön. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää muutakin kuin lakimuutoksia. Se edellyttää asenteiden ja toimintatapojen muuttamista. Jo nyt monessa paikassa tämän lain henki toteutuu kiitettävästi, mutta valitettavasti on niitäkin hoitoyhteisöjä, joiden toiminnassa on paljon korjaamista. Tämä laki antaa kehittämiselle ja muutoksille reunaehtoja. Yksi kehitettävä asia olisi luopua puhumasta asumispalveluyksiköistä ja puhua mieluummin yhteisökodeista, koska sanoilla on merkitystä. Mutta laki ei todellakaan yksin riitä, ja siksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan ponsiehdotus siitä, että lainsäädännön vaikutuksia kehitysvammaisten oikeuksien toteutumiseen seurataan ja itsemääräämisoikeuden kehittämistä jatketaan, on erittäin kannatettava. Haluan tässä vielä nostaa esille myös perustuslakivaliokunnan lausunnon viimeisen kappaleen, jossa sanotaan kaksi perustavanlaatuista asiaa. Ensinnäkin siellä sanotaan, että ""rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain laissa säädetyin edellytyksin"" ja että ""rajoitustoimenpiteitä ei saa käyttää minkään muun syyn vuoksi. Esimerkiksi henkilökunnan vähäisyys tai muiden vastaavien taloudellisten tai toiminnallisten edellytysten puuttuminen eivät ole peruste käyttää rajoitustoimenpiteitä"". Minusta on hyvä, että se on näin ponnekkaasti sanottu. Toiseksi perustuslakivaliokunta korostaa, että rajoitustoimenpiteiden käyttäminen on aina viimesijainen keino. Tässä lauseessa korostuu työntekijöiden ammattitaito. Ammattitaitoisilla työntekijöillä on työkalupakissaan laajemmat keinovalikoimat kohdata kehitysvammaisia henkilöitä tasa-arvoisesti ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Hoito- ja hoivatyössä ei voi työskennellä kuka tahansa, siellä tarvitaan ammattitaitoa ja osaamista. Nyt, kun tämä tärkeä lakiesitys on tässä vaiheessa, toivon, että myös muiden haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten itsemääräämisoikeutta edistävä lakiesitys valmistuisi nopeasti. Olen itse Muistiliiton puheenjohtaja ja voin todeta, että muistisairautta sairastavien henkilöiden itsemäärääminen on yhteiskunnassamme ja hoito- ja hoivakäytänteissä vielä hyvin puutteellisesti toteutunut. Tässä tarvitaan lainsäädännön tukea, jotta saadaan myöskin nämä hoitokulttuurit ja yhteiskunnan asenne muuttumaan siihen suuntaan, että myös muistisairailla ihmisillä olisi itsemääräämisoikeutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+14.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-05-03T17:15:54,2016-05-03T17:19:44,Tarkistettu,1.1 2016_47_124,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 5/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_47_125,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä hallituksen esityksellä täydennetään työeläkelaitosten riskienhallintaa koskevia säädöksiä, eli eläkelaitosten pitää laatia säännöllisesti riski- ja vakavaraisuusarvio osana riskienhallintaa. Tämä arvion tekeminen korostaa osaltaan eläkelaitoksen hallituksen vastuuta sijoitustoiminnasta. Tämä koskee yksityisten alojen eläkelaitoksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoi, että vastaava velvoite olisi aiheellista säätää koskemaan myös Kevan sijoitustoimintaa, ja pitää tarpeellisena tähän tähtäävän lainvalmistelun aloittamista. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan myös jatkettavaksi määräaikaista lakia, jolla on sallittu työeläkevakuutusyhtiöiden tytäryhteisöinä oleville asunto-osakeyhtiöille vieraan pääoman käyttö kiinteistösijoituksissa 1.1.2015 alkaen. Esityksessä nykyisen määräaikaisen lain voimassaoloaikaa ehdotetaan jatkettavaksi kahdella vuodella eli 2019 loppuun. Talousvaliokunta lausunnossaan esitti määräaikaa pidennettäväksi esimerkiksi neljällä vuodella. Saimme STM:stä ministeri Mäntylän kirjelmän, jossa ministeriö esitti sosiaali- ja terveysvaliokunnalle määräaikaisen lain voimassaoloa jatkettavaksi hallituksen esityksessä ehdotetun sijasta vuoden 2022 loppuun. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tämän määräajan pidentämistä esitetyin perustein tarpeellisena ja ehdottaa toisen lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen muuttamista ministerin kirjelmässä ehdotetulla tavalla. Tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+15.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-05-03T17:20:11,2016-05-03T17:21:55,Tarkistettu,1.1 2016_47_126,47/2016,2016-05-03,13.59,17.25,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 20. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Asian käsittely keskeytettiin 29.4.2016 pidetyssä täysistunnossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2016+20.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_48_1,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunnan on annettava lausunto. Valtioneuvoston esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia ja muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_48_2,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Suomi osallistuu Ison-Britannian johtaman taisteluosaston valmiusvuoroon 1. heinäkuuta—31. joulukuuta 2016. Taisteluosastoon osallistuvat Ison-Britannian ja Suomen lisäksi Irlanti, Latvia, Liettua ja Ruotsi. Ennen osaston valmiuteen asettamista koskevan ratkaisuehdotuksen tekemistä valtioneuvosto kuulee eduskuntaa antamalla sille sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisen selonteon. Eduskunnan kuulemisen jälkeen tasavallan presidentti päättää valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen. Suomen osallistumisesta Ison-Britannian johtamaan taisteluosastoon on linjattu tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisissä kokouksissa. Näistä linjauksista on informoitu myös eduskuntaa. Linjauksien mukaisesti Suomi asettaa taisteluosastoon tiedustelujoukkueen, ilmatulenjohtoryhmän, esikuntaupseereita ja tarvittavat tukielementit. Suomalaisjoukon kokonaisvahvuus on noin 50 sotilasta. Arvoisa puhemies! Taisteluosastojen tarkoituksena on vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja sen keinovalikoimaa kriisinhallinnassa. Lisäksi osastot edesauttavat jäsenvaltioiden sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä. Eri maaryhmistä koostuvat EU:n taisteluosastot ovat olleet valmiudessa kuuden kuukauden jaksoissa vuodesta 2007 alkaen. Yleisenä sotilasterminä taisteluosasto viittaa joukkoon, joka pystyy itsenäiseen toimintaan. Valmiudessa olevan taisteluosaston tulee pystyä aloittamaan kriisinhallintatehtävät kriisialueella 10 päivän kuluessa siitä, kun EU-neuvostossa tehdään päätös kriisinhallintaoperaation perustamisesta. Operaation käynnistämistä koskeva poliittinen päätös voidaan siten tarvittaessa toimeenpanna nopeasti. Taisteluosastojen käytön mahdollisuuden myötä EU voi tarvittaessa reagoida nopeasti kehittyneisiin kriiseihin. Yleisen kehyksen taisteluosastojen toiminnalle muodostaa EU:n taisteluosastokonsepti. Sen mukaan taisteluosastoa voitaisiin käyttää suhteellisen rajoitettuun ja taisteluosaston koon mukaan mitoitettuun tehtävään, jonka kesto on rajattu. YK:n tukeminen on keskeinen mahdollinen tehtävä. Taisteluosastoa voidaan käyttää joko erillisenä kriisinhallintajoukkona tai osana laajempaa operaatiota. Konseptin mukaan se soveltuu esimerkiksi etujoukoksi jonkin keskeisen kohteen kuten lentokentän tai sataman turvaamiseksi. Kyseeseen voisi tulla myös rajatun alueen haltuunotto tai vakauttaminen ennen laajemman joukon saapumista. Taisteluosasto voisi myös väliaikaisesti tukea esimerkiksi YK:n kriisinhallintaoperaatiota alueella, jossa tilanne on äkillisesti vaikeutunut, tai tukea humanitääristen kuljetusten perille toimittamista. Konseptin mukainen operaation enimmäiskesto on neljä kuukautta. Kunkin taisteluosaston valmiusvuoro kestää konseptin mukaan puoli vuotta, ja kerrallaan EU:lla on valmiudessa lähtökohtaisesti kaksi taisteluosastoa. Kuluvan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla valmiudessa on Ison-Britannian johtaman osaston ohella myös Saksan johtama taisteluosasto. Arvoisa puhemies! EU:n taisteluosastoja ei ole toistaiseksi käytetty. Keskeisimmät syyt tähän ovat olleet yhtenäisen poliittisen tahdon puute, taakanjakokysymykset ja kysymys valmiusvuorossa olevan osaston sopivuudesta ajankohtaisen kriisinhallintatehtävän hoitamiseen. Myös Ison-Britannian johtaman taisteluosaston osalta tilanne on se, että tällä hetkellä ei ole käynnissä valmisteluja Ison-Britannian johtaman osaston käyttämisestä sen valmiusvuoron aikana. Mikäli tällainen tilanne kehittyisi, on vaikea arvioida, olisiko EU:ssa edellytyksiä tehdä päätös käyttöönotosta. Taisteluosaston lähettämisestä operaatioon päättävät EU:n jäsenmaat, vaikka johtovaltiolla ja osastoon osallistuvilla mailla onkin suuri rooli päätöksenteon valmistelussa. Viime kädessä se, missä ja miten taisteluosastoa käytetään, on aina poliittinen päätös. Vaikka EU:n taisteluosastoja ei ole käytetty kriisinhallintaoperaatiossa, on niiden rooli sotilaallisten suorituskykyjen ja yhteistoimintakyvyn kehittämisessä vakiintunut. EU:ssa on keskusteltu erilaisista toimenpiteistä, joilla taisteluosastojen käytettävyyttä voitaisiin parantaa. Suomen näkemyksen mukaan EU:n toimintakyvyn kannalta on oleellista, että EU:lla on todellinen valmius käyttää nopean toiminnan kykyä. Suomi on johdonmukaisesti puhunut taisteluosaston käytön puolesta ja myös osallistunut valmiusvuoroihin, vaikka konsepti alkujaan onkin luotu ammattiarmeijoita eikä yleiseen asevelvollisuuteen pohjaavia reserviläisarmeijoita varten. Suomi on tukenut teknisiä osastojen käytettävyyden ja yhteisrahoituksen lisäämiseen tähtääviä uudistuksia. Arvoisa puhemies! Ison-Britannian johtama taisteluosasto on Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostama osasto. Se täyttää EU:n taisteluosastokonseptin mukaiset vaatimukset ja on valmis toteuttamaan mahdolliset kriisinhallintatehtävät. Osasto muodostuu esikuntaosista, mekanisoidusta pataljoonasta, tykistöpatteristosta, tukikomppaniasta, tiedustelukomppaniasta, esikuntakomppaniasta, huoltokomppaniasta ja pioneeriosastosta. Kokonaisvahvuus on noin 1 700 sotilasta, joista suurin osa, noin 1 300 sotilasta, on Isosta-Britanniasta. Muiden osallistuvien maiden asettamat joukot ovat vahvuudeltaan noin 50—150 sotilasta. Suomen asettama osasto muodostuu tiedustelujoukkueesta, ilmatulenjohtoryhmästä, huolto-osasta sekä esikuntaupseereista, ja sen kokonaisvahvuus on 52 henkilöä. Suurin osa on reserviläisiä. Ison-Britannian johtaman taisteluosaston koulutus on sujunut suunnitelman mukaan, ja se on ollut laadukkaasti toteutettua. Esikuntaosien koulutus alkoi jo tammikuussa Isossa-Britanniassa ja suomalaisen pääjoukon koulutus maaliskuussa Porin prikaatissa Säkylässä. Suomen osaston koulutusvaihe kestää noin 3 kuukautta ja huipentuu touko- ja kesäkuussa pidettäviin kansainvälisiin harjoituksiin Isossa-Britanniassa ja Virossa. Suomalaisjoukko on parhaillaan koko taisteluosaston pääsotaharjoituksessa Isossa-Britanniassa. Taisteluosaston koulutusvaihe päättyy kesäkuun lopulla, ja osasto siirtyy valmiusvaiheeseen heinäkuun alusta alkaen. Suomen osallistumisen koulutus- ja perustamisvaiheen sekä valmiusajan kustannukset on huomioitu sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoissa vuoden 2016 talousarviossa. Nämä perustamisesta, koulutuksesta ja valmiudesta koituvat kulut ovat yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa sisältäen sekä ulkoasiainministeriön että puolustusministeriön pääluokasta katettavat menot. Arvoisa puhemies! Päätös valmiudessa olevien joukkojen käyttämisestä EU:n operaatiossa on aina kansallinen. Suomessa päätös tehdään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisesti. EU:n taisteluosastojen mahdollista käyttöä koskevat kansalliset päätökset valmistaudutaan tekemään nopeammin kuin päätökset osallistumisesta muihin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Tähän liittyy myös ennakkoon toteutettava selontekomenettely ennen valmiusvuoron alkamista. EU:n neuvoston päätös taisteluosaston käytöstä operaatiossa edellyttää kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä. Käytännön tasolla osastoon kuuluvat sotilaat ovat antaneet vapaaehtoisen palvelussitoumuksen, jonka mukaisesti he ovat korkean valmiuden aikana 5 päivän lähtövalmiudessa osallistumaan mahdolliseen operaatioon. Kustannuksiin, jotka liittyvät osaston mahdolliseen käyttöön operaatiossa, ei ole varauduttu vuoden 2016 talousarvioesityksessä. Mikäli kansallinen päätös taisteluosaston lähettämisestä operaatioon tulisi ajankohtaiseksi, olisi rahoituksesta päätettävä lisätalousarviomenettelyssä. Suuntaa antava kustannusarvio Suomen osallistumisesta 4 kuukauden operaatioon noin 50 sotilaan osastolla olisi yhteensä noin 5 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Suomi on osallistunut EU:n taisteluosastoihin aiemmin yhteensä viisi kertaa. Vuosina 2007 ja 2011 Suomi osallistui Saksan ja Alankomaiden johdolla muodostettuihin taisteluosastoihin sekä vuosina 2008, 2011 ja 2015 Ruotsin johtamiin pohjoismaisiin taisteluosastoihin. Suomen kokemukset EU:n taisteluosasto-osallistumisesta ovat olleet myönteisiä. Vaikka osastoja ei ole toistaiseksi käytetty operaatioihin, on niihin osallistuminen tukenut Puolustusvoimien suorituskykyjen ja Suomen kriisinhallintavalmiuksien ylläpitoa ja kehittämistä — jos kohta onkin tunnustettava osastojen hintavuus verrattuna esimerkiksi perinteisiin reserviläisten kertausharjoituksiin. Osallistuminen on Suomelle osa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja sen käytännön toimeenpanoa. Tämän katsotaan vahvistavan osaltaan Suomen kansainvälistä asemaa ja puolustuskykyä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-05-04T14:03:32,2016-05-04T14:13:03,Tarkistettu,1.1 2016_48_3,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Päätöksenteko 50 henkilön sotilasosaston asettamisesta päivystysvuoroon osana unionin taisteluosastoa on jo rutiininomaista toimintaa. Ehkä kuvaavaa rutiininomaisuudelle lienee, että kun me teemme täällä vasta päätöstä, osasto on jo matkustanut, aivan oikein, Englantiin harjoittelemaan muiden taisteluosaston vuoroon osallistuvien maiden kanssa. Arvelen meidän yleisesti toivovan, että käynnistyvä pitkä harjoitus muodostuu tärkeimmäksi kesällä alkavan päivystysvuoron anniksi eikä sotilaita jouduttaisi lähettämään minkään kriisin hallintaan. Arvoisa puhemies! Oma paradoksinsa onkin siinä, että samaan aikaan, kun toivomme, että ei syntyisi taisteluosaston käyttöä vaativia kriisejä, valitamme niiden käyttämättömyyttä. Tässäkin salissa on useaan otteeseen kritisoitu EU:n kyvyttömyyttä käyttää taisteluosastoja tosipaikan tullen. Myös EU:ssa Suomi on johdonmukaisesti puhunut osaston käytön puolesta. Maailma on ollut täynnä kriisejä vuodesta 2007 käynnistetyn taisteluosastotoiminnan jälkeen, mutta unionin yleinen kyky käyttää kriisinhallintavoimavaroja osana ulkopolitiikkaansa on monista syistä tehoton. Haasteena osastojen käytölle ovat kuitenkin edelleen poliittisen tahdon riittämättömyys, taakanjakokysymykset, operaatioihin liittyvät kustannukset ja kysymys valmiusvuorossa olevan taisteluosaston sopivuudesta nimenomaan ajankohtaisten kriisinhallintatehtävien hoitamiseen. Joukkojen käyttöön kriisitilanteessa tarvitaan myös yksimielinen päätös. Käyttämättömyys liittyy paljolti myös siihen, että muun muassa talous- ja eurokriisin tuoksinassa aikaa ei ole EU:ssa jäänyt yhteisen ulkopolitiikan kehittämiselle. Unioni ei ole kyennyt laatimaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspoliittista strategiaa, jonka puitteissa tätäkin toimintaa suunniteltaisiin. Päätöksentekokyky unionissa on vasta kehittymässä. Parast-aikaa EU kuitenkin valmistelee päivitettyä strategiaa. Keskustan eduskuntaryhmä odottaakin paljon tältä niin sanotulta globaalistrategialta. Odotamme, että se tuo jäntevyyttä unionin ulkopolitiikkaan ja sen toimeenpanoon. Unionin jäsenmailla on huomattava määrä kykyjä ja voimavaroja, mutta emme osaa vielä yhdistää niitä riittävästi vaikuttaaksemme tehokkaasti vakauden puolesta maailmassa. Arvoisa puhemies! Korkean valmiuden luomisella on myös hintalappunsa. Järjestely ei ole Puolustusvoimillemme ilmainen. Tätäkin vasten meidän on tarkasteltava hyötyjä, joita Suomi saa osallistuessaan taisteluosastokonseptiin. Voidaan sanoa, että puutteistaan huolimatta kyse on ollut Puolustusvoimille monella tapaa hyödyllisestä järjestelystä. Osastojen merkitys Suomen kriisinhallintavalmiuksien ja Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämisessä on tärkeä. EU:n taistelujoukkoihin osallistumalla Puolustusvoimat on voinut luoda kriisinhallintaan nopean toiminnan kykyä, jota ei aiemmin ollut olemassa. On välttämätöntä, että Suomella on tarvittaessa kyky toimia nopeasti. Erityisen arvokkaana keskustan eduskuntaryhmä pitää sitä, että Suomi on saanut laajennettua näiden vuosien aikana kahdenvälistä yhteistyöverkkoaan uusiin maihin, kuten Saksaan, Hollantiin ja Baltian maihin. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan kiinnittää huomiota erääseen tärkeään asiaan. Nimi taisteluosasto, battlegroup, on tarpeettoman sotaisa tälle kriisinhallintaan tarkoitetulle joukkokokoonpanolle, vaikkakin se, kuten ministeri kuvasi, kuvaa sitä, että joukko on kykenevä itsenäiseen toimintaan. Kansainvälispoliittisesti herkkä aika ei kaipaisi nyt enempää liiallista sotaretoriikkaa kuin sotilaallisten muskeleiden näyttämistäkään. Ukrainan sota ja Syyrian sota ovat tyypilliseen tapaan tuoneet näyttöhaluja myös muualle, Itämerenkin alueelle. Harjoitella pitää, mutta silti on aina riski, että esimerkiksi nyt Suomessa käynnistyvät sotilastekniset harjoitukset tulkitaan yleisessä mielipiteessä yli niiden tarkoituksen. Asioille kasautuu helposti mielikuvakuormaa päälleen enemmän kuin on ollut tarkoitus. En ylläty, jos amerikkalaisia panssariajoneuvoja ja lentokoneita käytetään laajasti lähiviikkoina kuvituksissa ja kypäräpäiset maastopukuiset sotilaat ovat uutismateriaalina. Kaino toiveeni onkin, että lentoreitit valitaan harjoituksissa tarkoin. Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista valmiusvuoroon sekä osaston asettamista korkeaan valmiuteen.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-05-04T14:13:05,2016-05-04T14:18:33,Tarkistettu,1.1 2016_48_4,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomi osallistuu vuoden 2016 jälkipuoliskolla kuudetta kertaa Euroopan unionin taisteluosaston valmiusvuoroon. Kuuden kuukauden mittaiseen valmiusvuoroon osallistuvat Ison-Britannian johdolla Suomen lisäksi Irlanti, Latvia, Liettua ja Ruotsi. Taisteluosaston koko on yhteensä 1 700 sotilasta, joista Suomen osuus on 52. EU:n taisteluosastot ovat olleet toimintavalmiudessa vuodesta 2007 lähtien. Tarkoituksena on, että joukkoja voitaisiin käyttää kriisinhallinnantehtäviin tilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa reagointia yllättävästi syntyneeseen kriisiin. Taisteluosastoja tai nopean toiminnan joukkoja, miksi niitä myös kutsutaan, ei ole tähän mennessä koskaan vielä käytetty. Sitä on täällä eduskunnassakin kritisoitu. Ulkoasiainvaliokunta totesi viime vuoden taisteluosaston valmiusvuoroon liittyvässä mietinnössään, että taisteluosastojen käyttöön tulisi olla Euroopan unionissa todellinen valmius ja kyky. Arvoisa puhemies! Suomi on kuitenkin katsonut, että on perusteltua osallistua taisteluosastotoimintaan. Osallistuminen tukee Suomen sotilaallisen toimintakyvyn kehittymistä, ja näin tuemme Suomelle tärkeää Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä. (Markus Mustajärvi: Missä EU-kriittisyys?) — Tulee. — Perussuomalaisten mielestä on tärkeää, että eduskunnan näkemykset osallistumisen kannattavuudesta otetaan huomioon myös jatkossa. Viime vuoden tavoin Suomi osallistuu tänä vuonna taisteluosastoon kevennetyllä toimintamallilla. Tämä tarkoittaa sitä, että valmiusvuoroon osallistuvan joukon kokoa on pienennetty ja että valmiusvuoroon osallistuu kriisinhallintakoulutusta jo aiemmin saaneita joukkoja. Tänä vuonna valmiusvuoroon osallistuminen maksaisi noin 2,6 miljoonaa euroa, kun se vielä vuonna 2011 maksoi kokonaista 29 miljoonaa euroa. Tämä tasannee toimintaan osallistumisesta saatavan hyödyn ja hinnan suhdetta. Perussuomalaiset katsovatkin, että toimintaan osallistuminen on tällä hetkellä perusteltua koulutuksesta saatavan osaamisen ja EU:n puolustuspoliittisen ulottuvuuden tukemisen vuoksi. Arvoisa herra puhemies! On syytä kysyä, muuttaisiko kansainvälisen sotilaallisen avun ja vastaanottamisen mahdollistava lainsäädäntö, joka tulee myöhemmin tässä kuussa eduskuntaan, Euroopan unionin taisteluosastokonseptiin osallistumista Suomen osalta. Vastaus on: ei muuta. Taisteluosastotoiminta koskee sotilaallista kriisinhallintaa, jossa voimankäyttö perustuu oikeuteen käyttää tehtävän kannalta välttämättömiä voimakeinoja. Sotilaallisen avunannon mahdollistava lainsäädäntömuutos taas koskisi yksittäisen EU-maan toisille jäsenvaltioille antamaa sotilaallista apua. Molempien konseptien kehittäminen ja esilläolo kertovat kuitenkin Euroopan unionin puolustuspolitiikan jonkinasteisesta vahvistumisesta. Tulevaisuudessa Suomen taisteluosastotoimintaan osallistumista on edelleen pyrittävä tarkastelemaan kriittisesti. Vuodesta 2018 EU:n taisteluosastojen uudistamissuunnitelmien mukaisesti taisteluosastot ovat jatkossa valmiudessa kokonaisen vuoden ajan ja vastuuta tullaan jakamaan tasaisemmin kaikkien osallistuvien maiden kesken. Lisäksi on puhuttu taisteluosastojen yhteisrahoituksen kasvattamisesta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä yhteisrahoitus madaltaisi kynnystä joukkojen käyttämiselle ja tukisi täten Suomen tavoitetta Euroopan unionin puolustuksellisen ulottuvuuden kehittämisestä. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset katsovat, että valiokuntakäsittelyssä olisi tärkeää, että kiinnitettäisiin huomiota siihen, mikä merkitys taisteluosastoilla on Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä: onko niiden merkitys ennen kaikkea kansallisten puolustusvoimien osaamisen kasvattamisessa ja EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sitoutumisen osoittamisessa, vai varustaudutaanko niiden avulla johonkin todelliseen uhkaan? — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2016-05-04T14:18:34,2016-05-04T14:22:43,Tarkistettu,1.1 2016_48_5,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Helsingin EU-huippukokouksessa vuonna 1999 sovittiin EU:n sotilaallisen kriisinhallintakyvyn kehittämisestä. Silloin syntyi idea EU:n taisteluosastoista, joita kutsutaan myös EU:n nopean toiminnan joukoiksi. Vuodesta 2007 alkaen jäsenmaista koostuvat maaryhmät ovat olleet valmiudessa kuuden kuukauden jaksoissa. Suomi on osallistunut taisteluosastoihin viisi kertaa. Tänään käsittelemme Suomen kuudetta osallistumista, tällä kertaa Ison-Britannian johtamaan osastoon. Muut maat ovat Irlanti, Latvia, Liettua ja Ruotsi. Kokoomuksen eduskuntaryhmän kanta on, että on selvää, että Suomen tulee osallistua tähän toimintaan kuten aiemminkin. Kyse on arvoista, vastuunkannosta ja turvallisuudesta. Toiminta, joka lisää Suomen kriisinhallintavalmiuksia ja Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämistä, on tervetullutta ja tarpeellista. Selonteon mukaan kokemukset osallistumisesta ovat olleet myönteisiä. Taisteluosastot parantavat jäsenmaiden yhteistyötä sekä edesauttavat kansallisten joukkojen yhteensopivuutta. Valmiusvuoroissa ollut suomalaishenkilöstö on myös palvellut kriisinhallintaoperaatioissa valmiusvuoronsa jälkeen. Nykyisessä turvallisuusympäristössä valmius nopeaan reagointiin korostuu entisestään. Taisteluosastojen käytöstä ei toistaiseksi ole kokemuksia. Harjoittelulla ja valmiudessa ololla on oma arvonsa, mutta käytännön kokemus olisi omiaan vahvistamaan järjestelmän uskottavuutta. Kyse ei kuitenkaan ole ollut siitä, ettei kriisinhallintajoukoille olisi ollut käyttöä. EU on osallistunut kriisinhallintaan esimerkiksi Malissa, Tšadissa ja Kongossa, mutta näillä kerroilla joka kerta on perustettu oma erillinen operaationsa. Taisteluosastojen käyttö puolestaan vaatii aina jäsenmaiden yksimielisyyden, mikä väistämättä rajoittaa ja on rajoittanut niiden käytettävyyttä. Lisäksi kulut valmiudessa olosta ja sen aikaisista mahdollisista operaatioista lankeavat suurimmaksi osaksi osallistuville maille itselleen. Kuten ulkoasiainvaliokunta on aiemmissa mietinnöissään todennut, taisteluosastojen käyttämättömyyden taustalla on ollut myös laajempi suvantovaihe EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä. Siihen ovat vaikuttaneet eurokriisi, maiden kansalliset haasteet sekä laajemman yhteisen EU-strategian puute. Toisaalta myös turvallisuustilanne Euroopassa koettiin pitkään vakaaksi. Turvallisuusympäristö Euroopassa on kuitenkin muuttunut merkittävästi lyhyessä ajassa, ja Euroopan lähialueilla sodat ja konfliktit ovat lisääntyneet. Samalla olemme nähneet, että kriisejä saattaa olla edessä myös unionin rajojen sisäpuolella. Pariisin terrori-iskujen jälkeen EU aktivoi ensimmäisen kerran keskinäisen avunannon lausekkeen. Tämä oli historiallista unionin yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Suomelle sotilasliittoon kuulumattomana maana on tärkeää, etteivät EU:n turvatakuut ole vain kuollut kirjain paperilla. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan saralla tapahtuu nyt EU:ssa muutenkin. Unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja valmistelee parhaillaan EU:n globaalia ulko- ja turvallisuuspoliittista strategiaa. Sen pohjalta on tarkoitus laatia EU:n puolustusta luotaava valkoinen kirja. Lisäksi komissio laatii parhaillaan puolustusalan toimintasuunnitelmaansa. Ennakoimattomat ja nopeasti syttyvät kriisit, hybridiuhat, pakolaiskriisi sekä Itämeren heikentynyt turvallisuustilanne osoittavat, miten tiiviisti ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kietoutuvat yhteen. EU:ssa puolustus on alettu nähdä yhä kokonaisvaltaisemmin. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannustaa ulkoministeri Soinia ja puolustusministeri Niinistöä aktiivisuuteen, kun EU kesän ja syksyn aikana hahmottelee uudistuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Taistelujoukkojen käytettävyyttä on mahdollista parantaa uudistamalla niiden käyttämiseen liittyvää päätöksentekoprosessia, lisäämällä unionin yhteisrahoitusta sekä kehittämällä valmiusjoukoista joustavampia kestoltaan ja koostumukseltaan. Tiiviimpi yhteistyö Naton kanssa on tarpeen, mutta syytä ei ole rakentaa päällekkäisiä järjestelmiä. Myös eduskunnan puolustusvaliokunta on aiemmassa lausunnossaan vaatinut osastojen käyttämiseen liittyvää poliittista kynnystä madallettavaksi. Ikävä kyllä, yleinen arvio on, että maailma ympärillämme ei ole muuttumassa turvallisempaan vaan pikemminkin turvattomampaan suuntaan. (Puhemies koputtaa) Ennakoimaton turvallisuusympäristö vaatii suurempaa valmiutta reagoida nopeasti. EU:n taistelujoukot on kehitetty tähän tarkoitukseen. Niiden käytön testaaminen ei ole itseisarvo, (Puhemies koputtaa) kyse on suuremmasta — kyse on turvallisuudesta ja uskottavuudesta.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2016-05-04T14:22:44,2016-05-04T14:28:46,Tarkistettu,1.1 2016_48_6,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomi osallistuu EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon nyt kuudetta kertaa. Edellinen kerta tapahtui vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla. Tällä kertaa kyse on, niin kuin täällä on kuultu, Iso-Britannian johtamasta taisteluosastosta, johon Suomi osallistuu noin 50 henkilön vahvuudella. EU:n vuonna 2004 hyväksytyn taisteluosastokonseptin mukaan taisteluosastoa voitaisiin käyttää kestoltaan rajoitettuun ja osaston koon mukaan mitoitettuun tehtävään. Konsepti liittyy unionin turvallisuusstrategian vaatimukseen edistää varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa nopeaa ja tarvittaessa voimakasta väliintuloa. Vaikka operaation käynnistäminen ei edellytä YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta, on sen pyyntö lähtökohtana taistelujoukkojen käytölle kriisitilanteessa. Toistaiseksi ei ole vielä keskusteltu kyseisen osaston käyttämisestä valmiusvuoronsa aikana. Tähän mennessähän osastoja ei ole kertaakaan käytetty operaatioissa, ja mahdollista tulevaa käyttöäkin on vaikea arvioida, onhan kriisien ennakointi aina haastavaa. Osaston käytöstä jäsenmaat päättävät yksimielisesti. Olennainen kysymys on: onko unionilla edellytyksiä tehdä yksimielisiä päätöksiä osastojen käytöstä? On tunnustettava, että taisteluosastot voivat vahvistaa EU:n strategista uskottavuutta vain, jos niiden käyttöön on todellinen valmius ja kyky. Arvoisa puhemies! Edelliseen taisteluosastoon osallistumisen yhteydessä eduskunta kävi keskustelua muun muassa taisteluosastokonseptin kehittämisestä. Kysymys taisteluosastojen käyttämättömyydestä on nostettu uudessa selonteossa esille kiitettävästi. Kysymykset yhteisistä pelisäännöistä niin tilannekuvan muodostamisessa kuin kustannusten jakautumisessakin ovat olleet hankalia. On totta, että konsepti osin vasta hakee muotoaan. Toiminnasta on silti saatu myös hyötyjä. Taisteluosastojen puitteissa on järjestetty yhteisiä harjoituksia, jotka ovat lisänneet suomalaisten joukkojen yhteistoimintavalmiuksia muiden, näihin osastoihin joukkoja osoittaneiden maiden kanssa. Tällä on merkitystä myös kansallisen puolustuksen näkökulmasta, sillä varsinkaan EU:n puitteissa ei ole olemassa mitään vakiintuneita sotilaallisen suunnittelun tai yhteistoiminnan rakenteita. Rauhan aikana tehty yhteistyö voi luoda perustaa myös yhteistyölle kriiseissä. Suomen tulisikin olla aloitteellinen käytettävyyden lisäämisessä ja kehittämisessä. Meillä on pitkät perinteet rauhanturvaamisen ja monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön alueilla. Esimerkiksi selonteossa mainitulla tavalla osastojen toimintaa voitaisiin joustavoittaa niin, että osastoon voitaisiin liittää tarvittavia toimintoja edelliseltä ja seuraavalta valmiusvuorossa olevalta osastolta. Arvoisa puhemies! Asemamme on vakiintunut sotilasliittoon kuulumattomana mutta eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tukevana maana. Jäsenyytemme Euroopan unionissa on keskeinen turvallisuuspoliittinen valinta. Perinteisesti olemme suhtautuneet kannustavasti EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen, taisteluosastokonsepti mukaan lukien. Olemme johdonmukaisesti puhuneet sen puolesta ja myös osallistuneet valmiusvuoroihin. On tärkeää, että tuemme jatkossakin EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista. Vastuu kansainvälisestä turvallisuudesta kuuluu Suomen pitkäaikaiseen turvallisuuspoliittiseen linjaan. Kyse on myös EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisestä ja olemassa olevien instrumenttien hyödyntämisestä tähän tarkoitukseen. Selonteko näyttäisi jättävän auki taisteluosastoihin osallistumisen tulevaisuudessa. Onko suhtautumisemme taisteluosastoihin siis muuttumassa? Jos näin on, se aiheuttaa monia kysymyksiä. Onhan juuri viime aikoina pohdittu Euroopan unionin yhteistyötä enemmän kuin koskaan johtuen osin EU:n turvatakuista käydyn keskustelun vuoksi. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttääkin, että hallitus täsmentää Suomen tulevaisuuden aikeita osallistua turvallisuusyhteistyöhön niin YK:n kuin Euroopan unioninkin puitteissa, mutta myös muualla moninkeskisessä yhteistyössä, ja luonteva paikka näille tarkennuksille ja täsmennyksille on pian eduskunnalle annettava ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme tehtävänä tulee olla jatkossakin Suomen ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Jotta onnistumme tässä, meidän on oltava aktiivisia myös niiden pöytien äärellä, joissa koko maailmalle yritetään rakentaa vakaampaa tulevaisuutta. Suomessa turvallisuuspoliittisia valintoja ei jatkossakaan pidä tehdä hätiköiden, vaan yhteisesti, vakavasti ja perusteellisesti harkiten. Nykyiselle jo varsin vakiintuneelle linjallemme on edelleen olemassa kestävät perustelut.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-05-04T14:28:49,2016-05-04T14:34:16,Tarkistettu,1.1 2016_48_7,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomi on ollut aktiivinen Euroopan unionin kriisinhallinnan kehittämisessä. Tämä on jo kuudes kerta, kun osallistumme taisteluosaston muodostamiseen. Kuten on kerrottu, joukkoja ei ole vielä kertaakaan käytetty, mutta niiden merkitys Suomelle on ollut tärkeä kriisinhallintavalmiuksien ja suorituskyvyn kehittämisessä. Emme vielä tiedä, tullaanko taistelujoukkoja käyttämään tulevana puolivuotiskautena, jolloin Suomen asettamat 52 sotilasta ovat valmiusvuorossa. Moni jo luuli EU:n yhteisvastuulauseketta kuolleeksi kirjaimeksi, mutta nyt tiedämme, ettei se ole. Tilanteet maailmalla muuttuvat niin nopeasti, että puoli vuotta on pitkä aika. Arvoisa puhemies! Kansainvälinen turvallisuustilanne on heikentynyt viime vuosina. Tämä korostaa kriisinhallinnan merkitystä. Me vihreät kannatamme lämpimästi toimia kansainvälisen turvallisuuden lujittamiseksi. Sopivia keinoja tähän ovat panostaminen rauhanturvaamiseen ja konfliktien estämiseen sekä hauraiden maiden kehityksen tukeminen. Maailma tarvitsee joukkoja, jotka kykenevät reagoimaan nopeasti erilaisiin kriiseihin ja muuttuviin tilanteisiin. Kriisialueilla erityisesti siviilien suojelutehtäviin tarvittaisiin kipeästi vahvistusta. Kynnystä EU:n taisteluosaston käyttämiseen on pyritty madaltamaan monilla uudistuksilla. Joukkojen joustavuutta on lisätty ja etukäteissuunnittelua kehitetty. Kehityssuunta on hyvä. Joukkojen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös nopeaa päätöksentekokykyä. Taisteluosaston käyttö vaatii EU-maiden yksimielistä päätöstä. Jotta nopean toiminnan joukot voitaisiin saada nopeasti toimintaan, täytyy EU-maiden löytää ulkopolitiikan yhteinen sävel mielellään jo ennen kriisien puhkeamista. Siksi on tärkeää jatkuvasti kehittää EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja pyrkiä löytämään entistä tehokkaampia päätöksentekotapoja. Vihreät pitää tärkeänä, että operaatiolla, johon taisteluosastoa käytetään, on YK:n mandaatti. Arvoisa puhemies! Hallitus on leikkaamassa tällä hallituskaudella sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoja kaikkiaan 45 miljoonalla eurolla. Käytännössä kaikki rahat on jo sidottu olemassa oleviin operaatioihin, ja sitä mukaa kuin ne päättyvät, uusiin ei lähdetä. Hallitus on kyllä sanonut rahoittavansa tarvittaessa uusia operaatioita lisäbudjetein, mutta tämä menettely vähentää kriisinhallintapolitiikkamme joustavuutta ja hidastaa operaatioiden toimeenpanoa. Vaikka EU:n taisteluosaston osallistumismallia on onnistuneesti kevennetty, menee kriisinhallinnan supistetuista määrärahoistamme silti 2,6 miljoonaa joukkoihin osallistuvien koulutukseen ja valmiudessa pitämiseen ilman, että rahalla saadaan vielä itse kriisinhallintatoimintaa. Tässä tilanteessa on erityisen ongelmallista se, että valmiudessa olevaa taisteluosastoa ei ole käytetty kertaakaan. Maailmalla on lukuisia kriisejä ja konflikteja, joissa olisi tarvetta erimuotoiselle kriisinhallinnalle, mutta silti Suomen osallistumista supistetaan säästösyistä. Herääkin kysymys, olisiko tehokkaampaa ja mielekkäämpää käyttää resurssit YK:n kriisinhallintaoperaatioihin osallistumiseen. Arvoisa puhemies! Yhtä aikaa sotilaallisen kriisinhallinnan joukkojen kanssa EU:ssa on kehitetty siviilikriisinhallintaa. Suomi on ollut tässä aktiivinen, ja siviilikriisinhallintatehtäviin on koulutettu monia suomalaisia asiantuntijoita. Myös siviilikriisinhallintaa tulee edelleen tehostaa. Kosovon ja viimeisimpänä Ukrainan tilanteet muistuttavat, että myös Euroopassa on edelleen tarvetta hätäavulle ja jälleenrakentamiselle sekä yhteiskunnan perustoimintojen — hallinnon, oikeuslaitoksen, poliisin, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutuksen — turvaamiselle. Kriisinhallintaa tulee kehittää kokonaisvaltaisuuden näkökulmasta. Erityisesti haurailla ja kriisialueilla toimivien tahojen välisen yhteistyön ja koordinaation tehostamista tarvitaan. Vaikka ajatus kokonaisvaltaisuudesta on ollut esillä jo vuosia, kaipaa se edelleen kirkastamista. Vihreät kannustaakin hallitusta toimimaan hallitusohjelman mukaisesti sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan yhteensovittamiseksi. Arvoisa puhemies! Näillä evästyksillä Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa hallituksen esitystä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-05-04T14:34:17,2016-05-04T14:39:03,Tarkistettu,1.1 2016_48_8,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! On päivänselvää, että nykyisellään EU:n taisteluosastokonsepti ja järjestelmä ei voi elää enää pitkään. Jos taisteluosastot ovat, niin kuin selonteossa mainitaan, nopean kriisinhallinnan ja sotilaallisen suorituskyvyn kehittämisen väline, niin kumpikaan peruste ei toimi. Taisteluosastoja ei ole käytetty kertaakaan, vaikka mahdollinen toiminta on laajennettu koskemaan terrorismin vastaista sotaa ja turvallisuussektorin tukemista. Sotilaallisen suorituskyvyn kehittämiseen esimerkiksi Suomella on paremmat välineet muuten. Nykyisellään EU:n taisteluosastojen perustamista ja kouluttamista voisi luonnehtia pitkäkestoiseksi kansainväliseksi kertausharjoitukseksi. Jos taas pääperuste on EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistaminen, niin silloin pitää todeta, että kyse on yhä syvenevästä EU:n liittovaltiokehityksestä ja militarisoinnista — vieläpä tilanteessa, jossa EU taistelee olemassaolostaan sisäisten ristiriitojen paineessa. Suomi on jo aiemmin ilmaissut myönteisen kantansa yhteisrahoituksen lisäämiseksi EU:n sotilaallisessa kriisinhallinnassa. Vastikään Euroopan komissio teki ensimmäisen päätöksensä puolustussektorin rahoittamisesta: ensin rahoitetaan esitutkimusta tai kartoitusta, sitten laajaa tutkimusohjelmaa ja sen jälkeen konkreettisia toimia. Nämä päätökset antavat suuntaa tulevasta. Suomen toistuvista osallistumispäätöksistä taisteluosastoihin on muodostunut jatkumo, jota ei kyseenalaisteta eikä käydä periaatteellista keskustelua. Meidän mielestämme EU:n taisteluosastoja ja valmiusjärjestelmää tulee arvioida kriittisesti. Vaikka kansainvälisessä yhteisössä turhauduttiinkin siihen, ettei 1990-luvulla koettuja kansanmurhia kyetty estämään, ei siitä seuraa johtopäätöstä, että EU:n taistelujoukot olisivat ratkaisu ongelmaan. Mikä kriisi on ratkennut, mikä katastrofi on estetty tai mikä uhka torjuttu EU:n taistelujoukoilla? Se, ettei taisteluosastoja ole käytetty, ei suinkaan ole osoitus niiden tarpeellisuudesta, pikemminkin päinvastoin. Arvoisa puhemies! EU:n sotilasosastossa panos—tuotossuhde on erittäin heikko. Mitä vastinetta Suomi rahoilleen saa ja mitä valmiudessa oleva maa joutuu maksamaan, jos taisteluosasto aktivoidaan jotain operaatiota varten? Johtovaltioroolin ottaminen sitoisi sotilaallisen kriisinhallinnan resurssit pitkäksi aikaa, ja pelkkä valmiuden luominen maksaisi kymmeniä miljoonia euroja. Poliittisen tahdon riittämättömyys, taakanjakokysymykset ja erimielisyydet taisteluosaston sopivuudesta ovatkin johtaneet siihen, että taisteluosastoja ei ole käytetty kertaakaan. Päätös taisteluosaston käytöstä edellyttää EU:n kaikkien jäsenmaitten yksimielisyyttä. Jos puhutaan esimerkiksi jonkun kohteen, lentokentän tai sataman turvaamisesta, rajatun alueen haltuunotosta tai niihin rinnastettavasta toiminnasta, on päätöksenteko auttamattomasti jälkijättöistä. Jos ei ole yhteistä tilannekuvaa, kuinka syntyy yksimielinen päätös? Ison-Britannian johtaman taisteluosaston mahdollisesta käyttämisestä todetaan selonteossakin, että tässä vaiheessa on vaikea arvioida, olisiko EU:ssa edellytyksiä tehdä päätös käyttöönotosta ajankohtaisessa kriisissä. Taisteluosaston koko voi vaihdella 1 000:sta 3 000:een sotilaaseen. Jokaisella valmiudessa olevalla taisteluosastolla on omat erityiset vahvuutensa ja heikkoutensa. Myös mahdollisten operaatioitten luonne voi vaihdella hyvin paljon. Nyt onkin kehitetty työkalu, josta ei tiedetä, mihin ja miten sitä käytetään. Kuitenkin taisteluosastoja on ollut valmiudessa jo vuodesta 2007. EU:n taistelujoukkoja on kaavailtu käytettäväksi usein juuri operaatiossa, jossa siviilikriisinhallinta ja kansainväliset järjestöt ovat tarkoituksenmukaisempia. Taistelujoukkoihin käytettävällä rahalla voitaisiin varustaa huomattavasti suurempi määrä kevyempiä, kutakin tarkoitusta varten räätälöityjä joukkoja. Sotilaallisessa kriisinhallinnassa käyttökelpoisemmiksi ovat osoittautuneet tapauskohtaisesti räätälöidyt joukot, ja mieluiten niiden näkisi toimivan YK-lipun alla. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tulee tarkasti seuraamaan asiantuntijakuulemisten antia valiokuntakäsittelyn aikana, sillä selontekoon kirjatut osallistumisperusteet ovat aika lailla heppoisia.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-05-04T14:39:05,2016-05-04T14:44:18,Tarkistettu,1.1 2016_48_9,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Värderade talman! Det ligger ingen som helst dramatik i att Finland åter tänker vara en del av EU-stridsgruppen som ska vara i beredskap andra halvan av 2016. Det är ju britterna som leder den här snabbinsatsstyrkan och det var så sent som i fjol som Finland senast var med, då med Sverige i ledande roll. Sammanlagt har Finland varit med fem gånger tidigare, första gången 2007, och därför kan man med fog säga att det här närmast är business as usual. Det är en del av våra internationella åligganden.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,sv,Stefan Wallin,910,2016-05-04T14:44:20,2016-05-04T14:45:02,Tarkistettu,1.1 2016_48_10,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti sotilaallisen kriisinhallinnan yhteistyöhön Euroopan unionin puitteissa. Euroopan unionin korkean valmiuden taisteluosastot ovat osa turvallisuus- ja puolustuspolitiikan yhteistyötä, joka vahvistaa suomalaisten joukkojen osaamista ja valmiutta toimia kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Osallistumalla valmiusjoukkoihin pystymme samalla kehittämään Puolustusvoimien toimintatapoja ja vertailemaan harjoituksissa suomalaisten joukkojen kykyä muiden maiden kanssa. Pidämme tärkeänä, että Euroopan unionilla on kyky lähettää joukkoja kriisinhallintatehtäviin nopealla varoitusajalla. Taisteluosastot ovat olleet käytössä vuodesta 2007 lähtien, ja kuten selonteossa ja tässä keskustelussa on käynyt ilmi, niitä ei ole kuitenkaan tähän päivään mennessä käytetty missään operaatiossa. Kulloinkin puoli vuotta valmiudessa olevat osastot ovat suorituskyvyiltään hyvin erilaisia keskenään, ja niiden soveltuvuus eri tehtäviin vaihtelee suuresti. Taisteluosastojen käytöstä on hyvin vaikeaa päästä poliittiseen päätökseen, sillä vaikka kyseessä on nimellisesti EU:n taisteluosasto niin käytännössä vastuu ja kustannukset mahdollisista operaatioista jäisivät osallistuville maille ja erityisesti osaston johtovaltiolle. Arvoisa puhemies! Vaikka kokemukset Euroopan unionin taisteluosastoon osallistumisesta ovat Suomen osalta periaatteessa myönteisiä, meidän tulee vakavasti pohtia, miten toimintaa voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Pelkästään kriisinhallintavalmiuksien ja Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittäminen ja mittaaminen ei tuo riittävää lisäarvoa Euroopan unionin taisteluosastojärjestelmälle. Unionin tasolla tulee avata keskustelua siitä, mihin valmiusjoukkoja voidaan käyttää, ja on rehellisesti myönnettävä, että taisteluosastokonsepti ei ole kyennyt toteuttamaan sitä kaikkein keskeisintä tarkoitustaan eli nopeaa reagointia kriisinhallinnassa. Joukot, joita ei käytännössä voi käyttää mihinkään poliittisen päätöksenteon puutteiden sekä erilaisiin tehtäviin sopimattomuuden vuoksi, eivät ole aitoja valmiusjoukkoja. Euroopan unionin kriisinhallintatehtävien kustannusten taakanjakoon tarvitaan uusi selkeä linja, joka mahdollistaisi taisteluosastojen käytön. Kriiseistä ei ole ollut puutetta. Viime vuosina olemme joutuneet todistamaan useita kriisejä Euroopan unionin lähialueilla. Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä on ollut kansannousuja ja sisällissotia. Ukrainan kriisi osoitti, etteivät aseelliset konfliktit ole historiaa edes Euroopassa. Viime kesän ja syksyn pakolaiskriisi on asettanut jäsenmaiden väliset suhteet koetukselle, ja pakolaisvirrat uhkaavat Euroopan unionin vapaan liikkuvuuden periaatetta. Samalla on huomioitava, että tämän päivän uhat eivät ole enää pelkästään sotilaallisia. Hybridisodankäynti ja hybridiuhat ovat muuttaneet konfliktien luonnetta. Rajapinnat ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välillä ovat laajentuneet, ja näiden kahden väliset erot alkavat olla kuin veteen piirretty viiva. Viime syksyn Pariisin terrori-iskujen jälkeen testattiin ensimmäisen kerran Lissabonin sopimuksen avunantopykälän merkitystä, ja Ranskan avunpyyntöön vastattiin monen maan taholta myönteisesti. Terrorismi, pakolaiskriisi ja jäsenmaihin kohdistuvat hybridisodankäynnin uhat osoittavat, että Euroopan unioni tarvitsee kattavampaa turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä. Euroopan unionin yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa tuleekin kehittää vastaamaan paremmin tämän päivän ja tulevaisuuden uhkia, ja siksi rohkaisemme hallitusta aloitteellisuuteen painopisteen siirtämiseksi hybridiuhkien torjumiseen Euroopan unionin yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista Ison-Britannian johtaman taisteluosaston valmiusvuoroon, mutta samalla kannustamme hallitusta pohtimaan, miten Euroopan unionin taisteluosastojärjestelmän käytettävyyttä kriisinhallintatehtävissä voitaisiin tulevaisuudessa parantaa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-04T14:48:36,2016-05-04T14:53:46,Tarkistettu,1.1 2016_48_11,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisat kansanedustajat, myönnän tässä vaiheessa ministerille ehkä 2 minuuttia paikan päältä tai pöntöstä, kummin tahansa, ja ministerin puheenvuoroa seuraa lyhyt debatti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_48_12,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos eduskuntaryhmille pääpiirteisestä tuesta valtioneuvoston selonteolle. Kiitos myös kriittisistä huomioista. Ne ovat monin osin perusteltuja. Etenkin kysymys siitä, miksi EU:n taisteluosastoja ei ole kertaakaan käytetty, on aiheellinen ja nousi useammassakin puheenvuorossa esille. Varmaan tärkein syy on suoraan sanottuna poliittisen tahdon puuttuminen, ja tässä suhteessa EU-maiden kannattaa katsoa peiliin. Toiseksi syynä ovat taakanjakokysymykset, ja kolmantena on kysymys valmiudessa olevan taisteluosaston sopivuudesta ajankohtaisen kriisinhallintatehtävän hoitamiseen. Näitä kysymyksiä on EU-tasolla ratkottava, ja tässä työssä Suomi on ollut aktiivinen ja aikoo olla sitä jatkossakin. On hyvä, että myös eduskunta on tässä suhteessa tilanteen tasalla ja hereillä. Ongelmat on tiedostettu. Niitä on yritettävä ratkaista, sillä muuten taisteluosastokonseptilla tässä muodossa ei ole kestävää tulevaisuutta. Mainittakoon, että viimeksi kolmisen vuotta sitten Keski-Afrikan tasavallan kriisin yhteydessä olisi ollut mahdollisuus nopeaan toimintaan. Niinpä taisteluosastojen käyttömahdollisuus otettiin esille Suomen ja Ruotsin toimesta, mutta tukea ei muilta mailta riittävästi tullut, ja niinpä joukot Keski-Afrikan tasavallan operaatioon päädyttiin kokoamaan tavanomaiseen tapaan. Arvoisa puhemies! On hyvä, että eduskunnassa tämän selonteon valiokuntakäsittelyn yhteydessä käydään tarkasti läpi EU:n taisteluosastotoiminnan hyödyt ja haitat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-05-04T14:53:59,2016-05-04T14:55:51,Tarkistettu,1.1 2016_48_13,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Myös itse koen niin, että on tärkeää, että Suomi on mukana tässä EU:n joukkojen asettamisessa. Näihin nopean toiminnan joukkoihin tai taistelujoukkoihin 50 suomalaista pääsee mukaan. Kiinnittäisin huomiota, että se on suomalaisille reserviläisille tärkeä osa heidän harjoitustaan samalla, kun niin sanotut ammattisotilaat saavat tärkeää koulutusta. Suomi pystyy kouluttamaan maajoukkoja. He saavat kokemusta näistä kansainvälisistä tehtävistä, mikäli niihin sitten joudutaan. Täällä on kiinnitetty huomiota siihen, että näitä joukkoja ei ole koskaan tarvinnut lähettää. Tämä itse koulutusvaihe, niin kuin ministeri omassa puheenvuorossaan kertoi, kestää jo kolme kuukautta ja antaa jo siinä vaiheessa hyvää harjoitusta suomalaisille, niin ammattilaisille kuin reserviläisille. Tämä näkökulma on minusta syytä huomioida.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-05-04T14:55:55,2016-05-04T14:56:57,Tarkistettu,1.1 2016_48_14,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun puhutaan EU:n yhteisestä puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta ja turvatakuista, on huomattava, mitä ne merkitsevät, ja toisaalta, mitä ne eivät merkitse. Suomelle läntinen yhteistyö on hyväksi ja erittäin tärkeää. EU:n yhteinen politiikka ja turvatakuut velvoittavat, mutta EU ei ole puolustusliitto, eikä siitä ole sellaista tulossakaan. EU:n turvatakuut ovat tärkeä asia, mutta ne eivät yksinään riitä. Sama pätee Suomi—Ruotsi-yhteistyöhön. Se on erittäin hyvää ja toivottavaa, mutta ei yksistään riitä. Turvallisuuspoliittisten päätösten ja keskustelun tärkein tavoite on aina Suomen turvallisuuden vahvistaminen omasta kansallisen etumme näkökulmasta. Toivottavaa on, että perjantaina julkaistu Nato-arvio käynnistää laajamittaisen, faktoihin perustuvan keskustelun sotilaallisen liittoutumisen ja liittoutumattomuuden vaikutuksista Suomen turvallisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2016-05-04T14:56:57,2016-05-04T14:58:10,Tarkistettu,1.1 2016_48_15,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten puhujamme jo totesikin, perussuomalaiset tukevat kyllä tätä esitystä. Taisteluosastot ovat periaatteessa hyvä yhteistyön muoto, vaikka käytännössä niitä todella ei ole hyödynnetty kertaakaan. EU:n puolustusyhteistyöllä on hyvä olla myös jokin käytännöllinen sisältö. Olen itsekin siellä istunut aikanani europarlamentin puolustusasiain alivaliokunnassa, jossa käytännön sisältöä todella konkreettisesti kaivattiin, että oli edes jotain, mitä oikeasti tehdä. Tätä kautta, myös tämän toiminnan kautta, edes yhdessä harjoittelu käytännössä, kuten sanoin, toteutuu. Silti, kuten täällä on monesti tuotu jo esiin, selkeämpi tehtävän ja käyttötarkoituksen määrittely on pitkällä aikavälillä varmasti mielekästä. Itsekin entisenä rauhanturvaajana ymmärrän, että tämmöinen loputon harjoittelu ilman käyttöä ei tietenkään sitten joukkojen (Puhemies koputtaa) olemassaolon oikeutukseksi jatkuvasti riitä. Estehän ei tosin ole ollut, kuten ministerikin totesi, niinkään (Puhemies koputtaa) joukoissa itsessään, vaan ylipäänsä EU:n yhteisessä ulkopolitiikassa, jossa tätä yhteistä halua ei ole tähän asti löytynyt. Mutta kuten sanottu, totean ihan rauhanturvaajana omasta kokemuksestani, ettei YK:nkaan (Puhemies koputtaa) rauhanturvaajia varmaan ylläpidettäisi, jos he vain ikuisesti harjoittelisivat eivätkä ikinä tulisi käytäntöön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-05-04T14:58:10,2016-05-04T14:59:35,Tarkistettu,1.1 2016_48_16,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aivan kuten tässä keskustelussa yhteisesti on todettu, Suomi on johdonmukaisesti ollut tukemassa tätä taisteluosastokonseptia. Toivoisin, että ministeri voisi vielä varmemmaksi vakuudeksi nyt kertoa sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän esittämään kysymykseen vastauksen, onko mielestänne näköpiirissä Suomen hallituksen kannan muutos suhteessa tähän taisteluosastokysymykseen, onhan Euroopan unionin piirissä laajemminkin nyt johtuen erilaisista turvallisuuspoliittisista uhistakin puhuttu oikeastaan tästä EU-yhteistyöstä enemmän kuin pitkiin aikoihin. Lisäksi haluaisin tiedustella, näettekö te, että EU:n globaali ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia voisi antaa joitakin viitekehyksiä nyt myös tämän taisteluosastokonseptin kehittämiselle, koska tästäkin keskustelusta voi päätellä, että (Puhemies koputtaa) vähän kehitettävääkin olisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-05-04T14:59:37,2016-05-04T15:00:40,Tarkistettu,1.1 2016_48_17,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri, kuten todettua, EU tarvitsee nopeiden joukkojen lisäksi nopeampaa päätöksentekoa. Kysynkin, miten Suomi osaltaan aikoo edesauttaa nopeampaa päätöksentekoa tilanteissa, joissa nopeita joukkoja tarvitaan. Toinen kysymykseni: tarvitaanko hallituksen mielestä nopeiden joukkojen operaatioihin YK:n mandaattia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-05-04T15:00:41,2016-05-04T15:01:09,Tarkistettu,1.1 2016_48_18,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Puhemies, talman! På det nordiska utrikesministermötet i Haiko i Borgå i går betonade alla de nordiska länderna att de kraftfullt stöder en fördjupad dialog och ett samarbete mellan Nato, mellan Finland och mellan Sverige, och här citerar jag den gemensamma debattartikel som ministrarna hade i gårdagens Hufvudstadsbladet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,sv,Stefan Wallin,910,2016-05-04T15:01:12,2016-05-04T15:01:57,Tarkistettu,1.1 2016_48_19,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Taisteluosastokonseptiin tehdyt sijoitukset ovat tuottaneet koulutuksellista hyötyä Puolustusvoimillemme, mutta onhan tämä kaiken kaikkiaan kallis järjestelmä pelkkänä harjoitustoimintana. Selonteosta löytyy lyhyt ylimalkainen kappale siitä, miten Suomen näkemyksen mukaan tätä konseptia tulisi tulevaisuudessa kehittää, mutta toivon, että te, ministeri, avaisitte hiukan enemmän tätä, esimerkiksi sitä, millä tavalla tätä yhteisrahoituksen lisäämistä voitaisiin kehittää. Sitten vielä toinen kysymys liittyen johtovaltio Britannian tilanteeseen. Taisteluosastojen käytöllehän on kaksi vaikeaa edellytystä, toisaalta nämä kustannukset, jotka lankeavat erityisesti johtovaltiolle, ja sitten kysymys poliittisesta yhteisymmärryksestä. Kun Britannialla on nyt käymistila menossa suhteessa Euroopan unioniin, niin miten näette, että se vaikuttaisi, mikäli tällainen mahdollinen tositilanne tulisi vastaan tämän vuoron aikana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-04T15:02:12,2016-05-04T15:03:23,Tarkistettu,1.1 2016_48_20,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Herra puhemies! Suurin kritiikkihän täällä nyt on kohdistunut siihen, että näitä taisteluosastoja ei ole käytetty. Toki on myönnettävä, että olisi erittäin hyvä, jos olisi sopivissa tilanteissa voitu käyttää niitä, mutta osittain tämä kritiikki on kuitenkin väärä. Se on väärä siinä mielessä, että on erittäin tärkeätä, että Suomen puolustusvoimat saavat kansainvälistä yhteistoimintakykyä näitten harjoitusten kautta, ja sillä on mitä suurin merkitys meidän Puolustusvoimillemme, jotka pyrkivät tähän niin sanottuun interoperabilityyn eli yhteensopivuuteen. Tähän voisi todeta hieman retorisesti, että eihän Suomenkaan puolustusvoimia lakkauteta, vaikka ne vain harjoittelevat. Eli toisin sanoen kyllä harjoituksella on myöskin erittäin suuri merkitys. Mitä sitten tulee kaiken kaikkiaan siihen, miten tässä pitäisi mennä eteenpäin, nythän Pariisin terrori-iskujen jälkeen Euroopan unioni on (Puhemies koputtaa) herännyt tähän turvallisuuspoliittiseen ajatteluun, ja nyt olisi aivan oikea hetki, että Suomen ja Ruotsin hallitukset yhdessä nostaisivat EU:ssa esille tämän kysymyksen ja ylipäätään tämän turvallisuuspoliittisen (Puhemies koputtaa) asian vahvemmin Euroopan unionin puitteissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-05-04T15:03:27,2016-05-04T15:04:47,Tarkistettu,1.1 2016_48_21,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Euroopan unionin taisteluosasto on kuin vakuutus, jota ei ole tarvittu. Toisaalta hyvä, ettei ole tarvittu, mutta kynnys taisteluosaston käytölle on kyllä jäänyt kieltämättä epäselväksi, ja toivottavasti Euroopan unionin globaali strategia tuo tähän tarvittavaa vastausta. Olisin kysynyt samaa kuin edustaja Räsänen brexitistä. Jos Iso-Britannia päättää erota Euroopan unionin jäsenyydestä, prosessi toki kestää useamman vuoden, mutta näkeekö ministeri välittömiä vaikutuksia kansanäänestyksellä tähän johtovaltion rooliin? Suomi toimii vakauttavana voimana monessa kansainvälisessä organisaatiossa, myös Euroopan unionissa, ja meidän oma roolimme kriisinhallinnassa on ollut pitkä ja merkittävä. Haluan tässä nostaa esille keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, edustaja Vanhasen ryhmäpuheenvuoron, jossa ansiokkaalla tavalla kuvattiin Suomen roolia kriisien hallinnassa ja myös (Puhemies koputtaa) terminologian osalta, että emme puhuisi vain taisteluosastoista, vaan näkisimme tämän kriisinhallinnan roolin, puhumattakaan ulkomaalaisista lentokoneista ja niiden lentoreiteistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-05-04T15:04:49,2016-05-04T15:06:05,Tarkistettu,1.1 2016_48_22,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kari käytti hyvää termiä: tässä on vähän kyse vakuutuksesta. Luulen, että näiden taisteluosastojen merkitys historiallisessa perspektiivissä näkyy vasta vuosien, vuosien päästä. Varmasti tämä toimintakonsepti tulee vielä muuttumaan. Ehkä se seuraava askel pikemminkin on kiinteämpi valmius nopeaan toimintaan. Silloin, kun osastokonseptin perustamisesta tehtiin päätökset vuonna 2004 ja toimeenpano ensimmäisen kerran 2007, niin tämä perustui nimenomaan YK:n pääsihteerin voimakkaaseen vetoomukseen meille siitä, että luotaisiin yksikköjä, jotka kykenevät nopeasti muutamassa päivässä menemään paikkoihin kansanmurhien tai muiden kriisien estämiseksi. Useasti sitä ensivaihetta sitten seuraisi pidemmälle menevä operaatio, joita joudutaan suunnittelemaan ja kokoamaan pidempään, mutta tämä on nyt tietynlainen ensiapu ja vakuutus. Tämän kustannukset verrattuna EU:n jäsenmaiden koko puolustusbudjetteihin ovat sittenkin marginaaliset. Tässä mielessä tämä vakuutus-termi oli minusta hyvä, ja hyötysuhde on kelpoinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-05-04T15:06:06,2016-05-04T15:07:22,Tarkistettu,1.1 2016_48_23,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä vakuutus-termi on todella hyvä. Täytyy muistaa, että EU on Suomelle myös turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Sitä ei pidä unohtaa. Nyt erityisesti Pariisin iskun jälkeen, kun näyttää siltä, että EU ottaa harppauksen eteenpäin, kun Ranska aktivoi nimenomaan tämän avunanto-, ei siis yhteisvastuulausekkeen, tämän 42.7:n, niin nyt tässä tilanteessa on tärkeää, että annetaan täältä selkeä viesti, että Suomi tukee EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden kehittämistä. Suomen ulkopolitiikkaa on luonnehdittu nimenomaan tällä termillä, ""vakauspolitiikka"", johon kuuluu se, että Suomi ja myös Ruotsi ovat sotilasliittojen ulkopuolella ja toimivat vakauttavina tekijöinä. Tässä suhteessa annan myös tunnustuksen edustaja Vanhasen termille, kun hän totesi, että vähempikin sotaretoriikka riittää. Olen tismalleen samaa mieltä. Sekin tukisi tätä meidän pitkään jatkunutta ulkopoliittista vakauspolitiikkaa. On tärkeää, että ne voimat, jotka (Puhemies koputtaa) ovat olleet tämän linjan takuumiehinä ja -naisina, tekevät tiivistä yhteistyötä myös jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-04T15:07:26,2016-05-04T15:08:42,Tarkistettu,1.1 2016_48_24,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jos muistelee tätä taisteluosastojen perustamisen historiaa, niin kyllähän lähtökohta oli nimenomaan se, että sillä haettiin kriisinhallintaa, ongelmien ratkaisua ja haluttiin estää kansanmurhat. Ei silloin perusteltu asiaa kansallisen puolustuskyvyn kehittämisellä. Se tuntuu olevan tänä päivänä se päällimmäinen peruste. Mutta ihmettelen kyllä, mihin se EU-kriittisyys katoaa silloin, kun puhutaan Euroopan unionin yhteisestä puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta. Ja samalla tapaa se katoaa silloin, kun puhutaan EU-rahoituksen lisäämisestä puolustussektorilla. Mutta olipa kyse sitten Nato-selvityksestä, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta yleensä tai vaikka Lissabonin sopimuksen velvoitteista, niin Suomen tulee aina tehdä kansalliset, itsenäiset ratkaisut. Eli siinä suhteessa olen kyllä täysin tasavallan presidentin kannalla, toisin kuin ne, jotka ovat nytten viemässä rinta rinnan, ja tulkitsevat tätä Nato-selvitystä niin, että se tarkoittaa nimenomaan sitä, että Suomi ei voi tehdä itsenäisiä ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-05-04T15:08:44,2016-05-04T15:09:49,Tarkistettu,1.1 2016_48_25,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp",Vastauspuheenvuoro edustaja Mustajärven puheenvuoron johdosta. — Edustaja Vanhanen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_48_26,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi on oikeassa siinä, että koko tämä konsepti EU:ssa, pitkälti YK:n pyynnöstä, perusteltiin nimenomaan muun muassa kansanmurhilla. Mutta kun Suomi teki omaa päätöksentekoaan siitä, kannatammeko tätä ja olemmeko edistämässä tätä ja lähdemmekö mukaan, niin kuin lähdimme ensimmäisiin taisteluosastoihin, niin siihen sisältyy myös analyysi siitä, millä tavalla näitten varojen käyttäminen tähän tarkoitukseen palvelee myös meidän oman puolustuksemme kehittämistä. Ja ne perustelut olivat puoltamassa sitä, että meidän kannattaa myös tältä kannalta lähteä mukaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-05-04T15:09:54,2016-05-04T15:10:32,Tarkistettu,1.1 2016_48_27,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Nato-keskustelu on oma keskustelunsa, ja olisi toivottavaa, että hallitus toisi tämän selvityksen myös eduskunnan keskusteluun tähän saliin. On arvokasta, että täällä annetaan laaja tuki. Suomen on tärkeää olla mukana EU:n taisteluosastotoiminnassa. Sotilasliittoon kuulumattomalle maalle on tärkeää, että otamme kaiken hyödyn irti, mitä EU:sta on saatavana. Pariisin iskujen jälkeen Lissabonin avunantolauseke aktivoitui ja kaikki vastasivat siihen nopeasti ""kyllä"". On sotilasliittoon kuulumattomalle maalle arvokasta, että näin toimittiin, ja meille tällainen lavea tulkinta tästä avunantolausekkeesta on varmasti eduksi. Ja haluan myös kiittää ministeriä siitä, että edellisen vastaavantyyppisen keskustelun jälkeen saimme hyvän selvityksen, että kriisinhallintaveteraaniohjelma on etenemässä tämän vuoden aikana. Se koskettaa myös näitä naisia ja miehiä, kuten kaikkia, jotka me lähetämme kriisinhallintatehtäviin. Kannamme vastuun pahimmallakin hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-04T15:10:35,2016-05-04T15:11:40,Tarkistettu,1.1 2016_48_28,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomalaisen oman turvallisuuden ja puolustuksen lisäksi meillä on oltava leveämmät hartiat, ja siihen EU on ollut se sosialidemokraattienkin tukema vaihtoehto. Me saamme sieltä oppia, niin kuin on tässä todettu, mutta ne turvaavat kuitenkin isossa kuvassa meidän yhteistä eurooppalaista turvallisuutta. Tässä on ollut näitä kysymyksiä siitä, onko järkevää maksaa niin suurta hintaa harjoitustoiminnasta ja muusta, ja sitten toisaalta tästä päätöksenteosta ja osittain myöskin niistä tehtävistä, mihin taistelujoukkoa voidaan käyttää tai ei. Kysymykseni ministerille on, että onko Euroopan unionin sisällä keskustelua tästä päätöksentekojärjestelmästä tai tästä nykyisin rajatusta tehtävien laajentamisesta tai muuttamisesta johonkin toiseen suuntaan. Ja toinen kysymys: tässä nämä johtovastuut ovat nyt Britannialla, joka on tietenkin tässä omassa prosessissaan, mutta onko muuten tulevaisuudessa innokkaita johtovastuun ottajia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-05-04T15:11:42,2016-05-04T15:12:47,Tarkistettu,1.1 2016_48_29,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ainakin minun ajatteluni lähtee siitä — ja toivottavasti monen muunkin — että kun kansainvälisiin operaatioihin osallistutaan, puhutaan niin kriisinhallinnasta kuin muusta harjoittelutoiminnasta, niin aina keskiössä on meidän oma kansallinen puolustus ja sen pitää olla sitä tukevaa. Meillä on kuitenkin uniikki järjestelmä Euroopankin mittapuussa, yleinen asevelvollisuus ja reserviläisiin pohjautuvat joukot, ja meidän reserviläiset saavat tärkeätä kansainvälistä kokemusta näiden toimintojen kautta. EU:n taistelujoukot ovat tärkeä osa tätä meidän yhteistä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta näiden joukkojen hyödyntäminen — tästäkin on tänään keskusteltu — on jäänyt oikeastaan olemattomaksi, sitä ei ole tehty, ainoastaan harjoittelutoimintaa. Kysyisinkin ministeriltä: voisiko kriisinhallintatehtävissä hyödyntää — esimerkiksi kun viime kaudella puhuttiin paljon Malin operaatiosta, niin olisiko tämäntyyppisiin (Puhemies koputtaa) operaatioihin mahdollisuus hyödyntää — näitä joukkoja (Puhemies koputtaa) käytännössä enemmän?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-05-04T15:12:48,2016-05-04T15:13:53,Tarkistettu,1.1 2016_48_30,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Tuppurainen, Vikman, Pakkanen ja Lindtman ja ministerille sen jälkeen pari minuuttia. Ja sitten vähitellen, vähitellen siirryttäisiin puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_48_31,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Euroopan unioni on Suomelle aivan perustavanlainen turvallisuusyhteisö, ja EU:n turvallisuus- ja ulkopoliittisessa yhteistyössä tapahtuu tällä hetkellä hyvin paljon. Se on ajankohtaista muun muassa tämän avunantolausekkeen aktivoimisen myötä ja myös sen myötä, että korkea edustaja Federica Mogherini valmistelee tätä globaalistrategiaa, jossa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vielä linjataan tarkemmin. Toisaalta yhteistyössä on myös huolenaiheita esillä, joista keskeisin liittyy täällä jo mainittuun mahdolliseen Ison-Britannian irtoamiseen koko Euroopan unionista ja eurooppalaisesta yhteistyöstä, ja sen mukanaan tuomia riskejä ei liene syytä enempäänsä korostaa. Suomelle on tärkeätä vaalia eurooppalaista yhteistyötä. Meidän etumme ei ole EU:n hajoaminen ja palaaminen takaisin suurvaltojen Eurooppaan. Senpä tähden meidän tulee sitoutua eurooppalaiseen yhteistyöhön ja olla mukana taisteluosastojen toiminnassa ja myöskin vahvasti kehittämässä taisteluosaston toimintaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-05-04T15:14:09,2016-05-04T15:15:09,Tarkistettu,1.1 2016_48_32,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jotkut täällä tahtovat nähdä sotaretoriikkaa. Sellaista en tunnista. Sotaretoriikan maalailijat kuitenkin unohtavat sen tosiasian, että kun haluamme rauhaa, niin meidän on varauduttava puolustamaan niin uskottavasti, että kenenkään ei yksinkertaisesti kannata Suomea uhata tai Suomeen hyökätä. Tältä kannalta maailman vahvimman puolustusliiton turvatakuut olisivat merkittävä lisä omaan kansalliseen puolustukseemme, kuten asiantuntijoiden Nato-arviostakin ilmenee. Turvallisuuspoliittisten päätösten tärkein tavoite on aina Suomen oman turvallisuuden vahvistaminen. Meidän omasta uskottavasta puolustuksesta on joka tapauksessa huolehdittava, ja yksin (Puhemies koputtaa) ei kannata jättäytyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2016-05-04T15:15:11,2016-05-04T15:16:14,Tarkistettu,1.1 2016_48_33,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuulun niihin joukkoihin, jotka pitävät tärkeänä Suomen omia puolustusvoimia, ja koen niin, että tällainen mukanaolo taistelujoukoissa vahvistaa meidän omaa puolustuskykyämme ja reserviläisten mahdollisuutta harjoitella. Itse olen ollut mukana YK-joukoissa ja koen niin, että on vähän erikoista, että keskusteluun nousevat täällä nämä joukot, joita ei ole tarvinnut käyttää. Minusta se on vain hyvä, että maailmalla ei ole sellaisia kriisejä, missä tämmöisiä joukkoja olisi. Pidän arvokkaana sitä edustaja Salolaisen näkemystä, etteihän Suomikaan omasta puolustuksestaan luovu, vaikkei sitä tarvitse käyttää. Eversti Paronen aikanaan kertoi Namibiassa, että voimaa pitää näyttää, jotta sitä ei tarvitsisi käyttää. Tämä on minusta hyvä periaate tämmöisissä YK-johtoisissa ja näissä kansainvälisissä tehtävissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-05-04T15:16:15,2016-05-04T15:17:17,Tarkistettu,1.1 2016_48_34,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Osin tähän Vikmanin puheenvuoroon viitaten, vaikka tästä nyt ei Nato-keskustelua tehdä, sanon, että minusta se osoittaa sen, että on todella tärkeää, että erityisesti ne puolueet, jotka ovat Suomen pitkän, vakaan ulkopoliittisen linjan, vakauspolitiikan — johon kuuluu se, että Suomi pysyy sotilasliittojen ulkopuolella ja se on vakauttava tekijä — kannalla, kaikki ne voimat nyt tekevät tiivistä yhteistyötä, sen voi tässäkin todeta. Mutta halusin puuttua tähän edelliseen puheenvuoroon, tähän turvatakuukeskusteluun. Aikanaan puhuttiin siitä, merkitsevätkö nämä mitään, ja edustaja Vikman ensimmäisessä puheenvuorossaankin — vähän samaa retoriikkaa — muistutti, että meidän pitää muistaa, mitä ne eivät merkitse. Kun edustaja Heinonen täällä totesi, että meitä palvelee tämmöinen laaja tulkinta ja ikään kuin (Puhemies koputtaa) proaktiivinen ajatus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä EU:ssa, niin olen kyllä tässä Heinosen tulkinnan kannalla (Puhemies koputtaa) enemmän näitten turvatakuiden osalta EU:ssa. EU on meille turvallisuuspoliittinen ratkaisu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-04T15:17:18,2016-05-04T15:18:32,Tarkistettu,1.1 2016_48_35,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp",Ja viimeinen vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_48_36,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puheenjohtaja! Mielestäni keskustan ryhmäpuheenvuorossa esiin tullut termin kyseenalaistaminen, että onko ""taistelujoukot"" tai ""taisteluosasto"" oikea termi näille Euroopan joukoille, oli hyvä huomio. Ja on aivan totta, että kun kyse on kriisinhallinnasta ja on paljon myös tehtäviä, missä he suojaavat nimenomaan siviilejä, niin antaa ehkä väärän kuvan tämä taistelujoukko-sanan käyttö, ja siihen todellakin kannattaa kiinnittää huomiota. Sitten minä haluaisin nostaa tämän kriisinhallinnan kokonaisvaltaisen näkökulman. Elikkä EU:ssa myös siviilikriisinhallintatoimintaa tehdään ja sitä halutaan kehittää yhdessä sotilaallisen kriisinhallinnan kanssa, samoin kuin Suomessa. On nostettu esiin, että sitä pitäisi entistä enemmän miettiä kokonaisvaltaisesti. Olisin kysynyt ministeriltä: miten tässä asiassa on edetty niin EU:n tasolla kuin meillä Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-05-04T15:18:37,2016-05-04T15:19:38,Tarkistettu,1.1 2016_48_37,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp",Ja nyt ministerille 2 minuutin vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_48_38,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia kysymyksistä, kommenteista, huomioista. Kysymyskierroksen aloitti edustaja Pakkanen, joka totesi, että EU:n taisteluosastot ovat tärkeää harjoitusta reserviläisille. Sitä ne toki ovat, mutta on aina muistettava perinteisten reservien kertausharjoitusten kustannustehokkuus ja vaikuttavuus, kun puhutaan Suomen puolustuskyvyn kehittämisestä. Edustaja Huovinen kysyi hallituksen kannasta taisteluosastokysymykseen tulevaisuudessa. Tämänhetkinen kantahan käy tästä selonteosta ilmi, mutta totta kai seuraamme keskustelua EU-tasolla ja toivomme, että tämä EU:n valmisteilla oleva globaali strategia antaisi eväitä taisteluosastokonseptin järkevään uudistamiseen. Tähän samaan kysymykseen tarttuivat myös edustajat Räsänen ja Savola ja taisi tarttua edustaja Paaterokin. Edustaja Aalto kysyi Suomen kykenevyydestä nopeaan päätöksentekoon. Siitä mielestäni on esimerkki kolmen vuoden takaa, kun olimme valmiit Keski-Afrikan tasavallan operaatiosta päättämään kertomani mukaisesti. Edustaja Wallinille totean, että minulla valitettavasti ei ole tietoa tästä pohjoismaisten ulkoministereiden Haikon kokouksesta. En ole vielä ministeri Soinin kanssa asiasta ehtinyt puhua. Edustaja Kari vertasi varsin osuvasti EU:n taisteluosastokonseptia vakuutukseen, ja hän kysyi, taisi olla edustaja Räsäsen tavoin, Ison-Britannian erosta brexitistä. En usko, että jos brexit toteutuisi, kansanäänestys sanoisi ""ei"". En usko, että sillä olisi välittömiä vaikutuksia Ison-Britannian johtorooliin nyt kyseessä olevassa taisteluosastossa. Edustaja Lindtman otti esille sotaretoriikan. Ja taisi olla edustaja Mikkonen, vai oliko se niin, että edustaja Vanhasen aloitteesta tämä keskustelu käytiin, ja Kari myös. Totean — tämä on tietysti mielipidekysymys, onko se sotaretoriikkaa vai ei — että englanninkielinen nimi on EUBG eli battlegroup‑taisteluosasto, siinä mielessä oikea käännös. Kyseessä on yleinen sotilastermi, joka viittaa joukkoon, joka kykenee itsenäiseen toimintaan. Siinä mielessä nimi on edelleenkin perusteltu. Edustaja Paatero kysyi, tiedänkö, onko taisteluosastojen johtovastuun innokkaita ottajia tulevaisuudessa. En tiedä, mutta sen tiedän, että Suomi ei ainakaan tässä taloudellisessa tilanteessa. Tällaisen Ison-Britannian kaltaisen johtovastuun ottaminen sopii ammattiarmeijalle, mutta reserviläisistä koostuvalle armeijalle se olisi tavattoman kallis. Puhutaan kymmenistä ellei sadoista miljoonista euroista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-05-04T15:19:43,2016-05-04T15:22:40,Tarkistettu,1.1 2016_48_39,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp",Siirrymme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_48_40,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomi osallistuu EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroon nyt kuudetta kertaa. Eli tämä ei ole nykyisen hallituksen keksintö. Suomi osallistuu tällä kertaa valmiusvuoroon 52 sotilaan voimin, ja osallistuminen maksaa meille veronmaksajille 2,6 miljoonaa euroa eli kymmenyksen siitä, mitä se on maksanut aikaisemmin. Päätöstä seuraaviin valmiusvuoroihin osallistumisesta ei ole vielä tehty, mutta pidän henkilökohtaisesti tärkeänä, että olemme siellä, missä saamme uutta sotilaallista osaamista ja kokemusta sotilaallisesta yhteistyöstä muiden EU-maiden kanssa. Pitää muistaa myös se seikka, että Euroopan unionilla ei ole omia itsenäisiä puolustusvoimia. Senkin vuoksi tällaiset harjoitukset ovat tärkeitä. Olisi kuitenkin hyvä, että osastot rahoitettaisiin yhteisesti, jolloin Suomen osuus voisi edelleen pienentyä tästä 2,6 miljoonan osuudesta. Tärkeintä on kuitenkin miettiä, mitkä ovat Suomen valmiusvuoroihin osallistumisen todelliset hyödyt ja haitat ja miten toimintaa voitaisiin entisestään järkevöittää. Tässä on mietittävä nimenomaan Suomen etua. Samalla on selkiytettävä, millaisia suunnitelmia EU on tehnyt taistelutoiminnan kehittämisen suhteen. Mielestäni tärkeimpänä hyötynä tällaiselle toiminnalle on sotilaallinen yhteistyö EU-maiden kanssa ja nimenomaan siksi, ettei EU:lla ole omia asevoimia. Mikäli joukkojen tarkoituksena on jatkossakin, että heitä voitaisiin käyttää kriisinhallintatehtäviin tilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa reagointia yllättävästi syntyneeseen kriisin, niin tehtäviä varmasti tulevaisuudessa riittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-05-04T15:22:48,2016-05-04T15:24:35,Tarkistettu,1.1 2016_48_41,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Itse päätös sotilasosaston lähettämisestä ei luvalla sanoen ole mitenkään vaikea tai kauaskantoinen. Suomi on osallistunut tähän toimintaan jo useita kertoja aiemminkin. Odotettavissa on tälläkin kertaa harjoittelua, joka yhteistoimintakykyä parantaessaan on sinänsä varsin arvokasta. Osaston käyttö operaatioissa on sitä vastoin epätodennäköistä. Tulevia kriisejä on vaikea ennakoida. Silti lienee todennäköistä, että sellainen operaatio, josta kaikki 28 EU-maata pääsisivät yhteisymmärrykseen, ei toteudu tämän vuoden aikana. Tämä päätöksentekojärjestelmä onkin pohtimisen arvoinen. Kukaan meistä ei tietenkään halua, että osastolle tulisi pakko, saati kiire, ryhtyä sotilasoperaatioon. Mutta pidän selvänä, että järjestelmän ylläpito on mielekästä vain, jos sitä voidaan käyttää. Suomen tulisi määrätietoisesti hakea poliittista yhteisymmärrystä järjestelmän toimivuuden lisäämisestä. Arvoisa puhemies! Eurooppalainen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on ajankohtainen. Saksa on laatimassa uutta tilannearviota, johon sisältyy aiempaa aktiivisempi rooli turvallisuuspolitiikassa ja puolustuksen resurssien lisäys. Saksan aktivoituminen tukee Euroopan turvallisuutta, niin paljon on maailma muuttunut. Toisaalla eurooppalainen turvallisuusrakenne uhkaa haurastua. Mikäli Britannia lähtee Euroopan unionista, on se katastrofaalista myös ja varsinkin Euroopan turvallisuudelle. Suomen kansallisen edun kannalta yhteistyörakenteet ovat tärkeitä. Emme halua hajoavaa EU:ta ja sen tilalle suurvaltojen Eurooppaa. Meidän on viestittävä yhteistyöhakuisuutta ja sitouduttava nyt puheena oleviin toimiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-05-04T15:24:37,2016-05-04T15:26:35,Tarkistettu,1.1 2016_48_42,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomi on ollut aktiivisesti mukana osallistumassa EU:n taisteluosaston toimintaan, ja toiminnasta saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Kriisinhallintaoperaatioissa Suomella on ollut perinteisesti myös kansainvälisesti tunnustettu korkea osaamisen taso. Tätä osaamista pystytään EU:n taisteluosastoon osallistumalla pitämään ajantasaisena sekä kehittämään. Taisteluosastoon osallistuneita henkilöitä on toiminnassa mukanaolon jälkeen voitu käyttää myös erilaisissa kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä ja näin hyödynnetty saatu kokemus laajemmalla kentällä. Voidaan sanoa, että EU:n taisteluosastoon osallistuminen ja Suomen toiminta kriisinhallinnassa tukevat toisiaan. Moniin muihin maihin verrattuna Suomen puolustus on poikkeuksellinen. Oman maanpuolustuksemme perustuessa vahvaan reserviläisarmeijaan sekä liittoutumattomuuteen on muilla toiminnassa olevilla mailla käytössä joko ammattiarmeija tai jäsenyys puolustusliitossa tai molemmat. Nyt kyseessä olevassa osastossa Irlannin lähtökohdat ovat samankaltaiset kuin meillä. Irlannilla ei ole ammattisotilaista koostuvaa armeijaa, ja he ovat liittoutumattomia kuten Suomi. Nykyaikaisen kriisin eskaloituessa voimankäyttöön ehkä hyvinkin nopeasti on tärkeää, että Suomella on mahdollisuus ottaa oppia muiden maiden toimintatavoista. Tämän lisäksi Suomella tulee olla kyky siirtää saadut opit osaksi omaa maanpuolustustamme sekä yleiseen kriisinhallintaan. Tätä tavoitetta tukee se, että nyt perustettava osasto koostuu hyvin pitkälti toimintaan sitoutuneista reserviläisistä, jolloin osaston toiminnasta saadut opit ja kokemukset saadaan kantahenkilökunnan lisäksi myös suoraan aktiivisten reserviläisten käyttöön. Taisteluosasto koostuu hyvin erilaisista joukoista, jotka yhdessä tuovat sille vaadittavan operatiivisen toimintakyvyn mahdollistaen osaston itsenäisen toiminnan erilaisissa toimintaympäristöissä. Suomesta suurin osallistuva yksikkö on tiedustelujoukkue. Nykyaikaisessa, nopeasti muuttuvassa ympäristössä tiedon keruu ja sen analysointi ovat kriisin aikana erittäin keskeisiä johtamisen työkaluja. Osallistumisella saadaan varmasti lisäarvoa suomalaisen tiedustelutoiminnan ajantasaiselle kehittämiselle. Yhteisen taisteluosaston toiminnassa esiintyneisiin haasteisiin on aktiivisesti lähdetty kehittämään ratkaisuja, esimerkiksi eri osallistujien välistä kommunikaatiota kehittämällä. Tämä on osoitus joukon toimintakyvystä sekä siitä, että toiminta kehittyy ajan vaatimusten mukaisesti. Arvoisa puhemies! Osallistumalla EU:n taisteluosastoon yhdessä muiden maiden kanssa kehitämme sekä yhteistyötä muiden EU-maiden kanssa että omaa osaamistamme ja kykyä nopeaan toimintaan kriisinhallinnassa. Tämän lisäksi joukkoihin osallistuminen on kustannustehokas tapa kouluttaa sekä Puolustusvoimien kantahenkilökuntaa että reserviläisiä nykyaikaisiin kriisitilanteisiin kansainvälisessä toimintaympäristössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-05-04T15:26:41,2016-05-04T15:30:11,Tarkistettu,1.1 2016_48_43,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Näin Suomi osoittaa, että se haluaa osaltaan olla tukemassa rauhaa, turvallisuutta ja vakauden ylläpitoa maailmassa. Sotilaallinen kriisinhallinta on osa kriisinhallinnan kokonaisuutta, ja tähän osaan kuuluvat myös nämä Euroopan unionin taisteluosastot, joista tänään keskustelemme. Kansainväliset kriisinhallintaoperaatiot ja niihin valmistautuminen, kuten nyt kyseessä olevien taisteluosastojen kohdalla, parantavat tietyllä tavalla myös kansallista puolustuskykyämme, kun reserviläiset ja kantahenkilökunta pääsevät harjoittelemaan myös kansainvälisessä toiminnassa. Tässä mielessä EU:n nopean toiminnan taisteluosastotoiminta on myös hyödyllistä Suomelle, vaikka tähän mennessä taisteluosastoja ei onneksi olekaan käytetty vastauksena mihinkään konkreettisiin kriisitilanteisiin. Valmiusvuoroissa ollutta suomalaishenkilöstöä on myöhemmin käytetty erilaisissa kriisinhallintaoperaatioissa, ja myös jatkossa Suomella täytyy olla tarvittaessa kyky toimia nopeastikin EU:n sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Mitä tulee taisteluosastokonseptin toimivuuteen, on siinä ollut toki matkan varrella hankaluuksia. Ei ole välttämättä löytynyt yhteistä poliittista tahtoa, tai taisteluosastosta päävastuussa ollut valtio ei ole suostunut kantamaan operaatiosta syntyvää taloudellista taakkaa. Muutaman kerran taisteluosastojen käyttöähän on harkittu, kuten Kongoon vuosina 2005—2006, Tšadiin ja Keski-Afrikan tasavaltaan itse asiassa pariinkin otteeseen. Mutta lopulta on kuitenkin päädytty sitten erikseen suunniteltuun EUFOR-operaatioon. Arvoisa puhemies! Suomi on puhunut pitkään EU:n taisteluosaston käytettävyyden puolesta. Järjestelmän ongelmat eivät ole syy luopua EU:n taisteluosastoista vaan kehittää niitä edelleen osana EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Kun katsotaan laajasta näkökulmasta, viime vuosina EU:n huomiota ja resursseja ovat vieneet talousongelmat ja pakolaiskriisi eikä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen ole ehditty panostaa samalla lailla kuin olisi ollut syytä. EU kuitenkin tarvitsee kompetenssia myös tällä alalla, ja taisteluosastojen kehittäminen on siihen yksi hyvä väline. Suomi on lähettänyt osastoja EU:n taisteluosastovalmiusvuoroon jo itse asiassa viisi kertaa aikaisemminkin, elikkä kysymyksessä ei ole mikään uusi asia kohdallamme. Budjetissa valmiusvuoron kustannukseksi on arvioitu noin 2,6 miljoonaa euroa, ja Suomi maksaa osallistumisesta mutta myös hyötyy itse toki nopean toiminnan valmiuksien ja kriisinhallintakyvyn kehittymisestä sekä tärkeistä yhteistyökuvioista eri EU-maiden kanssa. On onni, jos tulevaisuudessakaan taisteluosastoille ei tule tositilanteen käyttötarpeita, mutta silti Suomen täytyy toimia siihen suuntaan, että taisteluosastot olisivat todella käytettävissä siinä tapauksessa, että tarve kriisissä jossakin päin syntyisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-05-04T15:30:17,2016-05-04T15:34:13,Tarkistettu,1.1 2016_48_44,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Suomella on pitkät perinteet rauhanturvaamisen ja monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön alueella. Asemamme on vakiintunut sotilasliittoon kuulumattomana mutta eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tukevana maana. Jäsenyytemme Euroopan unionissa on keskeinen turvallisuuspoliittinen valinta. On tärkeää, että tuemme jatkossakin EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista. Eurooppa kuitenkin kantaa nyt valtavaa ristiä harteillaan, sillä se ei ole onnistunut luomaan rauhaa ja vakautta lähialueilleen. Arabikevään tuoma toivo paremmasta on haihtunut. Itsevaltiaita ei ole saatu kukistettua, vaan väkivallattomat mielenosoitukset köyhyyttä ja korruptiota vastaan on tukahdutettu väkivaltaisesti, mikä on raivannut tilaa terroristeille, joita karkuun ihmiset ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan kohti Eurooppaa. Arvoisa puhemies! Yhteiskuntien levottomuuksia ruokkivat nuorisotyöttömyys, epävakaa yhteiskunta, koulutuksen ja terveydenhuollon puute, eriarvoisuus ja korruptio. Viha muhii ja kasvaa, jos kansalaisilla ei ole ihmisoikeuksia ja poliittisia vaikutusmahdollisuuksia eikä tulevaisuudentoivoa. Valtio voi tarkoittaa nuorille pelkkää kiinnikäyvää poliisia. Ihmiset kokevat, että heidät on hylätty oman onnensa nojaan. Tällöin ei millään ole enää mitään väliä. Terroristien on helppo saada rekrytoitua lisää vihaisia joukkoonsa, ja yhteiskunnat radikalisoituvat. Tällöin rauhanturvaaminen on vaikeaa, kun ei ole rauhaa, mitä turvata, eikä osapuolia, kenen kanssa neuvotella rauhasta. Euroopan yhdessä suurvaltojen kanssa on toimittava sen puolesta, että Välimeren toisella puolella hallitukset luopuvat omien kansalaistensa sortamisesta ja opposition tukahduttamisesta. Aseiden myynti sota-alueille on lopetettava. Ei riitä, että osa maista, kuten Suomi, ei sitä tee, vaan koko kansainvälisen yhteisön on laitettava rauha rahaa tärkeämmäksi. Ihmisarvo on jakamaton ja kansalaisuudesta riippumaton. Julkisen vallan velvollisuutena on aina kunnioittaa ja suojella sitä. Samaan aikaan, kun lähetämme suomalaisia sotilaita taistelujoukkoihin, tulee muistaa, että toivoa muutoksesta ja rauhasta ei tule sotien vaan kansalaisyhteiskuntia vahvistaen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-05-04T15:34:20,2016-05-04T15:38:02,Tarkistettu,1.1 2016_48_45,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kulmuni totesi täällä puheessaan, että on ollut onni, ettei taisteluosastoille ole tähän asti ollut käyttöä. Olen tästä hiukan eri mieltä, nimittäin kriiseistä ei ole ollut puutetta. Käyttöä taisteluosastokonseptille olisi kyllä ollut, mutta niihin tarpeisiin ei ole kyetty vastaamaan, lähinnä tämän päätöksentekojärjestelmän vaatimusten vuoksi. Selonteossahan kyllä ansiokkaasti pohditaan näitä erilaisia syitä siihen, miksi taisteluosastoja ei ole pystytty käyttämään. Pääosin kolme syytä: ensinnäkin yhtenäisen poliittisen tahdon puute, johon liittyy yksimielisyysvaatimus ja myös se, että pelkästään yhtenäisen tilannekuvan saaminen on vaikeaa, toiseksi nämä taakanjakokysymykset ja kolmanneksi kysymys valmiusvuorossa olevan taisteluosaston sopivuudesta ajankohtaiseen kriisinhallintatehtävään. Itse arvioisin, että tämä viimeinen este olisi vielä hoidettavissa. Kysyisin ministerin arviota siihen, kun käytte keskusteluja tuolla Euroopan unionin puolustusministerien kanssa: näettekö mahdolliseksi näköpiirissä, joko nyt tämän kohta alkavan vuoron aikana tai myöhemmin, että ylipäänsä tätä konseptia käytännössä kyettäisiin käyttämään?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-04T15:38:06,2016-05-04T15:39:54,Tarkistettu,1.1 2016_48_46,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, vastasitte oikein hyvin siihen kysymykseen, miten Suomi omalta osaltaan pystyy nopeasti tekemään kansallisia ja omia päätöksiä. Tarkennan hieman alkuperäistä kysymystäni: miten Suomi osaltaan aikoo edesauttaa EU-tasolla nopeampaa päätöksentekoa tilanteessa, jossa nopeita EU:n yhteisiä joukkoja tarvitaan? Ja juuri ne asiat, joita edustaja Räsänen toi äsken hyvin esiin: miten näissä puitteissa, tässä kehyksessä Suomi aikoo omalta osaltaan joustavoittaa ja nopeuttaa päätöksentekomekanismeja, jotta tarpeen tullen näitä joukkoja voidaan käyttää? Pyytäisin vielä vastausta siihen toiseen kysymykseeni: aikooko hallitus vaatia, että jos näitä nopean toiminnan joukkoja, taisteluosastoja käytetään joissain operaatioissa, niin tuleeko näillä operaatioilla olla YK:n mandaatti?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-05-04T15:39:55,2016-05-04T15:40:55,Tarkistettu,1.1 2016_48_47,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puheenjohtaja! Olisin vielä palannut tähän siviilikriisinhallinnan ja sotilaallisen kriisinhallinnan yhteistyöhön, tai sen toiminnan yhteensovittamisen tehostamisesta, joka hallitusohjelmassa on mainittu ja joka myös EU-tasolla on tärkeä, sillä yhä enemmän kriisit ovat nopeasti muuttuvia ja myös laimeasti muuttuvia ja vähän joka suuntaan meneviä, niin ettei aina tiedetä, milloin tarvittaisiin nimenomaan sotilaallista kriisinhallintaa ja milloin siviilikriisinhallintaa. Niitä usein ehkä tarvitaan myös samanaikaisesti. Tämä sovittelutyö olisi erittäin tärkeätä pitäen mielessä tämän kokonaisturvallisuusnäkökulman. Tähän olisin vielä mielelläni kuullut ministerin kommentteja ja näkemyksiä, miten tätä työtä on jo kenties tehty ja miten sitä aiotaan edistää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-05-04T15:40:57,2016-05-04T15:41:58,Tarkistettu,1.1 2016_48_48,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ihan samaan asiaan tartun kuin edustaja Räsänen, Mikkonen ja Aaltokin tuossa äsken. Kyllä vuodesta 2007 käynnistetyn taisteluosastotoiminnan jälkeen maailma on todellakin ollut pullollaan kriisejä. Pidän myöskin erittäin huolestuttavana sitä, että EU:ssa päätöksentekokyky on tällä hetkellä äärettömän heikko eikä päivitettyä ulko- ja turvallisuuspoliittista strategiaa ole oikeastaan onnistuttu tekemään. Nythän sitä globaalistrategiaa toki ollaan luomassa, mutta kun ajattelee tänä päivänä EU:n kykyä tehdä yhdessä yhteisiä päätöksiä ja kun ajattelee tällä hetkellä EU:n arvoja, jotka ovat, ikävä kyllä, murenemassa muun muassa tämän pakolaiskriisin tiimoilta, niin kyllä nyt toivoisi pontevaa toimintaa kaikilta jäsenmailta siinä, että löydettäisiin yhteisiä ymmärryksiä myös siitä, että tällaisia joukkoja, jotka ovat olemassa, voitaisiin ihan oikeasti käyttää, kun niitä maailmalla tarvitaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-05-04T15:41:59,2016-05-04T15:43:06,Tarkistettu,1.1 2016_48_49,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Nyt vielä ministeri, 2 minuuttia — nyt todella 2 minuuttia, sitten puhujapöntöstä — olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_48_50,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp","Herra puhemies! Nämä kysymykset oikeastaan kuuluisivat ulkoministerille, jota täällä olen tuuraamassa, joten en pysty niihin kattavasti vastaamaan. Edustaja Räsänen kysyi, näenkö ylipäätään mahdollisena, että EU:n taisteluosastokonseptia kyettäisiin käyttämään, jos oikein ymmärsin kysymyksen. Jos minun henkilökohtaista mielipidettäni kysytään, niin en usko, että Ison-Britannian taisteluosastoa tullaan käyttämään. Sellaiset ovat speksit. Mutta toisaalta en ole mikään ennustajakaan ja maailmassa voivat asiat hyvinkin nopeasti muuttua. Edustaja Aalto kysyi, miten Suomi EU-tasolla aikoo parantaa tätä taisteluosastokonseptia ja joustavoittaa tätä päätöksentekomekanismia. Kieltämättä se on haastava ja oikeastaan Suomen ainoa keino tähän globaalistrategiaan yrittää vaikuttaa ja sitä kautta saada EU:ssa yksimielisyyttä tämän konseptin kehittämiselle. Edustaja Aalto kysyi myös, tuleeko olla YK:n mandaatti. Se on mielestäni erinomainen lähtökohta jokaiselle operaatiolle, YK:n mandaatti. Edustaja Mikkonen toisti kysymyksensä liittyen siviilikriisinhallintaan. Valitettavasti nämä asiat eivät kuulu puolustusministerille enkä omaa riittävää asiantuntemusta niihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+3.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-05-04T15:43:13,2016-05-04T15:44:37,Tarkistettu,1.1 2016_48_51,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan, jolle muiden erikoisvaliokuntien on annettava lausunto viimeistään 3.6.2016.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_48_52,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin ihan muutamalla sanalla yleisesti kommentoida, kun kysymyksessä nyt kuitenkin on vuosikertomus. Kyllähän katse tietenkin kiinnittyy sivuun 45, jolla puhutaan julkisesta taloudesta, joka on epäilemättä määritellyt viimeisten vuosien kansallistakin keskustelua. Vuonna 15 Suomen bkt lisääntyi jopa 0,5 prosenttia, eli se on pienellä plussalla mutta erittäin hauras. Siihenhän varmasti liittyy tämän hallituksen suurin kritiikki tänä vuonna, mitä ollaan saatu, että miksi tehdään näin suuria leikkauksia, mutta toisaalta tasapainottamistoimia on täytynyt tehdä, että päästään luomaan uutta kasvua ja kehitystä. Ne linjaukset, mitkä tehtiin hallitusohjelmassa, viisi kärkihanketta — työllisyys ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä digitalisaatiokokeilut ja normien purkaminen — kyllähän tästäkin raportista käy ilmi ja tulee selville se, että myös hirvittävän paljon asioita on saatu eteenpäin. Se kritiikki, mitä monesti sanotaan, että hallitus ei riittävästi tee, ei ehkä ole aina ihan uskottavaa, kun kuitenkin kritisoidaan leikkauksia ja sitten toisaalta kritisoidaan, etteivät nämä isot asiat mene eteenpäin. Täältä näkyy myös vaikka tämä kysymys maakuntauudistuksesta, valtavan suuri ja historiallinen asia Suomessa, ja jos se saadaan — kun se saadaan — eteenpäin, niin Suomikin vihdoin astuu kansainväliseen aikaan myös maakuntatason rakenteessa. Tämä vuosikertomus kyllä sisältää valtavan määrän mielenkiintoista tietoa, ja on tärkeää, että siihen sitten tarkastusvaliokunta ja muut valiokunnat osaltaan hyvin perehtyvät. Tämä on tämmöinen hyvä käsikirja varmaan jokaiselle edustajallekin siitä, mitä täällä on saatu aikaiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-05-04T15:45:10,2016-05-04T15:47:08,Tarkistettu,1.1 2016_48_53,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen vuosikertomusten raportointitavasta on käyty keskustelua, ja varmasti tätä keskustelua tullaan tarkastusvaliokunnassa, johon itsekin kuulun, myös nyt tämän kertomuksen osalta käymään. Viime syksynä, kun tarkasteltiin edellisen vuoden kertomuksia, käytiin sitä keskustelua, että näitä kertomuksia tulisi kehittää niin, että keskitytään enemmän politiikkavaikutuksiin, ei niinkään niihin tehtyihin toimenpiteisiin, raportoitaisiin harvemmista asioista paremmin, ylipäänsä tehtäisiin siitä kiinnostavampi ja luettavampi ja tuotaisiin myös kustannus—hyöty-analyysi mukaan raportointiin ja käytettäisiin riippumattomia asiantuntijoita tässä raportoinnissa. No, nyt on mielenkiintoista nähdä se, onko muutoksia tapahtunut. Noin nopealla silmäyksellä näyttäisi, että jonkin verran on kehitetty tätä raportointitapaa ja menty eteenpäin, mutta uudessakin vuosikertomuksessa pääasiassa luetteloidaan hallituksen toimenpiteitä ja käytettyjä resursseja. Riskien tarkastelu on kyllä edellisvuodesta mielestäni parantunut, mutta edelleen raportointi on epäyhtenäistä ministeriöiden välillä. Eli esitystapaa tulisi selkeyttää ja yhtenäistää ja erityisesti kiinnittää huomiota riskien määrittelyn kytkemiseen (Puhemies koputtaa) hallinnonalan toimintaan ja ihan tuloksellisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-04T15:47:08,2016-05-04T15:49:12,Tarkistettu,1.1 2016_48_54,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vain lyhyesti yhtyä tuohon edustaja Räsäsen näkemykseen — meillä kummallakin on kokemusta vähän pöydän molemmilta puolilta eli hallituksen puolelta ja sitten toisaalta täältä eduskunnan päästä — tähän käsitykseen siitä, että kyllä tässä kehittämisen paikkaa olisi, ja onhan tästä puhuttu jo pidempäänkin, että enemmän ehkä kaivattaisiin keskittymistä juuri joihinkin keskeisiin politiikkalohkoihin ja niiden arviointiin ja sitten hiukan syvemmälti kuin vain tällaista luettelointia. En tunne tarvetta nyt lähteä edustaja Kulmunin aloittamaan keskusteluun siitä, onko saavutettu jotain. Totta kai on saavutettu, kun luetteloidaan kaikki hankkeet ja lakimuutokset. Siellä on osin hyvin teknistäkin juttua sisässä. En pidä sitä kyllä sinänsä minään hallituksen onnistumisen arvioinnin mittarina, kuinka paljon tekstiä on saatettu aikaan. Sitten, puhemies, haluan myös huomauttaa siitä, että kun hallitus vie eteenpäin tälläkin hetkellä erittäin merkittäviä lainsäädännöllisiä hankkeita ja uudistuksia, ollaanpa niistä poliittisesti mitä mieltä hyvänsä, niin pitäisin kyllä ihan ministeriöiden virkamiestenkin ajankäytön kannalta tämän hallituksen kertomusmenettelyn uudistamista välttämättömänä. Kyllä siellä ministeriöissäkin ollaan näiden erilaisten revohkojen keskellä aika työntäyteisessä tilanteessa. Sikäli toivoisin kyllä, että tätä uudistamista tehtäisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+4.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-05-04T15:49:52,,Tarkistettu,1.1 2016_48_55,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Uzbekistanin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta >>>Hallituksen esitys HE 45/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 6/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_48_56,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain 6 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 6/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_48_57,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain 6 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kirkkolakia siten, että nimikirjan pitäminen tulisi työnantajalle vapaaehtoiseksi. Esitys on kaikin puolin onnistunut ja kannatettava tältä osin. Kirkkolain 6 lukuun ehdotetaan tehtäväksi yksittäisiä muutoksia kirkon henkilöstöä koskeviin säännöksiin. Esimerkiksi säännöstä viranhaltijan oikeudesta saada vapaata kunnallisen luottamustehtävän hoitamista varten muutetaan siten, että säännös koskee viranhaltijan ohella myös työsopimussuhteista työntekijää. Samalla viittaukset kuntalakiin päivitetään uuden kuntalain mukaisiksi. Tämä on mielestäni tärkeä muutos, koska seurakunnat ovat itsenäisiä, erillisiä oikeushenkilöitä, kuten kunnat. Jos kunnallisen luottamustehtävän hoitamiseen saa nykyisin vapaata, tulee se sallia myös kirkon henkilöstölle. Tämän lisäksi kirkkolain 6 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös työllistymisvapaasta ja työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta. Ehdotuksen mukaan viranhaltijalla on sama oikeus työllistymisvapaaseen kuin työntekijällä työsopimuslain mukaan. Nykyisin työllistymisvapaasta on sovittu virka- ja työehtosopimusvaikutteisella pöytäkirjalla. Kirkkolain 6 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen työnantajien palveluksessa työskentelee sekä viranhaltijoita että työntekijöitä, joten tämäkin esityksen kohta on täysin perusteltavissa oleva, tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Uudistus edistää eri palvelussuhdelajeissa olevan kirkon henkilöstön yhdenvertaisuutta ja selkeyttää henkilöstön asemaa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia myös siten, että nimikirjan pitäminen muuttuu kirkolliselle työnantajalle vapaaehtoiseksi. Näinhän se on ollut kunnissa jo pitkään. Jatkossa viranhaltijaa ja työntekijää koskevien tietojen luovuttamiseen sovellettaisiin nimikirjalain säännöksiä. Nimikirjan merkitys kirkollisille työnantajille ei ole enää samanlainen kuin aikaisemmin, koska työnantajat ovat saaneet käyttöönsä muita järjestelmiä, jotka korvaavat nimikirjaan merkittävät tiedot. Näitä ovat etenkin palkanlaskentaa ja muuta henkilöstöhallintoa varten luodut järjestelmät. Ei ole mielekästä, että samoja tietoja kerätään moninkertaisesti. Erityisesti nimikirjaa koskevia uudistuksia pidetään tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina myös kirkon piirissä. Mielestäni hallituksen esitys on kaikin puolin onnistunut ja siten kannatettava. Kun hallitus on nyt säästölinjalla, niin eikö yhtenä hallituksen esityksenä myös voisi olla tulevaisuudessa, että kirkkoon kuulumattomilla ihmisillä kirkolliset arkipyhät olisivat palkattomia vapaita, vai onko tämä liian arka aihe? Ainakin saataisiin säästöjä aikaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+6.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-05-04T15:51:39,2016-05-04T15:54:45,Tarkistettu,1.1 2016_48_58,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain 6 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys ei varmasti mitään suuria poliittisia intohimoja herätä. Sen myönteinen vaikutus on lähinnä se, että eri palvelussuhteissa olevien henkilöstöryhmien asema kirkon tehtävissä ja viroissa muuttuu yhdenvertaisemmaksi ja samalla myös sitten niiden henkilöiden asema, jotka ovat kunnallisissa luottamustoimissa, tulee kuntalain säännöksiä vastaavaksi. Kaiken kaikkiaan kirkollisen lainsäädännön käsittely täällä eduskunnassa: näihin pykäliinhän ei eduskunta enää voi tehdä muutoksia, eli ne lähinnä voidaan vain hyväksyä tai hylätä, mutta silti on hyvä, että tämä kytkös ja kontakti edelleen kirkon ja valtiovallan välillä meillä on, jolloin voidaan ikään kuin synkronoida kirkollista lainsäädäntöä ja sitten valtion säädöksiä. Tuo edustajan puheenvuorossa esitetty heitto siitä, että kirkkoon kuulumattomien osalta kirkolliset juhlapyhät olisivat palkattomia, on aika erikoinen, koska eiväthän nämä juhlapyhät tietenkään ja vapaat koske pelkästään kirkon jäseniä vaan aivan samalla tavalla kaikkia ihmisiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-04T15:54:46,2016-05-04T15:56:46,Tarkistettu,1.1 2016_48_59,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite LA 24/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_48_60,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite LA 24/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pahoittelen sitä, että esittelypuheenvuoroni on pitkähkö johtuen siitä, että tässä laki-aloitteessa on kaksi asiaa. Toivon voivani esitellä nämä kuitenkin samassa puheenvuorossa ja kerralla. Ja toivottavasti ääneni kestää, sillä poden aika pahaa kesäflunssaa. SDP:n eduskuntaryhmä on tehnyt rinnakkaislakialoitteen hallituksen esitykseen lähetetyistä työntekijöistä, koska hallituksen esityksen 39/2016 väärä suunta on selvinnyt. Hallituksen esitys sisältää virheitä, joita ei ole perusteltua viedä eteenpäin. SDP tarjoaa hallitukselle vaihtoehdon ja perääntymistien huonosti harkittujen lakimuutosten korjaamiselle. Koimme, että asiaan oli pakko puuttua tämän rinnakkaisaloitteen muodossa, vaikka kysymys onkin täytäntöönpanodirektiivin toimeenpanosta. Vaikutelma, joka esityksestä syntyy, on sellainen, ettei hallituksella ole kunnianhimoa puolustaa suomalaista työtä. Jos tästä ei ole kysymys, niin sitten hallituksen esitys on kovaa ideologista suomalaisen työn ulosliputtamista, jota en ja emme voi hyväksyä. Tämä esitys molemmissa tapauksissa jää historiaan, ja siihen tullaan todennäköisesti vielä palaamaankin. Hallitus on direktiivin minimitoimeenpanolla synnyttämässä halpatyömarkkinoita Suomeen. Jos Suomeen tullaan töihin, niin tullaan sitten reiluilla työehdoilla. Hallituksen esitys runtelee kaltoin Suomen maantiekuljetusalaa. Me esitämme ketjuvastuun ulottamista, kuten on jo rakennusalalla, myös maantiekuljetuksiin. Samaa mieltä asiasta ovat sekä alan työntekijät että työnantajat. Yksikään hallituspuolue ei viime kevään vaaleissa esittänyt ohjelmassaan suomalaisen työn, suomalaisten työehtojen ja suomalaisten yritysten ulosliputtamista. On vaikea ymmärtää, miksi hallitus haluaa heikentää suomalaisen kuljetusalan mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa. Arvoisa puhemies! Kokonaisuudessaan hallituksen esityksessä ehdotetut lainmuutokset merkitsevät parannuksia nykyiseen sääntelyyn, mutta joiltakin osin hallituksen esitys on liian heikko ja edustaa pikemminkin direktiivin minimivaatimusten täyttämistä kuin Suomen aikaisempaa linjaa, jossa lähetettyjen työntekijöiden asema on pyritty turvaamaan niin vahvasti kuin EU-oikeus sallii. Lakiesityksessä ehdotettu sääntely on pitkälti yleistä, vain rakennusalaa koskien on erityissääntelyä johtuen siitä, että direktiivissä asetetaan jäsenmaille velvoitteita säätää rakennusalaa koskien tiukemmasta lähetetyn työntekijän suojelusta kuin muilla aloilla. Esitämme siis hallituksen esityksestä poikkeavia erityissääntöjä maantiekuljetusalalle. Vaikka lähetettyjä työntekijöitä koskevat normit eivät koske maiden välistä maantiekuljetusliikennettä, niitä sovelletaan niin sanottuun kabotaasiliikenteeseen eli maan sisällä toiseen maahan rekisteröidyllä ajoneuvolla ajettaviin kuljetuksiin. Näin lähetettyjä työntekijöitä koskevan sääntelyn kautta olisi mahdollisuus varmistaa, että kabotaasikuljetuksissa ei poljeta työntekijöiden oikeuksia ja työn hintaa ja että ne kilpailevat suomalaisten liikenneyrittäjien kanssa reiluin ehdoin. Hallituksen esityksessä ehdotettu sääntely soveltuu huonosti maantieliikennealalle ja jättäisi sellaisenaan voimaan tullessaan sääntelyyn aukkoja, jotka vähentäisivät sen soveltamismahdollisuuksia maantiekuljetusalan työssä. Esimerkiksi lähettävän yrityksen velvollisuutta pitää työntekijää koskevia työaikakirjanpitoa ja palkkatietoja saatavilla — tämä on 10 §:ssä — tai lähetettävän yrityksen velvollisuutta asettaa Suomessa viranomaisten tavoitettavissa oleva edustaja — 8 §:ssä — ei sovelleta, jos työntekijän lähettäminen kestää enintään 10 työpäivää. Myöskään lähettävän yrityksen velvollisuus vuokratyössä ja alihankinnassa selvittää tilaajalle työntekijän sosiaaliturvan määräytymistä — 11 §:ssä — ei tällöin päde. Ilmoitusta työntekijöiden lähettämisestä ei tarvitse tehdä, jos työskentely kestää enintään 5 päivää — tämä on 7 §:ssä. Maantiekuljetusalan työn luonteesta johtuen nämä aikarajat jäisivät useimmiten täyttymättä. Näin maantiekuljetusalan työt käytännössä jäisivät suurelta osalta ehdotetun sääntelyn ulkopuolelle. Aikarajat ovat kansallisia lisäyksiä eivätkä perustu EU-sääntelyyn. Useimmissa muissa Euroopan maissa tällaisia ei kuljetusalan osalta käytetä. Lakialoitteessa siis esitetään hallituksen esitykseen lisättäväksi kuljetusalaa koskevia poikkeuksia aikarajojen soveltamisesta seuraavasti: 1) 7 §, Ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä. Hallituksen esityksessä on viiden päivän aikaraja, jota ei hallituksen esityksen mukaan sovellettaisi rakennusalan työhön. Me esitämme, ettei aikarajaa sovellettaisi myöskään maantiekuljetusalan työhön. 2) 8 §, Edustajan asettaminen. Hallituksen esityksessä on 10 päivän aikaraja. Me esitämme, ettei aikarajaa sovellettaisi maantiekuljetusalan työhön. 3) 10 §, Velvollisuus pitää saatavilla tietoja lähetetyistä työntekijöistä Suomessa. Hallituksen esityksessä on niin ikään 10 päivän aikaraja. Me esitämme, ettei aikarajaa sovellettaisi maantiekuljetusalan työhön. 4) 11 §, Tietojen antaminen tilaajalle alihankinnassa ja vuokratyössä. Hallituksen esityksessä on 10 päivän aikaraja. Me esitämme, ettei aikarajaa sovellettaisi maantiekuljetusalan työhön. Arvoisa puhemies! Nyt tulee sitten se toinen asia. Toisena muutosasiana lakiesityksessä on tilaajavastuu lähetetyn työntekijän vähimmäispalkasta rakennusalalla. Lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin täytäntöönpanodirektiivin 12 artiklan 2 kohdan mukaan rakennusalan toimintojen osalta jäsenvaltioiden on säädettävä toimenpiteistä, joilla asetetaan vuokratyössä ja alihankinnassa työn tilaaja lähettävän yrityksen ohella vastuuseen työntekijän minimipalkasta sekä eräistä muista maksuista. Direktiivillä siis pyritään turvaamaan lähetetyn rakennusalan työntekijän oikeutta saada lain ja työehtosopimusten edellyttämä vähimmäispalkkansa sekä asetetaan työntekomaassa toimivalle tilaajalle vastuu huolehtia, että lähetettyjen työntekijöiden oikeudet toteutuvat. Direktiivin mukaan kansallisesti voidaan säätää, että tilaaja vapautuu vastuusta, mikäli se riittävää huolellisuutta noudattaen esimerkiksi varmistuen työntekijän palkkauksen tasosta ja lähettävän yrityksen maksukyvystä on koettanut huolehtia, että työntekijät saavat palkkansa. Direktiivissä on tilaajan vastuusta poikkeusmahdollisuus, jonka mukaan näiden toimenpiteiden sijasta voidaan käyttöön ottaa muita ""unionin ja kansallisen lain ja/tai käytännön mukaisia muita asianmukaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä jotka välittömässä alihankintasuhteessa mahdollistavat toimeksiantajaan kohdistuvat tehokkaat ja oikeasuhteiset seuraamukset väärinkäytöksiin ja petoksiin puuttumiseksi tilanteissa, joissa työntekijöillä on vaikeuksia pitää kiinni oikeuksistaan"". Hallituksen esityksessä on käytetty tätä poikkeusmahdollisuutta. Siinä esitetään säädettäväksi vain tilaajan tietyistä hallinnollisista velvollisuuksista sekä rakennuttajaan ja pääurakoitsijaan kohdistuvasta selvitysvelvollisuudesta, jos työntekijä ei ole saanut palkkaansa. Lisäksi vedotaan jo voimassa olevaan tilaajavastuulakiin, jossa ylipäänsä alihankinnan tilaajalle asetetaan tiettyjä selontekovelvoitteita ja joiden rikkomisesta voi seurata hallinnollinen maksuseuraus. Tilaajavastuulain velvollisuudet sekä nyt hallituksen esityksessä esitetyt velvollisuudet eivät kuitenkaan tuota sellaista vastuun tasoa, joka direktiivissä rakennusalan tilaajille pyritään asettamaan. Lisäksi valtiolle maksettavat hallinnolliset sanktiot eivät viime kädessä hyödytä lähetettyä työntekijää eivätkä täytä hänen oikeuksiaan turvattuun vähimmäispalkkaan direktiivissä tarkoitetulla tavalla. Lakialoitteessa esitetään hallituksen esitystä muutettavaksi niin, että siihen lisättäisiin direktiivin perussäännön mukainen tilaajan vastuu. 15 §:ään esitämme tarkennusta rakennuttajan ja pääurakoitsijan vastuuseen rakennusalan työssä seuraavasti: ""Rakennusalan työssä tilaajalla on lähetettävään yritykseen nähden rinnakkainen vastuu 5 §:ssä tarkoitetuista työntekijöiden vähimmäispalkoista. Mikäli lähettävä yritys ei suorita tarkoitettua vähimmäispalkkaa kuukauden kuluessa sen erääntymispäivästä on lähetetyllä työntekijällä oikeus kohdistaa tätä koskeva vaatimus tilaajaan. Tilaaja vapautuu vastaamasta lähetetyn työntekijän palkkasaatavasta, mikäli se voi osoittaa asianmukaisella tavalla varmistuneensa lähetetyn työntekijän palkkauksen asianmukaisuudesta sekä tilaajan maksukyvystä."" Lopuksi, arvoisa puhemies! Tässä rinnakkaislakialoitteen esittelypuheenvuorossa toin esille lyhyesti ja ytimekkäästi pääkohdat. Lakialoitteen on allekirjoittanut 31 (Puhemies koputtaa) sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän jäsentä. Toivon, että aloitteeseen perehdytään ja paneudutaan, niin että voisimme hyväksyä sen täällä lopulta yksimielisesti. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-05-04T15:57:19,2016-05-04T16:07:39,Tarkistettu,1.1 2016_48_61,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite LA 24/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Pidän erittäin tärkeänä, että hallituksen esitykseen, lähetettyjä työntekijöitä koskevaan direktiiviin, tehdään parannuksia koskemaan maantiekuljetuksen ja rakennusalan työtä. Suomen rajojen sisäpuolella kuljettajalle tulee aina maksaa Suomen työlainsäädännön ja yleissitovan kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos ja kun halvemman palkkatason EU-maista tulevat yritykset eivät näin toimi, niin tämä johtaa kaksiin eriarvoisiin markkinoihin maanteiden tavaraliikenteessä. Teollisuuden ja kaupan kilpailukyvyn parantaminen ei voi perustua Suomen työlainsäädännön rikkomiseen ja Suomelle tärkeän alan, kuljetus-elinkeinon, eli suomalaisten rehellisten pienyrittäjien pärjäämisen heikentämiseen. Ministeri Berner sanoi eräässä haastattelussa, että kuljetusten avaaminen ulkomaiselle kilpailulle sujuvoittaisi kuljetuksia ja laskisi kustannuksia hyödyttäen elinkeinoelämää. Tällainen ajattelutapa ei tue suomalaisia tavallisia pieniä ja keskisuuria kuljetusyrityksiä. Asialla on erityisen suuri yhteiskunnallinen merkitys valtion talouden kannalta. Maanteiden tavaraliikenne on merkittävä verojen kerääjä ja maksaja. Alan 6 miljardin euron vuotuisesta liikevaihdosta palautuu yritysten ja työntekijöiden maksamina veroina ja veroluonteisina maksuina 2,7 miljardia euroa valtiolle. On ihan aiheellista kysyä, onko hallitus kääntänyt selkänsä kotimaiselle kuljetusalalle ja aikooko tehdä suomalaisista ammattitaitoisista raskaan liikenteen kuljettajista ja yrittäjistä työttömiä. Alan heikentäminen tulisi kasvattamaan valtion työttömyysmenoja ja pienentämään verotuloja. Arvoisa puhemies! Sellainen politiikka, joka perustuu pienyrittäjien ja palkansaajien halpuuttamiseen, ei ole kestävällä pohjalla. Se ei saa aikaan kasvua ja työllisyyttä. Ihminen, jolla ei ole varmuutta palkastaan, ei rakenna taloa, ei käytä rahaa yrityksiltä ostettaviin palveluihin, ei osta ja kuluta. Tällöin eivät pyörät pyöri vaan pysähtyvät, niin kuin nyt on Suomessa käynyt. Olemme Suomessa valovuoden edellä työelämän lainsäädännössä verrattuna itäeurooppalaisiin maihin. En usko kenenkään järkevän ihmisen oikeasti haluavan Suomessa mentävän kohti Itä-Euroopan työolosuhteita ja palkkoja. Palkkoja poljetaan, jotta yrityksen omistajille jäisi enemmän rahaa käteen. Tämä on kestämätöntä eikä edistä Suomen tavoitetta saada pienennettyä työttömyyttä ja saada lisää verotuloja. Suomalaisen työn puolustajia tarvitaan tänään ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Nyt on luotava uutta pysyvää työtä, pidettävä kiinni näistä entisistä ja pidettävä huolta työntekijöistä, jotka ovat lomautus- tai irtisanomisuhan alla. Moni suomalainen elää tällä hetkellä suuressa epävarmuudessa. Maan kansallinen etu on työpaikat Suomessa. Vilunkiveikoista on päästävä eroon, ja lainsäädäntö ja sen valvonta antavat siihen mahdollisuuden, jos niitä halutaan oikein käyttää. On tärkeää tukkia lainsäädännön lymypaikat. Helpointa on ennalta ehkäistä ne. Arvelen, että jos on tahtoa, niin löytyy kyllä tie. Arvoisa puhemies! Rakennusinvestoinnit työllistävät, mutta ainoastaan silloin ne hyödyttävät valtiota ja kuntia, kun urakat työllistävät Suomeen verojaan maksavia työntekijöitä. On varmaa, että kilpailutuksissa tarjouksia jättävät myös yritykset, joiden käyttämä henkilöstö aliurakoitsijoineen on voittopuolisesti muualta kuin Suomen rajojen sisäpuolelta tulevaa ja Suomeen verojaan maksavia. Palkkoja poljetaan, jotta yrityksen omistajille jäisi enemmän rahaa käteen, myös rakennusalalla, ja tämä on kestämätöntä, varsinkin silloin, kun puhutaan julkisista urakoista. Samaan aikaan meillä on lukuisia rehellisiä rakennusyrittäjiä, joiden palkkalistoilla ja aliurakoitsijoina ei ole muita kuin veronsa Suomeen maksavia työntekijöitä ja yrityksiä. Ne antavat asialliset tarjoukset mutta häviävät hinnassa vilunkiveikoille. Esimerkiksi Mikkelin kaupunki on laskenut, että 6 miljoonan euron kouluremontti karkeasti laskien tuo kaikkine vaikutuksineen 130 työpaikkaa ja 660 000 euroa kunnallisveroja kaupungin kassaan, jos urakka työllistää paikallisia veronmaksajia. Valtiolla ja kunnilla on täydet mahdollisuudet muotoilla tarjouspyyntöjen kriteerit niin, että niihin saadaan aluetaloudellista vaikuttavuutta. Pisteitä laskettaessa eniten tulee saada niiden yritysten, jotka eivät harrasta vilunkia. Tämä ei vaadi muuta kuin pientä uudelleenajattelua ja jo olemassa olevien, toimiviksi osoittautuneiden kriteerien soveltamista, ja tarvitaan erityisesti tahtoa toteuttaa asia. Ja tätä tahtoa voidaan täältä eduskunnasta lisätä asettamalla tilaajalle pakottavaa lainsäädäntöä. Edustaja Mäkisalo-Ropposen lakiesitys muuttaa puheet teoiksi. Eduskunnan on annettava selvä viesti rakennusurakoiden tilaajille sekä rakentajille, että rakennusurakat saavat ne, jotka toimivat rehellisesti, eikä tilaajakaan enää pääse keplottelemaan vastuustaan. Ehtona yrityksen kelpoisuudelle jo tarjouspyyntöön on ehdottomaksi vaatimukseksi laitettava, että yrityksen palkkauksessa ja sen käyttämien alihankkijoiden palkkauksessa käytetään suomalaisen TESin mukaista palkkaa ja verot, eläke- ja vakuutusmaksut maksetaan asianmukaisesti. Sopimukseen on hyvä myös laittaa ilmoitusvelvollisuus, jotta voidaan seurata, että näin myös tapahtuu, ja on oltava riittävän kovat sanktiot sopimusrikkomukselle, että luistaminen sopimuksesta ei edes tule mieleen. Pelisääntöjen muuttamisella astutaan nykypelureiden varpaille, mutta on selvää, että muutos koituu kuitenkin kaikkien parhaaksi, eniten meidän kaikkien veronmaksajien hyödyksi, ja rakentamisen laatukin varmasti paranee. Työllistymisen, verojen maksamisen ja ostovoiman lisäämisen myötä Suomi lähtee nousuun. Meiltä poliitikoilta tarvitaan yhteistyötä ja vauhdin laittamista lain, asenteiden, ilmapiirin ja toimintakulttuurin muutokseen. Meidän tulee asettaa tavoitteita ja linkittää tämäkin asia muuhun tavoiteasetteluun eli työllisyyteen. Arvoisa puhemies! Toivon edustaja Mäkisalo-Ropposen lakiesityksen läpimenoa, niin kuin koko SDP:n eduskuntaryhmä toivoo.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+7.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-05-04T16:07:45,2016-05-04T16:16:55,Tarkistettu,1.1 2016_48_62,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite LA 24/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! ""Jotain hyvää tuli EU:stakin. Nyt yhdessä tiiviillä yhteistyöllä tulevan hallituksen ja ay-liikkeen kanssa voidaan merkittävästi torjua harmaata taloutta ja varmistaa suomalaisten yritysten yhdenvertainen kilpailuasema suhteessa ulkomaisiin yrityksiin."" Näin kuului Timo Soinin suora sitaatti Suomen Uutisissa vajaa vuosi sitten. Toivottavasti tämä ei ole vielä täysin unohtunut. Täytyy kuitenkin todeta, että hallituksen esityksessä on toki parannuksiakin nykytilaan, mutta tässä piilee myös isoja ongelmia, joita edustaja Mäkisalo-Ropponenkin ansiokkaasti toi esille, varsinkin maantiekuljetusalalla. Esityksen kokonaishengessä ongelmana on ehkä se, että se on heikko ja edustaa monilta osin direktiivin minimivaatimuksia. Ja vaikka se mahdollistaisi paljon vahvempiakin toimenpiteitä suomalaisen työn aseman vahvistamiseksi, niin on tietenkin harmi, että ei ole otettu niitä käyttöön. Herää kysymys, onko tämä hallituksen linja. Toisaalta hallituksen esitys on varsin ongelmallinen tämän kuljetusalan näkökulmasta, ja tätä problematiikkaa on tuonut esiin varsin voimakkaasti niin kuljetusalan työnantaja- kuin työntekijäpuolikin — tämä on mielestäni huomionarvoinen asia — ja tietenkin ihan syystä, koska hallituksen esitys tarkoittaa todella suomalaisten maantiekuljetusten alasajoa. Toisaalta vaihtoehtoja olisi, kuten tässä lakialoitteessa tuodaan esille. Siksi kannatan tätä sosialidemokraattien hyvää ja suomalaista työtä puolustavaa lakialoitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+7.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-05-04T16:16:56,2016-05-04T16:18:49,Tarkistettu,1.1 2016_48_63,48/2016,2016-05-04,14.00,16.20,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite LA 24/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon todella, että hallitus hyödyntäisi nyt tätä lakialoitetta, koska tässä on kysymys maantiekuljetusalan tulevaisuudesta maassamme. Minun on hyvin vaikea ymmärtää, miksi hallitus haluaa heikentää omien maantiekuljetusyritystemme kilpailukykyä, kun muualla Euroopassa tehdään aivan päinvastoin eli puolustetaan lainsäädännöllä oman maan yrittäjiä. Rakennusalalle esittämämme muutos lähtee siitä tosiasiasta, että näin toteutuessaan tämän direktiivin implementointi ei täytä alkuperäisen direktiivin henkeä, sillä tällä ei turvata riittävästi lähetetyn työntekijän oikeuksia. Ja voi olla, että direktiivin implementointi tässä muodossa johtaa meidät EU-oikeuteen. Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, toivon todella hallituksen hyödyntävän nyt tätä lakialoitetta, sillä näin voisimme estää kahden todella suuren virheen tapahtumista. Käsittääkseni ainakin perussuomalaiset ovat aina aiemmin olleet kannattamassa tilaajavastuuta ja he ovat olleet myös puolustamassa kuljetusalan työpaikkoja. Toivon, että tämä heidän asenteensa näihin asioihin jatkuu samanlaisena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-05-04T16:18:51,2016-05-04T16:20:04,Tarkistettu,1.1 2016_49_1,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan ja puolustusvaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_49_2,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää säädettäväksi lain kansainvälistä apua annettaessa ja pyydettäessä noudatettavasta ylimpien valtioelinten päätöksentekomenettelystä. Pariisin dramaattiset iskut viime vuoden marraskuussa korostivat tämän lakivalmistelun ajankohtaisuutta. On tärkeää, että Suomessa ei ole lainsäädännöllisiä esteitä osallistua kahdenvälisen avun antamiseen tai vastaanottamiseen. Laissa on kyse siitä, että Suomeen saadaan selkeät päätöksentekomenettelyt, jotta Suomi voi tarvittaessa ja niin päättäessään antaa ja pyytää kansainvälistä apua. Lain myötä Suomen valmius osallistua kansainväliseen yhteistyöhön kriisitilanteissa vahvistuu. Laki mahdollistaa kansallisen päätöksenteon avun antamisessa ja vastaanottamisessa EU:n puitteissa ja laajemmin kansainvälisessä yhteistyössä. Laissa mahdollistettaisiin EU:n keskinäisen avunannon lausekkeen sekä yhteisvastuulausekkeen toimeenpano. Kyse on myös pohjoismaisen yhteistyön vahvistamisesta. Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen lausekkeet keskinäisestä avunannosta ja yhteisvastuusta ovat ilmaus jäsenmaiden keskinäisestä solidaarisuudesta. Ne vahvistavat avun antamisen ja pyytämisen mahdollisuuksia erilaisissa kriisitilanteissa. Suomi ei tunnetusti ole Naton turvatakuiden piirissä eikä ole niitä toteuttamassa, mutta EU:n keskinäisen avunannon piirissä me olemme. Sotilaallisen hyökkäyksen kohteena olevalla EU-maalla on oikeus vedota Lissabonin avunantolausekkeeseen ja odottaa sen mukaisesti apua toisilta jäsenmailta. Suomi antoi osaltaan apua Ranskalle terroristihyökkäysten johdosta. Olemme valmiita osaltamme antamaan apua, kun sitä pyydetään. Vastaavasti Suomi odottaa saavansa apua, jos sitä tarvitaan. Lissabonin velvoitteet vahvistavat Euroopan unionia turvallisuusyhteisönä. Kansainvälinen järjestys ja sitä koskevat yhteisesti hyväksytyt periaatteet ovat viimeisten vuosien aikana olleet kovan paineen alla. Venäjän toimet Krimillä ja Ukrainassa johtivat Euroopan turvallisuustilanteessa suureen muutokseen, joka on edelleen käynnissä. Suomen on arvioitava näitä muutoksia ja vaikutusta kansalliseen turvallisuuteemme ja kansainväliseen yhteistyöhön. Tarkastelemme tätä muutosta osana läntistä yhteisöä. Suomi myös tiivistää yhteistyötä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomen Nato-kumppanuuden turvallisuuspoliittinen merkitys on kasvanut. Turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön arviointia tehdään valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä, joka annetaan eduskunnalle vielä ennen kesätaukoa. Nyt esillä olevan lakiehdotuksen valmistelussa on huomioitu, että avunanto- ja vastaanottotilanteet voivat olla hyvinkin erilaisia. On tärkeää, että kansalliset päätöksentekomenettelyt ovat sellaisia, että päätöksiä kyetään tekemään muuttuvissa tilanteissa ja tarvittaessa nopeastikin. Arvoisa rouva puhemies! Lakia sovellettaisiin merkittävästä kansainvälisestä avusta päätettäessä. Lailla luotaisiin Suomeen keskitetty yhdenmukainen päätöksentekomenettely kansainvälisen  avun antamista ja pyytämistä varten.  Lailla ei ole tarkoitus hidastaa avunantoa varten jo olemassa olevien mekanismien toimintaa. Lain soveltamisalaan eivät kuuluisi ministeriö- tai viranomaistasoiset kansainvälistä apua koskevat päätökset eikä kriisinhallintaan osallistumista koskeva päätöksenteko. Apua voisi pyytää toinen valtio, Euroopan unioni tai kansainvälinen järjestö. Näille apua voitaisiin myös antaa. On selvää, että avunantotilanteessa Suomi huomioi kansainvälisen oikeuden säännöt ja velvoitteet. Apua annettaessa ja pyydettäessä on otettava huomioon YK:n peruskirjan päämäärät ja periaatteet ja muut Suomea velvoittavat kansainvälisen oikeuden säännöt. Lakiehdotuksen mukaan päätöksen avusta tekisi valtioneuvoston yleisistunto tai tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta perustuslaissa säädetyn toimivallanjaon mukaisesti. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välinen toimivallanjako on kirjattu esitysluonnokseen toistamalla perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä. Tällä lailla ei toimivaltajakoihin ole tarkoitus puuttua. Eduskunnan rooli avunantotilanteissa on tietenkin ollut yhtenä keskeisenä kysymyksenä lakiehdotusta valmisteltaessa. Eduskunta kytkettäisiin päätöksentekomenettelyyn, jos avun antaminen tai pyytäminen sisältäisi sotilaallisten voimakeinojen käyttöä. Tämä tapahtuisi kuulemalla eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Jos päätös koskee erityisen vaativaa tilannetta, valtioneuvoston olisi kuultava koko eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteko. Laki sisältäisi säännökset myös kiireellisyysmenettelystä sellaisia tilanteita varten, joissa päätöstä ei ole mahdollista tehdä riittävän nopeasti erittäin kiireellisessä ja vakavassa tilanteessa. Päätöksen tekisi tällöin asianomainen ministeriö. Arvoisa puhemies! Kiireellisyysmenettely koskisi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Pohjoismaiden välistä yhteistyötä. Kiireellisyysmenettelyssä ei voitaisi pääsääntöisesti päättää sotilaallisia voimakeinoja sisältävästä avusta. Apu voisi kuitenkin sisältää sotilaallisten voimakeinojen käyttöä sellaisessa hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa se olisi välttämätöntä suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä välittömästi uhkaavan vaaran torjumiseksi. Tällöin päätöksen tekisi tasavallan presidentti Puolustusvoimain komentajan esittelystä siten, että puolustusministerin tulee olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Myös pääministeri voi olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Tämä laki on toki vain osa kokonaisuutta. Sisäministeriön ja puolustusministeriön valmistelemat muutokset toimialakohtaiseen lainsäädäntöönsä mahdollistavat avun antamisen ja pyytämisen käytännössä. Pakettia tuleekin tarkastella kokonaisuutena. Nämä esitykset on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi kuluvan kevätistuntokauden aikana. Arvoisa puhemies! Tätä lainsäädäntöhanketta on valmisteltu jo usean vuoden ajan. Tämä kertoo siitä, että asia on tärkeä ja että valmistelu on ollut perusteellista. Päätöksentekomenettelyt on hyvä saada kuntoon niin, että Suomella on lainsäädännön puolesta valmiudet antaa apua ja ottaa apua vastaan.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-05-10T14:01:35,2016-05-10T14:11:04,Tarkistettu,1.1 2016_49_3,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,Otetaan muutama debattipuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_49_4,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kovasti yhdyn ulkoministerin täällä esittämiin linjauksiin, mutta kun hän puhuu myös erittäin kiireellisistä, poikkeuksellisen vakavista asioista, jotka saattavat tätä päätöksentekojärjestelmää koskea, niin silloin saattaa tulla pöydälle myös sen luonteisia asioita, päätettäväksi ja linjattavaksi, joissa samaan aikaan on kysymys sisäministeriön, puolustusministeriön ja ulkoministe-riön toimialaan kuuluvista asioista. On erittäin tärkeää ensinnäkin se, että tuolloin ei yhden puolueen varassa päätöksiä tehdä, valtioneuvostoakaan ajatellen, mutta myös se, että se ei jää yhden ministerin varaan, mitä päätöksiä tehdään. Ulkoministeri Soini viittasi tässä, että asianomainen ministeri päättää. Vetoan voimakkaasti näiden kolmen ministeriön päätöksenteon keskinäiseen synkronointiin ja siihen, että asiaa tarkasteltaisiin mahdollisimman usein myös siitä näkökulmasta, mikä ulko- ja turvallisuuspolitiikan ensisijaisen johtajan eli tasavallan presidentin toimivaltaan kuuluu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-05-10T14:11:14,2016-05-10T14:12:32,Tarkistettu,1.1 2016_49_5,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,Jatketaan muutama debattipuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_49_6,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp," Arvoisa puhemies! Yhdyn ensin edustaja Kanervan puntarointiin, problematisointiin päätöksenteossa koskien avun antamista, ja avun vastaanottamisestahan on tuttu päätöksentekokaava, tavallaan kolme lukkoa. Kaikkein vaativimmissa tilanteissahan on koeteltu kaava kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisen osalta, olemme sitä käyttäneet jo monta vuotta, ja se on toiminut erittäin hyvin, kolme kansanvaltaista lukkoa perätysten. On tärkeää, että myös uusissa tilanteissa, jos tai kun sellaisiin joudutaan, eduskunta pidetään aina erittäin hyvin ajan tasalla, mieluummin etunojassa kuin tapahtuneitten tosiasioitten iskiessä päälle, mieluiten etunoja suhteessa eduskunnan informoimiseen ja sen kannan kysymiseen. Merkittävä muutoshan tämä tulee olemaan monestakin syystä, ja sehän näkyy sitten myöhemmin annettavassa laissa, muun muassa siinä, kun korjataan, rukataan vähän puolustusvoimalakia, jossa Puolustusvoimien tehtäväksi lisätään vielä neljäskin tehtävä, joka on uusi ja erittäin vaativa, paljon harkintaa vaativa tehtävä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-05-10T14:12:34,2016-05-10T14:13:42,Tarkistettu,1.1 2016_49_7,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuen myös edustaja Kanervan näkemystä siitä, että tämäntyyppisten tehtävien ja päätöksenteon osalta pitää varmistaa mahdollisimman laaja parlamentaarinen kate. En ota kantaa nykyisen hallituksen kokoonpanoon, mutta tilanne, jossa samalla puolueella on keskeiset ministerit ulkopolitiikan ja puolustuspolitiikan saralla, ei ole parlamentarismin näkökulmasta katsottuna kaikkein toivottavin tila. Nostan esiin toisenkin asian, ja se on tilanne, mikäli joudutaan sotilaallisen voimankäytön puolelle kriisien osalta. Tilanne, joka voi syntyä, voi johtaa siihen tilanteeseen, että suomalaisia miehiä ja naisia lähetetään sotatoimiin ulkomaille. Se, että nämä henkilöt lähetetään käskyllä tehtävään ilman omaa vapaaehtoista suostumusta, on mielestäni väärä lähestymiskulma. Pikemminkin pitäisi hakea meidän suorituskykymme kannalta niitä tulevaisuuden ratkaisuja menneestä eli vapaaehtoisuudesta, (Puhemies koputtaa) samalle pohjalle, johonka (Puhemies: Aika!) meidän kansainvälinen kriisinhallinta on perustunut vuosikymmeniä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-05-10T14:13:43,2016-05-10T14:15:02,Tarkistettu,1.1 2016_49_8,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tullut selväksi, että tämäntapaista lainsäädäntöä tarvitaan, mutta yhtä selvää pitää olla, että tämmöistä lainsäädäntöä käytännössä käytetään vain äärimmäisen harvoissa tilanteissa. Kynnyksen ja harkinnan pitää olla hyvin korkea ennen kuin liikkeelle lähdetään. Tämä päätöksentekomenettely, mikä tässä on esitetty, vaikuttaa aivan järkevältä ja loogiselta, ja näissä normaalitilanteissa eduskunta pääsee aina käsittelemään asianmukaisella tavalla, joko ulkoasiainvaliokunnassa tai sitten täysistunnossa tehtävän haasteellisuuden mukaan. Pieni ongelma sisältyy tähän kiireellisyysmenettelyyn. Näyttää siltä, että siinä voi olla tilanteita, joissa parlamentaarinen harkinta jää aika ohueksi, ja on toivottavaa, että valiokuntakäsittelyssä vielä mietitään, onko siihen löydettävissä lääkkeitä. Voi olla, että ei ole, mutta joka tapauksessa tämä asia on syytä pohtia, koska pidän kyllä itse tätä parlamentaarista selkänojaa hyvin tärkeänä näissä operaatioissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-05-10T14:15:03,2016-05-10T14:16:04,Tarkistettu,1.1 2016_49_9,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten ministeri Soini täällä hyvin totesi, nyt on kysymyksessä erittäin tärkeä lainsäädäntö. Tämähän poistaa sen puutteen, joka meillä on ollut tässä kansainvälisessä turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä. Lissabonin sopimusta emme ole voineet soveltaa loppuun asti tietyissä tilanteissa, jos sellaisia syntyy. Nyt tämä mahdollistaa sen, että me voimme olla täysimääräisesti mukana muiden eurooppalaisten valtioitten kanssa Lissabonin sopimuksen toteuttamisessa. Tämä on hyvin selkeä laki, eikä tietenkään tästä saa seurata sellaista — eikä tietenkään seuraakaan — että Suomi intomielisesti osallistuisi erilaisiin hankkeisiin, vaan kyse on äärettömän harvinaisista tilanteista, joissa on todellista eurooppalaista kriisiä, jossa tarvitaan yhteisvastuullisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-05-10T14:16:04,2016-05-10T14:17:05,Tarkistettu,1.1 2016_49_10,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp," Arvoisa puhemies! Eduskunnan informointi on aina erityisen tärkeää, ja siitähän on saatu kyllä muistutuksia tämänkin vuoden puolella, että kaikki ei ole mennyt ihan kohdilleen. Lainsäädännön selkeys on aina tavoiteltava asia, se on päivänselvä asia. Mutta sen selkeyden varjolla ei saa ajaa sitä, että Suomi luopuu edes osin omasta liikkumatilastaan — etenkään silloin, kun on kyse ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja puolustuspolitiikasta — kun Lissabonin sopimuksessa kuitenkin hyväksyttiin tiettyjen maiden kohdalla se, että on olemassa tiettyjä kansallisia erityispiirteitä, eikä varsinkaan Suomessa niitä erityispiirteitä saa ohittaa tai unohtaa. Mutta mielenkiinnolla panin merkille ulkoministerin tuoreen puheen. Kun tässäkin puhutaan eurooppalaisesta turvallisuudesta, niin aika yksioikoisesti allekirjoititte presidentti Obaman kannan yhtenäisestä ja vahvasta Euroopan unionista. Voisitteko selventää entisenä vahvana EU-kriitikkona, mitä tämä tarkoittaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-05-10T14:17:06,2016-05-10T14:18:14,Tarkistettu,1.1 2016_49_11,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kanerva nosti esiin nämä mahdolliset poikkeuksellisista ja kiireellisistä tilanteista nousevat päätökset ja niissä yhteistyön tarpeen ulkoministerin, puolustusministerin ja sisäministerin kesken. Todellakin, jos ajatellaan näitä viimeaikaisia kriisejä, uhkatilanteita ja terrorismia, kyllähän niissä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja on hämärtynyt ja tätä yhteistyötä todellakin tarvitaan. Tässä päätöksentekomenettelyssä hallituksen osalta ihan keskeinen elin on tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta. Yksi rakenteellinen ongelma on se, että sisäministerillä ei ole pysyvää mandaattia ja pysyvää tuolia tuolla UTVAn päätöksenteossa. Viime vaalikaudella puolueiden puheenjohtajilla oli mahdollisuus tähän pysyvään paikkaan siellä, mutta tällä vaalikaudella ei sitä sisäministerillämme ole. (Puhemies koputtaa) Tässä suhteessa mielestäni kyllä tarvittaisiin muutosta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-10T14:18:14,2016-05-10T14:19:31,Tarkistettu,1.1 2016_49_12,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On korkea aika saattaa nykyinen lainsäädäntömme ajan tasalle myös tässä asiassa. Nykyisen lainsäädännön puutteet ovat nousseet esiin useissa eri tilanteissa, joten hallituksen esitys tulee todella tarpeeseen ja on erittäin merkittävä. Mikäli sotilaallista apua haluaa saada, tulee sitä myös kyetä antamaan muille. Tämä on täysin itsestään selvää. Kuten ministeri Soini aiemmin sanoi, tämä esitys on vasta osa kokonaisuutta. Kysyisinkin, kun molemmat ministerit, puolustusministeri ja ulkoministeri, ovat paikalla: millä aikataululla esitystä Puolustusvoimia koskevan lain muuttamisesta voidaan odottaa tänne eduskuntaan hallituksen esityksenä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-05-10T14:19:31,2016-05-10T14:20:18,Tarkistettu,1.1 2016_49_13,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Totta kai parlamentaarinen kate pitää olla ja siitä, että näissä mahdollisissa kriisitilanteissa eduskunta on informoitu ja mandaatti täältä löytyy, on pidettävä huoli. Tämä lainsäädäntö ja tämä lakiesitys sen ottavat kyllä huomioon. Mutta kahteen asiaan kiinnittäisin huomiota nimenomaan tähän Puolustusvoimista annettavaan lakiin ja sen tulevaisuuteen liittyen — siihen, kun meillä sotilaita sitten jatkossa tullaan tarvitsemaan myös maan rajojen ulkopuolella ja tämä lakiesityskin tulee sen mahdollistamaan tai sitä edellyttämään. Haluaisin kysyä puolustusministeriltä sitä, mitkä ovat ne Suomen vahvuudet. Meillä ei varmastikaan kannata piikin olla niin sanotusti auki, että me voimme osallistua kaikkiin mahdollisiin tehtäviin. Mitkä ovat ne Suomen vahvuudet, mihin me voimme osallistua ja sen oman panoksemme antaa tähän EU:n yhteiseen puolustukseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-05-10T14:20:18,2016-05-10T14:21:23,Tarkistettu,1.1 2016_49_14,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Jotenkin tuntuu, että nyt on meneillään aika paljon, kun battlegroup oli täällä keskustelussa viime viikolla ja asevelvollisuuslaki on meneillään tuolla puolustusvaliokunnassa ja valiokunta on myöskin toivonut, että tästä avunantovelvoitteesta keskusteltaisiin laajasti. Se on tietenkin tältä osuudelta hyvä käydä tänään. Euroopan unioni on meille hyvä turva, ja sen takia tuetaan tätä lähtöajatusta, että avun-antovelvoite myöskin konkretisoidaan Suomen lainsäädäntöön. Mutta kyllä meillä on hyvä kokemus kriisinhallintalainsäädännöstä ja vuosikymmenten, ymmärtääkseni 60 vuoden, historiasta sillä puolella niin, että kaikki sinne lähtevät ovat olleet vapaaehtoisesti sinne menijöitä. Kun Suomen puolustusvoimat on tähän mennessä pohjautunut siihen, että suomalaiset sotilaat puolustavat Suomen rajoja — siihen on käsky — niin voiko olla nyt niin, että suomalaiset sotilaat käskytetään puolustamaan vaikkapa Turkin rajaa tai Ranskan rajaa, Portugalia, Englantia, Irlantia, mitä tahansa? Tätä en haluaisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-05-10T14:21:23,2016-05-10T14:22:34,Tarkistettu,1.1 2016_49_15,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tärkeätä, että selvennetään tätä avunantovelvoitetta ja sitä, miten se käytännössä toimii. Mutta samaan aikaan pitää tehdä hyvin selväksi se, että millään lainsäädännöllä Suomi ei automaattisesti tule siihen tilanteeseen. Ilman omaa päätöstä, omaa harkintaa siitä, mitä se apu on, jota annetaan, sitä ei automaattisesti voida meiltä odottaa. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, ja meillä pitää olla täysi harkintamahdollisuus tulevaisuudessakin siinä, miten toimitaan. Toinen tietysti oleellinen seikka on se, että tämän pitää perustua vapaaehtoisuuteen myös niiden osalta, jotka lähtevät mahdollisiin operaatioihin, ei niin, että suomalaisia naisia tai miehiä pakolla laitetaan operaatioihin. Viimeisenä huomiona se, että kun moni puolue, eräs nykyinen hallituspuoluekin, on kovasti puhunut liittovaltiokehitystä vastaan, niin mikä sen enempää on liittovaltiokehitystä kuin se, jos yritetään alkaa luomaan yhteisiä asevoimia Euroopan unionille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-05-10T14:22:35,2016-05-10T14:23:45,Tarkistettu,1.1 2016_49_16,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että tämä lakiesitys on nyt tulossa meille, kun on selvä juttu, että meillä on ongelmia siinä, miten me voimme ottaa vastaan ja saada kansainvälistä apua. Me tiedämme, että YK on myös suunnittelemassa muutoksia ja kriteereitä siihen, miten samalla tavalla voidaan mahdollisesti velvoittaa valtioita pyytämään apua, jos ne eivät itse selviä esimerkiksi suuronnettomuudesta, joten siinäkin mielessä tämä lainsäädäntö on tärkeä ja totta kai myös tästä EU-näkökulmasta. Tässä on hyvin jo kiinnitetty huomiota tähän päätöksentekojärjestelmään, mutta sitten tärkeätä on myös huomioida todellakin tämä henkilöstön asema varsinkin sen väen kohdalla, joka nyt jo on työsuhteessa Puolustusvoimiin, ja se, voidaanko heidät takautuvasti velvoittaa lähtemään. Toki sitten uudelle henkilökunnalle, jos jo silloin rekrytointivaiheessa tietää tämmöisen velvollisuuden olevan, se on selvä juttu, mutta varmasti tähän olemassa olevan henkilöstön asemaan täytyy kiinnittää huomiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-05-10T14:23:45,2016-05-10T14:24:53,Tarkistettu,1.1 2016_49_17,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Muutama puheenvuoro vielä, ja sen jälkeen sitten ministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_49_18,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kanervan puheenvuoroon päätöksenteosta on helppo yhtyä. Lissabonin sopimus on kuitenkin maita suoraan velvoittava, ja kun 11. kesäkuuta 2008 eduskunta hyväksyi Lissabonin sopimuksen, niin nyt vasta olemme päivittämässä meidän kansallista lainsäädäntöämme niin, että voimme vastata siihen, mitä olemme tuossa sopimuksessa luvanneet, ja toisaalta siihen, mitä meille on luvattu. Puolustusministeriltä kysyisin tästä sotilaille mahdollisesti syntyvästä velvoitteesta ja siitä, onko mahdollista löytää ratkaisua, jossa voitaisiin edetä vapaaehtoisuuden kautta. Sotilasliittoon kuulumattomalle maalle nämä Lissabonin sopimuksen 42.7- ja 222-lausekkeet ja niiden mahdollisimman lavea tulkinta ovat minun mielestäni etu, ja sitä meidän pitää EU:ssa yhdessä ajaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-10T14:24:57,2016-05-10T14:25:55,Tarkistettu,1.1 2016_49_19,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp," Arvoisa puhemies! Rauhanturvaoperaatioissa on suomalaisia ollut paljon ja tulee tulevaisuudessakin olemaan. Operaatiot ovat erilaisia, ja mandaatitkin tulevat muuttumaan, mutta yhtäläistä on se, että näihin operaatioihin aina liittyy riski ja on liittynyt riski. Näissä on tullut loukkaantumisia ja jopa hengen menetyksiä, ja nämä kuntoutusoperaatiot ovat olleet hieman epäselvät. Onko tähän asiaan tulossa selvyyttä nyt tässä, kun tämä toimintamuoto hieman laajenee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-05-10T14:25:56,2016-05-10T14:26:39,Tarkistettu,1.1 2016_49_20,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua, ja mielestäni edustajat Kanerva ja Kari tekivät hyvän poliittisen analyysin siitä, kuinka päätöksenteon pitää mennä. Pitää olla harkintaa, mutta haluan kyllä toistaa sen, mitä edustajat Arhinmäki ja Mustajärvi toivat esille, että meillä pitää olla se oma harkinta siitä, ja erityisesti tämän pitää painottua siihen vapaaehtoisuuden mahdollisuuteen, mikä tarkoittaa sitä, että kukaan, joka maanpuolustukseen asevelvollisena lähtee, ei sitoudu tähän käytyään niin sanotusti armeijan, vaan jokaisella pitää olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, onko hän käytettävissä tällaisiin joukkoihin. Mutta toki tärkeää on se, ettemme tee nopean toiminnan joukoista maailman hitainta toimintajoukkoa siksi, että meillä päätöksentekoprosessi on niin pitkällinen, että kriisi on jo ohi, kun meillä on tehty täällä päätös.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-05-10T14:26:39,2016-05-10T14:27:43,Tarkistettu,1.1 2016_49_21,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Otetaan kolme vastauspuheenvuoroa ja sen jälkeen molempien ministereitten kommentit. Nämä kolme henkilöä ovat edustajat Hoskonen, Tuppurainen ja Meri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_49_22,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämä kansainvälisen avun pyyntöä ja antamista koskeva lainsäädäntö saadaan vihdoin ajan tasalle. Euroopan unionin jäsenenä olemme mukana näissä hommissa, totta kai, kun olemme unionin jäseniä, ja niitä tilanteita, joissa apua tarvitaan, on varmasti tulevaisuudessa odotettavissa. Toivottavasti niitä nyt ei tule, mutta kaikkien on syytä varautua ja Suomen on oltava tietysti aktiivisena jäsenenä unionissa. Tätä varten lainsäädäntö pitää laittaa kuntoon, mutta on myös pidettävä huoli siitä — tästä esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen äsken käytti hyvän puheenvuoron — että demokraattisen katteen pitää olla kunnossa ja sitten on harkinta sen mukaan, miten vakavasta tilanteesta on kyse. Mutta on välttämätöntä, että lainsäädäntö on kunnossa, apua pyydetään ja annetaan, jos sitä tarvitaan, ja kolmanneksi, meillä pitää olla myös eduskunta mukana tässä päätöksenteossa niin, että saamme ajanmukaista tietoa ajan tasalla sen mukaan, mikä tilanne on, ja jos tilanne on oikein vakava, niin totta kai eduskunta osallistuu edustaja Kaikkosen esittämällä tavalla näihin tapahtumiin. Tärkeää on kuitenkin, että lainsäädäntö saadaan vihdoin kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-05-10T14:27:50,2016-05-10T14:28:56,Tarkistettu,1.1 2016_49_23,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp," Rouva puhemies! Tässä on kysymyksessä erittäin tärkeä asia Suomelle. Meille Euroopan unioni on erittäin merkittävä, itse asiassa meidän perustava turvallisuusratkaisu. Nyt on kysymys siitä, miten me omalta osaltamme toimimme siten, että vahvistamme EU:ta turvallisuusyhteisönä, miten me olemme vastuullinen jäsen ja miten me täytämme omat velvoitteemme Lissabonin sopimukseen liittyvien keskinäisen avunannon ja turvallisuuslausekkeiden täytäntöönpanossa. Erinomaista on, että tämä esitys nyt eduskuntaan saadaan, ja erinomaista on myöskin kuulla vastuullisten ministereitten puhetta siitä, että Euroopan unionia pidetään Suomelle tärkeänä ja Euroopan unionin eheyttä ja yhtenäisyyttä halutaan vahvistaa. Siitä sopii ulkoministeri Soinia aivan erinomaisesti kiittää. Me tuemme tätä viranomaisyhteistyötä, mutta kun on tilaisuus kysyä, niin kysyn nyt kuitenkin: miten hallitus aikoo edetä tämän sotilaallisen yhteistyön puitteissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-05-10T14:28:56,2016-05-10T14:29:51,Tarkistettu,1.1 2016_49_24,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tuossa edustaja Arhinmäki otti puheeksi, että täällä on joku puolue, joka vastustaa Euroopan integraatiota, niin olettaisin, että hän tarkoittaa perussuomalaisia. Siksi rupesin miettimään asiaa ja olisinkin kysynyt puolueen puheenjohtajalta, ministeri Soinilta, ulkoministeriltä, siitä, miten te näette tämän tässä kontekstissa. Nimittäin minä ymmärtäisin, että tässä on itsemääräämisoikeus Suomella, liitymmekö me tähän, myös näihin toimenpiteisiin on Suomella määräämisoikeus. Ja mikäli ymmärrän oikein, niin puolueemme on puhunut enemmänkin näistä sosiaali- ja perheoikeuksista ja nimenomaan siitä, että suomalaiset saavat päättää suomalaisten asioista. Halusin nyt ottaa tämän keskusteluun, kun Arhinmäki ilmeisesti osoitti tämän perussuomalaisten puolueelle — keskustellaan nyt sitten vähän siitäkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-05-10T14:29:52,2016-05-10T14:30:47,Tarkistettu,1.1 2016_49_25,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Ja sitten ministereitten vastauksia. — Ministeri Soini, enintään 5 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_49_26,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tämä on erittäin hyvää ja tarpeellista keskustelua kaikkine niine vivahteineen, joita tähän tulee. Kiitoksia erityisesti edustaja Mustajärvelle, että on lukenut sen eilisen puheen kokonaisuudessaan. Toivon sitä samaa uutteruutta kaikilta muiltakin (Paavo Arhinmäen välihuuto) kansanedustajilta. — Hyvä, edustaja Arhinmäki, se on erinomaista kehitystä. Sitten aloitetaan edustaja Arhinmäen, edustaja Mustajärven, myös edustaja Meren ja muutaman muun kysymyksestä, kuka voi antaa apua Suomelle tämän lain nojalla ja miten sitä apua voidaan antaa. Suomi päättää itse, kenelle se apua antaa ja keneltä se pyytää apua. Siis Suomi päättää itse. Ei tätä kukaan päätä meidän puolestamme, ei Euroopan unioni eikä Venäjä eikä USA eikä mikään muu. Suomi päättää, jos niikseen haluaa, ja Suomi päättää pyytää, jos niikseen haluaa. Mitään pakkoa ei ole, mutta tämä on mahdollistava laki. Tästä on kysymys. Ja jottei unohdu, niin edustaja Mustajärvelle: Barack Obama, USA:n presidentti, jos nyt vertaa nykyiseen keskusteluun USA:ssa, on mielestäni kyllä parhaasta päästä esittänyt näkemyksiä, mitä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan tulee. Tässä EU:ssa me nyt olemme. Uskoisin, että edustaja Mustajärvi ja minä äänestimme samalla tavalla silloin liittymisestä Euroopan unioniin, mutta nyt kun siellä kansan enemmistön äänestystuloksen perusteella ollaan, niin sitä vettä melotaan, mitä kanootin alla on, vaikka pikkuisen vihlaisisikin. Edustaja Kanerva aloitti tämän debatin erittäin hyvällä puheenvuorolla, ja tämä on juuri sitä, mitä minä toivon, että ulkoasiainvaliokunnassa käytte läpi asiantuntijakuulemisessa. Samoin edustaja Kääriäinen ja varapuheenjohtaja Salolainen. Tämä on äärimmäisen tärkeää, eikä meillä voi olla menestystä tässä asiassa, jos me emme tätä saa laajasti eduskunnan, valiokuntien ja muiden ymmärtämäksi ja käsiteltäväksi ja myös siten, että jos tässä on jotain sellaista, mitä me voimme tarkentaa ja siihen löytyy perustelut, niin totta kai hyvä hallitus ottaa ne huomioon. Arvovaltakysymyksiä näin isoissa asioissa ei pidä olla, vaan yhteiskunnan ja Suomen edun pitää olla ratkaiseva. Valitettavasti edellinen ulkoministeri Tuomioja lähti pois, mutta tätä suunnittelutyötä ja lainvalmistelutyötä on tehty todella pitkään myös hänen kaudellaan, ja tähän kyllä on suhtauduttu vakavasti. Enemmän meiltä on kyselty, missä se viipyy, vähän niin kuin edustaja Pelkonen sanoi, että vuodesta 2008 on odotettu, ja nyt sitten se tänne tuli. Tämä on vaikea asia. Tähän liittyy toimivalta-asioita, mutta haluan senkin sanoa selkeästi, että tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välisiin toimivaltasuhteisiin näistä ei tule muutoksia. Me haluamme erityisen voimakkaasti seurata perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä. Se on äärimmäisen tärkeää, että nimenomaan täällä perustuslainmukaisuus ja valtasuhteet käsitellään perustuslakivaliokunnassa. Voisin olettaa, että kun tämä lähtee ulkoasiainvaliokuntaan, niin lausunnot tulevat ainakin puolustukselta, perustuslakivaliokunnalta ja keneltä päätetään pyytää. Tämä on äärimmäisen hyvä näin. Aika juoksee. Minä uskon, että puolustusministeri Niinistö pystyy tätä vielä täydentämään, mutta toivon, että käydään juuri tätä keskustelua. Tämä on nyt sitä, mitä muuttuvassa maailmassa tarvitaan, ja kaiken tarkoitushan on tietenkin se, että hyvällä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä me vältämme nämä tilanteet. Siihen me pyrimme. Mutta jos me emme vältä, niin sitten meillä on polku ja me aina itse päätämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-05-10T14:30:52,2016-05-10T14:35:59,Tarkistettu,1.1 2016_49_27,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Ja ministeri Niinistö, enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_49_28,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muun muassa edustajat Kari, Arhinmäki, Heinonen ja Myllykoski nostivat esille kysymyksen Puolustusvoi-mien henkilökunnan mahdollisesta tulevasta lakisääteisestä osallistumisvelvollisuudesta kansainvälisen sotilaallisen avun antamiseen. Tämä kysymys kuuluu puolustusministeriön valmistelemaan lakiesitykseen, joka lähiviikkoina annetaan eduskunnalle, mutta voinen siitä toki jo jotain tässä vaiheessa sanoa. Nimittäin valmistelun lähtökohta on se, että kansainvälisen avun tehtävät kuuluvat virkavelvollisuuden piiriin. Lähdemme siitä, että pyydettäessä tarjoamme parasta mahdollista apua. Ja tähän liittyy myös edustaja Savolan kysymys. Puolustusministerinä näen, että annamme kansainvälisen sotilaallisen avun tehtäviin niitä kansallisen puolustuksen kykyjä ja osaajia, joita meillä on olemassa omiinkin tarpeisiimme. Ensisijaisesti tietenkin pyritään käyttämään halukkuuden ilmoittaneita ja kriisinhallintapooleihin kuuluvia henkilöitä, mutta ei kannata eikä pidä poissulkea sitä mahdollisuutta, että jossain tilanteessa, epäilemättä harvinaisessa sellaisessa, saatettaisiin joutua turvautumaan työnjohto-oikeuden käyttöön. Puolustushallinnon henkilöstöjärjestöt ovat edellyttäneet erillistä sitoumusmenettelyä ja erillisten henkilöstöpoolien muodostamista tähän tarkoitukseen. Erillinen sitoumusmenettely edellyttäisi merkittävää lisärahoitusta puolustusbudjettiin, ja erilliset henkilöstöpoolit olisivat poissa kansallisen puolustuksen tehtävistä. Mielestäni tähän meillä ei ole varaa. Ja lopuksi vielä toteaisin, että asia on juuri niin kuin edustaja Pelkonen sanoi: jos haluamme apua, täytyy meillä olla valmius myös sitä antaa, ja meillä täytyy olla uskottava valmius. Siksi vastaus on kyllä, viime kädessä pakolla, mutta toivottavasti siihen ei tarvitse mennä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-05-10T14:36:00,2016-05-10T14:38:21,Tarkistettu,1.1 2016_49_29,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,Käydään vielä vähän aikaa tätä debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_49_30,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten useissa puheenvuoroissa on käynyt nyt ilmi, tämä lainsäädäntö on erittäin tarpeellinen, ja kiitos siitä hallitukselle, että hoidatte nyt asian kuntoon. Nostan kuitenkin entisenä ammattisotilaana nyt esille erään asian, jonka koen ongelmallisena: Esimerkiksi sotilasvalassa todetaan, että minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, ja tässä ei sitouduta — ei myöskään kadettilupauksessa eikä myöskään virkavalassa — siihen, että puolustetaan Euroopan unionin tai jonkun muun maan koskemattomuutta. Näen tämän hivenen ongelmallisena ja toivoisin, että mietitään — nyt kun asiaa käsitellään ja kun jatkossa saadaan sieltä puolustusministeriöstä esitykset siitä, miten asia toteutetaan — onko meillä tarvetta muuttaa esimerkiksi valan kaavaa, virkavalan kaavaa, siten, että henkilöt tietävät sotilasvirkaan lähtiessään ja sinne sitoutuessaan, että he sitoutuvat myös mahdollisesti valtionjohdon päätöksellä muiden maiden puolustamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-05-10T14:38:25,2016-05-10T14:39:36,Tarkistettu,1.1 2016_49_31,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä keskustelu todistaa siitä — mikä on ollut miltei opinkappale — että meillä on yksi ulkopolitiikka, ja myös tässä asiassa olemme suuren yksimielisyyden äärellä. On äärimmäisen tärkeää, että tällaisissa kysymyksissä on selkeä lainsäädäntö siitä huolimatta, että toivottavasti tätä lakia ei koskaan jouduta käyttämään. Tämä on mahdollistavaa lainsäädäntöä. Mahdollistava ei tarkoita sitä, että tämä olisi joitakin sotakiihkoilevia ramboja varten, mutta valitettavasti pahassa maailmassa kriisit ovat todellisuutta ja niihin on hyvä varautua. Tänäänkin perustuslakivaliokunnassa asevelvollisuuslain muuttamisen yhteydessä on ollut keskustelua näiden valtasuhteiden selkeydestä. On äärimmäisen tärkeää, että se on myös tämän lain osalta selvästi todettu. (Puhemies: Aika!) Pitkä valmistelu kertoo, ettei tähän ole hetken mielijohteesta ryhdytty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-05-10T14:39:36,2016-05-10T14:40:55,Tarkistettu,1.1 2016_49_32,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jäsenyys Euroopan unionissa on Suomelle myös turvallisuuspoliittinen ratkaisu, ja nyt tämä keskustelu ja tämä lakiesitys täällä on selkeä askel eteenpäin EU:n turvallisuuspoliittisessa ulottuvuudessa. Ja kun ministeri Soini täällä totesi, että sitä vettä melotaan, joka kanootin alla kulkee, niin huomaa kyllä, että ministeri Soini on laittanut kanoottiin vauhtia, EU:n integ-raation syventämiseen tällä puolella, ja tästä ministeri Soini ja koko hallitus ansaitsee kiitoksensa. Vaikka selvästi olikin niin, että Ranskan isku vaikutti, että nyt vihdoin hallitus tuo tämän jo vuonna 2008 eduskunnan edellyttämän lainsäädännön eduskuntaan, niin tästä koko hallitus ja erityisesti ministeri Soini ansaitsee reilun ja rehdin tunnustuksen. On hyvä, että tästä on löydetty yksimielinen esitys. Heitäkin oli, jotka pitkään naureskelivat sille, onko näillä avunantolausekkeilla mitään merkitystä. Mutta, arvoisa puhemies, kysyisin vielä, mitä mieltä ministeri Soini on siitä, pitäisikö sisäministerin olla ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäsen. Minusta pitäisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-10T14:40:55,2016-05-10T14:42:11,Tarkistettu,1.1 2016_49_33,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on tärkeä keskustelu käynnissä. Ajatellaan sitä, että olemme yhä riippuvaisempia toisistamme kansainvälisessä yhteisössä, ja myös turvallisuuspuoli tulee yhä vahvemmin mukaan. On totta kuitenkin se, että on pidettävä vahvasti kiinni siitä, että Suomi tekee itse päätökset jatkossakin siitä, minkälaista apua antaa. Tosin on kyllä saatava vielä jatkossa täsmennystä siihen, mitä ovat ne erityiset vahvuudet, ne erityiset tehtävät, joissa Suomen kannattaa olla ja Suomi pystyy todella antamaan konkreettista apua jatkossa erilaisissa tilanteissa. Näitä skenaarioita on syytä käydä pitemmällekin läpi, pohtia myös siitä näkökulmasta, kun ajatellaan upseereita, jotka kouluttautuvat meillä maata puolustamaan. Tuossa edustaja Kärnäkin viittasi nimenomaan siihen, mikä on sitten jatkossa — miten ministeri näkee — halukkuus hakeutua esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakouluun, jos esimerkiksi ajatellaan, että tämmöinen velvollisuus syntyy. Ajattelisin kyllä, että pitäisi edelleen olla vapaaehtoista tämän sitoutumisen. Voisiko ajatella, että tämä sitoutuminen voisi tapahtua jo esimerkiksi koulutusvaiheessa, kun upseerit kouluttautuvat, vai mikä olisi menettelytapa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-05-10T14:42:11,2016-05-10T14:43:27,Tarkistettu,1.1 2016_49_34,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Niinistö avasi nyt vähän verhoa siitä, minkälaisella kulmalla ollaan tulossa tähän, että parasta halutaan. Haluaisin tavallaan nyt pikkuisen haastaa ministeriä siitä, onko vastentahtoinen henkilö, vaikka olisi kuinka hyvä työssään, kuitenkaan paras mahdollinen ratkaisu. Siinä mielessä pyydän kyllä, että harkitaan todella vakavasti, kuten tässä jo edellisessä puheenvuorossa tuli esille, että vapaaehtoisuuteen pohjautuva on kuitenkin se oman tahdon ilmaisu siitä, mitä halutaan. Pakolla emme ole koskaan saaneet hyvää aikaiseksi, enkä usko, että tässäkään ratkaisussa voitaisiin suomalaista miestä, naista, joka maanpuolustukseen osallistuu, pakottaa osallistumaan jonkun toisen maan tai EU:n alueella oleviin toimenpiteisiin, jos hän ei itse vakaumuksensa tai suomalaisuuden näkökulmasta sitä halua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-05-10T14:43:27,2016-05-10T14:44:34,Tarkistettu,1.1 2016_49_35,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, vuodesta 2008 asti on eduskunta odottanut, ja kiitokset tälle hallitukselle, että nyt eduskunta saa sitä, mitä aikaisemmin tilasi. EU:n puolustusulottuvuus kehittyy, ja kehittyy nyt ihan oikeaan suuntaan, koska myös turvallisuusuhat kulkevat siihen suuntaan, että näihin uhkiin on syytä varautua. Perustuslain 127 § määrittelee asevoimien käytön isänmaan puolustamiseen, ja onkin hyvä, että ministerit ovat erityisesti seuraamassa, ulkoministeri Soinin sanoin, perustuslakivaliokunnan käsittelyä siitä, mikä tehtävistä kuuluu virkatehtäviin ja mikä tehtävistä kuuluu vapaaehtoisesti suoritettavaksi. Kannustan puolustusministeriä selvittämään vielä tätä erillistä henkilöstöpoolia tai muuta vastaavaa järjestelyä vapaaehtoisuuden saamiseksi ulkomaantehtäviin. Viittaan vasta nyt parhaillaan puolustusvaliokunnassa olevaan lakiesitykseen, jossa hallitus muutti esitystään komentajan oikeudesta kutsua kertausharjoituksiin 25 000 miestä. Näitä asioita voi ennakolta hieman kammata. Ja vuoden takaa löytyy toisesta kerroksesta aloite, jonka tein siitä, että TP-UTVAn pysyväksi jäseneksi otettaisiin sisäministeri.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-05-10T14:44:35,2016-05-10T14:45:56,Tarkistettu,1.1 2016_49_36,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on hieno edistysaskel lainsäädännössämme. Jäin kuitenkin vielä pohtimaan tuota poikkihallinnollista näkökulmaa, sillä muuttuvassa maailmassa myös uhat monimutkaistuvat. Kysyisinkin ministereiltä: miten arvioisitte lainsäädäntömme tilaa siltä osin, että kansainvälisen avun pyyntö koskee esimerkiksi ympäristö- tai terveyskatastrofeja, eli onko lainsäädäntömme riittävällä tasolla, mitä tulee ministeriöt ylittäviin kriiseihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-05-10T14:45:57,2016-05-10T14:46:34,Tarkistettu,1.1 2016_49_37,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että ainakin ministereillä tuntuu olevan sama kanta kuin presidentillä — ja uskon, että valtaosalla kansanedustajista — eli jos puhutaan vaikka Suomesta, niin pitää olla täysi oikeus päättää siitä, kuka antaa, mitä antaa, kuka vastaanottaa ja mitä vastaanottaa, silloin kun tulee konkreettinen tilanne eteen. Mutta kun viittasin tuohon Obaman Ison-Britannian vierailuun, niin sillähän on myös ulko- ja turvallisuus- ja jopa puolustuspoliittinen ulottuvuus. Minusta on aika raju liikku se, että maailman mahtavimman valtion päämies tulee opastamaan Euroopan unionin maahan, mitä mieltä heidän pitää olla. Ja kannattaa muistaa, että nythän valmistellaan taisteluosastoa, jossa vetovastuussa, johtovastuussa, on nimenomaan Iso-Britannia. Ja vaikka se Ison-Britannian päätös EU-jäsenyydestä olisi kielteinen, niin eihän tämä operaatio peruunnu, mutta jatkossa sillä on myöskin puolustuspoliittisia vaikutuksia. Silloin pitää miettiä sitä — eikä ainakaan saa sulkea siltä silmiään — mitkä ovat Yhdysvaltain, Naton ja EU:n keskinäiset suhteet ulko- ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-05-10T14:46:34,2016-05-10T14:47:43,Tarkistettu,1.1 2016_49_38,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoministeri Soini, te korostitte sitä, että Suomi tekee aina itse päätöksen avun antamisesta ja avun vastaanottamisesta, ja näin tulee toki ollakin, ja myös tässä lain 2 §:ssähän tämä selkeästi sanotaan. Mutta tämä Euroopan unionin keskinäisen avunannon lauseke on kuitenkin kaikkia jäsenmaita velvoittava. Siinä mielessä tämä tekee kyllä hiukan jännitteisen tilanteen, jos ajatellaan näitä käytännön tilanteita, ja herättää sen kysymyksen, voisiko sitten jäsenvaltio tehdä myös kielteisen päätöksen, ettei osallistukaan siihen avun antamiseen, johon sitä velvoitetaan, kun jäsenmaalla on kuitenkin itse oikeus se päätös tehdä. Toivon, että vähän analysoisitte tarkemmin, mikä tämä suvereniteetti sitten tässä avunanto- ja avunsaantivelvoitteen kohdalla käytännössä on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-10T14:47:44,2016-05-10T14:48:59,Tarkistettu,1.1 2016_49_39,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tämä keskustelu meni, ainakin osin, tähän vapaaehtoisuuskysymykseen, niin halusin itsekin kommentoida tätä, koska pidän kyllä ongelmallisena tilanteita, joissa joutuisimme pakottamaan joitakin sotilaita teoriassa kai aika kaukaisiinkin operaatioihin, ainakin teoriassa. Ja kun nämä meidän kriisinhallintaoperaatiot, missä ollaan mukana, perustuvat vapaaehtoisuuteen ja ne toimivat hyvin — niihin on löytynyt hyvin ja hyviä sotilaita mukaan — niin voitteko, puolustusministeri, konkretisoida tähän, mikä olisi sellainen tilanne, jossa porukkaa pitäisi ikään kuin pakottaa sitten jonnekin? Ajattelitteko niin, että tämä homma ei kerta kaikkiaan toimi, ellei tässä ole tätä pakkolukkoa mukana? Kyllä minuakin kosketti vähän esimerkiksi tämä, mistä edustaja Kärnä mainitsi, tämä sotilasvala ja sitoutuminen oman maan puolustamiseen. Ajattelen kyllä niin, että aivan ehdottoman ensisijaisesti tässä pitäisi olla vapaaehtoisuus kysymyksessä, mielellään ei ollenkaan pakkoa, tai jos on pakko, niin sitten täytyy olla todella harvinainen ja poikkeuksellinen tilanne kysymyksessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-05-10T14:48:59,2016-05-10T14:50:20,Tarkistettu,1.1 2016_49_40,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Otetaan neljä vastauspuheenvuoroa vielä ja sen jälkeen sitten ministereitten vastaukset, mikäli haluavat niitä käyttää. Nämä neljä henkilöä ovat edustajat Salolainen, Arhinmäki, Kääriäinen ja Heinonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_49_41,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa on korostunut tämä avun antaminen. Täytyy huomata, että yhtä tärkeää on se, että voidaan pyytää apua, se on tässä jäänyt kokonaan sivuosaan. Ja jos ajatellaan Suomen historiaa, niin nimenomaan tämähän on se tärkeä kohta. Jos meille tulee kovat paikat, niin voimme silloin myöskin pyytää apua ja odottaa, että saamme sitä. Toinen asia, jota ei voi sivuuttaa tässä yhteydessä ja joka täytyy rehellisesti huomata, on se, että voi olla tilanteita, joissa esimerkiksi Baltian maat joutuvat pyytämään apua Lissabonin periaatteitten mukaisesti, ja silloin, sellaisessa tilanteessa, ollaan varsin sensitiivisessä asetelmassa Suomen osalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-05-10T14:50:21,2016-05-10T14:51:15,Tarkistettu,1.1 2016_49_42,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ulkoministeri Soini viittasi siihen, että Obaman linjaan ollaan oltu suhteellisen tyytyväisiä, ja näin on tietysti. On mielenkiintoista, kun Yhdysvaltain vaalit ovat nyt tulossa ja jollain tavalla republikaanien presidenttiehdokas — todennäköisesti — Donald Trumpista tulee mieleen silloinen perussuomalaisten puheenjohtaja ja edustaja Soini: puheet ovat kovat, mutta sitten vaalien jälkeen — jos hän tulee valituksi — ehkä samalla tavalla kuin ulkoministeri Soini muuttuu, muuttuu ehkä Donald Trumpkin sitten Hillary Clintoniksi. (Naurua) Arvoisa rouva puhemies! Suomen vahvuus näissä operaatioissa voisivat olla erilaiset evakuointitehtävät, ympäristökatastrofit, humanitäärisen avun antaminen. Eli kyllä tarvitaan sitä nimenomaan, että maa pystyy itse avunpyynnössä myös arvioimaan, mitkä ovat ne parhaat osaamisalueet. Mutta kun viittasin tähän liittovaltiokehitykseen, niin viittasin erityisesti EU-komission esitykseen — siellä on puolustustutkimuksen esiselvitys ja sen jälkeen mahdollinen (Puhemies koputtaa) tutkimusohjelma ja jopa varusteluohjelma. Mikä teidän näkemyksenne tästä on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-05-10T14:51:15,2016-05-10T14:52:27,Tarkistettu,1.1 2016_49_43,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Niinistö on varmaan pannut jo merkille sen, että täällä useammassa puheenvuorossa on tähän vapaaehtoisuus—pakko-kysymykseen puututtu rakentavassa hengessä. Minun arvioni on se, että tämä kyllä tulee nousemaan sitten, kun asia tullaan aikanaan käsittelemään, aika tavalla polttopisteeseen. Jos eduskunnassa syntyy keskustelujen kautta laajahkoa mielipidettä, että tässä asiassa täytyy vapaaehtoisuuden olla se päälinja, ministeri Niinistö, katsotteko, että voisitte olla keskustelemassa ja muuttamassa tätä peruslähtökohtaa nykyisestään tänne vapaaehtoisuuden suuntaan, miltä nyt vaikuttaa? Toisekseen, me puhumme täällä nyt äärimmäistilanteesta sota tai kriisi, joku erittäin vakava tilanne, joka uhkaa kansakuntaa tavalla taikka toisella. Haluan korostaa sitä, että näihin kaikkiin pitää varautua juuri sillä tavalla kuin olemme tekemässä ja tehneetkin, mutta korostan vielä, että moniin tapauksiin viisas ulkopolitiikka, ennakoiva ulkopolitiikka, hyvät suhteet eri suuntiin ovat kuitenkin se ensisijainen tapa pitää tämä kansakunta rauhassa ja turvassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-05-10T14:52:28,2016-05-10T14:53:34,Tarkistettu,1.1 2016_49_44,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Vielä edustaja Heinonen, sen jälkeen ministereitten vastaukset ja sitten mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_49_45,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Räsänen pohti aivan oikein sitä, voimmeko tosiasiallisesti sanoa ""ei"". Tästä tulemme siihen, onko näistä EU:n turvatakuista aidosti meille apua. Ruotsissahan on jo herännyt keskustelua ja pohdintaa siitä, onko näillä turvatakuilla loppupelissä oikeasti merkitystä ja lisäarvoa maan turvallisuudelle. Ulkoministeri Soini, te toitte esille, että tässä on harkinnan varaa ja päätös tehdään joka kerta erikseen. Onko todella näin, kerran tuossa sopimuksessa kuitenkin, minkä maamme on hyväksynyt 151 kansanedustajan voimin, todetaan, että jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin? Haluaisin hieman kuulla lisää tästä mahdollisuudesta joustaa ja sanoa ""ei"", sillä jos me sanomme ""ei"", niin todennäköisesti silloin, kun me olemme avun tarpeessa ja apua pyytämässä, meille myös sanotaan helpolla ""ei"".",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-10T14:53:34,2016-05-10T14:54:48,Tarkistettu,1.1 2016_49_46,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Ministeri Soini, olkaa hyvä. Riittääkö 3 minuuttia? (Timo Soini: Yritetään!)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_49_47,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aloitetaan näistä kehuista. Edustaja Lindtman, kyllä ne kehut kelpaavat. Kääreet olisi voinut solmia toisinkin, mutta kelpaavat ne nyt joka tapauksessa. Edustaja Arhinmäelle: Olen kyllä hyvin helpottunut ja tyytyväinen siihen, että ette ole menettänyt huumorintajua, vaikka kohta ette ole enää puheenjohtaja vaan luovutte siitä. Tämäkin on rohkaisevaa, että myös jatkossa voimme taittaa sanan peistä. Muutamaan asiaan. Se, että Suomi päättää, kenelle se apua antaa ja keneltä pyytää.  No, sitten tulee tämä... — Missäs se edustaja Heinonen nyt on? Lähti. (Eduskunnasta: Kävi vain heittämässä löylyä!) Voin minä silti edustaja Heinoselle vastata, vaikka hän lähtikin. — Totta kai siis autetaan, mutta kysymys on tietysti, että miten ja kuinka. Kyllähän esimerkiksi, kun Ranskan avunpyyntö tuli, kaikki sanoivat siihen, että kyllä autetaan. Nyt on sitten käyty aikamoista jaakopinpainia ympäri Eurooppaa, että kuka antaa mitäkin ja miten autetaan, ja kun kriisistä tai terrori-iskusta on vähän enemmän aikaa, niin se auttaminenkin tuppaa himmautumaan, ja tämä ei ole hyvä. Tämä ei ole hyvä. Sama, mihin edustaja Räsänen viittasi, avunantoon, niin kyllä se meitä tavallaan moraalisesti ja oikeudellisestikin tavalla tai toisella sitoo, mutta me tietysti määrittelemme sen, mitä apua me annamme, että ei siellä mikään automaatti ole, että nyt pitää tuon verran antaa rahaa ja tuon verran sotilaita, mutta olisihan se tietysti aivan paha rimanalitus, jos sitten avunannossa päätettäisiin villasukkia lähettää. Eihän tätä tällä tavalla ole tarkoitettu. Se, mitä edustaja Kääriäinen sanoi viisaasta ulkopolitiikasta, on syytä pitää tulikirjaimin mielessä. Eli koko ajan meidän täytyy toimia niin, että tämmöisiin tilanteisiin ei jouduta. Mutta jos joudutaan, niin erittäin tärkeänä pidin myöskin varapuheenjohtaja Salolaisen pitkän kokemuksen ryydittämää puheenvuoroa, eli jos me joudumme tilanteeseen — tämä oli mielestäni erinomaista, koska täällä melkein kaikki puheet olivat jotain muuta — kyllä me teemme tätä myös itsekkäistä syistä: jos me joudumme avuntarpeeseen. Tämä oli tärkeä näkökohta. Edustaja Myllykoski, kyllä me tässä tarvitsemme myös vasemmistoliiton tukea, ja minä olen erittäin iloinen, että vasemmistoliittokin on kiinnostunut niistä ihmisistä, jotka ovat käyttäneet sitä etuoikeutta, että ovat vannoneet sotilasvalan ja puolustavat Suomea. Se on äärimmäisen hyvä signaali myös vasemmistoliitolta. Edustaja Elovaara, juuri näin, eli pitää olla ministeriöiden välistä yhteistyötä. Tämä oli yksi aivan keskeinen asia, kun kävi Brysselin terrori-isku: ulkoministeriössä oli heti kriisiorganisaatio pystyssä, ja saatiin eri ministeriöistä tietoa sinne. Tämä on olennaista. Otetaan vielä se sokeri pohjalla, joka varmasti on se sisäministerin asema. Käytännössä tämän hallituksen aikana sisäministeri Orpo on ollut siellä paikalla lähes jokaisessa kokouksessa johtuen tästä pakolaistilanteesta. Näin pitää aina ollakin, että jos on asia, joka TP-UTVAssa sivuaa jonkun sektoriministerin asiaa, niin kyllä hänen pitää olla silloin siellä tuomassa se informaatio. Joskus voi käydä niin, että jopa ministeriön työnjaon jäljiltä joku kansainvälinen tiukka asia lopulta kuuluukin esimerkiksi oikeusministerille, se lopullinen päättäminen, ja kyllä hänen tietysti siinä tilanteessa pitää olla se kaikki informaatio kuulemassa ja myös antamassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-05-10T14:54:52,2016-05-10T14:59:29,Tarkistettu,1.1 2016_49_48,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Sitten mennään... — Jaa, olkaa hyvä, ministeri Niinistö vielä. Riittääkö 3 minuuttia?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_49_49,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Kiitoksia, rouva puhemies! Todettakoon alkuun, että puolustusministeriön valmistelema tuleva hallituksen esitys aiheeseen liittyen on suunniteltu annettavaksi tämän kuun lopulla, joten keskustelu vapaaehtoisuudesta ja pakosta tulee varmasti vielä jatkumaan. On tarkoitus, että ulkoministeriön, puolustusministeriön ja sisäministeriön lakiesitykset tulisivat voimaan samanaikaisesti. Edustaja Kärnä nosti esille sotilasvalan. Hän viittasi sen lauseeseen isänmaan koskemattomuuden puolustamisesta ja pohti sitä, onko tarvetta muuttaa virkavalan kaavaa. Tätä on pohdittu ja tullaan pohtimaan, ja varmaankin myös eduskunnan valiokunnissa. Edustaja Jarva meni hieman asioitten edelle ja pohti jo tulevien upseerien valmiutta hakeutua upseerin uralle, jos tällainen pakko kansainvälisiin tehtäviin syntyisi. En menisi vielä asioiden edelle näin paljon. Edustaja Myllykoski piti pakkoa huonona asiana. Olen samaa mieltä noin yleisellä tasolla — vastustan esimerkiksi pakkoruotsia, (Naurua) se ei ole kovin hyvä motivaattori — mutta realismia pitää olla. Täällä penättiin myös esimerkkiä, esimerkiksi edustaja Kaikkonen kysyi esimerkkiä. Nämä olisivat erittäin poikkeuksellisia tilanteita, enkä itse asiassa henkilökohtaisesti usko, että niihin edes jouduttaisiin menemään. Mutta sanotaan nyt vaikka tilanne, että Ruotsin aluevesillä olisi sukellusvene-epäily ja Ruotsi pyytäisi Suomelta apua. Suomesta lähtisi alus esimerkiksi Helsingistä liikkeelle, ja matkalla ilmenisi, että esimerkiksi sotilaskokki olisi sitä mieltä, että minua tämä homma ei kiinnosta, jättäkää minut Turun satamaan. No, hänet pitäisi siihen sitten jättää, ja ehkä sitten se sukellusvenekin olisi ehtinyt kadota jo siinä koukkauksessa. Eli tällaista teoreettista mallia teille tarjoaisin. Hyvin poikkeuksellisesta tilanteesta epäilemättä olisi kyse. Nämä ovat ehkä liikaakin korostuneet tässä keskustelussa. Lopuksi on todettava, että tässä pakossa ei ole kyse suomalaisista asevelvollisista, varusmiehistä tai reserviläisistä, vaan heidän käyttönsä kansainvälisissä tehtävissä tulee jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-05-10T14:59:35,2016-05-10T15:02:06,Tarkistettu,1.1 2016_49_50,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,Sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_49_51,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit! Hyvät edustajakollegat! Aivan kuten täällä keskustelussa on kerrottukin, on tärkeää, että Suomi vastaa niihin velvoitteisiin, jotka EU:n yhteisvastuulauseke ja keskinäisen avunannon lauseke meille luovat. Meidän tulee olla mukana edistämässä EU:n turvallisuutta ja rauhaa sekä mahdollisuuksia saada ja antaa apua kriisitilanteissa. Kaveria ei jätetä. On kuitenkin tarkkaan vielä valiokuntavaiheessa pohdittava ja arvioitava tätä lakiesitystä. Mikä on erityisen vaativa tilanne? Onko termi liian yleisluontoinen ja liikaa tulkintoja aiheuttava? Mitä sotilaallisia voimakeinoja tosiasiallisesti lailla mahdollistetaan? Missä kulkee voimankäytön raja? On myös aivan aiheellista nostaa keskusteluun, voidaanko jo virkaan nimitetyn virkamiehen asemaan vaikuttavia virkavelvollisuuksia yksipuolisesti ja olennaisesti muuttaa. Lisääntyisivätkö virkamiehen velvollisuudet lakimuutoksen seurauksena Suomen rajojen ulkopuolella? Nykyään virkavelvollisuuden piiriin sotilasvirassa oleville eivät ole kuuluneet kansainväliset sotilastehtävät, vaan ne ovat perustuneet vapaaehtoisuuteen. Kyseessä on kuitenkin virkamiehen hengen tai terveyden asettaminen vaaraan. Voiko näin olennaista muutosta tehdä sotilasvirassa palvelevien virkavelvollisuuteen ilman henkilön omaa suostumusta? Itse tulkitsen niin, että ilman omaa suostumusta ei mielestäni voi ketään määrätä kansainvälisiin sotilaallisiin tehtäviin. Arvoisa puhemies! On myös mietittävä, kuinka asia vaikuttaa Puolustusvoimien työvoiman saatavuuteen, jos uusien virkojen osalta lähteminen ulkomaille sotilastehtäviin perustuu pakkoon eikä vapaaehtoisuuteen. Kuinka vaikuttaa se, jos kotimaan palvelussuhteen ehdot olisivat käytössä kansainvälisen sotilaallisen avunannon tehtävissä? Nämähän eivät välttämättä edes sovellu käytettäviksi kansainvälisissä sotilastehtävissä, vaan ne vaatisivat kaikkien tehtävänkuvauksien ja palkkauksen tarkistamisen. Myöskin on kriittisesti tarkasteltava, että palvelussuhteiden ehdot eivät olisi toisistaan poikkeavat, jos joukon tehtävät olisivat samat kuin kriisinhallintatehtävää suorittavien. Ehkä olisikin syytä käyttää kansainvälisen kriisinhallintatehtävien palvelussuhteen ehtoja, joita voidaan tarvittaessa tarkentaa. Tästä on jo kokemusta, ja periaatteet ovat olemassa, mitä tulee esimerkiksi tapaturmiin. Arvoisa puhemies! On myös hyvin kriittisesti valiokuntakäsittelyssä tarkasteltava sitä, tarkoittaako lakiesitys suomalaisten sotilaiden osallistumista suoranaisiin sotatoimiin ja taistelutehtäviin sotatoimialueella tai sodanomaisissa olosuhteissa Suomen rajojen ulkopuolella. Pidän tällaista ajatusta valtavana sotilaspoliittisena linjanmuutoksena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-05-10T15:02:10,2016-05-10T15:06:43,Tarkistettu,1.1 2016_49_52,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Täällä on käyty mielenkiintoinen keskustelu Euroopan turvallisuudesta. 28 EU-maasta suuri enemmistö eli 22 saa turvansa tänä päivänä Naton kautta. Naton 5 artikla on Pohjois-Atlantin sopimuksen artikla, joka määrittää Naton jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Sen mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota  vastaan  katsotaan  hyökkäykseksi  kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan. 5 artiklan perusteella koko puolustusliiton historiassa on myönnetty vain yksi turvallisuustakuu, ja tämä tapahtui WTC-iskujen jälkeen. Pyyntö ei silloinkaan johtanut Naton artikla 5:n mukaisiin toimiin. Kuusi muuta EU-maata eivät ole Naton turvatakuiden takana. Ne eivät meitä kosketa. Ne eivät meitä velvoita. Ne eivät meille anna turvaa, eivät tietenkään. EU:n oma Lissabonin sopimus allekirjoitettiin 13. joulukuuta 2007 eli pian 10 vuotta sitten. Sopimus on ratifioitu kaikissa EU-jäsenmaissa, ja se astui voimaan 1. joulukuuta 2009. Tässä Lissabonin sopimuksessa on omat EU:n turvatakuut, artiklat 42.7, avunantolauseke, ja 222, yhteisvastuu- eli solidaarisuuslauseke, sisäänkirjoitettuna. Vuonna 2008 silloinen valtiosihteeri Teija Tiilikainen teki selvityksen Lissabonin sopimukseen sisältyvistä turvatakuista. Hän teki selvityksen, joka oli otsikoitu Selvitys Euroopan unionin Lissabonin sopimukseen sisältyvästä keskinäisen avunannon velvoitteesta. Ulkoasiainministeriön julkaisuja 2/2008. Tiilikainen totesi silloin, että sopimuksessa paino ei ole alueelliseen puolustukseen liittyvissä kysymyksissä, koska useimmat valtiot kuuluvat jo Naton sateenvarjoon ja koska EU:ta kohtaan ei myöskään nähdä kohdistuvan varsinaista sotilaallista hyökkäysuhkaa. Sopimuksen uusi turvatakuulauseke on siis useimpien maiden kannalta epäoleellinen, ja se on jätetty väljäksi. Näin todettiin siis vuonna 2008. Tänä päivänä tilanne on aika lailla erilainen. Vuonna 2008 Teija Tiilikainen totesi, että on myös mahdollista, että lauseketta voitaisiin soveltaa myös muussa kuin varsinaisessa sotilaallisen uhan tilanteessa. Se, mitä tämä voisi käytännössä tarkoittaa, jää nähtäväksi ja myöhempään tulkintaan. Tämänkin tulkinnan me olemme viime vuosina ja viime päivinä nähneet. 2008 todettiin, että Suomessa tulisi myös arvioida, tulisiko maassamme varautua lainsäädännöllisesti toiselle valtiolle voimakeinoin annettavaa apua koskevaan tilanteeseen, ja tällä hetkellä Suomen lainsäädännössä ei ole mitään tämänkaltaisia kirjauksia olemassa, Tiilikainen totesi omassa selvityksessään. Ja nyt vasta, lähes kymmenen vuotta myöhemmin, näihin toimiin on ryhdytty. Sopimuksen teksti, jonka olemme eduskunnassa — tai silloiset kansanedustajat ovat — hyväksyneet 151 kansanedustajan voimin, toteaa kuitenkin, että jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin. Lisääntynyt toiminta Itämerellä ja muun muassa Ruotsin sukellusvenetapaus nostivat esille nämä jo vuonna 2008 Tiilikaisen peräänkuuluttamat huolet lainsäädäntömme esteistä auttaa toista maata ja toisaalta vastaanottaa apua. Pariisin terrori-isku viime marraskuussa nosti ainakin toistaiseksi vakavimmalla tavalla esille lainsäädäntömme puutteet. Ranskan presidentti François Hollande vetosi terrori-iskun jälkeen 42.7-avunantolausekkeeseen. Lauseke on suoraan jäsenmaita sitova. Se ei siis sido EU:ta. Naton artikla 5 vaatii yhteisen päätöksen, mutta tämä EU:n 42.7-avunantolauseke ei. Se on meitä kaikkia maita suoraan sitova. Kyse on siis Suomen eduskunnan 11. kesäkuuta 2008 äänin 151—27 hyväksymästä suorasta velvoitteesta ja lupauksesta auttaa toista EU-maata ja saada apua toisilta EU-mailta. Ranska ei siis vedonnut 222-solidaarisuuslausekkeeseen, mitä käytettiin 2004 Espanjan terrori-iskujen jälkeen, vaan velvoittavampaan artiklaan 42.7. Meillä laissa Puolustusvoimista todetaan Puolustusvoimille ne perinteiset tehtävät: oma puolustus, viranomaistuki ja kansainvälinen kriisinhallinta. Puolustusvoimien tehtävänä on puolustaa siis isänmaata, tukea muita viranomaisia ja osallistua kriisinhallintaan. 12 §, apu toiselle valtiolle, on hengeltään Lissabonin sopimuksen 222-solidaarisuuslausekkeen mukainen, mutta siinä rajataan voimankäyttö pois. Tämä keskustelu on tänään enemmän kuin ajankohtainen ja tarpeellinen ennen muuta siitä tulokulmasta, että meillä on oikeus saada apua ja voida sitä myös vastaanottaa pahimmalla hetkellä. Ehkä tässä aiemmassa keskustelussa vähän turhan suurelle huomiolle jäi se, että me olemme aina se avunantaja. Ei ole lainkaan poissuljettua, että tilanne voisi olla toisinkin päin. Arvoisa puhemies! Itse toivon, että meillä käydään laaja ja perusteellinen keskustelu näistä EU:n omista turvatakuista — käytetään niistä nyt vaikkapa sitä nimeä — ja niiden tulkinnasta. Tällaiselle meidän kaltaiselle, sotilasliittoon kuulumattomalle maalle on nimittäin ensiarvoisen tärkeää niiden turvatakuiden mahdollisimman lavea tulkinta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-10T15:06:45,2016-05-10T15:13:20,Tarkistettu,1.1 2016_49_53,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Puoli vuotta taaksepäin Pariisin terroristi-iskuja seurannut Ranskan avunpyyntö muille EU-maille havahdutti siihen, että Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lauseke ei ole kuollut kirjain. Muistamme lähivuosilta myös Ruotsin sukellusvenejahdin — joitakin, useampiakin semmoisia. Viimeksi olleessa tilanteessa todettiin, että Suomi ei voinut auttaa naapurimaataan kyseisessä operaatiossa, jos olisi halunnutkin, koska lainsäädäntömme ei mahdollistanut sotilaallisten voimavarojen käyttöä toisen maan tukemiseen. Lainsäädännöllisiä lukkoja on perusteltua muuttaa harkituilta osin. Jo pidemmän aikaa, siis jo ennen Pariisin traagisia tapahtumia, meillä kotimaassa on valmisteltu lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi päätöksenteon kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta muutoinkin kuin kriisinhallintaoperaatioissa. Ajattelen kuitenkin niin, arvoisa puhemies, että en toivo tätä uutta lainsäädäntöä kovin aktiiviseen käyttöön. Ei pidä tavoitella tilannetta, että olemme lähdössä liikkeelle kuukausittain tai edes vuosittain. Harkinnan ja kynnyksen pitää olla korkealla tasolla. Arvoisa puhemies! Lainsäädäntömme on tuettava sitä tosiasiaa, että Suomi ottaa Lissabonin sopimuksen avunantovelvoitteen vakavasti. Suomi on valmis antamaan tarvittaessa muille jäsenvaltioille apua, ja odotamme myös saavamme velvoitteen tarkoittamissa tilanteissa apua muilta jäsenvaltioilta. Tästä vallinnee tässäkin salissa varsin laaja yksimielisyys. Nyt keskustelussa oleva erillislaki ja sitä seuraavat puolustusministeriön ja sisäministeriön alojen hallituksen esitykset, jotka tulevat lähiviikkoina eduskuntaan, mahdollistavat ennen kaikkea sen, että meillä on jatkossa tarvittaessa kyky panna täytäntöön EU:n yhteisvastuulausekkeen ja keskinäisen avunannon lausekkeen mukaisia velvoitteita. Toteutuessaan esitykset poistavat lainsäädännölliset lukot myös osallistumiselta vaikkapa juuri Ruotsin sukellusvenejahdin kaltaisiin operaatioihin, jos itse niin haluamme. On hyvä muistaa, että näissäkin tilanteissa teemme aina päätökset itse. Mitään automaatiojärjestelmää avunantoon tai ‑pyyntöön ei siis rakenneta. Päätöksentekomenettelyt vastaavat pääpiirteissään kriisinhallinnan operaatioihin osallistumisesta päättämistä. Tämä vaikuttaa loogiselta ja toimivaltakin. Ylimmät valtioelimet harkitsevat jatkossakin tarkkaan, minne ja millaisiin tehtäviin joukkojamme maailmalle lähetetään, jos lähetetään. Nyt säädettävän uuden lain soveltaminen ei myöskään tule olemaan arkipäiväistä toimintaa, vaan voidaan sanoa, että laki säädetään melkoisen poikkeuksellisten tilanteiden varalle. On tärkeää, arvoisa puhemies, että mahdollisissa sotilaallisissa tehtävissä päätöksenteossa kuullaan eduskuntaa. Tämä tapahtuu lakiesityksen mukaan käsittelyllä joko ulkoasiainvaliokunnassa tai täysistunnossa. Lakiesityksen tilanne, jossa tarvitaan kiireellistä menettelyä, on jossain määrin ongelmallinen juurikin tästä näkökulmasta. Parlamentaarinen osuus päätöksenteossa voi jäädä ohueksi. Valiokuntakäsittelyssä on käytävä tämä kysymys huolella läpi ja pohdittava, voidaanko parlamentaarista selkänojaa jotenkin vahvistaa. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä korostaa, että kansainvälisen avun antamiseen liittyvää lainsäädäntöä on perusteltua luoda ja muuttaa vain huolellisesti harkiten. On varmistuttava, että muutoksiin liittyvät yksityiskohdat ovat kunnossa. Näitä yksityiskohtia tulee myöhemmin sisäministeriön hallinnonalan esityksessä sekä puolustusministeriön hallinnonalan esityksessä. Tällöin pohdittavaksemme tulevat muun muassa henkilöstön asemaan ja toimivaltuuksiin liittyvät kysymykset. Tällainen tärkeä pohdittava asia on kysymys siitä, perustuuko sotilaiden lähteminen kyseessä oleviin kansainvälisiin tehtäviin vapaaehtoisuuteen vai pakkoon. Näyttää siltä, että Puolustusvoimien henkilöstöä edustavat järjestöt painottavat vapaaehtoisuutta. Niin teen minäkin. Pidän tavoiteltavana, että lähtijät ovat aina vahvan ensisijaisesti vapaaehtoisia eikä pakkoa tarvitse käyttää ollenkaan. Jos tähän ei päästä, täytyy pakollisuuden olla käytössä vain erityisen poikkeuksellisissa tilanteissa. Pidän välttämättömänä, että tämä asia käydään huolellisesti läpi valiokuntakuulemisessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-05-10T15:13:26,2016-05-10T15:18:16,Tarkistettu,1.1 2016_49_54,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vapaaehtoisuudesta on käytetty tänään monta erittäin hyvää puheenvuoroa, kuten juuri äsken edellä edustaja Kaikkonen käytti, ja vapaaehtoisuutta peräänkuulutan itsekin ehdottomasti. Ministerit valitettavasti ehtivät jo poistua, mutta koska hallituksen esitystä ei vielä ole annettu, niin varmasti vielä ehdimme kaikki yrittää asiaan vaikuttaa. Henkilöstöä ei voida lähettää kansainvälisiin sotilaallisen avunannon tehtäviin kotimaan palvelussuhteen ehdoilla. Henkilöstöjärjestöt ovat tästä asiasta myös erittäin selkeän näkemyksensä kertoneet. Pakko ei vain kerta kaikkiaan luo kestävää pohjaa tälle muuten erittäin tärkeälle uudistukselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-05-10T15:18:17,2016-05-10T15:19:00,Tarkistettu,1.1 2016_49_55,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme EU:n jäseninä sitoutuneet niin yhteisvastuulausekkeeseen kuin keskinäisen avunannon lausekkeeseen, ja meillä ei voi olla sellaisia lainsäädännöllisiä esteitä, jotka estävät meitä osallistumasta näiden lausekkeiden mukaiseen toimintaan. Lakiehdotus on kokonaisuutena selkeä, ja sen eri päätöksentekomekanismit vaikuttavat varsin toimivilta. Ja kuten usein tässä salissa on jo tässä keskustelussa todettu, yhtä tärkeää kuin kyky avun antamiseen on myös mahdollisuus sen avun vastaanottamiseen. Olen itse kadettiupseeri ja olen menettänyt kadettiveljiä ulkomailla erilaisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Jokainen heistä on kuitenkin lähtenyt sinne omasta vapaasta tahdostaan, ja nyt tämä tilanne on mahdollisesti muuttumassa. Näen tämän erittäin ongelmallisena enkä itse koe, että olisin ammattiupseerina koskaan millään valalla, vakuutuksella tai lupauksella sitoutunut lähtemään tällaiseen tehtävään ulkomaille käskettynä ilman omaa vakaata suostumustani siihen. Olemme käyneet tässä salissa myös keskusteluja äärimmäisistä tilanteista, ja näitä äärimmäisiä tilanteita pohdittaessa on hyvä muistaa, että Suomessa on noin 6 000 ammattiupseeria. Millaista apua tällainen joukko voi antaa äärimmäisissä tilanteissa, ellei sillä ole johdettavanaan sitä reserviläisten joukkoa, jonka pohjalle meidän oma puolustusratkaisumme on rakennettu? Näen, että näiden äärimmäisten tilanteiden meidät mahdollisesti — ja toivon mukaan ne eivät koskaan meitä kohtaa — kohdatessa meidän on ratkaistava myös kysymys siitä, millä tavalla laajamittaista reserviläisarmeijaa voitaisiin käyttää yhteisvastuulausekkeen tai keskinäisen avunannon lausekkeen nojalla ulkomailla, koska pelkkä ammattiupseerien joukko ei välttämättä riitä. Arvoisa rouva puhemies! Turvatakuut ovat meille äärimmäisen tärkeät, ja niiden molemminpuoliseen noudattamiseen on ehdottomasti sitouduttava. Lainsäädäntömme on kuitenkin rakennettava sellaiselle pohjalle, että voimme sitoutua näiden noudattamiseen hyvällä omallatunnolla ja tiedämme, mihin olemme lähdössä mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-05-10T15:19:04,2016-05-10T15:21:43,Tarkistettu,1.1 2016_49_56,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Suomi on EU-maana sitoutunut Lissabonin sopimuksen hengen mukaisesti kehittämään Euroopan unionia myös turvallisuusyhteisönä. Turvallisuusympäristömme on jatkuvassa muutoksessa, ja turvallisuusuhat ovat hyvin moninaisia. On tärkeää, että pystymme lainsäädäntömme puolesta täysipainoisesti toimimaan kansainvälisten velvoitteitten mukaisesti ja että meillä on myös tarvittaessa valmius pyytää mutta myös antaa kansainvälistä apua. Lissabonin sopimuksessa  määriteltiin  aikanaan yhteisvastuulauseke ja keskinäisen avunannon lauseke, joiden periaatteellista merkitystä Suomi on pitkin matkaa korostanut. Yhteisvastuulausekkeen soveltamisalaksi on määritelty jäsenvaltion kokema terrori-isku taikka luonnon tai ihmisen aiheuttama suuronnettomuus. Keskinäisen avunannon lauseketta taas sovelletaan silloin, kun jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. EU-sopimusten puitteissa on siis jo useita vuosia ollut oikeudellinen toimivalta antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua, mutta lausekkeiden toimeenpano ja poliittinen käytäntö ovat antaneet odotuttaa itseään. Ranskan avunpyyntö Pariisin terrori-iskujen jälkeen toi nyt sitten eloa Lissabonin sopimuksen lausekkeisiin ja laajensi keskinäisen avunannon tulkintaa muihin aseelliseen hyökkäykseen rinnastettaviin vakaviin uhkiin. Arvoisa puhemies! Tämä kyseessä oleva hallituksen esitys käsittelee nimenomaan ylimpien valtioelinten päätöksentekomenettelyä niissä tilanteissa, joissa kansainvälistä apua halutaan antaa toiselle valtiolle, Euroopan unionille tai kansainvälisille järjestöille. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi normaalista päätöksentekomenettelystä ja kiireellisestä päätöksentekomenettelystä. On ensiarvoisen tärkeää, että nyt säädetään tarkkaan eri valtioelinten toimivaltuuksista ja vastuista erilaisia tilanteita varten, että ei pääse syntymään tilanteita, joissa apua tulisi antaa tai pyytää mutta lainsäädäntö joiltain osin sen estäisi. Hallituksen esityksessä päätöksentekomenettelystä korostuu eduskunnan rooli silloin, kun suunnitellaan sellaisen avun antamista tai vastaanottamista, johon sisältyy sotilaallisia voimakeinoja. Silloin valtioneuvoston on kuultava eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa tai erityisen vaativissa tilanteissa annettava eduskunnalle selonteko. Tämä on erittäin tärkeää parlamentaarisen valvonnan kannalta. Lisäksi tasavallan presidentin rooli korostuu ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävissä sotilaallisen avun antamisen tai vastaanottamisen tapauksissa. On myös tärkeää, että erikseen säädetään kiireellisestä menettelystä, jotta Suomi on myös varautunut vastaamaan äkillisiin vakaviin turvallisuusuhkiin. Kiireellisyysmenettelyssä soveltamisala rajoittuu tilanteisiin Suomen ja EU:n tai EU-maiden välillä tai Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä. Mutta näissä kiireellisissäkin menettelyissä täytyy kyllä pitää se vahva parlamentarismi mukana, niin kuin esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja puheenvuorossaan totesi. Ja samoin kuin tässä salissa on keskusteltu vaikkapa tästä vapaaehtoisuudesta, niin on aivan selkeää, että asevelvollisten ja reserviläisten osalta sen täytyy pohjautua vapaaehtoisuudelle, ja tietenkin aina, kun kysymys on kansainvälisestä toiminnasta, toivottavaa olisi, että koko aluetta koskisi sitten vapaaehtoisuuden pohjalta toimiminen. Arvoisa puhemies! Ranskan avunpyynnön myötä meillä on jo konkreettinen esimerkki tilanteesta, jota tämä hallituksen esitys koskisi. Suomella ei kuitenkaan ole ollut lainsäädäntöä sotilaallisen tai muun kansainvälisen avun antamiseen ulkomailla muissa kuin kriisinhallintatehtävissä. Ranskan tapauksessa Suomen apu onnistuu kriisinhallintalainsäädännön puitteissa, mutta tarvitsemme toimivan lainsäädännön myös muuntyyppisiä avunpyyntöjä varten. Tämän vuoksi kyseinen laki onkin syytä eduskunnassa pikimmiten hyväksyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-05-10T15:21:51,2016-05-10T15:27:05,Tarkistettu,1.1 2016_49_57,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainvälisen tilanteen muuttuessa kaikilla turvallisuuden sektoreilla ennalta arvaamattomasti on myös Suomen lainsäädännön ja viranomaistoiminnan oltava ajantasaista. Nykyisen kansainvälisen yhteistyön lisäksi maamme tulee valmistautua uusiin, vielä tuntemattomiinkin uhkatilanteisiin. Hyvällä valmistautumisella ja laajalla yhteistyöllä pystymme myös ennalta ehkäisemään erilaisten uhkakuvien syntymistä. Kansainvälisen avun pyytämisen kenttä on selvästi muuttunut Ranskan Pariisin terrori-iskujen jälkeen esittämän avunpyynnön seurauksena. Ranska pyysi apua muuta kuin ulkovallan kohdistamaa uhkaa vastaan. Sotilaallinen tai terroriuhka eivät suinkaan ole ainoat uhat, joihin jäsenmaa saattaa tarvita apua. Kyseeseen tulevat myös rajavartiointi, mahdolliset laajat sairausepidemiat sekä nopeasti leviävät eläintaudit. Esimerkkinä Suomen lähialueilla jo todetusta vakavasta eläintaudista on afrikkalainen sikarutto, joka epidemiana tulisi aiheuttamaan erittäin suurta ja pitkäaikaista vahinkoa elintarviketuotannolle ja jonka torjumiseen saatetaan tarvita myös ulkoista apua. Arvoisa puhemies! Kansainvälinen tilannekuva muuttuu nykyään selvästi aiempaa nopeammin. Suomella tulee olla valmius vastata haasteisiin. Tähän sisältyy sekä valmius antaa apua tarpeen vaatiessa nopeasti että myös valmius pyytää apua tilanteen näin vaatiessa. Nyt käsiteltävän lakimuutoksen lisäksi myös eri alojen viranomaisten toimintavaltuudet ja ‑valmiudet tulee pitää ajantasaisina, jolloin kykenemme tarpeen vaatiessa toimimaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti tämän lakiesityksen hengessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-05-10T15:27:12,2016-05-10T15:29:30,Tarkistettu,1.1 2016_49_58,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys kansainvälisen avun antamisesta ja pyytämisestä ja siitä koskevasta päätöksenteosta on mielestäni erittäin hyvä, ja kuten tämän keskustelun aikana olemme kuulleet, asia on käynyt läpi erittäin pitkän valmistelun. Muistamani mukaan jo vuodesta 2008 asiaa on valmisteltu, ja hyvä, että nyt tämä asia saatiin eduskunnan käsittelyyn ja avun pyytämiselle ja antamiselle saadaan vahva lakisuoja ja semmoiset menettelyt, joihin voidaan turvautua, jos tilanne sitä vaatii. Euroopan unionihan sai aikanaan alkunsa Maastrichtin sopimuksella, vuonna 1992 tehdyllä sopimuksella, joka astui voimaan marraskuun 1. päivä 1993. Sieltä astihan Eurooppa on voinut nimittää itseään unioniksi. Euroopan unioni on virallisesti syntynyt erillisenä, itsenäisenä toimijana Euroopassa. Tästä alkaa sitten tietenkin näiden erilaisten toimintojen saaminen kansalliseen lainsäädäntöön mukaan, ja sitten niille on tietenkin luotu säännöt, miten toimitaan eri tilanteissa. Suomi Euroopan unionin jäsenenä on mukana täysillä valtuuksilla näissä toimissa, ja pitää muistaa aina, että Suomi ja vain Suomi itse tekee päätöksen siitä, lähteekö se mukaan antamaan apua tai pyytääkö se apua johonkin tilanteeseen, johon olemme joutuneet. Toivon mukaan näitä tilanteita ei tule niin avunantajana kuin -pyytäjänäkään, mutta kuitenkin tämä mahdollisuus on olemassa, ja on äärimmäisen tärkeää, että pienet jäsenmaat, kuten Suomikin, eivät mahdollisen uhkaavan tilanteen tai kriisin syntyessä ole yksinään. Se on erittäin tärkeä huomio, ja siitä Suomella on oman historiansa kautta hyvinkin kipeitä kokemuksia. Toivon mukaan sellaisiin tilanteisiin emme enää koskaan ajaudu. Kuitenkin jokaisessa tilanteessa Suomi tekee itsenäisen päätöksen, onko mukana, ja voi toki syntyä joissakin olosuhteissa sellainen tilanne, jossa on pakko antaa apua naapurille, joka on unionin jäsen. Pitää muistaa kuitenkin, että tällaiset tilanteet ovat äärimmäisen harvinaisia, mutta toisaalta aina on kuitenkin yleinen avunantovelvoite. Se on aina syytä muistaa. Kansainvälisen oikeuden periaatteet ovat kaikissa tapauksissa, kun tätä lakia sovelletaan, voimassa, ja kansainvälistä lakia sovelletaan, elikkä mitään villiä tilannetta tässäkään tilanteessa ei pääse syntymään. Tasavallan presidentti johtaa meidän ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, elikkä tätä myöten tässäkin tapauksessa meillä on sovitut ja perustuslakiin kirjatut menettelytavat. Tältäkin näkökulmalta katsottuna tilanne on hyvässä hallussa ja siinä on sovitut menettelytavat, jotka Suomen eduskunta on hyväksynyt. Tämä laki täydentää näitä tilanteita oivallisesti. Tapauksesta riippuen on Suomen eduskuntakin aina mukana joko valiokuntien käsittelyn kautta taikka sitten mahdollisena selontekona, jonka hallitus antaa eduskunnalle siten, että eduskunta voi asiasta keskustella ja sen mukaan tehdä päätöksiä, millä keinoin ollaan mukana. Tärkeää kuitenkin on huomata se, että eduskunnalla on aina joka tapauksessa jonkunasteinen rooli, ja sen parlamentaarisen katteen saaminen asioille on erittäin hyvä asia. Samalla kun eduskunta tulee osalliseksi näihin mahdollisiin kriisitilanteen keskusteluihin, jaetaan tietoa myös kaikille kansalaisille mahdollisesta tapahtuvasta tai päällä olevasta kriisistä. Elämme hyvin epävarmassa maailmassa tänä päivänä, ja varautuminen on aina viisautta. Se ei ole mitään uhkailua eikä uhoa, vaan siihen sisältyy aina rauhallinen, hyvä harkinta ja ennen kaikkea demokraattisen päätöksenteon kaikki menettelyt, jotka on kirjattu Suomen perustuslakiin ja muihin lakeihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-05-10T15:29:32,2016-05-10T15:33:42,Tarkistettu,1.1 2016_49_59,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta>>>Hallituksen esitys HE 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskinäisen avun antamisen erillislaki on eduskunnalla käsittelyssä, ja pidän ihan hyvänä sitä, että hallitus eduskunnalle tämän lakikokonaisuuden on toimittanut. Tätä on vuodesta 2008 asti eduskunnassa odotettu, nyt lähes 8 vuoden ajan. Maailmanpoliittinen tilanne on tietenkin matkan varrella myös muuttunut ja kriisit ovat myös muuttaneet muotoaan, ja on hyvä, että erityyppisiin kriiseihin varaudutaan myös sitten lakia muuttamalla. Hallituksen esitys kertoo myös sen, että EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus kehittyy myös ajan mukana, ja valitettavaa on, että Ranskan iskujen käynnistämänä myös Euroopan unioni on tarkentanut omia avunantomenettelyitään. Uskon, että jo nyt, kun suomalaiset ovat jo antaneet Ranskalle apua, lainsäädännön uudistamisen jälkeen löydetään myös uusia keinoja laajemmin yhdistää humanitääristä ja sotilaallista apua niille maille, jotka apua tarvitsevat Euroopan unionin jäseninä. Tänä kesänä hallitus antaa eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Olisi tietenkin ollut toivottavaa — jos eläisimme maailmassa, jossa asiat etenisivät suunnitelmallisemmin — että ulko- ja turvallisuuspoliittinen selontekovaihe olisi ollut jo aikaisemmin ja siihen olisi voitu tuoda näitä elementtejä. Nyt marssijärjestys etenee toisinpäin: yksittäisten asioiden kautta implementoidaan omaan lainsäädäntöön asioita, jotka vasta jälkikäteen todetaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon osana. Puolustuspolitiikkamme laaja perinne on ollut parlamentaarinen yksimielisyys meidän maanpuolustuksen keskeisistä kysymyksistä. Välillä tätä yksimielisyyttä on toki jouduttu koettelemaan puolin ja toisin. Mutta toivon, että sotilaiden lähettäminen avunannon nimissä perustuisi henkilöstöjärjestöjen käsityksen ja esityksenkin mukaan vapaaehtoisuuteen, ei pakkoon. Etsitään tästä sopiva malli.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-05-10T15:33:44,2016-05-10T15:35:53,Tarkistettu,1.1 2016_49_60,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maanpuolustuskorkeakoulusta  annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_49_61,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maanpuolustuskorkeakoulusta  annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Käsillä olevassa lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi viimeksi vuonna 2008 laajemmin uudistettua Maanpuolustuskorkeakoulua koskevaa lainsäädäntöä. Muutosehdotukset koskevat upseerikoulutuksen kokonaisuuden järjestämistä, Maanpuolustuskorkeakoulun tiedepoliittisten tavoitteiden asettamista ja niiden toteutumisen seurantaa, apulaisprofessorin ja apulaissotilasprofessorin virkanimikkeitä sekä Maanpuolustuskorkeakoulun dosenttien asemaa. Lisäksi esitykseen sisältyy joitain lähinnä lakiteknisiä muutos-ehdotuksia. Arvoisa puhemies! Upseerikoulutus koostuu sotatieteellisistä ja sotilasammatillisista opinnoista, jotka muodostavat yhdessä upseerikoulutuksen kokonaisuuden. Sotilasammatilliset opinnot suoritetaan tieteellisten opintojen rinnalla ja ne järjestetään pääosin puolustushaarakouluissa. Kokonaisuuden toimivuuden varmistamiseksi ehdotetaan, että vastuu sen ohjaamisesta ja yhteensovittamisesta siirrettäisiin Pääesikunnalta Maanpuolustuskorkeakoululle. Vastuu upseerikoulutuksen toteuttamisesta olisi näin kokonaisuudessaan Maanpuolustuskorkeakoululla, joka on käytännössä parhaassa asemassa hoitamaan tehokkaasti tutkinto-opintojen ja sotilasammatillisten opintojen yhteensovittamistehtävää. Ehdotuksen tavoitteena on näin sujuvoittaa upseerikoulutuksen järjestämistä. Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävänä on edistää sotatieteellistä tutkimusta ja antaa tutkimukseen ja alan parhaisiin käytäntöihin perustuvaa sotatieteellistä opetusta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi Maanpuolustuskorkeakoulun tiedepoliittisten tavoitteiden asettamisesta. Muutosehdotuksen tavoitteena on, että Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteellistä tehtävää kehitettäisiin, arvioitaisiin ja ohjattaisiin samoilla akateemisilla kriteereillä kuin yliopistoja. Näin osaltaan vahvistettaisiin Maanpuolustuskorkeakoulun ja siviilikorkeakoulujärjestelmän yhteistyön toimintaedellytyksiä sekä tieteellistä laatua ja vaikuttavuutta. Tavoitteiden asettamisella myös tuettaisiin osaltaan Maanpuolustuskorkeakoulun vakiinnuttamista tasaveroiseksi osaksi valtakunnallista korkeakoulujärjestelmää. Käytännössä tavoitteista sovittaisiin kolmikantayhteistyössä puolustusministeriön, Pääesikunnan ja Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa. Pääesikunnan ja Puolustusvoimain komentajan tulosohjaussuhdetta Maanpuolustuskorkeakouluun ei olla muuttamassa. Maanpuolustuskorkeakoulun arvioinneissa on useampaan otteeseen kiinnitetty huomiota siihen, ettei Maanpuolustuskorkeakoululla ole tarjota suunnitelmallista urapolkua tutkijoille. Esityksessä ehdotetaan, että Puolustusvoimiin luodaan uudet apulaisprofessorin ja apulaissotilasprofessorin virkanimikkeet. Ehdotetuilla viroilla luotaisiin uusi porras tieteellisen tutkimustyön ja opetuksen virkarakenteeseen. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä dosentin arvosta. Esityksessä ehdotan, että myös Maanpuolustuskorkeakoulu voisi jatkossa myöntää yliopistojen tavoin pätevyysvaatimukset täyttävällä henkilölle dosentin arvon. Dosentin arvo ei tosiasiallisilta vaikutuksiltaan poikkeaisi Maanpuolustuskorkeakoulun nykyisistä dosentuureista, sillä kyse olisi edelleen käytännössä vain nimikkeestä. Dosentin arvo kuitenkin selkiyttäisi dosenttien oikeusasemaa ja myös kuvaisi heidän tosiasiallista asemaansa Maanpuolustuskorkeakoulussa nykytilaa paremmin.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+5.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-05-10T15:36:30,2016-05-10T15:39:56,Tarkistettu,1.1 2016_49_62,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maanpuolustuskorkeakoulusta  annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ensinnäkin ministerille asian esittelystä. Tiedän, että tunnette tämän asian varsin hyvin. Pidän erittäin tärkeänä, että nyt lakiesityksessä ollaan sujuvoittamassa upseerikoulutuksen järjestämistä ja jatkossa ne tavoitteet määrittää Maanpuolustuskorkeakoulu Pääesikunnan sijaan. Tämä on varmastikin tärkeää opetuksen laadun kannalta, se on tärkeää riippumattomuuden kannalta, ja se on tärkeää myös sen kannalta, että tulevaisuudessa Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuva upseeristo on ajan haasteiden hermolla ja tietää ja saa sen kaiken tarvittavan uusimman osaamisen, joka tuolta maailmalta on haettavissa. Maanpuolustuskorkeakoulun tulee jatkossakin olla tiedeyliopisto, ja pidän kyllä tärkeänä, että nyt, kun tätä yhteistyötä eri yliopistojen kanssa tiivistetään, voidaan luoda monipuolisia tutkijapolkuja, monipuolisia urapolkuja. Näin omaltakin kannalta voisi todeta, että tuosta koulusta valmistumalla voi päätyä jopa kansanedustajaksi ja sitä ennen kunnanjohtajaksi. Se on tärkeää, ja pidän myös tärkeänä, että upseerin pohjakoulutuksella voidaan jatkaa niitä opintoja myös muissa tiedeyliopistoissa ja siten täydentää sitä omaa osaamista. Olisin ministeriltä kuitenkin vielä kysynyt, kun olette nyt paikalla, että millä tavalla nyt otetaan huomioon nämä vanhat tutkinnot, joita meillä tällä hetkellä maassa vielä on ja jotka eivät täysin nyt sitten tule vastaamaan tähän uuteen esitykseen: onko pohdittu sitten niiden muuntamista tätä nykyistä maisteri—kandidaatti-tutkintojärjestelmää vastaavaksi, koska olen ymmärtänyt, että nykyisellään se ei ole mahdollista? Kun itsekin olen tuosta koulusta valmistunut vuonna 2004, niin itselläni on ainoastaan tämä upseerin ylempi korkeakoulututkinto, ja aikanaan todettiin, että ei ole mitään mahdollisuutta muuttaa sitä sotatieteiden maisterin tutkinnoksi. Tämän näen kyllä jollakin tavalla huutavana puutteena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-05-10T15:39:57,2016-05-10T15:41:59,Tarkistettu,1.1 2016_49_63,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maanpuolustuskorkeakoulusta  annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksen tavoitteena on sujuvoittaa upseerikoulutuksen järjestämistä, kehittää Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijoiden urapolkumahdollisuuksia sekä yhtenäistää Maanpuolustuskorkeakoulua koskevaa sääntelyä yliopistoja koskevan sääntelyn kanssa. Muutos koskee lähinnä upseerikoulutuksen ylempiä tutkintoja ja niiden opettamista sekä opetushenkilökunnan tehtäviä ja virkoja. Esitys sisältää siten lähinnä vähäisempiä muutosehdotuksia, jotka koskevat Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan ja opetuksen ohjausta, tutkijauran kehittämistä, dosenttien asemaa ja muutamia luonteeltaan lähinnä lakiteknisiä muutosehdotuksia. Maanpuolustuskorkeakoulun tehtäviä laajennettaisiin siten, että Maanpuolustuskorkeakoulu vastaisi jatkossa upseerikoulutuksen kokonaisuudesta, sisältäen tutkintoihin kuuluvat opinnot ja niiden rinnalla suoritettavat sotilasammatilliset opinnot. Laajennus on mielestäni paikallaan, sillä on linjakasta, että kokonaisvastuu on yksissä käsissä. Toisaalta uudistus säätää tiedepolitiikan ohjausta, sillä ehdotuksen mukaan puolustusministeriö asettaisi yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa Maanpuolustuskorkeakoulun tiedepolitiikan kannalta keskeiset tavoitteet sekä vastaisi tavoitteiden toteuttamisen seurannasta ja arvioinnista. Kolmikanta — puolustusministeriö, Pääesikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu — on suoraviivaisessa sotilastoiminnassakin kannatettavaa väärinymmärrysten välttämiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Esitys on mielestäni kannatettava, koska tiedepoliittisten tavoitteiden asettamisella tuetaan Maanpuolustuskorkeakoulun sotilaskoulutukseen liitty-vien tehtävien sekä akateemisten tavoitteiden yhteensovittamista osana kansallista korkeakoulujärjestelmäämme. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+5.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-05-10T15:42:00,2016-05-10T15:43:59,Tarkistettu,1.1 2016_49_64,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maanpuolustuskorkeakoulusta  annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2016 vp," Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien toiminnassa viime vuosina tehdyn uudistuksen jälkeen on luonnollista, että myös Puolustusvoimien sekä Rajavartiolaitoksen tarpeisiin koulutettavan henkilöstön koulutusta kehitetään. Uudistus selkeyttää Maanpuolustuskorkeakoulun asemaa määrittämällä perusteet tieteellisten tavoitteiden määrittämiselle. Tämä vakiinnuttaa Maanpuolustuskorkeakoulun asemaa maamme yliopistojen joukossa sekä turvaa korkeatasoisen tieteenalan tutkimuksen. Lakiesitys varmistaa tieteellisen tutkimuksen toteutumista perustamalla uuden tutkijaportaan sekä sotilas- että siviilihenkilöille apulaisprofessorin virkoina. Näin luodaan Maanpuolustuskorkeakouluun muita yliopistoja vastaava urapolku tutkijoille. Mahdollistamalla tutkijan urapolku myös Maanpuolustuskorkeakoulussa lähennämme korkeakoulun toimintaa muiden yliopistojen kanssa sekä lisäämme mahdollisuuksia maanpuolustusalan tutkimukseen ja näin vahvistamme sen tieteellisen osaamisen ajan tasalla pysymisen. Maanpuolustustutkimuksen kehittäminen tuottaa tietoa myös turvallisuuspoliittiselle päätöksenteolle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-05-10T15:44:01,2016-05-10T15:45:16,Tarkistettu,1.1 2016_49_65,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maanpuolustuskorkeakoulusta  annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän ministeriä hyvästä esityksestä ja asiantuntevasta puheenvuorosta tähän esityksen taustaksi. Pidän esitystä hyvänä, ja koulutuspoliittisesta näkökulmasta on mielestäni erittäin tärkeää, että tässä pyritään yhtenäistämään sotatieteiden opintoja muun korkeakoulu- ja tutkintojärjestelmän kanssa entisestään. Bolognan prosessista lähtienhän meillä on ollut tavoitteena yhtenäistää meidän tutkintorakennetta. On hyvä, että meidän tutkintojärjestelmässä akateemisia tutkintoja entisestään yhtenäistetään myös sitten korkeinta maanpuolustusopetusta myöten. Pidän myös hyvänä tätä tavoitetta, että yhtenäisemmät tutkijan urat voisivat olla mahdollisia. Se edistää sotatieteellistä tutkimusta ja on muutenkin tavoitteena, kun laajemmin katsotaan meidän tiedepolitiikkaa. Nythän on niin, että myös muilla korkeakoulusektoreilla tämä tutkijan urien katkonaisuus on nähty ongelmana, ja uskoisin, että meidän maanpuolustusta kyllä edistää myös, että mahdollistetaan entistä yhtenäisemmät ja tiiviimmät tutkijanurat myös siellä Maanpuolustuskorkeakoulun puolella. Pidän tätä esitystä koulutuspoliittisesti tärkeänä. Meidän tulee huomioida, että meillä on myös siirtymiä muusta akateemisesta koulutuksesta jonkun verran sinne maanpuolustuskoulutuksen puolelle. Monet saattavat suorittaa ensin muun akateemisen tutkinnon ja sitten vielä sotatieteiden tutkinnon, ja siinäkin mielessä on tärkeää, että nyt tällä hallituksen esityksellä sitten tuodaan nämä sotatieteiden tutkinnot entistä tiiviimmäksi osaksi muuta akateemista maailmaa ja tutkinto- ja urapolkua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+5.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-05-10T15:45:18,2016-05-10T15:47:09,Tarkistettu,1.1 2016_49_66,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maanpuolustuskorkeakoulusta  annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Käsillä on erittäin hyvä esitys. Tämäkin on niin sanottua, voisiko sanoa, ei nyt normien purkua mutta ainakin koulutuspolkujen ja maanpuolustuskorkeakoulutuksen sujuvoittamista siinä mielessä, että on kuitenkin ollut tiedossa, että on ongelmia näitten varsinaisten työtehtävien ja tämän koulutuksen yhdistämisessä, kun tätä poikkeuksellista upseeritutkintoa suoritetaan. On hyvä, että tämä ohjaus nyt sitten menee yhdelle taholle tältä osin. Se, mikä on myös tärkeää, on se, että kun Maanpuolustuskorkeakoulu on kuitenkin yliopistotoimintaa ja se on ollut erillinen toimija ja se on myös varmasti näkynyt sitten tieteen tekemisen puolella, että yhteistyö muitten tieteenalojen kanssa ei ole ollut riittävällä tasolla, niin nyt tätä Maanpuolustuskorkeakoulun asemaa siltä osin vahvistetaan. Myöskin samalla tavalla, niin kuin tässä edustaja Honkonen toi esiin, tutkijoilla on ollut ongelmia muualla yliopistosektorilla mutta myös maanpuolustussektorilla, ja on hyvä asia, että tutkijoille nyt mahdollistetaan sujuvampi urapolku, voi edetä siellä puolella, ja tämä palvelee myös tieteellisiä tavoitteita ja tarkoitusta. Tästä dosentin arvosta vielä sanoisin, että on hyvä, että tässäkin kohden myös tunnustetaan, että kyse on tosiaankin nykyään arvosta, arvonimestä, eikä mistään varsinaisesta työtehtävästä. Tässäkin tämä asia sitten selkeytyy tältä osin Maanpuolustuskorkeakoulun puolella. Mutta hyvä esitys, ja kannatan vahvasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+5.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-05-10T15:47:10,2016-05-10T15:49:10,Tarkistettu,1.1 2016_49_67,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maanpuolustuskorkeakoulusta  annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että Maanpuolustuskorkeakoulua koskevaa sääntelyä yhtenäistetään muiden yliopistojen sääntelyä vastaavaksi, vaikka yliopistolaki ei koskekaan sitä. Kun Maanpuolustuskorkeakoulua arvioidaan samoilla akateemisilla kriteereillä kuin muita yliopistoja, niiden välinen yhteistyö helpottuu. Toivottavasti tämän uudistuksen jälkeen käytännön opintojen sujuvuus, kurssien aikataulutus ja kokonaisuuksien suunnittelu sujuu entistä paremmin. Tällä hetkellä opintojen laajuus vaihtelee opiskelijan aselajista ja opintojen järjestäjästä riippuen, ja tämä asettaa opiskelijat keskenään eriarvoiseen asemaan. Tämä pitää ehdottomasti korjata, ja on pidettävä huoli, että tällä lakiesityksellä on myös voimaan tullessaan toivottu vaikutus tähän. On hyvä, että Maanpuolustuskorkeakouluun tulisi muutoksen myötä myös tutkijoiden urapolku. On erittäin hyvä, että tutkijoiden asema turvataan nykyisten koulutusleikkausten jaloissakin, ja pidän hyvänä, että myös dosenttikäytäntö yhtenäistetään muiden korkeakoulujen kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-05-10T15:49:10,2016-05-10T15:50:23,Tarkistettu,1.1 2016_49_68,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maanpuolustuskorkeakoulusta  annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2016 vp,"Vielä ministeri Niinistö, olkaa hyvä, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_49_69,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maanpuolustuskorkeakoulusta  annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia myönteisestä vastaanotosta tälle hallituksen esitykselle. Minulla on ainoastaan yksi kommentti, nimittäin edustaja Kärnän kysymykseen Maanpuolustuskorkeakoulun vanhempien tutkintojen huomioimisesta. En suoraan sanoen osaa vastata tähän kysymykseen, mutta jos sopii, niin otan asiasta selvää ja toimitan teille kirjallisesti erikseen vastauksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+5.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-05-10T15:50:25,2016-05-10T15:50:55,Tarkistettu,1.1 2016_49_70,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 74/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_49_71,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 74/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys edistää hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvaa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentamista sekä sujuvoittaa säädöksiä, ja osaltaan on tietenkin kyse myöskin edellisen lainsäädännön päivittämisestä. Kun on kyse digitaalisista palveluista ja sähköisten palveluiden järjestämisestä, niin on tärkeää huomioida nämä esteettömyysratkaisut, erityisesti kun on kyse järjestelmistä, jotka voivat sujuvoittaa ja joustavoittaa kansalaisten käyttämiä palveluita. Esteettömyys digitaalisissa palveluissa on ihan yhtä tärkeää kuin esteettömyys rakentamisessa. Hyvin suunniteltu on vahva pohja toimivalle, sujuvalle rakenteelle, ja tämä on syytä muistaa myös kaikessa digitaalisen ympäristön rakentamisessa, jotta kansalaiset ottavat nämä sähköiset palvelut, kuten sähköisen tunnistamisen ja sähköisen allekirjoituksen, omakseen ja arkipäiväiseksi tavaksi ja jotta palvelut toimivat sujuvasti ilman niin sanottuja portaikkoja. Näiden sähköisten palveluiden osalta myös esimerkiksi näkövammaisille on mahdollista varta vasten suunnitelluilla apuvälineillä palveluiden käyttö, mutta se on mahdollista vain, jos se on huomioitu jo näitä suunnitteluja tehdessä elikkä siinä suunnitteluvaiheessa. Olisinkin kysynyt ministeriltä: miten näitten sähköisten palveluiden esteettömyys on tässä hallituksen esityksessä ja tässä suunnitteluvaiheessa erityisesti otettu huomioon?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+6.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-05-10T15:51:08,2016-05-10T15:52:59,Tarkistettu,1.1 2016_49_72,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Uzbekistanin  kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta >>>Hallituksen esitys HE 45/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Ensin päätetään valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 6/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä pöytäkirjasta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_49_73,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_49_74,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp,Arvoisa puhemies! Esitän lakia hylättäväksi vastalauseen mukaisesti.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+9.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-05-10T15:54:10,2016-05-10T15:54:20,Tarkistettu,1.1 2016_49_75,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Taavitsaisen tekemää hylkäysesitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+9.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-05-10T15:54:20,2016-05-10T15:54:26,Tarkistettu,1.1 2016_49_76,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Riittävien ja yhdenmukaisten postipalveluiden varmistaminen koko maassa on nyt ja tulevaisuudessa valtion tehtävä. Esitetty lakimuutos antaisi yksityisten yhtiöiden vapaasti poimia parhaat palat markkinoilta ja ajaisi yleispalveluvelvoiteoperaattorin syvempään ahdinkoon. Lakiuudistuksen toisessa vaiheessa ei jäisi enää muuta mahdollisuutta kuin lakisääteisten postipalveluiden karsinta tai niiden varmistaminen veronmaksajien varoin. Tässä skenaariossa voidaan kysyä, onko valtion tehtävä mahdollistaa yksityisten yhtiöiden liiketoiminta verovaroin. Mielestämme ei. Postilain uudistamisessa olisi käsiteltävä alaa kokonaisuutena ja arvioitava, millä toimilla kilpaillut markkinat ja riittävät, laadukkaat postipalvelut saadaan kestävästi sovitettua yhteen kaikille kansalaisille. Tästä syystä ihmetellään, miten hallitus näkee yleispalvelun tulevaisuuden ja kansalaisten yhdenmukaiset palvelut. Edellä  olevan  perusteella  kannatan,  että  eduskunta  hylkää  hallituksen  esitykseen 18/2016 sisältyvän lakiehdotuksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+9.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-05-10T15:54:27,2016-05-10T15:55:41,Tarkistettu,1.1 2016_49_77,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Moldovan yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta>>>Hallituksen esitys HE 51/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 9/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 9/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_49_78,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  Euroopan  unionin  ja sen jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisen Euro-Välimeri-ilmailusopimuksen hyväksymisestä ja laiksi  sopimuksen  lainsäädännön  alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 10/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 10/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_49_79,49/2016,2016-05-10,14.00,15.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion  hallituksen  välisen Euro-Välimeri-ilmailusopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen  lainsäädännön  alaan  kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 11/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 11/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2016+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_50_1,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 10.5.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Satu Taavitsainen Katja Hännisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_50_2,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_50_3,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen hakemusten käsittelymaksun poistamista 1.7.2016 alkaen. Kyseinen esitys tukee periaatetta... (Hälinää) [Toinen varapuhemies Paula Risikko: Anteeksi, edustaja Elomaa, pieni hetki. (Puhemies koputtaa) Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat kuunnella, keskittymään tähän Elomaan esitykseen, ja niitä, jotka haluavat pitää kokouksia, siirtymään pois tästä salista. — Olkaa hyvä, edustaja Elomaa.] Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen hakemusten käsittelymaksun poistamista 1.7.2016 alkaen. Kyseinen esitys tukee periaatetta koulutuksen maksuttomuudesta Suomessa ja lisää samalla kansalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia kouluttautua. Sen vuoksi pidänkin kyseistä esitystä kannatettavana. Hallitus asetti aikaisemmin lukukausimaksut EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Tämä oli tarpeellinen ja hyväkin uudistus, joka monipuolistaa tasokkaiden korkeakoulujemme rahoituspohjaa. Monet korkeakoulut ovatkin nähneet lukukausimaksujen asettamisen positiivisena asiana. Osittain lukukausimaksuista johtuen pystymmekin nyt poistamaan hakemusten käsittelymaksut. Hakemusten käsittelymaksujen poistamisen ja lukuvuosimaksujen käyttöönoton vaikutuksia on kuitenkin seurattava tarkoin. Käsittelymaksun poistuessa nimittäin on olemassa myös mahdollisuus, että hakemusten määrä lisääntyy huomattavasti, koska haku on ilmaista. Kuten sivistysvaliokunnan lausumaehdotuksessa todetaan, on ensiarvoisen tärkeää, että uudistusten vaikutuksia hakijoiden tasoon ja korkeakoulujen kansainvälistymiseen seurataan. Myös Opetushallituksen rahoitus on turvattava hakupalveluiden varmistamiseksi. Korkeakoulumme tulevat jatkossakin olemaan kansainvälisiä ja tasokkaita opinahjoja, joissa koulutuksen maksuttomuudella on tärkeä sija. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-05-11T14:02:11,2016-05-11T14:04:39,Tarkistettu,1.1 2016_50_4,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain opetuksen maksuttomuutta koskevia säännöksiä siten, että hakemuksen käsittelymaksua ei perittäisi enää otettaessa opiskelijoita elokuussa 2017 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Hakemuksen käsittelymaksusta luopumista koskevan hallituksen esityksen antamisesta on sovittu hallituksen osaamisen ja koulutuksen ministerityöryhmässä syksyllä 2015 sen käsitellessä EU- ja Eta-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta perittäviä lukuvuosimaksuja koskevaa hallituksen esitystä. Hakemuksen käsittelymaksusta luopumisen tarkoituksena on yksinkertaistaa EU- ja Eta-alueen ulkopuolisiin opiskelijoihin kohdistuvien maksujen kokonaisuutta, ja jo tämä on kaikin puolin tavoiteltava asia. Yliopistolain 10 §:n ja ammattikorkeakoululain 13 a §:n mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat vuodesta 2016 alkaen periä lukuvuosimaksuja EU- ja Eta-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon taikka ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa vieraskielisessä koulutuksessa. Lukuvuosimaksuja koskevia säännöksiä sovelletaan korkeakouluja velvoittavina 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa aloittaviin opiskelijoihin. Lukuvuosimaksun määrä on vähintään 1 500 euroa lukuvuodessa. Korkeakoulut määrittelevät lukuvuosimaksun suuruuden, ja se voi vaihdella korkeakoulujen välillä ja korkeakoulujen eri koulutuksissa. Korkeakouluilla on oltava apurahajärjestelmä, jolla tuetaan maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Muualla Euroopassa on hyvin erilaisia käytäntöjä liittyen lukukausimaksuihin ja erilaisiin hakemusmaksuihin. Pääsääntöisesti ilmaisia opiskeluja ei ole. Ruotsissa peritään sekä lukukausimaksuja että hakijamaksuja. Tanskassa ei ole lainsäädäntöön perustuvaa yhtenäistä hakemusmaksua, mutta korkeakoulut voivat itse päättää maksun perimisestä ja sen suuruudesta. Maksu kuitataan lukuvuosimaksusta, jos hakija tulee valituksi. Norjassa peritään vain ilmoittautumismaksuja. Kyse on kansallisesta ratkaisusta sen suhteen, minkälaisia maksuja EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta suomalaisiin korkeakouluihin hakevilta ja niissä opiskelevilta halutaan periä. Mielestäni tämä hallituksen esitys on hyvä ja tarkoituksenmukainen, ja ymmärtääkseni tällä on pääsääntöisesti myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tuki takana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-05-11T14:04:43,2016-05-11T14:07:59,Tarkistettu,1.1 2016_50_5,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa piti jo erinomaisen puheenvuoron, ja muutamia näkökulmia tästä. Me kävimme kovin keskustelua siitä, että onko hyvä asia vai huono asia, että hakumaksut poistetaan, ja löysimme, että puolensa, kuten kolikollakin on kaksi puolta, on hyvät asiansa ja huonot asiansa, ja siltä osin totesimme, että tässä on paikka myöskin laittaa valiokunnan lausuma, jossa sitten seurataan, että miten tilanne kehittyy. Muutamia pohdintoja lukukausimaksuista. Ensinnäkin on erinomainen asia, että olemme vihdoin viimein tämän hallituksen aikana saaneet lukukausimaksut meidän korkeakouluille EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Näin, kuten edustaja Elomaa totesi, pystymme myöskin monipuolistamaan meidän korkeakoulujen rahoituspohjaa, ja se myös johtaa suomalaisten opiskelijoiden näkökulmasta siihen, että jotta näitä meidän koulutustuotteita voidaan myydä, niin niiden pitää olla riittävän korkealaatuisia, jotta ne sitten myöskin kävisivät kaupaksi, ja tästä laadusta myöskin tulevat meidän suomalaiset nuoret nauttimaan. Itse näihin hakumaksuihin liittyen. Kuten täällä edellisessäkin puheenvuorossa todettiin, eri maissa on erilaisia käytäntöjä: on maita, joissa kerätään lukukausimaksuja ja myöskin hakumaksuja, ja on maita, joissa kerätään lukukausimaksuja mutta ei itse hakumaksuja. Toisaalta voi ajatella näinkin päin, että ehkä se on hyvä, että Suomessa on valittu linja, jossa luovutaan hakumaksuista, koska meidän tehtävähän on madaltaa sitä kynnystä mahdollisesti meidän maksavilta asiakkailta meidän korkeakouluille ja näin ollen pidämme oven vähän enemmän avoinna meidän mahdollisille maksaville opiskelijoille. Siltä osin varmasti esitys on erinomainen. Toisaalta tähän tietenkin liittyy se, että tähän päivään asti tässä on Opetushallitus saanut kerättyä myöskin käsittelyänsä ja sitä taustatyötä varten rahoitusta ja nyt se rahoituspohja jää pois. Siltä osin on tietenkin paikka miettiä, että miten näitä opiskelija- ja hakupalveluja sitten pystytään kehittämään, ja siltä osin se asiallinen huoli on kirjattu myöskin valiokunnan mietintöön. Näen, että asia on erittäin tärkeä, ja tämä on tietenkin viesti siitä, että tervetuloa Suomeen, tervetuloa Suomeen opiskelemaan meidän loistaviin opinahjoihin muualta maailmaa, EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta. Näin myöskin pystymme kansainvälistämään meidän korkeakoulujamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-05-11T14:08:06,2016-05-11T14:11:03,Tarkistettu,1.1 2016_50_6,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tullutkin jo erittäin hyviä puheenvuoroja, mutta kokonaisuutena tässä minusta mennään juuri sille tielle, että tervetuloa kansainvälisyys, tervetuloa yhä laadukkaampi opetus, ja minusta on erittäin hyvä asia — mitä edustaja Lauslahtikin tuossa sanoi — että annetaan mahdollisuus ulkomaisille tulla ja annetaan mahdollisuus yliopistoille kehittää sellaista koulutusta, josta muualta, EU-, Eta-maiden ulkopuoliset henkilöt ovat valmiita maksamaan. Tähän suuntaan meidän tulee mennä, ja tätä yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat toivoneet. Totta kai tässä voidaan uhkiakin nähdä — että miten jos maksuja ei tule, niin mistä rahoitusta, mutta mielestäni kaikkinensa tämä laki on hyvä, ja hyvä, että sivistysvaliokunta sitten halusi laittaa tähän lausuman, jossa seurataan juuri tämän lainsäädännön vaikutusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-05-11T14:11:04,2016-05-11T14:12:18,Tarkistettu,1.1 2016_50_7,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on varsin hyvä, ja valiokunta on tehnyt siinä sillä tavalla huolellista työtä, että on hyvin kirjoittanut auki nämä mahdolliset uhat, mitä tähän on liittynyt. Yhden asian täältä haluaisin nostaa, kun täällä todetaan näin, että ""yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lukuvuosimaksut ohjautuvat suoraan asianomaiselle korkeakoululle, joten niillä ei kateta osittainkaan Opetushallituksen erityisiä kustannuksia hakupalveluiden ylläpitämisestä ja kehittämisestä"". On erittäin hyvä, että on suoraan ääneen sanottu tässä mietinnössä, jotta tähän voi sitten aikanaan palata, kun tiedämme, että sellaista taipumusta on, että jos johonkin instituutioon ylimääräistä rahaa jää, niin sitten se tuonne valtiovarainministeriön kassaan jollakin tavalla ohjataan. Minusta on hyvä, että tämä lause on täällä tekstissä ja voidaan todeta, että näin on eduskunnalle tämän päätöksen yhteydessä luvattu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-05-11T14:12:19,2016-05-11T14:13:28,Tarkistettu,1.1 2016_50_8,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä käsittelymaksuthan tulivat nimensä mukaisesti EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille, koska heitä oli määrällisesti paljon, pitkälti yli 10 000 hakijaa. Asiantuntijat ovat antaneet ymmärtää, että näiden joukossa on myöskin verrattain paljonkin hakijoita, jotka koettavat kepillä jäätä. Osan intressit ja halut tulla Suomeen eivät ihan välttämättä olleet opiskeluun suuntautuvia. Mutta ylipäätänsä aikanaan nähtiin hyväksi asettaa tällainen käsittelymaksu, joka oli suuruusluokaltaan 100 euron tienoilla. Kun tätä asiaa valiokunnassa käsiteltiin, niin olin ja olimme myöskin sosialidemokraattisen sivistysvaliokunnan edustajina kallellaan siihen suuntaan, että kun tämä käsittelymaksu nyt on ollut käytössä vasta vuoden, niin jatkettaisiin sitä. Myöskin osa asiantuntijoista oli tätä mieltä, muun muassa Opetushallitus ja Oulun yliopisto ja eräät muut, mutta päädyimme sitten kuitenkin siihen, koska esimerkiksi yliopistoja edustava yhteisjärjestö UNIFI ja samaten ammattikorkeakoulujen kattojärjestö Arene olivat yksimielisesti sitä mieltä, että kun tämä lukuvuosimaksu tulee, niin sen vaikutukset ovat kuitenkin välillisesti ja osin suoraankin sen kaltaisia, että käsittelymaksuja ei sitten välttämättä tarvita. Itse asiassa tämän asiantuntijakuulemisen aikana päädyttiin siihen, että hyväksytään tämä, ja teimme sitten hyvässä yhteistyössä hallituspuolueitten kanssa lausuman, että tämän asian vaikutuksia seurataan. Tämäkin on hyvä esimerkki siitä, että eivät oppositiopuolueet suinkaan aina sano ei, ei, ei, vaan kun on perusteita, niin sanomme kyllä, kyllä, kyllä. (Olavi Ala-Nissilä: Hauska kuulla!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-05-11T14:13:29,2016-05-11T14:16:25,Tarkistettu,1.1 2016_50_9,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Nyt tulee tämmöinen papukaija-efekti, kun edustaja Gustafsson käytti tuossa lopussa melkein juuri sen puheenvuoron, minkä aioin käyttää. On hyvä, että käydään valiokunnissa rakentavaa keskustelua ja pyritään siihen yhteiseen näkemykseen, ei pakottavasti, vaan että kun aidosti todetaan asioiden näin olevan, niin sitten tehdään sellaisia yksimielisiä mietintöjä, jotka tuodaan tänne isoon saliin tämmöiseen rakentavaan keskusteluun. Mutta toki täällä taustalla edelleen kummittelee se — kun meille tulevat nämä lukukausimaksut — kuinka tällä voidaan subventoida sitä, jos meillä kuitenkin tulee tapahtumaan se, että ulkolaisten, Eta-alueen ulkopuolisten, opiskelijamäärät putoavat, koska se on nyt esimerkkien osalta nähtävissä, että näin tulee käymään. Siinä vaiheessa, kun pohditaan, kuinka sitten yliopistojen rahoitusta voidaan tavallaan sitä kautta kehittää ja, kuten edustaja Lauslahti sanoi, tarjota suomalaisillekin sitä korkeatasoista opetusta, jos ei meillä ole imua tänne kansainvälisten opiskelijoiden osalta tulla, olen melko vakuuttunut siitä, että myös se korkeatasoisen opetuksen houkuttelevuus tulee madaltumaan. Keskusteltuani tuolla Kiinan-matkalla suomalaisen Tekesin edustajan kanssa ei tullut kovin positiivinen näkemys: jos me olemme tavallaan sulkemassa maksuilla ovia tänne tulemiselle, en kyllä näe, että tämä käsittelymaksun poistaminen voisi tehdä siitä houkuttelevamman. Eli kyllä nämä ovat vähän semmoiset tuli ja vesi, mutta sinällään arvostan tätä seurantalauseketta erityisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-05-11T14:16:26,2016-05-11T14:18:33,Tarkistettu,1.1 2016_50_10,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Myöskin minusta on erittäin hyvä, että tässä on ilmeisesti laajalla yhteistyöllä pystytty valiokunnassa viemään eteenpäin tätä asiaa ja suomalaisen korkeakoulutuksen rahoitusjärjestelmää ja myöskin tavallaan niitä tapoja, joilla opiskelija siihen kytkeytyy. Mahdollistetaan uudet menettelyt. Ehkä toisin tähän vielä lisänä vain sen huomion, että meidän pitää myös pikkuhiljaa yhä enemmän valmistautua sentyyppiseen maailmaan, jossa itse asiassa yliopisto- ja vaikkapa ammattikorkeakoulutason koulutuskokonaisuuksia ei ikään kuin paketoida vain niin, että tulet lukuvuodeksi tai tutkinnoksi yhteen oppilaitokseen ja fyysisesti noin suunnilleen siellä sen suoritat, vaan niin, että saattaa olla konsortioita, joissa on mukana Suomesta yksi tai kaksi oppilaitosta ja jostain muusta maasta joku, paketoidaan erilaisia oppimiskokonaisuuksia, joihin sitten tartutaan itse asiassa aika laajasti esimerkiksi verkko-oppimisenkin metodein. Näissä konsortioissa olen usein törmännyt tapauksiin, joissa haasteena on ollut se, että suomalainen korkeakoulu ei voi lukukausimaksuja ottaa ja muut konsortion jäsenet voivat. Toivon, että kun järjestelmää kehitetään eteenpäin, niin tämä on askel siihen, että me emme vain sulje ovia suomalaiselta huipputason osaamiselta ja koulutusjärjestelmältä olla mukana kehittymässä myös tässä uudessa, ikään kuin osin verkkopohjaiseen oppimiseen ja osin globaaleihin oppimiskokonaisuuksiin perustuvassa maailmassa. Se osuus ei tietenkään tule pitkään aikaan olemaan merkittävä verrattuna niihin, jotka kiinnittyvät yhteen oppilaitokseen, opiskelevat siellä kokonaisuuden, mutta jos katsotaan meidän lastemme ikäisten sukupolvea, niin yhä useampi tekee niin ja yhä enemmän merkitystä sillä on meidän yliopistojärjestelmän kehittymiselle, että myöskin tämmöisiä polkuja suomalaiset voivat olla mukana rakentamassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-05-11T14:18:34,2016-05-11T14:20:29,Tarkistettu,1.1 2016_50_11,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri näin, kuten edustaja tässä totesi: tulee nähdä muutakin kuin pelkät lukukausimaksut. Sipilän hallituksessa on tehty lainsäädäntöä korkeakouluille, mikä mahdollistaa myös muualla annettavan tutkintopohjaisen korkeakouluopetuksen. Meillä on tietenkin paikka laajentaa tätä. Meillä on ammatillisella puolella nälkää lähteä maailmalle myymään niitä loistavia ammatillisia tutkintoja. Eli meillä on mahdollisuuksia vaikka kuinka paljon. Vaatii kylläkin vuosia ja kovaa työtä ja myöskin kykyä valikoida ne oikeat markkinat, mihin viedä mitäkin tutkintoa. Edustaja Myllykoskelle: Juuri näin. Jos me ajattelemme lukukausimaksuja ja täällä kotimaassa annettavaa opetusta EU- ja Eta-maiden ulkopuolella oleville nuorille, niin totta on, että kun lukukausimaksut tulevat, niin kyllähän sieltä ne hakijamäärät varmasti tippuvat jo senkin takia, että meillä on ollut tällainen vetovoimatekijä, maksuton koulutus, mutta asiallista on kysyä, miksi me maksamme intialaisen nuoren opetuksen, kun meillä rahaa on yhä vähemmän. Miksi me emme tuotteista sitä korkeatasoista opetusta ja saa lisää rahoituspohjaa, jolla me kehitämme meidän yliopistoistamme ja ammatillisista oppilaitoksistamme entistä vahvempia? Sitten edustaja Gustafsson, on hienoa, että me pystymme sivistysvaliokunnassa käymään sitä keskustelua. Me tunnistamme niitä hyviä asioita, vahvoja asioita ja myöskin kirjaamme ne ylös, koska maailma ei ole kuitenkaan yhden totuuden mukainen ja joissain kohdin on hyvä tunnistaa ne riskitekijät, kirjata ne ylös ja tehdä myös seurantalausumat siihen mukaan, jotta sitten voidaan tarvittaessa tehdä niitä korjaavia toimenpiteitä. Ja kiitän tässä edustaja Gustafssonia ja (Puhemies koputtaa) meidän oppositiotamme muutenkin siitä yhteistyöstä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-05-11T14:20:29,2016-05-11T14:22:40,Tarkistettu,1.1 2016_50_12,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessähän puhutaan tästä käsittely- tai hakemusmaksusta, josta korkeakoulut myös itse toivoivat, että tätä viedään eteenpäin. Tämä maksu poistetaan ja maksujärjestelmää yksinkertaistetaan. On hyvä, että on nyt edetty tässä koko maksujärjestelmässä siihen, että myös Suomi tulee tähän samaan linjaan, mitä yleisesti länsimaissa on: että EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille myös meillä tulevat nämä maksut. Mutta meillä kuitenkin sitten myös vähävaraisille opiskelijoille turvataan se opiskelumahdollisuus: jos kerran on halukkuutta ja pystyy pääsykokeissa pärjäämään, niin silloin on mahdollisuus opiskella edelleen myös täällä. Edustaja Mykkänen tuossa toi esiin tätä, että pitäisi miettiä enemmän myös kokonaisuuksia myös näihin asioihin liittyen ja sitä, miten me saamme näitä kansainvälisiä osaajia Suomeen enemmän. Tätähän me kaikki toivottavasti toivomme. Tarvitsemme tänne osaajia, että Suomi menee eteenpäin. Tarjotaan niitä mahdollisuuksia. Ja kannustaisinkin miettimään, että olisiko mahdollista, että esimerkiksi korkeakoulutetut saisivat esimerkiksi oleskeluluvan jatkossa, että pystyisivät Suomeen jäämään automaattisesti sen jälkeen kun ovat valmistuneet. Sillä tavalla saisimme heidät tänne jäämään. Meidän koulutusjärjestelmämmehän on ollut siinä mielessä vähän erikoinen, että on tarjottu koulutusta ilmaiseksi mutta sitten me emme ole saaneet Suomeen jäämään näitä osaajia. Ja tähän meidän pitäisi panostaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-05-11T14:22:40,2016-05-11T14:24:14,Tarkistettu,1.1 2016_50_13,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Juuri näin, kuten edellä kuultiin. Meillä on hirvittävä haaste siinä, että me pystymme hyödyntämään sen osaamispotentiaalin, jota koetamme tänne saada. Eli nyt kysymys kuuluu, mietimmekö asiaa siten, että miksi koulutamme meillä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa osaajia — yhteys siihen, että elinkeinoelämän tarpeet ja meidän yhteiskunnan rakenteet edellyttävät sitä, että meillä on huippuosaamista, ja tässä keskustelussa pitää enemmän tuoda juuri edellä mainitun kaltaisia asioita. Kuten edustaja Mykkänen toi esille, mikä on se tarve, miksi me tarvitsemme korkeaa osaamista, on se, että me voimme pitää elinkeinorakenteita ja hyvinvointivaltiota pystyssä, ja sitä kautta meidän tarvitsee saada jatkossa tänne myös kansainvälistä osaamista, niitä uusia ihmisiä, jotka avaavat meille ovia globaalille, jopa viennille, koska juuri jokainen maasta tänne tuleva opiskelija, jolla on oma kanavansa jo omaan yhteiskuntaansa, kulttuurin tuntemus, voi edistää sitten omalta osaltaan meidän vientiteollisuuden ja meidän sitä kautta rakenteitten parantamista. Mutta nimenomaan ei unohdeta sitä, että opiskelu sinällään on itseisarvo, mutta pitää se kansallinen itsekkyys pitää siellä taustalla, että minkä vuoksi me tätä teemme. Ja siinä mielessä pitää uskaltaa ajatella sitä, että tämä ei ole uhrilahja elinkeinoelämälle, vaan tämä on sitä varten rakennettu järjestelmä, jotta me pystymme olemaan tässä globaalissa kilpailussa mukana, ja se tapahtuu vain huippuosaamisella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-05-11T14:24:15,2016-05-11T14:26:11,Tarkistettu,1.1 2016_50_14,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys ja siitä tullut mietintö kuvaavat hyvin sitä, että tätä byrokratian purkua olisi ehkä kannattanut harjoittaa jo vakavammin tuumin aikaisemminkin, koska tässä tavallaan hetken aikaa on ollut laki voimassa, nyt se sitten kumotaan tai muutetaan lakia niin, että hakemuksen käsittelymaksua ei enää ole. Olkoon tämä esimerkki siitä, että hieman pitkäjänteisempään toimintaan olisi hyvä päästä. Se nimittäin vie turhan... Niin kuin tässä valiokunnan mietinnöstä hyvin käy ilmi, täällä on kuitenkin rahaa palanut turhassa ja monia turhia kokouksia istuttu. Toivon mukaan pääsemme tällaisista tapauksista virtaviivaisempaan menettelyyn. Se on hyvä periaate, että opiskelu on edelleen Suomessa maksutonta ja nimenomaan niin, että kaikki yhteiskuntaluokkaan ja asemaan ja kukkaron paksuuteen katsomatta pääsevät opiskelemaan, jos muuten vain halut ja tahto riittävät. Siitä pidettäköön aina kiinni. Ja sitten kun tässä mietinnössä mainitaan mahdollisuus siitä, että tuleeko turhia hakemuksia, kun käsittelymaksu poistuu: Järjestelmiä pitää kehittää niin, että tämmöinen turha tyhjäkäynti poistuu ja opiskelijat hakeutuvat vain sellaisille aloille, joihin he todella haluavat. Sehän on ihan tuommoinen normaali sääntömenettely, ei siinä tarvita käsittelymaksuja. Ja toinen asia: Meillä ei ole ongelma se, onko hakijoita. Ongelma on varmaan siinä, että hyvin monella alalla tänä päivänä puuttuu ammattitaitoista työvoimaa, mutta toisaalta sitten koulutetaan sellaisiin tutkintoihin, sellaisia tutkintoja tulee tehtyä, jotka eivät johda koskaan ammattiin. Elikkä kyllä meidän koulutuksen sisällä pitää näiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ja ammattiopistojen käydä sitä keskustelua, että mihin ammatteihin koulutamme, että ammattityövoimaa riittää kaikille aloille. Ja lopuksi sitten vielä tämä Eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksu. On aivan perusteltua, että niitä peritään, sieltä tulevilta opiskelijoilta peritään lukukausimaksu. Tätä asiaa ei pidä sotkea tähän Suomen tilanteeseen, mutta kuten edustaja Lauslahti omassa puheenvuorossaan totesi, niin sieltä tulee joka tapauksessa meille opiskelijoita, jolloin on aivan oikein, että heiltä peritään kohtuullinen maksu, koska kysyntää on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-05-11T14:26:11,2016-05-11T14:28:19,Tarkistettu,1.1 2016_50_15,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp," Arvoisa puhemies! On selvää, että tämä tuntuu hieman poukkoilevalle, että ensin meillä on hakemuksen käsittelymaksu ja sitten ei ole, mutta sanoisin näin, että tilanne, jossa nämä hakemusmaksut tulivat, oli eri kuin nyt. Ja tässä kohdin, kun tuli meidän uusi hallitus, joka lähti viemään tarmokkaasti eteenpäin koulutusvientiä ja koulutusvientiesteiden poistamista, josta esimerkkinä on nyt mahdollisuus kerätä lukukausimaksuja, se on tehnyt eräällä tavalla myöskin turhaksi sen hakemusmaksun, koska jo lukukausimaksujen kerääminen sellaisenaan on viesti, että meillä on maksullista koulutusta tarjolla EU-, Eta-maiden ulkopuolelta tuleville. Eli siltä osin hakemusmaksut olivat paikallansa aikaisemmin, joilla pystyttiin sitten turhat hakijat käytännössä seulomaan pois ja saatiin ne vakavimmat. Se oli siihen aikaan ihan perusteltu ja hyvä laki. Sitten liittyen huippuosaajiin ja huippuosaajien pitämiseen: Edustaja Satonen teki viime kaudella lakialoitteen, johon tuli, oliko siellä yli sata nimeä siellä perässä, ja sen lakialoitteen sisällä oli myöskin pohdittu sitä, millä näitä lukukausimaksuja maksavia nuoria sitten saataisiin pysymään Suomessa. Siellä oli ajateltu tämäntyyppistä järjestelmää, että jos nuori sitten valmistuessaan jää Suomeen, niin hän voisi vähentää maksamansa lukukausimaksut verotuksessa pois ja siltä osin voitaisiin houkutella jäämään Suomeen. Selvää on, että tulevaisuudessakin suomalaisten nuorten opintojen tulee olla maksuttomia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-05-11T14:28:19,2016-05-11T14:30:14,Tarkistettu,1.1 2016_50_16,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En halua pitkittää tätä keskustelua, joka sinällään on arvokasta ja tärkeää, kun koulutuksesta ja osaamisesta puhutaan, mutta mielelläni totean, että edustaja Hoskonen oli kyllä siltä osin ihan oikeassa, että kyllä nämä käsittelymaksut olisivat voineet kohtuudella tulla jo aikaisemminkin voimaan ja käyttöön. Tässä kohtaa voi ihan semmoista itsekritiikkiäkin suorittaa niitten kohdalta, jotka nyt vallan kahvassa ovat olleet, mutta meillä on tunnetusti herkkyyttä tehdä sellaisia päätöksiä, jotka nyt esimerkiksi tässä tapauksessa kohdentuvat EU- ja Eta-maiden opiskelijoille, joista kuitenkin hyvin monet lähtevät aika ankeista olosuhteista, mutta sen takia se käsittelymaksu asetettiin myöskin varsin maltilliselle tasolle. Mutta niin kuin tuossa pääpuheenvuorossani sanoin, niin meistä ei kukaan ihan tarkkaan tiedä, kuinka paljon näitä kepillä jäätä koettelevia hakijoita on tullut, mutta mieluummin puhutaan tuhansista kuin sadoista, jotka eivät välttämättä pyrikään ammattikorkeakouluun tai yliopistoon vaan haluavat tulla Suomeen, mikä nyt ei sinälläänkään väärä asia ole.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-05-11T14:30:15,2016-05-11T14:31:53,Tarkistettu,1.1 2016_50_17,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ymmärrettävää, että silloin kun yliopistomaksuja, opiskelumaksuja ei ollut, näitä hakemusmaksuja käytettiin, koska muuten olisi ollut selkeä vaara siitä, että näitä hakemuksia olisi tullut röykkiöittäin maahan. Eli tässä suhteessa hallitus toimii mielestäni nyt loogisesti näiden maksujen poistamisen suhteen. Mitä sitten tulee siihen, miksi meidän kannattaa hankkia intialaisia opiskelijoita ilmaiseksi Suomeen. No, se pelko on tietysti se, että me emme saa niitä intialaisia opiskelijoita tänne, jos koulutuksemme on maksullista. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus teki kaksi vuotta sitten tutkimuksen siitä, minkä verran ulkomaalaisia opiskelijoita Suomessa on: heitä oli noin 20 000. VATTin tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa näistä opiskelijoista oli edelleen Suomessa vuosi valmistumisensa jälkeen, ja näistä maahan jääneistä yli kaksi kolmasosaa oli työllistynyt. VATTin arvio on se, että tutkimukset pääosin puoltavat väitettä siitä, että ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamisesta maalle koituvat hyödyt ylittävät siitä aiheutuvat kustannukset. Ja tämä on ollut se tausta-ajatus sille, miksi olemme halunneet pitää koulutuksen maksuttomana. Toinen on tietysti sitten se, että emme missään tapauksessa halua, että koulutusmaksut leviävät myös suomalaisille opiskelijoille. Onneksi moni hallituksesta on sanonut ja luvannut, että näin ei käy. Toivottavasti siihen voimme luottaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-05-11T14:31:53,2016-05-11T14:33:42,Tarkistettu,1.1 2016_50_18,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaisten idea tässä kysymyksessä on ollut selvä: suomalaisille ei lukukausimaksuja, EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille kyllä. Vähän ihmetyttää tässä keskustelussa se, että samaan aikaan sanotaan, että suomalainen koulutus on laadukasta — ja niin se minun mielestäni onkin — mutta sitten annetaan ymmärtää, että siitä ei kukaan kuitenkaan olisi valmis maksamaan, jos lukukausimaksut on. Tätä pidän hieman kummallisena ajatteluna. Jos meillä on laadukas koulutus, ja itse näen, että on, jota kelpaa myydä, vientiäkin tehdä, niin kyllä siitä silloin joku on sitten myös valmis maksamaan. Sitten on kyse lähinnä markkinoinnista ja muusta, osataanko sitä myydä vai ei. Mitä tässä muuten on päätetty lukukausimaksujen osalta? Vähimmäisvaatimus on, että 1 500 euroa laitetaan lukukausimaksuksi, muuten sen suuruuden voi sitten opinahjo itse päättää. Tietysti jos ajatellaan esimerkiksi Helsingin yliopistoa, niin he päättivät, että se suuruus tälle maksulle on 10 000—25 000 euroa. He olisivat halutessaan voineet päättää tämmöisestä hyvin pienestäkin maksusta, mutta tietysti ymmärtävät sen, että sehän ei kata niitä kustannuksia, mitä opiskelusta tulee. Eli kyllä tässä edelleen viimekätinen valta on opinahjoilla päättää pitkälti siitä, miten toimivat. Myös tärkeää on huomata se, että näille henkilöille, joille nyt tosiaan tulee sitten tämä maksu tähän tutkintoon, pitää lain mukaan tarjota myös apurahaohjelma. Kyllä valtio tulee edelleen hätiin silloin, jos on ansioituneita ja muuten nämä ehdot täyttäviä henkilöitä, eli huojennuksia lukukausimaksuun — joka nyt tosiaan sitten tulee — joka tapauksessa voi saada ja stipendejä sitten elämiseen. Tämäkin tässä keskustelussa olisi syytä ottaa huomioon. Mutta kaikkein tärkeintä minusta olisi se, että jos sanotaan, että meillä on laadukas koulutus, jota kelpaa myydä, niin kyllähän siitä silloin voi hintaakin maksaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-05-11T14:33:42,2016-05-11T14:35:31,Tarkistettu,1.1 2016_50_19,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täydentäen tuota aikaisempaa puheenvuoroani: Missään nimessä en halua moittia aikaisempia päätöksentekijöitä tästä syntyneestä tilanteesta. Se on totta, niin kuin edustaja Lauslahti sanoi, tietäen, että hän on erinomainen sivistyspuolen asiantuntija, samoin edustaja Gustafsson. Heillä on tällä puolella aivan huippuosaamista allekirjoittaneeseen verrattuna. Tärkeää on, että järjestelmät kehittyvät. Se on totta, että aina tulee virheitä, kun maailma muuttuu. Se muutos, mikä aikanaan kesti 30 vuotta, voi tänä aikana muuttua yhdessä vuodessa, elikkä elämme erittäin hektistä aikaa. Se, mikä viime vuonna oli hyvää, saattaa olla vuoden kuluttua aivan toivottoman vanhanaikaista. Eli älkäämme niistä ottako kukaan nokkiimme, jos maailma muuttuu, vaan pyrimme mukautumaan tähän tilanteeseen. Tässähän sitä on tehty, ja hyvä, että näin mennään. Mitä tulee ulkomailta tuleviin opiskelijoihin, kuten Kiinasta tuleviin opiskelijoihin Suomeen päin suuntautuvaan opiskeluun, niin Kiinassa on tällä hetkellä noin 300 miljoonaa ihmistä, joilla on paljon paljon enemmän rahaa kuin keskivertoeurooppalaisella. Siellä on valtava määrä miljonäärejä, joilla on kyllä varaa maksaa se pieni lukukausimaksu tänne. Heillä itsellään valmistuu noin 3 miljoonaa insinööriä, diplomi-insinööriä ja opistoinsinööriä vuosittain, elikkä kyllä siellä potentiaalia on. Hyvin moni näistä nuorista ja niistä perheistä, joilla on varallisuutta maksaa, haluaa tulla Suomeen kokemaan, mitä on ulkomailla opiskelu, ja nimenomaan näkemään näitä meidän tietojärjestelmiä ja ennen kaikkea länsimaista tietoutta ja kielitaitoa hankkimaan. Se on meille rikkaus, mutta jos he ovat siitä valmiita pikkuisen maksamaan, niin se on meidän yliopistoille vain hyvä lisä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-05-11T14:35:31,2016-05-11T14:37:07,Tarkistettu,1.1 2016_50_20,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On ihan selvää, että koko tämä sali pitää suomalaista koulutusta laadukkaana ja arvokkaana. Toinen kysymys on sitten se, mitä kannattaa myydä. Toki voi yrittää myydä vaikka hiekkaa Saharaan tai lunta eskimoille, mutta kun ajatellaan nyt vaikkapa niitä kiinalaisia miljonääriopiskelijoita ja kun tiedetään tosiasia, että maapallo on pyöreä, Kiinasta Suomeen on kovin pitkä matka, on paljon maailmalla arvostetumpia yliopistoja kuin Suomen yliopistot, on maailmalla paljon puhutumpia kieliä kuin suomen kieli ja on paljon suurempia markkina-alueita kuin Suomi, niin tässä kilpailussa maksullisilla yliopistoilla meidän on hankala kilpailla. Toivon, että tämä joka tapauksessa onnistuu näistä hankaluuksista huolimatta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-05-11T14:37:08,2016-05-11T14:38:00,Tarkistettu,1.1 2016_50_21,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp," Arvoisa puhemies! Näin on, että tulee tunnistaa ne omat koulutustuotteet, tunnistaa ne maat, joista löytyy kysyntää kyseenomaisille koulutustuotteille. Otetaan esimerkkinä meidän opettajankoulutuksemme. Opettajankoulutus on maailman parasta opettajankoulutusta ja siihen löytyy myös maailmalta kysyntää. Sitten on kysymys, millä tavalla me pystymme tuotteistamaan sen sellaiseksi paketiksi, jolla se on sitten myytävissä ulkomailla. Se ei ole pelkästään sitä, että tänne Suomeen tullaan opiskelemaan. Se voi olla osa ajasta Suomesta tai sitten ei laisinkaan. Kuten edustaja Mykkänen nosti, verkko-opinnotkin ovat mukana, mutta yhä enemmän meidän pitäisi pohtia niitä konsteja, joilla me skaalaamme ne meidän koulutustuotteet, esimerkiksi lisensioinnin tai franchisingin kautta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-05-11T14:38:00,2016-05-11T14:39:04,Tarkistettu,1.1 2016_50_22,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä siitä, että suomalaisen laadukkaan koulutuksen paras tae on se, että meillä on laadukas opettajankoulutus. Nyt on ihan pakko kysyä, kun hallitus on lakkauttamassa Savonlinnan opettajankoulutuslaitosta: jos kerran opettajankoulutus on näin laadukasta ja myyntivaltti Suomelle, kuinka tällainen oppilaitos kannattaa missään tapauksessa lakkauttaa? Muistutan mieliin, kuinka kansainvälisen viestinnän laitos siirrettiin joitakin vuosia sitten Joensuuhun. Siitä kokonaisuudesta Joensuussa, ystävät hyvät, on jäljellä enää 20 prosenttia. Eli on suuri vaara, että opettajankoulutus menee pesuveden mukana, jos emme pidä laadukasta taito- ja taideaineiden opetusta yllä Savonlinnassa, missä se on mahdollista tehdä edullisesti, jopa 40 prosenttia halvemmalla kuin esimerkiksi Helsingin yliopistossa täällä Helsingissä. Nyt olisi se näytön paikka, jolla voitte osoittaa sananne todeksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-05-11T14:39:05,2016-05-11T14:40:09,Tarkistettu,1.1 2016_50_23,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pyysin oikeastaan repliikkiä edustaja Järvisen puheenvuoroon: kysymyshän ei ole siitä, että hallitus on lakkauttamassa Savonlinnan opettajankoulutuslaitosta, vaan kyllä sen päätöksen lakkauttamisesta on tehnyt Itä-Suomen yliopiston hallitus aivan itse. Suomen hallitus sen sijaan on koettanut kaikin keinoin käydä neuvotteluja yliopistoautonomian piiriin kuuluvan yliopiston kanssa. Ja edelleenkin sen kanssa käydään neuvotteluja, että onko tälle asialle enää mitään tehtävissä, koska Suomen hallitus kyllä hyvin tietää, että jos Savonlinnasta lähtee opettajankoulutuslaitos, niin se on kohtalokasta sille kaupungille, ja siinä ei ole kyllä kokonaistaloudellisestikaan mitään järkeä, koska Savonlinnan OKL:n uusista rakennuksista on sitten laitettu jo Aralle sisään vetämään 35 miljoonan euron avustus, ja samaan aikaan Savonlinnaan jäisi sitten tyhjät kiinteistöt. Niin että tarkkuutta toivon kyllä puheenvuoroissa. Suomen hallitus ei ole Savonlinnan OKL:ää lakkauttamassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-05-11T14:40:11,2016-05-11T14:41:09,Tarkistettu,1.1 2016_50_24,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp," Nyt mua viedään linnasta linnaan, arvoisa rouva puhemies! (Naurua) Mutta täytyy todeta, että en nyt sotkeennu tähän tematiikkaan, että mitä ja kuka on mitenkään lopettamassa, mutta toki ei voi olla sanomatta sitä, että tietyillä rahoituspäätöksillä on ollut vaikutusta siihen, että Savonlinnassa on ryhdytty tällaisiin toimenpiteisiin. Onko se sitten kana vai muna, kiistelkää te siitä. Mutta lähinnä edustaja Lauslahdelle haluan sanoa, että yleensä markkinointi on sellaista, että sinulla on tuote, joka hinnoitellaan, ja sitten sitä ruvetaan markkinoimaan. Ja jotta voidaan olla varmoja, että meillä on sellainen tuote, niin kyllä sen kysynnän ja tarjonnan osalta pitäisi olla selvä näkemys siitä, missä me olemme kilpailukykyisiä tämän korkeakouluopetuksemme kanssa ja millekä asiakasryhmälle me voimme tätä markkinoida. En usko todellakaan, että kiinalainen miljonääriperheen lapsi suuntautuu suomalaiseen yliopistoon. Hänelle varmasti on tarjolla joitakin houkuttelevampia vaihtoehtoja, ehkä Atlantin toisella puolella, mihinkä halutaan sijoittautua ennemmin kuin tulla Suomeen, pieneen kulttuuriin, pieneen markkina-alueeseen. Sen takia olisi erityisen tärkeää, että me huolehdimme siitä, että me voimme saada yleensä kansainvälisiä, kyvykkäitä opiskelijoita tänne ja juurruttaa heitä tänne meidän elinkeinoelämämme hyödyksi. Me emme voi saada niitä rahalla tänne tulijoita niin, että olisimme niin kilpailukykyinen maa kansainvälisessä yliopistomaailmassa. Me olemme hyviä, mutta emme ole maailman parhaita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-05-11T14:41:10,2016-05-11T14:43:10,Tarkistettu,1.1 2016_50_25,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoskelle: Haulikolla ei kannata ampua vaan tehdä se täsmäiskuin oikeisiin markkinoihin oikeilla tuotteilla. Oikeastaan en ota kantaa, missä opettajankoulutusta järjestetään, vaan mieluumminkin sanoisin näin, että meidän tulisi tehdä selvitys, kuinka paljon tulevaisuudessa tarvitaan opettajia — ei pelkästään meidän maamme tarpeita ajatellen, meidän lapsiamme ja nuoriamme, jotka ovat peruskoulussa tai päiväkodeissa tai ammatillisessa oppilaitoksessa, vaan samalla arvio myös siitä, kuinka paljon me tarvitsemme opetusalan ammattilaisia koulutusvientisektorilla. Näiden osalta voisi sitten tehdä johtopäätöksen siitä, kuinka paljon meidän tulee kouluttaa opetusalan ammattilaisia. Kun nyt jo nähdään, kuinka kysyntää löytyy — otan esimerkkinä Kolumbian, joka tuntuu kovin kaukaiselle maalle, Haaga-Helia on järjestänyt maassa onnistuneesti opettajankoulutusta — voisi kysyä, pitäisikö itse asiassa tulevaisuudessa kouluttaa entistä enemmän opetusalan ammattilaisia. Mutta näkisin, että tässä on selvityksen paikka.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-05-11T14:43:11,2016-05-11T14:44:34,Tarkistettu,1.1 2016_50_26,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kulmunille: Nyt täytyy pitää tarkkaan mielessä, kuka kantaa vastuun mistäkin. Yliopisto kantaa vastuun siitä, missä opetusta ja koulutusta antaa, mutta maan hallitus kantaa aina vastuun siitä, että päteviä ammattilaisia riittää ympäri Suomea niin, että yhteiskuntavastuuta kannetaan tasaisesti. Nyt voi hyvin kysyä, miten maan hallitus on kantanut yhteiskuntavastuuta esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston osalta: Te sanotte tarjoavanne 8 miljoonaa euroa erityisrahoitusta mutta samaan aikaan vedätte 10 miljoonaa euroa pois. Minun vanhan matikkapääni mukaan tämä tarkoittaa kyllä miinus 2:ta miljoonaa eikä mitään ylimääräistä rahaa. Jos hallituksella on halu pitää Savonlinnan opettajankoulutuslaitos olemassa, siihen on kaikki mahdollisuudet. Ensi viikolla käydään tulosneuvottelut — se on aina ministeriö, joka antaa tutkinnonanto-oikeudet yliopistolle, yksikään Suomen yliopisto, edustaja Kulmuni, ei voi itse päättää, mitä tutkintoja tässä maassa antaa, vaan niistä päättää aina ministeriö. Elleivät nämäkään keinot tehoa ja auta, niin aina on vielä viimeinen mahdollisuus, ja se mahdollisuus on se, että voidaan perustaa Savonlinnaan oma yliopisto. Olen todella iloinen, jos hallitus on tähän valmis, niin kuin edustaja Kulmunin puheenvuorosta käy ilmi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-05-11T14:44:34,2016-05-11T14:46:05,Tarkistettu,1.1 2016_50_27,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yliopistolain  8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän keskusteluun lisänä sen verran, mitä tulee tähän Savonlinnan opettajankoulutussysteemiin ja siihen tehtyihin päätöksiin, että todellakin yliopistot ovat itsenäisiä, kuten tässä talossa aikanaan on päätetty, siihen ei ole enää meillä pelimerkkejä. Voin kertoa kokemuksesta: Ilomantsissa oli Itä-Suomen yliopistolla tutkimusasema, josta vannottiin, että se jää sinne ja pysyy ja kehittyy, sitähän rakennettiin. Mitä teki Itä-Suomen yliopisto? Yhtenä päivänä vain tuli kuntaan puhelu, että se loppuu huomenna, ja kahden päivän päästä oli jo huutokauppa ja tavarat myytiin pois, että ei vain varmasti laitos kehity. Syynä oli tietenkin keskittäminen, ja toinen syy siihen oli tämä järjetön yliopistokiinteistöjen vuokrapolitiikka. Se on aivan samaa politiikkaa, mitä Senaatti-kiinteistöt valtioiden kiinteistöissä noudattaa, aivan älyttömät vuokrat sellaisilla alueilla — jokainen tietää, että Ilomantsissa normaalimarkkinoiden vuokrataso ei ole kymmenettä osaa siitä, mitä se tämän kaupungin keskustassa on. Jokainen sen tietää, että siellä on vuokrataso varmasti pienempi, mutta kun siellä keinotekoisesti pidettiin laskennalliset vuokrat Helsingin tasolla, niin totta kai, hyvänen aika, mikään koulutus ei kannata. En tunne Savonlinnan tapausta, mutta olen surullinen sen puolesta ja tunnen myötätuntoa niitä ihmisiä kohtaan, jotka tämän päätöksen kohteena ovat, mutta yliopistot tekevät itsenäisiä päätöksiä. Mutta tässä maassa on kaksi asiaa, jotka pitäisi panna kuntoon: Senaatti-kiinteistöjen järjetön politiikka, joka lopettaa tästä maasta kaiken järkevän toiminnan vuokrapolitiikalla, siinä hommassa ei ole järjen hiventä, ja yliopistokiinteistöt kuuluvat valitettavasti tähän samaan porukkaan. Ei taida olla yhtä paha, mutta aika lähelle pääsee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-05-11T14:46:06,2016-05-11T14:47:42,Tarkistettu,1.1 2016_50_28,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain, valmisteverotuslain, sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 11/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 11/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_50_29,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain, valmisteverotuslain, sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 11/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kysymyksessä on kohtalaisen tekninen asia mutta kuitenkin kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä, kun puhutaan yritystukien julkisuudesta ja salassapitovelvollisuudesta. Tässä lakiesityksessähän esitetään, että kaikki valtiontuet, jotka ovat yli 0,5 miljoonaa euroa, jatkossa, heinäkuusta alkaen, olisivat näkyvissä tällaisessa yhteisessä eurooppalaisessa tietokannassa kansallisvaltioittain, ja myös sitten maatalouden tuet, jos ne ylittävät 60 000 euroa, ja kalastus- ja vesiviljelytuet, jos ne ylittävät 30 000 euroa. Tähän sisältyy, valmisteverotuslakiin, muutos energiatukien ilmoitusvelvollisuuden osalta, eli energiatuet tulisivat aina ilmoitusvelvollisuuden piiriin, kun nämä rajat täyttyvät. Tämä lisää avoimuutta kansallisesti ja myös EU-tasolla, mutta on hyvä muistaa, että edelleenkin, kun kysymyksessä on suorat valtiontuet, tukijärjestelmät ovat valtioittain hieman erilaisia ja laskentaperusteetkin ovat erilaisia. Sitten kun sieltä eurooppalaisesta järjestelmästä aletaan tekemään vertailua maittain, niin täytyy aina ymmärtää se tausta, mille se kansallisvaltio on sen rakentanut. Tuossa talousvaliokunnan lausunnossa otimme esille myös yritystukineuvottelukunnan roolin ja sen, että olisi hyvä, että myös sieltä sitten aina lausunto saataisiin, kun kysymyksessä ovat tällaiset isot tuet. Jonkin verran huolta tuli esille liikesalaisuuksien suojaan kuuluvasta asiasta energiatukien osalta, mutta tähänkin pystytään ilmeisesti vastaamaan sillä tavalla, että vaihteluväli on riittävän pitkä, kun puhutaan näistä energiatuista, etteivät minkään yrityksen liikesalaisuudet nyt sitten valtiontukisäännöstön takia menisi pipariksi. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-05-11T14:48:10,2016-05-11T14:50:16,Tarkistettu,1.1 2016_50_30,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_50_31,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Euroopan pakolaistilanne on vahvasti vaikuttanut pohjoismaiseen yhteistyöhön. Poliittisesti tärkein ja isoin asia viime vuonna sekä hallitusten että parlamentaarikkopuolella oli pakolaistilanne ja sen aiheuttamat haasteet tälle pohjoismaiselle yhteistyölle. Pakolaiskriisiä puitiin neuvoston täysistunnossa Reykjavikissa lokakuun lopussa sekä tämän vuoden teemaistunnossa nyt huhtikuussa. Pohjoismaiden neuvostossa käydyssä keskustelussa on käynyt ilmi, että aiheesta ollaan montaa eri mieltä. Esimerkiksi paperittomat maahanmuuttajat, turvapaikkajärjestelmän kiristykset, rajojen avaaminen tai tiukempi rajavalvonta kaikki jakavat neuvoston jäsenten mielipiteitä. Myös yhteispohjoismaisten rajatarkastusten aloittamisesta on keskusteltu, etenkin sen jälkeen kun Tanskan pääministeri Rasmussen ehdotti, että Pohjoismailla voisi olla yhteinen Saksan vastainen raja. Pohjoismainen yhteistyö elää edelleenkin vahvana, mutta tämän pakolaistilanteen aiheuttamat haasteet ovat vakava testi tälle pitkäaikaiselle ja vankalle pohjoismaiselle yhteistyölle. Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten Pohjoismaat yhdessä voivat ratkaista tämän haastavan tilanteen. Yksi tärkeä haaste on vaikutus tähän vapaaseen liikkuvuuteen. Pohjoismaat ovat olleet Euroopassa edelläkävijöitä tämän vapaan liikkuvuuden saralla. Pohjoismaiden välillä on ollut vapaa liikkuvuus yli 60 vuoden ajan. Kysymys kuuluukin, onko tänä päivänä tai tulevaisuudessa tätä oikeutta ehkä enää olemassakaan. Ruotsi otti alkuvuodesta käyttöön rajatarkastukset Tanskan vastaisella rajalla, ja nyt näyttää siltä, että nämä tarkastukset jatkuvat edelleen. Pohjoismaiden neuvoston tämän vuoden presidentti, tanskalainen Dam Kristensen on todennut, että rajatarkastusten vaikutuksista pohjoismaiseen yhteistyöhön on keskusteltava, koska Pohjoismaihin suuntautuvasta pakolaisvirrasta saattaa tulla monivuotinen, jatkuva ilmiö. Pohjoismaiden neuvosto on käsitellyt rajatarkastusten vaikutuksia pohjoismaiseen yhteistyöhön ja käynyt vuoropuhelua pohjoismaisten hallitusten kanssa siitä, miten Pohjoismaat yhdessä löytäisivät ratkaisun tähän tilanteeseen. Arvoisa puhemies! Toinen neuvostossa loppuvuonna laajalti keskustelua herättänyt aihe oli radikalisoitumisen ja ekstremismin syyt ja ennaltaehkäisy — osin toki liittyy tähän edelliseenkin aiheeseen. Satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen kohdistui hyökkäyksiä ja Kööpenhaminaan ja Pariisiin tehtiin terrori-iskuja. Tämä radikalisoituminen ja ekstremismi nousi viime vuoden huhtikuun teemaistunnon aiheeksi. Pohjoismaiden neuvosto käsittelee yhä enemmän ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisia kysymyksiä. Nämä kysymykset olivat vahvasti esillä myös kertomusvuoden istunnossa. Myös Islannin puheenjohtajuusohjelma korosti ulkopolitiikkaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Neuvosto jatkoi edelleen tiivistä yhteistyötä useiden alueellisten parlamentaaristen järjestöjen kanssa, kuten muun muassa Itämerta, Arktista ja Barentsin aluetta sekä pohjoista ulottuvuutta koskevissa kysymyksissä. Suomen Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunta järjesti ja isännöi vuoden aikana sekä venäläisten parlamentaarikoiden opintovierailun Suomeen helmikuussa ja myös Barentsin parlamentaarisen konferenssin syyskuussa. Tämä neuvoston monivuotinen yhteistyö venäläisten parlamentaarikkojen kanssa oli kertomusvuonna poikkeuksellisen vähäistä johtuen muun muassa Krimin ja Itä-Ukrainan tilanteesta sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston Venäjällä sijaitsevien toimistojen julistamisesta ulkomaisiksi agenteiksi. Tämän vuoden tammikuussa juhlistettiin sitä, että tuli kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun Suomi ensimmäistä kertaa osallistui Pohjoismaiden neuvoston toimintaan. Vuonna 1956 Suomen valtuuskunta osallistui nimittäin ensimmäiseen neuvoston istuntoon. Suomi isännöi Pohjoismaiden neuvoston puolueryhmä-, puheenjohtajiston ja valiokuntakokoukset eduskunnassa tämän vuoden tammikuussa, ja sen yhteydessä järjestettiin eduskunnassa erillinen yhteiskokous tavoitteena huomioida tämä verraten tärkeä etappi Suomen historiassa. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet ovat olleet aktiivisia, tehneet lukuisia jäsenehdotuksia, kirjallisia kysymyksiä kaikille pohjoismaisille hallituksille ja olleet aktiivisia budjettivallan osalta. Ja sitten lopuksi, arvoisa puhemies. Valtuuskunta on nostanut esille eduskunnassa ja Pohjoismaiden neuvostossa tehdyn työn synkronointia, elikkä sitä, miten Pohjoismaiden neuvostossa tehtävä työ hyödyttäisi kansallisia parlamentteja, miten esimerkiksi eduskunnassa tehtävä työ edelleen tukisi tätä PN:ssä tehtävää työtä. Valtuuskunta toivoo, että Pohjoismaiden neuvoston suositukset tulisi käsitellä ja ottaa tiedoksi valiokunnissa, ja koska Pohjoismaiden neuvoston viime vuoden toiminnassa korostuu tämä pakolaistilanne, niin toivoisin harkittavaksi, että ulkoasiainvaliokunta niin halutessaan pyytäisi tähän kertomukseen myös näkemyksen hallintovaliokunnalta. — Kiitos, tack.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-05-11T14:50:41,2016-05-11T14:57:07,Tarkistettu,1.1 2016_50_32,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pohjoismaissa on viisi valtioiden kansalliskieltä: islanti, norja, ruotsi, suomi ja tanska. Tämä todetaan myös Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2006 kielipoliittisessa julistuksessa. Virallisen pohjoismaisen yhteistyön työkielet ovat kuitenkin vain ruotsi, norja ja tanska. Islantia ja suomea ei ole hyväksytty neuvoston työkieliksi, eikä niillä siten ole samanarvoista asemaa pohjoismaisessa yhteistyössä. Onkin tärkeää edistää sitä, että suomen- ja islanninkieliset kansalaiset voivat tehdä pohjoismaista yhteistyötä yhdenvertaiselta pohjalta. Virallisen työkielen asema tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki Pohjoismaiden neuvoston asiakirjat kirjoitetaan ja viestintä tapahtuu jollain näistä kielistä. Suomenkieliset Pohjoismaiden neuvoston jäsenet eivät voi nykyisellään toimittaa kirjallisia kysymyksiä, jäsenehdotuksia tai muita asiakirjoja suomen kielellä Pohjoismaiden neuvoston sihteeristöön käsiteltäviksi. Lisäksi Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö käyttää näitä kolmea kieltä työssään. Tämä asettaa suomen- ja islanninkieliset eriarvoiseen asemaan sihteeristön työpaikkoja haettaessa ja täytettäessä. Arvoisa puhemies! Kieli on ratkaisevassa roolissa yksilön identiteetin muodostumisessa. Yksilö voi samastua instituutioon, jossa hänen kielellään on tunnustettu asema. Tutkimusten mukaan suomalaisilla on selvästi muita pohjoismaisia kansoja huonompi käsitys Pohjoismaiden neuvoston päätösten merkityksestä suomalaisille. Tähän vaikuttaa epäilemättä se, että Pohjoismaiden neuvosto usein koetaan instituutioksi, joka edustaa Suomessa vain sen ruotsinkielistä väestöä. Se on erittäin vahingollista pohjoismaiselle yhteistyölle, sillä suomea puhuu noin 20 prosenttia Pohjoismaiden kansalaisista. Se on suunnilleen saman verran kuin tanskan kielen puhujien määrä, ja näin Suomi onkin toiseksi puhutuin kieli Pohjoismaissa. Arvoisa puhemies! Jotta Pohjoismaiden neuvosto voisi itse omassa työskentelyssään osoittaa toimivansa tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti, tulisi neuvoston hyväksyä myös suomen ja islannin kieli neuvoston varsinaisiksi työkieliksi. Kielellisen epäkohdan korjaaminen vaikuttaisi positiivisesti pohjoismaisen yhteistyön julkikuvaan ja hyväksyttävyyteen sekä Islannissa että Suomessa. Toivon, että Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta voi yhtenäisellä linjalla edistää suomen kielen asemaa Pohjoismaiden neuvostossa. Olen iloinen ja ylpeä siitä, että Suomi kuuluu Pohjoismaihin. Näytetään siis yhdessä, että arvostus näkyy myös teoissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+6.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-05-11T14:57:09,2016-05-11T15:00:25,Tarkistettu,1.1 2016_50_33,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Viime vuosi oli pohjoismaisessa yhteistyössä aktiivinen, kuten aina, ja varmasti samankaltainenkin kuin edelliset vuodet. Mutta kyllähän yksi asia korostui, epäilemättä: turvapaikanhakijoiden tilanne, joka viime kesänä sitten ryöpsähti oikeastaan Pohjoismaidenkin syliin, näkyi kyllä myös Pohjoismaiden neuvoston täysistunnoissa ja agendalla. Mutta tässä samassa ilmiössä korostui myös hirvittävän hyvin se pohjoismainen yhteistyö. Ilman, että olisi tehty tiivistä yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa ja toki myös sitten eurooppalaisella tasolla, ei varmastikaan olisi saatu tilannetta hallintaan, niin että pohjoismainen yhteistyö kyllä osoitti siinä voimansa. Ja toki nyt sitten, kun iso osa turvapaikkaa hakeneista myös saa turvapaikkastatuksen, on myös pohjoismainen kysymys, että me voimme vertailla hyviä käytäntöjä ja panostaa sitten integraatioon ja hyviin oppeihin. Aktiivisuudesta huolimatta — ja toki valtuuskunta aina on erityisen aktiivinen varmastikin — ehkä kansallisella tasolla minun mielestäni Suomea vaivaa tämmöinen hieman krooninen kunnianhimon puute pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjoismainen yhteistyö on meille hirvittävän tärkeää kansainvälisen viitekehyksen kannalta, mutta kansallisesti se näkyy aika vähän julkisessa keskustelussa. Onneksi sillä on kuitenkin vahva perinne ja traditio pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Vaikka välillä tulisi vähän ailahtelevia aikoja, niin se jatkumo on kuitenkin aina turvattu. Toivonkin erityisesti nyt, kun Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja ja ensi vuonna sitten Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa, arvostusta myös kansallisesti pohjoismaista yhteistyötä kohtaan ja sitä, että pystyttäisiin nostamaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ottamaan myös pohjoismaisia näkökulmia. Arvoisa puhemies! Pohjoismaisessa yhteistyössä on vielä kovasti tehtävää, vaikkapa rajaesteiden purkamisessa, mikä on aikakaudesta toiseen ollut meille tärkeää. Ja on tärkeää, että Pohjoismaiden neuvostossa tämän rajaestetyöryhmän toimintaakin muokattiin ja koetetaan saada siitä tehokkaampi siten, että jokaisessa neljässä valiokunnassa olisi nyt rajaestetarkkailijat, jotka sitten säännöllisesti kokoontuvat tätä rajaesteiden purkamisen tilannetta työstämään ja tekevät myös tiivistä yhteistyötä rajaesteneuvoston kanssa. Hienoa on myös se tietenkin, että rajaesteneuvostossa on nyt sitten suomalainen puheenjohtaja. Arvoisa puhemies! Liikkuvuus kaiken kaikkiaan Pohjoismaiden välillä vaatii vielä kovasti työtä. Tämän vuoden lopulla saamme käyttöön pohjoismaisia työmarkkinakysymyksiä selvittävän Poul Nielsonin raportin, ja toivottavasti näistä hyvistä työmarkkinakäytänteistä ja työn tekemisen esteiden purkamisesta rajat ylittävällä alueella olisi meille etua. Nimittäin kun etenkin Pohjolan pohjoisissa osissa jo useasti puhutaan yhteisistä työmarkkinoista, silloin näiden käytänteidenkin pitäisi olla joustavia eri maiden välillä. Sitten jos ajattelee myös kansallisen politiikan kysymyksiä, niin kyllähän etenkin elinkeino-, energia- ja liikennepolitiikassa myös pohjoismainen yhteistyö korostuu erittäin paljon. Jos pohtii Suomen sähköomavaraisuutta, mikä on aika heikko korkeimmilla talvipakkasilla, niin kyllä Suomen ja Ruotsin välisten sähkönsiirtoverkkojen vahvistaminen on tärkeä edunvalvontakohde. Kyllä rautatiehanke Suomesta Ruotsiin olisi tärkeä saada aikaiseksi. Nämä ovat myös isoja kansallisia kysymyksiä. Vaikka tämä yhden rautatiepätkän sähköistäminen ei ole kovin iso investointi, noin 10 miljoonaa euroa, se viimein toisi Suomelle myös raideyhteyden länteen.  Puhumattakaan kaikista tulevaisuuden tietosiirtoyh- teyksistä, datakaapeleista ja merikaapeleista: Suomi voisi hyvin olla Pohjolan solmukohta näissä asioissa, ja meidän pitäisi pohjoismaisessa dialogissa pitää niitä esillä. Toivonkin, että Suomen valtuuskunnan työ jatkuu yhtä aktiivisena ja mielellään tietenkin kehittyy vieläkin aktiivisemmaksi. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+6.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-05-11T15:00:29,2016-05-11T15:05:32,Tarkistettu,1.1 2016_50_34,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp,"Värderade fru talman, rouva puhemies! Pari havaintoa tästä kertomuksesta. Kollegat ovat jo nostaneet hyvin esille, mistä on keskusteltu ja mitkä aiheet ovat olleet ajankohtaisia meidän yhteisessä työssämme. Ensimmäinen havainto on se, että on puhuttu aika paljon siitä, että Eurooppa-tason yhteistyötä pitäisi vahvistaa. Toisin sanoen, niillä on hyvin paljon yhteisiä intressejä Brysselin päässä — sekä niillä mailla, jotka kuuluvat Euroopan unioniin, että sitten niillä, jotka eivät kuulu. Tämä on ollut myös konkreettisesti agendalla sillä tavalla, että on pohdittu, mitä toimia voidaan tehdä sen eteen, että tämä EU-koordinointi paranee, EU:n vaikuttaminen paranee ja että EU:n toimesta ei sitten synny uusia rajaesteitä, koska EU on itse asiassa se yksittäinen tekijä, joka synnyttää eniten rajaesteitä Pohjoismaiden kesken. Tämä on tärkeä tematiikka, joka saa varsin vähän huomiota tässä itse kertomuksessa, ja sen takia halusin nostaa sen esille ja huomauttaa, että tämä on semmoinen teema, mikä on ollut esillä ja tulee myös olemaan esillä tulevana vuonna muun muassa keskiryhmän aloitteen toimesta, jonka puheenjohtajana on ollut kunnia toimia viimeisen vuoden aikana. Sitten pari muuta lyhyttä huomiota. Ensimmäinen on se, että näkisin, että meidän pitää yhdessä nyt pohtia myös sitä, miten saadaan enemmän konkretiaa tähän toimintaan. Toisin sanoen, aika paljon ollaan semmoisella jos ei juhlapuhetasolla niin aika yleisellä tasolla ja yhteisymmärrys asioista on varsin laaja, mutta sitten puuttui se, että pystytään asettamaan selkeitä tavoitteita meidän toiminnallemme ja myös saavuttamaan niitä tietyssä määräajassa. Mielestäni siinä meillä edustajilla on viime kädessä se vastuu, että niitä tavoitteita asetetaan ja niiden eteen tehdään yhdessä töitä, ja uskoisin, että kaikki, jotka tässä toiminnassa ovat mukana, haluaisivat enemmän tämmöistä tulosorientoitunutta politiikkaa, jossa myös kaikki vastaavat siitä, että oman hallituksen kanssa yritetään edistää niitä asioita. Tämä on tämmöinen vähän toimintakulttuurikysymyskin, josta näkisin, että meillä olisi myös jokaisella syytä pohtia tätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+6.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-05-11T15:05:38,2016-05-11T15:08:01,Tarkistettu,1.1 2016_50_35,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nostan esiin kaksi keskeistä teemaa, jotka ovat olleet kansalais- ja kuluttajavaliokunnan agendalla. Ensiksikin myrkytön arki Pohjolassa tarkoittaa sitä, että Pohjoismaiden neuvostossa on vuosia tehty työtä sen eteen, että ihmisten altistus arjessa kemikaaleille vähenisi — kemikaaleille, joita on muun muassa leluissa, erilaisissa pakkauksissa ja kosmetiikassa. Muun muassa ftalaatit on todettu hormonitoimintaa ja lisääntymistä häiritseviksi, ja on todella tärkeää varjella lapsia ja kaikkia kuluttajia näiltä kemikaaleilta. Onkin edistetty sitä, että Pohjoismaat etunenässä toimisivat kemikalisoitumisen haittojen vähentämiseksi ja kieltäisivät ftalaattien käytön. Näitä ftalaattejahan käytetään muun muassa muovien pehmentimenä. Suomen hallituksen tulisi tässä toimia nopeasti ja yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa edistää asiaa. Toinen kysymys, ihmiskaupan torjuminen ja ihmiskaupan vastainen työ. Tämä kauhistuttava rikollisuus ylittää rajoja Pohjolassakin, ja yhteistyötä tarvitaan. Eri viranomaisten yhteistyötä on vahvistettava.  Suomessakin tarvittaisiin poliisille yksikkö, joka keskittyy nimenomaan ihmiskaupan rikollisuuden tutkintaan ja ihmiskaupan torjuntaan. Erityisen haastavaa on uhrien tunnistaminen ja oikeanlainen kohtaaminen. Uhrit ovat erittäin traumatisoituneita, he tarvitsevat apua traumoihin ja terveysongelmiin. Uhrien suojelu on äärimmäisen keskeistä heidän itsensä kannalta mutta myös siksi, että he voivat luottaa viranomaisiin ja että he voivat auttaa rikostutkinnassa, jossa otetaan kiinni häikäilemättömät ihmiskauppaa harjoittavat rikolliset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+6.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-05-11T15:11:00,2016-05-11T15:13:18,Tarkistettu,1.1 2016_50_36,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnä lämpimät kiitokset kaikille valtuuskunnan jäsenille ja henkilöstölle — oli aktiivinen vuosi 2015 — ja henkilöstön kautta myös meidän pääsihteerillemme Mari Herraselle. Taas on laadittu hieno toimintakertomus viime vuodesta. Tässä ovat pääasiat tulleetkin esille. Islanti oli puheenjohtajamaana, ja Islanti korosti juuri kansainvälisyyttä siinä omassa ohjelmassaan, hyvinvointiyhteiskuntaa ja kansalaisyhteiskuntateemoja. Muutama nosto: Pitää kiittää meidän ex-puolustusministeri Carl Haglundia. Hän aikanaan laittoi Pohjoismaiden ministerineuvoston osalta käyntiin nämä ulko- ja turvallisuuspoliittiset pyöreän pöydän keskustelut. Pohjoismaiden neuvostossahan ei aikaisemmin, ei oikeastaan ennen 2010-lukua, paljoakaan käsitelty puolustuspoliittisia tai turvallisuuspoliittisia asioita. Tämäkin oli yksi hyvä foorumi, ja tämähän pidettiin vuonna 2015 Tukholmassa puolustusministeri Peter Hultqvistin vetämänä, erinomainen keskustelu, missä käytiin myös tätä Venäjä-asiaa lävitse. Ehkä tässä ulkopoliittisessa kuvassa Pohjoismaiden suhteessa keskustelutti juuri Venäjä vielä paljonkin. Yhtenä oli tämä, kun Venäjä sulki... tai ainakin sanotaan, että tämä agenttitoimisto ja nämä Pohjoismaiden toimistot heidän maaperänsä alueella vaikuttivat sulkemiseen ja myös sitten ehkä enemmän muuhunkin Venäjällä käytyyn keskustelun. Yksi vahva asia on myös tämä EU-vaikuttaminen. Itse olen pitänyt yllä tätä, että Pohjoismaiden neuvostossakin pitäisi olla EU:n suuntaan enemmän proaktiivista vaikuttamista. Voitaisiin vaikuttaa komissioon ja ajoissa. Meillä on paljon asioita pohjoismaisessa yhteistyössä, kuten metsä, ympäristöpolitiikka ja moni muu, missä me olemme hyvin samanlaisia. Katsotaan ympäristönsuojelun näkökulmasta tai katsotaan sitten elinkeinojen näkökulmasta, niin olemme erityyppisiä kuin muut Euroopan maat. Toinen on tietenkin sitten EU-regulaation implementointi: Pohjoismaissa voitaisiin pyrkiä siihen, että meillä olisi edes samanlaisia tapoja implementoida. Tässäkin oli hyviä aloitteita ja askeleita eteenpäin tämän osalta. Uudistustyö eteni. Vuonna 2014 aloitettu uudistustyö saatiin saatettua nyt loppuun, ja sillä todellakin valiokuntarakenne uudistui. Täällä on esille tullutkin tämä kansallinen kytkentä. Aika harva meidänkin valiokunnistamme täällä Suomessa käsittelee näitä asioita, ja meidän täytyisi saada semmoinen automaattinen tapa, millä tyylillä tuotaisiin näistä valiokunnista meidän valiokuntiimme tiedoksi tai keskustelun alle. Tietenkin jää meidän valiokuntiemme omille jäsenille se huoli tai, sanotaan, se tehtävä tuoda nämä asiat. Mutta enemmän keskustelua, muuta keskustelua kuin ainoastaan tästä toimintakertomuksesta, olisi näistä samoista asioista parempi käydä täällä meidän salissakin. Uudistukset jatkuvat nyt sitten ministerineuvoston puolella. Ministerineuvostoa modernisoidaan, ja siellä meillä on Anne Berner omalta osaltaan viemässä asiaa eteenpäin. Uudet jäsenet pääsivät mielestäni hyvin vauhtiin. Me saimme hyviä puheenjohtajuuksia. Me olimme edustaja Eerolan kanssa kaksi vanhaa konnaa siinä koko joukossa, ja kaikki muut olivat uusia jäseniä. Kiitos siitä aktiivisuudesta. Otitte vastaan niitä tarjottuja tehtäviä, joita siellä oli tarjolla, ja otitte hyvin ne asiat kiinni. Se oli hieno asia. Vielä omastakin työstäni: Olin ennen Carl Haglundia keskiryhmien puheenjohtaja puoli vuotta tuon vuoden 2015 aikana, myös sitten puheenjohtajistossa ja budjettitoiminnassa mukana. Keskiryhmät on mielenkiintoinen ryhmittymä. Meitä on 24 eri puoluetta viidestä eri maasta. Vaikka täällä Suomen salissa RKP:n ja vihreiden kanssa käy keskusta aina pientä debattia ehkä asioista, niin tuossa pohjoismaisessa keskustelussa me olimme monessa asiassa hyvin samansuuntaisia, mutta myös muitten maitten eri puolueitten kanssa. Oma työni jatkui myös sitten NIB:n eli Nibin, Pohjoismaisen Investointipankin, NDF:n ja Nef-con kontrollikomiteassa. Niistä sain kanssa hyvää kokemusta ja olen vienyt sitä viestiä eteenpäin, että meidän tulisi enemmänkin käyttää näitä rahastoja ja rahoja myös kotimaassa ja myös tähän ulkomaiseen toimintaan, onhan tämä toimisto sentään meillä täällä Helsingissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+6.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-05-11T15:13:23,2016-05-11T15:19:05,Tarkistettu,1.1 2016_50_37,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn kyllä täysin näihin kommentteihin, mitä tuli konkretian lisäämisestä ja siitä, että on toki myös meidän parlamentaarikkojen vastuulla se, miten sitten tuomme niitä asioita sieltä Pohjoismaiden neuvostosta tänne kotimaan kansanedustuslaitokseen. Mutta sekin kirjelmä, minkä itse asiassa Suomen valtuuskunta kesällä teki kansliatoimikunnalle siitä, että nämä otettaisiin aina sitten jollakin tavalla käsittelyyn myös valiokunnissa, on syytä muistaa ja aina esillä pitää. Että toivottavasti se pohjoismaisen näkökulman esiintuominen etenisi myös täällä kansallisessa parlamentissa. Ajattelin ottaa vielä esille yhden kysymyksen, johon itse törmäsin, kun tein kirjallisen kysymyksen viime syksynä — liittyen itse asiassa yhteen sittemmin Islannin täysistunnossa läpimenneeseen suositukseen, joka liittyy ihmisten terveyspalveluihin rajat ylittävässä yhteistyössä ennen kaikkea harvaan asutuilla alueilla. Siellähän monesti se lähin julkisen palvelun tarjoaja saattaa olla siinä naapurimaassa, ja olisi ainoastaan järkevää, että ihmiset saisivat käyttää sitten myös julkisia palveluja näillä seuduilla rajojen yli. Kyllähän tämä on ihan yksi EU:nkin perusprinsiipeistä, että palvelut ja ihmiset liikkuvat. Mutta valitettavasti kuitenkin sitten ministerineuvoston vastaus oli aika nihkeä siihen asiaan huolimatta siitä, että meillä on olemassa esimerkiksi EU:n potilasdirektiivi ja EU koettaa monin keinoin myös sosiaali- ja terveyspuolella liikkuvuutta ja kehitystä edistää. Sikäli kyllä toivon sitten semmoista tarkkailua kollegoilta kotimaassa, että myös sitten kotimaan ministereille viedään sitä pohjoismaista näkökulmaa aina esille, että se siellä ministerineuvostossakin tulisi sitten esille. Kyllähän tietenkin toivoisi, (Puhemies koputtaa) että ne täysistunnot, joihin parlamentaarikot kokoontuvat, ohjaisivat myös sitä ministerineuvoston työskentelyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+6.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-05-11T15:19:08,2016-05-11T15:21:17,Tarkistettu,1.1 2016_50_38,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Haglund totesi, että tämä esitys siitä, että suomi kiilattaisiin myös varsinaiseksi työkieleksi Pohjoismaiden neuvostossa, toisi lisäkustannuksia. Sitä ei tietenkään kukaan kiistä, että näin olisi, sama tietysti islannin kohdalla. Itse näen, että tässä tavallaan filosofia on sellainen, että kaikki tai ei mitään. Jos linjaksi otetaan, että tulkataan, niin on hyvin epäjohdonmukaista, että toiselle kieliryhmälle sanottaisiin, että kyllä teitä tulkataan, käännetään, teitä ei. Kyllä lähtisin siitä lähtökohdasta, että kaikkia sitten pitää kohdella samalla tavalla, oli se linja mikä tahansa. Toinen vaihtoehtohan olisi se, että tehtäisiin se, mikä Nuorten Pohjoismaiden neuvostossa päätettiin, eli työkieleksi englanti. En sitä kannata. Minun mielestäni meidän kannattaa pitää meidän kansallisista kielistämme kiinni ja niitä arvostaa. Se on osa myös sitä pohjoismaista yhteistyötä ja sen merkitystä meille kaikille. Haluan tietysti tässä yhteydessä kiittää edustaja Haglundia ja kaikkia Suomen valtuuskunnan jäseniä hyvin hedelmällisestä yhteistyöstä ja keskustelusta näissä kysymyksissä. Toimintakertomuksesta haluan vielä ottaa yhden asian erityisesti esille. Täällä todettiin, mikä tuli edustaja Eerolan puheenvuorossa esille, että Venäjän edustajien kanssa ei ole juuri nyt ollut viime vuonna yhteistyötä pitkälti liittyen tähän ulkomaisiksi agenteiksi luokitteluun. Tämä on hyvin valitettavaa Suomen kannalta, meille erityisesti Pohjoismaista. Totta kai Norjan lisäksi rajanaapurina on hyvin tärkeää se, minkälainen Venäjä-yhteistyö on. Tässä oltiin Kestävä Pohjola ‑ryhmässä sen verran aktiivisia, että kun meillä on kesäkokous nyt Islannissa kesäkuun lopussa, niin esitin ja sitten meidän Suomen valtuuskunnasta edustajat Kärnä ja Koski kannattivat, että kutsuimme Venäjän duumasta edustajia tähän Kestävä Pohjola ‑valiokunnan kokoukseen ja myös sitten ympäristöasiantuntijoita. Jos ajatellaan erityisesti tällaista kysymystä kuin ympäristöasiat, niin olisi aika tynkä keskustelu, jos emme venäläisiä esimerkiksi arktisiin kysymyksiin kutsuisi paikalle. Se on sitten heidän käsissään, tulevatko vai eivät, mutta tärkeää on, että keskusteluyhteys pidetään edelleen voimassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+6.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-05-11T15:21:17,2016-05-11T15:23:23,Tarkistettu,1.1 2016_50_39,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän kieliasiaan, että jos olisi joskus aikanaan sovittu, että puhuttaisiin skandinaaviskaa, niin ehkä sillä voitaisiin pärjätäkin. Mutta tietenkään itsellänikään ei ole kovin vahva ruotsi, ja sitten varsinkin, jos grönlantilainen puhuu murtaen tanskaa, on ihan mahdoton asia päästä yhteisymmärrykseen sen kautta. Eli tämä on hienoa, kun Suomeen on saatu tulkkaus, ja meidän täytyy pitää siitä kaikin tavoin kiinni ja edistää sitä. Se taisi olla viime vuonna — vuonna 15 — niin, että pikkuisen näiden meidän omien maksuasioittemme takia joku tulkkaus taisi jäädä tekemättä tai ainakin uhattiin, että niitä olisi supistettu. Mutta muutama asia vielä. Tuo budjettiprosessi uudistui. Se otti muutamia askeleita mielestäni vähän eteen- ja taaksepäin, mutta nyt ollaan sitten varmaan siinä vaiheessa puheenjohtajistossa, että tämän vuoden budjetointi onnistuisi jo ehkä paremmin. Esitimme keskiryhminä myös budjettirahoitukseen sitä, että olisi perustettu EU-toimisto sinne. Näen tämän pohjoismaisen yhteistyön niin, että nämä ovat kuin viisi sisarusta: kolme on EU:ssa, kolme on Natossa, ja yksi on eurossa. Eli sen toiminnan edistäminen ja tiivistäminen ehkä EU:nkin suuntaan on tärkeää, niin kuin esimerkiksi Norja ottaa monia asioita yhtä lailla käyttöön, vaikkei EU:n jäsen ole. Natosta vielä sen verran, että kyllähän Ruotsi nosti aika lailla tätä Nato-keskustelua esille, ja se on hyvä, että asiasta keskustellaan pohjoismaisessakin yhteistyössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+6.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-05-11T15:23:23,2016-05-11T15:25:27,Tarkistettu,1.1 2016_50_40,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp,"Rouva puhemies! Yleisesti vain tästä kieli- ja tulkkausasiasta. Siis juuri näin, edustaja Elo, olemme ihan samaa mieltä itse asiasta. Minun huoleni on lähinnä se, että Suomi on ollut nyt se pohjoismainen maa, joka on halunnut pitää budjettia mahdollisimman pienenä. Helsingistä käsin ollaan painotettu sitä, että se ei saa kasvaa, pitäisi pikemminkin supistua, ja jos katsotaan per capita nyt, kuka maksaa, niin me olemme itse asiassa hyötyjän asemassa. Ja jos me silloin tulemme esittämään semmoisen esityksen, joka tuo huomattavia — siis huomattavia, ei vain pieniä — lisäkustannuksia, niin pitää varautua siihen, että sanotaan, että tämä sopii, mutta lasku tulee Helsinkiin. Tätä minä yritän sanoa, ja minä sanon tämän hallituspuolueille sen takia, että niin kuin tiedätte, meillä opposition edustajilla ei ole hirveästi sanottavaa siihen budjettiin. Teidän pitää sitten keskenään ratkoa se, mistä ne rahat otetaan, mutta itse asia on täysin ok. On hyvä myös huomioida se, että tätä asiaa on esitetty aikaisemminkin. Minä sihteeristön kanssa sen verran juttelin, minä kyselin sitä taustaa, koska satuin tapaamaan entisen pääsihteerin, joka on entinen meidän kansanedustaja, ja kysyin häneltä asiaa. Se tapaaminen sattui samana päivänä kuin edustaja Eerola oli tuonut tämän esille. Hän sitten kertoi, että sitä selvitettiin positiivisessa mielessä jo silloin, kun hän oli pääsihteeri, ja se törmäsi sitten siihen, että se olisi tuonut huomattavat lisäkustannukset ja että nämä muut Pohjoismaat olivat jo silloin sitä mieltä, että silloin lasku Helsinkiin, koska Suomi ei ehkä ole ollut ihan yhtä suuri maksaja kuin muut maat. Tämä nyt pitää tässä huomioida, että jos me aidosti haluamme — minä taas palaan tähän konkretiaan — että tämä ei jää tämmöiseksi sanahelinäksi, vaan oikeasti lähdetään tätä muutosta ajamaan, koska minäkään en halua sitä, että siirrytään englannin kielen käyttöön, niin se vaatii sitä, että meillä on myös suunnitelma siitä, miten ne kustannukset katetaan, jos tätä aletaan ajaa läpi. On myös todennäköisempää, että tässä onnistutaan, jos meillä on uskottava suunnitelma siitä, miten tämä rahoitetaan. Sitä minä tässä yritän painottaa, mutta itse asiasta olemme ihan samaa mieltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+6.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-05-11T15:25:28,2016-05-11T15:27:30,Tarkistettu,1.1 2016_50_41,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Haglundia erinomaisesta puheenvuorosta: Juuri näin. Jos filosofiasta olemme samaa mieltä — ja niin kuin ymmärtääkseni valtuuskunta varsin yhteneväinen siinä on — niin silloin on enää kyse siitä, miten käytännössä asia toteutetaan. Ja olette oikeassa siinä, että huomattavia kustannuksia varmasti tulisi. Mitä tulee sitten siihen, lähetetäänkö lasku Helsinkiin, niin tietysti minä näkisin henkilökohtaisesti niin, että Suomen asia on niin tärkeä, että siitä kannattaa jotain maksaakin, että Suomen asiaa edistetään tällaisessa yhteistyössä. Mutta se on minun henkilökohtainen näkemykseni. Se on sitten sellainen, mitä pitää tietysti hallituksen sisälläkin käsitellä, jos ja kun sellainen kysymys eteen tulee. Mutta kyllä minusta henkilökohtaisesti tällaisesta kannattaisi myös meidän jotain maksaa. Mutta mennään siihen konkretiaan nyt, kun tämä filosofia alkaa olla klousattu ja sovittu — siinä on yhteinen näkemys, niin sitten lähdetään sillä konkretialla eteenpäin, että miten se asia hoidetaan käytännössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+6.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-05-11T15:27:30,2016-05-11T15:28:28,Tarkistettu,1.1 2016_50_42,50/2016,2016-05-11,13.59,15.30,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Elo oikeastaan tässä kohtaa tyhjensi pankin: Eli jos on ehkä koettu Suomessa joissain tapauksissa niin, että tämä pohjoismainen yhteistyö ei ole antanut niin paljon kuin se kenties voisi antaa tai niin paljon kuin se on antanut Ruotsille, Norjalle ja Tanskalle, niin sitten ei ole ehkä ollut halukkuutta maksaa. Mutta jos tilanne olisi niin, että koettaisiin, että tällaisen edistyksen saatuamme saisimme enemmän siltä pohjoismaiselta yhteistyöltä, niin silloin ehkä voisi kuvitella, että siihen jonkun verran enemmän myös taloudellisesti panostettaisiin. No, sitä emme tässä voi päättää, niin kuin kaikki tiedämme. Tiedän myös tämän, että tämmöinen aloite oli joskus vajaa 10 vuotta sitten tehty, vastaavan suuntainen aloite, ja silloin oli puhuttu juuri näistä suurista kustannuksista, mitä se oli tuonut, mutta oli kuitenkin otettu edistysaskeleita jo silloin. Ja silloin muun muassa nämä kommentoidut päiväjärjestykset alkoivat tulla käännettyinä suomen kielellä ja näin, aikaisemmin esityslistat olivat tulleet lähes pelkästään tanskaksi. Tässä on aina tämä filosofinen pohdinta: että kun lähtee jotain hakemaan, niin silloin joutuu miettimään, että ei ehkä aina saa kaikkea sitä, mitä hakee, mutta että saa yleensä aina jotain. Ja ehkä tämä pitäisi konkreettisemmin määritellä, mitä haetaan ja tarkoitetaan. Mutta tämä asia on hyvä. Jos tämä johtaa esimerkiksi siihen, että Kööpenhaminassa, siellä sihteeristössä, tulevaisuudessa on enemmän suomenkielistä työntekijää — ei tarvitse olla suomalaisia, mutta sellaisia, jotka edes osaavat suomen kieltä, jotta voi lähettää esimerkiksi kyselyitä, kirjallisia kysymyksiä omalla äidinkielellä jokainen tasaveroisesti — niin sehän on jo huomattava edistysaskel. Mutta hienoa, että tässä on sellainen poliittinen lähestulkoon yksimielisyys hallitus- ja oppositiopuolueitten, eri puolueitten, ja eri pohjoismaisten ryhmien välillä. Että varmaan jollain tasolla menee eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2016+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-05-11T15:28:30,2016-05-11T15:30:32,Tarkistettu,1.1 2016_51_1,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_51_2,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Nurminen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_51_3,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Yhä useampi suomalainen kysyy, mihin Suomea viedään tällä hetkellä. Suunta ei ole satunnaista. Hallituksen ideologia perustuu sellaiseen maailmankuvaan, jossa rikkaita on kannustettava uusilla verohelpotuksilla, kun taas työttömiä, köyhiä ja osattomia pitää pakottaa tulonleikkauksilla toimeliaisuuteen. Uusin hallituksen esitys koskee työnäytettä eli neljän kuukauden ilmaistyötä. Käykö tässä niin, että kun kaupan kassalla on 30 kassatyötekijää, 10 on palkattomassa työssä, tai onko työn edellytyksenä jatkossa neljän kuukauden ilmainen työ? Kysynkin ministeri Lindströmiltä: miten käy työn arvostuksen, kun palkattoman työn määrä lisääntyy, ja millä ihmiset ostavat ruokansa ja maksavat laskunsa ilmaistyön aikana?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-05-12T16:01:47,2016-05-12T16:02:50,Tarkistettu,1.1 2016_51_4,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että kysytte tätä asiaa. Tämähän on lähtenyt, tämä työnäyteidea, siis siitä työllisyyspaketista yhtenä osana ja aivan väärin ymmärrettynä, kuten edustajan kysymys osoittaa. Ei ole kysymys mistään neljän kuukauden ajasta. Minä olen puhunut itse mieluummin viikoista kuin kuukausista. Se on työn hakemisen uusi muoto, idea, jota yhdessä muun muassa työmarkkinaliittojen kanssa kehitetään, ja se malli, joka tämän vuoden aikana sitten tehdään, toivottavasti saadaan aikaiseksi, niin että päästään kokeilemaan, ja kokeilun jälkeen sitten tehdään johtopäätökset siitä, toimiiko se vai eikö se toimi. Siis kyseessä ei ole mikään pakkotyö, ilmaistyö. Se on vapaaehtoista. Se on työn hakemisen uusi muoto.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-12T16:02:53,2016-05-12T16:03:44,Tarkistettu,1.1 2016_51_5,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_51_6,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp," Arvoisa puhemies! Työttömät eivät valitettavasti huokaisseet helpotuksesta tästä vastauksesta. Käytännössä tässä voi käydä niin, että työnantaja ei palkkaa ilman tätä ilmaistyökokeilua, ja näin ollen tässä voi käydä niin. Kuitenkin nostan esille huolen nuorten kasvavasta pitkäaikaistyöttömyydestä. Työttömyysjaksot ovat pitkittyneet lyhyessä ajassa jopa viidellä kuukaudella lähes puoleentoista vuoteen. Joka kolmas alle 30-vuotiaista nuorista työttömistä ei ole ollut koskaan varsinaisessa työssä, ei siis koskaan. Nuoret työttömät haluavat kuitenkin tehdä työtä, oikeastaan mitä työtä tahansa, ja yhdeksän kymmenestä hakee aktiivisesti työtä. Tämän kertoo tuore taloustutkimus. Kysynkin ministeriltä: kun perussuomalaisten puheenjohtaja Soini on todennut, että työmies on palkkansa ansainnut, niin miksi juuri te, perussuomalaisten työministeri, haluatte opettaa nuorelle sukupolvelle (Puhemies koputtaa) ilmaistyön periaatteet? (Eduskunnasta: Ohhoh!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-05-12T16:03:56,2016-05-12T16:05:05,Tarkistettu,1.1 2016_51_7,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koetan olla provosoitumatta tästä kysymyksestä. Te totesitte, että voi käydä niin. Minä toivoisin, että te ette levitä sellaista tietoa, että hallitus olisi ajamassa joitain ilmaistyömarkkinoita Suomeen. (Välihuutoja — Paavo Arhinmäki: Olette!) Semmoista ei olla ajamassa. Siitä osoituksena olen käynyt hyvin rakentavia keskusteluja liittojen ihmisten kanssa. Olen kuullut ne huolet, mitä sieltä on tullut. Viimeksi tänään Pro-liitto aamulla oli luonani, ja me kävimme tästä asiasta hyvän ja rakentavan keskustelun. Tiedän ne huolet, ja ne huolet otetaan huomioon, kun tätä mallia rakennetaan. Siis ne otetaan huomioon, kun mallia rakennetaan. Me tiedämme, että työnäyte ei sovellu ihan kaikille, mutta joillekin se voi olla hyvä väylä työelämään. Me tiedämme sen vasta sen jälkeen, kun me kokeilemme asiaa. (Välihuutoja vasemmalta) Tämä on vapaaehtoinen, ei tule sanktioita, eli älkää nyt, hyvänen aika, levittäkö ihan väärää tietoa asiasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-12T16:05:07,2016-05-12T16:06:10,Tarkistettu,1.1 2016_51_8,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp," Arvoisa puhemies! Jos katsomme, mitä työvoimapolitiikassa on tapahtunut, niin palkkatuetun työn osuus on laskenut lähes 40 prosenttia. Samaan aikaan sellaisten ei-työsuhteisten toimien määrä on kasvanut, esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa lähes 20 prosenttia. Ja nyt on käymässä niin, että se, mikä ennen tehtiin palkalla, on siirtymässä kuntoutuksen puolelle. Kysyisinkin ministeriltä: miten aiotte pitää huolen siitä, että kuntoutus pysyy yhä edelleen kuntoutuksena ja työstä maksetaan palkka?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-05-12T16:06:11,2016-05-12T16:06:48,Tarkistettu,1.1 2016_51_9,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on nimenomaan se ongelma, josta olen jo viime vaalikaudella monesti puhunut ja ollut huolissani, että meillä on järjestelmä, jossa on kuntouttavaa työtoimintaa, on välityömarkkinoita, ja sitten on nämä avoimet työmarkkinat, ja se meidän ongelma on se, että ne ihmiset pyörivät siellä samassa ympyrässä eivätkä pääse eteenpäin. Kuntouttavassa työtoiminnassa pitää olla sellaisten ihmisten, jotka kuuluvat sinne. Työstä pitää aina maksaa palkka, työehtosopimuksen mukainen palkka, se on aivan selvä asia, emmekä me ole luomassa mitään sellaista halpatyömarkkinoiden mallia. Minä ymmärrän, että näihin asioihin kohdistuu huolia, ja kuten sanoin, nämä huolet otetaan huomioon, kun muun muassa tätä työnäyteideaa viedään eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-12T16:06:49,2016-05-12T16:07:37,Tarkistettu,1.1 2016_51_10,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"  Arvoisa  rouva  puhemies!  Hyviä... — No, nyt tuli pieni erhe, mutta... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: No, sinnepäin kuitenkin. (Naurua)] ...kuitenkin elämme tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, niin tämmöinen virhe sallittakoon. Ministeriltä olisin kysynyt sitä periaatteellista näkökulmaa siihen, missä kulkee sen ilmaisen työnäytteen raja. Te puhuitte mieluummin viikoista. Nyt olisin halunnut tavallaan kysyä tässä, mitä todellakin olette ajatelleet, kun olette tämän hankkeen käynnistäneet. Puhutaanko viikoista, päivistä? Millä lailla me voimme sitten puhua tälle kansalle, että kysymys on mahdollisuudesta työntekijöille, ei työnantajille ketjuttaa niin, että on edelleen näitä, jotka tekevät työnäytteitä, ja sen lisäksi tulee pitkä koeaika tähän jatkoksi, jolloin ihmiset ovat hirrestä hirteen siirtymässä eivätkä saa työsopimusta, joka on toistaiseksi voimassa oleva?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-05-12T16:07:40,2016-05-12T16:08:46,Tarkistettu,1.1 2016_51_11,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nämä ovat juuri niitä huolia, jotka liitot ovat tuoneet esille, ja on hyvä, että ovat tuoneet esille. Me tiedämme, että voi olla semmoinen mahdollisuus, että tällaisia riskejä on, kuten ketjuttaminen. Sen takia, kun tätä mallia nyt tässä valmistellaan, nämä koetetaan rakentaa niin, että tämmöinen estetään. Tämä aika lähti siis tästä Sitran esittämästä mallista. Siellä oli käytetty esimerkkinä, että se voisi olla neljä kuukautta, siis Sitran mallissa. Minä olen sanonut, että se voi olla viikkoja, koska siinä ajassa nähdään se olennainen, onko sillä henkilöllä asenne kunnossa ja onko hän valmis siihen tehtävään. Kyllä se nähdään viikoissa, se on aivan selvä. Mitä lyhyempi se aika on, sitä vähemmälle tulee se houkutus käyttää sitä ihmistä hyväksi. Tämä on minun filosofiani tämän suhteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-12T16:08:47,2016-05-12T16:09:40,Tarkistettu,1.1 2016_51_12,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Oli se neljä kuukautta, kolme kuukautta tai neljä viikkoa, niin kyllä tälle teidän hankkeellenne löytyy kriitikkoja. Eräskin totesi, että täyden päivän teettäminen jo ammattitaitonsa todistaneella on pirullista peliä. Tällainen meno syö sekä ihmiset että heidän sielunsa. (Eduskunnasta: Se on vapaaehtoista!) Näin totesi nykyinen ulkoministeri Soini, perussuomalaisten puheenjohtaja, ollessaan vielä oppositiossa. (Eduskunnasta: Ai ai!) Nyt te teette jotain, mikä oli täysin toista kuin mistä te puhuitte ennen vaaleja. Kun katsoo teidän saavutuksianne muuten työmarkkinoilla, niin tällä hetkellä Suomessa on vähemmän työllisiä kuin hallituksen aloittaessa. Nyt koko hallituksen strategia, koko hallituksen työllisyystavoite, lepää tämän kilpailukykysopimuksen varassa. Tänään on uutisoitu, että Pro on kertonut, että tämä teidän tapaamisenne ei vielä poistanut niitä pilviä kilpailukykysopimuksen tieltä, jotka te olette sinne kasanneet. (Puhemies koputtaa) Kertokaa, mitä järkeä on vaarantaa laaja työmarkkinaratkaisu ja viedä eteenpäin sellaista hanketta, joka oli teidän periaatteenne vastaista vielä ennen vaaleja. (Puhemies koputtaa) Mitä järkeä tässä on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-12T16:09:43,2016-05-12T16:10:51,Tarkistettu,1.1 2016_51_13,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lindtman, korjataanpa nyt hieman. Ei pakoteta ketään yhtään mihinkään. Tämä on vapaaehtoinen. Ihminen omasta suostumuksestaan menee antamaan sen näytteen potentiaaliselle työnantajalle. Hän voi antaa siinä näytteen siitä, onko hänen asenteensa kunnossa ja näin poispäin, eli ei pakoteta ketään. Te puhutte jostain semmoisesta asiasta — siis tämä idea on tullut nyt. Tämä on tuore idea, jota kehitellään. Itsekin olen totta kai huolissani kilpailukykysopimuksesta, kuten kuvittelisin, että koko eduskunta, myös SDP on varmaan huolissaan siitä. Niin minäkin. Sen takia minä tapaan näitä osapuolia naamatusten enkä julkisuuden kautta, että meiltä hälvenevät nämä epäluulot ja me kerromme, mitä me olemme tekemässä. Tämänaamuinen tapaaminen Pro-liiton kanssa oli minun mielestäni rakentava. He kertoivat, mitkä ovat heidän huolensa, ja me kerroimme heille, mitä me ajattelemme asioista, naamatusten.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-12T16:10:52,2016-05-12T16:11:56,Tarkistettu,1.1 2016_51_14,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp," Arvoisa puhemies! On toki hienoa, että sosialidemokraattinen puolue lainaa niin paljon Soinia. Ne ovat parhaita asioita, mitä olen kuullut teidän täällä sanovan. (Naurua) Kuitenkin ihmettelen kovasti, miksi te jatkuvasti puhutte tämmöisiä ikään kuin erikoisia väitteitä näiden varsinaisten kysymystenne ohessa. Tässä avauspuheenvuorossa tuli, että hyvätuloisia on kannustettu verohelpotuksilla. Mistähän tässä oli kysymys? Sen haluaisin kuulla ehkä jatkossa. Kuitenkin mennään itse tähän kysymykseen. Kysymyksessä on siis kokeilu, niin kuin ministeri on täällä moneen kertaan todennut. Minä itse aloitin työurani aikanaan puolustusministeriössä harjoittelijana lajittelemalla postia, mikä kuuden kuukauden jälkeen johti sitten siihen, (Välihuutoja) että sain vakituisen, tai ei vakituista mutta kuitenkin aidon, työsopimuksen, sain todellisen määräaikaisuuden täysillä, normaaleilla ehdoilla. Onko idea siis sama tässä teidän kokeilussanne? Onko siinä päätetty edes, kuinka pitkiä nämä tulevat olemaan? Onko kenenkään pakko osallistua tähän kokeiluun? Ennen kaikkea, jos osoittautuisi, että on minkäänlaista vaaraa toisista työmarkkinoista, niin toteutuuko tämä sitten pysyvästi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-05-12T16:11:58,2016-05-12T16:13:04,Tarkistettu,1.1 2016_51_15,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä kerran: Malli on vasta rakenteilla, ja tiedetään sen sisältö vasta varmaan tämän vuoden puolella ja sitten tehdään päätös siitä määräaikaisesta kokeilusta. Siis ensiksi rakennetaan malli, jos sellainen on rakennettavissa. Jos näyttää sille, että siitä ei tule mitään, niin emmehän me rupea päätä hakkaamaan seinään. (Kari Uotila: Ei olisi saanut tehdä koko ehdotusta!) — Edustaja Uotila, kyseessä on uusi työn hakemisen malli-idea, jota nyt vasta kehitellään, ja te olette ampumassa sen alas ennen kuin me tiedämme sen sisällöstä yhtään mitään. (Välihuutoja) Minun mielestäni on aika käsittämätöntä tuommoinen kommentointi. Ottakaa nyt ihan rauhallisesti. Ensiksi tehdään malli yhdessä ja sen jälkeen päätetään, lähdetäänkö kokeilemaan. Kokeilu on määräaikainen, jonka jälkeen tehdään lopullinen päätös, oliko tämä hyvä vai ei.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-12T16:13:05,2016-05-12T16:13:59,Tarkistettu,1.1 2016_51_16,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin työnantajien tarpeen kokeilla ja testata työntekijöiden asennetta, soveltuvuutta ja muuten sopivuutta työtehtävään. Sitä varten meillä on hyvin toimiva koeaika. Me vihreät tuemme myös sitä, että yksityisellä puolella ja julkisella puolella koeaika olisi saman mittainen, koska ei ole oikein mitään fiksua syytä siihen, minkä takia niitten pitää olla nyt erimittaiset. Mutta koeaika on tehty juuri sitä varten, että voidaan katsoa, sopivatko palaset hyvin siihen kokonaiseen palapeliin, josta työmarkkinoilla aina on kyse. Mitä tulee tähän vapaaehtoisuuteen, näen isona ongelmana sen, että vaikka kyse on vapaaehtoisuudesta, niin vapaaehtoisuudesta helposti muodostuu tietynlainen pakko, koska kun yksi ihminen pitää omasta ammattitaidostaan ja ammattikunniastaan huolen, löytyy aina joku toinen epätoivoisempi, joka vapaaehtoisesti menee ilmaiseksi töihin. Toivon, että tässä valmistelussa pidetään huoli, ettei näin pääse käymään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-05-12T16:14:00,2016-05-12T16:15:02,Tarkistettu,1.1 2016_51_17,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Järviselle ihan rakentavasta puheenvuorosta. Työnäyte on siis se idea tässä, mitä ollaan pohdittu. Se poikkeaa siinä, että ne sopijaosapuolet ovat tässä potentiaalinen työantaja ja työntekijä, joka haluaa mennä antamaan sen näytteen. Se ei ole te-toimisto, mikä sopii yhtään mitään. Sen semmoisen pelon, että tästä tulisi tulevaisuudessa nyt joku tällainen pakko, minä kyllä voin hälventää. Tämä on näyte, tämä on uusi idea, ja se perustuu todellakin vapaaehtoisuuteen. Ei tässä olla rakentamassa mitään semmoista pakkoa, että siitä tulisi sitten sanktioita myöhemmin. Ainakin tämän hallituksen osalta sen uskallan luvata, mutta seuraavasta hallituksesta en mene sitten takuuseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-12T16:15:03,2016-05-12T16:15:54,Tarkistettu,1.1 2016_51_18,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Huoli nuorisotyöttömyydestä on varmasti meille kaikille yhteinen, mutta aivan samalla tavalla kuin ennalta ehkäisty sairaus on kaikista halvin sairaus, niin ennalta ehkäisty nuorisotyöttömyys on halvin asia. Sen takia halusin vähän laajentaa tätä näkökulmaa meidän peruskoulun puolelle. Nimittäin sitä kautta, jos me saamme yhä harvemman nuoren sille polulle, että me tarvitsisimme etsivää nuorisotyötä, me voimme kohdentaa varoja oikealla tavalla. Opetusministeriltä kysyisinkin: minkälaisia suunnitelmia teillä kenties on, tai tulisiko harkita, että tuommoisia työelämän pelisääntöjä, kykyä hakea työtä ja oppia, mitä se työnteko olisi, olisi entistä enemmän meidän peruskoulussa jo tarjolla? Tällä hetkellähän meillä on tet-jaksoja, mutta ainakin minun täytyy tunnustaa, että silloin kun itse 15-vuotiaana tet-jaksolla olin, niin aika väärin perustein (Puhemies koputtaa) lähdin valitsemaan sitä paikkaa, minnekä hakeuduin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-05-12T16:15:56,2016-05-12T16:17:04,Tarkistettu,1.1 2016_51_19,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koulumaailma on muuttunut vahvasti viimeisten vuosikymmenten ja vuosien aikana. Uudet opetussuunnitelmien perusteet otetaan perusopetuksessa käyttöön ensi syksystä alkaen, ja se on iso muutos. Siellä korostuvat kyllä voimakkaasti myös esimerkiksi työelämätaidot ja kiinnittyminen sitten myöhemmin ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään ja ne laajat valmiudet. Tämä nuorisotyöttömyysteema, nuorten syrjäytyminen teemana on hyvin tärkeä. Siitä syystä itse ajattelen, että meidän pitää pystyä kaikilla asteilla, kaikkina ikäkausina vaikuttamaan siihen, että syrjäytymiskehitys saadaan pysäytettyä jo varhaisessa vaiheessa, jo siellä varhaiskasvatuksessa, jo sitä ennen neuvolatoiminnan kautta ja niin edelleen. Näihin asioihin on tärkeä kiinnittää huomiota. Hallituksella on useita sellaisia hankkeita ja kokonaisuuksia menossa, jotka tätä teemaa toivottavasti helpottavat, muun muassa lapsi- ja perhepolitiikan muutosohjelma ja sen lisäksi nuorisotakuun kehittäminen siihen suuntaan, että pystytään nimenomaan tähän varhaiseen puuttumiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-05-12T16:17:05,2016-05-12T16:18:09,Tarkistettu,1.1 2016_51_20,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka tätä kuinka yritetään kätkeä kokeilun, tällaisen uuden idean ja hyvän tarkoituksen viittaan, niin kyllä tämä on erittäin radikaalia, kovaa, tämmöinen periaatteellinen kysymys. Veikko Lavi lauloi aikoinaan siitä, kuinka aamulla satamaan menivät nuoret miehet odottamaan, kenellä kävi tuuri, kuka kutsuttiin purkamaan laivaa, mutta silloinkin se, jota onni potkaisi, sai palkan siitä päivästä, kun hän sai sen työpaikan. Nytten ette ole varmaan miettineet ensinnäkään näitä, mikä on tällaisen työnäytesuhteessa, joka ei ole työsuhde, olevan turva siellä työpaikalla ja niin edelleen. Ja entäs jos sitten joku avoin työpaikka on ja tulee monta innokasta vapaaehtoista pyrkimään siihen työnäytteen antamiseen, niin miten, Veikko Lavin laulun sanoin, se valinta silloin tehdään? Kyllä nyt tässä tilanteessa (Puhemies koputtaa) vetoan pääministeriin, kun on sopimusneuvottelut käynnissä. Tämä on ihan turha provokaatio (Puhemies: Edustaja Uotila, nyt teidän aikanne olisi tässä asiassa käytetty!) nimenomaan hallitukselta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-05-12T16:18:11,2016-05-12T16:19:24,Tarkistettu,1.1 2016_51_21,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Uotila, näissä keskusteluissa, joita on käyty liittojen kanssa ja tänäänkin, on tuotu esille huolet muun muassa tästä vakuutusturvasta ja sitten tietenkin työturvallisuudesta ja siitä, että eihän tämä työnäyteidea sovi ihan joka alalle. On esimerkiksi hoitoala, jossa ei kannata ottaa tämmöisiä riskejä. Nämä ovat juuri niitä syitä, minkä takia ollaan tavattu nämä osapuolet ja saatu se palaute, jonka pohjalta sitä ideaa lähdetään viemään eteenpäin. Sitten tämä toinen kommentti. Eikö nytkin ole niin, että kun useampi ihminen hakee töitä, niin työnantaja valitsee siitä itselleen sopivimman ja parhaimman? (Kari Uotila: Niin, mutta ne saa palkan!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-12T16:19:27,2016-05-12T16:20:14,Tarkistettu,1.1 2016_51_22,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen työlinja näkyy hyvin siinä, että hallituksen mielestä työ kuin työ, josta maksetaan sopimusten ja lakien mukainen palkka — olkoon määräaikainen tai olkoon koulutusta vastaamaton työ — on parempi kuin ei työtä ollenkaan. Tämä jälkimmäinen vaihtoehto valitettavasti on usein se vaihtoehto nuorten kohdalla. Sen vuoksi ovat nämä hallituksen erilaiset pyrkimykset työllisyyden edistämiseksi, joissa on ollut kyse siitä, että työttömyysturvaa voidaan käyttää starttirahaksi, tai on ollut kyse tästä koulutussopimuksesta, jota ministeri Grahn-Laasonen ajaa, tai määräaikaisten työsuhteiden helpottamisesta tai nyt esillä olevasta kokeilusta: ne kaikki tähtäävät siihen, että parempi on jokin työ kuin ei työtä ollenkaan. Keskeinen keino on kuitenkin tämä kilpailukykysopimus, joka on aika vaikeassa vaiheessa, ja sillähän pyritään talouden kasvuun ja sitä kautta työpaikkojen syntymiseen. Kysyn pääministeriltä: miltä tällä hetkellä näyttää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-05-12T16:20:16,2016-05-12T16:21:20,Tarkistettu,1.1 2016_51_23,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä pallo on työmarkkinajärjestöillä, työnantajajärjestöillä ja työntekijäjärjestöillä. Uskoni siihen, että sopimus syntyy, on kova, ja minä uskon, että tässä on koko ajan vahvistunut se viesti ja ymmärrys ja usko siihen, että juuri tätä Suomessa tarvitaan. Uskon, että maaliin päästään. Nyt meidän pitäisi kaikkien pysyä maltillisina ja olla provosoitumatta, ja tuetaan kaikin keinoin jokainen tätä meneillään olevaa prosessia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-12T16:21:22,2016-05-12T16:21:58,Tarkistettu,1.1 2016_51_24,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp," Arvoisa puhemies! Nuorten työttömyyden lisääntyminen on todella huolestuttava asia. Eilen julkistetun tutkimuksen mukaan nuorten työttömien työttömyysjaksot ovat pidentyneet vuoden aikana lähes puoli vuotta. Yksi syy tähän on varmasti se, että nuoret joutuvat odottamaan työvoimatoimistossa jopa yli puoli vuotta ennen kuin pääsevät asioimaan asiantuntijan kanssa. Puoli vuotta on nuorelle kyllä ihan liian pitkä aika. Lisäksi yhdellä työntekijällä voi työvoimatoimistossa olla jopa tuhat asiakasta. Miten hän voi auttaa silloin yksilöä, joka tarvitsee apua? Työvoimatoimistosta minulle jatkuvasti kerrotaan, että heillä on ihan liian vähän työntekijöitä nuorten oikea-aikaiseen kohtaamiseen. Te-toimistojen tilanne on katastrofaalinen monessa paikassa. Kysynkin ministeriltä: mitä te aiotte tehdä tämän työvoimatoimistojen tilanteen helpottamiseksi niin, että nuoret saisivat oikea-aikaista ohjausta ja tukea tässä vaativassa elämäntilanteessaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-05-12T16:22:00,2016-05-12T16:23:06,Tarkistettu,1.1 2016_51_25,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä kysymys, ja on totta kai myönnettävä, että ne resurssit ovat tiukat. Samaan aikaan ollaan tekemässä näitä isoja muutoksia muun muassa tuonne aluehallintoon, itsehallintoalueisiin ja näin poispäin, eli missä te-toimistot jatkossa ovat ja missä ely-puoli. Tämän takia olen jatkuvasti ollut yhteydessä sekä te-toimiston että ely-puolen johtoon — olemme käyneet hyviä keskusteluja — ja myös kentän ihmisiin, jotka tekevät tätä työtä. Tapaan heitä ja kuulen, miten he näkevät tämän tilanteen. Tietysti tämä tilanne on erittäin vakava, mutta ei niin synkkä, ettei jotain positiivistakin löydy. Itse pidän tätä viime hallituskaudella aloitettua nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvää ohjaavaa toimintaa hyvänä esimerkkinä siitä, mikä toimii, eli ne nuoret saavat sitä henkilökohtaista palvelua. Tämä on minun mielestäni hyvää toimintaa, ja tätä kehitetään jatkuvasti, koska tämä oikeasti toimii. Nuoret eivät tiedä, mistä he hakevat apua, ja tämä ohjaava toiminta on hyvä vastaus siihen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-12T16:23:07,2016-05-12T16:24:10,Tarkistettu,1.1 2016_51_26,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"Vielä edustaja Alanko-Kahiluoto ja kysymyksen ensimmäinen esittäjä, ja sitten siirrymme seuraavaan kysymykseen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_51_27,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Sipilä kuulosti hyvin toiveikkaalta siinä, että olisitte saamassa kilpailukykysopimusta maaliin, mutta kaikkihan me tiedämme, että sitä tuskin tulee, ellei hallitus toteuta pieni- ja keskituloisille suunnattuja verohelpotuksia. Olette leikanneet hyvin paljon tavallisilta pienituloisilta työssä käyviltä ihmisiltä, erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisilta aloilta. Esimerkiksi kirjastonhoitajat ja päiväkotien työntekijät menettävät tuhansia euroja vuodessa niiden maksujen ja leikkausten johdosta, joita te suuntaatte näille ihmisille. Kysynkin tässä nyt teiltä: oletteko siis päätymässä siihen, että voitte helpottaa julkisen sektorin työllisyyttä ja tavallisten työssä käyvien ihmisten pärjäämistä sillä, että tulette vastaan suuntaamalla verohelpotuksia näille pieni- ja keskituloisille ihmisille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-05-12T16:24:11,2016-05-12T16:25:16,Tarkistettu,1.1 2016_51_28,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pieni- ja keskituloisten verotusta on jo tämän vuoden alusta helpotettu 450 miljoonan euron verohelpotuksella. Tämä meillä tahtoo aina unohtua. Tähän yhteiskuntasopimuskokonaisuuteen kuuluu se, että jos tämä menee hyvin maaliin ja me saamme sille riittävän kattavuuden, niin silloin siellä on myöskin mahdollisuus hallituksen käyttää sitten veronkevennystä. Jos tämä menee nyt suunnitellun mukaisesti maaliin, niin kyllä me pääsemme myöskin sitä käyttämään. Mutta jos tuo yhteiskuntasopimus jää vajaaksi, niin se murentaa totta kai sitä lopputulosta sieltä myöskin. Nyt on tärkeintä se, että kaikki teemme kaikkemme sen eteen, että yhteiskuntasopimus saadaan solmittua kattavasti, ja sen jälkeen pystymme sitten myöskin käyttämään sitä porkkanaa, minkä hallitus on näille neuvotteluille asettanut, ja se on nimenomaan veronkevennykset, (Puhemies koputtaa) ja sitä kautta kompensoidaan näitä maksujen siirtoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-12T16:25:17,2016-05-12T16:26:23,Tarkistettu,1.1 2016_51_29,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä keskustelu on osoittanut, että Suomea viedään väärään suuntaan. Tästä ilmaistyöstä sen verran, että meillä on jo nyt olemassa koeaika, josta maksetaan palkka. Tästä ilmaistyöstä saattaa tulla pakottava siksi, koska työnantajat saattavat edellyttää tätä palkatonta työkokeilua ennen koeaikaa, ja se tilanne on äärettömän huolestuttava. Haluan yleisesti tuoda esille, että työttömät ovat työhaluisia, kuten toin jo aikaisemmin esille, ja nyt pitäisi nimenomaan auttaa näitä ihmisiä pääsemään töihin ja nimenomaan sellaisiin töihin, joista ihmiset saavat palkkaa. Vielä lopuksi haluaisin kysyä ministeriltä: eikö teidän nyt olisi aika ja mahdollisuus perua tämä ilmaistyöesityksenne, vai haluatteko todella jäädä historiaan ministerinä, joka lanseerasi Suomeen ilmaistyön? (Sampo Terho: Voitte itse perua puheenne!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-05-12T16:26:24,2016-05-12T16:27:25,Tarkistettu,1.1 2016_51_30,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensiksi pitäisi olla jotain, jota perua. Eli rakennetaan nyt se malli kaikessa rauhassa ja katsotaan sitten, perutaanko. Jos ei peruta, sitten kokeillaan ja kokeilun jälkeen katsotaan, perutaanko. Ja sitten tehdään johtopäätöksiä, oliko tämä hyvä vai ei. Minä ymmärrän tämän huolen, ja kuten olen moneen kertaan sanonut, nämä huolet otetaan huomioon, kun valmistellaan sitä työnäytekokeilua. Se ei ole ilmaistyökokeilu, se on työnäytekokeilu, työn hakemisen uusi muoto. Sen, minkä muotoinen se sitten tulee olemaan, tämä vuosi näyttää. Sen jälkeen mennään eteenpäin ja katsotaan, tuleeko siitä oikeasti semmoinen vakava vaihtoehto työn hakemisena. Mutta ei kannata pelotella ihmisiä ilmaistyöllä. Semmoista me emme ole tässä rakentamassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-12T16:27:28,2016-05-12T16:28:21,Tarkistettu,1.1 2016_51_31,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Mustajärvi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_51_32,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Äskeisessä tiedotustilaisuudessa, pääministeri Sipilä, te lanseerasitte sloganin ""Yhteiskuntavastuu perusarvoksi"". Aiotteko te nyt ottaa itseänne niskasta kiinni, kun tähän asti omistajaohjauksesta ei ole ollut tietoa esimerkiksi Postissa, ei ainakaan työntekijöitten ja asiakkaitten kannalta, ja kun omistajamuutokset, joita nyt aiotaan tehdä, mahdollistavat juuri Postin pilkkomisen, minkä te aiemmin olette jyrkästi kieltäneet? Toisena lupauksena te sanoitte, että jatkossa verot maksetaan siihen maahan, missä tulos tehdään. Kuinka te voitte taata tämän, että tämä toteutuu, kun sitä tulosta voidaan mitata monella tapaa ja arvioida esimerkiksi työntekijämäärien ja myyntiorganisaation suhteen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-05-12T16:28:25,2016-05-12T16:29:16,Tarkistettu,1.1 2016_51_33,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä äskeistä keskustelua kun kuuntelin, niin ei ole ihme, että Suomi on uudistamatta. Mitä me haemme tällä ilmaisulla ""taseet töihin"" ja tällä omistajaohjauspolitiikan muutoksella? Yllätys, yllätys kaikille teille ennakko-odotuksista huolimatta: ""taseet töihin"" ei minulle ole koko aikana tarkoittanut sitä, että valtion omistus pistetään lihoiksi ja budjetin tilkkeeksi, vaan me haemme aitoa arvonnousua, ja arvonnousua voidaan käyttää myöskin uuden luomiseen. Mitä tulee yksittäisen yrityksen toimiin, niin esimerkiksi Postilla on hieno, upea henkilöstö, siellä on hyvä johto ja yrityksellä on paljon uusia mahdollisuuksia sillä, että heillä on yhteys meidän jokaisen kotiovelle. Tätä mahdollisuutta hyödyntämällä Posti pystyy kasvamaan ja kehittymään jatkossa ja suuntaamaan toimintaa myöskin kasvualueille, koska tämä perusliiketoiminta, kirjejakelu, supistuu noin 10 prosentin vuotuista vauhtia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-12T16:29:17,2016-05-12T16:30:28,Tarkistettu,1.1 2016_51_34,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_51_35,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri Stubb, te sanoitte äskettäin, että tämä hallitus on harjoittanut historian kokoomuslaisinta politiikkaa. Ministeri Stubb, te olitte aivan oikeassa, ja yksinkertainen kysymys pääministerille: oletteko samaa mieltä? — No, se ei ole varsinainen kysymys. (Naurua) Myyntilistalle joutuu muun muassa sellaisia yhtiöitä kuin Neste, Vapo, Kemijoki, niiden lisäksi, mitkä ovat jo ennestään Solidiumin alla täysin myyntivaltuuksin. Nämä yhtiöt ovat kaikki niitä yhtiöitä, joiden luomisessa keskustalla ja vasemmistolla oli vahva rooli. Voiko nyt tämän teidän hallituksenne todistetusti kokoomuslaisen politiikan kiteyttää niin, että minkä Kekkonen toi, sen Sipilä vei?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-05-12T16:30:37,2016-05-12T16:31:29,Tarkistettu,1.1 2016_51_36,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi, te tietenkin voitte irtaantua edellisen hallituksen toimista, koska ette ollut eduskuntaryhmän jäsenenä viime kaudella, kun viime kaudella lahdattiin valtion omistusta 3,3 miljardin euron edestä budjetin tilkkeeksi. (Välihuutoja) Nyt tarkoituksena on käyttää valtion tasetta, yhtiöomistusta siihen, että saadaan arvoa nostettua ja käytettyä arvonnousua myöskin uuden luomiseen. Minä en usko siihen teidän tosiasiaanne, että vain Kekkonen tiesi, mitä uutta kannattaa valtion perustaa, vaan minä uskon, että tämä nykyinenkin sukupolvi voisi keksiä jotakin uutta. Ja uudesta esimerkkinä on se, että alustataloudessa meillä on paljon sellaisia mahdollisuuksia, joissa valtio voi olla uuden mahdollistajana, uuden yritystoiminnan mahdollistajana, ja samalla me saamme viimeinkin tietojärjestelmät kuntoon sote-alueilla tekemällä kunnollisen (Puhemies koputtaa) palveluväylän ja sen alla tarvittavan tiedon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-12T16:31:30,2016-05-12T16:32:39,Tarkistettu,1.1 2016_51_37,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, hiljakkoin julkistitte omia näkemyksiänne omistajapolitiikasta. Niihin täytyy huolella perehtyä, ja varmaan voidaan ensi viikon tiistaina palata yksityiskohtiin tarkemmin. Haluaisin kuitenkin todeta, että me olemme valmistelleet Sinivalkoisen omistamisen ohjelman, johonka olette myöskin varmaan voinut etukäteen tutustua ja jossa korostetaan sitä, että kaikki ei voi olla kaupan ja että tarvitaan valtioenemmistöistä omistajuutta ja aktiivista omistajuutta. Me tarvitsemme sitä myös elinkeinorakenteen muuttamiseksi, mutta me tarvitsemme sitä myöskin sen takia, että tästä maasta ei tule tytäryhtiötalous, että myös valtio-omistajuus voi vaikuttaa siihen ja että ollaan aktiivisia niissä yhtiöissä, joissa ollaan mukana. Ja on strategisia intressejä Suomella ja valtiolla pitää hyvässä kunnossa ja vahvalla omistuksella eräitä yhtiöitä, jotka liittyvät turvallisuuteen, huoltovarmuuteen, energiatuotantoon ja niin poispäin. Tässä mielessä tähän teidän ehdotukseenne liittyvästä kehittämisyhtiöstä minun huoleni on nyt se, tuleeko siitä itse asiassa myyntiyhtiö eikä kehittämisyhtiö. Tässä pitää olla nyt (Puhemies koputtaa) tosi tarkka, että sitä käytetään oikealla tavalla. Ja lopuksi kysyisin: miten suhtaudutte siihen meidän erääseen ehdotukseemme — joita on monia muitakin — (Puhemies koputtaa) siitä, että perustetaan tämmöinen erityisyhtiö, (Puhemies koputtaa) joka tukee pk-yritysten viennin edistämistä? (Puhemies koputtaa) Tämmöinen jalustayhtiö, joka antaa tukea... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-05-12T16:32:41,2016-05-12T16:34:16,Tarkistettu,1.1 2016_51_38,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp,"Edustaja Ihalainen, joudun valitettavasti toteamaan, että meillä ovat nämä aikarajat. Yritetään pysyä niissä. — Ja nyt pääministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_51_39,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuo, mitä aluksi totesitte, oli kyllä aika tarkkaan ja suoraan sieltä juuri julkistetusta ohjelmasta. Eli juuri näin: haluamme vahvistaa valtion omistajaroolia, mutta myöskin hyväksymme sen, että muutokseen tarvitaan rohkeutta ja muutosta ei tapahdu ilman, että jostakin myöskin luovutaan. Mutta jos jostakin luovutaan, niin sitä vapautunutta pääomaa voidaan käyttää uuden rakentamiseen. Olen lukenut teidän julkistamanne ohjelman ja löydän sieltä kyllä yhtymäkohtia. Esimerkiksi tämä parlamentaarinen elin, jolla varmistetaan se, että tähän tulee pitkäjänteinen sitoutuminen yli vaalikausien, oli myöskin hallituksen tavoitteena, ja sen sinne rakensimme. Siitä, mistä esititte huolia koskien tuota kehitysyhtiöroolia: Siinä kehitysyhtiössä on tarkoitus kehittää yhtiön toimintaa. Se ei tarkoita (Puhemies koputtaa) sitä, että siellä välttämättä kaikki sen alla olevat yhtiöt myytäisiin, (Puhemies koputtaa) vaan siinä on mahdollisuus tehdä muitakin järjestelyjä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-12T16:34:22,2016-05-12T16:35:36,Tarkistettu,1.1 2016_51_40,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp,"Pääministeri vastasi liki samassa mitassa noin ajallisesti. Nyt vielä pyydän, että pysyisimme suurin piirtein siinä minuutissa, aika tarkastikin itse asiassa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_51_41,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Omistussuhteisiin on perusteltua harkita muutoksia, jos näin kyetään paremmin tukemaan uusien alojen nousua ja vahvistamaan suomalaista osaamista. Tämän takia minä suhtaudun varovaisen myönteisesti hallituksen esityksiin, ehkä pois lukien tuon Postin omistusrajan pudottamisen ja kenties myöhemmän pörssiin listautumisen. Olisin kysynyt samaa, mihin edustaja Ihalainen tässä viittasi tästä kehitysyhtiöstä. Koska nämä kaikki ovat nyt aika uusia, ryhmäkokouksen aikana tulleita tietoja, niin voisitteko vielä hieman avata sitä kehitysyhtiön merkitystä, logiikkaa ja ehkä juuri tätä yhtä huolta, mikä meistä kaikista nousee, että ei kai tässä vain olla myyntikuntoon valmistelemassa? (Puhemies koputtaa) Osittain jo vastasitte, mutta voitteko hieman jatkaa tästä asiasta? (Matti Vanhanen: Se oli teidän hallitus, joka myi!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-05-12T16:35:48,2016-05-12T16:36:37,Tarkistettu,1.1 2016_51_42,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan muistuttaa, että näitä omistusrajoja kun nyt esitetään eduskunnalle muutettavaksi, niin täällä on myöskin kaksi yhtiötä, joiden omistusrajaa ehdotetaan siirrettäväksi 0:sta 50:een. Eli haluamme antaa tällä selkeän viestin, että haluamme pitää jatkossakin siirtoverkot, olivatpa ne sitten sähkönsiirtoverkkoja tai kaasunsiirtoverkkoja, valtion omistuksessa ja erityistehtävänä. Mitä tulee tähän kehitysyhtiöön, niin sen alla olevia yrityksiä kehitetään ja niille jokaiselle laaditaan erikseen kehittämisen suunnitelma. Se ei tarkoita välttämättä sitä, että omistusta myytäisiin. Kehittyminen omistusrakenteessa voi tapahtua myöskin sitä kautta, että kaksi yhtiötä menee yhteen, ja se toinen voi tulla ulkopuolelta. Me haemme nyt vauhtia tähän yhtiöiden kehittämiseen, ja siinä tämä tehty kehitysyhtiömalli on nyt työkaluna. Siinä on myöskin mahdollisuus vapauttaa pääomia ja käyttää niitä pääomia olemassa olevien yhtiöiden (Puhemies koputtaa) jatkokehitykseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-12T16:36:38,2016-05-12T16:37:50,Tarkistettu,1.1 2016_51_43,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt tuntuu kyllä siltä, että suomalainen omistajuus on hyvissä ja vakaissa käsissä. Uudistumiskyky on tärkein asia tässä omistajaohjauksessa, mutta toki kansalaisia on huolestuttanut moni muukin asia valtionyhtiöissämme — se, maksetaanko tulos siihen maahan, missä se on syntynyt. Ja jotenkin kansalaisia myös risoo se, että pomoilla tuntuu välillä olevan ahneutta aika lailla liiaksi. Onko näihin asioihin tulossa muutosta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-05-12T16:37:51,2016-05-12T16:38:31,Tarkistettu,1.1 2016_51_44,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp,"Minä totean tässä yhteydessä, että tähän teemaan palataan ensi viikolla erillisen pääministerin ilmoituksen perusteella. Otamme nyt vielä pari kolme puheenvuoroa. Kaikkea sitä, mitä ensi viikolla käsitellään, ei ole tarkoitus varmaan tänä päivänä tässä käsitellä. — Mutta nyt pääministeri, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_51_45,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä yhteydessä annamme myöskin vahvan viestin siitä, että yritysten — niin valtionyhtiöiden kuin muidenkin — pitää kantaa yhteiskuntavastuuta. Yhteiskuntavastuun kantaminen lähtee siitä, että ymmärrämme sen yhteyden, että yritys pärjää sitä paremmin, mitä paremmin ympäröivä yhteiskunta pärjää. Se vaatii myöskin sitä, että noudatetaan periaatetta, että verot maksetaan siihen maahan, missä tulos syntyy, ja että esimerkiksi veroparatiisien kautta ei minimoida verotusta. Mitä tulee palkitsemiseen, haluamme antaa myöskin tässä yhteydessä selkeän viestin siitä, että irtisanomistilanteissa haluamme pienentää johdon irtisanomiskorvauksia puolella, mikä on hyvin vahva viesti markkinoille siitä, että valtionyhtiöt näyttävät tässä esimerkkiä siitä, että tämä on väärä paikka palkita. (Eero Heinäluoma: Tähän voi yhtyä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-12T16:38:34,2016-05-12T16:39:46,Tarkistettu,1.1 2016_51_46,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp,Myönnän vielä edustaja Lehdelle puheenvuoron. Sitten puheenvuoro ensimmäiselle kysyjälle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_51_47,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Pääministerin esittämä strategia mielestäni on ihan oikea, mutta taktisesti ehkä ei ole sen aika, sen takia, että korkomarkkinat suosivat lainanottajaa. Suomen valtio saa edelleenkin kymmenvuotista lainaa todennäköisesti alle prosentin korolla. Pitkässä juoksussa uuden teollisen ja yritystoiminnan käynnistäminen esimerkiksi Tekesin kehittämien ajatusten pohjalta voisi olla kansantaloudellisesti kaikista tuottavinta. Mutta kehys: Onko se este, ettemme voi ottaa investointeihin lainaa? Käsittelevätkö Euroopan neuvosto ja säännöt aina kaiken lainan kulutusluottona eivätkä ota huomioon sitä, että investointi on myös omaisuutta? (Vasemmalta: Hyvä puheenvuoro!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-05-12T16:39:56,2016-05-12T16:40:43,Tarkistettu,1.1 2016_51_48,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp," Arvoisa puhemies! Se on totta, että korot ovat nyt alhaalla ja tätä työkaluakin pitäisi tehokkaasti käyttää. Esimerkiksi Solidiumissahan tätä pystytään käyttämään, Solidiumin pääomittamisessa, ja tämä on yksi mahdollisuus siellä. Tässä tulee nyt yksi työkalu lisää olemassa olevaan yhtiökantaan, ja erittäin poikkeuksellisesti, erikseen harkiten pystymme menemään sitten sellaiseen uuteen, joka mahdollistaa uutta yritystoimintaa, esimerkkinä tämä moneen kertaan mainitsemani alustatalous, ja minusta siinä valtio voi toimia myöskin mahdollistajana, ja sitten käytetään näitä muita työkaluja. Esimerkiksi Finnveran valtuuksiahan me olemme merkittävästi lisänneet. Finnveralla on myöskin tämmöinen välirahoitustyökalu, ja muutamilla yksityisillä toimijoilla on myöskin EU-rahoituksen kautta näitä työkaluja käytössä. Mutta kehyssäännöt meillä ovat tiukat, ja siellä ei paljon (Puhemies koputtaa) pelivaraa ole.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-12T16:40:44,2016-05-12T16:41:48,Tarkistettu,1.1 2016_51_49,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Katsotaan tätä teidän esittämäänne organisaatiorakennetta Solidiumiin, jossa siis kaikki yhtiöt ovat ennestään jo täysin myyntivaltuuksin, ja sitten katsotaan tätä kehitysyhtiötä, jossa on liuta muita yrityksiä. Te sanoitte äsken, että kehittäminen ei välttämättä tarkoita myymistä. Mutta jos ajatellaan, että myydään: Te perustelette myymistä sillä, että se tuottaa jotain uutta lisäarvoa. Entäpä jos tämä sijoitus epäonnistuu? Mihin tilanteeseen sitten joudutaan? Esimerkiksi Solidiumin alla viime tilikauden mukaan osinkotuotto oli liki 300 miljoonaa euroa. Aikaisempina vuosina se on ollut vielä enemmän. Jos edes osa näistä tuotoista menetetään epäonnistuneen sijoitustoiminnan, uuden luomisen vuoksi, millä te paikkaatte sen aukon valtion kassaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-05-12T16:41:49,2016-05-12T16:42:40,Tarkistettu,1.1 2016_51_50,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauksesta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olisiko vastaus tuohon, että ""no, ei tehdä mitään (Markus Mustajärvi: No, aika huono vastaus!) ja eletään tässä tilanteessa, jossa valtiontalous on 5—6 miljardia alijäämäinen"". Kyllä meidän pitää myöskin olla rohkeita ja tehdä valtion omistuksella sellaisia liikkeitä, joilla mahdollistetaan uutta liiketoimintaa. Tämä esimerkkinä käyttämäni terveydenhuollon tietojärjestelmän palveluväylä ja siihen liittyvä tieto on esimerkki siitä, että meidän pitää tehdä se joka tapauksessa. Se mahdollistaa uutta yritystoimintaa sen ympärille, ja se on myöskin keskeisessä roolissa siinä, kun katsotaan tämän suuren uudistuksen kustannusvaikutuksia ja kestävyysvajeen taklaamista, eli on 3 miljoonan säästötavoite pitkässä juoksussa verrattuna kestävyysvaje-uraan. Se on merkittävässä roolissa myöskin siinä. Kun ollaan yritystoiminnassa, niin myöskin valtion omistuksessa riskit ovat toteutuneet, mutta pääsääntöisesti valtion omistus tuottaa jatkuvasti tulovirtaa valtion budjettiin, (Puhemies koputtaa) ja se tulee jatkumaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-12T16:42:40,2016-05-12T16:43:54,Tarkistettu,1.1 2016_51_51,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Kasvi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_51_52,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusta on moitittu naisten työmarkkina-aseman heikentämisestä ja esitystensä sukupuolivaikutusten arvioinnin laiminlyömisestä. Siksi hallituksen uusi tasa-arvo-ohjelma onkin erittäin tervetullut. Ohjelma sisältää hyviä tavoitteita ja keinoja, joita myös me vihreät voimme kannattaa. Tällä ohjelmalla hallitus sitoutuu muun muassa arvioimaan oman toimintansa sukupuolivaikutuksia, myös budjettien osalta. Ohjelmassa on myös tervetulleita uusia avauksia, kuten miesten terveyden ja isien vanhemmuuden tukeminen. Tasa-arvo palvelee kaikkia, se ei ole keneltäkään pois. Valitettavasti ohjelmassa esitetyt keinot eivät ole yhtä rohkeita, esimerkiksi perhevapaisiin ei esitetä isien vanhemmuutta ja äitien työllisyyttä edistäviä muutoksia. Kysynkin: miksei tasa-arvo-ohjelmassa ole rakenteellisia uudistuksia, esimerkiksi perhevapaiden käytön tasa-arvoisen jakautumisen edistämiseksi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-05-12T16:43:59,2016-05-12T16:44:58,Tarkistettu,1.1 2016_51_53,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen tasa-arvo-ohjelma on rakennettu hallituksen strategisen hallitusohjelman rakenteen mukaisesti. Ensinnäkin ovat pitkän aikavälin tavoitteet, vaalikauden tavoitteet ja sitten 30 konkreettista toimenpide-esitystä siitä, miten tällä vaalikaudella hallitus omilla toimillaan edistää niin miesten ja naisten välistä tasa-arvoa kuin ylipäätänsä yhdenvertaisuutta tässä yhteiskunnassa. No, sitten tullaan asiaan, joka on realismia: Tänne on kirjoitettu näkyviin ne konkreettiset toimet, joihin 1) ministeriöt ovat sitoutuneet ja jotka 2) ovat toteutettavissa sen euroresurssin puitteissa, joka meillä käytössä on. Perhevapaiden osalta on edellytyksiä lisätä esimerkiksi perheiden valinnanvapautta, mutta esimerkiksi isien osuuden merkittävä lisääminen vanhempainvapaaosuudessa tarkoittaisi euromääräisesti sellaista summaa, että me emme ole siksi sitä tähän ohjelmaan kirjoittaneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-12T16:45:01,2016-05-12T16:46:05,Tarkistettu,1.1 2016_51_54,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_51_55,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on tasa-arvon edelläkävijöitä maailmassa, mutta on meilläkin omat ongelmamme. Ehkä hävettävin niistä on naisiin kohdistuva väkivalta, josta Suomi on saanut moitteita sekä YK:n ihmisoikeusneuvostolta että Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetulta. Tasa-arvo-ohjelman ainoa taloudellinen panostus on 2 miljoonan euron lisäys turvakotien rahoitukseen. Se on toki tervetullut, mutta viime vuosina on suljettu niin paljon turvakotipaikkoja, että 2 miljoonaa on vain ensiapua. Lähisuhdeväkivalta on Suomessa edelleen tabu, josta on vaikea keskustella avoimesti. Apua tarvitsevat sekä uhrit että tekijät, sukupuolesta riippumatta. Kansallisten uhritutkimusten mukaan naisista 17 ja miehistä 16 prosenttia on kokenut parisuhteessaan fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua. Kysynkin, miten hallitus turvaa 2 miljoonalla turvakotipalveluiden saatavuuden kaikille perheväkivallan uhreille sekä tukipalvelut väkivaltaisuutensa kanssa kamppaileville puolisoille sukupuolesta riippumatta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-05-12T16:46:15,2016-05-12T16:47:23,Tarkistettu,1.1 2016_51_56,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Suomi on sitoutunut niin sanotun Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon meillä, ja se tarkoittaa konkreettisesti ensi- ja turvakotipaikkojen määrää, jossa me olemme merkittävästi takamatkalla, se on myönnettävä. Mutta hallitus on sitoutunut 2 miljoonaan euroon omissa kehyksissään, hallitusohjelmasta lähtien 2 miljoonaa euroa joka vuosi. Tällä resurssilisäyksellä, joka siis on vaalikauden viimeisenä vuonna 8 miljoonaa euroa nykytasoon nähden, ei tulla saavuttamaan vielä ihan täyttä määrää turvakotipaikkoja tämän vaalikauden aikana, mutta suunta on selkeä ja oikea. Toisekseen tärkeää on myös saada palveluja niille henkilöille, jotka niitä tarvitsevat lähisuhdeväkivaltaan liittyen, jotta se oma jaksaminen ja se oman elämäntilanteen ylläpitäminen mahdollistuvat niin hyvin kuin mahdollista. (Puhemies koputtaa) Eli tämä palvelupuoli on myös otettava tässä huomioon, (Puhemies koputtaa) ei pelkästään laskettava näitä turvakotipaikkoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-12T16:47:24,2016-05-12T16:48:30,Tarkistettu,1.1 2016_51_57,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tasa-arvo-ohjelmasta tuntuu unohtuneen yksi tärkeä teema, ihmiskauppa. Koko paperissa ei mainita sanallakaan tätä ongelmaa, joka on alati kasvava. Ihmiskaupan torjunta vaatii määrätietoisia toimenpiteitä. Nyt hallituksella oli mahdollisuus osoittaa, edes yhdellä lauseella, että se on huolestunut ihmiskaupasta. Sellaista lausetta ei ollut. Samaan aikaan hallitus uudistaa ulkomaalaislakia niin, että ihmiskaupan uhreja on entistä vaikeampi tunnistaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-05-12T16:48:31,2016-05-12T16:49:06,Tarkistettu,1.1 2016_51_58,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! On monta muutakin lausetta, jotka täältä puuttuvat, (Mikaela Nylander: Sääli!) syystä tai toisesta, mutta väittämä siitä, että hallitus ei olisi huolissaan tilanteesta, joka on elävää elämää, josta pitää voida puhua: Meillä on ihmisiä, jotka ovat ihmiskaupan uhreja. Tämä tasa-arvo-ohjelma pitää sisällään myös hallituksen esityksiä, ja erityisesti herkissä asioissa se pitää ottaa vieläkin vakavammin, koko lainsäädäntökokonaisuuden osalta. Tämän lainsäädännön osalta, johon edustaja viittasi ja joka valmistelussa on, tässä vaiheessa sana sanasta siitä, että se on otettava huomioon, ja olennaistahan on se, että ryhdytään toimenpiteisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-12T16:49:38,2016-05-12T16:50:27,Tarkistettu,1.1 2016_51_59,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kysymys oli erittäin tärkeä, ja kiitän puhemiestä, että saan tähän ihan lyhyesti vastata. Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen ja heidän asemansa tunnistaminen ja tiedostaminen on äärettömän tärkeää, ja nyt hallituksessa on erittäin tärkeätä — kun tehdään näitä erityyppisiä, muun muassa turvapaikanhakijoiden tilannetta parantavia tekijöitä ja asioita ja kehitetään näitä erilaisia ohjelmia eteenpäin, liittyvätpä ne kotoutumiseen, liittyvätpä ne erityyppisiin prosesseihin — että me teemme yhteistyötä tiiviisti muun muassa eri järjestöjen kanssa, joilla on sitä osaamista ja tietotaitoa siitä, mutta myöskin lisätään sitä osaamista muun muassa sosiaalityön puolelle, että siellä on rohkeutta ottaa nämä asiat esiin ja myöskin tiedostetaan ja nähdään ne ehkä piilossa olevat asiat, joista nämä ihmiset eivät pysty puhumaan, (Puhemies koputtaa) ja osataan heihin kohdentaa näitä oikeita palveluja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-05-12T16:50:30,2016-05-12T16:51:31,Tarkistettu,1.1 2016_51_60,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tasa-arvo-ohjelma on kokoelma hyviä aikeita. Mutta valitettavasti, kun iso kuva puuttuu, silloin puuttuu kyllä kaikki, ja nyt on kyse työmarkkinoitten tasa-arvosta. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta lepää korkean työllisyysasteen varassa, ja siihen tarvitaan, arvoisa hallitus, niin naisten kuin miestenkin työ. Nyt teidän toimenpiteenne eivät kyllä luvalla sanoen edistä naisten, etenkään nuorten naisten, työssäkäyntiä. Ensinnä te olette rajanneet lasten päivähoito-oikeutta, olette romuttaneet subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Nyt te olette nostamassa päivähoitomaksuja tavalla, joka johtaa siihen, että monessa perheessä todella joudutaan valitsemaan, onko varaa laittaa lasta päivähoitoon. Minä haluan kysyä teiltä, arvoisa hallitus: Miten te näette työllisyysasteen sukupuolten näkökulmasta? Miten te aiotte edistää nuorten naisten työllisyysastetta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-05-12T16:51:32,2016-05-12T16:52:29,Tarkistettu,1.1 2016_51_61,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Vakavalla asialla kun ollaan, niin ei ehkä pitäisi seuraavaa sanoa, mutta sanon kuitenkin. Tämä kyselytunti alkoi sillä, että edustajatoverinne aloitti, että Suomella on suunta, johon ollaan maata viemässä. Nyt te aloititte oman kysymyksenne: kun iso kuva puuttuu, niin sitten tapahtuu niin, näin ja noin. Jos esimerkiksi lukee tämän hallituksen tasa-arvo-ohjelman, niin tähän on muuten kirjoitettu iso kuva. Se on tässä. Niillä resursseilla, voimavaroilla, osaamisella, mitä tällä hallituksella on, me pyrimme viemään tasa-arvoa naisten ja miesten välillä tässä maassa eteenpäin. Toisekseen pidän erittäin arvokkaana sitä, että osana tätä tasa-arvo-ohjelmaa on työmarkkinajärjestöjen samapalkkaisuusohjelma, jossa on hyvin hyvin konkreettisia toimenpiteitä tälle vaalikaudelle ja jossa työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet siihen, että yhdenvertaisuus työmarkkinoilla voi nykyistä paremmin toteutua. Naisen euro (Puhemies koputtaa) voi olla jatkossa myös sama kuin miehen euro.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-12T16:52:31,2016-05-12T16:53:33,Tarkistettu,1.1 2016_51_62,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Äitienpäivän aikaan hallituksen piiristä heräteltiin keskustelua perhevapaiden tasaisesta jakaumasta, ja on sinänsä hyvä, että isiä kannustetaan käyttämään perhevapaita. Mutta on huomattava, että pakkokiintiöt esimerkiksi kotihoidon tuen osalta merkitsisivät sitä, että perheiden valinnanvapautta kavennettaisiin ja niin äitien kuin isienkin itsensä toivomaa oikeutta ja mahdollisuutta pitkään perhevapaaseen kavennettaisiin ja heikennettäisiin. Viime vaalikaudella kristillisdemokraattien yhden ministerin ryhmä pystyi torjumaan kotihoidon tukeen aiotut heikennykset. Nyt sitten varmistaisin hallitukselta, lupaatteko säilyttää tämän nykyisen hyvän, perheiden valinnanvapautta tukevan kotihoidon tukijärjestelmän, joka mahdollistaa lapselle oikeuden hoitoon omassa kodissa kolmen vuoden ikään saakka.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-12T16:53:34,2016-05-12T16:54:42,Tarkistettu,1.1 2016_51_63,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Räsänen, teillä on kokemus ministeriajalta, ja te hyvin henkilökohtaisestikin varmaan tiedätte, että ihan kaikkea sitä, mitä ministeriössä tapahtuu, ei välttämättä ole nyt ministerin tiedossa. Mutta tämän asian tiedän. Sosiaali- ja terveysministeriössä ei olla valmistelemassa muutoksia nykyiseen kotihoidon tukijärjestelmään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-12T16:54:43,2016-05-12T16:55:06,Tarkistettu,1.1 2016_51_64,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuo hallituksen tasa-arvo-ohjelma oli erittäin odotettu, ja kyllähän siellä on pitkä lista paitsi isoja teemoja myös erittäin konkreettisia toimenpiteitä: lähisuhdeväkivallasta, työelämän tasa-arvokysymyksistä, tasa-arvosta koulumaailmassa ja urheilumaailmassa sekä miesten ja poikien terveyden edistämiseksi. Kun täällä tuli jo aikaisemmin esiin tämä työelämän tasa-arvokysymys, niin kyllähän nyt ensimmäistä kertaa myös tänne tasa-arvo-ohjelmaan on kirjoitettu tavoite siitä työnantajalle korvattavasta 2 500 euron palkkiosta. Missä vaiheessa se tulee voimaan? Sitten olisin halunnut kysyä vielä tarkemmin tuohon ohjelmaan kirjatusta palkkatasa-arvo-ohjelmasta sukupuolten välillä, joka nyt laitetaan tänä vuonna alulle, kolmivuotinen ohjelma. Minkälaisia konkreettisia toimenpiteitä siihen ohjelmaan on suunniteltu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-05-12T16:55:08,2016-05-12T16:56:12,Tarkistettu,1.1 2016_51_65,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tämä 2 500 euron korvaus on valmistelussa, ja toivomme, että mahdollisimman pikaisesti totta kai nyt saamme sen sitten myöskin sieltä ministeriöstä eteenpäin. Näiden perhevapaiden kehittäminen tietenkin kokonaisuudessaan on ihan äärimmäisen tärkeää, että löydämme niihin erityyppisiä vaihtoehtoja, jotka sopivat sitten perheille mahdollisimman hyvin, ja että ne nimenomaan lisäävät sitä oikeudenmukaisuutta mutta myöskin että uskotaan ja luotetaan siihen, että perheet itse myöskin tietävät, mikä on kullekin perheelle kaikista paras vaihtoehto. Tähän nyt sitten ministeri Rehula jo viittasikin, että tähän kotihoidon tukeen muun muassa ei ole tulossa ministeriöstä nyt minkäänlaisia uusia avauksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-05-12T16:56:16,2016-05-12T16:57:10,Tarkistettu,1.1 2016_51_66,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulle tämä hallituksen kauan odotettu tasa-arvo-ohjelma oli valtava pettymys. Hallituksen kärkihankkeena pitäisi olla työllistäminen. Naiset halutaan kuitenkin ilmeisesti pitää kotona. Kuten tiedämme, kotihoidon tuesta naiset käyttävät yli 90 prosenttia. Samaan aikaan hallitus romuttaa päivähoitoa. Myös omaishoitajista 70 prosenttia on naisia. Nämä tauot työelämässä pienentävät naisten palkkoja ja eläkkeitä ja vaikeuttavat naisten työllistymistä. Tasa-arvo-ohjelmassa tähän ongelmaan ei esitetä lainsäädännöllisiä toimia. Kysynkin teiltä, arvoisa tasa-arvoministeri: aikooko hallitus tehdä jotain työn ja perheen yhteensovittamisen helpottamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-05-12T16:57:26,2016-05-12T16:58:24,Tarkistettu,1.1 2016_51_67,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Aloititte sillä, että tasa-arvo-ohjelma oli pettymys, ja sitten jatkoitte listalla toimenpiteistä, jotka ovat toki, kun ne ovat säästöpäätöksiä, hankalia ja vaikeita ja kohdistuvat johonkin, ja että on parantamisen varaa siinä, että sukupuolivaikutusten arviointi tehtäisiin nykyistä paremmin. Näiltä osin hallitus on sitoutunut tässä ohjelmassaan toimimaan kärkihankkeittensa osalta, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen osalta, kun se saadaan siihen asentoon, että pykälät ovat niin valmiita, että vaikutusarviointia päästään tekemään. Toisaalta mitä tulee lainsäädäntöön, jota tämän vaalikauden aikana työn ja perheen yhteensovittamisen osalta kyetään valmistelemaan, niin tulee aika, jolloin niistäkin asioista kerrotaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-12T16:58:26,2016-05-12T16:59:21,Tarkistettu,1.1 2016_51_68,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp," Arvoisa puhemies! Lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ollaan hallitusohjelman mukaisesti uudistamassa. Hallitusohjelmassa sanotaan, että avioerojen ja avoerojen yhteydessä turvataan lasten oikeus sekä äitiin että isään. Arvoisa ministeri, missä vaiheessa tämä uudistustyö on, ja miten etävanhempien epätasa-arvoista tilannetta aiotaan parantaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-05-12T16:59:22,2016-05-12T16:59:50,Tarkistettu,1.1 2016_51_69,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta (Jyrki Kasvi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä on tosiaankin valmistelussa tuolla oikeusministeriössä, ja uudistustarpeet arvioidaan kesään 2016 mennessä. Siellä on tietysti tarkasteltavia asioita, tätä vuoroasumista koskevaa sääntelyä muun muassa, lapsen kuulemista koskevaa sääntelyä. Tämä valmistelu tehdään työryhmätyönä 2016—2017, minkä jälkeen se on sitten valmis tulemaan tänne, eli se on prosessissa ja tulee tänne, kuten on luvattu. Tämä on varmaan se aikataulu, 2016—2017, sen jälkeen se tulee eduskuntaan. Asia on etenemässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+2.3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-12T16:59:54,2016-05-12T17:00:34,Tarkistettu,1.1 2016_51_70,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain 127 a §:n muuttamiseksi>>>Lakialoite LA 21/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_51_71,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi tuloverolain 127 a §:n muuttamiseksi>>>Lakialoite LA 21/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käsittelyssä lakialoitteeni laiksi tuloverolain 127 a §:n muuttamiseksi, jossa on kysymys kotita-lousvähennyksen kehittämisestä. Voimassa olevan tuloverolain asianomaisen pykälän perusteella verovelvollinen voi vähentää kotitalouden siivous- ja hoivapalveluista sekä käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa kunnossapidosta tai perusparannustöistä aiheutuneita kustannuksia. Tämän kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on tällä hetkellä 2 400 euroa vuodessa. Verohallinnon vuotta 2014 kuvaavien tilastojen perusteella kotitalousvähennystä käytti noin 383 000 henkilöä ja vähennysten kokonaismäärä oli 364 miljoonaa euroa. Keskimääräinen kotitalousvähennys oli näin ollen noin 950 euroa vuodessa. Asuntojen kunnossapidosta tai perusparannustyöstä aiheutuneiden kustannusten osuus kotitalousvähennyksestä on koko vähennysjärjestelmän voimassa ollessa ollut huomattavan suuri. Tätä niin sanotun remonttivähennyksen käyttöä on monesta syystä perusteltua pitää myönteisenä seikkana. Tärkeä remonttivähennyksen käyttöä tukeva näkökohta on sen vaikutus kansallisvarallisuuteen: asuinrakennukset ovat suurin yksittäinen erä kansallisvarallisuudessamme. Vaikkakin päävastuu asuntovarallisuuden ylläpidosta kuuluu tietenkin omistajille, on verotuki yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Monet asunnon-omistajat lykkäävät tarpeellisia kunnostustöitä aiheuttaen näin korjausvelkaa ja myöhemmin vain kasvavia kustannuksia. Remonttivähennys ei myöskään siirry merkittävässä määrin rakennusalan palkkoihin ja muihin kustannuksiin, sillä asuntojen peruskorjaus on kuitenkin vain pienehkö osa alan toiminnasta. Tuki menee siis sinne, minne kuuluukin. Remonttivähennyksen käyttö jakautuu muuta kotitalousvähennystä tasaisemmin eri tuloluokkiin. Esimerkiksi siivouspalveluita ostavat useimmin hyvätuloisimmat kotitaloudet, mutta remontteja teetetään ulkoisella työllä oikeastaan kaikissa tuloluokissa. Vähennyksen kautta annettava tuki ei kuitenkaan mene tasaisesti asumismuotojen mukaan. Kotita-loudet, joiden hallitsemat omistusasunnot ovat omakotitaloissa, voivat käyttää kotitalousvähennyksen täysimääräisesti. Sitä vastoin ne asuntonsa omistavat kotitaloudet, jotka asuvat asunto-osakeyhtiössä, voivat käyttää vähennystä vain siltä osin kuin on kyse asuntojen niin sanotuista sisäremonteista. Asunto-osakeyhtiöiden asuinrakennuksiin tekemät perusparannus- ja kunnostustyöt jäävät näin ollen vähennyksen ulkopuolelle. Erottelu vaikuttaa erityisen sattumanvaraiselta, kun otetaan huomioon vähennyksen käyttömahdollisuus vapaa-ajan asunnossa. Mökkiremonttiin tukea saa, mutta oman asuintalon kunnossapitoon ei. Näinpä siis tuloveron asianomaista pykälää tulisi muuttaa siten, että myös asunto-osakeyhtiön perusparannuskustannuksia voitaisiin helpottaa ulottamalla tuki myös asunto-osakeyhtiökustannuksiin. Tämän lain olisi syytä astua voimaan mahdollisimman pian, jo mielellään kuluvan kalenterivuoden aikana. Tätä erinomaista asiaa on pitänyt esillä jo edustaja Pia Viitanen toimiessaan asuntoministerinä. Tuo asia ei tuolloin edennyt juuri tässä kuvaamassani muodossa, eteni kuitenkin, mutta nyt tämä olisi varmaankin aika saattaa tuloverolakiin näillä edellä kuvaamillani perusteluilla.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-05-12T17:00:51,2016-05-12T17:04:50,Tarkistettu,1.1 2016_51_72,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain 127 a §:n muuttamiseksi>>>Lakialoite LA 21/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Tuppuraisen lakialoitteeseen sisältyy vahva oikeudenmukaisuuslataus, ja tämä asia on ollut vuosien varrella monta kertaa esillä myöskin eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. Se ei kuitenkaan ole oikeastaan edes selvitysasteelle kunnolla koskaan edennyt, ja syynä lienee aika paljon myöskin se, että tällä olisi fiskaalisesti aika isot kustannukset. Tämän on aina selitetty kaatuvan siihen muodolliseen seikkaan, että pitäisi tehdä sitten yhtiöjärjestykseen muutos, että joku kustannus on suoraan osakkaiden vastuulla eikä asunto-osakeyhtiön vastuulla, ja silloin kotitalousvähennys olisi mahdollinen. Toivon tälle edustaja Tuppuraisen lakialoitteelle mahdollisimman hyvää menestystä valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-05-12T17:04:50,2016-05-12T17:05:56,Tarkistettu,1.1 2016_51_73,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi tuloverolain 127 a §:n muuttamiseksi>>>Lakialoite LA 21/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä aloitteessa esitetty idea siitä, että kotitalousvähennys ulottuisi myös kerrostaloihin ja kerrostaloasujiin näissä peruskorjausasioissa, on mielestäni erittäin hyvä ja sen arvoinen, että sitä edistetään, puhemies. Kuten edustaja Tuppurainen tuossa mainitsi, viime kaudellahan siitä julkisesti aloin keskustella, mutta silloin meillä korvaavana toimena, kun ei tähän menty, tuli peruskorjauksien edistäminen Valtion asuntorahasto ARAn kautta, jolloin suhdanneluonteisesti 155 miljoonaa pistettiin mielestäni oikein esimerkiksi kerrostalojen peruskorjauksiin lähiöissä. Me tiedämme, että meillä on tässä kansallisomaisuudessamme valtava korjausvelka, ja siksi tämä on viisasta ja järkevää sekä suhdannetilanteen vuoksi että myös inhimillisesti. Koti ja asuminen, kunnossa oleva koti, ovat tärkeitä asioita, ja siksi niitä kannattaa edistää. Tiedän, että tästä on ollut jo vuosia puheita. Tiedän, että usein on sanottu, että tämä on niin vaikea malli, mikä pitäisi luoda, että tämä olisi mahdollinen. Tiedän myös samaan aikaan, että esimerkiksi Kiinteistöliitolla on tästä tehtyjä laskelmia ja aivan selkeitä toteutettavissa olevia malleja myös. Siksi toivon, että nyt tästä voitaisiin ottaa koppia ja selvittää tämä mahdollisuus ja viedä tätä eteenpäin, koska tämä aika jos mikä olisi hyvä käyttää myös peruskorjaamisen tukemiseen, tämän korjausvelan, valtavan korjausvelan, umpeenkuromiseen. Ja erityisesti kun puhumme toivottavasti vielä nytkin siitä lähiöiden kehittämisestä, niin myös tämä olisi hyvin tärkeää. Tietenkin on niin, että myös oikeudenmukaisuusseikat puoltaisivat tätä. Jos asut pientalossa, hyvä niin, voit silloin käyttää tätä kotitalousvähennystä, mutta jos asut kerrostalossa, niin käytännössä isoihin peruskorjauksiin ei pysty käyttämään vastaavalla tavalla kotitalousvähennystä. Siksi esimerkiksi jatkumona sille, että viime kaudella tuimme (Puhemies koputtaa) suhdanneluonteisesti ARAn kautta peruskorjausta, voisi olla hyvin perusteltua viedä sitten tätä mallia eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-05-12T17:05:56,2016-05-12T17:08:05,Tarkistettu,1.1 2016_51_74,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain 127 a §:n muuttamiseksi>>>Lakialoite LA 21/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan jatkan siitä, mihin edellinen puhuja jäi. Varmasti suhdannepoliittisesti olisi oikein hyvä, jos me saisimme myös sitten asunto-osakeyhtiöissä niitä välttämättömiä korjaustoimenpiteitä liikkeelle. Aloite on vakava ja erittäin hyvin laadittu, ja siitä kiitoksia sen allekirjoittajalle. Valtaosa suomalaisista asuu erilaisissa asunto-osakeyhtiöissä, ja tämä on sillä tavalla iso ja merkittävä seikka, koskettaa monia kansalaisia. Monessa yhtiössä, kun ajatellaan, milloin meillä on rakennettu merkittävä määrä asuntotuotantoa, on isot remontit, isot perusparannukset edessä. Monessa taloyhtiössä asuu hyvinkin iäkkäitä ihmisiä, ja tämä voisi olla yksi tapa, mitenkä heidän tilannettaan voisi helpottaa. Siellä asunto-osakeyhtiössä voi olla iso remontti, joka iäkkään ihmisen oman varallisuuden ja kansallisvarallisuuden kannalta olisi tarpeellinen, ja se voi tuntua jopa liian pelottavalta. Kotitalousvähennys on ollut sellainen suomalainen menestystarina. Sillä on kyllä varmasti harmaata taloutta vähennetty paljon enemmän kuin yhdelläkään Verohallinnon kuittitarkastajalla. Mutta oikeastaan ajatteluni liikkui vähän samaan suuntaan kuin edustaja Kivirannalla, että mikähän tämän fiskaalinen vaikutus valtiontalouteen olisi. Se olisi mielenkiintoista kuulla, että minkälainen hintalappu tälle keskeiselle, mielenkiintoiselle uudistukselle olisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-05-12T17:08:06,2016-05-12T17:09:36,Tarkistettu,1.1 2016_51_75,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi tuloverolain 127 a §:n muuttamiseksi>>>Lakialoite LA 21/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Tuppuraisen lakialoite on tervetullut, sillä eriarvoisuus omakoti-, kerros- ja rivitaloasujien välillä on valitettavasti tosiasia, liittyen tähän kotitalousvähennykseen ja sen käytön ehtoihin. Tietysti tiukassa taloustilanteessa pitää olla tarkkana sen suhteen, millä tavalla ja kuinka paljon tällaisia verovähennyksiä, jotka kuitenkin suuntautuvat sinne yhteiskunnan keskiluokkaan ja varakkaampaan väestöön, sinne laitetaan. Mutta toisaalta, jos voidaan tietää, että tällä saataisiin liikkeelle tarpeellisia remontteja ja sitä kautta luotua uutta työtä ja kasvua ja saataisiin tehtyä nämä tarpeelliset remontit, niin sillä olisi sitten toisaalta positiivisia talousvaikutuksia. Ja toisaalta, jos harmaata taloutta pystyttäisiin tällä kitkemään, niin se olisi myös erittäin positiivista. Ongelmanahan on se, että kerros- ja rivitaloasujat eivät tällä hetkellä saa useimpiin remontteihin kotitalousvähennystä lainkaan. Erityisesti kaikista tarpeellisimmat remontit ovat ne perusparannukset, joihin ei kotitalousvähennystä saa, ja se voi valitettavasti aiheuttaa sen, että näitä remontteja tarpeettomasti lykätään ja sitä kautta meidän kansallisvarallisuus menee vielä huonompaan kuntoon. Nyt olisi oikea aika tukea ja käynnistää kerrostaloyhtiöiden tarpeellisia remontteja. Tein itse viime vuonna hieman vastaavan lakialoitteen siitä, että kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan kerros- ja rivitaloyhtiöiden energiatehokkuusremontteja. Sillä voitaisiin sitten tätä taloyhtiöissä olevaa suurta energiatehokkuuspotentiaalia saada käyttöön ja voitaisiin tällaisten hajautettujen energiatehokkuus- ja energiantuotantoratkaisujen rakentamista rivi- ja kerrostaloyhtiöihin tukea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-05-12T17:09:37,2016-05-12T17:11:37,Tarkistettu,1.1 2016_51_76,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi tuloverolain 127 a §:n muuttamiseksi>>>Lakialoite LA 21/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä edustajakollega Tuppuraisen lakialoite esittää todellakin sitä, että kotitalousvähennystä voisi käyttää myös asunto-osakeyhtiön kustannuksiin, niihin tärkeisiin perusparannus- ja kunnossapitotöihin, jotka takaavat yleensä rakennukselle lisää terveitä vuosia ja säilyttävät tai lisäävät myös tietysti asunnon arvoa. Ajatus kotitalousvähennyksen laajentamisesta edustajakollegan osoittamalla tavalla olisi varmasti tervetullut, mutta tuo mieleen myös muutamia kysymyksiä, jotka ovat lähinnä tulleet esiin kansalaisten yhteydenotoissa, kun kotitalousvähennyksestä on keskusteltu. Ensinnäkin omistusasumista tuetaan jo tällä hetkellä eri tavoin samalla, kun meillä on osalla alueistamme huutava pula edullisista vuokra-asunnoista. Toisekseen, saisiko tämä muutos tekemään sellaisia remontteja asunto-osakeyhtiöissä, joita nyt on jostain syystä siirretty, ja kuinka paljon? Sitten mitä tulee tähän olemassa olevaan tilanteeseen, jos miettii esimerkiksi siivouspalveluita, niihin kotitalousvähennystä käyttävät lähinnä hyvätuloisimmat taloudet. Koen, että mahdollisiin asunto-osakeyhtiöremontteihin osallistuvat tasa-arvoisemmin myös pienituloisimmat ja keskituloisimmat taloudet. Sitten vielä yksi tärkeä palaute,  joka on tullut kentältä: Jos ja kun toivottavasti kotita- lousvähennystä ollaan valmiita jatkossa eri hallituksissa ja myös tässä olemassa olevassa hallituksessa kehittämään, niin tähän kotitalousvähennykseen liittyy myös tasa-arvoisuusongelma. Meillä on paljon yksin eläviä ihmisiä, osa omasta tahdosta, osa ei. Jos talou-dessa asuu yksin, kotitalousvähennystä on mahdollisuus saada puolet siitä, mitä pariskunnat voivat saada. Kaiken kaikkiaan tämän aloitteen tahtotila on vahvasti selvittämisen arvoinen, ja tämä on myös sentyyppinen aloite, että tässä ei varmasti ole minkäännäköisiä oppositio—hallitus-rintamia, vaan on kansalaisten etu, että päästään oikeudenmukaisiin käytäntöihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-05-12T17:11:37,2016-05-12T17:13:29,Tarkistettu,1.1 2016_51_77,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain 127 a §:n muuttamiseksi>>>Lakialoite LA 21/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Todella kotitalousvähennyksen tarkoituksena on edistää työllisyyttä ja helpottaa ihmisten arkea ja myöskin hillitä harmaata taloutta. Mitä tulee muihin kiinteistöihin, rivitaloihin ja kerrostaloihin, niin ARA tässä vielä muutama vuosi sitten tuki kuntoarvioita 50 prosenttia. Nyt se on lopetettu, ja näitä arvioita ei juuri tehdä. Toinen seikka on, että jos me haluamme täsmälleen kohdistaa valtion tukea kerrostaloremontteihin, meillä on käytettävissä myöskin korjausavustukset. Tässähän varmaan olisi paikallaan tehdä vähän laajempi selvitys siitä, mikä olisi tehokkain tapa edistää tasapainoisesti sekä omakotiasumisen että sitten rivi- ja kerrostalokotien korjausta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-05-12T17:13:29,2016-05-12T17:14:36,Tarkistettu,1.1 2016_51_78,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi tuloverolain 127 a §:n muuttamiseksi>>>Lakialoite LA 21/2016 vp," Arvoisa puhemies!  Kun meillä on käytössä tämä kotita- lousvähennysjärjestelmä, niin sen muuttaminen entistä tasapuolisemmaksi, asumismuotojen pistäminen samalle viivalle, on ihan perusteltua ja harkinnan arvoista, niin kuin tässä kollegat ovat tukea antaneet. Ei oikein järkeenkäypää perustelua sille ole, että asunto-osakeyhtiön osakkaat olisivat eri viivalla kuin omakotiasujat. Tässä on näitä ihan käytännön oikeudenmukaisuusnäkökulmia, jotka myöskin nousivat keskustelussa esiin: taloyhtiöille hyvin hintava linjasaneeraus saattaa johtaa siihen, että kuukausieläke pienituloisella eläkkeensaajalla menee lähes kokonaan yhtiövastikkeeseen ja ihmiset kokevat, että he joutuvat muuttamaan omasta kodistaan — tai käytännössä jopa joutuvat muuttamaan omasta kodistaan. Kaikki ne toimet, jotka tähtäävät siihen, että nämä remonttien kustannukset jakautuvat oikeudenmukaisemmin, ovat perusteltuja, ja kiitän edustaja Viitasta siitä, mitä hän edellisellä kaudella ministerinä toimiessaan tämän asian hyväksi teki. On selvää, että useita vaikutuksia on vielä arvioitava, ei vähiten näitä fiskaalivaikutuksia, jotka myöskin nousivat täällä esiin. Mutta toivon, että nämä näkökulmat asian jatkokäsittelyssä valtiovarainvaliokunnassa otetaan huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-05-12T17:14:36,2016-05-12T17:15:55,Tarkistettu,1.1 2016_51_79,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tuloverolain 127 a §:n muuttamiseksi>>>Lakialoite LA 21/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Tuppuraisen lakialoitteessa on esitetty kotitalousvähennyksen käyttöalan laajentamista, ja kuten myös tässä lakialoitteessa on todettu, kotitalousvähennyksen vaikutus asuntovarallisuuden arvon säilyttämisessä on kieltämättä hyvin merkittävä, ja samalla se edesauttaa kotimaista työllisyyttä ja osaltaan vähentänee myös harmaan työvoiman käytön houkuttelevuutta. Nämä ovat hyviä perusteluja sille, että kotitalousvähennyksen käyttöalan laajentamista voitaisiin, ja tulisikin, harkita avoimin mielin, ja sekä tässä lakialoitteessa että sen tiimoilta käydyssä keskustelussa on jo esitetty monia varteenotettavia kehitysehdotuksia, mikä on hyvä asia. Nykyäänhän kotitalousvähennys voidaan myöntää muun muassa henkilölle, joka teettää kunnossapito- tai perusparannustöitä omaan tai vanhempiensa tai isovanhempiensa käytössä olevaan asuntoon tai vapaa-ajan asuntoon, mutta asunto tai vapaa-ajan asunto ei saa kuitenkaan olla vain lasten tai lastenlasten käytössä. Eli vanhemmat tai isovanhemmat eivät saa kotitalousvähennystä lasten tai lastenlasten asuntoon teettämästään remontista. Kotitalousvähennys voidaan siis myöntää ylenevässä polvessa mutta ei alenevassa, ja voisikin olla loogista ja harkinnan arvoista, että kotitalousvähennys myönnettäisiin jatkossa myös lasten asuntoon teetetyistä remonteista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-05-12T17:15:55,2016-05-12T17:17:45,Tarkistettu,1.1 2016_51_80,51/2016,2016-05-12,15.59,17.19,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi tuloverolain 127 a §:n muuttamiseksi>>>Lakialoite LA 21/2016 vp," Niin, oikeastaan, herra puhemies, käytän nyt tilaisuutta hyväksi, koska tässä puhutaan niin tärkeästä aiheesta: siitä, miten me saamme tämän valtavan korjausvelan ihmisten kodeissa kurottua umpeen. Haluan myös muutaman sanan sanoa yleisemmin siitä, kuinka tärkeää on tässäkin mielessä lähiöiden kehittäminen. Edustaja Olavi Ala-Nissilä aivan oikein tuossa omassa puheenvuorossaan puhui, että pitää selvittää, millä tavalla voimme parhaiten tukea tätä peruskorjausta. Meillä on tällä hetkellä olemassa esimerkiksi sellainen paperi, jonka on tehnyt niin sanottu remonttiryhmä ja jossa on useita erilaisia toimenpiteitä, miten voidaan edistää sitä, että kodit tulevat remontoiduiksi ja perusparannetuiksi aikanaan. Osa näistä toimenpiteistä saatettiin alkuun ja voimaan jo viime kaudella, mutta siellä on varmasti kosolti ideoita, joita kannattaa jatkossakin tutkia ja edistää. Yksi iso kysymys tietenkin on sitten se, miten näiden erilaisten pienempien asioiden ohella tätä valtion tukea perusparantamiselle, oli se sitten ARAn kautta tai kotitalousvähennyksen kautta tai muuta, halutaan mitoittaa ja esimerkiksi tässä suhdannetilanteessa hyväksi käyttää. Mutta kaiken kaikkiaan halusin, puhemies, vielä kerran muistuttaa, että kokonaisvaltainen lähiöiden kehittäminen, mihin myös tämä peruskorjaus kuuluu, on erittäin tärkeää, ja toivon, että sitä pidetään vahvasti esillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-05-12T17:17:45,2016-05-12T17:19:15,Tarkistettu,1.1 2016_52_1,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_52_2,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nokialaisen Markku Mallatin elämä päättyi henkirikokseen vuonna 1996. Poliisi tutki tapausta tappona. Ratkaisevaa läpimurtoa ei kuitenkaan 1990-luvulla saavutettu. Asia otettiin uudestaan tarkempaan selvittelyyn 2013. Tapon syyteoikeus vanhentuu 20 vuodessa, joten vielä oli mahdollisuus yrittää. Tutkintaa jatkettiin viimeiseen päivään asti. Huhtikuun alussa tänä vuonna työ lopetettiin. Oikeus syyttää taposta vanhentui. Laki suojeli tappajaa. Se ei mahdu suomalaiseen oikeustajuun. Tämän täytyy olla valtaisa pettymys omaisille mutta myös poliisille. Se herätti oikeutettua hämmennystä myös kansalaisissa. Tappaja on vapaa, eikä mikään näyttö asiaa enää muuksi muuta. Lakialoite Lex Mallat on lyhyt ja ytimekäs. Muutosta esitetään rikoslain 8 luvun 1 §:ään, johon lisättäisiin uusi momentti. Se kuuluu seuraavasti: ""Kuitenkaan oikeus syyttää taposta ei vanhennu."" Muutos ei aiheuttaisi valtiolle sanottavaa lisäkulua. Rikollispiireille se lähettäisi kuitenkin selkeän viestin: poliisi on perässäsi koko loppuelämäsi ajan. Näinhän asia on jo nyt murhien osalta. Poliisille lakimuutos antaisi jatkossa mahdollisuuden ratkaista tappo vaikka 25 vuoden jälkeen, omaisille puolestaan toivoa ja parhaimmillaan henkisen rauhan. Myös Ruotsissa lainsäädäntöä on muutettu niin, ettei murhan eikä myöskään tapon syyteoikeus vanhennu. Asia liittyi Palmen tapaukseen. Teknisen tutkinnan menetelmät ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä, ja tulevaisuuden menetelmiä on mahdotonta edes ennustaa. Lain tulee seurata tai jopa ennakoida tulevia muutoksia. Lex Mallatissa ei esitetä muutoksia rangaistusasteikkoihin tai muihin rikosoikeudellisiin vanhentumistyyppeihin, kuten rangaistuksen täytäntöönpano-oikeuteen. Mikään ei luonnollisesti estä lakivaliokuntaa halutessaan tarkastelemasta myös muiden rikosten syyteaikojen vanhentumisaikoja. Arvoisa herra puhemies! Media nosti Mallatin tapauksen esille. Viesti välittyi eduskuntaan. Oli meidän vuoromme toimia. 162 edustajaa allekirjoitti aloitteen. Se on suurin määrä sitten vuoden 2005. Kiitos kaikille työhön osallistuneille.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-05-13T13:01:47,2016-05-13T13:05:43,Tarkistettu,1.1 2016_52_3,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite on sellainen, että olen sen myös itse allekirjoittanut, ja pidän sitä tärkeänä. Kiitos edustaja Kiurulle, että olette tällaisen aloitteen tehnyt. Suhteessa murhaan, jonka syyteoikeus ei nykyisellään vanhene, niin tapon kuin murhan kohdalla, molemmissa, kysymys on henkeen kohdistuvasta rikoksesta. Oikeusjärjestyksen tulee rikosnimikkeestä riippumatta suojella ihmisten henkeen kohdistuvia loukkauksia riittävän tehokkaasti, olipa sitten kyse taposta tai murhasta. Aloitteessa tuodaan esiin se, että tekniikan kehittymisen myötä moni aiemmin selvittämättä jäänyt teko voi nykytekniikalla olla selvitettävissä, ja siksi tapon syyteoikeuden ei tulisi vanhentua. Arvoisa puhemies! Tällaisissa tapauksissa, joissa henkilö menettää henkensä ja kuolee rikoksen uhrina, se, että tapausta ei koskaan saada selvitettyä, on loppuelämän tragedia niille omaisille, jotka joutuvat elämään asian kanssa. Sen sijaan — olemme puhuneet täällä rosvoista, mutta nyt puhumme tappajasta — hän odottaa jossakin muualla ja aivan nauraa rikokselle ja sille, mitä on tehnyt, mutta ei koskaan jää siitä kiinni: näyttää kuin pitkää nenää niille ihmisille, jotka jäävät tänne miettimään, mistä löytyy henkilö, joka teki tämän rikoksen heidän läheiselleen. Siitäkin syystä on syytä, että tämä asia otetaan käsittelyyn, ja olisi toivottavaa, että se myös vietäisiin päätökseen, sillä meidän tulee miettiä todellakin niitä ihmisiä, jotka pohtivat, miksi tällainen rikos kohdistui omaan läheiseen ja eikö henkilö joudu siitä koskaan syytteeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-05-13T13:05:44,2016-05-13T13:07:48,Tarkistettu,1.1 2016_52_4,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Edustaja Heinonen. — Totean tässä samalla, että en myönnä vastauspuheenvuoroja tällaiseen keskusteluun, jossa aikaa on 25 minuuttia, suurin piirtein, ja jossa monet teistä ovat pyytäneet nimenomaan varsinaista puheenvuoroa. Kunnioitan sitä, että edustaja on varautunut etukäteen käyttämään sen puheenvuoron, ja tämä lyhyt aika käytetään näihin puheenvuoroihin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_52_5,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tämä on hyvä tapa toimia näin. — Haluan antaa täyden tukeni allekirjoitukseni lisäksi edustaja Kiurun lakialoitteelle. Sen on allekirjoittanut tämän eduskunnan kansanedustajista 162, mikä on yli kymmeneen vuoteen suurin määrä kansanedustajia. Syyteoikeus murhasta ei tänä päivänä vanhene, mutta taposta vanhenee 20 vuodessa. Niin kuin edustaja Kiuru nosti esille tämän yhden tapauksen, siinä ratkaisua, ainakin median tietojen mukaan, haettiin aivan viimeisiin päiviin asti ja rikos ei kuitenkaan ratkennut. Oliko tappo vai murha, se on varmasti myös kysymys, mitä pitää voida pohtia. Jossain tilanteessa tutkijat ovat tehneet ratkaisun, että jotain rikosta ryhdytään tutkimaan tappona. Itse olen näissä kysymyksissä maallikko, mutta olen miettinyt sitä, voisiko joku tapaus, joka on tutkinnassa ollut tappona, muuttuakin jossain vaiheessa murhatutkimukseksi, kun sen tutkimus etenee. Minun mielestäni silloinkin tämä lakialoite on varsin perusteltu. Voisi löytyä esimerkiksi 19 vuoden päästä tietoa siitä, että tämän taustalla on ollutkin suunnitelmallisuutta, vaikkapa jopa kirjeenvaihtoa tai jotain muuta, ja eikö se silloin täyttäisi jo murhan tunnusmerkit ja poliisi olisi tutkinut rikosta väärällä tavalla. Edustaja Puumalan kanssa teimme viime vaalikaudella toisen lakialoitteen, joka on hivenen sukua tälle. Lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö on nimittäin kuin murha, josta jää henkiin. Tämänkin lakialoitteen allekirjoitti silloisen eduskunnan kansanedustajista yli 100, mutta jostain syystä se ei ole edennyt — ei edennyt eduskunnassa, ei edennyt oikeusministeriössä — ja olen tämän uusinut tällä vaalikaudella, tämän edustaja Puumalan ja itseni viime kaudella kokoon tekemän lakialoitteen, että myös lapsen törkeä hyväksikäyttö olisi rikos, jossa syyteoikeus säilyisi pidempään, sillä tällä hetkellä se vanhenee käytännössä, kun uhri täyttää 28 vuotta, ja vaikka näyttöongelmat voisivat olla ilmeisiä, niin kuin monessa muussakin rikoksessa, jos ne näin pitkälle menevät, niin meillä on tapauksia, jotka olisi ollut oikeus ja kohtuus saada oikeuden eteen, joissain tapauksissa jopa tekijänkin näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Haluan antaa täyden tukeni edustaja Kiurun lakialoitteelle ja sille, että hän on nähnyt ison työn kerätäkseen tähän 161 allekirjoitusta hänen itsensä lisäksi. Toivon, että tämä lakialoite mutta myös lapsen törkeän hyväksikäytön syyteoikeuden vanhenemislakialoite etenevät tällä kaudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-13T13:07:49,2016-05-13T13:11:23,Tarkistettu,1.1 2016_52_6,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite, jonka edustaja Kiuru on tehnyt, on kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin merkittävä, ja myös koko kristillinen eduskuntaryhmä on sen allekirjoittanut, mikä omalta osaltaan myös nostaa sen painoarvoa. Tapon syyteoikeus ei saa vanhentua. Nykyaikaiset menetelmät takaavat sen, että rikoksia voidaan tutkia hyvin pitkänkin ajan jälkeen, ja on hyvä, että lainsäädäntöä päivitetään vastaamaan nykyajan teknologiaa. Tämä lakialoite on myös merkittävä viesti rikollispiireille, että rikokset tutkitaan vuosikymmenienkin jälkeen, jolloin voi joutua vastuuseen teoistaan. Erittäin hyvää esityksessä on se, että siinä ehdotetaan vanhentumisen kokonaan poistamista, sillä tällä tavalla kaikki aikarajoitteet niin tutkinnan osalta kuin asian eteenpäinviemiseltä poistuvat ja poliisi voi rauhassa tehdä oman tutkintatyönsä. Kun tämä aikanaan tulee lakivaliokuntaan, toivon, että tämä myös sitten kanavoituu todella laiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-05-13T13:11:25,2016-05-13T13:12:49,Tarkistettu,1.1 2016_52_7,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihminen voi menettää henkensä monella tavalla, joko luonnollisesti taikka rikoksen kautta. Rikoksen tunnusmerkistön täyttää moni teko sen luonteesta, raakuudesta ja suunnitelmallisuudesta riippuen. Murhan tunnusmerkistön täyttävä teko on kaikkein suunnitelmallisin ja kaikkein raain. Murhan syyteoikeus ei vanhene koskaan. Tappo on yhtä lailla tahallinen teko, jonka seurauksena toinen henkilö menettää henkensä. Tapon syyteoikeus vanhenee 20 vuodessa. Syyteoikeuden vanhenemisen jälkeen tekoon syylliseksi todettua ei voi enää haastaa oikeuteen. Nyt voimassa olevaa lakia säädettäessä tutkijoiden käytössä ei ole ollut nykyistä tekniikkaa dna-vertailuineen ja hammaskarttoineen. Poliisin rikostenselvittämismahdollisuudet ovat moninkertaistuneet uusien tekniikoiden käyttöönoton myötä. Näillä uusilla tekniikoilla voidaan selvittää hyvinkin vanhoja henkirikoksia, jos tekopaikalta on taltioitu esimerkiksi tekijän dna:ta. Uhrin henkilöllisyys kyetään selvittämään myös hammaskartasta. Tästä on useita esimerkkejä selvitettäessä vanhoja ja laajoja sotarikoksia. Tämän takia moni aikaisemmin niin sanottu pimeä rikos kyetään nykyään selvittämään. On erittäin valitettavaa, jos tappoon syyllistyneen henkilöllisyys saadaan selville mutta häntä ei voida enää teon syyteoikeuden vanhenemisen takia haastaa vastuuseen teostaan. On syytä tunnustaa, että kehittyneet tutkintamenetelmät ovat ajaneet vanhentuneen lainsäädäntömme ohi. Tämän takia on erittäin perusteltua uudistaa myös tältä osin vanhentunutta lainsäädäntöämme ja muuttaa lakia siten, että tapon syyteoikeuden määräaika poistetaan. Arvoisa herra puhemies! Pidän nyt lähetekeskustelussa olevaa lakiehdotusta erittäin hyvänä ja kannatettavana, ja olen myös itse sen allekirjoittanut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-05-13T13:12:50,2016-05-13T13:14:55,Tarkistettu,1.1 2016_52_8,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä asiahan lähti liikkeelle Nokialla tapahtuneesta kunnallispoliitikon taposta, ja on ihan hyvä, että tämä on nyt levinnyt laajempaankin käsittelyyn. Jo tämä keskustelu täällä osoittaa, että tälle on olemassa selvä tarve: tilanteet voivat muuttua. Kyse on kuitenkin tapossakin niin vakavasta rikoksesta, että on oikeastaan ihmeellistä, että meillä on sellainen järjestelmä olemassa, että tämä voi vanhentua. Itse asiassa haluan vain kiittää edustaja Kiurua, joka on tässä asiassa ollut ensimmäisenä liikkeellä. Erittäin suuri joukko täältä salista on jo tämän aloitteen allekirjoittanut. Toivon, että tämä aloite saa asianmukaisen käsittelyn, ja toivon, että se tulee menemään myös valiokuntatyössä läpi ja että siitä tulee laki meille myöhemmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-05-13T13:14:56,2016-05-13T13:15:57,Tarkistettu,1.1 2016_52_9,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Allekirjoitin mielelläni — jos tässä yhteydessä edes niin voi sanoa — edustaja Kiurun tekemän lakialoitteen rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta. Näkökulmani tähän asiaan on, että henkirikostapauksissa, joissa tekijä tai tekijät ovat tuntemattomia ja, kuten tapauksessa, johon edustaja Kiuru aloitteensa pohjaa, tekijä on edelleen jäänyt tuntemattomaksi, arviointi siitä, onko henkirikos tappo vai murha, on haasteellista pelkästään muiden olosuhteiden perusteella. Pidän tätä lakialoitetta erittäin kannatettavana, ja edustaja Kiurun lisäksi kiitän myöskin Tampereen rikoskomisario Jari Kinnusta, joka on kyllä osoittanut, mitä suomalainen poliisi parhaimmillaan on: sitkeästi tutkitaan asioita viimeiseen asti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-05-13T13:15:59,2016-05-13T13:17:07,Tarkistettu,1.1 2016_52_10,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin olen allekirjoittanut tämän aloitteen, ja pidän esitystä erittäin perusteltuna. Niin kuin tässä on monta kertaa tullut ilmi, toisaalta tekniset menetelmät kehittyvät koko ajan ja yhä vanhempia rikoksia pystytään selvittämään, ja toisaalta ne voivat tulla esille jonkin muun tapauksen yhteydessä. Ja jos siinä tapauksessa tulee ilmi, että tiedetään, että henkilö olisi tällaiseen rikokseen syyllistynyt mutta häntä vastaan ei voitaisi tämän aikarajan takia syytettä nostaa, niin se olisi erittäin valitettavaa, ja kuitenkin kyseessä on niin vakava rikos, että sen ei pitäisi vanheta. On tietysti totta, että vaikka syyte voidaan myöhemmin nostaa ja siitä tuomita, niin tapettua ei takaisin saada, mutta omaisille on äärimmäisen tärkeää, että saadaan asiat loppuun käsiteltyä eivätkä ne vanhene lainsäädännön vuoksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-05-13T13:17:08,2016-05-13T13:18:11,Tarkistettu,1.1 2016_52_11,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen itse toiminut toistakymmentä vuotta, parikymmentä vuotta, rikostutkijana ja tutkinnanjohtajana, ja tiedän kokemuksesta tämän asian tärkeyden. Olen itse allekirjoittanut tämän lakialoitteen. Edustaja Heinonen pohdiskeli hyvin näitä priorisointeja, tutkitaanko murhaa vai tappoa. Kiurun aloite on erittäin hyvä ja järkevä ja vastaa kansalaisten oikeudentajua, ainakin niin paljon kuin mitä minä ymmärrän näistä asioista. Kiitän edustaja Kiurua ja ihmettelen, että tässä on mennyt näin kauan, että ollaan tämmöinen aloite saatu tehtyä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2016-05-13T13:18:12,2016-05-13T13:18:47,Tarkistettu,1.1 2016_52_12,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vähän yli 20 vuotta sitten meille pirkanmaalaisille vihreille oli suuri järkytys, kun nokialainen vihreä kaupunginvaltuutettu ja nuoriso-ohjaaja Markku Mallat löytyi kuolleena. Haluankin kiittää edustaja Pauli Kiurua siitä, että hän on tehnyt tämän lakialoitteen ja koonnut näin suuren joukon kansanedustajia sen aloitteen taakse. Henkirikosten selvittämisprosenttihan on Suomessa hyvin korkea, useimpina vuosina selvästi yli 90 prosenttia. Se on semmoinen asia, mistä me suomalaiset voimme olla erittäin ylpeitä. Myös niissä tapauksissa, joissa rikoksen ilmitulon hetkellä ei ole ennestään mitään tietoa tekijästä, eli niin sanottujen pimeiden rikosten kohdalla, selvitysosuus on noin kaksi kolmasosaa. Niitä tapauksia, jotka jäävät yli 20 vuoden ajan selvittämättä, ei lukumääräisesti ole kovin paljon. Täällä ovat kollegat jo todenneet, että toisten rikosten tutkinnan yhteydessä, uusien menetelmien kehittymisen vuoksi saattaa tulla myöhemmin tilanteita, jotka mahdollistavat selvittämisen. Olen näistä perusteluista samaa mieltä, ja haluaisin tähän täydentää vain sen, että esimerkiksi Yhdysvalloissa uuden tekniikan avulla on pystytty selvittämään vuosia ja vuosikymmeniäkin jälkeenpäin myöskin syyttömyyttä: on pystytty toteamaan syyttömyys tuomitulle ihmiselle, joka on ollut kauan vankilassa, ja sitten vapauttamaan hänet. Tosiaan näitä tapauksia, joita tämä lakiesitys koskee, (Puhemies koputtaa) ei ole mitenkään tavattoman paljon, eli kysymys on ennen kaikkea periaatteellinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-05-13T13:18:48,2016-05-13T13:20:59,Tarkistettu,1.1 2016_52_13,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä oikeusvaltiossa sanktioiden ja rangaistusten on aina oltava teon mukaisia, selvisipä tuo rikos aikaisin tai myöhään. On erittäin tärkeää, että näissä asioissa viedään kehitystä eteenpäin myöskin sen mukaan, että teosta on aina rangaistava, niin myös lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohdalla ja raiskausten kohdalla. Näissäkin meidän pitäisi saada sanktiot ja vastaavuudet sille tasolle, mitä tuo teko edellyttää. Kun me puhumme tästä päivästä ja me tiedämme, että tekniikka kehittyy koko ajan, maailma muuttuu koko ajan, koko ajan mennään eteenpäin, löydetään uusia keinoja, uusia tapoja, uusia tapoja myös selvittää rikoksia, niin herää kysymys, miksi näitä edes kehitetään, miksi näitä edes tehdään, ellei niitä sitten voida käyttää. Kyllä oikeusvaltiossa pitää olla sellainenkin mahdollisuus, että silloin kun tekniikka kehittyy, tekniikka otetaan käyttöön myös rikosten selvittämisessä ja myös siinä suhteessa, että saadaan asianmukaiset sanktiot ja asianmukaiset rangaistukset niille ihmisille, joille rangaistus kuuluu. Kaikkein pahin rikos on tietenkin se, että riistetään henki toiselta, ja siitä on syytä rangaista, mutta jos ihmiseltä viedään sielu, niin sekin on todella raskauttava rikos. Ja sielu viedään silloin, sielu särjetään silloin, kun käytetään lasta hyväksi tai kun joukkoraiskataan naisia taikka vaikka yksittäin raiskataan. Myös väkivalta ja varsinkin perheen sisäinen väkivalta on semmoinen asia, joka meidän täytyy jossakin vaiheessa uskaltaa ottaa esille ja myös siinä tarkastella sanktioita ja tarkastella, missä kohdassa asia on otettava vakavasti, eikä vain lähteä siitä, että nyt sovitellaan ja neuvotellaan. Jollei asia sillä parane, niin silloin meidän pitää ottaa kissa niin sanotusti pöydälle ja viedä asia maaliin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-05-13T13:20:59,2016-05-13T13:22:58,Tarkistettu,1.1 2016_52_14,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hongisto täällä sanoi, että henkensä voi menettää monella tavalla. Minä sanon, että henkensä voi menettää vain yhden kerran. Se kertoo mielestäni hyvin sen, miten vakavasta rikoksesta tapon kohdalla on kyse. Toki tiedämme, että kun maassa sattuu kuohuttavia, julkista keskustelua aiheuttavia rikoksia, voi niin sanottu yleinen mielipide tällaisessa tilanteessa ryhtyä hyvin koviinkin vaatimuksiin, liiankin koviin vaatimuksiin, eikä lainsäätäjä luonnollisestikaan voi yksittäistapausten perusteella poukkoilla kriminaalipolitiikassa edestakaisin. Toisaalta kovin paljon ja kovin pitkään ei voi olla sellaista tilannetta, että kansan yleinen oikeustaju ja toisaalta yleinen lainsäädäntö, rikoslainsäädäntö, eivät vastaisi toisiaan. Täällä on mielestäni esitetty erittäin hyviä perusteluja tämän aloitteen puolesta. Näin tekivät muun muassa edustajat Heinonen ja Hassi. Herra puhemies! Rehellisesti sanottuna en muista, onko oma nimeni aloitteessa mukana, mutta olen vakavasti sitä mieltä, että lakivaliokunnan tulee tämä aloite ottaa hyvin tosissaan, perehtyä asiaan hyvin vakavasti ja olla tarvittaessa ennakkoluulottomasti valmis myös muuttamaan lainsäädäntöä tämän aloitteen mukaisesti, ellei joitakin todella hyviä ja täysin kestäviä argumentteja sitä vastaan voida esittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-05-13T13:22:59,2016-05-13T13:25:01,Tarkistettu,1.1 2016_52_15,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,Nimensä aloitteeseen allekirjoittaneen Zyskowiczin jälkeen edustaja Hoskonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_52_16,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää parhaani mukaan edustaja Pauli Kiurua erinomaisesta lakialoitteesta. Todellakin tämän tapon saaminen sellaiseksi rikokseksi, joka ei vanhene, on erinomainen asia. Tässä toivon, että eduskunta ja nimenomaan lakivaliokunta ottaa jämäkän otteen ja tämä laki muutetaan tätä päivää vastaavaksi. Todellakin rikostutkinnan keinotekniikka — dna-tekniikka, kaikki mahdolliset tekniikat — on rajusti kehittynyt viimeisinä vuosikymmeninä. Se maailma, mikä oli aikanaan, kun tätä rikoslakia säädettiin, niin että tappo vanhenee 20 vuodessa, on varmaan muuttunut tähän päivään mennessä todella paljon, ja monta asiaa on selvitetty nimenomaan dna-tekniikan avulla. Pitää muistaa, että nämä tutkintatekniikat kehittyvät hurjaa vauhtia kaiken muun teknologian kehittymisen myötä. Sen takia tämä edustaja Kiurun erinomainen lakialoite toivottavasti tulee hyväksytyksi ja tämä laki muutetaan tämän päivän aikaa vastaavaksi. Ei se ole mikään kiusallinen asia, jos eduskunta muuttaa itse säätämiään lakeja. Sehän on tämän talon tehtävä: ajantasaistetaan lainsäädäntöä. Ja nimenomaan tällaisessa tapauksessa, jossa ihminen on rikoksen seurauksesta menettänyt henkensä, on aivan oikein, että tätä tutkitaan aina mahdollisuuksien mukaan ja nimenomaan uudella tekniikalla. Toivon, että laki saadaan mahdollisimman äkkiä läpi ja voimaan ja nimenomaan niin, että tällaiset edustaja Kiurun lakialoitteessa mainitseman tapauksen mukaiset rikokset voidaan ratkaista, vaikka aikaa olisi mennyt vähän enemmänkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-05-13T13:25:07,2016-05-13T13:26:39,Tarkistettu,1.1 2016_52_17,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Meillä on aikaa 3 minuuttia, pyydettyjä puheenvuoroja kolme. Pyydän: minuutti per henkilö. Voisimme viedä tämän asian nyt tässä loppuun.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_52_18,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiurun tekemä lakialoite on myöskin minun allekirjoittama, ja kiitän Kiurua siitä, että hän tämän asian otti näin ripeällä aikataululla esille, ja kiitän myös kaikkia edustajia, jotka ovat tähän mukaan lähteneet. Edustaja Hassi sanoi, että silloin tapahtuma-aikaan tämä järkytti nokialaisia ja pirkanmaalaisia — pitää paikkansa. Mutta järkytti myös nyt keväällä se, kun uutisoitiin, että tämä asia on näin kuin laki edellyttää. Kyllä aivan käsittämätöntä keskustelua käytiin siitä, miten Suomessa voi olla tällainen lain epäkohta. Nyt toivonkin, että lakivaliokunta tähän keskittyy riittävällä hartaudella, vakavuudella ja tämä viedään oikeasti nyt korjattavaksi, niin että me saamme myöskin tapon niin, kuten Kiuru hyvin esittelypuheenvuorossa esitteli, että se ei vanhene. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia, ja vaikka näitä tapauksia ei ole montaa, niin kun mietitään niitä ihmisiä, joita tämä koskettaa, läheisiä, ystäviä, tuttavia, sukulaisia, niin tämä koskettaa hyvin isoa kansakunnan osaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-05-13T13:26:48,2016-05-13T13:27:51,Tarkistettu,1.1 2016_52_19,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan itsekin kiittää edustaja Kiurua tästä ansiokkaasta lakialoitteesta, joka toteutuessaan siis estäisi tapon syyteoikeuden vanhenemisen ja on periaatteelliselta kannalta erittäin merkittävä asia. Kuten täällä on todettu, aloitteen on allekirjoittanut erittäin merkittävä määrä kansanedustajia, joten katson ja toivon, että valiokunta tosiaan käsittelee tätä lakialoitetta mitä suurimmalla vakavuudella, kuten myös edustaja Hakanen tuossa edellä toi ilmi. Aiemmin monet edustajat ovat myös todenneet, että joissakin tapauksissa muita rikosepäilyjä tutkittaessa voi osin vahingossakin tai sattumalta tulla uusia johtolankoja pitkän aikaa aiemmin tapahtuneeseen tappoon, joten siltäkin osin tämä aloite on erittäin kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-05-13T13:27:52,2016-05-13T13:28:55,Tarkistettu,1.1 2016_52_20,52/2016,2016-05-13,12.59,13.30,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aloite on hallitusohjelman hengen suuntainen, mutta sitäkin tärkeämpää on se, että aloite yhdistää kaikkia kansanedustajia yli puoluerajojen, ja käytettyjen puheenvuorojen perusteella vaikuttaa siltä, että kaikki puheenvuorot olivat myötämielisiä. Aloite on edustajien tahdon mukainen, se on oikeustajun mukainen. Kuten edustaja Hassi sanoi, kyse on ehkä enemmänkin periaatteesta: selvittämättömiä tapauksia jää aivan mitätön määrä. Joskus periaatteet ovat vaarallisia. Tässä tapauksessa uskon, että näin vakavasta asiasta kuin taposta puhuttaessa periaate siitä, että syyllinen saadaan kiinni, on tärkeä periaate, ja siihen suuntaan toivottavasti tämä asia nyt etenee. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-05-13T13:28:55,2016-05-13T13:29:55,Tarkistettu,1.1 2016_53_1,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta. Pääministerin esittelypuheenvuoron jälkeen käydään yksi ryhmäpuheenvuorokierros enintään 5 minuutin puheenvuoroin. Tämän jälkeen myönnän eduskunnan työjärjestyksen 24 §:n mukaisesti harkintani mukaan enintään 2 minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja, jotka varataan V-painikkeella. Keskusteluun varataan aikaa noin 2,5 tuntia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_53_2,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman vision saavuttaminen velvoittaa meitä tekemään valtion omistamisesta yhteiskunnan aktiivisen uudistamisen välineen. Vision toteuttaminen edellyttää, että me tehostamme valtion omistajaohjauksen keinoin pääomien käyttämistä paitsi nykyisen omistuksen aktivoimiseksi myös uuden taloudellisen aktiviteetin synnyttämiseksi Suomeen. Tätä hallitus on nyt tekemässä. Arvoisa puhemies! Kerron aluksi valtion omistuksen nykytilasta ja sen jälkeen sen, mitä hallitus aikoo muuttaa ja miksi. Suomessa valtion omistamien yhtiöiden arvo on poikkeuksellisen suuri. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on kärjessä. OECD:n vuoden 2014 tietojen mukaan vuonna 2012 Suomen valtio oli omistajana mukana yhtiöissä ja liikelaitoksissa, joiden yhteenlaskettu arvo oli noin 53 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Niiden yhtiöiden ja liikelaitosten arvo, joissa valtio on enemmistössä, oli noin 20 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näiden lukujen valossa hukkaamme resursseja, mikäli emme pysty lisäämään nykyistä enempää taloudellista toimeliaisuutta valtion omistajuuden avulla. Valtion omistajuuden historia on kunniakas. Sotakorvausten maksamiset loivat pohjaa teollisuudelle. Presidentti Kekkosen aikana valtion omistukset tarjosivat kansakunnalle mahdollisuuden vaurastua ja luoda uutta. Viime vuosikymmenet valtio-omistajuus on sittemmin hakenut suuntaa. Valtion omistus on pikemminkin koettu jopa haitaksi ja jäykistäväksi tekijäksi. Omistajuudelle ei ole ollut visiota, eikä valtion yhtiöomistuksella ole ollut omistajan määrittelemää kehityspolkua. Omistuksen laajentaminen on käytännössä tapahtunut pakon sanelemana, ja valtio-omistajuuden myynnit sekä tuotot on käytetty budjetin paikkaamiseksi. Tähän tarvitaan muutos. Valtion tase on saatava tuottavampaan ja tehokkaampaan käyttöön. Valtion taseen saaminen töihin ei tarkoita minulle budjetin tilkitsemistä tai omaisuuden laittamista lihoiksi. Se tarkoittaa nykyisen omistuksen aktivoimista ja uuden taloudellisen aktiviteetin ja työpaikkojen synnyttämistä. Tällaisia mahdollisuuksia valtio-omistajalla on esimerkiksi alustatalouden kehittämisessä. Arvoisa puhemies! Valtion omistamisesta on tehtävä yhteiskunnan aktiivisen uudistamisen väline. Omistamisella on väliä. Tämän vaikean taloudellisen jakson aikana on viimeistään korostunut kasvollisen suomalaisen omistajuuden merkitys. Suomesta ei saa tulla pelkkä tytäryhtiötalous. Tarvitsemme edelleen toimia, jotka vahvistavat yritysten omien pääomien syntymistä. Tavoitteena pitää olla se, että yhä useampi suomalainen tulisi tavalla tai toisella esimerkiksi työnantajayrityksiin omistajiksi ja vahvistaisi kansankapitalismia. Valtion omistajapolitiikan muutos edellyttää muutoksia omistajaohjauksen toimintatapoihin ja rakenteeseen. Tämän toteuttamiseksi hallitus esittää kahdeksan kohdan muutos-ohjelmaa: 1) Pääomia irrotetaan uuden synnyttämiseksi. 2) Perustetaan kehitysyhtiö uudistamisen työkaluksi. 3) Omistajaohjauksen tueksi valitaan parlamentaarinen neuvottelukunta. 4) Strategisen intressin turvaamiseksi perustetaan uusi omistusraja: 33,4 prosenttia. 5) Yhtiökohtaisiin omistusrajoihin ehdotetaan muutoksia. 6) Yhteiskuntavastuu valtionyhtiöiden perusarvoksi. 7) Pörssiyhtiöiden johtoa ja henkilöstöä kannustetaan omistamiseen. 8) Yhtiöiden johdon irtisanomiskorvaukset puolitetaan. Arvoisa puhemies! Ensinnäkin valtio-omistajan pitää tarjota omistamilleen yhtiöille luonnollisia kehityspolkuja kasvun aikaansaamiseksi. Tämä vaatii usein omistajarakenteen muutoksia. Silloin kun kokonaistaloudellisesti ei ole enää tarpeellista valtion omistaa yhtiötä nykyisessä laajuudessaan, pääomia voidaan irrottaa uuden synnyttämiseksi. Uusiutuminen vaatii rohkeutta ja aina myös jostain luopumista. Lähtökohtana uuden synnyttämiselle on valtion toimiminen uuden yritystoiminnan ja sen ympärille säteilevän taloudellisen toiminnan mahdollistajana. Valtion lähteminen mukaan uuteen yritystoimintaan on tietenkin poikkeustapaus. Se vaatii syvällistä harkintaa ja korkeaa päätöksentekokynnystä. Toiseksi hallitus on päättänyt perustaa kehitysyhtiön uudistamisen työkaluksi. Kehitysyhtiön tehtävänä on tarjota valtion omistamille yhtiöille luonnollinen kehityspolku yhtiöiden uudistumiseksi ja omistusrakenteen kehittämiseksi. Kehitysyhtiö on Solidiumin tapaan budjettitalouden ulkopuolella oleva toimija. Se mahdollistaa irrotettujen pääomien käyttämisen ensinnäkin uuden yritystoiminnan synnyttämiseen, toiseksi kehitysyhtiön salkussa olevien yhtiöiden pääomarakenteen vahvistamiseen ja kolmanneksi yritysjärjestelyiden tehokkaaseen toteuttamiseen. Neljänneksi omistajarakenteen muuttamisesta tulee nyt uusi työkalu yhtiöiden kehittämiseen. Kehitysyhtiön toiminta ei ole päällekkäistä elinkeinopoliittisten toimijoiden, kuten Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja Tekes Pääomasijoitus Oy:n, kanssa. Kehitysyhtiöön siirtyy ensimmäisessä vaiheessa seuraavien yhtiöiden osakkeita: osa Nesteen, Vapon, Postin ja Arctian osakkeista, Altian ja Ekokemin osuudet — pitää muistaa, että esimerkiksi Ekokemissä meillä on noin kolmanneksen omistus — Nordic Morning Oyj, Raskone Oy ja Kemijoki Oy. Yhtiöomaisuus siirretään kehitysyhtiöön apporttina. Hallinnollisesti kehitysyhtiön toiminta pidetään lähempänä poliittista päätöksentekoa kuin Solidiumin. Käytännössä tämä tarkoittaa tiukempaa päätöksentekokontrollia esimerkiksi ostettaessa, myytäessä tai uutta perustettaessa. Valtioneuvosto päättää kehitysyhtiön laajakantoisista ja periaatteellisesti tärkeistä asioista. Omistajaohjausministeri vastaa kehitysyhtiön omistajaohjauksesta ja hallituksen nimittämisestä. Tärkeimmät päätökset käsitellään valmistelevasti talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Kolmanneksi valtion omistajapolitiikka on pitkäjänteistä toimintaa ja vaatii yli vaalikausien ulottuvaa parlamentaarista sitoutumista. Nyt esitettävä muutos valtion omistamiseen on suuri. Hallitus esittää valtioneuvoston kanslian yhteyteen perustettavaa parlamentaarista neuvottelukuntaa. Sen avulla muutos pystytään viemään läpi hallitusti ja koko eduskunta on mukana muutoksessa. Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä neuvoa antavasti valtion yhtiöomistuksen toimintapolitiikkaa, omistajaohjauksen toimintaperiaatteita ja eduskuntavaltuuksien rajoja yleisellä tasolla koskevia kysymyksiä. Neuvottelukunnan vastuulla eivät ole yhtiökohtaiset asiat. Nimeämispyyntö neuvottelukuntaan lähetetään eduskuntaryhmille vielä tämän toukokuun aikana. Neljänneksi hallitus esittää uutta omistusrajaa, 33,4:ää prosenttia, strategisen intressin toteuttamiseksi. Kolmanneksen määrällä osakkeita on käytännössä veto-oikeus yhtiön tärkeimpiin päätöksiin. Valtio on tähän saakka omistajana toteuttanut strategista intressiä joko täydellä omistuksella tai enemmistöomistuksella. Viidenneksi hallitus esittää eduskunnalle toisen lisätalousarvioesityksen yhteydessä seuraavaa seitsemää omistusrajan muutosta: Ensinnäkin Gasumin ja Fingridin omistusraja nostetaan 0:sta 50,1 prosenttiin. Tällä linjataan selkeästi valtion kaasu- ja sähköverkkojen olevan valtion strategista omistusta myös pitkällä tähtäimellä. (Välihuutoja) Neste Oyj:n ja Vapo Oy:n strateginen intressi toteutetaan jatkossa uudella, 33,4 prosentin omistusrajalla. Postille halutaan antaa mahdollisuus hyödyntää entistä paremmin ydinosaamista logistiikassa ja ihmisten kotioville tuotettavissa palveluissa nyt myös omistusrakennetta kehittämällä. Postissa pidetään kuitenkin valtion enemmistöomistuksesta kiinni. Arctia Oy:ssä haluamme varmistaa, että tulevien suurten investointien rahoittamisessa voidaan tarvittaessa käyttää myös ja muuttaa omistusrakennetta. Kemijoki Oy:ssä määriteltyä strategista intressiä ei ole ollut tähänkään asti ja omistusraja ollaan poistamassa. Kemijoen osalta mahdollinen myyntipäätös edellyttää osakassopimuksen solmimista nykyisten omistajien kesken. Mitään muutoksia valtion omistuksessa ei ennen sitä tehdä. Omistusrajoista ja niiden muutoksista päättää aina eduskunta. Eduskunnan hyväksymä omistusrajan muutos ei ole myyntipäätös, vaan valtioneuvosto päättää erikseen kunkin yhtiön osalta omistuksen mahdollisesta myynnistä. Periaatepäätöksen valmistelun yhteydessä tarkasteltiin myös kunkin yhtiön omistajaohjauksesta vastaavaa ministeriötä. Tavoitteena on tehostaa omistajaohjausta ja erottaa mahdollisimman pitkälle regulaatio ja omistajaohjaus. Ohjausvastuu siirretään valtioneuvoston kansliaan jo aiemmin päätetyn Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistävän peliyhtiön lisäksi seuraavissa yhtiöissä: ensinnäkin lentokenttien toiminnasta ja lennonjohtopalveluista vastaava Finavia Oyj, luotsaustoiminnasta vastaava Finnpilot Pilotage Oy sekä lentäjien koulutuksesta vastaava Suomen Ilmailuopisto Oy. Lisäksi raideliikenteen ohjaamisesta vastaava Finrail Oy siirretään valtioneuvoston kansliasta liikenne- ja viestintäministeriöön. Arvoisa puhemies! Kuudentena kohtana on yhteiskuntavastuusta tehtävä valtionyhtiöiden perusarvo. Arvot muodostavat sen maaperän, mihin kaikki päätöksenteko perustuu. Valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä arvojohtamisessa. Yhteiskuntavastuun kantaminen lähtee periaatteesta, että yritys osana yhteiskuntaa pärjää sitä paremmin, mitä paremmin ympäröivä yhteiskunta voi. Globaalissa taloudessa on tärkeää, että valtion omistamat yhtiöt rakentavat kilpailukykyään pitkäjänteisesti. Yhtenä osana pitkäjänteisen kilpailukyvyn kasvattamista on myös yhteiskuntavastuun kantaminen. Hyvänä yrityskansalaisena yritys osaltaan edesauttaa yhteiskunnan pitkäjänteistä kehittymistä ja uudistumista. Yhteiskuntavastuun kantamisen tulee näkyä muun muassa seuraavin tavoin: Ensinnäkin maksetaan verot siihen maahan, missä tulos syntyy. Toiseksi verotuksen minimointi esimerkiksi veroparatiiseja käyttäen ei ole hyväksyttävää. (Eduskunnasta: Ei ole!) Kolmanneksi henkilöstön hyvinvointiin ja kehittymismahdollisuuksiin panostetaan. Valtionyhtiöt ovat näissä asioissa jo pitkällä, mutta haluamme kehittyä näissä vieläkin paremmiksi. Muutosohjelman kohdat seitsemän ja kahdeksan ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä. Me voimme muuttaa asioita, kun tahtoa riittää. Valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä myös johdon palkkauksessa ja välitettävä kohtuuden viestiä yhteiskuntaan. (Ben Zyskowicz: Oikein! — Eduskunnasta: Hyvä!) Pörssiyhtiöiden johtoa ja henkilöstöä kannustetaan omistamiseen. Valtio pörssiyhtiöiden omistajana haluaa vahvistaa kansankapitalismia kannustamalla myös henkilöstöä omistamaan työnantajayhtiönsä osakkeita. Yhtiöiden johdon irtisanomiskorvaukset puolitetaan. Tämä koskee tietenkin uusia sopimuksia, mutta toivomme ohjeen muuttamisen toimivan vahvana viestinä muuhun yhteiskuntaan. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on vahvasti sitoutunut Suomen uudistamiseen. Nyt nuo pitkään tekemättä olleet uudistukset myös toimeenpannaan. Valtiontalouden liikkumavara on olematon. Sen vuoksi myös tase eli omaisuus on laitettava töihin. Tämä omalta osaltaan auttaa hallitusta saavuttamaan työllisyystavoitteensa eli 110 000 uuden työpaikan syntymisen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-17T14:01:24,2016-05-17T14:16:51,Tarkistettu,1.1 2016_53_3,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen ensimmäisen vuoden aikana Suomen tulevaisuuden isot asiat, yhteiskuntasopimuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta alkaen, ovat edenneet tai etenemässä. Nyt meidän on yhteistyössä tehtävä kaikki voitava, että talous saadaan kasvuun ja työllisyys paranemaan. Arvoisa puhemies! Käänteen aikaansaamisessa ja Suomen nostamisessa lamasta valtion omistajapolitiikalla voi parhaimmillaan olla tuntuva vipuvaikutus. Tämä on myös näiden omistajapolitiikan uusien linjojen merkittävin asia. Kansallisomaisuuttamme ei laiteta lihoiksi, vaan nyt omistajapolitiikalla uudistetaan Suomea, tuetaan talouskasvua ja luodaan edellytyksiä uusille yrityksille ja työpaikoille. Muutos aikaisempaan on perustavanlaatuinen. Edellisillä vaalikausilla ja etenkin viime vaalikaudella omaisuudenmyyntitulot hävisivät pääsääntöisesti budjetin syövereihin. Myös omistajapolitiikan johtamista on uudistettu ja uudistetaan. Nyt omistajapolitiikka on hallituksen johdon eli pääministerin käsissä. Tämäkin alleviivaa omistajapolitiikan painoarvoa Suomen kuntoon laittamisessa. Arvoisa puhemies! Valtiolla ja valtionyhtiöillä oli toisen maailmansodan jälkeen poikkeuksellisen voimakas rooli hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja Suomen teollistamisessa maan pohjoisimpia kolkkia myöten. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että myös tänään omistajapolitiikka on nähtävä ennen muuta tulevaisuuden työllisyys-, yrittäjyys- ja teollisuuspolitiikkana. Nyt avainsanat ovat uudistuminen ja uudistaminen. Toisin sanoen tase laitetaan töihin, kuten pääministeri Sipilä ja keskusta ennen eduskuntavaaleja esittivät. Maailman muutos, etenkin digitalisaatio ja kiertotalous, vaativat uudenlaista, usein enemmän ohjelmistoihin ja dataan kuin koneisiin ja fyysisiin rakennelmiin perustuvaa infrastruktuuria. Toiseksi meillä on yhtiöitä, joissa valtion omistus ei tuo samalla tavalla lisäarvoa kuin ennen. Siksi omistusta voidaan laskea. Suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömissä yhtiöissä omistusrajat kuitenkin säilytetään. Omistajapolitiikan on osaltaan mahdollistettava koko maan voimavarojen hyödyntäminen ja tuettava Suomen tasapainoista kehittämistä niin, että kasvaville ja uusille yrityksille on edellytykset kaikkialla valtakunnassa. Siksi esimerkiksi lentoyhteydet on turvattava koko maassa. Arvoisa puhemies! Valtion omistajapolitiikassa on kyse paitsi huimaavista euromääristä myös huoltovarmuudesta, turvallisuudesta ja suomalaisesta omistuksesta. Nyt esimerkiksi Fingridin omistus ankkuroidaan valtion enemmistöomistukseksi. Muukin strateginen omistus pidetään tukevasti valtiovallalla. Kaikki ei tosiaankaan ole kaupan, eikä tulekaan olla, ja silloinkin, kun erityistehtäviä hoitavissa yhtiöissä tehdään omistusjärjestelyjä, yhteiskunnan on lainsäädännöllä turvattava ihmisten palvelut. Arvoisa puhemies! Omistajapolitiikassa tarvitaan myös vaalikaudet ylittävää pitkäjänteisyyttä. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että omistusohjauksen tueksi perustetaan parlamentaarinen neuvottelukunta. Tämä on luontevaa myös siksi, että käytännössä kaikki eduskuntapuolueet ovat viimeisten 25 vuoden aikana olleet päättämässä omistajapolitiikasta ja myös myyneet valtionyhtiöitä. Yhtä tärkeää on, että valtionyhtiöiden ylimmän johdon etuja suitsitaan kunnolla. Yhteiskuntavastuu tulee jokaisen yhtiön perusarvoksi, ja veroparatiiseille sanotaan ei. Tämän tulee toimia esimerkkinä myös yksityisille yhtiöille. Kysymys on ennen muuta kohtuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä antaa voimakkaan tukensa Sipilän hallituksen Suomea uudistavalle ja yhteiskuntavastuuta korostavalle omistajapolitiikalle.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-05-17T14:16:52,2016-05-17T14:22:27,Tarkistettu,1.1 2016_53_4,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus esitteli viime viikolla uuden omistajaohjauspolitiikan linjan, joka on merkittävä parannus entiseen. Aiempaa jämäkämpi omistajaohjaus tulee uuden rakenteen ansiosta olemaan entistä johdonmukaisempaa, vastuullisempaa ja yli vaalikausien kestävää. Eduskunnan roolia vahvistetaan perustamalla parlamentaarinen neuvottelukunta, joka käsittelee valtion yhtiöomistuksen toimintapolitiikkaa ja omistajaohjauksen toimintaperiaatteita. Samalla lisätään myös omistajaohjauksen läpinäkyvyyttä. Omistajaohjauksessa näytetään myös esimerkkiä yhteiskuntavastuusta ja arvojohtamisesta. Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri Sipilä totesi, valtion omistamien yhtiöiden rahallinen arvo on Suomessa poikkeuksellisen suuri. Suomen valtio omistaa arvolla mitattuna eniten yrityksiä kansantuotteeseen verrattuna koko Euroopassa. Yhtiöomaisuustase pitää saada palvelemaan kasvua ja työllisyyttä nykyistä paremmin. Tätä varten perustetaan budjettitalouden ulkopuolella toimiva kehitysyhtiö, jonka alaisuuteen siirretään joukko val-tionyrityksiä. Maamme on edelleen vaikeassa taloustilanteessa, ja uuden omistajaohjauslinjan kautta saadaan valtionyhtiöt palvelemaan paremmin maamme kasvua ja työllisyyttä. Kantava periaate on se, että yritys ei ole yhteiskunnasta irrallinen yksikkö vaan pärjää osana yhteiskuntaa sitä paremmin, mitä paremmin ympäröivä yhteiskunta voi. Kehitysyhtiö vastaa siitä, että yhtiöiden tulouttamat varat pannaan poikimaan ja käytetään jatkossa investointeihin ja uusien yritysten luontiin, ei syömävelan kattamiseen. Kansallisomaisuudella ei enää tilkitä budjettivajetta. Veroparatiisien ja aggressiivisen verosuunnittelun käyttö nimenomaisesti kielletään ohjelmassa. Verot on maksettava siihen maahan, missä tulos syntyy. Yhtiöt raportoivat verojalanjäljestään. Tämä on perussuomalaisten mielestä keskeinen linjaus, jota tulisi noudattaa yleisemminkin kaikessa yritystoiminnassa. Toinen erittäin keskeinen linjaus, arvoisa puhemies, on se, että uudistuksessa leikataan ankarasti valtionyritysten johdon bonuksia ja irtisanomiskorvauksia. On tärkeää, että valtionyhtiöt näyttävät näin markkinoille mallia kohtuullisuudesta. Tämän kirjauksen toteutuminen oli perussuomalaisille erittäin tärkeää — suorastaan koko uudistushankkeen elinehto. Yhtiöiden johtoa kannustetaan jatkossa myös omistamaan työnantajayhtiönsä osakkeita. Näin he osoittavat sitoutumista, uskoa yhtiön kasvuun ja kehitykseen sekä entistä vahvemmin sitoutuvat yrityksen pitkän tähtäimen menestykseen. Lisäksi eduskuntaryhmämme on tyytyväinen siihen, että nyt tehty uudistus vahvistaa valtion tärkeitä strategisia omistuksia. Huoltovarmuuden kannalta kriittisenä uudistuksena Gasumin ja Fingridin omistusrajat korotetaan 50,1 prosenttiin. Tämä oli perussuomalaisten näkökulmasta yksi tärkeimpiä omistajaohjauksen pitkän tähtäimen linjauksia. Nykyinen hallitus ei toista edeltäjiensä lyhytnäköisiä virheitä, joista tuskallinen esimerkki oli Fortumin sähköverkkojen myynti Carunalle. (Krista Kiuru: No niin, ja nyt tulee lisää!) Erityisen tyytyväinen ryhmämme on siitä, että Finnairin sinivalkoiset siivet ovat jatkossakin vankasti valtion omistuksessa. Arvoisa puhemies! Hallituksen arvojohtajuuden viesti on selvä: Valtion omistuksilla tehtävän lyhytnäköisen rahastuksen aika on ohi. (Eduskunnasta: Vihdoinkin!) Johdon kohtuuttomien etuuksien aika on ohi. (Eduskunnasta: Vielä parempi!) Aggressiivisen verosuunnittelun aika on ohi. Herääkin suorastaan kysymys, miksi ihmeessä näitä uudistuksia ei tehty jo edellisellä vaalikaudella, kun nykyinen oppositio oli hallituksessa. (Eero Heinäluoma: Hyvä kysymys!) Sen sijaan edellinen hallitus myi valtion omaisuutta yli 3 miljardilla, (Välihuutoja vasemmalta) edellinen hallitus myi valtion omaisuutta yli 3 miljardilla, siis rahasti kylmästi kylmällä yksityistämispolitiikalla ja siten hassasi sitten rahat leväperäisellä taloudenpidolla. Tämän uudistuksen myötä myös lyhytnäköisen valtion omaisuudella politikoinnin aika on ohi. (Puhemies koputtaa) Arvoisa puhemies! Nyt on aika rohkeasti puolustaa suomalaista omistajuutta, luoda kasvualustaa uusille investoinneille ja työpaikoille (Puhemies koputtaa) sekä edistää yhteiskunnan kokonaisetua.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-05-17T14:22:28,2016-05-17T14:28:05,Tarkistettu,1.1 2016_53_5,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen näkökulmasta valtion omistajaohjauksen uudistamiseen liittyy monia tärkeitä näkökulmia. Tase on todellakin saatava töihin ja tuottavaan käyttöön. Veronmaksajien rahat on laitettava poikimaan ja luomaan Suomeen uutta kasvua. Suomen valtiolla on kansainvälisesti vertaillen huomattavan suuri yhtiöomistus, jota on tarvittaessa myös varaa keventää. Valtion omistuksella on sijansa siellä, minne markkinaehtoinen toiminta jättää katveita — tai luo alustaa uudelle kasvulle. Valtion omistus on merkittävää myös silloin, kun kyseessä on luonnollinen monopoli tai yhteiskunnalla on strateginen intressi esimerkiksi huoltovarmuuden osalta. Muussa yhteydessä kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä valtion tase on saatava tehokkaampaan käyttöön. Suunta on nyt oikea. Uudistuminen vaatii rohkeutta ja myös joistain omistuksista luopumista. Strategista intressiä voidaan toteuttaa muutenkin kuin enemmistöomistuksella tai 100 prosentin omistuksella. Siksi nyt päätettiin uudesta strategisen intressin omistusrajasta: 33,4 prosenttia. Pysyminen suurena vähemmistöomistajana säilyttää edelleen omistajan oikeudet ja keinot vaikuttaa yrityksen strategisiin valintoihin, ja samalla osinkotuottojen virta voi jatkua. Tästä näkökulmasta voikin kysyä, olisiko myyntivaltuuksia muutamien muidenkin yritysten osalta pitänyt laajentaa. Joka tapauksessa tämä suunta, mistä nyt hallituksessa päätettiin, on oikea ja järkevä. Toisaalta merkittävä signaali oli myös se, että tarvittaessa valtio voi aktiivisesti myös lisätä yhtiöomistustaan. Luonnolliset monopolit ovat luontevia julkisen omistuksen kohteita. Tästä esimerkkinä ovat Fingrid ja Gasum. Kuten todettu, valtion omistus yhtiöissä ei ole päämäärä itsessään, vaan sen täytyy aina toteuttaa sellaisia tavoitteita, joiden saavuttaminen ei olisi muilla keinoilla mahdollista. Aitoa kilpailua valtionomistus ei kuitenkaan saa vääristää. Arvoisa puhemies! Toisena näkökulmana otan esiin vapautuvien varojen ohjaamisen uutta kasvua luomaan. Valtion omistusosuuden pieneneminen on hyvä keino houkutella uutta kansainvälistä osaamista ja pääomia Suomeen — mehän haluamme uusia investointeja maahamme. Uusi omistaja tuo mukanaan aina myös uusia ideoita. Valtion varojen vapautuessa ammattimaisen kasvun ja kehittämisen näkökulman on oltava kuitenkin hyvin kirkas. Me emme hyväksy, että myyntituloja sijoitetaan esimerkiksi puoluepoliittisin perustein ja samalla tuhotaan kansallisomaisuuttamme. Tämän takia haluan nostaa myöskin uuden kehitysyhtiön uudistuksen keskiöön. On erittäin tärkeää, että uuden kehitysyhtiön mahdollisten myyntitulojen käytöstä päätetään valtioneuvostotasolla. Päätöksen vanhasta luopumisesta ja uuteen lähtemisestä on aina perustuttava huolelliseen harkintaan. (Jukka Gustafsson: Totta kai!) Myyntitulot saattavat olla parhaiten tuottavassa käytössä esimerkiksi silloin, mikäli niitä päätetään sijoittaa vaikka Tekesille, Teollisuussijoitukseen tai vaikkapa yliopistojen pääomittamiseen. (Jari Myllykoski: Ei kun siihen väliin juuri!) On hyvä, että kullakin omistajaohjausministerillä on taustallaan sparrausryhmä asiaan vihkiytyneitä kansanedustajia. Eduskuntaa kuullaan ja eduskunta sitoutetaan muutoksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siksi perustetaan parlamentaarinen neuvottelukunta. Arvoisa puhemies! Kolmantena näkökulmana: Paljon keskustelua ovat herättäneet myös valtionyhtiöiden kannustimet ja yhteiskuntavastuu. Valtionyhtiöiden johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiin on viime vuosina tehty useita tiukennuksia, ja hyvä niin. Nyt teimme kaksi merkittävää uutta linjausta tästä teemasta: toisaalta toimivaa johtoa kannustetaan ostamaan yrityksen osakkeita, ja toisaalta irtisanomiskorvaukset puolitetaan. (Kimmo Kivelä: Aura oli eri mieltä!) Kannustamme omistuksen lisäämistä toimivalle johdolle ja mieluusti koko henkilöstölle. Kun itse uskotaan yhtiön menestykseen ja osoitetaan se myös omalla lompakolla, silloin me olemme oikealla tiellä. Palkitsemisen rakennetta muutetaan siten, että painopiste siirtyy entistä enemmän todellisista tuloksista palkitsemiseen. Mieluummin edetään tähän suuntaan kuin ylläpidetään erinäköisiä kultaisia kädenpuristuksia. Olisi hyödyllistä Suomen pääomamarkkinoille ja myös perheille ja laajemminkin yhteiskunnalle, että yhä useampi suomalainen ohjaisi edes osan säästöön laittamistaan rahoista kotimaisten yritysten osakkeisiin. Tätä kulttuurinmuutosta kannattaa olla edistämässä. (Puhemies koputtaa) Lopuksi voi aiheellisesti kysyä, onko esimerkiksi monopoliaseman suojissa kotimarkkinoilla toimivien yritysten kohdalla sovellettava niin avokätistä palkitsemista kuin tällä hetkellä. On hyvä, että omistajaohjauksen (Puhemies koputtaa) kehittämisen yhteydessä myös tätä kokonaisuutta tarkastellaan.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-05-17T14:28:06,2016-05-17T14:33:56,Tarkistettu,1.1 2016_53_6,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Edustaja Ihalainen. — Pyydän, että pysyttäisiin nyt siinä 5 minuutissa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_7,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! SDP:n sinivalkoisen omistamisen kattavan ohjelman perusviesti on: Tarvitaan valtion vahvaa ja aktiivista omistajapolitiikkaa, ja kaikki ei saa olla kaupan. Valtion omistajapolitiikalla tulee turvata ja vahvistaa kotimaista omistajuutta kansallisesti tärkeillä aloilla ja yrityksissä ja samalla torjua Suomen ajautumista tytäryhtiötaloudeksi. Suomesta ei saa tulla myöskään yrityksien pääkonttoreista vapaa vyöhyke. On hyvä muistaa, että valtionyhtiöt työllistävät Suomessa yli 88 000 ihmistä suoraan ja välillisesti vielä enemmän. Valtioenemmistöisiä strategisen intressin yhtiöitä on kolme: Fortum, Neste ja Finnair. SDP:n eduskuntaryhmä ei pidä järkevänä, että Nesteen omistusraja lasketaan 33,4 prosenttiin. On johdonmukaista, huoltovarmuuden kannalta turvallisempaa, että myös Nesteen omistusosuus säilyy Fortumin ja Finnairin tavoin yli 50 prosentissa. Postin omistussuhteen tiputtaminen 50,1 prosenttiin herättää monia kysymyksiä, muun muassa sen, miten Postin peruspalveluja yhdenvertaisesti turvataan erityisesti haja-asutusalueilla. Ennen kuin Postin omistajapohjaan tehdään mitään konkreettisia muutoksia, olisi järkevää vastata seuraavaan peruskysymykseen: millaista Postia Suomi ja kansalaiset tarvitsevat? Tämä visio on minusta hakusessa, vai onko hallituksella jo takataskussa tähän selviä vastauksia? Varoituksen sanana jo etukäteen: SDP ei pidä oikeana, että VR lähdetään pilkkomaan. Esimerkiksi kalustoyhtiön irrottaminen VR:stä johtaa yhtiön kokonaiskilpailukyvyn heikkenemiseen olosuhteissa, joissa henkilöliikenne tullaan avaamaan kilpailulle. Fingrdin ja Gasumin omistajarajan ankkurointi 50 prosenttiin on hyvä asia. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää uuden, budjetin ulkopuolelle sijoittuvan kehitysyhtiön perustamista. Kannamme huolta siitä, jos tämän uuden yhtiön päätavoitteena onkin yhtiöiden myyntikuntoon rouhiminen. Kehitysyhtiön pitää aidosti tuottaa uutta arvoa ja olla omistajuutta luova sekä pääomarakennetta vahvistava yhtiö, ei myyntikonttori. Sellaista uutta ei tarvita. SDP on vientivetoisen kasvun vauhdittamiseksi esittänyt, että selvitetään erityisesti pk-yritysten vientiä tukevan valtion erityisyhtiön, niin sanotun jalustayhtiön, perustamista. Perustettava yhtiö voisi koordinoida vientitukien instrumentteja kokonaisuutena, tarjota yrityksille kumppanuuksia ja verkostoitumista, analyysipalveluja — toimia yrityksiä yhteen tuovana jalustayhtiönä. Ideana on tarjota vientiin laajempia hankekokonaisuuksia eikä vain yksittäisiä tuotteita tai palveluja. Kysyisin hallitukselta: haluaako hallitus tarttua tähän mielestämme rakentavaan innovaatioesitykseen? SDP:n eduskuntaryhmä katsoo, että valtion tulee sillä osuudella, mitä se yhtiöissä omistaa, osallistua yhtiöitten päätöksentekoon. Valtion omistajuuden ulkoistaminen sellaisten niin sanottujen hallitusammattilaisten kohdalle, joilla ei ole sydän ja ajatus valtion etujen ajamisessa, ei ole järkevää. Kaikissa Pohjoismaissa valtio huolehtii erittäin tiukasti omistamiensa yhtiöitten toiminnasta. Valtion omistajapolitiikkaa toki pitää tehdä ajassa. Ei SDP ole vastustanut omaisuuden oikea-aikaista myyntiä, jos se suunnataan uuden rakentamiseen ja tulevaisuuden investointeihin. Meidän ohjelmassamme on monia kohtia, joissa tähän viitataan. Eri hallitukset ovat ajan saatossa myyneet valtion omaisuutta: niin Ahon hallitus, Lipposen, Vanhasen, Kataisen kuin Stubbin hallituskin. (Timo Heinonen: Eniten Lipposen aikaan!) Mutta on myös tehty yritysostoja, osakepääomasijoituksia ja on myös torjuttu valtausyrityksiä valtionyhtiöitten osalta. Olennaista jatkossa on, jos tuloutuksia mietitään, että käytetään niitä myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen — juuri Lipposen hallituksen aikana panostettiin erittäin paljon näihin asioihin. Henkilöstön asema on tärkeä. Me ehdotamme sitä, että henkilöstöllä niin halutessaan on mahdollisuus nimetä valtionyhtiöitten hallituksiin edustaja. Meille on tärkeätä, että noudatetaan palkitsemisessa kolmea periaatetta: kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus ja läpinäkyvyys. Ylimmän johdon palkitsemiset ovat karanneet liian suuriksi muihin tuloksentekijöihin nähden. Jos palkitsemisesta katoaa oikeudenmukaisuuden taju, ei se motivoi henkilöstöä tietenkään hyviin suorituksiin. Tuemme hallituksen sitä politiikkaa, että yritysjohdon irtisanomiskorvaukset puolitetaan, se on hyvä päätös. Annan arvoa sille, että hallitus on myös ottanut (Puhemies koputtaa) ohjelmaansa tämän parlamentaarisen valmistelutyön kehittämisen strategisten omistajapolitiikan linjausten aikaansaamiseksi. Pidämme sitä (Puhemies koputtaa) hyvässä arvossa ja muutoinkin huomaamme, että hallituksen ohjelmassa (Puhemies koputtaa) on monia yksityiskohtia, jotka löytyvät myös meidän ohjelmastamme. — Kiitoksia. (Ben Zyskowicz: Ihmettelen tätä kriittisyyttä, kun siellä on paljon teidän sinivalkoisesta paperista!)",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-05-17T14:33:58,2016-05-17T14:39:42,Tarkistettu,1.1 2016_53_8,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Valtionyhtiöt ovat osa Suomen teollistumisen historiaa. Ne ovat vieläkin tarpeen, kun kyseessä on huoltovarmuus. Valtionyhtiöt ovat myös työllistäjiä. Omistajaohjauksen keskiössä on oltava työn ja hyvinvoinnin vahvistaminen kestävästi. Se ei voi tarkoittaa Suomen panemista myyntikuntoon. Mutta jostain vanhasta on voitava luopua, kun samalla ruokitaan uuden alkua. Mitä enemmän kehitämme uusia vientituotteita, sen varmemmin ihmisille saadaan töitä. Valtion yritykset on perustettu aikanaan tarpeeseen, mutta tarpeethan muuttuvat. Rehellisyyden nimissä Solidiumia ei voine pitää sijoitussalkkuna, sillä pörssisalkun tuotto on ollut heikkoa. Moni omistus on perustunut alueellisten työpaikkojen säilyttämiseen. Viime vuonna Solidium osti lisää Metsoa ja Outotecia, vaikka niiden tuotot olivat miinuksella. Keväällä pääministeri Sipilä perusteli teräsyhtiö SSAB:n taseen vahvistamista työllisyydellä. Kansalliseen omistukseen liittyykin intressi pitkäjänteisestä omistuksesta. Valtio on pumpannut rahaa myös Talvivaaraan, mutta nyt viimein on aika vetää johtopäätökset enempien tappioiden välttämiseksi ja ajaa kaivos hallitusti alas. Valtio voisi sijoittaa enemmän vihreään teknologiaan. Myös kestävän tulevaisuuden ja uusien kasvualojen pitää näkyä sijoituspäätöksissä. Miksei Solidium sijoita rohkeammin taloutta uudistaviin vaihtoehtoihin? Hallitus on ilmoittanut perustavansa uuden kehitysyhtiön yritysjärjestelyille. Kehitysyhtiö ei ole taikatemppu työpaikkoihin. Hallitus ei edes peittele hinkua myydä niitä yhdeksää yhtiötä, joita kokonaan tai osittain siihen siirretään: Arctia, Posti, Neste, Vapo, Kemijoki, Ekokem ja muut. Nämä siirrettäisiin pois demokraattisesta päätöksenteosta, eikä eduskunnalta jatkossa kysyttäisi myyntivaltuuksia. Tämä ei käy! Posti kuljettaa kirjeitä nyt maan joka kolkkaan. Mitä tapahtuu vaelluskalojen kantojen elvyttämiselle, jos hallitus kehittää Kemijokea ja vesivoimaa? Kuka suojelee arvokkaat suot, kun neuvottelut Vaponkin kanssa ovat olleet haastavia? Entä Arctia? Sen strateginen tehtävä on jäänmurto vesiväylillämme. Haikailu arktisen öljyteollisuuden pönkittämiseksi on sulaa hulluutta. Neljä viidesosaa tunnetuista fossiilivaroista on jätettävä maahan, jottei maailma kuumene yli 2 asteen. Uuden öljyn etsiminen ja pumppaaminen ei kannata, jos oikeasti sitoudumme Pariisin ilmastosopimukseen. Yritysten kehittäminen voi tuoda hyvääkin, ja myyntipäätökset ovat tapauskohtaisia. Mutta miksi antaisimme kaikki valtuudet kehitysyhtiölle tuntematta suunnitelmia? Vihreät eivät kannata uuden kehitysyhtiön perustamista järjestelyjen peittämiseksi. Vaadimme avoimuutta, eettisyyttä, luontoarvojen turvaamista, uusia työpaikkoja, suuntaamista uusille aloille, kuten kiertotalouteen, vihreisiin keksintöihin, uuteen uusiutuvaan energiaan. Suomi on pohjoinen saari, jossa ihmiset haluavat liikkua rautateillä, syödä oman maan ruokaa ja elää turvallisessa yhteiskunnassa, jossa energiahuolto ja sähkönjakelu toimivat. Strategisista omistuksista on pidettävä kiinni. Fingridin ja Gasumin ostot valtiolle ovat kannatettavia. Kaasunsiirtoverkostoa kehittämällä voimme luoda myös markkinoita biokaasulle. Menneisyyden virheitä ja luonnollisten monopolien myymistä ei pidä toistaa. Myös oma ruoka on strategista, ja siihen vaikuttaa moni asia. Kun Suomen valtio myi Kemira Grow-How’n osakkeet norjalaiselle Yaralle 2007, ampaisivat lannoitteiden hinnat nousuun. Tämä osoittaa, kuinka herkkä kysymys huoltovarmuus lopulta on. Myös toimivat tietoliikenneyhteydet ovat modernin yhteiskunnan turva. Valtionyhtiöissä on kannettava yhteiskuntavastuu. Verot maksetaan sinne, missä voitot syntyvät, eikä veroparatiiseja tule hyödyntää aggressiiviseen verosuunnitteluun. Ministeri Haaviston aikana lisättiin valtionyhtiöiden verojalanjäljen avaamista, mikä on toteutettava täysimääräisesti. Ahneudelle on laitettava rajat. Vihreät kannattavat yritysjohdon bonusten ja irtisanomispalkkioiden leikkausta. Hyvä omistajaohjaus ei ole vain politiikkaa, sillä valtionyhtiöt kuuluvat meille kaikille, suomalaisille. Siksi on niin tärkeää, (Puhemies koputtaa) että ne toiminnallaan rakentavat parempaa maata (Puhemies koputtaa) ja tulevaisuutta.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-05-17T14:39:44,2016-05-17T14:45:08,Tarkistettu,1.1 2016_53_9,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Valtionyhtiöt ovat luoneet työtä ja vaurautta suomalaiseen yhteiskuntaan. Viimeisen 20 vuoden aikana tätä kansallisomaisuuttamme on hävitetty ulosmyynnillä. Voittajina ovat olleet ulkomaalaiset pelurit. Hallitus ansaitsee kiitoksen — siitä, että se kiinnittää ministerivaliokunnan linjauksillaan huomion valtion yritystoimintaan. Se nimittäin tulee tällä tavalla paljastaneeksi ne virheet, joita on tehty valtion omistamien yritysten eli kansallisomaisuutemme yksityistämisessä. Vasemmistoliitto vastusti ainoana puolueena talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa Fortumin Caruna-kauppoja, luonnollisen monopolin myymistä ulkomaalaisille pääomasijoittajille. Caruna-kauppojen virheistä maksavat sähkönkäyttäjät kovan hinnan. Onneksi nyt on herätty, ja jatkossa Gasumista sekä Fingridistä valtionomistuksen pitää olla yli puolet. Arvoisa puhemies! Hallitus lupaa aivan liikaa sanoessaan, että se uskoo poliittisten linjauksien olevan kasvua luovaa omistajapolitiikkaa. Sen esityksessä ""pannaan tase töihin"" merkitsee valtion omaisuuden yksityistämistä luomalla uutta byrokratiaa omistamaan ja myymään valmista kansallisomaisuuttamme. Hallituksen kaavailemassa kehittämisyhtiössä onkin kysymys keskustan vaalisloganista ""Suomi kuntoon"". Tosin kansalle ei kerrottu ennen vaaleja, että sloganin oikea versio oli ""Suomi myyntikuntoon"". Hallituksen myyntilistalla ovat muun muassa Posti, Neste, Kemijoki, Vapo, Arctia ja Altia. VR:n pilkkomista ja yksityistämistä suunnitellaan, ja myös Finnairin tulevaisuus puhututtaa. Pääministeri Sipilä on sanonut muun muassa täällä tänään, että myyntivaltuuksien lisääminen ei ole sama asia kuin myyminen. Näin on. Omistajaohjauksen korkein virkamies Eero Heliövaara sanoi kuitenkin torstaina, mikä on asian todellinen laita: myynneistä saatavia pääomia kierrätetään investointeihin ja myynnistä saatavilla tuloilla rahoitetaan kärkihankkeita tämän vaalikauden aikana. Näissä linjauksissa ei kerrota mitään, paljonko hallitus on myymässä kansallisomaisuutta esimerkiksi niin sanottujen kärkihankkeiden rahoittamiseen. Arvoisa puhemies! Omistajapolitiikassa koko poliittisella kentällä on peiliin katsomisen paikka. Suhteellisesti eniten valtion omaisuutta ovat myyneet Lipposen kakkonen, Vanhasen ykkönen sekä Stubbin pätkähallitus. Virheitä on siis tehty, ja siksi niistä on syytä oppia. Ehkäpä kaikkein surullisin esimerkkitapaus on Fortumin kohtalo. Valtio myi 37 prosenttia Fortumin osakkeista. Jos Fortumin osakkeita ei olisi myyty, sen osingot olisivat tulleet kokonaisuudessaan Suomen valtiolle ja valtio olisi saanut tähän päivään mennessä yli kolme kertaa enemmän tuloja Fortumista ja Neste Oilista kuin valtio sai yksityistämismyynnistä — ja koko Fortum ja koko Neste olisivat edelleen kansallisomaisuuttamme. Nyt hallitus esittää, että tasaisesti hyvin tuottavasta Nesteestä voitaisiin myydä lisää pois. Tuottavasta ja strategisesti merkittävästä yrityksestä saadaan hetkeksi rahaa ulos, mutta vähänkin pidemmällä tähtäimellä valtio häviää. Tämä ei ole järkevää talouspolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Valtionyhtiöiden yksityistämisessä uusliberalistinen esikuva on Britannian edesmennyt pääministeri Margaret Thatcher. Sinänsä ei ole yllättävää, että hallitus tekee thatcherilaista politiikkaa, onhan Timo Soini nimennyt Thatcherin poliittiseksi esikuvakseen, Stubb sanonut olevansa sydämeltään thatcherilainen ja Sipilä kertonut kilauttaneensa liikemieskavereilleen omistajapoliittisia linjauksia tehdessään. Mutta yksi asia oli jopa Thatcherille liikaa: Britannian postin, Royal Mailin, yksityistäminen oli Thatcherille step too far, askel liian pitkälle. Thatcher ilmoitti, ettei ole valmis myymään kuningattaren päätä. Sipilän hallitus on valmis myymään 49,9 prosenttia Postin osakkeista. Posti voidaan siis pilkkoa tai viedä Post... pörssiin. (Lasse Hautala: Postiin! — Naurua) Arvoisa puhemies! Hallituksen omistajapoliittiset linjaukset olisivat tarjonneet mahdollisuuden kestävään ja pitkäjänteiseen politiikkaan, jossa olisi ollut lähtökohtana (Puhemies koputtaa) kansallisomaisuuden pitkäjänteinen kartuttaminen. Virheistä olisi voitu oppia. Valitettavasti hallitus on valinnut linjan, jossa Suomea laitetaan myyntikuntoon. Kansallisomaisuutemme tuhoaminen ei ole (Puhemies koputtaa) taloudellisesti järkevää, eikä vasemmisto voi tukea järjettömyyksiä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-05-17T14:45:09,2016-05-17T14:50:58,Tarkistettu,1.1 2016_53_10,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Värderade herr talman, herra puhemies! När det gäller statens ägarstyrningspolitik kan man komprimerat sammanfatta det på det sättet att svenska riksdagsgruppen tycker att det inte är något självändamål att äga — men det kan heller inte vara ett självändmål att sälja. Varje försäljning av statens egendom ska kunna motiveras på ett vettigt sätt. Och framför allt, den kritiska nyckelfrågan: Hur ska sedan försäljningsinkomsterna användas?",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,sv,Carl Haglund,1217,2016-05-17T14:51:03,2016-05-17T14:51:48,Tarkistettu,1.1 2016_53_11,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtion omistajapolitiikassa tulee huomioida, että yhteinen hyvä kuuluu kaikille. Hallituksen tulee muistaa tämä tärkeä periaate, kun se tekee päätöksiä valtion omistuksista. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei vastusta järkeviä keinoja uudistaa valtion omistajaohjausta ja on avoin uusille keinoille luoda kasvua. Suomalaisten yhteistä omaisuutta ei tule kuitenkaan myydä kevyin perustein eikä valtion omistamia yhtiötä lahjoittaa pääomasijoittajille. Omistajapolitiikka ei ole aina ollut onnistunutta. Valtio on viimeisen 25 vuoden aikana myynyt tuottavaa omaisuutta yli 17 miljardin euron edestä. Onko näillä rahoilla luotu uutta kasvua ja työpaikkoja? Hyvin vähän. Kemira GrowHow’n myynti nosti suomalaisten maanviljelijöiden lannoitteiden hintoja merkittävästi. Fortumin osittainen myynti toi valtion kassaan 1,6 miljardia euroa, mutta myynnin johdosta valtio on menettänyt lähes kymmenkertaisen summan menetetyn arvonnousun ja saamatta jääneiden osinkojen muodossa. Alkuvuodesta todistimme, miten pääomasijoittajat toimivat, kun sähköverkkoyhtiö Caruna nosti kuluttajahintojaan merkittävästi. Valtion omaisuuden myynnillä ja yksityistämisellä on hintansa, ja sen hinnan ovat saaneet maksaa tavalliset suomalaiset veronmaksajat. Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston periaatepäätöksessä todetaan viisi perustaa valtion omistamiselle. Näistä viidestä perustasta on helppo olla samaa mieltä. Kun valtion omaisuutta tarkastellaan, tulee tarkasti ja johdonmukaisesti määritellä, mihin lokeroon mikäkin omistus kuuluu. Erityisen tarkka pitää olla siinä vaiheessa, kun omistuksista luovutaan. Caruna on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun myydään luonnollisessa monopoliasemassa oleva yhtiö. Finanssi-intressiä ei tule väheksyä. Ruotsissa on viime vuosikymmeninä myyty merkittävästi valtion omaisuutta, mikä on johtanut siihen, että valtion tulot omistuksista ovat vuodesta 2006 lähtien puolittuneet. Nyt Ruotsissa pohditaan yhtiöiden takaisinostamista. Valtion omistusten tuomat tulot ovat tärkeitä myös Suomessa. Niiden vähentyminen näkyy veronkorotusten tarpeena, mikä ei varmaankaan ole tämän hallituksen tavoite. Hallituksen kaavailemaan kehitysyhtiöön siirrettävät omistukset on mitä ilmeisimmin tarkoitus laittaa myyntikuntoon. On perusteltua kysyä, onko järkevää myydä merkittävä osuus tuottoisasta ja huoltovarmuuden kannalta merkittävästä yhtiöstä, kuten Nesteestä. Postin pilkkominen tällä tavoin vaatisi tarkempaa keskustelua. Altian myynti ei ole ongelmaton, puhumattakaan huoltovarmuusnäkökulmasta Arctian osalta. On perusteltua kysyä, onko valtiollinen kehitysyhtiö oikea tapa luoda kasvua vai pitäisikö valtion mieluummin luoda parempia olosuhteita yksityisen rahoituksen, kuten joukkorahoituksen, kanavoimiselle kasvuyrityksille. Arvoisa puhemies! Periaatepäätöksessä esitetään muutoksia valtionyhtiöiden johdon palkitsemisjärjestelmään ja yhteiskuntavastuuseen. Vaatimukset maakohtaisesta raportoinnista ja verosuunnittelusta luopumisesta ovat hyviä ja kannatettavia. On tärkeää, että valtio aktiivisesti seuraa, miten vaatimukset käytännössä toteutetaan. Yritysjohtajien ylisuuret palkkiot ja optiojärjestelmät ovat herättäneet katkeruutta, kun samaan aikaan työntekijöitä on irtisanottu. Olisiko aiheellista muuttaa valtio-omisteisten yhtiöiden johdon palkitsemisjärjestelmää? (Kokoomuksen ryhmästä: Optiot on kielletty jo vuosia sitten!) Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä irtisanomisten kautta syntyvien lisävoittojen sijaan tulisi yritysten johtoa palkita yhteiskuntavastuullisuudesta, työpaikkojen syntymisestä ja pitkän aikavälin liikevaihdon kasvusta. Bonusta saisi sen mukaan, kuinka monta työpaikkaa yhtiö on luonut, ja erityisbonuksia nuorten työllistämisestä. Valtion omaisuus kuuluu kaikille suomalaisille. Hallituksen tehtävänä on pitää siitä huolta, jotta voimme jättää tuleville sukupolville muutakin kuin velkataakan.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-05-17T14:56:31,2016-05-17T15:01:43,Tarkistettu,1.1 2016_53_12,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,Myönnän nyt pääministeri Sipilälle 5 minuutin puheenvuoron. Sen puheenvuoron jälkeen käydään sitten näköjään ulkoministerin lyhyempi puheenvuoro ja sitten vasta käydään debatti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_13,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia keskustelusta. Tulkitsen varmaan aika oikein, jos sanon, että tästä omistajaohjauksen periaatepäätöksestä vallitsee varsin suuri yksimielisyys tässä salissa, ja tämän otan kiitollisuudella vastaan. Täällä on joitakin asioita noussut esille, jotka selvästi vaativat lisää keskustelua, ja niihin sitten tässä vastauksia. Ensinnäkin, useat teistä nostivat termin ""pilkkominen"". Edustaja Laukkanen, kuka on pilkkomassa Postia? Ei sellaisia päätöksiä ole tehty, mutta ehkä tästä pilkkomis-sanasta voisi jotakin sanoa. Yhtiöiden pilkkominenhan tarkoittaa sitä monesti, että sieltä irtoaa jokin niin sanottu spin-off, jokin liiketoiminta, joka pääsee kehittymään paremmin kuin jossakin yhtiön sisällä. Näistä on esimerkkinä Neste, joka oli aikaisemmin Fortumin kanssa yhtä, on tänä päivänä 11 miljardia vaihtava yhtiö, hyvin kannattava yhtiö, ja henkilöstö on hyvin tyytyväistä yhtiössä. Outotec on toinen esimerkki, joka on kaivosteollisuuteen keskittyvä yritys ja yhä enemmän tekee uusiutuvan energian puolella töitä. Tikkurila on yksi esimerkki tällaisesta. Nämä kolme esimerkkiä valtionyhtiöistä. En missään tapauksessa ottaisi tätä keinoa työkaluvalikoimasta myöskään pois, että yhtiöistä lähtee jokin osa kehittymään itsenäisenä ja erillisenä. Tämä sana herättää vääriä mielikuvia. Sitten tästä eduskuntakäsittelystä. Meillä tulee eduskuntarajat eli nämä yhtiöiden rajat toisen lisätalousarvion yhteydessä tänne käsiteltäväksi. Mutta se, mistä ei ole keskusteltu, on omistajaohjauslaki, joka tulee myöskin vaatimaan muutoksia. Tämä yhden kolmasosan uusi strategisen omistuksen raja tulee vaatimaan lainmuutosta, ja myöskin tämä kehitysyhtiön rooli tulee vaatimaan lainmuutosta. Ne tuodaan eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Sitten tästä vientiyhtiöstä. Edustaja Ihalainen, ihan mielenkiintoinen idea, olen käynyt sitä läpi, mutta en kyllä yhtiöittäisi tätä Team Finland ‑toimintoa, vaan tämä vientitoiminta on tyypillisesti yritysten ydinosaamisen aluetta. Siellä on myöskin paljon yksityisiä toimijoita, jotka toimivat konsultteina alueella. Yritykset osaavat tehdä vientirenkaita ja niin edespäin. Katson, että tätä Team Finland ‑toimintaa tehostamalla voidaan vastata tähän osuuteen. Edustaja Karimäki, te kysyitte Arctiasta. Me teemme mahdolliseksi työkalun vahvistaa yhtiöitä tulevia investointeja varten. Tämä on syy Arctian omistajarajan muuttamiseen. Edustaja Arhinmäki, te otitte esille Fortumin. Meillä on myöskin sellaisia yhtiöitä, joiden tämänhetkistä tilannetta arvioimalla valtio joutuisi pääomittamaan merkittävästi enemmän yhtiön huonosta tilanteesta johtuen. Eli on varmasti tilanteita, joissa omistajapäätöksiä on historiassa tehty sekä onnistuneesti että epäonnistuneesti, mutta on vähän vaikea tehdä niitä arvioita jälkikäteen. Edustaja Karimäki, Solidiumin tehtävänä on myöskin pitkäjänteisen omistuksen suojaaminen ja puolustaminen. Miksei se sijoita uuteen? Siksi, että siltä on viety rahat pois. Nyt on tarkoitus, että myöskin Solidiumia pystyttäisiin paremmin käyttämään juuri siihen tarkoitukseen, minkä mainitsitte. Edustaja Ihalainen, tästä kehitysyhtiöstä. Sen päätehtävänä on tuoda omistajarakenteen muutos tänne työkalupakkiin. Siellä voidaan tehdä sekä pääomittamista että yhtiöiden kehittämistä osina, niin kuin tuossa muutaman esimerkin mainitsin. Edustaja Haglund ja edustaja Arhinmäki kyselivät kärkihankkeiden rahoittamisesta. Tämä kehitysyhtiö voi olla myöskin yksi työkalu siihen. Me päätämme jokaisen budjetin yhteydessä, miten budjetti kasataan omaisuustuloilla. Omaisuustulot ovat osinkoja, pääomapalautuksia, myyntejä. Tämän vuoden budjetissa merkittävin osa tulee Patrian osuuden myynnistä, (Puhemies koputtaa) joka on 280 miljoonaa. Nesteen osalta huoltovarmuus voidaan taata kolmanneksen omistuksella. Se taataan lailla ja sopimusteitse. Nyt loppuu aika. Vastaan ehkä tuohon Posti-asiaan sitten vielä myöhemmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-17T15:01:48,2016-05-17T15:07:08,Tarkistettu,1.1 2016_53_14,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Ministeri Soini, 2 minuuttia, ministerin itsensä valitsemalta hyvältä paikalta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_15,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Varapääministerinä kolme pointtia. (Naurua) Gasum ja Fingrid: Te, SDP ja vihreät, teitte virheen Fingridin kohdalla. Me korjasimme sen. Te, edustaja Arhinmäki, vasemmistoliitto, olitte hallituksessa, ette pystyneet estämään, ei voima riittänyt. Perussuomalaisilla voima riitti. Tämä ero on kansandemokratian ja demokratian välinen, samoin kuin pakkopaidan ja paidan välinen. (Naurua) Mitä sitten veronkiertoon tulee, verojalanjälkeen, tämä hallitus tilkitsee ja tukkii ja kirjoittaa periaatteisiinsa, että verot maksetaan siellä, missä tulos tulee, veronkierto kielletään. Miksi te ette tehneet mitään? Kolmas, irtisanomiskorvausten puolittaminen: Vasemmisto ja vihreät ovat puhuneet pää märkänä, kuinka tähän pitää puuttua. Te ette tehneet mitään. Vihreillä oli omistajaohjauksen ministeri niin kauan kuin te hallituskyytiä kestitte — ette tehneet yhtään mitään. (Outi Alanko-Kahiluoto: Ei pidä paikkaansa!) Nyt tämä hallitus perussuomalaisten, keskustan ja kokoomuksen johdolla teki ne asiat, joista te ette edes kehdanneet puhua. (Naurua) Ja sitten lopuksi: Edustaja Arhinmäki, teidän puheenvuoronne oli erittäin virkistävä ja piristävä, (Paavo Arhinmäki: Hyvä!) sillä jopa Lenin horahti hereille. (Naurua) Arvoisa puhemies, piristävää, mutta ei järkevää, eikä auttanut työmiestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-05-17T15:07:15,2016-05-17T15:09:06,Tarkistettu,1.1 2016_53_16,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. Ja vastauspuheenvuorot tässä vaiheessa ovat minuutin mittaisia. — Myönnän ensimmäisen vastauspuheenvuoron edustaja Ihalaiselle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_17,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri viittasi siihen, että tämä Team Finland ikään kuin yhtiöitettäisiin. Emme me ajattele sillä tavalla. Me ajattelemme uutta yhtiötä, jalustayhtiötä, meidän pk-yritystemme viennin tukemiseen ja verkostoitumisen vahvistamiseen, ja sitä kannattaisi kyllä huolella jatkossakin miettiä. Kehitysyhtiön osalta se meidän huolemme on ennen kaikkea se, että siitä ei vain tulisi tämmöinen myyntiyhtiö, joka kourii ja miettii, miten valtionomaisuutta voidaan myydä, vaan aito kehittämisyhtiö. Minä toivon, että siihen suuntaan lähdetään. Esittäisin siis sen kysymyksen, että oletteko te valmiita tukemaan sitä, että henkilöstöllä on mahdollisuus valita edustaja niin halutessaan myös yhtiöitten hallituksiin. Sillä olisi erittäin suuri merkitys monessa mielessä. Ja pidättekö te tätä omalta osaltanne mahdollisena?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-05-17T15:09:25,2016-05-17T15:10:22,Tarkistettu,1.1 2016_53_18,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka tässä kuultiin mielenkiintoinen historiakatsaus ulkoministeri Soinilta, niin kun kuuntelin noita eduskuntaryhmien puheenvuoroja, kyllä minulla päällimmäisenä mieleen tuli se, että näistä isoista linjoista, mitä hallituksenkin omistusohjauspolitiikkaan nyt sisältyy, on täällä eduskunnassa varsin yhtenäinen näkemys. Jos otetaan vaikka eduskunnan rooli tässä kehitysyhtiössä, tai omistusohjauksessa jatkossa paremminkin, jäi sellainen kuva, että varsin laajasti sitä kannatetaan, että tulee tämmöinen omistusohjausta tukeva neuvottelukunta. Toinen, joka täällä on saanut paljon kannatusta, on se periaate, että verot maksetaan siellä, missä se tulos tehdään, ja toisaalta palkitsemisen pitää olla oikeudenmukaista mutta kohtuullista. Siksi toivoisinkin — kun täällä on pienistä asioista varmasti, ja joistakin yksityiskohdista, erilaisia näkemyksiä, mutta isosta linjasta ollaan kuitenkin yhtä mieltä — että avoimesti oppositiokin voi lähteä (Puhemies koputtaa) tukemaan tätä erinomaista, yhteiskuntavastuuta korostavaa hallituksen omistajapolitiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-05-17T15:10:23,2016-05-17T15:11:29,Tarkistettu,1.1 2016_53_19,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Huolihan kohdistuu tämän kehitysyhtiön osalta siihen, ettei tavallaan tiedetä, mitä se tekee kullekin yhtiölle. Eduskunta ikään kuin antaisi myyntivaltuudet tässä toisessa lisätalousarviossa, ja sen jälkeen emme enää tietäisi, mitkä ne kehittämiskohteet ovat. Emme tietäisi, kenelle myydään, mitä myydään, mitä kaupalla tavoitellaan. Edustaja Haglundin kysymys siitä, kuinka vapautuvia varoja käytetään, oli todella aiheellinen. Mutta vastaan ministeri Soinille tästä verojalanjäljestä ja omistajaohjauksesta. Juuri vihreiden ministereiden vaatimuksestahan tuli maakohtainen raportointi valtion pääomisteisten yhtiöiden velvollisuudeksi, ja siitä tehtiin ohjeistukset. Hallituksesta lähtömme jälkeen ohjeistus on todettu liian puutteelliseksi, ja sille toivotaan nytten päivitystä. Oletteko nyt sitoutuneet hallituksessa päivittämään — omistajaohjausosasto tarkentaisi — (Puhemies koputtaa) tämän maakohtaisen raportoinnin ohjeistusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-05-17T15:11:33,2016-05-17T15:12:40,Tarkistettu,1.1 2016_53_20,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtionyhtiöiden omistajarajojen muutokset eivät ole myyntipäätöksiä. Mitään ei ole myyty tällä päätöksellä, ja valtioneuvosto päättää jokaisen omistuksen mahdollisesta myynnistä eduskunnan hyväksymissä rajoissa. Tätä parlamentaarista yhteistyötä omistajaohjauksessa on toivottu, ja neuvottelukunta vastaa siihen toiveeseen. Jokainen eduskuntaryhmä voi neuvottelukuntaan valita parhaat asiantuntijansa ja sitä kautta vaikuttaa. Hallituksen tarkoitus on puolustaa ja vahvistaa suomalaista omistajuutta, toisin kuin viime kaudella. Arvoisa pääministeri, eikö tämän uudenlaisen omistajaohjauksen kautta nimenomaan haluta tähdätä yritysten pitkäjänteisen arvon kasvattamiseen ja uuden taloudellisen aktiviteetin synnyttämiseen Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-05-17T15:12:43,2016-05-17T15:13:38,Tarkistettu,1.1 2016_53_21,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se tiedetään, että ministeri Soini ja perussuomalaiset katsovat menneisyyteen ja vasemmisto tulevaisuuteen. Mutta tämä oli uutinen, että ministeri Soini katsoo niin pitkälle menneisyyteen, että hän nojaa vuoteen 24, jolloin Lenin kuoli. Me katsomme mieluummin 2000-luvulle. Arvoisa puhemies! Posti on peruspalvelu, jossa voitot tehdään suurimmissa kaupungeissa ja kustannukset tulevat haja-asutusalueilta. Näitä tasataan yhtiön sisällä. Nyt hallitus on valmis myymään 49,9 prosenttia Postista, ja jos tämä johtaa pilkkomiseen, se merkitsisi sitä, että kermankuorinta tulisi kehiin eli kannattava toiminta menisi yksityisille tekemään voittoa ja veronmaksajat joutuisivat kustantamaan kannattamattoman toiminnan. Tämä saattaisi johtaa jopa yleispalveluperiaatteen heikentymiseen. Viisipäiväinen postinjako on esimerkiksi sanomalehtien, pienten yrittäjien kannalta aivan oleellinen. Jos ajatellaan, kuinka huonosti Posti on jo nyt pitänyt huolta työntekijöistä, (Puhemies koputtaa) niin mikä tämän merkitys olisikaan työntekijöille ja työllisyydelle tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-05-17T15:13:42,2016-05-17T15:14:52,Tarkistettu,1.1 2016_53_22,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin varapääministeri Soini heristi montakin osaa, niin minä heristin korviani aika tiukasti, kun edustaja Arhinmäki kommentoi ja vielä jatkoi, että vasemmistoliitto katsoo tulevaisuuteen. Minusta tuntuu, että vasemmistoliitto katsoo menneisyyteen ja suunnitelmatalouden aikaan hyvinkin paljon näillä kommenteillaan. Te sanoitte, että Fortumia ja Nestettä ei olisi missään tapauksessa pitänyt koskaan myydä. Oli kysymys kuitenkin siitä ajasta. Silloin olisi saatu paljon enempi osinkoja. Voi tietysti kysyä, olisiko uudella omistajalla, kun on tullut uusia omistajia, ollut jotain pääomia — olisiko valtionkin pitänyt käyttää pääomia — ja olisiko sillä ollut jotain osaamista, joka on kasvattanut niitä yhtiöitä, olisiko voinut miettiä, että itse asiassa pienemmällä omistamisella on saatu enempi osinkoja, kun nämä yhtiöt ovat kasvaneet todella paljon suuremmaksi, kuin kenties, jos olisi ollut pelkästään kansallisessa omistuksessa. Ja toinen kysymys liittyy siihen, että te sanoitte, että on kansainvälisille pelureille myyty näitä. Me yritämme kansainvälisiä investointeja saada Suomeen. Eikö se ole aitoa pääomasijoittamista ja (Puhemies koputtaa) myöskin osaamissijoittamista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-05-17T15:14:54,2016-05-17T15:16:05,Tarkistettu,1.1 2016_53_23,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Myönnän vielä edustaja Arhinmäelle vastauspuheenvuoron, ja sitten pääministeri, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_24,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nimenomaan tulevaisuuteen pitää katsoa, mutta menneisyyden virheistä pitää oppia. Voimme jatkaa listaa: Kemira GrowHow, taisi olla kokoomuslainen ministeri, joka myi pilkkahintaan; Autokatsastus, myytiin muistaakseni 59 miljoonalla, pari vuotta myöhemmin sama yritys myytiin eteenpäin sadoilla miljoonilla, taisi olla kokoomuslainen ministeri; Digita-verkko. Eli kyllä kannattaa katsoa, missä ollaan epäonnistuttu, ja oppia niistä virheistä. Tämä on tärkeää, jotta pystymme tekemään järkevää politiikkaa tulevaisuudessa. Emme me halua mitään sellaista taloutta, johon te viittaatte, edustaja Jaskari. Me haluamme pitää huolta siitä, että meillä on kansallisomaisuutta ja meillä on kansalaisten hallussa valtion kautta keskeisiä yrityksiä, saamme pitkäjänteisesti (Puhemies koputtaa) niistä tuloja. Yrityksen voi (Puhemies koputtaa) myydä vain kerran, se lämmittää hetken. Sen jälkeen rahat (Puhemies koputtaa) ovat menneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-05-17T15:16:12,2016-05-17T15:17:14,Tarkistettu,1.1 2016_53_25,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"No niin, ja tietystikin ennen pääministerin puheenvuoroa vielä edustajat Haglund ja Laukkanen — anteeksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_26,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Tack, herr talman, kiitos! Pääministeri, vielä tähän meidän päättäjien rooliin: jos voisitte vähän avata sitä teidän vastauspuheenvuorossanne, koska tosiaan ainakin omat kokemukseni ovat sen kaltaisia, että tämä meidän päättäjien rooli esimerkiksi valtioneuvoston jäsenenä Solidiumin suhteen on ollut hieman epäselvä. Nyt tähän tulee mahdollisesti uusi parlamentaarinen elin. Sitten tämä kehitysyhtiö ja päättäjien rooli siinä — miten näitä johdetaan, mikä on meidän päättäjien asema, rooli ja tehtävä? Eli jos voisitte vähän tätä kokonaisuutta hahmottaa, koska pidän sitä aika ratkaisevana siinä, onnistutaanko tässä vai ei.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-05-17T15:17:21,2016-05-17T15:17:58,Tarkistettu,1.1 2016_53_27,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lämmin kiitos pääministerille siitä, että mitään ei pilkota. Tämä lause jää varmasti poliittiseen historiaan. Kun Ruotsi nyt on alkanut ostaa takaisin myymiään omistusosuuksia yhtiöistään ja avoimesti myöntänyt, että niiden myyminen on ollut suuri virhe, ja erityisesti tätä perustellut sillä, että he haluavat turvata huoltovarmuuden ja vahvistaa sitä, niin hieman ihmettelen, mitä järkeä on Arctian myynnissä. Eihän se tarvitse mitään vahvistamista eikä ulkopuolista omistajuutta, sehän tulee erinomaisen hyvin toimeen omillaan: se tekee loistavaa tulosta, josta valtio saa koko ajan osuuden, ja maksaa kaikki investoinnit omasta tulorahoituksestaan. En ihan ymmärrä tätä ajatusta, miksi se pitää myydä. Mitä lisäarvoa tästä syntyy? Haluaisin vielä pääministeriltä kuulla, (Puhemies koputtaa) miten hallitus vahvistaa, (Puhemies koputtaa) meidän omavaraisuutemme ja huoltovarmuutemme säilymistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-05-17T15:17:59,2016-05-17T15:19:12,Tarkistettu,1.1 2016_53_28,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Ja nyt pääministeri, noin 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_29,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Käyn näitä vastauksia läpi ja palaan siihen Posti-asiaan. Edustaja Ihalainen, henkilöstön edustus: täällä periaatepäätöksessä on kuvattu se, että hallitus, valtio, haluaa edistää henkilöstön edustusta osana paikallista sopimista ja kannustaa paikalliseen sopimiseen. Edustaja Karimäki, näin on tehty aiemminkin, eli eduskunta päättää omistusrajoista, ja sen jälkeen valtioneuvostolla on valta toimia sitten näissä rajoissa. Edustaja Louhelainen, tästä kehitysyhtiöstä: Juuri näin, eli ajatuksena on se, että tällä kehittämisellä saadaan arvonnousua yhtiöihin ja arvonnousua voidaan käyttää kahteen tarkoitukseen, kärkihankkeisiin ja uuden luomiseen. Tämä on se perusajatus. Oikeastaan tämä vastaa edustaja Haglundin kysymykseenkin osittain. Tämä päätöksentekomekanismi on hyvin tarkkaan kuvattu siellä periaatepäätöksessä. Mutta tähän kysymykseen, miten me osaamme sitten siellä kohdeyhtiössä — tämä on hyvä kysymys — toimia mahdollisimman hyvällä tavalla. Tässä on se ajatus, että kohdeyhtiöihin lähdetään hakemaan paras mahdollinen hallituksen kokoonpano, oli se sitten osittain virkamiehiä, mutta pääsääntöisesti se olisi ulkopuolisia asiantuntijoita. Edustaja Laukkanen, täytyy vielä sanoa uudelleen, että mistään pilkkomisesta ei ole tehty päätöksiä. Mutta en missään tapauksessa ota työkalupakista pois sitä, etteikö yhtiöitä voitaisi lähteä kehittämään sillä tavalla, että osa yhtiöistä lähtee omalle kehityspolulleen, mistä on monta monituista hyvää esimerkkiä. No, sitten siihen Postiin ja edustaja Arhinmäen huoleen Postiin liittyen. Ensinnäkin, tämä listautuminen Postin osalta on nyt nostettu yhdeksi vaihtoehdoksi. Me emme ole tehneet Postissa mitään sellaisia päätöksiä, haluamme käydä tämän keskustelun ensin rauhassa. Posteja on listattu maailmalla ja Euroopassa paljon. Isossa-Britanniassa esimerkiksi listautumisen yhteydessä 150 000 työntekijää tuli omistajiksi. Näitä listautumisia on tehty useita. Posti on hyvin suuren murroksen edessä, digitalisointi muuttaa markkinaa, ja tämä palveluvelvoitteen alla oleva toimi Postissa on enää hyvin pieni osa kokonaistoiminnasta. Postilla on mahdollisuus kehittyä paljon täällä yksityisellä markkinalla, missä yksityiset tällä hetkellä toimivat. Postilla on paljon sellaisia ydinosaamisia, mitkä mainitsin tuossa puheessakin, muun muassa se, että heillä on yhteys meidän jokaisen kotiovelle. Siihen huoleen liittyen, että henkilöstön asema jotenkin menisi huonompaan suuntaan siinä yhteydessä, kun yhtiö viedään pörssiin, käytän esimerkkinä nyt tätä Nestettä. Nesteen henkilöstöstä 88 prosenttia on valmis suosittelemaan yhtiötä jollekin toiselle. Siellä oli kesätyöhakemuksia tänä vuonna 17 000 kappaletta, mikä osoittaa sen, että valtioenemmistöinen, valtio-omisteinen pörssiyhtiö on houkutteleva (Puhemies koputtaa) työpaikka myöskin henkilöstölle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-17T15:19:16,2016-05-17T15:22:55,Tarkistettu,1.1 2016_53_30,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"No niin, siinä oli suurin piirtein 2 minuuttia, tai vähän reilustikin. Nyt keskustelu avataan ryhmäpuheenvuorojen käyttäjien ja ministereitten lisäksi myös muille edustajille, ja nyt myönnän 2 minuutin vastauspuheenvuoroja. — Ensimmäisenä edustaja Rinne.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_31,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ensin täytyy hallitusta kiittää tietyistä asioista tässä kokonaisuudessa. Palkitseminen ja irtisanomiskorvaus ovat menossa oikeaan suuntaan, suuntaan, jota edellinen hallitus lähti viemään eteenpäin. Yhteiskuntavastuussakin ollaan menossa eteenpäin näillä kirjauksilla. Fingrid jatkaa sitä politiikkaa, jota minä esimerkiksi valtiovarainministerinä tein, että vahvistetaan valtion tai valtiota lähellä olevien tahojen omistusta. Samaa voi sanoa tästä parlamentaarisesta neuvottelukunnasta. Sillä tulee toivottavasti olemaan iso merkitys tässä omistajapolitiikan määrittelyssä tulevaisuudessa, ja toivon todellakin, että se ei jää ikään kuin vain pelkästään seuraamaan valtioneuvoston toimintaa vaan että sillä on aitoa merkitystä, parlamentaarista merkitystä, näitä asioita eteenpäin vietäessä. Arvoisa puhemies! Hieman huolta on edelleen tämän keskustelun perusteella tämän kehitysyhtiön roolista ja erityisesti siitä — toteatte itsekin näissä papereissanne, että tässä on erittäin isosta muutoksesta kysymys — mitä varten hallitus on luopumassa yli puolesta Nesteen, joka on ihan keskeinen yhtiö huoltovarmuuden näkökulmasta, osakkeiden omistuksesta elikkä enemmistöomistuksesta, mikä tuottaa ihan toisenlaisen puhevallan. Niin kuin te itsekin toteatte tässä omassa esityksessänne, jos on määräysvalta yhtiössä, niin silloin valtioneuvosto edellyttää omistajana, että niitä käskyjä, mitkä sieltä tulevat, noudatetaan ja yhtiön hallitus toteuttaa. Toteatte, että jos on vähemmistöomistus, silloin hallituksen vaatimuksia ei toteuteta ehdoitta vaan jokainen yhtiön hallitus ottaa toivomuksen huomioon, ei siis välttämättä toteuta. Miksi olette luopumassa tästä vallasta niin keskeisessä huoltovarmuusyhtiössä kuin Neste Oyj:ssä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-05-17T15:23:13,2016-05-17T15:25:13,Tarkistettu,1.1 2016_53_32,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä vasemmistoliiton ja vihreiden aika voimakas kritiikki ja SDP:n hiukan, sanoisiko, tekopyhäkin huoli valtionomistuksen myynnistä eivät oikeastaan ole kovin uskottavia. Kaikki nämä edellä mainitut puolueet ovat kuitenkin vastuussa Fortumin sähköverkon myynnistä, joka toimii (Paavo Arhinmäen välihuuto) äärimmäisen karuna esimerkkinä siitä, mitä ei olisi pitänyt kuitenkaan tehdä. Nyt strategisesti tärkeissä yhtiöissä — muun muassa Finnair, Posti, Gasum, Fingrid — valtio säilyttää enemmistön. Ja mitä Nesteeseen tulee, kun tässä edustaja Rinne otti sen esille nimenomaan huoltovarmuuskysymyksenä, niin se huoltovarmuus minun käsitykseni mukaan ei ole millään tavalla ongelmallinen tämän Nesteen omistuksessa, koska sellaisessa tilanteessa, kun Nestettä tarvitaan huoltovarmuuskysymyksissä, Nesteen varannot ovat kuitenkin käytettävissä, oli se omistus sitten 30 prosenttia tai yli 50 prosenttia. Tämä tiedoksi edustaja Rinteelle. Mutta, arvoisa pääministeri, digitaalisuus on kuitenkin se iso asia, joka on mukana valtion kaikissa kärkihankkeissa, muun muassa sotessa ja liikenteessä ja näinpäin pois, ettei tulisi toista Carunaa — ja nyt kun on myöskin liikenneministeri paikalla, niin hänkin voi vastata. Onko mietitty, kuinka rakennetaan, ja erityisesti, mikä on tämän rakentamisen lopputulos kuituverkon osalta? Miten hallitus aikoo tätä linjata niin, ettei tule tämmöistä yksityistä monopolia kuituverkon osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-05-17T15:25:16,2016-05-17T15:26:57,Tarkistettu,1.1 2016_53_33,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Populistinen muunnellun totuuden puhuminen ei mielestäni kuulu ministeriaitioon. Sen vuoksi haluan ministeri Soinilta kysyä: ettekö todella muista, että se käytäntö, että valtion enemmistöomisteiset yhtiöt raportoivat verojäljestään, pantiin täytäntöön nimenomaan vihreiden ministereiden Pekka Haaviston ja Heidi Hautalan kaudella, viime hallituskaudella? Tämän jälkeen, kun vihreät olivat lähteneet viime kaudella hallituksesta, istuva hallitus viime kaudella teki ohjeistuksen siitä, miten raportointi tehdään, ja tämä raportointi jäi valitettavasti hyvin puutteelliseksi. Tämän raportoinnin korjaamista, täydentämistä me vihreät olemme vaatineet sekä viime kaudella että nyt tällä kaudella. Pääministeri Sipilä, lupasitte, että hallitus terävöittää toimintaansa siinä, että valtio-omisteisten yhtiöiden raportointia saataisiin paremmaksi, mutta aiotteko todella toimia niin, että luovutaan tästä olennaisuusperiaatteesta, joka nykyisin ikään kuin estää sen, että eri yhtiöiden tiedot olisivat vertailukelpoisia? Aiotteko vaatia täsmällistä, seikkaperäistä maakohtaista raportointia, joka mahdollistaisi sen, minkä meille lupasitte, eli sen, että yhtiöt maksavat veronsa siihen maahan, jossa ne toimivat, ja että verojalanjälkeä todellakin pystytään seuraamaan nykyistä paremmin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-05-17T15:27:00,2016-05-17T15:28:41,Tarkistettu,1.1 2016_53_34,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Olisin vielä puuttunut tähän SDP:n esitykseen vientiyhtiöistä eräänlaisena mallina. Me olemme esimerkiksi talousvaliokunnan puolella ja myöskin hallituksen puolella miettineet pienten yritysten viennin lisäämistä, mutta yksi mallihan on ollut selkeästi se, että olisi myöskin pienempien yritysten viennin takauksia. Nythän ne ovat vain suuremmille yrityksille. Minun mielestäni, esimerkiksi kun valtionyhtiöiden osalta tai muualta tulee varoja, pitäisi suunnata kenties tämäntyylisiin hankkeisiin, jolloin tuetaan pienten yritysten vientitakauksia. Siinä ei tarvita erillistä yhtiötä. Mitä mieltä arvoisa pääministeri on tämäntyylisestä ratkaisusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-05-17T15:28:44,2016-05-17T15:29:27,Tarkistettu,1.1 2016_53_35,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni on pakko tyydytyksellä todeta, että kasvuyrityksiin koetetaan satsata ja sitä kautta hakea varoja siihen, että meillä voi kasvua syntyä. Mutta helmikuussa esitin pääministerille vaihtoehdon, että me voisimme todellakin laittaa taseen töihin. Meillä on Senaatti-kiinteistöissä 4,4 miljardin omaisuusmassa, jota hyödyntämällä niin, että se toimisi lainan takuina, voisimme saada todellakin ison potin rahaa: me voisimme Tekesin nykyisen toiminnan jatkeeksi ja siihen välikuiluun, missä on Teollisuussijoitus rahoittamassa, saada elementin, joka voisi ottaa myös riskiä niin, että Tekesin hyväksymän raportin perusteella voitaisiin myöntää riskirahoitusta. Minä haluan painottaa sitä, että koska tämä on liikelaitos, niin tässä nyt, jos hallitus pelkää tätä valtionvelan ottoa, on pakko todeta, että tämän kautta lainoitettu ja mahdollinen kasvurahoitus ei olisi julkisen talouden velassa eikä EU:n perusteella katsottaisi Suomen valtionvelaksi. Minä rohkaisen käyttämään tällaisia elementtejä, jotka eivät lisää valtionvelkaa mutta antavat mahdollisuuksia kasvuyritysten rahastointiin ja kasvattamiseen. Se olisi järkevää politiikkaa siinä mielessä, että jos me saamme vipuvarsia mitenkään siihen, että Tekesin kautta hyvät hedelmät voivat tulla teollisiksi toiminnoiksi, (Puhemies koputtaa) kyllä sitä meidän pitää tukea. Siinä mielessä olen hallituksen kanssa samoilla linjoilla, että kasvuun pitää satsata. Mutta nyt valtion toimet ovat vääriä, kun myydään kannattavaa liiketoimintaa ja sillä pyritään rahoittamaan kasvuyrityksiä. Se on niin kuin (Puhemies koputtaa) edustaja Lehti täällä sanoi: nollakorolla saatava laina on parempi kuin tuottavan yhtiön myynti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-05-17T15:29:29,2016-05-17T15:31:40,Tarkistettu,1.1 2016_53_36,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan koko talven ja kevään aikana oppositio on valtavia syytöksiä esittänyt siitä, että hallitus on yksityistämässä Suomea, panemassa sitä myyntikuntoon. Olen ihmetellyt, mistä se johtuu. Nyt sen oivalsin. Se johtuu siitä, että aina, kun te olette tulleet hallitukseen, silloin on todella myyty. (Naurua) Tässä sain hyvän tilaston siitä, että viimeisen 25 vuoden aikana SDP:n aikana on myyty yli 15 miljardin edestä, vihreiden aikana lähes 15 miljardin edestä, vasemmistoliiton hallitusaikana lähes 13 miljardin edestä. Teilläkin, vasemmistoliitolla, on ollut yli miljardi vuodessa se vauhti aina, kun olette olleet hallituksessa. (Välihuutoja) Keskustan, joka on ollut päähallituspuolueena yli puolet tästä ajasta, aikana on myyty näemmä noin 7 miljardin edestä. Että kyllä tällä historian todistustaakalla pitää olla joku vaikutus myös siihen, miten ennakoidaan tulevaisuutta. On myös erittäin arvokasta, että tämä pääministerin ilmoitus ja koko omistajaohjausjärjestelmä on tuotu. Tällä hälvennetään niitä pelkoja, joita kansalaisten keskuudessa on yksityistämistä ja yhtiötoimintaa kohtaan. Tässä selvästi nyt linjataan se, että siltä osin kuin valtion omaisuutta jatkossa myydään, se ensisijaisesti käytetään uuden kehittämiseen. Aikaisemmin myös minun hallitusteni, varsinkin ykköshallitukseni, aikana myyntitulot käytettiin velan lyhentämiseen. Myöhemmin niitä, varsinkin viime vaalikaudella, käytettiin vain kulutusmenojen rahoittamiseen joitakin pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Lopuksi tästä Postin pilkkomisesta, jolla moni teistä on pelotellut. Kyllä minä muistan ne päätöksentekoajat Lipposen ykköshallituksen aikana. Missä on Postipankki, joka pilkottiin Postista? Missä on teleyhtiö Sonera? Se pilkottiin Postista. Molemmat päätyivät pörssiomistukseen. (Välihuuto) En minä arvostele näitä päätöksiä, mutta totean, että (Puhemies koputtaa) on tehty isoja ratkaisuja aikaisemminkin. Niitä tehdään ajassa, eivätkä ne aina ole epäonnistuneet. Postipankki... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-05-17T15:31:42,2016-05-17T15:33:53,Tarkistettu,1.1 2016_53_37,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei SDP sinällään vastusta omaisuuden myyntiä silloin, kun se tapahtuu järkevään tarpeeseen tai se uudistaa omistusta, tuottaa uusia asioita. (Välihuutoja oikealta) Jos miettii tätä Paavo Lipposen kakkoshallitusta, niin minä luen tässä vuodelta 1999 hallitusohjelman kirjauksen, jossa todetaan, että valtion omaisuuden myynnistä saatavat tulot ohjataan ensisijaisesti valtionvelan lyhentämiseen — silloin korot huitelivat siellä 6—7 prosentin efektiivisissä koroissa — tutkimukseen ja tuotekehitystyöhön saavutetun menotaseen turvaamiseen sekä Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toimintaedellytysten vahvistamiseen. Lipposen kakkoshallituksen aikana vahvistui Teollisuussijoituksen asema 50 prosenttia. SDP:n tavoitteena on se, että omaisuutta käytetään uuden luomiseen ja vahvistamiseen ja uuden tulevaisuuden rakentamiseen. Minä uskon, että tämä tahtotila on ihan yhteinen tässä koko salissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-05-17T15:33:55,2016-05-17T15:34:50,Tarkistettu,1.1 2016_53_38,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä edustaja Myllykosken ehdotus Tekesin rahoittamisesta: tarkoitus varmasti oli vilpitön, mutta kyllä valitettavasti keino on kovin kreikkalainen, jos lähtisimme siitä, että velkaantuminen veronmaksajien vastuulle on ok, kunhan se kiertää EU:n velvoitteet. Valtiollahan ei ole vaikeuksia saada lainarahaa, ei myöskään silloin, kun haluamme lisätä Tekesin rahoitusta, joka sinänsä olisi tarpeenkin, ja ei ole tarvetta kierrättää sitä panttaamalla Senaatin varoja. Että tässä tavallaan tiettyä logiikkaa olisi syytä noudattaa. Arhinmäki puhui täällä siitä, että meillä pitää olla kansallisomaisuutta. Olen samaa mieltä, mutta tällä hetkellä meillä on mielestäni turhan paljon sattumanvaraista valtion omaisuutta, ja siitä nyt tässäkin esityksessä, mitä tänään täällä käsitellään, on kysymys. Meillä on syntynyt historiallisesti, aivan oikeista syistä, usein neitseelliseen markkinaan valtion panostuksin yhtiöitä, jotka nyt toimivat pääsääntöisesti kilpaillussa markkinassa, joihin liittyy kenties strateginen intressi. Kun täällä Rinne kysyi, miksi Nesteestä voidaan luopua 34 prosenttiin ja jostain muusta yhtiöstä ei, niin kannattaa lukea näitä strategisen intressin määritelmiä: Jos tarkoitus on huoltovarmuuden kannalta turvata öljynjalostus ja jakelukapasiteetti kaikissa oloissa, siihen riittää hyvin määrävähemmistö ja meidän lainsäädäntövalta. Jos kyse olisi luonnollisesta monopolista, niin silloin, olen itse sitä mieltä, se kannattaa pitää julkisessa enemmistöomistuksessa, ja siihen suuntaanhan nyt tässä esityksessä nimenomaan mennään. Näitä määritelmiä sinänsä voisi minusta edelleenkin kirkastaa siitä, miten ne nytkään kirjataan. Alanko-Kahiluoto kertoi veroraportoinnin vaatimuksista. Olen samaa mieltä siitä, ja myös hallituksen esitys lähtee siitä, että voidaan näyttää suuntaa silloin, kun markkina on johonkin suuntaan menossa. Kuitenkin olisin aika tarkka siinä, ettei pysyviä kustannuseroja luoda valtion enemmistöomistamien pörssiyhtiöiden ja puhtaasti markkinoilla omistettujen välille. Muuten lisäätte vain painetta siihen, että paremmin pärjäävät ne, jotka eivät ole veronmaksajien omistamia. Lopulta tärkeintä on se, ymmärretäänkö kirkkaasti, missä tilanteissa se valtion omistus uusissa yhtiöissä (Puhemies koputtaa) olisi tarpeen ja mihin muihin paikkoihin kertaluontoisia panostuksia voitaisiin tehdä. Ja tästä vielä pääministeriä pyytäisin kirkastamaan sen, osaatteko kertoa, missä tilanteissa valtionomistus uusissa yhtiöissä voisi olla... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-05-17T15:34:54,2016-05-17T15:37:09,Tarkistettu,1.1 2016_53_39,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,Nyt pyytäisin tilaa edustaja Henrikssonille. Hänellä on puheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_40,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Värderade talman! Väsentligt i den här ägarstyrningsdebatten är just det vad som är tanken: Vart vill vi nå? Är det så att man snabbt vill få finansiering för spetsprojekten är det en sak, men vill man ha en långsiktig strategi som är hållbar är det en annan sak. Jag tror att regeringen nu eftersträvar lite både och, det verkar som så, och kanske inte alldeles illa det heller, men det ska sägas klart ut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-05-17T15:37:12,2016-05-17T15:37:38,Tarkistettu,1.1 2016_53_41,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun leimallinen piirre kyllä tähän mennessä sittenkin on ollut aikamoinen yksituumaisuus siitä, että hallituksen omistajaohjauspaperi, periaatepäätös, on vähintäänkin oikeansuuntainen ja sisällöltäänkin kohtuullisen hyvä. Tässä on hyvää arkkitehtuuria. Tämä on selvästikin tämmöinen maltillisen uudistamisen linjaus yhteiskuntavastuun hengessä. Pidän hyvänä myös sitä, että sittenkään täällä ei ole sorruttu ainakaan liialliseen menneen politiikan ruotimiseen. Sehän on herkkua tietysti ruotia mennyttä politiikkaa, koska se on täynnä virheitä, joita kaikki olemme tehneet, mutta niitten ruotiminen toisten syyttelyn hengessä ei kyllä auta yhtään mitään. Oppia kyllä täytyy ottaa, se on kyllä ihan totta. Valtionomistajuushan varsinkin tässä tilanteessa voi olla melko jämerä vipu siihen talouskäänteen aikaansaamiseen taikka sen vauhdittamiseenkin. Siinä mielessä tällä kehitysyhtiöllä — se ajatus on tässä paperissa ihan olennainen — on paljon tehtävää, ja siihen näytti myös kysymyksiä liittyvän kaikkein eniten. Työpaikkoja ja työtä tämä maa tarvitsee, parempaa työllisyyttä. Siinä kehitysyhtiöllä voi olla isoakin roolia. Uuden luominen on kaiken a ja o. Toinen asia, minkä haluan tässä huomauttaa, on tämä yhteiskuntavastuuajatuksen korostunut asema, mikä liittyy kaikilla tavoilla veroihin, henkilöstöpolitiikkaan tai ylipäätään monenlaiseen kohtuuden viestiin omistajille, yrittäjille ja vähän kaikille. Yhteiskuntavastuusta nimittäin on kaikkien kovimpia pulia tällä hetkellä Suomessa. Valtionomistajuus voi kyllä osoittaa myös tässä suhteessa oivaa uutta tietä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-05-17T15:38:31,2016-05-17T15:40:25,Tarkistettu,1.1 2016_53_42,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kääriäinen, niin kuin tähänkin saakka, piti erittäin tärkeän ja jykevän puheenvuoron monista näkökohdista. Edustaja Vanhaselle sanon, että kaikki hallitukset, myös hänen hallituksensa, ovat myyneet valtion omaisuutta. Kysymyksestä, mihin niitä käytetään, on varmaan erilaisia käsityksiä. Tämä strategisen intressin tiputtaminen 33,4:ään — kyllä se meitä huolestuttaa. Sen pitää olla tosi kovan päätöksen takana, että lähdetään Nestettä pudottamaan sinne, tässä epävarmassa maailmassa, kun Nesteen merkitys saattaa olla tulevaisuudessa jopa merkittävämpi kuin Fortumin, ajatellen tulevaisuuden ongelmia. Sitten hallituksen omassa ohjelmassa sanotaan, että kehitetään jalustayhteiskuntaa, jalustataloutta, eikö niin? Tämä meidän esityksemmehän on konkreettinen toimenpide-ehdotus uuden jalustayhtiön perustamisesta (Juha Sipilä: Alustayhtiön!) — alustayhtiön perustamisesta — ja sen vuoksi me haluamme tätä seikkaa nyt painottaa. Tällaisia uusia alueita on varmaan, joissa pitää omaisuutta kehittää, uusia yhtiöitä perustaa. On älykkäitten sähköverkkojen kehittäminen, arktisen osaamisen hyödyntäminen, digitaalisen infrastruktuurin kehittäminen, alustatalous ja sote-ict-instrumenttien rakentaminen. Kuulostaako tutulta? Nämä löytyvät meidän ohjelmastamme, ja se on sitä uutta luovaa uutta omistajuutta. (Välihuuto)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-05-17T15:40:26,2016-05-17T15:41:43,Tarkistettu,1.1 2016_53_43,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Myönnän nyt minuutin mittaiset puheenvuorot ministereille siinä järjestyksessä kuin heidän nimensä täällä ääneen lausuttiin edellisen debatin jälkeen. Elikkä ensimmäisenä ministeri Berner, sitten ministeri Soini, sitten ministeri Lindström, ja pääministerille bonuspuhujana sitten 2 minuuttia — näille kolmelle ensimmäiselle minuutti. (Välihuutoja)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_44,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Turusen kysymykseen kuituverkon osalta. On selvää, että digitalisaatio vaikuttaa kaikkiin meidän muutoksiin ja mahdollistaa meille suuren murroksen. On ehkä hyvä myöskin tiedostaa, että tämä kaikki on aikanaan mahdollistunut siitä, että Posti ja Tele erotettiin toisistaan. Syntyi telemarkkina, joka mahdollisti mobiiliosaamisen, minkä kautta sitten on syntynyt oikeastaan digitalisaatio, ja tämä kuitenkin nosti Suomen lamasta myöskin silloin 90-luvulla. Taajuuspolitiikalla ollaan saatu lähes kattavat yhteydet langattomasti, mutta meidän valokuituyhteydet eivät ole ihan toivotulla tasolla. Tähän meillä on työn alla kolme toimenpidettä. Ensinnäkin haemme yhteistyössä teleoperaattoreiden kanssa laajakaistainvestointiohjelmaa, josta pystymme tiedottamaan 31.5. mennessä. Lupaprosesseja näitä investointeja varten pyritään selkeästi keventämään — siitäkin saadaan parempi ohjelma tämän toukokuun aikana. Ja heinäkuussa tulee voimaan laki, joka mahdollistaa energia‑, liikenne- ja viestintäverkkojen yhteisrakentamisen, jolla vauhditetaan myöskin investointeja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-05-17T15:42:07,2016-05-17T15:43:24,Tarkistettu,1.1 2016_53_45,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Ensinkin kiitokset edustaja Ihalaiselle, joka kauniilla tavalla tuo työväen aatelin parhaat arvot tähän keskusteluun. Se on erittäin arvostettavaa. Myös puheenjohtaja Rinteellä oli hyviä puheenvuoroja. Sitten vihreät kysyivät siinä, onko totuus päässyt unohtumaan. Ei tietenkään ole. Teidän olisi kannattanut jäädä hallitukseen valvomaan näitä asioita eikä lähteä hallituksesta, varsinkaan ydinvoiman takia, joka meni kuitenkin läpi, vaikka te sieltä lähditte. Kannattaa pysyä hallituksessa. (Outi Alanko-Kahiluodon välihuuto) Siellä vaikutetaan, (Välihuutoja) hallituksessa vaikutetaan. Arvoisa herra puhemies, hallituksessa vaikutetaan, kannattaa pysyä siellä. Sitten edustaja Turunen persoonallisella tavallaan ilmoitti vasemmistoliitolle sen, että mieli oli altis, mutta voima ei riittänyt. Ette pystyneet estämään. Olitte hallituksessa, mutta ette pystyneet estämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-05-17T15:43:26,2016-05-17T15:44:29,Tarkistettu,1.1 2016_53_46,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on muutamaan, tai itse asiassa aika moneenkin, otteeseen mainittu tämä huoltovarmuus, ja se kun on tuolla TEMin alla, tämä Huoltovarmuuskeskus, niin ehkä muutama sana siitä — siitä tässä oli jo puhekin. Totta kai hallitusta kiinnostaa strateginen omistus ja intressi. Käsittääkseni tänä keväänä täällä on ollut hallituksen esitys 55, joka liittyy huoltovarmuuden turvaamiseen eli tuontipolttoaineiden velvoitevarastointiin, jossa siis täytetään tämä direktiiviminimi 90 päivää tuontipolttoainetta. En nyt olisi kamalan huolissani — ei se tarkoita, että yliolkaisesti suhtauduttaisiin tähän asiaan, mutta en olisi kauhean huolissani tästä puolesta. Huoltovarmuuskeskus seuraa jatkuvasti tilannetta, ja heillä on tämmöistä jatkuvuuden hallintaa työn alla, eli tunnistetaan riskejä, häiriöitä tai riippuvuuksia. Tämmöisiä keskusteluja tietenkin käydään Huoltovarmuuskeskuksen ihmisten kanssa. Kyllä minä uskon, että tämä puoli hoituu huolimatta tästä muutoksesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-17T15:44:31,2016-05-17T15:45:32,Tarkistettu,1.1 2016_53_47,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Ministeri Sipilä, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_48,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rinne, tähän parlamentaariseen neuvottelukuntaan. tulee oikeastaan neljä semmoista tehtävää: yhtiöomistuksen toimintapolitiikka, sitten omistajaohjauksen toimintaperiaatteet, eduskuntarajat ja neljäntenä sitten ihan toimiminen keskustelukumppanina omistajaohjausministerin ja omistajaohjausyksikön välillä. Esimerkiksi jos tulee jatkossa eduskuntarajakysymyksiä tai yhtiöitä koskevia kysymyksiä, niin tietää, ketkä ovat ne henkilöt, joitten kanssa keskustelua käydään. Miksi luovutaan Nesteestä? Ministeri Lindström oikeastaan vastasikin tähän jo, eli huolellisen harkinnan jälkeen päädyttiin siihen, että polttonesteitä koskeva huoltovarmuus voidaan toteuttaa lainsäädännön vaatimuksin, sopimuksin sekä sitten tämän kolmanneksen omistuksen turvin. Edustaja Alanko-Kahiluoto, nämä vaatimukset yrityksille ovat tässä periaatepäätöksen sivuilla 31—32. Siellä on paljon vaatimuksia, juuri niitä teidän mainitsemianne. Sitten edustaja Jaskarin kysymys. Olen samaa mieltä, eli en näe tämän vientiyhtiön perustamista valtion roolina vaan pikemminkin näen sen roolin täällä alustataloudessa, jossa on mahdollistajan rooli: synnyttää sitten uutta yksityistäkin yritystoimintaa. Edustaja Myllykoski, en näe ongelmana vakuuksia esimerkiksi tässä Tekesin rahoittamisessa. Meillä on pikemminkin vähän ongelmana se, että valtion taseessa on aika iso riski vastuilla, noin 40 miljardia muistaakseni. Mutta lupaan tältä istumalta sen, että myöskin tuo Senaatin osuus selvitetään, se, miten sen osalta tase saadaan paremmin käyttöön. Edustaja Mykkänen, olen esimerkkinä maininnut tämän sote-palveluväylän, siihen liittyvän tiedon. Omistajaraja, edustaja Henriksson: Miten voidaan turvata? Sillä voidaan estää yhtiöjärjestyksen muutos, suunnatut osakeannit, (Puhemies koputtaa) sulautumiset, jakautumiset, ja usein kolmanneksen omistus riittää myöskin käytännössä pörssiyhtiöissä määräysvallan käyttämiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-17T15:45:35,2016-05-17T15:47:55,Tarkistettu,1.1 2016_53_49,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,Ja nyt siirrymme taas edustajien 2 minuutin puheenvuoroihin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_50,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kun Suomen valtionyhtiöiden arvo suhteessa bruttokansantuotteeseen on Euroopan suurin, niin on aivan selvä, että valtiolla täytyy olla selkeä omistajapolitiikka ja yhteiskunnan muuttuessa myös omistajapolitiikan pitää voida elää ajassa. Tietysti on tiettyjä fundamentteja, joista ei missään olosuhteissa voida lipsua, mutta laiska ja passiivinen omistaminen pitää saada aktiivisemmaksi tällaisessa tilanteessa. Mutta kysyisin näihin kehitysyhtiöihin liittyen, tämä on perusteltu kysymys: miten turvataan läpinäkyvyys kaikissa olosuhteissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-05-17T15:48:00,2016-05-17T15:49:00,Tarkistettu,1.1 2016_53_51,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Valtio-omisteisilla yhtiöillä on myös tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Esimerkiksi Valtionrautatiet mahdollistaa liikkumisen koko maassa, tai ainakin ennen vanhaan mahdollisti. Vuonna 2015 valtio-omisteinen VR maksoi osinkoja valtiolle 100 miljoonaa euroa. Omaisuuden voi myydä vain kerran. Kannattaako lypsävää lehmää päästää nyt käsistä? Arvoisa pääministeri, sanoitte tuossa esittelypuheessanne: ""Verotuksen minimointi esimerkiksi veroparatiiseja käyttäen ei ole hyväksyttävää."" Ja ulkoministeri Soini täällä säesti omassa puheessaan tätä samaa hyvää asiaa. Onko teillä joitakin konkreettisia lainsäädännöllisiä keinoja sen suhteen, ettei veroparatiiseja tulevaisuudessa käytetä näissä yhtiöissä, vaiko pelkästään näitä vaatimuksia? Onko tämä sitten kuitenkin lopulta pelkkä ilmaan heitetty toive? (Ben Zyskowicz: Ei todellakaan!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-05-17T15:49:02,2016-05-17T15:50:19,Tarkistettu,1.1 2016_53_52,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Nämä valtion-omistamisen linjaukset ovat aivan loistavat, joita tänään on tuotu esille. Kuten on huomattu, niin ainakin SDP:n linjastakin on löytynyt asialle jo monta isää. Ainakin edustajat Ihalainen ja Rinne ovat tämän hyvin allekirjoittaneet, ainakin omilta osiltansa. Tässä on varsinkin tämä kehitysyhtiö erittäin mielenkiintoinen, millä tavalla kehitysyhtiössä saadaan sinne lisää asiantuntijuutta ja millä tavalla me saamme sinne myös lisää ulkopuolista rahoitusta, että näitä yhtiöitä voidaan kehittää. Varsin mielenkiintoinen asia on tämä niin sanottujen spin-offien nostaminen ylös ja niitten voimistaminen, uusien työpaikkojen aikaansaaminen. Tämä avoimuus tulee tämän neuvottelukunnan kautta. Toivottavasti meillä tässä eduskunnassakin tämä keskustelu paranee sitä kautta, kun meillä on enemmän ymmärrystä, enemmän asiantuntijuutta sitten niin valiokunnissa kuin myös täällä eduskunnan salissakin käydä tätä keskustelua. Yhteiskuntavastuullisuus on erittäin merkittävä asia. Tuo demareitten huoli siitä viennistä on ihan oleellinen ja siitä, millä tavalla se tehdään, mutta se ei ole varmaan tämän kehitysyhtiön tehtävä. Olimme valiokuntareissulla tuolla Meksikossakin ja pohdimme, millä tavalla suomalaiset yritykset voivat pitää kiinni esimerkiksi niinkin isosta työstä kuin Meksikon televerkon uudistamisesta. Meillä on siellä hyvässä vaiheessa oleva oma Nokia-verkkoyhtiö, joka ottaa kiinni siitä, mutta millä me saamme sitten riittävästi sinne alle niitä muita kotimaisia ja muita tähän konsortioon? (Vasemmalta: Juuri tästä on kysymys!) On tietenkin tärkeää, millä tämä yhteisöllisyys saadaan näitten yritysten välille. Tässä Team Finland on tehnyt hyvää työtä, mutta sitä tulisi mielestäni (Puhemies koputtaa) vielä edelleen vahvistaa. Noihin Arhinmäen ja vasemmistoliiton puheisiin. Oikeastaan, kun näistä puheista ottaa pois tämän epäilyksen ja pelottelun, eihän sinne jää jäljelle kuin huulten liike.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-05-17T15:50:22,2016-05-17T15:52:26,Tarkistettu,1.1 2016_53_53,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtionomistajan pitää olla aktiivinen ja vastuullinen. On hyvä, että hallitus tällaisella palkitsemispuolella jatkaa sitä polkua, jonka edellinen hallitus viitoitti. (Ben Zyskowicz: Ja sitä edellinen!) Edellisen hallituksen aikanahan laitettiin, silloisen porvarihallituksen jäljiltä, tämä yhtiöiden palkitseminen kuriin, kerta kaikkiaan, jopa niin, että viime keväänä silloinen omistajaohjausministeri Sirpa Paatero marssi Fortumin ja Nesteen yhtiökokouksiin ja piti huolta, että siellä ei hallituksen palkkioita koroteta. (Ben Zyskowicin välihuuto) Mutta sitten valtion pitää olla myös aktiivinen. Kun kuuntelin täällä hallituspuolueiden kommentteja, tähän historiaan katsoen, niin tuntuu, että sieltä haetaan argumentaatiota siitä, että jos sinulla on 50 hehtaarin maatila ja myyt 5 hehtaaria, jotta saat ostettua traktorin, niin se antaa syyn myydä loputkin. Eihän se näin ole. Joka kerta pitää katsoa yhtiökohtaisesti. Suomi on pieni maa, Euroopasta katsoen saari, me tarvitsemme yhteydet maailmalle, me tarvitsemme turvatun energiansaannin, ja kyllä me tarvitsemme myös polttoainetta, jotta me pidämme meidän huoltovarmuudestamme kiinni. On hyvä, että olette päätyneet siihen, että nämä lentoyhtiöt ja toisaalta sähköyhtiö Fortum ovat niin tärkeitä, että valtion pitää käyttää niissä selkeää isännän ääntä, mutta tämän Nesteen osalta herää kyllä kysymys, kuka sen jälkeen selvästi käyttää isännän ääntä. Tämä on meille strateginen kysymys, ei ainoastaan huoltovarmuudella tai lailla määriteltävä kysymys. Kyllä nähdäksemme valtion pitää käyttää omistajan ääntä. Ja kun sanoitte, että tämä vähemmistöomistus, 33 prosenttia, mahdollistaa sen, että esimerkiksi yritysjärjestelyt ja yhtiöjärjestyksen muutokset voidaan torjua, niin kyllä tämä sen mahdollistaa, mutta ei olisi esimerkiksi mahdollistanut viime keväänä sitä, että omistajaohjausministeri marssi yhtiökokoukseen ja kertoi, miten tehdään. Tai jos Nesteen jalostamoilla tapahtuu, niin ei ole mahdollista vaihtaa hallitusta ohi muun enemmistön. Tässä on se iso ero. (Puhemies koputtaa) Mielestämme Nesteessä on pidettävä valtion veronmaksajien isännän ääntä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-17T15:52:29,2016-05-17T15:54:45,Tarkistettu,1.1 2016_53_54,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Moni edustaja on kysynyt juuri sen perään, millä tavalla tuo 33 prosentin omistusosuus riittää takaamaan omistusintressit. Itse ainakin muistan tapauksen, että Espoossa aikoinaan, kun Espoon Sähköä lähdettiin viemään pörssiin jo ammoisia vuosia sitten — en itse ollut silloin valtuutettu, mutta joka tapauksessa — espoolaiset päättäjät lopulta turhautuivat siihen, että kun oli enää 33 prosenttia jäljellä omistusta, niin sillä ei ollutkaan enää mitään merkitystä ja vaikutusta asioihin, ja lopustakin sitten haluttiin eroon. Haluaisin kuulla täsmennystä siihen, miten strateginen intressi turvataan. Toiseksi kysyisin tästä parlamentaarisesta neuvottelukunnasta: neuvottelukunnathan ovat kohtuullisen vallattomia, niin kuin tiedetään, ja moni neuvottelukunta on sellainen, että ikään kuin jälkikäteen annetaan informaatiota, joten millä tavalla on ajateltu tämän parlamentaarisen neuvottelukunnan rooli? Siis totta kai kannatamme sitä, ovathan kaikki parlamentaariset elimet lähtökohtaisesti hyviä asioita, mutten vain tiedä, onko se riittävä takaamaan tätä parlamentarismia omistajaohjauksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-05-17T15:54:46,2016-05-17T15:56:01,Tarkistettu,1.1 2016_53_55,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä pitkähkön keskustelun aikana ja useiden ministereiden kommenttien myötä on varmasti käynyt ilmi, että tämä uudistus on kauttaaltaan hyvin perusteltu. Ensinnäkin on tämä rakenne, jossa tähdätään siis nimenomaan siihen, että valtiolle tulee johdonmukainen ja vastuullinen tapa hallinnoida yhtiöitään ja että luovutaan tällaisesta rahastusmentaliteetista, johon jossain menneisyydessä on sorruttu. En nyt ota kantaa näihin yksityiskohtaisiin kinasteluihin siitä, minkä yrityksen myynti oli milloinkin oikein tai väärin, koska se ei kosketa omaa ryhmääni, mutta yleisellä tasolla totean, että olemme hyvin tyytyväisiä tähän periaatteeseen, jonka juuri mainitsin: rahastus lakkaa, eikä enää missään nimessä sorruta tällaiseen ikään kuin aatteelliseen tai yltiömieliseen yksityistämiseen, johon jostain syystä nimenomaan vasemmistohallitusten aikana ollaan oltu taipuvaisia. Toinen, mihin olemme erittäin tyytyväisiä, on tietenkin tämä yhteiskuntavastuun ja arvojohtamisen erittäin vahva osa tässä uudistuksessa. On merkittävää, että bonuksia lasketaan — merkittävä esimerkki tällaisena ajankohtana, että johto, sileäkätiset osallistuvat. On merkittävää, että irtisanomiskorvauksia lasketaan, jopa puolitetaan. Nämä ovat erittäin selkeitä merkkejä siitä, mikä on ajan hengen mukaista politiikkaa ja millaista esimerkkiä hallitus haluaa omistuksillaan näyttää. Lopuksi voisin todeta, että kaiken sen puheen jälkeen, mitä hallitusta on kritisoitu esimerkiksi siitä, ettemme muka välittäisi veronkierrosta, erittäin tervetullut esimerkki on tämä aggressiivisen veronkierron selkeä kieltäminen ja verojalanjäljen julkistaminen. Tämä uudistus suorastaan huutaa aikaisempaa puutetta. On hyvin mielenkiintoista havaita, että vasta tämä perusporvarihallituspohja todella teki (Puhemies koputtaa) tämän uudistuksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-05-17T15:56:02,2016-05-17T15:58:07,Tarkistettu,1.1 2016_53_56,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että tässä salissa on kuitenkin saavutettu varsin laaja yksimielisyys tästä omistajapolitiikasta. Tulkitsen niin, että sosialidemokraatitkin pääosin tämän hyväksyvät, vaikka siellä ikään kuin muodon vuoksi vähän kritiikkiä yritetäänkin antaa. Vihervasemmisto on sitten oma tarinansa, joka on tässä kuultu. Se, mikä on Kekkosen aikana ollut järkevää ja strategista omistamista, ei ole enää tänä päivänä sitä. Sen takia on itsestäänselvää, että omistajapolitiikkaa pitää päivittää. Ja edelleen on niitä strategisia omistuksia, joissa valtion pitää olla aktiivisesti mukana, ja on myös sellaisia yhtiöitä, joissa valtion kannattaa omistustaan lisätä, ja niin tässä tehdäänkin Fin-gridin ja Gasumin osalta. Sitten on niitä yrityksiä, joissa me voimme pienentää omistusta, mutta säilytämme silti enemmistöomistuksen, ja sitten on niitä yrityksiä, joissa tämä 33,4 prosenttia riittää strategiseksi omistukseksi. Luulen niin, että pörssimaailmassa, jossa osakkeenomistus on varsin jakautunutta, 33,4 prosentin osuus on kyllä aika merkittävä omistajaosuus yhtiöstä. Sitten tietysti, kun myynnin aika tulee, nythän annetaan myyntivaltuus, ja kun se myyntipäätös sitten tehdään, niin siihen luonnollisesti vaikuttaa se, mikä on saatava hinta ja miten se raha aiotaan sijoittaa eteenpäin niin, että siitä tulee uutta kasvua ja sitä kautta Suomen taloutta ja työllisyyskehitystä tukevaa toimintaa. Haluaisin myös ottaa esille tämän irtisanomiskorvausten puolittamisen. Näen myös niin, aivan kuten edustaja Terho äsken sanoi, että se on ajan hengen mukaista. Yrjö Kopra, jota näissä asioissa kovasti arvostan, käytti tässä mielestäni merkittävän puheenvuoron, että tätä samaa tehdään tällä hetkellä myös yksityisesti omistetuissa yrityksissä. Tämä on sen linjan mukainen ja osaltaan osoittaa tämän hallituksen yhteiskuntavastuuta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-05-17T15:58:08,2016-05-17T16:00:13,Tarkistettu,1.1 2016_53_57,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Soini käynnisti aika värikkäällä puheenvuorollaan tämmöisen historiallisen katsauskeskustelun. Kyllähän minäkin tietysti historiasta jotain muistan, ja kun kuuntelin hänen puheenvuoroansa, niin tuli mieleen, että kyllä pitkälle on kehittynyt tämä perussuomalaisten linja siitä ajasta, kun Soinin edeltäjä Pekka Vennamo nimitti itsensä Posti- ja telelaitoksen pääjohtajaksi. Sekä käsittelytyyli että suhtautuminen asioihin tuntuivat aika toiselta. Mutta yhdyn edustaja Kääriäisen isoon ajatukseen, että tämä historia nyt ei ehkä ole se, minkä takia täällä ollaan, eikä historia ole se, miksi meitä on tänne valittu, vaan meidät on valittu tekemään päätöksiä valtionyhtiöiden tulevaisuudesta ja sitten konkreettisesti sekä ohjaamaan periaatteita että päättämään yhtiöistä. Ja kun kuuntelin nämä alkupuheenvuorot, niin jotenkin tuli mieleen, että kyllähän tässä olisi mahdollisuus tämmöiseen Sipilän —Ihalaisen linjaan. Että jos pääministeri Sipilän hyvät periaatteet — valtion omaisuuden monipuolinen käyttäminen, yhteiskuntavastuu ja myös parlamentaarinen osallistaminen — otetaan mukaan ja sitten, rohkenisin toivoa, edustaja Ihalaisen listasta otettaisiin se ajatus, että Nesteen ja Postin osalta pysyttäisiin nykyisessä tilanteessa ja pidettäisiin ne vahvasti valtionyhtiöinä, niin uskon, että sitä kautta sekä työllisyys että palvelut tässä maassa olisivat paremmassa hoidossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-05-17T16:00:14,2016-05-17T16:01:47,Tarkistettu,1.1 2016_53_58,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tässä hallituksen omistajaohjauslinjassa on selkeä ajattelutavan muutos, että enää ei myydä valtion omaisuutta vain rahavirtojen takia ja budjetin täytteeksi vaan nyt halutaan luoda myös uutta. On siis mahdollista, että tähän maahan syntyy myös uusia valtionyhtiöitä, ja sellainenhan itse asiassa tämä tuleva kehitysyhtiökin on, se on kokonaan uusi valtionyhtiö. (Krista Kiuru: Kannattaa lukea se Heliövaaran artikkeli tarkemmin!) Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut esille hyvin monia näkökulmia yhteiskuntavastuuseen — olen iloinen, että ne ovat siellä ohjelmassa — ja erittäin konkreettisia esityksiä siitä, että irtisanomiskorvaukset puolitetaan, eläkeikä on johtajilla sama kuin muullakin henkilöstöllä ja henkilöstöä kannustetaan omistamiseen. Kun tuntuu siltä, että oppositiossa nyt ovat kaikki nämä ajatukset aivan samankaltaisia, niin olisi varmasti ollut toivottavaa, että ne olisi sitten viety jo edellisen hallituksen aikana ihan toimeenpanoonkin. On myös tärkeää, että Fingridille ja Gasumille nostetaan omistusrajaa, niin kuin täällä keskustelussa on tullut esille. Lappilaisena edustajana haluan tuoda esille sen, että toki Postin velvoitteista ja yleispalveluvelvoitteista kiinni pitäminen ja se, minkä pääministerikin on todennut, että toki yhtiöillä voi olla jatkossakin velvoitteita, vaikka ovatkin sitten pörssissä, on meille tärkeää pohjoisessa. Samoin myös Kemijoki-yhtiön osalta on hienoa, että siellä on se kirjaus siitä osakassopimuksen kunnioittamisesta. Kemijoki-yhtiö on ollut yksi suomalaisen teollisuushistorian merkittävistä saavutuksista. Olisin halunnut kysyä vielä, kun pääministeri on paikalla: Minkälaisia mahdollisia uusia yhtiöitä on sitten ajatus hallituksella perustaa tämän kehitysyhtiön kautta? Mille aloille niitä koetetaan lähteä sitten rakentamaan, että maahan (Puhemies koputtaa) saadaan uutta kasvua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-05-17T16:01:47,2016-05-17T16:03:56,Tarkistettu,1.1 2016_53_59,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on ensimmäisen kerran oikeastaan hyvin kootusti ja hienosti laadittu omistajapoliittinen ohjausmekanismi tai oikeastaan tämmöinen kokonaisuus sillä ajalla, minkä täällä olen, kolmisenkymmentä vuotta, näitä seurannut. Tästä on hyvä antaa kiitosta. Pari asiaa menneisyydestä: Optiojärjestelmät valtionyhtiöihin luotiin 90-luvun lopulla. Lipposen hallitus ja silloinen ministeri, muistaakseni, oliko, Kalliomäki tai Mönkäre, hyväksyivät sen valtionyhtiöihin. Kun puhemies Pekkarinen tuli kauppa- ja teollisuusministeriksi 2003, hän sitten ensi töikseen poisti nämä optiojärjestelmät ja mentiin vähän järkevämpään suuntaan. Ja nyt mennään sitten varsin pitkälle oikeaan suuntaan, kun nämä korjataan tai pannaan sellaiselle tasolle, että ne ovat yleisönkin hyväksyttävissä. Toinen asia: Täällä on puhuttu Fingridistä. Vanhasen hallitus lunasti Fingridin yli 50-prosenttisesti valtiolle, niin että se on tänä päivänä, samaten kuin Gasum, valtioenemmistöinen yhtiö, molemmat ovat. Nyt ne turvataan, 50,1 prosentin omistusosuus valtiolle. Tämä on erittäin tärkeää. Nesteen osalta voi todeta, että sen omistus hajautuu erittäin laajasti ja kun se hajautuu, niin tämä 33,4 prosentin osuus kyllä antaa valtiolle melko varman — voi melkein sanoa, että varman, todellisen — päätösvallan yhtiössä. Toisaalta Nesteen niin kuin Postinkin osalta lainsäädännöllä voidaan säädellä huoltovarmuutta ja palveluvelvoitetta niin, että se on kyllä eduskunnan käsissä, ja tässä mielessä tämä voimakas vastustaminen on ehkä sittenkin tarpeetonta. Vielä totean, että tämä veroparatiisikysymys (Puhemies koputtaa) olisi pitänyt hoitaa jo paljon aikaisemmin ja se on hyvä, (Puhemies: Nyt olisi 2 minuuttia täynnä!) kun nyt saadaan hoidettua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-05-17T16:03:56,2016-05-17T16:06:19,Tarkistettu,1.1 2016_53_60,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Sipilä nosti hyviä asioita puheessaan esille, kuten ajatuksen siitä, että verot maksetaan siihen maahan, jossa tulot syntyvät, veroparatiiseihin ja aggressiiviseen verosuunnitteluun suhtaudutaan kielteisesti. Pidin myös tästä lauseesta, että maltillisuus johdon palkkauksessa otetaan jatkossa erityisesti huomioon. Kiitos näistä kirjauksista. Sitten varsinaiseen kysymykseen, ja johdatteluna siihen — kansankapitalismista haluaisin kysyä — se, kun puheessanne sanoitte kutakuinkin näin, että ""halutaan vahvistaa kansankapitalismia kannustamalla henkilöstöä omistamaan työnantajayhtiönsä osakkeita"". Tämä on erittäin hyvä tavoite, ja nyt kysymykseni kuuluu: onko jo tiedossa tässä vaiheessa, mitä ne keinot voisivat olla, miten tätä kansankapitalismia viedään eteenpäin? Edelleen haluaisin laajentaa sitä kysymystä siihen suuntaan, miten kansankapitalismia ylipäätään voitaisiin laajentaa myös sellaisissa tapauksissa, joissa henkilöt eivät ole valtionyhtiössä töissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-05-17T16:06:20,2016-05-17T16:07:40,Tarkistettu,1.1 2016_53_61,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, lehtitietojen mukaan te olette esittänyt valtionyhtiöiden myynnistä saatavien rahojen käyttämistä erityisen sote-alueiden tietojärjestelmiä kehittävän uuden valtionyhtiön perustamiseen. Sinänsä ongelma, joka tämän uuden valtionyhtiön pitäisi ratkaista, on todellinen: jos sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavien organisaatioiden tietojärjestelmiä ei saada toimimaan nopeasti yhteen, sote-uudistus ei käytännössä toteudu. Se on fakta. Tietotekniikka on sote-uudistuksen kriittisellä polulla. Mutta onko uusi valtionyhtiö oikea vastaus tähän ongelmaan, etenkin nyt, kun Kelan Kanta-palveluiden käyttöönotto etenee kunnissa nopeasti, ja etenkin nyt, kun maakunnissa on jo perustettu vastaavia yhtiöitä tekemään käytännössä samaa asiaa? Valmistahan tunnetusti pitäisi olla vuoden 2019 alussa eli 2,5 vuoden kuluttua. Siksi kysyisinkin: uskotteko 2,5 vuoden riittävän edes uuden yhtiön toiminnan käynnistämiseen, saati uusien tietojärjestelmien kehittämiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-05-17T16:07:41,2016-05-17T16:08:53,Tarkistettu,1.1 2016_53_62,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Fiksu omistaja katsoo aina kauas tulevaisuuteen. Tätä keskustelua kun kuuntelee, niin tämä muistuttaa kyllä enemmän muistelmia. Kun katsotaan 2020-luvulle, siellä on paljon asioita, mitä me emme voi tietää, mutta siellä on paljon asioita, mitä me voimme tietää. Me puhumme paljon digitalisaatiosta, puhumme paljon sähköisen liikenteen kehittämisestä, uusiutuvasta energiasta — kysymys kuuluu, olemmeko me nyt 2016 valmistautumassa siihen maailmaan, mihin maailma on joka tapauksessa menossa. Täällä mainittiin äsken edustaja Jaskarin ja Pirttilahden toimesta Meksiko ja siihen liittyvät mahdollisuudet niin ict:n kuin puhtaan energiankin osalta. On hienoa, että keskustalainen edustaja Pirttilahti on omaksunut sen, mitä SDP itse asiassa esitti. SDP esitti sitä, että meiltä löytyy toimija, joka pystyy tekemään sen kansainvälisen sopimuksen ja joka on sen kokoinen toimija, että sillä on muskelia laittaa se nimi siihen paperille ja sanoa, että me hoidamme tämän. Tämä kehitysyhtiö ei vastaa siihen kysymykseen, niin kuin ei vastaa hallitusohjelmakaan. Siksi SDP on esittänyt omaa jalustayhtiö- tai yhteisövaihtoehtoa. Siinä ovat onnistuneet muun muassa ranskalaiset, miksi emme onnistuisi mekin? Uskotteko te, arvoisa pääministeri, että Suomi todella nousee nykyisen Team Finlandin toimintamallin avulla? Missä vientidelegaatiot, yksittäiset yritykset? Usein liian pienet tekevät työt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-05-17T16:08:53,2016-05-17T16:11:00,Tarkistettu,1.1 2016_53_63,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Myönnän tässä vielä kaksi puheenvuoroa, edustajille Hautala ja Arhinmäki, ja sen jälkeen pääministeri saa taas vaihteeksi vastata.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_64,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä valtion omistajapolitiikan muutos suurilta osin keskittyy tähän kehitysyhtiön tulevaisuuteen. Hallitusohjelmassa on nostettu esille tämä biotalouden osio, ja näen, että sekä Neste, Vapo että Altia ovat semmoisia yrityksiä, joilla on paljon annettavaa tämän biotalouden puolella, kun tässä kehitysyhtiössä on yhtenä mahdollisuutena se, että omistusrakennetta muutetaan. Altian osalta voisi todeta sen, että sillä on erittäin suuri aluetaloudellinen vaikutus. Se jalostaa yli 200 miljoonaa kiloa ohraa noin 50 000 peltohehtaarilta, ja sillä on noin 2 000 sopimusviljelijää. Silloin kun amerikkalainen yhtiö Brown-Forman osti Altialta tämän Finlandian tuotemerkin, he saivat etuosto-oikeuden Koskenkorvan-tehtaaseen, ja se laukeaa siinä tapauksessa, mikäli yhtiössä tehdään omistusjärjestelyjä. Tämä kannattaa sitten jatkossa ottaa huomioon. Myöskin tämä parlamentaarisen neuvottelukunnan rooli minua askarruttaa ja se, mikä on sen todellinen vaikutusvalta sitten tehtäviin päätöksiin. Liekö se niin, että siellä on se 33,4 prosentin veto-oikeus kenties tällä neuvottelukunnalla? Se antaisi tähän paljon mahdollisuuksia. Postin palveluvelvoitteesta ja tulevaisuudesta on puhuttu paljon. Siinä näkisin hyvin kannatettavana vaihtoehtona sen, että haja-asutusalueella postipalvelut turvattaisiin viitenä päivänä viikossa, koska siellä sanomalehtien kanto kuuluu Postille, mutta taajaan asutulla alueella olisi kolmipäiväinen jakelu, kun siellä sanomalehtitalo tai joku muu taho hoitaa sitten tämän varhaiskannon. (Puhemies koputtaa) Tällä tavoin voitaisiin turvata postipalvelut kattaviksi koko maassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-05-17T16:11:00,2016-05-17T16:13:07,Tarkistettu,1.1 2016_53_65,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Soinista tulee mieleen Asterix-sarjakuvan hahmo riidankylväjä. Hän ministeriaitiosta ensin heittää herjoja sinne tänne ja luikkii sen jälkeen karkuun keskustelua. Edustaja Turunen ja ministeri Soini, molemmat, ensin antoivat ymmärtää, että vasemmistoliitto olisi hyväksynyt Caruna-kaupat. No, sehän ei pidä paikkaansa, koska vastustimme niitä hallituksessa, ja Soinihan sen melkein jo myönsi toisessa puheenvuorossa. Ymmärrän, että se oli ministeri Soinin vähän vaikea myöntää, koska vasemmistoliitto sentään uskalsi kertoa, että on eri mieltä, ja äänestää vastaan. Samaa eivät ole perussuomalaiset tehneet hallituksessa vaan ovat hyväksyneet yksi kerrallaan kaikkien vaalilupaustensa pettämisen. Mutta, arvoisa puhemies, pääministeri Sipilä oli oikeassa puhuessaan Postista ja henkilöstön asemasta. Hän sanoi, että jos Postia yksityistetään, niin henkilöstön asema ei tästä heikkene. Nimittäin jos ajatellaan, kuinka huonosti Posti on henkilöstöään kohdellut yt-neuvotteluissa, niin ei kyllä paljon huonommin enää henkilöstöä voisi kohdella. Eli siinä te olette varmasti oikeassa. Arvoisa puhemies! Nostin esille sen, että Lipposen kakkonen, Vanhasen ykkönen ja Stubbin hallitus ovat myyneet suhteessa kaikkein eniten — ja se on myös itsekritiikkiä, koska me olimme mukana Lipposen kakkoshallituksessa. Mutta edelleen olen, edustaja Mykkänen, sitä mieltä, että voi olla järkevää myös luopua jostain hankkiakseen toista tilalle. Mutta pitää kuitenkin lainata edustaja Lehteä, kokoomuksen oikean laidan edustajaa, kun hän ei itse ole paikalla, sitä, mitä hän torstaina kyselytunnilla sanoi: ""Suomen valtio saa edelleenkin kymmenvuotista lainaa todennäköisesti alle prosentin korolla. Pitkässä juoksussa uuden teollisen ja yritystoiminnan käynnistäminen esimerkiksi Tekesin kehittämien ajatusten pohjalta voisi olla kansantaloudellisesti kaikista tuottavinta."" (Puhemies koputtaa) Olen samaa mieltä edustaja Lehden kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-05-17T16:13:07,2016-05-17T16:15:16,Tarkistettu,1.1 2016_53_66,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Täällä, arvoisat edustajat, listalla lähinnä odottavat seuraavina puheenvuoroja edustajat Rinne, Alanko-Kahiluoto, edustaja Hoskonen, Zyskowicz ja edustaja Turunen, mutta näitä puheenvuoroja ennen myönnän aiemmin sovitusti puheenvuoron pääministerille. 2 minuuttia, paikan päältä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_67,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Vastaan tässä pitkään listaan kysymyksiä: Edustaja Kivelä kysyi, miten turvataan läpinäkyvyys. Ostaminen, myyminen ja uuden perustaminen on valtioneuvoston julkista, läpinäkyvää päätöksentekoa. Edustaja Pekonen, tärkeitä yhteiskunnallisia tehtäviä edelleenkin on yrityksillä, ja ne on kirjattu tänne periaatepäätökseen strategisena velvoitteena yhtiöille. Esimerkiksi VR:llä on tällainen, ja VR:n osalta omistusrajaa ei muuteta. Mitä tulee veroparatiisikysymyksen osaan, niin tämä omistajalinjaus velvoittaa yhtiöitä, se on selvä. Edustaja Pirttilahti, olen samaa mieltä: Team Finland on hyvä työkalu vienninedistäjänä, ja minusta viime kaudella tehtiin tässä hyvä muutos, jota tämä hallitus nyt sitten jatkaa. Edustaja Lindtman, kolmanneksen omistuksella pörssiyhtiön päätöksenteossa on iso merkitys. Esimerkiksi Nesteen seuraavaksi suurin omistaja on Ilmarinen 2,56 prosentilla, sitten Valtion Eläkerahasto noin prosentilla ja Kela noin prosentilla yhtiön omistuksesta. Edustaja Terho, olen täsmälleen samaa mieltä siitä, mitä sanoitte yhteiskuntavastuun kantamisesta. Edustaja Heinäluoma, uuden synnyttäminen vaatii yleensä myös jostain luopumista. Edustaja Kulmuni, mistään uudesta ei ole vielä tehty päätöksiä. Tätä alustataloutta on käytetty esimerkkinä, ja tämän rakenne on muutettu sen sallivaksi. Edustaja Kiuru, kysyitte tästä kansankapitalismin vahvistamisesta. Tässä viitataan nimenomaan pörssiyhtiöihin, joissa on se työkalu olemassa. Jos Posti menee listoille, niin minusta henkilöstöanti olisi hyvin linjassa tämän kanssa. Edustaja Kasvi, erittäin hyvä kysymys ja huomio tästä sote-asiasta palveluväylän osalta. Päätöksiä ei ole vielä tehty. Vauhtia pitää saada. 2,5 vuotta on erittäin haasteellinen, tiukka aikataulu tähän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-17T16:15:33,2016-05-17T16:17:53,Tarkistettu,1.1 2016_53_68,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! SDP teki valtavasti töitä entisen ministeri — tai ministeri arvonimeltään — Ihalaisen johdolla, ja saatiin valmiiksi tämmöinen merkittävä asiakirja kuin ""Sinivalkoisen omistamisen ohjelma"" otsikolla ""Kaikki ei ole kaupan"". Sen takia me olemme juuri tällä hetkellä, siitäkin syystä, erittäin kiinnostuneita hallituksen kokonaisuudesta. Niin kuin tässä on tullut todettua, täällä on aika paljon yhteisiä asioita tässä kokonaisuudessa. On kaksi asiakokonaisuutta, joista me olemme huolissamme, joissa edelleenkin on hieman auki, tai aika paljonkin auki, se, mitä tulee tapahtumaan. Ensimmäinen on tämä strategisen omistajuuden muutos, erityisesti Nesteen osalta. Edelleen on vähän auki se, miten kaikissa tilanteissa huoltovarmuus turvataan, vähän samalla tavalla kuin jouduin Fingridin päätöksiä tehdessä arvioimaan — kun sieltä yritettiin myydä ulkomaille kotimaista omistusta — miten kaikissa tilanteissa huoltovarmuuden näkökulmasta tämä vähemmistöosuus turvaa sen, että hallituksen ohjeita, omistajaohjeita, otetaan huomioon, ei vain toivomuksen luontoisesti vaan sillä tavalla, että hallituksen määräykset toteutetaan siellä yhtiössä huoltovarmuuden näkökulmasta. Nämä tässä asiakirjassa luetellut perusteet vähemmistöosuuden osalta eivät riitä tähän hallituksen määräysvaltaan huoltovarmuuden näkökulmastakaan. Tähän haluaisin kyllä selkeän vastauksen. Ja toinen on tämä kehitysyhtiökokonaisuus. Minusta on hienoja linjauksia siitä, että kehitetään, luodaan uutta elinkeinotoimintaa ja uusia työpaikkoja, mutta olen huolissani siitä, että kun tällä hetkellä meillä ei ole mitään selvyyttä näitten hallituksen kärkihankkeitten rahoituksesta, siitä, mistä se raha tulee, niin tuleeko niin kovat paineet, että käy sillä tavalla (Puhemies koputtaa) kuin omistajayksikön johtaja Eero Heliövaara toteaa, että tänne kehitysyhtiöön siirrettävä omistus on sellaista, josta valtio voi luopua sopivan tilaisuuden tullen ja esimerkiksi rahoittaakseen näitä kärkihankkeita, (Puhemies koputtaa) niin kuin hän toteaa tässä — tämä on Keskisuomalaisen artikkeli.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-05-17T16:17:53,2016-05-17T16:20:12,Tarkistettu,1.1 2016_53_69,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Mieluusti annan tässä vaiheessa pääministerille puheenvuoron, jotta tämä kysymys saisi sitten jonkunlaisen selvyyden.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_70,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä Neste: Lainsäädäntö velvoittaa Nesteen huoltovarmuustehtäviin myöskin jatkossa. Sitä ei olla poistamassa. Myöskin sopimukset velvoittavat siihen, ja katsotaan, että tällä plus kolmanneksen omistuksella huoltovarmuustehtävä pystytään toteuttamaan. Tästä kehitysyhtiöstä: Ajatus on siis se, että omistaja-arvoa kasvattamalla me voimme tätä arvonnousua käyttää kahteen asiaan. Toinen on kärkihankkeiden rahoittaminen, toinen on uuden luominen. Ja sitä uuden luomista voidaan tehdä olemassa olevissa yhtiöissä vahvistamalla niiden pääomarakennetta tai vahvistamalla esimerkiksi yhtiöstä lähtevän erillisen liiketoiminnan kehittämistä, niin sanottua spin-off-toimintaa. Tässä ovat ne raamit, ja joka vuosi budjettiriihen yhteydessä käymme sitten läpi sen, mitä se konkreettisesti (Puhemies koputtaa) on. Te ette tule nyt saamaan minulta vastausta siihen, mitkä yhtiöt aiotaan myydä kärkihankkeiden rahoittamiseksi seuraavan (Puhemies koputtaa) 2,5 vuoden aikana. (Antti Rinne: Se näkyy jo tuolla!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-17T16:20:13,2016-05-17T16:21:25,Tarkistettu,1.1 2016_53_71,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Ja nyt, arvoisat edustajat, loput puheenvuorot ovat minuutin puheenvuoroja, jotta kaikki kutakuinkin ennättävät puheenvuoronsa käyttää aikalimitin puitteissa. — Seuraavana on edustaja Alanko-Kahiluoto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_72,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että nämä omistajaohjauksen verolinjaukset velvoittavat valtionyhtiöitä, niin kuin pääministeri totesi. Me vihreät olemme tätä pitkään ajaneet. Edustaja Kai Mykkäselle, joka oli huolissaan siitä, että tästä läpinäkyvästä raportoinnista ja verovastuullisuudesta voisi olla jotain haittaa valtionyhtiöille, haluan sanoa sen, että erityisesti valtionyhtiöitä koskee tämmöinen yhteiskuntavastuullisuus, eettisyys, se, että huolehditaan omista yhteiskunnallisista velvoitteista, on se toiminta sitten Suomessa tai on se kehittyvissä maissa, jolloin on aivan oikeudenmukaista, että ne maat saavat ne verotuotot, jotka niille kuuluvat. Sama koskee Suomea. Kun joku kaivosyhtiö toimii täällä, niin sen pitää maksaa veronsa Suomeen — piste. Tästä Suomi kuntoon- ja Suomi myyntikuntoon ‑keskustelusta haluaisin sanoa sen, että meidän vihreiden näkemys on se, että silloin voidaan myydä, kun se on strategisesti mielekästä, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että voidaan luoda suomalaiselle yhteiskunnalle uutta, (Puhemies koputtaa) kestävää kehitystä, (Puhemies koputtaa) joka on esimerkiksi ympäristöystävällisesti mielekästä ja josta saadaan uusia vientituotteita ulkomaille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-05-17T16:21:34,2016-05-17T16:22:52,Tarkistettu,1.1 2016_53_73,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että omistajapolitiikkaa linjataan tähän päivään sopivaksi. Se on tavattoman arvokas asia. Toiminnallisuutta lisätään, luodaan valtion omistajapolitiikalle selvä uusi suunta, joka on tarpeen tässä ajassa, kun työtä tarvitaan lisää, uusia työpaikkoja, työttömyyttä on saatava alas ja valtionvelka hallintaan. On tärkeää huomata, että nyt pannaan taseet töihin ja nimenomaan niin, että tasetta ei panna töihin sitä varten, että valtion omaisuutta pannaan itsetarkoituksellisesti myyntiin, vaan että se pannaan toimimaan. Toisena asiana on, että budjetin täytettä tästä ei olla tekemässä vaan kehittämässä uutta muun muassa sen kehitysyhtiön kautta. On tärkeää huomata, että nämä asiat on nyt linjattu ja ne ovat hallituksen vahva kanta. Älköön kukaan enää tähän tässä mielessä palatko vaikka väärinymmärryksen mielessä. Parempi tunnustaa, että näinhän se on. Tässä keskustelussa on mainittu Urho Kekkosen aikana tehdyt päätökset, mitä valtionyhtiö teki silloin. Se oli sinä aikana erittäin viisasta politiikkaa, jolloin Suomea rakennettiin. Suomi nousi suosta ylös, maksoi velkansa (Puhemies koputtaa) ja sotakorvauksensa. Nyt on sama tilanne mutta vähän uudet keinot.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-05-17T16:22:52,2016-05-17T16:24:04,Tarkistettu,1.1 2016_53_74,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Nyt vuorossa edustajat Zyskowicz, Turunen, Krista Kiuru ja Lohi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_75,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Olen hyvin huolissani suomalaisten pörssiyritysten johtajien kriisitietoisuudesta. Helsingin Sanomat kertoi huhtikuun alussa, että viime vuonna pörssiyritysten johtajien ansiot nousivat kolminkertaisesti suomalaisten keskiansioiden kehitykseen verrattuna. Talouselämä tässä kertoi muutama viikko sitten: ""Palkkapysähdys väistää Suomen johtajat."" Nämä Etelärannan isännät, jotka kovimmin vaativat palkansaajilta malttia ja uhrautuvaisuutta, ovat huolehtineet siitä, että tällainen maltti ja pidättyvyys ei koske heitä itseään. Miten tämä on mahdollista? Se on mahdollista siten, että pörssiyritysten johtajat päättävät käytännössä toinen toistensa palkoista. Viime kädessä on tietysti kyse omistajista, ja on sanottu, että poliitikot vain puhuvat mutteivät tee mitään. Tosiasiassa valtio on kiristänyt omistajaohjausohjeissaan palkitsemista joka kerta, kun viimeisten vuosien aikana näitä ohjeita on uusittu, ja hyvä niin. Nyt pitää toivoa, että muut omistajat, kuten eläkeyhtiöt, tulevat tähän kohtuuden rintamaan mukaan, vaikka näiden eläkeyhtiöiden johtajien ansiot riippuvat käytännössä (Puhemies koputtaa) pörssiyhtiöiden johtajien ansiokehityksestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-05-17T16:24:04,2016-05-17T16:25:23,Tarkistettu,1.1 2016_53_76,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Arhinmäki, se, kuinka vasemmistoliitto toimi edellisessä hallituksessa, on hiukan kuin, sitä voisi kuvata niin, että mennään luvatta sinne äidin Hanna-tädin pipari ‑purkille. Lapset keskenään menevät, ja yksi lapsi sanoo, että minä en haluaisi ottaa sieltä luvatta piparia, mutta siitä huolimatta, muitten lapsien mukana, hän ottaa sen piparin. Syötyään, kun toiset lapset sanovat, että olipa maistuvaa, yksi lapsi sanoo, että ei maistunut, minulle se ei maistunut hyvältä. Mutta hän joka tapauksessa teki sen. Eli se teidän toimintanne edellisessä hallituksessa ei poista eikä vähennä vastuuta siitä tekemisestä, koska te olitte siellä hallituksessa mukana. Mutta ihan lopuksi minä haluaisin kuitenkin korostaa yhteistyötä. Tämä valtion omistajaohjaus, omistajapolitiikka, on pitkäjännitteistä politiikkaa, ja se on meidän jokaisen yhteinen asia. Sen takia minun mielestäni tässä on hyvä, että tähän on rakennettu tämä parlamentaarinen neuvottelukunta. (Puhemies koputtaa) Se ei ole tämän hallituksen asia (Puhemies koputtaa) eikä tämän opposition asia, vaan se on yhteinen asia ja jatkuu toivottavasti vaalikaudella jatkossakin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-05-17T16:25:24,2016-05-17T16:26:36,Tarkistettu,1.1 2016_53_77,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on käynyt selväksi, että hallitus ilmoitti omistajapolitiikan muutoksesta kahdella merkittävällä tavalla: siinä, että luovutaan enemmistöomistuksesta — ja esimerkiksi Nesteen tapauksessa ihmettelemme kovasti sitä, miksi näin tehdään — ja toiseksi esitätte, että strateginen omistus ei olekaan enää tärkeää niillä aloilla, jotka siirretään kehitysyhtiöön. Nyt, pääministeri, kysyn teiltä siitä, kun luin myös omistajaohjausosaston päällikkö Eero Heliövaaran, eli teidän alaisenne virkamiehen, käsityksen siitä, mikä on kehitysyhtiö, ja kyllä se on hyvin erilainen kehitysyhtiö kuin se, mitä keskustan kansanedustajat täällä tulkitsivat kehitysyhtiön olevan. Täällä tekstissähän sanotaan, että se on siis sellaista omistusta, josta valtio voi luopua sopivan tilaisuuden tullen. Täällä sanotaan, että ensisijainen vaihtoehto on pörssilistaus. Näin ollen nämä ovat siis niitä yhtiöitä, joissa ei ole strategista intressiä. Kyllä nyt on selvinnyt se, että kehitysyhtiö on esimerkiksi Postin osalta vain keino joko panna Posti pilkkoen tai myydä se pörssiin. (Puhemies koputtaa) Minusta se on väärä strateginen valinta tilanteessa, jossa meidän pitäisi pitää kiinni siitä, että pörssin sijasta nämä Postin palvelut aidosti tuotaisiin sillä tavalla järjestymään, että Carunan ja Digitan keissi Postin osalta ei toteutuisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-05-17T16:26:42,2016-05-17T16:28:00,Tarkistettu,1.1 2016_53_78,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että täällä keskusteluissa on kyllä voinut huomata, että olemme hyvin lähellä monessa kysymyksessä toisiamme näissä periaatelinjauksissa, täällä on esiin nostettu monia uhkakuvia, muun muassa tässä edelläkin tämä Posti. Minä luulen, että kuitenkin kansalaisten näkökulmasta se on aivan sama, että... Pääasia siis on se, että posti tulee ja palvelut toimivat, ja sillä, omistaako valtio 100 prosenttia vai 50,5 prosenttia Postista, (Krista Kiurun välihuuto) ei ole välttämättä olennaista merkitystä. Sillä omistuksella on kyllä välinearvoa, mutta ei kansalaisen näkökulmasta ole oleellista se, onko Posti sataprosenttisesti valtion omistama. Sitten täällä vihreitten ryhmäpuheenvuorossa nostettiin myös pari muuta uhkaa, ja ne liittyivät näihin Vapoon ja Kemijoki-yhtiöön ja ympäristövastuuseen ja siihen, pystytäänkö jatkossa, jos luovutaan omistuksesta (Puhemies koputtaa) osittain tai kokonaan, näistä huolehtimaan. Minulla on kyllä sellainen käsitys, että riippumatta omistuspohjasta meillä on aivan samanlainen ympäristö- ja luonnonsuojelulainsäädäntö kaikille suomalaisille yhtiöille ja Suomessa toimiville yhtiöille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-05-17T16:28:11,2016-05-17T16:29:20,Tarkistettu,1.1 2016_53_79,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Nyt myönnän vielä yhden edustajapuheenvuoron, edustaja Järviselle, ja jos pääministeri haluaa vielä sanoa jonkun sanan, toki myös hänelle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_80,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä aikaa leimaa se, että hyväosaiset voivat yhä paremmin ja huono-osaiset vastaavasti yhä huonommin. Johtajien ylisuuret palkkiot ja bonukset sekä osittain ansaitsemattomat palkankorotukset ovat ruokkineet epäoikeudenmukaisuuden tunnetta tilanteissa, joissa palkansaajat ovat joutuneet tyytymään irtisanomisiin tai lähes nollakorotuksiin. Viime kaudella yritysjohtajien eläkeikää nostettiin ja eläke-etuuksia leikattiin. Hyvä, että sama linja jatkuu nyt, kun hallitus on omistajaohjauksessaan päättänyt leikata valtionyhtiöiden johtajien irtisanomiskorvauksia. Yhteiskuntavastuuta soisi edistettävän myös laajemmin. Tiedämme, ettei laeilla ole mahdollisuutta rajoittaa yksityisten pörssiyritysten johtajien palkkoja, mutta haluaisin tietää, onko kohtuuden viestiä korostavalla pääministeri Sipilällä jotain keinoja siinä kuuluisassa työkalupakissaan niiden suitsimiseksi. Jos vaikkapa 50 suurimman yksityisen yrityksen johto päättäisi sitoutua palkkojen nollakorotuksiin, sillä olisi suuri myönteinen vaikutus kilpailukykypakettiin ja yhteiskuntasopimusneuvotteluihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-05-17T16:29:29,2016-05-17T16:30:42,Tarkistettu,1.1 2016_53_81,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Ja nyt pääministerillä on viimeinen puheenvuoro, 2 minuuttia paikan päältä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_82,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta>>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt laitetaan tase aidosti töihin. Tämä uudistus on mittava. Kiitoksia varsin yksimielisestä tuesta tämän uudistuksen taakse. Me muutamme rakennetta sillä tavalla, että se sallii jatkossa myöskin uuden synnyttämisen ja kehittämisen. Kehitysyhtiö on täsmälleen sitä, mitä täällä kuvataan. Esimerkiksi Postilla on edelleenkin strateginen intressi. Ei se sitä vie sieltä, että osa yhtiöstä voidaan myöskin myydä esimerkiksi listautumisen yhteydessä. Valtionyhtiöillä on edelleenkin erityisiä tehtäviä, erityisiä rooleja, ja valtionyhtiöillä on myöskin tuloksentekovelvoite ja ‑tavoite. Me tarvitsemme myöskin sitä jatkuvaa tuottoa, mitä yhtiöt tuovat, valtion budjettiin. Tämä näkökulma on tässä jäänyt sanomatta. Tämä uudistus sisältää myöskin merkittävän kohtuuden viestin. Olen täsmälleen samaa mieltä edustaja Zyskowiczin toiveen mukaisesti, ja nyt me teemme konkreettisia toimia sen eteen, että tämmöistä muutosta tapahtuu. Olen havaitsevinani sitä, että tämä muutos on otettu markkinoilla hyvin vastaan, ja toivottavasti tähän esimerkin voimaan tartutaan. Kiitoksia keskustelusta, arvoisa puhemies!",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-17T16:30:42,2016-05-17T16:32:11,Tarkistettu,1.1 2016_53_83,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_53_84,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on turhan byrokratian karsiminen. Myös maatalouden ahdingon tukemiseksi on ansiokkaasti traktorimarssin jälkeen luvattu tukea ja turhan hallinnon karsimista. Tämä hallituksen esitys kemikaalilain muuttamisesta vastaa näihin molempiin tavoitteisiin. Viljelijät ovat erittäin vastuullisia luonnon kasvukunnon turvaamisessa, sillä vain hyvin hoidettu luontosuhde tuottaa hyvän sadon. Siksi onkin perusteltua, että ympäristötuen ehtoihin kuuluva kasvinsuojeluaineiden käyttäjätutkinto onkin riittävä myös jyrsijätuholaisten ongelmien poistamiseksi viljelijän oman tilan kiinteistöiltä ja varastoista, kuten lakiesityksen 38 §:n muutoksessa esitetään. Onkin ollut hieman outoa lainsäätäjän logiikkaa, että viljelijät levittäisivät kaiken varalta kilohinnaltaan varsin arvokkaita torjunta-aineita pelloille tai varastojensa nurkkiin. Tarkkuutta sitä vastoin toivon Tukesin rekisterin tulevaankin käyttöön. Merkinnät torjunta-aineiden vaarallisuuteen ja Tukesin vaatiman käyttäjän luvanvaraisuuden kriteereihin liittyen eivät saa tämän lakimuutoksen tulkinnan myötä kiristyä tästä lakiesityksen kirjauksesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+4.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-05-17T16:32:33,2016-05-17T16:33:56,Tarkistettu,1.1 2016_53_85,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2016 vp,"Edustaja Viljanen. — Ja jos saan pyytää, kaikki kokoukset salin ulkopuolelle, kiitos.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_53_86,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ehdotetaan muutettavaksi kemikaalilakia sen toimeenpanosta saatujen käytännön kokemusten perusteella ja Euroopan parlamentin ja neuvoston biosidiasetuksen takia. Kemikaalien markkinoille saattamista ja käyttöä säädellään Suomessa pitkälti EU-asetuksilla, mutta näitä biosidejä voidaan nyt säädellä kansallisilla säädöksillä kansallisen siirtymäkauden ajan, joka päättyy 2024. Tämä nyt käsittelyssä oleva esitys on osa hallituksen byrokratiankarsimisen hanketta ja siksikin erittäin kannatettava. On selvää, että kemikaalin käsittelylle tulee asettaa selkeitä ehtoja ja menettelytapoja, mutta yhtä lailla on selvää, ettei näillä ehdoilla ja kriteereillä pidä kohtuuttomasti hankaloittaa kansalaisten ja yrittäjien toimintaa, varsinkaan sellaista toimintaa, jota jo ohjataan ja jossa ei ole ollut ongelmia. Tällaista toimintaa on näiden biosidien käyttäminen maataloudessa. Tämä ehdotus helpottaa osaltaan sitä, ettei viljelijä kohtaa kohtuutonta byrokratiaa, vaan hallinnollista taakkaa tältä osin kevennetään. Tämä on hyvä asia, hyvä esitys, ja esitys paranee entisestään, kun valiokuntakäsittelyssä huomioidaan se, ettei maatiloilla urakointipalveluja tarjoavien yritystenkään sääntely tule tämän myötä kasvamaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+4.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-05-17T16:33:56,2016-05-17T16:35:27,Tarkistettu,1.1 2016_53_87,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 33 ja 34 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 8/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia.  Käsittelyn  pohjana  on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 8/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_53_88,53/2016,2016-05-17,13.58,16.38,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 33 ja 34 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 8/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suomalaisen maatalouden kotieläimien terveystilanne on paras maailmassa. Tämä hyvä terveystilanne ei ole syntynyt sattumalta, vaan on pitkäjänteisen työn tulos. Olemmekin tottuneet siihen, että huolehtimalla itse omista asioistamme asiamme ovat ja pysyvät erinomaisella tolalla esimerkiksi tämän eläinterveyden osalta. Edelleenkään hyvää eläinterveyttämme ei uhata sisältä päin, kotimaiset asiamme ja toimemme ovat edelleen kunnossa. Tämä ei kuitenkaan ikävä kyllä estä maamme rajojen ulkopuolelta tulevaa uhkaa, tässä tapauksessa afrikkalaista sikaruttoa. Afrikkalainen sikarutto on jo levinnyt lähelle maamme rajoja, ja sen mahdollisen Suomeen leviämisen estämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Juuri tätä varten tämä lakiesitys on erittäin tervetullut. Tällä metsästyslain muuttamisella sallitaan keinovalon käyttäminen villisian ja supikoiran metsästyksessä villisian ruokintapaikoilla. Tämän avulla kykenemme estämään mahdollista afrikkalaisen sikaruton leviämistä maahan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2016+5.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-05-17T16:35:46,2016-05-17T16:36:57,Tarkistettu,1.1 2016_54_1,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt annetaan vastaus edustaja Antti Rinteen ym. välikysymykseen Suomen suunnasta. Valtioneuvoston vastauksen jälkeen käydään keskustelu välikysymyksen johdosta. Keskustelun ensimmäisen puheenvuoron käyttää edustaja Rinne. Sen jälkeen keskustelussa on nopeatahtinen osuus, jolloin ryhmäpuheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia ja muut etukäteen varatut puheenvuorot enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_54_2,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Välikysymys käsittelee Suomen suuntaa. Vastaan mielelläni tähän kysymykseen. Suomella viimeinkin on nyt suunta. Vuosi sitten tunnustimme tosiasiat ja ryhdyimme töihin. Etenemme määrätietoisesti hallitusohjelman mukaisesti. Suomi oli liian pitkään uudistamatta, nyt uudistuksia tehdään rytinällä. Teemme samanaikaisesti yhteiskuntasopimusta, työllisyys- ja yrittäjyyspakettia, sote- ja maakuntauudistusta, kuntien tehtävien karsintaa, muutosta valtion omistajapolitiikkaan, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa, liikenneuudistuksia, toisen asteen koulutuksen reformia, normien purkua, digitalisaation ja kokeilujen edistämistä ja vauhditamme biotalouden läpimurtoa. Arvoisa puhemies! Viime kauden onnettoman työllisyyskehityksen vuoksi tämä hallitus joutuu tekemään leikkauksia ja hakemaan kasvun eväitä uusilla keinoilla. Vanhojen vaikutukset on nähty. Olemme velkaantuneet vuosia tulevien sukupolvien kustannuksella. Nyt tälle tulee piste. Hallitus lähti taklaamaan noin 10 miljardin kestävyysvajetta. Siitä 4 miljardia tehdään isoilla rakenteellisilla uudistuksilla, 4 miljardia säästöillä ja 2 miljardia paremmalla kasvulla ja työllisyydellä. Hallituksen talousohjelman mukaan velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Arvoisa puhemies! Välikysymyksen ensimmäinen kysymys liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen. Pidämme kiinni päätavoitteista: terveyserojen kaventamisesta, kustannusten hallinnasta ja katkeamattomista hoitoketjuista. Lääkärille on päästävä nykyistä nopeammin koko maassa. Sote etenee määrätietoisesti kuin juna. Hallitusneuvotteluissa teimme päälinjaukset. Marraskuussa päätettiin, että järjestäjiksi tulee 18 maakuntaa. Huhtikuussa linjasimme rahoitusratkaisun, monituottajamallin ja kiinteistöjä koskevan linjauksen. Valinnanvapauden suomalainen malli linjataan kesäkuun aikana. Reformiministeriryhmän linjauksen perusteella kesäkuussa valmistuvat julkisesti keskusteltavaksi ja lausuntokierrokselle järjestämislaki, maakuntalaki, maakuntien rahoituslaki, kuntien valtionosuuslaki ja voimaanpanolaki. Valinnanvapaus- ja rahoituslait lähtevät lausunnoille marraskuussa. Kaikki tähän kokonaisuuteen kuuluvat lait tulevat eduskuntaan talven ja ensi kevään aikana. Ne ovat valmiita kesäkuussa 2017. Näin maakunnille jää puolitoista vuotta aikaa toimeenpanna historiallisen suuri uudistus. On myönteistä, että useissa maakunnissa valmistaudutaan muutoksen käytännön toimeenpanoon jo etuajassa. Uudistuksen keskiössä on ihminen. Sote-linjausten lähtökohtana on perustason palvelujen saatavuus ja katkeamaton hoitoketju eli integraation toteuttaminen. Tulevaisuudessa tieto liikkuu yhteen toimivilla tietojärjestelmillä. Ihmisten pompottelu paikasta toiseen päättyy. Arvoisa puhemies! Hallituksen linjaukset lähtevät siitä, että maakuntien palvelutuotanto on yhtiöitettävä silloin, kun on kyse markkinoilla olevista palveluista. Markkinoilla toimivan tuotannon yhtiöittämisvelvollisuudesta säädettiin edellisellä vaalikaudella kuntalaissa. Yhtiöittämisvelvollisuus ei siten ole mitenkään uusi asia. Sote-palveluista markkinoilla tulevat olemaan esimerkiksi laajan valinnanvapauden piirissä olevat palvelut. Laaja valinnanvapaus tulee pääsäännöksi erityisesti perustason palveluissa. Niissä julkinen, yksityinen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto tulevat saman vahvan järjestäjän ohjaukseen, ja niitä voidaan vertailla yhtenäisten periaatteiden pohjalta. Muun kuin markkinoilla toimivan palvelutuotannon osalta hallitus lähtee siitä, että maakunta voi hyödyntää yhtiömuotoa tai muodostaa esimerkiksi erillisen maakunnan julkisoikeudellisen laitoksen. Julkisoikeudellinen laitos voi tuottaa vaativimmat palvelut mukaan lukien myös virkavastuulla hoidettavat palvelut ja tehtävät. Monet viranomaistehtävät ovat sellaisia, joita ei voi antaa osakeyhtiöiden hoidettaviksi. Osa maakunnan tuottamista palveluista on sellaisia, joita varten voidaan muodostaa maakunnan omistamia yhtiöitä, aivan kuten nykyisinkin on tehty. Monet kunnat ja kuntayhtymät ovat yhtiöittäneet osia omasta palvelutuotannostaan. Käsitys, jonka mukaan maakuntien on siirrettävä oma palvelutuotanto kokonaisuudessaan yhtiömuotoiseksi ja markkinaehtoisesti toimivaksi, on virheellinen. Arvoisa puhemies! Toinen kysymys koskee valtion liikenneverkkoyhtiötä. Suomea uudistettaessa on etsittävä uusia ratkaisuja muun muassa teiden ja siltojen rahoittamiseksi. Korjausvelkaa on vuosien varrella kertynyt yli 2 miljardia euroa. Tämä hallitus on tehnyt poikkeuksellisia panostuksia korjausvelan kuromiseen: 600 miljoonan euron korjausvelkapaketti alkaa tulevana kesänä näkyä tietyömaina koko maassa. Lisäksi sovimme kehysriihessä lukuisista työllisyyttä, asuntorakentamista ja kaupunkiseutujen kehitystä edistävistä liikennehankkeista, kuten Mikkeli—Juva- ja Oulu—Kemi‑valtateiden kunnostamisesta, Raide-Jokerista, Tampereen ratikasta ja Turun nopean junan suunnittelusta. Tämä välikysymys kertoo ennen muuta opposition kyvyttömyydestä uudistaa Suomea. Hallitus ei esimerkiksi saisi edes selvittää sellaisen valtionyhtiön perustamista, joka vastaisi liikenneverkon ylläpidosta ja kehittämisestä. Haemme nyt avoimesti uusia tapoja rahoituksen löytämiseksi ja vireyttä niille investoinneille, jotka ovat ehdottomia edellytyksiä sille, että voimme pitää koko maan asuttuna ja tukea sen kautta esimerkiksi biohankkeita, joita meillä on ympäri maata. Nyt olemme sitoutuneet selvitykseen, mitään päätöksiä ei ole tehty. Mitä tulee liikennekaareen, niin taksiliikenteen vapauttaminen on vain yksi osa valmistelussa olevaa liikennekaarihanketta. Asia on nyt lausuntokierroksella, jonka jälkeen hallitus muodostaa kantansa kokonaisuuteen. Olemme sitoutuneet turvaamaan joukkoliikenteen ja taksin kulun koko maassa myös tulevaisuudessa. Tästä myös digitalisaatiota ja avointa dataa hyödyntävässä liikennekaaressa on kyse. Sitä Suomi tarvitsee, jotta koko maa pysyy asuttuna. Arvoisa puhemies! Kolmas kysymys koskee valtion omistajapolitiikkaa. Kävimme eilen keskustelun omistajapolitiikan linjauksista tässä salissa. Kyse on merkittävästä muutoksesta, jossa valtion tasetta laitetaan uudella tavalla töihin. Rakenteita muutetaan palvelemaan myös aktiivista kehittämistä ja uuden synnyttämistä. Linjaukset sisältävät myös vahvan yhteiskuntavastuun ja kohtuuden viestin. Periaatepäätös ei sisällä mitään välikysymyksessä mainittujen yhtiöiden, VR:n ja Postin, yhtiökohtaisia päätöksiä, lukuun ottamatta Postin omistajarajan laskemista. Hallitus ei kuitenkaan missään oloissa sulje pois keinovalikoimastaan sitä vaihtoehtoa, että olemassa olevien yhtiöiden sisältä syntyisi uutta ja erikseen kehitettävää. Näin ovat syntyneet muun muassa Neste Oyj, Outotec ja Tikkurila, hienoja yhtiöitä kaikki. Arvoisa puhemies! Hallituksella ei voi olla tärkeämpää tekemistä kuin luoda edellytykset työttömän ihmisen työllistämiseksi. Tavoitteemme on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin, mikä tarkoittaa noin 110 000 uuden työpaikan luomista. Yhteiskuntasopimuksen on arvioitu tuovan tästä tavoitteesta 35 000—45 000 uutta työpaikkaa. Olemme linjanneet lukuisista uusista työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävistä toimista. Esimerkiksi itsensä työllistävien asemaa parannetaan, työttömyysturvaa on jatkossa mahdollista käyttää starttirahana ja palkkatukena ja innovaatioseteli ja innovaatiopankki otetaan käyttöön. Lisätoimia tulee budjettiriihessä. Syksyllä tuomme eduskuntaan myös yrittäjyysveropaketin. Tarvitsemme toimia, joilla madalletaan työnantajien kynnystä palkata työntekijöitä, ja toimia, jotka parantavat työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Sitran aloitteesta on syntynyt ehdotus uuden työnäytepalvelun kokeilemisesta. Neljäs kysymys koskee tätä. Se olisi työttömille työnhakijoille tarkoitettu vapaaehtoinen ja lyhytkestoinen mahdollisuus osoittaa mahdolliselle työnantajalle, millaista osaamista hänellä on. Olemme kuulleet asiasta työmarkkinajärjestöjä. Niiden kommentit huomioidaan valmistelussa. Selvityksen valmistuttua katsotaan, onko työnäytteelle luotavissa sellaiset pelisäännöt, että sitä olisi mahdollista kokeilla. Jos ei, sitä ei kokeilla. Ministeri Lindström lähtee tästä noin tunnin päästä keskustelemaan tästä asiasta ja muista tärkeistä työelämäkysymyksistä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tehdään tästäkin yhdessä hyvä. Arvoisa puhemies! Viidennessä kysymyksessä mainittu Itä-Suomen yliopiston päätös Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen siirtämisestä Joensuun kampukselle on Savonlinnan kannalta ikävä. Vierailin 14. päivä maaliskuuta Joensuussa. Vetosin yliopiston johtoon hajautetun kampusmallin säilyttämisen puolesta. Opetusministeri on käynyt keskusteluja Itä-Suomen yliopiston johdon ja Savonlinnan kaupungin kanssa. Minä tapasin johtoa viimeksi toissa päivänä. Olen vedonnut useaan otteeseen jatkon puolesta ja ideoinut eri toimijoiden kanssa lukemattomia ratkaisuja OKL:n säilyttämiseksi. Päätöksentekijä tässä kysymyksessä on lain mukaisesti Itä-Suomen yliopisto, ei Suomen hallitus. (Jukka Gustafsson: Mutta ministeriö voi olla!) Olemme esittäneet jo viime kuussa 2 miljoonan euron strategiarahoitusta opettajakoulutuksen jatkumiseksi Savonlinnassa, kuten neljä vuotta sitten. Lisäksi hallitus tarjoutui keskustelemaan ratkaisuista liittyen yliopistokiinteistöihin. Yliopiston hallitus ei tarttunut ehdotuksiimme. Itä-Suomen yliopisto perustelee päätöstään sillä, että viime kaudella yliopistolle annetun rahoituksen ehtona oli tiettyjen tuloksellisuusmittareiden täyttyminen. Yliopisto on itse arvioinut, että nykyrakenteella toivottuihin tuloksiin ei päästä. Rehtorin mukaan opettajankoulutus Savonlinnassa ei ole tarpeeksi vetovoimainen, hakijoista noin 18 prosenttia asettaa sen ensisijaiseksi toiveeksi, keskeyttäneiden määrä yliopiston mukaan on liian suuri ja jatko-opiskelijoita on liian vähän. Keskusteluissa kävi selväksi, että Suomen hallituksella ei ole keinoja muuttaa yliopiston päätöstä. (Antti Lindtman: Pesettekö te kätenne?) Tätä kysyin monta kertaa. Tein myös oman tahtotilani yksiselitteisen selväksi. Pellervon taloustutkimuksen selvityksen alustavien johtopäätösten mukaan OKL:n lakkauttamisella on negatiiviset vaikutukset Savonlinnan alueen talouteen. Ei silti niin suuret kuin julkisuudessa on esitetty. Vaikka alueella näinä päivinä ei siltä tunnu, vaikeasta muutoksesta pitäisi löytää myös mahdollisuus. Hallitus työskentelee sen puolesta, että Savonlinnaan syntyy korvaavaa toimintaa, joka tukee alueen kehitystä. Nyt meillä on vuoden 2017 loppuun saakka aikaa hakea yhdessä ratkaisuja alueen toimijoiden kanssa. Arvoisa puhemies! Kuudenteen kysymykseen on helppo vastata. Hallitus toteuttaa yksimielisesti ja määrätietoisesti ohjelmaansa, Ratkaisujen Suomea. Uudistamisessa on osattava luopua vanhoista toimintatavoista. Nyt ei ole syytä katsoa peruutuspeiliin vaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-18T14:01:13,2016-05-18T14:15:57,Tarkistettu,1.1 2016_54_3,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja yksikään puolue ei kertonut, että velkaantuvan julkisen talouden sopeuttaminen tehdään leikkaamalla heikoimmassa asemassa olevien ihmisten turvasta ja heidän tarvitsemistaan palveluista. Päinvastoin, kaikki puolueet painottivat oikeudenmukaista sopeuttamista ja että siihen osallistutaan ihmisten kantokyvyn mukaan. Yksikään puolue ei linjannut, että pieni- ja keskituloiset lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat osallistuvat menojen leikkauksiin ja maksujen korotuksiin pakolla, mutta hyvätuloiset ja varakkaat ihmiset, ne, joilla on maksukykyä, tulevat mukaan halutessaan vapaaehtoisen hyväntekeväisyyden kautta. Pääministeri Sipilä, te ette saanut eduskuntavaaleissa kansalaisilta valtakirjaa politiikkaan, jossa lapsiperheet, työttömät, pienituloiset eläkeläiset ja opiskelijat ovat maksumiehiä talouden tasapainottamiselle ja rikkaat vain vapaaehtoisesti hyväntekeväisyyden hengessä osallistuvat — jos osallistuvat. Tällä tavalla te nyt kuitenkin teette vallassa ollessanne. Teidän puheenne ja tekonne ovat vakavassa ristiriidassa. Monet teitä äänestäneet ihmiset kokevat, että olette johtanut heitä vaalipuheillanne harhaan. Arvoisa puhemies! Viime eduskuntavaaleja ennen keskusteltiin paljon siitä, miten tärkeää on Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden kannalta jatkuva osaamisen kehittäminen, koulutustason nostaminen ja vahvistaminen aina varhaiskasvatuksesta yliopistotason koulutettuihin. Meidän kaikkien puolueiden yhteinen lupaus, koulutuslupaus, oli, että tällä vaalikaudella koulutuksesta ei leikata. Pääministeri Sipilä, te annoitte kansalaisille koulutuslupauksen, lupauksen siitä, että koulutuksesta ei tällä vaalikaudella enää leikata. Ja mitä te teette? Pääministeri Sipilä, te ja porvarihallituksenne leikkaatte koulutuksesta, osaamisesta, tutkimuksesta ja innovaatioista, siis kansakunnan tulevaisuudesta, 3 000 miljoonaa euroa tällä vaalikaudella. Pääministeri Sipilä, teidän puheenne ennen vaaleja ja tekonne valtaan päästyänne ovat vakavassa ristiriidassa. Te ette ennen vaaleja hakeneet valtakirjaa suomalaisen koulutustason laskemiselle ja kansakunnan tulevaisuuden vaarantamiselle koulutusleikkausten kautta. Pääministeri Sipilä, te ette saaneet kansalaisilta valtakirjaa toimia niin kuin nyt vallassa ollessanne toimitte. Arvoisa puhemies! Olen monella tavalla etuoikeutettu ihminen. Kaikkein eniten siinä mielessä, että minä ja koko minun ikäluokkani olemme saaneet kokea hyvinvointivaltion parhaimmillaan: sellaisen yhteiskunnan, sivistysvaltion, jossa ihmisten peruspalvelut ja tarvittavat turvaverkot pääsääntöisesti toimivat ja ne rahoitetaan yhdessä. Maksukyvyn mukaan määräytyvä verotus — siis niin, että isommat tulot omaava ihminen maksaa enemmän veroja kuin pienet tulot omaava ihminen — on solidaarisuutta, joka on hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden perusedellytys. Pääministeri Sipilä, nyt te ja porvarihallituksenne olette purkamassa hyvinvointivaltion perustaa alistamalla sen monet perustoiminnot ennenkuulumattomalla tavalla ja todella vahvasti markkinavoimien valtaan. (Ben Zyskowicz: Tämähän ei pidä paikkaansa!) Sipilän hallitus tekee Suomen historian kokoomuslaisinta politiikkaa, aivan kuten valtiovarainministeri Stubb osuvasti totesi. (Vasemmalta: Näin on!) Teidän hallituksenne sote-uudistus johtaa siihen, että ihan tavallisten suomalaisten tarvitsemiin peruspalveluihin kerätyt veroeurot voivat pahimmillaan päätyä rikastuttamaan veroparatiiseissa lymyileviä tahoja sen sijaan, että ihmisten lääkäriin pääsy helpottuisi ja kustannusten kasvua kyettäisiin laadun tai saatavuuden kärsimättä hillitsemään. Pääministeri Sipilä, ette te tällaiseen sote-uudistukseen kansalta valtakirjaa vaaleissa pyytäneet. Arvoisa puhemies! Pääministerin 110-prosenttista luottamusta nauttiva liikenne- ja viestintäministeri Berner on esittänyt, että tiet, raiteet ja vesiväylät yhtiöitettäisiin uuteen valtionyhtiöön. Tämän yhtiön tarkoituksena on kerätä väyläverkon käyttäjiltä sen ylläpitoon ja investointeihin tarvittavat varat väylien käytön mukaan — käytännössä siis kerätä kulut uudestaan veronmaksajilta, jotka ovat olemassa olevat väylät jo kertaalleen maksaneet. Tällä periaatteella lasten harrastuksiin kuljettaminen, lääkäriin pääseminen ja jopa töissä käyminen on kiinni maksukyvystä. Edes hallituksen omat rivit eivät ole suorassa tämän asian suhteen. Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Sampo Terho totesi: ""Näin isoa asiaa ei voi kuvitella toteutettavaksi hallitusohjelman ulkopuolelta. Tällainen valtava uudistus vaatii myös kansalaisten vaaleissa antamaa valtakirjaa."" Arvoisa puhemies! Nykyisen hallituksen kokoonpanon selvittyä monet ihmiset maakunnissa arvioivat tilanteen alueiden kehityksen kannalta parhaimmaksi mahdolliseksi, mutta maakuntien ihmiset ovat joutuneet pettymään. Pääministeri Sipilä, kuka uskoo, että joku sijoittaja kiinnostuu liiketaloudellisilla perusteilla Lieksa—Nurmes-tievälin kehittämisestä ja ylläpidosta? Mikä voittoa, maksimaalista voittoa, tavoitteleva yritys on kiinnostunut huolehtimaan siitä, että ihmiset Vesannolla saavat laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut lähellä heitä? (Markku Rossi: Ne on eduskunnan vastuulla!) Minkä yksityisen yrityksen intressissä on toimittaa postia kymmenien kilometrien taipaleen päähän Lapissa? Voi olla kovin vähän toimijoita markkinaehtoisesti, liiketaloudellisin perustein, näihin tehtäviin. Arvoisa pääministeri, puheissanne te olette halunneet estää Suomen kylien ja pienempien kaupunkien autioitumista. Teoissanne te autioitatte niitä. Tästä räikeimpänä esimerkkinä ovat yliopistojen menoleikkaukset, joiden seurauksena opettajankoulutus loppuu nyt Savonlinnassa. Hallitus näyttää, kuten äsken kuultiin, jättävän savonlinnalaiset yksin. Arvoisa puhemies! Hallitus on koko vallassaolonsa aikana esittänyt vääriä väitteitä siitä, ettei SDP:llä ole esittää hallituksen politiikalle vaihtoehtoja. SDP on hallituksen poliittisen linjan vaihtoehto ja meillä on olemassa hallituksen politiikalle ja päättämille asioille vaihtoehtoja. Tästä esimerkkinä seuraavat 10 esitystä hallituksen linjaaman Suomen väärän suunnan korjaamiseksi. (Ari Jalonen: Autossakin on peruutuspeili!) Kasvuun ja työllisyyteen liittyen esitämme, että työmarkkinaratkaisun varmistamiseksi hallitus luopuu suunnitelmista heikentää työttömien asemaa useamman kuukauden niin sanotulla vapaaehtoisella ilmaistyöllä ja siitä esityksestä, että se pakottaa työntekijät ottamaan vastaan työtä työttömyysturvan alittavalla palkalla. Esitämme, että sovitaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken työeläkemaksujen määräaikaisesta alentamisesta Emu-puskureita käyttäen ja sen takaisinmaksusta. Alennetaan näitä työeläkemaksuja väliaikaisesti 1.7.2016 lukien. Otetaan käyttöön niin kutsuttu Rinteen mallin mukainen työllistämisseteli. Se ei ole siis sama kuin Lindströmin työllistämisseteli. Käynnistetään SDP:n valmistelemalla tavalla nopeasti pitkäaikaistyöttömien vähentämiseen tähtäävä ohjelma. Arvoisa puhemies! Yrittäjyyden tukemiseksi ja vahvistamiseksi esitämme, että otetaan käyttöön nopeasti ensimmäisen työntekijän palkkaamisen verotuki, 20 000 euroa. Esitämme, että pk-sektorin yritysten viennin edistämiseksi toteutetaan esittämämme jalustayhtiö. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa koota rahoitusta, huolehtia markkinoinnin tukemisesta ja tehdä markkina-analyyseja sekä luoda ja johtaa laajojen hankekokonaisuuksien yritysverkostoa. Esitämme, että julkisten pääomapanostusten osuutta innovaatioihin vahvistetaan, niin että julkiset rahoitusvälineet tukevat suunnitelmallisesti tulevaisuuden suomalaisia vahvuusalueita. Esitämme myös, että rakennetaan kestävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille, niin että sote-uudistukselle kauan sitten asetetut tavoitteet toteutuvat. Ihmiset pääsevät lääkäriin, ihmisiä käsitellään kokonaisuutena, ja sote-palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti integroituina, niin että säästöt tuleviin kustannuksiin saadaan toteutettua. Tämän varmistamiseksi esitämme, että sote-kokonaisuuteen kuuluvat lakiesitykset annetaan heti niiden valmistuttua ulkopuolisen riippumattoman arviointiryhmän arvioitavaksi. Esitämme myös, että julkinen valta säilyy keskeisten terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämisvastuun lisäksi keskeisenä palvelutuottajana ilman yhtiöittämisvelvoitetta. Vielä esitämme, että sote-uudistuksen laajojen ja osin vaikeasti ennakoitavien vaikutusten johdosta uudistus toteutetaan alueellisesti ja/tai toiminnallisesti porrastettuna. Näin uudistuksen toimivuudesta saadaan kokemusta ja toimeenpanoa voidaan parantaa, täsmentää ja ohjata paremmin. Arvoisa puhemies! Suomeen suuntautuvan maahanmuuton, tapahtuu se sitten millä perusteella tahansa, kannalta on tärkeää, että tänne tulevien ihmisten kotouttaminen toimii. Esitämme, että Suomi tekee esityksen muille Pohjoismaille yhteisistä periaatteista turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa. On tärkeätä, että Pohjoismaat on tässä suhteessa yhtenäinen, kokonainen alue. Käytännön kielikoulutusta aloitetaan jo vastaanottokeskuksissa, jotta oleskeluluvan saaneet ihmiset voivat siirtyä nopeasti työelämään tai koulutukseen. Esitämme myös, että turvapaikan vastaanotosta ja kotouttamisesta valmistellaan laaja, yli vaalikausien kestävä hallituksen ja opposition yhteinen linjaus parlamentaarisesti. Hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tiivis ja laaja rahoituspohja on tärkeä. Esitämme, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen varmistamiseksi otetaan käyttöön pohjoismainen rahoitusvero, joka kohdistuu aliverotettuihin rahoituslaitoksiin. Lisäksi esitämme, että Suomi ajaa EU:n veronkiertodirektiiviin tiukennusta ja tehostamista, muun muassa puuttumalla konsernien korkovähennyskikkailuun. Vielä esitämme, että Suomi EU-valtioiden epäreilun verokilpailun vähentämiseksi toimii maailmanlaajuisten omistajatietojen julkistamisen vahvistamiseksi muun muassa sillä tavalla, että Suomessa peruutetaan hallintarekisterilaki. SDP:n lähtökohta on, että kaikkialla Suomessa turvataan säälliset elämän edellytykset. SDP haluaa, että koko Suomen tulevaisuuteen investoidaan. Nyt tasapainoinen aluekehitys on vaarassa, niin kuin tuo Savonlinnan esimerkki osoittaa. Esitämme, että tasapainoisen aluetalouden ja inhimillisen pääoman laajamittaisen hyödyntämisen takia käynnissä olevien hallituksen hankkeiden osalta tehdään perusteellinen aluetalouden ja aluekehityksen arvio. Esitämme, että selvitetään, pitääkö esimerkiksi yliopistolaissa huomioida toimintojen vaikutukset aluetalouteen ja tulevaisuuden edellytyksiin. Esitämme, että maksuttomat tiet säilyvät Suomessa tulevaisuudessakin. Se toteutetaan kehysbudjetointia kehittämällä, niin että suuret investointihankkeet irrotetaan selkeästi kulutusmenoista ja niin että isoissa uusissa väylähankkeissa haetaan toteuttamismalleja, joissa toteutus tapahtuu julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistelmällä. (Matti Vanhanen: Väyläyhtiö!) — Voi olla väyläyhtiökin, kunhan se on oikein toteutettu, mutta ei tämmöinen väyläyhtiö, jossa on vanhaa kamaa. (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltiota on rakennettu kymmeniä vuosia. Maailma muuttuu. Me olemme eläneet ja elämme vastakin historiallisesti merkittävää murrosta. Moni asia on tullut jäädäkseen: globaali talous, digitalisoituminen, monikulttuurisuus, perinteisten teollisten työpaikkojen vähentyminen ja aivan uudenlaisten työpaikkojen syntyminen. Ne ovat asioita, joihin meidän on sopeutettava yhteiskuntaamme. Arvoisa puhemies! Muuttuvassa maailmassa meidän tärkein tehtävämme on pitää huolta siitä, että meillä suomalaisilla on mahdollisimman hyvät edellytykset selviytyä ja menestyä elämässä. Meidän pitää uskaltaa muuttua, meidän pitää uskaltautua kokeilemaan uutta rohkeastikin, rakentaa tulevaisuuden yhteiskuntaa romuttamatta kuitenkaan hyvinvointivaltion, sivistyneen yhteiskunnan peruspilareita. Vain siten me voimme menestyä. Pääministeri Sipilä, te saitte kansalta mandaatin rakentaa Suomea ja olette käyttämässä sitä väärin. Te olette rapauttamassa Suomesta sivistyksen ja inhimillisyyden, globaalin ja kilpailukykyisen Suomi Finlandin perustan. Te olette asettaneet valtioneuvoston suuryritysten puolelle ja ajaneet tavalliset suomalaiset nurkkaan. Te olette romuttaneet yhdessä tekemisen ja sopimisen mallin ja teette asioita mieluummin oman päänne mukaan tee se itse ‑tyyliin. Te olette harhauttaneet kansaa antamalla aikeistanne aivan toisenlaisen kuvan ennen vaaleja. Te olette sanoneet yhtä ja tehneet toista. Pääministeri, teillä ja hallituksellanne ei ole vastauksessanne jälkeäkään kansalaisten antamasta valtakirjasta tällaiselle politiikalle. Edellä olevan perusteella teen seuraavan epäluottamuslause-esityksen: ""Eduskunta katsoo, että hallitus on harhauttanut kansaa puhumalla yhtä ennen vaaleja ja tekemällä toista vaalien jälkeen eikä hallituksella ole kansalaisten antamaa valtakirjaa sen harjoittamalle politiikalle. Hallitus vie Suomea väärään suuntaan. Tästä syystä eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.""",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-05-18T14:16:05,2016-05-18T14:30:57,Tarkistettu,1.1 2016_54_4,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! SDP:n välikysymys käsittelee Suomen suuntaa. Olen itse tullut politiikkaan mukaan rakentamaan tulevaisuutta, enkä mielelläni siksi katso peruutuspeiliin, mutta nyt peruutuspeiliin vilkaisemiseen on kyllä syytä. Viime vaaleissa oli kysymys Suomen suunnasta. Suomi oli ajelehtinut neljä vuotta. Maassa kasvoivat vain velka ja työttömyys. Työttömiä tuli viime vaalikaudella satatuhatta kappaletta lisää. Suomen suunta oli muutettava. Siksi suomalaiset antoivat vaaleissa luottamuksensa Sipilälle ja Suomen Keskustalle. Siksi SDP joutui oppositioon. Missä on uskottavuus, kun oma politiikka vei Suomen konkurssin partaalle? Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen tehtävä on nostaa maa lamasta ja laittaa Suomi kuntoon. Se tarkoittaa ennen muuta Suomen uudistamista, työllisyyden parantamista, palvelujen turvaamista ja velaksi elämisen lopettamista. Näissä tulevaisuuden isoissa asioissa on ensimmäisen vuoden aikana saatu tai ollaan saamassa ratkaisuja aikaan. Suomen ajelehtiminen on päättynyt. Taloudessa etumerkki on vihdoin kääntynyt miinuksesta plussaksi. Herra puhemies! Meillä on edelleen ongelmia ratkaistavana. Työttömyys on niistä vakavin. Nyt on tehtävä kaikki voitava, jotta työttömille saadaan töitä. Mitä paremmin tässä onnistumme, sitä kestävämmin voimme pitää huolta heikoimmista ja kehittää tasapuolisesti koko maata. Yhteiskuntasopimuksen toteutuminen on työllisyys- ja talouskäänteen edellytys. Metsäalalla ja kemianteollisuudessa on jo sopu saatu aikaan. Uskon muidenkin ammattiliittojen ja työnantajaliittojen vastuullisina toimijoina pääsevän neuvottelutulokseen. Etenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat valoisamman näkymän. Työllisyys- ja yrittäjyyspaketit, koko maahan kohdistuvat elvyttävät liikennehankkeet ja se, että valtion tase laitetaan luomaan uutta työtä, täydentävät tätä yhteiskuntasopimusta. Budjettiriihessä on haettava lisää uusia ratkaisuja työttömyyden ja etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen. Työttömät nuoret tarvitsevat nyt täsmätoimia. Arvoisa puhemies! Sipilän hallitus joutuu säästämään, koska viime vaalikaudella SDP:n ollessa hallituksessa kaikki jäi tekemättä: talouspolitiikka epäonnistui, ja työttömyyden annettiin räjähtää käsiin. Muistutan, että viime vaalikaudella SDP:llä oli kaikki keskeiset työllisyyteen ja talouteen liittyvät ministerinsalkut. Karmeasta perinnöstä huolimatta keskustalle on tärkeää, että myös parannuksia tavallisten suomalaisten arkeen tehdään ja on tehty. Pienituloisimpien takuueläkettä on korotettu ja tullaan korottamaan. Tähän SDP ei pystynyt. Omais- ja perhehoitoa parannetaan. Tähänkään SDP ei viime kaudella pystynyt. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan. Tämäkin jäi viime kaudella demareilta tekemättä. (Susanna Huovinen: Sosiaalihuoltolaki on se keskeisin uudistus!) Suurituloisten verotusta on kiristetty ja pieni- ja keskituloisten verotusta on kevennetty. Keskustan mielestä on oikein, että myös mahdolliset yhteiskuntasopimuksen veronalennukset tullaan kohdistamaan pieni- ja keskituloisiin. Herra puhemies! Sinipunahallituksen epäonnistumisen vuoksi olemme pakotettuja säästämään myös koulutuksesta. Pääpaino on kuitenkin koulutuksen uudistamisessa. Tähänkään SDP ei viime kaudella pystynyt, vaikka sillä oli koko kauden opetusministerin salkku. Suomalaisten on hyvä muistaa, että SDP esitti ennen vaaleja omassa eduskuntavaaliohjelmassaan satojen miljoonien eurojen säästöt koulutukseen. Keskustan eduskuntaryhmä on erittäin pettynyt Savonlinnan opettajankoulutuksen tilanteeseen. Pyytäisinkin, että opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vielä tarkentaisi asian yksityiskohtia. Savonlinnalle ja savonlinnalaisille keskustalaisilla on vain yksi viesti: (Ben Zyskowicz: Eikö äsken pääministeri kertonut, miten asiat on?) teitä ei jätetä yksin, Savonlinnaa ei tulla jättämään yksin. Arvoisa puhemies! On myönteistä, että SDP alkoi tukea yhteiskuntasopimusta. Tämä SDP on rakentanut suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, ja tämän SDP:n kanssa olen itsekin tehnyt yhteistyötä esimerkiksi kunnallispolitiikassa ja nuorisopolitiikassa. Tästä välikysymyksestä en kuitenkaan tätä SDP:tä tunnista. Arvoisat edustajat Lindtman, Marin, -Razmyar, Räsänen, Nurminen, olen oppinut tuntemaan teidät visionäärisinä nuorina poliitikkoina. Eikö juuri meidän sukupolvemme pitäisi yhteistyössä hakea ratkaisuja paremman tulevaisuuden rakentamiseksi ja vahvistaa uskoa siihen, että tästäkin selvitään? En voi ymmärtää, että tekin olette lähteneet mukaan tähän SDP:n vastakkainasetteluun ja ihmisten pelotteluun hyvinvointiyhteiskunnan alasajosta ja kaiken myymisestä. Se on epä-älyllistä ja vastuutonta ja lisää epävarmuutta kodeissa. Herra puhemies! (Puhemies koputtaa) Keskustan eduskuntaryhmä antaa tukensa Sipilän hallituksen politiikalle. Suomi on laitettava uudistamalla ja sopimalla kuntoon. (Välihuutoja)",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-05-18T14:31:06,2016-05-18T14:36:47,Tarkistettu,1.1 2016_54_5,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Edustaja Terho. (Hälinää — Puhemies koputtaa) — Arvoisat edustajat, terävät välikommentit ja välihuudot ovat aina paikallaan ja oikeastaan ryydittävätkin hyvää keskustelua. Toivon, että siitä ei tule kuitenkaan sellaista yleistä mölinää, joka peittää sen sanoman, mitä puhuja yrittää kertoa. Tällä toiveella, edustaja Terho.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_6,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä oleva välikysymys on epätavallinen. Yleensä välikysymys tehdään jostain tietystä poliittisesta päätöksestä. Tällä kertaa kysymys on tehty epämääräisesti Suomen suunnasta. Kysymyksen on tehnyt sosialidemokraattinen puolue yksin. Hyvät sosialidemokraatit, te kysytte Suomen suunnasta, joka kieltämättä viime aikoihin asti on ollut aika huono. Tästä luullakseni meillä vallitsee harvinaislaatuinen yhteisymmärrys. Sitä sen sijaan on vaikeampi ymmärtää, miksi sitten olette joka käänteessä yrittäneet vastustaa tämän huonon suunnan muuttamista. Läpi vaalikauden jatkunut vastustuksenne on nyt käynyt jo niin sokeaksi, että tässä välikysymyksessä vastustatte jo selvityksiäkin Suomen suunnan muuttamisesta. Jos sekä Suomen suunta että hallituksen yritykset kääntää se ovat teidän mielestänne kaikki yhtä huonoja, on tietysti keskeistä vertailla, mitä te tekisitte toisin. Tutkitaanpa: Te olette pelotelleet valtion valmistelevan Suomen valtionyhtiöitä myyntikuntoon. Kuitenkin te itse myitte valtion omaisuutta yli 3 miljardilla eurolla, mukaan lukien Fortumin sähköverkot Carunalle. (Oikealta: Ohhoh!) Te olette syyttäneet hallitusta Suomen tieverkon yksityistämisestä, jollaista päätöstä ei ole tehty. Sen sijaan te itse myitte viime vaalikaudella valtion Tieliikelaitoksen pääomasijoittajien rahastettavaksi. Te olette myös pelotelleet, että Suomen metsät on myyty tai ainakin myydään. No, näin ei ole, paitsi tietysti siltä osin, että viime vaalikaudella te itse käskitte Metsähallituksen myydä maitaan ennätysmääriä. (Naurua) Te syytätte hallitusta huonosta työllisyyden hoidosta ja työttömien aseman heikentämisestä. Te itse leikkasitte viime vaalikaudella ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja vaalikauden aikana hävititte Suomesta satatuhatta työpaikkaa. (Välihuutoja) Te syytätte hallitusta lapsiperheiden aseman heikentämisestä. Te itse leikkasitte 108 miljoonaa lapsilisistä. Te syytätte hallitusta 3 miljardin koulutusleikkauksista. Samalla laskentaperiaatteella te itse leikkasitte 3,5 miljardia koulutuksesta. Te syytätte hallitusta vähävaraisiin kohdistuvista indeksileikkauksista. Te itse teitte indeksileikkaukset työeläkkeisiin, koulutukseen, sosiaalietuuksiin ja lapsilisiin. Ja te syytätte hallitusta kuntien talouden kurjistamisesta. Te itse leikkasitte kuntien valtionosuuksia kumulatiivisesti melkein 4 miljardilla eurolla. Niin, toverilliset sosialidemokraatit, en nyt ehdi luettelemaan enempää, mutta tiivistäen voisi sanoa, että kaikkea, minkä te nyt sanotte Suomessa ja sen suunnassa olevan huonoa, te olette itse olleet tekemässä. (Jukka Gustafsson: Oliko hallituksessa porvarienemmistö?) Lisäksi en voi olla panematta merkille, että kun te täällä jatkuvasti ja tänään viimeksi niin mielellänne puhutte, että hallituspuolueet ovat harhauttaneet äänestäjiä, niin kieltämättä teillä on kyllä vahvat perusteet pitää itseänne poliittisen harhauttamisen asiantuntijoina. Mutta onko teillä varaa arvostella muita, se on sitten toinen asia. Puhutaan nyt totta: Te syytätte hallitusta siitä, mitä te häpeätte itsessänne ja omissa teoissanne. (Välihuutoja vasemmalta) Te kyynisesti luotatte siihen, ettei yksikään media muka tuo näitä teidän yllättäviä linjanmuutoksianne Suomen suunnasta ilmi ja että äänestäjät sitten unohtaisivat teidän sanojenne ja tekojenne irvokkaan ristiriidan. (Jukka Gustafsson: Oijoijoi!) Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet ovat tunnustaneet isänmaan huonon suunnan jo hallitusohjelmassa, jonka keskeisin sisältö on kääntää tämä huono suunta. Käänteen aikaansaamiseksi olemme tehneet paljon avauksia, vaikeita päätöksiä ja rakentavia kompromisseja. Jokaista näistä sosialidemokraattinen puolue on äänekkäästi arvostellut ja vastustanut. Kun hallitus on rakentanut, sosialidemokraatit ovat nyt vuoden verran repineet. Entinen valtionhoitajapuolue on vajonnut vastustuspuolueeksi. Samalla on käynyt ilmeiseksi, ettei sosialidemokraateilla ole mitään eväitä kääntää Suomen huonoa suuntaa: te käytännössä lupaatte vain olla tekemättä mitään, mutta sitäkään lupausta te ette pysty pitämään. Edellinen vaalikausi osoitti kiistattomasti, että pakon edessä tekin leikkaatte valtion menoja, aivan kuten jokainen täällä oleva puolue. No, tämä ei tietenkään estä jatkossakaan valittamasta kaikesta, kuten on kysymys tässäkin välikysymyksessä. Mutta kun verrataan teidän nykyisiä puheitanne ja aiempia tekojanne — siis lupauksianne ja tosiasioita — ei jäljelle jää mitään. Ei mitään paitsi pohjaton, mittaamaton, tekopyhä puoluepolitikointi. (Välihuutoja — Jukka Gustafsson: Tervetuloa Tampereen Teatterikesään! Tervetuloa mukaan!)",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-05-18T14:36:56,2016-05-18T14:42:15,Tarkistettu,1.1 2016_54_7,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"No niin, nyt tämän ilottelun jälkeen edustaja Vartiainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_8,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Välikysymykset ovat tilaisuus suurten kysymysten käsittelyyn. Käsillä oleva välikysymys alentaa vanhan instituution karnevaalitasolle. Se on todellisuusotteensa menettäneen puolueen paniikkihuuto. Sen voi tiivistää kolmeen sanaan: apua, jokin muuttuu! (Naurua) Sen esittää puolue, joka päätoimittaja Torbjörn Kevinin sanoin pelkää nykyaikaa. (Naurua) Pohjoismainen hyvinvointivaltio on yhteiskuntajärjestelmien kilpailun ja kylmän sodan voittaja. Siinä yhdistyvät liberalismin ja sosialidemokratian parhaat piirteet, ja sen ansiosta Pohjoismaat ovat kärjessä, kun vertaillaan aineellista vaurautta ja oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden indikaattoreita. Pohjoismaiden hyvinvointivaltiomalli, kuten sen tutkijat hyvin osaisivat välikysyjille kertoa, ei ole joukko muuttumattomia instituutioita, kuten 100-prosenttisen julkisia terveyskeskuksia, keskitetysti sovittuja yhtäläisiä palkkojen yleiskorotuksia, kiveen hakattuja eläkeikiä, alati muuttumattomia sosiaaliturvaetuja tai kilpailulta suojattuja elinkeinoja. Hyvinvointivaltio on kykyä jatkuvaan muutokseen, jota ajaa eteenpäin Pohjolan vahvojen kansalaisyhteiskuntien ja terveen edustuksellisen demokratian — siis Pohjolan vapaiden ja valistuneiden naisten ja miesten — ymmärrys siitä, että haluamme jatkuvasti tavoitella sekä yhä vauraampaa yhteiskuntaa että suurinta mahdollista oikeudenmukaisuutta. Ja teemme sen parhaiten ymmärtämällä ympäristön muutoksen, globaalin talouden mekanismit, väestön ikääntymisen merkityksen, digitaalisen ympäristön — kaiken sen, mikä ympärillä muuttuu. Hyvinvointivaltion uudistaminen on sen ylläpitämistä. Tämän ovat hallituksemme ja kokoomus ymmärtäneet mutta SDP ei. Siksi välikysymyksessä huudetaan paniikissa apua. Se on osoitus SDP:n älyllisesti romahtaneesta analyysista. SDP:n pelottelutodellisuudessa terveydenhoito yhtiöitetään kuvitellun ideologisen salaliiton vuoksi. Kokoomukselle kysymys on yleiseurooppalaisesta pyrkimyksestä nostaa julkispalvelujen tuottavuutta sallimalla yksityinen palvelutuotanto, jos se säästää niukkoja julkisia varoja, jotta kansalaisten oikeudet hyvinvointipalveluihin voidaan rahoittaa. Jos välikysyjät kysyvät alan parhailta tutkijoilta, nämä kertovat, että pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on olennaista, että julkinen valta järjestää ja takaa palvelut, mutta ei se, että niistä jokainen tuotetaan julkisessa palvelumonopolissa. Edunvalvontakoneeksi taantunut SDP ei taida enää itse edes muistaa, että se aikoinaan loi terveyskeskukset kansalaisia varten, ei palveluja tuottavaa — toki arvokasta työtä tekevää — henkilöstöä varten. Ja kyllä, toimivat hoivaketjut ovat tärkeitä, ja niistä huolehditaan nykyaikaisella, valinnanvapautta ja digitaalista tietoa hyödyntävällä tavalla. SDP:n pelottelutodellisuudessa hallitus syyllistää työttömiä, kun kokoomukselle on kysymys yhteispohjoismaisesta pyrkimyksestä modernisoida sosiaaliturvaa niin, että työn tekeminen olisi aina houkuttelevaa, tietoisena siitä, että sosiaaliturva on luonut kannustinloukkuja. SDP:n harhatodellisuudessa hallitus pakottaa ihmiset ilmaistyöhön, kun meille muille kysymys on siitä, että luodaan uusia vapaaehtoisia polkuja työelämään. Me muut kun emme voi olla sokeita sille, että työsuhteita syntyy Suomessa liian vähän — eikä siihen auta yksin se, että julkisia työllisyysmenoja kasvatetaan. Onko SDP tänä päivänä todella sama puolue, jota johtivat vastuulliset realistit Väinö Tanner, Kalevi Sorsa, Paavo Lipponen; sama liike, jonka johtajat Willy Brandt ja Olof Palme uursivat uria Euroopan rauhan ja hyvinvoinnin hyväksi? Sosialidemokratian luomukset eivät ole turvassa sosialidemokratialta itseltään. En ole ainoa suomalainen, joka kokee vahvaa yhteyttä sosialidemokraattisten arvojen kanssa mutta samalla kerta toisensa jälkeen toteaa, että niitä edistetään parhaiten muissa puolueissa kuin SDP:ssä. (Naurua) Arvoisa puhemies! Hallituksen kelpo ministerit osaavat tässä salissa kyllä ratkaisujaan puolustaa. Ja syytä onkin, koska ilman hallituksen uudistuspyrkimyksiä suomalaisten hyvinvointipalvelut todella olisivat uhattuina. Olen varma siitä, että täysistunto kuittaa tämän välikysymyksen sellaisin äänestysluvuin, jotka se ansaitsee.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2016-05-18T14:42:31,2016-05-18T14:47:34,Tarkistettu,1.1 2016_54_9,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jani From Maaseudun Tulevaisuudessa kirjoitti seuraavasti: ""Monikansalliset Panamasta toimivat yritykset kuorivat kermat ja poimivat rusinat pullista, julkiselle puolelle jäädessä hoidettavaksi tuottamattomat tehtävät. Onko valinnan vapaus sitä, että Pihtiputaan mummu joutuu lähtemään jonnekin kauas pois hoitoa hakemaan, kun ei yksityisiä yrityksiä paikkakunnalle tulo kiinnosta ja julkinen puoli ajetaan alas."" Tähän kiteytyvät monen suomalaisen ajatukset hallituspolitiikasta tänä päivänä. Hallitus on lähtenyt uudistamaan Suomea voimallisesti, mutta samalla muutoksen keskiössä oleva kansalainen on unohtunut. Hallituksen tavoite on ottaa iso harppaus kohti markkinaliberalistista yhteiskuntaa, kohti eriarvoistumista. Siksi SDP avaa keskustelun koko hallituksen linjasta, Suomen suunnasta. Arvoisa puhemies! Kevään aikana tehdyt linjaukset — sosiaalipalvelujen ja terveydenhoidon yhtiöittämiset, teiden, rautateiden ja vesiväylien yhtiöittämissuunnitelmat sekä taksiliikenteen ja postin vapauttaminen kilpailulle — ovat kääntäneet hallituksen kurssia markkinaliberalistiseen suuntaan. Metsähallitushan yhtiöitettiin jo osittain. Hallitus ei ole kertonut perusteluja sille, miksi sote-uudistuksessa yhtiöittämisvaatimukseen päädyttiin. Vaikuttavuusarviointeja ovat peränneet myös monet asiantuntijat. Meidän huolemme on se, että yhtiöittämisen seurauksena kansanvallan mahdollisuudet vaikuttaa kansalaisten peruspalveluihin vaarantuvat vakavasti. Tämä puolestaan johtaa siihen, että hyvinvointi- ja terveyserot eivät suinkaan vähene vaan kasvavat. Myöskään palveluiden saumattomuudesta ei pystytä uudessa monimutkaisessa mallissa huolehtimaan. Uudesta sotesta tulevat hyötymään eniten hyvinvoivat ja hyvätuloiset, kun taas maksajiksi jäävät vähävaraiset ja paljon sairastavat. Kokoomuksen kansanedustaja Mykkänen totesi: ""Kuka olisi uskonut muutama vuosi sitten, että tämä hallitus, jossa kokoomus on vasta kolmanneksi suurin puolue, yhtiöittää terveyskeskukset?"" Niinpä, kuka olisi uskonut? (Jukka Gustafsson: Aivan!) Arvoisa puhemies! Markkinaliberalismin ihanteet ovat uineet myös liikenteeseen. Hallitus on siirtämässä suuria omaisuusmassoja pois demokraattisen päätöksenteon piiristä. Pelkästään liikenteen osalta kyse on 20 miljardin euron omaisuudesta, jonka veronmaksajat ja suurelta osin aiemmat sukupolvet ovat rahoittaneet. Nämä investoinnit ovat mahdollistaneet elinvoimaisen Suomen joka kolkassa. Ihmetystä herättävätkin hallituksen kaavailemat suunnitelmat tehdä vapaa liikkuminen tässä maassa maksulliseksi. Ministereiden Sipilä ja Berner suunnitelmat ovat herättäneet laajaa kritiikkiä. ""Valtiovallan tehtävänä on huolehtia siitä, että koko maassa on toimivat liikenneyhteydet. Jos mennään osakeyhtiöihin, se tarkoittaa, että vähempiliikenteisten teiden ja maaseudun teiden hoidon laatu laskee radikaalisti."" Nyt ministeriaitiossa varmaan ajatellaan, että tämä on opposition pelottelua. Näin ei suinkaan ole, vaan näin totesi keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen Maaseudun Tulevaisuudessa viime kuussa. Kun hallitukselle on iskenyt yhtiöittämisbuumissaan vauhtisokeus, niin on hyvä muistaa osakeyhtiölain lähtökohdat. Yhtiön toiminnan tarkoituksena on aina tuottaa voittoa osakkeenomistajille. On selvää, että osingoille haluavat yksityiset terveysalan yritykset ja liikenne- ja jakeluyhtiöt, mutta vain silloin kun toiminta on kannattavaa. Julkisen sektorin kontolle jäisivät kuitenkin ne osat palveluista, jotka eivät yrityksiä kiinnosta, koska tuotto on olematonta tai jopa miinusmerkkistä. Otetaan esimerkiksi postipalvelut. Jos hallitus ottaa Postiin osakkaiksi voittoa tavoittelevia yksityisiä sijoittajia, niin mikä olisi heidän intressinsä turvata haja-asutusalueiden postipalvelut tai muut sellaiset toiminnot, jotka eivät tuota yhtiölle rahaa? Nuo palvelut ovat kuitenkin tärkeitä kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta ja myös elinehto monille alueellisille ja paikallisille sanomalehdille. Miten Postin toiminta paranee sillä, että yksityisten sijoittajien pitäisi vielä päästä ottamaan voitto-osuutensa välistä? Arvoisa pääministeri, lopuksi: Näyttää siltä, että hallituksen sisällä on epäselvää, onko teillä mandaattia tehdä näin vakavia uudistuksia, ja kysymys herääkin, onko teillä edes puolueenne mandaattia tähän. Onko niin, että hallitus tekee historian kokoomuslaisinta politiikkaa viis veisaten siitä, ettei kansalaisilta ole haettu valtakirjaa tällaisen politiikan harjoittamiselle? (Puhemies koputtaa) Tämän hämmennyksen seurauksena keskustan kansanedustajat puhuvat kotikonnuilla yhtä ja täällä pääkaupungissa toista. Arvot, joilla tätä maata johdetaan, ovat kovat. Ne ovat taloudellisen voiton maksimointiin (Puhemies koputtaa) ja voittojen siirtämiseen yhtiöiden käsiin tähtäävät arvot.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-05-18T14:47:56,2016-05-18T14:54:07,Tarkistettu,1.1 2016_54_10,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä maassa on aina rakennettu parempaa huomista lapsillemme. Suomi on maa, joka sanoo lapsilleen: Me koulutamme teidät paremmin. Me pidämme terveydestänne huolta. Me säilytämme luonnon teille arvokkaana ja puhtaana. Tämä on se lupaus, jonka eteen suomalaiset ovat valmiita tekemään aina töitä, valmiina myös luopumaan asioista. ""Kunhan vain lapsillamme on sitten asiat paremmin."" Tämä on siis se lupaus, joka meidän on pidettävä, ja se on vihreiden vaihtoehto Suomen suunnaksi. Sipilän hallitus ei tätä ihmisille suo. Hallitus leikkaa siitä, mikä on kaikkein arvokkainta. Se leikkaa heikompiosaisilta ja lastemme koulutuksesta. Se ohjaa naisia työstä kotiin ja sulkee Suomea maailmalta. Hallitus ei luo toivoa, vaan hallitus luo näköalattomuutta. Siksi sen leikkaukset tuntuvat erityisen kovilta. Arvoisa puhemies! Hallitus on erityisen kova naisia ja lapsiperheitä kohtaan. Silti hallitus ei tee päätöksistään vaikutusarvioita. Vihreät teetti eduskunnan tietopalveluilla laskelman hallituksen toimien vaikutuksista lapsiperheiden toimeentuloon. Luvut ovat hätkähdyttäviä. Lapsiperheet menettävät 625 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Niistä tuloveron kevennykset korvaavat vain 95 miljoonaa euroa, eli miinukselle menee yli 500 miljoonaa euroa. Esimerkkiperheistä kahden julkisella sektorilla työskentelevän aikuisen perhe, jossa on kaksi lasta päivähoidossa, menettää kuukaudessa 261 euroa eli 6 prosenttia tuloistaan. Yksinhuoltaja, jolla on yksi lapsi päivähoidossa ja toinen iltapäiväkerhossa, menettää 110 euroa kuukaudessa eli 4,3 prosenttia. Entäs opiskelijaperheet? Kahden opiskelijan perhe, jossa toinen on osapäivätöissä ja jolla on yksi lapsi päivähoidossa, menettää 165 euroa kuukaudessa eli 8,4 prosenttia tuloistaan. Onko tämä hallituksen mielestä vastuullinen tapa kohdella Suomen lapsiperheitä? Me vihreät vaadimme, että hallitus peruuttaa kohtuuttomat korotukset lasten päivähoitomaksuihin. Päivähoidon maksukorotukset ohjaavat naisia kotiin, lisäävät työnteon kannustinloukkuja ja kasvattavat entisestään lapsiperheiden suurta taakkaa. Sipilän hallituksen 1950-lukulainen perhepolitiikka ei ole se Suomen suunta, jota me vihreät kannatamme. Me haluamme myös uudistaa vanhempainvapaita: pidentäisimme vanhempainvapaan kestoa, lisäisimme isille varattua kiintiötä ja joustavoittaisimme sen käyttöä. Uudistus parantaa isien osallisuutta lasten kasvatukseen sekä helpottaa äitien paluuta työelämään. Vietin itse molempien lasteni kanssa vanhempainvapaalla lähes puoli vuotta. Se on valinta, jota en tiedä yhdenkään isän tässä maassa katuvan. Yhä tänä päivänä tiedän, että päävastuu pienen vauvan hoidosta kantaa isän ja lapsen suhdetta joka ikinen päivä. Se, miten toimin isänä, miten kasvatan niin tytärtäni kuin poikaani, on minulle feministinä myös kaikkein tärkein tekoni tasa-arvon puolesta. Arvoisa puhemies! Me vihreät uskomme, että nostamalla, tukemalla ihmisiä Suomi pärjää, uudistamalla elinkeinojamme Suomi pärjää ja koulutuksella ja kansainvälisyydellä Suomi pärjää, ei nöyryytyksellä ja leikkauksilla. Perustulo voisi olla Suomen seuraava peruskoulu, sellainen uudistus, josta on esimerkiksi muulle maailmalle. Sen avulla yritteliäisyys ja omat valinnat kannattavat, ja se nostaa ihmisiä köyhyydestä osallisuuteen. Meistä on myös viisaampaa leikata asioista, jotka ovat ikäviä, kuin leikata asioista, jotka ovat arvokkaita. Siksi vihreät leikkaisivat ympäristölle haitallisia tukia. (Ben Zyskowicz: Kuten?) Hallitus sen sijaan ottaa uuden saastutustuen käyttöön: se kannustaa yrityksiä olemaan vähentämättä ilmastopäästöjä, ja sillä ei rakenneta hiilineutraalia yhteiskuntaa. Kalleinta hallituksen politiikassa on kuitenkin sulkeutuminen. Tänä aikana on yleistynyt tiedon, sivistyksen ja ihmisarvon väheksyntä. Afganistania, Irakia ja Somaliaa kutsutaan turvallisiksi maiksi, ja hallitus poistaa ilmastopakolaisuuden oleskeluluvan saamisen kriteerinä. Samalla korkeakoululeikkaukset ajavat lahjakkaita tutkijoita ulkomaille. Tämä näköalattomuus tulee kalliiksi. Vihreille sivistys ja edistys ovat puolustamisen arvoisia asioita, kuten myös ihmisarvo. Arvoisa puhemies! Suomen ei siis kannata sulkeutua maailmalta ja heikentää jo valmiiksi heikompiosaisten asemaa, ja näin ollen teen seuraavan esityksen epäluottamuslauseesta hallitukselle: ""Eduskunta katsoo, että hallitus toimillaan heikentää lapsiperheiden ja pienituloisten asemaa sekä nuorten koulutuslupausta ja Suomen kansainvälisyyttä. Hallituksen toimet vaarantavat suomalaisten luottamusta parempaan huomiseen. Eduskunta toteaa, ettei hallitus enää nauti eduskunnan luottamusta."" Arvoisa puhemies! (Puhemies koputtaa) Meillä suomalaisilla on oltava malttia toteuttaa viisaita uudistuksia, jotka puolustavat sitä, mikä on arvokasta. Se on vihreiden vaihtoehto.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-05-18T14:54:13,2016-05-18T15:00:00,Tarkistettu,1.1 2016_54_11,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nykyhallitus on onnistunut vuodessa pettämään lähes kaikki ennen vaaleja antamansa lupaukset. Koulutusjärjestelmää romutetaan, työttömiltä, pienituloisilta, naisilta, opiskelijoilta ja lapsiperheiltä leikataan. Valtionyhtiöistä kirjoitetaan myyntilistoja. Metsähallituksen yhtiöittäminen on jo ajettu läpi opposition ja kansalaisten kiivaasta vastustuksesta huolimatta. Nyt hallitus on päättänyt yhtiöittää sosiaali- ja terveyspalvelumme. Seuraavaksi valmistellaan liikenneverkkomme yhtiöittämistä. VR:n pilkkomista ja osittaista yksityistämistä suunnitellaan. Jo nyt on selvää, että tämä hallituksen pakkomielle tulee suomalaisille vielä erittäin kalliiksi. Hallitus on tekemässä yhteiskunnassamme sellaista tuhoa, että sen jälkiä on vaikea korjata, vaikka valta vaihtuisikin seuraavissa vaaleissa. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen alkuperäisenä tarkoituksena oli perusterveydenhuollon vahvistaminen ja palvelujärjestelmän yhtenäistäminen. Nyt siitä on tullut yhtiöittämisen ja yksityistämisen projekti. Vaikuttaa siltä, että ihmisten palveluita ei pyritä enää turvaamaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti, (Ben Zyskowicz: Päinvastoin!) vaan halutaan luoda bisnesmahdollisuuksia kansainvälisille terveysyhtiöille. Hallituksen ehdotuksessa sote-uudistukseksi palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan. Vasemmistoliitto kannattaa valinnanvapautta, mutta nyt se yhdistetään täysin vapaaseen kilpailuun. Tämä merkitsee sitä, että monikansallisille yrityksille avataan mahdollisuus rahastaa ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeella. (Oikealta: Ei pidä paikkaansa!) Näiden yritysten tavoitteena ei ole ihmisten hyvinvointi vaan lihava osinko. On myös todennäköistä, että suuret monikansalliset yhtiöt ostavat pienet kotimaiset toimijat ulos markkinoilta. (Riitta Myller: Näin on jo tapahtunut!) Vastuu sote-palveluiden kokonaisuudesta katoaa yhtiöihin. Kulut kasvavat, vaikka uudistuksen alkuperäisenä tarkoituksena oli hillitä väestön ikääntymisen aiheuttamaa kulupainetta. Asiakasmaksut todennäköisesti nousevat, terveyserot kasvavat. Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole ottanut kantaa siihen, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon julkisissa yhtiöissä toimivien ihmisten työsuhteille käy ja millä ehdoilla töitä tulevaisuudessa tehdään. Kun julkiset ja yksityiset kilpailevat keskenään, paine kohdistuu noin 280 000 ihmisen työsuhteen ehtoihin julkisissa yhtiöissä. Kilpailutuksen jälkeen syntyvät sopimukset ovat määräaikaisia. On vaarana, että henkilökunta joutuu hakemaan toistuvasti omaa työtään. Nollatuntisopimukset todennäköisesti lisääntyvät. Arvoisa puhemies! Vähintään yhtä tärkeä kysymys on se, miten käy asiakkaan ja potilaan. Yhtiö voi mainostaa palveluitaan lupaamalla vaikkapa tietyn määrän hoitajia vanhusta kohti. Kun sopimus yhtiön kanssa on tehty, se voi muuttaa sopimusta yksipuolisesti, ja hoitajia onkin luvattua vähemmän. Tämäkö on sitä hallituksen mainostamaa valinnanvapautta? Ruotsissa on myös huomattu, että valinnanvapaus lisää alueellista eriarvoisuutta, kun raha seuraa potilasta kasvukeskuksiin ja syrjäseutujen palvelut heikkenevät entisestään. Äskettäin uutisoitiin siitä, kuinka valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden kustannukset ovat nousseet jopa 50—100 prosenttia Tukholmassa. Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa siitä, että aiemmin keskusta ja perussuomalaiset ovat liputtaneet julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisen ja alueellisen tasa-arvon puolesta. Siksi on täysin käsittämätöntä, että ne ovat nyt hyväksyneet kokoomuksen tavoitteen palveluiden yksityistämisestä. Kysymys on liian isoista asioista poliittiseen kaupankäyntiin. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on tähän saakka pitänyt sote-uudistusta erittäin tärkeänä palveluiden sujuvuuden näkökulmasta. Tämä uusin yhtiöittämisen ja yksityistämisen käänne on kuitenkin todellinen pommi. Sote-uudistuksesta on tullut bisnesuudistus. On aika palata sote-uudistuksen alkuperäiseen tarkoitukseen, yhdenvertaisten palveluiden turvaamiseen. Tästä syystä vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on koonnut omia sote-linjauksiaan, jotka on julkaistu tänään. Toivottavasti hallitukselta löytyy aikaa tutustua niihin. Arvoisa puhemies! Tähän lopuksi, tämän perusteella esitän seuraavan epäluottamuslause-esityksen: ""Pääministeri Sipilän hallitus on aikeissa yhtiöittää sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelumme. Sen seurauksena ei ole enää mahdollista turvata yhdenvertaista ja demokraattisesti hallinnoitua julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa koko maassa. Tällä perusteella eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.""",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-05-18T15:00:03,2016-05-18T15:05:49,Tarkistettu,1.1 2016_54_12,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Förbättrandet av sysselsättningen är regeringens och hela Finlands största utmaning för tillfället. Regeringens förslag till att förbättra sysselsättningen är en helt bra början, men redan nu står det klart att dessa åtgärder inte räcker. Därför borde regeringen ta i bruk ett bredare urval åtgärder. I vår skuggbudget har svenska riksdagsgruppen presenterat en rad åtgärder för att förbättra sysselsättningen. Den inkomstrelaterade dagpenningen borde utvecklas att vara mera sporrande, möjligheten att ta i bruk en minijobmodell borde utredas och arbetskraftsservicen borde kunna konkurrensutsättas. ",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-05-18T15:05:51,2016-05-18T15:06:56,Tarkistettu,1.1 2016_54_13,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sotien jälkeisellä rakentajasukupolvella oli selkeä näkemys Suomen suunnasta. Heidän työllään luotiin hyvinvointia ja edistystä suurin harppauksin lähimmäisyyden arvoihin nojaten. Tänä päivänä yhteinen visio ja yksituumaisuus ovat kadoksissa, kuten tämäkin keskustelu osoittaa. Elämme nopean teknologian murroksen aikaa. Digitaalisuus, robotisaatio, keinoäly, edistykset materiaalitekniikassa, lääketieteessä ja tiedon soveltamisen kaikilla aloilla avaavat huikeita näköaloja. Tekniseen tutkimukseen sijoitettu euro tuo 3 euroa takaisin. Toivomme, että hallitus tämän ymmärtää ja suuntaa tutkimukseen tarpeelliset resurssit. Vain innovatiiviset kasvuyritykset vetävät Suomen suosta ja luovat työllisyyttä. Vain hyvin koulutettu Suomi pärjää edessämme olevassa murroksessa. Meidän on kyettävä vaalimaan vahvuuksiamme koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kärkimaana. KD on muun opposition tavoin huolissaan työllisyysmäärärahojen leikkauksista. Työllisyys- ja yrittäjyyspaketin kannatettavia esityksiä ovat meidänkin ajamat yrittäjävähennys, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen ja työttömyysetuuden käyttäminen palkkatukeen tai itsensä työllistämiseen. Vaikeimmin työllistettävät tarvitsevat kuitenkin myös perinteisiä työvoimapolitiikan tukitoimia. Kristillisdemokraateilla ei ole ideologisia silmälappuja palvelujen tuotantotavan suhteen. Kuitenkin huoli hallituksen yhtiöittämislinjauksista kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koko väyläverkostoon maanteiltä meriväylille on aiheellinen. Yritysmaailman työkalupakki ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Ratkaisujen tulee kestää vuosikymmeniä, yli monien vaalikausien, siksi linjaukset pitäisi valmistella huolella ja mahdollisimman suurella konsensuksella. Arvoisa puhemies! Julkisten sote-palvelujen yhtiöittämisvelvoitteesta on tulossa uudistuksen sudenkuoppa, joka luo ratkaisujen sijaan monia ongelmia ja mutkistaa hankkeen toteutumisen jälleen kerran. Miten huolehditaan sujuvista hoitoketjuista, ja kuka kantaa kokonaisvastuun potilaasta? Entä miten varmistetaan demokraattinen päätöksenteko ja avoimuus, jos tuotannosta vastaa yhtiöhallitus? Olisiko kertaalleen neuvotteluissa hyllytetty palvelusetelijärjestelmä aihetta kaivaa esille valinnanvapauden mahdollistamiseksi ja pienten paikallisten sote-yritysten tueksi? Kristillisdemokraatteina emme voi hyväksyä sitä, että potilaiden tarpeet jäävät poliittisten pelikiemuroiden ja hallintokompromissien jalkoihin. Väylästön korjaustarpeita viime kaudella pohtinut parlamentaarinen työryhmä ei esittänyt yhtiöittämistä tai tiestön käyttömaksuja, joita hallituksen liikennekaaressa nyt esitetään. Haja-asutusalueilla jo polttoaineen veronkorotukset iskevät kaksi kertaa voimakkaammin, vaikka auto on julkisen liikenteen surkastuessa useimmiten välttämättömyys. Markkinaehtoisuus ei myöskään toimi siellä, missä kuluttajia on vähän. Syrjäseutujen kuljetuspalveluita ei voi rakentaa pelkkien mobiilipalveluiden ja ei-ammatillisen, pienimuotoisen toiminnan varaan. Arvoisa puhemies! Julkista taloutta pitää tasapainottaa, tarvitaan tiukkaa menokuria ja toimivia rakenteellisia uudistuksia. Samalla tarvitaan panostuksia, joilla luodaan tulevaisuudenuskoa ja pitkän aikavälin kasvua. Hyvät kollegat, eikö visiomme olekin yhteisvastuun Suomi, jossa välitämme toisistamme ja kannamme huolta heikoimmista, perheistä ja lasten hyvinvoinnista? Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella teen seuraavan epäluottamuslause-esityksen: ""Eduskunta katsoo, että hallitus on murentamassa suomalaisten tulevaisuuden uskoa leikkaamalla muun muassa lapsiperheiltä, koulutuksesta ja tutkimuksesta sekä ryhtymällä merkittäviin palvelujen yhtiöittämistoimiin, joilla ei ole laajaa yhteiskunnallista tukea, eikä hallitus tämän vuoksi nauti eduskunnan luottamusta.""",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-05-18T15:11:33,2016-05-18T15:16:44,Tarkistettu,1.1 2016_54_14,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,Pääministeri Sipilä. Puhujakorokkeelta 5 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_15,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä viisi vuotta sitten katselin näitä keskusteluja satunnaisesti omalta kotisohvalta, ja tässä osittain tämä keskustelu kyllä täyttää sen kriteerin, mikä minulla oli aina tv:n kiinni laittamiselle. (Naurua) Eiköhän meillä olisi nyt aika yhdessä ja nöyrästi myöntää se, että tämä rapautuminen on tapahtunut pidemmällä aikavälillä eikä riitely poista sitä tosiasiaa? Tämä uudistamatta jättäminen näkyy näivettymisenä, ja meidän talouteemme on tullut omituisia joustoelementtejä. Yksi niistä on työttömyys, joka kasvaa tilanteessa, kun työmarkkinat eivät jousta. Me jätämme pitämättä huolta meidän teistämme, meillä on noin 2,5 miljardin euron korjausvelka. Vaikka korjaamme sitä 600 miljoonalla eurolla tämän kauden kertapanostuksena, tiet ovat siitä huolimatta huonossa kunnossa ja estävät investointien sijoittumista Suomeen omalta osaltaan. Palveluiden taso on rapautunut osittain. Omaisuuden myynnillä on tilkitty taloutta. Mielestäni nyt meidän pitäisi hyvin avoimesti hakea niitä keinoja, millä otamme tämän uudistamattoman ajan kiinni, ja katsoa kukin peiliin siinä, että olemme kukin osaltamme myöskin nykytilanteeseen syyllisiä. Yhdessä löydetään ratkaisu tästä ulospääsyyn. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi niistä asioista, jotka ovat pitkällä ajalla tekemättä. Tähän haetaan nyt Suomen mallia. Minusta tämä yhtiöittämisellä pelottelu on tarpeetonta. Tämä yhtiöittäminen ei ole yksityistämistä. Yhtiöitä on perustettu myöskin kuntiin ja kaupunkeihin. Vantaalla on 70 liikelaitosta, yhtiötä, yhtymiä, Tampereella 56, Turussa 25. Tätä ei kannata pelätä, yhtiöittäminen tuo mukanaan vertailtavuutta. Pitää muistaa, että rahat kuitenkin on maakunnilla ja sitä myöten myöskin päätösvalta niistä. No, sitten tästä VR:stä ja Postista. Kyllä Postilla palveluvelvoite on edelleenkin, ja palveluvelvoite voi olla myöskin pörssissä olevalla yhtiöllä. VR:n pilkkomisesta täällä on käytetty puheenvuoroja. Ministeri Paatero, edellisellä kaudella olitte ministerinä, te pilkoitte viimeksi VR:ää irrottamalla siitä Finrailin. Minusta se oli erittäin hyvä päätös, että Finrail-osuus VR:stä erotettiin, koska siellä on rautatieliikenteen ohjausjärjestelmät. Minusta tämä pilkkomis-sana herättää ihan vääriä mielikuvia siitä, mistä asiassa itse asiassa on kysymys. Jos puhutaan aluepolitiikasta, niin meillä on biotaloudessa noin 30 hanketta ympäri Suomea tällä hetkellä, valtava buumi menossa, joka alkoi Äänekosken hankepäätöksellä viime kaudella. Tierahoilla, tällä 600 miljoonan paketilla, on pystytty sitä kehitystä myöskin auttamaan. Mutta pidän aluehallinnon puolella ja aluepolitiikan puolella historiallisena tätä maakuntauudistusta, jossa viedään aitoa itsehallintoa lähemmäs ihmisiä päättämään heitä koskevista asioista. Liikennekaaresta ja monista muistakin asioista: Minä kyllä suhtautuisin huomattavasti avoimemmin niihin kysymyksiin, mitä selvitetään, tai olipa sitten tätä työnäytekokeilua, niin se on kokeilu. Sitten liikennekaaressa on selvitettäviä asioita, samoiten kuin tämä liikenneverkkoyhtiö on selvitettäviä asioita. Emmekö me voi avoimesti selvittää näitä, ja sitten tehdään yhdessä johtopäätökset? Tämän hallituksen yhtenä toiminnan lähtökohtana on ollut se, että avoimesti keskustellaan asioista silloin, kun ne ovat pöydällä, ja sitten tehdään päätöksiä. Luulen, että se on kaikkien meidän yhteinen etumme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-18T15:16:48,2016-05-18T15:21:49,Tarkistettu,1.1 2016_54_16,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Myönnän vielä puheenvuoron valtiovarainministeri Stubbille, 2 minuuttia, ja myöskin ministeri Soinille, 2 minuuttia. Sen jälkeen käynnistyy debattiosa, jossa debatissa myönnän ensimmäisen puheenvuoron, hivenen pitemmän, välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle edustaja Rinteelle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_17,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toisin ehkä yhden lisäulottuvuuden tähän keskusteluun, jota on käyty Suomen suunnasta, nimittäin komissio on tänään antanut lausuntonsa Suomen talouden tilasta. Mehän teemme kaikkemme julkisen talouden sopeuttamisessa sen eteen, että välttäisimme komission liiallisen alijäämän menettelyn. Hyvä uutinen on se, että me olemme sen välttäneet, mutta huono uutinen on se, että me olemme edelleen ikään kuin riskialueella. Komissio antaa meille kuitenkin monta sellaista suositusta, joista tässäkin salissa on tänään käyty keskustelua ja joita noissa välikysymyshuomioissa esitettiin. Numero 1 on se, että sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden uudistaminen pitää saada maaliin. Numero 2 on se, että meillä pitää edelleen olla palkkamalttia. Numero 3 on se, että meidän pitää edistää paikallista sopimista. Numero 4 on se, että meidän täytyy mennä kilpailukyky ja vienti edellä. Numero 5 on se, että meidän on purettava kannustinloukkuja eli tehtävä työn vastaanottamisesta kannattavaa. Numero 6 on se, että turvapaikanhakijoita pitäisi saada nopeammin työllistettyä. Numero 7: kilpailua palvelusektorilla, mukaan lukien kaupan alalla, pitää edistää. Ja numerot 8 ja 9 ovat yrittäminen ja investoinnit sekä normien purku. Eli paljon niitä asioita, joita tässä salissakin on tänään läpi käyty. Jotta Suomen suunta saadaan muutettua, niin me hallituksen puolelta uskomme vahvasti siihen, että yhtäältä pitää olla uskottava ja tasapainoinen julkinen talous, toisaalta on tehtävä pitkällekin meneviä rakenteellisia uudistuksia juuri sillä linjalla, jota hallituksen puolelta olemme tänäänkin esittäneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-05-18T15:22:16,2016-05-18T15:24:12,Tarkistettu,1.1 2016_54_18,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan ensiksi hallituksen kyvystä tehdä päätöksiä, oikaista vanhoja virheitä ja tehdä uusia hyviä päätöksiä: Jätevesiasetus oli haja-asutusalueiden kannalta erittäin huono päätös. Tämä hallitus korjasi sen kohtuuttoman päätöksen, jota suuri osa oppositiosta oli tekemässä. Tämä virhe on korjattu. (Välihuutoja vasemmalta) Takuueläkettä on nostettu kahdella eri päätöksellä, omaishoidon tuki nousee, valtionyhtiöiden erorahat puolitetaan. Ei Rooma päivässä tullut valmiiksi, mutta paremmaksi tulee hallituksen ja perussuomalaisten politiikalla Suomi. Sitten minua, arvoisa puhemies, kiinnostaa: mitä vikaa SDP:n mielestä on muussa oppositiossa, kun te teette tämän yksin? Onko vasemmistoliitto liian vasemmalla, ovatko vihreät liian oikealla? Kristillisistä minä en löydä mitään vikaa, ja RKP:kin oli maltillinen. Mikä on opposition linja, mikä on teidän linjanne? Vaihtoehtoa teillä ei ole, mutta mikä teillä on linja? (Riitta Myller: Siellä on viisi puoluetta!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-05-18T15:24:15,2016-05-18T15:25:35,Tarkistettu,1.1 2016_54_19,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. Edustaja Rinne, ja vain edustaja Rinne tässä vaiheessa, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_20,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin tätä keskustelua, erityisesti hallituspuolueitten ryhmäpuheenvuoroja ja sitten osittain nyt myöskin ministereitten vastauksia tämän keskustelun jälkeen, niin kyllä huoli tulevaisuudesta, Suomen suunnasta, entisestään lisääntyi. Olisin odottanut tämän välikysymyksen pohjalta analyyttista arviota siitä, mihin Suomea ollaan viemässä. Sen sijaan kuulimme täällä aika ala-arvoista arviointia siitä, mitä oppositiopuolueet — ja erityisesti SDP välikysymyksen tekijänä — nyt sitten esittävät tässä. On kummallista tämmöisessä keskustelussa kuulla arvioita, joissa SDP:tä syytetään epä-älyllisyydestä. Ei kai se, että ollaan hallituksen kanssa eri mieltä, demokratiassa tarkoita sitä, että ollaan epä-älyllisiä. Meillä on erilaiset näkemykset, erilaiset arvopohjat verrattuna hallitukseen. Tämä ei voi olla sitä johtamistyyliä, millä maata viedään eteenpäin. Emme me tarvitse mitään yritysjohtajuutta täällä eduskunnassa tai hallituksessa — tämä on demokraattinen yhteiskunta, jossa erilaisilla tahoilla, erilaisista arvopohjista lähtevillä puolueilla, on erilaiset näkemykset siitä, mihin yhteiskuntaa kehitetään, ja me olemme syvästi huolissamme siitä suunnasta, mihin hallitus on sitä viemässä nyt erittäin kokoomuslaisella politiikalla, niin kuin valtiovarainministeri Stubb on tässä useampaankin otteeseen korostanut matkan varrella. Olisin toivonut tässä keskustelussa osoituksia siitä, että te olette vaalikeskusteluissa hakeneet valtakirjaa tällaiselle politiikalle. Mitään sellaista tämän keskustelun kautta ei tullut esille, pelkkää ivaa, pilkkaa suhteessa oppositioon, ja minusta se on huono tilanne. Me tarvitsemme avointa, reilua keskustelua, jossa asioitten pohjalta viedään asioita eteenpäin. Kummeksuttaa ulkoministerin käytös ministeriaitiossa tässä tilanteessa. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-05-18T15:25:48,2016-05-18T15:27:53,Tarkistettu,1.1 2016_54_21,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Herra puhemies! Luen tästä muutaman sitaatin lähiaikojen mediasta. SDP:n pitkäaikainen vaikuttaja, tohtori Lasse Lehtinen, kirjoitti pitkän kirjoituksen viime viikonloppuna Ilta-Sanomissa: ""Poliittisen voiman vähenemisen myötä SDP on siirtynyt aloitteiden tekijästä jarrumieheksi. Omia saavutuksia, kuten kansanterveysjärjestelmää ja peruskoulua, on mieluummin varjeltu kuin haluttu uudistaa ajan vaatimuksia vastaavasti."" Lehtinen jatkoi: ""Puolueen pitää kiihkeästi toivoa, että Juha Sipilän hallitus saa läpi isot rakenteelliset päätökset. Jos näin ei tapahdu, ongelmat ovat joka tapauksessa seuraavan hallituksen pöydällä odottamassa. Silloin vaihtoehtoja on kaksi: joko asiat jumittuvat taas neljäksi vuodeksi tai SDP:n kasvanut kannatus sulaa nopeasti petettyihin vaalilupauksiin."" (Eduskunnasta: Hyvä kirjoitus!) Myös SDP:n kansanedustaja Timo Harakka totesi alkuvuodesta, että ""SDP pitää kiinni enemmän menneisyydestä ja vastustaa tulevaisuutta"". Kansanedustaja Antti Rinne, SDP:n puheenjohtaja, (Puhemies koputtaa) miltä nämä sitaatit kuulostavat? Onko SDP:kin muuttanut keskustelun aikana mieltään, sillä en huomannut, että teidän ryhmäpuheessanne olisi edes esitetty epäluottamuslausetta hallitukselle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-05-18T15:27:56,2016-05-18T15:29:13,Tarkistettu,1.1 2016_54_22,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Rinne valitti keskustelun epä-älyllisyyttä tai sitä, että hallitus on muka halveksinut oppositiota. Tästä ei ole kysymys. Me käymme hyvin asiallista keskustelua kerran toisensa jälkeen, ja te esitätte todella vaihtoehtojanne, joita jostain syystä ette vain viime vaalikaudella halunneet toteuttaa, silloin kun itse olitte hallituksessa. Mutta siis kaikki se, mitä Suomen suunnassa te olette sanoneet nyt olevan huonoa, on sellaista, mitä te itse olette olleet tekemässä, ja kaikki, mitä me olemme tehneet suunnan muuttamiseksi, on sellaista, mitä te olette olleet vastustamassa. Ei tästä kovin helpolla saa älyllistä keskustelua aikaiseksi. Sen haluan tuoda esiin, että käänne on jo lähellä, hyviä merkkejä näkyy: talous kasvaa pitkästä aikaa edes hieman, meillä on verokertymä nousussa ja TEMin ennusteen mukaan jopa työllisyydessä on tulossa kauan kaivattu käännös. Tämä ei tietenkään vielä riitä, mutta merkkejä näkyy jo siitä, että Suomen suunta muuttuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-05-18T15:29:13,2016-05-18T15:30:18,Tarkistettu,1.1 2016_54_23,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilän viimeisessä puheenvuorossa oli loistava lähtökohta tässä suuntautumisessa tulevaisuuteen. Siinä samaisessa Torbjörn Kevinin pääkirjoituksessa, jossa ihmeteltiin tätä SDP:n nykyajan pelkoa, toivottiin myös sitä, että porvarilliset puolueet toimisivat sillä tavalla, että ne onnistuisivat lievittämään tätä vanhan hyvinvointivaltiorakentajapuolueen eli sosialidemokratian uudistumisen ja muuttumisen pelkoa. Ehkäpä se velvoittaa sitten meitä tämän hallitusrintaman puolueita, että näyttäkäämme, että itse asiassa meillä ei näissä arvoissa ja pyrkimyksissä — niin luulen — suomalaisten kesken kovin suuria eroja ole. Meillä voi olla jonkinlaista eroa siinä analyysissa, miten me näemme talouden toimivan, mutta loppujen lopuksi (Puhemies koputtaa) meitä yhdistävät aika samanlaiset arvot, ja se on hyvä lähtökohta tulevaisuudelle, mikä tuli myös loistavasti esille pääministeri Sipilän puheessa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2016-05-18T15:30:19,2016-05-18T15:31:34,Tarkistettu,1.1 2016_54_24,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Soinille sanoisin sen verran, että se oli kyllä Paula Lehtomäki keskustasta, joka oli jätevesiasetuksen pääarkkitehti, ja on siten kyllä ymmärrettävää, että keskustavetoinen hallitus paikkailee tässä asiassa omia jälkiään. (Välihuutoja) Mutta tässä hallituksessa on kovin vähän tilaa minkäänlaiselle aluepolitiikalle, kuten Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen lakkauttamisesta nähtiin. Junareittejä lakkautetaan, poliiseja, käräjäoikeuksien toimipaikkoja vähennetään, koulutusleikkaukset uhkaavat -opinahjoja, lentokenttien ja aluesairaaloitten puolesta on taisteltava. Kuten edustaja Essayah sanoi täällä, niin tämmöistä keskittämispolitiikkaa ei ole tuolla maakunnissa aikoihin nähty. Arvot, joilla tätä maata johdetaan, ovat kovat. Ne ovat taloudellisen voiton maksimointiin ja voittojen siirtämiseen yhtiöiden käsiin tähtäävät arvot. Hallituksen politiikka palveleekin vain liikemiehiä ja pörssiyhtiöitä. Hallituksen on muutettava politiikkansa suuntaa. (Puhemies koputtaa) Suomen suunta on väärä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-05-18T15:31:35,2016-05-18T15:32:45,Tarkistettu,1.1 2016_54_25,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen todella pahoillani tästä keskustelun sävystä täällä täysistunnossa tänään, kun puhumme Suomen tärkeistä asioista. Arvoisa pääministeri Sipilä, te sanoitte, että yhtiöittäminen ei ole yksityistämistä, mutta yhtiöittämisessä vaarana on demokraattisen päätöksenteon katoaminen. Päätökset ihmisille tärkeistä peruspalveluista tehdään yhtiösalaisuuden suojissa. Ihan yhtenä esimerkkinä tästä on Valtionrautatiet. Ensin valtio leikkaa rahoitusta, sitten yhtiö tekee ihmisille tärkeitä päätöksiä junavuorojen lakkauttamisesta ja siitä, etteivät junat pysähdy enää kaikilla asemilla, ja tämä tulee meille kaikille vain ilmoitusasiana, myös päättäjille, kansanedustajille. Näinkö tulee käymään myös muissa palveluissa? Arvoisa ministeri, miten te takaatte sen, että sosiaali- ja terveyspalvelut pysyvät yhdenvertaisina ja koko maan kattavina ja että demokratia toteutuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-05-18T15:32:46,2016-05-18T15:33:50,Tarkistettu,1.1 2016_54_26,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ole sosialidemokraatti, mutta sanoisin hallituspuolueiden edustajille kuitenkin sellaisen viestin, että se kertoo myös jotain ihmisestä, miten vastaa itselleen esitettyyn kritiikkiin. (Silvia Modig: Juuri näin!) Arvoisa puhemies! Suomea pitää uudistaa, mutta nyt on kysymys siitä, tehdäänkö maltilla sellaisia uudistuksia, joissa vaalitaan arvokkaita asioita, hyvinvointiyhteiskuntaa, ihmisten edellytyksiä päästä työelämään ja lasten koulutusta. Minulla on semmoinen olo, että tämä hallituksen kiire on osalle ehkä sellaista ideologista valintaa, oikeistolaista politiikkaa, jossa on tarkoituskin supistaa julkisen sektorin roolia, ja osan kohdalla tuntuu, että se on vähän hutilointia, jos ei sitten tarkoituksellista, koska vihreidenkin nyt tilaama selvitys osoittaa, että jos lapsiperheiltä leikataan yli puoli miljardia euroa muutamassa vuodessa, niin se on todella paljon: se heikentää kotimaista ostovoimaa, se heikentää heidän toimeentuloaan. Miten te aiotte varmistaa sen, että lapsiperheet tässä maassa pärjäävät? Ja miten se voi olla uudistamista, että naisten työmarkkina-asemaa, päivähoitoa, heikennetään niin, että naiset jäävät yhä enemmän kotiin? Mielestäni (Puhemies koputtaa) se on 50-lukulaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-05-18T15:33:50,2016-05-18T15:35:00,Tarkistettu,1.1 2016_54_27,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Värderade talman! Det är klart att det behövs reformer i Finland, men det behövs också en god lagstiftning och det behövs ordentliga utredningar om konsekvenserna av de stora reformer som man nu föreslår. Herr statsminister, vi efterlyser fortsättningsvis svaret på frågan: Är det klokt att genomföra en drastisk nedskärning av sjukhus och jourer före man har drivit vårdreformen framåt, och kommer regeringen att presentera en ordentlig språkkonsekvensutredning när det gäller det framtida sjukhusnätet och journätverket i landet?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-05-18T15:35:01,2016-05-18T15:35:26,Tarkistettu,1.1 2016_54_28,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun masentavin tieto oli se, että hallituksella ei ole mitään keinoja estää Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen lakkauttamista. Kuitenkin on aivan selvää, että hallituksen rajut leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat syynä siihen, miksi yliopistot joutuvat irtisanomaan ja myöskin lakkauttamaan. Me kristillisdemokraatit pelkäämme sitä, että tällä menolla me olemme kyllä syömässä omaa tulevaisuuttamme, sillä tässä ajassa ainoastaan koulutettu ja tutkimukseen perustava kansakunta pystyy pärjäämään. Olisin halunnut kysyä: kun julkisuudessa on liikkunut huhuja siitä, että myös ammatillisen koulutuksen puolella yhtiöittäminen ollaan ottamassa yhdeksi keinoksi, pystytäänkö varmistumaan siitä, että myöskin paikalliset tarpeet ja paikallisten yritysten tarpeet voidaan huomioida tämäntyyppisissä ratkaisuissa, ja ollaanko tätä tuomassa yhteiseen keskusteluun siinä yhteydessä, (Puhemies koputtaa) kun päätetään, millä tavalla ammatillisen koulutuksen reformi ollaan tekemässä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-05-18T15:36:24,2016-05-18T15:37:35,Tarkistettu,1.1 2016_54_29,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisat edustajat, keskustelun aikaan täällä on esitetty suoraan eräille ministereille kysymyksiä. Nyt pieni hetki näihin kysymyksiin vastauksia. Sen jälkeen jatkamme edustaja—ministeri-debattia. Ensimmäisenä ministeri Rehula, kommenttipuheenvuoro, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_30,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihmisestä kertoo myös se, malttaako lukea asiakirjoja otsikkoa pidemmälle. Ensinnäkin vesantolaisen terveyspalvelujen tulevaisuus on yhtäältä kiinni siitä, millaisen lainsäädännön me rakennamme, toisaalta kiinni siitä, miten se maakunta, johon Vesanto kuuluu, pystyy rakentamaan oman palveluverkkonsa yhdessä yli kuntarajojen. Yhtä tärkeää kuin se, että lainsäädännön valmistelu etenee, on se, että alueellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen uusi tulevaisuus rakennetaan siellä alueella ja yhdessä. Toisekseen yksityistäminen ja yhtiöittäminen eivät ole synonyymeja. Meillä on jatkossakin vahva julkinen valta, vahva julkinen toimija, joka vastaa perustuslain 19 §:n mukaisesti siitä, että koko Suomessa rahapussin paksuudesta riippumatta palvelut ovat saatavilla. Jos yhtään malttaa lukea hallituksen linjauksia, siellä jo neljännessä rivissä lukee se, että julkinen valta vastaa. Kolmas asia: Olen huolissani toki siitä, miten meidän veroeurot käytetään, mutta yhtä tärkeää on olla huolissaan niistä 15 000:sta terveyspalvelualan pk-yrityksestä ja 3 000:sta sosiaalihuollon pk-yrityksestä, jotta heilläkin on sijansa tässä yhteisessä savotassa, ja millä muun muassa on merkitystä laajan maaseudun terveys- ja sosiaalipalveluiden osalta. Arvoisa edustaja Henriksson, päivystyksen kokonaisuus tulee tarkoittamaan muun muassa sitä, että nykyisissä terveyskeskuksissa joillakin alueilla päivystetään nykyistä pidempään. Toisekseen: miksi tätä muutosta ollaan tekemässä? Juuri siksi, että esimerkiksi kolaritilanteessa mennään siihen sairaalaan, jossa varmuudella ovat palvelut saatavilla. Se, että valot palavat yötä päivää, ei vielä tällä hetkellä takaa sitä, että päivystyksen palvelut ovat saatavilla. (Puhemies koputtaa) Tämä päivystyksen kokonaisuus on rakennettava uudestaan palvelutarpeiden mukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-18T15:37:48,2016-05-18T15:39:56,Tarkistettu,1.1 2016_54_31,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Ministeri Berner, 2 minuuttia paikan päältä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_32,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Me maksamme tälläkin hetkellä väyläverkon käytöstä. Me maksamme polttoaineveroa, ajoneuvoveroa, autoveroa, ja nämä varat käytetään ennen kaikkea budjetin yleiskatteeksi. Samalla kuitenkin meidän korjausvelka on kasvanut ja meidän väyläinvestoinnit ovat jatkuvasti vähentyneet. Nyt me pyrimme hakemaan tähän kysymykseen ratkaisua. Liikenneverkkoyhtiöselvitystä tehdään kokonaisen vuoden. Siinä selvitetään parlamentaarista päätöksentekomekanismia. Siinä selvitetään, millä perustein investointeja tehtäisiin. Siinä selvitetään maksujärjestelmiä ja palveluiden kehittämistä. Jokainen meistä on tottunut käyttämään kännykkää, ja jokainen meistä käyttäessään kännykkää maksaa siitä liittymismaksun verkkoon. Jokainen meistä maksaa käytetystä ajasta tai datasiirrosta. Ja samanaikaisesti me tulemme maksaneeksi myöskin osan siitä, miten televerkkoja investoidaan ja jatkuvasti kehitetään. Me teemme sen, ja se ei vaikuta siihen, missä kohtaa maassa televerkkoja kehitetään, vaan siinä on mukana regulaatio, joka ohjaa sitä, että rakenteita ja investointeja syntyy koko maahan. Liikennekaaressa ei ole kyse yhtiöittämisestä, vaan kysymys on digitaalihankkeesta, jossa aidosti pyritään huolehtimaan siitä, että liikenne palveluina kehittyy. Me teemme merkittävän digiloikan toimialalla ja sitä kautta mahdollistamme yrittäjyyttä, kasvua ja työllisyyttä, uusia palveluita, ja myöskin parannamme kuntien mahdollisuutta luoda palveluita koko maahan. Haluaisin myöskin todeta tässä yhteydessä kotouttamiseen liittyen, että pohjoismaisessa yhteistyössä olemme Pohjoismaiden ministerineuvostossa sopineet yhteisestä pohjoismaisesta hankkeesta. Sen tarkoituksena on pyrkiä huolehtimaan siitä, että pystyisimme Pohjoismaissa mahdollisimman hyvin keskinäisiin oppeihin ja myöskin keskinäisiin projekteihin ja ratkaisuihin (Puhemies koputtaa) tämänkin kysymyksen osalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-05-18T15:39:57,2016-05-18T15:42:03,Tarkistettu,1.1 2016_54_33,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! SDP ja vihreät, korjatkaa jos olen väärässä, mutta ilmeisesti tämän keskustelun perusteella opposition vastustamien asioiden listalle voidaan lisätä myöskin yliopistoyhteisön ja tiedeyhteisön autonomia. Hallitus noudattaa yliopistolakia, ja hallitus noudattaa perustuslakia, hallitus kunnioittaa siinä määriteltyä yliopistojen autonomiaa. Rahoituksen ehdoksi ei voida asettaa, että yliopisto toimii tai ei toimi tietyllä paikkakunnalla. Tämä tulkinta on peräisin perustuslakiasiantuntija Olli Mäenpään kynästä. Savonlinnalle opettajankoulutuksen loppuminen on tietysti aluetaloudellisesti raskas isku, ja hallitus on valmistautunut tukemaan Savonlinnaa tällä raskaalla hetkellä. Muun muassa olemme valmiita keskustelemaan siitä, miten Savonlinnassa olevaa Kuitulaboratoriota voitaisiin vahvistaa ja tuoda sinne uutta tutkimusta, joka tukee myöskin alueen elinkeinoelämää, samoin ammattikorkeakouluja voidaan siellä alueella vahvistaa. Puhutaanpa hetki opettajankoulutuksen kehittämisestä. Hallitus on asettanut, tai itse asiassa opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut, opettajankoulutusfoorumin uudistamaan suomalaista opettajankoulutusta. Tässä Itä-Suomen yliopiston ratkaisussa ei ole kysymys niinkään koulutukseen kohdistuvista leikkauksista, vaan siitä tavoitteesta, että Itä-Suomen yliopistoon voidaan rakentaa vahvempi opettajankoulutus tuomalla ne toiminnot yhteen Joensuun kampukselle, jolloin opiskelijoilla on myös laajemmat mahdollisuudet esimerkiksi opiskella monitieteellisesti erilaisia aineita omissa kokonaisuuksissaan ja voidaan vahvistaa myöskin tutkimusta sillä alueella. Samoin hallitus panostaa 50 miljoonaa kolmen vuoden aikana opettajien osaamisen vahvistamiseen uran aikana, eli suomalaisiin opettajiin panostetaan vaikeina taloudellisina aikoina 50 miljoonan euron satsaus. Pidän tätä erittäin tärkeänä valintana, vaikka elämme näitä vaikeita aikoja taloudellisesti.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-05-18T15:42:05,2016-05-18T15:44:09,Tarkistettu,1.1 2016_54_34,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Näissä vastauksissa nousi kolme teemaa selvästi esille, ensimmäisenä sosiaali- ja terveyspalvelut. — Ensimmäisenä vastauspuheenvuoro edustaja Huovinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_35,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan aluksi on todettava, että ei isänmaan asioita kyllä ratkota sillä, että meuhkataan ja oppositiota täällä solvataan ihan aiheellisista kysymyksistä, niin kuin siltä tässä keskustelussa vähän vaikutti. Tämän sote-villakoiran keskeisin ydin on mielestäni seuraava: hallitus tekee nyt jättimäisen yhtiöittämispäätöksen, jonka vaikutuksia te ette ole selvittäneet, jonka vaikutuksia te ette tunne. Ja kun maakunnille tulevaisuudessa annetaan sitten tiukka sote-raami kaulaan, hyvin niukat rahat, on kyllä uhkana se, että terveysbisnes kasvattaa omia voittojaan ja me hyvätuloiset voimme hankkia sitten lisää palveluja omalla rahalla siihen päälle. Näinkö hyvinvointi- ja terveyserot kapenevat? Miten te vakuutatte nyt, pääministeri, kansalaisille, ettei tämä yhtiöittämispäätös johda siihen, että päädytään rajaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja niiltä, (Puhemies koputtaa) jotka niitä eniten tarvitsisivat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-05-18T15:44:10,2016-05-18T15:45:19,Tarkistettu,1.1 2016_54_36,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointipalveluiden kehittämisessä hallitus on nyt päättänyt asettaa markkinat ja kilpailun keskeiseksi voimaksi kehittää hyvinvointipalveluita. Taka-alalle tuntuvat jäävän sen sijaan ne tavoitteet, joita asetettiin koko sote-uudistukselle, eli kansalaisten tasa-arvoinen hoitoonpääsy, terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Käytännössä nämä nykyiset kunnalliset palvelut näiden linjausten johdosta on vietävä yhtiöihin eli yhtiöitettävä ja nämä yhtiöt heitetään sitten markkinoille kilpailemaan muiden suuryritysten kanssa asiakkaista. Eli kilpailu ja markkinat on se, jolla nyt sitten näitä palveluita keskeisesti on alettu kehittää. Se on se iso linjanmuutos, joka tässä on tapahtunut. Mutta siteeraan nyt tässä professori emeritus Martti Kekomäkeä Keskisuomalaisessa 24.4. Hän sanoo näin: ""Kilpailun ei ole vielä missään päin maailmaa osoitettu pienentävän terveydenhuollon kustannuksia tai parantavan väestön terveyttä. Semmoista tutkimusta ei ole olemassakaan, hän huomauttaa."" (Puhemies koputtaa) Arvoisa pääministeri, voisitteko kertoa, mihin... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Nyt menee niin reippaasti yli minuutin, että minun on pakko keskeyttää ja myöntää puheenvuoro edustaja Anderssonille.] ...tutkimukseen perustuvat nämä linjaukset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-05-18T15:45:19,2016-05-18T15:46:45,Tarkistettu,1.1 2016_54_37,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tässä ole kyse siitä, onko oppositio uudistushalukas vai ei, vaan siitä, minkälaisia uudistuksia Suomessa tehdään. Sote-uudistus on hyvä esimerkki reformista, jonka tärkeydestä ja tavoitteista vielä viime kaudella vallitsi jonkunlainen yhteisymmärrys kaikkien eduskuntapuolueiden kesken tästä perustuslaillisesta kompuroinnista huolimatta. (Ben Zyskowicz: Ja tulosta syntyi!) Tätä laajaa poliittista tukea tämä hallitus on nyt valitettavasti murentamassa näillä aivan uusilla linjauksilla valinnanvapaudesta ja yhtiöittämisestä. Pääministeri, te painotitte avoimuuden ja tiedonsaannin tärkeyttä julkiselle keskustelulle, mutta meillä ei edelleenkään ole tietoa siitä, miten tämä valinnanvapausmalli käytännössä tullaan toteuttamaan. Me emme tiedä vieläkään, miten se tulee eroamaan siitä mallista, mikä Ruotsissa on käytössä, emmekä edelleenkään tiedä, miten hallitus aikoo varmistaa hoitoketjujen saumattomuuden mallissa, jossa kuitenkin siirrytään laajaan valinnanvapauteen peruspalveluissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-05-18T15:46:45,2016-05-18T15:47:54,Tarkistettu,1.1 2016_54_38,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eniten ehkä tässä keskustelussa häiritsee se, että nyt oppositio kääntää tilanteen päinvastoin, ikään kuin te olette nyt pahoillanne siitä, että hallitus antaa perusteltuja vastauksia niihin huoliin, mitä te perusteetta esitätte. Ihmiset ottavat yhteyttä siitä, että tässä salissa pelkästään tapellaan. Juuri ministeri Rehula kertoi, että yhtiöittäminen on eri asia kuin yksityistäminen, ja toivon, ministeri Rehula, että te vielä kerran avaatte sen suunnitelman, mikä on jo linjattu sote-sovussa marraskuussa: Mitä tarkoittaa julkinen vastuu? Mitä tarkoittaa valinnanvapaus? Mitä hallitus on tekemässä sen tavoitteen aikaansaamiseksi, että palvelut paranevat koko Suomessa, terveyserot pienenevät koko Suomessa? Nämä kaksi asiaa ovat meidän sote-uudistuksemme kärkikohdat, että palvelut saadaan (Puhemies koputtaa) tasapuolisesti jatkossa joka puolella Suomessa kukkaron paksuudesta riippumatta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-05-18T15:47:54,2016-05-18T15:49:05,Tarkistettu,1.1 2016_54_39,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asiassa täytyisi antaa arvoa edustaja Heikkisen puheenvuorolle, koska siinä tuli näitä tärkeitä kysymyksiä. Nyt näyttää siltä, että hallituspuolueilla on tämmöinen klassinen asia, että kun tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, josta me kaikki olemme samaa mieltä, että se pitäisi tehdä, ja sitten kaikkien mielestä pitäisi olla tärkeintä se, että saadaan palveluketjut kuntoon ja palvelu nopeasti, ajoissa, oikea-aikaisena ja oikealaatuisena ihmisille, jotta terveyttä ylläpidetään, niin nyt näyttää vähän siltä, että kokoomukselle on tosi tärkeää, että kilpailutus ja markkinallisuus toimivat mahdollisimman laajasti, ja keskustalle on tosi tärkeätä, että tulee maakuntamalli, ja sitten näiden välillä tehdään kompromissia, jossa tämä päätavoite voi kärsiä. Sanon tämän suoraan, koska siltä se näyttää. Ja siksi teidän pitää kyetä vastaamaan niihin kysymyksiin, että miten ne yhtenäiset hoitoketjut voidaan varmistaa ja mitä järkeä on yhtiöittää neuvolapalvelut. Pitää olla markkinat toiminnalle, joka yhtiöitetään. Vain osa toiminnasta on sentyyppistä, jota on järkevää yhtiöittää, mutta kaikkea kunnallista toimintaa ei ole järkevää yhtiöittää. Miten te perustelette, että tämä uudistus pysyy hanskassa kokonaisuuden kannalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-05-18T15:49:05,2016-05-18T15:50:13,Tarkistettu,1.1 2016_54_40,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Totean aivan ensin, että hallituksen sote-uudistuksen keskeinen tavoite on se, että ihmiset saavat ajoissa yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Tästä ei ole tingitty. Yhdeksi keinoksi on valittu valinnanvapaus, ja se on valittu juuri siksi, että pääsemme tästä tilanteesta, että työttömät, lapsiperheelliset, monet suomalaiset joutuvat odottamaan terveyskeskusjonoissa. Jos heillä ei ole vakuutusta tai rahaa mennä yksityiselle, he odottavat. Me kansanedustajat menemme työterveyshuoltoon, jota myöskin yksityinen voi tuottaa. Valinnanvapausmallissa julkinen valta vastaa palveluista, asettaa tavoitteet, ja siinä saa myöskin yksityinen yritys, pk-yritys tai järjestö tuottaa palveluita, mutta ihminen saa tasavertaisesti sen palvelun. Ja mielestäni on todella ikävää, että täällä esimerkiksi SDP vääristelee totuutta ja sanoo, että me annamme sote-palvelut vapaalle kilpailulle. Ei, me laitamme markkinataloudelle suitset. (Puhemies koputtaa) Julkinen valta vastaa, että palvelut saadaan tulevaisuudessa. Näin on hallitus päättänyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-05-18T15:50:13,2016-05-18T15:51:19,Tarkistettu,1.1 2016_54_41,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vain annettu hoito auttaa, niin kuin myös määrätty lääke pitää muistaa ottaa, ja se on se, mikä auttaa. Elikkä kyllä ihmisen täytyy saada hoitoa oikea-aikaisesti, ja siihen sote-uudistus myös tähtää. Sote-uudistuksen keskiössä ovat myös ikääntyneet ihmiset. Meillä on kärkihankkeena perhe- ja omaishoidon kehittäminen. Se, että ikääntyneet ihmiset saavat myös hoitoa ja hoivapaikan tulevaisuudessa, on hyvin tärkeää ja merkittävää. Kysyisin ministeriltä liittyen nyt tähän omaishoidon kehittämiseen, koska myös se, että omaishoitajat saavat välillä raskaaseen työhönsä lepoa, on hyvin tärkeää: millä tavalla nyt tulevaisuudessa tuetaan sitten omaishoitajia, jotta he jaksavat siellä kodeissaan hoitaa myös omaisia tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-05-18T15:51:20,2016-05-18T15:52:14,Tarkistettu,1.1 2016_54_42,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Ministeri Rehula paikan päältä, ja yhdessä minuutissa pitäisi selviytyä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_43,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sote-muutoksen tavoitteet ovat ihan ennallaan: 1) ihmisiä varten, 2) yhdenvertaisuus toteuttaen asuinpaikasta riippumatta. Perustason palvelut ovat ne rapautuneet palvelut, joita tässä nyt yritetään kuntoon laittaa. Integraatio on edelleen tämän muutoksen ydin, integroidut palvelut. Miten tähän tavoitteeseen päästään? Siihen on olemassa erilaisia toimintatapoja, ja tällä hetkellä ihan yhtä tärkeää kuin lainsäädännön valmistelun eteneminen on se, että alueellinen valmistelu etenee. Arvoisa puhemies! Yhtiöittäminen ja yksityistäminen eivät ole synonyymeja. Valinnanvapaus ja kilpailuttaminen eivät ole synonyymeja. En voi muuta kuin toivoa, että tästä välikysymyskeskustelusta jäisi sellainen jälki, että luettaisiin esimerkiksi 5.4. hallituksen linjaus — löytyy paljon vastauksia kysymyksiin. (Sari Sarkomaa: Kotiläksy oppositiolle!)", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-18T15:52:15,2016-05-18T15:53:20,Tarkistettu,1.1 2016_54_44,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Tähän teemaan palataan debatissa. Nyt muutama puheenvuoro liittyen erityisesti koulutukseen. Ensimmäisenä edustaja Järvinen, Gustafsson, Turunen ja sitä rataa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_45,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Opetusministeri Grahn-Laasoselle tiedoksi: akatemiaprofessori Kaarlo Tuori on lausunut tänään, että ""alueellinen sijainti on sekä alueellisesti että valtakunnallisesti suuri tiede- ja koulutuspoliittinen kysymys, jossa yliopistojen itsehallinto eli autonomia ei estä valtion ohjaustoimivaltaa"". Tämä tiedoksi. Jos hallitus ei aio kantaa vastuuta Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksesta, haluan muistuttaa sitä siitä, että viime kädessä valta ja vastuu on tällä eduskunnalla, jokaisella meistä. Viimekätinen lainsäädännöllinen keino on muodostaa Savonlinnaan oma yliopisto. Siitä on lakialoite tässä, ja tulen pyytämään joka ainoalta tässä salissa istuvalta tähän nimen allekirjoitukseksi. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen ja nyt ratkaista, haluatteko ylläpitää koulutuksen Savonlinnassa vai ette.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-05-18T15:53:28,2016-05-18T15:54:27,Tarkistettu,1.1 2016_54_46,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä Savonlinnan koulutus pitää nyt kytkeä isompaan kuvaan, ja sen takia se on mukana tässä välikysymyksessä. Hallituksen suunta on tässäkin asiassa aivan väärä. Laadukkaan opettajakoulutuksen lakkauttamisen aluevaikutukset ovat dramaattisia. Minulla on paha mieli tämän asian suhteen, ja on loistavaa, että professori Tuori, joka on perustuslakivaliokunnan johtavia asiantuntijoita, on todella todennut näin, että ""yliopistojen itsehallinto ei estä valtion ohjaustoimivaltaa"". Yliopistojen toimintayksiköiden sijaintikunnasta päättäminen ei ole sellainen perustuslain 16 §:n 3 momentissa mainittu asia, jota yliopistojen itsehallinto suojaisi. Uskon, että pääministeri on vilpitön, (Puhemies koputtaa) kun hän on pyrkinyt vaikuttamaan, mutta poliittinen vastuu on hallituksella ja opetusministerillä, joka on asennevammainen tässä asiassa, (Eduskunnasta: Ohoh! — Hälinää — Puhemies koputtaa) suhteessa Savonlinnaan. — Kyllä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-05-18T15:54:27,2016-05-18T15:55:45,Tarkistettu,1.1 2016_54_47,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan puheenjohtajana voin todeta, että Suomen linja on ihan oikea, mutta savonlinnalaisena kansanedustajana tämä on pettymyksen musta päivä. Tänään on selvinnyt tämä, että OKL ei jatka Savonlinnassa. Tämän johdosta olen yhdessä kansanedustaja Hanna Kososen keskustasta kanssa tehnyt ja jo jättänyt lakialoitteen yliopistolain muuttamiseksi, sen 1 luvun 1 §:n, johon lisätään Savonlinnan yliopisto. On hyvä, että ammattikorkeakoulua kompensaationa kehitetään ja Kuitulaboratoriota, mutta ihan kaiken totuuden nimessä voi sanoa, että sehän ei ole millään tavalla riittävä, hyvä ele tietysti mutta ei riittävä. Kysynkin pääministeriltä: Olisiko mahdollista palauttaa Savonlinna saaristokunnaksi? Se kompensoisi edes jollakin tavalla tätä menetystä Savonlinnaan. (Puhemies koputtaa) Lupaatteko, pääministeri, että Savonlinnaa ei jätetä tämän asian kanssa yksin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-05-18T15:55:46,2016-05-18T15:56:57,Tarkistettu,1.1 2016_54_48,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Herra puhemies! Ensinnä vielä tästä isosta kuvasta ja keskustelun sävystä sen myötä. Kun tuolla kentällä kiertää, niin sieltähän ihmisiltä tulee perusteltua palautetta ja kritiikkiä yksittäisistä asioista. Se on aivan oikein, se kuuluu meidän työhömme, mutta ehkä sitten kuitenkin päällimmäisenä ja suurimpana, isoimpana asiana, ihmisten viestinä tulee se, että uudistakaa, älkää antako periksi, älkää riidelkö vaan nyt pitää saada aikaiseksi. Suomen suunta on pakko ja välttämätöntä kääntää. Väitän, että tämä on kuitenkin se päällimmäinen asia, mikä tulee. Kun me tätä taustaa vasten näemme vähän kauemmaksi, niin siellähän meillä on luvassa kasvua, orastavaa kasvua on näköpiirissä. Luottamuksen saavuttaminen on erittäin tärkeää. Sitä taustaa vasten sillä, miten me täällä kukakin puhumme, on tietysti iso merkitys, että me aidosti saamme muutoksen aikaiseksi. Mutta olisin toivonut ministeriltä vielä vähän konkretiaa tuon Savonlinnan osalta. Tämä on todella surullinen asia, niin kuin tässä on monella suulla todettu, mutta nyt meidän pitää ryhtyä voimakkaasti työhön sen eteen, että Savonlinnaan saadaan (Puhemies koputtaa) vahvaa tulevaisuusorientoitunutta toimintaa. Voitteko avata konkreettisesti, mitä me voimme tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-05-18T15:56:57,2016-05-18T15:58:08,Tarkistettu,1.1 2016_54_49,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelun aikana on useamman kerran syytetty oppositiota ja erityisesti sosialidemokraatteja pelottelusta ja harhaan johtamisesta. Onko mielestänne pelottelua kertoa, että yhteisestä veneestä tulppa on irti ja meillä ei ole pitkään aikaan ollut sitä yhteistä venettä olemassa? Mielestäni se on vastuullista politiikkaa. Sen sijaan on vastuutonta, edustaja Kurvinen, väittää, että tulevilla sukupolvilla olisi samat mahdollisuudet kuin sinulla ja minulla. Heillä on täysin erilaiset mahdollisuudet, täysin erilaiset edellytykset. Me olemme leikanneet merkittävästi koulutuksesta. Me leikkaamme merkittävästi lapsiperheiltä. Me leikkaamme merkittävästi eläkeläisiltä. Tämä Savonlinna on yksi hyvin surullinen esimerkki kaikkien muiden joukossa. Odotetaan vain, kuinka paljon näitä on tulossa vielä tulevaisuudessa lisää. Minusta on vastuullista ja rehellistä myös tässä salissa kertoa ihmisille, mikä on se Suomen suunta, mihin Suomea ollaan viemässä. Ja silloin kun kaverilla tosiaankin homma menee täysin väärälle raiteelle, (Puhemies koputtaa) silloin on vastuullista myös se kertoa teille ääneen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-05-18T15:58:09,2016-05-18T15:59:20,Tarkistettu,1.1 2016_54_50,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on vastauspuheenvuoro edustaja Kurvisen Savonlinna-viittauksen vuoksi. Puheenjohtaja Rinne ja sosialidemokraatit, te olette nyt täysin samassa tilanteessa kuin keskusta viime vaalikaudella. Samoin kuin keskusta silloin, te vastustatte oppositiosta kaikkia säästöjä. Näin teki keskustakin. Erityisesti jäi mieleen välikysymys koulutuksesta. Erityisesti jäi mieleen sietämätön hurskastelu lapsilisien säästöillä. Mitä tapahtui, kun keskusta pääsi valtaan? Peruiko se ensimmäistäkään viime vaalikaudella vastustamaansa säästöä? Ei perunut, päinvastoin: lisäsäästöjä koulutukseen, lisäsäästöjä lapsiperheille. Nyt kysyn teiltä, edustaja Rinne: Lupaatteko te nyt tässä, että jos te pääsette ensi vaalikaudella valtaan, niin perutte kaikki ne säästöt, joita tällä vaalikaudella olette vastustaneet? Pyydän vastaamaan: jaa vai ei?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-05-18T15:59:21,2016-05-18T16:00:24,Tarkistettu,1.1 2016_54_51,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kommentoin ensin lyhyesti arvostamani edustaja Razmyarin puhetta. Aivan totta, tulevilla sukupolvilla, meidän polvellamme, meidän lapsillamme, meidän lapsenlapsillamme, on todella synkkä tulevaisuus, jos Suomen talouden suuntaa ei saada käännettyä, jos ei saada julkista taloutta kuntoon, jos emme saa uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Siitä on kysymys, sitä hallitus tekee. Se vaatii kipeitä säästöjä. Se vaatii todella surullisia ja ikäviä päätöksiä, mutta ne tehdään meidän sukupolvemme ja meidän lasten ja meidän lastenlastemme takia. Kommenttina edustaja Zyskowiczin ehkä vähän tuommoiseen ärhäkkään tai jotenkin ärtyneeseen puheenvuoroon haluan muistuttaa, että kun keskusta oli viime kaudella oppositiossa, me jopa autoimme hallitusta. Silloinen kansanedustaja Juha Sipilä, nykyinen pääministeri, muun muassa neuvoi silloista kokoomuslaista valtiovarainministeri Jyrki Kataista — ja taisi neuvoa vähän Paavo Arhinmäkeäkin. Se oli keskustan linja, ja sama rakentava linja jatkuu hallituksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-05-18T16:00:27,2016-05-18T16:01:34,Tarkistettu,1.1 2016_54_52,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on ydinkysymys. Me kukin olemme vuorollamme oppositiossa. Näin demokratiassa pitääkin olla: valta ajoittain vaihtuu. Oppositiossa on helppo vastustaa kaikkia ikäviä ratkaisuja. Viime vaalikaudella jouduttiin tekemään ikäviä ratkaisuja, säästettiin koulutuksesta. Mitä teki keskusta? Vastusti vimmatusti, aivan vaalikauden lopulla teki välikysymyksen siitä, että kehtaattekin koulutuksesta säästää. Hallitus säästi lapsilisistä. Mitä teki keskusta Annika Saarikon johdolla? Vastusti vimmatusti ja haukkui, että hallitus tekee arvovalinnan, että sillä on jotain lapsiperheitä vastaan. Mitä tällä vaalikaudella tekee keskusta? Säästää koulutuksesta lisää saman verran kuin viime vaalikaudella säästettiin. Mitä tekee lapsiperheille? Leikkaa lapsilisistä ja muullakin tavoin säästää lapsilisistä. Näin toimii oppositio, näin toimii hallituspuolue. Sen takia haluan nyt edustaja Rinteen vastauksen: Jaa vai ei? Jos te pääsette valtaan ensi vaalikaudella, perutteko kaikki ne säästöt tai ainakin... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: No niin, ja nyt on edustaja Rinteellä puheenvuoro, joka voi olla minuutin mittainen — pitempi kuin jaa tai ei. (Naurua)] ...keskeisimmät, joita tällä vaalikaudella vastustatte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-05-18T16:01:34,2016-05-18T16:02:42,Tarkistettu,1.1 2016_54_53,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies, tästä lupauksesta. Ymmärrän hyvin, että edustaja Zyskowicz käy kuumana tästä keskustelusta, joka syntyi edustaja Kurvisen ryhmäpuheenvuorosta. Tämä hallitus tekee niin kokoomuslaista politiikkaa, että on helppo kokoomuslaisista puhua tällä tavalla. (Ben Zyskowicz: Kyllä vai ei?) Haluan todeta, että mitä nopeammin te, arvoisa hallitus — ja kokoomus — jätätte tämän hallituksen, kaadutte, niin sitä vähemmän niitä säästöjä jää, jotka pitää purkaa sitten tulevaisuudessa. (Ben Zyskowicz: Mikä oli vastaus?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-05-18T16:02:43,2016-05-18T16:03:22,Tarkistettu,1.1 2016_54_54,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Edustaja Niinistö, vastauspuheenvuoro, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_55,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz on kärkevä kuten aina, mutta hänellä on myös pointti, koska kokoomus on yleensä toistuvasti halunnut toteuttaa näitä leikkauksia. He ovat jopa vaalien alla sanoneet, että he haluavat leikata, ei toki koulutuksesta, vaan siinä kohtaa hekin pettivät vaalilupauksensa — sanoivat, että koulutuksesta ei leikata — mutta he muuten sanoivat, että sopeuttaa pitää paljon. Minusta se oli heiltä selkeää puhetta. Silloin kun mietitään, miten Suomea tästä eteenpäin pitää uudistaa, niin minä olen samaa mieltä, että hallituksessa ja oppositiossa pitäisi olla jokaisella puolueella sama linja. Vihreiden vaihtoehto tässä on selkeä: me olemme sitä mieltä, että koulutuksesta nyt leikattavat rahat pitää sinne palauttaa. Jos te kuuntelette meitä, niin te jätätte nämä leikkaukset nyt toteuttamatta, koska jos me nyt leikkaamme koulutuksesta — olen kuullut esimerkiksi sellaisia viestejä, että tämän kuuluisan nyhtökauratuotteen tuotekehittelijä, joka on sitä kehittänyt, on saanut koulutuksensa sellaisessa tutkimusyksikössä Helsingin yliopistossa, functional foods ‑yksikössä, joka ollaan lakkauttamassa leikkausten takia — niin mitä tulevaisuutta se on, että huippuosaamista ajetaan alas? Kysyn vain.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-05-18T16:03:23,2016-05-18T16:04:31,Tarkistettu,1.1 2016_54_56,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,Nyt myönnän puheenvuoron ministeri Grahn-Laasoselle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_57,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pakko todeta, että välillä saa aika populistisia laineita tämä keskustelu. Haluan vielä palata näihin perustuslakiasiantuntijoiden tulkintoihin: Tuori ja Mäenpää, erinomaisia asiantuntijoita molemmat, eivätkä heidän tulokulmansa tai lausuntonsa tässä asiassa ole ristiriidassa. Sijaintipaikoista voidaan sopia, mutta ei yliopiston tahdon vastaisesti, eli me emme voi kävellä yliopistojen autonomian yli, emmekä edes halua tehdä niin, koska kunnioitamme yliopistojen autonomiaa. Aluepolitiikka ei ohjaa tämän hallituksen yliopisto- ja tiedepolitiikkaa. Tämän hallituksen yliopisto- ja tiedepolitiikka on kirjattu hallitusohjelmaan. Me tavoittelemme vaikeassa taloudellisessa tilanteessakin sitä, että yhdessä yliopistojen kanssa vahvistamme suomalaista osaamista, korkeakoulutusta ja tutkimusta, ja myöskin hallitusohjelman mukaisesti opettajankoulutusta siten, että rakennamme yhteistyössä opettajankoulutuksen uudistuksen, turvaamme opettajille mahdollisuuden uranaikaiseen kouluttautumiseen. Savonlinnalle tämä on kova isku, enkä sitä väheksy ollenkaan. Itse asiassa tunnen suurta myötätuntoa Savonlinnan kaupunkia kohtaan, mistä syystä (Puhemies koputtaa) olen valmis käynnistämään heti keskustelut siitä, miten voimme auttaa Savonlinnaa tässä vaikeassa tilanteessa. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-05-18T16:04:33,2016-05-18T16:05:49,Tarkistettu,1.1 2016_54_58,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen on jättänyt vastaamatta yhteen erittäin tärkeään koulutuspoliittiseen kysymykseen, joka tässä on esitetty edustaja Essayah’n toimesta, joka liittyy niihin huhuihin, jotka nyt ovat liikkeellä siitä, että hallituksen yhtiöittämisvimma olisi iskemässä myös koulutukseen. Muun muassa Kuntaliitto on tänään ilmaissut huolensa hallituksen aikeista yhtiöittää koko ammatillinen koulutus, ja haluaisin nyt ministeriltä suoran vastauksen siihen, pitävätkö nämä huhut paikkaansa. Suunnitteleeko hallitus siis ammatillisen koulutuksen rahoituksen siirtämistä kunnilta valtiolle sellaisella tavalla, joka myös tarkoittaa ammatillisen koulutuksen yhtiöittämistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-05-18T16:05:53,2016-05-18T16:06:37,Tarkistettu,1.1 2016_54_59,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä SDP:n välikysymys ja tämä keskustelu, joka tässä salissa on tänään käyty, osoitti, että huoli Suomen suunnasta on aivan oikea. Ja kun kuuntelin nämä hallituspuolueiden aika kiihtyneet puheenvuorot, joissa katsottiin peräpeiliin — katsottiin peräpeiliin niin paljon, että hallituspuolueet alkavat täällä jopa keskenään tappelemaan historiasta — niin ei voi sanoa muuta kuin että huoli on kasvanut. Markkinat ovat hyvä renki mutta huono isäntä, ja nyt tämä hallituksen väärä suunta kiteytyy siihen, että te uskotte sokeasti markkinavoimiin eri sektoreilla. Jos pitää valita alueiden elinvoima tai markkinat, te valitsette markkinat ja leikkaukset, ja tästä osoituksena on juuri tämä Savonlinnan jättäminen yksin. Te petitte Savonlinnan, ja ette te, ministeri, pääse tämän yliopistolain taakse. Sama laki oli voimassa viime kaudella, kun silloinen opetusministeri Gustafsson Savonlinnan pelasti. Kyse on siitä, onko poliittista tahtoa, että Savonlinnassa jatkuu opettajakoulutus. Näin teidän oma puolueenne on sieltä sanonut. (Puhemies koputtaa) Mutta keskustahan sanoikin jo, että tämä Savonlinnasta lakkauttaminen oli kokoomuksen vika.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-18T16:06:39,2016-05-18T16:07:51,Tarkistettu,1.1 2016_54_60,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Puhemies! Myönnän, että oli erittäin traumaattinen kokemus olla koulutusryhmässä Smolnassa hallitusta rakennettaessa, hallitusohjelmaa suunniteltaessa. Koulutusleikkaukset ei ole mikään hieno asia, mutta niin kuin tiedämme, innovaatiot syntyvät vain yrityksen ja erehdyksen kautta, vain harvat kokeilut johtavat lopullisiin innovaatioihin. Demareitten linja on se, että puhutaan Suomen suunnasta ajatuksella, että mitään ei saa muuttaa. Kun hallitus teettää selvityksiä, ei ole suinkaan tarkoitus, että kaikki sellaisinaan toteutetaan. Otetaan parasta, kun on selvitetty, ja sillä tavoin rakennetaan Suomen suuntaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-05-18T16:07:51,2016-05-18T16:08:51,Tarkistettu,1.1 2016_54_61,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutushan on äärimmäisen tärkeää. Itse olen käynyt oikeustieteellisen linjan Helsingin yliopistossa, ja sen takia tiedän myös, miten tärkeää lainsäädäntö on. Tässä ministeri Rehula viittasi siihen, että on tärkeätä, että alueet tekevät yhteistyötä. Mutta on äärimmäisen tärkeätä, mitä laissa säädetään. Ja sen takia, kun just sain myös edustaja Zyskowiczilta vahvistuksen siitä, että huomenna tulevat nämä hallituksen linjaukset tästä päivystysasetuksesta, haluan vastauksen siihen, ollaanko tehty kielellisten vaikutusten arviointia tässä asiassa vai eikö. Lyhyt vastaus riittää: kyllä vai ei?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-05-18T16:08:51,2016-05-18T16:09:36,Tarkistettu,1.1 2016_54_62,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri kuvasi tuossa hyvin pitkän listan niistä uudistuksista, joita hallituksen on tarkoitus toteuttaa tällä vaalikaudella, ja toiset ministerit ovat lisänneet tätä listaa. Tämä kertoo siitä, että nyt todellakin halutaan Suomen suuntaa muuttaa ja Suomen asioita saada kuntoon. Miksi näin tehdään? Tehdään kahdesta syystä: jotta saadaan velkaantumiskehitystä pysäytettyä ja saadaan lisää työpaikkoja Suomeen. Miksi taas sillä tavalla täytyy toimia? Sen takia, että meillä jatkossakin riittää rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koulutukseen. Jos näitä uudistuksia ei toteuteta eikä niissä onnistuta, niin on aivan varma, että hyvinvointiyhteiskunnan perusta murenee. Tässä mielessä on hyvin surullista, että SDP ei kykene uudistamaan ja uudistumaan. Teillä oli viime kaudella avainministerit esimerkiksi sote-uudistuksessa, mutta käteen ei jäänyt mitään. Tässä mielessä on täysin kohtuutonta hallitusta kohtaan esittää tätä kritiikkiä, kun nyt oikeasti pannaan asioita kuntoon, jotta meillä on palveluita koko Suomessa ja meillä on hyvinvointiyhteiskunnan perusta turvattu. (Eduskunnasta: Hyvä! — Juuri näin!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-05-18T16:09:50,2016-05-18T16:10:57,Tarkistettu,1.1 2016_54_63,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyisin pääministeriltä: Kannan erittäin suurta huolta sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta ja ennen kaikkea, kuten ministeri Rehula totesi äsken, sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiosta, koska yksi tärkeimpiä asioita tämän uudistuksen osalta oli se, että palveluita voidaan tehdä yhteistyössä mutta ennen kaikkea myös yhdessä. Silloin se, että palveluja pilkotaan ja pakkoyhtiöitetään, tulee vaikeuttamaan tämän yhden perusperiaatteen toteuttamista jatkossa. Kun meillä on hyviä kokemuksia Etelä-Karjalasta Eksotessa, jossa nyt tätä toimintaa on tehty ja jossa on voitu todeta, että vahvalla ja hyvällä integraatiolla, julkisten palveluiden toteuttamisella, jota täydentävät yksityiset palveluntuottajat, ollaan saatu niitä tavoitteellisia säästöjä, joita nytkin hallitus hakee ja joita me kaikki haemme, niin miten, pääministeri, te (Puhemies koputtaa) turvaatte sen, että tällä pilkotulla yhtiömallilla turvataan tämä vahva integraatio?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-05-18T16:10:57,2016-05-18T16:12:05,Tarkistettu,1.1 2016_54_64,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin kun kysyy Suomen suunnasta, on hyvä, että itsellä on siitä joku käsitys. Täällä edustaja Rinne esitti 11 kohtaa. Hyvä kun esititte, mutta kysyn teiltä ihan vakavasti: jos Gerhard Schröderillä olisi ollut nuo kohdat käytössään, olisiko Saksa tällä hetkellä talouden mallimaa? Ei varmaankaan olisi. Ja se on vakava kysymys, että suomalaiset sosialidemokraatit eivät ole kyenneet uudistamaan sillä tavalla, että työllisyyskehitys olisi teidän aikananne, olette te olleet hallituksessa millä paikalla tahansa, kääntynyt positiiviseen suuntaan. Se on tapahtunut Tony Blairin aikana Isossa-Britanniassa. Ruotsin sosialidemokraatit ovat siihen kyenneet. Ja on tietysti niin kuin Vartiainen sanoi, että meidän muiden puolueiden pitää kantaa nyt vastuu siitä, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pystytään rahoittamaan tulevaisuudessakin, mutta olisi ollut paljon helpompaa ja olisi paljon helpompaa, jos te olisitte myös siinä oikeasti mukana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-05-18T16:12:06,2016-05-18T16:13:11,Tarkistettu,1.1 2016_54_65,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy vain todeta sen verran historiaa taaksepäin, että kokoomuspuolue oli pääministeripuolue näissä hallituksissa, missä minä olen ollut mukana ja missä edellisessä hallituksessa olimme mukana, ja aika usein kävi sillä tavalla, että kokoomus vastusti niitä esityksiä, jotka SDP teki nimenomaan muutoksiksi tämän kansakunnan parhaaksi. (Ben Zyskowicz: Menojen lisäyksiksi!) Mutta haluan todeta tulevaisuuteen nähden, arvoisa puhemies, että meillä on olemassa vaihtoehtobudjetti, jossa on hallitukselle selkeästi ja konkreettisesti esitetty vaihtoehto, joka tuottaisi tänä vuonna 35 000 uutta työllistä, työpaikkaa. Jos hallitus olisi tarttunut niihin esityksiin, suunta olisi muuttunut ihan oikeaan suuntaan. Nyt te viette markkinavaltaiseksi yhteiskunnaksi suomalaista hyvinvointivaltiota, johdatte tilanteeseen, jossa käyttäjä, aiheuttaja maksaa, ja se tarkoittaa sitä, että köyhien lompakolla ei pysty maksamaan niitä palveluita tulevaisuudessa. Se on se iso ero ja väärä suunta tämän hallituksen osalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-05-18T16:13:12,2016-05-18T16:14:10,Tarkistettu,1.1 2016_54_66,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kristillisdemokraatit on ollut rakentava oppositiopuolue ja samalla linjalla niin hallituksessa kuin oppositiossa, ja olemme myös tukeneet hallitusta tässä erittäin tärkeässä sote-uudistuksessa, mutta nyt, arvoisa pääministeri, täytyy sanoa, että olen kyllä erittäin huolestunut näistä viimeisistä käänteistä ja hallituksen linjauksesta julkisen sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon pakkoyhtiöittämisestä. Se on puhdas poliittinen valinta, ja pelkään, että tämä linjaus vaarantaa koko sote-uudistuksen (Vasemmalta: Juuri näin!) etenemisen. Olen itse parlamentaarisen työryhmän jäsen, ja täytyy sanoa, että en ole kyllä vakuuttunut lainkaan niistä perusteluista, joilla sitä on tuotu. Ja toinen keskeinen asia: koko tämän uudistuksen lähtökohta on ollut integraatio, myös tämä vertikaalinen integraatio perus- ja erikoispalveluiden välillä, (Puhemies koputtaa) ja nyt näyttää siltä, että tämäkään ei valitettavasti toteudu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-18T16:14:10,2016-05-18T16:15:26,Tarkistettu,1.1 2016_54_67,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Myönnän vielä kolme neljä vastauspuheenvuoroa, ja sen jälkeen pääministerille vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_68,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Huomaan, että täällä hallituspuolueiden keskuudessa näyttää olevan suurta halua käyttää tämä aika historiankirjoitukseen ja siitä tappeluun, mutta jos olen oikein katsonut, niin entinen ministeri, edustaja Tuomioja pitää tuolla Helsingin yliopistolla parhaillaan kansainvälistä historian ystävien seminaaria, suosittelen sinne osallistumista. [Erkki Tuomioja on paikalla salissa.] (Eduskunnasta: Tuli just äsken! — Naurua) Täällä sen sijaan pitäisi puhua siitä, miten tätä Suomea uudistetaan, ja siinä tilanne on se, että emme ole siitä eri mieltä, pitääkö tehdä uudistuksia. Kyllä me kannatamme uudistuksia, mutta me olemme huolissamme siitä suunnasta, jonka te haluatte esittää ainoana vaihtoehtona. Ja jos teidän kanssanne on eri mieltä ja kyseenalaistaa tämän yhtiöittämisvimman tai Savonlinnan opettajankoulutuksen lakkautuksen, niin sitten saakin tämmöisen sadan vuoden historiallisen lastin, miten on epäonnistunut ideologisesti. Liittykää demareihin, jos haluatte osallistua SDP:n ideologiseen keskusteluun. (Puhemies koputtaa) Vartiainen, tulkaa takaisin! (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-05-18T16:15:26,2016-05-18T16:16:37,Tarkistettu,1.1 2016_54_69,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä paperissa tietenkin on aika paljonkin sellaista asiaa, mitä ei ihan mielellään lue, mitä hallitusohjelmassa on, mutta on siellä jotakin hyvääkin. Siellä pyritään ihan aidosti purkamaan sellaisia rakenteita, mitä meillä on rakennettu tähän maahan, kuten kannustinloukut. Niitä ei kukaan rakentanut tahallisesti, mutta ne tulivat sinne ikään kuin varkain. Nyt siellä on semmoisia asioita, missä pyritään näistä pääsemään pois, muun muassa työttömyysetuuksien käyttötarkoituksien laajentaminen on sellainen. Kun alueellista liikkuvuutta edistetään, niin ihmiset pääsevät liikkumaan paremmin sellaisille paikoille, missä työtä on. Starttiraha: jos yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle myönnetään vuoden ajaksi peruspäivärahan suuruinen starttiraha, niin tokihan se auttaa ihmisiä työllistymään, ja se auttaa tätä maata eteenpäin. Kyllä täältä löytyy niitä hyviä asioita, ja minun mielestäni meidän kannattaisi yhdessä tukea niitä, jotka ovat hyviä ja joihin (Puhemies koputtaa) me pystymme vaikuttamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-05-18T16:16:37,2016-05-18T16:17:45,Tarkistettu,1.1 2016_54_70,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Tapani,Tölli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on uudistusten, yhteisen vastuun ja yhteisen ponnistelun aika. Kun tätä välikysymyskeskustelua seuraa, niin tämä ei ole kyllä ollut kunniaksi eduskunnalle eikä meidän päätöksentekojärjestelmälle. Olen tottunut pitämään SDP:tä yhteistyöpuolueena ja valtionhoitajapuolueena. Siksi minä ihmettelen tätä kysymyksen esittämistapaa ja sävyä. Kun kuuntelin tätä ensimmäistä puheenvuoroa, niin se sisälsi mielestäni enemmän syytöksiä kuin kysymyksiä. Joutuu kysymään: oletteko tosissanne? Kyllähän se asia on sillä lailla, että jos kaikkia asioita vastustaa, niin osuu joskus kohdalle. (Naurua) Tätä maata rakennetaan yhteistyöllä, enkä halua historiaa kaivaa, mutta jos edellisen hallituksen aikaansaannokset olisivat jotakin, niin tämän kysymyksen sävyn ymmärtäisin. Olen samaa mieltä kuin edustaja Heinäluoma, että nyt meidän pitää katsoa (Puhemies koputtaa) yhdessä eteenpäin. Jätetään joutavanpäiväinen syyttely vähemmälle ja katsotaan, mitä yhteisiä ratkaisuja meidän pitää tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p800,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Tapani Tölli,800,2016-05-18T16:17:45,2016-05-18T16:18:52,Tarkistettu,1.1 2016_54_71,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensin ryhmäpuheenvuorojen kohdalla minusta ei tuntunut, että SDP on ollut pääministeripuolueena hirvittävän kauan aikaa sitten, koska tuntui, että kaikki, mitä on tapahtunut, on SDP-johtoista, mutta ehkä muilla on toisenlainen historian näkemys. Tässä iso kuva on se, että hyvinvointivaltion lähtökohtia halutaan toisenlaisiksi. Esimerkki on tästä vaikka tämä sote-puoli, koska nyt tällä mallilla asetetaan markkinaehtoiset jopa parempaan asemaan palveluiden tuottajina, siitä syystä, että ne tulevat samalle viivalle ja sen jälkeen vielä maakunnat määrittävät, kuinka paljon pitää antaa yksityiselle puolelle joka tapauksessa. Tämä on iso periaatteellinen muutos samalla tavalla kuin se, kun täällä on viitattu, että kunnat ovat yhtiöittäneet. Kunnissahan on koko ajan (Puhemies koputtaa) ongelma siitä, mitenkä hallinnoidaan, mitenkä johdetaan demokraattisesti näitä yhtiöitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-05-18T16:18:52,2016-05-18T16:19:58,Tarkistettu,1.1 2016_54_72,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa ja tämän viikon aikana on annettu ymmärtää, että nyt hallitus myy kaiken, myy halvalla ja myy Panamaan. Kuitenkin kun etsin tuollaisen taulukon, mitä on näytetty, niin tässä näkyy, [Puhuja näytti kädessään olevaa paperia.] millä tavalla on myyty. Sosialidemokraattien ollessa pääministeripuolueena on myyty lähes 10 miljardilla valtion omaisuutta, keskusta ja kokoomus siellä häntää pitävät. Sosialidemokraattien aikana nämä rahat menivät valtion budjetin tilkkeeksi. Nyt olen ymmärtänyt, että nämä laitetaan tuottamaan uutta hyvää, uusia työpaikkoja ja kasvua, ja kysyisin teiltä, arvoisa pääministeri: kumpaa te pidätte parempana suuntana Suomelle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-18T16:19:59,2016-05-18T16:20:57,Tarkistettu,1.1 2016_54_73,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuorot edustaja Hoskonen ja edustaja Rinne, ja sitten pääministerin vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_74,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tätä keskustelua on seurannut, on ihmetellyt sitä, että joka tapauksessa emme vielä ole ainakaan tässä talossa kaikilta osin ymmärtäneet Suomen tilannetta. Kaikki luvut, mitkä me olemme nähneet niin oppositiossa kuin hallituspuolueissa — emme ole niitä varmasti opposition taholta ehkä niin hyvin selittäneet — kertovat, että totuus on se, että Suomen talous on huonossa kunnossa, ja sen parantaminen pitää ottaa todesta. Pääministeri on tehnyt monia monia hyviä avauksia ja esityksiä. Niitä on jatkettava empimättä, epäilemättä, koska se toinen vaihtoehto, mikä Suomella on edessä, on todella huono. Sille tielle ei pidä lähteä. Meidän on löydettävä uutta työtä, pantava tase töihin, niin kuin pääministeri on monta kertaa sanonut. Mutta keskinäisellä riitelyllä ja epäkunnioittavilla puheenvuoroilla emme saavuta mitään muuta kuin riitaa ja toraa, ja se ei ole tässä tilanteessa mikään ratkaisu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-05-18T16:20:58,2016-05-18T16:21:58,Tarkistettu,1.1 2016_54_75,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Harmi, että arvostamani edustaja Tölli nyt kerkisi poistua. Minusta hänen puheenvuorostaan kuulsi valitettavasti se sama ilmiö, mitä tässä koko keskustelussa on ollut: ikään kuin se, että nostaa epäoikeudenmukaisiksi ja huonoiksi asioiksi koettuja asioita, johtaa siihen, että on ilkeä, ei ymmärrä mitään, ei halua tehdä yhteistyötä. Minä olen ymmärtänyt näin, että pääministeri Sipilä on myöskin täällä todennut näitten leikkausten, jotka kohdistuvat työttömiin, ikäihmisiin, lapsiperheisiin, koulutukseen, olevan epäoikeudenmukaisia ja huonoja leikkauksia. Hän on todennut nämä asiat täällä. Me haluamme, että näitä asioita ei tehtäisi sillä tavalla kuin hallitus tekee, ja me olemme tarjonneet vaihtoehdon omassa vaihtoehtobudjetissamme. Minusta olisi järkevää ja tämän eduskunnan arvovallan kannalta erittäin tärkeätä se, että kunnioittaisimme kuitenkin toistemme mielipiteitä, kun halutaan suuntaa muuttaa suuntaan tai toiseen. Se tässä keskustelussa mielestäni on unohtunut tosi rajusti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-05-18T16:21:59,2016-05-18T16:23:04,Tarkistettu,1.1 2016_54_76,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Nyt pääministeri 2 minuuttia, ja sitten ministeri Grahn-Laasonen 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_77,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme varmaan olleet pitkään yksimielisiä siitä, että Suomea pitää uudistaa, mutta uudistamista ei ole pistetty toimeen. (Riitta Myller: Kenen uudistamista?) Tämä on se ongelma, ja ihan yksimielisillä päätöksillä me emme pääse eteenpäin. Sitten kahteen yksityiskohtaan, ensinnäkin tähän valinnanvapauteen ja sote-uudistukseen. Meillä oli kauhea häly syksyllä siitä, ketkä järjestävät palvelut. Nyt me tiedämme: maakunnat järjestävät, ja niitä on 18 kappaletta. Sitten talvella meillä oli kauhea häly siitä, mitä kautta tulee rahoitus, tuleeko maakuntavero. Nyt me tiedämme, että se tehdään valtion kautta. Sitten meillä oli kova huoli siitä, miten kiinteistöt järjestyvät, koska on kysymys valtavasta kiinteistömassasta, mikä siirtyy maakunnille. Nyt me tiedämme, mitenkä se tehdään. Tällä hetkellä auki meillä on se, miten Suomen malli valinnanvapaudesta järjestetään. Siitä on nyt kova huoli tällä hetkellä päällä, mutta kohta me tiedämme senkin. Tässä olen miettinyt keskustelun aikana, onko tämä oikea tapa nyt sitten tehdä tätä asiaa, että me piirrämme prosessikaavion, kerromme, mitä päätetään milloinkin, ja käymme keskustelua siinä välissä asioista. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin se, että me käymme keskustelua suljettujen ovien takana ja kerromme sitten, että näin tämä koko homma muuten tehdään. (Välihuutoja) Olen itse tämän avoimen tavan kannalla. Sitten tähän Savonlinna-asiaan. Edustaja Turunen, emme jätä Savonlinnaa yksin. Katsomme yhdessä ratkaisua, ja sen lähtökohtana täytyy olla se, että muutaman vuoden päästä Savonlinna on tyytyväinen siihen, että se tehty ratkaisu oli alueen elinvoiman kannalta parempi kuin se, että roikumme vanhassa kiinni. Se on meille kaikille vaikea asia. Minun täytyy nyt kyllä oikaista se käsitys siitä, etteikö opetusministeri olisi tässä tehnyt töitä sen eteen, että tähän löytyy oikea ratkaisu. Olen itsekin käynyt monta monituista keskustelua (Puhemies koputtaa) yliopiston rehtorin ja yliopiston johdon kanssa ja tullut samaan lopputulokseen kuin opetusministeri: (Puhemies koputtaa) rahoituksen keinoin emme pysty ohjaamaan sitä päätöstä muuksi kuin mitä yliopisto on päättänyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-18T16:23:06,2016-05-18T16:25:28,Tarkistettu,1.1 2016_54_78,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Kiitoksia, pääministeri. — Nyt vielä vastauspuheenvuorot pääministerin puheenvuoron johdosta edustajille Niinistö, Heinäluoma, Adlercreuz, ja sen jälkeen sitten opetusministeri. Eli edustaja Niinistö ensimmäisenä, yksi minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_79,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Isäni on emeritus kasvatustieteen professori ja entinen laitoksen johtaja pienehkössä opettajankoulutuslaitoksessa, ja vähän kuulosti pahalta, että te pidätte vanhassa kiinni pitäytymisenä sitä, että Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen kaltainen laitos voisi jatkossa jatkaa. Minusta se on väärä käsitys Suomen koulutustarpeesta, ja tälle opettajankoulutuslaitokselle on paikka myös kasvatuksellisesti. Silloin on kysymys siitä, miten opetusministeriö varmistaa koko koulutuksen resurssit. Mutta puhutaan niistä uudistuksista. Vihreiden mielestä pitää tehdä uudistuksia, mutta kysymys on siitä, uudistetaanko työelämää ja sosiaaliturvaa sellaiseksi, että se lisää ihmisten valinnanvapauksia, vai rajoittaako se. Me kannatamme sitä, että ulkomaalaisen työvoiman tarveharkinta poistettaisiin. Se toisi yrittäjille ja työntekijöille ulkomailta mahdollisuuksia tulla Suomeen luomaan lisää työtä. Perustulo lisäisi yritteliäisyyttä ja toimeliaisuutta. Me kannatamme sitä, että elinkeinoja uudistetaan julkisilla investoinneilla ja avaamalla vaikka julkista dataa avoimeksi, niin että saadaan digitalisaatiota, energiaremonttia. (Puhemies koputtaa) Mutta kaikki nämä asiat meillä viipyvät. Ei tule. Ei tule oikeita uudistuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-05-18T16:25:40,2016-05-18T16:26:49,Tarkistettu,1.1 2016_54_80,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa pääministeri, kun te toistuvasti sanotte, että Suomi on uudistamatta, niin on kyllä pakko sanoa, että viimeisten 13 vuoden aikana 9 vuotta meillä on ollut keskustalainen pääministeri. 9 vuotta ollut keskustalainen pääministeri, 4 vuotta ollut kokoomuslainen pääministeri. Tämän jälkeen toivon, että tämä voisi jäädä tähän, tämä osio, että mitä on tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta, koska vastuutkin kyllä löytyvät, ja jokainen joka ajattelee, löytää, että vastuullisia on aika paljon ja iso osa on myös tällä hetkellä hallituksessa. Mutta sitten tullaan tähän Savonlinnaan, joka on mielestäni esimerkki siitä, mitä te olette nyt tekemässä. Te siirrätte kaiken vallan yhteiskunnalta ulos. Te vetoatte yliopistojen autonomiaan, ja me pelkäämme, että seuraavaksi te tulette vetoamaan myös sosiaali- ja terveyspalveluissa, ettei näihin osakeyhtiöihin voida vaikuttaa, että kun osakeyhtiöllä raha loppuu, niin sitten sen pitää lopettaa palvelut ja erityisesti syrjäseuduilla. Te ajatte markkinayhteiskuntaa erittäin lujasti lävitse, ja sitä valtakirjaa suomalaiset eivät ole teille antaneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-05-18T16:26:50,2016-05-18T16:28:02,Tarkistettu,1.1 2016_54_81,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Värderade talman! Ministeri Sipilä sanoi tuossa alkupuheenvuorossaan, että sote etenee kuin juna. Tämä jostain syystä ei rauhoita minua kovinkaan paljon, tietenkin riippuen siitä, minkä hallituksen joukkoliikennepolitiikkaa vastaan tätä peilataan. Edustaja Tolppanen sanoi, että liikkuvuutta työn perään parannetaan. Isossa osassa Suomea, varsinkin Uuttamaata, tilanne on lähinnä päinvastainen. Hallituksella on ohjelmassaan strateginen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta. Tämä on hyvä ja oikea tavoite. Ministerit Grahn-Laasonen ja Toivakka tekivät suoraan tähän liittyen hyvän, kaivatun ja tärkeän aloitteen vanhempainvapaan ja kotihoidon tuen uudistamisesta. Se tyrmättiin suoraan hallituksen sisältä, ei siksi, että se olisi strategisen tavoitteen vastaista, vaan siksi, että siitä ei ole kirjaimellista, mekaanista kirjausta hallitusohjelmassa. Nyt työskentelyn helpottamiseksi, voisiko hallitus tehdä listan siitä, mitkä toimenpiteet ovat sallittuja ja mitkä eivät sallittuja (Puhemies koputtaa) tämän 72 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-05-18T16:28:02,2016-05-18T16:29:15,Tarkistettu,1.1 2016_54_82,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Ministeri Grahn-Laasonen paikan päältä, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_83,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toivoin, ettei tarvitsisi muistutella menneistä, mutta palaan kuitenkin siihen, että SDP:n opetusministerin Jukka Gustafssonin aikakaudella ajettiin alas Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos. Eli laitetaanko nyt täällä edustaja Gustafsson tilille siitä, miksi te ette tehnyt toimia sen pelastamiseksi silloin kun Hämeessä oli vaikea paikka? Tiedän, että se on edelleen kipeä asia Hämeenlinnassa, mutta tosiaan teidän aikakaudellanne näin kävi. Haluan oikaista käsityksen edustaja Niinistön puheenvuorosta. Opettajankoulutuksen määrä ei vähene tämän myötä. Itse asiassa näissä tulossopimusneuvotteluissa, joita yliopistojen kanssa nyt käydään, pyrimme erityisesti lisäämään yliopistossa koulutettavien lastentarhanopettajien määrää voidaksemme nostaa varhaiskasvatuksen laatua ja luottamusta siihen, että meidän varhaiskasvatus kehittyy pedagogisesti ja menee eteenpäin. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-05-18T16:29:15,2016-05-18T16:30:22,Tarkistettu,1.1 2016_54_84,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Näen asian sillä tavalla, että Hämeenlinnan ja Savonlinnan vertaaminen ja asettaminen nyt jotenkin vastakkain ei ole perusteltua. Valitsin itse asiassa sellaisen toimintatavan siinä, kun nyt olen tamperelainen, että en nähnyt olevan tarvetta tähän asiaan puuttua. (Naurua) Olen edelleen objektiivisesti sitä mieltä, että tämän rinnastaminen Savonlinnaan ei ole paikallaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-05-18T16:30:24,2016-05-18T16:31:14,Tarkistettu,1.1 2016_54_85,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ollut kyllä hyvin järkyttävää kuunnella hallituksen käsienpesuoperaatiota näiden koulutus- ja tutkimusleikkausten suhteen. Ensin te leikkaatte yliopistoilta satoja miljoonia euroja, te leikkaatte enemmän kuin yksikään toinen hallitus itsenäisen Suomen aikana. Sen jälkeen te valittelette ja pahoittelette sitä, että yliopisto hakee joitain säästökohteita. Uskotteko te, että Itä-Suomen yliopisto olisi kajonnut tähän maineikkaaseen, perinteiseen opettajankoulutuslaitokseen, ellei sen olisi pakko hakea säästöjä jostakin? Hyvin tiedätte, toivottavasti, opetusministeri Grahn-Laasonen, että Suomessa on yliopistoilla autonomia. Se tarkoittaa sitä, että sen jälkeen kun yliopistot on ensin laitettu polvilleen ja pakotettu hakemaan säästökohteita, opetusministerin ei ole hyvä enää mennä ohjeistamaan, mitä sopii leikata ja mitä ei. Yliopistojen autonomia tarkoittaa sitä, että yliopistot yliopistolain puitteissa etsivät niitä säästökohteita, joista ne voivat säästää ilman, että niiden tehtävä, joka yliopistolaissa on määritelty, vaarantuu. (Puhemies koputtaa) Suosittelen opetusministerille vahvasti, että perehtyisitte yliopistolain sisältöön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-05-18T16:31:16,2016-05-18T16:32:38,Tarkistettu,1.1 2016_54_86,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,Debatti jatkuu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_87,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Väistämättä, arvoisat sosialidemokraatit, tällainen keskustelu on myös kuin ripillä käynti: kaikki vanhat synnit kaivetaan, kun aihetta on. Teillä tuntuu vähän olevan tässä valikoiva historiallinen muisti, joten sitä täytyy vielä virkistää. Edustaja Rinne kritisoi hallituksen toimia myyntiohjelmaksi tässä omistajaohjauksessa, ja se tuli myös tässä välikysymyksessä esille, vaikka nimenomaan SDP on ansioitunut kansallisomaisuuden myynnissä. Te menitte sen taakse, että ei ollut pääministeri meillä. No, pääministeri Lipposen hallituksen aikana omistajaohjauksesta vastasi muun muassa edustaja Tuomioja. Yksityistäminen tarkoittaa valtion omaisuuden myyntiä. Lipposen toisessa hallituksessa siinä tehtiin Suomen ennätys: 6,8 miljardia euroa yksityistettiin valtion omaisuutta, ja vielä vasemmistoliiton myötävaikutuksella. Eli tämäkö on se sosialidemokraattien linja: täällä puhutaan toista, aikaisemmin tehtiin toista? Tämä on juuri sitä Toveri Tuuliviiri ‑politiikkaa, mistä olen teitä koko ajan kritisoinut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-05-18T16:32:40,2016-05-18T16:33:45,Tarkistettu,1.1 2016_54_88,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan kiistattomia saavutuksia ei olisi ikinä saatu aikaan itsekkyydellä, ahneudella, syrjimisellä, ylimielisyydellä tai välinpitämättömyydellä. Valitettavasti täällä salissa on tänään ollut tämänkaltaista henkeä. Todella surullista kuunneltavaa hallituspuolueiden edustajilta. Ei ole pelottelua, kun me toteamme, että massiiviset leikkaukset Suomen arvokkaimmasta pääomasta eli koulutuksesta ovat olleet hätkähdyttäviä. Me emme ole ainoita, jotka ovat tätä mieltä. Esimerkiksi Jorma Ollila on antanut hallitukselle pyyhkeitä tästä samasta asiasta. On selvää, että kun maailma muuttuu yhä kiihtyvämpää tahtia, on myös Suomen muututtava pärjätäkseen. Mutta nyt hallitus on avaamassa Suomen sepposen selälleen monikansallisten yritysten temmellyskentäksi ja harvojen kohtuuttoman voitontavoittelun välineeksi. Enkä usko, että ennen viime vaaleja kukaan kansalainen tällaista tilasi ja tällaista halusi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-05-18T16:33:46,2016-05-18T16:34:46,Tarkistettu,1.1 2016_54_89,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Rouva puhemies! SDP:n välikysymyksen loppuehdotus oli, että hallituksella ei ole mandaattia toimiinsa ja että tämä ei ole demokratian mukaista. Minun mielestäni vaalitulos on vahvistettu ajat sitten ja kaikki hallituspuolueet lupasivat juuri näin, mitä on nyt tehty, uudistaa Suomea ja saada Suomi uudelleen käyntiin, ja nyt sitä tehdään. Puhemies! Mitä tulee Savonlinnan OKL:ään, niin on erittäin ikävä päätös sen lakkauttamisesta. Mutta kuitenkin pitää todeta, että hallitus lupasi lisärahoituksen, se lupasi muita erityistoimia Savonlinnan opettajankoulutuslaitokselle. Mitä teki sen hallitus? Ylimielisyydessään ilmoitti ensin, että se ei ole kuullutkaan tällaisesta lisärahoituksesta, sen jälkeen kun joutui tunnustamaan, että semmoinen on luvattu, sanoi, että mikään raha ei riitä pelastamaan Savonlinnaa. Käsittämätöntä! Siinä mielessä meidän kaikkien kannattaa kiinnittää huomiota siihen, minkälaisia henkilöitä me valitsemme kunkin yliopiston hallintoon ja hallitukseen. On selvää, niin kuin pääministeri totesi täällä, että Savonlinnaa ei jätetä yksin, ja se on ihan näin. Ei saa jättää yksin tällaisessa tilanteessa, joka on nyt on kohdattu, (Puhemies koputtaa) mutta vastuuta on myös Savonlinnan ja Itä-Suomen yliopiston hallituksella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-05-18T16:34:49,2016-05-18T16:36:03,Tarkistettu,1.1 2016_54_90,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä, että edustaja Leppä otti tämän mandaatin esiin. Onko saatu valtakirja kansalta tehdä näitä uudistuksia, yhtiöittää tiet, muuttaa Suomen teillä liikkuminen maksulliseksi tai vapauttaa taksiliikenne? Onko teillä edes oman puolueenne mandaattia? Nimittäin edustaja Kulmuni Lapista totesi Bernerin ja Sipilän suunnitelmista: ""On kieltämättä erikoista, että ministeri nyt esittää päinvastaista kuin keskustan puoluekokouksessa on demokraattisesti päätetty."" Arvoisa pääministeri, onko teillä edes oman puolueenne mandaattia ajaa näitä uudistuksia? Mutta vielä mitä tulee tähän Savonlinnaan, niin nyt on käynyt selväksi, että hallitus ei ota vastuuta tästä asiasta, vaikka teillä olisi kaikki mahdollisuudet ja työkalut. Itse asiassa äskeisessä puheenvuorossa Sipilähän totesi, että hän on käynyt tämän asian läpi ja todennut, että asia saa olla näin. Lopputulos on se, että te petitte Savonlinnan. Tämä on osoitus siitä, että kun te asetatte vastakkain markkinat ja leikkauspolitiikan (Puhemies koputtaa) tai aluekehityksen, te valitsette markkinat ja petätte alueen ihmiset. (Puhemies: Aika!) Te petitte Savonlinnan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-18T16:36:04,2016-05-18T16:37:15,Tarkistettu,1.1 2016_54_91,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä Savonlinnasta kaksi asiaa: Siis paras kompromissihan olisi se, että yliopistojen tulosohjausjärjestelmää, rahoitusmallia, uudistettaisiin niin — nyt kun tänä keväänä niitä neuvotteluja käydään — että sen sisällä olisi paremmin tämäntyyppiset erityistehtävät, niin kuin alueellisesti sijoittuva opettajankoulutuslaitos, ja silloin saataisiin pitkäjänteinen rahoitus. Tällaisesta valmiudesta en ole opetusministeriöstä kuullut, ja tätä Itä-Suomen yliopisto olisi halunnut. Sitten toinen kysymys, joka liittyy tähän lastentarhanopettajapaikkojen määrään, mistä ministeri puhui. Minulla on sellainen käsitys, että kun yliopistot ovat näitten kovien leikkausten kohteena, niin vaikka te valtakunnallisesti lisäätte sitä mahdollisuutta ottaa näitä lastentarhanopettajapaikkoja, niin on epävarmaa, ovatko kaikki yliopistot halukkaita ottamaan ne paikat vastaan, koska heidän taloudelliset resurssinsa ovat näistä koulutusleikkauksista johtuen niin tiukkoja. Voitteko vastata tähän?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-05-18T16:37:15,2016-05-18T16:38:11,Tarkistettu,1.1 2016_54_92,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun edustaja Leppä tässä totesi, että hallitus ei ole pettänyt lupauksiaan, niin ei voi olla siihen puuttumatta. Valitettavasti jokainen hallituspuolue on pettänyt sen koulutuslupauksensa. Joka ikinen teistä lupasi ennen vaaleja, että koulutuksesta ei leikata, ja nyt tiedetään, missä ollaan, ja tiedetään myös, että meidän yliopistot ovat erittäin haasteellisessa tilanteessa. Helsingin yliopistolta lähtee ehkä tuhat henkilöä. Itse olen tällä viikolla keskustellut tutkijoitten ja opettajien kanssa, ja he ovat erittäin huolissaan. Ja nyt on näköpiirissä myös se, että ne nuoret tutkijat, joilla olisi hyvä tulevaisuus myös Suomessa — jos heille annettaisiin mahdollisuus — lähtevät ja kysyvät, mihin maahan kannattaa lähteä. Tälle meidän on tehtävä jotain, ja toivon, että hallitus peruisi vielä nämä säästöt. Se on ikävästi kyllä jo tehnyt sen suuntaisia päätöksiä, (Puhemies koputtaa) että ne eivät vie Suomea eteenpäin. Tähän pitää saada nyt muutos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-05-18T16:38:11,2016-05-18T16:39:15,Tarkistettu,1.1 2016_54_93,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän välikysymyksen aihe nyt kuitenkin on Suomen suunta — ymmärrän, että sinne alle voi ottaa ihan mitä tahansa, mutta kyllähän se Suomen suunta riippuu siitä, mikä meidän työllisyyskehityksemme on. Siinä ei ole aiemmin pärjätty, se on fakta. Se on täällä moneen kertaan käyty läpi. Jos emme saa niitä 110 000 uutta työpaikkaa aikaan, meidän hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohjalle — on se sitten koulutusta, terveydenhoitoa, on se yhtiöitetty tai ei ole yhtiöitetty, tai ollaan tehty mitä hyvänsä — tulee isoja vaikeuksia. Se on se kaiken ydin, ja siinä pitää onnistua, ja siinä hallitus on ottanut aivan oikean linjan ja johdonmukaisen tavoitteen. Mutta hallitus ei onnistu siinä yksin, se tarvitsee myös yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa, se tarvitsee sitä, että yrittäjät ovat valmiita investoimaan, ja se tarvitsee sitä yhdessä tekemisen henkeä, jota tästäkin salista toivoisi enemmän löytyvän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-05-18T16:39:16,2016-05-18T16:40:19,Tarkistettu,1.1 2016_54_94,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Satonen osui naulan kantaan: työllisyys on tärkeä asia. Meillä on lähes puoli miljoonaa työtöntä ja pitkäaikaistyöttömiä 122 000 — 20 000 enemmän kuin viime vuonna. Ja mitä hallitus tekee? Työllisyyden hoito on täysin laiminlyöty, työllisyysmäärärahoja leikataan, yliopistojen henkilökuntaa irtisanotaan ja työehtoihin tehdään jatkuvasti esityksiä heikennyksistä. Eli hallituksen omat toimet ja onnistuminen ovat kiinni täysin siitä, miten työmarkkinaratkaisu syntyy tässä maassa. Työttömät eivät tarvitse keppiä, he tarvitsevat töitä. Sitten vielä yritätte pakottaa ihmiset ilmaistyöhön. Kyllä sen näkee työnäytteen osalta viikossa, osaako ihminen vai ei, ei tarvitse 4:ää kuukautta sitä varten. Tämä tiedetään jo ilman mitään selvityksiäkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-05-18T16:40:19,2016-05-18T16:41:15,Tarkistettu,1.1 2016_54_95,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen suuntaan tässä maailmantilanteessa vaikuttaa myös maahanmuuttopolitiikka, ja täällä on SDP:n edustaja Rinne ryhmäpuheessaan sanonut, että hallitus on pettänyt kaikki vaalilupauksensa. Mielestäni näin ei ole. Esimerkiksi perussuomalaiset lupasivat jo ennen vaaleja, jo ennen massiivista turvapaikanhakijatulvaa, että maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan. Nyt näin tapahtuu ennennäkemättömällä tavalla. Saimme jo viime kevään hallitusohjelmaan meille tärkeitä kirjauksia, lähtien toteamuksesta, että maahanmuuton tulee olla hallittua. Siinä myös sanotaan, että turvapaikkahakemuksen käsittelyä nopeutetaan, päätökset tehdään viipymättä, väärinkäytöksiä torjutaan ja osallistuminen YK:n ja EU:n terroristijärjestöksi luokitellun organisaation toimintaan kriminalisoidaan, ja myöskin tämä, että törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksien uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta poistamista nopeutetaan. Tämä viimeksi mainittu on itsellenikin henkilökohtaisesti erittäin tärkeä asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-05-18T16:41:16,2016-05-18T16:42:35,Tarkistettu,1.1 2016_54_96,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on monella tavalla hieno maa, ja meidän päättäjien tehtävänä on totta kai omalla vahtivuorollamme sitä vaalia ja kehittää hallitusti ja vastuullisesti niin, että ajattelemme kaikkien suomalaisten etua ja kaikkien alueitten etua. Pääministeri Sipilä, olette usein sanonut, että johdatte hallitusta kuin yritystä. Mutta minusta on tärkeää, kun puhumme Suomen suunnasta, huomata ja pysähtyä sen ääreen, että Suomi ei ole yritys, vaan Suomi on yhteiskunta, ja yhteiskunnassa täytyy olla myös muita arvoja kuin markkinat. Nyt näyttää siltä, että joka kerta kun hallitus tekee valinnan, se tekee sen markkinaintressi edellä. Tätä hallitusta ei ohjaa sosiaalipolitiikan intressi, vaan markkinaintressi, ei aluepolitiikan intressi, vaan markkinaintressi. Ja tästä me olemme huolissamme. Te ette puhunut tästä ennen vaaleja ettekä ole saanut tälle valtakirjaa. Tällaista yhtiöittämisvimmaa ei ole tässä mittakaavassa nähty missään muussa maassa, ei varsinkaan muissa Pohjoismaissa. Edeltävät sukupolvet ovat rakentaneet pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Älkää te muuttako Suomen suuntaa markkinavoimien temmellyskentäksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-05-18T16:42:35,2016-05-18T16:43:53,Tarkistettu,1.1 2016_54_97,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on todettava, että yleensä koen välikysymykset ja keskustelut relevanteiksi ja eteenpäin vieviksi, osin jopa yhteisymmärrystä lisääviksi. Nyt tuntuu siltä, että synkkyys on tiivistynyt tähän saliin, tietysti niitä alun ryhmäpuheenvuoroja lukuun ottamatta. Pakko on kyllä muistuttaa, että tässä vaikeassa tilanteessa ja siitä huolimatta hallitus on kyllä kyennyt moniin eri uudistuksiin ja parannuksiin, kun puhutaan omaishoitajuudesta, ja perheittenkään tilanne ei ole niin synkkä kuin täällä annetaan ymmärtää, ja myöskin naisten työmarkkina-asemaa ollaan parannettu. Jatkossa on kuitenkin välttämätöntä, että yhteiskuntasopimus saataisiin maaliin. Meillä on melkein 400 000 työtöntä kontollamme, ja parasta työllisyyden hoitoa on kyllä uusien työpaikkojen luominen. Kysynkin pääministeriltä: mitä kuuluu yhteiskuntasopimukselle tällä hetkellä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-05-18T16:43:53,2016-05-18T16:44:57,Tarkistettu,1.1 2016_54_98,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustaja Anderssonia, joka on myös yrittänyt saada täällä nyt vastausta tähän kysymykseen. Kolmas kerta toivon mukaan toden sanoo: voisiko opetusministeri Grahn-Laasonen vastata niihin huhuihin, mitä liikkuu tällä hetkellä, että yhtiöittämistä halutaan myöskin tuonne ammatillisen koulutuksen puolelle ja valtion vahvaa ohjausta? Kristillisdemokraatteja erityisesti huolestuttaa tässä se, ollaanko nyt sitten paikallisen työelämän koulutustarpeet kenties sivuuttamassa. Esimerkiksi siinä paikallisten yhteyksien luomisessa, mikä on onnistunut erinomaisen hyvin yritysten kanssa, siellä esimerkiksi vaikka Ylä-Savossa on saatu metallipuolen ammatillista koulutusta kehitettyä yhteistyössä alan pörssiyhtiö Ponssen kanssa ja sinne on luotu hyviä koulutuspolkuja, jotka tällä hetkellä ovat sentyyppisiä, että muuallakin Suomessa niitä katsotaan. Tämäntyyppisten koulutusyhteistyöasioitten ja alueellisen ja paikallisen tuntemuksen hyödyntäminen on tässä nyt myöskin vaarassa, ja sen takia olisi tärkeätä tietää: onko tämä yhtiöittäminen ja valtion vahva ohjaus tulossa nyt myöskin sitten sinne koulutusreformin puolelle ammatillisessa koulutuksessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-05-18T16:44:57,2016-05-18T16:46:06,Tarkistettu,1.1 2016_54_99,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tänään puhuttu paljon hallituksen ideologisesta tavoitteesta yhtiöittää, ja oppositio on halunnut vastauksia kysymyksiin siitä, miksi hallitus ajaa nimenomaan tätä yhtiömuotoa niin voimakkaasti sekä meidän hyvinvointipalveluihin että meidän yhteiskunnan perusinfrastruktuuriin. Itse näen, että nämä kysymykset, kuten tämä välikysymyskin, kumpuavat nimenomaan siitä, että näin isoista, perustavanlaatuisista muutoksista meidän hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteisiin ei puhuttu mitään vaalien alla. Kun pääministeri tässä itse peräänkuulutti avoimuutta, niin toivoisin minäkin, että ministeri Grahn-Laasonen avoimuuden hengessä voisi vastata kysymyksiin tästä ammatillisen koulutuksen yhtiöittämisestä. Lopuksi: Tässä edustaja Niinistö aikaisemmin sanoi, että kertoo henkilöstä paljon se, miten hän vastaa hänelle esitettyyn kritiikkiin. Kyllä minusta kertoo tämän hallituksen arvopohjan ja politiikan heikkoudesta hyvin paljon se, että tehtyjä arvovalintoja, tehtyjä poliittisia linjaratkaisuja perustellaan muiden hallitusten ja poliittisten toimijoiden tekemillä virheillä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-05-18T16:46:07,2016-05-18T16:47:31,Tarkistettu,1.1 2016_54_100,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Otetaan muutama vastauspuheenvuoro vielä tähän, ja sen jälkeen ministerit voivat vastata.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_101,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rinne ja muut opposition jäsenet: Kun lähtee haastamaan, niin sitten pitää itsekin hieman sietää sitä kritiikkiä, ja tänään hallitus on perustellusti onnistunut osoittamaan tyhjäksi teidän kritiikkinne. Ymmärrän, että se harmittaa. Viime vaalikaudella SDP:n ollessa hallituksessa leikattiin OKM:n hallinnonalalta kumulatiivisesti laskettuna enemmän kuin tällä vaalikaudella leikataan. Uskottavuus sille, että SDP ei olisi leikannut koulutuksesta tällä vaalikaudella, on nolla. On nolla. SDP on myös lähes aina ollut vallan kahvassa, kun perinteisiä valtionyhtiöitä on pistetty lihoiksi. Oppositiolla ei ole tarjota mitään parempaa vaihtoehtoa. On aina niin helppo sanoa ei, sanoa ei, kun tehdään uudistuksia ja päätöksiä, sanoa ei, kun tehdään selvityksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-05-18T16:47:31,2016-05-18T16:48:39,Tarkistettu,1.1 2016_54_102,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi ei voi kilpailla työn hinnalla maailmanmarkkinoilla, mutta me pärjäämme kilpailussa tiedolla, taidolla ja osaamisella sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla. Hallituksen pitäisi käynnistää toimia uuden työn löytämiseksi, mutta mitäpä hallitus tekee — toimii ihan päinvastoin eli vähentää koulutukseen, tieteeseen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan suunnattua rahoitusta. Tutkimuksella edistetään innovaatioita, joiden avulla on mahdollista saada uusia tuotteita maailmanmarkkinoille. Erityisen huolestuttavaa tästä näkökulmasta on muun muassa Tekesin rahoituksen ja Suomen Akatemian tutkijalähtöiseen perustutkimukseen suunnatun rahoituksen huomattava vähentäminen. Rahoituksen vähentäminen tarkoittaa käytännössä, että moni innovaatio jää syntymättä, kehittymättä ja tuotteistamatta. Ja eikö tämä ole hallituksen tavoitteiden vastaista toimintaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-05-18T16:48:39,2016-05-18T16:49:40,Tarkistettu,1.1 2016_54_103,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Edustaja Mikkonen, ja sen jälkeen ministeri Grahn-Laasonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_104,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Hallituksen keino uudistuksiin näyttää vahvasti olevan yhtiöittäminen. Yhtiöittämisessä ongelma tulee siinä, että osakeyhtiölaki on suunniteltu yritysmaailmaan ja markkinoiden ehdoille. Yhtiöiden tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Se ei huomioi kokonaistaloudellisia vaikutuksia, ei omistajansa etua kokonaisuudessaan — vain sen yhtiön osalta. Ja yhtiöiden päätöksenteko on piilossa. Edustaja Leppä totesi tässä, että yliopistojen suhteen olisi kannattanut miettiä, keitä hallitukseen valittiin. Jos meillä jää nyt yhtiöissä, jotka kuitenkin tuottavat julkisia palveluja ja toimivat julkisilla rahoilla, ainoaksi vallan välineeksi se, keitä valitsemme hallitukseen, ovat kyllä yhteiskunnan keinot aivan liian kapeat. Tämä sama ongelma on myös kunnissa. Aiotteko, pääministeri, miettiä, miten uudistaa osakeyhtiölakia niin, että se huomioisi sellaiset yhtiöt, jotka ovat täysin julkisen sektorin omistamia? Miten avoimuus, päätöksenteko ja kokonaisetu niissä tulisi huomioida?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-05-18T16:49:41,2016-05-18T16:51:03,Tarkistettu,1.1 2016_54_105,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Paikalla olevat ministerit ovat kaikki pyytäneet puheenvuoroa. Aloitetaan pääministeri Sipilästä, ja sitten Grahn-Laasonen, Rehula ja Berner. — Pääministeri, olkaa hyvä, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_106,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos vastaan tähän viimeiseen kysymykseen ensimmäisenä. Eihän tästä yhtiöittämisestä missään lue, että se on osakeyhtiö. Se voi olla vaikka osuuskunta, ja osuuskuntalaissa esimerkiksi osuuskunnan tehtävänä on tuottaa etua jäsenilleen. Se voi olla erittäin tehokas työkalu juuri näissä yhteiskunnallisissa palveluissa, erittäin hyvä ja hyväksi todettu työkalu. Ei sitä ole määritelty, että se olisi osakeyhtiö. Kaikkein tärkein tehtävä on ilman muuta tämä työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Jos me olisimme nyt siellä, näitä ikäviä keskusteluja ei tälläkään hetkellä käytäisi, ja jos emme onnistu siinä, näitä ikäviä keskusteluja käydään vielä neljän vuoden päästäkin tässä salissa. Tämä on ehdottomasti se meidän kaikkein tärkein tehtävämme. 110 000 uutta työpaikkaa vaatii tämä 4 prosenttiyksikön työllisyysasteen nostaminen. Sinne on esitetty lukuisia keinoja, joista tärkein on yhteiskuntasopimuksen solmiminen, mistä monet puolueet puhuivat jo ennen vaaleja. Nyt se on seitsemän kuukautta etuajassa siinä vaiheessa, jossa me ajattelimme, että se olisi tammikuun lopulla. Nyt ollaan siinä vaiheessa. Toivottavasti päästään eteenpäin. Edustaja Katainen kysyi, että missä siellä mennään. Ensimmäiset ovat jo solmineet sopimuksen, ja sillä tavalla siellä ovat päänavaajat jo olemassa, mistä kiitos näille parille ensimmäiselle järjestölle, jotka ovat maaliin jo päässeet. Tässä pitää olla meidän kaikkien fokus, ja samaan aikaan meidän pitää rohkeasti uudistaa yhteiskunnan palveluja. Täällä jotkut edustajat viittasivat edelleenkin historiaan ja siihen, että keskustakin on ollut päättämässä näistä asioista. Se on totta, ja minä omassa puheenvuorossani mielestäni sanoin, että kaikkien meidän täytyy katsoa peiliin siinä, jos ei ole tehty ajoissa niitä uudistuksia. Se pitää meidän rehellisesti myöntää, että näin on tapahtunut, että emme ole uudistaneet yhteiskuntaamme riittävän nopeasti, koska tilanne on tämä, että nyt kahdeksatta vuotta peräkkäin elämme velaksi. Tämän hetken suunnitelman mukaan tuo jakso tulee olemaan ainakin 13 vuotta, ja sekin edellyttää sitä, että tässä työllisyysasteen nostamisessa onnistumme edes osittain. Tämä olkoon se yhteinen ja suurin tehtävämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-18T16:51:07,2016-05-18T16:53:48,Tarkistettu,1.1 2016_54_107,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä puheenvuoro pääministeriltä. Minustakin on järkeä siinä ja tärkeää se, että katsotaan eteenpäin asioissa, vähemmän peruutuspeiliin. Meillä on kaikilla puolueilla omat ristimme tässä suhteessa. Mutta tällä välikysymyksellä on ollut tarkoitus avata keskustelua siitä, että me sosialidemokraatit näemme hallituksen politiikan Suomea väärään suuntaan vievänä, siis ei sen takia, että haluaisimme olla eri mieltä, vaan siitä syystä, että me näemme aidosti, että hallituksen politiikka johtaa Suomea väärään suuntaan. Meidän arviomme mukaan hallitus ei saanut tälle vaihtoehdolle, jota nyt viedään eteenpäin, vaaleissa valtakirjaa kansalaisilta. Te ikään kuin vaalien jälkeen rakensitte tämän politiikan sisällön, joka on epäoikeudenmukainen, niin kuin te olette myöntäneet leikkauspolitiikan osalta, epäoikeudenmukainen koulutuspolitiikassa eikä järkeväkään koulutuspolitiikassa. Tässä suhteessa me haastamme nyt hallitusta uuden suunnan hakemiseen. Me olemme tuoneet vaihtoehtoja (Puhemies koputtaa) teille tässä istunnossa (Puhemies: Aika!) ja aikaisemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-05-18T16:53:48,2016-05-18T16:55:00,Tarkistettu,1.1 2016_54_108,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Sitten ministeri Grahn-Laasonen, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_109,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tavoitteena on rakentaa uutta osaamista Suomeen ja vahvempaa koulutusjärjestelmää. Tietenkin taloudellinen niukkuus ja resurssitilanne aiheuttaa siihen ylimääräisen ison haasteen, mutta yhteistyöstä kertoo se, että meillä on tällä hetkellä yliopistojen kanssa käynnissä sopimusneuvottelut. Kun edustaja Niinistö epäili, onko halukkuutta yliopistoissa lisätä yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmääriä pysyvästi ja tuntuvasti, niin tässä vaiheessa neuvotteluja näyttää siltä, että tätä halukkuutta on paljon ollut. Eli pyrimme vahvistamaan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa sillä, että tulevaisuudessa meillä olisi enemmän yliopistoissa koulutettuja lastentarhanopettajia, ja että pystyisimme vastaamaan tällä hetkellä olevaan lastentarhanopettajapulaan, joka on erityisen akuutti erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla. Ammatillisen koulutuksen reformi on hallituksen koulutusreformeista suurin. Se on suuri lainsäädännöllinen ponnistus, jota rakennetaan tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriössä innostuneessa tunnelmassa siitä syystä, että me olemme saaneet tähän hyvin ammatillisen koulutuksen kentän mukaan. Myöskin elinkeinoelämä, tulevaisuuden työelämä on tästä hyvin kiinnostunut. Yksi tavoite siinä reformissa monien muiden joukossa on se, että rakennetaan vahvempia yhteyksiä siellä alueella, elinkeinoelämän eli tulevaisuuden työnantajien kanssa paikallisella tasolla rakennetaan sille alueelle elinvoimaa koulutetun henkilökunnan, koulutettujen osaajien kautta. Tällä hetkellä jo ammatillisen koulutuksen toimijoista merkittävä osa toimii yksityisessä toimintamuodossa voittoa tavoittelemattomasti. Se on aivan tavallista ja tänä päivänä ihan arkipäiväistä, ja tietysti tähän liittyen harkitaan tällä hetkellä eri puolilla Suomea, missä muodossa halutaan jatkossa toimia, ja siinä on monia etuja. Hallitus ei ole tehnyt tämän reformin yksityiskohtiin vielä kaikkia linjauksia valmiiksi, eli tulemme keskustelemaan niistä, kun virkamiesvalmistelu edistyy. Hyvin on menty opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntevien virkamiesten ja tämän kentän yhdessä rakentaman tahdon pohjalta eteenpäin näissä linjauksissa. Näen, että tämäntyyppinen rakenteellinen uudistaminen, mitä tässä tavoitellaan, osaamisen ja alueiden vahvuuksien vahvistaminen ja alueiden osaamistarpeisiin vastaaminen, on se tapa, jolla haluamme tehdä näitä koulutukseen kohdistuvia reformeja. Kiitän muutenkin tästä keskustelusta. Vaikka se välillä laineita saikin, niin on hyvä, että koulutuskysymykset kiinnostavat. Uskon, että tulevina vuosina tulemme niissä vielä kohtaamaan monta kertaa, ja erityisesti toivon tietysti, että saisimme näihin meidän uudistusajatuksiimme teiltä uutta virtaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-05-18T16:55:01,2016-05-18T16:57:48,Tarkistettu,1.1 2016_54_110,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Ministeri Rehula, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_111,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yksittäisen edustajan tai yksittäisen ministerin toive on varmaan näiltäkin osin täysin turha, mutta sanonpa kuitenkin ääneen: Jos jotakin voi toivoa, niin sitä, että kunnioittaisimme toinen toistemme mielipiteitä. Jos jotakin voi toivoa, niin sen lisäksi, että puhutaan, myös kuunnellaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa ensinnäkään osakeyhtiö ei ole synonyymi yhtiöittämiselle. Yhtiöittäminen voi olla muutakin. Toisekseen valinnanvapaus ei ole synonyymi kilpailuttamiselle. Sen Suomen mallin, jota ollaan rakentamassa ja jonka tulee olla sellainen, jossa meidän rahat tulevat riittämään, sen tulee olla sellainen, missä ne toimijat, jotka ovat palvelutuottajina, sitoutuvat, kantavat vastuuta, heillä on oma roolinsa — mutta kilpailuttaminen on jotakin aivan muuta. Meillä julkinen valta vastaa jatkossakin siitä, että niin taajamissa, kaupungeissa, ympäristökunnissa kuin hieman etäämmällä maakuntakeskuksesta palvelut ovat saatavilla. Julkinen valta vastaa. Täällä sosialidemokraatit kysyivät: miten vesantolaisten lääkäripalvelut? Vesantolaisten lääkäripalvelut ovat yhtäältä toki riippuvaisia siitä, millainen lainsäädäntö tulee, toisaalta yhtä riippuvaisia siitä, mitä maakunnassa tapahtuu, millä tavalla ja kuinka aktiivisesti siellä tällä hetkellä rakennetaan kuntarajariippumatonta palveluverkkoa. Aivan avainasema: miten maakunnassa rakennetaan kuntarajariippumatonta palveluverkkoa. Demokratia on tärkeä asia. Mikä on demokraattinen päätöksenteko jatkossa sote-palveluissa? Meille tulee vaaleilla valitut toimijat, jotka vastaavat siitä, että julkisen vallan tehtävää käytettäessä huolehditaan, että palvelut ovat saatavilla. Tulee asiakirja, jonka nimi on ""Palvelustrategia"". Se on asiakirja, jolla tulee olemaan ratkaiseva merkitys siinä, millä tavalla ne palvelut syntyvät ja rakentuvat. Monta kommentoitavaa asiaa, mutta, arvoisa rouva puhemies, tähän päivystyksen kokonaisuuteen: Tällä tietoa huomenna tulevat julki terveydenhuoltolain muutokset ja kolmen asetuksen muutokset siitä, miten päivystyksen kokonaisuus on tarkoitus tässä maassa rakentaa. Ydinasia on se, että kiireellistä hoitoa tarvittaessa sen saa niin suomen kuin ruotsinkin kielellä. Olennaista on se, että se palvelu on saavutettavissa niin, että päivystyspisteessä todella tapahtuu se, mitä luvataan. Yksi olennainen asia tulee olemaan se, että tämä lainsäädäntösäännöskokonaisuus lähtee huomenna — huom. — lausuntokierrokselle, joka tulee olemaan noin neljän kuukauden mittainen, jona aikana toivon ministerinä, että saan alueelliset esitykset siitä, miten tuo päivystyksen kokonaisuus rakennetaan esimerkiksi ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-18T16:57:49,2016-05-18T17:00:59,Tarkistettu,1.1 2016_54_112,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Ministeri Berner, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_113,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On paljon keskusteltu siitä, onko ollut puhetta aikaisemmin yhtiöittämisestä, onko mandaattia. Aikaisemmilla kausilla ja myös vaalien alla on ollut keskustelua Valtion infra Oy:stä, Karhu Oy:stä, Remontti Oy:stä ja erilaisista malleista, jotka ovat syntyneet juuri siksi, että on ollut huolenaihetta siitä, miten yhteiskunnassa turvataan kyky investoida, puhutaan sitten homekouluista, infrasta tai muista keskeisistä ratkaisuista. Yhtiöittämisellä voidaan saavuttaa joitakin etuja. Sillä voidaan saavuttaa läpinäkyvyyttä ja parempaa hallintotapaa. Sillä voidaan myöskin saavuttaa se, että kun tulot ja menot kohdentuvat suoraan, niin silloin on myöskin mahdollista huolehtia siitä, että saadaan myös muita rahoittajia mukaan ja pystytään myöskin hyödyntämään täysimittaisesti EU:n mahdollistamia instrumentteja investointeihin, joita Suomessa tällä hetkellä pystytään vain vajavaisesti hyödyntämään. Samalla voidaan myöskin määritellä, minkälainen yhtiö on. Se voi olla erilaisissa muodoissa, kuten tässä on mainittu: se voi olla osuuskunta, se voi olla osakeyhtiö, se voi olla kommandiittiyhtiö. Samalla voidaan myös määritellä, onko yhtiö yleishyödyllinen vai onko se erityistehtäväyhtiö, miten siihen vaikuttaa lainsäädäntö, paljonko siihen vaikuttaa regulaatio ja miten siihen voidaan myöskin vaikuttaa demokraattisessa päätöksenteossa, miten omistajaohjaus rakennetaan ja mitkä ovat ne keinot, joilla sitten ohjelmaa yhtiölle rakennetaan yhteisellä päätöksenteolla. On keskeistä, että samanaikaisesti, kun tämäntyyppistä yhtiötä mietitään, pohditaan myöskin rinnakkain, minkälaista infraa ja minkälaista Suomea halutaan rakentaa. Tätä pohdintaa varmasti on syytä tehdä sekä ulkopuolisten osaajien mutta myös parlamentaarisen keskustelun kautta. Se vaatii sen, jotta rinnakkain pystytään katsomaan, minkälaisesta nykyisestä väyläomaisuudesta ensinnäkin on kysymys, miten sitä tulisi hyödyntää, millainen logistinen Suomi olisi tulevaisuudessa, miten me suhtaudumme arktiseen, miten me suhtaudumme kiinteisiin yhteyksiin Manner-Eurooppaan, miten me kytkemme itäisen ja läntisen rajamme ja millä tavalla me huolehdimme, että meidän vientimme ja tuontimme pystytään aidosti turvaamaan kilpailukykyisesti meidän elinkeinoelämälle, miten lisätään turvallisuutta tien päällä ja väylillä ja millä tavalla huolehditaan työssäkäyntialueiden kasvusta. Mutta ilman että meillä on rinnakkain kehitteillä myöskin rahoitusinstrumentteja, nämä suunnitelmat jäävät vain haaveiksi, ja siksi on tärkeätä, että rinnakkain toteutamme useampaa pohdintaa. Tämä kaiken kaikkiaan vienee yhteensä vuoden. Mekään emme tiedä kaikkia ratkaisuja, mutta tarvitsemme paljon osaamista, ja sitä varten haluamme käydä siitä myös (Puhemies koputtaa) avointa keskustelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-05-18T17:01:01,2016-05-18T17:04:14,Tarkistettu,1.1 2016_54_114,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,Jatkamme debattia noin puolen tunnin ajan vielä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_115,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on muuttamassa yhteiskunnan rakenteita perustavanlaatuisesti, enkä lainkaan pidä siitä vähättelevästä sävystä, joka tässä salissa on vallinnut, kun ollaan keskusteltu yhtiöittämisestä, siitä, mitä se tarkoittaa palveluiden ja demokratian näkökulmasta. Jokainen meistä ymmärtää, että se on aivan eri asia, omistaako Tampereen kaupunki Särkänniemi-nimisen yhtiön kuin se, että yhtiöitetään koko sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto, siirretään se markkinaehtoiseksi markkinoiden armoille, tehdään kaikesta palvelutuotannosta yhtiömuotoista. Sen takia on tärkeää, että SDP on tehnyt tämän välikysymyksen. Sen takia on tärkeää, että me täällä nostamme nämä huolet ja epäkohdat esiin, joita hallituksen esityksiin liittyy. Tämä on keskeinen syy sille, minkä takia tämä välikysymys on tehty. Me haluamme toimia ihmisten äänenä tässä salissa — ihmisten, joilla ei valitettavasti vaaleissa ollut sitä ääntä, sillä näistä suunnitelmista ei silloin avoimesti kerrottu. Onko teillä todella, (Puhemies koputtaa) pääministeri Sipilä, mandaattia ja valtakirjaa (Puhemies: Aika!) näihin uudistuksiin, kun näistä ei ollut ennen vaaleja puhetta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-05-18T17:04:20,2016-05-18T17:05:34,Tarkistettu,1.1 2016_54_116,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tosiaan mielenkiintoista, että vaikka välikysymyksenhän pitäisi koskea istuvan hallituksen politiikkaa, nyt me olemme kohta täällä käsittelemässä Svinhufvudin ykköshallitusta, sen tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Arvoisa pääministeri, nostitte vastauksessanne esiin digitalisaation ja avoimen datan keinona turvata liikennepalveluiden saatavuus kaikkialla Suomessa myös tulevaisuudessa, ja yksityiskohtiin on tarkoitus palata liikennekaaren valmistelussa. Hyvä niin, sillä digitalisaatio ja avoin data eivät suinkaan ole mitään taikasanoja, jotka itsestään ratkaisevat nämä ongelmat. Esimerkiksi julkishallinnon liikennedataa on jo avattu — vuosien ajan — mutta avattuja tietovarantoja ei valitettavasti ole juuri hyödynnetty kaupallisten palveluiden kehittämiseen. Keskeiseksi haasteeksi liikenteen digitalisaatiolle onkin osoittautunut julkishallinnon tietovarantojen laatu ja saatavuus. Läheskään kaikki rekisterit eivät vielä käytä avoimia rakenteisia tiedostomuotoja, saati sovellusrajapintoja. Kysynkin: otetaanhan liikennekaaren valmistelussa sitten todella huomioon myös tämä liikenteen digitalisaatiolle välttämätön liikenteen tietovarantojen laatu ja saatavuus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-05-18T17:05:35,2016-05-18T17:06:50,Tarkistettu,1.1 2016_54_117,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä SDP:n esittämä välikysymys on ikään kuin ylileveä välikysymys, koska siinä käsitellään sote-asiat, liikennekaaret, valtion omistajapolitiikka, koulutuspolitiikka ja kaikki leikkaukset. En tiedä, onko SDP sitä mieltä, että nämä kaikki asiat ovat nyt yhtäkkiä menneet päälaelleen ja kaikessa on epäonnistuttu. Keskustan edustaja Antti Kurvinen esitti keskustan ryhmäpuheenvuoron, ja siinä hän pyysi ministeri Sanni Grahn-Laasoselta tarkennusta näihin Savonlinnan opettajankoulutuksen tilanteisiin. Oli valitettavaa, että kokoomuksessa vedettiin siitä sellainen johtopäätös, että siinä olisi arvosteltu nimenomaan kokoomusta. Mutta se asia oikeni. Se, mistä me olemme täällä kaikki olleet yhtä mieltä, on Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen lakkautuminen. Voitaisiinkin yhteisesti muuttaa tämä päätöslauselmaesitys sellaiseksi, että Itä-Suomen yliopiston hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta, ja pyytää, että se palaa päiväjärjestykseen, ja laitetaan muilta osin Suomi yhteisesti kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-05-18T17:06:50,2016-05-18T17:08:01,Tarkistettu,1.1 2016_54_118,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En henkilökohtaisesti iloitse näistä hallituksen uudistuksista, koska ne ovat tähän saakka tarkoittaneet vain leikkauksia pienituloisilta. Tästä suunnasta kertoo tälläkin viikolla tehty uusi päätös, peräti 134 miljoonan lisäleikkaus lääkekorvauksiin. Monet sairaat pohtivat varmasti, eikö vuodenvaihteessa 50 euron lisämaksu sairaalle riittänyt. Täällä on paljon keskusteltu myös sotesta, ja sosialidemokraatit ovat esittäneet huolensa siitä, että samaan aikaan kun palveluiden tarve kasvaa, te leikkaatte 3 miljardia palveluista ja yhtiöittämisen kautta, markkinaehtoistumisen kautta, haette näitä säästöjä. Olemme esittäneet huolemme julkisten palveluiden rapautumisesta, asiakasmaksujen nostosta ja lähipalveluiden turvaamisesta. Toivon, ministeri Rehula, että te selkeästi ja faktoilla kerrotte, että nämä huolet eivät pidä paikkaansa, koska tällä hetkellä en ole saanut ainakaan näihin vastausta. (Juha Rehula: Ettekä saa!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-05-18T17:08:05,2016-05-18T17:09:12,Tarkistettu,1.1 2016_54_119,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! SDP, mainitsette täällä välikysymyksessä, että ihminen unohtui. Minä olen kuitenkin hieman eri mieltä, ja vastaan myös edellisen edustajan kysymykseen siitä, että leikataanko ja mitenkä paljon kaikilta leikataan. Esimerkiksi takuueläke on se, jota vuoden 2016 alusta alkaen on korotettu. Sitä korotetaan myös vuodesta 2018 eteenpäin. Elikkä yksi iso asia etenee, ja tällä on köyhyyttä vähentävä ja ennalta ehkäisevä vaikutus. Se on myös osa Eurooppa-politiikkaa. Meillä on Eurooppa-strategia, jossa myös Suomi on sitoutunut erilaisiin toimiin, ja tämä asia on hyvin tärkeä, ja se kannattaa täällä mainita niin monta kertaa, että se varmasti menee perille. Elikkä tämä hallitus korotti takuueläkettä kaksi kertaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-05-18T17:09:13,2016-05-18T17:10:13,Tarkistettu,1.1 2016_54_120,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Rinne, te perustelitte äsken tätä jättämäänne välikysymystä sillä, että olette eri mieltä hallituksen valitsemista keinoista Suomen ja suomalaisen hyvinvointivaltion pelastamiseksi. On kuitenkin tunnustettava, että SDP joutui oppositioon sen takia, että eduskuntavaaleissa ihmiset halusivat muutosta politiikkaan. Teidän tuloksenne eivät vakuuttaneet. Teidän valtiovarain- ja työministerienne jäljiltä Suomessa kasvoivat vain työttömyys ja velka. Viime vaalikaudella tuli 100 000 uutta työtöntä. Jos näin ei olisi tapahtunut, Sipilän hallituksen ei tarvitsisi tehdä näin monia kipeitä säästöjä. Nuorten työttömyys paheni 40 prosentilla ja pitkäaikaistyöttömyys yli 80 prosentilla. Olisi Suomen etu, että yhteistyössä hakisimme nyt ratkaisuja työttömyyden nujertamiseksi vastakkainasettelun sijaan. Eilen sain osallistua Ääni työttömälle ‑tapahtumaan tuossa Narinkkatorilla, ja tiedättekö, työttömät ihmiset toivoivat, että antaisitte mahdollisuuden (Puhemies koputtaa) työnäytteelle ja perustulokokeilulle. Tätä toivovat työttömät, (Puhemies: Aika!) jotka eivät ole neuvottelupöydissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-05-18T17:10:15,2016-05-18T17:11:28,Tarkistettu,1.1 2016_54_121,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on 460 000 ihmistä vailla normaalia työtä, noin suurin piirtein 330 000 ihmistä tuolla työttömyysturvan piirissä, joko ansio- tai peruspäivärahan piirissä. Meillä on 122 000 ihmistä — jos oikein muistan luvun — pitkäaikaistyöttöminä, ja näiden pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut merkittävästi ja nopeasti tämän viimeisen vuoden aikana, kun tämä hallitus on hallinnut. Tulevaisuuteen nähden on erittäin tärkeä havainto, että pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt, ja SDP esittää, että SDP:n ohjelma pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi otettaisiin nopeasti käyttöön ja sitä kautta saataisiin pitkäaikaistyöttömyys hallintaan. Meillä on konkreettisia keinoja tästä eteenpäin sille, miten korjataan tilannetta. Ihan kaikkia yksityiskohtia viime vaalikaudelta en muista tässä, että mitä kaikkea tehtiin, mutta paljon tehtiin. Tilanne saattaisi olla paljon pahempi tässä tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-05-18T17:11:29,2016-05-18T17:12:32,Tarkistettu,1.1 2016_54_122,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Uudistuksia tarvitaan. Se on täällä opposition puolellakin pakko myöntää, että maailma kehittyy, globaali yhteiskunta kehittyy — meidän on pakko uudistua, ja siinä mielessä hallituksen toimet ovat oikeita ratkaisuiltaan, että hakevat uudistuksia, mutta ainoa on se, että he toistavat sitä samaa, mitä on tapahtunut. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Terho kertoi siitä historiallisen kuvauksen, joka kiteytyi minulle sellaisessa muodossa, että jos naapuri lyö vaimoaan, se antaa minulle oikeuden lyödä omaa vaimoani. Ja näin ei todellakaan voi olla. Meillä tulee jossain kriittinen raja tarkastella sitä, missä leikkausten ja sopeutusten rajat menevät. Meidän pitää uudistaa koulutusta, meidän pitää keskittyä siihen, kuinka me sosiaali- ja terveyspalveluja uudistamme. Mutta nyt latu on karannut väärään suuntaan, ja siinä mielessä SDP:n välikysymys on oikeutettu. Nyt pitää tämä väärälle ladulle hiihtäminen lopettaa. Oikaisua ei ole, sillä siitä tulee virhe.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-05-18T17:12:34,2016-05-18T17:13:43,Tarkistettu,1.1 2016_54_123,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy todeta, että tässä debatissa kovin vähän on ministereitä paikalla — että esitä tässä sitten kysymyksiä tai odota niihin vastauksia. Tuossa muutamaa ensimmäistä tuntia kuunnellessani totesin, että meillä aikuisilla on kova huoli muun muassa koulukiusaamisesta ja siitä, kuinka sitä Suomessa on niin valtavasti nykyisellään, ja kun olen tätä keskustelua kuullut, niin olen todennut, että esimerkki kasvattaa ja sen vuoksi ehkä meidän aikuisten, kansanedustajienkin, tulisi opetella tätä toisten kunnioittamista ja toisten huolen kunnioittamista. Valitettavasti Savonlinnan opettajankoulutuksen lakkautus on hyvä vaikkakin surullinen esimerkki siitä, kuinka ihminen ja alueet unohtuvat, kun tehokkuutta ja tuottavuutta haetaan. Tällaista aluepolitiikkaa ihmiset eivät vaaleissa hakeneet, ja on surullista, että täällä ministeri Sanni Grahn-Laasonenkin totesi, ettei edes halua puuttua yliopiston autonomiaan tällaisessa asiassa, jossa nimenomaan hallituksella olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-05-18T17:13:44,2016-05-18T17:14:52,Tarkistettu,1.1 2016_54_124,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä nyt on monessa puheenvuorossa puhuttu rakentavasta yhteistyöstä, niin minä jotenkin luulen ja ymmärrän, että tässä salissa joudutaan nytten kaikki menemään vähän peilin eteen niin oppositiossa kuin hallituspuolueissakin. Siihen, millä tavalla nyt suunta on muuttunut, onko menty oikeaan suuntaan: Hallitus etenee kolmea eri tietä. Nyt on tehty valitettavat, ikävät säästöpäätökset. Sen lisäksi on lähdetty tekemään isoja rakenteellisia muutoksia, välttämättömiä rakenteellisia muutoksia, ja sen lisäksi on lähdetty hakemaan monia eri kasvuelementtejä, joista totta kai tämä yhteiskuntasopimus on yksi kaikkein keskeisimpiä. Itse henkilökohtaisesti en näe ristiriitaa näitten kolmen ison linjan kesken ja sen linjan kesken, mitä esimerkiksi keskusta puhui ja ajoi ennen vaaleja. Minusta ne ovat tasapainossa keskenään. Toki sitten se, mitä keinoja näitten linjojen sisällä on, on ehkä oman keskustelun paikka.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-05-18T17:14:53,2016-05-18T17:16:02,Tarkistettu,1.1 2016_54_125,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri sanoi, jokaisen pitää saada terveyspalvelut yhdenvertaisesti. Sote-uudistus pyrkii siihen. Nyt kun ministeri Rehula on paikalla, kysyisin häneltä seuraavaa: Sairauksien ennaltaehkäisyllä on suuri ja tärkeä rooli tulevaisuudessa. Sillä on valtava merkitys tulevaisuudessa taloudellisessa mielessä yhteiskunnalle ja tietenkin kansalaiselle itselleen inhimillisesti kai ajatellen. Kuntien tehtäviä karsitaan, ja samalla kunnat miettivät, mihin panostetaan. Pitäisikö terveyden edistämisen panostamiseen osallistuvia kuntia huomioida jotenkin palkitsemalla? Nämä tärkeät ennalta ehkäisevät toimet eivät saisi jäädä taka-alalle. Elikkä mikä tulee olemaan terveyden edistämisen painotus sotessa? Sitä kysyisin ministeriltä. Sitten sosialidemokraateille ja myös Myllykoskelle: On hyvä, että kansalaiset tietävät, mitä edellisillä hallituskausilla on tapahtunut, (Puhemies koputtaa) jotta pystymme ymmärtämään tämänhetkistä tilannetta enemmän. (Puhemies: Aika!) Rakentavaa keskustelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-05-18T17:16:04,2016-05-18T17:17:16,Tarkistettu,1.1 2016_54_126,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa hallitus! Mielestäni uudistamistyötä tehdään muunkin kuin yhtiöittämisen kautta. Liikenteen puolella te, hyvä hallitus, olette laittamassa tiet, raiteet ja vesiväylät uuteen valtionyhtiöön. Aika näyttää, jakaako tuo yhtiö väylä- ja kunnostusrahoja tasaisesti tarpeeseen koko Suomessa. Minä itse uskallan sitä epäillä. Mitä tulee VR:n tulevaisuuteen, hallitus on omilla toimillaan vähentänyt raideliikennettä tässä maassa ensin leikkaamalla ostopalveluliikenteestä ja sen jälkeen ilmoittamalla henkilöliikenteen nopeutetusta avaamisesta. Junaliikenteen palvelutaso on laskenut ja vuorojen määrä vähentynyt kansalaisille, ja meistä jokainen on varmasti saanut näistä aiheista palautetta. Ja kuinka ollakaan, liikenne- ja viestintäministeri Bernerin uusista kilpailijoista, kilpailun tavasta tai aikataulusta ei ole kerrottu mitään uutta puoleen vuoteen. Paikalla on oma luottoministerini, ministeri Rehula: kun puhutaan Suomen suunnasta, toivon teidän kertovan, mikä suunta teidän hallituksella on VR:n ja raideliikenteen osalta, ja toivon, että pidätte huolta, että se ei ole se, että VR pilkotaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-05-18T17:17:17,2016-05-18T17:18:32,Tarkistettu,1.1 2016_54_127,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota, että välikysymyksessä syytetään hallitusta yhteiskuntasopimuksen kaventumisesta perinteiseksi työmarkkinaratkaisuksi. Tiedättekö te, sosialidemokraatit, enää itsekään, mistä te puhutte? Ettekö te ole koko ajan haranneet yhteiskuntasopimusta vastaan? Ovatko sosialidemokraatit nyt sitä mieltä, että perinteiset työmarkkinaratkaisut ovat huono asia? Te puututte kymmenen kohdan ohjelmassanne yhteiskuntasopimuksen sisältöön olematta siinä edes neuvotteluosapuolena. Mikä on intressinne vastustaa ja heiluttaa työmarkkinasopua? Oletteko ollenkaan suomalaisen työn ja isänmaan asialla? (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-05-18T17:18:35,2016-05-18T17:19:12,Tarkistettu,1.1 2016_54_128,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tässä nyt jo ihan pakko toistenkin puolesta ruveta puhumaan. Äskeisellä puhujalla, kuinka nyt sanoisin kohteliaasti, mopo on nyt karannut kyllä käsistä tulkinnan suhteen. Juuri sosialidemokraattinen puolue on ollut erittäin aktiivinen tuodessaan esille sitä, että entisen ministeri Ihalaisen panosta otettaisiin mukaan tähän yhteiskuntasopimusneuvotteluun, panostaneet vasemmistolaisena puolueena sitä työmarkkinaosaamisen hallintaa, jota heillä on. Kyllä me vasemmistoliitosta yhtälailla tuetaan sitä näkemystä, että juuri niitä osaavia ihmisiä pitää tähän prosessiin tuoda. En ole kyllä kuullut yhtään puheenvuoroa sosialidemokraattisilta kansanedustajilta, jossa vastustettaisiin tai oltaisiin poikkiteloin sen kanssa, etteikö neuvottelutulosta yhteiskuntasopimuksesta saataisi jo aikaan. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-05-18T17:19:14,,Tarkistettu,1.1 2016_54_129,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Mäkelälle täytyy sanoa, että hän on varmaan kuunnellut näitä kokoomuspuolueen edustajien kommentteja, koska käsittääkseni ainoastaan siellä puolueessa on tätä työmarkkinaratkaisua vastustettu, kun sen sijaan sosialidemokraattisessa puolueessa sitä on tuettu kaikin käytettävissä olevin toimin. Tässä keskustelussa Suomen suunnasta toivon mukaan nyt todella enemmän katsotaan tulevaan kuin tuijotetaan siihen peruutuspeiliin. Yksi keskeinen kysymyshän liittyy nyt tähän työllisyyteen ja sen kehitykseen. Senpä takia nyt ihmettelen, että vaikka tässäkin keskustelussa SDP edustaja Rinteen johdolla esitti monta konkreettista esitystä sille, miten työllisyyttä voitaisiin tässä ja nyt parantaa, niin minkä takia hallitus ei näihin tartu: se että voisimmeko esimerkiksi TEL-maksuja alentaa väliaikaisesti, se että loisimme uuden jalustayhtiön pk-yritysten vientiä edistämään, se että ottaisimme tämän Rinteen mallin käyttöön aktiivisen työllisyyden edistämisessä tai se että helpottaisimme esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Ne ovat hyvin konkreettisia esityksiä, mitkä hallitus voi laittaa toimeen saman tien. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-05-18T17:20:20,2016-05-18T17:21:27,Tarkistettu,1.1 2016_54_130,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on kovasti keskusteltu siitä, onko hallituksella ja eduskunnalla valtaa tehdä päätöksiä, valtakirjaa. Itse vaaleissa mukana olleena koin niin, että valtakirja saatiin, ja nimenomaan sille, että pitää tehdä päätöksiä ja uudistuksia ja uudistaa Suomea, ja Suomen kuntoon laittamiseen. Keinot toki ovat kompromisseja, ja ne ovat hallitusohjelmaan kirjattuja, ja siihen yhdessä lähdimme. Tässä välikysymyksessä, missä on ainakin seitsemän eri kysymystä, nostetaan muun muassa tämä teiden maksullisuus. Tälläkin hetkellä ainakin itse liikenteenharjoittajana koen, että Suomen teillä ajaminen on maksullista, ei sinne ilmaiseksi mennä, se vain kerätään verovaroin, vakuutusmaksuin, dieselveroin ja tällaisilla asioilla. Tässä haetaan tätä uutta kuvioita yhtiöittämisen muodossa ja vuoden aikana selvitellään, löytyykö sitä vai palataanko vanhaan asiaan tässä yhtiömuodossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-05-18T17:21:33,2016-05-18T17:22:36,Tarkistettu,1.1 2016_54_131,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun olen kuunnellut tätä keskustelua, niin minua kyllä surettaa se neliraajajarrutus, millä SDP on lähtenyt tähän koko välikysymykseen. Minä toivoisin, että tekin etsisitte uudistamiskohtia ja haluaisitte vaikuttaa niihin, eikä niin, että kaikkea, joka ainoaa uudistusta vastustetaan. Luulisi, että myös SDP:lle on tärkeää, että saamme uutta työtä ja toimeentuloa tänne Suomeen, ja myös se asia, että laitamme yhdessä taloutta kuntoon, ja se asia, että saamme rakenteellisia uudistuksia eteenpäin. Nyt tuntuu siltä, että kaikessa nähdään mörköjä ja heitellään ilmaan sellaisia uhkakuvia, joilla ei ole mitään todellisuusperää. Minusta on sääli, että nämä uhkakuvat saattavat jäädä elämään, esimerkiksi se, että nyt ollaan myymässä kaikki Suomen maat ja vedet. Minusta on hävytöntä, että sen tyyppisiä heittoja tulee, että ihmisillä on tällainen mielikuva tuolla kentällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-05-18T17:22:37,2016-05-18T17:23:47,Tarkistettu,1.1 2016_54_132,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme kyllä kriittisesti arvioineet monia hallituksen hankkeita ja erityisesti tätä yhtiöittämisvimmaa, mutta täytyy myöntää, että ihan sellaiseen ilmaisuun ei ole päästy kuin pääsi — edustaja Kalmari, siinä rivillä teidän edessänne — edustaja Hoskonen, joka kertoi järkyttyneensä, hän kertoi järkyttyneensä ministeri Bernerin linjauksista, ja vastustus siellä hallituspuolueen, maakuntien keskustaedustajissa meni niin pitkälle, että edustaja Kulmuni sanoi, että tähän ei ole Bernerillä eikä keskustalla valtakirjaa. Mutta siinä olen samaa mieltä, että tämä työllisyys on ykkösasia, ja nyt meidän huolemme, se aivan keskeinen huolemme, tässä välikysymyksessä on se, että aina kun hallitukselle tulee mahdollisuus valita esimerkiksi alueiden elinvoiman tai työllisyyden ja markkinoiden väliltä, ihmisten hyvinvoinnin tai markkinoiden väliltä, niin hallitus valitsee markkinat. Varmasti tämän takia kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Stubb sanoi, että nyt hallitus toteuttaa historian kokoomuslaisinta politiikkaa. Me toivomme, että nämä meidän kymmenen esitystä olisivat keinoja kääntää tätä hallituksen linjaa, (Puhemies koputtaa) Suomen suuntaa, inhimillisemmäksi. Toivottavasti te edes (Puhemies koputtaa) osaan näistä (Puhemies: Aika!) tartutte.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-18T17:23:48,2016-05-18T17:25:06,Tarkistettu,1.1 2016_54_133,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamallimme kaipaa uudistusta, se on selvää. Maailma ympärillämme muuttuu, ja meidän pitää tietenkin muuttua sen mukana, oli sitten kyse koulutuksesta tai sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämä hallitus päätöksiä tehdessään valitsee kuitenkin aina markkinat ihmisten ja alueiden sijaan. Suomea ollaan muuttamassa nopealla aikataululla ilman vaaleissa saatua valtakirjaa markkina-Suomeksi. Tätä yksikään hallituspuolue ei kertonut vaaliohjelmassaan, ja tätä kehityssuuntaa me sosialidemokraatit emme voi hyväksyä. Suunta on väärä, ja siitä tässä on kyse. Ihmisten valinnanvapaus on sote-uudistuksessa hyvä asia, mutta markkinoiden ja terveysbisneksen ylivalta ei ole. Miksi muutatte hyvin toimivan ja kansainvälisestikin vertailtuna kustannustehokkaan julkisen palvelutuotantomallimme yhtiömuotoiseksi demokraattisen valvonnan ulottumattomiin? Julkiset palvelut olisi pidettävä palvelutuotannon perustana, jota sitten yksityisillä ja kolmannen sektorin palveluilla voitaisiin täydentää. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-05-18T17:25:07,2016-05-18T17:26:09,Tarkistettu,1.1 2016_54_134,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin tähän kesken keskustelun. Jos ulkopuolinen sen perusteella, mitä on kuullut, arvioisi, kuinka tässä käy, hän sanoisi, että tästä Suomen hommasta ei tule kerta kaikkiaan mitään. Suunnanmuutostahan tässä ajetaan sekä hallituksen että myös opposition puolella. Eihän sitä voi jatkaa, että työttömyys kasvaa ja velka kasvaa. Kyllä tässä haetaan suunnan muutosta, ei suunnan jatkamista. Nythän tässä hallitus on ottanut omalta puoleltaan ensiaskeleita suunnanmuutoksen osalta, ja moni asia on selvästi keskeneräinen, niin että emme vielä ihan tarkkaan tiedä, mitä hallitus lopulta oikein tulee esittämään. Ensimmäisiä askeleita on otettu ja suuntaa ollaan tässä mielessä hahmottelemassa. Tässä kuitenkin näitten uudistushankkeitten tämmöinen kokoava teema on se, että hyvinvointiyhteiskuntaa täytyy uudistaa ja sen moottoria täytyy vahvistaa. Tämä moottori on liian hento pitämään hyvinvointiyhteiskuntaa ikään kuin koossa ja elinvoimaisena. Sitä pitää uudistaa. Minä uskon, että yhteiskuntasopimus syntyy, sillä yhteistyöhenkeä näyttää olevan, ja demarit ovat olleet tämän hankkeen takana. En usko, että he perääntyvät tästä itsekin ajamastaan linjasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-05-18T17:26:10,2016-05-18T17:27:26,Tarkistettu,1.1 2016_54_135,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kääriäinen kyllä puuttuu naulan kantaan, kun hän sanoo tästä suunnan muuttamisesta. Mutta sitten on vain kysymys: mitä nämä hallituksen toimet käytännössä tekevät? Kun meillä on tämä työllisyysongelma, niin auttaako työllisyyteen se, että työttömille sanotaan, että täytyy vapaaehtoisesti olla valmis menemään palkattomaan työhön? Vapaaehtoisesti. Mitä se tarkoittaa olosuhteissa, joissa meillä on puoli miljoonaa työtöntä, kun työnantaja sanoo, että hän antaa työpaikan sitten siellä sahalla 4 kuukauden kuluttua mutta ensin olet 4 kuukautta ilman palkkaa? (Hannu Hoskonen: Höpö höpö!) Onko vastaus siihen vapaaehtoisesti kyllä? Ei, se on pakolla kyllä, koska jos minä en ota, niin pelkoni on, että se seuraava siellä jonossa ottaa. Tämähän on tilanne tuolla aika monella työpaikalla: tulijoita on niin paljon, että joudutaan hyväksymään semmoiset ehdot, jotka ovat hädin tuskin laillisia. Nyt te muutatte ne lailliset ehdot sellaisiksi, että 0 euroa tunnissa 4 kuukautta, niin kuin on kerrottu, että on tämän teidän kokeilunne sisältö. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-05-18T17:27:26,2016-05-18T17:28:37,Tarkistettu,1.1 2016_54_136,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Rehula täällä kuulutti kuuntelemisen taitoa, ja se tulisi toistaa uudelleenkin, koska heti seuraava puheenvuoro salista kuultuna sisälsi niin paljon väärinymmärrystä kuin siihen vain mahtui. Se on inhimillistä, että ymmärretään asioita väärin, mutta se on suorastaan turmiollista, että ymmärretään tahallaan väärin ja maalataan tämmöisiä mörköjä seinälle, mitä edustaja Heinäluomakin tässä äsken maalasi. Tämä heikentää tämän yhteiskunnan vakautta, ja tämä väärin ymmärtäminen on paha taito, mitä nyt tässäkin koko välikysymys pitää sisällään. Tämä mandaatti on noussut esille monta kertaa. Kaikki puolueet vaalilupauksenaan nostivat sen, että talous tulee tasapainottaa — myös demarit. Se on vastuutonta ja lupauksien pettämistä, että nyt sanotaan ""ei"" kaikelle tasapainottamiselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-05-18T17:28:38,2016-05-18T17:29:48,Tarkistettu,1.1 2016_54_137,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Jalonen käytti kyllä täsmällisen puheenvuoron, kun sanoi, että tämä on väärinkäsitys, mutta hän ei kertonut, missä minä olen ymmärtänyt väärin tämän hallituksen työkokeilun. Olen ymmärtänyt, että hallitus — ja tätä loistavaa ideaa perussuomalaiset nyt kannattavat — kannattaa järjestelmää, jossa työttömälle sanotaan, että hän on kuukausia — on sanottu luku 4 kuukautta — töissä ilman että hänelle maksetaan palkkaa. Sitä kutsutaan työkokeiluksi. Ministeri Lindströmin mukaan se on loistava uusi idea — että kun vanhat ideat eivät ole toimineet, niin nyt otetaan käyttöön tämä uusi idea, jossa palkkaa ei makseta. (Välihuutoja) Ei edustaja Jalonen kumonnut tästä yhtään mitään, eikä hän voikaan tätä kumota, koska tämähän on se, mitä ministeri Lindström on meille täällä kertonut ja minkä pääministeri Sipilä on vahvistanut. Sitten sanotaan vain, että tämä on kokeilu. Kokeilu ilmaistyöllä, sitähän tämä tarkoittaa. Ja tämä ei ole vapaaehtoinen olosuhteissa, joissa on näin korkea työttömyys. Mikä, edustaja Jalonen, tässä minun tiedossani on väärin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-05-18T17:29:48,2016-05-18T17:30:52,Tarkistettu,1.1 2016_54_138,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että on ilmaistu esimerkiksi päivämäärä, minkä mainitsitte, mutta se voi olla paljon lyhyempikin. Jos nyt otetaan esimerkiksi pitkäaikaistyötön, joka hakee johonkin yritykseen töihin, niin se on kiistatta niin, kaikki tietävät, että se pitkä pitkäaikaistyöttömyysjakso siellä takana on taakka, joka monesti näkyy papereissa, kun haetaan työpaikkaa. Tämmöinen uusi keino hakea työpaikkaa, ilmaista vapaaehtoisesti omat taitonsa, että ""minä osaan tämän homman niin kuin papereissa lukee, taakkana on ainoastaan ollut tämä pitkäaikaistyöttömyys"", ja se mahdollisuus, että pääsee esittämään omat taitonsa sinne, voi päästää tästä pälkähästä ja auttaa saamaan työpaikan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-05-18T17:30:53,2016-05-18T17:31:51,Tarkistettu,1.1 2016_54_139,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Myönnän tässä vaiheessa neljä vastauspuheenvuoroa, joiden jälkeen, jos ministeri Rehula haluaa vastata, on vastausten aika, ja sitten siirrymme ainakin hetkeksi aikaa tähän puhelistalle. Nämä neljä henkilöä ovat edustajat -Lindtman, Mikkonen, Keränen ja Haatainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_140,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä yhteiskunnassa aika ajoin kuullaan kyllä semmoisia kantoja, että se, että tehdään ilmaiseksi työtä, olisi sitten automaattinen helpotus siihen, että esimerkiksi pitkäaikaistyötön pääsee työhön kiinni. Eihän se yhtään helpota sen pitkäaikaistyöttömän asemaa, jos jatkossa normi on se, että työnantaja sanoo, että ne, jotka ovat valmiita tekemään ilmaistyötä, tulevat tänne. Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että tämä on teidän kantanne, edustaja Jalonen, mutta ilmoitan, että teidän kannallenne on myös aika kovia kriitikkoja. Eräskin totesi näin: ""Täyden päivän teettäminen jo ammattitaitonsa todistaneella on pirullista peliä. Tällainen meno syö sekä ihmiset että heidän sielunsa."" Näin totesi oppositiojohtaja Soini. (Jukka Gustafsson: Oho!) Aika kovaa kritiikkiä tästä teidän hankkeestanne. Kumpi on oikeassa, ja mikä teidän linjanne on? (Jukka Gustafsson: Jos Soini on sanonut niin, niin sillä selvä!) Vielä tähän mandaattiin: Teidän ryhmäpuheenjohtajannehan totesi, että hallituksella ei ole mandaattia tehdä näitä liikenneuudistuksia. Oletteko te hänen kanssaan eri vai samaa mieltä? Riittää ""jaa"" tai ""ei"".",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-18T17:32:10,2016-05-18T17:33:24,Tarkistettu,1.1 2016_54_141,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime viikolla menehtyi yksi Suomen merkittävimmistä tiedemiehistä, akatemiaprofessori Ilkka Hanski. Hanski on yksi yhteiskunnallinen keskustelija, joka on kritisoinut koulutusleikkauksia. Samaan huoleen näistä rajuista koulutusleikkauksista ovat yhtyneet esimerkiksi Jorma Ollila ja Sixten Korkman. Hanski on nostanut huolen siitä, että sen lisäksi, että hallitus leikkaa koulutuksesta, se asettaa tieteelle tavoitteita, jotka vievät tutkimusta väärään suuntaan. Perustutkimuksen arvoa ei ymmärretä, vaan kaiken tutkimuksen pitäisi tuottaa välitöntä talouskasvua. Hanski varoitti tänä keväänä ennen kuolemaansa, että tutkimuksen yhä vahvempi ohjaaminen yhdistettynä vähätteleviin kommentteihin johtaa siihen, että nuoret tutkijat menettävät innostuksensa ja intohimonsa tieteen tekemiseen, luottamus ja arvostus tutkijoiden ja päättäjien välillä menetetään, mutta samalla menetetään myös tulokset ja menestys. Tämä varoitus kannattaa ottaa vakavasti, sillä merkkejä tästä on jo olemassa. On helppo yhtyä Hanskin kysymykseen: kaikki haluavat, että Suomen tieteen kärki ylettyisi korkealle kansainväliselle tasolle, mutta miten tähän voidaan päästä, jos tuo kärki ensi töiksi leikataan pois?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-05-18T17:33:25,2016-05-18T17:34:50,Tarkistettu,1.1 2016_54_142,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Niilo,Keränen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Rouva puhemies! Minä puutun tässä puheenvuorossani yhteen väärinymmärrykseen, jonka edustaja Marin esitti tuossa 25 puheenvuoroa sitten. Hän totesi, että tarkoitus on yhtiöittää sotessa kaikki julkiset palvelut, kaikki palvelutuotanto. Sehän ei suinkaan pidä paikkaansa, vaan ajatus on näin, että keskeiset asiat, kuten päivystys, tehohoito, toivottavasti pääosa erikoissairaanhoidosta, kaikki viranhaltijapäätökset, pysyisivät suoraan maakuntien näpeissä. Minä en ole itsekään innostunut kovin paljon tuosta yhtiöittämisestä, mutta mahdollisiin yhtiöihin varmaankin käsittääkseni ovat tulossa ne asiat, joista asiakkaalla on todellinen valinnanvapaus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p573,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Niilo Keränen,573,2016-05-18T17:34:50,2016-05-18T17:35:40,Tarkistettu,1.1 2016_54_143,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palaan vielä tähän sote-kysymykseen ja siihen, miten tässä on asetettu nyt markkinavetoisuus ja kilpailuttaminen keskiöön, ja tämän seurauksena sitten nämä nyt kunnalliset peruspalvelut maakuntien kautta yhtiöitetään. Tämän kautta ollaan menettämässä tämä integraatiotavoite, jota pidettiin kauhean tärkeänä, jotta myös niitä kustannussäästöjä saataisiin ja myös vaikuttavuutta. Kysyn ministeri Rehulalta: miten nyt on, mihin laskelmiin perustuu nyt sitten tämä 3 miljardin säästötavoite — siis kustannusten kasvun alenema, joka saataisiin kymmenessä vuodessa aikaiseksi — kun nyt menetetään se integraatio ja toisaalta sitten hajaannutetaan palvelut näihin erilaisiin yhtiöihin, joissa sitten kilpailevat yksityiset ja julkiset yhtiöt asiakkaista? Kilpailuhan tulee tapahtumaan siitä, kuka saa asiakkaat kirjautumaan omille listoilleen. Ja tämä on se suuri riski ja sudenkuoppa, (Puhemies koputtaa) joka saattaa uhata tätä koko tavoitetta, mikä oli asetettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-05-18T17:35:41,2016-05-18T17:36:50,Tarkistettu,1.1 2016_54_144,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Otetaan vielä kaksi vastauspuheenvuoroa ennen ministeriä, edustajat Heinäluoma ja Marin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_145,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on ollut mahdollisuus puhua joitakin asioita vähän paremminkin, ja nyt yritän avata tätä pelotteluasiaa. Kun sanotaan, että pelotellaan, vaikkapa nyt tämän työnäytteen osalta, niin sillä, mitä edustaja Jalonen täällä hetki sitten kertoi, hänhän oikeastaan vahvisti sen, mitä sanoin, koska ette te kahdenkaan puheenvuoron jälkeen sanonut yhtään kohtaa, joka esityksessäni oli väärin. Te sanoitte vain, että ei ole päätetty, että se on neljä kuukautta. En minäkään sano, että se on päätetty, vaan että on mainittu teidän suunnitelmissanne, että neljä kuukautta pidetään työttömänä. Ette te kuvannut myöskään sitä, että jos on 500 työtöntä hakemassa työpaikkaa, niin sana ""vapaaehtoinen"" tämmöiseen työnäytteeseen sopii kovin huonosti olosuhteissa, joissa ensimmäinen tietää, että tilalle on tulossa 499 ja joku niistä varmaan ottaa sen palkattoman jutun. (Hannakaisa Heikkinen: Olisiko parempi maata kotisohvalla?) Meillä on koeaikajärjestely olemassa: koeaika tehdään, ja sinä aikana työnantaja voi ilman mitään syytä lopettaa työsuhteen. Jäänkin odottamaan, hyväksyykö keskusta tämän menettelyn myös viljelijäaloilla, että otetaan sitten vastaan ilmaistuotteita ja katsotaan, että kun on otettu riittävän monta sataa kiloa perunoita vastaan ilmaiseksi, niin ehkä niistä sitten voidaan joku kauppakin tehdä. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-05-18T17:36:55,2016-05-18T17:38:10,Tarkistettu,1.1 2016_54_146,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Rehula aikaisemmin kysyi, onko oppositio lukenut tätä sosiaali- ja terveydenhuollon linjausta, jonka hallitus on tehnyt. No minä olen sen huolella lukenut. On totta se, että tässä vaiheessa hallitus siis kaavailee yhtiöittämistä nimenomaan perusterveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon mutta myös erikoissairaanhoidon puolelle. Tässä on linjattu näin, että tämä yhtiöittäminen koskee myös toimintoja, jotka toimivat markkinoilla, eli jos tulee yksikin yksityinen toimija johonkin tiettyyn osaan vaikka terveydenhuoltoa, niin sen jälkeen se on markkinaehtoista, sen jälkeen pitää mennä yhtiöittämismenettelyyn. Olen itse asiassa tätä tiedustellut hallituspuolueiden edustajilta, että voiko todellakin olla näin. Valitettavasti en ole saanut siihen selkeää vastausta, mitä se kirjaus todella tarkoittaa. Toivon nyt, että saan ministeri Rehulalta vastauksen siihen, mitä tämä markkinaehtoisuus, samalla viivalla oleminen yksityisten palveluntuottajien kanssa ja tämä yhtiöittämisvelvoite, todella koskee, koska nyt suuri huoli on se, että ensin peruspalvelutuotanto, sitten siirrytään myös jopa sinne erikoissairaanhoidon, yliopistotasoisen sairaanhoidon piiriin. Mitä tämä kirjaus tarkoittaa? Miten tämä uudistus tullaan toteuttamaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-05-18T17:38:11,2016-05-18T17:39:25,Tarkistettu,1.1 2016_54_147,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Sitten ministeri, olkaa hyvä, kolmisen minuuttia, jos se riittää. Sitten me siirrymme puhujalistaan, olemme käyneet debattia yli kaksi tuntia, ja joksikin aikaa puhujalistalle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_148,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työnäytteestä: Minä olen ollut paikalla viime viikon torstain kyselytunnilla, jolla tästä asiasta käytiin kohtuullisen runsas keskustelu, ja sen keskustelun aikana sosialidemokraatit vaativat, että tämä esitys pitää vetää pois. Ministeri Lindström vastasi: miten voi vetää sellaisen esityksen pois, jota ei vielä ole? (Ari Jalonen: Juuri näin!) Kun sitä asiaa ollaan valmistelemassa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa, miten voi vetää sellaisen esityksen pois, jota ei vielä ole? (Ari Jalonen: Tahallista väärinymmärrystä!) Sama koskee isoa asiaa — en vähättele tätä, tämä voi olla hyvinkin merkittävä kysymys, pienet asiat voivat joskus kaataa isojakin asioita: Tämän sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen osalta tämä hallitus on valinnut sen toimintatavan, että me kerromme, kun on kerrottavaa, hyvin avoimesti ongelmineen. Hyvin avoimesti ongelmineen. Ainakin minä tässä roolissa, missä itse olen ja koko hallituksenkin osalta tätä junaa yritän raiteillaan pitää ja eteenpäin viedä, tunnistan tässä monta vaaraa, uhkaa ja riskiä. Mutta sekin on vaara, uhka ja riski, että me jäämme piehtaroimaan niiden ongelmien alle. Pitää kyetä pääsemään eteenpäin. Arvoisa puhemies! Tämän muutoksen tavoitteet ovat ihan ennallaan: asiakaslähtöiset palvelut, integraatio. Meidän pitää saada tieto paremmin kulkemaan. Meillä on EU-paine, potilaiden liikkuvuusdirektiivi. Tässä on mahdoton määrä tavaraa, mutta ykkösasia on se, että ihmiset saavat palvelut siellä, missä he asuvat, mahdollisimman lähellä ja mahdollisimman laadukkaina. Ei tämä ole mihinkään hävinnyt. Miksi meillä on sote-muutos menossa? Siksi, että perustason palvelut ovat rapautuneet. Se on se ydinasia. Ei integraatiota ole heitetty romukoppaan eikä tulla heittämään, koska se on yksi olennainen osa tätä, miten tätä rakennetaan. No sitten kysymys siitä, mikä pitää yhtiöittää. Ne palvelut, jotka tulevat valinnanvapauden piiriin. Toistan: ne palvelut, jotka tulevat valinnanvapauden piiriin. (Välihuuto) — Suomi on erilainen. Meillä tulee olemaan maakuntia, joissa on järkevää, fiksua ja kannattavaa yhtiöittää koko toiminta. Myös yksi asia on, josta minä en halua jättää testamenttia tässä roolissa, missä olen: että me olemme ykskaks tilanteessa, missä jatkossakin julkisen palvelun kovaa ydintä olevan päivystystoiminnan osalta tulisi sellainen päivä, jolloin EU:sta lähetetään kirje, jossa kyseenalaistetaan se meidän toimintamalli. Sellaista sote-ratkaisua ei saa tehdä. Julkisen palvelun esimerkiksi kovaa ydintä jatkossa on päivystystoiminta. Sitten, arvoisa puhemies, aivan lopuksi: Paljon tulee palautetta ja paljon tulee moitteita, mutta puheenvuoroni jälkeen, jossa toivoin, että myös kuunneltaisiin, jokseenkin seuraava puheenvuoro alkoi: hallitus on leikkaamassa sotesta 3 miljardia. (Naurua) Jokseenkin seuraava puheenvuoro, kun me olemme tekemässä sen takia sote-muutosta, että me pärjäisimme kymmenen vuoden päästä 3 miljardia pienemmällä euromäärällä, ettei tarvitsisi leikkauksia tehdä. Käy tässä keskustelua, mutta sitä varten täällä ollaan, että perusasioita kerta toisensa jälkeen toistetaan. (Puhemies koputtaa) Osaanpa ennustaa, että huomenna jatketaan. — Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-18T17:39:35,2016-05-18T17:43:06,Tarkistettu,1.1 2016_54_149,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,Myönnän yhden ainoan vastauspuheenvuoron.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_150,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun ministeri Rehula totesi tuossa, että — se oli uutinen — tulee olemaan maakuntia, joissa koko sote voidaan yhtiöittää, niin haluaisin nyt ihan tarkennuksen: tarkoittaako ministeri, että ne peruspalvelut ja myös erityistason palvelut, erikoissairaanhoito, kaikki yhdessä voitaisiin yhtiöittää, ja tulevatko tämän yhtiön palvelut sitten kilpailemaan muiden yksityisten toimijoiden kanssa? Ja, arvoisa ministeri, totesitte aivan oikein — arvostan sitä, että jaksatte toistaa — sen, että kyse on kustannustason nousun hillitsemisestä. Eli ikääntyminenhän aiheuttaa sen, että meillä palvelujen tarve tulee kasvamaan sillä 2,4 prosentin kasvulla vuosittain, ja sitä lasketaan 0,9:ään. Mutta kyllä sekin säästö pitää jostain saada, ja siinä toivon nyt menestystä, että voidaan muun muassa tätä erikoissairaanhoidon päällekkäisyyttä ja rakenneuudistusta viedä hallitusti eteenpäin niin, että sieltä sitä säästöä voitaisiin saada ilman että palveluja leikataan. Mutta kysyisin: onko tämä näin mahdollista, että kaikki joissakin maakunnissa yhtiöitetään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-05-18T17:43:10,2016-05-18T17:44:23,Tarkistettu,1.1 2016_54_151,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Ja sitten vielä ministeri Rehula, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_152,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Rouva puhemies! Tänäänkin noin kolmen tunnin aikana käydyssä keskustelussa on tullut erilaisia näkökulmia. Yksi asia, josta olen kahteen eri kertaan sanonut ja nyt totean kolmannen kerran: yhtä tärkeää kuin se, että valmistellaan lainsäädäntöä eteenpäin, on, että alueellinen valmistelu menee eteenpäin: tehdään palveluketjuja, rakennetaan rakennetta, jossa tehdään kuntarajariippumattomasti sitä työtä. Edustaja Haatainen totesi, että tämä on uutinen. En minä tiedä, mikä uutinen siinä on, että meillä on esimerkiksi Etelä-Karjalan Eksote, jossa on rakennettu 7—8 vuotta kuntarajariippumattomasti palveluja, (Tuula Haatainen: Yhtiöittäminen!) ja kannattaako Eksote hajottaa tilanteessa, johon nyt ollaan menossa. Vastaukseni on ehdottomasti ja jyrkästi ""ei kannata"", jolloin pitää miettiä joku muu tapa toimia. En minä tiedä, mikä uutinen tässä oli. Se olisi uutinen, jos sanoisin täältä aitiosta, että Eksote pitää hajottaa. Eksotea ei pidä hajottaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-18T17:44:24,2016-05-18T17:45:38,Tarkistettu,1.1 2016_54_153,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,Sitten mennään puhujalistalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_154,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Talouden vaikeat ajat pakottavat meidät päättäjät pohtimaan arvoja syvemmältä kuin nousukaudet. Tämän kuluvan vaalikauden ensimmäinen vuosi on ollut raskas. Vaikeiden päätösten lisäksi koen niin, että oppositio tarttuu vähän epäolennaisiin asioihin, ja tämän päivän tämmöinen synkeän syyttelevä sävy on vallinnut näissä meidän väliaikaisissa tiloissamme melkein koko ajan. (Hälinää — Puhemies koputtaa) [Toinen varapuhemies Paula Risikko: Anteeksi, edustaja Katainen. — Jos saan ihan rauhallisuutta ja hiljaisuutta sinne saliin, niin kuullaan, mitä edustaja Kataisella on asiaa.] Kiitoksia, puhemies! — Nyt tämä SDP:n yksin tekemä laaja ja siksi hieman hahmoton kysymys Suomen suunnasta tuntuu lähinnä hätäiseltä roiskaisulta, ja keskustelu on ollut sitten sen mukaista, ei niinkään rakentavaa. Tämä aikahan haastaa kaikki vastuulliseen ja pitkäjänteiseen päätöksentekoon. Vääristelyn ja pelottelun tie on lyhyt, ja vain oikeudenmukaisuus kestää. Vain sillä pitäisi olla merkitystä, mikä on oikein, ei sillä, kuka on oikeassa. Hallitus on vaikeasta tilanteesta huolimatta uudistanut. On oikein, että sote- ja maakuntauudistus toteutetaan. Yhteiskunnassamme heikoimmassa asemassa olevat tarvitsevat toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut. He tarvitsevat niitä eniten. Näillä ihmisillä jo yksi sairaus tai onnettomuus voi vakavasti rikkoa arjen tai muutoinkin elämässä pärjäämisen. Oikein on sekin, että työntekijät otetaan mukaan uudistusta toteuttamaan. Näin varmistetaan myös se, että parhaat käytännöt jokapäiväisestä työstä voivat levitä. Myös tulevaisuuden kuntia rakennettaessa on huomioitava työntekijät ja etenkin ne suomalaiset, joiden ääni muutoinkin kuuluu kaikkein heikoimmin. Arvoisa puhemies! On välttämätöntä, että yhteiskuntasopimus viedään liittojen neuvotteluissa mahdollisimman laajasti työehtosopimuksiin. Suomessa on yli 360 000 ihmistä työttömänä, ja heidät on pakko saada takaisin työn syrjään kiinni. Yhteiskuntasopimus on työntekijöiden kannalta poikkeuksellinen ja osin kipeäkin. Moni heistä on pienipalkkainen nainen. Yhteiskuntasopimuksen vastapainoksi onkin edettävä harppauksin myöskin samapalkkaisuudessa, työn ja perhe-elämän paremmassa yhteensovittamisessa ja työelämän turvan parantamisessa. Nämä asiat on vihdoin otettava myös Etelärannassa ja Hakaniemessä ihan tosissaan. Oikein on myös se, että teemme nämä säästöt Suomen velaksi elämisen lopettamiseksi. Säästöpäätökset ovat vaikeita, mutta jos emme tee niitä itse, tekee ne puolestamme ennemmin tai myöhemmin joku muu. Siinä tapauksessa päätökset osuisivat kaikista kovimmin kaikkein heikoimpiin, kuten esimerkit Euroopastakin osoittavat. Lopulta on niin, että työllisyyden paraneminen ja talouden kuntoon laittaminen ovat yhdessä kestävin tapa vaalia oikeudenmukaisuutta ja pitää huolta ihmisistä. Teemme nyt päätöksiä, jotka parhaiten turvaavat heikoimpien aseman suomalaisessa yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa. Minusta se on arvo, josta ei pidä tinkiä. Arvoisa puhemies! Myös tässä keskustelussa keskustan tavoite koko Suomen asuttuna pitämisestä on noussut kritiikin kohteeksi, niin kuin se tekee aina tasaisin väliajoin. Olemme aina kannattaneet hajauttamista keskittämisen sijaan. Monien suomalaisten halu maaseudulla asumiseen ei ole pois heiltä, joiden elämä tiivistyy ihan yhtä luontevasti kaupunkeihin. Pidän yhä itseisarvona sitä, että tässä maassa ihmisillä on mahdollisuus valita asuinpaikkansa. Koko maan elinvoimaisuudessa on kyse poliittisista linjauksista, mutta yhtä paljon asenteista. Energia- ja elintarviketuotannon rooli maaseudun elinvoimaisuudelle on vahva ja kasvattaa tulevaisuudessa merkitystään. Etätyötä pitää kannustaa ja luoda teknologian keinoin uusia mahdollisuuksia sille. Keskittymisen väitetään olevan luonnonlaki. Ei se ole. Koko Suomea pystytään kehittämään, jos vain tahtoa on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-05-18T17:45:45,2016-05-18T17:50:46,Tarkistettu,1.1 2016_54_155,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan keskittyä puheenvuorossani työllisyyteen, mutta aloitan kuitenkin tästä yhtiöittämisestä. Erityisesti sosialidemokraateille ja muillekin, jotka tätä yhtiöittämistä ovat täällä keskustelussa pitäneet yllä, minä suosittelisin, että pyytäisitte eduskuntaryhmäänne kuultavaksi Rauno Ihalaisen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajan. Nimittäin Pirkanmaalla erikoissairaanhoito päätettiin yhtiöittää jo ennen kuin Sipilän hallitus sen keksi. Sen tavoitteena ei ollut yksityistää, sen tavoitteena oli nimenomaan se, että Pirkanmaalla toimivat kolme sairaalaa — tai jos Hatanpääkin lasketaan, neljä sairaalaa — yhdessä tuottavat tehokkaasti julkisen sektorin tarjoamia palveluita niin, että ne pärjäävät kilpailussa. Tämä oli lähtökohta, ja tältä pohjalta itse asiassa on pitkälti muotoutunut se, mikä nyt täällä Sipilän hallituksen esityksenä on keskustelussa ollut. Eli tämä yhtiöittäminen todellakin on ihan eri asia kuin yksityistäminen. Arvoisa puhemies! Kuten aiemmin jo sanoin, pidän ykkösasiana tässä Suomen tiessä, Suomen suunnassa, sitä, että työllisyyden asiassa pääsemme eteenpäin. Tärkein osa sitä on ilman muuta yhteiskuntasopimus. Jos se menee maaliin — jälleen on saatu hyviä uutisia tänään — niin ainakin 35 000 työpaikkaa saavutetaan pelkästään sillä. Uskon, että se voi olla enemmänkin, koska viime aikoina Ruotsissa palkat ovat nousseet 2,2 prosenttia ja Saksassa joillakin aloilla jopa lähes 5 prosenttia — toki, koska siellä asioista sovitaan enemmän paikallisesti, palkkojen nousu vastaa siellä paremmin tuottavuuden nousua ja sen takia myöskin vaikutukset työllisyyteen ovat toisenlaiset kuin meillä olisivat vastaavassa tilanteessa. Kuitenkin Suomen kilpailukyky tulee tällä sopimuksella merkittävästi paranemaan, ja se aivan varmasti tulee tuomaan töitä monille sellaisille suomalaisille, joilla tällä hetkellä töitä ei ole. Mutta se ei yksin riitä. Tässä tullaankin sitten siihen kysymykseen, missä hallituksella ja oppositiolla on ollut koko tämän matkan ajan, mitä tässä on vuosi tätä hallitusta ollut, hyvin erilainen näkemys. Joka ikistä sellaista hallituksen esittämää toimea, jolla suomalaisen työn kilpailukykyä parannetaan, jolla työllistämisen kynnystä alennetaan, oppositio on pääosin täällä vastustanut, on sitten kyse siitä, että lomalla sairastamiseen palautetaan omavastuu — joka siellä aina oli ollut, kunnes viime vaalikaudella tehtiin se virhe, että liikuttiin toiseen suuntaan — on kyse koeajan pidentämisestä, on kyse siitä, että määräaikaisia työsuhteita voitaisiin käyttää nykyistä joustavammin. Jokaisella tällaisella toimella on työllisyysvaikutus. Joka ikinen toimi, joka näistä tehdään, vie meitä kohti tavoitetta. Sen takia pidän varsin outona, että jokaista tällaista toimea myös kritisoidaan ja lähtökohtaisesti suuri osa oppositiosta vastustaa. Silloin kun vastustaa — sama koskee tätä työnäytettä — olisi hyvä tuoda joku oma vaihtoehto esille, ja se pelkkä vaihtoehto ei voi olla se, että lisätään työvoimapoliittisen koulutuksen määrärahoja. Minulla ei ole mitään sitä vastaan — työvoimapoliittinen koulutus ja palkkatuet ja se, että voi starttirahaa käyttää yrittäjyyteen, ovat omalla tavallaan hyviä asioita — mutta tämäntyyppisillä asioilla me olemme yrittäneet kääntää meidän työllisyyttä jo vuosia, ja se ei ole kääntynyt. Kuten täällä aiemmin todettiin, viime vaalikaudella mentiin takapakkia 100 000 tässä työllisyystilanteessa. Se on vakava viestini, että nyt pitää vihdosta viimein tosiasiat tunnustaa, ja se edellyttää sitä, että jotta niitä työpaikkoja syntyy, niin sekä työllistämisen että työn tekemisen pitää olla kannattavaa. Sen takia tämä hallituksen ja kokoomuksen työlinja on se ainoa keino, millä viime kädessä turvataan hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ja sitä kautta ne peruspalvelut, on ne sitten yhtiöitetty tai ei — jos niihin ei ole rahaa, niin siinä ei paljon vaikuta, mikä on toimintamalli. Tämä on se kaiken lähtökohta, ja toivon, että oppositio myös siinä lähtee tukemaan hallituksen toimia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-05-18T17:50:49,2016-05-18T17:56:11,Tarkistettu,1.1 2016_54_156,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan edustaja Rinteen esittämää epäluottamuslausetta hallitukselle. Puhemies! Hallitus vie Suomea väärään suuntaan. Hallituksella ei ole mandaattia toimia näin, sillä etenkin keskustan ja perussuomalaisten puheet ennen vaaleja olivat jotain ihan muuta kuin nykyinen hallituspolitiikka. Kysymys ei ole vain pienistä nyansseista tai siitä, että monipuoluehallituksessa pitää aina joustaa omista vaatimuksistaan. Näiden kahden puolueen toiminnassa on tapahtunut niin täydellinen suunnanmuutos, että voidaan kysyä, mikä on äänestäjän oikeusturva. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon, mutta otan tässä vain muutaman asian esille. Keskusta ja perussuomalaiset eivät ennen vaaleja puhuneet sosiaali- ja terveydenhuollon yksityistämisestä, johon nyt sitten pyritään yhtiöittämisen kautta. Esimerkiksi Juha Sipilä korosti vielä vuonna 2014, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ""kirkkaana tavoitteena pitää olla julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon vahvistaminen"". Nyt kuitenkin näyttää, että tämä hallituksen esitys vie ihan toiseen suuntaan. Palveluja tarvitseva ihminen ja palvelujen integraatio ovat unohtuneet. Useiden asiantuntijoiden mukaan palvelujen järjestämisen ja tuottamisen jyrkkä erottaminen toisistaan eri oikeushenkilöille sekä valinnanvapauden piirissä olevien peruspalvelujen yhtiöittäminen haittaavat palvelujen integraatiota ja tekevät palvelujärjestelmän hallinnan hyvin vaikeaksi. Melko varmuudella voidaan myös asiantuntijoiden mukaan ennustaa, että sirpaleisessa palvelurakenteessa palvelujen ohjaus sekä palvelujen tuottajien toiminnan arviointi ja valvonta vaativat maakunnissa jatkossa lisäresursseja — eli byrokratia lisääntyy. Kilpailu potilaista voi johtaa siihen, että mainonnan ja mielikuvien avulla vaikutetaan kansalaisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät koskaan saisi olla markkinoitavaa kauppatavaraa. Suuret monikansalliset yritykset voittavat kilpailussa ja jättävät oman alueen pienet yritykset ja kolmannen sektorin toimijat nuolemaan näppejään. Kokoomuksen pitkään unelmoima laaja valinnanvapauden toteuttaminen, joka hallituksen mukaan edellyttää yhtiöittämistä, uhkaa jättää alleen kaikki muut tärkeät tavoitteet. On surullista, että keskusta luopui aiemmista periaatteistaan. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten suhtautuminen työttömyyden hoitoon ja pitkäaikaistyöttömiin on muuttunut suuresti verrattuna viime kauteen. Viime kaudella perussuomalaiset ryhmän puheenjohtajan Lindströmin johdolla puolustivat työttömien ja pitkäaikaistyöttömien ihmisarvoa. Nyt tuntuu, että perussuomalaisetkin ovat sitä mieltä, että meillä on paljon laiskoja ihmisiä, jotka on patisteltava töihin keppiä käyttäen. Eräällä kyselytunnilla tänä keväänä perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja Sampo Terho totesi, että tempputyöllistäminen ei kerta kaikkiaan kannata. Aiemmin tempputyöllistämisestä on puhunut vain kokoomus. Tämä asennoituminen näkyy hallituksen toimenpiteissä. Hallituksen keinovalikoimassa ovat muun muassa hyviä tuloksia saaneen kuntakokeilun lopettaminen, vuorotteluvapaan poistaminen, työn vastaanottamisen edellytysten kiristäminen, välityömarkkinoiden alasajaminen — jolloin järjestöjen työllistämismahdollisuudet supistuvat — nuorisotakuun alasajaminen, te-toimistojen ja ely-keskusten työvoimapalvelujen supistaminen ja niin edelleen. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Ei näillä keinoilla pitkäaikaistyöttömyyttä nujerreta. Nyt pitäisi panostaa pitkäaikaistyöttömien palvelujen kehittämiseen ja heidän työkykynsä ylläpitämiseen. Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana aluepolitiikasta. Ministeri Vehviläinen totesi 14.4. kyselytunnilla seuraavasti: ""Minä ajattelen niin, että on vähän vanhanaikaista vain hokea sanaa aluepolitiikka, vaan se tulee nimenomaan tekojen kautta."" No, teot ovat varmaankin osoittaneet, mitä aluepolitiikka hallitukselle on. Pääministeri Sipilän toteamus, että keskusta haluaa pitää koko Suomen asuttuna, ei kyllä vakuuta, kun katsoo hallituksen päätöksiä. Raideliikennettä lopetetaan sekä posteja, poliisiasemia ja käräjäoikeuden toimipaikkoja lakkautetaan. Liikenneyhteyksien heikentäminen on erityisen vaarallista maakuntien kilpailukyvylle. Pohjois-Karjalasta käsin katsottuna hallitus tuntuu unohtaneen koko maakunnan oman onnensa nojaan. Olemme esimerkiksi pyytäneet ministeri Berneriä useita kertoja keskustelemaan liikennepolitiikasta paikallisten toimijoiden ja päättäjien kanssa, mutta hänellä ei ole ollut aikaa tulla paikalle. Siitä huolimatta hän on tehnyt päätöksiä, joiden johdosta lukuisten ihmisten elämä on vaikeutunut suunnattomasti esimerkiksi junayhteyksien heikentymisen johdosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-05-18T17:56:17,2016-05-18T18:01:44,Tarkistettu,1.1 2016_54_157,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan muutama sana on pakko sanoa tässä. Tämä koko päivä on keskusteltu siitä, että historiaa ei pitäisi kaivella SDP:n mielestä ja pitäisi kunnioittaa muita. Tämä koskee ilmeisesti kuitenkin vain muita puolueita paitsi SDP:tä. Kuten huomasimme, edustaja Mäkisalo-Ropponen aloitti puheenvuoronsa arvostelemalla historiassa perussuomalaisia ja keskustaa. Itse en ole täällä ollut todentamassa näitä puheenvuoroja enkä rupea niitä vertailemaan. Minulla nyt on ehkä vähän parempaakin tekemistä. Tänään tuossa katselin aikaisemmin, kun edustaja Heikkinen keskustasta puhui, ja pyysinkin puheenvuoroa, en saanut. Puhuttiin arvostuksesta. Edustaja Heikkinen puhui kansan äänestä vaaleissa ja siitä, että nämä puolueet ovat nyt tulleet valituiksi, ja tuossa edustajat Heinäluoma ja Rinne naureskelivat pilkallisesti. Muistakaa se, että täällä on kamerat, täällä on ihmisiä. Se kunnioittaminen koskee myös teitä, ja jos te ette halua kaiveltavan historiaa, niin älkää sitten itsekään kaivelko sitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-05-18T18:01:48,2016-05-18T18:02:49,Tarkistettu,1.1 2016_54_158,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en arvostellut äskeisessä puheessani ketään ihmistä henkilökohtaisesti. Minä kerroin ainoastaan faktoja ja tein vertailua, mitä hallituspuolueen edustajat puhuivat ennen vaaleja ja vaalien jälkeen. Epäasiallinen puhe on sellaista, jossa puhutaan ihmisestä jotain huonoa, ja tässä ei puhuttu mitään huonoa ihmisestä vaan puhuttiin politiikasta. Nyt ei saisi sotkea näitä ilmiöitä toisiinsa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-05-18T18:02:52,2016-05-18T18:03:26,Tarkistettu,1.1 2016_54_159,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,Edustaja Meri vielä vastaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_160,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Sen verran vastaan, että voidaan vaikka katsoa sieltä nauhoitteelta. En puhunut, että ihmisiä on loukattu. Puhuin siitä, että jos vaaditaan hallituspuolueilta, että ei saa puhua historiasta eikä varsinkaan SDP:n historiasta ja pitää kunnioittaa, niin niin pitää itsekin silloin toimia, ei voi yksipuolisesti odottaa toisten toimivan niin kuin te haluatte. Ja vielä minun on pakko lisätä, että te sanoitte, että perussuomalaisten puolue suhtautuu nykyisin työttömiin niin, että he ovat laiskoja. Nyt kyllä en tämmöistä allekirjoita. Haluan nähdä, missä meidän ministeri tai kukaan meidän kansanedustajista on sanonut, että työttömät ovat laiskoja. Pyydän edustaja Mäkisalo-Ropposta esittämään sen kohdan, missä olemme todenneet työttömien olevan laiskoja. Tämä ei pidä paikkaansa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-05-18T18:03:27,2016-05-18T18:04:13,Tarkistettu,1.1 2016_54_161,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sanoin, että se kuulostaa siltä, koska ne toimenpiteet, joita hallitus esittää, ovat sitä kepin käyttämistä, ja se tuntuu siitä työttömästä ihmisestä siltä, että heitä ei arvosteta. Sen voi myöskin tarkistaa sieltä pöytäkirjasta suoraan, minkä sanoin sitten suorana lainauksena. Eli edustaja Terho sanoi, (Eduskunnasta: Että työttömät ovat laiskoja vai?) että tempputyöllistäminen ei kannata, ja hän puhui silloin juuri pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-05-18T18:04:15,2016-05-18T18:04:52,Tarkistettu,1.1 2016_54_162,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_163,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensin kannatan edustaja Ville Niinistön esittämää epäluottamuslausetta hallitukselle. Arvoisa puhemies! Talous on tasa-arvokysymys. Ei ole olemassa tasa-arvon kannalta neutraalia talouspolitiikkaa. Talouspolitiikalla joko vahvistetaan tasa-arvoa tai heikennetään sitä. Talous on tasa-arvovalintoja. Ja mitä tekee Sipilän hallitus? Se leikkaa yhteiskunnan sosiaalisesta infrasta — koulutuksesta, hoivasta ja terveydenhuollosta — juuri niistä palveluista, joilla tasa-arvoa edistetään ja ylläpidetään. Samaan aikaan määrärahoja riittää kyllä toisaalle: ympäristölle haitallisiin tukiin, kannattamattomien yritysten, ympäristöä likaavien yritysten tekohengittämiseen. Hallitus ei ymmärrä eikä tunnusta, että panostaminen yhteiskunnan julkiseen infrastruktuuriin, kuten tasavertaiseen koulutukseen ja hoivapalveluihin, edistää talouskasvua, työllisyyttä ja tasa-arvoa. Hallituksen talouspolitiikka noudattaa kaikessa naisvihamielistä ja tasa-arvovihamielistä linjaa. Sipilän hallituksen talouspoliittiset päätökset ajavat naiset takaisin hellan ääreen, tasa-arvossa kun otetaan pelkkiä taka-askeleita. Hallituksen valitsema sopeutustie lisää eriarvoisuutta, köyhyyttä ja yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Hallitus leikkaa kaikkein pienimpiä sosiaalietuuksia ja korottaa palvelumaksuja, mikä heikentää erityisesti naisten taloudellista asemaa. Naiset kun keskimäärin ovat miehiä riippuvaisempia sosiaalietuuksista ja julkisista peruspalveluista, kuten päivähoidosta ja muista hoivapalveluista. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten leikkaukset kohdistuvat kovimmin naisvetoisiin kotitalouksiin ja erityisesti yksinhuoltajaperheisiin ja yksin asuviin eläkeläisnaisiin. Hallitus leikkaa julkisen sektorin palkoista, mikä heikentää etenkin naisten työoloja, palkkoja ja työllisyyttä, sillä valtaosa julkisen sektorin työntekijöistä on naisia. Julkisen sektorin leikkaukset osuvat naisvaltaisten opetus-, kasvu- ja hoiva-alojen työllisyyteen. Työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien naisten määrä kasvaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan hallituksen päätökset lisäävät pienituloisten naisten määrää. Muun muassa lääkkeiden ja matkakorvausten omavastuun kasvattaminen heikentää etenkin pienituloisten ikääntyneiden yksin asuvien naisten toimeentuloa. Entä mitä tapahtuu, kun hallitus korottaa päivähoitomaksuja, lopettaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja heikentää päivähoidon laatua ja saatavuutta? Naisten työssäkäynnin edellytykset heikkenevät. Hallitus kehuu politiikkansa noudattavan työn linjaa, mutta naiset hallitus ajaa kotiin. Miksi? Eikö naisten työllisyysaste kiinnosta hallitusta? Mikä dramaattisinta, tuloloukkuun joutuvat etenkin osa-aikatyötä tekevät pienituloiset naiset, joiden työssäkäynti ei enää päivähoitomaksujen korottamisen jälkeen välttämättä taloudellisesti kannata. Osa-aikatyötä tekevät äidit pudotessaan työn ulkopuolelle vetävät köyhyyteen valitettavasti myös lapsensa. Näin lisätään lapsiperheköyhyyttä. Näin lisätään lapsena koetun köyhyyden dramaattisia vaikutuksia: ulkopuolisuuden kokemuksia, masennusta, heikkoa koulumenestystä. Lapsiperheiltä leikkaaminen tarkoittaa, ettei pienituloisella perheellä ole enää varaa lapsen maksullisiin harrastuksiin. Harrastusten puute heikentää koulumenestystä, ja näin varakkaiden lapset saavat kilpailuetua köyhiin verrattuna. Se, miten hoiva yhteiskunnassa järjestetään, on aivan keskeinen tasa-arvokysymys. Hoidon ja hoivan yhteiskunnallinen järjestäminen vaikuttaa merkittävästi naisten mahdollisuuksiin osallistua työelämään ja elättää itsensä omalla työllään. Hallitus heikentää näitä mahdollisuuksia. Päivähoitopalveluita heikennetään, päivähoitomaksuja korotetaan, subjektiivinen päivähoito-oikeus lakkautetaan, vanhushoidossa laitoshoitoa ja tehostettua palveluasumista vähennetään. On hyvä, että omaishoitoa kehitetään, mutta yhtä aikaa toteutettujen vanhuspalveluiden leikkausten kanssa näin lisätään sukupuolten välistä eriarvoisuutta, sillä omaishoitajista valtaosa on naisia. Omaishoidon mittava laajentaminen työikäisten parissa luo kannustimen jäädä pois työelämästä hoitamaan lapsia sekä iäkkäitä ja sairaita omaisia. Tällä on vahingolliset seuraukset työelämän tasa-arvolle ja Suomen kokonaistyöllisyydelle. Hallituksen valitsema suunta on väärä, sillä hallituksen päätöksillä lisätään eriarvoisuutta ja edistetään luokkayhteiskuntaa. Tästä syystä hallitus ei tosiaankaan ansaitse eduskunnan luottamusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-05-18T18:04:56,2016-05-18T18:10:25,Tarkistettu,1.1 2016_54_164,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Edustaja Andersson. — Otetaan nyt samalla vastauspuheenvuoro, edustaja Laitinen-Pesola, ja Andersson valmistautuu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_165,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Jaana,Laitinen-Pesola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olin kuulevinani, että edustaja Alanko-Kahiluoto totesi äskeisessä puheenvuorossaan, että hallitus leikkaa julkisen sektorin palkkoja. Hallitusta on syytetty tänään monesta asiasta, mutta toivoisin, että oltaisiin tarkkoja. Hallitushan ei leikkaa julkisen sektorin palkkoja. Jos tarkoitetaan sitä 30 prosentin määräaikaista vähennystä julkisen sektorin lomarahoista, niin senhän ovat palkansaajakeskusjärjestöt sopineet tässä raamissa, jota nyt sitten liittokohtaisesti myös julkisen sektorin liitot ovat tällä hetkellä neuvottelemassa. Jos oli kysymys tästä, niin haluan vain tarkentaa, että tähän hallitus ei kuitenkaan nyt ole syyllinen. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1342,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Jaana Laitinen-Pesola,1342,2016-05-18T18:10:38,2016-05-18T18:11:32,Tarkistettu,1.1 2016_54_166,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi suurimmista ja tärkeimmistä uudistuksista, mitä tässä maassa pitkään aikaan on yritetty saada aikaiseksi. Suomessa on suuri tarve vahvistaa julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kansalaisilla pitää olla oikeus luottaa siihen, että apua niin fyysiseen kuin psyykkiseen pahoinvointiin on saatavilla nopeasti ja tarvittaessa lompakon paksuudesta riippumatta. Tänään on puhuttu Suomen suunnasta. Sote-uudistuksella oli perustuslaillisesta kompuroinnista huolimatta selkeä suunta. Se suunta oli sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio sekä julkisten peruspalveluiden vahvistaminen. Nyt tämä hallitus on muuttanut sote-uudistuksen suunnan täysin. Linjauksilla valinnanvapaudesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhtiöittämisestä hallitus on tuhonnut uudistuksesta vallinneen poliittisen yhteisymmärryksen. Uudet linjaukset ovat muuttaneet uudistuksen luonnetta, ja aikataulukin vaikuttaa muuttuneen. Odotamme vieläkin lisätietoa siitä, miten valinnanvapauslainsäädäntö käytännössä tullaan toteuttamaan ja miten se tulee eroamaan siitä mallista, joka Ruotsissa on käytössä. Mitä valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa voisi tarkoittaa? Minusta siinä pitäisi olla kyse mahdollisuudesta valita se palvelu, joka itselle sopii, vapaus valita erilaisia pedagogisia suuntauksia painottavista päiväkodeista, kotihoidon palveluiden eri laajuuksista tai erilaisten palveluasumisen mallien välillä. Kyllähän palvelun laatu ja sisältö on se, mikä on meille kansalaisille kaikista keskeisintä, mutta julkisen vallan näkökulmasta myös järjestäjällä ja järjestäjärakenteella on paljon väliä. Valtion näkökulmasta on tärkeää luoda sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä, jossa varoja käytetään tehokkaasti ja ohjataan tavalla, joka on niin terveyserojen kaventamisen, kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kuin kansanterveydenkin kannalta perusteltu. Juuri tässä piilevät hallituksen kaavaileman valinnanvapausmallin suurimmat uhat. Olemassa olevien tietojen ja linjausten perusteella kuulostaa mielestäni siltä, että Suomeen ollaan kaikista puheista huolimatta luomassa samankaltaista järjestelmää kuin mitä Ruotsissa on käytössä eli Ruotsin kaltaista valinnanvapausjärjestelmää, jossa julkiset varat seuraavat potilasta hänen valitsemaansa sosiaali- ja terveyskeskukseen. Korvaukset ja asiakasmaksut ovat samat tuottajista riippumatta. Juuri tähän Ruotsin malliin liittyy isoja ongelmia. Ensimmäinen on, että palveluiden tarjonta alkaa ohjata kysyntää. Kun julkinen raha seuraa potilasta lääkäriin joka kerta kun hän siellä käy, kiihtyy palveluntarjoajien välinen kilpailu potilaista. Raha seuraa potilasta ‑malli johtaa siihen, että resurssien ohjaaminen vaikeutuu. Ne ohjautuvat potilaiden mukaan. Käytännössä tämä on Ruotsissa johtanut siihen, että hoidon rahoitus- ja resurssipriorisoinnit määritellään potilaiden kysynnän, ei kansanterveyden tai tiettyjen potilasryhmien tarpeiden, mukaan. Tämän lisäksi tällainen malli johtaa helposti myös kustannusten nousuun. Äsken uutisoitiin siitä, kuinka valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden kustannukset ovat nousseet jopa 50—100 prosenttia Tukholman alueella. Näin uhkaa käydä, jos yksityisille palveluntarjoajille syntyy liian merkittävä markkina-asema. Haja-asutusalueilla taas valinnanvapaus ei välttämättä toteudu. Siellä julkinen valta vastaa edelleen kaikkien kansalaisten perustuslaillisista oikeuksista hoivaan. Kolmas ongelma on hoitoketjujen katkonaisuus. Mikäli nykyistä suurempi osa perustason palveluista siirtyy yksityisten järjestäjien hoidettavaksi, ei tavoite integraatiosta tule toteutumaan. Tämän lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhtiöittäminen tarkoittaa, että demokraattinen valvonta ja päätöksentekomahdollisuudet heikkenevät. Arvoisa puhemies! Sote-uudistuksessa on syytä palata alkuperäisiin lähtökohtiin ja rakentaa julkiseen palvelutuotantoon ja integraatioon pohjautuva malli, jossa valinnanvapaus taataan erilaisilla palveluvaihtoehdoilla ja julkista palvelutuotantoa täydentävillä yksityisillä palveluilla, joita hankitaan nykyistä paremmalla hankintalailla ja hankintaosaamisella. Tässä muodossa hallitus uhkaa luoda järjestelmän, joka jopa on huonompi kuin nykytilanne. Siksi kannatan edustaja Pekosen esittämää epäluottamuslausetta suunnanmuutoksen puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-05-18T18:11:34,2016-05-18T18:16:42,Tarkistettu,1.1 2016_54_167,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei ole tässä sosialidemokraattien välikysymyksessä mukana eikä kaikilta osin allekirjoita niitä näkökohtia, joita välikysymyksessä esitetään, mutta tässä keskustelussa on kyllä noussut erittäin tärkeitä kipukohtia esiin ja niitä huolia, joita jaamme. Ryhmämme on erityisen huolestunut siitä, että hallitus on päätöksillään murentamassa suomalaisten tulevaisuudenuskoa lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvilla leikkauksilla, samoin painottamalla leikkauksia koulutukseen ja tutkimukseen ja sillä tavalla syömällä näitä tulevaisuuden eväitä sekä ryhtymällä merkittäviin sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtiöittämistoimiin, joilla ei ole laajaa yhteiskunnallista tukea, enkä itse ole löytänyt niille riittäviä perusteluja. Täällä on paljon keskusteltu nyt tästä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta, ja vetoaisin nyt voimakkaasti hallitukseen, että hallitus vetäisi pois sen päätöksen, joka on tehty julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtiöittämisestä. Tämä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on erittäin tärkeä ja välttämätön uudistus, jotta pystymme palvelut turvaamaan myös tulevaisuudessa, ja uskon, että kaikki eduskuntapuolueet ovat tämän tavoitteen ymmärtäneet, ja ainakin itse haluan kaikin voimin olla tukemassa hallitusta siinä, että tällä kaudella saataisiin tämä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus aikaan. Kiitän hallitusta siitä, että se otti vihjeestä vaarin ja luopui siitä 15 sote-alueen mallista, joka olisi aivan turhaan sekoittanut tätä uudistuksen etenemistä. Siitä vähin äänin luovuttiin. Mutta nyt tehtiin sitten uusi poliittinen kompromissi tämän valinnanvapauden toteuttamiseksi niin, että edellytetään ja velvoitetaan yhtiöittämään nämä julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Ja pelkään, että tämä on juuri se sudenkuoppa, joka saattaa kaataa — tai ainakin hidastaa — tämän uudistuksen toteutumisen. Herää kysymys: miten huolehditaan sujuvista hoitoketjuista, miten kannetaan kokonaisvastuu potilaasta, miten huolehditaan demokraattisesta päätöksenteosta ja avoimuudesta, jos tuotannosta vastaa yhtiöhallitus? Eikö nyt olisi parempi mieluummin kehittää tätä valinnanvapautta palvelusetelijärjestelmän kautta ja huolehtia erityisesti siitä, että myös pienillä, paikallisilla sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajilla olisi mahdollisuus niitä palveluja olla järjestämässä? Nyt on suuri vaara, että kun nämä sosiaali- ja terveyspalvelut suurina kokonaisuuksina maakunnissa yhtiöitetään, suuret monikansalliset yhtiöt ikään kuin kaappaavat tätä palvelutarjontaa yhä enemmän ja kiihdyttävät tätä kielteistä kehitystä, jossa pienet yritykset jäävät jalkoihin. Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Essayah’n epäluottamuslause-ehdotusta, jossa kiinnitetään huomiota juuri näihin kipukohtiin, joita puheessani mainitsin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-18T18:16:56,2016-05-18T18:21:37,Tarkistettu,1.1 2016_54_168,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Alkuun haluaisin hieman pohtia tätä keskustelua, mitä tänäänkin täällä salissa on käyty tästä sote-uudistuksesta ja valinnanvapauden laajentumisen möröistä. Tuossa äsken debatin aikana edustaja Lindtman erityisen voimallisesti pelotteli sillä, kuinka markkinat tulevat syömään meidän hyvin toimivan sote-järjestelmämme. Ekanakin haluaisin kiinnittää huomiota siihen, miksi sotea tehdään. On aivan totta, että erikoissairaanhoito on meillä maailman huippua, mutta peruspalvelut eivät ole. Yksi sote-uudistuksen tarkoitus on se, että me pystymme saamaan ne pitkät lääkärijonot pois, koska ihmiset eivät pääse missään järkevässä ajassa tällä hetkellä tapaamaan lääkäriä, jolloinka toimintakyky ja sairaudet kerkeävät pahentua. Tämä sama ongelma on myös sosiaalipuolen peruspalveluissa. Toiseksi sote-uudistusta tarvitaan sen takia, että me pystymme muokkaamaan rakenteita niin, että näitä palveluja on kaikkialla saatavilla, ja nimenomaan niin, että tästä isosta potista, joka meidän verovaroistamme kuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin, isompi osa menisi ennaltaehkäisyyn, että ihmiset eivät sairastuisi, ja sitten niiden peruspalvelujen saamiseen, ja erikoissairaanhoito ei kuormittuisi ja sitä ei tarvitsisi kasvattaa niin kuin tällä hetkellä käy. Toinen huomio tästä markkinoitten möröstä. Eivät markkinat ole yksi hahmoton mörkö, joka syö meidän järjestelmämme, vaan siltä osin, minne jo sote-linjauksessa 7.11. on haluttu suunnata valinnanvapautta, siellä paperissa on linjattu niin, että se valinnanvapaus tulee toteuttaa sillä tavoin, että paikalliset pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät tarjoamaan palveluja nykyistä paremmin. Tässä tulee se asia, juuri niin kuin edustaja Räsänen nosti esille tämän pelon, että tulevat monikansalliset yritykset, jotka vievät myös verotulot pois Suomesta: nimenomaan hallitus haluaa ja keskusta haluaa sellaisen valinnanvapauden mallin, joka tukee paikallista yrittäjyyttä ja myös niin, että verot maksetaan Suomeen. Ne markkinamöröt ovat ihan tavallisia ihmisiä, yrittäjiä. Alle kymmenen työntekijän yrityksiä on Suomessa tällä hetkellä yli 264 000. Yrityksistä 93,4 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja minä ilolla haluan sellaisen sote-uudistuksen, jolla nämä eri puolille Suomea asettuneet pienet alan yritykset pystyvät tarjoamaan töitä ja pystyvät tarjoamaan nykyistä parempia palveluja. On tunnustettava ne kohdat, missä meillä eivät tällä hetkellä julkiset palvelut pysty hyvin toimimaan. Juuri näihin halutaan sitten valinnanvapauden kautta kaveriksi yksityistä sektoria ja kolmatta sektoria, että me pystymme paremmin palvelemaan meidän ikäihmisiämme, vanhuksia, niitä ryhmiä, joihinka meidän julkisemme ei tällä hetkellä hyvin taivu. Totean myös tästä edustaja Anderssonin äsken käyttämästä puheenvuorosta, että mitä ilmeisimmin hän ei kyllä kuulu tähän sote-uudistuksen parlamentaariseen seurantaryhmään, koska sellaisia kommentteja ja pelkoja, joita hän nosti tuossa esille, ei nostaisi esille henkilö, joka saa seurata läheltä sote-uudistuksen etenemistä. Siinä seurantaryhmässä on varmasti valotettu näitä asioita niin, etteivät hänen esille mainitsemansa asiat ole mahdollisia. Arvoisa puhemies! Lopuksi ihan toiseen aiheeseen, tähän työnäytteeseen, josta viimeiseksi tuossa debatissa kovin huolta kannettiin. Haluan korostaa, että tämä hallituksen esittämä työnäyte olisi täysin vapaaehtoinen. Työtön ihminen voi itse päättää, haluaako hän tarttua tällaiseen tilaisuuteen vai ei. Tarkoitus on, että työvoimaviranomaisella ei olisi roolia tässä päätöksessä eikä mahdollisuutta myöskään asettaa uhkaa työttömyysetuuden leikkaamisesta. Työnäytteen tekemiseen ei myöskään ohjattaisi te-toimistosta käsin. Arvoisa puhemies! Työnäyte olisi siis työn hakemisen, ei työn tekemisen muoto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-05-18T18:21:46,2016-05-18T18:27:01,Tarkistettu,1.1 2016_54_169,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! SDP kysyy välikysymyksessä, aikooko hallitus yhtiöittää valtion vastuulla olevat tiet, rautatiet ja meriväylät. SDP myös kysyy, aikooko hallitus muuttaa Suomen teillä kulkemisen maksulliseksi. Mitä sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Soini? Soini sanoo ""ei"". Mutta Rinne sanoo ""kyllä"", oli hallituksessa tai ei. Arvoisat edustajat, Infra-yhtiön isänä ja henkisenä visionäärinä on oikeasti Antti Rinne, ja yhtiöittäminen on sosialidemokraattien pitkäaikainen tavoite. Ministeri Bernerin ehdotus sisältää nimittäin Live Oy ‑nimisen yhtiön, mutta muistavatko sosialidemokraatit ja heidän äänestäjänsä enää, että nimenomaan Antti Rinne esitti Remontti Oy ‑nimisen yhtiön perustamista? SDP:n mallissa rahoittajana toimisi veronmaksaja, vain nimi on vaihtunut. Valtiovarainministerinä toimiessaan edustaja Antti Rinne vaati valtionyhtiöiden myyntiä, jotta Infra-hankkeelle saataisiin rahoitusta. Valtion omaisuuden ajaminen remonttikuntoon on puolueelle tuttua, erkaantuihan 2000-luvun taitteessa puolueesta erityinen Remonttiryhmäkin. ""Remonttiryhmä tuo kevään kansalle"", sanottiin, mutta nyt näyttää siltä, että sosialidemokraatit haluavat vain yksityistää ja yhtiöittää. Ja sitä, mitä ei voida, halutaan myydä. Suomi remonttiin, ja lasku seuraa äänestäjää. Demareiden hallituskausilla Fortumin myydyt osakkeet alihinnoiteltiin ja yhtiön sikariporras sai ruhtinaalliset optiot. Tämä hallitus sen sijaan puolittaa valtionyhtiöiden johdon erorahat ja vahvistaa johdon sitoutumista yhtiöön. Edustaja Rinne kritisoi hallituksen toimia myyntiohjelmaksi, vaikka nimenomaan SDP on ansioitunut kansallisomaisuutemme myynnissä. Lipposen toisen hallituksen omistajaohjauksesta vastasi muun muassa edustaja Tuomioja. Mitä yksityistäminen tarkoittaa? Yksityistäminen tarkoittaa valtion omaisuuden myyntiä. Lipposen toinen hallitus teki suomenennätyksen: valtion omaisuutta yksityistettiin 6,8 miljardilla eurolla. Eikä tässä vielä kaikki, sillä vuoden 2014 syksyllä SDP vastasi omistajaohjauksesta, ja arvatkaa mitä, hyvät edustajat: heti myytiin TeliaSoneran ja Outokummun osakkeita. SDP toimii kuin pörssimeklari: myy kaiken, minkä käsiinsä saa, ja yhtiöittää loput. Arvoisa puhemies! SDP:n välikysymys olisi pitänyt esittää oppositiolle itselleen, sillä niin monen kritisoitavan asian jäljet johtavat sylttytehtaalle, niin kuin edustaja Terho hyvin toi esille. Kansallisomaisuutta on kaupattu. Yhdessä asiassa edustaja Rinne oli oikeassa: Hän lausui lehdistölle, että SDP ei ole ei-liike, SDP ei vastusta yksityistämistä. Tämähän ei varmasti tullut kenellekään yllätyksenä. Toveri Tuuliviiri kääntyy siihen suuntaan, mihin tuuli vie. Nyt kun olemme kuitenkin tietysti vakavan asian äärellä ja käsittelemme sosialidemokraattien tekemää välikysymystä, niin olisi erityisen mielenkiintoista kuulla, mitä omaisuutta demarit haluavat myydä. Puheenjohtaja Rinne on erityisesti yksilöinyt, että Solidiumin yhtiössä on sellaista omaisuutta, jota voitaisiin myydä. Voisiko Rinne nyt tässä — ei voi, koska ei ole paikalla — kertoa, mitä kaikkea te oikein haluatte myydä? Mikä on demareiden kauppalista? Kertokaa se kansalle. Pitää muistaa, että demareiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana viime kaudella toiminut Jouni Backman suorastaan korosti, ettei suunniteltu yhtiö, eli Remontti Oy, saisi olla vain kertapanostus. SDP korosti, että yhtiö toteuttaisi mittavia tie-, rata- ja vesirakennushankkeita, oikein yhtiömuotoisena Infra Oy -yhtiönä, joka syntyi valtiovarainministeriössä valtiovarainministeri Rinteen ollessa käskynhaltijana. Hankkeen taakse oli tarkoitus kasata julkisten rahojen takausmekanismi. Kuulostaa aika paljon jo paikalliselta Kreikalta. Moniko muistaa, että Backman halusi takaajaksi eläkeyhtiöitä? Ei siis riitä, että SDP leikki pörssimeklaria valtion omaisuudella ja kansalaisten käyttämällä tieverkostolla, vaan myös eläkeläisten varat ja perussuomalaisten korottama takuueläkekin oltaisiin haluttu sosialidemokraattien jättiyhtiön rahoittajaksi. En usko, että suomalaiset haluavat lisää Sonera-sekoilua ja lisää vastuuta poliittisten päättäjien pyörittämästä pörssikaupasta. Tämän vuoksi hallituksen tekemä omistajaohjaus on perusteltua ja järkevää, eikä sitä sälytetä tulevien sukupolvien maksettavaksi ja työtä tekevien ikäluokkien rasitteeksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-05-18T18:27:10,2016-05-18T18:32:22,Tarkistettu,1.1 2016_54_170,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,Käytämme muutaman puheenvuoron ja sen jälkeen otamme debatin tähän väliin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_171,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Elo hyvin koulutettuna nuorena ei ehkä sittenkään ole syvällisemmin ymmärtänyt, mistä tässä demarien välikysymyksessä Suomen suunnasta on kysymys. Minulla on tässä kädessäni Helsingin Sanomien kulttuuriosastosta iso juttu ""Onko sivistys epämuodikasta?"" Se käsitteli säveltäjä Kalevi Ahon paljon julkisuutta saanutta puhetta, jossa hän kantoi huolta siitä suunnasta, mihin Suomi on menossa. Minä olen viimeinen vähättelemään valtionyhtiöitten myyntipolitiikkaa, mutta — edustaja Elo, jos kuuntelisitte ja jättäisitte viehättävän edustaja Sanna Marinin hetkeksi rauhaan siellä, puhun nimittäin teille — ette ole ymmärtänyt tämän välikysymyksen syvintä olemusta Suomen suunnasta. Valtionyhtiöpolitiikka on todella tärkeää, mutta on kysymys isommasta, syvällisemmästä asiasta. Ehkä tässä yhteydessä otan yhden hyvin konkreettisen esimerkin. Kaikki me pidämme työllisyyttä tärkeänä. Ymmärrän, että pysyvät työpaikat ovat kaikkein tärkeimpiä, mutta kun on kysymys Suomen suunnasta ja kannamme huolta nuorista ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista nuorista, niin mitä tekee tämä porvarihallitus? Viikko sitten työpajayhdistys julkisti tietoja, miten hallituksen leikkaukset vaikuttavat työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Te, porvarit, olette leikkaamassa kolmasosaa näistä määrärahoista, mikä tarkoittaa, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevilta nuorilta viedään ne aktiivipaikat, jotka näissä työpajoissa ovat. Se on osa tätä Suomen suuntaa, jota me sosialidemokraatit emme hyväksy. Tämä Helsingin Sanomien artikkeli ""Onko sivistys epämuodikasta?"" itse asiassa pitää sisällään erittäin merkittävän huomion: yksin sosialidemokraatit eivät ole huolissaan Suomen suunnasta vaan laajasti ottaen meidän koko sivistyneistömme. Totean tässä muutamia sellaisten nimiä, jotka ovat suhtautuneet kriittisesti hallituksen talous-, koulutuspolitiikkaan: Sixten Korkman, professori Ilkka Niiniluoto, Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, entinen kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa, professori Hämeen-Anttila ja niin edelleen. Eli henkilöt, jotka herkällä, tutkimuksellisella, analyyttisella otteella katsovat Suomea, näkevät, että tämä valittu suunta on väärä ja se ei vie Suomea siihen suuntaan kuin säveltäjä Kalevi Aho esittää Hesarissa: ""Pohjoismainen yhteiskuntamalli pitää ihmiset samassa veneessä ja säilyttää yhteiskuntarauhan. Sellainen yhteiskunta on erittäin kilpailukykyinen. On katastrofi, jos se ihan tosissaan tuhotaan askel askeleelta."" Nämä ovat taiteilijan voimakkaita sanoja, tämä verbi ""tuhota"" on vahva, mutta hän on sitä käyttänyt. Sitten ihan lopuksi tästä Savonlinnan kampuksen lakkauttamisesta — jos se nyt näin on. Minä olen siitä sekä surullinen että vihainen. Tein aikanaan opetusministerinä kovan työn, että se säilyi, ja olisin halunnut, että se laadukas koulutus olisi jatkunut siellä. Saimme sosialidemokraateille laajan tuen tänään professori Kaarlo Tuorin lausunnosta: ""Yliopistojen toimintayksiköiden sijaintipaikkakunnasta päättäminen ei ole sellainen perustuslain 16 §:n 3 momentissa turvattuun tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauteen liittyvä kysymys, jota yliopistojen itsehallinto suojaisi."" Tämän takia olen hämmästynyt, (Puhemies koputtaa) että hallitus ei kyennyt tekemään sellaista päätöstä, että tämä Savonlinnan kampus olisi voinut jatkaa (Puhemies koputtaa) toimintaansa. Toivon, että vielä suunta kääntyisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-05-18T18:32:34,2016-05-18T18:38:09,Tarkistettu,1.1 2016_54_172,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Edustaja Hänninen. — Otamme vielä kolme puheenvuoroa tämän jälkeen, ja sitten pieni debattiosa, edellisestä debatista jääneet noin 20 puheenvuoroa, ei enempää.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_173,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on käyty aika kiivasta keskustelua siitä, onko hallitus viemässä Suomea oikeaan suuntaan. Vuoden olemme jo seuranneet hallituksen toimia, ja näihin ovat kuuluneet esimerkiksi yritys saada aikaan pakkolakipaketti sekä yritys leikata roimasti sunnuntailisiä ja ylityökorvauksia. Nämä jäivät onneksi vain yrityksiksi, mutta paljon pienituloisia kurittavia esityksiä hallituksen työkalupakista edelleenkin löytyy. Valitettavasti on heti sanottava, että Suomen suunta on hallituksen politiikalla menemistä taaksepäin monella eri tavalla. Esimerkiksi palkattoman työn lisäämisen olisi jo toivonut jäävän jonnekin viime vuosituhannelle, mutta ei. Olemme saaneet nähdä, että tämän hallituksen toimiin se kuuluu vielä vuonna 2016:kin. Kun puhumme Suomen suunnasta, itselleni tärkeää on puhua eriarvoisuuden lisääntymisestä, joka näkyy esimerkiksi tulo-, terveys- ja koulutuserojen kasvuna. Kaikille on varmasti selvää, että jos hallitus saa tahtonsa läpi, niin se suuntaa Suomea kohti suurenevia tuloeroja. Tukien leikkaaminen ja maksujen korottaminen kohdistuvat kohtuuttomasti pienituloisiin. Tämä siitäkin huolimatta, että perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan tehtävä on perustuslain mukaan turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää terveyttä. Voidaan hyvin ja perustellusti kysyä, onko hallitus viemässä meitä suuntaan, jota perustuslaki edellyttää. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut nousevat monissa kunnissa, ja järkyttävää on, että lääkärissä käynti saattaa olla jopa yli 40 prosenttia kalliimpaa kuin aikaisemmin, jos mukaan lasketaan myös esimerkiksi lääkkeiden alkuomavastuun nouseminen. Viime viikolla ilmestyneessä selvitysmiehen raportissa ehdotetaan, että kakkostyypin diabetesta sairastavat suomalaiset laitetaan maksamaan osa lääkärin määräämistä lääkkeistä itse. Tämä nostaisi peräti 300 000 ihmisen lääkekustannuksia ja kolahtaa tietenkin pahiten pienituloisiin. Tämä on valitettavasti se suunta, mihin hallitus meitä nyt vie ja on jo vienyt. Arvoisa puhemies! Lapsista me näemme huomenna, mikä meille aikuisille ja tälle yhteiskunnalle on ollut tärkeää tänään. Näin on sanonut lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. Olen kantanut paljon huolta siitä, miten hallituksen politiikka vaikuttaa lapsiperheköyhyyden syvenemiseen. Syrjäytyminen, joka monesti siirtyy sukupolvelta toiselle, alkaa jo aivan liian monella varhaislapsuudessa. Tämä kehitys pitää pysäyttää, mutta hallitus vain syventää sitä. Jo nyt yli 100 000 maassamme asuvaa lasta elää pienituloisissa perheissä. Huolestuttavaa on, että köyhyys on meillä syventynyt ja pitkittynyt aina 1990-luvulta alkaen. Yksi merkittävä tekijä köyhyyden syvenemisen taustalla on, että lapsiperheille suunnatut tulonsiirrot, kuten lapsilisä, ovat jääneet ostovoimaltaan jälkeen yleisestä hintojen ja ansiotulojen noususta. Ja mitä tekee hallitus tämän ongelman ratkaisemiseksi? Hallituksen ei pitänyt koskea lapsilisään, mutta nyt se on kuitenkin päättänyt leikata niitä 0,85 prosentin tasasuuruisella vähennyksellä. Tämä on siis se suunta, johon hallitus on meitä viemässä. Lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta olen huolestunut myös siitä, minkälainen ilmapiiri Suomessa nykyään vallitsee. Sananvapauden nimissä on joidenkin mielestä aivan sallittua huudella netissä ja kaduilla rasistisia, naisvihamielisiä ja erilaisiin vähemmistöihin kohdistuvia viestejä. Kehitysapua leikataan ja maahanmuuttajien perheenyhdistämistä vaikeutetaan. Suomesta leviää maailmalla kuva takapajulana, joka ei halua auttaa hädänalaisia, vaikka on yksi maailman rikkaimmista maista. Vaikea näiden päätösten jälkeen on nähdä enää vilaustakaan siitä kansainväliseen yhteistyöhön ja auttamiseen sitoutuneesta Suomesta, joka on ollut aktiivinen esimerkiksi YK:ssa rauhanturvaamisessa ja ihmisoikeuksien edistämisessä. Arvoisa puhemies! Hallitus harjoittaa kovaa ja säälimätöntä leikkauspolitiikkaa, jolla se ajaa Suomea kohti menneisyyden luokkayhteiskuntaa, jossa kaikista heikoimmassa asemassa olevat, lapset, vanhukset ja sairaat, maksavat kaikista kovimman hinnan. Se on selvää, että hallituksen ""kaikki on kaupan"" -linja ja -suunta eivät ole vasemmistoliiton linja tai meidän arvojemme mukaista. Me, toisin kuin hallitus, haluamme uudistaa Suomea kohti tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta. Tärkein kysymys on: mihin suuntaan ja kenen ehdoilla Suomea uudistetaan? Teemmekö uudistuksia markkinoiden vai ihmisten ehdoilla? (Puhemies koputtaa) Me tarvitsemme uudistuksia, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujen tai Suomen infran yhtiöittäminen eivät ole mielestäni oikeanlaista uudistamista. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-05-18T18:38:17,2016-05-18T18:43:41,Tarkistettu,1.1 2016_54_174,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kuulin tästä välikysymyksestä, ajattelin ensimmäisenä, että on tietysti hyvä, että tällaista suuntakeskustelua ja arviointia käydään. Tällaista keskustelua tarvitaan vaikeassa tilanteessa yhtenäisyyden aikaansaamiseksi ja yhteisen ymmärryksen löytämiseksi. Mutta tunnustan, että kun luin sitten tämän välikysymystekstin, niin hämmästyin monellakin tavalla, toki sen laajuudesta mutta myös siitä, että tuon välikysymyksen perusteella hallitus on 11 kuukauden aikana tehnyt kaiken väärin ja vastoin vaalilupauksiaan. Myönnän miettineeni siinä tilanteessa, antavatko tämän viime kauden näytöt allekirjoituspuolueelle sitten millaisen mandaatin tämän välikysymyksen sisältöön, mutta totean nyt vain menemättä historiaan, että tästä suunnasta on todella hyvä keskustella, mutta tietysti tämänkin päivän keskustelu on osoittanut sen, että rakentavuutta tässä kaiken kaikkiaan tarvittaisiin. Ja tähän rakentavuuteen on pakko sanoa tässä, että arvostin kyllä pääministerin hyvin rakentavaa yhteistyön otetta näissä puheenvuoroissaan, joita hän täältä aitiosta piti. Siihen rakentavan yhteistyön käteen on kyllä hyvä rakentavassa mielessä tarttua. Kun kritiikkiä esitetään, niin on totta kai hyvä, että esitetään myös niitä vaihtoehtoja, ja jos kuuntelin oikein, niin SDP esitti 10 tai 11 erilaista teesiä suunnan muuttamiseksi. Niitä tietysti pitää analysoida vähän tarkemmin, mutta noin lyhyellä kuulemisella ainakin toteaisin sen, että osa niistä ideoista ja teeseistä on sellaisia, että niillä ei tapahdu mitään erityyppistä muutosta. Muun muassa maahanmuuton osalta esitettiin näissä teeseissä ajatuksia, joita hallitus jo käytännössä tällä hetkellä toteuttaa. Sitten yhteen näistä teeseistä, joka liittyy tähän yhteiskuntasopimukseen, toteaisin vain sen, että nyt on kyllä tärkeää, että annetaan työmarkkinajärjestöille mahdollisuudet jatkaa näitä yhteiskuntasopimusneuvotteluja eikä mennä tässä vaiheessa pelottelemaan. Tuon välikysymyksen totaalisesta tyrmäyskritiikistä huolimatta itse uskon hyvin vahvasti siihen, että hallituksen usealla linjalla etenevillä toimenpiteillä päästään siihen tilanteeseen, että työllisyys lähtee nousuun, talous lähtee nousuun ja käänne kaiken kaikkiaan parempaan on täysin mahdollinen. Ongelma on siinä, että me olemme kovin syvällä. Suomessa on aikailtu talouden saamiseksi euroaikaan, ja tästä maksetaan nyt sitten hitaana talouden kasvuna ja korkeana työttömyytenä, ja tämänkin osalta kyllä heitän vähän palloa välikysymyksen tekijöille. Viime kauden aikana olisi pitänyt pystyä tekemään paljon, paljon enemmän. Välikysymys lähtee siitä, että työllisyyden hoito on laiminlyöty. Valitettavasti meidän on tunnustettava Suomen talouden heikon kehityksen taustalla vaikuttavat tekijät. Me emme myöskään selviä vain kotimaista kysyntää tukemalla, vaan me tarvitsemme isoja ratkaisuja myös tämän maan rakenteellisiin ongelmiin. Hallituksen linja edetä kolmea isoa tietä on minusta erittäin viisas. Eli valitettavasti joudutaan ja on jouduttu tekemään näitä isoja säästöjä — itse uskon, että ne on pyritty tekemään mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Toinen tie on tehdä isoja rakenteellisia muutoksia, joista tunnetuin on tietysti tämä sosiaali- ja terveydenhuollon ja aluehallinnon uudistus. Kuten ministeri Rehula on täällä monesti todennut, niin nämä molemmat etenevät tällä hetkellä. Ne vaativat toki edelleen valmistelua hyvin hyvin paljon, mutta muun muassa tätä paljon puhuttua yhtiöittämistä on syytä kyllä arvioida ilman ideologista paatosta. Tavoitteena on turvata ihmisten tarvitsemat palvelut kustannusnousua loiventaen. Toisaalta tarvitaan myös muun muassa työelämän rakenteellisia uudistuksia. Niissä myös edetään. Työllisyyden näkökulmasta iso kokonaisuus on tietysti sitten tämä hallituksen kolmas linja. Eli haetaan kasvuelementtejä, joista tärkein on tietysti yhteiskuntasopimus. Se edesauttaa ennen kaikkea viennin kilpailukykyä, ja on todella toivottavaa, että yhteiskuntasopimuksen linjaukset myös menevät työehtosopimuksiin sisään. Kasvuelementtejä on monia: normien purku, tarvitaan työllisyyttä ja yrittäjyyttä helpottavia toimia, ja niitähän hallitus on monella tavalla esittänyt, tarvitaan vahvaa infrapäätöksentekoa, jossa hallitus myös on tehnyt päätöksiä. Mutta itse uskon kaiken kaikkiaan, (Puhemies koputtaa) että nämä hallituksen linjaukset ovat täysin oikeita tässä tilanteessa, arvoisa puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-05-18T18:43:52,2016-05-18T18:49:16,Tarkistettu,1.1 2016_54_175,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Puhemies! Välikysymys liikkuu hyvin yleisellä tasolla ja on sen vuoksi äärimmäisen poikkeuksellinen. Poikkeuksellinen se on myös sen vuoksi, että sen allekirjoittajat koostuvat pelkästään suurimman oppositiopuolueen eduskuntaryhmän edustajista. Kun tämä välikysymys liikkuu näin yleisellä tasolla, niin voidaan sanoa, että tämä on eräänlainen SDP:n oppositiopolitiikan summa tai oppositiopolitiikan kootut teokset. Tähän liittyen, puhemies, voidaankin vertailukohta ottaa Stephen Hawkingista, joka yrittää luoda tällaista kaiken teoriaa. Mutta kaiken teoria liittyy fysiikkaan. Politologia on erilainen tieteenala. On välttämätöntä, että Suomen tulevaisuudesta, Suomen suunnasta käydään jatkuvaa keskustelua. Tärkeitä elementtejä on nimenomaan se, että keskustellaan turvallisuudesta, niin sisäisestä kuin ulkoisesta, oikeudenmukaisuuden ja ihmisarvon kunnioittamisen periaatteista kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Mutta vastaus yhteiskuntapolitiikassa ei voi olla se, että jatketaan entisellään, ettei tehdä mitään, ettei reagoida yhteiskunnallisiin muutoksiin. (Eero Heinäluoma: Oikein!) Uudistukset liikauttavat, uudistukset saavat seisovat vedet käyntiin, ja se on välttämätöntä, jotta yhteiskunta voi kehittyä ja uudistua. Tämä on myös perussuomalaisuuden linja, onhan puolueemme ohjelma esimerkiksi jatkuvasti kehittyvä. (Eero Heinäluoma: Ja käytäntö myös!) — Juuri näin. Mutta, arvoisa puhemies, eräisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin meidän on ilman hallitus—oppositio-rajoja tartuttava todella vakavasti yhdessä toimeen. Tämänpäiväinen keskustelu ei todellakaan ole ollut mitenkään kunniakasta eikä politiikan uskottavuutta tai kiinnostavuutta vahvistavaa. Sen sijaan me tarvitsisimme kansanvallan itsepuolustusta, ja itsepuolustuksen me voisimme aloittaa tukemalla sitä työtä, minkä ministeri Lindström on jo aloittanut: uudenlaiset työllistämistoimenpiteet. Työttömyys on keskeisin yhteiskunnallinen ongelmamme. Työttömyyttä pahempaa on vain sota. Työttömyys ei ole pelkästään taloudellinen tai toimeentulokysymys, se on monessa kohtaa myös ihmisarvokysymys. (Eero Heinäluoma: Ollaanko taas ilmaistyössä?) Arvoisa puhemies! Meillä on 122 000 pitkäaikaistyötöntä. Työttömyys muuttaa monella tapaa muotoaan. Ei enää eletä siinä todellisuudessa, jossa elettiin vaikka 90-luvun laman aikana, että perustettiin työttömien yhdistyksiä ja niin edelleen. Tänä päivänä työttömyys piiloutuu, yksityistyy, jää monessa mielessä näkymättömäksi. Nyt tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä, jotta työttömyyteen tartutaan, ajetaan ihmisyyden kunnioittamista ja sitä, että päätöksentekijät ovat todella kiinnostuneita ihmisistä. Jokainen työtön on oma, ainutlaatuinen elämäntarina. Ihmisyydestä on kaikissa olosuhteissa pidettävä kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-05-18T18:49:24,2016-05-18T18:54:16,Tarkistettu,1.1 2016_54_176,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Isoja uudistuksia tehtäessä voi aikaa ja energiaa kulua moniin muihin asioihin kuin siihen, mikä alkuperäisenä tavoitteena koskaan olikaan. Kun ympäri Suomen nyt yritetään tulkita, mitä hallituksen sote-linjaukset tarkoittavat Suomen suunnaksi, on palautettava omatkin ajatukset alkuperäisiin tavoitteisiin. Mikä oikein sosiaali- ja terveyspalveluissamme olikaan rikki, mitä lähdettiin aikoinaan muuttamaan? Kansalaiset ovat tyytyväisiä erikoissairaanhoidon palveluihimme: sydänsairas katetriläppäleikkauksen jälkeen, leukemiaa sairastava tai keskoslapsen vanhemmat eivät pääsääntöisesti valittele sitä, etteivät ole saaneet itse valita useista vaihtoehdoista paikkaa, jossa heitä hoidetaan. He eivät myöskään ajattele, että julkisena tuotettu palvelu olisi ollut huonompaa siksi, että se on julkista palvelua, tai siksi, ettei sitä ole tuotettu yhtiön kautta. Päinvastoin, he kertovat usein osaavista lääkäreistä ja ammattitaitoisista hoitajista, uuden mahdollisuuden saamisesta tai jatkohoidon suunnitelmista. Sen sijaan kansalaiset kokevat, että terveyskeskukseen ei saa varattua aikaa, hoitoon pääsee vasta huolen uuvuttamana tai taudin ollessa jo pahentunut ja että vanhuksen riittävästä hoivasta joutuu taistelemaan. Näitä ongelmia lähdettiin korjaamaan. Nyt korjattavaksi ovat joutuneet nekin julkiset palvelut, jotka toimivat nykyisellään hyvin. Uudet sote-linjaukset herättävät huolen siitä, että lapsi menee pesuveden mukana. Linjausten perusteella voisi ajatella, että Suomen pahin ongelma on nyt ollut liian vähäinen yhtiöiden määrä sosiaali- ja terveydenhuollossa. (Eero Heinäluoma: Hyvä havainto!) Siksi halutaan pakkoyhtiöittää laajan valinnanvapauden nimissä myös julkiset palvelut. Vaatimus ei tule EU-lainsäädännöstä. Suomessa ollaan tekemässä kansallinen päätös asettaa laaja-alaisesti sosiaali- ja terveyspalvelut yhtiöihin ja siten myös kilpailutukseen. On tietysti kysyttävä: haittaako se jotain? Jos valinnanvapaudeksi valitaan malli, joka hajottaa esimerkiksi paljon sairastavien hoitoketjut yksittäisiksi valittaviksi toiminnoiksi, mennään metsään, tai jos sosiaali- ja terveyspalveluihin ohjatut verovaramme menevät jatkossa amerikkalaisten eläkeyhtiöiden voittoa tavoittelevien omistajien taskuihin tai, uutena ilmiönä, terveydenhuollon yhtiöiden mainoskuluihin, olemme Suomessa väärällä tiellä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kyse on erittäin suuresta muutoksesta. Suurena vaarana on, että kokonaisuus ei pysy kenenkään käsissä, jolloin uhkana on myös kustannusten kasvaminen ja asiakkaiden hoitoketjujen katkeaminen. Kun jokainen yhtiö tavoittelee vain omaa menestystään, voi seurata juuri sellaista osaoptimointia ja kustannusten vierittämistä muille toimijoille kuin mistä sote-uudistuksen myötä on haluttu juuri päästä eroon. Kuinka varmistetaan, että nämä palvelukokonaisuudet pysyvät toimivina asiakkaan kannalta? Epäselväksi jää myös se, mikä tulevan maakuntahallinnon demokraattisesti valittavien päättäjien rooli olisi tässä kokonaisuudessa, kun yhtiöiden linjaukset ja toiminta ovat pahimmillaan yrityssalaisuuden piirissä. Vaikka vallalla oleva yhtiöittämisinnostus ei rajoitu pelkästään sosiaali- ja terveydenhuoltoon, erityisen suuria riskit ovat juuri sosiaali- ja terveysalalla. Arvoisa puhemies! On olemassa todellinen ja aiheellinen pelko, että lyhytnäköisillä säästö- ja muilla kehityspäätöksillä nakerretaan sellaisia yhteiskunnan rakenteita, jotka ovat olleet vaikuttamassa siihen, että Suomi on voinut menestyä ja kasvaa. Yhteiskunnan koheesio, yhteen hiileen puhaltaminen, yhdessä sopiminen ja luottamus toisiin ovat korvaamattoman arvokkaita asioita. Niiden täyden arvon ymmärtää ehkä vasta sitten, kun ne menetetään. Siksi nyt SDP:n esille nostamat asiat eivät ole katseen siirtämistä menneisyyteen, vaan katseen siirtämistä tulevaisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-05-18T18:54:20,2016-05-18T18:59:11,Tarkistettu,1.1 2016_54_177,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Edustaja Mikkonen. — Mikäli debatin tarpeita on, edustaja Guzeninan puheenvuoron jälkeen pieni hetki niille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_178,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen vahvuus on ihmisissä — se, että kaikki on otettu mukaan, kukin kykynsä mukaan. Kun tänään puhumme Suomen suunnasta, yhtä suuri kysymys sen rinnalla on, ovatko kaikki mukana. Hallitus on unohtanut osan suomalaisista. Sen sijaan, että kannustettaisiin kaikkia mukaan, on hallitus sysännyt yhä useampia syrjään. Niiltä, jotka ovat jo ennestään heikoilla, on otettu vielä lisää. Niiltä, jotka tarvitsevat tukea arjesta selviämiseen, on sitä vähennetty. Ne, jotka asuvat kaukana, saavat sinne jäädä, kun kulkuyhteyksiä on heikennetty. Niille, jotka eivät ole saaneet hyviä eväitä elämälleen, ei yhteiskuntakaan halua tarjota sen parempia. Hallitus on rakentamassa menestystä jo menestyneiden ehdoilla. Se on väärä keino. Menestystä syntyy silloin, kun sitä rakennetaan kaikille ja jokainen voi olla sitä rakentamassa omalla panoksellaan, kun ketään ei jätetä syrjään ja kaikista huolehditaan, kun kaikilla on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Eheä yhteiskunta on menestyvän yhteiskunnan tunnus. Suuri haaste tänä päivänä on, miten saamme mukaan ne, jotka ovat tippuneet yhteiskunnan kyydistä, ne, joille tulevaisuuden näkymät ovat toivottomat. Erityisesti on varmistettava, ettemme työnnä uusia ihmisiä syrjään. Siksi erityishuomio tulee kiinnittää siihen, että nuoret pääsevät koulutukseen ja työelämään, ja siihen, että emme omilla toimillamme sysää maahanmuuttajia ulkopuolelle vaan he pääsevät mukaan rakentamaan Suomen menestystä. Arvoisa puhemies! Suomen menestys on perustunut kaikkien mukaanottamisen lisäksi osaamiseen. Koulutuksen mahdollistaminen kaikille on ollut maamme menestystarinan avain. Meillä jokainen on voinut kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet ovat riittäneet, taustastaan tai varallisuudestaan huolimatta. Kaikentasoista koulutusta on ollut saatavilla ympäri maata, mikä on ollut tärkeää koko kansan osaamisen nostamisessa. Tätä ollaan nyt murentamassa. Opintotuen leikkaukset johtavat siihen, että kaikilla ei enää ole varaa opiskella, vaikka kyvyt ja motivaatio riittäisivät. Oppilaitosverkon karsiminen nostaa kynnystä opintoihin sitä enemmän, mitä varhemmin ja kauemmaksi nuoren tulisi lähteä. Oppilaitosverkoston karsimisella on myös laajempaa merkitystä: Kun koulutuslaitos lähtee, lähtee paikkakunnalta myös osaamista, nuoria, yritysyhteistyötä, kehittämistoimia ja ihmisten vaihtuvuus vähenee. Nämä kaikki ovat tekijöitä, jotka heikentävät paikkakunnan elinvoimaa. Arvoisa puhemies! Viime viikolla menehtyi yksi Suomen merkittävimmistä tiedemiehistä, akatemiaprofessori Ilkka Hanski. Suru-uutisen levittyä eräs Suomessa pitkään asunut puolalainen ystäväni ihmetteli Facebookissa: ""Miksi niin vähän puhutaan mediassa Ilkka Hanskista? Laulaja Sorsa kuolee, ja media on täynnä tarinoita hänen urastaan. Suomen tunnetuin ja hienoin tiedemies kuolee, ja ei mitään, ei sanaakaan. Miksi? Koska hän oli yksi kaiken maailman dosenteista."" Tämä ihmettely kertoo siitä välinpitämättömyydestä, millä yleinen ilmapiiri suhtautuu tieteeseen ja sen merkitykseen. Tämä sama suhtautuminen on levinnyt poliitikkoihin, erityisesti nykyiseen hallitukseen. Koulutuksesta, tieteestä ja tutkimuksesta on leikattu kovalla kädellä. Se ei ole ollut pakko, se on ollut hallituksen valinta. Lisäksi hallitus haluaa asettaa tieteelle tavoitteita, jotka vievät tutkimusta väärään suuntaan. Perustutkimuksen arvoa ei ymmärretä, vaan kaiken tutkimuksen pitäisi tuottaa välitöntä talouskasvua. Akatemiaprofessori Hanski varoitti tänä keväänä, että tutkimuksen yhä vahvempi ohjaaminen yhdistettynä vähätteleviin kommentteihin johtaa siihen, että nuoret tutkijat menettävät innostuksensa ja intohimonsa tieteen tekemiseen. Luottamus ja arvostus tutkijoiden ja päättäjien välillä menetetään mutta samalla menetetään myös tulokset ja menestys. Varoitus kannattaa ottaa tosissaan. Merkkejä tästä on jo. Arvoisa puhemies! 1970-luvulla Suomella oli varaa rakentaa koko maan kattava yliopistolaitos, vaikka samalla vuosikymmenellä koettiin kaksi öljykriisiä. Seuranneiden 40 vuoden aikana Suomi on vaurastunut valtavasti. Siitä huolimatta olemme tilanteessa, jossa meillä ei ole varaa pitää yllä nykyisiä yliopistojamme. Miten tähän on tultu? Koulutukseen oli varaa panostaa 70-luvulla, siihen olisi varaa panostaa nytkin. Kysymys on arvovalinnoista. Osaamiseen meillä täytyy olla varaa panostaa tänäkin päivänä. Se on Suomen menestymisen perusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-05-18T18:59:19,2016-05-18T19:04:31,Tarkistettu,1.1 2016_54_179,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tulin valituksi reilu vuosi sitten eduskuntaan teemoilla vapaus, vauraus ja vastuu. Isovanhempamme toivat meille vapauden ja vanhempamme vaurauden. Vauraudella tarkoitan niin taloudellista, sosiaalista, kulttuurista kuin sivistyksellistä ja henkistä vaurautta. Oman sukupolveni ylivoimaisesti tärkein tehtävä on toimia vastuullisesti, niin että vapaus ja vauraus siirtyvät myös omille lapsillemme. Velkaantumisen jatkuminen Euroopan ennätysvauhtia tai poliittinen kyvyttömyys tehdä uudistamispäätöksiä saati uudistuksilla pelottelu eivät edusta sellaista Suomea, jota voisin sanoa ylpeästi edustavani. Arvoisa puhemies! Hallituksen ensimmäisen vuoden aikana tekemät päätökset ovat lisänneet luottamusta Suomen talouteen ja siihen, että pystymme ratkaisemaan ongelmamme itse. Suomella ei ole varaa toiseen vaalikauteen, jonka aikana talous, työttömyys ja velkaongelmamme vain pahenevat. Se mielessä työ hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseksi ja sen ihmisten parhaaksi jatkuu. On totta, että taloustilanne on pakottanut hallituksen moniin ikäviin leikkauksiin; 4 miljardin säästöjä on mahdotonta tehdä ilman, etteivät ne näkyisi ja tuntuisi jossain. Oppositio on korostanut pitkin vuotta, että hallituksen leikkauksilla on vaihtoehto. Leikkaukset voi toki kohdentaa jonkin verran eri tavalla, mutta se, että tämän mittaluokan sopeutuksiin pystyttäisiin leikkaamatta lainkaan koulutuksesta tai sosiaali- ja terveysmenoista, jotka ovat suurimmat hallinnonalamme, on kestämätön väite. Jos taas leikkauksia olisi tehty vähemmän, siirtäisimme jälleen vain lisää velkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Arvoisa herra puhemies! Tänään salissa on arvosteltu kärkkäästi myös sitä, ettei hallitus ole saanut pidettyä opettajankoulutusta Savonlinnassa. Itse savonlinnalaisena olen asiaa hengittänyt erityisen syvästi ja raskaasti jo useita vuosia. OKL on pelastettu kerran 90-luvulla ja kahdesti tällä vuosituhannella. Itä-Suomen yliopiston hallitus päätti kuitenkin reilu kuukausi sitten, että Savonlinnan kampus lakkautetaan ja aloituspaikat siirretään Joensuuhun. Yliopiston mukaan he eivät edellisellä rahoituskaudella saaneet strategiarahoituksen mittareiden mukaisia tavoitteita täytetyiksi ja tämä on syynä päätökseen. Yliopiston toiminnan suhteen ilmassa leijuu paljon kysymyksiä. Millä tavalla Joensuu on tukenut Savonlinnaa mittareiden ja tavoitteiden täyttämisessä? Millä tavalla yleensä strategiarahat käytettiin? Millä tavalla Savonlinnan OKL:n valtakunnalliseen tehtävään osoitetut resurssit näkyivät Savonlinnan kampuksella? Tätä tarkastusvaliokunta syystäkin selvittää. Itä-Suomen yliopistoon on vaikutettu kaikin mahdollisin keinoin koko talven, ja syksynkin, ajan. Uuden kauden strategiaraha sekä vielä tänä viikonloppuna tarjottu edullinen Savonlinnan vuokraratkaisu eivät Itä-Suomen yliopistoa kiinnostaneet. Päätös ei ollut rahasta kiinni. Raha ei kelvannut leikkauksia kritisoivalle yliopistolle. Esillä on ollut myös muut isäntävaihtoehdot kuin Itä-Suomen yliopisto. Näitä vaihtoehtoja on kartoitettu ja viety eteenpäin kampuksen pelastamiseksi. Niin Savonlinnan kampuksen työntekijät ja aktiivit kuin me muutamat poliitikot olemme käyttäneet vaihtoehtojen etsimiseen lukemattoman määrän työtunteja. Riittävän toimivaa ratkaisua ei ole kuitenkaan löytynyt. Itä-Suomen yliopiston päätös on tuntunut sisuskaluissa saakka. Yliopisto vetoaa yliopistolakiin, jonka mukaan yliopisto saa päättää kampuksistaan itsenäisesti. Yliopiston yhteiskunnallinen vastuu tai lakiin tehtävänä kirjoitettu yhteiskunnallinen vuorovaikutus eivät tunnu painavan vaakakupissa minkään vertaa, kun yliopisto uskoo sokeasti keskittämisen ja suurten yksiköiden voimaan. Yliopiston ideologinen usko on nähtävästi jotain niin suurta, että sen kannattaa lakkauttaa yliopiston erinomaisesti toimivia osia ja saattaa siinä samalla yksi kaupunki henkitoreihinsa. Pian julkaistavassa selvityksessä selviää, minkälaiset vaikutukset taloudellisesti tällä tulee olemaan. Arvoisa puhemies! Nyt täytyy toimia kahta eri reittiä. Olemme edustaja Kaj Turusen kanssa tekemässä lakialoitetta Savonlinnan yliopistosta, mutta toinenkin reitti täytyy nyt katsoa. Meidän täytyy toimia myös nopeasti Savonlinnan mahdollisuuksien, vahvuuksien turvaamiseksi. Esimerkiksi Lappeenrannan yliopisto voisi Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa yhdessä lisätä aloituspaikkoja Kuitulaboratorion ja 3K-tehtaan ympärille. Savonlinnan normaalikoulu täytyy säilyttää toimivana ja turvallisena yhteisönä, ensimmäisenä Suomessa digiloikan tehneenä kouluna, ja Tanhuvaaran urheiluopistollakin (Puhemies koputtaa) voitaisiin lisätä ammattikorkeakoulutusta liikunnanohjaajakoulutuksen muodossa. Tässä muutamia toimenpiteitä akuuteiksi askelmerkeiksi. Vaikean tilanteen edessä emme saa Savonlinnassa jäädä polvillemme. Hallituksen on tehtävä kaikkensa (Puhemies koputtaa) Savonlinnaan jäävien vahvuuksien tukemiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-05-18T19:04:37,2016-05-18T19:10:10,Tarkistettu,1.1 2016_54_180,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,Edustajien Elomaa ja Guzenina jälkeen seuraa pieni debattiosuus.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_181,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tärkein päämäärä on työttömyyden vähentäminen. Lähes kaikki hallituksen toimenpiteet tähtäävät juuri siihen. Työ- ja elinkeinoministeriössä esiteltiin kuukausi sitten ministeri Lindströmin johdolla lukuisia hyviä malleja, joiden päämäärä on työttömyysloukkujen purkaminen ja työllistymisen helpottaminen. Nämä ovat historiallisen suuria muutoksia työllisyyden lisäämiseksi ja parantavat onnistuessaan merkittävästi työttömien työllistymismahdollisuuksia. Luulen, että tämä hallitus on jo nyt tehnyt työttömien eteen enemmän työtä kuin edellinen hallitus koko kautensa aikana. Välikysymyksessä kritisoidaan kovin sanoin hallituksen suunnitelmia yhtiöittämisestä. Väitetään, että kaikki yhteiskunnalliset toimijat yhtiöitetään ja luodaan Suomi Oy. Näin ei suinkaan toimita. On hyvä muistaa, että yhtiöittämisessä ei ole kyse yksityistämisestä. Yhtiöittämisen jälkeen liikelaitos pysyy edelleen valtion ohjauksessa, rahoitus vain monipuolistuu. Tällöin veronmaksajat eivät joudu kustantamaan kaikkea eikä yhteiskunnallisten palvelujen toiminta ole pelkästään kiinni valtion budjetista. Valtio-omistajuuden alkuperäinen tarkoitus oli teollistaa ja vaurastaa Suomi 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin muualla ei ollut tarpeeksi pääomia tehtaiden perustamiseen. Järjestelyä ei alun perinkään tarkoitettu pysyväksi. Se vain tehtiin pakon edessä. Perussuomalaiset eivät suhtaudu ideologisella palolla yhtiöittämiseen tai valtion omistamisosuuksiin, kuten SDP suhtautuu. Pyrimme tässäkin asiassa parhaimpaan lopputulokseen suomalaisten kannalta. Kaikki tässä maassa ei voi olla valtion omaisuutta. On hyvä muistaa, että SDP myi Lipposen aikana huomattavasti enemmän valtion omistamia osakkeita. Silloin yksityistettiin oikein urakalla. (Eero Heinäluoma: Ei myyty Nestettä! Eikä Finnairia!) Silloin yksityistettiin oikein urakalla. Jos muistetaan historiaa vähän tässä, niin 1995—2015 välisenä aikana myytiin valtion omaisuutta 17,5 miljardilla, ja useimmiten omistajaohjauksen puikoissa oli SDP. Nyt toimitaan vastuullisemmin. Kun tarkastelee muita Euroopan maita, lähestymme omistajasuhteissa yleiseurooppalaista linjaa, ei sen dramaattisempaa. Kaikkea ei kuitenkaan tule asettaa yhtiöittämisen piiriin. Se, mikä on järkevää yhtiöittää, se yhtiöitetään. Perussuomalaiset tukee tässäkin asiassa ratkaisua, joka palvelee parhaiten Suomen etua. Arvoisa puhemies! Kuten SDP:n edustajat hyvin tietävät, poliittinen päätöksenteko on kompromissien tekoa. Perussuomalaiset ovat kuitenkin pystyneet pitämään lupauksistaan hyvin kiinni, paljon paremmin kuin SDP monissa hallituksissa. Esimerkiksi edellisessä hallituksessa demarien peukalonjälkeä oli hyvin vaikea erottaa. (Eero Heinäluoma: Harmaa talous!) Lisäksi haluamme muuttaa Suomen suunnan parempaan. Maamme talous on kuralla, ja muutoksia tarvitaan nopeasti. Tämä vaatii ikäviäkin päätöksiä, joihin SDP ilmeisesti ei ole valmis. Mistään ei saisi heidän mukaansa säästää. Jatketaan vain niin kuin ennenkin ja toivotaan parasta, niinkö, sosialidemokraatit? Jos ja kun Suomen talous saadaan nousuun, siitä tulevat hyötymään kaikki. Erityisesti siitä hyötyvät haavoittuvassa asemassa olevat. Välikysymyksessä väitetään myös, että hallitus heikentää alueiden ja maakuntien kehitysmahdollisuuksia. Päinvastoin, olen varsinaissuomalaisena hyvin tyytyväinen, että Turun seudulle tunnin junahanke Turun ja Helsingin välillä on saanut merkittävän rahoituspanoksen budjettiriihessä, ja hyviä esimerkkejä löytyy muistakin maakunnista. Vakka-Suomen alueella Varsinais-Suomessa on orastavaa elpymistä yritysrintamalla, mikä merkitsee työpaikkoja. Nyt, kun on kerran puheenvuoro, niin sanon tähän loppuun, jos ei debatissa saa puheenvuoroa. Edustaja Heinäluoma, tämä työnäyttö ei ole ilmaista työtä. Te olitte muistaakseni viime torstaina suullisella kyselytunnilla, jolloin ministeri Lindström selvällä selkokielellä sanoi: työnäyttöä vasta kehitellään, se ei ole hallituksen esitys. Pääasia on, että työttömät saadaan töihin. Kun sitä kokeillaan, jos se osoittautuu huonoksi, sitä ei oteta ollenkaan käyttöön. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-05-18T19:10:20,2016-05-18T19:15:25,Tarkistettu,1.1 2016_54_182,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Vielä myönnetään edustaja Guzeninalle puheenvuoro, ja sen jälkeen käymme debatin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_183,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mietin vain sitä, kun kuuntelin näitä puheenvuoroja, että jos tämän hallituskauden alussa olisikin käynyt niin, että perussuomalaiset olisivat päätyneet demareiden kanssa samaan hallituksen, niin olisiko mahdollista, että perussuomalaisten olisi helpompi katsoa äänestäjiään silmiin. (Eero Heinäluoma: Kyllä! — Jukka Gustafsson: Olisi ehdottomasti!) Kun katsoo historiaa taaksepäin, kun täällä salissa on niin paljon historiaa tänään kerrattu, niin itse olen kolmannen kauden kansanedustaja ja muistelen, että silloin, kun tulin eduskuntaan, valtiontalous oli aika hyvillä kantimilla. (Eero Heinäluoma: Näin oli!) 3 miljardia oltiin plussan puolella, ja sitten keskustapuolue otti Suomessa hallituksen veturin paikan, ja sen jälkeen, kun se kausi oli ohitse, Suomen talous olikin miinus 8 miljardin paikkeilla. (Eero Heinäluoma: Oikeat luvut!) Eli aika nopeasti ja jyrkästi tuo lasku lähti liikkeelle, ja nyt oikeastaan ollaan sillä samalla laskusuunnalla, mikä on todella huolestuttavaa, kun ajatellaan ihan tavallisia ihmisiä, niitä, jotka joutuvat tämän kaiken maksumiehiksi. Että siinä mielessä ei tässä kannata kenenkään ilkkua toinen toisilleen, vaan hyvin vakavasti ottaa se huoli, mikä ihan tavallisilla ihmisillä on tämän hetken tilanteesta täällä Suomessa. Minun mielestäni, ja meidän demareiden mielestä, vaikeinakaan aikoina luovuttaminen oikeudenmukaisuudesta ja yhteisen rakentamisesta ei voi olla vaihtoehto. Kaikki puolueet ovat joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä, ja täällä salissa on puhuttu siitä, että koulutusleikkauksia joutuivat demaritkin tekemään viime hallituskaudella. No, mitä matematiikkaa se on sellainen, että jos on otettu kymmenestä miinus kaksi, niin sen jälkeen kun ottaa vielä miinus kaksi, niin se on oikeudenmukaisuutta? Ei se oikeudenmukaisuus kyllä sillä matikalla oikein toimi. Eli se, että leikataan jo sen päälle, että on leikattu, on aiheuttanut tämän kansalaisten huolen. Me demarit emme halunneet leikata niin paljon kuin mitä hallitus nyt on tähän ynnäämässä päälle, siis miinusta, koska me tiesimme, että se tulee johtamaan esimerkiksi koulutuksen puolella sellaisiin säästöihin, jotka eivät ole enää kohtuullisia. Ja mitä tulee tähän riitelyyn tänään, niin kyllä se näin on, että suomalaisen yhteiskunnan kiistattomia saavutuksia ei olisi ikinä saatu aikaan tällaisella eripuralla, kun miettii, millä tavalla tämä meidän kansakunta on noussut maailman kärkimaiden joukkoon. Me olemme uskoneet työntekoon, yhteistyöhön, tasa-arvoon ja kaikista huolehtimiseen. Me olemme sadassa vuodessa nousseet Euroopan takamaasta todella moderniksi hyvinvointivaltioksi, josta on tultu hakemaan esimerkkiä todella kaukaakin. Tämä tehty työ on näkynyt peruskoulun maailmanlaajuisesti saavuttamista hienoista tuloksista, palkansaajien oikeuksien toteutumisesta sekä naisten ja miesten tasa-arvosta. Olette ehkä huomanneet, että tänä vuonna vietetään paitsi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 110-vuotisjuhlaa myöskin subjektiivisen päivähoito-oikeuden pyöreitä vuosia. 96 oli nimittäin se vuosi, kun päivähoito-oikeus laajennettiin koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia. Tämä on mahdollistanut naisten työnteon aivan uudenlaisissa mittakaavoissa, ja tämä on auttanut myöskin Suomea nousuun. Ja nyt tällä hetkellä hallituksen lyhytnäköinen perhepolitiikka on hyvin nopeasti lähtenyt romuttamaan näitä meidän peruspilareita. On selvää, että kun maailma muuttuu, täytyy etsiä ratkaisuja siihen muuttuvaan maailmaan, mutta tämä sote-uudistuksen muuttuminen tämän hallituksen käsissä valtavaksi ja ennennäkemättömäksi yhtiöittämisoperaatioksi on kyllä kaukana siitä alkuperäisestä ajatuksesta, jossa ihminen oli tämän politiikanteon keskiössä. Edes markkinaliberalismin kiistaton kuningatar Margaret Thatcher ei olisi tohtinut Britanniassa aikoinaan lähteä yksityistämään heidän NHS-järjestelmäänsä, sote-järjestelmäänsä. Britit pitävät sitä edelleenkin mahdollisimman laajasti julkisen sektorin hallussa, ja britit ovat siitä tosi ylpeitä. Jos mietitään, mitä tästä voi seurata, niin ihan vain esimerkkinä: lääkäriyhtiö Mehiläinen nousi muutama vuosi sitten otsikoihin, kun se oli maksanut 40 miljoonan euron liikevoitostaan veroa Suomeen vain 360 000 euroa. Miten me estämme, ettei tämä tapahdu nyt tässä laajassa yhtiöittämisprojektissa? (Eero Heinäluoma: Esitetään toiveita!) — Esitetään toiveita, salista huudetaan, ja kyllä tämä on iso huoli. Arvoisa puhemies! Nämä hallituksen päätökset ovat Suomelle raskaita, mutta Suomi on selvinnyt aiemminkin vaikeista ajoista, aivan kuten reilu sata vuotta sitten. Suomi on nyt jälleen taitekohdassa, ja jos me haluamme oikeasti löytää ratkaisuja, niin lyödään hynttyyt yhteen ja lopetetaan riiteleminen (Puhemies koputtaa) ja kuunnellaan toinen toisiamme. Hallituksen olisi syytä ottaa nöyrä asenne ja katsoa ympärilleen. Kuulkaa ihmisiä, kuulkaa asiantuntijoita, älkää olko jääräpäisiä. Ja tähän loppuun, (Puhemies koputtaa) arvoisa puhemies, kannatan edustaja Rinteen tekemää epäluottamuslausetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-05-18T19:15:33,2016-05-18T19:20:58,Tarkistettu,1.1 2016_54_184,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Myller. — Niitä edustajista, ketkä haluavat Myllerin lisäksi käyttää vastauspuheenvuoron, pyydän ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_185,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Guzenina oli aivan oikeassa siinä, että me tarvitsemme uudistuksia muuttuvassa maailmassa. Täällä on kysytty, minkä takia sosialidemokraatit eivät halua uudistuksia. Mutta me emme halua niitä muutoksia suomalaiseen yhteiskuntaan, mitä hallitus nyt esittää. Nimenomaan kysymys on tästä Oy Suomi Ab:sta. Täällä sanotaan, että yhtiöittäminen ei ole sama kuin yksityistäminen. Tästä ei ole hyviä esimerkkejä. Jos ajatellaan nyt vaikka VR:ää tai Postia: hyvin nopeasti siellä muuttuu sitten tilanne niin, että puhutaankin yksityistämisestä. Missä silloin on demokratia, missä on avoimuus? Silloin tullaan kermankuorintaan, ja tästä seuraa se, että tämän hallituksen politiikka on myrkkyä reuna-alueille. Siellä missä on vähemmän ihmisiä, (Puhemies koputtaa) siellä eivät todellakaan yhtiöt myöskään halua toimia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-05-18T19:21:08,2016-05-18T19:22:17,Tarkistettu,1.1 2016_54_186,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hanna Kosonen tuli onneksi saliin. Olen ajatellut, edustaja, tätä viime päivinä ja viikkoina paljon, ja kun sanoitte, että tämä on koskettanut teitä sisuskaluihin, niin uskon sen. Sen on pakko olla ensimmäisen kauden kansanedustajalle voimakas takaisku, ja toivon, että tässä nyt vielä joitain ratkaisuja löytyy. Minua harmittaa se, että minua ei ole tässä viime viikkoina ja kuukausina uskottu, mutta nyt kun professori Tuori laittaa, että ""yliopistojen itsehallinto ei estä valtion ohjaustoimivaltaa ja ohjaustoimivaltaa voidaan käyttää yliopistolain 48 §:n mukaisessa sopimusmenettelyssä ja siihen liittyvissä rahoitusjärjestelmissä"", niin nyt uskotaan. Sitten lopuksi, puhemies, sanon vain sen, (Puhemies koputtaa) että Sipilän luvut, mitä hän tänään esitti, asetetaan kyseenalaiseksi. Minulla on sellaisia lukuja nyt, jotka kertovat, että ensisijaisia hakijoita oli (Puhemies koputtaa) Savonlinnassa enemmän kuin niitä oli Joensuussa. Tämä selvitetään, arvoisa puhemies, vielä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-05-18T19:22:17,2016-05-18T19:23:40,Tarkistettu,1.1 2016_54_187,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kiitän edustaja Gustafssonia sanoista. Varmasti tunnemme tietynlaista sympatiaa toisiamme kohtaan tämän asian suhteen. Professori Tuori tosiaan tuo tämän oman kantansa tästä lain tulkinnasta esiin, mutta sitten on olemassa myös Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää, joka sanoo, että hänen mielestään yliopistolle perustuslaissa turvattu itsehallinto estää valtion viranomaista määräämästä yliopistoa esimerkiksi toimipaikkaa koskevissa kysymyksissä. Eli käytännössä voimme sanoa, että yliopistolaki ei välttämättä ole aivan helposti tulkittava, ja tämä on nyt meidän kaikkien suuri ongelma, varsinkin meidän, jotka olemme Savonlinnan puolella. Sitten vielä näistä pääministerin luvuista: hän ei viitannut Joensuuhun — se on juuri näin, niin kuin edustaja Gustafsson sanoitte, (Puhemies koputtaa) eli Savonlinna on vetovoimaisempi kuin Joensuu (Puhemies koputtaa) — vaan tässä hän käytti rehtorin lukuja, ja rehtori viittasi muiden opettajankoulutuslaitosten aloituspaikkojen hakuun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-05-18T19:23:40,2016-05-18T19:25:01,Tarkistettu,1.1 2016_54_188,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä iso kuva tästä, mitä minä olen kuunnellut, mistä nyt sosialidemokraatit tekivät välikysymyksen ja miten valtiontaloutta on hoidettu: Meillä meni nyt neljä tai viisi edellistä vuotta valtion vastuut, velat, vastuut maailmalla, ja valtion omaisuutta myytiin, ja myös pääoma laski keskimäärin 20 miljardia vuodessa. Se asia on nyt korjattava. Sosialismilla sitä ei korjata, koska se ei ole toiminut missään muuallakaan. (Jukka Gustafsson: Sosialidemokratia!) Sosialismi ei toimi missään, se nähdään maailmalla — kävin juuri Kiinassa, sielläkin on luovuttu. (Välihuutoja) Sama Suomessa. Katsokaa nyt, täällä sanoo edustaja Lindtman, että markkinatalous on hyvä renki, mutta nyt on renki lähtenyt tästä maasta ja lähtemässä, jos sille ei luoda edellytyksiä. Ja nyt hallitus (Puhemies koputtaa) tekee sellaisia päätöksiä, että renki saadaan takaisin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-05-18T19:25:04,2016-05-18T19:26:12,Tarkistettu,1.1 2016_54_189,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hakkaraisen kannattaa nyt nämä luvut kyllä tarkistaa, muualtakin kuin sieltä Kiinasta. Nimittäin jos 20 miljardia olisi vuodessa lähtenyt rahaa, niin sitten meillä kyllä budjetti olisi todella kehnolla pohjalla — jos näin olisi. Mutta tulen tähän Savonlinna-kysymykseen, joka on tämän päivän suuri asia kuitenkin. Olin hyvin pettynyt myös, kun kuulin pääministerin suusta, että hän on siis hyväksynyt nyt tämän ratkaisun, että Savonlinnan opettajakoulutus loppuu, koska siinä kristallisoituu tämä hallituksen markkinalinja. Kaikki nämä päätökset, joihin ennen yhteiskunta (Puhemies koputtaa) on ottanut kantaa, siirretään yhtiöille ja autonomisille yksiköille ja sanotaan, että mitään ei voida tehdä — mitään ei voida tehdä. Tulen sen verran keskustaa vastaan, että sanon, että olen aivan varma, että jos varapuhemies Pekkarinen olisi hallituksessa, niin tätä päätöstä ei olisi hyväksytty, tämä olisi ollut poliittisen vaikuttamisen asia, tai jos varapuhemies Pekkarinen olisi vaikkapa keskustan eduskuntaryhmän johdossa, niin hän olisi sen verran pitänyt (Puhemies koputtaa) maakuntien kehityksen puolta, että näin ei olisi tapahtunut. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-05-18T19:26:13,2016-05-18T19:27:21,Tarkistettu,1.1 2016_54_190,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä salissa aikaisemmin hallituspuolueen eräs edustaja kysyi, perutteko te, sosialidemokraatit, sitten nämä hallituksen uudistukset ja muutokset, joita nyt ajetaan läpi, kun te olette sitten seuraavassa hallituksessa, ja toivottavasti olemme. No, nyt hallituksen valitsemat linjaukset, joita ollaan tehty sosiaali- ja terveydenhuollossa, ollaan tekemässä väylien yhtiöittämisessä, ja myös tämä leikkauspolitiikka, joka kohdistuu koulutukseen, ovat ongelmallisia juuri siitä näkökulmasta, että ne on mahdotonta peruuttaa. Esimerkiksi näiden yhtiöittämisten osalta, jos kerran mennään palvelutuotannossa yhtiömuotoon, on siitä hyvin hankala pakittaa takaisinpäin. Sen jälkeen me elämme ja toimimme siinä todellisuudessa, että meillä on hyvin hankala näitä ratkaisuja enää sen jälkeen muuttaa. (Puhemies koputtaa) Sen takia näistä asioista olisi pitänyt kertoa ja keskustella ennen vaaleja, ennen kuin te teette näitä peruuttamattomia muutoksia yhteiskunnan perusrakenteisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-05-18T19:27:22,2016-05-18T19:28:35,Tarkistettu,1.1 2016_54_191,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhdestä asiasta onneksi täällä salissa vallitsee hyvä yksimielisyys: uudistuksia tarvitaan. Siksi mielestäni hallituksen esitys uuden Live-yhtiön perustamiseksi, jossa valtion omistus olisi täydellinen, 100 prosenttia, ja jossa tämä talo hallitsisi muutenkin päätöksentekoa aika pitkälle, on minusta kannatettava ajatus, ja pitää tutkia, kuinka mahdollisesti nämä verkkoratkaisut voisivat sopia siihen yhtiöön. Vielä lisäksi haluan puuttua siihen asiaan, kun SDP:ltä on tänään tullut tällainen ""10 ideaa Suomelle"", ja haluan kysyä paikalla olevilta opposition edustajilta: mitä käytännössä tarkoittaa tämä ensimmäisen työntekijän palkkaamisen verotuki 20 000 euroa? Jos saisin tähän selkokielisen vastauksen, niin voitaisiin keskustella siitä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-05-18T19:28:36,2016-05-18T19:29:33,Tarkistettu,1.1 2016_54_192,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se on yksi niistä uudistuksista, joita pidämme järkevinä ja jotka hyödyttävät sekä yhteiskuntaa, yrittäjää että työttömiä, näitä yrityksen ensimmäiseksi palkkaamia työntekijöitä. Sen ajatus on yksinkertaisesti, että yrityksellä on mahdollisuus vähentää tuloksestaan tämä mainittu enintään 20 000 euroa palkatessaan ensimmäisen työntekijän, jolloin firman täytyy kuitenkin olla voitollinen, sen täytyy tehdä tulosta. Tätä rahaa ei siis voi käyttää siihen, että tulee tappiolla markkinoille ja sitä kautta syrjäyttää jonkun sellaisen, joka toimii ilman tukia. Tämä tulee tuloksesta vähennettäväksi, ja silloin se automaattisesti pitää sen markkinoiden kannalta oikeana. Yksi esimerkki innovatiivisesta, uudesta ratkaisusta, joka helpottaa pienyrittäjien toimintaa. Näitä uudistuksia me kannatamme, niin kuin myös sitä Rinteen työllistämismallia, jossa voi ottaa työttömyysturvan mukaan ja antaa sen yritykselle ja käyttää näin työllistämisen hyväksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-05-18T19:29:37,2016-05-18T19:30:41,Tarkistettu,1.1 2016_54_193,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Päivällisessä puheenvuorossaan edustaja Rinne totesi, että rikkaat osallistuvat talkoisiin vain vapaaehtoiselta pohjalta. Nyt eivät ole ministerit vastaamassa kysymykseeni, mutta täällä on kyllä henkilöitä paikalla, jotka pystyvät vastaamaan. Joulukuussa 2005 rikkaat vapautettiin — valtiovarainministeri Heinäluoma armahti rikkaat — varallisuusverosta. Näin se meni. Tänä päivänä se toisi noin miljardi euroa valtion kassaan. (Eero Heinäluoma: Vastauspuheenvuoro!) — Saat kohta vastata, kertoa, minkä takia tosiaan näin tehtiin. — Mutta miljardi euroa, se tarkoittaisi sitä, että hallitukselle, nyt kun oppositio kysyy, se olisi suuri apu nyt näihin teidän syytöksiinne, ettei hallitus välitä vanhusten, sairaiden ja lapsiperheiden arjesta. Miljardi euroa. Kertokaa: minkä takia vapautitte rikkaat tästä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-05-18T19:30:43,2016-05-18T19:31:48,Tarkistettu,1.1 2016_54_194,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen syrjäisimmän maaseudun asukki, ja nyt sitten kun olen vuoden verran täällä ollut, niin minä olen todella hämmästyneenä kuunnellut sitä, että meille on ilmestynyt uusi maaseudun puolue. Ei koskaan ole kuullut puhuttavan näin paljon meidän asioiden puolesta kuin te olette, sosialidemokraatit, puhuneet. Mutta edelliset neljä vuotta kun minä teitä kuuntelin, niin miksi minä en silloin kuullut mitään näistä asioista? (Riitta Myller: Sulla ei ollut korvat auki!) Elikkä nyt käytännössä tilanne on se, että nyt kun minä olen tuossa hallituspuolueessa sisäpiirissä, on muuten semmoinen tunne, että meillä on muuten tekemisen meininki. Nyt muuten oikeasti halutaan yrittää ja pyrkiä tekemään. Ja jos me emme jotakin oikeasti ala tekemään, niin meidän maaseudun tilannehan kuihtuu koko ajan alaspäin. Nyt on tapahtumassa. Aiheuttaahan se pelkotiloja paljon, että nyt on esitetty valtavan suuria muutosesityksiä, mutta minä näen myöskin, että on paljon mahdollisuuksia: tässä liikennekaariasiassa, taksiasiassakin oikein hoidettuna ja sitten kaikki nämä postiasiat, kaikki uudet palvelut. (Puhemies koputtaa) Meillä on mahdollisuuksia erittäin paljon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-05-18T19:31:50,2016-05-18T19:32:59,Tarkistettu,1.1 2016_54_195,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on moneen kertaan vastattu kritiikkiin koulutusleikkauksista sillä, että ensinnäkin edellinenkin hallitus leikkasi ja toiseksi ei ole ollut nyt mitään vaihtoehtoja. No, edustaja Guzenina tuossa jo kertoi, että se, että tälle hallitukselle eivät riittäneet edes ne leikkaukset, mitä viime hallitus teki koulutuksesta, on kyllä kummallista, varsinkin kun yksikään eduskuntapuolue ei vaalien alla sanonut, että koulutuksesta on vara leikata. Toisekseen kerran tässä salissa pääministeri Sipilä on kertonut, että myös hallitusneuvotteluissa oli vaihtoehtoja. Se oli silloin, kun täällä oli Nuorten parlamentti ja nuoret kysyivät pääministeriltä koulutusleikkauksista. Pääministeri sanoi, että hallitusneuvotteluissa oli pöydällä säästövaihtoehtoja 6 miljardin euron edestä ja piti valita 4 miljardia euroa. Tästä olisi 2 miljardia euroa voinut jättää valitsematta, ne, jotka koskivat koulutusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-05-18T19:33:01,2016-05-18T19:34:04,Tarkistettu,1.1 2016_54_196,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Heinäluoma, lähinnä edustaja Mölsän aiemmin käyttämän puheenvuoron johdosta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_197,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Periaatteessa en kannata tätä eduskuntakeskustelun muuttamista historiakeskusteluksi, mutta kun on suora konkreettinen kysymys, niin on siihen nyt syytä vastata. Varallisuusveron poistostahan päätettiin vuonna 2004 tuloratkaisujen yhteydessä. Silloinen hallitus, jossa ministerinä oli muun muassa nykyinen varapuhemies Pekkarinen, teki tämän päätöksen. En itse ollut silloin hallituksessa mukana. Varallisuusveron poiston menetys valtiolle oli 70 miljoonaa euroa — ei suinkaan miljardi euroa, niin kuin tässä mainittiin, vaan 70 miljoonaa euroa. Siinä on aikamoinen ero. Ja nyt täytyy sanoa, että samaan aikaan tehtiin ratkaisu, jossa osingot tulivat verolle — asia, jota kokoomus vastusti raivoisasti 2003 hallitusneuvottelujen yhteydessä ja myös vaaleissa — ja sen tuotto valtiolle oli lähes puoli miljardia. Eli oikeudenmukaisuus verotuksessa lisääntyi 400 miljoonaa euroa tämän kokonaisuuden ansiosta. Sitä kehtaa siis myös puolustaa, vaikka varallisuusveron poistosta voi esittää kriittisiä kommentteja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-05-18T19:34:08,2016-05-18T19:35:07,Tarkistettu,1.1 2016_54_198,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Niilo,Keränen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Herra puhemies! Edustaja Guzenina tuossa äsken viittasi historiaan, kuinka Suomen talous kääntyi miinukselle vuonna 2008. Mehän muistamme, mitä silloin tapahtui. Mutta vuoden 2008 romahduksen jälkeen muu Eurooppa on jo nousussa, mutta Suomi ei. Miksi Suomi ei ole nousussa? Minä viittaisin siihen — tästä saa nyt vähän aasinsiltaa edustaja Mikkosen puheenvuoroonkin — että onhan meillä erinomainen koululaitos, yliopistot ja ammattikorkeat. Miksi nämä eivät ole saaneet Suomea nousuun, koska osaaminen ja oppihan ovat suomalaisen talouden perusta? Herra puhemies! Jos yksityistalouksissa tulee pakollista säästöä, niin toimintasuunnitelmaa on muutettava, elintapoja on muutettava. Nämä koulutussäästöthän, mitä on tehty, ovat meille suurimmalle osalle hyvinkin vastenmielisiä, ja emme näitä haluaisi. Mutta täytyy toivoa, että osaltaan nämä säästötkin pakottavat muuttamaan ja uudistamaan myöskin tätä koulutussysteemiä, että Suomi pääsisi nousuun. Ja, herra puhemies, tällä en viittaa (Puhemies koputtaa) millään tavalla Savonlinnaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p573,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Niilo Keränen,573,2016-05-18T19:35:10,2016-05-18T19:36:21,Tarkistettu,1.1 2016_54_199,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tältä välikysymykseltä on itse asiassa jo viety pohja. Ryhmäpuheenvuorot olivat niin hyviä ja niissä argumentoitiin todella hyvin ja vastattiin tähän opposition esittämään kritiikkiin, että eihän tässä enää olekaan jäänyt sitten oppositiolle muita vaihtoehtoja kuin toistaa niitä samoja asioita tai syyttää riitelystä. Päivähoito-oikeuden rajoittaminen on täällä otettu tänään esille, ja 2013 silloisen hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa linjattiin, että subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan. Päivähoito-oikeuden rajoittamisen valmistelu kuului SDP:n ministerin salkkuun. Tämä vedettiin takaisin, koska SDP ei pysty tekemään päätöksiä, mutta hyvä, että tämä hallitus vei sen eteenpäin, koska tämä on aivan erinomainen päätös.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-05-18T19:36:24,2016-05-18T19:37:21,Tarkistettu,1.1 2016_54_200,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy sanoa, että sosialidemokraatit tekivät erittäin hyvän ratkaisun siinä viime käänteessä, etteivät lähteneet rajaamaan subjektiivista päivähoito-oikeutta, ja sillä linjalla me olemme edelleen. Toinen asia, josta täällä on syytetty sosialidemokraatteja, on, että emme olisi tehneet yhtään mitään viime kaudella. Haluan muistuttaa siitä, että meidän johdollamme tehtiin muun muassa historiallinen vanhuspalvelulaki, sosiaalihuoltolaki, sekä silloin me pystyimme myös, kaikki kahdeksan puoluetta, tekemään parlamentaarisesti yhdessä sotea, jossa meillä oli hyvin pitkälle yhteiset linjaukset mutta joka kuitenkin sitten kaatui. Elikkä siltä osin viime kaudella tilanne oli monella tapaa ihan erilainen. Mutta olisin kommentoinut vielä edustaja Elomaata siitä, kun hän toteaa, että pakkoyhtiöittäminen ei ole riski, koska julkinen taho vastaa viime kädessä kaikesta. Nyt kuitenkin, kun me menemme yhtiölainsäädännön piiriin, joka on ihan oma, toisenlainen lainsäädäntö, (Puhemies koputtaa) niin haluaisin tarkempia perusteluita teiltä siitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-05-18T19:37:24,2016-05-18T19:38:33,Tarkistettu,1.1 2016_54_201,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,Nyt myöntäisinkin sitten puheenvuoron edustaja Elomaalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_202,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yhtiöittäminen ei ole sama kuin yksityistäminen, ja toivottavasti myös edustaja Kiljunen ymmärtää tämän lauseen. Menisin tässä kohtaa myös siihen, missä ja kuinka suurien vaikeuksien kanssa SDP silloin taisteli — se on ollut hyvin monessa hallituksessa, melkein kaikissa, mitä minä muistan tästä taaksepäin. Maailmantalous ei ollut niin huonossa kunnossa kuin mitä se on tällä hetkellä. On ylimääräinen maahanmuutto, mikä maksaa valtavasti. Tämä hallitus on todella suurien haasteiden edessä. Silti se on toimintakykyinen. Silti se yrittää tehdä erittäin hyviä ehdotuksia. Ja sosialidemokraatit ja erittäin monet opposition edustajat vain haraavat vastaan ja esittävät viatonta ja sanovat, että ne ovat huonoja esityksiä. Emmekö me nyt voisi lähteä yhteistyöhön? Eikös se Suomen etu (Puhemies koputtaa) ole kuitenkin kaikkien pääasia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-05-18T19:38:35,2016-05-18T19:39:39,Tarkistettu,1.1 2016_54_203,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tänään ollut jännä hokema, että yhtiöittäminen ei ole yksityistämistä, niin kuin edustaja Elomaakin juuri sanoi. Ei kukaan ole niin sanonutkaan. Mutta nyt keskiössä on yhtiöittäminen, ja huomio on haluttu kiinnittää nimenomaan siihen. Yhtiöittämisessäkin on seikkoja, joita tiedän, että myöskin hallituspuolueen edustajat pohtivat ja miettivät. Esimerkiksi edustaja Elomaa sanoi omassa puheenvuorossaan, että yhtiöissä rahat eivät tule pelkästään veronmaksajilta eivätkä valtiolta. No, mistäs ne rahat tulevat? Kuluttajat ovat yhtä kuin veronmaksajia. Ikään kuin yhtiöistä rahat tulisivat jostain taivaasta ja pelastaisivat ja ratkaisisivat ongelmat. Ei tällaiseen voi kukaan uskoa, ei missään nimessä. Sitten vielä, jos ajatellaan, mitä on tapahtunut sosiaali- ja terveyspalveluissa viime vuosina: nimenomaan suuret monikansalliset yritykset ovat vallanneet alaa yksityisiltä pieniltä yhtiöiltä. Tämä on pelko, joka meillä tässä yhtiöittämisessä on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-05-18T19:39:40,2016-05-18T19:40:45,Tarkistettu,1.1 2016_54_204,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Vielä viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Mäkelä, ja totean, että tässä debatissa kaikki vastauspuheenvuoroa pyytäneet ovat saaneet vähintään kerran käyttää puheenvuoron, enimmillään kolme kertaa. Ja nyt edustaja Mäkelä, ja sitten puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_205,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On väärin sanoa, etteivät sosialidemokraatit mitään saaneet aikaan viime hallituksessa. Kyllähän hallitus leikkasi valtionosuuksia ja samaan aikaan lisäsi kuntien velvoitteita, jos sen aikaansaannoksena haluaa esittää. Salissa liikkuvan valituksen määrästä kuulee, että sosialidemokraatteja kyllä harmittaa olla oppositiossa. Hehän tietäisivät parhaiten, miten ihmisen pitää hoitaa lapsensa, elää elämänsä, ja nyt he tietävät senkin, kenen kanssa perussuomalaiset haluaisivat olla hallituksessa mieluiten. Se tuli aivan uutena asiana. Tämän teidän viisautenne, jota en välttämättä olisi halunnut kuulla, ohella kuitenkin haluaisin kuulla sen viisauden siitä, että mites teidän vaihtoehtobudjettinne? Siltä on pudonnut pohja: autoveron alennus tuottikin enemmän verotuloa kuin laskettiin. Millä te meinaatte nyt paikata sen 200 miljoonaa, jonka te olette jo moneen kertaan käyttäneet?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-05-18T19:40:57,2016-05-18T19:41:48,Tarkistettu,1.1 2016_54_206,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Totean tässä, että ajatus siitä, että debattia pitää jatkaa niin kauan että varmaan kaikki kysymykset, mitä edustajat toisilleen ovat esittäneet, ovat tulleet vastatuiksi, on päättymätön asia. Niin ei voi jatkua. Mutta tässä tilanteessa poikkeuksellisesti haluan nyt kuitenkin myöntää viimeisen vastauspuheenvuoron edustaja Heinäluomalle. Sitten varsinaiseen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_207,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tästä demareiden linjasta oli puhetta, niin sehän oli hyvin selkeä suhteessa tämänkin vuoden budjettiin. Sehän lähti siitä, että katsotaan myös tulopohjaa, että kaikkia näitä ratkaisuja ei laiteta menojen vähentämisen puolelle. Sekin on ihan hyvä, mutta monella menolla on myös käyttäjänsä, ja se on sitten pois yhtä hyvin ihmisten toimeentulosta kuin heidän palveluistaan, ja sen takia täytyy puhua myös tulopuolesta. Siksi olemme esimerkiksi tehneet ehdotuksen tästä rahoitusverosta, joka voisi olla ihan merkittävä lisätulojen antaja. Eli molemmat asiat on tässä pidettävä mielessä, niin tulo- kuin menopuolikin. Siitä voi tulla kokonaisuus, joka on huomattavasti parempi ja oikeudenmukaisempi kuin tämä hallituksen tekemä linja. Kiinnitän kuitenkin huomiota siihen, että minusta oikea lausunto oli ministeri Stubbin toteamus, että tämä hallitus tekee kaikkien aikojen kokoomuslaisinta politiikkaa. Kuvaavaa on se, että ei heidän tarvitse edes olla täällä salissa läsnä. (Suosionosoituksia — Leena Meri: Se on heidän näkemys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-05-18T19:42:07,2016-05-18T19:43:13,Tarkistettu,1.1 2016_54_208,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Ensinnäkin toivon, että pidetään siitä pelisäännöstä kiinni, että täällä ilon tai surun purkauksia ei ilmaista sen tapaisilla menettelyillä, mitä aplodien antaminen on, vaikka mielessään itse kukin voi niitä antaa. — Myönnän vielä edustaja Kososelle ehdottomasti viimeisen vastauspuheenvuoron. Hänen nimensä mainittiin sen verran monta kertaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_209,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluaisin edustaja Heinäluoman kommenttiin siitä, kuinka tässä Savonlinna-tapauksessa kristallisoituu hallituksen linja, vain kommentoida, että kyllä tässä vain kristallisoituu tämä yliopistojen autonomia. Jos edustaja Heinäluomakin on kuunnellut täällä tänäkin päivänä näitä puheenvuoroja, niin hän tietää, että ei hallitus kyllä kovin mielellään tätä Savonlinna-ratkaisua katsele. (Eduskunnasta: Vaihtoehtoja on!) — Mielelläni kuulen niitä vaihtoehtoja. Me olemme kyllä selvittäneet tätä hyvin laajasti. Käydään tätä debattia sitten lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-05-18T19:43:35,2016-05-18T19:44:18,Tarkistettu,1.1 2016_54_210,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_211,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksissä on paljon uudistuksia. Myös tässä välikysymyksessä on esitetty uudistuksia ja mahdollisuuksia tieliikenteeseen ja henkilöliikenteeseen. Niissä taustalla on kuitenkin vahvasti digitalisaatio, mitä ministeri Bernerkin on tuonut omissa puheenvuoroissaan esille. Edustaja Kasvi esitti omassa puheenvuorossaan kysymyksenomaisesti ministerille, ovatko Suomen valokuidut tai muuten yhteydet siinä kunnossa, että tämä digitalisaatio on mahdollista. Myös itse kiinnittäisin siihen huomiota, ovatko nämä puitteet ja olosuhteet siinä kunnossa, että tässä digitalisaatiossa voidaan edetä. Vielä kuitenkin haluaisin palata tuohon äsken esittämääni kysymykseen demareiden kymmenestä vaihtoehdosta. Kun tuloksesta vähennetään 20  000 euroa ja se on ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta, niin esimerkinomaisesti jos on kirvesmieskaveri yrittäjänä ja hän palkkaa työntekijän ja hänellä on sellainen bisnes, että se on 100 tonnin liikevaihto vuodessa ja kulut 60 000, tulos on 40 000, ja siitä kun vähennetään 20 tonnia pois, niin minä en oikein näe sitä logiikkaa, missä välissä se 20 000 tuottaa niin paljon hyvää sille kirvesmiehelle, että hänen kannattaa työllistää toinen kirvesmies, jonka kulut ovat saman verran kuin hänen itsensä. Eli ei tämä demareitten työllistämispolitiikka ainakaan tässä yhteydessä avaudu minulle, koska itse olen pienyrittäjä ja ainakin minusta työllistämiseen tarvitaan aina kyllä ihan jotain muuta kuin tämmöinen 20 tonnin vähentäminen tuloksesta, koska sillä kahdellakympillä ei kukaan tule töihin. Vai onko kysymys sitten tämmöisistä halpatyömarkkinoista, mitä demarit haluavat sitten ajaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-05-18T19:44:20,2016-05-18T19:46:22,Tarkistettu,1.1 2016_54_212,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen suunta. On hyvä palauttaa mieleen, mitkä ovat valtion ydintehtävät. Yksi tärkeimpiä on turvallisuus. Koulutukseen pääsy ja sen laatu on turvattava. Ihmisestä on pidettävä huolta. Useamman hallituksen ajan verovaramme eivät ole riittäneet julkisen sektorin ylläpitämiseen, ja siksi maamme on velkaantunut hurjaa vauhtia. Tällä hallituksella on oikean suuntaisia linjauksia. On linjattu, että valtionyhtiöissä yhteiskuntavastuu on otettava perusarvoksi. Vastuu on sitä, että verot maksetaan siihen maahan, missä tulos syntyy. Yhtiöiden johdon irtisanomiskorvauksia pienennetään. Hallitusohjelmassa on pienyrittäjien asemaa helpottavia kirjauksia, jotka tulee vielä saattaa käytäntöön, esimerkiksi yrittäjävähennys, joka tarkoittaa, että muiden kuin osakeyhtiöiden eli henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien tuloista 5 prosenttia on verovapaata. Hallituksen päätös laittaa EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukukausimaksu oli erinomainen konkreettinen päätös. Tämä hallitus on myös tarttumassa digitalisaation mahdollisuuksiin. Pitää elää ajassa ja jatkuvasti ponnistella oppimisen kärkimaaksi. Tavoitteet ovat kohdallaan, ja Suomesta ei puutu kyvykkyyttä eikä lahjakkuuksia. Pienenä ja siksi joustavana maana meillä on mahdollisuus nousta yhdeksi maailman ihannevaltioista. Ihmiset haluavat elää turvallisessa maassa, jossa rahat riittävät hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseen. Sellaiseen maahan halutaan myös investoida. Investoinnit tuovat työtä, ja näin saadaan aikaan hyvä kierre. Uhka Suomelle on, että meillä ei riitä verovarat. Uhka Suomelle on maahanmuutto ja se, että meille tulee no-go-alueita Ruotsin tapaan. Ruotsissa palaa jatkuvasti autoja. Palomiehille tehdään ansoja. Lisäksi palokuntaa jopa kivitetään, kun he yrittävät mennä auttamaan. Näistä Ruotsin maahanmuuton integraation ongelmista pitäisi uutisoida Suomessa paljon enemmän, jo pelkästään siksi, että se toimisi varoittavana esimerkkinä. Ei ole mitään järkeä ottaa tänne humanitaarista maahanmuuttoa, joka aiheuttaa turvattomuutta, ja vielä maksamme siitä kauheasti. Viisaat oppivat muilta. Valtio määrittää alueensa rajoilla. Maailman kattava yhtenäisvaltio on täyttä utopiaa. On aika palauttaa uskottava rajavalvonta, jotta hallitsematon kansainvaellus ei enää jatkuisi. Suomen ei tule ottaa ihmisiä vastaan turvallisista maista, kuten Ruotsista ja Venäjältä. Pakolaiskiintiö riittää. Maailman saatossa on ollut erilaisia yhteiskuntamuotoja. Ideaalitilaan ei koskaan päästä, koska ihmiset ovat ihmisiä. Demokratia on kuitenkin ainoa, joka on osoittautunut toimivaksi sekä teoriassa että käytännössä. Sveitsissä demokratiassa ollaan hyvin pitkällä, koska siellä on suora demokratia, joka on demokratiaa puhtaimmillaan. Valitettavasti EU on mennyt antidemokratian suuntaan. Voisikin kysyä, missä se demokratia EU:ssa näkyy. Kansallisvaltion näkökulmasta se on ylhäältä sanelua. Sopimuksia on laadittu, kuten Dublin, ja sitten toimitaankin juuri päinvastoin. Jos iso maa kokee, kuten Britannia, että ei saa tärkeitä asioita läpi, kun Brysselin byrokraatit päättävät, niin miten sitten pieni maa? Onneksi demokratian kannattajia löytyy esimerkiksi Yhdysvalloista. The Telegraph ‑lehden mukaan Trump sanoo kunnioittavansa Britannian päätöstä, pysyvät he EU:ssa tai eivät, toisin kuin Obama, joka suorastaan varoittaa Britannian kansaa äänestämästä väärin. Demokratiassa kansa ei voi äänestää väärin. (Riitta Myller: Jos se tietää, mutta jos se ei tiedä?) Arvoisa puhemies! Jos Suomi ei olisi EU:ssa, Venäjän-kauppa kävisi. Venäjällä ei koskaan mene niin huonosti, ettei Suomi sinne saisi kauppaa tehtyä. Suomen suunnan tulee olla itsenäisyyden tavoittelu. Tanska jo pohtii kansanäänestyksen järjestämistä. EU:sta on aika jättänyt — kuinka moni jättää EU:n? (Eero Heinäluoma: Ulkoministeri Soini vastaa tähän puheenvuoroon!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-05-18T19:46:27,2016-05-18T19:51:00,Tarkistettu,1.1 2016_54_213,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Niilo,Keränen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kokonaisuudessaan tämä välikysymys tuo mieleen sen kuuluisan enon, joka putosi veneestä. Koska eno ei osannut uida, hän pääasiassa vain huitoi ja pääasiassa joka suuntaan. Mutta, arvoisa puhemies, kun tässä on paljon puhuttu tänään, niin ajattelin puhua pelkästään sotesta. Sote-uudistuksen perustavoitehan oli terveyserojen kaventaminen, tasapuoliset palvelut kaikkialla maassa sekä saumaton integraatio sosiaalihuollon, peruster-veydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Nämä on mainittu myöskin tässä välikysymystekstissä, ja nämä ovat uudistuksen tavoitteet edelleen. Yksi sote-uudistuksen keskeinen tavoite oli kustannusten hillitseminen niin, että vuoteen 2029 mennessä saavutetaan vuositasolla noin 3 miljardin euron säästö. Jotta kaikkiin sote-tavoitteisiin päästään, siihen ei riitä pelkkä organisaatiouudistus, vaikka se poistaakin sen pienten kuntien ongelman, että talouden suunnittelu ei oikein onnistu vuosittaisten kustannusvaihtelujen vuoksi. Tavoitteisiin ei myöskään riitä digitalisaatio, vaikka sillä saralla onkin saavutettavissa paljon. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien muutosta niin, että korkeasti koulutettu henkilöstö tekee koulutustaan vastaavaa työtä, ja pakolliset aputoiminnot, kuten kirjaukset ja tilastointi ynnä muut, siirretään muulle henkilöstölle taikka mieluiten automatisoidaan. Lisäksi tarvitaan myös entistä enemmän kansalaisten oman vastuun ottamista omasta hyvinvoinnista, elämäntavoista, ravinnosta, liikunnasta sekä myöskin sosiaalisesta kanssakäymisestä. Mutta, herra puhemies, näiden lisäksi tarvitaan myöskin sellaisia keinoja, joita julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto ei ole vielä keksinyt. Ja tässä tullaan sitten välikysymyksessä esitettyyn yhtiöittämiseen. Välikysymys toteaa, kylläkin virheellisesti, että kaikki yhteiskunnallisetkin toimijat yhtiöitetään, ja että sote-palvelujen rakenneuudistuksesta on tullut hallituksen yhtiöittämishanke. Nämähän eivät pidä paikkaansa. Välikysymys antaa ymmärtää, että kaikki sosiaali- ja terveydenhuolto yhtiöitetään, ja että demokraattisella päätöksenteolla ei sitten olisi enää mitään sanomista soten toimintaan. Julkinen valta, eli maakunnat, toimii kuitenkin uudistuksen jälkeenkin toimintojen järjestäjänä ja rahoituksen suuntaajana. Keskeiset kansalaisen terveydenhuoltoa palvelevat toiminnot, kuten päivystys, tehohoito ja toivottavasti pääosa erikoissairaanhoidosta säilyvät maakuntien suorassa ohjauksessa. Keskeisten virkavastuuta vaativien tehtävien on pakko säilyä maakuntien suorassa ohjauksessa. Puhemies! Itsekään en ole kovin innostunut tästä peruspalvelujen yhtiöittämisestä, mutta kyllä sillä puolensa on. Jos annetaan yksityiselle tai kolmannelle sektorille mahdollisuus osallistua kansalaisten peruspalvelujen tuottamiseen nykyistä laajemmin, on mahdollista, että siltä puolen löytyy niitä keinoja, joita julkinen toimija ei ole keksinyt. Jotta näiden keinojen kustannusvaikuttavuutta voitaisiin mitata ja verrata julkisen tuottajan toimintaan, julkisen tuottajan toiminnan tulee olla toiminnallisilta osin verrannollinen näihin. Tämä verrannollisuus saadaan aikaan, kun otetaan mukaan mahdolliseen yhtiöittämiseen ne toiminnat, joista asiakas, kansalainen, voi tehdä sen todellisen valinnan. Toki kansalaisten vapaa valinta voi olla uhka toimivalle sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolle. Tätä vaaraa ei aiheuta se, että osa julkisesta toiminnasta mahdollisesti yhtiöitetään, vaan nimenomaan tämä vapaan valinnan periaate on se uhka. Tähän kuvioon integraatio tulee sovittaa takaamalla kansalaisten tarvitsemat palvelut niin, että ne ovat aina löydettävissä, olipa perusvalinta mikä tahansa. Tässä kohden järjestävän maakunnan panos on taas ratkaiseva. Jos pyritään täydelliseen ja idioottivarmaan integraatioon, tarkoittaa se tietenkin valinnanvapauden kieltämistä, ja sitähän on jo jossakin päin maailmaa kokeiltu. Arvoisa puhemies! Valinnanvapaudessa sote-uudistus antaa oikean päätösvallan kansalaisille. Kansalainen valitsee itse, mistä hän ne palvelunsa hakee. Jos julkinen toimija, olipa se yhtiö tai ei, ei laadullansa pärjää, siinä on peiliin katsomisen paikka, mitä voitaisiin tehdä toisin, että palvelupaketti pärjäisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p573,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Niilo Keränen,573,2016-05-18T19:51:03,2016-05-18T19:56:16,Tarkistettu,1.1 2016_54_214,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä sosialidemokraattien tekemässä tavanomaista laajemmassa välikysymyksessä Suomen suunnasta väitetään, ettei hallitus ole tehnyt mitään työllisyyden parantamiseksi. Tämä väite ei pidä paikkaansa, onhan viime vuoden lopussa jo toteutettu muun muassa 450 miljoonan euron tuloveron kevennykset, jotka suunnattiin pääosin pieni- ja keskituloisille palkansaajille. Käteenjäävien nettotulojen kasvu on omiaan lisäämään suomalaisen työn määrää ja kannattavuutta ja kannustavuutta. Myös pienyrittämisen edistämiseksi on esitelty lukuisia toimenpiteitä. Muun muassa starttirahan käyttömahdollisuuksia laajennetaan. Samoin tullaan toteuttamaan esimerkiksi yrittäjävähennys, ja myös investointivaraus on mukana toimenpidelistalla. Hallitus on joutunut tekemään myös valitettavia leikkauksia pakon edessä, mutta pienituloisten elinolosuhteisiin on kohdistettu positiivistakin huomiota ja toimia. Esimerkiksi takuueläkkeeseen tehtiin 23 euron korotus ja kehysriihessä sovittiin 8 euron lisäkorotuksesta. Yle-veron maksamisesta vapautettiin kaikki alle 850 euroa kuukaudessa saavat suomalaiset, mikä ei todellakaan ole aivan pieni joukko. Lisäksi viisaasti peruttiin eläkeläisten asumistukeen kaavailtu, monen eläkeläisen tulotason kannalta varsin merkittävä leikkaus. Myös byrokratiaa on tällä vaalikaudella jo purettu merkittävästi liittyen monelta osin kaavoitukseen ja rakentamiseen, mutta monella muullakin lainsäädännön saralla. Tärkeänä esimerkkinä mainittakoon vaikkapa jätevesiasetuksen järkevöittäminen. Tämänkaltaiset muutokset ovat välttämättömiä, onhan kansantalouttamme ja koko suomalaista yhteiskuntaa leimannut jo vuosien ajan tietynlainen kaavoihin kangistuminen. Toisaalta hallitus linjasi viime viikolla, että jatkossa valtionyhtiöiden irtisanomiskor-vauksia pienennetään merkittävästi. Veronmaksajien rahoilla maksettuja ylisuuria bonuksia, monesti vieläpä monopolistisella alalla, ei voida verrata kilpaillulla yksityissektorilla maksettuihin korvauksiin. Hallitus on myös saanut neuvoteltua verosopimukset muun muassa Espanjan ja Portugalin kanssa. Näitä verosopimuksia tavoiteltiin vuosikausia, nyt ne saatiin aikaan. Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyskeskustelussa Suomen suunnasta on sivuttu varsin monia tärkeitä aiheita, mutta viime syksynä todella pahaksi äityneen ja jopa hallitsemattoman maahanmuuttokriisin jälkihoito, ja tietysti myös se riittävä varautuminen vastaavan tilanteen uusiutumiseen ja välttämiseen, tulee kuitenkin itse asiassa määrittämään koko Suomen suunnan pitkällä tähtäimellä. Haaste on erittäin vaikea sekä taloudellisesti että kulttuurisesti, ja mikäli pahimmat uhkakuvat toteutuvat, on nykyisen hallituksen leikkauslista vain pelkkää alkusoittoa. Hallituksen tuleekin olla erittäin tarkka sen suhteen, mikä on maahanmuuttoon liittyvä kansallinen kestokykymme. Sitä silmällä pitäen hallituksen on toteutettava mahdollisimman ripeästi maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiset ohjelmalinjauksensa. Joitakin maahanmuuttopoliittisia tiukennuksia on jo tehty, mutta tahtia on yhä varaa, ja myös syytä, kiristää. Arvoisa puhemies! Useassa Euroopan maassa harjoitettu yltiöliberaali maahanmuuttopolitiikka on osoittautunut epäonnistuneeksi. Edustaja Huhtasaari nosti äsken valitettavaksi esimerkiksi Ruotsin, mikä lienee myös lähin vertailumaamme. Ellei Suomen suuntaa pystytä tältä osin muuttamaan ajoissa, tulee muutos ravistelemaan myös meillä länsimaisia arvoja, kuten yksilönvapautta, demokratiaa ja sananvapautta. Siksi on erittäin tärkeää, että keskustelua maahanmuutosta ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä voidaan käydä avoimesti myös täällä eduskunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-05-18T19:56:19,2016-05-18T20:01:01,Tarkistettu,1.1 2016_54_215,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä SDP:n välikysymyksessä muun muassa Rinne sanoo näin, että miksi nyt huono-osaisilta leikataan. Kuka se huono-osaisten rahoittaja on? Se on valtio, jolta on koluttu kaikki rahat, ja velkaa on otettu, ei se pysty loputtomiin menemään ilman leikkauksia. Siinä syy, että niitä leikkauksia tehdään. Miksi rikkaitten pussille ei mennä? Koska niitä rikkaita kohta ei ole täällä. Ne lähtevät pois, ne pystyvät siirtymään. Ja on hulluutta mennä sille lihapadalle, joka meidän edessä on. Ne lähtevät pois, niin kukas sitten rahoittaa? Elikkä täytyy käyttää ihan maalaisjärkeä näissä asioissa. Tietysti hyvä, että sosialismi on semmoinen asia, että se kasvaa kurjuudessa. Viime hallitus on vienyt meidät kurjuuteen, nyt on hyvä mennä torin laidalle huutamaan siitä, kuinka me tekisimme. Nyt on tehty. Se on näytetty sinne, viety ihmiset kurjuuteen. Mutta tämä sosialismi on todella paha asia siinä mielessä, kun puhutaan, mistä niitä investointeja tulee. Kuka rahamies tai -nainen sijoittaa sosialismiin? Ei kukaan. Vaan sinne sijoitetaan, missä se euro alkaa tuottamaan. Hallitus on tehnyt nimenomaan niitä päätöksiä, että nämä perusasiat saadaan kuntoon ja sitten, kun sitä kakkua on, niin jaetaan sitten. Niitä jakajia kyllä löytyy, varsinkin sieltä vasemmalta puolelta. Kun ensin tämä hallitus laittaa talouden kuntoon, niin olkaa hyvä, siinä on kakku sitten teille ja pöytä katettuna. Arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee tuohon menneisyyteen, minä en halua siinä paljon elää, ei se tuota eikä elätä ketään, mutta pikkusen voisi muistella menneitä, niin kuin Huhtasaari puhui tuosta eurosta. Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus teki keväällä 1998 päätöksen siitä, että Suomi liittyy euroon. Ilta-Sanomat kertoi maanantaina SDP:n kannalta karua faktaa: Puolue on ollut hallituksessa lähes aina, kun valtion omaisuutta on myyty. Suurimmat myynnit teki Lipposen toinen hallitus, joka istui vuosina 1999—03. Summa on lähes 7 miljardia euroa. Lipponen pisti yhteistä omaisuutta lihoiksi, jotta Suomi saatiin eurokuntoon — siis hyväksyttävästi. Kansalaisomaisuutta pistettiin lihoiksi ja saatiin eurokuntoon, ja tässä ollaan. Kovin kevyillä perusteilla kansaa saatiin euroon uskomaan. Hehkutettiin, miten kätevää on, kun ei tarvitse vaihtaa pesetoja ja liiroja. Jätettiin kertomatta, että yhteisvaluutassa olemme ansassa ja jumissa eikä meillä ole sen myötä enää juuri päätäntävaltaa omiin asioihimme. Euro on ollut se menestystarina vailla vertaa — jota meille aikoinaan, ja varsinkin Lipposen suulla, hehkutettiin — vain niille harvoille ja valituille, jotka ovat siitä oikeasti hyötyneet. Meillä muilla on pelkkä sivustaseuraajan ja maksumiehen rooli. Kun välikysymyksen otsikko on Suomen suunta, on tärkeää muistaa euron merkitys. Arvoisa rouva puhemies! Viime hallituskaudella, kun SDP:llä oli rahaministerin salkku, hupeni yhteistä kassaamme jälleen pohjattomaan eurokitaan. Valtiovarainministeri kipaisi heti ensi töikseen kippaamaan Kreikkaan säkkitolkulla rahaa, suomalaisten veronmaksajien rahaa. Valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—20 käy ilmi esimerkiksi se, että viime hallituskauden alussa valtion kassassa oli reippaat 10 miljardia euroa mutta viime vuonna enää alle 4,5 miljardia. Sieltäkin lähti. Valtion takausten suhteen tilanne on pahentunut muutamassa vuodessa huimasti. Vuonna 2011 summa oli reilut 28 miljardia, viime vuonna lähemmäs 50. Pääomavastuita Suomella oli vuonna 2011 vajaat 6 miljardia, seuraavana vuonna oli pompsahtanut tasan 17 miljardiin. Arvoisa rouva puhemies, aika loppuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-05-18T20:01:04,2016-05-18T20:06:33,Tarkistettu,1.1 2016_54_216,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus linjasi huhtikuussa, että sote-uudistuksesta on tulossa pakkoyhtiöittämisuudistus, se on sanottu ääneen. Maakuntien pitää yhtiöittää valtaosa sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Ensi alkuun tätä perusteltiin EU-lainsäädännöllä, mutta tämä argumentti tyrmättiin oitis useiden asiantuntijoiden toimesta. Pakkoyhtiöittäminen on puhtaasti hallituksen oma ideologinen päätös. Monissa muissa maissa valinnanvapautta on lisätty ilman yhtiöittämistä. Tätä vastuuta ei voi vierittää EU:n niskaan. Nyt yhteiset kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut viedään markkinoille ja kilpailemaan suuryritysten kanssa asiakkaista. Ne laitetaan samalle viivalle yksityisen kanssa. Maakunnalla tulee olemaan suuri vastuu sote-palveluista. Sen pitäisi vastata muun muassa palveluiden järjestämisestä ja kokonaisuuden toimivuudesta, perusoikeuksien toteutumisesta, viranomaistehtävistä ja siitä, että kaikilla on palvelut saatavilla. Maakunta myös huolehtii tuottajana niistä palveluista, joita ei voida markkinaehtoisesti toteuttaa, esimerkiksi erikoissairaanhoidosta. Ja edelleen maakunnalla olisi päävastuu siitä, että integraatio toteutuu. Kysynkin: mitkä ovat nämä maakuntien välineet näiden tehtävien hoitamiseen? Niillä on hyvin vähän valtaa vaikuttaa siihen, miten palveluiden tuottajakenttä itse asiassa organisoidaan. Erikoisinta on, että ylhäältä säädetään yksityiselle tuotannolle minimitaso sekä maakunnille pakko yhtiöittää oma palvelutuotantonsa, halusivat ne sitä tai eivät, oli se järkevää tai ei. Palveluiden ohjauksen painopiste tulee olemaan valtiojohtoisessa resurssiohjauksessa, jolloin maakunnalle jää pelkkä omistajaohjauksellinen rooli. Tällaista itsehallintoa on nyt pääministeripuolue keskusta tarjoamassa tulevaisuuteen. Hallitus ei ole kyennyt kuitenkaan kertomaan, mitä lisäarvoa tästä yhtiöittämispakosta oikein on asiakkaille, esimerkiksi potilaille. Ja pitää muistaa, että julkinen palvelutuotanto on myös perusedellytys sille, että julkinen valta voi kaikissa tilanteissa pitää yllä riittävää toimintavalmiutta esimerkiksi suuronnettomuus- tai epidemiatilanteissa, ja tässä myös perusterveydenhuolto on olennaisessa asemassa. Hallitus on puhunut paljon pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudesta toimia palvelutuottajina, ja se onkin tärkeää pitää mielessä, että tämä kenttä säilyy. Siitä ei juurikaan ole puhuttu, miten näille yrityksille sitten tulee tosiasiassa käymään, kun suuryritykset valtaavat markkinoita. Tiedetään, että yksityiset terveysmarkkinat ovat jo nyt keskittyneet kovaa vauhtia. Suurten yritysten markkinaosuuden kasvu on tapahtunut nimenomaan mikroyritysten ja pienten yritysten kustannuksella, ja näin on tapahtunut myös Ruotsissa. On vaikeaa nähdä, että kehitys kääntyisi, kun palvelutuotanto alkaa kehittyä yksityisten monialaisten sosiaali- ja terveyspalvelukeskusten ehdoilla. Lukuisat asiantuntijat ovatkin varoittaneet pakkoyhtiöittämisen tuomasta jäykkyydestä ja muun muassa transaktiokustannuksista. Minua eniten häiritsee se, että ei ole julkistettu mitään arvioita siitä, mitä kustannusvaikutuksia yhtiöittämisellä on tai mistä nämä kuuluisat 3 miljardin kustannussäästöt sitten tullaan keräämään, kun tämä palvelutuotanto hajaantuu ja pirstaloituu. Näyttää olevan julkinen salaisuus, että keskeinen säästöväline tulee olemaan itse asiassa asiakasmaksujen korottaminen entisestään. Arvoisa puhemies! Hallitukselle ei riitä, että sote-palveluiden järjestämisvastuu pannaan uusiksi. Samalla tehdään rahoituksen uudistus, alueuudistus, valinnanvapausuudistus ja pakkoyhtiöittämisuudistus. Tämän kaiken toteuttaminen tehdään yhdellä kertaa, ja se on sellainen loikka tuntemattomaan, että tällaista ei ole ennen maailmassa nähty. Tätä riskiä kasvattaa se, että valmistelua tehdään nyt lähes paniikinomaisessa kiireessä, valtavia uudistuksia. Yksityistä sektoria mielestäni pitää hyödyntää enemmän, samoin kolmatta sektoria, jotta sote-uudistuksen kaikki tavoitteet saavutetaan. Perusterveydenhuollossa, peruspalveluissa saatavuutta pitää voida lisätä, hoitoketjujen pitää olla sujuvampia, digitalisaatiota, ict:tä pitää voida hyödyntää, mutta tämä voidaan tehdä myös niin, että julkinen on se peruslähtökohta ja yksityinen on siinä ohessa täydentämässä ja mukana varmistamassa sitä, että palvelut ovat monipuolisia ja laajoja. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että porvarihallituksen yhtiöittämistä ja yksityistämistä rakastava ideologia on tehnyt tästä keinosta itse päämäärän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-05-18T20:06:35,2016-05-18T20:11:43,Tarkistettu,1.1 2016_54_217,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita on alusta saakka ollut kaventaa terveyseroja, vähentää ihmisten eriarvoisuutta, saada tarvittavat palvelut, turvata jokaiselle ihmiselle elämäntilanteesta ja kunnasta riippumatta laadukas, hänen tarvitsemansa palvelu tai palvelukokonaisuus. Tavoitteena on ollut vahvistaa perustason palveluita ja rikkoa tarpeettomia hallinnollisia rajoja ja vahvistaa integraatiota, yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Tarkoituksena on ollut saattaa yhtäältä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ja toisaalta terveydenhuolto ja sosiaalihuolto saman toimijan vastuulle. Tällä tavoin asiakkaiden hyvinvointia voitaisiin katsoa kokonaisuutena, eikä monipuolisia palveluja tarvitsevia ihmisiä enää pompoteltaisi paikasta ja palvelusta toiseen. Nyt hallituksen pakkoyhtiöittämisellä ollaan menossa kuitenkin toiseen suuntaan. Palvelujen pilkkominen ja pakkoyhtiöittäminen vaikeuttaa näiden tavoitteiden saavuttamista, tekee ne osittain myös mahdottomiksi. Jo hallituksen aikaisemmat linjaukset tuottajakentän hajauttamisesta ovat vaarantaneet tämän tavoitteen. Viimeisimpänä käänteenä hallitus on päättänyt, että sote-palveluiden valjastaminen terveysbisneksen välineeksi ei enää riitä, vaan myös julkiset palvelut on yhtiöitettävä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallitus niin sanotusti ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalvelut, minkä seurauksena riskinä on, ettei hallituksella ole mahdollisuutta enää vaikuttaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitykseen. Samoin rahoitusta ollaan siirtämässä kansainvälisille markkinoille eikä kotimaiseen kulutustuottoon. Uudistusta tehdään nyt myös ihmisille, joilla on varaa ja valmiuksia pärjätä tässä palveluviidakossa. Nyt on jäänyt hyvin epäselväksi, mitä tämä kaikki tarkoittaa heikompiosaisten ja niiden ihmisten osalta, jotka tarvitsevat monia erilaisia palveluita, tai ihmisille, jotka eivät kykene huolehtimaan omista oikeuksistaan ja valinnanmahdollisuuksistaan. Mikä yhtiöistä kantaa kokonaisvastuuta sairaan ja palveluntarpeessa olevan ihmisen tilanteesta? Entä työnjako, jos jokainen yhtiö vastaa lähinnä omista toimista ja asiakkaistaan? Miten palveluita voidaan aidosti kehittää yhdessä kokonaisvaltaisesti, jos yhteistä kokonaisvastuuta maakunnan alaisuudessa olevilla yhtiöillä ei ole? On paljon sellaisia tehtäviä ja virkamiespäätöksiä, joita ei voi siirtää sen enempää julkisen kuin yksityisenkään yhtiön tehtäväksi. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa lastensuojelun huostaanotto, vammaispalvelu ja osa vanhuspalveluiden tehtävistä. Osa vanhuspalveluiden asiakkaista tulee kuitenkin valitsemaan osan palveluistaan myös itse vapailta markkinoilta. Miten turvataan palvelukokonaisuuden hallinta ja asiakkaan oikeusturva? Kuka tässä kantaa viime kädessä vastuun ihmisten palveluntarpeen mukaisista palveluista? Miten turvataan se, että yhteistyö toimii esimerkiksi lastensuojelun ja toisaalta neuvolapalveluita tuottavien eri yritysten ja yhtiöitten välillä? Kuinka näissä tilanteissa ennalta ehkäisevä näkökulma toimii, ilmoittaako neuvolayhtiö maakunnan sosiaalipalvelun toimijalle, että jotakin pitäisi tehdä? Miten pidetään huolta siitä, että pitkäaikaissairaiden tai vammaisten hoito- ja palveluketjut säilyvät ehjinä ja toteutuvat kustannustehokkaalla tavalla, vai rakennetaanko uutta sote-järjestelmää nyt yksinomaan niiden hyvinvoivien ihmisten ehdoilla, jotka ovat tottuneet toimimaan monimutkaisessa palvelujärjestelmässä? Heikompiosaisten ja enemmän tukea tarvitsevien palvelut ovat vaarassa myös hallituksen säästötavoitteiden vuoksi. Sote-uudistuksella on määrä säästää 3 miljardia euroa. On hyvin epätodennäköistä, että tähän päästään, kun integraation toteutuminen on jäämässä toiveajattelun varaan ja pakkoyhtiöittäminen uhkaa pikemminkin lisätä kustannuksia. Nyt on jo puhuttu siitä, että potilaita tullaan asiakasmaksujärjestelmän avulla kannustamaan siihen, että he pitävät entistä enemmän huolta itsestään. Mitä tämä tarkoittaa asiakasmaksun osalta? Todennäköisesti asiakasmaksukorotuksia. Arvoisa puhemies! Eikö keskusta luota tähän luomaansa uuteen hallintotasoon elikkä maakuntaan edes sen vertaa, että se antaisi maakuntien itse päättää, miten ne tuottavat itse omistamansa palvelut? Mielestäni meidän tulisi luopua pakkoyhtiöittämisestä ja maakuntien tulisi itse saada päättää, missä laajuudessa ne yhtiöittävät vai yhtiöittävätkö ne niitä lainkaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-05-18T20:11:49,2016-05-18T20:17:23,Tarkistettu,1.1 2016_54_218,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sosialidemokraatit kyselevät välikysymyksessään, mihin suuntaan Suomea ollaan viemässä. Pikemminkin voisi kysyä, mihin suuntaan Suomea on viety. Edellisten hallitusten jäljiltä Suomi on ollut tuuliajolla ja kapteenia ei ole löytynyt. Tämän seurauksena Suomi voi romahtaa euroalueen pohjalle. Euroopan komission ennusteen mukaan Suomi on ensi vuonna euroalueen ainoa jäsenvaltio, jossa talous kasvaa alle prosentin vauhtia. Komissio arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 0,7 prosenttia tänä vuonna ja yhtä paljon ensi vuonna. Jos ennuste pitää paikkansa, Suomen talouskasvu olisi ensi vuonna euroalueen hitainta. Tulevaisuudessa kasvu riippuu yhä enemmän mahdollisuuksista, jotka me itse luomme itsellemme. Tämä tarkoittaa, että meidän on lisättävä ponnistelujamme rakenneuudistuksen toteuttamiseksi, jotta pitkään jatkuneet ongelmat poistuisivat. Arvoisa puhemies! Hallitus on nyt ottanut suunnan, jolla Suomi saadaan kuntoon. Hallitus on muun muassa sopinut uusista linjauksista valtion omistajaohjauspolitiikkaan. Toimien tavoitteena on tehostaa nykyistä omistusta sekä luoda uutta kasvua. Tässä korjaillaan nyt Lipposen ensimmäisen hallituksen tekemiä päätöksiä, joilla hyväksyttiin valtionyhtiöiden holtittomat palkitsemisjärjestelmät. Nyt muun muassa valtionyhtiöiden johtajien bonuksia karsitaan. Muistutettakoon myös tässä yhteydessä, että Lipposen ykköshallituksen leikkausohjelma oli nykyiseen verrattuna noin kaksinkertainen. Hyvä on muistaa myös se, että edellisen hallituksen opetusministerit valmistelivat koulutusleikkauksia enemmän kuin tämä hallitus. (Riitta Myller: No ei kyllä pidä paikkaansa!) — No, niin minä tässä luin, että kai se sitten pitää. (Naurua) Nykyinen hallitus leikkaa, koska Suomen rahat eivät riitä. Olemme saaneet luottoluokittajilta ja EU:n komissiolta viimeisen varoituksen siitä, että välttämättömiä päätöksiä ja uudistuksia ei voi enää perua tai lykätä. Suosittelen oppositiolle ja erityisesti sosialidemokraateille tutustumista hallituksen reilu kuukausi sitten päivitettyyn toimintasuunnitelmaan strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi vuosina 2015—2019. Suunnitelma on rakennettu painopistealueittain. Osaamisen ja koulutuksen painopistealueella uudistetaan suomalaista koulutusta peruskoulusta korkeakouluun sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Näillä toimilla nostetaan osaamisen tasoa, vähennetään syrjäytyneiden nuorten määrää, lisätään tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta sekä luodaan uutta koulutusvientiä. Hyvinvoinnin ja terveyden painopistealueella toteutetaan palveluiden ja tietojärjestelmien sekä tiedon laajaa integraatiota niin, että ihmiset saavat palvelunsa yhteensovitettuna. Lisäksi tehdään sosiaaliturvaan merkittäviä uudistuksia sekä uudenlaista palveluiden ja etuuksien yhteensovittamista. Näillä toimilla vahvistetaan julkisen talouden tasapainoa ja lisätään palveluiden ja asioiden sujuvuutta, kokonaisvaltaisuutta ja oikea-aikaisuutta. Tässä pari esimerkkiä suunnitelmasta. Nyt on aika tehdä töitä Suomen pelastamiseksi ja lopetettava valittaminen. Arvoisa rouva puhemies! Sosialidemokraattien tekemä välikysymys on alusta loppuun asti kansalaisten pelottelua ja huomion kääntämistä pois hallitusohjelmassa olevista lukuisista kärkihankkeista, joilla Suomea laitetaan nyt kuntoon. Ettekö te demarit enää keksi muuta kuin toimia jarrumiehenä? Kirjailija, toimittaja, tohtori ja SDP:n entinen kansanedustaja Lasse Lehtinen ruoti rajusti puolueensa tilaa viime viikonvaihteen kirjoituksessaan Ilta-Sanomissa. Sinänsä Lehtisen analyysissa ei ollut mitään uutta. Demareiden aatteellinen pohja on kadonnut jo vuosia sitten. Hienon historian omaavasta uudistusliikkeestä on Lehtisen mielestä tullut yhteiskunnan kehityksen jarru. Demareiden jäsenkirjan omistava Lehtinen pitää oikeana kansanedustaja Timo Harakan näkemystä, jonka mukaan SDP pitää kiinni menneisyydestä ja vastustaa tulevaisuutta. Tervetuloa, demarit, tähän päivään ja luomaan Suomelle tulevaisuutta. Tällaisilla välikysymyksillä ei Suomea pelasteta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-05-18T20:17:26,2016-05-18T20:22:58,Tarkistettu,1.1 2016_54_219,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole hakenut tai saanut kansalaisilta valtakirjaa niille suurille muutoksille yhteiskunnassa, joista se on nyt vaalien jälkeen ilmoittanut. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon yhtiöittämispakko ja markkinaehtoistaminen, Suomen väyläomaisuuden, teiden, raiteiden ja vesiväylien, siirtäminen yhtiöön laajan avoimuuden ja demokratian ulottumattomiin, väylien kunnossapidon ja investointien muuttaminen käyttömaksuilla rahoitettavaksi, työllisyyden hoidon laiminlyönti, työttömiin kohdistuvat kiristykset ja ilmaistyöluokan luominen sekä alueiden näivettäminen muun muassa koulutuksesta tehtyjen leikkausten kautta ovat esimerkkejä niistä perustavanlaatuisista muutoksista, joista hallituspuolueet eivät ennen vaaleja kertoneet kansalaisille. Tämä on syy sille, miksi sosialidemokraatit ovat tehneet hallitukselle välikysymyksen Suomen suunnasta. Arvoisa puhemies! Koska välikysymyksen aihepiiri on edellä mainituista syistä laaja, keskityn tässä ja seuraavassa puheenvuorossani ensisijaisesti niihin linjauksiin, joita hallitus on tehnyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on vaikea kokonaisuus. Tämän on jokainen puolue saanut huomata. Yksikään eduskuntapuolue, ei myöskään sosialidemokraatit, ei voi olla tyytyväinen siihen, miten uudistusta on viety eteenpäin. Koska uudistus on jo nyt vähintään vuosikymmenen jäljessä, on politiikalla ollut ymmärrettävästä syystä tarve ajaa kerralla läpi suuri, kaiken kattava kokonaisuudistus ja tavoitteita uudistukselle on asetettu enemmän kuin tarpeeksi. Tämä on varmasti yksi syy sille, miksi uudistuksen läpivieminen on ollut äärimmäisen hankalaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus koskettaa jokaista suomalaista, kaikkia Suomen kuntia ja alueita. Laajuutensa vuoksi uudistusta on mahdotonta tehdä ja toteuttaa yhden vaalikauden ja hallituksen aikana. Siksi uudistus tulisi valmistella parlamentaarisesti, eri näkökulmat huomioiden ja konsensukseen pyrkien. Yhtä lailla olisi järkevää jakaa uudistus pienempiin kokonaisuuksiin, porrastaa sen toimeenpanoa ja antaa alueille mahdollisuus kokeilla erilaisia tapoja päästä yhteisiin tavoitteisiin. Eri alueilla, kunnissa ja kaupungeissa, on valtavasti osaamista, hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, joita meillä ei ole varaa sivuuttaa tai hukata muutoksen keskellä. Valitettavasti hallitus on valitsemassa toisen tien. Se on toteuttamassa sosiaali- ja ter-veydenhuollon uudistusta yksittäisten puolueiden ja tahojen intressien pohjalta sivuuttaen uudistuksen onnistumisen kannalta kriittisiä näkökulmia, kokemuksia, osaamista ja asiantuntemusta. Yhtä lailla se on sivuuttamassa ne keskeiset tavoitteet, joita uudistukselle alun pitäen asetettiin. Näitä ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen sekä kustannuskehityksen hillitseminen. Tavoitteisiin vastaamisen sijaan uudistusta toteutetaan puoluepoliittiset intressit ja keinot edellä. Keskusta saa maakuntahallintonsa, kokoomus palvelutuotannon pakkoyhtiöittämisen ja markkinaehtoistamisen sekä yksityisen sosiaali- ja terveysbisneksen osuuden merkittävän lisäämisen. Perussuomalaiset saavat jäädä hallitukseen. Virheet maksatetaan tavallisilla kansalaisilla. Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen liike on uudistanut suomalaista yhteiskuntaa viimeisten sadan vuoden aikana ehkäpä enemmän kuin yksikään muu puolue. Haluamme olla uudistamisen ja muutoksen eturintamassa myös tulevaisuudessa. Emme kuitenkaan pidä hallituksen valitsemaa tietä uudistukselle oikeana tai järkevänä. Emme halua yhteiskuntaa, jossa peruspalvelut alistetaan sokealle markkinauskolle ja monikansallisten yritysten voitontavoittelulle; yhteiskuntaa, jossa ihmisen arvo mitataan euroissa ja tuottavuudessa; yhteiskuntaa, jossa työtä tehdään ilman palkkaa ja jossa keskeinen kilpailuetu ei suinkaan ole korkea osaaminen vaan halvat työvoimakustannukset; yhteiskuntaa, jossa yhteinen omaisuus, esimerkiksi väyläomaisuus, on yhtiöitetty ja lopulta todennäköisesti myös yksityistetty. Suomen suunta on tällä hetkellä väärä, ja siksi kannatan edustaja Rinteen tekemää epäluottamuslause-esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-05-18T20:23:00,2016-05-18T20:27:54,Tarkistettu,1.1 2016_54_220,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Halusin tähän puuttua sen vuoksi, koska edustaja Marin toi esille sen, että emme ole hakeneet mandaattia kansalta, ja hän käytti muun muassa tällaisia sanoja kuin työllisyyden laiminlyönti ja ilmainen työ. Emmehän me semmoiselle ole voineet hakea mandaattia, kun emme semmoisia aja. Olipa se erikoista, jos SDP näin ajattelee ja haluaa tulkita, ottaen huomioon, että täällä esimerkiksi edustaja Heinäluoma kertoi, ettei haluta pelotella, että tuodaan faktat esille. Mielestäni minä en ole nähnyt missään hallitusohjelmassa, että ""työllisyyden laiminlyönti"" ja ""ilmainen työ"". Se on teidän tulkintanne asioista. Älkää tehkö siitä hallituksen politiikkaa. Maahanmuutto myös ryöpsähti kesällä käsiin, ja me olimme ainoa puolue, joka siihen oli valmistautunut. Tilanteita tulee jatkuvasti eteen. Ei kaikkeen ole voinut varautua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-05-18T20:27:56,2016-05-18T20:28:51,Tarkistettu,1.1 2016_54_221,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En suinkaan väitä enkä myöskään pidä siitä, että täällä hallituspuolueiden edustajat ovat väittäneet, että tämä heikko työllisyystilanne olisi yhdenkään yksittäisen hallituksen syytä. Se on ennen kaikkea sen syytä, että me olemme olleet hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja Suomea on kohdannut myös vaikea rakenteellinen tilanne. Mutta hallitus on laiminlyönyt työllisyyden hoidon, ja se näkyy kouriintuntuvasti esimerkiksi Pirkanmaalla erittäin korkeissa työttömyysluvuissa siinä, että me emme saa esimerkiksi palkkatukipäätöksiä tarpeeksi tehtyä. Tampereen kaupunki muun muassa haluaisi ja haluaa panostaa työllisyyden hoitoon, mutta ongelma on siinä, että hallitus on myöntänyt niin vähän työllisyyden hoidon rahoitusta alueille, että me emme käytännössä pysty tekemään sitä kaikkea, minkä me haluaisimme tehdä. Toivon todella, että hallitus herää tähän hyvin vakavaan tilanteeseen esimerkiksi työllisyyden hoidon puolella ja myöntää lisää määrärahoja työllisyyden hoidon kokonaisuuteen, koska niille on kipeästi tarvetta alueilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-05-18T20:28:52,2016-05-18T20:30:00,Tarkistettu,1.1 2016_54_222,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,Mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_54_223,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen välikysymyksen laatijoiden kanssa yhtä mieltä ainakin kahdesta asiasta: Suomen suunnassa on korjaamista, eikä yritysjohdon tyyppinen ajattelu sovi valtakunnan johtamiseen. Siihen se yksimielisyys melkein sitten päättyykin. Suurimmat ongelmamme jonkinlaisessa järjestyksessä ovat työttömyys ja näköalan puute siinä, mistä saataisiin talouskasvu taas käyntiin, jo toteutunut ja tulevaisuudessa uhkaava massiivinen haittamaahanmuutto, alueellinen epätasa-arvo, tuloerojen ja hyvinvoinnin erojen kasvu sekä kiristynyt kansainvälinen tilanne. Näissä asioissa on korjattavaa, ja monissa pitäisi suunnan muuttua, mutta se, mitä SDP ja muu vihervasemmisto esittää korjaukseksi, joko ei korjaa asioita tai vie niitä suorastaan huonompaan suuntaan. Jos hallituksessa ollessaan joutuukin hyväksymään kompromisseja, opposition esitysten hyväksyminen olisi suorastaan mahdotonta. Erityisesti olen pettynyt opposition toimintaan maatamme kohdanneen laajamittaisen turvapaikkajärjestelmän hyväksikäytön torjunnassa. (Eero Heinäluoma: Tuetko hallitusta?) Kun perussuomalaiset ovat hallituksessa saaneet eteenpäin kansallisen etumme kannalta välttämättömiä tiukennuksia, oppositio on reagoinut niihin arvostelulla. SDP:n linjasta ei tässäkään asiassa saa mitään selvää. (Eero Heinäluoma: Rinnehän kertoi sen!) Tässä salissa syytetään hallitusta kokoomuslaisesta politiikasta, koska kokoomuslainen on niin sanonut. Kova on luotto kokoomuslaisen puheisiin. Itse haluan luottaa enemmän RKP:n vilpittömään kiitokseen siitä, että hallituksen maahanmuuttopoliittinen linja on perussuomalainen ja että siihen kokoomus ja keskusta ovat myöntyneet. Arvoisa puhemies! Tämän maan tarvitsemaan suunnanmuutokseen eivät eväät löydy vasemmisto-oppositiosta. Retoriikkanne työllisyyden tukemisesta tai työllisyyden hoitamisesta on paljonpuhuvaa. Ei pysyviä työpaikkoja synny vettä kaivoon kantamalla, tempputyöllistämisellä tai työvoimahallinnon byrokratiaa paisuttamalla. Juuri nämä ovat niitä toimia, joiden takia ihmiset ovat menettäneet uskonsa siihen, että he voisivat saada työtä. Ei se ole motivoivaa. Siinä välikysymys on oikeilla jäljillä, että työtön tarvitsee töitä. Tämän itsestäänselvyyden ymmärtämiseen ei kovin suurta nerokkuutta tarvita. Työttömyys poistuu työtä lisäämällä, se on toinen yksinkertainen asia. Ja työmies on sellainen mies, jolla on töitä, niinkin sanonta menee. Nyt kuitenkin vasemmisto-oppositiolta puuttuvat täysin keinot tuottavan työn luomiseen. (Riitta Myller: No niin näyttää hallitukseltakin puuttuvan!) Päinvastoin, kun mitä tahansa edes etäisesti työn kilpailukykyä lisäävää ja työllisyyden esteitä mahdollisesti poistavaa esitetään, on hetkessä käynnissä valtakunnallinen mustamaalaus- ja pelottelukampanja ajatusten torpedoimiseksi. Sosialidemokraatit puhuvat yhtiöittämisestä eivätkä pahastu, jos syntyy sekaannus yhtiöittämisen ja yksityistämisen välillä. Tätä muunneltua totuutta Metsähallitus-lain vaikutuksista joutuivat jopa vihreät korjaamaan oppositiosta. Se oli erikoinen näytelmä seurattavaksi. Vanhan kansanviisauden mukaan vihreiden ei tarvitse tuottaa energiaa, koska sähköä saa töpselistä. Onko nyt niin, että sosialidemokraatit ovat rakentaneet työväentalon seinään ehtymättömän raha-automaatin? Ei, kyllä ne rahat on osattu kaivaa vaikkapa kansallisomaisuuden myynnistä tai leikata vähäosaisilta. Kun katsotaan historiaa, yhtiöittäminen ja yksityistäminen ovat käyneet käsi kädessä SDP:n hallitusvastuun kanssa. On kohtalon ivaa, että Paavo Lipposen kannatus presidentinvaaleissa 2012 oli prosenteissa lähes sama kuin hänen ennätysleikkaushallituksensa myymä kansallisomaisuuden määrä miljardeissa. (Eero Heinäluoma: Kyllä ollaan kaukana välikysymyksestä!) Kysynkin sosialidemokraateilta: Miksi johdatte Suomen kansaa harhaan näillä puheilla? Teettekö sen paremman tiedon puutteessa vai peräti tahallanne? Sanotte välikysymyksessä, että kansa on huolestunut viime aikojen päätöksistä. Oletteko katsoneet peiliin tämän huolen aiheuttamisen suhteen? Se on kuitenkin todettava, ettei realismi ole kokonaan hävinnyt SDP:stä. Johan täällä on ensimmäisen kauden kansanedustajan suulla todettu, ettei SDP tule muuttamaan tämän hallituksen tekosia. Melko reilua jo neljä vuotta ennen kuin siihen on edes mahdollisuus. (Eero Heinäluoma: Kukahan niin sanoi?) Arvoisa puhemies! Parlamentaarisessa järjestelmässä ei voi äänestää epäluottamusta oppositiolle. Oppositio oli kyvytön olemaan edes yhtenäisesti välikysymyksen takana, joten on ihan selvää, että maan edun nimissä jokaisen vastuullisen poliitikon tulee tämän kuullun jälkeen äänestää hallituksen luottamusta. Haluan silti korostaa, että hallituksella on koko ajan näytön paikka myös omiensa suuntaan. Esitysten on tultava eduskunnan käsittelyyn ilman tätä jatkuvaa vatulointia. Tiedon on kuljettava eduskuntaryhmien suuntaan paremmin. Jatkuvasta tietovuodosta ja sovittua hallitusohjelmaa haastavasta irtopisteiden keräilystä on päästävä eroon. Erityisesti tätä tiedonkulkua sekä yhteistyötä tulee parantaa suurissa kysymyksissä, kuten meitä kaikkia koskettavassa sote-järjestelmän uudistuksessa ja liikenteeseen liittyvissä asioissa. Uudistukset täytyy pystyä jatkossa perustelemaan paremmin ja avoimemmin, niin ettei SDP:n vastuuttomalle pelottelulle ja lietsonnalle anneta tilaa kasvaa ja paisua. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-05-18T20:30:02,2016-05-18T20:34:51,Tarkistettu,1.1 2016_54_224,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli melko hämmentävää kuulla tämän istunnon alussa hallituspuolueitten puheenvuorot sosialidemokraattien esittämään välikysymykseen. Harvoin ollaan niin epäasiallisia puheenvuoroja kuultu ja niin vähän itse asiaan puuttuvia kuin tänään kuulimme. Se on itse asiassa hyvin surullista. Sosialidemokraatit ovat tehneet tässä ajassa hyvin tarkoituksella tämän välikysymyksen Suomen suunnasta. Täällä on puhuttu, että nämähän ovat vasta ensiaskeleita, ei vielä tiedetä, mihin loppujen lopuksi tämä hallituksen politiikka johtaa. Juuri siitä syystä halusimme tehdä nyt tämän välikysymyksen, koska on niin paljon asioita, jotka johtavat hyvin epävarmaan tulevaisuuteen, hyvin epädemokraattiseen tulevaisuuteen ja hyvin eriarvoistavaan tulevaisuuteen. Meille on sanottu, että yhtiöittäminen ei tarkoita yksityistämistä, mutta me olemme nähneet, että yhtiöittämisestä on hyvin pieni askel siihen, että yksityistetään ja kilpailutetaan. Ja kun me tiedämme, että jos julkisia palveluja, yhteisiä palveluja, kaikille välttämättömiä palveluja kilpailutetaan, silloin siinä on aina mahdollisuus kermankuorintaan, ja tätähän jo tapahtuu postilaitoksen osalta. Me tiedämme, että esimerkiksi VR:n tapauksessa me emme poliitikkoina pysty puuttumaan siihen, miten VR palvelee. Tätäkö me haluamme sosiaali- ja terveyspalveluilta? Tätäkö me haluamme pelastuspalveluilta, jotka ovat osa sote-palveluja? Esimerkiksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on äärimmäisen huolissaan siitä, että nyt tällä hetkellä hyvin toimiva julkinen palvelu muuttuu yksityiseksi, kilpailutettavaksi palveluksi, jolloin sitten kermankuorijat tulevat mukaan. Ja miten käy sitten Ilomantsissa, Tuupovaarassa, Valtimolla, Kesälahdella — kuka hoitaa siellä nämä kansalaisille välttämättömät asiat? Näitä asioita ei tuoda meille kansanedustajille tiedoksi, jos niistä ei todella olla huolissaan. Sosialidemokraatit tietävät varsin hyvin, että työ syntyy tekemisestä ja että meillä pitää olla sellaista työtä ja tekemistä, jolla on kysyntää maailmalla. Sitä varten sosialidemokraatit esittivät, että Suomeen pitää luoda pienten ja keskisuurten yritysten viennin edistämiseen uusi yhtiö, mahdollisesti valtionyhtiö. Sanottiin, että sitä ei tarvita, meillä on Team Finland — mutta se ei kykene toimimaan sellaisissa tilanteissa, joissa esimerkiksi tarvitaan tällaisia isoja konsortioita osallistumaan kilpailuun vaikkapa pohjoisen ulottuvuuden ympäristöhankkeista. Ne ovat kymmenien miljardien, satojen miljardien hankkeita, sinne tarvitaan järeämpiä toimia. Me haluamme edistää Suomessa cleantechiä, ympäristöosaamista. Tälle osaamiselle meidän täytyy löytää kohteita, ja siihen päästään sillä, että olemme yksi niistä osaajista maailmalla. Esimerkiksi tämän meidän esittämämme yritysten viennin edistämisen alustan kautta tähän voidaan päästä. Olen myös erittäin huolissani tästä soten pakkoyhtiöittämisestä ja siitä, että raha seuraa potilasta. Täällä ovat monet hallituspuolueiden edustajat sanoneet, että sotea kehitetään niin, että tämä integraatio lisääntyy ja että myöskin ennalta ehkäisy on iso osa tätä perusterveydenhuoltoa. Ihmettelen vain: miten tilanteessa, jossa raha seuraa potilasta — mikä tarkoittaa sitä, että yritykset kilpailevat potilaista — edistetään ennaltaehkäisyä? Tämä sotii tätä itse ajatusta vastaan. Itse asiassa on erittäin paljon niitä asioita, minkä vuoksi oli välttämätöntä, että sosialidemokraatit tämän välikysymyksen tekivät. Toivon, että hallituspuolueitten edustajat aidosti miettivät, mitä nyt ollaan tekemässä, mikä on se Suomen suunta, joka rakentaa tasa-arvoa eriarvoisuuden tilalle. Nimittäin hyvinvointivaltion kautta Suomi on pärjännyt tähän saakka. Se on luonut meille kilpailukykyä, ja se tulee tekemään sitä myös tulevaisuudessa, jos tätä ei pilata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-05-18T20:34:52,2016-05-18T20:40:32,Tarkistettu,1.1 2016_54_225,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Suunta, johon Sipilän hallitus on meitä viemässä, huolestuttaa aidosti. Hallituksella on kova tarve tehdä päätöksiä, jotka muuttavat Suomea radikaalilla kädellä. Yksittäisten linjausten vaikutuksia on hankalaa arvioida. Vieläkin vaikeampaa on hahmottaa sitä kokonaisvaikutusta, joka näillä linjauksilla on. Viestit maakunnista kertovat, että hallituksen aikeilla ei ole kansalaisten tukea. Viestit eduskunnasta kertovat, että hallituksen aikeilla ei ole kovinkaan laajaa kannatusta myöskään hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä. Näiden megaluokan ratkaisujen valmistelua leimaa yksi sana, ja se on kiire. Hallituksella on itsellään tuoreita kokemuksia siitä, mitä kiireellä tehtyjen päätösten kanssa helposti tapahtuu. Päätöksiä joudutaan pyörtämään ja vetämään takaisin. Välikysymyksessä mainittujen asioiden kanssa ei pitäisi tällä tavalla pelata. Meillä ei mielestäni yksikertaisesti ole varaa romuttaa kaikkia olemassa olevia rakenteita ilman, että meillä on selkeä käsitys siitä, että niiden tilalle voidaan luoda jotain selkeästi parempaa. Pääministeri Sipilä totesi omassa välikysymysvastauksessaan: ""Etenemme määrätietoisesti hallitusohjelman mukaisesti. Suomi oli liian pitkään uudistamatta, nyt uudistuksia tehdään rytinällä."" Herää kysymys, kumpi on tärkeämpää, rytinä vai hallittu muutos, joka ottaa huomioon ihmiset. Arvoisa puhemies! Välikysymys puuttuu asioihin, jotka ovat ihmisille tärkeitä, asioihin, jotka liittyvät jokaiseen arkipäivään, kuten terveys. On esitetty perusteltuja huolia sote-uudistuksen yhteydessä tapahtuvasta yhtiöittämisestä ja niin sanotun valinnanvapauden lisäämisestä. Alistetaanko ihmisten terveys bisnekselle, vai voiko hallitus taata, että jatkossakin ihminen saa ne terveyspalvelut, joita hän tarvitsee, riippumatta siitä, minkä paksuinen rahakukkaro hänellä on? Oma lukunsa tässä hallituksen yhtiöuskon paksussa kirjassa on liikenne. Siihen liittyy tieinfran yhtiöittäminen, joka äkkiseltään kuulostaa siltä, että tavallisen autoilijan maksutaakka kasvaa entisestään. Samoin herää huoli siitä, että panostukset tieinfrastruktuuriin kohdistuvat tieosuuksille tiukasti käytön mukaan. Tällöin on kysyttävä, miten käy alempiarvoisen tieverkoston harvempaan asutuilla alueilla. Postin laittaminen myyntikuntoon epäilyttää itseäni myös kovasti paljon. Postiin liittyviä viimeaikaisia uutisia kun selaa, ei voi kuin ihmetellä, mitä täällä tapahtuu. Posti laajentaa toimintaansa aktiivisesti ruohonleikkaamiseen ja joutuu miettimään jopa ikäihmisten hoivapalveluiden tarjoamista. Samalla perustoimintaa eli postipalvelua heikennetään. Junaliikenteen suunnitelmia on käsitelty jo aiemmin omassa välikysymyksessään. Mutta täytyy todeta, että tuolloinen keskustelu ei onnistunut hälventämään huolta junaliikenteemme tulevaisuudesta. VR on tässä välillä tehnyt useita päätöksiä muun muassa hinnoittelun ja vuorojen nopeuttamisen suhteen. Näistä voidaan toki olla monta mieltä, mutta antavat ne kyllä paremman kuvan yhtiön johdon valmiudesta vastata kilpailutilanteen kiristymiseen kuin esimerkiksi Postin kohdalla. Silti kiistämätön tosiasia on, että junaliikenteen palvelutaso on heikentynyt ja junavuorojen määrä vähentynyt. Hallitus kantaa tästä vastuusta myös merkittävän osan. Se on omilla toimillaan vähentänyt raideliikennettä ensin leikkaamalla ostopalveluliikenteestä ja sen jälkeen ilmoittamalla henkilöliikenteen nopeutetusta avaamisesta kilpailulle. Lakkautettavien reittien liikenne sai osin jatkoaikaa joulukuuhun asti velvoiteliikenteen kautta. Uusista kilpailijoista, kilpailun tavasta tai aikataulusta ei ole kerrottu mitään uutta puoleen vuoteen. Arvoisa puhemies! Hallituksen suunnitelmat huolestuttavat kansalaisia. Ei tämä välikysymys ole tehty pelottelun vuoksi, vaan sen takia, että me olemme kuunnelleet kansaa. Siksi on hyvä, että tämä välikysymys on tehty. Hallituksen rakentama yhtiöiden Suomi uhkaa jättää maantieteellisin tai taloudellisin perustein merkittäviä osia kansasta muun muassa hyvinvointipalvelujen ja liikkumiseen liittyvien palvelujen ulkopuolelle. Mitä enemmän hallituksen suunnitelmista paljastuu, sitä enemmän vahvistuu käsitys siitä, että hallitus vie Suomea selkeästi väärään suuntaan. Paljon on vielä hämärän peitossa, mutta vauhti on päätä huimaava. Välillä tuntuu, että hallitusjunaan lisätään hönkää, vaikka edessä häämöttävän kuilun yli johtaneen ja puretun sillan tilalle ei ole edes vielä ehditty rakentamaan uutta siltaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-05-18T20:40:34,2016-05-18T20:46:00,Tarkistettu,1.1 2016_54_226,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on aikaisemmin todettu, että välikysymys on poikkeuksellinen, ja se on totta. Tällä välikysymyksellä todellakaan ei tartuta yksittäiseen hallituksen päätökseen tai tekemättömyyteen, vaan siinä esitetään huoli koko hallituksen viime aikojen uudistuspolitiikan linjasta — tai politiikan, jota sanotaan uudistuksiksi. Tämä keskustelu tänään on osoittanut, että tämä välikysymys on tarpeellinen, koska on todellakin tämmöinen rytinävaihe menossa, jossa kansalaisten on jo vaikea nähdä, mitä ollaan tekemässä, eikä tämä ihan helppoa ole myöskään päätöksentekijöille. Hallituspolitiikan suunta on selvästi kevään aikana saanut uuden vauhdin, ja se suunta on myös muuttunut siitä, mitkä olivat hallituksen alkuperäiset linjaukset hallitusohjelmaa tehtäessä. Näihin uusiin päätöksiin kuuluvat yhtä hyvin terveydenhuollon uudet linjaukset kuin myös sitten nämä uudet liikennehankkeet. Yhteisenä näille molemmille on kuitenkin se, että koko suomalaista yhteiskuntaa viedään yhä kovemmin markkinayhteiskunnaksi, ja tähän liittyvät myös sitten eräät hallituksen kaavailemat työelämän hankkeet, kuten muun muassa tämä ilmaistyön teettäminen työttömillä. Ensin tästä sosiaali- ja terveyshoidon hankkeesta. Tänä keväänä hallitus linjasi, ilmeisesti pitkällisen poliittisen kädenväännön jälkeen, että lähtökohtaisesti kaikki julkisen sektorin tuottama toiminta, jossa on kilpailua, on yhtiöitettävä. Ja kun hallitus päätti tästä niin sanotusta valinnanvapaudesta, se samalla sitten astui sille tielle, että laajasti terveydenhuolto ollaan siirtämässä yhtiöiden maailmaan. On ymmärrettävää, että herää huoli, miten loppujen lopuksi tulee käymään julkisten palveluiden ja kaikkien tasapuolisesti saatavilla olevien julkisten palveluiden. Tämä kilpailutuksen markkinoiden kautta tapahtuva tehonhakuhan on ihan mahdollinen malli. Siitä tosin ei ollut puhetta ennen vaaleja, että tämä on se terveydenhuollon suuri uudistuslinja. Ei siitä ollut vielä suoraan puhetta myöskään hallitusohjelmassa. Maailmalta me tiedämme maita, jotka ovat rakentaneet omat mallinsa voimakkaasti yhtiöiden varaan, kärjessä amerikkalainen terveydenhoitojärjestelmä. On kuitenkin aihetta sanoa, että tämä markkinamalli Yhdysvalloissa on selvästi osoittanut, että se ei ole hyvää terveydenhoitoa kaikille takaava malli, eikä se ole myöskään kilpailun kautta tehokas ja kustannuksiltaan edullinen. Tiedämme, että Yhdysvaltain terveydenhuollon kustannukset ovat yli kaksi kertaa niin suuret kuin Suomessa, kun katsotaan, kuinka paljon sinne tarvitaan rahaa. Sitten lisäksi se on tuottanut huonomman väestön terveydentilan ja huonommat palvelut, kun katsotaan väestöä kokonaisuudessaan. Tämä on malli, johon ei eduskunnassa ole päässyt poliittinen oppositio vaikuttamaan, koska tätä mallia ei olla avoimesti tuotu käsittelyyn eikä sen rakentamiseen ole kutsuttu kaikkia mukaan. Tästä seuraa, että ainut vaihtoehto haastaa tällaista valmistelua on tehdä se välikysymyksen kautta, kun tavoitteena on vaikuttaa aitoon päätöksentekoon, ettei käy niin, että hallituspuolueet tekevät omat poliittiset kompromissinsa ja sitten tuovat vaihtoehdon tänne ja sanovat, että tämä on ainut mahdollisuus. Sitten on tämä liikennehanke. Kyllä pidän aika kummallisena sitä linjausta, joka nyt on keskustelun pohjana, että kaikki valtion tiet, vesireitit, rautatiet yhtiöitettäisiin ja sen jälkeen liikkuminen muutettaisiin maksulliseksi, niin että joutuisi esimerkiksi autoa käyttäessään maksamaan joka ikisestä kilometristä tiellä kulkiessaan. Pidän tästä hankkeesta perussuomalaisten esittämää kritiikkiä oikeutettuna, että ei tällaisesta ollut ennen vaaleja puhetta, ei edes hallitusneuvotteluissa. Joten välikysymyksellä hallituksen linjan haastaminen on perusteltu teko.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-05-18T20:46:02,2016-05-18T20:51:23,Tarkistettu,1.1 2016_54_227,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime vuosiin saakka moni yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon seuraaja kantoi huolta konsensuspolitiikasta. Poliittiset puolueet ja liikkeet eivät tuoneet vaihtoehtoja, eikä kansalaisilla ollut valinnanvaraa. Kaikki olivat samaa laveaa keskustaa, tai niin kuin sanottiin, kaikki olivat sosialidemokraatteja. Hallitusten erot olivat — siis näin väitettiin — vähäisiä, ja kysymys oli teknokraattisesta hienosäädöstä. Sipilän oikeistohallitus on tuonut jyrkän ideologisuuden takaisin politiikkaan. Monessa asiassa ollaan tekemässä täyskäännöstä, jyrkkää kurssinmuutosta. Näkymä on kyllä useimmille meistä suorastaan liian jännittävä. Kaipuu konsensukseen kasvaa. Ideologinen valinta, kova oikeistopolitiikka, näkyy selvimmin suhteessa työllisyyteen ja työttömyyteen. Kun Suomea 20 vuotta sitten nostettiin lamasta, valtio otti oman vastuunsa. Työllistämisen tuen taso turvattiin ja sitä kehitettiin. Työmarkkinaratkaisut haettiin yhteistyöllä, ei uhkailulla. Tutkimukseen ja koulutukseen panostettiin lisää, vaikka suuria säästöjä tehtiin. Perheenäitien, yksinhuoltajien työllistymistä tuettiin takaamalla subjektiivinen lasten päivähoito. Tästä politiikasta on nyt tehty pesäero. Arvoisa puhemies! Hallituksen linja on viemässä meitä tuntemattomille teille, vaarallisille vesille. Lisäksi monet sen esityksistä ovat suorastaan vaikeita ymmärtää edes hyvällä tahdolla. Tästä esimerkki on ehdotus väyläverkon yhtiöittämisestä. Mitä hyötyä yhtiöittäminen tuo? Tieverkkoyhtiön ottama velka ei missään tapauksessa ole halvempaa kuin sen sataprosenttisena omistajana toimivan valtion velka, ja parhaassakin tapauksessa rahoituskustannukset ovat jonkin verran suurempia, kun rahoittajat ottavat korkoihin yhtiön teoreettisen maksukyvyttömyysriskin. Yhtiölle otettava velka ei myöskään tuo lisää liikkumavaraa julkiseen talouteen. Julkisten tehtävien ja niiden rahoituksen siirtäminen kokonaan valtion omistamalle yhtiölle merkinnee sitä, että velanotto lasketaan EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen tarkoittamaksi julkiseksi velaksi. On myöskin toiveikasta odottaa yhtiöltä erityisiä tehokkuusetuja — sehän on monopoli, joka noudattaa monopolihinnoittelua ja toimii muutoinkin kuin monopoli. Väyläverkon yhtiöittäminen on keino siirtää liikennepoliittinen päätöksenteko pois eduskunnasta, pois poliitikoilta. Pohjoisen Suomen edustajana suhtaudun tällaiseen tavoitteeseen varauksella. Joka tapauksessa olisi ollut reilua, että aluepolitiikalla koko olemassaolonsa ajan ääniä kalastanut keskusta olisi ennen vaaleja vihjannut, että politiikka, myös ja erityisesti aluepolitiikka, otetaan pois liikennepolitiikasta. Arvoisa puhemies! Markkinatalous on paras tapa hoitaa taloutta. Markkinat tuottavat innovaatioita, joilla sopeudutaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Markkinat huolehtivat toiminnan tehokkuudesta. Kuitenkin tarvitsemme myös julkista valtaa, valtion toimia markkinapuutteen korjaamiseksi. On edettävä varoen, jos emme tiedä, millaisia tuloksia markkinat tuottavat. Hallituksen päätökset lopettaa 20 vuotta voimassa ollut subjektiivinen lasten päivähoito-oikeus ja tehdä varhaiskasvatuksesta monelle perheelle päivähoitomaksujen kohtuuttomin korotuksin kovin kallista voidaan perustella toki valinnanvapaudella. Perheet itse valitsevat kotihoidon tai lasten päivähoidon. Markkinat ratkaisevat asian. Markkinoilla, siis työmarkkinoilla, kuitenkin vakiintuu varmuudella järjestelmä, jossa erityisesti pienipalkkaiset naiset ovat vain osittaistyövoimaa. Työurista tulee katkonaisia, eläketurva järjestetään merkittäviltä osin puolison palkasta säästetyn eläkevakuutuksen tai muiden säästöjen avulla. Kotiäitiyhteiskunnassa työnantajat sopeutuvat siihen, ettei äitiyttä ja uraa soviteta yhteen. Naisille tarjotaan vähemmän vaativia ja vähemmän sitouttavia tehtäviä, pienempää palkkaa, ja lopulta tämä kiertyy tyttöjen ja nuorten naisten odotuksiin tulevasta elämän-urasta. Markkinat eivät tuota tasa-arvoa. Ja oleellista on, että tässä yhteiskuntamallissa jäädään pahasti hallituksen työllisyystavoitteista, erityisesti nuorten naisten kohdalla. Irtaannumme pohjoismaisesta yhteiskuntamallista, siitä hyvinvoinnista, joka rahoitetaan niin naisten kuin miesten työllä. Suunta Suomelle on väärä. Arvoisa puhemies! Konsensuksen rapautuminen on kansainvälinen ilmiö. Euroopassa ja Amerikassa ja muuallakin ollaan menossa maailmaan, joka on meille tuntematon. Pohjoismaisuuskaan ei enää merkitse samaa kuin ennen. Toivon kuitenkin, että Suomea kehitetään yhteiskuntamme parhaita ominaisuuksia vahvistaen. Kaipaan yhteistyön henkeä. Sosialidemokraattien välikysymys ei ole tarkoitettu pelottelun ja epätoivon lietsomiseen. Sillä kiinnitetään huomiota siihen, että hallituksen esitysten seuraukset ovat kaukana siitä, mistä kansa uskoi vuosi sitten vaaleissa päättävänsä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-05-18T20:51:26,2016-05-18T20:57:03,Tarkistettu,1.1 2016_54_228,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sipilän, Soinin ja Stubbin porvarihallituksen tahdilla Suomi on menossa väärään suuntaan. Hallituksen kaukovalot sammuivat jo viime syksynä. Talven aikana sen lähivalot sammuivat. Nyt se menee eteenpäin enää vain parkkivaloilla. Ei ole tullut hallituksen esityksiä siitä, kuinka ihmisten terveyseroja saadaan kavennettua, kuinka taloudellista eriarvoisuutta ja köyhyyttä pienennetään ja työllisyyttä parannetaan. Hallitus ei kykene vastaamaan EU:n köyhyyden vähentämisen tavoitteeseen vuodelle 2020. Parkkivaloilla ei näe kauas. Sosiaalipolitiikka ja yhteiskunnan palvelut, kuten eläkkeet, perheiden tuet, asumisen tuet, koulutus, varhaiskasvatus ja terveyspalvelut, ovat olleet hallituksen hyökkäyksen kohteina julkisen velan hallinnan nimissä. Näiden heikentäminen massatyöttömyyden ja aneemisen kasvun aikana saa kaikki ihmiset katsomaan toisiaan epäluuloisesti ja käpertymään itseensä ja ajattelemaan, että vain muilla on, minulla ei ole mitään. Tämä on myös äärioikeiston polttoainetta. Arvoisa puhemies! Hallitus siirtää velkaantumisen ihmisten harteille. Pienituloiset kotitaloudet eivät kuitenkaan kestä velkaantumista, asumiskustannusten ja asiakasmaksujen nousua ja työttömyyttä. Monilla kaikki rahat menevät asumiseen tai heikkoon terveyteen liittyviin maksuihin. Hallituksen pitäisi paljon reippaammin lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Palvelumaksuja ja lääkekuluja tulisi alentaa eikä nostaa, koska pienituloisimmilla sairastavilla ihmisillä ne näkyvät välittömästi pakollisten menojen jälkeen käteenjäävissä tuloissa. Suomea on tämän hallituksen aikana monessa yhteydessä verrattu veneeseen. Pääministerillä on ollut omien sanojensa mukaan tulppa irti ja kaunis toive, että kaikki soutavat ja ovat samassa veneessä. Todellisuudessa pienituloiset soutavat ja suurituloiset vain nauttivat kyydistä. Suomalaiset eivät enää koe olevansa samassa veneessä. Sipilän hallituksen tulisi olla tästä huolissaan ja muuttaa kurssia nopeasti. Kun kaikki ei ole kunnossa, on elintärkeää tilkitä arvokas vuotava vene eli Suomi, mutta on aivan järjetöntä heittää sitä romuttamolle parin reiän takia. Suomea pitää korjata ja kehittää mutta ei alasajaa ja upottaa koko hyvinvointivaltiota. Se ei saa aikaan kuin ihmisraunioita. Jo tällä hetkellä pienituloisten ihmisten keskuudessa, yhteiskunnan ruohonjuuritasolla, vallitsee anarkia ja kytee. Nuorisotyöttömyys ja köyhyys radikalisoi ihmisiä Välimeren rannoilla ja ympäri Eurooppaa. Sipilän kannattaisi miettiä, mikä estää sitä tapahtumasta Suomessa. Työttömyys, koulutuksen, terveydenhuollon ja toivon puute ja eriarvoisuus ovat vihan kasvualusta. Jos ihmiset kokevat, että heidät on hylätty oman onnensa nojaan, niin tällöin ei millään ole enää mitään väliä. Arvoisa puhemies! Mielestäni Suomessa tulee vahvistaa ja kehittää pohjoismaisen hyvinvointivaltion ydinominaisuuksia, kuten julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja, varhaiskasvatusta, koulutusta, nuorisotakuuta, työvoimapalveluja ja laajaa osallistumista työelämään, verotuksen progressiivisuutta sekä työmarkkinoilla sopimista. Ihmisille pitää taata perustoimeentulo, vähentää byrokratiaa ja kannustaa työntekoon ja yrittämiseen. Tarvitaan paljon enemmän ongelmanratkaisua, tasapainoa ja oikeita uudistuksia. Yhteiskunnan kolot ja railot tulee tilkitä niin, että toimenpiteistä hyötyvät eniten heikoimmat. Se on kaukokatseista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-05-18T20:57:07,2016-05-18T21:02:33,Tarkistettu,1.1 2016_54_229,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamallimme, josta me kaikki niin kovasti pidämme, kaipaa päivitystä. Maailma ympärillämme muuttuu automatisaation, digitalisaation, robotisaation ja kaiken uuden edessä, ja on selvää, että meidänkin pitää muuttua sen mukana, oli sitten kyse koulutuksesta tai sosiaali- ja terveyspalveluista. Ei ole kuitenkaan oikein, että tämä hallitus valintoja tehdessään tuntuu valitsevan aina vaihtoehdoksi markkinat ihmisten tai vaikkapa alueiden sijaan. Suomea ollaan nyt muuttamassa hyvinkin nopealla aikataululla, ilman vaaleissa saatua valtakirjaa jonkinlaiseksi markkina-Suomeksi. Tästä ei yksikään hallituspuolue kertonut vaaliohjelmassaan, ja tähän kehityssuuntaan me sosialidemokraatit emme voi olla menossa. Ihmisten valinnanvapaus on sote-uudistuksessa hyvä asia, mutta markkinoiden ja terveysbisneksen ylivalta ei kuitenkaan sitä ole. Julkiset palvelut on meidän mielestämme pidettävä palvelutuotannon perustana, jota sitten yksityisillä ja kolmannen sektorin palveluilla voidaan täydentää. Miksi ihmeessä hallitus muuttaa hyvin toimivan ja kansainvälisesti vertailtunakin kustannustehokkaan mallimme yhtiömuotoiseksi, demokraattisen valvonnan ulottumattomiin? Sehän se suurin riski tässä juuri on, että valvontaa on vaikeaa tehdä sen jälkeen, kun julkinen sektorikin on yhtiömuotoinen. Yhtiöittäminen voi tehdä palveluista myöskin vaikeasti hallittavia. Uhkana on myös hallintokulujen ja turhan byrokratian lisääntyminen. Miten pystytään huolehtimaan hoidon kokonaisuudesta, kun palvelut ja hoitoketjut pirstoutuvat? Nimenomaan tavoitteena piti olla yhtenäiset palveluketjut, ihmisten parempi hoitoon pääsy ja muun muassa niiden suurien terveyserojen kaventaminen. Oliko se nyt 12 vuotta peräti, se rikkaan ja köyhän miehen elinajanodotteen ero. Pelkona on, että tuo ero tulee näillä suunnitelmilla vain kasvamaan. Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että hallitus on tuloskuntotavoitteissaan ja yksityistämisinnossaan unohtanut tavallisen suomalaisen ihmisen. Pienituloiset ja keskiluokka on laitettu hallituksen kovan oikeistolaisen politiikan maksumiehiksi samalla kun hyvätuloisille annetaan mahdollisuus osallistua hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen hyväntekeväisyydellä. On hämmästyttävää, miten keskustavetoisessa hallituksessa aluepolitiikka ja alueiden elinvoima on hylätty käytännössä kokonaan — siltä vähän tuntuu. Pääministeri johtaa maata kuin yrityssaneerausta, missä tuottamattomat rönsyt karsitaan ja ihmiset laitetaan kortistoon. Aina kun hallitus tekee valintoja, se valitsee markkinat ihmisten tai alueiden sijaan. Suomi ei ole kuitenkaan yritys, ja demokraattista kansakuntaa ei voi johtaa toimitusjohtajana. Suomea ollaan muuttamassa nopealla aikataululla ilman vaaleissa saatua valtakirjaa markkinaehtoiseksi. Tätä ei tosiaankaan vaaliohjelmissaan yksikään puolue ollut lupaamassa. Arvoisa puhemies! Hallituksen koulutuspolitiikka on tästä linjasta hyvä esimerkki, valitettavasti. Päätös Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen lakkauttamisesta aiheuttaa yhteiskunnalle kymmenien miljoonien eurojen välittömän laskun yliopistokampuksen ja opiskelija-asuntojen alasajona. Lisäksi Joensuuhun muuttavat opettajat ja opiskelijat jättävät valtavan aukon Savonlinnan kaupunkikuvaan, kulttuuriin ja talouteen. Säästöt Itä-Suomen yliopistolle ovat tässä kokonaisuudessa hyvin pienet. Suomessa on alueellisesti riittävän laajalla opettajankoulutusverkostolla pystytty turvaamaan pätevien luokanopettajien saatavuus myös maakuntien Suomessa. Samalla maakunnallisissa toimipisteissä on pystytty esimerkiksi Helsingin yliopiston opettajakoulutukseen verrattuna sekä nopeammin että myöskin kustannustehokkaammin kouluttamaan luokanopettajia omien alueiden lisäksi myös pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi Savonlinnassa koulutus on tutkintojen yksikköhinnan avulla tarkasteltuna noin 30—40 prosenttia edullisempaakin kuin Helsingissä. Suomessa ei missään muualla kouluteta yhtä laaja-alaisesti eri opettajia — lastentar---han-, luokan- ja aineenopettajat — samassa yksikössä, siten että jo opiskeluvaiheessa eri koulutuksissa olevat opiskelevat läheisessä yhteistyössä samoilla opintojaksoilla. Savonlinna on valtakunnallisesti johtava yhtenäisen peruskoulun opettajien kouluttaja. Noin kolmannes valmistuvista maistereista on saanut kaksoiskelpoisuuden sekä luokan- että aineenopettajan tehtäviin. Tämä onkin erityisen tärkeää, sillä me olemme juuri tänä keväänä sivistysvaliokunnassa kuulleet opettajankoulutuksesta, ja asiantuntijat ovat todenneet, että juuri näitä kaksoiskelpoisuuden omaavia opettajia tarvitaan erityisesti, kun yhtenäinen peruskoulu yleistyy. Opettajankoulutusyksiköllä on Savonlinnan kaupungille myös erittäin suuri aluetaloudellinen vaikutus. Kaupunki on menettänyt viimeisten 15 vuoden aikana yli 300 valtion työpaikkaa, ja kaupungin tuloveroprosenttikin on nyt sitten jo nousemassa, ja varmaan tämän jälkeen vielä edelleenkin. Arvoisa puhemies! Paljon jäi sanottavaa, mutta taidan lopettaa tähän, kun aika on jo täynnä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-05-18T21:02:35,2016-05-18T21:07:51,Tarkistettu,1.1 2016_54_230,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies ja ne henkilöt, jotka vielä täällä ovat! Tässä nyt on kovasti tuotu monissa puheenvuoroissa esille sitä, että hallituspuolueet eivät ole hakeneet mandaattia harjoittamalleen politiikalle. Uudistuksista puhuttiin hyvin paljon vaalien alla ja siitä, että Suomen talous tulee saada kääntymään ja velkasuhde taittumaan. Täällä on käytetty tänään sanoja ""ilmaistyö"" ja ""työllisyyden hoidon laiminlyönti"" ja sitten todettu, että sille ei haettu mandaattia. Kun me emme ole sitä mieltä, että me näin toimimme, niin miten me olisimme tämmöiselle politiikalle voineet hakea mandaattia? Se on SDP:n tulkinta siitä, miten hallitus toimii. Heinäluoma otti tuossa illan päätteeksi vielä esille ""ilmaistyön teettämisen työttömillä"", jolla hän ilmeisesti tarkoittaa tätä työnäytettä. Tässä on koko päivän kello kahdesta asti nyt puhuttu näistä kysymyksistä ja varmaan kymmeniä kertoja kerrottu, mikä se työnäyte on ja että se on valmistelussa. Siitä puhuttiin viime viikolla. Kuten ministeri Lindström kertoi, se on alun perin Sitran kehittelemä malli. Sitä valmistellaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa, kuunnellaan huolella, kokeillaan sitä, jos se on hyvä. Ei tuoda sitä, jos ei se ole hyvä. Odotetaan se malli nyt kuitenkin ennen kuin kutsutaan sitä teettämiseksi, koska vapaaehtoista se tulee joka tapauksessa olemaan. Huhtikuussa kävimme keskustelua, kun hallitus toi tämän työllisyyspaketin. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä lasketutti tietopalvelussa SDP:n Rinteen mallin, ja se olisi tämän laskelman mukaan maksanut 350 miljoonaa. Tämä hallituksen työllistämispaketti on kustannusneutraali. Sitäkin tulee ajatella. Mutta niin kuin ministeri Lindström kertoi, kaikki hyvät ideat sieltä on otettu huomioon. Itse kun olen perustuslakivaliokunnan jäsen, niin tästä keskustelusta on tänään puuttunut sellainen perustuslaillinen näkemys, joka käytiin perustuslakivaliokunnassa läpi erään lain valmistelun yhteydessä. Elikkä on tämmöinen perustuslaillinen ajatus, että meillä on velvollisuus myös, kun me teemme päätöksiä tänä päivänä, huolehtia siitä, että me emme käytä kaikkia munia korista tässä ja tällä hetkellä, vaan meillä on myös velvollisuus siihen, että on tulevaisuudessa, mitä jakaa, ja hallitus yrittää nyt juuri sitä toimenpidettä. Toki me voisimme ottaa aivan älyttömästi lainaa, niin kuin täällä on esitetty myös — ja erityisesti vasemmisto on kovin lainavetoinen — ja sitä kautta vain velkaannuttaa Suomea, mutta se ei olisi kovin järkevää politiikkaa, ja olen aivan varma, että pääsisimme myös komission valvontaan ja ohjaukseen. Mutta tämä on hyvä muistaa, että meillä on myös perustuslaillinen velvollisuus huolehtia siitä, että varat riittävät tulevaisuuteen, eivät vain meille, ketkä tässä salissa istumme. Sotesta sen verran: Siitä on puhuttu tänään todella paljon, ja ainakin edustaja Haatainen totesi tuossa, että sitä valmistellaan paniikissa. Minä en ole täällä ollut, mutta seurasin sitä televisiosta viime kaudella, ja kyllä se oli aikamoista vempulointia, ja sitä on vuosikausia tehty. Hyvä, että sitä viedään eteenpäin. En minä nyt ole huomannut mitään paniikkia, mutta en minä nyt oikein ymmärrä, mitä hyötyä siitä olisi, että se aloitettaisiin taas kerran ja jälleen alusta. Ymmärrän toki, että siinä on paljon huolia ja se on tosi iso kokonaisuus. Sanoin, että varmaan tässä salissa ei ole yhtään ihmistä, joka sen ihan täysin ymmärtää, mitä kaikkea mahdollista siihen voi tulla vielä tulevaisuudessa — eivät edes ne, jotka täällä ovat 20 vuotta ehkä istuneet. Innovatiivisuudesta oli tänään myös puhetta ja siitä, että pitää panostaa innovaatioihin. Olin kaksipäiväisellä Energia-akatemian Lahden-reissulla, ja kävimme muun muassa Oilonilla ja St1:llä, ja siellä oli energiateollisuuden osaajia. He puhuivat, että melkein suurimpana ongelmana — tällä hetkellä meillä ei puutu innovaatioita eikä oikeastaan aina sitä rahaakaan — on se, että tukea tarvittaisiin nimenomaan sen innovaation viemiseksi, erityisesti biotekniikassa, maailmalle. Että siinä meillä on osaamisen puutteita, ja se olisi erittäin erittäin hyvä. Olisinkin ministeriltä tätä kysynyt, onko meillä joitakin ideoita tähän, mutta valitettavasti en silloin päivällä saanut puheenvuoroa, kun ministerit olivat vielä paikalla. Mutta ei se mitään, keskusteluhan jatkuu, ja minä voin tätä huomenna kysyä vaikka kyselytunnilla. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-05-18T21:07:55,2016-05-18T21:12:55,Tarkistettu,1.1 2016_54_231,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vuosi sitten hallitus tunnusti tosiasiat ja ryhtyi töihin. Tämän jälkeen olemme edenneet määrätietoisesti hallitusohjelman mukaisesti, vaikka se ei kaikkia miellytä. Suomessa on liian pitkään istuttu käsien päällä saamatta aikaan mitään merkityksellistä Suomen talouden hyväksi. Teemme samanaikaisesti useita uudistuksia, muun muassa yhteiskuntasopimusta sekä työllisyys- ja yrittäjyyspakettia, sote- ja maakuntauudistuksesta puhumattakaan. Edellisen kauden huonon työllisyyskehityksen vuoksi nykyinen hallitus joutuu tekemään useita ikäviä leikkauksia ja hakemaan kasvun eväitä uusilla keinoilla, kuten olemme tänään viimeiset seitsemän tuntia kuulleet. Liikenneverkon korjausvelkaa on vuosien varrella kertynyt jo yli 2 miljardia. Nykyinen hallitus on tehnyt merkittäviä panostuksia korjausvelan kuromiseksi. Hallituksen päättämä 600 miljoonan korjausvelkapaketti näkyy jo tällä hetkellä tietyömaina koko maassa. Taksiliikenteen vapauttaminen on vain yksi osa valmistelussa olevaa hallituksen liikennekaarihanketta. Asia on lausuntokierroksella, jonka jälkeen hallitus muodostaa kantansa kokonaisuuteen. Pääministerin ilmoituksen mukaisesti hallitus on sitoutunut turvaamaan joukkoliikenteen ja taksin kulun koko maassa myös tulevaisuudessa. Tätä lupausta tulen itse seuraamaan erityisen tarkasti. Mielestäni hallituksella ei kuitenkaan voi olla tärkeämpää asiaa tehtävänä kuin työllisyyden parantaminen. Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja samalla noin 110 000 uuden työpaikan luominen. Yhteiskuntasopimuksella saisimme jo arviolta noin 35 000—45 000 uutta työpaikkaa. Jostain ihmeen syystä tätäkin sopimusta vastustetaan. (Eero Heinäluoma: Kokoomuksessa!) Hallitus on linjannut myös lukuisia muita työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä toimia. Näistä voidaan mainita esimerkiksi se, että työttömyysturvaa on jatkossa mahdollista käyttää starttirahana ja palkkatukena. Erityisesti tarvitsemme toimia, joilla parannetaan työnantajien kynnystä palkata uusia työntekijöitä, sekä toimia, jotka parantavat työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Nämä ovat hallituksen — ja toivottavasti meidän kaikkien — tavoitteita. Tulen erityisesti seuraamaan aktiivisesti uuden työnäytepalvelun kokeilemista, mikäli sellainen on tulossa. Itä-Suomen yliopiston päätös Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen siirtämisestä Joensuun kampukselle on Savonlinnan kannalta erittäin ikävä ja Joensuun kannalta hyvä asia. Lakkauttamisella on negatiiviset vaikutukset koko Savonlinnan alueen talouteen. Päätöksen tekee tässä asiassa lain mukaisesti Itä-Suomen yliopisto, ei nykyinen Suomen hallitus. Joka tapauksessa, jos opettajankoulutus Savonlinnasta päätetään lakkauttaa, tulee hallituksen etsiä uusia mahdollisuuksia korvaaviin toimintoihin, jotka tukevat Savonlinnan alueen kehitystä. Arvoisa rouva puhemies! Tämän välikysymyksen ovat tehneet sosialidemokraatit. Heillä näyttäisi olevan varsin valikoiva muisti. Edellisessä hallituksessa ollessaan he yksityistivät valtion omaisuutta, leikkasivat lapsiperheiltä sekä koulutuksesta ja jäädyttivät indeksikorotukset heikoimmassa asemassa olevilta. Tällä hetkellä he katsovat oikeudekseen kritisoida hallitusta samanlaisista päätöksistä ja lisäksi pelottelevat sellaisillakin päätöksillä, joita ei ole edes tehty. Kuka siis puhuu valikoitua totuutta ja jättää osan kertomatta? Kysyn vain. Lopuksi täytyy vielä todeta, että nyt kun hallitus rakentaa, sosialidemokraatit repivät. Arvostamani 80-luvun valtionhoitajapuolue on hajonnut kaikkea vastustavaksi vastustuspuolueeksi, valitettavasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-05-18T21:13:04,2016-05-18T21:17:12,Tarkistettu,1.1 2016_54_232,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mikä on hallituksen valitseman linjan keskeinen ongelma sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa? Keskeisin nyt tekeillä oleva virhe on palvelutuotannon pakkoyhtiöittäminen ja markkinaehtoistaminen. Tämä linjaus on ongelmallinen useastakin syystä. Se muuttaa perustavanlaatuisesti julkisen palvelutuotannon roolia ja asemaa. Kun muutos on kerran tehty, ei siitä enää ole paluuta nykyiseen julkiseen palvelutuotantoon, ei edes siinä tapauksessa, että hallituskokoonpano muuttuisi täysin. Siksi asia olisi pitänyt olla ihmisillä tiedossa ennen vaaleja. Kansalaisille on annettava mahdollisuus kertoa näkemyksensä yhtiöittämiseen ja palveluiden markkinaehtoistamiseen. Nyt tätä mahdollisuutta ei ole ollut. Yhtiöt, ovatpa ne sitten julkisessa tai yksityisessä omistuksessa, toimivat eri logiikalla kuin julkinen toiminta ja palvelu. Osakeyhtiölaissa todetaan, että yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Maakunnallisten yhtiöiden tapauksessa siis maakunnille, kansainvälisten terveysjättien tapauksessa näiden osakkeiden omistajille. Julkisen toiminnan tarkoitus on puolestaan toteuttaa niitä yhdessä sovittuja päämääriä ja asioita, joista demokraattisesti on päätetty. Tällä on valtava ero. Palvelutuotannon yhtiöittäminen pirstaloi sosiaali- ja terveydenhuoltoa, ja uudistuksen keskeinen tavoite niin sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta kuin perus- ja erikoistason integraatiosta vaarantuu. Myös kustannukset uhkaavat karata, ja asiantuntijat — muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén — varoittavat, että laaja yhtiöittäminen voi johtaa ylihoitoon ja kustannusten nousuun, ei suinkaan laskuun, kuten hallitus tuntuu uskovan tai ainakin kertoo. Yhtiöittäminen myös eriyttää palvelun ja viranomaistoiminnan, mikä on hyvin ongelmallista erityisesti sosiaalipalveluissa mutta myös terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa. Tuottajien pirstoutuessa myös valvonnan tarve kasvaa. Tämä edellyttää lisää resursseja valvontaan, ja tämä resurssi on pois itse palvelutuotannosta, siis hoidosta ja huolenpidosta. Yhtiöittäminen ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon organisointi, tilaaja ja tuottaja erottamalla, uhkaa myös demokratiaa ja avoimuutta. Tämän jälkeen kansalaisten ja maakunnallisten luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuudet palvelutuotannosta kaventuvat omistajaohjaukseksi, palvelusopimuksiksi ja asiakaspalautteeksi. Demokraattinen ja avoin päätöksenteko siirtyisi yhtiöverhon taakse. Voin avata tätä syntyvää demokratiaongelmaa esimerkillä. Tampereella joukko asukkaita teki kuntalaisaloitteen, jonka yli 2 prosenttia kaupunkilaisista allekirjoitti. Tavoitteena oli kuntalain 23 §:n mukaisesti saada aloite valtuuston käsittelyyn 6 kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Koska asia koski kaupungin omistamaa yhtiötä, kaupunginhallitus päätti, ettei se vie asiaa valtuuston käsiteltäväksi, sillä se ei kuulu valtuuston toimivaltaan ja asian käsittely julkisesti voisi vahingoittaa yhtiötä. Tällaisiin tilanteisiin joutuvat myös maakuntien luottamushenkilöt. Asioita ei voida enää samalla lailla tuoda demokraattisille areenoille keskusteluun ja päätöksentekoon esimerkiksi peruspalveluiden tuotannon osalta, jos ne siirretään yhtiörakenteen alle. Tilaaja—tuottaja-malliin liittyy muitakin ongelmia. Siksi kunnissa, esimerkiksi Oulussa ja nyt Tampereella, on tällaisista toimintamalleista luovuttu tai ollaan luopumassa. Suhtaudun hyvin kriittisesti peruspalvelutuotannon yhtiöittämiseen. Mutta jos yhtiöittäminen halutaan runnoa läpi, olisi hyvä, että kunnille, erityisesti isommille kaupungeille, annettaisiin mahdollisuus toimia näiden yhtiöiden omistajina ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottajina. Tämä mahdollistaisi paremmin niiden hyvien käytäntöjen ja toimintamallien säilymisen, joita kunnissa tällä hetkellä on. Nyt tällaisen erityisaseman olisi saamassa vain pääkaupunkiseutu. Kanssani samankaltaisen näkemyksen ovat esittäneet myös keskustan kokenut kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila ja eduskunnan varapuhemies, kokoomuksen Paula Risikko. Toivon, että saatte näkemyksellenne tukea hallituksen sisällä. Arvoisa puhemies! Yhtiöittäminen on keskeisin ongelma hallituksen kaavailemassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Se on puhtaasti ideologinen valinta ja synnyttää ison joukon uusia ongelmia, ei suinkaan ratkaise niitä ongelmia, joita sosiaali- ja terveydenhuollossa toki on ja joiden ratkaiseminen on ollut myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lähtökohtana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-05-18T21:17:18,2016-05-18T21:22:20,Tarkistettu,1.1 2016_54_233,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyskeskustelussa on ollut se erikoinen piirre, että siinä hallituspuolueiden osalta on aika paljon aikaa ja energiaa mennyt siihen, että on haluttu käydä keskustelua menneestä historiasta, mutta vähemmän siitä, mitä hallitus on nyt tekemässä. Ja sehän on kuitenkin se asia, miksi meidät tänne on valittu: tekemään päätöksiä Suomen hyväksi, myös kansalaisten hyväksi. Tässä historiaosuudessa on ollut niin paljon vääriä tietoja, että oikeastaan se vaatisi ilmeisestikin semmoisen oman varjohallituksen, joka voisi sitten saada riittävän määrän vastauspuheenvuoroja, jotta nämä historiankirjoitukseen liittyvät asiat tulisivat oikealle tolalle. En siis kuitenkaan lähde käsittelemään sitä vaan jatkan vielä tästä välikysymyksen peruslogiikasta. Tähän mennessä meille ei ole kerrottu, minkä takia tässä terveys- ja sosiaalipalveluiden uudistuksessa valittiin runsas kuukausi sitten linja, jossa julkinen tuotanto on päätetty yhtiöittää, jotta se voisi jatkossa toimia, ja lisäksi päätettiin, että vain maakunta voi olla tällaisten yhtiöiden omistajana. Se ei ole tullut ilmi myöskään tämän hallituksen nyt tänään esittämän vastauksen jälkeen. Me tiedämme, että tämä ei tule Euroopan unionin lainsäädännöstä, niin kuin asiantuntijat ovat meille kertoneet. Ja me tiedämme, että tällä tulee olemaan erittäin suuri vaikutus palvelujen tuotantoon, ja kun tähän yhtiölogiikkaan mennään, niin sitten tämä kannattavan toiminnan ensisijaisuus ajaa lävitse. Se tietysti asettaa suuren kysymyksen, millä tavalla jatkossa palvelut tuotetaan. Olemme jo nähneet ilmiön, jossa yksityisten terveysyhtiöiden osakkeet ovat lähteneet huomattavaan nousuun, siinä oletuksessa, että tästä tulee kohtuullisen hyvä bisnes, tietysti niillä alueilla, joilla kansalaisia asuu paljon ja joilla sitä kautta markkinaehtoiseen toimintaan on paremmat edellytykset. Mutta miten tullaan sitten hoitamaan tämä kaikkien kansalaisten palvelu ja eri alueilla, se on aikamoinen mysteeri tälläkin hetkellä. Sitten joudun jatkamaan tätä yhtä erikoista kummajaista, joka tässä edelleenkin pyörii, ja se on tämä työkokeilu. Ei sitä tee sen laillisemmaksi eikä hyväksyttävämmäksi, että Sitra on sitä esittänyt — päinvastoin, sanoisin. Kun tällainen valtion säätiö tekee tällaisia esityksiä ja käyttää aikaa ja 750 miljoonan euron tasetta tällaiseen puuhasteluun, rohkenen kysyä: mihin tällä tähdätään? Nimittäin ei sellaisia asioita kannata mielestäni lähteä edes kokeilemaan, jotka ovat perustavaa laatua olevien ihmisoikeuksien kannalta kyseenalaisia. Kysyn sen perään, mikä on työelämän tuntemus, jos sanotaan, että työtön voi vapaaehtoisesti päättää, meneekö hän tähän ilmaistyöhön, jota työnantaja tarjoaa. Jos on olosuhde, jossa siellä työhönoton ulkopuolella on useita tulijoita, niin eihän se ole todellisuudessa vapaaehtoinen päätös, vaan jokainen, joka työpaikan haluaa, joutuu sitten toteamaan, että ilmeisesti tämä ilmaistyö on ehto sille, että voisin myöhemmin päästä palkattuun työsuhteeseen. En ymmärrä, miten voidaan sanoa, että tänä aikana sitten nähdään, soveltuuko työpaikkaan, koska sitä vartenhan meillä on voimassa oleva koeaikamenettely, joka on toiminut iät ja ajat. Koeajan puitteissa voi työntekijä itse nähdä, onko työpaikka oikea, mutta myös työnantaja voi nähdä, soveltuuko henkilö tähän työhön. Kun koeaika nykyisellään on jo neljä kuukautta ja sitä ollaan peräti pidentämässä, on vaikea nähdä, mihin tämä ilmaistyö on tarkoitettu. Mutta sekin tarkoittaa kyllä sitten sitä, että ne, jotka ovat joutuneet työttömäksi, joutuvat kärsimään yhä kovemmasta kohtelusta, ja kansalaisten tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kannalta se tekee kyllä aika lailla surullisen mielen. Näistähän meidän pitäisi puhua, millä uudistuksilla ajatellaan Suomea vietävän eteenpäin ja pelastettavan, ja antaa näihin ne vastaukset, joita ihmiset odottavat. Ja sitten täytyy hyväksyä, että tässä voi olla niin, että tässä jää meille erilaisia käsityksiä. Me emme esimerkiksi kannata tällaista ilmaistyön teettämistä, koska minusta se on teettämistä ja tämä vapaaehtoisuus on korkean työttömyyden oloissa vain silmänlumetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-05-18T21:22:31,2016-05-18T21:27:51,Tarkistettu,1.1 2016_54_234,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä nyt pitää sanoa suoraan, että hallitus petti Savonlinnan. Tällainen pääministerin pelastukoon ken voi ‑politiikka tuottaa rumaa jälkeä Etelä-Savon maakunnassa. Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen opettajakoulutuksen lakkauttaminen kriisiyttää kokonaisen kaupungin. Savonlinnan OKL:n lakkauttaminen on satojen työpaikkojen, miljoonien verotulojen ja ostovoiman menetys Savonlinnan kaupungille ja koko Etelä-Savon maakunnalle. Lähes tuhannen opiskelijan ja heidän opettajiensa lähtö heikentää alueemme vetovoimaa, aluetaloutta, opetuksen ja kulttuurin tasoa ja pätevien opettajien saamista töihin päiväkoteihin ja kouluihin. Viime kaudella, Jukka Gustafssonin ollessa opetusministeri, erillisrahoitus Savonlinnaan hoitui. Yliopistojen autonomian taakse on aivan turha vetäytyä, sillä se oli voimassa silloinkin kun Gustafsson asioita hoiti. Hän ajoi asioita koulutuskylki edellä ja teki asian eteen silloin kaiken sen, minkä ihminen voi. Hänellä oli toiminnalleen maan hallituksen tuki, koska aluepoliittisesti asia nähtiin tärkeänä. Minulla on tässä lausunto, jonka on kirjoittanut oikeustieteen tohtori, professori Kaarlo Tuori. Hän tässä lausunnossaan kertoo, että ""yliopistolain 49 §:n 5 momentin mukaan ministeriö voi rahoitusta myöntäessään asettaa rahoituksen käyttämiselle ehtoja ja rajoituksia"" ja että ""yliopistojen toimintayksiköiden sijaintipaikkakunnasta päättäminen ei ole sellainen perustuslain 16 §:n 3 momentissa turvattuun tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauteen liittyvä kysymys, jota yliopistojen itsehallinto suojaisi"". Lisäksi hän sanoo, että ""yliopistojen ja niiden toimintayksiköiden alueellinen sijainti on sellainen aluepoliittisesti mutta myös valtakunnallisesti merkityksellinen tiede- ja koulutuspoliittinen kysymys, jossa yliopistojen itsehallinto ei estä valtion ohjaustoimivaltaa"". Eli kyllä tämä Savonlinnan OKL:n lakkauttaminen on aivan täysin Sipilän hallituksen käsissä. Aluepolitiikkaa Suomessa ei tee yliopiston hallitus vaan maan hallitus. Arvoisa puhemies! Keskustan kansanedustajien puheet eivät vastaa tekoja. Maakuntien ihmisille annetaan ymmärtää, muttei ymmärretä antaa. Puhutaan korulauseita, että ""keskustan on asetuttava koko voimallaan puolustamaan tasapainoista aluekehitystä ja vastustamaan keskittymiskehitystä"". Maakuntien yritysten menestymiselle kaksi tärkeintä asiaa ovat hyvät liikenneyhteydet ja koulutuspaikat. Näihin molempiin Sipilän hallitus tekee heikennyksiä. Hallituksen suunta Suomelle on alaspäin, ja Sipilän johtamistyyli on halki, poikki ja pinoon. Päätän puheenvuoroni siteeraamalla ministeri Sanni Grahn-Laasosta. Tänään täysistunnossa, tässä alkupuolella, hän sanoi näin: ""Aluepolitiikka ei ohjaa tämän hallituksen yliopistopolitiikkaa."" Ja tämä kyllä Savonlinnassa huomattiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-05-18T21:28:09,2016-05-18T21:32:50,Tarkistettu,1.1 2016_54_235,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyksessähän on nimenomaan kyse Suomen suunnasta ja siitä, viitoittaako hallitus sitä oikeaan suuntaan. Tätä suuntaa voisi tarkastella vaikkapa luovan tuhon näkökulmasta. Luova tuhohan tarkoittaa rakennemuutosta, jossa vanhat rakenteet murtuvat ja uusia korvaavia syntyy tilalle uusien teknologioiden ja uusien toimintamallien myötä. Työpaikkoja häviää, mutta menetykset alkavat muuttua uusiksi työpaikoiksi uusille aloille. Tämä näkyy tänä päivänä työelämän rakenteen muuttumisessa globalisaation, digitalisaation ja robotisaation myötä. Sanotaan, että tekninen kehitys uhkaa jopa 36:ta prosenttia ammateista seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Ihminen saattaa joutua elämänsä aikana kouluttautumaan useampaan eri ammattiin ja vaihtamaan alaa monta kertaa. Elämänikäisestä koulutuksesta on tullut välttämättömyys. Tästä näkökulmasta katsottuna onkin erityisen ikävää, että hallituksen leikkaustoimenpiteet tulevat kehyskaudella kohdentumaan erityisen voimakkaasti ammatilliseen koulutukseen. Kaikkiaan hallitus leikkaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta neljän vuoden aikana 248 miljoonaa, ja tämä leikkaus vastaa suuruudeltaan jopa 24 000 ammattikoulutuksen opiskelijapaikan kustannuksia. Tänä vuonna yt-neuvotteluja on käyty jo noin 750 henkilötyövuoden vähentämiseksi. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistamista valmistellaan siten, että uusi ohjausjärjestelmä voidaan ottaa käyttöön vuoden 2018 alusta lukien, ja se on tietenkin ihan hyvä asia sellaisenaan, mutta ikävää on se, että kuitenkin nämä isot säästöt tulevat voimaan vuotta aikaisemmin. Ei ole erityisen järkevää, että ohjaava lainsäädäntö tulee vasta säästöjen jälkeen. Tarkoitus on uudistaa ammatillista koulutusta perin pohjin. Muutoksessa ovat ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, koulutuksen järjestäjän ohjausjärjestelmä, rahoitusjärjestelmä, tutkintorakenne ja työpaikalla tapahtuva oppiminen. Tavoitteena on sinänsä hyvä osaamisperustainen ja asiakaslähtöinen kokonaisuus. Tänä vuonna kuitenkin jo yli 30 koulutuksenjärjestäjää on käynyt yt-neuvottelut, joiden arvioitu vähennystarve on ollut yli 1 000 henkilötyövuotta, ja tällä hetkellä vähennyksistä on päätetty jo yli 500 henkilötyövuoden osalta. Vähennykset ovat suurempia siellä, missä säästöjen lisäksi vaikuttaa myös ikäluokan pieneneminen. Erityisen ikävää on se, että myöskin lähiopetustunnit ovat pienentyneet. Kun ne takavuosina olivat ammattikoulussa noin 36 tuntia viikossa, niin näiden vähennysten jälkeen joissakin kouluissa mennään jopa vain noin 20 viikkotuntiin viikossa. Aluehallintoviraston huhtikuun tietojen mukaan toisen asteen koulutuksen saavutettavuus on jo nyt — vuonna 2015, viime vuoden puolella — laskenut sillä tavalla, että Etelä-Suomessa tilanne oli paras ja sitten taas pohjoiseen ja itään mentäessä saavutettavuus on heikentynyt sillä tavalla, että alle 10 kilometrin päähän pääsi vain 62 prosenttia itäsuomalaisista nuorista ja kolmen koulutusalan piiriin pääsi vain 55 prosenttia nuorista. Elikkä tämä kertoo aika karulla tavalla siitä, miten tämä hallituspolitiikka vaikuttaa sitten tuolla maakunnissa. Huolestuttaa myös se, minkälainen ammatillinen koulutus meillä on käsissämme näiden säästöjen jälkeen, ja se, minkälaiset elämänikäisen oppimisen eväät sitten saavat nämä opiskelijat, joilla on pitkä matka kouluun. Pitää kuitenkin muistaa, että laadukas koulutus alkaen sieltä varhaiskasvatuksesta ja perusasteelta aina tuonne toiseen asteeseen saakka luo kuitenkin tänä päivänä sen osaamispohjan, josta me ponnistamme eteenpäin. Elikkä myöskin tästä näkökulmasta katsottuna hallituksen suunta tuntuu olevan hukassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-05-18T21:33:07,2016-05-18T21:37:02,Tarkistettu,1.1 2016_54_236,54/2016,2016-05-18,13.58,21.38,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuunneltuani tätä keskustelua ja myös hallituspuolueiden edustajien vastauksia olen päätynyt siihen, että tulen kannattamaan edustaja Rinteen tekemää epäluottamuslausetta ja äänestämään hallituksen epäluottamuksen puolesta perjantaina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-05-18T21:37:06,2016-05-18T21:37:25,Tarkistettu,1.1 2016_55_1,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Seuraavaksi pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen jollekulle paikalla olevista ministereistä, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Muistutan, että kysymykset ja vastaukset ovat enintään 1 minuutin mittaisia, niin ehditään ottamaan mahdollisimman monta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_55_2,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,Edustaja Gustafsson aloittaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_55_3,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp," Arvoisa puhemies! Eilisessä välikysymyskeskustelussa Suomen suunnasta kävi selväksi kaikille, että hallitus asettaa markkinat ihmisten ja alueiden edelle. Keskustelun ikäväksi symboliksi jäi Savonlinnan opettajakoulutuksen lakkauttaminen. Paha mieli jäi myös siitä, että pääministeri on pyytänyt Pellervon tutkimuslaitokselta selvityksen siirron taloudellisista vaikutuksista, ja ennen kuin sitä on edes julkistettu, te päätitte sallia koulutuksen loppumisen. Puhuitte vajaa kuukausi sitten keskustan puoluevaltuustossa: ""Keskittämisen sijaan lähtisin hakemaan Suomelle kilpailuetua hajauttamisesta."" Näin pääministeri. Toimintanne ei suoraan sanoen nyt vakuuta. SDP pelasti Savonlinnan viime kerralla — kertokaa nyt, miksi päätitte sallia lakkautuksen ennen kuin koko selvitys oli edes julkistettu. Kysynkin: mikä on keskustan ja hallituksen uskottavuus aluepolitiikassa ja Suomen tasapuolisessa kehittämisessä (Puhemies koputtaa) Savonlinnan tylyn kohtelun jälkeen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-05-19T16:03:25,2016-05-19T16:04:44,Tarkistettu,1.1 2016_55_4,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä tosiaan keskusteltiin eilen välikysymyksen yhteydessä, ja niin kuin silloinkin totesin, hallitus on käynyt opetusministerin johdolla keskusteluja sekä Savonlinnan kaupungin edustajien kanssa että Itä-Suomen yliopiston edustajien kanssa. Samantyylistä ratkaisua kuin viime kaudella tarjottiin Itä-Suomen yliopistolle Savonlinnaa koskien, ja Itä-Suomen yliopiston päätös oli se, että he eivät halua enää siirtää asian päätöstä eteenpäin yhdellä kaudella vaan haluavat ratkaista sen tällä kaudella. Ja ne tarjotut elementit eivät riittäneet Itä-Suomen yliopistolle, ja sieltä tehtiin hyvin selväksi se, että tämä asia ei hallituksen rahaesityksillä ratkea vaan Itä-Suomen yliopisto tekee sille kuuluvan päätöksen omista lähtökohdistaan, joissa keskeisessä osassa ovat nämä tulosmittarit, joista ilmeisesti silloin on sovittu, kun te olette (Puhemies koputtaa) tämän edellisen päätöksen tehneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-19T16:04:45,2016-05-19T16:06:01,Tarkistettu,1.1 2016_55_5,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_6,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maalaisliitto, keskusta ja sosialidemokraatit ovat olleet keskeisiä tekijöitä Suomen korkeakoulujärjestelmän luomisessa. Maamme talouden ja koko Suomen nousu on perustunut meidän korkeakoulujärjestelmäämme. ""Aluepolitiikasta puhuminen on vanhanaikaista, teot ratkaisevat."" Näin sanoi ministeri Vehviläinen. ""Aluepolitiikka ei ohjaa tämän hallituksen yliopistopolitiikkaa"", sanoi eilen opetusministeri Grahn-Laasonen. Niinpä, teot ratkaisevat. Maan johtava — paino sanalla ""johtava"" — perustuslakiasiantuntija, professori Tuori, kirjoitti meille edustajille kaikille jaetussa lausunnossa: ""Yliopistojen toimintayksiköitten sijaintipaikkakunnasta päättämisellä ei ole yliopistojen itsehallintosuojaa."" Ja myös: ""Yliopistojen itsehallinto ei estä valtion ohjaustoimivaltaa. Se on yliopistolain 48 §:ssä."" (Puhemies koputtaa) Ministeri Vehviläinen, tulisiko kuitenkin aluetaloudelliset vaikutukset ottaa huomioon esimerkiksi professori Tuorin viitoittamilla perusteilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-05-19T16:06:01,2016-05-19T16:07:21,Tarkistettu,1.1 2016_55_7,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Anu,Vehviläinen,Kunta-  ja  uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluaisin todeta edellisen hallituksen opetusministeri Gustafssonille, kun olette varmasti myös keskustellut nykyisen Itä-Suomen yliopiston rehtorin kanssa tästä asiasta: Me kaikki täällä, jotka yhtään olemme vihkiytyneet tähän asiaan, tiedämme sen, että he halusivat pitkäaikaisen ratkaisun. Ja sellaisesta ratkaisusta, mitä silloin neljä vuotta sitten tehtiin, ei ollut ratkaisuksi yliopiston oman mielipiteen mukaan, heidän autonomiansa mukaan, siihen, että opettajankoulutus olisi voinut heidän mielestään jatkua nyt jatkossa. Yliopistolakia uudistettaessa silloin 2010 varmasti selvitettiin tätä perustuslainmukaisuutta, ja tämä Tuorin kannanotto on juuri nyt tullut. Itse olisin erittäin varovainen ministerinä — vaikka tämä asia ei juuri nyt erityisesti ole minun vastuualueenani — mutta myös kansanedustajana ottamaan kantaa niin, että kävelisin yliopiston autonomian ylitse.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-05-19T16:07:21,2016-05-19T16:08:27,Tarkistettu,1.1 2016_55_8,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yliopistojen autonomia se oli viime kaudellakin, kun silloinen ministeri Gustafsson Savonlinnan kampuksen pelasti. Ei tässä tarvitse kävellä yliopistojen autonomian yli. (Vasemmalta: Mites Hämeenlinna?) Ja kyllä, eilinen välikysymyskeskustelu osoitti todella sen huolen, joka SDP:llä on, oikeaksi, mihin Suomi on menossa. Kaikissa päätöksissä te asetatte markkinat ja leikkaukset ihmisten ja alueiden edelle. Arvoisa pääministeri, te ette vastannut kysymykseen. Ensin te sanoitte, että te selvitätte tämän lakkautuksen taloudelliset vaikutukset. Alueen asiantuntijoiden mukaan tämän lakkautuksen säästöt ovat sadoissatuhansissa mutta kustannukset miljoonissa. Miksi te päätitte sallia tämän lakkautuksen ennen kuin tämä koko teidän tilaamanne selvitys edes on julkaistu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-19T16:08:30,2016-05-19T16:09:28,Tarkistettu,1.1 2016_55_9,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin olen vankkumaton hajautetun yhteiskunnan kannattaja. Tein tämän myöskin selväksi, kun tapasin viime (Välihuutoja — Hälinää — Puhemies koputtaa) maaliskuussa, maaliskuun 14. päivä, Itä-Suomen yliopiston edustajia. Kävin silloin keskustelun siitä, miten itse näin tämän asian. Mutta meidän pitää kyllä päättäjinä olla hyvin huolellisia siinä, millä tavalla puutumme esimerkiksi yliopiston hallituksen päätökseen, yritämmekö me vaikuttaa yliopiston hallituksen tekemään päätökseen. Se, mikä meillä on tässä opetusministeriön työkalupakissa, on strategiaraha, ja me pystymme erityisrahoituksella ohjaamaan tällaista. Tätä yritettiin tässäkin tapauksessa, juuri samalla summalla. Keskustelimme myöskin muista elementeistä, mutta ne eivät johtaneet toivottuun tulokseen. Mitä tulee tähän PTT:n selvitykseen, keskustelimme tutkijan kanssa, ja alustavien tietojen mukaan (Puhemies koputtaa) nämä aluetalouden vaikutukset eivät ole läheskään niin suuret kuin alueelta on kerrottu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-19T16:09:28,2016-05-19T16:10:45,Tarkistettu,1.1 2016_55_10,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Savonlinnan opettajakoulutuslaitoksen lakkauttamisesta on rehellisesti mielestäni tunnustettava se, että kyllä se raha olisi auttanut. Pääministeri täällä totesi, että raha ei tässä auttanut, mutta kuten jo edelläkin kuultiin, siellä nimenomaan haettiin pitkäjänteistä rahoituspohjaa ja toivottiin, että voidaan sitä työtä suunnitella siltä osin, ettei se ole aina muutaman vuoden päästä uudelleen kysymysmerkkinä. Jos koulutusleikkauksia ei olisi ollut niin valtavasti yliopistoille kohdennettuina, niin rahalla olisi todellakin ollut tässä se merkittävä rooli ja teillä hallituksena siihen mahdollisuus vaikuttaa. Teillä on ollut nyt muutaman päivän aikana tällainen suolaa haavoihin -politiikka, että samaan aikaan, kun lakkauttamispäätöksestä on tullut tieto, Savonlinnassa ovat pahoittaneet mielensä siitä, että ovat kuulleet arvostelua siitä, että ei olisi tarpeeksi vetovoimainen koulutuspaikka tai että valmistumisprosentit eivät olisi olleet riittäviä. Ihmisillä on huoli ja hätä, ja tänään se ei ainakaan parantunut, kun päivystysasetuksesta kuultiin, (Puhemies koputtaa) että koko Etelä-Savossa ei ole sitten tällaista laajaa päivystysaluetta olemassa. [Puhemies Maria Lohela: Aika on kyllä jo täynnä. Kysymys?] Kuinka teidän aluepolitiikkanne omasta mielestänne ihmisen huolta ja hätää kuulee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-05-19T16:10:45,2016-05-19T16:12:06,Tarkistettu,1.1 2016_55_11,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Alueen ihmisiä on varmasti tässä kuunneltu. Olemme käyneet yliopiston kanssa useita keskusteluja samoiten kuin myös Savonlinnan kaupungin edustajien kanssa. Tämä tilanne on hyvin tiedossa. Itä-Suomen yliopiston perusteena on turvata opettajankoulutus Itä-Suomessa. Ne, mistä minä eilen tässä kerroin, olivat kaikki Itä-Suomen yliopiston omia perusteluja sille, miksi he ovat päätyneet tähän ratkaisuun. He itse kertoivat, että nämä mittarit — houkuttelevuus, jota mitataan sillä, mikä on ensisijaisten hakijoiden määrä aloittavista, mikä on keskeytysprosentti ja mikä osuus jatkaa jatkokoulutukseen — koko Itä-Suomen opettajankoulutuksessa ovat liian alhaalla, ja he haluavat niitä nostaa ylöspäin ja ovat tehneet sen mukaisesti yliopiston autonomian puitteissa ratkaisuja. Meille on myöskin aluepoliittisesti hyvin tärkeää se, (Puhemies koputtaa) että turvataan opettajankoulutus Itä-Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-19T16:12:06,2016-05-19T16:13:18,Tarkistettu,1.1 2016_55_12,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä opettajankoulutuksen lakkautus on kova isku Savonlinnalle, sitä ei voi kiistää. On tietysti hyvä, että hallituksella oli tahtotila panostaa myös rahallisesti tämän säilymisen jatkumiseksi, (Vasemmalta: Jos on tahtoa, on keinoja!) ja toivon, että sitä halua ja panostusta Savonlinnan seudulle, nimenomaan näihin korvaaviin toimintoihin, sitten jatkossa on. Tässä täytyy tehdä Savonlinnalle nyt sellainen kompensaatiopaketti, jolla pystytään pitämään tämä aluetalous sillä tavalla kunnossa, että se ei kokonaan romahda. Siellä nyt, kun nämä opiskelija-asuntolat, 800 asuntoa, todennäköisesti joudutaan realisoimaan vapailla markkinoilla, sehän romahduttaa sen alueen asuntojen hinnat. Tämä on erityisen iso asia. Sen vuoksi sinne pitää saada käyttöä. Positiivinen asia oli tietysti se, että Savonlinnan keskussairaala säilyy päivystyssairaalana ja että sairaanhoito-opetus kuitenkin vielä siellä jatkuu. Mutta nyt meidän pitää laittaa työryhmä tähän kompensaatiopaketin keräämiseen. Kysynkin pääministeriltä: oletteko te valmis tämmöisen työryhmän (Puhemies koputtaa) tähän kompensaatiopakettiin tekemään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-05-19T16:13:20,2016-05-19T16:14:32,Tarkistettu,1.1 2016_55_13,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen ikävä päätös Savonlinnan kannalta, aivan kuin edustaja Turunen sanoi. Nyt pitäisi vain tämän ikävän päätöksen keskellä jaksaa kääntää katsetta tulevaisuuteen ja lähteä hakemaan sellaista ratkaisua, joka pitkässä juoksussa olisi myöskin alueen elinvoimaa nykyisestä kasvattava ratkaisu. Hallitus on valmis sellaisen ratkaisun synnyttämiseen ja esittämänne työryhmän siihen perustamaan. Siellä on elementtejä varmasti koulutuksen puolella, mutta siinä täytyy sitten myöskin olla elementtejä siihen, miten alueen elinvoima, uudet työpaikat lähtevät kasvamaan sillä lailla, että myöskin alueen taloudellinen kantokyky jatkossa paranee ja myöskin sitä kautta houkuttelevuus paranee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-19T16:14:32,2016-05-19T16:15:32,Tarkistettu,1.1 2016_55_14,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen leikkaukset yliopistoihin kohdistuen ovat ennätykselliset. Itä-Suomen yliopistoon kohdistuu 10 miljoonan euron leikkaustarve, samalla hallitus tarjoaa 8 miljoonan euron erillisrahaa, ja ainakin minun vanhan matematiikkani mukaan tämä yhtälö jää edelleenkin miinusmerkkiseksi. Yliopisto on tehnyt hyvin selväksi alusta lähtien sen, että se kaipaa nimenomaan pitkäaikaista ratkaisua, ei enää erillisrahoitusta neljälle vuodelle. Kysymykseni kuuluu: millä tavalla te olette päättäneet uudistaa yliopistorahoitusta ja rahoituksen kriteerejä ja perusteluja juuri niin, että tällainen pitkäaikainen rahoitus on mahdollista? Jos tällaista suunnittelua ei ole käynnissä, toivon, että ainakin maan hallitus reilusti tunnustaisi, että te olette sen päätöksen takana loppukädessä, viime kädessä, ettei Savonlinnassa OKL ja opettajankoulutus jatku.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-05-19T16:15:32,2016-05-19T16:16:35,Tarkistettu,1.1 2016_55_15,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-   ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy todeta heti ensimmäisenä tämän kysymyksen esittäjälle, edustaja Gustafssonille: teidän opetusministeriaikananne ajettiin alas Hämeenlinnan opettajankoulutus. (Välihuutoja) Tällaisesta historiasta muistutan. Mutta se, mistä tässä on kysymys, on tullut esiin jo hyvin näissä vastauksissa: (Hälinää — Puhemies koputtaa) Itä-Suomen yliopiston päätökseen hallituksella ei ole mahdollisuutta vaikuttaa, koska hallitus kunnioittaa yliopistolakia ja perustuslakia. Tilasimme selvityksen opetus- ja kulttuuriministeriössä Olli Mäenpäältä tästä perustuslaki- ja yliopistolakitulkinnasta. Siinä todettiin, että rahoituksen ehdoksi ei voida asettaa, että yliopisto toimii tai ei toimi tietyllä paikkakunnalla. Näissä sopimusneuvotteluissakin käydään läpi yhteisiä näkemyksiä eli yliopistojen esityksistä kumpuavia. Mitä tulee itse tähän opettajankoulutukseen, niin yliopisto on myöskin sen todennut, että tässä ei ollut kyse niinkään koulutukseen kohdistuvista leikkauksista vaan yliopiston tavoitteista vahvistaa opettajankoulutusta Itä-Suomessa (Puhemies koputtaa) viemällä niitä voimavaroja yhteen Joensuussa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-05-19T16:16:35,2016-05-19T16:17:54,Tarkistettu,1.1 2016_55_16,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,Kyselytunnilla ei esitetä vastauspuheenvuoroja vaan kysymyksiä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_17,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisi ollut ehkä korrektimpaa, että joku toinen olisi sen todennut: sen Hämeenlinnan opettajakoulutusyksikön päätöksen teki kokoomuksen opetusministeri Virkkunen. (Vasemmalta: Näin on!) En minä halua nyt sanoa sitä ääneen, mitä minä tästä asiasta ajattelen. Kyllä ministerin pitää tämmöiset asiat selvittää ennen kuin toistamiseen... Minulla oli eilenkin, kun tätä sivuttiin, epävarma olo, mutta en sitä kerinnyt tässä tarkistaa. On parempi, että en sano, mitä nyt ajattelen. (Eduskunnasta: Kysy!) — En minä kysy, minä halusin oikaista ministerin esittämän väärän todistuksen lähimmäisestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-05-19T16:17:54,2016-05-19T16:18:43,Tarkistettu,1.1 2016_55_18,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-   ja   kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, silloin kun te olitte opetusministerinä, niinä aikoina toiminta siellä Hämeenlinnassa päättyi (Hälinää — Naurua — Puhemies koputtaa) ja ajettiin alas. Se toteutettiin muistaakseni suunnilleen silloin hallitusneuvottelujen aikaan. Lähinnä tähän liittyen kysyisin teiltä, että minkä takia silloin ette voinut tähän päätökseen vaikuttaa sopimusneuvotteluissa edellisen kerran, kun niitä käytiin. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Mutta se, mihin haluaisin nyt palata, on tämä varsinainen asia nyt eli Itä-Suomen yliopiston päätös ja se, miten me hallituksena (Hälinää — Puhemies koputtaa) emme oikein voi vaikuttaa siihen, mitä Itä-Suomen yliopisto päättää. Mutta se, mitä me voimme tehdä, on huolehtia siitä, että Savonlinna tässä vaikeassa tilanteessa saa uusia alkuja ja pääsee eteenpäin. Tämä on erittäin raskas isku Savonlinnan opettajakoulutukselle ja Savonlinnan kaupungille, mutta me voimme lähteä yhdessä etsimään keinoja. Esimerkiksi alueella oleva Kuitulaboratorio ja sen vahvistaminen on tärkeässä roolissa tässä tulevaisuuden rakentamisessa ja alueen elinvoimasta huolehtimisessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-05-19T16:18:43,2016-05-19T16:19:50,Tarkistettu,1.1 2016_55_19,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rohkenen epäillä, että tämä nokittelu, mitä tässä on esiintynyt, ei vie eteenpäin tätä keskustelua miltään osin. Sen sijaan olennaista on se, mitä suomalaisessa korkeakouluverkossa tulevaisuudessa tulee tapahtumaan tämän Savonlinnan akuutin tilanteen ohella. Moni selvitys kertoo siitä, että suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on ollut mahdollisuuksien tasa-arvo, eli vanhempien varallisuus, lompakon paksuus tai asuinpaikka eivät ole säännelleet sitä, kuinka pitkälle voi elämässä mennä ja itseänsä kouluttaa. Tämän taustalla on ollut alueellisesti kattava korkeakouluverkko. Siihen päätyi muun muassa selvitysmies Roope Uusitalo, kun teki tutkimusta ja pohti tätä opintotuen vaikutusta ja sosioekonomisen tuen vaikutusta. Nyt kysyn ministeriltä: mitä me voimme tehdä sen eteen, että alueellisesti kattava korkeakouluverkko säilyy? Lisäksi kysyn: mitä me pystymme tekemään nyt konkreettisesti Savonlinnan eteen teidän sektorillanne? Siitä meidän täytyy saada suunnitelmat mahdollisimman nopeasti käyntiin, Savonlinnan tapaus on todella tärkeä ja merkittävä meille kaikille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-05-19T16:19:50,2016-05-19T16:20:56,Tarkistettu,1.1 2016_55_20,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on kansainvälisesti vertaillen alueellisesti hyvin kattava korkeakouluverkko, ja on tärkeää, että meillä on mahdollisuuksia kaikkialla Suomessa suorittaa opintoja myöskin korkea-asteella. Samoin palaan äskeiseen vastaukseeni siinä, että Savonlinna tarvitsee nyt apuamme, ja olemme valmiita keskustelemaan siitä, millä tavalla löytyy sellaista korvaavaa toimintaa, jolla voimme huolehtia siitä, että Savonlinna saa uusia alkuja, pääsee eteenpäin. Tämä Kuitulaboratorio on yksi vaihtoehto, jonka vahvistamisesta varmasti tullaan keskustelemaan. Samoin toinen tärkeä asia on ammattikorkeakoulutuksen vahvistaminen kyseisellä alueella. Odotankin nyt alueelta myös ehdotuksia siitä, miten hallitus voisi tässä tilanteessa auttaa tämän Itä-Suomen yliopiston päätöksen jälkeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-05-19T16:20:56,2016-05-19T16:21:47,Tarkistettu,1.1 2016_55_21,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös me kokoomuksessa olimme hyvin pettyneitä Itä-Suomen yliopiston tekemään päätökseen. Se on kova isku Savonlinnalle, siihen voimme varmasti kaikki yhtyä. Edustaja Gustafsson, te olitte opetusministerinä sillä hetkellä, kun Hämeenlinnasta opettajankoulutus loppui. (Välihuutoja vasemmalta) Te ette halunnut muuttaa päätöstä, te ette halunnut jatkaa Hämeenlinnassa opettajankoulutusta, ette pääse siitä kiemurtelemalla yhtään mihinkään. Opettajankoulutuksen loppuminen Savonlinnasta on kova kolaus, niin kuin se oli meiltä Hämeestä Hämeenlinnastakin. Alue tarvitsee nyt toimia, niitä on tässä esille tuotu. Myös koulutukseen tarvitaan panostuksia, niin kuin opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen juuri esille toi, ja on hyvä, että pääministeri on perustamassa työryhmän. Kysyisin teiltä, arvoisa herra pääministeri: minkälaisia ajatuksia teillä on tämän työryhmän työstä, mitä kaikkea se voisi sisällään pitää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-19T16:21:47,2016-05-19T16:22:55,Tarkistettu,1.1 2016_55_22,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Opetusministeri esitteli niitä toimia, mitä pystymme koulutuksen puolella tekemään, ne käymme huolella läpi. Meillä on nyt aikaa ensi vuoden loppuun saakka hakea siihen ratkaisuja. Mutta erityisesti sellaiset ratkaisut, jotka lisäävät alueen elinvoimaa, eli ne, jotka tukevat siellä olevien yritysten tuotekehitystä ja tutkimustoimintaa, koulutustoimintaa ja sitä kautta vahvistavat niitten yritysten asemaa sekä kansallisessa että kansainvälisessä kilpailussa — erityisesti sellaisen paketin löytäminen on tässä avainasemassa. Työpaikkoja tarvitaan myöskin Savonlinnassa, Savonlinnan työttömyysaste on korkea, ja sellainen ratkaisu, joka samanaikaisesti hyödyttää alueen yritystoimintaa ja elinkeinoelämää, on meillä ensisijaisena ratkaisuna.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-19T16:22:56,2016-05-19T16:23:55,Tarkistettu,1.1 2016_55_23,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ihan pakko puuttua tähän Hämeenlinna-keskusteluun, kun olen seurannut tuota normaalikoulun ja opettajankoulutuslaitoksen tilannetta itse asiassa kymmeniä vuosia, lapsena käynyt sitä ja siinä vaiheessa, kun sen lakkauttaminen lähti liikkeelle, seurannut sitä hyvin läheltä. Silloin yliopisto päätti lakkauttaa opettajankoulutuslaitoksen Hämeenlinnasta, ja ministeri Kalliomäki puuttui siihen, koska hän arvioi kokonaisvaikutuksia ja katsoi, että tuon koulutuslaitoksen tulokset olivat niin hyviä, että ei ole mitään järkeä lopettaa hyvin toimivaa ja yhtä parhainta opettajankoulutuslaitosta tästä maasta. Sen jälkeen, ikävä kyllä, ministeri Virkkunen käyttäytyi hieman samalla lailla kuin nyt ministeri Grahn-Laasonen sanoi, että yliopistoilla on itsehallinto ja meidän ei pidä puuttua näihin asioihin. (Timo Heinonen: Miksi Gustafsson ei puuttunut?) Kysyisinkin sen vuoksi ministeri Grahn-Laasoselta, onko hän valmis neuvottelemaan esimerkiksi ex-ex-ex-ministeri Kalliomäen kanssa ja kysymään, mistä hän löysi ne välineet, joilla hän silloin pystyi puuttumaan tuohon päätökseen. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Ja pääministeriltä kysyisin: kun tuntuu vähän siltä, että ensin tehdään sairaita ja sitten tehdään sairaala, (Puhemies koputtaa) niin voisiko ajatella, että näitä kokonaisvaikutuksia mietittäisiin ennen, ettei tarvitsisi aina tehdä niin paljon niitä kompensaatiopaketteja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-05-19T16:23:56,2016-05-19T16:25:17,Tarkistettu,1.1 2016_55_24,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Hyvät edustajat! (Välihuutoja — Hälinää — Puhemies koputtaa) Hyvät edustajat! Muistutan, että tätä keskustelua seuraa aika moni kansalainen tuolla kotikatsomoissa, ja tämä hälinä kertakaikkisesti vaikeuttaa itse asian kuulemista. — Ministeri Grahn-Laasonen ensin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_25,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan, palaan tuohon Hämeenlinnan opettajankoulutukseen. Tampereen yliopisto teki sen päätöksen tietojeni mukaan kesäkuussa 2011 — toivottavasti olen oikeassa tässä — ja sen jälkeen käytiin sitten hallituksen muodostamisen jälkeen, kun Gustafsson oli opetusministerinä, strategianeuvottelut, tai tulosneuvottelut, yliopiston kanssa aivan samalla tavalla kuin käydään nyt. Silloin ei ollut keinoja puuttua tilanteeseen Hämeenlinnan osalta. Nyt tilanne on se, että me olemme hankkineet Olli Mäenpäältä selvityksen siitä, mikä on yliopistolain tulkinta yliopistojen autonomiasta, ja siinä todetaan, että meillä ei ole mahdollisuutta toimia yliopiston tahdon vastaisesti tässä asiassa. Myöskin pidän tärkeänä sitä, että kunnioitamme yliopistojen autonomiaa, sitä yliopistolaissa säädettyä henkeä, myös siinä, että yliopistot tekevät itse omaa tulevaisuuttaan koskevia strategisia ratkaisuja. Tässä tapauksessa Itä-Suomen yliopisto on katsonut, että se voi tarjota tulevaisuudessa parempaa opettajankoulutusta ja kehittää sitä eteenpäin niin, että toiminnat (Puhemies koputtaa) ovat Joensuun kampuksella, jolloin siitä tulee vahvempi ja vetovoimaisempi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-05-19T16:25:29,2016-05-19T16:26:48,Tarkistettu,1.1 2016_55_26,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,Vielä pääministeri Sipilällekin oli osoitettu kysymys.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_27,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kokonaisvaikutusten arviointi: Tässäkin olemme tosiaan pyytäneet selvityksen kokonaisvaikutusten arvioinnista ja vaikutuksesta aluetalouteen, jotta voimme näitä täälläkin perättyjä korvaavia toimia ja niitä toimia, millä saadaan alueen elinvoimaa parannettua jatkossa, suunnata oikein. Tästä tässä on kysymys. Saimme myöskin maanantaina jo alustavia tuloksia tältä tutkimusryhmältä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-19T16:26:50,2016-05-19T16:27:32,Tarkistettu,1.1 2016_55_28,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys vaelluskalakantojen elvyttämisestä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2016 vp,"Seuraava kysymys, Krista Mikkonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_55_29,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys vaelluskalakantojen elvyttämisestä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lauantaina vietetään kansallista vaelluskalapäivää. Vaelluskaloillamme ei mene hyvin. Hallitusohjelmassa yhdeksi biotalouden kärkihankkeeksi on nostettu vaeltavien ja uhan-alaisten kalakantojen elvyttäminen jo vuonna 2012 hyväksytyn kansallisen kalatiestrategian mukaisesti erikseen valittavissa pilottikohteissa. Tavoitteeksi on asetettu vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen muun muassa poistamalla kalaesteitä, rakentamalla kalateitä, lisäämällä virtausta ja kunnostamalla perattuja koskialueita. Hallitusohjelman mukaan toimenpiteiden suunnittelu ja niiden toteuttaminen käynnistetään nyt toukokuun aikana. Kysynkin ministeri Tiilikaiselta, mikä on tilanne, mitä toimenpiteitä ja missä kohteissa ollaan tekemässä vaelluskalakantojen elvyttämiseksi kalatiestrategian mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-05-19T16:27:38,2016-05-19T16:28:36,Tarkistettu,1.1 2016_55_30,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys vaelluskalakantojen elvyttämisestä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustajaa, koska jo tuossa kysymyksessä kuvailitte hyvin paljon sitä, mitä hallitus aikoo tässä kärkihankkeessa kalakantojen elvyttämiseksi tehdä. Todellakin meillä on käytettävissä 7 miljoonan euron ylimääräinen panostus nyt kolmen vuoden aikana. Se rahankäyttö alkaa tänä vuonna, ja vielä on kahdeksi vuodeksi jatkossa jäljellä. Tällä hetkellä kartoitetaan, ja on oikeastaan jo kartoitettu, ne vesistöt, missä pystytään tekemään näitä toimia: poistamaan vaellusesteitä, kunnostamaan lisääntymispaikkoja, kutupaikkoja siellä virtavesissä, ja itse asiassa myös tällaisia ylisiirtolaitteita joihinkin patoihin tai voimaloihin pystytään rakentamaan — niistä on hyviä kokemuksia Ruotsissa — ja Suomesta löytyy kymmenkunta näitä jokia, missä homma on pantu vireille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-05-19T16:28:36,2016-05-19T16:29:40,Tarkistettu,1.1 2016_55_31,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys vaelluskalakantojen elvyttämisestä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_32,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys vaelluskalakantojen elvyttämisestä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka ministereiden mielestä kysymys oli naurettava, niin kyse on kyllä monimuotoisuuden kannalta aika merkittävästä asiasta. Kuten ministeri Tiilikainen sanoi, tähän on varattu 7 miljoonaa euroa seuraavalle kolmelle vuodelle. Mutta on selvää, että tämä summa riittää vain starttirahaksi koko maan kalataloudellisesti merkittävien rakennettujen jokien kalatieratkaisulle. Ministeri Tiilikainen, miten hallitus aikoo varmistaa, että myös vesivoimayhtiöt tulevat kantamaan niille kuuluvan kokonaisvastuun kalatiestrategian toimeenpanon kustannuksista ja vaelluskalojen lisääntymisedellytysten parantamisesta? Ja aikooko ministeri ryhtyä toimiin sen lainsäädännön tiukentamiseksi, mikä koskee nykyisiä kalatalousvelvoitteita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-05-19T16:29:45,2016-05-19T16:30:41,Tarkistettu,1.1 2016_55_33,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys vaelluskalakantojen elvyttämisestä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyjä on tässä kohtaa oikeassa, että tuo 7 miljoonan määräraha ei todellakaan riitä tuon tavoitteen toteuttamiseksi. Kyseessä on siemenraha, mikä tietenkin edellyttää sitä, että niissä kohteissa, missä vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä vahvistetaan ja elvytetään näitä kantoja, täytyy alueella toimivien yritysten, miksei myös maakuntien rahoituksen tai kehittämishankerahoituksen, tulla vastaan, jotta pystytään luomaan tehoa. Tässä on tämmöisestä siemenrahasta kyse. Myös se, miten alueet ja yritykset osallistuvat, vaikuttaa siihen, missä järjestyksessä pystytään näitä kohteita toteuttamaan. Näitä on todellakin kymmenkunta kohdetta eri puolilla maata niin meressä elämäänsä viettävien lohien ja vaelluskalojen kutupaikkojen varmistamiseksi kuin myös sitten sisävesien — esimerkiksi uhanalaisen saimaanlohen — lisääntymispaikkojen varmistamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-05-19T16:30:42,2016-05-19T16:31:50,Tarkistettu,1.1 2016_55_34,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys vaelluskalakantojen elvyttämisestä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymyshän ei ole pelkästään kaloista, vaan kysymys on myös aluetaloudellisesti tärkeästä asiasta. Esimerkiksi Kemijoki oli aikoinaan Euroopan tärkeimpiä lohijokia, ja sillä lohella oli aluetaloudellisesti suuri merkitys ihmisten ravinnossa. Tänä päivänä sillä voi olla aluetaloudellisesti suurempi merkitys turismissa, joka esimerkiksi Lapissa on merkittävä elinkeino. Tiedustelisin hallitukselta, aikooko hallitus nyt käyttää sitä tilannetta, että meillä on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön salkku saman ihmisen käsissä, edistääkseen sitä, että esimerkiksi saataisiin luonnonlohi jälleen nousemaan Kemijoen niihin osiin, jotka ovat vapaina ja toivottavasti myös pysyvät vapaina, jolloin sinne saataisiin koko Euroopan mitassa aivan ainutlaatuinen luontoarvojen, muun luontomatkailun ja myös kalastuksen kokonaisuus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-05-19T16:31:51,2016-05-19T16:32:58,Tarkistettu,1.1 2016_55_35,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys vaelluskalakantojen elvyttämisestä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt parhaiten tämä kalatiestrategian toteuttaminen ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen ja siinä samalla matkailuelinkeinon tukeminen onnistuu siten, että kullakin vesistöalueella, missä näitä toteuttamista odottavia hankkeita on, paikalliset voimat kokoontuvat yhteen ja sieltä löytyy sitä vastuunottajien joukkoa, joka yhdessä pohtii, mihin se alue on valmis. Esimerkiksi Lapin liitto on Kemijoen kohdalla ottanut vetovastuuta kootakseen toimijoita yhteen mainitsemienne tavoitteitten saavuttamiseksi. Ja toden totta, otan esimerkin: kun meillä on onnistuttu elvyttämään ja vahvistamaan tuota Tornionjoessa luontaisesti lisääntyvää kalakantaa ja sen nousu on toissa vuonna ennätyksellisissä mitoissa, viime vuonnakin erittäin korkealla, niin se on ilman muuta lisännyt matkailun tulovirtaa monella tavoin. Täytyy pyrkiä nyt saamaan myös muilla joilla liikenteeseen tätä samaa kehitystä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-05-19T16:32:58,2016-05-19T16:34:10,Tarkistettu,1.1 2016_55_36,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys vaelluskalakantojen elvyttämisestä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kemijoen vesistörakentamisella on pitkä ja synkkä historia. Aikoinaan, kun saksalaiset räjäyttivät Kemijokisuun, silloin haettiin rakennuslupa uudelle sillalle, mutta siitä tuli vahingossa pato, ja lohen nousu loppui siihen paikkaan. Pääministeri Sipilä, te olette aikoneet laittaa taseen töihin ja mahdollisesti myydä kokonaan valtion omistuksen Kemijoki Oy:ssä. Eikö siinä yhteydessä olisi paikallaan korvamerkitä myyntituloista riittävän suuri osuus kalateiden rakentamiseen ja valtion kiistattomien kalatalousvelvoitteitten täyttämiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.2.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-05-19T16:34:10,2016-05-19T16:34:54,Tarkistettu,1.1 2016_55_37,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys vaelluskalakantojen elvyttämisestä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin, Kemijoen osalta ei ole mitään myyntipäätöksiä tehty. Tuo eduskuntaraja ehkä muuttuu sitten lisätalousarvion yhteydessä, kun sitä käsitellään, mutta myynnin, edes mahdollisen myynnin, edellytyksenä on se, että saadaan aikaan osakassopimus nykyisten pienosakkaiden ja suurempien osakkaiden välille. Se, että korvamerkitsisimme jotakin myyntituloa käytettäväksi johonkin toiseen käyttöön budjettitaloudessa, ei ole ollut tapana. Mutta niin kuin kuulimme maa- ja metsätalousministerin esityksessä, nämä kalatiet ovat korkealla prioriteetilla hallituksen ohjelmassa. Mutta se, että me jotakin myyntituloa korvamerkitsisimme johonkin tiettyyn tarkoitukseen, ei ole ollut tapana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-19T16:34:54,2016-05-19T16:35:55,Tarkistettu,1.1 2016_55_38,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys vaelluskalakantojen elvyttämisestä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä Kalatalouden Keskusliitossa, kuten Vapaa-ajankalastajissakin on otettu tämä esitys todella innostuneena ja kiitollisena vastaan. Nyt todella toivomme, että saisimme tällä tuloksia aikaiseksi. Asun itse Kemijoen latvoilla, ja jo viime kesänä me saimme sinne siirrettyä ensimmäiset lohet, ja nyt todella odotan, että sinne saataisiin lisää näitä siirtoistutuksia, mutta tämä siirtoistutus ei välttämättä onnistu. Nyt on työn alla monia uudenlaisiakin menetelmiä, miten saisi lohia siirrettyä. Onko tätä kalatieohjelmaa tarkoitus työstää millä tavalla, että saisimme uudella tavalla toimivia systeemejä nyt aikaiseksi? Kalastusmatkailullehan tällä on todella iso merkitys. Kyllä meillä Kemijokivarressa, niin kuin muissakin näissä kalatieohjelman mukaisissa kohteissa, kalastus on todella iso ja merkittävä asia. (Hälinää)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.2.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-05-19T16:35:56,2016-05-19T16:36:51,Tarkistettu,1.1 2016_55_39,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys vaelluskalakantojen elvyttämisestä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2016 vp,Täällä on taas melko runsaasti tätä muuta taustakeskustelua käynnissä. Nyt on ministeri Tiilikaisen vuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_40,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys vaelluskalakantojen elvyttämisestä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun mietitään, mitä kaikkia keinoja meillä on tehtävissä, jotta johonkin vesistöön se luontainen kalakanta pystytään palauttamaan, niin totta kai yksi tärkeä asia on, että rakennetaan niitä kulkuteitä, kalaportaita. Yhtä tärkeätä on se, että pystytään jo ennen sitä kunnostamaan niitä lisääntymispaikkoja ja saamaan sinne lisääntyviä lohia, jotta syntyy poikasia, jotka leimautuvat tuohon kyseiseen jokeen ja sieltä alavirtaan mennessään tietävät, mihin sitten jatkossa palata. Pelkästään se, että poistetaan vaellusesteet, ei vielä auta elinvoimaisen kalakannan synnyttämiseen, vaan tarvitaan sitä nousuun pyrkivien emokalojen vaikka hissillä nostamista vaellusesteistä yli, jotta päästään niille kutupaikoille. Tämän kaltaisia ratkaisuja, konkreettisia, yksityiskohtaisia toimia, tällä strategian mukaisella kärkihankerahoituksella tullaan tekemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-05-19T16:36:53,2016-05-19T16:38:03,Tarkistettu,1.1 2016_55_41,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys vaelluskalakantojen elvyttämisestä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minuakin ihmetyttää se naurunremakka, joka hallituspuolueilta tuli tässä kysymyksen esittämisen yhteydessä. Tuntuu siltä, että hallitukselta puuttuu tämmöinen aluetalouden kehittämisen näkökulma. Minusta se on suoraan sanottuna järkyttävää, että hallitus on yllättynyt siitä, että yli 400 miljoonan euron vuositason leikkaukset korkeakouluista ja tutkimuksesta vuoteen 2019 mennessä johtavat aluetaloudellisiin haittavaikutuksiin ja joiltakin paikkakunnilta voi korkeakoulutus poistua. Mielestäni se on päivänselvää, että se on teidän tekojenne seurausta. Mutta tässäkin, jos puhutaan nyt kalateistä ja vaelluskaloista, on kysymys siitä, että aikanaan, kun on vesivoimaa rakennettu, se on ollut iso vallansiirto sieltä paikallisilta ihmisiltä ja kalastajilta isoille vesivoimayhtiöille, ja on arvioitu, että kalojen istutusvelvoitteet ovat olleet vain noin seitsemäsosa siitä vahingosta, mitä nämä ihmiset ovat kärsineet. Nyt se kysymys on, ministeri Tiilikainen: pitäisikö suoranaista kalatievelvoitetta edellyttää tämän porkkanarahan lisäksi, jotta vesivoimayhtiöt maksavat tämän velkansa paikallisille ihmisille ja kalastusmatkailu (Puhemies koputtaa) ja aluetalous pääsevät kehittymään uudella tavalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-05-19T16:38:04,2016-05-19T16:39:15,Tarkistettu,1.1 2016_55_42,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys vaelluskalakantojen elvyttämisestä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, kuka mahtoi nauraa ja missä, kun tätä alkuperäistä kysymystä esitettiin. Itse otan tämän asian hyvin vakavasti, ja sen ottaa vakavasti koko hallitus. Siitä on merkkinä se, että tästä on niin korkealle tasolle tehdyt kirjaukset. Tämä on yksi biotalouden kärkihankkeen konkreettisia toimenpiteitä, ja hallitus velvoittaa minua vastaavana ministerinä sen puolesta toimimaan, ja näin aion myös toimia ja niitä toimenpiteitä olen tässä kertonut. Mitä tulee sitten näihin aikaisempiin oikeuden päätöksiin erilaisten kalatalousvahinkojen korvaamisesta, mitä yhtiöille on määritetty, meillä Suomessa on toki viranomaiset sitä varten, että ne arvioivat, ovatko tilanteet muuttuneet, ovatko korvaukset paikallaan, ja jos sitä arviointia tehdään ja lähdetään uudelle kierrokselle, niin se on sitten viranomaisten tehtävä arvioida sitä, ja he voivat omaa työtänsä tehdä rauhassa. Minua velvoittaa viedä näitä hallituksen kärkihankkeena eteenpäin yhdessä toimijoitten kanssa (Puhemies koputtaa) pyrkien nopealla tahdilla parantamaan vaelluskalojen tulevaisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-05-19T16:39:15,2016-05-19T16:40:30,Tarkistettu,1.1 2016_55_43,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys poliisipalvelujen turvaamisesta (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Semi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_55_44,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys poliisipalvelujen turvaamisesta (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään julkistettu hallituksen selonteko sisäisestä turvallisuudesta tunnistaa aivan oikein turvallisuustilanteen muuttuneen monella tavalla. On kuitenkin eräs alue, jossa olisi toivonut hallitukselta selvää, jämäkämpää otetta. Se on liikenneturvallisuus. Tiedossa on, että Suomen teillä esimerkiksi kulkee ulkomaalaisia rekkoja, joiden kunto ja kuormaus eivät likimainkaan vastaa suomalaisen lain vaatimuksia. Kabotaasikuljetuksiin liittyy myös paljon harmaata taloutta. Ministeri Orpo, liikkuvan poliisin myötä on menetetty paljon ja ollaan edelleen menettämässä korkeaa ammattitaitoa, jota paikallispoliisilla ei ole esimerkiksi kuljettajien ajo- ja lepoaikojen ja ylikuormien valvonnassa. Aikooko hallitus tunnustaa, että liikkuvan poliisin lakkautus oli selvä virhe, joka on nyt korjattava?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-05-19T16:40:34,2016-05-19T16:41:33,Tarkistettu,1.1 2016_55_45,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys poliisipalvelujen turvaamisesta (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään tosiaan hallitus hyväksyi sisäisen turvallisuuden selonteon, joka on ensimmäinen. Se on viranomaisvoimin tehty selvitys siitä, missä Suomen turvallisuudessa tällä hetkellä mennään. Pidän sitä erittäin tärkeänä, koska silloin meillä muodostetaan yhteinen tilannekuva, josta sitten mietimme toimenpiteitä. Tämä liikenneturvallisuus kuuluu tietenkin poliisin kokonaisuuteen, ja tämän selonteon käsittely, joka nyt eduskunnassa alkaa, antaa hyvän mahdollisuuden tutustua tähän. Poliisihallituksen antamien tietojen mukaan liikennevalvonta on pystytty pitämään niissä tavoitteissa, joita silloin Pora kolmosen eli liikkuvan poliisin lakkauttamisen päätöksen yhteydessä eduskuntakin edellytti. Nyt eduskunnalla on erinomainen tilaisuus käydä tätä tilannetta läpi tämän selonteon käsittelyn yhteydessä ja perehtyä tarkkaan näihin. Oma käsitykseni on, että kaikista riskeistä ja peloista huolimatta liikkuvan poliisin lakkautus on pystytty hoitamaan hyvin ja että liikennevalvonta on kohtuudella tai hyvin (Puhemies koputtaa) pystytty hoitamaan nykyisessä järjestelmässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-05-19T16:41:34,2016-05-19T16:42:44,Tarkistettu,1.1 2016_55_46,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys poliisipalvelujen turvaamisesta (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_47,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys poliisipalvelujen turvaamisesta (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tutkimusten mukaan turvattomuuden tunne on Suomessa lisääntynyt. Turvattomuuden tunne lisääntyy entisestään, kun poliiseja vähennetään ja toiminta keskittyy isommille paikkakunnille. Sisäministeri Orpo oli oikeassa ilmoittaessaan, että kansalaisten turvallisuus taataan viranomaistyöllä eikä se kuulu katupartioille tai muille viranomaistyön ulkopuolisille tahoille. Puheet eivät kuitenkaan riitä, jos käsiä ei ole. On vaikea kuvitella, kuinka digitaalinen virtuaalipoliisi auttaa ihmistä hädän keskellä, estää asuntomurtoja tai rauhoittaa väkivaltatilanteita. Ministeri Orpo, turvallisuuden takeeksi ei riitä tyhjennettyjen laitoksien poliisikyltti. Kuinka hallitus takaa, että poliisipalvelut ovat saatavilla koko maassa nopeasti ja vaivattomasti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-05-19T16:42:48,2016-05-19T16:43:39,Tarkistettu,1.1 2016_55_48,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys poliisipalvelujen turvaamisesta (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisten turvallisuudentunne on tietenkin äärettömän tärkeä asia, ja jotta sitä turvallisuudentunnetta pystytään pitämään yllä, se tarkoittaa sitä, että meidän viranomaisten toimintaan voi luottaa. Siihen yhtenä osana kuuluu se, että poliisi näkyy ja saapuu paikalle, kun apua tarvitaan. Lähes kaikki tässä salissa olevat tietävät, että viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana me olemme tehneet päätöksiä, joissa poliisiasemien, poliisilaitosten määrää ja koko organisaatiota on kevennetty, ja sen sijaan on panostettu siihen, että resurssit käytetään liikkuviin partioihin, ja kun ne tänä päivänä kulkevat maijalla, niin se on käytännössä liikkuva poliisilaitos. Minä pidän erittäin tärkeänä sitä, että nyt hallitus on linjannut sisäisen turvallisuuden selonteon yhteydessä, että poliisien määrän väheneminen pyritään jarruttamaan noin 7 000:een. Se vaatii meiltä toimenpiteitä. Hallitus antoi hallitusohjelmaneuvotteluissa ja kehyspäätöksessä lisäresursseja, nyt me lähdemme tekemään strategiaa, jolla katsotaan, että tämä pystytään turvaamaan. Tämä vuosi ja ensi vuosi ovat kohtuullisen hyviä, haasteet ovat sitten siellä kehyskauden loppupuolella, mutta kaiken me teemme, (Puhemies koputtaa) jotta tämä lasku saadaan pysähtymään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-05-19T16:43:40,2016-05-19T16:44:52,Tarkistettu,1.1 2016_55_49,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys poliisipalvelujen turvaamisesta (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Orpo, olette suuren asian edessä, kun joudutte perustelemaan, kuinka tämä kaikki voidaan toteuttaa niin, että kansalaisten turvallisuudentunne voi vielä säilyä. Satakuntalaisena totta kai huolettaa se, että meillä poliisien yksiköitä lakkautetaan niin Huittisissa kuin Eurassakin — ne ovat tässä poliisihallinnon selvityksessä mukana. Me olemme maakunta, missä ollaan oltu avosylin ottamassa vastaan maahanmuuttajia, mutta me tiedämme, että näissä kohteissa kuitenkin on poliisillakin erilaisia toimia. Me olemme maakuntana liikenneristeyksessä siellä Huittisissa, missä on erittäin risteävä liikenne, ja jos siltä alueelta, missä on risteävää toimintaa jo muutoinkin, poliisien näkyvyyttä ja poliisien puuttumista ehkäistään sillä, että alueelta viedään poliisipartioita, kuinka voi turvallisuuden ja turvallisuudentunteen pitää samalla tasolla kuin millä ne tällä hetkellä ovat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-05-19T16:44:52,2016-05-19T16:46:02,Tarkistettu,1.1 2016_55_50,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys poliisipalvelujen turvaamisesta (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden tilanne on hyvin radikaalisti muuttunut, kuten edustaja totesi. Me olemme viimeisen vuodenkin aikana joutuneet aivan uuteen tilanteeseen hallitsemattoman maahanmuuton, terrorismin uhan kasvun, lisääntyneen kyberrikollisuuden, kansainvälisen rikollisuuden vaikutusten myötä. Poliisilla ja turvallisuusviranomaisilla on samaan aikaan entiset uhat. Kun me tiedämme, mikä on julkisen talouden tilanne, niin pelkästään rahaa kaatamalla — eikä sellaista rahaa edes ole — tätä ei pystytä hoitamaan. Meidän täytyy tämän selonteon jälkiprosessissa miettiä hyvin tarkkaan, miten me toimimme, miten kehitetään viranomaisyhteistyötä, mihin me panostamme, mitä asioita me painotamme. Yksi asia, tämä poliisiasemaverkko, on hallituksen ja allekirjoittaneen työn alla. Sekin prosessi on nyt ollut käynnissä tässä useamman kuukauden, ja olemme hyvin hallituksen piirissä tiedostaneet sen, että turvallisuustilanne muun muassa turvapaikkatilanteen myötä on muuttunut siksi, että me nyt tarkastelemme vielä sitä (Puhemies koputtaa) noin 20 asemaa tällä hetkellä sisällään pitävää pohjaesitystä. Katsotaan, mitä sille tehdään, ja Huittistenkin tilanteen osalta tilanteeseen tutustutaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-05-19T16:46:02,2016-05-19T16:47:18,Tarkistettu,1.1 2016_55_51,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys poliisipalvelujen turvaamisesta (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä sisäisen turvallisuuden selonteko on varsin karua luettavaa. Hallitus kertoo, että tulevina vuosina häiriöiden ja rikosten määrä lisääntyy, poliisin ja hätäkeskusten toimintavalmiusajat pidentyvät, osa tehtävistä jää kokonaan hoitamatta, yhä useammat rikokset jäävät selvittämättä ja erityisesti harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ylläpito vaikeutuu. Tuossa selonteossa varoitetaan poliisien määrän laskusta 7 000:n tasolle, mutta totuus on kuitenkin vielä pahempi. Nimittäin eduskunta on vasta hiljattain käsitellyt hallituksen linjauksen julkisen talouden suunnitelmaksi, jonka mukaan poliisimäärärahat alenevat kehyskaudella niin, että vuonna 2019 poliisimäärä alenisi noin 6 700:aan niillä rahoilla, mitkä hallitus on antanut, mikä tarkoittaisi 500 poliisimiehen vähenemää. Tätä ei voi hyväksyä. Kysyisinkin nyt pääministeri Sipilältä, kun tämä koskee nyt hallitusta ja sitä, millä tavalla (Puhemies koputtaa) näitä rahoja ohjataan: onko hallitus sitoutunut siihen, että nuo rahat myös annetaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-19T16:47:19,2016-05-19T16:48:34,Tarkistettu,1.1 2016_55_52,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys poliisipalvelujen turvaamisesta (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuon sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan turvallisuustilanne Suomessa on tällä hetkellä hyvä ja myöskin ihmisten turvallisuudentunne on hyvä. Mutta me tunnustamme siellä riskejä, ja niihin myöskin varaudutaan. Se on selvä asia, että sitä mukaa, kun riskejä tunnustetaan ja toimintatapoja muuttamalla ei pystytä nykyisillä varoilla tehtäviä toteuttamaan, totta kai hallitus tarkastelee aina myöskin sitä, tarvitaanko lisää resursseja. Tätä tehdään aivan jatkuvasti. Ja sen takia myöskin tällainen sisäisen turvallisuuden selonteko tehdään: tunnustetaan riskit, katsotaan nykyiset toimintatavat ja katsotaan se, tarvitaanko jatkossa lisää resursseja vai eikö tarvita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-05-19T16:48:34,2016-05-19T16:49:25,Tarkistettu,1.1 2016_55_53,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys poliisipalvelujen turvaamisesta (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäministeriö on ministeri Orpon johdolla tehnyt loistavaa työtä. Meillä on nyt käsissämme laatuaan ensimmäinen selonteko sisäisestä turvallisuudesta, ja nyt me saamme ensi viikon tiistaina sen käsittelyyn saliin, eli jokainen meistä nyt sitten saa ja joutuu ottamaan kantaa, mikä tulee olemaan turvallisuustilanne Suomessa tässä lähivuosina. Se on loistava asia. Meillä itse asiassa kokonaisrikollisuuden määrä on jatkuvasti laskenut, vaikka jotkut rikostyypit ovat nousseet, mutta turvattomuuden tunne on valitettavasti lisääntynyt, ja se on otettava vakavasti. Turvallisuudentunnettahan lisätään paljon muullakin kuin poliisitoiminnalla. Toimiva sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa. Ja nyt tässä jatkossa, kun selonteon jälkeen käynnistyy strategiatyö, kysyisinkin ministeri Orpolta: Kuinka laaja tämä tulee olemaan? Ketkä kaikki siihen osallistuvat, mitä asioita siinä otetaan esille, ja mikä on sen aikataulu, että saamme sen tänne käsittelyyn, jotta tiedämme tämän tulevaisuuden askelmerkit?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.3.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-05-19T16:49:26,2016-05-19T16:50:31,Tarkistettu,1.1 2016_55_54,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys poliisipalvelujen turvaamisesta (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me pyrimme käynnistämään strategiaprosessin nyt mahdollisimman nopeasti. Tähän strategiaprosessiin otetaan mukaan laajasti koko yhteiskunta, myöskin järjestöt ja myöskin elinkeinoelämä, muut ministeriöt ja hallinnonalat. Haluamme katsoa tätä sitten tästä eteenpäin laajana prosessina. Tämä selonteko on sisäministeriön alaisten sisäisen turvallisuuden viranomaisten kirjoittama, ei poliittinen pamfletti vaan viranomaisten kirjoittama. Siltä pohjalta lähdetään tekemään töitä ja katsomme, miten me laajapohjaisesti, laaja-alaisesti, pystymme vahvistamaan Suomen turvallisuutta yhteiskuntana. Siihen tulee kuulumaan hyvät palvelut, kolmannen sektorin rooli ja niin edelleen, eli hyvin laajapohjaisesti tehdään. Sen haluan vielä todeta, kun edustaja Räsänen totesi, että tämä on karua luettavaa, että minusta tässä asiassa tämä tosiasioiden etsiminen ja tunnustaminen on viisauden alku: tehdään selonteko, jossa kerrotaan, missä nyt olemme. Siitä meidän on hyvä lähteä yhdessä rakentamaan sitten turvallista Suomea sen mukaisesti, mitä hallitusohjelmassa lukee, että tavoitteena on, että Suomi on tulevaisuudessakin maailman turvallisin maa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-05-19T16:50:32,2016-05-19T16:51:46,Tarkistettu,1.1 2016_55_55,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys päivystysuudistuksesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Henriksson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_55_56,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys päivystysuudistuksesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2016 vp,"Värderade fru talman, arvoisa puhemies! Regeringen har i dag offentliggjort sitt förslag till jourförordning, och det är ingen trevlig läsning. Full dygnet runt-jour kommer att koncentreras till 12 sjukhus i landet, och bland annat är inte Vasa centralsjukhus ett av dem. Det här är någonting som vi i svenska riksdagsgruppen inte kan acceptera.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.4.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-05-19T16:51:49,2016-05-19T16:52:30,Tarkistettu,1.1 2016_55_57,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys päivystysuudistuksesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kysyjältä ovat nyt jääneet lukematta ne asiakirjat, jotka tänään on saatettu julkisuuteen. Ensinnäkin, sosiaali- ja terveysministeri on julkistanut ehdotuksensa siitä, miten tässä maassa päivystyksen kokonaisuus jatkossa rakennetaan. Toisekseen, meillä on edelleen voimassa oleva perustuslaki, joka edellyttää, että äidinkielellä pitää palveluja saada. Kolmanneksi, voimassa oleva lainsäädäntö ei tulle — en tiedä, miksi tulisi — muuttumaan siitä, että jatkossakin äidinkieli on yksi peruste, jolla palvelut saatavilla ovat. Tämä koskee myös päivystystä. Nyt vähintään yhtä tärkeää kuin se, että te kysytte, onko kielellisten vaikutusten arviointi tehty, on ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja laajemminkin ruotsinkielisen väestön osalta se, että nyt mietitään siellä omalla alueella, Pohjanmaalla, miten mahdollisimman korkea palvelutaso on mahdollista ylläpitää ja säilyttää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-19T16:53:13,2016-05-19T16:54:17,Tarkistettu,1.1 2016_55_58,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys päivystysuudistuksesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_59,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys päivystysuudistuksesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2016 vp,"Värderade fru talman! Fortsättningsvis fick vi ju inte ett klart svar, och det här är nog en svaghet nu i regeringens handlande. Man kan inte nonchalera de språkliga grundrättigheterna på det här sättet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.4.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-05-19T16:54:21,2016-05-19T16:54:35,Tarkistettu,1.1 2016_55_60,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys päivystysuudistuksesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2016 vp," Arvoisa puhemies! Noilta osin, kun kysytte aluesairaaloiden tulevaisuutta, pitää odottaa vähintään 3,5 kuukautta. Minulta on tänään lähtenyt kirje, jolla ei ole suoraa toimivaltaa, mutta tiedän, että ainakin joissakin maakunnissa ja joittenkin sairaanhoitopiirien sisällä ollaan kiitollisia siitä, että ministeri esittää nyt toiveen kentälle: istukaa samoihin pöytiin, rakentakaa päivystyksen kokonaisuuksia 1) sairaanhoitopiirien sisällä, 2) sairaanhoitopiirien välillä ja tukeutuen yliopistolliseen sairaanhoitoon. Tämä on aivan avainasia. En juokse osaltani karkuun sitä vastuuta, joka ministerillä on valmistelun osalta, mutta vähintään yhtä tärkeää on se, että nyt rakennetaan päivystyksen ketjuja. Tästä on hyviä esimerkkejä pohjoisesta Suomesta, missä ollaan jo hyvin pitkällä siinä, mitä tarkoittaa työnjako eri sairaaloitten välillä. Tämä tämmöinen toiminta, jota on tehty esimerkiksi pohjoisella erva-alueella, pitäisi nyt saada Turun erva-alueelle myös.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-19T16:55:26,2016-05-19T16:56:37,Tarkistettu,1.1 2016_55_61,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys päivystysuudistuksesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se on tosiasia, että Pohjanmaa on 51-prosenttisesti ruotsinkielinen, 46-prosenttisesti suomenkielinen ja loput ovat sitten muunkielisiä. Nyt kannan erityisesti huolta varsinkin psyykkisen puolen sairauksien osalta siitä, miten niiden hoito tullaan turvaamaan meidän puhekieleltään enemmistölle eli ruotsinkielisille. Sielun asioita ei puhuta väärällä kielellä, niin sanotusti. Siinä täytyy saada käyttää omaa äidinkieltään. Sitten haluan kysyä ministeriltä, mitä tapahtuu Vaasan keskussairaalan sydänleikkauksille ja erittäin hyvälle, ihan valtakunnallisestikin arvostetulle, onkologian osastolle. Tuossa hätäisesti kun näitä papereita katsoin, näytti siltä, että keskittäminen tapahtuisi myös niiltä osin Seinäjoen keskussairaalaan. Käykö näin, vai säilyvätkö ne toimet, joita meillä on? Tiedän, että olette sanonut, että sinne voidaan ottaa lisätoimia, jos halutaan. Mutta kuka antaa rahat niille lisätoimille näille vähempiarvoisille sairaaloille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-05-19T16:56:37,2016-05-19T16:57:44,Tarkistettu,1.1 2016_55_62,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys päivystysuudistuksesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Mielenterveys kun järkkyy, se on yksi osa tilannetta, jossa omalla äidinkielellä pitää pystyä kommunikoimaan. Niin tulee olemaan myös jatkossa. Mutta siitä, millaisia erityisalojen päivystyksiä missäkin keskussairaalassa on: — huom. jatkossakin jokaisessa nykyisessä keskussairaalassa päivystetään ympärivuorokautisesti — Ei niistä tule samanlaisia koko maassa. Ei meillä tänäkään päivänä ole sitä tilannetta, että sairaalassa A ja sairaalassa B ovat yksi yhteen ne erityisalat, joissa päivystetään. Pohjanmaa vaatii oman räätälöintinsä, moni muu maakunta vaatii oman räätälöintinsä. Toisekseen näitten erityisalojen siitä laajuudesta ja yhdessä tekemisestä, sen johtopäätöksen tekemisestä, että nyt joku menee tältä paikkakunnalta toiselle paikkakunnalle, minä olen ymmärtänyt, että Vaasassa on vahva tahto olla Turun suuntaan se yhteistyösuunta, mitä siellä ollaan haluttu ja valmiit tekemään. (Puhemies koputtaa) En näe mitään estettä, etteikö näin olisi jatkossakin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-19T16:57:44,2016-05-19T16:58:56,Tarkistettu,1.1 2016_55_63,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys päivystysuudistuksesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Rauman aluesairaala sai silloiselta ministeri Huoviselta poikkeusluvan, ja olemmekin eläneet viime ajat hyvin tarkkaan seuraten sitä, millaisia linjauksia täältä nyt sitten tulee jatkon osalta. Tämä on myöskin kysymys, jolla on aluepoliittinen vaikutus. Esimerkiksi Rauman seudulla Olkiluodon ydinvoimala, satamat, teollisuus ovat sellaisia asioita, jotka toivottavasti vaikuttavat myöskin sitten siihen kokonaisratkaisuun, joka tullaan tekemään. Kysyisin ministeriltä: Mediasta on saatu nyt lukea, että esimerkiksi Salo saisi suoraan luvan jatkaa aluesairaalan toimintoja, mutta sitten kuitenkin toisaalta ymmärrän niin, että muilla aluesairaaloilla pitäisi olla tällainen poikkeuslupamahdollisuus, jos tulee yhteinen ja yksimielinen päätös siellä alueella. Pitääkö tämä paikkansa? Onko tässä jo tehty suoria linjauksia joidenkin kaupunkien osalta ja joidenkin osalta vaaditaan tällaista yhteistä päätöstä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.4.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-05-19T16:58:56,2016-05-19T17:00:01,Tarkistettu,1.1 2016_55_64,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys päivystysuudistuksesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Meillä on olemassa nyt ministeriön virkavalmistelusta syntynyt pohjaehdotus säädöksiksi, jotka lähtevät 3,5 kuukauden lausuntokierrokselle. Kun kysyitte, onko tehty valmiit linjaukset Helsingissä Meritullinkadulla, ei ole. Minulta on lähtenyt sairaanhoitopiirien johtajille tänään kirje, jossa toivon sitä, että sairaanhoitopiirien johtajat ja muut vastuuhenkilöt istuvat lähiviikkojen ja -kuukausien aikana samoihin pöytiin pohtimaan esimerkiksi alueellisia räätälöityjä ratkaisuja. Arvoisa rouva puhemies! Kaiken keskellä viime viikkoinakin on ollut joitakin positiivisia viestejä eri puolilta Suomea, ja yksi positiivisimpia viestejä on ollut se, että Satakunnan kuntapäättäjät ovat ryhtyneet rakentamaan Satasotea, joka tarkoittaa muun muassa sitä, että se palveluverkko katsotaan siellä yhdessä, ja kun se katsotaan siellä yhdessä, niin se tulee tarkoittamaan sitä, että myös erikoissairaanhoitotasoiset palvelut katsotaan yhdessä. Minun odotukseni Satakunnan osalta ovat hyvin korkealla sen suhteen, että Helsingin päästä ei tarvitsisi puuttua millään lailla (Puhemies koputtaa) siihen, mitä te siellä teette.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-19T17:00:01,2016-05-19T17:01:15,Tarkistettu,1.1 2016_55_65,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys päivystysuudistuksesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies, fru talman! Virheistä pitää aina oppia ja ottaa opiksi. Viime vaalikaudella, niin kuin ministeri Rehula muistaa, sote-uudistus kaatui muun muassa siihen, että ei kuunneltu perustuslakiasiantuntijoita hyvissä ajoin. Poimittiin niin, että väkisin ajettiin uudistusta eteenpäin, vaikka tiedettiin, että oli perustuslaillisia ongelmia. Nyt, arvoisa ministeri, te olette tekemässä aivan saman virheen. Te luettelitte erittäin ansiokkaasti tässä näitä kielellisiä oikeuksia, ja niihin on helppo yhtyä teidän kanssanne, mutta kaikki viittaa siihen, että näitä ei ole millään tavalla huomioitu etukäteen, kun olette tätä valmistelleet. Ja johtopäätös on se, että tässä käy taas samalla tavalla kuin viime vaalikaudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.4.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-05-19T17:01:17,2016-05-19T17:02:00,Tarkistettu,1.1 2016_55_66,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys päivystysuudistuksesta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä 3,5 kuukauden, melkein 4 kuukauden lausuntokierrokselle lähtevä säädöspaketti tulee eduskuntaan budjettilain aikataulussa tänä vuonna. Se tarkoittaa sitä, että kun te sotkette nyt, että viime vaalikaudella koko sote kaatui perustuslaillisiin ongelmiin, niin kaatui, mutta tämä laki kulkee nyt omaa polkuaan. Eduskunta tulee ottamaan tähän kantaa myös perustuslain osalta. Toisekseen esitätte väittämän, että tässä vaiheessa valmistelua ei olisi otettu perustuslaillisia näkökohtia huomioon. (Carl Haglund: Siltä vaikuttaa!) — Siltä vaikuttaa, mutta te juuri, edustaja Haglund, sanoitte, että ministeri luetteli tekijöitä, joista tässä asiassa pitää ottaa ne näkökulmat. Ne on otettu, ja tätä valmistelua toki jatketaan. Meillä on ministeriössäkin tästä hetkestä vajaa neljä kuukautta aikaa mennä näiltä osin eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-19T17:02:27,2016-05-19T17:03:30,Tarkistettu,1.1 2016_55_67,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Keskustelun aloittaa ministeri Tiilikainen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_55_68,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ilo esitellä hallituksen esitystä laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta, eli suomeksi sanoen kyseessä on tuo hallitusneuvotteluissa tehty päätös tai hallitusohjelman kirjaus, jossa päätettiin vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi tehdä uusi 10 vuoden välimalli, joka on avoin kaikille tukiehdot täyttäville ja niihin sitoutuneille toteuttajille. Tämä siis kirjauksena hallitusohjelmasta. Jokseenkin pian hallituksen muodostamisen jälkeen viime kesänä nimitin selvitysmiehen yhdessä alan toimijoitten kanssa vuorovaikutuksessa rakentamaan lyhyttä korkotukimallia, joka lisäisi vuokra-asuntotuotantoa ja rakentamista hallitusohjelman tavoitteitten mukaisesti. Kuten hyvin tiedätte ja tunnette, hallituksen työllisyys- ja kilpailukyky ‑kärkihankkeessa on juuri asuntotuotannon lisääminen yksi konkreettinen toimenpide, ja osaltaan tämä uusi 10 vuoden... [Puhujan mikrofoni meni epäkuntoon.] — Arvoisa puhemies! Jos aikaa vielä saa, niin jatkan mielelläni, kiitoksia. [Puhemies Maria Lohela: Olkaa hyvä.] Todellakin, tämä uusi korkotukimalli tulee ikään kuin kahden erilaisen tuotannon väliin. Meillähän on tietenkin täysin vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa, ja hyvä niin, ja sen lisäksi meillä on pitkäaikaista, 40 vuoden korkotukimallia. Nyt tähän väliin luodaan yksityisiä toimijoita houkuttelevampi, kevyempi ja joustavampi malli. Ajatus on se, että tämän mallin mukaiselle rakentamiselle myönnetään valtion korkotuki ja takaus 10 vuoden ajaksi. Tätä 10 vuoden aikaakin voidaan lainansaajan hakemuksesta jatkaa toisella 10 vuodella ja vielä kolmannellakin 10 vuodella, ja tämä on juuri sitä joustavuutta, mitä alan toimijat ovat toivoneet. Tämän joustavuuden ansiosta toivottavasti löytyy uusia halukkaita korkotukimalliin tarttujia, jotka voivat omista lähtökohdistaan katsoa, lähtevätkö tavoittelemaan tätä 10 vuoden tukiaikaa vai mahdollisesti sitten pitemmällä jänteellä vuokra-asuntoja tuottamaan. Tällä hyötynä on se, että nyt tämä yksi ja sama malli palvelee mahdollisimman laajaa toimijoitten joukkoa. Lainansaajana voi olla periaatteessa mikä tahansa yhtiö tai yhteisö, tai mikä tahansa yhtiö tai yhteisö voi perustaa korkotukilainaa saavan ja hakevan kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiön. Eli tässä ei ole mitään yleishyödyllisyysrajauksia, vaan sillä tavalla kyseessä on kaikille toimijoille avoin malli. Mutta toki kun valtio tulee omalla rahankäytöllään ja korkotuella ja takauksella vastaan, silloin täytyy asettaa myös joitakin rajoituksia. Tässä kohtaa rajoitukset lähtevät siitä, että tietenkin asuntojen on oltava vuokrakäytössä. Näihin asuntoihin asukasvalintaa varten tullaan myös asettamaan tuloraja, ja tässä hallituksen lakiesityksen liitteenä on jo mukana myös tuo asetusluonnos, jossa määritellään tulojen yläraja yhden hengen talouksilta 3 540 euron bruttotuloihin. Tämä tuloraja on haettu sillä tavalla, että tavallisilla suomalaisilla työtätekevillä ihmisillä olisi varaa tai mahdollisuus hakeutua tämänkaltaisella tuella tuotettujen asuntojen piiriin, eli kyllä näitten tulorajojen piiriin mahtuu se tyypillinen suomalainen perhe, missä Pirjo Poliisi ja Sakari Sairaanhoitaja ja 1—2 lasta etsii asuntoa, tämänkaltaiset asunnontarvitsijat. Eli tältä osin tämä palvelee varmasti aika laajaa asukkaitten joukkoa. ARA vahvistaa sitovan kohtuullisen alkuvuokran, ja sen jälkeen sitä saa sitten korottaa elinkustannusindeksin mukaan 1,5 prosenttiyksiköllä korotettuna. Vuokrataloja saa luovuttaa vain ARAn hyväksymille tahoille, joten tältä osin nämä rajoitukset ovat hyvät. Tukiehdoista sen verran, että tuo korkotuen omavastuukorko tullaan asettamaan 2,5 prosenttiin. Tämän ylittävältä osalta ensimmäisen 10 vuoden aikana on mahdollista saada 75 prosenttia korkotukea, ja sitten, jos toimija on hakenut sitä toista tukijaksoa esimerkiksi vuosille 11—20, niille vuosille sitten enää 25 prosenttia tuo korkotuki olisi. Eli se alenee merkittävästi, jos tuo tukiaika jatkuu. Tässä myös rajoitetaan vuokrissa perittävää omistajan omarahoitusosuudelle laskettavaa korkoa sekä tuoton tuloutusta omistajalle enintään 6 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan näillä äsken kuvatuilla yksityiskohdilla uusi tukimalli tulee tuomaan vapaarahoitteisen ja pitkän korkotuen väliin toivottavasti merkittävän lisän, ja uskon, että alan toimijat tulevat tarttumaan tähän mahdollisuuteen, sen verran paljon kiinnostusta tämä lyhyt korkotukimalli on herättänyt. Hallituksen esitys toivon mukaan pystytään käsittelemään eduskunnassa lisätalousarvion yhteydessä, koska lisäbudjetissa juuri myönnetään lisää myöntövaltuutta tämän kyseisen työkalun mukaisten korkotukien ja takausten myöntämiseen. Tavoitteena on, että laki on voimassa 1.8. alkaen, joten tällä on nopeasti tarkoitus lisätä vuokra-asuntotuotantoa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-05-19T17:05:00,2016-05-19T17:12:06,Tarkistettu,1.1 2016_55_69,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Alkuun täytyy antaa kiitosta meidän ministeri Tiilikaiselle. Hän on tarttunut erittäin hyvällä otteella hallitusohjelman yhden liitteen, asuminen ja rakentaminen -liitteen, toimeenpanoon, ja siitä on jo hyvin paljon saatu aikaiseksi. Tuoreimmat tilastotkin kertovat, että rakentamisessa on näköpiirissä ja nähtävissä pientä elpymistä, ja toivottavasti nämä vielä vahvistavat osaltaan sitä. Kohtuuhintaisesta asumisesta on pulaa Suomessa. Itse asiassa kaikenlaisista asunnoista on tietyillä alueilla pulaa. Maamme on hyvin vahvasti erilaisissa tilanteissa, kun katsomme sitä esimerkiksi täältä Eduskuntatalon ympäristöstä, Kehä kolmosen sisäpuolelta tai sitten maaseudun Suomesta. Tilanne on hyvin erilainen, mutta täällä on kaikenlaisista asunnoista pulaa. Asuntopula onkin suurin yksittäinen syy asumisen korkeaan hintaan. Kohtuuhintaisten asuntokohteiden toteuttaminen on tärkeää, ja siinä isona tekijänä ovat tonttikustannukset, asemakaavat ja rakennustapaohjeet ja erityyppiset viranomaismääräykset. Ne tuovat merkittävästi rakentamiseen ja sitä kautta asumiseen lisää kustannuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi autopaikoituksen määritykset, erilaiset arkkitehtuuriset lisävaatimukset vaikkapa liikuntapaikkarakentamisessa, jonka parissa työtä valtion liikuntaneuvostossa olen saanut tehdä, ja on mielenkiintoista huomata, että esimerkiksi Posiolle jäähalli rakennetaan samalla hinnalla kuin Helsinkiin urheilukentän pukutilat, ja tässä usein arkkitehtuuriset syyt ovat merkittäviä hintaa kasvattavia tekijöitä. Summa summarum, asumisen kustannukset ovat nousseet korkeammiksi kuin tavanomaisilla palkansaajilla on käytännössä varoja. Esimerkiksi viime vuonna asuntojen kokonaistuotantomäärä oli noin 26 500 asuntoa, kun tarve olisi Suomessa ollut noin 30 000 asunnolle. Asuntotarjonnan merkittävä lisääminen onkin olennainen tekijä hintojen kohtuullistamisessa kaikessa asumisessa. Rakentamisen ja asumisen kohtuuhintaisuutta tavoiteltaessa onkin tärkeintä puuttua nimenomaan rakentamisen kustannuksiin, myös merkittävästi kustannuksia nostaviin erilaisiin kaava- ja rakentamismääräyksiin, ja päästä näin asuntojen tarjonnan merkittävään lisäämiseen. Myös näihin tuossa hallituksen asumisen ja rakentamisen osiossa on useita toimenpiteitä, joita nyt on eteenpäin viety. Asuntotuotannon romahdus tapahtui tämän laman alussa. Vuonna 2010 sen torjumiseksi otettiin käyttöön niin sanottu välimalli vuokra-asuntojen tuottamiseksi ja työttömyyden torjumiseksi rakennusalalla, ja se tuotti erinomaisesti tulosta. Silloin asuntoministerinä toimi Jan Vapaavuori, ja hänen ideoimansa välimalli näkyi valmistuvien vuokra-asuntojen runsaslukuisuutena. Jan Vapaavuoren asuntoministerikaudella käytetty välimalli toimi myös työllisyysnäkökulmasta hyvin lisätessään asuntorakentamista. Näille lisäyksille on tarvetta varmasti tänäkin päivänä. Nyt meillä on käsittelyssä uusi esitys, hallituksen esitys 76, jossa esitetään 10 vuoden välimallia. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus hyväksyisi uuden korkotukilainan, jos ehdotetussa laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Lainoitettavat talot olisi pidettävä vuokra-asuntokäytössä koko korkotukilainan olemassaoloajan eli tuon 10 vuotta, ja asunnoista perittävä kohtuullinen vuokra vahvistettaisiin korkotukilainan hyväksymispäätöksessä, minkä jälkeen vuokria saisi korottaa vain indeksiperusteisesti. Asukkaat valittaisiin korkotukilaina-aikana sosiaalisin perustein ja asuntojen luovutusta säänneltäisiin. Rajoitusten kestoaika olisi siis tuo 10 vuotta, niin sanottu välimalli 10 vuotta, jota Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voisi hakemuksesta jatkaa 10 vuotta kerrallaan enintään kaksi kertaa. Uusi korkotukimalli ei sisältäisi lainansaajan toimintaa rajoittavia yleishyödyllisyysrajoituksia, ja tämän tavoitteena on se, että saisimme entistä enempi uusia rakentajia tekemään kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa. Päälinja on siis se, että mikä tahansa yhteisö voisi perustaa lyhytaikaista korkotukilainaa saavan kiinteistöosakeyhtiön. Tällä tavoin esimerkiksi kunnat ja muut julkisyhteisöt, voittoa tavoittelevat yksityiset yritykset, Aran nimeämät yleishyödylliset asuntoyhteisöt sekä erilaiset kolmannen sektorin toimijat voisivat olla lyhytaikaista korkotukilainaa saavan kiinteistöyhtiön omistajia. Tukimallin reunaehtojen tulisikin olla sellaiset, että ne varmuudella kannustavat toimijoita toteuttamaan hankkeita valtavan vuokra-asuntotarpeen vallitessa. Se olisi paras tapa kohtuullistaa vuokra-asuntotuotantoa ja vuokrien hintaa. Tehokkaimmillaan 10 vuoden välimalli toimisi, kun siihen ei liittyisi muita velvoitteita tai rajoitteita, joita nyt tässä esityksessä kuitenkin mukana on. On varmasti perusteltua, että seuraamme vuokran kehitystä. On varmasti perusteltua ohjata, että löydämme sinne niitä ihmisiä, jotka eniten näitä asuntoja tarvitsevat, mutta ennen muuta, niin kuin alussa totesin, tärkeintä on se, että rakentamista saadaan aikaan, sillä kaiken asumisen hintaan vaikuttaa se, kuinka paljon asuntotarvetta on tai kuinka paljon asuntojonoa on. Mielestäni olisi hyvä ja perusteltua, että eduskunta lisäisi esimerkiksi tähän lakiin valiokuntakäsittelyssä tietynlaisen seurantaponnen siitä, miten tämä laki näillä reunaehdoilla ja lisävaatimuksilla — jotka eroavat siitä Vapaavuoren ajan mallista — vaikuttaa tähän käynnistymiseen. Mutta olen luottavainen, että ministeri Tiilikainen on tehnyt tässä hyvää työtä, ja niin kuin hän totesi, ensimmäiset merkit markkinoilta ovat jo sen suuntaisia, että rakentamista käynnistyy. Toivotaan, että kunnilta ja kaupungeilta myös tontteja löytyy ja näin saamme lisää kohtuuhintaista vuokra-asumista Suomeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-19T17:12:10,2016-05-19T17:19:32,Tarkistettu,1.1 2016_55_70,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksen tavoitteena on tosiaan lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja monipuolistaa valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Niin sanottu pitkä korkotuki onkin vetänyt viime vuosina huonosti, ja käytännössä sen piirissä asuntoja ovat tehneet lähinnä kunnalliset vuokrataloyhtiöt. Yksi syy kasvukeskusten korkeisiin asumiskustannuksiin onkin liian vähäinen tarjonta. Suurissa kaupungeissa asumisen kalleus on työttömyyden jälkeen myös merkittävin köyhyyttä aiheuttava tekijä. Tässä mielessä aloite on erittäin tarpeellinen ja tervetullut. Vaikka aloite on mielestäni kannatettava, joitakin pohdintoja on kuitenkin noussut esiin, ja nostan niitä tässä yksittäisinä kysymyksinä jatkopohdintaa varten. Eli syntyykö näillä ehdoilla oikeasti kohtuuhintaista vuokra-asumista jatkossakin? Ennustetaan, että vuokrataso asettuisi vapaarahoitteisen ja ARA-tuetun väliin. Tuo haarukka on kuitenkin aika suuri, jopa 6 euroa neliötä kohden pääkaupunkiseudulla. Entä ylipäätään nämä tulorajat, jotka tähän on määritetty — ovatko ne linjassa sen suhteen, keitä tänne asukkaaksi halutaan? Minulla ei ole tähän kantaa, mutta haluaisin, että tätä asiaa pohditaan. Lisäksi kysyisin, onko malli mahdollisesti liian houkutteleva rakennuttajille. Se voi olla ehkä jonkun mielestä positiivinen ongelma, mutta haluan nostaa sen esiin. Eli syrjäyttääkö malli pitkällä aikavälillä pitkän korkotuen? Entä onko malli liian vähän houkutteleva? Sekin on mahdollista, kun korkotuen omavastuukorko on kuitenkin niinkin korkea kuin 2,5 prosenttia. Entä mahdollistaako aloite kohtuuttoman hyvin bisneksen valtion tuen varassa? Sellaistahan me emme halua. Me haluamme terveet ja toimivat markkinat. Entä tuleeko vuokra-asuntomarkkinoille tempoilua, jos tällä mallilla rakennetut talot pääsääntöisesti menevät myyntiin vapaille markkinoille heti ensimmäisen kymmenvuotiskauden jälkeen? Toivon, että näihin kysymyksiin kiinnitetään huomiota asian käsittelyssä, ja olen luottavainen asian suhteen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-05-19T17:19:36,2016-05-19T17:21:21,Tarkistettu,1.1 2016_55_71,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä ministeri! Hyvät kollegat! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta. Tarkoituksena on monipuolistaa valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoitusvaihtoehtoja ja lisätä kohtuuvuokraisten asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa ottamalla käyttöön uusi lyhytkestoinen korkotukimalli. Malli täydentäisi nykyistä pitkäkestoista korkotukea. Tarkoitus on, että uusi korkotuki kannustaa toimijoita sosiaaliseen vuokra-asuntotuotantoon ja näin ollen pieni- ja keskituloisille olisi nykyistä paremmin tarjolla kohtuuhintaisia asumisratkaisuja. Ehdotuksen mukaan asunnoista perittävä kohtuullinen vuokra vahvistettaisiin korkotukilainan hyväksymispäätöksessä, minkä jälkeen vuokria saisi korottaa vain indeksiperusteisesti. Asukkaat myös valittaisiin laina-aikana sosiaalisin perustein. Tämä kaikki kertoo lainsäätäjän ymmärtäneen hyvin nykyisen sosiaalisen todellisuuden ja eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksen siihen. Arvoisa puhemies! Asunnottomuus on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Asunnottomuudella tarkoitetaan vakituisen asunnon jatkuvaa tai ajoittaista puuttumista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen selvityksen mukaan vuoden 2014 lopulla ilman asuntoa olevia oli 7 007, joista 2 443 oli pitkäaikaisasunnottomia. Asunnottomia perheitä oli 427. Asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Yli kaksi kolmasosaa asunnottomista on pääkaupunkiseudulta, Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Helsingissä on eniten asunnottomia sekä lukumäärältään että suhteessa asukaslukuun, yksin eläviä 3 500 ja asunnottomia perheitä 280. Pääkaupunkiseudulla asunnottomuus on luonteeltaan osaksi myös pysyvää. Asuntopula koskettaa erityisesti pienipalkkaisia pääkaupunkiseudulla asuvia ja seudulle töihin tulevia, ja muun muassa hoitoalan henkilöt, pienipalkkaiset työntekijät, ovat heitä. Helsingin Sanomat uutisoi maaliskuussa 2016 projektista, jossa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri rakennuttaa kerrostalon työntekijöilleen Helsinkiin. Pääkaupunkiseudun korkeat vuokrat ja niiden myötä lisääntynyt asuntopula vaikuttavat toki työntekijöiden saatavuuteen, varsinkin hoito- ja hoivasektorilla. Eli tällä hallituksen esityksellä on hyvin kannustava vaikutus siihen, että asuntoja olisi tarjolla myös pienituloisille. Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri, Helsingin perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti Helsingissä valtuustoaloitteen liittyen konttiasumiseen, joka tarkoittaisi moduulirakenteita asunnottomuuden yhtenä vaihtoehtona. Voisiko kokeiluluontoisesti tällaista tarjottavaa asuntomuotoa ajatella Suomessa? Aloite sai Helsingissä runsaasti kannatusta, ja tein siitä kirjallisen kysymyksen ministerille. Haluan kiittää tässä nyt samalla ministeriä antamastanne vastauksesta tähän kirjalliseen kysymykseen. Te kannustitte siinä ennakkoluulottomasti kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja. Muun muassa tämä moduulirakennus voisi olla yksi sellainen, kunhan siellä vain muut asiat ovat kunnossa eli lujuus, terveellisyys, paloturvallisuus ja ympäristöön liittyvät vaatimukset. Tuskin tämäkään mitään asunnottomuusongelmaa ratkaisee, mutta se voisi olla yksi mahdollinen. Kysynkin teiltä vielä, kun mainitsitte tämän asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman, että millä tavalla siellä tullaan huomioimaan muun muassa tätäkin asiaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-05-19T17:21:24,2016-05-19T17:25:19,Tarkistettu,1.1 2016_55_72,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa ja kohtuullista vuokraa on noin 1 000 euroa 50 neliön asunnosta, niin hyvä, allekirjoitan sen, mitä hallituspuolueitten edustajat ovat täällä sanoneet, eli että tämä edistää sosiaalista asuntotuotantoa ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Minun mielestäni 50 neliön asunnosta 1 000 euroa ei ole kohtuuhintaista. Meillä todellakin sekä täällä pääkaupunkiseudulla että eri puolilla Suomea on riittävästi asuntoja, mutta meillä ei ole kohtuuhintaisia asuntoja. Tähän ongelmaan minun mielestäni Suomessa pitää aivan erityisesti puuttua. Aivan viime päivinä on julkisuudessa paljon kerrottu, että rakentaminen on lähtenyt liikkeelle, mikä on erinomaisen hyvä asia monesta syystä. Rakennetaan paljon kasvukeskuksiin, pääkaupunkiseudulle kalliita omistusasuntoja hyville paikoille. Varmasti niitäkin tarvitaan, mutta ne eivät poista sitä ongelmaa, mikä erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa on. Viime hallituksessa muutettiin aravaehtoja niin, että tämän pitkän korkotuen omavastuukorko alennettiin 1 prosenttiin. Nyt tämä hallitus on nostanut sen jälleen 3,40 prosenttiin — siis tämän pitkän korkotuen, jolla rakennetaan pysyvästi vuokra-asuntokäytössä olevia asuntoja. Sen sijaan näiden 10 vuoden välimallin asuntojen omavastuukorko on 2,5 prosenttia. Myöskin sitten se, kuinka paljon voi ottaa omalle pääomalle korkoa, on tässä 10 vuoden välimallissa 8 prosenttia, kun se tässä pitkässä korossa on ainoastaan 6 prosenttia. Siis paljon väljemmät ehdot ovat tässä 10 vuoden korkotuessa kuin tässä pitkässä korkotuessa. Se, mitä me tarvitsemme, on nimenomaan se, että meillä on pysyvässä vuokra-asuntokäytössä asuntoja. Nyt täällä edustaja Heinonen puhui tästä aikaisemmasta välimallista — se oli Rakentaja-lehti muistaakseni, jossa kerrottiin, että silloin rakennettiin 7 500 asuntoa, ja näistä 10 vuoden aikana valtio maksaa korkotukea vakuutusyhtiöille ja työeläkeyhtiöille 30 miljoonaa euroa. Tämäkö on sitä asuntopolitiikkaa, jota me haluamme? Minun mielestäni erityisesti tällaisena aikana, jolloin meillä on pulaa rahasta, leikataan koulutuksesta, leikataan kaikilta pienituloisilta, silloin kyllä sen rahan, mikä meillä on käytettävissä, on kohdistuttava niihin, jotka aidosti apua tarvitsevat, ja tässä tapauksessa sellaiseen vuokra-asuntotuotantoon, jonka vuokrataso on noin 10—12 euroa neliöltä, mitä oli se vuokratalotuotanto, jota edellisen hallituksen toimesta tuotettiin. Nyt tämän esitetyn mallin vuokrataso on 17—20 euroa neliöltä. Onko tämä liian antelias sitten näille rakennuttajille, joita tähän halutaan saada mukaan? On arvioitu, että se suurin tuki on kuntien ARA-varannosta antama tontti, joka sitten rahastetaan 10 vuoden kuluttua. Minun mielestäni tämä ei ole sitä asuntopolitiikkaa, mitä me tällä hetkellä Suomessa tarvitsemme. Me tarvitsemme todella sellaista asuntopolitiikkaa, joka tarjoaa ihmisille aidosti kohtuuhintaisia asuntoja, sellaisia asuntoja, jotka säilyvät vuokra-asuntokäytössä, joita ei käytetä ikään kuin keinotteluluontoisesti, ja niin, että kaikki se tuki, mitä meillä yhteiskunnalla on käytettävissä, menee täysimääräisesti asukkaalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-05-19T17:25:24,2016-05-19T17:30:32,Tarkistettu,1.1 2016_55_73,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Ministeri Tiilikainen, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_74,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia monille edustajille siitä, että on ymmärretty aivan oikein tämä tarkoitus, mikä esityksellä on. Se on lisätä rakentamista, lisätä vuokra-asuntotuotantoa, ja asuntomarkkinat toimivat sillä tavalla, että jos asunnoista on pulaa, hinnat nousevat, täytyy pystyä edistämään rakentamista ja lisätä tuotantoa. Mutta, edustaja Myller, valitettavasti te lähditte nyt hieman heikoille jäille tuossa äskeisessä kritiikissä. Se pitkä korkotukimalli, mitä te ylistitte edellisen hallituksen jäljiltä, mahdollisti, että omistaja voi periä 8 prosentin koron sijoitetulle pääomalle ja tulouttaa sen omiin taskuihinsa, ja näinhän on tehty. Tämä hallitus ensi töinään asuntopolitiikassa pisti stopin tälle, rajoitimme sen mahdollisuuden 4 prosenttiin siinä pitkässä korkotukimallissa, ja nyt tämä teidän liian anteliaana pitämänne malli antaa mahdollisuuden pienempään vuokran nostoon, pienemmän koron perintään ja tuloutukseen kuin teidän äsken kehumanne pitempi malli teidän aikananne. Oikeastaan tämän halusin vain sanoa ja muuten kiitän edustajia aktiivisesta keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-05-19T17:30:35,2016-05-19T17:32:04,Tarkistettu,1.1 2016_55_75,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minkä vuoksi sitten tässä 10 vuoden korkotuessa omavastuukorko on alempi kuin mikä se on tässä pitkässä, 40 vuoden mallissa? Miksi omalle pääomalle voidaan ottaa 6 prosentin tuloutus, kun se tässä pitkässä on 4 prosenttia? Eli kysymys on tästä, että te rakennatte nyt sellaisen mallin, jossa pienemmillä velvoitteilla saadaan suuremmat tuet yhteiskunnalta. Minkä vuoksi sitten tällaisessa tuotannossa, joka on 10 vuotta edes jonkinlaisten rajoitusten alla, voidaan kerätä yli 1 euroa peruskorjausrahastoon? Kymmenessä vuodessa ei taloja peruskorjata. Mihin ne rahat käytetään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-05-19T17:32:06,2016-05-19T17:33:01,Tarkistettu,1.1 2016_55_76,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen, ministeri Tiilikainen, taipuvainen ajattelemaan samalla tavalla kuin Myller. Ilahduttavaa tässä teidän puheenvuorossanne oli se, että te ette paljon puhunut kohtuuhintaisuudesta, koska kohtuuhintaista asuntotuotantoa tämä ei tuo. Teidän oman ministeriönne arvio on 17—20 euroa neliö. Se on sama kuin jos tarkistaa Tilastokeskuksesta tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskiarvon. Tämä ei tuo kohtuuhintaista asumista. Hyvää tässä on se, että tämä tuo lisää tuotantoa, tämä tuo uusia toimijoita, koska ongelman ydin on se, että meidän markkinamme ovat vääristyneet. Mutta pelkästään lisäämällä asuntoja tämä ongelma ei ratkea, ellemme oikeasti pysty tuomaan sinne kohtuuhintaisuutta. Oletteko te, ministeri — tätä minä halusin ihan kysyä teiltä — ajatellut tätä segregaation näkökulmasta? Helsingissä yli puoluerajojen torjumme segregaatiota siten, että kun rakennamme uuden alueen, olemme määritelleet: tietty määrä tuettua ARA-tuotantoa, tietty määrä välimallia, tietty määrä kovaarahaa. Nyt te luotte mallin, missä — kun me rakennamme uuden alueen — se, mitä me olemme suunnitelleet segregaation torjunnan näkökulmasta välimalliksi, (Puhemies koputtaa) kymmenessä vuodessa valuu kovanrahan tuotantoon hintojenkin suhteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-05-19T17:33:02,2016-05-19T17:34:12,Tarkistettu,1.1 2016_55_77,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Ministeri Tiilikainen, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_78,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on erilaisiin tarpeisiin ja erilaisille toimijoille eri malleja. Aivan kuten edustaja Parviainen täällä totesi, tätä pitkää korkotukimallia ovat lähinnä käyttäneet kunnalliset asunto-osakeyhtiöt, ja heitä tulee varmasti kiinnostamaan jatkossakin tämä pitkä korkotukimalli. Sitten meillä on täysin vapaarahoitteista tuotantoa, mihin valtio ei näpeillään puutu, ja sitten meillä on nyt tämä lyhyt korkotukimalli, mikä on vapaarahoitteisen, tällaisen pitkäaikaisen kohtuuhintaisen tuotannon välissä, jotta pystytään saamaan lisää toimijoita tänne vuokra-asuntotuotannon piiriin. Ja mitä tulee kysymykseenne segregaatiosta, niin tämä ei varmastikaan Helsingin kaupungin eikä minkään muunkaan kaupungin suunnitelmia romuta. Yksi asia tässä segregaatiossa on asukasvalinta, ja nämä tulorajat ovat sen kaltaiset, että hyvin monenlaisilla ihmisillä on mahdollisuus hakea näihin. Edelleenkään ei ole mitenkään saletti, että kaikki toimijat haluavat (Puhemies koputtaa) kymmenen vuoden kuluttua edes myydä näitä. Tässä on mahdollista jatkaa sitä mallia myös pitempään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-05-19T17:34:14,2016-05-19T17:35:25,Tarkistettu,1.1 2016_55_79,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on liian vähän asuntoja, niin kuin asuntoministeri totesi, ja se nostaa pääkaupunkiseudulla asuntojen hintoja, krooninen asuntopula. On liian vähän omistusasuntoja, on liian vähän vuokra-asuntoja, ja silloin asunnot eivät ole sillä tavalla käytössä kuin niiden pitäisi olla, että niissä vuokra-asunnoissa asuisi niitä, jotka aidosti niitä tarvitsevat. Meilläkin on esimerkkejä, että näissä asunnoissa asuu varsin suurilla tuloilla olevia ihmisiä. Meillä on ennen muuta pienistä asunnoista pulaa, ja on hyvä, että kun on kaupungistumista, perhekokojen pienentymistä, väestön ikääntymistä ja maahanmuuttoa, myös puretaan muita asumisen hintaan vaikuttavia normeja. Pysäköintinormit, esteettömyysvaatimukset ja tämäntyyppiset ovat sellaisia, mitä on hyvä esille nostaa. Ja kyllä minä hieman ihmettelen sitä, että salin vasemmalta puolelta vastustetaan sitä, että tähän maahan syntyy merkittävästi uusia työpaikkoja rakennusalalle. Tämä tulee tuomaan merkittävästi uusia työpaikkoja rakennusalalle, ja sekin on jo minun mielestäni hieno asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-19T17:35:26,2016-05-19T17:36:31,Tarkistettu,1.1 2016_55_80,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa ministeri Tiilikainen, tässä edustaja Heinonen mainitsi nytten erittäin tärkeän asian eli siis tämän ARA-tuotannon. Meillähän on tässä tulorajat, jotka ovat tässä kohtaa mielestäni kohdillansa. Mutta samaan aikaan me tiedämme, että salista poistuva ministeri Tiilikainen suunnittelee myös asetuksilla tulorajoja meidän perus-ARA-kantaan. Siinä vaiheessa, jos se tuloraja on niin matala kuin mitä me kuulemme tällä hetkellä, että se on asettumassa reiluun 2 000 euroon, sen jälkeen ei kyllä kuntia kiinnosta, ei ainakaan Helsinkiä, rakentaa sitä 40 vuoden mallilla, koska sen jälkeen se on segregaation rakentamista, jos me semmoisia kaupunginosia luomme. Eli tämä on se iso ongelma. Me olemme jo valiokunnassa ennakkoon alkaneet käsittelemään tätä asiaa, ja muun muassa Vantaa, merkittävä pääkaupunkiseudun kunta, sanoo, että kyllä he harkitsevat, kiinnostaako heitä tämän jälkeen enää 40 vuoden korkotukimalli. Ja tähän on vielä todettava, että MAL-neuvottelut on juuri saatu valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien välillä lähestulkoon allekirjoitettua. Siellä on 20 prosentin velvoite tuottaa 40 vuoden korkotukimallia, joka nyt tällä hetkellä ei tunnu kiinnostavan ketään. Tämä on ongelma. Emme me vastusta sitä, että asuntorakentamista tulee lisää — se on erittäin positiivista — mutta tämä ei vastaa siihen, mitä tämän lain perusteluissa lukee, että tämä vastaisi kohtuuhintaisten (Puhemies koputtaa) asuntojen tarpeeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-05-19T17:36:34,2016-05-19T17:37:50,Tarkistettu,1.1 2016_55_81,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Tiilikainen jo poistui salista, mutta kun hän totesi, että viime hallitus hyväksyi 8 prosentin tuoton omalle pääomalle 40 vuoden korkotuessa ja hallitus on alentanut sitä 4 prosenttiin, niin tämän kanssa pidän epäjohdonmukaisena sitä, että nyt tässä ehdotetussa mallissa tämän muutoinkin rakennuttavalle yhtiölle edullisemman 10 vuoden korkotukimallin sallittu oman pääoman korko on 6 prosenttia eli parempi kuin se, mitä sallitaan niille, jotka 40 vuodeksi sitoutuvat siihen, että rakennettavat vuokra-asunnot pysyvät sosiaalisessa vuokra-asuntokäytössä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-05-19T17:37:53,2016-05-19T17:38:43,Tarkistettu,1.1 2016_55_82,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Puhemies! Juuri näin, tästä tässä on kysymys. Jos ajatellaan, että tuodaan tällaisen pitkään vuokra-asuntokäytössä olevan järjestelmän rinnalle paremmat ehdot omaava järjestelmä, ei todellakaan ole millään tavalla varmaa, että sitten tätä ehdoiltaan huonompaa järjestelmää käytetään. Ja tähän liittyy se iso pelko, että asumiskustannukset kaikkinensa tulevat nousemaan. Kun tein tuon vertailun tuossa, että nykyisillä ehdoilla tätä pitkään vuokra-asuntokäytössä olevaa asuntokantaa esimerkiksi Helsingissä rakennetaan niin, että neliöhinta on tuossa 10 euron huitteilla, niin nyt tällä uudella mallilla se on siellä lähempänä 20:tä euroa. Jos tätä toista mallia ei rakenneta, niin on aivan selvää, että meillä asumiskustannukset (Puhemies koputtaa) ja perheiden asumiskustannukset nousevat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-05-19T17:38:46,2016-05-19T17:39:54,Tarkistettu,1.1 2016_55_83,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on hyviä puheenvuoroja käytetty, ja ei varmaan tämäkään lakiesitys asunnottomuutta Suomesta poista. Kohtuuhintainen asuminen on termi, jota täällä käytetään ja josta kaikki puhuvat. Aina jään itse miettimään, mikä on sitä kohtuuhintaista asumista, mikä on kohtuuhintainen vuokra. Olisiko mahdollista määritellä joskus se, mikä se on konkreettisesti, koska meillä on varmasti kaikilla vähän erilaisia käsityksiä siitä, minkälaisista summista me puhumme? Siis periaatehan on se, että rahaa pitää jäädä myös muihin asioihin ja elämiseen sen vuokran maksamisen jälkeen. Kyllä asumisen kallistuminen ja sen myötä yhteiskunnan eriarvoistuminen on päivän puheenaihe, ja se on tärkeä asia, jota meidän pitää pitää yllä keskusteluissa — kohtuuhintainen asuminen vuokra-asunnoissa, myös omistusasunnoissa — koska kun tulevaisuuteen mennään, niin kyllä entistä kauemmaksi asunnot karkaavat. Ei ole varaa ostaa omistusasuntoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-05-19T17:39:56,2016-05-19T17:41:05,Tarkistettu,1.1 2016_55_84,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä nyt viitattiin tähän 2 000 euron tulorajaan, niin minun tietojeni mukaan sellaista ei ole suunnitteilla. Samoin, mitä tulee tähän tonteilla rahastamiseen, tämä lakiesitys ei mahdollista edullisilla tonteilla keinottelua. Siihen on hallituksen esityksessä kirjaus, jolla sitä pyritään suitsimaan. Arvoisa puhemies! Nyt kun tässä on ylistetty tätä 40 vuoden tukimallia ja viitattu siihen, niin väittäisin, että siinä kuitenkin on kehittämisen paikkoja. Ministeri tässä ehti lähteä. Olisin häneltä kysynyt, onko suunnitteilla siihen liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Nythän meillä on Suomessa alueita, joilla markkinaehtoisesti tuotettujen asuntojen vuokrat ovat alhaisempia kuin tämän ARAn 40 vuoden tukimallin piirissä tuotettujen asuntojen vuokrat, eli varmasti kehittämisen paikkoja tässäkin järjestelmässä on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-05-19T17:41:06,2016-05-19T17:42:07,Tarkistettu,1.1 2016_55_85,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä, että on syytä seurata, niin kuin omassa puheenvuorossani totesin, miten tämä uusi malli tai uudelleen käyttöön otettu malli toimii, syntyykö meille asuntoja — eli syntyykö yleensä asuntoja, sitten syntyykö kohtuuhintaisia asuntoja. Sen takia pidän tarpeellisena ja tärkeänä, että eduskunnassa tehtäisiin tuollainen seurantaponsi tämän vaikutuksista asuntotuotantoon. Jos asuntoja ei lähde syntymään, niin silloin on syytä miettiä uusia ratkaisuja. Yhtenä on keskusteluun esille nostettu myös se, että jos näitä korkotukimallin mukaisia kohteita rakennetaan vuokratonteille, niin voisiko olla malli, jossa tontin vuokra olisi rajoitusajan edullisempi siihen saakka, kunnes kohde siis vapautuu rajoituksista. Tämä voisi osaltaan mahdollistaa kohtuuhintaisen vuokratason näissä kohteissa. Tämän tyyppisiä esityksiä minun mielestäni tässä keskustelussa myös tarvitaan ja toivottavasti eduskuntakäsittelyssäkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-19T17:42:07,2016-05-19T17:43:07,Tarkistettu,1.1 2016_55_86,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_87,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajat! Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja, ja minä sanon ihan suoraan, että minä puhun helsinkiläisen päättäjän näkökulmasta. Juvonen pohti, miten arvioidaan kohtuuhintaisuutta. Se on hyvä kysymys. Monilla tavoin, jos esimerkiksi verrataan eri kaupunkeja Euroopassa ja niitten kohtuuhintaisuutta, silloin verrataan prosentuaalista osuutta, paljonko tuloista menee asumiseen. Helsinki on tässä Euroopan huippua. Jos verrataan Berliiniin, helsinkiläisellä menee yli puolet tuloista asumiseen, kun berliiniläisellä menee 25 prosenttia. Se on yksi keino. Mutta yksi keino on katsoa esimerkiksi hallitusohjelmaa. Hallitusohjelmassa todetaan, että pääkaupunkiseudulla, kuten kaikilla kasvavilla kaupunkiseuduilla, on pula kohtuuhintaisesta asumisesta ja siihen halutaan puuttua. Nyt hallitus tällä esityksellä yrittää puuttua tähän ongelmaan ja tuo meille mallin, joka hallituksen ministeriön oman arvion mukaan tulee tuottamaan 17—20 euron neliöhintoja. Jos katsotaan Tilastokeskuksen tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen keskiarvoa Helsingissä vapaarahoitteisista asunnoista, se on täsmälleen sama haarukka. Eli voimme todeta, että tämä ei ole kohtuuhintaista, koska tämä ei tuo millään tavalla edullisempia asuntoja markkinoille eikä siten tuo sitä tervettä hintakilpailua. Hyvää tässä esityksessä on se, mihin minä toivoni laitan, että tämä on rakennettu tavalla, joka on kyllä tietyille rakennuttajatahoille erittäin erittäin edullinen ja erittäin — ehkä turhankin — aulis, mutta tämä mahdollistaa myös sen, että pienemmällä pääomalla voi lähteä mukaan, koska tätähän ei ole pakko lyödä lihoiksi 10 vuoden kuluttua. Tähän voi kaksi kertaa 10 vuotta hakea jatkoaikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että myös pienemmällä pääomalla pääsevät toimijat mukaan, mikä toivon mukaan toisi aivan uudenlaisia toimijoita kentälle ja toivon mukaan uusia, aidosti voittoa tavoittelemattomia, yleishyödyllisiä toimijoita, jotka meiltä tällä hetkellä puuttuvat kokonaan. Tämä on hyvä asia, ja toivon, että se tämän kautta tervehdyttää meidän markkinoitamme, ja totta kai kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan, jos me saamme sysäyksen uusia asuntoja, sen pitäisi tehdä niistä enemmän vuokralaisen markkinat. Honkonen sanoi, että tässä esityksessä ei ole mahdollista keinotella edullisilla tonteilla, että tässä on elementti, joka estää sen. Nyt teidän täytyy kyllä valistaa minua, koska minä en sitä tunnista. Jos minä mietin Helsinkiä, meillä on tällä hetkellä isoja rakennuttajia, jotka panttaavat täysin rakennuskelpoisia tontteja odottaen itsellensä parempia suhdanteita. Näille samoille toimijoille eivät kelpaa tietyltä alueelta täysin rakennuskelpoiset, valmiiksi luovutettavana olevat tontit, vaan he kyttäävät vain niitä tiettyjä uusia, kaikkein kalleimpia alueita, joita nyt räjähdysmäisesti kasvavassa Helsingissä on. Me olemme rakentamassa monta monta suurta uutta asuinaluetta, pienen suomalaisen kaupungin kokoista, koska me olemme siirtäneet satamamme ja täten saaneet läheltä keskustaa aivan uutta rakennusmaata merenrannasta, hyvin arvokasta. Syön, edustaja Honkonen, hattuni, jos nämä rakennuttajat nyt ovat valmiita ottamaan tontteja niiltä alueilta, joilla me kipeästi kaipaisimme kovanrahan tuotantoa, joilla me kipeästi kaipaisimme uudenlaista tuotantoa, muuta kuin vain kunnan itsensä tekemää 40 vuoden ARA-tuotantoa. Minä, edustaja Honkonen, todella syön hattuni, jos he tarttuvat näihin tontteihin. Minä väitän, että he seisovat jonossa Kalasatamaan, Jätkäsaareen, Hernesaareen ja 10 vuoden kuluttua ne tontit lyödään täysin lihoiksi. Niin minäkin tekisin, jos minä toimisin samoista motiiveista kuin he. Jos me ajattelemme, että tällä yritetään houkuttaa myös uusia sijoittajia, tällä yritetään houkuttaa eläkerahastoja mukaan, niin ei eläkerahastolla ole muuta motiivia rahojensa sijoittamiselle kuin saada se tuotto, koska se on velvoitettu toiminnallaan saamaan sen tietyn tuoton. Hehän toimisivat vastoin omia sääntöjänsä, jos he pyrkisivät pienempään tuottoon. Eli tämä nimenomaan on tämän esityksen suuri riski, että tämä mahdollistaa edullisilla tonteilla keinottelun, ja kun se, minkä me olemme välimalliksi suunnitelleet, siirtyy kovanrahan tuotannoksi, siinä kohtaa me saatamme olla tilanteessa, että asumisen hinta itse asiassa nousee. Haluan vielä yhden positiivisen asian esityksestä nostaa. Täydennysrakentaminen on erittäin haastava mutta erittäin tärkeä keino kasvavalle kaupungille. Sillä pystytään tiivistämään kaupunkirakennetta, luomaan uusia asuntoja ja tuomaan uusia asukkaita ja asuntoja sinne, missä on jo infra, missä ovat jo palvelut, mutta se on hyvin hidasta, se täydennysrakentamiskohde on aina suhteellisen pieni, ja niitä on monesti ollut vaikea saada liikenteeseen. Kun minä luen tätä esitystä, niin minä näen, että tämä voi olla houkutteleva juuri täydennysrakentamisen liikkeelle saantiin, ja sitä pidän hyvänä. Voitte olla varma, edustaja Heinonen, että teemme seurantaponnen, emme ehkä siinä hengessä kuin te, että vertaisimme Vapaavuoren malliin, mutta teemme kyllä varmasti seurantaponnen siitä, mikä on vaikutus vuokriin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-05-19T17:43:10,2016-05-19T17:48:22,Tarkistettu,1.1 2016_55_88,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt, kun edustaja Modig viittasi tähän — en todellakaan teitä vaadi hattuanne syömään, mutta joka tapauksessa — en nyt tässä nopeasti tästä hallituksen esityksestä sitä tarkkaa kohtaa löytänyt, mutta tässähän on sisäänleivottuna se, että jos rakennuttaja luopuu 10 vuoden jälkeen tästä kohteesta, niin sen jälkeen tavallaan se tontilla keinottelu ei ole mahdollista. Se on tässä lakiesityksessä, eli siinä mielessä kyllä pidän kiinni siitä, minkä totesin. Arvoisa puhemies! Mitä muuten tulee tähän esitykseen, niin kunnillahan on kaavoitusmonopoli, ja aivan samalla tavalla Helsingin kaupungin kuin muidenkin kaupunkien, jotka tässä nyt nimenomaan ovat kohteena ja joissa se suuri asuntopula on, tulee niillä omilla toimenpiteillään — ja se on minun mielestäni edelleenkin mahdollista — ohjata sitä rakentamista myöskin näiden nyt voimassa olevien ja tämänkin jälkeen voimassa olevien ARAn elementtien kautta. Että ei tämä kaikki tästä 10 vuoden korkotukimallista riipu siinä, mihinkä tämä rakentaminen suuntautuu. Pidän tätä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisena toimenpiteenä. Nythän meidän tavoitteenamme on lisätä asuntotuotantoa. Merkittävin, aivan kuten tässä edustaja Heinonen totesi, asuntojen hinnan nostaja on se, että meillä on asuntopula. Ja nyt, kun me saamme lisää asuntotuotantoa, millä on myös kansantalouteen hyviä ja elvyttäviä vaikutuksia, uskon, että myöskin sen kautta asuntojen hinnat tulevat laskemaan täällä pääkaupunkiseudulla niillä alueilla, missä ne kaikista kovimmat ovat. Pidän myös erittäin hyvänä sitä, että täällä eduskunnassa keskustellaan laajasti asuntopolitiikasta, ja nythän esimerkiksi tarkastusvaliokunta on ottanut työkseen selvittää, mistä nämä erittäin korkeat asuntojen hinnat johtuvat. Ne ovat tärkeitä tietoja meille kansanedustajille, ja uskon, että myöskin jatkossa sitten, kun arvioidaan, mitenkä tämä 10 vuoden korkotukimalli on toiminut, ne ovat meille myös siihen jatkokehittämiseen hyviä työkaluja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-05-19T17:48:25,2016-05-19T17:50:33,Tarkistettu,1.1 2016_55_89,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En halua missään nimessä idealisoida tätä nykyistä 40 vuoden korkotukimallia enkä täysin tyrmätä hallituksen tekemää ehdotusta uudesta mallista. Voi hyvin olla, että se tarvitaan. Kuitenkin muutama kriittinen huomautus. Täällä on jo käytetty monta puheenvuoroa, jotka perustelevat sitä epäilyä, että tämä 10 vuoden malli ei näytä olevan tuomassa kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, joka on juuri se asia, mistä on pula. Pidän epäloogisena sitä, että tämä perinteinen malli, jossa rakentaja sitoutuu siihen, että 40 vuoden ajan se asunto pysyy sosiaalisessa vuokra-asuntokäytössä, on rakennuttajayhtiön kannalta kaikilta osin epäedullisempi kuin tämä 10 vuoden malli. 40 vuoden mallissa saa ottaa vain 4 prosentin koron omalle pääomalle; hallitus esittää, että 10 vuoden mallissa saa ottaa 6 prosentin koron. Omavastuukorko on edullisempi 10 vuoden mallissa kuin 40 vuoden mallissa — tosin nykyisellä korkotasolla molemmat ovat ehkä hiukan teoreettisia. Ja sitten todella 10 vuoden mallissa yhtiöllä on oikeus 10 vuoden kuluttua niin sanotusti lyödä lihoiksi. Eli esimerkiksi jos on saanut hyvältä paikalta tontin — kun kunta haluaa vähentää segregoitumista, haluaa varmistaa vuokra-asuntotuotantoa myös niin sanotuille hyville alueille — niin sen saa sitten panna lihoiksi, kun tämän perinteisen mallin kohdalla se aikaraja on 40 vuotta. Katsoisin, että on ilmeistä, että tätä 40 vuoden mallia pitää uudistaa, mutta pitäisin myös hyvänä, että näiden mallien sisäinen logiikka olisi johdonmukainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-05-19T17:50:34,2016-05-19T17:52:48,Tarkistettu,1.1 2016_55_90,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on hyvä keskustelu. Kun sanotaan, että perussyy on se, että tarjonta on liian pientä kysyntään nähden, niin oikeastaan perussyy tämänhetkiseen tilanteeseen on se, että tämä muutto pääkaupunkiseudulle, osin eräisiin maakuntakeskuksiin, on aivan liian voimakasta. Kun tuhansia ihmisiä muuttaa pääkaupunkiseudun kaupunkeihin, se näkyy myöskin sillä tavalla, että esimerkiksi Vantaan kaupungin budjetti ensi vuonna uhkaa olla 80 miljoonaa alijäämäinen, koska tämä lisää kuntien menoja myöskin hallitsemattomasti. Eli tätä megatrendiä meidän pitäisi voida hillitä, jos me aiomme todella asuntojen hintakehitykseen täällä pääkaupunkiseudulla puuttua — missä meillä alkaa jo olla kupla, kun sijoittajat ovat myöskin täällä liikkeellä. Todellakin, eduskunnan tarkastusvaliokunta on päättänyt tehdä asuntopolitiikan vaikuttavuudesta tutkimuksen — on tutkimusmääräraha — se on lähdössä vasta liikkeelle, aika laajana. Uskon, että jos sinne mennään riittävän syvälle, niin siitä saadaan tähän meidän keskusteluun sellaisia suosituksia ja toimenpiteitä, joista todella on hyötyä. Tämä lakiesitys, minkä hallitus tähän on tuonut, välimallin rahoituksesta on varmasti hyvä ja tärkeä. Vielä palaan tähän muuttoliikkeeseen. Se näkyy myöskin sillä tavalla tuolla ihmisiä menettävillä alueilla, että kun ihmiset joutuvat lähtemään, joutuvat työttömäksi — se on paha asia — niin sitten kun pitäisi muuttaa työn perään, kukaan ei osta asuntoa. Joudut kahteen loukkuun, ja se on todella hankalaa. Ja on myöskin niin, että pankit eivät enää myönnä edes rahaa asunnon peruskorjaukseen, koska ne katsovat, että sillä asunnolla ei ole arvoa. Eli kyllä tämä muuttoliike on niin iso kysymys tämän meidän asumisen taustalla, että siitä pitää myöskin tässä yhteydessä keskustella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-05-19T17:52:48,2016-05-19T17:54:42,Tarkistettu,1.1 2016_55_91,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tässä käydään nyt vähän perusteellisempaa keskustelua. En myöskään minä missään tapauksessa ole sitä mieltä, että nykyinen pitkä korkotuki, 40 vuoden korkotuki, on paras mahdollinen. Aika on muuttunut siitä, kun se on perustettu, ja se tarvitsee kyllä aivan perusteellista remonttia. Mutta järjestys olisi voinut olla se, että ensin olisi tämä pitkä korkotuki korjattu niin, että se olisi ollut tasapainoisempi ja varmistanut sen, että koko tuon juoksuajan kustannukset ovat järkevästi hallinnassa, ja sitten olisi katsottu, tarvitaanko tällaista toista järjestelmää. Mutta edelleenkin kyseenalaistan sen, onko sellainen tukijärjestelmä, joka ei mene suoraan asukkaalle, oikea tapa hoitaa asiaa tällaisessa tilanteessa, jossa karsimme kaikesta mahdollisesta. On myös todella hyvä huomata se, että meillä on hyvin erilaisia alueita Suomessa. Meillä on niitä alueita, niin kuin tämä pääkaupunkiseutu, joista me nyt olemme erittäin huolissamme, mutta pitää olla huolissaan myös niistä väestöä luovuttavista alueista, koska siellä tilanteet ovat aivan erilaiset ja siellä myöskin tämä vuokra-asuntotilanne näyttäytyy erilaisena. Sitten sanon sen vielä tähän, että meiltä poistuu vuoteen 2030 mennessä noin 35 000 aravavuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulta, ja kun tiedetään, että tämä 6 700, mitä rakennettiin tällä aikaisemmalla välimallilla, poistuu muutaman vuoden kuluttua, ja me rakennamme tulevaisuudessa sellaista asuntotuotantoa, joka säilyy vuokra-asuntotuotannossa vain 10 vuotta, niin me olemme jatkuvasti ongelmissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-05-19T17:54:44,2016-05-19T17:56:56,Tarkistettu,1.1 2016_55_92,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Rouva puhemies! Edustaja Modig antoi ymmärtää, tai pelkäsi, että tämä esitys nostaisi Helsingissä asumisen hintaa. Minun on vaikea ymmärtää, millä tavalla se, että syntyy lisää asuntoja, voisi nostaa yleisesti asumisen hintaa. Ei asuntotuotannon lisääntyminen koskaan nosta asumisen hintaa, vaan nimenomaan krooninen asuntopula, josta meidän pääkaupunkiseutu erityisesti kärsii. Meillä Helsingissä, Vantaalla, Espoossa on pulaa kaikista asunnoista, ja se näkyy kaikessa asumisen hinnassa. Olemme jääneet asuntotarpeesta oikeastaan vuodesta 2008 lähtien, lukuun ottamatta tuota asuntoministeri Vapaavuoren lyhyttä 10 vuoden välimalliaikaa, koko ajan jälkeen, ja tämä on pahentanut sitä tilannetta, ja sen myös edustaja Modig hyvin helsinkiläisenä kansanedustajana tietää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-19T17:56:56,2016-05-19T17:58:01,Tarkistettu,1.1 2016_55_93,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On täysin ymmärrettävää, että edustaja Heinonen ei tunne Helsingin tilannetta. Edustaja Heinonen on Hämeen kansanedustaja ja sen alueen asiantuntija. Meillä ei ole terveet markkinat. Meillä ei ole terveet markkinat asuntotuotannossa eikä rakennusalalla, ja tämän takia se, että me vain lisäämme niitä asuntoja, ei riitä. Se on osa sitä ratkaisua, mutta se ei ole koko totuus. Jos sillä totuudella mennään eteenpäin, niin tämä tilanne ei ratkea. Tämä ongelma on se, että meillä on kilpailu liian harvojen käsissä. Meillä ei ole tervettä kilpailua. Taas joutuu vasemmistoliittolainen peräänkuuluttamaan tervettä, aitoa kilpailua. Se on ainoa, mikä tässä tilanteessa auttaisi. Jos esimerkiksi 40 vuoden mallia olisi kehitetty, olisi tuotu vielä joku toinen välimalli, tämä tilanne voisi olla hyvä, mutta tämän jälkeen grynderillä ei ole mitään syytä tehdä mitään muuta kuin sanoa, että minä teen ainoastaan tällä mallilla ja ainoastaan tuohon tontille, ja se ei edesauta sitä ongelmaa, mikä on se suurin Helsingin asuntojen hinnoissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-05-19T17:58:02,2016-05-19T17:59:08,Tarkistettu,1.1 2016_55_94,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa ei todellakaan ole, eikä myöskään pääkaupunkiseudulla, puutetta kaikista asunnoista. Olemme kuulleet, että muun muassa Espoossa on tuhat vuokra-asuntoa, mitkä saisi milloin tahansa. Ne ovat vain niin kalliita, että ihmiset eivät voi niitä ottaa. Meiltä poistuu vuosittain 5 000—10 000 vuokra-asuntoa vuokra-asuntokäytöstä. Pitäisi todella pystyä rakentamaan aivan hurjaa vauhtia, että pelkästään sillä, että me saamme ylituotantoa vuokra-asunnoista, saisimme vuokratason alas. Kyllä meillä pitää olla muitakin keinoja, ja tämä välimalli, jota te niin rakastatte ja jolla sitten saatiin se 30 miljoonan tuotto sinne vakuutusyhtiöille, ei kyllä minua erityisemmin innosta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-05-19T17:59:11,2016-05-19T18:00:06,Tarkistettu,1.1 2016_55_95,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyviä puheenvuoroja on käytetty täällä tosi paljon tänään. Edustaja Honkonen mainitsi puheenvuorossaan tarkastusvaliokunnan tekemän päätöksen — olikohan se helmikuussa, kun me päätimme tehdä tutkimuksen asuntopolitiikan vaikuttavuudesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on todellakin selvittää muun muassa sitä, mitkä ovat sosiaalisen asuntotuotannon ja asumisoikeusjärjestelmän keskeiset ongelmakohdat ja kehittämistarpeet. Tämä on nyt vain yksi asiakohta, minkä nostan esille, mutta tarkoitus on kyllä avata laajasti ja käydä selvitystä ja keskustelua siitä, missä tällä hetkellä mennään. Helsingin valtuustoryhmä, Markku Saarikangas ja Helena Kantola, todellakin teki valtuustoaloitteen näistä moduuliasunnoista, niin sanotusta konttiasumisesta. Se sai Helsingissä hyvän vastaanoton, ja monet valtuutetut aloitteen allekirjoittivat. Tosiaan myös tein täällä ministeri Tiilikaiselle samasta aiheesta kirjallisen kysymyksen, ja hän oli hyvin kannustava moduuli-, konttiasumiseen ja sen mahdollistamiseen. Me tarvitsemme ennakkoluulottomia ratkaisuja ja ennakkoluulottomia vaihtoehtoja ratkaisemaan tätä asuntojen niin tilapäistä kuin myös pysyväisluonteista pulaa ja puutetta. Kyllä jokaisella pitää se katto pään päällä olla, ja varmasti sitä keskustelua kohtuuhintaisesta asumisesta, mitä täällä on tänään käyty — edustaja Modig hienosti avasi puheessaan sitä, millä tavalla muun muassa Euroopassa tätä mittarointia tehdään, mikä on se kohtuuhintainen asuminen — jatkossa myös käymme täällä. Mutta tämä hallituksen esitys on yksi askel parantaa vuokra-asumistuotantoa, ja katsotaan, mihinkä tällä esityksellä päästään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-05-19T18:00:08,2016-05-19T18:02:03,Tarkistettu,1.1 2016_55_96,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yleisesti asuntojen määrällä on luonnollisesti vaikutusta siihen, mikä on asumisen hinta, ja kun asunnoista on pulaa, niin silloin asumisen hinta myös nousee. Ennen muuta tietysti pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä on pulaa pienistä asunnoista, ja toisaalta, jos vain pieniä asuntoja rakennetaan, niin se synnyttää vääränlaista kaupunkirakennetta. Syntyy niin kuin monessa kansainvälisessä, vielä suuremmassa kaupungissa tällaista hotellikaupunkiajattelua, missä ei sitten enää perheitä asukaan, vaan asuu vain yksin asuvia taikka pariskuntia. Sekään ei tietysti ole terveen kaupunkirakenteen tavoite, ja sen takia me tarvitsemme erilaista rakentamista. Ratkaisuhakuista käsittelyä itse toivon ympäristövaliokuntaan, missä itse sain kaksi vaalikautta olla ja muun muassa käsitellä aikanaan tuota Vapaavuoren ideoimaa 10 vuoden välimallia, mitä nyt tuodaan hieman muutettuna tässä käsittelyssä mukaan. Olen edustaja Myllerin kanssa samaa mieltä siitä, että Suomessa pitäisi enempi puhua myös muuttotappioalueista ja myös siitä, että meillä on paljon alueita, missä itse asiassa omistusasunnoissa asuminen on tulossa monille pariskunnille mahdottomaksi suurten putkiremonttien, sähköremonttien ja parveke‑, ikkuna- ja muiden remonttien myötä. Tämä on sellainen ongelma, mitä tarvitsisi myös jollain tavalla lähteä ratkomaan. Myös pienissä kaupungeissa ja maaseudulla, mitkä myös osittain rakentuvatkin hyvällä tahdilla, pitää näitä ratkaisuja löytää asumisen kohtuuhintaistamiseksi, ja niitä toimenpiteitä on myös hallitukselta tulossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-19T18:02:04,2016-05-19T18:03:53,Tarkistettu,1.1 2016_55_97,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on monenlaisia asumisen tarpeita. Tällä hetkellä vain se kaikkein kiireellisin ja eniten ihmisten arkeen vaikuttava asia on asumisen kalleus nimenomaan täällä pääkaupunkiseudulla, mutta toki suhteessa siellä, missä palkkataso on pienempi, myöskin tarvitaan kohtuuhintaisia asumista. On tullut hyvin selvästi esille se, että kaikkialla tarvitaan kohtuuhintaista asumista, eli tätä me emme saa unohtaa. Tällä hetkellä 30 prosentilla suomalaisista asumiskulut ylittävät 40 prosenttia tuloista. Tämä ei varmasti ole kohtuuhintaista. Sitten me tarvitsemme aitoa asuntopolitiikkaa, aitoa kaupunkipolitiikkaa. Tällä hetkellähän meidän asuntopolitiikkamme on hyvin pitkälle alisteista, milloin se on työllisyyspolitiikalle alisteista, milloin se on suhdannepolitiikalle alisteista, mutta olisi äärimmäisen hyvä katsoa, minkälaisia asuntoja me tänne Suomeen tarvitsemme, ketkä niitä asuntoja tarvitsevat ja että se ei ole, niin kuin se tällä hetkellä on hyvin pitkälle, omaisuuden kerryttämistä ja voittojen siirtoa paikasta toiseen. Tässä olisi kyllä todella hyvin paljon meillä miettimistä, miten asunnoista tulisi oikeasti koteja ja miten me tällä tavalla kehittäisimme myöskin suomalaista yhteisöllistä mallia, jossa saisimme sitten elämän siltäkin osalta lutviutumaan paremmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-05-19T18:03:54,2016-05-19T18:05:54,Tarkistettu,1.1 2016_55_98,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_55_99,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Puhemies! On järjestyksessä kolmas kerta, kun eduskunnan täysistunto käsittelee hallintoneuvoston vuosikertomusta. Vuosittain annettavan kertomuksen perinne alkoi vuodesta 2013. Ajankohta käsitellä Ylen toimintakertomusta on mitä optimaalisin. Viime syksynähän eduskunta käsitteli vuoden 14 kertomusta ja oli siinä mielessä pahasti aikataulullisesti myöhässä. Tätä optimaalisuutta käydä tätä keskustelua juuri nyt lisää erityisesti se, että Ylen ympärillä käytävä keskustelu on tällä hetkellä äärimmäisen vilkasta ja hallitusohjelmaan on kirjattu parlamentaarisen työryhmän perustaminen Ylen julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta käsittelemään. Ja kuten tiedämme, tämä työryhmähän on viime vuoden lopulta jo työskennellyt kansanedustaja Arto Satosen puheenjohdolla ja saanut jatkoaikaa kesäkuun loppuun asti. Kadunmies ymmärrettävästi hyvin usein luulee, että eduskunnan valitsema hallintoneuvosto käsittelee ohjelmapolitiikkaa ja vaikuttaa ohjelmien sisältöihin. Ohjelmapolitiikan ja hallintoneuvoston välillä on kuitenkin palomuuri, ja ohjelmien sisältö ei kuulu hallintoneuvostolle. Hallintoneuvoston tehtävänä on valita ja vapauttaa vuosittain yhtiön hallitus ja sen puheenjohtaja sekä päättää yhtiön asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista. Edelleen hallintoneuvostolle kuuluu huolehtia ja valvoa julkisen palvelun tehtävien asianmukaisesta suorittamisesta ja myös laatia palveluiden ja toimintojen ennakkoarviointi suhteessa julkiseen palveluun ja viestintämarkkinoiden kokonaisuuteen sekä suhteessa siihen, vastaavatko ne yhteiskunnan demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin. Edelleen hallintoneuvostolle kuuluu päättää talouden ja toiminnan suuntaviivoista, hyväksyä ja tarkastaa hallituksen toimintakertomus, valvoa yhtiön hallintoa ja antaa lausunto yhtiökokoukselle tilintarkastuskertomuksesta — ja tietenkin sitten tämä nyt käsillä oleva hallintoneuvoston kertomus. Puhemies! Yle, niin kuin on todettu, on julkisen palvelun yhtiö. Julkinen palvelu on laaja, yhteiskuntaa monin tavoin rakentava palvelu. Tämä julkinen palvelu, jota Yle harjoittaa, vahvistaa myös kansalaisten yhdenvertaisuutta. Tämä on koko julkisen palvelun perusajatus, ja se on kirjattu myös moniin eurooppalaisiin asiakirjoihin. Kansalaisten yhdenvertaisuutta rakentava julkinen palvelu edellyttää lähtökohtaisesti kolmea perustavoitetta: Ensinnäkin julkisen palvelun on saavutettava riittävä kattavuus väestöllisesti ja maantieteellisesti. Julkisen palvelun pitää olla sisällöllisesti ja julkaisullisesti monipuolista. Lisäksi yleisön tulee kokea julkinen palvelu luotettavaksi ja uskottavaksi mediatoimijaksi. Näiden kolmen ehdon — kattavuuden, monipuolisuuden ja luotettavuuden — on täytyttävä riittävässä määrin, jotta julkisen palvelun yhtiö voi onnistuneesti toteuttaa mitään sille annettua tehtävää. Tämä on edellytys niin suuremmille, koko yhteiskunnan ja kulttuurin kattaville tehtäville kuin kohdennetummille erityistehtäville tai erityisryhmien palveluille. Nämä lähtökohdat ovat myös edellytys Euroopan yleisradioyhtiöiden liiton Ebun jäsenyydelle. Ylehän on EBUn jäsen, ja EBUhan on kaikelle kansalle tuttu ainakin suomalaisille valitettavan usein surullisiksi muodostuvista Eurovision laulukilpailuista. Perusedellytysten täyttyminen alkaa kattavuudesta. Maantieteellisesti Ylen palvelut kattavat koko maan niin yhtäläisin ehdoin kuin se käytännössä on yhtäältä järkevää tai mahdollista. Suomessa jakelupeittovelvoitteet ovat tiukemmat kuin missään muualla Pohjoismaissa tai Britanniassa. Myös verkkopalvelut ovat yleisön saatavilla tasavertaisemmin kuin useimmissa verrokkimaissa johtuen Suomen verraten hyvistä tietoliikenneverkoista. Tältä osin Yle siis täyttää kattavuutta koskevan perusehdon kansainvälisestikin vertaillen erinomaisen hyvin. Yle ei pyri markkinajohtajuuteen, vaan yhtiön päämääränä on tavoittaa mahdollisimman moni suomalainen edes jollain sisällöllä. Viime vuonna Yle tavoitti palveluillaan päivittäin 72 prosenttia ja vuositasolla käytännössä kaikki suomalaiset. Ylen päivittäinen tavoittavuus on samaa luokkaa kuin pohjoismaisilla sisaryhtiöillä. Pohjolan luvut ovat Euroopan korkeimpia. Liikenneministeriö tekee vuosittain tutkimuksen suomalaisten televisiokanavien sisällöllisestä monipuolisuudesta. Tämä tutkimus osoittaa, että suomalaiset tv-kanavat ylipäätään ja Ylen tv-kanavat erityisesti tarjoavat kansalaisille monipuolista sisältöä. Ylen tv-kanavien erityispiirre on, että parhaaseen katseluaikaan tarjotaan vahvaa journalismia, uutis-, ajankohtais- ja asiaohjelmia. Tämä poikkeaa useista vertailumaista, joiden yleisradioyhtiöidenkin prime time -tarjonnassa korostuvat viihde, elokuvat ja draama. Luotettavuus on Ylen kolmas kivijalka. Ylen tavaramerkki, Yle-brändi, koetaan mittausten mukaan suomalaisten keskuudessa luotettavaksi. Viime vuonna tehdyn Ylen arvo suomalaisille ‑tutkimuksen mukaan 77 prosenttia luottaa Yleen erittäin paljon tai melko paljon. Yle Uutiset on mittausten mukaan viime vuonna peräti nostanut luotettavuusindeksiään. Uutisarvostuksia selvittävässä tutkimuksessa 92 prosenttia suomalaisista ilmoitti luottavansa Ylen uutisiin vähintään melko paljon, puolet suomalaisista erittäin paljon. Lisäksi puolet suomalaisista piti jotakin Ylen uutispalvelua tärkeimpänä uutislähteenään. Erityisesti Ylen tv-uutisten asema vahvistui edellisvuodesta. Vaikka verkkomedioiden käyttö lisääntyykin, oli Ylen tv-uutiset viime vuonna tärkein uutislähde 37 prosentille suomalaisista. Suomalaiset kokevat siis varsin laajasti, että Ylen viestintään ja sisältöihin voidaan luottaa. Näin pitää ollakin. Tämä on yksi tärkeimpiä Yleen kohdistettuja odotuksia kansalaisten taholla. Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että Yle suoriutui julkisen palvelun perusedellytyksistä eli kattavuudesta, monipuolisuudesta ja luotettavuudesta hyvin. Lisäksi on sanottava, että maissa, joissa on vahva ja hyvin organisoitu yleisradiotoiminta, sananvapaus ja mediakentän monipuolisuus pääsääntöisesti toteutuvat hyvin. Mutta sitten muutama sana Ylen viime vuoden tarjonnasta, käsittelemmehän nimenomaan Ylen hallintoneuvoston toimintakertomusta viime vuodelta. Television ja radion asema on pysynyt yhä melko vakaana. Ylen tv-kanavat tavoittivat 57 prosenttia yli 4-vuotiaista suomalaisista ja radio 40 prosenttia. Ylen TV1 on yhä suosituin tv-kanava ja Radio Suomi kuunnelluin radiokanava. Yle Areena taas pitää paikkansa Suomen arvostetuimpana verkkobrändinä. Verkkopalveluillaan Yle tavoitti päivittäin keskimäärin 18 prosenttia yli 15-vuotiaista. Eniten suomalaiset käyttävät kansainvälisten verkkopalveluiden, kuten Googlen ja Facebookin, sekä kotimaisten iltapäivälehtien verkkosivustoja. Ylen tarjonnan suurimpia panostuksia viime vuonna olivat eduskuntavaalit. Politiikan sisältöjä tehtiin radioon, televisioon ja verkkoon uusin ja vanhoin tavoin. Erityisesti eduskuntavaaliehdokkaat suomeksi, ruotsiksi ja saameksi esitellyt Vaaligalleria herätti kansainvälistäkin kiinnostusta ja kiitosta. Sibeliuksen 150-vuotisjuhlan ohjelmisto sekä uusi kotimainen draama herättivät myös kansainvälistä kiinnostusta. Ylen alueellinen palvelu ja kattavuus paranivat viime vuonna, kun alueelliset tv- ja radiolähetykset saivat lisää lähetysaikaa. Yle aloitti alueelliset tv-uutiset Lapissa ja Pirkanmaalla, mikä nosti suomenkielisten alue-tv-uutislähetysten määrän kymmeneen. Erityisryhmien palvelut ovat julkisen palvelun ydintä. Yle paransi palvelujen esteettömyyttä viime vuonna tekemällä lisää viittomakielistä ohjelmaa kuuroille. Uutis- ja urheilusivusto teki parannuksia näkövammaisia ajatellen, ja selkouutiset tuotiin myös televisioon. Yle lisäsi ohjelmahankintoja kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä, ja aivan erityisesti satsattiin laatuun ja kansainvälistymiseen. Samalla on huomioitava, että valmiiden ohjelmien lisäksi Yle ostaa luovalta ja digitaaliselta alalta paljon erilaista työtä, maksaa tekijänoikeusmaksuja luovan alan työntekijöille, ostaa erilaisia tuotantopalveluja ja osallistuu vahvasti tuotekehitykseen niin sisällöissä kuin uusissa palveluissa, mikä hyödyttää monenlaisten alojen toimijoita, ja sillä on luonnollisesti myös merkittävä työllistävä vaikutus. Vahva digitaalisen ja luovan alan veturin rooli onkin yksi Ylen tehtävä. Digitaalinen mediamurros ei tästä laannu, vaan muutos jatkuu vahvana. Ylen tehtävä on ottaa riskejä, viedä tuotekehitystä eteenpäin ja huolehtia siitä, että suomalaisten mahdollisuus seurata maailman tapahtumia, osallistua keskusteluun, oppia, sivistyä ja viihtyä säilyy laadukkaana myös muuttuvien medioiden maailmassa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-05-19T18:06:19,2016-05-19T18:19:49,Tarkistettu,1.1 2016_55_100,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelän puheenvuorosta kävikin jo ilmi kaikki se, mitä tämä kertomus sisältää. Nostan muutamia asioita tässä esille. Kiitän Kimmo Kivelää puheenvuorosta. 77 prosenttia suomalaisista kertomuksen mukaan luottaa Yleen erittäin paljon tai melko paljon, ja se on iso osa ihmisiä. Pidän itse hyvänä, että kertomuksessa nostetaan esille erityisesti nämä erityisryhmät, ja kuten puheenjohtaja mainitsikin, viittomakieliset tv-uutiset ja Yle Uutiset selkosuomeksi ovat niitä, joita myös on parannettu, ja ilmeisesti tämä on ollut aiempien linjausten mukaista. On tehty siis lisää viittomakielisiä ohjelmia ja parannettu uutis- ja urheilusivuston käytettävyyttä muun muassa näkövammaisille. Myös monia käyttäjäryhmiä palvelevat selkouutiset laajeni radion ja verkon lisäksi televisioon. Ohjelmasisältö ei kuulu hallintoneuvostolle, mutta nostalgisia sarjojahan ihmiset kaipaavat ja varsinkin ne, jotka ovat siellä television ääressä melkein sen koko pitkän päivän, ja niitä ihmisiähän on. Ikääntyneiden ihmisten päivät muun muassa hoivalaitoksissa koostuvat siitä, että aamulla televisio tai radio avataan ja sitä seurataan pitkin päivää. Se on se ainoa ikkuna sinne ulkomaailmaan, mitä ulkomaailmassa tapahtuu. Perinteet kunnioittavat jo, että Yle on siellä kanava, joka pyörii, ja ikääntyneet ihmiset tykkäävät seurata siellä niin uutisia kuin myös näitä erilaisia sarjoja. Yle Areenahan on todella hyvä verkkoareena, ja jos jotakin parannettavaa siihen voisi sanoa, niin se on se, että ehkä jos hieman helpommin löydettäviksi saisi nämä ohjelmat sieltä Yle Areenan sivustolta, niin ne olisivat sitten vielä paremmin sieltä saatavissa. Tämä hallintoneuvoston kertomus on hyvä läpileikkaus, ja sitä on hyvin mukava lukea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-05-19T18:19:51,2016-05-19T18:27:20,Tarkistettu,1.1 2016_55_101,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 on kokonaisuudessaan ihan hyvin laadittu, ja siitä saa melko hyvän kokonaiskuvan Ylen toiminnasta viime vuodelta. Toimin itsekin tällä hetkellä tuoreena Yleisradion hallintoneuvoston jäsenenä, ja siitäkin näkövinkkelistä tähän vuosikertomukseen on ollut ihan mielenkiintoista tutustua. Mutta suurin asia, mikä minua itseäni henkilökohtaisesti ja monia muita kansalaisia Ylen toiminnassa ja siinä Ylen suuressa linjassa tällä hetkellä häiritsee, on se, että Yle ei kaikin puolin valitettavasti täytä sille kuuluvaa tehtävää tasapuolisesta, neutraalista ja koko kansaa palvelevasta tiedonvälityksestä. Kaiken saamani kansalaispalautteen ja omien kokemusteni valossa tässä vuosikertomuksessa maalaillaan liian ruusuista kuvaa Ylestä ja kansan tyytyväisyydestä Ylen toimintaa kohtaan. Yleisradion toiminta on ollut viime vuosina hyvin vahvasti monikulttuurisuutta painottavaa, kuten esimerkiksi viime vuotta käsittelevän kertomuksen kohdasta 3.4 voidaan havaita. Kyseisessä kohdassa muun muassa todetaan: ""Lastenohjelmissa monikulttuurisuus on määritelty erityiseksi ohjelman teossa huomioitavaksi näkökulmaksi."" Tällainen tietyn poliittisen ideologian eli monikulturismin korostaminen Ylen tiedonvälityksessä juontaa tietysti osittain juurensa nykyisestä Yleä koskevasta lainsäädännöstä, jossa Ylen tehtäväksi on linjattu edistää monikulttuurisuutta. Minun mielestäni tällainen ideologinen pakkosyöttö, arvoisa puhemies, on yksiselitteisesti väärin. Yleisradion tulevaisuus näyttää tämän vuosikertomuksen perusteella myös siinä mielessä huolestuttavalta, että monikulttuurisuuden kuvaamista pelkästään positiivisena ilmiönä halutaan yhä lisätä siten, että erilaisten etnisten vähemmistöjen edustajia aiotaan nostaa jatkossa ohjelmien tekijöiksi, osallistujiksi ja asiantuntijoiksi aiempaa enemmän. Henkilökohtaisesti toivon todella, ettei Yle lähde valitsemaan ohjelmantekijöitä ja ohjelmiin osallistujia etnisen taustan perusteella. On nimittäin rasismia valita toimittajia tai asiantuntija-haastateltavia ohjelmiin etnisin perustein. Siksi toivonkin, että tämä vuosikertomuksen kirjaus on jonkinlainen lipsahdus ja että tekijät valitaan tehtäviin nimenomaan pätevyyden perusteella. Lisäksi etninen jaottelu luo helposti kuilun kantaväestön ja etnisten vähemmistöjen välille eikä Ylen tavoitteiden mukaisesti tuo erilaisia ihmisiä lähemmäksi toisiaan. Ylen toimintaa tarkasteltaessa täytyy myös kiinnittää huomiota siihen, miten Yle kohtelee — ja tällä hetkellä valitettavasti eriarvoistaa — poliittisia toimijoita uutisoinnissaan. Tämä käy ilmi esimerkiksi Ylen nostaessa uutisiin ja yleisen paheksunnan kohteeksi nimenomaan perussuomalaisia poliitikkoja ja heidän sanomisiaan. Tämä asia aidosti ihmetyttää kansalaisia, koska myös muiden puolueiden vaikuttavissa asemissa olevat poliitikot ovat todistettavasti tuoneet julki vähintään yhtä kyseenalaisia kannanottoja, mutta tapaukset ovat kuitenkin jääneet Ylessä kokonaan huomiotta. Tästä minulla löytyy useita esimerkkitapauksia, jos joku haluaa tietää asiasta enemmän. Arvoisa puhemies! Yleisesti länsimaiseen journalistiseen näkemykseen sisältyy ajatus, että kansalaisilla on oltava oikeus vapaaseen ja laaja-alaiseen tiedonsaantiin. Tämän periaatteen on toteuduttava myös silloin, kun välitettävä tieto on ristiriidassa tietoa välittävän toimittajan henkilökohtaisten näkemysten ja asenteiden kanssa. Valitettavasti myös osa länsimaisista toimittajista sortuu tarkoituksenmukaiseen tiedonvälitykseen. On selvää, että Ylen uskottavuus tiedonvälittäjänä kärsii puolueellisen tiedonvälityksen seurauksena. Yle ei saa syöttää kansalle ideologisesti väritettyä uutisointia ja ohjelmatarjontaa, vaan tiedonvälityksen tulee olla mahdollisimman tasapuolista, neutraalia, objektiivista, puolueetonta, useita eri näkökulmia huomioon ottavaa ja näin koko kansaa palvelevaa. Arvoisa puhemies! Toivon, että nyt tämä Ylen tulevaisuuden toimintaa pohtiva parlamentaarinen työryhmä ottaa nämä edellä esittämäni näkökulmat huomioon, ja itse asiassa olen kuullut, että näin on myös tapahtunut. Toivon todella, että Ylen toiminnassa saadaan muutos aikaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2310603588633278699,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2016-05-19T18:22:35,,Tarkistettu,1.1 2016_55_102,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,Otetaan pieni debatti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_103,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Immosen puheenvuoro on historiallinen. Juuri noin vahvoja puheenvuoroja, joissa Yleisradion omistajataho eduskunta ottaa kantaa Yleisradion ohjelmasisältöihin, ei ole täällä eduskunnassa tietääkseni aikaisemmin kuultu. (Olli Immonen: Suuri kunnia!) Hallintoneuvoston puheenjohtaja, edustaja Kivelä mielestäni linjasi arvokkaalla ja hyvällä, Yleisradion hallintoneuvoston perinteitä vastaavalla tavalla sitä, millä tavalla on palomuuri — tätä sanaahan edustaja Kivelä käytti — olemassa Yleisradion ohjelmatoiminnan sisältöjen ja eduskunnan eli hallintoneuvoston välillä. On tärkeätä, että Yleisradiolla on journalistinen vapaus määritellä ohjelmasisältönsä ja sillä tavalla tuottaa juuri sitä monipuolista sisältöä, mitä edustaja Immonenkin tässä peräänkuulutti. Moniarvoisuus minun tulkintani mukaan tarkoittaa juuri sitä, että me tarjoamme monipuolisia sisältöjä, ja Yleisradio mahdollistaa sen ja tuo hyvin monipuolisesti erilaisia kulttuureja esiin eikä niin, että sinne juntataan jokin yksittäinen, (Puhemies koputtaa) esimerkiksi moniarvoisuuden vastainen, ideologia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-05-19T18:27:45,2016-05-19T18:28:55,Tarkistettu,1.1 2016_55_104,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän monikulttuurisuuden pelkoon haluaisin todeta, että minusta on hieman erikoista, että juuri perussuomalaiset kaikkein eniten kritisoivat ja sanovat, että Yle on puolueellinen ja poliittisesti motivoitunut eli ei-riippumaton, ja eniten juuri perussuomalaiset kertovat, millaista ohjelmasisältöä Yleisradion pitäisi tehdä. Joko halutaan riippumaton Yle tai sitten ei. Koettakaa päättää. Toivon, että minun Yleisradioni on monikulttuurinen, koska Suomi on monikulttuurinen. Se on ollut sitä paljon ennen kuin se pakolaisvirta, joka meillä nyt on käsillä, on tänne saapunut. Meillä on ollut tataariväestö, meillä on ollut saamelaiset, meillä on ollut suomenruotsalainen väestö, meillä on ollut juutalaisväestö — me olemme aidosti monikulttuurinen kansa. Ja minä toivon, että Ylen kuvastossa näkyy meidän moninaisuutemme ja koko se kulttuurien kirjo, joka Suomeen kuuluu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-05-19T18:28:56,2016-05-19T18:29:53,Tarkistettu,1.1 2016_55_105,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kantola ei nyt ihan ollut asian ytimessä. Immonen ei käsitykseni mukaan ottanut kantaa sisältöön vaan otti kantaa linjaan, siihen linjaan, millä sitä sisältöä tuotetaan. Ja se linja ja siihen kannan ottaminen kylläkin kuuluu hallintoneuvostolle tehtävänmäärityksen mukaisesti — mitä siellä on demokraattista tiedonvälitystä ja tasapuolisuutta ja muuta. Jos siinä linjassa on ongelmaa, silloin hallintoneuvoston kuuluu ottaa kantaa. Mitä tulee monikulttuurisuuteen, niin monikulttuurisuus voidaan mieltää monilla tavoilla. Ja tämä, mitä edustaja Modig esitti, on se tyypillinen argumentointivirhe, mihin vedotaan, että voidaan johtaa keskustelu siihen toiseen tulkintaan eli siihen, mitä on monikulttuurisuus tai monikulturismi. Ei se, että monia kulttuureita on ollut Suomessa vuosisatoja, ole sama asia kuin tämä tämänpäiväinen monikulttuurisuusideologia, josta tässä nyt puhutaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-05-19T18:29:54,2016-05-19T18:30:52,Tarkistettu,1.1 2016_55_106,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Zyskowicz. (Ben Zyskowicz: Arvoisa puhemies! En ole pyytänyt puheenvuoroa.) — Havaitsin, että edustaja Zyskowicz suoristi vartalonsa, (Naurua) mutta se ei ollut mainitussa tarkoituksessa, mistä syystä edustaja Meri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_107,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Me olemme Zyskowiczin kanssa melko lailla samannäköisiä, joten pidän tässä osittain hänen puolestaan puheenvuoroa, mutta hän ei vastaa sisällöstä. Minun täytyy edustaja Kantolalle sanoa, että olen täällä joskus kuullut näissä eri valiokuntakeskusteluissa, että ei ole ollut tapana puuttua tämäntyyppisiin asioihin. Kansa on valinnut tänne nyt aika paljon uusia kansanedustajia, ja perussuomalaiset on kuitenkin eduskunnan toiseksi suurin puolue. Meillä voi olla vähän raikkaita ja uudenlaisia argumentteja. Olemme kuitenkin toimineet täällä aina asiallisesti, emme käytä epämääräistä kieltä. Minun mielestäni meilläkin on oikeus puhua. Ja toisekseen olen sitä mieltä, että ei kai meillä voi olla niin, että Yleisradion yleinen linja on sellainen, mistä me emme saisi täällä ollenkaan keskustella. Kaikesta täytyy voida yhteiskunnassa keskustella, erityisesti kansanedustajalaitoksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-05-19T18:31:11,2016-05-19T18:32:10,Tarkistettu,1.1 2016_55_108,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esimerkiksi edustaja Immoselle voin todeta, että mielestäni olette hyvinkin väärässä mutta minä kunnioitan teidän oikeuttanne olla sitä mieltä kuin te olette. Minusta sekin on ihan oikein, että on tarpeen käydä myös kriittistä keskustelua, jos siltä tuntuu. Se on ihan ok minun mielestäni. Ja Yle ei mielestäni ole sikäli jalustalla, että siitäkin sopii keskustella. Mutta jos puhumme monikulttuurisuudesta ja monokulttuurisuudesta, niin olen samaa mieltä kuin edustaja Modig: Suomi on monikulttuurinen, Suomi ei ole itse asiassa koskaan ollut monokulttuurinen. Esimerkiksi mekin täällä, kaksi etnisesti kantaväestön edustajaa, keskustelemme nyt asioista, joista olemme hyvinkin eri mieltä. Täällä on laaja yhteiskunnallinen keskustelu eri asioista riippumatta siitä, mikä meidän taustamme on tai jotakin muuta. Se, että Yle tukee monikulttuurisuutta toiminnassaan ja pyrkii sitä tuomaan esiin, on mielestäni kohtuullista, koska se on osa Suomea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-05-19T18:32:11,2016-05-19T18:33:11,Tarkistettu,1.1 2016_55_109,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni edustaja Immonen käytti hyvän ja ansiokkaan puheenvuoron, ja näen sen itse Ylen puolustamisena, että keskustellaan Ylestä myös kriittisesti. Immonen ei kyseenalaista mitenkään sitä, ettemmekö me tarvitsisi Yleisradiota, vaan hän peräänkuulutti nimenomaan tätä linjaa. Kyllä me kaikki tiedämme, kun katselemme ja kuuntelemme Ylen ohjelmia, puheohjelmia, että ne ovat varsin liberaalissävytteisiä. Sieltä ei löydy juurikaan konservatiivisia yhteiskunnallisia mielipiteitä edustavia henkilöitä, vaan päänsääntöisesti nämä vaki-esiintyjät ja -kommentaattorit näissä ohjelmissa — nämä ohjelman tekijät siis — edustavat liberaaleja mielipiteitä, ja se näkyy ja kuuluu siinä viikoittain useamman kerran. Ja kuten tiedämme, propagandassahan toistaminen on se keskeinen elementti, ja pakko olla kyllä kriittinen. Jos te löydätte jonkun (Puhemies koputtaa) konservatiivisen mielipiteen esittäjän sieltä, niin ilmoittakaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-05-19T18:33:11,2016-05-19T18:34:19,Tarkistettu,1.1 2016_55_110,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mikäli yksittäiset toimittajat tekisivät jotain sellaista, jonka joku tulkitsee jonkinlaiseksi ""vääränlaiseksi"" väärässä paikassa kannan ottamiseksi, niin se on sitten Julkisen sanan neuvoston asia sellaista arvioida, jos toimittajat jollain tavalla ylittävät valtuuksiaan. Mutta meillä on riippumaton media Suomessa, ja se on tärkeää, että me pidämme sen riippumattomana. Itse kyllä olen sitä mieltä, että Yleisradiolta löytyy hyvin monenlaista sisältöä. On monta asiaa, joista olen itse Yleisradion kanssa eri mieltä silloin, kun Yle ottaa kantaa. Mutta minä korostan, että Yle ei ole organisaatio, jonka tehtävä on ottaa kantaa. Se on organisaatio, jonka tehtävä on viestiä. Se täyttää kansallista lakisääteistä velvoitettaan. Mutta silloin kun otetaan kantaa, niin se liittyy johonkin ohjelmaan, jossa on tarkoitus esimerkiksi tuoda erilaisia kantoja esiin. Ja korostan: silloin Yleisradio instituutiona ei ota kantaa, vaan esimerkiksi keskusteluohjelmassa ne henkilöt, jotka keskustelevat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-05-19T18:34:20,2016-05-19T18:35:19,Tarkistettu,1.1 2016_55_111,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisat edustajat, myönnän vielä tässä debatin osassa puheenvuorot edustajille Kantola ja Modig, ja mikäli edustaja Immonen haluaa keskustelun avaajana vielä vastauspuheenvuoron, niin myönnän sen myöskin hänelle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_112,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Meri, edustaja Immonen, kun käytin puheenvuoron, jossa kommentoin edustaja Immosen puhetta, en tarkoittanut sanoa sitä, etteikö täällä kaikilla olisi puhevapaus. En tietääkseni sanonut mitään sellaista. Sanoin vain, että ensimmäisen kerran kuulen tämäntyyppistä puhetta, ja totesin vain, että näin on tilanne. Arvostan sitä, että täällä kritisoidaan Yleisradiota. Se ja erilaisten mielipiteiden esittäminen kuuluu tähän instituutioon. Olkoon meillä puhevapaus, ja olen valmis sitä puhevapautta myös puolustamaan. Mitä tulee termeihin ""monikulttuurisuus"" ja ""monikulturismi"", jotka termit täällä esiintyivät keskustelussa, niin yleisradiolaissa ei ole säädetty eikä Yleisradion tehtäväksi ole määritelty monikulturismin edistämistä, mitä se sitten lieneekään. Kun olin aikaisemmin Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja viime kaudella, niin sain hyvin paljon palautetta kansalaisilta, myös minä: milloin syytettiin siitä, että Yleisradio on täysin kokoomuksen hallussa ja sen johtamaa propagandaa sieltä tulee, milloin syytettiin siitä, että se on täysin demarien hallussa ja sieltä tulee punaista propagandaa, ja kaikkea tältä väliltä. Kyllä me saamme kuulla erilaisia mielipiteitä siitä ja arvioita, kenen hallussa ja kenen poliittisessa ohjauksessa Yleisradio on. Juuri sen takia on tärkeätä se, mitä edustaja Kivelä, hallintoneuvoston puheenjohtaja, (Puhemies koputtaa) sanoi...",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-05-19T18:35:36,2016-05-19T18:36:55,Tarkistettu,1.1 2016_55_113,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Ja nyt vastauspuheenvuoro, edustaja Modig. — Anteeksi, että jouduin tulemaan päälle. Silloin, kun ylittyy aika merkittävästi, on pakko tehdä se.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_114,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Saarakkala peräänkuulutti esimerkkejä siitä, mikä olisi konservatiivista kommentointia Ylellä. Minä en osaa määritellä toisen puolesta, mikä on konservatiivista ja mikä ei. Uskoisin, että on ihmisiä, jotka kokevat olevansa konservatiivisia ja jotka kuitenkin voivat ajatella hyvin eri tavalla asioista. Yritän hakea esimerkkiä semmoisista kysymyksistä, mitkä ehkä itselläni liittyvät arvoihin, jotka minä ja edustaja Saarakkala olemme yhteisen työkaveruutemme aikana nähneet toisin, ja minulle tulee mieleen tasa-arvoinen avioliittolaki. Minä koen sen hyvin konservatiiviseksi, että Yleisradio ei suostunut puhumaan tasa-arvoisesta avioliittolaista vaan sitkeästi loppuun asti puhui sukupuolineutraalista avioliittolaista. Että kyllä meillä kaikilla varmasti on omat näkemyksemme sanoista, kaiuista, konnotaatioista ja muusta, mutta kyllä minä väittäisin, että Yle on hyvin moniääninen ja puhuu meidän kaikkien suulla. Jos me kerran kaikki olemme joskus ärsyyntyneet myös jostakin, mitä Yleisradio sanoo, se jo kertonee siitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-05-19T18:36:55,2016-05-19T18:38:00,Tarkistettu,1.1 2016_55_115,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minun mielestäni on ainakin tärkeää, että me käymme täällä keskustelua siitä, mikä sen Yleisradion ison linjan tulisi olla. Siis minun mielestäni keskustelu on tärkeää, ja aion sitä aivan varmasti jatkossakin käydä. Minua ei lainkaan kyllä yllätä se, että nämä monikulttuurisuutta puolustavat näkemykset tulevat nyt nimenomaan sieltä vasemmalta laidalta. Tämä Yleisradion monikulttuurisuusagenda palvelee nimenomaan teidän poliittisia ja ideologisia päämääriänne. Nyt on puolusteltu tätä monikulttuurisuusagendaa sillä, että monikulttuurisuus on Suomessa vallitseva asiantila. No, miten te näette, kun sanotaan sosialistisissa maissa, että sosialismi on se vallitseva tila ja sillä linjalla pitää mennä? Tämä on tietysti tätä, miten asiat haluaa nähdä. Itse peräänkuulutan sitä, että kyllä Ylen tiedonvälityksen ja ohjelmatarjonnan tulee olla neutraalia, objektiivista, ei ajaa mitään tiettyä ideologiaa, kuten monikulturismia tässä tapauksessa. (Puhemies koputtaa) Monikulturismilla tarkoitan sitä, että edistetään massamaahanmuuttoa (Puhemies: Kiitoksia, edustaja, teille varattu aika on päättynyt!) ja puhutaan monikulttuurisuudesta pelkästään positiiviseen sävyyn.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2310603588633278699,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2016-05-19T18:38:00,2016-05-19T18:39:22,Tarkistettu,1.1 2016_55_116,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,Nyt siirrymme varsinaiseen puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_117,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! En ole Ylen hallintoneuvoston jäsen, mutta käytän tämän tilanteen hyväkseni, koska täällä on mahdollisuus keskustella meille kaikille selvästi merkityksellisen ja tärkeän Yleisradion asioista. Nyt esitellystä kertomuksestakin käy hyvin ilmi se laaja muutos, minkä digitalisaatio on tuonut viestintä- ja sisältöaloille ja Yleisradioonkin. Esimerkiksi ihmisten mediankäyttötottumusten murros ja alustatalous haastavat voimakkaasti koko mediaa. Erityisen voimakkaasti tämä ilmiö näkyy kaupallisten medioiden puolella. Ylekin on osaltaan vastannut näihin muutoshaasteisiin sekä esimerkiksi tiukentuneeseen taloustilanteeseen uudistamalla toimintaansa, keskittämällä esimerkiksi alueuutisensa ja tuottamalla uusia verkkomediasisältöjä ja tekemällä entistä laajemmin yritysyhteistyötä. Riippumaton yleisradiolaitos täyttää paitsi kansallisesti tärkeitä lakisääteisiä tehtäviään myös tasapainottaa markkinoita, mahdollistaa tarpeelliset ei-kaupalliset sisällöt, joita ei muuten olisi välttämättä saatavilla, varmistaa yhteiskunnan eheyden kannalta tärkeän erityisryhmien huomioinnin ja turvaa omalta osaltaan myös riippumatonta mediakenttää ja monipuolista ja mahdollisimman neutraalia tiedonvälitystä. Yleisradio onkin myös tärkeä demokratian edistäjä ja turvaaja. Tähän on kiinnitetty viime aikoina huomiota koko Euroopassa, jossa keskustellaan laajasti median riippumattomuudesta ja vapaudesta — tai joissakin tapauksissa tämän vapauden heikkenemisestä ja poliittisen kontrollin kasvamisesta. Esimerkit maista, joissa median riippumattomuutta ja tilaa on kavennettu, ovat huolestuttavia. On Suomen etu, että Suomessa toimii riittävästi resursoitu Yleisradio. Tämä toivottavasti muistetaan, kun Ylen tehtäviä ja asemaa pohditaan parhaillaan parlamentaarisessa työryhmässä. Ylen rinnalle tarvitaan tietenkin jatkossakin myös monipuolinen kenttä erilaisia ja eri kokoisia kaupallisia medioita, joiden riittäviä toimintaedellytyksiä olisi myös edistettävä. Jos haluamme media-alan osaamisestamme myös nykyistä enemmän vientimenestystä, on media-alan toimintaedellytyksiä kehitettävä reippaasti nykyisestä. Eri tavoin toimivat mediat täydentävät tosiaan siinä missä eri mediamuodotkin. Olennaista on, että se suomalainen mediamaisema, josta me päivittäisen mediamme haemme, pysyy monipuolisena. Yle voikin toimia myös strategisena työkaluna ja mahdollistajana. Kohdentamalla esimerkiksi palvelutilauksia erilaisille yrityksille se voi vahvistaa alueiden elinvoimaisuutta ja tukea yrittäjyyttä. Oli kyse sitten indie-tuotantojen tekijöistä, elokuvista, sarjojen tuotannoista, pienten animaatiostudioiden tilauksista tai verkon sisällöntuotannosta, maastamme löytyvää osaamista kannattaisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Yrityksemme tarvitsevat myös näyttöjä taidoistaan. Hyvä esimerkki tällaisesta mahdollistamisesta on Tampereen Mediapoliksessa Ylen, ammattikorkeakoulun ja yksityisten tuotantoyhtiöiden välinen yhteistyö eri tasoilla myös sisällöntuotannossa. Luonnollisesti myös monipuolista Yleisradion omaa tuotantoa tarvitaan nyt ja jatkossakin. Yle voikin toimia myös fasilitaattorina ja koollekutsujana, jos me haluaisimme esimerkiksi lähteä rakentamaan vaikkapa laajempaa kansallista sisältöalustaa eri toimijoille. Tätä kannattaa ainakin harkita. Tällä hetkellä kaikki sisältöalustat, joita käytämme, ovat hyvin pitkälti ulkomaisten suuryhtiöiden hallinnassa. Hallintoneuvosto on mielestäni luonteva paikka käydä keskustelua myös näistä kysymyksistä. Sen aseman vahvistaminen voi olla tarpeen, kunhan politiikka ei lähde sorkkimaan Ylen varsinaisia sisältöjä eikä vaaranna median riippumattomuutta ja kaikkien yhdenvertaisuutta. Ja viitaten täällä salissa äsken käytyyn monikulttuurisuusvelvoitekeskusteluun liittyen Yleisradioon toistan kommenttini siitä, että minun Yleni on monikulttuurinen, koska Suomi on monikulttuurinen, mutta journalismi olkoon riippumatonta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-05-19T18:39:31,2016-05-19T18:43:36,Tarkistettu,1.1 2016_55_118,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koko mediakenttä on tällä hetkellä murroksessa. Digitalisaatio on mullistanut kentän kokonaisuudessaan, ja se on myös muuttanut monien toimijoiden ansaintalogiikkaa. Printtimedia on minun mielestäni tiensä päässä, ja haikailu aikaan, jolloin printti myy samalla tavalla ja samalla ansaintalogiikalla kuin aiemmin, on mielestäni turhaa. Se juna meni jo. Mutta se, että kaupallinen media ei ole kyennyt kehittämään toimintaansa vastaamaan uuden digitaalisen median haasteita, ei ratkea heikentämällä Yleisradiota. Lobbaus Yleisradiota vastaan on tällä hetkellä tavattoman kovaa. On luotu mielikuva, että Yle on paisunut kohtuuttoman suureksi eikä Ylen ole tarvinnut millään tavalla sopeuttaa toimintaansa niin kuin muiden alan toimijoiden tai niin kuin koko muun yhteiskunnan. Tämä ei pidä paikkaansa. Viimeisten vuosien aikana Ylellä on käyty yt-neuvottelut ja väkeä on vähennetty myös muilla toimilla. Toimintaa on tehostettu ja omaisuutta on myyty. Ajatus siitä, että Yle porskuttaisi riippumattomana muun yhteiskunnan haasteista, ei pidä paikkaansa. Ylen tulevaisuutta käsitellään tällä hetkellä parlamentaarisessa työryhmässä. Toivon työryhmän jäsenille viisautta ymmärtää Ylen merkitys sivistykselle ja koko suomalaisen mediakentän laadukkuudelle. Tässä kohtaa haluan kyllä ihmetellä sitä, että tämän tärkeän työryhmän kokous on ajoitettu samaan aikaan, kun täällä täysistunnossa käsitellään Ylen kertomusta. Tämän kertomuksen yhteydessä on mahdollisuus käydä, kuten olemme käyneet, keskustelua Ylen roolista ja tehtävästä laajemmin, ja työryhmän jäsenten osallistuminen tähän keskusteluun olisi ollut erittäin suotavaa. Tätä kokousta samaan aikaan, tätä valintaa, en voi kuin ihmetellä ja pahoitella. Arvoisa puhemies! Näen, että on erittäin tärkeää, että Ylen rahoitus pysyy jatkossakin valtion kehyksen ulkopuolella. Se on ensiarvoisen tärkeää, jotta Yle pysyy riippumattomana. Jos Ylen rahoitus on pelinappulana pöydällä joka kerta, kun valtion budjettia tehdään, sen riippumattomuus on vaarassa. Olen järkytyksekseni todistanut, miten ihmiset tässä salissa, mutta myös Yle-työryhmän jäsenet, ovat kertoneet, millaisia ohjelmasisältöjä heidän mielestään Ylen tulisi tehdä. (Olli Immonen: Eikä ole!) — Ylen työryhmän jäsenet, viimeksi Arkadia-seuran järjestämässä paneelissa, jossa olivat kaikki paitsi yksi paikalla, heistä puolet kertoi, mimmoisia ohjelmasisältöjä he haluaisivat Yleisradion tekevän. Tämä striimattiin, se varmaan löytyy jostain. — Yleisradion tehtävänä on tehdä ratkaisunsa journalistisin perustein eikä poliitikkojen toiveiden mukaan. Kun vertaamme Euroopan sisällä, voimme nähdä, kuten hallintoneuvoston perussuomalainen puheenjohtaja hyvässä puheenvuorossaan totesi, että vahva Yleisradio heijastelee sananvapauteen, sen tasoon, koko mediakentän laadukkuuteen ja sen moniäänisyyteen. Se, jos mikä, mahdollistaa kriittisen keskustelun. Haluan tässä kohtaa myös sanoa, että minun mielestäni on surullista, että meillä on asetettu nyt kaupallinen media ja Yleisradio vastakkain, koska Suomessa on poikkeuksellisen laadukas kaupallinen media. Oletteko koskaan laittaneet uutiset päälle kaupalliselta kanavalta ja ajatelleet, että tämä ei pidä paikkaansa, tai toisin päin? Meillä on todella laadukas kaupallinen media, ja kun nämä asetetaan vastakkain, se näyttää siltä, että toinen on toista huonompi tai toinen toista parempi, ja se ei minusta ole tarkoituksenmukaisuutta. Monikulttuurisuus on keskusteluttanut meitä tänään. Ehkä minä ja edustaja Immonen löydämme jonkin toisen kohdan, jossa me voimme pureutua itse aiheeseen, kun tänään me kuitenkin keskustelemme siitä Ylen kautta. Tyydyn kuitenkin toteamaan, että minä olen työskennellyt 16 vuotta freelance-toimittajana. Minä olen työskennellyt sekä Yleisradiolle että lukuisille, lukuisille kaupallisille tahoille. Minun oma kokemukseni toimittajana on kyllä se, että Yleisradiossa journalismin vaatimustaso on erittäin korkea, ja minä en ole koskaan journalistina työskennellessäni törmännyt mihinkään poliittisesti motivoituneeseen valintaan yhdenkään journalistisen sisällön kohdalla. Tämä on subjektiivinen kokemukseni, mutta se on näin. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-05-19T18:43:41,2016-05-19T18:48:08,Tarkistettu,1.1 2016_55_119,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun debatissa jäi pari asiaa sanomatta, niin sanon nytten tässä kohtaa. Elikkä edustaja Parviaiselle kommenttina: Julkisen sanan neuvosto on itsesäätelyelin, tavallaan eräänlainen toverituomioistuin, joka puuttuu, jos puuttuu, yksittäiseen väärinkäytökseen, ei toimitukselliseen yleislinjaan, josta tässä ollaan nyt keskusteltu. Mitä tulee toimittajakuntaan noin muuten, niin vuonna 2012 oli sellainen uutinen tutkimuksesta toimittajien poliittisista näkökannoista. Tutkimuksen otsikkona oli, että Vihreät on toimittajien suosikkipuolue. Tutkimuksen mukaan yli puolet toimittajista ei koskaan voisi äänestää perussuomalaista. On täysin absurdia väittää, että näin suuri mielipide-ero ei vaikuttaisi mitenkään uutisointiin ja sumentaisi uutisoinnin objektiivisuutta. Tämä kannattaa huomioida: toimittajakin on ihminen. Mutta itse asiaan. Viime vuoden marraskuun loppupuolella keskusteltiin eduskunnassa Yle-veron indeksin jäädytyksistä. Pidin tuolloin puheenvuoron, jossa peräsin Yleisradiolta tämän varsin loivan säästöliikkeen lisäksi myös muita tehostustoimia ja toin esiin tarpeita toiminnan korjaamiseen. Kysynkin nyt: Onko Yleisradio lähtenyt tämän jälkeen keskittymään paremmin perustehtäväänsä, jolla oikeutetaan Yle-veron kerääminen kansalaisilta? Onko pyritty eroon mielipiteen muokkauksesta, klikkijournalismista ja kohuotsikoiden hakemisesta? Onko pyritty riippumattomaan uutistoimitukseen, tutkivaan journalismiin, syvälliseen analyysiin ja taustoitukseen, kuten silloin vaadin? Arvoisa puhemies! Edustaja Immonen otti puheenvuorossaan esille merkittäviä ja huolestuttavia näkökantoja. On toivottavaa, että Yleisradio kuuntelee herkällä korvalla hallintoneuvostonsa jäsenen sekä myös muiden kansanedustajien näkemyksiä toiminnastaan. Näihin kysymyksiin vastaaminen on oleellista. Yle tuottaa myös paljon hyvää ohjelmaa. Sen pohjaa ei kannata nakertaa huonolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-05-19T18:48:15,2016-05-19T18:50:18,Tarkistettu,1.1 2016_55_120,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yleisradion asema ja rooli puhuttaa kaiken aikaa. Meillä on asetettu parlamentaarinen työryhmä selvittämään muun muassa, mitä pitäisi kuulua julkisen palvelun tehtävään ja miten Yleisradion toimintaa voidaan tehostaa ja kehittää. Nykyisellään Yleisradio on aivan liian kallis. Työ on vielä kesken, mutta odotan sen tuottavan tulosta. Olen Ylen hallintoneuvoston jäsen ja olen siellä tuonut esille näkemyksiäni, ja tässä yksi sellainen. Onko Yle onnistunut olemaan riippumaton ja tasapuolinen? Sitä on kysytty täällä salissa tänään jo muutaman kerran. Varsinkin tasapuolisuus uutisoinnissa herättää kysymyksiä. Hallintoneuvoston kertomuksessa todetaan sivulla 32, että ""suomalaisten luottamus Ylen uutistoimintaan vahvistui entisestään"". Kuitenkin kun palataan sivulle 23, niin huomaamme ristiriidan, joka voi kertoa siitä, että uutisointia ei pidetä tasapuolisena. Tekstissä todetaan: ""Samalla voimistunee jo nähtävissä oleva kehitys, jossa osa suomalaisista hakeutuu valtamedian sijaan vaihtoehtoisten tietolähteiden äärelle."" Syy on myös selvä, sillä maahanmuuttokysymykset nousivat entistä voimakkaammin esille. Yleisradio nähdään osana punavihreää kuplaa. Nyt Yleisradiolla ei pidä pelkästään huolestua vaan oikeasti tehdä jotain. On aivan turha kampanjoida vaihtoehtomediaa vastaan, sillä siitä hyötyvät vain ne samaiset vaihtoehtomediat. Mieluummin pitää tehdä entistä parempaa työtä uutistoimituksessa, ja ennen kaikkea tasapuolisuuden näkyminen on tärkeää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-05-19T18:50:24,2016-05-19T18:52:14,Tarkistettu,1.1 2016_55_121,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liberalismi—konservatismi-akseli on tärkein vedenjakaja nykypolitiikassa. Yle on tässä suhteessa puolensa valinnut. Sen keskusteluohjelmien vakiokommentaattorit ovat järjestään liberaaleja, sillä he esittävät erittäin liberaaleja mielipiteitä. En ymmärrä, miksi Yle ei lanseeraa jotakin puheohjelmaa, jota juontaisi konservatiivi. Voisi olla jopa sellainen keskusteluohjelma, jossa kaikki keskustelijat olisivat enemmän tai vähemmän konservatiiveja, koska vastaavia versioita liberaaleista kokoonpanoista on jo olemassa. Mielestäni Ylen nykyinen linjaus edistää monikulttuurisuutta on puhtaasti poliittinen ja siten ideologinen, ellei siihen sisälly myös konservatiivisten ajatusten esilletuontia muutenkin kuin lähinnä niin, että otetaan jokin ajankohtainen konservatiivinen näkemys porukalla ihmeteltäväksi ja lytättäväksi pelkkien liberaalien toimesta. Tämä kaava toistuu Ylen ohjelmissa viikoittain, itse asiassa useamman kerran viikossa. No, toisintohan on propagandassa kaiken a ja o. Olisi sääli, että tällaisen epäkohdan takia Ylen toimintaan yleisemminkin pitää alkaa suhtautua kriittisesti, mutta on mahdotonta olla huomaamatta ja ohittaa olankohautuksella Ylen totaalisuutta monikulttuurisuuden ideologisessa tulkinnassa ja sen edistämisessä. Arvoisa puhemies! Yle on tarpeellinen toimija tiedon ja näkemysten välittäjänä. Sillä on todella iso valta. Onkin esitettävä kysymys, onko nykyinen Yle sellainen vastuullinen toimija, joka on tehtäviensä tasalla. Itselleni on tullut käsitys, että ainakin Helsingin päässä Ylessä eletään periaatteella ""tämä on meidän hiekkalaatikkomme, me teemme, mitä tahdomme, älkää tulko pilaamaan leikkejämme"". Julkisen sanan neuvostolta langettavan päätöksen saaneen toimittaja Kaarina Hazardin Yle on palkinnut nostamalla hänet vakiokeskustelijaksi yhteiskunnallisista aiheista viikoittain. Tietenkin myös aikuisviihteestä tunnetuksi tullut Rakel Liekki on Ylen mielestä niin ansioitunut, että häntä näemme useissa ohjelmissa viikoittain. Ehkä tässä on kyse positiivisesta erityiskohtelusta ja sen uudesta sisällöstä ja tulkinnasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-05-19T18:52:18,2016-05-19T18:54:51,Tarkistettu,1.1 2016_55_122,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kysymys Ylen liberaaliudesta tai konservatiivisuudesta on tietysti kiinnostava, ja voin yhtyä edustaja Saarakkalan toivomukseen siitä, että... Tai minunkin käsitykseni mukaan monikulttuurisuuden tulisi merkitä myös sitä, että liberaalien arvojen tai niiden heijastamisen lisäksi on nähtävissä myös konservatiivisia näkemyksiä Ylen kanavilla, ja minusta tämä tällaisen toivominen ja sellaisen edistäminen on aidosti monikulttuurista. Kansalaisilla täytyy olla mahdollisuus peilata omia näkemyksiään erilaisiin näkemyksiin, joita sitten keskusteluissa ja muissa ohjelmissa Yleisradiossa näkyy. Arvoisa puhemies! Yleisradion asemasta keskustellaan, sen rahoituksesta ja mahdollisista tarpeista muuttaa yleisradiolakia, ja tämän ison keskustelun taustana ovat tietysti kaupallisen median erittäin suuret vaikeudet selviytyä kovassa kilpailussa ja hyvin muuttuneessa toimintaympäristössä digitalisaation, kansainvälistymisen, teknologisen muutoksen ja ehkä ennen muuta heikomman markkina- ja taloustilanteen takia, jossa mainosmyynnin edellytykset ovat todella paljon heikommat kuin hyvinä, taloudellisen nousun kausina. On selvää, että median monipuolisuus Suomessa tavoitteena tarkoittaa sitä, että meillä pitää olla myös elävä kaupallinen, yksityinen media monipuolisesti katsojien ja kansalaisten saatavilla. Tämä on meidän yhteinen huolemme. Ja mitä sen eteen voidaan tehdä, että kaupallinen media pärjäisi paremmin — siitä varmaan kuullaan tänään vielä puheenvuoroja, kun katson, keitä täällä salissa istuu. Mikä on Yleisradion vaikutus siihen, että kaupallisella medialla on vaikeuksia tässä tilanteessa? Sitä varmasti tuo edustaja Satosen vetämä työryhmäkin parhaillaan arvioi, ja siitä joitakin selvityksiä, myös kansainvälisiä selvityksiä, on tehty. Arvoisa puhemies! Nostan tästä Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksesta pari kohtaa esiin, joissa kuvataan Yleisradion suhdetta kaupalliseen mediaan kiinnostavalla tavalla. Ensimmäinen on sivulla 79, jossa on tällainen graafi, tolppakuvaus siitä, millä tavalla yleisradioyhtiöiden rahoitus eräissä meihin vertailtavissa olevissa maissa on järjestetty. Tästä paljastui hyvin se meillä itsestään selvä tosiasia, että Suomessa Yleisradiota ei rahoiteta vähimmässäkään osin mainosrahoitteisesti. Tämä on lailla estetty ja määritelty, niin että Yleisradio ei voi kerätä mainostuloja toimintansa rahoittamiseksi. Voisimme vain kuvitella, kuinka herkullista olisi vaikka puoli yhdeksän uutisiin myydä viisi minuuttia mainosaikaa, ostajia varmaan löytyisi. Mutta tämä on lailla kielletty, ja tämä tarkoittaa sitä, että Yleisradio ei kilpaile lainkaan siellä mainosmarkkinoilla siinä mielessä, että hakisi sieltä joitakin tuloja itselleen. Ja tämä toivoakseni säilyy jatkossakin Yleisradion osalta, vaikka joitakin muutoksia tehtäisiinkin, että ei päästetä Yleisradiota mainosmarkkinoille vaan se rahoitus järjestetään muulla tavoin. Suurempi tai pienempi rahoitus, se on kovan keskustelun paikka se, mutta ei mainosmarkkinoille, niin kuin esimerkiksi Itävalta, Sveitsi, Hollanti, Belgia ja Irlanti saavat kaikki osan tuloistaan mainoksia myymällä. Arvoisa puhemies! Toinen mielestäni tärkeä kohta, joka liittyy siihen keskusteluun Yleisradion ja kaupallisen median suhteesta, on hallintoneuvoston kertomuksen sivulla 52, jossa kuvataan ohjelmatyyppien jakautumista eri tv-kanaville Suomessa. Ja kun lähdetään otsikoista Kulttuuri, Uutiset, Ajankohtaiset, Urheilu, Asia, Lapset ja päädytään sitten Elokuvat- ja Tositelevisio-puolelle, niin nähdään tuosta kuvasta, että kulttuurin puolella Yleisradiolla on valtavan suuri panostus verrattuna kaupalliseen mediaan. Uutisissa, ajankohtaisissa, urheilussa on edelleenkin suurempi panostus kuin kaupallisella medialla — ja asiaohjelmissa ja myös lastenohjelmien osalta. Mutta sitten kun tullaan kotimaiseen fiktioon, ulkomaiseen fiktioon, viihteen ja musiikin kautta, elokuvien kautta tositelevisioon, niin silloin kaupallisen tv-kanavien osuus kasvaa vastaavasti ja Yleisradion, julkisen palvelun, osuus pienenee. Eli tämä markkina-alue, jossa kaiken kaikkiaan tv-kanavat lähettävät ohjelmia, näyttää olevan jakautunut varsin selvästi siihen, että kaupallisella medialla on vähän toisentyyppinen painotus — tai selkeästikin toisentyyppinen painotus — kuin julkisen palvelun yhtiöllä. Emme toimi ikään kuin samalla ohjelma-alueella tai formaatilla, vaan Yleisradion osalta on lainsäädännön pohjalta muodostunut ja kaupallisen median kannalta katsojien ja mainostajien kiinnostukseen perustuva ohjelmatyyppien jakautuminen, ja tämä on mielestäni tärkeää pitää mielessä, kun pohditaan sitä, kuinka paljon me häiritsemme toisiamme, kuinka paljon Yleisradio häiritsee kaupallisen median toimintaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-05-19T18:55:03,2016-05-19T19:00:16,Tarkistettu,1.1 2016_55_123,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jääkiekon MM-kisoissa Suomi—Tanska 5—1. Suomi pääsi mitalipeleihin, ja lähettäjä oli MTV3. Hyvä näinkin, että kaupallinen televisio lähettää myös näitä tärkeitä kisoja, mutta totta kai Suomessa Ylelle kuuluu myös velvollisuus lähettää isoja urheilutapahtumia, koko kansaa kerääviä urheilutapahtumia. Se on juuri sitä katsojasuhteenkin kannalta tärkeää ohjelmaa. Muun muassa olympialaiset tulevat nyt sitten Riosta, ja ovathan sieltä tulleet jo MM-kisat Pekingistä ja nuorten MM-kisat Helsingistä, tämmöisiä jopa kansakuntaa yhdistäviä lähetyksiä. Jos nyt kuitenkin puhuttaisiin itse päivän aiheesta eli Yleisradion hallintoneuvoston vuosikertomuksesta. Täytyy ensinnäkin sanoa se, että kuinka monta kertaa syyhyävät sormet päästä puhumaan yksittäisistä ohjelmista hallintoneuvostossa, mutta hallintoneuvosto ei ole ohjelmaneuvosto. Aikoinaanhan oli ohjelmaneuvostot Yleisradiossa, ja siellä käsiteltiin hyvinkin yksityiskohtaisesti Ylen ohjelmia. Meidän tehtävämme hallintoneuvostossa on piirtää Yleisradion toimintaa isolla pensselillä, ja Ylen operatiivinen johto ja hallitus sitten toteuttaa Ylen toimintaa journalistisin perustein, niin kuin täällä on sanottu. Kuuntelin mielenkiinnolla perussuomalaisten kritiikkiä. USA:ssahan on sillä tavalla, että konservatiiveilla siellä on Fox TV ja sitten liberaaleilla on CNN. Eli kun katsot molempia, niin voit saada jonkunlaisen käsityksen niin kuin harmaasti, mitä siellä suurin piirtein on. Kyllä yhdyn edustaja Kantolan kantaan siitä, että toki Yleisradion täytyy muuttua maailman mukaan, myös monikulttuurisuudessa, mutta täytyy tuoda myös Suomen suuren kansan enemmistön näkemyksiä, sen hiljaisen enemmistön näkemyksiä, että siellä on monenlaisia näkökulmia. Mutta toisaalta, kun puhutaan Yleisradion tehtävästä, puurot ja vellit eivät saisi mennä sekaisin, mitä Yle sinällään on ja mitä siellä ne ohjelmasisällöt ovat. Minäkin voisin arvostella monia ohjelmia, minkälaista journalismia siellä on tehty, esimerkkinä nyt vain yksi asenteellinen ajankohtaisohjelma maaseudun laajakaistasta, kuinka se on epäonnistunut. Viitasaarella se tehtiin. Onneksi silloin edustaja Pekkarisella oli puheoikeus ja hän televisiossa korjasi suorastaan vääriä väitteitä, mitä siinä esitettiin. Minusta tämä ei ole oikea tapa lähteä leimaamaan, etukäteen miettimään jo sapluuna valmiiksi, mitä sanotaan jostain asiasta, ja sitten lähdetään tekemään ohjelma haastatellen sellaisia henkilöitä, jotka varmasti tukevat tämän toimittajan näkemyksiä. Mutta mitä Ylen toimintaan tulee, niin julkinen palvelu säilyy kuitenkin entisen laajuisena ottaen huomioon, että rahaa on vähemmän, ja se on merkittävää, eli Ylekin on pistänyt vyötä tiukemmalle. Radion ja tv:n tavoittavuus on pysynyt kutakuinkin ennallaan, kun taas verkkosisältöjen tavoittavuus on noussut yhteensä 16 prosenttia. Tämä on sellainen asia, joka on ärsyttänyt myös kaupallista mediaa, että Yle on niin vahva nyt verkossa. Minä sanoisin kyllä ihan puolueettomasti, että kyllä kaupallisten medioiden verkkosivut monesti ovat paljon värikkäämpiä ja houkuttelevampiakin kuin Ylen, mutta tietysti olisi ehkä hyvä mennä siihen suuntaan, mitä Atte Jääskeläinen on ehdottanut, että muun muassa kaupallinen media ja sanomalehdet saisivat käyttöönsä Yleisradion sisältöjä, liikkuvaa kuvaa ja näin, ja Yle palvelisi ikään kuin alustana koko Suomen medialle. Ehkä siihen päästäänkin. Yle Areena oli taloustutkimuksen mittauksessa jälleen arvostettu, ja arvostetuin, kotimainen verkkobrändi. Suomalaisista 76 prosenttia pitää Ylen palveluja vähintään yhtä kiinnostavana, ja luottamus Ylen uutistoimintaan on vahvistunut. Olen ollut toimittajana tv-uutisissa siihen aikaan, kun Mainos-tv:llä ei ollut vielä uutisia, MTV:llä, ja silloin naureskeltiin sille, että mitä, MTV:lle uutiset? Mutta niinhän ne loppujen lopuksi sitten tulivat, ja minusta se on ollut hyvä asia. Tämä uutisten kilpailu on jopa parantanut Yleisradion uutisten asemaa, koska minusta MTV:n ja jopa Nelosenkin uutiset ovat aika hyvin toimitettuja ja ne ovat tärkeitä tiedonvälityksen kannalta ja demokratian kannalta, että on erilaisia uutislähetyksiä. Sen verran vielä, että Ylehän aloitti alueelliset tv-uutiset nyt Lapissa ja Pirkanmaalla, ja täytyy kiittää tamperelaisena kansanedustaja sitä, että myös Pirkanmaalla on omat alueuutiset, koska Häme on niin iso alue, että kyllä siinä täytyy muistaa, että Pirkanmaa on sitten ihan oma alueensa, ja myös Lappi ihan samalla tavalla, ettei se lähetys tule Oulusta. Yle Areenan käynnistyksiä oli merkittävästi edellisvuotta enemmän, noin 30 miljoonaa kuukaudessa, ja tosiaan, vaikka se on menneisyyttä, niin se on tulevaisuutta, ja minä olen erittäin iloinen siitä Areenan toiminnasta. Myös nämä musiikkipätkät, mitä me kuulemme menneisyydestä Elävässä arkistossa, ovat erittäin merkittävää, ihan kansallista sivistyksellistä arvoa tuottavia asioita. Se, että Yle hankkii sisältöjä tuottajilta 27,4 miljoonalla eurolla, on hyvä asia. Ylellä on suuri merkitys katalysaattorina suomalaiselle musiikille ja elokuvan tuottamiselle ja monelle muulle kulttuurille, ja toivon, että tuo indie-tavoite, jota halutaan varmaan nostaa tuolla työryhmässäkin, vielä paranee ja meillä on riittävästi indie-yhtiöitä, jotka pystyvät sitä aluskasvillisuutta ja niitä ohjelmia tuottamaan. Todellakin tulevaisuudessa meillä on edessä radion ja television rajuja muutoksia, ja kuitenkin kaiken a ja o on se, että Yle säilyy journalismia, kulttuuria, oppimista ja urheilua tuottavana ja vahvistaa roolia myös digitalisoituvassa maailmassa. Mitä tulee sitten julkisen palvelun keskusteluun, niin sitähän käydään ympäri Eurooppaa. Tämä johtuu tästä uudesta mediamaailmasta, siitä, että kilpailu kiristyy koko ajan kansainvälisesti — ja ehkä lehtitalot joissakin maissa nukkuivat silloin, kun olisi pitänyt toimia. Lehtitalot ajavat tietysti rajoituksia yleisradiotoimintaan toivoen, että se helpottaisi heidän tilannettaan. Tätä keskustelua käydään nyt Keski-Euroopassa ja myös BBC:n osalta. On vaikea päästä käsiksi mainosrahat vieneeseen Googleen ja muihin kansainvälisiin mammutteihin, jotka ovat todellinen syy tv- ja lehtiyhtiöiden ahdinkoon. Se, että Ylellä menisi huonommin, ei kuitenkaan auttaisi kaupallista mediaa. Kaupallisten mediatalojen tavoite on ollut monissa maissa tehdä julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta ainoastaan markkinoita täydentävä kapea tehtävä, sellainen kuin se Yhdysvalloissa on, tämä public TV. Erikoispiirre on, että Suomessa on tämä maan huono talous, ja tätä keskustelua ei varmasti käytäisi näin kovin sanoin, jos ei olisi niin vaikea tilanne muutenkin yksityisellä sektorilla, kun mainosrahoja ei tule. Julkisen palvelun yleisradiotoiminta on kuitenkin viestintäpoliittinen päätös. Me täällä eduskunnassa kansanedustajina teemme sen päätöksen, haluammeko tällaisen Ylen. Ylen tehtävä on tukea myös kansanvaltaa ja vahvistaa suomalaista kulttuuria — ja ilman mainoksia, niin kuin tuossa edustaja Kantola sanoi. Me emme halua, että Yleisradio menee mainosmarkkinoille, vaikka monet yleisradioyhtiöt ovat tuolla Keski-Euroopassa myös niitä vähiä mainosrahoja viemässä. Yle palvelee myös kielivähemmistöjä sekä kuulorajoitteisia. Yle on vahva alueellinen, maakunnallinen tiedonvälittäjä, joka täydentää viestintää maakuntalehtien ja paikallislehtien ohella. Aikoinaan Pekka Silvola, Maalaisliiton entinen puoluesihteeri, joka oli sitten Ylen ohjelmajohtajana — hän oli silloin pomona, kun olin Ylessä töissä — sanoi, että muistakaa, että Suomen maaseudun ja maakuntien kannalta on aina tärkeää, että meillä on myös Yleisradio, joka täydentää sitä, mitä paikkakunnan tai maakunnan päälehti sanoo. Jos me olisimme vain yhden päälehden varassa, niin aika, voi sanoa, ohkainen se näkemys olisi. Monipuolista ohjelmatarjontaa tosiaan indien kautta, mutta myös tosiaan musiikille, urheilulle ja elokuvalle Yle on tärkeä. Olen sanonutkin monille näille taiteilijoille Teoston kokouksissa ja muissa, että puolustakaa Yleä, Ylellä on iso merkitys, koska se on monesti myös suunnannäyttäjä sille, mikä musiikki Suomessa soi, ja se maksaa suuresti tekijänoikeuskorvauksia — vielä, ainakin toistaiseksi. Tosiaan puhuin tuosta asiakassuhteesta tai katsoja- ja kuuntelijasuhteesta, ja on kritisoitu, että Yle lähettää nyt joitakin HBO:n ohjelmia tai amerikkalaista sarjaviihdettä. Minusta sekin on siinä rajoilla, että Ylelle se kuuluu. Itse katson HBO:ta ja Netflixiä suoraan, mutta minusta siellä on sellaisia laadukkaita tv-sarjoja, joihin Ylelläkin täytyy olla oikeus lähteä mukaan. Ja tosiaankin ennen kaikkea tuon urheilun merkitys on suuri. Kotimaiset pallopelit esimerkiksi ovat hyvin tärkeä asia — niitä ei kukaan muu välittäisi, jos Yle ei niitä välittäisi. Tosiaan, samoista asioista keskustellaan Euroopassa. Saksassa on kova keskustelu, Norjassa on vaadittu NRK:n alasajoa, mutta maaliskuussa Stortinget päätti niin, että NRK:ta ei siellä lähdetä ajamaan alas. Samoin Ruotsin radio- ja tv-viranomaisten, MRTV:n, raportti lähti siitä, että SVT:n ja Sveriges Radion asema säilyy ja sitä ei lähdetä ajamaan alas. Julkisen palvelun yhtiöt toimivat näissä maissa sillä tavalla, että ne eivät estä kilpailevia toimijoita aloittamasta, harjoittamasta ja kehittämästä mediatoimintoja. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-05-19T19:00:17,2016-05-19T19:10:46,Tarkistettu,1.1 2016_55_124,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Puhemies! Tämä keskustelu ja yhtä lailla se palaute, mitä edellinen hallintoneuvoston puheenjohtaja taatusti on saanut, osoittaa sen, että niin tässä salissa kuin kansalaisten keskuudessa kyllä todella elää voimakkaana sellainen viha—rakkaus-suhde Yleä kohtaan, mutta tämä keskustelu paljastaa sen, että on laaja konsensus Ylen tarpeellisuudesta ja myös Ylen erityisyydestä. Kun esitetään kritiikkiä tiettyä asenteellisuutta kohtaan, niin tällainen kritiikki on toki otettava vastaan, mutta ei pidä myöskään nähdä mörköjä kaikkialla. Ei se, että uutisoidaan, että aurinko nousee 5.45, ole mikään asenteellinen uutinen, vaikka aurinko nouseekin idästä päin. Mutta totta vie ei tarvita paluuta ohjelmaneuvostojen aikakauteen. Se oli aivan hullua, kun minuuttidemokratian varjolla puolueet mustasukkaisina kyttäsivät toisiaan, saako toinen minuutin tai kaksi enemmän aikaa Ylen ohjelmissa kuin toinen. Sellaisesta sairaudesta on onneksi päästy eroon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-05-19T19:10:51,2016-05-19T19:12:08,Tarkistettu,1.1 2016_55_125,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota edustaja Alatalon puheenvuoronsa alkupuolella esittämään kuvaukseen siitä, miten Yleisradion johtaja Atte Jääskeläinen oli pohdiskellut sitä, että Yle kenties voisi jakaa sisältöjään laajemminkin uutismedian käyttöön. Tätähän on pohdittu, millä tavalla se voisi olla tällaista synergian luomista, mutta huomasin, että Helsingin Sanomien puolelta taidettiin suhtautua tähän siten, että pidettiin sitä vähän arveluttavana, ja eräs seuraus tällä saattaisi olla se, että kansainväliset viestintäyhtiöt, kuten Google, ottaisivat ne sisällöt käyttöön. Suomi tuskin pystyisi rajoittamaan tätä Ylen sisällön jakamista vain suomalaiselle, kotimaiselle medialle, vaan saattaisi olla niin, että sitten kansainväliset mediat saisivat sen käyttöönsä ja siitä syntyisi ennemminkin ongelmia suomalaiselle medialle. Tässä on monia näkökohtia, joita pitää pohtia, mutta pohtimisen arvoinen tuo varmasti on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-05-19T19:12:10,2016-05-19T19:13:05,Tarkistettu,1.1 2016_55_126,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Alatalo, ja sitten siirrymme listaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_127,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Vastauspuheenvuorona, arvoisa puhemies, edustaja Kantolalle: Tosiaankin, siinähän on myös tekijänoikeuskysymyksiä ja monia muita asioita, jotka eivät ole niin yksinkertaisia. Mutta muistuttaisin siitä, että nythän EU:n sisällä esimerkiksi Suomen ohjelmia voi katsoa ympäri Eurooppaa, semmoinen direktiivi on. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Jos edustaja Alatalo kääntyisi mikrofoniin päin, niin teidän tunnettua ääntänne voitaisiin kuunnella ja kuulla paremmin.] Kiitoksia. — Siinäkin tapauksessa kuitenkin ilmeisesti Euroopan unionissa päästään selvyyteen, miten tekijänoikeudet hoidetaan tässä tapauksessa. En tiedä sitten, onko se Sanoma Oy:n arroganssia, että he eivät tästä ajatuksesta ole niin innostuneita, mutta minä näkisin mielelläni Yleisradion tämmöisenä kansallisena alustana, jota voivat kaikki hyödyntää. Siellä ovat kirjastot ja tosiaan muutkin mediat esimerkiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-05-19T19:13:08,2016-05-19T19:14:01,Tarkistettu,1.1 2016_55_128,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,Nyt listaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_129,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamia poimintoja Ylen hallintoneuvoston hyvinkin laajasta kertomuksesta. Julkisen palvelun tehtävään kuuluvat luotettavuus ja riippumattomuus poliittisista suhdanteista. Ylen palveluja pidetään luotettavina, ja tehtävissään Yle on onnistunut melko hyvin. Julkisen palvelun tehtävänä on tukea kansanvaltaa, demokratiaa, alueellisia kulttuureja ja otettava huomioon ikäryhmät. Niin kuin äsken mainittiin, viittomakielisten ohjelmien lisäys on hyvä juttu, samoin näkövammaisia on huomioitu etenkin urheilusivustoilla ja kuulovammaisille on nämä uutiset. Ja mieleen tulee se, että viime vuonna vietettiin Sibeliuksen 150-vuotisjuhlaa ja saimme televisiosta seurata Kullervo-balettia. Ja jotain toivomuksia: Täällä on puhuttu myös näistä hartausohjelmista, ja katson, että tärkeää on säilyttää hartausohjelmat niin radiossa kuin televisiossa. Varsinkin aamu- ja iltahartaudet ovat olleet hyvin suosittuja, ja toivonkin, että niin aikuisille kuin lapsillekin olisi näitä hengellisiä ohjelmia enemmänkin, koska maamme on kristitty kansa. Suomalaisista 77 prosenttia luottaa Yleen erittäin tai melko paljon. Luottamus on laskenut edellisestä vuodesta, silloinhan se oli 87 prosenttia. Yle Radio Suomi on edelleen kuunnelluin radiokanava ja Yle TV1 katsotuin televisiokanava Suomessa. Ylen kanavien tarjonta eroaa selvästi kaupallisista kanavista. Yle panostaa enemmän asia-, ajankohtais-, uutis- ja kulttuuriohjelmiin, ja myös lastenohjelmien, kuten äsken mainitsin, osuus on selvästi korkeampi kuin kaupallisilla toimijoilla keskimäärin, samoin urheilun ja kotimaisen fiktion. Mediapoliksen kehittäminen Pirkanmaan luovan alan keskukseksi sai uutta vauhtia, kun Yle, Tampereen ammattikorkeakoulu, Technopolis, Aito Tehdas ja Aito Media päättivät järjestäytyä osuuskunnaksi vuoden 2016 alussa. Osuuskunnan tehtävänä on edistää jäsentensä yhteistoimintaa ja kehittää media-alaa. Mediapoliksessa toimii jo yli 30 organisaatio-ta, ja siellä työskentelee lähes 2 000 henkilöä mukaan lukien 500 media-alan opiskelijaa. Sitten myös Yleisradion lakisääteisenä tehtävänä on välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen. On käynnistynyt selvitystyö alueellisten radio- ja tv-lähetysten mahdollistamisesta poikkeusoloissa. Tavoitteena on nopeuttaa vaaratiedotteiden kulkua hätäkeskuksista Yleen ja muille julkaisuun osallistuville toimijoille. Järjestelmä on määrä saada täysin valmiiksi hätäkeskusten Erica-järjestelmän asteittaisen käyttöönoton myötä. Yle on myös tehostanut toimintaansa melko voimakkaasti koko 2000-luvun ajan, muun muassa henkilömäärää on vähennetty lähes neljänneksellä. Uusi, tehostettu toimintamalli otetaan käyttöön tämän vuoden loppupuolella. Yle pyrkii vähentämään toimitilojaan 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tiloja vähentämällä ja tilankäyttöä tehostamalla Yle vapauttaa resursseja sisältöjen kehittämiseen. Vuoden 2015 lopussa Yle solmi VR:n kanssa vuokrasopimuksen. Ja lopuksi vielä: Liikenne- ja viestintäministerihän asetti lokakuussa 2015 parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Ylen tehtävää ja rahoitusta, ja tämän pitäisi sitten toukokuun loppuun mennessä tulla valmiiksi, jos kaikki menee hyvin. Samoin on myös selvitettävä Ylen julkisen palvelun laajuutta, toteuttamista, rahoituksen tasoa sekä arvioida, miten eduskunnan omistajaohjaus Yleisradioon toteutetaan. Lisäksi työryhmä arvioi Ylen asemaa ja merkitystä mediamarkkinoilla sekä yhtiön merkitystä demokratian, sananvapauden sekä viestinnän monipuolisuuden ja riippumattomuuden kannalta. Että näitä sitten odotellaan aikanamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-05-19T19:14:04,2016-05-19T19:19:17,Tarkistettu,1.1 2016_55_130,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näin aluksi terveisiä Ylen parlamentaarisen työryhmän kokouksesta. Meillä oli tänään kokous, meillä on huomenna kokous. Olemme tiiviisti melkein puoli vuotta jo kokoustaneet ja kesäksi toivottavasti saamme jotakin valmista. Aluksi kiitän edustaja Kivelää. Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana hän on toiminut erittäin ryhdikkäästi. Kiitos siitä. Puheeni on aika yleisluontoinen, koska tietenkään en voi tässä vaiheessa vielä tarkemmin selostaa, mitä on tapahtunut ryhmässämme tähän mennessä. Ylen keskeisenä tehtävänä on laadukkaan kotimaisen tuotannon esittäminen ja tukeminen. Laissa Yleisradiosta todetaankin osuvasti: ""Yleisradion tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheispalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin."" Ylen tehtäviin kuuluu myös tuottaa erityisryhmien ohjelmatarjontaa ja laadukasta lastenohjelmaa. Yle ei saa tulevaisuudessa unohtaa myöskään vanhusväestöä. Tässä taannoin ajateltiin, että tavallinen televisio häipyy kuvioista, mutta nyt on todettu, että televisio pitää pintansa, ja täytyy huomioida, että varsinkin eläkeläiset, vanhempi väestö, katsoo eniten televisiota. Heitä pitää myös ohjelmistossa muistaa. Yleisradio merkitsee suomalaiselle kulttuurille ja suomalaisille paljon. Ilman Yleisradiota ja sen tuotantoa kotimainen draama, dokumenttielokuva ja tv-sarjatuotanto olisivat huomattavasti heikommissa kantimissa. Myös niin sanotut indie-hankinnat ovat tärkeitä. Niiden avulla monet pienet tuotantoyhtiöt voivat jatkaa laadukkaan kotimaisen draaman tuotantoa ja toivottavasti tulevaisuudessa myös lisätä sitä. Myöskään laadukasta kansainvälistä tarjontaa ei tule kokonaan unohtaa. Suuret urheilutapahtumat, kuten olympialaiset ja MM-kisat, ovat merkittäviä kansainvälisiä tapahtumia. On olennaista, että kaikki kansalaiset saavat nämä palvelut ilman erillistä maksuvelvoitetta. Näitä urheilun ja kulttuurin merkkitapahtumia Yle onkin kiitettävästi esittänyt. Erittäin tärkeää Yleisradion toiminnassa — ehkä tärkeintä — on Ylen riippumaton, asiantunteva ja laadukas uutistarjonta. Eräs Ylen kallisarvoisimmista osista on sen arkisto ja Elävä arkisto ‑palvelu, joka sisältää ainutlaatuista audiovisuaalista materiaalia. Arkiston kätköistä paljastuukin, kuinka tärkeä rooli Yleisradiolla on historian saatossa ollut suomalaisten sivistäjänä. Yleisradion rooli ja rahoitus ovat tällä hetkellä parlamentaarisen työryhmän arvioitavina. Kaupallisen median ja yleisradioyhtiöiden välinen kilpailu ja yhteistyö ovat maailmanlaajuinen keskustelunaihe. Hyviä malleja voi siis hakea maista, joissa käydään samaa keskustelua tuetun julkisen tarjonnan ja markkinaehtoisen yksityisen tarjonnan suhteesta. Media siirtyy entistä enemmän verkkoon, missä julkisen ja yksityisen uutistarjonnan yhteistyöllä voidaan saavuttaa molemminpuolista hyötyä. Tätä yhteistyötä meidän lainsäätäjien tulee kehittää. Molemmat tahot tarvitsevat toisiaan. Kiistaa synnyttää tietenkin se, että Ylellä rahoitus on suht hyvin pitänyt ja se on vakaata ja varmaa. Kaupalliset joutuvat hakemaan rahansa mainostuksen kautta, ja se tuo yhä enemmän ongelmia. Usein Yleen liittyvässä kansalaispalautteessa ja julkisessa keskustelussa nousee esille Ylen riippumattomuus erityisesti uutisten ja ajankohtaisohjelmien osalta. On keskeistä, että Yle säilyttää suomalaisten keskuudessa kuvan tasapuolisesta ja poliittisista suhdanteista riippumattomasta toimijasta. 72 prosenttia suomalaisista seuraa Ylen tv- ja radiokanavia päivittäin. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että kansalaiset saavat laadukasta ohjelmaa. Yleä johtaa ja hallinnoi kaksi tahoa: Yleisradion hallitus ja hallintoneuvosto. Saattaisi olla myös järkevää perustaa asiantuntijoista koostuva, riippumattomuutta seuraava toimi-elin hallintoneuvoston alaisuuteen. Näin riippumattomuutta pystyttäisiin seuraamaan järjestelmällisesti. Tämänkaltaisen toimielimen perustaminen voisi olla pohdinnan paikka. Kuitenkin hallintoneuvostolla tulee olemaan ja sillä pitää olla se tärkein rooli. On tärkeää, että Yleisradio on myös suorassa yhteydessä kansalaisiin. Yhteydenpitoon kuuluu tärkeänä osana se, että suomalaiset pääsevät osallistumaan suoraan Ylen toimintaan. Esimerkiksi Puhelinlangat laulaa on mielestäni edelleen loistava formaatti. Totta, se on laulanut jo 44 vuotta. Kotimaisen musiikin kohdalla Yle on todella tärkeä, jotta kotimaista musiikkia esitetään tulevaisuudessakin. Pieniä pyyhkeitä antaisin siitä, kun on muun muassa näitä Ylen paikallisia radioita, että alueen paikalliset musiikkiammattilaiset tai harrastajat, joilla on erittäin hyvää tuotantoa, harvoin saavat tuotantoansa esille tänä päivänä paikallisradioissa. Siihen puutokseen pitäisi puuttua. Tietysti tämä on probleema myös kaupallisissa, että on nämä soittolistat, mitkä merkitsevät sitä, että hyvin paljon samantyyppiset tai samat biisit soivat. On selitetty, että kansalaiset haluavat kuulla niitä — totta kai haluavat, jos eivät he kuule mitään muuta koskaan. On myös tärkeää, että aluetoimitusten aidosta paikallistarjonnasta tosiaan pidettäisiin huolta. Samalla on kuitenkin huolehdittava maakuntalehtien elinvoimaisuudesta. Paikallislehdet uutisoivat paikallisista asioista tarkasti, ja on demokratian kannalta tärkeää, että myös ne säilyvät hengissä — myös paperiversioina — tässä digimurroksessa. Kaiken kaikkiaan kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-05-19T19:19:19,2016-05-19T19:26:37,Tarkistettu,1.1 2016_55_131,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näin Ylen hallintoneuvoston jäsenenä itsellänikin on muutama huomio tähän päivän keskusteluun. Ensimmäinen huomio ehkä lähtee siitä, että kun katsotaan tätä hallintoneuvoston kertomusta, niin jo sen pohjalta voidaan todeta, että Yle hyvin vahvasti noudattaa sitä lakisääteistä tehtävää, mikä sille on annettu, ja toteuttaa sitä omaa tehtäväänsä varsin hyvin ja varsin hyvillä tuloksilla. Tässä mielessä voin myös kiitellä niitä aikaisempia puheenvuoroja, mitä täällä on käytetty, hallintoneuvoston puheenjohtaja Kivelää, ja myös edustaja Alatalolla oli varsin hyvä puheenvuoro. Toinen huomio liittyy sitten tähän keskusteluun, mikä tästä aina viriää. Yle aiheuttaa meissä jokaisessa varmasti mielipiteitä suuntaan ja toiseen, ja tämäkin keskustelu oikeastaan aika hyvin kuvastaa kansalaispalautetta, missä toisen mielestä joku asia on aina liian liberaalisti uutisoitu ja toisen mielestä aina joku toinen asia on sitten liian konservatiivista, ja kaikkea siltä väliltä. Tästä kyllä itse vedän sen johtopäätöksen, että silloin Yle on toteuttanut aika hyvin sitä moniarvoista viestintää, kun myös palautetta tulee laidasta laitaan, jolloin pääsemme siihen, että Ylehän toimii juuri niin kuin me lainsäätäjinä olemme halunneet. Sitten en näe kovin järkevänä sitä, että yksittäisten ohjelmien osalta keskustelua tässä salissa käydään tai muissakaan ohjelmaneuvostoissa tai sen sellaisissa. Se on journalistisen vapauden piirissä, ja Yle vastaa siitä sisällöstään, mitä se itse tuottaa. Hallintoneuvostohan valvoo ainoastaan, että tämä lakisääteinen tehtävä toteutetaan. Sitten kun katsotaan Ylen tulevaisuutta, niin tähän liittyy monenlaisia kysymysmerkkejä. Kotimaassa käytävä pohdinta on aika lailla samaa pohdintaa, mitä myös globaalisti käydään julkisesta palvelusta, sen tulevaisuudesta, ylipäätänsä mediamurroksesta ja siitä, millä tavalla Yle myös tähän haasteeseen vastaa. Meillä median sisältöjen käyttö muuttuu. Miten pärjäämme siinä alati muuttuvassa maailmassa ja miten toisaalta vastaamme sitten kotimaisella tuotannolla ja toisaalta kotimaisilla toimijoilla siihen kilpailuun, mitä myös globaalit toimijat Suomeen tuovat? Mutta yhtä asiaa en tässä keskustelussa Ylen tulevaisuudesta oikein ymmärrä, ja se on tämä ehkä tahallinenkin kaupallisen median ja toisaalta Ylen vastakkainasettelu, joka aina nousee esille. Logiikkahan menee jotakuinkin niin, että kaupallinen media ei pärjää sen takia, että meillä on niin laadukas julkinen palvelu. Jos ajattelemme sen näin, niin silloin täytyy kysyä, että onko todella niin, että meidän mediamarkkina on stabiili ja se toimii ainoastaan niin, että jos julkinen menestyy, niin kaupallinen häviää, ja jos toisaalta kaupallinen menestyy, niin julkinen häviää. En itse usko ihan tähän, että se on näin yksinkertaista, ja jos enemmänkin katsotaan sitä kaupallista mediaa — vaikkapa niitä maakuntalehtiäkin, mitä täällä on nostettu esille, ja sitä uutiskäyttöä, mitä kansalaiset sitten käyttävät varsinkin tänä päivänä verkossa — niin täytyy muistaa, että kahdella suurimmalla iltapäivälehdellä on jo verkkouutiskäytöstä yli 50 prosenttia, 55 prosenttia taitaa olla aika tarkalleen. Jos me puhumme siitä, miten esimerkiksi joku maakuntalehti ja sen verkkojournalismi ja verkkouutiset ovat kiinnostavia, niin silloin se vastaus ei kyllä löydy siitä, minkälaista sisältöä Yle laittaa verkkoon, vaan enemmänkin kysymys on siitä, mitä nämä kaksi isoa kaupallista iltapäivälehteä tekevät. Jos heillä säilyy edelleen täysin maksuton sisältö, niin on vaikea kuvitella — vaikka me tekisimme minkälaisia toimenpiteitä — että maakuntalehtien verkkosivut ampaisisivat uutistarjonnallaan ihan uusiin sfääreihin ja niitä käytettäisiin entistä enemmän. Tässä keskustelussa täytyy minun mielestäni olla rehellinen, kun mietitään sitä, mitä toisaalta siellä kaupallisen median ahdingon takana on ja toisaalta varsinkin siinä, minkä takia esimerkiksi uutistarjonnassa kansalainen suuntautuu tiettyyn paikkaan. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että kun katsotaan myös näillä luotettavuusmittareilla — kun mitataan eri palveluntarjoajia ja eri uutistarjontaa, että mitä kansalainen pitää luotettavana — niin aina luotettavimpana uutisten tarjoajana pidetään Yleä. Minusta on aika hienoa, että meillä Suomessa on sellainen julkinen palvelu, joka myös nauttii kansalaisten silmissä hyvin laajaa luottamusta vuodesta toiseen. Muutenkin kun katsotaan Yleä ja sen tuloksellisuutta ja verrataan vaikka muihin pohjoismaisiin Ylen kollegoihin, niin siinäkin mielessä täytyy sanoa, että sillä rahalla, mitä me satsaamme täällä verrattuna muihin Pohjoismaihin, me saamme täällä parempaa tulosta henkilöä kohden. Sitten vielä tähän kysymykseen todella tästä kaupallisen median ahdingosta ja siitä, että onko niin, että uutisia ei lueta kaupallisen median sivuilta Ylen takia. Tässä kun katselee näitä viimeisimpiä tutkimuksia, mitä on tehty, niin suurin syy todella sille, minkä takia esimerkiksi maksullisia sanomalehtiä ei käytetä internetissä, yllättävästi on se, että niitä maksuttomiakin sanomalehtiä löytyy sieltä internetistä. Sitä maksutonta uutistarjontaa löytyy sieltä internetistä, mikä on minusta aika selkeä syy sille, minkä takia joku esimerkiksi ei vaihda sitten maksullisiin palveluihin, jos se sama sisältö on esimerkiksi kilpailevalla iltapäivälehdellä täysin maksutta saatavissa. Ja kun sitten taas kysytään, mikä merkitys tässä Ylen tuottamilla uutisilla on, niin se on hyvin pieni, kun verrataan kaikkiin näihin muihin syihin. Siinä mielessä ehkä toivoisin, että tämäkin keskustelu siitä, että onko todella aina niin, että kaupallisen median ahdingon takana on Yle, saisi vähän toisenlaisia näkökulmia. Tämän sanon yhtään väheksymättä sitä, että meidän kaupallisilla medioilla varmasti on erilaisia haasteita, joita he ovat kohdanneet, erilaisia ongelmia, ja niitä pitää ratkoa. Toivottavasti näihin nyt sitten löytyy myös vastauksia siitä parlamentaarisesta työryhmästä, mistä myös äskeisessä puheenvuorossa edustaja Elomaa puhui.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-05-19T19:26:41,2016-05-19T19:33:19,Tarkistettu,1.1 2016_55_132,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä asiakokonaisuus on varsin monitahoinen ja ehkä vaikea hahmottaa. Ainakin varsin usein tässä keskustelussa puhutaan jostain yksityiskohdasta tajuamatta sen monivaiheista vaikutusta. Esimerkiksi osakeyhtiössä, joka Yle on, lain mukaan hallituksen tulee ajaa yhtiön etua. Sama koskee soveltuvin osin hallintoneuvostoa. Jos sitten täällä mainittu Julkisen sanan neuvosto otetaan tähän vielä kontrollielimeksi, sen 12 jäsentä koostuu siten, että kustantajapuolella siellä on 9. Kun 40 vuotta niitä päätöksiä seurasin, niin aika harvoin mielestäni sellaisissakin tapauksissa tuomio tuli, joissa olisi pitänyt ilman muuta tulla. Ei se ole neutraali elin, se on tehty sitä varten, että oikeusistuimessa asiaa käsiteltäisiin vähemmän. Julkisen palvelun mainososuus muistuu nyt mieleen. Kuinkahan monta vuotta, nelisenkymmentä vuotta, Yle maksusta lähetti lottoarvonnan. Vasta sen jälkeen, kun siitä tehtiin kysely, tämä mainosrahoitteinen osuus poistettiin Ylen ohjelmasta ja se siirtyi Mainos-tv:lle. Se, että tällä hetkellä sanomalehdistö, ennen kaikkea ehkä maakunnallinen ja valtakunnallinen sanomalehdistö, on ongelmissa, on monitahoinen ongelma, tai syyt ovat moninaisia. Täällä mainittu Google ei vaikuta sanomalehdistöön kovin paljon, mutta se voi vaikuttaa siihen, miten aikakauslehdet tai televisio menestyvät. Google on hyvä esimerkki siitä, kuinka uusi teknologia on tehnyt maailmanlaajuisen median erittäin houkuttelevaksi niille, jotka haluavat kohdentaa mainontaa yksilötasolla. Suomessa Yleisradion nettisivusto, joka on kaikista nopein uutisväline, on vähitellen vaikuttanut siihen, että sanomalehtien levikit ovat laskeneet vuosittain 3—5 prosenttia, ensiksi pääkaupunkiseudulla, ja vähitellen ilmiö on siirtynyt Keski-Suomen kautta pohjoiseen. Sen seurauksena myös sanomalehdistön kyky palvella kaupallisia intressejä eli mainostajia on heikentynyt ja sen talous on joutunut vaakalaudalle. Veikkaan, että jos mitään ei tehdä, niin ensimmäisessä vaiheessa maakunnalliset sanomalehdet, jotka ovat kuitenkin maakunnan edunvalvojia, supistavat ilmestymiskertojaan 7:stä 5:een. Mutta ihan pienet alueelliset pitäjälehdet menestyvät hyvin, koska Yle ei siellä pysty tarjoamaan vaihtoehtoista palvelua. Kyllä sillä, että Yle antaa ilmaiseksi nettisivut, on välillinen vaikutus siihen, ettei sanomalehdistö voi omille nettisivuilleen panna hintaa. Sillä on myös se seuraus, ettei sanomalehdistö voi kovin herkästi käyttää Ylen uutisia omassa tuotannossaan, koska vastaanottaja sanoisi, että hän on saanut tämän jo ilmaiseksi. Tuntuisi aika omituiselta, jos siitä vielä yritettäisiin saada hinta. Sellaista en pidä mitenkään mahdollisena. Ylen merkitys koko mediakenttään 500 miljoonalla on niin merkittävä, että se vaikuttaa siihen, miten investoidaan. Ja kun Ylellä ei ole tuottovaadetta, se pystyy tekemään joitain sellaisia ohjelmia, jotka tuntuvat aivan mahdottomilta muille medioille — esimerkiksi se, että Yle tekee Etelä-Afrikassa Mannerheimista afrikkalaisen näköisen ja pitää sitä hyvänä juttuna. Jos minä kustantajana olisin syyllistynyt samaan, niin luulen, että henkilökunta olisi pyytänyt audienssin ja sanonut ""Eero, voisitko mennä vähän pidemmälle lomalle"". (Naurua) Tai jos te perjantai- tai lauantai-iltana katsotte, kun muut katsovat TV2:n avulla, kuinka katsotaan televisiota, niin minun mielestäni se ei ole yleisen palvelun tasoista ohjelmaa, (Naurua) mutta kovin suosittua se on. Eli Yle on pyrkimässä katsojamäärissä ja muutenkin sille samalle reviirille, jossa lehdistö on jo. Ylellä on noin 400 toimittajaa alueellisissa toimituksissa, Brysselissä 3—4. Olen vakuuttunut siitä, että Brysselin merkitys Suomen yhteiskunnan kehittymiselle ja meidän kyvyllemme seurata, mitä Brysselissä valmistellaan, on paljon merkittävämpi kuin se, että Ylellä on 20 henkilöä Lappeenrannassa tekemässä paikallisia uutisia. Jotain tässä koordinaatiossa heittää pahemman kerran.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-05-19T19:33:21,2016-05-19T19:38:44,Tarkistettu,1.1 2016_55_133,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eero Lehti kun otti tuossa esimerkiksi tuon, että katsomme sitä, kun ihmiset katsovat tv:tä, niin en tiedä sitten, kummasta se kertoo enemmän, tuottajista vai meistä katsojista. Halpaa se varmaan ainakin on, mutta en minä siitä viihdearvosta niinkään tiedä. Täällä on keskusteltu tänään, mikä on hallituksen ja hallintoneuvoston tehtävä ja onko meidän tehtävämme oikeastaan puuttua siihen ohjelmasisältöön, ja ei varmastikaan yksittäisten ohjelmien tarkkaan sisältöön, mutta joka tapauksessa on hyvä käydä keskustelua siitä pitkästä linjasta. Katsoin vielä tuon Yle-lain tuossa. Itsekin kertasin sen. Vaikka juristi olen, niin en todellakaan muista säädöksiä ulkoa ilman, että käyn katsomassa niitä uudestaan. Tosiaan hallintoneuvoston tulee valvoa sitä, että Yle noudattaa näitä julkisia tehtäviä, joita sille on annettu, ja siellä julkisissa tehtävissä on todettu tämä monipuolisuus ja tasapuolisuus. Tietysti se on varmasti näin, että jokainen voi kokea sen eri lailla. Ihan kuitenkin muutaman semmoisen subjektiivisen esimerkin kerron täällä. Myös edustaja Modig tänään kertoi omasta toimittajataustastaan ja siitä, että ne olivat hänelle subjektiivisia kokemuksia. Minulla ei ole tästä mitään empiiristä tietoa, tämä on erittäin subjektiivista, mutta kuitenkin totuuteen perustuvaa. Olin tulossa valiokuntahuoneesta helmikuussa, ja siinä oli paljon toimittajia, siis eri medioista. He eivät varmaan huomanneet minua. He odottivat toisesta valiokunnasta ihmisiä ja keskustelivat presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puheesta ja siitä, että Sauli Niinistöhän totesi, että maassa maan tavalla ja että kaikki eivät ehkä tulekaan Suomeen hyvin aikein. Heitä kovasti nauratti, ja he puhuivat, että perussuomalaiset rasistit ovat nyt varmaankin hirveän ilahtuneita, ja sitä nauroivat siinä. He eivät tosiaan varmaan minua huomanneet, ja kun olen uusi kansanedustaja, tämmöinen hiljainen ihminen, niin eivät sitten varmaan tunnistaneetkaan minua. Kysyin heiltä sitten, että olenko minä teidän mielestänne tai ovatko perussuomalaiset teidän mielestänne rasisteja. Sitten semmoinen hiljaisuus tuli. He varmaan havahtuivat, että herranjestas, tässähän onkin joku muu. Tai en tiedä, mitä ajattelivat, mutta joka tapauksessa hiljaisuus tuli. Sitten tuli eräs nainen, joka sanoi jotakin, että ""ei kun me tarkoitettiin niitä muita"" ja jotain hyvinkin epämääräistä, en oikein siitä saanut sitten selvää. No, minä sitten omaan tapaani marssin siihen naulakolle ja otin takkini ja sanoin sitten, että täällä kannattaa oikeasti miettiä, mitä puhuu, sillä täällä on seinilläkin korvat. Kyllä minä nyt koin niin, että en minä ole täällä koskaan kenenkään toimittajien kuullut naureskelevan muiden puolueiden ihmisille näin halventavasti, että kyllä se minusta siltä tuntui. Tämä on minun työpaikkani, ja minä en ainakaan ole rasisti. Mutta ehkä he eivät tosiaan tarkoittaneet minua, että ne olivat sitten niitä ""joitain muita"". Itselleni pisti silmään tässä: Nythän on ollut valtavasti maahanmuutosta ja lainsäädännöstä keskustelua, ja kansalaisia on kovasti kiinnostanut se, mitä toimenpiteitä saadaan aikaiseksi, paljon erilaista huhuakin liikkuu internetissä. Nythän eduskunta hyväksyi lain, jossa ulkomaalaislaista poistettiin tämä humanitäärisen suojelun peruste, elikkä saatettiin se lainsäädäntö samalle tasolle kuin muuallakin EU-maissa. Minä olen perustuslakivaliokunnan jäsen, ja me käsittelimme sitä tosi pitkään perustuslakivaliokunnassa ja pohdimme erilaisia asioita, ja siitä oli paljon julkista keskustelua, että mitä tämä tarkoittaa. Sitten sinä päivänä, kun se eduskunnassa hyväksyttiin, minäkin oikein asetuin iltauutisten eteen puoli yhdeksän, että kun tästä on paljon keskusteltu, niin nyt se varmaan todetaan tänään, että nyt se on näin se laki muuttunut. Ei mitään. Siellä oli sen päivän kaikkia muita uutisia, ja sitten useampi minuutti ihan oli todellakin käytetty siihen, että oli tutkittu sitä, että amerikkalaiset tv-näyttelijät, naisnäyttelijät, saavat vähemmän puheenvuoroja elokuvissa kuin miehet. Voi olla, että se ei ole tarkoitushakuista, mutta kyllä se vähän tuntui siltä, ja voihan se tietysti olla niinkin, että minä kansanedustajana pidän näitä asioita tärkeämpänä kuin uutiset, mutta en tiedä, oliko se meille nyt niin tarpeellista sitten tietää se niitten puheenvuorojen määrä. Mutta tämä on tärkeätä senkin takia, kun täällä on tullut esille se, että kansalaiset luottavat Yleen ja heidän uutisiinsa. Minäkin itse asiassa luotan. En kuvittele, että se on joku MV-lehti, jonka tiedot minun täytyy tarkistaa joka paikasta. Täällä muistaakseni edustaja Juvonen sanoi — laitoin tuossa itselleni ylös, minulla ei nyt tässä ole sitä selvitystä — että 77 prosenttia kansasta luottaa Yleen paljon tai melko paljon. Silloin sillä on todella paljon merkitystä, mitä ja missä suhteessa sieltä tulee sitä tietoa meille kaikille, koska kansa luottaa siihen ja pitää sitä oikeana ja puolueettomana. Sen takia on hyvä, että käytiin tätä keskustelua tänään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-05-19T19:38:46,2016-05-19T19:44:30,Tarkistettu,1.1 2016_55_134,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä olen siinä Yle-työryhmässä, ja ne rahoitusasiat ja nämä ovat pöydällä. Mutta kyllä minä otan kantaa tähän Ylen rooliin. Nyt kun on koko alalla rakennemuutos ja sieltä on lähtenyt tuhansia työpaikkoja pois, niin miten voi olla, että jos koko alalla tapahtuu muutosta, Yle pysyy siinä samalla tasolla, että sitä ei voida tarkastaa? Kyllä varmasti tulevaisuudessa, kun ryhmä kokoontuu, sitä asiaa perataan. Ja sitten siitä uutisoinnista: Miksi meillä on MV-lehti? Johtuu hyvin pitkälti siitä, että Yle tuottaa sellaista täydellistä liberaalia journalismia, jossa ei ole asiapohjaa. Kansalaiset haluavat selkeät tiedot, mitä maailmalla tapahtuu, muun muassa monikulttuurisuudesta. MV-lehti ottaa tuolta käräjäoikeudesta — ne ovat meidän kaikkien saatavilla — raiskaajien, murhaajien nimet. Jos on kantasuomalainen nimi, tulee julkisuuteen — en tarkoita Yleä, mutta muussakin mediassa — mutta jos on tämmöinen monikulttuurisuuden edustaja, niin ei tule. Se on joku muu. Elikkä siitä johtuu, että meillä on MV-lehti. Ja mitä siihen puolueettomuuteen vielä tulee lisää, aikanaan Yle tuotti puolueetonta ohjelmaa Neuvostoliitosta, hyvin suomettunutta ohjelmaa. Sama koskee tällä hetkellä monikulttuurisuutta. Yle on ottanut selvän roolin tässä asiassa: ihan sama, minkälainen massamurhaaja tulee tuolta, niin melkein lastenkotiin ohjataan ja siitä tehdään ohjelma, että tämmöinen rauhanrakastaja tuolta tuli. — Aika loppui.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-05-19T19:44:40,2016-05-19T19:46:48,Tarkistettu,1.1 2016_55_135,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiinnitän huomiota Yleisradion kustannuksiin. Yle ostaa ohjelmia Suomessa toimivilta riippumattomilta tuotantoyhtiöiltä, ja näitä ostoja pitää mielestäni lisätä aika huomattavasti. Nyt näiden tuotantoyhtiöiden osuus ensiesityksistä on hieman yli 20 prosenttia. Kun katsotaan kustannuksia, niin Yle käyttää tähän reilut 27 miljoonaa, kun sisältökokonaisuuksiin kokonaisuudessaan käytettiin yhteensä 330 miljoonaa euroa. Vaikka riippumattomien tuotantoyhtiöiden ensiesitysten määrä oli liki 21 prosenttia, niin käytetty rahamäärä on vain noin 8 prosenttia. Näitä ei toki voi täysin suoraan verrata, mutta nähtävästi joku muu tekee tuotannon edullisemmin kuin Yleisradio. Kehitetään sisältöä ja ostetaan entistä enemmän kotimaista tuotantoa. Se on oikea suunta, johon Ylen on tähdättävä. Ylen toimintaa seurataan. Hallintoneuvostossa tutkitaan lähes joka kokouksessa tilastoja siitä, kuinka kuunneltuja ja katseltuja kanavat ovat olleet. Käsittääkseni Ylen tärkein tehtävä on tuottaa ne palvelut, joita kaupallisen median ei kannata tuottaa. Se, että seurataan tilastoja ja ollaan otettuja siitä, että ollaan tilastoykkösenä kaikilla sektoreilla, on mielestäni väärä mittaustyyli siitä, ollaanko onnistuttu tärkeimmässä tehtävässä. Ymmärrän kyllä, että tämä on tärkeää myös Ylen kehittämisen kannalta, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että Ylen kehittämisen tulee tapahtua muita tilastoja seuraten kuin sen suhteen, ollaanko tilastoissa ykkösiä vai sijalla seitsemän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-05-19T19:46:49,2016-05-19T19:48:52,Tarkistettu,1.1 2016_55_136,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty tänään hyvää keskustelua Ylen toiminnasta ja tulevaisuudesta, ja hyvä niin. Mutta haluan kuitenkin vielä hieman tarkentaa noita aikaisemmin esittämiäni näkemyksiä Ylestä, sillä en halua, että kenellekään jää täällä sellaista mielikuvaa, että pitäisin Yleä jotenkin tarpeettomana, sillä näin ei tietenkään ole. Ylellä on totta kai oma roolinsa ja paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa — sillä on se nyt, ja sillä tulee olla se ilman muuta myös tulevaisuudessa. Mutta kyllä kritiikille on annettava tilaa silloin, kun siihen on aihetta. Palaankin vielä hieman tähän aiempaan monikulttuurisuuskeskusteluun, koska se nosti esiin paljon erilaisia näkemyksiä ja se selkeästi herätti erilaisia tunteita ja näkemyksiä ihmisissä. Me Ylen hallintoneuvostossa emme tietenkään lähde määrittelemään Ylen ohjelmasisältöjä, mutta kyllä suurten linjojen vetäminen kuuluu hallintoneuvostolle, ja tätä suurta linjaa edustaa myös tämä monikulttuurisuusagenda, joka vaikuttaa kaikkeen Ylen toiminnassa ja tiedonvälityksessä. Oleellinen näkökulma tästä monikulttuurisuusagendasta puhuttaessa on se, että tämä agendahan kumpuaa suurelta osin tästä Yleä koskevasta lainsäädännöstä, jonka mukaan Ylen tulee edistää monikulttuurisuutta. Mutta totta kai se linja kumpuaa myös näistä toimittajavalinnoista, jotka aikaisemmin edustaja Saarakkala nosti täällä esiin. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että tästä Yleisradion toimintaa koskevasta lainsäädännöstä on poistettava tämä monikulttuurisuuden edistäminen, sillä Ylen tehtävä ei ole pyrkiä muokkaamaan kansalaisten mielipiteitä ja ajaa tiettyä poliittista agendaa. Ylen ei tule edistää kommunismia, Ylen ei tule edistää kapitalismia, ei globalismia eikä myöskään monikultturismia eikä mitään muutakaan ideologiaa. Ylen tulee edustaa tasapuolisesti koko kansan näkemyksiä, ja monikulttuurisuusideologian kannattaminen ei kuulu poliittisesti neutraalin median tehtäviin. Monikultturismin tehtävänä on kannattaa nimenomaan massamaahanmuuttoa ja monikulttuurista yhteiskuntakokeilua, ja ainakin minä vastustan tällaista poliittista ja ideologista agendaa, mitä Yle ajaa tällä hetkellä. Nykypäivän ihmiset ovat omilla aivoillaan ajattelevia yksilöitä, jotka eivät tarvitse maailmankuvansa muodostamiseen ideologista pakko-ohjausta valtion tai jonkin sen koneiston suunnalta. Ylen on pyrittävä sopeutumaan uuteen toimintaympäristöön, jossa tietoa on vapaasti kaikkien saatavilla internetistä. Asenteelliselle ja puolueelliselle tiedonvälitykselle ei yksinkertaisesti ole enää sijaa suomalaisten keskuudessa. Korostan tähän loppuun vielä kertaalleen sitä, että tarvitsemme Suomeen riippumatonta, puolueetonta ja neutraalia tiedonvälitystä, mutta emme mitään ideologista pakkosyöttöä tai tiedonvälitystä vain tietystä poliittisesta ideologisesta näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2310603588633278699,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2016-05-19T19:48:54,2016-05-19T19:52:53,Tarkistettu,1.1 2016_55_137,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Puhuttaessa tästä mielipiteenmuokkauksesta tulee mieleeni tuo, mitä edustaja Meri toi esiin, että humanitäärisen suojelun poistamisesta ei uutisoitu. Sitten taas toisaalta perheenyhdistämisen tiukentamisen suunnittelusta käynnistettiin Ylellä valtava pelottelukampanja, kun sitä suunniteltiin tiukennettavaksi edes vähän samalle tasolle kuin Pohjoismaissa yleensä — valtava pelottelukampanja. Tämä keskusteltu liberaali asenne ei kuitenkaan liity pelkästään maahanmuuttoon, vaan esimerkiksi uutisointi EU-asioista on hyvin EU-myönteistä, ja aiemmin mainitsemani tutkimuksen mukaan 79 prosenttia toimittajista kannattaa sukupuolineutraalia avioliittoa, mikä kylläkin näkyy uutisoinnin asenteissa — tutkimuksen, johon muuten Yle ja Helsingin Sanomat kieltäytyivät vastaamasta, sivumennen mainittuna. Mutta toinen asia, johon puutuin marraskuussa keskusteltaessa, oli käyttöön otettu muutos maakuntatoimitusten nimissä. Silloin tuntui omituiselta maakunnallisen identiteetin vesittämiseltä, kun nimessään ennen maakunnan nimeä kantaneet toimitukset nimettiin vain yhden keskuskaupungin mukaan. Arvoisa puhemies! Ilmeisesti tämäkin Helsingin kuplassa hyvältä tuntunut kokeilu on jäämässä voimaan. Se tai muukaan maakunnallisuudesta tinkiminen ei ole oikea linja. Ennemminkin on säästettävä keskustoiminnoista kuin alueradioista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-05-19T19:52:56,2016-05-19T19:54:17,Tarkistettu,1.1 2016_55_138,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä perussuomalaisten edustajat ovat esittäneet kritiikkiä erinäköisiä Yleisradion ohjelmia ja toimittajien keskenään käymiä keskusteluja kohtaan. Minulla on ollut vuosien varrella — minut valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 91 — hyvin monta kertaa samanlaisia fiiliksiä. Olen monta kertaa kokenut, että joku asia, mitä olen ollut itse päättämässä, on erittäin tärkeä, ja olen ollut pettynyt, kun se on saanut uutisissa erittäin niukan huomion, jos ollenkaan, ja mielestäni sitten joku paljon vähemmän tärkeä on saanut isomman tilan uutisissa. Olen monesti ajatellut, että asenteet, millä on uutisoitu, ovat olleet omaa puoluettani, sanoisinko, nuivasti kohtelevia. Koskaan ei kuitenkaan ole tullut mieleeni ajaa sitä, että Yleisradiota sinänsä ruvettaisiin sen takia jotenkin kuristamaan. Minusta on erittäin tärkeä asia, että on olemassa tiedotuskanavia, jotka ovat koko kansakunnalle yhteisiä. Todellakin kavahdan sellaista tulevaisuutta, mistä edustaja Alatalo taisi puhua, että, niin kuin Yhdysvalloissa, on kaksi eri tv-kanavaa, joista toista seuraavat konservatiivit, toista sitten liberaalit, ja se uutisvirta, mitä ihmiset seuraavat, on aivan täysin jakautunut. Yleisradiolla on myöskin kansallisen kulttuurin ja yhteisen kansan olemassaolon tunteen ja kulttuurin kehittämisen kannalta erittäin keskeinen tehtävä. Niin kuin tässä muun muassa Mikko Alatalo ja joku muukin totesi, on aivan väärin syyttää kaupallisen median vaikeuksista Yleisradiota. Nehän johtuvat siitä, että netillä on aivan erilainen rooli tänä päivänä. Se johtuu Googlesta, Facebookista, Twitteristä ja vastaavista. Yleisradiota kurjistamalla ei kaupallisen median tilannetta kyllä pystytä parantamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-05-19T19:54:18,2016-05-19T19:56:38,Tarkistettu,1.1 2016_55_139,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt, kun aiheena on Yle ja meillä kansanedustajilla on puheoikeus muttei päätösoikeutta näihin Ylen ohjelmiin, mielestäni se nimenomaan alleviivaa sitä, että meillä on oikeus ja velvollisuus täällä myös tätä ohjelmatarjontaa, sen sisältöä ja tätä journalistiikkaa Ylen osalta käsitellä. Näin on onneksi täällä tänään tehtykin ja erilaisia mielipiteitä perustellusti esitetty. Tietenkin se tilanne, että nyt meillä on Yle-vero olemassa entisen tv-lupamaksun sijaan, on ehkä vähän muuttanut tätä tilannetta, mutta tätä on haluttu, ja ei se nyt niin voi olla, että kun on tämä vero tullut, niin nyt meidän puheoikeutemme tästä sitten lakkaisi. Ja minä ainakin itse puolustan Ylen merkittävää roolia, tätä suurin piirtein nykyisen kaltaista kokoluokkaa. Näen sen hyvänä ja luotan Ylen uutisiin. Siellä tapahtuu tietenkin näitä vähemmän järkeviä valintoja, niin kuin Leena Meri tässä toi omassa puheenvuorossaan esille, että esitellään joitain näyttelijöitten repliikkimääriä, kun täällä olisi vaikkapa maahanmuutosta uutisoitavaa. Nämä ovat tärkeitä huomioita, mitä tässä on tehty. Mutta sitten kun mennään tosiaan näihin Ylen keskusteluohjelmiin, niin ne ovat varsin liberaaleja. Niissä esiintyvät henkilöt, jotka edustavat mielipiteiltään liberaaliutta, ja he myös ilmaisevat tämän varsin selvästi niissä. Ja sitten meillä on tosiaan yksi esimerkki tämä Rakel Liekki, joka on enemmän tullut tunnetuksi aikuisviihteestä, ja hän sitten pitää näitä omia ohjelmiansa, joissa hän haastattelee näitä hänen kanssaan yleensä varsin samanhenkisiä ihmisiä. Hän yleensä siinä ohjelmassa oikein heruttamalla heruttaa tätä mielipidettä haastateltavalta nyökyttelemällä kaikella tavalla sille haastateltavalle, kun haastateltava ei meinaa oikein rohjetakaan olla niin liberaali kuin Rakel Liekki haluaisi hänen (Puhemies koputtaa) olevan. Tällaisia esimerkkejä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-05-19T19:56:39,2016-05-19T19:58:47,Tarkistettu,1.1 2016_55_140,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä istunnossa on käyty laajaa keskustelua Ylen tehtävistä ja tarpeellisuudesta, ja varsin hyvä niin, sillä nimenomaan eduskuntahan voi Ylen lainsäädännössä määriteltyjä tehtäviä tarpeen mukaan muuttaa tai tarkentaa, ja nämä lain määrittelyt näkyvät väistämättä myös Yleisradion ohjelmien sisällössä. Lainsäädännössä Yleisradion tehtäväksi määriteltyä monikulttuurisuuden tukemista ja tästä vaatimuksesta luonnollisesti seuraavaa voimakasta monikulttuurisuuden hyvien puolien esiin tuomista ja toisaalta mahdollisten ongelmien vähättelyä voinee jossain määrin verrata 60- ja 70-lukujen ylipolitisoituneeseen Reporadioon ja sen jälkeiseen Yleisradion yltiövasemmistolaiseen aikaan. Tämä politisoitumisen kausi sai ikävän huipennuksen suomettumisen aikana, jolloin useat Ylen toimittajat suitsuttivat sumeilematta itäblokin saavutuksia, ja tähänhän edustaja Hakkarainenkin äsken viittasi. Tunnettuja ohjelmia olivat muun muassa Naapurineljännes ja muut vastaavat silloisen itänaapurin autuutta hehkuttavat tuotokset. Näitä ohjelmia voi nykyisin katsella Ylen arkistoista nostalgista myötähäpeää tuntien. Ajat muuttuvat, eikä nykyinenkään mielipideilmapiiri vielä liene lopullinen totuus. 1970-luku oli aikaa, jolloin eräs suurehko puolue oli paitsiossa niin sanotuista yleisistä syistä johtuen. Sen ajan ilmapiiri heijastui väistämättä myös silloiseen ohjelmatarjontaan ja sisältöön. Itäblokin romahduksen myötä sosialismin ihannointi näyttää muuttuneen monikulttuurisuuden hehkutukseksi, joskin täytyy sanoa, että Yleisradio ei ole nykyään läheskään ainoa monikulttuurisuutta edistävä tiedotusväline. Osansa tähän lienee muun muassa toimittajakoulutuksen politisoitumisella. Ja on selvää, että valtakunnallisen tiedotusvälineen vuosikausia harjoittama mielipiteenmuokkaus näkyy väistämättä myös kansalaisten maailmankatsomuksen muutoksena. Ainakin omasta mielestäni se on erittäin valitettavaa, mutta nähtävästi kaikki kansanedustajat eivät ajattele samoin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-05-19T19:58:48,2016-05-19T20:01:05,Tarkistettu,1.1 2016_55_141,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Savio vei melkein sanat suusta, niin terävää tekstiä sieltä tuli. Mutta mitä edustaja Hassi sanoi tuossa Ylen roolista, me puolustamme kaikki Yleä. Mutta me haluamme, että Yle tuottaa sitä ohjelmaa, mitä kansalaiset haluavat, ei mielipidettä, mitä siellä julistetaan nyt. Siinä on Yle ottanut roolin. Minä annan esimerkin: Kun syyskesällä oli se maahanmuuttokriisi kovimmillaan, niin aina Ylellä ohjelmassa tuli, että naisia ja lapsia. Joka ohjelmassa se tuli siellä esille. (Välihuuto) — Jostakin ne sinne etsittiin. — Minä ajattelin, että pitääköhän tuo paikkansa, kun Viitasaaren ABC:lläkin aika partaisia ja karvaisia olivat ne lapset. Läksin Tornioon katsomaan, niin kymmenen linja-autolastia tuli sieltä, ja ei yhtään naista eikä lasta. Mutta uutisissa ne sitten löytyivät. Minä en tiedä, mistä ne sen saivat sinne. Tämmöinen rooli ei kuulu Ylelle, vaan tuottaa tasapuolisesti ohjelmia valtaväestölle. Aikanaan Yle on perustettu, kun millään muulla ei ollut resursseja tuottaa ohjelmia valtiollisesti Suomessa, ei kaupallisesti eikä muuten. Yle oli siihen tilanteeseen todella hyvä, ja on myös tähän tilanteeseen. Mutta sen täytyy ottaa huomioon myös tämä valtaväestö. Muun muassa nyt täällä salissa istuu hyvin paljon perussuomalaisia. (Juho Eerola: Enemmän kuin muita!) — Niin, paljon enempi kuin muita. — Kyllä Ylen toimittajien hampaisiin olen joutunut hyvin pitkälle. Ja ne uutiset siellä, mitä tehdään, ovat hyvin toimittajan näköisiä ja puolueellisia, liberaaleja, niin kuin täällä on mainittu. Emme me tarvitse tämmöistä. Me tarvitsemme tietoa. Ja silloin kun tietoa alkaa tulla, niin MV-lehteä ei tarvita. Se on syntynyt tuohon rakoon, minkä Yle on jättänyt täyttämättä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-05-19T20:01:06,2016-05-19T20:03:30,Tarkistettu,1.1 2016_55_142,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä monikulttuurisuuden edistäminen on kyllä ehdottomasti saatava pois Yle-laista. Luen muutaman kohdan tästä hallintoneuvoston kertomuksesta, kohdasta 3.4. Palvelut erityisryhmille ja muille vähemmistöille: ""Hallintoneuvoston linjauksissa on nostettu esiin muun muassa Ylen rooli riippumattomana moniarvoisuuden heijastajana, jonka tavoitteena on vahvistaa monimuotoista kuvaa muuttuvasta maailmasta ja yhteiskunnasta."" Jatketaanpa pari riviä eteenpäin: ""Ylen tavoitteena on, että vähemmistö- ja erityisryhmien edustajat ovat esillä Ylen sisällössä nykyistä enemmän osallistujina, asiantuntijoina ja tekijöinä samalla, kun monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja ja näkökulmia tuodaan esiin."" Seuraava kohta: ""Lastenohjelmissa monikulttuurisuus on määritelty erityiseksi ohjelmanteossa huomioitavaksi näkökulmaksi."" — Voi ei. — ""Nuorten suosimassa Summeri-ohjelmassa on esiintyjinä ja juontajina maahanmuuttajataustaisia henkilöitä."" ""Yle Puheen suosittu Ali & Husu, Kioskin perjantaina TV2:ssa nähtävä Mustan Barbaarin ja Prinssi Jusufin juontama sarja Mamu-Suomi-mamu ovat esimerkkejä ohjelmista, jotka ovat saavuttaneet monipuolisen yleisön."" Minun on ihan pakko kysyä: tämäkö on todella Yleisradion tehtävä? Ei minun mielestäni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-05-19T20:03:32,2016-05-19T20:05:10,Tarkistettu,1.1 2016_55_143,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tässäkin keskustelussa on hyvä, että lähdetään Yleisradion lakisääteisestä tehtävästä. Jos itse ajattelen sitä hallintoneuvoston jäsenenä, niin se, millä mittaan itse Ylen toimintaa, liittyy tavoitettavuuteen, se, mikä on Ylen tehtävä: tavoitammeko me erilaisilla sisällöillä mahdollisimman paljon suomalaisia? Sehän on se Ylen idea. Eli meiltä löytyy monipuolista sisältöä ihan jokaiselle meistä. Sitten kun katsotaan niitä tutkimuksia, mitä tehdään, että onko tämä toteutunut, niin valtaosa suomalaisista toteaa, että kyllä, Ylen sisällöissä joku tai jotkut asiat kiinnostavat hyvin montaa. Jokainen löytää jotakin. Sitten kun kysytään, että luotetaanko siihen sisältötuotantoon, luotetaanko siihen uutistuotantoon, niin hyvin voimakas luottamus edelleen. Siinä mielessä edelleen korostan sitä, että lakisääteisen tehtävän osalta Yle on hoitanut hommansa. No, sitten kysymys siitä, voidaanko edelleen jotain asiaa parantaa. Varmasti voidaan. Siitä keskustelusta, mitä täällä ollaan käyty, ehkä toteaisin vähän niin kuin edustaja Hassi tuossa ennen, että meillä jokaisella varmaan on subjektiivinen näkemys siitä, miten jostakin asiasta pitäisi uutisoida. Mutta sitten taas kun mennään kysymään siltä vieruskaverilta, niin se ei välttämättä vastaakaan sen vieruskaverin subjektiivista näkemystä, miten siitä asiasta olisi pitänyt uutisoida. Täällä otettiin esimerkiksi se, että uutisoitiinko nyt tarpeeksi tästä humanitäärisen määritelmän poistamisesta ulkomaalaislaista. Joku oli sitä mieltä, että liian vähän, joku sitä mieltä, että varmaan liian paljon, tai joku muu esimerkki. Näitä löytyy vaikka kuinka ja paljon, mistä me jokainen katsomme subjektiivisesti sitä asiaa ja tulkitsemme sen toisin. Joku on varmaan täällä sitä mieltä, että tästäkin keskustelusta pitäisi uutisoida, joku sitä mieltä, että enemmän, joku sitä mieltä, että vähemmän. Tässä asiassa jotenkin toivoisi, että luotettaisiin enemmänkin niihin arvioihin, mitä kansalaiset ovat esimerkiksi eri tutkimuksien valossa Ylestä osoittaneet, mitkä osoittavat sen, että niillä mittareilla, (Puhemies koputtaa) mitkä Ylelle on asetettu, Yle pärjää kyllä hyvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-05-19T20:05:14,2016-05-19T20:07:22,Tarkistettu,1.1 2016_55_144,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Ronkainen nosti edellä esiin tämän toimintakertomuksen kohdasta 3.4 löytyvän kohdan, jossa tosiaan todetaan: ""Lastenohjelmissa monikulttuurisuus on määritelty erityiseksi ohjelmanteossa huomioitavaksi näkökulmaksi."" Tämä on minun mielestäni todella käsittämätön asia. Itse olen ottanut lapsenkasvatuksessa sellaisen roolin, että minä en lähde tuputtamaan omalle lapselleni mitään poliittista ideologiaa enkä minkäänlaista ideologista agendaa. Enkä tasan tarkkaan halua, että myöskään Yleisradio lähtee tuputtamaan lapselleni mitään ideologiaa. Hän tekee sitten myöhemmin itse omat valintansa siitä, mihin suuntaan kääntyy, mutta — ei, ei näin, Yleisradio, ei.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2310603588633278699,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2016-05-19T20:07:25,2016-05-19T20:08:23,Tarkistettu,1.1 2016_55_145,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,Sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_146,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sen verran vielä Ylen rahoituksesta täytyy mainita tässäkin yhteydessä, että siellä on kaksikielisen eli suomeksi sanottuna ruotsinkielisen ohjelmiston osuus rahoituksesta suhteettoman suuri suhteessa ruotsinkielisen väestön osuuteen väestöstä ja Yle-veron maksajista. Eli sekin on epäkohta, joka pitäisi korjata. Tämä keskustelu kaupallisen median ja Ylen suhteesta on joskus vähän tarkoitushakuista. Jokainen ymmärtää, että kaupallisella medialla on aivan erikokoiset resurssit kuin Ylellä. Siinä missä Mainostelevisiolla on ehkä satoja työntekijöitä kaupallisesti kannattavin periaattein palkattuna, niin Ylelle kustannetaan tuhannet työntekijät verovaroin. Kyllähän silloin täytyy olla aivan eri odotukset näitten tiedotusvälineitten toiminnan ja sisällön suhteen, jos tilanne on tämmöinen. Keskustelua kaupallisesta mediasta ja Ylestä ei kannata sekoittaa millään Googlella. Se on ihan toinen, suuri ongelma, että kansainväliset mediajätit uhkaavat ostaa suomalaisen kaupallisen median pois. Se on suuri huolenaihe, johon meidän todella kannattaa kiinnittää huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-05-19T20:08:25,2016-05-19T20:09:28,Tarkistettu,1.1 2016_55_147,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ei missään nimessä ole ajamassa Yleä alas. Kyllä me ymmärrämme Ylen tärkeän merkityksen. Mutta se on tosiasia, että nyt kun ollaan verkossa, niin kaupallisella medialla on valtavat vaikeudet. Se ei palvele Yleä ollenkaan, jos kaupallinen media pikkuhiljaa heikkenee. On myös Ylelle hyvä, että kaupallinen media säilyy siinä rinnalla, ja sen takia nyt parlamentaarinen ryhmäkin yrittää katsoa, mitä yhteistyötä voidaan tehdä. Sen haluan edustaja Hassille sanoa. Ja mitä kulttuuriin tulee, niin tietysti Ylen tehtävän ydin kulttuurin puolella on kansallisen kulttuurimme vaaliminen ja kotimaisen tuotannon säilymisen takaaminen. Se on ihan ydinasioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-05-19T20:09:29,2016-05-19T20:10:27,Tarkistettu,1.1 2016_55_148,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen edustaja Elomaan kanssa ihan samaa mieltä siitä, ettei Ylen kuristaminen edistä kaupallista mediaa, eikä myöskään päinvastoin. Tietysti eduskunnan käsissä on suoremmin se, mitä tapahtuu Yleisradiolle, mutta olen kyllä sitä mieltä, että meidän pitää jossain vaiheessa ruveta miettimään myöskin niitä asioita, mitä politiikalla on mahdollista tehdä, jotta Suomessa säilyy myös journalistista tasoa ylläpitävä kaupallinen media, koska se ei todellakaan nykyisessä nettimaailmassa ole mikään itsestäänselvyys. Kahta huomautusta varten oikeastaan tässä pyysin puheenvuoron. Ensinnäkin, kun täällä monet edustajat ovat puhuneet monikulttuurisuudesta jonkinnäköisenä ideologiana: No, tietenkin nyt on paljon sanoja, joita me kukin ymmärrämme vähän eri tavoin. Itse ymmärrän monikulttuurisuuden tarkoittavan ennen kaikkea sen tunnustamista, että jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ihmisarvo, on hänen ihonvärinsä, uskontonsa, synnyinmaansa tai muu taustansa sitten ihan mikä tahansa — periaatteessa ihan samat asiat kuin mitä on sanottu Suomen perustuslaissa. No, sitten kun tässä on esitetty, että Yleisradio olisi uutisoinut jotenkin puolueellisesti nimenomaan turvapaikanhakijoista ja korostanut naisia ja lapsia, niin tässä nyt löysin Talouselämä-lehden uutisen tammikuulta, jossa se siteeraa Financial Timesia, joka toteaa, että vaikka viime kesäkuussa Eurooppaan saapuvista turvapaikanhakijoista kolme neljäsosaa oli miehiä, niin YK:n uusien tilastojen mukaan miehiä on alle puolet, siis aikuisia miehiä, enemmistö on naisia ja lapsia. (Teuvo Hakkarainen: Missä ne on?) Tämä on Financial Timesin uutisoima ja muun muassa Talouselämä-lehden Suomessa välittämä tieto siitä, (Puhemies koputtaa) mikä on Eurooppaan saapuvien turvapaikanhakijoiden jakauma.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-05-19T20:10:27,2016-05-19T20:12:49,Tarkistettu,1.1 2016_55_149,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näitä uutisia kyllä löytyy maailmalta, mitä Hassi esitteli tuossa, mutta me näemme jokainen savisilmillä, mitä tapahtuu. Tuonne kun menee kadulle, siellä on hyvin harvassa niitä naisia ja lapsia, kyllä se katukuva täyttyy niistä partaisista lapsista. Ja sitten, jos se ikä voidaan sanoa näin, että minä olen 15 vuotta — sehän on lapsi, vaikka olisi kaljupää, ei sillä ole mitään merkitystä, ja ne lajitellaan uutisten mukaan lapsiksi. Kyllä näissä täytyy ottaa ihan selkeä maalaisjärki käteen. Sitten vielä tämmöinen asia, että täällä Ronkainen mainitsi ruotsin kielen asemasta. On se ihmeen juttu, että kun minä lähden Kainuun korpeen — kävin toissa lauantaina Kajaanissa — niin ainoa asema on Radio Vega, joka siellä kuuluu, ja mikähän YleX3 tai joku tämmöinen: ruotsia. Kuka siellä sitä tarvitsee, kuka ihme? Ja sama Viitasaarella. Kyllä kaikki nämä asemat löytyvät sieltä, ja Yle tuottaa näitä ohjelmia. Ei siellä tarvita ruotsin kieltä, ei kukaan, mutta kuitenkin tuotetaan niin kuin tyhjää, suolle samalla ne ohjelmat voi lähettää, niitä ei tarvitse kukaan, mutta se tuottaminen kuitenkin jotakin maksaa ja joku sen tekee. Elikkä kyllä tämmöiseen asiaan pitää pystyä puuttumaan ja myös sanomaan, että näin on. Ja siitä monikulttuurisuudesta: Siinä käy koko ajan, mitä sitä ohjelmaa tuotetaan, samalla tavalla kuin silloin neuvostoaikana, suomettumisen aikana, kantaväestöä vastaan. Kun sitä aikansa jauhetaan sitä samaa asiaa, kyllä ihmiset rupeavat hyväksymään. Siinä täydellisesti tuotetussa journalismissa se asiasisältö on sellainen, (Puhemies koputtaa) että siinä on koko ajan se agenda. — No, kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-05-19T20:12:50,2016-05-19T20:15:08,Tarkistettu,1.1 2016_55_150,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,Oliko Eerolalla vastauspuheenvuoropyyntö? — Olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_151,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Lähinnä tähän edustaja Hassille, ei niinkään Hakkaraiselle, joka puhui viisaasti: Siis tietenkin jokaisella ihmisellä on ihmisarvo, emme me sitä ole romuttamassa tai pois ottamassa sen enempää kuin Yleäkään arvostellessamme monikulttuurisuutta. Somalit, arabit ynnä muut saavat puolestani ihan rauhassa harrastaa sitä omaa kulttuuriaan, kunhan tekevät sen omilla rahoillaan. Monikulturismi tarkoittaa sitä, että muista maista tulleiden henkilöiden ei käytännössä edes annetakaan suomalaistua, vaan valtaväestön rahoilla — valtaväestön rahoilla — ylläpidetään sitä, että he saavat ylläpitää sitä omaa kulttuuriaan. Minä en halua ylläpitää jotain somalialaista tai arabialaista kulttuuria omilla verovaroillani. Sitä on monikulturalismi, ja sitä minä sen tähden vastustan. Ja varmaan Talouselämä tai Financial Times paljon fiksummin uutisoi näistä asioista kuin Yle, mutta tosiasia on se, että viime vuonna, kun Suomeen tuli näitä turvapaikanhakijoita, niistähän 80 prosenttia oli käytännössä miehiä, ja niilläkin, jotka oli lapsiksi ilmoitettu, parta kasvoi paremmin kuin minulla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-05-19T20:15:10,2016-05-19T20:16:28,Tarkistettu,1.1 2016_55_152,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhdessä puheenvuorossa nostettiin esiin nämä tilastot koskien sitä, että Yle yrittää olla ykkönen, tavallaan kilpailla näistä katsojista ja kuuntelijoista kaikilla ohjelmillaan. Semmoinen ylilyönti Ylellä mielestäni on, että Yle mainostaa aika varhain illalla tämmöisiä ohjelmia, jotka on suunnattu vaikkapa nyt yli 12-vuotiaille tai jotakin muuta vastaavaa. Tämmöistä sisältöä tulee jo aika varhain Yleltä, nimenomaan tätä ohjelmamainontaa, joka ei sitten taas sovi pienemmille lapsille. Minun mielestäni tässä menee Yle liian pitkälle kilpaillessaan näistä katsojista, niin että tämäntyyppinen ohjelmamainonta voisi jäädä pois tai se pitää sijoittaa vaikkapa kello 21:n jälkeen, että nämä kaiken maailman draculat ja muut eivät hypi sieltä silmille kello 19:n maissa, koska se on kuitenkin vielä aikaa, jolloinka monesti pienetkin lapset ovat television lähettyvillä. Mitä tulee tähän ruotsinkielisyyteen, niin siihenhän Yle tosiaan satsaa aika suhteettoman paljon. Yhtä sellaista piirrettä, mikä on tässä tullut jokin aika sitten Ylelle, että esimerkiksi Ylen ruotsinkielisiä uutisia sijoitetaan aamu-tv:n yhteyteen, minä pidän itse vähän häiritsevänä. Kun on tämä Yle Fem -kanava, niin miksi ei sitä ruotsinkielistä sisältöä voi välittää sitä kautta sen sijaan, että häiritään suomenkielisten aamuhetkeä sillä, että ikään kuin tuputetaan ruotsinkielistä aineistoa meille varmaan sen takia, että me nyt sitten innostuisimme tai nuoret innostuisivat tästä ruotsin kielestä? Se on minun mielestäni väärä tapa edistää ruotsin kielen opiskelua ja oppimista, mitkä sinänsä ovat tärkeitä ja vapaaehtoiselta pohjalta varsin kannatettavia ajatuksia, mutta joku raja pitää olla tässä propagandassakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-05-19T20:16:30,2016-05-19T20:18:30,Tarkistettu,1.1 2016_55_153,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,Myös edustaja Eerolalla oli puheenvuoropyyntö. — Haluatteko käyttää sen?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_55_154,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Tack, fru talman! Joo, tuota oikeastaan tyhjensin pajatsoni tuossa vastauspuheenvuorossani aika pitkälti. Kun luulin, etten saa tuota vastauspuheenvuoroa, pyysin puheenvuoron. En nyt käy toistamaan sitä, mitä sanoin, mutta sanon vielä sen verran, että tämä monikulturalismi on ikään kuin joidenkin ihmisten ajatusmaailmassa korvannut sosialismin. Kun ei voi enää kommunismia ja sosialismia fanittaa, niin sitten on otettu tilalle tämmöinen. Ja yhteistä näille molemmille ideologioille, siis sosialismille ja kommunismille ja tälle monikulturalismille, on lähinnä vain se kansallisvaltiota ja kansallismielisyyttä vastaan taisteleminen. Ja Ylen tehtävä on minun mielestäni, minun näkemykseni mukaan, tukea kansallista kulttuuria, suomalaista kansallista kulttuuria, sellaisia juttuja, mitkä ovat meille tärkeitä — Pihtipuhtaan Keihäskarnevaalien näyttäminen ja näinpäin pois — ja sitten myöskin paikallista kulttuuria. Täällä jo viitattiin näihin Ylen maakuntaradioihin. No, meillä kävi kerrankin hyvin, että tuli Yle Kotka Yle Kymenlaakson tilalle, mutta paikallisuus ja kansallinen kulttuuri ovat niitä tärkeimpiä juttuja, mitä Ylen pitää vastaisuudessa entistä enemmän tuoda esille eikä niinkään tätä monikulturalismia. Ja jottei menisi pelkäksi Ylen haukkumiseksi, niin mainitsen, että sitä radio-ohjelmaa, mikä lauantaisin tulee, Entisten nuorten sävellahja, kuunnelkaa kaikki. Se on suosikkini. Sieltä tulee hyvää poppia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-05-19T20:18:31,2016-05-19T20:20:04,Tarkistettu,1.1 2016_55_155,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hassi totesi tuossa aikaisemmassa puheenvuorossaan, ettei Yle edistä monikulturismi-ideologiaa. Itse olen kyllä eri mieltä: kyllä se sitä nimenomaan edistää. Ylen lainsäädännössä nimittäin todetaan, että Ylen tehtävänä on edistää monikulttuurisuutta, ja nimenomaan monikulturismi-ideologia tähtää monikulttuurisuuden edistämiseen. Eli yhteenvetona voidaan todeta, että Yle toteuttaa monikulturismi-ideologiaa, kun se pyrkii edistämään monikulttuurisuutta. Toivoisin tämän monikulturismi-ideologian tilalle tasapuolisuutta, neutraaliutta, objektiivista uutisointia ja tiedonvälitystä. Se on minun mielestäni parempi tie.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2310603588633278699,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2016-05-19T20:20:05,2016-05-19T20:20:58,Tarkistettu,1.1 2016_55_156,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti kommenttina Eerolalle tuosta paikallisradioitten nimiasiasta: Elikkä itsekin olen Lappeenrannasta kotoisin, ja se on nykyään Yle Lappeenranta, mutta se tuntuu silleen hieman absurdilta tilanteelta, kun Yle Lappeenranta tviittaa Parikkalan valtuuston asioista. Silloin, kun Yle Etelä-Karjala tviittasi Parikkalan valtuuston asioista, se tuntui luontevalta, mutta minkä takia Yle Lappeenranta tviittaa Parikkalan valtuuston asioista? Tämä on yksi niitä asioita, mitkä herättävät kummastelua tässä nimimuutoksessa. Vielä lisäisin tuohon Ylen toimintaan sen, että sinnehän on ostettu jonkun verran ulkomaisia kalliita sarjoja, jotka myöskin kilpailevat kaupallisen median kanssa. Tämä on semmoinen asia, mitä en katso hyvällä. Se on juuri sitä epätervettä kilpailua kaupallisen median kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-05-19T20:20:58,2016-05-19T20:21:47,Tarkistettu,1.1 2016_55_157,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikaisisin vain, kun edustaja Immonen referoi sitä, mitä sanoin, mielestäni vähän oudolla tavalla. Tämä nyt on yksi esimerkki siitä, miten sanoja ymmärretään toisin tai eri ihmiset ymmärtävät eri sanoilla eri asioita. Kun puhuin monikulttuurisuudesta, en puhunut siinä yhteydessä siitä, mitä Yle tekee, vaan siitä, mitä se sana tarkoittaa. Täällä on aivan ilmeisesti monta edustajaa, joiden mielestä monikulttuurisuus on joku ideologia. Minä ymmärrän monikulttuurisuuden tarkoittavan käytännössä suunnilleen samaa asiaa kuin Suomen perustuslain sen kohdan, jossa sanotaan, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta siitä, mikä on heidän syntyperänsä, uskontonsa, ihonvärinsä, sukupuolensa ja niin poispäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-05-19T20:21:50,2016-05-19T20:22:42,Tarkistettu,1.1 2016_55_158,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillähän on lainsäädäntöön tullut muun muassa tämä positiivinen erityiskohtelu, ja sitä on vielä viime vaalikaudella eduskunnan enemmistöllä muutettu niin, että nyt jos henkilö kuuluu etniseen vähemmistöön, on seksuaalivähemmistöön kuuluva tai uskonnoltaan vähemmistöön kuuluva, niin hänellä on oikeus nykyään positiiviseen erityiskohteluun, vaikka häntä tai tätä väestöryhmää ei olisi syrjitty. Jos tämä on monikulttuurisuutta, niin se on kyllä asia, mistä voidaan olla sitten jo montaa mieltä, että onko se ihan hyvä näin. Minä ymmärrän tavallaan ne hyvät aikeet siinä, mutta tuntuu, että sillä on ainakin Yleen ollut vaikutus, että siellä on tätä uutta pykälää kyllä tulkittu varsin monikulttuurisuusmyönteisesti sillä lailla, että nimenomaan tämä agenda korostuu vaikkapa näissä keskusteluohjelmissa. Minä itse näen, että ennen kaikkea korostuu tämä liberaali linja siellä, mikä on esillä. Niin kuin sanottua, tosi vähän on konservatiivisia näkemyksiä omaavia keskustelijoita, ja kun tiedetään, että tämä liberalismi—konservatismi-jakolinja on tänä päivänä politiikassa merkittävämpi kuin oikeisto—vasemmisto, niin on se kumma, että vain perussuomalaiset täällä lähinnä kritisoi tätä. Se kuvastaa paljon tätä tilannetta, että eiväthän täällä oikeastaan ketkään muut kritisoikaan Yleä kuin vain perussuomalaiset. Me nyt satumme vain edustamaan aika isoa väestöryhmää tässä maassa, ja minä olen aika varma, että pääosa perussuomalaisten äänestäjistä on hyvinkin samaa mieltä kuin mitä me olemme tänään täällä esittäneet. Että tämä on hyvin kuvastava tilanne, että muille näyttää nykylinja kelpaavan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-05-19T20:22:44,2016-05-19T20:24:33,Tarkistettu,1.1 2016_55_159,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kehutaan nyt lopuksi Yleä: kyllähän muun muassa urheiluohjelmat ja Yle Teema, mitä Eerola sanoi tuossa, ovat semmoisia ohjelmia, että me tarvitsemme ja haluamme niitä emmekä niihin halua sillä lailla puuttua. Mutta se kansanosa, joka maksaa tämän Ylen, joutuu niin sanotuksi harmaaksi massaksi — eräänkin tutkijan suulla: se on vain harmaata massaa — ja joutuu maksamaan ja rahoittamaan tämän monikulttuurisuuden, joka on ideologia, sanokaa mitä tahansa. Se näkyy hyvin selvästi ja kuuluu, ja hyvin karkealta tuntuu aina katsella noita uutisia. Mielelläni niitä katselen, mutta kun tämä pointti tulee siellä esille, niin vaihdanpa kanavaa kaupalliselle puolelle. Mutta kiitos niistä kaikista, mitä Yle tekee: näistä urheiluohjelmista ja Teemasta ja mitä muuta on. Ne kuuluvat sille ja ovat hyviä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-05-19T20:24:34,2016-05-19T20:25:52,Tarkistettu,1.1 2016_55_160,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä>>>Hallituksen esitys HE 26/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 5/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_55_161,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä>>>Hallituksen esitys HE 26/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan, nyt on käsittelyssä hallituksen esitys valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä, ja se on ollut nyt perustuslakivaliokunnan käsittelyssä ja lakivaliokunnan käsittelyssä. Asia on minulle erittäin läheinen. Olen itse toiminut yli kymmenen vuotta holhoustoimen edunvalvontapalveluiden lakimiehenä maistraatissa eli olen toiminut yleisten edunvalvojien valvojana ja yksityisten edunvalvojien valvojana ja myöntänyt erilaisia holhoustoimilupia edunvalvojille ja ollut myös siellä kehittämässä tätä erilaista toimintaa ja esimiestehtävissä, ja tämä on minulle erittäin mieluisaa, että näissä asioissa edistytään. Ensinnäkin tässä laissahan on kysymys siitä, että jatkossa oikeusaputoimistot ja edunvalvontatoimistot voisivat ostaa ostopalveluina palveluita: on kysymys tästä sääntelystä ja siitä, miten sen tulisi tapahtua. Jo tänä päivänäkin edunvalvontatoimistot ovat voineet ostaa palveluita ostopalveluina, mutta oikeusaputoimistojen puolella tämä ei ole ollut mahdollista. Aikaisemminhan tilanne oli se, että edunvalvontapalvelut olivat maistraatin järjestämisvastuulla ja maistraatit ostivat ne kunnilta. Myöhemmin, vuonna 2009, ne siirtyivät oikeusaputoimiston vastuulle, ja siitä tuli oikeastaan myös ongelmia, koska yleinen edunvalvonta ja oikeusaputoimisto olivat samassa toimistossa ja saman toimiston henkilökuntaa, jolloin tuli hyvin paljon esimerkiksi esteellisyystilanteita. Palaan siihen hieman myöhemmin. Perustuslakivaliokunnassa kiinnitimme huomiota siihen, halusimme tietysti pohtia sitä, että kun julkisia tehtäviä siirretään ostopalveluna yksityisille tahoille, niin onko kysymys sellaisesta viranomaistoiminnasta, joka olisi niin merkittävää julkisen vallan käyttöä, että näin ei voisi toimia, ja perustuslakivaliokunta on mietinnössään todennut, että näin ei ole. Kuitenkin sitä tehtävää ja sen tehtävän sisältöä ja sitä valtaa pohdittaessa tulimme siihen tulokseen perustuslakivaliokunnassa, että katsoimme, että tähän tehtävään tulee säätää rikosoikeudellinen virkavastuu myös niille tahoille, jotka hoitavat ostopalveluina näitä oikeusapu- ja edunvalvontatehtäviä. Itse toivoisin vielä holhoustoimilakiin muutosta, jota on esitetty maistraattien toimesta vuonna 2007 tai 2009 — nyt en muista sitä vuosilukua, jolloin holhoustoimilakia uudistettiin isoilta osin. Siellähän on ongelmana se, että nyt kun on virkapalveluna tehtävä, siellä on rikosvastuu ja löytyy aina maksaja, ja jos on ostopalveluna, niin siellä tulee nyt sitten virkavastuu, ja sitten viime kädessä tämä ostopalvelun ostaja on vahingonkorvausvelvollinen. Nyt on paljon yksityisiä edunvalvojia, omaisedunvalvojia, ja suurin osa heistä hoitaa tehtäviä erittäin mallikkaasti ja erittäin hyvin, mutta siellä tehtävässä on sitten näitä vähemmän kunnostautuneita, ja he voivat aiheuttaa toiminnallaan hyvinkin valtavaa taloudellista menetystä edunvalvottavalle. Tässä ehdotuksessa maistraatit ehdottivat silloin, että yksityinen edunvalvoja joutuisi ottamaan vastuuvakuutuksen vahinkojen varalle, mutta näin ei valitettavasti tapahtunut. Tänä päivänä menettely on se, että jos yksityinen edunvalvoja aiheuttaa vahinkoa päämiehelleen, hänet vaihdetaan. Hän kyllä joutuu tietysti lähtökohtaisesti tuomioistuinpäätöksellä tämän korvauksen suorittamaan, mutta se toteutus hyvinkin usein uupuu, jos siellä ei ole varoja. Tässä on oikeusturva-aukko vielä siinä mielessä, että yksityisten edunvalvojien antamat palvelut eivät aina ole riittävällä tasolla ja se ei ole riittävästi turvattu se päämiehen omaisuus. Siellähän ei ole sitten muilla minkäänlaista vahingonkorvausvastuuta, ei tuomioistuimilla eikä maistraatillakaan, siitä, että tällaista edunvalvojaa on ehdotettu. Toki edunvalvojan sopivuus tulee riittävällä huolellisuudella tarkistaa, mutta joka tapauksessa. Tässä nyt sitten, kuten kerroin aikaisemmin, näitä valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiirejä ensinnäkin yhdistettiin, ja tästä oikeusaputoimiston johtavasta julkisesta oikeus-avustajasta tuli myös edunvalvontapiirin esimies samassa toimistossa. Se johti siihen, että saman piirin alueilla, jotka alueet ovat viime vuosina myös kasvaneet erilaisista organisaatioiden yhdistelyistä johtuen, kävi niin, koska sovelletaan julkisiin oikeusavustajiin Asianajajaliiton tapaohjeita, että he eivät saa ottaa toimeksiantoja vastaan, jos samassa toimistossa työskentelee henkilö, joka on toiminut tämän henkilön tai hänen läheisensä edunvalvojana, ja päinvastoin. Nyt tällä uudistuksella halutaan nimenomaan eriyttää nämä erillisiksi yksiköikseen, ja johtava yleinen oikeusavustaja ei ole enää yleisen edunvalvonnan esimies, elikkä sieltä puuttuu tämä määräysvalta. Tämä on ollut käytännössä valtava ongelma löytää esteettömiä edunvalvojia päämiehille, näille edunvalvottaville, sekä heille asianajajia tiettyihin prosesseihin. Joskus niitä on jouduttu hakemaan sitten melkein toiselta puolelta Suomea, ja se on ollut todella vaikea tilanne. Täällä lakiesityksessä on myöskin tehty helpotuksia, jotka ovat maistraatin näkökannalta olleet erittäin haasteellisia: ""Yleisen edunvalvojan määrääminen tehtävään"", lakiehdotuksen 16 §, 1 momentti ja 3 momentti. Siellä ensinnäkin aikaisemmin, jos saman edunvalvontapiirin sisällä jouduttiin vaihtamaan edunvalvojan henkilöä toisen piirin edunvalvojaan, meidän piti tuomioistuimen kautta kierrättää tämä päätöksentekomenettely elikkä tutkia se koko valvonta uudestaan. Tämän lain avulla nyt poistetaan tämä ongelma, joka oli aivan turhaa työtä ja aiheutti ongelmia erityisesti sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka usein muuttavat paikasta toiseen. Koska tietysti, vaikka on edunvalvonnassa, voi muuttaa ja koska edunvalvojalla ei ollut velvollisuutta pitää sellaista päämiestä edunvalvottavanaan, joka oli tämän edunvalvontapiirin ulkopuolella, niin tämä tuli silloin aina vaihtaa. Lisäksi tänne on tulossa 3 momenttiin erittäin hyvä muutos siitä, että myös piirin ulkopuolinen edunvalvoja voidaan määrätä tehtävään, jos se on nimenomaan tämän edunvalvottavan kannalta aiheellista, ja useinhan se onkin. Monesti on sillä lailla, että henkilöllä on esimerkiksi Tuusulassa asuessaan sen piirin yleinen edunvalvoja, hän päättää muuttaa Tampereelle ja on erillinen edunvalvontapiiri, ja lähtökohtaisesti silloin pitäisi määrätä sitten sen alueen edunvalvoja sieltä Tampereelta. Nyt tähän järjestelyyn ei tarvitse lähteä tämän 16 §:n mukaisen menettelyn mukaisesti, tai sitten voidaan esimerkiksi omaisuuden sijainnin vuoksi määrätä edunvalvoja jostakin muualtakin kuin missä päämies asuu. Erittäin hyviä muutoksia, ja olen todella tyytyväinen. Tietojeni mukaan oikeusministeriössä pohditaan joitakin holhoustoimilain muutoksia. Mutta tämä on hyvä alku ja helpottaa erittäin paljon maistraatin tehtäviä, joita on tällä hetkellä todella paljon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-05-19T20:26:29,2016-05-19T20:35:10,Tarkistettu,1.1 2016_55_162,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 8/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_55_163,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnan puheenjohtajana vain muutama sana tästä lakiesityksestä. Tässähän on taustalla EU-direktiivi merten aluesuunnittelusta, joka tällä lailla pannaan täytäntöön. Tällä hetkellähän meillä käytännössä rannikkoalueiden maakuntakaavat sisältävät Suomen aluevedet, ja tämän lain myötä merialuesuunnittelu laajenee koskemaan talousvyöhykettä. Nämä kaavat eivät tule olemaan oikeusvaikutteisia vaan ohjeellisia. Mutta taustalla on sama perusasia kuin maankäytönkin suunnittelussa: myös mereen kohdistuu erilaisia käyttöpaineita, kuten merenkulkua, matkailua, ympäristöarvoja, kalastusta, niin poispäin. Ja aivan kuten maankäytön suunnittelussa, näitä erilaisia tarpeita ja tavoitteita koetetaan sitten sovittaa yhteen. Eduskunnan ympäristövaliokunta ehdottaa muutettavaksi hallituksen esitystä yhdeltä pieneltä osalta: siten, että tähän Merialuesuunnittelun tarkoitus -pykälään, josta hallituksen esityksessä todetaan, että ""suunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua sekä merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä"", ympäristövaliokunta esittää lisättäväksi ""sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista"". Tämä myös pohjautuu siihen EU-direktiiviin, johon tämä koko hallituksen esityskin perustuu.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+7.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-05-19T20:35:42,2016-05-19T20:37:32,Tarkistettu,1.1 2016_55_164,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_55_165,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on ensimmäinen oma lakialoitteeni, jonka aihe on koko ajan entistä ajankohtaisempi. Länsimaissa eläinsuojelu on ollut keskeinen periaate. Kaltoinkohteluun halutaan puuttua ankarasti mutta toisaalta joitain asioita katsotaan läpi sormien. Sellainen on muun muassa laki-aloitteessani käsiteltävä uskonnollinen teurastustapa. Sitä ei pidä sallia yhteiskunnassamme. Vaikka eläimet ovat osa ravintoamme, niin se ei oikeuta eläimen huonoa kohtelua, ja tämä pitää huomioida myös teurastusvaiheessa. Eläintä ei pidä tuolloinkaan kiduttaa. Siinä mielessä on hyvin erikoista, että lainsäädäntömme sallii uskonnollisen teurastuksen siten, että eläin tainnutetaan samanaikaisesti verenlaskun kanssa. Kiinnitän tähän huomiota siksi, että meillä ei todellakaan ole minkäänlaista varmuutta siitä, että tainnutus onnistuu ennen verenlaskua, joten tainnutus on käytännössä pakko tehdä sitä ennen. Nyt on jo selvää, että teurastustapa tulee yleistymään Suomessa merkittävässä määrin eikä senkään vuoksi ole todellisuudessa minkäänlaisia mahdollisuuksia valvoa, toteutuuko lain kirjain. Tämä on senkaltainen riski, jota länsimaisessa sivistysvaltiossa ei pidä ottaa. Uskonnon varjolla ei yhtäkään eläintä saa kiduttaa, eikä meillä ole yhtään järkiperusteista syytä sallia sitä. Kun pohdin lakialoitettani, niin törmäsin muun muassa Animalian aiemmin esittämään kielteiseen kantaan. Siinä nähtiin aivan sama ongelma kuin minkä itsekin havaitsin: tainnutus ja verenlasku eivät vain onnistu samanaikaisesti. Animalia ei ole ainoa tähän puuttuva järjestö vaan yksi niistä. Emme ole yksin asiamme kanssa. Yllätyin kuitenkin siitä, ettei allekirjoittajia aloitteelleni löytynyt kuin perussuomalaisten ja keskustan puolueista. Odotin hieman tukea myös vihreiltä, sillä heidän puolueensa on profiloitunut luonnon ja eläinten ystävänä. Tukea ei nyt tullut mutta toivottavasti jatkossa tulee. Heidän kannattajiltaan on ainakin tullut positiivista palautetta minulle. Edustaja Mäkipää teki erittäin hyvän kirjallisen kysymyksen liittyen samaan aiheeseen. Ministeri Tiilikaisen vastauksessa todettiin se tosiasia, että voimme säännellä nykyistä enemmänkin. Lopetusasetuksessa on liikkumavaraa kansalliselle lain säätelylle. Arvoisa puhemies! Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen ohjausryhmä on jo linjannut, että jatkossa kaikki eläimet tulisi aina tainnuttaa ennen verenlaskun aloittamista. Tästä on siis ohjausryhmässä selkeä linjaus, ja se on syytä saattaa lainsäädäntöömme mahdollisimman nopeasti. Ei ole syytä enää odottaa ohjausryhmän työn saattamista loppuun, sillä tämä on täysin selvä asia ja kokonaisuudistuksen aikataulusta ei ole selvyyttä. Nyt tarvitaan vain tahtoa toimia eläinsuojelun periaatteiden edellyttämällä tavalla.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+8.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-05-19T20:37:55,2016-05-19T20:42:11,Tarkistettu,1.1 2016_55_166,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mahatma Gandhi totesi osuvasti: kansakunnan suuruuden ja moraalisen kehittyneisyyden määrittää se, kuinka se kohtelee eläimiään. Edustaja Ronkaiselle suuri kiitos tämän lakialoitteen tekemisestä. Olen hyvin mielissäni eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajana, kun näen, että täällä salissa on perussuomalaisia edustajia näin paljon, kun puhutaan eläinten suojelusta. Kyseessä on todella hyvä ja kannatettava lakialoite. Teurastus on eläimelle usein ahdistava ja kivulias kokemus, joten teurastusta ei tulisi eläimen kannalta hankaloittaa verenlaskulla ennen tainnutusta. Uskon ja toivon, että tässä salissa vallitsee yhteisymmärrys tämän lakialoitteen hyvistä päämääristä. Tässä yhteydessä on varmasti sopivaa myös sanoa muutama sana ja toive eläinsuojelulainsäädännöstä ja yleensä eläimistä, koska mahdollisuudet puhua eläinten oikeuksista ovat aika rajalliset täällä eduskunnassa, koska meillä on niin paljon suuria ja isoja asioita muitakin, jotka vievät kaiken ajan. Mutta tänään on mahdollista puhua eläinten puolesta. Vallitsevan näkemyksen mukaan tuotantoeläimet pääsääntöisesti koetaan ihmisen tulonlähteeksi tai ravinnoksi, eli eläimet nähdään usein vain tuotantovälineinä, ei itsearvoisina olentoina. Toivoisinkin, että lainsäädännössä eläimen itseisarvo nostetaan tuotannollisen näkemyksen rinnalle ja ohikin.  Monet kotimaiset tuottajat näkevätkin eläimessä itseisarvoa, ja uskon, että tämänkaltainen näkemys yleistyy entisestään. Useissa länsimaissa eläimet on tainnutettava ennen teurastusta. Monissa maissa tainnutuksesta saa kuitenkin poiketa uskonnollisiin syihin vedoten. Tämä tarkoittaa käytännössä veren valuttamista teuraseläimestä sen ollessa vielä tajuissaan. Ongelmallista Suomen kannalta on se, että vaikka niin sanottu rituaaliteurastus täällä kielletään, tänne saa edelleen tuoda lihaa, joka on teurastettu rituaaliteurastuksella. Kuluttajien ostokäyttäytyminen ratkaiseekin, minkälaista eläintuotantoa tuemme. Kotimaista lihaa ostamalla tuemme kotimaista ruuantuotantoa ja valitsemalla tuotteita, joissa eläinten hyvinvointi on huomioitu, voimme vaikuttaa tuottajien mahdollisuuksiin tuottaa sitä eettistä tuotetta. Arvoisa puhemies! Eläinsuojelulaki uudistuu. Vanhasta laista on kulunut jo 20 vuotta, joten on korkea aika uudistaa lainsäädäntöä tältä osin. Laki valmistellaan nyt eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi, mikä heijastelee paremmin ajankohtaista näkemystä eläinten kohtelusta. Näin ollen uudesta laista pitäisi tulla paljon parempi eläinten hyvinvoinnin kannalta. Rouva puhemies! Haluaisin vielä muutaman sanan sanoa sanktioista, joita Suomessa annetaan, kun on kysymyksessä törkeä eläintenpitorikos. Sanktiot ovat minimaalisia, niitä ei tule. Ne ovat pieniä sakkoja, harvoin ehdollisia ja tuskin koskaan — se on todella harvinaista — ehdottomia. Eläintenpitokielto ei pidä, sitä on mahdoton valvoa, koska resursseja ei ole. Eläinsuojeluryhmä täällä eduskunnassa teki koirien myrkyttämisestä kirjallisen kysymyksen ja tiedotteen. Sitä tehdään tänä päivänä ympäri Suomea elikkä lihapullaan laitetaan lasinsiruja tai jotakin myrkkyä, josta varsinkin koirat ja metsän eläimet saavat tosi vaikeita sairauskohtauksia tai kuolevat. Näitä jätetään usein myös lastentarhojen ja päiväkotien läheisyyteen tänä päivänä, joten tämä tilanne on vaaraksi myös lapsille. Myös viime kaudella teimme edustaja Immosen kanssa yhdessä kirjallisen kysymyksen pentutehtailusta, joka on suuri ongelma tänä päivänä. — Aika loppuu, joten käytän toisen puheenvuoron myöhemmin. Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-05-19T20:42:13,2016-05-19T20:47:30,Tarkistettu,1.1 2016_55_167,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maahanmuuttajien määrän kasvu Suomessa tuo mukanaan paljon erilaisia yhteiskunnallisia haasteita ja ongelmia. Yksi ongelmista on esimerkiksi se, että Suomessa uskonnollisin perustein rituaaliteurastetun eläimen lihan kysyntä ja tuonti ulkomailta ovat kasvaneet huolestuttavalla tavalla. Esimerkiksi uusia halal-teurastamoja suunnitellaan tälläkin hetkellä perustettavaksi maahamme lisää. Halal-teurastetulla lihallahan tarkoitetaan islamin mukaan oikeaoppisesti valmistettua lihaa, jossa eläimen kurkku leikataan auki ilman tainnutusta. Eläimet on aseteltu Mekkaa kohti, ja ennen kurkun leikkaamista lausutaan rukousloitsuja. Myös juutalaisten kosher-teurastuksessa eläin teurastetaan samaan tyyliin ilman tainnutusta. Arvoisa puhemies! Pidän rituaaliteurastusta erittäin vakavana ilmiönä Suomessa ja muualla Euroopassa, sillä sivistyksen ja oikeudenmukaisuuden pohjalle rakentuvassa yhteiskunnassa meidän tulee huolehtia ihmisten oikeuksien lisäksi siitä, että myös eläinten oikeudet toteutuvat. Emme saa sallia millekään uskonnolliselle ryhmälle erivapauksia Suomessa eläinten kohtelussa tai missään muussakaan asiassa. Suomen lainsäädäntö mahdollistaa tällä hetkellä rituaaliteurastuksen vain siten, että eläin tainnutetaan yhtäaikaisesti, kun sen kurkku leikataan veitsellä auki ja eläimen veri lasketaan ulos. Monissa muissa maissa, myös Euroopassa, uskonnollisille ryhmille sallitaan eläimen teurastaminen ilman tainnutusta, mikä on vieläkin brutaalimpaa, sillä se aiheuttaa eläimelle ylimääräistä stressiä, kipua, tuskaa ja kärsimystä. Eläinsuojelulakimme selkeästi kieltää kärsimyksen aiheuttamisen eläimelle. Mikäli Suomessa eläin teurastetaan rituaalimenoin eli tainnutus tehdään yhtäaikaisesti verenlaskun kanssa, on tarkastuseläinlääkärin oltava aina paikalla. Mutta kysynpähän vain, miten näitä rituaaliteurastamoja on pystytty ja pystytään jatkossa valvomaan, jotta sääntöjä ei rikottaisi. Olemme valitettavasti joutuneet näkemään, miten tavallisissakin teurastamoissa on ollut ongelmia eläinten tainnutuksen onnistumisen kanssa ja eläimiä on lopetettu ilman onnistunutta tainnutusta. Tämä on aiheuttanut kansalaisissa ja erityisesti tuottajissa suurta huolestuneisuutta. Eli miten voimme siis sallia rituaaliteurastuksissa tapahtuvan yhtäaikaisen tainnutuksen, jonka onnistuminen on vieläkin epävarmempaa? Tästä syystä jokaisen teurastuksen tulisi tapahtua siten, että eläin tainnutetaan aina ennen verenlaskua. Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi tätä edustaja Ronkaisen tekemää lakialoitetta, jolla rituaaliteurastukset pyritään Suomessa kieltämään. Mielestäni tälle aloitteelle hyvä jatkumo olisi se, että myös rituaaliteurastetun lihan tuonti ja myynti kiellettäisiin Suomessa kokonaan. Viranomaisten tietoon on tullut tapauksia, joissa kyseenalaisin keinoin teurastettua lihaa on tuotu Suomeen sekä myytäväksi että omaan käyttöön. Tämä on elintarviketurvallisuutta, kuluttajien oikeuksia ja eläinten oikeuksia heikentävä ilmiö, jolle on saatava loppu. Arvoisa puhemies! On erittäin huolestuttavaa, että osa eläinten oikeuksien puolesta töitä tekevistä yhdistyksistä ja yksityishenkilöistä ajattelee rituaaliteurastuksen olevan niin sanottu marginaaliongelma. Tämä ei kuitenkaan todellisuudessa ole mikään marginaaliongelma, sillä maailmassa elää useita miljardeja ihmisiä, joille rituaaliteurastetun lihan saaminen ruokapöytään on tärkeää. Halal-tunnus tuotteen kyljessä on myös eräänlainen takuu siitä, että tuote myy. Se on huolella brändätty maailmanlaajuinen tavaramerkki. Ja halal-lihahan myy erittäin hyvin, ja sille on enenevissä määrin ostajia myös meillä Suomessa. Arvoisa puhemies! Toivon, että nämä näkökulmat otetaan huomioon tästä rituaaliteurastusongelmasta puhuttaessa ja myös tämän käynnissä olevan eläinsuojelulain uudistamisen yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2310603588633278699,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+8.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2016-05-19T20:47:36,2016-05-19T20:52:40,Tarkistettu,1.1 2016_55_168,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Ronkaisen lakialoite on ajankohtainen ja tärkeä. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on tekeillä, ja sen ohjausryhmässä on käsitelty uskonnollisista syistä tapahtuvaa teurastusta koskevan säännöksen uudistamistarpeita. Tämä ilmenee ministeri Tiilikaisen vastauksesta maaliskuussa 2016 jättämääni kirjalliseen kysymykseen ""Aiotaanko eläinsuojelulain uudistuksessa kieltää uskonnollisilla rituaaleilla tuotetun lihan teurastus, maahantuonti ja myynti Suomessa?"". Vastauksen mukaan ohjausryhmä on linjannut, että jatkossa kaikki eläimet tulisi aina tainnuttaa ennen verenlaskun aloittamista, mutta siitä ei ilmennyt, aiotaanko tätä kirjata uuteen lakiin. Siinä todettiin, että nykyisessä toimintaympäristössä halal-lihan tuottaminen Suomessa on paras keino ennalta ehkäistä lainsäädännön vastaisia teurastusmenettelyitä. Verenlaskun kanssa samanaikainen tainnutus on epävarma sekä hankala toteuttaa ja valvoa. On jopa mahdollista, että samanaikainen tainnutus epäonnistuu ja tällöin eläin kuolee verenhukkaan. Voimassa olevan eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Uuden lain valmistelussa on otettava entistä paremmin huomioon eettisen elintarviketuotannon keskeisenä tekijänä tuotantoeläinten hyvinvointi. Aiemmin on kuultu puheita monista tärkeistä tuotantoeläinten hyvinvointia parantavista asioista, mutta kovin vähän epäeettisen teurastustavan kieltämisestä. Rituaaliteurastetun lihan kysynnän kasvaessa ja siihen erikoistuvien teurastamoiden lisääntyessä on syytä selkeästi kirjata lakiin tainnuttaminen ennen teurastusta. Sen lisäksi, että tämä lakimuutos pitää saattaa voimaan, on tehostettava merkittävästi valvontaa. Jo nyt on epäilyjä laittomista teurastuksista tullut julkisuuteen, ja on mahdollista, että suunta jatkuu. Kysyin kirjallisessa kysymyksessä myös valvonnan tehostamisen perään, ja vastauksessa todettiin, että käytännössä tainnuttamatta teurastamista torjutaan esimerkiksi siten, että eläintenpitäjät harkitsevat, kenelle eläimensä myyvät. Hyvä omistaja varmasti näin toimiikin, mutta ei valvontaa voi heidän niskoilleen jättää. Olen kysynyt myös mahdollisuudesta kieltää epäeettisesti tuotetun lihan maahantuonti ja myynti Suomessa. Vastauksen mukaan sääntelyssä on otettava huomioon tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevat EU-oikeudelliset periaatteet, ja lähtökohtaisesti muissa jäsenvaltioissa laillisesti markkinoille saatetut tuotteet on hyväksyttävä markkinoille koko unio-nin alueella. Vastauksessa todetaan, että tainnuttamatta teurastetun lihan kaupan sääntelyssä on otettava huomioon myös sen liityntä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Suomen perustuslaissa suojattuun uskonnonvapauteen. Kuten tässä lakialoitteessakin todetaan, kyse ei ole uskonnonvapauden rajoittamisesta, sillä mikään uskonto ei pakota syömään lihaa. Uskonnonvapauden varjolla ei myöskään voida hyväksyä eläinrääkkäystä. Toivon, että tämä Ronkaisen lakialoite otetaan kunnolla käsittelyyn maa- ja metsätalousministeriössä ja lakialoite saisi tämän hyvän lopputuloksen eläinten kohdalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+8.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-05-19T20:52:41,2016-05-19T20:57:06,Tarkistettu,1.1 2016_55_169,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaikki täällä salissa olevat perussuomalaiset kansanedustajat! — Täällä ei todellakaan ole kansanedustajista muita paikalla, jos ei nyt puhemiestä lasketa, tässä keskustelussa. Edustaja Ronkainen toi esille sen, että hän oli kerännyt tähän nimiä ja nimiä oli tullut vain perussuomalaisilta ja vihreiltä. (Eduskunnasta: Keskustalta!) — Anteeksi, keskustalta, juu, kiitos korjauksesta. Piti sanoa, että vihreiltä ei tullut nimiä. — Viime syksynä keräsin nimiä lakialoitteeseen, jossa olisin halunnut, että eläinseksi kriminalisoidaan pelkkänä tekona. En muuten itsekään saanut siihen yhtään vihreiden edustajien nimiä. Usein kuulee keskusteluissa, että perussuomalaiset, te olette vähän semmoinen kova puolue, teillä on vähän ronskejakin juttuja välillä, ja oletteko te nyt niin kiinnostuneita niistä eläinten oikeuksista. Sitten kuitenkin tälläkin hetkellä kaikki merkittävät aloitteet, joita on ollut eläinten oikeuksien merkittäväksi parantamiseksi, tulevat yllättäen perussuomalaisten ryhmästä, ja ihmettelen tätä erittäin syvästi. Toivoisin, että ihmiset huomaisivat kuitenkin sen, että vihreät eivät tällä hetkellä tee mitään eläinten oikeuksien parantamiseksi. Eläinsuojeluryhmässä, johon myös kuulun ja jota Kike Elomaa vetää täällä eduskunnassa, ovat aktiivisimpina jäseninä perussuomalaiset. Se on näin. Olemme järjestämässä yhteistä tapaamista ministeri Tiilikaisen kanssa eläinsuojelulaista ja monista kysymyksistä. Toivottavasti sinne nyt tulee muitakin edustajia. Tämä on erittäin tärkeä asia. En nyt kovin pitkälti lähde toistamaan. Täällä on erittäin hyvät puheenvuorot pidetty siitä, että tämä EU:n lopetusasetus ei todellakaan edellytä sitä, että täällä tulisi olla mitään edellytystä sille, että verenlasku ja tainnutus tulisi tehdä samanaikaisesti, vaan nimenomaan siellä todetaan, että eläintensuojelu saa olla laajempaa. Ei meidän itse asiassa olisi pakko pitää täällä ollenkaan mitään tämmöistä erityissääntelyä, jos me emme haluaisi. Täällä edustaja Immonen ja ehkä joku muukin toi esille sen, että ongelma on juuri se, kun ei voida varmistaa sitä, että se tainnutus onnistuu samanaikaisesti tehtynä verenlaskun kanssa. Viime syksynähän eräs eläinsuojeluryhmä teki niitä nauhoitteita tavallisiltakin teurastamoilta, ja siellä oli ongelmia, jotka kansalaisia järkyttivät todella syvästi. Miten sinä silloin voit varmistaa sen? Hupskeikkaa, eihän se taintunutkaan — no, se oli samanaikaista, se meni jo. Minusta ministeri Tiilikainen ei ole kyllä ymmärtänyt tätä asiaa riittävällä vakavuudella. Edustaja Mäkipään kirjallinen kysymys oli hyvä. Luin ministeri Tiilikaisen vastausta, ja siellä hän todellakin toteaa ensin, että mitään laittomia tainnuttamisia ei todennäköisesti ole kovin paljon Suomessa. Siis hän ei tiedä, hän vain sanoo ""todennäköisesti"". Sitten tosiaan, niin kuin edustaja Mäkipää sanoi, tämä valvonta on jätetty eläinten pitäjille. Jos minä nyt myyn lampaita jonnekin, niin miten minä voin tietää, miten ne teurastetaan ja kuka sinne on lähetetty niitä ostamaan? Kyllä se nyt lainsäätäjän tehtävä, herranjestas, on tällaisten asioiden hoitaminen. Tässä tuodaan tosiaan esille, että paras keino on ennalta ehkäistä näin lainsäädännön vastaista teurastusmenettelyä. En oikein ymmärrä, miten hän ei ota tätä ollenkaan vakavasti. Meillä nämä eläinsuojelukysymykset ovat sellaisia, että en ymmärrä eläimiin enkä ihmisiin kohdistunutta tarpeetonta toimintaa, joka aiheuttaa kipua ja tuskaa, en eläimille enkä ihmisillekään. Tässä on ollut myös keskustelussa poikien ympärileikkaus, ja edustaja Saarakkala on tehnyt siitä lakialoitteen. Todellakin toivon, että se etenee. Minun mielestäni uskonnon tai uskomusten vuoksi ei saa aiheuttaa kipua ja tuskaa toisille, ei minkäänlaista turhaa kipua ja tuskaa. En ymmärrä sitä ollenkaan. Kuten edustaja Mäkipää sanoi, ei ole pakko syödä sitä lihaa. Minun puolestani voitaisiin kieltää kokonaan tämmöinen temppuilu. En ymmärrä ollenkaan. Tämä on juuri sitä, että meidän kulttuurissamme me emme ole pitäneet tämmöistä hyväksyttävänä, mutta me poikkeamme koko ajan siitä, jos uskonto näin haluaa. Tosiaan tässä äsken mietiskelin itsekseni, että milloinkahan meillä sitten on halal-lihaa täällä eduskunnassa myytävänä — toivottavasti ei koskaan. Todellakin toivon, että tämä lakialoite menestyy ja saamme siihen myös ne vihreät kansanedustajat mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-05-19T20:57:10,2016-05-19T21:02:35,Tarkistettu,1.1 2016_55_170,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite puuttuu tärkeään asiaan. Suomi on hyvinvointivaltio, ja hyvinvointiin sekä sivistykseen kuuluu oleellisena osana myös eläinten sekä tuotantoeläinten asiallinen kohtelu. En usko, että sitä tavoitetta kukaan vastustaa. Nyt kun asiaa käy pohtimaan, pidän outona sitä, miksi meidän pitää edes keskustella tästä asiasta. Ihmiset ovat huolissaan kotieläinten hyvinvoinnista, ihmiset ovat huolissaan jopa villieläinten hyvinvoinnista, ihmiset seuraavat norppakameraa — mikä on tietysti hyvä asia — mutta samaan aikaan Suomen laki sallii tuskalliset uskonnolliset rituaaliteurastukset. Eihän tämän pitäisi olla mahdollista. En toivo vaan suorastaan vaadin, että tämä lakiesitys etenee viipymättä. Kannatan myöskin edustaja Immosen ja monien muiden esille tuomaa ajatusta siitä, että selvitettäisiin mahdollisuudet rituaaliteurastetun lihan myynnin kieltoon Suomessa. Jos jonkun tuotteen tuottaminen on Suomen lain mukaan laitonta, olisi erikoista, jos sitä voi tuoda ulkomailta maahan ja myydä sitä. En pysty näkemään, miten EU voisi meidät pakottaa sallimaan sellaisen tuotteen myynnin, jonka tuottaminen Suomessa on laitonta. Jos EU pakottaa, niin silloin EU on väärässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-05-19T21:02:37,2016-05-19T21:03:48,Tarkistettu,1.1 2016_55_171,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä lakialoitteen kanssa siitä, että eläimen samanaikainen tainnutus ja verenlasku, siis yhtä aikaa, on kiellettävä. On toimittava niin, että ensin eläin tainnutetaan ja sitten suoritetaan verenlasku, mikäli siihen tarvetta jostakin syystä on. Itse olen puuttunut tähän samaan asiaan viime vaalikaudella, ja asia ei silloin edennyt, ikävä kyllä, mutta toivottavasti tämän edustaja Ronkaisen hyvän lakialoitteen seurauksena esimerkiksi oikeusministeri Lindström ottaa tästä kopin ja myös omalta osaltaan edistää sitten asian eteenpäinmenoa. Me viime syksynä teimme täällä vaikeita päätöksiä, kun me leikkasimme pois esimerkiksi keliaakikoilta heidän ruokavaliokorvauksensa, joka on erittäin merkittävässä roolissa etenkin vähävaraisten keliaakikkojen ruokavalion onnistumisen osalta. Keliaakikolle gluteeniton ruoka on ainoa lääke. Me siis sanoimme näille vähävaraisille keliaakikoille käytännössä, että koettakaa pärjätä, syökää jotakin muuta, mutta on se erikoista, jos me emme pysty sanomaan täällä juutalaisille tai muslimeille, että koettakaa nyt tulla toimeen ilman tätä halal-lihaa. Tällä tavalla se ei ainakaan onnistu, että jatkossakin on näitä epäkohtia tässä teurastuksessa ja annettaisiin asiantilan jäädä silleen. Eihän se nyt näin voi mennä. Kyllä tästä salista pitää löytyä nyt tässä tilanteessa, kun maahanmuuttajiakin virtaa maahan erittäin runsaasti ja on tullut... Jos ei nyt tähän puututa, niin se on myös signaali näille maahanmuuttajille, että me suhtaudumme loppupeleissä myönteisesti tähän heidän tapaansa ja katsomme tätä läpi sormien. Nyt on se paikka puuttua, koska jos me sitten vuosien jälkeen tähän puutumme, kun täällä on vähemmistöjen määrä kasvanut, niin se on entistä vaikeampaa sitten ja syntyy kaikenmoisia mellakoita ja mekkaloita helposti. Nyt olisi se aika.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+8.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-05-19T21:03:51,2016-05-19T21:06:02,Tarkistettu,1.1 2016_55_172,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän alkuun lainaan hieman edustaja Ronkaisen oivaltavaa ja ajankohtaista lakialoitetta: ""Erilaiset uskonnolliset syyt ovat tuoneet myös Suomeen rituaaliteurastuksen, jossa verenlasku aloitetaan samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa. Samanaikaisuuden toteuttaminen ja valvominen on erittäin hankalaa, jopa mahdotonta. Tästä johtuen on liian todennäköistä, että verenlasku aloitetaan ennen eläimen tainnuttamista. Riski laajenee huomattavasti, mikäli tätä toimintaa harjoittavien teurastamojen määrä kasvaa. On myös huomioitava, että tainnuttaminen ei edes välttämättä kuulu kyseiseen uskonnolliseen teurastustapaan. Verenlaskua ennen tainnutusta on pidettävä eläinrääkkäyksenä, jollaista Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa ei pidä hyväksyä."" Halal-teurastuksessa eläimen kurkku leikataan auki ja samalla lausutaan ""Allahu akbar"". Kuten lakialoitteessa todetaan, tainnuttaminen ei edes välttämättä kuulu muslimien teurastustapaan, vaan käytännöt vaihtelevat. On selvää, että muslimi-invaasion myötä halal-lihan kysyntä on kasvanut. Siksi tarvitsemme kiireesti lain, jolla estetään tällainen eläinrääkkäys. Lisäksi tarvitsemme pelotevaikutteen eli riittävän kovat rangaistukset lain rikkomisesta. Arvoisa rouva puhemies! Eläinten kiduttaminen verta vuodattamalla ilman tainnutusta on vain yksi esimerkki siitä, millainen kulttuuri meille on saapunut turvapaikkaturismin myötä. Siinä kulttuurissa ei kunnioiteta eläimiä eikä ihmisiä, ei naisia, ei lapsia — eikä miehiäkään, mikäli ovat vääräuskoisia tai jotakin uskonlahkoa tai väärää kansalaisuutta, heimoa ja niin edespäin. Siinä kulttuurissa monet eivät osaa lukea tai kirjoittaa edes omalla äidinkielellään, mutta yhdessä suhteessa he ovat kärjessä, nimittäin rikostilastoissa. Se on kiistaton fakta sekä meillä että muualla, eikä ole vihapuhetta tai rasismia sanoa sitä ääneen. Maahanmuuttokeskustelussa toistetaan, että mitä aikaisemmin kotouttamistoimenpiteet aloitetaan, sen parempi. Ihmettelen, mihin nämä kuvitelmat perustuvat. Ruotsissa on kotoutettu jo viitisenkymmentä vuotta, ja rikostilastot siellä ovat hyvin murheelliset. Väkivalta rehottaa, slummeja syntyy kuin sieniä sateella. Ambulansseja ja paloautoja kivitetään ja raiskataan joka päivä 16 naista. Tämä kaikki rikkaus on ennen niin idylliseen Ruotsiin saapunut turvapaikkaturismin myötä, ja sama on tulossa meille, jos annamme sen tapahtua. Arvoisa rouva puhemies! Halal-teurastus perustuu Koraaniin ja muihin muslimien pyhiin kirjoihin. Samoista teoksista ovat peräisin lukuisat muutkin ohjeet ja säännöt, jotka ovat täydellisessä ristiriidassa meidän lakiemme, elämäntapamme ja moraalikäsitystemme kanssa. Niin kauan, kuin nämä ihmiset haluavat elää omilla säännöillään meidän säännöistämme piittaamatta, on törmäyksiä luvassa. Ja hehän haluavat, se on selvä. Mutta me täällä säädämme lait, me edustamme suomalaisia, ja meidän on luotava sellainen lainsäädäntö, joka suojelee suomalaista elämänmuotoa halal-teurastuksen kaltaisilta barbaarisilta tavoilta. Arvoisa rouva puhemies! Epäilen, että jo nyt tämän uskonnon nimissä ympäri Suomen suoritetaan lainvastaisia teurastuksia, joissa eläimiä julmasti kidutetaan ja rääkätään. Olenkin ihmetellyt, missä viipyvät ne, joita ennen kettutytöiksi kutsuttiin. Miksi vihervasemmistolaiset anarkistit ovat tästä hiljaa? Hehän ovat vuosien varrella tehneet lukemattoman määrän iskuja suomalaisten maatalousyrittäjien tiloille. Hehän ovat tunkeutuneet maatalousyrittäjien yksityisalueille, vahingoittaneet heidän omaisuuttaan, mustamaalanneet kampanjoillaan näiden ihmisten mainetta. Eläinsuojelun nimissä he ovat häirinneet maatalousyrittäjien elinkeinoa. Missä siis viipyvät Suomessa kuvatut videot halal-teurastuksesta? Entä kampanjat ja mediamökä? Jos vaikeneminen on hyväksymisen merkki, kuten sanonta kuuluu, vedän sen johtopäätöksen, että vihervasemmisto hyväksyy eläinten kiduttamisen, mikäli se tehdään islamin nimissä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+8.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-05-19T21:06:02,2016-05-19T21:12:03,Tarkistettu,1.1 2016_55_173,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteessani lähtökohta on siis vahvasti eläinsuojelullinen. Omaan itse pitkän taustan aktiivisena metsästysharrastajana, joskin juuri nyt se on jäänyt pikkuisen vähemmälle sattuneesta syystä. Mutta tämä asia on ollut esillä myös metsästäjien parissa. Me haluamme toimia siten, ettei eläimeen kohdistu turhaa tuskaa. Näin sen on oltava aina, kun puhumme joko tuotantoeläimestä tai riistasta. Tapa toimia ei voi olla se, minkä lainsäädäntömme nyt sallii. Eläinjärjestöt ovat kritisoineet tätä voimakkaasti, myös Animalia. On mahdoton ymmärtää sitä, että uskonnon varjolla sallitaan pahuus eläimiä kohtaan. Selvittää mielestäni täytyy myös se asia, voitaisiinko rituaaliteurastetulle lihalle asettaa myös maahantuonti- ja myyntikielto. Tätähän edustaja Immonen ja muutama muukin tuossa jo esittivät. Eihän esimerkiksi norsunluutakaan saa tuoda Suomeen. Tätä asiaa kyllä kannattaa todellisuudessa pohtia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+8.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-05-19T21:12:04,2016-05-19T21:13:28,Tarkistettu,1.1 2016_55_174,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä kiitän kyllä kaikkia puheenvuoron pitäjiä, jotka täällä ovat tämän asian puitteissa puhuneet, ne ovat todella hyviä puheenvuoroja. Edustaja Meri, kiitos, että muistutitte siitä tilaisuudesta 15.6., johon tulee myös ministeri Tiilikainen paikalle. Edustaja Mäkipäälle kiitos kirjallisesta kysymyksestä tähän lakialoitteeseen kohdistuen, jonka olette tehnyt jo aiemmin. Edustaja Ronkainen otti esille tämän metsästäjäasian, ja kun tuli näistä norsun hampaista kysymys, niin tässä muutamia asioita, mitä ulkomailla tapahtuu. Täällä näytettiin Kansalaisinfossa Blood Lions. Siitä kiitos kyllä Emma Karille, että hän sai tämän elokuvan näytettäväksi tänne. Se oli järkyttävää katsottavaa. Elikkä siinä pieniä leijonanpentuja kasvatetaan tiloilla vain sitä varten, että ne ammutaan kylmäverisesti vähän isompina pienellä alueella. Suuret valkoiset metsästäjät tulevat, ja leijonalla ei ole mitään mahdollisuuksia. Myös lajin tulevaisuus on vaakalaudalla. Se on järkyttävä leffa. Sen toivoisi kaikkien näkevän. Myös jäätyneet tiikerinpennut, joita iltapäivälehdissä oli pari päivää sitten — järkyttävää. Niistä tehdään liimaa, ja se on uskomus. Se parantaa jotain ihmisen vointia. Etelä-Koreassa koirakidutukset: Ne nyljetään elävältä. Lyödään, kidutetaan koiria, jotta se liha maistuu paremmalta. Perussuomalainen maakunnan mies on tehnyt siitä aloitteen. Taistelukoirat. Paljon on tehtäviä ulkomailla. Tietysti me keskitymme kotimaan tilanteeseen ja yritämme saada täällä paremmaksi asioita, mutta emme voi ummistaa silmiä myöskään näiltä törkeiltä teoilta, mitä ulkomailla tapahtuu eläimiin kohdistuen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-05-19T21:13:28,2016-05-19T21:15:38,Tarkistettu,1.1 2016_55_175,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan vielä lyhyesti hieman siitä, mihin tuossa edellisessä puheessani jäin. Eli kuten jo toin ensimmäisessä puheessa ilmi, tämä rituaaliteurastusongelma on tällä menolla vaarassa räjähtää käsiin myös meillä Suomessa. Olemme jo nähneet ja kuulleet ikäviä esimerkkejä tästä kasvavasta ongelmasta. Viimeisimmän tapauksen kohdalla Suomesta löydettiin lampaiden ruhoja, joiden kohtaloksi epäillään laitonta rituaaliteurastusta. Tämän vuoksi muun muassa tarkastuseläinlääkäri on varoittanut lammastuottajia myymästä lampaita henkilöille, joiden voidaan epäillä tappavan lampaat laittomasti rituaalimenoin. EU:n komissio on linjannut jo vuosia sitten, etteivät rituaaliteurastettua lihaa saisi käyttää muut kuin uskonnolliset ryhmät. Siitä huolimatta maassamme on useita kymmeniä — ellei satoja — ravintoloita, jotka myyvät halal-teurastettua lihaa, eivätkä ne sitä välttämättä aina edes kuluttajalle kysyttäessä ilmoita. Syy komission linjaukselle on selvä. Rituaaliteurastus aiheuttaa eläimelle ylimääräistä kipua ja kärsimystä, eikä komission näkemyksen mukaan ole suositeltavaa, että kaikki syövät lihaa, joka on teurastettu epäeettisesti. Ja rituaaliteurastettu liha on nimenomaan sitä epäeettisesti teurastettua. Arvoisa puhemies! Suomen on nyt viimein aika ulottaa riittävät oikeudet koskemaan ihmisten lisäksi myös eläimiä. Meidän tulee seurata tässä asiassa Tanskan esimerkkiä eli kieltää rituaaliteurastus ja tarjota kuluttajille eettisesti teurastettua lihaa. Toivon hartaasti, että tämä edustaja Ronkaisen lakialoite saa täällä eduskunnassa jatkossa tukea myös muilta eläinten ystäviltä, vaikka aloitteen allekirjoittajien joukosta ei esimerkiksi yhtään vihreiden tai muun poliittisen vasemmistopuolueen kansanedustajia löytynytkään — allekirjoittajien joukosta löytyi ainoastaan perussuomalaisia ja keskustalaisia. Ja kyllä minä aidosti ihmettelen sitä, miksi eläinten oikeudet eivät tunnu kiinnostavan tällä hetkellä täällä eduskunnassa ketään muita kuin meitä perussuomalaisia. Tämä tuntuu todella erikoiselta ja myös ikävältä. Arvoisa puhemies! Eläinten oikeuksien on mentävä uskonnollisten ryhmien brutaalien kulttuuristen traditioiden ja niiden pohjalta annettujen erivapauksien edelle. Rituaaliteurastuksen muodossa tapahtuva eläinrääkkäys ei saa kuulua Suomeen, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Ja kyllä minä vain henkilökohtaisesti toivon, että sellaiset ihmiset, jotka ovat tällaiseen eläintenrääkkäykseen taipuvaisia sortumaan, yksiselitteisesti joko lopettavat eläinten rääkkäämisen tai vaihtoehtoisesti siirtyvät jatkossa harjoittamaan tätä rituaaliteurastusta siihen maahan, missä sen katsotaan olevan yleisesti hyväksyttyä. Mutta Suomessa emme saa kuitenkaan tällaista enää sallia. Toivon tälle lakialoitteelle kaikkea hyvää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2310603588633278699,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+8.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2016-05-19T21:15:41,2016-05-19T21:19:20,Tarkistettu,1.1 2016_55_176,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin hyviä puheita, että tässä ei heti edes meinaa suutansa saada auki, vaikka yleensä minulla kyllä se aika tiheään tahtiin käy. Haluan siinä mielessä kiittää edustaja Elomaata, että hän otti tämän tapahtuman esille ja sitten puhui näistä kansainvälisistä tapahtumista, näistä tiikerinpennuista ja tosiaan näistä Aasian koiriensyöntitapahtumista, joissa miljoonia koiria joutuu vuosittain tämän kidutuksen kohteeksi, ja kaikkia muitakin näitä uskomuksia. Kiinassa esimerkiksi karhuilta otetaan sappinestettä ja sitä käytetään ihmisillä mitä kummallisempiin asioihin, ja se on erittäin kivulias tapa. Siinä mielessä se liittyy tähän asiaan ja Suomeen, että jos me hyväksymme erään uskonnon pohjalta tapahtuvan menetelmän, me avaamme portin sille perustuslaillisesti, koska perustuslain mukaan ketään ei saa syrjiä uskonnon vuoksi. Jos me jollekin avaamme tämän portin, niin meille tulee riski sitten, että jos meille tulee isoja vähemmistöjä, joilla on näitä traditioita — minkälaisia vain voi olla, että täytyy erilaisia menetelmiä tehdä, jotta se liha on parempaa tai mitä se nyt onkaan, uskonnon tai uskomuksen varjolla — niin meillä ei ole sen jälkeen muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä sekin. Minä aina pelkään näissä sitä, että ajatellaan, että no, se on tämä yksi ja tässä on tämä näin varmistettu, mutta kun me lähdemme meidän perustuslakia tulkitsemaan, niin lopputulos voi olla juuri se, että meillä on täällä pian hyvinkin monenlaista tapahtumaa ja sitten se meidän suomalaisten perinteinen arvostus meidän eläimiä kohtaan katoaa. Mitä noihin metsästäjiin tulee vielä, niin metsästäjäthän ovat Suomessa erittäin vastuullisia. Minun isänikin on metsästäjä, ja hän on muuten ainoa siellä, joka sitten talvipakkasellakin sen huonon polvensa kanssa käy ruokkimassa niitä peuroja ja hirviä. En ole siellä niitä eläintensuojelijoita nähnyt vielä yhtään. Metsästäjiä tulee arvostaa. He ovat erittäin ammattitaitoisia ja hyvinkin eläinrakkaita, niin kuin minunkin isäni ja minä. Kaikkea hyvää tälle lakialoitteelle. Minä ainakin painan aivan varmasti jaa-nappia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-05-19T21:19:21,2016-05-19T21:21:32,Tarkistettu,1.1 2016_55_177,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti: Kaikkea hyvää tälle lakialoitteelle. Meillä olisi hyvä keino lopettaa tämmöinen halal-teurastus. Jos nämä ovat islaminuskoisia, jotka tuovat tämän tavan tänne, annetaan heille sianlihaa, ja jos ei kelpaa, niin lähtevät pois.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+8.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-05-19T21:21:33,2016-05-19T21:21:56,Tarkistettu,1.1 2016_55_178,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ollut hyvä kuulla mielenkiintoisia puheenvuoroja, joista kiitos teille kaikille. Seuraavaksihan lakialoite nyt sitten siirtyy valiokuntakäsittelyyn, ja toivotaan, että siellä vilkas keskustelu sitten jatkuu. Toivon, että päästään puoluerajat ylittävään yhteiseen näkemykseen, että saadaan eläinsuojelulakimme muutettua pikaisesti tältäkin osin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+8.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-05-19T21:21:57,2016-05-19T21:22:28,Tarkistettu,1.1 2016_55_179,55/2016,2016-05-19,16.02,21.24,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia myös omasta puolestani hyvästä keskustelusta. Toivotaan todella menestystä tälle lakialoitteelle, sillä tilannehan on vähän se, että nämä tietyt asiat, jotka usein täällä jäävät vähän vähälle käsittelylle, nämä, jotka leimataan marginaalisiksi, nousevat helposti viimeistään siellä kansalais-aloitteen muodossa eteenpäin. Kun meillä on osa edustajista taipuvaisia kritisoimaan meidän kansalaisaloiteinstituutiota, niin silloin kannattaa katsoa peiliin ja kysyä, pitäisikö nämä tällaiset asiat hoitaa eteenpäin, joista me tiedämme, että täällä on valtaenemmistö kuitenkin tätä mieltä, mitä tässä lakialoitteessa vaaditaan, niin että miksi ihmeessä me emme sitten hoida sitä asiaa eteenpäin? Vai onko se puoluepoliittinen kysymys, että se aloite esitetään väärältä suunnalta, koska nytkään esimerkiksi vihreät eivät ole tulleet tähän mukaan? Silloin ei jää muuta vaihtoehtoa kuin edistää sitten näitä asioita kansalais-aloitteen kautta. Jos näin käy, niin me rapautamme meidän eduskunnan arvovaltaa, mutta se on ihan meidän kansanedustajien oma valinta, joten kaikkea hyvää tälle aloitteelle. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2016+8.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-05-19T21:22:29,2016-05-19T21:23:39,Tarkistettu,1.1 2016_56_1,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt tehdään päätös Antti Rinteen ym. välikysymyksestä Suomen suunnasta. Keskustelu välikysymyksestä päättyi 18.5.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa ovat Antti Rinne Merja Mäkisalo-Ropposen kannattamana, Ville Niinistö Outi Alanko-Kahiluodon kannattamana, Aino-Kaisa Pekonen Li Anderssonin kannattamana ja Sari Essayah Päivi Räsäsen kannattamana tehneet ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotukset on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_56_2,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys Suomen suunnasta>>>Välikysymys VK 2/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ensin äänestetään Sari Essayahin ehdotuksesta Ville Niinistön ehdotusta vastaan, sitten voittaneesta Antti Rinteen ehdotusta vastaan ja tässä äänestyksessä voittaneesta Aino-Kaisa Pekosen ehdotusta vastaan. Lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_56_3,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp. Keskustelun aloittaa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja edustaja Kaikkonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_56_4,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan neuvoston perustehtävänä on ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen ja kehittäminen. Ulkoasiainvaliokunta korostaa mietinnössään Euroopan neuvoston perustehtävän merkitystä tässä nykyisessä tilanteessa, jossa yhteiskunnallinen kehitys ja ongelmat haastavat oikeusvaltioperiaatetta, sanavapautta ja muita perusarvoja myös vakiintuneissa demokratioissa. Kansainvälinen oikeus- ja sääntöperustainen kansainvälinen järjestelmä ovat hyvinvoinnin, turvallisuuden ja vakaan kehityksen edellytyksiä. Niiden puolustaminen on ulkoasiainvaliokunnan näkemyksen mukaan entistä ajankohtaisempaa. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan vuoden 2015 vuosikertomus kertoo osaltaan siitä, miten keskeisesti terrorismin uhka, pakolaiskriisi ja Venäjän toimet Ukrainassa ovat hallinneet kansainvälistä agendaa. Huolestuttavaa on myös se, miten Euroopan neuvoston yleiskokoukselle annetuissa raporteissa on jouduttu kiinnittämään huomiota useiden jäsenvaltioiden toistuviin ihmisoikeusloukkauksiin. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota siihen, että Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja poistamista koskeva niin sanottu Istanbulin sopimus tuli Suomessa voimaan viime vuoden elokuun alussa. Sopimus sisältää määräykset naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemisestä ja poistamisesta, väkivallan uhrien suojelemisesta sekä väkivallan tekijöiden saattamisesta edesvastuuseen teoistaan. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä tämän sopimuksen täytäntöönpanoa ja kiinnittää huomiota siihen, että yleiskokouksen tasa-arvokomiteassa on valmisteilla raportti sisältäen suosituksia, jotka voivat edesauttaa sopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Valiokunta toteaa, että sopimuksen täytäntöönpano edellyttää myös voimavarojen kohdentamista tähän tarkoitukseen. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy kertomuksen johdosta kannanoton, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-05-20T13:05:54,2016-05-20T13:08:38,Tarkistettu,1.1 2016_56_5,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten valiokunnan puheenjohtaja Kaikkonen hyvässä esittelypuheenvuorossaan toi esiin, valiokunta mietinnössään korostaa Euroopan neuvoston perustehtävää ja perusperiaatteita myös sellaisissa tilanteissa, joissa yhteiskunnan kehitys haastaa oikeusvaltioperiaatetta, sananvapautta ja niin edelleen myös tällaisissa vakiintuneissa Euroopan neuvoston jäsenmaissa. Haluan kuitenkin sanoa, että pahin ihmisoikeusrikos tänä päivänä Euroopassa on sota, ja se on sota, jota käydään Itä-Ukrainassa ja joka on ollut seurausta Venäjän aggressiivisesta, kaikkia kansainvälisiä sopimuksia rikkovasta toiminnasta Krimin ja Itä-Ukrainan osalta. Me emme saa tätä unohtaa. Meidän on avoimesti puhuttava julki, että Venäjän toiminta ei missään nimessä ole hyväksyttävää, ja vaadittava Venäjää toteuttamaan tekemiään kansainvälisiä sopimuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-05-20T13:08:41,2016-05-20T13:09:45,Tarkistettu,1.1 2016_56_6,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Käydään tuosta listalta muutama puheenvuoro, ja sitten siirrytään debattiin. Täällä on monta debattipuheenvuoron käyttäjääkin ilmoittautunut.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_56_7,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En halua viedä paljon aikaa, mutta haluan kiinnittää ulkoasiainvaliokunnan mietinnön erääseen kohtaan erityistä huomiota, ja tämä liittyy tähän Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja poistamista koskevaan Istanbulin sopimukseen, joka on nyt Suomessa siis voimassa, astui voimaan 1.8.2015. Tämä velvoittaa meitä, Suomea, aika moneenkin toimenpiteeseen alkaen näiden turvakotipaikkojen lisäämisestä ja auttavasta puhelimesta. Olen ollut yhteydessä ulkoministeri Soiniin, joka on antanut ihan perustellun vastauksen kirjalliseen kysymykseeni, mutta yksi asia jäi häneltä uupumaan, ja tämä liittyy pakkoavioliittoihin. Tämä Istanbulin sopimus velvoittaa nimittäin sopimusosapuolten valtio-elimet pidättäytymään kaikesta sellaisesta toiminnasta, joka on katettu tässä Istanbulin sopimuksessa. Istanbulin sopimus muun muassa edellyttää pakkoavioliittojen kriminalisointia sekä mahdollisuutta mitätöidä solmittuja pakkoavioliittoja. Pakkoavioliitto määritellään liitoksi, jota toinen tai molemmat osapuolet vastustavat. Tyttöjen pakkoavioliitot ovat ongelma myös Suomessa, sillä myös täältä lähetetään jopa yläasteikäisiä tyttöjä ulkomaille pakkoavioliittoon. Yleensä järjestelyjen takana ovat vanhemmat, oma tai tulevan puolison suku tai muu lähipiiri. Ja Monika-Naiset Liitto ry:n mukaan pakkoavioliittojen määrä on tällä hetkellä Suomessa kasvussa, ja tämän vuoksi toivon, että eduskunta kiinnittää tähän asiaan huomiota. Viime vuonna liiton tietoon tuli 25 pakkoavioliittotapausta, siis vuoden aikana, ja tämän vuoden ensimmäisen neljän kuukauden aikana tapauksia on ollut jo vastaava määrä. Suomessa pakkoavioliitot eivät siis ole kriminalisoituja, vaan niihin sovelletaan ihmiskauppaa ja pakottamista koskevaa lakia. Nykylainsäädännön mukaan uhrin pitää itse tehdä rikosilmoitus ja toimia aktiivisena osallisena tapauksen käsittelyssä. Uhreille rikosilmoituksen tekeminen tarkoittaa kuitenkin usein välien katkaisemista omaan sukuun ja perheeseen, joten tilanne on erittäin hankala. Sen takia pakkoavioliitto tulisi olla yleisen syytteen alainen rikos, jolloin uhrin ei itse tarvitse tehdä tätä rikosilmoitusta. Pakkoavioliitot on kriminalisoitu esimerkiksi Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa. Ja todellakin Istanbulin sopimus velvoittaa nyt Suomeakin toimimaan samoin. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-05-20T13:09:55,2016-05-20T13:12:39,Tarkistettu,1.1 2016_56_8,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Valiokunnan puheenjohtaja edustaja Kaikkonen piti hyvän esittelypuheenvuoron. On helppo yhtyä siihen, että pitää korostaa Euroopan neuvoston perustehtävän merkitystä tällaisessa tilanteessa, missä myös Euroopassa on kyseenalaistettu oikeusvaltioperiaatteita, sananvapautta ja muita perusarvoja. Tämä on erittäin huolestuttava tilanne. Erityisasemallaan vastauspuheenvuoron saanut edustaja Zyskowicz aivan oikein nosti esille, että kuitenkin tässä tilanteessa pahin uhka ihmisoikeuksille on se, mitä tapahtuu tällä hetkellä Ukrainassa. Eli Itä-Ukrainan monessa tilanteessa voisi sanoa, että lähes avoin sota on se, mihin meidän pitää kaikkien puuttua vahvalla otteella. Onneksi yleiskokous on yksiselitteisesti tuominnut Venäjän toimet Ukrainan alueelliseen koskemattomuuteen liittyen, Krimin liittämisen Venäjään sekä sotatoimet Itä-Ukrainassa. Yleiskokous on jatkanut päätöstä Venäjän valtuuskunnan äänestysoikeuden jäädyttämisestä, eikä Venäjän valtuuskunta osallistunut yleiskokouksen toimintaan tuona kertomusvuonna. Valiokunta toteaa omassa mietinnössään, että poliittisen ratkaisun puuttuminen ja Ukrainan kriisi on este Euroopan neuvoston ja Venäjän suhteiden normalisoinnille. Me hyvin ymmärrämme ja tiedämme Suomessa, että Venäjän pakotteet ovat iskeneet kovalla kädellä ennen muuta meihin suomalaisiin ja Suomeen, esimerkiksi meidän ruuan tuotantomme on kärsinyt merkittävällä tavalla. Ymmärrän sen tuskan, mikä meidän maataloudellamme on. Sen takia on hyvä, että hallitus on syksyllä palaamassa myös suomalaisen maatalouden poikkeuksellisen vaikeaan tilanteeseen, vaikka itse näkisin kyllä tarpeelliseksi sen, että tätä taakkaa jaettaisiin Euroopan tasolla yhdessä niin, että kun pakotteet ovat yhteisiä, niin myös ne haitat voitaisiin jakaa tasaisemmin eri EU-maiden kesken. Paine kuitenkin on kasvanut pakotteiden keventämiseksi monessa maassa. Kysyisinkin valiokunnan puheenjohtajalta, edustaja Kaikkoselta, etteihän Suomessa ole tällaista keskustelua herännyt, että katsoisimme läpi sormien Venäjän toimia Ukrainassa, Krimin pakkoliittämistä ja Itä-Ukrainan sotaa, ja olisimme purkamassa näitä pakotteita, vaikka ne kovalla kädellä meidän maatamme koskettavatkin, koska ei tällaista toimintaa missään tapauksessa saa hyväksyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-20T13:12:43,2016-05-20T13:15:50,Tarkistettu,1.1 2016_56_9,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,Voidaan käydä hieman debattia tästä aiheesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_56_10,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tuli suora kysymys edustaja Heinoselta. Se nyt ei ihan täsmälleen tähän käsittelyssä olevaan asiaan ehkä kuulu, mutta sillan kautta kuitenkin. Sikäli kuin minä tiedän, niin Suomessa ollaan kyllä sitouduttu EU:n yhteiseen pakotelinjaan. En ole siitä mitään ainakaan merkittävämpää rakoilua nähnyt, mutta varmasti moni toivoo, että näistä pakotteista jossain vaiheessa päästään eroon tai niitä voidaan purkaa, (Timo Heinonen: Kaikki toivovat!) mutta ehtona siinä on se, että pitää päästä aivan oleellisesti eteenpäin Minskin sopimuksessa. Valitettavasti sitä näkymää meillä ei ainakaan vielä ole, mutta omasta mielestäni Suomen kyllä kannattaisi ponnistella, että siinä todella edistyttäisiin. Siinä pienellä Suomellakin voi joku merkitys olla, koska näistähän on iso haitta Suomellekin, ja varsinkin Suomelle. Pakotteet ja vastapakotteet ovat hankala asia. Olisi erittäin tärkeää, että Itä-Ukrainan tilanne saataisiin rauhoitettua, Minskin sopimusta noudatettaisiin ja päästäisiin parempaan suuntaan tässä kehityksessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-05-20T13:15:55,2016-05-20T13:16:55,Tarkistettu,1.1 2016_56_11,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz käytti erittäin väkevän puheenvuoron Ukrainan ja Krimin tilanteesta, ja siihen on syytä yhtyä. Sen takia olenkin todella hämmästynyt siitä, että niinkin arvovaltaiselta taholta kuin Suomen hallituksesta valtiovarainministeri Stubb käytti julkisen puheenvuoron, jossa hän hyväksyi de facto Krimin liittämisen Venäjään. (Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!) — Hän sanoi ulkolaisessa lehdessä, että tämä on tapahtunut tosiasia, mikä piti sisällään sen ajatuksen, että näin se nyt kävi ja tälle ei enää voi mitään. Minun mielestäni olisi suotavaa, että silloin, kun ministerit menevät oman tonttinsa ohitse ja ryhtyvät ottamaan toisen ministerin hoitamiin asioihin kantaa, niin he olisivat noin suurin piirtein samoilla linjoilla kuin mikä on hallituksen yhteinen linja, koska muuten tulee hämmennystä siitä, mikä Suomen linja on. En ole kuullut tälle puheenvuorolle minkäänlaista selitystä, ja kun se täällä edellisen kerran nostettiin esille, niin huomasin, että edustaja Zyskowicz ei oikein halunnut kommentoida sitä, (Puhemies koputtaa) mitä mieltä hän tästä asiasta on, joten toivon, että hän voisi selkiinnyttää tätä kokoomuksen linjaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-05-20T13:16:56,2016-05-20T13:18:06,Tarkistettu,1.1 2016_56_12,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen linja suhteessa Venäjän toimintaan Krimillä ja Itä-Ukrainassa on täysin selvä: emme hyväksy Venäjän toimintaa. Se rikkoo kansainvälistä oikeutta, se rikkoo Venäjän solmimia kansainvälisiä sopimuksia. Samalla Suomessa on laaja yhteisymmärrys, voisi sanoa yksimielisyys, siitä, että tasavallan presidentti ja muu valtionjohto tekevät tärkeää työtä, kun kaiken keskellä pyrkivät ylläpitämään ja vahvistamaan dialogia myös Venäjän johdon kanssa, koska tätä dialogia tarvitaan, jotta aikanaan ratkaisuun päästään. Mitä tulee ministeri Stubbin lausuntoon, josta Heinäluoman kanssa olemme täällä aikaisemminkin perjantai-iltapäivällä sanailleet, niin minun käsittääkseni ministeri Stubb lausui, että näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa Krim on menetetty. Ja tämä on arvio, jonka hän on rehellisesti ja vilpittömässä mielessä esittänyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-05-20T13:18:06,2016-05-20T13:19:12,Tarkistettu,1.1 2016_56_13,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minua nyt hiukan hämmentää kuitenkin näiden julkisten arviointien tekeminen yli hallituslinjan. Ei ole hyväksi tälle maalle se, että vastuuministerit toisten tonteilla ottavat kantoja, jotka antavat viitteitä siitä, että Krim on lähitulevaisuudessa ainakin menetetty. Se on minusta aika iso kanta eikä vastaa, toivottavasti, tämän hallituksen linjaa. Me ainakin olemme tulkinneet aikaisemmin, että olette olleet siinä yhteisessä veneessä, jossa me olemme erittäin huolissamme siitä, mitä tapahtuu ylipäänsä tämän Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi. Tällaisten linjojen esittäminen näinkin merkittävässä tehtävässä ei ole kyllä Suomen etujen mukaista, ja sen takia olisi tärkeää, että tällaiset vedot korjataan, jottei jää epäselvää. No, toki täytyy sanoa, että epäselvää on ollut myös tämän hallituksen toimintalinja kaikin paikoinkin siinä, miten Euroopan neuvoston ja Etyjin toimintaa tuetaan. Ja tässä minusta edustaja Heinonen otti ihan aidosti esiin sen oikean pointin, että (Puhemies koputtaa) Euroopan neuvosto tarvitsee myös Venäjää mukaan, niin kuin Etyj. Mutta ministeri... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-05-20T13:19:14,2016-05-20T13:20:21,Tarkistettu,1.1 2016_56_14,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu on hyvä ja tarpeellinen, ja ennen muuta syyttelemättä meidän pitää etsiä niitä keinoja, että rauha Ukrainaan saataisiin. Minun mielestäni on ollut myönteistä se, että Suomi on pitkän perinteen mukaisesti ollut tässä sellaisena sillanrakentajana, edustaja Kanerva erittäin merkittävässä roolissa mutta myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka on käynyt neuvonpitoa ja keskustelua ja avannut ennen muuta sitä keskusteluyhteyttä. Pakotteet ovat oma osansa, ja niihin ei pidä koskea ennen kuin pääsemme rauhaan Itä-Ukrainassa ja Krimin tilanne tulee ratkaistua, mutta samaan aikaan pitää jatkaa avointa keskustelua, keskustelua Venäjän kanssa, ja myös niin, että toimimme yhtenäisenä EU:na, mutta jokainen maa, jolla on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet olla tällainen sillanrakentaja, käyttää myös niitä. Tästä erityinen kiitos edustaja Kanervalle ja presidentti Niinistölle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-20T13:20:23,2016-05-20T13:21:29,Tarkistettu,1.1 2016_56_15,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ihan selvää, että tämä Ukrainan sota on vaikuttanut oikeastaan Euroopan neuvoston keskusteluissa kaikkeen siihen, mistä siellä areenalla puhumme. Olisi tietenkin suotavaa, että tällaisissa aika herkissä kysymyksissä myös kansalliset linjat olisivat tarkoin harkittuja, ja mielestäni on aivan selvää, että Suomi ei voi irrottautua kansainvälisestä rintamasta, jossa tuomitaan nämä toimet, joita Venäjä on Ukrainassa harjoittanut. Kyllä yleiskokouksen viestit tässä asiassa ovat olleet aivan selkeitä. Totta kai jaamme sen huolen, että dialogia täytyy pystyä käymään, jotta löytyisi jokin ratkaisu. Toisaalta kyllä ajattelen niin, että tässä erityisesti on merkitystä sillä, mitä tapahtuu tulevina kuukausina suurvaltojen välillä tässä keskustelussa, ja en nyt olisi aivan toivoton tämän ratkaisun löytymisen suhteen. Positiivisiakin merkkejä on, mutta (Puhemies koputtaa) valitettavasti myös takapakkia on otettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-05-20T13:21:30,2016-05-20T13:22:36,Tarkistettu,1.1 2016_56_16,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Naisiin kohdistuva väkivalta, perheväkivalta ja tämän ehkäiseminen on erittäin tärkeä toiminnan kohde kaikkialla ja myös Suomessa. Meiltä puuttuu paitsi turvakotipaikkoja, kuten täällä tuli esille, myös raiskauskriisikeskuksia, joita eräiden asiantuntijoiden mukaan meillä tarvittaisiin toistakymmentä. Lainsäädäntömuutoksiin on ryhdyttävä, jotta voimme tehostaa väkivallan ehkäisytyötä. Myös uhrien auttaminen, tuki ja jälkihoito on järjestettävä. Täällä edustaja Zyskowicz sanoi, että sota on pahin ongelma ja uhka kaikille tällä hetkellä. Se on aivan totta, mutta täytyy tietysti muistaa sitten vielä, että sotiin ja kriiseihin liittyy aina naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta ja brutaali väkivalta. Raiskaukset ovat tänä päivänä sodissa ja kriiseissä arkea, ne ovat ikään kuin sodankäynnin väline, niin että senkin vuoksi tämä kokonaisuus on äärettömän tärkeä yrittää hoitaa muualla mutta myös meillä Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-05-20T13:22:37,2016-05-20T13:23:37,Tarkistettu,1.1 2016_56_17,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen linja tuolla Euroopan neuvostossa liittyen Krimin miehitykseen, Ukrainaan ja Venäjään on ollut hyvin selkeä. Se on ollut jo viime hallituskaudesta tällainen niinistöläis-tuomiojalainen: maltillinen, rakentava ja dialogia korostava linja. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta on nyt kesäkuussa lähdössä Moskovaan vierailulle. Kysyisinkin nyt täällä paikan päällä olevilta edustajilta, millä tavalla, minkälaista viestiä toivotte meidän vievän täältä Suomen parlamentista. Tämä keskustelu siitä, onko Krim menetetty vai ei, on minusta todella mielenkiintoinen. Tähänkin toivoisin selventäviä vastauksia, onko meillä täällä parlamentissa sellaisia puolueita, jotka aidosti näin ajattelevat, vai onko tämä ollut yksittäisen ministerin yksityisajattelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-05-20T13:23:39,2016-05-20T13:24:30,Tarkistettu,1.1 2016_56_18,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Dialogia pitää käydä, ei siitä kukaan ole ollut eri mieltä. Mutta mitä tulee näihin valtiovarainministeri Stubbin lausuntoihin, edustaja Zyskowicz, te sanoitte viimeksi, että näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa, mutta ei tässä lausunnossa ministeri Stubb puhu mistään näköpiirissä olevasta tulevaisuudesta. Hän hyvin yksiselitteisesti sanoi: ""Luulen, että Krim on menetetty tapaus, vaikka haluaisimme uskoa toisin."" Ja hän vielä jatkaa, että jos Venäjä osoittaa, että se rauhoittuu Kiovaa, Itä-Ukrainaa kohtaan, niin silloin voi sanktioissa tapahtua liikettä. Edustaja Zyskowicz, sanokaa yksikin ministeri yhdestäkin EU-maasta, joka on matkustanut Yhdysvaltoihin ja sieltä käsin antaa lausunnon ja sanoo, että Krim on menetetty tapaus. Ja miten tätä kommentoi edustaja Heinonen? Tässä linjassa, jonka Stubb sanoo, todetaan, että vain jos Venäjä osoittaa rauhoittuvansa, niin silloin voisi sanktioissa tapahtua liikettä. Käsittääkseni olitte tästä eri mieltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-20T13:24:31,2016-05-20T13:25:37,Tarkistettu,1.1 2016_56_19,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen useamman kerran täällä vastannut tätä ministeri Stubbin lausuntoa koskevaan pohdiskeluun (Eero Heinäluoma: Ei ole tullut selväksi!) enkä osaltani sitä jatka. Edustaja Guzenina, on hyvä, että dialogia ylläpidetään. On hyvä, että meidän valtuuskuntamme menee Moskovaan. Kysyitte, mikä on se viesti. Minun mielestäni se viesti, mitä tulee Ukrainan tilanteeseen, on yksiselitteisen selvä: Suomessa me, sen enempää kansalaiset kuin hallituskaan, emme hyväksy sitä, että Venäjä on rikkonut kaikkia perustavaa laatua olevimpiakin kansainvälisiä sopimuksia ja muuttanut väkisin tai väkivallalla uhkaamalla Euroopan rajoja ja liittänyt Krimin itseensä. Me emme hyväksy Venäjän toimintaa Itä-Ukrainassa. Me olemme Suomessa sitä mieltä, että myös Ukrainan suvereniteettia tulee kunnioittaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-05-20T13:25:38,2016-05-20T13:26:42,Tarkistettu,1.1 2016_56_20,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! YK:n päätöslauselmasta 1325 alkaen, ""Naiset, rauha ja turvallisuus"", minulle tulee mieleen näistä tässä keskusteluakin kuunnellessa, että me unohdamme, että perusongelmana on se, että gender-tasa-arvotyön merkitys niin kriisien ennaltaehkäisyssä kuin niissä ratkaisuissa on jäänyt valitettavan vähälle huomiolle. Me todella tarvitsemme naisia enemmän näissä rauhanprosesseissa. Minä näkisin, että sitten päästäisiin niistä konfliktitilanteista helpommin pois, kun naiset osaavat kuitenkin olla diplomaattisempia ja neuvotella myös erittäin vaikeittenkin kumppaneiden kanssa. Minä toivoisin, että edustaja Guzenina näitä terveisiä myös veisi eteenpäin.  Me  tänään tosiaan tapasimme UN Womenin johtajan Phumzile Mlambo-Ngcukan, ja hän myös toivoi, että lobattaisiin (Puhemies koputtaa) enemmän tätä meidän gender-vahvuutta, mitä Suomessa on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-05-20T13:26:42,2016-05-20T13:27:51,Tarkistettu,1.1 2016_56_21,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustelua seuratessani vakuutuin siitä, että ainakin tässä salissa istuvien käsitys Krimin tilanteesta on yhtenevä ja me emme hyväksy miehitystä, joka tällä tavalla on tehty. Tätä me tuomme myös Euroopan neuvostossa esiin, ja se on tärkeää, että EN-delegaatio myös matkustaa Moskovaan ja jatkaa Suomen ulkopolitiikan toivottavasti yhtenäisen ja ison kuvan edistämistä siellä sitten omalta osaltaan. Toisin teidän keskusteluunne sellaisen kysymyksen vielä, että Euroopan neuvoston toiminnassahan on tapahtunut sellainen muutos viime aikoina, että Turkki on tullut mukaan toimintaan, ja he ovat tehneet sen hyvinkin näyttävästi ja suurella huomiolla. Ja kun me kaikki tiedämme, mitä Välimerellä tapahtuu, ja me tiedämme toisaalta Turkin sisäpolitiikan haasteet, niin oikeastaan pyytäisin teiltä näkemyksiä siitä, millaisena te näette jatkossa tämän mahdollisuuden, jonka Turkin saapuminen Euroopan neuvostoon meille mahdollistaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-05-20T13:27:52,2016-05-20T13:28:53,Tarkistettu,1.1 2016_56_22,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä valtuuskunnan toimintakertomus on hyvä läpileikkaus ihmisoikeuksista, demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteista, ja neuvottelutoimikunta on tehnyt hyvää työtä asioiden parissa. Täällä kertomuksessa mainitaan myös se, kuinka vaikeaa on sosiaalisten oikeuksien toteutuminen, ja kerrotaan Euroopan sosiaalisesta peruskirjasta. Peruskirjan tarkoitushan on korostaa oikeutta sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen, muun muassa asumiseen, köyhyyteen ja yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen. Torinossa maaliskuussa osallistuin sosiaali- ja terveysvaliokunnan edustajana tähän sosiaalinen peruskirja ‑konferenssiin, ja oli hyvin mielenkiintoista käydä keskustelua eri jäsenmaiden edustajien kanssa siellä. Ja kun luen tätä kertomusta, niin huomaan, että kertomus on ihan samoihin asioihin kiinnittänyt huomiota ja niistä käynyt keskustelua. Ja Guzeninan esiin nostama pakkoavioliittoasia (Puhemies koputtaa) on erittäin tärkeä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-05-20T13:28:54,2016-05-20T13:30:00,Tarkistettu,1.1 2016_56_23,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minustakin on hyvin tärkeää, että Suomen kansallinen linja on hyvin selkeä, ja siksi se toden totta on kyllä hämmentävää, että täällä valtiovarainministeri Stubbin tietyistä lausunnoista jää epäselväksi, mitä niillä on tarkoitettu. Kyllä se aika kovaa tekstiä on, jos sanotaan, että käytännössä menetetty tapaus. Ja vaikka edustaja Zyskowicz ei halunnutkaan enää palata tähän, niin kyllä tähän linjaan täytyisi nyt saada selkeys ja myös sille tosiasialle jotakin palautetta, että täällä eduskunta ihan aidosti nyt kyselee sen perään, mikä on ollut tämä ministeri Stubbin puheenvuoron tarkoitus. Siksi minä toivon, että jatkossa muutkin kuin edustaja Zyskowicz, esimerkiksi ministeri Stubb itse, voisi sitten selkeyttää tätä linjaansa, koska tällä hetkellä ei ole kyllä tullut valitettavasti linja selväksi, vaikka edustaja Zyskowicz niin sanoikin. Puhemies! Kun tässä edustaja Guzenina haluaa terveisiä, mitä kannattaa sinne kertoa (Puhemies koputtaa) tästä eteenpäin, niin suosittelisin, että ainakaan tätä Stubbin (Puhemies: Aika on täynnä!) puheenvuoroa ei siellä eteenpäin kerrota. (Ben Zyskowicz: Tätä kannatan! — Naurua — Eero Heinäluoman välihuuto)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-05-20T13:30:01,2016-05-20T13:31:08,Tarkistettu,1.1 2016_56_24,56/2016,2016-05-20,12.59,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minun mielestäni — tämä on vakava asia, eikä kannata naureskella — Venäjä on toiminut kansainvälisten oikeuksien vastaisesti, ja on hyvä, että EU ja Suomi ovat Venäjän toimet tuominneet. Ne on tuomittava, tästä ei ole kahta sanaa tietenkään, ja turha siitä vääntää. Suomi on mukana EU:ssa, ja me olemme mukana EU:n päätöksissä, mutta on erittäin tärkeää, että me pidämme yllä keskusteluyhteyttä myös Venäjään tässä tilanteessa, vaikka emme vähääkään hyväksy emmekä ymmärrä heidän toimintaansa Itä-Ukrainassa, saatikka Krimin miehitystä ja valloittamista. Minun mielestäni tästä on turha nyt yrittää tehdä keinotekoisesti jotain ihmeellistä jännitteistä tilannetta Suomen sisällä. Me olemme tässä hyvässä eurooppalaisessa linjassa ja keskusteluyhteyksien pitäjänä niin ulkoministeri Soinin, (Puhemies koputtaa) pääministerin kuin presidentinkin johdolla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-20T13:31:09,2016-05-20T13:32:15,Tarkistettu,1.1 2016_57_1,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle ulkoasiainvaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan, lakivaliokunnan, puolustusvaliokunnan, talousvaliokunnan, tulevaisuusvaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto viimeistään 14.10.2016. Valtioneuvoston esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia ja muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Ensimmäisen puheenvuoron aiheesta käyttää ministeri Orpo. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_57_2,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä sisäisen turvallisuuden selonteko on ensimmäinen laatuaan. Sen käynnistämisestä päätettiin jo hallitusohjelmaneuvotteluissa, ja se oli itse asiassa hyvin viisas päätös. Tämä selonteko on valmisteltu yksinomaan sisäasiainministeriön viranomaistoimintoja koskien. Sitten taas seuraavassa vaiheessa valmistellaan sisäministeriön johdolla laaja-alainen sisäisen turvallisuuden strategia ja siihen liittyvä toimenpideohjelma. Ne valmistuvat kokonaisuudessaan keväällä 17. Tämä työ jaksottuu kuitenkin siten, että keskeiset strategiset linjaukset valmistuvat tämän vuoden loppupuolella. Tähän strategiatyöhön otetaan sitten paljon laajemmin muut ministeriöt ja myöskin kansalaisjärjestöt, kansalaisyhteiskunta mukaan, jotta voimme käydä mahdollisimman laajan keskustelun niistä johtopäätöksistä, joihin tämä selonteko, joka kuvaa olemassa olevaa tilannetta ja uhkia, antaa aiheen. Suomen turvallisuusympäristö elää hyvinkin voimakkaassa murroksessa. Turvallisuus on yhä monimutkaisempaa, eikä maailmaa voi pakottaa yksinkertaiseksi. Epävarmuus tekee muutosten ennakoimisesta ja riskien hallinnasta aikaisempaa hankalampaa. Ulkoisen toimintaympäristön lisäksi muutos näkyy arkipäiväisenä ilmiönä yhteiskuntamme polarisaation lisääntyessä. Keskinäisriippuvuus ja uudet turvallisuusuhat, kuten kyberuhat, hybridivaikuttaminen sekä ilmastonmuutoksen seuraukset, edellyttävät koko yhteiskunnalta uudenlaista varautumista ja valmiutta. Maamme sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavat keskeisesti muun muassa syrjäytyminen, tuloerot, työllisyystilanne, alkoholi- ja päihdepolitiikka, taloustilanne ja yhdenvertaisuus. Perheillä, lähiyhteisöillä, sosiaali- ja terveystoimella sekä kouluilla on ensisijainen vastuu turvallisuutta tuovasta hyvinvoinnista. Tietenkin jokainen ihminen voi vaikuttaa merkittävästi omaan turvallisuuteensa ja turvallisuusympäristöönsä. Suomen sisäinen turvallisuus on nykyään yhä tiukemmin sidoksissa muiden EU:n jäsenvaltioiden ja naapurimaiden turvallisuustilanteisiin. Kansallisten toimien lisäksi näihin uhkiin vastaamiseksi tarvitaan tehokkaita ja koordinoituja ratkaisuja EU-tasolla. Suomeen välillisesti tai välittömästi kohdistuvista muutoksista isoimpia on Venäjän ja Euroopan suhteiden huononeminen. Samoin monimutkaisista taustoista ja syistä johtuva turvapaikanhakijatilanne tulee vaikuttamaan pitkään maamme turvallisuustilanteeseen. On myöskin nähtävissä se, että tulevaisuudessa geopoliittinen epävakaus tulee edelleen lisääntymään, konfliktit leviävät ja kestävät paljon pidempään. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan epävakaa tilanne vaikuttaa Eurooppaan lisäten turvapaikanhakijoiden määrää sekä laitonta maahantuloa ja turvallisuusuhkia. Kestävälle pohjalle rakennettu sisäinen turvallisuus on paras ulkoisen turvallisuuden tae. Meille sisäministeriössä on tullut kovin selväksi, että rajaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välillä on tänä päivänä hyvin vaikea vetää, sitä ei ole: se, mikä tapahtuu Afrikassa tai Lähi-idässä, siirtyy pian Välimerelle, Kreikkaan, Italiaan, Eurooppaan — Pohjoismaihin ja Suomeen asti. Arvoisa puhemies! Sisäministeriö on turvallisuuden, varautumisen ja maahanmuuton johtava ministeriö. Sisäministeriön hallinnonalan toimijat ovat osa kansainvälistä turvallisuusyhteisöä ja työskentelevät yhteistyössä valtioiden ja kansainvälisten yhteisöjen kanssa. Sisäinen turvallisuus muodostaa koko suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan kivijalan. Valtion ydintoiminnoilla turvataan yhteiskunnan toimivuus ja yhteiskuntarauha. Poliisit, rajavartijat, hätäkeskuspäivystäjät, pelastustoimen henkilöstö ja maahanmuuttohallinnon virkamiehet varmistavat ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä, että yhteiskunnan toimivuuden ja yhteiskuntarauhan kannalta välttämättömät turvallisuustehtävät tulevat hoidetuksi. Suomalaisten turvallisuusviranomaisten tehtävät, keinovalikoiman lähtökohdat ja oletukset ovat pysyneet pääpiirteittäin muuttumattomina. Julkisen talouden tilasta johtuen sisäisen turvallisuuden supistuvat resurssit haastavat turvallisuusviranomaiset lisääntyvien ja monimutkaistuvien tehtävien, kansalaisten odotusten kanssa sekä toimintaympäristön nopean muutoksen kanssa. Voimakkaasti kasvaneet turvapaikanhakijamäärät tekivät kuluneesta vuodesta hyvin poikkeuksellisen Euroopan unionissa ja Suomen historiassa. Eurooppaan saapui viime vuonna 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa, ja monissa maissa turvapaikkajärjestelmät toimivat äärirajoilla. Myös meidän oma järjestelmämme joutui koville, kun puolessa vuodessa hakijoita oli yli 30 000. Kasvuprosentti oli 800 ja oli yksi Euroopan korkeimpia. On hyvin mahdollista, että tulevaisuudessa Suomesta tulee uudelleen turvapaikanhakijoiden kohdemaa, ja siihen meidän on varauduttava. Sisäisestä turvallisuudesta vastaavana ministerinä olen pystynyt tukeutumaan virkamiesten ja viranomaisten rautaiseen ammattitaitoon ja osaamiseen. Viranomaisten lisäksi myös kolmannella sektorilla sekä kansalaisilla ja kansalaisyhteiskunnalla on ollut merkittävä asema kriisin selättämisessä. Tässä vaiheessa on kuitenkin hyvä todeta, että suuria ponnistuksia on vielä edessä. Turvapaikanhakijasuman seurauksena Maahanmuuttovirastolle myönnettiin huomattavia lisäresursseja hakemusten käsittelyyn, päätöksentekoon ja vastaanottoon. Maahanmuuttovirasto on luvannut purkaa hakemusruuhkan alkusyksyyn mennessä, ja sen perusteella myös vastaanottotoimintaa sopeutetaan hakijamäärää vastaavaksi. Tällä hetkellä meillä on järjestelmässä yli 1 700 oleskeluluvan saanutta henkilöä, joiden tulisi nopeasti saada kuntapaikka ja siirtyä kuntaan kotouttamistoimenpiteiden piiriin. Tässä onnistuminen on meille ensiarvoisen tärkeää. Me olemme tavoitelleet kahden kuukauden siirtymisaikaa positiivisesta päätöksestä kuntaan ja eteenpäin vastaanottokeskuksista. Se on jo nyt lähes kaksinkertaistunut, ja kun ajatellaan, että yhden turvapaikanhakijan vuotuinen majoitus maksaa vastaanottokeskuksessa keskimäärin 18 000 euroa, on aivan selvää, että tässä asiassa meidän pitää päästä paljon eteenpäin. Tässäkin yhteydessä jälleen kerran haastan suomalaisia kuntia ja koko yhteiskuntaa kuntapaikkojen ja sijoituspaikkojen löytämiseksi. On sekä yhteiskunnallisesti että taloudellisesti kestämätöntä pitää oleskeluluvan saanutta henkilöä vastaanottopalveluiden piirissä, kun hänen pitäisi siirtyä kuntaan kotoutumaan. Toinen iso kysymys on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt. Heitä tulee olemaan tulevina kuukausina arvioiden mukaan tuhansia. Tähän asiaan on laajalti varauduttu erityisesti poliisin johdolla, koska poliisi on vastuullinen viranomainen. Neuvottelemme palautussopimuksia, tuemme vapaaehtoista paluuta, mutta myöskin varaudumme siihen uhkaan, että Suomeen mahdollisesti pyrkii jäämään henkilöitä, jotka ovat saaneet kielteisen oleskelulupapäätöksen ja joilla ei ole oikeutta olla ja jotka jäävät niin sanotusti paperittomina maan alle yhteiskuntaan. Arvoisa puhemies! Poliisin toimintaan kohdistuu suuria yhteiskunnallisia odotuksia. Ihmiset mieltävät helposti, että poliisi on se, jonka toiminnalla yksin syntyy Suomen yleinen järjestys ja turvallisuus tai se, miten paljon rikoksia meillä tapahtuu. On kiistatonta, että Suomen poliisi on kansainvälisessä vertailussa erittäin suorituskykyinen ja korkeatasoinen. Poliisin nauttima luottamus on huippuluokkaa. Tästä huolimatta niin yleinen järjestys ja turvallisuus kuin rikollisuuskin ovat paljon monimutkaisempia asioita kuin pelkkä poliisitoiminnan summa. Nyt valmistuneessa sisäisen turvallisuuden selonteossa tähän ristiriitaan on pureuduttu tiukasti. Millaista turvallisuutta poliisitoiminnalla saa? Mihin asioihin poliisin resursseja kannattaa keskittää, jotta se tuottaisi mahdollisimman paljon sellaista turvallisuutta, jota me siltä haluamme? Poliisilla on mittava määrä lakisääteisiä tehtäviä. Niistä keskeiset ovat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Missään ei kuitenkaan selvästi määritellä, milloin yleinen järjestys ja turvallisuus on ylläpidetty riittävästi. Yhteiskunta ei myöskään ole ottanut kantaa siihen, mitä rikoksia poliisin tulisi ensisijaisesti estää ja selvittää. Selvää on, että kaikkea poliisi ei koskaan tule ennalta estämään tai selvittämään. Tarvitaan siis jonkinlaista priorisointia. Tämä kuitenkin edellyttää järjestelmän ja lainsäädännön kehittämistä, ja selonteossa esitetäänkin, että tällainen avoin, julkinen menettely poliisitoiminnan kohdistamiselle otetaan käyttöön. Se lisäisi kansalaisten oikeusvarmuutta ja viranomaistoiminnan ennakoitavuutta. Tätä kautta voidaan myös luoda edellytykset poliisin nauttiman korkean luottamuksen säilymiselle haastavassa talous- ja turvallisuustilanteessa. Se on tärkeää, että me pystymme yhteiskuntana nykyistä paremmin määrittelemään, mitä poliisilta odotamme. Tämä sisäisen turvallisuuden selonteko antaa siihen meille hyvät lähtökohdat. Suuriin poliisin kohtaamiin haasteisiin turvallisuusympäristössä ja tehtävissä hallitus pyrkii vastaamaan pysäyttämällä poliisien määrän vähenemisen. Se on linjattu tämän selonteon yhteydessä. Poliisien määrä on ollut laskussa jo useamman määrärahakehyskauden eli hallituskauden ajan. Poliisien määrä vuonna 2015 oli 7 250 pois lukien suojelupoliisissa työskentelevät poliisit. Selonteon yhteydessä linjataan, että poliisien määrä asettuu noin 7 000:n tasolle. Poliisin koulutusmäärät pyritään suhteuttamaan vastaamaan tätä määrää poliiseja, kun huomioidaan eläke- ja muun poistuman vaikutus kokonaisuuteen. Jotta poliisikoulutuksen saaneiden määrä ei tulevina vuosina laske alle 7 000 henkilön, tulisi poliisin peruskoulutuksen aloituspaikkamäärän olla vähintään 300 vuonna 2016 ja edelleen 400 vuosittain vuoteen 2019 asti. Jotta linjattu tavoite voidaan saavuttaa, tarvitaan sekä jonkin verran lisää resursseja että myöskin toiminnan kehittämistä. Hallitusohjelmaneuvotteluissa sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon lisättiin 50 miljoonaa euroa, josta sisäasiainministeriön hallinnonalalle suunnattiin 28,5 miljoonaa. Lisäys tehtiin tilanteessa, jossa melkein kaikkialta muualta jouduttiin leikkaamaan. Lisäksi viimeisessä kehysriihessä poliisille osoitettiin määrärahoja ensi vuodelle 5 miljoonaa euroa ja tuleville vuosille 10 miljoonaa euroa ja suojelupoliisille 2 miljoonan euron tasokorotus. Ensi vuosi pärjätään kohtuullisesti. Resurssi- ja kehittämistarpeet kohdistuvat kehyskauden loppupuolelle, ja siihen meidän tulee etsiä ratkaisuja. Arvoisa rouva puhemies! Rajavartiolaitos on sopeuttanut toimintaansa rajusti jo 90-luvulta lähtien. Organisaatiota on supistettu ja toimintoja on vähennetty. Henkilöstö on vähentynyt 25 prosentilla. Toiminnot sisärajoilla on ajettu alas. Lisäksi Rajavartiolaitos on lakkauttanut yhden merivartioston, varusmiesyksikön, meripelastuslohkokeskuksen ja niin edelleen. Nämä on tehty erilaisessa turvallisuustilanteessa, erilaisen tulevaisuudennäkymän vallitessa kuin missä tänään olemme. Rajavartiolaitoksella on käynnissä vuodesta 2013 alkaen ollut 28 miljoonan euron sopeutusohjelma. Tämä nykyisessä turvallisuustilanteessa haastaa kovasti Rajavartiolaitosta tehtävässään. Selonteon yhteydessä hallitus nyt linjaa, että sen tavoitteena on lisätä erityisesti itärajan turvallisuutta ja suunnata itärajalle 160 lisärajavartijaa. Lisäys palauttaisi itärajan valvonnan sille tasolle, jolla se oli suotuisamman turvallisuustilanteen aikana ennen turvallisuusympäristön muutosta. Rajavartiolaitos on valmis suuntaamaan omin toimenpitein 100 rajavartijan työpanoksen rajanylityspaikoilta itärajan vartiointiin, ja muu lisämiehitys ja -naisitus on sitten ratkottava myöskin jatkotyön aikana. Rajaturvallisuus on viime aikoina ollut korostuneesti esillä myös eurooppalaisessa keskustelussa ja Euroopan unionin toimissa. Rajavartiolaitos tulee toimeenpanemaan Euroopan raja- ja merivartiojärjestelmän, Schengenin rajasäännöstön muutosten ja Euroopan unionin rajanylitystietojärjestelmän edellyttämät kansalliset toimenpiteet. Ministerinä tulen omalta osaltani tekemään parhaani rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi myös resursoinnin osalta. Tulen myös aktiivisesti vaikuttamaan EU-tason rajaturvallisuutta koskeviin linjauksiin ja päätöksiin. Rouva puhemies! ""Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi — yhteistyössä"" on pelastustoimen tuore visioluonnos vuoteen 2025. Minusta se on hyvä tavoite. Visioluonnos heijastaa hyvin tätä aikaa, jolloin yksikään toimija ei omin voimin kykene saavuttamaan tavoitteita, vaan siihen vaaditaan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että pelastustoimen ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua ja koordinointia vahvistetaan ja parannetaan. Pidän tärkeänä, että hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita viedään eteenpäin. Hätäkeskustoiminta on yksi tärkeimmistä toiminnoista, jotka vaikuttavat suoraan luottamukseemme viranomaisiin ja yhteiskuntaa kohtaan yleisemminkin. Tämän vuoksi linjaamme, että häiriötön hätäkeskustoiminta on turvattava ja hätäkeskustoimintaan liittyviä yhteistyöprosesseja tulee edelleen kehittää. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi hallitus linjaa selonteossa kiireellisten hälytyspalveluiden saatavuudesta. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä vakiinnutetaan noin 600 henkilötyövuoden tasolle, ja sillä uskomme hallitusohjelman tavoitteiden ja kansalaisten tarvitsemien palveluiden toteutumiseen. Arvoisa rouva puhemies! Meidän turvallisuusympäristömme on siis merkittävällä tavalla muuttunut. Meidän turvallisuusviranomaisillamme on entiset haasteensa ja niiden päälle uudet, pääasiassa ulkoa meille kohdistuvat haasteet. Me olemme tilanteessa, jossa ainoastaan rahaa ja resursseja lisäämällä me emme pysty näihin vastaamaan. Me tarvitsemme laaja-alaista yhteistyötä, kansainvälistä yhteistyötä, eurooppalaista yhteistyötä, ja toki meidän on huolehdittava myöskin riittävistä resursseista. Viranomaisten yhteistyöllä me pystymme tehokkaaseen toimintaan, joka on maailmalla ja maailmaan verrattunakin huippuluokkaa. Meidän täytyy kuitenkin pitää huolta siitä, että nyt käynnistyvässä strategiatyössä me löydämme ja tunnistamme ne keskeiset kipupisteet, ne keskeiset kehittämiskohteet, joita me tarvitsemme laajan turvallisuuden ylläpitämiseksi Suomessa ja sen tavoitteen saavuttamiseksi, että Suomi on, kuten hallitusohjelmassa linjataan, tulevaisuudessakin yksi maailman turvallisimpia maita. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta, että suomalaiset turvallisuusviranomaiset ovat todellakin maailman huippuluokkaa, tekevät erinomaista yhteistyötä ja huolehtivat siitä, että Suomi on tänä päivänä uhista huolimatta erittäin turvallinen maa asua, tehdä töitä ja ylipäänsä elää. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-05-24T14:01:38,2016-05-24T14:18:39,Tarkistettu,1.1 2016_57_3,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Seuraavaksi ryhmäpuheenvuorokierros, ja sen aloittaa keskustan eduskuntaryhmä ja edustaja Korhonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_4,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen sisäisestä turvallisuudesta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Tästä lähtökohdasta viisi näkökohtaa: Meidän on jatkettava ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa linjalla, joka ylläpitää ja lisää vakautta etenkin maamme lähialueilla. Meidän on laitettava taloutemme ja työllisyytemme kuntoon sekä kaikin keinoin torjuttava syrjäytymistä yhteiskuntamme sosiaalisen ja alueellisen eheyden turvaamiseksi. Myönteinen talouskehitys varmistaa jatkossakin riittävät turvallisuuden resurssit. Meidän on kyettävä tunnistamaan sisäisen turvallisuuden toimintaympäristön muutoksia sekä aivan uudenlaisia uhkatekijöitä ja varautumaan niihin. Meidän on varmistettava sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintaedellytykset monipuolisesti, edistettävä poikkihallinnollista yhteistyötä, pysyttävä turvallisuusteknologian kehityksessä ja huolehdittava, että lainsäädäntömme vastaa viranomaisten toimintatarpeita. Viidenneksi, me jokainen voimme myös vaikuttaa arjen turvallisuuteen. Yhteisöllisyys, kanssaihmisistä välittäminen sekä vastuu omista tekemisistä on nostettava vahvemmin voimavaraksi. Arvoisa puhemies! Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta ei voida tinkiä, vaikka maamme taloutta joudutaan tasapainottamaan. Kansalaisten luottamus suomalaisiin viranomaisiin on edelleen korkea, ja se on säilytettävä. Jokaisen tulee voida asuinpaikastaan riippumatta tuntea olonsa turvalliseksi niin kotona, lähiympäristössään, opiskelu- tai työpaikalla kuin tien päällä. Nämä ovat myös tänään keskusteltavan selonteon lähtökohdat. Selonteon mukaan hallitus ei vähennä poliisien määrää. Selonteossa luvataan vakiinnuttaa kenttäpoliisien vahvuus 7 000 poliisimiehen tasolle. Poliisien määrä tulee kuitenkin vähenemään nykyisestään muun muassa eläköitymisen ja eri syistä riittämättömien koulutusmäärien vuoksi. Poliisien riittävyyttä onkin arvioitava huolella selonteon valiokuntakäsittelyssä. Selonteon eduskuntakäsittelyn pohjalta on tulevassa strategiatyössä myös katsottava tarkemmin, onko olemassa sellaisia uudistustarpeita, joilla voidaan varmistaa viranomaisten kyky toimia tehokkaasti, turvallisuutta parantavasti ja ongelmia ennalta ehkäisevästi. Ydintehtävät on käytävä lävitse, on arvioitava työnjakoa ja pohdittava, voivatko esimerkiksi poliisi, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos tai Tulli tehdä nykyistä kokonaisvaltaisempaa ja syvemmälle menevää keskinäistä yhteistyötä. Arvoisa puhemies! Eduskunnan hallintovaliokunta on niin viime kuin kuluvallakin vaalikaudella lausunnoissaan useaan otteeseen yksimielisesti todennut, että sisäiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteitten saavuttaminen kulloisillakin toimintaresursseilla on ollut vähintäänkin haasteellista, ja sitä se on myös jatkossa. Tässä tilanteessa syksyllä laadittavan sisäisen turvallisuuden strategian ja toimenpideohjelman merkitys on olennainen ja tärkeä. Tämän selonteon tilannekuva, peruslinja ja lähtöasetelma luo jatkotyölle erittäin vaativan paineen. Jatkotyön tulee perustua vahvasti eduskunnan tästä selonteosta antamaan mietintöön ja sen sisältämään ohjaukseen. Strategiatyössä on käytävä myös tiivistä vuoropuhelua eduskunnan suuntaan. Tulevaisuutta silmällä pitäen on myös tärkeää luoda vakiintuneita toimintatapoja. Esimerkiksi sisäisen turvallisuuden selonteko on perusteltua antaa vastaisuudessa vaalikausittain. Keskusta myös esittää parlamentaarista neuvottelukuntaa rakentamaan puolueitten välille vaalikaudet ylittävää yhteistä näkemystä yhteiskuntamme turvallisuudesta ja tulevaisuudessa tehtävistä ratkaisuista. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole vain päättäjien ja viranomaisten asia. Suomalaisten laaja vapaaehtoistyö täydentää ja tukee tärkeällä tavalla viranomaisten toimintaa. Näin esimerkiksi sopimuspalokuntien toimintaedellytysten turvaaminen on ykkösasioita aloitettavassa pelastustoimen uudistuksessa. Jokainen voi myös itse tehdä turvallisen arjen puolesta paljon. Meidän on yhdessä torjuttava rasismia, vihapuheita ja väkivaltaa. Päättäjiltä odotetaan esimerkin voimaa vastakkainasettelujen purkamisessa. Nyt jos koskaan on rakennettava siltoja. Tätä yhteistyökykyä ja esimerkin voimaa testaamme myös tässä lähetekeskustelussa. Itse uskon ja toivon, että voimme tänään käydä vakavista asioista hyvin rakentavaa ja enemmän tulevaisuuteen kuin menneisyyteen katsovaa keskustelua.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-05-24T14:18:46,2016-05-24T14:24:22,Tarkistettu,1.1 2016_57_5,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja edustaja Mattila.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_6,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sisäisen turvallisuuden selonteko lähti liikkeelle jo edellisen eduskunnan lausumasta sisäisen turvallisuuden selonteon laatimiseksi, kun käsiteltiin poliisin hallintorakenteen uudistusta. Tämän jälkeen turvallisuusviranomaisten toimintaympäristössä on tapahtunut huomattavia muutoksia, ja on hyvä, erittäin hyvä, että nykyinen hallitus kiirehti tämän selonteon laatimista. Nyt käsiteltävä selonteko ansaitseekin kiitosta osakseen, vaikka se enemmän painottuu turvallisuusviranomaisten resurssien analyysiin. Poikkihallinnollisuutta tarvitaan jatkotyössä lisää. Toivottavasti nämä seikat otetaan huomioon sisäisen turvallisuuden strategiaa laadittaessa, sillä laaja strategiatyö vastaa eduskunnan lausumaan. Arvoisa puhemies! Lyhykäisyydessäänkin sisäisen turvallisuuden selonteko antaa kaunistelemattoman kuvan suomalaisen turvallisuusviranomaisen työmaasta. Voimavarat ovat valtion taloudellisen tilanteen takia niukat, mutta onneksi vielä riittävät. Jos haluamme säilyttää Suomen yhtenä maailman turvallisimmista maista, niin suunta ja linja on pidettävä kirkkaana. Resurssit tulee turvata, vaikka niukkoina aikoina se on haasteellista. Tämä ei tarkoita panostusta vain ja ainoastaan perinteisiin turvallisuudesta vastaaviin viranomaisiin, vaan satsauksien perusteissa pitää olla laaja ymmärrys kaikista niistä seikoista, joista ihmisen turvallisuus arjessa muodostuu, perheissä, kunnissa, alueellisessa tasa-arvossa, kansalaisten tasa-arvossa, kuten Pohjoismaiseen hyvinvointimalliin on perinteisesti kuulunut. Suomalaisten turvallisuusviranomaisten yhteistyö on aina ollut erinomaista ja tehokasta. Tornion järjestelykeskuksen nopea pystyttäminen viime syksynä ja sen toiminta kovan paineen alla on hyvä esimerkki yhteistyöstä. Sisäisen turvallisuuden strategian yksi pääkohdista tulee olla viranomaisyhteistyön kehittäminen. Nykyiset ja tulevatkin turvallisuusuhat nimittäin ovat poikkihallinnollisia, jos näin voi sanoa, monia eri organisaatioita koskevia. Laajempaa sisäisen turvallisuuden strategiaa laadittaessa on otettava huomioon kansalaisten näkökulma, miten arjen turvallisuus koetaan eri puolilla Suomea, lähiöstä harvaseudulle, ja miten erilaisten, eri-ikäisten ihmisten turvallisuus taataan turvallisesta koulutiestä aina arvokkaaseen vanhuuteen. Meillä on käytössä jo mittareita turvallisuudelle ja keinoja siihen, miten turvallisuudentunnetta voidaan mitata. Valitettavasti kotimmekaan eivät välttämättä ole turvallisia: päivittäin sattuu tapaturmia, eikä perheväkivallasta ole päästy eroon. Suomi on ratifioinut perheväkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen. Tarvitsemme resursseja myös siihen, että naisrauha saadaan maahan. Monet maamme sisäistä turvallisuutta koskevat haasteet tulevat rajojemme ulkopuolelta. Terroriuhan kasvu Euroopassa ja viime kesänä alkanut laajamittainen turvapaikanhakuprosessi haastavat turvallisuuttamme. Viranomaistemme on löydettävä ratkaisukeinot, vaikka heillä ei ole käytännössä pääsyä ongelmien alkulähteille. Euroopan unionin vuotavat ulkorajat ovat vaikuttaneet poikkeuksellisella tavalla Suomen rajojen sisäpuolella. Myös itärajan kautta tulleet turvapaikanhakijat ovat käytännössä ennennäkemätön ilmiö. Suomessa viranomaiset vastaavat sisäisestä turvallisuudesta, ja näin on oltava jatkossakin. Yksityiset turvallisuuspalvelut ja täydennyspoliisi eivät ole ratkaisu pitkäaikaisten ongelmien edessä. Olemme menossa väärään suuntaan, jos kansalaiset harkitsevat yksityisten turvallisuuspalveluiden ostamista, koska epäilevät mediasta saamansa käsityksen perusteella, että poliisi tulisi liian myöhään heidän avukseen. Mutta kaiken tämän keskellä on kuitenkin tärkeätä huomata, että suomalaiset asuvat kansainvälisesti vertailtuna turvallisessa maassa. Luottamus turvallisuusviranomaisiin on korkealla, virkavaltamme on erittäin ammattitaitoista, ja hätänumero, tuo kullanarvoinen 112, vastaa edelleen. Näiden asioiden ylläpito kuuluu yhteiskunnan ydintehtäviin. Mutta kokonaisuutena: kiitoksia ministerille selonteon esittelystä ja siinä olevista lin-jauksista.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-05-24T14:24:24,2016-05-24T14:29:25,Tarkistettu,1.1 2016_57_7,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme eduskunnan historian ensimmäistä sisäisen turvallisuuden selontekoa. Tässä yhteydessä on hyvä pohtia, mitä turvallisuus oikeastaan tarkoittaa, mitkä tekijät siihen vaikuttavat ja mikä on tämän selonteon tarkoitus. Mihin se meitä eduskuntana ohjaa, jopa velvoittaa? Turvallisuus tarkoittaa tunnetta, että jokainen voi elää ilman jatkuvaa huolta tulevaisuudesta, läheisistä ja heidän turvallisuudestaan. Kyse on myös luottamuksesta yhteiskuntaa kohtaan ja oikeudentunnosta. Selonteko antaa meille yhteisen tilannekuvan maamme turvallisuusnäkymästä. Sisäministeri Orpon johdolla on tehty hyvää työtä. Yhteinen tilannekuva ja arvio toimintaympäristön muutostarpeista ovat välttämättömiä, jotta voimme keskustella, tehdä tarvittavia linjauksia ja päätöksiä — niin valintoja kuin painotuksia. Nykypäivän maailmassa turvallisuuteen vaikuttavat laaja-alaiset ilmiöt, eikä niitä voida lokeroida tai ratkaista yksittäisten hallinnonalojen toimenpiteillä. Maamme turvallisuuden kannalta ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välillä ei enää ole selvää raja-aitaa, eikä sellaista voida vetää. Suomen ollessa yhä kiinteämmin osa kansainvälistä yhteisöä maailman tapahtumat vaikuttavat epäsuorasti myös maamme sisällä. Turvallisuus rakentuukin meidän keskinäisestä luottamuksestamme niin toisiimme, eri toimijoihin kuin viranomaisiin. Myös maamme kilpailukyvyn kannalta on keskeistä, miten turvallisena maana Suomea pidetään. Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuusviranomaistemme resurssit ovat kipurajoilla. Jokaisella turvallisuusviranomaisella on oma keskeinen tehtävänsä, ja niiden toimintaedellytykset on turvattava. Selonteossa tuodaan esille realistinen tilannekuva siitä, millaisia paineita sisäisen turvallisuuden alaan kohdistuu. Selonteossa on linjattu, että poliisien määrä vakiinnutetaan noin 7 000 poliisin tasolle tämän vaalikauden aikana. Kokoomus pitää tätä tasoa ehdottomana miniminä, jonka alle ei voida mennä. Poliisien määrän riittävyyttä tulee säännöllisesti myöskin arvioida jatkokäsittelyssä. Hallituksen linjaus poliisien koulutusmäärien lisäämisestä on olennainen. Hätäkeskuslaitoksen resurssit vakiinnutetaan 600 henkilötyövuoden tasolle. Hätäkeskuksen lyhyt vasteaika ja kyky reagoida nopeasti soittajan asiaan on keskeistä avun välittämisessä. Käynnissä oleva tietojärjestelmäuudistus mahdollistaa verkottuneen toimintamallin käyttöönoton. Rajavartiolaitoksella on tärkeä tehtävä huolehtia kaikkien aluerajojemme koskemattomuudesta. Maarajamme valvonnan lisäksi merivartiosto tekee keskeistä työtä merirajamme turvaamisessa huolehtien niin pelastustehtävistä kuin elinkeinoelämän logistiikan kannalta keskeisen merenkulun toimintaedellytyksistä. Rajavartiolaitoksen tilanne on resurssien puolesta haastava, ja se on huomioitava. Pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen tulee viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan tehtäväksi yhteistyöalueittain. Tärkeätä on nyt huolehtia, että uusi ratkaisu turvaa pelastustoimen toimintaedellytykset ja palvelujen riittävän saatavuuden. Pelastustoimen kokonaisuudessa on tärkeää muistaa sopimuspalokuntien rooli ja tehtävä. Maahanmuuttohallinto on ollut viimeisen vuoden aikana suurien muutosten kohteena ja se on pystynyt reagoimaan nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen. Hyvin toimiva poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen PTR-yhteistyö on oiva esimerkki viranomaisyhteistyön vaikuttavuudesta. PTR-yhteistyö toimii ja tehostaa myös rikosten selvittämistä. PTR-viranomaisten johtamisvastuita on hyvä selventää ja täsmentää sisäisen turvallisuuden strategiatyössä. Selonteosta käytävässä jatkokeskustelussa tulee muistaa, että niukentuneet resurssit riittävät oikein kohdennettuina maamme turvallisuuden ylläpitämiseen. Joudumme kuitenkin tekemään valintoja siinä, miten resursseja käytetään jatkossa vaikuttavammin. Oikea-aikaisilla, harkituilla valinnoilla turvaamme toimivan palveluorganisaation, mutta meillä on oltava valmiutta keskustella ja priorisoida: voidaanko joidenkin rikosten selvittämistä painottaa resursoinnissa toisia tärkeämmäksi. Sisäinen turvallisuus on viranomaistoimintaa paljon laajempi kokonaisuus. Sujuva viranomaisyhteistyö luo pohjan ehkäistä ja ratkoa ongelmia mahdollisimman varhain. Turvallisuusviranomaisten rinnalla onkin muistettava ennalta ehkäisevän työn merkitys. Mitä aikaisemmin pystymme tunnistamaan tekijät, jotka johtavat yhteiskunnan turvallisuutta eri lailla vaarantaviin asioihin, sitä parempi. Sitä vähemmän syntyy myös kustannuksia, ja samalla on pohdittava, miten saamme hillittyä tai jopa vähennettyä poliisin työmäärän kasvua. Sisäisen turvallisuuden strategiatyössä turvallisuus on ymmärrettävä laaja-alaisesti. Työhön tulee kutsua mukaan niin viranomaiset kuin kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimijat. Meidän on kyettävä hyödyntämään kunkin osaamista ja resursseja yhteiskunnan yhteiseksi hyväksi. Turvallista Suomea ei rakenneta yksittäisten toimijoiden työnä vaan yhteistyöllä ja kumppanuuksilla aktiivisten ja vastuullisten kansalaisten toimin. Sitä kautta Suomi on tulevaisuudessakin maa, jossa on turvallista tehdä työtä, yrittää, opiskella ja elää.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-05-24T14:29:34,2016-05-24T14:35:43,Tarkistettu,1.1 2016_57_8,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että meillä on käsittelyssä ensimmäinen sisäisen turvallisuuden selonteko. Nopeasti muuttuva turvallisuusympäristö kuvataan siinä ansiokkaasti. Turvallisuushaasteidemme kehittyessä yhä monimutkaisemmiksi on selvää, että raja sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välillä on yhä vaikeampi hahmottaa. Samaan aikaan, kun turvallisuusviranomaisten resurssit ovat taloustilanteen puristuksessa vähenemässä, heidän tehtäväkenttänsä muuttuu vaikeammin hallittavaksi muun muassa kyber- ja hybridiuhkien myötä. Yhtälö, jossa voimavaroja vähennetään ja tehtäviä lisätään, ei ole kestävä. Selonteossa peräänkuulutetut uudet toimintatavat, jotka nojaavat muun muassa viranomaisten yhteistyön kehittämiseen ja tietoteknologian parempaan hyödyntämiseen, ovat tärkeä kehittämiskohde, ja tarpeen niihin panostamiseen voi hyvin allekirjoittaa. Mutta täytyy vakavasti kysyä: onko niistä korvaamaan poliisimiesten ja -naisten työtä siinä mitassa ja sillä aikataululla kuin nyt on esitetty? Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole pelkästään turvallisuusviranomaisten toimintaa, vaan siihen vaikuttaa kaikki se, mitä yhteiskunnassamme tapahtuu. Ihmisten pahoinvointi lisääntyy työttömyyden, syrjäytymisen ja osattomuuden kasvun myötä. Leikkaukset hyvinvointipalveluihin ja etuuksiin lisäävät paineita. Monet suurimmista turvallisuushaasteistamme kumpuavat arjen turvallisuuden puutteista, syrjäytymisestä ja osattomuudesta. Aivan hiljattain tuli pysähdyttävä uutinen, jossa poliisi kertoi estäneensä kymmeniä vaaralliseksi arvioituja väkivallantekoja. Paitsi että tämä kertoo jotain hätkähdyttävää ajasta ja yhteiskunnasta, jossa elämme, uutinen kertoo myös tärkeitä asioita suomalaisista viranomaisista. Meillä on erittäin osaavat poliisit, jotka kykenevät aidosti ennalta ehkäisemään näitä hirmutekoja. Toiseksi uutinen on merkittävä osoitus siitä, että suomalaiset turvallisuusviranomaiset kertovat avoimesti toiminnastaan. Tämän jälkimmäisen asian merkitystä kansalaisten turvallisuudentunteelle ja luottamukselle poliisiviranomaiseen ei pidä aliarvioida. Poliisien riittävä määrä on keskeinen osa tätä luottamuspohjaa. Valitettavasti hallituksen toimet ovat ristiriidassa selonteon kanssa ja kasvattavat osaltaan turvattomuudentunnetta. Viime vaalikaudella 7 500 poliisia oli perussuomalaisille liian alhainen taso, jopa välikysymyksen arvoisesti — nyt olette tyytymässä selonteossa 7 000:een. Hallituksen kehyslinjauksilla mennään jopa alle 6 500:n. Tämä ei riitä SDP:lle. Me vaadimme ehdottomaksi minimitasoksi 7 200 poliisia. Se on ehdoton minimi, jos huomioimme paitsi maan talous- myös turvallisuustilanteen. Lisäksi, jotta heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen voidaan vastata, tulee virkamiestyöryhmän esityksen mukaisesti myös selvittää täydennyspoliisijärjestelmän käyttöönottamista. SDP:n näkemyksen mukaan kuljettaessa kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa on erittäin tärkeää, että 1) turvallisuusviranomaisten perustoiminnasta pidetään kiinni ja tähän taataan riittävät resurssit, poliisien ehdoton minimitaso 7 200, 2) viranomaisten toimintaa kehitettäessä toimivaltuudet pidetään selkeinä, 3) viranomaisten kyvystä ennakoida ja ennalta ehkäistä turvallisuusuhkia pidetään kiinni, ja 4) viranomaisten yhteistyötä kehitetään edelleen ja Tulli otetaan mukaan tähän työhön. Vaikka ihan vielä ei ole näköpiirissä Oy Poliisi Ab:tä tai Oy Suomen itäraja Ab:tä, vaikuttaa esimerkiksi yksityisen turva-alan kasvu turvallisuusviranomaisten työhön. Tässä yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää, että vastuut pidetään selkeinä ja virkavastuuta ei voi ulkoistaa. Arvoisa puhemies! 1 340 kilometriä rajaa Venäjän kanssa on realiteetti, joka tulee aina ottaa huomioon turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Muuttunut maailmanpoliittinen tilanne edellyttää valvonnan lisäämistä itärajalla. Poikkeustilanteiden todennäköisyys on lisääntynyt, ja siihen voidaan vastata vain lisähenkilöstöllä. Tekniikka ei ota kiinni rajan yli tulevia ihmisiä. Viranomaisyhteistyö on yksi Suomen turvallisuuskentän suurimmista vahvuuksista. Tätä taustaa vasten on valitettavaa, että Tulli on jätetty pois tästä selonteosta kokonaan. Arvoisa puhemies! Kun puhutaan sisäisestä turvallisuudesta, puhutaan yhteiskunnan perusjärjestelmien toimivuudesta. Hallituksen toimet, kuten leikkaukset peruspalveluihin, heikentävät osaltaan turvallisuutta. Siihen päälle tehdyt leikkaukset turvallisuusviranomaisten resursseihin johtavat meidät kestämättömään tilanteeseen. Kansalaisten turvallisuudesta on kyettävä huolehtimaan kaikissa tilanteissa. Se on yhteiskunnan yksi päätehtävä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-05-24T14:35:46,2016-05-24T14:41:04,Tarkistettu,1.1 2016_57_9,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä jakaa hallitusohjelman tavoitteen varmistaa Suomen olevan maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen turvallisuuden selonteko ja sitä seuraava strategia toivottavasti ohjaavat näiden tavoitteiden edistämiseen. Turvallisuusympäristössämme on tapahtunut muutoksia, kuten on tapahtunut muutoksia myös kansalaisten kokemassa turvallisuuden tunteessa. Näihin muutoksiin meidän on vastattava. Esimerkiksi terrorismin ja kaikenlaisen ekstremismin ehkäisy vaatii määrätietoisia toimia jo nyt. Emme elä umpiossa, ja maailman epävakaudet heijastuvat meillekin. Esimerkki ympäristön muuttumisesta on lisääntyvät hybridi- ja kyberuhat. Näihin vastaaminen edellyttää sekä säädösten tarkastelua että resurssien kohdentamista näiden uhkien ja tapahtuneiden rikosten selvittämiseen. Samalla viime vuosien karut paljastukset muista maista muistuttavat tarpeesta suojata myös ihmisten perusoikeuksia. Toinen esimerkki muutoksesta on rajavalvonnan tilanne. Esitys rajavalvonnan vahvistamiseksi on välttämätön. Tämä liittyy paitsi rikollisuuden torjuntaan ja odottamattomiin tilanteisiin myös esimerkiksi siihen, että rajoillemme saapuvien ihmisten turvapaikkakäsittelyt saadaan alulle asianmukaisesti ja ilman turhaa viivästystä. Ihmisten luottamus toisiinsa ja viranomaisiin on se kivijalka, jonka päälle turvallisuus ja kaikki muu hyvinvointi yhteiskunnassamme rakentuu. Sen luominen ja ylläpitäminen on raskasta mutta menettäminen helppoa. Jokaisen pitää voida kokea olevansa Suomessa turvassa ja saavansa apua niin omassa kodissaan, kadulla, koulussa kuin työpaikallakin. Tämä koskee myös esimerkiksi oman mielensä mukaan pukeutuvaa naista, Suomesta turvaa hakevaa somalia ja kumppaninsa väkivallan kohteeksi joutuvaa miestä. Sisäisen turvallisuuden selonteko on omalla alallaan kattava, mutta turvallisuus ei katso ministeriöiden rajoja. Selonteon rajaaminen sisäministeriön toimialaan sivuuttaa esimerkiksi eriarvoisuuden, köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn. Ne ovat sisäiselle turvallisuudellemme aivan olennaisia. Oli kyse sitten lasten luokkayhteiskunnan estämisestä, opiskelupaikan järjestämisestä jokaiselle nuorelle tai fiksusta työllisyyden hoidosta, ne kaikki rakentavat turvallista Suomea. Esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaan ei kyetä nykyisellään vastaamaan Suomessa riittävästi. Ihmisiä on jopa käännytetty turvakotien ovelta. Sosiaalisia ongelmia lisäävä politiikka heikentää yleistä turvallisuutta. Ongelmia ennalta ehkäisevä politiikka vuorostaan tuo vakautta ja turvallisuutta. Kyse ei ole vain resursseista. Esimerkiksi armeijan kutsuntavaiheessa olisi tärkeää ottaa paremmin koppia myös heistä, jotka putoavat valinnoista pois erilaisten ongelmien vuoksi. Tässä kuten muussakin syrjäytymistä ehkäisevässä työssä on syytä varoa leimaamasta ihmisiä tai kohtelemasta ongelmia kohtaavia nuoria yhtenäisenä möykkynä, jonka pulmiin löytyy yksi yksinkertainen ratkaisu. Arvoisa rouva puhemies! Selonteko on poliisin työn kannalta karua luettavaa. Vihreät jakavat huolen kaduilla ja kenttätyössä toimivien poliisien määrästä koko Suomessa. Poliisien määrää ei pidä enää vähentää. Tarvitsemme riittävästi määrärahoja siihen, että poliisien määrää kenttätyössä voidaan päinvastoin jatkossa kasvattaa. Yleisesti hallintoa on toki lupa kehittää ja keventääkin. Kannamme osaltamme vastuun myös siitä, että mekin olemme aikanaan olleet hyväksymässä leikkauksia juuri poliisihallintoon. Silloin piti valita, leikataanko esimerkiksi sosiaaliturvasta, opettajista, sairaanhoitajista vai poliisin hallinnosta. Meidän mielestämme nämä kolme ensimmäistä olivat turvallisuuden kannalta tärkeimpiä. Hallinnon ja myös valtioiden rajat ylittävä yhteistyö on yksi tapa saada rajallisilla resursseilla aikaan parempaa. Kannatammekin esimerkiksi selonteossa mainittua poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyön tiivistämistä edelleen. Poliisi heijastelee kansaa. Poliisiin myös luotetaan Suomessa laajasti, ja tätä luottamusta kannattaa ylläpitää. Se onnistuu vain, jos poliisin mahdollisuudet ratkaista rikoksia säilyvät vähintään nykytasolla. Mielestämme se edellyttää myös esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten poliisien määrän asteittaista kasvattamista vastaamaan väestöpohjaa. Se tarkoittaisi esimerkiksi sen varmistamista, että maahanmuuttajataustaisilla ihmisillä on todelliset mahdollisuudet hakeutua poliisikoulutukseen ja että heitä myös kannustetaan siihen, kuten Helsingissä jo tehdään. Toinen tärkeä asia on poliisin tekemän ennalta ehkäisevän työn ja lähipoliisitoiminnan lisääminen. Moni rikos jää tekemättä, jos poliisi toimii aktiivisesti esimerkiksi järjestöjen, uskontokuntien ja eri ryhmien kanssa. Hyviä askelia on jo otettu, tarvitsemme isomman vaihteen. Viimeisenä, arvoisa puhemies, selonteossa kiinnitetään paljon huomiota maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin. Meidän on oltava tiukkoja sekä maahanmuuttajien tekemän väkivallan ja maahanmuuttajayhteisöjen sisäisen syrjinnän että maahanmuuttajiin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän suhteen. Samalla tarvitsemme hyvää ja yksilöllistä kotouttamista. Hallitus on esittänyt myös hyviä toimia kotouttamiseen. Toisaalta esimerkiksi perheenyhdistämisen kohtuuton vaikeuttaminen on kuitenkin paitsi itsessään kylmää ja kovaa myös räikeässä ristiriidassa kotoutumisen kokonaisuuden kanssa. Toimivat perhesuhteet ja lähiyhteisöt monesti rauhoittavat niin suomalaisia kuin muualta tulleitakin, etenkin nuoria miehiä. Arvoisa puhemies! Selonteon ja sitä seuraavan strategian onnistumisen ratkaisee toimeenpano. Toivomme, että esiin nostamistamme huomioista olisi apua, kun siirrymme sanoista tekoihin.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-05-24T14:41:06,2016-05-24T14:46:32,Tarkistettu,1.1 2016_57_10,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on turvallinen maa monien mittapuiden mukaan, ja on hyvä, että tämä sisäisen turvallisuuden selonteko valmistui tähän tilanteeseen, sillä Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne muuttui viime vuoden aikana kahdella eri tavalla: Ensinnäkin, Sipilän hallitusohjelma sisälsi sisäministeriön hallinnonalalle rajut säästötoimenpiteet, jotka tulevat heikentämään esimerkiksi poliisien ja Rajavartiolaitoksen toimintamahdollisuuksia. Toisaalta viime vuoden aikana lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä loi kansalaisten keskuudessa epävarmuutta, lisäsi viranomaisten työtaakkaa ja synnytti huolta Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Arvoisat ministerit! Jo nyt Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuu vähemmän poliiseja kuin palveluksesta vuosittain eläköityy. Tämän hetken arvion mukaan hallitusohjelman säästötavoite tietää sitä, että poliisimäärä vähenee vuoteen 2020 mennessä 800 poliisilla. Kehystavoitteen toteutuminen tietää myös sitä, että ei yhtään poliisia palkata eläköityvien tai virkavapaalle jäävien poliisien tilalle. Tämä johtaa siihen, ettei yksikään Poliisiammattikorkeakoulusta kehysaikana valmistuva poliisi tule saamaan koulutustaan vastaavaa työpaikkaa. Rikostorjunnan osalta hallituksen säästöt johtavat henkilöstön ylikuormittamiseen, rikostorjunnan tuloksen laskuun ja ihmisten turvattomuuden lisääntymiseen. Poliisimäärän vähentäminen tietää myös toiminnan keskittämistä isommille paikkakunnille, mikä tietää romahdusta erityisesti harvaan asuttujen alueiden turvallisuudessa. Siellä turvallisuuden takeeksi ei riitä pelkkä tyhjennetyn laitoksen poliisikyltti, eikä sähköinen asiointi auta, jos avuntarve on suuri. Poliisin läsnäolo on turvattava myös pitkien etäisyyksien Suomessa. Kaikilla ihmisillä on oltava mahdollisuus asuinpaikasta riippumatta saada poliisin apua helposti ja nopeasti. Samankaltaiseksi on tilanne kehittynyt myös Rajavartiolaitoksen osalta. Tällä turvallisuuden osa-alueella on jo aikaisemmin vähennetty satoja rajavartijoita. Nyt lupaus itärajan valvonnan vahvistamisesta 160 rajavartijalla tehdään kuitenkin niin, että 100 siirretään muualta ja loput 60 olisivat todellista vahvistusta. Tosin heidän palkkarahansa puuttuvat tällä hetkellä vielä budjetista, mutta uskotaan, että ne tulevat sinne. Arvoisa rouva puhemies! Me vasemmistoliitossa haluamme puolustaa ihmisen arjen elämää ja turvallisuutta. Meistä on tärkeää, että Suomessa löytyy riittävät viranomaisvoimavarat turvaamaan ihmisten arkea. Asia, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle sisäisen turvallisuuden osalta, on liikenneturvallisuus. Sitä arvioitaessa näyttää siltä, että liikkuvan poliisin lakkauttaminen ja voimavarojen poisotto liikenteen päältä oli virhearvio. Esimerkiksi viime vuonna lähtivät kuolemaan johtavat liikenneonnettomuudet voimakkaaseen kasvuun. Niitä oli peräti yli 40 enemmän kuin vuonna 2014. Huomioitavaa on kuitenkin, kuinka laiton ulkomaalaisten rekkojen käyttö Suomen sisäisessä liikenteessä sekä laillinen ulkomaankuljetusten määrä teillämme lisääntyy. Liikennealalla toimivat järjestöt ja poliisit ovat viestittäneet meille, että raskaan liikenteen valvonta teillämme on vähentynyt liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen. Tiedossa on, että Suomen teillä kulkee ulkomaalaisia rekkoja, joiden kunto ja kuormaus eivät vastaa suomalaisen lain vaatimuksia. Kuljettajat ajavat oudossa maassa, oudoissa olosuhteissa, usein talviaikana huonoilla renkailla varustetuilla rekoilla. Lisäksi kabotaasikuljetuksiin liittyy paljon harmaata taloutta. Erityinen riski liikenneturvallisuudelle raskaassa liikenteessä on ajo- ja lepoaikamääräysten rikkominen. Nyt ajo- ja lepoaikavalvonta on täysin retuperällä. Liikenteessä ei ole riittävästi viranomaisia, joilla olisi riittävä osaaminen ajo- ja lepoaikapiirturien tarkistamiseen. Tämän kaiken kuriin ja liikenneturvallisuuden kuntoon laittaminen puoltaa maantiepoliisijärjestelmän uudelleen käyttöön ottamista. Muistutankin tässä vaiheessa, että viime kaudella sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmässä vain ministeri Kyllönen puolusti liikkuvan poliisin säilyttämistä. Lopuksi, arvoisa rouva puhemies: Me vasemmistoliitossa olemme kiinnittäneet huomiota ministeri Orpon asialliseen tehtävänhoitoon. Hän on pyrkinyt rauhoittamaan yli äyräiden käytävää keskustelua. Ministeri Orpo on sanonut selkeästi, ettei Suomessa järjestyksenpito kuulu katupartioille vaan viranomaisille. Olemme tästä samaa mieltä. Myös Tornion järjestelykeskus saatiin toimintaan ripeästi, mikä on erittäin hyvä asia.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-05-24T14:46:35,2016-05-24T14:52:00,Tarkistettu,1.1 2016_57_11,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Ruotsalainen eduskuntaryhmä, edustaja Blomqvist.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_12,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Voimme kai kaikki myöntää sen, että tämän päivän maailmassa ja myös Suomessa on uusia jännitteitä, jotka uhkaavat sisäistä turvallisuutta — jännitteitä, jotka eivät olleet yhtä tuntuvia 10—15 vuotta sitten. Tällöin puhumme kyberturvallisuudesta ja hybridisodasta, me puhumme keskellä Euroopan metropoleja hyvin järjestäytyneestä ja sokealla voimalla iskevästä terrorismista, me puhumme ihmisarvoa loukkaavasta rasismista ja vihapuheesta ja myös demokraattisista pelisäännöistä piittaamattomasta äärioikeistosta, joka tahtoo ottaa lain omiin käsiinsä. Sisäisen turvallisuuden uhkana on myös ihmiskauppa ja naisiin kohdistuva väkivalta, joka on edelleen maassamme suuri ongelma ja työllistää meidän viranomaisiamme.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2016-05-24T14:52:03,2016-05-24T14:53:09,Tarkistettu,1.1 2016_57_13,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on edelleen turvallinen maa. Osaavien ja maailman parhaiten koulutettujen viranomaistemme toimintakyky on tähän asti kyetty säilyttämään. Rakenteellisilla uudistuksilla on kevennetty hallintoa ja siirretty voimavaroja poliisin ja rajavartijoiden kenttätyöhön. Nyt on muutos näköpiirissä. Sisäisen turvallisuuden selonteko on karua luettavaa — rehellisestä kuvauksesta on annettava sisäministeriölle tunnustus. Poliisin, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen ja hätäkeskusten toimintakyvyn rapautumista resurssien vähenemisen seurauksena luetellaan sivutolkulla. Hallitus kertoo, että häiriöiden ja rikosten määrä lisääntyy, poliisin ja hätäkeskusten toimintavalmiusajat pidentyvät, osa tehtävistä jää kokonaan hoitamatta, yhä useammat rikokset jäävät selvittämättä, harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ylläpito vaikeutuu, riski oman käden oikeuden käyttöön kasvaa ja väestön turvallisuudentunne ja jopa yhteiskuntarauha heikkenevät merkittävästi — kaikki tämä tuolta selonteosta. Selonteossa varoitetaan poliisien määrän laskusta 7 000:n tasolle. Totuus on kuitenkin vielä pahempi. Eduskunta on juuri käsitellyt hallituksen linjauksen julkisen talouden suunnitelmaksi, jonka mukaan poliisimäärärahat alenevat kehyskaudella niin, että vuonna 2019 poliisimäärä alenisi noin 6 700:aan, mikä tarkoittaisi siis 500 poliisia vähemmän kuin tällä hetkellä. Hallitus on siis kehyspäätöksessä linjannut vielä huomattavasti suuremman leikkauksen poliisin rahoitukseen kuin selonteossa nyt poliittisesti linjataan. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle selvityksen poliisin rahoituksen keskenään ristiriitaisista esityksistä sekä tarvittavat määrärahalisäykset kehyksiin. Pidemmällä aikavälillä emme saa tyytyä tähän 7 000 poliisin tasoon. Tavoite tulee asettaa vähintään nykytasolle. Poliisitoimintaan kohdennetut säästöt ovat kestämättömiä, kun samaan aikaan toimintaympäristö muuttuu yhä haastavammaksi. Laiton maahantulo ja turvapaikanhakijoiden määrän kymmenkertaistuminen ovat merkinneet satojen miljoonien eurojen lisäpanostuksia vastaanottotoimintaan, oleskelulupahakemusten käsittelyyn ja myöhemmin kotouttamiseen. Tämä on ollut välttämätöntä ja väistämätöntä, mutta eikö samalla tulisi huolehtia myös koko väestön turvallisuudesta? Kaikkien eduskuntapuolueiden edustajista muodostettu parlamentaarinen ryhmä esitti yksimielisesti reilu vuosi sitten ennen eduskuntavaaleja, että sisäisen turvallisuuden taso säilytettäisiin nyt kuluvalla vaalikaudella 95 miljoonan euron määrärahalisäyksin. Kehyksissä on vain noin puolet tästä tarpeesta. Hallitus ei taannoisessa kehyspäätöksessään varsinaisesti lisännyt poliisin määrärahoja nykyisestä, vaan ainoastaan vähensi hallitusohjelman kehyksiin sisältyneitä säästöpäätöksiä. Terrorismin, Venäjän kehityksen ja kyberuhkien ohella ei pidä unohtaa arjen suurinta uhkaa sisäiselle turvallisuudelle: työttömyyden, päihde- ja mielenterveysongelmien sekä yksinäisyyden aiheuttamaa syrjäytymistä. Sisäisen turvallisuuden haasteet on muistettava myös ajankohtaisessa alkoholilain uudistuksessa. Alkoholin saatavuuden laajentaminen lisää kulutusta, poliisien työkuormaa, alkoholihaittoja, turvattomuutta ja yhteiskunnan kustannuksia. Yhteiskunnan resursseja voidaan säästää ja inhimillistä kärsimystä vähentää puolestaan silloin, kun perheiden ja lähiyhteisöjen hyvinvointia ja jaksamista tuetaan ja kun kansalaisia yhdistävät elämää kantavat arvot. Arvoisa puhemies! Mitä kansalaiset odottavat turvallisuusviranomaisilta? Sitä, että hätäkeskukseen soittavalle vastataan kohtuullisessa ajassa, sitä, että poliisi, ambulanssi tai paloauto saapuu nopeasti paikalle tai että poliisi ylipäänsä ottaa tapahtuneen rikoksen tutkittavaksi. Selonteossa ehdotetaan poliisin tehtävien poliittista priorisointia, että eduskunta päättäisi, mitkä tehtävät poliisi voi jättää hoitamatta resurssipulassa. Toinen vaihtoehto on, että ensilinjassa oleva viranomainen, esimerkiksi hätäkeskuspäivystäjä, joutuu priorisoimaan, kenelle annetaan apua. Nämä molemmat vaihtoehdot on vältettävä. Poliisin, hätäkeskusten ja Rajavartiolaitoksen toimintakyvyn säilyttämisessä nykyisellään ei ole kysymys miljardien tai satojen miljoonien eurojen vuosikorotuksista. Muutaman kymmenen miljoonan euron panostuksella kyetään varmistamaan sisäinen turvallisuus niin, ettei virkamiesten tarvitse kirjoittaa turvallisuuspoliittisia kauhuskenaarioita. Turvallisuudesta huolehtiminen on valtion ydintehtävä, eikä siitä tule tinkiä suhdanteiden mukaan.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-24T14:57:38,2016-05-24T15:03:31,Tarkistettu,1.1 2016_57_14,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Sitten ministeri Orpolle 3 minuuttia, ja sen jälkeen ministeri Soini käyttää lyhyen puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_15,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitos hyvin rakentavista puheenvuoroista kaikille eduskuntaryhmille. Muutamia kommentteja heti alkuun. Tämä poliisien määrä oli lähes kaikissa puheenvuoroissa esillä, ymmärrettävästi. Se on meidän hallituspuolueidenkin huolenaihe, ja se on siksi niissä harvoissa jo tässä vaiheessa tehdyissä poliittisissa linjauksissa, jotka selontekoon on liitetty. Selonteko on turvallisuusviranomaisten karu kertoma siitä, missä mennään, eli totuuden tunnustaminen on viisauden alku, eli katsotaan tosi rehellisesti, avoimesti se, mikä tämä turvallisuustilanne on ja mitä uhkia siihen tulee, ja siihen lähdetään nyt vastaamaan. Ne, mitä haluttiin jo tässä vaiheessa tehdä, löytyvät hallituksen linjauksesta. Tästä määrästä me olemme myöskin arvioineet — kun se meni siihen noin 7 000:een nykyisestä 7 850:sta — että se on reaalisesti saavutettavissa, koska me olemme tälle vuodelle nyt jo lisänneet merkittävästi aloituspaikkoja Poliisiammattikorkeakouluun, ja sitä pitää jatkaa. Se 7 000 tässä kovan eläköitymisen keskellä on kova tavoite, ja siihen nyt on jo lähdetty tällä koulutusmäärän nostolla. Jos pelivaraa löytyy sitten tulevina vuosina, niin niitä koulutusmääriä voidaan edelleen nostaa, mutta tämä oli tärkeä linjaus sisäisen turvallisuuden ministeriön näkökulmasta, että tämä 7 000 saatiin tässä vaiheessa, kun on totta, että se on erilainen kuin jos lasketaan puhtaasti teoreettisesti kehyksen pohjalta. Kehys tehtiin ennen kuin selonteko valmistui, ja nyt tämän selonteon käsittelyllä ja tulevalla strategiatyöllä luodaan pohjaa sitten niille päätöksille, mitä tehdään tulevissa budjeteissa ja tulevissa kehyksissä. Määrärahatilanne on tänä vuonna, voisi sanoa, melko hyvä, ensi vuonna kohtuullinen, ja ne isot haasteet kohdistuvat seuraaviin vuosiin ja niihin ehditään tekemään korjausliikkeitä, mutta pitää tehdä myöskin sisäistä kehittämistä edelleen — tavallaan eletään ajassa, jossa kehittämisen pitää jatkua koko ajan. Voisin ottaa vielä pari ajankohtaista asiaa. Ensinnäkin, krp todellakin tiedotti näistä estetyistä vakavista väkivallanteon uhista. Tämä on todellakin uusi tapa, että avoimesti kerrotaan, mutta rauhoittaakseni tilannetta sanoisin, että vaikka ne ovat karmean kuuloisia, niin tavallaan mitään muutosta ei ollut tapahtunut vaan poliisi on estänyt näitä vastaavalla tavalla, hyvällä, ammattitaitoisella, ennalta ehkäisevällä työllä, mutta nyt kun krp:hen on muodostettu tällainen instrumentti, joka kerää tämän tiedon, niin se on yhdessä paikassa ja siksi se oli helpompi kootusti kertoa. Mutta ei ole siis nyt mitään piikkiä, vaikka jokainen tällainen suunniteltu väkivallanteko on tietysti pelottava asia. Toinen ajankohtainen kysymys on ollut vastaanottokeskuksista poistuneet 2 500 turvapaikanhakijaa. Poliisin, maahanmuuttoviranomaisten ja omakin arvioni on se, että suurin osa heistä on poistunut maasta. He ovat joko pettyneet siihen, että maa ei ole vastannut niitä odotuksia, joita mahdollisesti ihmissalakuljettaja on heille kertonut, tai he ovat ennakoineet sen, että heidän kriteerinsä turvapaikan saannille ei täyty. Eli minä en ole heistä niin huolissani — isompi kysymys on tulevat kielteiset turvapaikkapäätökset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-05-24T15:03:39,2016-05-24T15:07:18,Tarkistettu,1.1 2016_57_16,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Ministeri Soini, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_17,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oli hyviä ryhmäpuheenvuoroja, joissa ymmärrettiin myös tämän kansainvälisen näkökulman vaikutus maamme turvallisuuteen, koska nämä kehitysnäköalat riippuvat merkittävästi osin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta meillä ja muualla. Tässä tarvitaan ministeriöiden välistä yhteistyötä, ja se onkin sisäministeriön kanssa maahanmuuttoasioissa toiminut hyvin. Nämä rajaturvallisuuteen liittyvät riskit ovat todellisia, ja ne vaativat yhteistyötä myös jatkossa. Ulkoministeriöllä ja sisäministeriöllä on hyvää yhteistyötä poliisin eri organisaatioiden kanssa myös edustustoissa ja kotimaassa huumerikollisuuden vastaisessa taistelussa ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Myös sitten tarvitaan sisäisen turvallisuuden hoitoon voimavaroja, ja ne tulevat olemaan riittämättömiä, mikäli ei pystytä vaikuttamaan ja puuttumaan muutto- ja pakolaiskriisin perussyihin. Jos emme näihin alkulähteisiin pääse kiinni, niin me hoidamme vain seurauksia, ja se ei ole riittävää. Vielä sitten haluaisin todeta tähän, että tiedustelutoiminnalla on yhä kasvava ja merkittävä rooli ja siihen pitää asianmukaisesti keskittää huomiota. Se muodostaa paitsi sisäisen turvallisuuden merkittävän asian myöskin ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon perustan. Pitää olla tosiasioihin perustuvaa tietoa, ja se vaatii myös tosiasioita tuottavaa tiedustelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-05-24T15:07:22,2016-05-24T15:09:24,Tarkistettu,1.1 2016_57_18,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,Nyt on mahdollista käydä tästä aiheesta debattia. Pyydän ilmoittautumaan siihen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_19,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Erinomaisia ryhmäpuheenvuoroja ja puheenvuoroja tähän saakka — tuon verran kritiikkiä pitää oppositiopuolueitten puheenvuoroissa aina hallituksen esityksiä kohtaan myös sisältyä. Kuten tässä on todettu myös ministereitten puheenvuoroissa, haasteet sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen kasvavat monella tavalla monista eri syistä. Tähän liittyvät, totta kai, myös uudistukset, joista on pakko kysyä ministeriltä. Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon parlamentaarinen resurssityöryhmä vuosi  taaksepäin  omissa  linjauksissaan totesi, että on käynnistettävä muun muassa selvitykset sisäisen turvallisuuden kokonaisuuden rakenteelliseksi  kehittämiseksi  sekä  PTR-yhteistyön  kokoamiseksi  yhden hallin-nonalan ohjaukseen. Nyt näitä tässä selonteossa ei kovin vahvasti käsitellä, ja kysynkin sisäministeriltä: Kuinka vahvasti nyt näitä ajatuksia ministeriössä on pohdittu? Mitä näille esityksille kenties on tapahtumassa? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-05-24T15:09:31,2016-05-24T15:10:46,Tarkistettu,1.1 2016_57_20,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille näistä linjauksista nimenomaan poliisien määrän, tason, vakiinnuttamisesta ja hätäkeskustoimintojen turvaamisesta. Tästä tulee pitää kiinni. On myös todella harmillista, että tämä Poliisiammattikorkeakoulu-uudistus tällä tavalla ehkä hivenen yllättäen tähän syliin myös sitten kaatui. Haluaisin sitten tämän lisäksi vielä tuoda erittäin vakavan huolen Pohjois-Pohjanmaalta, tuolta Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalta, jossa on hyvin vakavaa tihutyötä, jatkuvaa, pitkäaikaista, pitkäkestoista tihutyötä kohdistunut nimenomaan poliisiin. On kivitetty poliisiautoja, sytytetty poliisiautoja tuleen, työmaalla myöskin aiheutettu ympäristövahinkoja. Siellä on yrittäjien työkoneita rikottu, öljyletkuja katkottu ja aiheutettu öljyvahinkoja. Julkisuudessa velloo tietoja siitä, että tämä olisi mahdollisesti ulkomailta johdettua toimintaa. Onko teillä tällainen tieto? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-05-24T15:10:48,2016-05-24T15:11:47,Tarkistettu,1.1 2016_57_21,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitokset ministerille tästä selonteosta ja myös eduskuntaryhmille hyvästä, eteenpäin katsovasta palautteesta, näin pitää ollakin. Tässä on puhuttu näistä uusista tekijöistä, joita tähän sisäiseen turvallisuuteen liittyy, uusia haasteita meidän ulkoisesta toimintaympäristöstämme. On puhuttu niinkin vakavista asioista kuin ulkoisen turvallisuuden sisäisistä tekijöistä, mutta kääntäisin itse toisinpäin, puhuttaisiin sisäisen turvallisuuden ulkoisista tekijöistä. Silloinhan siihen liittyvät nämä samat elementit: terrorismi, erilaiset hybridiuhat, kyberuhat ja niin edespäin. Nehän ovat, ikävä kyllä, meille ihan arkipäivää. Siihen tarvitaan monia toimenpiteitä, muun muassa tiedustelulainsäädäntöä ja riittäviä resursseja. Mutta haluaisin kysyä ministereiltä, joskaan te ette nyt tätä päätä: eikö olisi perusteltua, että sisäministeri olisi TP-UTVAn jäsen, koska eihän ulkoista ja sisäistä turvallisuutta voi enää erottaa toisistaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-05-24T15:11:52,2016-05-24T15:12:57,Tarkistettu,1.1 2016_57_22,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käytetty, niin kuin edellä on todettu, hyviä ryhmäpuheenvuoroja. Sisäinen turvallisuus nähdään eduskunnassa varsin laajasti kokonaisuutena ja kokonaisturvallisuuden yhtenä osana — ja hyvä niin. SDP halusi omassa ryhmäpuheenvuorossaan paaluttaa tämän käytännössä tällä hetkellä olevan, nykyisen poliisimäärän tason, sama tuossa kristillisdemokraattienkin puheenvuorossa tuli esille. Tämmöinen vuodesta toiseen jatkuva valuminen pienemmälle poliisimäärän tasolle, ottaen huomioon turvallisuustilanteen kehityksen lähiympäristössämme ja kotimaassakin, on väärä suunta, ja tälle kehitykselle pitää laittaa piste. Haluan kysyä ministeriltä ihan selvyyden vuoksi: Täällä ryhmäpuheenvuoroissa mainittiin määriä, keskustan ryhmäpuheenvuorossa 7 000 kenttäpoliisia ja kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa 7 000, ja taisi olla myös perussuomalaisten puolella 7 000 poliisia. Kumminkin poliiseista osa toimii päällystötehtävissä. Tarkoitetaanko tässä nyt kenttäpoliisien määrällä tätä joukkoa, joka toimii poliisissa kokonaisuutena, vai ainoastaan suorittavaa porrasta, joka on tässä poliisitehtävässä kaikkein tärkein?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-05-24T15:12:59,2016-05-24T15:14:13,Tarkistettu,1.1 2016_57_23,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysyisin sisäministeri Orpolta: Poliisihan on tällä hetkellä melko kovien paineiden alla — useasti ovat esittäneet julkisuuteen, että toimivat kapasiteettinsa rajoilla paikoitellen. Onko sisäministeriöllä työkaluja edistää näiden sisäisen turvallisuuden ammattilaisten työssäjaksamista, sillä varmasti poliisi, joka ei ole kovin pitkälle stressaantunut, on meidän kaikkien etu? Toinen kysymys liittyy lähipoliisitoimintaan ja ennalta estävään toimintaan, jota Suomessa jonkin verran harjoitetaan. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että toiminnan taso vaihtelee hyvin paljon alueellisesti. Kysyisinkin: olisiko mahdollista valtakunnallisesti kannustaa poliisia satsaamaan lähipoliisitoimintaan nykyistä enemmän siten, että poliisi hakeutuisi aktiivisemmin yhteistyöhön esimerkiksi erilaisten yhteisöjen kanssa myös pienemmillä paikkakunnilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-05-24T15:14:14,2016-05-24T15:15:11,Tarkistettu,1.1 2016_57_24,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun katsoo julkisen talouden suunnitelmaa, niin jäin pohtimaan sitä, että kun vertaa siihen tulokseen, mitä se antaa, se tietää meillä sitä, että yhtään valmistunutta poliisia ei tänä kehyskautena palkata tai he eivät saa uutta työpaikkaa. Jäin pohtimaan sitä, kuinka se vaikuttaa meidän poliisikoulutuksemme vetovoimaisuuteen, näihin toimenpiteisiin. Kysynkin ministeri Orpolta: mitkä ovat ne toimenpiteet, millä saadaan parannettua tämmöistä vetovoimaisuutta ja halukkuutta lähteä koulutukseen semmoiselle alalle, missä tällä hetkellä on epävarmuus omasta työpaikasta, kun joka tapauksessa joskus, jossakin vaiheessahan, on kuitenkin pakko ottaa työntekijöitä sinne poliisipuolelle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-05-24T15:15:12,2016-05-24T15:16:00,Tarkistettu,1.1 2016_57_25,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Värderade fru talman! Svenska riksdagsgruppen är inte beredd att acceptera att sjöbevakningsstationerna i Porkala, Kaskö och Kalajoki och Kemi stängs. Särskilt Porkala är en strategiskt viktig utpost i Finska viken, och vi vet alla att aktiviteten på Östersjön har ökat under de senaste åren. Eftersom det förekommit motstridiga uppgifter i offentligheten om vad som ska ske, vill jag fråga minister Orpo hur situationen egentligen är. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-05-24T15:16:01,2016-05-24T15:16:33,Tarkistettu,1.1 2016_57_26,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen vahvuus on perinteisesti ollut hyvässä sisäisen turvallisuuden toimijoiden yhteistyössä, ja tästähän malliesimerkkinä on poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen PTR-yhteistyö. Mutta erityisesti huumerikostutkinnassa tehdään tällä hetkellä päällekkäistä työtä eri hallintojen alaisuudessa, mikä käytännössä sitä yhteistyötä vaikeuttaa. Kun nyt Tullilta veronkanto on siirtymässä Verohallintoon, niin olisi kyllä oikea hetki siirtää Tullin muut toiminnot sisäministeriön hallinnonalalle. Kun tähän suuntaan vihjataan myös tuolla selonteossa, niin kysyn: millä aikataululla tätä muutosta mahdollisesti ollaan tekemässä? Sitten haluan edustaja Semille kommentoida, että jos liikkuvan poliisin hallinto olisi säilytetty, niin meillä olisi nykyistä vähemmän resursseja siihen varsinaiseen liikennevalvontaan, koska tuossa hallintorakenneuudistuksessa yhdistettiin vain ne hallinnot, ei sitä varsinaista liikennevalvontaa, joka edelleen säilyy. Nyt on kysymys rahasta, ei hallinnosta vähentämisestä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-24T15:17:09,2016-05-24T15:18:20,Tarkistettu,1.1 2016_57_27,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä lukee, että kaikkia tarvitaan ja kaikki hallinnonalat ja muut toimijat ovat mukana. Mutta miksi tässä ei ole otettu mukaan kansalaisyhteiskuntaa? Elikkä yksi mielestäni hyvin tärkeä rooli on kansalaisyhteiskunnalla, jotta ihmisten turvallisuudentunne säilyy ja vahvistuu. Toinen näkökulma on se, että kun täällä on hyvin tunnistettu, että meidän lastensuojelutoimenpiteet, meidän vahva varhaiskasvatus, meidän nuorisotyö, meidän päihdepolitiikka ynnä muut ovat ne, mitkä rakentavat suomalaisten turvallisuudentunnetta, elikkä se sosiaalinen koheesio pysyy, niin nyt näihin kuitenkin ollaan tehty vakavia leikkauksia. Miten ajattelette, että tämä yhtälö toimii, kun toisaalta otetaan voimavaroja pois sieltä oikeasta ennaltaehkäisystä ja sitten sanotaan, että ihmisten turvallisuudentunne kuitenkin säilyy, jos meillä säilyy 7 000 poliisia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-05-24T15:18:22,2016-05-24T15:19:18,Tarkistettu,1.1 2016_57_28,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä sisäisen turvallisuuden selonteko on jo nyt näyttänyt paikkansa, koska rakentava keskustelu ja yhteinen tilannekuva ovat tavallaan täyttäneet salin. Tässä tuli yhteistyötä ja kokonaisturvallisuutta, ennalta ehkäiseviä toimia ja oikea-aikaista puuttumista aika paljon esiin, tietenkin myös resurssien määriä. Mutta oikeastaan kysyisin ministeriltä: kun ministeri toi esiin puheenvuorossaan myöskin, että meidän on kyettävä tekemään priorisointeja, valintoja, painotuksia ja että tässä selonteossa esitettäisiin tämmöistä avointa julkista menettelyä siinä, miten me kykenisimme näitä priorisointeja tekemään, niin voisiko sisäministeri Orpo tästä kertoa hieman enemmän?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-05-24T15:19:20,2016-05-24T15:20:11,Tarkistettu,1.1 2016_57_29,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaksi havaintoa keskustelusta. Ensin se, että kansalaisilla ja eduskunnalla on vahva luottamus poliisiin ja viranomaisiin turvallisuuden tuottajina, ja tämä tuntuu täällä hyvin yksimieliseltä: ei haluta yksityistä turvallisuutta, ei haluta katupartioita vaan vahva viranomaisosaaminen näissä kysymyksissä. Mutta toinen asia, jonka ministeri Soini otti esille, oli tiedustelutiedon tärkeys myöskin maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä ja laajassa turvallisuudessa, ja olen siitä samaa mieltä. Mutta olisi tärkeää myöskin linjata kansalaisten tietoturvallisuus, yksityisyydensuoja tässä yhteydessä, koska historiassakin on esimerkkejä ja kokemuksia, että näitä tiedustelutietoja käytetään joskus väärin. Ja toinen asia: Meillä pitää olla hyvä analyysikyky, koska maailmassa poliittisesti myöskin syötetään sisään tiedustelutietoa, joka ei ole luotettavaa. Kaikkeen ei voi uskoa, vaan on tärkeää, että osaamme itse analysoida näitä tietoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-05-24T15:20:13,2016-05-24T15:21:15,Tarkistettu,1.1 2016_57_30,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuuspolitiikka on ennakoivaa ja etupainotteista. Tämän päivän poliisien määrä on seurausta edellisten hallitusten toimista. Sipilän hallitus on vuoden verran ollut toimissaan eikä nyt ole vielä näillä nykytoimillaan kyennyt vaikuttamaan tällä hetkellä olevien poliisien määrään. SDP:n ryhmäpuheessa todettiin, että viime kaudella perussuomalaiset tekivät välikysymyksen ja silloin perussuomalaisille oli 7 500 poliisia liian vähän. On varmaan rehellistä myöntää, että taloustilanne oli silloin aivan erilainen kuin se on tällä hetkellä. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Meille on ilmaantunut noin miljardin euron tilaamaton ja ylimääräinen lasku — ja jätän ajanpuutteen vuoksi sanomatta, mistä tuo lasku on tullut. Tämä raha on pois myös poliisin toiminnasta. Miljardilla eurolla palkattaisiin monta poliisia, taikka edes puolella siitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-05-24T15:21:18,2016-05-24T15:22:21,Tarkistettu,1.1 2016_57_31,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvinvointiyhteiskunnassa pahoinvointiin ei vastata ainoastaan viranomaisten resursseilla. Sen takia kaikkein tärkeintä kansalaisten turvallisuuden ylläpitämistä on viisas talous ja sosiaalipolitiikka, jossa hallituksella on paljon petrattavaa. Mutta pakko ottaa nyt tämä poliisien määrä -asia tässä esiin. Todella on siis niin, että viime kaudella perussuomalaiset olivat sitä mieltä, että hallitus pitää kaataa sen vuoksi, että ei pystytä turvaamaan 7 500:aa poliisia. Nyt ne päätökset, joita hallitus on poliisin rahoitukselle tehnyt, johtavat mahdottomaan tilanteeseen: vuonna 2018 siis on riski, että poliiseja tullaan irtisanomaan, jos ei tulla tekemään uusia päätöksiä. Näillä resursseilla poliisien määrä johtaa jopa alle 6 500 poliisimiehen määrään. Se tarkoittaa sitä, että pikkurikoksia ei enää tutkita, maaseudulla poliisin tulo kestää, kansalaisten turvallisuus heikentyy. Onko todella niin, että perussuomalaiset hyväksyvät tämän? Jos mentäisiin sillä viime kauden logiikalla, silloinhan se tarkoittaisi sitä, että nykyisen hallituksen pitäisi todeta, (Puhemies koputtaa) että tällä poliisien määrällä hallituksen pitäisi erota. Onko näin? (Touko Aalto: Saa, mitä tilaa!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-24T15:22:22,2016-05-24T15:23:33,Tarkistettu,1.1 2016_57_32,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jälleen kerran me olemme täällä erikoisessa tilanteessa. Sosialidemokraatit olivat viime kaudella hallituksessa, joka ei pystynyt pysäyttämään poliisien vähenemisen suuntaa. 2011 oli 7 653 poliisia, ja 2014 oli 7 389 poliisia. Mihin katosivat nämä poliisit, jos te olette niin päättäväisiä ne säilyttämään? Jälleen kerran perussuomalaiset ovat mukana pysäyttämässä tätä huonoa suuntaa, mitä te itse olette olleet tekemässä, mitä käännöstä te nyt tässä vielä vastustatte. Nyt me olemme hallituksessa, ja kuten te ehkä olette itsekin oppimassa, välikysymykset eivät käännä Suomen suuntaa vaan toiminta hallituksessa — paitsi ei teidän toimintanne hallituksessa — ja tämä hallitus tulee sen tekemään. Siinä vaiheessa, kun tämä suunta saadaan pysäytettyä ja Suomen talous, jota te olitte mukana tuhoamassa, saadaan myös ihan samoin käännettyä, myös nämä resurssit tulevat paranemaan. Meidän huolemme poliisien määrästä ei ole vähentynyt mihinkään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-05-24T15:23:34,2016-05-24T15:24:37,Tarkistettu,1.1 2016_57_33,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kyllä täytyy ihan ihmetellä, kuulivatko korvani oikein äskeisessä puheenvuorossa. Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja, joka on täällä hyväksynyt valtiontalouden kehykset, ihan tosissaan sanoo, että kylläpä nyt resurssit turvataan tai suunta muuttuu. Suunta muuttuu nimenomaan alenevaksi, ja sosialidemokraatit eivät tule hyväksymään sitä, että poliiseja ei ole riittävästi tässä turvallisuustilanteessa. Me lähdemme siitä, että niitä tulee olla kylliksi, 7 200, mutta teidän talouskehyksellänne se voi tulla dramaattisesti laskemaan tulevina vuosina, jopa 6 500:een. Tämän täällä perussuomalaiset hyväksyvät, ja jälleen kerran, valitettavasti, arvoisat perussuomalaiset, sanat muuttuvat valkoisesta mustaksi ja teot aivan samalla tavalla. Ennen vaaleja puhuitte täysin toista. Toivoisin teidän ottavan tosissanne sen kansalaisten huolen tässä turvallisuustilanteessa ja kiinnittävän huomiota siihen, että teidän resursseillanne poliisien määrä tulee vähenemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-05-24T15:24:38,2016-05-24T15:25:38,Tarkistettu,1.1 2016_57_34,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä ministeri puhui jo avauspuheenvuorossa, 7 000 on se raja, mihin on tarkoitus pysäyttää tämä laskeva trendi, jota te itse olitte tekemässä. Tekään ette täällä tee mustaa valkoiseksi, kun te väitätte, että nyt oppositiosta käsin pystytte pysäyttämään (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) poliisien vähenemisen, kun ette pystyneet sitä hallituksesta käsin pysäyttämään. Tämä on merkillistä, kuinka paljon tehokkaampia te olette oppositiossa kuin te olitte hallituksessa. Mutta yhtä kaikki, meillä kaikilla on sama huoli siitä, että poliisien määrän väheneminen pitää pysäyttää, ja tämä hallitus on sitoutunut siihen, että niin tapahtuu. Turha siitä on jatkaa kiistelyä. Tämä tullaan tekemään, ihan niin kuin kaikki muutkin meidän keskeiset — Suomen suunnan käännös kohti parempaa verrattuna siihen teidän hallituskauteenne. Kuten mainitsin jo, teidän kaudellanne laski poliisien määrä koko ajan, jatkuvasti, johdonmukaisesti, ja nyt te väitätte, että me olemme siihen syyllisiä, vaikka me olemme kääntämässä tämän suunnan. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-05-24T15:25:40,2016-05-24T15:26:34,Tarkistettu,1.1 2016_57_35,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos taas käännettäisiin katsetta hieman eteenpäin. Onhan kuitenkin niin, että sisäinen turvallisuus on laajastikin yhteinen asia, ja tässä selonteossakin todettu aleneva kehys on todella haasteellinen, sitä ei kiellä varmasti kukaan. Siksi tällä tulevalla sisäisen turvallisuuden strategialla, toimenpideohjelmalla, on todella kova odotusarvo ja kovat paineet, ja siihen tämä selonteko nyt sitten johdattelee. Ihan tällä näivettymisen tiellä emme voi olla. Tarvitsemme uudistuksia ja tarvitsemme uusia työtapoja. Ja siksi kysynkin, ministeri Orpo, näettekö mitään estettä sille, että keskustan eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa esitetty parlamentaarinen käsittelytapa olisi se ja että se myöskin toistuisi joka vaalikausi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-05-24T15:26:37,2016-05-24T15:27:31,Tarkistettu,1.1 2016_57_36,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun puhutaan sisäisestä turvallisuudesta, olisi tärkeää muistaa myöskin syrjäytymisen, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen ja niiden merkitys maan sisäiselle turvallisuudelle. Valitettavaa kuitenkin on se, että tämä näkökulma nimenomaan puuttuu tästä selonteosta. Herää esimerkiksi kysymys siitä, miksei lähisuhdeväkivaltaa ja meidän riittämättömiä turvakotipaikkojamme huomioida tässä hallituksessa, ja olisi kiinnostavaa tietää, mitä hallitus aikoo niille tehdä. Esimerkiksi nuorten syrjäytymisestä on todettu, että se on vakava ja monien tragedioiden taustalla oleva ongelma. Esimerkiksi eilen illalla tuli televisiosta koskettava dokumentti, jossa todettiin, että kaikkien suomalaisten koulusurmien takana on koulukiusaaminen, ja meillä on kuitenkin vakava pula esimerkiksi koulupsykologeista. Tämä näkökulma ei tule esille tässä selonteossa. Huolta herättää myöskin se, että hallitus tekee aika (Puhemies koputtaa) epäinhimillisiä päätöksiä turvapaikkapolitiikassa ja perheiden yhdistämisessä. Mitä vastaatte tähän?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-05-24T15:27:33,2016-05-24T15:28:47,Tarkistettu,1.1 2016_57_37,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten olemme kuulleet, niin tämä sisäisen turvallisuuden tilanne on kyllä paljolti niukkuuden kanssa taiteilua, mutta ratkaisuja on löydettävä sekä uudesta teknologiasta että uudenlaisista toimintatavoista. Esimerkiksi rikosten selvittämisen lisäksi tarvitaan toimiva prosessi aina esitutkinnasta syyteharkintaan ja tuomioistuimiin. On tärkeää, että viranomaisvoimavarat käytetään tarkoituksenmukaisesti ja työvaiheita mahdollisuuksien mukaan karsitaan esimerkiksi rangaistusmääräysmenettelyjen laajentamisen myötä, toki siten, että oikeusturva ei vaarannu. Haluaisin tässä yhteydessä myös kiittää ministeri Orpoa siitä, että teette hartiavoimin työtä sen eteen, että turvapaikanhakijoita, maahan jääviä ja maasta poistuvia, on ohjattu selkeän prosessin ja polun kautta ja että siitä saadaan sujuva. Olisin kysynyt tässä yhteydessä: Mikä tällä hetkellä on kuntaneuvottelujen tilanne? Ovatko kunnat ottaneet tämän haasteen vastaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-05-24T15:28:48,2016-05-24T15:29:48,Tarkistettu,1.1 2016_57_38,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Puhuttaessa sisäisestä turvallisuudesta ei voi liikaa korostaa sosiaalisen koheesion merkitystä, sitä, millä tavalla ihmiset kokevat oman arkensa. Niin kuin tiedämme ja niin kuin itse asiassa tässä selonteossakin viitataan, nämä erilaiset heikennykset niin palveluihin kuin esimerkiksi sosiaalietuuksiin heikentävät sitä ihmisten turvallisuudentunnetta omassa arjessa. Kun tämä yhdistetään vielä siihen, että mikäli menemme näiden kehysten mukaisesti, poliisien määrä tulee radikaalisti laskemaan edelleen, niin tämä varmasti kiihdyttää edelleen sitä tunnetta, että ihmiset kokevat epävarmuutta. Nyt olisikin tärkeää, että hallitus sitten siinä yhteydessä, kun pohtii tätä sisäisen turvallisuuden strategiaa, huomioi myös tämän laajemman kehityksen — mitä muuta meillä tapahtuu yhteiskunnassa, sosiaalipalveluissa, terveyspalveluissa, millä tavalla ihmisten arjessa tämä turvallisuus-käsite laajemminkin käsitetään ja miten se koetaan — eikä puhuta ainoastaan viranomaisresurssien riittävyydestä, vaikka nekin ovat todella tärkeitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-05-24T15:29:50,2016-05-24T15:30:55,Tarkistettu,1.1 2016_57_39,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on turvallinen ja hyvä maa asua, ja meidän täytyy pitää huolta siitä, että joka puolella Suomea apua saa silloin, kun tarve on suurin, ja poliisi on saatavilla myös syrjäseuduilla. Mutta turvallisuutta ei kuitenkaan luoda vain poliiseilla, niin kuin täällä on todettu, vaan turvallisuus syntyy pitkälti kansalaisten hyvinvoinnista ja yhteiskunnallisesta luottamuksesta. Hallituksen köyhyyttä ja eriarvoisuutta lisäävä leikkauspolitiikka, nuorten syrjäyttäminen ja siitä aiheutuva yhteiskunnan jakaantuminen ovat kyllä merkittäviä sisäistä turvallisuutta uhkaavia tekijöitä. Kysyisinkin: miten ministeri näkee sen, miten erityisesti nuorilta leikkaaminen, koulutuksesta leikkaaminen, nuorisotakuusta leikkaaminen ja sosiaaliturvasta leikkaaminen vaikuttavat pitkällä tähtäimellä Suomen sisäiseen turvallisuuteen ja tuleeko se lisäämään eriarvoisuutta ja yhteiskunnallisia vastakkainasetteluita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-05-24T15:30:57,2016-05-24T15:31:59,Tarkistettu,1.1 2016_57_40,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sisäinen turvallisuus on todellakin hyvin monen tekijän summa, ja monilla poliittisilla päätöksillä on vaikutusta siihen, millä tavalla sisäinen turvallisuustilanne kehittyy — jos ei aivan välittömästi, niin kuitenkin pidemmällä ajalla. Esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointipolitiikka, mielenterveyspalvelut, työllisyyspolitiikka ja erityisesti harjoitettu alkoholipolitiikka vaikuttavat siihen, millä tavalla turvallisuustilanne kehittyy. Onko sisäministeriössä tehty jo laskelmia siitä, millä tavalla turvallisuustilanne tulee kehittymään, kun nyt hallitus on vapauttamassa vahvat oluet ja limuviinat ja myöskin jatkamassa ravintoloitten aukioloaikaa ja alkoholinmyyntiä siellä ja myöskin lisäämässä Alkon aukioloaikaa? Millä tavalla tämä tulee lisäämään kotihälytysten määrää? Millä tavalla väkivalta ja henkirikokset tulevat lisääntymään? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kyllä laskenut, mitä se tulee terveyden puolella vaikuttamaan, mutta mitä tämä kaikki tulee vaikuttamaan sisäiseen turvallisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-05-24T15:32:01,2016-05-24T15:32:59,Tarkistettu,1.1 2016_57_41,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sisäinen turvallisuus todella koostuu monesta pilarista, ei vain viranomaistoiminnasta. Ennaltaehkäisy on tärkeää. Tulee tehdä toimenpiteitä, jolloin yhteiskunnan hätäturvarakenteita, kuten poliisia, tarvitaan mahdollisimman vähän. Työttömyys, vähäosaisuus ja syrjäytyminen voivat lisätä jännitteitä Suomessa. Tämä nuorten työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen viime vuosina on todella hälyttävää. Avainasemassa sisäisen turvallisuuden lisäämisessä tulee olla nyt työllisyystoimenpiteiden, nuorten yhteiskuntatakuun ja pakolaisten onnistuneen eli ajoissa aloitetun kotouttamisen. Työ on parasta kotouttamista ja myös sisäisen turvallisuuden hoitoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-05-24T15:33:02,2016-05-24T15:33:51,Tarkistettu,1.1 2016_57_42,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sisäinen turvallisuus vaikuttaa meidän jokaisen arkeen päivittäin. Tämä vastuu on ennen kaikkea myös meillä, eduskunnalla, ja sillä lainsäädännöllä, jota me valmistelemme ja hyväksymme täällä. Kysyisin, arvoisa hallitus, teiltä: oletteko tehneet sisäisen turvallisuuden vaikutusten arviointia, kun olette valmistelleet lainsäädäntöä tälle kaudelle? Esimerkkinä mainittakoon lasten eriarvoinen kohtelu päivähoidossa, sosiaaliturvan leikkaukset pienituloisiin, ihmisten ja perheiden toimeentulo-ongelmat ja köyhyyden lisääntyminen, koulutusleikkaukset, joidenka seurauksena esimerkiksi tutkinnon suorittaneiden määrä heikkenee, sitten työpajoihin liittyvät leikkaukset, jotka käytännössä tarkoittavat sitä, että 10 000 nuorta jää kokonaan ilman työpajatoimintaa, ja sitten, kuten täällä monesti on jo todettu, alkoholilakiin liittyvät turvallisuusvaikutukset. Oletteko tehneet vaikutusten arviointia sisäisestä turvallisuudesta, miten nämä kaikki esitykset, (Puhemies koputtaa) joita olette tehneet, vaikuttavat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-05-24T15:33:53,2016-05-24T15:35:02,Tarkistettu,1.1 2016_57_43,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä sosiaalisen puolen merkitys yhteiskuntarauhaan on todella merkittävä. Sote-uudistuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että ne, joilla on jonkinasteisia tarpeita hoitoon, saavat sen kokonaisvaltaisesti. Poliisien määrästä ja sen laskuun liittyvästä tehtävien priorisoinnista: siinähän on useiden vuosien aikana tapahtunut negatiivista suuntaa, ja se on kaikkien kyllä itse todettava. Pelastustoimessa on vastaava paine, että joudutaan tehtäviä priorisoimaan. Tähän mennessä tapahtuneet uudistukset ovat lähinnä kasvattaneet hallintoa. Onhan nyt tapahtuva uudistus niin, että hallintoa kevennetään ja operatiivista vahvuutta vahvistetaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-05-24T15:35:03,2016-05-24T15:36:08,Tarkistettu,1.1 2016_57_44,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sisäinen turvallisuus ei rajaudu pelkästään sisäministeriön toimialaan. Siksi myös selonteon olisi syytä katsoa yhteiskuntaa laajemmin. Mitä vähemmän yhteiskunnassa on köyhyyttä, syrjäytymistä ja ääriryhmien toimintaa, sitä enemmän on turvallisuutta ja luottamusta yhteiskuntaan. On myös aina edullisempaa ehkäistä ongelmia ennalta kuin hoitaa syntyneitä kriisejä myöhemmin. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: miten tämä laajempi turvallisuuskäsitys otetaan huomioon sisäisen turvallisuuden strategiassa nyt myöhemmin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-05-24T15:36:09,2016-05-24T15:36:47,Tarkistettu,1.1 2016_57_45,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensimmäiseksi kiitokset hallitukselle tästä sisäisen turvallisuuden selonteosta sekä hyvistä ja rakentavista ryhmäpuheenvuoroista. Erityisesti on paikallaan nyt kyllä kiittää vihreää eduskuntaryhmää tästä puheenvuorosta ja siitä, että te kannatte vastuuta. On sääli, että osaltaan olemme ajautuneet tähän resurssipulaan pitkällä aikajänteellä. Nyt tämä hallitus on päättänyt lopultakin kääntää suuntaa. Kiitokset siitä. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Osaltaan tämä suunnan kääntäminen tulee esille myös lisätalousarviopäätöksissä, joissa on osoitettu lisäresursseja sisäiseen turvallisuuteen. Erityisesti minua myös lämmitti tämä hallituksen linjaus 160 uuden rajavartiomiehen osoittamisesta tuonne itärajalle. Olisin kysynyt ministeriltä: miten näette tämän lisäresursoinnin aikataulutuksen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-05-24T15:36:49,2016-05-24T15:37:42,Tarkistettu,1.1 2016_57_46,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai sisäinen turvallisuus on muutakin kuin turvallisuusviranomaisten määrä. Mutta on kyllä pakko kommentoida tätä poliisien määrää, koska viime kaudella vastasimme muun muassa välikysymykseen asiasta. Hyvä hallitus, teidän itsenne esittämässä kehyspäätöksessä, julkisen talouden suunnitelmassa, esitetään määrärahojen laskua tavalla, joka Poliisihallituksen arvion mukaan johtaa siihen, että kehyskauden lopussa 2020 poliisien määrä on jopa alle 6 500:n, siis 6 500:n, teidän omilla päätöksillänne. Edustaja Jalonen täällä sanoi, että nämä pitää itse kunkin myöntää. Hyvä hallitus, teidän tulee myöntää, että teidän esittämissänne linjauksissa poliisien määrä laskee. SDP esittää, että poliisien määrä vakiinnutetaan 7 200:een. Se olisi se määrä, jolla tässä maassa turvallisuusviranomaisten osalta voidaan turvallisuus taata. Haluaisin myös kysyä sitä, kun on esitetty tätä aika mittavaa alkoholilainsäädännön uudistusta, onko siitä vaikutusarviota, miten se vaikuttaa poliisien määrään ja poliisien työtaakkaan. Se takuulla lisää järjestyshäiriöitä, takuulla lisää perheväkivaltaa. Ministeri Orpo, arvioitteko te tätä alkoholilain uudistuksen yhteydessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-05-24T15:37:44,2016-05-24T15:38:52,Tarkistettu,1.1 2016_57_47,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Ministeri Orpo, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_48,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin, siitä olen hyvin ilahtunut, että kaikki jakavat täällä sen huolen ja tavoitteen, että poliisien määrän lasku pitää saada taitettua, ja se on yhteistä. Mutta pakko se nyt on sanoa, että kun katsotaan tätä alenevaa kehystä — jos edustaja Räsänen voi tämän todistaa — niin se oli viime hallitus, joka joutui tekemään todella kovia leikkauksia myöskin sisäisen turvallisuuden kehykseen, ja siitä huolesta nousi se, että meillä oli parlamentaarinen ryhmä, joka työskenteli. Nyt me olemme lisänneet sekä hallitusohjelmavaiheessa että nyt kehyksissä rahaa, ja sitten me teimme tämän selonteon, joka antaa jatkotyöskentelylle pohjaa. Eli tässä salissa ei käsittääkseni ole yhtään eduskuntapuoluetta, joka ei olisi ollut tekemässä, joutunut olemaan tekemisissä, tässä vaikeassa julkisen talouden tilanteessa tämän budjettikysymyksen kanssa. Sitten oleellinen asia on se, että me pääsemme nyt nostamaan poliisikoulutettavien määrää, viime vuonna ja tänä vuonna 300, ja tavoite on se, että ensi vuonna saadaan 400. Vetovoima on hyvä, ja tällä hetkellä kaikki valmistuvat on pystytty työllistämään, ja tällä hetkellä käytännössä kaikki poliisimiehet ja naiset ovat töissä. Mutta jatkossa, kun se eläköityminen on nopeaa, meidän täytyy pystyä pitämään koulutettavien määrä siellä 400:ssa, ja se vaatii loppukehyskaudelle korjausliikkeen. Mutta se ei ole pelkkä raha, vaan se on myöskin toiminnallinen kehittäminen edelleen, jota on pakko tehdä, koska raha ei kasva niin sanotusti puissa. Sitten nopeasti muutamia kommentteja. PTR-yhteistyö: Henkilökohtainen mielipide on, että Tulli pitäisi liittää sisäasiainministeriön alaisuuteen nykymuodossaan, koska PTR-yhteistyö on hyvin toimivaa. Siitä on kirjaus sen kaltaisesti, että tulisi saattaa yhden ministeriön alaisuuteen, ja siitä toivottavasti saadaan selvitystyö mahdollisimman nopeasti käyntiin. Porkkalan osalta toiminta jatkuu sillä alueella, mutta siitä kalliista tilasta pyritään pääsemään eroon. Siitä varmasti tarkemmin myöhemmin. Minusta tämä laajempi turvallisuuden käsite on asiallinen huoli, mutta haluan vielä sanoa sen, että tämä on nyt selonteko, joka tehtiin sisäasiainministeriön alaisten viranomaisten toimesta. Strategiassa otetaan laajasti mukaan yhteiskunta ja otetaan laajempi yhteiskunnan turvallisuus-käsite, ja muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö ja kansalaisjärjestöt tulevat mukaan tähän keskusteluun. Se on sitten se paikka, missä katsotaan, millä muilla tavoilla me voimme turvallisuutta lisätä. Ja kai se nyt on rehellistä myöntää, että eihän se, jos leikataan palveluista tai etuuksista, varsinaisesti turvallisuutta lisäävä toimenpide ole. Sen takia pitää saada talous kasvuun, pitää saada työllisyys paranemaan, jotta tästä leikkausten kierteestä päästään eteenpäin ja voidaan päästä toivottavasti jonain päivänä siihen, että voimme lisätä ja parantaa palveluita ja etuuksia. Tärkeätä on vielä se, että me kehitämme poliisin toimintaa koko ajan. Täällä mainittiin ja kysyttiin lähipoliisitoiminnasta: Se on otettu uudelleen repertuaariin, mutta vastaavasti tuodaan ihan uusia asioita. Nettipoliisitoiminta on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi tänä päivänä ja toimii hyvin. Kuntapaikoista kysyttiin. Se on vaikea tilanne. Meillä on kunnilta lupauksia, kunnat ovat ottamassa vastaan turvapaikanhakijoita, mutta meidän pitäisi löytää tähän uusia keinoja, määrät ovat nyt niin suuria. Me pohdimme kuntakorvauksen korottamista. Se on vaikeata tässä julkisen talouden tilanteessa, mutta pelkästään rahalla ei tämäkään asia hoidu, vaan hallituksen piirissä mietitään aivan uudenlaisia keinoja, millä me voimme tukea kuntia, jotta kuntapaikkoja löytyy, jotta se kotoutuminen saadaan toimimaan hyvällä tavalla siellä kunnissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-05-24T15:38:59,2016-05-24T15:42:42,Tarkistettu,1.1 2016_57_49,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,Ministeri Soinille 1 minuutti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_50,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vastaus kahteen kysymykseen: Edustaja Haavisto ymmärsi juuri tämän suuren yhteensovittamisen tarpeen, joka toisaalta tulee kansainvälisestä terrorismista, tulee kansainvälisistä turvallisuusuhkista, mutta myös toisaalta sitten kansalaisoikeuksista ja ihmisten oikeudesta olla tarkkailun ulkopuolella. Nämä täytyy pystyä yhteensovittamaan. Tässä on kysymys sekä turvallisuudesta että demokratiasta, ja tämä on äärimmäisen tärkeä näkökohta. Edustaja Tolvanen puhui myöskin tiedustelusta ja turvallisuudesta ja kysyi, miksei sisäministeri ole UTVAssa. Todellakaan ei näytä olevan, mutta voin lohduttaa teitä, että kyllä hän siellä pöydänkulmassa on nyt istunut ihan jokaisessa kokouksessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-05-24T15:42:44,2016-05-24T15:43:41,Tarkistettu,1.1 2016_57_51,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,Sitten jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_52,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On asioita, joista vaikeassa taloustilanteessa joudutaan tinkimään, mutta turvallisuus ei ole sellainen. Kansalaisten turvallisuudesta ei kerta kaikkiaan voi tinkiä. Ministeri Soini naureskeli ministeriaitiossa, kun esitimme huolemme tästä poliisimiesten määrän vähenemisestä. Minua ei todellakaan naurata. Ei myöskään varmasti kansalaisia, joista monet aidosti tuntevat turvattomuutta. Myöskään poliisimiehiä ei taida, ministeri Soini, naurattaa. Toinen asia, jonka haluan nostaa esille, joka on lisännyt suomalaisten turvattomuutta, on tieto siitä, että lähiaikoina kotiseudulleni Hankoniemelle vyöryy amerikkalaisia panssarivaunuja. Myönnän suoraan, että tieto tästä on horjuttanut myös omaa turvallisuudentunnettani. Pienen maan on syytä edistää rauhaa, ei kalistella aseita. Hallituksen ei tulisi ylenkatsoa turvallisuudentunteen merkitystä suomalaisten hyvinvoinnille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-05-24T15:43:45,2016-05-24T15:44:50,Tarkistettu,1.1 2016_57_53,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Feld-Ranta, eihän Soini nauranut tälle asialle. Mielestäni nämä ovat vähän asiattomia kommentteja, koska ne eivät itse asiassa liittyneet koko asiaan. Mutta se asia. Arvoisat ministerit, haluan myös kysyä sitä, kun kansalaisilla on aito huoli ei vain siitä, että maahan tulee ei vain sotatoimissa mukana olleita henkilöitä, joita me emme tavoita ollenkaan emmekä tiedä, mitä he ovat tehneet ennen tänne tuloa, vaan myös siitä, että tänne tulee paljon ihmisiä, jotka eivät aiokaan sopeutua suomalaiseen tai länsimaiseen yhteiskuntaan. Heillä on aivan erilaiset ihmisarvot ja erilaiset käsitykset siitä, miten täällä pitäisi yhteiskuntaa rakentaa. Siinä mielessä kysynkin, olisiko järkevämpää hallituksessa toteuttaa sitä myös ymmärtääkseni MINVAn näkemää linjaa, että esimerkiksi Syyriasta suositaan tänne sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka sopeutuvat tähän yhteiskuntaan paremmin, kuten näitä mainittuja kristittyjä tai jesidejä. Heillähän on paljon paremmat mahdollisuudet sopeutua tänne, mutta he eivät ole päässeet tänne, koska UNHCR ei ole halunnut toteuttaa tätä valintaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-05-24T15:44:52,2016-05-24T15:45:59,Tarkistettu,1.1 2016_57_54,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tietenkin hyvä, että olemme saaneet tämän selonteon käsittelyyn eduskuntaan. Itsekin jäin kaipaamaan hieman laajempaa analyysia niistä syistä, jotka johtavat sisäisen turvallisuuden tunteeseen tai sen puutteeseen, ja on hyvä, että ministeri Orpo tässä täsmensi tätä jatkotyötä. Olisin kyllä itse toivonut, että selonteko sinänsä olisi voinut pitää sisällään vähän laajemman kuvauksen tästä tilanteesta. Turvallisuudentunne tarkoittaa turvallisia lähiyhteisöjä, yhteisöllisyyttä ja kansakunnan tietyn tyyppistä eheyttä, ja näitä tavoitteita ei tehdä vain turvallisuusviranomaisten toimesta. Haluan vielä palata kysymykseen siitä, aiotteko tehdä jatkossa jo etukäteen tarkemmin vaikutusten arviointia. Äskeisellä kierroksella ette ehtinyt tähän kysymykseen vastata. Tämä olisi kyllä keskeinen tie siihen, että saisimme etukäteen tietoa hallituksen esitysten vaikutuksista. Täällä on mainittu muutama esitys. Sitten ministeri Soinille pakko todeta, että YK-järjestöjen kehitysapuleikkaukset eivät tue juurisyiden poistamista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-05-24T15:46:01,2016-05-24T15:47:09,Tarkistettu,1.1 2016_57_55,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Riittävä poliisimäärä tulee taata, ja asiaan täytyy etsiä yhdessä ratkaisua, ei riitelemällä ja kinaamalla, vaan yhdessä etsien. Sisäisen turvallisuuden uhkia tulee ulkoakin, niin kuin täällä on tuotu esille. Pariisin ja Brysselin terroristit käyttivät hyväkseen pakolaisvirtaa. Meilläkin turvapaikanhakijoita on esimerkiksi kadoksissa. Kysyisin teiltä, arvoisa ministeri Orpo: mikä on teidän arvionne tämän hetken uhkatilanteesta Suomessa radikalisoitumisen näkökulmasta? Meillä on hyviä tuloksia saatu krp:n toimesta muun muassa kouluiskujen ennaltaehkäisemisessä ja näissä, ja kiinnostaisi tietää, minkälainen on tilanne tämän radikalisoitumisen suhteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-24T15:47:10,2016-05-24T15:48:01,Tarkistettu,1.1 2016_57_56,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on perätty tänään jo naisrauhaa. Itse peräänkuulutan samaa rauhaa myös miehille. Suomessa miehet yleisimmin saavat köniinsä kaduilla mutta yllättävän usein mies on myös lähisuhdeväkivallan osapuoli. Miesuhritutkimuksen mukaan lähisuhdeväkivallasta kärsii 17 prosenttia naisista ja 16 prosenttia miehistä. Kuitenkin poliisille tulevien yhteydenottojen määrästä 80 prosenttia eli neljä viidesosaa on nimenomaan naisilta tulevia yhteydenottoja. Tämä kertoo siitä, että miehet eivät tässä kulttuurissa joko uskalla puuttua kokemaansa perheväkivaltaan tai että me emme osaa tarjota heille sellaista apua, mitä he kaipaisivat. Kysynkin, ministeri Orpo: oletteko ministeriössä havainnut tämän ongelman ja onko teillä jotain keinoja, joilla miehiä voisi jatkossa auttaa paremmin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-05-24T15:48:03,2016-05-24T15:49:01,Tarkistettu,1.1 2016_57_57,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä selonteko tulee aivan erinomaiseen aikaan. Meillä on paljon uhkia, jotka tulevat Suomen rajojen ulkopuolelta kohti Suomea. Niihin on sisäministeriö ministeri Orpon johdolla pystynyt reagoimaan kiitettävästi. On tärkeää huomata se, että emme ole tässäkään tilanteessa jääneet pyörittelemään peukaloitamme vaan olemme toimineet. Se on arvokasta. Tietenkin taloustilanne Suomessa tällä hetkellä on erittäin vaikea. Vuodesta 2008 tänne asti on jatkunut tämä vaikea tilanne. Se asettaa omat reunaehdot, mutta tässäkään tilanteessa emme ole jääneet toimettomiksi ja ihmettelemään ja valittamaan, miksi ovat asiat näin huonosti. Pitää pystyä reagoimaan, ja nimenomaan tämä keskustelu ja tämä selontekohan käy erittäin hyvin läpi tämän tilanteen. On tärkeää nyt huomata se, että poliisin palvelut esimerkiksi kaikkialla tässä maassa pystytään turvaamaan. Tilanteeseen on mukauduttu mutta siihen pystytään turvautumaan. Oikeastaan kiitän Antti Lindtmania, demarien ryhmäpuheenjohtajaa, siitä, että hän on ottanut maaseudun huomioon. Toivon, että tuo ihastus ei ole mikään yhden illan ihastus vaan kysymyksessä on pitkäaikainen rakkaussuhde. (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-05-24T15:49:02,2016-05-24T15:50:05,Tarkistettu,1.1 2016_57_58,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Poliisien saatavuus on turvattava koko maassa, ja se, mikä tässä nyt on resepti, on se, että kyllä tässä nyt tarvitaan näitä konstaapeli reinikaisia enemmän kuin niitä kynänpyörittelijöitä, jotka miettivät, keihin kansalaisiin kohdistuneet ja mitkä rikokset jätetään tutkimatta ja mitkä tutkitaan. Reinikaisia tarvitaan, kynänpyörittäjiä ei, ja näihin kenttäpoliiseihin tarvitaan nyt resursseja. Kun te puhutte tästä koulutuksen vetovoimaisuudesta, niin tässä omassa selonteossanne todetaan, että kehyskauden loppupuolella, vuonna 18, tullaan todella vaikeaan tilanteeseen. Herää kysymys, mikä tämän koulutuksen vetovoima on, jos tässä on näin epävarma näkymä. Fakta on se, että kun täällä kuunteli hallituspuolueiden puheenvuoroja, niin jäi mielikuva, että tässä oltaisiin nyt kääntämässä tämä poliisien määrän väheneminen. Sehän ei pidä paikkaansa, tämähän jatkuu, ei itse asiassa jatku vaan kiihtyy. Kysymys kuuluu: hyväksyvätkö hallituspuolueet tämän kehityksen? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-24T15:50:06,2016-05-24T15:51:14,Tarkistettu,1.1 2016_57_59,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Puhemies! Tosiasia on, että köyhyys, syrjäytyminen ja työttömyys ovat yhteiskuntarauhaa ja turvallisuutta järkyttäviä asioita, ja siinä mielessä hyvin hoidettu sosiaalipolitiikka on mitä suurimmassa määrin turvallisuuspolitiikkaa. Ministeri Orpo, mainitsitte, että suomalaiset turvallisuusviranomaiset ovat maailman huippuluokkaa, niin kuin kaikki tiedämme, ja tässä rapautuminen olisi kohtalokasta. Onko sisäministeriössä määrätietoista ohjelmaa suunnitteilla, jotta kiinnitetään huomiota työskentelyolosuhteisiin, johtamisjärjestelmiin, jotta turvallisuusalan työntekijöiden työskentelymoraali ja asennoituminen työhön säilyy asiallisella tasolla eikä rapaudu, koska tällainen rapautumiskehitys voisi olla todellakin rappeuttavaa ja monessa mielessä järkyttävää, (Puhemies koputtaa) mikäli tällaista kyynistymistä tapahtuisi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-05-24T15:51:15,2016-05-24T15:52:24,Tarkistettu,1.1 2016_57_60,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä myös yhdyn niihin äänenpainoihin, jotka korostavat eriarvoisuuden kasvun roolia turvattomuutta kasvattavana tekijänä. Nyt kun meillä on perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini keskuudessamme ja kun perussuomalaisten kansanedustajatkin ovat puhuneet tosi paljon eriarvoisuuden torjunnasta, niin haluaisin esittää kysymyksen: Perussuomalaiset ovat pitkään puhuneet siitä, että he ovat tavallisen ihmisen puolella ja pienen ihmisen asialla, jopa eliittiä vastaan, ja nyt olette hallituksessa, joka leikkaa uskomattoman paljon tavalliselta ihmiseltä, ja teette politiikkaa, joka kasvattaa eriarvoisuutta. Näettekö mitään ristiriitaisuutta siinä, mitä te olette aiemmin ajaneet ja nyt ajatte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-05-24T15:52:25,2016-05-24T15:53:26,Tarkistettu,1.1 2016_57_61,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristömme on muuttunut, sekä uhkien monimuotoisuus ja ennustettavuus on heikentynyt. Esimerkkinä nyt Venäjän ja lännen välien muuttuminen, hybridi- ja kyberuhat ja sitten laajamittainen maahantulo ovat tuoneet uusia uhkia. No, toisaalta kehittyvä teknologia ja digitalisointi ovat turvallisuusviranomaisten hyödynnettävissä, mutta ne eivät korvaa ammattitaitoisia ihmisiä: peltipönttö ei pysäytä rattijuoppoja, eikä robotti vastaa puhelimeen. Nyt jo poliisi ja Rajavartiolaitos ja nämä ovat äärirajoilla, eikä ihmisiä kyllä enää pitäisi näistä laittaa pois. Ja vaikka taloustilanne on huono, niin kyllä ensihoidon, poliisin ja palokunnan pitää olla jokaisen ihmisen lähettyvillä ja tarvittaessa kautta maan ja myös siellä syrjäisemmässä kolkassa. Tähän kyllä pitäisi sitten puuttua, että me olemme tasa-arvoisia myös näissä asioissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-05-24T15:53:29,2016-05-24T15:54:37,Tarkistettu,1.1 2016_57_62,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Poliisien määrästä jatkan, mutta eri näkökulmasta. Hieman samaa asiaa sivusi edustaja Parviainen. Eli maahanmuuttajataustaisten poliisien koulutus ja määrä Suomessa on ymmärtääkseni todella pieni. Esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä taitaa olla noin 10 prosenttia väestöstä. Se, että poliiseja on myös maahanmuuttajataustaisista ryhmistä, olisi varmasti sellainen tekijä, joka lisäisi luottamusta, koheesiota ja poliisin arvostusta. Syntyy usein tilanteita, joissa kulttuurin tuntemus, kielen tuntemus saattaisi olla eduksi. Ymmärtääkseni yksi iso kynnys tässä ovat kielitaitovaatimukset ja mahdollisuus joustaa joko suomen tai ruotsin osalta niin, että hyvitettäisiin hakijan omaa äidinkieltä siinä. Onko tämä mahdollista, ja minkälaisia ajatuksia tämän kehittämiseksi on vireillä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-05-24T15:54:38,2016-05-24T15:55:43,Tarkistettu,1.1 2016_57_63,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Ministeri Orpo, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_64,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se, että hallitus linjasi nyt suhteessa kehyspäätökseen, että poliisimiesten ja -naisten määrän aleneminen pysäytetään 7 000:een, on kova päätös. Minä toivon, että sille päätökselle annetaan arvoa. Eduskunnalla on täysi oikeus — ja oppositiolla — sitten tulevien budjettien ja kehysten aikana ja sisäministeriön hallinnonalalla tehtävien uudistusten myötä pitää huolta siitä, että tämä tavoite saavutetaan. Nyt eduskunnalla on myöskin selonteon käsittelyn yhteydessä mahdollisuus keskustella. Mutta se on kova päätös — koska ilman tätä linjausta ja sitä, että mitään ei tehtäisi, selonteko kertoo sen, että mentäisiin 6 500 poliisiin. Tässä salissa ainakaan ei ole ketään, joka sitä ilmeisesti haluaisi. Tämä on iso päätös, sen haluan vieläkin alleviivata. On muutamia asioita, joihin on jäänyt vastaamatta. Ensinnäkin tämä itärajan vahvistaminen, kun sitä Kärnä kysyi: tänä vuonna siirretään jo 50 raja-asemilta maastorajojen valvontaan ja seuraavina kolmena vuotena loput 100 etupainotteisesti. Valmistelu on käynnissä, se on tulilla se valmistelu. Priorisointi, se on iso kysymys. En minä osaa tässä vaiheessa sanoa, onnistuuko priorisointi, miten se tehdään, mutta minusta on oikein meidän turvallisuusviranomaisia ja poliisia kohtaan, että poliittinen päätöksentekijä käy sen keskustelun, katsoo sen koko valtavan työmäärän, mikä meillä on uusien haasteiden edessä, kun entiset ovat kuitenkin pohjalla. Käydään se poliittinen keskustelu, että ymmärretään, missä ollaan ja missä meidän turvallisuusviranomaisemme tällä hetkellä tekevät työtä. Vaikka se sana onkin vaikea, niin se priorisointikin täytyy pohtia, koska sitä varten taas poliittinen päättäjä on, että tehdään päätöksiä. Tietenkin pitää lähteä siitä, että kaikki mahdollinen hoidetaan, mutta kun se ei taida olla mahdollista. Ydinvoimalatyömaan turvallisuus: Kyllä on ollut myöskin kansainvälisiä ilkivallantekijöitä ja toimijoita, mikä kertoo sen, että kytköksiä on ulkomaille. Poliisi ja suojelupoliisi ovat tässä asiassa operatiivisesti toiminnassa ja vastuussa. Vaikutusarviot näistä erilaisista hallituksen päätöksistä sisäiseen turvallisuuteen on mielestäni asia, joka kannattaa ottaa esille strategiaa tehtäessä, koska silloin tämä käsittely laajennetaan laajempaan yhteiskunnalliseen turvallisuuteen. Sitä kannattaa pohtia, onko tällainen turvallisuusvaikutusten arviointi mahdollista tehdä. Parlamentaarinen ryhmä toisi pitkäjänteisyyttä ehdottomasti, joten keskustan eduskuntaryhmän kannattaa keskustella keskustalaisen pääministerin kanssa tästä mahdollisuudesta, ja voimme sitten pohtia, mutta mielestäni se toisi pitkäjänteisyyttä ja ehkä laaja-alaisuutta. Turvallisuus on kuitenkin se peruselementti, josta voisi olla hyvä, mahdollisimman laaja yhteinen näkemys. Arvio uhkatilanteesta — edustaja Heinonen kysyi. Meille on siis tullut uusia uhkia. Terrorismiuhka on jonkin verran kohonnut, mutta edelleenkin tämmöisen suunnitellun, järjestäytyneen terrori-iskun uhka Suomessa on hyvin matalaa tasoa, mutta kun Suomeen on syntynyt terrorismia tukevia rakenteita ja Suomessa on henkilöitä, joilla on kytköksiä terrorismiin, niin me emme voi valitettavasti avoimessa yhteiskunnassa kokonaan sulkea sitä pois. Esimerkiksi maahanmuuton yhteydessä olemassa olevilla resursseilla meidän turvallisuusviranomaisemme — poliisi, maahanmuuttoviranomaiset, suojelupoliisi — tekevät kaikkensa, jotta pystytään tunnistamaan, löytämään niitä henkilöitä. Tässä kansainvälinen yhteistyö on kaikki kaikessa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-05-24T15:55:46,2016-05-24T15:59:33,Tarkistettu,1.1 2016_57_65,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä aloitan tästä ydinvoimatyömaasta. Kyllä se oli karmaisevaa, missä kunnossa leiri oli sen jäljiltä, kun luonnonsuojelijat olivat vastustamassa ydinvoimaa. Esimerkin voima on iso. Edustaja Feldt-Ranta täällä kysyi tankeista Hangossa. En kyllä oikein ymmärrä, miten se tähän liittyy, mutta olisin kysynyt häneltä tai puheenjohtaja Rinteeltä, vastustaako SDP kansainvälistä harjoitustoimintaa, koska se olisi minulle uusi uutinen. Uskon, että näin ei ole. Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lindtman kysyi reinikaisten perään. Miten olisi, kävisikö Raatikainen? Hän on siinä heti teidän takananne. Meillä perussuomalaisilla on viisi poliisia ryhmässä, me kyllä nämä asiat tiedämme. (Välihuutoja vasemmalta) — Vastaaminen olisi helpompaa, kun ei puhuttaisi päälle. Edustaja Yanarille sanon, että kyllä, leikkauspolitiikka ottaa koville, mutta vielä kovemmille ottaisi se, että tuleville sukupolville jätettäisiin sellainen velkapommi, mikä tätä rataa on syntymässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-05-24T15:59:33,2016-05-24T15:59:42,Tarkistettu,1.1 2016_57_66,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Syrjäytymisen estäminen ja luottamuksen rakentaminen ovat niitä tärkeimpiä ja keskeisimpiä asioita sisäisen turvallisuuden kannalta. Tuota luottamusta syrjäseuduilla nakertaa kuitenkin tällä hetkellä hyvin vahvasti se, että poliisia ei saa silloin, kun tarvitsee. Muukin viranomaisapu on hakusessa. Pohjois-Karjalassa pelastustoimi on rakentanut vahvaa yhteistyötä poliisin ja rajavartioston kanssa, ja siellä on saatu erittäin hyvää työtä aikaiseksi. Pelastuspalvelu on myös hyvin laajasti toiminut ensihoidon tehtävissä, ja nyt kun sote-uudistuksessa ensihoito ollaan irrottamassa tästä ja viemässä viidelle sote-alueelle, tämä rikkoo tämän erittäin hyvän, tehokkaan yhteistyön, jolla ihmiset ovat myös harvaan asutulla alueella saaneet apua. Tässä on kysymys nimenomaan siitä, (Puhemies koputtaa) miten katsotaan laajasti nämä vaikutukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-05-24T16:01:00,2016-05-24T16:02:09,Tarkistettu,1.1 2016_57_67,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä käydyssä keskustelussa on tullut selkeästi esille, sisäiseen turvallisuuteen ehkä kaikista vaikuttavin tekijä on poliisien määrä. On tyydytyksellä laitettava merkille, että hallitus on rajannut sen minimissään siihen 7 000 henkilöön, vaikka selonteko olisikin osoittanut, että se alenee jopa sinne 6 500:een. Pitkälti syy on siinä, että poliiseja eläköityy paljon enempi kuin saadaan uusia poliiseja. No, nyt sitten kysyisin ministeriltä, onko mietitty, miten Poliisiammattikorkeakoulun vetovoimaisuutta voitaisiin lisätä eli saada yhä laadukkaampia hakijoita ja yhä enemmän hakijoita Poliisiammattikorkeakouluun. Olisiko esimerkiksi paluu siihen vanhaan järjestelmään, ilmaiseen asumiseen ja ilmaiseen ruokailuun — jotka ovat aikaisempina vuosina poistuneet — vaihtoehto, koska tätä kautta saataisiin sitten riittävä määrä ja päädyttäisiin sitten vähintään siihen 7 000 poliisiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-05-24T16:02:10,2016-05-24T16:03:16,Tarkistettu,1.1 2016_57_68,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On musiikkia korville, kun vasemmisto ja vihreät haluavat lisää poliiseja Suomeen kuten me perussuomalaiset. Ristiriitaa on vähän vain siinä, että vasemmisto haluaa rajat auki kaikkine uhkineen ja sitten päälle poliiseja tarkkailemaan. Me haluamme hallittua maahantuloa, nopeaa tutkintaa ja tehokasta maasta poistoa niille, jotka eivät ole oikeutettuja täällä oleskeluun. Onhan tämä erikoista, että muissa Pohjoismaissa poliisien määrä suhteessa väkilukuun on nousussa, kun Suomessa se on ollut laskussa. Sisäministeri kertoi, että Polamkista ei valmistu poliiseja yhtä nopeasti kuin nyt eläköityy, ja siihen on hallitus vastannut, ja kuten ministeri sanoi, tilannetta seurataan tarkasti ja reagoidaan sen mukaan. Edustaja Semi mainitsi aikaisemmin näistä vetovoimatekijöistä, ja taisi tulla äsken uudelleen siitä, ja todellakin tämä hakijoiden laadukkuus on aika olennaista: monetkaan nuoret eivät tiedä siinä vaiheessa, että semmoiset pössyttelytuomiot vaikuttavat siihen, että sitten (Puhemies koputtaa) ei pääse kouluun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-05-24T16:03:16,2016-05-24T16:04:24,Tarkistettu,1.1 2016_57_69,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Räsäselle liikkuvan poliisin lakkauttamisesta: Niinhän siinä piti käydä, että pomojen määrä vähenee ja kentällä resurssit lisääntyvät, mutta valitettavasti kentältä, niin kuljettajajärjestöiltä kuin poliisiltakin, on tullut viestiä siitä, että tätä valvontaa on heikennetty ja (Oikealta: Se on kiinni resursseista!) nuo toimenpiteet ovat vähentyneet ja resurssit ovat heikentyneet siltä osin. (Oikealta: Resursseja on vähennetty!) — Niin. Kun tähän lisätään vielä kabotaasiliikenteen määrän kasvu ja etenkin kun siellä on laittomuuksiakin ollut, niin kyllähän tämä puoltaa sitä, että liikennevalvonnassa pitäisi olla enemmän poliiseja hoitamaan tätä liikenneturvallisuutta parempaan malliin. Siltä osin minä kysyn ministeri Orpolta: millä aikataululla uskotaan, että me pystymme palauttamaan tämän liikenneturvallisuuden tason ja sen poliisien määrän sille tasolle, mitä (Puhemies koputtaa) nykyinen tilanne vaatii?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-05-24T16:04:26,2016-05-24T16:05:28,Tarkistettu,1.1 2016_57_70,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ihan ymmärrettävää, että jo merkittäväksikin poliisipuolueeksi noussut perussuomalainen puolue kärsii tässä keskustelussa, koska viime kaudella välikysymys tehtiin asiasta, jossa nyt viedään vielä alemmalle tasolle. Hallituksen aitiorippituolista on kumminkin turha pyytää synninpäästöä. Hallituspuolueilla on valta kehyksissä, sitä valtaa käytetään, ja tätä vastuuta ei edes ryhmäpuheenjohtaja Terho voi väistää. Kysyn arvoisalta ministeriltä — jolle kyllä annan tunnustusta tästä selontekotyön tuomisesta tänne saliin, valmistelusta myös koko virkakunnalle — tästä täydennyspoliisijärjestelmän käyttöönotosta. Vähän reilu vuosi sitten virkamiestyöryhmä esitti käyttöönoton mahdollistamista myös muissa tilanteissa kuin vakavissa poikkeusoloissa. Mitä ajattelette tästä? Sitten vielä uudistan kysymyksen näistä kenttäpoliiseista: Kun täällä on puhuttu 7 000 kenttäpoliisista, tuleeko tämän päälle nyt sitten vielä joitain satoja päällystön edustajia? Mikä on nyt se oikea luku, (Puhemies koputtaa) jolla tätä poliisitoimen tasoa mitataan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-05-24T16:05:29,2016-05-24T16:06:37,Tarkistettu,1.1 2016_57_71,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Räsänen, Mattila ja Korhonen, sen jälkeen on ministerillä puheenvuoro, ja sen jälkeen kyllä edustajat saavat vielä jatkodebatointia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_72,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toki tuo 7 000 poliisin kipuraja on parempi kuin se hallituksen kehyksiin perustuva 6 500 poliisin raja, mutta haluan nyt muistuttaa meitä kaikkia ja myös edustaja Terhoa, joka käytti tästä puheenvuoron, siitä, että reilu vuosi sitten me kaikki eduskuntapuolueet yhdessä sovimme, että panostetaan noin 100 miljoonaa euroa lisää sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon toimijoihin ja säilytetään nykytaso. Nyt sitä ollaan kuitenkin selkeästi laskemassa, ja mielestäni tässä ei saisi antaa periksi. Eli haluamme, me kristillisdemokraatit, olla tukemassa siinä mielessä ministeri Orpoa, että vaatikaa vielä enemmän, vaatikaa hallitukselta se, että tuo 7 250 poliisimiestä säilyy. Ja sitten toivon, että jos teillä ei ole vastausta siihen, mitä tuo (Puhemies koputtaa) alkoholilain muutos merkitsee, niin teettäkää selvitys siitä sisäministeriössä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-24T16:06:50,2016-05-24T16:07:57,Tarkistettu,1.1 2016_57_73,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Karille täytyy todeta, että itse välikysymystekstistä tuota 7 500:aa poliisia ei kyllä löydy. En kyllä kiistä sitä, etteikö se kelpaisi, mutta ette te 7 500:aa ole itsekään täällä salissa tänään vaatimassa. Mutta hyvä linjaus tämäkin, mikä ministeriltä on saatu. Välikysymys koski nimenomaan liikkuvan poliisin lakkauttamista. Aika hyvässä hengessä hallintovaliokunnassa muutoin tuo poliisin hallintorakenneuudistus vietiin läpi. Se, mistä olimme eri mieltä, oli se, että liikkuva poliisi lakkautettiin valtakunnallisena yksikkönä. Mutta, ministeri Orpo, haluaisin tuoda teidän tietoonne, kun täällä puhuttiin koulurauhasta — tai varmasti tiedättekin, mutta haluaisin korostaa sitä — mitä kentältä kuuluu koulupoliisitoiminnasta. Se on hyvin pieni toimija, mutta uskoakseni ne kokemukset, mitä koulupoliisitoiminnasta on saatu useassa kaupungissa, ovat nimenomaan koulurauhan kannalta tärkeitä. Mielestäni ne ovat hyvä esimerkki viranomaistoiminnasta, (Puhemies koputtaa) minkä Suomessa on täälläkin salissa todettu olevan hyvää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-05-24T16:08:00,,Tarkistettu,1.1 2016_57_74,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,Ja vielä ennen edustaja Korhosta ja ministeriä edustaja Lindtman.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_75,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos tästä mahdollisuudesta, koska on pakko nyt todeta edustaja Mattilalle ja kaikille perussuomalaisille: ette te pääse tästä nyt kiemurtelemaan pois. Te, Mattila, itse totesitte silloin välikysymyskeskustelussa, että silloisella tasolla, joka oli vielä hiukan korkeampi kuin tänä päivänä, poliisille kuuluvia tehtäviä ei nykyresursseilla kyetä suorittamaan periaatteellisellakaan tasolla. Siis mielestänne edes periaatteellisellakaan tasolla resurssimäärä, joka oli nyt hallituksen esittämää 7 000:n tasoa merkittävästi korkeampi, ei riitä poliisin tehtäviin. Ja kyllähän tiedettiin, että perussuomalaiset nyt ei suurimmassa osassa asioita pysty vaalilupauksiaan pitämään alkaen Kreikan tukemisesta, mutta olisi voinut ajatella, että edes tässä poliisiasiassa pidetään. Arvoisa puhemies! Edustaja Kari otti tärkeän uuden avauksen esiin, (Puhemies koputtaa) tämän apupoliisijärjestelmän. Olisi mielenkiintoista kuulla sisäministerin kommentit.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-24T16:09:08,2016-05-24T16:10:14,Tarkistettu,1.1 2016_57_76,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat sosialidemokraatit, täällä ei kärsi kukaan ainakaan keskustelusta, niin kuin te väitätte. Me kärsimme kyllä siitä, että poliisien määrä vähenee, kun emme ole vielä ehtineet tätä teidän aloittamaanne trendiä katkaisemaan. Me tulemme tällä vaalikaudella pysäyttämään poliisien määrän laskun ministerin lupaamaan 7 000:een. Te ette pystyneet sitä tekemään. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Kuinka paljon tahansa kiemurtelette, pyörittelette tai pakenette vastuutanne, te olette jälleen kerran tehneet juuri sitä, mistä te nyt syytätte meitä. Ja kun me pysäytämme sen huonon suunnan, minkä te olette tehneet, niin jälleen te valitatte siitä. Tämä on hyvin merkillinen toimintatapa, mutta se sopii teille, enkä puutu siihen. Oleellista on se, mitkä faktat on todettu: tämä hallitus tulee pysäyttämään poliisien määrän vähenemisen 7 000:een. Se on kova päätös, niin kuin ministeri sanoi. Siitä pidetään kiinni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-05-24T16:10:15,2016-05-24T16:11:09,Tarkistettu,1.1 2016_57_77,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Ja nyt vastauspuheenvuoro, edustaja Korhonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_78,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä sisäisen turvallisuuden selonteko olisi pitänyt tehdä jo viime kaudella hyvissä ajoin, kuten keskusta silloin vaati. Valitettavasti sitä ei tehty. Hyvä, että nykyinen hallitus tämän teki. Nyt tietysti on ongelma se, että kehykset tulivat ennen tätä selontekoa, mikä minun maailmankuvassani vain tarkoittaa sitä, että nyt jatkossa sitten tälle strategiatyölle ja toimenpideohjelmalle tulee erittäin paljon painetta, jotta se saadaan myös taloudellisten resurssien osalta toimivaksi. Mitä tietysti tulee näihin talouskysymyksiin, niin vaikkakin taisin tuossa ryhmäpuheessa itse sanoa, että ei pidä katsoa taaksepäin vaan tulevaisuuteen, niin selasin tässä näitä viime syksyn vaihtoehtobudjetteja, ja tämän mukaan yksikään nykyisistä oppositiopuolueista ei esittänyt vaihtoehtobudjeteissaan lisärahaa sisäiseen turvallisuuden viranomaiselle, ainoastaan poliisille harmaan talouden osalta, jonka hallitus omalta osaltaan kuittasi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-05-24T16:11:12,2016-05-24T16:12:16,Tarkistettu,1.1 2016_57_79,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Ja nyt on puheenvuoro ministerillä, 2 minuuttia, ja jos ei se riitä, niin hetken päästä sitten ministeri saa uudestaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_80,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin edustaja Kiuru kysyi näistä kielitaitovaatimuksista: täytyy olla yhdenvertaiset pääsykriteerit, mutta kiinnitetään mahdollisilla muilla kuin kielitaitokriteereillä huomiota siihen, että myöskin maahanmuuttajataustaisia saataisiin hakeutumaan poliisikoulutuksen piiriin. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen, se aina puhututtaa. Tärkeää on huolehtia siitä, kun se yhdistettiin paikallispoliisitoimintaan, että ne tavoitteet, jotka liikennevalvonnassa asetettiin, joista eduskunnan hallintovaliokunta on tehnyt kirjauksia, toteutuvat. Siinä täytyy seurantaa tehdä, että näin myöskin tapahtuu, mutta tähän mennessä saamieni virallisten raporttien mukaan ne valvontamäärät ovat sillä tasolla, mitä on tavoiteltu. Voi olla, että on alueellisia eroja. Täydennyspoliisi. Lainsäädäntöhanke on lähdössä käyntiin, ja tässä haetaan sitä oikeaa tapaa ja sitä, mitä täydennyspoliisi tekisi, minkä kaltaisissa tilanteissa heitä voitaisiin käyttää. Se on sensitiivinen asia, ja muun muassa poliisiammattijärjestöjen kanssa siitä täytyy huolellisesti keskustella, miten siinä edetään. Mutta tässä muuttuneessa turvallisuuskuvassa ja erilaisten uusien uhkien ollessa meillä on syytä olla jo tämänkin tyyppistä reserviä. Poliisiammattikorkeakoulu oli taas tällä kertaa onneksi hyvin vetovoimainen. Hakijoita oli paljon, ja siellä on usko korkealla, että nyt saadaan laadukasta väkeä sisään poliisikoulutukseen. Meidän pitää nyt tehdä päätös lähiaikoina siitä, että ensi vuodelle se sisäänottomäärä on 400, ja nyt jo tehdyt pienet kehyksen korjaukset 5 miljoonalla, ensi vuodelle 10 miljoonalla, antavat uskoa tähän. Mutta nyt vielä todettakoon se, että jos puhtaasti rahalla katsotaan, mitä tämän 7 000 poliisimiehen lisääminen tarkoittaa, siis jos ei ole muita toimenpiteitä, niin se tarkoittaa siellä kehyskauden lopulla noin 15—20 miljoonan korjausta kehykseen, ja minusta tämä on täysin mahdollisuuksien rajoissa todellakin, että tämä pystytään sitten hoitamaan. Nyt ensimmäinen vaihe on se, että on tämä päätös. Sitten lisätään koulutusmääriä ja tehdään hyvää työtä yhdessä. Kenttäpoliisien määrä on siis se 7 000, mistä puhutaan, plus suojelupoliisi. Se on siis kokonaisuudessaan poliisimiesten ja -naisten vahvuus. Alkoholilainsäädännön vaikutuksista sisäiseen turvallisuuteen: en ole siihen asiaan kovin syvällisesti perehtynyt, mutta pitää perehtyä. Uskon, että sitä on varmaan paljon pohdittu. (Puhemies koputtaa) — Jatkan vielä myöhemmin, jos sopii.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-05-24T16:12:19,2016-05-24T16:15:08,Tarkistettu,1.1 2016_57_81,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Näin on. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Hongisto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_82,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Monissa puheenvuoroissa on kiinnitetty huomiota poliisien määrään, ja kun ministeri tuossa totesi, että jos mennään tasaisen juoksun taulukolla ja kehyksen mukaan, poliisien määrä putoaisi tuohon 6 500:aan, ja nyt on monissa puheenvuoroissa todettu, että hallitus pysäyttää sen 7 000:een. Minä ainakin ymmärrän ja tulkitsen tämän asian näin, että hallitus aikoo kohdentaa poliisille lisää rahaa. Kysynkin nyt ministeriltä, joka herkistyy kuuntelemaan tätä minun kysymystäni: olenko minä tulkinnut ja ymmärtänyt asian oikein, että poliisille löytyy rahoitusta niin paljon, että se vähintään pysähtyy tuohon 7 000:een? Sitten veljille vasemmistosta elikkä SDP:lle kysymys, kun hallituksia tulee ja menee: jos ja kun te sitten tulevaisuudessa olette hallitusvastuussa, niin sitoudutteko tässä nyt juhlallisesti lupaamaan, että teidän ollessanne hallituksessa poliisien määrä on vähintään se 7 200?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-05-24T16:15:11,2016-05-24T16:16:06,Tarkistettu,1.1 2016_57_83,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tähän edustaja Korhosen kysymykseen tai kommenttiin: Meillä oli vaihtoehtobudjetissa poliisien koulutukseen ja harmaaseen talouteen. Kun kehyksiä tehtiin, niin koko hallintovaliokunta yksimielisesti oli sitä mieltä, että kehyksissä vuonna 2018, jolloin on se suuri romahdus ja muutos, pitää pystyä lisäämään rahoitusta. Se ei ollut pelkästään sosialidemokraattien eikä muitten oppositiopuolueiden kanta vaan koko hallituksen puolueiden myös. Yksi kysymys liittyen pelastuslaitoksiin, jotka nyt ollaan siirtämässä viidelle alueelle liittyen soteen. Täällä tuli jo kysymys ensihoidon irrottamisesta, joka on iso riski, ja huolta tulee tuolta alueilta paljon. Mutta ihan huhuna kuultu: eihän missään tapauksessa olla selvittämässä yksityistä pelastustointa tai yhtiöittämistä, niin kuin tuntuu tässä sotessa se muotisana nyt olevan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-05-24T16:16:08,2016-05-24T16:17:06,Tarkistettu,1.1 2016_57_84,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy hivenen kyllä ihmetellä tätä SDP:n esittämää kritiikkiä. Edellisellä hallituskaudella teillä oli valtiovarainministerin salkku, ja silloinkin leikattiin raa’asti sisäisestä turvallisuudesta. Te päästitte tämän asian osaltaan luisuun. Ymmärsittekö silloin niitä kehyspäätöksiä hyväksyessänne, mihin tämä tulee johtamaan ja miten tätä asiaa ei kyetä hoitamaan nopeasti kuntoon, vaikka haluttaisiin? Me tiedämme, että Suomessa on tällä hetkellä poliisimiehillä, rajamiehillä käytännössä täystyöllisyys. Meillä ei kasva tässä maassa poliiseja, rajamiehiä puissa, joista heitä otetaan ja nopeasti komennetaan jonnekin työtehtäviin. Se on pitkä prosessi. On pitkän tähtäimen kehityksen tulosta se tilanne, jossa nyt ollaan, ja haluan esittää hallitukselle lämpimät kiitokset siitä, että olette nyt päättäneet lopulta katkaista tämän kierteen ja nostaa Suomen nousuun tässäkin asiassa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-05-24T16:17:09,2016-05-24T16:18:03,Tarkistettu,1.1 2016_57_85,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillähän on tehokas, luotettava ja kansalaisten arvostama poliisi. Lännen Media suoritti kyselyn näille luotettaville poliiseille, ja Pohjanmaan poliisista siihen vastasi 166 poliisimiestä. ""Miten koette suoriutuvanne työtehtävistänne nykyisillä resursseilla?"" 25,9 prosenttia totesi, että työtehtäviä jää usein hoitamatta, ja 51 prosenttia, että työtehtäviä jää toisinaan hoitamatta. Kommenttina oli: ""Hälytystehtäviä joutuu jättämään hoitamatta yhä useammin, ja partiointi pienillä paikkakunnilla on unohdettu, koska ei enää ehdi. Maantieteellisesti jää yhä isompia alueita ilman omaa poliisipartiota. Osa poliiseille välitetyistä hälytystehtävistä jää hoitamatta sen vuoksi, että partioita ei enää riitä kaikille."" Oletteko tietoinen näitten erinomaisten kenttäpoliisien tunnoista tänä päivänä, kun he ovat motivoituneet tekemään tehtäväänsä? Lopuksi sanoisin, että onpa nyt hienoa, että me olemme nyt kaikki sitoutuneet siihen, että (Puhemies koputtaa) poliisien määrän väheneminen (Puhemies koputtaa) pysähtyy 7 200:aan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-05-24T16:18:06,2016-05-24T16:19:13,Tarkistettu,1.1 2016_57_86,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tänään on täällä monessa puheenvuorossa ollut, niin sisäisen turvallisuuden kysymys on tietysti paljon laajempi kuin vain poliisien määrä. Mutta nyt kun tästä poliisien määrästä on puhuttu, on ollut hieno kuulla, että täällä vallitsee hyvin suuri yksimielisyys siitä, että meillä täytyy olla riittävästi poliiseja niin kentällä kuin ympäri maata. Myös selonteossa esiin tullut tarve priorisoida poliisin tehtäviä on varmasti aivan oikea, mutta haluan kuitenkin muistuttaa, että se kiusaus, että ensimmäisenä vähennetään työpöydän ääressä olevista poliiseista, voi osoittautua myös hankalaksi pitkällä tähtäimellä, sillä esimerkiksi ympäristö- tai talousrikosten tai harmaan talouden tehtäviin tarvitaan poliisia ja sieltä tulee valtiolle myös tuloja, joilla me voimme sitten ylläpitää niin poliisia kuin paljon muutakin. Myös ennalta ehkäisevästä työstä ja piilorikollisuuden torjunnasta leikkaaminen on vaarallista, sillä myös rikollisuudessa ja (Puhemies koputtaa) poliisiasioissa ennaltaehkäisy on yleensä kaikkein halvin vaihtoehto.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-05-24T16:19:16,2016-05-24T16:20:25,Tarkistettu,1.1 2016_57_87,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"No niin, ja nyt vielä myönnän kolme vastauspuheenvuoroa, ja sen jälkeen ministerille toistamiseen 2 minuutin puheenvuoro. Hän joutuu lähtemään muihin menoihin. Ensimmäisenä edustaja Hakkarainen, Razmyar ja Hoskonen, ja siis näiden jälkeen sitten ministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_88,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta sisäisestä turvallisuudesta sen verran: väestörakenteesta. Helsingin Sanomissa julkaistiin 15. toukokuuta artikkeli otsikolla ""Yksin jääneet"". Lainaan siitä vähän: ""Suomessa oli viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan 155 kuntaa, joissa nuorten aikuisten sukupuolijakauma oli vähintään yhtä epätasapainossa kuin Kiinassa."" Elikkä siellä pilkistää niitä poikamiehiä, tuolla maaseudulla, joka torpasta. Nyt kun näitä maahanmuuttajia täällä ollaan kotouttamassa, ja kun he ovat, suurin osa, miehiä, siis 90 prosenttia, miten heidät tuonne sekaan laitetaan sitten, kun siellä ei ole ennestäänkään naisia heille, ja he siellä sitten — jääköön sanomatta — ovat, miten he kotoutuvat sinne? Siellä varmasti tulee yhteentörmäyksiä jossakin vaiheessa. Onko ministeri ottanut tämmöisen huomioon, vai syrjäytetäänkö kantasuomalaiset muslimimiesten tieltä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-05-24T16:20:43,2016-05-24T16:21:53,Tarkistettu,1.1 2016_57_89,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"No niin, siinäpä kysymys.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_90,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kiitos tästä selonteosta. Se on rehellistä analyysiä, ja se on varmasti tervetullutta. Nyt odotetaan vain, että teot toimivat perässä. On täysin totta, että eriarvoisuus ja epävarmuus luovat turvattomuuden tunnetta, ja se turvattomuuden tunne pitää ottaa vakavasti. Myös vaikeina aikoina erityisesti ääri-ilmiöt lisääntyvät, ja näistä ovat valitettavasti esimerkkeinä ääriliikkeiden väkivalta, ääriliikkeiden vihateot ympäri Eurooppaa, mutta valitettavasti myöskin Suomessa. Miten hallitus aikoo puuttua, miten hallitus aikoo huomioida tämän, ja miten erityisesti tässä teidän sisäisen turvallisuuden strategiassanne, jota me kovasti myös odotamme, tämä asia tulee siinä näkymään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-05-24T16:21:56,2016-05-24T16:22:45,Tarkistettu,1.1 2016_57_91,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Hoskonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_92,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yksi tärkeä osa suomalaista turvallisuutta ja suomalaisten turvallisuutta on se, että pystymme valvomaan omat rajamme niin, että Suomen maa-alueiden, merialueiden ja ilmatilan koskemattomuus säilyy. Rajavartioston tilanne Suomessa on tänä päivänä kohtuullisen vaikea. On tilanteita, joissa kerta kaikkiaan miehistöä ei riitä sinne, missä heitä kipeimmin tarvittaisiin. Rajavartiosto on tehnyt määrätietoista työtä lisäämällä muun muassa teknistä valvontaa itärajalla erittäin vahvasti. Nyt onneksi on muutamia lisävirkojakin saatu sinne, mutta on tärkeää nyt kiinnittää huomio siihen, että vihreällä rajalla pystymme uskottavasti valvomaan rajan koskemattomuuden, koska pitää muistaa, että meidän rajamme on Schengen-raja ulospäin, ja myös sitten itäinen naapurimme olettaa ja tietää sen, että pystymme rajamme vartioimaan hyvin yhteistyössä. Venäläiset pitävät oman puolensa kunnossa ja me omamme. Onko tähän tulossa mitään merkittäviä lisäyksiä henkilöstöresursseihin, kysyn ministeriltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-05-24T16:22:46,2016-05-24T16:23:48,Tarkistettu,1.1 2016_57_93,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Nyt ministerillä puheenvuoro, ja ministerin puheenvuoron jälkeen sitten ne edustajat, jotka haluavat vielä käyttää vastauspuheenvuoroja, hetimmiten sen jälkeen ylös ja V-painiketta. Sen debattivaiheen jälkeen siirrymme sitten varsinaisiin puheenvuoroihin. — Nyt, ministeri, olkaa hyvä, 2 minuuttia paikan päältä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_94,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aloitan pelastustoimesta, kun se unohtui tuossa aikaisemmin. Pelastustoimi siis siirretään järjestettäväksi viidelle suurelle alueelle, joilla on yliopistollinen keskussairaala. Se on järkevää tehdä niin, koska pelastustoimessa, jota vaikka verrataan Hätäkeskuksen suurempiin aluejakoihin, tämä toimii aivan hyvin. Mutta eivät ne paikalliset pelastusviranomaiset sieltä minnekään lähde eikä niitä yhtiöitetä. Pelastustoimi on julkista toimintaa. Mutta sitten pitää erottaa ensihoito, jossa siis pelastustoimella ja pelastuslaitoksella on keskeinen rooli tänä päivänä ja tulee olemaan jatkossakin. Mutta nyt meidän lainsäädännön valmistelussa pitää ratkaista tämän ensihoidon tuottamisen osalta se, että kun pohjana pitää olla niin kuin nykyäänkin se mahdollisuus monituottajamalliin, niin mielestäni se pitää siellä jatkossakin olla. Mutta pelastuslaitoksella tulee olemaan jatkossakin iso, keskeinen ja suurin osa ja rooli tässä ensihoidon tuottamisessa. Mutta tähän varsinaiseen pelastustoimeen ei siis paikallisella tasolla sen uudistuksen pitäisi näkyä muuta kuin siinä, että turvataan resursseja ja byrokratiaa ja hallintoa vähennetään edelleenkin. Lähimmän partion periaatetta, joka on erinomainen, käytetään ja silloin kaikki turvallisuusviranomaiset toimivat hyvässä yhteistyössä. Tämä poliisimiesten ja ‑naisten tuntema työhyvinvointi, siihen liittyvä tehtävien hoidon paine, on tiedossa. Se on yksi syy, miksi tämä selonteko on tehty, koska meillä on huoli siitä, miten meidän turvallisuusviranomaisemme, miehet ja naiset, jaksavat sen työpaineen alla. Siksi siitä priorisoinnistakin pitää puhua. Jos on liikaa tehtäviä suhteessa resursseihin, niin on kohtuutonta jättää yksittäisen virkamiehen päätettäväksi näitä asioita. Meidän pitää pystyä siitä poliitikkoina myöskin puhumaan, vaikka se on hankalaa. Kyllä siis kirjoituspöytätyö voi olla monella tavalla aivan keskeisessä asemassa tämän päivän poliisin ja turvallisuusviranomaisten työssä. Talousrikollisuus, terrorismin torjunta, tiedustelutyö, harmaan talouden torjunta kaikki vaativat kirjoituspöytätyötä. Itse asiassa tänä päivänä, kun mietitään poliisikoulutuksen houkuttelevuutta, pitäisi kiinnittää tähän huomiota. Kotouttamisesta edustaja Hakkaraiselle: Te voitte jatkaa — minulla loppuu aika — keskustelua kotouttamisesta vastaavan ministeri Lindströmin kanssa. (Puhemies koputtaa) Hänellä on päävastuu niistä keinoista. Muuten haluan kiittää erinomaisen hyvästä keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-05-24T16:23:50,2016-05-24T16:26:38,Tarkistettu,1.1 2016_57_95,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Jaha, vielä lyhyt aika debattia, ja ensimmäisenä edustaja Räsänen, sitten edustaja Hautala. Lähdetään tästä liikkeelle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_96,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun resurssit ovat niukat, niin on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että viranomaisten toimivaltuudet ovat riittävät. Kyllähän meillä tällä hetkellä nimenomaan tiedustelun kannalta on selvästi puutteita lainsäädännössä esimerkiksi terrorismin torjunnan näkökulmasta. Sen takia vetoan kaikkiin eduskuntapuolueisiin, että todella saisimme nyt tämän vaalikauden aikana hyväksytyksi tiedustelulait sisäisen turvallisuuden osalta, jotta saisimme oman lainsäädäntömme samalle tasolle kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Sitten haluan vielä nostaa esiin sen, että viime kauden lopulla sisäministeriössä tehtiin perusteellinen selvitys niin sanotusta jälkikäteen ilmoitettavasta kotietsinnästä. Olen moneen kertaan ministeri Orpolta kysynyt, missä vaiheessa tuo lainsäädännön valmistelu on. Tässäkin suhteessa meillä on selvä puute verrattuna muihin Pohjoismaihin, ja toivon, että tässä päästään (Puhemies koputtaa) eteenpäin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-24T16:26:46,2016-05-24T16:28:05,Tarkistettu,1.1 2016_57_97,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti ministeri Orpo joutui nyt poistumaan, mutta hän tuossa äsken pitämässään puheenvuorossa kiinnitti huomiota siihen, että pelastustoimen päätöksenteko on tässä maakuntauudistuksessa menossa nyt viidelle piirille elikkä näille erityisvastuupiireille. Minä hivenen ihmettelen tätä menettelyä, koska tässä tulee käymään niin, että nämä viisi erityisvastuualuetta tekevät päätökset, mutta sotealueet tai nämä maakunnat maksavat. Silloin tässä on iso ristiriita, kun toinen päättää ja toinen maksaa. Nyt kun otetaan huomioon hätäkeskusten jakautuminen ja jo toimineet mallit näitten pelastuslaitosten osalta, niin katson kyllä, että kannattaisi sisäministeriössäkin vielä uudelleen harkita, josko tämä tehtävä laitettaisiin maakuntien vastuulle. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-05-24T16:28:05,2016-05-24T16:29:04,Tarkistettu,1.1 2016_57_98,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Harmi tosiaan, että ministeri joutui lähtemään. Olisin kiittänyt valtioneuvostoa ansiokkaasta sisäisen turvallisuuden selonteosta. Tämä on ensimmäinen laatuaan ja hyvä alku. Tällaisia pitää saada ja parempia jatkossa lisää. Ajattelen, kun kuuntelin ministerin viimeistä puheenvuoroa äsken, että kysymys on siitä, että valtioneuvosto tuo nyt eduskunnan tietoon keskeiset ongelmat poliisien resursseissa, sisäisen turvallisuuden resursseissa, ja tämän selonteon luettuaan eduskunta on hyvin tietoinen, kuinka pienillä resursseilla poliisi joutuu toimimaan. Joudutaan priorisoimaan tehtäviä. Se tarkoittaa sitä, että joitakin tärkeitä tehtäviä jää poliisilta hoitamatta, ja tämä on eduskunnan kannalta tietysti hyvin katkera kysymys. Toinen asia, mikä selonteosta ehkä puuttuu, on se, että se on rajattu vain sisäministeriön alueelle. Täällä Olli-Poika Parviainen alussa kommentoi sitä, että tässä selonteossa olisi voinut olla laajemmin myös muiden ministeriöiden alueita. Ajattelen erityisesti sitä, että Suomi on kärkimaa naisiin kohdistuvassa väkivallassa, ja tätä problematiikkaa ei tässä käsitellä ollenkaan, vaikka se on iso osa meidän sisäisen turvallisuuden ongelmaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-05-24T16:29:06,2016-05-24T16:30:08,Tarkistettu,1.1 2016_57_99,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden selonteon sivulla 45 mainitaan, että nopeasti kehittyvä teknologia mahdollisuuksineen tulee huomioida sisäisen turvallisuuden strategiaa laadittaessa. Kun Suomen turvallisuustilanne erityisesti kielteisten oleskelulupapäätösten kasvun osalta muuttuu nyt ja tulevaisuudessa, olen kyllä huolissani siitä, miten viranomaiset pystyvät valvomaan mahdollisia jälkiseuraamuksia. Sisäministeri Orpo on maininnut palautuskeskukset, joita myös perussuomalaiset kannattavat, mutta miten pystytään valvomaan ja yksilöimään näissä palautuskeskuksissa olevia henkilöitä ja heidän liikkuvuuttaan maan sisällä? Tarvittaisiin kattava biometrinen pankki näistä henkilöistä, aivan kuten jokaisesta biometrisen passin hakeneesta suomalaisestakin on olemassa. Muuten saattaa syntyä rikollista toimintaa, johon ei löydy syyllistä, koska meillä nämä henkilöt eläisivät silloin tämän meidän laillisen järjestelmän ulkopuolella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-05-24T16:30:10,2016-05-24T16:31:12,Tarkistettu,1.1 2016_57_100,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tänään keskusteltu todella laajasti sisäisen turvallisuuden tekijöistä, mutta haluan nostaa myös kriisinhallinnan merkityksen, joka tulee varmasti korostumaan. Yhteiskunnalla ja meillä näissä selvityksissä ja strategioissa täytyy olla suunnitelma, miten selvitään erilaisista kriiseistä. Ihmisillä pitää olla tieto ja luottamus siitä, kuka toimii, kenen vastuulla, milloin tapahtuu mitäkin ja kenen kanssa toimitaan, oli sitten kysymys sotilaallisista kriiseistä, luonnonmullistuksista tai epidemioista. Myös sotilaallinen turvallisuus ja ulkopolitiikan toimivuus ja myöskin huoltovarmuus ovat kriisivalmiuden kulmakiviä. Kuitenkin kaikki toiminta lähtee yksilöistä ja myöskin yhteiskunnan kyvystä kouluttaa myös kriisivalmiuteen. Siksipä haluaisinkin muistuttaa poliisikoulutuksen rinnalla kriisivalmiuskoulutuksen tärkeydestä ja sen kehittämisestä edelleen näissä meidän strategioissamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-05-24T16:31:15,2016-05-24T16:32:17,Tarkistettu,1.1 2016_57_101,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Poliisit ovat kehittäneet toimintaansa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa kiitettävästi, ja Pohjois-Karjala on hyvä esimerkki eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Mutta jos poliisien määrä vielä vähenee, niin digitalisaatioteknologia tai halu yhteistyöhön eivät kyllä auta takaamaan turvallisuutta. Kun tähän lisätään vielä Hätäkeskuksen heikkenevät resurssit, niin turvallisuuden ylläpitäminen on tulevaisuudessa todella haasteellista etenkin harvaan asutulla seudulla. Arvoisa puhemies! Ministerin kommentit ihan lopussa ensihoidon yhtiöittämisestä eivät kuulostaneet hyvältä. Minä todella huolestuin tästä asiasta, siihen liittyy niin paljon riskejä. Olen kyllä tässä asiassa pettynyt hallituksen linjauksiin ja toivon, että hallitus vielä kerran miettisi tätä asiaa uudelleen. Tämä ei ole nimittäin mikään pieni juttu. Tähän voi liittyä todella isoja ongelmia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-05-24T16:32:18,2016-05-24T16:33:18,Tarkistettu,1.1 2016_57_102,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nostaisin vielä kerran esille tämän minusta tärkeän asian, koko oikeusturvan ja myös turvallisuudentunteen, että tällä koko ketjulla — siis poliisilla, syyttäjällä, tuomioistuimilla, kaikilla — on riittävät resurssit ja että kansalainen voi luottaa siihen, että asioita käsitellään nopeasti, että asioita käsitellään ylipäätänsä. Tässä on kyllä iso haaste hallitukselle ja meille kaikille, että turvataan nämä riittävät resurssit. Tämä parlamentaarinen työryhmä, joka viime vuonna antoi suosituksensa, katsoi, että tähän tarvittaisiin runsaat 70 miljoonaa euroa. Tämä on kyllä iso haaste, ja siitä olisin kysynyt myös ministeriltä, mutta hän ehti jo poistua. Mutta kuitenkin totean vielä kerran, että tämä on isoimpia haasteita meille kaikille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2016-05-24T16:33:20,2016-05-24T16:34:26,Tarkistettu,1.1 2016_57_103,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden asiat on nostettava uuteen arvoon. Siinä mielessä on äärettömän hyvä, että tämä selonteko nyt sitten saatiin, ensimmäinen laatuaan. On tärkeää, että tämä tulee jatkossa toistumaan myös vaalikausittain, eli vaalikausittain annetaan aina uusi selonteko. Meillä on ollut oikein hyvä keskustelu tässä eduskuntakäsittelyn pohjaksi. Nythän siirrytään seuraavaan vaiheeseen, ja on tärkeää, että tätä strategiatyötä nyt sitten tehdään sen ohjeistuksen ja niitten näkemysten perusteella, mitä eduskunta täällä tulee jatkossa tästä selonteosta lausumaan. Sinällään mielenkiintoista oli se, että kun ryhmäpuheenvuorossa esitin parlamentaarista neuvottelukuntaa tämän työn eteenpäin viemiselle ja vaalikausien yli linjaamiselle, niin täällä yhdestäkään oppositiopuolueesta ei tullut sille tukea, ja siitä varmaan (Puhemies koputtaa) jotain johtopäätöksiä on syytä tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-05-24T16:34:27,2016-05-24T16:35:34,Tarkistettu,1.1 2016_57_104,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni täällä keskustelussa on korostunut varsin hyvällä tavalla se, että tänä päivänä on hyvin tärkeää, että pystymme huolehtimaan kansalaisten arjen turvallisuudesta. On noussut esiin se huoli, mitä tämä yleisesti ottaen aika julma leikkauspolitiikka saa aikaan: se saa aikaan turvattomuutta. Täällä edustaja Paatero aiemmin puhui esimerkiksi ennaltaehkäisyn merkityksestä ja siihen kohdistuvista leikkauksista. Tällainen leikkaamisen tie on väärä suunta, ja tässä suhteessa suuntaa pitäisi muuttaa. Puhemies, haluaisin myös tähän loppuun käyttää puheenvuoron siitä, mikä täällä tuli aiemmin ilmi. On harmi, että perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja poistui salista. Mutta kun hän niin kovasti väitti ja kertoi, että nyt hallitus olisi katkaisemassa poliisien määrän vähenemisen, niin millä ihmeen matematiikalla se on mahdollista, koska viime kauden lopulla poliiseja oli 7 200, tässä linjataan 7 000:een, (Puhemies koputtaa) mutta kehyksen tosiasialliset resurssit ovat 6 500. Minä haluaisin, että tähän myös hallituspuolueet kiinnittäisivät huomiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-05-24T16:35:36,2016-05-24T16:36:46,Tarkistettu,1.1 2016_57_105,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Ja nyt vastauspuheenvuoro edustaja Karille, joka näytti nousevan ylös edustaja Korhosen puheenvuoron aikana.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_106,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Herra puhemies! Ensiksi haluan sanoa tuosta Rajavartiolaitoksesta vielä: Tässä keskustelussa poliisi ja poliisimäärä ovat nousseet keskustelun ydinasiaksi, ja ihan varmasti aiheesta ja syystä. Mutta vähintään yhtä tärkeätä kuin on puhua poliisista, olisi puhua myös Rajavartiolaitoksesta, koska pitkän ajan, jo useiden vuosien ja hallituskausien aikana, on syntynyt tilanne, jossa Rajavartiolaitoksen resurssit ovat huolestuttavasti vähentyneet — varsinkin, kun otetaan huomioon hybridiuhat ja erilainen vaikuttaminen Suomeen. Onneksi yhteistyö suomalaisten rajaviranomaisten ja venäläisten viranomaisten sekä ministeriöiden kanssa toimii. Mutta tähän edustaja Korhosen kommenttiin: Me tarvitsemme aitoa ja hyvää valmistelua, joka lähtee pitkältä linjalta. Tilanteessa, jossa käsittelyssä meillä on (Puhemies koputtaa) selonteko, voi olla hieman jälkikäteistä pyytää (Puhemies koputtaa) tästä ikään kuin yhteistä pohjaa, mutta sen yhteisen pohjan tekeminen on tietenkin yhtä tärkeätä sisäisessä turvallisuudessa kuin ulkoisessa turvallisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-05-24T16:36:47,2016-05-24T16:38:08,Tarkistettu,1.1 2016_57_107,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä pohdin sitä, mitä tapahtuu Suomen itärajalla syys—lokakuun vaihteessa neljän kuukauden kuluttua. Silloin nimittäin tulee kuluneeksi 180 päivää siitä, kun presidentti Putin sulki osittain tuon itärajan elikkä ei päästä sieltä enää turvapaikanhakijoita tänne. Mutta mitä tapahtuu syys—lokakuun vaihteessa? Siinä on yksi selkeä uhka tähän maahan. Toinen uhka on se, että tällä hetkellä turvapaikanhakijoista on teillä tietämättömillä 2 500. Osa näistä ihmisistä on alaikäisiä, ja voitte olla vakuuttuneita siitä, että he eivät ole Mikä-mikä-maassa, tai jos ovat, niin se on tämän päivän Mikä-mikä-maa, jota ei johda kapteeni Koukku vaan jota johtaa joku rikollisjengi tai mahdollisesti joku terroristeihin viittaava jengi. Nyt on harmi, että ministeri ei ole enää täällä, elikkä ei voi esittää kysymystä, mutta huolestumisensa voi aina esittää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-05-24T16:38:10,2016-05-24T16:39:10,Tarkistettu,1.1 2016_57_108,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Olen vielä huomannut tähän keskusteluvaiheeseen, kun pyysin puheenvuoroja: edustajat Paatero ja Savio puheenvuorot ja vielä edustajat Niikko ja Korhonen, ja siitä laitetaan poikki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_109,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhä edelleen jatkan tästä ensihoidon, pelastustoimen ja varautumisen yhteydestä, koska olen ymmärtänyt, että kansalaisten turvallisuus ja erityisesti suuronnettomuuksiin varautuminen perustuvat tähän kolmiyhteyteen. Nyt jos on tämä versio, minkä ministeri tuossa äsken vihjasi, että ensihoito otetaan siitä irralliseksi kokonaisuudeksi ja yhtiöitetään ja kilpailutetaan yksityisten markkinoiden kanssa, niin meillä on iso aukko tässä kokonaisuudessa. Sen takia toivon, että hallitus tämän osan nyt vielä tässä sote- ja maakuntamullistuksessa kävisi uudemman kerran läpi, ettei myöskin tätä ensihoitoa pistetä sinne bisneksen armoille. Parlamentaariseen toimintaan: Viime kaudella oli parlamentaarinen strategiaa valmisteleva työryhmä, josta tehtiin nämä linjaukset, joillahan tähän on pitkään viitattu, elikkä me olemme olleet tukemassa sitä aina. Nyt varmaan strategian tekeminen porukalla olisi vielä tärkeämpää, ensisijaisesti, (Puhemies koputtaa) kuin sitten se neuvottelukunta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-05-24T16:39:23,2016-05-24T16:40:27,Tarkistettu,1.1 2016_57_110,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäministeri mainitsi aiemmin tänään, että kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja siihen edustaja Elokin otti äsken kantaa. Näillä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilla hakijoilla voi toisinaan olla suurikin motivaatio jäädä oleskelemaan Suomeen ilman viranomaisten tietoa, ja samalla valitettavasti kasvaa myös riski rikolliseen toimintaan ryhtymisestä. Nämä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt olisikin tarkoituksenmukaista siirtää joko säilöönottoyksiköihin tai sitten hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti perustettaviin tehostetusti valvottuihin ja vain minimipalveluita tarjoaviin palautuskeskuksiin, ja niiden perustamisestahan on maininta myös tässä selonteossa. Tämä olisi yksinkertainen ja kustannustehokas tapa parantaa Suomen sisäistä turvallisuutta. (Puhemies koputtaa) Ministeri jo lähti, mutta olisi ollut mielenkiintoista kuulla, miten ja missä aikataulussa näiden palautuskeskusten (Puhemies koputtaa) käyttöönoton valmistelu etenee. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-05-24T16:40:28,2016-05-24T16:41:38,Tarkistettu,1.1 2016_57_111,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tähän parlamentaariseen valmisteluun. Esitin siis jatkuvuutta kaiken kaikkiaan tämän sisäisen turvallisuuden kokonaisuuteen eli ensinnäkin selonteon muokkaamista jokaisen vaalikauden yhteydessä . Meidän on tärkeää luoda tällaisia vakiintuneita toimintatapoja. Eli siis tulisi sisäisen turvallisuuden selonteko vaalikausittain, mutta myös sitten tällainen parlamentaarinen neuvottelukunta rakentamaan puolueitten välille vaalikaudet ylittävää näkemystä koko tämän yhteiskuntamme tulevaisuuden keskeisistä sisäisen turvallisuuden ratkaisuista. Eli tämmöistä pitkän tähtäimen jatkuvuutta tässä itse tämän parlamentaarisen (Puhemies koputtaa) työn osalta peräänkuulutan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-05-24T16:41:40,2016-05-24T16:42:35,Tarkistettu,1.1 2016_57_112,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Ja vielä edustaja Niikko ja sitten vihoviimeisenä edustaja Kari ja siitä poikki, sitten listaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_113,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo on hyvin kyllä käsittänyt sen, että sisäinen turvallisuus ja siitä huolehtiminen kuuluu valtion ydintehtäviin, ja tällä hetkellä resurssit ovat kyllä kohdallaan. Mutta on selvää, että resurssien tulee olla jatkossakin oikein mitoitettuja. Siinä mielessä sosialidemokraattien moite täällä ministeriötä kohtaan on mielestäni kohtuuton, koska esimerkiksi poliisien eläköityminen oli se suuri syy, minkä takia poliiseja hyvin paljon jää tulevaisuudessa pois, ja ministerihän lupasi, että rahoitusta tullaan heille varmistamaan. Mutta se itse asia, mikä huolestuttaa itseäni enemmän: Ministeri alussa piti semmoisen puheenvuoron, jossa hän mainitsi sen, että on hyvin mahdollista, että Suomea uhkaa turvapaikanhakijoiden virta jatkossakin. Tämähän on täyttä totta, koska Libyassa odottaa tällä hetkellä yli miljoona afrikkalaista päästääkseen Eurooppaan ja Italiaan niitä jatkuvasti myös saapuu. Se oli huolestuttavaa, kun ministeri sanoi, että meidän tulee siihen varautua mutta me emme ole varautuneet siihen. Meidänhän tulisi varautua jollakin ennakkopäätöksellä, millaista lainsäädäntöä me teemme,: päästämmekö me (Puhemies koputtaa) tulevaisuudessa rajan yli kaikki, jotka tänne vain tulevat... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-05-24T16:42:36,2016-05-24T16:43:49,Tarkistettu,1.1 2016_57_114,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuosi sitten toimin varapuheenjohtajana sisäisen turvallisuuden parlamentaarisessa työryhmässä, jossa pohdittiin pitkän aikavälin sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon asioita. Niin kuin edellisessä puheenvuorossani sanoin, niin sisäisen turvallisuuden kuin ulkoisen turvallisuuden osalta pieni Suomen kansa, reilu viiden miljoonan kansa, tarvitsee mahdollisimman suurta yksimielisyyttä. Niille asioille, joita hallitusvetoisesti vedetään, olisi aina hyvä hakea laajempaa parlamentaarista katetta, ettei meidän tarvitse neljän vuoden välein tehdä isoja suunnanvaihtoja oman sisäisen tai ulkoisen turvallisuuden keskeisissä asioissa. Mutta näihin selontekoihin liittyy myös se ominaisuus, että tällä hetkellä saan olla myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolella seurantaryhmässä, kun hallitus laatii selontekoa UTP-asioista, ja tämäntyyppiseen työskentelyvaiheeseen (Puhemies koputtaa) parlamentaarinen työ sopii, ei ehkä niin hyvin tällaiseen jälkikäteiseen ikään kuin silittämisen tehtävään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-05-24T16:43:50,2016-05-24T16:44:54,Tarkistettu,1.1 2016_57_115,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_116,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteossa todetaan totuudenmukaisesti, että terrorismin uhka on kohonnut Suomessakin. EU:n sisäisen turvallisuuden tärkeimmäksi tavoitteeksi on määritelty terrorismin sekä terrorismirekrytoinnin ja ‑rahoituksen torjunta. Europolin mukaan Euroopassa kuoli viime vuonna terrori-iskuissa 151 ihmistä, joista 150 ääri-islamistisissa iskuissa. Suojelupoliisin mukaan Suomeen on muodostunut ääri-islamistien verkosto, jonka jäsenistä ainakin osa on Syyrian sodasta palanneita kokeneita taistelijoita. Välitöntä terrorismin uhkaa maan turvallisuudelle ei ole, mutta jihadistit ovat aktivoitumassa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio ei pysty sosiaalituella pelastamaan kuoleman kultilta, jota ääri-islamismi ideologisesti edustaa. Ennalta ehkäisevän toiminnan voidaan katsoa olevan terrorismirikosten rangaistavuuden laajentamista, jonka johdosta muun muassa rahoittamissäädöksiä on jo tiukennettu. Tein kirjallisen kysymyksen ääri-islamismin vastaisen toiminnan tehostamisesta. Sisäministeri Orpolta saamani vastauksen mukaan taistelualueille lähteneistä yli puolella on Suomen kansalaisuus. Perustuslain 9 §:n mukaan ""Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan"". Sinänsä perusteltu lainsäädäntömme toimii ääri-islamistien kohdalla yleistä turvallisuuttamme vastaan. Ulkomaalaisille ääri-islamisteille voidaan asettaa maahantulokielto ulkomaalaislain 156 §:n perusteella. Radikaalisaarnaajista Suomessa ovat viime vuosina käyneet ainakin somalialaisen terroristijärjestö al-Shabaabin hengellinen johtaja Hassan Hussein, šeikki Khalid Yasin ja Anjem Choudary. Olen ihmetellyt ja yhä ihmettelen, että tällaiset yksilöt pääsevät Suomeen levittämään tuhoisaa maailmankuvaansa. Radikaalisaarnaajien työ on vaikuttanut osaltaan siihen, että Suomesta on suhteutettuna väkilukuumme lähtenyt poikkeuksellisen suuri määrä taistelijoita Syyriaan ja Irakiin. Arvoisa puhemies! Perustuslain 5 §:n ja kansalaisuuslain 4 §:n mukaan keneltäkään ei voi ottaa pois kansalaisuutta, jos hänestä tämän johdosta tehdään kansalaisuudeton. Nykyinen lainsäädäntö asettaa kapeat raamit terrorismin vastaiseen taisteluun. Ääri-islamistien riveihin taistelemaan lähtenyt Suomen kansalainen osoittaa teollaan, että hän hylkää ne länsimaiset arvot, joiden pohjalle suomalainen yhteiskunta rakentuu. Henkilö liittyy vihollisen asevoimiin, mikä nähdäkseni vertautuu maanpetokseen. Suomen kansalaisuuden pitäisi olla annettu etuoikeus, ei luovuttamaton ihmisoikeus. Länsimaisen demokratian väkivaltaisesti torjuvalla ei pidä olla oikeutta länsimaisen demokratian kansalaisuuteen. Hallitus on ryhtynyt määrätietoisiin toimiin kaksoiskansalaisten osalta. Perussuomalaisten vaatimuksesta lakiin tulee mahdollisuus mitätöidä Suomen kansalaisuus terroritoimiin osallistuneilta kaksoiskansalaisilta. Lakimuutoksen selvitys aloitetaan syksyllä sen jälkeen, kun YK:n ja EU:n terroristijärjestöksi luokitteleman organisaation toimintaan osallistuminen ja matkustaminen ulkomaille terrorismirikoksen tekemistä varten ja tällaisen matkustamisen rahoittaminen on kriminalisoitu. Arvoisa puhemies! Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mielestä EU:n Turkki-sopimus ei ole täydellinen mutta kuitenkin kannatettava. Näin asian itsekin näen. Tilastoidut luvut osoittavat, että sopimus on vähentänyt merkittävästi ihmisvirtaa Turkista Kreikkaan. Käytännössä esitys on lähellä jo viime kesäkuussa tekemääni esitystä pakolaisveneiden käännyttämisestä. Käännyttämistä vain ei tehdä merellä vaan Kreikan maaperällä. Todellinen testi Euroopalle koittaa kuitenkin kesällä. Suomen vastuulla on hallitusohjelman mukaisesti vähentää turvapaikanhakijoiden vetovoimatekijöitä, pitää huolta rajaturvallisuudestamme ja laittaa käytäntöön hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman linjaukset. Kaikki tietävät nyt, miten vaikeaksi tilanne voi muuttua. Kukaan ei voi sanoa enää ensi kesänä, että me emme tienneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-05-24T16:44:57,2016-05-24T16:50:10,Tarkistettu,1.1 2016_57_117,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvostettu puhemies! Suomi on kiistämättä yksi maailman turvallisimmista maista. Me perussuomalaiset haluamme myös pitää Suomen sellaisena. Kaaos maailmassa ei lopu kaaosta levittämällä. Selonteko kertoo rehellisesti, mitä ongelmia viime vuoden turvapaikanhakijoiden aaltoon on liittynyt: häiriöitä vastaanottokeskuksissa ja niiden ympäristössä, seksuaalista häirintää ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Jos ja kun ihmisoikeussopimukset johtavat ihmisoikeuksien polkemiseen eikä alkuperäiseen tarkoitukseensa, vastuullinen valtio tulkitsee niitä myös kansallinen etu huomioiden. Nykyinen turvapaikkapolitiikka uhkaa suomalaisten turvallisuutta, vaikka paljon on parannettu. Lisäksi se ohjaa rahaa nälkään nääntyvien lasten ruokkimisesta nuorten miesten majoittamiseen kalliiseen Eurooppaan. On myöhäistä itkeä sisäisen turvallisuuden menetystä, jos tieten tahtoen haluamme edistää laitonta maahanmuuttoa, joka muissa Euroopan maissa on pitkällä tähtäimellä johtanut hyvin karuihin lopputuloksiin. Ei tarvitse pelkästään katsoa terrorismin nousua ja tapahtuneita tekoja. Länsimaiseen Eurooppaan on saapunut miljoonia henkilöitä, jotka eivät halua edes sopeutua länsimaiseen yhteiskuntaan. Siinä mielessä meidän täytyy rehellisesti katsoa, mitä on mennyt pieleen. Turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu valtion ydintehtäviin. Siihen tarvitaan resursseja. Valtiovarainvaliokunnassa ohjasimme viime joulukuussa lisärahaa supolle terrorismin torjuntaan, paikallispoliisille vastaanottokeskusten ympäristön turvaamiseen, Rajavartiolaitokseen valvontalentokoneelle sekä maanpuolustusjärjestölle. Vastuullisella linjalla kannattaa jatkaa huolimatta taloustilanteesta. Sisäinen turvallisuus edellyttää myös riittäviä tuomioita rikoksista. Eilen oli uutisissa, miten nuorta naista neljä vuotta vankina pitänyt mies sai hovioikeudessa viisi vuotta ja kahdeksan kuukautta vankeutta. Naista pahoinpideltiin, ja hänet pakotettiin synnyttämään neljä lasta. Vajaan kuuden vuoden tuomio siitä, että riistää toisen vapauden neljäksi vuodeksi, on kohtuuttoman lyhyt. Jos miehellä ei ole vankilatuomiota muutamalta viime vuodelta, hän istunee nykyisestä tuomiostaan vain puolet. Kansan oikeustaju ei kestä näin lieviä tuomioita törkeissä rikoksissa. Tämä on arkipäivää Suomessa. Tähän täytyy tulla muutos. Törkeiden rikosten, kuten murhan tai ihmiskaupan vankeusrangaistukset pitäisi istua lähtökohtaisesti kokonaan vankilassa. Teinkin asiasta lakialoitteen viime kuussa. Sen allekirjoitti muun muassa 28 perussuomalaista kansanedustajaa. Asian uskoisin etenevän tällä vaalikaudella varsinkin, kun hallituksessa istuu perussuomalaisten valitsema oikeusministeri. Hallitus kertoo turvallisuustilanteesta avoimesti. Tunnustamme tosiasiat, jotta voimme parantaa tilannetta. Tunnustamme myös sen, että Suomessa on tehty ja tehdään turvallisuuden eteen pitkäjänteistä ja vastuullista työtä. Meillä on toimintakykyinen ja luotettava poliisi, Rajavartiolaitos, armeija ja muut tahot. Kansalaiset luottavat turvallisuusviranomaisiin, ja siitä luottamuksesta täytyy pitää kiinni. Hallituksen 80 kohdan turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toteutus etenee. Tällä hetkellä rajan yli tulee noin 100 turvapaikanhakijaa viikossa, mutta riski uuteen vyöryyn on olemassa aivan, kuten sisäministeri täällä myös tänään mainitsi. Suomessa asuvien turvallisuuden kannalta on välttämätöntä ryhtyä kansallisiin toimenpiteisiin. Dublin-järjestelmän toimimattomuus on osoittanut hyvin karulla tavalla sen, että yhteisvastuu Euroopassa ei ikävä kyllä toimi. Turvapaikanhakijat kertovat vieläkin, kuinka esimerkiksi Ruotsin viranomaiset ovat ohjanneet heitä Suomeen. Ruotsissa ei ole kunnioitettu näitä sopimuksia ja periaatteita, vaan vastuu on haluttu sysätä pois heidän omasta maastaan. Suomen ei pidä suostua jatkossa minkäänlaiseen hyväksikäyttöön, vaan yksinkertaisesti lopettaa turvapaikanhakijoiden vastaanotto rajalta. Mikäli mitään muutosta emme tee tai emme edes varaudu muutokseen, me tulemme jatkamaan vastaavanlaisella linjalla kuin viime syksynä. Me olemme vastuussa omasta maastamme ennen kaikkea Suomen kansalaisille, jotka ovat meidät tänne valinneet päätöksiä tekemään. Siinä mielessä, arvoisat kollegat ja arvoisa puhemies, meidän tulee olla ajan hermolla ja tehdä nopeitakin ratkaisuja ja muutosliikkeitä, mikäli tilanne sitä jatkossakin vaatii.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-05-24T16:50:11,2016-05-24T16:55:24,Tarkistettu,1.1 2016_57_118,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maailma on muuttunut sukupolven aikana paljon. Monet totalitaariset yhteiskuntajärjestelmät romahtivat 1990-luvulla. Globalisaatio vaikutti paitsi kauppaan ja finanssimarkkinoihin myös ihmisten liikkuvuuteen. Rajat madaltuivat. Toisinaan muutos oli dramaattinen: kansojen vankiloista purettiin piikkilangat ja miinakentät ulkorajoilta, ja ihmisille annettiin lupa liikkua vapaasti. Toisinaan muutos oli arkinen: demokraattiset oikeusvaltiot huomasivat, ettei rajoilla ollut enää syytä pitää virkakuntaa seuraamassa katseella ihmisten liikkumista. Tänä päivänä rajat ovat tekemässä paluuta. Erityisesti demokraattisissa järjestelmissä käänne on huomattava. Muureja on jo rakennettu Balkanin suuntaan. Uusia lupaillaan milloin Meksikoa, milloin Italiaa vastaan pystytettäviksi. Rajaesteiden rakentamisen perusteluna on voittopuolisesti sisäinen turvallisuus. Muurien luvataan torjuvan huumekauppaa ja terroristeja. Suorapuheisimmat sanovat kursailematta, että niitä tarvitaan torjumaan kaikenlaisten maahanpyrkijöiden tulo, olivatpa kyseessä sitten työnhakijat tai turvapaikkaa etsivät. Arvoisa puhemies! Rajojen purkaminen on esitetty idealismina. Rajojen rakentamisessa nähdään realismia. Kuva on yksioikoinen, tai oikeammin, kuva on vääristynyt. Rajavalvonta on tarpeellista, mutta on hurskasta toiveajattelua kuvitella, että pysymme turvassa muurien takana. Todellinen sisäinen turvallisuus edellyttää, että pystymme vaikuttamaan ongelmiin rajojemme ulkopuolella ja että hallitsemme yhteiskunnan riskitekijät sisäpuolella. Kansainvälisen muuttoliikkeen hallinta alkaa kaukaa rajoiltamme. Huolehtimalla kehitysyhteistyön riittävästä tasosta ja kansainvälisen kaupan vapaudesta parannamme elämisen ja toimeentulon mahdollisuuksia myös niissä maissa, joista on laajaa pyrkimystä lähteä kohti paremmaksi uskottuja maita, kohti Eurooppaa. Tarjoamalla myös laillisia maahantulon väyliä voimme muuttaa nykytilannetta, jossa kaikki tulijat pakolaisista työn etsijöihin sekoittuvat niihin tulijoihin, joilla on pahat mielessään. Sisäinen turvallisuus edellyttää erityisiä toimia maamme rajojen sisällä. Syrjäytyneisyys on suurin turvallisuusuhka. Se pätee niin kutsuttuun tavanomaiseen rikollisuuteen, joka on selonteon mukaan pienen syrjäytyneen vähemmistön vastuulla. Syrjäytyneisyys on yhteydessä myös terrorismin uhkaan. Euroopassa terroritekoihin syyllistyneiden yhteinen nimittäjä on useimmiten aiempi työttömyys ja aiemmat ei-poliittiset rikokset. Hallituksen selonteko rajaa tarkastelunsa sisäasiainhallinnon toimiin. Tehokas turvallisuuslinjaus edellyttää tarkastelun laajentamista. Arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus edellyttää sitä, että turvallisuudesta vastaavilla viranomaisilla — poliisilla, Rajavartiostolla ja muilla — on riittävästi voimavaroja. Sosialidemokraatit esittävät, ettei poliisien määrän anneta laskea alle 7 200:n. Hallituksen kehyslinjauksessa, siis julkisen talouden suunnitelmassa, esitetyllä toimintalinjalla päädymme kehyskauden lopulla, 2020, pahimmillaan 6 500:aan. SDP tavoittelee riittävää poliisien tasoa varsinkin maamme haja-asutusalueilla pohjoisessa ja itäisessä Suomessa. Poliisien määrä pitää mielestämme vakiinnuttaa tasolle 7 200. Mutta, puhemies, sisäinen turvallisuus edellyttää myös sitä, että näemme sekä maailmanlaajuiset ongelmat että oman yhteiskuntamme eheyteen ja eriarvoisuuteen liittyvät riskit.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-05-24T16:55:26,2016-05-24T16:59:51,Tarkistettu,1.1 2016_57_119,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hienoa, että sisäisen turvallisuuden selonteko on tehty — täytyy sanoa, että valitettavasti vasta nyt, mutta hyvä, että nyt. Toivottavasti se nousee samaan sarjaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustuspoliittisen selonteon kanssa. Tosiasioiden tunnustaminen on useimmiten viisauden alku. Tässä selonteossa tosiasioita tunnustetaan, tunnustetaan muun muassa se, että turvallisuusviranomaisten toimintataso vuosina 16 ja 17 on suht hyvällä tasolla mutta sen jälkeen se laskee hälyttävälle tasolle. Siksi on hyvä, että selonteossa muun muassa on todettu, että poliisien määrä ei laske alle 7 000:n — siihen muuten lisätään vielä 200 suojelupoliisin työntekijää — sekä hätäkeskuspäivystäjien määrä ei laske alle 600 henkilötyövuoden. Toki nämä määrät ovat jo kipurajan alle, ne ovat liian pieniä, mutta pahimmillaan määrät olisivat menneet paljon pienemmiksi. Ja teemme me nyt mitä päätöksiä tahansa, ne näkyvät vasta kolmen vuoden kuluttua, eli valitettavasti poliisien koulutusmäärää ei ole aikaisemmin lisätty, koska nyt se määrä tulee laskemaan ainakin siihen 7 000:een plus 200 suojelupoliisin virkamiestä vielä päälle. Näin on. Sitten on tehty myös reippaita luonnehdintoja meidän turvallisuusympäristömme muutoksista, ja ne ovat kaikki totta. Meillä on arvaamaton naapuri Venäjä, meillä on hybridiuhkia, meillä on terrorismia, meille on tullut turvapaikanhakijoita talven aikana 32 476, ja sen lisäksi meillä on erilaisia kyberuhkia. Tämä on totta. Ja meidän terrorismiuhkatasomme on lievästi noussut, joskaan se ei tietysti mikään iso tällä hetkellä ole. Tämä on hyvä tunnustaa, ja nyt kun strategiaa laaditaan, näihin pitää löytää lääkkeet. Samaan aikaan ihan perustellusti kansalaisten turvattomuudentunne on lisääntynyt äsken kertomieni kovien rikosten ja rikosuhkien takia mutta myös tämmöisen arjen toiminnan takia. Meillä on entistä enemmän sosiaalisessa mediassa käyttäytymistä, jota ei aikaisemmin ole ollut. Meillä on liikenteessä entistä enemmän liikenne- tai rattiraivoa, millä nimellä sitä kutsutaankaan, ja meidän katukuvamme on valitettavasti muuttunut entistä turvattomammaksi. Se on kuitenkin tosiasia, että rikostilastojen mukaan meidän kokonaisrikollisuutemme määrä on vähentynyt — siis se on vähentynyt — mutta ihmiset tuntevat entistä enemmän turvattomuutta. Meillä ovat jotkut rikostyypit nousseet, muun muassa maksuvälinerikokset ja myös seksuaalirikokset, joskin niiden nousussa lienee suuri syy siinä, että niitä ilmoitetaan entistä enemmän poliisille ja poliisin toimintatapa on muuttunut. Tosiasia on myös se, että eri turvallisuusviranomaisille, muun muassa poliisille, on annettu lisää rahaa tai leikkauksia on peruttu, miten nyt vain, ja näin on tehty myös Rajavartiostolle ja Hätäkeskukselle. Nämä ovat minun mielestäni semmoisia laastareita, joita on viranomaisille annettu, tai on paikkailtu niitä haavoja, mitä on olemassa, ja saatu tällä hetkellä tämä toiminta toistaiseksi pidettyä tyydyttävällä tasolla. Mutta antibiootti puuttuu, eli potilasta ei vielä pystytä parantamaan, ja siihen pitää löytyä toimet tuossa strategiassa, joka tullaan tämän jälkeen laatimaan. Se on nimenomaan laaja-alainen, siihen pitää osallistaa eri viranomaisten, eri ministeriöiden. Sosiaali- ja terveysviranomaisten osuus on todella tärkeä, mutta siihen pitää osallistaa myös eri järjestöjen, yhdistysten, yritysten, koska esimerkiksi vain pieni joukko ihmisiä, alle 5 prosenttia, tekee puolet meidän rikoslakirikoksistamme, ja he ovat syrjäytyneitä, etupäässä miehiä. Minä sanoisin, että yhdistyksillä, yhteisöillä ja järjestöillä on suuri mahdollisuus vaikuttaa tähän tilanteeseen. Me tarvitsemme tämmöisiä niin sanottuja pehmeitä keinoja, me tarvitsemme myös kovia keinoja tämmöisten ulkoisten uhkien torjuntaan. Me tarvitsemme tiedustelulainsäädäntöä, mutta me tarvitsemme myös viranomaisille — kaikille, puhutaan hätäkeskuspäivystäjästä ja kaikista siltä väliltä aina vankilaviranomaisiin — riittäviä resursseja, ja niitä tuossa strategiassa sitten pitää käydä läpi. Elikkä nyt on meidän tehtävämme päättää, mikä tulee olemaan Suomen turvallisuustaso jatkossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-05-24T16:59:53,2016-05-24T17:05:17,Tarkistettu,1.1 2016_57_120,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten vakaa turvallisuudentunne on horjunut, vaikka maailman mitassa tilanne on edelleen hyvä. Hallitusohjelman visio ""Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä"" on vähintäänkin riittävän kunnianhimoinen. Kyseessä on siis ensimmäinen sisäisen turvallisuuden selonteko. Siinä tarkastelua on tehty sisäministeriön virkamiesten näkökulmasta, ja siellä erityisesti poliisin osuus on noussut keskiöön hyvin korostuneesti — syystäkin. Sisäisen turvallisuuden kannalta vaikuttavin asiakirja on syksyllä laadittava sisäisen turvallisuuden strategia toimeenpano-ohjelmineen. Sitä varten asetetaan johtoryhmää, ohjausryhmää, sihteeristöä ja asiantuntijaryhmiä. Strategian valmisteluun osallistuvat sisäisen turvallisuuden kannalta keskeiset asiantuntijat strategian painopistealueiden pohjalta hallinnon eri sektoreilta, maakunnista, kunnista, järjestöistä ja elinkeinoelämästä. Valmistelussa otetaan huomioon laajasti eri näkökulmat ja lähestymistavat. Keskustan esittämä parlamentaarinen neuvottelukunta täydentäisi vielä sitä tosiasiaa, että sisäinen turvallisuus on nostettu nyt todellakin arvoonsa. Sisäinen turvallisuus on yhteinen ja hyvin laajakin asia. Selonteossakin todettu sisäisen turvallisuuden aleneva kehys on erittäin haasteellinen. Siksi tulevalla strategialla toimenpideohjelmineen on erittäin keskeinen merkitys ja sitä kohtaan on suuret odotukset. Siihen tämä selonteko ihan hyvin johdattelee. Näitten alenevien resurssien aikana vaarana on näivettyminen ja toimintojen priorisoiminen niin, että panokset ovat poissa esimerkiksi ennalta ehkäisevästä työstä, maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden viranomaispalveluista ja normaalista raja- ja muusta valvonnasta. Arvoisa puhemies! Näistä haastavista tilanteista huolimatta hallituksen toimenpiteet ovat kuitenkin onnistuneet vastaamaan ajan yllättäviinkin haasteisiin. Turvapaikanhakijoiden tulva on otettu hallintaan lopulta hyvin, kotouttamisen tehostamisen suuntaviivat on lyöty lukkoon. Käynnissä on uudistuksia, esimerkiksi tiedustelulainsäädäntö, Rajavartiolaitoksen toimivaltuudet vastata hybridiuhkiin, on käynnissä myöskin pelastustoimen uudistus. Ja sitten on tietysti tämä selonteko, ensimmäinen laatuaan, ja strategiatyö. Tämä strategiatyö ja sen uudet työstämistavat olisivat niitä, joita olisin suonut myöskin opposition kannattavan täällä, elikkä tämä parlamentaarisen neuvottelukunnan perustamista tähän yhteyteen. Tämä hyvä sisäinen turvallisuus edellyttää viranomaisten jatkuvaa ja saumatonta yhteistyötä ja myöskin kansalaisjärjestöjen ja ihmisten itsensä osallistumista. Turvallisuutta ei voi ulkoistaa vaan se on seurausta siitä, miten yhteiskunta ja sen jäsenet toimivat ja millä tavalla turvallisuus otetaan huomioon ihan jokapäiväisessä arjessa. Arvoisa puhemies! Sosiaalinen eriarvoistuminen ja syrjäytyminen on perinteisesti koettu maassamme suurimmaksi sisäisen turvallisuuden uhaksi. Vaikea talous- ja työllisyystilanne ei ole tätä helpottamassa, ja siksi on tärkeää, että ihmiset eivät menettäisi luottamustaan yhteiskunnan toimivuuteen eivätkä myöskään poliittiseen päätöksentekoon. Merkkejä tällaisesta kuitenkin on, kun esimerkiksi turvallisuuden takaamiseksi kansalaiset ovat jo ottaneet valtaa ja vastuuta omiin käsiinsä. Työllisyyden parantaminen sisäisen turvallisuuden takaajana korostuu varsinkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Totta on, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajat ovat hämärtyneet. Maailman konfliktialueiden auttaminen on yhä enemmän myös sisäisen turvallisuuden takaamista. Muualla käytävät sodat, kuivuus, nälänhätä ja hallitsematon väestönkasvu koituvat vakavaksi uhaksi pakolaiskriisien muodossa myös sisäiselle turvallisuudellemme. Samaa asiaa alleviivaa myös kyberuhkien rajattomuus. Uskon kuitenkin, että suomalaiseen arvomaailmaan kuuluu realistinen rauhantyö, kansainvälinen yhteistyö ja sovinnon etsiminen. Maailmassa on yhä enemmän kriisejä, joissa ei ole suoranaisesti mukana kansallisvaltioita vaan erilaisia radikalisoituneita ryhmittymiä. Yhteiskunnalla pitää olla valmiudet vastata myös näihin uudenlaisiin haasteisiin, joissa turvallisuuspolitiikan uhkakuvat ovat muuttuneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-05-24T17:05:19,2016-05-24T17:10:53,Tarkistettu,1.1 2016_57_121,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta on laadittu selonteko nyt ensimmäisen kerran. Kuluneen vuoden aikana maamme turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti ja suomalaisten turvallisuudentunne on heikentynyt merkittävästi. Maanpuolustuksen tiedotuksen suunnittelukunnan viimeisimmän tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa vastaajista kokee tulevaisuuden turvattomampana, kun vuosi sitten näin ajatteli vain joka toinen. Edelleen kaksi kolmesta vastaajasta näki turvattomuuden lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Suomessa on jo nyt Euroopan maista vähiten poliiseja suhteutettuna väkilukuun. Uuden sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan poliisien määrä tulee vähenemään tulevana vuonna 7 000 poliisiin, ja vaikka poliisiasemien lakkautuslista hieman pieneni, vähennetään kuitenkin useita asemia. Selvityksessä todetaan, että tehokas valvonta lisää katu- ja yhteiskuntarauhaa mutta edellyttää nykyistä enemmän voimavaroja. Teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia mutta ei korvaa poliisin läsnäoloa. Huolestuttavin tilanne on haja-asutusalueilla, missä poliisia hälytettäessä pelätään avun tulevan liian myöhään. Yksi kysymys on poliisin resurssien kohdentaminen. Poliisin rakennemuutoksessa hallintoa oli tarkoitus vähentää, mutta nyt pitäisi tuoda esille, onko niin todellisuudessa tapahtunut. Rajavartiolaitoksen henkilökunnasta on leikattu 25:n viime vuoden aikana neljännes. Neljä vuotta sitten laaditusta sopeuttamisohjelmasta seuraa, että itärajan valvontahenkilöstön määrä vähenee 40 prosenttia. Tähän tulossa oleva lisärahoitus on tarpeen, mutta onko rajavartijoiden määrä sen jälkeenkään riittävä? Kun turvapaikanhakijoita alkoi virrata viime syksynä länsirajalta, kaikkia tulijoita ei pystytty rekisteröimään, ja viimeisten tietojen mukaan kielteisen päätöksen saaneita on kadonnut tämän vuoden aikana jo noin 2 500. Keskusrikospoliisin mukaan tähän liittyy vakavia uhkia. Tällaisen laajamittaisen laittoman maahantulon on jatkossa oltava hallittavissa. Selvityksen esipuheessa todetaan: ""Sisäisen turvallisuuden supistuvat resurssit ovat ristiriidassa turvallisuusviranomaisten lisääntyvien ja monimutkaistuvien tehtävien, kansalaisten odotusten sekä toimintaympäristön nopean muutoksen kanssa."" Sisäministeriön virkamiesten näkemyksen mukaan turvallisuuden ylläpito vaikeutuu tulevaisuudessa koko maassa ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Sisäisen turvallisuuden muista viranomaisista poiketen pelastustoimi on pääosin kunnallinen toimija ja kuntien rahoituksen varassa. Esimerkiksi ensihoito- ja potilassiirtopalveluiden tuottamisesta sovitaan osana sote- ja maakuntauudistusta. Maaseudulla ollaan huolestuneita näiden palveluiden riittävän nopeasta saatavuudesta. Terveydenhuoltolain uudistus vuonna 2010 siirsi järjestämisvastuun kunnilta sairaanhoitopiireille, jolloin ne siirsivät palveluiden tuottamisen itselleen ja pelastuslaitoksille. Sairaankuljetusliiton mukaan useat kunnat ovat raportoineet sairaankuljetusten kustannusten huomattavasta noususta. Kustannuspaineesta johtuen esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on päättänyt laskea hoitotason yksikön valmiutta pohjoisella haja-asutusalueella omassa kunnassa ympärivuorokautisesta 12 tuntiin eli puoleen. Tällaiset toimenpiteet voivat aiheuttaa kohtalokkaita seurauksia. Selonteon jälkeen tehtävässä poikkihallinnollisessa strategiassa on otettava huomioon kokonaisturvallisuus, joka koostuu monesta hyvin erilaisesta asiasta. Yhtä lailla ihmisten päivittäiseen arkeen vaikuttava sosiaali-, terveys- ja päihdepolitiikka kuin kaukaiselta tuntuva hybridihyökkäyksenkin torjuminen ovat sisäisen turvallisuuden tekijöitä. Uudelle turvallisuustilanteelle on leimallista, että ulkoista ja sisäistä turvallisuutta ei voida enää erottaa toisistaan. Tällaisia uhkia ovat esimerkiksi hybridi- ja kyberuhat sekä kasvanut terrorismin uhka. Konfliktialueella taisteluihin osallistuneiden saapuminen ja paluu Suomeen sekä ääriliikkeistä kiinnostuneiden määrän kasvu ja heidän värväyksensä radikaaliin toimintaan kohottavat uhkaa. Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tilannekuva on kovin yhteneväinen, ja toimenpiteet tunnistettujen uhkien torjumiseksi ovat nyt hallituksen vastuulla. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi on maailman turvallisin maa asua, (Puhemies koputtaa) yrittää ja tehdä työtä. Ahkerat ja oikeudentuntoiset suomalaiset ovat tällaisen maan ansainneet. Sen turvallisuudesta on yhteisvoimin pidettävä huolta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-05-24T17:10:56,2016-05-24T17:16:31,Tarkistettu,1.1 2016_57_122,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Julkisen vallan tärkein tehtävä on huolehtia valtion sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Meidän tehtävämme poliitikkoina on järjestää siihen pelimerkit, ja omasta mielestäni emme ole pärjänneet kovinkaan hyvin — ei tämä hallitus eivätkä ehkä edellisetkään. Uskon, että sekä hallitus että oppositio ovat samaa mieltä siitä, että sisäisen turvallisuuden resurssien supistuminen sattuu erittäin huonoon aikaan. Toimintaympäristömme on muuttunut voimakkaasti, ja ne uhat, joita vielä muutama vuosi sitten pidimme melko teoreettisina, ovat nyt konkretisoituneet aivan eri tasolle. Kansalaisten turvallisuudentunne on heikentynyt huomattavasti, ja merkittävimmät syyt siihen ovat turvapaikanhakijoiden räjähdysmäinen kasvu ja terrorismin uhka. Kansalaiset kysyvätkin, riittävätkö poliisin resurssit yleisestä turvallisuudesta vastaamiseen. Poliisien määrä on vähentynyt jo useamman määräkehyskauden ajan. Suomessa on edelleen väkilukuun suhteutettuna vähemmän poliiseja kuin melkein missä tahansa muussa maassa. Muissa Pohjoismaissa poliisien määrä suhteessa väkilukuun on ollut nousussa, kun Suomessa suunta on ollut laskeva. Jotta poliiseja olisi yhtä paljon kuin esimerkiksi Ruotsissa, se tarkoittaisi noin 9 600 uuden poliisin palkkaamista. Näin siis naapurimaa Ruotsissa. Kannattaa miettiä. Erilaisten kyselyiden mukaan kansalaiset haluaisivat lisää poliiseja turvaamaan arkeaan. Jos ja kun Ruotsin kaltaiset levottomuudet leviävät Suomeen, olemme pulassa. Täällä ei ole reserviä. Meillä on poliiseja, mutta kun alkaa tapahtua, niin se määrä, mitä on, on aika äkkiä loppuun käytetty. Aiemmat hallitukset suuressa viisaudessaan päättivät, että vapaa liikkuvuus on hieno ja hyvä asia. Samalla he päättivät, että poliisin ja rajavalvonnan resursseja heikennetään. Määrärahoja on siis jo aiemmin supistettu samalla, kun rajan yli tulevien rikollisten määrä on kasvanut. On kuitenkin hyvä, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi. Rikostutkintaa pyritään tehostamaan vähentämällä byrokratiaa ja sujuvoitetaan esitutkintaa muun muassa selvittämällä ja käyttämällä hyväksi nykytekniikkaa aiempaa paremmin. Kansalaisia kannustetaan siirtymään sähköiseen rikosilmoitukseen ja yleisvalvontaa tullaan kohdentamaan estävään toimintaan kohteena erityisesti toistuvasti rikoksiin syyllistyvät erilaiset yhteisöt sekä laajamittaisen väkivallan uhat. Käyttöön otetaan sähköisen viestintäteknologian ja perinteisen toimintamallin yhdistelmä turvallisuuden edistämiseksi. Tosin tässä yhteydessä on hyvä muistaa, ettei esimerkiksi kotihälytykselle vieläkään voida mennä digitaalisesti. Arvoisa herra puhemies! Poliisi on varautunut poikkeukselliseen tämän vuoden kevät- ja kesäaikaan. On tosiasia, että vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden lisääntyneen määrän myötä lisääntyvät myös uutiset ahdisteluista, väkivallasta ja seksuaalirikoksista. Maanpuolustustiedotus julkaisi tutkimuksen vuodelta 2015, jonka mukaan 75 prosenttia suomalaisista oli paljon tai jonkin verran huolestunut Eurooppaan tulevien turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta. Luku on suuri. Poliisin tiedotteen mukaan seksuaalirikosten määrä nousi alkuvuoden 2016 aikana noin 13 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Suojelupoliisi arvioi, että väkivaltaisesta jihadistisesta toiminnasta kiinnostuneiden henkilöiden lukumäärä kasvaa Suomessa turvapaikanhakijatilanteen vuoksi. Myös terrorismin tuki- ja värväystoiminta saattaa yhä lisääntyä. Maassamme pyörii turvapaikkainvaasion myötä tulleita potentiaalisesti sotarikoksiin syyllistyneitä tai muuten epämääräisiä henkilöitä, joiden kaikkien taustaa ei todellakaan tiedä kukaan, vaikka eräs kansliapäällikkö muuta onkin julkisuudessa kertonut. Oikeilla poliiseilla ei tällaista tietoa ole. Vastaanottokeskukset työllistävät poliisia, mikä on merkittävässä määrin ajallisesti pois muista poliisin tehtävistä. Hallitus julkaisi joulukuussa 2015 turvapaikkapoliittisen 80 kohdan toimenpideohjelman. Nyt nämä toimenpiteet tulee toteuttaa nopeasti. Aikaa ei ole hukattavana, sillä seuraava turvapaikanhakijatulva on mahdollisesti piankin ovellamme. Perheenyhdistämisen kriteereitä on tiukennettu, humanitäärisen suojelun kategoria poistettu. Maahanmuuttovirasto on päivittänyt turvapaikkapäätöksen teon linjauksia useisiin lähtömaihin nähden, ja niiden turvallisuustilannetta päivitetään jatkuvasti. Tämä on ollut hyvä ja erittäin tarpeellinen suuntaus. Arvoisa herra puhemies! Sisäistä turvallisuustilannetta parannetaan tiukentamalla Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, lisäämällä tulevaisuudessa poliisien määrärahoja reilusti ja varmistamalla, että poliiseja on riittävästi kenttätyössä. Meidän on myös tiedotettava avoimemmin myös ulkomaalaisten tekemistä rikoksista. Kansalaisten etuja palvelee avoin ja rehellinen tiedottaminen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2016-05-24T17:16:32,2016-05-24T17:21:36,Tarkistettu,1.1 2016_57_123,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuudentunne on ihmisen perustarpeita, ja siksi asia on todella tärkeä meille kaikille. Kansalaiset kokevat edelleen Suomen olevan turvallinen maa, ja ihmisten turvallisuudentunne on korkea. Tilanne on kuitenkin muuttunut, ja erityisen haasteelliseksi tilanteen tekee se, että muutosvoimia tulee monelta eri taholta. Uhkia tulee sekä oman yhteiskunnan ulkopuolelta että sisältä. Yhteiskunnan ulkopuolelta tulevia turvallisuusuhkia ovat esimerkiksi kansainvälinen terrorismi, turvapaikkaa hakevien määrän kasvu, kehitys Venäjällä, kyberuhat, tarttuvat taudit ja ympäristökatastrofit. Omassa yhteiskunnassamme esimerkiksi köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvu sekä syrjäytyminen ja niiden seurausilmiöt ovat vakava uhka turvallisuudelle. Turvallisuus ja sen kokeminen on siis laaja-alainen ilmiö, ja tässä selonteossa asiaa käsitellään kapea-alaisesti, keskittyen sisäasiain hallinnonalan toimijoihin, erityisesti poliisiin. Kuten selonteossakin mainitaan, tarkastelun ulkopuolelle on jätetty tuomioistuimet, syyttäjävirasto, Rikosseuraamuslaitos, Tulli sekä sosiaali- ja terveystoimi. Sisäistä turvallisuutta heikentäviä asioita, eriarvoisuutta, syrjäytymistä, tuloerojen sekä työttömyyden kasvua ei myöskään ole käsitelty. Toivottavasti tulevassa sisäisen turvallisuuden strategiassa asia huomioidaan tarpeeksi laaja-alaisesti. Arvoisa puhemies! On huolestuttavaa, jos joudutaan tinkimään yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, yhteiskuntarauhan varmistamisesta, piilorikollisuuden paljastamisesta ja sitä ennalta estävästä toiminnasta tai liikenneturvallisuuden valvonnasta. Toisaalta, mitä enemmän meillä on eriarvoistumista ja syrjäytymistä, sitä enemmän tarvitaan myös poliisien työpanosta. Kun tähän vielä lisätään se, että selonteon mukaan myös hätäkeskuspalvelun tason ylläpito vaikeutuu ja häiriöiden todennäköisyys lisääntyy määrärahojen vähentymisen vuoksi, niin kyllä turvallisuuden ylläpito on kokonaisuudessaan haastava tehtävä yhteiskunnassamme. Hätäkeskuksen palvelutason heikennykset hankaloittavat myös poliisien työtä. Kaikkien edellä mainittujen seikkojen yhteisvaikutukset voivat johtaa meidät ongelmia lisäävään kierteeseen, joka heikentää turvallisuutta ja nostaa myöskin yhteiskunnan kokonaiskustannuksia. Tärkeintä olisikin kehittää kokonaisvaltaista ennalta ehkäisevää toimintaa, sillä pitkällä tähtäyksellä se olisi kaikkein kustannustehokkainta. Tämän näkökulman toivoisin olevan keskeisesti esillä tulevassa sisäisen turvallisuuden strategiassa. Arvoisa puhemies! Vielä kaksi asiaa. Huolestuin todella ministeri Orpon kommentista siitä, että ensihoito ja pelastustoimi aiotaan erottaa toisistaan: ensihoito yhtiöitetään ja altistetaan tällä tavalla myöskin kilpailutukselle. Toivon todella, että hallitus vielä pohtisi tätä asiaa uudelleen, sillä tämä ratkaisu kyllä heikentäisi koko pelastustoimen kustannustehokkuutta ja erityisesti harvaan asuttujen alueiden tilanne huononisi muun muassa huolella rakennettujen synergiaetujen ja yhteisten johtamisjärjestelmien menettämisen johdosta. Toinen asia, josta ihan tähän loppuun mainitsen tai oikeastaan kiitän, on se, että tässä selonteossa on nyt hyvin huomioitu kuitenkin tämä itärajan tilanne, eli itärajan valvontaan lisättävät resurssit ovat myönteinen ja tärkeä asia, koska nykyisillä resursseilla tässä muuttuneessa turvallisuustilanteessa ei rajavalvontaa pystytä tekemään asianmukaisella tavalla. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-05-24T17:21:44,2016-05-24T17:25:51,Tarkistettu,1.1 2016_57_124,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhutaan sisäisestä turvallisuudesta, puhutaan kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta. Hallituksen koulutukseen ja peruspalveluihin kohdistuva leikkauspolitiikka lisää köyhyyttä ja syrjäytymistä ja heikentää sisäistä turvallisuutta. Kaikki pohjautuu meillä Suomessa siihen luottamukseen, että jokaisesta pidetään huolta. Yhteiskuntarauha muodostuu siitä, että kansalainen voi luottaa yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen ja tyytymättömyys kanavoituu vaaleissa, ei radikaaleina, väkivaltaisina tekoina, kuten Välimeren toisella puolella on tapahtunut. Euroopan lähialueilla yhteiskuntien epävakautta ja levottomuuksia ruokkii nuorisotyöttömyys, koulutuksen ja terveydenhuollon puute, eriarvoisuus ja korruptio. Viha muhii ja kasvaa, jos kansalaisilla ei ole ihmisoikeuksia ja poliittisia vaikutusmahdollisuuksia eikä tulevaisuuden toivoa. Ihmiset kokevat, että heidät on hylätty oman onnensa nojaan. Tällöin ei millään ole enää mitään väliä. Terroristien on helppo saada rekrytoitua lisää vihaisia joukkoonsa ja yhteiskunnat radikalisoituvat. Suomessa tällainen tuntuu kaukaiselta ajatukselta, mutta emme voi pitää sisäistä turvallisuuttamme itsestäänselvyytenä, vaan siitä on pidettävä jatkuvasti huolta kansalaisyhteiskuntaa ja pohjoismaista hyvinvointivaltiota vahvistaen. On parempi, että olemme kaikki tavallisia keskivertosuomalaisia kuin että polarisoidumme ja jakaudumme äärilaidoille. Arvoisa puhemies! Huoli kansalaisten jakautumisesta ja sisäisestä turvallisuudesta tulisi olla myös rikkaiden huolena. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Los Angelesissa lähellä Beverly Hillsin hienoja taloja on Skid Row’n kaupunginosa, joka on yksi suurimmista köyhien asuinalueista Yhdysvalloissa. Siellä asuu noin 7 000 koditonta kaduilla. Rikkaat puolestaan ovat joutuneet aitaamaan omat asuinalueensa ja talonsa, ja vartijat kulkevat yötä päivää partioimassa. Turvatoimet on tehty, jotta köyhät eivät tule ryöväämään rikkaiden jääkaappeja. Tällainen ei ole onnellista elämää kenellekään. Tahdon sanoa sitä, että Suomen sisäinen turvallisuus on paljon laajempi asia kuin viranomaisten määrä, vaikka sekin kuuluu siihen osaltaan, ja pidän erittäin tärkeänä poliisien riittävää määrää. Hallituksen tulisi kuitenkin sisäisen turvallisuuden näkökulmasta lähestyä tavallisten ihmisten hätää ja tehdä esityksiä, jotka lisäävät yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta ja pienentävät eriarvoistumiskehitystä liittyen nuoriin, työllisyyteen, asumiseen, peruspalveluihin ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen. Nyt saadulla vuoden mittaisella kokemuksella tästä Sipilän porvarihallituksen arvomaailmasta minulla on tunne, että tämän hallituksen jäljiltä Suomessa tulee olemaan yhä enemmän ihmisraunioita, köyhiä, sorrettuja ja yhteiskunnan ulkoreunoille jääneitä. Vaikuttaa sille, ettei hallitus halua samastua köyhän ihmisen asemaan ja kantaa huolta oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ja riittävästä toimeentulosta. Tämä heikentää sisäistä turvallisuuttamme. Hallitus asettaa tärkeysjärjestyksessä jatkuvasti markkinat ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan edelle unohtaen sekä ihmisen että moraalin, keskittyen kohtuuttomasti etsimään vain taloudellista tulosta ja tehden, ministeri Stubbin sanoin, historiallisen kokoomuslaista politiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-05-24T17:25:56,2016-05-24T17:31:07,Tarkistettu,1.1 2016_57_125,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston selonteko Suomen sisäisestä turvallisuudesta tulee erittäin hyvään aikaan, aikaan, jolloin Euroopassa kuohuu ja se turvallisuudentunne, mikä kansalaisilla Suomessa on ollut ja myös Euroopan alueella on ihmisillä ollut, on aika pahasti järkkynyt. Kun tähän samaan yhteyteen lisätään vielä vaikea taloudellinen tilanne Euroopassa ja varsinkin Suomessa, on sellainen yhteisvaikutus syntynyt, joka nyt tässä selonteossa selvitetään Suomen osalta. Voi sanoa, että on erittäin hyvä, että tämä tilanne käydään nyt rauhassa läpi, minkä jälkeen ruvetaan tekemään johtopäätöksiä ja toimenpiteitä sitten niillä varoilla, mitä on käytettävissä. Tärkeää on kuitenkin, että teemme rauhassa tämän työn, ja valtioneuvoston selonteko antaa sille erinomaisen pohjan. Ulkoiset tapahtumat ovat muuttaneet Suomen turvallisuustilannetta olennaisesti. Välimeren ympäristössä tapahtuneet asiat viime vuosina ovat olleet järkyttäviä: Syyriassa suoranainen aktiivinen sota, täysimittainen sodankäynti, taikka sitten Libyan alueella eräänlainen epävarma kapinatilanne on jatkunut jo pitkään eikä näytä rauhoittuvan vielä tänäkään päivänä. Samoin Irakin alueella on jatkuva sotatilanne päällä, mikä johtaa siihen, että pakolaisvirta suuntautuu yhä voimakkaasti kohti Eurooppaa. Tässä tarvitaan Euroopan unionin mittapuussa yhteistyötä, jotta saamme tämän pakolaisvirran hallintaan. Samalla se vaikuttaa myös Suomen sisäiseen turvallisuuteen, kuten olemme viime talven aikana havainneet. Terrorismiuhka Euroopassa ja myös Suomessa on olemassa joka päivä, ja tätä tilannetta ei missään tilanteessa sovi väheksyä. On tärkeää, että itse käymme läpi omat asiamme huolella ja valmistaudumme siihen, että kansalaisten turvallisuus pystytään takaamaan kaikissa olosuhteissa. Poliisin asema sisäisessä turvallisuudessa aina korostuu ja on erittäin tärkeä. On tärkeää, että poliisilla on näkyvyyttä koko maan alueella. Viime aikoina käyty keskustelu poliisiasemien sijainnista, missä poliisiasemat Suomessa sijaitsevat, on saatu päätökseen sijoituspaikkojen osalta. On hyvä, että siinä on huomioitu myös pitkät välimatkat. Annan sille erittäin suuren arvon, että sisäministeri Orpo on tämän asian ottanut vakavasti ja huomioinut nämä erilaisten alueiden erilaiset vaatimukset. Se on totta, että meillä on rahaa tällä hetkellä niukalti käytettävissä, mutta se, mitä meillä on, pitää käyttää järkevästi ja pyrkiä hyvään ratkaisuun koko Suomen edut huomioiden. Poliisin tehtävistä sanoisin, että huumetutkinta on sellainen asia, joka pitää hoitaa entistä paremmin. Hyvin monien nuorten elämä tuhotaan huumeilla, ja tähän asiaan meidän pitää panostaa jatkossakin lisämäärärahoja. Järjestäytynyt rikollisuus nostaa päätään eri muodoissaan ympäri Suomea, ja jatkuvasti erilaisia järjestäytyneitä rikollisryhmiä saapuu Suomeen. Yhtä lailla kyberuhat ovat meillä valtava riski. Poliisin ja viranomaisten on tähän valmistauduttava myös ja pidettävä vara, etteivät tietoverkkojen kautta tulevat hyökkäykset koidu Suomelle suureksi haitaksi tai peräti kohtalokkaiksi. Suojelupoliisin tehtävä on myös tärkeä, että saamme tietoa yhteistyökumppaneiltamme ja hankimme sitä tietoa etukäteen, jotta voimme valmistautua niihin mahdollisiin uhkiin, jotka meitä uhkaavat. Tiedustelulakeja koskeva valmistelu on parhaillaan käynnissä ministeriössä, ja tarkoitus on, että tämän vuoden aikana tämä valmistelutyö saadaan jonkun asteiseen hyvään päätökseen yhteistyössä. Tietenkin siinä tarvitaan Puolustusvoimia ja myös sitten lakiasiantuntijoita, kun tiedustelulakeja valmistellaan, kun kysymys on aika pitkälti myös ihmisten perusoikeuksista, jotka perustuslaki turvaa. Rajavartioston tehtävä on vaativa tällä hetkellä Suomessa. On tärkeää, että eduskunta turvaa Rajavartioston riittävät resurssit ja ennen kaikkea niin, että kun asumme täällä Schengenin ulkorajalla, niin pystymme nämä Suomen rajat turvaamaan niin, että siellä rajoja vartioi riittävä määrä rajavartijoita ja myös tekninen laitteisto on kunnossa. Sillä alueella on varmasti haasteita, mutta yhtä tärkeää kuin se, että meillä on ulkoiset puitteet kunnossa, on se, että myös naapureihin ne suhteet pidetään kunnossa ja että voimme luottaa siihen, että myös toisella puolella viranomaisten ja Suomen viranomaisten yhteistyö säilyy. Tästähän meillä on viimeisenä hyvänä esimerkkinä tehty sopimus, jolla pohjoisten kansainvälisten rajanylityspaikkojen liikenne pannaan ulkopuolisilta kiinni puoleksi vuodeksi Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoilla. Lopuksi, arvoisa puhemies, yksi kommentti siitä, että turvallisuuden ja Suomen turvallisuustilanteen ja vakauden kannalta on tärkeää, että pystymme hoitamaan myös tätä isoa asiaa elikkä Suomen taloudellista tilannetta paremmaksi. Kun ihmisillä menee hyvin taloudellisesti ja henkisesti, niin elämä on silloin paljon turvatumpaa ja mukavampaa kuin silloin, jos taloustilanne jatkuu vaikeutuvana ja talouskriisi kärjistyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-05-24T17:31:12,2016-05-24T17:36:27,Tarkistettu,1.1 2016_57_126,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä valtioneuvoston tänään julkaisema selonteko sisäisestä turvallisuudesta on ollut hyvä tilannekatsaus eri virastojen ja laitosten sisäiseen tilanteeseen, resursseihin ja myöskin sisältää ideoita toiminnan kehittämiseen. Ajankohtaisimpia asioita sisäisessä turvallisuudessamme on tämä turvapaikkatilanne. Viime vuonna Suomeen saapui hiukan vajaa 32 500 turvapaikanhakijaa, mikä määrällisesti on noin kymmenkertainen aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tässä tilanteessa meidän tulee varautua siihenkin, että meille Eurooppaan saattaa tulla uusi aalto johtuen erityisesti Etelä-Euroopan tilanteesta ja myöskin Turkin tilanteesta. Niiden, jotka ovat jo hakeneet turvapaikkaa meiltä, kotouttaminen on yksi keskeisimpiä asioita, mikä pitää hoitaa, että sisäistä turvallisuutta ei tämän takia vaarannettaisi. Se on myös erittäin iso haaste kunnille. Valitettavasti kuitenkin on niin, että nämä turvapaikanhakijat, sen jälkeen kun he ovat saaneet oleskeluluvan, ovat vapaita siirtymään maan sisällä. Tähän mennessä on tullut osoitetuksi, että he haluavat siirtyä suurimpiin keskuksiin, mikä tuo tietysti niihin keskuksiin isot asiat hoidettavaksi. Sisäisen turvallisuuden keskeisempiä toimijoita ovat poliisit, ja täällä tänään on käyty keskustelua poliisin resursseista, poliisimääristä. Hallitus on linjannut, että poliisien määrä tulee olemaan vähintään 7 000 kenttäpoliisia plus sitten suojelupoliisi päälle. Se, että me päädyimme tähän 7 000:een, merkitsee sitä, että meidän tulee lisätä poliisikoulutuksen vetovoimaisuutta ja sen vetovoimaisuuden lisäksi myöskin sitä, että me saamme riittävän laadukasta hakijajoukkoa poliisikoulutukseen. Ajankohtaisista kysymyksistä terrorismi ja sen torjunta ovat myöskin semmoisia asioita, joihin meidän pitää ennalta varautua. Ja aina kun nyt viime aikoina Euroopassa on tapahtunut terrorismitekoja, niin se on lisännyt myös valmiutta meillä ja näin ollen se on vienyt myöskin sitten työpanoksia. Syrjäytyminen on maan sisäisistä kysymyksistä yksi suuri sisäisen turvallisuuden ongelma. Työttömyys ja ihmisten taloudellinen tilanne ajaa herkästi syrjäytymisen tielle, ja siitä tulee sitten ongelmia. Täällä on myöskin monissa puheenvuoroissa pohdittu tätä itärajan tilannetta, ja siinä korostaisin nimenomaan hyviä suhteita Venäjään ja yhteistyötä. Tuohon sisäisen turvallisuuden selontekoon on kerätty myöskin näitä tunnuslukuja. Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa kansalaisista näkee, että tulevaisuuden osalta turvattomuus on lisääntymässä. Sitä myöskin kuvaa se, että selvittämättömien rikosten määrä on kasvussa, ja se sekä poliisin toiminta-ajan kasvu yli minuutilla ovat selkeitä osoituksia siitä, että näihin resursseihin ja turvattomuuden torjuntaan tulee kiinnittää huomiota. Myös tutkinta-ajat ovat osin pidentyneet. Suojelupoliisi on meillä erittäin tehokas yksikkö. Runsaan 20 miljoonan euron määrärahalla suojelupoliisi toimii erittäin tehokkaasti, verrattiin sitä mihin Euroopan maahan hyvänsä. Sisäisen turvallisuuden työssä poliisin, Tullin ja Rajavartioston yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. Palo- ja pelastustoimi liittyy läheisesti sisäiseen turvallisuuteen, ja siellä tämä vapaaehtoistyön merkitys palvelun toteutuksessa on tärkeä. Pelastustoimi on mukana maakuntauudistuksessa, ja sillä tavoitellaan kustannusten kasvun rajaamista alle prosenttiin per vuosi. Aikaisemmin on sisäministeriö linjannut, että päätöksenteko menisi näille viidelle erityisvastuualueelle, joissa yliopistolliset sairaalat toimivat. Pidän tätä kuitenkin asiana, joka tulisi vielä uudelleen harkita, koska maksajat ovat maakunnissa ja päätöksenteko tämän jälkeen olisi sitten näillä viidellä alueella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-05-24T17:36:32,2016-05-24T17:42:00,Tarkistettu,1.1 2016_57_127,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensimmäinen sisäisen turvallisuuden selonteko on tässä päivän aikana ollut käsittelyssä, ja itse koen niin, että tämä on ehkä tarpeellisimpia selontekoja, mitä tällä hallituskaudella tehdään. Tässä tulee hyvin kuvattua suomalaisten viranomaisten keskinäinen yhteistyö, se, kuinka se toimii ja kuinka sitä mahdollisesti pitää vielä tehostaa. Itse omassa puheenvuorossani haluan nostaa esille erityisesti vapaaehtoisen palokuntatoiminnan tai yleensäkin pelastuslaitoksien toiminnan. Sopimuspalokunnat Suomessa tekevät merkittävän määrän ensivastetehtäviä, ja siksi koen, että tämä asia on erityisen tärkeä. Pidän julkistettua ensimmäistä sisäisen turvallisuuden selontekoa hyvin kirjoitettuna. Se nostaa selkeästi esiin kansalaisten ja päättäjien pohdittavaksi sen, miten sisäisen turvallisuuden tila voi heiketä, jos sisäisen turvallisuuden riittävistä resursseista ei huolehdita. Tämä selonteko ei varmaan jää pölyttymään arkistoihin, vaan tehtyä hyvää työtä käytetään perusteltujen päätösten tekemiseen. Olen kuitenkin huolestunut siitä, jos pelastustoimen menotaso kehittyy selonteossa kuvatulla tavalla. Jos tällainen kehitys toteutuu, pelkään sen romahduttavan pelastustoimen palvelun. Pelastustoimi on henkilöstömäärältään sisäisen turvallisuuden suurin toimija. Sen operatiivisissa pelastustehtävissä toimii pelastushenkilöstö, joka muodostuu noin 4 000 ammattilaisen ja 13 400 sopimuspalokuntalaisen toimista. Tällä henkilöstöllä on toistaiseksi pystytty pelastustoimen palvelut järjestämään koko maassa. Pelastustoimi nauttii myös tutkimusten mukaan turvallisuusviranomaisista kustannustehokkuudestaan huolimatta suurinta kansalaisten luottamusta. Sisäisen turvallisuuden selontekoa on valmisteltu yhtä aikaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen ja puolustusselonteon kanssa. Kun viimeinenkin selonteko valmistuu, nähdään selontekojen koko kuva ja se, mihin yhteiskunnassa halutaan satsata. Jos Suomessa ei sisäinen turvallisuus ole riittävällä tasolla ja kansalaiset kokevat olonsa turvattomaksi, mikä on silloin olemisemme perusta, on syytä kysyä. Nyt hiukan tilastoa suomalaisesta palokuntatoiminnasta. Suomessa toimii 709 sopimuspalokuntaa, jotka jakautuvat 491 yhdistysmuotoiseen sopimuspalokuntaan eli vpk:hon ja 200 henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntaan elikkä hspk:hon. Meillä on lisäksi myös 18 työpaikkasopimuspalokuntaa. Näissä yhteensä toimii noin 13 400 hälytyskelpoista palokuntalaista. Paloauto lähti viime vuonna hälytystehtävään sopimuspalokunnan asemalta 75 294 kertaa. Tämä on tarkka tilasto. 5 minuutissa hälytyksestä ympäri vuorokauden yhteiskunnan käytössä on palokuntasopimuksen mukaisesti 1 400 sopimuspalokuntalaista. Puolessa tunnissa henkilöstömäärä on kasvanut jo yli 3 000:een. Puhumme siis erittäin merkittävästä toiminnasta. Sopimuspalokunnista 380 tekee ensivastetehtäviä, ja kun tähän lisätään ammattipalokunnat, ensivasteessa toimii noin 500 palokuntaa Suomessa. Usein pelastuslaitoksesta onkin kiinni, miten tämä ensivastetoiminta kaiken kaikkiaan koko maassa toimii. Kaiken kaikkiaan nämä 33 000 palokuntalaista, joista hälytyskelpoisia on siis se 13 400, luo suomalaiseen yhteiskuntaan sellaisen turvallisuuden ja pelastustoimen turvallisuusreservin, jota on hyvä käyttää erilaisissa palokuntayhdistyksissä, harrastus- ja valmiusosastoissa muun muassa. Haluan antaa tällaiselle toiminnalle suuren arvostukseni ja tukeni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-05-24T17:42:03,2016-05-24T17:47:10,Tarkistettu,1.1 2016_57_128,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden uhkista suomalaisia huolettaa kaikkein eniten työllisyystilanne. Näin kertoo maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kysely siitä, millaiset asiat herättävät suomalaisissa turvattomuutta. Listan kärkipäähän nousivat myös Euroopan talouden näkymät ja ilmaston lämpeneminen. Sisäisen turvallisuuden selonteko ei ota kantaa mihinkään näistä. Siinä keskitytään perinteiseen turvallisuuskäsitykseen: poliisiin, pelastustoimeen ja Rajavartiolaitokseen. Taloudellista turvallisuutta ei kuitenkaan voi erottaa tästä perinteisestä turvallisuudesta. Hallituksen rajut leikkaukset kaikkein heikoimmilta synnyttävät aiheellista huolta myös yleisen turvallisuuden näkökulmasta. Tiedämme, että syrjäytyminen on yhteydessä rikoksen poluille ajautumiseen ja ajatusmaailman radikalisoitumiseen. Pelkoa työpaikan menetyksestä ei poliisi pysty poistamaan. Se poistuu sillä, että puututaan työttömyyteen ja luodaan uusia työpaikkoja, että turvataan jokaiselle kohtuullinen toimeentulo, että varmistetaan se, ettei kukaan putoa kelkasta. Arvoisa puhemies! Viime vuosina huomattavasti kasvanut maahanmuutto on lisännyt turvattomuuden tunnetta, mikä myös näkyy maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyssä. Ihmisten huolta ei hälvennetä sillä, että rasistiset katupartiot kulkevat kaupunkien kaduilla. Ne eivät lisää turvallisuutta — päinvastoin, ne lisäävät turvattomuutta. Emme tarvitse katupartioita. Kansalaisten turvallisuuden varmistaminen kuuluu poliisille. Suomalaiset luottavat poliisiin, ja niin pitää olla jatkossakin. Tarvitaan lisää määrärahoja siihen, että poliisien määrää kenttätyössä voidaan kasvattaa. Tarvitsemme lisää lähipoliisitoimintaa. Kulttuuritaustojen tuntemus ja lähisuhdeväkivallan tunnistaminen on poliisityössä yhä tärkeämpää. Poliisien rekrytoinnissa pitää lisätä maahanmuuttajataustaisten ja naisten osuutta. Hyvä kotouttaminen ja maahanmuuttajien pääsy mukaan yhteiskuntamme täysivaltaisiksi jäseniksi on avainasemassa kasvaneen maahanmuuttotilanteen hallinnassa. Perheenyhdistämisen tiukentaminen on huonoa turvallisuuspolitiikkaa. Yksin tänne tulleet turvapaikanhakijanuoret ovat kaikkein suurimmassa riskissä radikalisoitua. Arvoisa puhemies! Kasvava haaste turvallisuudessa on se, miten harvaan asutuilla alueilla ihmisten turvallisuus voidaan varmistaa. Huolimatta poliisin, pelastuslaitoksen ja Rajavartioston hyvin toimivasta viranomaisyhteistyöstä avun saaminen kestää monesti liian kauan. Tähän haasteeseen on vastattu erilaisin hankkein. Esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on aloittanut Kyläturvallisuus-hankkeen. Pohjois-Karjalassa on menossa EU-rahoitteinen Turvaa maaseudulle ‑hanke. Hankkeiden tavoitteena on lisätä kylien turvallisuusosaamista ja toimintakykyä erilaisten häiriötilanteiden varalle. Tulipaloja turvallisuushankkeilla ei kyllä sammuteta. Niistä on kuitenkin saatu hyviä kokemuksia liittyen turvallisuudentunteen lisääntymiseen, häiriötilanteiden ennaltaehkäisyyn sekä kyläläisten valmiuteen ottaa vastuuta. Sillä aikaa kun kyläläiset odottavat avun saapumista, he osaavat käyttää ajan toimenpiteisiin, jotka auttavat viranomaisia tarttumaan heti toimeen heidän saapuessaan paikalle. Hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja tulee jatkossa ottaa osaksi pysyvää toimintaa. Arvoisa puhemies! Poliisien määrä tulee lähivuosina vähenemään eläköitymisen vuoksi joka tapauksessa, sillä vaikka poliisille lisättäisiin nyt rahaa, ei meillä ole riittävästi koulutettuja poliiseja. Työtä tekevien käsiparien vähentyessä on tärkeää miettiä, mitä jäljelle jäävät tekevät. Priorisointia tehtäessä kiusaus saattaa olla suuri vähentää ensimmäisenä sellaisesta poliisityöstä, joka ei näy ulospäin. Pitää kuitenkin muistaa, että toimistostakin käsin tehdään tärkeää työtä, esimerkiksi selvitetään ympäristö- ja talousrikoksia ja torjutaan harmaata taloutta. Myös ennalta ehkäisevästä työstä ja piilorikollisuuden torjunnasta ollaan selonteon mukaan valmiita leikkaamaan. Näistä leikkaaminen olisi lyhytnäköistä ympäristön ja oikeudenmukaisuuden kannalta, mutta se myös lisäisi entisestään leikkauspainetta valtionhallinnossa. Ympäristö- ja talousrikoksista ja harmaasta taloudesta saadut tulot ovat menoja suuremmat, ja aivan kuten kaikilla muillakin aloilla, myös rikosten torjunnassa ennalta ehkäisevä työ on pitkän päälle huomattavasti edullisempaa. Muistetaan siis turvallisuuskysymyksissäkin avara mieli ja kauas näkevä katse.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-05-24T17:47:16,2016-05-24T17:52:25,Tarkistettu,1.1 2016_57_129,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että suurin uhka Suomen sisäiselle turvallisuudelle on islamisaation eteneminen. Jokaisessa länsimaassa se on merkinnyt rikollisuuden kasvua ja kantaväestön keskinäisen vastakkainasettelun lisääntymistä ja jyrkentymistä ja tietenkin yhä nousevia veroja ja maksuja siivestäjien elättämisen kattamiseksi. Nytkin hallitus joutuu lisäämään 230 miljoonaa näille lisää rahaa, ja kun samaan aikaan maatalous ajetaan alas ja konkursseja tulee, niin sinne ei löydy rahaa, koska tästä on tullut tämmöistä ihme humanismia, mitä liekään. Ruotsissa poliiseja irtisanoutuu sankoin joukoin, enkä ihmettele sitä lainkaan, kun maahanmuuttajajengit alkavat ottaa haltuunsa kokonaisia kaupunginosia ja hallita niitä pelolla ja väkivallalla. Viranomaisten peli niillä paikoin on pelattu. Ruotsissa on jo kymmeniä no go ‑alueita. Seurauksena on se, että kaikki kynnelle kykenevät muuttavat niin sanotusti paremmille alueille, sekä se, että tavallisetkin ihmiset alkavat pelätä ja sen takia varustautua: hankitaan turvasumuttimia, suojataan kodit ja muu omaisuus hälytysjärjestelmillä, ostetaan yksityisiä turvapalveluita, aletaan muuttaa arkipäiväisiä rutiineja, kuten kulkureittejä, ja kenties pukeutumistakin. Kaikki tämä tehdään turvallisuuden maksimoimiseksi. Henkilökohtaisesti en pidä ollenkaan huonona sellaisia ryhmittymiä kuin Odinin soturit. Nämä takaavat turvallisuutta, koska poliisi sitä ei pysty tekemään tällä hetkellä. Jos ja kun heidän läsnäolonsa estää yhdenkin rikoksen ja ennen kaikkea lisää kansalaisten turvallisuudentunnetta, ovat he onnistuneet. Arvoisa puhemies! Suomessa on kateissa tuhansia turvapaikkaturisteja. Lehtitietojen mukaan sisäministeri olettaa heidän lähteneen maasta. Pidän hänen oletustaan turhan optimistisena. Uskon, että Suomessa on vähintään satoja mutta todennäköisesti tuhansia taistelukuntoisia nuoria Lähi-idän miehiä, joilla on pitkän ja luultavasti verisenkin historian tausta. Monet varmaankin muistavat irakilaisen herrasmiehen, jonka sosiaalisen median tililtä löytyi erittäin raakoja kuvia. Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi tälle Irakin etsintäkuuluttamalle sotarikolliselle ehdollista. Missä kyseinen henkilö mahtaa olla nyt? Miten kävi hänen turvapaikkahakemuksensa? Arvoisa puhemies! Toistan, mitä sanon debatissa: Lisäksi, kun otetaan huomioon tämä väestörakenne, miten me kotoutamme tämän islamilaisen porukan meidän kotimaahamme? Täällä on 155 kuntaa, joissa on nuoria miehiä ja sukupuolijakauma epätasapainossa samalla tavalla kuin Kiinassa. No, tänne meidän keskellemme aletaan laittamaan lisää näitä miehiä, ja tulee näitä Ismailin jälkeläisiä, jotka ovat sotineet aina keskenään, eikä koskaan rauhaa tule. Se on mahdoton yhtälö. Tulevaisuus tulee olemaan erittäin synkkä, jos tämä jatkuu. Sanoisin tähän — olen kerran aikaisemminkin puhunut siitä — että rajat kiinni ja paras eriste islamisaatiolle on piikkilanka. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-05-24T17:52:28,2016-05-24T17:57:08,Tarkistettu,1.1 2016_57_130,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus on paitsi poliisin, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen ja muiden turvallisuusviranomaisten toimintaa ja resursseja myös, niin voi ehkä sanoa, että ennen kaikkea turvallisuudentunnetta kansalaisten keskuudessa. Monet tilastot osoittavat, että rikollisuus on sinänsä vähentynyt muutamia rikosnimikkeitä lukuun ottamatta, mutta samalla kansalaisten turvattomuuden tunne on monelta osin lisääntynyt, ja turvattomuutta tunnetaan vieläpä enemmän siellä, missä itse asiassa rikoksia tapahtuu vähän. Osin tähän vaikuttaa poliisin ja muiden viranomaisten vähäinen näkyminen katukuvassa. Senkin voi todeta, että harva-alueella poliisin vähäisyys voi johtaa ja toisinaan on jopa johtanut siihen, että rikoksista jätetään ilmoittamatta, kun ajatellaan, ettei poliisi tule kuitenkaan paikalle. Tällaista kehitystä meidän ei tulisi sallia. Arvoisa puhemies! Hallitusneuvotteluissa sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito olivat niin sanottu kivijalkatyöryhmä. Tämä nimitys on mielestäni aika osuva siinä mielessä, että ulkoinen ja sisäinen turvallisuus ovat yhteiskunnan peruskiviä. Olemme huomanneet, että niissä maissa, joissa ulkoinen tai sisäinen turvallisuus järkkyy, kaikki yhteiskunnan toiminnot kriisiytyvät. Useinhan nämä tapahtuvat yhtä aikaa: maissa, joissa on sotia, ei ole ulkoista eikä sisäistä turvallisuutta. Silloin kun yhteiskunta ei pysty ylläpitämään turvallisuutta kansalaisille, ei kansalaisten hyvinvoinnistakaan kyetä huolehtimaan. Siksi voi sanoa, että moderninkin yhteiskunnan ensisijainen tehtävä on pitää yllä sekä ulkoista että sisäistä turvallisuutta. Kun perusasiat ovat kunnossa ja riittävästi resursoitu, voidaan panostaa myös erittäin tärkeään arjen turvallisuuteen. Jokainen meistä varmasti haluaa tarjota turvallisen arjen niin lapsille kuin kaikille suomalaisille. Tällöin puhutaankin laajasta kokonaisuudesta, ennalta ehkäisevästä työstä, kriminaalipolitiikasta, alkoholipolitiikasta, oikeuspolitiikasta ja niin edelleen. Voi sanoa, että rosvot pitää saada kiinni, rikokset tutkia ja rangaista lakien mukaisesti. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja muut oikeusvaltion peruspilarit ovat myös osa turvallisuutemme kokonaisuutta. On tärkeää huomata, että oikeusvaltion toimiminen ja tähän liittyen vaikkapa Suomessa erittäin vähäinen korruptio ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat myös kansalaisten turvallisuudentunteeseen, siihen tunteeseen, miten he ovat kokeneet, kuinka turvallinen maa tämä Suomi on elää ja asua. Arvoisa puhemies! Meidän päättäjien tärkeä tehtävä on pitää turvallisuuden perusasiat siinä kunnossa, että voimme keskittyä tuohon edellä mainitsemaani arjen turvallisuuden parantamiseen ja kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseen. Tällöin turvallisuus voi olla meille myös kilpailuvaltti niin matkailussa kuin kaikessa muussakin elinkeinoelämässä. Voin todeta, että jos ajattelemme Suomen ja etenkin pohjoisen Suomen nykyistä erittäin voimakasta matkailun kehittymistä — voi sanoa, että buumia — varmasti yksi selittävä tekijä on se, että meillä on olemassa toki hieno, ainutlaatuinen luonto, puhdas, voi sanoa, että mitatusti Euroopan puhtain ilma, mutta me olemme myös maa, jossa kaikki toimii ja tänne on turvallista tulla. Tämä on varmasti yksi niistä keskeisistä tekijöistä, jotka myös mahdollistavat meidän matkailumme tulevaisuuden kehittymisen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-05-24T17:57:15,2016-05-24T18:02:18,Tarkistettu,1.1 2016_57_131,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeaikaisessa keskustelussa on korostunut huoli viranomaisresurssien riittävyydestä ja tasosta tulevaisuudessa. Maassamme vallitsee tilanne, jossa sisäisen turvallisuuden kestävyyttä koetellaan sekä kansalaisten että poliisin näkökulmasta. Suomessa viranomaisiin luotetaan, ja hallitus haluaa vaalia tätä perinnettä, koska luottamus vahvistaa turvallisuutta. On kuitenkin realistista todeta, että poliisin työturvallisuus heikkenee, kun partioita vähennetään ja vaativiin tehtäviin mennään jatkossa pienemmällä porukalla, usein myös vailla mahdollisuutta saada apujoukkoja. Tämä saattaa johtaa voimakeinojen käytön lisääntymiseen ja sitä kautta poliisin nauttiman luottamuksen heikkenemiseen. Poliisien työtehtävien kenttä paisuu ja monimutkaistuu. Turvapaikanhakijat lisäävät painetta poliisin resursseissa ja yleisessä jaksamisessa. Tämä viesti tulee kentältä hyvin vahvana. Hälyttävää on myös se, että yhä enemmän tulee postia kansalaisilta, jotka kertovat pelkäävänsä omasta, perheensä tai läheisensä puolesta. Poliisien määrän vähentäminen entisestään sopii huonosti tähän yhtälöön. Kuten nyt käsittelyssä olevassa sisäisen turvallisuuden selonteossa todetaan, poliisien määrän pienentäminen tulee eittämättä johtamaan siihen, että poliisin keskeisiä tehtäviä joudutaan jättämään hoitamatta sekä poliisin näkyvyyttä yleisillä paikoilla laskemaan. On kuitenkin huomattava, että poliisimiesten määrä on ollut laskussa useamman määrärahakauden. Kyse ei ole vain tämän hallituksen sopeutuksista, vaan myös edellisten aikana määrärahat ovat laskeneet. Arvoisa puhemies! Jo nyt tiedämme, että esimerkiksi rikosten tutkinta-ajat ja oikeusprosessit ovat pidentyneet entisestään. Entä miten hoituu turvallisuuden ylläpito harvaan asutuilla alueilla tulevaisuudessa, joilla toimintavalmiusajat ovat jo nyt paikoitellen sietämättömän pitkiä? Tämän päivän Etelä-Suomen Sanomien mukaan Hämeen poliisissa keskimääräinen käsittelyaika on nyt 135 vuorokautta. Hankalimmat tapaukset voivat kestää vuosikausia. Yli puolitoista vuotta vanhoja juttuja on noin sata. Vähäisempiä juttuja ei välttämättä oteta lainkaan tutkittavaksi, koska poliisin voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä. Rikosylikomisario Martti Hirvonen totesi haastattelussa, että priorisointia on tehtävä. Arvoisa puhemies! Kansalaisten oikeusvarmuuden ja perusturvallisuuden varmistamisen tulee olla keskiössä Suomen tulevaisuutta rakennettaessa. On myös muistettava, että sisäinen turvallisuus on merkittävä kilpailutekijä, kun yritykset pohtivat maantieteellistä sijoittumistaan. Sisäisen turvallisuuden turvallisuushaasteisiin hallitus pyrkii vastaamaan muun muassa kehittämällä viranomaistoimintaa kaikilla hallinnonaloilla aikaisempaa voimakkaammin yhteisiin päämääriin tähtäävänä. Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Mattilakin totesi puheessaan, Suomen suunta ja linja on pidettävä kirkkaana, jos haluamme pitää ja säilyttää Suomen yhtenä maailman turvallisimmista maista. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-05-24T18:02:26,2016-05-24T18:06:08,Tarkistettu,1.1 2016_57_132,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä käsiteltävänä olevassa hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteossa muun muassa todetaan terrorismin uhan kohonneen Suomessa. Selonteon mukaan terroriuhkaa kohottavat konfliktialueilla taisteluihin osallistuneiden tulo Suomeen ja ääriliikkeistä kiinnostuneiden henkilöiden määrän lisääntyminen. Myös laajamittainen laiton maahantulo on mainittu selonteossa merkittävänä turvallisuusympäristön muutoksen syynä. Merkittävin sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva muutos liittyy epäilemättä maahanmuuttokriisiin. Suomeen saapui viime vuonna ennätykselliset yli 32 000 turvapaikanhakijaa, joita varten perustettiin uusia vastaanottokeskuksia nopeassa tahdissa viime syksyn aikana. Vastaanottokeskuksista on kadonnut vuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana peräti noin 2 500 turvapaikanhakijaa. Merkittävä osa kadonneista turvapaikanhakijoista on todennäköisesti jäänyt oleskelemaan Suomeen, vaikka osa heistä onkin oletettavasti jo poistunut maasta. Toissa viikolla keskusrikospoliisin tiedusteluosaston päällikkö Sanna Palo arvioi, että vastaanottokeskuksista viranomaisten tietämättä poistuneisiin turvapaikanhakijoihin liittyy vakavia riskejä. Palon mukaan niitä liittyy erityisesti henkilöihin, jotka ovat tulleet Suomeen väärillä henkilöpapereilla tai kokonaan ilman papereita. Toisaalta sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin arvion mukaan Suomessa on ennestään oleskellut hieman yli tuhat paperitonta henkilöä. Tosin heidän tarkkaa määräänsä on varsin vaikea arvioida. Paperittomien lukumäärän kasvu on joka tapauksessa hyvin merkittävä, ja vastaanottokeskuksista kadonneiden henkilöiden motiivit saapua Suomeen eivät myöskään aina ole viranomaisten tiedossa. Edellä mainittujen noin 2 500 henkilön joukossa voi esimerkiksi olla lukuisia sotarikoksiin syyllistyneitä. On selvää, että heidän tavoittamisensa ja kiinni ottamisensa on erittäin tärkeää, ja kannustankin sisäministeriötä asian suhteen ripeisiin toimenpiteisiin, enkä luultavasti ole ainoa kansanedustaja, joka ajattelee samalla tavalla. Arvoisa puhemies! Kuten täällä on tänään muutamaan otteeseen jo todettu, emme voi jäädä lepäämään laakereillamme, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on ainakin väliaikaisesti tyrehtynyt vuotta 2015 edeltävälle tasolle. Suomen sisäisen turvallisuuden parantamiseksi eduskunnan tulee jatkossa muun muassa kiristää terrorismilainsäädäntöä, ottaa käyttöön minimipalveluita tarjoavat palautuskeskukset kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita varten, pienentää maahanmuuttoon liittyviä vetovoimatekijöitä ja panna täytäntöön muutkin hallituksessa jo sovitut maahanmuuttopolitiikkaa kiristävät toimenpiteet. Nämä toimenpiteet ovat myös taloudelliselta kannalta järkeviä, ja niiden toimeenpano on vähintä, mitä tulevat sukupolvet voivat meiltä oikeutetusti odottaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-05-24T18:06:17,2016-05-24T18:09:58,Tarkistettu,1.1 2016_57_133,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä selonteossa on paljon hyviä asioita. Tässä on sellaisia asioita, joista väitettiin tuossa debatin aikana, että niitä ei tässä ole. Sanottiin, että täällä vain halutaan vähentää poliiseja — näinhän ei ole. Tämän selonteon mukaan maassa tulee olemaan vähintään 7 000 poliisia. Hallitusohjelmassa tuo luku oli 6 500, mutta tämä selonteko nostaa luvun takaisin 7 000:een poliisiin, ja ministeri Orpo sanoi useampaan kertaan, että siihen tämänhetkinen tilanne myöskin pysäytetään: sen alle ei poliisien määrä laske. Se tarkoittaa käytännössä uusien nuorien miesten ja naisten kouluttamista poliiseiksi, ja se on hyvä asia. Se tuo paitsi koulutusta myös toimeentuloa, työtä ja turvallisuutta kansalle. Se, riittävätkö nyt nämä 400 koulutettavaa, mistä puhuttiin aikaisemmin, jää nähtäväksi. Tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden vyöry on pysähtynyt. Mutta jos se jatkuu samanlaisena ensi vuonna, me emme tiedä, mitä silloin tapahtuu. Mutta sen me tiedämme, että jo tällä hetkellä vastaanottokeskukset ovat olleet ja ovat edelleenkin potentiaalisia nahistelupaikkoja, joissa poliiseja tarvitaan silloin tällöin, ja kun poliisi tarvitaan vastaanottokeskukseen, silloin hän on poissa muusta kenttätyöstä, esimerkiksi perheväkivaltatilanteista. Me tiedämme, että vastaanottokeskuksissa nahistellaan muun muassa sen takia, että turvapaikanhakijoilla on erilainen tausta, ja yksi suuri syy on se, että uskonnolliset erot ovat niin suuret. On yleisesti tiedossa, että oikeastaan kaikkialla maailmassa šiiat ja sunnimuslimit ottavat keskenään yhteen uskonnollisista ja fundamentaalisista syistä. Arvoisa puhemies! Tämän hetken ongelma meillä on kuntapaikkojen puute. Se on omiaan lisäämään häiriöiden määrää. Kansalaisten turvallisuus on koetuksella silloin, jos kadulla liikkuu ihmisiä, jotka ovat turhautuneita, työttömiä, toimettomia. Silloin syntyy se tilanne, että se vain räjähtää jossain vaiheessa, varsinkin, kun siellä vastassa on aivan kantasuomalaisia tai täällä jo pitempään olleita maahanmuuttajia, jotka ovat myös työttöminä ja toimettomina. Kun nämä kohtaavat toisensa ja siellä tulee erilaista huutelua ja tönimistä, niin se on räjähdysaltis paikka. Silloin tapahtuu, valitettavasti. Nämä ovat niitä asioita, joihin meidän pitäisi pystyä puuttumaan. Meidän pitäisi pystyä turvaamaan pihat, koulut, koulujen lähistöt, kaupungit ja ylipäätään raitit. Arvoisa puhemies! Täällä arvosteltiin rajuin sanoin katupartioita ja nimitettiin niitä kaikkia rasistisiksi. Sitä ne eivät suinkaan ole. Meillä on monenlaisia katupartioita. Esimerkiksi meillä Vaasassa on sellaisia Saapas-ryhmän kaltaisia katupartioita, jotka pitävät huolen siitä, että jos nuoret ovat vähän juhlineet, niin he eivät jää sinne kadulle, eivät jää sinne pahoinpideltäviksi tai raiskattaviksi, vaan heidät viedään turvaan ja selviämään, ja aamulla sitten keskustellaan asioista. Näitä tarvitaan. Meillä on myös vanhempia partioimassa kadulla ja katsomassa omien nuortensa perään, millä tavalla he siellä kaupungilla ovat ja millä tavalla aikaansa viettävät. Se on myös rauhoittanut kaupunkikuvaa ja rauhoittaa kaikissa niissä paikoissa, missä sitä tehdään. Kun me otamme huomioon sen, että Suomi on ollut varsin turvallinen maa — meitä on pidetty jopa maailman turvallisimpana maana — on valitettavaa, että me joudumme kohtaamaan pelkoa tänä päivänä. On valitettavaa, että meillä on ollut ikäviä kouluturmia. Näitä ei pitäisi olla eikä näitä saisi tulla. Myös näihin meidän pitäisi pystyä kiinnittämään huomiota. Tätä asiaa ei kuitenkaan pysty poliisi yksin turvaamaan, vaan siihen tarvitaan meitä kaikkia. Siihen tarvitaan äitejä ja isiä, siihen tarvitaan koulua ja siihen tarvitaan sosiaalitointa. Turvallisuuden luominen ei ole yksistään poliisin asia, se on kansakunnan asia. Meidän on otettava se asia esille ja kasvatettava omat lapsemme siten, että he tietävät, miten maailmassa eletään ja miten maailmassa ollaan. Se ei ole helppoa, sen tiedän, mutta siihen kannattaa aina pyrkiä. Arvoisa puhemies! Kuulimme myöskin tänään, että Itärajalle on lisätty miehiä ja lisätään edelleen. Se on hyvä asia — mutta riittääkö se? Presidentti Putinin toimet Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemilla olivat tervetulleita ja hyviä asioita. Mutta tämä ylityksen kieltäminen muilta paitsi Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisilta päättyy lokakuussa. Mitä tapahtuu sen jälkeen, sitä meistä ei voi tietää vielä kukaan. Se on kuitenkin asia, johon meidän on syytä varautua. Meidän on syytä pudottaa suomut silmiltämme ja lakata sanomasta, että kaikki on hyvin. Ei kaikki ole hyvin, jos meillä täytyy tehdä erikoistoimenpiteitä, jotta laiton tai muuten ylimääräinen rajanylitys ei toimisi. Jos meidän rajavartijamme eivät pysty pitämään huolta tästä asiasta ilman, että toisen valtakunnan päämies siihen puuttuu, niin onhan tässä silloin jotakin vikaa. Jotakin on pahasti pielessä. Nämä asiat meidän on uskallettava ottaa esille ja katsottava kirkkain silmin, missä olemme menossa, ja toimittava sen mukaan. Arvoisa puhemies! Näiden lisäksi kotien turvallisuus on asia, joka on kyettävä takaamaan. Suomessa on valitettavasti lähisuhdeväkivaltaa, ennen kaikkea naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja myös lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että Istanbulin sopimus saatetaan täysimääräisesti voimaan ja täytäntöön. Myöskin sen ehtoja ja sen sanomia asioita on noudatettava. Meillä tarvitaan edelleenkin paikkoja naisille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa. Meillä tarvitaan turvakoteja äideille ja lapsille — ja meillä tarvitaan turvakoteja myös miehille. Lähisuhdeväkivallassa on hyvä muistaa, että se ei pysähdy siihen, että vaimo saisi siellä kuonoon. Se saattaa tarkoittaa myös myöskin vanhuksia ja lapsia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-05-24T18:10:03,2016-05-24T18:17:19,Tarkistettu,1.1 2016_57_134,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä täällä salissa on ollut tänään yhteinen huoli viranomaisresurssien riittämättömyydestä. Tehtävät ovat laajat mutta resurssit ovat niukat, kuten ministerikin tuossa totesi. Monilla alueilla on jouduttu luopumaan hyvistä turvallisuutta lisäävistä ja ennalta ehkäisevistä yhteistyökuvioista. Yksi tällainen on salissakin mainittu koulupoliisijärjestelmä. Tuttu koulupoliisi on ollut oiva koulun yhteistyökumppani. Kaikkien viranomaisten resursseja, myös poliisin resursseja, joudutaan priorisoimaan. Koko ajan etsitään uusia, tehokkaampia toimintatapoja. Jo 1990-luvulla luotiin täydennyspoliisijärjestelmä. Suomeen koulutettiin 2 000 täydennyspoliisia, joille ei ole ollut lainkaan tämän järjestelmän olemassaoloaikana tehtäviä. Järjestelmän toimimattomuus ei ainakaan lisää jo koulutettujen täydennyspoliisien motivaatiota tehtävään. Nykyisen lain mukaan valtioneuvosto voi määrätä poliisin henkilöstöä täydennettäväksi täydennyspoliisilla vain valtion turvallisuuden tai poikkeuksellisten olojen vuoksi. Tämä resurssi on siis hyödyntämättä. Ministeri Orpo on toisessa yhteydessä kertonut, että tämän kevään aikana käynnistetään lainsäädäntöhanke, jossa linjataan, miten järjestelmää aiotaan kehittää. Mielelläni olisin kuullut ministeriltä, miten tämä etenee. Valitettavasti en onnistunut saamaan vastauspuheenvuoroa silloin, kun ministeri oli täällä paikalla. Harvaan asutuilla seuduilla on monia turvallisuushaasteita: väki ikääntyy, mutta samalla kylillä asuvien on otettava lisää vastuuta omasta turvallisuudestaan. Erityisesti haja-asutusalueilla, harvaan asutulla maaseudulla ennalta ehkäisevä toiminta on ensiarvoisen tärkeää, jotta tulipaloja ja onnettomuuksia ei tapahtuisi. Siellä avun saanti kestää kauimmin. Palokunta ehtii kymmenien kilometrien päähän tavallisesti vain palon jälkeisen hiilloksen sammuttamiseen. Turvallisuutta lisäävä tekijä ovat sopimuspalokunnat, joiden henkilöstö suorittaa palo- ja pelastustoimen tehtäviä vapaaehtoisesti ja osa sivutoimenaan. Tätä järjestelmää tulee kehittää ja kannustaa nuoria mukaan tähän yhteiskunnalle tärkeään toimintaan. Kaikin keinoin pitää kannustaa haja-asutusalueella asuva nuorempi väki tukemaan viranomaistyötä. Piirinuohousjärjestelmässä tutut olosuhteet tuntevat nuohoojat ovat olleet turvallisuutta lisääviä. He ovat perinteisesti katsoneet muitakin seikkoja, jotka voivat aiheuttaa onnettomuuksia, vaikka se ei heidän lakisääteisiin tehtäviinsä ole kuulunutkaan. Mielestäni ilahduttava innovaatio on kouluttaa vapaaehtoiseen pelastuspalveluun Vapepaan poromiehiä tueksi viranomaisille tilanteessa, jossa joku eksyy maastoon. Juuri poromiehillähän on paras paikallistuntemus. Toinen vastaava ryhmä, jolta paikallistuntemusta löytyy esimerkiksi etsintään, ovat metsästäjät. Kun koko poronhoitoalueen paliskunnat saadaan hankkeeseen mukaan, on jo puolessa Suomessa hyvä tuki viranomaistoiminnalle etsintäasiassa. Arvoisa puhemies! Sisäisessä turvallisuudessa suuri uhka on resurssipulasta johtuva tehtävien priorisointi, jossa helposti lähtee juuri sieltä ennalta ehkäisevästä työstä, kuten edellä mainitsemastani koulupoliisijärjestelmästä tai maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden viranomaistehtävistä. Mutta me jokainen voimme vaikuttaa arjen turvallisuuteen. Yhteisöllisyys, kanssaihmisistä välittäminen sekä vastuu omista tekemisistään pitää nostaa vahvemmin voimavaraksi. Maaseudulla naapurin mummon pihaa tulee vilkaistua samalla, kun auraa omankin pihan, ja kyytiä kauppaan tarjotaan myös autottomalle naapurille. Mutta kaupungeissakin on monia ihania ja hyviä yhteisöjä, joissa naapurit tunnetaan, heistä välitetään ja heitä autetaan. Tulevaisuuden sisäinen turvallisuus edellyttää syvää ja sitoutunutta yhteistyötä niin eri viranomaisten, yhteisöjen, kansalaisjärjestöjen kuin elinkeinoelämän kesken. Hallituksen tavoite on mielestäni erinomainen: Suomesta maailman turvallisin maa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-05-24T18:17:33,2016-05-24T18:22:13,Tarkistettu,1.1 2016_57_135,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nostan vain pari asiaa esille tästä valtavan laajasta ja tärkeästä selvityksestä, mikä käsissämme nyt on. Haluan puhua alaikäisten lasten tilanteesta. Alaikäisten lasten tilanne on arvioitava ennen kuin heitä ryhdytään palauttamaan esimerkiksi Afganistaniin, Irakiin ja Somaliaan. Mehän tiedämme, että Maahanmuuttovirasto, Migri, on hiljakkoin tehnyt linjauksen, että näitä kyseisiä maita voidaan pitää riittävän turvallisina palautuksiin. Pelastakaa Lapset -järjestö nosti tämän asian heti esille. Olen tuon järjestön kanssa kyllä hyvin pitkälle samaa mieltä siitä, että jo YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen perusteella on kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa arvioitava sen vaikutus lapsiin. Lapsen etu ei saa olla vain veteen piirretty viiva, ei suomalaislasten mutta ei myöskään turvapaikkaa hakevien lasten kohdalla. Kovia kokeneita lapsia ei pidä palauttaa takaisin olosuhteisiin, joissa heillä ei ole mahdollisuutta käydä koulua tai saada sosiaali- ja terveyspalveluja, suojaa, hoivaa, psykososiaalista tukea. Me emme mielestäni sivistysvaltiona saa syventää haavoittuvassa asemassa olevien lasten traumaa ja tehdä yhä vaikeammaksi heidän mahdollisuuttaan eheytyä ja kasvaa terveiksi aikuisiksi. Kotouttamiseen on panostettava edelleenkin monin eri tavoin. Kohta tässä salissa puhutaan muun muassa perhehoidosta, ja siksi haluan mainita, että alaikäiset turvapaikanhakijat ja turvapaikan saaneet tarvitsevat perhehoitopaikkoja Suomeen. Mielellämme tietysti toivoisimme, että löydettäisiin heidän omista kulttuureistaan tulevia aikuisia, jotka haluaisivat valmentautua perhehoitajiksi. Se olisi erinomainen tapa eheyttää näitä lapsia. Toinen asia, jonka lyhyesti nostan tässä puheenvuoroni lopuksi esille ja jonka moni muukin täällä salissa on jo nostanut esille, on ensivastetoiminnan suuri merkitys. Sillä on todellakin pelastettu ihmishenkiä kaikkialla. Pienissä kunnissa kaukana keskuksista ensivastetoiminta on vieläkin tärkeämpää ja oikein erityisen tärkeää. Tiedän sen omasta kokemuksestani, sillä oma sisareni olisi menehtynyt, ellei hänen ensivastetoiminnassa työskentelevä poikansa olisi pelastanut häntä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-05-24T18:22:25,2016-05-24T18:25:22,Tarkistettu,1.1 2016_57_136,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainvälisen arviointiryhmän mukaan Suomen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma on yksi maailman parhaista esimerkeistä, jossa pitkäaikaisasunnottomuuteen sovelletaan niin sanottua asunto ensin ‑periaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että asunnottomalle etsitään ensin katto pään päälle ja vasta sen jälkeen ryhdytään ratkomaan muita ongelmia, ja tämä on ollut hyvin toimiva käytäntö myös rikollisuuden kitkemisessä ja katuturvallisuuden lisäämisessä. Monet tässä salissa istuvat ovat matkustaneet maailmalla ja osaavat kyllä verrata vaikkapa pääkaupunkiseudun katuturvallisuutta moniin muihin Euroopan metropoleihin. Me olemme aivan omaa luokkaamme, jotkut jopa kutsuvat meitä eräänlaiseksi mummolaksi, ja toivottavasti positiivisessa mielessä säilymmekin sellaisena. Eurooppalaisen asunnottomuustyön kattojärjestön Feantsan mukaan Suomi on yleisesti ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus laskee edelleen. Mutta — ja nyt tulee se mutta — jos katsotaan asunnottomuutta pääkaupunkiseudun näkökulmasta, ei tilanne olekaan enää yhtään hyvä. Asunnottomuuden tilanne on viimeisimpien arviointien mukaan pahenemassa pääkaupunkiseudulla entisestään, kun väkimäärä kasvaa ihmisten muuttaessa muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle mutta myös pakolaiskriisin vaikutuksesta. Pääkaupunkiseudulla tehdäänkin lujasti töitä, että pystymme vastaamaan tähän selkeästi kasvavaan asuntotarpeeseen: Esimerkiksi kotikaupungissani Espoossa ollaan jo vauhditettu uusien asuntojen rakentamista. Seuraavien kymmenen vuoden aikana Espooseen rakennetaan peräti 31 000 asuntoa. Arvoisa puhemies! Pääkaupunkiseutu on koko Suomen kasvun veturi, ja sillä on koko Suomelle väliä, miten täällä voidaan. Siksi haluankin nostaa tämän asunnottomuuteen liittyvän ja sisäisen turvallisuuden kannalta tärkeän kysymyksen tähän keskusteluun. Asunnottomuus lisää toivottomuutta, ja toivottomuus lisää rikollisuutta ja levottomuutta. Pääkaupunkiseudun on myös kyettävä olemaan turvallisuudeltaan houkutteleva niille yrityksille, jotka saattavat pohtia asettumista esimerkiksi Tallinnan, Tukholman ja Helsingin seudun välillä. Sillä on merkitystä, miten me täällä Suomessa tulemme pärjäämään. Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että vaikka maan hallituksessa on useita ministereitä pääkaupunkiseudulta, se ei hallituksen päätöksenteossa kovin kirkkaana konkretisoidu, mitä tulee hallituksen suhtautumiseen tähän pääkaupunkiseudun erityiseen rooliin koko maan veturina. Tällä viittaan esimerkiksi hallituksen sote-linjauksiin ja puheisiin siitä, miten pääkaupunkiseutu on joutumassa tässä uudistuksessa hyvin hankalaan välikäteen. Nykyisen valmistelun toteutuessa pääkaupunkiseudulta ollaan viemässä tulonsiirtoina, jo entisten lisäksi, muualle Suomeen peräti 500 miljoonaa euroa. Tästä esimerkiksi kotikaupunkini Espoo joutuisi maksamaan peräti 200 miljoonaa, ja jos katsotaan, mikä nykyisellään on se maksuosuus, niin se on 160—200 miljoonaa per vuosi. Varmasti ymmärrätte, että tällainen on kestämätöntä pitkällä aikavälillä. On koko maan sisäisen turvallisuuden kannalta hyvin huono asia, jos pääkaupunkiseudulta viedään mahdollisuus kantaa vastuuta omasta sisäisestä turvallisuudestaan, ja näin on käymässä, jos pääkaupunkiseutu ja sen ihmiset laitetaan hallituksen sote-uudistuksen maksumieheksi. Tämä ei tule näkymään ainoastaan asunnottomuuden lisääntymisessä vaan kaikkien palveluiden turvaamisessa. Myös palveluiden puute edesauttaa turvattomuudentunnetta. Arvoisa puhemies! Laitan toivoni siihen, että hallitus kuulee pääkaupunkiseudun hätää ja loppupeleissä tekee sellaisen sote-päätöksen, joka ei aseta pääkaupunkiseudun ihmisiä muuta Suomea heikompaan tilanteeseen. Kyse on mitä suurimmissa määrin koko maan sisäisen turvallisuuden ja tulevaisuuden kysymyksestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-05-24T18:25:31,2016-05-24T18:29:46,Tarkistettu,1.1 2016_57_137,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,Vastauspuheenvuoron oli pyytänyt edustaja Sarkomaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_138,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Totean, että edellisen edustajan puheenvuorossa annettiin ymmärtää, että hallitus olisi jo tehnyt ratkaisun sote-järjestelmän rahoituksesta ja verotulojen tasausjärjestelmästä — tämä ei pidä paikkaansa. Jos julkisuudessa on ollut laskelmia, niin niitä hallitus ei ole vahvistanut. Mutta samaa mieltä olen siitä, että verotulon tasausjärjestelmää ei tule kiristää vaan pääkaupunkiseutu tarvitsee voimavaransa. Tulevaisuudessa entistä useampi asuu täällä, ja tällä hetkellä tuo tulontasausjärjestelmä ei ole oikeudenmukainen. Mutta näiden laskelmien ja valmistelun kanssa työtä tehdään, ja näitä ratkaisuja ei ole tehty. Tämän halusin sanoa, ettei jää väärää kuvaa tästä, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-05-24T18:29:50,2016-05-24T18:30:39,Tarkistettu,1.1 2016_57_139,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaa ei ehkä kuullut tuota loppukaneettiani. Hän on itse pääkaupunkiseudun päättäjä, ja arvostan kovasti hänen panostaan tämän kokonaisuuden hallinnan saamiseksi sellaiseksi, että se hyödyttää koko tätä aluetta ja Suomea loppupeleissä. Totesin tuossa lopussa, arvoisa puhemies, että laitan toivoni siihen, että hallitus kuulee pääkaupunkiseudun hätää ja loppupeleissä tekee sellaisen sote-päätöksen, joka ei aseta pääkaupunkiseudun ihmisiä muita heikompaan tilanteeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-05-24T18:30:39,2016-05-24T18:31:10,Tarkistettu,1.1 2016_57_140,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,Ja puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_57_141,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kävimme tänään vilkkaan ja rakentavan keskustelun sisäisestä turvallisuudesta. On ilo huomata, että jokainen salissa puheenvuoron käyttänyt edustaja oli huolissaan poliisien määrästä. Meitä on liian vähän, totesivat poliisitkin omassa mielenilmauksessaan marraskuussa 2014. Suunnitellun kehyksen mukaan hallituskauden lopulla olisi poliiseja vain noin 6 500. Tällaiseen henkilömäärään kehyskaudelle kaavaillut rahat riittävät. Ministeri Orpo totesi tänään puheessaan moneen kertaan, että poliisien määrässä 7 000 henkilötyövuotta on alaraja, sen vähemmällä poliisimäärällä me emme tule toimeen. Minä ymmärrän, että taloudellisesti erittäin niukkana aikana on säästettävä. Sisäinen turvallisuus on kuitenkin sellainen oikeushyve, josta ei voida enää tinkiä. Minä tulkitsen ministeri Orpon puheen niin, että hallitus on kaikessa hiljaisuudessa lisäämässä poliisin rahoitusta niin paljon, että me kykenemme maksamaan palkan vähintään 7 000 poliisille. Puhutaan noin 20 miljoonan euron lisämäärärahasta. Tämä on syytä panna merkille ja olla tyytyväinen, että saamme vihdoin pysäytettyä poliisivirkojen vähenemisen. Minä uskon ja luotan edelleen suomalaiseen poliisiin ja siihen, että poliisi kykenee selviämään nykyisistä tehtävistään. Jos tehtävät jostain syystä lisääntyvät, on poliisin resursseja lisättävä tarpeen mukaan. Tänään käsitellään sisäisen turvallisuuden selontekoa ja tämän selonteon pohjalta lähdetään laatimaan varsinaista strategiaa. Arvoisa rouva puhemies, luotan siihen, että strategia perustuu vähintään 7 000 poliisin työpanokseen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-05-24T18:31:12,2016-05-24T18:33:01,Tarkistettu,1.1 2016_57_142,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lausun kiitokset tästä selonteosta hallitukselle. Turvallisuudentunne on asia, jota ei todellakaan tule vähätellä. Turvallisuuden perusasioiden on tasapainoisessa yhteiskunnassa oltava kunnossa. Suomi on todellakin yksi maailman turvallisimpia maita monella mittarilla, missä on tietysti monia historiallisia tekijöitä taustalla. Turvallisuus on todella tunnetta; se on myös tunnekysymys monilta osin. Turvallisuutta luodaan monilla tasa-arvoista yhteiskuntaa edistävillä rakenteilla. Turvallisuutta luodaan sisäisen turvallisuuden palveluilla, mutta aivan yhtä lailla sitä luodaan kattavilla hoiva- ja hoitopalveluilla. Tunne siitä, että jos sairastun mutta on mahdollisuus päästä kuitenkin pian hoitoon, luo turvallisuutta. On erittäin tärkeää, että ensihoitopalvelut ovat ihmisten saatavilla koko maassa. Yhdyn näihin kiitoksiin, mitä täällä on esitetty palokuntajärjestelmäämme kohtaan. On erittäin tärkeää, että meillä myös harvaan asutulla maaseudulla on saatavilla ensivastepalveluita, jotka luovat hyvät mahdollisuudet reagoida äkillisiin sairauksiin, vaikka ambulanssi olisikin kauempana. Esimerkiksi omalla kotiseudullani on erittäin hyvät ensivastepalvelut joka kirkonkylässä, vaikkei sitten sitä omaa ambulanssia olisikaan sinne sijoitettu. Vapaaehtoistyön, vapaapalokunta-, sopimuspalokuntatoiminnan tekijät mahdollistavat todella nämä palvelut, ja se on erittäin suuren kiitoksen ansaitseva järjestelmä, jota meidän tulee edelleen kehittää. Se on myös erittäin kustannustehokas ratkaisu ja luo tätä peräänkuulutettua turvallisuudentunnetta. Turvallisuus on myös erittäin keskeinen kansantaloudellinen asia. Kansainväliset yritykset, kansainväliset sijoittajat saattavat arvostaa tasapainoista yhteiskuntaa, jossa tehdään vähän rikoksia ja jossa yksilönsuoja on kohdallaan. Järjestyksen ylläpidossa paljon tänään puhuttanut asia eli poliisien määrä on ilman muuta keskeinen asia tästä puhuttaessa, kun ajattelemme Suomea toimintaympäristönä. Kannan huolta poliisipalveluiden saatavuudesta ja pidän nyt edellisissäkin puheenvuoroissa esiin tullutta, kuitenkin hyvää kehitystä määrärahojen osalta tervetulleena. Esimerkiksi omalla kotiseudullani pohjoisessa Keski-Suomessa on kuitenkin verrattain hyvät poliisipalvelut saatavilla, ja sieltä operoidaan laajaa aluetta. Toisinaan kuitenkin poliisi saattaa olla kaukana hädän yllättäessä. Sinänsä hyvin toimivat palvelut ansaitsevat kiitoksen, mutta kehittämistä edelleen tarvitaan, emmekä voi enää tinkiä poliisien resursseista. Väkivaltarikokset ja niiden tekijät ovat yksi keskeinen turvattomuuden tunnetta luova asia maassamme. Väkivalta liittyy usein mielenterveyden ongelmiin. Se voi olla myös kuitenkin tällainen vahingollinen selviytymiskeino, joka on opittu kotoa tai johon on sosiaalistuttu muussa kasvu- ja elinympäristössä. Pidänkin opettajana koulun ja kasvatuspalveluiden roolia merkittävänä väkivaltarikosten ehkäisyssä. Hyvällä kasvattaja—oppilas-vuorovaikutuksella ja oikeanlaisilla roolimalleilla ja viesteillä voidaan kitkeä tällaisia haitallisia, jopa väkivaltaa ihannoivia käyttäytymismalleja, joita lasten ja nuorten parissa saattaa ilmetä, olivat ne sitten mistä tahansa lähtöisin. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että meillä kouluissa ja kasvatuspalveluissa laajemminkin suhtaudutaan väkivaltaan tuomitsevasti ja pyritään hyvän kautta tuomaan esille oikeanlaisen käytöksen paremmuus ja toivottavuus. Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuus on laaja kokonaisuus toimenpiteitä ja julkisia palveluita, joita tässä selonteossa on käsitelty ennen kaikkea näiden sisäisen turvallisuuden palveluiden kautta. Meidän tulee myös muistaa, että luomme turvallisuudentunnetta myös omilla puheillamme ja teoillamme, ja tästä syystä meidän tuleekin tunnistaa uhkat ja löytää oikeat toimenpiteet turvallisuudentunteen ylläpitämiseksi ja turvattomuuden vähentämiseksi yhteiskunnassamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-05-24T18:33:02,2016-05-24T18:38:12,Tarkistettu,1.1 2016_57_143,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa me voimme tehdä turvallisuutta parantavia asioita. Me voimme säätää lakeja, jotka takaavat poliisille toimintamahdollisuudet erilaisissa asioissa. Tällä hetkellähän näin ei aina välttämättä ole. Pelkkä epäilys ei riitä siihen, että voidaan mennä tiukasti tutkimaan asioita. Meillä on kova yksilön suoja, kotirauhan suoja, puhelinsalaisuus, ja joissakin kohdin se saattaa kääntyä hieman vastaan. Vaikka me tiedämme, että jotakin on tapahtumassa, meillä ei ole oikeutta mennä puuttumaan siihen ennen kuin jotakin tapahtuu. Nämä ovat asioita, joita kannattaa kanssa tarkastella hyvin. Silti täytyy olla erittäin varovainen sen takia, ettei lipsahdeta poliisivaltion puolelle. Sitä meistä ei kukaan halua, mutta toimintaedellytykset täytyy silti taata poliisille kaikissa tilanteissa ja varsinkin tässä maailman ajassa, missä me nyt elämme, kun me emme voi tietää, mitä tapahtuu, milloin tapahtuu ja missä tapahtuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-05-24T18:38:15,2016-05-24T18:39:18,Tarkistettu,1.1 2016_57_144,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  laiksi   maatalousyrittäjien   lomituspalvelulain  7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 84/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_57_145,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen   esitys  eduskunnalle  laiksi   maatalousyrittäjien   lomituspalvelulain  7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 84/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on todellakin maatalousyrittäjien lomituspalvelua koskeva lainsäädäntöesitys, ja haluan sanoa, että tämä lakiesitys on kannatettava. Todellakin tässä on tarkoituksena asettaa maatalousyrittäjät yhdenvertaiseen tilanteeseen työkyvyttömyyssijaisapuperusteen keston osalta riippumatta siitä, mistä sosiaaliturvajärjestelmästä työkyvyttömyyden aiheuttama ansionmenetys tapaturma- ja liikennevahingoissa korvataan. Tämä esitys vähentää maatalousyrittäjiltä vaadittavien hakemusten määrää, eli tämä on näitä hallituksen normitalkoita, ja tämä on erittäin hyvä lakiesitys, koska tämä helpottaa sitten maatalousyrittäjien arkea. Ja mikä tietenkin parasta: tällä esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia. Käymme tämän huolella läpi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-05-24T18:40:09,2016-05-24T18:41:04,Tarkistettu,1.1 2016_57_146,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_57_147,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen väestörakenne on voimakkaassa murroksessa. 2020-luvun Suomessa yhä suurempi osa suomalaisista on ikäihmisiä. Valtaosa heistä toivoo voivansa asua kotoa tai kodinomaisesti mahdollisimman pitkään. Tätä toivetta mahdollistetaan nyt hallituksen kärkihankkeella ja siihen liittyvillä lakiesityksillä. Lakimuutosten tavoitteena on tukea omaishoitajien ja perhehoitajien jaksamista. Kun hoitajat voivat hyvin, myös hoidettavat voivat hyvin. Hoitajien jaksamista tukemalla voidaan myöhentää merkittävästi hoidettavan henkilön muun hoidon tarvetta. Omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen on varattu mittava lisämääräraha, suurimmillaan lähes 100 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2018 alkaen. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä noin 4,5 prosenttia yli 75-vuotiaista on omaishoidon piirissä. Osuus on viime vuosina pysynyt samana, vaikka valtakunnallisena tavoitteena on ollut osuuden nostaminen jopa 6—7 prosenttiin. Nyt esitettävillä toimenpiteillä arvioidaan saatavan omaishoitajien osuus taas nousemaan. Vuonna 2020 omaishoidon osuuden arvioidaan olevan noin 5 prosenttia, ja vaikka tuo osuuden kasvu on maltillinen, määrällisesti muutos on merkittävä. Toimenpiteiden vaikutuksesta arvioidaan saatavan noin 4 500 uutta omaishoitajaa. Tämän uudistuksen keskiössä on omaishoitajien vapaajärjestelmän kehittäminen. Tällä hetkellä arviolta noin 15 prosenttia omaishoitajista ei ole ollenkaan lakisääteisen vapaaoikeuden piirissä. Uudistuksen myötä kaikilla omaishoitajilla olisi oikeus vähintään kahteen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Tämä parantaa esimerkiksi omaa lastaan hoitavien, työssä käyvien omaishoitajien asemaa, joilla ei välttämättä ole ollut lainkaan mahdollisuutta raskaasta hoitovastuusta irrottautumiseen. Niillä omaishoitajilla, joiden antama hoitotyö on ympärivuorokautisesti ja jatkuvasti sitovaa, oikeus kolmeen vapaavuorokauteen säilyy samoin edellytyksin kuin nykyäänkin. Keskeisin ongelmakohta omaishoitajien vapaissa on tällä hetkellä se, että arviolta lähes puolet omaishoitajista ei pysty tai halua hyödyntää oikeuttaan vapaaseen. Syynä on ollut usein se, että kunnan tarjoamia sijaishoitovaihtoehtoja on pidetty varsin yksipuolisina ja tarjolla on ollut useammin laitoshoitoa tai hoitoa palveluasumisyksiköissä ja esimerkiksi kotiin annettavaa sijaishoitoa on ollut vain harvoille tarjolla. Mutta monet hoidettavat eivät halua lähteä kodin ulkopuoliseen sijaishoitoon. Esimerkiksi muistisairaille se on vaikeaa. Tilanteen korjaaminen vaatii siis ennen kaikkea kuntien toimintatapojen kehittämistä. Tähän pyritään ensinnäkin kärkihankkeiden toimenpiteillä, joissa sijaishoidon monipuolistaminen on yksi ikäihmisten kärkihankkeen kulmakivistä. Lakimuutosten toimeenpanon yhteydessä keskeisessä asemassa on lyhytaikaisen perhehoidon käytön laajentaminen myös omaishoitajien vapaan aikaisen hoidon järjestämisessä. Toimeenpanon ohjauksessa kiinnitetään huomiota toimeksiantosuhteiseen sijaishoitoon, jossa sijaishoitaja voisi olla esimerkiksi hoidettavan läheinen, sukulainen tai tuttava, joka voisi tulla hoitajan vapaan ajaksi hoidettavan kotiin. On hienoa, että tämän uudistuksen myötä myös omaishoitajien valmennus, koulutus sekä hyvinvointi ja terveystarkastukset nostetaan lain tasolle. Omaishoitajien hyvinvointi ja terveystarkastukset ovat tärkeitä erityisesti niille omaishoitajille, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä. Näin voidaan ennalta ehkäisevästi puuttua riskitekijöihin. Arvoisa puhemies! Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 60 000 sellaista omaistaan tai läheistään hoitavaa henkilöä, jotka täyttäisivät omaishoidon tuesta annetun lain edellyttämät kriteerit omaishoitosopimuksen tekemiselle. Heistä noin 43 000 on tuon sopimuksen tehnyt. Osa on ilman sopimusta omasta tahdostaan, osa siksi, että kuntien kriteerit sopimuksen tekemiselle ovat tiukat ja määrärahat joudutaan kohdentamaan vaativampiin tilanteisiin. Kunnat voivat tukea ilman omaishoitosopimusta omaistaan tai läheistään hoitavia henkilöitä sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla. Nyt sosiaalihuoltolakia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että kunta voisi järjestää päivittäin sitovaa hoitoa ja huolenpitoa omaiselleen tai läheiselleen antavan henkilön vapaan aikaisen sijaishoidon. Kunnan käytettävissä olisivat vastaavat keinot vapaan aikaisen sijaishoidon järjestämiseen kuin omaishoidon tuessakin, ja vapaan aikaisista palveluista perittäisiin hoidettavalta asiakasmaksu vastaavin perustein kuin omaishoidon tuessa. Pidän näitä kahta lakiesitystä erinomaisina. Nyt kerta kaikkiaan panostetaan omaishoitajien ja perhehoitajien jaksamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+5.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-05-24T18:41:23,2016-05-24T18:46:31,Tarkistettu,1.1 2016_57_148,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Omaishoidossa on kyse erittäin arvokkaasta mutta usein myös hyvin sitovasta ja raskaastakin työstä läheisten hoitamiseksi. Nyt tämä lähetekeskustelussa oleva esitys omaishoidon tuesta on merkittävä askel eteenpäin. Siinä tavoitteena on vahvistaa kaikenikäisten omaishoitoa. Kokoomukselle oli hallitusneuvotteluissa todellakin olennaista, että omaishoidon kehittämisessä otettaisiin selkeitä askelia eteenpäin Kansallisen omaishoidon ohjelman viitoittamalla tiellä, ja tässä esityksessä nyt niitä askelia eteenpäin otetaan. Oli tärkeää, että hyvin vaikeassa taloustilanteessa, tilanteessa, jossa tehdään isoja, mittavia leikkauksia jotakuinkin joka hallinnonalalle, oikeasti oikeita euroja panostetaan omaishoitajien jaksamiseen ja omaishoidon kehittämiseen. Tämä on tärkeää, koska tulevaisuudessa yhä useampi hoitaa sairasta tai muuten apua tarvitsevaa läheistään. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen on inhimillisesti välttämätöntä, mutta se on myöskin yhteiskunnalta kannattava investointi. Jo hallitusneuvotteluissa sovittiin merkittävästä panostuksesta omaishoitoon, eli omaishoitajien ja perhehoitajien vapaajärjestelmän kehittämiseen on varattu 75 miljoonaa euroa vuosittain. Tässä lakiesityksessä todellakin lisätään omaishoitajien oikeutta vapaaseen ja omaishoitajille järjestetään valmennusta ja täydennyskoulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia tarvittaessa, näin lukee lakiesityksessä. Ja erittäin tärkeä on tuo muutos, jolla vahvistetaan niiden henkilöiden oikeutta vapaaseen, jotka toimivat käytännössä omaishoitajina ilman, että siitä on tehty omaishoitosopimus. Tämä on todellakin tärkeä esitys, ja näillä kaikilla ehdotuksilla parannetaan hoitajien jaksamista ja edellytyksiä huolehtia entistä paremmin hoidettavastaan, eli tämä esitys parantaa perheiden arkea ja omaishoidon laatua. Tällä hetkellä noin 15 prosenttia omaishoitajista ei ollenkaan käytä vapaapäiviään. Tietysti tilastointi on vielä epätarkkaa, mutta nämä luvut ainakin itselleni olen saanut, ja me tässä salissa olevat tiedämme, että tämän esityksen tärkeä osa on se, että tuodaan joustavuutta vapaiden käyttöön. Omaishoitajat ovat toivoneet, että vapaapäivää voi käyttää myöskin vähemmän kuin vuorokauden eli pienissä pätkissä, eli sen vapaan käytön on oltava joustavaa niin, että se palvelee sitten hoitajan ja hoidettavan, tämän kokonaisuuden, tarvetta. Tämän lakiesityksen mukaan kunnalla on velvollisuus järjestää omaishoitajille tarvittaessa valmennusta ja koulutusta. Tämän valmennuksen ja koulutuksen antajina ovat olleet perinteisesti järjestöt, ja on tärkeää, että tämä järjestökokonaisuus — mitä tämä merkitsee, kun tämä lakiin kirjataan, mitä tämä merkitsee järjestöille — käydään tarkkaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa läpi, ja myöskin se, mitä nämä terveystarkastukset merkitsevät, kun tämä on kirjattu nyt tietenkin ensimmäistä kertaa lainsäädäntöön. Tästä on ollut kuntaohje aikaisemmin. Toivottavasti tämä vahvistaa sitten kunnissa sitä, että omaishoitajille tehdään näitä ennalta ehkäiseviä terveys- ja hyvinvointitarkastuksia. Ainakin omassa kotikaupungissani nämä ovat olleet tähän mennessä sähköisiä, omahoitoa tukevia tarkastuksia, ja toivon, että saamme sitten vauhtiin sen, että myöskin ihminen kohtaisi omaishoitajan. Toivottavasti tuleva sote-uudistuskin vahvistaa perusterveydenhuoltoa, että omaishoitajat ja ‑hoidettavat pääsevät ajoissa hoitoon. Arvoisa puhemies! Totean taloudellisista vaikutuksista, että tämän esityksen tarkoitus on tukea palvelurakenneuudistusta ja myöskin muutosta kotihoitopainotteisemmaksi koko palvelurakenteessa ja parantaa hoidon laatua. Sillä, että me tuemme omaishoitajien jaksamista, voimme myöhentää muun kodin ulkopuolisen hoidon tarvetta ja sitä kautta pienentää myöskin kuntien kustannuksia merkittävästi. Tämän valmistelun yhteydessä on arvioitu, että lisääntyvä omais- ja perhehoito vähentäisi kuntien kustannuksia vuoteen 2020 mennessä noin 220 miljoonaa euroa. Nämä ovat tietenkin arvioita, mutta suunta on oikea, koska olemme vielä jäljessä siitä tavoitteesta, mitä meillä olisi omaishoitajien määrä suomalaisessa yhteiskunnassa. Haluan todeta näiden ruusujen lisäksi hieman risuja. Totean todellakin, että hallitusneuvotteluissa totesimme, että tämän tavoitteena on kehittää kaikenikäisten omaishoitoa, mutta tästä lakiesityksestä puuttuu nyt lapsivaikutusten arviointi, ja pidän sitä harmillisena sen takia, että hallitus on erityisesti luvannut tässä lapsivaikutusten arvioinnissa edetä, ja nämä vaikutusarvioinnit puuttuvat niin tästä omaishoidon tuki ‑lakipaketista kuin tästä perhehoidostakin, ja haluan todeta, että niin perhehoidossa kuin omaishoidon piirissäkin on paljon eri-ikäisiä, tarpeiltaan erilaisia lapsia, joiden oikeuksiin ja hyvinvointiin nyt ehdotetaan muutoksia, ja niihin näillä on merkittävä vaikutus. Totean vielä lopuksi, kun tässä puhutaan esimerkiksi omaishoidettavan vanhemman lomista, että on kysymys tilanteesta, jossa lapsi on erossa vanhemmastaan, ja tämä on erityisesti semmoinen seikka, mitä YK:n lapsen oikeuksien komitea on todennut, että siinä tilanteessa pitäisi arvioida nämä lapsivaikutukset. Ja totean vielä, että pääministeri Sipilän hallituksen strategisessa ohjelmassa olemme todenneet, että Ratkaisujen Suomi ‑ohjelmassa on todettu, että käyttöön otetaan lapsi- ja perhevaikutusten arviointi, ja mielestäni tämä lakipaketti jos mikä olisi ollut sellainen, että nämä vaikutukset olisi pitänyt arvioida. Mutta me palaamme tähän valiokuntatyössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+5.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-05-24T18:46:38,2016-05-24T18:53:19,Tarkistettu,1.1 2016_57_149,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat Euroopan ahkerimpia omaishoitajia. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman mukaan jopa 1,25 miljoonaa ihmistä hoitaa omaista tai läheistään. Näin toteaa Kelan tutkija Sari Kehusmaa väitöskirjassaan. Hallitusohjelman tavoitteena on kehittää kaikenikäisten omaishoitoa ja erityisesti iäkkäiden perhehoitoa. Omaishoidon järjestämisestä laaditaan kunnan ja hoitajan välinen toimeksiantosopimus, johon liitetään hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Arvoisa puhemies! Työelämässä noudatetaan erilaisia työehtosopimuksia, joissa määritellään muun muassa erilaisten taukojen pituus tai maksimiviikkotyömäärä. Omaishoitotyö on usein 24/7-työtä ilman lakisääteisiä kahvi- tai ruokataukoja. Omaishoitajalla ei myöskään ole väsymystä mittaavia ajopiirtureita, jotka määrittäisivät lepotaukojen pitämistä. Lepotauot pidetään silloin, kun ne sattuvat hoidettavan päivärytmiin sopimaan. Omaishoitaja ei välttämättä edes huomaa omaa loppuunpalamistaan, sillä usein omaishoidettavan tarpeet ovat etusijalla. Omaishoitajan sosiaaliset suhteet voivat myös supistua, ja hän voi helposti syrjäytyä muusta yhteiskunnasta. Eräs vanhempi rouva totesi minulle kerran olevansa vankina omassa kodissaan, hoidettava aviopuoliso kun ei halunnut vaimonsa juuri käyvän kodin ulkopuolella. Jotta omaishoitajan uupumista ja syrjäytymistä voitaisiin ennalta ehkäistä, lisättäisiin käsittelyssä olevan esityksen mukaan lakiin kunnille velvollisuus järjestää omaishoitajalle tarvittaessa valmennusta ja koulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Tämä on erittäin kannatettava uudistus. Uudistuksella viedään eteenpäin sekä Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelmaa KOHOa että asteittain perhehoidon lainsäädännön kehittämistyöryhmän esityksiä. Omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen on hallitusohjelmassa varattu lisämäärärahaa, jonka suuruus on erittäin merkittävä. Arvoisa puhemies! Nyt käsitellään lakia, jolla omaishoitajien oikeutta vapaaseen laajennettaisiin siten, että kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla olisi oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, olisi oikeus vapaaseen jatkossakin vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. THL:n selvityksen mukaan kuitenkin noin puolet vapaaseen oikeutetuista omaishoitajista jätti lakisääteiset vapaansa pitämättä. Kuntien viranhaltijat ovat arvioineet, että 45 prosenttia omaishoitajista kieltäytyi vapaista, koska he eivät halunneet jättää hoidettavaa muiden hoitoon. Vapaan laajentaminen kaikkia sopimuksen tehneitä omaishoitajia koskevaksi on perusteltua omaishoitajien jaksamisen kannalta. Uudistus parantaisi muun muassa sellaisten kokoaikatyössä käyvien omaishoitajien asemaa, joiden hoito on muulloin kuin omaishoitajan työaikana omaishoitajan vastuulla. Tämä parantaisi omaishoidon ja ansiotyössä käynnin yhteensovittamismahdollisuuksia. Kunta ja omaishoitaja voisivat sopia, että omaishoitaja pitää vapaansa useampana alle vuorokauden pituisena jaksona. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös sosiaalihuoltolakia. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaita koskevaa sääntelyä: miten kunta voisi järjestää vapaata omaistaan tai läheistään hoitaville henkilöille, jotka täyttävät omaishoidon tuen edellytykset mutta eivät ole tehneet omaishoitosopimusta. Arvoisa puhemies! Kesälomia pidetään jo, ja monet odottavat oman lomansa alkamista. Yli 250 000 hoitosuhdetta kuuluu omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamisen piiriin. Työkaveri voi lomalle jäädessään hehkuttaa oman lomansa rentouttavaa vaikutusta, mutta kun sekä ansiotyötä että omaishoitotyötä tekevä jää ansiotyöhön kuuluvalle lakisääteiselle lomalle, omaishoitotyö jatkuu normaaliin tapaan. Omaishoitotyö tarkoittaa vastuuta omasta omaisesta tai läheisestä. Se on aina mielessä. Omaishoitosuhteessa ei oteta lomaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+5.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-05-24T18:53:26,2016-05-24T18:58:20,Tarkistettu,1.1 2016_57_150,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan heti aluksi todeta, että on hienoa, että hallitus panostaa nyt voimakkaasti omaishoitoon. Hallitus antaa vihdoin eduskunnalle hallitusohjelmassaan luvatun esityksen omaishoitolain muuttamisesta. Hallitus keskittyy lähinnä omaishoitajien vapaapäivien kehittämiseen: esityksessä turvataan kaikille omaishoitajasopimuksen tehneille oikeus vähintään kahteen vapaapäivään kuukaudessa. Jos omaishoito on yhtäjaksoista ja sitovaa, oikeus olisi jatkossakin kolme päivää kuussa. Kuntien täytyy järjestää vapaiden aikainen sijaishoito, ja lisäksi niitä velvoitetaan järjestämään omaishoitajille tarvittaessa valmennusta, koulutusta ja terveystarkastuksia. Tämä kaikki on erittäin hyvää. THL:n selvityksen mukaan noin puolet omaishoitajista jätti lakisääteiset vapaat käyttämättä. Tähän on monta syytä, esimerkiksi: Hoidettava kieltäytyy sijaisjärjestelyistä. Omaishoitajat itse eivät halunneet käyttää niitä. Omaishoitajat ovat ilmaisseet, etteivät olleet tyytyväisiä kunnan tarjoamiin sijaishoitopaikkoihin. Osa omaishoitoperheistä olisi halunnut, että hoitaja olisi tullut kotiin. Kokemukset vapaapäivistä ovat olleet kielteisiä. Kunnat ovat tarjonneet palveluseteleitä, jotka ovat kattaneet vain osan vapaapäivistä aiheutuneista kuluista. Omaishoito on koettu omaksi velvollisuudeksi. Erilaisia syitä ja tarinoita löytyy monia. Mielestäni on tärkeää, että mahdollisimman moni omaishoitaja käyttäisi vapaapäiviä. Tämä tukisi hänen hyvinvointiaan ja jaksamistaan. Tästä syystä toivon vahvasti, että kunnat lähtevät nyt kehittämään erilaisia sijaishoitomuotoja nimenomaan asiakkaiden, omaishoitajien ja hoidettavien, tarpeista. Kyse on myös luottamuksesta, siitä, että sekä hoidettava että omaishoitaja voivat luottaa, että vapaapäivien aikana hoidettavan tilanne sijaishoitopaikassa tai kotona olisi riittävän hyvä. Tärkeää on myös se, että hoidettava viihtyy sijaishoitopaikassa. Kyse ei saa olla säilytyspaikasta, jonne hoidettava menee siksi aikaa, että omaishoitaja voi vähän hengähtää ja kerätä voimia. Meidän tulee kehittää sijaishoitoa sisällöllisesti siten, että se vahvistaa myös hoidettavan hyvinvointia ja kuntoisuutta. Sijaishoidon on oltava yksilöllistä, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Se voi olla kodin ulkopuolella tarjottua sijaishoitoa tai se voi olla kotiin vietävää hoitoa. Hyvin hoidettu sijaishoito voi tarjota myös kriisihoitoa, jos omaishoitaja sairastuu eikä kykene huolehtimaan hoidettavastaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että sijaishoidossa on huomioitava yksilöllisyys, omaishoitoperheen päivittäinen arki sekä rytmitykset ja toimintakäytännöt. Jos totuttua arkea lähdetään muuttamaan, omaishoitoperheet kokevat, että vapaapäivien jälkeen arki vaikeutuu, minkä takia ei jatkossa haluta käyttää lain antamia vapaapäiviä. Parhaimmillaan omaishoitovapaat tukevat omaishoitoa kokonaisuutena, niin hoidettavan kuin myös omaishoitajan. Tämä on meidän yhteinen tavoite. Arvoisa puhemies! Olen myös tyytyväinen siihen, että hallitus huomioi niitä omaishoitajia, jotka eivät ole tehneet sopimuksia kunnan kanssa. Omaishoito saattaa olla erittäin sitovaa ja vaativaa, mutta erinäisistä syistä sopimusta kunnan kanssa ei ole. Näissä tilanteissa vapaiden myöntämisen kriteerien tulee olla selkeitä, niin että kunnat myös käyttävät tätä sosiaalihuoltolain antamaa oikeutta. Myönteistä on myös, että vapaapäivien asiakasmaksu perustuu vastaaviin seikkoihin kuin sopimusta tehneiden. Arvoisa puhemies! Myönteistä on myös, että esityksessä kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin. Tämä ei saa olla vain tekninen seuranta. Kyse on ennalta ehkäisevistä toimista. Jos omaishoitaja tarvitsee jaksamisen ja hyvinvoinnin tueksi kuntoutusta tai vapaa-aikaa esimerkiksi liikkumiseen, omaan harrastukseen sekä oman kuntoisuuden ylläpitämiseen, tulee tämä hänelle turvata vapaapäivien lisäksi. On tärkeää, että me huolehdimme omaishoitajien jaksamisesta ja oikeudesta myös omaan elämään. Sopimusomaishoito on lähes aina hyvin sitovaa. Omaishoitajat eristäytyvät herkästi kotiin, he kokevat itsensä yksinäisiksi ja sitä kautta masentuvat myös herkästi. Tutkimusten perusteella omaishoitajien kuntoisuus ja terveydentila on keskimääräisesti heikompi kuin muun väestön. Tästä syystä tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota. Arvoisa puhemies! Myönteistä on myös, että omaishoitajien valmennukseen ja koulutukseen kiinnitetään huomiota. Omaishoito voi tulla aivan yllättäin tai pikkuhiljaa. Siihen ei olla välttämättä valmistauduttu. Koko elämä voi muuttua aivan hetkessä esimerkiksi liikenneonnettomuuden, vammautumisen, vammaisen lapsen syntymän tai yllättävän vaikean sairauden myötä. Toisaalta ikääntymisen myötä ilmenee monia vakavia sairauksia, kuten muistisairauksia, joissa sairauden ymmärtäminen helpottaa arjesta selviytymistä. Näihin valmennus ja koulutus ovat erittäin hyviä tukitoimia omaishoitajalle ja hänen perheelleen. Meillä on hyviä kokemuksia Omaishoitajat ja läheiset -liiton järjestämistä valmennuksista. Niitä järjestetään tällä hetkellä jo useilla paikkakunnilla yhteistyössä kuntien kanssa. Palautteet ovat erittäin hyviä. Arvoisa puhemies! Kuten olen todennut, lainsäädäntöesityksessä on paljon hyvää. Palaan seuraavassa puheenvuorossani sitten näihin kriittisimpiin kohtiin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-05-24T18:58:32,2016-05-24T19:04:42,Tarkistettu,1.1 2016_57_151,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys todella ansaitsee suuret kiitokset. Pidän omaishoitajien tuen parantamista yhtenä tämän hallituksen keskeisimmistä sosiaalipoliittisista hankkeista. Omaishoitajat tekevät erittäin arvokasta, pyyteetöntä työtä. Omassa lähipiirissäni olen tämän nähnyt. Tämä työ kyllä ansaitsee meidän kaikkien vilpittömän arvostuksen. Täytyy muistaa, että omaishoidolla on merkittävä arvo myös kansantaloudelle, jos sellainen halutaan nähdä. Tällä hallituksen esityksellä ja myöskin sitten lisätalousarviossa tulevalla määrärahalla osoitamme arvostavamme tätä kodeissa tehtävää tärkeää hoivatyötä ja sen tekijöitä ja tuemme myöskin omaishoitajien jaksamista. Vähimmäispalkkion nostaminen ja kahden vapaapäivän takaaminen kaikille omaishoitajille on äärimmäisen tärkeä ele tässä tilanteessa. Arvoisa rouva puhemies! Tutkimusten mukaan varsinaista omaishoitajan tukea saavien, tätä työtä tekevien, lisäksi on myös epävirallista omaishoitoa. Tällainen naapurien, ystävien tai lähiomaisten satunnainenkin apu on nähtävä mielestäni myös eräänlaisena omaishoitona, joka edistää hoivan ja avun tarpeessa olevan kotona selviytymistä ja hyvinvointia. Tälläkin on todennäköisesti merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia näiden hyvinvointivaikutusten lisäksi. Sekin myös ansaitsee oman huomionsa nyt tässä keskustelussa, mitä tämän hallituksen esityksen myötä käydään. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+5.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-05-24T19:04:44,2016-05-24T19:06:37,Tarkistettu,1.1 2016_57_152,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Niilo,Keränen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Omaishoidon tuesta annettu laki tuli voimaan vasta vuoden 2006 alusta, siis kymmenen vuotta sitten. Omaishoitoa oli toki tapahtunut jo kauan sitä ennen, ja käytäntö eri kunnissa oli hyvinkin kirjavaa. Ja jos tarpeeksi kauas historiassa mennään, ikäihmiset ja vammaiset on ihan luontevasti hoidettu kodeissa ja perheissä. Puhemies! Nyt omaishoitolakia ja myös seuraavana lista-asiana olevaa perhehoitolakia korjataan sen vuoksi, että ikääntyneitä ja vammaisia voitaisiin hoitaa entistä paremmin kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa. Nykyisin ikääntyneitä ihmisiä on pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa ja vanhainkodeissa 13 500 ja erilaisissa palveluasunnoissa noin 36 000, ja omaishoidon tuella hoidetaan runsaat 40 000. Tämän lisäksi omaishoidossa on arviolta 20 000 sellaista ihmistä, joiden hoidosta ei ole omaishoitosopimusta kunnan kanssa. Tiedämme, että toisinaan sairaan ja ikääntyneen ihmisen hoito on hyvin vaativaa. Vaativaa on myös fyysisesti terveemmän mutta muistisairautta sairastavan ihmisen hoito. Laitoshoidossa tai palveluasumisessa esimerkiksi vuoteeseen hoitamisessa yksi auttaja ei riitä, kun vaihdetaan potilaan tai vuoteen vaatteita. Toisaalta monet omaistaan hoitavat tekevät tätä työtä sitten yksin, ja työvuoro ei pääty säännöllisesti kello 16. Puhemies! Tämä omaishoitolain muutos pyrkii parantamaan nimenomaan omaishoitajan jaksamista. Keskeisenä on omaishoitajan vapaapäiväjärjestelmän kehittäminen. Lisäksi lakiin nostetaan myös omaishoitajien valmennus, koulutus sekä terveydenhuolto joiltakin osin. Omaishoitajat eivät kuulu työterveyshuollon piiriin. Omaishoitoon myös satsataan vuodesta 2018 alkaen 95 miljoonaa euroa vuodessa. Lakiehdotuksessa tehdään mahdolliseksi, että kunta voisi järjestää omaishoitajan tapaan vapaapäiviä myös niille, jotka hoitavat päivittäin omaistaan ilman sopimusta. Sosiaalihuoltolakiin tätä tarkoitusta varten tehtävä muutos ei kuitenkaan tee näiden vapaapäivien järjestämistä pakolliseksi. Se on kyllä edelleenkin puute, vaikka kokonaisuudessaan nämä lakiehdotukset ovat iso ja erinomainen muutos. Puhemies! Toisaalta on hyvä muistaa, että tämä omaishoitolain muutos on osa hallituksen kärkihanketta, joka on nimeltään niinkin hieno kuin ""Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa"". Siksi toivon, että jatkossa edelleenkin pyritään omaishoitoa korjaamaan. Tässä lakiuudistuksessa ei esimerkiksi ole ollut mahdollista tehdä korjauksia omaishoitopalkkioihin, jotka ovat nykyisin sitä luokkaa, että hoitajalle on todella suuri uhraus esimerkiksi keskeyttää työuransa joksikin epämääräiseksi ajaksi. Arvoisa puhemies! Toivon, että hallituksen kärkihanketta jatkettaessa panostetaan myös siihen, että omaishoidon kriteerejä ja eritasoista hoitoa tarvitsevien palkkiotasoja tarkastellaan ja pyritään samaan ne tasapuolisiksi koko maassa. Niin ikään vapaapäivien sijaistuksia tulee kehittää jo tämän lain voimaantulon jälkeen niin, että vammaista tai ikääntynyttä ei tarvitse sijaistuksen takia siirtää laitokseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p573,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+5.aspx,fi,Niilo Keränen,573,2016-05-24T19:06:43,2016-05-24T19:10:58,Tarkistettu,1.1 2016_57_153,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ryhtyminen omaishoitajaksi merkitsee monelle hyppyä tuntemattomaan. Omaishoitajuus tuo uudenlaisen roolin, jossa läheisen lääkitseminen ja hoitotoimenpiteet tulevat osaksi arkea kuten alan ammattilaisilla. Muistisairaan omaisen hoitajalle arjen haasteet tarkoittavat ehkä kokonaan uudenlaisen ajattelun opettelemista. Kun tuttu ihminen ei käyttäydykään enää samalla tavalla kuin ennen, se vaatii totuttelua kaikilta läheisiltä ja erityisen paljon omaishoitajalta. Joillekin ihmisille tämä sopii luonnostaan, ja he sopeutuvat uuteen tilanteeseen luontevasti. Toiset taas kokevat sen vaikeaksi ja raskaaksi. Suomessa on viime vuosina vannottu kovasti omaishoitajuuden nimeen. Valitettavasti kuitenkin syy siihen on yleensä säästöt. Tiedämme, että vanhusten määrä kasvaa ja hoidon tarve kasvaa, ja omaishoitajuus on ikään kuin haluttu löytää ja ajatella tällaisena edullisena vaihtoehtona vastata näihin tarpeisiin. On sanottava, että meidän tulee pohtia, miten paljon omaishoitoa voidaan kasvattaa tai miten paljon omaishoitoa voidaan tavoitella, että omaishoito olisi vielä hoidettavalle itselleen mutta myös omaishoitajille elämän arvoista elämää. Tässä esityksessä uudistukset ovat kannatettavia, sillä kaikki parannukset omaishoitajien arkeen ovat tervetulleita, mutta joskus realismi on kuitenkin hieman erilainen kuin mitä me poliitikot esimerkiksi juhlapuheissamme todistamme. On muistettava, että tällä hetkellä moni omaishoitaja on hyvin iäkäs. Me puhumme esimerkiksi paljon hyvinvointi- ja terveystarkastuksista, ja nehän ovat positiivinen asia, koska niiden kautta voidaan tarttua ongelmiin. Käytännössä kuitenkin palaute omaishoitajilta näistä terveystarkastuksista on ollut esimerkiksi se, että kysymykset seksuaalisuudesta on täysin väsyneen, iäkkään omaishoitajan kohdalla koettu jopa loukkaaviksi. Siksi meidän tuleekin ymmärtää, että se arkitodellisuus on usein aivan jotain muuta kuin mitä me haluamme katsoa kokonaisuutena, kun puhutaan vaikka hyvinvoinnista. Omaishoitajalle paljon tärkeämpää on saada nopeasti apua silloin, kun käsi on kipeä vaikka jatkuvista nostoista tai oma mieli on niin maassa ja on niin väsynyt olo, että olo on jatkuvasti itkuinen ja joka päivä tuntuu olevan vain yhtä selviytymistä. Näihin pitäisi pystyä puuttumaan, näitä pitäisi pystyä auttamaan, kun me puhumme vaikka terveys- ja hyvinvointitarkastuksista. Nopeaa apua oikeisiin tarpeisiin, joita omaishoitajat kokevat. No, sitten tämä omaishoitajan vapaapäivä, joka on todella tärkeä asia. On tärkeää, että mekin siitä puhumme ja teemme töitä sen eteen, mutta usein, valitettavan usein, palaute omaishoitajalta on kuitenkin se, että vapaapäivän pitäminen saa aikaan perheessä sellaisen kaaoksen, että omaishoitaja ikään kuin itseään säästääkseen jättää käyttämättä tämän vapaansa. Meidän tuleekin miettiä, miten me pystymme luomaan sellaisen pysyvän ja turvallisen sijaistusmallin, joka käytännössä vastaisi näiden omaishoitajien tarpeeseen. Esimerkiksi se, että yksi ja sama hoitaja voisi toimia sijaisena, tuo turvaa, tai se, että on aina sama hoitopaikka, mihin sitten omaishoitaja voi hoidettavansa viedä, voisi jollain tavalla auttaa heidän arkeaan. Meidän on kuitenkin nähtävä näiden ylätason käsitteiden taakse, mitä ne arjessa tarkoittavat, ja pyrkiä löytämään niihinkin vastaukset. Arvoisa puhemies! Olen ajatellut, että hoivatyötä vanhustenhuollossa tehneenä minä tunnen omaishoitajan arjen. Tiedän kyllä, millaista on huolehtia lääkkeistä, seurata terveydentilan muutoksia tai avustaa aamutoimissa. Keskustelut omaishoitajien kanssa ovat saaneet minut ymmärtämään, että omaishoitajuus on paljon muutakin kuin hoivassa avustamista. Monelle se on työtä 24 tuntia vuorokaudessa 7 päivänä viikossa. Se on katkonaisia yöunia, jatkuvaa huolta ja riittämättömyyden tunnetta. Se on yksinäisinä iltoina vastuunkantoa ja huolenpitoa sairauden edetessä. Liian moni omaishoitaja asettaa aina hoidettavan tarpeet omiensa edelle jopa oman jaksamisensa kustannuksella. Ja kuitenkin samalla omaishoitajuus on rakkaudenosoitusta, yhteisiä hellyyden ja ilon hetkiä arjen keskellä sekä inhimillistä hoivaa omassa kodissa. Toisinkaan ei omaishoitaja haluaisi valita. Nyt tiedän, että vaikka tunnen hoitotyön arjen, en voi sanoa tietäväni, mitä omaishoitajuus on. Sen todellisuuden tietävät vain omaishoitajat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+5.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-05-24T19:11:03,2016-05-24T19:16:36,Tarkistettu,1.1 2016_57_154,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Omassa kotikaupungissani Kuusamossa on mietitty keinoja, kuinka tehdä omaishoidosta houkutteleva. Onko raha vai onko joku muu tekijä, esimerkiksi omaishoitajan saamat palvelut houkutteleva tekijä? Kuusamon kaupunki päätti oman kokeilun nimissä syksyllä 2013 kaksinkertaistaa ympärivuorokautista laitoshoitoa tarvitsevaa omaistaan hoitavien palkkion. Oman uuden luokituksen mukaista palkkiota maksetaan tilanteessa, jossa työikäinen ja työkykyinen henkilö ottaa hoitovastuun runsaasti hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevasta henkilöstä ja hoitaja tekee tätä hoivatyötä päätoimisesti tai ilman merkittäviä sivutehtäviä. Tämä ekstrahoitopalkkio on tänä vuonna 1 525 euroa kuukaudessa. Ajatus oli siinä, että ihan aidosti tuki korvaisi laitoshoitoa ja antaisi hoitajalle aidon valinnanmahdollisuuden jäädä työstään hoitamaan läheistään. Joitakin uusia sopimuksia tehtiin alkuvaiheessa, mutta näyttää siltä, että muu tuki, esimerkiksi vapaapäivät ja toimiva sijaishoito ovat ratkaisevampia. Omaishoitajat itsekin toteavat hoidon olevan palvelua läheiselle ihmiselle. Mielestäni on tärkeää tukea omaishoitajan jaksamista, ja tähän hallituksen esityksellä tähdätäänkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+5.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-05-24T19:16:37,2016-05-24T19:17:58,Tarkistettu,1.1 2016_57_155,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Omaishoidon tuesta annetussa laissa ei ole säännöksiä omaishoitajien valmennuksesta, koulutuksesta tai omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksista. Omaishoitajan valmennuksessa on käytössä järjestöjen kehittämiä toimintamalleja, joita kunnat käyttävät harkintansa mukaan. Kunta voi harkintansa mukaan järjestää valmennuksen itse tai hankkia sen muilta toimijoilta, kuten järjestöiltä. Järjestöjen tekemää työtä ei voi liikaa korostaa. Esimerkiksi 25-vuotiaan Omaishoitajat ja läheiset ‑liitto ry:n 70 paikallisyhdistystä tekevät äärimmäisen laadukasta työtä, jota on rahoitettu pääosin Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja myös joidenkin kuntien taloudellisella tuella, esimerkkinä vaikkapa Lahden kaupunki, joka ansiokkaasti tekee yhteistyötä maan kolmanneksi suurimman omaishoitoyhdistyksen Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kanssa. Omaishoitotilanne voi tulla eteen yllättäen ja pyytämättä. Meistä kaikista voi tulla omaishoitaja tai omaishoidettava. Tiedon, tuen tai neuvojen etsiminen ja saaminen on erittäin haasteellista. Valmennuksella ja lisäkoulutuksella on merkittävä vaikutus tämän omaishoitotilanteen onnistumiseen. Omaishoitoyhdistysten tekemä työ omaishoitosuhteen eri vaiheissa on äärimmäisen tärkeää. Yhdistykset tukevat, ohjaavat ja neuvovat selviytymään arjessa sekä tarjoavat omaishoitajille niin arvokkaita ja tärkeitä vertaistapaamisia. Arvoisa puhemies! Omaishoitoa on kehitetty paljon juuri järjestöjen toimesta. Tämä valmennus on siitä hyvä esimerkki. Jatkossa valmennus voi olla kunnan toteuttamaa tai ostettavaa tai puhtaasti järjestölähtöistä toimintaa. Toimintaa rahoitetaan usein Raha-automaattiyhdistyksen taloudellisella tuella. Myytäviin palveluihin ei tällaista avustusta voi kuitenkaan käyttää. Jos ja kun valmennuspalvelua ryhdyttäisiin myymään, se ei olisi enää avustettavaa toimintaa. Arvoisa puhemies! Jotta järjestöillä säilyisi jatkossakin mahdollisuus osallistua omais- ja perhehoidon kärkihankkeisiin liittyviin kokeiluihin, tulee sosiaali- ja terveysvaliokunnan kiinnittää myös tähän asiaan huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+5.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-05-24T19:18:07,2016-05-24T19:20:52,Tarkistettu,1.1 2016_57_156,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn edustaja Louhelaisen kanssa tähän järjestöjen roolin ja aseman merkitykseen. Omaishoitajat ja läheiset ‑liiton puheenjohtajana tietenkin minulla on ollut suuri mahdollisuus ja kunnia seurata siellä paikallisyhdistyksissä olevaa toimintaa ja sitten myös tätä valmennustyötä, jota siellä tehdään erittäin ansiokkaasti nimenomaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Arvoisa rouva puhemies! Jo edellisessä puheenvuorossani annoin kaiken tukeni hallituksen esitykselle, ja se on siltä osin oikein hyvä. Valitettavasti hallituksen esitys ei kuitenkaan korjaa sitä omaishoitoon liittyvää perimmäistä ongelmaa, että omaishoitajat, hoidettavat ja heidän perheensä ovat edelleen tämänkin lain jälkeen eriarvoisessa asemassa eri puolella Suomea. Omaishoidon suurimpia ongelmia on, ettei omaishoitajilla ole lain säätämää oikeusturvaa, minkä takia heitä kohdellaan hyvin eri lailla eri puolilla Suomea. Koska omaishoito on kuntien määrärahaperusteinen ja määrärahasidonnainen palvelu, kunnat voivat itse määritellä, milloin ja millä kriteereillä he antavat omaishoitopalveluja hoidettavalle ja omaishoitajalle. Kunnat voivat itse määritellä, milloin he tekevät omaishoitosopimuksen omaishoitajan kanssa. Valitettavasti kunnat eivät varaa riittävästi määrärahaa omaishoitoon. Kun määrärahat ovat kunnassa loppu, uusia omaishoitosopimuksia ei loppuvuodesta enää tehdä, omaishoitosopimuksia irtisanotaan ja palveluita heikennetään. Omaishoitokriteerejä nostetaan kesken kauden, minkä seurauksena omaishoitosopimuksen saaminen vaikeutuu. Kriteerien noston jälkeen kunnissa todetaan, että jokaiselle, joka täyttää kunnassa määritellyt kriteerit, tehdään omaishoitosopimus. Näin tilanne saadaan näyttämään paremmalta. Tämä on valitettavaa arkipäivää omaishoitajien arjessa Suomessa. Omaishoitajat ja läheiset ‑liitto teki asiasta kantelun muutama vuosi sitten oikeusasiamiehelle. Liitossa me emme hyväksyneet kuntien yksipuolisia sopimusten irtisanomisia, palveluiden leikkauksia tai sitä, että kunnan kriteerien perusteella omaishoitajan kanssa, jolla olisi ollut oikeus omaishoitosopimuksen tekemiseen, sitä ei tehty vaan kunta eväsi sen, sillä määrärahat olivat loppu. Oikeusasiamiehen tulkinnan mukaan kunnat ovat toimineet laillisesti oikein. Näin omaishoitajat ovat lainsuojattomia omaishoitolaista huolimatta. Hän totesi, ettei nykyinen lainsäädäntö anna riittävää turvaa omaishoitajille ja heidän perheilleen. Omaishoito perustuu kunnan harkintaan. Tästä syystä olen todella harmissani, ettei hallitus jatkanut ministeri Huovisen käynnistämää uutta omaishoitolakia, jonka tavoitteena oli vahvistaa omaishoitajien oikeusturvaa, estää yksipuoliset sopimusten irtisanomiset ja turvata tasa-arvoinen asema eri puolilla maata asuville omaishoitajille. Arvoisa puhemies! Omaishoitolain lisäksi omaishoitoperheiden hyvinvointiin vaikuttavat myös muut yhteiskunnalliset päätökset. Hallitus on nostanut sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kuljetuspalvelujen asiakasmaksuja, jotka ovat osaltaan vaikeuttaneet omaishoitoperheiden mahdollisuutta saada tarvittavat palvelut. Asiakasmaksukorotusten yhteydessä olisi pitänyt uudistaa myös asiakasmaksukattojärjestelmä, johon olisi sisällytetty myös sosiaalipalveluita, kotiin vietäviä palveluja, mikä olisi turvannut omaishoitoperheiden ja kotiin vietävien palveluiden saatavuuden. Nyt moni omaishoitoperhe ei pysty hankkimaan kaikkia tarvitsemiaan tukipalveluja, koska heillä ei ole siihen taloudellisesti mahdollisuutta. Työelämän, työttömyyden ja omaishoidon yhteensovittaminen teettää valtavasti ongelmia omaishoitoperheissä. Tämä on asia, johon pitäisi paneutua vahvasti, sillä Suomen tavoitteena on työllisyyden ja työllisyysasteen parantaminen. Valitettavasti hallitus pikemminkin heikensi tilannetta heikentämällä muun muassa vuorotteluvapaan mahdollisuuksia, joita käyttivät pääsääntöisesti keski-ikäiset naiset, joista suuri osa huolehti myös omista ikääntyneistä vanhemmistaan. Työssäkäynti ja omaishoito ovat myös hyvin kokonaiskuormittavia, mikä tulisi tunnistaa ja huomioida niin työterveydenhuollossa kuin myös omaishoitajien terveystarkastuksissa nyt jatkossa. Arvoisa puhemies! Kansallisessa omaishoito-ohjelmassa hallituksen tavoitteena oli selkeyttää omaishoitajien asemaa, ja siinä esitettiin muun muassa: ""Omaishoito ei olisi jatkossa palvelu vaan yksi hoitomuoto muiden hoitomuotojen rinnalla. Tätä hoitotehtävää toteuttaa toimeksiantosopimuksella määritelty omaishoitaja."" Tavoitteena oli, että omaishoitajan asema vahvistuisi ja selkeytyisi. Nyt nämä KOHOn eli kansallisen omaishoito-ohjelman tavoitteet jäävät toistaiseksi toteutumatta. Toivottavasti tulevaisuudessa seuraavat eduskunnat huomioivat tämän kansallisen ohjelman nykyistä paremmin. Arvoisa puhemies! Kuten olen todennut, hallituksen esitys on oikeansuuntainen mutta riittämätön. Toivon, että hallitus ottaa vakavasti tämän kaikkein perimmäisen ongelman eli sen, että omaishoitajat ovat tänä päivänä edelleen lainsuojattomia. Heillä ei ole riittävää lain säätämää oikeusturvaa. Tähän hallituksen esitys ei valitettavasti paneudu lainkaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-05-24T19:20:59,2016-05-24T19:26:57,Tarkistettu,1.1 2016_57_157,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Honkonen taisi jo lähteä, mutta on kyllä todettava, että hyväntekeväisyys tai lähimmäisen apu ei ole omaishoitajuutta. Jos kaupassa käydessään tuo naapurinkin maitopurkin ja leivän, siitä ei voi puhua vielä samana päivänäkään, kun puhutaan omaishoitajuudesta. Toki tärkeää on lähimmäisen apu, yhä tärkeämpää tässä yhteiskunnassa, mutta kun puhumme omaishoitajuudesta, puhumme paljon enemmän hoitoa ja apua vaativista toimenpiteistä. Me kaikki puhumme omaishoitajien puolesta. Olemme puhuneet jo vuosia, mutta teemme sen eteen hyvin hitaasti parannuksia. Valitettavasti tämä on todettava rehellisesti. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelma oli ja on edelleen hyvä pohja omaishoidon kehittämiselle. Sen vuoksi minunkin on todettava, että tässä hallituksen esityksessä olisi voitu mennä vieläkin pidemmälle, jos omaishoitajien asemaa olisi kertaheitolla haluttu reilusti parantaa. Toivon, että jatkossa kiinnitetään huomiota juuri näihin kohteisiin, joita edustaja Kiljunenkin jo esille toi, kuten esimerkiksi omaishoidon muuttamiseen hoitomuodoksi, yleensäkin omaishoitajien oikeuksien vahvistamiseen, mutta myöskin palkkion parantamiseen. Myöskin hoitopalkkion verotuksen keventäminen on monelle omaishoitajalle erittäin tärkeä kysymys, ja sitten tietenkin kun hoitopalkkiota saa, niin nykyisen sosiaaliturvan lisäksi pitäisi olla joustavampaa yhteensovittamista, niin että tuet eivät leikkaa toinen toistaan ja siten sitten tietenkin aseta omaishoitajaa jopa entistä vaikeampaan asemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+5.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-05-24T19:26:59,2016-05-24T19:29:04,Tarkistettu,1.1 2016_57_158,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tietenkin selvää, että ihan kaikkea omaishoidon vaativassa maailmassa ei pystytä yhdellä hallituskaudella parantamaan, mutta kannattaa kuitenkin huomata, että nyt käsiteltävänä oleva omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen tähtäävä kokonaisuus on merkittävin sosiaalihuollon palvelujen uudistus tällä hallituskaudella ja suuruusluokaltaan valtion vuosittainen panostus omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen on suurempi kuin esimerkiksi edellisellä hallituskaudella koko vanhuspalvelulain toimeenpanoon. Haluaisin huomauttaa siitäkin, että ennen kaikkea hoitajien hyvinvoinnin tukeminen tunnustaa ja tunnistaa sen merkityksen, joka sekä omaishoidolla että perhehoidolla on koko palvelujärjestelmän kestävyyden ylläpitämisessä. Hoidon painopiste voidaan siirtää kotona asumista tukeviin palveluihin vain, jos hoitajista pidetään riittävää huolta. Ja olen huolissani niistä omaishoitajista, jotka eivät osaa pyytää itselleen palveluita. Heitäkin on, ja heiltäkin me saamme puheluita. Kuntien pitää kertoa selvemmin tarjoamistaan palveluista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+5.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-05-24T19:29:05,2016-05-24T19:30:11,Tarkistettu,1.1 2016_57_159,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä ei ole käsitelty omaishoitopalkkion verotusta. Monille pienituloisille ikäihmisille omaishoidon tuki voi olla ainoa tuki pienen eläkkeen lisäksi, ja moni kokee verotuksen omaishoitopalkkiosta kohtuuttoman suureksi työn raskauteen nähden. Kuten edustaja Salonen ansiokkaasti totesi, tukien ei pitäisi leikata toinen toisiaan. Tiedän täältä Helsingin seudulta tapauksen, jossa nuori opiskelijatyttö hoiti omaa äitiään omaishoitajana, ja omaishoidon palkkion saaminen leikkasi opintotukea, joka sittemmin perittiin takaisin. Arvoisa puhemies! Omaishoito ei ole palvelu, vaan se on hoitomuoto. Omaishoito pitää nähdä laajempana yhteiskunnallisena toimintana ja omaishoitaja kumppanina yhteiskunnallisessa järjestelmässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+5.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-05-24T19:30:12,2016-05-24T19:31:05,Tarkistettu,1.1 2016_57_160,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Totean vielä: Kun elämme todella tiukkoja taloudellisia aikoja ja isoja leikkauksia on tehty, niin on kyllä sanottava, että tämä on merkittävä lisäpanostus, lisäeuroja valtion talousarvioon, kun omaishoitoa ja perhehoitoa kehitämme, ja pidän tätä erittäin hyvänä. Totean myöskin sen, jos joku tätä keskustelua kuuntelee tai lukee näitä pöytäkirjoja, että kun tämän lain käsittely nyt alkaa, niin nämä ovat tietenkin minimimääriä. Monissa kunnissa ilman muuta omaishoitajien vapaapäiviä on enemmän, palkkioita maksetaan enemmän, eli kunnat nämä päätökset tekevät. Kun täällä on vahvaa tahtoa kehittää omaishoitoa, niin kyllä haluan sanoa myöskin edustajille, että sitä voi tehdä omassa kunnassaan. Erityisen tärkeä havainto, jonka haluan sanoa, on — kun tammikuussa työskentelin vanhusten kotihoidossa ja kovin monta omaishoitajaa siellä kohtasin — että meidän täytyy tehdä myöskin työtä sen eteen, että sitten kun hoito ei enää kotona riitä ja tarvitaan yhteisökotia tai muuta hoitoa, sen pitää myöskin olla saatavilla. Eli tähän tarpeeseen pitää siellä kunnissa myöskin meidän päätöksentekijöiden vastata ja hoitaa, että tämä asia on kunnossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+5.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-05-24T19:31:07,2016-05-24T19:32:28,Tarkistettu,1.1 2016_57_161,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä varmaan me kaikki olemme antaneet vahvan tuen tälle lainsäädäntöesitykselle, joka täällä on, mutta minun mielestäni on hyvä, että me tuomme tämän laajan kysymyksen tästä omaishoitajuudesta, koska me emme selviä ilman omaishoitajia, ja tulevaisuudessa, jos me emme vahvista omaishoitolainsäädäntöä, sitä perimmäistä lainsäädäntöä, meillä voi olla se riski, että meillä eivät enää ihmiset halua toimia omaishoitajina. Meillä ikääntyvä ikäpolvi tänä päivänä vielä on vahvasti sitoutunut toisen ihmisen hoitamiseen ja läheisensä hoitamiseen, mutta kun meillä tänä päivänäkin on tilanteita, joissa tytär tai perhe asuu toisella paikkakunnalla ja sitten hoidettava asuu toisella paikkakunnalla, ja kun sitten pohditaan, mitenkä tulevaisuudessa tätä omaishoitajuutta tai etäomaishoitajuutta hoidettaisiin, niin jos ei sitä työelämän ja omaishoidon yhteensovittamista taloudellisesti ja lainsäädännöllä vahvisteta, niin voi olla, että omaishoito ei saavuta niitä kaikkia tavoitteita — ei myöskään taloudellisia tavoitteita, rakennetavoitteita eikä palvelutavoitteita — joihin ehkä sitten tulevaisuudessa meillä olisi mahdollisuus, jos me hoitaisimme tämän asian kunnolla. Tosiasia on myös valitettavasti se, että nyt kun kunnat ovat taloudellisesti vaikeassa tilanteessa ja haetaan säästöjä, niin omaishoito kun ei ole lainsäädännöllisesti velvoittava eikä pakollinen, säästöjä haetaan myös omaishoidosta, eikä näitä palkkioita kyllä koroteta, vaan valitettavasti pääkaupunkiseudullakin muun muassa Vantaa on tässä viimeiseksi pohtinut sitä, että kaikki omaishoitosopimukset irtisanotaan ja käydään uudestaan läpi, ja sen seurauksena osa sopimusomaishoitajista tippuu palveluiden piiristä pois, ja sitä kautta heidän tilanteensa heikkenee. Näitä tapahtuu eri puolilla Suomea tällä hetkellä, mihinkä tietysti meidän Omaishoitajat ja läheiset -liitto reagoi vahvasti, ja annamme sitten oman tukemme paikallisille järjestöille, että he voisivat reagoida näihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-05-24T19:32:29,2016-05-24T19:34:33,Tarkistettu,1.1 2016_57_162,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pieni kommentti: Olen erittäin paljon samaa mieltä edustaja Sarkomaan kanssa siitä, että kuntapäättäjillä on myös vahva valtuutus tässä asiassa, että nämä asiat menisivät kunnissa niin kuin tämän hallituksen esityksen ja rahoituksen osalta olisi tärkeää. Tämän lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta tänä vuonna, ja voimaantulon jälkeen annetaan kuntainfo, eli kyllä kuntapäättäjilläkin on iso merkitys tässä asiassa, jotta nämä mahdolliset kehitysasiat saadaan omaishoitajaa ja perhehoitajaa tyydyttävällä tavalla eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+5.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-05-24T19:34:34,2016-05-24T19:35:12,Tarkistettu,1.1 2016_57_163,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_57_164,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Iäkkäiden perhehoidon kehittäminen on ollut kehittämiskohteena monessa hallitusohjelmassa viime vuosina. Perhehoito ei kuitenkaan ole vielä vakiinnuttanut paikkaansa iäkkäiden palvelujärjestelmässä, sillä vuoden 2014 lopussa vain vähän yli 200 iäkästä hoidettiin perhehoidossa. Mutta vuoden 2016 alussa kunnille tehtiin kysely, ja sen perusteella tämän hallituskauden kehittämistoimet istutetaan nyt erittäin hedelmälliseen maaperään. Useissa kunnissa ja useilla alueilla on laadittu tai ollaan laatimassa iäkkäiden perhehoidon toimintaohjetta. Lisäksi osana kärkihankkeen toimenpiteitä ollaan muodostamassa alueellisia omais- ja perhehoidon keskuksia, jotka vastaisivat esimerkiksi perhehoitajien rekrytoinnista ja valmentamisesta. Kunnat palvelujen järjestäjinä ovat siis erittäin hyvässä asennossa tällä hetkellä perhehoidon kehittämisessä. Perhehoidon vakiinnuttamisen keskeinen kysymys on ensinnäkin ennakkoluulojen voittaminen ja toisaalta perhehoitajien rekrytointi. Tässä asiassa toiminta itsessään on paras käyntikortti, ja siellä, missä iäkkäiden perhehoito on saanut jalansijaa, myös ennakkoluulot ovat hälvenneet. Tästä hyvänä esimerkkinä on seniorien perhehoitokylä Kaarinassa, jossa rakentamisvaiheen huutolaispuheet ovat vaihtuneet halukkaiden perhehoitokylän asukkaiden jonoksi. Kotisairaanhoitajien tekemien havaintojen mukaan perhehoidossa olevien ikäihmisten toimintakyky on parantunut jo muutamassa viikossa: Turvattomuus, ahdistus ja masentuneisuus ovat vähentyneet. Säännöllisen arjen perusrytmin ansiosta lääkityksiä, muun muassa unilääkkeitä, on voitu vähentää. Lääkärissäkäynnit ja sairaalajaksot ovat vähentyneet. Perheytyminen, mielekäs arki ja puuhailu kodissa ovat lisänneet kokemusta oman elämän merkityksellisyydestä. Huomion saaminen omana itsenään on vähentänyt tarvetta huomion saamiseen niin sanotun oirepuheen kautta. Omaishoitajien ja heidän läheistensä kokemukset lyhytkestoisesta perhehoidosta ovat myös hyvin rohkaisevia. Viime viikolla Keski-Suomen alueuutisissa haastateltu lyhytkestoisessa perhehoidossa oleva ikäihminen kuvasi olojaan: ""Oli lottovoitto päästä tänne."" Erittäin hyviä palautteita. Perhehoitajaksi ryhtyminen vaatii heittäytymistä, ja erityisesti päätoimiseksi perhehoitajaksi ryhtyminen yksilön näkökulmasta on myös riski. Tuon riskin pienentämiseksi perhehoitajien tukea ja kannustimia kehitetään. Perhehoidon vähimmäispalkkiota korotetaan merkittävästi ja hoitajien oikeutta vapaaseen nostetaan vähintään yhdestä arkipäivästä kahteen vuorokauteen kuukaudessa. Lisäksi päätoimisille perhehoitajille tulee järjestää hyvinvointi- ja terveystarkastuksia vähintään joka toinen vuosi. Tämä on erittäin olennainen uudistus, sillä päätoimiset perhehoitajat eivät ole työterveyshuollon piirissä. Kuten omaishoidossakin, tarkoituksena on päästä kiinni perhehoitajan tai perhehoidon sijoitusta koskeviin riskitekijöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja näin ennalta ehkäistä mahdollisia myöhempiä ongelmia. Hallitus uskoo, ja niin uskon minäkin, että uudistusten myötä perhehoito todella vakiintuu osaksi iäkkäiden palvelujärjestelmää 2020-luvulle tultaessa. Valmistelun kuluessa on arvioitu, että vuonna 2020 noin 1 450 iäkästä hoidettaisiin perhehoidossa. Lisäksi erittäin merkittävässä asemassa on lyhytaikaisen perhehoidon kehittäminen, joka tukee sekä omaishoitajien että perhehoitajien vapaan aikaisen hoidon järjestämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+6.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-05-24T19:35:30,2016-05-24T19:39:24,Tarkistettu,1.1 2016_57_165,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä oli tyytyväinen siitä, että myöskin perhehoitolaki on tässä samassa yhteydessä käsittelyssä, kun omaishoidon tuki -lakiesitystä viedään eteenpäin. Tässä on erittäin kannatettavia ja hyviä esityksiä. Lakiesityksissä todellakin korotettaisiin hoitopalkkiota ja pidennettäisiin hoitajan oikeutta vapaisiin sekä säädettäisiin oikeus hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin. Tässä on hyvä todeta, että perhehoitajalla olisi oikeus näihin tarkastuksiin kahden vuoden välein ja omaishoitajille sitten kunta voisi tarvittaessa niitä tarjota. Tämä on varmasti kokonaisuus, jota on hyvä valiokunnassa vielä katsoa ja arvioida, mutta uskon, että nämä perhehoitolakiin ehdotetut muutokset parantavat perhehoitajien jaksamista ja edellytyksiä huolehtia entistä paremmin hoidettavastaan, ja siinä mielessä nämä ovat lämpimästi tervetulleita. On todellakin hyvä, että tämä on kokonaisuus, eli perhehoitoa kehitetään yhdenmukaisesti omaishoidon kanssa ja nuo edellä omaishoidon osalta mainitut seikat, joita on nostettu esille esimerkiksi sijaishoitoon liittyen, hoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana, pätevät myöskin perhehoitoon. Yhden asian haluan tässä nostaa esille ja vähän valottaa asiaa, kun nostin esille lapsivaikutusten arvioinnin. Tässä esityksessä todellakin ehdotetaan muutosta perhekodissa hoidettavien enimmäismäärään, eli muutoksella palattaisiin siihen tilanteeseen, joka vallitsi ennen 1.4.2015, eli edellisellä eduskuntakaudella teimme muutoksen, joka nyt sitten muutetaan ikään kuin takaisin. Tämän muutoksen myötä, jos eduskunta tämä lakiesityksen hyväksyy, käytännössä hoidettavien määrä olisi sama sekä perhekodissa että ammatillisessa perhekodissa. Tämä esitys sinänsä on nyt hallituksen yksimielinen esitys, mutta pidän huonona sitä, että hallituksen esitysluonnoksessa ei millään tavalla perustella tätä ehdotettua muutosta. Tämä teksti sisältää vain arvioita omais- ja perhehoitajien määrän kasvusta, mutta ei arvioida hoidettavien määrää tai arvioida, mitä tämä näitten hoidettavien lasten osalta merkitsee. Yhteiskunnallisia vaikutuksia kuvaavassa kohdassa todetaan, että muutos parantaisi päätoimisten perhehoitajien toimintaedellytyksiä, mutta ei arvioida vaikutuksia hoidettaviin. Pidän tätä valitettavana ja nostan tämän esille sen takia, että pidin perusteltuna ja pidän edelleen perusteltuna, että tämän lakipaketin, tämän kokonaisuuden osalta olisi tehty lapsivaikutusten arvioinnit eli myöskin tämän säännöksen muutoksessa olisi otettu huomioon sen vaikutukset lastensuojelun toimenpiteenä perhehoitoon sijoitettuihin lapsiin. Tämä on varmasti asia, josta jatkamme keskustelua sitten, kun tätä perusteltua ja muuten hyvää lakiesitystä käsitellään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+6.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-05-24T19:39:29,2016-05-24T19:43:10,Tarkistettu,1.1 2016_57_166,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten edustaja Sarkomaa totesi, tämä liittyy tähän kokonaisuuteen, jota äsken käsittelimme, ja niiden muutamien kokemusten perustella, joissa perhehoitoa on muutamilla paikkakunnilla käytetty, siitä on hyviä kokemuksia. Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen tavoitteena on kehittää kaikenikäisten omaishoitoa ja erityisesti ikääntyneiden perhehoitoa. Tähän mennessä perhehoitoa on järjestetty eniten lastensuojelussa. Sitä on käytetty myös kehitysvammahuollossa, mutta iäkkäiden osalta perhehoito on ollut vielä vähäistä. Vuoden 2014 lopussa perhehoidossa oli ollut 213 iäkästä henkilöä. Iäkkäiden perhehoitoa on kehitetty jonkun verran omaishoitoperheiden tukena esimerkiksi Joensuun alueella. Kaiken kaikkiaan sitä on kehitetty mielestäni vielä yllättävän vähän. Perhehoitolakia esitetään muutettavaksi siten, että perhekodissa hoidettavien määrä olisi enimmillään kuusi hoidettavaa. Esityksen mukaan perhekodissa voitaisiin pääsääntöisesti hoitaa samanaikaisesti neljä henkilöä, kun hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset. Hoidettavien määrä voisi jatkossa kuitenkin olla enintään kuusi, mikäli perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaisi vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista toisella olisi alaan ja työhön vaadittava ammatillinen kelpoisuus. Tämän lisäksi perhehoitajan vapaapäiviä lisättäisiin vähintään kahteen vuorokauteen kuukaudessa niissä tilanteissa, jolloin hän on toiminut toimeksiantosopimuksella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Täsmennystä vapaapäiviin tulee myös siltä osin, että vapaa-ajan määrittely muuttuu arkipäivästä vuorokauteen. Tämä on hyvä, sillä esitys selkeyttää perhehoitajien vapaapäivien määrittelyä. Toimintakäytännöt ovat olleet sekavia tällä hetkellä eri puolilla Suomea. Tämän lisäksi esityksessä esitetään nostettavaksi perhehoitajan vähimmäispalkkiota 775 euroon. Toimeksiantosopimuksen tehneellä päätoimisella perhehoitajalla on myös oikeus hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin joka toinen vuosi ja muilla toimeksiantosuhteisilla perhehoitajilla tarvittaessa. Arvoisa puhemies! Muutama asia, joista kannan tällä hetkellä pientä huolta. Ensinnäkin aina, kun perhekotiin sijoitusta suunnitellaan, lähtökohtana täytyy olla hoidettavan palvelutarve — ei siis perhekotiin sijoitettavien ihmisten määrä, vaan hoidettavan palvelutarve — ja tavoitteena pitää olla löytää hoidettavalle se oikea perhekoti. Perhekodissa on oltava ikääntyneen hoitoon liittyvää osaamista. Kuka tahansa ei sovi perhekodin pitäjäksi. Perhekotiin liittyvää valmennusta tulee parantaa, jotta jokainen, joka ryhtyy perhekodin pitäjäksi, tiedostaa siihen liittyvän sitovuuden ja vaativuuden. Tämän lisäksi kannan huolta myös siitä, että kun perhekotia suunnitellaan, siinä fyysisessä ympäristössä, jossa perhehoito toteutuu, täytyy huomioida ikääntyneiden fyysinen liikkuvuus, ja sitä kautta se tuo vaatimuksia fyysiseen ympäristöön, esteettömyyteen, wc-tiloihin, huoneiden sijoitteluun, ulos pääsyyn ja niin edelleen. Ei voi olla, että perhekodissa neljä hoidettavaa kaikki käyttävät yhteistä wc-tilaa, joka aiheuttaa monella tapaa erilaisia ongelmia, vaan nämä pitää suunnitella myös näitten hoidettavien palvelutarpeista lähtien. Tämän lisäksi perhekodissa tulee huomioida myös asukkaiden palvelu- ja hoitotarve ja perhekodissa asuvien ryhmäytyminen ja sopivuus keskenään. Myös perhehoitajiin ja muihin asukkaisiin liittyvä kuormittavuus tulee arvioida. Meillä on erilaisia ikääntyneitä ihmisiä, erilaista palvelua ja hoitoa tarvitsevia ihmisiä, ja heidän keskinäinen ryhmittymisensä ja sosiaalinen verkostonsa onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla, kun tämä nähdään myös kokonaisuutena tätä sijoitusta suunniteltaessa. Elämän ja asumisen perhekodissa on oltava turvallista, yhteisöllistä, sekä sen pitäisi olla koko elämäntilannetta vahvistavaa ja tukevaa. Jos perhekodissa on asukkaita, jotka käyttäytyvät sairautensa vuoksi tai jostakin muusta syystä levottomasti, tulee nämä huomioida myös tässä sijoitustilanteessa. Tältä osin meidän pitää vahvistaa perhekodissa olevaa osaamista, ja sitä kautta tämän täytyy näkyä myös hoitajarakenteessa. Nyt tässä ihan viime päivinä olemme valitettavasti kuulleet ja saaneet tietoa Valvirasta vanhusten kaltoinkohtelusta. Kysely paljasti puutteita muun muassa omavalvontajärjestelmässä ja ilmoitusvelvollisuuden toteutumisessa. Selvityksessä todetaan muun muassa, että kiire, resurssipula ja osaamisen puute lisäävät kaltoinkohtelua ja siihen liittyvää riskiä. Kun me kehitämme perhehoitoa, niin tämän tyyppiset asiat täytyy huomioida. Nämä eivät missään nimessä saa olla osa perhekotia, vaan päinvastoin, meidän pitää luoda sellainen järjestelmä, jossa tämän tyyppinen toiminta ei ole millään tavalla hyväksyttävää. Me tiedämme, että perhekodissa hoito on erittäin sitovaa ja uuvuttavaa. Tämän takia perhehoitajien jaksamisesta, vapaa-ajasta ja hyvinvoinnista on pidettävä erityistä huolta. Tämän lisäksi ammatillisesta kelpoisuudesta ei tule tinkiä. Osaamista on edelleen kehitettävä. Monen vanhuksen levottomuuden ja aggressiivisen käyttäytymisen taustalla saattaa olla vahva sairaus, väärä lääkitys tai sopeutumattomuus paikkaan sinällään. Ammatillinen osaaminen auttaa näiden käsittelyyn ja oikeanlaiseen tulkintaan ja antaa siten myös paremmat edellytykset perhehoidon kokonaisvaltaiselle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle ja laadun varmistamiselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-05-24T19:43:15,2016-05-24T19:50:02,Tarkistettu,1.1 2016_57_167,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perhehoito ja erityisesti iäkkäiden perhehoito on nyt monen huulilla ja ihan syystä. Uskon, että kotihoidon rinnalle tai kotihoidon sijaan sellaisille ikäihmisille, jotka kokevat kodissaan turvattomuutta ja yksinäisyyttä, pyritään etsimään erilaisilla hoitomuodoilla ratkaisuja heidän arkeensa, ja perhehoito on ollut yksi sopiva vaihtoehto juuri heille. Parhaimmillaan perhehoito onkin monelle hoitoa tarvitsevalle paras mahdollinen paikka. Siellä voi nauttia kotiruuasta, pienestä yhteisöstä, ympärivuorokautisesta läsnäolosta, kodinomaisuudesta, normaalista arjesta, ja ennen kaikkea sitä kautta syntyvät pysyvät ja läheiset ihmissuhteet. Kaikki paikat, joihin itse olen päässyt tutustumaan, ovat olleet hyviä, ja ihmiset, jotka sitä työtä tekevät, tekevät myöskin työtä sydämellään. Mutta kolikolla on myöskin toinen puoli. 24/7-hoito on raskasta esimerkiksi muistisairaiden osalta, ja siksi minuakin on paljon mietityttänyt tämä ammatillisen koulutuksen puute. On nimittäin täysin inhimillistä, että ammatillisen koulutuksen kautta syntyy erilainen ymmärrys esimerkiksi juuri muistisairaiden henkilöiden aggressiivisuudelle, ja silloin ikään kuin pystytään ulkoistamaan se itsestä, mitä sitten taas ihan ymmärrettävästä syystä koulutuksen puute voi vaikeuttaa. Edustaja Kiljunen nosti esille myöskin nämä tilat. On tärkeää huomioida, että tilat ovat myöskin sellaiset, jotka soveltuvat ikäihmisten hoitoon. Mutta kyllä tämä hoidettavien oikeusturva on myöskin mietittävä. Edustaja Kiljunen nosti myöskin tämän Valviran kyselyn kaltoinkohtelusta ympärivuorokautisessa hoidossa, ja missään hoitomuodossa ei voi sanoa, että tähän ei pitäisi kiinnittää huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+6.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-05-24T19:50:04,2016-05-24T19:52:13,Tarkistettu,1.1 2016_57_168,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys perhehoitolain muuttamisesta liittyy kiinteästi pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan, jonka tavoitteena on kehittää kaikenikäisten omaishoitoa ja erityisesti iäkkäiden perhehoitoa. Perhehoitolakiin ehdotetaan muutoksia, joilla korotettaisiin hoitopalkkiota, pidennettäisiin hoitajan oikeutta vapaaseen sekä säädettäisiin oikeus hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin. Hallituksen esitys on tervetullut parannus perhehoitajien asemaan. Muutosehdotukset parantavat niin perhehoitajan jaksamista kuin edellytyksiä huolehtia entistä paremmin hoidettavastaan. Erityisen hyvänä ja merkittävänä pidän sitä, että hallitus luopui esitysluonnoksessa ehdotetusta muutoksesta perhekodissa hoidettavien enimmäismäärään. Aikaisemmin ehdotetun muutoksen myötä olisi hoidettavien määrä ollut sama sekä perhekodissa että ammatillisessa perhekodissa. Hoidettavien näkökulmasta päästään parempaan lopputulokseen, kun hoidettavien lukumäärä on perhekodissa mahdollisimman pieni, maksimissaan kuusi. Arvoisa puhemies! Perhehoitajan tukea kehitetään osana perhehoidon laatusuositustyöryhmän työtä. Käsiteltäviä asiakohtia ovat muun muassa perhehoitajien työnohjaus, täydennyskoulutus, vertaisryhmätoiminta sekä muut tukipalvelut. Kuten jo mainitsin, on erinomaista, että päätoimisille perhehoitajille olisi tarjottava hyvinvointi- ja terveystarkastuksia joka toinen vuosi. Kuten täällä on todettu, perhehoito voi hyvin onnistuessaan olla hyvä hoivamuoto ikäihmisten kohdalla, mutta kyllä siihen pitää myöskin paneutua, että ne kaikki kohdat, mitkä vaaditaan, on hyvin hoidettu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+6.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-05-24T19:52:14,2016-05-24T19:53:53,Tarkistettu,1.1 2016_57_169,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime kaudella voimaan tulleessa perhehoitolaissa rajattiin perhehoidossa hoidettavien määrä neljään. Tämä heikensi etenkin pariskuntien mahdollisuutta toimia päätoimisina perhehoitajina, sillä tuohon neljään laskettiin mukaan tietenkin alle kouluikäiset perheen omat lapset. Hätääntynyttä palautetta ja sähköpostia tuli paitsi omaan sähköpostiini myös Perhehoitoliiton sähköpostiin kymmenittäin ja kymmenittäin. Nyt tässä uudessa perhehoitolakiesityksessä mitoitus tosiaankin palautettaisiin entiselleen, eli perhehoidossa hoidettavia voisi olla se kuusi enintään, jos hoitopaikassa asuu vähintään kaksi kelpoisuusvaatimukset täyttävää perhehoitajaa. Mutta nyt pitää muistaa, että perhehoitajat eivät sijoita itselleen yhtään ketään, vaan sijoittajakunnat ovat edelleenkin vastuussa tietenkin siitä, tarkastavat ja katsovat, kuinka monta lasta tai nuorta esimerkiksi yhteen perheeseen voidaan sijoittaa tai kehitysvammaista tai mielenterveyskuntoutujaa. Kuusi sijoitettavaa tarkoittaa sitä, että nämä pariskunnat edelleenkin voivat päätoimisina perhehoitajina sitten jatkossakin toimia. Edustaja Kiljusen kanssa olen ihan samaa mieltä siitä, että meillä nimenomaan lapsia ja nuoria sijoitetaan valtavasti vääriin paikkoihin, ja se johtuu osittain siitä, että meillä ei ole vieläkään riittävästi perhehoitajia eikä sijaisvanhempia. Elikkä se paletti ei ole valmis, että voitaisiin lapsen edun mukaisesti löytää se hänelle juuri sopiva sijaishoitopaikka. Mutta tähän toivottavasti nyt saadaan vähän parannusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+6.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-05-24T19:53:56,2016-05-24T19:55:24,Tarkistettu,1.1 2016_57_170,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on jo useampi edustaja nostanut esille tämän hoidettavien enimmäismäärän, sen, että se on tärkeää määrittää. Ja edustaja Paloniemi tuossa kävi kertauksena muun muassa ne ongelmat, mitä on sitten syntynyt pariskuntien kohdalle, kun määrää on muutettu. Kuitenkin tässä määrä riippuu hyvin pitkälle myöskin siitä, kenen näkökulmasta asiaa katsotaan. Hoitajan näkökulmasta kuusi varmasti tuo varmemmin myöskin sitten sen pysyvyyden ja mahdollisuuden myöskin sitten elää sillä perhehoidolla, mutta hoidettavan näkökulmasta tämä neljä voisi olla perheenomaisempaa, kodikkaampaa hoitoa, ja nyt varmasti on sitten tasapainoiltava sen kanssa, kumman intressi on tärkeämpää. THL:hän on nostanut lausuntoluonnoksessaan esille aika kriittisestikin nimenomaan tästä määrästä muutamia kommentteja ja on myöskin arvioinut sitä, että 2015 voimaan tullutta lakia ei ole arvioitu, vaikka varmasti olisi ollut tarpeen arvioida sitä nyt myöskin tässä yhteydessä. THL:n mukaan myöskin lakiluonnos lähtee siitä, että nyt mennään palvelut edellä. Tavoitteena on hoidon lisääminen, ja esimerkiksi lastensuojelun osalta tutkimukset osoittavat, että perhehoidon valvonnassa on yhä puutteita. Edustaja Sarkomaa nosti täällä myöskin esille tässä lakiesityksessä olevat puutteet nimenomaan tähän määrään mutta myöskin näihin vaikutusten arviointiin liittyen. Toivonkin, että valiokunta kiinnittää näihin nyt sitten jatkotyössä huolellisesti huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+6.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-05-24T19:55:26,2016-05-24T19:57:16,Tarkistettu,1.1 2016_57_171,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän määrään liittyen haluan vain omalta osaltani todeta, että se määrä ei ole se oleellisin kysymys siinä kaikilta osin vaan se, että kun me lähdemme näistä asiakkaista — ovat ne sitten lapsia tai kehitysvammaisia tai ikääntyviä ihmisiä — niin kyse on näiden ihmisten palvelutarpeesta ja siitä, miten tämä hoidettavien kokonaistilanne tavallaan mahdollistaa sen, että jokainen näistä henkilöistä, ihmisistä saa sen parhaan mahdollisen hoidon ja kasvatuksen, mitä he tarvitsevat. On täysin eri asia — jos meillä on esimerkiksi neljä sisarusta — heidät sijoittaa kaikki yhdessä, mikä voi olla näille lapsille kaikille esimerkiksi erittäin hyvä asia, mutta jos me sijoitamme eri-ikäisiä, erilaista palvelua tarvitsevia lapsia, eri kodeista, eri taustoista, niin silloin tämä kokonaisuus näyttää aivan erilaiselta. Ja sen takia koko tämän perhehoidon lähtökohtana pitää olla se, että tämä perhekoti mahdollistaa näille ihmisille hyvän kasvuympäristön, hyvän hoitoympäristön, johonka voidaan sitoutua pitkäjänteisesti, pitkäaikaisesti, joidenkin ihmisten kohdalla useiksi vuosiksi eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-05-24T19:57:17,2016-05-24T19:58:34,Tarkistettu,1.1 2016_57_172,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan muistuttaa, että valvontaa tarvitaan, mutta erittäin paljon ikäviä esimerkkejä on tietenkin myös laitoksista tullut siitä valvonnan puutteesta, eli tämä on nyt yleinen ongelma. Haluan vain todeta sen tähän ääneen. Sitten minä ihan oikeasti haluaisin kysyä, onko lapsen edun mukaista se, että pariskunnasta molemmat eivät voisi toimia päätoimisina perhehoitajina, kun ajatellaan, kuinka paljon traumatisoituneilla lapsilla ja nuorilla on tarpeita, kuinka paljon on terapiakäyntejä, kuinka paljon on käyntejä sosiaalitoimessa, biologisten vanhempien tapaamisia ja niin edelleen. Kaksi päätoimista perhehoitajaa voi jakaa tuon vastuun, mutta jos kokonaan nyt poistuisi tämä mahdollisuus tällä liian pienellä mitoituksella, niin minun mielestäni se ei ole kyllä lapsen etu, kun meillä tarvitaan nimenomaan sydämiä ja käsiä ja jaksamista, ja se pariskunta kyllä jaksaa yleensä enemmän kuin se yksi perhehoitaja. Mutta totta kai on tärkeätä koko ajan katsoa se, minkälaisia lapsia ja nuoria ja minkälaisella taustalla perheisiin sijoitetaan, ja se määrä todellakin on kuntien vastuulla edelleenkin. Minä haluan sen vielä painottaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+6.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-05-24T19:58:37,2016-05-24T19:59:47,Tarkistettu,1.1 2016_57_173,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin lapsen etu ei määrity siitä, mikä on perhehoitajan senhetkinen tilanne. Kun lapsia sijoitetaan perhehoitoon, niin useimmiten kyse on pitkistä ihmissuhteista, jopa 10—18-vuotisista ihmissuhteista, joidenkin osalta se läpileikkaa koko elämän. Siltä osin tätä lapsen etua ei voi määrittää sillä, voivatko vanhemmat olla yhdessä siellä vai ei, vaan se lähtee siitä, että lapselle etsitään semmoinen perhekoti, joka on hänen kannaltaan kaikkein paras ja mahdollinen. Ja sitten jos se mahdollistuu, että siinä perhekodissa molemmat vanhemmat ovat mukana, niin se on joissakin tilanteissa hyvä, mutta voi olla elämäntilanne, että jossakin tilanteessa toinen vanhemmista siirtyy esimerkiksi perhekodin ulkopuolelle töihin ja sitten taas tavallaan palaa takaisin. Nämä tilanteethan vaihtelevat vuosien varrella, aivan kuten edustaja Paloniemikin hyvin tietää. Mutta uskon, että meillä on ihan yhteinen käsitys ja näkemys tästä, että tässä pitää yhdistyä sekä lapsen etu, perheitten etu, ikääntyvien etu että näitten hoidettavien etu, ja meidän kaikkien yhteinen tavoite on kehittää ja vahvistaa perhehoitoa Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-05-24T19:59:48,2016-05-24T20:01:03,Tarkistettu,1.1 2016_57_174,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan neuvoston  erioikeuksista  ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen kolmannen lisäpöytäkirjan  hyväksymisestä  ja laiksi  lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Ensin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 5/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä lisäpöytäkirjasta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_57_175,57/2016,2016-05-24,13.59,20.03,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 4/2016 vp. Asian käsittely keskeytettiin 20.5.2016 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_58_1,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_58_2,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Gambian kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta on tietysti tärkeä ja kannatettava, koska me olemme etenkin Euroopasta katsoen saari, (Hälinää — Puhemies koputtaa) pieni pohjoinen ja kylmä maa, mutta kuitenkin pieni vientivetoinen maa, ja sen takia lentoliikenne ja lentoyhteydet maailmalle ovat meille erittäin tärkeitä. Tässähän käytiin hetki sitten keskustelua valtion omistajapolitiikasta, ja onkin erinomaisen hyvä, että hallitus pitäytyi Finnairissa siinä enemmistöomistuksessa, joka on ollut pitkä perinne. Se on erittäin tärkeää suomalaisille yrityksille. Samaan aikaan julkisuudessa on käyty kuitenkin keskustelua myös koko maan lentoasemaverkoston kehittämisestä, ja on ollut kysymys, pidetäänkö koko maan lentoverkostosta kiinni. En ole huomannut, että vastaava ministeri tai hallituspuolueet olisivat näitä Finavian toimitusjohtajan kommentteja kommentoineet ja esittäneet näkemyksiä, niin että tässä kohtaa olisikin hyvä kuulla hallituspuolueiden edustajien mielipiteitä, tullaanko jatkossakin pitämään kiinni siitä, että yhteydet maailmalle turvataan kaikkialta Suomesta. Se on erittäin tärkeää meidän vientiteollisuutemme kannalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-25T14:03:13,2016-05-25T14:04:58,Tarkistettu,1.1 2016_58_3,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Arvoisa puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) Lentoyhteydet Suomesta kansainväliselle kentälle, niin Gambiaan kuin moniin muihinkin maihin, ovat tärkeitä, ja tämän vuoksi näitä sopimuksia on hyvä tehdä. Lentoyhteydet myöskin kotimaassa ovat tärkeitä, ja kun tässä nyt edustaja Lindtman otti esille nämä Finavian johtajan lausunnot, niin ainakin minä olen tulkinnut ne sillä tavalla, että Finavia yhtiönä rakentaa tai on halukas rakentamaan toimintansa pelkästään liiketa-loudelliselle pohjalle. Mutta tämän vuoksi onkin äärimmäisen tärkeää, että Finaviassa on vahva valtion omistajaohjaus, ja tämän vuoksi pidän tärkeänä sitä, että Finavia valtionyhtiönä toimii niin liiketalouden periaatteen vuoksi tai pohjalta mutta myös turvatakseen kotimaassa myös maakuntien lentokentät, myös ne kentät, jotka eivät välttämättä ole taloudellisesti kannattavia — mutta kokonaisuutena tarkastellen Finavian toiminta voi olla kuitenkin hyvinkin kannattavaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-05-25T14:04:58,2016-05-25T14:06:27,Tarkistettu,1.1 2016_58_4,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta oli tämä edustaja Lindtmanin esille nostama kysymys maan lentokenttien ja lentoyhteyksien turvaamisesta erittäin tärkeä tänä päivänä. Ja mielestäni oli hyvin tärkeää nyt, että edustaja Turunen käytti tästä puheenvuoron hallituspuolueen edustajana ja myös talousvaliokunnan puheenjohtajana, ja tietenkin toivon, että koko hallitus voisi ottaa kopin tästä, koska viime aikoinahan me olemme valitettavan usein joutuneet täällä puhumaan siitä, mikä on tämä nykyinen aluepolitiikka: sitä ollaan viemässä väärään suuntaan, ja kovasti eri sektoreilla näkyy keskittämistä. Siksipä pidän tärkeänä tätä äskeistä puheenvuoroa, ja toivoisin myös muilta hallituspuolueilta kannanottoja ja näkemyksiä. Tähän jää ehkä vähän sellaista lupaustakin siitä, että näin tullaan toimimaan, että lentoyhteydet turvataan eri puolilla maata, ja toivoisin myös hallituksen tähän rivakasti puuttuvan ja myös kaiken kaikkiaan kantaa ottavan, koska onhan se, puhemies, niin, että meillä täytyy olla elinvoimaiset maakunnat, (Puhemies koputtaa) ja tämä keskittämisvimma, mikä nyt näkyy, (Puhemies koputtaa) on ollut hyvin huolestuttava.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-05-25T14:06:27,2016-05-25T14:07:38,Tarkistettu,1.1 2016_58_5,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Koko maan kattavasta lentoasemaverkostosta on tärkeä pitää huolta, ja mitä tulee näihin Finavian toimitusjohtajan lausuntoihin, niin itse koen, että ne ovat olleet hyvin pitkälti yksityisajattelua. Meillä on maassa voimassa oleva lentoliikennestrategia, jonka osalta toisaalta kuitenkin toivon, että hallitus harkitsisi, voidaanko tämä strategia tässä vaiheessa päivittää. Lentoliikenteessä on tässä maassa valtava kasvupotentiaali, ja siitä esimerkkinä Lappi, jossa matkailu kasvoi huikeat 15 prosenttia nyt alkuvuodesta. Siltikään meillä ei ole riittävän kattavia ja hyviä lentoliikenneyhteyksiä tähän maakuntaan, ja siihen työhön tarvitaan kansallinen lentoyhtiö Finnair ja lentoasemaoperaattori Finavia mukaan. Olin myös ilahtunut siitä, että pääministeri Sipilä julkisti taannoin, että hallitus on päättänyt selvittää tämän niin sanotun Norjan mallin, jossa liikennöintiä voitaisiin kaikille lentoasemille toteuttaa tarvittaessa 24 tuntia vuorokaudessa. Se olisi loistava parannus tähän nykytilanteeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-05-25T14:07:38,2016-05-25T14:08:43,Tarkistettu,1.1 2016_58_6,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Menee nyt varsin kauas tuosta varsinaisesta aiheesta eli lentoliikenteestä Gambian kanssa tehdystä sopimuksesta, mutta seuraava vastauspuheenvuoro, edustaja Arhinmäki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_58_7,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on lentoliikenteestä sopimus Gambian kanssa. Nyt on puhuttu aluepolitiikasta. Pidän tärkeänä, että lentoliikenteestä huolehditaan aluepoliittisesti ja maanlaajuisesti, mutta otin puheenvuoron sen vuoksi, että toivon, ettei tätä keskustelua tulkita niin, että Gambia kuuluisi myös tähän alueeseen, (Naurua) johon pitää turvata aluepoliittisista syistä lentoliikenne. Toisaalta Gambia ei varmasti kovinkaan monelle kansalaiselle niin tuttu ole, mutta kuulin kuiskutuksia, joiden mukaan Gambiaa lähellä oleva Gambina on sen sijaan ollut osalle vanhaa kansaa (Naurua) tutumpi, kun viime päivinä on käyty myös alkoholipoliittista keskustelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-05-25T14:08:50,2016-05-25T14:09:44,Tarkistettu,1.1 2016_58_8,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Gambian lentoliikennettä koskeva sopimus on käsittelyssä, mutta kun tässä nyt puhemies sallii myös puhumisen maakunnista, niin puhutaan sitten niistä. Gambian rinnalla Kuopio on myös tärkeä, (Naurua) niin kuin kaikki muutkin maakuntien lentokentät, ja on tärkeätä, että huolehditaan siitä, että meillä on elinvoimainen verkosto. Finnair on myös tärkeä toimija koko maamme kannalta, ja myös siinä on mielestäni tärkeää, että me pidämme riittävän päätösvallan omissa hyppysissämme. Olin juuri Tullissa vierailulla. Helsinki on esimerkiksi merkittävä risteyskaupunki, (Pertti Salolainen: Malmin lentokenttä!) ja sen takia pitää jatkossa turvata myös Tullin riittävät voimavarat pysäyttää läpilentoliikennettä, jota voi myös esimerkiksi Gambiasta tulla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-25T14:09:45,2016-05-25T14:10:46,Tarkistettu,1.1 2016_58_9,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_58_10,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olipa sitten tänne lähtevä tai tuleva kone, menossa Gambiaan tai tulossa Gambiasta, niin se tarvitsee aluelennonjohtoa. Viime kaudella aluelennonjohtoa ajettiin tässä maassa voimallisesti alas. Meiltä on poistunut Rovaniemen aluelennonjohto ja Tampereen aluelennonjohto, ja kaikki aluelennonjohdon toimet keskitetään — jos ei ole keskitetty — tuonne Helsinki-Vantaalle. Ihan vain muistuttaisin semmoisesta pienestä asiasta, että Kaliningradista kestää Helsinki-Vantaalle 15 minuuttia. Minun mielestäni tämä on semmoinen asia, mitä meidän pitäisi pohtia: onko järkevää, että meillä on ainoastaan yksi siviililennonjohtopaikka tässä maassa? Ja sen lisäksi vielä tiedän, että Finavialla on suunnitelmia siihen, että lennonjohtoa ryhtyvät hoitamaan robotit, eli kamerat lentokentillä, ja niiden pääpaikka tulee olemaan Virossa. Minun mielestäni tämä on asia, johon näiden ihmisten, jotka tässä salissa istuvat ja jotka pohtivat muun muassa maan turvallisuuskysymyksiä, olisi syytä kiinnittää huomiota. Sen jälkeen, jos meidän lennonjohtomme jostain syystä lamautuu Helsinki-Vantaalla, täältä ei lähde yhtään ainutta konetta, ei Gambiaan, ei Brysseliin, ei Tukholmaan, ei Rovaniemelle, ei edes Vaasaan — mutta ei sieltä myöskään laskeudu yhtään ainutta konetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-05-25T14:10:46,2016-05-25T14:12:18,Tarkistettu,1.1 2016_58_11,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen sosialidemokraatteja on syytetty joskus innovaation puutteesta, mutta kun kuunteli edustaja Lindtmanin avauspuheenvuoroa, niin ei kyllä luovuudesta ole puutetta: kun pitäisi puhua aidasta, niin puhutaan seipäistä. Mutta kun puhemies sallii, niin puhutaan sitten sen verran. Eilen tapasin Japanin Suomen suurlähettilään, ja Suomella ja Japanilla on ollut erinomaiset suhteet. Vuonna 2019 juhlitaan maiden välisten virallisten suhteiden 100-vuotisjuhlaa, ja suurlähettiläs otti erityisesti esille Finnairin yhtenä positiivisena asiana, mikä maiden suhteissa on hyvin toiminut, mutta aivan aiheellisesti esitti huolen niistä päätöksistä, mitä Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto ovat tehneet japanin kielen ja kulttuurin opetukseen liittyen. Hallitus ei tietenkään suoraan määrää tällaisista asioista, mutta tämä liittyy tähän lentoliikenteeseen myös niin, että täällä on ollut paljon japanilaisia matkustajia. On tärkeää, että japanin kielen opetus Suomessa olisi erittäin vahvaa, ja siksi olemme tekemässä sosialidemokraattisen kansanedustajan Ville Skinnarin kanssa kirjallisen kysymyksen tästä, miten hallitus voi omalta osaltaan tukea japanin kielen ja kulttuurin osaamista Suomessa, mikä liittyy myös lentoliikenteeseen sitä kautta, että Finnairin yksi tärkeä strategia on nimenomaan Aasian reittiliikenteen hubina toimiminen, mikä on ollut hyvin luontevaa ja, niin kuin sanottu, hyvä virstanpylväs meidän ja Japanin välisissä suhteissa. Nyt tässä Gambian kohdalla ajattelin, kun edustaja Lindtman pajatson avasi, näin luontevasti asian ottaa esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-05-25T14:12:19,2016-05-25T14:13:56,Tarkistettu,1.1 2016_58_12,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt toivottavasti pääsemme tähän itse asiaan, eli käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Gambian kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Tämä on siis kahdenvälinen sopimus meidän ja Gambian maiden välillä lentoliikenteestä, ja sopimuksen voimaansaattaminen tukee hyvällä tavalla meidän hallituksemme kärkihanketta säädösten sujuvoittamisesta. Sopimuksella edistetään kilpailukykyä elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla sekä avataan uusia mahdollisuuksia lentoliikenteelle Suomen ja Gambian välillä. Esityksen vaikutuksista todetaan, että lentoliikenteen Suomen ja Gambian välillä odotetaan jatkuvan vähäisenä tämänkin jälkeen eikä sopimuksella siten ole merkittäviä lyhyen aikavälin yritysvaikutuksia, ja Finnair Oyj piti ilmailusopimusta kuitenkin tervetulleena ja katsoi, että sopimus edistää kansainvälisen lentoliikenteen vapauttamista. Me olimme valtiovarainvaliokunnan delegaation kanssa vierailulla hetki sitten Afrikassa, ja tämä osaltaan hyvällä tavalla nyt avaa sitä yhteyttä, mitä näihin eri Afrikan maihin tarvitaan. Ja itse toivon, että tällaisia sopimuksia luodaan ja että avataan mahdollisuuksia. Tällä hetkellä valitettavasti on tilanne se, että monet, monet muut maat ovat paljon aktiivisemmin myös yritystoiminnan kautta toimimassa Afrikassa. Ja siellä olisi monessa maassa mahdollisuuksia myös meille, ja tämäntyyppiset sopimukset nimenomaan ovat tervetulleita tukemaan tätä kehitystä ja avaamaan uusia mahdollisuuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-25T14:13:56,2016-05-25T14:16:02,Tarkistettu,1.1 2016_58_13,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaikka otsikossa tosiaan lukee tämä Gambian kanssa tehty lainsäädäntöön kuuluvan lentoliikenteen sopimus, niin keskustelussa ovat kuitenkin tulleet esille myös kansalliset lentokenttäkysymykset. Kyllä minä vähän ihmettelen tätä avauspuheenvuoron pelottelua, mitä sosialidemokraattisesta ryhmästä tuli, jos kysymyksessä on kuitenkin Gambiaan liittyvä seikka. Mutta toki me olemme valmiita siitä keskustelemaan ja voimme asiaan vastata. On nimittäin niinkin, että vuonna 2011 esimerkiksi oman kotimaakuntani lentokentällä oli 100 000 matkustajaa. Tänä vuonna se on puolittunut, koska Finnair on puolittanut vuorot sinne, ja silti he vaativat, että pitäisi edelleen olla 100 000 matkustajaa. Toivoisin toki, että sitä omistajaohjausta olisi käytetty myös jo aikaisemminkin. On totta, että Suomi on jäänyt jälkeen pohjoismaisessa lentokenttävertailussa. Meillä on paljon vähemmän kansainvälisiä suoria yhteyksiä kuin naapurimaillamme, ja siksi olisi hirvittävän tärkeää, että näitä pystyttäisiin koko ajan luomaan ja myös tämmöistä poikittaisliikennettä. Onko todella välttämätöntä, että kaiken täytyy kiertää Helsinki-Vantaan lentokentän kautta, kun ihmiset haluaisivat myös suoraan lentää pohjoisen matkailukohteisiin? Siksi onkin ollut hienoa huomata, että Keski-Euroopasta ollaan saatu isoista kaupungeista uusia suoria lentoyhteyksiä. Hieman ihmeellistä on se, että kuitenkin matkailun kasvuprosentit ovat tämänkin talven osalta pohjoisessa jopa plus 15 prosenttia, mutta lentomatkustus ei ole kasvanut samassa suhteessa. Toivon kyllä tähän semmoista kokonaisvaltaista otetta. Omistajaohjausta varmasti käyttää tämä hallitus, jotta myös jatkossa meillä on laaja lentokenttäverkosto läpi maan eikä sorruta tällaiseen pelotteluun, mitä demarien suunnalta kuuluu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-05-25T14:16:03,2016-05-25T14:17:59,Tarkistettu,1.1 2016_58_14,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,Kehotan kyllä kansanedustajia nyt pysymään tässä varsinaisessa aiheessa. Se on tämän talon arvokkuudelle sopivaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_58_15,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Gambian kanssa on erittäin tervetullut ja hyvä esitys. Olisi äärettömän tärkeä luoda tällaisia kahdenvälisiä sopimuksia muuallekin ja sitä kautta kehittää tätä meidän lentoliikennettämme ja luoda sinne kasvun mahdollisuuksia. Nostan tässä esille kuitenkin edustaja Tolppasen näkemyksen tästä lennonvarmistuksesta ja aluelennonjohdosta. On aivan selvää, että mikäli tällaiset kahdenväliset sopimukset aiotaan pitää toiminnassa ja pitää lentoliikenne sujuvana, meidän täytyy varmistua siitä, että lennonvarmistus ja aluelennonjohto toimii. Mutta tässä yhteydessä, kun näitä asioita harkitaan, on katsottava, että kyseessä ei ole pelkästään taloudellinen kysymys vaan osaltaan myös turvallisuuspoliittinen kysymys. Ja tässä mielessä on varmasti paikallaan tarkastella nyt, kun Finavian ohjaus siirretään valtioneuvoston kansliaan, tulisiko nämä lennonvarmistustoiminnot ja aluelennonjohto irtauttaa sieltä Finavian toiminnoista pois kokonaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-05-25T14:17:59,2016-05-25T14:19:06,Tarkistettu,1.1 2016_58_16,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä keskustalaisten retoriikkamopo alkaa nyt pahasti keulia ja lähteä kohta käsistä. Siis julkisuudessa ollut keskustelua tästä Suomen lentokenttäverkostosta, ja kysyn hallituspuolueilta, onko tästä arviota. (Olavi Ala-Nissilä: Ei ole Gambiassa!) Kuka täällä pelottelee, edustaja Kulmuni? Ei kukaan. Tai jos pelottelusta puhutaan, niin en minä ole sellaiseen pelotteluun pystynyt esimerkiksi ministeri Bernerin esittämästä liikennekaaresta kuin te, ja edustaja Hoskonen esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuudessa. Voisin lukea sitaatit täältä, mutta kun käsitellään lentoliikennettä, niin jätän ne lukematta. En minä pysty sellaiseen pelotteluun, mitä keskustan kansanedustajat ovat pelotelleet ministeri Bernerin suunnitelmista, liikennekaaresta tai vaikkapa taksiliikenteestä. Mutta tätä keskustelua lienee turha jatkaa, ja toivonkin, että keskustan retoriikkamopon keula palaa takaisin maan pinnalle. Mutta, arvoisa puhemies, mitä tulee tähän Gambiaan, niin tällä hetkellähän Suomesta ei ole säännöllistä liikennettä Gambiaan — ehkä talvella järjestetään matkanjärjestäjien kautta eri reittejä lentoja — mutta mahdollisuuksia tähän on, joskin tämä on aika pieni maa. Mutta olennainen asia on se, että tämä meidän sijaintihyötymme, joka tällä hetkellä meillä on nimenomaan Helsinki-Vantaan hubin osalta, liittyy itään. Jos piirretään viiva Keski-Euroopasta esimerkiksi Shanghaihin ja Yhdysvalloista Intiaan — eli juuri ne, voi sanoa, käytävät, joissa aika iso osa maailmantalouden virroista liikkuu — niin juuri näiden viivojen risteyskohdassa on Helsinki-Vantaan kenttä. Tähän perustuu se hyöty, että nimenomaan Helsinki-Vantaalta voi Shanghaissa käydä yksi kone yhden vuorokauden sisällä, mutta Arlandasta ei. Ja nyt kun seuraava nouseva talous tulevaisuudessa mahdollisesti on Afrikka, niin tavallaan tässä suhteessa meidän sijaintihyötymme ei ikään kuin Uudella mantereella ole niin keskeinen, (Puhemies koputtaa) ja sen takia on tärkeätä, että me luomme myös yhteyksiä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-25T14:19:06,2016-05-25T14:21:17,Tarkistettu,1.1 2016_58_17,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todennäköisesti Suomella on yli sata samanlaista sopimusta eri valtioiden kanssa kuin tässä on kyse. Kaikkiin merkittäviin kohdemaihin täytyy olla, koska lentoliikenne on kaksipuolista. Molemmat sopijamaat vaativat omille yhtiöilleen laskeutumisaikoja, slotteja. Siinä mielessä vakiintunut käytäntö on, että maat ensiksi sopivat sopimuksen, jonka jälkeen lentoyhtiöt tekevät sitten keskenään sen, minkä hyväksi havaitsevat. Siltä varalta, että liikenne kasvaa tai Suomella on muita intressejä, Suomen valtio on pyrkinyt tekemään kaikkien mahdollisten osapuolten, eri valtioiden kanssa sopimuksia jo tähän asti. Osasyynä on varmaan se, että Helsinki-Vantaan lentoasema Aasian liikenteessä on erittäin kilpailukykyinen, niin kauan kuin Suomen Finnairilla on ylilentolupa, ilmeisesti ainoana länsimaisena lentoyhtiönä, ja sitä kautta kannattaa ylläpitääkin tätä monopoliasemaa, ja sitten kun sitä kautta voivat muutkin yhtiöt ehkä lähettää matkustajan, niin siinä on myös välillisesti etua Suomelle. Mutta se lentovarmistus ja lennonjohto on pääosin keskitetty jo EU-sopimuksen myötä Brysseliin, aluelennonjohto on jäänyt tänne. Mutta siinä samassa yhteydessä Suomen viranomaisten huolimattomuutta tai heikkoutta Suomen lennonjohdon kustannuksia lisättiin merkittävästi, mikä välillisesti heikentää alueellisten lentoasemien toimintaedellytyksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-05-25T14:21:18,2016-05-25T14:22:51,Tarkistettu,1.1 2016_58_18,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp," Puhemies! Tulenkantajathan meille jo 20—30-luvulla opettivat, että ovet auki Eurooppaan. Totisesti ovet ovat olleet auki Eurooppaan, ehkä jopa sen kustannuksella, että muut maanosat ovat jääneet vähemmälle. Siinä mielessä tämä sopimus Gambian kanssa on äärimmäisen tärkeä, niin kuin on todettu. Afrikan merkitys tulee monessa mielessä kasvamaan. Sinänsä tämä keskustelu nyt on vähän outoa, ja tulee mieleen, että kyllä tässä on jonkinlainen Urpon päivän auringonpistos nyt tullut useamman kansanedustajan kohdalle. Kun tuossa edustaja Arhinmäkikin Gambian rinnalla puhui Gambinasta, niin kyllä tässä maakunnan kansanedustaja ihmettelee, mitä ihmeen varhaista kesää tässä nyt on edustajien päässä liikkeellä. Sinänsä alueellisen lentoliikenteen kehittäminen on kokenut meillä kovia kolauksia. Esimerkiksi juuri Kuopiosta viime talvena lentoyhteyksiä heikennettiin, millä oli erityisesti kansainvälisiin jatkoyhteyksiin varsin halvaannuttava vaikutus. On myös ikävää, että kansainväliset yhteydet tilastoidaan vain Helsinki-Vantaalta käsin. Vaikka esimerkiksi meidän maakunnasta on lukuisia yrityksiä, joiden myyntitykit liikkuvat eri puolilla maailmaa ja osaltaan ovat yhteistä kakkuamme kasvattamassa, niin tämäkin etu, yhteisen hyvän rakentamisen etu, joka maakunnista tuotetaan, kirjautuu liian yksipuolisesti vain pääkaupunkiseudun tuotokseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-05-25T14:22:53,2016-05-25T14:24:52,Tarkistettu,1.1 2016_58_19,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin, että lentoliikenteen sopimusta koskien tässä kyllä on reilua, että kansanedustajat voivat puhua yleisestikin siitä, kenen kanssa pitäisi lentoliikenteestä sopia, mihin Suomesta kannattaisi lentää ja mihin varoja käyttää. Pidän aika epäterveenä ilmiönä sitä, että kun me puhumme esimerkiksi sote-asioista, yksittäisistäkin sote-asioista, niin hyvin laveana tuntuu tuo keskustelu käyvän. Mutta on todettava, että Afrikka on uusien mahdollisuuksien lomakohde — vaikka näitä matkanjärjestäjiä on tällä hetkellä Gambiaan vielä vain muutamia ja taitaa tuo matkanjärjestäminen koskea oikeastaan vain talvikautta, niin siitä huolimatta on hyvä, että on tartuttu siihen, että Gambiankin kanssa sovitaan lentoliikenteestä. Ja tältä osin, vaikka tuota lentoliikennettä on ollut kovin vähän, tervehdin kuitenkin ilolla sitä, että olemme aktiivisia myöskin näiden uusien kohteiden ja uusien mahdollisuuksien etsinnässä. Myös bisneksen eli liiketoiminnan näkökulmasta tämä saattaa avata uusia mahdollisuuksia sen puoleiseen Afrikkaan. Tietysti lähtökohta, arvoisa puhemies, saattaa tässä olla se, että kun tuolla pääkaupungissa Banjulissa on kai noin 50 000 ihmistä, niin siltä osin suomalaisia kansanedustajia kyllä kiinnostaa, että jos sinnekin lennetään — tämän kokoiseen pääkaupunkiin maailmalla — niin miksei sitten lennetä paljon suurempiin kaupunkeihin Suomessa jatkossa. Ja tuo Finavian toiminta on ollut kyllä kiittämätöntä ja myöskin kestämätöntä siinä suhteessa. En voi millään tavalla ymmärtää, miten omistajaohjauksessa kuitenkin Finavia voi tehdä julkisesti kannanottoja, joissa lähdetään siitä, että Keski-Suomen alapuolelta ei lennetä enää mihinkään. Ja tämä maakuntakenttäajattelu, jolla he tulivat julkisuuteen, kertoo siitä, että kyllä sinne Banjuliin, Gambiaan voidaan lentää, mutta Suomeen ei näille paikkakunnille enää sitten lennettäisikään. Se on kyllä minusta ikävää, ja tarvitaan (Puhemies koputtaa) vahvempaa ohjausta, ettei markkinoita tässä täysin kontrolloida.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-05-25T14:24:53,2016-05-25T14:27:01,Tarkistettu,1.1 2016_58_20,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Gambia maanahan on Länsi-Afrikassa aika pieni, ja ehkä se potentiaali on pitkän aikavälin päässä nähtävissä. Minusta on tärkeää, että tämä keskustelu käytiin näin lämpimänäkin päivänä. Oli hyvä, että täältä tuli näkemystä. Kokoomuksesta tuli tukea tälle Finnairin enemmistöomistukselle, ja kun keskustelu eteni, niin huomasi, että perussuomalaisetkin ilmaisivat tukensa tälle sopimukselle. Tiivistämme yhteyttä tälläkin tavalla Gambian islamilaisen tasavallan kanssa, kun on kuitenkin tulevaisuutta se, että Afrikka tulee kehittymään. Vaikka tämä sijainti ei Afrikan kehittymisen kannalta Suomelle ole niin hyvä kuin oli Aasian idän ihmeen kanssa, niin meidän täytyy nyt pohtia niitä strategioita, joilla me jo tulevaisuuteen katsomme, miten kiinnitymme jatkossa niihin globaaleihin megatrendeihin, joista meidän on se leipä revittävä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-25T14:27:01,2016-05-25T14:28:07,Tarkistettu,1.1 2016_58_21,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erittäin tärkeää, että Suomella on lentoliikennesopimuksia monien eri maiden kanssa. Tällä hetkellä Suomi on jo nyt tärkeä lentoyhteys etenkin Euroopasta Aasiaan ja Kaukoitään. Myös tämä lentoliikennesopimus Gambian kanssa avaa todennäköisesti uusia mahdollisuuksia siihen, että myöskin Afrikka voi olla tulevaisuudessa uusien mahdollisuuksien kohde niin Afrikasta tänne tulla matkailijoita kuin myös Suomesta siihen suuntaan. Kaikki ne mahdollisuudet, mitä me voimme luoda, että matkailijat voivat tulla tänne Suomeen, ovat tärkeitä. Mutta sitten tässä keskustelussa tuli esille tämä Suomen sisäinen lentokenttäverkosto. Olen äärettömän tyytyväinen siihen, että eri puolueista on tullut sille kannatusta, että Suomessa säilytetään koko maan kattava lentokenttäverkosto. Se on tärkeää Suomen sisäisen lentoliikenteen kannalta, mutta se on tärkeää myöskin sen takia, että kun Suomeen, esimerkiksi Helsinkiin, tulee matkailijoita, niin täällä he pääsevät myöskin sitten saman päivän aikana eri puolille Suomeen vierailemaan ja siten saadaan koko maan kattava lentokenttäverkosto myöskin käyttöön ja matkailijoille erilaisia nähtävyyksiä ja elämyksiä aikaiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-05-25T14:28:08,2016-05-25T14:29:40,Tarkistettu,1.1 2016_58_22,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todella hyvä antaa hallitukselle kiitosta, että tuo tämmöisen esityksen. Tässä on ollut hyviä perusteluita, miksi tämä on hyvä asia — ennakointi siihen, että Afrikka voi olla ja todennäköisesti on yksi kasvava markkina-alue. Siihen liittyvät sitten nämä meidän kotimaiset, alueelliset lentokentät, sillä kun tuolta maakunnista lähdetään tekemään sitä, tässäkin eräässä puheenvuorossa mainittua, yhteisen hyvän eteen olevaa myyntityötä, niin on hirvittävän tärkeää, että meillä on luonnolliset yhteydet eri alueilta. Satakunnankin osalta on erityisen tärkeätä, että kun meillä on erittäin aktiivinen automaatiomarkkinointi ja sillä alalla toimivat yritykset, niin sieltä myyntimiehet pääsevät inhimillisesti ja nopeasti nyt tällä hetkellä nimenomaan Aasian markkinoille mutta myös ympäri maailmaa. Sillä tavoin tuntuu tosiaan vähän tuskalliselle se, kuinka Finavia lähtee julkisuuteen unohtaen täysin sen, kuinka paljon ollaan menetetty johdannaiskauppojen kautta, joitten menetysten osalta oltaisiin voitu rahoittaa vaikka seuraavat 10 vuotta näitä alueellisia lentokenttiä. Ei ole oikeastaan minkään näköistä itsekontrollia politiikkaan lausumisen ja omien tekojen vaikutusten arvioinnissa. Minä näen, että näillä alueellisilla lentokentillä on todellakin mahdollisuus myös tervehdyttää tätä meidän matkailua. Me olemme nyt kopioineet Islannin mallia, jossa lentokoneen pysähtyessä täällä, esimerkiksi Helsinkiin, me pystymme nopeilla alueellisilla lentoyhteyksillä antamaan tänne tuleville turisteille, jotka ovat täällä vuorokauden, mahdollisuuksia saada niitä elämyksiä muualtakin Suomesta kuin vain niin, että he ovat Helsingissä hotellikuolemassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-05-25T14:29:41,2016-05-25T14:31:42,Tarkistettu,1.1 2016_58_23,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp," Arvoisa puhemies! Uskon, että tämä lentoliikennesopimus on kaikilta osin kyllä tervetullut, siitä ei ole kysymys, mutta tällaisessa keskustelussa varmasti moni omaa maakuntaansakin edustava miettii, että jos Gambian kanssa sovitaan lentoliikenteestä, niin kovin tahmaista on ollut sopia näiden meidän omien alueidemme kanssa lentoliikenteestä. On tärkeää tehdä uusia aluevaltauksia myös siinä suhteessa, että saadaan reititys Gambiaan kulkemaan, ja uskon aidosti, että se kyllä kantaa kortensa kekoon, että se ei ole meidän alueiltamme pois, mutta tärkeätä on huomata se, että me olemme kyllä Finavian toiminnan kautta ajaneet itsemme todella vaikeisiin käsiin. Eduskunta on omalta osaltaan luovuttanut kyllä päätösvaltaa Finavialle tavalla, jossa sitten tätä omistajaohjausta ei ole pystytty samassa yhteydessä tiukentamaan. Nämä Finavian viimeaikaiset ulostulot maakuntakenttien toimintoja lakkauttaen — esimerkiksi se, että he keräsivät Varkaudessa jo pois kaiken elektroniikan sieltä Varkauden lentokentältä — osoittavat kyllä minusta todellista ylimielisyyttä, kun eduskunta nimenomaan linjasi, että ennen kuin mitään yksipuolisia ratkaisuja Finavia tekee, niin pitää tämä lentoliikenteen kokonaiskartoitus tehdä. Siltä osin tuntuu pahalta, että valtiovarojen tahtotilaa ja Suomen eduskunnan tahtotilaa siinä ei ole kyllä noudatettu. Tämän Gambian lentoliikenteen sopimuksen osaltahan ironista on se, että sinne pääkaupunki Banjuliin, 50 000 asukkaan kaupunkiin, lennetään, mutta sitten tulee olemaan jatkossa iso kysymys, lennetäänkö näihin meidän pienempiin kaupunkeihin Etelä-Suomen tai edes keskisen Suomen alueella. Minä kyllä syvän vetoomuksen esitän, että siinä missä lentoliikennettä parannetaan myöskin ympäri maailmaa, meidän pitäisi pystyä parantamaan sitä ihan selkein ministeriottein ja eduskunnan linjauksin myöskin koti-Suomessa ja pitämään huolta siitä, että Finavia on meille renki, ei isäntä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-05-25T14:31:42,2016-05-25T14:33:45,Tarkistettu,1.1 2016_58_24,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp," Puhemies! Sen verran täydentäisin tai korjaisin edustaja Kiurun puhetta, että minusta parempi kysymys on se, miksi eduskunnassa on annettu rahoja investointiin kentälle, jossa ei ole lainkaan lentoja. Se on vähän niin kuin Espanjassa on tehty. Sen sijaan Finaviahan toimi niin, että sehän investoi 900 miljoonaa nyt. Siis Finavia investoi enemmän lentokenttiin, lentokenttäinfraan kuin me pystymme investoimaan teihin Suomessa. Se toimii nyt hyvin ja on juuri sellainen väline, jota me tarvitsemme myöskin täällä tieinfrapuolella, totta kai. Ja vahva valtionohjaus, totta kai, pitää olla mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-05-25T14:33:45,2016-05-25T14:34:29,Tarkistettu,1.1 2016_58_25,58/2016,2016-05-25,14.00,14.36,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  lentoliikenteestä  Gambian  kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 82/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en oikein ymmärtänyt sitä, että jos me olemme kerran tehneet aikaisemmin linjauksen, mistä ei ole luovuttu, ja sopineet tietyistä kilometrimääristä ja julkisen liikenteen tietyistä tuntimääristä, että siltä osin, jos ne eivät täyty, niin me lennämme myöskin eteläisen Suomen alueille. Tuntuu todella pahalta, että siitä ruvettaisiin lipsumaan. On aika iso ja tärkeä päätös, että Suomea pidetään saavutettavuuden näkökulmasta joka puolella myöskin yhtä tärkeänä. Siltä osin — oli se sitten Varkaus tai joku muu kenttä, vaikka oma kotikenttäni Pori — me kyllä odotamme valtiolta toimia myös siihen, että Poriinkin voidaan lentää. Eikä ole kyllä ihan yksinkertaista ajatella, että Finavia voi toimia tavalla, jolla se on toiminut esimerkiksi siinä, miten se pyrkii heikentämään jatkuvasti Porin lentokentän toimintaedellytyksiä. Tältä osin me emme voi sallia sitä, että yhteiskuntamme renki on kuin isäntä täällä pöydällä hyppien. Tämä on minusta tärkeä kysymys — jos ajatellaan sitä, että Gambiaankin me voimme turvata lentoliikenneyhteydet, niin kyllä pitää sitten olla sama peli koko Suomessa. On hienoa, että monet edustajat tulevat alueelta, jossa lentoliikenne ei ole niin olennaista, mutta sitten kun se loppuu esimerkiksi Ala-Nissilän omalta paikkakunnalta Turusta näillä linjauksilla, niin ei se niin kovin kevyttä enää olekaan sitten myöskään maakunnan kansanedustajan näkökulmasta, kun puhutaan oman alueen vetovoimaisuudesta ja saavutettavuudesta. Minusta on ollut kestävä ja hyvä linja se, minkä eduskunta valtiovarojen johdolla on ottanut, eli että nämäkin asiat turvataan. Myöskin omistajaohjauksen pitää pitää huolta siitä, että Finavia pysyy lestissään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2016+8.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-05-25T14:34:30,2016-05-25T14:36:10,Tarkistettu,1.1 2016_59_1,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_59_2,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,Ensimmäisen kysymyksen esittää edustaja Ihalainen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_59_3,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eilinen päivä oli teollisen Suomen musta ja surullinen päivä, erityisesti Sotkamossa, Tampereella, Espoossa ja varmaan myös Salossa. Hallituksen päätös Sotkamon Terrafamen kaivoksen alasajosuunnitelmasta ei varmaan tullut yllätyksenä. Uskon, että eri vaihtoehtoja punnittiin huolella. Aikaikkuna mahdolliselle kaivoksen jatkamiselle jätettiin auki vuoden 2016 loppuun, mikäli ankkuriomistaja löytyy ja muut edellytykset täyttyvät. Kaikissa vaihtoehdoissa ympäristöstä huolehtiminen on välttämätöntä — ympäristö ja työ kättä lyökööt. Talvivaaran henkilöstö on elänyt pitkään epävarmuuden keskellä, ja jokainen heistä on kuitenkin sitoutunut kaivoksen työn edistämiseen. Näitä työn sankareita ja heidän perheitään ei pidä jättää nyt yksin. Ihmisien pitää välittää ja tukea heitä tässä tilanteessa. Kysymykseni kuuluu: Meidän mielestämme Kainuun alue tarvitsee jämäkän kasvu-, elinkeino- ja työllisyyspoliittisen erityisohjelman ja siihen liittyvän rahoituksen. Mihin toimenpiteisiin hallitus tässä ja nyt ryhtyy Kainuun alueen korvaavien työpaikkojen ja työllistämisen edistämiseksi, varsinkin jos joudutaan kaivos ajamaan alas?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-05-26T16:02:28,2016-05-26T16:03:48,Tarkistettu,1.1 2016_59_4,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Ihalainen, kiitos rakentavasta lähestymisestä tähän vaikeaan asiaan. Tämä ei todellakaan ole mikään helppo. Se oli raskas päivä, tuo eilinen päivä, eikä se tietenkään niitä työntekijöitä paljon lämmitä, mitä esimerkiksi minä heille sanon, mutta siitä huolimatta: Valtio varautuu tämän kaivostoiminnan lopettamisesta aiheutuvan rakennemuutoksen hoitamiseen Kainuuseen kohdennettavalla rakennemuutosmäärärahalla, 5 miljoonaa euroa, ja sillä tuetaan Kainuun aluetaloutta ja työllisyyttä. TEM, Kainuun ely-keskus ja maakuntaliitto valmistelevat Kainuun aluetta koskevan kasvusuunnitelman. Tämä on se lähestyminen hallituksella sekä tähän  Talvivaaraan  että tähän toiseen keissiin eli Microsoftiin, että odotetaan, mitä ideoita ja ajatuksia alueelta tulee, eikä lähdetä täältä ylhäältäpäin kertomaan, mitä tulisi tehdä. Me kuuntelemme, ja sitten koetetaan etsiä siihen keinot puuttua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-26T16:03:50,2016-05-26T16:04:53,Tarkistettu,1.1 2016_59_5,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_59_6,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Microsoftin päätös 1 350 ihmisen irtisanomisesta veti työntekijät hiljaiseksi. Meillä ei ole kerta kaikkiaan varaa, ei Tampereella eikä Espoossa, kovan luokan osaajien menettämiseen. Heidän työllistämisestään ja ammattitaidostaan pitää pitää huolta. Nämä irtisanomispäätökset kertovat myös kyseisestä firmasta ja sen kohtelusta. Ei ollut kovin reilua Suomea kohtaan, ja lupauksiakaan ei kaikkia pidetty. Vähintä, mitä heiltä voidaan odottaa, on se, että he tukevat näiden ihmisten työllistävyyttä. Mutta tästä kaikesta seuraa vähän laajempi kysymys. Antavatko nämä ikävät, mittavat, pahimmillaan lähes 3 000 ihmisen irtisanomisuhat aiheen arvioida uudelleen uutta suuntaa myös hallituksen työllisyyspolitiikassa ja siinä, miten ihmisiä tuetaan työttömyyden keskellä toimeentulon suhteen ja muutosturvan suhteen? Tässä kaivattaisiin nyt vähän uutta vauhtia, ja minä toivoisin, että tähän voitaisiin päästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-05-26T16:05:01,2016-05-26T16:06:05,Tarkistettu,1.1 2016_59_7,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässäkin edustaja Ihalainen on aivan oikeassa. Juuri kun näytti siltä, että työttömyys, työttömyyden kasvu tasaantuu, niin sitten tulee näitä valtavia irtisanomisia, ja kyllähän se on kylmä isku myös niille toimenpiteille, mitä hallitus on tehnyt. Mutta minä edelleen kyllä puolustan hallituksen toimenpiteitä, että me nimenomaan haemme sitä kilpailukykyä ja kasvua sitä kautta. Nämä ovat ikäviä vastoinkäymisiä joka kerta, kun tulee tällaisia valtavia irtisanomisia, olivat ne sitten tuhansien ihmisien tai yksittäisten ihmisten. Ne ovat jokaiselle oma kohtalonsa, ja niihin kaikkiin pitää suhtautua vakavuudella. Totta kai meidän täytyy arvioida tätä. Pitää muistaa, että Microsoft tästä kaikesta huolimatta on kuitenkin kantanut sitä yhteiskuntavastuuta muun muassa tämän Polku-ohjelman kautta, jonka kautta on sitten tullut yli sata startup-yritystä. Tämä tietysti luo jonkunlaista toivoa näille, koska näillä ihmisillä on osaamista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-26T16:06:07,2016-05-26T16:07:07,Tarkistettu,1.1 2016_59_8,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen päätös lähteä valmistelemaan Talvivaaran kaivoksen alasajoa oli oikea. Se ei ole iloinen päätös, se on surullinen päätös, mutta se oli ainoa oikea päätös. Silloin pitää antaa kehut hallitukselle, kun on sen paikka. Talvivaaran kaivos on ollut Kankkulan kaivos. Rahaa on syydetty ja ympäristöasioita ei ole saatu kuntoon. Me tarvitsemme Suomessa tulevaisuudessakin teollisia työpaikkoja ja tarvitsemme myös kaivoksilla olevia työpaikkoja, mutta Talvivaara on esimerkki siitä, että kannattavaa liiketoimintaa ei voida tehdä, jos ympäristöstä ei huolehdita. Alasajon aikana työpaikkoja kaivoksella edelleen on. Tämä ei ole kertaisku laakista, mutta nyt on tärkeää, että hallitus ohjaa määrärahoja Kainuuseen, jossa on jo valmiiksi vaikea työllisyystilanne, niin että pystytään välittömästi alkamaan rakentaa siltaa, että kun työpaikat vähenevät kaivoksella, niin syntyy (Puhemies koputtaa) uusia työpaikkoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-05-26T16:07:09,2016-05-26T16:08:21,Tarkistettu,1.1 2016_59_9,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tuosta en löytänyt kysymystä, enemmän oli tämmöinen kommenttipuheenvuoro. Mutta en ota siihen kantaa, onko tämä Talvivaara, Terrafame ollut alun perin hyvä vai huono bisnes, se ei kuulu minun toimenkuvaani. Minun toimenkuvani on huolehtia siitä työllisyydestä, ja totta kai siitä kantaa koko hallitus huolta. Kainuu on alueena haastava, koska tämmöinen työllisten määrän häviäminen alueelta on valtava isku. Edustaja on aivan oikeassa siinä, että myös tämän alasajovaiheen aikana siellä on paljon työtä, mutta ei tietenkään siinä mittasuhteessa kuin nyt sitten, jos se olisi tuotannollisessa toiminnassa. Tässä on se portti olemassa, että jos siihen löytyy sijoittaja, niin sitten voidaan miettiä, että se saisi tulevaisuutta myös kaivostoiminnalle, mutta tämä oli eilinen päätös. Minun ymmärtääkseni tämä oli alasajopäätös. Se vaatii tiettyjä toimenpiteitä, mutta me seuraamme tätä tilannetta ja yhdessä alueen toimijoiden kanssa koetamme näitä ongelmia ratkaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-26T16:08:22,2016-05-26T16:09:27,Tarkistettu,1.1 2016_59_10,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! En nyt aivan pysty yhtymään näihin ministeri Lindströmin kehuihin Microsoftin pienistä toimenpideohjelmista. On hyvä palauttaa mieleen, mitä tuo yritys lupasi vuonna 2013: Suomesta tulee Microsoftin kehittämispiste eli niin sanottu hub, työtä ei ole tarkoitus siirtää vaan kehittää paikan päällä, olemme hyvä yrityskansalainen Suomessa, investoimme Suomeen. Ja vielä myöskin kirjeessä työntekijöille mainittiin, että ei ole merkittäviä suunnitelmia muuttaa työn tekemisen sijaintia maailmassa integraation aikana. Nämä kaikki lupaukset on kuitenkin nyt petetty, ja voi sanoa, että tällaista yhteiskuntavastuuta tämä yritys ei ole kantanut eikä pitänyt lupauksiaan. Eilen te, ministeri Lindström, totesitte, että aiotte hakea rahoitusta myöskin Euroopan globalisaatiorahastosta. Onko nyt laskettu, minkälaista kansallista rahoitusosuutta tarvitaan, kun ollaan hakemassa rahoitusta sieltä, ja toisaalta, minkälaisen työllisyyspaketin hallitus on tuomassa nytten lisäbudjetissaan? Me tarvitsemme nyt työllisyysmäärärahoja, me tarvitsemme toimenpidepaketteja näitten molempien paikkakuntien irtisanotuille ja mahdollisesti (Puhemies koputtaa) irtisanottaville ihmisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-05-26T16:09:29,2016-05-26T16:10:43,Tarkistettu,1.1 2016_59_11,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kun sanoin, että Microsoft on kantanut kuitenkin sitä yhteiskuntavastuuta, en tarkoittanut sillä sitä, että olisin jotenkin olankohautuksella ohittanut ne kaikki annetut lupaukset. Se on ihan selvää, että pettymys oli suuri, ja se varmaan näkyi myös minun naamastani eilen, kun annoin haastattelua. En tiedä, onko se, että alkaisin sitä yritystä sitten niin sanotusti haukkumaan julkisesti kovalla kädellä, kauhean rakentavaa. Minä olen pettynyt, erittäin pettynyt, heidän päätökseensä ja niihin lupauksiin, mitä on annettu suomalaisille työntekijöille, sen sanon ääneen. Toisekseen, he ovat luvanneet, että he kantavat tätä vastuuta — tämä Microsoft Polku ‑ohjelma. Totta kai, suhteessa siihen, mitä on luvattu, pientähän tämä on, mutta onhan se parempi kuin ei mitään ja paljon enemmän kuin mitä moni muu yritys kantaa vastuutaan. Että tätä tässä tarkoitin. Globalisaatiorahastoon on heti välittömästi lähetetty hakemus. Me saamme varmaan ihan muutaman viikon sisällä sieltä kuittauksen siitä, miten siihen suhtaudutaan. Salon osalta puhuttiin muutamista miljoonista, näin on varmaan sitten myös tämänkin tapauksen osalta. (Sari Essayah: Entä se lisäbudjetti?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-26T16:10:44,2016-05-26T16:11:54,Tarkistettu,1.1 2016_59_12,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eilinen uutinen Microsoftin irtisanomisista oli järkytys varmasti meille kaikille, erityisesti irtisanottaville työntekijöille, heidän perheilleen ja niille kaupungeille, joista työntekijöitä vähennetään tai toiminta lakkaa kokonaan. Tamperelaisena kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana totean, että Microsoft Mobilen toiminnan loppuminen Tampereella on kova isku koko kaupungille. Kun mukaan lasketaan huhtikuussa ilmoitetut Nokian irtisanomiset, puhutaan Tampereella lähes tuhannen työpaikan vähenemisestä. Kaupungin työttömyysprosentti on tällä hetkellä hälyttävän korkea, yli 18 prosenttia, ja on selvää, että tarvitsemme myös valtion apua tilanteen ratkaisemiseksi. Arvoisa puhemies! Kysynkin hallitukselta: tuleeko valtio tukemaan Tamperetta samoin kuin muita paikkakuntia on tuettu vastaavassa tilanteessa? Lisäksi kysyn, onko hallitus vihdoin valmis lisäämään työllisyyden hoidon rahoitusta kokonaisuudessaan, sillä nyt rahoitus on ollut riittämätöntä ja tilanne kohtuuton työttö-mien ihmisten näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-05-26T16:11:55,2016-05-26T16:13:03,Tarkistettu,1.1 2016_59_13,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Totta kai tämä huoli Tampereella, Espoossa ja jossain määrin myös Salossa — mutta varsinkin Tampereella ja Espoossa — on suuri. Totta kai me mietimme niitä keinoja, millä me voimme tähän hätään vastata. Tässä täytyy muistaa, että näillä ihmisillä on valtava määrä osaamista, ja sitä osaamista kannattaa nyt tietenkin hyödyntää ja katsoa, miten muuntokoulutuksen avulla voidaan näitä ihmisiä sitten saada uusille urille. Kuten tuossa sanoin, se Microsoftin oma ohjelma on tässä isossa roolissa, se, että he tarjoavat sitten tätä pakettia, että voisi lähteä miettimään jopa sitä yrittäjyyttä. Sitten olen keskustellut tänään ministeri Mäntylän kanssa siitä, että sosiaali- ja terveyspuolella on varmaan jatkossa yhä enenevässä määrin halua siihen, että siellä on näitä osaajia, myös näitä digiosaajia, eli kaikkea tätä me olemme tietysti miettineet. TEMin puolella on jonkin verran rahaa varattuna, mutta nämä isommat rahakysymykset osoitan kyllä sitten valtiovarainministerille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-26T16:13:04,2016-05-26T16:14:11,Tarkistettu,1.1 2016_59_14,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä eilinen päivä oli totisesti kova isku Kainuulle, siitä ei yli eikä ympäri pääse. Nyt monessa perheessä Kainuussa alueella on epävarmuus, mitä tämän siirtymäajan päätteeksi on luvassa: ajetaanko Talvivaara—Terrafame-kaivos kokonaan alas, mitä se tarkoittaa Kainuun alueen taloudelle ja työllisyydelle? Alueella on noin tuhat ihmistä työssä, ja selvää on, että suhteutettuna Kainuuseen se on todella kova ja raju isku. Tietysti ympäristövaurioitten korjaamiseen tarvitaan myöskin työtä, ja tämän työn rahoitus täytyy myöskin turvata, ja ne työpaikat täytyy turvata. Kainuun väki on sitkeää ja uutteraa, mutta ei tästä nyt pelkällä sitkeydellä selvitä vaan kyllä nyt tarvitaan hallitukselta hieman kättä pidempää. Emme nyt saaneet, ministeri Lindström, vastausta tähän edustaja Marinin kysymykseen siitä, aiotteko te nyt muuttaa työllisyyspolitiikkaanne. Muutatteko te työllisyysmäärärahojen mitoitusta nyt niin, että aivan aidosti Talvivaara—Terrafamen ja toisaalta myös Microsoftin aiheuttamiin työllisyyssokkeihin voidaan asiallisesti vastata?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-05-26T16:14:13,2016-05-26T16:15:18,Tarkistettu,1.1 2016_59_15,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Mehän käsittelemme kahta vaikeaa asiaa ja kahta oikeastaan teollista murrosta, jotka olemme viime vuosien aikana Suomessa nähneet. Talvivaaran suhteen mehän teimme oikeastaan kaksoispäätöksen, jossa ensimmäinen on hallittu alasajo. Hallittu alasajo ei vielä tässä vaiheessa tarkoita sen sulkemista. Tähän hallittuun alasajoon me siirsimme lisätalousarviossa 144 miljoonaa euroa, ja sitten myöhemmässä vaiheessa me päätämme, jos alasajo toteutuu täysimittaisesti, millaisia tukitoimia alueelle annetaan. Se toinen päätös on johdannainen tästä. Me toivomme toki edelleen, että löytyisi kansainvälinen tai yksityinen sijoittaja, joka ottaisi Talvivaaran haltuun. Peliaikaa on niin sanotusti seitsemän kuukautta. Microsoft on totta kai erillinen keissi tästä. On paljon puhuttu siltarahoituksesta, siitä järjestelmästä, jonka Microsoft luo, mutta olen kyllä edustaja Essayahin kanssa samaa mieltä siitä, että olen pettynyt niihin lupauksiin, joita Microsoft antoi. Olen sekä ulkomaankauppaministerinä että pääministerinä ollut mukana (Puhemies koputtaa) tätä kokonaisuutta neuvottelemassa, ja yksi esimerkki tästä on se, että datakeskus ei Microsoftin puolelta lupauksista huolimatta toteutunut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-05-26T16:15:20,2016-05-26T16:16:34,Tarkistettu,1.1 2016_59_16,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tahdon tehdä yhden asian selväksi. Talvivaaran kaivos ei ole kaatumassa siihen, että hallinto-oikeus edellytti lain noudattamista vesiensuojelussa. Talvivaaran kaivos on kaatumassa siihen, että sen tuotanto on kannattamatonta ja se ei ole pystynyt hoitamaan ympäristövastuutaan. Ja siksi ihmettelen syvästi, että elinkeinoministeri sysää vastuuta tästä päätöksestä hallinto-oikeuden niskaan. Mutta varsinainen kysymys työministeri Lindströmin suuntaan: aikooko hallitus nyt aloittaa äkillisen rakennemuutoksen tuen jo tämän siirtymäkauden aikana, jotta Kainuun työllisyyttä ja aluekehitystä voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla? Ja sama koskee myös kaikkia niitä kaupunkeja, joita nämä Microsoftin irtisanomiset koskevat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-05-26T16:16:36,2016-05-26T16:17:25,Tarkistettu,1.1 2016_59_17,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Taisin tuossa ensimmäisessä vastauksessani sanoa, että valtio varautuu tämän rakennemuutoksen hoitamiseen. (Eduskunnasta: Siirtymäkauden aikana!) Me katsomme tämän keissin nyt ihan rauhallisesti läpi, mitä tässä on tehtävissä. Nyt on tärkeää se, että me keskustelemme alueen kanssa, sen jälkeen tehdään johtopäätöksiä siitä, mitä tarvetta siellä on. Minun mielestäni on tärkeä kuulla, mitä heillä on mielessä, miten he näkevät nämä asiat. Aivan sama periaate koskee myös Microsoftin osuutta, eli heti huomenaamulla — vaikkette sitä kysynytkään, niin tämä varmaan kiinnostaa — on TEMissä palaveri kello 8 liittyen Microsoftiin. Eli kyllä me reagoimme, kaikkemme teemme sen eteen, että nämä valtavat ongelmat pystytään ratkaisemaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-26T16:17:27,2016-05-26T16:18:13,Tarkistettu,1.1 2016_59_18,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eilinen oli kylmä päivä niin Kainuussa, Tampereella, Espoossa kuin myös Salossa. Synkkyydestä huolimatta nyt tarvitaan sellaisia päätöksiä, jotka luovat näkymää ja toivoa, että ei jäädä tähän tuleen makaamaan, ja ennen kaikkea kaivataan konkreettisia päätöksiä ja toimenpiteitä. (Olavi Ala-Nissilä: Kuten?) Jos ajatellaan nyt esimerkiksi näitä Microsoftilta irtisanottavia insinöörejä, siinä on valtava määrä inhimillistä pääomaa ja valtava määrä myöskin osaamista, kansainvälistä huippuosaamista, joka tarvitaan käyttöön. Suomihan on kiinnostava maa nimenomaan tämän osaamisen vuoksi. Tätä varten meillä on ollut sellaiset turvaverkot, joissa ihminen pystyy esimerkiksi uudelleen kouluttautumaan, esimerkiksi työttömyysturvalla. Tätä varten on ollut myös suoja-aika ihmisillä työttömyysturvassa, että heti ei tarvitse lähteä esimerkiksi puhelinmyyntitehtäviin vaan voi hakeutua uudelleenkoulutukseen ja sitä kautta esimerkiksi yrittäjäksi tai uuteen työpaikkaan. Nyt näiden tietojen valossa, arvoisa työministeri, (Puhemies koputtaa) oletteko valmiita arvioimaan uudelleen hallituksen päätöstä suoja-ajan poistamisesta työttömyysturvasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-26T16:18:16,2016-05-26T16:19:29,Tarkistettu,1.1 2016_59_19,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,Siinä oli ministeri Stubb ensin pyytänyt. Haluatteko käyttää puheenvuoron? — Olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_59_20,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun puheenvuoro sallitaan, se ilman muuta käytetään. Olen edustaja Lindtmanin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että toivoa ei pidä tässä tilanteessa jättää. Me olemme nyt suuressa murroksessa, ja ehkä se kaikista paras vertauskuva, mikä on, on 1990-luku. Silloinhan Suomi nousi telekommunikaatiovallankumouksen harjalle nimenomaan Nokian ja kännykkäbisneksen kautta ja siitä syntyi johdannaisesti talouskasvua ja työpaikkoja, joilla Suomi menestyi ja nousi itse asiassa lamasta 90-luvun alusta tuonne vuoteen 2008 saakka. Uskon, että me olemme samantyyppisen teollisen vallankumouksen harjalla tällä hetkellä — neljäs teollinen vallankumous, joka pitää sisällään digitalisaation, robotisaation, teollisen internetin, tekoälyn, 3D-printtaamisen. Uskon, että ne tuhat insinööriä, jotka irtisanotaan Microsoftin puolelta, ovat ne, jotka pystyvät myös Suomen tähän neljännen teollisen vallankumouksen aallonharjalle nostamaan. Siinä mielessä olen teidän kanssanne täysin samaa mieltä, että toivosta ei pidä tässä vaiheessa luopua, ja uskon, että me kykenemme tässä vielä insinöörikansana nousemaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-05-26T16:19:33,2016-05-26T16:20:40,Tarkistettu,1.1 2016_59_21,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,Vielä ministeri Lindström.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_59_22,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kun meiltä häviää niitä korkean jalostusasteen työpaikkoja, niin kuin tässä tapauksessa on asianlaita, niin hallitus on hallitusohjelmassaan laatinut sen niin, että me nimenomaan haluamme myös tänne takaisin niitä korkean jalostusasteen työpaikkoja. Kun te kysyitte, olemmeko me muuttamassa jotakin, me uskomme siihen hallitusohjelmaan mutta totta kai nämä tapaukset laittavat meidät aina tarkastelemaan näitä asioita ja totta kai meidän täytyy kyseenalaistaa myös omia ajatuksiamme silloin, kun tulee jotain uutta. Mutta toistaiseksi me menemme sillä ohjelmalla, minkä me olemme yhdessä sopineet, ja me uskomme siihen, että sitä kautta tulee kilpailukykyä ja tulee niitä korkean jalostusasteen työpaikkoja, jotta meidän ei tarvitse puuttua sitten sinne julkiselle puolelle niin paljon kuin olemme joutuneet puuttumaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-26T16:20:41,2016-05-26T16:21:32,Tarkistettu,1.1 2016_59_23,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,Värderade talman! Regeringens beslut att varva ner verksamheten i Talvivaara är korrekt och ingen vinner på efterklokhet. ,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2016-05-26T16:21:35,2016-05-26T16:21:46,Tarkistettu,1.1 2016_59_24,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Talvivaara on ollut hallituksen pöydällä jo monta vuotta talouspoliittisessa valiokunnassa, ja joka kerta olemme joutuneet uudelleen arvioimaan. Muistaakseni Talvivaaran nykyinen toimitusjohtaja kertoi, että 20 kertaa hän on ollut talouspoliittisessa valiokunnassa. Meillä on ollut ohjenuorana kolme asiaa. Ensimmäinen on ympäristö: että siitä pidetään huolta. Toinen on työpaikat, ja kolmas on se, että se prosessi saadaan ylipäätään toimimaan. Tästä siirrytään siihen, että yritys voitaisiin myös ostaa. Nyt riippumatta siitä, nostetaanko ja ajetaanko toiminta ylös ja myydään yritys vai nostetaanko ja ajetaan toiminta ylös ja sen jälkeen alas, siihen tulee kustannuksia. Teidän arvionne puolesta miljardista ei varmaankaan ole kaukana totuudesta. Aiheuttaako se kiristyspaineita muualla? No, totta kai se aiheuttaa, koska me elämme meidän talouden kehyksessä ja kehikossa ylipäätään. Mutta me lähdemme siitä, että meillä valtiona on vastuu muun muassa ympäristöstä, ja sen takia rahasta ei ole tässä vaiheessa kyse.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-05-26T16:22:19,2016-05-26T16:23:28,Tarkistettu,1.1 2016_59_25,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,"Ministeri Soini oli pyytänyt puheenvuoroa edellisiin kysymyksiin, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_59_26,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Juuri näin, kuin valtiovarainministeri sanoi. Nyt olisi vastuutonta olla antamatta mitään rahaa ja sanoa, että tämä oli tässä. Kaikki prosessit jäisivät kesken, kaikki ympäristöasiat olisivat huonommalla tolalla. Tämä on inhottava päätös. Toivottavasti tässä vielä joku toivon kipinä pilkottaa. Se on nyt sitten se 7 kuukauden aikaikkuna. Mutta totta kai, niin kuin edustaja Lindtmankin totesi, nyt tarvitaan toimenpiteitä, ja kysyitte, mitä nyt tarvitaan. Nyt tarvitaan se kilpailukykysopimus. Haluan tässä julkisesti kiittää Paperiliittoa ja niitä liittoja, jotka ovat jo tehneet päätöksen periaatteessa siitä, että tämä olisi hyvä viedä eteenpäin. Siinä me saamme erinomaisen potkun, lähtöpotkun, ja myöskin myönteisyyttä ja hyvää mieltä tähän ja sopimisen kulttuuria. Toivon, että se todella syntyy. Vastuulliset liitot ovat jo aloittaneet, ja hyvä näin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-05-26T16:23:31,2016-05-26T16:24:37,Tarkistettu,1.1 2016_59_27,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eilinen päivä tarkoitti sitä, että noin 2 500 ihmisen ja heidän perheidensä tulevaisuudesta tuli hyvin epävarma. Se on sikäli erittäin vaikea asia, ja siihen on reagoitava. Aivan kuten ministeri Soini äsken sanoi, paras tapa reagoida on se, että suomalaista kilpailukykyä parannetaan ja tämä kilpailukykysopimus saadaan nyt maaliin. Mutta vaikka nämä irtisanomiset tapahtuvat massana, niin jokaisen työllistyminen on oma tarinansa: kenestä tulee yrittäjä, kuka löytää töitä saman alan firmoissa toisissa tehtävissä, ja kuka tarvitsee täsmäkoulutusta työllistyäkseen toisiin tehtäviin. Aiemmat kokemukset esimerkiksi Nokian irtisanomisista Tampereella ovat osoittaneet, että näitä töitä on tarjolla. Talvivaaran tilanne on sitten omansa, toivottavasti myös siellä ratkaisuja löytyy. Kysymykseni työministerille kuuluu: onko nyt jo käytössä tai otetaanko käyttöön työstä työhön siirtyminen, että vielä sinä aikana, kun ollaan töissä, mahdollisimman monelle löydetään jo uusi polku työelämään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-05-26T16:24:39,2016-05-26T16:25:45,Tarkistettu,1.1 2016_59_28,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä on nimenomaan yksi niistä keinoista, millä toivottavasti saadaan joillekin ihmisille se positiivinen ratkaisu. Ilman muuta nämä kaikki jo hyväksi koetut keinot ovat työkalupakissa, kun näitä ongelmia lähdetään ratkaisemaan. Me tietysti muistamme, että meillä on jo vuosien kokemus näistä. Itse saan jo näppylöitä sanoista ""äkillinen rakennemuutos"", se on ehkä enemmänkin jatkuva rakennemuutos kuin äkillinen. Meillä on kokemusta, miten näitä asioita hoidetaan, ja jotkut tapaukset on hoidettu hyvin ja jotkut sitten vähän heikommin, mutta me tiedämme, mitkä keinot toimivat. Näitä keinoja, totta kai, tässä koetetaan käyttää, ja samalla tämä yritys itse, niin kuin sanoin, toivottavasti kantaa yhteiskuntavastuuta ja tulee mukaan näihin talkoisiin auttamaan näitä ihmisiä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-26T16:25:46,2016-05-26T16:26:39,Tarkistettu,1.1 2016_59_29,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Eilen todellakin oli surun päivä. Se oli surun päivä, kun kuulimme uutisia niin Microsoftilta kuin Talvivaarastakin. Tampereella työpaikan menetys Microsoftin ja Nokian ilmoitusten johdosta tarkoittaa liki tuhatta ihmistä. Esimerkiksi moni Hervannassa työskentelevä nyt miettii huolestuneena huomista ja kokee kovasti epävarmuutta. Puhemies! Tässä tilanteessa nousee vahvasti esiin se yleinen kysymys työllisyys- ja koulutusmäärärahojen tasosta. Niitä on leikattu tämän hallituksen toimesta näinä aikoina rajusti, ja SDP on jo useasti vaatinut sitä, että näitä työllistämisen voimavaroja saadaan lisää vastaamaan tähän kauheaan tilanteeseen. Puhemies! Nyt kun tällainen tilanne on käsillä, niin kysyn uudestaan asiaa, johon emme saaneet vielä vastausta: eikö nyt olisi aika viimeistään lisätä kiireesti työllisyys- ja koulutusmäärärahoja? Puhemies! On toinenkin asia, mihin ei vastausta vielä tullut, eli kysyn uudestaan (Puhemies koputtaa) tästä suoja-ajasta: mitä, ministeri, sanotte siitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-05-26T16:26:42,2016-05-26T16:27:54,Tarkistettu,1.1 2016_59_30,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Käsittääkseni vastasin jo, että hallitus on omat linjansa päättänyt ja tarkastelee aina niitä aika ajoin, ovatko ne ok. Nyt on tietysti sellainen tilanne, jossa me voimme näitä katsoa, mitä kaikkia toimenpiteitä voidaan tehdä, mutta en minä tästä aitiosta ryhdy teille lupaamaan lisää työllisyysmäärärahoja. Se ei ole minun mandaatillani, se on sitten hallitus, joka nämä asiat käsittelee keskuudessaan, jos ylipäätään on sitä rahaa antaa näihin. Kyllä me ymmärrämme tämän. Sanoin, että meillä on TEMissä jonkun verran rahaa, jota voidaan tänne kohdentaa, ja tämä on sitten tietysti se työkalu, mitä nyt käytetään, mutta sitten nämä isommat kuviot päätetään hallituksen sisällä. Tämä on varmaan semmoinen keskustelu, joka meidän on syytä käydä nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-26T16:27:56,2016-05-26T16:28:46,Tarkistettu,1.1 2016_59_31,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Sipilän hallitus puhuu usein vähän halventavaan sävyyn tempputyöllistämisestä, mutta kyllä asia on niin, että tässä ajassa pitäisi käyttää kaikki mahdolliset temput, jotta saataisiin ihmisiä työllistettyä. Siinä mielessä olen hyvin pahoillani siitä, että työministeri nimenomaan vastaa vähän tällä tavalla vähättelevästi kysymykseen siitä, voisiko hallitus harkita lisäävänsä (Hälinää — Puhemies koputtaa) työllistämisen määrärahoja. Kysyn teiltä: Viime kaudella säädettiin väliaikainen laki siitä, että jos henkilö, joka on pitkäaikaistyötön, työllistyy, niin hän saisi pitää muutaman kuukauden ajan työmarkkinatukensa huolimatta siitä, että hän työllistyy. Puhuttiin pitkäaikaistyöttömän tämmöisestä bonuksesta. Voisitteko tässä tilanteessa harkita, että kokeiltaisiin julkisella sektorilla sitä, että jos henkilö työllistyy vaikka työttömien yhdistykseen tai muihin kolmannen sektorin palveluihin, niin hän saisi pitää työttömyysrahansa? Voisitteko kokeilla sellaista tässä vaikeassa tilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-05-26T16:28:50,2016-05-26T16:29:57,Tarkistettu,1.1 2016_59_32,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! En kyllä millään voi ymmärtää, että minun puheessani oli muka halveksiva sävy. En todellakaan halveksi tässä tilanteessa. Mutta mennään nyt sitten itse tähän kysymykseen. Kun te kysytte, että voisitteko harkita, minähän voisin harkita ihan mitä vain toimenpiteitä, jos minulla olisi yletön määrä rahaa, mutta kun nämä päätökset eivät synny tässä ja nyt, vaan täytyy käydä keskustelu hallituksen sisällä ylipäätään siitä, onko tässä linjassa, minkä me olemme valinneet, jotakin tarkastettavaa. Minä olen kertonut teille jo, että me näihin asioihin pureudumme vakavasti, käymme keskustelut alueitten kanssa, teemme johtopäätöksiä ja autamme sen, minkä pystymme, mutta tämmöiset, että tässä ja nyt muutetaan jotain linjaa radikaalisti, ovat niin isoja kysymyksiä, että en minä yksin niitä voi tässä ratkaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-26T16:29:58,2016-05-26T16:30:53,Tarkistettu,1.1 2016_59_33,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Meillä on nyt budjettivuosi vasta alle puolivälissä, ja meillä on tälle vuodelle työllisyysmäärärahoja. Ei jokaisen suurenkaan irtisanomisen jälkeen ratkaisuksi pidä hakea sitä, että lisäbudjetilla rahaa. Päinvastoin, nyt ei Microsoftille pidä antaa sitä viestiä edes oppositiosta, että kyllä valtio maksaa, vaan minä olen varma siitä, että yhtiö on nyt halukas neuvottelemaan myös valtion ja irtisanottavien kanssa irtisanomispaketeista. Onko työministeri samaa mieltä, että nämä paketit pitäisi rakentaa niin, että sitä paremmin palkitaan, mitä ikään kuin aktiivisemmin ja nopeammin henkilö hakeutuu uuteen työhön tai lähtee startupeihin tai muihin? Tästä täytyy saada nyt kannustava järjestelmä ja tämä suuryhtiö maksamaan näitä kustannuksia, eikä niin, että ensimmäisenä huudetaan valtiota tähän mukaan. Ja Talvivaaran osalla 144 miljoonaa lisärahaa tälle vuodelle — siis rahasta suuri osa kuluu sen kaivoksen pyörittämiseen, mutta kyllähän se on myös erittäin suuri työllistämispanos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-05-26T16:30:54,2016-05-26T16:31:59,Tarkistettu,1.1 2016_59_34,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Joo, edustaja Vanhanen kokeneena poliitikkona tiesi, miten tämä asia menee, ja näinhän tätä täytyy ajatella, että se yritys pitää saada mahdollisimman suureen vastuuseen siitä, mitä he ovat tässä tehneet, eli ovat irtisanomassa ihmisiä, ja he ovat kertoneet, että he kantavat tätä vastuuta, ja se vastuun kantaminen pitää tietenkin maksimoida. Ja nimenomaan on tämä kannustava puoli siinä, jos lähtee yritystä perustamaan. Siinähän on se ajatus, että silloin voi jossain vaiheessa palkata joitain ihmisiä lisää ja se tuo uutta kasvua. Kyllä nämä kaikki kokemukset, niin kuin Nokian Bridge-ohjelma — vaikka ne eivät kaikille tuo ratkaisuja, niin siellä on hyviäkin tapauksia. Koetettaisiin niistä ottaa mallia. Minä ymmärrän sen, että tässä tilanteessa, tässä ja nyt, se ei kauheasti niitä työttömäksi jääviä lohduta, mutta se on vain niin, että on pakko katsoa eteenpäin. Tiedän sen ihan omasta kokemuksesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-26T16:32:00,2016-05-26T16:32:58,Tarkistettu,1.1 2016_59_35,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Vanhanen kysyi oikeata asiaa ja antoi siinä aihion myös vastaukseen. Totta kai nämä paketit ja kaikki, mitä meillä on saatavissa sieltä, pitää ottaa. Nyt pitää rohkaista ja kannustaa niitä ihmisiä, joita tämä onnettomuus on kohdannut — se, että työpaikka on mennyt — että jatkuvasti ja heti aktiivisesti lähdetään työllistymään, hakemaan työtä eikä jäädä odottamaan sitä vaihetta, kun jokin pakettiraha loppuu, vaan lähdetään välittömiin toimenpiteisiin ja välittömään työnhakuun, ja sitä kautta luodaan positiivisuutta, kun on tietty turva, perusturva, ja ikään kuin tyyny tässä, että voisi olla helpompaa sitten lähteä eteenpäin. Tämä on minun mielestäni erittäin tärkeätä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-05-26T16:32:59,2016-05-26T16:33:51,Tarkistettu,1.1 2016_59_36,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kainuuta ei saa nyt jättää yksin tässä vaikeassa tilanteessa, vaan pitää tukea tulevaisuuden näkymiä, ja myös määrärahoja tarvitaan jo nyt siirtymäajalla ja toivottavasti siitä saadaan pian suunnitelma. Nämä Microsoftin eiliset irtisanomiset olivat erittäin surullisia mutta eivät valitettavasti hirvittävän yllättäviä, kun katsotaan Microsoftin puhelinten myynnin kehitystä, ja kovin moni ei alun perinkään uskonut yhtiön lupauksiin työpaikkojen säilyttämisestä. Microsoftin on tuettava irtisanottavien uudelleentyöllistymistä, mutta apua kaivataan myös valtiovallan puolelta. Tärkeää ict-alan kannalta on julkinen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoitus. Innovaatiorahoitus maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksella voidaan synnyttää uusia työpaikkoja ja uusia innovaatioita ja tukea kasvua, saada niitä uusia nokioita. Valitettavasti siltä puolelta on leikattu tosi paljon — Tekesiltä yli 30 prosenttia. Onko hallitus valmis suuntaamaan lisää rahaa Tekesille, jolloin voidaan tukea Microsoftilta irtisanottavia työntekijöitä ja ict-alan kasvua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-05-26T16:33:53,2016-05-26T16:35:05,Tarkistettu,1.1 2016_59_37,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen edustajan kanssa samaa mieltä siitä, että Microsoftin on otettava se vastuu, vähän samassa hengessä kuin edustaja Vanhanen tuossa äsken sanoi. Me emme myöskään voi rakentaa ikään kuin sellaista mielikuvaa, että valtio tulee tältä istumalta vastaan, kun Microsoft on tehnyt tämän päätöksen. Me tulemme käymään, totta kai, Microsoftin kanssa tiukkoja neuvotteluja siitä, millä tavalla tässä asiassa edetään, ja uskon, että todistustaakka on nimenomaan tämän yrityksen puolella. Tältä istumalta en valtiovarainministerinä voi luvata minkäänlaista lisärahoitusta Tekesille tämän yksittäisen kysymyksen takia. Me käsittelemme budjettikysymykset aivan normaalissa järjestyksessä: osittain lisätalousarviossa, josta siis päätettiin tänään, ja sitten seuraavan kerran budjettiriihessä elokuussa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-05-26T16:35:08,2016-05-26T16:35:57,Tarkistettu,1.1 2016_59_38,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,"Vielä kaksi kysymystä, elikkä edustaja Lindtman ja sitten alkuperäisen kysymyksen esittäjä Ihalainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_59_39,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täytyy selvyyden vuoksi sanoa, että eihän kukaan täältä oppositiosta, ainakaan minun tietääkseni, ole sellaista esittänyt, että nyt tässä sille Microsoftille pitäisi tehdä joku tukipaketti — kysehän on näistä ihmisistä. Haluan sen selvyyden vuoksi sanoa kommenttina tähän edustaja Vanhasen puheenvuoroon. Mitä tulee tähän yrityksen vastuunkantoon, niin maailmalla se on perinteisesti hoidettu niin, että siellä se irtisanominen näissä tilanteissa on himpun kalliimpaa. Mutta kun tätä keskustelua on käyty Suomessa, niin aika vähän on tullut salin toiselta laidalta tähän tukea. Arvoisa puhemies! Nyt olennainen asia on se, mitä konkreettista hallitus tekee. Ja yhteen kysymykseen me olemme jääneet vaille vastausta: aiheuttaako tämä muutoksia hallituksen päätöksissä työttömyysturvan leikkauksiin, suoja-aikojen poistamiseen, työllistämismäärärahoihin? Työministeri sanoi, että hän ei voi siltä istumalta luvata. Vaikka ette voi siltä istumalta luvata, niin sanokaa teidän arvionne työllisyydestä vastaavana ministerinä. Pitäisikö teidän mielestänne hallituksen työllisyyspolitiikkaa nyt muuttaa? Sen ihmiset haluaisivat kuulla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-26T16:36:04,2016-05-26T16:37:15,Tarkistettu,1.1 2016_59_40,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen työllisyyspolitiikka on osa tätä hallitusohjelmaa, ja me uskomme siihen. Ja kuten sanoin, me uskomme, että kun saadaan kilpailukykyä tähän maahan, me saamme niitä korkean jalostusasteen työpaikkoja, joista tulee verotuloja, joista tulee julkiselle sektorille rahaa. Emme ole muuttamassa tätä työllisyyspolitiikkaa näittenkään päätösten jälkeen, vaan yksittäisien tapauksien kohdalla me mietimme aina sitten, miten me voimme auttaa. Mutta eihän tämä meidän työvoimapolitiikka voi sillä lailla mennä, että eestakaisin sitä vinkslataan. Kyllä me uskomme tähän. Me olemme vuoden olleet vasta hallituksessa. Me uskomme siihen, että jälki rupeaa näkymään positiivisena, ihan tämän hallituskauden aikana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-26T16:37:16,2016-05-26T16:38:07,Tarkistettu,1.1 2016_59_41,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaiken jo sanotun päälle tietysti ihan oleellinen asia on se, miten saadaan syntymään uutta, miten yritykset pääsevät eteenpäin ja pystyvät työllistämään uusia ihmisiä myös näillä alueilla. Samoin hallitus on tietenkin valmis keskustelemaan siitä, miten voimme koulutuksen keinoin vahvistaa irtisanottujen ihmisten mahdollisuuksia saada uutta työtä. Kun täällä erityisesti Tampereesta on kysytty, niin esimerkkinä vaikka sieltä, mitä voimme tehdä ja mitä jo tällä hetkellä teemme: Siellä on tällä hetkellä käynnissä aivan ainutlaatuinen, hieno hanke, joka kulkee nimellä T3, eli Tampereella kaksi yliopistoa ja ammattikorkeakoulu ovat yhdistämässä voimiaan. Me olemme rakentamassa aivan uutta, sellaista Suomessa ihan ennennäkemätöntä keskittymää, osaamista, missä yhdistyvät yliopistojen osaaminen ja ammattikorkeakoulun osaaminen, ja olen aivan varma, että sen seurauksena Pirkanmaan alue tulee vahvistumaan, ja tämä on ollut myöskin sellainen, mikä on vahvasti yhdistänyt Pirkanmaata ja ollut edunvalvonnan tavoitteiden kärjessä siellä. Me olemme opetus- ja kulttuuriministeriössä ja hallituksena valmiita strategiarahoituksella tukemaan voimakkaasti, että tämä hanke saadaan vietyä maaliin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-05-26T16:38:11,,Tarkistettu,1.1 2016_59_42,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Minä olisin vielä toistanut sen kysymyksen, että eikö olisi hyvä rakentaa semmoinen jämäkkä, uskottava kasvun elinkeinopolitiikka ja työllisyyden erityisohjelma sinne Kainuun alueelle ja sitä rahoitusta etsittäisiin yhdessä. Me olemme valmiita edesauttamaan tällaisen ohjelman tekemistä, jos apua tarvitaan. Toinen asia on se, että tämä ikään kuin aikaikkuna syksyyn, vuodenvaihteeseen jätettiin sen takia, jos löytyisi uutta ankkuriomistajuutta ja muut edellytykset täyttyvät. Mutta nyt jos meillä on vähänkin sydäntä näitä ihmisiä kohtaan, niin tämä aikaikkuna-aika on myös tärkeä sille, että vaikka se sulkeutuukin, on ihmisillä aikaa hakea koulutusta ja työtä ja käyttää tämä puoli vuotta myös sen etsimiseen. Senkin takia sitä aikaikkunaa nyt tarvitaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-05-26T16:39:23,,Tarkistettu,1.1 2016_59_43,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Kainuun alueen työllisyyden edistämisestä (Lauri Ihalainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edeltäjäni edustaja Ihalainen on ihan asian ytimessä. Kasvun ohjelma Kainuuseen: Tähän voisin oikeastaan vastata näin, että meillä TEMissä on ylipäätään valmistunut tai valmisteilla kasvuun liittyvää ohjelmaa. Mutta se, että Kainuuseen omansa — kun me keskustelemme sen alueen ihmisten kanssa ja pääsemme kuulemaan, mitä ajatuksia heillä on, niin kuten sanoin, jos meillä vain on keinoja auttaa, niin totta ihmeessä me autamme, ja kiitoksia siitä, että tekin tarjoatte apuanne tähän hommaan, tässä tarvitaan kaikkia. Kainuuta ei jätetä yksin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-05-26T16:40:18,,Tarkistettu,1.1 2016_59_44,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Järvinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_59_45,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suurella todennäköisyydellä tälläkin hetkellä jossakin hoitolaitoksessa suomalaista vanhusta kohdellaan kaltoin. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira teetti aiheesta ison, laajan kyselytutkimuksen työntekijöille, ja tulos oli karmaiseva. Vastaajista lähes kaikki, 93 prosenttia, olivat havainneet kaltoinkohtelua, joka viides määräilyä ja jopa rankaisemista. Suomalainen hoitajamitoitus on niukka ja osin riittämätön, 0,5 eli yksi hoitaja kahta vanhusta kohden. Tässä kyselyssä tuli selvästi esiin myös se, että kiire ja hoitajien riittämättömyys lisäävät riskiä kaltoinkohteluun. Siitä huolimatta hallituksen suunnitelmissa on edelleenkin kiristää hoitajamitoitusta ja laskea sitä 0,4:ään. Haluankin kysyä nyt hallitukselta, onko tämä karu tutkimustulos saanut teidät toisiin aatoksiin hoitajamitoituksen kiristämisen suhteen ja millä muulla keinoin aiotte parantaa suomalaisten vanhusten asemaa hoitolaitoksissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-05-26T16:41:05,2016-05-26T16:42:14,Tarkistettu,1.1 2016_59_46,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me olemme tämmöisen tutkimuksen ja selvityksen jälkeen tilanteessa, että olemassa olevia lakeja ja säännöksiä ei noudateta. Toisekseen me olemme tilanteessa, jossa nuo luvut kertovat, että inhimillinen toisesta ihmisestä välittäminen on häipynyt jonnekin muualle kuin sinne, missä pitäisi auttaa sellaista naista tai miestä, joka apua tarvitsee. Se, mitä näitten tutkimustulosten jälkeen on tehty, on, että viimeistään tässä vaiheessa yritetään muistuttaa ja tälläkin kyselytunnilla kertoa ääneen se, että meillä on vasta viime vuoden alusta tullut vanhuspalvelulakiin semmoinen kohta, jossa pitää jokaisessa hoitolaitoksessa omavalvontaan panostaa, pitää katsoa, miten kyseisiä eri yksiköitä johdetaan ja niin edelleen. Nämä puutteet kertovat muun muassa siitä, että voimassa olevaa lainsäädäntöä ei noudateta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-26T16:42:15,2016-05-26T16:43:22,Tarkistettu,1.1 2016_59_47,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_59_48,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lehti on puissa, ja siitäkin syystä moni suomalainen odottaa sote-uudistusta ja sen tuomia parannuksia myöskin vanhustenhuoltoon. Hallitus on kaavaillut laajamittaista yhtiöittämistä sote-uudistuksen yhteydessä, ja moni pelkää, että tämä yhtiöittäminen ei ainakaan kehitä tai edistä vanhustenhuollon, perusterveydenhuollon ja erikoisterveydenhuollon yhdistämistä ja yhteistyötä. Millä tavalla laajamittainen yhtiöittäminen saadaan toimimaan niin, että eri tasojen terveydenhuollot puhuvat samaa kieltä ja tekevät hyvää yhteistyötä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-05-26T16:43:28,2016-05-26T16:44:11,Tarkistettu,1.1 2016_59_49,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Alkuperäinen kysymys liittyi vanhusten kaltoinkohteluun. On jonkun verran matkaa siihen,  miten sote-uudistus  tähän  avun tuo,  kun ollaan tilanteessa,  jossa 1) voimassa olevaa lainsäädäntöä ei noudateta, 2) kaltoinkohtelun yksi osa on se, että niissä yksiköissä, joissa tätä on havaittu, joista tämä palaute on tullut, esimerkiksi johtamisessa on toivomisen varaa, 3) me emme ikinä tule millään lainsäädännöllä tai millään sote-uudistuksella muuttamaan sitä tilannetta, jos henkilön, jonka tehtävänä on auttaa toista ihmistä, oma inhimillisyys tai käsitys siitä, miten tuota työtä pitäisi tehdä, on sellainen, että tällaisia palautteita tutkimuksessa tulee. Sitten toisaalta on kyse resursseista. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon muutosta tehdään? Siksi, että käytettävissä olevat resurssit riittäisivät nykyistä paremmin niin henkilöstön osalta kuin eurojenkin osalta siihen tehtävään, joka esimerkiksi vanhuspalvelujen osalta arkea tulee olemaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-26T16:44:13,2016-05-26T16:45:14,Tarkistettu,1.1 2016_59_50,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on kohdistanut erilaisia säästöjä ikääntyneisiin ihmisiin, kuten esimerkiksi nostanut palvelumaksuja, heikentänyt asumistukea ja myös kohdentanut lääkekustannuksia ikääntyneille. Palveluiden osalta säästöjä kohdistetaan nyt kaikkein haavoittuvimpiin ihmisiin elikkä niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat päivittäin apua ja tukea kaikkeen elämänsä arkeen ja hoivaan. Hallitus esittää nyt henkilöstömitoituksen heikentämistä. Me tiedämme, että vanhustyö on erittäin vaativaa ja raskasta ja moni työntekijä tälläkin hetkellä kokee, ettei hänen työtään arvosteta ja ammatillisesti hän ei pääse toteuttamaan työtään parhaalla mahdollisella tavalla. Yksinkertaisesti aika ei riitä toteuttamaan tätä arvokasta työtä. Arvoisa puhemies! Ministeri Rehula, teille esitettiin kysymys nimenomaan tämän Valviran kaltoinkohtelun selvityksestä. Te ette kuitenkaan siihen vastannut selkeästi. Mitkä ovat teidän toimenpiteenne Valviran tekemän selvityksen osalta, (Puhemies koputtaa) tuletteko reagoimaan kaltoinkohteluihin ja niihin syihin, mistä ne syntyvät?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-05-26T16:45:16,2016-05-26T16:46:32,Tarkistettu,1.1 2016_59_51,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kiljusella taisi olla vanha levy päällä niiltä osin, että ainakaan minun muistini mukaan hallitus ei puuttunut eläkkeensaajan asumistukeen, mutta voi olla, että muistan väärin. (Välihuutoja vasemmalta) Mutta sitten itse asiassa kysymykseen. Mitä tehdään? Ensinnäkin, meillä on voimassa oleva vanhuspalvelulaki, jossa edellytetään sitä, että omavalvontaa lisätään. Jokaisessa vanhuspalveluja tuottavassa paikassa pitää olla omavalvontasuunnitelma. Toisekseen, näissä omavalvontasuunnitelmissa pitää käydä läpi esimerkiksi ilmoitusvelvollisuus — tässä on edellisen hallituksen peruina tullut ilmoitusvelvollisuus niille ammattilaisille, jotka kokevat ja näkevät esimerkiksi kaltoinkohtelua tai muuten sellaista hoitoa, joka ei vastaa esimerkiksi ihmisarvoa. Tämä tutkimus kertoo senkin, että on suuria puutteita, esimerkiksi tietoisuuden puute siitä, että tämmöinen omavalvontasuunnitelma on pitänyt tehdä. Yksikään suunnitelma ei muutu käytännön toimiksi, jos asenteet ovat vinksallaan — jos esimerkiksi pelätään (Puhemies koputtaa) kertoa julkisuuteen ongelmista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-26T16:46:33,2016-05-26T16:47:44,Tarkistettu,1.1 2016_59_52,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen nosti tämän lääkehoidon, nämä lääkekustannukset, myöskin tässä esiin, ja se on erittäin tärkeä kysymys, ja sillä on erittäin merkittävät taloudelliset vaikutukset myöskin iäkkäiden ihmisten taloudelliseen selviytymiseen ja myös siihen, minkä verran he ylipäätään käyttävät lääkkeitä. Haluan muistuttaa siitä, että meillä on nimenomaan nyt meneillään tämä rationaalisen lääkehoidon kehittämisohjelma, jossa pyritään siihen tarkoituksenmukaiseen, tarpeelliseen ja järkevään lääkehoitoon, joka parhaimmillaan myöskin säästää niitä kustannuksia näiden vanhusten kohdalla. Varmasti kaikki tiedämme, että silloin kun lääkkeitä käytetään, määrätään ehkä jopa tarpeettomasti ja määrätään päällekkäin, niin silloin ne kustannukset voivat kuukausitasolla nousta erittäin huomattaviin summiin ja heikentää myös sitä taloudellista selviytymistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-05-26T16:47:46,2016-05-26T16:48:47,Tarkistettu,1.1 2016_59_53,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En usko, että hoitolaitoksissa ovat niinkään asenteet vinksallaan, vaan resurssit ovat todella vähissä, kun näitä omavalvontoja ja hoitosuunnitelmia siellä laitoksissa yritetään tehdä. Mutta, arvoisa puhemies, tämä vanhustenhoidon tilanne on todella vakava, kuten edustaja Järvinen tässä sanoi. Tehtyjen selvitysten mukaan lähes kaikki hoitajat sekä kotihoidossa että laitoshoidossa ovat erittäin huolissaan vanhusten kaltoinkohtelusta ja jopa heitteillejätöistä. Hallitus kuitenkin vähentää hoitajia laitoshoidosta ja heikentää vanhuspalvelulakia. Hoitajat uupuvat, ja hoidon taso tulee heikkenemään. Tärkeintä juuri nyt olisi saada lisää motivoituneita hoitajia ja antaa heille mahdollisuus tehdä työnsä hyvin ja huolellisesti. Arvoisa ministeri, miten taataan se, että jatkossa vanhustenhoito on laadukasta ja että alalle hakeutuu myös tulevaisuudessa motivoituneita ja hyviä hoitajia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-05-26T16:48:49,2016-05-26T16:49:52,Tarkistettu,1.1 2016_59_54,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässäkään asiassa ei musta muutu valkoiseksi puhumalla, mutta ei myöskään asia ja tilanne ole niin dramaattinen kuin tässäkin annetaan tällä kyselytunnilla ymmärtää. Harvemmin tulee uutisia niistä taloista tai niistä toimipisteitä, niistä yksiköistä, joissa välitetään, joissa on aikaa, joissa jokainen voi olla yksilö. Sitähän meidän pitää tavoitella. No, sitten useampikin kysyjä on kysynyt, mitä hallitus tekee. Me olemme aloittaneet viime syksynä työn, jossa yhdessä kuntien ja maakuntien kanssa ollaan rakentamassa palveluohjaukseen uusia malleja. Me olemme rakentamassa hyvien käytäntöjen mukaisia toimintamalleja, jotka ollaan levittämässä koko maahan. Meillä on niitä toimintatapoja ja malleja, joissa on ihmisarvoinen kohtelu, joissa välitetään, joissa nykyisten säädösten ja resurssien puitteissa on aikaa hoitaa. Tätä työtä on aloitettu viime vuoden syyskesästä tekemään ja nyt kevään aikana ollaan jo kenttävaiheessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-26T16:49:53,2016-05-26T16:51:03,Tarkistettu,1.1 2016_59_55,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp," Värderade fru talman, arvoisa puhemies! Alla våra äldre har rätt till en värdig ålderdom, och det är också vår skyldighet att se till att vårt system är sådant att det fungerar så att man kan känna sig trygg. Vi har också närståendevårdare som gör ett oerhört viktigt arbete, och vi skulle inte klara äldrevården i Finland utan våra närståendevårdare.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-05-26T16:51:05,2016-05-26T16:51:27,Tarkistettu,1.1 2016_59_56,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Nykytilanteesta matka jatkuu sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen jälkeen niin, että meillä on 18 järjestämisvastuulla olevaa toimijaa. Meillä on nykyisestä kriteeristöstä — joka on kirjava: laki on sama kaikille, mutta harkinnanvaraa on — matka kohti yhteneväisempiä toimintamalleja ja yhteneväisiä kriteerejä nyt sillä etapilla, sen jälkeen kun sote-muutos on saatu lainvoimaiseksi, että on enintään 18 kriteerit, ja itse haluan sanoa ääneen sen, että minusta muutos on merkittävä. Sen, tuleeko meille joskus päivä, että on vain yksi maksaja ja yksi toimija, sitten aika näyttää, mutta tämä muutos nyt ainakin tapahtuu varmuudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-26T16:52:10,2016-05-26T16:52:59,Tarkistettu,1.1 2016_59_57,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on monin paikoin hyvää ja ihmisarvoista vanhustenhoitoa, mutta valitettavan paljon myös esimerkkejä siitä sellaisesta hoidosta, joka ei täytä hyvän hoidon mittareita. Tämä Valviran selvitys on kyllä huolestuttava hätähuuto vanhusten ihmisarvoisen kohtelun puolesta. Viime kaudellahan saatiin aikaan vanhuspalvelulaki ja myös päätös siitä, että jos löytyy yksikin sellainen hoitolaitos, jossa tuon suositustason alle jää henkilöstömitoitus, niin sen jälkeen säädetään lailla riittävästä henkilöstömitoituksesta, ja nyt olen kyllä huolestunut siitä, että hallitus on päinvastoin jo oma-aloitteisesti heikentämässä tätä henkilöstömitoitusta. Kysynkin nyt teiltä: eikö nyt olisi aika turvata vanhustenhoito sellaiselle tasolle, jolla me itse kukin haluamme oman vanhuutemme viettää? Ja se kyllä edellyttää niitä hoitavia käsiä. Eivät robotit korvaa ihmisarvoista hoivaa ja inhimillistä kontaktia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-05-26T16:53:01,2016-05-26T16:54:12,Tarkistettu,1.1 2016_59_58,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Yksikin kaltoinkohtelu saati fyysinen vamma, vammauttaminen on liikaa. Jokainen meistä on oma yksilönsä, ja jokainen kokee omalla tavallaan. Samakin hoito, hoidon taso ja hoivan taso saattaa jollekulle olla hyvä ja jollekulle huono. Sitten se, ketkä päätimme ja mitä päätimme: En ole tämänkään puheenvuoron aikana halunnut mennä enemmälti historiaan enkä mene tässäkään kohtaa. Näiltäkin osin, mitkä ovat vanhuspalvelujen resurssit, voisin haluttaessa osoitella, mutta se ei hyödytä yhtään mitään. Se, mitä nyt haetaan, ja se, mitä tämä hallitus yrittää: ne tavat ja se huolenpidon taso, jotka ovat olemassa — meillä on malliesimerkkejä siitä, kuinka olemassa olevilla resursseillakin on aikaa ulkoiluttaa, syöttää, huolehtia perushygieniasta ja niin edelleen — pitäisi vain saada leviämään. Toisekseen, jos tämän hoitajamitoituksen (Puhemies koputtaa) säätäisi lailla, niin se olisi liian helppo ratkaisu tähän, koska esimerkiksi ongelma on paljon laajempi kuin vain yksi hoitajamitoitus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-26T16:54:12,2016-05-26T16:55:23,Tarkistettu,1.1 2016_59_59,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp," Arvoisa puhemies! Oppositio viritteli tärkeän keskustelun ikäihmisten hoidosta ja hoivasta. Tuossa samaisessa Valviran selvityksessä, jonka vastaanottajamäärä oli poikkeuksellisen suuri henkilöstön joukosta, oma huomioni kiinnittyi siihen, että kaltoinkohtelun kohteiden lisäksi oli selvitetty kaltoinkohtelun tekijää ja noin puolet osoittautui henkilöstölähtöiseksi ja puolet toisten potilaiden tai omaisten tekemäksi. Minusta siksi ministerin ensimmäisen puheenvuoron viesti siitä, että kysymys on siis nykylain noudattamatta jättämisestä ja toisaalta ihmisarvoisesta kohtelusta toinen toisillemme, on yksi ulottuvuus, joka tässä selvityksessä on syytä ottaa huomioon. Mutta haluaisin tiedustella ministeriltä, voisiko esimerkiksi tässä vanhusten ja ikäihmisten kotihoidon ja hyvän hoidon kärkihankkeessa yksi tavoite olla tämän paremman ohjeistuksen laatiminen henkilöstölle tämän kaltoinkohtelutilanteen kohtaamisissa: mitä tehdä, minne ottaa yhteyttä. (Puhemies koputtaa) Me muistamme muutaman kuukauden takaa valitettavan tapauksen omasta kotikaupungistani (Puhemies: Aika!) tähän samaan teemaan liittyen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-05-26T16:55:26,2016-05-26T16:56:38,Tarkistettu,1.1 2016_59_60,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tosiaan tuohon tutkimukseen, joka on tehty, tuohon selvitykseen, jossa on kysytty asiaa, oletteko nähneet kaltoinkohtelua, on 93 prosenttia vastaajista vastannut, että kyllä. Yli 90 prosenttia on se luku. Vastaus oli myös jäsennetty niin, että hoitohenkilökunnan tai jonkun toisen asukkaan tai omaisen toimesta. Tämäkin pitää muistaa, että valvonnan kautta sen osalta, mitä tapahtuu siellä hoito- ja hoivayksikössä arjessa, valveillaoloaikana, näitä vaihtoehtoja on — valitettavasti — tilanteessa, jossa sitten hoitohenkilökunnalla esimerkiksi ei kenties ole ollut aikaa puuttua myöskään asukkaiden keskinäisiin tilanteisiin. Mutta sitten kärkihankkeitten osalta tämä on se perusviesti, että nyt haetaan niitä ratkaisuja, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi, ja tavoitteena on se, että hoitoyksiköittenkin ohjausta kyettäisiin (Puhemies koputtaa) parantamaan. Tämä on keskiössä yksi osa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-26T16:56:39,2016-05-26T16:57:49,Tarkistettu,1.1 2016_59_61,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp," Arvoisa puhemies! Minä jäin oikein miettimään sitä, mitä ministeri sanoi: ""liian helppo ratkaisu"", mikäli hoitajien määrästä säädettäisiin lailla — ""liian helppo ratkaisu"". Siis 14-paikkaisessa hoivakodissa, jossa vanhuksia on 14 kappaletta ja nykyisin esimerkiksi iltavuorossa työskentelee kaksi, jatkossa hallitus mahdollistaa, että siellä olisi ainoastaan yksi työntekijä. Ja te pidätte liian helppona ratkaisuna sitä, että säilytettäisiin esimerkiksi tämä mitoitus nykyisellä tasolla — päinvastoin, te haluatte leikata siitä mitoituksesta — saati sitten, että me pitäisimme lain kautta huolen siitä, että jokaiselle vanhukselle jokaisessa hoivayksikössä ympäri Suomen olisi riittävästi hoitajia. Tämä kuulostaa järkyttävältä. Siksi haluan vielä kysyä, miten ihmeessä, ministeri, vanhusten palveluista voidaan enää leikata, kun työtä nykyiselläänkin tehdään jo ihan jaksamisen äärirajoilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1102,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2016-05-26T16:57:50,2016-05-26T16:58:56,Tarkistettu,1.1 2016_59_62,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Rakentavan keskustelun käyminen näköjään on aavistuksen verran tai oikeastaan aika paljonkin hankalaa. Me olemme tilanteessa, jossa tämän kysymyksen ensimmäinen kysyjä kysyi, mitä tehdään kaltoinkohtelulle. Vastasin ja vastaan: Voimassa olevan lain noudattaminen, voimassa olevien esimerkiksi omavalvonnan ohjeistusten noudattaminen, mitä siihen liittyy, on se polku, jota mennään eteenpäin. Jos hoitajamitoitus olisi ratkaisu siihen, että kaltoinkohtelu loppuisi sinä päivänä, kun tulisi hoitajamitoituksen se muutos, jota te nyt oppositiosta esitätte, niin olen pahoillani, jos käytin väärää sanaa ja liian löysää ilmaisua, mutta se hoitajamitoitus ei tule ratkaisemaan esimerkiksi johtajuusongelmaa tai asenneongelmia siinä, jos välittäminen, huolenpito ei ole aitoa tekemistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-26T16:58:57,2016-05-26T16:59:58,Tarkistettu,1.1 2016_59_63,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oppositiolla oli kaikki mahdollisuudet viime kaudella kirjata hoitajamitoitus lakiin, mutta te ette sitä tehneet. (Välihuutoja vasemmalta) Minä haluan oikaista sen virheen, kun täällä on puhuttu, että hoitajamitoitus laskee kaikkialla: Ei laske. Pitkäaikaisessa vuodehoivassa, siellä kaikkein raskaimmassa hoivassa, se hoitajamitoitus säilyy (Kristiina Salosen välihuuto) — saanko minä puhua, kun minä en kuule omia ajatuksiani — siinä 0,6:ssa. Mutta kaltoinkohtelu kaikissa tilanteissa on väärin, ja se on todella vakava asia, siihen pitää puuttua. Minä näkisin nyt, että Suomessa on talkoiden paikka niissä hoivalaitoksissa, joista nämä tutkimustulokset tulevat. Avointa keskustelua, mukaan luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, omaiset puhumaan hoitajille, hoitajat puhumaan esimiehille, esimiehet puhumaan johtajille, millainen on hoivakulttuuri Suomessa. Kiire ei ole ratkaisu eikä saa olla selitys (Puhemies koputtaa) siihen, että kaltoinkohdellaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-05-26T17:00:02,2016-05-26T17:01:05,Tarkistettu,1.1 2016_59_64,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp," Arvoisa puhemies! Yksi osa muutoksen mahdollisuutta on se, että näistä asioista puhutaan. Esimerkiksi tärkeä viesti sinne työpaikoille työntekijöille on se, että ei peitellä sellaista, jossa ongelmia on ja jossa koetaan ja nähdään arjessa jopa ihmisarvolle alhaisia tilanteita. Näissä tapauksissa, mitä kuluneen talven ja kevään aikana on julki tullut lähtien siitä, mitä Turussa on tapahtunut, yksi osa sitä, mitä on vuosien varrella ehtinyt olla, liittyy siihen, että tieto ei ole riittävästi kulkenut. Tämä on aivan avainasia: jotta me pääsemme paremmalle tasolle, jotta inhimillisempi vanhuus on itse kullekin mahdollista, niin se tarkoittaa sitä, että pitää puhua ja ongelmat sitten korjataan, kun ilmenee sitä, että ongelmia on ollut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-05-26T17:01:07,2016-05-26T17:01:58,Tarkistettu,1.1 2016_59_65,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp,Tämä kysymys on loppuun käsitelty. — Tänään kävimme siis kaksi hyvin ajankohtaista teemaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_59_66,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 6/2016 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Valiokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelussa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen pyydetyt puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_59_67,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! EU hyväksyi taisteluosastokonseptin vuonna 2004 sotilaallisessa kriisinhallinnassa tarvittavien nopean toiminnan kykyjen sekä unionin jäsenvaltioiden sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseksi. Huolimatta siitä, ettei taisteluosastoja ole toistaiseksi käytetty kriisinhallintaoperaatioissa, on konseptin puitteissa tapahtunut yhteistyö avannut EU:n jäsenvaltioille mahdollisuuden kehittää sotilaallista yhteistyötään, mukaan lukien taisteluosastojen yhteiset harjoitukset. EU-taisteluosastot, arvoisa puhemies, ovat ensisijaisesti kriisinhallinnan työkaluja. Unionilla on käytössään muihin kansainvälisiin toimijoihin verrattuna poikkeuksellisen laaja välineistö, jota se pyrkii käyttämään kokonaisvaltaisen lähestymistavan puitteissa. Konseptin mukaan taisteluosastoja voidaan käyttää joko erillisjoukkoina tai osana laajempaa operaatiota. Valmiusjoukkoina ne eivät kuitenkaan sovellu pitkäaikaisiin tehtäviin. Yhteistyö YK:n kanssa sisältyy vahvana olettamuksena konseptiin. Huolimatta siitä, ettei taisteluosastoja ole toistaiseksi käytetty, pitää ulkoasiainvaliokunta tärkeänä, että unioni ylläpitää tulevaisuudessakin kriisinhallintaan tarkoitettua nopean toiminnan kykyä. Tämä on tärkeää myös EU:n ja YK:n yhteistyön kannalta. Arvoisa puhemies! Suomi on osallistunut taisteluosastojen valmiusvuoroihin, voi sanoa, vahvalla panoksella. Ennen tämänkertaista valmiusvuoroa suomalainen joukko on ollut valmiudessa viisi kertaa, ja kokemukset osallistumisesta ovat olleet myönteisiä. Valiokunta toteaa mietinnössään, että osallistumisella on ollut tärkeä merkitys Suomen kriisinhallintavalmiuksien ja Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämisen kannalta. Valiokunnan arvion mukaan myös tämänkertainen osallistuminen noin 50 sotilaan vahvuisella joukolla antaa mahdollisuuden Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämiseen ja testaamiseen osana monikansallista joukkoa. Kansallisen puolustuksen näkökulmasta taisteluosasto-osallistumisen keskeinen hyöty on ulkoasiainvaliokunnan mielestä liittynyt yhteistoiminnan ja yhteensopivuuden kehittymiseen taisteluosastoihin osallistuneiden maiden kanssa. Tällä on merkitystä myös Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeen käytännön toimeenpanon kannalta. Taisteluosastot ovat valiokunnan mielestä luoneet konkreettista toiminnallista perustaa osallistuneiden maiden yhteistoiminnalle myös muissa kuin sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvissä tilanteissa. Arvoisa puhemies! Edellä kuvatuista hyödyistä huolimatta taisteluosastoja ei ole käytetty kertaakaan. Ulkoasiainvaliokunta yhtyy mietinnössään puolustusvaliokunnan lausunnossa esitettyyn arvioon, jonka mukaan taisteluosastokonseptiin tehdyt muutokset ovat olleet varsin pieniä ja vaikutuksiltaan vaatimattomia. On ilmeistä, että unionin jäsenmaat eivät ole olleet valmiita avaamaan konseptia kriittiselle tarkastelulle siinä pelossa, että kerran avattua konseptia ei enää saataisi harsittua kokoon. Valiokunta kävi keskustelua käytettävyydestä ja päätyi toteamaan, että Suomi voi aikaisemman aktiivisen osallistumishistoriansa puolesta hyvinkin esiintyä aktiivisena käytettävyyden kehittämiseen tähtäävissä keskusteluissa. Samalla kiinnitettiin kuitenkin huomiota siihen, että avain käytettävyyden lisäämiseksi liittyy ensisijaisesti jäsenvaltioiden todelliseen poliittiseen tahtoon käyttää taisteluosastoja. Ulkoasiainvaliokunta pitää puolustusvaliokunnan tavoin tarpeellisena ja esittää eduskunnan hyväksyttäväksi kannanottoa, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että ulkoasiain- ja puolustusministeriö laativat Ison-Britannian johtaman taisteluosaston valmiusvuoron päättymisen jälkeen selvityksen tähänastisen taisteluosasto-osallistumisen hyödyistä Suomelle. Selvityksessä tulisi lisäksi tarkastella Suomen tavoitteenasettelua suhteessa taisteluosastokonseptiin ja nopean toiminnan kyvyn kehittämiseen eri kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tämä on tarpeellista myös siksi, että selonteossa ei selvitetä Suomen mahdollisia jatkosuunnitelmia taisteluosastoihin osallistumisen suhteen. Ulkoasiainvaliokunta pitää taisteluosastojen valmiusvuoroihin osallistumista koskevan kansallisen toimintamallin keventämiseen tähdänneitä ratkaisuja hyvinä. Näiden toimenpiteiden johdosta koulutus- ja perustamisvaiheen sekä valmiusajan kustannuksia on voitu merkittävästi vähentää. Ongelmallista sen sijaan on, että mahdollisen taisteluosasto-operaation kustannuksiin ei ole varauduttu ja ne jouduttaisiin näin ollen kattamaan lisätalousarviolla. Arvoisa puhemies! Edellä sanotuin perustein ulkoasiainvaliokunta puoltaa sotilasosaston asettamista korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian johtamaa taisteluosastoa ajalle 1.7.—31.12.2016. Valiokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton, että ""eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta"" ja ""Eduskunta edellyttää, että ulkoasiain- ja puolustusministeriö laativat yhteistoiminnassa Ison-Britannian johtaman taisteluosaston valmiusvuoron jälkeen selvityksen tähänastisen taisteluosasto-osallistumisen hyödyistä Suomelle. Selvityksessä tulisi lisäksi tarkastella Suomen tavoitteenasettelua suhteessa taisteluosastokonseptiin ja nopean toiminnan kyvyn kehittämiseen eri kansainvälisten toimijoiden kanssa"".",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-05-26T17:03:01,2016-05-26T17:09:22,Tarkistettu,1.1 2016_59_68,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Tähän väliin on pyytänyt puheenvuoron ministeri Soini. Sen jälkeen kaksi puheenvuoroa, Mustajärvi ja Myllykoski, sen jälkeen debatti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_59_69,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Eduskunta on käsitellyt perusteellisesti selontekoa sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian johtaman taisteluosaston valmiusvuoroa 1. heinäkuuta alkaen. Kiitos erityisesti ulkoasiainvaliokunnalle ja puolustusvaliokunnalle erittäin hyvin laadituista mietinnöstä ja lausunnosta. Suomi osallistuu EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon nyt jo kuudennen kerran, tällä kertaa Ison-Britannian johtamassa osastossa. Muut osastoon osallistuvat maat ovat Irlanti, Latvia, Liettua ja Ruotsi. Suomi asettaa osastoon tiedustelujoukkueen, ilmatulenjohtoryhmän, esikuntaupseereita ja tarvittavat tukielementit, kaikkiaan noin 50 sotilasta. Taisteluosastot ovat EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ainoa pysyvässä valmiudessa oleva instrumentti ja keskeinen väline jäsenvaltioiden suorituskykyjen ja yhteistoimintakyvyn kehittämiseksi. Suomelle taisteluosasto-osallistuminen on tärkeä osa johdonmukaista panostamme yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon, semminkin kun muistamme nämä terroriteot ja monet muut turvallisuus-uhat. Tällä linjalla on aina ollut myös eduskunnan vankka tuki. Arvoisa puhemies! Selonteosta käytiin tässä salissa kolme viikkoa sitten vilkas lähetekeskustelu, jossa nousi esille paljon tärkeitä kysymyksiä. Puheenvuoroissa annettiin vahva tuki Suomen osallistumiselle Ison-Britannian johtamaan taisteluosastoon. Monissa puheenvuoroissa painotettiin taisteluosastotoiminnan hyötyjä Puolustusvoimien kannalta. Kotimaan puolustukseen tarvittavien suorituskykyjen ja kriisinhallintavalmiuksien kehittämisen ohella korostettiin kahdenvälisen yhteistyöverkoston laajentamisen merkitystä. Lähetekeskustelussa nousi vahvasti esiin myös taisteluosastojen käyttö, tai pikemminkin sen puute. Tämä on tärkeä kysymys. Syyt käyttämättömyydelle ovat hyvin tiedossa, samoin ilmeisimmät keinot käytettävyyden parantamiseksi: yhteisrahoituksen lisääminen, osastojen joustavampi käyttö ja vaikeimpana poliittisen päätöksentekokyvyn parantaminen. Näitä Suomikin on johdonmukaisesti ajanut. Eduskunta on eri yhteyksissä korostanut, että taisteluosastot voivat vahvistaa EU:n toimintakykyä vain, jos niiden käyttöön on todellinen valmius ja kyky. Tähän on helppo yhtyä. Keskustelua käytettävyyden parantamisesta on tärkeä jatkaa EU:n piirissä ja kansallisestikin. Samalla pitää muistaa osallistumisesta nykyiselläänkin saatava kiistaton hyöty, yhteistoimintakyvyn parantaminen ja mahdollisuus kansallisen osaamisen kehittämiseen, testaamiseen ja vertailuun kumppanimaiden kanssa. Turvallisuusympäristön muuttuessa tulee kansainvälisen yhteistoimintakyvyn merkitys jatkossa entisestään korostumaan. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta on mietinnössään asettunut puoltamaan Suomen osallistumista Ison-Britannian johtaman taisteluosaston valmiusvuoroon. Mietinnössä valiokunta painottaa taisteluosastoon osallistumisen merkitystä Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämiselle ja arvioi, että myös tämänkertainen valmiusvuoro antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Mietinnössä nostetaan esille myös taisteluosastotoiminnan suhde EU:n avunantolausekkeen toimeenpanoon. Valiokunta arvioi, että taisteluosastojen yhteydessä tehty yhteistyö on luonut konkreettista perustaa osallistujamaiden yhteistoiminnalle myös muissa kuin kriisinhallintaan liittyvissä tilanteissa. Tämä on painava viesti. Jatkon osalta valiokunta edellyttää, että ulkoasiain- ja puolustusministeriö laativat yhteisen selvityksen tähänastisen taisteluosasto-osallistumisen hyödyistä Suomelle. Esitykseen liittyy sekä ulkoasiain- että puolustusvaliokunnassa esille noussut tarve arvioida myös Suomen tavoitteenasettelua suhteessa taisteluosastokonseptiin ja nopean toiminnan kyvyn kehittämiseen eri kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tämän tehtävän otamme mielellämme hoidettavaksemme. Aika ajoin on hyvä pysähtyä ja arvioida kriittisesti sekä mennyttä että tulevaa: mitkä ovat panoksemme, mikä on tuotos, miten voimme tehokkaimmin ajaa tavoitteitamme. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Taisteluosasto-osallistuminen tukee Suomen kansallista puolustusta, suorituskykyjemme ja yhteistoimintakyvyn kehittämistä ja auttaa syventämään kahdenvälistä puolustusyhteistyötä tärkeiden kumppanimaiden kanssa. Se on konkreettinen kontribuutio EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja puolustusulottuvuuden vahvistamiseen. Nykypäivän maailmassa nämä ovat entistäkin painavampia syitä kantaa kortemme kekoon yhteisessä työssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-05-26T17:09:29,2016-05-26T17:15:06,Tarkistettu,1.1 2016_59_70,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Kaikkosta, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaa, ja ministeri Soinia tiiviistä ja asiallisesta esittelystä, vaikka en kaikin osin olekaan asioista samaa meiltä. Puolustusvaliokunnassa jätin asiasta eriävän mielipiteen, ja on paikallaan varmaan keskeisiltä kohdiltaan se esitellä. Ensinnäkin EU:n taisteluosastolla ei ole ratkaistu yhtään kriisiä, torjuttu katastrofia tai eliminoitu ainuttakaan uhkaa. Ne eivät ole vastanneet siihen tarpeeseen, miksi ne aikoinaan perustettiin: kansanmurhien estämiseen. Tätä vuodesta 2007 jatkunutta valmiusvuoromyllyä on pyöritetty näkymättömänä pakkona, ja epäilen, että vaikka tuossa mietinnössä on olemassa lausuma, niin se johtaa vain siihen, että tätä myllyä pyöritetään ehkä hieman erilaisin ehdoin eteenkinpäin. Suomen toistuvista osallistumispäätöksistä on muodostunut jatkumo, jota ei kyseenalaisteta tai josta käytäisiin periaatteellista keskustelua. Toivottavasti tuo mietinnön kanta johtaa siihen, että asiat avattaisiin kuitenkin nykyistä paremmin. On kuitenkin päivänselvää, että nykyinen EU:n taisteluosastokonsepti ja -järjestelmä ei voi elää enää pitkään. Jos taisteluosastot ovat nopean kriisinhallinnan ja sotilaallisen suorituskyvyn kehittämisen väline, niin kumpikaan peruste ei toimi. Nykyisellään EU:n taisteluosastojen perustamista ja kouluttamista voisi luonnehtia pitkäkestoiseksi kansainväliseksi kertausharjoitukseksi. Jos siitä on kyse, niin panos—tuotos-suhde voisi toisella tapaa toimien olla parempi. Jos taas pääperuste on EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistaminen, niin silloin pitää todeta, että kyse on yhä syvenevästä EU:n liittovaltiokehityksestä ja militarisoinnista vieläpä tilanteessa, jossa EU taistelee olemassaolostaan sisäisten ristiriitojen paineessa. Ja jos kerran EU:ssa ei ole juurikaan mitään muuta kiinni pitävää liimaa, niin onko sitten kaikenmuotoisen sotateollisen kompleksin rakentaminen se ainoa EU:ta koossa pitävä voima? Päätös taisteluosaston käytöstä edellyttää EU:n kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä. Jos puhutaan esimerkiksi jonkin kohteen, lentokentän tai sataman, turvaamisesta, rajatun alueen haltuunotosta tai niihin rinnastettavasta toiminnasta, on päätöksenteko auttamattomasti jälkijättöistä. Jos ei ole yhteistä tilannekuvaa, kuinka syntyy yksimielinen päätös? Ja kyllä kai sen allekirjoittavat kaikki, että elämme Euroopassa hyvin epävakaata aikaa. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on tehnyt ehdotuksen kannanotoksi, se kuuluu: ""Eduskunta edellyttää, että hallituksen tulee valmistelussaan arvioida taisteluosastotoimintaan osallistuminen uudestaan, myös mahdollinen irtautuminen taisteluosastotoiminnasta."" Pahoittelen sitä, että en voi aikataulusyistä jäädä tänne debattiin ja keskustelemaan mielenkiintoisesta aiheesta enempää. (Timo Heinonen: Mikä on tärkeintä?) Kannanoton perusteluina ovat juuri, että todennäköisesti tämä tulee johtamaan kustannusten nousuun, EU:n militarisoimiseen ja liittovaltiokehitykseen. Ja en malta tässä kohtaa olla huomauttamatta aiemmista käsittelyistä. Esimerkiksi vuoden 2006—2007 käsittelyssä perussuomalaiset kokonaisuudessaan, koko eduskuntaryhmä, vastustivat EU:n taisteluosastoihin osallistumista. Eli niin se näyttää tämä EU:n liittovaltiokehityksen vastustaminen liudentuvan koko ajan, mutta minä kyllä aion siitä periaatteesta pitää kaikissa yhteyksissä kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-05-26T17:15:08,2016-05-26T17:19:39,Tarkistettu,1.1 2016_59_71,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp",Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Mustajärven ehdotusta kannanotoksi.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-05-26T17:19:41,2016-05-26T17:19:49,Tarkistettu,1.1 2016_59_72,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Aiemmin sovitusti tässä vaiheessa voidaan käydä pieni debattikierros. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_59_73,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia esittelystä niin ministerille kuin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajallekin. On totta, että EUBG-joukot hyödyttävät suomalaista kansallista maanpuolustusta nimenomaan suorituskyvyn kannalta ja myös tätä yhteensopivuutta, mikä moneen kertaan tuli esiin, pystytään lisäämään. Täysin ongelmatonta tämä kuitenkaan ei ole, ja tietysti suuri ongelma siinä on meidän käytettävissämme olevat resurssit. Puolustusvaliokuntahan omassa lausunnossaan nimenomaan tähän puoleen haluaa kiinnittää huomiota verraten erityisesti niitä edellisen kerran kokemuksia vuodelta 2011, jotka maksoivat kohtuullisen paljon. Sen vuoksi näitä konkreettisia hyötyjä tuleekin hyvin kriittisesti tarkastella myös jatkossa. Nämä selvitykset ulkoasiain- ja puolustushallinnolle on tästä asiasta saatava.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-05-26T17:20:09,2016-05-26T17:21:10,Tarkistettu,1.1 2016_59_74,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä maailmantilanteessa, jossa tilanteet voivat vaihtua ja eskaloitua nopeastikin vakaviksi konflikteiksi ja vähintäänkin kriiseiksi, valmius nopeaan reagointiin on olennaisen tärkeää. Tämä valmius ei synny itsestään, vaan siihen tarvitaan harjoitusta ja kokemusta, jota kertyy esimerkiksi YK:n operaatioissa, mutta nähdäkseni myös näillä EU:n taisteluosaston valmiusvuoroillakin. Täällä edustaja Mustajärvi nosti mielestäni ihan mielenkiintoista kritiikkiä esiin, ja toivonkin, että tämä edellä mainittu selvitys tehdään ja siitä saadaan sitten vastauksia niihin huoliin. Kokemuksesta tiedän, että tällaisilla YK-missioilla on sekä sotilaspuolella että siviilikriisinhallintapuolella tämmöisiä ""in mission training"", mitkä ovat todella laadukkaita. Siinä saa sitä valmiutta tuleviinkin asioihin, ja niissä harjoitellaan käytännössä sitä yhteistyötä ja sen koordinointia siellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-05-26T17:21:11,2016-05-26T17:22:29,Tarkistettu,1.1 2016_59_75,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Olen hieman ihmetellyt sellaisia julkisia puheenvuoroja, joissa on arvosteltu näitä joukkoja sen takia, että niitä ei ole koskaan käytetty. Eihän meillä Suomella ole armeijaakaan sen takia, että haluaisimme sitä käyttää, vaan nimenomaan sen takia, ettemme joutuisi sitä käyttämään. Ja sen takia tällaisia joukkoja on hyvä EU:lla myös olla. Puolustushallinto on todennut, että taisteluosastoissa mukanaolo on vahvistanut meidän oman puolustuksen toimivuutta ja ollut tärkeä osa sen kehittämisessä, ja tämänkin takia näissä kannattaa mukana olla. Mutta on tietysti totta, että päätöksentekoa, taakanjakoa ja tämäntyyppisiä kysymyksiä on syytä arvioida niin kuin ulkoasiainvaliokunta omassa mietinnössään esille nosti. Mutta kysyisin ministeri Soinilta, voisiko tätä konseptia, tätä osuutta, mikä Suomelta tulee näihin joukkoihin, miettiä myös sellaiseksi malliksi, joka voisi jatkossa olla käytössä esimerkiksi EU:n avunantolausekkeen mahdollisissa käyttötilanteissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-26T17:22:29,2016-05-26T17:23:41,Tarkistettu,1.1 2016_59_76,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Monesti puhutaan EU:n liittovaltiokehityksestä. Kaikilla on vähän erilainen käsitys siitä, mikä on liittovaltiokehitystä, mutta varmaan on selvää, että jos EU syventää erittäin paljon sotilaallista yhteistyötä, niin se jos mikä on liittovaltiokehitystä. Jos ajatellaan, mikä on Suomen rooli, niin meidän pitää olla mukana maailmalla ratkaisemassa kriisejä, osallistumassa, olemassa sovittelijana. Meidän vahvuutemme ovat erityisesti siviilikriisinhallinnassa ja YK:n rauhanturvaoperaatioissa, ja minusta on hyvä, että valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että tätä pitää arvioida, miten tämä on suhteessa tähän muuhun toimintaan. Edustaja Mustajärven tekemä kannanotto voimakkaammin vielä sanoo, että pitää arvioida todella näitä hyötyjä tästä taisteluosastokonseptista ja kustannuksia suhteessa tähän muuhun kriisinhallintaan, jota tehdään. Voitaisiinko antaa parempi ja vahvempi panos sillä, että nämä panostettaisiin siviilikriisinhallintaan ja YK:n rauhanturvaoperaatioihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-05-26T17:23:41,2016-05-26T17:24:59,Tarkistettu,1.1 2016_59_77,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kun tämä BG-homma aloitettiin kymmenkunta vuotta sitten, niin silloin sitä arvosteltiin sillä, että ei pidä sekaantua kansainvälisiin selkkauksiin. Nyt arvostellaan sitä, että BG:tä ei ole käytetty kertaakaan tämän noin kymmenen vuoden aikana. Minusta on hyvä, että valiokunta esittää selvityksen teettämistä puolustus- ja ulkoministeriön yhteistyönä konkreettisista hyödyistä. Tämä on tärkeää senkin takia, että Suomi ei ole vielä suunnitellut osallistumista seuraavaan taisteluosastotoimintaan. Ministeri Soini lupasi, että tämä ponsi otetaan tosissaan, se on hyvä tässä todeta. Toivon, että tämä johtaa myös siihen, että Suomi Euroopan unionin sisällä pyrkii käynnistämään keskustelua vähän laajemminkin siitä, mikä tämän taisteluosastotoiminnan konseptin tulevaisuus ylipäätään on, ei pelkästään Suomen hyötyjen kannalta vaan myös EU:n näkökulmasta katsottuna.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-05-26T17:24:59,2016-05-26T17:26:10,Tarkistettu,1.1 2016_59_78,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvelle sen verran, että ei perussuomalaiset tässä ole takkiansa kääntänyt eikä sanojansa syönyt. Tämä EU:n kuolinpesä, johonka Suomi aikanaan on liitetty sillä tavalla, että... Jos meillä on kuolinpesä normaalissa elämässä täällä ja se kiinnitetään, se vastuu jää sille kuolinpesälle. Siellä on ollut SDP ja vasemmistoliitto, kaikki, kiinnittämässä Suomea tuohon kuolinpesään. Nyt tämä vastuu on vain jäänyt meille, allekirjoittaneille, elikkä sieltä ovat lähtöisin nämä juuret. Vielä tästä taisteluosastosta sen verran kysyisin, että... (Timo Heinonen: Perinnöstä voi luopua!) — Mitä? (Timo Heinonen: Perinnöstä voi luopua!) — Ei siitä voi. Kuolinpesä vastaa siitä, mitä se on tehnyt. — Niin, sen verran, että nyt kun on tämmöinen taisteluosasto ja meillä suurin kriisi täällä Euroopassa on tämä Eurooppaan tunkeutuminen tuolta Lähi-idästä ja muualta, eikö tämmöistä taisteluosastoa voisi siellä pikkuisen käyttää ja näyttää hampaita, että ei tänne tarvitse tulla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-05-26T17:26:11,2016-05-26T17:27:29,Tarkistettu,1.1 2016_59_79,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Itse kuulun myös niihin, jotka pitävät tätä taistelujoukkoa ja korkeaan valmiuteen asettamista hyvänä asiana. Haluaisin kiinnittää siihen osaan huomiota, että tässä nämä yhteistyökumppanit ovat ainakin minusta hyvin mielenkiintoiset. On Iso-Britannia ja Irlanti, ja erityisesti Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä huomioida, koska muutenkin tätä Ruotsi-yhteistyötä tässä on viime aikoina kovasti korostettu. Tämä hyötyjen selvittäminen on äärimmäisen tärkeää, koska tulevaisuudessakin tätä asiaa joudutaan eri syin perustelemaan aina, kun näitä joukkoja kenties sitten asetellaan. Itse näkisin kuitenkin tämän harjoittelun ja valmiudessa olon tärkeäksi asiaksi. Täällä 10 päivän lähtövalmius, jos se kutsu tulee, on jo aikamoinen valmiustila ja osoittaa kyllä silloin Suomen valmiuskykyä, osoittaa tällaista kansainvälisessä toiminnassa mukanaoloa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-05-26T17:27:29,2016-05-26T17:28:35,Tarkistettu,1.1 2016_59_80,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomi on puolueeton maa, jonka täytyy vaalia hyviä suhteita, diplomaattisia suhteita, niin itään kuin länteenkin. Kuitenkin puolustusyhteistyössä me olemme suuntautuneet länteen, joten kysyisinkin ulkoministeriltä, kun nyt tätä Suomen hyötyä selvitetään, kannattaisiko samalla arvioida sitä, voidaanko hyödyntää Naton NRF-joukkoja ja sitä koulutusta, mitä tällä hetkellä Rissalassa annetaan, ja sitten tätä EUBG-yhteistyötä, että olisi niin kuin vähän sama johtaja jollakin tavalla organisaatiossa ja saataisiin sitä kautta ehkä synergiaa ja harmoniaa tähän puolustus- ja kriisinhallintayhteistyöhön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-05-26T17:28:35,2016-05-26T17:29:25,Tarkistettu,1.1 2016_59_81,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässähän nyt on tietysti semmoinenkin mielenkiintoinen yksityiskohta, että Iso-Britannia vetää tätä valmiusjoukkoa ja tässähän on kuukauden päästä niin sanottu brexit-kansanäänestys edessä, jossa ratkeaa se, jatkaako Iso-Britannia ylipäätänsä EU:n jäsenenä. No, se ei nyt tähän vaikuta. Iso-Britannia on kaikissa oloissa EU:n jäsen ainakin sen aikaa, kun tämä valmiusjoukko toimii, ja varmasti vielä jonkun aikaa sen jälkeenkin, toivottavasti pitkään. Mutta kieltämättä Ison-Britannian poistuminen EU:sta olisi iso juttu ja ongelmakin myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Iso-Britannia on keskeinen sotilasvoima unionissa. Mutta toivotaan sen suhteen järkevää äänestyspäätöstä. Arvoisa puhemies! Katsoin tuota vasemmistoliiton kannanottoa. Siinä pyydetään arviointia. Ei se nyt ihan kamalan kaukana ole siitä, mitä valiokuntakin esitti. Valiokuntakin on sitä mieltä, että tätä pitää arvioida. Jatkohan on sinänsä auki, koska mistään ei ole vielä sovittu tämän vuoron jälkeen. Tietysti jos ulkoministerillä on näkemystä siitä, mennäänkö tämän jälkeenkin mukaan, niin se olisi tietysti mielenkiintoista kuulla, vai tapahtuuko senkin arviointi sitten vasta vähän myöhemmin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-05-26T17:29:25,2016-05-26T17:30:49,Tarkistettu,1.1 2016_59_82,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Vastauspuheenvuoro, edustaja Mäkipää. — Täällä on vielä Mäkipään jälkeen kolme muuta pyydettyä vastauspuheenvuoroa, ja sen jälkeen jos ministeri varautuisi sanomaan vielä muutaman sanasen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_59_83,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vaikka puheenvuoroni onkin seuraavana, niin haluan myös Mustajärven sanoin sanoa, että henkilökohtaisesti en tietenkään kannata EU:n liittovaltiokehitystä. Mutta silti pidän osallistumista kansallisen puolustuskyvyn kehittämisen kannalta tärkeänä. Kun puhutaan myös hinnasta, niin muistetaan, että vuonna 2011 tämä operaatio maksoi lähes 30 miljoonaa, nyt päästään sentään vajaaseen 3 miljoonaan. Ja niin kuin puolustusvaliokunta on ehdottanut oikein, on hyvä, että tehdään semmoinen kokonaisvaltainen selvitys, mitä hyötyä meille tästä operaatiosta todellisuudessa on. Tämä ihan näin lyhyesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-05-26T17:30:50,2016-05-26T17:31:49,Tarkistettu,1.1 2016_59_84,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässäkin taisteluosastossa, EUBG-taisteluosastossa, on hyvä huomata Suomen osalta se, että suurin osa tähän osallistuvista sotilaista meiltäkin on reserviläisiä, eli meillä on erittäin toimiva tämä yleinen asevelvollisuus ja reserviläisiin pohjautuva järjestelmä, joka pystyy myös kansainvälisiin tehtäviin tuottamaan erittäin laadukasta väkeä. Mutta pohtisin hieman myös edustaja Kaikkosenkin esille nostamaa asiaa, tätä Iso-Britannia-vetoista taisteluosastoa, mihin me osallistumme, ja siellä tosiaan tämä kansanäänestys käydään. Kysyisinkin ministeriltä: mikä teidän arvionne ylipäänsä turvallisuuspoliittisista vaikutuksista koko Euroopan unionin alueelle ja meille Suomellekin olisi, jos Iso-Britannia EU:sta lähtisi pois? Kuinka nopeasti nämä vaikutukset tulisivat, ja mitkä olisivat ne vaikutukset? Tästä olisi erittäin mielenkiintoista teidän arvionne nyt kuulla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-05-26T17:31:49,2016-05-26T17:32:58,Tarkistettu,1.1 2016_59_85,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Niin kuin edellä todettiin, valtaosa, noin 80 prosenttia, tähän tehtävään osallistuvista suomalaisista on reserviläisiä, ja se kertoo hyvin ja vastaa hyvin myös siihen kysymykseen, että meillä löytyy näitä vapaaehtoisia naisia ja miehiä erilaisiin kansainvälisiin tehtäviin, jotka ovat nousseet esille myös tämän EU:n avunantokysymyksen ympärillä. Osaltaan tämä myös vahvistaa sitä, että meidän pitää olla EU:ssa entistä aktiivisempia sen eteen, että EU:n ampuma-asedirektiivi ei missään tapauksessa tule voimaan siinä esitetyssä muodossa kuin se on ollut, sillä tämä meidän reserviläisjoukko, joka lähtee tännekin — siis valtaosahan tästä joukosta käyttää reserviläisammunnoissa niitä aseita, jotka EU:n ampuma-asedirektiivin myötä tulisivat kielletyiksi, ja sen takia haluan kyllä antaa kiitosta ministereille, ministeri Soinille mutta myös Orpolle ja Niinistölle, siitä, että määrätietoisesti on estetty, että tämäntyyppinen lainsäädäntö ei vaaranna meidän puolustusratkaisua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-26T17:32:59,2016-05-26T17:34:13,Tarkistettu,1.1 2016_59_86,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Ja vielä vastauspuheenvuoro edustaja Ruoholla, ja sitten ministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_59_87,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Mainitsin aikaisemmin puheessani konfliktit ja erilaiset kriisit, mutta unohdin mainita nämä terrori-iskut: todellakin on äärimmäisen tärkeätä, että nämä taisteluosastot ovat sitten toimintakykyisiä, jos sattuu tulemaan isommallakin mittakaavalla niitä. Ongelmanahan on, ja itse poliisina olen oppinut sen, että sinä et tiedä, minkälaiset sinun vastustajasi kyvyt ovat, että rikolliset eivät kerro, mitkä heidän arsenaalinsa ja suunnitelmansa ovat. Elikkä on todellakin tärkeätä olla valmiina varautumaan pahimpaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-05-26T17:34:13,2016-05-26T17:34:58,Tarkistettu,1.1 2016_59_88,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Nyt jos ymmärsin, niin ministerillä voisi olla valmius pieneen kommentointiin. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_59_89,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitos hyvästä debattiosuudesta. Tämä oli erinomaista pohdintaa. Arvostan sitä suuresti, että Suomen eduskunta käy vastuullista keskustelua tässä, käy perusteltua keskustelua, tekee kunnollista valiokuntatyötä ja sitten pohtii näitä monia asioita laajasti, koska me elämme muuttuvassa maailmassa, joka on todella monella tavalla haastava, osin ennakoimaton. Tämä vaikutusarvio, johon muun muassa edustaja Kääriäinen viittasi — ja joka oli myös puheenjohtajan ja monien muittenkin puheissa — on paikallaan. On syytä katsoa, miten on mennyt, mitä voidaan parantaa. Edustaja Mäkipää aivan oikein totesi tässä, että tämä on ollut joskus todella kallis asia, nyt se on kustannustehokkaampi, se ei maksa niin paljon. Tämä on arvokas näkökulma. Eli tämä asia on elänyt, ja tämä tilanne on parantunut niistä ajoista, joista täällä edustaja Mustajärvi, joka nyt ei siis ole paikalla, puhui. Ihmettelen kyllä vähän tätä, mutta olisin nyt hänelle vastannut, että joka tapauksessa niistä ajoista tähän aikaan, nyt kun tämä hallitus on ollut, tilanne on voimakkaasti parantunut. Mutta sinänsä edustaja Mustajärven pohdinnassa oli myöskin omat ansionsa. Itse minä katson näin, että on hyvin arvokasta, jos eduskunta laajasti kokonaisuudessaan pystyisi ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa olemaan yksimielinen, pystyisi sen verran katsomaan ja vaikuttamaan mietintöihin valiokunnissa, jotta saataisiin kansallinen konsensus, koska kaikkia suomalaisia puolustetaan ja kaikkien takia näitä asioita tehdään. Ei siinä kysytä jäsenkirjaa, ketä puolustetaan ja ketä ei. Kaikkia suomalaisia puolustetaan. Tämä pohdinta solidaarisuuslausekkeesta ja avunantolausekkeesta on tärkeää, koska tämä on juuri yksi sellainen asia, joka meillä on ollut Lissabonin sopimuksessa, ovat olleet molemmat nämä, mutta ne ovat ikään kuin olleet kuolleita kirjaimia, mutta nyt raakojen terrori-iskujen ja raakojen väkivaltatekojen kautta tämä on tullut osaksi tätä meidän todellisuutta, ja silloin meillä, kas vain, olikin työkalupakissa jotain tällaista, jota meiltä Ranska pyysi. Me lähdemme vastaan, me peshmergalla vastaamme, mahdollisesti UNIFILillä ja muulla. Me autamme, me nujerramme terroristeja, me saamme arvokasta kokemusta, me saamme suorituskykyjä, testattua meidän kykyjämme ja näin poispäin. Edustaja Ruoho erittäin hyvin otti esiin käytännön operaatiot. Tiedän, että te olette itse ollut näissä YK-operaatioissa, ja se on arvokasta työtä. Haluan kiittää kaikkia niitä suomalaisia, jotka ovat näissä operaatioissa mukana, koska siellä se työ tehdään ja sieltä ne kokemukset on tärkeää hakea ja sieltä tuoda se tieto tänne ja päästä täten eteenpäin. Sitten, edustaja Eestilä, emme me nyt ihan puolueeton ole, mutta me olemme sotilasliittoon kuulumaton maa, joka hakee mahdollisimman laajaa yhteistyötä. Muilta osin teidän puheenvuoronne oli erittäin hyvä ja ryhdikäs. Eli meidän pitää näitä asioita katsoa, mutta Suomi on puolensa valinnut. Me olemme osa länttä. Sitten edustaja Hakkaraisen kuolinpesämetafora oli omalla tavallaan hyvin ansiokas. Esimerkiksi tällä hetkellä tämä kuolinpesämetafora näyttäytyy meille eurotukipaketteina, mikä on ollut kahden edellisen hallituksen rajua virhepolitiikkaa, mistä nyt sitten kuolinpesässä kärsimme. Eli tämä oli erittäin onnistunut lainaus, hyvällä huumorilla — juuri sellaista, mitä eduskunnan salissa pitää ollakin: lievää haastamista ja siihen vastaamista. Sitten tämä oli tärkeä kysymys, minkä edustaja Savola esitti. Sitä ennen kuitenkin edustaja Pakkaselle: Tämä oli erittäin hyvä huomio, Irlanti ja Ruotsi. Meillä on tässä taisteluosastossa kaksi puolueetonta maata ja lisäksi meidän lähin yhteistyökumppanimme Ruotsi.  Tämä  on  erittäin  hyvä  konsepti  tässä  tehdä  työtä.  Sitten  meillä  on  Northern Groupissa myös osa näistä muista maista. Eli tämä on hyvä asia. Mutta sitten mennään tähän Britanniaan. Tosiasia on se, että me emme voi tietää sitä tulosta, gallupit tulevat ja gallupit menevät. Iso-Britannia itse päättää, mitä se tekee. Mutta tämä on erittäin merkittävä kolmesta eri syystä. Britannia on toiseksi suurin talous Euroopan unionissa. Se on Margaret Thatcherin neuvottelemasta rebatesta huolimatta toiseksi suurin nettomaksaja, ja se on kovin sotilaallinen voima Euroopan unionissa. On täysin selvää, että jos he lähtevät, sillä on dramaattiset, pitkälle menevät seuraukset. Se ei ole mikään semmoinen asia, että sanotaan, että menkööt, jos eivät tykkää olla. Se on suuri menetys ja valtavan kriisin paikka, se on ihan selvä asia. Ja sitten kun arvioidaan merkitystä, niin meillä on esimerkiksi näitä rakenteita, on Nato-kumppanuutta, on UNIFILiä, on näitä monia. Nyt meillä oli myös ensimmäinen EU—Nato-kokous, johonka Suomi ja Ruotsi oli kutsuttu (Puhemies koputtaa) 28+2‑kokoonpanossa. (Puhemies koputtaa) Arvoisa puhemies! Tässä tiivistetysti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-05-26T17:35:06,2016-05-26T17:41:19,Tarkistettu,1.1 2016_59_90,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Kiitoksia, 6 minuuttia. — Siirrymme puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_59_91,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Suomi osallistuu kuuden kuukauden mittaiseen Ison-Britannian johtamaan Euroopan unionin taisteluosaston valmiusvuoroon tämän vuoden jälkipuoliskolla. Suomen ja Ison-Britannian lisäksi taisteluosastoon osallistuvat Irlanti, Latvia, Liettua ja Ruotsi. Taisteluosaston koko on yhteensä noin 1 700 sotilasta, joista Suomen osuus on runsaat 50. Eri maaryhmistä koostuvat EU:n taisteluosastot ovat olleet valmiudessa kuuden kuukauden jaksoissa vuodesta 2007 alkaen, ja Suomi osallistuu nyt kuudetta kertaa. Taisteluosasto on sotilaallisesti pienin itsenäiseen toimintaan kykenevä joukkokokoonpano. Tarkoituksena on, että joukkoja voitaisiin käyttää kriisinhallintatehtäviin tilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa reagointia yllättävästi syntyneeseen kriisiin. Osastoon kuuluvat sotilaat ovat antaneet vapaaehtoisen palvelussitoumuksen, jonka mukaisesti he ovat korkean valmiuden aikana viiden päivän lähtövalmiudessa osallistumaan mahdolliseen operaatioon. Taisteluosaston käyttö on aina poliittinen päätös. Johtovaltiolla ja osastoon osallistuvilla mailla on suuri rooli päätöksenteon valmistelussa, mutta taisteluosaston lähettämisestä operaatioon päättävät EU:n jäsenmaat. Valmiudessa olevien joukkojen käyttämisestä EU:n operaatiossa päätetään Suomessa sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisesti. EU:n taisteluosastojen mahdollista käyttöä koskevat kansalliset päätökset valmistaudutaan tekemään nopeammin kuin päätökset osallistumisesta muihin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Tähän liittyy myös ennakkoon toteutettava selontekomenettely ennen valmiusvuoron alkamista. EU:n neuvoston päätös taisteluosaston käytöstä operaatiossa edellyttää kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä. Selonteossa tuodaan esiin, että taisteluosastojen merkitys Suomen sotilaallisten suorituskykyjen ja kriisinhallintavalmiuksien kehittämisessä on vakiintunut ja tärkeä. Tämä toteamus on tietyssä ristiriidassa sen seikan kanssa, ettei seuraavaa taisteluosastoon osallistumista suunnitella puolustushallinnossa — näin on puolustusvaliokuntakin todennut lausunnossaan. Olisikin tärkeää, että ennen kuin päätetään uusista osallistumissitoumuksista, pyritään selvittämään ja vaikuttamaan siihen, miten taisteluosastokonseptia kehitetään EU-tasolla ja miten sen käytettävyyttä lisätään. Kuten on todettu sisäisen turvallisuuden selonteossakin, Suomessa ja Euroopassa on turvallisuustilanne oleellisesti muuttunut lyhyellä aikavälillä. Nopeasti kehittyvät ja vaikeasti ennakoitavat uhat ovat mahdollisia. Osallistuminen on tärkeää juuri kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseksi. Taistelukonsepti on vuodelta 2004 ja kaipaa perusteellista uudelleenarviointia. Suomen tulee olla Brysselissä aktiivinen päivittämisen eteenpäinviemisessä, jotta se saadaan aikaan ennen päätöstä seuraavaan valmiusvuoroon osallistumisesta. Lisäksi on tehtävä selvitys siitä, mitä hyötyä Suomelle on osallistumisesta ollut, kuten puolustusvaliokuntakin ehdottaa. Arvoisa puhemies! Suomen osallistumisen koulutus- ja perustamisvaiheen sekä val-miusajan kustannukset on huomioitu sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoissa vuoden 2016 talousarviossa. Nämä perustamisesta, koulutuksesta ja valmiudesta koituvat kulut ovat yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa sisältäen sekä ulkoasiainministeriön että puolustusministeriön pääluokasta katettavat menot. Mahdollisiin osaston käytön kustannuksiin ei ole varauduttu vuoden 2016 talousarvioesityksessä. Ulkoasiainvaliokunta on aivan oikein kritisoinut sitä, että nämä kustannukset jäisivät lisätalousarvioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-05-26T17:41:25,2016-05-26T17:46:29,Tarkistettu,1.1 2016_59_92,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri ja hyvät edustajakollegat! Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Kaikkonen kävi varsin laajasti ja hyvin läpi tämän asiakokonaisuuden, ja myös ministeri sitä tuon debatin edellä ja jälkeen läpi kävi. En sen tarkemmin lähde sitä enää läpi käymään, mutta puolustusvaliokunnan näkökulmasta haluan kiittää ulkoasiainvaliokuntaa siitä, että puolustusvaliokunnan huomiot on otettu kyllä varsin laajasti huomioon tässä mietinnössä ja myös tuo meidän esittämämme selvitys tästä toimivuudesta on kirjattu mietintöön. Sellainen nyt tarvitaan ihan sen takia, että meillä eduskunnassa on varsin laaja yksituumaisuus, että tässä on haluttu mukana olla. Ja niin kuin tässä keskustelussa esille tuli, myös vasemmistoliitonkin jättämä vastalause on aika lailla myötäsukainen ja saman suuntainen kuin tämä mietintö, missä tämä selvitysosa on kirjattu, ja uskon, että kaikki kannattavat sitä, että selvitetään, miten näitä joukkoja voitaisiin uudistaa, miten niitä voitaisiin järkevällä tavalla hyödyntää niin, että ne vahvistavat meidän omaa puolustustamme. Meidän kannattaa olla mukana kaikissa sen tyyppisissä tehtävissä ja joukoissa, jotka vahvistavat oman maamme puolustusta, ja nämä ovat ennen muuta sellaiset. Arvoisa puhemies! Samaan aikaan tämän käsittelyn kanssa eduskunnassa on käsitelty EU:n avunantolausekkeeseen liittyvän päätöksenteon mutta myös siinä käytettävien joukkojen lakeja, ja niistä osa on vielä eduskuntaan tulossa. Itse asiassa tässä keskustelussa nostin jo tuossa debatissa esille sen, että meillä voisi olla tarvetta miettiä tämän tyyppistä taisteluosastomallia myös tuohon EU:n avunantolausekkeiden yhteyteen. Nyt meillä on syntymässä hyvä päätöksentekojärjestelmä, jossa presidentti, valtioneuvosto, eduskunta ovat mukana, ulkoasiainvaliokunta ja niin poispäin, ja malli, jolla toivottavasti saadaan päätöksiä aikaiseksi Lissabonin sopimuksen hengessä eli kaikin mahdollisin keinoin. Mutta meidän yhdeksi ongelmaksi on muodostumassa se, että tähän kokonaisuuteen, mikä on hyvin sukua tälle taisteluosastokeskustelulle, ei ole syntymässä sellaista joukkoa, mitä voisimme siinä aikataulussa lähettää erilaisiin tehtäviin, ja tämä minun mielestäni olisi syytä nostaa myös avoimeen julkiseen keskusteluun paremmin. Meillä voisivat olla tällaiset valmiusjoukot, joita voitaisiin käyttää myös kansainvälisen avun tehtävissä. Joukkoihin voitaisiin sijoittaa kantahenkilökuntaa ja reserviläisiä, niin kuin tässäkin on, jotka allekirjoittaisivat sitoumuksen lähteä operaatioon heti, kun tarve ilmaantuu. Nämä joukot olisivat heti käytettävissä muun muassa hybridisodankäynnin tilanteessa, ja ne olisi varustettu, koulutettu ja harjoitutettu välittömään toimintaan. Kriisitilanteessa eduskunta päättäisi, käytetäänkö niitä kotimaan puolustukseen vai lähetetäänkö kansainvälisen avunannon tehtäviin. Tästä löytyisi nyt toimiva hyvä malli, mitä voisimme kopioida EU:n taisteluosaston valmiusvuoroista tänne EU:n avunantolausekkeen käyttöön. Malleja kannattaisi nyt pohtia niin, että olemme kaikilta osin sitten valmiita vastaamaan niihin sitoumuksiin, joita olemme antaneet. Ja ennen muutahan tätä pitää miettiä niinpäin, että emme me ole avun antaja, vaan me voimme yhtä hyvin olla avun saajia. Eli ei kannata toisaalta pelätä sitä, että me lähettäisimme omia nuoria naisiamme ja miehiämme kansainvälisiin tehtäviin pelkästään. Siihenkin pitää varautua, mutta meidän pitää myös muistaa se tässä keskustelussa, että me voimme saada myös apua tarvitessamme, ja tällaisen sotilasliittoon kuulumattoman (Puhemies koputtaa) maan etu on pitää mahdollisimman laajaa tulkintaa esimerkiksi EU:n avunantolausekkeesta esillä. Arvoisa puhemies! Vahva tuki tälle toiminnalle, jota olemme EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroissa tehneet, mutta niin, että nyt selvitetään, miten voisimme sitä kehittää esimerkiksi (Puhemies koputtaa) Naton NRF:n tapaan, missä on edetty hyvään malliin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-26T17:46:31,2016-05-26T17:51:48,Tarkistettu,1.1 2016_59_93,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Edustaja Kiviranta. — Edustaja Savolalla on sitten seuraava varsinainen puheenvuoro. Sopinee, että hän vastaa siinä yhteydessä. Nyt edustaja Kiviranta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_59_94,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Suomen osallistuminen EU:n taisteluosastoon asettamalla sotilasosasto korkeaan toimintavalmiuteen on sekä valmistautumista mahdolliseen EU:ta koskevaan kriisiin että oman puolustuksen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämistä. Taisteluosastoa ei ole sen olemassaolon aikana käytetty kriisinhallintatehtäviin, ja mahdollisen tilanteen eskaloituessa kriisin tasolle jollain alueella on osaston käyttäminen kriisin ratkaisemiseen poliittinen päätös, jolloin tilanne tulee arvioitavaksi sotilaallisen vaikuttavuuden lisäksi myös humanitaariselta kannalta. Osaston haasteena on luonnollisesti ollut se, ettei jokainen osasto välttämättä sovi parhaiten eteen tuleviin tehtäviin. Asetetun osaston käyttömahdollisuuksia pystytään lisäämään parantamalla osastojen modulaarisuutta sekä eri osallistujien välistä tiedonkulkua. Modulaarisuuden lisääminen tapahtuu muokkaamalla joukkojen koulutusta siten, että ne kykenevät toimimaan entistä laajemmalla tehtäväkentällä. Huomionarvoista on, että Suomen kanssa samassa vuorossa ovat taisteluosastossa mukana myös Ruotsi ja Irlanti, jotka Suomen tavoin ovat liittoutumattomia maita. Arvoisa puhemies! EU:n taisteluosaston kaltainen yhteistyö on maallemme tärkeää. Näin pystymme kehittämään kansainvälistä yhteistyötä sekä parantamaan omaa valmiuttamme mahdollisen kriisin uhatessa Suomea tai lähialueita. Näin saamme myös kustannustehokkaasti oppia siitä, miten toimintaa tulee kehittää, jotta pystymme tarpeen vaatiessa toimimaan mahdollisimman tehokkaasti kriisin vaikutusten minimoimiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-05-26T17:51:50,2016-05-26T17:53:49,Tarkistettu,1.1 2016_59_95,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä on tietysti paljon jo keskusteltu ja sanottu. Totean vain sen, että on hyvä, että meillä on aika hyvä konsensus tässä salissa ja ylipäätään Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittisista ratkaisuista. Vaikka tässä nyt yksi eriävä mielipide mukana onkin, niin käytännössä sen sisältö on aika pitkälti sama kuin mikä meillä jo täällä mietinnössä mukana löytyy. Jäin pohtimaan tuota edustaja Heinosen esittämää ajatusta siitä, että tämän tyyppistä valmiudessa olevaa taisteluosastoa meillä täällä kotimaassa voitaisiin hyödyntää tähän, kun puhutaan kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta, tässä tapauksessa erityisesti siitä avun antamisesta. Haasteenhan tämä tuo siinä, että ensiksi meidän pitää tietysti tietää, minkä tyyppistä apua meiltä tarvitaan. Meillä on toistakymmentä erilaista suorituskykyä, joita me periaatteessa voisimme antaa, mutta taas tässä resurssipoliittiset kysymykset tulevat, eli raha suomeksi sanottuna, vastaan myös siinä, jos me korkeassa valmiudessa pidämme. Jos meiltä tarvitaan suojeluapua kemiallisia aseita vastaan, jos meiltä tarvitaan pioneeriraivaustoimintaa, jos meiltä tarvitaan kyberosaamista ja niin edelleen, mitä niistä me siinä tapauksessa pidämme korkeassa valmiudessa? Joka tapauksessa kyllä tästä keskustella kannattaa, mutta epäilen, että tämä ei kovin helposti laajemmassa konseptissa ainakaan äkkiä tulisi tapahtumaan. Mutta tätä esitystä kannatan, ja eiköhän tällä eteenpäin päästä. Suomi on mukana EUBG-joukoissa, Ison-Britannian vetämissä sellaisissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-05-26T17:53:51,2016-05-26T17:55:54,Tarkistettu,1.1 2016_59_96,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomi osallistuu tämän vuoden jälkipuoliskolla kuudetta kertaa Euroopan unionin taisteluosaston valmiusvuoroon. Puolen vuoden mittaiseen valmiusvuoroon osallistuvat Ison-Britannian johdolla Suomen lisäksi Irlanti, Latvia, Liettua ja Ruotsi. Suomen osuus on 52 sotilasta. EU:n taisteluosastot ovat olleet toimintavalmiudessa vuodesta 2007 lähtien. Tarkoituksena on, että joukkoja voitaisiin käyttää kriisinhallintatehtäviin tilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa reagointia yllättävästi syntyneeseen kriisiin. Taisteluosastoja ei ole tähän mennessä kuitenkaan koskaan käytetty. Taisteluosastot ovat ainoa EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan pysyvässä valmiudessa oleva joukko. Suomi on katsonut, että on perusteltua osallistua taisteluosastotoimintaan. Osallistuminen tukee Suomen sotilaallisen toimintakyvyn kehittymistä. Samalla tuemme meille tärkeää EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Arvoisa puhemies! Tänä vuonna valmiusvuoroon osallistuminen maksaa noin 2,65 miljoonaa euroa, kun se vielä viisi vuotta sitten maksoi 29 miljoonaa euroa. Ulkoasiainvaliokunta ja perustuslakivaliokunta puoltavat Suomen osallistumista taisteluosaston valmiusvuoroon. Puolustusvaliokunnan lausunnossa todetaan muun muassa, että osallistuminen on tärkeää kansallisen puolustuskyvyn kehittämisen kannalta. Nopean toiminnan osaaminen kehittyy ja on kehittynyt osallistumisen myötä. Vaikeasti ennakoitavat uhkat ovat mahdollisia. Lisäksi kansainvälinen puolustusyhteistyö laajenee perinteisten kumppanimaiden ohella. Puolustusvaliokunnan lausunnon mukaan taisteluosastokonsepti vaatii perusteellista uudelleenarviointia EU:ssa. Suomen osalta valiokunta ehdottaakin, että tehtäisiin selvitys siitä, mitä hyötyä Suomelle on osallistumisesta ollut. Ulkoasiainvaliokunta kritisoi mietinnössään sitä, että operaatiokustannukset hyväksyttäisiin vasta lisätalousarviomenettelyssä, mikä ei tue nopean toiminnan tavoitetta. Arvoisa puhemies! Haluaisin myös kommentoida kritiikkiä siitä, että Puolustusvoimien sotilaita lähetetään niin sanotusti pakollisesti kansainvälisiin tehtäviin. Kuitenkin puolustusministeri Niinistö on todennut, että pakko koskisi vain Puolustusvoimien palkattua kantahenkilökuntaa — sotilaiden osalta siis ammattisotilaita, joille osallistuminen kuuluisi virkavelvollisuuden piiriin. Ammattisotilaat muodostavat vain pienen osan Suomen sodanaikaisesta vahvuudesta. Ensisijaisesti operaatioissa pyritään käyttämään halukkuuteen ilmoittautuneita ja kriisinhallintapooleihin kuuluvia henkilöitä. Tässä pakossa ei ole kyse suomalaisista asevelvollisista, varusmiehistä tai reservistä, vaan heidän käyttönsä kansainvälisissä tehtävissä tulee jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen. Sotilasvala ei estä ammattisotilaiden määräämistä keskinäisen avun tehtäviin, eikä valan kaavaa tarvitse muuttaa. Virkavalan mukaisesti ammattisotilaat noudattavat kaikkia Suomen lakeja ja toimivat yhteiskunnan parhaaksi, joten sekään ei ole este keskinäisen avun tehtäville. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-05-26T17:55:58,2016-05-26T18:00:38,Tarkistettu,1.1 2016_59_97,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston  asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä on hivenen puhuttu nyt kahdesta asiasta rinnatusten, mutta ne ovat toisilleen läheistä sukua. Niin kuin edustaja Savola tuossa toi esille, meillä on paljon erilaisia keinoja, mitä voisimme antaa eri EU-maille Lissabonin sopimuksen hengessä, mutta kysymyshän tietysti kuuluu, onko meillä oikea kyky antaa sotilaallista apua sillä aikataululla esimerkiksi, millä sitä voitaisiin tarvita. Toisaalta kyllä muut maat pelkkien puheiden läpi näkevät, ja sellainen maa, joka antaisi toiselle tällaisessa tilanteessa oliiviöljyä, todennäköisesti myös saisi oliiviöljyä apua tarvitessaan. Sen takia meidän kannattaa tätä asiaa ihan vakavasti miettiä. Silloin voisi tulla tällainen malli kysymykseen, missä esimerkiksi puolustushaaroissa voisi olla määrätyissä joukko-osastoissa joukkoyksiköt, joiden henkilöstö olisi sitoutunut valmiuteen, niin kotimaan puolustamiseksi kuin sotilaallisen avun tehtäviin, ja joukkoyksikön henkilöstön tehtävät olisi kuvattu ja arvioitu rauhanajan ja sotilaallisen avunannon tehtävien mukaisesti. Tullessaan näihin tehtäviin töihin jokainen tietäisi, että lähtö voisi olla ylihuomenna tai huomenna, ja kukin järjestäisi elämänsä sen mukaisesti. Näistä joukkoyksiköistä muodostettaisiin valmiusjoukot ja sotilaallisen avun joukot. Esimerkiksi jokin tämän tyyppinen malli voisi olla tulevaisuudessa järkevä. Toivon, että sitä keskustelua nyt käydään, kun näitä meidän jo aikanaan sopimiamme sopimuksia laitetaan täytäntöön myös (Puhemies koputtaa) sen mukaisesti, mitä voimme antaa ja mitä voimme saada.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-26T18:00:39,2016-05-26T18:02:34,Tarkistettu,1.1 2016_59_98,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_59_99,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta tähtää ruokahävikin vähentämiseen Suomessa. Aloitteessa esitetään lisättäväksi elintarvikelakiin ehdollinen jakeluvelvoite. Laki velvoittaa luovuttamaan myynnistä tai käytöstä poistetut syömäkelpoiset elintarvikkeet voittoa tavoittelemattomien kolmansien tahojen käyttöön taikka asettamaan kyseessä olevat elintarvikkeet itse jaettavaksi, jos se on kohtuudella mahdollista. Lakialoite koskee kunnallisia toimipisteitä, kauppoja, leipomoja ja vastaavia tuotteita myyviä yrityksiä. Lakialoitteen myötä syömäkelpoista ruokaa ei enää voisi heittää roskiin, jos joku voittoa tavoittelematon taho sitä itselleen pyytää eteenpäin jaettavaksi. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi ruoka-avustusjärjestöt tällä hetkelläkin. Lakialoitteella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia valtiontalouteen, ja lakialoite ei tässä muodossa aseta myöskään sanktioita. Lakialoitetta on valmisteltu kuuden puolueen kansanedustajan yhteistyöllä. Tällä hetkellä Suomessa hävikkiruuan jakelu perustuu vapaaehtoisuuteen ja erilaisiin kokeiluprojekteihin, mutta vakiintunutta käytäntöä ei ole vielä muodostunut. Me allekirjoittaneet yli sata kansanedustajaa haluamme vähentää ruokahävikkiä sekä edistää kestävämpää ruokakulutusta ja kiertotaloutta sekä nostaa ruuan arvostusta Suomessa. Ranskassa parlamentti velvoitti hiljattain kaupat luovuttamaan poistettavat elintarvikkeet jaettavaksi eteenpäin ja on jo ottanut askeleen kohti kestävämpää kehitystä. Tästä Suomenkin pitäisi ottaa mallia. Aloitteen tarkoituksena on vähentää ruokahävikkiä ja muun elintarvikeperäisen jätteen määrää. Ruokahävikillä tarkoitetaan syömäkelpoisen ruuan päätymistä jätteeksi. Elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja kuljetus aiheuttavat merkittävän osan maailman ympäristökuormituksesta. Kun ruokaa päätyy roskikseen, kuormitus on silloin turhaa. Ruokahävikin vähentäminen edistää niin ekologista, sosiaalista kuin taloudellistakin kestävyyttä. Laki-aloite on EU:n ja hallituksen kiertotaloustavoitteiden mukainen. Ruokaa päätyy roskikseen tällä hetkellä uskomattoman paljon, maailmanlaajuisesti peräti 25—30 prosenttia kaikesta maapallolla tuotetusta ruuasta. Suomessa ruokahävikkiä kertyy vuosittain jo varovastikin arvioiden noin 400 miljoonaa kiloa. Ruokapalveluiden osuus on noin 20 prosenttia, teollisuuden osuus noin 28 prosenttia ja kaupan alan noin 20 prosenttia eli yli 65 miljoonaa kiloa vuodessa. Tällä hetkellä siitä vain noin 10—15 prosenttia lahjoitetaan ruoka-apuun. Hävikkiruuan ilmastokuormitus on myös suuri, sillä hukkaan menevään ruokaan on panostettu resursseja koko tuotantoketjun varrella viljelystä aina pakkaamiseen ja kuljettamiseen. Vuosittainen ruokahävikki vastaakin noin 100 000 henkilöauton päästöjä. Samaan aikaan suomalaisissa leipäjonoissa käy vuosittain tuhansia, ellei jopa kymmeniätuhansia ihmisiä. RAY:n mukaan vuonna 2014 leipäjonoissa kävi säännöllisesti jopa 12 600 ihmistä ja luku on kasvamaan päin. Tämä kertoo huono-osaisuuden lisääntymisestä ja siitä, että yhä useampi pienituloinen ei pärjää. Pelkkä hävikkiruuan jakelun tehostaminen ei ole tietenkään riittävä ongelman ratkaisemiseen, vaan köyhyyden torjuntaan tarvitaan määrätietoisesti sosiaali- ja työllisyyspoliittisia keinoja. Ruoka-avun jakelu on kuitenkin arvokasta työtä, jolla voidaan väliaikaisesti paikata hyvinvointivaltion aukkoja, ja ruokahävikin vähentämisen ja sen hyötykäyttämisen pariin tulisi saada enemmän toimijoita, ja toimivat konseptit tulisi ottaa käyttöön laajemmin. Tässä poliittinen ohjaus on merkittävässä roolissa. Ruokahävikin torjumiseksi tarvitaan muutoksia asenteisiin ja toimintatapoihin sekä ruuan arvostuksen lisäämistä. Suomessa on viime aikoina herätty kiitettävästi aiheeseen. Aiheen ympärille on syntynyt innostava ja innovatiivinen kulttuuri, joka yhdistää monen toimintakentän toimijat. Esimerkiksi monessa kunnassa on ryhdytty hyötykäyttämään kouluruokailusta ylijäänyttä tähderuokaa myymällä sitä edullisesti eteenpäin muille ruokailijoille. Parhaimmillaan hävikistä syntyy arvokkaampia tuotteita ja uutta liiketoimintaa, työllisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Kiertotalousajattelun hengessä syömäkelpoista ruokaa voitaisiin ohjata takaisin ruokaketjuun ja syömäkelvoton hävikki hyötykäyttöön ravinteina. Helsingissä on parhaillaan menossa yksi tällainen innovatiivinen kiertotaloushanke From Waste to Taste. Hankkeen tiimoilta perustetaan ruuan kierrätyskeskus, jonne ruoka kuljetetaan ja jossa hävikki lajitellaan lahjoitettavaksi suoraan ruoka-aputoimijoille tai kerätään ruokahävikkiravintolaan. Hankkeen hävikkiruokaravintola on saanut suuren suosion niin lounas- kuin illallisravintolana. Voittoa tavoittelematon hanke työllistää työttömiä, nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja maahanmuuttajia pääsemään kiinni työelämään. Juuri tällaista kehitystä meidän tulee tukea poliittisella päätöksenteolla. Lainsäädäntö on yksi tapa patistaa yhteiskuntaa oikeaan suuntaan. Suomi voisi olla kiertotalouden, eettisen kulutuksen, vihreämmän talouden ja innovatiivisemman ruuantuotantoketjun edelläkävijä. Ei ole järkevää haaskata ruoka-aineita ja työtä hukkaan, vaan lisätä resurssien tehokkuutta ja niiden käyttöä. Lainsäätäjinä voimme pyrkiä luomaan rakenteita, jotka kannustavat kansalaisia kuluttamaan kestävämmin ja eri ruokatuottajia tarjoamaan ympäristöystävällisemmin. Näillä perusteilla toivon, että maa- ja metsätalousvaliokunta aloittaa asian käsittelyn ja selvittelyn nopeasti ja että laki astuisi Suomessa voimaan mahdollisimman nopeasti.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-05-26T18:03:26,2016-05-26T18:10:34,Tarkistettu,1.1 2016_59_100,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään puhumme tärkeästä asiasta, ruuasta: Ruoka pitää meidät elossa, ruoka luo työpaikkoja, ruoka ja sen tuotanto ylläpitää maaseudun elinvoimaa, ruoka on kulttuuria, ruuan äärellä perheet ja ystävät kokoontuvat. Kaikille ruokaa ei riitä joka aterialle. Ruoka on myös politiikkaa. Heitämme ruokaa roskiin monessa eri vaiheessa. Eniten ruokaa päätyy biojäteastiaan kodeissa, mutta paljon hävikkiä syntyy myös teollisuudessa, kaupassa ja ravintoloissa. Yhteensä roskiin heitetyn ruuan määrä on noin 10—15 prosenttia kaikesta syömäkelpoisesta ruuasta. Sen arvo on vuosittain noin 500 miljoonaa euroa, ja summan maksavat lopulta kuluttajat eli me kaikki. Ruokahävikki on ongelma ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Ruuantuotanto aiheuttaa lähes kolmanneksen ilmastovaikutuksista, ja yli puolet Suomen vesistöä rehevöittävästä kuormituksesta syntyy ruuantuotannosta. Jos syömäkelpoinen ruoka päätyy roskiin, ovat kaikki nämä päästöt syntyneet turhaan. Ruuan heittäminen roskiin tuntuu irvokkaalta, kun yhä useampi suomalainen hakee ruokansa leipäjonoista. Globaalisti aliravitsemus ja ruuan puute on yhä suuri ja polttava ongelma. Samaan aikaan kaupoissa heitetään vuosittain valtavasti syömäkelpoista ruokaa lukittuihin roskalaatikoihin. Yhtälö on kestämätön. Syömäkelpoinen ylijäämäruoka pitää saada sitä tarvitsevien ulottuville. Juuri siihen tällä lakialoitteella pyritään. Ihmisten toimeentulon ongelmia tämä aloite ei tietenkään ratkaise, vaan siihen tarvitaan lisää työpaikkoja sekä riittävä ja oikeudenmukainen sosiaaliturva. Syömäkelpoisen ylijäämäruuan saattaminen sitä tarvitsevien saataville olisi kuitenkin järkevää ja oikeudenmukaista ja ympäristöystävällistä politiikkaa. Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen tästä lakialoitteesta ja siitä, että se sai niin paljon allekirjoituksia. Tein jo viime kesänä toimenpidealoitteen ruokahävikin vähentämiseksi. Nyt laitoimme eri puolueiden kansanedustajien kanssa liikkeelle tämän lakialoitteen, ja on aivan mahtavaa, että yli sata kansanedustajaa on allekirjoittanut aloitteen, ja uskon, että tämä pääsee valiokunnan käsittelyyn. Kiitokset aloitteellisuudesta edustaja Nurmiselle. Arvoisa puhemies! Esitämme, että myynnistä poistetut syömäkelpoiset elintarvikkeet on luovutettava voittoa tavoittelemattomille tahoille ruokajakelua varten. Tämä koskisi kauppoja, leipomoita ja joukkoruokailuja, kuten kouluja ja sairaaloita. Ne voisivat myös halutessaan itse huolehtia jakelusta. Ylijäämäruuan jakelusta on Suomessa kokemuksia jo tähän asti, mutta tämä jakelu on tähän saakka ollut kauppojen vapaaehtoisten toimien varassa. Monilla kaupoilla on paljon hyviä käytäntöjä hävikin vähentämiseksi ja ylijäämäruuan hyödyntämiseksi ja jakelemiseksi, ja näitä hyviä käytäntöjä voitaisiin nyt ottaa laajemmin käyttöön. Tämä asia ei kuitenkaan mielestäni voi olla täysin vapaaehtoisuuden varassa, sillä vaikka monet edelläkävijäyritykset ja toimipaikat ovat kehittäneet hyviä käytäntöjä, niin silti edelleen liian paljon syömäkelpoista ruokaa laitetaan roskiin lukkojen taakse. Lakiin lisättävä ruokajakeluvelvoite auttaisi vähentämään ruokahävikkiä kauppojen ja ruokaloiden osalta. Se on kuitenkin vain osa koko ruokahävikistä. Tämän lisäksi meidän jokaisen tulee kantaa oma vastuu jääkaapistamme ja omasta tarjottimestamme. Yksilökäyttäytymiseen ei laeilla juuri pystytä puuttumaan, mutta pienellä tiedostamisella, suunnittelulla ja järkevällä toiminnalla jokainen meistä voi vähentää ruokahävikkiä omalta osaltamme. Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on herättänyt paljon mielipiteitä. Aloitetta on kiitelty tärkeään asiaan puuttumisesta ja toisaalta moitittu byrokratian lisäämisestä. On myös sanottu, ettei aloitetta voi sellaisenaan hyväksyä. Mutta ei huolta — sitähän varten meillä on eduskunta, että säädämme ja muokkaamme täällä lakeja. Valiokuntatyössä on varmasti mahdollista viilata lain pykälät kuntoon siten, että aloitteen tarkoitus ja tavoite säilyy. Joka tapauksessa on hyvä, että aloite on jo nyt herättänyt paljon keskustelua tärkeästä aiheesta eli ruokahävikin vähentämisestä. Keskustelu jatkukoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-05-26T18:10:39,2016-05-26T18:15:37,Tarkistettu,1.1 2016_59_101,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Susanna,Koski,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan ruokahävikkiä koskevan lakialoitteen tarkoitusperät ovat kiistatta hyvät. Olemme varmasti jokainen samaa mieltä siitä, että on kaiken järjen vastaista heittää hyvää syömäkelpoista ruokaa roskiin. Ruokahävikin vähentämistä ei kuitenkaan hoideta kuntoon sääntelyn ja velvoitteiden lisäämisellä. Hallitus on tehnyt hyvää työtä turhan sääntelyn purkamisessa, ja maalaisjärki tulisi pitää mielessä myös tässä keskustelussa. Lakialoitteen tarkoituksena on velvoittaa muun muassa kunnalliset toimipisteet, kauppiaat ja leipomot luovuttamaan syömäkelpoisen ylijäämäruokansa jakeluun. Lakialoitteella ei olisi vaikutusta kotitalouksien ruokahävikkiin, jonka suhteellinen osuus on kuitenkin mittavin ruokahävikin kokonaismäärästä. Tämän tiedon tukena ovat monet tutkimukset, joiden mukaan kotitalouksissa heitetään roskiin syömäkelpoista ruokaa noin 24 kiloa henkeä kohden vuodessa. Lakialoitteessa todetaan, ettei aloitteella ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia valtiontalouden näkökulmasta. On kuitenkin otettava huomioon mahdolliset kustannukset ja ylimääräiset velvoitteet ja vastuut, jotka laki toteutuessaan aiheuttaisi yrittäjälle, kauppiaalle. Paras ja tehokkain keino kaiken ruokahävikin vähentämiseen on ennakointi. Tämä pätee niin kotitalouksiin kuin kaikkeen kaupalliseenkin toimintaan. Avainasemassa ovat suunnittelu ja vapaaehtoisuus. On päivänselvää, että sekä kunnalle, kauppiaalle että kotitaloudelle syömäkelpoisen ruuan pois heittäminen on taloudellisesti tappiollista toimintaa. Hävikin vaikutus liiketoimintaan ja sen kannattavuuteen on itsessään kannustin mitoittaa ostojaan mahdollisimman tarkasti, jotta hävikkiruuan määrä jää mahdollisimman pieneksi. Itse asiassa koko elintarvikeketjulla on osansa ruokahävikin vähentämisessä. Käytännölliset koot ja tavat niin pakkauksissa kuin valmistuksessakin edesauttavat ruuan säilymistä sekä jälleenmyyntiä. Ruokahävikkiä pienennetään jo tälläkin hetkellä monessa kaupassa ja kunnassa. Kuten nytkin myös jatkossa ruokahävikin pienentämisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja maalaisjärkeviin käytäntöihin. Suomessa kauppiaat ja kunnat ovat tälläkin hetkellä halukkaita jakamaan ylimääräiset myynnistä poistetut elintarvikkeet järjestöille, jotka puolestaan jakavat niitä eteenpäin. Meidän tulee jatkossakin kannustaa hävikkiruuan määrän pienentämiseen, mutta velvoittavalla sääntelyllä sitä ei tule tehdä. Tämänkaltaisen sääntelyn myötä pahimmassa tapauksessa maksukykyisillekin asiakkaille olisi kaupan hyllyllä tarjolla lähinnä eioota. Sellaisia todennäköisiä tilanteita tuskin tällä lakialoitteella tavoitellaan. Arvoisa puhemies! Sikäli kuin eduskunta säätää ruokakauppiaita velvoittavaa lainsäädäntöä, sen lähtökohtana tulee olla ydintehtävän eli ruuan myynnin edistäminen eikä sen jakamisen edistäminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1337,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Susanna Koski,1337,2016-05-26T18:15:45,2016-05-26T18:19:07,Tarkistettu,1.1 2016_59_102,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Edellä edustaja Koski puhui tästä asiasta kyllä monessa mielessä varsin järkevällä tavalla. Itse tein kirjallisen kysymyksen asiasta viime vuoden kesällä ja siinä kerroin olevani valmis myös lakialoitteen tekemiseen ja sain silloin kyllä aika paljon juuri tämän suuntaista viestiä, mitä edustaja Koski puheenvuorossaan esille toi. Olen itse edustaja Nurmisen, edustaja Mykkäsen ja kumppaneiden tekemän lakialoitteen toki allekirjoittanut, mutta tämä on aiheellista pohdintaa, että tarvitsemmeko me lopulta tämän sääntelyn tai voiko se jopa viedä tilannetta huonompaan suuntaan kuin tällä hetkellä. Meillä Suomessahan vanheneva ruoka kaupassa ennen muuta menee ensin alekoriin, ja sieltä hyvin monissa tapauksissa kaupat jakavat sitä leipäjonoihin eli hyväntekeväisyyteen. Meillä käytetään tätä ruokaa myös bioetanoliin, ja uskoisin, että muun muassa edustaja Mykkänen haluaa jatkossakin, että myös bioetanolin käyttö olisi yksi vaihtoehto sellaisessa vanhenevassa ruuassa, jota ei esimerkiksi hyväntekeväisyyden kautta jakoon voitaisi laittaa. Vapaaehtoinen tie on saanut aikaan jo Suomessa varsin hyviä tuloksia. S-ryhmällä esimerkiksi ruokahävikkiä ei päädy tällä hetkellä lainkaan kaatopaikoille. S-ryhmällä on hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa tehtynä yli 300 sopimusta, missä tämä jako tapahtuu varsin tehokkaasti. Myös kauppiasvetoinen Kesko toimii samalla tavalla. Kesko selvitti tätä tilannetta itse asiassa tämän keskustelun esille noustessa reilu vuosi sitten, kun Ranskassa ryhdyttiin tätä lainsäädäntöä säätämään, mikä sielläkin joutui alkuun hieman vaikeuksiin ja on nyt mennyt eteenpäin. Kesko selvitti omilta kauppiailtaan, ja 130 kauppiaasta 118 lahjoitti ruokahävikin hyväntekeväisyyteen ilman pakottavaa lainsäädäntöä. Miksi 12 ei lahjoittanut? Syy oli se, että heidän kunnissaan tai kylissään, missä pienet ruokakaupat olivat, ei ollut sopivaa hyväntekeväisyystoimijaa eli ei löytynyt kumppania tähän ruuan vapaaehtoiseen jakamiseen. Niin kuin edustaja Koski edellä toi esille, ja itse asiassa joku muukin tässä keskustelussa, kauppaa suurempi ruokahävikki meillä syntyy kodeissa. Tässä meillä olisi jokaisella peiliin katsomisen paikka. Emme ole onneksi esittämässä vielä pakkosyöntiä koteihin, että ruoka olisi sieltä syötävä. Meillä jokainen suomalainen heittää itse asiassa kodeissa roskiin vuodessa 20—30 kiloa syömäkelpoista ruokaa, ja kaupan hävikki on tästä noin puolet, 12—14 kiloa vuositasolla. Sen takia kannustan kyllä valiokuntaa, kun he käyvät tästä asiasta perusteellisen käsittelyn, niin kuin yli sadan kansanedustajan lakialoitteen käsittelyyn kuuluu, myös käymään läpi näitä kysymyksiä, joita tässä muutkin edustajat ovat esille nostaneet. Yhtenä tietysti valistus on tärkeää sinne koteihin, mutta myös se, että voisimmeko me löytää keinoja, että pakkauskokoa pienennettäisiin. Meillä usein kasvavassa sinkku- ja kahden henkilön perheiden yhteiskunnassa monet paketit ovat turhan suuria, ja sieltä kinkkupaketista aina muutama kinkku jää sellaiseksi, että ne eivät enää ole sitten syömäkelpoisia. Toinen on ihan valistuksen pieni keino asiaan, mihin itsekin välillä syyllistyy: jos purkissa taikka paketissa lukee, että parasta ennen ‑päiväys on mennyt umpeen, niin meikäläinen — en enää ehkä niin paljoa kuin joskus vähän nuorempana, mutta tiedän, että aika moni suomalainen — lukee sen kuin se olisi viimeinen käyttöpäivä, ja näinhän se suinkaan ei ole. Mutta haluan kiittää edustaja Nurmista, Mykkästä ja muita edustajia, jotka ovat tämän lakialoitteen yli sata nimeä keränneet, hyvästä työstä ja siitä, että tämä asia, joka on noussut keskusteluun lukuisten kansanedustajien toimesta jo ennen tätä lakialoitetta, saadaan nyt perusteellisesti läpi käytyä. Ja jos ei pakottavaan (Puhemies koputtaa) lainsäädäntöön lopulta päädytä, niin toivon, että etsitään niitä keinoja, millä ruokahävikkiä voidaan pienentää kaikissa paikoissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-26T18:19:25,2016-05-26T18:24:35,Tarkistettu,1.1 2016_59_103,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Ensinnäkin, erittäin ilahduttavaa käydä näin rakentavaa keskustelua täällä asiasta. Se ei ehkä aina ole tämän salin parhaita ominaisuuksia. Ensinnäkin, kyllähän se on aika hätkähdyttävä fakta, että jopa noin neljäsosa maailmassa tuotetusta ruuasta päätyy haaskuuseen ketjun eri osissa — jopa neljännes kaikesta siitä ruuasta, mitä maailmassa tuotetaan. Suomessakin arviot liikkuvat 330—460 miljoonan kilon välillä vuodessa, siis niissä elintarvikkeissa, jotka eri vaiheissa elämänkaartaan päätyvät haaskuuseen, vaikka olisivat vielä ihmisravinnoksi kelpaavia. Niin kuin tässä lukuisat edustajat ovat todenneet aivan oikein ja niin kuin itse asiassa aloitteen perusteluihinkin on suoraan kirjattu, suinkaan kaupan ala ei ole se suurin ketjun kohta, josta tuota syömäkelpoista ruokaa valuu haaskuuseen, vaan suurin kohta on itse asiassa me kotitaloudet kukin omassa elämässämme. Siitä noin 300—400 miljoonasta kilosta, mikä Suomessa haaskuuseen häviää turhaan, noin 40 prosenttia häviää siellä kodeissa ja noin 20 prosenttia häviää kaupan päässä. Mutta sitten tietysti, jos katsotaan faktuaalisesti, mitä asioita asialle voidaan tehdä yhteiskuntana, niin meillä on tietysti biojätteen erilliskeräily jo nyt järjestetty myös kotita-louksissa, mutta niin kuin tässä edustaja Heinonenkin sanoi, ehkä emme ole tälläkään porukalla säätämässä syömispakkoa tai koirapakkoa tai muuta vastaavaa sinne kotitalouksiin, jotta siitä puolesta päästäisiin eroon. Sen sijaan kaupan kohdalla tämä on relevantti kysymys, voiko yhteiskunta tehdä proaktiivisesti enemmän. Toki kaupan ala tekee jo nyt varsin paljon, ja tämä keskustelu on tässäkin selvästi jo auttanut siihen, ja tiedän, että jo ihan tämän aloitteen tekeminenkin on nyt Päivittäistavarakauppa-yhdistyksen piirissä saanut aikaan työryhmätyöskentelyä, ja uskon, että vie asiaa eteenpäin. Esimerkiksi S-ryhmä täällä pääkaupunkiseudulla tavoittelee sitä, että 10 prosenttia kaikesta leivästä, joka jää siis syömäkelpoisena kauppaan, lahjoitettaisiin, ja on isompia pilottiprojekteja olemassa. Kuitenkin on täysin selvää, että valtaosa vielä siitä syömäkelpoisesta ruuasta, joka kaupassa ikään kuin käsiin jää, tällä hetkellä menee valitettavasti haaskuuseen. Sen takia itse olen sitä mieltä, että vaikka olen tämmöinen liberaali ekonomisti pohja-ajattelultani, niin pieni tuuppaaminen lakiteitse tässä asiassa on hyväksyttävää, kunhan me minimoimme sen mikromanageerauksen, johon ikään kuin samalla syyllistymme. Sen takia on tietysti tärkeätä, että tässä aloitteessakin joka tapauksessa lähdetään siitä, että jakeluvelvoite hyväntekeväisyyteen olisi ehdollinen eli se ei ole kaupan vastuu etsiä ja löytää ja synnyttää sitä hyväntekeväisyysjärjestöä, joka sen jakaa, vaan pitää aina silloin, jos on ovelle tulossa hyväksyttävä, vastuullinen hakija, olla valmis luovuttamaan mieluummin hänelle kuin laittamaan takaovesta sitten roskikseen. Siitähän tässä viime kädessä on kysymys. Myöskään kaupan vastuu ei sitten enää jatku siitä hetkestä, kun se on asianmukaisesti luovutettava. Tässä muutamat puhujat ovat ihan ymmärrettävästi esittäneet, että vapaaehtoisuuden tie on aina ensisijainen, mutta kiinnittäisin kuitenkin huomiota siihen, että pahoin pelkään, että silloin kun metsäteollisuudessa vielä käytettiin kloorivalkaisua ja moni teollisuuspaikkakunta oli pyykitkin valkoisina siitä silloin ja haju oli kunnollinen, niin olisiko vieläkään, saati jo kolmisenkymmentä vuotta sitten, siirrytty toisiin menetelmiin, jos ei siinä lainsäätäjä olisi tullut peliin. Silloin kun katalysaattorit tulivat, niin puhuttiin, että autoilu menee ihan mahdottoman kalliiksi. No, ei mennyt. Mikä näitä yhdistää, on, että nämä ovat sentyyppisiä ikään kuin volyymiuudistuksia, että se näyttää etukäteen ehkä hankalalta ja isolta, mutta sitten jos se lähtee käyntiin, niin kustannukset menevät pieniksi, ja siinä tarvitaan tämmöistä tuuppaamista. Tätä toivottavasti nyt valiokunta voisi sitten rakentavasti harkita myös, mitä ehkä rajauksia ja tarkennuksia tämän aloitteen pohjalta voi tehdä, mutta jotain on kuitenkin syytä tehdä. Myös on olemassa paljon muita keinoja, joita esimerkiksi Päivittäistavarakauppa-yhdistys itse on ollut aloitteellisesti ehdottamassa. Voitaisiinko esimerkiksi uudelleenpakkaaminen siellä kaupassa mahdollistaa ilman, että tuoteselosteet tehdään samalla tavalla kuin ikään kuin alkuperäisiin pakkauksiin tulee, jotta olisi siis helpompi tällaista parasta ennen ‑päivän menettänyttä mutta syömäkelpoista ruokaa myydä alennuksella? Voitaisiinko verovähenteisyydellä tuoda kannustin siihen, että jos hyväntekeväisyyteen luovuttaa, niin kauppa saa siitä itselleen myöskin enemmän rahaa kuin jos se välittää sen jätteeksi? Voitaisiinko kenties sitten, kun puhutaan eläimille käyttökelpoisesta hävikkiruuasta, saada helpommin rehulahjoitukset ilman, että täytyy rekisteröityä rehualan toimijoiksi? Tässä kolme ehdotusta. Mutta, arvoisa puhemies, luulen, että Ranskassa ollaan nyt lakisääteisesti luomassa jonkunlaista systeemiä, mutta olen varma, että meillä Suomessa pullopantin ainutlaatuisena maana on mahdollisuus paljon tehokkaampaan logistiikkaan ja tehokkaampaan järjestelmään. Meidän kaupan alan järjestömme ovat jo ottamassa tästä palloa, mutta uskoisin, että kun valiokunta oikealla muotoilulla tätä asiaa kehittää, niin me saamme myöskin lainsäätäjänä omalta osalta tuupattua kehitystä oikeaan suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-05-26T18:24:42,2016-05-26T18:30:26,Tarkistettu,1.1 2016_59_104,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perusasioiden kimpussa ollaan, ihminen tarvitsee elääkseen ruokaa. Yksi maailman suurimmista ongelmista liittyy ruokaan: toisilla sitä ei ole, ja toisilla sitä on liikaa, ja näin sitä tulee heitetyksi roskiin. On arvioitu, että yksi kolmasosa maailmassa tuotetusta ruuasta heitetään pois — edustaja Mykkänen tuossa edellä totesi, että se olisi yksi neljäsosa, omien tietojeni mukaan puhutaan jopa kolmasosasta. Joka tapauksessa iso määrä, ja kysymyksessä on liian iso määrä. Samanaikaisesti yli miljardi ihmistä eri puolilla maailmaa näkee nälkää, jopa kuolee. Ruokahävikki on toisaalta menetetty mahdollisuus ruokkia nälkäisiä, mutta ennen kaikkea se on maan, veden, energian, jopa työvoiman tuhlaamista. EU-komission mukaan ruuan ja juoman arvoketju tuottaa 16 prosenttia EU:n suorista kasvihuonekaasuista. Siksi ja näistä syistä on pakko miettiä, mitä asialle voisi tehdä. Hävikkiin johtavia syitä on monta, ja osaltaan se johtuu lainsäädännöstä. Osa säädöksistä on varmasti hyvin perusteltuja tarkoituksena suojella ihmisen terveyttä. Tästä huolimatta terveen järjen käytössä ei olisi mitään pahaa. Esimerkiksi koulujen ja laitosten suurkeittiöissä jätteeksi heitetty ruoka syö verovaroja. Ylijäänyt ruoka kuljetetaan kalliilla kuljetuksella kompostoitavaksi jäteveroineen. Olisi kaikkien etu, jos tuo ylijäänyt täysin syömäkelpoinen ruoka voitaisiin kompostin sijaan jakaa työntekijöille tai jos sen voisi tarjota jollekin sitä tarvitsevalle. Suomessa on ollut erilaisia kokeiluja, joissa jätteiden vähentämiseksi on muun muassa koulujen ylijäänyttä ruokaa myyty nimellisellä hinnalla, esimerkiksi 1,5 eurolla per annos. Välittömästi sivuilmiönä on alkanut keskustelu kilpailun vääristymisestä. Tämä ei kuitenkaan saa lamauttaa. Tosiasia on, ettei ruuan roskiin heittämisessä ole mitään järkeä. Ruokahävikkiin on onneksi lähdetty etsimään uusia ratkaisuja. On syntynyt erilaisia kampanjoita, uusia sovellutuksia, joissa esimerkiksi ravintolat voivat myydä ylijääneitä annoksia puoleen hintaan kotiin haettavaksi roskiin heittämisen sijaan. Suomen lainsäädäntö ei tätäkään helpota, vaan byrokratian vaativuus uuvuttaa ja yllättää monia alalle pyrkiviä. Toivon, että valiokunta ottaa tämän aloitteen omaksi tärkeäksi asiakseen ja siten valmisteluunsa ja kuulee laaja-alaisesti toimijoita ja asiantuntijoita asiassa. Ilmastonmuutos, nälkä ja terve järki edellyttävät, että suomalainen lainsäädäntö on toimiva ja mahdollistava. Edustaja Nurmisen yhdessä muiden puolueiden edustajien kanssa tekemä ja yli sadan edustajan allekirjoittama aloite ruokahävikin vähentämiseksi on kannatettava ja erittäin tärkeä keskustelunavaus lainsäädännön osalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-05-26T18:30:34,2016-05-26T18:34:21,Tarkistettu,1.1 2016_59_105,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen myös itse allekirjoittanut tämän aloitteen ja pidän kyllä hyvänä sitä, että edustaja Nurminen, Mykkänen, ja keitä kaikkia muita eri puolueista tässä on ollut mukana, ovat nostaneet tämän asian esille. Toki ymmärrän myös niitä puheenvuoroja, joita täällä aiemmin keskustelussa oli ja joissa korostettiin sitä, että olisi hyvä edetä vapaaehtoista tietä. Tiedän kyllä, että esimerkiksi monet kaupat ovat siihen olleet jo valmiita: esimerkiksi omassa kotikunnassani, joka on myöskin edustaja Nurmisen kotikunta, tietääkseni kaikki kauppaliikkeet ovat olleet valmiita siihen, että lahjoittavat hyväntekeväisyyteen niitä ruokia, jotka eivät kaupaksi mene ja joilla on sitten pystytty auttamaan niitä ihmisiä, jotka ovat ruoka-avun tarpeessa. Mutta näen kyllä sen — ja sen vuoksi halusin itsekin tämän allekirjoittaa — että tämä on sellainen niin kuin tahdonilmaisu siitä, että tässä asiassa otetaan vieläkin vahvempi ote. Ja nyt on varmaan viisasta, että valiokunta sitten perusteellisesti tästä asiasta kuulee ja miettii, mikä voisi olla sitten se toimivin ratkaisu tämän asian edistämiseksi. Mutta tavoite tällä asialla on hyvä, ja on hienoa, että se on saanut eduskunnan enemmistön tuen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-05-26T18:34:23,2016-05-26T18:35:46,Tarkistettu,1.1 2016_59_106,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi tätä lakialoitetta, jolla kunnalliset toimijat, kaupat, leipomot ja muut tuotteita myyvät yritykset velvoitetaan luovuttamaan syömäkelpoiset myynnistä tai käytöstä poistetut elintarvikkeet voittoa tavoittelemattomien kolmansien tahojen käyttöön tai jakamaan niitä itse. Pidän hyvänä sitä, että tämä erittäin ajankohtainen ja tärkeä lakialoite ruokahävikistä nostaa esiin ruoka-avun ja ympäristönäkökulman. On väärin, että samaan aikaan, kun ihmiset Suomessa ja maailmalla näkevät nälkää ja kun maailmalla kärsitään ruoka-aineiden pulasta, heitetään meillä tonneittain ruokaa roskiin. Hävikkiruuan jakamiseen liittyy sosiaalinen ja inhimillinen näkökulma. Leipäjonoista, kaupoista ja ravintoloista saatavaa ilmaista ruokaa ei noudeta huvikseen vaan nimenomaan tarpeeseen ja hätään. Monet ruoka-apua jonottavat ovat pudonneet huono-osaisuuteen ja köyhyyteen. Suurin syy köyhyyteen ja syrjäytyneisyyteen on työttömyys. Syvä köyhyys näkyy suoraan ihmisten terveyden ja ravitsemuksen huonontumisena: ensin liikuntaharrastukset ja lääkärikäynnit jäävät pois, lääkkeet ja monipuolinen ruoka jäävät ostamatta, lopulta varaa ei enää ole edes peruselintarvikkeisiin. Tutkimusten mukaan ruoka-apua hakevista 40 prosenttia on työttömiä, 40 prosenttia eläkeläisiä ja loput muita. 60 prosenttia ruuan hakijoista on yksin eläviä. Pidän hälyttävänä sitä, että ruoka-avun jakelussa käyvistä ihmisistä yli viidennes on kokenut nälkää jatkuvasti tai melko usein. Ruoka-apu ei korvaa meidän perusturvan aukkoja eikä ole ratkaisu köyhyyteen, mutta se on moraalinen ja eettinen päätös. On siis erittäin hyvä, että ruokahävikistä on vihdoin tehty lakialoite, ja kannatan sen hyväksymistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-05-26T18:36:00,2016-05-26T18:38:48,Tarkistettu,1.1 2016_59_107,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hävikkiruuan jakelu ei ole helposti ratkaistavissa oleva asia. Lainsäädäntö asian ympärillä jakautuu monen eri lain alueelle, eikä asiaan ole olemassa yhtä yksinkertaista ratkaisua. Tästä syystä useat eri kansanedustajat, itseni mukaan lukien, halusivat tarttua toimeen ja selvittää lainsäädännölliset mahdollisuudet puuttua hävikkiin. Keskustelussa oleva lakialoite on askel siihen suuntaan, että yhteiskunta puuttuu ja velvoittaa, kuitenkin ilman sanktioita, kaupan alan toimijoita luovuttamaan hävikkiruuan hyötykäyttöön. On tärkeää kuulla ja huomioida alan toimijoiden toiveita ja kritiikkiä lakialoitteen suhteen. Käsillä oleva aloite on kuitenkin maltillinen askel kohti kestävämpää toimintatapaa. Edustajat Koski ja Heinonen nostivat ansiokkaasti esiin niitä seikkoja, jotka ovat asian kääntöpuolia. Turha sääntely ei ole kenenkään toive, mutta ruokahävikin vähentäminen ei mielestäni ole turhaa sääntelyä. Lakialoite on herättänyt toivottavaa keskustelua, joka jatkuu tämän jälkeen valiokunnassa. Oli lain kohtalo mikä tahansa, on aloite jo nyt lunastanut paikkansa muistuttamalla meitä kaikkia asian vakavuudesta sekä kannustamalla toimijoita kehittämään toimintaansa kestävämpään suuntaan. Lakialoitteen tärkein viesti on myös heikommassa asemassa olevien ihmisten huomioiminen. Lisäksi aloite muistuttaa meitä siitä, että ihmiskunnan kulutuskulttuuri ei ole tällä hetkellä kestävällä tasolla. Aloite muistuttaa ja kannustaa meitä myös yksittäisinä kuluttajina kiinnittämään huomiota omaan kulutukseemme. Edustaja Mykkänen nosti mielestäni tärkeän näkökulman esiin: muuttuvatko asiat pelkällä hyvällä tahdolla, (Puhemies koputtaa) vai tarvitaanko myös lainsäädäntöä ja velvoitetta muuttua?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-05-26T18:38:50,2016-05-26T18:40:56,Tarkistettu,1.1 2016_59_108,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin tätä sääntelykohtaa haluaisin kommentoida siten, että tässä on kuitenkin tarkoituksena resurssien käytön tehokkuus ja myös selkeiden pelisääntöjen luominen tämän hävikkiruuan jakeluun tällä hetkellä, koska tällä hetkellä sitä tehdään kuitenkin jo vapaaehtoisesti. Tämä tukee myös hallituksen kiertotaloustavoitteita, jotka ovat äärettömän tärkeitä. Tässä ei ole merkittäviä kustannuksia, vaikka joissain puheenvuoroissa sitä on epäilty, koska tällä hetkellä jo jätteiden kustannukset kaupoille ovat suuret. Itse tähän asiaan on lainsäädännöllä puututtava. Kun edustaja Mykkänen toi esiin tämän S-ryhmän, niin täytyy todeta, että ainoastaan HOK-Elannossa tätä asiaa on viety vahvasti eteenpäin. Olisin halunnut kiittää vielä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa erittäin vahvasta viestistä valiokunnalle asian eteenpäinviemisestä — eli kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-05-26T18:41:00,2016-05-26T18:42:04,Tarkistettu,1.1 2016_59_109,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä lakialoitteella otetaan kantaa tärkeään aiheeseen. Suomessa ruokahävikkiä syntyy vuosittain peräti yli 70 kiloa henkeä kohti, ja maailmanlaajuisesti nämä lukemat ovat vieläkin hätkähdyttävämpiä. Erityisesti nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa, jossa muun muassa leipäjonot ovat valitettavan pitkiä, on erittäin tärkeää sekä moraalisesti, taloudellisesti että ympäristösyistä, että mahdollisimman suuri osa nykyään pois heitettäväksi aiotusta ruuasta saataisiin ruoka-apua tarvitsevien piiriin. Lainsäädännön keinoin voidaan tietysti puuttua lähinnä kaupan alalla tapahtuvan hävikin pienentämiseen. Edustaja Koski otti äsken esiin sen, että elintarviketeollisuuden ja kauppojen tulee muillakin tavoin pyrkiä vähentämään ruokahävikkiä. Hän otti esimerkiksi pakkauskokojen pienentämisen, ja tämäkin keino on toki ilman muuta tarpeellinen, mutta tällä käsiteltävänä olevalla lakialoitteella on oma osansa ruokaa koskevia asenteita sivuavassa keskustelussa. Ei tämäkään lakialoite tietenkään ratkaise kaikkia aiheeseen liittyviä ongelmia, mutta se on kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Lakialoitteen tavoite on erittäin hyvä, ja toivonkin, että valiokunta käsittelee sitä täydellä vakavuudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-05-26T18:42:04,2016-05-26T18:43:40,Tarkistettu,1.1 2016_59_110,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on hyvä. Hallitus on tehnyt tässä hyvää työtä sääntelyn purkamisessa. Mutta ottaisin tämmöisen näkökannan tähän: näiden hygieniapassien ja muiden, mitä ne nyt ovat, kytät muun muassa grilleillä. Kohtasin yhden tällaisen, ja kyllä sillä virkamiehellä on paljon valtaa, kun se tulee sinne. Se pistää lapun luukulle, jos haluaa, ja ne ovat omasta mielestään tärkeitä. Tässä on semmoinen pelko, etteivät nämä vaan lisäänny tämän lakialoitteen myötä. Täytyy valiokunnan, kun nyt siellä on kuultavia ja näitä, myös kysyä siitä, että tämmöinen sääntelyn lisääminen tämän lakialoitteen myötä ei vain tule muun muassa pieniin yrityksiin. Nämä kytät tietysti ovat näitten suurten firmojen puolella mutta pieniä yrityksiä vastaan. Tätä minä painottaisin tässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-05-26T18:43:42,2016-05-26T18:45:06,Tarkistettu,1.1 2016_59_111,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp," Arvoisa puhemies! On ollut oikein mielenkiintoista seurata näitä puheenvuoroja, jotka ovat toisaalta olleet jälleen kerran aika muodollisiakin. Mutta tämän aloitteen suosio on aika helppo ymmärtää, ja tämä aloite on varsin kannatettava. Yksi tapa, millä tätä hävikkiä voitaisiin varmaan lähteä valtion toimesta kontrolloimaan, olisi ihan sopia joku tavoite ja seurata sitä hävikkiä, miten se tavoite toteutuu. Tässä on erittäin hyvä tämä näkökulma ruoka-avun antamisesta, ja muistankin, että yhdessä vaiheessa tuli semmoinen buumi, paljon uutisoitiin, että ihmiset ovat käyneet joistain kauppojen roskiksista dyykkaamassa ruokaa. Mutta sitten jossain vaiheessa kaupat jotenkin lukitsivat ne roskikset, enkä sitten tiedä, mikä siinä oli se koko kuvio. Mutta tässähän on just hienoa, että tämä... — Sopiiko muuten miten kauan puhua tästä paikaltaan? (Eduskunnasta: 2 minuuttia!) — 2 minuuttia, okei, kiitos. — Niin, tosiaan, tämähän on oikein hyvä, että sitä hommaa kontrolloitaisiin. Samoin tuli vain jostain mieleen sellainen, että en tiedä, mikä kaupoilla oli siinä, että ennen köyhät aina etsivät niitä tuotteita, missä olisi parasta ennen ‑päivämäärä lähestymässä. Se oli aina 50 prosenttia, mutta sitten se jossain vaiheessa meni 20 prosenttiin, sitten 30 prosenttiin, ja nyt ainakin joissain Helsingin Alepoissa on sellainen, että kello 21—23 saa niin kuin tupla-alennuksen. Siinä on pieni kikkailun maku, ja siihen pitäisi puuttua juuri järkevöittämällä tätä hommaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-05-26T18:45:07,2016-05-26T18:47:09,Tarkistettu,1.1 2016_59_112,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin, että on ehkä hyvä kommentoida tuota edustaja Hakkaraisen esille ottamaa hygieniapassia siltä osin, että puolustan kyllä hygieniapassin olemassaoloa. Yhtä lailla kuin meillä on tulityökortteja ja muita, varmistetaan, että ruuan jakelijalla tai käsittelijällä on tietty ammattitaito ja tieto tämän ruuan säilytyksestä tai tavasta, jolla sitä käsitellään. Ja tässähän syynä on suojella ihmisten terveyttä, ja haluaisin viestiä tästä salista sen, että terveystarkastajia tarvitaan edelleenkin ja heidän työtään kunnioitetaan. Mutta vielä tähän itse ruokahävikkiin: Tässä on jokaisella oma vastuunsa, ja tämä on siltä osin helppo tehtävä, että sillä voi pelastaa maailmaa. Ei tarvitse miettiä samaan aikaan, ajetaanko autolla tai vähennetäänkö lentämistä päästöjen vuoksi, vaan voi vain lakata heittämästä ruokaa roskiin ja nauttia siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-05-26T18:47:10,2016-05-26T18:48:26,Tarkistettu,1.1 2016_59_113,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp,"Kiitos, puheenjohtaja, edustaja Taviolle hyvästä puheenvuorosta — tässä kuitenkin puhutaan syömäkelpoisesta ruuasta, ja tässä keskustelussa on välillä vähän mennyt tämä fokus sekaisin. Mutta kun tällä hetkellä esimerkiksi kaupoille saattaa olla edullista esimerkiksi rikkoa tuote taikka laittaa se lukollisiin astioihin tai hävittää tai muuta, niin tällä halutaan kokonaisvaltaisesti myös keskustella näistä rakenteista ja tästä lainsäädännöstä, jolla sitä voisi järkevöittää. Sitten haluaisin nostaa esiin nämä ruokalat. Itse olen saanut paljon viestejä päiväkodeista, yliopistojen keittiöistä ja muista, joissa linjastot saattavat olla vielä kolmen aikaan ihan täynnä ruokaa, ja tunnin päästä kaikki laitetaan suoraan roskiin. Sieltä puolelta tulee myös hirveästi viestiä. Tämä on asia, joka on meidän yhteinen ja jota on yhteistyössä tehty, ja toivottavasti tämä menee maaliin asti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-05-26T18:48:27,2016-05-26T18:49:28,Tarkistettu,1.1 2016_59_114,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti kommentoisin vielä tätä kotien ja yksittäisten kuluttajien ruokahävikkiasiaa, ja siihen kyllä varmasti nämä pienemmät pakkauskoot ovat yksi hyvä ratkaisu. Mutta pitäisin tärkeänä myös sellaista seikkaa, että helpotettaisiin kierrättämisen mahdollisuutta ylipäätään myös kuluttajalla, mitä tulee esimerkiksi kodin ruokahävikkiin. Siihen tarvittaisiin kyllä niitä innovatiivisia ratkaisuja, mutta myös ihan konkretiaa. Esimerkiksi monilta taloyhtiöiltä puuttuu riittävät jäteastiat, jotta se kierrättäminen olisi helpompaa. Itsekin monia asioita kierrättäisin varmaan entistä enemmän, jos olisi siinä oman taloyhtiön pihassa riittävät astiat, joihin sitten viedä ja joista ne kuljetettaisiin eteenpäin. Eli meidän täytyy tehdä sillä lailla kuluttajaystävälliseksi tämä yhteiskunta tämän hävikin vähentämiseksi kaikilta osin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-05-26T18:49:28,2016-05-26T18:50:36,Tarkistettu,1.1 2016_59_115,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Nurmiselle kommentista. Se tässä kieltämättä on just hyvää ja näkee, että tämä on harkittu aloite, koska tässä painotit, että on kyse syömäkelpoisen ruuan jakelusta. Näissä puheenvuoroissa usein, muutenkin siis kun ruokahävikistä puhutaan, tulee semmoinen jännä globaali näkökulma ja ajatellaan sitä, että maailmassa näin paljon menee ruokaa hukkaan. Varmaan se on ongelma, mutta siitä on ehkä vaikeampi tosiaan ottaa sillä tavalla kiinni. Enemmän tuntuu, että se ongelma on minunkin mielestäni tämän syömäkelpoisen ruuan kautta nyt ensiaskeleissa tietenkin ratkaistavissa. Kun sitä ajattelee niin, että jos tämä jonkin sortin ikään kuin pilaantuneen ruuan hävikin torjuminen onnistuisi, niin sittenhän se ikään kuin vain menisi siinä ketjussa niin, että se tuotanto vähenisi, ja sitten jos se tuotanto vähenisi, niin sitten voisi ajatella, että se hinta esimerkiksi nousisi, tai miten se oikeastaan voitaisiin jakaa globaalilla tasolla, koska sen ruuan hinta muodostuu siitä, että sitä kuljetetaan. Se tuotantohinta ei ole siinä se korkea, vaan ihan ne myynti- ja kuljetus-hinnat ja nämä. Tässä on kuitenkin siinäkin, että mentäisiin ketjussa näinpäin, että myös sitä pilaantuneen ruuan hävikkiä haluttaisiin jotenkin tavalla ja toisella estää, pointtina se taas, että siinä päästäisiin just siihen resurssisäästöön. Joku täällä mainitsikin sen, että jos säästetään ihan vain niitä tuotantoresursseja, niin silloin varmaan just aletaan puhua ehkä nimenomaan lihantuotannosta, koska siellä on sitten enemmän globaaleja vaikutuksia. (Puhemies koputtaa) Eli just tässä lihantuotannon resurssien säästämisessä tämä olisi... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-05-26T18:50:37,2016-05-26T18:52:41,Tarkistettu,1.1 2016_59_116,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä haluan nostaa tässä esille sen, että Euroopassahan eri maat ovat tehneet päätöksiä parlamentissa siitä, että on ruokahävikki kielletty, elikkä tämä ei suinkaan ole ollenkaan poikkeuksellista tai tavatonta, elikkä muissa maissa ollaan jo tällaisia lakialoitteita hyväksytty. Olisikin mielenkiintoista saada tietää, mitkä kaikki maat Euroopassa tai muualla maailmassa ovat jo tämän tehneet. Varmasti sitten siinä valiokuntakäsittelyssä tällainen selvitys myöskin tulee esille. Muistan vuosi sitten olleen uutisen, jota hehkutettiin hyvin paljon, kun Ranska kielsi sen ruokahävikin kaupoilta. Samassa yhteydessä meillä eri avustusjärjestöt kertoivat, että he mielellään ottaisivat enemmänkin, jos vain saisivat. Yksi sellainen tunnettu ruuanjakojärjestö täällä Helsingissä on Hurstin leipäjono, jossa käy 5 500 ihmistä joka viikko hakemassa ruokaa, ja he ovat selkeästi kertoneet sen, että he kyllä pystyvät jakamaan enemmänkin, jos he vain saisivat lisää. (Puhemies koputtaa) Elikkä mahdollisuuksia kyllä on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-05-26T18:52:41,2016-05-26T18:54:22,Tarkistettu,1.1 2016_59_117,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2016 vp,"Herra puhemies! Edustaja Taavitsainen kysyi muiden maiden kokemuksista. Muun muassa Ranskassa tämä on otettu käyttöön. Siellä hyväksytty laki oli hyvin paljon voimakkaampi kuin tämä lakiesitys. Siellä oli voimakkaat sanktiot, joita tässä meidän yhdessä valmistelemassamme lakialoitteessa ei olisi. Tämä elintarvikelainsäädäntöhän on hirveän monimutkainen, ja valiokuntavaiheessa täytyy vielä tarkkaan pohtia näitä eri näkemyksiä ja painotuksia. Myönnetään, että tässä on tietysti haasteita muun muassa jakelun ja muun osalta, joihin vielä täytyy paneutua. Sitten täällä on nostettu nämä tietyt yritykset. Me olemme jokainen tietysti saaneet palautetta tästä. Joillekin yrityksille tämä on nyt esimerkiksi kilpailuvaltti, eli he markkinoivat sillä, että he käyttävät ja heillä ei synnytetä hävikkiruokaa. Mutta tämä pitäisi nähdä kokonaisvaltaisena ohjauksena, jossa lainsäädännöllä tätä asiaa vähän tuupataan eteenpäin. Tähän halutaan kiinnittää huomiota meidän ympäristö- ja ekologisen ja kestävän kehityksen politiikan näkökulmasta ja resurssien tehokkaamman käytön kannalta. Muita kokemuksia maailmalta en osaa sanoa, mutta tämä on valmisteltu Ranskan mallin pohjalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-05-26T18:54:22,2016-05-26T18:55:49,Tarkistettu,1.1 2016_59_118,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain 33 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_59_119,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tuloverolain 33 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2016 vp," Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä on aloitteeni pienten pörssiosinkojen verovapaudesta 500 euroon asti. Punainen lanka tämän lakialoitteen taustalla on piensijoittajien verotuksen kohtuullistaminen oikeudenmukaisemmaksi sekä myös sijoittamaan kannustaminen. Päätavoitteitani politiikassa on tehdä Suomesta entistä kannustavampi ja reilumpi yhteiskunta. Nykyinen järjestelmä on epäoikeudenmukainen, koska piensijoittajat maksavat osingoistaan täyden 25,5 prosentin veron, kun taas suursijoittajat maksavat pienempiä veroja sijoitusyhtiöiden, kapitalisaatiosopimusten ja vakuutuskuorten kautta. Lisäksi täytyy muistaa, että yritykset ovat jo kertaalleen maksaneet 20 prosentin yhteisöveron tuloksestaan. Ehdotetulla verovapaudella piensijoittajat säästyisivät tältä kahdenkertaiselta verotukselta. Piensijoittajien ja pörssieliitin välille on muodostunut verotuskuilu, joka voidaan korjata joko pörssieliitin veroja nostamalla tai piensijoittajien verotusta laskemalla. Olen valinnut lakialoitteessani piensijoittajien verotuksen laskemisen vaihtoehdon, koska se on varsin toteuttamiskelpoinen. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulisi kuitenkin olla veronmaksun täysi tasapuolisuus. Olemme keskustelleetkin tällä istuntokaudella paljon veronkierrosta ja veropakoilun estämisestä. Toivon nyt osaltani keskustelua positiivisessa hengessä sijoittamaan kannustamisesta ja aidosta kansankapitalismista. On nimittäin nykyisen omistusjärjestelmän hienoimpia saavutuksia, että tavallinen suomalainen keskiluokka voi omilla säästöillään hyödyttää koko kansakuntaa. Suomalaisten varallisuudesta merkittävä osa on nykyään pankkitalletuksina. Säästäväisyys on hyve, jota arvostan. Suomalaisten varallisuuden ohjaaminen nykyistä enemmän osakesäästämiseen olisi suotavaa. Keskiluokkaan kuuluva, työssä käyvä suomalainen voisi saavuttaa säästötavoitteensa osakesäästämisen kautta, jolloin yhteiskunnallinen hyöty olisi selvästi suurempi kuin säästämällä tilille. Ehdottamani lainmuutos, jonka myötä julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko on kokonaan verovapaa, jos sen määrä ei ylitä 500:aa euroa kalenterivuodessa, hyödyttäisi piensijoittajien omien säästötavoitteiden lisäksi suomalaisia yrityksiä. Pienet suomalaiset pörssiyhtiöt eivät toisinaan ole kelvanneet eläkerahastojen tai muiden suurten sijoittajien salkkuun, koska niiden osakkeiden likviditeetti on heikko. Piensijoittajia siis tarvitaan. Joku voisi sanoa, että rahoitus ei ole ennennäkemättömän alhaisen korkotason aikana ongelma, mutta oma rahoitus on aina eri kuin lainarahoitus. Sitä paitsi korot eivät pysy alhaisina ikuisesti, joten mitä haittaa olisi, jos yritysten omat pääomat nyt kasvaisivat? En näe tässä kerrassaan mitään haittaa. Eivät yrityksetkään rahojaan vain seisota tilillä, vaan kyllä liikkuva raha aina luo kasvua ja investointeja. Huhtikuussa 2016 uutisoitiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja norjalaisen BI Norwegian Business Schoolin tutkimuksesta, jonka mukaan erityisesti laman kokeneet sijoittavat muita varovaisemmin. Ilmiö näkyy taloudellisessa päätöksenteossa jopa 15 vuotta myöhemmin, vaikka koettu lama ei olisikaan vaikuttanut suoraan omaan varallisuuteen. Vaikutus jopa siirtyy sukupolvelta toiselle. Tilanne, jossa suomalaiset pörssiyhtiöt eivät löydä kipeästi kaipaamiaan piensijoittajia ja samanaikaisesti potentiaaliset sijoittajat muuttuvat entistä varovaisemmiksi talouden pitkään jatkuneen yleisen epävarmuuden myötä, voi muodostua itseään ruokkivaksi haitalliseksi kierteeksi. Lainsäätäjien on estettävä se. Ehdottamani lainmuutos loisi kannustusmekanismin, jotta yhä useammat sijoittamista empivät suomalaiset säästäjät rohkaistuisivat sijoittamaan pörssiosakkeisiin. On selvää, että kannustimen myötä syntyvistä uusista sijoituksista suurin osa menisi Helsingin pörssiin ja sitä kautta Suomen kansantalouteen. Kannustimen myötä tehdyt ostot ulkomaisiin pörsseihin puolestaan lisäisivät suomalaisomistusta ulkomailla. Kiitän läsnäolijoita, perussuomalaisten kansanedustajia, kun valitettavasti muita ei nyt ole näköjään päässyt paikalle.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+6.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-05-26T18:56:10,2016-05-26T19:01:31,Tarkistettu,1.1 2016_59_120,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tuloverolain 33 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Tavion laatima lakialoite tuloverolain 33 a §:n muuttamisesta pureutuu tärkeään asiaan. Tässä aloitteessahan esitetään tuloverolakiin muutosta, jolla korkeintaan 500 euron vuosittaiset osingot julkisista osakeyhtiöistä muuttuisivat verovapaiksi ja osinkoveroa perittäisiin vain tämän mainitun summan ylittävältä osalta. Vastaavan kaltainen käytäntö on jo voimassa muutamassa EU-maassa. Kuten edustaja Tavio äsken toi esille, tämä lakialoite on ensinnäkin merkittävä tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, saavathan yli 10 prosenttia pörssiyrityksistä omistavat tahot osinkonsa verottomina ja sitä vastoin piensijoittajat joutuvat maksamaan osinkoveroa jokaisesta sentistä. Toisekseen tällä lakialoitteella kannustettaisiin suomalaisia yksityishenkilöitä sijoittamaan varojaan pörssiosakkeisiin, ja kuten lakialoitteessakin todetaan, suurin osa tästä sijoitusvarallisuudesta kohdentuisi mitä todennäköisimmin Helsingin pörssissä noteerattuihin yhtiöihin. Kuten olemme viime aikoina saaneet huomata, kotimaisella omistuksella on merkitystä myös yritystemme pitkän tähtäimen investointihalukkuudelle ja samalla suomalaisten työpaikkojen säilymiselle ja syntymiselle. Valitettavan suuri osa suomalaisten varallisuudesta makaa kuitenkin nykyään huonosti tuottavilla pankkitileillä eikä siten ole kansantaloudellisesti optimaalisessa käytössä, ei myöskään säästäjien kannalta optimaalisesti sijoitettuna. Tätä aloitteessa esitettyä asiaahan on yritetty edistää jo aiemmilla vaalikausilla, mutta se ei ole vielä edennyt lakimuutokseksi (Puhemies koputtaa) asti. Nyt olisi oikea aika korjata tämä tilanne, (Puhemies koputtaa) ja toivonkin aloitteelle vakavaa käsittelyä ja läpimenoa. Kannatan tätä lakialoitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-05-26T19:01:32,2016-05-26T19:03:43,Tarkistettu,1.1 2016_59_121,59/2016,2016-05-26,16.00,19.04,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tuloverolain 33 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Saviota puheenvuorosta, josta käy ilmi, että olet hyvin sisäistänyt tämän aloitteen merkityksen, ja pidän hyvänä sitä, että otit esille vielä sen suomalaisen työn merkityksen siinä, että kun juuri Helsingin pörssin yhtiöihin sijoitettaisiin, niin se hyvinkin toimisi nimenomaan suomalaisen työn intressissä. Siksi tässä yhteydessä olenkin käyttänyt tätä termiä ""kansankapitalismi"", koska se saa tämän kapitalistisen järjestelmän hyödyttämään myös kantakuntaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2016+6.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-05-26T19:03:45,2016-05-26T19:04:32,Tarkistettu,1.1 2016_60_1,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle : Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian,  Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 6/2016 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 26.5.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Markus Mustajärvi Jari Myllykosken kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy kannanoton, joka on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_60_2,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_60_3,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnalla on nyt käytettävissään pankkivaltuuston kertomus vuodelta 2015, ja vuosihan jakautuu pankkivaltuuston osalta kahteen eri kokoonpanoon, ennen... (Hälinää — Puhemies koputtaa) [Toinen varapuhemies Paula Risikko: Arvoisat edustajat, saanko pyytää rauhoittumaan, ja mikäli teillä on kokouksia, menkää ulos. — Olkaa hyvä, edustaja Vanhanen.] Arvoisa puhemies! Kuten olin sanomassa, viime vuonna oli kaksi pankkivaltuustoa, ja tämä kertomus kattaa luonnollisesti molempien pankkivaltuustojen ajan. Kertomuksen sisältöä on nyt myös uudistettu, ja on varmaan paikallaan heti kertoa muutama sana itse tästä uudistuksesta. Sillä on ollut neljä tavoitetta: Ensinnäkin, kertomuksen painopistettä on pyritty siirtämään aikaisempaa selvemmin pankkivaltuuston aseman ja toiminnan kannalta keskeisiin asioihin. Tämä tarkoittaa, että kertomusta on pyritty tiivistämään erityisesti niiltä osin, kun tieto on jo saatavissa muista lähteistä, kuten Suomen Pankin vuosikertomuksesta ja Finanssivalvonnan vuosikertomuksesta. Myös Finanssivalvonnan johtokunnan kertomus pankkivaltuustolle on julkisesti saatavilla. Toiseksi, kertomuksen rakennetta on pyritty uudistamaan siten, että kertomuksessa voitaisiin aikaisempaa joustavammin käsitellä pankkivaltuuston tärkeinä pitämiä kysymyksiä. Kertomukseen on tätä varten lisätty Erityisteemat-niminen osio. Kolmanneksi, uudistuksella on pyritty mahdollistamaan kertomuksen sähköinen jakelu. Kertomuksen uusi ulkoasu on sähköisen jakelun kannalta toimivampi. Ja neljänneksi, uudistus tuo joustavuutta kertomuksen laatimisaikatauluun. Tavoitteena siis on ollut varmistaa, että kertomus saadaan myös jatkossa tänne eduskunnan käsiteltäväksi kevätistuntokauden kuluessa. Kuten aiempina vuosina, kertomus sisältää erilliset osat Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toiminnasta ja hallinnosta. Pankin riskejä käsitellään kootusti omassa erillisessä alaluvussaan, samoin pankkivaltuuston käsittelemät asiat ja sen arviot Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toimista löytyvät omista alaluvuistaan. Kertomus keskittyy kertomusvuoden tapahtumiin, ja sen tiedot perustuvat laadintavaiheessa keväällä 16 käytettävissä olleisiin tietoihin. Arvoisa puhemies! Vuoden 15 alussa euroalueen elpyminen oli epävarmaa ja hidasta, kokonaistuotanto kehittyi vaimeasti ja inflaatio säilyi hitaana. Erityisesti öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen lasku hidasti inflaatiota. Euroalueen kasvunäkymät vahvistuivat hieman pitkin vuotta. Loppuvuotta kohden tosin inflaatio-odotukset vaimenivat jälleen. Tämä johtui muun muassa maailmantalouden näkymien hiipumisesta, epävarmuuden kasvusta ja öljyn halpenemisesta. Rahapolitiikan keventäminen jatkui euroalueella vuoden 15 kuluessa. Vuonna 15 rahapolitiikan keskeisiä toimia olivat laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman käynnistäminen, talletuskorkojen laskeminen yhä enemmän negatiivisiksi sekä ennakoiva viestintä rahapolitiikan tulevasta mitoituksesta. Laajennetusta osto-ohjelmasta päätettiin tammikuussa 15, ja ohjelma käynnistettiin maaliskuussa. Tämä päätös tarkoitti, että EKP:n suorat arvopaperiostot kohdistuivat myös euroalueen valtioiden, valtiosidonnaisten laitosten ja yhteiseurooppalaisten laitosten liikkeeseen laskemiin joukkolainoihin. Tämän osto-ohjelman käynnistymisen myötä eurojärjestelmä teki suoria arvopaperikauppoja valtion velkakirjojen, katettujen joukkolainojen ja omaisuusvakuudellisten arvopapereiden markkinoilla. Myös perinteisiä rahapoliittisia operaatioita eli eripituisia vakuudellisia luotto-operaatioita jatkettiin. Joulukuussa vuonna 15 EKP:n neuvosto kevensi edelleen rahapolitiikkaansa laskemalla talletuskorkoa vielä negatiivisemmaksi, pidentämällä laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman kestoa. Tuolloin myös laajennetun osto-ohjelman kestoa pidennettiin ja kohdentamista laajennettiin. Kuukausittaisia 60 miljardin euron ostoja päätettiin jatkaa kuudella kuukaudella ainakin maaliskuuhun vuoteen 17 saakka. Osto-ohjelma ulotettiin kattamaan alueen paikallishallinnon liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit. Näitä EKP:n keskeisiä rahapoliittisia toimia vuonna 15 on kuvattu tarkemmin paitsi pankkivuosikertomuksessa, myös käsillä olevassa kertomuksessa ensimmäisessä teemakirjoituksessa. Rahapolitiikan keventämistä on jatkettu myös kertomusvuoden jälkeen. Näitä alkuvuoden 16 kuluessa päätettyjä toimia käsitellään lyhyesti pankkivaltuuston kertomuksen kertomusvuoden jälkeisiä tapahtumia koskevassa osassa. Arvoisa puhemies! EU-maiden pankkiunioni koostuu kolmesta niin sanotusta pilarista eli yhteisestä valvontamekanismista, yhteisestä kriisinratkaisumekanismista sekä eurooppalaisesta talletussuojajärjestelmästä. Kertomusvuosi oli yhteisen valvontamekanismin ensimmäinen toimintavuosi. Euroopan keskuspankin suorassa valvonnassa ovat kaikki euroalueella toimivat merkittävät luottolaitokset Suomesta: Nordea Pankki Suomi, OP-ryhmä ja Danske Bank. Suomessa Finanssivalvonta osallistuu merkittävien luottolaitosten valvontaan, valvontamekanismin päätöksentekoon sekä vastaa vähemmän merkittävien pankkien suoranaisesta valvonnasta. Yhteinen kriisihallintamekanismi koostuu EU:n yhteisestä kriisinratkaisuneuvostosta, yhteisestä kriisinratkaisurahastosta sekä kansallisista kriisinratkaisuviranomaisista. Kriisinratkaisumekanismi aloitti toimintansa täydessä laajuudessaan juuri kertomusvuoden päätyttyä, tammikuun 16 alusta. Yhteisen ratkaisurahaston varat kartutetaan pankeilta kerättävillä vakausmaksuilla asteittain vuoteen 24 mennessä. Tämä kriisinratkaisumekanismi mahdollistaa pankkien ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisun tilanteissa, joissa pankit joutuisivat vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin yhteisestä pankkivalvonnasta huolimatta. Keskeisen periaatteen mukaan vaikeuksiin ajautuneen pankin taakanjaosta vastaavat ensisijaisesti pankin omistajat ja velkojat. Suomen uusi kriisinratkaisuviranomainen Rahoitusvakausvirasto aloitti toimintansa kesällä 2015. Valtiovarainministeriö vastaa viraston tulosohjauksesta ja valvonnasta. EU:n komissio teki marraskuussa 15 esityksen uudeksi Euroopan laajuiseksi talletussuojajärjestelmäksi. Tämä käsittelyprosessi on kesken. Arvoisa puhemies! Mitä tulee Suomen Finanssivalvonnan toimintaan, sen johtokunta on antanut pankkivaltuustolle kertomuksen Finanssivalvonnan toiminnasta vuodelta 15 sekä julkaissut Finanssivalvonnan toimintakertomuksen. Näiden kertomuksien, pankkivaltuustokokouksessa käytyjen keskustelujen ja muiden saamiensa tietojen pohjalta pankkivaltuusto arvioi, että Finanssivalvonnan toiminnalle laissa säädetty tavoite on toteutunut. Finanssivalvonnan toiminnan yleisen tehokkuuden näkökulmasta pankkivaltuusto arvioi, että Finanssivalvonta on hoitanut valvonnan jatkuvasti muuttuvaa tehtäväkenttää tehokkaasti ja kustannuskehityksen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Finanssimarkkinoiden rakennemuutos — se on syytä mainita tässä. Nordea on ilmoittanut, että se muuttaa konserninsa rakenteen siten, että Suomessa, Tanskassa ja Norjassa toimivat tytäryhtiöt muuttuisivat sivuliikkeiksi. Tämänkaltaiset finanssimarkkinoiden rakennemuutokset sekä euroalueen yhteinen pankkivalvonta luovat painetta sopeuttaa Finanssivalvonnan toimintaa, ja muutokset voivat pienentää valvontamaksukertymää. Valtiovarainministeriössä onkin käynnissä lainsäädäntöhanke, jossa arvioidaan finanssimarkkinoiden valvontaa ja Finanssivalvonnan toiminnan rahoittamista koskevan lainsäädännön muutostarpeita. Pankkivaltuusto odottaa, että tämän VM:n käynnistämän lainsäädäntöhankkeen myötä finanssimarkkinoiden valvonnan ja Finanssivalvonnan toiminnan tarkoituksenmukainen rahoitus turvataan jatkossakin. Pankkivaltuusto pitää tärkeänä, että kukin finanssisektorin toimija osallistuu tasapuolisella tavalla niiden valvontakustannusten kattamiseen, joita sen toiminnan valvonta edellyttää. Arvoisa puhemies! Pankkivaltuusto seuraa säännöllisesti Suomen Pankin riskiprofiilin ja taseen kehitystä. Näin tehtiin myös kertomusvuonna. Keskuspankkitehtävien hoitaminen ja oman rahoitusvarallisuuden sijoittaminen tuottaa pankille tuloja mutta toisaalta aiheuttaa sille myös erilaisia riskejä. Pankilla on noin 16,9 miljardin euron suuruinen rahoitusvarallisuus. Sijoitettaessa tätä rahoitusvarallisuutta Suomen Pankki altistuu sekä luotto- ja likvidiysriskeille että markkinariskeille. Markkinariskejä ovat muun muassa valuuttakurssiriski ja korkoriski. Kun kaikki Suomen Pankin taseen riskit lasketaan yhteen ilman kultaa, kokonaisriskin arvioidaan olevan noin 2 miljardia euroa. Toisaalta Suomen Pankilla on omaa pääomaa ilman kullan arvomuutostilejä: se on hieman vajaat 8 miljardia euroa. Suomen Pankin riskipuskurit siis vahvistuivat kertomusvuonna. Pankkivaltuuston näkemys on, että Suomen Pankin vakavaraisuus oli kertomusvuoden lopulla riittävä kattamaan pankin tehtävien hoitamisesta johtuvat riskit. Arvoisa puhemies! Lopuksi kaksi asiaa: Ensinnäkin Suomen Pankin voitto kertomusvuodelta 2015 oli noin 146 miljoonaa euroa. Pankkivaltuusto päätti keväällä, että voitosta 48 miljoonaa euroa käytetään Suomen Pankin vararahaston kartuttamiseen. Loppuosa eli 98 miljoonaa euroa siirrettiin valtion tarpeisiin. Toiseksi voidaan perustellusti todeta, että vuosien 2008 ja 2009 finanssikriisin jälkeen rahapolitiikan maailma on todella muuttunut. Pankkien sääntelyä kiristettiin ymmärrettävistä syistä, ja se on rajannut pankkien mahdollisuuksia riskirahoittaa yrityksiä ja niiden kasvua. Osana tätä kehitystä markkinoille on tullut niin sanottuja varjopankkeja. Toinen uusi ilmiö on negatiivinen korko, jonka merkitystä ja vaikutusta talouden toimintaan on ennenaikaista arvioida. Ylipäätään eläminen lähellä nollaa olevan inflaation oloissa on uusi, talouskasvun kannalta ongelmallinen tilanne.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-05-27T13:02:41,2016-05-27T13:14:42,Tarkistettu,1.1 2016_60_4,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos puheenjohtajalle kertomuksen esittelystä. Tässä mainittiin myös riskit. Tämän kertomuksen mukaan riskipuskurit vahvistuvat, ja hyvä niin. Aina, kun eduskunta käy näitä keskusteluja, on myös tärkeää katsella näitä Suomen erilaisia riskejä maailmassa, jossa elämme velkakriisissä. Valitettavasti hyvin ajankohtaista se on taas tänä päivänä siksi, että jälleen kerran Kreikka on käsillä ja hyvin akuutti aihe. Siksi minua hieman hämmentääkin se, että jälleen kerran Suomen hallitus on mennyt päättämään ihan yksimielisesti siitä, että Kreikalle maksetaan lisäerä ja annetaan lisää huojennuksia, velkaehtojen huojennuksia. Se hämmentää minua siinä suhteessa, että tämähän on perussuomalaisten näkökulmasta hyvin ristiriitaista politiikkaa. Ennen vaaleja luvattiin, että millään tavalla Kreikka ei saa enää tukea. Viime kesänä tehtiin liki 100 miljardin tukipaketti ministeri Soinin kuittauksella, ja nyt sitten keskustellaan vakavasti jo lainaehtojen huojennuksesta. Miten tähän perussuomalaiset vastaavat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-05-27T13:14:45,2016-05-27T13:15:56,Tarkistettu,1.1 2016_60_5,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp,"Nyt mennään puhujalistalle, edustaja Heinonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_60_6,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Edustaja Vanhanen kävi erinomaisella tavalla läpi tätä pankkivaltuuston kertomusta, ja tämä on hyödyllistä luettavaa meille kaikille kansanedustajille. Se antaa hyvää kuvaa siitä, millä tavalla meillä tilannetta seurataan, ja muun muassa tämän liitteenä olevat teemakirjoitukset, esimerkiksi ""Teemakirjoitus 2 — Rahapolitiikan välittyminen Suomen talouteen"", kuvaavat mielenkiintoisella tavalla sitä, mitä vaikutuksia kansainvälisillä tapahtumilla voi olla ja onkin meidän omaan talouteemme. Tässä teemakirjoituksessa käydään läpi esimerkiksi sitä, että jos 3 kuukauden euribor-korko nousee 25 peruspistettä eli 0,25 prosenttiyksikköä, mitkä ovat sen vaikutukset Suomeen. Meille ne vaikutukset ovat suuremmat kuin monelle muulle EU-maalle. Havaitaan, että koronnousun vaikutus bruttokansantuotteeseen on Suomessa hieman suurempi kuin euroalueella: jos lyhyet korot nousevat oletetulla tavalla 0,25 prosenttiyksikköä, bkt:n kasvu hidastuu Suomessa tämän seurauksena noin 0,5 prosenttiyksikköä. Eli näillä on oikeasti iso merkitys, ja tämä on itse asiassa sitä, mistä olemme täällä salissa puhuneet, ja olen tyytyväinen nykyhallitukseen siinä, että tämä velkaantuminen ollaan nyt taittamassa ja laittamassa talous tasapainoon. Maamme talouskasvu on ollut historiallisesti sekä kansainvälisesti vertailtuna pitkään erittäin hidasta. Talouskasvua ovat viime vuosina hidastaneet heikon kansainvälisen suhdanteen lisäksi toimialakohtaiset mutta ennen muuta myös maamme sisäiset rakenteelliset ongelmat, kuten väestön ikääntyminen ja tuottavuuden vaatimaton kehitys. Myös sitä täytyy seurata, mitä kotitalouksissa tapahtuu, ja yksi huomio, mikä täälläkin nousee esille, on meidän kotitalouksiemme jo ennestään suuri velkaantuneisuus suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. On hyvä, että näissäkin toimenpiteisiin on ryhdytty. Tämän vuoden heinäkuussahan Suomessa tulee käyttöön asuntolainojen niin sanottu lainakatto ja muita toimenpiteitä, joilla pyritään toimimaan niin, että emme olisi samassa tilanteessa kuin missä Ruotsi jo nyt näyttää joidenkin arvioiden mukaan olevan — Ruotsissa on puhuttu jo asuntokuplan puhkeamisesta ja sen vaikutuksista taas maan omaan talouteen. Maamme talouden tilanne on siis edelleen hankala. Kasvu käynnistyy tulevina vuosina vain vaivoin, toivottavasti näin, ja on selvästi hitaampaa kuin muualla euroalueella, eli kasvunäkymät eivät ole siis kovin toiveikkaita. Sen takia täytyy toivoa, että yhteiskuntasopimusneuvottelut, kilpailukykysopimusneuvottelut, jotka nyt ovat loppumetreillä, tuottavat tulosta ja saamme siitä mahdollisimman kattavan. Se on nopea tapa ja nopea keino laittaa meidän maamme rattaita pyörimään. Itse toivon, että myös paikallisessa sopimisessa löytyy etenemiskeinot aidolla tavalla, niin että siitä hyötyvät ennen muuta työntekijät ja myös työttömät sitä kautta, että maa saadaan kasvu-uralle ja uusia työpaikkoja syntymään. Paikallinen sopiminen tässä on iso juttu. Kun paikalla on pankkivaltuuston useita jäseniä, puheenjohtaja Vanhasen ja edustaja Zyskowiczin johdolla, niin olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaista keskustelua olette käyneet esimerkiksi Britannian tulevasta EU-äänestyksestä ja sen vaikutuksista esimerkiksi Suomen talouden kehitykseen. Britanniahan järjestää 23. kesäkuuta kansanäänestyksen EU:sta eroamiseksi, ja mielipidemittausten valossa äänestyksen tulos on epävarma. Koska yksikään maa ei ole koskaan vielä eronnut EU:sta, niin eroamisen vaikutuksista ei ole kokemuksia, mutta uskoisin, että tästä myös on pankkivaltuustossa asiantuntijoiden ja asiantuntevien jäsenten kanssa käyty keskustelua. Olisi mielenkiintoista kuulla jossain vaiheessa tämän keskustelun aikana myös ajatuksianne tästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-27T13:15:59,2016-05-27T13:20:46,Tarkistettu,1.1 2016_60_7,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp,Otetaan tähän muutama vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_60_8,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinonen käytti tasapainoisen puheenvuoron, mutta kommentoin osin edustaja Viitasen puheenvuoroa. Todella tuossa pankkivaltuuston kertomuksessa monipuolisesti kerrotaan pankin toiminnasta vähän poikkeuksellisena aikana. Elämme miinuskorkojen aikaa, poikkeuksellisen rahoitustoiminnan aikaa. Se kertoo sitä, että EKP tekee nyt oman osansa ja enemmänkin Euroopassa. Se tarkoittaa sitä, että jäsenmaiden pitää tehdä enemmän rakenteellisten uudistusten, työllisyyden ja yrittäjyyden hyväksi. Tämä koskee myöskin Suomea, ja tämä koskee Kreikkaa, tämä koskee Portugalia, tämä koskee kaikkia maita. (Ben Zyskowicz: Ranskaa!) — Erityisesti Ranskaa. — Näitä vaatimuksia ei pääse kukaan pakoon. Me näemme, että kun mennään taaksepäin, niin kuin Portugalissa ehkä kohta mennään, niin kuin mennään Kreikassa, se vasta maksaa. Tämä teille, edustaja Viitanen. Älkää te edustako sellaista linjaa, että aletaan mennä taaksepäin näissä Suomen uudistuksissa, koska se tulee meille kalliiksi. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-05-27T13:20:52,2016-05-27T13:21:50,Tarkistettu,1.1 2016_60_9,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hulluja nuo ranskalaiset — mihinkään muuhun johtopäätökseen on vaikea päätyä, kun katsoo, mitä tällä hetkellä Ranskassa tapahtuu. Ranskan sosialistihallitus, siis sikäläinen demarihallitus, on suomalaista retoriikkaa käyttääkseni pakkolakien kautta tuomassa lisää joustoja työelämään, jotta työllisyys siellä paranisi, jotta nuorilla olisi siellä paremmat näkymät. Mitä tekee ranskalainen ammattiyhdistysliike? Se laittaa maan seisahtumaan, yrittää laittaa maan polvilleen. Se ei kerro kovin hyvää sikäläisen ammattiyhdistysliikkeen asennoitumisesta kansanvaltaan, mutta vielä vähemmän hyvää se kertoo siitä, että siellä ymmärrettäisiin, missä tilanteessa Ranskan — ja esim. Suomen — talous ja nimenomaan nämä rakenneongelmat ovat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-05-27T13:21:50,2016-05-27T13:22:57,Tarkistettu,1.1 2016_60_10,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä haluaisin ensinnäkin kiinnittää huomiota siihen, että nyt kun aloitettiin nämä tukiostot, minusta olisi tärkeää selvittää se, millä tavalla ylipäänsä pankissa otettaisiin huomioon se, missä maissa näitä niin sanottuja ostoja on hyödynnetty eniten ja missä sitten vähiten, ja erityisesti se, että Saksa on päässyt aika pitkälle, näitten tukiostojen isoimmaksi hyötyjäksi. Olisi kiinnostavaa, että voitaisiin käydä siitä myös avointa keskustelua, koska tosiasiassa se, kuinka ristiriitaista tämä on sitten aikaisemmin sovitun kanssa, on tietenkin jo yksi keskeinen kysymys. No, arvoisa puhemies, sitten minun on pakko kyllä kiinnittää huomiota myös siihen, että me olemme aika erikoisessa tilanteessa tämän Kreikan suhteen. Nyt olemme jälleen tilanteessa, jossa annetaan ymmärtää, että velkahuojennuksia ei siis kuitenkaan tehdä, vaikka niitä tehtiin. Minusta tämä on se paradigma, joka tässä on tänään tapetilla. (Puhemies koputtaa) Jos me katsomme (Puhemies koputtaa) esimerkiksi näitä velkapiikkejä, joita nyt tasapainotetaan, (Puhemies: Aika!) tai muuta pakettia, niin se kyllä (Puhemies koputtaa) liittyy aika pitkälti meidän vastuisiimme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-05-27T13:22:57,2016-05-27T13:24:08,Tarkistettu,1.1 2016_60_11,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muistan kyllä hyvin elävästi, kuinka neljä ja puoli vuotta sitten edustaja Viitasen levy jumittui paikalleen toistaen sitä, kuinka saitte piikin kiinni, (Pia Viitanen: Kyllä!) kuinka SDP sai piikin kiinni ja hyvät vakuudet. Todellisuudessa oli kysymys tuottojenvaihtosopimuksesta. (Pia Viitasen välihuuto — Krista Kiurun välihuuto) Myöhemmin ajoitte lävitse sen, että pääomitetaan EVM:ää 12,6 miljardilla, mistä piti heti maksaa 1,44 miljardia. Tämä on kaikki teidän aikaansaannostanne. Tämä eduskunta, tämä hallitus ei ole tehnyt näitä päätöksiä, ja sen takia ne (Krista Kiurun välihuuto) sitovat meitä. Niitä on mahdoton purkaa. Muistakaa se älkääkä vääristelkö asioita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-05-27T13:24:08,2016-05-27T13:24:57,Tarkistettu,1.1 2016_60_12,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp,Vastauspuheenvuorot jatkuvat.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_60_13,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Ala-Nissilä kiinnitti huomiota ihan olennaiseen asiaan. Tässä on nyt selvästi nähtävissä sellainen kehitys, että juuri silloin, kun joku maa on saamassa asiansa järjestykseen, kansalaisten kärsivällisyys loppuu ja valitaan sellainen hallitus, joka sotkee asiat lopullisesti. Näin kävi Kreikassa. Kansa huusi Syrizan apuun, ja siinä vaiheessa se jo myönteinen talouskehitys kääntyi totaalisesti pieleen. Sen jälkeen Syriza on itse joutunut tarkistamaan linjaansa mutta ongelmat ovat jatkuneet. Espanja ei ole kyennyt vuoteen valitsemaan hallitusta, vaikka siellä saatiin talous jo oikealle raiteelle, usko ikään kuin loppui. Portugali on samantyyppisessä tilanteessa. Ranskan tilanteeseen täällä edustaja Zyskowicz jo viittasi. Tämä on erittäin huolestuttava trendi, koska viime kädessä tämän laskun maksavat kuitenkin niiden maiden asukkaat, jotka siellä ovat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-05-27T13:24:59,2016-05-27T13:26:03,Tarkistettu,1.1 2016_60_14,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp,"Vielä kolme vastauspuheenvuoroa, minkä jälkeen joudumme keskeyttämään istunnon, ja nämä kolme henkilöä ovat edustajat Viitanen, Elo ja Zyskowicz.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_60_15,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä perussuomalaisten Kreikka-tukilinja on nyt täysin pyörähtänyt ympäri siitä, mitä ennen vaaleja puhuttiin. Viime kesältä sitaatti Ilta-Sanomista, edustaja Mölsä: ""Tällaiset summat, mistä nyt puhutaan, olisivat selvää vastuun kasvattamista. Ei siitä millään sanakikkailulla pääse eroon"", Soini totesi. Ja Soinin mukaan tämä koskee myös tilannetta, jossa vakausmekanismi EVM:stä irrotettaisiin Kreikalle lisää rahaa. Tätä mieltä on ollut ulkoministeri Soini viime kesänä, minkä jälkeen annettiin lisää rahaa, (Martti Mölsän välihuuto) ja itsekin myönnätte, että olette näin toimineet. Tämähän on ihan hullunkurinen tilanne. EVM oli kuin säästötili, johon pistettiin tiukat ehdot rahan nostolle, ja heti kun perussuomalaiset saivat sitten pankkitunnukset, niin kuinka ollakaan, sieltä tililtä häviää 100 miljardia euroa. (Naurua) Että kyllä tämä nyt vähän ihmetyttää, arvoisat perussuomalaiset, miten se 100 miljardia sieltä pääsi häviämään heti, kun teille tuli pankkitunnukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-05-27T13:26:09,2016-05-27T13:27:11,Tarkistettu,1.1 2016_60_16,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja Mölsä hyvin toi esille, sosialidemokraatit eivät kyllä sitä pääse millään karkuun, että pääministeri Kataisen kaudella he olivat hallituksessa, kun Suomi sitoi itsensä Euroopan vakausmekanismiin eli EVM:ään: suoraan 1,44 miljardia euroa ja takauksiin 11 miljardia euroa. Eivät sosialidemokraatit tästä pääse syyttelemällä muita mihinkään. Mitä tulee siihen, mitä on tämä hallitus päättänyt, niin kyllä pitää paikkansa, että tämä hallitus on mukana Kreikan tilanteen hoitamisessa, mutta juuri siksi, että Suomi on sitoutunut tähän EVM:ään. Eivät perussuomalaiset, ei keskusta, ei kokoomus tässä hallituksessa pysty siitä noin vain lipsumaan. Se sana pitää, mikä silloin on tehty. Täytyy totta kai muistaa, että tässä vaiheessa hyväksyttiin väliarvio ja mahdolliset velkahelpotukset tulevat päätettäväksi vasta myöhemmin. Tässä annettiin ymmärtää, että nyt olisi velkahelpotuksista päätetty. Se ei pidä paikkaansa, nyt päätettiin näitten lainojen maksuhuippujen tasaamisesta, ja siinä Suomi ei menetä lantin lanttia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-05-27T13:27:12,2016-05-27T13:28:16,Tarkistettu,1.1 2016_60_17,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinonen kiinnitti aivan perustellusti huomiota siihen, minkälaisia tuntuvia laskuja lankeaa Suomelle, ellemme onnistu tässä velkaantumisen taittamisessa ja myöhemmin pysäyttämisessä. On luonnollista, että oppositio vastustaa täällä eduskunnassa, näin voi sanoa, aivan kaikkia hallituksen esittämiä säästöjä. Mutta minua häiritsee se, että oppositiopuolueista vain vasemmistoliitto oli vaaleissa rehellinen. Vasemmistoliitto sanoi suoraan, että he vastustavat säästöjä ja kannattavat lisävelkaantumista, koska uskovat sitä kautta sitten päästävän parempaan talouteen. Sen sijaan demarit, vihreät esimerkiksi vastustavat säästöjä, vaikka ennen vaaleja eivät kertoneet kannattavansa velkaantumisen jatkumista ja kiihdyttämistä. Ihmettelen varsinkin vihreiden paistattelua myönteisjulkisuudessa. Heillä on muka joku vaihtoehto näille säästöille. Kas kummaa, en ole nähnyt, vaikka olen sitä täällä tivannut monta kertaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-05-27T13:28:16,2016-05-27T13:29:24,Tarkistettu,1.1 2016_60_18,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp,"Edustaja Viitanen, vastauspuheenvuoro lyhyesti, kiitos.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_60_19,60/2016,2016-05-27,12.58,13.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näinä aikoina on varmasti hyvä kiinnittää huomiota velkaantumiseen myös kotimaassa, ja siksipä on hyvin tärkeätä, että SDP:n vaihtoehtobudjetissa otetaan vähemmän velkaa kuin hallitus ottaa, (Ben Zyskowicz: Ja ryöstetään Suomen Pankki!) se on hyvin tärkeää alleviivata. Mutta toden totta, arvoisat perussuomalaiset, kyllähän valtioneuvoston tiedote minun mielestäni vain kertoi, että jälleen kerran on Euroopan unionissa kokoonnuttu ja päätetty uudesta lainaerästä ja päätetty myös huojennuksista. Tässä se ihan lukee, että lainaerästä ja velkaehtojen huojennuksista päätettiin. Minä olen kyllä käsittänyt, että hallitus on yksimielisesti päättänyt tätä tukea, ja siksi minä hieman ihmettelen nyt, miten ihmeessä te kuvittelette, että tästäkin asiasta voisi vastuussa olla SDP. SDP:llä on ollut tiukka linja koko ajan: ei ilman ehtoja tukia. Mutta nyt pistettiin piikki auki. Muistaisin, että ennen vaaleja mainostettiin, että se pitäisi pistää kiinni. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-05-27T13:29:25,2016-05-27T13:30:22,Tarkistettu,1.1 2016_61_1,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_61_2,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään me käsittelemme toista lisätalousarviota tälle vuodelle, ja aloittaisin muutamalla sanasella meidän taloustilanteesta. Viime viikollahan me saimme valitettavan huonoja uutisia: sekä Microsoftin irtisanomiset että Talvivaaran kaivoksen mahdollinen alasajo tekivät meille viime viikosta oikeastaan talouden mustan viikon. Silti ei kannata vajota synkkyyteen tai epätoivoon, on keskityttävä niihin vahvuuksiin, joita Suomella on vaikeassakin tilanteessa. Jonkin loppu voi aina olla myös uuden alku. Itselläni tulee mieleen 1990-luku, jolloinka me elimme telekommunikaatiovallankumouksen aikakautta ja Nokian nosteessa Suomen talous lähti kasvuun ja nousimme sellaisesta top 30 ‑maasta top 3 ‑maaksi. Nyt me seisomme kaikki neljännen teollisen vallankumouksen kynnyksellä, ellemme jo ole sen keskiössä: siis digitalisaatio, robotisaatio, 3D-printtaaminen, teollinen internet ja tekoäly. Suomalaisen insinöörin kykyä hallita ja ratkoa ongelmia ja nousta uudestaan ei kannata koskaan aliarvioida. Eli uskon vahvasti siihen, että Suomi on hyvä maa perustaa uusia työllistäviä yrityksiä ja me voimme tehdä vielä paljon sen eteen, että yrittäminen, työnteko ja uuden luominen on jatkossa vielä nykyistäkin kannattavampaa. Me näkisimme hallituksen puolelta sen niin, että nyt on päästävä irti leikkausten moodista ja mentävä kohti työllistämisen moodia, ja siinäkin mielessä juuri näillä hetkillä me elämme aika ratkaisevia aikoja. Työmarkkinajärjestöt, heidän liittonsa, ovat asettaneet oman deadlinen tuohon kello 16:een, jolloinka liittokierroksella olisi tarkoitus viedä kilpailukykysopimus TESeihin. Jos ja kun se tapahtuu — toivon mukaan — kunnianhimoisella tasolla, nämä vaikeat päätökset siis, niin olemme arvioineet, että meidän työllisyystilanne paranee ainakin 35 000 uudella työpaikalla, ja se varmasti on meille kaikille hyvä uutinen. Hallitus tulee tietenkin jatkamaan työllistämispolitiikkaansa. Me katsomme toimia paikallisesta sopimisesta. Työttömyysturvaa uudistamalla, sääntelyä keventämällä, työllistämisen kynnystä madaltavilla uudistuksilla ja yrittäjyyden toimintaympäristöä parantamalla voidaan luoda vielä tuhansia uusia työpaikkoja lisää. Olemme jo kertoneet julkisuuteen sen, että tuomme syksyllä ulos yrittäjäveropaketin, joka sisältää varmastikin maksuperusteisen alv:n, yrittäjälisäyksen. Se sisältää myös sukupolvenvaihdoksen ja monia erilaisia toimenpiteitä. Haluaisin nostaa esille hallituksen toimenpiteistä erityisesti yhden esimerkin eli kauppojen aukiolojen vapauttamisen, joka on kaupan alan mukaan ollut selvä positiivinen sysäys meidän kasvulukuihin ja alan työllisyyteen. Ja muutenkin olemme ensimmäistä kertaa kolmen taantumavuoden jälkeen saaneet todistaa taloudessa positiivista värinää. Nyt haluan korostaa sitä, että meillä oli supistuva talous vuosina 2012, 2013 ja 2014, ja meillä on positiivista värinää taloudessa siinä mielessä, että viime vuonna oli ensimmäinen kasvun vuosi, joskin heikko sellainen, 0,5 prosenttia. Tänä vuonna valtiovarainministeriö arvioi omassa ennusteessaan kasvuksi 0,9 prosenttia ja komissio antaa meille 0,7 prosenttia. Uskon itse, että tämä kilpailukykysopimus tulee omalta osaltaan avittamaan tämänkin vuoden kasvua. Eli positiivista värinää Suomen taloudessa on pitkästä, pitkästä aikaa. Pitää muistaa, että talouskriisi lähti liikkeelle vuonna 2008 Lehman Brothersin kautta. Sen jälkeen me olemme vahvasti vuosina 2009, 2010 ja 2011 elvyttäneet ja pyrkineet saamaan lisää vauhtia talouteen. Nyt meillä on myös kansainvälisen talouden puolelta tiettyä myötätuulta: euron alhainen, matala arvo suhteutettuna dollariin, EKP:n elvyttävä rahapolitiikka ja tietysti raaka-aineiden hinnat. Ne ovat myötätuulia, hyvin todennäköisesti lyhytaikaisia, eivät sinällään rakenteellisia. Haluaisin myös nostaa esille sen, että talouskasvun elpymisen myötä työllisten lukumäärä tulee kuluvana vuonna kasvamaan 0,3 prosenttia ja työttömyysaste tulee hieman laskemaan. Eli suunta on oikea, ja toivon ja uskon, että pystymme tällä tiellä jatkamaan. Tästä positiivisesta värinästä huolimatta Suomen julkinen taloushan on edelleen vaikeuksissa, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Meidän julkisen talouden tila kohenee sopeutustoimien vaikutuksesta, mutta silti se jää alijäämäiseksi lähivuosien ennusteessa. Nyt ensimmäistä kertaa pariin vuoteen saimme viime vuonna painettua alas julkisen talouden alijäämän EU:n perussopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon alle eli 2,7 prosenttiin, mutta samalla julkinen velka ylittää reilusti 60 prosentin raja-arvon, eli työtä ja työsarkaa on myös sillä tasolla. Velkaantumisen taittamisen ja talouden kuntoonsaattamisen suuri urakka ei siis ole missään nimessä vielä maalissa, ja julkinen talous tarvitsee vielä monta, monta vuotta tästä eteenpäin vastuullista hoitoa, jos halutaan pysäyttää meidän lasten harteille hitaasti raskaaksi taakaksi kasautuneen velkavuoren paisuminen entisestään. Samalla on tietysti olennaista, että onnistumme kasvua luovissa rakenteellisissa uudistuksissa. Tätä taustaa vasten me olemme laatineet lisätalousarvion, ja me olemme tehneet lisäyksiä vain välttämättömiin kohteisiin, kuten perinteisiin kuuluu, kuten erityisesti kevään lisätalousarviossa yleensä on tapana. Lisätalousarviovarausta on saatava riittämään vielä syksylläkin mahdollisiin eteen tuleviin pakottaviin tarpeisiin, ja siksi keväällä nämä kukkaronnyörit pidetään vielä hieman tavallista tiukemmalla. Mikä on se esitys, joka teillä on tänään pöydällä? Siinä ehdotetaan yhteensä 230 miljoonan euron lisäystä. Sehän johtuu pitkälti siitä, että tänä vuonna Suomeen on arvioitu tulevan 10 000 uutta turvapaikanhakijaa ja vastaanottokeskusten määrärahat olivat kokonaisuudessaan siis tästä yli puolet, noin 130 miljoonaa euroa. Tämä lisäys johtuu viime vuoden lopun suuresta tulijamäärästä. Lisäksi tietysti oleskeluluvan saaneiden lakisääteiseen sosiaaliturvaan ehdotetaan tarvittavat määrärahakorotukset. Hallitus satsaa myös oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kielitestaukseen, osaamiskartoitukseen ja kotoutumiskoulutukseen 10 miljoonan euron lisäyksellä. Kotoutumisessa onnistuminen on tietysti aivan kriittistä. Eli käytännössä meidän täytyy siirtyä samantyyppiseen kriisimoodiin, joka meillä oli vastaanottamisessa viime vuonna, nyt kotouttamisen puolella, niille karkeasti 30 prosentille hakijoista, jotka Suomeen jäävät. Me olemme myös päättäneet perustaa erityisen poikkihallinnollisen kansliapäällikköryhmän pohtimaan uusia ratkaisuja nimenomaan tämän kotoutumisen keskeisiin kysymyksiin. Puhemies! Toinen suuri kokonaisuus tässä lisätalousarviossa liittyy alussa mainitsemaani Talvivaaraan ja kaivoksen toiminnan jatkamiseen ympäristön kannalta vastuullisella tavalla. Eli Terrafame Group Oy:n pääomaa ehdotetaan korotettavaksi 144 miljoonaa euroa, ja tällä lisämäärärahalla arvioidaan katettavan kaivoksen toimintakustannukset kuluvan vuoden loppuun saakka. Samanaikaisesti valtio varautuu kaivostoiminnan hallittuun sulkemiseen ja keskustelujen jatkamiseen yksityisen rahoituksen hankkimiseksi Talvivaaraan. Eli kaksivaiheinen päätös: ilmoitetaan sulkemisprosessista ja samalla jatketaan keskustelua ja haetaan yksityistä rahoitusta matkan varrella. Elinkeinoministeri Rehn voi tätä varmasti vielä täsmentää tässäkin keskustelussa. Tässä lisätalousarviossa hallitus tekee myös satsauksen omais- ja perhehoidon kehittämiseen. Eli olemme antaneet lisätalousarvioesityksen yhteydessä myös asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle, ja omaishoidon mahdollisuuksia parantavat lakiesitykset on tarkoitus loppuvuodeksi toteuttaa nyt lisätalousarviossa esitettävällä noin 49 miljoonan euron valtion rahoituksella — eli omaishoitoon lisää. Omaishoidon ja perhehoidon edellytyksien parantaminen ja hoitomuodon lisääntyminen korvaa muuta ympärivuorokautista hoitoa, mikä taas vähentää kustannuksia. Muutamia pienempiä eriä, puhemies, tähän loppuun: Kriisinhallintamäärärahaa tulee 7,4 miljoonaa euroa Irakin ja Välimeren operaatioihin, Äänekosken biotuotetehtaan liikenneväylän rakentamisen nopeuttamiseen 4,7 miljoonaa euroa, ja E18:n Hamina—Vaalimaa-välin rakentaminen, sen aikaistaminen, maksaa noin 3 miljoonaa euroa. Nämä lisäykset ovat mahdollisia EU:n tuloutettujen TEN-tukien kautta myös. Lisätalousarvioehdotus sisältää myös 80 miljoonan euron korvamerkinnän  Valtion  asuntorahastosta  uuden ly-hytaikaisen korkotuen rahoittamiseksi, mikä toivottavasti tuo vipinää vuokra-asuntomarkkinoille. Ja vielä vientiäkin vauhditetaan edistämällä suomalaisten yritysten pääsyä Astanan maailmannäyttelyyn. Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin ehdotetaan puolestaan 3,1 miljoonan euron lisäystä yliopistoalan ja Microsoftin EGR-hankkeisiin, joiden osalta haetaan rahoitusta Euroopan globalisaatiorahastosta. Kun katsotaan tulopuolta, niin verotuloja koskevaa arviota korotetaan 156 miljoonaa euroa ja sekalaisten tulojen arviota korotetaan 66 miljoonalla eurolla eli nettomääräisesti tuloarviota korotetaan niiden mukaisesti noin 222 miljoonaa euroa. Varsinaisten tulojen, siis 222 miljoonan euron ja lisätalousarvion sisältämien määrärahojen, 455 miljoonan euron, lisäys huomioon ottaen vuoden 2016 toinen lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainaa 233 miljoonaa euroa. Eli nettolainanotoksi vuonna 2016 arvioidaan 5,6 miljardia euroa ja valtionvelan määrän vuoden 2016 loppuun mennessä arvioidaan olevan noin 106 miljardia euroa, mikä on noin 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, siis valtion puolella, ei julkisella puolella kokonaisuudessaan. Eli nyt annetun lisätalousarvioehdotuksen jälkeen jakamattomaksi varaukseksi jää loppuvuodelle noin 94 miljoonaa euroa. Se ei ole liikaa, kun otetaan huomioon loppuvuodesta mahdollisesti eteen tulevat määrärahatarpeet, keskeisinä epävarmuustekijöinä varmaankin tuo mainittu Talvivaara ja vesitaseen kehitys kaivosalueella, maahanmuuttotilanteen kehittyminen kesän aikana sekä mahdolliset viime viikon synkistä työllisyysuutisista aiheutuvat lisätarpeet loppuvuodelle. Tässä, arvoisa puhemies, tiivis katsaus talouden näkymiin ja nyt käsittelyssä olevaan lisätalousarvioesitykseen sen keskeisiltä osin.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-05-31T14:02:44,2016-05-31T14:14:48,Tarkistettu,1.1 2016_61_3,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Valtiovarainministerin esittely antanee aiheen lyhyeen debattiin, tai ei nyt niin lyhyeenkään välttämättä. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_4,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lisätalousarvio ja sen velanottotarve tälle vuodelle osoittaa, niin kuin SDP on pitkään sanonut, että näyttää siltä, että tänä vuonna otetaan enemmän velkaa kuin otettiin viime vuonna. Tämä on vain hyvä huomata, että kaikki ne puolueet, jotka ovat puhuneet velanoton pienentämisestä, ottavat tänä vuonna enemmän velkaa kuin viime vuonna. Mutta, arvoisa puhemies, nyt tämänkin lisätalousarvion merkitys tulee suhteessa siihen, mitä työmarkkinoilla tapahtuu, ja eletään ratkaisevia hetkiä kilpailukykysopimuksen osalta. On erinomainen asia, että niin useiden työmarkkinajärjestöjen kuin SDP:n ja lähes koko opposition vaatimuksesta hallitus luopui neljän kuukauden ilmaistyöstä. Tämä on hyvä asia ja varmasti parantaa edellytyksiä saada ratkaisu aikaiseksi. Mutta kiinnitin huomiota siihen, että valtiovarainministeri totesi, että nyt pitää päästä pois leikkausmoodista, leikkausten moodista pitää päästä pois. Kysyisin arvoisalta valtiovarainministeriltä: olisiko nyt paikallaan — myös näiden Microsoft-uutisten valossa — harkita uudelleen päättämiänne leikkauksia työttömyysturvaan? Mehän tiedämme, että nämä hiertävät myös siellä sopimusneuvotteluissa edelleen. Nyt kannattaisi perua karenssiaikojen pidentämiset (Puhemies koputtaa) työttömyysturvasta, ja varmistaisitte kilpailukykysopimuksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-31T14:15:07,2016-05-31T14:16:34,Tarkistettu,1.1 2016_61_5,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka ollaan kuinka rikkaiden talojen poikia, niin kun ei ole rahaa, niin ei ole rahaa. Ja se, että tulevaisuudessa päästäisiin eteenpäin, edellyttää, että kaikki ne pienetkin mahdollisuudet, jotka ovat olemassa, pitää käyttää aktiviteetin nostamiseen. Kuitenkin kaikkein suurin asia, joka jo tässä keskustelussa on tullut edellisten puhujien osalta esiin, on tämä kilpailukykysopimus. Se antaa mahdollisuuden, se lisää ennustettavuutta, se lisää luotettavuutta, ja jos se syntyy, tämän jälkeen meidän on entistä tarkemmin mietittävä, mitenkä saamme aikaan kasvua. Ne kaikki pienet kasvun edellytykset, jotka ovat käytössä, jotka ovat mahdollisia, pitää ottaa käyttöön, ja siksi kaikki keinot pitää tämän sopimisen jälkeen, jos se onnistuu, ottaa käyttöön niin, että meillä on yhteinen suunta löytää kasvun siemen tässä uudessa tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-05-31T14:16:37,2016-05-31T14:17:42,Tarkistettu,1.1 2016_61_6,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Otan jonkinlaisena itsekritiikkinä myös ministeri Stubbilta sen, kun hän sanoi, että pitäisi päästä leikkausmoodista eroon. Se oli tervetullut muutos hallituksen linjaan, nimittäin tässä on nyt vuosi hukattu aikaa, kahteen asiaan: te olette toteuttaneet tosi isoja leikkauksia, joista monet vaarantavat kotimaista ostovoimaa ja perheiden luottamusta omaan tulevaisuuteensa sekä heikentävät meidän koulutusta ja tulevaisuuden osaamista, ja sitten on ollut tämä kilpailukykypaketti, joka on osin viivästyttänyt niitä oikeita toimia työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi tässä maassa, kun sitä on vain odoteltu ja odoteltu. Arvoisa puhemies! Kysynkin: Miten hallitus nyt näkee, että työllisyyttä ja yrittäjyyttä voitaisiin edistää vielä loppuvuoden aikana, koska nyt siellä tarvittaisiin positiivisia signaaleja? Miten saataisiin lisää investointeja Suomeen, onko teillä siihen uusia suunnitelmia? Valitettavasti tässä lisätalousarviossakin rahat menevät nyt yhden aiemman ongelman hoitamiseen elikkä Talvivaaraan, joka edelleen jatkuu. (Puhemies koputtaa) Toivon teiltä panostuksia myös ympäristöongelmien ratkaisemiseen siellä Talvivaaran alueella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-05-31T14:17:45,2016-05-31T14:18:52,Tarkistettu,1.1 2016_61_7,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille esittelystä. Todella, valtio ottaa edelleen velkaa, ja se on meille, totta kai, huolenaiheena jatkuvasti. On tietenkin hyvä huomata myös sitten oppositiossa, kun te jatkuvasti vastustatte näitä leikkauksia, että samaan aikaan olette itsekin huolissanne tästä velkaantumisesta, kun tuotte sen täällä esiin. Eli meillä on sentään joku yhteinenkin huoli, ja se on aivan aiheellinen. Niin, meillä on ihan hyvä kehitys verrattuna siihen, mitä se oli todella vuosina 12, 13, 14. Suunta on sentään kääntynyt, vaikka vauhti on vielä hidas, eli tähän voidaan olla tyytyväisiä, ja tämä on rohkaisevaa. Ministeri toi esiin myös maahanmuuton kustannukset, jotka varmasti ovat kansalaisia kiinnostava tekijä tässä tilanteessa, missä maahanmuutto viime vuonna nimenomaan turvapaikanhakijoiden muodossa oli hyvin korkea. Voitteko vielä erotella, mistä nämä kustannukset, mitkä mainitsitte, syntyvät?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-05-31T14:18:53,2016-05-31T14:19:54,Tarkistettu,1.1 2016_61_8,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! SDP:n vaihtoehtobudjetissa otettiin tälle vuodelle velkaa 330 miljoonaa vähemmän kuin mitä hallitus on nyt omassa budjetissaan ottanut, ja ero itse asiassa vain kasvaa tämän lisätalousarvion myötä. Arvoisa puhemies! Kyse on aina arvovalinnoista. Hallitus vie Suomea väärään suuntaan omalla politiikallaan. Tästä lisätalousarviosta puuttuvat kaikki elementit, jotka lisäisivät työllisyyttä. Tästä lisätalousarviosta puuttuvat kaikki elementit, joilla vahvistettaisiin kasvua ja sitä kautta vahvistettaisiin tulevaa taloutta ja sitä kautta tulevaa työllisyysastetta. Itse asiassa se käänne, josta valtiovarainministeri puhui, johtuu vuoden 2015 talousarviosta ja sinne tehdyistä lisäsatsauksista infrastruktuurin rakentamiseen ja rakentamiseen ylipäätään. Sitä kautta talous on kasvamassa. Tämä on aika monen asiantuntijan arvio viime vuoden talouskasvusta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-05-31T14:19:56,2016-05-31T14:20:54,Tarkistettu,1.1 2016_61_9,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin sellainen fiilinki tästä jää, että SDP ottaisi vähemmän velkaa, vihreät ottaisivat enemmän velkaa, mutta molemmat kyllä kuluttaisivat valtion varoja enemmän. En ihan tiedä, millä yhtälöllä tämäkin toimii. Ihan olennainen osa sitä, että voitaisiin päästä tästä leikkausmoodista eteenpäin, on se, että nyt on etupainotteisesti kannettu vastuuta valtiontaloudesta ja tehty jo tämän vaalikauden alussa ne vaikeat ratkaisut. Se on hallituksen saavutus. Toki on myönnettävä, että ihan välttämätöntä on se, että tämä kilpailukykysopimus ja sitä kautta tulevat myönteiset työllisyysvaikutukset toteutuvat, ja minä luulen, että siitä ollaan hyvin laajalti tässä salissa yhtä mieltä. Se välitön työllisyysvaikutus oli jo arvioitu 35 000 lisätyöpaikkaan, ja jos ja kun sen paikallisen sopimisen kautta päästään jonkun verran eteenpäin, jatkossa vieläkin enemmän, niin sieltä tulee vielä (Puhemies koputtaa) lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-05-31T14:20:57,2016-05-31T14:22:00,Tarkistettu,1.1 2016_61_10,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jakovaraa jää tosiaan 90 miljoonaa. Valtiovarainministeri, tämä oli oikeastaan uutinen, kun totesitte, että on aika siirtyä leikkausten linjalta pois. Pysykää nyt sitten sanojenne takana ja — niin kuin täällä on esitetty — luopukaa esimerkiksi työttömyysturvaan suunnitelluista leikkauksista. Totesitte, että paineita syksyn aikana tulee. Me olemme pettyneitä, että tässä lisätalousarviossa ei edelleen yhtään euroa annettu akuutin työttömyystilanteen hoitamiseen. Starttirahat ovat loppuneet, palkkatukirahat ovat loppumassa — työllisyysmäärärahoja olisi pitänyt lisätä. Niitä ei tullut. Millä tavalla te pystytte syksyn lisäbudjetissa samaan aikaan varautumaan Talvivaaran lisärahoituksiin, muihin yllättäviin menoihin, jos te edelleen pidätte kiinni siitä liian ahtaasta kehyksestä? Leikkausten välttäminen siinä tilanteessa on vaikeaa, mutta rohkaisen kyllä siihen todella täysillä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-05-31T14:22:01,2016-05-31T14:23:05,Tarkistettu,1.1 2016_61_11,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä nyt on todella tärkeää nähdä Suomen talouden suuri kuva. Minä luulen, että tämä pikkunäppärä oppositiopolitiikka ei kyllä vie yhtään Suomea eteenpäin. Nyt on aika sopia, nyt todella on aika sopia työmarkkinajärjestöjen kesken, jolloin hallituskin on mukana, sellaisesta kilpailukyvystä, joka palauttaa uskoa Suomen talouteen. Luottamusvaje on talouden vajeista kaikkein pahin. Tämä kilpailukykysopimus on jo tässäkin vaiheessa palauttanut luottamusta, ja nyt on aika viedä tämä päätökseen. (Susanna Huovisen välihuuto) Myöskin etujärjestöillä on oma keskeinen vastuunsa, niin kuin meilläkin täällä eduskunnassa. Jättäkää nyt se oppositioliturgia vähemmälle, nähkää suuri kuva. Tuetaan kaikki sitä, että sovitaan yhteiskuntasopimuksesta, luodaan luottamusta Suomen talouteen ja siitä jatketaan, niin kuin edustaja Kalli totesi, työllisyyttä parantavilla uudistuksilla ja siten turvataan todella suomalaista hyvinvointia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-05-31T14:23:06,2016-05-31T14:24:04,Tarkistettu,1.1 2016_61_12,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos katsoo, mitkä tahot tässä ovat yrittäneet edistää sopua yhteiskunnassa ja mitkä eivät, niin minä olen kyllä huomannut, että suurin kritiikki tätä kilpailukykysopimusta kohtaan on tullut hallituspuolueiden rivistä — ei ehkä tarvitse nimiä erikseen mainita. Näyttää siltä, että myös hallituksen koko toimet ovat tähän mennessä vain heittäneet hiekkaa tämän kilpailukykysopimuksen tielle. Tänään saatiin ensimmäinen hyvä uutinen, kun hallitus luopui tästä neljän kuukauden ilmaistyöstä, jota täällä oppositiossa vastustettiin. Nimenomaan sillä perusteella oli hyvä, että hallitus luopui, että uskon, että mahdollisuudet saada sopimus aikaiseksi ovat paremmat. Mutta mitä tulee näihin leikkauksiin, niin nyt minä menin entistä enemmän sekaisin. Valtiovarainministeri sanoi, että pitää päästä leikkausmoodista pois, ja hallituspuolueiden ryhmäpuheenjohtajat edelleen täällä leikkauksia hehkuttivat. Kysyn valtiovarainministeriltä, oletteko valmiita nyt luopumaan työttömyysturvaleikkauksista, ja kysyn, mikä on hallituksen verolinja tähän kilpailukykysopimukseen liittyen. Mikä on verolinja tänään, arvoisa valtiovarainministeri?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-05-31T14:24:05,2016-05-31T14:25:12,Tarkistettu,1.1 2016_61_13,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Värderade talman! Det är klart att vi är i en besvärlig situation och vi behöver göra allt för att lyfta Finland, men det verkar som om regeringen skulle ha glömt bort att vi för två månader sedan hade en traktormarsch till Senatstorget, och i den här tilläggsbudgeten hade man nu haft möjlighet att åtgärda jordbruket och komma med några små lättnader till de finska jordbrukarna.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-05-31T14:25:17,2016-05-31T14:25:36,Tarkistettu,1.1 2016_61_14,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Henrikssonilta hyvä puheenvuoro. Edustaja Kalli peräänkuulutti toimenpiteitä ja evästyksiä talouskasvuun, ja hyvä näin, mutta se vaatii myöskin toimenpiteitä. Suomella olisi mahdollisuus digitalisaation avulla miltei kaksinkertaistaa bruttokansantuotteen pidemmän aikavälin kasvuodotukset nykyisestä vajaasta prosentista noin 1,8 prosenttiin. Tämä digitalisaation vaikutus työpaikkoihin olisi myös merkittävä, mutta Suomen olisi investoitava enemmän pk-yritysten kansainvälistymiseen. Tuotteita ja osaamista meiltä löytyy, joilla Suomen elinkeinoelämä ja vienti saataisiin nousuun, kun vain teemme asiat oikein. Kysyn: mitkä ovat hallituksen konkreettiset toimet digitalisaation mahdollisuuksien edistämiseksi ja nimenomaan pk-yritysten kansainvälistymiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-05-31T14:26:19,2016-05-31T14:27:17,Tarkistettu,1.1 2016_61_15,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hiukan hämmentyneenä kuuntelin tätä keskustelun alkua, kun tässä salissa on viimeinen vuosi kuultu siitä, että oppositio huutaa, että täytyy luopua leikkauslinjasta ja siirtyä työllistämisen linjalle, ja nyt kun valtiovarainministeri kertoo sen, että leikkauslinjasta keskitytään enemmän työllisyyden linjaan, niin tuntuu, että sekään ei käy. (Välihuutoja vasemmalta) Minä luulen, että valtiovarainministerillä on taustalla nyt hyvin positiivinen kehitys tässä kilpailukykysopimuksen saavuttamisessa. Itsekin toivon sitä vilpittömästi, että se saavutetaan, ja se antaa hyvän pohjan nimenomaan päästä siitä leikkauslinjasta eroon — jota kukaan ei ole mielellään tietenkään tehnyt. Se mahdollistaa sen, että leikkauksista voidaan siirtyä työllistämisen politiikkaan. Mutta kysyn oikeastaan valtiovarainministeriltä, kun sanoitte, että jakovaraa jää aika vähän loppuvuodeksi: onko niin, että mahdollisesti (Puhemies koputtaa) jouduttaisiin vielä tämän 144 miljoonan euron lisäksi laittamaan Talvivaaraan lisää rahaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-05-31T14:27:20,2016-05-31T14:28:28,Tarkistettu,1.1 2016_61_16,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että useimmat tässä salissa haluavat uudistaa Suomea ja löytää uuden kasvun tien, mutta on aika eri näkemyksiä siitä, miten se voidaan saavuttaa. Siihen näen positiivisena panoksena sen, että ministeri Stubb sanoi, että leikkausmoodista pitäisi päästä eroon, koska leikkauksilla ei luoda kasvua. Minä uskon, että tämä on asia, minkä kuitenkin täällä useimmat myös salin oikealla laidalla tunnustavat, joten se ei voi olla vain politiikan keskeinen tavoite. Se voi myös vaarantaa kasvua, koska se heikentää kotimaista ostovoimaa ja ihmisten toimeentuloa. Silloin hallituksen pitää miettiä sitä, miten me saamme tavallisille ihmisille turvaa kuluttaa ja pärjätä arjessaan, olla luottavaisia työn tulevaisuuden suhteen, ja sitten investointeja myös Suomeen. Tässä olen huolissani siitä, että jos nyt hallitus toteuttaa esimerkiksi tämän päivähoitomaksukorotuksen, mitä te suunnittelette, niin se ohjaa keski- ja pienituloisia naisia yhä enemmän kotiin ja voi laskea jopa työllisyysastetta. Oletteko valmiita myös työllisyyden nimissä perumaan tämän esityksen, joka on eduskunnassa, niin että (Puhemies koputtaa) päivähoitomaksuja ei koroteta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-05-31T14:28:29,2016-05-31T14:29:31,Tarkistettu,1.1 2016_61_17,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olisin kysynyt elinkeino- ja valtiovarainministeriltä: nyt kun viime viikolla saimme kuulla uutisen, että Fortum ostaa Ekokemin ja sitä kautta tulee valtion kassaan lähes 200 miljoonaa, ollaanko nyt ei-uskovaisia EU:ta kohtaan, joka edellyttää kaikilta jäsenvaltioiltaan satunnaisten tulojen kohdentamisen valtion velanmaksuun, vai olisiko nyt tässä se hetki, että tätä tuloa voitaisiin käyttää niitten pk-yritysten kansainvälistymiseen, tuoda erilaisia mahdollisuuksia ja välineitä luoda työllistävämpää ja teollistavampaa politiikkaa? Kyllä edustaja Satoselta haluan kysyä — ehkä vastaus tulee henkilökohtaisesti — kuinka niillä aloilla, millä on valtavasti osa-aikaisia työntekijöitä, se, että tehdään kolme päivää pidempää työaikaa, voi lisätä työllisyyttä ja työllisten määrää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-05-31T14:29:33,2016-05-31T14:30:28,Tarkistettu,1.1 2016_61_18,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Myönnän vielä neljä vastauspuheenvuoroa, ja sen jälkeen ministeripöydässä vedetään arpaa, ken tulee sitten vuoroonsa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_19,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin siitä, mitä edustaja Lindtman täällä sanoi: Jos kuuntelitte, mitä sanoin, niin totesin, että tämä hallitus on nimenomaan tehnyt siinä oikean linjavalinnan, (Antti Lindtmanin välihuuto) että leikkaukset on pistetty tähän alkupäähän vaalikautta ja sen jälkeen voidaan siirtyä pois siitä moodista, mutta jotta meillä on mahdollisuus selviytyä, se edellyttää myös sitä, että tämä työmarkkinatilanne menee suotuisaan suuntaan. Edustaja Myllykoskelle voi vastata, että on minusta itsestäänselvää, että tässä ovat kaikki suomalaiset mukana. Varmasti löydetään siellä pöydässä sellainenkin ratkaisu, miten nämä osa-aikaiset sitten pääsevät siihen tilanteeseen mukaan. Nimenomaan palvelualan työntekijät voittavat siinä. Jos suomalaisen työn kilpailukyky nyt paranee, vienti lähtee vetämään ja tulee lisää rahaa meille tänne kansantalouteen, niin sitä kautta moni ihminen saa uutta työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-05-31T14:30:40,2016-05-31T14:31:43,Tarkistettu,1.1 2016_61_20,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri on siinä ilman muuta oikeassa, että talouden taivaalla on monenkirjavia merkkejä, mutta on siellä myös valoisia merkkejä, pienehköjä sellaisia mutta kuitenkin. Nyt liikutaan kuitenkin jo plussan puolella. Näppäimillähän on nyt tämä kilpailukykysopimus, YKS toiselta nimeltään, ja se on kyllä näytön paikka vähän kaikille meidän päättäjäkentässämme, että Suomi pystyy sopimaan itselleen tärkeistä asioista edullisesti. Se on näytön paikka ilman muuta, olletikin jos sitten siihen päälle voidaan vielä vaikutusta lisätäksemme panna sopivia veroratkaisuja. On nähtävä, että tämän tilanteen ratkaiseminen on suomalaisten päättäjien omissa käsissä ja vain omissa käsissä, käänne on saatavissa omilla päätöksillä. Siitä päästään sitten vähitellen siihen, että leikkausmoodista voidaan siirtyä todellakin työllistämispolitiikkaan ja päinvastoin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-05-31T14:31:45,2016-05-31T14:32:45,Tarkistettu,1.1 2016_61_21,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnä täytyy todeta, että nämä leikkauksethan, jotka on päätetty, tulevat asteittain voimaan ja juuri kehyspäätöksessä hallitus lisäsi näitä leikkauksia 400 miljoonaa leikaten sieltä ihan kaikista heikoimpien ihmisten ostovoimaa näitä etuuksia leikkaamalla. Että ei tämä nyt ihan sillä tavalla ole, että leikkaukset on loppu tästä näin, vaan niitä tulee vaalikauden mittaan jatkuvasti voimaan. Mutta, arvoisa puhemies, meillä on työttömyyden kustannukset reilu 5 miljardia vuodessa, ja tuolla on paljon ahkeria ihmisiä, työssä olevia ihmisiä, jotka odottavat myöskin, että saataisiin töitä näille ihmisille, jotka ovat työttöminä. Meillä on 16 000 ihmistä odottamassa, että saisi starttirahaa tai palkkatukea, jotta pääsisi työpaikkoihin — siellä on työpaikkoja olemassa. Eikö nyt kannattaisi näitten ahkerien ihmisten kuormaa tämän työttömän näkökulmasta kaataa pois sillä tavalla, että saataisiin sinne lisää rahoja? Olisin olettanut, että lisäbudjetissa tälle puolelle olisi tullut merkittävästi lisää rahaa. Siellä on 16 000 työtöntä, jotka voisivat saada saman tien työpaikan, kun palkkatukirahat ja starttirahat lisääntyisivät, ja sillä taas voitaisiin helpottaa näitten ahkerien veronmaksajien tämänhetkistä painetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-05-31T14:32:48,2016-05-31T14:33:57,Tarkistettu,1.1 2016_61_22,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Nyt edustaja Terho, sitten ministeri, ja sen jälkeen sitten laajennamme tätä debattia puolue- ja ryhmäjohtajapainotteisuudesta laajemmin edustajia koskevaksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_23,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tosiaan hyvä huomata tässä opposition kritiikissä, että siinä on se tavanomainen epäjohdonmukaisuus jälleen hyvin voimakkaasti mukana: Arvostellaan ensinnäkin sitä, että on tehty leikkauksia. Sitten arvostellaan sitä, että ei tehdä leikkauksia eli velkaannutaan. Tällä lailla luodaan tämmöinen arvostelu-, valitusautomaatti, joka varmistaa sen, että aina voi valittaa, mitä tahansa tehdään tai jätetään tekemättä. Mutta se on aivan oikea havainto, minkä edustaja Rinne toi esiin, että leikkauspäätökset on nyt tehty etupainotteisesti. Se tarkoittaa, että nyt voidaan siirtyä leikkausmoodista pois. Tästä nimenomaan johtuu se, mitä ihmettelitte — tai ryhmänjohtajanne taisi ihmetellä aiemmin — että mistä johtuu, että vaikka näin paljon leikkauksia on tehty, niin silti otetaan velkaa: päätökset on tehty, ja ne päätökset tulevat vähitellen voimaan, jolloin vaalikauden lopulla päästään siihen, että velkaantuminen tasapainottuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-05-31T14:33:59,2016-05-31T14:35:06,Tarkistettu,1.1 2016_61_24,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Ministeri Stubb, 2 minuuttia. Koska teitä on niin monta, niin 2 minuuttia per ministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_25,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yritän kiteyttää vastaukseni. Ensimmäinen asia, joka nousi esille, oli siirtyminen leikkausmoodista työllisyysmoodiin. Minä luulen, että me kaikki olemme tästä yhtä mieltä. Olemme yhtä mieltä myös siitä, että tehtyjä leikkauksia ei tietenkään tässä vaiheessa voi perua (Välihuutoja sosialidemokraattien ja vihreiden ryhmistä) — moni teistä sitä kysyi. Mutta olemme samaa mieltä myös siitä, että työllisyystoimia pitää jatkaa. Osa niistä liittyy tietysti kilpailukykysopimukseen, ja osa liittyy niihin työllistäviin toimiin, joita hallitus tulee tulevaisuudessa tekemään. Eilen sain mielenkiintoisen esimerkin: Keskustelin erään tamperelaisen it-yrittäjän kanssa, joka oli siirtynyt sosiaaliturvalta työllistäjäksi, työllisti omassa firmassaan seitsemän henkilöä. Hän kertoi, että olisi halunnut juuri irtisanotun koodaajaan palvelukseensa, mutta koodaaja totesi, että itse asiassa, koska hänen ansiosidonnainen työttömyysturvansa on niin hyvä, hän aikoo odottaa vuoden verran ennen kuin tulee. Nämä ovat sellaisia ikään kuin kannustinloukkujen purkamisia, joita me varmaan yhteiskunnassa tarvitsemme. Me emme usko siihen, että ikään kuin rahaa ripottelemalla saadaan työllisyyttä. Haluaisin kuulla tietysti kaikki rakentavat ajatukset siitä, millä tavalla me voisimme vähentää sitä 5 miljardin kokonaiskustannusta, jota me työttömyyteen vuosittain käytämme. Kokonaistilanne, kuten monessa puheenvuorossa nähtiin, on juuri nyt herkässä vaiheessa. Meillä on positiivista värinää: ensimmäinen kasvuvuosi viime vuonna, kasvua tälle vuodelle, ennustettavaksi myös ensi vuodelle ja sitä seuraavalle. Työllisyystilanne paranee jatkuvasti, eli me olemme hyvin lähellä sitä hetkeä, jolloinka me pääsemme ikään kuin kahdeksan vuoden vaikean taloustilanteen jälkeen muuttamaan sitä suuntaa. Yksi yksittäinen ja konkreettinen kysymys: edustaja Terho kysyi maahanmuuttokustannuksista. 130 miljoonaa vastaanottokeskuksiin, 10 miljoonaa kotouttamiseen, 2 miljoonaa turvapaikanhakijoiden vapaaehtoiseen paluuseen, 1,6 miljoonaa turvapaikanhakijoiden lapsilisiin, 26,2 asumistukeen, 61 miljoonaa työmarkkinatukeen, (Puhemies koputtaa) 0,6 valtionosuuteen — siinä ne suunnilleen ovat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-05-31T14:35:09,2016-05-31T14:37:34,Tarkistettu,1.1 2016_61_26,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Ministeri Rehn, 2 minuuttia paikan päältä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_27,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille rakentavasta, asiallisesta keskustelusta. Koskien Terrafamea ja Talvivaaraa hallitus sai hyvin raskaan perinnön, ja on ehkä hyvä muistaa, että kaikki tässä salissa edustettuina olevat puolueet ovat vuorollaan olleet hoitamassa tätä aika haastavaa kaivoshanketta. Hallituksella on ollut kolme kriteeriä tämän Terrafame-asian hoitamisessa: ensinnäkin ympäristöturvallisuus, mikä menee kaiken edelle, toiseksi Kainuun aluetalous ja työllisyys ja kolmanneksi verovarojen vastuullinen käyttö. Pitkälti juuri ympäristöturvallisuuden takia viime vuonna kesällä päätimme jatkaa kaivostoimintaa Terrafame-ryhmän nimissä, ja nyt on tietysti arvioitava, mikä on tällä hetkellä tilanne. Kaivoksen operatiivinen toiminta on käynnistynyt hyvin, itse asiassa paremmin kuin odotettiin, mistä on syytä kiittää kaivoksen johtoa ja henkilöstöä. Toisaalta nikkelin hinta on painunut entistä pahemmalle tolalle, pahempaan kuoppaan, ja myöskin ympäristölupien määräaikaisuus on johtanut siihen, että lupaavat neuvottelut yksityisten sijoittajien kanssa ovat keskeytyneet. Sen takia vastuullisesti toimien viime viikolla hallitus päätti talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja nyt tässä käsillä olevassa lisätalousarviossa siitä, että valmistaudutaan kaivoksen hallittuun sulkemiseen. Siirtymäkausi kestää tämän vuoden loppuun asti, ja sen aikana jatketaan neuvotteluja mahdollisten yksityisten sijoittajien kanssa. Lisäksi varaudutaan myös rakennemuutostoimiin Kainuun aluetalouden ja työllisyyden vuoksi. Mitä tulee kilpailukykysopimukseen, (Puhemies koputtaa) joka on varmasti ison kuvan kannalta aivan ratkaisevan tärkeä, niin pitkä marssi on nyt loppusuoralla, ja kuten edustaja Kääriäinen totesi, (Puhemies koputtaa) tämä on koko suomalaisen yhteiskunnan näytön paikka. Hallitus jatkaa osaltaan työtä kilpailukykysopimuksen viitoittamiseksi kasvun ja työllisyyden tähden.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-05-31T14:37:34,2016-05-31T14:40:04,Tarkistettu,1.1 2016_61_28,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Kiitoksia, ja nyt ministeri Orpo, 2 minuuttia paikan päältä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_29,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa on 130 miljoonaa vastaanottotoiminnan kuluihin. Tämä tulee nostamaan potin koko vuodelle 420 miljoonaan. Se on iso raha, niin kuin on tiedetty koko ajan — 35 000 turvapaikanhakijaa viime vuoden alusta — mutta nyt me olemme tämän momentin osalta jo kääntyneet tilanteeseen, jossa nyt tulee nopeaa tahtia päätöksiä ja tätä kapasiteettia on päästy purkamaan. Nyt on tehty päätökset jo yli 10 000 majoituspaikan vähentämisestä, ja me tulemme lakkauttamaan kymmeniä vastaanottokeskuksia. Tämä joudutaan tekemään tietenkin siksi, että on käsitelty hakemukset, toiset päätyvät palautukseen ja toiset lähtevät sitten eteenpäin, toivottavasti kuntapaikoille. Mielenkiintoista tässä on ehkä ilmiönä todeta, että kun syksyltä muistamme erinäköisiä mielenilmauksia ja huolta vastaanottokeskusten perustamisesta paikkakunnille, niin nyt tällä hetkellä saan lähes päivittäin yhteydenottoja ja vetoomuksia siitä, että nämä vastaanottokeskukset pidettäisiin auki siellä paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Ne on koettu hyviksi ja virkistäviksi, elämää tuoviksi. Eli näin tämä maailma muuttuu, ja hyvä niin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-05-31T14:40:06,2016-05-31T14:41:28,Tarkistettu,1.1 2016_61_30,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä antaa työrauha kilpailukykypaketin loppuunsaattamiseksi. Se on tärkeä pala taloutemme tervehdyttämisessä ja työpaikkojen saamisessa. Ministeri Rehn toi hyvin esille näitä Terrafameen liittyviä asioita, ja oikeastaan itse haluaisin sen verran tarkennusta vielä, että kysyn: onko tämä 144 miljoonaa nyt osa siitä 300 miljoonasta tai 500 miljoonasta, mitä se hallittu alasajo tulee vaatimaan, vai onko tämä vielä sen päälle? Tässä esityksessä myös esitetään toiselle kaivokselle merkittävää lisärahoitusta. Konkurssiin mennyt kanadalaisyhtiö, tai sen suomalainen tytäryhtiö, vaatii rahaa. Yhtiö on 20 vuotta toiminut Suomessa ja louhinut ja vienyt täältä omaisuutta pois, ja nyt tytäryhtiön konkurssissa vastuut ovat Suomen kansalla. Olisiko, arvoisa ministeri Rehn, pohdittavissa jotain Öljysuojarahasto-tyyppistä mallia, missä nämä (Puhemies koputtaa) rahojen poisviejät myös kantaisivat vastuuta sitten, kun tilanne heikkenee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-05-31T14:41:31,2016-05-31T14:42:38,Tarkistettu,1.1 2016_61_31,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän puheenvuorosta ja totean, että nyt aletaan kyllä olla sellaisella rannalla tässä yhteiskunnassa, että voi kysyä, pystytäänkö hoitamaan ne vastuut, joita meillä on. Minä olen todella huolissani tästä työllisyystilanteesta, ja minusta on hyvin ikävää, että siihen ei ole puututtu tässä lisätalousarviossa. Siltä osin on myös pelättävissä, että nämä hallituksen ilmaan laittamat pallot johtavat hyvin pitkälti siihen, että myös kilpailukykysopimus on vaarassa. Ette vieläkään ole kertonut, valtiovarainministeri, tuleeko verohelpotuksia, niin kuin olette luvanneet, ja nyt ollaan tilanteessa, jossa pitäisi saattaa maaliin nämä pallot, jotka on ilmaan laitettu. Samoin minä peräänkuulutan sitä, että minkäänlaisia uusia toimia koulutuksen suhteen ei ole tulossa tähän, esimerkiksi muuntokoulutuksena, jota käytettiin Nokian tapauksessa, kun irtisanotuille haettiin seuraavaa tietä. Siksi kysynkin, valtiovarainministeri: miksei (Puhemies koputtaa) työllisyyteen eikä tähän muuntokoulutukseen ole lisärahoitusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-05-31T14:42:41,2016-05-31T14:43:49,Tarkistettu,1.1 2016_61_32,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tätä väittelyä saa taas muutama ihminen ihmetellä myös siellä kotikatsomoitten ääressä, ja siellä saattaa olla kenties osa näistä 350 000 omaishoitajasta Suomessa, jotka tulevat nauttimaan myös tässä lisätalousarviossa esitetyistä lisäyksistä. Minä haluan nostaa tämän esille, koska ei tämä ole pelkkää leikkausta, tämän hallituksen työskentely, ollut tähänkään saakka. Tähän lisätalousarvioesitykseen siis sisältyvät viime viikolla eduskuntaan tuodut lakiesitykset omais- ja perhehoitolakien muutoksista. Nämä panostukset omais- ja perhehoitoon ovat merkittävin sosiaalihuollon palvelujen uudistus tällä hallituskaudella ja määrältään paljon suurempi kuin koko se satsaus, mitä edellinen hallitus pystyi tekemään muun muassa vanhuspalvelulain muodossa. (Puhemies koputtaa) Tämä on hyvä muistaa. Nämäkin päätökset koskettavat ihan tavallisia ihmisiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-05-31T14:43:51,2016-05-31T14:45:00,Tarkistettu,1.1 2016_61_33,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin kommenttina noihin vastaanottokeskusten sulkemisiin, että en usko, että kansa niitten sulkemista vastustaa, vaan nimenomaan ne, jotka ovat tehneet niillä tuottoisaa liiketoimintaa. Poliisin toimintamenoista ehdotetaan siirrettäväksi 800 000 euroa Migrin toimintamenoihin. Tämä on kohtuutonta poliisia kohtaan, joka konkreettisesti operoi muuttuneessa toimintaympäristössä. Jos tämä summa on yksi yhteen sen kanssa, että poliisista siirtyneet turvapaikkatutkintatehtävät Migrille ovat syynä, niin silloin sen voin jotenkin ymmärtää, muuten en. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-05-31T14:45:03,2016-05-31T14:45:41,Tarkistettu,1.1 2016_61_34,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio on todellakin aina tietysti tämmöinen varsinaista budjettia täydentävä, mutta tämäkin kuitenkin jatkaa sillä valitettavalla linjalla, että velkaantuminen jatkuu ja lisää tarvitaan velkarahaa. On tietysti hyvä, niin kuin ministeri täällä totesi, että leikkauslistat alkaisivat olla lopussa. Kyllä tässä lapsiperheiltä, sairailta ja vanhuksilta on toden totta vietykin ja paljon. Kuitenkin täällä sekä opposition että hallituksen puolelta on esitetty sitä, että nyt vauhtia on saatava ennen kaikkea yrittäjyyden edistämiseen ja työllisyyden edistämiseen. On yksi yrittäjäryhmä, jolleka hallitus ei näytä osoittavan minkäänlaista myötätuntoa, ja se on maanviljelijät. Täällä edustaja Henriksson jo kysyi aiemmin, missä viipyy tukipaketti maanviljelijöille, jotka tällä hetkellä ovat suuressa ahdingossa. Ylä-Savossa muun muassa sähköjä suljetaan maatiloilta. Nyt olisi todella tärkeää saada (Puhemies koputtaa) maatiloille tämä tukipaketti. Heidän pitäisi saada maksatukseen nämä tuet, mitkä kuuluvat heille. Aikooko hallitus tuoda jonkun esityksen vielä ennen kesää eduskuntaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-05-31T14:45:45,2016-05-31T14:46:58,Tarkistettu,1.1 2016_61_35,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee tämän toisen lisätalousarvion isoimpaan pihviin eli Talvivaaraan, hallitus haukkuu väärää puuta. Vaasan hallinto-oikeus ei ole syypää siihen, että Talvivaaran kaivos ei ole saanut vesitaseongelmaansa ratkaisua eikä omaa toimintaansa kannattavaksi. Jos joku ei pysty toimimaan lainsäädännön rajoissa, ei siitä voi lähteä oikeuslaitosta syyttämään. Oikeuslaitos valvoo, että meidän kansanedustajien säätämää ympäristölainsäädäntöä noudatetaan. Annetaan sille työrauha. Ja varsinainen kysymys elinkeinoministerille: Eikö tämä 200 miljoonan euron vedenpuhdistuslaitos tarvita myös kaivoksen ylösajovaiheessa? Ja mihin perustuu tämä toivonkipinä, että kaivos voisi toimia markkinaehtoisesti kannattavasti ja hoitaa ympäristövastuunsa? Ja viimeinen kysymys: miten voimme olla varmoja, että tämä 144 miljoonaa euroa (Puhemies koputtaa) myös käytetään tähän kaivoksen alasajon valmisteluun eikä vain ja ainoastaan siihen hypoteettiseen kaivoksen ylösajoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-05-31T14:47:00,2016-05-31T14:48:02,Tarkistettu,1.1 2016_61_36,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Tämän puheenvuoron johdosta myönnän ministeri Rehnille puheenvuoron, kun sitä ennen edustaja Zyskowicz on käyttänyt vastauspuheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_37,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tutkijat Euroopassa tutkivat oikeistopopulismia ja vasemmistopopulismia. Suomessa on tarvetta tutkia viherpopulismia. (Naurua) Edustaja Niinistö täällä sanoi muun muassa, että nyt kun on yhteiskuntasopimusta ajettu, niin on jätetty tekemättä ne toimet, joilla olisi voitu kasvua ja työllisyyttä edistää. Mitäköhän toimia edustaja Niinistö tarkoitti, näitä niin sanottuja pakkolakejako, joita te vastustitte? Mutta oleellisempi kysymys: kun te, edustaja Niinistö, ja teidän puolueenne ja jopa media toistatte sitä, että teillä olisi vaihtoehto hallituksen säästöille, niin nyt kun hallitus on päättänyt noin 4 000 miljoonan säästöstä vuoden 2019 tasossa, niin voisitteko, edustaja Niinistö, ystävällisesti kertoa, mitkä ovat ne teidän vaihtoehtoiset 4 000 miljoonan euron säästöt? Minulle riittää tässä vaiheessa, jos luettelette vaikkapa viisi tai, sanotaan, kymmenen suurinta säästökohdetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-05-31T14:48:11,2016-05-31T14:49:16,Tarkistettu,1.1 2016_61_38,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, ministeri Rehn, pari minuuttia paikan päältä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_39,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viitaten esitettyihin puheenvuoroihin muun muassa edustaja Aallon osalta koskien Vaasan hallinto-oikeutta: En ole syytellyt ketään, vähiten oikeuslaitosta. Kannan erittäin suurta huolta siitä, että oikeusvaltio Suomessa ei toimisi asianmukaisella tavalla. Mutta sen sijaan on kaikki perusteet arvioida seurauksia, mitä eri päätöksistä tulee. Tämänkin päätöksen seurauksena tilanne on käytännössä se, että nämä lupaavat neuvottelut keskeytyivät, joita käytiin siinä vaiheessa yksityisten sijoittajien kanssa, sen takia, että kukaan yksityinen sijoittaja ei ole valmis sijoittamaan mihinkään merkittävään kaivoshankkeeseen tai muuhun yrityshankkeeseen, jos lupa on pelkästään määräaikainen. Tämä on objektiivinen tosiasia, siinä ei ole kyse mistään syyttelystä. Koskien kysymystä 200 miljoonan euron mahdollisesta vedenpuhdistamosta: Mehän emme tiedä tällä hetkellä sitä, minkälaisia kustannuksia joko hallitusta sulkemisesta taikka mahdollisesta toiminnan jatkamisesta tulisi koskien sitä, millä tavalla ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristöluvitus tulevat määrittymään. Eli tämä tiedetään siinä vaiheessa, kun ympäristövaikutusten arviointi on tehty, mikä tehdään molempia vaihtoehtoja varten. Sen jälkeen sitten nähdään, mitä sekä hallittu sulkeminen että toisaalta kaivoksen toiminnan jatkaminen edellyttäisivät tästä näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-05-31T14:49:19,2016-05-31T14:51:02,Tarkistettu,1.1 2016_61_40,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi ministeri Rehnille Talvivaarasta: Näkisin kuitenkin, että nämä muotoilut, mitä käytitte Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, eivät noudattaneet hyvää tapaa ministeriltä tässä tilanteessa. Puhuitte, että ""tappoi keskustelut ja neuvottelut"" ja että vastoin odotuksia lupa olisi jotenkin poikennut siitä, mitä oli syytä odottaa, ja tässä on tehty kyllä strateginen virhe hallituksen puolelta, koska ainakin itse olen varoittanut jo pari vuotta, että se purkuputkihanke tulee olemaan myös tiukkojen ympäristökriteerien ja valvonnan alaisuudessa ja on epätodennäköistä, että sillä hankkeella pystytään tämä kaivoksen ympäristövastuuasia laittamaan kuntoon. Eli olisi ollut ehkä järkevämpää miettiä parempia ympäristöratkaisuja alusta saakka, esimerkiksi sen alueen puhdistamon rakentamista sellaiseksi, että näitä sulfaattipäästöjä ei synny. Silloin me emme olisi tässä tilanteessa, että on paikkoratkaisuja tullut ympäristönsuojelussa koko ajan hyvien kokonaisratkaisujen sijaan. Se on valitettavaa, siitä ei voi syyttää ketään yksittäistä henkilöä, mutta se, että tämä päätös oli yllätys, ei pidä paikkaansa. Sitten vastaisin vielä edustaja Zyskowiczille, mutta ehkä, puhemies, se jää seuraavaan vastauspuheenvuoroon, koska minuutti on täynnä. (Simon Elo: Tarvitsi miettimisaikaa!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-05-31T14:51:06,2016-05-31T14:52:12,Tarkistettu,1.1 2016_61_41,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta aloitti tänään ennakoivasti kuulemisen, ja kuunneltiin pitkät selvitykset Talvivaarasta. Herää väkisinkin kysymys, mikä on hallituksen linjauksen takana. On kuultu, että Vaasan päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Se kestää 1,5—2 vuotta. Tänä aikana jatkuu se tilanne, että ulkopuolista rahoitusta ei ole saatavissa. Kuten äsken todettiin, tässä tilanteessa se ei ole mahdollista, ja se on toisaalta yksi ehto. Toisaalta on todettu, että kustannukset tämän vuoden osalta eivät välttämättä jää tähän 144 miljoonaan. Joka tapauksessa asiantuntijakuulemisessa on todettu, että mikäli päädytään toiminnan jatkamiseen, niin jo pelkästään ylösajon loppuunsaattaminen maksaa 80—120 miljoonaa vuodenvaihteen jälkeen, ja se perustuu aika korkeaan nikkelin hintaan. Mikäli nikkelin hinta on siellä 7 000—8 000 eurossa, (Puhemies koputtaa) niin tämäkään ei pidä paikkaansa. Elikkä tässä on... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-05-31T14:52:17,2016-05-31T14:53:23,Tarkistettu,1.1 2016_61_42,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Ja vielä paikan päältä ministeri, 1 minuutti, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_43,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Niinistö käytti puheenvuoron. Olen samaa mieltä siitä, että nämä seikat olisi pitänyt todeta ajoissa, esimerkiksi edellisen hallituksen aikana. Vihreillähän oli viime hallituksessa aika vahva edustus sekä ympäristöasioiden että omistajaohjauksen suhteen. (Ben Zyskowicz: Ei siitä saa muistuttaa! On epistä muistuttaa siitä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-05-31T14:53:25,2016-05-31T14:53:48,Tarkistettu,1.1 2016_61_44,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin, valtiovarainvaliokunta aloitti Talvivaaran Terrafame-asian kuulemisen tänään. Kysymys oikeastaan kuuluu, kumpi on parempi: Talvivaaran tuotannon alasajo satojen miljoonien panostuksella vai ylösajo myös satojen miljoonien panostuksella? Itse ainakin näen ja olen ymmärtänyt, että suomalaisessa yhteiskunnassa lähtökohtana on, että me edistämme kaivannaistoimintaa, ‑teollisuutta, luomme sitä kautta työpaikkoja. Nyt puhutaan kaiken kaikkiaan tuhannesta työpaikasta Talvivaaran kohdalla. Tämähän on tietystikin kansallinen ympäristökatastrofi, mikä on tapahtunut, mutta se sotku on siivottava, ja siinä syyllisten hakeminen ei vie tätä asiaa eteenpäin. Onneksi hallitus toimii määrätietoisesti niissä puitteissa, joissa se pystyy toimimaan, ja lähtökohtana tietysti tulee olla tulevaisuudessa, että jos tuo toiminta voisi toimia ympäristön ja talouden kannalta kannattavasti, niin se olisi suomalaisten etu, työllisyyden etu (Puhemies koputtaa) ja veisi kansaamme eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-05-31T14:53:51,2016-05-31T14:54:55,Tarkistettu,1.1 2016_61_45,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jaamme varmasti tässä salissa laajasti sen näkemyksen, että kilpailukykysopimuksen aikaansaaminen kattavasti on tärkeä asia niin talouden, työllisyyden kuin meidän selviytymisemmekin kannalta, ja nyt tämä suma liittoneuvotteluissa on lähtenyt hyvin purkautumaan ja on toivoa siitä, että päästään maaliin, monestakin syystä johtuen, myös työllisyyssyistä. Mutta minä toivon — ja uskon — että kun tämä ratkaisu saadaan maaliin, niin tässäkin salissa me osaisimme arvostaa sitä vastuuta, jota sopimusyhteiskunta on ottanut, koska tämä on onnistuessaan tämän hallituskauden merkittävin talous- ja työllisyyspoliittinen toimi. Siirtymisessä leikkauspolitiikasta työllistämispolitiikkaan minä toivoisin sitä, että kun hallitus on luvannut budjettiriiheen mennessä valmistella uusia työllistämistoimia, niin otettaisiin tämä vakavin asia huomioon, ja se on se, että meillä on 121 000 pitkäaikaistyötöntä. Tämä ohjelma, mitä tarvitaan (Puhemies koputtaa) sinne budjettiriiheen, olisi nimenomaan tämä pitkäaikaistyöttömyyden katkaisun ohjelma. Minä toivon, että sellainen saataisiin tähän yhteiskuntaan aikaan. Jos puheenjohtaja sallii, niin kehun ministeriä: Olli Rehn on minusta hyvin vastuullisesti hoitanut (Puhemies koputtaa — Ben Zyskowicz: Ei salli!) tätä Talvivaara-asiaa. Tässä mielessä se 144 miljoonaa lainanottoa... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: No niin, nyt kuitenkin menee sen verran pitkään, että vastauspuheenvuoro edustaja Pauli Kiurulle.] ...on kuitenkin ollut perusteltu monista syistä johtuen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-05-31T14:54:57,2016-05-31T14:56:23,Tarkistettu,1.1 2016_61_46,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä Terrafamen asiassa on hyvä myös muistaa sellainen seikka, mikä ei ole tässä tullut esille, että malmivaranto on arviolta 60 vuotta pitkä eli sitä riittää todella pitkäksi aikaa, mikäli se toiminta saadaan siellä kuntoon, ja ympäristönäkökulma pitää siinä, totta kai, muistaa. Mutta niin kuin esimerkiksi edustaja Rossi sanoi, sekä alasajo että ylösajo maksavat, mutta tämä pitkäaikainen etu tuntuu tässä hieman unohtuvan. Haluan kiittää tästä omais- ja perhehoitajien vapaiden kehittämisestä ja siitä, että tänne lisätalousarvioon on siihen varattu määräraha. Se on iso asia, ja se on kansantaloudellisesti merkittävä, mutta se on erityisesti inhimillisesti merkittävä asia. Viimeisenä kiitoksena haluaisin sanoa, että tänään tuli valtioneuvoston tiedote, jossa todettiin, että talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa Tampereen monitoimiareenan rahoittamista. Se on hanke, joka työllistää 3 500 ihmistä, (Puhemies koputtaa) plus rakentamisaikana... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-05-31T14:56:26,2016-05-31T14:57:35,Tarkistettu,1.1 2016_61_47,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Herra puhemies! Olemme historiallisessa tilanteessa, on orastava käänne kahdeksan laihan vuoden jälkeen. Nyt tarvitaan malttia tässä herkässä tilanteessa. Mutta varsinainen asiani: Talvivaara ei pelkästään ole suuri tragedia, vaan Talvivaara on myös pilannut koko kaivosteollisuuden maineen. Kaivosteollisuus olisi kuitenkin työllistävä tulevaisuuden ala monessa mielessä, mutta Talvivaaran takia tämän teollisuudenalan maine on nyt niin heikoilla. Mitä, edustaja Rehn, valtio voisi tehdä tämän maineenhallinnan hyväksi ja kaivosteollisuuden alalla uskon vahvistamiseksi? Lisäksi toivoisin vastausta liittyen tähän edustaja Essayahin ja Henrikssonin esille tuomaan maatalouden ahdinkoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-05-31T14:57:35,2016-05-31T14:58:36,Tarkistettu,1.1 2016_61_48,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ongelmahan tässä on ollut se, että hallituksen leikkausmoodi on ollut niin intohimoinen, että se on omalta osaltaan vaarantanut kasvua ja työllisyyttä, ja siinä työllisyysmoodissa olisi pitänyt olla jo vuosi sitten eikä hukata tätä mennyttä vuotta. (Välihuutoja) Nyt kun meillä on, puhemies, käsissämme tämä kilpailukykysopimus, niin viimeistään nyt hallituksen tulee omilla toimillaan varmistaa se, että tämä sopimus syntyy. Siksi, puhemies, on hyvä, että hallitus luopui tästä hullusta neljän kuukauden ilmaistyöhankkeestaan. Mutta täällä jäi ministeri Stubbilta vastaamatta kysymykseen, aiotteko nyt, kun leikkausmoodi on ohi, perua myös muut työttömyysturvan heikennykset, ja mikä on teidän verolinjanne suhteessa tähän kilpailukykysopimukseen. On, puhemies, tärkeää, että hallitus omin toimin varmistaa, että kilpailukykysopimus voi syntyä. Siksi näihin kysymyksiin (Puhemies koputtaa) täällä tänään, ministeri Stubb, me odotamme vastausta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-05-31T14:58:38,2016-05-31T14:59:42,Tarkistettu,1.1 2016_61_49,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On onneksi näistä haasteista huolimatta nähtävillä se, että leikkausten tieltä ollaan pikkuhiljaa pääsemässä sinne kasvun tielle. Näiden sopeutustoimien ansiosta, voidaan sanoa, kansantalous on hienoisessa nousussa ja julkisen velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen on kuitenkin hidastumassa lähivuosina. Näistä leikkauksistakin huolimatta me olemme halunneet panostaa omais- ja perhehoitoon. Tässä on minusta arvovalintaa ihan kerrakseen. Muutenkin tämä hallitus on kyennyt nyt uudistuksiin ja kokeiluihin, ja digitalisaatio on yksi niistä, minkä haluan nostaa. Nyt tämä lisätalousarvio mahdollistaa laajakaistan loppuunviemisellä sen, että digitalisaatio voi todellakin tulla palvelemaan koko maata, palveluiden saatavuus ja sujuvuus koko maassa pysyy tai paranee. Ministeri Rehn varmaan tietäisikin parhaiten sen aikatauluista. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-05-31T14:59:45,2016-05-31T15:00:45,Tarkistettu,1.1 2016_61_50,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun oppositiota kuuntelee, niin tulee sellainen olo, että jos me kuuntelisimme oppositiota, niin Suomi kukoistaisi. Mutta hei, oppositiohan oli hallituksessa ihan vähän aikaa sitten, ja tuli lisää työttömiä, joten opposition puheiden uskottavuus on hyvin heikkoa. On tärkeää pitää kiinni kotimaisesta ruoasta. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen ruoan puhtaus on erittäin korkealla tasolla. Hallitus on tietoinen maataloustuottajien ahdingosta, ja minultakin tätä asiaa on kovasti kysytty. Tämä maatalouden kriisipaketti siirtyy nyt syksyn lisätalousarvioon, ja kysyisin arvon ministereiltä: mikä tähän oli syynä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-05-31T15:00:47,2016-05-31T15:01:41,Tarkistettu,1.1 2016_61_51,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä tuon Talvivaaran varjoon on jäänyt se, että Microsoft Mobile lopettaa Tampereella. Tietysti se on vakava tilanne, mutta meidän täytyy miettiä, millä me voimme tulevaisuudessa tätä osaamista hyödyntää. Tässä valtiovarainministeri viittasi tähän kannattavuusloukkuun, mutta se tietotaitohan on näillä ihmisillä. Ehkä me opimme sen, että ei pidä yhteen koriin laittaa munia, että meidän pitää saada elinkeinorakenne laajemmaksi ja koulutus ja tutkimus mukaan. Tampere 3 ‑hanke on ehkä hyvä tässä asiassa. Biotalous on meillä vahva — nythän muun muassa Millenium-palkinnon sai biokemisti Frances Arnold. Toisaalta meillä on mahdollisuus myös myydä it-palveluita, niin kuin eilen saimme uutisista lukea, että jopa Aasiassa meidän it-palvelut menestyvät. Ja ennen kaikkea verkkokauppahan meillä on vielä alkutekijöissään. Muun muassa Keski-Suomessa on pieni firma, joka myy moottorikelkan osia verkkokaupalla miljoonien edestä maailmalle, ihan segmentoidulla alalla. Oikeastaan olisin tästä kysynyt näin yleisesti, (Puhemies koputtaa) mitä mieltä ministerit ovat: millä mielellä katsotte tätä rakennemuutosta, mikä on tapahtumassa tässä teollisuuden osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-05-31T15:01:41,2016-05-31T15:02:52,Tarkistettu,1.1 2016_61_52,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä erityisesti edustajat Lindtman, Niinistö ja Uotila minusta kyllä tahallaan väärin ymmärsivät valtiovarainministerin viestin. Eihän se niin päin mene, että kun otamme 15 miljoonaa euroa lainaa joka päivä ja velkasuhde on nousemassa 65 prosenttiin joka tapauksessa, niin voisi ikään kuin avata laarit ja ottaa lisää, vaan kysymys on siitä, että nyt kun kitisten ja katisten saadaan yhteiskuntasopimusta maaliin, laitetaan työttömyysturvassa asioita hieman parempaan kuntoon ja näin poispäin, meillä on olosuhteet sellaiset, että saattaa olla, että työllisyys lähtee nousuun ja sen jälkeen ei tarvitse enää tehdä niin kipeitä leikkauksia. Tämä on se marssijärjestys. Ministeri tässä myös käytti hyvänä esimerkkinä sitä, että meillä edelleen ansiosidonnainen työttömyysturva passivoi ja aiheuttaa ikään kuin osaamisen happanemista, koska sinä aikana ei kannata ottaa töitä vastaan. Tärkein starttirahateko olisikin se, että voisi käyttää ansiosidonnaista starttirahana, palkkatukena, koko sen määrän osalta. Kysyisinkin molemmilta ministereiltä: mitä tälle voidaan vielä tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-05-31T15:02:52,2016-05-31T15:03:54,Tarkistettu,1.1 2016_61_53,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään voimme lukea lehdestä, että Saksan hallitus on myöntänyt vähintään 100 miljoonaa euroa Saksan maidontuottajille. Useat edustajat ovat nyt kysyneet, mitä meidän hallitus aikoo tehdä. Julkisuudessa on liikkunut huhuja, että semmoinen 48 miljoonan kriisipaketti olisi valmistelussa mutta että se siirretään syksyyn. Jos se siirretään syksyyn, se tarkoittaa, että sen päätöksen jälkeen pitäisi neuvotella tuottajajärjestön kanssa, valmistaa lainsäädäntöä, valmistaa asetuksia, jopa muuttaa Suomen maatalousohjelma Brysselissä. Eli lopputulos: ei mitään maanviljelijöille tämän vuoden aikana. Onko se hallituksen viesti? Onko se hallituksen viesti? Ei mitään maanviljelijöille. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-05-31T15:03:54,2016-05-31T15:05:06,Tarkistettu,1.1 2016_61_54,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Ja vielä vastauspuheenvuorot tähän keskusteluvaiheeseen edustajille Ojala-Niemelä, Järvinen, Anttila, ja näillä mennään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_55,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Positiivista tässä on se, että työministeri Lindström on ilmoittanut hallituksen luopuvan tästä erillisestä työnäytteestä, SDP:nkin toivomusten mukaisesti. Kyllä voi sanoa, että tämä on työttömien nöyryyttämistä, ja pidän hyvänä sitä, että tästä luovutaan. Mutta huolissani olin siitä, niin kuin moni muukin tässä salissa, että työllisyyteen ei tule lisäpanostuksia vaan päinvastoin työttömyyden hoito laiminlyödään. Nyt on kaikki yhden kortin varassa siinä, syntyykö tämä kilpailukykysopimus vai ei. Se on vaikea ratkaisu, siinä kuitenkin puhutaan ihmisten työehtojen heikentämisestä. Toisena puolena olivat nämä veronalennukset ja leikkausten perumiset, ja kysynkin teiltä, valtiovarainministeri Stubb: oletteko sananne mittainen mies ja tuletteko toteuttamaan nämä lupaukset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-05-31T15:05:06,2016-05-31T15:06:00,Tarkistettu,1.1 2016_61_56,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pakko palata hetkeksi Talvivaaraan. On selvää, että koko tämä sali murehtii kainuulaisten työpaikkojen suhteen, mutta kainuulaiset työpaikat on helpompi korvata kuin kainuulainen luonto, jos sen ensin pahasti pilaamme. Ja näin valitettavasti on osin jo käynyt. Kun vihreät olivat hallituksessa viime kaudella, silloin kunnioitettiin ympäristölainsäädäntöä, ja jos ministeri Rehn muistaa, vihreät ulostettiin hallituksesta hyvä tovi ennen hallituksen loppukautta (Markku Rossi: Miten se ulostus tapahtui?) — Siitä voi ehkä naapurinne kertoa teille yksityiskohtia. — Mutta nyt uudet tiedot kertovat siitä, että purkuputki Nuasjärveen on valitettavasti toteuttanut ne pahimmat pelot eli se on muodostanut hapetonta sedimenttiä, pohjakerrosta, Nuasjärven pohjaan. Ja kysymys kuuluu, ministeri Rehn: mitä te aiotte tehdä sille, että (Puhemies koputtaa) tämä kehitys ei pääse enää jatkumaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-05-31T15:06:01,2016-05-31T15:06:59,Tarkistettu,1.1 2016_61_57,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä käytettyihin puheenvuoroihin kilpailukykysopimuksen saamisesta on erittäin helppo yhtyä. Se samalla — paitsi että se on erittäin tarpeellinen — myöskin säilyttää meillä sopimusyhteiskunnan. Minäkin puuttuisin parilla sanalla tähän maatalouden ankeaan tilanteeseen. Totuus on se, että Venäjä-pakotteet yhdistettynä kaupan halpuuttamiseen ovat johtaneet siihen, että viljelijän elinkeino on erittäin kannattamatonta. Tätä taustaa vasten Senaatintorille kokoontui mittava joukko viljelijöitä, ja heitä vastassa olivat hallituksen ministerit: pääministeri ja valtiovarainministeri ja myöskin maatalousministeri. Silloin syntyi ajatus ja toive siitä, että heidän hätäänsä tullaan vastaan, ja nyt minä todella vetoan, että tämä asia myöskin hoidetaan. Jos se todella siirtyy syksyyn, niin liian moni tila menee sinä aikana konkurssiin. (Mats Nylund: Aivan!) Täällä edustaja Nylund oli siinä oikeassa, että aikataulut EU:n kanssa vievät todella aikaa, ja sen takia pitäisi päästä alkuun, näitä asioita hoitamaan. Viljelijöitä ei saa rangaista siitä, että meillä on Venäjä-pakotteet ja kaupan halpuuttaminen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-05-31T15:06:59,2016-05-31T15:08:04,Tarkistettu,1.1 2016_61_58,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Nyt ministeri Stubb, 2 minuuttia paikan päältä, ja ministeri Rehn, ilmeisesti 1 minuutti paikan päältä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_59,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa ehkä puutun kahteen asiaan, joista kysyttiin täsmällisemmin. Ensimmäinen on verotus ja kilpailukykysopimus. Hallitusohjelmassahan todetaan, että jos julkinen talous vahvistuu 0,5 prosenttia eli karkeasti noin 2 miljardia euroa, niin silloin hallitus tulee vastaan miljardin euron verohuojennuksilla. Meidän marssijärjestyksemme on nyt se, että me odotamme lopputulosta neuvotteluista ja siitä hetkestä eteenpäin valtiovarainministeriössä me laskemme kokonaisarviona, mikä on vaikutus julkiseen talouteen, mikä on vaikutus bkt:n kasvuun, ja sen pohjalta me teemme laskelmat verotuksen puolella. Uskon, että verohuojennuksia tulee, mutta niiden mittaluokkaa ei tässä tällä hetkellä pysty sanomaan, koska me emme tarkkaan tiedä, miten paljon kilpailukyky tulee  julkiseen  ta-louteen vaikuttamaan. Toinen täsmäkysymys, joka taisi tulla viidessä tai kuudessa kysymyksessä, oli erittäin ajankohtainen ja hyvä, liittyi maatalouteen. Ensimmäinen huomio siihen on se, että kehyspäätöksessähän me sovimme kertaluontoisesta 34 miljoonan euron tuesta maatalouteen. Tämähän ei tietenkään riitä mutta helpottaa toivottavasti tuskaa tässä vaikeassa tilanteessa. Uskon, että meidän maataloutemme ei ole vaikeassa tilanteessa pelkästään Venäjä-pakotteiden kanssa vaan se muodostaa huomattavasti monimutkaisemman vyyhdin. Me sovimme lisätalousarvion yhteydessä, että me palaamme tähän kriisipakettiin syksyn aikana ja ennen sitä me selvitämme, millaisia tukia voimme vielä tässä vaiheessa Euroopan unionilta saada, ja samalla me pyrimme tekemään sellaisia toimia, jotka purkavat sääntelyä maatalousalalta, koska se on vahvasti normitettu ala. Kuten tuossa entinen maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila hyvin totesi, kysehän on yrittäjistä, jotka tekevät 12-, 14-, 16-tuntisia päiviä ja elävät tällä hetkellä todellakin minimitasolla. Me pyrimme tekemään kaikkemme sen eteen, myös muita keinoja käyttäen, että jonkinnäköinen helpotus tulee. (Puhemies koputtaa) Meillä on jakamatonta varausta (Puhemies koputtaa) 94 miljoonaa jäljellä syksylle. Kriisipaketin yhteydessä syksyllä, (Puhemies koputtaa) elokuussa, me katsomme tilanteen uudestaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-05-31T15:08:06,2016-05-31T15:10:23,Tarkistettu,1.1 2016_61_60,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Nyt ministeri Rehn, 1 minuutti paikan päältä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_61,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Puhemies! Kuten edustaja Alatalo totesi ja mihin myöskin edustajat Rossi ja Kiuru ja Ihalainen viittasivat, Suomen kansantalous käy rakennemuutosta tällä hetkellä lävitse, rajua rakennemuutosta. Jatkossa Suomen kansantalous on paljon monimuotoisempi kuin aiemmin, se on sitä jo tällä hetkellä. Luovat alat, ict-palvelut, cleantech, biotalous, ylipäänsä kestävä, vihreä talous tulee muodostamaan yhä merkittävämmän osan Suomen kansantaloudesta. Kaivannaisteollisuus on osa sitä monimuotoista kokonaisuutta, kunhan se on nimenomaan kestävää kaivannaisteollisuutta, ja sen takia hallitus kantaa erityisesti huolta ympäristöturvallisuudesta Terrafamen osalta. Maatalouden suhteen: Kuten miniseri Stubb totesi, hallitus kantaa syvää huolta suomalaisen maatalouden kannattavuudesta. Me käymme toimenpiteisiin, ja puhdas suomalainen ruoka on ehdottomasti nähtävä myöskin Suomen talouden kannalta voimavarana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-05-31T15:10:24,2016-05-31T15:11:32,Tarkistettu,1.1 2016_61_62,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Käymme vielä hetkisen, ei kovin pitkään enää, tätä debattia. Siirrymme kohta varsinaisiin puheenvuoroihin. Myönnän vielä muutamia vastauspuheenvuoroja, ensimmäisenä edustaja Harakka, sitten Laukkanen, sitten Hoskonen ja sitä rataa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_63,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pari kysymystä Talvivaarasta: Työllisyys on äärimmäisen tärkeä asia varsinkin Kainuussa, jossa liian moni on vailla työtä, mutta niinhän on luontokin. Jotta Talvivaara olisi kannattava, sen pitäisi lisätä tuotantoaan nykyisestä. Bioliuotusmenetelmässä 1 tonni nikkeliä synnyttää monikymmenkertaisen määrän useita vaarallisia jäteaineita. Vesien hallinta on valtavan vaikeaa. Erään arvion mukaan kannattava kaivos tarvitsisi uuden kipsisakka-altaan joka toinen vuosi. Siis mitä tuottavampi kaivos, sitä suurempi kuormitus ympäristölle. Jos toivomme, että Terrafame olisi työllistävä ja kannattava, tähän ympäristöhaasteeseen pitää vastata. Miten? Tässä oli yksi kysymys, johon pyysimme hallitukselta puolueetonta selvitystä, mutta emme sitä saaneet. Mikä on ministeri Rehnin näkemys tähän kysymykseen, olisi hyvä kuulla. Juuri valtiovarainvaliokunnassa kuulimme, että Terrafame Group on teettänyt toiminnastaan teknisen selvityksen. On selvää, että valiokunnan on saatava käyttöönsä kaikki valtioneuvoston valmisteluasiakirjat, (Puhemies koputtaa) muistiot ja selvitykset, jotta näin mittava, satojen miljoonien päätös saataisiin tehtyä. Suhtaudutteko esitykseen myönteisesti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-05-31T15:11:46,2016-05-31T15:12:57,Tarkistettu,1.1 2016_61_64,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministereiden vastaukset liittyen tähän maatalouden ja viljelijöiden ahdinkoon eivät todellakaan tyydytä. Huhtikuun alussa he olivat täällä kertomassa tarpeensa; nyt mennään kohta kesäkuuta, ja vastaus on, että elo—syyskuussa saatamme tuoda tähän joitakin uusia näkemyksiä. Kun on tämä ajattelutapa, että hallinnollisella näpertelyllä siellä voitaisiin täyttää maanviljelijän oma vatsa, on tilanne aika korni. Tällä hetkellä peltoja kastelevat hiki ja viljelijöiden kyyneleet, koska se, mikä heille kuuluu, ei heille näytä olevan edes matkalla millään tavalla. Tämä on aika käsittämätöntä, että keskustavetoinen hallitus pystyy tällaiseen toimintaan. Teidän oma etujärjestönne kiertää täällä oppositiopuolueita, pyytämässä meiltä apua, voisimmeko tehdä jotain, että tilanteeseen tulisi muutos. Tämä on ennenkuulumatonta, ja ihmettelen ja kysyn: eikö yhtään paina omaatuntoa tämä tilanne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-05-31T15:12:57,2016-05-31T15:14:02,Tarkistettu,1.1 2016_61_65,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että tällä hetkellä elämme niitä aikoja, että on todellakin tapahtumassa. Ensimmäiset merkit talouden kasvu-uralle saamisesta ovat jo tapahtuneet, ja tätä tilannetta meidän tulee parhaamme mukaan edistää kaikin keinoin, mitä Suomen eduskunta pystyy tekemään. Tämän takia kilpailukykysopimus on saatava aikaan ja nimenomaan niin, että siinä ovat mahdollisimman kattavasti kaikki liitot mukana. On aivan välttämätöntä, että me saamme ulkomaankaupan toimimaan. Tällä hetkellä Suomessa elämme tilanteessa, että vain metsäteollisuudella tuntuu menevän todella hyvin mutta kaikilla muilla kaupan aloilla viennissä on vaikeuksia — tätä karua kieltä kertovat meille kaikki vientitilastot. Tämän takia on välttämätöntä, että saamme todellakin työttömyyden laskemaan, koska sitä kautta me saamme aidosti valtiontalouden haltuun, koska se 5 miljardia, mikä työttömyyden vuotuinen kustannus on, on aivan valtava summa. Ja siihen vaikuttamalla, tarjoamalla ihmisille töitä, pystymme vaikuttamaan valtiontalouden tilanteeseen ja ennen kaikkea luomaan sitä hyvää (Puhemies koputtaa) muillekin, ei vain pelkästään niille ihmisille, jotka (Puhemies koputtaa) ovat tällä hetkellä vaikeuksissa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-05-31T15:14:03,2016-05-31T15:15:09,Tarkistettu,1.1 2016_61_66,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri sanoi, että leikkauslinjasta on siirryttävä. Minä aidosti toivon, että tämä on hallituksen uusi linja, mutta kannattaa muistaa, että ne leikkaukset, jotka tehtiin vaalikauden alussa, vaikuttavat koko vaalikauteen. Eli ne leikkaukset, jotka tehdään esimerkiksi osaamiseen, koulutukseen ja niin edelleen, vaikuttavat meidän koko tulevaisuuteen. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun puhuu tällaisesta linjanmuutoksesta. Ja on myös hyvin harmillista, että hallitus ei ole lisännyt työllisyysmäärärahoja tarpeeksi — tai itse asiassa ei yhtään sellaisia, jotka olisivat kohdennettuja. Eikö hallitus usko työvoimapolitiikkaan? Julkisen puolen on tultava apuun, kun ihmiset haluavat työtä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-05-31T15:15:10,2016-05-31T15:16:13,Tarkistettu,1.1 2016_61_67,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on hienoa, että hallitus on saanut velkaantumisen taittumaan. (Pia Viitasen välihuuto) Tämä noin 5,7 miljardia on huomattavasti vähemmän kuin viime vaalikaudella. Viime vaalikauden hallitukset ottivat 20 miljardia suoraa velkaa valtiolle ja leikkasivat kuntien valtionosuuksia niin, että suurelta osin niiden vaikutuksesta kunnat velkaantuivat neljässä vuodessa 6 miljardia. Valtion kassa oli viime vaalikauden alussa 11 miljardia, nyt se on 4 miljardia. Eli yli 6 miljardia syötiin viime vaalikauden aikana valtion kassaa. Omaisuutta myytiin 3,3 miljardilla eurolla. Tämän seurauksena syntyi 100 000 työtöntä ja vuosina 2012, 2013 ja 2014 oli negatiivinen bkt. Eli eivät nämä tulokset kyllä ole ylpeydenaihe teille, sosialidemokraatit, jotka olitte vahvasti (Puhemies koputtaa) vastuussa. Nyt on lähes miljardin maahanmuuttokustannukset vielä uutena otettava huomioon tässä laskelmassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-05-31T15:16:14,2016-05-31T15:17:25,Tarkistettu,1.1 2016_61_68,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lamassa on aina kolme aaltoa. Ensin sakkaa talous, sen jälkeen rupeaa työttömyys nousemaan, mutta kun nämä kaksi jo alkavat kohentua, niin sosiaalinen lama jää. Jos katsoo hallituksen omia talous- ja työllisyysennusteita, niin ne kertovat sen, että vaikka meillä työllisyydessä tapahtuisi positiivista kehitystä, mitä ei tähän mennessä ole kovinkaan paljoa tapahtunut, niin pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Ja se suuri huoli on, että tuosta pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta jää taloudellisesti erittäin kallis sosiaalinen aalto ja inhimillisesti erittäin raskas. Toivonkin, että hallitus tosissansa miettisi syksyn budjettiriiheen niitä lisävälineitä, joilla pitkäaikaistyöttömyyteen puututaan. Yksi väline, joka palvelisi nyt näitä rakennemuutospaikkakuntia, vaikkapa sitten Microsoftin tai Terrafamen ja Talvivaaran jälkien korjaamista, olisi esimerkiksi se, että omaehtoisen koulutuksen kriteereitä helpotettaisiin. (Puhemies koputtaa) Se mahdollistaisi kouluttautumisen työttömänä olemisen sijaan. (Puhemies koputtaa) Kun valtiovarainministeri käytti esimerkkiä henkilöstä, (Puhemies koputtaa) joka oli ansiosidonnaisella eikä ollut työhalukas, niin itse asiassa jos te-toimistoissa olisi (Puhemies koputtaa) riittävästi henkilöstöä ja he tekisivät tälle kyseiselle henkilölle työtarjouksen... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja, nyt ylittyy vähän liikaa tuo sanottu minuutin raja.] ...niin hän ei voisi sitä vuotta odottaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-05-31T15:17:25,2016-05-31T15:18:48,Tarkistettu,1.1 2016_61_69,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhdyn kyllä siihen huoleen, mitä tässä keskustelussa on tullut esille liittyen maatalouden vaikeaan tilanteeseen. Kyllähän se on konkreettisesti yksi niistä ammattiryhmistä, joka on suoraan saanut iskuja kansainvälisen politiikan seurauksena. Suuret, merkittävät vientialueet eivät ole nyt mahdollisia, satojen miljoonien eurojen menetyksiä ei pystytä EU:n tai kansallisillakaan tukipaketeilla mitenkään kompensoimaan riittävästi, joten jäljelle jää ainoastaan oikeastaan uusien vientimarkkinoiden saaminen. Niitä pitäisi tietenkin saada hirvittävän nopeasti. Kyllähän joku Aasian ruoan verkkokauppa on semmoinen, mihin Suomen pitäisi korkean teknologiankin maana päästä käsiksi. On kuitenkin hyviäkin piirteitä. Täällä on aika negatiivisesti puhuttu taloudesta, ja se tietenkin oppositiolle aina kuuluukin. Mutta uskon itse, että pieni käänne on tapahtumassa. Kyllähän meidän bkt kääntyy plussalle, vaikka se on vain pieni se plussa, mutta se on kuitenkin parempi kuin se miinusmerkkinen asia. Vielä olisin kysynyt ministeri Rehniltä: kuinka optimistinen te olette näiden Talvivaaran neuvottelujen jatkon suhteen eri investoreiden kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-05-31T15:18:49,2016-05-31T15:20:25,Tarkistettu,1.1 2016_61_70,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Ja vielä vastauspuheenvuorot edustajille Meri ja Mäkisalo-Ropponen, sen jälkeen ministeri Rehnille minuutin vastauspuheenvuoro ja sitten parin minuutin päätöspuheenvuoro valtiovarainministerille. Jos vielä sitten aivan välttämätöntä debatoitavaa on, jätetään varaus siihen. Lähtökohtaisesti siirrymme puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_71,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamia asioita. En nyt haluaisi palata näihin ikäviin debatteihin ja syyttelyihin, mutta haluan korjata, kun täällä on puhuttu tuosta, että peruttiin tämä neljän kuukauden ilmaistyö: Ministeri Lindströmhän kertoi tästä työnäytteestä, joka oli vapaaehtoinen, ja siinä haettiin erilaisia malleja työmarkkinaosapuolten kanssa. Hän kertoi, että se peruutetaan, mikäli se ei näytä onnistuvan. Minusta on hyvä, että keksitään keinoja. Kun täällä huudetaan työllisyyden perään, minäkin huudan. Halusin nyt vain, että jospa nyt lopetettaisiin näitten väärien termien käyttäminen. Se, mikä on hienoa, on se, että tässä omaishoidon ja perhehoidon kehittämisessä on kunnille varattu riittävästi määrärahoja. Itsekin kunnallispoliitikkona saa olla monesti huolissaan, koska kuntien valtionosuudet ovat viime vuosina pienentyneet ja kuitenkin edellytetään tiukkaa budjettikuria siitä, ettei joudu alijäämämenettelyyn elikkä tähän kuntaliitosselvitykseen. Haluan vielä lopuksi sanoa sen — kun perustuslakivaliokunnassa istun ja täällä on puhuttu siitä, että voitaisiin ottaa esimerkiksi velkaa lisää — että perustuslaillisiin argumentteihin tukeutumiseen liittyy myös se, että me emme syö nyt tulevaisuutta ja hyvinvointiyhteiskuntaa. Meidän on pidettävä (Puhemies koputtaa) se tasapainossa, se on perustuslaillinen velvollisuus (Puhemies koputtaa) lainsäätäjällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-05-31T15:20:26,2016-05-31T15:21:36,Tarkistettu,1.1 2016_61_72,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut valitettavasti kasvuaan: 17 000 pitkäaikaistyötöntä enemmän kuin vuosi sitten. Tarvitsemme siis kokonaisvaltaisen pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaohjelman, kuten edustaja Ihalainenkin täällä aiemmin sanoi. Minulla on ollut mahdollisuus seurata pitkään työttömänä olleiden kansalaisraatitoimintaa, jossa pitkäaikaistyöttömät arvioivat saamiaan palveluita. Asiakasraati antoi erityisen kriittistä palautetta te-toimistojen toiminnasta. He totesivat, ettei puhelimeen vastata, nettisivut ovat hankalia käyttää ja henkilökohtaista tapaamisaikaa ei kerta kaikkiaan saa. Mutta myös te-toimistojen työntekijät viestivät samanlaista hätää. Resurssit ovat niin huonot, etteivät he pysty hoitamaan tehtäviään edes tyydyttävällä tavalla. Jopa nuoret joutuvat odottamaan ensimmäistä tapaamista asiantuntijan kanssa puolesta vuodesta vuoteen. Nuoria ei saisi laittaa odottamaan, sillä me tiedämme, että neljän kuukauden (Puhemies koputtaa) toimettomuus johtaa nuorten syrjäytymisriskin kasvuun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-05-31T15:21:37,2016-05-31T15:22:46,Tarkistettu,1.1 2016_61_73,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Ja nyt ministeri Rehn, 1 minuutti paikan päältä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_74,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Puhemies! Edustaja Harakan kysymykseen totean, että hallitus on valmis pitämään eduskunnan ja asianomaiset valiokunnat, etenkin talousvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan, täysin informoituina. Me tiedämme hyvin tämän asetelman tällä hetkellä — tämä on vastaus myöskin edustaja Heinosen aikaisemmin esittämään kysymykseen. Kun katsotaan bruttokustannuksia, niin ne ovat sulkemisvaihtoehdossa tämä 144 miljoonaa euroa, joka on tähän budjetoitu, myöhemmässä vaiheessa 162, ja metallien myynnistä tulee 167, siis tämän hetkisten arvioiden mukaan nikkelin nykyhinnoilla, elikkä bruttokustannusarvio on 473 miljoonaa, ja nettona se on hieman päälle 300 miljoonaa euroa eli 144 plus 162 ja mahdollisesti vielä tämä vedenpuhdistamo päälle. Edustaja Filatovin kommenttiin, kysymykseen pitkäaikaistyöttömyydestä totean vain sen, että juuri sen takia, että me kykenemme pysäyttämään pitkäaikaistyöttömyyden kasvun ja parantamaan suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä, me tarvitsemme kilpailukykysopimuksen. Sen takia vetoankin kaikkiin tahoihin, että tämä loppusuora vedettäisiin niin, että saadaan se todellakin maaliin ja kyetään parantamaan kestävän kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen edellytyksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-05-31T15:22:47,2016-05-31T15:24:19,Tarkistettu,1.1 2016_61_75,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Ministeri Rehnin puheenvuoron johdosta täällä on kaksi puheenvuoroa pyydetty, ja annan ne, elikkä edustajille Harakka ja Rossi, ja sitten puheenvuoro valtiovarainministerille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_76,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille. Ette kuitenkaan vastannut tähän esittämääni kysymykseen: voiko valiokunta saada käyttöönsä valtioneuvoston päätösasiakirjat, muistiot ja selvitykset, mukaan lukien esimerkiksi Terrafamen juuri tilaaman teknisen selvityksen toiminnasta, jotta voimme tämän satojen miljoonien eurojen päätöksen tehdä asianmukaisilla tiedoilla? Tästä ehkä hyvä esimerkiksi on ministerin juuri äsken esittelemät luvut, joissa hän esitti Terrafamen metallien myyntiarvioksi 167:ää miljoonaa euroa. Se on laskettu 1 000 euroa kalliimmalla nikkelin hinnalla kuin mikä nyt on tosiasia. Toisin sanoen jo tästä syntyy 20 miljoonan euron erotus tuon arvion ja tämän päivän välille. Tämä kuvaa sitä, että meillä täytyy olla asianmukaiset ja parhaat paperit, joten uudistan kysymyksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-05-31T15:24:29,2016-05-31T15:25:29,Tarkistettu,1.1 2016_61_77,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia, edustaja Filatov. Tuo teidän puheenvuoronne ja lähestymiskulma pitkäaikaistyöttömyyteen laman tai taantuman jälkeen oli todellakin myös koskettava, koska moni meistä muistaa myös 90-luvun ajalta tilanteen, jolloinka syntyi konkurssiaalto, työttömyyttä, ja sen jälkeen sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyi ja ongelmat ovat tänäkin päivänä osittain suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä on todella suuri ongelma, mihin ministeri Rehn omassa puheenvuorossaan myös viittasi: Totta kai nyt hallitus tekee työtä parhaillaan kaiken aikaa sen suhteen, kuinka me saamme uudistettua suomalaisia rakenteita, kuinka me saamme lisää työllisyyttä, yrittäjyyttä, Suomen kansantaloutta paremmalle tolalle. Kaikki nuo edustaja Kankaanniemen aikaisemmin mainitsemat luvut olivat kyllä korutonta kertomaa, hyvin laskettuja asioita, mutta ne olivat faktaa, ja se kertoo siitä, että jos Suomen taloutta ja meidän järjestelmäämme ei pystytä uudistamaan, niin meille syntyy (Puhemies koputtaa) pitkäaikaistyöttömyyttä ja sosiaalista ongelmaa yhä enemmänkin, ja tässä mielessä kyllä kiitos, tästä on hyvä jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-05-31T15:25:29,2016-05-31T15:26:39,Tarkistettu,1.1 2016_61_78,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Valtiovarainministeri Stubb, noin 2 minuuttia — voi paikan valita.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_79,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyen kaavan mukaan meidän talouspolitiikkamme peruslinja oikeastaan muotoutuu viidestä kokonaisuudesta, joita tässäkin salissa on tänään monella tavalla kosketeltu. Ensimmäinen on velkaantumisen taittuminen. Se on tavoite, johonka me pyrimme vuoteen 2019 mennessä. Mutta siihen liittyy totta kai monta muuta kokonaisuutta: työllisyystilanne on niistä yksi, veropolitiikka on tietysti toinen, ja kolmas on se tapa, jolla me pystymme etenemään meidän kokonaissopeuttamistavoitteemme kanssa. Toinen kulmakivi on tietysti työllisyyspolitiikka — monet puuttuivat pitkäaikaistyöttömyyteen. Tilannehan on siis meillä se, että meillä työttömyyden kesto on noussut 52 viikkoon. Jos meidän tavoitteenamme on nostaa työllisyysprosentti 68:sta 72:een, niin se hoituisi sillä, että meillä työttömyyden kesto tulisi alas 36 viikkoon. Se olisi meidän velkaantumisen taittamisen näkökulmasta, meidän työllisyyden näkökulmasta ja kokonaistalouden näkökulmasta se paras ratkaisu. Nyrkkisääntöhän on se, että prosentin lisäys työllisyysasteeseen on julkisen talouden puolella noin 600 miljoonaa euroa. Sen lisäksi kolmas kulmakivi meillä tietysti on tuo veropolitiikka, ja siinähän hallituksen tulokulma alusta saakka on ollut se, että pyrimme siihen, että kenenkään verotus ei tämän vaalikauden aikana kiristy. Kun panostamme verohuojennuksiin, ne liittyvät nimenomaan työllisyyden verottamiseen ja sellaisiin, jotka lisäävät Suomessa toimeliaisuutta. Meidän neljäs kulmakivemme, siis velkaantumisen, työllisyyden ja verotuksen lisäksi, talouspolitiikassa on tietysti rakenteelliset uudistukset, mukaan lukien sote-uudistus, joka on kuitenkin ehkä Suomen julkisen talouden historian yksi suurimpia uudistuksia. Viimeinen kulmakivi on normien purku, liittyvätpä ne sitten maatalouteen tai kauppojen aukioloaikoihin tai vaikkapa alkoholilainsäädännön vapauttamiseen. Ne ovat kaikki sellaisia toimenpiteitä, joihinka tämä hallitus pyrkii, on pyrkinyt ensimmäisen vuoden aikana ja pyrkii seuraavien kolmen vuoden aikana myös. Ja viimeisenä huomiona lopetan siihen, mistä lähdimme liikkeelle. Tämä hallitus on nyt tehnyt ne kaikista vaikeimmat ja kipeimmät leikkauspäätökset. (Puhemies koputtaa) Me pyrimme siirtymään leikkausmoodista työllisyysmoodiin. Sillä tavalla tämä maa lähtee uudestaan nousuun. (Markku Rossi: Se on oikea linja!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-05-31T15:26:40,2016-05-31T15:29:09,Tarkistettu,1.1 2016_61_80,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,Siirrymme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_81,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies, ärade herr talman! Regeringens andra tilläggsbudget försummar helt och hållet den kris vi har i modernäringen, i jordbruket. Här anslås 144 miljoner euro för kapitalisering av Terrafame. Den har debatterats flitigt i dag. Ännu mer pengar i det bottenlösa hål som Talvivaara utgör. Samtidigt finns här inget, inte en endaste euro, för jordbruket som befinner sig i sin djupaste kris under hela vårt medlemskap.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,sv,Mats Nylund,943,2016-05-31T15:29:16,2016-05-31T15:30:18,Tarkistettu,1.1 2016_61_82,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ajattelin lyhyesti kommentoida talouden suurta kuvaa. Ehkä sitä ennen — vaikka minulla ei ole tapana esittää lisämenoja valtion budjettiin — tästä, mitä edustaja Nylund tässä totesi: Kyllä tuo maatalouden kriisipaketti olisi tärkeää nyt hoitaa. Sehän on mahdollista vielä tämänkin lisätalousarvion yhteydessä hoitaa, koska muutoin se, aikataulullisesti ja muutoin, menee liian kauaksi, ja kun tilanne tiedetään, niin näkisin, että tämä pitää hoitaa, vaikka tiedämme näiden kehysten ahtauden. Todella, tämä talouden suuri kuva on tärkeää pitää mielessä: työllisyyden parantaminen, talouskasvuun pääseminen, sote- ja maakuntauudistusten toteuttaminen, velkaantumisen saaminen hallintaan ja sitten myöskin kilpailukyvyn parantaminen, jota edistää keskeisesti kilpailukykysopimus. Tänään on hyvin tärkeä päivä. Tässä nyt viimeiset tiedot ovat taas huolestuttavia — se venyy ja vanuu — mutta kyllä nyt tässä kaikkien osapuolten pitää tuntea oma vastuunsa. Myöskin etujärjestöillä, sekä työnantajajärjestöillä että työntekijäjärjestöillä, on totta kai oma vastuunsa, tärkeä roolinsa, jota me vielä verovaroin yhteiskunnassa tuemme. Etujärjestöt myöskin käyttävät hyvin suurta valtaa työeläkejärjestelmissä, ja senkin järjestelmän takia on tärkeää, että tuo sopimus syntyy. Kysymys on myöskin luottamuksesta. Taloudessa on monia vajeita, mutta jotkut näkevät, että luottamusvaje on se pahin vaje, ja syntyessään kilpailukykysopimus luo sitä luottamusta, mitä tarvitaan. Totta kai tarvitaan muita, yrittäjyystoimia, työllisyystoimia, työpaikkasopimista, työpaikkojen lähidemokratiaa, ja sitä voidaan ja pitää viedä eteenpäin, kun tämä suuri sopimus ensin saadaan aikaan. Liikennehankkeet ovat yksi asia, nyt pientäkin peruskorjausta, ja siihenkin rahoitukseen pitää uusia välineitä löytää. Puhemies! Kyllä minua tämä eduskuntakeskustelu kiusaa sillä tavalla, että tämä suuri kuva todella täällä unohtuu oppositiolta: koko ajan on tämä sama juttu, että nyt tästä ei saa säästää ja meillä on joku (Pia Viitanen: Voi voi!) vastalausebudjetti, joka ratkaisee tilanteen. Minä katsoin vihreiden vastalausebudjettia, ja valitettavasti siellä otetaan enemmän velkaa kuin mitä hallitus teki, ja oletetaan sellaisia kasvulukuja, jotka eivät ole realistisia. (Pia Viitanen: SDP ottaa vähemmän velkaa!) Ja kun vihreiden pitäisi edustaa kestävää kehitystä, niin te vihreät olette omalta osaltanne, edustaja Aalto, laittamassa nuorten piikkiin isoa velkapiikkiä. Kun me tämän velkaantumismäärän vuosittain jaamme syntyvien lasten määrällä, niin noin 100 000 euron velkakirja pitää laittaa sinne äitiyspakkaukseen mukaan. Kyllä se on aivan liikaa. SDP:n vastalause ei myöskään tuo juuri mitään uutta eikä ratkaise. Itse asiassa ongelma taitaa olla, että SDP:ltä puuttuu tämä konsepti, miten muuttuvassa toimintaympäristössä saadaan sellainen toimintamalli aikaan, millä puolustetaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Kun konteksti muuttuu, niin pitäisi konseptin muuttua, ja tämä on vaikeaa, niin kuin olemme nähneet. Myöskin paikallisesta sopimisesta paljon puhutaan ja pitää puhua. Siinä mennään nyt eteenpäin ja pitää mennä eteenpäin, mutta totta kai sillä tavalla, että ihmiset pysyvät näissä uudistuksissa mukana. Minusta hallitus, erityisesti ministeri Rehn, on tehnyt kyllä uroshevosen työn tässä kilpailukykysopimuksen koko juoksemisessa; myöskin pääministeri Sipilä on tehnyt todella paljon kärsivällistä työtä, jotta syntyisi tämmöinen yhteinen näkemys. Kun siinä on yhteisestä hyvinvoinnista kysymys, niin kyllä kaikkien osapuolten pitää kantaa siitä oma vastuunsa. Arvoisa varapuhemies! Nyt on aika sopia, nyt on aika uudistaa ja siten puolustaa suomalaista hyvinvointia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-05-31T15:33:14,2016-05-31T15:38:36,Tarkistettu,1.1 2016_61_83,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Edustaja Anttila. [Pia Viitanen pyysi vastauspuheenvuoroa.] — Edustaja Viitanen, teillä on seuraava puheenvuoro. Jo siitäkin syystä jätän myöntämättä vastauspuheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_84,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on moneen kertaan mainittu kilpailukykysopimus ja sen todella suuri merkittävyys. Todella toivotaan, että tällä viikolla saadaan asiasta sellainen ratkaisu, että kilpailukykysopimus syntyy ja sitä kautta luottamus Suomen talouteen saadaan palautettua. Siinä on kysymys siitä, kykeneekö suomalainen yhteiskunta sopimaan asioista. Se on se kaikkein tärkein niitten kilpailukykyvaikutusten rinnalla, että meillä on kyky sopia, sopimusyhteiskunta. Tämän lisäbudjettiesityksen myönteisimpiä asioita on omaishoidon ja perhehoidon kehittäminen, ja se on äärettömän tärkeä asia. Siihen on varattu rahoitusta tälle vuodelle 49,3 miljoonaa euroa, ja se tulee voimaan heinäkuun alusta. Tällä rahalla kehitetään omais- ja perhehoitajien etuja sillä tavalla, että vapaapäiviä tulee lisää molemmille. Samalla panostetaan myöskin heidän koulutukseensa ja tätä kautta heidän jaksamiseensa. Tämä muoto on äärettömän tärkeä siitä syystä, että koko ajan meillä tarve ikäihmisten kohdalla kasvaa, ja perhehoito on siinä erinomainen mahdollisuus. Sen lisäksi, että se on erittäin suosittua hoidettavien keskuudessa, se on myöskin taloudellisesti erittäin kannattavaa verrattuna siihen, jos jouduttaisiin turvautumaan laitoshoitoon. Sekin on selvää, että tietyssä vaiheessa varmaan laitoshoitotarvettakin on. Nämä molemmat hoitomuodot ovat siis taloudellisesti edullisia ja tulevat sitä kautta myöskin vähentämään laitoshoidon tarvetta ja sitä kautta tuovat säästöjä, niin kuin hallituksen lisäbudjettiperusteluissa todetaan. Mutta, arvoisa puhemies, varsinaisesti tulin tänne puhumaan maatalouden tilanteesta siitä yksinkertaisesta syystä, että viljelijät ovat joutuneet tahtomattaan Venäjä-pakotteiden maksajiksi. Viljelijöiden kohdalla, kun Venäjän-vienti loppui, elintarvikevienti loppui, siitä syntyi automaattisesti ylituotantotilanne, ja ylituotantotilannehan johtaa vääjäämättä tuottajahintojen pudotukseen — se on markkinatalouden armoton laki. Tämä yhdessä vielä kaupan halpuutuskampanjoiden kanssa on merkinnyt sitä, että maatalouselinkeinon kannattavuus tänä päivänä on erittäin heikko. Meillä on tiloja, tiedän sikatilojakin, erittäin suuriakin, jotka elävät tilanteessa, että hakeako velkasaneeraukseen vai kerta kaikkiaan lopettaa tuotanto, mutta sitten jos on merkittävät velat tuotantorakennuksilta, niin se lopettaminenkaan ei ole silloin välttämättä järkevää. Toisaalta kannattamattoman tuotannon jatkaminenkin on mahdotonta. Meidän pitäisi Suomessa löytää ihan toisenlainen yhteistyökulttuuri. Tänä päivänä kauppa koko ketjun vahvimpana toimijana on päättänyt, että ruoka on se, jonka hinnalla kilpaillaan, aivan toisin kuin Keski-Euroopassa. Ei Keski-Euroopan televisiossa ja lehdissä näy ainuttakaan mainosta siitä, kuinka halpaa on ruoka. Meillä mainostetaan sen sijaan yli 200 miljoonalla eurolla vuodessa ruoan halpuutta puhumatta sanaakaan sen laadusta. Meidän pitäisi saada aikaan ketjussa sellainen yhteistyö, jossa kaikki kantaisivat siitä oman vastuunsa. Tuottaja kantaa jo tällä hetkellä taloudellisesta vastuusta aivan liian suuren taakan. Teollisuus jalostaa ja kauppa markkinoi. Kaupalla on se hylly, joka on se kaikkein ratkaisevin, jotta se tuote voidaan siirtää kuluttajalle, ja nyt kauppa lähtee siitä, että sillä on ihan oma oikeus — niin kuin sillä varmasti vahvimpana toimijana onkin — käyttää halpuutusta keinona saada kauppaan lisää asiakkaita tavalla, joka otetaan suoraan tuottajan selkänahasta. Kauppahan selittää tämän sillä tavalla, että he ovat omaa tuotantoaan, toimintaansa niin paljon kehittäneet, mutta tiedän tämän tarkkaan, kun viime syksynä seurasin hyvin läheltä sellaisten pienempien tuottajien neuvotteluja kaupan kanssa viime lokakuussa: SOK, joka tässä on suurin halpuuttaja, edellytti niiltä tuotteilta, joita he seuraavana vuonna eli nyt halpuuttavat, että sisäänostohinnan piti olla vähintään 15 prosenttia alle sen, mitä se oli ollut vuosi sitten, aikaisemmassa sopimuksessa. Eli tällä tavalla kauppa hankkii sen tuotteen jo selkeästi alehintaan teollisuudelta ja tuottajalle se lasku ohjautuu viime kädessä. Mutta se halpuutus siellä kaupan hyllyllä ei ole 15:tä prosenttia. Tästäkin kauppa ottaa osan itselleen. Haluan tätä ketjua sen takia avata, että meidän pitäisi oppia ymmärtämään tämän ketjun toiminta ihan toisella tavalla. Ja tämä ongelma ratkeaa vain sillä, että me saamme koko elintarvikeketjun saman pöydän ääreen neuvottelemaan siitä, miten se tuotannon lisäarvo, joka siinä ketjussa syntyy, miljardeja, jaetaan toimijoiden kesken niin, että siitä jotain jää myöskin sille alkutuottajalle. Nyt ei jää mitään. Viljelijän toimeentulo tänä päivänä perustuu lähes yksinomaan tukien varaan, ja sitähän ei kukaan tuottaja halua, mutta tämä tilanne vain on ajautunut siihen. Sen takia yhdyn siihen, mitä edustaja Ala-Nissilä äskeisessä puheenvuorossaan sanoi: tämä asia pitää nyt hoitaa, jos meinataan suomalaista ruokaa jatkossa Suomessa syödä. Ilmastonmuutos muuttaa tuottamisen olosuhteita Euroopan unionin sisällä niin merkittävästi. Eteläinen Eurooppa on entistä kuivempaa. Meillä täällä olisi tuottamisen mahdollisuudet, mutta tapammeko me tuottajat ennen kuin tulee se aika, että meillä olisi se suuri mahdollisuus?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-05-31T15:38:38,2016-05-31T15:44:54,Tarkistettu,1.1 2016_61_85,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on tuossa debatin aikana ihan oikein ollut esillä yksi teema yli kaiken, ja se on tietenkin työllisyys ja ne eri keinot, millä me pystymme turvaamaan paremman kehityksen ja sitä kautta saattamaan Suomeen kasvuun ja nousuun. Puhemies, kyllä minun täytyy olla huolissani siitä, että jälleen kerran — tuntuu, että lähihistoriakin toistaa itseään siinä, että joudun olemaan tässä puhujakorokkeella sitä toistamassa — meillä on lisätalousarvio, mistä puuttuvat lisäesitykset työllisyysmäärärahoiksi. SDP:hän on vaatinut työllistämiseen lisää määrärahoja, akuuttiin tilanteeseen tässä ja nyt. Meidän vaihtoehtobudjetissamme esitetään riittävää rahoitusta. Täytyy muistaa, että tälle vuodellehan hallitus vähentää aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja kaiken kaikkiaan 150 miljoonaa, ja se on kyllä aivan väärä teko aivan väärään aikaan. Nimittäin kyllähän me tiedämme, että tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömyys esimerkiksi kasvaa erittäin huolestuttavalla tavalla. Meillä on yli 350 000 työtöntä kaiken kaikkiaan ja yli 120 000 pitkäaikaistyötöntä, enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan kaiken kaikkiaan näitä pitkäaikaistyöttömiä on, ja siksi, puhemies, me emme voi kerta kaikkiaan ummistaa silmiämme. Erityisen ikäväksi ja surulliseksikin asian tekee se, että nyt samaan aikaan, kun tämä lisätalousarvio tulee, tässä on toimia Talvivaaran osalta, josta olemme kuulleet nämä surulliset uutiset. Samoin Microsoftin tilanne yhdistettynä aiempiin Nokian ilmoituksiin esimerkiksi kotiseudullani Tampereella tietää sitä, että liki 1 000 ihmistä jää mahdollisesti vaille töitä. Nämä eivät ole sellaisia asioita, mille voi kevyesti kohauttaa olkaa tai ajatella, että mitään ei tarvitsisi tehdä, vaan päinvastoin on ryhdyttävä toimiin. Siksi jälleen kerran me tulemme kyllä omissa kannanotoissamme esittämään lisää rahoja työllisyyteen tässä ja nyt. Se on mielestäni erittäin tärkeää. (Olavi Ala-Nissilä: Mistä rahat?) Minun käsitykseni mukaan tilanne on myös se, että kävi niin, että työ- ja elinkeinoministeriöstä ministeri ei ole edes esittänyt valtiovarainministerille — käsitykseni mukaan — lisää työllistämismäärärahoja näissä neuvotteluissa, ja siinä mielessä on vähän huono homma, jos jo valmiiksi on sen kaltainen asenne, että eihän tässä tarvitse edes esittää. Kyllähän tietenkin olisi hyvä, että hallinnonalan oma ministeri sitten taistelisi näiden rahojen puolesta. Mutta luulen, että tähän keskusteluun palataan jossain vaiheessa, kun ministeri itse on kaiken kaikkiaan paikalla. Tämä on kestämätön yhtälö. Työttömyys ei näytä parantumisen merkkejä, pitkäaikaistyöttömyys pahenee, nuoria työttömiä on aivan liikaa, ja samaan aikaan työllisyysmäärärahoja leikataan. Eikä tässäkään lisätalousarviossa erityisen hankalina hetkinä olla niitä lisäämässä. Sen verran ehkä haluan tässä puheenvuorossa loppuun todeta, kun täällä nousi jälleen kerran tämä hyvin tuttu kysymys velasta, että olen todella sitä mieltä, että meidän pitää kantaa huolta meidän velkaantumisestamme. Siksi haluan nyt tässä todeta, että kuten olemme kuulleet, tämä lisätalousarvio lisää, hallitus lisää tässä lisätalousarviossa, velanottoa 233 miljoonaa. Näin ollen nettolainanotto nousee liki 5,7 miljardiin 2016, kun se esimerkiksi 2015 tilinpäätöksessä oli 4,3 miljardia, eikä minun mielestäni näissä summissa ole näkyvissä se, mitä täällä monet hallituspuolueiden edustajat — perussuomalaiset, keskusta ja kokoomus — sanovat, että nyt sitten vähennetään velanottoa. Päinvastoin tässä käy niin, että velkaa otetaan lisää. SDP:n vaihtoehdossa me rakensimme oman vaihtoehtomme työllistäväksi ja rakensimme sen niin, että kokonaisuudessaan me ottaisimme vähemmän velkaa kuin hallitus ottaa, minusta se on tärkeää todeta. Eli tässä suhteessa on huono sanoa tai väittää, että vaihtoehtoja ei olisi. Niitä on aina, arvovalintoja tehdään. Siinä mielessä on ollut ikävä seurata sitä, että hallituksen arvovalinta tähän leikkausmoodiin liittyen on ollut kovin intohimoinen ja yltiöpäinenkin siinä suhteessa, että monta kertaa liiallinen leikkauspolitiikka silloin, kun taloutta ihan oikein sinänsä sopeutetaan — jos leikkauksia tehdään liiallisissa määrin tai vääriin kohteisiin — aiheuttaa myös kasvulle ja työllisyydelle vakavia ongelmia. Kyllä kaikki talousasiantuntijatkin kantavat huolta esimerkiksi koulutuksen leikkauksista ja siitä, että sosiaalisesti epäoikeudenmukaista ja epäreilua on pienituloisten ihmisten ostovoiman leikkaukset ja näin poispäin. Haluan sanoa, että tämä ei ole pelkästään inhimillisesti väärin, vaan se on myös talouspoliittisesti epäviisasta, ja siksi tietenkin on tärkeää, että nyt hallitus on ministeri Stubbin suulla ainakin kertonut, että tällainen leikkausmoodi muuttuu työllisyysmoodiksi. Sen olisi pitänyt muuttua jo vuosi sitten tällä tavalla. Tietenkin vähän hämmensi se, kun tuolla hallituspuolueiden joukossa välillä tuli sellaista sanomaa, että ehkä tässä sitten joskus, jos jotain onnistuu, emme enää leikkaa. Mutta minä nyt luotan tähän ministeri Stubbin sanomaan, että nyt (Puhemies koputtaa) leikkausten tie on loppu, ja toivon todella näin olevan. Ja lisäksi toivon, että nämä hulluimmat leikkaukset, epäreiluimmat leikkaukset, hallitus tulee vielä perumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-05-31T15:44:58,2016-05-31T15:51:04,Tarkistettu,1.1 2016_61_86,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On vielä syytä sanoa, että Talvivaaran kaivoksen itse aiheuttamien ongelmien vuoksi neuvottelut yksityisten sijoittajien kanssa päättyivät, eikä siitä voi ulkoistaa edes retoriikan tasolla vastuuta hallinto-oikeuden niskaan. Koko entinen Talvivaaran johto istui jäähypenkillä ympäristön turmelemisesta, eikä uusi johto ole pystynyt monista hyvistä yrityksistäkään huolimatta tekemään mustasta valkoista. Kaivos ei ole kannattava, ja siitä on aiheutunut ja aiheutuu joka ikinen päivä mittavia ympäristövahinkoja. Vastuullinen yritys täyttää ympäristöluvan ehdot. Jos se ei täytä ehtoja, se voi nyt seitsemän kuukauden aikana korjata tilanteen sen sijaan, että syyttää tuomaria. Puhe siitä, että Talvivaaran kaivoksella olisi vielä mahdollisuus nousta markkinaehtoisesti kannattavaksi yritykseksi, joka hoitaa talouden ohella ympäristöasiat vastuullisesti, on kyllä tosiasioiden kiertelyä, kipeän päätöksen pehmittelyä ja poliittista populismia, johon edustaja Zyskowicz aikaisemmin viittasi. Ei pelkällä populismilla käännetä seitsemän oikein lotossa ‑todennäköisyyttä realismiksi. Yksityisiä sijoittajia ei päiväunipuheilla pysty vakuuttamaan. Katsotaan tosiasioita silmiin ja annetaan tuomioistuimen tehdä työnsä rauhassa. Kaivos ei ole tähän päiväänkään mennessä pystynyt täyttämään niitä ympäristöluvan ehtoja, joita sille on määrätty, sillä alueelta puuttuu toimiva vesienpuhdistusjärjestelmä eikä metallisakkojen varastoimista varten ole vieläkään rakennettu kaatopaikkoja. Nuasjärvestä on löytynyt purkuputken juoksutuksista johtuvia sulfaattikerrostumia, jotka ovat estäneet järven normaalin kierron ja aiheuttaneet happikatoa. Haluaisin kuulla, vaikkapa edustaja Zyskowiczilta, miten hallitus pitää huolta siitä, että nämä vastuut hoidetaan muun muassa tästä vesitaseesta. Tässä ei ole onnistuttu aikaisemminkaan. Nyt kun louhintatoiminta lisääntyy, miten tässä nyt onnistutaan? Mistä tulevat takuut tähän asiaan? Ja kaivoksen kanssa voitaisiin toimia myös niin, että nämä voimassa olevat ympäristöluvat mahdollistavat jo sen kaivoksen toiminnan alasajamisen. Kaivos voitaisiin ajaa alas sillä tapaa, että sammutetaan eri vaiheissa kaivoksen eri toimintoja ja haetaan niihin sitten erikseen ympäristölupia, joita alasajoon vielä tarvitaan. Sellainen kysymys ehkä hallituspuolueille yleisestikin pohdittavaksi, voitaisiinko jatkossa toimia niin, että edellytetään kaivoksen toimijoilta, että siitä voitosta, minkä he tekevät, tietty osuus rahastoidaan pahan päivän varalle, eli jos lävähtää, niin sitten se kaivos itse vastaa niistä aiheuttamistaan vahingoista eikä huudeta valtiota apuun jälleen kerran. Sellainen asia vielä valtiovarainministeri Stubbin kommenteista aikaisemmin — ehkä tässä on sen verran paikan päällä hallituspuolueiden edustajia, jotka voivat kuunnella ja tarttua tähän asiaan — että voitaisiinko nämä rakenneuudistukset, jotka ovat asioita, joita me kaikki kannatamme, ulottaa myös meidän verotukilainsäädäntöömme, meidän verotukijärjestelmäämme, jotta sieltä voitaisiin saada hieman rahaa paikasta A paikkaan B ja saada nimenomaan se verotukijärjestelmä tukemaan uusia innovaatioita, uutta osaamista ja myös suomalaisten vientimenestystä. (Olavi Ala-Nissilän välihuuto) Ja toinen asia — vaikka edustaja Ala-Nissilä voi vastata: Onko tämä 3 miljardin euron säästötavoite sote-uudistuksen osalta vielä voimassa, vai onko etumerkki kenties muuttunut 3 miljardin euron menoksi? Tämä valinnanvapauslainsäädäntö sotki koko tämän pakan aivan täysin: kustannukset tulevat nousemaan, byrokratia lisääntyy. Eikö niitä molempia pitänyt tässä vähentää? Ja asia, mitä muun muassa valiokunnassa, valtiovarainvaliokunnassa, (Olavi Ala-Nissilän välihuuto) kuullaan jatkuvasti, on se asiantuntijoiden näkemys siitä, että olisi paljon fiksumpaa talouskasvun kannalta, että menosopeutusta tehtäisiin vähän vähemmän menoleikkausten kautta ja pikkuisen enemmän veronkorotusten kautta. Tässä on suoraan valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisten ja myös valtiontalouden arviointineuvoston suositus, että voitaisiin hieman enemmän käyttää veropalikkaa. Se on vähemmän haitallista talouskasvulle kuin näin rajut menoleikkaukset suoraan. (Olavi Ala-Nissilä: Ei ole!) Ja edustaja Ala-Nissilälle vielä se, mitä kysyit aikaisemmin omassa puheenvuorossasi: teidän talouslinjanne johtaisi negatiiviseen kierteeseen, jossa työttömyysmenot kasvavat ja verotulot vähentyvät. Ja lasten koulutuksesta ja hyvinvoinnista leikkaaminen on tulevaisuudesta syömistä eikä päinvastoin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-05-31T15:51:06,2016-05-31T15:56:15,Tarkistettu,1.1 2016_61_87,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Aalto, puhuitte populismista, ja niinpä palaan näkemykseeni viherpopulismista. Jos vihreiden talouspoliittiset aivot ovat jossain, niin ne ovat teidän, edustaja Aalto, päässänne. Niinpä nyt toistan teille kysymykseni: Kun vihreät väittävät, että heillä on vaihtoehto hallituksen esittämille noin 4 miljardin euron säästöille, niin voisitteko te, edustaja Aalto, nyt kertoa, mitkä nämä vaihtoehtoiset säästökohteet tai suuret veronkorotuskohteet ovat? Ja kun, edustaja Aalto, olette aikaisemmin sanonut, että kilometrikorvauksista säästämällä syntyy valtavasti säästöä valtiolle, niin voisitteko te luetella esimerkiksi ne yhdeksän muuta keskeistä säästökohdetta, kun nämä kilometrikorvaukset on jo moneen kertaan käytetty?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-05-31T15:57:05,,Tarkistettu,1.1 2016_61_88,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Aalto todella muutti 4 miljardin säästöt yhtäkkiä 3 miljardin lisämenoksi, noin vain. Edustaja Zyskowicz puhui viherpopulismista, minä hiukan laajennan: Se teidän linjanne on viherpölhöpopulismia — viherpölhöpopulismia. Teidän vaihtoehtobudjettinne oletti muun muassa aivan epärealistisen kasvuoletuksen, se pidensi velkaantumista, ja nyt te sanotte, että pitäisi vielä korottaa veroja — ei, herra paratkoon — jotka ovat Suomessa aivan tapissa. Jos me lähdemme työn verotusta vielä tässä korottamaan, niin silläkö me tästä Suomessa nousemme? Nousemmeko me vetämällä itsemme hiuksista ylös? Tulkaa nyt, vihreätkin, jollain tavalla realistiselle talouspolitiikalle. Ennen, edustaja Soininvaaran aikaan ja muuten, oli hyvin järkeviä linjauksia. Nyt on menty sellaiselle linjalle, joka ei todellakaan ole kestävää kehitystä. Voitteko te todella mennä näin kauaksi omista aatteistanne? (Ben Zyskowicz: Kyllä, tulee Soininvaaraa ikävä!) — On ikävä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-05-31T15:57:14,2016-05-31T15:58:18,Tarkistettu,1.1 2016_61_89,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Hoskonen. (Touko Aallon välihuuto) — Aalto, täältä päin johdetaan puhetta, nyt on edustaja Hoskosen puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_90,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Voi sanoa, että edustaja Touko Aallon puheenvuoron jälkeen voi vain ihmetellä tuota Vihreän liiton talouspoliittista linjaa. Heidän linjansa näköjään perustuu järjettömälle velanotolle, ja mitä tulee teidän puheenjohtajanne Ville Niinistön linjauksiin aikanaan, kun Kreikan pankkitukia maksettiin, niin silloin tuntui teidän puheenjohtajastanne, että otetaan velkaa ja maksetaan, kyllä Euroopan valtioita pitää tukea. Siellä olivat takana saksalaiset ja ranskalaiset pankit, ja teillä oli kukkaro auki silloin Eurooppaa myöten. Missä teidän talouspoliittinen linjanne on? Se on pahimman laadun pölhöpopulismia, kuten edustaja Ala-Nissilä hyvin puheenvuorossaan kuvasi. Eihän siinä ole päätä eikä häntää, että otetaan velkaa, nostetaan korkoja. Sehän tarkoittaa sitä, että välittömästi Suomi joutuisi Kansainvälisen valuuttarahaston hoivaan ja Kreikan tie olisi edessä. Edustaja Touko Aalto ottaa velkaa, nostaa korkoja ja vielä maksaa siinä samalla saksalaisten ja ranskalaisten pankkien velatkin. (Eduskunnasta: Kuka oli pääministeri?) — Mutta tämä on teidän linjanne, tästä linjasta pitää rimpuilla eroon, eikä mitään muuta. Ja mitä tulee demarienkin linjaan, niin sama koskee teitäkin. Velkaa otetaan velan päälle ja sen jälkeen ollaan tyytyväisiä ja tehdään... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-05-31T15:58:18,2016-05-31T15:59:30,Tarkistettu,1.1 2016_61_91,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Nyt vastauspuheenvuoro vielä edustaja Aallolle, ja sen jälkeen siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_92,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Näköjään sain kunnian olla hallituksen jonkin sortin tämmöinen tunteiden purkauksen kohde ja nyrkkeilysäkki, mutta tämä nyrkkeilysäkki kyllä pistää myös takaisin. Jos lyhyesti kommentoin: Vihreiden ajatus lähtee siitä, että hallituksen tavoitteet ovat pitkälti oikeansuuntaisia, keinoissa on hiomisen varaa, ja voidaan käyttää vähän isompaakin sahaa tähän asiaan. Keskeinen ajatushan lähtee siitä, että rakenneuudistuksia pitää ehdottomasti tehdä. Me kannatamme niitä samalla tapaa kuin myös te, mutta me luotamme myös verotukijärjestelmään muun muassa. Toinen keskeinen ajatus on se, että myös menosäästöjä kannattaa tehdä mutta pitää katsoa ne kohteet, milloin kannattaa tehdä, mitä kannattaa tehdä, ja me teemme kahden vaalikauden aikana, on pidempi aikajänne siinä meidän menosopeutuksessa. Myös menosopeutuksessa me hyödynnämme sitä asiantuntijatietoa, jonka takia muun muassa meillä Suomessa tutkimusta tehdään. Eli hyödynnetään sitä veropalikkaa pikkuisen paremmin tässä vaiheessa, se on vähemmän haitallista talouskasvun osalta. Ja kannattaa hyödyntää (Puhemies koputtaa) myös julkisia investointeja tässä vaiheessa. Ne on laskettu (Puhemies koputtaa) OECD:n kautta, muun muassa 1:n tuottavuuskertoimia, (Puhemies: Nyt on aika jo reippaasti mennyt yli!) ja sen kautta saadaan uutta kasvua aikaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-05-31T15:59:31,2016-05-31T16:00:50,Tarkistettu,1.1 2016_61_93,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,Sitten puhujalistalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_61_94,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Julkinen talous on ollut alijäämäinen jo vuodesta 2009 lähtien. Huolimatta kaikista sopeutustoimista ja ennakoidusta 0,9 prosentin talouskasvusta tälle vuodelle julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi. Velkasuhteen kasvu suhteessa bruttokansantuloon kuitenkin hidastuu tämän hallituksen aikana. Toinen lisätalousarvio lisää valtion nettolainanoton tarvetta 233 miljoonaa euroa. Vasemmisto-oppositio on jo pitkään puhunut elvyttämisestä ja puhunut kovaan ääneen leikkauksia vastaan. Totuus on kuitenkin se, että tänäkin vuonna nettolainanotoksi arvioidaan 5,6 miljardia euroa. Syömävelkaa pitäisi vähentää, ja se vaatii koviakin päätöksiä. Siitäkin huolimatta voi edustaja Antti Rinteelle todeta, että hei, me elvytetään, sillä velkataakka kasvaa. Velkasuhde saadaan kuitenkin hallituksen toimilla hallintaan. Maahanmuuton piti vasemmiston mielestä olla vain rikkaus ja voimavara, mutta kuten voimme talousarviosta todeta, menoihin ehdotetaan 230 miljoonan euron lisäystä. Tavanomaiseen vuosittaiseen turvapaikanhakijamäärään verrattuna kustannukset nousevat siirtolaiskriisin laineiden vuoksi vuoden 2016 arvion mukaan vajaaseen 800 miljoonaan euroon. Todellisuudessa puhumme miljardeista, kun huomioimme välilliset kulut. Summa on suuri, eikä se puhumalla pienemmäksi muutu. Tärkeintä on, että hallitus on ryhtynyt lakimuutoksiin, jotta turvapaikanhakijoiden tuloa Suomeen vähennetään, ja näin myös kustannukset ovat jatkossa selvästi pienemmät. Maahanmuuttovirasto on jo vähentänyt yli 10 000 paikkaa vastaanottokeskuksista ja sulkee tai on jo sulkenut yli 20 vastaanottokeskusta. Huolestuttavaa ja huomioitavaa Suomelle on se, että Ruotsin yleisradio uutisoi tänään, että heidän viime vuonna tulleista 162 000 turvapaikanhakijastaan vain alle 500 on päässyt tähän mennessä työelämään — tämä siitä huolimatta, että Ruotsissa hakemuksesta ja pitkälti poikkeuksetta maahanmuuttovirasto myöntää työlupia turvapaikanhakijoille, siitä huolimatta tilanne on tämä. Se on meille merkki siitä, että tähän maahanmuuttajien, tai sanotaan, turvapaikanhakijoiden, työllisyyden hoitoon täytyy panostaa paremmin ja sitä pitää silmällä. Arvoisa puhemies! Maaseutuvirasto saa lähes miljoona euroa lisää, jotta maataloustukien maksatukset saadaan jouhevammin toimimaan. Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatiohankkeeseen ehdotetaan 250 000:ta euroa. Sosialidemokraatit ovat ottaneet työllisyysasiat tänään esille, ja sinänsä hyvä niin. Todettakoon, että työttömyysturvan ja sosiaaliturvan uuden asianhallintajärjestelmän lisätöihin on myös tulossa lisämääräraha. Kustannukset nousevat, mutta järjestelmä palvelee muutoksenhakulautakuntien toimintaa ja sitä kautta työtöntä ja tukien varassa elävää suomalaista. Rakennerahastojen kautta käytetään 34 miljoonaa euroa pienten ja keskisuurten yritysten yritysaloiteohjelman rahoittamiseen. Lisäksi hallitus on antanut esityksen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta. 10 miljoonaa euroa siirretään hissien asentamiseen ikääntyvien ihmisten kotona asumisen edistämiseksi. Voi kuulostaa pieneltä asialta, mutta ikääntyvässä Suomessa se on merkittävä kysymys. Lisäksi espoolaisena on mainittava valtion ja Helsingin seudun kuntien välisten tavoitteiden saavuttamiseksi ehdotettu käynnistysavustus, jonka tarkoitus on tuottaa kohtuuhintaista vuokra-asuntorakentamista. Tähän käytettävää valtuutta ehdotetaan nostettavaksi 10 miljoonalla eurolla. Luonnollisesti, koska päätös koskee myöntämisvaltuutta, ei asiaan tarvita erillistä määrärahaa. Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa on muutama kaivostoimintaakin koskeva kirjaus, niin kuin tänään keskustelusta olemme huomanneet. Terrafamen pääluottamusmies Jukka Vetola sanoi eilen: ""Jos ja kun tämä saadaan kunnolla toimimaan, joulukuussa on vaikea laittaa lypsävää lehmää teuraaksi."" Tämä hallitus kuitenkin joutuu ratkaisun tekemään, ja nyt sille ratkaisulle on asetettu raamit. Lypsävä lehmä on toistaiseksi toiminut vain yhtiön suuntaan, ja pitää muistaa, että nikkelin ja muiden raaka-aineiden hinta lopullisesti määrittää Talvivaaran kaivoksen kohtalon. Hallitus korjaa nyt niitä virheitä, joita vihreiden Ville Niinistö oli ministerinä ollessaan mukana tekemässä. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta edustaja Viitaselle, joka nosti esiin lainanoton: On perussuomalaisten linjan mukaista, että ne varat, joita nyt tarvitaan maahanmuuton kustannuksiin tässä siirtolaiskriisin tilanteessa, otetaan mieluummin velkana kuin leikattaisiin vähävaraisten suomalaisten jo vähäisiksi käyvistä tuista. Ihmettelen sitä, onko tämä muka sosialidemokraattien mielestä huonompi linja kuin se, että leikattaisiin tosiaan näitten ihmisten tuista yhä enemmän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-05-31T16:00:59,2016-05-31T16:06:45,Tarkistettu,1.1 2016_61_95,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Huhtikuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita oli yli 121 000, mikä on 17 000 enemmän kuin vuosi sitten. Nyt olisi korkea aika ryhtyä tositoimiin pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Valitettavasti hallituksen toimet eivät vakuuta ja osassa päätöksistä on jopa nöyryyttävä sävy. Onneksi sentään hallitus on luopumassa suunnitelmistaan ilmaisesta työnäytteestä. Juho Saari on todennut, että mitä kauempaa työtöntä katsoo, sen laiskemmalta hän näyttää. Hallituksen kannattaisi katsoa pitkäaikaistyöttömien tilannetta nyt oikein läheltä. Nyt tarvitaan pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaohjelma, ja tällä asialla on kiire. Kysymys ei nimittäin ole laiskuudesta vaan siitä, että avoimilla työmarkkinoilla ei ole töitä tarjolla. Järjestöt pystyisivät tarjoamaan mielekästä työtä, joka voi toimia siltana myös avoimille työmarkkinoille. Hallitus on kuitenkin päättänyt heikentää järjestöjen työllistämismahdollisuuksia. Kysynkin, menevätkö kaikki työtä vailla olevat työttömät jatkossa kuntouttavaan työtoimintaan, vaikka kuntoutuksen tarvetta ei olisi. Tämä on vahingollista niille ihmisille, jotka eivät tarvitse kuntouttavaa työtoimintaa vaan pärjäisivät esimerkiksi välityömarkkinoilla. Tämä on vahingollista myös siksi, että vaarana on, että ne, jotka hyötyvät kuntouttavasta työtoiminnasta, eivät jatkossa sinne pääsekään. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä on meneillään Kaiku-hanke, jonka tavoitteena on edistää pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja työnhakuvalmiuksia. Hankkeen sisällä toimii asiakasraati, ja ensimmäisessä raadissa kysyttiin työttömiltä itseltään kokemuksia työttömyydestä ja saamistaan palveluista. Raatilaiset kuvasivat tilannettaan muun muassa sanomalla, että työtön on hädässä muutosten kourissa ja lait muuttuvat niin nopeasti, etteivät edes te-toimiston virkailijat pysy mukana muutoksessa. Te-toimiston palvelut saivat raatilaisilta paljon kritiikkiä, muun muassa siitä, että henkilökohtaista tapaamisaikaa on melkein mahdotonta saada ja nettisivuja on hankala käyttää, puhelinnumeroita on vaikea löytää eikä niihin vastaa kukaan. Myös te-toimistojen työntekijät viestivät eri puolilta samansuuntaista hätää. Resurssit ovat niin huonot, etteivät he ennätä hoitaa työtehtäviään edes tyydyttävästi. Jopa nuoret joutuvat odottamaan ammattihenkilön kohtaamista puolesta vuodesta vuoteen. Kun työvoimatoimistojen tilanne on tämä, niin hallituksen tavoitteet pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisestä tuntuvat kyllä utopialta. Siksi sosialidemokraattien työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaryhmä esittääkin lisärahoitusta erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palkkatukeen. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä haluan tuoda huoleni vielä ilman ammatillista koulutusta olevista nuorista aikuisista. Nuorten aikuisten osaamisohjelman päättyminen samanaikaisesti, kun ammatilliseen peruskoulutukseen kohdistuvat 190 miljoonan euron säästöt, tulee väistämättä vähentämään tälle kohderyhmälle suunnattua koulutustarjontaa. Jokainen meistä ymmärtää, että ilman ammatillista koulutusta tämän päivän työelämässä on todella vaikea, ellei peräti mahdotonta, työllistyä. Tässä ryhmässä onkin paljon työttömyyttä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä. Viime kaudella kohdennettiin erityisrahoitusta tähän nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, ja sen tulokset olivat hyviä. Ihmettelenkin kovasti hallituksen päätöstä lopettaa tämä tehokas pitkäaikaistyöttömyyttä vähentävä toimenpideohjelma. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-05-31T16:06:55,2016-05-31T16:10:54,Tarkistettu,1.1 2016_61_96,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lisätalousarvio tulee todella Suomen talouden kannalta erittäin kriittiseen aikaan. Parhaillaan, näillä minuuteilla, — tai ne minuutit ovat tainneet jo mennä — kilpailukykysopimuksen piti syntyä, tähän iltaan mennessä. Joidenkin tietojen mukaan esimerkiksi Metalliliitto ei ole pelissä mukana, mitä pidän suurena vahinkona Suomen kansakunnan kannalta. On aivan välttämätöntä, että pystymme sopimaan työmarkkinoilla ihan kautta linjan siitä, miten tämän maan taloutta lähdetään nostamaan suosta ylös. Pitää muistaa, että silloinhan, kun olimme edellisen kerran samassa tilanteessa, 90-luvun alussa, tehtiin talouden ihme. Ja talouden ihme tehtiin silloin pääasiassa sillä, että 14. päivä marraskuuta 91 devalvoitiin markka noin 18 prosentilla ja viimein 7. päivä syyskuuta 92 se päästettiin kellumaan. Yhteisvaikutus näillä tapahtumilla oli markan ulkoisen arvon laskeminen lähes 40 prosentilla. Tänä päivänä euro-olosuhteissa tätä emme voi tietenkään enää tehdä, vaan meidän on tehtävä oman kilpailukykymme palautus itse. Ja sopimalla liittojen, työnantajien ja työntekijöiden, välillä yhteisesti tästä tavoitteesta ja niistä keinoista, joilla tavoitteeseen päästään, se olisi edelleen mahdollista. Siksi toivon hartaasti, että tähän kilpailukykysopimukseen paneuduttaisiin kaikin voimin. Aikaa kuitenkin on vielä jäljellä. Vain metsäteollisuuden vienti tässä maassa tuntuu tällä hetkellä vetävän, ja ensimmäiset merkit siitä, että Suomen talous lähtisi hiljalleen kasvuun, ovat jo nähtävissä, nämä pienet nousuluvut. Ja tästä pienestä, hennosta myötätuulesta pitäisi kaikkien nyt ottaa kaksin käsin kiinni ja niin, että saataisiin todellakin tämä ulkomaankauppa toimimaan ja vientiluvut nousuun. Vuoden 2009 jälkeen Suomen ulkomaankauppa on ollut laskussa koko ajan, ja olemme kaukana siitä tasosta, missä silloin aikanaan olimme, kun tämä alamäki alkoi. Sen takia on aivan välttämätöntä, että saadaan tämä ulkomaankauppa toimintaan ja työttömyysluvut pikkuhiljaa laskemaan. Suomi käyttää vuosittain noin 5 miljardia euroa työttömyyden kustannuksiin. Jokainen ymmärtää, että se summa on aivan valtava, eikä pelkästään taloudellisesti tarkasteltuna vaan näiden ihmisten kannalta, ketkä sen työttömyyden kohtaavat, se on todella järkyttävä elämäntilanne. Sen takia tässä kansakunnassa pitää löytyä nyt yhteisymmärrystä, että saamme tämän työttömyysasian pikkuhiljaa paremmalle uralle, työttömyyden alenemaan ja ihmisten olotilan paranemaan. Byrokratian purku tarjoaa siihen yhden mahdollisuuden. Kotimaiset investoinnit on saatava liikkeelle. Meillä tällä hetkellä on erilaisia hankkeita miljardien ja taas miljardien arvosta odottamassa rakennuslupaa tai jotain muuta lupaa, ympäristölupaa tai jotain muuta lupaa. Tällaiseen luvitusbyrokratiaan, mikä Suomeen on luotu, joko pitää saada nopeutta lisää taikka sitten byrokratiaa on purettava olennaisesti. Ei tällä tavalla voida jatkaa. Suomi on panostamassa parhaillaan merkittäviä rahasummia infraan. Olemme korjaamassa maanteitä, rautateitä ja muutakin infraa. Meni monta vuotta niin, että tämä tilanne Suomen tiestöllä ja rataverkolla heikkeni koko ajan. Siihen on saatu pientä parannusta, mutta on syytä muistaa kuitenkin, että olemme vasta sen korjausurakan alkuhetkillä. Vielä riittää moneksi vuodeksi töitä, ja kuten tänäkin aamuna uutisissa näimme, esimerkiksi maanteiden osalta tätä työtä tehdään tänäkin päivänä todella kuumeisesti. Infran korjaaminen on edellytys sille, että saadaan myös talous toimintaan. Terrafamelle on varattu tässä lisätalousarviossa 144 miljoonaa euroa, millä varmistetaan tämän vuoden rahoitus. On aivan hyvä, että tämä rahoitus tuli nyt ja nimenomaan niin, että saadaan Talvivaaran kaivoksessa pikkuhiljaa ympäristöasioitakin haltuun, koska muutenhan se homma ei voi siellä jatkua. Toivon mukaan tässä nyt löytyisi mahdollisuus tämän vuoden aikana, että joku järkevä taho lähtisi rahoittamaan yksityiseltä puolelta tätä hanketta ja saataisiin myös toivon mukaan maailmanmarkkinoilla tämä sinkin ja nikkelin hinta nousuun, jolloin tämän kaivoksen kannattavuus olisi saavutettavissa markkinateitse. Se mahdollisuus tuntuu tällä hetkellä kovin pieneltä, mutta toivottavasti se kuitenkin tulee. Tärkeää on kuitenkin, että kaivostoiminta Suomessa jatkuu, koska se on Suomen kansantalouden kannalta aivan elinehto. Kemera-tukeen lisätalousarviossa on varattu 8,44 miljoonaa euroa aikanaan käyttämättä jääneitä määrärahoja. Kemeran osalta voisin sanoa, että nämä kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset panostukset, jotka valtio antaa metsienhoitoon vuosittain, ovat erittäin monimutkainen järjestelmä, joka tulisi uudistaa niin, että se olisi virtaviivainen ja se muutettaisiin nykyisestä järjestelmästä paljon kannustavammaksi ja niin, että metsänhoito aidosti olisi kannattavaa tässä maassa. Toivon, että saisimme tässä talossa (Puhemies koputtaa) aikaan päätöksiä, jolloin Suomen metsäteollisuus investoisi tähän maahan lisää, myös pienemmät toimijat, jotta puunkäyttöä saataisiin lisää. Ilman lisäpuunkäyttöä ei ole mahdollista, että metsätalous olisi kannattavampaa. 25 miljoonan motin urakka odottaa vuosittain lisähakkuita, ne pitäisi pystyä tässä maassa hakkaamaan. Nimittäin sinä päivänä, kun nämä motit saadaan tienvarteen, se tietää hyvin monelle ihmiselle lisää työtä ja toimeentuloa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-05-31T16:11:06,2016-05-31T16:16:53,Tarkistettu,1.1 2016_61_97,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vuoden 2016 toinen lisätalousarvio sisältää sekä odotettuja, toivottuja että myös hieman valitettaviakin asioita. Ehdottomasti kärjessä hienoissa saavutuksissa on se, että omais- ja perhehoitoon satsataan nyt kunnolla. Tämä säästää kuntataloutta, se on inhimillistä, ja tämä on erittäin pitkään odotettu panostus. Sille on tietenkin toivottavasti koko eduskunnan tuki. Tässä kyllä myös näkyy se linja, että tämä hallitus tukee kuntatalouden tasapainottamista ja valtionosuuksista ei leikata vaan päinvastoin sinne ollaan pystytty saamaan pientä korotusta. Tämäkin uudistus säästää kuntataloutta, sikäli linja on erilainen kuin edellisellä hallituksella. Tärkeitä ovat myös pienet liikennesatsaukset, joita tähänkin talousarvioon saatiin liittyen biotalouteen ja raaka-aineiden liikkeelle saamiseksi. Kun tuossa debatissa aikaisemmin puhuimme kansantalouden suurista linjoista, niin kyllä vaikuttaa siltä, että jonkinlainen kääntyminen ja kasvun orastavia näkymiä on nyt olemassa. Ensimmäistä kertaa kolmen taantumavuoden jälkeen viime vuosi jää kansantalouden osalta plussalle, 0,5 prosenttia. Tämän vuoden oletus on 0,9 prosenttia. Tuleville vuosille kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 1,2 prosenttia. Ne ovat pieniä ja heikkoja lukuja, mutta ovat ne silti parempia kuin miinusmerkkiset luvut. Tämä orastava kasvu kyllä luo tulevaisuudenuskoa ja toivetta siihen, että taantuma pikkuhiljaa taitettaisiin. Työllistenkin lukumäärä kasvoi 0,3 prosenttia. Sekään ei ole paljon, mutta on se enemmän kuin se, että työttömyys olisi kasvanut. Näistä muutamista kasvualoista haluaisin nostaa esille sen, että toki hallituksen suuret panostukset biotalouteen, digitalisaatioon, teknologiaan, ympäristöön menevät kaikki eteenpäin ja niissä nähdään varmasti erittäin suuria investointeja seuraavien vuosien aikana, mutta sitten on tämmöisiä konkreettisia aloja, joihin törmää: Ilmeisesti on niin, että esimerkiksi autokauppa on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa sitten aikoihin, viime vuoden kasvulukema autokaupasta oli 15 prosenttia. Se on ehkä yksi sellainen konkreettinen asia, että jos ihmiset ovat rohkaistuneet ostamaan uusia autoja, niin se kertoo jotain siitä, että taloutemme myös kulutuksen tasolla kääntyy elpymisen puolelle. Toinen tällainen kasvuala on tietenkin pohjoisessa ollut jo läpi tämän talvikauden liittyen matkailuun, aivan hurjia kasvulukemia on siltä alalta saatu. Nämä luovat toivoa. Kuten tässä edellinenkin puhuja myös minä haluan nostaa esille tämän Kemera-asian. On hyvä tietenkin, että nyt saatiin uudelleen kohdennettua tämä reilu 8 miljoonaa euroa. Mutta kyllä kokonaisuudessaan Kemera tarvitsisi ehdottomasti uudistuksen, perkaamisen, jonkinlaisen järkevän systeemin. Sehän on aivan kestämätöntä, että ei ikinä tiedetä, kuinka pitkään ne rahat riittävät. Yleensä ne eivät koko vuotta riitä, ja metsurit joutuvat sitten vaikeaan tilanteeseen kesken vuoden. Toivottavasti tämä Kemera-lainsäädäntö saataisiin uudistettua ja yksinkertaistettua. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun haluan sanoa vielä muutaman sanan maataloudesta, koska siitäkin tänään aika paljon puhuttiin jo tuossa debatissa. Kyllähän se on yksi ala, joka on kaikista eniten ottanut iskua itse asiassa siitä kansainvälisen politiikan suorasta seurauksesta, Venäjän vastapakotteista. Kun maataloutemme suuri markkina Venäjä on nyt kiinni ja sitä markkinaa on rakennettu vuosikymmeniä, niin ei uuden markkina-alueen synnyttäminen Aasiaan, Etelä-Amerikkaan, Pohjois-Amerikkaan tapahdu mitenkään kovin nopeasti ja yksinkertaisesti ja satojen miljoonien eurojen vuosittaiset tappiot, mitä maataloudelle nyt tulee, eivät ole kovin yksinkertaisesti kompensoitavissa EU:n tai kotimaankaan tukipaketeilla. Ne ovat välttämättömiä, ne ovat tarpeellisia, mutta kaikki se työ, mitä viennin edistämiseksi meidän ministeriömme yhdessä voivat tehdä, täytyy tehdä ja vielä enemmänkin. Lopuksi sitten haluan, arvoisa puhemies, vielä sanoa muutaman sanan tästä Terrafamesta. Kainuun työttömyysprosentti on 16,9. Jos sinne tulee tuhat työtöntä lisää, niin ei se kyllä maakunnan tilannetta helpota. Toivottavasti vielä olisi olemassa mahdollisuus siihen, että ulkopuolinen investori olisi Terrafamesta kiinnostunut. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-05-31T16:16:56,2016-05-31T16:22:30,Tarkistettu,1.1 2016_61_98,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suurin kasvun este on sosialismi ja sen saavutukset. Esittelen tässä siitä yhden osan, mihinkä me olemme joutuneet mukaan. Ja on muun muassa EU:n kuolinpesä, mihinkä SDP:n valtiovarainministeri kiinnitti meidät maksumieheksi — kiinnitys on kuolinpesässä kiinnitys. Toisen lisätalousarvion järkyttävin tieto löytyy maahanmuuttomomentilta. ""Hirmuista"", sanoisi varmasti presidentti Paasikivikin, jos eläisi. Niin sanon minäkin. Hirmuista on se, että maahanmuuton kustannuksiin esitetään 230 miljoonan euron lisäystä. Tämän vuoden varsinaisen budjetin määrärahojen kanssa se merkitsee yli 780:tä miljoonaa euroa — kauhea rahamäärä. Tuo 780 miljoonaa ei ole kaikki. Se on se lisäys, joka kuuluu tähän niin sanotun normaalin maahanmuuttomäärärahan lisäksi. Vielä hirmuisempaa on se, että tänä vuonna maahanmuutto tulee maksamaan suomalaisille veronmaksajille yhteensä yli miljardin. Viime vuonna Suomeen tuli runsaat 32 000 maahanmuuttajaa ja tänä vuonna lisäbudjetin perustelujen mukaan 10 000 lisää. Tämän vuoden luku on arvio. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon lopulta tänne väkeä ryntää. Turkin kanssa solmittu sopimus melko varmasti kaatuu. Välimeren yli Eurooppaan tulee päivittäin jopa tuhansia ihmisiä. Paine on valtava. Syksyllä tällä paikalla ihmettelin niitä hölmöläisiä, jotka haluavat pitää rajat auki ja haluavat jopa houkutella etuisuuksilla lisää tulijoita tänne. Ehdotan, että vihervasemmistolaisille ja kaikille muille, jotka haluavat tehdä Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston, määrätään ylimääräinen mamu-vero. Ne maksakoot, jotka tällaista menoa haluavat. Tavallinen suomalainen veronmaksaja on jo täysin kyllästynyt tällaiseen turvapaikkaturismiin. Miljardilasku suomalaisille veronmaksajille on sietämätön. Mitä saamme vastineeksi? Vain lisää rikoksia ja kaikenlaisia sopeutumisongelmia. Poliisiylijohtaja kertoi viime sunnuntaina tv-uutisissa, että seksuaalirikosten määrä on huimassa kasvussa. Puolet niistä tekevät ulkomaalaiset. Hän jätti kertomatta, mikä on turvapaikanhakijoiden osuus. Tavallisella Ojalan laskuopilla voi kuitenkin laskea, että maahanmuuttajien osuus on jopa puolet koko määrästä. Se on valtava osuus. Totuus on karvas suvakeille, mutta se ei selittelyillä muuksi muutu. Yksi suuri ongelma on valtava nuorten miesten määrä. He haluavat naisia, mutta näitä ei riitä edes omalle väestölle. Muistaakseni Ilta-Sanomissa oli juttu, että Suomessa on 144 kuntaa ja kaupunkia, joissa on poikamiesylijäämää — siis poikamiehiä ja miehiä on enemmän kuin naisia. Nyt tätä ukkolaumaa sopeutetaan tänne, tähän porukkaan. Voi tulla ongelmia. Lisäksi muslimi—kristitty-avioliitot ovat vakava ongelma, koska muslimimiehelle vaimo on alamainen ilman ihmisarvoa. Imaamit valvovat, että islamin epäinhimillisiä määräyksiä noudatetaan täälläkin. Yksi suuri ja julkisuudelta pimitetty ongelma on myös se massiivinen bisnes, jota turvapaikanhakijoilla pyöritetään. Liikemiehet ja jopa kansalaisjärjestöt rahastavat — ja kansa maksaa. Edellytän, että edustaja Heinäluoma ottaa tarkastusvaliokunnassa viipymättä selvitettäväksi, miten veronmaksajia rahastetaan tällä touhulla. Arvoisa rouva puhemies! Tuen hallituksen talous- ja muuta politiikkaa. En kuitenkaan anna tukeani järjettömälle ja suorastaan vastuuttomalle maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalle. Rajat on pantava tiukkaan valvontaan. Oleskeluluvan ehtoja on kiristettävä. Etuisuuksia on tiukennettava. Hylätyn päätöksen saaneiden poistamisen maastamme on tapahduttava pikaisesti. Bisnes on pantava kuriin. Vain näillä menettelyillä voimme selvitä tästä ongelmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-05-31T16:22:35,2016-05-31T16:28:06,Tarkistettu,1.1 2016_61_99,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen iloinen valtiovarainministeri Stubbin lupauksista, että leikkauksista siirrytään työllistämiseen. Se on jälleen yksi hallituksen lupauksista, joihin joko uskotaan tai ei, koska tässä lisätalousarviossa ei näy merkkiä suunnanmuutoksesta. Edustaja Terhon aikaisempaan puheenvuoroon on todettava, että tämä hallitus on todella saanut aikaan hämmästyttävän yhtälön: leikataan samalla, kun velkaantuminen kasvaa. Hallitus leikkaa velaksi. Tähän ei eläin pysty. Nyt otetaan lisää velkaa, mutta luvataan, että velkaantuminen loppuu; nyt leikataan lisää, mutta luvataan, että leikkaaminen loppuu — siis lisää lupauksia. Yhdysvaltain presidentti Abraham Lincoln sanoi viisaasti: ""On lupauksia, joita ei pidä tehdä, jottei vaadita tekoihin, joihin ei kykene."" Olemme joka kerta lisätalousarviokeskusteluissa vaatineet kunnon panostuksia työllisyyteen. Niitä ei ole myönnetty, vaan on luvattu, että työllisyys korjautuu itsestään. Näinhän ei ole käynyt, eivätkä Talvivaaran vaikeudet ja Microsoftin irtisanomiset paranna tilannetta. Hallitus on edelleen 110 000 ihmisen työllistämistavoitteestaan 20 000 miinuksella. Pitkäaikaistyöttömyys ylittää 120 000 henkilöä ja on lisääntynyt yksin Uudellamaalla lähes neljänneksen verran viime vuoteen nähden, siis 23 prosenttia. Määrällisesti lisäys on suurin ammattinimikkeessä ""erityisasiantuntijat"". Miten tämä koulutettu, osaava joukko voi joutua pitkittyneeseen työttömyyteen alueella, joka on Suomen talouden moottori? Tämä yksi fakta kertoo alastomasti sen, että hallituksen haaveet ovat kariutuneet. Kaikki nämä monet lupaukset on ripustettu kiky-sopimukseen. Se on sadoilletuhansille suomalaisille kipukynnyssopimus. Vaikka emme usko siihen, että tämä on oikea tie, olemme tukeneet neuvottelua, jotta isänmaalle ei aiheutuisi lisää vahinkoa. Hallitus on toki omin toimin koettanut torpedoida sopimista. Nyt olisi tärkeää saada nopeasti tieto siitä, millaisia verohuojennuksia hallitus kaavailee korvaamaan edes osan palkansaajien menetyksistä. Pahimmin palkanalennukset osuvat pieni- ja keskituloisiin suomalaisiin, joten he ovat ansainneet veronalennuksen. Verojaoston arvostettu puheenjohtaja Mika Lintilä on näin linjannut, toivottavasti koko hallitus kuulee häntä. Jos kiky-sopimus uusista vaikeuksista huolimatta toteutuu, olisi tärkeää saada tieto veroratkaisusta nopeasti. Sadattuhannet suomalaiset perheet ovat huolissaan toimeentulostaan. Ne laskeskelevat, mistä tingitään, kun palkat laskevat. Jotta kulutus ei tämän pelon takia supistuisi liikaa, mutta ennen kaikkea inhimillisistä syistä, olisi syytä kertoa heti, mitä tuosta pienennetystä palkasta jää käteen, ja mieluiten, että menetys on vähäinen. Arvoisa puhemies! Suunnanmuutos on tervetullut, mutta tuskin tämä hallitus siihen kykenee. Se ei ole tähänkään mennessä edistänyt aktiivista työllistämispolitiikkaa, jossa ihminen autetaan työstä työhön, jossa huolehdittaisiin osaamisesta ja osallisuudesta. Lupauksiin verrattuna näytöt ovat vähäiset. Abraham Lincolnia noudatellen kannattaisi luvata vähemmän ja tehdä enemmän. Vielä lopuksi uudistan vetoomukseni sen puolesta, että valtiovarainvaliokunta saa satojen miljoonien kokoisen päätöksensä tueksi valtioneuvoston asiakirjat, muistiot ja Terrafame Groupin omat selvitykset. Tämän kokoista päätöstä ei voi tehdä nyt annetuilla tiedoilla. Itse asiassa koko Talvivaaran päätöshistoria on täynnä toiveikkaita, vääristeltyjä ja pimitettyjä tietoja. Ministeri Rehn lupasi valiokuntien käyttöön ""asianmukaisen informaation"". Samassa puheenvuorossa hän kuitenkin esitti laskelman, joka perustui yli 1 000 euroa nykyistä korkeampaan nikkelin maailmanmarkkinahintaan. Tämän päivän luku on siis 20 miljoonaa euroa pienempi. 20 miljoonan euron heitto ei ole asianmukaista informaatiota. Arvoisa puhemies! Tieto on valtaa. Tiedon puute vasta onkin valtaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-05-31T16:28:17,2016-05-31T16:32:49,Tarkistettu,1.1 2016_61_100,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime vuosien kielenkäyttöön on mielestäni pesiytynyt väärä substanssi sanalle ""elvytys"". Paremminkin Suomessa ollut elvytys on ollut rakenteiden ylläpitämistä. Koen elvytyksen lisäpanostuksena, jotta potilas hengittäisi, annetaan happea, yritykselle annetaan lisää pääomaa tai muita resursseja. Se, että kotimaista kulutuskysyntää on voitu pitää velkarahalla yllä, on tietysti yhteiskuntarauhan ja monen kotitaloudenkin kannalta hyvä asia, mutta ennen pitkää tämä velka tulee maksettavaksi. Ja jos sitä on liikaa, siitä ei selvitä, kuten Kreikka on osoittanut. Suomeen ei investoida. Poistot ovat suurempia kuin investoinnit, mikä on erittäin huono merkki. Suomalaiset kuitenkin investoivat. Jos ajaa Tallinnan ohikulkutietä, huomaa, että suomalaiset ovat investoimassa Tallinnan ympäristöön. Se vaikuttaa Kehä kolmoselta, siellä on paljon rakennustöitä, ja usein käyttäjä on suomalainen tai ulkolainen tai ruotsalainen. Viron veromalli, joka jättää yritykselle riskipääomaksi sen, minkä verottaja Suomessa vie, pitää välillisesti kasvuhakuisuutta yllä, valtio epäsuorasti ottaa riskiä kantaakseen. Mutta kasvu, työpaikkojen kasvu, valtiontalouden kannalta on paljon tehokkaampi tapa saada valtiontalous tasapainoon, koska työpanoksesta verot kertyvät heti, yrityksen voitosta huomattavasti hitaammin. Suomen velkataakka on niin suuri, että se alkaa tietysti hermostuttaa, mutta Belgia on yli kaksi kertaa enemmän velkaantunut suhteessa bkt:hen kuin Suomi. Jään vain miettimään, pitäisikö Suomenkin investoida muualle, missä Suomen AAA:n tai AA+:n luokitus — ennen AAA:n, nyt AA+:n — tuottaisi huomattavasti paremmin tuloja kuin mikä korkotaso tällä hetkellä on. Laskin joskus kahdeksan vuotta sitten tekemästäni esimerkistä, että jos joka vuosi, jolloin otetaan miljardi velkaa, otetaan toinen ja sijoitetaan kansainvälisiin indeksirahastoihin, yli 10 000 yhtiöön, niin Suomen varallisuus olisi noussut 20 miljardia — huikea summa, jolle silloin elinkeinoelämästä ja omistajaohjauksesta vastaava ministeri naureskeli. Mutta tätä samaa ratkaisua ovat työeläkeyhtiöt käyttäneet niin kauan kuin minä muistan, ja sieltä sen ideankin sovellettuna Suomen valtiontalouteen hain. Muistan ajan, jolloin Suomeen perustettiin hätätilahallitus. Täällä vaaditaan työttömyyden hoitamista — silloin hätätilahallituksen syntymähetkellä Suomessa oli 63 450 työtöntä. Jos tällä hetkellä lasketaan työttömät samalla periaatteella kuin silloin, meillä on noin 600 000 työtöntä eli kymmenkertainen määrä. Näistä varsinaisesti tilastoissa esiintyy suunnilleen puolet, mutta voisi sanoa, että jos työmarkkinat eivät toimi kunnolla, niin työttömyys kasvaa. Tällä hetkellä voisi sanoa, että syytetään ihan väärää puuta, kun väitetään, että hallitus on laiminlyönyt työllisyyspolitiikan. Työmarkkinat, jotka ovat Suomen suurin ja pahin kartelli, ovat sössineet asiansa niin hankalaksi, että työtä ei kannata ottaa tietyissä tilanteissa lainkaan vastaan ja erittäin useissa tilanteissa sitä ei kannata tarjota, jolloin yhteiskunnan rasitteeksi jää erittäin korkea työttömyys ja inhimillisesti ottaen ihminen kärsii joko opintojensa hyödyttömyydestä tai itsensä tarpeettomaksi kokemisesta. Voisi olla syytä todella pohtia, voisiko yleissitovuuden purkaminen olla se keino, jolla työmarkkinat vapautettaisiin. Se, että maailman työväestöstä 0,01 prosenttia on yleissitovuuden piirissä — ja käytännöllisesti katsoen se on kokonaan Suomessa — vaikuttaa siltä, ettei se ole kovin hyvä idea. Työllistäminen on tällä hetkellä varmasti enemmän siis työmarkkinoiden kysymys kuin hallituksen kysymys. Monissa maissa työttömyyteen suhtaudutaan täysin eri lailla, on esimerkiksi se ratkaisu, että on negatiivinen tulo ja vero: kun teet jotain työtä, niin silloin saat yhteiskunnan tuen siihen elintasoon, jonka yhteiskunta hyväksi havaitsee — useimmiten se on laissa määritelty minimipalkkataso — mutta työpanos edellytetään. Suomessa paremminkin voi sanoa, että viranomaiset ovat ottaneet vastuulleen työn ohjaamisen ja työn löytämisen, kun monissa muissa Länsi-Euroopan maissa vastuu on huomattavasi enemmän asianosaisella itsellään. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-05-31T16:32:55,2016-05-31T16:38:22,Tarkistettu,1.1 2016_61_101,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talouden tilanne on edelleenkin vakava, vaikka voisi sanoa, että tunnelin päässä alkaa hiukan valoa jo pilkistää. Silti huolettaa se, että näyttää siltä, että hallitus pyrkii selviämään tilanteesta rakentamalla laituria, vaikka me tarvitsisimme sillan: sillan työttömyydestä uuteen työhön, sillan lamasta kasvuun ja sillan myös ihmisten epätoivosta tulevaisuudenuskoon. Nyt on käymässä herkästi niin, että vaikeimmassa asemassa olevat työttömät pistetään kävelemään pitkin siltaa, joka osoittautuu laituriksi veden syvimmässä ja kylmimmässä kohdassa. Hallitus on taloutta tasapainottanut nimenomaan leikkaamalla, ja se on ollut sen politiikan lähes ainoa toimi. Kasvutoimet ovat jääneet työmarkkinajärjestöjen rakentaman kilpailukykysopimuksen varaan. Tosin valtiovarainministeri tänään lupaili, että leikkauspolitiikasta oltaisiin vihdoin siirtymässä työllisyyden hoitoon, mikä lupaa hyvää uudelleenarviointia. Vaikka tänään tulikin uutisia siitä, että esimerkiksi Metallin neuvottelut näyttävät katkenneen, kannattaa siitä huolimatta vielä kerran yrittää. Jos pitävät paikkansa ne huhut, joita liikkuu siitä, että tuon neuvottelun katkaisi nimenomaan työajan lisäyksen muoto, niin tässä olisi hyvä vedota hallitukseen ja sen edustajiin, että he olisivat yhteydessä nimenomaan työnantajapuoleen, jotta se suostuisi siihen, että työajan pidennyksestä sovitaan paikallisesti, koska olen ymmärtänyt, että tällä kertaa asetelmat ovat toisinpäin: työnantaja on halunnut sopia siitä keskistetysti liittotasolla eikä löytää niitä ratkaisuja paikallisemman sopimisen kautta. Jos katsomme tämän hetken tilannetta, niin hallituksen omat arviot taloudesta ovat aika tylyt. Bkt kasvoi 0,5 prosenttia vuonna 2015, ja valtiovarainministeriön kasvuennuste vuodelle 2016 on 0,9 ja seuraavalle vuodelle ja sitä seuraavalle vuodelle lisäbudjetissa 1,2. Jotta hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste olisi mahdollinen, tarvittaisiin vähintään 2 prosentin kasvu-ura. Ja kun mietimme kasvua, niin kyse on paitsi siitä, miten meidän vientimme vetää, myös meidän kotimarkkinoidemme toiminnasta. Huolettavaa on se, että monet hallituksen toimista leikkaavat nimenomaan kotimarkkinoiden työllisyyttä. Siinäkin mielessä, jos tämä kilpailukykysopimus syntyy, olisi tärkeää, että siinä rinnalla olisi kotimarkkinoita elvyttäviä toimia. Olen samaa mieltä edustaja Lehden kanssa siitä, että elvyttämisestä on tullut vähän hassu sana. Se tarkoittaa itse kullekin puhujalle vähän erityyppisiä asioita. Jotkut katsovat sillä velkaantumista ja jotkut katsovat sitä, että nimenomaan pyritään synnyttämään niitä työpaikkoja ja tehdään sellaisia toimia, jotka edistävät kasvua, eikä pelkästään mitata velkarahalla sitä, elvytetäänkö vai eikö elvytetä. Hallitus on suunnitellut työvoimapoliittiseen koulutukseen isoja muutoksia. Rahoitusta ollaan siirtämässä normikoulutuksen puolelle opetusministeriöön, ja tässä on iso riski, että ne, jotka ovat työttömänä, jäävät koulutuksen ulkopuolelle. Sen vuoksi olisi tärkeää, että tällä hetkellä valmisteltaisiin uudistusta, joka mahdollistaisi omaehtoisen koulutuksen — elikkä sen, että työttömyysturvalla voi opiskella muuallakin kuin työvoimapoliittisessa koulutuksessa — kriteereiden helpottamista. Tämä auttaisi varmasti niitä ihmisiä, jotka ovat Microsoftin uhreja tällä hetkellä, auttaisi Talvivaaran uhreja ja olisi byrokratiaton tapa toteuttaa tätä koulutusta, koska ongelma on se, että todellakin te-toimistojen henkilöstöpula on niin suuri, että siellä ei välttämättä ehditä tehdä niitä toimia, joita työttömien avuksi tarvittaisiin. Ja jos byrokratian purkutalkoista puhutaan, niin silloin olisi syytä aloittaa ne täältä työttömyysturvan puolelta ja niiden estojen puolelta, joita työttömyysturvassa on — siellä kannustavuuden puolella työn vastaanottamiskysymyksissä, mutta myös koulutusmahdollisuuksien puolella. Viimeiseksi haluan mainita vielä sen, että hallitus on ajamassa kovalla kädellä välityömarkkinoita ja järjestöjen työllistämistä alas. Tämä on sellainen asia, josta tulee tulevaisuudessa kallis lasku. Markkinat hoitavat varmasti osan työllisyydestä, ja niin niiden pitääkin hoitaa, valtaosa, mutta kun kilpailutilanne koko ajan kärjistyy, niin silloin myös yhä useampi ihminen tulee lyödyksi työmarkkinoiden ulkopuolelle, koska tuottavuus ei yllä siihen markkinaehtoiseen työhön. Sen vuoksi tarvitaan muun muassa järjestöjen tekemää työtä, jossa usein lisätään ihmisten hyvinvointia ja lisätään myös työntekomahdollisuuksia ja aktiviteettimahdollisuuksia työttömille ja estetään sitä kautta syrjäytymistä kokonaan yhteiskunnasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-05-31T16:38:35,2016-05-31T16:43:54,Tarkistettu,1.1 2016_61_102,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä toisessa lisätalousarviossa kohdennetaan resursseja paljon kaivattuun asiaan, omais- ja perhehoidon kehittämiseen, joka on yksi hallituksen kärkihankkeita. Hallitus osoittaa, että se on nähnyt sen kärjen, mikä meidän ihmisten keskuudessa on äärettömän tärkeä, sen että me välitämme ja hoidamme läheisiämme hyvin, ja hallitus haluaa kannustaa siihen. 49,3 miljoonaa euroa tulee lisäystä peruspalvelujen valtionosuuteen. Mitä se sitten tarkoittaa, että omais- ja perhehoitoon kohdistetaan resursseja? Se tarkoittaa sitä, että ne omaishoitajat, joilla on omaishoitosopimus, saavat kaksi päivää kalenterikuukaudessa vapaata, ja ne, joilla on ympärivuorokautiseen hoitoon sidottuja hoidettavia kotona, saavat kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohden sitä vapaata. Myös sosiaalihuoltolakia tässä rinnalla ehdotetaan muutettavaksi siten, että ne henkilöt, jotka tarvitsevat sijaishoitoa, saavat tarkoituksenmukaisen hoivapaikan. Se lyhytaikaishoiva, jonne omainen läheisensä lähettää, ei voi olla pelkkä säilöönotto, vaan siellä on kehitettävä ja mietittävä niitä toimintatapoja, että jokainen saisi sen itsellensä sopivan hoivapaikan. Samalla myös kehitetään perhehoitoa ja perhehoitajien palkkio nostetaan 775 euroon, ja sekin on äärettömän tärkeä asia. Omaishoito ja perhehoito tulevat lisääntymään — eivät ainoastaan siitä syystä, että me puhumme näistä säästöistä, vaan myös siitä syystä, että yhä useampi haluaa hoitaa läheisensä lähellä, omassa kodissa, jopa loppuun saakka. Silloin me olemme inhimillisyyden ytimessä, ja se on elämän perusasia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-05-31T16:43:58,2016-05-31T16:45:58,Tarkistettu,1.1 2016_61_103,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvin murheellista sinänsä, että tähän lisätalousarvioon ei sisältynyt suomalaisen maatalouden kriisipakettia, jota varmasti hyvin moni odotti. On selvä asia, että Venäjän pakotteet ovat iskeneet suomalaiseen maatalouteen kaikista kovimmalla kädellä, mitä Euroopassa on tämän asian tiimoilta tapahtunut. Suomalainen maatalous on tämän pakotepolitiikan todellinen kärsijä. Venäjän presidentti Vladimir Putinhan on ilmoittanut, että pakotteet ja tämä tilanne tällaisenaan jatkuvat vuoden 2017 loppuun. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisen maatalouden tilanne ei ainakaan tältä osin ja Venäjän markkinoiden osalta tule lähiaikoina paranemaan. On muistettava, että suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotteiden päävientialue, lähinnä Pietarin alue, on tavallaan meillä pois markkinoilta seuraavan puolentoista vuoden ajan, ja tämän takia suomalaisen maatalouden vienti ei vedä. Se johtaa siihen, että meillä maatalouden kannattavuus laskee, kun hintoja on halpuutettu, ja se näkyy suoraan maatilojen tulovirrassa. Ymmärrän, että maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen on tehnyt varmasti tässä asiassa parhaansa, ja uskon vakaasti siihen, että syksyn budjettiriihessä tähän asiaan tullaan palaamaan, koska tilanne on sen verran vakava, että hyvin monella tilalla eletään aidosti kädestä suuhun ja on selkeitä maksuvaikeuksia jo esimerkiksi sähkölaskujen osalta. Toivottavasti tässä asiassa nyt päästään mahdollisimman nopeaan ratkaisuun. Yhtä tärkeänä, arvoisa puhemies, pidän sitä, että maatalouden osalta nämä byrokratian purkutalkoot edistyvät mahdollisimman nopeasti — meillä ihan selkeästi valtavasti pannaan rahaa maatalouden byrokratian ylläpitämiseen, ja se tulee purkaa pois — ja ennen kaikkea niiden tukien, mitä Maaseutuvirasto maksaa, maksatus alkaisi sujua niin, että saadaan kaikki tuet ajallaan ja tämä kriisipaketti mahdollisimman äkkiä pystyyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-05-31T16:46:00,2016-05-31T16:48:00,Tarkistettu,1.1 2016_61_104,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lähes tarkalleen puolet vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioon sisältyvästä 455 miljoonan euron määrärahalisäyksestä, nimittäin 230 miljoonaa euroa, tulee kulumaan maahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Tämä summa on itse asiassa lähestulkoon sama kuin esitykseen sisältyvä nettolainanotto, joka on suuruudeltaan 233 miljoonaa euroa. Näiden kustannusten voidaan siis katsoa jäävän sellaisinaan tulevien sukupolvien maksettaviksi. Maahanmuuton kustannusten on esityksessä arvioitu olevan yli 780 miljoonaa euroa suuremmat kuin ne ovat olleet aiempina vuosina. Kokonaisuudessaan maahanmuuttokustannusten osalta liikutaan siis jo vähintään miljardin euron suuruusluokassa, ja todennäköisesti todelliset kustannukset ovat vielä tätäkin arviota huomattavasti suuremmat. Ellei tarpeellisiin toimenpiteisiin pian ryhdytä, niin ne kasvavat jatkossa entisestään. Tämä kaikki siis siitäkin huolimatta, että julkisessa keskustelussa maahanmuuttoa on pidetty pääsääntöisesti pelkästään rikkautena ja voimavarana. Arvoisa puhemies! Maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia on ryhdyttävä alentamaan, ja pikaisesti tulee toteuttaa hallitusohjelman kirjaus maahanmuuton kustannusten selvittämisestä, sillä kun kustannukset ovat tiedossa, on niihin helpompi puuttua lainsäädännöllisin keinoin. Kuten edustaja Hakkarainen äsken totesi, Suomen on ensinnäkin alennettava maahanmuuttoon liittyviä vetovoimatekijöitä. Eräs tähän liittyvä merkittävä toimenpide on perheenyhdistämiskriteerien useassa vaiheessa tapahtuva tiukentaminen, ja toivottavasti kiristykset tapahtuvat tiukoin ehdoin. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeri Mäntylän johdolla on valmisteltu maahanmuuton sosiaaliturvan eriyttämistä ja karsintaa. Hallituksen maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisiin ohjelmiin sisältyvien esitysten nopea toteuttaminen tulee kyllä vähentämään julkisen sektorin velkaantumista, mutta vain jos ne toteutetaan täysimääräisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-05-31T16:48:02,2016-05-31T16:50:14,Tarkistettu,1.1 2016_61_105,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tulee itse seudulta, missä on viime vuosina koettu Suomen suurin rakennemuutos, huolestuttaa minuakin, niin kuin monia muitakin edustajia tänään tässä salissa, erityisesti tämä työllisyysmäärärahojen riittämättömyys. Tuntuu todella kylmältä näissä työttömyysluvuissa se valittu linja, että jokaisesta hallituksen lisätalousarviosta puuttuvat työllisyysmäärärahoihin panostukset. Sitten mitä tulee viime viikon ikäviin uutisiin — Microsoftista ja Talvivaarasta on täällä puhuttu tänään useammassa puheenvuorossa — niin Microsoftin kohdalla hallitus on päättänyt hakea nyt Euroopan globalisaatiorahastosta tukea, ja kun tämä irtisanottujen määrä ylittää selkeästi näitten kriteereiden rajat, niin tuki suurella varmuudella meille myös saadaan. Itse mietin erityisesti näiden EU-tukien ja tietysti kaikkien valtion tukemien työllisyyspalveluiden kohdalla niiden pitkäjänteisyyttä ja sitä, että tukimuodoista on aidosti pitkällä aikavälillä hyötyä työllistyvälle itselleen ja sitä kautta koko meidän yhteiskunnalle. Uskallan kertoa jo ihan oman alueeni kokemuksesta: Meillä on käytössä hankkeita, joissa liian vähän painotetaan tai seurataan hyötysuhdetta toimenpiteen hinnassa. Toimenpiteet ja eri vaihtoehdot vaativat kehittämistä ja uudelleenarviointia koko ajan. Microsoftin työntekijöillä muun muassa on osaamista, jota me emme saa kuitenkaan päästää karkuun, päinvastoin, ja pitää muistaa, että heidänkin kohdallaan kysymys on useiden perheiden toimeentulosta ja hyvinvoinnista. Mutta eniten tänään, kun käsitellään toista lisätalousarviota, huolestuttavat todellakin pitkäaikaistyöttömät ja meidän nuoret, työttömäksi valmistuvat tai jääneet ihmiset. Onko hallituksen mielestä heillä aikaa odottaa lisätalousarvio toisensa perään? Minun mielestäni ei ole. Kun olen kuunnellut koko keskustelun tästä toisesta lisätalousarvioesityksestä, sitä tekee pakostikin muutamia huomioita, ja yksi ylitse muiden oli debatissa ja alun varsinaisissa puheenvuoroissa se, että paitsi että suomalaisesta talonpojasta oltiin huolissaan oppositiosta, myös keskustan äänenpainot olivat kovin väriseviä tässä suhteessa. Kuka olisikaan ennen vaaleja uskonut, että meillä on pääministeripuolueena keskusta samaan aikaan, kun (Puhemies koputtaa) tuhatpäiset traktorimarssit ovat Helsingissä? Mutta nyt tässäkin pitää muistaa, että tärisevät puheet (Puhemies koputtaa) eivät riitä vaan tarvitaan tekoja seuraavissa lisätalousarvioaloitteissa. Maaseudullakaan ei ole elämää ilman resursseja ja tekoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-05-31T16:50:16,2016-05-31T16:52:35,Tarkistettu,1.1 2016_61_106,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_61_107,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyse on niin sanotusta lähetettyjen työntekijöiden direktiivistä ja siitä, miten lähetettyjen työntekijöiden työehtoja ja niihin liittyviä etuuksia valvottaisiin mahdollisimman tehokkaasti silloin, kun palveluita tarjotaan maasta toiseen ja työntekijöitä lähetetään maasta toiseen. Tämän direktiivin tarkoituksena on estää väärinkäytöksiä, jotka liittyvät siihen, että hyödynnetään tätä palvelujen tarjoamisen vapautta ja siihen liittyvää työntekijän lähettämistä toiseen maahan. Väärinkäytöksien estämiseen pyritään sillä, että parannetaan työntekijöiden lähettämisen käsitteeseen liittyvää täytäntöönpanoa ja valvontaa sekä otetaan itse asiassa koko unionin tasolla käyttöön yhdenmukaiset perusteet, jotka helpottavat lähettämisen yhteistä tulkintaa. Tällä esityksellä ollaan uudistamassa työntekijöiden lähettämistä koskevaa kansallista lainsäädäntöä oikeastaan kokonaan ja vanhaa lakia esitetään kumottavaksi. Voimassa olevat säännökset siirretään keskeisiltä osin tähän uuteen lakiin, vaikkakin tämän uuden lain soveltamisala on jonkin verran nykyistä laajempi ja sen alaan on lisätty muun muassa keskushallintoviranomaisten hankintasopimusten perusteella tehtävä työ, joka aiemmin oli vapautettu näistä toimista. Kokonaisuudessaan tämä laki muuttaa lähetettyjä työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä ja ennen muuta seuraamusjärjestelmää. Nykyisin lain rikkomisesta seuraa rikosoikeudellinen seuraamus, mutta muun muassa esitutkintaviranomaisten rajallisten resurssien vuoksi ja siksi, koska lain rikkomisesta epäilty usein oleskelee toisessa maassa, tätä ei käytännössä ole juurikaan sovellettu tai sen soveltaminen on ollut vaikeaa, ja esimerkiksi jos poliisi on tehnyt tutkintoja, niin ne ovat loppuneet siihen, kun tämä epäilty on poistunut Suomesta. Sen vuoksi on hyvä, että nämä rikosvastuuta koskevat säännökset korvataan nyt uudella tavalla hallinnollisilla laiminlyöntimaksuilla, jotka määrää valvontaviranomainen hallintomenettelyssä. Muutoksen ansiosta varmasti käy niin, että viranomaisten toiminta tehostuu, kun päällekkäinen työ niin rikostoiminnassa kuin hallinnollisellakin puolella ja tässä seuraamuksen määräämisessä poistuu. Valiokunta mietinnössään toteaa, että tämä muutos ja esitykset ovat tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia, ja puoltaa niiden tekemistä. Valiokunta kuitenkin kiinnitti erityistä huomiota siihen, että esimerkiksi kabotaasiliikenne on aivan oma toimialansa ja siihen tämä lähetettyjen työntekijöiden direktiivi, se tapa, jolla se Suomessa ollaan nyt lainsäädäntöön tuomassa, tuo ison aukon. Kyse on esimerkiksi siitä, että aikarajat sopivat huonosti kabotaasiliikenteeseen ja sen vuoksi pahimmillaan johtavat siihen, että nämä ehdotetut uudet lainsäännökset, jotka siis ovat nyt lähes kaikille toimialoille samat, eivät tulisi ollenkaan sovelletuiksi maantiekuljetuksissa. Tähän maantiekuljetukseen ja yhteen toiseenkin asiaan liittyy itse asiassa rinnakkaislakialoite, jota on valiokunta myös käsitellyt ja todennut — jos nyt näin voi vapaasti sanoa — että siinä on hyvä henki, mutta siitä huolimatta tätä lakialoitetta ja sen tuomia muutoksia ei ole hyväksytty. Sen sijaan valiokunta on edellyttänyt, että hallitus seuraa tarkkaan tätä nykyistä säätelyä nimenomaan maantiekuljetusalalla sen vuoksi, että se kuuluu nimenomaan harmaan talouden esiintymisen riskialoihin. Voisi sanoa, että oikeastaan lähetettyjen työntekijöiden kohdalla sekä rakennusala että maantiekuljetukset ovat tällaisia spesiaalialoja, joilla tarvittaisiin myös spesiaalitoimia, ja valiokunta katsoo, että tämä erityisluonne huomioon ottaen saattaa erityissäätely olla tarpeen — itse asiassa tämä on tarkkaan se kirjoitettu sanamuoto, joka mietinnössä lukee. Valiokunta pitää tärkeänä, että ehdotetun lain soveltamista maantiekuljetuksiin seurataan tarkasti ja että tarvittaessa hallitus ryhtyy toimenpiteisiin direktiivin täytäntöönpanon tehostamiseksi myös täällä kabotaasipuolella. Myös vastuu alihankinnasta on tämän direktiivin toimialaa, ja rakennusalalla säädetään erityisistä toimenpiteistä lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Rakennusalaa koskevalla direktiivin pakottavalla säätelyllä on tarkoitus puuttua työntekijöiden lähettämiseen alihankintatilanteissa ja niihin tyypillisiin epäkohtiin, joita tällä toimialalla näkyy. Direktiivi lähtee lähtökohtaisesti siitä, että edellytetään rakennusalalla tilaajan ja sopimuskumppanin välistä yhteisvastuuta lähetetyn työntekijän oikeuksista. Mutta direktiivi mahdollistaa artikla 6:n kohdalla sen, että tämän yhteisvastuun sijasta voidaan säätää muita täytäntöönpanotoimia, kunhan ne ovat riittävän tehokkaita ja oikeansuhtaiset seuraamukset ovat olemassa silloin, jos väärinkäytöksiä ja petoksia ilmenee. Hallitus on päättänyt omassa esityksessään käyttää tätä artikla 6:n ikään kuin poikkeusmenettelyä ja katsoo, että esimerkiksi rakennusalalla, kun meillä on käytössä rakennuttajan ja pääurakoitsijan erityinen velvollisuus selvittää lähetetylle työntekijälle maksetun palkan määrä sekä se, onko tämä palkka ehdotetun lain mukainen, nämä niiden toimien kanssa, joita meillä Suomessa on ollut pitkään ja jotka liittyvät muun muassa siihen, että rakennusalalla on jo nyt olemassa tiukempia määräyksiä — kuten esimerkiksi veronumero, verottajalle tehtävä kuukausi-ilmoitus, pakolliset henkilökortit, työntekijäluettelot ja muita — ikään kuin yhdessä täyttävät tuon artikla 6:n ehdot. Tällä lähetettyjä työntekijöitä koskevalla direktiivillä ja siitä tehdyllä lailla ei muuteta sinänsä vähimmäispalkan määräytymistä, vaan lakiin ehdotetaan otettavaksi voimassa olevan lain säännökset. Valiokunta keskusteli pitkään tästä vähimmäispalkan määräytymisestä, ja keskustelussa nousi esiin, että meillä itse asiassa on EU-tuomioistuimen päätöskin siitä, mitä pitää ottaa huomioon silloin, kun vähimmäispalkkaa käytetään, ja totesi, että meidän toimeenpanomme pitää olla EU-tuomioistuimen mukaisia, koska tosiasiallisesti me olemme tilanteessa, jossa EU-tuomioistuin on linjannut tiettyjä asioita ja laajentanut sitä, mitä vähimmäispalkkaan kuuluu, mutta sitten täytäntöönpanopuolella meillä ovat suomalaisessa oikeuskäytännössä kesken prosessit, jotka olisivat määritelleet sitä, mitä se vähimmäispalkka on. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että nämä EU-tuomioistuimen päätökset pitää ottaa huomioon. Valiokunta teki myös useita pykälämuutoksia, jotka sisällöllisesti täsmentävät sitä tavoitetta, joka tällä direktiivillä on, ja muutamia pieniä stilistisiä muutoksia, jotta väärinymmärryksiä voitaisiin välttää, enkä käy niitä nyt tässä läpi. Toteaisin, että tähän mietintöön sisältyy vastalause, joka keskittyy oikeastaan kahteen ongelmakohtaan: siihen, että kabotaasiliikenteessä olisi erityissäännökset, ja siihen, että olisi käytetty mieluummin tätä direktiivin pääsääntöä eikä artikla 6:n poikkeussäännöstöä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-05-31T16:54:09,2016-05-31T17:02:15,Tarkistettu,1.1 2016_61_108,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän alkuun ja ihan ensimmäiseksi esitän hyväksyttäväksi vastalauseen mukaiset pykälämuutokset. Nyt lähden sitten perustelemaan sosialidemokraattien, vihreiden, vasemmistoliiton ja kristillisten yhdessä esittämää pykälävastalausetta. Hallituksen esitys merkitsee monilta osin parannusta lähetettyjä työntekijöitä koskevaan sääntelyyn. Siinä on kuitenkin joitakin puutteita, jotka koskevat erityisesti kuljetusalaa sekä rakennusalalle direktiivissä asetettua erityissääntelyä. Näiltä osin hallituksen esitys ei täytä direktiivin tarkoitusta turvata lähetettyjen työntekijöiden oikeudet. Suomi on perinteisesti ollut edelläkävijä lähetettyjä työntekijöitä koskevassa sääntelyssä. Suomessa on käytetty täysimääräisesti EU-sääntelyn tarjoamat mahdollisuudet turvata kansallisella sääntelyllä lähetettyjen työntekijöiden asema. Nyt hallituksen esitys kuitenkin paikoin pyrkii enemmänkin minimitasoon kuin hyödyntämään EU-sääntelyn Suomelle kansallisesti jättämää harkintavaltaa. Tältä osin lainsäätäjällä olisi mahdollisuus tehdä enemmän lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien ja myös suomalaisen työn kilpailukyvyn turvaamiseksi. Viimeksi mainittu koskee erityisesti maantiekuljetusalaa. Vastalauseessamme on neljä eri kohtaa, ja jos puheenjohtaja sallii, niin toisin mielelläni kaikki nämä asiat kerralla tässä puheenvuorossani esille. Ensinnäkin maantiekuljetusalaa koskevat muutostarpeet. Hallituksen esityksessä ehdotettu sääntely soveltuu huonosti maantieliikennealalle ja jättää voimaan tullessaan sääntelyyn aukkoja, jotka vähentävät sen soveltamismahdollisuuksia maantiekuljetusalan työssä. Lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin alaan kuuluu alihankintana ajettu niin sanottu kabotaasiliikenne. Sääntelyn on muutenkin tarkoitus koskea myös kuljetusalaa, jos kyseessä on työntekijän lähettäminen yritysryhmän sisäisenä siirtona tai vuokratyöntekijänä ja lähettämisen kriteerit täyttyvät. Hallituksen esityksessä on lukuisia lähetetyn työntekijän työskentelyn kestoon liittyviä aikarajoja, jotka soveltuvat huonosti maantiekuljetusalalle. Näiden rajoitusten takia tämän alan työt käytännössä jäävät suurelta osin ehdotetun sääntelyn ulkopuolelle. Tätä ei voi pitää perusteltuna, eikä se vastaa useimmissa muissa Euroopan maissa noudatettua käytäntöä. Tämän vuoksi vastalauseessamme esitämme lisättäväksi rajoituksia, joiden mukaan tiettyjä laissa säädettyjä aikarajoja ei sovelleta maantiekuljetusalan työhön. Toiseksi kiinnitämme vastalauseessa huomiota tilaajan vastuuseen lähetetyn työntekijän vähimmäispalkasta rakennusalalla. Direktiivillä pyritään turvaamaan lähetetyn rakennusalan työntekijän oikeutta saada lain ja työehtosopimuksen edellyttämä vähimmäispalkkansa sekä asetetaan työntekomaassa toimivalle tilaajalle vastuu huolehtia, että lähetettyjen työntekijöiden oikeudet toteutuvat. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että rakennusalan töissä olisi tilaajan vastuun sijasta erityinen rakennuttajan tai pääurakoitsijan velvollisuus selvittää lähetettyjen työntekijöiden maksamattomia palkkoja. Kyseessä olisi toimenpidevelvollisuus, ei aineellinen vastuu työntekijän saatavista. Näiltä osin hallituksen esitys perustuu täytäntöönpanodirektiivin poikkeamismahdollisuuteen, jossa jäsenvaltiolle sallitaan suoran tilaajavastuun sijasta ottaa käyttöön muita keinoja. Kuitenkin tilaajan vastuu voidaan korvata muilla kansallisen lainsäädännön toimenpiteillä vain, kun nämä toimenpiteet mahdollistavat tilaajaan kohdistuvat tehokkaat ja oikeasuhtaiset seuraamukset tilanteissa, joissa työntekijöillä on vaikeuksia pitää kiinni omista oikeuksistaan. Hallituksen esitys sivuuttaa direktiivin mukaisen tilaajan aineellisen vastuun. Esityksen mukaan tilaajan vastuu toteutuisi rakennuttajan ja pääurakoitsijan kautta. Tosin jätetään auki, miten se toteutuisi, kun rakennuttajan ja pääurakoitsijan lakisääteinen velvollisuus maksamatta jätettyjen vähimmäispalkkojen selvittämiseen kohdistuisi lähettävään yritykseen eli tilaajaan. Tämän vuoksi vastalauseessa esitetään lisäystä, jonka mukaan rakennusalan työssä tilaajalla on rinnakkainen vastuu lähetetyn työntekijän vähimmäispalkasta. Tilaaja vapautuisi vastuusta, mikäli se osoittaisi varmistuneensa työntekijään sovellettavista työehdoista sekä lähettävän yrityksen edellytyksistä suorittaa lain ja työehtosopimuksen edellyttämä vähimmäispalkka. Kolmas asia vastalauseessamme koskee laiminlyöntimaksun kohdentumista. Hallituksen esityksessä lähetettyjä työntekijöitä koskevan lainsäädännön seuraamusjärjestelmää esitetään muutettavaksi. Voimassa olevan lain mukaan työnantaja tai tämän edustaja voidaan tuomita kyseisen lain rikkomisesta sakkoon. Hallituksen esityksessä tämä esitetään korvattavaksi hallinnollisella laiminlyöntimaksulla. Samalla kuitenkin myös seurausten alaa kavennettaisiin. Esimerkiksi velvollisuus antaa selvitys tilaajalle työntekijöiden sosiaaliturvan määräytymisestä on jätetty laiminlyöntimaksun ulkopuolelle. Tällaisenaan ehdotettu lainsäädäntö aiheuttaisi oikeudellista epävarmuutta. Kun ehdotetulle seuraamusten kaventamiselle ei ole perusteltua tarvetta, esitetään vastalauseessa, että yhdenmukaisuuden ja loogisuuden vuoksi on perusteltua, että laiminlyöntimaksuseuraamus liitetään selvityksenantovelvollisuuden laiminlyöntiin. Viimeisenä eli neljäntenä asiana vastalauseessamme on laiminlyöntimaksun suuruus. Lakiesityksessä ehdotetaan laiminlyöntimaksuksi 1 000—10 000 euroa. Ehdotettu seuraamusmaksu on huomattavan kevyt verrattuna monessa Euroopan maassa käyttöön otettuihin sanktioihin. Kun voimassa oleva tilaajavastuulaki sisältää osin varsin samankaltaisia velvoitteita kuin ehdotettu lähetettyjä työntekijöitä koskeva laki, laiminlyöntimaksu on perusteltua asettaa vastaamaan tilaajavastuulain mukaista laiminlyöntimaksua, joka on 2 000—20 000 euroa. Tämänkin suuruisena se olisi Euroopan unionin tasolla vertaillen varsin kevyt. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-05-31T17:02:19,2016-05-31T17:08:46,Tarkistettu,1.1 2016_61_109,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On syytä heti alkuun todeta, että tämä hallituksen esitys on siis parannus nykytilaan, mutta se sisältää isoja ongelmia maantiekuljetusalalla. Kahdeksan vuotta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa itse töitä tehneenä ihmettelen, että valiokunnassa ei löytynyt ymmärrystä alalle, joka on merkittävä työllistäjä, merkittävä verojen kerääjä ja merkittävä verojen maksaja. Tässä hallituksen esityksessä unohtui siis kokonaan lain soveltaminen maantiekuljetusalan työntekijöihin. Valmistelevassa työryhmässä kuljetusalan työmarkkinajärjestöjä ei kuultu lainvalmisteluvaiheessa laisinkaan, ja rinnakkaislakialoite, joka valmisteltiin opposition toimesta, sai myös valiokuntatyössä minun mielestäni täystyrmäyksen. Ei voi kuin ihmetellä tätä suhtautumista, kun miettii alan yhteiskunnallista merkitystä. Kuljetusalan 6 miljardin euron vuotuisesta liikevaihdosta palautuu yritysten ja työntekijöiden maksamina veroina ja veroluonteisina maksuina 2,7 miljardia euroa valtiolle. Nyt herää semmoinen kysymys, ovatko hallituspuolueiden edustajat valmiita tekemään suomalaisista ammattitaitoisista raskaan liikenteen kuljettajista ja yrittäjistä jopa työttömiä. Mielestäni meillä ei ole varaa tähän. Me olemme tänäänkin puhuneet paljon työllisyysmäärärahoista, paljon työttömistä. Me emme tarvitse niitä itse aiheutettuna enää yhtään lisää. Arvoisa puhemies! Haluan myös muistuttaa, että hallituksella on tarkoitus muuttaa myös kaupallista tavaraliikennelakia. Käytännössä hallitus on nykyisen kaltaisen esityksen toteutuessa valmis kumoamaan kansalliset määräykset. Olemme saaneet useasti kuulla, että tämä esitys olisi toteutuessaan kuolinisku suomalaiselle kuljetuselinkeinolle. Herää kysymys, missä ovat ne kaikki läpi päässeet eduskuntavaaliehdokkaat hallituksen riveistä, jotka puolustivat vielä reilu vuosi sitten kotimaista rekkamiestä ja yrittäjää. Toivottavasti he löytävät poliittisen omantuntonsa ennen kuin on liian myöhäistä. Haluan kannattaa edustaja Mäkisalo-Ropposen tekemää vastalausetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+8.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-05-31T17:08:58,2016-05-31T17:11:07,Tarkistettu,1.1 2016_61_110,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Puhun nyt kansanedustajana enkä valiokunnan puheenjohtajana, elikkä muutama henkilökohtainen näkemys. Mielestäni tässä on tapahtunut selkeästi linjanmuutos siinä, millaisia ratkaisuja hallitukset ovat valinneet lähetettyjen työntekijöiden työehtojen valvonnassa. Aikaisemmin meidän ongelmamme on ollut se, että EU ei ole sallinut niitä valvontamuotoja, joita Suomi on halunnut ottaa käyttöön, koska on katsottu, että ne ikään kuin estävät maahan tulemista, ja on käytetty kaikki se liikkumavara, mitä ikinä EU:n palvelujen liikkuvuuden kautta ja lähetettyjen työntekijöiden kautta on voitu. Mutta nyt on menty minimitietä pitkin elikkä ei ole käytetty sitä direktiivin pääsääntöä, joka olisi tuonut tällaista yhteisvastuullisuutta, että emoyhtiö, joka käyttää näitä lähetettyjä työntekijöitä, olisi itsekin jonkin verran vastuussa siitä, että palkat maksetaan ja että ihmisiä kohdellaan niin kuin meidän lakimme ja työehtosopimuksemme säätävät, vaan on siirrytty ikään kuin tähän kaatoluokkaan ja käytetään sen tuomia mahdollisuuksia. Tästä huolimatta tämä lakiesitys pääsääntöisesti tuo selkeyttä ja parannusta meidän nykytilanteeseemme, mutta olisin itse toivonut, että olisi käytetty tuota ketjuvastuuta, kun se kerran on mahdollista. Toinen ongelmakohta liittyy siihen, että meillä lainsäädäntöä työelämässä yleensä halutaan tehdä aina siten, että se kohtelee kaikkia samalla tavoin. Ja kuitenkin, jos mietimme lähetettyjen työntekijöiden tilannetta, meillä on selkeästi toimialoja, joilla lähetettyjä työntekijöitä on enemmän ja jolloin myös ne ongelmat ovat tavallaan toimialakohtaisia. Edellisellä kaudella, kun eduskunnassa tehtiin tilaajavastuulainsäädäntöä, esitys oli sellainen, että se olisi kohdellut kaikkia toimialoja samalla tavoin. Mutta silloin valiokunta hyvin yksimielisesti halusi löytää ratkaisun, joka ottaa huomioon esimerkiksi rakennusalan erityiset piirteet, koska siellä tehdään paljon rajojen yli tapahtuvaa työtä ja siellä tehdään paljon myös ketjussa olevaa alihankintaa, jolloin riski siihen, että työehtoja poljetaan, on suurempi kuin muilla toimialoilla, ja valiokunta tekikin silloin täsmennyksiä ja otti rakennusalan huomioon. Nyt olisin toivonut, että samanlaisia täsmennyksiä (Puhemies koputtaa) olisi tehty itse asiassa tänne... (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) ...että samanlaisia muutoksia olisi tehty tänne kabotaasiliikenteen puolelle, koska siellä todellakin nuo aikarajat ovat ongelma. Monet muut maat ottavat hyvin spesifejä toimia käyttöön ja pyrkivät sitä kautta turvaamaan sen, että hinnalla ei kilpailla epäterveesti dumppaamalla työehtoja tai palkkoja. Ja ehkä kolmas ongelmakohta, joka mielestäni tähän liittyy, on se, miten vähimmäispalkka määritellään. Meillä oli aika mielenkiintoista keskustelua ja jopa, voisi sanoa, hieman harhaanjohtavia asiantuntijalausuntojakin, joissa tulkittiin vähimmäispalkkaa hyvin kapeasti, vaikka siitä on selkeät EU-tuomioistuimen päätökset esimerkiksi Sähköliitto-keissin kohdalla. Olisin toivonut, että nuo uudet määritelmät olisi tuotu tänne lakiin, mutta onneksi ne näkyvät kuitenkin siellä mietinnön puolella tekstinä ja seurantavastuuna. Mutta ylipäätään, emme voi ajatella siten, että kun puhutaan työehdoista, niin kyse on vain siitä rahapalkasta, jota saadaan. Kyse on siitä kokonaisuudesta, miten työehdot määräytyvät, ja erilaisista ikään kuin palkanosista, jotka ovat palkkaan verrattavia, kuten vaikkapa lomarahoista, päivärahoista tai joistakin muista vastaavista. Ehkä viimeisenä haluaisin vielä todeta sen, että on hyvä, että tässä siirrytään hallintomenettelyyn siinä, miten näitä rangaistuksia säädetään, eikä enää olla rikoslain puolella, mutta jos me katsomme näitä laiminlyöntimaksuja, mitä Suomessa on, niin ne ovat hyvin kaukana monen muun maan, vaikkapa Saksan, maksuista, puhutaan kymmenkertaisista maksuista. Ja ongelma onkin se, että usein Suomessa kannattaa tehdä rikos, koska vaikka siitä jäisi kiinni, niin maksu on niin pieni, että hyöty, jonka on aikaisemmin saanut, jää suuremmaksi. Sen vuoksi toivoisin, että pitkällä aikavälillä näitä maksuja mietittäisiin sillä tavalla, että ne todellakin kattavat sen ja että riski ikään kuin hakea epäreilusti kilpailuetua pienenisi tai että jos jää kiinni, niin siitä joutuu maksamaan niin paljon, että hyöty jää miinuksen puolelle. Mutta näissä muutosesityksissä, mitä mietintöön teimme sosialidemokraattien puolelta, lähdettiin siitä, että nämä korvaukset olisivat olleet tilaajavastuulain tasolla, jotta olisi ollut synkroni sen suhteen, mitä (Puhemies koputtaa) tilaajavastuussa maksetaan laiminlyöntimaksuina, niin että se olisi ollut sama täällä lähetettyjen työntekijöiden puolella. Mutta ikävä kyllä niihinkään ei päästy, ja tarve olisi nostaa näitä tilaajavastuulainkin mukaisia laiminlyöntimaksuja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-05-31T17:11:09,2016-05-31T17:16:15,Tarkistettu,1.1 2016_61_111,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on valtaosin hyvä ja parantaa tilannetta, joka meillä näiden lähetettyjen työntekijöiden kanssa on. Valiokuntakäsittelyn aikana itseäni kuitenkin arvelutti ihan tämä sama kysymys, minkä useat oppositiopuolueiden edustajatkin ovat tuoneet esille, eli tämä kabotaasi-ilmiö ja se, että kuljetusalaa ei riittävällä tavalla ehkä tässä huomioitaisi. Asian kanssa pitkään painiskeltuani tulin kuitenkin sitten siihen tulokseen, että tämä esitys ei aseta suomalaista kuljetusyrittäjää tai työntekijää ulkomaalaista huonompaan asemaan. Jos kuitenkin olen väärässä, mitä en toivo, olen valmis myöntämään virheeni ja perumaan päätökseni. Noin kolmen vuoden päästä tähän aikaan ovat tulokset nähtävissä. Jos on käynyt niin, että tämä esitys oli kuolinisku, niin kuin edustaja Taimela kuvasi, suomalaiselle maantieliikenteelle, täytyy se silloin perua. En tiedä, olenko itse silloin enää kansanedustaja tai ovatko perussuomalaiset hallituksessa, mutta jos olen ja näin on, niin toivon, että silloinen pääministeripuolue, päähallituspuolue, on valmis tätä lakia muuttamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-05-31T17:16:16,2016-05-31T17:17:45,Tarkistettu,1.1 2016_61_112,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä varmuuden vuoksi, kun kuuntelin puolihuolimattomasti, kannattiko edustaja Taimela edustaja Mäkisalo-Ropposen tekemiä pykälämuutosesityksiä: kannatan niitä. Toteaisin tähän keskusteluun kuoliniskusta, että ongelmahan on se, miten me pystymme valvomaan niitä vääriä työehtoja. Jos meidän valvontavälineemme ovat heikommat, niin siitä seuraa se epäterve kilpailutilanne, jossa ne yritykset, jotka ikään kuin laistavat virallisista vastuistansa, pääsevät kuin koira veräjästä. Sen vuoksi olisi tärkeää, että nämä valvontaelementit ovat riittävät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-05-31T17:17:47,2016-05-31T17:18:24,Tarkistettu,1.1 2016_61_113,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maantielain  ja  ratalain   muuttamisesta  sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 49/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 13/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 13/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+10.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_61_114,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maantielain  ja  ratalain   muuttamisesta  sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 49/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksellä on tarkoitus yhdenmukaistaa maantielain ja ratalain säännöksiä ja lakien kirjaustapaa. Esityksen mukaan tienvarsimainosten ja ‑ilmoitusten asettamisessa siirryttäisiin ilmoitusmenettelyyn ja mainosten ja ilmoitusten asettamisedellytyksiä kevennettäisiin. Liikennevirasto valtuutettaisiin antamaan tiealueelle sijoitettavia rakenteita, rakennelmia ja laitteita sekä tienvarsimainoksia ja ‑ilmoituksia koskevia määräyksiä. Tämä uudistus toteuttaa myös hallitusohjelman kärkihanketta säädösten sujuvoittamisesta ja keventää hallinnollista taakkaa erityisesti lisäämällä ilmoitusmenettelyn käyttöä tienvarsimainosten ja ‑ilmoitusten asettamisessa sekä sähkö- ja telekaapeleiden sijoittamisessa tiealueelle. Mielestäni tämä uudistus on erittäin tärkeä ja onnistuessaan se mahdollistaa maalaisjärjen käyttöä entisestään. Näen uudistuksessa myös epäonnistumisen mahdollisuuksia. Tienvarsimainonta ja ‑ilmoittelu on ollut luvanvaraista, ja siitä tulee lain mukaan ilmoituksenvaraista. On erinomainen asia, että mainontaa ja ilmoittelua helpotetaan ja että hallinnollista taakkaa vähennetään. Ilmoitusmenettelyn tulee kuitenkin muodostua lupamenettelyä helpommaksi ja selkeämmäksi myös käytännössä. On myös tärkeää, että koko maassa on yhteneväiset tulkinnat viranomaisilla, koska tässä kohtaa on mahdollista käyttää sitä kuuluisaa maalaisjärkeä — tai sitten mielivaltaa. Kansalaisten oikeudet tulee turvata yhdenvertaisesti. Nykyisen lain aikana tienvarsimainonta on ollut varsin kirjavaa ja myöskin rajallista. Esimerkiksi kotimaakunnassani on Lomakeskus Huhmari. He eivät ole voineet mainostaa opastusliikennemerkeillä edes sijaintiaan päätie numero 9:n varressa, vaan tämä on ollut mahdollista vain lomakeskukseen kääntyvässä risteyksessä. Tällöin yleensä Huhmariin menevä jo tietää, mistä lomakeskuksen löytää. Toivottavasti tämä esitys tuo muutoksen myös tällaiseen mainontaan ja opastukseen. Yhtenä tärkeimmistä seikoista pitäisin liikenneturvallisuutta. Kun mainos asetetaan teiden risteykseen, se helposti peittää näkyvyyden jompaankumpaan suuntaan. Tällöin vaarana on sattua jopa kuolonkolari. Olen tutkinut tällaisia tapauksia useita. Monesti kuolonkolarin sattuessa tiemainokset katoavat salaperäisesti heti kolarin satuttua. Tässä asiassa olisi kuitenkin parasta ennaltaestävyys eikä vasta onnettomuuteen reagointi. Lain 52 §:ssä kerrotaan, että maantien käyttäjille tarkoitettu mainos tai ilmoitus, joka asetetaan asemakaava-alueen ulkopuolelle tai asemakaava-alueella maankäyttö- ja rakennuslain 83 §:n 4 momentissa tarkoitetulle liikennealueelle, on laadittava ja sijoitettava siten, että se ei vaaranna liikenneturvallisuutta eikä haittaa tienpitoa ja että se sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäristöön. Samoin laissa kerrotaan, että edellä tarkoitetun mainoksen tai ilmoituksen asettamisesta on ilmoitettava pääsääntöisesti tienpitoviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä selvitys mainoksesta tai ilmoituksesta ja sen sijoittamispaikasta sekä selvitys kiinteistönomistajan tai ‑haltijan suostumuksesta sen pystyttämiseen. Mielestäni näiden ehtojen tulee täyttyä edelleen jatkossakin. Suhtaudun hieman kriittisesti myös led-mainoslaitteiden käyttöön sekä niiden sijoitteluun. Mainokset ovat kyllä tehokkaita mutta monesti vaarallisessa paikassa. Esimerkiksi Joensuussa näitä on jouduttu jopa poistamaan. Mielestäni olisi hyvä seurata myös maanlaajuisesti, millä tavoin ne vaikuttavat liikenneturvallisuuteen ja lisäävätkö ne onnettomuusriskiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+10.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-05-31T17:19:10,2016-05-31T17:23:22,Tarkistettu,1.1 2016_61_115,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  maantielain  ja  ratalain   muuttamisesta  sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 49/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä hallituksen esityksellä on todellakin tarkoitus yhdenmukaistaa maantielain ja ratalain säännöksiä ja lakien kirjaustapaa. Sähkö- ja telekaapeleiden sijoittamisessa tiealueelle siirrytään ilmoitusmenettelyyn eräissä tilanteissa, ja tienvarsimainosten ja ‑ilmoitusten asettamisessa siirrytään ilmoitusmenettelyyn ja mainosten ja ilmoitusten asettamisedellytyksiä kevennetään. Sinänsä tämä on hyvä hallituksen esitys, koska tällä esityksellä pyritään myös normienpurkuun ja vähentämään hallinnollista taakkaa. Esitys selkeyttää myös tulkinnallisesti vaikeita tilanteita ja vähentää toivottavasti tulevaisuudessa myös näitten mainostajien ja eri liikkeiden ja yritysten kustannuksia. Me kuulimme tästä esityksestä hyvin laajasti eri asiantuntijoita liikenne- ja viestintävaliokunnassa, ja mikä tärkeää, tällä esityksellä nyt lisätään Liikenneviraston toimivaltaa siten, että virasto antaa tiealueille sijoitettavia rakenteita, rakennelmia ja laitteita sekä tienvarsimainoksia ja ‑ilmoituksia koskevia määräyksiä. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee hyvin se, että säännösten ensisijaisena tarkoituksena on vähentää liikenteelle aiheutuvaa vaaraa tai muuta haittaa sekä säädellä ilmoitusten sisältöä ja menettelyä ja muuten teknisiä ominaisuuksia. Näistä ei ole ollut yksiselitteisiä säännöksiä tähän saakka, vaan ne ovat osittain olleet Liikenneviraston ohjeiden varassa. Me pidimme valiokunnassa välttämättömänä, että näistä asioista annetaan yksiselitteiset säännökset, jotta kansalaiset tietävät, miten heidän pitää menetellä, ja ovat myös sitä myöten valtakunnan eri osissa samanarvoisessa asemassa. Tienvarsimainonnan ja ‑ilmoittelun hallinnollinen taakka siis myös vähenee. Tähän saakka ne ovat olleet luvanvaraisia, ja uuden lain mukaan ne ovat nyt sitten ilmoituksenvaraisia. Mielestäni tämä on siis todella järkevää normienpurkua ja selkiyttää toimintatapaa, mutta niin kuin edustaja Kulmala toi myös omassa puheenvuorossaan esiin, liikenneturvallisuusnäkökulmaa kaiken kaikkiaan pitää pystyä seuraamaan ja valvomaan tämänkin lain voimaantulon jälkeen. Semmoisena pienenä pelkona tai peikkona näissä asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin se, että lakimuutos on esitetyssä muodossaan omiaan hämärtämään entisestään valtion ja kuntien työnjakoa teiden ja katujen ylläpidossa. Valiokunnassa me katsoimme, että jatkossa on tärkeää tarkastella liikenteen rahoitusta kokonaisuutena valtion ja kuntien työnjaon ja rahoitusvastuiden sekä liikenteen verotulojen kohdistumisen näkökulmasta. Tietysti tätäkin asiaa, kun tämä tänne valiokunnan mietintöön kirjattiin, pitää pystyä seuraamaan jatkossa, sitä, miten se tulee toteutumaan. Mutta kaiken kaikkiaan tämä on hyvin perusteltu hallituksen esitys, hyvässä yhteistyössä valiokunnassa tehty, ja se vaatii silti liikenneturvallisuusnäkökulmasta ja tietysti myös ihmisten oikeudenmukaisuustajun puolesta sitä seurantaa ja valvontaa, että käsitellään eri alueilla asioita samalla tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+10.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-05-31T17:23:29,2016-05-31T17:26:55,Tarkistettu,1.1 2016_61_116,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 1/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 1/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+11.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_61_117,61/2016,2016-05-31,13.59,17.32,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 1/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Maanpuolustuskorkeakoulusta annettua lakia ja Puolustusvoimista annettua lakia. Esityksen tavoitteena on sujuvoittaa upseerikoulutuksen järjestämistä, kehittää Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijoiden urapolkumahdollisuuksia sekä yhtenäistää Maanpuolustuskorkeakoulua koskevaa sääntelyä yliopistoja koskevan sääntelyn kanssa. Pidän esitystä perusteltuna ja nykytilaa selkeyttävänä, koska edellä mainittu koulutuksen uudistustarve on tarkoituksenmukainen ja selkeyttää opetusta jatkossa. Maanpuolustuskorkeakoululla ei ole yliopistoja vastaavaa itsehallintoa, eikä se siksi ole ollut yliopistolaissa tarkoitettu yliopisto, vaikka tutkinnot on rakennettu Bolognan julistuksen mukaisesti ja ne rinnastetaan yliopistoissa annettaviin tutkintoihin. Tässä esityksessä ehdotetaan, että Puolustusvoimiin luodaan uudet apulaisprofessorin ja apulaissotilasprofessorin virkanimikkeet. Tämä on varsin odotettu uudistus. Ehdotetuilla viroilla luodaan uusi porras tieteellisen tutkimustyön ja opetuksen virkarakenteeseen ja mahdollistetaan tutkijoille urapolun luominen Maanpuolustuskorkeakouluun. Uudistus nostaa varmasti myös Maanpuolustuskorkeakoulun arvostusta ja lisää tieteellistä tutkintaa entisestään. Aikaisemmin tutkijan urapolun puuttuminen on vaikeuttanut tutkijoiden rekrytoimista Maanpuolustuskorkeakouluun ja ylipäänsä vähentänyt sotatieteellisen tutkijanuran houkuttelevuutta. Nyt hallitus on osaltaan poistamassa tätä estettä tällä esityksellä. Maanpuolustuskorkeakoulu on toiminut Suomessa yliopistostatuksella, ja se järjestää ammatillisesti erikoistunutta korkeakoulutusta myös niin sanotuille siviileille. Hallituksen esityksen mukaisella muutoksella ei ole vaikutuksia siviiliopiskelijoihin tai heidän opintojensa organisointiin. Pidänkin erittäin hyvänä, että edellä mainittujen siviiliopiskelijoiden on jatkossakin mahdollista tietyin edellytyksin saada opintoja sotatieteiden kandidaatin tai maisterin opintojen laajuisesti. Nämä opinnot voivat avata heille aivan uudenlaisen urapolun maanpuolustukselliseen työkenttään, myös kansainvälisiin tehtäviin. On muistettava, että Maanpuolustuskorkeakoulun tärkein tehtävä on edelleen kouluttaa korkeatasoisia ja osaavia upseereita Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseerintehtäviin eikä tätä koulutusta mistään muualta Suomessa ole saatavissa. Siviiliopiskelijoita ei täten voi millään tavoin väheksyä, päinvastoin, he täydentävät aikaisemmalla työ- ja koulutuskokemuksellaan Maanpuolustuskorkeakoulusta saatua koulutusta. Upseerikoulutuksen kokonaisuuden toimivuuden varmistamiseksi hallituksen lakiehdotuksessa esitetään, että vastuu kokonaisuuden ohjaamisesta ja yhteensovittamisesta siirrettäisiin Pääesikunnalta Maanpuolustuskorkeakoululle. Vastuu upseerikoulutuksen toteuttamisesta olisi näin kokonaisuudessaan Maanpuolustuskorkeakoululla. Mielestäni tämä esitys on hyvin perusteltu ja nykytilaa selkeyttävä järjestely.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2016+11.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-05-31T17:27:22,2016-05-31T17:30:46,Tarkistettu,1.1 2016_62_1,62/2016,2016-06-01,14.01,14.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite tasa-arvosta yhteiskunnan vakauden ja kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 9/2016 vp,"Tämän juhlaistunnon aiheena on tasa-arvo yhteiskunnan vakauden ja kehityksen edistäjänä. Pyydän ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Tänään vietämme yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden juhlaa. 110 vuotta sitten tehdyn päätöksen myötä suomalaiset miehet ja naiset saivat oikeuden äänestää ja asettua vaaleissa ehdolle. Erityisen ylpeä olen siitä, että Suomi on ollut sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijä antaessaan naisille äänioikeuden aikana, jolloin monessa muussa valtiossa se näytti vain kaukaiselta haaveelta. Jag är stolt över att Finland varit en föregångare på jämställdhetens område: Kvinnorna fick rösträtt i en tid då detta närmast var en avlägsen dröm i många andra länder. Vi har också senare kunnat fungera som exempel i jämställdhetsfrågor, egentligen för hela världen. Med denna utgångspunkt har vi haft goda förutsättningar för ett fortsatt jämställdhets-arbete. Tasa-arvon edistäminen on vaatinut lujaa uskoa, kovaa tahtoa ja paljon työtä. Työn alkuhetkeä on vaikea määritellä, mutta se alkoi jo paljon ennen naisten äänioikeuden saavuttamista. Kivi kiveltä olemme rakentaneet yhteiskuntaamme tasa-arvoisemmaksi. Onkin syytä huomata, että tuloksiin pääseminen on vaatinut valtavasti uhrauksia ja useita vuosikymmeniä aikaa. Nykypäivänä kutakuinkin kaikessa odotetaan tehokkuutta ja tuloksia vaaditaan nopeasti. Yhteiskunnan kehittäminen tapahtuu puolestaan ajan kanssa ja monella saralla, jolloin tuloksetkin näkyvät joskus viiveellä. Sukupuolten yhdenvertaisuus luo osaltaan vahvan perustan vakaudelle, yhteiskuntarauhalle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle. On ensiarvoisen tärkeää, että jokainen sukupuoleen katsomatta tuntee olevansa samanveroinen muiden kanssa. Jokainen tyttö ja jokainen poika voi yhtäläisesti tavoitella unelmiaan ja rakentaa elämäänsä. Tytöstä voi tulla lentokapteeni tai presidentti tai pääministeri tai puhemies ja pojasta kätilö tai toisinpäin. Sekin on tasa-arvoa. Jämställdheten är inte uppnådd. Vi måste slå vakt om och bygga på jämställdheten, samtidigt som vi också ser till att utvecklingen inte går bakåt. Det räcker då inte med vackra ord och festtal — låt vara att de kan skapa en positiv atmosfär och stärka tron på att målen kommer att nås. Vi måste alla delta i jämställdhetsarbetet, tillsammans och var och en för sig, för samhällets bästa. Tasa-arvo ei ole valmis. Sitä täytyy vaalia ja täydentää ja täytyy huolehtia myös siitä, että emme ota askeleita taaksepäin. Kauniit sanat, juhlapuheet, eivät tässäkään riitä, olkoonkin, että ne voivat silti luoda myönteistä henkeä ja vahvistaa uskoa päämäärien saavuttamiseen. Kaikkien tulee osallistua tasa-arvotyöhön yhdessä ja erikseen yhteiskuntamme hyväksi. Työtä on siis vielä tehtävänä, mutta tänään voimme iloisina juhlia yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 110-vuotispäivää. Keskustelussa käydään yksi ryhmäpuheenvuorokierros eduskuntaryhmien suuruusjärjestyksessä. Ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2016+2.aspx,fi:sv,Puhemies Maria Lohela 2016_62_2,62/2016,2016-06-01,14.01,14.53,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite tasa-arvosta yhteiskunnan vakauden ja kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! 110 vuotta sitten suomalaiset naiset saivat ensimmäisenä maailmassa oikeuden äänestää ja asettua ehdokkaiksi valtiollisissa vaaleissa. Tehtiin maailman radikaalein eduskuntauudistus lakkauttamalla säätyvaltiopäivät. Suomen korkeimmaksi päättäväksi elimeksi tuli eduskunta. Yleinen ja yhtäläinen varallisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumaton äänioikeus laajensi äänioikeutettujen määrää myös miesten osalta. Sääty-yhteiskunnassa äänioikeus oli vain 8 prosentilla koko väestöstä. Äänioikeuttaan käytti ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 70,7 prosenttia. Tuolloin eduskuntaan valittiin 19 naista ja 181 miestä. Valitut naiskansanedustajat ovat koko maailmanhistorian ensimmäiset vaaleilla valitut naiskansanedustajat. Naisten keskuudessa kiinnostus poliittiseen vaikuttamiseen virisi vähitellen. Varsinainen läpimurto tapahtui vasta 1970-luvulla, jolloin naiskansanedustajien osuus nousi yli 20 prosentin. Viime vuoden eduskuntavaaleissa valittiin eduskuntaan 117 miestä ja 83 naista. Miehet ovat sitkeästi pysyneet eduskunnassa enemmistönä, vaikka enemmistö äänestäjistä on naisia. Vaikuttamisen ja poliittisen päätöksenteon kannalta tärkeitä ratkaisuja ovat olleet muun muassa vuonna 1944 tehty äänioikeusikärajan alentaminen 24 vuodesta 21:een ja sitten edelleen 18 ikävuoteen vuonna 1972. Nekin ovat olleet viisaita, tasa-arvoa ja yhteisvastuuta lisääviä päätöksiä, kun yhä useampi suomalainen sai äänioikeuden. Arvoisa puhemies! Onko päättäjien sukupuolella enää mitään merkitystä? Kyllä on. Me naiset elämme itse vahvasti ihmisten arjessa. Tämä selittää naisten suuremman kiinnostuksen ja aktiivisuuden lasten, naisten ja perheiden aseman parantamiseen sekä tasavertaisten koulutusmahdollisuuksien saamiseen kaikille. Naiset ovat tutkimusten mukaan myös miehiä useammin huolissaan ympäristön tilasta ja ihmisoikeuksista. Tasa-arvon edistyessä ja hoitovastuun jakaantuessa tasaisemmin myös miesten ja naisten arvot lähentyvät toisiaan. Naisten vahva osallistuminen päätöksentekoon näkyy lainsäädännössämme. Vuosituhannen alussa voimaan tullut uudistettu perustuslaki velvoittaa edistämään tasa-arvoa yhteiskunnallisessa toiminnassa ja työelämässä. Naisten puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä on meillä saatu paljon aikaiseksi. Mieleeni tulevat ainakin päivähoitolaki, naisyrittäjälaina, seksin osittainen ostokielto sekä naisjärjestöjen valtionavun lakisääteistäminen. Arvoisa puhemies! Tässä talouselämässä tasa-arvo ei ole edennyt samaa tahtia kuin poliittisessa päätöksenteossa. Työelämämme on edelleen jakautunut mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Naisten vahvaa ja monipuolista osaamista talouden ja tekniikan sekä tulevaisuuden innovoinnin alalla haluamme palkita äänioikeuden juhlavuoden aloitteella. Ehdotamme, että tämän vaalikauden tuleviin talousarvioihin varataan kullekin vuodelle 110 000 euroa naisille suunnatuksi merkittäväksi tunnustuspalkinnoksi. Hallitus on sitoutunut palkinnon rahoitukseen. Suomi on vakiintunut demokratia, jossa kansalais- ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Meillä on hyvin koulutettu väestö ja valpas lehdistö, joka kertoo poliittisten päättäjien toimista. Tästä huolimatta äänestysaktiivisuus on huolestuttavan alhainen. Samaan aikaan kansalaisten vaikuttamisen keinot ovat monin eri tavoin monipuolistuneet — hyvä niin. Keskustan eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä, että kansanvaltaa vahvistetaan yhteiskunnan kaikissa toimissa. Edustuksellista demokratiaa parempaa järjestelmää ei ole ainakaan vielä olemassa. Ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ovat sekä Suomen että Euroopan unionin arvoperustana. Euroopassa on poliittisia liikkeitä, jotka eivät näitä hyväksy vaan pyrkivät autoritääriseen järjestelmään. Tätä kehitystä me päättäväisesti vastustamme. Keskustan eduskuntaryhmä onnittelee kaikkia tulevana lauantaina opintonsa päättäviä nuoria. Rakennetaan yhdessä Suomesta turvallinen ja kaikista huolta pitävä yhteiskunta. Pitämällä heikommistakin hyvää huolta vaalimme pienelle kansakunnalle tärkeää eheyttä ja yhteenkuuluvuutta. Meidän viestimme teille, nuoret, on: äänestäminen kannattaa aina. Arvoisa puhemies! 110 vuotta sitten Suomi uskalsi siirtyä maailman tasa-arvoisimpaan vaalijärjestelmään. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että kansanvaltaa vahvistetaan ja tasa-arvoa edistetään yhteiskunnan kaikissa toimissa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2016+2.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-06-01T14:07:07,2016-06-01T14:12:09,Tarkistettu,1.1 2016_62_3,62/2016,2016-06-01,14.01,14.53,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite tasa-arvosta yhteiskunnan vakauden ja kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen demokratia oli reilut sata vuotta sitten erinäköistä kuin tänään. Tuolloin äänimäärä vaaleissa riippui pitkälti omaisuudesta: mitä enemmän omaisuutta, sitä enemmän ääniä. Naisilla ei ollut oikeutta asettua ehdolle tai äänestää säätypäivillä. Tänä päivänä jokaisella meistä on vain yksi ääni varallisuudesta riippumatta — hyvä niin. Kansalaisen ääni on hänen omansa, eikä se voi olla väärä. Arvoisa puhemies! Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja oikeuden asettua ehdolle kaikissa vaaleissa vuonna 1906. Se ei ollut itsestäänselvyys, sillä naisten äänioikeutta vastustivat senaikaiset konservatiivit. Lopulta naisten ja säätyihin kuulumattomien miestenkin äänioikeus ja oikeus ehdokkuuteen menivät eduskuntauudistustyöryhmässä helpohkosti läpi. Uudistustyöryhmä oli perustettu eduskunnassa vuotta aikaisemmin ajatuksella, että perustetaan maahamme yksikamarinen eduskuntalaitos. Naisten äänioikeudelle oli sivistyneistön keskuudessa vankka tuki. Sekin auttoi, että jo tuon ajan Suomessa naisilla oli keskeinen asema sekä perheyhteisössä että työelämässä. Heidän panoksensa tiedettiin välttämättömäksi. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907 valittiin 19 naista kansanedustajaksi. Arvoisa puhemies! Sotavuosina naiset saivat entistä suuremman vastuun isänmaan hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toimivuuden ylläpitämisessä miesten ollessa rintamalla itsenäisyyttämme puolustamassa. Tuolloin naiset hoitivat niin perinteiset työnsä kuin myös miehille kuuluneet työt sekä sotatoimialueella että kotirintamalla. Tämä oli yksi ratkaiseva lenkki siinä suuressa ketjussa, jolla Suomi selvisi sodista. Näiden kriisivuosien jälkeen suomalaisten naisten asema ja arvostus nousivat entisestään. Arvoisa puhemies! Tänään Suomi on talousongelmistaan huolimatta yksi maailman kehittyneimmistä, vauraimmista, vakaimmista ja tasa-arvoisimmista maista. Haasteitakin on, mutta tilanteemme on kansainvälisesti vertaillen varsin hyvä. Naiset ovat myös rikkoneet monet lasikatot niin politiikan kuin liikemaailmankin saralla. Suomessa on tavallista sekin, että naisille ovat avoimina useat sellaiset ammatit ja tehtävät, joihin kaikissa maissa naisilla ei ole pääsyä. Esimerkkinä voidaan mainita kansainväliset siviilikriisinhallinnan erityisasiantuntijan tehtävät maailman eri kriisipesäkkeissä, kuten Balkanilla, Lähi-idässä ja Afrikassa, joissa itsekin olen toiminut sekä ihmiskaupan tutkijana että poliisikomentajana. Kokemuksesta voin kertoa, että suomalaista tasa-arvoa arvostetaan maailmalla. Olemme tasa-arvon edelläkävijöitä. Meidän pitää kuitenkin vielä vahvemmin ponnistella yhdessä erinomaisten miestemme kanssa kaikkea sukupuoleen perustuvaa väheksyntää, syrjintää, alistamista ja väkivaltaa vastaan. Omalla esimerkillämme voimme vaikuttaa paljon. Arvoisa puhemies! Miten on, näemmekö, että kuten juuri nyt Pakistanissa, Suomessa voitaisiin tehdä lakialoite siitä, että naista saa kevyesti lyödä, jollei hän tottele miestään tai pukeudu, kuten mies vaatii, ja niin edelleen epätasa-arvoisesti perustelluin syin käyttää laillisesti väkivaltaa? Emme varmasti. Onkin syytä ymmärtää, että tasa- arvokysymykset, jotka meille ovat itsestäänselvyyksiä, eivät ole sitä kaikille muille. Tasa-arvoon voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä, mutta myös koulutuksella ja kotikasvatuksella. Jälleen esimerkki: Kasvoin kodissa, jossa tasa-arvo oli luonnollista. Vasta muu maailma asetti joskus kummallisia kysymyksiä: Voiko tyttö harrastaa kamppailulajia? Voiko nainen olla poliisi? Taannoin tapasin kunnioittamani kansanedustaja Anttilan johdolla tunisialaisia naisparlamentaarikkoja. Yksi heistä, jonka aviomies on poliisi, innostui siitä, että Suomessa poliisikin voi päästä kansanedustajaksi. Heillä poliisit eivät voi edes äänestää. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kiittää Suomen naisia näiden tekemästä työstä suomalaisen tasa-arvoisen yhteiskunnan hyväksi. Heidän ansiostaan voimme tänään juhlistaa maamme naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlapäivää, jota omalta osaltaan juhlistaa aiemmin mainittu rahapalkinto.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2016+2.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-06-01T14:12:15,2016-06-01T14:17:43,Tarkistettu,1.1 2016_62_4,62/2016,2016-06-01,14.01,14.53,Sari,Raassina,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite tasa-arvosta yhteiskunnan vakauden ja kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! 110 vuotta sitten suomalainen yhteiskunta muuttui. Naiset ja miehet taustasta, varallisuudesta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta saivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja myös oikeuden asettua vaaleissa ehdolle. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli maailman mitassakin edistyksellinen harppaus naisten ja miesten välisessä tasa-arvossa mutta ennen muuta kansalaisten välisessä yhdenvertaisuudessa. Yhdenvertainen mahdollisuus äänestää ja osallistua vaaleissa on kansanvallan kestävä perusta. Se on itsestäänselvyys, jonka mittaamattomasta arvosta muistamme harvoin yhdessä iloita. Tämä yhdenvertaisuuteen perustuva kansanvalta on se kivijalka, jolta koko suomalainen menestystarina on rakennettu. Yhteiskuntamme turvallisen arjen, sukupolvelta toiselle kestävän hyvinvoinnin, maailman parhaan koulutusjärjestelmän sekä myös kaikkein uusimpien digitaalista maailmaa valloittavien suomalaisten innovaatioitten ensimmäinen siemen kylvettiin säädettäessä yhdenvertainen äänioikeus. Vielä 110 vuoden jälkeenkin suomalainen yhteiskunta tunnetaan vahvasta tasa-arvostaan. Suomea ja monia suomalaisia arvostetaan pitkäjänteisestä työstä tasa-arvon edistämisessä kansainvälisillä kentillä. ""Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys, vaan koko ihmiskunnan kysymys"", totesi jo vuonna 1893 kuopiolainen kirjailija ja tasa-arvovaikuttaja Minna Canth. Maailmanlaajuisesti tasa-arvotyö ja erityisesti naisten aseman edistäminen on useissa kehittyvissä maissa vasta aluillaan. Oma yhteiskuntammekaan ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon osalta valmis. Tasa-arvotyöllä on edelleen tehtävänsä. ""Think global, act local"" ‑periaate sopii hyvin tasa-arvotyöhön. Suuri harppaus maailmanlaajuisessa tasa-arvon edistämisessä on maailman ensimmäinen laaja-alainen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja poistamista tavoitteleva sopimus eli niin sanottu Istanbulin sopimus. Sopimuksella puututaan sellaisiin valitettavan monen naisen kokemiin kauheuksiin, kuten ruumiilliseen ja henkiseen väkivaltaan, vainoamiseen, raiskauksiin, seksuaaliseen häirintään, sukuelinten silpomiseen, pakotettuun raskaudenkeskeytykseen, pakkosterilointiin sekä pakkoavioliittoihin. Vääryyksien lista on pitkä, ja vaikka ne tässä salissa lausuttuna tuntuvat kaukaisilta, on liian moni mainituista kauheuksista valitettavasti todellisuutta myös tämän päivän Suomessa. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on pidetty yhtenä Suomen vakavimmista ihmisoikeusloukkauksista. Se, että kotipesämme on lakien ja kansainvälisten normien perusteella muodollisesti kunnossa, ei tarkoita, että kaikki olisi hyvin ja valmista. Tasa-arvon on toteuduttava myös käytännössä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat monet maahanmuuttajanaiset. Yksikin uutinen täysin kunniattomasta niin sanotusta kunniaväkivallasta on liikaa. Vuoden 2015 pakolaisnaiseksi valittu Theresa Ngouth on todennut: ""Kieli on valoa, joka avaa ovia."" Maahanmuuttajanaisten kieltenopetus on erinomainen esimerkki tämän vuosituhannen tasa-arvoteosta, joka antaa kielitaidon myötä myös pääsyn harrastuksiin, työhön ja muihin ratkaiseviin turvaverkkoihin ja ennen muuta mahdollisuuden ymmärtää ne tasa-arvoiset oikeudet, jotka koskevat kaikkia Suomessa asuvia. Suurimmat vääryydet tapahtuvat varmasti kaukana täältä, mutta työtä on tehtävä myös joka päivä paikallisesti kotona Suomessa. Arvoisa puhemies! Naisten asema työelämässä ja vanhemmuuden vastuun tasaisempi jakautuminen ovat keskeisimpiä tasa-arvotyön kohteita niin meillä kuin maailmalla. Ne myös nivoutuvat monilta osin yhteen. Vanhempainvapaamallia uudistamalla voimme parhaiten edistää niin vanhemmuuden vastuun tasaisempaa jakautumista kuin naisten työuria. Muun muassa palkansaajajärjestö SAK julkaisi keväällä uuden edistyksellisen esityksensä vanhempainvapaamalliksi. Tällaiset arvokkaat ehdotukset vievät tasa-arvoa askel kerrallaan eteenpäin. Tärkeintä on kuitenkin murtaa jyrkät sukupuolten roolimallit ja rooliodotukset. Lapsemme oppivat sellaiset roolimallit, joita yhteiskunnassamme pidetään yllä — koti ja perhe vaikuttavat ihmiskäsitykseen ja maailmankuvaan vain osaltaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee myös aiemmassa puheenvuorossa mainittua toimenpidealoitetta vuotuisesta naisille suunnatusta merkittävästä tunnustuspalkinnosta. Arvoisa puhemies! Toivon sydämestäni, että jo lähitulevaisuudessa Suomessa lapset ja nuoret voivat varttua yhteiskuntaan, jossa ei enää ainakaan valtiovallan toimesta pidetä yllä sukupuolten rooliodotuksia. Vanhemmuudessa, kotona tai työelämässä ei ole rooleja, jotka kuuluvat ensisijaisesti naiselle tai miehelle. 110 vuotta sitten tehdyllä päätöksellä murrettiin ehkä se merkittävin sukupuolia erottanut oikeus, jonka myötä naiset saivat oikeuden vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Meidän yhteinen tehtävämme on murtaa ne loputkin esteet tasa-arvon tieltä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1307,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2016+2.aspx,fi,Sari Raassina,1307,2016-06-01T14:17:48,2016-06-01T14:23:49,Tarkistettu,1.1 2016_62_5,62/2016,2016-06-01,14.01,14.53,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite tasa-arvosta yhteiskunnan vakauden ja kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 9/2016 vp," ""Minä kumminkin käytän puheenvuoroa."" Arvoisa puhemies! Näin lausui maamme ensimmäisten 19 naisen joukossa eduskuntaan valittu Miina Sillanpää puolustaessaan oikeuttaan puhua aviottomien äitien ja lasten asemasta mieskollegan halutessa siirtyä ""muihin, ehkä tärkeämpiin asioihin"". Miina piti rohkeasti linjansa, ja tänä päivänä hänet tunnetaan niin maamme ensimmäisenä naisministerinä kuin ensi- ja turvakotien perustajana. Puhemies! Vuosi 1906 oli kansanvallan käännekohta. Suomi laati ensimmäisenä maailmassa valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain, jossa säädettiin yleinen ja yhtäläinen äänioi-keus ja sen mukainen vaalikelpoisuus. Yleinen äänioikeus tarkoitti sitä, että poliittiset oikeudet annettiin kaikille, niin naisille kuin säätyihin kuulumattomille miehillekin. Yhtäläinen tarkoitti sitä, että jokaisen ääni oli samanarvoinen. Äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui, kun myös köyhälistö sai äänen. Pohja maamme tasa-arvolle ja demokratialle valettiin. Ärade fru talman! Sukupuolten tasa-arvo on edellytys sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle, kestävälle kehitykselle ja rauhalle. Hyvinvointiyhteiskunta rakentuu kaikkien tasa-arvolle. Talouden taantuma tai koventuneet arvot eivät saa johtaa eriarvoisuuden kasvuun — samat oikeudet terveydenhuoltoon, koulutukseen tai vähimmäistoimeentulon turvaan kuuluvat kaikille. Yhdenvertaisuuden vaade koskee niin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kuin vammaisia ja eri kieliryhmiä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2016+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-06-01T14:23:59,2016-06-01T14:26:03,Tarkistettu,1.1 2016_62_6,62/2016,2016-06-01,14.01,14.53,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite tasa-arvosta yhteiskunnan vakauden ja kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 9/2016 vp," Arvoisa puhemies, värderade fru talman! Maailman ensimmäiset naiskansanedustajat olivat suomalaisia. Tästä voimme olla ylpeitä. Se, että ""piiatkin saavat äänestää"", herätti ulkomailla sekä paheksuntaa että innostusta. Yhdysvalloissa siirtolaisnaiset kantoivat kylttejä: ""Suomen naiset saavat äänestää, miksi emme me?"" Yleistä äänioikeutta oli vaatinut voimakas kansanliike sekä työväenliike että perustuslaillinen oikeisto. Mielenosoituksissa huivipäiset työläisnaiset vaativat äänioi-keutta hienoihin hattuihin sonnustautuneiden säätyläisnaisten rinnalla. Vaatimus yleisestä äänioikeudesta sisältyi punaiseen julistukseen, joka luettiin Tampereen raatihuoneen parvekkeelta 40 000 ihmisen suurlakkokokoukselle 1905. Maamme itsenäisyyden ensi kuukausina käytiin verinen sisällissota. Nyt Suomi komeilee monien kansainvälisten vertailujen kärjessä tai kärjen tuntumassa. Tällä on yhteys naisen asemaan. Sukupuolten tasa-arvosta, ihmisoikeuksista ja kansalaisvapauksista puhutaan usein ikään kuin muusta kehityksestä irrallisina hyveinä. Todellisuudessa ne ovat tapa mahdollistaa, että ihmiset voivat käyttää kykyjään oman elämänsä ja yhteiskunnan hyväksi. Maailman parhaissa maissa sukupuolten tasa-arvo on parhaasta päästä. Vastaavasti autoritaarisuus ja naisten alistaminen käyvät käsi kädessä. Silti useimmista tasa-arvoa rakentavista uudistuksista on aikanaan kiistelty. Kun naisten palkkatyö 1800-luvun lopulla yleistyi, heidän peloteltiin vievän miesten työpaikat — samantapaisin argumentein kuin nyt pelotellaan maahanmuuttajista. 1900-luvun alussa Helsingin yliopiston rehtori totesi puheessaan, että naisten fyysinen kyky kestää rasittavia opintoja on pienempi kuin miesten. Ensimmäisten eduskuntavaalien aikana sanomalehden pilakuvassa topakka nainen pitää puhetta ja taustalla mies syöttää vauvaa. Se, että naiskansanedustaja synnyttää ja pitää äitiyslomaa, normalisoitui vasta 1900-luvun lopulla. Viime vuosisadan alussa vauvojen kuolleisuus oli korkea ja enemmän kuin yksi kolmestasadasta synnyttäjästä kuoli. Yksi ensimmäisten naisedustajien ehdotuksista oli, että kunnat velvoitettaisiin palkkaamaan kätilöitä. Ehdotusta ei silloin hyväksytty. Monet miesedustajat katsoivat, että sen sijaan naisten pitää tehdä valistustyötä kuntien velvoittamisen sijaan. Valtiollisista oikeuksista huolimatta naisten nousu johtaviin asemiin on ollut hidasta. Ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää nimitettiin 1926, ja hän ajoi parannuksia muun muassa yksinhuoltajaäitien asemaan. Sodan aikana naisten toiminta lottina ja kotirintamateollisuudessa laajensi naisten ammatillisia mahdollisuuksia myös rauhan tultua. Silti vasta 1990-luvulla saatiin ensimmäinen nainen Suomen Pankin pääjohtajaksi, eduskunnan puhemieheksi, yliopiston rehtoriksi ja lentokapteeniksi. Ensimmäinen naispresidentti, pääministeri ja piispa nähtiin vasta 2000-luvulla. Tänä päivänä terrorismi ja romahtaneet yhteiskunnat kuuluvat turvallisuutemme suurimpiin uhkiin. Tällä on yhteys naisen asemaan, eikä vain siksi, että erilaisten ismien ja uskontojen ääritulkintoihin liittyy naisten alistaminen, erityisesti seksuaalisen itsemääräämisoikeuden kieltäminen. Monissa yhteyksissä on todettu työttömien nuorten miesten suuri määrä terrorismin kasvualustaksi. Naisten asema vaikuttaa tähän: syntyvyys kohtuullistuu heti, kun naiset saavat mahdollisuuden omaan toimeentuloon ja oikeuden päättää omasta ruumiistaan. Naisen asema vaikuttaa myös imeväiskuolleisuuteen, jonka kasvu on havaittu yhteiskunnan väkivaltakierrettä ennakoivaksi mittariksi. Tasa-arvon rakentaminen on siis paremman yhteiskunnan ja turvallisemman maailman rakentamista. Arvoisa puhemies, värderade fru talman! Vi måste fortsätta att arbeta för jämställdheten, ’työtä tasa-arvon eteen on jatkettava’. Vaikka Suomessa tasa-arvo on kansainvälisesti katsoen hyvä, silti naisiin kohdistuva väkivalta on liian yleistä, edelleen naisen euro on vajaa, naiset kantavat perheissä päävastuun hoivasta, mikä vaikuttaa niin uraan kuin eläkkeisiin.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2016+2.aspx,fi:sv,Satu Hassi,363,2016-06-01T14:29:50,2016-06-01T14:34:45,Tarkistettu,1.1 2016_62_7,62/2016,2016-06-01,14.01,14.53,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite tasa-arvosta yhteiskunnan vakauden ja kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 9/2016 vp," Arvoisa puhemies! 110 vuotta sitten Suomessa päätettiin toteuttaa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Vihdoin myös naiset ja työväki katsottiin kelvollisiksi päättämään valtion asioista. Toki yleisyydellä oli tuolloinkin rajansa. Äänioikeutta vaille jäi muun muassa verovelallisia, rikollisia, irtolaisia sekä niitä, jotka saivat köyhäinapua. Näiden ryhmien äänioikeus toteutui vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei siis tapahtunut yhdellä rykäisyllä, kuten näissä juhlapuheissa mieluusti muistetaan. Pikemminkin kyseessä on vähittäinen, edelleen keskeneräinen prosessi. Tänään yleisen äänioikeuden rajoja venyttelee keskustelu äänestys-ikärajan laskemisesta 16 vuoteen. Huomenna me ehkä pohdimme siirtolaisten poliittisia oikeuksia. Näillä varauksillakin oli 110 vuoden takainen päätös, silti historiallinen luottamuksen manifesti, julistus sellaisen kansakunnan puolesta, jossa ihmisen kasvu täyteen mittaansa perustuu vapauteen ja osallistumisen oikeuksiin, ei kontrolliin ja alistamiseen. Tällainen luottamus ei liene ollut helppoa vain sukupolvi suurten nälkävuosien jälkeen, puoli polvea ennen sisällissotaa. Eliitin keskuudessa monet ajattelivat, ettei naisilta ja työläisiltä voinut odottaa politiikan vaatimaa harkintakykyä. Monet pitivät hullunkurisena ajatusta, että poliittinen valta ei enää jakautuisi vaurauden perusteella. Arvoisa puhemies! Miten naisille sitten kävi? Saatiinko ne poliittiset oikeudet? Kyllä ja ei. Vielä nykyäänkin ovat naiset politiikan B-sarjaa. Tärkeimmät päätökset ovat edelleen miesten käsissä, ja miesten tekemiä päätöksiä pidetään tärkeämpinä. Vaikka puolet äänioikeutetuista on naisia, parhaimmillaankin ovat naiset yltäneet eduskuntavaaleissa 85 paikkaan. Valiokuntalaitos toistaa edelleen agraariyhteiskunnan työnjakoa, jossa naiset huolehtivat sosiaali-, koulutus- ja ympäristöasioista sillä välin, kun miehet keskittyvät talouteen ja turvallisuuteen. Myös valiokuntien kuulemat asiantuntijat jakautuvat teemoittain. Heistä noin kolmannes on naisia, ja heitä kuullaan voittopuolisesti naisvaltaisissa valiokunnissa. Eduskunnan arkikäytännöissä sukupuolten välinen tasa-arvo on koteloitunut pienen harrastajaporukan erityiskysymykseksi. Useimmille tässä talossa näyttää tasa-arvo tarkoittavan sitä seminaarin pakkopuheenvuoroa, jonka aikana ehtii kahville ja tupakalle. Jos ei naisten poliittinen osallistuminen siis olekaan ihan maalissa, vielä hitaammin on edennyt työväenluokan matka tasaveroiseksi poliittiseksi toimijaksi. Ylemmän toimihenkilön todennäköisyys päästä tähän saliin on edelleen monikymmenkertainen duunariin nähden. Eduskunnan kupla on selkeästi hyvätuloisten ihmisten kupla. Ja vaikka kysymykset sukupuolten tasa-arvosta ovat marginaalissa, vielä sopimattomampaa on mainita luokkaeroista, puhe luokista on kuin niistäisi juhlapäivällisillä pöytäliinaan, sitä todistaa jo tämän istunnon nimi, jossa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on siistitty naisten äänioikeudeksi. Arvoisat edustajakollegat, jos rehellisiä ollaan, näin alle 10 prosentin puolueen edustajana tuntuu, ettei se kansa aina niin viisaasti osaa valita. Ihminen on harmillisen usein huikentelevainen, harkitsematon ja epäjohdonmukainen, oli sitten kyse köyhästä tai rikkaasta, miehestä tai naisesta. Mutta ei äänioikeudessa olekaan kyse rationaliteetista vaan demokratiasta. Demokratian ideana on, että ihmisten oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon on tärkeämpää kuin yksittäisen päätöksen laadun varmistus ja että pidemmän päälle juuri erilaisten ihmisten ja ryhmien osallistuminen takaa parhaan lopputuloksen. Vapaus ja vastuu ovat sidoksissa toisiinsa. Vapaus voi olla vapautta vain, jos se mahdollistaa sekä viisaat että vähemmän viisaat valinnat. Vastuunkantoa voi edellyttää vain sellaisilta, joilla on valtaa ja vaihtoehtoja. 110 vuotta sitten täällä otettiin hyppy tuntemattomaan, mutta se otettiin, koska sen ajan päättäjille sana ""rohkeus"" ei tarkoittanut leikkauslistoja vaan kykyä kurkistaa tuttujen ratkaisujen tuolle puolen. Tämän päivän kysymys kuuluukin, onko meillä rohkeutta kantaa lippua eteenpäin.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2016+2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-06-01T14:35:32,2016-06-01T14:40:39,Tarkistettu,1.1 2016_62_8,62/2016,2016-06-01,14.01,14.53,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite tasa-arvosta yhteiskunnan vakauden ja kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 9/2016 vp,"Ärade talman! När vi mäter mänsklig utveckling i dag utgår mätarna alltid från hur väl kvinnors ställning och jämställdhet utvecklats. Det är med stor glädje vi i dag firar kvinnors rösträtt och dem som först i världen lyckades göra kvinnor även politiskt valbara. I början var det inte lätt. Det dröjde mer än 50 år innan andelen kvinnor i riksdagen översteg 10 procent och började växa ordentligt. Ur denna synvinkel är Finland år 1906 ofattbart modernt och progressivt. När jämställdheten ökade fick kvinnor större frihet att bestämma om sina egna liv, att besluta om sin egen kropp och ökad ekonomisk självständighet. Allt detta har skapat välmåendet även för deras familjer och för vårt samhälle. Då Finland i dag toppar världsrankingar vilar denna framgång även på kvinnornas arbete. Jämställdhet har blivit en del av den finländska identiteten och vårt internationella brand. ",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2016+2.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2016-06-01T14:40:45,2016-06-01T14:42:08,Tarkistettu,1.1 2016_62_9,62/2016,2016-06-01,14.01,14.53,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite tasa-arvosta yhteiskunnan vakauden ja kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen naiset saivat äänioikeuden 110 vuotta sitten, ja seuraavana vuonna, ensimmäisenä maailmassa, valittiin jo ensimmäiset naiskansanedustajat. Otettiin merkittävä ensiaskel tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamisessa. Muistamme lämmöllä ja kiitämme jokaista tämän unelman eteen työtä tehnyttä. Äänioikeuden myötä naisille tarjoutui mahdollisuus antaa oma panoksensa suomalaiselle yhteiskunnalle. Naisten kyky tuoda elämän arjen ja perheiden näkökulma merkittäväksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi oli 110 vuotta sitten ja on edelleen yksi naisten vahvuuksista. Jo vuosikymmeniä sitten ymmärrettiin terveyden ja hyvinvoinnin, perheiden, koulutuksen ja työelämän tärkeys tasa-arvon edistämisessä. Tässä rikkinäisessä maailmassa ideaali ei kuitenkaan läheskään aina toteudu. Jokaisen kansalaisen hyvinvoinnista on huolehdittava, mutta lasten ja nuorten etu on asetettava etusijalle. Aivan liian moni lapsi potee turvallisen isän tai äidin ikävää. Ensimmäisten naiskansanedustajien tavoin nyky-yhteiskunnassakin on tehtävä työtä lasten aseman parantamiseksi, lasten perusihmisoikeuksien säilyttämiseksi. Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet ovat parantuneet. Koulutustamme on maailmalla ihasteltu, mutta myös ihmetelty: Suomessa, maassa, jossa perustuslakiin on kirjattu sanan- ja uskonnonvapaus, vakaumus voi edelleen olla juuri naisten opiskelu- ja työpaikan, uralla etenemisen esteenä. Päättäjien, koulutuksesta ja työstä vastaavien pitäisi nähdä tilanne realistisesti — omista ja lähipiirin elämän kivuista ja peloista huolimatta — ja avata opiskelu- ja työmahdollisuudet sitä pientäkin elämää kunnioittaville. Rohkaisuna tytöille ja pojille sanonkin: raivatkaa tienne unelmakoulutukseen ja unelma-ammattiin, mikä tahansa se onkin. Taistelkaa oma tasa-arvotaistelunne, niin kuin naiset yli 100 vuotta sitten tekivät. Suomen äitiyshuolto on esimerkillistä, mutta perheen, pienten lasten kotihoidon ja työn yhteensovittamisessa on edistyksestä huolimatta edelleen kehitettävää. Työhistoriassa, cv:ssä, lisäpisteitä kerryttävänä tulee näkyä niiden arvokkaiden jaksojen, joita äidit ja isät käyttävät pienten kansalaisten, tulevien vaikuttajien, hyvinvoinnin, vahvan itsetunnon ja empatiakyvyn edistämiseen hoitaessaan heitä kotona. Tämä monien samanaikaisten muuttujien toimintaympäristö opettaa ratkaisukeskeisyyttä, innovatiivisuutta, sitkeyttä — vain muutamia asioita mainitakseni — ja sen tulisi toimia arvostettuna ponnahduslautana tuleviin työelämän tehtäviin. Lastenhoidosta ja lastenkasvatuksesta tulee myös kertyä kunnolla eläkettä, ei vain päiväkotien seinien sisällä vaan myös kotona työskenteleville. Tasa-arvoa ajatellen erityisesti suurperheille tämä on tärkeää. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa on tietoisesti arvioitava, mikä on sitä hyvää ja arvokasta, mikä tulee säilyttää ja mihin pyrkiä. Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen, avun antaminen ja aito lähimmäisestä välittäminen ovat perustavaa laatua olevia, kristinuskosta nousseita arvoja ja toimintamalleja, joita tarvitaan paremman, tasa-arvoisen Suomen rakentamisessa. Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan avajaisistunnossa vuonna 1907 Suomen ensimmäinen naiskansanedustaja Hilda Käkikoski painotti puheenvuorossaan rukouksen ja Raamatun lukemisen tärkeyttä. Tällainen hyvinvointia edistävä ja viisauden lähteille väyliä avaava toiminta on vakaaseen, tasa-arvoiseen ja edistykselliseen yhteiskuntaan pyrittäessä viisautta ja edelleen lämpimästi suositeltavaa. Kannatamme aiemmin esitettyä toimenpidealoitetta. Ja näin naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlaistunnon myötä tahdon toivottaa kaikille viisautta ja sitkeyttä — ja sitä parasta, Jumalan siunausta.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2016+2.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-06-01T14:46:56,2016-06-01T14:52:43,Tarkistettu,1.1 2016_62_10,62/2016,2016-06-01,14.01,14.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite tasa-arvosta yhteiskunnan vakauden ja kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 9/2016 vp,Juhlaistunnon päätteeksi kohotamme kolminkertaisen eläköön-huudon isänmaalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_63_1,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen jollekin paikalla olevista ministereistä, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_63_2,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,Edustaja Rinne.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_63_3,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Porvarihallitus päätti ohjelmassaan rakentaa talouden kasvun ja työllisyyden vahvistamisen yhden kortin varaan. Hallituksen mielestä Suomen kasvuun ja työttömyyteen liittyvät ongelmat ratkeavat, kun työssä olevat ahkerat ihmiset ja äärimmilleen kuormitetut ihmiset tekevät nykyistä enemmän työtä ja aikaisempaa pienemmällä palkalla. SDP näkee Suomen viennin ongelmat paljon moninaisempina kuin pelkkä kustannuskilpailukyky, ja tästä syystä ongelmien ratkaisu edellyttää koko korttipakan käyttöönottoa, moninaisia toimenpiteitä ja ratkaisuja eri näkökulmista. Näitä SDP on esittänyt. Pääministeri Sipilä, SDP tukee taloutta vakauttavan ja ennakoitavuutta lisäävän työmarkkinaratkaisun syntyä. Nyt, kun työmarkkinaosapuolet käyvät viimeisiä neuvotteluja kilpailukykysopimuksesta, kysyn teiltä arviota siitä, millä aloilla ja millaisilla prosenttiluvuilla vienti tulee lisääntymään vuoden 2017 aikana, kuinka paljon työttömiä on ensi vuonna tätä vuotta vähemmän ja työllisiä enemmän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-06-02T16:02:22,2016-06-02T16:03:30,Tarkistettu,1.1 2016_63_4,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei hallitus suinkaan ole rakentanut työllisyysasteen nostamista yhden kortin varaan. Tämä kilpailukykypaketti on yksi osa kokonaisuutta, jolla hallitus tähtää 110 000 uuden työpaikan syntymiseen Suomeen. Se, että nyt ollaan päästy yhdessä sopimalla näin pitkälle kalkkiviivoille, on erittäin positiivista, ja hallitus on tehnyt koko kevään ajan töitä sen eteen, että tämä saadaan aikaiseksi. Työmarkkinajärjestöt ovat itse arvioineet, että tämän kilpailukykysopimuksen sisältö tulisi edesauttamaan 45 000 uuden työpaikan syntymistä Suomeen. Hallituksen oma arvio on ollut 35 000 uutta työpaikkaa. Tämä siis on noin reilu kolmannes siitä hallituksen kokonaistavoitteesta: 110 000 uudesta työpaikasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-02T16:03:30,2016-06-02T16:04:31,Tarkistettu,1.1 2016_63_5,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten pääministeri totesi, hallitus ei ole jättämässä työllisyystavoitetta yhden kortin varaan. Totta kai tämä kilpailukykysopimus on tässä isossa roolissa, mutta muun muassa tänään olin avaamassa tilaisuutta ja tämmöistä työryhmää, jossa on virkamiehiä eri ministeriöistä. Näitten virkamiesten tehtävänä on käydä läpi ehdotuksia uusiksi työllisyystoimiksi ja tuoda ne syksyn budjettiriiheen. Muun muassa tämä osoittaa sen, että hallitus ei todellakaan ole yhden kortin varassa pelaamassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-06-02T16:04:33,2016-06-02T16:05:09,Tarkistettu,1.1 2016_63_6,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_63_7,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa kuulla, että hallituksella on toimenpiteitä, joilla lähdetään talouskasvua ja työllisyyttä rakentamaan. SDP:n arvion mukaan hallituksen toimet, tähänastiset tiedossa olevat toimet, eivät missään tapauksessa riitä talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseen, vaan tarvitaan paljon lisää toimenpiteitä. SDP on esittänyt merkittävän joukon toimenpiteitä, viimeksi välikysymyksen yhteydessä 10 kohtaa, joilla talouskasvua ja työllisyyttä voidaan vahvistaa. SDP:n vaihtoehto rakentuu työllisyyden vahvistamiseen tässä ja nyt ja sitä lisääviin toimenpiteisiin, muun muassa työllistämisseteli ja tämä ensimmäisen työkaverin palkkaamisen tuki. Meillä on laaja toimenpidekokonaisuus, jossa yksittäiset toimenpiteet yhdessä ja erikseen vahvistavat työllisyyttä nopeasti, siis tässä ja nyt. Me olemme myös esittäneet näitä kymmeniä toimenpiteitä yrittäjyyden ja viennin vahvistamiseksi. Pääministeri Sipilä, kysyn nyt teiltä: oletteko valmis ottamaan meidän esittämiämme toimenpiteitä näihin toimenpidekokonaisuuksiin, joilla saadaan vahvistettua työllisyyttä tässä ja nyt, talouskasvua ja vientiä tässä ja nyt?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-06-02T16:05:13,2016-06-02T16:06:21,Tarkistettu,1.1 2016_63_8,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ehkä vielä kertauksena se, että meillä on nyt noin 68 prosentin työllisyysaste. Hallitusohjelmaa kirjoitettaessa se oli hiukan alle. Tavoitteemme on 72. Tämä ero vaatii noin 110 000 uutta työpaikkaa. Niiden toimenpiteiden, mitä meillä on jo sisässä, on arvioitu vievän tuosta noin 1,5 prosenttiyksikköä eli nostavan sen työllisyysasteen lähes 70:een. Tämän kilpailukykypaketin on arvioitu vaikuttavan reilun prosenttiyksikön eli vievän sen yli 70:een. Hallituksen työllisyystoimet ja yrittäjyyttä edistävät toimet vievät tästä lopusta 2 prosentin tavoitteesta osan, ja me tarvitsemme vielä lisää, että 72 prosentin työllisyysastetavoite saavutetaan. Näitä toimia valmistellaan vielä budjettiriiheen mennessä. Kaikki ideat, mitä tällä sektorilla liikkuu, otamme mielihyvin vastaan, myöskin SDP:n esitykset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-02T16:06:22,2016-06-02T16:07:31,Tarkistettu,1.1 2016_63_9,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mahdolliset sopimukset, jotka tämän kilpailukykytyömarkkinaratkaisun kautta tulisivat, pääsääntöisesti tulisivat voimaan vasta 2017. Sen takia on tärkeää tehdä tässä ja nyt toimenpiteitä, esimerkiksi käynnistää laajat investointiohjelmat, joilla laitettaisiin terveyskeskukset ja koulut kuntoon. Arvoisa puhemies! Tässä kilpailukykysopimuksessa sovittiin myös aika merkittävästä paikallisen sopimisen laajentamisesta. Viime aikoina on käyty kummallista keskustelua yhteiskunnassa: toisaalta on sanottu, että tarvitaan luottamusta työpaikoille, mutta toisaalta on sitten pelätty luottamusmiestä. Itse ja SDP näemme niin, että luottamusmies on usein sen työnantajan paras pelikumppani siellä työpaikoilla, jos halutaan luottamuksen ilmapiiriä luoda, jota paikalliseen sopimiseen tarvitaan. Nyt saimme kuulla, että Suomen Yrittäjät on hylännyt tämän ratkaisun. Aiemmin pääministeri totesi, että millään järjestöllä ei ole veto-oikeutta. Nyt näyttää siltä, että Suomen Yrittäjillä on. Jos Suomen Yrittäjille tämä ratkaisu ei kelpaa, te ilmoitatte, (Puhemies koputtaa) että te ette vie eteenpäin. Oletteko luoneet uuden veto-oikeuden Suomen Yrittäjille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-06-02T16:07:32,2016-06-02T16:08:43,Tarkistettu,1.1 2016_63_10,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin näihin investointeihin. Hallitus on tehnyt tässä tiukassa taloustilanteessa poikkeuksellisen laajan investointiohjelman. Esimerkiksi teiden korjausvelkaa hoidetaan 600 miljoonalla eurolla. Mitä tulee tähän järjestäytymättömien työnantajien aseman parantamiseen osana tätä kilpailukykysopimusta, kenelläkään ei ole veto-oikeutta tietenkään kilpailukykysopimukseen, mutta olen erikseen neuvotellut kaikkien työmarkkinaosapuolten kanssa siitä, että jos Suomen Yrittäjien mielestä järjestäytymättömien työnantajien asema ei parane nyt neuvotellulla tavalla, niin se voidaan ottaa tästä sopimuskokonaisuudesta pois. Itse pidän sitä virheenä, että se otettaisiin siitä pois. Itse 25 vuoden yrittäjäkokemuksella en kyllä pelkää sitä, että on selkeä vastapuoli työntekijöissä, joka on luottamusmies. En pidä näitä perusteluita tässä kestävinä, (Puhemies koputtaa) mutta... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.] (Kari Uotila: Voisiko Vanhanen kommentoida?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-02T16:08:43,2016-06-02T16:09:56,Tarkistettu,1.1 2016_63_11,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Osana tätä kilpailukykysopimusta olette puhuneet mahdollisista veronkevennyksistä, ja varmasti sikäli, kuin ne kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin, on asia hyvä, mutta tämä väistämättä, puhemies, tuo esiin kysymyksen myös eläkkeensaajien verotuksesta ja eläkkeensaajien oikeudenmukaisesta kohtelusta. Nimittäin täysin toisin kuin hallituspuolueet, erityisesti kokoomus, ennen vaaleja eläkkeensaajille lupasivat, hallitus eriarvoisti tämän vuoden alusta eläkkeensaajien verotuksen suhteessa palkansaajiin. Ja kyllä aika moni eläkkeensaaja on tätä kovasti ihmetellyt ja kokenut tulleensa eräällä tavalla vähän huijatuksi, kun vaalien alla puheet olivat toista ja nyt teot ovat täysin päinvastaisia. Tämä on väärin, ja minusta pitää hyvin nopeasti, välittömästi, korjata tämä epäoikeudenmukainen kohtelu. Myös SDP on tätä omissa vaihtoehdoissaan esittänyt, ja vahvasti sitä vaadimme. Puhemies! Kysynkin, ministeri Stubb: aiotteko välittömästi korjata myös eläkkeensaajien epäreilun verokohtelun ja toimia samoin kuin ennen vaaleja eläkkeensaajille lupasitte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-02T16:09:57,2016-06-02T16:11:05,Tarkistettu,1.1 2016_63_12,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Mehän teimme kolmiportaisen veroehdotuksen tässä työmarkkinajärjestöille, vastaantulon siis. Ensimmäinen porras on, että jos kattavuus on 80 prosenttia, niin tulemme vastaan 315 miljoonalla eurolla. Se kompensoi sen maksun, ikään kuin sen ostovoiman muutoksen, palkansaajille. Toinen on 85 prosentin kattavuus — silloin me tulemme vastaan 415 miljoonalla yhteensä. Ja kolmas on se, että jos tällä sopimuksella on 90 prosentin kattavuus, niin silloin me tulemme vastaan 515 miljoonaan saakka. Eläkeläisten puolelta voimme todeta sen, että eläkeläisten verotus ei kiristy ja osalla joka tapauksessa kevenee, koska näitä asteikkoja tullaan keventämään. Tässä vaiheessa me olemme päättäneet suuruuden ja jatkossa budjettiriihessä tulemme päättämään sen profiilin. Mutta sen voin jälleen kerran, edustaja Viitanen, sanoa, että kenenkään eläkeläisen verotus ei tällä vaalikaudella kiristy. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-06-02T16:11:06,2016-06-02T16:11:57,Tarkistettu,1.1 2016_63_13,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kilpailukykysopimus on nyt syntymisvaiheessa ja tärkeimmät hetket ovat käsillä. Toivottavasti tässä päästään ratkaisuun, että mahdollisimman moni liitto on mukana ja saadaan mahdollisimman kattava sopimus. Taloudessa on, totta kai, kiinni aika paljon siitä, mitä me itse teemme, onko hallituksella hyviä esityksiä ja saammeko kokoon sellaisen paketin, joka luo uskottavuutta suomalaisen talouden nousuun. Kysynkin pääministeriltä, kun te olette tavannut Euroopan johtajia tuolla eri kokouksissa Euroopassa, mikä on tilanne tuolla Euroopan markkinoilla tällä hetkellä. Onko siellä viriämässä sellaista kulutuskysyntää, johon suomalaisella teollisuudella olisi mahdollisuus myydä hyviä tuotteita, jotta päästään -taloudessa nousu-uralle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-06-02T16:11:59,2016-06-02T16:12:42,Tarkistettu,1.1 2016_63_14,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eurooppa on kasvussa, ja Suomi ei ole päässyt tuohon kasvuvauhtiin mukaan. Kysyntää siis on — kun saamme kilpailukykyasioita kuntoon, kun saamme luottamusta kuntoon, kun saamme jälleen investoinnit liikkeelle, niin me pääsemme kyllä tuohon kyytiin. Tämä on ihan meidän omissa käsissämme. Minä uskon, että jos nyt huomenna syntyy tämä kilpailukykyratkaisu, niin tämä osaltaan tulee lisäämään luottamusta. Esimerkiksi Ahvenanmaalla tämän perunalastutehtaan päätöksen takana oli yhtenä tekijänä se, että kilpailukykysopimus tuo tämmöistä pitkän ajan näkyvyyttä ja ennustettavuutta kilpailukykyyn. Se on hyvä esimerkki siitä, kuinka investoijat ja työnantajat ajattelevat sitä, millä se työ tehdään nimenomaan Suomessa. Suomalaiset yrityksethän kyllä pärjäävät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-02T16:12:42,2016-06-02T16:13:42,Tarkistettu,1.1 2016_63_15,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun lähdettiin yhteiskuntasopimusta rakentamaan, niin hallitus toi esille tahtotilansa, että pitää 100 tuntia pidempää työaikaa tehdä, ja silloin minulle ei oikein auennut, kuinka se lisää työllisyyttä ja tuo tehokkuutta vientiteollisuudelle. Nyt kun tässä kilpailukykysopimuksen yhtenä osana on se kolme päivää pidempi työaika, niin kysyisinkin työministeri Lindströmiltä — ja valtiovarainministeri Stubbilta, jos hän haluaa vastata: Mitenkä tämä lisää työllisyyttä esimerkiksi kaupan alalla, jolla on erittäin paljon osa-aikaisia työntekijöitä ja osa tekee 37,5-tuntista työaikaa? Kun nämä 37,5 tuntia työtä tekevät rupeavat tekemään kolme päivää pidempää aikaa, niin kuinka se voi työllistää lisää sille kaupan alalle — tämä ei ratkea minulle kyllä mitenkään — tai kun tehdään kolme päivää pidempää työaikaa, niin kuinka se tuo lisää verotuloja valtiolle, niin että voidaan näitä julkisen talouden palveluita rahoittaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-06-02T16:13:44,2016-06-02T16:14:49,Tarkistettu,1.1 2016_63_16,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Myllykoski on kyllä siinä mielessä asiassa oikeassa, että hyvin vaikeahan sitä on näin suoraan sanoa, että siitä nyt sitten tulisi tätä, mitä tässä nyt tavoitellaan. Se iso kuva on kuitenkin tämä, että kilpailukykyä ja tuottavuuttahan tässä haetaan, ja kun ihmiset tekevät pidempää päivää, niin sillähän tätä asiaa pyritään hakemaan. Minä ymmärrän kyllä tämän matematiikan itse, ja minun on aika lailla vaikea sitä teille avata, koska en itsekään ole sitä sisäistänyt aina, miten tämä menee. (Naurua) Mutta kilpailukykyä ja tuottavuuttahan tässä haetaan, kun ihmiset tekevät pidempään töitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-06-02T16:14:50,2016-06-02T16:15:34,Tarkistettu,1.1 2016_63_17,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Myllykosken ajattelussa on se virhe, että työn määrä olisi vakio. Silloin tuo teidän ajattelunne, että mitä se silloin auttaa, kyllä pitää paikkansa, jos työaikaa lisätään ja työn määrä on vakio. Mutta tässä esimerkiksi työn hinta nyt putoaa, siis työn kilpailukyky paranee 1,5 prosenttia pelkästään tämän työajan jatkamisen kautta. Kun työn kilpailukyky paranee, niin työn määrä lisääntyy ja sitä kautta työllisyys paranee. Tämä on aivan selvä ketju, ja näin ovat työmarkkinajärjestöt myöskin itse arvioineet, että tämän paketin työllistävä vaikutus on 45 000 uutta työpaikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-02T16:15:37,2016-06-02T16:16:32,Tarkistettu,1.1 2016_63_18,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri vastasi tähän kysymykseen erinomaisella tavalla, ja vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen asiantuntijatkin tämän ymmärtävät oikein hyvin. Minusta tässä salissa vasemmisto tekeytyy nyt itseään tyhmemmäksi. (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2016-06-02T16:16:36,2016-06-02T16:16:59,Tarkistettu,1.1 2016_63_19,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos ajatellaan nyt sitä erittäin pienipalkkaista kaupan kassaa, joka haluaisi tehdä kokopäiväistä työtä, mutta tällä hetkellä nollatuntisopimuksella tarjotaan muutamia tunteja tai osa-aikaisena 20:tä tuntia, niin miten tämän pienipalkkaisen, joka nytkään ei palkallaan pärjää, työ ja palkka lisääntyvät siitä, jos kokopäiväiset tekevät entistä pidempää päivää? Tai kun julkisella sektorilla lähihoitaja, sairaanhoitaja — tai kätilö, jota on paljon käytetty — tekevät pidempää päivää, ovat nyt jo rasittuneita, tekevät liikaa työtä, on paljon sairauslomia, niin miten siitä syntyy lisää työtä näihin julkisen sektorin ammatteihin? Sehän tarkoittaa sitä, että työllisyys heikkenee palvelualoilla ja julkisella puolella, varsinkin kun tämä teidän niin sanottu veronalennuksenne ei ole veronalennus vaan ainoastaan kompensaatio siitä, että ensin otetaan työntekijöiltä ja annetaan työnantajille. Ministeri Lindström, pystytkö avaamaan tämän yhtälön?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-06-02T16:17:00,2016-06-02T16:18:12,Tarkistettu,1.1 2016_63_20,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On se yhtälö, kuten pääministeri äsken sanoi, että kun kilpailukyky paranee, me saamme tähän maahan investointeja ja me saamme tähän maahan lisää työpaikkoja sitä kautta. Jos me otamme jonkun tietyn alan, niin kuin te otitte tässä näin esimerkkinä, puhuitte nollatuntisopimuksista, niin itse olen peräänkuuluttanut sitä, että niihin pitää saada reilut pelisäännöt. En hyväksy niitä nollatuntisopimuksia henkilökohtaisesti nykyisellä tavalla, vaan niihin täytyy saada todellakin sellaiset systeemit, että ne koetaan reiluiksi. Mutta tämä tulee tästä koko kuvasta eli teollisuus, julkinen puoli, kaikki tämä, yksityinen. Sieltä tulee se kilpailukyky, sieltä tulee rahaa tähän maahan, jotta me voimme tämän nykyisen julkisen sektorin pitää yllä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-06-02T16:18:12,2016-06-02T16:18:58,Tarkistettu,1.1 2016_63_21,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vastaan siis verotuksen osalta tuohon edustaja Arhinmäen kysymykseen. Sehän on ilman muuta selvää, että ensimmäinen vaihe meidän veroratkaisussamme, siis 315 miljoonaa, on suora maksukompensaatio ja siinä mennään ikään kuin nollaratkaisulla. Sen takia se on nytten palkansaajajärjestöistä kiinni, ovatko he valmiita sopimaan kattavasti ja lisäämään kilpailukykysopimuksen kokonaiskattavuutta. Jos näin tapahtuu, niin teidän viittaamallanne kaupan kassan työntekijällä tulee verotus huojentumaan, menemään alaspäin, ja hänelle jää lisää rahaa käteen. Ja mitä kattavampi se on, sen enemmän rahaa jää käteen. Minun mielestäni tämä ainakin hyödyttää, vai haluaisitteko, että me perumme nuo verohuojennukset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-06-02T16:18:58,2016-06-02T16:19:43,Tarkistettu,1.1 2016_63_22,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on kannettu huolta eläkeläisten pärjäämisestä kuin myös työllistymistilanteesta. Haluan muistuttaa, että hallitus on tehnyt päätöksen, jolla takuueläkettä nostetaan kahteen otteeseen tämän vuoden alusta, ja oliko niin, että vuoden 2018 alusta seuraavan kerran. Tämä on edistyksellinen ja hyvin tärkeä asia. Se voi tuntua pienelle, mutta se on merkittävä. Meidän tulisi tukea ihmisten työllistymistä. Yhä useampi ihminen tekee työtä omassa kodissaan. Meillä on täällä hallituksessa ja eduskunnassa käsittelyssä perhehoitajien ja omaishoitajien uudistus, ja siellä kannustetaan muun muassa perhehoitajia toimimaan läheistensä ja myös vieraiden vanhusten hoitajina. Kysyisin teiltä, hyvä hallitus ja ministeri: millaista porkkanaa ja millaisia keinoja, kannusteita te tarjoaisitte ja esitätte muun muassa perhehoitajille ja myös omaishoitajille, jotta he voisivat toimia näissä tärkeissä tehtävissä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-06-02T16:19:45,2016-06-02T16:20:45,Tarkistettu,1.1 2016_63_23,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan käsittelyssä on laki, jonka ydinsisältö on se, että omaishoitajien asemaa parannetaan: mahdollistetaan ja varmistetaan vapaapäivät, huolehditaan siitä, että intervallipaikat tilanteessa, jossa omaishoitaja vapaapäivää pitää, ovat saavutettavissa. Perhehoitajan palkkiota korotetaan. Heidän vapaapäivistään huolehditaan, että he pystyvät järjestämään ne vuositasolla. Hallitus panostaa tähän 75 miljoonaa euroa uutta rahaa, joka kohdentuu nimenomaan siihen, että omaishoitajat ja perhehoitajat kykenisivät suoriutumaan omasta tehtävästään nykyistä paremmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-02T16:20:45,2016-06-02T16:21:35,Tarkistettu,1.1 2016_63_24,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämän päivän suuri uutinen taitaa kuitenkin olla tämä veroratkaisu, jonka hallitus teki. Haluan onnitella hallitusta siitä, että se teki tämän konkreettisen päätöksen — sehän selvästi oli odotusarvo niin palkansaajajärjestöjen kuin työnantajienkin keskuudessa, että tiedetään, mitä hallitus veroissa tekee, jos tämä palkkaratkaisu menee laajasti lävitse. Nyt se on tiedossa, ja järjestöt voivat sitten miettiä, miten asiaan suhtautuvat. Palaan kuitenkin... — ja ministeri Stubb jo arvaa, mitä aion kysyä. Nimittäin sitten, kun tehdään tämä veroratkaisu, kyllä tietysti aivan ratkaisevaa on se, että eri väestöryhmiä kohdellaan oikeudenmukaisella tavalla. Palkansaajille tulee hyvitys näistä maksujen nostoista — se ei tietysti ole todellinen kevennys — mutta sen jälkeen tullaan tähän edustaja Viitasen kysymykseen, että miten muut väestöryhmät ja eläkeläiset. (Olavi Ala-Nissilä: Eläkeläisillä menee hyvin!) Nyt eläkeläiset kysyvät tietenkin sen perään, sitoutuuko hallitus siihen, että eläkkeestä maksetaan se sama vero kuin mikä maksetaan samasta palkasta, että onko yhtäläinen verokohtelu. Ja siihen te, ministeri Stubb, ette vastannut. Kysyn nyt uudelleen: oletteko valmiit siihen, (Puhemies koputtaa) että eläkeläisten verot ovat samalla tasolla kuin palkansaajien?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-06-02T16:21:36,2016-06-02T16:22:50,Tarkistettu,1.1 2016_63_25,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vastaan samalla tavalla kuin edustaja Viitaselle. Eli silloin, kun tämä ratkaisu syntyy, eläkeläisten verotus ei kiristy ja osalla joka tapauksessa kevenee, kun asteikkoja kevennetään. Tässä vaiheessa me määrittelemme sen suuruuden, myöhemmin me määrittelemme sen profiilin, ja me pyrimme tämänkin hallituskauden aikana löytämään ratkaisun, joka on kaikkien, eläkeläisten ja työntekijöiden, osalta tasapuolinen ja sillä tavalla kohtelee reilusti. Näitä veropäätöksiä me teemme joka vuosi. Eli vastaus tulee olemaan aivan sama, kunnes me teemme sen lopullisen veropäätöksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-06-02T16:22:50,2016-06-02T16:23:35,Tarkistettu,1.1 2016_63_26,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kilpailukykysopimusneuvottelut ovat herkässä vaiheessa, kun vielä muun muassa Metalliliitto ja palvelualojen PAM neuvottelevat tänään ja huomenna omasta tulemisestaan. Kuten edustaja Heinäluoma olen todella tyytyväinen siihen, että hallitus nyt loppumetreillä on petrannut huomattavasti. Moneen kertaan olen itsekin tässä salissa käyttänyt puheenvuoroja siitä, millaisin toimin hallitus on oikeastaan enemmän haitannut kuin edistänyt kilpailukykysopimusneuvotteluja, mutta nyt pitää nostaa hattua. Ensinnäkin, ministeri Lindström, te peruitte tämän suunnitellun työnäytekokeilun sellaisenaan, ja toiseksi nyt tämä verohuojennusratkaisu ilman muuta tulee varmasti helpottamaan neuvottelijoiden tilannetta huomiseen mennessä. Haluaisin mieluusti kysyä sitä, että kun lopullisia ratkaisuja tästä veroratkaisusta tehdään, toivon mukaan siinä huomioidaan pienituloiset paremmin kuin meidät muut, ja toivoisin joitain avauksia siitä, mitä voitte kertoa tästä verohuojennuksen profiilista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-06-02T16:23:37,2016-06-02T16:24:45,Tarkistettu,1.1 2016_63_27,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä vaiheessa ei voi tarkasti kertoa, mikä sen veroprofiilin ikään kuin kulma tulee olemaan. Sen me tulemme katsomaan sitten elokuussa loppupelissä. Mutta me pyrimme käsittelemään tätäkin veropakettia kokonaisuutena — sellaisena kokonaisuutena, jona se on määritelty meidän hallitusohjelmassamme. Lähtökohtaisesti me lähdemme siitä, että maksukompensaatio tehdään kaikkiin tuloluokkiin ja samalla profiililla kuin maksukorotukset aikaisemmin. Eli tätä taustaa vasten voi lähteä laskemaan, mutta tässä vaiheessa ei pysty vielä antamaan aivan täsmällistä vastausta. Joka tapauksessa me pyrimme alentamaan suomalaisten verotusta, jotta ostovoima paranee. Se on meidän lähtökohtamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-06-02T16:24:46,2016-06-02T16:25:32,Tarkistettu,1.1 2016_63_28,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomeen on luotava paljon lisää uusia työpaikkoja, ja nämä syntyvät nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin — siinä on meidän taloutemme toivo tällä hetkellä. Siksi tuo paikallinen sopiminen olisi niin äärimmäisen tärkeää saada pidettyä mukana tässä kilpailukykysopimuksessa. Eilen te, pääministeri Sipilä, kuitenkin totesitte, että tässä päätöksessä ei ole järkeä, kun kuvailitte Suomen Yrittäjien jäämistä pois tästä paikallisesta sopimisesta juuri tämän järjestäytymättömien työnantajien tilanteen takia. Meillä Suomessa on järjestäytymisen vapaus, se koskee niin työntekijöitä kuin työnantajia. Kuitenkin tämä kompromissi oli pitkälti neuvoteltu nimenomaan EK:n ja palkansaajajärjestöjen toimesta. Eikö nyt olisi tärkeää, että Suomen Yrittäjät saataisiin aidosti mukaan tähän neuvotteluun paikallisesta sopimisesta ja he voisivat olla luomassa niitä sääntöjä, joilla paikallista sopimista halutaan viedä eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-06-02T16:25:32,2016-06-02T16:26:38,Tarkistettu,1.1 2016_63_29,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen Yrittäjät on ollut tässä Timosen työryhmässä mukana, jossa tätä asiaa on käsitelty. Tässä kilpailukykysopimuksen osana tämä järjestäytymättömien työnantajien asema olisi parantunut siten ja paranee siten, että järjestäytymättömille työnantajille tulee nyt samoja oikeuksia kuin järjestäytyneillekin ilman, että heidän täytyy liittyä Elinkeinoelämän keskusliittoon. Tämä on ollut pitkäaikainen tavoite myöskin Suomen Yrittäjillä. Tähän suuntaan tämä kompromissi tehtiin, ja se vie oikeaan suuntaan. Kenenkään työnantajan ei tarvitsisi tämän mukaisesti sopia, se on täysin vapaaehtoista, mutta tämä olisi mahdollistanut sen, että niitten työehtosopimusten oikeuksia olisi jokainen voinut halutessaan käyttää. Tästä tässä oli kysymys. (Puhemies koputtaa) Mutta olemme sopineet sillä tavalla, että tämä osa (Puhemies koputtaa) voidaan ottaa tästä kilpailukykysopimuksesta pois.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-02T16:26:38,2016-06-02T16:27:54,Tarkistettu,1.1 2016_63_30,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,Ja vielä yksi kysymys.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_63_31,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Uutterasti ja ahkerasti työtään tekevät insinöörit, tradenomit, siistijät, autonkuljettajat, tarjoilijat, lastentarhanopettajat ja sairaanhoitajat — joitakin ammattilaisia mainitakseni — ovat kantamassa raskaan vastuun taakan toisaalta kilpailukykysopimuksen, toisaalta hallituksen leikkausten ja palvelumaksujen korotusten vuoksi. Nämä ihan tavalliset naapurin ihmiset ovat palkkansa ja palvelunsa ja säälliset työolonsa ja turvaverkkonsa ansainneet. Pääministeri Sipilä, toivon parasta mutta pelkään pahinta, siis sitä, että valitsemanne ja myöntämänne epäoikeudenmukainen talouden sopeuttaminen leikkaa suomalaisten edellytyksiä tervehtyä seitsemän vuoden taantumasta. Pelkään myös sitä, että työajan lisäys ja palkkojen alennus ei korjaa meidän tilannetta toivomallanne tavalla. Pääministeri Sipilä, mistä sitten leikataan, mitä te teette sitten, jos tämä ei toimi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-06-02T16:27:54,2016-06-02T16:28:54,Tarkistettu,1.1 2016_63_32,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me olemme olleet tosiaan nyt kahdeksan vuotta tällaisessa tilassa, jossa talous on mennyt alaspäin. Viime vuoden lopulla saavutettiin loiva käänne. Tänä vuonna ennustetaan noin prosentin talouskasvua. Meidän pitäisi päästä vähintään 2 prosentin talouskasvun tielle, jotta tämä rupeaisi näkymään myöskin työllisyydessä, ja se on meidän yhteinen tavoitteemme. Me olemme nähneet, että ne keinot, mitä tähän saakka on käytetty, eivät tuo toivottua tulosta. Tarvitaan uusia keinoja. Yksi niistä uusista keinoista hallituksella on tämä kilpailukykysopimus, jota olemme nyt 13 kuukautta vääntäneet. Toivottavasti huomenna siinä päästään maaliin. Siinä yhdessä olemme työmarkkinaosapuolten kanssa arvioineet, että se toisi 35 000—45 000 uutta työpaikkaa. Minä uskon tähän arvioon. Sen lisäksi tarvitaan paljon muita toimia sen eteen, että talous lähtee kasvuun ja uusia leikkauksia ei tarvita. Hallitus lähtee siitä, että nämä toimet tehdään, mitä tarvitaan, (Puhemies koputtaa) ja että näillä kolmella asialla, leikkauksilla, talouskasvulla ja uudistamisella, Suomi saadaan kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-02T16:28:54,2016-06-02T16:30:15,Tarkistettu,1.1 2016_63_33,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Niinistö.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_63_34,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on monin tavoin heikentämässä ihmisten ostovoimaa, erityisesti pieni- ja keskituloisten. Kilpailukykypaketissa leikataan ihmisten palkkoja merkittävästi, ja on hyvä, että sitä nyt kompensoidaan veroratkaisulla. Se pitäisi kohdentaa erityisesti pieni- ja keskituloisille, mutta on muitakin toimia, jotka ovat rankkoja erityisesti lapsiperheille ja meidän koulutusjärjestelmälle. Ja siksi, kun nyt ollaan tässä tilanteessa, että jos tästä päästään eteenpäin, niin nyt olisi syytä varmistaa, että kaikki hallituksen toimet tukevat työllisyyttä. Me tiedämme, että eduskunnassa on yksi esitys käsittelyssä, joka sitä ei todellakaan tee — se on vaikea lapsille, lapsen oikeudelle varhaiskasvatukseen, mutta vaikea asia myös naisten työllisyydelle — elikkä päivähoitomaksujen korotukset. Kysynkin pääministeriltä ja opetusministeriltä, että kun nämä hoitajat, poliisit, sosiaalityöntekijät, keskituloiset ihmiset, voivat joutua maksamaan tuhansia euroja vuosittain enemmän päivähoitomaksuista, niin oletteko valmiita nyt vetämään takaisin tämän päivähoitomaksukorotuksen eduskunnasta, jotta myös heidän asemansa olisi turvattu ja naisten työllisyystilanne paranisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-02T16:30:20,2016-06-02T16:31:32,Tarkistettu,1.1 2016_63_35,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysymys oli täsmällinen ja liittyi päivähoitomaksujen korotuksiin. Jos en ihan väärin muista, niin hallitusohjelmassa me arvioimme, että kokonaissäästö siltä alalta olisi noin 56 miljoonaa euroa. Olemme laskeneet tätä kokonaisuutta uudemman kerran ja huomanneet, että tämä ei tule toteutumaan. Nyt me tarkastelemme sitä kokonaisuutta ja me tarkastelemme sitä, totta kai, valtiontalouden näkökulmasta, me tarkastelemme sitä työllistymisen näkökulmasta, me tarkastelemme sitä oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, ja me tarkastelemme sitä myös ostovoiman näkökulmasta. Eli tässä vaiheessa, edustaja Niinistö, me emme voi antaa täsmällistä vastausta tuohon teidän erinomaiseen kysymykseenne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-06-02T16:31:32,2016-06-02T16:32:24,Tarkistettu,1.1 2016_63_36,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_63_37,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oli jo varsin positiivinen uutinen valtiovarainministeriltä, että te olette vastannut tähän asiantuntijoiden ja myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan täällä eduskunnassa antamaan varsin kriittiseen lausuntoon, että tässä aiheutetaan sitä, että naisten työllistyminen voisi vaikeutua, ja lapsen oikeus varhaiskasvatukseen on myös lapsen etu. Jos työllisyysaste heikkenisi tämän uudistuksen myötä, niin sen vaikutukset olisivat monin tavoin negatiiviset naisten asemaan, mutta myös lasten asemaan. Nyt, kun monet isot kaupungit ovat jo ilmoittaneet, esimerkiksi Helsingin päättäjistä useimmat ovat sanoneet, että Helsinki ei tulisi ottamaan tätä päivähoitomaksukorotusta käyttöön, niin siinä olisi myös alueellisesti eriarvoistava vaikutus. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen kunnat ja köyhät maaseutumaiset kunnat joutuisivat korottamaan maksuja, jolloin heidän lapsensa ja heidän naisensa kärsisivät ja heidän työelämänsä kärsisi, mutta suurissa kaupungeissa olisi varaa pitää maksut alempana, jos siellä on sellainen poliittinen enemmistö, joka siihen haluaa panostaa. Tämä tuntuu tosi epäoikeudenmukaiselta, ja kysyn myös ministeri Grahn-Laasoselta, näettekö te tämän epäoikeudenmukaisuuden ja peruisitteko tämän (Puhemies koputtaa) ylimmän maksuluokan kovan korotuksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-02T16:32:25,2016-06-02T16:33:34,Tarkistettu,1.1 2016_63_38,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että tämä asia nousi esille tällä kyselytunnilla ja varhaiskasvatuksesta puhutaan. Me olemme juuri opetus- ja kulttuuriministeriössä viimeistelemässä neuvotteluja yliopistojen kanssa tulevasta sopimuskaudesta, ja siellä myöskin varhaiskasvatus on ollut vahvasti esillä. Eli tulemme lisäämään tuntuvasti ja pysyvästi yliopistossa koulutettavien lastentarhanopettajien määrää, mikä vastaa siihen muun muassa pääkaupunkiseudulla olevaan tilanteeseen, että koulutetuista lastentarhanopettajista on pulaa. Tämä myös mahdollistaa sen, että varhaiskasvatus kehittyy sisällöllisesti, sen pedagogiikkaa voidaan vahvistaa, ja kun tässä yhteydessä tehdään vielä muutakin työtä, muun muassa varhaiskasvatuksen perusteet ensimmäistä kertaa Opetushallituksessa, niin voimme viedä sisällöllisesti varhaiskasvatusta eteenpäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Olen myös hyvin iloinen siitä, että tulemme vielä käymään tätä varhaiskasvatuksen maksuihin liittyvää asiaa läpi hallituksen piirissä ja katsomme, mitä sille asialle voimme tehdä.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-06-02T16:33:34,2016-06-02T16:34:40,Tarkistettu,1.1 2016_63_39,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli hyvä kuulla, että hallitus harkitsee uudelleen tätä kohtuutonta lasten päivähoitomaksujen korotusta, joka kohdistuu moneen keskituloiseen ja melko pienituloiseen perheeseen. Itse asiassa, jos te ette sitä peruisi, niin hallituksen toimilla heikennettäisiin lapsiperheiden tuloja puolella miljardilla eurolla kahden vuoden sisään. Joskus tuntuu siltä, että lapsivaikutusten arviointia ei ole otettu huomioon hallituksen päätöksissä riittävästi. Aiotteko nyt tästä eteenpäin vahvistaa lapsivaikutusten arviointia? Otetaan esimerkiksi tekemänne alkoholipäätös, että nelosolutta ja limuviinoja tuotaisiin ruokakauppoihin. Oletteko pohtineet sitä, mikä vaikutus sillä on muun muassa alkoholistiperheiden lapsiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.2.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-06-02T16:34:41,2016-06-02T16:35:36,Tarkistettu,1.1 2016_63_40,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vaikutusarvioinnit tehdään niin hyvin ja huolellisesti kuin ne on käytettävissä olevan lainsäädännön valmistelun yhteydessä mahdollista tehdä. Ja kun otitte esiin alkoholilainsäädännön muutoksen, kokonaisuudistuksen, niin sen osalta valmistelun yksi olennaisimpia osia on vaikutusarvioinnin tekeminen. Ennen kuin laki voi olla eduskunnassa, nuo vaikutusarvioinnit on tehtävä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-02T16:35:37,2016-06-02T16:36:08,Tarkistettu,1.1 2016_63_41,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Värderade talman! Regeringen föreslår en betydande höjning i dagvårdsavgifterna. Vi vet att kvinnors sysselsättningsgrad i Finland är betydligt lägre än den är i Sverige, i synnerhet i åldern 30—40 år. Det här kommer att förvärra situationen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.2.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2016-06-02T16:36:09,2016-06-02T16:36:32,Tarkistettu,1.1 2016_63_42,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2016 vp, Värderade talman! Ledamot Adlercreutz är på rätt väg när han understryker att sysselsättningsnivån för kvinnor i Sverige i vissa åldersgrupper är högre. Ledamot Adlercreutz är också på rätt väg när han analyserar att vårt förslag inte är ett sysselsättningsfrämjande förslag.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.2.aspx,sv,Alexander Stubb,1031,2016-06-02T16:37:14,2016-06-02T16:37:36,Tarkistettu,1.1 2016_63_43,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä oli eilen käsittelyssä lisämäärärahat, ja hallitus antoi lisämäärärahaa omais- ja perhehoitajien rahoitukseen kunnille. Täällä edustaja Niinistö puhui, että se saattaa vaihdella eri kunnissa, ja itse jotenkin ajattelisin, että tämä liittyy kunnalliseen itsemääräämisoikeuteen. Hallitusohjelmaan on muistaakseni kirjattu se, että hallitus ei anna uusia tehtäviä kunnille ilman lisärahoitusta. Kunnathan ovat olleet vaikeuksissa, kun näitä valtionosuuksia on viime vuosina leikattu. Aikooko hallitus pitää kiinni siitä linjasta, että kunnille ei tule lisää tehtäviä ilman lisärahoitusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-06-02T16:38:00,2016-06-02T16:38:40,Tarkistettu,1.1 2016_63_44,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2016 vp," Kyllä aikoo pitää siitä kiinni. Meillä on kirjoitettu hallitusohjelmaan, että jos kunnille annetaan lisää tehtäviä, niin siihen tulee mukaan 100-prosenttinen valtionosuus. Eli kun tiedämme, miten heikossa kunnossa valtiontalous, julkinen talous tällä hetkellä on, niin se on kyllä aika hyvä rajoite sille, että hallituksella ei tule olemaan intohimoja antaa lisää tehtäviä kunnille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-06-02T16:38:40,2016-06-02T16:39:04,Tarkistettu,1.1 2016_63_45,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todella hyvä kuulla, että oppositiopuolueiden kuukausien ja kuukausien sinnikkään työskentelyn jälkeen hallitus on vihdoinkin nyt näkemässä valoa. (Naurua) Hallitusta on kutsuttu ylimieliseksi, jääräpäiseksi. Te ette ole halunneet kuunnella asiantuntijoita. Te ette ole halunneet kuunnella suomalaisia perheitä. Mediassa kuitenkin miltei päivittäin suomalaiset perheet kertovat huolestaan. Tässä aivan äskettäin Iltalehdessä kolmen esikouluikäisen äiti totesi, että eipä jäisi käteen paljon, kyllä ei kannata, jos nämä päivähoitomaksut nousevat, niin kuin te olette kaavailleet. Hän on laboratoriohoitaja. Niin ikään Teurajärvi, hallituspuolue perussuomalaisten Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Teurajärvi siis, on todennut, että hän ei mene töihin, koska hänestä on kannattavampaa jäädä kotiin, kun nämä hallituksen päivähoitomaksut ovat nousemassa näin hurjasti. Että kuunnelkaa edes omianne, jos ette kuuntele asiantuntijoita ja oppositiopuolueen edustajia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.2.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-06-02T16:39:07,2016-06-02T16:40:15,Tarkistettu,1.1 2016_63_46,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kuitenkin tarkentaa sen, että sekä voimassa olevassa lainsäädännössä että siinä, mikä tällä hetkellä on eduskunnassa käsittelyssä, varhaiskasvatus on maksutonta näille kaikkein heikoimmassa asemassa oleville perheille eli pienituloisille perheille ja sitä kautta sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu. Ja se, mikä meidän tavoitteenamme on, on se, että yhä useampi lapsi voisi osallistua varhaiskasvatukseen, eli se, että saisimme osallistumisastetta nostettua. Erityisesti esimerkiksi sellaisissa ryhmissä kuin vaikkapa maahanmuuttajaryhmissä varhaiskasvatus voisi olla sellainen opintietä myöhemmin tukeva osa koulutusjärjestelmää. Tutkimukset osoittavat sen, että varhaiskasvatus on hyvin vaikuttava osa koulutusjärjestelmäämme. Eli tässä suhteessa pidän tärkeänä sitä, että pystymme erilaisin toimin myös vaikeassa taloudellisessa tilanteessa vahvistamaan osallistumista varhaiskasvatukseen ja tukemaan sitä, että kaikilla perheillä olisi mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-06-02T16:40:16,2016-06-02T16:41:25,Tarkistettu,1.1 2016_63_47,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Alexander,Stubb,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Viime viikolla keskustelin satakuntalaisen neljän lapsen yksinhuoltajaäidin kanssa, joka oli juuri käynyt yt-neuvottelut ja joutui työttömäksi. Hänen tulokulmansa ja asenteensa rohkaisi ainakin minua valtiovarainministerinä. Hän totesi, että kyllä tästä selvitään ja uusi työpaikka löytyy. Nyt meidän täytyy muistaa, että Suomessa on käänne tapahtumassa. Vuosina 12, 13 ja 14 meidän talous supistui. Vuonna 15 meidän talous kasvoi 0,5 prosenttia, tänä vuonna noin prosentin verran. Jos kilpailukykysopimus saadaan maaliin, niin uskon vahvasti siihen, että tämä ensimmäinen vaikea sopeuttamisen ja leikkauksien vuosi saa Suomeen talouskasvua ja parantaa myös työllisyystilannetta. Tämä on ensimmäinen vuosi, kun työttömyys ei Suomessa kasva. Toivoisin, että me voisimme myös tässä salissa joskus keskittyä siihen positiiviseen värinään, joka Suomessa kahdeksan vuoden jälkeen nyt nähdään. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1031,Male,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.2.aspx,fi,Alexander Stubb,1031,2016-06-02T16:41:26,2016-06-02T16:42:27,Tarkistettu,1.1 2016_63_48,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää hallitusta siitä, että täällä ei ole ihan niin toivoton olo kuin usein on ollut puhuessa, vaan nyt on tullut vastauksia tässä keskustelussa ja selkeästi myös tunnistamista siitä, että monet leikkaustoimet haittaavat työllisyyttä. Jos siirrytte siihen, että tehdään työllisyyttä tukevia toimia ja vältetään tavallisten ihmisten arkea ja ostovoimaa heikentäviä päätöksiä ja lasten oikeuksia kaventavia päätöksiä, niin se suunta on oikea ja kannustan menemään siihen suuntaan. Mutta, arvoisa puhemies, ongelma on tietysti se, että hallituksen jo päättämät linjaukset ovat toteutumassa ja lasten asema on heikkenemässä tulevaisuudessa, jos nyt päätetyt leikkaukset toteutuvat. Siksi kysynkin: Miten te näette, että voidaan paikata sitä, että esimerkiksi jo ryhmäkokojen kasvattaminen ja täyden päivähoito-oikeuden rajaaminen monissa päiväkodeissa heikentää vaikka juuri maahanmuuttajanuorten osallisuutta siihen varhaiskasvatukseen, mistä opetusministeri äsken lämpimästi puhui? Miten voitte korjata näitä virheitänne, jotka heikentävät tosiasiassa kuitenkin lasten oikeutta kasvatukseen ja koulutukseen, mistä te nyt sanoitte, että on tärkeä arvo?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-02T16:42:29,2016-06-02T16:43:39,Tarkistettu,1.1 2016_63_49,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lasten, lapsiperheiden ja kaikkien suomalaisten asema heikkenee, mikäli emme saa Suomen taloutta kuntoon. Siitä on tänään keskusteltu tässäkin salissa, ja siihen tähtäävät nämä kaikki toimet, joista olemme keskustelleet: kilpailukykysopimus, veroratkaisut ja myöskin ne kaikki ratkaisut, mitä teemme tällä hetkellä muun muassa koulutusjärjestelmämme uudistamiseksi. On jouduttu tekemään kipeitä leikkausratkaisuja, ja se on ehdottomasti ollut pakollista tehdä, koska meidän talous ei tällä hetkellä ole tasapainossa ja velkaannumme siten, että ne velat siirtyvät tulevien sukupolvien maksettavaksi, ellei tämä kurssi käänny. Ja onneksi hallitus on tämän ensimmäisen toimintavuoden aikana määrätietoisesti toiminut siihen suuntaan, että meillä on terve talous, että meillä on mahdollisuus tänään puhua siitä, että kasvua on näköpiirissä, että voidaan puhua siitä, että Suomen suunta on kääntymässä.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-06-02T16:43:39,2016-06-02T16:44:32,Tarkistettu,1.1 2016_63_50,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Pekonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_63_51,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysuudistusta valmistelleen työryhmän loppuraportti julkaistiin tiistaina. Siinä esitetään muun muassa laajaa valinnanvapautta terveydenhuoltoon. Valinnanvapaus sinänsä ei ole huono asia, mutta huolestuin kuitenkin sen ulottamisesta erityisesti kouluterveydenhuoltoon. Koulutiensä aloittavat ekaluokkalaiset tapaavat usein koululla ensimmäisenä juuri terveydenhoitajan, joka tekee lapsille kouluuntulotarkastuksen. Terveydenhoitaja on vastuussa siitä, että jokainen lapsi saa terveystarkastuksen ja asianmukaiset rokotukset. Terveydenhoitaja on myös osa moniammatillista oppilashuoltotyöryhmää. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri: miten jatkossa aiotaan huolehtia siitä, että kouluilla on oma terveydenhoitaja?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-06-02T16:44:36,2016-06-02T16:45:35,Tarkistettu,1.1 2016_63_52,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen rakentamisessa on useita eri osia, joista yksi on se, että meidän rapautuvimmalle palvelujen osalle eli perustason palvelujen osalle yritetään tässä muutoksessa tehdä sellaisia ratkaisuja, että päästäisiin nykyistä paremmalle tasolle. Valinnanvapautta ja rahoitusmuutosta valmistelleen selvityshenkilöryhmän esitys on tosiaan ollut tämän viikon tiistaista lähtien julkinen, ja työ jatkuu niin, että hallitus omalta osaltaan tekee linjaukset jatkovalmistelun ja pykälän kirjoittamisen valmistelun osalta tässä lähiviikkojen aikana. Se, mitkä kaikki tehtävät kuuluvat valinnanvapauden piiriin, tulee täsmentymään valmistelun kuluessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-02T16:45:35,2016-06-02T16:46:26,Tarkistettu,1.1 2016_63_53,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_63_54,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voiko tästä ministerin puheenvuorosta rivien välistä tulkita, että asiaa tullaan vielä harkitsemaan ja nimenomaan kouluterveydenhoitajien säilymistä siellä kouluissa mietitään uudelleen? On todella tärkeää, että jatkossakin varmistetaan se, että kaikki lapset todella tarkastetaan ja että rokotukset ovat kunnossa. On myös vanha sanonta, että koko kylä kasvattaa lapsia. Itse pidän erittäin tärkeänä sitä, että koulussa on moniammatillinen työryhmä, opettajia, kuraattoreita, psykologeja ja terveydenhoitajia, ja ollaan edelleenkin kasvattamassa kaikki lapsia. Arvoisa ministeri, pidän erittäin hyvänä tätä uutista, jonka mukaan te vielä tarkastelette sitä. Onko näin, että tämä päätös voidaan siis vielä pyörtää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-06-02T16:46:30,2016-06-02T16:47:25,Tarkistettu,1.1 2016_63_55,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ensin pitäisi olla se päätös, jonka voi pyörtää. Tämä keskustelun käyminen on erinomaisen hankalaa siksi, että tässäkin, arvostettu edustaja Pekonen, te olette lukenut otsikon, te olette lukenut kaksi riviä, lukenut sen jälkeen yhden sivulauseen ja sitten te tulette tänne väittämään suullisella kyselytunnilla, että näin on päätetty. (Välihuutoja) Ensin pitää olla päätös, jonka voi pyörtää. Toinen asia ja toinen merkittävä periaatteellinen asia, joka on ratkaisematta, on se, onko ylipäätänsä kouluterveydenhuolto jatkossa kunnan tehtävä vai onko se maakunnan tehtävä. Tämä on yksi perustavaa laatua oleva asia. Kolmas olennainen kysymyshän on se, että lapsilla, niin kuin teidän ensimmäisessä kysymyksessänne oli, on jatkossakin terveydenhoitajan palvelut saatavilla. Sehän on se ydinasia, on ollut ja tulee olemaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-02T16:47:26,2016-06-02T16:48:20,Tarkistettu,1.1 2016_63_56,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä olen sen raportin lukenut, eikä se ollut mikään sivulause tai pelkkä otsikko. Tässä jää mietityttämään, kannattaako näihin raportteihin sitten uskoa, jos kerran täällä salissa se sanoma raportin sisällöstä muuttuu. Minä kyllä uskon, että myös tämän uudistuksen jälkeen jokaisella lapsella ja koululaisella on terveydenhoitajan palvelut käytössä, mutta olennaista onkin mielestäni se, onko se terveydenhoitaja osa sitä kouluyhteisöä ja onko se terveydenhoitaja osa sitä moniammatillista työryhmää. Tämä on se kysymys, mikä minua huolestuttaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-06-02T16:48:21,2016-06-02T16:49:01,Tarkistettu,1.1 2016_63_57,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Minua huolestuttaa ihan sama kysymys: se, että lapsella on riittävä määrä terveydenhuollon palveluja, niin terveydenhoitajan palveluja kuin tarvittaessa lääkäripalveluja, ja että ne palvelut ovat lähellä sitä koulua, lähellä sitä yhteisöä, jossa sen oppilaan, koululaisen, arki on. Toisekseen kuulin välihuutoja siitä, että olisin jotenkin vastannut väärin. Niin saattaa olla, että vastasin väärin, mutta työryhmä, jota Mats Brommels veti, jonka tehtävä oli luoda linjauksia siitä, millä tavalla valinnanvapaus pääosin perustason palveluihin ja soveltuvin osin erityistason palveluihin tähän maahan luodaan, on oman esityksensä tehnyt. Sekään listaus ja ne paperit eivät ole tyhjentäviä. Siellä on monta rajanvetoa, joita joudutaan lähiviikkojen ja -kuukausien aikana tekemään. Se rajanvetojen aika, mikä tehtävä missäkin on, tulee viemään vielä kuukausia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-02T16:49:04,2016-06-02T16:49:58,Tarkistettu,1.1 2016_63_58,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kouluterveydenhuolto on yksi esimerkki siitä, mihin tämä malli, josta hallitus on tehnyt päätökset ja linjaukset, voi nyt johtaa, eli meidän kuntien julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ollaan nyt yhtiöittämässä ja rinnalle palveluntuottajiksi ovat tulossa yksityiset palveluntuottajat. Monet asiantuntijat, muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, ovat kyseenalaistaneet tämän esityksen ja esittäneet vakavan huolensa siitä, että nyt hajaantuu tämä integraatio, tämä yhteensopivuus eri palveluiden osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena oli laatu, vaikuttavuus ja oikeudenmukainen saatavuus. Nyt hallitus aikoo säästää tällä 3 miljardia euroa 10 vuoden aikana, ja julkisuudessa on kerrottu, että ollaan valmistelemassa myös erillistä palvelulupausta. Nyt kysynkin pääministeriltä: onko tarkoituksena, että hallitus laatii erillisen palvelulupauksen, jolla itse asiassa rajataan kansalaisten palveluja, jotta tuohon kustannussäästöön päästään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-06-02T16:50:00,2016-06-02T16:51:16,Tarkistettu,1.1 2016_63_59,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin, tämä 3 miljardin säästöhän ei ole säästöä nykyiseen, vaan se on säästöä kestävyysvajeuraa vasten elikkä siihen nousevaan kustannuskehitykseen, joka meillä on ikääntymisestä johtuen. Nämä kuntien tarjoamat palvelut siirtyvät nyt maakuntien järjestämisvastuulle. Sinne tarvitaan isommat hartiat, kun nyt on ollut noin 300 järjestäjää ja jatkossa on 18 järjestäjää. Jo se, että järjestäjien määrää pudotetaan, tulee takaamaan osan tästä 3 miljardin säästöstä verrattuna siihen kestävyysvajeuraan. Minä uskon, että tässä on hyvä pohja nyt sille uudistukselle. Siellä on vielä auki lukuisia yksityiskohtia, jotka täytyy nyt seuraavan vuoden kuluessa saada valmiiksi. Minä luotan siihen, että meillä on hyvä valmistelu tässä asiassa ja saamme tästä hyvän lopputuloksen aikaiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-02T16:51:16,2016-06-02T16:52:23,Tarkistettu,1.1 2016_63_60,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten juuri pääministeri sanoi, me emme ole säästämässä 3:a miljardia sote-menoista vaan uudistuksen tarkoituksena on taittaa noitten menojen kasvu. Toinen tärkeä tavoite on se, että joka puolella Suomea saisimme parempaa palvelua ennen kaikkea peruspalveluissa. Mutta kansalaisia huolestuttaa erityisesti tämä valinnanvapauden ulottuvuus, ettei se tarkoittaisi sitä, että piikki olisi auki. Kysynkin hallituksen jäseniltä: Mitä vastaatte niille ihmisille, joita huolettaa se, maksetaanko tulevaisuudessa verot Suomeen? Ja mitenkä esimerkiksi kolmas sektori on relevantti palvelujen tuottaja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-06-02T16:52:24,2016-06-02T16:53:13,Tarkistettu,1.1 2016_63_61,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Oli useitakin kysymyksiä, mutta ydin oli se, millä tavalla me saamme euromme riittämään. Yksi olennainen asia tämän selvityshenkilöiden esityksenkin mukaan on yhtäältä se, että meistä jokaisen tulee sitoutua palvelutuottajaan määräajaksi. Sillä, mikä se määräaika on, tulee olemaan merkitystä sille, että meillä on tilanne, jossa meidän euromme riittävät. Tämä on ihan olennainen asia. Tämä on yksi näkökulma tähän. Toisekseen palvelutuottajien osalta ja siitä, miten turvataan kolmas sektori ja yksityinen. Meille tulee malli, jossa laadulla tulee olemaan isompi merkitys kuin hinnalla. Ne, jotka täyttävät tietyt kriteerit, jotka sitoutuvat palvelutuotantoon, jotka sitoutuvat ihmisestä huolehtimiseen... Se on se instrumentti, jota hyödynnetään siinä, että palvelutuottajina voi olla muitakin kuin julkinen toimija.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-02T16:53:13,2016-06-02T16:54:14,Tarkistettu,1.1 2016_63_62,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp,"Värderade fru talman! Valfriheten ger också möjligheter, om den sköts på rätt sätt. Och det ger också möjligheter att producera tjänster till exempel på svenska.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-06-02T16:54:15,2016-06-02T16:54:25,Tarkistettu,1.1 2016_63_63,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus on valinnut sen toimintalinjan tämän koko sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen valmistelun aikana, että me kerromme, kun on kerrottavaa. Toinen vaihtoehto olisi se, että hallitus olisi istunut vuoden ja neljä päivää kabinetissa ja odotettaisiin, että mitähän sieltä kabinetista tulee. Meillä on avoimia kysymyksiä merkittävissäkin asioissa: valinnanvapauden osalta esimerkiksi ne palvelut, jotka ovat perustasolla laajan valinnanvapauden piirissä — pääsääntö, niin kuin hallitus on linjannut — mitkä ovat ne erityistason palvelut, jotka ovat valinnanvapauden piirissä. Tämä määrittely on tekemättä. Toisekseen, edustaja Henriksson, kun kysyitte, kirjataanko lakiin sekä suomen että ruotsin kielellä, niin tämän asian pystyn ja uskallan luvata: kyllä kirjataan. (Mikaela Nylander: Hyvä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-02T16:55:17,2016-06-02T16:56:13,Tarkistettu,1.1 2016_63_64,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysuudistuksen yksi ihan keskeinen tavoite on perus- ja erikoispalveluiden integroiminen, jotta saadaan sujuvat hoitoketjut ja painopistettä siirrettyä peruspalveluihin, että ihmiset saavat sairauksiinsa ja ongelmiinsa varhaisemmassa vaiheessa apua. Silloin myös tuo pääministeri Sipilän kuvaama tavoite kestävyysvajeen 3 miljardin euron taittamisesta on mahdollista, kun saadaan niitä kalliita kustannuksia vähennettyä. Mutta nyt kuitenkin tässä työryhmän esityksessä tuo tavoiteltu vertikaalinen integraatio eli tuo perus- ja erikoispalveluiden yhdentäminen jää heikoksi. Kysynkin teiltä, ministeri Rehula: millä tavalla tätä arvioitte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-06-02T16:56:15,2016-06-02T16:57:05,Tarkistettu,1.1 2016_63_65,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Lähden edustaja Haataisen puheista, koska te, edustaja Haatainen, mainitsitte tämän muutoksen tavoitteet: laatu, vaikuttavuus ja oikeudenmukaisuus. Samoin tämän muutoksen tavoitteena on se, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kiinteästi yhdessä, ja se, että tämä integraatio on se väline, jolla toimitaan. Me olemme esimerkiksi aivan olennaisen asian kanssa tekemisissä tiedon liikkumisessa. Ei toteudu valinnanvapaus, ei toteudu sote, eivät toteudu yhdenvertaiset palvelut, ei toteudu päivystyksen tulevaisuus, ellemme me saa tietoa liikkumaan tässä maassa niin, että itse kunkin tiedot ovat aina hyödynnettävissä, kun niitä palveluja tarvitsee. Tämä integraation rakentaminen on yksi olennainen osa sitä työtä, jota tällä hetkellä pykälien momenteiksi kirjoitetaan: mitä se integraatio loppujen lopuksi pitää sisällään, ja miten huolehditaan ennen kaikkea siitä, että aina löytyy ammattilainen vastuunkantaja, on sitten kyse jalan murtumisesta tai moniammatillisuutta vaativasta henkilöstä. (Puhemies koputtaa) Tämä on nyt pykälien kirjoitusvaiheessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-02T16:57:06,2016-06-02T16:58:16,Tarkistettu,1.1 2016_63_66,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kustannustehokkuutta tässä sote-uudistuksessa piti tulla näistä integraatiotavoitteista, parempaa palvelua kansalaisille piti tulla näiden integraation tavoitteiden toteutumisesta. Nyt tämä integraatio uhkaa jäädä toteutumatta, kun palvelujärjestelmä pirstoutuu lukemattomiin yhtiöihin ja yksityisiin palvelutuottajiin. Herää kysymys, miten moniongelmaiset ihmiset navigoivat tässä tulevassa yhtiöviidakossa. Miten me varmistamme, että vastuu näistä kaikista heikoimmista ja heidän palveluidensaannistaan toteutuu? Pitääkö meidän luoda täysin uusi ammattikunta, joka auttaa heitä navigoimaan tässä palveluviidakossa? Ja miten käy kustannusten, jos sote-keskus voi lähettää asiakkaita eteenpäin ilman, että sen pitää osallistua kustannusten maksuun, kun tämä erikois- ja perusterveydenhuollon palveluintegraatio, mitä on tavoiteltu, ei toteudu? Nimenomaan tästähän ajateltiin, että sitä kustannustehokkuutta syntyy. On vaikea nähdä, miten tämä 3 miljardin euron säästö voidaan saada heikentämättä palveluita nyt, kun tästä sote-uudistuksesta onkin tullut tämmöinen bisnesuudistus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-06-02T16:58:18,2016-06-02T16:59:26,Tarkistettu,1.1 2016_63_67,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Henkilö, jonka voimat eivät riitä johtuen sairaudesta tai itse aiheutetusta tilanteesta, ei tarvitse omaa navigaattoriaan siihen, että tulee pärjäämään tämän kokonaisuuden kanssa. Meidän on rakennettava lainsäädäntö niin, että hänestäkin näissä tilanteissa huolehditaan. Tavan ihmisen näkökulmasta muutos esimerkiksi valinnanvapauden osalta tulee todennäköisesti olemaan sellainen, että hän tuskin sitä edes huomaa, tulee vain vaihtoehtoja perustason palveluihin, ja nimenomaan nyt ensisijaisesti ja konkreettisimmillaan terveydenhuollon osalta tulee vaihtoehtoisia ovia avata. Mutta kun nyt yhtään maalaa sitä tulevaisuutta, johon tässä ollaan menossa, niin ensinnäkin julkinen valta vastaa aina siitä, että palvelut ovat saatavilla. Toisekseen perustason palvelujen parantaminen on aivan välttämätöntä, jos me meinaamme saada meidän rahat riittämään. Ja kolmanneksi tämän integraation osalta: Minä ymmärrän hyvin huolet siitä, miten tälle integraatiolle käy. Kerroin edellisessä vastauspuheenvuorossani esimerkin, (Puhemies koputtaa) että tieto tulee olemaan aivan olennainen elementti, ja sen tiedon liikkuminen, jotta integraatio toteutuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-02T16:59:27,2016-06-02T17:00:41,Tarkistettu,1.1 2016_63_68,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Asian esittelee ministeri Vehviläinen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_63_69,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta sisältää kolme keskeistä muutosta. Ensinnäkin henkilöstön siirtymismahdollisuuksia valtionhallinnon organisaatioiden välillä helpotetaan. Toisekseen karenssisopimuksella voidaan rajoittaa virkatehtävässä saadun tiedon hyödyntämistä uudessa palvelusuhteessa. Kolmanneksi valtion virkamiehen muutoksenhakuoikeutta muutetaan siten, että valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäisi jatkossa valituslupaa. Arvoisa puhemies! Virkamies voidaan nykyisin suostumuksellaan siirtää määräajaksi työskentelemään toisessa virastossa. Jatkossa olisi mahdollista, että virkamies omalla suostumuksellaan työskentelisi osan työajastaan toisen viraston tai jonkin muun työnantajan kuin valtion palveluksessa. Virkamiehen työaikaa voitaisiin jakaa siis useamman työpaikan kesken. Uudistuksen tavoitteena on hyödyntää asiantuntijuutta nykyistä joustavammin hallinnonalojen ja valtion virastojen välillä. Työtehtävien määrää voitaisiin nykyistä paremmin tasata suuntaamalla tilapäisesti valtion henkilöstövoimavaroja sinne, missä niiden tarve on suuri. Sitten karenssista. Nykyisin virkamiehen vaitiolovelvollisuus ja salassa pidettävien tietojen hyväksikäyttökielto ulottuvat osin myös virkasuhteen jälkeiselle ajalle sekä julkisuuslain että rikoslain mukaan. Nykysäännöksillä ei kuitenkaan voida tehokkaasti aina ennalta estää tilanteita, joissa säännösten suojaamia tietoja voitaisiin käyttää uudessa palvelusuhteessa tai -toiminnassa omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi. Nyt tehtävä uusi säännös antaa mahdollisuuden sopia enintään 12 kuukauden karenssiajasta. Karenssiajan tavoitteena on yleisen edun ja virkatoiminnan puolueettomuuden suojaaminen ja mahdollisen korruption estäminen virkamiesten siirtyessä yksityiselle sektorille. Tarkoituksena on, että virkamiehen aloittaessa rajoitusajan jälkeen muissa tehtävissä olisi hänellä oleva tieto menettänyt sellaisen merkityksen, että sitä voisi käyttää olennaisella tavalla hyödyksi tai jonkun muun vahingoksi. Karenssisopimus voitaisiin asettaa virkaan tai virkasuhteeseen nimittämisen tai uusiin tehtäviin siirtymisen edellytykseksi. Tämä esitys on valtion virkamieseettisen toimikunnan mietinnössään vuonna 2014 esittämä ja tietysti tulee tähän valtion virkamieslakiin. Arvoisa puhemies! Nyt annettu esitys koskee siis valtion virkamieslakia. Karenssivaatimuksen lisäämistä myös kuntien ja maakuntien viranhaltijoita koskevaan lainsäädäntöön arvioidaan myös nyt parhaillaan sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä, kun teemme näitä lainsäädäntömuutoksia ja -uudistuksia. Tässä yhteydessä myös arvioimme, tulisiko myös kunnallisia ja tulevia maakuntien virkamiehiä näiltä osin säädellä karenssin osalta. Arvoisa puhemies! Olen erittäin tietoinen siitä, että eduskunnalle ei tulisi tuoda samaa lakia koskien ripotellen, muutaman kuukauden välein, muutoksia. Tiedän tämän oikein hyvin. Tästä huolimatta kerron tässä myös, että on olemassa myös muita valtion virkamieslakiin tulevia muutoksia, joista tullaan antamaan syysistuntokauden aikana esityksiä eduskunnalle. Ensinnäkin eduskunta on hallitukselle lähettämässään kirjelmässä edellyttänyt, että hallitus valmistelee kiireellisesti esityksen siitä, että valituskielto virkaan ja virkasuhteeseen nimittämistä koskevasta päätöksestä poistetaan. Tämä on valmistelussa valtiovarainministeriössä ja tulee tänne sitten syksyllä. Toiseksi, koskien kaksoiskansalaisuutta: Valtion virkamieslakiin ollaan tekemässä kaksoiskansalaisuuden omaavien henkilöiden osalta muutoksia niiltä osin, että aiomme vaikeuttaa valtion virkoihin pääsemistä. Tästä annettiin minulle viime vuonna työryhmämietintö, ja se on meillä valmistelussa, ja nämä tulevat myös tähän samaan muutospakettiin, jonka tuon syksyllä tänne. Ja vielä kolmanneksi: valtiovarainministeriö valmistelee valtion virkamieslakiin muutosta, jossa jatkossa myös valtion virkamiehen kanssa voitaisiin sopia virkasuhteen määräaikaisesta jatkamisesta virkamiehen eroamisiän jälkeen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+6.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-06-02T17:03:30,2016-06-02T17:08:19,Tarkistettu,1.1 2016_63_70,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion virkamieslakia muun muassa siten, että valtion virkamies voitaisiin siirtää määräajaksi työskentelemään myös osittain toisen viraston toimivaltaan kuuluvissa tehtävissä tai muun työnantajan kuin valtion palveluksessa. Voimassa olevassa valtion virkamieslaissa säädetään virkamiehen määräajaksi siirtämisestä, virkojen ja virkamiesten siirtymisestä toistaiseksi sekä virkamiehen käytettäväksi asettamisesta. Lisäksi eri hallinnonaloilla on virkamiesten siirtymiseen ja siirtymisvelvollisuuteen liittyviä erityissäännöksiä. Saman virkamieslain 5 §:n perusteella virka voidaan siirtää myös samassa virastossa muuhun yksikköön kuin mihin se on perustettu sekä muu kuin talousarviossa eriteltävä virka myös toiseen virastoon. Säännös mahdollistaa täytettynä olevan viran siirtämisen toiseen virastoon virkamiehen suostumuksella. Virka voidaan myös siirtää toiseen virastoon ilman siihen nimitetyn virkamiehen suostumusta, mikäli virka siirretään virkamiehen työssäkäyntialueella tai työssäkäyntialueelle. Tätä mahdollisuutta on käytetty muun muassa poliisiorganisaatiossa, vaikkakin harvoin. Tämän esityksen yhtenä tavoitteena on asiantuntijuuden hyödyntäminen nykyistä joustavammin hallinnonalojen ja valtion virastojen välillä sekä työtehtävien määrän tasaaminen suuntaamalla tilapäisesti valtion henkilöstövoimavaroja nykyistä joustavammin sinne, missä niiden tarve on suurin. Toivottavasti tämän esityksen jälkeen juuri tätä kohtaa ei käytetä väärin. Ainakin siihen on suuret mahdollisuudet silloin, kun joku virkamies tai hänen toimintansa ei ole muiden mieleen. Ensimmäiseksi ainakin itselleni tulee mieleen nykyisen Tullin pääjohtajan vainoaminen ja mahdollisesti valtioneuvoston tehtäviin siirtäminen. Tuleva tehtävä ei mielestäni johdu valtioneuvoston tarpeesta, vaan tehtävä on räätälöity ensisijaisesti hänen siirtämisekseen pois Tullin pääjohtajan tehtävästä. Pidän tällaista toimintaa kokonaisuutena epäasiallisena. Hänelle esitetty tehtävä kuuluu ensisijaisesti sisäministeriön hallinnonalan tehtäväkenttään. Tietoni mukaan tässä prosessissa ulkoasiainministeriötä on pyydetty löytämään hänelle sopiva tehtävä heidän hallinnonalaltaan. Esitys ei mielestäni täytä valtion virkamieslain 22 §:n mukaista valtioneuvoston käytettäväksi asettamisen edellytystä pätevän syyn ja tärkeän tehtävän osalta. Myös tarkoitussidonnaisuuden periaate on yksi hallinnon oikeusperiaatteista. Se sisältää yleisen velvollisuuden käyttää toimivaltaa vain siihen tarkoitukseen, johon se on lain mukaan määritelty tai tarkoitettu käytettäväksi. Mielestäni tämäkään periaate ei täyty tässä tapauksessa. Tullin pääjohtaja haluaa jatkaa tehtävässään. Tulli on hänen johdollaan saavuttanut kaikki sille viime aikoina asetetut tavoitteet. Myös kaikki käynnissä olevat suuretkin hankkeet etenevät suunnitellusti. Mielestäni Tullin tilanne ei parane pääjohtajaa vaihtamalla, mutta muut muutokset johtoryhmän toiminnassa ja kokoonpanossa ovat välttämättömiä. Arvoisa rouva puhemies! Kuten puheeni alussa totesin, tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion virkamieslakia muun muassa siten, että virkamies voitaisiin siirtää määräajaksi työskentelemään toisen viraston toimivaltaan kuuluvissa tehtävissä tai muun työnantajan kuin valtion palveluksessa. Tämä on mielestäni hyvä muutos, mutta siirrettäessä virkamiestä tulee enemmän painoarvoa laittaa virkamiehen omalle suostumukselle. Ketään ei saa siirtää pakolla toiseen työpaikkaan, ei edes silloin, kun hänestä halutaan päästä eroon. Johtaminen on ammattina sellaista, mistä ei aina tykätä. Johtajalle on toki eduksi, jos hänen johtamistyylistään tykätään, mutta se ei ole perusvaatimus töiden sujumiselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+6.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-06-02T17:08:24,2016-06-02T17:12:42,Tarkistettu,1.1 2016_63_71,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta on viikon sisällä antanut lausunnon hallituksen vuosikertomuksesta vuodelta 2015. Viime vaalikaudella perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota virkamieslainsäädäntöön, virkamiesoikeudelliseen sääntelyyn, ja itse asiassa jo parina edellisenä vaalikautena perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että virkaan ja virkasuhteeseen nimittämisestä ei ole muutoksenhakuoikeutta, mihin ministeri täällä jo viittasikin. Kahdessa eri vaiheessa olen itse ollut perustuslakivaliokunnassa mukana näitä asioita käsiteltäessä, ja perustuslakivaliokunta on käynyt hyvin pitkää keskustelua siitä, onko tämä muutoksenhakuoikeuden poissaolo sellainen puute lainsäädännössä, että sitä pitäisi edellyttää muutettavaksi niin, että laittaisimme sen ponnen taakse, vaatimuksen siitä, että tämä pitää saada. On kuitenkin pidetty järkevänä ja tarkoituksenmukaisena sitä, että on annettu hyvin vahva suositus tämän muutoksen aikaansaamiseksi, jotta voitaisiin sitten käyttää monipuolista harkintaa, kun sitä muutosta valmistellaan asianmukaisesti, ja että kun kokonaisuudistuksen yhteydessä sitten virkamieslakiin palataan, niin tämä asia käytäisiin perusteellisesti läpi. Asia on tärkeä, koska se on merkityksellinen perustuslain 21 §:n 1 momentin säännöksen kannalta, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Valiokunnassa vierailleet valtiosääntöoikeuden asiantuntijat ovat kiinnittäneet tähän valiokunnan huomiota, ja siksi olemme useampaan otteeseen — viimeksi vuonna 2015 annettaessa lausuntoa eduskunnan virkamiehistä annetusta laista — kiinnittäneet tähän vakavaa huomiota, ja nyt on hyvä kuulla, ja juuri kuultiin, että tämä on valmistelussa ja syksyllä ilmeisesti palataan tähän asiaan sitten lakiesityksen muodossa. Valtiovarainministeriössä tätä muutosta valmistellaan. Kun kävimme keskustelua tämän lausunnon antamisesta ja halusimme pitää voimassa tämän lausuman edelleen — niin kuin on mahdollisuus aina hallituksen vuosikertomusta käsiteltäessä, niin nytkin pidämme sen voimassa — niin totesimme siitä lausunnossamme, että tämä sisältää hyvin monia ulottuvuuksia. Ne tilanteet, joissa valtion virkamieslainsäädäntö tulee päätöksenteon pohjaksi, ovat hyvin moninaisia ja koskevat hyvin eri tilanteissa olevia virkamiehiä, heidän oikeuksiaan ja niitä valinta- ja muutoksenhakumahdollisuuksia, jotka mahdollisesti aktualisoituvat, ja sen takia se valmistelutyö vaatii perusteellista työtä, ja on tietysti tärkeätä, että se tehdään asianmukaisella huolellisuudella. Lausunnossaan valiokunta korostaa, että tulevassa lainvalmistelussa tulee ottaa huomioon perustuslain 21 §:stä johtuvat vaatimukset ja lisäksi hyvän lainvalmistelutavan mukaisesti selvittää laaja-alaisesti muutoksenhakuoikeuden vaikutukset. Valiokunta edelleen pitää tärkeänä, että lainvalmistelu toteutetaan huolellisesti, koska hankkeella on merkittävä vaikutus valtionhallinnon toimintaan — ei vain yksilön oikeuksiin vaan tietysti koko valtionhallinnon toimintaan. Olisi mukava kuulla, jos ministeri voisi valaista jotakin konkreettista siitä etenemistiestä ja vaiheesta, missä nyt mennään. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+6.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-06-02T17:12:47,2016-06-02T17:16:30,Tarkistettu,1.1 2016_63_72,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä ja ennakkotiedosta koskien näitä muitakin valtion virkamieslakiin mahdollisesti tulevia muutoksia. Hallintovaliokuntahan jo syksyllä käsitteli kunnallisen virkaehtosopimuslain, jolla nostettiin, vastaavasti kuten valtiolla oli tehty, sitten eläkeikää, ja näin ehkä sitten vastaavasti tätä lakia, joka nyt on käsittelyssä, seuraa kunnallisen virkamieslain muutos. Mutta oikeastaan kysymys siitä, että tässä lakiesityksessä käsiteltiin tätä avien ja elyjen mahdollisuutta käyttää toisen viraston henkilökuntaa — se prosentti oli arvioitu kuitenkin kohtalaisen matalaksi, mutta varmaan se on ihan tarpeellinen: mitä näille nyt, aveille ja elyille, tapahtuu tulevaisuudessa? Ja sitten — niin kuin myöskin tämä on mainittu ja nostettu esille — miten arvioitte digitalisaation mahdollisuuksia tämän lain toteuttamisessa? Mitä se voi tuoda parhaimmillaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+6.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-06-02T17:16:32,2016-06-02T17:17:45,Tarkistettu,1.1 2016_63_73,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vastaan tässä nyt erityisesti edustaja Mattilan kysymykseen. Tämän digitalisaation osalta totean sen, että kaikessa tässä uudistuksessa, mitä meillä on nyt tätä suurta hallinnon uudistusta, maakuntauudistusta, keskushallinnon uudistamista ja sitä, että me teemme myös yhden valtakunnallisen avin, digitalisaatiolla tulee olla erittäin suuri merkitys sen takia, että me olemme jo hallitusohjelmassa linjanneet, että meillä on ensisijaisena tavoitteena tehdä digitaaliset julkiset palvelut. Se tulee tarkoittamaan sitä, että meidän pitää konkretisoida sitä sitten koko ajan. Mutta sitten minä vielä palaan tähän näin, minkä verran ehkä sitten käytetään tätä joustavuutta osittain tehdä myös toisessa virastossa työtä. Minä ajattelen, että se antaa tässä lähtökohtatilanteessa meille hyviä mahdollisuuksia. Meillä on paljon poikkihallinnollisia hankkeita, uudistuksia, koko ajan menossa, ja kaikki jos katsovat vain sen oman kapean sektorin osalta, niin on aina pahaa resurssipulaa jossakin muualla. Tämä antaa siihen mahdollisuuksia, että me voimme myös tasata ja ihmisten osaamista saadaan hyödynnettyä myös muissa virastoissa ja valtion eri laitoksissa ja sitten myös he saavat uutta kokemusta. Pidän tätä oikein tärkeänä kysymyksenä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+6.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-06-02T17:17:46,2016-06-02T17:19:08,Tarkistettu,1.1 2016_63_74,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 9/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 9/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_63_75,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueesta. Ehdotetulla lailla kumottaisiin laki korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista. Mielestäni esitys on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Tyrnävän ja Limingan kuntien alue on erittäin tärkeä kotimaisen siemenperunan huollon ja myös huoltovarmuuden turvaamisen kannalta. Hallituksen esityksellä voidaan osaltaan nostaa sadon laatua ja siten turvata hyvälaatuisen perunan tuotanto. Tämä olisi meidän kaikkien suomalaisten perunansyöjien etu. Edellä mainittujen alueiden ruokaperunantuottajat joutuvat ostamaan uuden, vähintään E-luokan siemenen vuosittain. Tästä on aiheutunut heille lisäkustannuksia verrattuna muun Suomen ruokaperunantuottajiin. Näitä lisäkustannuksia ei ole enää korvattu valtion varoin vuoden 2011 jälkeen. Siementuotanto kuitenkin hyötyy alueen erittäin hyvästä kasvinterveystilanteesta ja korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueen statuksesta. Samalla se tarkoittaa, että tästä hyötyvät kaikki suomalaiset perunansyöjät, joita valitettavasti on vuosi vuodelta vähemmän. Samaan aikaan kun Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa perunan kulutus kasvaa voimakkaasti, perunan kulutus vähenee Suomessa. 50 vuodessa perunan kulutus on vähentynyt Suomessa 70 prosenttia. 2000-luvulla perunan vuosikulutus on pysytellyt 50—60 kilon tuntumassa henkilöä kohden, kun vielä 50-luvulla perunaa syötiin noin 180 kiloa. Nykyisin pasta ja riisi korvaavat perunan yhä useammin ruokapöydässä, vaikka perunanviljelijät, pakkaamot ja teollisuus yrittävät kääntää kehityksen suuntaa. Toivottavasti kotimainen, lähialueella terveellisesti kasvatettu peruna saa jälleen sen aseman, mikä sille kuuluu. Peruna on perheiden perusruokaa, ja se sisältää vähemmän energiaa kuin riisi ja pasta, joten keitettynä ja uunissa paahdettuna peruna sopii myös painoaan tarkkailevan lautaselle erittäin hyvin. Alussa mainittujen alueiden ruokaperunatuotanto hyötyy myös turvallisesta tuotantoympäristöstä ja siemenhuollon läheisyydestä. Myös maa- ja metsätalousvaliokunta korosti sitä, että ruokaperuna- ja siemenperunasektoreiden on pystyttävä ei-lakisääteisin keinoin sopimaan laajalla yhteistyöllä menettelyistä, joilla molempien sektoreiden edut ja tuotannon jatkomahdollisuudet turvataan tasapuolisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+8.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-06-02T17:19:42,2016-06-02T17:22:38,Tarkistettu,1.1 2016_63_76,63/2016,2016-06-02,16.01,17.24,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Asian käsittely keskeytettiin 27.5. pidetyssä täysistunnossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2016+10.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_64_1,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Liikenne- ja viestintävaliokunnan täydennysvaali>>>Vaali VAA 14/2016 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on toimielimen täydennysvaali. Totean, että vaali on yksimielinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_64_2,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Ympäristövaliokunnan täydennysvaali>>>Vaali VAA 15/2016 vp,"Päiväjärjestyksen 4. asiana on toimielimen täydennysvaali. Totean, että vaali on yksimielinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_64_3,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Sivistysvaliokunnan täydennysvaali>>>Vaali VAA 16/2016 vp,"Päiväjärjestyksen 5. asiana on toimielimen täydennysvaali. Totean, että vaali on yksimielinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_64_4,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Peter Östman ja 36 muuta edustajaa ovat tehneet valtioneuvostolle välikysymyksen VK 3/2016 vp suomalaisen maatalouden kriisistä. Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_64_5,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 31.5.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_64_6,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 1. lakiehdotuksen 2 § hyväksytään muutettuna vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,,,, 2016_64_7,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Merja Mäkisalo-Ropposen esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_64_8,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Merja Mäkisalo-Ropponen on Ilmari Nurmisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_64_9,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 1. lakiehdotuksen 7 § hyväksytään muutettuna vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,,,, 2016_64_10,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_64_11,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Merja Mäkisalo-Ropponen on Ilmari Nurmisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_64_12,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 8 § hyväksytään muutettuna vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,,,, 2016_64_13,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_64_14,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Merja Mäkisalo-Ropponen on Ilmari Nurmisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_64_15,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 10 § hyväksytään muutettuna vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,,,, 2016_64_16,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_64_17,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Merja Mäkisalo-Ropponen on Ilmari Nurmisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_64_18,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 11 § hyväksytään muutettuna vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,,,, 2016_64_19,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_64_20,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Merja Mäkisalo-Ropponen on Ilmari Nurmisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_64_21,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 12 § hyväksytään muutettuna vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,,,, 2016_64_22,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_64_23,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Merja Mäkisalo-Ropponen on Ilmari Nurmisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_64_24,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 15 § hyväksytään muutettuna vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,,,, 2016_64_25,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_64_26,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Merja Mäkisalo-Ropponen on Ilmari Nurmisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_64_27,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 35 § hyväksytään muutettuna vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,,,, 2016_64_28,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_64_29,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Merja Mäkisalo-Ropponen on Ilmari Nurmisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_64_30,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 36 § hyväksytään muutettuna vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,,,, 2016_64_31,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_64_32,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Merja Mäkisalo-Ropponen on Ilmari Nurmisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_64_33,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 12/2016 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 12/2016 vp. Keskustelun aloittaa talousvaliokunnan puheenjohtaja edustaja Turunen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_64_34,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 12/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Talousvaliokunta toteaa Suomen itsenäisyyden rahasto Sitran vuoden 2015 toimintakertomuksen osalta seuraavaa: Suomi on välttämättömien rakenteellisten muutosten edessä taloustilanteen kiristyessä ja julkisten hyvinvointipalvelujen järjestämisen ja rahoittamisen kohdatessa uudenlaisia haasteita. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto on muuttunut vuosien kuluessa tutkimuksen rahoittajasta ja pääomasijoittajasta kokeilevaksi edelläkävijäksi ja yhteiskunnallisten muutosten vauhdittajaksi. Sitra on edesauttanut eri alojen kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden verkottumista ja yhteishankkeita sekä parhaiden käytänteiden levittämistä. Sitra on myös asettanut oikein ja rooliin soveltuvaksi tavoitteekseen tunnistettujen megatrendien, kuten teknologian ilmiöiden keskinäisriippuvuuden ja kestävyyskriisin, kääntämisen Suomen kilpailueduksi. Talousvaliokunta katsoo, että Sitra omarahoitteisena kokeiluorganisaationa on pystynyt ansiokkaasti tunnistamaan muutoksia ja reagoimaan myöskin niihin. Keskeisiksi teemoiksi on valittu uusiutumiskyky, resurssiviisaus ja hiilineutraali yhteiskunta sekä uusi työelämä ja kestävä talous. Näitä teemoja on toteutettu avainaluehankkeiden avulla. Talousvaliokunta pitää onnistuneena Sitran linjauksia vaikuttaa kansainvälisissä tutkimuslaitosten ja ajatushautomoiden verkostoissa sekä toteuttaa hyvinvoinnin tutkimushankkeita. Talousvaliokunta katsoo lisäksi, että Sitran merkitys riippumattomana kehittäjäorganisaationa korostuu yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä. Kansallisten referenssihankkeiden ja julkisten hankintojen merkitystä tuleekin pitää esillä niiden mahdollistaman vipuvaikutuksen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Valiokunta toteaa myös, että aikaansa seuraavan tutkimuksen ja kokeilujen resursointi ja suuntaviivojen valinta ovat vaikeita tehtäviä, mutta Sitra on tehnyt näidenkin suhteen johdonmukaisia ja rohkeita ratkaisuja. Talousvaliokunnan mielestä ilmastonmuutos ja luonnonvarojen väheneminen ovat keskeisimpiä ongelmiamme, jotka vaikuttavat jo nyt sekä elinkeinoelämän toimintaympäristöön että yksityisten kansalaisten arkipäivään. Valiokunta yhtyy Sitran näkemykseen, että Suomella voisi olla kokoaan suurempi rooli kestävyyskriisin ratkaisussa. Resurssiviisaat ratkaisut ja puhtaat teknologiat voisivat olla olennainen osa Suomen uuden talouden perustaa. Valiokunta haluaa painottaa myös Sitran ja eduskunnan valiokuntien kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä. Talousvaliokunta katsoo, että kertomusvuonna 2015 Sitra on onnistunut tehtävässään varsin hyvin. Talousvaliokunnan mietintö tältä osin on yksimielinen. Talousvaliokunta esittääkin siis yksimielisesti, että eduskunta hyväksyy valiokunnan kannanoton Suomen itsenäisyyden rahasto Sitran kertomuksen K 2/2016 johdosta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+8.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-06-03T13:22:23,2016-06-03T13:26:05,Tarkistettu,1.1 2016_64_35,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 12/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten valiokunnan puheenjohtaja Turunen puheenvuorossaan kertoi, valiokunta antaa aika lailla tunnustusta Sitran työlle. Minun mielestäni tämä tunnustus on täysin paikallaan, sillä Sitra on Mikko Kososen johdolla ja koko Sitran väen ansiosta tehnyt todella hyvää työtä. Esillä on ollut paljon ajankohtaisia ja tulevaisuuteen suuntautuvia asioita, ja esimerkiksi kiertotaloudessa Sitra on tehnyt paljon hyvää työtä. Eräs sektori, missä Sitra on myös ansioitunut, on sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Sitra on pyrkinyt hahmottamaan sitä, miten tulevassa sote-järjestelmässä, jossa kansalaisten valinnanvapaus sote-palveluissa korostuu, oikealla tavalla voidaan varmistaa hyvät palvelut, hyvä saatavuus ja myös järkevä rahoitus niin, että veronmaksajien rahoja ei hukata ja toisaalta asiakkaat saavat kustannustehokkaasti palvelunsa. Sitra järjestää yhdessä STM:n kanssa kesäkuun puolivälissä tästä seminaarin, johon toivon, että mahdollisimman moni näistä asioista kiinnostunut kansanedustajakin voisi osallistua. Tämä valinnanvapaus on tärkeä osa tulevaa sote-uudistusta, ja toisin kuin pelotellaan, se ei tietystikään tarkoita sellaista, että jokainen potilas, jokainen ihminen, jokainen kuntalainen aamulla voisi yhtäkkiä päättää, minne hän menee ja mitä valitsee, mutta se on tärkeä osa sitä, että palvelut ovat kustannustehokkaita, laadukkaita ja hyvin saatavissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+8.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-03T13:26:06,2016-06-03T13:28:13,Tarkistettu,1.1 2016_64_36,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 12/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Turusen esittelypuheenvuoroon on helppo yhtyä. Talousvaliokunta katsoo, että Sitra omarahoitteisena kokeiluorganisaationa on pystynyt ansiokkaasti tunnistamaan muutoksia ja reagoimaan niihin, ja katsoo myös, että kertomusvuonna Sitra on onnistunut tehtävässään varsin hyvin, ja korostaa edelleen eduskunnan valiokuntien kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä. Suomen itsenäisyyden juhlarahastohan on muuttunut vuosien kuluessa merkittävällä tavalla ja tekee äärimmäisen hyvää työtä. Siinä mielessä hivenen surullisena luin sosialidemokraattien vaihtoehtobudjettia, missä olisi kertarysäyksellä ulosmitattu puolet Sitran pääomasta. Sitra nimenomaan, niin kuin valiokunta toteaa, on tällainen omarahoitteinen kokeiluorganisaatio, ja jos tuo sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetin puolen pääoman leikkaus olisi tehty, niin se olisi tietysti vienyt merkittävästi tätä käyttörahaa. Kysyisin valiokunnan puheenjohtajalta, edustaja Turuselta, kun te tätä olette käsitelleet, niin minkälaisia seurauksia Sitran toiminnalle olisi ollut, jos sosialidemokraattien linja olisi Suomessa tullut voitokkaaksi ja arkeen ja Sitralta olisi siis viety kertarysäyksellä 350 miljoonaa pääomia ja sitä kautta tietysti sitä tuottoa, millä tätä hyvää työtä on tehty, mitä onneksi kaikissa muissa puolueissa laajasti arvostetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-03T13:28:13,2016-06-03T13:30:01,Tarkistettu,1.1 2016_64_37,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 12/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä Sitra tekee hyvää työtä ja hyvien tulevaisuusteemojen osalta on monessa liikenteessä. Tämä sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti perustuu myös tulevaisuuteen, ja katse on vahvasti siinä suunnassa. Nimittäin mehän tiedämme kaikki, että Sitralla on hyvin vahva tase. Se on vahvempi kuin alun perin oli ajateltu johtuen aikanaan suoritetusta Nokian osakkeiden oikea-aikaisesta myynnistä. Siellä on vahva tase, ja siksi me olemme halunneet omassa vaihtoehdossamme katsoa tulevaisuuteen ja noudattaa tätä taseet töihin ‑ajattelua, irrottaa sieltä kertaluonteisiin satsauksiin, joilla muun muassa voidaan korjata ja kehittää lasten päiväkoteja, homekouluja, kirjastoja, kaikkea tätä, ja juuri tässä työssähän nimenomaan myös sitä Sitran näkemystä tällaisista uudenlaisista teknologioista, kaikista ekologisista ympäristöistä ja muista voitaisiin kehittää samalla, kun investoitaisiin kasvuun. Että tämä esityksemme on ehdottomasti tulevaisuuteen katsova. Kyllä minä, puhemies, ihan rakentavasti luulen, että teidän kannattaisi, huolimatta edustaja Heinosen kritiikistä, hallituspuolueissa miettiä tätä asiaa, koska varmasti tulevaisuudessakin tulemme elämään tilanteessa, jossa joudumme miettimään taseita ja niiden töihin laittamista, kehittämistä, investointeja ja kaikkea tätä. Voisin uskoa, että tässä voisi olla sellaista ajattelun jyvästä, johon myös ehkä jossain vaiheessa hallituspuolueet, nykyiset tai kenties tulevat, sitten haluavat tarttua. Tässä, puhemies, lyhykäisesti meidän terveisemme tähän. Toden totta, kyse ei ole siitä, etteikö Sitraa ja sen työtä arvosteta, vaan päinvastoin kehitetään ja näille tulevaisuusaloille investoidaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-03T13:30:01,2016-06-03T13:32:00,Tarkistettu,1.1 2016_64_38,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 12/2016 vp,"Aika alkaa käydä vähiin, mutta myönnän lyhyen vastauspuheenvuoron edustaja Turuselle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_64_39,64/2016,2016-06-03,13.00,13.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 12/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän se, jos Sitran pääomista puolet leikattaisiin pois, käytännössä tarkoittaisi sitä, että se vaikuttaisi siihen, minkälaiset toimintamenot Sitralla olisi käytettävissä. Se käytännössä tarkoittaisi myös sitä, että muistaakseni noin 30 miljoonan euron käyttövarat menisivät puoleen. Se tarkoittaa merkittävää toiminnan alasajoa. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että Sitra on jatkossakin puolueeton tutkimuslaitos, kokeilukulttuuria edistävä, uusia toimintatapoja tuova. En pidä siitä ajatuksesta, että jos eduskunta ei ole tyytyväinen joihinkin Sitran esityksiin, niin sitten käytetään tämmöistä korttia, että vähän rangaistusluontoisestikin otetaan ja leikataan sitten pääomasta pois. En minäkään allekirjoita ihan kaikkea Sitran toimintaa, mutta ei tämän puolelle minun mielestäni saisi tämä keskustelu valua missään vaiheessa. Sitten minä korostan sellaista asiaa, että talousvaliokunnassa (Puhemies koputtaa) tämä mietintö oli täysin yksimielinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2016+8.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-06-03T13:32:04,2016-06-03T13:33:22,Tarkistettu,1.1 2016_65_1,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_65_2,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka huolehtii itsenäisesti omasta maanpuolustuksestaan. On tärkeää, että tilanteen niin edellyttäessä me voimme saada apua kumppaneiltamme. Jotta olemme uskottava kumppani, pitää meidän vuorostamme olla valmiita antamaan apua kumppaneillemme heidän sitä pyytäessään. Keskinäisen avun antamisessa ja vastaanottamisessa (Hälinää — Puhemies koputtaa) on kyse luottamuksesta, on kyse yhteisvastuusta. Viime vaalikaudella käynnistyi lainsäädännön uudistaminen, jotta Suomi voi jatkossa vastaanottaa ja antaa sotilaallisia voimakeinoja sisältävää apua. Kyseessä on päätös pitkälle prosessille. Pian kykenemme täyttämään ne velvollisuudet, joihin olemme sitoutuneet Lissabonin sopimuksessa. Lissabonin sopimus tuli voimaan joulukuussa 2009, kun viimeisinkin Euroopan unionin jäsenmaa oli ratifioinut sen. Eduskunta hyväksyi sopimuksen Suomen osalta jo vuonna 2007. Lissabonin sopimuksessa todetaan seuraavaa: ""Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä olevin keinoin Yhdistyneitten kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti."" Meillä on siis oikeus vedota ja saada apua muilta EU:n jäsenmailta, kuten meillä on myös velvollisuus antaa apua muille EU:n jäsenmaille heidän niin pyytäessään. Meille sotilaallisesti liittoutumattomana maana keskinäisen avunannon velvoite on turvallisuuttamme lisäävä tekijä. Arvoisa puhemies! Keskinäisen avunannon velvoitteen täyttäminen edellyttää muutoksia niin ulkoasiainministeriön, puolustusministeriön ja sisäministeriön hallinnonalojen lainsäädäntöön. Nyt käsittelyssä on puolustusministeriön osuus, jossa esitetään muutoksia puolustusvoimista annettuun lakiin sekä asevelvollisuus- ja aluevalvontalakiin. Jatkossa Puolustusvoimat voi antaa apua laajemminkin kuin vain toisen Suomen viranomaisen tukemiseksi, ja sotilaallisia voimakeinoja sisältävää apua voidaan antaa toiselle valtiolle, Euroopan unionille tai kansainväliselle järjestölle. Hallitus esittää, että tästä syystä Puolustusvoimille säädetään kokonaan uusi, neljäs tehtävä, eli osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan. Päätöksenteosta sotilaallisen avun antamisesta säädetään ulkoasiainministeriön valmistelemassa hallituksen esityksessä, joka on jo eduskunnan käsittelyssä. Mikäli Puolustusvoimien apu voi sisältää sotilaallisten voimakeinojen käyttöä, on valtioneuvoston kuultava ulkoasiainvaliokuntaa. Jos tilanne on erityisen vaativa, on valtioneuvoston tuotava päätös selontekona eduskunnan päätettäväksi. Eduskunta on aina mukana päätöksenteossa muodossa tai toisessa, mikäli apu voi sisältää sotilaallisia voimakeinoja. Poikkeuksen muodostaa kiireellisyysmenettely, jota voidaan käyttää vain EU:n jäsenvaltioiden ja Pohjoismaiden osalta. Silloinkin sotilaallisten voimakeinojen käyttö olisi mahdollista vain, jos terrori-isku uhkaa suurta ihmismäärää tai muodostaa vakavan ja välittömän vaaran valtakunnan turvallisuudelle. Tuolloin päätöksen tekee tasavallan presidentti sotilaskäskyasioiden päätöksentekojärjestyksessä, eli Puolustusvoimain komentaja esittelee asiaa, puolustusministerillä on velvollisuus olla läsnä ja lausua mielipiteensä sekä pääministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua mielipiteensä. Päätöksentekojärjestys kunnioittaa parlamentaarista järjestelmää, mutta siinä on huomioitu poikkeukselliset ja nopeasti kehittyvät uhkatilanteet. Arvoisa puhemies! Ennalta ehkä eniten keskustelua on herättänyt Puolustusvoimien henkilöstön asema. Suomen puolustusratkaisu on hyvin toisenlainen kuin valtaosassa EU:n jäsenmaita, joissa on ammattiarmeija. Suomessa sotilaallinen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja sen avulla koulutettuun suureen reserviin. Suuren reservin lisäksi meillä on enemmän ammattisotilaita kuin monissa eurooppalaisissa verrokkimaissa. Yleinen asevelvollisuus perustuu perustuslaissa säädettyyn maanpuolustusvelvollisuuteen, jonka mukaan jokainen 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen on maanpuolustusvelvollinen. Maanpuolustusvelvollisuudella on tarkoitettu nimenomaisesti Suomen suvereniteetin puolustamista. Sen ulottamista yhteisvastuuseen perustuvaan keskinäiseen avunantoon ei ole edes harkittu. Sitä vastoin Puolustusvoimissa palvelee noin 8 000 ammattisotilasta ja 4 000 siviiliä. Heidän osaltaan keskinäisen avun antamisen ja vastaanottamisen tehtävät perustuvat virkavelvollisuuden täyttämiseen. Puolustusvoimien palkatulla henkilöstöllä on paras osaaminen kaikista niistä tehtävistä, jotka saattavat tulla kyseeseen keskinäistä apua annettaessa tai vastaanotettaessa. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön osalta kyseessä ei ole uusi asia, sillä tämä huomioitiin jo vuonna 2007 Puolustusvoimista säädetyssä laissa. Tuolloin eduskunnan vaatimuksesta puolustusministeriön ja puolustushallinnon henkilöstöjärjestöjen kesken laadittiin yhteisymmärryspöytäkirja näiden tehtävien kuulumisesta virkavelvollisuuden piiriin. Palkatun henkilöstön osalta hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että ensisijaisesti näihin tehtäviin käytetään sellaista henkilöstöä, joka on ilmaissut halukkuutensa ja sitoutunut Puolustusvoimien kansainväliseen toimintaan. Suomen on kyettävä toteuttamaan velvollisuutensa kaikissa tilanteissa, joten riittävien henkilöstövoimavarojen sekä osaamisen varmistamiseksi voidaan viime kädessä joutua käyttämään työnjohto-oikeutta. Ennalta on lähes mahdoton varautua kaikkiin niihin tilanteisiin, joita keskinäisen avun antamisen ja vastaanottamisen osalta saattaa tulla eteen. Näin ollen hallituksen esityksessä on varauduttu myös varusmiesten ja reserviläisten käyttöön näissä tehtävissä. Heidän osaltaan osallistuminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Reserviläiset nimitetään näiden tehtävien ajaksi Puolustusvoimien määräaikaiseen virkaan. Varusmiesten osalta kyseessä ovat erittäin rajatut tehtävät esimerkiksi merivoimien aluspalveluksessa. Asevelvollisuuslaissa on rajoitettu, että heidän osallistumisensa on aina perustuttava suostumukseen. Samoin lailla on säädetty, ettei varusmiehiä saa käyttää vaarallisiin tai voimakeinojen käyttöä sisältäviin tehtäviin. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Mikäli apua ei anneta eikä pyydetä, niin Puolustusvoimien osalta tällä hallituksen esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia. Mikäli Suomi päättää osallistua keskinäisen avun antamiseen, niin taloudelliset vaikutukset aiheutuvat henkilöstömenoista sekä tehtävän vaatimasta erityisvarustuksesta. Taloudellisten vaikutusten määrä on aina riippuvainen avun muodosta ja määrästä. Viranomaisten tehtävien ja toimivaltuuksien kannalta nykyistä täsmällisempi ja kattavampi sääntely selkeyttää toimintaa sekä avun antamisessa että pyytämisessä. Yhteiskunnallisten vaikutusten osalta hallituksen esitys parantaa Suomen valmiuksia antaa ja vastaanottaa keskinäistä apua. Tämän jälkeen Suomella on muodolliset valmiudet päättää sotilaallisen avun antamisesta sekä vastaanottamisesta. Valtioneuvoston ehdotuksena on, että Puolustusvoimiin esitetyt säädösmuutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian ja samaan aikaan kuin kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta ehdotettu laki ja sisäministeriön valmistelemaan hallituksen esitykseen sisältyvät lait.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-06-07T14:05:01,2016-06-07T14:13:06,Tarkistettu,1.1 2016_65_3,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Ministerin puheenvuoro antanee aihetta pieneen debattiin. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_65_4,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeri Niinistöä siitä, että tuotte tämän esityksen eduskuntaan. Tämä on tärkeä osa sitä, että Suomi omalta osaltansa on kykenevä toimimaan aikaisempien sitoumustensa, tässä tapauksessa EU:n Lissabonin sopimuksen, mukaisesti. On tärkeätä, että me olemme valmiit tarvittaessa antamaan apua ja että meillä on selvät väylät siihen, miten apua annetaan, jos sellaista tarvitaan, ja että toisaalta sitten myös voimme ottaa apua vastaan. Asia on kuitenkin erittäin merkittävä, ja sillä on monenlaisia seuraamuksia, joten tämä ansaitsee eduskunnassa huolellisen käsittelyn. Otan kaksi asiaa esille. Ensimmäinen koskee henkilöstön asemaa. On syytä huolella miettiä, onko tämä kova henkilöstövelvoite oikea. Toinen koskee päätöksentekoa. Se on kova päätös, jos puolustusministeriö tekee päätöksen kutsua ulkomaisia joukkoja Suomeen — ja toisinpäin, se, että puolustusministeriö päättää lähettää niitä ulkomaille. Toivon, että ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta käyvät huolella lävitse tämän päätöksentekoasian.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-06-07T14:13:18,2016-06-07T14:14:25,Tarkistettu,1.1 2016_65_5,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Yhdyn näihin edustaja Heinäluoman kiitoksiin ministerille tästä esityksestä, ja täytyy vielä kiittää siinäkin mielessä, että tämä esitys on parantunut matkan varrella. Tässä aiemmin oli tiettyjä kysymysmerkkejä, mutta tämä nyt on selkeämpi varsinkin siltä osin, että nyt selkeästi varusmiesten ja reserviläisten käyttö näissä tehtävissä on rajattu pois, tai sen täytyy aina siis perustua vapaaehtoisuuteen. Tämä on arvokas ja tärkeä linjaus. Edelleen kyllä itseäni hieman askarruttaa se, voisiko tämän lain saada toimimaan ilman tätä pakkoa myös kantahenkilökunnan osalta, ja se asia on varmasti syytä tarkoin eduskuntakäsittelyssä vielä käydä läpi. Mutta epäilemättä tätä asiaa on jo valmisteluvaiheessakin huolellisesti punnittu. Pakkolähetykset erilaisiin tehtäviin maailmalle ovat aina eettisesti hankalia, ja siinä mielessä niitä pitäisi viimeiseen saakka välttää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-06-07T14:14:27,2016-06-07T14:15:28,Tarkistettu,1.1 2016_65_6,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Herra puhemies! Päätöksentekojärjestelmä on todella tärkeässä roolissa tässä kysymyksessä. Sitä asiaa ei juuri tässä nyt käsitellä mutta eduskunnassa noin muutoin, koska tässä on kolmen esityksen kokonaisuus, tämä vain yhtenä niistä. Pidän sen asian esilleottamista olennaisena, mutta ehkä jokin aika tuonnempana. Sen sijaan tämä kansainvälisiin kriiseihin osanottamisen velvoite on tärkeä, koska luonnollisesti, jos me tarvitsemme itse, meidän pitää olla myöskin valmiita sitä antamaan kumppanimaillemme ja niille maille, joille sen viisaaksi katsomme. Jos tämä asia joutuu perustuslakivaliokunnassa, herra ministeri, takalukkoon ja jos tämä maanpuolustusvelvoite ei koske kantahenkilökuntaa niin, että heidän on pakko ulkomaille asettua palvelemaan niitä tehtäviä, jotka järkeväksi nähdään, niin ollaan takalukkotilanteessa, jolloin tullaan tarvitsemaan joitakin reittejä ulos siitä asiasta, koska tämän lain odottaminen pitkälle pitkälle tulevaisuuteen ei ole mahdollista. Ja siksi kysyn, onko ministerillä mielessään joitakin tapauksia, mahdollisuuksia, näkökantoja siitä, kuinka tämä takalukko voitaisiin ratkaista perustuslakivaliokunnan ottaessa varauksellisen kannan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-06-07T14:15:30,2016-06-07T14:16:58,Tarkistettu,1.1 2016_65_7,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille esityksestä, joka oli aika selkeä. Tämä on todella Suomelle kunnia-asia, että me pystymme noudattamaan niitä velvoitteita ja täyttämään ne lupaukset, mitkä olemme antaneet. Tästä lähtökohdasta meidän on ilman muuta lähdettävä liikkeelle tämänkin lakiuudistuksen kanssa. Kun meillä on nyt oikeus antaa ja saada apua keskinäisen avunannon velvoitteen kautta, niin olisihan se kestämätön tilanne, jos emme sitä apua pystyisi antamaan, jos kerran olemme siihen sitoutuneet. Tämä on osa eurooppalaista yhteistyötä, nimenomaan myönteinen osa jopa tämmöiselle melko EU-kriittisellekin henkilölle ja edustajalle, ja tämä edistää Euroopan ja Suomen turvallisuutta. Se on myös hyvä, että tämä osallistuminen tulee reserviläisille vapaaehtoisena ja vain ammattisotilaille velvollisuutena. Viimeisenä ja nimenomaan kysyvänä osana esitän ministerille: Mainitsitte, että Puolustusvoimille tehtäviin kirjattaisiin siis neljäs, uusi tehtävä kokonaan. Minkälaisiin eri tilanteisiin tällä uudella tehtävällä varauduttaisiin, mitä edelliset tehtävät eivät pysty kattamaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-06-07T14:16:59,2016-06-07T14:18:11,Tarkistettu,1.1 2016_65_8,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Mielenkiintoinen lakikokonaisuus on tulossa, ja on ihan selvä, niin kuin tässä edustaja Heinäluomakin aikaisemmin totesi, että Suomen tulee pitää kiinni niistä kansainvälisistä sitoumuksista, joita olemme antaneet, ja edustaja Kanervan toteamukseen on helppo yhtyä myös siltä osin, että Suomen tulee antaa apua, jos oletamme itse saavamme myös apua. Kysyn kuitenkin ministeriltä tästä henkilöstön asemasta, johon myös on viitattu. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, oikeusministeriö, henkilöstöjärjestöt ovat esittäneet kritiikkiä asian osalta. Jos tämä lakiesitys ei kaadu perustuslakikäsittelyyn maanpuolustusvelvollisuuden osalta, aiotaanko laki säätää koskemaan niitä henkilökunnan edustajia, jotka tulevat nyt vasta lain voimaantulon jälkeen Puolustusvoimien palvelukseen, (Puhemies koputtaa) vai koskemaan taannehtivasti jo nyt puolustushallinnon palveluksessa olevaa henkilökuntaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-06-07T14:18:13,2016-06-07T14:19:18,Tarkistettu,1.1 2016_65_9,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minäkin olisin halunnut kiittää ensin ministeriä siitä, että ne tarpeet, joita sekä pohjoismaisessa yhteistyössä, Suomi—Ruotsi-yhteistyössä että eurooppalaisessa yhteistyössä nyt otetaan huomioon tämän lain kautta, olivatpa ne sitten EU:n 222- tai 42.7-, avunanto- tai terrorismiuhkalausekkeita tai näitä Pohjoismaiden yhteistyön uusia muotoja, joita myös ministeri on ansiokkaasti edistänyt. Myöskin YK:ssa on YK:n peruskirjan artikla 51, jota hyvin harvoin on käytetty, mutta muistaakseni esimerkiksi Kuwait aikanaan jouduttuaan miehitetyksi yritti Suomestakin pyytää apua tämän YK:n artiklan perusteella, eli ei sekään aivan kuollut kirjain ole. Mutta olisin kysynyt ministeriltä, kun näitä uusia velvoitteita ja tarpeita tulee kansainvälistymisen suuntaan: Millä tavalla tämä vaikuttaa niihin uusiin työsopimuksiin ja työehtoihin, joita Puolustusvoimat tästä eteenpäin solmii? Otetaanko nämä nyt entistä enemmän huomioon (Puhemies koputtaa) myöskin uusissa sopimuksissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-06-07T14:19:21,2016-06-07T14:20:23,Tarkistettu,1.1 2016_65_10,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kahteen asiaan kiinnitän huomiota. Ensinnäkin on pidettävä hyvä huoli siitä, että eduskunnan asema on päätöksenteossa ja informaation saannissa todella turvattu ja informaation osalta nimenomaan etunojaisesti, että ei jouduta sitten tapahtuneitten tosiasioitten eteen. No, se on kyllä pykälissä näin hoidettukin. Kohta kaksi on tämä velvollisuus/vapaaehtoisuus -näkökulma nimenomaan kantahenkilökunnan osalta, reserviläisten ja asevelvollisten osaltahan se on selvä juttu. Mutta tämä velvollisuus on tässä tietysti se, joka aiheuttaa kysymyksiä. Kriisinhallintaoperaatioihin on aina riittänyt hyvinkin lähtijöitä vapaaehtoisuuden pohjalta, ja on tärkeää, että täällä valiokunnassa tämä asia käsitellään kyllä todella perin juurin. Huomasin oikeuskanslerinkin esittäneen ei nyt mitään vastalauseita mutta kuitenkin kysymyksiä tämän asian tiimoilta. Ihan lopuksi vain sanon sen, että silloin kun Suomesta lähetetään sotilaita ulkomaille, niin silloin olisi hyvä, että olisi taustalla nimenomaan poliittinen yhteisymmärrys, laaja sellainen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-06-07T14:20:25,2016-06-07T14:21:35,Tarkistettu,1.1 2016_65_11,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä on todellakin äärettömän tärkeä kysymys ja asia, jota olemme käsittelemässä. Muistan, että kun aikanaan kysyin silloiselta pääministeri Vanhaselta, minkälainen menettely Suomessa tässä on, niin hän sanoi, että Suomi on valmis antamaan ja vastaanottamaan apua, silloin kun puhuttiin tästä Lissabonin sopimuksesta. Se oli hyvä vastaus, mutta on aika paljon kulunut siitä ennen kuin on päästy säädösasteelle tässä asiassa, yllättävänkin kauan. Pariisin nämä terrori-iskut herättivät sitten yleisen mielenkiinnon Euroopassa siihen, että parempaa sääntelyä ja parempaa järjestelyä on saatava aikaan. Tämä on erittäin tervetullut asia. On selvää, että käsittelemme tätä suurella huolella ulkoasiainvaliokunnassa ja laadimme sitä mietintöä. Eräs kysymys, jonka esittäisin nyt ministerille, on se, kun tässä puhutaan kiireellisyysmenettelystä, jossa sitten viime kädessä presidentti (Puhemies koputtaa) kuultuaan puolustusministeriä ja pääministeriä tekee sen päätöksen, ja kysymys kuuluu näin: kuka päättää siitä, milloin ja missä asiassa on noudatettava kiireellisyysmenettelyä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-06-07T14:21:38,2016-06-07T14:22:54,Tarkistettu,1.1 2016_65_12,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vähän höristelin korviani, kun perussuomalaisten ryhmänjohtaja mainosti vieläkin itseään EU-kriittisenä poliitikkona. Valitettavasti olen joutunut huomaamaan tämän kauden aikana, että se EU-kriittisyys erityisesti perussuomalaisten joukossa on katoava luonnonvara. Mutta ministeri Niinistölle tähän Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeeseen liittyen, kun ministeri itsekin on tässä salissa sanonut, että se on nimenomaan kahdenvälinen prosessi, jossa apua antava maa voi päättää siitä, mikä on avunannon muoto ja sisältö. Tällä kannalla on ollut myöskin tasavallan presidentti, ja ymmärtääkseni on laaja poliittinen yhteisymmärrys asiasta. Nyt kuitenkin jo jonkin aikaa tähän avunantolausekkeeseen liittyen on alettu puhua yhtäläisistä velvollisuuksista. Minkä takia tässä on tämä ""yhtäläiset"", kun se voidaan ymmärtää niin, että siinä on myöskin semmoinen pakottava voima, että jos Euroopan unionissa suuri enemmistö päättää tehdä jotain, niin sitten pienempien maiden, esimerkiksi Suomen, on noudatettava sitä, mitä jotkut muut maat Euroopan unionissa ovat meidän puolestamme päättäneet? Mitä tämä ""yhtäläiset"" tässä yhteydessä tarkoittaa, kun puhutaan velvollisuuksista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-06-07T14:22:55,2016-06-07T14:24:19,Tarkistettu,1.1 2016_65_13,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Herra puhemies! Tämä lakiehdotus on tarpeellinen, ja hyvä, että se on nyt täällä käsittelyssä. Sitä on pitkään valmisteltu eikä siihen periaatteessa liity mitään suurempia ongelmia, mutta on totta, niin kuin täällä on jo kiinnitetty huomiota, että tämä päätöksentekojärjestelmä vaatii vielä selventämistä. Siitä on jo käyty keskustelua ulkoasiainvaliokunnassa niin kiireellisyyden osalta, määrittelyjen osalta kuin tasavallan presidentin ja eduskunnan päätöksenteon ja osallisuuden osalta. Näistä kaikista on pidettävä huolta. Puutun yhteen kysymykseen, kun edustaja Kanerva mainitsi, että tästä saattaa tulla perustuslakisolmu. Muistutan kuitenkin siitä, että perustuslain säätämisjärjestyksessä on kuitenkin mahdollista tehdä lainsäädäntöä, ja tämä mahdollisuus on olemassa nimenomaan tilanteissa, joissa on laaja yhteisymmärrys jonkin muutoksen tarpeellisuudesta. Se, että jo perustuslakivaliokunta toteaa asian edellyttävän perustuslain säätämisjärjestystä, (Puhemies koputtaa) ei tarkoita sitä, että se kuolisi siihen, jos siihen on olemassa perusteet ja laaja yhteisymmärrys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-06-07T14:24:20,2016-06-07T14:25:33,Tarkistettu,1.1 2016_65_14,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Selvennyksenä vain, että koska täällä selvästi oppositiossa on hieman heikkoa tuntemusta EU-kriittisyyden sisällöstä, niin voin kertoa mitä se tarkoittaa. Kysymys on nimenomaan siitä, että tämä päätös ja mikään sellainen päätös, mitä EU-kriitikko kannattaisi, ei sisällä vallansiirtoa tai tulonsiirtoa EU:lle tai jäsenmaiden välillä. Tämä on nimenomaan sitä oikeaa kansallisvaltioiden välistä yhteistyötä, kriisitilanteissa osoitettua solidaarisuutta, sitä oikeaa veljeyttä, jota Eurooppa nimenomaan tarvitsee, eikä sitä byrokratiaa, mitä Eurooppa ei kaipaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-06-07T14:25:35,2016-06-07T14:26:12,Tarkistettu,1.1 2016_65_15,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Niillä näytöillä, mitä perussuomalaisilla on EU-kriittisyydestä tällä kaudella, ei kauhean paljon kannata luentoja pitää muille siitä, mikä on oikeaa EU-kriittisyyttä. Kyllä kannattaa muistaa, että tällä kaudella, tämän vuoden puolella, Euroopan komissio on ensimmäisen kerran tehnyt päätöksen ja linjauksen siitä, että se lähtee rahoittamaan puolustustutkimusta, ensi alkuun tosin esitutkimusta, sen jälkeen tulee isompi tutkimusohjelma, ja sen jälkeen seuraavat ihan varmasti konkreettiset toimet puolustussektorin alalla, ja se, (Puhemies koputtaa) jos mikä, on liittovaltiokehitystä. Ja kyllä minä tähän asti olen ymmärtänyt aina sen näin, että perussuomalaiset vastustavat kaikissa mahdollisissa tilanteissa liittovaltiokehitystä. Onko nyt niin, että puolustusyhteistyö, sotateollisen kompleksin rakentaminen on se liima, (Puhemies koputtaa) joka pitää Euroopan unionia enää kasassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-06-07T14:26:13,2016-06-07T14:27:13,Tarkistettu,1.1 2016_65_16,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Vastauspuheenvuoro, edustaja Heinäluoma. Ja finanssikriisi on hivenen kaukana nyt itse tästä tämän tilaisuuden substanssista.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_65_17,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että kyllä minäkin olen huomannut, niin kuin edustaja Mustajärvi, tämmöistä kehittymistä perussuomalaisten kannanotoissa, mutta minun mielestäni myönteiseen suuntaan. Että ei siitä voi moittia, koska tavallaan käytännön kokemuksen kautta perussuomalaiset näkevät paremmin Euroopan unionin edut myös täällä puolustus-, turvallisuusyhteistyön puolella, ja se on minusta myönteinen asia. Sitten päätöksenteko näissä pitää olla omissa käsissä. Palaan vielä nimenomaan tähän päätöksentekorooliin. On siis näin, että kun meillä on kriisinhallinnassa aika selkeä kolmen lukon periaate, eli jotta joukkoja lähtee ulkomaille, niin pitää olla hallituksen kannanotto, eduskunnan hyväksyntä ja vielä presidentin kannanotto, niin nyt lähdetään kovempiin tehtäviin, siis sellaisiin, joissa voimaa ruvetaan käyttämään — tämä on hyvin mahdollista — niin haluan, että tämä päätöksenteko käsitellään niin, että meillä ei missään tapauksessa voi olla kriisinhallintajoukkojen lähettämistä löysempää avunantamista tai avunpyytämistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-06-07T14:27:15,2016-06-07T14:28:22,Tarkistettu,1.1 2016_65_18,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä on varmasti lakikokonaisuus sellaiselta lainsäädännön osalta, joka vie meidät tältäkin osin nykypäivän aikaan. Se, että me voimme antaa naapureillemme tarvittaessa apua esimerkiksi sukellusveneen etsinnässä tai muussa aluevalvontatilanteessa Ruotsin aluevesillä, tai vastaavaa, mikä ei jokin aika sitten ollut mahdollista, on järkevä asia. Tässä on hyvä asia se, että reserviläisillä ja varusmiehillä tämä säilyy aina vapaaehtoisena. Aina täytyy suostumus saada, eikä näihin erittäin vaarallisiin tehtäviin automaattisesti laiteta. Toki haluan korostaa sitä, että meillä on valtavasti potentiaalia tuolla reserviläiskentällä ja se, että tätä osaamista hyödynnetään näissä kansainvälisissä tehtävissä, on äärettömän tärkeä asia. Haluan kuitenkin ministeriltä kysyä tästä vaikutustenarvioinnista tähän kokonaisuuteen liittyen. Kuinka sitä on arvioitu, ja kuinka arvioidaan näihin tehtäviin hakeutumista (Puhemies koputtaa) nyt tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-06-07T14:28:25,2016-06-07T14:29:33,Tarkistettu,1.1 2016_65_19,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Ministeri Niinistö toi asian esille juuri oikeasta suunnasta. Kyse on ennen muuta siitä, että pahimmalla hetkellä meillä on mahdollisuus saada apua muilta EU-mailta. Tässä salissa aika paljon puhutaan vain siitä, että me olemme apua antamassa. Ja kiitän ministeri Niinistöä siitä, että tämä tuotiin tässä tulokulmassa, että tämä mahdollistaa meille pienenä maana, sotilasliittoon kuulumattomana maana, avunsaannin. Päätöksentekojärjestys näyttää varsin hyvältä, ja myös se, ketkä osallistuvat, on selkeästi rajattu ja määritelty. Meillä myös kriisinhallintaveteraaniohjelma on valmistumassa tänä vuonna. Mutta kysyisin näiden miesten ja naisten vastuista ja vakuutuksista: ovatko ne riittävällä tasolla, arvoisa ministeri?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-07T14:29:36,2016-06-07T14:30:25,Tarkistettu,1.1 2016_65_20,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Näen, että tämä kantahenkilökunnan velvollisuus tarvittaessa osallistua kansainväliseen toimintaan on tarpeellinen, vaikkakaan tuskin käytännössä, sillä huolimatta mediassakin olleista uutisista olen kyllä käsityksessä, että kantahenkilökunnassa on väkeä, joka erittäin mielellään lähtee kansainvälisiin tehtäviin, ja sitä varmasti sitten lähetettäisiin ensisijaisesti. Että ongelma käytännössä on varmaan hyvin teoreettinen. Mitä tulee tuohon, kun oli puhetta perussuomalaisten linjasta ja EU-kriittisyydestä, niin ihmettelen vain, eivätkö kuulu sinne eteen asti esimerkiksi edustaja Huhtasaaren erinomaiset puheenvuorot asiasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-06-07T14:30:28,2016-06-07T14:31:22,Tarkistettu,1.1 2016_65_21,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Myönnän vielä vastauspuheenvuorot tässä debatin osassa edustajille Paatero, Kärnä ja Pelkonen, ja sen jälkeen ministerille semmoiset 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_65_22,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! EU on yksi meidän yhteistyökumppanimme, ja sen takia sosialidemokraatit ovat nähneet tärkeäksi, että myöskin turvallisuuspolitiikassa meillä on tämä yhteistyö EU:n kanssa vahva. Näistä kolmesta lakiesityksestä, joista nyt siis käsittelyssä on jo tämä päätöksentekojärjestelmä, nyt tulee tämä puolustuslainsäädäntö, ja rajavartiostolaki on jo olemassa, mutta kaikki käsitellään syksyllä loppuun, mikä on mielestäni hyvä toimintamalli, että ne ovat yhtenäisiä. Tämä neljäs tehtävä kyllä arveluttaa, niin että kun meillä on kokemusta 60 vuoden ajalta rauhanturvatoiminnasta, jolloinka lähteminen sinne on ollut aina vapaaehtoista, niin nyt sitten tässä järjestelmässä se ei olisi enää vapaaehtoista, kun lähdetään ehkä sitten voimankäytönkin kautta. Ja ehkä lisäys edustaja Karin kysymykseen: Miten sitten nykyiset työntekijät, jos heille tulee tämä velvollisuus? Onko se irtisanomisen peruste, jos ei lähdetä mukaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-06-07T14:31:30,2016-06-07T14:32:34,Tarkistettu,1.1 2016_65_23,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Aivan ensimmäiseksi kiitokset ministerille tästä erittäin tärkeästä esityksestä. On täysin selvää, että Suomen on pidettävä kiinni kansainvälisistä velvoitteistaan, ja tämän lakikokonaisuuden myötä me kykenemme saamaan apua ja myös antamaan apua silloin, kun sitä tarvitaan. Pidän tärkeänä, että esityksessä on nyt huomioitu se, että varusmiesten ja reserviläisten osalta osallistuminen kansainvälisiin tehtäviin on aina vapaaehtoisuuden pohjalta tapahtuvaa. Tämä kantahenkilökunnan osallistumisvelvollisuus puhuttaa nyt paljon tässäkin salissa, ja haluaisinkin kysyä ministeriltä, koska kuten edustaja Kääriäinen omassa puheenvuorossaan huomautti, on aina riittänyt vapaaehtoisia kantahenkilökunnan jäseniä lähtemään kansainvälisiin tehtäviin: aiotaanko asia toteuttaa Puolustusvoimissa niin, että henkilöitä, jotka eivät anna sitoumuksia lähteä ulkomaille, ei enää sijoiteta sellaisiin tehtäviin, joista se lähtö sinne voisi tulla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-06-07T14:32:35,2016-06-07T14:33:35,Tarkistettu,1.1 2016_65_24,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä siis säädetään Puolustusvoimille kokonaan uusi, neljäs tehtävä, ja kuten edellä on kuultu, erityisesti kantahenkilöstön asema herättää paljon keskustelua ja syystäkin. Pakko harvoin on hyvä motivaattori, varsinkaan haastavissa ja jopa hengenvaarallisissa tehtävissä. Kaikki Puolustusvoimain henkilöstöjärjestöthän kannattavat vapaaehtoisuutta, ja vapaaehtoiset varmasti löytyvät, kunhan palvelussuhteen ehdot ovat kunnossa. Puolustusvoimien palkkaus perustuu tällä hetkellä rauhanajan henkilökohtaisiin tehtäviin. Niissä ei ole sotilaallista toimintaa eikä voimankäyttöä. Näillä ehdoilla oltaisiin nyt kuitenkin lähettämässä ja jopa määräämässä henkilökuntaa kansainvälisiin tehtäviin. Kysynkin ministeriltä: miksi palvelussuhteen ehdoista ja palkkauksesta ei nyt muuttuvassa tilanteessa neuvotella, vai aiotaanko neuvotella? Ja kokonaan toinen asia: Onko harkittu, että perustettaisiin erittäin nopeaan toimintaan pystyviä valmiusjoukkoja, kuten esimerkiksi EU-battlegroup, joiden päätehtävä olisi Suomen puolustaminen? Näitä joukkojahan voitaisiin käyttää (Puhemies koputtaa) myös sotilaallisen avun antamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-06-07T14:33:36,2016-06-07T14:34:45,Tarkistettu,1.1 2016_65_25,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Ministerille puheenvuoro, ihan täältä pöntöstä 4 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_65_26,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Kiitoksia, herra puhemies, ja kiitoksia edustajille puheenvuoroista — paljon kysymyksiä, joihin en varmaankaan kattavasti pysty tässä yhteydessä annetussa ajassa vastaamaan. Ensin kysyi edustaja Heinäluoma, tai esitti mielipiteensä. Olen aivan samaa mieltä siitä, että tämä lakiesitys ansaitsee huolellisen käsittelyn eduskunnassa niin ulkoasiainvaliokunnassa kuin puolustusvaliokunnassakin. Toteaisin kuitenkin, että puolustusministeriö ei sinällään tässä ole kutsumassa joukkoja Suomeen tai päätä avun antamisesta tai pyytämisestä. Tämä on monimutkaisempi prosessi. Mutta eniten huolta kannettiin Puolustusvoimien palkatun henkilökunnan velvollisuudesta. ""Eikö vapaaehtoisuus riitä"", jos jotenkin yrittäisin kiteyttää tätä huolta, jota kantavat ainakin edustajat Kaikkonen, Kari, Kääriäinen, Paatero, Kärnä, Pelkonen. Eli voisiko tämän lain saada toimimaan ilman pakkoa? Lähtökohta kuitenkin on, että keskinäistä apua tulee pystyä antamaan nopeasti ja tehokkaasti. Tilanteessa, jossa apua päätetään antaa, kaikki eri joukkoihin ja kykyihin sijoitettu henkilöstö ei välttämättä pysty lähtemään tehtävään, ei virka- tai työsuhteinen henkilöstö eivätkä reservistä palkattavat asevelvolliset. Edellisten osalta lähdön voivat estää kotimaan tehtävät, jälkimmäisten osalta esimerkiksi työnantajan kielteinen päätös. Kummankin ryhmän osalta lähdön voivat estää perustellut henkilökohtaiset syyt. Nopeuden ja tehokkuuden varmistamiseksi joukko pitää täydentää määrävahvuiseksi oikean osaamisen omaavalla, ensisijassa vapaaehtoisella virka- tai työsuhteisella henkilöstöllä. En epäile, etteikö vapaaehtoisia riittäisi. Ja edustaja Paaterolle toteaisin, että kieltäytyminen ei välttämättä johda irtisanomiseen, pitäisin varoitusta todennäköisempänä. Joukon toimintakyvyn varmistamiseksi tehtäviin on voitava käyttää kaikkia olemassa olevia henkilöstöresursseja, joihin voivat tulla kyseeseen myös muut kuin vapaaehtoiset henkilöt. Ellei tehtäviin ole riittävästi vapaaehtoisia, työnjohto-oikeutta käytettäessä harkittaisiin, olisiko henkilö tarpeen vapauttaa tehtävästä sairauden, vamman, lähiomaisen kuoleman, raskauden tai muun vakavan perhesyyn johdosta. Työsuhteisen henkilöstön osalta saattaa osallistuminen vaatia työsopimuksen ehtojen kuten työtehtävien sisällön muuttamista. Virkavelvollisuuden tarve perustuu myös siihen, että lähes kaikissa kansainväliseen toimintaan ilmoitetuissa joukoissa ja kyvyissä on sellaisia avaintehtäviä, joiden täyttämättä jääminen voisi johtaa siihen, ettei joukko kykene toteuttamaan tehtäväänsä tai toteuttaminen rajoittuu merkittävästi. En lähde luettelemaan näitä tehtäviä, mutta niitä on melkoinen liuta. Voin vain sanoa, että esimerkiksi yksi sähkömies voi pysäyttää laivan tai helikopterimekaanikko helikopterin. Eli tämäntyyppisiä ongelmia tässä voisi olla. Edustaja Kanerva kysyi niin sanotun takalukkokysymyksen, johon edustaja Tuomioja osin vastasikin. Itse en tähän mitään selkeää vastausta haluakaan antaa. Tämä on mielestäni asia, jota, jos tämä menee perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, on siellä sitten käsiteltävä. Edustaja Terho kysyi tästä avusta, mitä se voisi olla. Avusta päätetään tapauskohtaisesti, parempi etten lähde ennakoimaan. Mutta periaatteessa kaikkia Puolustusvoimien suorituskykyjä voidaan käyttää, niin asiantuntijoita kuin ihan aseellisia voimakeinoja. Edustaja Mustajärvi kysyi. Pakko sanoa, että kyse on uskottavuudesta. Eli jos haluamme apua, sitä on oltava valmis myös antamaan. En muista ihan täysin, mitä sanamuotoa edustaja Mustajärvi käytti, mutta kyseessä on joka tapauksessa kahdenvälinen asia, ei siis mitään yhtäläistä, vai mikä tämä terminne olikaan. Edustaja Heinonen kysyi, tapansa mukaan, vielä tästä kriisinhallintahenkilöstön vakuutusturvasta, ja siitähän on sosiaali- ja terveysministeriön lakiehdotus lähiaikoina tulossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-06-07T14:34:50,2016-06-07T14:39:08,Tarkistettu,1.1 2016_65_27,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp",Ja vielä tilaisuus muutamaan vastauspuheenvuoroon.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_65_28,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kansainvälinen yhteistyö kaikessa laajuudessaan on myös Puolustusvoimien kohdalla tärkeä ja nykyhetkeä, myös tulevaisuutta. Siksi näen perustelluksi, että lakia muokataan siten, että täällä voidaan apua vastaanottaa mutta tarvittaessa sitä myös muille antaa. Korostaisin kumminkin, että tässä on erittäin tärkeää, että tapauskohtaisesti edelleenkin noudatetaan kansallista harkintaa ja nämä päätökset tuodaan eduskuntaan ja hyvillä tiedoilla voidaan näistä päätökset tehdä. Yhtä lailla yhdyn näihin huoliin työntekijöiden velvollisuudesta erityisesti silloin, kun kysymys on sotilaallisesta toiminnasta. On eri asia puhua kansainvälisistä tehtävistä kuin ääripäästä, jolloin voimankäyttöä on käytössä. Kuten ministeri tässä totesi tästä kieltäytymisestä, että se johtaisi varoitukseen, eikö tämä käytännössä tarkoita yhtä kuin kieltäytyminen voisi johtaa irtisanomiseen? Olen ymmärtänyt, että riittävän monta varoitusta tähän voi johtaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-06-07T14:39:12,2016-06-07T14:40:20,Tarkistettu,1.1 2016_65_29,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Keskinäisriippuvuus on kasvanut, turvallisuustilanne on muuttunut, ennustettavuus heikentynyt, ja tilanteet syntyvät entistä nopeammin. Sitä taustaa vasten hallituksen esitys on oikea ja vastaa niihin tarpeisiin, joihin olemme myös kansainvälisissä sopimuksissa, Lissabonin sopimuksessa, sitoutuneet. Kysymykseni ministerille kuuluu kansainvälisen avun pyytämisestä. Täällä ehdotuksessa sanotaan, että apua voidaan pyytää valtiolta, Euroopan unionilta tai kansainväliseltä järjestöltä. Kysymykseni kuuluu: Mitä tällaiset kansainväliset järjestöt mahdollisesti voisivat olla? Kuuluuko siihen ryhmään esimerkiksi Nato, ja minkälaisessa tilanteessa, jos näin on, apua mahdollisesti voitaisiin pyytää Natolta sen sijaan, että sitä pyydettäisiin joltain toiselta valtiolta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-06-07T14:40:24,2016-06-07T14:41:30,Tarkistettu,1.1 2016_65_30,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Meillähän on jo pitkät perinteet kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Mutta nyt tämä laki on aivan erilainen, ja tämä on semmoinen suuri periaatteellinen keskustelun paikka. Siinä mielessä Suomi on erilainen, että meillä sotilaallinen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen, mutta kaikissa verrokkimaissa näin ei ole, vaan verrokkimaissa on ei-vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä kansainvälisen sotilaallisen avun antamisen tehtävissä. Niin kuin tässä on jo kuunneltu moneen suuntaan, niin varmaan suurin keskustelunaihe on, mitenkä kantahenkilöstö sitten, perustuuko se siihen vapaaehtoisuuteen vai niin sanottuun pakkoon. Varmaan tässä käydään keskustelua, ja tärkeintä on, ymmärtäisin näin, että jos me pyydämme apua, niin kyllä meidän pitää myös sitten apua saada. Mutta toivottavasti taas päästään semmoiseen hyvään yhteisymmärrykseen tämän lain osalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-06-07T14:41:33,2016-06-07T14:42:38,Tarkistettu,1.1 2016_65_31,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Vielä vastauspuheenvuoro edustaja Kari ja edustaja Tolppanen, ja sen jälkeen siirryttäisiin puhujalistaan, jossa ensimmäisenä on edustaja Niikko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_65_32,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Pari napakkaa kysymystä. Toistan kysymykseni: koskeeko mahdollinen pakko ainoastaan uutta Puolustusvoimien henkilökuntaa, uusia upseereita, uusia sotilaita? Toivoisin myös, että valiokuntakäsittelyssä viimeistään kirkastettaisiin myös tätä päätöksentekotasoa: mitkä asiat päättää puolustusministeri, mitkä asiat päättää eduskunta, mitkä asiat päättää tasavallan presidentti mahdollisesti myös yhdessä hallituksen kanssa? Viime kaudella, arvoisa ministeri, suhtauduitte puolustusvaliokunnan puheenjohtajana varsin varauksellisesti kansainväliseen kriisinhallintatyöhön, muun muassa eduskunnassa käyttämienne puheenvuorojen pohjalta tämän analyysin voi tehdä. Nyt pidätte sinnikkäästi kiinni siitä, että kantahenkilökunnan osalta pidettäisiin pakkoa yllä ja velvoitettaisiin kantahenkilökunta osallistumaan tietynlaiseen kansainväliseen kriisinhallintaan, vaikkakin nyt EU:n yhteistyön nimissä. Kuinka suurta joukkoa olette ajatelleet Puolustusvoimista irrotettavan näihin kansainvälisiin tehtäviin tarvittaessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-06-07T14:42:41,2016-06-07T14:44:03,Tarkistettu,1.1 2016_65_33,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun tässä nyt ryhdyttiin puhumaan myöskin näistä työntekijöistä, olivatpa he sitten kantahenkilökuntaa tai sotilaita, niin haluaisin kysyä, kuka kantaa vastuun sellaisessa tilanteessa, että kriisinhallintatilanteessa, sotilaallisessa tai siviilitilanteessa, tapahtuu vahinko ja sotilas tai työntekijä loukkaantuu ja esimerkiksi traumatisoituu, jos sattuu olemaan taas tämmöinen sotilaallinen tilanne, eli syntyy veteraaneja. Kuka kantaa vastuun siitä? Onko se se avunpyytäjä vai se kohde, missä tämä on tapahtunut, vai onko se Suomen valtio? Onko nämä asiat otettu huomioon samalla tavalla niin kuin aikoinaan otettiin huomioon YK-faittereiden kohdalla myöskin psyykkisen puolen ongelmat sen jälkeen, kun tultiin kotiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-06-07T14:44:04,2016-06-07T14:44:55,Tarkistettu,1.1 2016_65_34,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Myönnän vielä pari puheenvuoroa, näköjään kolme. Edustaja Niikko — olin varannut hänelle, kun hänellä oli ensimmäinen varsinainen puheenvuoro. Hän haluaa välttämättä vastauspuheenvuoron. Totean tässä, että puhemiehen ei ole välttämättä tarvis myöntää kaikkia niitä puheenvuoroja debatissa, jotka debatin aikaan pyydetään. Tämä edustaja Niikolle ja kaikille muillekin kansanedustajille tiedoksi. Mutta tällä kertaa, edustaja Niikko, armo käy oikeudesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_65_35,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Toki se on hyvä, että myös hallinto- ja turvallisuusosaston puheenjohtaja saa debatissa puheenvuoron, jos sitä pyytää, eikä jätetä kysymyksiä pelkästään tuonne puheenvuoron kohdalle. Mutta itse kysymys ministerille olisi tällainen: kun oikeusministeriö on kiinnittänyt huomiota siihen, että vieraiden joukkojen toimintaa ei ole alistettu Suomen sotilasjohdon alaisuuteen, ja perusteluna on se, että tämä näyttäisi olevan mahdotonta myös toteuttaa, ja sitten tulee ongelmaksi tämä perustuslain 1 momentin tulkinta, niin minkä takia tämä ei ole mahdollista toteuttaa siten, miten esimerkiksi oikeusministeriö olisi ehkä halunnut tässä lausunnossaan tehdä, jos se olisi ollut mahdollista? Toinen kysymys koskee näitä työntekijöitä, heidän pelkoaan siitä, että esimerkiksi tämä palkansaajajärjestö Pardia ja jotkut muut ovat sanoneet näin, että operaation kustannukset saattavat nousta, ja kun ne ovat tällä hetkellä Puolustusvoimien toimintamenojen sisällä, niin voiko se johtaa (Puhemies koputtaa) pahimmillaan sitten noihin leikkauksiin... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-06-07T14:45:27,2016-06-07T14:46:32,Tarkistettu,1.1 2016_65_36,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp",Nyt vastauspuheenvuoro edustaja Kanervalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_65_37,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Vuonna 2007, herra puhemies, Antti Sierla teki selvityksen siitä, minkälaisilla joukoilla, vahvuuksilla Suomi voisi olla mukana apupanostaan kansainvälisissä operaatioissa antamassa, ja hän päätyi siihen, että voisi olla kysymyksessä Suomen tapausta ajatellen noin prikaatin kokoinen satsaus. Jos tätä samaa asiaa kysyn nyt ministeriltä, niin miten hän arvioi: minkä kokoinen voisi kutakuinkin olla maksimissaan se panos, jolla Suomi voisi ottaa osaa tällaiseen kansainväliseen vastuunkantoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-06-07T14:46:34,2016-06-07T14:47:14,Tarkistettu,1.1 2016_65_38,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Elo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_65_39,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustamassani perustuslakivaliokunnassa tietysti aikanaan sitten käsitellään tätä asiaa valtiosääntöoikeudellisesta näkökulmasta huolellisesti asiantuntijoita kuullen, mutta tässä vaiheessa toteaisin, että kun Suomi sitoutuu avun antamiseen ja vastaanottamiseen tarvittaessa, niin tietysti meidän on kyettävä täyttämään se velvoite kaikissa tilanteissa. Niin kuin ministeri otti esille, niin kriittisten avaintehtävien suorituskyky on silloin turvattava. Muusikko Pave Maijanen laulaa kappaleessaan, että on toimittava niin, ""ettei nuorukaiset joudu uusiin sotiin"". Näinhän vastuullinen valtiovalta tietysti toimii, että rauha ja vakaus säilyvät Euroopassa myös tulevaisuudessa, mutta ulkoministeri Soini on todennut ja korostanut, että Suomi aina itse päättää, mihin ja millaisiin operaatioihin lähdemme mukaan. Kysynkin vielä arvoisalta ministeriltä — kansa vaatii, ja oikeutetusti vaatii, aina konkretiaa — (Puhemies koputtaa) minkälaisista operaatioista tosiaan Suomen kohdalla voisi olla kyse.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-06-07T14:47:16,2016-06-07T14:48:15,Tarkistettu,1.1 2016_65_40,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp",Ministerillä nyt 2 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_65_41,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kymäläiselle vastauksena: Kyllä, aina on käytettävä kansallista harkintaa, kun päätetään avun antamisesta tai vastaanottamisesta. Päätös on tehtävä Suomen etua silmällä pitäen. Tämän pitäisi olla itsestään selvä asia. Edustaja Kiuru kysyi avun pyytämisestä toiselta valtiolta, EU:lta tai kansainvälisiltä järjestöiltä, niin kuin laissa lukee. Mitä ovat nämä kansainväliset järjestöt, voisivatko ne olla esimerkiksi Nato, kysyi hän. Voi olla, toki tämä on teoreettista. Otan esimerkin viime syksyltä, jolloin Ranska vetosi tähän keskinäisen avunannon lausekkeeseen ja bilateraalilla tavallahan nämä neuvottelut sitten hoidettiin. Mutta totta kai se on ymmärrettävää, että jos tilanne Suomen osalta sattuu muistuttamaan esimerkiksi lähinnä katastrofaalista, niin apua pyydetään varmasti aivan kaikkialta, mistä sitä on saatavissa. Edustaja Karille totean tästä Puolustusvoimien palkatun henkilöstön pakkokysymyksestä, että kyllä, pakko koskee kaikkia. Puolustushallinnolle tulee uusi tehtävä. Se koskee silloin kaikkia, niin uusia kuin vanhoja työntekijöitä. Edustaja Kari kysyi myös suhdettani kansainväliseen kriisinhallintaan. Tässä lakiesityksessä siitä ei kuitenkaan ole kysymys enkä ole irrottamassa mitään tiettyä osastoa, poolia puolustusvoimista nyt tätä uutta Puolustusvoimien neljättä tehtävää, kansainvälisen avun antamista, toteuttamaan. Edustaja Tolppaselle totean kriisinhallintaveteraaneista näissä mahdollisissa tulevissa tehtävissä liittyen tähän lakiesitykseen, että Suomen valtion korvausmenetelmien mukaan mennään. Edustaja Niikko, jos oikein ymmärsin, kysyitte, kuka johtaa Suomessa olevia ulkomaisia sotilasjoukkoja. Johtosuhteet määräytyisivät tapauskohtaisesti Suomen avunpyynnön, tehtävän ja Suomen asettamien rajausten mukaisesti. Johtosuhteista ja muista toiminnan käytännön toteuttamistavoista sovittaisiin avunantajan kanssa. Edustaja Kanerva kysyi tästä suurlähettiläs Sierlan selvityksestä vuodelta 2007. Siinä mainittiin tämä noin prikaatin satsaus, mutta tämä selvitys kuitenkin liittyi Natoon, joten tämä kysymys on spekulatiivinen, en voi siihen vastata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-06-07T14:48:22,2016-06-07T14:50:54,Tarkistettu,1.1 2016_65_42,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp",Siirrytään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_65_43,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Terrorismia vastaan tulee valtioiden toimia yhteisrintamana, tämähän on meille itsestään selvää ja olemme siitä yksimielisiä. Tiedustelu- ja asiantuntijatiedon vaihtaminen valtioiden välillä on ensisijaisen tärkeää ja järkevää yhteistyötä. Pariisin terrori-iskun jälkeen Ranska pyysi keskinäisen avunannon lausekkeen perusteella apua muilta EU-mailta. Jos rehellisiä halutaan kuitenkin olla, niin on todettava, että maahanmuuton aiheuttamia epäonnistumisia korjataan ympäri Eurooppaa, ikävä kyllä, jälkijättöisesti ja vieläpä yhteisvastuullisesti. Ranska halusi kansainväliseen kriisinhallintaan osallistumisen korvaamista muiden EU-maiden toimin ja Ranskan omien voimavarojen vapauttamista terrorisminvastaiseen toimintaan. Näyttääkin siltä, että EU:ssa on vallassa trendi, että säädetään lakeja, joilla kaikki valtiot osallistuvat pian kaikkien maiden sisäisiin konflikteihin. Tämä on todellinen huoli. Missä määrin tämä kehitys on järkevää, jää tulevaisuudessa nähtäväksi ja arvioitavaksi. Arvoisa puhemies! Tahdon omalta osaltani evästää valiokuntaa muutamalla huomiolla tästä hallituksen esityksestä. Käsillä oleva hallituksen esitys muuttaisi olennaisesti Puolustusvoimien mahdollista roolia ulkomaan konflikteissa. Nykyisen lainsäädännön mukaan tällä hetkellä Puolustusvoimat voi antaa apua toiselle valtiolle, jos kyseessä on suuronnettomuus, terrori-isku tai muu samankaltainen tilanne. Apu voi sisältää vain kalustoa, materiaaleja ja asiantuntija-apua. Voimakeinoja ei saa käyttää. Lakiehdotus muuttaisi asiaa merkittävästi. Jatkossa apu voisi kohdistua toisen valtion lisäksi myös Euroopan unionille tai kansainväliselle järjestölle tai liittyä muuhun kansainväliseen toimintaan. Enää ei lailla määriteltäisi, mitä apu voi käytännössä olla. Voimakeinoja ei rajata ulkopuolelle. Puolustusvoimat voisivat toimia itsenäisesti, ei ainoastaan tukien toista Suomen viranomaista. Näitä määritelmien löyhennöksiä perustellaan taas kerran EU:lla. Ja tässä voitaisiin todeta nyt edustaja Mustajärvelle, että missä EU, siellä ongelma tulee taas vastaan. Tässä kohdin valiokunnan tulisi kuitenkin tarkasti miettiä, mihin Lissabonin sopimus oikeasti velvoittaa ja ei velvoita Suomea. Oikeuskanslerinvirasto on kommentoinut sitä, että laki ei määrittelisi avun antamisen tai pyytämisen edellytyksiä tai edes sitä, mihin tehtäviin Puolustusvoimat voisivat apua antaa tai vastaanottaa. Aliupseeriliitto vaatii lausunnossaan, että suoranaiset taistelutehtävät sotatoimialueella tai muutoin sodanomaisissa olosuhteissa rajattaisiin pois. Tämä on mielestäni tarpeellinen huomio. Puolustusvoimat ovat puolustusvoimat, eikä Suomen tulisi ainakaan heppoisesti osallistua muiden maiden konflikteihin muutoin kuin asiantuntija- ja tukitehtävissä. Uskon siihen, että nykyinen hallitus ymmärtää Suomen edun tapauskohtaisesti, mihin operaatioihin kannattaa ja ei kannata osallistua, mutta kuka tietää, millaisia hallituksia ja presidenttejä Suomeen vielä tulee. Lailla pitäisi laittaa selkeät raamit sille, mihin tehtäviin suomalaisjoukkoja voidaan lähettää. Esityksen taloudelliset vaikutukset pitää tarkastella paremmin. Valtion niukkoja resursseja ei tule käyttää Puolustusvoimien seikkailuihin ulkomailla, ainakaan kevyin perustein. Lakiesityksestä mahdollisesti syntyvät velvoitteet, jo pelkästään valmistautuminen niihin, voivat aiheuttaa Puolustusvoimille huomattavia lisäkustannuksia. Nämä rahat eivät myöskään saisi olla pois oman maan puolustuksen turvaamisesta. Jatkossa Puolustusvoimien henkilöstöä voitaisiin määrätä ulkomaiden tehtäviin ilman heidän omaa suostumustaan. Voidaanko jo virkaan nimitetyn virkamiehen velvollisuuksiin puuttua näin radikaalisti ja yksipuolisesti, kysyy lausunnossaan muun muassa Aliupseeriliitto. Puolustusvoimien henkilöstö on lähtökohtaisesti sitoutunut palvelemaan Suomen turvallisuutta, ja heitä tulee kuunnella tarkalla korvalla valiokunnan käsittelyssä. Hyvää esityksessä on se, että varusmiesten osallistuminen ulkomaan tehtäviin on vapaaehtoista. Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus on ykkösasia, ei epämääräisiin kansainvälisiin avunpyyntöihin osallistuminen. Sellaisia voi tulla jatkuvasti lisää. Yli puolessa maailman konflikteissa vähintään toinen osapuoli perustelee väkivaltaansa islamilla, eikä tälle näy olevan loppua. Tuleekin tarkoin harkita, millaisia mekanismeja luomme, joilla Suomi tai Puolustusvoimat sotkeutuvat toisten valtioiden sisäisten ongelmien ratkaisemiseen. Puolustusvoimat ovat Suomen puolustamista varten. Tämä periaate on syytä pitää mielessä kristallinkirkkaana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-06-07T14:51:01,2016-06-07T14:56:29,Tarkistettu,1.1 2016_65_44,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on ollut tapana Suomessa vähätellä Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen turvallisuuspoliittista merkitystä. Nyt yhtäkkiä me huomaammekin, että se on äärettömän tärkeä. Nämä terrori-iskut Pariisiin ja Madridiin ovat osoittaneet, että sillä on myöskin käytännöllistä merkitystä. On sanottu, että Euroopan unionilla ei ole asevoimaa. Ei olekaan, mutta jäsenmailla on. Ja tämä koskee aivan yhtä hyvin jäsenmaitten asevoimaa kuin esimerkiksi Natolla on asianlaita. Eli joskus on verrattu, että tästä voitaisiin puhua tavallaan samaan sävyyn kuin Naton 5 artiklasta. Ei nyt aivan näin, mutta sillä tavalla kuitenkin, että tämä muodostaa velvollisuuden auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta, millä on erittäin erittäin suuri merkitys. Jotta ymmärtäisimme kaikki ne ulottuvuudet, jotka tähän liittyvät, otetaan tällainen kuvitteellinen esimerkki, että joku Baltian maa joutuisi sotilaallisten toimenpiteitten kohteeksi. Siinä yhteydessä me joutuisimme todella testaamaan, mikä olisi Suomen rooli tällaisessa asiaintilassa. Eli ei pidä vähätellä näitä ongelmia, jotka tässä voivat syntyä, vaan tulee nähdä tämä realismi. Kun puhutaan paljon siitä, mitenkä me voimme osallistua ulkomailla tapahtuvaan sotilaalliseen avustamiseen, pitää muistaa se, mitä täällä on joku jo korostanutkin aikaisemmin, eli että sama koskee myöskin meitä, kun me olemme avun tarvitsijoita. Jos me asetamme kovin suuria rajoituksia sille, millä tavalla itse osallistumme ulkomailla, niin muut voivat ajatella sitten meidän osaltamme, että meitäkään ei tarvitse sitten auttaa mittavasti, jos sellainen tilanne syntyy. Ja tämä on erittäin tärkeä näkökohta tässä. Kysyin ministeriltä jo aikaisemmin sitä, kuka päättää kiireellisyydestä, mutta jos huomasin, niin hän ei vastannut siihen. (Puhemies koputtaa) Kysyn nyt tarkemmin: onko se tasavallan presidentti, joka päättää sitten, että nyt tuli kiireellinen paikka, ja silloin tämä menettely otetaan käyttöön?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-06-07T14:56:33,2016-06-07T14:58:51,Tarkistettu,1.1 2016_65_45,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Lakiuudistuksen ansiosta Suomen valmius osallistua kansainväliseen yhteistyöhön kriisitilanteissa vahvistuu. Lakiuudistus mahdollistaa kansallisen päätöksenteon avun antamisessa ja vastaanottamisessa EU:n puitteissa ja laajemmin kansainvälisessä yhteistyössä. Suomella ei saa olla lainsäädännöllisiä esteitä osallistua kahdenvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Nopeasti muuttuviin tilanteisiin täytyy pystyä vastaamaan. Esitys perustuu EU:n yhteisvastuu‑ ja myös keskinäisen avunannon lausekkeisiin. Näiden pohjalta tämä lainsäädäntöhanke käynnistyi jo viime hallituskaudella. Puolustusvoimille tulee uusi tehtävä osallistua kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan. On tärkeää huomata, että Suomen pyynnöstä Suomelle apua antavan joukon toimivalta suorittaa tehtäviä ja käyttää voimakeinoja määräytyy kansallisen lainsäädännön nojalla ja apua koskevan päätöksen määräysten mukaan. Ei kukaan — ei kukaan — voi sanella Suomelle tehtävän ja avun ehtoja. Arvoisa puhemies! On esitetty huoli siitä, että uusi tehtävä pakottaa suomalaiset isänmaan palvelemiseen sitoutuneet sotilaat ""muille maille vierahille"". On jopa heitetty ilmaan, että lakiuudistuksen myötä suomalaiset joukot voidaan lähettää Turkkiin. Näin pelottelevan soisi muistavan, että Turkki ei ole EU:n jäsen. Esitys koskee EU-maita ja erityisesti Pohjoismaita — mukaan lukien Norja, joka ei ole EU:n jäsen. Turkilla pelottelevan soisi siis miettivän myös kahteen kertaan, haluaako hän Turkista EU:n jäsenen. Esitetyt huolet ovat nähdäkseni perusteettomia. Puolustusvoimien palveluksessa on hieman yli 8 000 ammattisotilasta. Kansainvälisiin tehtäviin käytetään ensisijaisesti sellaista Puolustusvoimien henkilöstöä, joka on vapaaehtoisesti sitoutunut kansainväliseen toimintaan. Varusmiesten ja reserviläisten kansainvälisiin tehtäviin osallistuminen perustuu jatkossakin vapaaehtoisuuteen. Tilanne, jossa ammattisotilaita jouduttaisiin määräämään vastoin tahtoaan operaatioon Suomen ulkopuolelle, ei ole käytännössä todennäköinen, mutta lainsäädännön tasolla siihenkin on varauduttava. Työnjohto-oikeutta on tarvittaessa voitava käyttää. Ammattisotilaiden kohdalla kansainväliset tehtävät eivät kuulu maanpuolustusvelvollisuuden vaan virkavelvollisuuden piiriin. Varusmiestä ja reserviläistä velvoittaa sotilasvala, ja ammattisotilasta ja muuta palkattua Puolustusvoimien henkilöstöä velvoittaa virkavala. Arvoisa puhemies! Kun Suomi sitoutuu avun antamiseen ja vastaanottamiseen tarvittaessa, meidän on kyettävä täyttämään velvoite kaikissa tilanteissa. Näin ollen kaikkiin kuviteltavissa oleviin tilanteisiin täytyy varautua myös lainsäädännössä. Kriittisten avaintehtävien suorituskyky, kuten puolustusministeri korosti, on turvattava. Muusikko Pave Maijanen laulaa kuuluisassa kappaleessaan, että on toimittava niin, ""ettei nuorukaiset joudu uusiin sotiin"". Vastuullinen valtiovalta Suomessa tekee työtä sen puolesta, että rauha ja vakaus Euroopassa säilyvät myös tulevaisuudessa. Kuten ulkoministeri Timo Soini on korostanut, Suomi aina itse päättää, mihin operaatioihin lähdemme mukaan. Arvoisa puhemies! Pave Maijanen myös laulaa, että ""jokainen joka apua saa, sitä joskus tajuu myös itse antaa"". Suomi ei voi odottaa kriisitilanteessa apua muilta EU-mailta, jos emme itse ole valmiita, tilanteen niin vaatiessa, apua myös antamaan. (Pertti Salolainen: Juuri näin!) Toivottavasti puheenvuoroni rohkaisee niitä — edustaja Salolainen on jo rohkaistunut — jotka vielä ""päätöksessään horjuu"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-06-07T14:58:59,2016-06-07T15:03:33,Tarkistettu,1.1 2016_65_46,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen käsillä oleva esitys kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta sai alkunsa Lissabonin sopimuksen yhteisvastuu- ja avunantolausekkeen lainsäädännölle asettamien muutostarpeiden johdosta. Tästä on nyt jo 7 vuotta, ja nyt ollaan viimein saamassa lainsäädäntö, joka mahdollistaisi kansainvälisen sotilaallisen avun. Nyt keskusteltava  ehdotus koskee  siis  lakimuutoksia  puolustusministeriön   hallin-nonalan tehtäviin. Esityksen myötä Puolustusvoimien uudeksi tehtäväksi lisättäisiin osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan. Lakimuutos mahdollistaisi suomalaisten sotilaiden voimankäytön kansainvälisissä tehtävissä: jos esimerkiksi jokin EU-maa joutuisi sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, voisi Suomen Puolustusvoimat auttaa kyseistä maata myös sotilaallisin keinoin, ja vastavuoroisesti lakiehdotuksen myötä Suomi voisi vastaanottaa sotilaallista apua oman alueensa puolustamiseen. Lakiesitys vahvistaa EU:n merkitystä turvallisuusyhteisönä Suomen kannalta. Kansainvälinen toiminta sinänsä sisältyy jo kiinteästi kaikkiin Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin eli Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, muiden viranomaisten tukemiseen ja osallistumiseen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Suomen sotilaallista puolustusta pyritään vahvistamaan myös kansainvälisellä yhteistyöllä. Arvoisa puhemies! Lakiehdotus koskee henkilöstön osalta ennen kaikkea puolustushallinnon vakinaista henkilökuntaa ja siinä erityisesti sotilaita. Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen tulisi osaksi ammattisotilaiden ja muun henkilökunnan virkavelvollisuutta. Sitä on perusteltu muun muassa sillä, että puolustushallinnolla täytyy olla keino varmistaa se, että niin sanotut avainhenkilöt sitoutuvat osallistumaan kansainvälisiin tehtäviin. Emme voi joutua tilanteeseen, jossa joku avainhenkilö, kuten mekaanikko, ei suostuisi suorittamaan kansainväliseen apuun liittyvää tehtäväänsä ja siten vaarantaisi tai jopa estäisi tehtävän suorittamisen. Asevelvollisten osalta osallistuminen perustuisi vapaaehtoiseen sitoumukseen. Lakiehdotuksella pyritään siten vastaamaan siihen, että valtio pystyy täyttämään velvoitteensa. Muilta osin henkilöstön osallistumisen tulee olla vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Henkilöstöjärjestöt kritisoivat lakiehdotukseen antamissaan lausunnoissaan sitä, että lakimuutoksen myötä palvelussuhteen ehtoja muutettaisiin kesken työ- tai virkasuhteen. Osa järjestöistä ehdotti, että kansainvälisen avun tehtäviin käytettäisiin vain lain voimaantulon jälkeen palvelukseen tulleita henkilöitä ja sitä ennen palvelukseen tulleilta pyydettäisiin nimenomainen suostumus niihin. Vaikka suostumusmenettelyyn ammattisotilaidenkin osalta mentäisiin, voisi silti jäädä se ongelma, että kaikkiin tehtäviin ei löytyisi koulutettua henkilökuntaa. Upseeriliiton ehdottamasta henkilöstöpoolista, josta kansainvälisiin tehtäviin nimetyt valittaisiin, on kysyttävä, onko puolustushallinnolla tähän varaa. Arvoisa puhemies! Lopuksi. Kaikissa verrokkimaissamme on ei-vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä kansainvälisen sotilaallisen avun antamisen tehtävissä. Näkemykseni mukaan: jos halutaan hädän tullen vastaanottaa apua, täytyy meillä olla myös valmius sitä tarvittaessa antaa. Tällä hetkellä saamme asua täällä Suomessa rauhassa, mutta tiedetään, että maailma on konflikteja täynnä, ja sitä ei koskaan tiedä, mitä lähiseuduilla ja vähän kauempanakin tapahtuu. Olisi hyvä, että tämäkin lakiesitys saataisiin päätökseen ja yksimielisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-06-07T15:03:40,2016-06-07T15:08:27,Tarkistettu,1.1 2016_65_47,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Puolustusvoimista annettua lakia, aluevalvontalakia sekä asevelvollisuuslakia. Valtioiden ja myös Suomen keskinäisriippuvuus on kasvanut. Samalla myös erilaiset turvallisuusuhat ovat lisääntyneet ja entiset uhat ovat muuttuneet monisyisemmiksi. Reagointiaika uhkatilanteisiin on lyhentynyt. Tilanteet saattavat syntyä ja eskaloitua kuukausien sijasta viikoissa tai päivissä. Esimerkkinä nopeasti muuttuneesta tilanteesta on Suomen viime vuonna kokema maahanmuuttoryntäys. Vuonna 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus edellyttää Suomelta velvoitteita, joihin emme nykyisten lakien voimassa ollessa voi vastata. Esimerkiksi Ruotsin auttaminen sukellusvenejahdissa ei ole mahdollista. Apua on pystyttävä antamaan mutta myös vastaanottamaan. Lissabonin sopimuksen sisällöstä ja erityisesti keskinäisen avunannon lausekkeesta: ""Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä olevin keinoin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti."" Sopimuksen yhteisvastuulauseke ja keskinäisen avunannon lauseke sitovat Suomen eurooppalaiseen arvoyhteisöön ja turvallisuuskäsitykseen myönteisellä tavalla entistä tiukemmin. Kuitenkin keskinäisen avunannon lauseke on luonteeltaan jäsenvaltioiden välinen sitoumus, jolla ei luoda uutta toimivaltaa EU:lle. Avunantolauseke on jäsenvaltioita yhtäläisesti velvoittava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-06-07T15:08:31,,Tarkistettu,1.1 2016_65_48,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Sotilasliittoon kuulumattomalle maalle EU:n turvatakuut 222 ja 42.7 ovat tärkeimmät. Hieman hämmästyneenä kuuntelin esimerkiksi edustaja Niikon puheenvuoroa täällä salissa ja muutamia muita puheenvuoroja, jotka ovat olleet näitä EU:n turvatakuita vähätteleviä: tulkintaa rajaavia puheenvuoroja ja sellaisia puheenvuoroja, joissa lähestytään tätä asiaa pelkästään niin, että kaikissa tilanteissa me olisimme avunantajia, me olisimme joka tilanteessa menossa auttamaan. Ruotsissa jo, aivan aiheellisesti, on pohdittu tämäntyyppisen keskustelun takia sitä, onko näillä EU:n turvatakuilla aidosti turvaa antava vaikutus. Myös Viron keskustelua kun on kuunnellut, niin Nato-maana Viro ei ole kovin suurta arvoa näille antanut. Oli ilo sen takia kuulla, että ministeri Niinistö tässä esittelypuheenvuorossaan lähestyi tätä kysymystä nimenomaan siitä tulokulmasta, että meillä, Suomella, on jatkossa mahdollisuus saada pahimmalla hetkellä apua muilta EU-mailta. Sotilasliittoon kuulumattomalle maalle EU:n turvatakuiden mahdollisimman lavea tulkinta on paras turva ja tuki. Tässä lainsäädännössä Puolustusvoimille annetaan niin sanottu neljäs tehtävä, jolla voimme täyttää sen, mitä olemme aikanaan päättäneet — tai minun edeltäjäni ja osa niistä, jotka täällä salissakin ovat edelleen, ovat päättäneet — Lissabonin sopimuksessa: sen, että tulemme kaikella mahdollisella tavalla antamaan apua toiselle EU-maalle pahimmalla hetkellä. Kyse on siis 222:sta ja 42.7:stä, EU:n turvatakuista, jos sitä sanaa niistä käytämme. Puolustusvaliokunta tulee tämän asian käsittelemään, ja tulemme sen tekemään varmasti tapamme mukaan perusteellisesti. Päätöksentekojärjestys on varsin hyvin kunnossa, ja täällä muutamia hyviä puheenvuoroja on siihen käytetty. Myös se, ketkä ovat mukana jatkossa näissä kansainvälisissä avunantotehtävissä, on varsin selkeästi rajattu ja määritelty, ja itse uskon, että vapaaehtoisia näihin tehtäviin tulee löytymään, niin kuin on löytynyt meidän muihinkin kansainvälisiin tehtäviin. Kun tätä kansainvälistä vertailua itse asiassa luin tästä hallituksen esityksestä — tässä on tarkempaan tarkasteluun otettu yhdeksän maata eli Alankomaat, Irlanti, Itävalta, Norja, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Viro, siis osa Natoon kuuluvia maita ja osa sotilasliittoon kuulumattomia maita — niin aika harvassa maassa on näin selkeää kokonaisuutta, mikä meillä nyt Suomessa on syntymässä. Monet maat lähestyvät tätä kysymystä hieman erilaisilla lainsäädännöillä, mutta tämä meidän lainsäädäntö vastaa kyllä jatkossa varsin hyvin siihen, mitä Lissabonin sopimuksessa olemme luvanneet. Olemme luvanneet, että kaikin mahdollisin keinoin olemme valmiit auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista Euroopan unionin jäsenvaltiota mutta olemme myös saaneet muilta EU-valtioilta lupauksen siihen, että pahimmalla hetkellä he ovat myös meitä valmiita auttamaan kaikin mahdollisin keinoin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-07T15:10:50,2016-06-07T15:15:00,Tarkistettu,1.1 2016_65_49,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Keskinäisriippuvuus on eräs sellaisia asioita, joiden myönteiseen toteuttamiseen tietysti haluaa kernaasti luottaa, haluaa kernaasti uskoa tai vähintäänkin toivoa: ajatella siis, että mitä vahvemmat ovat valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden keskinäiset verkostot, keskinäinen riippuvuus toinen toisistaan, niin se maksaa myöskin meille sen myönteisen lopputuloksen, että omakin turvallisuutemme, oman olemassaolomme perustan turvaaminen, on silloin jossakin mitassa tullut hoidettua. Kyllä, näin on varmasti hyvä uskoa, mutta se kun ei tahdo tässä kyynisessä maailmanmenossa tietystikään ihan riittää. Valitettavasti olemme nähneet, että tämä myönteinen uskomus ei kanna kaikissa olosuhteissa, ei varsinkaan silloin, jos selvät valtapoliittiset edut asettuvat ristiriitaan tämän hyvää tarkoittavan, myönteisen uskomuksen kanssa. Siitä huolimatta ei pidä luovuttaa. Samanaikaisesti pitää itse huolehtia siitä, että oma puolustus, oma pesä on kaikissa olosuhteissa kunnossa, että meitä itseämme ei koskaan yllätetä, ei hyväuskoisuuden takia eikä sen takia, että meidän oma puolustusvalmiutemme olisi päästetty rapautumaan. Siitä huolimatta kannattaa rakentaa parempaa maailmaa, ja nyt puhumme sellaisesta asiasta, jolla on tässä katsannossa merkitystä tämän keskinäisriippuvuuden lisäämisen merkeissä. Siihen ei tietystikään voi rakentaa meidän turvallisuuttamme kaikkineen, sen jokainen varmasti ymmärtää, mutta parhaimmillaan se tuo merkittävää lisäarvoa kaikelle sille, jolla myöskin Suomen kansallisesta, valtiollisesta riippumattomuudesta, kansalaistemme perusoikeuksista kyetään pitämään huoli. Sen vuoksi kannattaa tähän esitykseen suhtautua kaikella myönteisyydellä ja nähdä se osana, lisäarvona Suomen turvallisuuden rakentamista koskevassa arkkitehtuurissa, mutta ei vain Suomen, vaan koko meidän sivilisaatiomme, koko sen kulttuuripiirin merkeissä, johon niin Euroopan unioni kuin laajemminkin ottaen se arvoperusta kuuluu, jonka Suomikin yhteiskuntana ja valtiona jakaa. Kyllä tämä lakiesitys on tulkittava kuitenkin niin, että se kattaa meidän elinpiiriämme laveammaltikin kuin vain Euroopan unionin jäsenmaita. Jos Norja joutuisi tällaisen hyökkäyksen kohteeksi, jota tässä spekuloidaan, niin on tietysti täysin selvää, että Suomi olisi sellaisessa asetelmassa kiinteästi mukana. Tämä ei siis ole, niin kuin täällä jotkut puhujat totesivat, koskemassa ainoastaan vain Euroopan unionin jäsenmaita, kylläkin niin, että keskeiset tulkinta-alueet ovat, niin kuin puhuja täällä ansiokkaasti totesi, avunantolauseke ja solidaarisuuslauseke Lissabonin sopimuksissa, mutta erityisesti tässä ovat olleet pontimena liikkeellelähdössä Suomen ja Ruotsin keskinäisten toimenpiteitten toteuttaminen esimerkiksi aluevalvontaa koskevissa asioissa. Tämä on meille tärkeä lisäarvo, ja sen takia tässä on syytä olla mukana. Tämä on uusi avaus, uusi mahdollisuus myöskin vankistaa Suomen turvallisuutta, mutta yhteistyössä kansainvälisen yhteisön kanssa. Jotenkin itse näen tässä tältä pohjin vain perusteita olla suhtautumassa tähän myönteiseltä pohjalta. Keskinäisen avunannon merkitys eli avun antaminen ja avun vastaanottaminen on tässä keskeistä, siis laveammin kuin mitä kriisinhallinta sellaisenaan kattaa ja tarkoittaa. Tämä on tärkeä asia meille suomalaisille, joitten oma kansallinen historia antaa oman todistusaineistonsa siitä, kuinka tällaisiin asioihin pitää suhtautua. Tietysti tässä on herkkiä kohtia lähinnä sen osalta, miten suhtautua niihin asetelmiin, joissa tämä palveluspakko asettuu kuvaan. Mutta toisaalta on ymmärrettävä, että koko uskottavuus tässä lakiesityksessä nojaa siihen, että me kykenemme silloin, kun apua tarvitaan, sitä myöskin tuolloin antamaan ja tietysti myöskin peilikuvassa nähtynä vastakkaiseen suuntaan. Jos joku odottaa saavansa apua, on sitä tietysti kyettävä kaikissa olosuhteissa myöskin antamaan. Ongelmaton tämä tietysti ei ole, sillä perustuslain 127 §:n maanpuolustusvelvoitetta ei ole tässä loppuun saakka tulkittu ja katsottu, kuinka se on. Toivon todella, että asiaan löytyy myönteinen ratkaisu, joka mahdollistaa Suomen aktiivisen mukanaolon tämänkaltaisissa järjestelyissä. Meillä ei ole mahdollisuutta tällä hetkellä tietää, voimmeko kantahenkilökunnalle takautuvasti määrätä sellaisia tehtäviä, jotka eivät ole olleet tiedossa, kun palvelukseen on astuttu. Tämä jää myöhemmin nähtäväksi, mutta toivoa sopii, että siihen löytyy myönteisiä ratkaisuja, jotka omalta osaltaan mahdollistavat sen, että eteenpäin voidaan katsoa. Tämä myös viittaa siihen, että on syytä lisätä Euroopan unionin ja Naton keskinäistä yhteistyötä meidän mantereemme ja meidän turvallisuusympäristömme tulevaisuuden vahvistamisessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-06-07T15:15:08,2016-06-07T15:21:36,Tarkistettu,1.1 2016_65_50,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten tänään tässä keskustelussa on jo käynyt ilmi, niin tämä nyt tuotu lainsäädäntö on tarpeellinen ja jo kauan odotettukin. Me olemme jo Suomena sitoutuneet esimerkiksi EU:n kautta tähän yhteiseen avunantoon, ja toisaalta Suomi—Ruotsi-yhteistyössä meillä on hyvin vahva yhteinen poliittinen konsensus siitä, että siinä pitää edetä, ja sen takia tämän lainsäädännön saaminen ajan tasalle kansainvälisen avun antamisessa ja saamisessa on tärkeää. Aivan kuten tässä on myös tullut esille, niin kysehän ei ole pelkästään siitä avun antamisesta, vaan ihan yhtä suuressa roolissa tässä on se avun saaminen, joka on tehtävä tällä lainsäädännöllä meille mahdolliseksi. Mutta kyllähän tässä esityksessä keskusteluun on nyt noussut ennen kaikkea tämä päätöksentekojärjestelmä ja sitten kysymys siitä vapaaehtoisuudesta tai pakosta. Päätöksentekojärjestelmän osalta on tärkeää, että kun päätöksiä tehdään, niin takana on laaja poliittinen yhteisymmärrys, ja päätöksentekojärjestelmän on oltava selkeä ja läpinäkyvä, mutta samalla sen on oltava riittävän joustava, jotta se kykenee riittävän nopeaan päätöksentekoon. Mutta pitäisin tärkeänä erityisesti tätä kiireellisyysmenetelmän käyttöä. Se tulee lainsäädännössä määritellä tarkasti, milloin sitä käytetään. Sitten ministeri tässä totesi, että avunantotehtäviin lähetettävät ovat ensisijaisesti vakituisessa työ- ja virkasuhteessa olevia. Tämä on varmasti ihan järkevää. Tosin on hyvä, että myös vapaaehtoiset reserviläiset pystyisivät osallistumaan tähän aivan kuten he kriisinhallintatehtäviin tänä päivänä osallistuvat. Mutta sitten jos nyt määritellään pakkoa näille työntekijöille, jotka nyt ovat jo työsuhteessa, ikään kuin takautuvasti, niin tulee tietysti esille tämä perustuslaillinen kysymys siitä, voidaanko näin tehdä. Tämä on tietysti hyvä tässä prosessin edetessä selkeästi selvittää. Tulevien työntekijöiden osaltahan ei tämä lakimuutos ole ongelma, koska he sitten tietävät työsopimusta tai virkasopimusta allekirjoittaessaan, mihin sitoutuvat. Mutta tosiaan jos tässä nyt sitten tulee se pakko, niin voi tulla eteen joitain yksittäisiä tapauksia, joissa joudutaan lähettämään ilman asianmukaisen henkilön suostumusta. Siinä suhteessa pitäisin kyllä perusteltuna sitä, että jos tällaiseen ratkaisuun päädytään, niin silloin näissä työsuhteissa olevilla pitäisi olla, ennen kuin laki tulee voimaan, mahdollisuus sitten irtisanoutua ilman, että siitä seuraa mitään karensseja tai muita tämmöisiä työvoimapoliittisia ongelmia. Tietysti jos itse vapaaehtoisesti irtisanoutuu, niin joutuu karenssin piiriin, mutta tässä tapauksessa tällaista ei pitäisi olla. Silloin kun Ruotsissa vastaavaa lainsäädäntöä tehtiin, niin silloinhan siellä kaikilta virka- ja työsuhteessa olevilta kysyttiin ja haettiin se suostumus. En tiedä, tarvitseeko näin raskaaseen menettelyyn meillä mennä, ei varmaan. Siellä oli ihan vain yksittäistapauksia, jotka tästä kieltäytyivät, niin että en usko, että se meilläkään aiheuttaisi mitään suurta ongelmaa, että meillä olisi Puolustusvoimien palveluksessa kovin paljon sellaista väkeä, jotka tästä kieltäytyisivät. Mutta pitäisin kyllä tärkeänä sitä, että jos tällaisia henkilöitä on, niin he voisivat tässä tapauksessa irtisanoutua ilman, että heille seuraisi siitä mitään ongelmia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-07T15:21:42,2016-06-07T15:25:59,Tarkistettu,1.1 2016_65_51,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä on pidetty erittäin hyviä puheenvuoroja Suomen tilanteesta, turvallisuudesta, oikeudesta saada apua ja velvollisuudesta antaa muille apua. Sitähän se on, jos antaa toiselle, niin odottaa, että saa itsekin apua. Itse halusin hieman pohtia tuota velvoitetta työhön, erityisesti takautuvasti. Kuten tässä on käynyt esille, se voi muodostua ongelmaksi. Täällä ministerikin sanoi, että tämä varmasti kaikissa valiokunnassa ja eduskunnassa käsitellään erityisellä huolellisuudella. Varmastikin näin. Me perustuslakivaliokunnassa kuulemme asiasta paljon asiantuntijoita ja annamme sitten harkitun lausunnon asiassa. Sinänsä ymmärrän, että jos on joitain avainhenkilöitä, niin voi olla joskus tilanne, että tämä yksittäinen henkilö olisi pakko saada lähtemään eteenpäin tehtäviin, jos semmoista vastaavaa vapaaehtoista ei ole. Tietysti työn luonne monesti on sen tyyppinen, että joku on voinut ajatella, että tässä työssä voi työ joskus muuttuakin, ja toisaalta ei tämä ns. työvelvoite, velvollisuus osallistua työhön, ole ilmiönä tietysti täysin uusi. Jos ajatellaan, meillä on paljon hätätyötä: poliisit, lääkärit tekevät tämän tyyppistä työtä. Totta kai he ovat etukäteen tienneet, mihin työhön he menevät, mutta tämä ei ole sillä lailla instituutiona ihan uusi, vaikkakin ymmärrän, että tässä voi olla sotilaallista toimintaa tai semmoisella alueella toimimista, mikä tietysti muuttaa sitä tilannetta hyvinkin paljon. Tuossa edustaja Mikkonen esitti minusta ihan hyviäkin näkökohtia. Kaikilta esimerkiksi suostumus tai tämän tyyppinen, mahdollisuus irtisanoutua vaikka muihin tehtäviin, ei ole ollenkaan huono idea. En osaa nyt tässä sen enempää sanoa muuta kuin että kuulosti siltä, että edustaja Mikkonen oli pohtinut näitä ja ihan tosi virkistävää, uutta ajattelua. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-06-07T15:26:02,2016-06-07T15:27:53,Tarkistettu,1.1 2016_65_52,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Lakimuutoksia tarvitaan, jotta täysipainoinen osallistuminen Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjausten sekä kansainvälisten velvoitteiden mukaiseen yhteistyöhön on Suomelle mahdollista. Myös Puolustusvoimien tehtäviä on muutettava siten, että ne mahdollistavat kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen  erityisesti  EU:n  yhteisvastuulausekkeen  ja  keskinäisen avunannon lausekkeen mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanotilanteissa. Tämä hallituksen esitys lakimuutoksineen on hyvin tervetullut. On korkea aika, että Lissabonin sopimuksen turvallisuuspoliittinen merkitys tunnustetaan myös lainsäädännössämme. Suomi on pystynyt vastaamaan Ranskan avunpyyntöön terrori-iskujen jälkeen nykylainsäädännön mahdollistamilla keinoilla. On kuitenkin vaikea arvioida, millaisten uhkien kohteeksi Euroopan unionin maat voivat tulevaisuudessa joutua. Toisella kertaa kriisinhallinta-apu ei välttämättä olekaan tarkoituksenmukaista. Siksi lainsäädäntömme on tuettava sitä tosiasiaa, että Suomi ottaa Lissabonin sopimuksen avunantovelvoitteen vakavasti. Suomi on valmis antamaan tarvittaessa muille jäsenvaltioille apua, ja odotamme myös saavamme velvoitteen tarkoittamissa tilanteissa apua muilta jäsenvaltioilta. Arvoisa puhemies! Olemme täällä eduskunnassa erittäin yksimielisiä näiden lakimuutosten tarpeellisuudesta. Kuitenkin nimenomaan tämä käsittelyssä oleva puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluva esitys sisältää hyvin herkkäluontoisiakin muutosesityksiä, joiden yksityiskohtia on syytä vielä valiokuntakäsittelyssä tarkkaan harkita. Reserville ja asepalveluksessa oleville osallistuminen kansainvälisiin tehtäviin on vapaaehtoista, ja varusmiesten osalta osallistuminen sisältää myös rajoituksia vaarallisista tehtävistä. Hyvä niin. Kantahenkilökunnan osalta osallistuminen on puolestaan velvoittavaa, olkoonkin, että tehtäviin halukkaat ovat etusijalla. Puolustusministeriön mukaan vapaaehtoisuus ei Puolustusvoimilla työskenteleville riitä, koska kyse on kriittisistä avaintehtävistä. Kansainvälisen avun antamisen ja muun kansainvälisen toiminnan toimeenpano edellyttää tehokkuutta ja nopeutta, johon velvoittavuudella vastataan. Toisaalta mistään nopeasta joukkojen lähettämisestä ei joka tapauksessa olisikaan kyse, koska Suomella ei ole erillistä nopean toiminnan joukkoa ja mukaan tarvitaan lähes poikkeuksetta reserviläisiä, joilta siis tarvitaan erillinen suostumus. Toisin sanoen joukkojen perustaminen vie aina aikaa. Sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin on myös aina riittänyt lähtijöitä, vaikka osallistuminen on ollut vapaaehtoista. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että lainsäädännöllisten lukkojen poistaminen ei kuitenkaan tarkoita, että avun antamisesta muille maille tulee arkipäiväistä tai itsestään selvää. Lakia ollaan säätämässä hyvin poikkeuksellisten tilanteiden varalle, olipa kyse sitten avun antamisesta tai pyytämisestä. Ylimmät valtioelimet harkitsevat tarkkaan, lähetetäänkö joukkojamme ulkomaille tai onko Suomen mahdollisessa kriisitilanteessa tarvetta tehdä avunpyyntö EU-maille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-06-07T15:27:55,2016-06-07T15:31:38,Tarkistettu,1.1 2016_65_53,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on monessa puheenvuorossa korostettu avoimuutta tämän tärkeän, osin vaikeankin, uuden asian käsittelemisessä. Tämä pakko tai vapaaehtoisuus on kyllä sellainen asia. Tosinhan tämä on niin sanottu probleema, jos sellainen on vain jonkin aikaa. Uudet näihin virkoihin tulevat, tehtäviin tulevat jo lähtökohtaisesti tietävät, mikä heitä kenties voisi odottaa. Ja aina kun — toistan sen — lähetetään suomalaisia sotilaita ulkomaille mihin tahansa tehtäviin, niin siinä on kyllä toimittava mahdollisimman tarkasti, koska mitä tahansa voi tapahtua. Ja koko ajan pitää muistaa, että kaikella tällä toiminnalla pitää olla kansalaisten mahdollisimman laaja hyväksyntä, eduskunnan hyväksymisestä puhumattakaan. Sitten kohta 2: Mehän olemme tässä puhumassa Lissabonin sopimuksen täyttämisestä omalta kohdaltamme, siitä, että pystymme sen täyttämään, jos tositilanne syntyy, niin kuin onkin jo syntynyt, ja tätä on jo koeteltu, ja Suomi on siinä selviytynyt ihan hyvin. Minusta kannattaa kyllä koko ajan muistaa takaraivossaan se perusasia, että silloin kun olettaa, että saa apua hätätilanteessa, kriiseissä ynnä muissa onnettomuuksissa, niin silloin pitää olla valmis kyllä antamaan apua. Tämä on kahdenvälistä, tämä on vastavuoroista toimintaa. Tämän tahdon sanoa sen takia, että Euroopan unioni on turvallisuusyhteisö ja ehkä nimenomaan ensisijaisesti turvallisuusyhteisö, vaikka kauppa ja talous on tärkeää, Schengen on tärkeä, ynnä muuta. Mutta tämä turvallisuusyhteisö on olennainen asia koko tässä EU-toiminnassa, ja Lissabonhan toteuttaa nimenomaan tätä funktiota. Lopuksi totean sen, että niin tärkeä kuin tämä EU-asian täyttäminen onkin, niin pitää muistaa, että pohjimmiltaan oman puolustuksemme kunnossa pitäminen on sittenkin se rautainen pohja, josta ei saa tinkiä ja jonka osalta me joudumme vielä tässäkin eduskunnassa kovien keskustelujen eteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-06-07T15:31:41,2016-06-07T15:33:47,Tarkistettu,1.1 2016_65_54,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Se ei ole mikään yllätys, että EU-kriitikkona en sinänsä Lissabonin sopimuksesta nyt järin innoissani ole, mutta en EU-kriitikkona ole myöskään sokea sille, että EU:sta voi tulla joskus jotain hyvääkin, ja tämä on nyt, niin kuin edustaja Terho toi esille, sitä hyvää, järkevää valtioiden välistä yhteistyötä, joka parantaa myös Suomen turvallisuustilannetta. Tosin on todettava — vaikka edustaja Mustajärvi ei enää paikalla ole — että kyllähän perussuomalaisille EU-kriittisyys on uusiutuva luonnonvara: aina kun EU-kriittisyys meinaa vähentyä, niin kyllä EU sitä sitten väistämättä taas lisää. Mutta tässä on esitetty vahvasti huolta tästä niin sanotusta pakosta, ja tässä täytyy todeta jälleen se, että täytyy muistaa, että ammattisotilaiden kohdalla kansainväliset tehtävät eivät kuulu maanpuolustusvelvollisuuden piiriin vaan nimenomaan virkavelvollisuuden piiriin. Varusmiestä ja reserviläistä velvoittaa sotilasvala ja sitten taas ammattisotilasta ja muuta palkattua henkilöstöä virkavala. Nämä on siinä tärkeää muistaa. Ja perustuslakivaliokunta, jossa itse sitä asiaa käsittelen, totta kai tämän asian huolellisesti katsoo. Mutta jos ajattelee esimerkiksi Ruotsin esimerkkiä, mikä tässä on otettu esille — edustaja Mikkonen tässä nosti esille — niin Ruotsissa kyseessä oli todellakin silkka yksittäistapaus, eli yksi henkilö vapaaehtoisesti irtisanoutui Ruotsin puolustusvoimista tämän uudistuksen takia, mikä siellä tehtiin. Eli ei kovin suurta hämminkiä aiheuttanut. Mielestäni tämä on myös eräänlainen filosofinen kysymys, että onko meillä sitten maailman ainoa armeija, jonka ammattisotilaiden ei tarvitsisi lähtökohtaisesti täyttää valtiojohdon käskyjä. Mielestäni tämä vaatii aika pitkän pohdinnan, jos sille tielle lähdetään. Ja kyllä viime kädessä nähdäkseni täytyy olla niin, että jotta tämä meidän velvoite pystytään täyttämään kaikissa olosuhteissa, niin sanotusti viimekätisenä keinona täytyy olla tämä virkavelvollisuuteen kuuluva — jos siitä nyt sitten haluaa käyttää sanaa ""pakottaminen"", niin pakottaminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-06-07T15:33:49,2016-06-07T15:35:49,Tarkistettu,1.1 2016_65_55,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! On ihan aiheellista käydä myös sitä keskustelua, että meillä on aidot joukot, joita voimme tällaisissa tilanteissa ja tällaisissa hankkeissa käyttää. Meillähän on battlegroup, EU:n taisteluosastot, nopean toiminnan joukot, jotka eivät tähän suoranaisesti kuulu, mutta pitää pohtia sitä, tulisiko meidän luoda tällainen oma malli, mitkä olisivat ne joukot, joita me käyttäisimme, mitä me voisimme tarjota tällaisessa tilanteessa, kun olemme siinä tilanteessa, että olemme apua antamassa emmekä sitä vastaanottamassa. Eli tulee luoda oikea valmius avun antamiseen. Näissä keskusteluissa aika usein on keskusteltu sukellusvenejahdista, josta nämä lainsäädännön muutostarpeet osittain kumpusivat näiden terrori-iskujen lisäksi: Ei sellaiseen tehtävään voida lähettää varusmiehiä, se on kaikissa tilanteissa vaarallinen tehtävä. Nurkkaan taikka pohjaan ajettu, häädetty sukellusvene ei ole sellainen tehtävä, missä varusmiehiä voitaisiin millään tavalla käyttää. Tämä vain yhtenä esimerkkinä. Sotilaallisen avunannon omasta mielestäni pitäisi perustua pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen, ja uskon, että näitä vapaaehtoisia toimijoita tulee löytymään — ja erittäin tärkeä asia, mikä pitää Puolustusvoimissa ja puolustusministeriössä käydä läpi, on palvelussuhteen ehdot näiden tehtävien osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-07T15:35:50,2016-06-07T15:37:28,Tarkistettu,1.1 2016_65_56,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä salissa on nyt käytetty noin puolitoista tuntia sen mantran hokemiseen, että jos aikoo saada apua, niin on oltava valmis antamaan apua. Eikö se ole aika itsestään selvä asia kymmeniä kertoja toistettavaksi? Tässä tulee mieleen, olemmeko me tässä taas EU:n mallioppilaita. Me pohdimme täällä jatkuvasti sitä, mitä apua me voimme antaa muille, mitä me kenties joudumme antamaan muille, mitä me voimme pakottaa omat sotilaamme antamaan muille, mutta miksei kukaan kysy sitä, mitä apua me voimme saada muilta? Mitä konkreettista apua EU pystyy Suomelle antamaan? Mistä avusta tässä puhutaan, sotilaista, materiaalista? Miksei kukaan käy keskustelua tästä aiheesta, miksi me vain olemme antamassa muille?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-06-07T15:37:29,2016-06-07T15:38:17,Tarkistettu,1.1 2016_65_57,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ainakin edustajakollega, -konkari Salolaisen kanssa olemme tästä tässä salissa tänään useamman kerran puhuneet. Meillä EU:n turvatakuissa 222 ja 42.7 todetaan, että ""kaikin mahdollisin keinoin"", ja me olemme halunneet alleviivata nimenomaan sitä, että sen pitää tarkoittaa sitä, että jos me haluamme saada kaikin mahdollisin keinoin annettavaa apua, niin meidän pitää olla myös siihen valmiita. Ja sellaisiakin keskusteluja on ollut, mitä tuossa esille nostin, esimerkiksi Ruotsissa, että on epäilty näiden EU:n turvatakuiden vaikutusta, ja tällaista tulkintaa ovat sitten taas muutamat Nato-maat halunneet ruokkia ja tukea sen takia, että heillä on oma artikla 5, joka heille antaa vastaavien tyyppisiin tilanteisiin turvatakuuta. Mutta jos olemme siinä tilanteessa, että kaikki maat todellakin antaisivat vain oliiviöljyä, niin silloin todennäköisesti hädän hetkellä mekin saisimme vain oliiviöljyä. Sen takia meidän pitää olla valmiita kaikin mahdollisin keinoin osallistumaan näihin tilanteisiin ja tehtäviin, kun toinen EU-maa sitä meiltä pyytää. Ja tähän Suomi itse asiassa on sitoutunut jo aikanaan Lissabonin sopimuksen allekirjoittaessaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-07T15:38:20,2016-06-07T15:39:49,Tarkistettu,1.1 2016_65_58,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Arvoisa puolueveljeni — ei toverini vaan veljeni — edustaja Mäkelä esittää sinänsä ihan tärkeän huolen, mutta kyllä tässä nähdäkseni myös puolustusministeri korosti hyvin vahvasti sitä, että antaessaan myös saa. Ja jos ajateltaisiin tilannetta, että jokainen maa ajattelisi pelkästään sitä, mitä se saa, niin tietysti kukaan ei saisi mitään, koska kukaan ei olisi tarjoamassa kenellekään toiselle mitään. Mutta lähtökohtaisesti tietysti se, miksi Suomi tästä on kiinnostunut, on karkeasti sanottuna itsekkäästi se, mitä me voimme saada, kun me annamme. Ja niin kuin edustaja Heinonen toi esille, varsin paljon. Vaikka itse tosiaan vahva EU-kriitikko olen ja sellaisena pysyn, niin kyllä näen, että tässä nyt on positiivinen asia, mitä voidaan EU:sta irti saada. Ja kun EU:n jäsen olemme, niin kyllä näen, että tietysti kaikki positiivinen, mitä irti voidaan saada, kannattaa sieltä myös ottaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-06-07T15:39:50,2016-06-07T15:40:45,Tarkistettu,1.1 2016_65_59,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain,  aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vielä nopeana vastauksena tähän: Olisin mielelläni kuullut esimerkiksi ministeriltä konkretiaa siitä, onko meillä joitain järjestelyjä, miten voisimme parantaa huoltovarmuuttamme EU:n kautta mahdollisessa kriisitilanteessa. Eräs argumentti, joka on esitetty Nato-jäsenyydelle, on se, että Suomen huoltovarmuus voitaisiin taata sen kautta. Onko EU:lla vastaavaa mahdollisuutta? Onko siellä konkretiaa ja suorituskykyä sen huoltovarmuuden takaamiselle? Totta kai paperilla voi olla sopimuksia, mutta ovatko ne pelkkää paperia sitten, kun alkaa olla ongelmia?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-06-07T15:40:49,2016-06-07T15:41:19,Tarkistettu,1.1 2016_65_60,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_65_61,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp","Arvoisa puhemies! On korkea aika, että me täällä Suomessakin olemme heränneet viimeistään edellisvuoden maahanmuuttokriisin myötä siihen todellisuuteen, että olemme joutuneet osaksi kansainvälisen terrorismin toimintakenttää. Hallitus esittää, että matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten säädettäisiin rangaistavaksi. Tämä on pieni mutta tärkeä moraalinen viesti niille potentiaalisille islamistiterroristeille, jotka turvapaikanhakijoiksi tekeytyen ovat maahamme saapuneet. Heillä ei ole jatkossa oikeutta matkustaa terroritekoja tekemään Suomen kansalaisuudenkaan turvin, jos he sen onnistuisivat saamaan. Kannatan lämpimästi hallituksen esitystä ja soisin näkeväni vastaavan kaltaisia tiukennuksia jatkossakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-06-07T15:42:02,2016-06-07T15:42:43,Tarkistettu,1.1 2016_65_62,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tosiaan, tämä juontaa varmasti hyvin pitkälle viime vuosien tapahtumista, ja viime kesästä saimme kaikki järkyttävän sykäyksen siihen, että näitä asioita lähdetään tarkemmin tarkastelemaan. Kiitän tosiaan hallitusta siitä, että saatiin hallituksen esitys koskien terrorismirikosten kriminalisoinnin laajentamista. Ainoa, mitä toivon lakivaliokunnan jäseniltä — ja harmittelen, että puheenjohtaja ei ole täällä, mutta toivon, että hän katsoo tätä — on, että katsottaisiin laajasti, peittoaako tämä nyt aivan varmasti sitten kaikki terrorismirikokseen liittyvät toimet, niin ettei sinne jää semmoisia kaistaleita, jotka jostakin syystä jäävät rankaisematta. Nyt matkustaminen terrorismitarkoituksessa tulee rangaistavaksi ja rahoitusta koskevat säännökset laajenevat, mutta yksi, mitä itse olen tuossa miettinyt ja mitä olemme meidän ryhmässäkin pohtineet joskus, on se, onko kuuluminen terroristiryhmään nyt kriminalisoitu. Yritin lukea tätä lukua 34 a rikoslaista, ja en ihan varmasti tullut vakuuttuneeksi. Siellä oli terroristiryhmän johtaminen erikseen kriminalisoitu ja ehkä joitakin tekomuotoja, ja se edellytti jo suunnitelmallisuutta, jotta ryhmään kuuluminen olisi rangaistavaa. Sitten katsoin rikoslain 17 lukua rikoksista yleistä järjestystä vastaan, ja siellä on tämä järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen, mutta koska terrorismirikoksista on oma lukunsa, on selvästi ollut tarkoitus lainsäätäjällä ja tässä järjestyksessä, että terrorismirikoksista on säädetty omassa luvussaan, elikkä silloin olettaisin, että nämä säännökset eivät välttämättä sovellu siihen. En tiedä nyt — pyytäisin, että lakivaliokunta tutkailisi, että sinne ei tule jäämään aukkoja, niin että jos nyt esimerkiksi joku ilmoittaa, että ""kuulun Isikseen"", jota pidetään monestikin terroristijärjestönä, onko se kriminalisoitua vai onko se vain ihan ok, että täällä tällaista ilmoittaa. Haluaisin, että katsottaisiin, ettei jää mitään katvealueita nyt näihin vakaviin rikoksiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-06-07T15:42:45,2016-06-07T15:44:51,Tarkistettu,1.1 2016_65_63,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä ensimmäiseen puheenvuoroon viitaten toivoisin, ettei tähän hallituksen esitykseen sotkettaisi kovin voimakkaasti kysymystä turvapaikanhakijoista, sillä lähtökohtaisesti nämä ihmiset tulevat hätää karkuun eivätkä tänne Suomeen sitä hätää aiheuttamaan. Mutta sikäli, mitä tähän esitykseen tulee, kyllä terrorismin raakuuden tuleminen myös meitä suomalaisia yhä lähemmäksi on puhuttanut ja aiheuttanut huolta sekä turvattomuuden tunnetta monille meistä suomalaisista, ja siksi kaikki toimet terrorismin kitkemiseksi ovat hyväksi. Näen hyväksi, että hallitus tuo tämän esityksen eduskunnalle, mikä on reagoimista YK:n päätöslauselmaan, jonka tarkoituksena on torjua ulkomaille terrorismirikosten tekemistä varten tulleiden ihmisten matkoja tai niiden tekemistä edistävässä tarkoituksessa lähtevien henkilöiden muodostamaa uhkaa. Siksi näen hyväksi, että silloin, kun on todennettavissa, että henkilön matkustamisen rajoittamisella voitaisiin asiaan vaikuttaa, ja tämä tehtäisiin lain mukaan rangaistavaksi kansalaisille, olisi tärkeää tietää, että uusia keinoja otetaan käyttöön. Turvallisuus ja turvallisuuden tunne ovat yksi tulevaisuuden tärkeimpiä elementtejä, ja tulemme tämän lakivaliokunnassa varmasti huolella käsittelemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-06-07T15:44:52,2016-06-07T15:46:26,Tarkistettu,1.1 2016_65_64,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp","Arvoisa puhemies! Viime syksynä otin kantaa siihen, että terroristit saattavat käyttää tätä turvapaikkajärjestelmää hyväksi, ja näinhän siinä on käynyt. Tässä esityksessä matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten esitetään säädettäväksi rangaistavaksi ja myös matkustamisrikoksen yritys olisi rangaistava. Tämä esitys on hyvä. Mutta tulisi vielä jatkossa pohtia, jos voisimme vielä säätää myös terrorismiryhmään kuulumisen rangaistavaksi, koska terrorismiryhmään kuulumisen tarkoitus on edistää terrorismia ja sitä ei voi hyväksyä ja me tarvitsemme lisää työkaluja myös tähän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-06-07T15:46:29,2016-06-07T15:47:23,Tarkistettu,1.1 2016_65_65,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kyllä täytyy nyt ihmetellä ja kysyä edustaja Huhtasaarelta, mihin hän viittaa, kun hän toteaa, että turvapaikanhakijat, jotka ovat Suomeen tulleet, ovat olleet edistämässä jollakin tavalla terrorismia Suomessa. Kuten tuossa edellä jo totesin, niin toivoisin, ettei tähän hallituksen esitykseen liittyvään keskusteluun liitettäisi kovin voimakkaasti tuota hätää karkuun tulevien ihmisten osuutta vaan tätä pidettäisiin erillisenä, rikollisesti toimivien terroristien toimintaa kitkevänä toimenpiteenä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-06-07T15:47:25,2016-06-07T15:48:05,Tarkistettu,1.1 2016_65_66,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Ihan pelkästään kun lehtiä lukee, niin esimerkiksi Pariisissa ne kolme tekijää, jotka olivat tähän terrorismiin syyllistyneet, olivat käyneet Syyriassa, ja myös Saksassa on pidätetty ihmisiä. Ja kun me tiedämme, että nämä turvapaikanhakijat kulkevat kymmenien turvallisten maiden läpi tuolla aika vapaasti — paitsi onneksi tässä vaiheessa jotkut maat ovat sentään ruvenneet rajojaan enemmän sulkemaan — niin yhtä hyvin tässä Suomi on vaarassa, jos kerran terroristijärjestöt ovat oikein sanoneet ääneen lehdistössä, että aiomme lähettää näitä terroristeja mukana. Myös supo on sanonut, että tällaisia henkilöitä varmasti tulee. (Eduskunnasta: 300 henkilöä!) — 300:aa henkilöähän nytkin ihan epäillään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-06-07T15:48:06,2016-06-07T15:48:53,Tarkistettu,1.1 2016_65_67,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täydennyksenä tuohon, mitä edustaja Huhtasaari sanoi: Valitettavasti asia on niin, edustaja Kymäläinen, että meidän täytyy tosiasioiden valossa puhua terrorismista, kun puhumme turvapaikanhakijoista. Suomeen on tullut suuri joukko turvapaikanhakijoita, joitten taustaa ja henkilöllisyyttä emme tiedä, mutta sen me tiedämme, että viranomaistietojen mukaan tänne on tullut satoja terroristijärjestöyhteyksiä omaavia henkilöitä turvapaikanhakijoiden joukossa. Tutkimusten mukaan myöskin suomalaiset turvapaikanhakijat ovat radikalisoituneimpia suhteessa määräänsä koko Euroopassa, laskettuna sillä mittapuulla, kuinka monet lähtevät takaisin kotimaihinsa taistelemaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-06-07T15:48:55,2016-06-07T15:49:35,Tarkistettu,1.1 2016_65_68,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp","Ja puhujalistaan, edustaja Savio.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_65_69,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten säädettäisiin rangaistavaksi, ja myös matkustusrikoksen yritystä esitetään rangaistavaksi. Lisäksi matkustusrikoksen rahoittamista rangaistaisiin terrorismin rahoittamisena. Tämä oikeusministeriössä ministeri Lindströmin johdolla valmisteltu lakiuudistus on järkevä ja tervetullut toimenpide terrorisminvastaisessa taistelussa erityisesti juuri nyt, kun terrorismin uhka on kohonnut sekä meillä että muualla maailmassa. Arvoisa puhemies! Yleisesti ottaen Suomi ei ole tähän mennessä varautunut terrorismiin tai sen torjuntaan parhaalla mahdollisella tavalla. Muun muassa terrorismitutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta on todennut tämän. Hänen mukaansa Suomen terrorismin torjunnan resurssit ovat pienet sekä suojelupoliisin osalta että laajemminkin. Malkki on jopa ihmetellyt sitä, että Suomen poliitikot perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat olleet yllättävän vähän kiinnostuneita tästä nyt yhä ajankohtaisemmasta ja tärkeästä asiasta. Suojelupoliisin mukaan Suomessa on noin 300 ihmistä, joilla voi olla yhteyksiä terrorismiin. Heidän toimintansa on ollut pääosin ulkomaille suuntautunutta, mutta Suomessakin rekrytoidaan taistelijoita eikä kotimaammekaan ole varmassa turvassa terrorismilta. Valitettavasti viime syksyn maahanmuuttokriisin vaillinainen hoito ei ole lainkaan parantanut Suomen sisäistä turvallisuutta tai vähentänyt Suomeen kohdistuvaa terrorismiuhkaa edustaja Kymäläisen vastakkaisista väitteistä huolimatta. Toukokuussa uutisoitiin noin 2 500 turvapaikanhakijan kadonneen vastaanottokeskuksista tämän ja viime vuoden aikana. Epäilemättä nämäkin osittain paperittomat tai väärillä henkilöpapereilla esiintyneet henkilöt ovat lisänneet edelleen terrorismitekojen uhkaa, ja kehotankin hallitusta ripeisiin toimiin palautuskeskusten perustamiseksi. Lisäksi pidän järkevänä edustaja Meren tekemää esitystä (Puhemies koputtaa) terrorijärjestöön kuulumisen kriminalisoinnista (Puhemies koputtaa), ja muutkin toimet ovat eittämättä tarpeellisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-06-07T15:49:40,2016-06-07T15:51:59,Tarkistettu,1.1 2016_65_70,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä asiassa ei ole kyllä mitään syytä myöskään sinisilmäisyyteen, siinä mielessä olen kyllä yhtä mieltä täällä salissa puhuneiden perussuomalaisten kanssa. Pakolaisvirtaa on käytetty todistetusti Euroopassa hyväksi terroristiteoissa, niin Pariisissa kuin Brysselissä. Mutta ei tämä tietenkään kohdistu pelkästään pakolaisvirran mukana tuleviin henkilöihin. Näistä nimenomaan Pariisissa ja Brysselissä iskuja tehneistä henkilöistä osa oli rekisteröitynyt pakolaisiksi tietyissä pisteissä ja käyttänyt sen mukana virtaa hyödykseen. Eli siinä mielessä se on aivan perusteltu. Mutta pitää muistaa se, että tämä lainsäädäntö koskee myös kantasuomalaisia. Meiltä Suomesta on lähtenyt Daeshin joukkoihin kantasuomalaisia käännynnäisiä, ja tämä koskee myös heitä. Ei tämä ole kohdistettu millään tavalla mihinkään etniseen ryhmään taikka mihinkään tiettyyn kansalaisuuteen vaan siihen, että matkustaminen terroririkoksen tekemistä varten olisi rangaistavaa. Eli tämä ei kohdistu millään tavalla mihinkään etniseen ryhmään, ei mihinkään kansalaisuuteen, ei pakolaisiin. Tämä koskettaa kaikkia, jotka tällä tavalla toimivat. Meillä Suomessahan lainsäädäntöä on uudistettu muutamilla askelilla. Taisi olla edellinen hallituskausi, kun kouluttautuminen ja terrorismin rahoittaminen säädettiin rikokseksi. Tein silloin itse lakialoitteen terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisoimiseksi. Se ei viime hallituskaudella edennyt, se raukesi viime vaaleissa, ja uusin tuon esitykseni viime vuonna, vuonna 2015, eduskunnassa, lakialoite 47/2015 valtiopäivillä. Siinä esitän 34 a lukuun terrorismirikoksista uutta 4 d §:ää, Terroristiryhmään kuuluminen: ""Joka on jäsenenä terroristiryhmässä, on tuomittava terroristiryhmään kuulumisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi. Määritelmä terroristiryhmästä on 6 §:ssä. Joka tuomitaan terroristiryhmään kuulumisesta, on tuomittava myös tekemästään 1 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta tai sellaisen rikoksen rangaistavasta yrityksestä taikka 2 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta."" Tämän aloitteen olen viime vuonna jättänyt näille valtiopäiville ja toivon, että lakivaliokunta ottaa sen tämän hallituksen esityksen rinnalla käsittelyyn, sillä tämä jättää asian hienokseltaan auki, niin kuin edustaja Meri täällä esille toi. Eli vaikka tätä on osittain uutisoitu, että terroristijärjestöön kuuluminen kriminalisoidaan, niin aivan yksiselitteisesti se ei tästä selviä, ja sen takia lakivaliokunnassa tätä on syytä käydä läpi. Täällä kerrotaan esimerkiksi yhdessä kohdassa, että terror actin tekeminen, suunnitteleminen, valmisteleminen taikka osallistuminen ja niin poispäin. Täällä on viittauksia näin, mutta aivan yksiselitteistä se ei ole, ja sen takia pidän sitä tarpeellisena, että lakivaliokunta ottaa tuon tekemäni lakialoitteen käsittelyyn ja käy sen perusteellisesti läpi tämän hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-07T15:52:01,2016-06-07T15:56:14,Tarkistettu,1.1 2016_65_71,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin tervetullut. Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteossa todetaan selkeästi, että terrorin uhka on kasvanut Suomessakin. Totta kai se on pienempi kuin monessa muussa Euroopan maassa, mutta tällainen jihadistinen toiminta Suomen poliisin mukaan on täälläkin jo aktiivista. Tein kirjallisen kysymyksen joitakin kuukausia sitten ääri-islamismin vastaisen toiminnan tehostamisesta, ja sisäministeri Orpon antamassa vastauksessa todetaan muun muassa, että — no, Orpo ei totea, että perussuomalaisten vaatimuksesta, mutta käytännössä perussuomalaisten vaatimuksesta — lakiin tulee mahdollisuus mitätöidä Suomen kansalaisuus terroritoimintaan osallistuvilta kaksoiskansalaisilta. Tämä lakimuutoksen selvitys aloitetaan syksyllä. Tietysti näen hieman ongelmalliseksi sen, että meillä tällä hetkellä on hyvin kapeat raamit sille, miten voidaan tässä asiassa toimia. Perustuslain mukaisesti kansalaisuutta ei voida poistaa henkilöltä, joka jäisi kansalaisuudettomaksi. Näin monessa muussa EU-maassa jo toimitaan, mutta meillä tosiaan perustuslaki tässä asettaa rajoitteita, jotka tällaisessa tilanteessa, missä ollaan tämän kansainvälisen terrorismin kanssa tekemisissä, ovat ongelmallisia. Toinen näkökohta, jota haluan tämän esityksen lisäksi korostaa, on, että meillä jo nykyisellään lainsäädännössä ulkomaalaisten ääri-islamististen radikaalisaarnaajien maahantulokielto on mahdollinen ulkomaalaislain 156 §:n nojalla. Sitä ei ole kuitenkaan juuri käytetty. Suojelupoliisilla esimerkiksi siinä on harkintavalta, mutta sitä ei ole juuri käytetty, ja sitä olen ihmetellyt ja ihmettelen yhä. Ylipäätään tärkeää on nyt tässä median ja oppositionkin ristipaineessa, että hallitus pysyy lujana ja laitetaan täytäntöön kaikki turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman linjaukset. Sitä perussuomalaiset edellyttää muilta hallituspuolueilta, ja näen, että tämä edustaja Heinosen esille ottama asia, tämä terroristiryhmään kuuluminen, kuuluu siihen pakettiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-06-07T15:56:16,2016-06-07T15:58:21,Tarkistettu,1.1 2016_65_72,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Terrorismi on rikos ihmisyyttä vastaan. Valtioilla on ihmisoikeussopimusten mukaan velvollisuus suojella ihmisten oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja siten myös velvollisuus suojella ihmisiä terrorismilta. Yhtä lailla ihmisoikeussopimukset sitovat valtioita näiden toimiessa terrorismia vastaan. Esimerkiksi YK:n globaalin terrorisminvastaisen strategian mukaan ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja suojeleminen sekä oikeusvaltioperiaatteet ovat keskeisiä terrorisminvastaisissa toimissa. YK:n erityisraportoija ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelusta ja edistämisestä terrorismia torjuttaessa on todennut, että ihmisoikeuksien täysi kunnioittaminen terrorisminvastaisissa toimissa on paras käytäntö, koska se on paitsi valtioiden velvollisuus myös osoittautunut tehokkaaksi terrorismin torjunnassa. Nyt mahdollisesti säädettävien uusien rikosten vaikutusta on siis laajasti arvioitava Suomen sitovien kansainvälisten velvoitteiden valossa: ihmisoikeussopimusten, humanitäärisen oikeuden ja pakolaisoikeuden. On tärkeää, että kriminalisoinnit rajataan mahdollisimman tarkasti, ja olisikin hyvä laatia selkeä kannanotto siitä, missä tilanteessa sovellettaisiin rikoslain lukua 34 a, jossa säädetään terrorismirikoksista, ja missä tilanteissa sovellettaisiin kansainvälistä humanitääristä oikeutta sekä rikosoikeudellisen vastuun osalta mahdollisesti rikoslain 11 lukua, jossa säädetään sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Erityisesti nyt esitettävät salaiset pakkokeinot ovat äärimmäisen ihmisoikeusherkkiä, ja ne on määriteltävä riittävän tarkasti. Kriminalisoinnin lisäksi olisi olennaista kehittää myös muita toimintatapoja, joilla estettäisiin radikalisoituminen ja terroristinen väkivalta. Tiedämme, että tänne yksin alaikäisinä saapuvat turvapaikanhakijat ovat riskiryhmässä, ja siksi kotouttaminen on äärimmäisen tärkeää heidän osaltaan eikä perheenyhdistämistä tule vaikeuttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-07T15:58:23,2016-06-07T16:00:56,Tarkistettu,1.1 2016_65_73,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! YK:n päätöslauselma on harvoin niin tiukka, että se vaikuttaa suoraan kansalliseen lainsäädäntöön, mutta nyt tässä kohtaa ollaan tilanteessa, jossa YK:n päätöslauselma on se terrorisminvastainen toiminta. Ja kuten tässä on todettu, niin jo aikaisemmin on tehty useita eri lakimuutoksia niin, että terrorismin torjuntaan saataisiin panostettua, ja erityisesti se on liittynyt tähän koulutukseen mutta myöskin rahoitukseen, johonka tulee myöskin tässä kohtaa lisää säädöksiä. Meillä on kuitenkin tässä muutamia kysymyksiä, ja toivon, että hallintovaliokunta — jossa saan olla lausuntojen antajana — mutta myöskin lakivaliokunta sitten ottavat huomioon ja rajaavat tarkkarajaisesti, miten tämä suunnittelu tulee todentaa, milloin voidaan ajatella, että se täyttää tämän rikoslain ehdot, että suunnittelu on käynnissä. Toinen kysymys on, jos ihmisillä on tuttavia ympäri maapalloa ja jos suomalainen lähtee jonnekin muualle, mitenkä nämä yhteydet huomioidaan siellä, vai onko epäilys, jos minä menen vaikka ystäviäni tapaamaan johonkin maahan, jossa on ehkä enemmän terrorismiuhkaa, että minut voidaan luokitella sitten siinä kohtaa epäilyttäväksi henkilöksi. Mitenkä matkustusasiat, ‑tiedot — koska kyllä tällä hetkellä meillä on tiedossa, että lentomatkustamisen kohdalla EU:n kanssa puhutaan kaiken aikaa siitä, ovatko ne matkustajatiedot viranomaisilla käytössä, mutta jos menee tuosta Eurooppaan päin vaikka Tallinnaan laivalla, niin kukaan ei oikeasti tiedä, minnekä se ihminen on siitä eteenpäin mennessään matkustanut. Jotenka tämä on minun mielestäni yksi kysymysmerkki siellä, että miten ihmeessä voidaan sitten todentaa se, että ihminen on siellä mennyt. Vierastaistelijat on kolmas iso kysymysmerkki, elikkä jos ja kun tämä ei kosketa niitä ihmisiä, joittenka kotipaikka on Suomi, (Puhemies koputtaa) niin kun he ovat käyneet kouluttautumassa siellä jossain Syyriassa ja tulevat takaisin, niin tämä laki ei heitä kosketa, ja se on kyllä kummallisen oloista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-06-07T16:00:59,2016-06-07T16:03:13,Tarkistettu,1.1 2016_65_74,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa nyt tuotiin esille jihadistit terroristijärjestöjen taustana. Pitää kuitenkin muistaa, että tämä lainsäädäntöhän ei millään tavalla ole myöskään sidottu pelkästään jihadisteihin, vaan meillä on Euroopan unioni listannut maailmassa vajaan 50 — olikohan 48 — eri terroristijärjestöä, USA yli 40 terroristijärjestöä, Australialla on oma listaus terroristijärjestöistä, ja siellä löytyy terroristijärjestöjä kommunismista äärioikeistoon ja kaikkea mahdollista sieltä väliltä. Tämä lainsäädäntöhän ei ota mitään kantaa siihen, mikä on sen terroristitoiminnan taustalla. Siinä mielessä ei pidä antaa sellaista kuvaa, että tässä oltaisiin nyt puuttumassa pelkästään esimerkiksi Daeshiin taikka al-Qaidaan tai tämäntyyppisiin toimijoihin. Puututaan niihin, mutta puututaan näihin kaikkiin muihin noin 50 terroristijärjestöön myös.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-07T16:03:13,2016-06-07T16:04:24,Tarkistettu,1.1 2016_65_75,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Haluan nyt vielä kerran todeta, että tämä hallituksen esitys on hyvä ja tarpeellinen. Varmasti on tarpeellista myös käydä kriittistäkin keskustelua maahanmuutosta tai siitä mahdollisuudesta, että maahanmuuttovirran mukana on tullut myös niitä henkilöitä, joilla on niin sanotusti pahat mielessä tänne tullessaan, ja on tärkeää, että etsitään niihin keinoja. Haluaisin kuitenkin, ettei tässä keskustelussa leimattaisi kaikkia turvapaikanhakijoita, joista osa aidosti tulee hätää pakoon. Tämä tässä keskustelussa tuntui jääneen huomaamatta kanssakeskustelijoilta. Aihe on herkullinen varmasti perussuomalaisille silloin, kun puhutaan turvapaikanhakijoista tai maahanmuuttajista, mutta toivottaisiin, että tämän kannatettavan hallituksen esityksen kohdalla pysyttäisiin pöksyissä ja asiassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-06-07T16:04:25,2016-06-07T16:05:35,Tarkistettu,1.1 2016_65_76,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kymäläiselle sanoisin, niin kuin täällä on tänään taidettu jo sanoakin, että ei kannata olla sinisilmäinen. Haluaisin myös vielä kiittää edustaja Eloa tekemästään huomiosta, että eduskunnan tulee pysyä tiukkana ja viedä täysimääräisesti lainsäädäntöön hallituksen jo sopimat maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiset toimenpiteet huolimatta nyt viime päivinä esillä olleesta opposition ja mediankin kovaäänisestä vastarinnasta. Meidän kaikkien lainsäätäjien on hyvä pitää mielessä, että vallan kolmijako-opissa kansallinen parlamentti eli Suomessa eduskunta on ensimmäinen valtiomahti ja media vasta neljäs. Eduskunnan tuleekin käyttää sille kuuluvaa valtaa, ja tämä koskee myös maahanmuuttoa koskevaa lainsäädäntöä. Valta kuuluu Suomessa kansalle, joka on vaaleissa valinnut maan asioiden hoitoon parhaaksi katsomansa päättäjät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-06-07T16:05:36,2016-06-07T16:06:45,Tarkistettu,1.1 2016_65_77,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustajakollegalle toteaisin, että ei sinisissä silmissä mitään vikaa ole, itse olen niillä pärjännyt kohta 40 vuotta. Mutta sen takia, etten ole sinisilmäinen, kannatan tätä hallituksen esitystä. On tärkeää, että terrorismin tekijöiden mahdollisuuksia rajoitetaan. Kuten tässä jo edellä totesin, on varmasti totta, että tarvitaan kriittistä keskustelua, tarvitaan niitten keinojen hakemista, joilla pystytään terrorismia vähentämään. Mutta en halua, että tässä leimataan kokonaan turvapaikanhakijat, sillä suurin osa tuosta joukosta on hätää tänne pakoon tullut ja tullut täältä turvaa hakemaan, ja aivan aiheesta. Eli nämä kaksi asiaa täytyisi pitää erillään, ja myös sinisillä silmillä pystyy katsomaan asiaa kriittisestikin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-06-07T16:06:45,2016-06-07T16:07:45,Tarkistettu,1.1 2016_65_78,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_65_79,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on yksi esimerkki siitä, kuinka yritetään myös taiteilijoiden elämää helpottaa tässä ympäristössä, jossa taiteilijoiden toimeentulo koostuu todellakin monesta eri lähteestä: muun muassa työsuhteista, yrittäjyydestä ja myös oman taiteen myynnistä. Tämä hallituksen esitys koskee apurahataitelijoita, eli apurahan saajan olisi sitten kannustavampaa ottaa vastaan lyhytaikainen työsuhde. Tämä on pieni lakiesitys, mutta kuitenkin selventää hyvin taiteilijoiden oikeutta vastaanottaa työsuhde. Tässä voidaan käyttää sitten perusteina juuri näitä piirteitä, jotka tässä lakiehdotuksessa on lueteltu, jolloin apurahakauden aloittamista voidaan siirtää ja sitten apurahakausi voidaan keskeyttää. Tämä on oikein hyvä lakiehdotus, ja sitä sitten tulemme sivistysvaliokunnassa käsittelemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+6.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-06-07T16:08:04,2016-06-07T16:09:12,Tarkistettu,1.1 2016_65_80,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle hylkyjen poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja merilain, alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain ja alusrekisterilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_65_81,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle hylkyjen poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja merilain, alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain ja alusrekisterilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2016 vp","Rouva puhemies! Hallituksen esitystä Kansainvälisen merenkulkujärjestön Nairobin sopimuksen esityksestä on periaatteellisesti helppo kannattaa, koska sopimuksen tarkoitus on varmistaa vesionnettomuuden sattuessa vaarallisen hylyn nopea ja tehokas poistaminen ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaaminen. Suomen aluevedet, joita tämä koskisi, ovat matalia ja herkkiä onnettomuuksissa mahdollisesti aiheutuville ympäristöongelmille. On myös hyvä asia, että aluksen rekisteröidyllä omistajalla olisi velvollisuus vakuuttaa yleissopimuksen mukainen vastuunsa, kun aluksen bruttovetoisuus on tarpeeksi suuri. Siitä kuitenkin täytyy huolehtia, ettei suomalaisille aiheuteta tässä sellaisia velvollisuuksia, joita muut täällä liikennöivät eivät täyttäisi. Uskon, että saamme näistä asioista hyvän selvityksen liikenne- ja viestintävaliokunnan käsittelyssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-06-07T16:09:28,2016-06-07T16:10:11,Tarkistettu,1.1 2016_65_82,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien ja  kuntayhtymien eräiden  oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa>>>Hallituksen esitys HE 97/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_65_83,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien ja  kuntayhtymien eräiden  oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa>>>Hallituksen esitys HE 97/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä kyseisessä lakiesityksessä esitetään rajoitettavaksi kuntien ja kuntayhtymien merkittävien sosiaali- ja terveydenhuollon investointien tekemistä määräajaksi, kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Määräaika tulee siis käytännössä siitä, että nyt kun valmistellaan sote-uudistusta maakuntapohjaisesti, ei haluta, että kunnat ja kuntayhtymät alkaisivat kilpailemaan investoinneilla ja sitten sitoisivat tulevien itsehallintoalueiden käsiä niiden osalta, vaan halutaan, että pystyttäisiin mahdollisimman tasapuolisesti sitten rakentamaan ne palvelut. Toki hallituksen esityksen perusteluteksteissä mainitaan, että kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehneet osin ratkaisuja, joilla ne totta kai pyrkivät parantamaan omaa palvelurakennettaan, kuten luontaista on, mutta valitettavaa on ollut se, että enenevä määrä kuntia on alkanut ulkoistamaan omia palvelujaan. Tämä, ainakin oman järkeilyni pohjalta, johtuu siitä, että ei olla tyytyväisiä nykyisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. On kuntia, jotka ovat irrottautuneet yhteistoiminta-alueista, jotka ovat irrottautuneet kuntayhtymistä ja ulkoistaneet omat perusterveydenhuollon palvelunsa ja saaneet itse asiassa ainakin tyytyväisyyskyselyjen mukaan parempaa palvelua. Mutta toki kokonaisuuden kannalta ei voi olla toivottavaa, että tällä lailla ulkoistusten kautta pikkuhiljaa nakerretaan koko sitä meidän perusterveyden- ja sosiaalihuollon pohjaa, joten tähän sote-uudistukseen on todellakin syytä puuttua, ja kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että toivottavasti se nyt etenee viimein. Tietenkin näihin pitkiin kokonaisulkoistuksiin on liittynyt sitten se kysymys, että kun nyt siirrytään maakuntatasoiselle toimijalle, niin miten nämä aikaisemmat sopimukset siirtyvät sitten maakunnalle. Ja tämänkin lain myötä ne siirtyvät sitten. Maakunta neuvottelee, mitä näille sopimuksille tehdään. Kovin pitkiä optioita vuosikymmeniksi ei enää pystyisi tämän lain jälkeen tulemaan. Mutta kyllä tähän lakiin liittyy myös huolia, joita etenkin kunnat ovat tuoneet esille. Onhan se aika iso kirjaus lainsäädännön tasolta tulla kuntien omalle tontille ja sanoa, että te ette saa tehdä investointeja, ja tätä varmasti käydään tarkkaan läpi sitten valiokuntakäsittelyssä. Perusteluteksteissä tuotiin esille se, että 70-luvulla on aikaisemmin tehty tällaisia rajoituksia. No, varmasti jos asiaa ajattelee maan eri osien kautta, niin voin ymmärtää, että jossakin, missä tunnin ajomatkan päässä on useita terveyskeskuksia, on luontaista, että tehdään sitä työnjakoa, mutta taas toisaalla pitkien etäisyyksien alueilla, Pohjois- tai Itä-Suomessa, jossa yhden tunnin matkan sisällä ei välttämättä ole yhtään terveyskeskusta, sen uuden sote-järjestelmän luomisen täytyy kyllä olla sen kaltainen, että kaikki kunnat ja kaikki ihmiset niissä kunnissa kokevat, että heidän perussosiaali- ja terveyspalveluistaan tullaan huolehtimaan myös jatkossa. Vaikka terveyskeskus muuttaisi nimensä hyvinvointikeskukseksi, minulla ei ole mitään sitä vastaan. Varmasti terveyskeskukset joutuvat miettimään omaa toimintaansa ja työnjakoa siellä maakunnan sisällä, mutta ennen kaikkea se hyvinvointipainotteisuus ja ennaltaehkäisyn vahvistaminen tulee korostumaan tässä sote-uudistuksessa, ja se ei voi tapahtua sitten sillä lailla, että koetetaan vain niiltä reuna-alueilta tai pienistä yksiköistä viedä palveluita, koska kuitenkin ne suuret rahavirrat, suuret menoerät ovat siellä isoissa yksiköissä. Siten ymmärrän kyllä tämän lain rajoitukseen liittyvän keskussairaaloita koskevan investointikiellon. Mutta summa summarum, on toki totta, että monet meidän sosiaali- ja terveyspalveluiden yksiköistämme ovat kyllä pikaisen korjauksen tarpeessa, sillä ne on tehty 60—70-lukujen taitteessa ja ne ovat siten saavuttamassa peruskorjausikänsä ja reippaasti. Niinpä toivonkin, että osana sote-uudistusta kuitenkin pohditaan myös niitä hyvinvointipalveluita: miten tehdään muutos terveyskeskuksesta hyvinvointikeskukseksi, miten turvataan koko maakunnassa ne palvelut, miten kehitetään sähköisiä, liikkuvia, pyörien päällä tulevia palveluita. Ja on myös tärkeää, että tässä laissa on mahdollisuus edelleen tehdä perustellusti investointeja tänä poikkeuksellisena aikanakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+8.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-06-07T16:10:30,2016-06-07T16:15:48,Tarkistettu,1.1 2016_65_84,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien ja  kuntayhtymien eräiden  oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa>>>Hallituksen esitys HE 97/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä valtiovalta on ennenkin säädellyt lailla kuntien oikeutta järjestää sote-palvelu, tämä ei sinänsä ole mitenkään uusi asia. Sitä on tehty ainakin niin kauan kuin keskustan johdolla vietiin alle 20 000 asukkaan kunnilta itsenäinen järjestämisoikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin Paras-hankkeen myötä. Nyt ollaan periaatteessa sen polun loogisella jatkumolla. On käynyt ilmi, että joissain kunnissa tai kuntayhtymissä on ilmennyt erikoista investointihalukkuutta tämän sosiaali- ja terveysratkaisun ollessa kesken, ja tulee mieleen väistämättä sellainen epäilys tai ajatus, että suurilla investoinneilla pyritään ohjaamaan tai jopa pakottamaan ratkaisua koskevaa päätöksentekoa. Sehän on yleisesti tiedossa oleva asia, että omaisuusmassat ovat melko suuri perustuslaillinen ongelma sote-ratkaisuissa ja niitten siirtyminen ilman rahaa ei onnistu tai se on hyvin ongelmallista, kun taas ne rahat, joilla ne siirtyisivät, ovat niin suuria, ettei sellaisten rahojen siirtämiseen ole realistisia mahdollisuuksia velkaantumisen merkeissä. Eli tässä on tämmöinen riski olemassa. Toivoisin kuntapäättäjiltä kautta maan malttia ja vastuullisuutta näissä asioissa, mutta siltä varalta, että malttia ja vastuullisuutta ei löydy, lakikin voi olla tarpeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-06-07T16:15:48,2016-06-07T16:16:58,Tarkistettu,1.1 2016_65_85,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien ja  kuntayhtymien eräiden  oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa>>>Hallituksen esitys HE 97/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen tavoitteet ovat hyvät. Lain avulla pyritään varmistamaan, ettei maakuntia sidota ennen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta pitkäksi aikaa uusiin velvoitteisiin tai rakennushankkeisiin. Näin varmistetaan, että maakunnilla on mahdollisuus järjestää palvelut yhdenvertaisesti ja kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Tarkoituksena on turvata sote-uudistuksen tavoitteet kustannussäästöjen saavuttamisesta sekä alueellisesti tarkoituksenmukaisesta palveluverkosta, jossa palvelut on integroitu asiakaskeskeisesti. Kannatan siis lämpimästi tätä lakiesitystä ja erityisesti sen tavoitteita. Mutta valitettavasti hallituksen muut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuskaavailut vievät asiaa ihan toiseen suuntaan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tärkeimmät tavoitteet eli palvelujen integraatio ja yhdenvertaisuus eivät voi toteutua hallituksen alustavasti kaavailemassa valinnanvapausmallissa. Toivonkin, että hallitus aidosti kuuntelisi asiantuntijoita, jotka nyt aika suurella joukolla ovat korostaneet, että maakuntauudistuksen, rahoitusuudistuksen, valinnanvapauden ja pakkoyhtiöittämisen toteuttaminen yhdellä kertaa on kyllä suuri riski ja hyppy tuntemattomaan. Ensin tulisi rakentaa palveluiden järjestämiselle riittävän vakaa pohja, sitten toteuttaa rahoitusuudistus ja vasta sen jälkeen lähteä monipuolistamaan palveluiden tuotantorakennetta eikä tehdä näitä kaikkia kerralla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-06-07T16:16:58,2016-06-07T16:18:31,Tarkistettu,1.1 2016_65_86,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien ja  kuntayhtymien eräiden  oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa>>>Hallituksen esitys HE 97/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan ensin käytäntöön elikkä tähän eduskuntakäsittelyyn. Tämä laki on ollut tiedossa, se, että tämmöinen on suunnitteilla ja tulossa, ja siitä huolimatta tänään ollaan tilanteessa, että sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta että hallintovaliokunta ovat joutuneet käsittelemään tätä lakia ennen kuin se on ollut lähetekeskustelussa. Ja meillä luki jopa hallintovaliokunnan listalla, että asiantuntijakuuleminen päätetään ja käydään valmistava keskustelu. Mielestäni tämä on aika kummallista, ja tiedän kyllä, että näitten vuosien aikana on ennakollista käsittelyä käytetty aiemminkin, mutta silloin se on yhdessä sovittu. On sovittu, että voidaan aloittaa valiokunnassa käsittely ennen kuin on lähetekeskustelu samana päivänä. Mutta tänään se on siis tehty niin, että sen käsittely on myöskin lopetettu ennen kuin se on lähetekeskustelussa. En pidä tätä kovin hyvänä toimintatapana, vaikka ymmärrän, että tällä on kiire, koska tämä halutaan voimaan mahdollisimman nopeasti ja tässä on tietenkin kesätauko tulossa, mutta toivon, että hallitus ottaa tästä ensiksikin oppia eikä pistä edustajia kohtuuttomaan tilanteeseen. Äsken täällä joku toivoi, että valiokunnat ottavat näitä asioita huomioon: eivät ota, koska tätä ei enää käsitellä, (Eduskunnasta: Oho!) missään valiokunnassa. Tehdään mietintö kyllä ja lausunto, mutta minkäännäköistä käsittelyaikaa tälle laille ei enää ole olemassa, jos tämä on torstaina täältä kerran jo ulos valiokunnista. Surullista mutta totta. Sitä vastoin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä odotellaan, ja, katsotaan nyt, senhän piti tulla hieman ennen kuin lehti tulee puuhun, mutta nyt voi olla, että hieman ennen kuin lehti tippuu puusta, se on ehkä täällä. Tähän yhdistelmään liittyy semmoinen kysymysmerkki, että nyt ollaan tiukasti tekemässä rajoittavaa lainsäädäntöä siihen soteen, joka tulee ehkä voimaan vuonna 19. Tällä hetkellä siis rajoitetaan kuntien investointeja 5 miljoonan euron rajaan ja kuulemma kaikkein suurin tehtävä on rajoittaa terveyskeskusten perusparannuksia ja rakennuksia. Mitä jos sote ei toteudu sillä aikataululla tai sillä mallilla kuin on tähän asti suunniteltu? Minä omalta osaltani toivon, että se ei toteudu sillä pakkoyhtiöittämismallilla eikä sillä laajalla valinnanvapaudella, joka jakaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan, mutta voi olla, että on perustuslaillisia kohtia, niin kuin edelliselläkin kerralla, tai jotain muuta, johonka se torppaantuu, niin nyt sitten tällä lailla suitsitaan erityisesti investointeja. Kunnat ovat olleet aika kriittisiä, ja kuntapäättäjänä voisin myöskin ajatella niin, että kun meillä on kerran tieto, alustava tieto, siitä, että kaikki kuntien ja kuntayhtymien kiinteistöt eivät tule siirtymään mahdollisille tuleville maakunnille, niin kai kuntien vastuulliset päättäjät miettivät näitä hankkeita uudelleen eivätkä lähde nyt suunnittelemaan mitään uusia hankkeita. Mutta tähän valtiovalta ja hallitus ei luota selvästikään vaan haluaa nyt ne suitsia pakkolailla. Ongelma on myöskin siinä, että varsin monet hankkeet on suunniteltu aika pitkälle: niihin on käytetty siis miljoonia euroja rahaa ja on jopa tehty sitoumuksia. Ja ymmärsin tänään, että rajana on urakkasopimus elikkä kaikki kustannukset ennen urakkasopimusta ja kaikki sitoumukset ennen urakkasopimusta tulevat jäämään kuntien maksettavaksi, jos ja kun valtiovallalta tulee päätös, että näitä hankkeita ei saa rakentaa. Tässä on myöskin ongelmana mahdollisesti sopimusrikkomukset, jos on tehty eri tahojen kanssa — yksityisten tahojen kanssa tai muiden kuntien kanssa tai muitten kanssa — erilaisia sitoumuksia ja sopimuksia. Valtiovalta varmaankin tulee sitten riemuissaan niitä sinne maksamaan. Voi olla, että tässä torpataan erittäin hyviä hankkeita, ja voi olla, että toisaalta on tehty hyvin hätäisiä päätöksiä. Kunnat ovat paniikissa painaneet nappulaa, pistäneet urakkatarjoukset eteenpäin, eikä ole jätetty aikaa sille harkinnalle siitä syystä, että on tiedetty, että tämmöinen laki tulee. Toisaalta tiedetään, että voi olla, että tämä pysäyttää kuntien investoinnit täysin. Ja voi olla, että semmoisessa tapauksessa, jossa kyseessä on esimerkiksi yhteiskiinteistö, missä on terveyshuollon palveluita — vaikkapa neuvolapalveluita, kouluterveydenhuollon palveluita ja muuta — ja koulu, niin se koko koulunkin remontti tai rakentaminen hidastuu. Voi olla, että maalaan turhan mustaa kuvaa, mutta näitä asioita emme kerenneet käydä läpi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+8.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-06-07T16:18:36,2016-06-07T16:24:23,Tarkistettu,1.1 2016_65_87,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Niilo,Keränen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien ja  kuntayhtymien eräiden  oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa>>>Hallituksen esitys HE 97/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä on tarkoitus varmistaa, että sote-uudistus pääsee alkuun puhtaalta pöydältä. On nimittäin hyvinkin pelättävissä, että ennen vuotta 2019 monet kunnat pyrkivät varmistamaan, että omassa kunnassa on olemassa palveluita myöskin vuoden 2019 jälkeen, josta lähtien maakunnat päättävät siitä, missä ja miten sosiaali- ja terveyspalveluja järjestetään. Tämän takia kunnat tietysti pyrkivät parantamaan asukkaittensa palveluja muun muassa rakentamalla taikka tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia yksityisten toimijoitten kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä: luotetaan siihen, että maakunta sitten hoitaa ottamalla nämä uudet rakennukset käyttöön ja että maakunta myös pitää nämä kunnan aikaisemmin tekemät sopimukset. Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen lakiesitykseen puutun vain muutamilta osilta, ja ensimmäinen on tuo 5 miljoonan euron raja. Sen pienempiä investointeja kunnat voivat tehdä tämän lain voimaantulon jälkeenkin ennen vuotta 2019. Tällainen 5 miljoonan euron raja on esimerkiksi THL:n lausunnon mukaan turhan matala, mutta toisaalta jos ajattelemme pieniä kuntia, niin 4 miljoonalla rakentaa jo melkoisen terveyskeskuksen tai palvelutalon tai jonkun vastaavan. Toisaalta isossa kunnassa tällainen 5 miljoonaa ei riitä oikeastaan mihinkään. Sillä saadaan jonkin verran suuren terveydenhuoltoyksikön ovia ja ikkunoita korjatuksi. Toinen raja on 50 prosentin osuus sote-kustannuksista. Sen suuruisia sopimuksia kunnat voisivat tehdä, jos tämä osuus sote-kustannuksista jää alle 50 prosentin. Tämäkin kohtelee eri kuntia eri tavalla. Jos joku iso kaupunki tekee ulkoistamissopimuksen 50 prosentilla omista sote-kustannuksistaan, kyseessä saattaa olla satojen miljoonien sitominen siihen sopimukseen. Itse ajattelin, kun tätä tänä päivänä, kuten edustaja Paatero totesi, jo käsiteltiin myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, että olisi hyvä, jos tämäntyyppiset rajat pystyttäisiin sitomaan jollakin tavalla siihen volyymiin, mitä kyseinen kunta käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Esimerkiksi isojen kaupunkien kohdalla tämä 50 prosentin osuus olisi alempi, kun taas pienessä kunnassa tämä voisi hyvinkin olla 50 prosenttia, ja taas näissä investoinneissa 5 miljoonan rajaa voisi alentaa pienien kuntien kohdalla. Toki, arvoisa puhemies, on mahdollista, että investointeihin saadaan poikkeuslupa, ja itse ajattelin myöskin niin, että tämän poikkeusluvanhan myöntää valtioneuvosto THL:n esityksestä tai THL:n lausunnon saatuaan. Itse  ajattelin, että  olisi  parempi, jos  lausun-nonantajana olisi esimerkiksi oma sairaanhoitopiiri, jossa todella tiedetään ne tarpeet, mitä siellä kunnassa todellisuudessa on, ja lupa tulisi tämän perusteella. Niin ikään investointeja on mahdollista tehdä, jos siihen on esimerkiksi työsuojelulliset perusteet, esimerkiksi sisäilmaongelmaa tai tämäntyyppistä. Tämän lakiehdotuksen tavoitteena on, että kuntia kohdeltaisiin oikeudenmukaisesti. Jos nyt jotkut kunnat pääsevät tekemään investointeja tai pitkäaikaisia sopimuksia ja siten pystyisivät takaamaan ilman tätä lakia erilaiset palvelut omille asukkailleen kuin se naapurikunta, jossa tällaisia sopimuksia tai investointeja ei ole tehty, se on epäoikeudenmukaista. Jatkossa myöskin sitten, kun on olemassa sote-maakunnat, kaikki asukkaat osallistuisivat omalta osaltaan näitten asioitten maksamiseen. Siinä mielessä tämä lakiehdotus on paikallaan, että ainakin pyritään oikeudenmukaisuuteen. Puhemies! Sitten vielä haluaisin korjata edustaja Paateron sanonnan, että tätä ei enää käsitellä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuulee lisää asiantuntijoita vielä huomenna ja ylihuomenna, ja tätä käsitellään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p573,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+8.aspx,fi,Niilo Keränen,573,2016-06-07T16:24:28,2016-06-07T16:29:44,Tarkistettu,1.1 2016_65_88,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien ja  kuntayhtymien eräiden  oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa>>>Hallituksen esitys HE 97/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä hallituksen esitys näyttää siltä, että tämä on valmisteltu hyvin kiireisenä ja haluttu nopeasti läpi. Edustaja Paatero nosti hyvin esille kunnallisen itsehallinnon, ja itsekin näen asian niin, että kun näin voimakkaasti kohdistetaan kunnan investointeihin lainsäädäntövaltaa, se rajoittaa nimenomaan kunnallista päätöksentekoa ja itsehallintoa. Kiinnitin huomiota myös siihen, että näihin yli 5 miljoonan investointeihin pitää poikkeuslupahakemuksella anoa lupaa, ja valvovaksi viranomaiseksi on määritelty THL. Siinäkin mielessä vähän pohdin tätä, myös kunnallista itsehallintoa, myös sen näkökulmasta, että miten THL voi valvovana viranomaisena päättää näistä asioista. Kiinnittäisin huomiota myös näihin kokonaisulkoistamisiin, joita on hyvinkin monessa kunnassa Suomessa tehty. Kuten tässä on edellä tuotu esiin, varsinkin pienet kunnat ovat halunneet turvata nämä palvelunsa, ja he ovat sopineet hyvin pitkiäkin, jopa 10 vuoden sopimuksia. Usein näissä on hieman puutteelliset irtisanomissuojat, koska kuntakentälle on ilmoitettu, että kaikki sopimukset siirtyvät maakunnille. Jatkokäsittelyssä toivoisin kuitenkin hallitukselta toimia sen eteen, että tätä irtisanomissuojamenettelyä lisättäisiin jatkossa laajemmin näihin sopimuksiin, tämänkin lain puitteissa tuleviin. Toivon, että tämä ei kuitenkaan jäädytä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitystä. Varsinkin, kun miettii meidän terveyskeskusverkkoamme, näen erittäin huolestuttavana sen, jos sen kehittämisen jäädyttää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+8.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-06-07T16:29:46,2016-06-07T16:31:50,Tarkistettu,1.1 2016_65_89,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien ja  kuntayhtymien eräiden  oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa>>>Hallituksen esitys HE 97/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen todella hämmentynyt ja pahoillani tästä edustaja Paateron esille tuomasta lakiesityksen prosessikuvauksesta, kun kuvittelin täällä käyväni lähetekeskustelua ja nyt kuulenkin, että tämä keskustelu on ainakin osittain turhaa. Mielestäni tämä on lainsäädäntötyön ja kansaedustajankin työn vähättelyä. Voi ihan oikeasti kysyä, miksi tätä lähetekeskustelua nyt tässä sitten käydään. Kuten aiemminkin sanoin, minä henkilökohtaisesti ymmärrän tämän lakiesityksen tavoitteet ja tarkoituksen ihan hyvin. Siinä on ihan hyvät perustelut, mutta minä ymmärrän myöskin edustaja Paateron ja muidenkin kriittiset näkökulmat tätä lakiesitystä kohtaan, ja näitähän pitäisi nyt siellä valiokunnassa perusteellisesti käsitellä. Vaikka edustaja Keränen sanoi, että asian käsittely jatkuu siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, niin minä kuitenkin ihmettelen, miten tällä aikataululla siellä ennätetään perusteellisesti käsitellä tätä asiaa ja miettiä tarpeeksi laaja-alaisesti, mitä tästä seuraa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-06-07T16:31:51,2016-06-07T16:32:52,Tarkistettu,1.1 2016_65_90,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_65_91,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys merkitsee monilta osin parannusta lähetettyjä työntekijöitä koskevaan sääntelyyn. Siihen jää kuitenkin pahoja puutteita, joiden johdosta SDP teki rinnakkaislakialoitteen ja pykälävastalauseen. Ehdotimme korjauksia rakennusalan lähetettyjen työntekijöiden suojeluun ja oikeusturvaan sekä siihen, että tässä laissa määritellyt laiminlyöntimaksut korotettaisiin vastaamaan tilaajavastuulain mukaisia laiminlyöntimaksuja. Korotettuinakin ne olisivat EU:n tasolla varsin matalia. Tilaajavastuulaissa laiminlyöntimaksut ovat 2 000—20 000 euroa, mutta tässä lakiesityksessä ne olisivat vain 1 000—10 000 euroa, ja jokainen ymmärtää, että näin pienillä laiminlyöntimaksuilla ei ole riittävää ohjaavaa vaikutusta. Tämän lisäksi ehdotimme säädöksiä, joilla olisi varmistettu, että lakia sovelletaan myös maantiekuljetusalan työhön. Hallituksen esityksessä on lukuisia lähetetyn työntekijän työskentelyn kestoon liittyviä rajoituksia, jotka käytännössä tarkoittavat sitä, että maantiekuljetusalan työt jäävät suurelta osin tämän sääntelyn ulkopuolelle. Maantiekuljetusalalla lakiesityksessä olevien aikarajoitusten takia ei valvontaa voida asianmukaisesti suorittaa. Käytännössä tämä tarkoittaa todella suuria vaikeuksia suomalaiselle kuljetuselinkeinolle ja johtaa pahimmillaan kuljetusalan alasajoon ja samalla työttömyyden kasvuun. Tästä asiasta ovat olleet samaa mieltä sekä kuljetusalan työntekijät että työnantajat. Näiden epäkohtien takia ehdotan kahta lausumaa. Ensimmäinen lausuma kuuluisi seuraavasti: ""Hyväksyessään lakiesityksen eduskunta edellyttää valmisteluun ryhtymistä, että tämän lain ja tilaajavastuulain välinen ero suhteessa sanktioihin muutettaisiin pikaisesti samansisältöisiksi ja korotettaisiin, jotta lain hengen mukainen ohjausvaikutus olisi riittävä."" Ja sitten toinen lausumaehdotus, joka kuuluisi seuraavasti: ""Eduskunta edellyttää valtioneuvoston seuraavan tämän lain voimaantulon jälkeisiä vaikutuksia, etenkin maantiekuljetusalaan ja siinä rekkojen ulosliputuksen kehitykseen sekä suomalaisten työehtojen noudattamiseen."" — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+9.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-06-07T16:33:15,2016-06-07T16:36:12,Tarkistettu,1.1 2016_65_92,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kannattaa edustaja Merja Mäkisalo-Ropposen tekemää 1) ja 2) lausumaehdotusta. Tähän ensimmäiseen lausumaehdotukseen, näihin sanktioihin liittyen mielestäni on hyvä, että nämä sanktiot yhdenmukaistettaisiin tämän tilaajavastuun kanssa. Haluaisin kuitenkin tuoda esille, että nämä sanktiot ovat hyvin pienet tässä hallituksen esityksessä, koska jos me vertailemme esimerkiksi Saksan vastaavia, niin on 30 000 ja jopa 0,5 miljoonaa eli puhutaan aivan eri suuruusluokan asioista. Sitten tähän toiseen lausumaehdotukseen. Toivoisin, että tähän eduskunnassa voitaisiin yhtyä, koska kuljetusalalla sekä työntekijä- että työnantajapuoli on nostanut huolen nimenomaan tästä maantiekuljetusalan työpaikkojen ulosliputuksesta näillä hallituksen esityksillä. Me olemme halunneet tälläkin ponsiesityksellä tuoda esille sen, että hallitus seuraisi tämän lain voimaantulon vaikutuksia, ja jos se todella johtaa siihen, josta me ja kuljetusalan työntekijä- ja työnantajajärjestö tuomme esille sitä huolta, eli tähän työpaikkojen ulosliputukseen, niin hallitus myös olisi valmis ryhtymään toimenpiteisiin näiden lakiesityksen korjaamiseksi meidän esitystemme mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+9.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-06-07T16:36:14,2016-06-07T16:37:58,Tarkistettu,1.1 2016_65_93,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämänkin hallituksen esityksen kohdalla en voi kuin ihmetellä, miksi hallitus haluaa suorastaan ulosliputtaa maantiekuljetusalan Suomesta. Miksi järisyttää alan kilpailutilannetta tietoisesti? Ennen vaaleja hallituspuolueen edustajat puhuivat kotimaisen työn puolesta. Moni esiintyi kärkkäästikin alan toimijoiden tempauksissa ja rekkamarsseilla alan puolesta. Harmittaa alan työntekijöiden ja työnantajien, yrittäjien puolesta tämä täyskäännös, jota nytkin olemme tässä todistamassa. Tämä hallituksen esitys lähetetyistä työntekijöistä antaa maailmalle täysin väärän signaalin Suomesta. Kyllä Suomeen töihin tulla saa, mutta reiluja työehtoja on noudatettava. Lainsäädännön on tätä edistettävä. Hallituksen esitys on huonosti valmisteltu. Se ei ole edes laiminlyöntimaksun osalta ja sakon enimmäismäärän osalta tilaajavastuulain kanssa synkronissa. Siksi sosialidemokraattien rinnakkaisaloite on kannatettava sekä sosialidemokraatit ovat esittäneet työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa vastalauseessa maksun ja sakon enimmäismäärän korottamista yhtenäiseksi suhteessa tilaajavastuulakiin. Selvää on, ettei kaikkea luovuutta ole välttämättä vielä käytetty. Nykyisen tavarankuljetusdirektiivin soveltamiseen liittyvät joustomahdollisuudet tulisi ensin hyödyntää, eikä lähetettyjen työntekijöiden toimeenpanodirektiiviä tule hyväksyä hallituksen esittämässä muodossa. Niiden yhteisvaikutus tulee olemaan Suomen maantiekuljetusalalle katastrofaalinen. Jo siksi esitetyt vastalauseet ja lausumaehdotukset, joita edustaja Mäkisalo-Ropponen täällä esitti, ovat kannatettavia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+9.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-06-07T16:38:03,2016-06-07T16:40:19,Tarkistettu,1.1 2016_65_94,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Entisenä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana en malta enkä voi olla osallistumatta keskusteluun. Aloitan kuitenkin niin, että kiitän työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan, tässä yhteydessä nyt erityisesti sosialidemokraattisia, jäseniä, jotka mielestäni ryhdikkäästi ja aivan oikealla tavalla ovat tarttuneet todellisiin ongelmiin. Jokainen meistä ymmärtää esimerkiksi, että kun nämä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti- ja sakkomaksut jäävät moninkertaisesti alle sen, mitä ne ovat esimerkiksi Saksassa, totta kai niillä on silloin heiveröisempi vaikutus. Toinen asia, jota myöskin hämmästelen — ja hyvä, että siihen nyt on tartuttu niin kovakouraisesti kuin parlamentissa on mahdollista — liittyy maantiekuljetukseen ja siihen liittyvään kasvavaan halpatyövoiman riskiin. Se on ongelma myöskin siitä näkökulmasta, jota ei ole nyt tuotu esille, mutta elämänkokemukseni sanoo sen, että halpatyövoimaan liittyy myöskin turvallisuusriski maanteillä. Silloin kun on kiusaus ottaa kuljetuksiin halpatyövoimaa, niin myöskään tällaisten työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito ei ole sitten sitä, mitä sen maanteillä pitäisi olla, puhumattakaan, että reilujen työehtojen logiikka on tietysti tässäkin tärkeintä. Oikein iso kiitos työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sosialidemokraattisille jäsenille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+9.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-06-07T16:40:21,2016-06-07T16:42:20,Tarkistettu,1.1 2016_65_95,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 9/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_65_96,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueesta. Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalue voidaan myöntää vain alueelle tai maille, joilla ei esiinny tai joilta on pystytty hävittämään perunan vaaralliset kasvintuhoojat. Komission päätöksen mukaan Suomessa tuotantoalue käsittää Tyrnävän ja Limingan kuntien alueita ja lisäksi Euroopassa on neljä maata — Irlanti, Portugali, Saksa ja Englanti. Kun ollaan käyty kaupassa, niin varsinkin näin alkukesästä jokainen haluaa saada niitä hyvänmakuisia uusia perunoita, niitäkin on monenmoisia. Onkin tärkeätä, että maassamme voidaan turvata hyvälaatuisen perunan tuotantoa. Limingan ja Tyrnävän seudulta tulee reilu 5 prosenttia koko maan ruokaperunasta, ja siellä ruokaperunatilat ovatkin maan keskiarvoa suurempia. Kyseessä olevat alueet on pidettävä puhtaana vaarallisista kasvintuhoojista, joita ovat muun muassa Y-virus, maltokaarivirus sekä tyvimätä. Alueen ruokaperunantuottajat joutuvat ostamaan uuden, vähintään E-luokan siemenen, vuosittain, ja näistä aiheutuu lisäkustannuksia verrattuna muun maan perunantuottajiin. Muistamme, että vuoden 2011 jälkeen perunantuotannon kansallista tukea ei ole enää maksettu ja valvontaviranomaisena toimii Elintarviketurvallisuusvirasto. Arvoisa puhemies! Näin lyhyesti sanottuna esitys on kannatettava korkealaatuisen kotimaisen siemenperunan turvaamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+12.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-06-07T16:43:28,2016-06-07T16:45:12,Tarkistettu,1.1 2016_65_97,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 9 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_65_98,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 9 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tässä nyt käsittelyssä olevassa asiassa on kyseessä osa isosta kokonaisuudesta eli niin sanotusta ammatillisen koulutuksen reformista, joka on yksi hallituksen kärkihanke. Tässä yhteydessä tämä osa ammatillista reformia tarkoittaa verrattain pientä mutta kuitenkin tärkeää osaa siitä. Siinä ollaan muuttamassa järjestämislupien enimmäismäärää, ja siinä yhteydessä sitten arvioidaan ammatillisen koulutuksen ja järjestäjien tilaa ja tilannetta. Käytännössä on siis kysymys siitä, että niillä ammatillisen koulutuksen järjestäjillä, joilla oppilasmäärän alitus on toistuvasti ollut pienempi kuin järjestämisluvassa määritelty määrä, sitä käydään nyt sitten lävitse. Hallituksen tavoitteena ja ajatuksena on, että tässä yhteydessä sitten voidaan näitä opiskelijamääriä supistaa, vähentää niiltä järjestäjiltä, joilta on jäänyt näitä aloituspaikkoja täyttämättä syystä tai toisesta. No, valiokunta oli tietysti luonnollisesti yksimielinen siitä, että jos näihin käydään kiinni, niin ne pitää tapauskohtaisesti voida harkita, ja totesimme sen, että jo hallintolakikin sitä edellyttää, koska joillakin järjestäjillä — voisin ajatella, että esimerkiksi kansanopistoilla — voi olla joitain ihan todellisiakin syitä valita vuodeksi, kahdeksi vähemmän opiskelijoita ja jonakin toisena vuonna sitten enemmänkin. Tämä nyt on ehkä kömpelö esimerkki, mutta ymmärrettävä ja sopii kyllä tähän yhteyteen. Asiaa käsiteltäessä sivistysvaliokunnassa kävi ilmi se, että kun tämä koskettaa hyvin laajalti ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, niin heidän joukossaan on myöskin sellaisia, joilla on ammatillisen koulutuksen tehtävä hyvin kapeissakin koulutusrakenteissa ja tutkinnoissa. Monet aidosti tunsivat huolta siitä, että tässä on nyt tarkasti otettava huomioon tällainen alueellinen saatavuus ja tavoitettavuus ja se, että myöskin sellaisten ammattialojen, joissa opiskelijamäärät ovat suhteellisen pieniä, edut ja tarve huomioidaan. Tähän liittyen sitten päädyimme äänestämään valiokunnassa, ja niukalti tämä hetken päästä esitettävä lausumaesitys hävisi valiokunnassa, mutta pidämme tätä alueellista saatavuutta ja tavoitettavuutta ja näitä erityisaloja periaatteellisesti niin tärkeänä, että haluamme siitä tämän lausuman jättää. Kuitenkin vielä totean meidän valiokunnan mietinnöstä erittäin tärkeän asian, joka liittyy tähän ammatilliseen reformiin. Valiokunta yksimielisesti toteaa seuraavaa: ""Valiokunta pitää edelleen erittäin huolestuttavana sitä, että määrärahojen leikkaukset toteutuvat vuonna 2017 mutta koulutuksen järjestäjille tarjotaan vasta vuoden 2018 alusta lukien uudet välineet toteuttaa leikkaukset."" Eli selkokielellä sanottuna ensi vuonna viedään rahat ja sitten vasta seuraavana vuonna tulee lainsäädäntö. Tämä on herättänyt erittäin suurta pahennusta ammatillisen koulutuksen kentässä, ja siitä kyllä erilaisia vaurioita varmastikin tulee. Ja sitten, arvoisa puhemies, tämä lausuma: ""Eduskunta edellyttää, että hallituksen esityksessä tarkoitetun järjestämislupien tarkistuksen yhteydessä otetaan riittävästi huomioon koulutusmahdollisuuksien alueellinen ja toimialakohtainen hyvä saavutettavuus ja alueiden todellinen työvoimatarve. Uudistus ei saa uhata toiminnan jatkuvuuden vaatimia opiskelijamääriä pienillä toimialoilla eikä myöskään heikentää elinkeinoelämän perustoimialojen toimintoja.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+14.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-06-07T16:46:10,2016-06-07T16:52:02,Tarkistettu,1.1 2016_65_99,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 9 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö on tulossa, ja näin ollen myös tämän hallituksen esityksen sisällön olisi voinut tuohon reformipakettiin sisällyttää — no, ei toki haittaa, että asioita tuodaan tällä tavalla pieniä kokonaisuuksia kerrallaan, mutta olisi voinut olla parempi tuoda sitten yhtenä kokonaisuutena. Joka tapauksessa on erittäin tärkeää, että järjestämislukujen tarkastelun yhteydessä, mikä tähän hallituksen esitykseen liittyy, otetaan huomioon koulutusmahdollisuuksien alueellinen ja alakohtainen saavutettavuus ja tarve sillä tavoin, että uudistus ei uhkaa toiminnan jatkuvuutta pienilläkään toimialoilla eikä toisaalta heikennä työelämän tarpeita. Näin ollen kannatankin edustaja Gustafssonin esittämää lausumaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+14.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-06-07T16:52:04,2016-06-07T16:52:52,Tarkistettu,1.1 2016_65_100,65/2016,2016-06-07,14.02,16.54,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 2/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 12/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 12/2016 vp. Asian käsittely keskeytettiin 3.6.2016 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2016+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_66_1,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 9 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Keskustelu asiasta päättyi 7.6.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Jukka Gustafsson Eeva-Johanna Elorannan kannattamana tehnyt lausumaehdotuksen, joka on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_66_2,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 9 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 35/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_66_3,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Keskustelu asiasta päättyi 7.6.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa Merja Mäkisalo-Ropponen on Ilmari Nurmisen kannattamana tehnyt kaksi lausumaehdotusta, jotka on monisteina jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 4A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_66_4,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 39/2016 vp>>>Lakialoite LA 24/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksista.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_66_5,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_66_6,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Petri,Jääskeläinen,Eduskunnan oikeusasiamies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) Arvoisat kansanedustajat! Minulla on ilo ja kunnia esitellä teille eduskunnan oikeusasiamiehen toimintakertomus vuodelta 2015. Se on nyt 96. tämän maailman toiseksi vanhimman oikeusasiamiesinstituution vuosittainen kertomus. Sisällöllisesti tässä kertomuksessa näkyy aikaisempaa korostuneemmin kaksi oikeusasiamiehen erityistehtävää, jotka perustuvat kansallisen lainsäädännön lisäksi kansainvälisiin sopimuksiin. Nämä ovat ensinnäkin vapautensa menettäneiden henkilöiden oikeuksien valvonta ja toiseksi vammaisten henkilöiden oikeuksien valvonta. Määrällisestä suhteesta voin todeta, että kertomusvuonna tehtiin ennätysmäärä tarkastuksia. Kanteluiden määrä nousi hieman, mutta niiden käsittelyajat lyhenivät entisestään. Rakenteeltaan kertomus on pääosin edellisten vuosien kaltainen. Kertomuksen alussa on aikaisempien vuosien tapaan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot kunkin itse valitsemasta aiheesta. Omassa puheenvuorossani käsittelen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyä yleissopimusta, joka tulee Suomessa voimaan 10.6. eli ylihuomenna. Sopimuksen voimaansaattaminen kesti Suomessa lähes 10 vuotta. Pidän valitettavana sitä, että kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ratifiointiprosessien hitaus on Suomessa pikemmin sääntö kuin poikkeus. Tämän vammaisyleissopimuksen ratifioinnissa Suomi jäi kolmen viimeisimmän EU-maan joukkoon. Sopimuksen ratifioinnin myötä vammaisten henkilöiden oikeuksien valvonnasta tulee uusi oikeusasiamiehen erityistehtävä. Kun tämä uuden tehtävän tuleminen on jo pitkään ollut tiedossa, tähän tehtävään on etukäteen valmistauduttu monin tavoin. Ensinnäkin vammaisten henkilöiden oikeuksiin liittyvistä asioista on muodostettu oma, uusi asiaryhmänsä, kun aikaisemmin ne sisältyivät useisiin eri asiaryhmiin, kuten sosiaalihuoltoon, sosiaalivakuutukseen tai opetukseen. Oma asiaryhmä mahdollistaa vammaisten henkilöiden oikeuksiin liittyvien asioiden paremman seurannan, kokonaiskuvan saamisen ja raportoinnin. Toiseksi, vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen valittiin kanslian niin sanotuksi perus- ja ihmisoikeusteemaksi jo vuonna 2014 ja teemaa jatkettiin kertomusvuon-na. Tätä teemaa pidetään silmällä ja siihen liittyviä kysymyksiä otetaan esille muun muassa jokaisella oikeusasiamiehen tarkastuskäynnillä. Kolmanneksi, uusi tehtävä on otettu huomioon suuntaamalla aikaisempaa enemmän tarkastuksia vammaisten henkilöiden asumisyksiköihin. Tarkastuksia on tehty erityisesti kehitysvammaisten asiakkaiden yksiköihin, joista osa kuuluu myös oikeusasiamiehen toisen erityistehtävän eli vapautensa menettäneiden henkilöiden oikeuksien valvonnan piiriin. Kanteluiden tutkinnassa ja tarkastuksilla tehtyjen havaintojen perusteella vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa on monia ongelmia. Ongelmia on havaittu esimerkiksi vammaispalvelujen järjestämisessä, toimitilojen esteettömyydessä, asioinnin saavutettavuudessa sekä kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden rajoittamisessa. Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja kysyi puheenvuorossaan, miten järjestetään hyvää varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus tarkoittaa päiväkotia tai perhepäivähoitoa. Parhaillaan Opetushallitus laatii uusia valtakunnallisia varhaiskasvatussuunnitelmien perusteita. Niiden pohjalta tehdään paikalliset suunnitelmat, jotka tulee ottaa käyttöön viimeistään elokuussa 2017. Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma. Haasteena on, että suunnitelmia toteutetaan tilanteessa, jossa kuntien resurssit eroavat merkittävästi toisistaan. Elokuun alussa tulee voimaan varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen muutos. Vähimmillään ne tarkoittavat, että kunta tarjoaa lapselle 20 viikkotuntia hoitoa ryhmässä, jossa yhtä aikuista kohti on kahdeksan lasta. Opetushallitus kantaa huolta siitä, että tarjonnan määrällinen minimi merkitsee myös sisällöllistä minimiä. Jos kunnalla on niukasti resursseja, esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologiaan ei voida panostaa. Tämä herättää edelleen kysymyksiä siitä, milloin tullaan kriittiseen pisteeseen, jossa valtakunnalliset perusteet eivät enää yhdenvertaisesti toteudu eri paikkakunnilla tai yksittäisen lapsen kohdalla. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin käsittelee puheenvuorossaan perusoikeuksia ja julkisen talouden säästöjä. Julkisen talouden tasapainottamiseksi on tehty lähes kaikkiin perusoikeuksiin kohdistuvia leikkauksia. Leikkaukset ovat erityisen kohtalokkaita silloin, kun ne kohdistuvat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksiin, yhdenvertaiseen kohteluun ja oikeusturvaan. Taloudellinen epävarmuus rapauttaa luottamusta yhteiskunnan kykyyn turvata perusoikeudet. Kielteinen kehitys on mahdollista katkaista ylläpitämällä vahvaa ja avointa demokratiaa. Perusoikeuksille ja ihmisoikeuksille rakentuva demokratia luo turvallisuutta ja luottamusta yhteiskuntaan. Perus- ja ihmisoikeuksien kansainvälisessä valvontakäytännössä on vakiintumassa useita edellytyksiä taloudellisiin syihin perustuville oikeuksien heikennyksille. Oikeuksien rajoitusten ja niitä heikentävien säästötoimenpiteiden toteuttaminen edellyttää huolellista vaihtoehtojen selvittämistä. Säästötoimenpiteiden tulee olla välttämättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia, eivätkä ne saa olla syrjiviä. Säästötoimiin tulee lisäksi aina liittyä samanaikaisia toimenpiteitä, jotka kohtuullistavat ja lieventävät niiden vaikutuksia kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Oikeusasiamiehellä on keskeinen rooli perusoikeuksien noudattamisen valvonnassa ja säästöjen vaikutusten seuraamisessa haasteellisessa taloustilanteessa. Kantelujen ja tarkastusten perusteella on ilmeistä, että lainvastaisen toiminnan ja perusoikeuksien loukkausten taustalla on usein taloudellisia syitä. Usein riittämättömistä taloudellisista resursseista seuraa merkittäviä puutteita oikeuksien toteutumiseen. Oikeusasiamiehen puoleen kääntyminen on helppoa ja maksutonta. Apua pyydetäänkin aiempaa useammin oikeusasiamieheltä. Sakslin toteaa, että valitettavasti juuri silloin, kun perusoikeuksien toteutumisen valvonnan tarve on suuri, kohdistuu myös laillisuusvalvojien voimavaroihin säästöpaineita sen sijaan, että niitä vahvistettaisiin perusoikeuksien turvaamiseksi myös julkisen talouden kriisin aikana. Arvoisa herra puhemies! Näiden puheenvuorojen jälkeen kertomuksessa on katsaus oikeusasiamiesinstituution toimintaan vuonna 2015. Siellä on muun muassa asiamääriä ja toimenpiteitä sekä erilaisia kotimaisia ja kansainvälisiä tapahtumia koskevia tietoja. Vuonna 2015 kanteluita saapui lähes 4 800. Luku on kaikkien aikojen toiseksi suurin ja noin 150 suurempi kuin vuonna 2014. Kanteluita kuitenkin ratkaistiin vähän enemmän kuin niitä saapui. Vuodenvaihteessa vireillä ei ollut yli vuoden vanhoja kanteluasioita. Olen hyvin tyytyväinen siitä, että tämä kanteluiden käsittelyn yhden vuoden enimmäiskäsittelyaikatavoite saavutettiin nyt jo kolmannen kerran peräkkäin ja kantelujen keskimääräinen käsittelyaika oli vain 3,2 kuukautta. Kaikista kanteluista ja omista aloitteista yli 800 eli yli 17 prosenttia johti johonkin oikeusasiamiehen toimenpiteeseen. Vuoden 2015 aikana tehtiin tarkastuksia 152 kohteeseen. Luku on kaikkien aikojen suurin ja lähes 37 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Pyrkimyksemme lisätä kanteluiden määrää liittyy osaltaan juuri näihin oikeusasiamiehen erityistehtäviin vapautensa menettäneiden henkilöiden ja vammaisten henkilöiden oikeuksien valvojana. Kertomuksen seuraava laaja pääjakso, numero 3, käsittelee perus- ja ihmisoikeuksia. Tällainen jakso on kertomuksessa ollut jo perusoikeusuudistuksen voimaantulosta 1995 lähtien perustuslakivaliokunnan toivomuksen mukaisesti. Tämä jakso on vähitellen kehittynyt yhä laajemmaksi, mikä ilmentää hyvin oikeusasiamiehen toiminnan painopisteen muutosta viranomaisten velvollisuuksien valvonnasta ihmisten oikeuksien edistämisen suuntaan. Tässä jaksossa merkille pantavaa on muun muassa se, että oikeusasiamiehen toiminnasta YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan mukaisena kansallisena valvontaelimenä on laadittu jakso — se on tuo jakso 3.3. Kertomusvuosi oli ensimmäinen täysi vuosi, kun oikeusasiamiehellä on ollut tämä niin sanottu OPCAT-tehtävä, josta oikeusasiamiehen on raportoitava myös kansainvälisille valvontaelimille. Tämä kertomuksen jakso muodostaa samalla kansallisen valvontaelimen vuosikertomuksen, joka tullaan julkaisemaan myös erikseen. Tässä kansallisen valvontaelimen tehtävässähän on kysymys tarkastusten tekemisestä paikkoihin, joissa pidetään vapautensa menettäneitä henkilöitä. Korostan, että kysymys ei ole vain vangeista tai poliisin säilytystiloissa olevista henkilöistä vaan myös esimerkiksi vanhuksista, lapsista, psykiatrisista potilaista ja kehitysvammaisista henkilöistä eli juuri kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista henkilöistä, jotka eivät yleensä itse kykene huolehtimaan oikeuksistaan ja kohtelustaan. Edellisten vuosien tapaan tässä perus- ja ihmisoikeusjaksossa on kerrottu myös oikeusasiamiehen perus- ja ihmisoikeusmandaatista ja Ihmisoikeuskeskuksesta ja sen toiminnasta. Ihmisoikeuskeskushan antaa oman kertomuksensa, mutta se ei ole valtiopäiväasiakirja eikä sitä käsitellä eduskunnassa samalla tavalla kuin oikeusasiamiehen kertomusta. Edelleen tässä jaksossa on kerrottu puutteista ja parannuksista perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa — tuo jakso 3.4., tämä on perustuslakivaliokunnan toivoma kertomukseen jo vakiintunut jakso — sekä oikeusasiamiehen hyvitysesityksistä ja sovinnolliseen ratkaisuun johtaneista asioista. Nämä hyvitysasiat ja sovinnolliseen ratkaisuun johtaneet asiat ilmentävät oikeusasiamiehen kansliassa omaksuttuja uusia toimintatapoja, joilla ihmisiä voidaan auttaa pääsemään oikeuksiinsa. Jaksossa käsitellään myös vuoden perus- ja ihmisoikeusteemaa, joka siis kertomusvuonna oli vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen. Edelleen jaksoon sisältyy perusoikeuksittain systematisoitu katsaus oikeusasiamiehen havaintoihin ja kannanottoihin, jotka perustuvat kertomusvuonna ratkaistuihin kanteluihin ja omiin aloitteisiin. Lopuksi jaksossa on käsitelty kaikki kertomusvuoden valitukset Suomea vastaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Neljäntenä jaksona on kaikkein laajin hallinnonalakohtainen tai asiaryhmittäinen jakso laillisuusvalvonnassa tehdyistä havainnoista. Kunkin asiaryhmän yhteyteen on sisällytetty kuviot kunkin asiaryhmän kantelujen määrän kehityksestä ja toimenpideprosentista niissä. Kertomuksen lopussa on vielä liiteosa, jossa on oikeusasiamiestä koskevat perustuslain ja lain säännökset sekä eräitä tilasto- ynnä muita tietoja. Oikeusasiamiehen kertomus on tietenkin julkaistu suomeksi ja ruotsiksi, mutta vakiintuneen toimintatavan mukaisesti siitä julkaistaan myöhemmin myös englanninkielinen lyhennelmä, ja nämä kaikki julkaistaan myös sähköisessä muodossa oikeusasiamiehen verkkosivuilla. Arvoisa herra puhemies! Tässä oli esittelypuheenvuoroni. Toivon, että tämä kertomus antaa eduskunnalle mahdollisuuden arvioida paitsi oikeusasiamiehen toimintaa, myös lainsäädännön ja julkisen hallinnon tilaa sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/Q11887755,Male,1960-02-24,,virkamies,,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Petri Jääskeläinen,632,2016-06-08T14:12:51,2016-06-08T14:26:57,Tarkistettu,1.1 2016_66_7,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,"Arvoisat edustajat, ajatus on, että käymme tässä hetken keskustelua pyydettyjen puheenvuorojen mukaisessa järjestyksessä ja jossakin vaiheessa myöhemmin oikeusasiamies kooten esille nousevia kysymyksiä ja kommentteja vastaa sitten edustajien käyttämiin puheenvuoroihin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_66_8,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä oikeusasiamies ja hyvät edustajakollegat! Kiitos hyvästä ja perusteellisesta esittelystä ja myös erinomaisesta kirjasta, joka antaa hyvän kuvan siitä, mitä päättyneenä vuonna on tapahtunut. Perus- ja ihmisoikeudet: Puutteita ja parannuksia ‑kohdassa nostetaan hyvällä tavalla esille perusopetuksen oppimisympäristöjen puutteita kirjassa sivulla 100. Pidän erittäin hyvänä sitä, että koulukiusaaminen nousee myös täällä esille ja todetaan, että koulukiusaamiseen puuttuminen on riittämätöntä ja että kouluilla ei ole riittäviä keinoja havaita koulukiusaamista ja puuttua siihen. Tämä on viesti, joka kyllä pitää ottaa vakavasti kaikilla tasoilla, niin täällä eduskunnassa, ministeriössä, Opetushallituksessa kuin ennen muuta kaikissa kunnissa ja kaikissa kouluissa. Esille nostetaan myös koulujen jatkuvasti esille tulevat sisäilmaongelmat ja kuntakohtaiset erot, jotka ovat suuria. Muun muassa oppilashuollon, kuntoutuksen ja muun koulunkäynnin ja oppimisen tuen saatavuus riippuu lapsen asuinpaikasta ja kotikunnan taloustilanteesta. Tämä on asia, mikä pitää vakavasti ottaa huomioon ja panna merkille. Samassa kohdassa esille nostetaan myös oikeusprosessien pitkät käsittelyajat ja tuomioistuinten rakenteellisen riippumattomuuden puutteet. Tästä olemme myös eduskunnassa usein keskustelleet. Oikeudenkäyntien viivästyminen on pitkään ollut ongelma, todetaan tässä kertomuksessa. Tämä on tullut esille niin kansallisessa laillisuusvalvonnassa kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä. Eräistä tilannetta parantaneista lakiuudistuksista huolimatta oikeudenkäynnit voivat edelleen kestää kohtuuttoman kauan. Itse haluan nostaa tähän erityisesti esille uhrin aseman näissä oikeudenkäyntiprosesseissa mutta myös erityisesti raiskausten ja erilaisten seksuaalirikosten uhrit, niin aikuiset kuin ennen muuta lapset. Niissä oikeudenkäyntiprosesseissa olisi kyllä Suomessa paljon parannettavaa, että ne olisivat näiden uhrien kannalta mahdollisimman hienotunteisia ja sellaisia, että ei useita kertoja pitkienkin odotusaikojen jälkeen enää niitä haavoja uudelleen revittäisi auki vaan pystyttäisiin tekemään oikeudenkäyntiprosessit uhrien näkökulmasta entistä inhimillisemmiksi. Yksi asia, joka tässä usein on puhuttanut — ei enää onneksi puhuta — on suvivirsi, josta on tässäkin salissa useita kertoja puhuttu. Kansanedustaja Sari Sarkomaa nosti asian aikanaan esille, ja hänestä tehtiin kantelu silloin oikeusasiamiehelle. Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja oli samoilla linjoilla omassa päätöksessään edustaja Sarkomaan kanssa. Hänen mukaansa suvivirren sanoitus ei ole korostuneen uskonnollinen, sillä Jumala mainitaan vain kerran, ja apulaisoikeusasiamies totesi, että suvivirsi on osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä eikä koulun kevätjuhla sinänsä ole uskonnollinen juhla. Itse nautin kyllä kovasti, kun sain olla niin pienten koululaisten kevätjuhlassa kuin ylioppilasjuhlassakin, ja jälleen muutamien vuosien tauon jälkeen suvivirsi siellä kaikui ja raikasi ja lapset pääsivät viettämään kaunista kesää sitten tämän perinteisen laulunkin siivittämänä. (Jari Myllykoski: Edustaja on varmaan myös sääennustaja!) Lääkärihelikopterien jakautuminen epätasaisesti on noussut myös esille. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on pitänyt ongelmaisena Kaakkois-Suomen ja Pohjanmaan lääkärihelikopteritilannetta. Itse olen tästä saanut joitain yhteydenottoja liittyen nimenomaan sosiaali- ja terveysuudistuksen vaikutuksiin näihin kysymyksiin. Nyt kun hallitus on linjannut, että tietyntasoiset sairaalat vähenevät, niin tämäntyyppiselle palvelulle on kasvava tarve ja ensihoidon tarve täytyy mitoittaa uudelleen. Lääkärihelikoptereiden tarve tulee siis lisääntymään. Näillä kahdella alueella, Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla, ensihoitolääkäri ei ehdi potilaan luo vaaditussa ajassa, alle puolessa tunnissa, tällä hetkellä. Mielenkiintoinen esille noussut asia oli myös tuo koululaissukupolvien kirjainasia, joka nyt elokuussa tulee korjatuksi. Mielenkiinnolla luin myös tuon päätöksen, missä käytiin läpi, että näille koululaisille, jotka ovat vuodesta 2004 tähän päivään asti käyneet peruskoulua, on syntymässä tiettyjä ongelmia heidän oikeuksiensa toteutumisessa nimenomaan sen takia, että tietyt kirjaimet ja numerot ovat heillä pahasti sekoittumisvaarassa. Toivottavasti senkin kanssa selvitään. Arvoisa puhemies! Loppuun haluan nostaa esille vankeuslain, jota on nytkin aivan viime vuosina muutettu ja korjattu. Vankeuslaissa on tällä hetkellä 22 lukua, 230 pykälää ja noin 500 momenttia. Edustaja Zyskowicz viime vuonna nosti esille tätä samaa asiaa. Samaan aikaan, kun me sääntelyä puramme, me kirjaamme koko ajan kaikki erilaiset mahdolliset asiat lakiin ja kaikki perusoikeusrajoitukset on nykyisen tulkinnan mukaan säädettävä lain tasoisesti. Esimerkiksi tuossa vankeuslaissa todetaan näin, että vangilta, joka on päihtynyt tai joka häiritsee kirjastossa käyntiä taikka vaarantaa vankilan järjestystä tai turvallisuutta, voidaan evätä oikeus päästä vankilan kirjastoon. Yritin etsiä sitten, mitä sanotaan kirjastolaissa. Ei siellä ole tällaista kirjausta lainkaan, eli ei ole tarvinnut kirjata sitä, voinko minä mennä päihtyneenä kirjastoon. Sitä ei ole lakiin kirjattu, mutta tämä on täytynyt kirjata lakiin, että päihtynyt vanki voidaan poistaa kirjastosta ja rajata häneltä osallistumista siihen. Toisena on se, että vielä hetki sitten meillä oli tilanne tarkkailuhaalareiden suhteen, jonka hallitus on korjannut, että tarkkailuhaalareita voidaan käyttää vankiloissa, ja myös se, että tietyissä tarkastuksissa voidaan pyytää vankia avaamaan suu. Sekin on nyt kirjattu sitten tarkemmin, ettei sitä ongelmaa enää ole. Yksi, mikä myös keskustelussa viime kerralla oli esillä, on tämä kirjoituskoneen käyttäminen. Turun lääninvankilassa oli vanki, joka teki siellä kirjoituskoneella rikoksia, ja tähän vankila halusi puuttua. Hän lähetti petoskirjeitä ja teki rekisterimerkintärikoksia ilmoittamalla esimerkiksi kaupparekisteriin valheellisia nimiä. Vankilan johto tähän puuttui ja poisti tämän rikoksentekovälineen, mutta laista ei löytynytkään kohtaa, että kirjoituskoneen voi vangilta ottaa pois, vaikka hän toimi tällä tavalla, ja sekin täytyi lisätä tuohon vankeuslain 9 lukuun 1 §:ään, 1 momenttiin. Sinne lisättiin uusi kohta, että vanki saa vankilassa pitää hallussaan kohtuullisen määrän henkilökohtaista omaisuutta. Esineen tai aineen hallussapito voidaan evätä, jos esinettä tai ainetta käytetään tai on perusteltua syytä epäillä, että sitä tullaan käyttämään rikoksentekovälineenä. Hieman tuntuu siltä, että nyt kun olemme 500 momentissa, niin kuinka paljon näitä momentteja pikkuhiljaa tulee, kun kaikkea ei vielä varmasti ole sinne osattu kirjata. Haluan kyllä kiittää edustajakollega Zyskowiczia siitä, että hän on näitä myös esille nostanut, voiko tilanne Suomessa olla sellainen, että kaiken pitää olla lakikirjaan kirjattu. Ei tämä pelkästään vankiloiden tilanne ole, vaan hieman samanlaisia tilanteita on kouluissa nähtävissä, eli tällainen maalaisjärjen käyttäminenkin on tänä päivänä suurin piirtein kielletty. Olen joskus itse sanonut, että pitäisikö lakikirjaan kirjata myös pykälä, että maalaisjärjen käyttökin on sallittua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-08T14:27:23,2016-06-08T14:36:35,Tarkistettu,1.1 2016_66_9,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan edustaja Heinosen esittämästä kysymyksestä, pitääkö kaikki kirjata lakiin. Minä taas kysyn, olisiko jotain, mitä pitäisi kirjata lakiin, mitä sieltä vielä ei löydy. Minä kiinnitän huomiota erityisesti käsittelyssä olevan kertomuksen puutelistaan ja sivulla 99 esille nousevaan kysymykseen paperittomien perustarpeista erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kertomus toteaa, että tässä esiintyy Suomessa tällä hetkellä merkittävästi puutteita ja epäselvyyksiä. Puutteita ja epäselvyyksiä. Paperiton henkilö tässä yhteydessä voi tarkoittaa ihmistä, jolla ei ole Suomessa oleskelulupaa. Tällainen henkilö ei aina ole maassa luvatta siinä mielessä, että hänellä saattaa olla oikeus esimerkiksi odottaa oleskelulupaansa Suomessa. Näin on esimerkiksi silloin, jos hän on mennyt naimisiin suomalaisen henkilön kanssa ja odottelee avioliiton perusteella tulevaa oleskelulupaansa, tai jos kysymys on henkilöstä, jota ei voida palauttaa kotimaahansa siitä huolimatta, että hänellä ei katsota olevan oikeutta mihinkään oleskelulupakategoriaan. (Ben Zyskowicz: Miksei voida palauttaa?) Toisaalta paperiton voi tässä yhteydessä tarkoittaa myös henkilöä, jolla oleskelulupa on mutta jokin muu lupakategoria tai asiakirja puuttuu, esimerkiksi kotikuntaoikeus. Tällainen henkilö voi periaatteessa olla myös suomalainen, esimerkiksi pitkään jossakin kolmannessa maassa asunut Suomen kansalainen, joka on palannut Suomeen, menettänyt jo mahdollisesti työhön liittyvän terveysvakuutuksensa tässä toisessa maassa mutta ei ole vielä astunut suomalaisen kotikuntaoikeuden piiriin. Tällaisena henkilönä voidaan tietyin varauksin pitää myös syntymätöntä lasta, jonka isä on Suomen kansalainen mutta äiti ei, jolloinka lapsella ei välttämättä ole niitä terveysoikeuksia, joita hän syntymänsä jälkeen saattaa kansalaisuuden kautta saada. No niin, nämä puutteet ja epäselvyydet eivät esiinny pelkästään suomalaisessa yhteiskunnassa vaan useimmissa länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta aika monessa muussa maassa se ei ole niin suuri ongelma sen takia, että kulttuuri ei nojaa niin paljon säädöksiin ja asioiden formalisointiin. Jos ihmisellä ei ole terveysvakuutusta, asia hoidetaan sillä, että hän menee lääkäriin jonkun sellaisen Kela-kortilla, jolla terveysvakuutus on, ja sillä sipuli, tai perustetaan oma epävirallinen sairaala tai käydään jollakin puoskarilla, jolla ei ole virallisia toimintavaltuuksia. Suomalaisessa kulttuurissa tällaisia toimintamenetelmiä perinteisesti ei ole pidetty toivottuina, vaan sen sijaan on pyritty jokaiseen tilanteeseen luomaan säädöspohja tai vaihtoehtoisesti tai lisäksi sellainen viranomaiskäytäntö, joka vastaa tämän ryhmän tarpeisiin ja tilanteeseen. Näin ei ole toimittu paperittomien kohdalla johtuen siitä, että Suomessa tämä ryhmä tai nämä ryhmät on tunnistettu varsin vastikään. Tämä on meille uusi kysymyksenasettelu, ja me emme ole ihan vielä kärryillä siitä, mitä pitäisi tehdä, kenelle ja kenen. Mutta tällaisena tilanne ei voi jatkua. Kysymys on kuitenkin hyvin perustavanlaatuisista oikeuksista silloin, kun puhutaan sosiaali- ja terveyspalveluista, pääsystä peruskouluun. Meillä on kaksi tietä: joko me luomme säätelyperustan näille ihmisille tai sitten me hyväksymme sen, että suomalainen kulttuuri muuttuu vähitellen tällaisen junailun, trokaamisen ja virallisen järjestelmän ohittamisen suuntaan, koska selvää on, että nämä ihmiset eivät katoa meidän maastamme ja me emme voi ratkaista tätä pelkästään sillä, että oletetaan, että kaikki pysyy ennallaan, kunhan me emme puhu asiasta. Loppuun muutama huomio vielä siitä, mitä tässä kertomuksessa ei ole ja mitkä minun mielestäni ovat ihmisoikeusnäkökulmasta keskeisiä tässä kulttuurissa. Toinen on kysymys siitä, mitä tapahtuu palautetuille turvapaikanhakijoille, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen. Meillä ei ole käytännössä mitään informaatiota tästä, ja minun nähdäkseni me emme voi arvioida meidän järjestelmämme toimivuutta niin kauan kuin me emme tiedä, kuinka pahasti arviot kenties ovat menneet pieleen tai kuinka hyvin ne osuvat kohdalleen. Toinen iso ihmisoikeuskysymys on lähisuhdeväkivalta, joka ei näy tässä asiakirjassa käytännössä millään lailla, vaikka kysymys on merkittävästä ja perustavasta ihmisoikeusongelmasta meidän yhteiskunnassamme. Nämä ovat molemmat kysymyksiä, jotka koskevat verrattain isoja ryhmiä, verrattain vakavia asioita mutta jotka eivät saa sellaista valituksen muotoa tai paikannu sellaiseen instituutioon, että ne luonnollisesti tulisivat esille oikeusasiamiehen toiminnassa. Kuitenkin esittäisin pohdittavaksi, onko joitakin väyliä tai keinoja, joilla myös tällaisia kysymyksiä olisi mahdollista oikeusasiamiehenkin käsitellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-06-08T14:36:44,2016-06-08T14:42:39,Tarkistettu,1.1 2016_66_10,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,"Edustaja Mäkisalo-Ropponen vielä, ja sen jälkeen käydään pieni keskustelu niin, että siinä oikeusasiamies ensiksi antaa omat kommenttinsa käydyssä keskustelussa esille tulleisiin asioihin ja sitten jatketaan muutamalla kommenttipuheenvuorolla.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_66_11,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 on mielenkiintoista luettavaa, ja aion tutustua siihen perusteellisesti, mutta tässä puheenvuorossani puutun vain yhteen ajankohtaiseen asiaan, johon myöskin oikeusasiamies kertomuksessaan puuttuu, eli ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden kaltoinkohteluun. Valitettavasti tämä ilmiö on todellisuutta tämän päivän hoito- ja hoivatyössä. Viime viikolla ilmestyneen Valviran tekemän selvityksen mukaan 93 prosenttia sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa hoitoyhteisöissä työskentelevistä työntekijöistä oli havainnut asukkaiden kaltoinkohtelua työyhteisössään. Ilmiön pois kitkemiseksi on tehtävä kaikki voitava. Jotta päästään oikeisiin toimenpiteisiin, on löydettävä syyt, mistä tämä ilmiö johtuu. Kaltoinkohtelu on toimintaa, jossa toiselle ihmiselle aiheutetaan fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista kärsimystä tai pahaa oloa. Kaltoinkohtelua on esimerkiksi potilaan suojaamatta jättäminen, ylilääkitseminen sekä epäasiallinen ja alentava käyttäytyminen ja puhuminen. Valviran tutkimuksen mukaan myös määräilyä, rankaisemista ja moittimista esiintyy usein. Myös hoidon laiminlyöminen, esimerkiksi wc:ssä käyttämättä jättäminen, on yleinen kaltoinkohtelun muoto. Myös itsemääräämisoikeuden loukkaaminen ja mitätöiminen ovat tässä oikeusasiamiehen kertomuksessa esiin tulevia kaltoinkohtelun muotoja. Myös ulkoilun mahdollistamisen laiminlyöminen kuuluu tämän saman ilmiön sisälle. Kaltoinkohtelu on yleisempää haavoittuvassa asemassa olevien potilaiden kuten muistisairaiden, mielenterveyspotilaiden ja kehitysvammaisten hoitotyössä. Olen itse Muistiliiton puheenjohtaja ja siksi pohdin asiaa nyt tässä seuraavana tämän koko ajan kasvavan ihmisryhmän näkökulmasta. Mistä tällainen kaltoinkohtelu johtuu? Valviran selvityksessä mukana olleet työntekijät korostivat sitä, että kiire ja resurssipula lisäävät kaltoinkohteluriskiä. Uupuneet työntekijät eivät jaksa käyttäytyä asiallisesti. Uupuminen toki voi johtua monista syistä, mutta varmuudella voidaan todeta, että liian vähäinen henkilökuntamäärä altistaa uupumiselle. Monelle hoitotyöntekijälle ammatti-identiteetin ja todellisuuden välinen ristiriita aiheuttaa uupumusta. Suurin osa hoitotyöntekijöistä haluaisi tehdä työnsä hyvin, mutta olemassa olevilla resursseilla se ei ole mahdollista. Hallituksen päätös pienentää henkilöstömitoitusta yhteisökodeissa 0,4:ään on huono päätös, sillä se tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi 15 asukkaan hoitoyhteisössä on väkisinkin aamu- tai iltavuorossa vain yksi hoitaja. Erityisesti muistisairautta sairastavan hoitotyössä tämä on ehdottomasti liian vähän, sillä läsnäolo on muistisairaiden hoidossa kaikkein tärkeimpiä ja tehokkaimpia haasteellisen käyttäytymisen hoitokeinoja. Muistisairaiden hoitotyössä tarvitaan hyvin koulutettua henkilökuntaa ja erityisosaamista, sillä muistisairautta sairastavan kohtaamiseen tarvitaan erityistaitoja. Hyvin koulutettu työntekijä pystyy hoitamaan haasteelliset tilanteet ilman rauhoittavaa lääkitystä tai muuta kaltoinkohtelua. Onkin tärkeää varmistaa perus- ja täydennyskoulutuksen avulla muistisairautta sairastavien hoitotyössä työskenteleville riittävä ammattitaito ja osaaminen. Esimerkiksi lääkkeettömien hoitokeinojen käytöstä haasteellisen käyttäytymisen kohtaamisessa on hoitoyhteisöissä yleensä ihan liian vähän tietoa, ja siksi ajaudutaan rauhoittavien lääkkeiden turhaan käyttöön, ja se voidaan sisällyttää kaltoinkohtelun sisälle. Tiedon ja taidon lisäksi tarvitaan oikeaa asennetta ja motivaatiota. Lisäksi hoitoyhteisöjen ilmapiirillä on suuri merkitys hoidon laadussa. Hyvä ilmapiiri helpottaa vaikeiden asioiden esille ottamista ja eettistä keskustelua. Hoitoyhteisöissä tarvitaan yhteiset pelisäännöt, joiden toteutumista myös valvotaan. Lähijohtajan tehtävänä on varmistaa, että hoitoyhteisössä toimitaan sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Kaltoinkohtelu on todellinen ongelma. Siltä ei voi sulkea silmiään, ja sen kitkemiseksi meillä on riittävästi tietoa. Tiedon puutteesta ei ole nyt kysymys. Kysymys on siitä, aiommeko yhteiskunnassa yhteisellä päätöksellä muuttaa tämän tiedon käytännöksi. Tämä edellyttää muutosta muun muassa asenteissa, myös resursseissa ja koulutuksessa. Toivottavasti oikeusasiamies tekee omalta osaltaan kaikkensa tämän ilmiön kitkemiseksi, ja tämä esillä oleva kertomus antaa erittäin hyviä lähtökohtia keskustelun jatkamiselle tästä tärkeästä asiasta. Lopuksi, arvoisa puhemies, Muistiliiton puheenjohtajana katson velvollisuudekseni ottaa kantaa yhteen sanaan, jonka huomasin kertomusta lukiessani. Me emme saisi puhua enää tänä päivänä dementeistä emmekä dementtipaikoista. Nämä ovat ihmisarvoa alentavia käsitteitä. Puhumme erilaisista muistisairauksista, joista osa voi johtaa dementoitumiseen. Sellaista sairautta kuin dementia ei ole olemassakaan, mutta monet sairaudet voivat johtaa oireyhtymään, jonka nimi on dementia. Yleiskäsitteitä ovat kuitenkin aina muistisairaus ja muistisairautta sairastava ihminen. Olemme keskustelleet Muistiliitossa sairastuneiden kanssa tästä asiasta lukuisia kertoja, eivätkä he halua olla dementoituneita tai ainakaan dementtejä. He toivovat, että puhuttaisiin muistisairauksista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-06-08T14:42:58,2016-06-08T14:48:42,Tarkistettu,1.1 2016_66_12,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50, Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,"Ja nyt oikeusasiamies,  olkaa hyvä. — Josko 3 minuuttia tässä vaiheessa riittäisi, katsotaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies  Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_66_13,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Petri,Jääskeläinen,Eduskunnan oikeusasiamies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,"Arvoisa herra puheenjohtaja! Kiitän näistä puheenvuoroista. Edustaja Heinonen nosti esille useita kohtia kertomuksesta ja muun muassa tuon van-keuslain. Näinhän se on kuin edustaja Heinonen toteaa, että meidän perusoikeusjärjestelmässä kaikista perusoikeusrajoituksista on säädettävä laissa, ja tämä johtaa hyvin yksityiskohtaiseen sääntelyyn, josta vankeuslaki on hyvä esimerkki. Toisaalta voin todeta, että vankilat ovat hyvä esimerkki siitä, että tuollaisessa suljetussakin laitoksessa näihin laitoksiin otetut eli vangit voivat Suomessa olla koko lailla turvallisin mielin sen suhteen, etteivät he joudu mielivallan kohteeksi. Tässä saavutuksessa kyllä tällä yksityiskohtaisella vankeuslailla on ymmärtääkseni oma merkityksensä. Epätyydyttävänä voidaan pitää sitä, että erilaisista vapautensa menettäneistä henkilöryhmistä juuri vankeja koskeva lainsäädäntö on selvästi parasta. Monissa muissa ryhmissä, vaikkapa nyt vanhusten osalta, lainsäädäntö puuttuu osittain kokonaan. Edustaja Kontula totesi aivan oikein, että kertomuksessa ei käsitellä sitä, mitä tapahtuu palautetuille turvapaikanhakijoille. Tämä on hyvä kysymys, ja meilläkin on ollut tästä keskustelua. Meidän henkilökuntaammehan kuuluu Jari Pirjola, joka on Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisen komitean jäsen, ja hän muun muassa on nostanut esille tätä kysymystä, että siinä on sellainen tutkimuskohde. Tietenkään oikeusasiamies ei pysty siellä vieraassa valtiossa selvittelemään, mitä näille palautetuille turvapaikanhakijoille on tapahtunut. Niin ikään lähisuhdeväkivalta esiintyy kertomuksessa vain välillisesti viranomaisten kautta ja ehkä viranomaisyhteistyön kautta, mutta yksityiset henkilöthän eivät oikeusasiamiehen toimivaltaan kuulu. Edustaja Mäkisalo-Ropponen nosti esiin vanhusten kaltoinkohtelun. Se on tärkeä asia, ja tämä kaltoinkohtelun yleisyys on hätkähdyttävää tuon Valviran selvityksenkin mukaan. Me pyrimme tähän puuttumaan ja erityisesti näiden tarkastuskäyntien avulla. Se on nyt juuri yksi tehtävä, joka kuuluu kansallisen valvontaelimen tehtävien piiriin. Tämä tehtävä on monellakin tavalla kyllä hyvin haastava jo sen suhteen, kuinka saadaan esille sitä kohtelua, niitä tapahtumia, joita siellä hoitolaitoksissa tapahtuu, kun ne henkilöt useinkaan eivät itse pysty kantelemaan tai edes kertomaan niistä, mutta me olemme kehittämässä metodeja tähän. Yksi tapa on se, että muun muassa kuullaan omaisia ja ehkä omaisten kautta saadaan tietoa. Jostain täytyy saada kaivettua niitä signaaleja, jotka kertovat, että kaikki asiat siellä eivät ole hyvin, jotta niihin päästään kiinni. Tarkastuksia ja näitä tarkastusmetodeja kehitetään. Ongelma on tietysti se, että on niin valtava määrä näitä erilaisia paikkoja, joihin meidän tarkastuksia pitäisi tehdä. 152 tarkastusta on isoin määrä, mikä on tehty, ja näillä voimavaroilla se on suurin piirtein se taso, mitä me pystymme tekemään. Näitä kohteitahan, joissa näitä käyntejä pitäisi tehdä, on siis tuhansia tässä valtakunnassa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/Q11887755,Male,1960-02-24,,virkamies,,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Petri Jääskeläinen,632,2016-06-08T14:48:49,2016-06-08T14:52:28,Tarkistettu,1.1 2016_66_14,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,Muutama debatinomainen vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_66_15,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Herra eduskunnan oikeusasiamies viittasi tähän doktriiniin, että perusoikeusrajoituksista on säädettävä lailla, ja vaikka hyväksyisi tämän doktriinin, niin kysymys siitä, mikä on perusoikeusrajoitus, jää jäljelle. Onko se perusoikeusrajoitus, kun vangilta otetaan pois rikoksentekoväline? Onko se perusoikeusrajoitus, kun Ateneumissa kielletään valokuvaaminen? Onko se perusoikeusrajoitus, kun oppilas laitetaan tupakoinnista kiinni jäätyään kirjoittamaan aine tupakoinnin haitoista? Nämä kaikki on laillisuusvalvonnassa nähty perusoikeusrajoituksiksi. Itse olisin kyllä kovin harkitsevalla kannalla. Onko se perusoikeusrajoitus, että jos menen tuohon Töölön kirjastoon, kun se uudelleen avataan, ja rupean pitämään poliittista kiihkopuhetta kovaan ääneen lukusalissa, niin kirjastonhoitaja tulee varmasti ohjaamaan minut ystävällisesti sieltä kirjastosta ulos? Minun mielestäni se ei ole perusoikeusrajoitus, mutta näiden valvojien linjausten mukaisesti se ilmeisesti on perusoikeusrajoitus. Mutta sitä ei ole säädetty laissa, joten herra oikeusasiamies, älkää nyt vain tehkö esitystä, että pitää säätää laki siitä, että riehuva ihminen voidaan kirjastosta poistaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-08T14:52:36,2016-06-08T14:53:53,Tarkistettu,1.1 2016_66_16,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että tämä kertomus on täällä käsittelyssä, ja on hyvä, että saamme tietoa näistä epäkohdista, joita meillä vielä perusoikeuksien toteutumisessa Suomessa on. Ja pidän hyvänä — kun tässä puheenvuorossa Maija Sakslin toteaa, että taloudellinen epävarmuus rapauttaa luottamusta yhteiskunnan kykyyn turvata perusoikeudet ja ylläpitää hyvinvointia ja turvallisuutta ja että tämän arvioidaan osaltaan luovan kasvualustaa niin nationalismille, muukalaisvihalle kuin pelon ilmapiirille — että laillisuusvalvojat kiinnittävät huomiota myös näihin asenteisiin, joita meillä vielä yhteiskunnassa on. Mutta, puhemies, haluan nostaa tässä esille sen asian, että kun nyt puhumme esimerkiksi vanhusten kohtelusta, josta edustaja Mäkisalo-Ropponen täällä hienosti jo käytti puheenvuoron, on tärkeää puhua osaamisesta, toimintakulttuureista ja asenteista, mutta aivan yhtä tärkeää on pitää huolta siitä, että tätä työtä tekeviä ihmisiä on riittävästi. Ja näin ollen pidän erittäin huonona ratkaisua, (Puhemies koputtaa) jossa nyt ollaan alentamassa hoitajamitoitusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-06-08T14:53:55,2016-06-08T14:55:07,Tarkistettu,1.1 2016_66_17,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Laillisuusvalvonnassa on kiinnitetty jälleen huomiota uskontoon ja uskonnonopetukseen kouluissa. Toinen ratkaisu koskee tätä, että eri uskontoja ja elämänkatsomustietoa voidaan opettaa yhdessä, ja toinen sitten koskee tätä virsivisaa. Onko nyt niin, että näissä uskontoasioissa tarvittaisiin vielä jonkinlaista selventävää ohjeistusta kouluille, kun tuntuu, että nämä uskontoon liittyvät kysymykset vuosittain nousevat esiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-06-08T14:55:09,2016-06-08T14:55:44,Tarkistettu,1.1 2016_66_18,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Minusta on hieno asia, että tämä vammaisten yleissopimus tulee voimaan ylihuomenna. Haluan myös omalta osaltani siitä iloni julki tuoda. Puhemies! Oikeusasiamies hyvin kuvasi tätä tämän päivän ongelmatiikkaa, että on tehty paljon leikkauspolitiikkaa, joka on erityisen kohtalokasta silloin, kun se kohdistuu haavoittuvimpiin väestöryhmiin. Sitä kautta esimerkiksi vammaispuolella suurta huolta täällä eduskunnassa ja SDP:n keskuudessa ovat herättäneet esimerkiksi nämä aikeet rajata yli 75-vuotiaat vammaiset ihmiset vammaispalvelulain ulkopuolelle, ja sitä kautta moni on tullut kysymään, millä tällainen voi olla perusteltua. Ja minä toivoisin vakavat terveiset vielä tässä yhteydessä saada välittää hallituspuolueille: älkää tulko tekemään (Ben Zyskowicz: Kokoomushan on jo tyrmännyt sen ehdotuksen!) tätä näin julmaa leikkausta. Toinen, minkä haluan sanoa, mihin edustaja Huovinen myös kiinnitti huomiota, (Puhemies koputtaa) on, että kyllä vanhustenpalvelun ja näiden hoitajamitoitusten täytyy pysyä nykytasolla ja niitä tulee pikemminkin (Puhemies koputtaa) parantaa kuin heikentää ja tätä kautta tehdä taas lyhytnäköisiä leikkauksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-08T14:55:46,2016-06-08T14:57:00,Tarkistettu,1.1 2016_66_19,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen todella pahoillani vanhustenhoidon resurssien vähentämisestä hoitoisuusmitoituksissa. Tätä asiaahan on käsitelty täälläkin useampaan kertaan, ja ministeri Rehula on sanonut, ettei mitoitus ole ratkaisevaa, vaan ratkaisevaa on asiakkaan tarpeet. Valitettavasti olen kyllä monessa kunnassa monen hoitajan kuullut sanovan, että eipä kukaan tullut kysymään asiakkaiden tarpeita, vaan tuli ilmoitus siitä, että nyt vähennetään henkilökuntaa. Eivät tieto, taito, osaaminen eikä edes oikea asenne auta, jos työntekijöitä on liian vähän. Muistisairautta sairastavien hoidon asiantuntijana voin kyllä sanoa, että jos hoitoyhteisössä on 15 muistisairautta sairastavaa henkilöä ja heidän kanssaan on yksi ainoa hoitotyöntekijä, niin tämä yksi ainoa hoitotyöntekijä kyllä joutuu todennäköisesti turhaan lääkitsemään tai rajoittamaan asiakkaita, ja se kyllä kuuluu sinne kaltoinkohtelun piiriin. Yksi hoitotyöntekijä ei voi hoitaa laadukkaasti 15:tä muistisairautta sairastavaa henkilöä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-06-08T14:57:01,2016-06-08T14:58:06,Tarkistettu,1.1 2016_66_20,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,Ja viimeinen vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_66_21,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,"Puhemies! Tämä kertomus on jälleen vakuuttavaa luettavaa. Erityisesti katsaukset ovat ajan valtimolla. Esittelypuheenvuorossa oikeusasiamies kertoi, että kanteluitten käsittelyaikaa on saatu lyhennettyä. Hyvä niin — maailmahan on muuttunut olennaisesti internetin myötä. Kanteluiden määrä on suorastaan räjähtänyt. Monissa maissa tällaisia internetillä tehtyjä viranomaisasiakirjoja ei oteta käsittelyyn. Itsekin suhtauduin aiemmin tähän epäilevästi, mutta näen hyväksi kansalaisten oikeusturvan kannalta, että näin tapahtuu. Esimerkkinä muutama vuosi sitten oli, kun lapsi oli lastensuojelulaitoksesta tehnyt tämän asian. Tämä lapsi ei varmastikaan olisi osannut normaaleja postin kautta tapahtuvia viranomaisreittejä tätä ilmoitusta tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-06-08T14:58:07,2016-06-08T14:59:07,Tarkistettu,1.1 2016_66_22,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,Siirrymme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_66_23,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksesta haluan nostaa edustaja Mäkisalo-Ropposen tavoin etenkin ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ihmisten aseman ja heidän perusoikeuksiensa toteutumisen. Meillä Suomessa merkittävä määrä, yli 50 000 ihmistä, asuu ympärivuorokautisessa hoidossa. Merkittävällä määrällä heistä on jonkinasteinen muistisairaus, ja heidän itsemääräämisoikeutensa vahvistaminen on meidän keskeinen tavoitteemme tämänkin kertomuksen mukaan. Täällä on paljon keskusteltu muun muassa näitten perusoikeuksien toteutumisesta. Katsoin tuossa THL:n tutkimuksen, jonka mukaan puolet heistä ei ole päässyt edes viimeiseen kuukauteen ulos asuinrakennuksestaan, eli tarvetta perusoikeuksien vahvistamiselle on. Hallituksella on meneillään tällä hetkellä montakin kärkihanketta, jotka kohdistuvat ikäihmisten hyvinvointiin, mutta olen huolestunut siitä, että etenkin ympärivuorokautisessa hoidossa olevat ihmiset uhkaavat jäädä vähemmälle huomiolle myös näissä painopisteissä. On pitkään valmisteltu itsemääräämisoikeuslakia, joka olisi varsinkin näille ympärivuorokautisessa hoidossa oleville muistisairaille ihmisille erittäin tärkeä, nimenomaan heidän perusoikeuksiensa toteutumisen ja niiden rajoittamistoimenpiteiden oikeassa toimimisessa eli käytännössä siinä, miten sitä ihmisarvoista kohtelua ja itsemääräämistä positiivisella tavalla sitten meillä Suomessa tuettaisiin. Täälläkin on tullut esille ikäihmisten erittäin valitettava kaltoinkohtelu, ja haluaisin itsekin nostaa sen esille. Itsekin kiinnitin huomiota tähän Valviran kyselytutkimukseen, jonka mukaan peräti 93 prosenttia tästä ympärivuorokautisen hoidon henkilökunnasta oli havainnut vanhusten kaltoinkohtelua. Nämä valvonnan keinot on myös aliresursoitu, eli tosiasiallisia keinoja on vähän aluehallintoviranomaisilla, kotihoidonpalveluista puhumattakaan, kuten täällä jo oikeusasiamies toikin esille. Itse tiedän myös monia esimerkkejä, joissa sitä, kun henkilökunta on nostanut näitä epäkohtia esiin — heidän oikeuttaan kuitenkin lainsäädännöllä on viime kaudella vahvistettu — ei ole kuitenkaan katsottu hirveän hyvällä. Ja kun edustaja Huovinen toi esiin näitä kokemuksia ja henkilökunnan ammattitaidon parantamista, niin se on erittäin keskeistä tämän kaltoinkohtelun ehkäisemissä. Tämä kaltoinkohtelu voi tarkoittaa kovakouraisuutta hoitotoimenpiteissä, karkeaa tai epäasiallista kieltä, määräilyä, rankaisemista, moittimista, eli puhutaan hyvin voimakkaista asioista niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat täysin toisen ihmisen avun varassa, ja usein heidän toimintakykynsä on jo hyvin heikentynyt eivätkä he pysty puolustamaan omia oikeuksiaan. Mutta tässä samassa tutkimuksessa tuotiin kuitenkin esille, että henkilökunnan määrällä on hyvinkin voimakasta vaikutusta tähän kaltoinkohteluun, eli mikäli yksikössä koetaan kiirettä, niin tässä tapauksessa kaltoinkohtelua esiintyy selvästi enemmän. Tähän yhtälöön mielestäni sopii äärettömän huonosti muun muassa nämä hallituksen kaavaillut henkilöstömitoituksen laskut 0,4:ään. Tietysti tässä oikeusasiamiehen kertomuksessa nousevat esille vahvasti myös toimeentuloon ja sosiaaliturvaan liittyvät taloudelliset kysymykset ja etenkin nämä nykyiset pienituloisiin kohdistuneet leikkaukset ja asiakasmaksujen korotukset, jotka täällä eduskunnassakin on hallituksen toimesta laitettu täytäntöön. Itse olen sitä mieltä, että nämä uhkaavat näiden ihmisten perusoikeuksia myös näiden palveluiden saatavuuden kautta. Arvoisa puhemies! Kysyisinkin vielä oikeusasiamieheltä, miten näette, että nämä lainsäädännön ja normien heikennykset — muun muassa mitoituksen lasku ja ylipäätänsä tämä leikkauspolitiikka, joka kohdistuu pitkälti tiettyihin ikäihmisiin ja samoihin väestöryhmiin ja haavoittuvampiin ihmisiin — vaikuttavat perusoikeuksiin. Tulevaa kertomusta tehtäessä näiden tulosten pitäisi olla kuitenkin paremmat. Onko tämä johdonmukaista politiikkaa tässä suhteessa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-06-08T14:59:15,2016-06-08T15:04:52,Tarkistettu,1.1 2016_66_24,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Yhteiskuntamme toiminnan eettisyys ja moraalisuus mitataan siinä, kuinka pidämme huolta heikoimmista, kuten vammaisista, vanhuksista ja lapsista. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kantavia periaatteita on, että pidämme huolta kaikista yhteisvastuullisesti. Oikeusasiamiehen toimintakertomus on kattava ja puuttuu moniin tärkeisiin seikkoihin, joista me kansanedustajat myös olemme kuulleet suoraan kansalaisilta. On hyvä, että viime vuonna oikeusasiamiehen erityisteemana on ollut vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen. Eduskunta hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen demareiden hallituskaudella maaliskuussa 2015 ja edellytti, että ennen yleissopimuksen ratifioinnin loppuunsaattamista on varmistettava, että itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta säädetään ratifioinnin edellyttämällä tavalla. Yleissopimus on ensimmäinen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva oikeudellisesti sitova kansainvälinen asiakirja. Sopimuksella ei perusteta uusia oikeuksia vaan vahvistetaan jo olemassa olevat, muissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa taatut oikeudet vammaisille henkilöille. Sopimus korostaa vammaisten henkilöiden oikeutta osallistua itseään koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Vammaisyleissopimuksen ratifiointi on erittäin tärkeä ja odotettu vammaisten oikeuksien toteutumisen kannalta. Sopimus tulee voimaan kymmenen vuoden valmistelun jälkeen ylihuomenna perjantaina 10.6.2016. Arvoisa puhemies! Olen todella huolissani, että oikeusasiamiehen toimintakertomuksen mukaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet eivät toteudu. Puutteita on toimitilojen esteettömyydessä, asioinnin saavutettavuudessa, ja laitoshoidossa itsemääräämisoikeuden rajoittamiskäytännöt vaihtelevat. Vammaisten lasten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat riittämättömiä. Lainmukaisia palvelusuunnitelmia ja erityishuolto-ohjelmia ei aina laadita, tai ne laaditaan puutteellisesti, tai niiden laatiminen viivästyy aiheettomasti. Kuntien vammaispalveluja koskevat soveltamiskäytännöt ovat epäyhtenäisiä, ja soveltamisohjeet saattavat rajoittaa lakisääteisten palveluiden saamista. Vam-maisten henkilöiden työllistymistä ei tueta riittävästi. Monissa tapauksissa kehitysvammaiset henkilöt tekevät työtä esimerkiksi toimintakeskuksissa vähimmäispalkkaa pienemmällä palkalla. Vammaiset henkilöt ja heidän läheisensä ovat kokeneet kilpailuttamismenettelyn soveltamisen sosiaali- ja terveyspalveluissa erittäin ongelmalliseksi monilla elämän osa-alueilla, kuten asuminen, kuljetuspalvelut, apuvälineet, kuntoutus sekä puhe- ja viittomakielen tulkkaus. Näiden kokemusten perusteella käyttäjät ovat todenneet, että palvelujen järjestämisvastuussa olevan tahon suorittama avoin kilpailutusmenettely on täysin sopimaton tapa vammaisten ihmisten välttämättömien elämän mittaisten palvelujen järjestämiseen. Sosiaali- ja terveyspalveluita hankittaessa halpa hinta ei saa olla määrittävä tekijä, sillä se ei useinkaan ole toimiva ratkaisu laadun varmistamiseksi. EU:n hankintadirektiivi sallii tehdä sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintoja ottaen huomioon parhaan hinta—laatu-suhteen. Uudessa hankintalaissa pelkän halvimman hinnan käyttäminen valintaperusteena tulisi poistaa. Vammaisilla ihmisillä ja heidän läheisillään on valtava määrä tyytymättömyyden ja pettymyksen kokemuksia kilpailutusten seurauksena. Arvoisa puhemies! Miten hallitus laittaa nämä havaitut epäkohdat kuntoon, vammaisten oikeuksien toteutuminen kun vaatii käytäntöjen parantumista siellä ruohonjuuritasolla. Monet kunnat leikkaavat rahaa vammaispalvelustaan, ja hallitus on tuonut valmisteluun omat säästötavoitteensa, mikä on johtanut suunnitelmaan rajata yli 75-vuotiaat vammaiset vammaispalvelujen piiristä pois. Jatkossa he saisivat palvelunsa sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain perusteella, mikä tarkoittaa muun muassa palveluiden maksullisuutta. Tällaista ikärajausta ei ole valmisteltu viime kaudella, vaikka ministeri Rehula on välillä niin antanutkin ymmärtää. Hallituksen normipurku uhkaa myös entisestään heikentää esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Onkin tärkeää erottaa turha byrokratia niistä tärkeistä, kauan taistelluista normeista, joilla suojellaan erityisryhmien mahdollisuutta tasavertaiseen elämään muiden kanssa. Hallituksen monet leikkaukset osuvat vammaisiin. Millä tavalla hallitus uskoo, että vammaisten asemaa saadaan parannettua, kun lähtötilanne on tämä? Arvoisa puhemies! SDP on julkistanut tänä keväänä oman vammaispoliittisen ohjelmansa, joka perustuu sosialidemokratian keskeisiin arvoihin: ihmisarvon ja vapauden kunnioittamiseen, tasa-arvon toteuttamiseen, yhteisvastuuseen ja oikeudenmukaisuuteen. Oikeus yhteiseen hyvään kuuluu kaikille. Arvostamme moninaisuutta ja ihmisten erilaisuutta ja haluamme rakentaa Suomea, jossa vammaiset henkilöt ovat aktiivinen ja yhdenvertainen osa yhteiskuntaa, eivät marginaalissa eivätkä yhteiskunnan reunoilla. Vammaisten henkilöiden yhdenvertainen osallisuus yhteiskunnassa tarkoittaa hyvää yhteiskuntaa kaikille. Mikäli henkilöllä ei ole vapautta määritellä itse tarpeitaan tai toteuttaa itseään eikä liioin vapautta tehdä päätöksiä omista palveluistaan, ei voida puhua yhteiskunnallisesta osallisuudesta. Tähän on tehtävä muutos. Monesti esteettömyyden toteuttaminen ei vaadi suuria muutoksia: esimerkiksi kynnykset, luiskat, valaisu, induktiosilmukat, huomionauhat ynnä muut. On huomioitava myös, että esteettömästä ympäristöstä ja palvelusta hyötyvät kaikki. Jo nyt ja tulevaisuudessa yhä suurempi osa suomalaisista on ikääntynyttä ja kulkee erilaisten apuvälineiden kanssa ja on huonokuuloisia tai heikkonäköisiä. Esteettömyydestä ei ole kenellekään mitään haittaa. Arvoisa puhemies! Elämä on parasta kuntoutusta, ja vammaisten ja kaikkien muidenkin liikuntarajoitteisten ihmisten on päästävä kulkemaan ja liikkumaan. Arvoisa puhemies, kaikki päätöksenteko pohjautuu arvoihin. Meidän on kyseenalaistettava kaiken arvon mittaaminen rahassa. Ensi vuosi on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Vuoden teemana on Yhdessä. Toivon, että Yhdessä tarkoittaa aitoa yhdenvertaisuutta ja oikeusasiamiehen raportin epäkohdat saadaan ripeästi korjattua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-06-08T15:04:53,2016-06-08T15:13:27,Tarkistettu,1.1 2016_66_25,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosittain tulee keskustelua siitä, voiko suvivirttä laulaa. Mielestäni on erittäin tärkeätä, että laulamme suvivirttä ja Maamme-laulua, on se sitten keväällä tai kesällä tai syksyllä, koska on tärkeätä, että noudatamme suomalaista kulttuuria ja perinnettä ja myös suomalaisia kristillisiä arvoja, jotka kantavat niin yksityistä ihmistä kuin kansaa vaikeinakin aikoina. Mutta varsinaisesti tähän oikeusasiamiehen kertomukseen muutamia näkökohtia lyhyesti. Vuonna 2015 oli tosiaan kanteluita vajaa 4 800, ja näitä tehdään nyt yleensä sähköpostitse, jopa 65 prosenttia. Toimenpiteisiin johtavat ovat lukumäärältään suurimmaksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon alalle, rikosseuraamusalalle sekä poliisiviranomaisiin kohdistuvia. On myös paljon puhuttu vanhuksista, ja on hyvä, että se asia nostetaan esille. Laitoshoidossa ja palveluasumisen yksiköissä asuu kymmeniätuhansia vanhusasiakkaita. Jatkuvasti tulee ilmi ravinnon, hygienian, vaippojen vaihdon, kuntoutuksen ja ulkoilun puutteita. On sanottu, että vangit saavat päivittäin jopa tunnin kävelysatsia mutta meidän vanhuksemme joutuvat olemaan sisätiloissa jopa monta päivää, ehkä viikkojakin ilman ulkoilumahdollisuutta. Nämä puutteet voivat johtua henkilökunnan liian pienestä määrästä, ehkä henkilön motivaatiosta, työilmapiiristä, ja tämä taas puolestaan johtaa, niin kuin kirjassa on sanottu, liiallisen lääkityksen käyttöön. Sitten, perheiden avohuollon tukipalveluiden riittämättömyys ja viivästyminen aiheuttaa myöhemmin ongelmia tukea tarvitsevissa perheissä. Tämä johtaa lastensuojelun lisääntyvään tarpeeseen ja näkyy myös lasten mielenterveysongelmissa. Olisi erittäin tärkeätä, että tähän ennaltaehkäisyyn satsattaisiin, annettaisiin sitä kotipalvelua neuvolasta lähtien perheille, niin ettei jouduttaisi niitä huostaanottoja tekemään. Viime vuonnakin oli kodin ulkopuolella huostaanotettuja lapsia, 0—17-vuotiaita, vajaa 15 000. Tästä puuttuvat THL:n mukaan vielä muutamien kuntien tulokset. Edelleen, koulukiusaamista ei ole saatu ratkaistua. Kouluilla ei ole riittäviä keinoja puuttua kiusaamiseen, mutta tämän pitäisi olla koulun ja kodin yhteinen murhe. Kodissa pitäisi vanhempien opettaa, kuinka lapsi kohtaa toisen, ja samoin koulussa pitäisi käydä avointa keskustelua siitä, että ketään ei saa kiusata, kaikkien lapsien pitäisi olla tasavertaisia. Monet lapset joutuvat kärsimään näistä vuosikausia, joutuvat hylätyiksi ja eristetyiksi, ja myös monet ongelmat tulevat vuosien varsilla, ja nämä saattavat kestää monta vuotta, ehkä kymmeniä vuosia. Mutta varsinaisesti olen tyytyväinen, kun puhutaan sisäilmaongelmista. Olen sitä tutkinut ja jättänyt myös toimenpidealoitteen ja tätä lyhyesti käsittelen. Sisäilmaongelmat ovat monissa maamme kouluissa yleisiä kuin myös päiväkodeissa ja julkisissa tiloissa. Suomessa altistuu päivittäin noin 800 000 ihmistä sisäilmaongelmille. Sisäilman eri altisteet voivat aiheuttaa monia sairauksia ja oireita. Kosteusvaurioihin liitettyjä sairauksia ja ongelmia ovat hengitystiesairaudet, allergiat, pahoinvointi, oksennukset, päänsäryt, väsymykset ynnä muut. Näitä ei oteta vakavasti, vaan usein ne tilastoidaan vasten asianomaisen tahtoa psyykkisinä sairauksina mielenterveyspotilastilastoihin. Sairastumisen tunnistaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja varhainen puuttuminen tilanteeseen ovat edellytyksiä sairauden pahenemisen ehkäisemiseksi. Esimerkiksi sairastuneen putoaminen työelämästä tai nuoren syrjäytyminen maksavat yhteiskunnalle valtavasti. Vuonna 2014 ympäristöherkkyys lisättiin kansainväliseen ICD-10-tautiluokitukseen Suomessa nimikkeellä R68.81: Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille. Kyseinen koodi ei kuvaa sairautta vaan oireita eikä täten oikeuta esimerkiksi sosiaalivakuutusetuuksiin. Sosiaaliturva ei siis myöskään tunnista sisäilmasta sairastuneiden erityistarpeita, kuten vähemmän oireilua aiheuttavaan asumistilaan muuttamisen synnyttämiä ylimääräisiä kuluja. Koska aika rientää, niin yhteenvetona totean lopuksi, että olen jättänyt tästä toimenpidealoitteen ja toivoisin, että sitä käsiteltäisiin laajasti. Toivonkin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ympäristöherkkyyden luokittelemiseksi oireilun sijasta sairaudeksi ja ympäristöherkkyyssairauksien sairauskoodien määrittelemiseksi sekä ryhtyy toimenpiteisiin lisätäkseen terveydenhuollon ajanmukaista koulutusta ympäristöherkkyyksien hoitoon. Tämä lyhyesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-06-08T15:13:29,2016-06-08T15:19:27,Tarkistettu,1.1 2016_66_26,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp," Puhemies! Voidaan sanoa, että oikeusasiamiesinstituutio on läntisen naapurimme lahja ihmiskunnalle ja maailmankaikkeudelle: anglosaksisessakin kielenkäytössä puhutaan ruotsinkielisellä sanalla ""ombudsman"". Se on levinnyt kaikkialle tuo termi. Paasikiven sanoin maantieteellemme emme mahda mitään, mutta ainakin tästä on seurannut se, että me olemme olleet ensimmäisten joukossa, joilla on tämä instituutio, joka on elimellinen osa toimivaa yhteiskuntaa, oikeusvaltiota, instituutio, joka todellakin valvoo, että perusoikeudet ja mahdollisuus ihmisarvoiseen, inhimilliseen elämään toteutuvat. Arvoisa puhemies! Tässä eräät puhujat, edellinen puhuja ja edustaja Mäkelä, viittasivat uskonnonvapauslakiin. En nyt varsinaisesti halunnut siitä puhua, mutta muistan, kun edellisellä vaalikaudella perustuslakivaliokunnassa suvivirsiasiaa käsiteltiin, ja kyllä täytyy suoraan sanoa, että varsin kornilta se tuntui: eikö tärkeämpiä asioita olisi käsiteltävänä, kun asiantuntijat siitä taittoivat peistä ja kirjoittivat asiantuntijalausuntoja. Kyllä siinä hiljaa ajattelin, että kyllä oppineitten aika menee nyt hukkaan moisten kysymysten kanssa. Ihmettelen tätä erityisesti sikäli, kun meillä kuitenkin on ollut pian 15 vuotta, muistaakseni vuodesta 2003 uskonnonvapauslaki, jonka henki on siis ollut tämmöinen positiivisuuden toteutuminen. Meillä on pitkään ollut tämmöinen legalistinen perinne, että se, mikä ei ole erikseen kielletty, (Puhemies koputtaa) on sallittua. Nimenomaanhan tämän (Puhemies koputtaa) lain henki on positiivinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-06-08T15:19:28,2016-06-08T15:21:40,Tarkistettu,1.1 2016_66_27,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tuoda esille vielä yhden ilmiön, jolla nähdäkseni on lukuisiakin kytköksiä perusoikeuksiin. Kutsun sitä sosiaaliturvaan liittyväksi byrokratiakitkaksi. Kotikaupungissani Tampereella yksinäisen henkilön normaali toimeentulotukihakemus, silloin kun et ole sairas, silloin kun et ole pätkätyöläinen tai muista syistä erikoistapaus, on lähes 40 sivua. Jos olet perheellinen, normaali hakemus helposti on 80 sivua. Tiedetään, että merkittävä osa toimeentulotukea hakevista henkilöistä on päihde- ja mielenterveysongelmaisia, vanhuksia, kouluttamattomia, maahanmuuttajia tai muulla tavoin sellaisia ihmisiä, joilla ei ole kovin korkea kyky käsitellä vaikeita, byrokraattisia kysymyksiä. Tiedetään myös, että arvioiden mukaan jopa 50 prosenttia heistä, jotka ovat oikeutettuja toimeentulotukeen, jättää sitä hakematta ja että byrokratia todennäköisesti on yksi keskeisimpiä syitä siihen, miksi näin tehdään. Se tarkoittaa, että Suomessa on mahdollisesti jopa 200 000 sellaista ihmistä, jotka elävät alle 480 euron kuukausituloilla pelkästään sen takia, että eivät osaa heille tarkoitettua etuutta hakea — kykene, halua, jostakin syystä. Tällä on minun mielestäni selkeä yhtymäkohta ainakin välttämättömään huolenpitoon, koska kysymys on viimesijaisesta etuudesta, jota on useaan kohtaan käsitelty erilaisissa perusoikeuspapereissa nimenomaan tässä yhteydessä. Kysymys on minun mielestäni myöskin yhdenvertaisuudesta, koska eri kunnissa vaadittujen liitteiden luettelot poikkeavat merkittävästi toisistaan — toiset antavat toimeentulotukea huomattavasti liberaalimmin, ja toisissa taas liitelistat ovat pitkiä, niin kuin meillä Tampereella — ja myös sen vuoksi, että se tuki, jota sosiaalitoimet antavat näiden hakemusten tekemiseen, vaihtelee eri kunnissa merkittävästi. Minun nähdäkseni tällä on yhtymäkohtia myös hyvään hallintotapaan aivan ilmeisesti, koska kysymys on myös sellaisten liitteiden vaatimisesta, joita joko ei tarvita lainkaan tai joidenka sisältämät tiedot etuuskäsittelijä saa helpommin kysymällä suoraan asiakirjan laatijataholta. Minun mielestäni toimeentulotukibyrokratia vaikuttaa ihmisten perustoimeentuloon ja sen turvaan tällä hetkellä huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi toimeentulotuen suuruus. Kysyisinkin oikeusasiamieheltä: mitä keinoja tämän ilmiön käsittelyyn tai siihen puuttumiseen ehkä eduskunnan oikeusasiamiehellä voisi olla?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-06-08T15:21:42,2016-06-08T15:25:24,Tarkistettu,1.1 2016_66_28,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset — sekä päättäjät että kansalaiset — ymmärtävät hyvin sen, että heikon taloustilanteen aikana on tehtävä toimia talouden parantamiseksi. Tällä hallituskaudella talouden kohennustoimet ovat kuitenkin osuneet heikoimpiin ihmisryhmiin, kuten lapsiin, vanhuksiin ja vammaisiin. Ne ovat puhuneet karua kieltään, kun leikkauksia on tehty lähes kaikkiin perusoikeuksiin. Pidän vaarallisena sitä kehitystä, että leikkaukset kohdistuvat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Tässä puheenvuorossa haluan keskittyä vanhuksiin, jotka nousivat oikeusasiamiehen toimintakertomuksessa esille. Ei ole ollenkaan reilua leikata jo ennestään pienituloisten vanhusten toimeentulosta ja palveluista. Hallituksen päättämät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset ja lääkekulujen korvausten leikkaukset osuvat todella pahasti monien vanhusten jokapäiväiseen elämään. Kaikkein ankein on kuitenkin yksin kotona asuvien ja laitoksissa vailla omaisten huolenpitoa elävien vanhusten kohtalo. Kotona asuvat kokevat turvattomuutta eivätkä pysty hoitamaan asioitaan, koska esimerkiksi kuljetus tai avustajapalvelut toimivat heikosti. Hoitolaitoksista tehdyt kantelut ja julkisuuteen nousseet kertomukset ovat paljastaneet vanhustenhoidossa järkyttäviä epäkohtia: liian vähäistä tai ravintoköyhää ruokaa, säästämistä vaipoissa, kuntoutuksessa ja ulkoilussa, jopa hiljaiseksi lääkitsemistä — yksinkertaisesti hyvän hoidon ja kohtelun puutetta. Saatu viesti on otettava tosissaan ja epäkohdat on korjattava. Kysymys ei ole yksittäistapauksista ja vähäpätöisistä ongelmista, sillä laitoshoidossa ja palveluasumisen yksiköissä asuu kymmeniätuhansia vanhuksia. Usein vanhustenhoidon laiminlyönnit johtuvat liian vähäisestä henkilökunnasta. Pidän erittäin huonona sitä, että hallitus aikoo sallia henkilöstömitoituksen alentamisen, kun on hyvin tiedossa, että hoitajien määrän vähentäminen lisää vanhusten turvallisuusriskejä ja heikentää hoitajien mahdollisuutta tehdä hyvää hoivatyötä. Silti hallitus aikoo säätää vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa henkilöstömitoitukseksi vain 0,4 hoitajaa hoidettavaa kohti. Säästötoimi on erittäin kyseenalainen, eikä sillä todennäköisesti edes saavuteta 70 miljoonan euron tavoitetta, onhan muun muassa THL arvioinut säästön olevan enintään 20 miljoonaa euroa. Riittävä hoitohenkilömäärä on yksi askel parempaan. Kuntien on myös huolehdittava vanhuspalveluiden päätöksenteosta, ohjeistuksesta ja tiedottamisesta, järjestettävä myönnetyt palvelut viivytyksettä sekä — mikä tärkeintä — huolehdittava omavalvonnasta. Lisäksi tarvitaan riittävää aluehallintoviranomaisten valvontaa, ja niillä on oltava riittävät resurssit valvoa ja puuttua sekä kodeissa että hoitolaitoksissa annettavan hoidon puutteisiin. Säästöjen sijasta vanhustenhoitotyö kaipaa kipeästi kehittämistä. On sekä inhimillisesti viisasta että taloudellisesti järkevää edistää ennalta ehkäiseviä palveluja ja kuntoutusta. Vanhukset itse kertovat, että eniten satuttavat välinpitämättömyys ja yksinäisyys. Kannatankin raskaan laitoshoidon ja yksin asumisen vaihtoehdoksi kevyempää yhteisöllisen asumisen mallia, jossa toteutuvat arjen turva ja palvelut. Meidän tehtävämme on taata vanhuksille arvokas elämä, siihen liittyvä toimeentulo ja huolenpito. Tärkein arvo vanhustenhoidossa on edelleen ihmisarvon kunnioittaminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+5.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-06-08T15:25:25,2016-06-08T15:30:42,Tarkistettu,1.1 2016_66_29,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 7/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_66_30,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvin lyhyesti. Yleensähän nämä autoverolait herättävät paljonkin keskustelua, mutta tällä kertaa kyseessä on varsin pieni muutos, joka perustuu komission Suomelle antamaan viralliseen huomautukseen ja perustelulausuntoon. Kyseisessä lainmuutoksessa autoverolakia muutetaan niin, että maasta vietäville leasing- ja vuokra-autoille voitaisiin hakea ennakkoon autoveron vientipalautusta, ja samalla tässä myös sitten autoveron vientipalautuksen ehtoja lievennetään jonkin verran. Selkeästi on tullut asiantuntijakuulemisissa esille, että nämä lakiin sisältyvät ehtojen muutokset parantavat suomalaisen autoalan toimintaedellytyksiä ja sillä tavalla tukevat kyseistä alaa. Tämä mietintö oli yksimielinen niin verojaostossa kuin valiokunnassakin. Tietysti tällä voi olla joitain vaikutuksia kaupan puolelle, mutta hyvin vaikea on arvioida sen fiskaalista vaikutusta. Puhutaan verrattain pienestä osasta. 2014 vientipalautuksia haettiin noin 200 autosta, mikä oli kaikkiaan 1,7 miljoonaa, ja niistä leasingautojen osuus oli 600 000 euroa. Se, tuleeko jatkossa tapahtumaan jotain muutosta sitten maitten välisessä liikkeessä, jää tietysti nähtäväksi, mutta niillä oletustiedoilla, joita käytettävissä oli, ja niillä velvoitteilla, joita komissio meille asetti, on tämä hallituksen esitys tehty, jonka valiokunta tosiaan yksimielisenä saliin sitten tuo.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2016-06-08T15:31:07,2016-06-08T15:32:56,Tarkistettu,1.1 2016_66_31,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia.  Käsittelyn  pohjana  on  talousvaliokunnan  mietintö  TaVM 13/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_66_32,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Esittelen tässä nyt talousvaliokunnan mietinnön liittyen hallituksen esitykseen 57/2016 kaivoslain muuttamisesta. Tässä esityksessähän ehdotetaan muutettavaksi kaivoslakia. Muutoksia ehdotetaan kullanhuuhdonta-alueen enimmäispinta-alaan ja kullanhuuhdontaluvan voimassaoloaikaan. Maksimipinta-alaa esitetään muutettavaksi 5 hehtaarista 7 hehtaariin ja kullanhuuhdontaluvan voimassaoloaikaa nykyisestä 3 vuodesta 10 vuoteen. Tavoitteena on mahdollistaa tehokas kullanhuuhdonta sekä kullanhuuhdontakohteen täysimääräinen hyödynnettävyys sekä lisätä edellytyksiä luonnonvarojen kestävämpään hyödyntämiseen sekä luoda kullanhuuhdonnalle tarvittavat ja asianmukaiset edellytykset toiminnan jatkumiselle pitkällä aikavälillä. Hallituksen esityksessä kaivosviranomaiselle annettaisiin nykyistä laajemmat valtuudet määrätä kullanhuuhdonta-alueen pinta-alasta sekä luvan voimassaolosta, kun kyseessä on kullanhuuhdontaluvan jatkamista koskeva päätös. Lisäksi esitetään muutettavaksi kullanhuuhdonta-alueen enimmäispinta-ala, siis 5 hehtaarista 7 hehtaariin, mutta niin, että viranomaisella säilyy harkintavalta pinta-alan suhteen. Hallituksen ehdotuksessa myös jatkolupien voimassaoloaikaa halutaan pidentää 3 vuodesta 10 vuoteen. Kullanhuuhdontaluvan raukeamista, muuttamista tai peruuttamista koskevaan sääntelyyn ei ehdoteta muutoksia kuten ei myöskään saamelaisten oikeuksiin liittyviin säännöksiin. Tämä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä heinäkuuta tänä vuonna. Talousvaliokunta puoltaa yksimielisesti lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin: Talousvaliokunta toteaa, että ehdotetuilla muutoksilla pyritään parantamaan kullanhuuhdontaluvan voimassaoloajan ja huuhdonta-alueen välistä suhdetta, jotta toiminnan pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus kohenisivat. Muutosten tavoitteena on myös osaltaan edistää kullanhuuhdontakulttuurin säilymistä. Talousvaliokunta yhtyy myös ympäristövaliokunnan lausunnossaan esittämään toteamukseen siitä, että kaivannaistoiminnan luvituksen syklien eritahtisuuden poistuminen on omiaan parantamaan viranomaisyhteistyötä ja valvontatyön yhteensovittamista. Valiokunta on myös kiinnittänyt huomiota ympäristövaliokunnan tavoin siihen, että koneellinen kullankaivuun loppuminen Lemmenjoelta vuonna 2020 voi lisätä paineita muilla alueilla. Tällöin ajantasainen ja tasapainoinen lainsäädännön merkitys korostuu. Talousvaliokunta arvioi ehdotettujen muutosten vähentävän sekä viranomaisten että hakijoiden lupaprosessissa aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ilman, että lupaprosesseilla suojattavia etuja vaarannettaisiin. Talousvaliokunta on myös kiinnittänyt huomiota kaivoslain 107 §:n mukaisen vakuuden suuruuteen. Viranomaisen tulee vakuussumman suuruutta harkitessaan painottaa kullanhuuhdonta-alueen pinta-alan merkitystä, eikä muutoksen tarkoituksena ole nostaa vaadittavan vakuuden kokonaissummaa. Talousvaliokunta on myös katsonut, että ehdotetut muutokset ovat kokonaisuutena arvioiden tasapainoinen ratkaisu kullanhuuhdonnan, alkuperäiskansojen ja alkutuotannon elinkeinonharjoittajien intressien välillä. Enkä voi olla tässä yhteydessä painottamatta sitä, että talousvaliokunta esittää yksimielisesti,  että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen HE 57/2016 sisältyvän lakiehdotuksen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+10.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-06-08T15:34:33,2016-06-08T15:38:49,Tarkistettu,1.1 2016_66_33,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta ei ollut tämän lakiesityksen käsittelyssä yksimielinen, vaan vihreät, vasemmistoliitto ja RKP jättivät eriävän mielipiteen. Yksityiskohtaisessa, pykäläkohtaisessa käsittelyssä teen tämän eriävän mielipiteen mukaiset muutosehdotukset 65 ja 169 §:iin, jotka tarkoittavat, että nämä pykälät säilytetään ennallaan. Se, että kullanhuuhdonnan jatkolupa pitenee 3:sta 10 vuoteen, on varsin merkittävä muutos, samoin se, että toimintaa saa jatkaa, vaikka luvasta olisi valitettu. Esimerkiksi Metsähallitus lausunnossaan toivoi jatkoajan pidennyksen maltillistamista. Myös Lapin ely-keskus toi lausunnossaan esiin sen, että tämän muutoksen vaikutuksia ympäristöön ei hallituksen esityksessä ole arvioitu riittävästi. Saamelaiskäräjien lausunnon mukaan kullanhuuhdontaluvista tehdyt valitukset ja niiden käsittelystä johtuvat käsittelyaikojen pitkittymiset ovat johtuneet siitä, että kaivostoiminnan vaikutukset ympäristöön on arvioitu puutteellisesti. Nämä puutteet olisikin pitänyt ratkaista kehittämällä luvan myöntämisprosessia sen sijaan, että harvennetaan lupien käsittelyväliä. Kullanhuuhdontahan muuttaa ympäristöä, ja jos luonto menee pilalle, sitä ei voi ennallistaa. Maisemoida kyllä voi, mutta ei se ole sama asia kuin pilaantumattoman luonnon saaminen takaisin. Tässä lyhyesti ne perustelut, joiden vuoksi pykäläkohtaisessa käsittelyssä esitän ympäristövaliokunnan lausuntoon sisältyvän eriävän mielipiteen mukaiset esitykset. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+10.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-06-08T15:38:51,2016-06-08T15:40:49,Tarkistettu,1.1 2016_66_34,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja tässä hirveän hyvin kuvasi sitä tilannetta, mikä tämän lakiesityksen taustalla on. Minä itse ajattelen, että silloin kun puhutaan laista, joka vaikuttaa saamelaisalueilla nimenomaan saamelaisten elinkeinoihin ja siihen luontoon ja ympäristöön, joka siellä on, niin silloin meidän pitäisi kyllä tässä talossa erityisen herkällä korvalla kuunnella nimenomaan saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen mielipidettä. Kun he ovat suhtautuneet tähän äärimmäisen kriittisesti, niin silloin minä kyllä itse vähän ihmettelen sitä, minkä takia tätä kritiikkiä ei ole tämän vahvemmin otettu huomioon, ja sen takia kyllä kannattaisin ympäristövaliokunnan puheenjohtajan tekemiä esityksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+10.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-06-08T15:40:49,2016-06-08T15:41:37,Tarkistettu,1.1 2016_66_35,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä kaivoslain kullanhuuhdontaa koskeva lakiesitys on käytännönläheinen, ja se on toivottu näillä Lapin kullanhuuhdonta-alueilla. Se keventää siihen liittyvää lupabyrokratiaa ja mielestäni kuitenkin ottaa samalla huomioon ympäristötekijät, alkuperäiskansan ja muut elinkeinot. Tässä lakiesityksessähän ehdotetaan siis kullanhuuhdonnan enimmäispinta-alan kasvattamista kahdella hehtaarilla ja sitten kullanhuuhdonnan jatkolupien pidentämistä kymmeneen vuoteen. Nämä muutokset eivät mielestäni heikennä muiden elinkeinojen toimintaedellytyksiä ja ovat perusteltuja. Kullanhuuhdonnan perinne ja traditiohan on varsin pitkä Lapissa, se ulottuu aina sinne 1860-luvulle asti, ja on hirvittävän tärkeää, että kullanhuuhdonnan ympärille syntyisi myös jatkojalostusta ja sen jalostusarvo kasvaisi. Etenkin matkailun kanssa kullanhuuhdonta on jo pitkään tehnyt yhteistyötä. Iso osa kullanhuuhdonnasta tapahtuu jo nykyisin lapiokaivuulla, ja se koneellinen kaivuu, joka päättyy sitten myös Lemmenjoella vuoteen 2020 mennessä, tulee johtamaan siihen, että jatkossakin suuri osa näistä kullanhuuhdontaluvista on lapiolupia. Jokainen voi pohtia sitten, kuinka suurta jälkeä siihen maaperään tehdään, kun lapiolla kaivetaan. Sen ennallistaminen ei mielestäni ole mitenkään kovin vaikeaa tai monimutkaista lapiokaivuun osalta. Tämä muutosesitys, mitä hallitus esittää, on mielestäni perusteltu. Sitä on toivottu kullanhuuhdontaelinkeinon alalta myös, ja sillä on erittäin suuret paikallistalouden merkitykset. Aluetaloudellisesti tämä on erittäin merkittävä asia, ja Lappi on sen verran iso maakunta, että siellä kyllä pystyvät koskemattomat luonnot ja eri elinkeinot elämään rinnakkain.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+10.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-06-08T15:41:37,2016-06-08T15:43:38,Tarkistettu,1.1 2016_66_36,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tässä pitää muistaa, että kysymys on lapiokaivuusta, lapiolla kaivuusta. On vaikea kuvitella sitä, että lapiolla ylipäänsä saadaan aikaan sellaisia ympäristötuhoja, joita ei pystyttäisi sitten ennallistamaan. Pitää muistaa se myös, että kaivuulupiin liittyy tämä vakuusmaksu. Kaivaja antaa tämän vakuusmaksun sen vuoksi, että tarvittaessa tämä vakuusmaksu käytetään sitten alueen ennallistamiseen. Mutta sitten syy siihen, miksi tämmöinen hallituksen esitys oikeastaan piti tehdä, on yksinkertaisesti se, että kun luvat ovat olleet voimassa kolme vuotta, niin käytännössä, kun tämän kolmen vuoden aikana on haettu jatkolupaa, tämän uuden jatkoluvan käsittelyä ei ole ehditty tekemään sen vuoksi, että saamelaiskäräjät on poikkeuksetta valittanut jokaisesta kaivuuluvasta lukuun ottamatta saamelaisten hakemia kaivuulupia. Tämä lupaprosessin vaikeus on siinä, että kaivaja ei ehdi muuta kuin paneutumaan sitten tähän jatkoluvan hakemiseen. Tämän vuoksi on haluttu nostaa tätä aikaa kolmesta vuodesta kymmeneen vuoteen. Kullankaivuu on tämmöinen perinteellinen, pitkäaikainen, historiallinen kulttuuri Lapissa, ja tämän toiminnan mahdollistaminen on kuitenkin niin lappilaisille kuin koko Suomellekin tärkeää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+10.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-06-08T15:43:39,2016-06-08T15:45:22,Tarkistettu,1.1 2016_66_37,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun olen keskustellut poronhoitoa elinkeinonaan harjoittavien saamelaisten kanssa aika useinkin, niin on näissä keskusteluissa toistuvasti tullut esille se, että porolaitumiin suhtaudutaan ikään kuin käyttämättöminä maa-alueina muiden elinkeinojen ja myös viranomaisten toimesta. Mielestäni tämä lakiesitys on yksi esimerkki tällaisesta asenteesta. Kuitenkin myös porotalous on elinkeino, joka tuo tuloja ja työtä ja on myös matkailun kannalta keskeinen houkutin. Porohan on suunnilleen ainoa iso nisäkäs, jonka Euroopassa pystyy näkemään esimerkiksi autolla maantietä ajaessaan ja jonka pystyy näkemään siis muuten kuin aidatuilla laidunalueilla, pystyy näkemään metsissä ja tienvarsilla. Muistutan myös siitä, että saamelaiskäräjien lisäksi tähän hallituksen esitykseen suhtautui kriittisesti Metsähallitus, joka toivoi jatkoajan pidennyksen maltillistamista — kolmesta kymmeneen vuoteenhan on iso hyppäys, se on yli kolminkertainen — ja myös Lapin ely-keskus, kuten jo ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, on lausunnossaan todennut, että tämän muutoksen ympäristövaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+10.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-06-08T15:45:22,2016-06-08T15:46:54,Tarkistettu,1.1 2016_66_38,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kullanhuuhdonnalla on kulttuurisia ja aluetaloudellisia merkityksiä paikallisesti Lapissa, ja on syytä pitää huolta, että sekin voi siellä säilyä ja kehittyä. Mutta kuitenkin tällä toiminnalla on kieltämättä myös ympäristövaikutuksia, pitkäikäisiäkin, vaikka toiminta sinällään ei olisikaan teollisessa mittakaavassa, joten kysymys tässä lainsäädännössä on tasapainoiluista ja eri näkökulmien huomioon ottamisesta ja yhteensovittamisesta. Valiokunnan puheenjohtaja tuossa totesi, että tämä lakiesitys tuli talousvaliokunnasta yksimielisenä, ja näin on, mutta valitettavasti itse en silloin talousvaliokunnan kokouksessa päässyt olemaan paikalla. Jos olisin päässyt olemaan paikalla, niin silloin tämä ei yksimielisenä olisi tullut, sillä katson itse, että tämä jatkoajan pidennys on liian pitkä, 3:sta 10 vuoteen. Tämä on tullut esille näissä lausunnoissa, muun muassa Metsähallituksen lausunnossa on tähän asiaan kiinnitetty huomiota. Mikäli tätä jatkoaikaa haluttaisiin pidentää, niin maltillisempi pidennys, esimerkiksi 5 vuotta tai joku muu, olisi mielestäni ollut kohtuullisempi ja tasapainoisempi vaihtoehto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+10.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-06-08T15:46:55,2016-06-08T15:48:28,Tarkistettu,1.1 2016_66_39,66/2016,2016-06-08,14.07,15.50,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun sanon, että tämä tuli talousvaliokunnasta yksimielisenä, niin tosiaankin näin on ollut. Edustaja Sarkkinen ei tietysti ollut kyllä paikalla silloin, mutta vihreitten edustaja, edustaja Vartia, oli paikalla. Mutta sanoisin näin, että tällä hallituksen esityksellä ei ole minkäänlaisia vaikutuksia porotalouteen eikä tällä ole minkäänlaisia vaikutuksia myöskään ympäristöön. Kysymys on tässä lupaprosessissa siitä, haetaanko jatkolupa kolmen vuoden välein vai kymmenen vuoden välein. Nämä huuhdontapaikat ovat siellä. Huuhdontatapa on joka tapauksessa se sama lapiokaivuu, eli minkäännäköistä vaikutusta ei ole porotalouteen. Eivät ne huuhdontapaikat sieltä häviä pois. Siinä mielessä mitään muutosta porojen laiduntamiseen ei ole, eikä myöskään ympäristöön ole minkäännäköistä vaikutusta. Riippumatta siitä, haetaanko lupa kolmen vuoden välein, mikä on tosi vaikeaa näitten valituksien takia, vai kymmenen vuoden välein, joka tapauksessa huuhdontapaikat ovat siellä. Niin kuin sanottu, näissä luvanhaltija jättää myöskin vakuussumman, jolla taataan sitten se, että jos näitä paikkoja ei ennallisteta, kun huuhdonta alueella loppuu, niin tämä vakuussumma sitten käytetään siihen ennallistamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2016+10.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-06-08T15:48:28,2016-06-08T15:50:11,Tarkistettu,1.1 2016_67_1,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_67_2,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Kymäläinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_67_3,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ennen vaaleja oltiin yleisesti huolissaan suomalaisesta työstä. Kuljetusala työllistää 100 000 työntekijää ja tuo leivän moneen suomalaiseen perheeseen. Kuljetusala on ollut ahdingossa, ja kannatus on ollut haastavaa. Monet rehelliset ja ahkerat kuljetusyrittäjät ja -työntekijät painavat pitkää päivää ja usein suuret lainat niskassa. Ala tuo verotuloja Suomeen 2,7 miljardia vuosittain, ja tämä ala sanoo, että he kyllä pärjäävät, jos pelisäännöt ovat reilut ja samat kaikille. Suurta ihmetystä onkin herättänyt se, että nyt hallitus haluaa vapauttaa ulkomaalaiset halparekat toimimaan ilman velvoitteita Suomen teillä. Tänään oli rekkamiesten musta päivä, kun hallituspuolueet siunasivat tämän Soinin linjan perussuomalaisten johtamassa liikennevaliokunnassa. Siksi kysynkin Timo Soinilta, kun te olette EU-ministerivaliokunnassa tämän linjan tehneet: voitteko selittää, miksi tämä ulkomaalaisen rekkaliikenteen vapauttaminen on niin tärkeää?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-06-09T16:02:27,2016-06-09T16:03:40,Tarkistettu,1.1 2016_67_4,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Voin kernaasti aloittaa, ja sitten substanssiministeri Berner varmaan voi täydentää, koska tämä on liikennevaliokunnasta tullut ulos, aivan kuten kysyjä sanoi. Tämänkin asian taustalla on Euroopan unioni, haluttiin tai ei haluttu. Nyt on kysymys siitä, miten parhaiten turvataan suomalaisten edut näissä tapauksissa, (Markus Mustajärven välihuuto) ja silloin tietysti täytyy katsoa, mitä muita tapoja on, esimerkiksi voidaanko tehdä sellaisia säännöksiä, että ulkomailta tulevat rekat eivät enää voi ajaa esimerkiksi keveämmillä varustuksilla pohjoisessa Suomessa, ja muita vastaavia asioita. Toinen vaihtoehto olisi tietysti ollut istua maailman tappiin ja sitten jättää valmistelematta kaikki vaihtoehdot ja alkaa niitten valmistelu sitten, kun tämä asia on käsissä. Siitä olen edustaja Kymäläisen kanssa samaa mieltä, että asia on vakava ja sitä täytyy hoitaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-06-09T16:03:42,2016-06-09T16:04:55,Tarkistettu,1.1 2016_67_5,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_67_6,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa puhemies! EU:n selän taakse meneminen ei nyt riitä. Edellinen liikenneministeri sopi Tanskan kanssa, että Suomi pitää tiukan linjan, ja Tanska ei aio tätä vapauttamista ajaa. Paitsi että tässä petettiin nyt tanskalaiset, niin ennen kaikkea tässä petettiin ahkerat suomalaiset kuljetustyöntekijät ja koko kuljetuselinkeino. Alan toimijoiden mukaan tämä tulee tarkoittamaan tuhansien, jopa kymmenien tuhansien työpaikkojen menetystä ja satojen miljoonien verotulojen menetystä. Arvoisa ministeri Soini, kun nyt puolalaiset rekat valtaavat Suomen tiet ja suomalainen työmies korvataan puolalaisella työmiehellä ja te olette tämän linjanmuutoksen vuosi sitten halunnut, miten aiotte korvata nämä menetetyt työpaikat ja verotulot, joita Suomeen tulee? Kenen veroja te aiotte korottaa tai kenen palveluja seuraavaksi leikata?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-06-09T16:05:01,2016-06-09T16:06:04,Tarkistettu,1.1 2016_67_7,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Nykyinen liikenneministeri on ministeri Berner, ja hän vastaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_67_8,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän erittäin hyvin huolen, joka yrittäjiä tässä kohtaa, ja meidän tärkein tehtävämme onkin huolehtia siitä, että meillä syntyy tasavertaiset kilpailuedellytykset koko kuljetusalalle. Kysymys onkin siitä, kuinka me saamme paremmin vastuutettua tilaajaa ja tilaajavastuulaista paremmin huolehdittua. Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt myöskin ehdotuksen siitä, että voisimme siirtyä sakoista hallinnollisiin seuraamuksiin, jolloin Tullilla ja poliisilla olisi mahdollisuus pysäyttää autoja tien päälle ja myöskin huolehtia, että ne eivät voi poistua maasta ennen kuin hallinnollinen seuraamus on maksettu. Samalla on myöskin tärkeää muistaa, että Suomessa on tiekuljetusten määrä ollut 20 000 miljoonaa tonnikilometriä, joista kabotaasikuljetuksia on ollut 86 tonnikilometriä eli noin 0,4 prosenttia kuljetussuoritteista. Asia on vakava, mutta tehdään sen puolesta myös töitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-06-09T16:06:07,2016-06-09T16:07:14,Tarkistettu,1.1 2016_67_9,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella ulkoministeri Tuomioja seisoi vankasti liikenneministerin rinnalla puolustaen suomalaisia pk-kuljetusyrittäjiä ja kuljettajia. Nyt ulkoministeri Soinin linjaus avaa kuljetusmarkkinoita ulkomaisille rekoille. On yleisesti tiedossa, että halvemman palkkatason EU-maista tulevat yritykset toimivat vastoin Suomen työlainsäädäntöä, ja tämä johtaa kaksiin eriarvoisiin markkinoihin maanteiden tavaraliikenteessä. Valvonta ei toimi, eikä hallitus halunnut parantaa sitä lähetettyjen työntekijöiden laissa SDP:n esitysten mukaisesti. Tästähän äänestimme eilen. Tanska aikoo käyttää korttinsa. Yhteispeli asiassa Tanskan ja Suomen kesken toimi viime kaudella. Miksei enää ulkoministeri Soinin aikaan? Miksette, arvoisa ministeri Soini, ole sinnikäs ja katso kortteja loppuun saakka?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-06-09T16:07:16,2016-06-09T16:08:25,Tarkistettu,1.1 2016_67_10,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on todellakin hyvin sitkeästi käynyt tätä taistelua pitkään ja nyt sitten saanut jo viime vuoden keväänä huomautuksen EU-komissiolta, ja myöskin itse asiassa tämän vuoden maaliskuussa olemme saaneet huomautuksen siitä, että eduskunta ei ole ripeässä tahdissa asiaa käsitellyt. Olemme siis kuitenkin sellaisen asian äärellä, jossa hallitus on joutunut tekemään valintaa siitä, mikä on EU-Suomen politiikan kannalta paras mahdollinen kokonaisvaltainen ratkaisu. Samanaikaisesti haluan myöskin kiinnittää huomiotanne siihen, että valvonta ei ole heikentynyt, vaan päinvastoin, valvonta on tiivistynyt. Vuonna 2015 Tulli teki yhteensä 86 000 liikenneturvallisuuteen kohdennettua tarkastusta, jossa tarkastettiin myös liikenneluvat. Tässä oli yhteensä 24 laittoman kabotaasin epäilyä. Samanaikaisesti myöskin poliisin valvontasuoritteet ovat vuonna 2015 lisääntyneet. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-06-09T16:08:28,2016-06-09T16:09:37,Tarkistettu,1.1 2016_67_11,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän kabotaasiasetuksen seitsemän vuotta kestänyt toimeenpano on ollut hämmentävä tarina. Kukaan ei tunnu tietävän edes sitä, kuinka paljon kabotaasia Suomessa ajetaan, tilastoihin ja valvontaan ei luoteta. Joka tapauksessa ainakin virallisten tilastojen mukaan suomalaiset kuljetusyritykset ajavat paljon enemmän kabotaasia ulkomailla kuin ulkomaiset Suomessa. Kysynkin ensin: jos Suomi onnistuisi kiemurtelemaan irti tästä asetuksesta, voisivatko muut EU-maat rajoittaa suomalaisten yritysten kabotaasia omalla alueellaan tai vaatia Suomelta vahingonkorvauksia omille yrityksilleen aiheutuneista vahingoista? Toiseksi, kun tämä asetus tulee voimaan, meidän on oltava aiempaa luovempia turvataksemme kotimaisen kuljetusalan toimintaedellytykset, ja siksi kysynkin: onko hallituksessa harkittu esimerkiksi raskaan liikenteen vinjettimaksuja tai talvirengaspakkoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-06-09T16:09:38,2016-06-09T16:10:32,Tarkistettu,1.1 2016_67_12,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kasvi on aivan oikeassa siinä, että kun kotimaassa on ajettu 86 tonnikilometriä kabotaasikuljetuksia, kotimaiset yrittäjät ovat ajaneet 250 tonnikilometriä kabotaasikuljetuksia ulkomailla. Nämä molemmat toimenpiteet: Liikenne- ja viestintäministeriö uudistaa tieliikennelakia syksyllä, minkä yhteydessä myöskin rengassääntelyä tuodaan esille, ja ajatuksemme on, että kiristämme talvirengassääntelyä tässä yhteydessä. Toinen kysymyksenne liittyi vinjettiin. Vinjetistä on tehty arvio, joka on valmistunut vuodenvaihteessa, ja vinjetin osalta tulos on hivenen kaksijakoinen. Se ei varsinaisesti tuo tuloja yhteiskuntaan, mutta se antaisi todennäköisesti tasapuolisemman kilpailulähtökohdan kotimaiselle liikenteelle. Tässä yhteydessä olemme myöskin katsoneet, mitä muita ehkä modernimpia ratkaisuja, kuten mobiilisovellutukset, voisi olla vinjetin synnyttämiseksi, jotta se ei olisi niin raskaskäyttöinen sekä hallinnollisesti että taloudellisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-06-09T16:10:33,2016-06-09T16:11:40,Tarkistettu,1.1 2016_67_13,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kasvi osoitti syvää asiantuntemusta tässä kysymyksessään, ja tämä täytyy mielenkiinnolla ja hyvällä tyydytyksellä todeta. Nimittäin toisen valtion sisäisten kuljetusten sallimisen tarkoituksena on vähentää tyhjänä ajoa, parantaa liikenteen tehokkuutta, kustannuksia, vähentää ympäristölle haitallisia seuraamuksia, ja tämä on aivan totta. Samoin tietenkin meidän täytyy turvata joka tilanteessa suomalaisten kuljettajayrittäjien ja ‑työntekijöiden mahdollisuus työskennellä ulkomailla. Hyvää suomalaista työtä ja yrittämistä viedään isoilla rekoilla maailmalle. Se pitää turvata, sitä ei saa riskeerata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-06-09T16:11:41,2016-06-09T16:12:36,Tarkistettu,1.1 2016_67_14,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen toiminta maantiekuljetusalaa kohtaan kertoo laajemminkin heikosta hallituksen tahtotilasta puolustaa suomalaista työtä. Esimerkiksi tällä viikolla hallitus äänesti voimaan lähetettyjen työntekijöiden direktiivin, joka käytännössä tekee mahdottomaksi esimerkiksi Itä-Euroopan maista tulevien kuljetuksien valvonnan eli sen varmistamisen, että Suomen kuljetusalalla sovellettaisiin suomalaisia työehtoja ja maksettaisiin työehtosopimusten mukaista palkkaa. Me sosialidemokraatit teimme myös tähän direktiiviin yhdessä kuljetusalan työnantaja- ja työntekijäosapuolten kanssa esityksen, jolla kuljetusalan valvonta olisi edes käytännössä voitu tehdä mahdolliseksi, mutta tämä ei käynyt hallitukselle. Kysynkin työministeri Lindströmiltä sitä: kun äänestimme eilen esityksestä, jolla edellyttäisimme hallitukselta näiden lakiesitysten vaikutusten seurantaa, niin miksi tämäkään ei käynyt teille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-06-09T16:12:37,2016-06-09T16:13:44,Tarkistettu,1.1 2016_67_15,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Ministeri Lindström ei ole paikalla, mutta ministeri Berner haluaa vastata.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_67_16,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Lindström ei ole tosiaankaan nyt paikalla. Tavoitteenamme on huolehtia siitä, että meillä on tasapuoliset kilpailuympäristöt ja kilpailuedellytykset kuljetusalan yrityksille ja että me toimimme nimenomaan tasapuolisista lähtökohdista. Tähän nimenomaiseen kysymykseen toivoisin kuitenkin voivani palata, kun siihen tarkemmin perehdyn.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-06-09T16:13:49,2016-06-09T16:14:14,Tarkistettu,1.1 2016_67_17,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä ensimmäiset kysymykset, jotka tähän keskusteluun johtivat, ovat sinänsä harhaanjohtavia. Olen sinänsä huolissani, koska kysymysten esittäjät ovat valiokunnan jäseniä, ja tämä todistaa sen, että he eivät ole tienneet, mistä he ovat olleet päättämässä. (Välihuutoja) Tämä EU-asetushan on ollut voimassa jo monia vuosia, ja asetuksen vastaisesti Suomi teki kansallisen lainsäädännön määritelläkseen tarkemmin väliaikaisen liikennöinnin, ja sitä nyt EU:n pakotteista poistetaan. Mutta nämä väliaikaisuuden määritelmätkin ovat olleet vaikeita valvoa, koska vaikka tällä kaudella on tehostettu, niin viime kaudella yhtenä osa-alueena liikkuva poliisi lakkautettiin. Kysyisin: kuinka paljon liikkuvan poliisin lakkautus on hankaloittanut tämän valvontaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-06-09T16:14:16,2016-06-09T16:15:24,Tarkistettu,1.1 2016_67_18,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Saamani selvityksen mukaan itse asiassa poliisin tekemät valvontasuoritteet ovat kuitenkin vuonna 2015 kasvaneet ja sitä mukaa myöskin epäiltyjen kiinniottojen määrä vuonna 2015 on kasvanut 10 prosentilla. Ymmärrän hyvin, että poliisilla on myöskin omia haasteita tämän kanssa, ja he ovat itse ehdottaneet muun muassa ajopäiväkirjan käyttämistä, valvontansa helpottamista, mutta tähänkin asiaan vaikuttaa vielä EU omasta näkökulmastaan. Tähänkin helpottaisi merkittävästi se, että sakkojen sijaan voisimme määrätä hallinnollisia seuraamuksia ja sitä kautta sitten myöskin helpottaa poliisin työtä siellä tien päällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-06-09T16:15:25,2016-06-09T16:16:15,Tarkistettu,1.1 2016_67_19,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ahkerat, rehelliset suomalaiset kuljetusalan yrittäjät ja työntekijät pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Ja kun täällä on annettu ymmärtää, että tässä ei olisi nyt mitään muuta vaihtoehtoa kuin vapauttaa näiden ulkomaisten halparekkojen tulo Suomeen, niin sehän ei pidä paikkaansa. Tanska toimii toisin, ja te tiedätte sen. Myöskin tämä ala on todennut, että ei tässä ole mitään pakkoa, ja itse asiassa perussuomalaiset vielä viime kaudella olivat sitä mieltä, että ei tässä ole mikään pakko liikkua. Ja itse asiassa eduskunnan lähetekeskustelussa liikenneministeri perusteli tätä linjausta, että hänen kätensä ovat sidotut, koska tässä on taustalla ministeri Soinin ajama linjaus EU:n ministerivaliokunnasta. Voisitteko nyt, ministeri Soini, kertoa, miksi teille on niin tärkeää vapauttaa ulkomaisten halparekkojen tulo Suomen teille, ja voisitteko kertoa, miksi kaikista asioista juuri tässä asiassa teidän mielestänne Suomen pitää olla EU:n mallioppilas?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-06-09T16:16:16,2016-06-09T16:17:23,Tarkistettu,1.1 2016_67_20,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toivoisin, että voisin vastata tähän kysymykseen edustaja Kasvin kysymyksellä, koska siinä se vastaus tuli. Me nimittäin haluamme turvata kaikilta osin suomalaisen kuljetusyrittämisen tulevaisuuden, ja se tulevaisuus edellyttää myös sitä, että me pystymme ulkomailla ympäristöystävällisesti, kestävästi toimimaan. Tämä on minun mielestäni erittäin tärkeätä. Totta kai ongelmia on, mutta kas kummaa, tämä asia oli viime kaudella täällä, ja se on taas täällä, ja niin kauan kuin sitä ei hoideta, se on edelleen täällä. Mutta jos tämä asia nyt menee jengoilleen, saadaan näitä toimia. Aivan kuten ministeri sanoi, vinjettimaksu on yksi, siinä on ongelmia, talvirengaspakko toinen. Näitä pystytään kyllä hoitamaan. Mutta vielä haluan sanoa, että edustaja Kasvi, teillä oli ydin, sekä kysymys että vastaus samassa kysymyksessä, mikä on poikkeuksellisen älykästä. (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-06-09T16:17:24,2016-06-09T16:18:30,Tarkistettu,1.1 2016_67_21,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Päätös on ollut hallituksen yhteinen päätös, joka on tehty EU-ministerivaliokunnan päätöksenteossa silloin kesäkuussa vuosi sitten. Olin tällä viikolla Luxemburgissa liikenneneuvostossa, jossa yhtenä keskusteluaiheena oli tuleva maantiepaketti ja siihen liittyvät sosiaaliset vaikutukset. Tässä osassa kokonaisuutta käytiin myöskin keskustelua kabotaasista. Suomi yhdessä 16 muun maan kanssa vastaa 3 prosentista kabotaasiliikennettä Euroopassa, Saksa merkittävästä määrästä, samoin Ranska — ne yhdessä yli puolesta. On selvää, että tästä käydään vielä syksyn aikana EU:ssa merkittävä keskustelu, mutta EU:n keskimääräinen viesti, etenkin pienten maiden viesti, on ollut se, että kabotaasia tulisi keventää, jotta nimenomaan pienten maiden kuljetukset saataisiin kilpailukykyisiksi myös ulkomailla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-06-09T16:18:32,2016-06-09T16:19:40,Tarkistettu,1.1 2016_67_22,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta pitkään ja hartaasti tätä asiaa pohti, ja jokainen kivi käännettiin, selvityksiä saatiin. On todettava, etteivät nämä haitat, joita täällä nyt on esille tuotu, ole suinkaan yksiselitteisiä eivätkä kaikki ole sitä mieltä, että suomalainen työ tässä olennaisesti vaarantuu. Se on selvä, että tämä kabotaasiasetuksen muutos tai käyttöönotto on vakava asia ja siihen tulee suhtautua vakavasti. Kabotaasihan on tilapäistä liikennettä, ja nyt tämä kabotaasiasetus estää kansallisesti määrittelemästä, mitä on tilapäisyys. Kuitenkaan EU:n kabotaasiasetus, ei sano, mitä tämä tilapäinen liikenne on, ja kysymykseni onkin hallitukselle: voisiko hallitus ryhtyä toimiin ja selvittää, onko mahdollista vaikuttaa siihen, millä tavoin kabotaasiasetuksessa määritellään tämä tilapäisyys? Eli eksplisiittisempi määritelmä tälle käsitteelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2016-06-09T16:19:42,2016-06-09T16:20:42,Tarkistettu,1.1 2016_67_23,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kopra kysyi hyvän kysymyksen, ja kuten totesin, niin tällä viikolla EU:n liikenneneuvostossa käytiin epävirallisessa osuudessa keskustelua siitä, miten kabotaasia tulisi kehittää, miten sitä voitaisiin tarkentaa, mutta ennen kaikkea,  miten  voitai-siin huolehtia, että olisi yhtenäiset pelisäännöt, mutta myöskin yhtenäinen kilpailuolosuhde ja -tilanne kaikille kuljetusyrittäjille. Pienten maiden edustajat olivat ehkä enemmän huolissaan siitä, miten heidän kuljetusalan yrittäjänsä olisivat kilpailukykyisiä laajemmin, kun taas Saksa ja Ranska molemmat haluaisivat tiukempia kabotaasisääntöjä. Tässä yhteydessä varmasti tullaan keskustelemaan myös tilapäisyyden käsitteestä sekä siitä tarkemmasta määrittelystä. EU toki on itse ajamassa tavaran ja henkilöiden vapaan liikkumisen periaatetta, jonka sisäpuolella sitten pyritään hakemaan pelisääntöjä myöskin kuljetustoimialalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-06-09T16:20:43,2016-06-09T16:21:44,Tarkistettu,1.1 2016_67_24,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäiseksi täytyy kyllä ihmetellä liikennevaliokunnan puheenjohtajan todistusta siitä, että hän epäilee tai esittää täällä syytöksiä siitä, etteivät valiokunnan jäsenet tiedä, mitä ovat päättäneet tai mitä ovat esittäneet. Jätimme perustellun vastalauseen, ja siitä kyllä varmasti puheenjohtajakin pystyy ymmärtämään, mistä olemme huolissamme. Kuljetusala odotti nimenomaan liikennevaliokunnan puheenjohtaja Jalosen lupausten pohjalta, että tätä asiaa selvitetään tarkasti ja että tässä on työkaluja, joilla pystytään kuljetusalan yrittäjien elämää ja toimeentuloa jatkossa auttamaan. Me ihmettelemme, jos puhutaan tästä, että nyt täytyy heti toimia, kun tiedämme, ettei ole pakko toimia. Miksi meillä on nyt hätä? Te, ministeri Soini, ette ole suostunut odottamaan tämän asian kanssa pidemmälle, vaan olette halunnut tämän juuri heti. Meillä on tulossa Euroopasta tieliikennepaketti, joka voi (Puhemies koputtaa) kabotaasisäännöksiä uudelleen muuttaa. [Puhemies Maria Lohela: Mikä se varsinainen kysymys on? ] Miksi kiirehditte? (Eduskunnasta: Soini, miksi kiirehditte?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-06-09T16:21:46,2016-06-09T16:23:01,Tarkistettu,1.1 2016_67_25,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä Euroopassa pääomat, tavarat, ihmiset liikkuvat vapaasti. Haluatteko te, edustaja Kymäläinen, rajoittaa jotain näistä vapauksista, ja jos haluatte, mitä? (Eduskunnasta: Vastauspuheenvuoro!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-06-09T16:23:06,2016-06-09T16:23:28,Tarkistettu,1.1 2016_67_26,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ulkomaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta (Suna Kymäläinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2016 vp,"Kyselytunnilla ei ensinnäkään käytetä varsinaisia vastauspuheenvuoroja vaan kyselytunnilla esitetään kysymyksiä, joihin ministerit vastaavat. Toisekseen, puhemies jakaa puheenvuorot parhaaksi katsomilleen henkilöille, jotka istuvat täällä ministeriaitiossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_67_27,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Emma Kari.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_67_28,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lapsiasiainvaltuutettu on nyt todennut, että Suomesta on tullut maa, joka ei enää kunnioita lapsen oikeuksia. Sen lisäksi, että hallitus on leikannut suomalaisilta lapsilta, nyt heikennetään jopa sotaa pakenevien lasten oikeuksia. Perheen vieminen lapselta on julminta, mitä voi tehdä. Hallitus on viemässä sotaa pakenevilta lapsilta mahdollisuuden elää elämänsä vanhempiensa kanssa. Ministeri Orpon johdolla hallitus esittää perheenyhdistämisen tulorajojen käyttöön ottamista Suomesta turvapaikan saaneille, jopa yksin tulleille lapsille. Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen entisestään tekee sadoista lapsista turvattomia, juurettomia ja yksinäisiä. Aiotteko te, ministeri Orpo, vetää esityksenne takaisin ja selvittää nyt kunnolla haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumisen nykytilanteessa Suomessa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-06-09T16:23:49,2016-06-09T16:24:50,Tarkistettu,1.1 2016_67_29,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin, kun turvapaikkahakemuksia käsitellään, kun perheenyhdistämishakemuksia käsitellään, jokainen käsitellään yksilöllisesti, ja silloin otetaan huomioon erityisesti lapsen etu, ja se voi olla hyvin painavakin etu. On myös muita kriteereitä, kuten toimeentuloedellytys, joka itse asiassa ei ole uusi asia, se on ollut Suomen lainsäädännössä perheenyhdistämisen kriteeristössä jo vuodesta 2006 lähtien. Sitä on viimeksi tarkastettu viime hallituksen aikana 2013, ja se on yksi niistä tavoista, joilla haluamme varmistaa sen, että perhe pystyy kotiutumaan myöskin niin, että perheenyhdistäjä voi omalla toimeentulollaan huolehtia perheestään. Se, että me olemme joutuneet antamaan esityksen, jossa perheenyhdistämisen kriteerejä edelleen tarkastetaan eli tiukennetaan, johtuu siitä, että meillä ei ole eurooppalaista yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa riittävällä tasolla. Me olemme oppineet viime vuoden aikana sen, että jos meillä on eroavaisuuksia muihin Euroopan maihin, (Puhemies koputtaa) erityisesti Pohjoismaihin, se voi aiheuttaa suurtakin liikettä (Puhemies koputtaa) muuttoliikkeessä, ja siksi me olemme joutuneetkin tekemään tämän esityksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-06-09T16:24:52,2016-06-09T16:26:05,Tarkistettu,1.1 2016_67_30,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_67_31,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt kuitenkin näyttää hyvin selvästi siltä, että lasten oikeudet eivät toteudu. Jokainen äiti ja jokainen isä tietää, että me tekisimme melkein mitä tahansa, että me saisimme olla oman lapsen kanssa. Viemällä perheiltä tämän mahdollisuuden, sen mahdollisuuden elää yhdessä, me ohjaamme ihmiset yhä vaarallisemmille reiteille, ja yhä useampi pakenija tällä hetkellä on nimenomaan nainen lastensa kanssa. Tässä tilanteessa EU:n tai perheenyhdistämisdirektiivin selän taakse meneminen osoittaa kyllä aika heikkoa johtajuutta ja myös heikkoa uskoa ihmisarvoon. Direktiivin tarkoitus oli nimenomaan parantaa lasten asemaa ja oikeuksia eikä heikentää niitä. Näin suuren heikennyksen tekemistä sotaa pakenevien perheiden oikeuksiin ei ehdotettu edes perussuomalaisten maahanmuuttokriitikkojen Nuivassa manifestissa. Maahanmuuttovirastossa on kuitenkin ollut valmisteilla perheenyhdistämisen sähköinen asiointipalvelu, joka auttaisi nimenomaan niitä perheitä, jotka nyt eivät pääse suurlähetystöön jättämään hakemusta. Olisi hauska kuulla, ministeri Orpo, minkä takia tämän palvelun valmistelu on nyt laitettu jäihin, vaikka juuri tämä auttaisi näitä naisia ja lapsia pääsemään turvaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-06-09T16:26:09,2016-06-09T16:27:21,Tarkistettu,1.1 2016_67_32,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin minusta saa väärän kuvan, jos sanoo, että Suomessa on nyt lakattu huolehtimasta lapsen edusta noissa turvapaikka- ja perheenyhdistämistapauksissa. Me olemme allekirjoittaneet kansainväliset sopimukset, ja minä luotan suomalaiseen oikeusvaltioon. Meidän lainsäädäntömme edellyttää lapsen edun huomioimista, ja minä olen aivan varma siitä, että suomalaiset viranomaiset tekevät nämä päätökset niin pitkälle lapsen etu huomioiden kuin se on mahdollista, mutta heidän tulee noudattaa lakia. Nyt tämä keskustelu on lähtenyt liikkeelle eräästä julkisuudessa olleesta tapauksesta, ja on sinänsä valitettavaa, että nämä asiat ja yksityiskohdat ovat julkisuuslain piirissä, ne ovat salaista tietoa, eli maahanmuuttoviranomaisilla ei ole myöskään oikeutta tuoda kaikkia näihin tapauksiin ja tähänkin tapaukseen liittyviä yksityiskohtia esille. Mutta ei voi silti tehdä johtopäätöksiä eikä sanoa, että Suomessa ei lapsen etua näissä tapauksissa otettaisi huomioon. Me olemme erittäin suuren paineen alla. Maahanmuuttoviranomaiset joutuvat tekemään tällä hetkellä todella rajusti töitä sekä lainsäädännön että sitten yksinkertaisesti näiden hakemusten käsittelyssä. Uskon, että siksi joitakin asioita on jouduttu lykkäämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-06-09T16:27:22,2016-06-09T16:28:31,Tarkistettu,1.1 2016_67_33,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen perheenyhdistämislainsäädäntö on jo nyt valtavan tiukka, ja parhaillaan hallintovaliokunnassa käsiteltävänä oleva hallituksen uusi esitys tekisi perheenyhdistämisestä entistä vaikeampaa, käytännössä mahdotonta. Esityksessä on monia ongelmia niin tulorajojen, alaikäisten aseman, haun määräaikojen kuin kotouttamisenkin suhteen. Jos ette, sisäministeri Petteri Orpo, ole valmis vetämään tätä esitystänne pois, niin kysyisin: oletteko valmiita hallituksessa neuvottelemaan siitä, että esityksen pahimpiin ylilyönteihin voitaisiin puuttua ja että mahdolliset uudet säädökset tulisivat voimaan määräaikaisina, kuten esimerkiksi Ruotsissa, joka ei ole lähtenyt tekemään pysyvää lainsäädäntöä, vaikka pakolaistilanne on toki koetellut heitäkin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-06-09T16:28:33,2016-06-09T16:29:26,Tarkistettu,1.1 2016_67_34,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viittasitte siihen, että meillä on tiukka lainsäädäntö. Se on siis perua viime hallituskaudelta, jossa vihreätkin olivat mukana. Nyt ne muutokset, joita tehdään, verrattuna tähän aikaan, ovat tiukennuksia, mutta niihin kokonaisuuksiin, mitä viime hallituskauden ja edellisen aikana muutettiin, ne ovat jopa suhteellisesti pieniä. Tämä alaikäisten tuloraja on asia, joka kuulostaa pahalta ja ikävältä, mutta siinä on aidosti myöskin lapsen edusta kysymys. Jos tätä tulorajaa ei olisi, niin se voisi silloin motivoida lähettämään henkensä kaupalla alaikäisiä lapsia hakemaan turvapaikkaa. Tästä on kiistatta näkemyksiä, että se voi aiheuttaa erittäin vaikeita ja vaarallisia tilanteita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-06-09T16:29:27,2016-06-09T16:30:12,Tarkistettu,1.1 2016_67_35,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan jaosto vieraili eilen Kajaanissa vastaanottokeskuksessa, jossa tutustuttiin kaupungin kotouttamistoimintaan, ja siellä nousi esille, että jo näihin nykyisiin perheenyhdistämiskäytäntöihin liittyvät ongelmat vaikeuttavat kotouttamista Suomessa merkittävästi. Huoli oman perheen ja läheisten pärjäämisestä vaikuttaa tänne tulleiden ihmisten työ- ja opiskelumotivaatioon ja myöskin henkiseen hyvinvointiin. Jos tämä hallituksen esitys nyt toteutuu, tulee perheenyhdistäminen vaikeutumaan entuudestaan Suomessa, ja silloin nämä toimeentulovaatimukset Suomessa tulevat myöskin olemaan varsin korkealla tasolla verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin maihin. Sisäministeri Orpo, oletteko arvioineet tämän lakimuutoksen vaikutuksia kotoutumiseen Suomessa, ja miksi te ajatte Suomeen toimeentulovaatimuksia, jotka ovat kovempia kuin monissa muissa Euroopan maissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-09T16:30:14,2016-06-09T16:31:14,Tarkistettu,1.1 2016_67_36,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy edelleen viitata siihen, että nämä toimeentulorajat on tehty vuonna 2013 — vasemmistoliittokin oli silloin hallitusvastuussa — ja niitä ei ole sen jälkeen tarkastettu, eikä niitä rajoja olla tässä yhteydessä tarkastamassa. Niiden soveltamisaluetta laajennetaan, ja se on totta. Maahanmuuttovirasto on arvioinut, että näitä perheenyhdistämishakemuksia jätetään tänä vuonna noin 17 000. Se kertoo siitä, kuinka suurista määristä on kysymys, ja siksi meillä täytyy olla lakimme, meillä pitää olla rajamme. Minä toivon ja uskon, että viranomaiset niiden lakien puitteissa, kun he tekevät päätöksiä ja punnitsevat muun muassa lasten etua, tekevät niin inhimillisiä ratkaisuja kuin on mahdollista. Kotoutumisen kannalta, totta kai, perhe on oleellinen osa, mutta myöskin tämä asia pitää nähdä niin päin, että se turvattu toimeentulo, työ perheenyhdistäjällä on. Tämä on erittäin tärkeä edellytys sille, että kotoutuminen voi koko perheeltä lähteä käyntiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-06-09T16:31:15,2016-06-09T16:32:21,Tarkistettu,1.1 2016_67_37,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä Kari oli viitannut todellakin tapaukseen, joka on tehty lain mukaisesti, lain, jota vihreät ovat olleet säätämässä. Minun kysymykseni on: aikooko hallitus puuttua niihin tapauksiin, joissa turvapaikanhakija-statuksella oleva henkilö matkustaa kotimaahansa vaikka toistuvasti, esimerkiksi lomailemaan? Meillähän laki kuitenkin jo sallii sen, että siinä tapauksessa voitaisiin tämä oleskelulupa perua. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-06-09T16:32:24,2016-06-09T16:33:04,Tarkistettu,1.1 2016_67_38,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jokainen päätös tehdään yksilöllisesti ja perustuu yksilöllisiin kuulemisiin ja haastetteluihin. Jos niissä ilmenee, että henkilö on matkustanut kotimaansa ja Suomen väliä, niin uskon, että sillä on suuri vaikutus silloin siihen turvapaikkapäätökseen. Mutta nämä ovat yksilöllisiä käsittelyjä, ja siitä ei voi yksiselitteistä linjaa vetää muuta kuin että maalaisjärkikin sanoo, että silloin turvan tarve ei voi kovin suuri olla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-06-09T16:33:04,2016-06-09T16:33:32,Tarkistettu,1.1 2016_67_39,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Arvoisa puhemies! YK:n lasten oikeuksien julistus ja muut kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet painottavat tosiaankin lasten etua ja sitä, että pääsääntönä pitäisi olla se, että lapset voivat olla yhdessä perheensä kanssa. Myös THL:n uusi tutkimus osoittaa sen, että turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kotoutuminen vaikeutuu, jos he eivät saa olla yhdessä perheensä kanssa Suomessa. Se aiheuttaa ahdistusta ja masennusta. Erityisesti lapset ja naiset hylätään kriiseissä sodan jalkoihin, ja sivistysvaltio ei voi niin tehdä. Arvoisa puhemies! Näitä lakeja on ennenkin kiristetty, ja tämä ilmapiiri on mennyt pakolaisten kannalta kielteisempään suuntaan, mutta se, mikä tässä on aivan uutta, niin tulorajoja ei ole ennen ulotettu pakolaisiin eli toissijaiseen suojeluun ja turvapaikan saaneihin muutoin kuin niiden perheiden osalta, jotka on perustettu tänne tulon jälkeen. Te olette tekemässä tästä poikkeuksesta nyt pääsääntöä, ja nämä epäinhimilliset tapaukset yleistyisivät. Te vetositte tässä nyt EU:n minimilainsäädäntöön. EU-direktiivi asettaa minimitason. Kysynkin, arvoisa puhemies: oletteko te, ministeri Orpo, sitä mieltä, että Suomen hallituksen ja teidän oma moraalinne on yhtä alhainen kuin (Puhemies koputtaa) Unkarin pääministeri Orbánin linja (Välihuutoja) ja sille tasolle pitää alentua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-09T16:33:34,2016-06-09T16:34:45,Tarkistettu,1.1 2016_67_40,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Orbánin linja ei ole Orpon linja. Siis minä en ole sanonut, että mennään EU:n minimitasolle. Mielestäni oleellisin vertailukohta on silloin Pohjoismaat, ne, joiden kanssa (Mika Niikko: Juuri näin!) me olemme aidosti siinä maajoukossa, josta turvapaikanhakijat hakevat turvaa. Käsittääkseni Orbánin maa ei ole kovinkaan suosittu turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Kiintiöpakolaisille ja turvapaikan saaneille on perheenyhdistäminen mahdollista ilman tulorajoja, kun sen tekee kolme kuukautta sen jälkeen, kun on saanut päätöksen, eli sitä ei tehdä mahdottomaksi. Arvoisa puhemies! Kyllä meidän täytyy kuitenkin kaiken tämän keskellä muistaa se, millaisen muuttopaineen alla Eurooppa ja Suomi oli viime vuonna. Silloin se tuli aivan ilmiselväksi. Tässäkin salissa monta kertaa puhuimme siitä, että meidän täytyy katsoa näitä niin sanottuja vetotekijöitä, jotta meidän turvapaikkakriteeristömme on suunnilleen samalla tasolla kuin erityisesti Pohjoismaiden. Tämä on se linja, jonka me olemme joutuneet valitsemaan tässä, ja edelleen me teemme kaikkemme, (Puhemies koputtaa) jotta Euroopassa (Puhemies: Ja aika!) löydetään yhtenäiset kriteerit.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-06-09T16:34:46,2016-06-09T16:36:01,Tarkistettu,1.1 2016_67_41,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Julkisuudessa esillä olevan irakilaisperheen tapaus on varmasti perheen näkökulmasta kohtuuton ja epäinhimillinen. Tämä tapaushan perustuu voimassa olevaan lakiin, joka tältä osin on säädetty vuonna 2010. Sitä esittivät vihreät hallituksessa ollessaan. Sen hyväksyivät vihreät yksimielisesti eduskunnassa ollessaan. Yksikään vihreä kansanedustaja eduskunnassa ei, toisin kuin vihreät nyt valheellisesti antavat ymmärtää, ole tätä lakia vastustanut. (Välihuutoja — Vasemmalta: Oho!) Täällä korostetaan sitä, että on lapsen etu olla yhdessä perheensä kanssa. Niinpä kysyn, ministeri Orpo: Onko teidän mielestänne lapsen etu, että me rohkaisisimme esimerkiksi Somaliassa tai Afganistanissa tai Irakissa olevia perheitä lähettämään lapsensa vaarojen tielle halki Afrikan, halki Lähi-idän Suomeen sillä motiivilla, että automaattisesti sen jälkeen koko perhe pääsisi myös Suomeen? Onko tällaisen toiminnan rohkaiseminen lapsen etu? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-09T16:36:01,2016-06-09T16:37:08,Tarkistettu,1.1 2016_67_42,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Edustaja Zyskowicz, sanavalintanne eivät kaikilta osin olleet aivan sopivia tähän saliin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_67_43,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei ole oikein tehdä lainsäädäntöä, joka rohkaisisi tällaiseen. Mielestäni meidän täytyy tämäkin pystyä ääneen toteamaan. Vielä haluaisin todeta sen, että kun puhumme lapsen oikeuksista ja jopa YK:n lapsen oikeuksien julistuksesta, niin kyllä minä luotan suomalaiseen viranomaiseen ja oikeusvaltiokäytäntöön niin paljon, että kun me olemme tämän oman lainsäädäntömme tuoneet, niin siitä myöskin huolehditaan, siitä pidetään kiinni. Jos joku on tyytymätön, niin hänellä on oikeus valittaa näistä tuomioistuimiin, niin kuin nyt julkisuudessakin ollut perhe oli tehnyt. Sitä kautta me varmistamme sen, että oikeusvaltioperiaate Suomessa toteutuu. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-06-09T16:37:13,2016-06-09T16:37:57,Tarkistettu,1.1 2016_67_44,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulle on ollut täysin selvää ja toivottavasti se on selvää myös edustaja Zyskowiczille, että kukaan ei ole antanut sellaista kuvaa, etteikö 2010 hyväksytty laki ole hyväksytty eduskunnassa yksimielisesti lopullisessa käsittelyssä. Me olemme vain sanoneet, että siinäkin laissa on jo ongelmia, nykytilassa on ongelmia. Näin ollen ei ole syytä tehdä lisäkiristyksiä tilanteessa, jossa on selvitettävä, onko meidän nykylainsäädäntömmekään kaikilta osin lasten oikeuksien mukainen. On vain rehellistä myöntää, että puolue on voinut joutua tekemään semmoisen kompromissin, josta se itsekin epäilee, onko se oikeudenmukainen. Toivon tätä myös kokoomukselta. Arvoisa puhemies! Nyt se suuri kysymys on se — kun meillä on tilanne, jossa tosiasiassa perheenyhdistämistä joutuu hakemaan siellä Ankaran suurlähetystössä ja siellä on pitkät jonot — että eivät nämä naiset ja lapset ehdi edes käsittelyaikojen puitteissa jättämään sitä anomustaan, jotta he voisivat olla sen kolmen kuukauden piirissä ja välttää tulorajat jatkossa. Kun perheenyhdistäminen tälläkin hetkellä on niin vaikeaa, niin miksi olette tekemässä tästä poikkeuksesta eli tulorajoista pääsääntöä (Puhemies koputtaa) ennen kuin edes nykykäytännön ongelmat on selvitetty?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-09T16:37:59,2016-06-09T16:39:08,Tarkistettu,1.1 2016_67_45,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta tämä on kiistatta ongelma, jos meillä ovat lähetystöt joiltakin osin niin ruuhkautuneita, että näiden kolmen kuukauden puitteissa ei pysty perheenyhdistämishakemusta täyttämään, ja mielestäni tähän meidän pitää kiinnittää huomiota. Se kolme kuukautta ei ole siinä kiusallaan, vaan se on nimenomaan mahdollisuus. Se on se aikaikkuna, jonka puitteissa perheenyhdistämistä voi hakea, ja mielestäni tämä asia on syytä käydä läpi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-06-09T16:39:09,2016-06-09T16:39:36,Tarkistettu,1.1 2016_67_46,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Suomen henkisestä tilasta (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Arhinmäki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_67_47,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Suomen henkisestä tilasta (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen toiminut vasemmistoliiton puheenjohtajana 7 vuoden ajan, ja sinä aikana Suomella on ollut peräti viisi pääministeriä. En tiedä, kohdistuiko edellisiin pääministereihin erityisiä odotuksia, mutta teihin, pääministeri Sipilä, kohdistui, ja täytyy sanoa, että monissa odotuksissa on jouduttu pettymään. Ajateltiin, että te pidätte kaikista huolta vanhassa hyvässä alkiolaisessa hengessä. Te olette, pääministeri Sipilä, esittänyt Suomen henkisen ilmapiirin kellotaulun. Teidän mukaanne apatiasta ollaan siirtymässä luovuuden tilaan, vaikeat asiat ovat takanapäin. Toivoisin, että te olette oikeassa, mutta kun katsoo niitä viestejä, joita tulee viikko viikolta enemmän, niin itse asiassa osalla väestöstä apatia syvenee entisestään. Pitkäaikaistyöttömät, jotka putoavat työmarkkinatuelle — säästöt on syöty — eivät näe tulevaisuutta. Kysymykseni onkin teille, pääministeri Sipilä: oletteko te huolestunut siitä, miten teidän hallituksenne jakaa Suomen kansaa kahtia?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-06-09T16:39:41,2016-06-09T16:40:52,Tarkistettu,1.1 2016_67_48,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Suomen henkisestä tilasta (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen huolestunut Suomen valtion, Suomen hyvinvointiyhteiskunnan kyvystä huolehtia kaikkein heikko-osaisimmista. Se, mitä tämä hallitus nyt määrätietoisesti tekee, on se, että me saamme tämän suunnan muutettua sillä tavalla, että me pääsemme tämän työllisyysasteen nostamisen kautta jälleen siihen tilanteeseen, että pystymme rahoittamaan kaikki ne palvelut ja huolehtimaan kaikista. Tämä on erittäin vaikea vaihe, mitä me nyt elämme, koska me emme pysty jatkamaan loputtomasti velaksi elämistä. Se, että nyt pääsisimme apatian tilasta tuohon luovuuden tilaan, tarkoittaa sitä, että luottamus palautuisi suomalaiseen yhteiskuntaan sillä tavalla, että Suomeen jälleen investoidaan ja tämä työllisyys lähtee liikkeelle. Tämä käänne on nyt tapahtumassa, mutta se vaikutus työllisyyteen (Puhemies koputtaa) ja sitä kautta nämä vaikutukset sitten tuonne ihmisten arkeen, ne valitettavasti tulevat vähän viiveellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-09T16:40:52,2016-06-09T16:42:04,Tarkistettu,1.1 2016_67_49,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Suomen henkisestä tilasta (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_67_50,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Suomen henkisestä tilasta (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sivistyneen valtion, sivistyneen maan merkki on se, kuinka hyvin se vaikeina aikoina pitää huolta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä, ja tässä Suomi ei ole näyttänyt viime vuosien aikana sivistyksen merkkejä. Te sanoitte, että apatiasta ollaan siirtymässä pois ja investointeja on tulossa. Mutta minä kysyin jakaantumisesta: miten nämä kohdistuvat niihin ihmisiin, joilla jo nyt on kaikkein vaikeinta? Leikkaukset vaikuttavat kaikkein rajuimmin niihin ihmisiin, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Ne leikkaavat ostovoimaa, joka vaikuttaa työllisyyteen ja pieniin yrittäjiin. Kysynkin teiltä, pääministeri Sipilä: Mitä sanotte sille pienituloiselle eläkeläiselle, jolla ei ole varaa lääkkeisiin? Mitä sanotte sille opiskelijalle, jolla on vaikeuksia maksaa vuokraa, tai sille lapsiperheelle, joka joutuu hakemaan ruokansa leipäjonosta ja etsimään kaupassa punaisia hintalappuja? Tähän, arvoisa pääministeri, suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa. Heistä pitää huolehtia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-06-09T16:42:09,2016-06-09T16:43:20,Tarkistettu,1.1 2016_67_51,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Suomen henkisestä tilasta (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaikista pitää pitää huolta, siitä olen samaa mieltä. Tapaan ihmisiä tuolla toreilla ja kuuntelen juuri näitä ihmisten tarinoita heidän henkilökohtaisesta tilanteestaan ja illalla mietin, mitä voisin tehdä enemmän heidän eteensä. Vastaukseni on joka kerta se sama: vain tätä kautta, että teemme rakenteellisen muutoksen — yhtä aikaa kipeitä leikkauksia ja kasvua hakevia toimia — ja uudistamme yhteiskuntaa sillä tavalla, että pysymme hyvinvointiyhteiskuntana myöskin pitkässä juoksussa, vain tätä kautta me pystymme korjaamaan tilanteen sillä tavalla, että pystymme huolehtimaan myöskin 2025 jokaisesta suomalaisesta. Ja tätä työtä tämä hallitus nyt määrätietoisesti tekee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-09T16:43:21,2016-06-09T16:44:12,Tarkistettu,1.1 2016_67_52,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Suomen henkisestä tilasta (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tutkimusten mukaan tänä päivänä ei niinkään bkt, vaan se, kuinka se bkt kansallisesti jaetaan, on keskeistä sille, kuinka kansakunta kukoistaa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että Suomessa kahtia jakautuminen ei tapahdu pelkästään materiaalisen elintason kohdalla, vaan se tapahtuu myös ihmisten arvoissa, ihmisten näkemyksissä, ihmisten identiteeteissä ja siinä luottamuksessa, jonka perään tekin kuulutatte. Suomi jakautuu, ja suomalaiset tietävät, että Suomi on jakautumassa. Minä en ole toistaiseksi nähnyt tältä hallitukselta vielä toimia, joilla päättäväisin keinoin tähän pyrittäisiin puuttumaan. Mitä sellaisia me saamme tänä keväänä vielä kuulla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-06-09T16:44:16,2016-06-09T16:45:12,Tarkistettu,1.1 2016_67_53,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Suomen henkisestä tilasta (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Me teemme kaikkemme, että näin ei kävisi, että kansakunta jakaantuu. Tärkein toimi sen estämiseksi on se, että yhä useampi suomalainen saisi töitä (Ben Zyskowicz: Hyvä!) ja saamme työllisyysasteen nostettua. Tämä on tämän hallituksen tärkein tehtävä. Me olemme nyt käänteen partaalla. Uskon niin, että käänne on tapahtumassa. Talouskasvu on siellä 1 prosentin paikkeilla ennusteissa, mutta se ei vielä käännä työllisyyttä parempaan suuntaan. Meidän pitää pystyä parempaan, niin että myöskin työllisyys kääntyy, ja sen eteen teemme kaikkemme ja sen eteen olemme tehneet toimia. Kiitoksia työmarkkinaosapuolille yhteiskuntasopimuksesta, joka on yhteinen ponnistelu ja yhteinen kädenojennus niiltä, jotka ovat töissä, niille, jotka ovat työttömiä tänä päivänä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-09T16:45:13,2016-06-09T16:46:14,Tarkistettu,1.1 2016_67_54,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen henkisestä tilasta (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt puhutaan ihan ydinasiasta. On itsestään selvää, että suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu kaikista huolehtiminen, ja on totta, että silloin, kun taloudessa on vaikeaa, se on entistä haasteellisempaa. Mutta aivan kuten pääministeri sanoi, vain ja ainoastaan sillä, että yhä useampi suomalainen on töissä, että me pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa, meillä on mahdollista kerätä sellaiset verotulot, että me voimme huolehtia niistä, jotka eivät kykene huolehtimaan itsestään, ja sen takia juuri se, mitä nyt hallitus tekee, on täysin välttämätöntä, jotta suomalaisten hyvinvointi voidaan turvata. Mutta on tärkeää, että tässä matkan varrella tehdään myös pieniä täsmätoimia. Haluaisinkin kysyä: kun nyt omaisen perhehoitoon panostetaan huomattavasti aiempaa enemmän, mitä niillä uusilla resursseilla saadaan aikaan sen yhden väestöryhmän hyväksi, joka on kaikkein heikoimmilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-06-09T16:46:16,2016-06-09T16:47:22,Tarkistettu,1.1 2016_67_55,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Suomen henkisestä tilasta (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on äärettömän tärkeä asia, ja nimenomaan omais- ja perhehoidossa meillä on valtava potentiaali. Siellä on myöskin tätä epätasa-arvoisuutta ollut havaittavissa muun muassa kuntien ja eri alueiden välillä. Uskon, että nyt, kun tätä omais- ja perhehoidon hanketta viedään tässä eteenpäin osana näitä hallituksen kärkihankkeita, me löydämme sieltä pitkässä juoksussa sellaisia aitoja muutoksia, jotka parantavat myöskin omais- ja perhehoitajien tilannetta ja myöskin luovat ja tuovat niitä keinoja, joilla heidän jaksamistaan tullaan tulevaisuudessa edesauttamaan. Se on myös yksi niistä asioista, joilla pystytään vaikuttamaan näihin tiettyihin talouden elementteihin. On äärimmäisen tärkeää, että me pidämme huolen esimerkiksi tästä omaishoitajien joukosta, koska siellä jos missä sitä työtä tehdään aidosti sydämellä, ja sitä hallitus haluaa kaikin tavoin tukea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.3.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-06-09T16:47:22,2016-06-09T16:48:29,Tarkistettu,1.1 2016_67_56,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Suomen henkisestä tilasta (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! 90-luvun alun laman aikana itse olin peruskoulussa ja lukiossa mutta muistan erittäin hyvin sen, kun silloin sanottiin, että silloin tehtävät leikkaukset tulevat kalliiksi. Niiden leikkausten seurauksena meillä on syrjäytettyjä nuoria, nuoria, jotka eivät päässeet ikinä kiinni koulutukseen, eivät ikinä päässeet kiinni työelämään. 90-luvun laman seurauksena meillä on suuri joukko yrittäjiä, jotka ajautuivat silloin konkurssiin ja ovat edelleen velkavankeudessa. Meillä on suuri määrä niitä, jotka silloin ajautuivat työttömyyteen eivätkä ole koskaan työhön enää päässeet kiinni, ja tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Arvoisa pääministeri, minun kysymyksenikin kuuluu: Miksi 90-luvun laman virheistä, jonka kallista laskua me nyt maksamme, ei ole opittu? Miksi jälleen kerran lähdetään leikkaamaan niiltä, joilta leikkaaminen tulee yhteiskunnalle hyvin hyvin kalliiksi tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-06-09T16:48:30,2016-06-09T16:49:40,Tarkistettu,1.1 2016_67_57,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Suomen henkisestä tilasta (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos oikein muistan, niin ihan siinä suhteessa ei nyt leikata kuin 90-luvun alussa jouduttiin tekemään. Toisaalta meillä ei ole myöskään niitä keinoja käytettävissä, mitä 90-luvulla oli käytettävissä, elikkä devalvaation kautta se nousu oli sitten kuitenkin nopeampi. Meidän pitää käyttää nyt niitä työkaluja, mitä meillä on, ja yritämme käyttää niitä ja saada talouden nopeasti kasvuun, jotta tästä leikkauskierteestä päästäisiin pois. Kun totesitte ensimmäisessä kysymyksessä, että kipeät päätökset on nyt tehty, näin todellakin toivon, että ne on nyt tehty, ne ovat takanapäin ja nyt pystymme sitten pääsemään niihin tuloksiin, mitä tavoittelemme työllisyysasteen nostamisella. Uskon todellakin näin, että käänne on nyt tapahtumassa, mutta me tarvitsemme vielä lisää toimia siihen, että tuo työllisyyskehityksen käänne tapahtuu. Sitä vielä ei ole tapahtunut, mutta työllisyyden kasvu on pysähtynyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-09T16:49:41,2016-06-09T16:50:51,Tarkistettu,1.1 2016_67_58,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys paikallisesta sopimisesta (Carl Haglund r)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Haglund.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_67_59,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys paikallisesta sopimisesta (Carl Haglund r)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2016 vp,"Värderade fru talman, rouva puhemies! Kilpailukykysopimus on edennyt varsin hyvin viime viikkoina, ja on mahdollista, että huomenna hallitus saavuttaa merkittävän tavoitteensa tämän suhteen, ja on syytä jo tässä vaiheessa onnitella hallitusta, sinnikkäästä työstä. On kuitenkin niin, että tähän liittyy vielä semmoisia tavoitteita, joita muun muassa hallitusohjelmassa on nostettu, varsinkin paikallinen sopiminen, jonka osalta on ilmeistä, että ei vielä saavuteta kaikkia niitä tavoitteita, mitä on asetettu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.4.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-06-09T16:50:54,2016-06-09T16:51:30,Tarkistettu,1.1 2016_67_60,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys paikallisesta sopimisesta (Carl Haglund r)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Taisin edellisessä vastauksessani sanoa, että työllisyyden kasvu on pysähtynyt. Työttömyyden kasvun pysähtymistä tarkoitin. Arvoisa rouva puhemies! Tähän paikallisen sopimisen kysymykseen. Meillä oli viisikohtainen tavoite helmikuussa asetettu tänne neuvotteluihin. Ensimmäinen niistä oli, että järjestäytymättömien työnantajien asema tulee samalle viivalle eli on samat oikeudet ja velvollisuudet; paikallisesti pystytään sopimaan työajoista ja palkoista; selviytymislauseke; henkilöstön edustus ja tiedon saanti turvataan; ja sitten se, että lopullinen päätös paikallisesta sopimisesta tehdään työpaikoilla. Näistä kaikista muista päästiin sopimukseen keskusjärjestöjen kanssa, paitsi työajoista ja palkoista ei päästy sillä riman tasolla, minkä hallitus oli asettanut. Ja nyt sain tietoa — taitaa loppua aika, mutta voin vastata, jos vielä tulee kysymyksiä, siihen, mihin on päästy. (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.4.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-09T16:52:10,2016-06-09T16:53:20,Tarkistettu,1.1 2016_67_61,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys paikallisesta sopimisesta (Carl Haglund r)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2016 vp,"Sitten, ketkä haluavat esittää lisäkysymyksiä?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_67_62,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Carl,Haglund,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys paikallisesta sopimisesta (Carl Haglund r)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mielelläni kuulen, mistä pääministeri juuri sai lisätietoa. Mutta sen lisäksi voisin kysyä edelleen sitä, että meillä on nämä järjestäytymättömät yritykset ja niiden huoli siitä, miten tämä paikallinen sopiminen sitten heidän kohdallaan oikeasti onnistuu. Tämä on varsin ikävä vastakkainasettelu, koska tässä pitäisi nyt tavoitteita saavuttaa, koska tämä on niin merkittävä mahdollisuus, jos halutaan päästä näihin työllisyyslukuihin, mitä hallitus tässä yrittää edistää. Työllisyys tosiaan ei ole kehittynyt ihan niin hyvin kuin toivoimme vuosi sitten. Tältä osin olisi nyt syytä edelleen löytää niitä yhteisiä ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1217,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.4.aspx,fi,Carl Haglund,1217,2016-06-09T16:53:25,2016-06-09T16:54:05,Tarkistettu,1.1 2016_67_63,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys paikallisesta sopimisesta (Carl Haglund r)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! 167 TESiä on ehditty tutkia ja melkein kaikkiin niihin on lisätty selviytymislauseke. Noin yhteen kolmasosaan on sovittu työaikapankista. 65:een on lisätty työajoista sopimista, mutta palkoista sopiminen on lisääntynyt vain 16:ssa, eli tämä on selvästi vähemmän kuin on ajateltu. Mutta se, mikä on positiivista, on, että tämä työajan jatkuminen  on  110 työehtoso-pimuksessa sovittu paikallisesti sovittavaksi. Eteenpäin on päästy kohtuullisesti  näissä TESeissä. Se, mikä on harmi, on tämä järjestäytymättömien työnantajien aseman parantaminen: tähän tavoitteeseen ei nyt päästy. Mielestämme saimme sinne samat oikeudet ja velvollisuudet järjestäytymättömille työnantajille. Mutta jotkut velvollisuuksista olivat sellaisia, että Suomen Yrittäjät katsoi, että tämä nykytila on parempi, ja annoimme heille sen valinnanvapauden tässä tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.4.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-09T16:54:10,2016-06-09T16:55:21,Tarkistettu,1.1 2016_67_64,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys paikallisesta sopimisesta (Carl Haglund r)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2016 vp,"Värderade fru talman! Paikallisessa sopimisessa on pitkälti kysymys luottamuksesta. Siinä ei kuitenkaan pidä olla kysymys luottamusmiespakosta. Onko hallituksella ollut esillä ajatus siitä, että työntekijöillä olisi paikka yhtiöiden hallituksessa, ja jos on, niin mitä ajatuksia teillä on tämän suhteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-06-09T16:55:22,2016-06-09T16:55:48,Tarkistettu,1.1 2016_67_65,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys paikallisesta sopimisesta (Carl Haglund r)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Osana paikallista sopimista henkilöstön edustusta ja asemaa täytyy vahvistaa. Näistä asioista on sovittu myöskin työehtosopimuksissa ja paikallisesti, mutta kun ne ovat siellä työehtosopimusten sisällä, niin ihan tarkkaa käsitystä siitä, miten näissä asioissa on edetty, minulla ei ole.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.4.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-09T16:55:49,2016-06-09T16:56:18,Tarkistettu,1.1 2016_67_66,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden hankintakäytännöistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Östman.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_67_67,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden hankintakäytännöistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtion kokonaan omistaman Suomen Lauttaliikenne Oy:n tehtävä on lossi- ja lauttapalvelujen varmistaminen osana yleistä tieverkkoa. Tämä valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö tilasi uuden autolautan yhteysvälille Parainen—Nauvo lokakuussa 2015. Tarjouskilpailun perusteella yhtiö valitsi toimittajaksi puolalaisen telakan, vaikka tarjouskilpailuun osallistui myös muun muassa Rauman telakka. Tarjouskilpailun voittanutta telakkaa ja sen alihankkijoiden toimintaa kohtaan on esitetty vakavia syytöksiä. Äskettäin on uutisoitu, että telakalla työskentelee pohjoiskorealaisia siirtotyöläisiä erittäin heikoin työehdoin. Suomen valtio tukee siis hankinnoillaan Pohjois-Korean diktatuurin ylläpitoa ja samalla vielä toisen EU-maan telakkateollisuutta. Kysyn: miksei valtion kokonaan omistaman yhtiön tarjouskilpailussa huomioitu paremmin kokonaisvaikutuksia?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-06-09T16:56:25,,Tarkistettu,1.1 2016_67_68,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden hankintakäytännöistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaikka en vastaa tästä omistajaohjauksesta, niin tunnen tämän tapauksen, koska olen saanut käydä keskustelua sekä Rauman telakan että sitten asianomaisten kanssa tästä lauttaliikenteestä liikennepoliittisesta näkökulmasta. Tämä on kieltämättä ollut haasteellinen hankinta, ja siinä vaiheessa, kun hallituksemme astui tähän tehtäväänsä, hankinta on ollut jo hyvin pitkällä ja se vastuu hankinnasta on ollut yhtiön hallituksella ja hallituksen tekemällä päätöksellä. Katsomme varmasti yhteistyössä jatkossa etenkin Liikenneviraston näkökulmasta sitä, että kun näitä toimeksiantoja annetaan tämän liikenteen järjestämisestä, niin millä tavalla siinä voisimme paremmin huolehtia hankintamenettelystä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.5.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-06-09T16:57:35,,Tarkistettu,1.1 2016_67_69,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden hankintakäytännöistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2016 vp,"Ja lisäkysymys, edustaja Östman.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_67_70,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden hankintakäytännöistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalaistelakoiden tarjoukset saattoivat tässä tapauksessa olla kalliimpia, mutta mikäli lautta olisi valmistettu Suomessa, olisi osa varoista — joidenkin arvioiden mukaan jopa viidennes — palautunut veroina yhteiskunnalle. Samalla olisi vahvistettu suomalaista osaamista, kun suunnittelutyö olisi suoritettu täällä. Aikaisempina vuosina esimerkiksi VR:n epäonnistuneet kalustohankinnat Italiasta ovat osoittaneet, että hankintakriteeristöä tulee kehittää. Kysyn: miten hallitus aikoo toimia parantaakseen valtionyhtiöiden hankintakäytäntöjä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-06-09T16:58:31,,Tarkistettu,1.1 2016_67_71,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys valtionyhtiöiden hankintakäytännöistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Liikenteen näkökulmasta, silloin kun liikennepolitiikkaan tätä kriteeristöä voidaan soveltaa, on varmasti tärkeätä, että voimme lisätä riittävästi sellaisia kriteereitä, jotka vaikuttavat liikenneturvallisuuteen, käytettävyyteen, käyttökustannuksiin ja myöskin siltä osin täsmentävät ja parantavat myöskin valtion hankintaedellytyksiä. Tärkeää on myöskin se, että valtiolla olisi mahdollisuus linjata innovatiivisia hankintamenettelyitä ja sitä kautta myöskin tukea suomalaista yrittäjyyttä, suomalaista alkavaa teknologiaosaamista uusilla toimialoilla antaaksemme referenssejä myöskin kotimaisille yrityksille. Mutta kuten sanottu, näissä molemmissa kyseisissä tapauksissa on ollut päätöksiä, jotka ovat tapahtuneet joko ennen tätä hallitusta tai juuri sen kynnyksellä, ja näissä yhteyksissä emme ole pystyneet vaikuttamaan vielä näihin päätöksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+2.5.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-06-09T16:59:20,,Tarkistettu,1.1 2016_67_72,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 13/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 8.6.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_67_73,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viitaten valiokunnan mietintöön sisältyvään ympäristövaliokunnan lausuntoon ja sen eriävään mielipiteeseen esitän, että lakiehdotuksen 65 §:ää ei muuteta hallituksen esityksen esittämällä tavalla vaan se jää voimaan sellaisena kuin se nyt on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,,,, 2016_67_74,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,,,, 2016_67_75,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2016 vp,"Satu Hassi on Anders Adlercreutzin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään ympäristövaliokunnan lausuntoon liitetyn eriävän mielipiteen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_67_76,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaavasti esitän 169 §:stä ympäristövaliokunnan lausunnon eriävän mielipiteen mukaisesti, että sitä ei muuteta hallituksen esityksen mukaisella tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,,,, 2016_67_77,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,,,, 2016_67_78,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 57/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2016 vp,"Satu Hassi on Anders Adlercreutzin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään ympäristövaliokunnan lausuntoon liitetyn eriävän mielipiteen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_67_79,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_67_80,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys siitä, kun hallitus on luvannut, että Suomeen saataisiin kohtuuhintaista vuokra-asumista lisää nykyisestään. Valitettavasti tällä hallituksen ehdotuksella ei kuitenkaan nimenomaan tätä kohtuuhintaista vuokra-asumista saada. Itse asiassa tällä hetkellä tämä on äärimmäisen iso ongelma, että meillä ei ole kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla ja myöskin monilla kasvukeskusalueilla. Ne muodostavat pullonkaulan sille, että työpaikkoja voisi syntyä ja sitä kautta kasvua Suomeen. Mutta täytyy muistaa, että tämä ei ole pelkästään pääkaupunkiseudun ongelma. Pienituloisia ihmisiä on kaikkialla Suomessa, ja kaikkialla Suomessa tarvitaan kohtuuhintaista asumista. Asumisen tulee olla perusoikeus, ja sellaisen asumisen, joka on nimenomaan jokaiselle perheelle sopiva ja jokaiselle yksilölle sopiva. Tällainen tilasto, joka kertoo aika paljon tästä asumisen ongelmasta, on se, että yli 50 prosentilla alle 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevista asumismenot ylittävät 40 prosenttia tuloista eli hyvin iso osa pienituloisilla menee asumiseen. Tähän ongelmaan hallitus ei tällä omalla esityksellään pysty puuttumaan. Tuo valiokuntakäsittely oli itse asiassa hyvinkin hyvä sen vuoksi, että nämä ongelmat tulivat asiantuntijakuulemisten pohjalta hyvin esille. Niinpä sitten valiokunta yksimielisesti teki kaksi pontta tuohon valiokunnan mietintöön, joilla velvoitettiin hallitusta kiirehtimään pitkään vuokra-asuntokäytössä olevan korkotuen kehittämistä niin, että siitä tulee aidosti kilpailukykyinen myöskin muuttuneessa yhteiskunnassa ja että se voisi tulevaisuudessa sitten, kun sitä kehitetään, toimia entistä paremmin nimenomaan kohtuuhintaisen asumisen takaajana. Ongelma tässä nyt olevassa hallituksen esityksessä on se, että vuokrataso tällä mallilla menee lähelle vapaarahoitteista asuntotuotantoa, joka on lähellä 20:tä euroa neliö, eli kaksion vuokrataso olisi noin 1 000 euroa kuukaudessa. Silloin kun täälläkin salissa istuva entinen ministeri Krista Kiuru toimi tämän asian puitteissa, silloin muutettiin näitä pitkän korkotuen ehtoja niin, että Suomessa voitiin rakentaa lähelle 10 euron neliöhinnalla. Tähän pitäisi päästä edelleenkin, ja tämä olkoon sitten myöskin ohjeena, kun tätä pontta toteutetaan hallituksen toimesta. Toinen ponsi, joka myöskin tehtiin yksimielisesti, liittyi siihen, että koko korkotukimallia ja tämän pitkän korkotuen ja tämän uuden korkotuen välistä suhdetta tulee tarkastella, koska on erittäin huono tilanne se, että sitä tukimallia, joka todella tuottaa edullista vuokra-asumista, heikennetään ja sen sijaan sitä mallia, jota tässä nyt esitetään, joka todennäköisesti vain tuottaa rakennuttajille helpohkoa tuloa ja lyhytaikaisia vuokra-asuntoja, ollaan nyt sitten viemässä eteenpäin. Kuten sanoin, tällä ei ratkaista asunto-ongelmia, ei varsinkaan kohtuuhintaisen asumisen ongelmaa, ja sen takia sosialidemokraatit tulevat esittämään tämän lakiesityksen hylkäämistä.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-06-09T17:05:32,2016-06-09T17:10:55,Tarkistettu,1.1 2016_67_81,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Myller kuvasi hyvin tilannetta ja kuvasi oikein hyvin myös näitä asiantuntijakuulemisia ja myös valiokunnan yhteistä huolenaihetta, joka liittyy siihen olennaiseen ja tärkeään eli asumiseen ja ennen kaikkea asumisen suuriin kustannuksiin. Asumiskustannukset ovat valitettavasti nousseet eivätkä päinvastoin laskeneet, eivät pelkästään täällä pääkaupunkiseudulla, mutta tämä on erityisesti pääkaupunkiseudun ongelma ja monella tapaa myös koko Suomen ongelma. Yksi hallituksen kärkihankkeistahan on asuntotuotannon lisääminen, ja sinänsä se on eritäin tärkeä ja erittäin kannatettava tavoite. Sen takana varmasti me kaikki olemme, mutta keinoista ollaan tässä eri mieltä. Pääkaupunkiseudullahan ei ole pulaa vuokra-asunnoista, vaan puutetta on ennen kaikkea sellaisista vuokra-asunnoista, joissa ihmisillä on varaa asua. Tällä esityksellä, minkä hallitus on nyt tuomassa, tällä lyhyellä korkotuella tuotettavan vuokra-asunnon keskivuokraksi on tosiaankin asetettu jopa 20 euroa neliömetriltä. (Eduskunnasta: Aika pöllöä!) Se on valitettavasti jopa vapaarahoitteisen asunnon keskivuokra. Tämä ei millään tapaa valitettavasti auta sitä nykytilaa, missä me tällä hetkellä olemme ja missä tarvitaan nimenomaan näitä kohtuuhintaisia asuntoja. Herääkin kysymys, miksi valtio tukee asuntorahaston varoista tuotantoa, jonka vuokra asettuu lähelle tai jopa yli vapaarahoitteisen asunnon vuokran. Tähän ja näihin kysymyksiin emme valitettavasti saaneet vastausta tässä meidän omassa valiokuntakäsittelyssä, minkä johdosta tosiaankin olemme jättäneet vastalauseen ja hylkyesityksen. Mutta toivon kovasti, että tähän valtavaan asuntopulaan, joka meillä tällä hetkellä on erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla, saataisiin nyt pitkäkestoisia ratkaisuja ennen kaikkea yli hallituskausien. Sitä suomalaiset ihmiset nyt tarvitsevat kipeästi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-06-09T17:10:58,2016-06-09T17:13:10,Tarkistettu,1.1 2016_67_82,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oletin saavani valiokunnan puheenjohtajana esittelypuheenvuoron tämän keskustelun aluksi, mutta koska näin ei tapahtunut, voin valiokunnan enemmistön kannan sijasta nyt painottaa enemmän omaa näkemystäni tästä asiasta. [Toinen varapuhemies Paula Risikko: Saanko tähän keskeyttää. Valitettavasti, jos haluaa esittelypuheenvuoron, se pitää varata, ja täällä ei ollut mitään tietoa teidän varauksestanne, joten siitä syystä. Toivonkin, että jatkossa varaatte, jos on esittelypuheenvuoro.] Niin, arvoisa puhemies, avustajani hoiti tämän asian netin kautta, mutta tämä järjestelmä ei sitten toiminutkaan. Kuitenkin kun istunnossa varasin, se oli ensimmäinen puheenvuoro, siis silloin, kun istunnossa varasin puheenvuoron, mutta se muuttui sitten. No, joka tapauksessa tässä on taustalla hallitusohjelma, jossa todetaan, että tämä niin sanottu välimalli tehdään. Sen taustalla on toisaalta pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista erityisesti kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, toisaalta sitten se, että vuokra-asuntotuotannon vanha 40 vuoden malli ei toimi kunnolla erityisesti siksi, että se on tehty aikana, jolloin inflaatio niin sanotusti söi sitä lainapääomaa, ja se takapainotteinen lyhennysmalli ei vastaa tarpeita nykyaikana. No, valiokunnassa on jätetty kaksi vastalausetta. Vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit esittivät hylkyä. Itse jätin vastalauseen, jossa ehdotin, että nostetaan lausumaksi asia, mikä sinänsä valiokunnan mietintöön lauseena sisältyy ja tarkoittaa sitä, että kun nämä rajoitukset 10 vuoden jälkeen — tai mikäli sitten lainojen takausaikaa on jatkettu 20:een tai 30:een vuoteen — päättyvät, niin pitäisi, mikäli siinä ajassa sitten sen tontin arvo on olennaisesti noussut, näihin tontin luovutusta tai vuokrausta koskeviin sopimuksiin ottaa ehto, jonka mukaan markkinahinnan ja Ara-tonttihinnan välinen erotus on maksettava kunnalle tai sitten tontin vuokraa nostetaan markkinavuokraa vastaavaksi. Tämän ponsiehdotukseni taustalla on se huoli, että tämä uusi niin sanottu välimalli — joka on joka kohdassaan rakennuttajalle edullisempi kuin vanha 40 vuoden korkotukimalli, koska siinä siis omavastuukorko on pienempi, rajoitusaika lyhyempi ja sallittu omalle pääomalle perittävä korko korkeampi kuin tässä 40 vuoden mallissa — syrjäyttää tämän 40 vuoden mallin ja johtaa siihen, että edullisesti saatuja tontteja sitten rahastetaan, kun tämä jopa 10 vuoden — vain — kestävä rajoitusaika päättyy. No, tämän mallin hyviin puoliin — minkä valiokunta yksimielisesti toteaa — kuuluu se, että se on joustavampi. Tätä välimallia voi käyttää myöskin taho, joka ei ole tällainen yleisesti yleishyödyllinen, ja sitä voi käyttää esimerkiksi silloin, kun korjataan jokin muussa käyttötarkoituksessa ollut rakennus asunnoiksi, eli se tarjoaa tämmöistä tervetullutta joustavuutta. Kuitenkin, kuten tässä edustajat Myller ja Razmyar jo totesivat, useimmat asiantuntijat, jotka esittivät arvioita siitä, mihin vuokrataso asettuu tässä välimallissa, ovat todenneet sen, että se ei juurikaan eroa markkinavuokrista. Toisin sanoen ei vaikuta siltä, että tällä tavalla varsinaisesti syntyisi uutta edullista vuokra-asuntotuotantoa. Sen vuoksi valiokunnan mietintöön sisältyvätkin yksimielisesti hyväksytyt kaksi lausumaa, joista ensimmäisessä todetaan, että myös tämä vanha 40 vuoden korkotukimalli pitää uudistaa sellaiseksi, että se oikeasti kannustaa rakentamaan asuntoja, joissa nyt sitten valiokunnan ymmärryksen ja saatujen asiantuntijalausuntojen mukaan korkotaso kuitenkin on kohtuullisempi, ja toisessa lausumassa, että ympäristöministeriön pitää vuoden 2018 loppuun mennessä toimittaa selvitys siitä, miten nämä korkotukimallit toimivat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-06-09T17:13:12,2016-06-09T17:18:28,Tarkistettu,1.1 2016_67_83,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta valiokunnan puheenjohtaja hyvin kiteytti tähän malliin liittyviä haasteita. Minun pitää kyllä esittää nyt eduskunnan edessä yksi kysymys. Minä en kerta kaikkiaan ymmärrä, että jos tällä ei synny kohtuuhintaista asuntotuotantoa, niin miksi me haluamme Suomessa tukea sitä muuta asuntotuotantoa, jota joka tapauksessa syntyy markkinahintaan. Miksi meidän pitää siis markkinahintaista asuntotuotantoa vielä päälle tukea? Tätä logiikkaa ei kyllä selitä enää kukaan, ulkomailla jos käydään. Siis Suomen menestystarina on ollut siinä, että me olemme halunneet rakentaa kohtuuhintaistakin asuntotuotantoa, jossa on ollut iso valtion vivutus. Nyt kun me olemme siitä luopumassa, me olemme myöntämässä, että ennen, siis viime hallituskaudella, satsattiin asuntotuotantoon niin paljon, että meillä syntyy nyt uusia normaaleja vuokra-asuntoja tuhansia viime kaudella tehtyjen päätösten johdosta, jolloin keskityttiin siihen, että lähtövuokraksi tuli noin alle 10 euroa. (Puhemies koputtaa) Nyt me olemme rakentamassa ja tukemassa mallia, jossa se on lähes 20 euroa ja nyt jo hallituksen päätöksillä 15. En ymmärrä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-06-09T17:18:35,2016-06-09T17:19:48,Tarkistettu,1.1 2016_67_84,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_67_85,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksen tavoitteena on lisätä kohtuuvuokraisten asuntojen tarjontaa. Valiokunta piti uutta korkotukimallia tarpeellisena lisäkeinona nykyisen 40-vuotisen korkotukijärjestelmän rinnalle. Kuten tässä nyt on useammallakin suulla kuultu, niin ei mikään eikä tämäkään malli ratkaise kaikkia asumiseen liittyviä kysymyksiä, mutta se on yksi työkalu. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on pulaa kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Pääkaupunkiseutu, Uusimaa on kasvavaa aluetta, niin on myös esimerkiksi Pirkanmaa. Muuttovoitto, asukasluvun kasvu nopeasti haittaa talouskasvua, elinkeinoelämän kehittämistä ja samoin myös työpaikkojen syntyä. Korkotukimalli on yksi keino ratkaista näitä asioita mutta ei todellakaan ainoa. Valiokunta nosti esille sen asian, että tonttitarjontaa pitää turvata, ja kuntien vastuu tässä on tietysti suuri. Toinen, mitä valiokunnassa tuli esille, oli joidenkin tiettyjen normien tarkastelu. Esimerkiksi autotallipaikat nousivat jälleen keskusteluun. Se näkyy myös tässä mietinnössä. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella, opiskelija-asunnoissa, näin poispäin, autojen käyttö ja autotallipaikkojen kysyntä on pienentynyt. Lisäksi haluaisin nostaa kysymyksen siitä, että työssäkäyntialueita pitäisi saada laajennettua. Esimerkiksi rautatieyhteyden parantaminen Tampereen ja Helsingin välillä lisäisi, nopeuttaisi työmatkaliikennettä ja loisi isomman työpaikka-alueen, (Puhemies koputtaa) joka omalta osaltaan helpottaisi painetta pääkaupunkiseudulla. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-06-09T17:19:51,2016-06-09T17:22:00,Tarkistettu,1.1 2016_67_86,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Täytyy antaa ympäristövaliokunnalle kiitosta hallitusohjelman esityksen eteenpäin viemisestä. Ja tänään kiitosta ansaitsevat kyllä myös ainakin ministeri Tiilikainen ja ministeri Berner kasvukäytävien MAL-sopimusten tekemisestä. Ne ovat tärkeä osa tätä. Eli tänään se on solmittu Joensuun, Lappeenrannan—Imatran, Oulun, Tampereen, Turun, Vaasan ja niin poispäin kanssa mutta myös ensimmäistä kertaa nämä kasvukäytävämallit eli maankäyttö‑, asumis- ja liikennesopimukset. Ja tämä kasvukäytävä, erityisesti tämä HHT-akseli Helsinki—Hämeenlinna—Tampere ja siitä vielä pohjoiseen eteenpäin, on sellainen käytävä, jonka varassa maamme talouskasvu ja tulevaisuus monessa mielessä kyllä hyvin nojaa. Ja on arvokasta, että tämä sopimus on nyt ensimmäistä kertaa tehty ei pelkästään kaupunkiseuduille vaan myös näille kasvukäytäville. Kun tässä puhutaan kohtuuhintaisesta asumisesta, niin asumisen kohtuuhintaisuuteen vaikuttaa kyllä merkittävästi tonttien saanti, niin kuin ympäristövaliokunta tässä toteaakin. Sitä edullisempaa maata löytyy ei sieltä kaupungin keskustasta vaan nimenomaan sieltä matkan varrelta. Kyllä tässä ihan oikein esille tuotiin esimerkiksi toimivat junayhteydet, niin että asuminen siellä raiteenvarressa olisi jatkossa mahdollista ja työssäkäynti kaupungissa sen kautta. Muistan, kun aikanaan — seitsemisen vuotta suurin piirtein sain ympäristövaliokunnassa itse olla — tätä yhdyskuntarakennetta kun käsiteltiin, nousi esille se, että noin 20 000 asukasta pitää olla seutuliikenteen varressa, että se joustavasti ja tarpeeksi monipuolisesti palvelee asukkaita, niin opiskelijoita kuin työssäkäyviä. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun näitäkin sopimuksia eteenpäin viedään. Edustaja Myller tuttuun tapaan kyseenalaisti kohtuuhintaisen asuntuotannon syntymisen tämän esityksen myötä. On totta, että nämä asunnot tulevat olemaan hivenen korkeahintaisempia kuin nuo aiemmat, (Riitta Myller: Hivenen!) mutta se on totta, että meillä on tällä hetkellä akuutti asuntopula erityisesti pääkaupunkiseudulla ja se vaikuttaa kaikkeen asumisen hintaan. Eli meillä on liian vähän omistusasuntoja, meillä on liian vähän vuokra-asuntoja ja niin poispäin, ja meillä on myös muuttuneeseen tilanteeseen nähden ehkä vähän vääränlaisiakin asuntoja osittain, niin kuin valiokuntakin tässä tuo esille. Eli meillä on paljon nykyään niin sanottuja sinkkuihmisiä, lapsettomia pariskuntia ja niin poispäin, ja me tarvitsemme erilaista asuntotuotantoa. Valiokunta toteaa, että kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla on siis pulaa kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista ja puute kohtuuvuokraisista asunnoista erityisesti Helsingin seudulla haittaa jo työllistymisasteen nousua, talouskasvua, elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamista ja maahanmuuttajien asuttamista. Tässä sitten tuodaan esille myös tämä yksin asuvien kasvava määrä. Eli tarvitaan lisää asuntotuotantoa. Valiokunta on pitänyt uutta korkotukimallia tarpeellisena. Uusi malli lisää käytettävissä olevia rahoitusvaihtoehtoja. Se voi tuoda valiokunnan mietinnön mukaan pienempiä toimijoita asuntotuotantomarkkinoille. Tämä on nimenomaan ollut se yksi tavoite — se, että me saisimme lisää pieniä paikallisia yrittäjiä myös rakentamaan ja panostamaan tähän vuokra-asuntotuotantoon. Valiokunta mietinnössään toteaa ja pitää hyvänä myös sitä, että uusi malli voi lisätä myös täydennysrakentamista. Tämä on myös hallitusohjemassa ollut yksi keskeinen tavoite. Tätä korkotukilainaa voidaan myöntää myös täydennysrakentamishankkeisiin, joissa siis nykyistä, olemassa olevaa kiinteistökantaa muutetaan käyttötarkoituksen muutoksilla uusiksi vuokra-asunnoiksi. Korkotukimalli on siis uudenlaisista, joustavista ominaisuuksistaan huolimatta selkeästi sosiaalista asuntotuotantoa. Tukijärjestelmän ehtojen mukaan asukkaat siis valitaan sosiaalisin perustein, Ara vahvistaa alkuvuokran omakustannusperiaatteen mukaisesti, ja lainansaaja saa tulouttaa omistajalleen vain kohtuullisen tuoton. Tontit nousevat täällä myös esille. Jos kunta luovuttaa tai vuokraa tontin lyhytaikaisella korkotukilainalla rahoitettavan vuokratalon rakentamista varten, tämä voi tapahtua EU-oikeudenkin mukaisesti markkinahintaa alemmalla hinnalla. Tämä on hyvin oleellinen kysymys myös siinä, että näitä asuntoja saadaan rakennettua ja niiden vuokrataso pidettyä kohtuullisena. (Eduskunnasta: Minne hyöty menee?) — Hyöty menee tietysti, silloin kun asunto on kohtuuhintainen, asukkaille: silloin vuokrat ovat pienempiä. Täällä aiemmin, oliko edustaja Kiuru valiokunnan jäsenistä, joka nosti esille muun muassa sen, että rakentamisen hintaan ja asumisen hintaan vaikuttavat merkittävällä tavalla myös esimerkiksi erilaiset rakentamissäädökset, joista ovat esille nousseet väestönsuojat, joiden sääntelyä nyt ollaan uudistamassa; parkkipaikkavelvoitteet, jotka ovat usein kaupunkien itsensä säätelemää; mutta myös sitten kaavoituksen sujuvoittaminen ja tämäntyyppiset ratkaisut, joissa myös hallitus on etenemässä. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan antaa kiitosta valiokunnalle siitä, että lähetekeskustelussa esille nostamani seuranta on tänne kirjattu. Valiokunta edellyttää, että ympäristöministeriö toimittaa valiokunnalle selvityksen korkotukimallien toimivuudesta vuoden 2018 loppuun mennessä. Toivon itse, että silloin tähän maahan on saatu lisää vuokra-asuntoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-09T17:22:04,2016-06-09T17:28:37,Tarkistettu,1.1 2016_67_87,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä kiinnitän huomiota siihen, että edustaja Heinonen totesi, keille ryhmille tämä korkotukimalli tulee soveltumaan ja keiden takia nyt hallitus on päättänyt ajaa tällaista uutta korkotukimallia. Minusta oli mielenkiintoista, että ne perusteet, joita luettelitte, me yhdessä jaamme, mutta tällä mallilla itse asiassa ei kyllä vastata ollenkaan tuohon tarpeeseen. Minusta olisi rehellistä sanoa, että me haluamme tukea markkinoita samalla rahalla lisää, että markkinat rakentaisivat. Minulle ei tämä logiikka avaudu. Minusta olisi kuitenkin reilua olla rehellinen siinä, että ne eivät ole kohtuuhintaisia asuntoja, ja näille ryhmille, joista te puhuitte, juuri kohtuuhintaisia asuntoja pitäisi luoda. Kohtuuhintainen asuntotuotanto oli alle 10 euroa lähtöhinnaltaan viime kaudella. Nyt palattiin sitä edeltävän kauden lähtötilanteeseen, jossa se on noin 15 euroa, ja tällä hallituskaudella siis kaikki nämä edeltävän hallituskauden päätökset romutettiin ja ollaan noin 15 eurossa. Nyt puhutaan sellaisesta vuokra-asuntotuotannosta, jossa on noin 18 euroa lähtöhinta, kalliimpikin, ja se johtaa siihen, että ei tule kohtuuhintaista asuntotuotantoa, valitettavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-06-09T17:28:40,2016-06-09T17:29:47,Tarkistettu,1.1 2016_67_88,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä asumisen kustannukset lähtevät siitä, että tällä hetkellä meillä on erityisesti pääkaupunkiseudulla pulaa kaikentyyppisistä asunnoista. Silloin kun asuntoja on liian vähän, asumisen kustannukset tulevat nousemaan. Kyllä tietysti on rehellistä myöntää, jos katsotaan menneisyyteen nyt, kun tässä ovat ex-ministerit nostaneet omaa häntäänsä, että jos katsotaan vähän pidemmässä aikajänteessä, niin taisi olla entinen ministeri Vapaavuori aivan omaa luokkaansa siinä, millä tavalla näitä asuntoja määrällisesti Suomeen syntyi. Kun niitä määrällisesti syntyy paljon, niin se myös pitää kaiken asumisen hintaa kohtuullisempana. Sen takia itse toivon, että meillä syntyy niin omistusasuntoja kuin vuokra-asuntojakin lisää. Se on kaikkien asukkaiden etu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-09T17:29:48,2016-06-09T17:30:40,Tarkistettu,1.1 2016_67_89,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Vielä yksi vastauspuheenvuoro, edustaja Kiuru, Pauli, sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_67_90,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Krista Kiuru esitti kritiikkiä tätä korkotukimallia kohtaan, ja kuten sanottu, niin ei tämä ongelmaton ole, mutta ei ole mitään sellaista kahvaa tai yhtä ratkaisua, jolla näin monimutkaisia ongelmia pystyttäisiin ratkaisemaan. Itse asiassa, edustaja Kiuru, esititte ongelman mutta ette esittänyt siihen vastausta. Kaikki muutokset, mitkä asuntomarkkinoilla tehdään, ovat monisyisiä, niillä on vahvat ristiinkytkennät. Esimerkiksi kun omistusasunnoissa korkovähennykseen ollaan puututtu, niin se puuttuminen tehdään pitkän ajan kuluessa portaittain, että ei synny tilanteita, että aikaisemmin asunnon ostaneet joutuisivat huonompaan asemaan kuin myöhemmin asuntomarkkinoille tulleet omistusasunnon hankkijat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-06-09T17:30:44,2016-06-09T17:31:50,Tarkistettu,1.1 2016_67_91,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Vielä yksi vastauspuheenvuoro, edustaja Kiuru, Krista.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_67_92,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos vielä, että sain vastata tähän, koska minusta kysymys oli hyvä ja asiallinen. Yritin sanoa, että kohtuuhintaista asuntotuotantoa on saatu tässä maassa lisättyä. Siitä se seurantatieto, mitä edustaja Heinonen täällä peräänkuulutti, todistaa juuri sen, että nyt meille on syntynyt ensimmäistä kertaa normaaleja vuokra-asuntoja, jotka ovat kohtuuhintaisia, niillä keinoilla, mitkä viime kaudella oli käytössä. Muuten kokoomus itsekin oli mukana eikä vastustanut silloin näitä keinoja. Sillä lisättiin kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Mutta meillä on myös tiedossa tämä edustaja Heinosen peräänkuuluttama Vapaavuoren niin sanottu välimalli silloin, ja sen hyödyt tosiasiassa ohjautuivat niiden markkinoiden tukemiseen, jotka muutoinkin olisivat tuottaneet sellaisia vuokra-asuntoja, jotka eivät olleet enää kohtuuhintaisia. Tältä osin täytyy sanoa, että tällä mallilla tullaan luomaan Suomeen vuokra-asuntoja, sitä ei kukaan kiistä, mutta ne eivät tule olemaan kohtuuhintaisia. Silloin kun me kysymme, mihin valtion tukea käytetään, niin vastaus on kai, että subventoimaan markkinoita silloin, kun me haluamme kaikkein köyhimmille ihmisille edullista asuntoa. (Puhemies koputtaa) Tämä johtaa siihen pääkaupunkiseudulla, että hinnat sen kun vain kasvavat, koska nyt kohtuuhintainen asuntotuotantokin on enää ei-kohtuuhintaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-06-09T17:31:53,2016-06-09T17:33:06,Tarkistettu,1.1 2016_67_93,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_67_94,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä menee helposti puurot ja vellit sekaisin, kun siis vertaillaan tätä 40 vuoden mallia, joka on siis edelleen voimassa ja tulee jatkossakin olemaan voimassa ja jonka kehittämistä valiokunta nimenomaan lausumassa tai ponnessa peräänkuuluttaa, ja sitten tätä uutta 10 vuoden välimallia. Kyllä fakta on se, että vaikka viime kaudella tietyt muutokset aiheuttivat jonkin verran lisätuotantoakin, niin jos katsotaan sen 40 vuoden mallin tuotosta viime vuosilta, se on ollut hyvin vähäistä. Valitettavasti meillä tässä maassa ei ole sellaisia yleishyödyllisiä yhtiöitä, jotka sitä tekisivät, vaan ne pyrkivät pois siitä tuotannosta. Se on käytännössä jäänyt ainoastaan kaupunkiomisteisten yhtiöiden harteille. Tässä suhteessa myöskin — kun edustaja Hassi pelkäsi, että tämä 10 vuoden malli korvaa vanhan 40 vuoden mallin — kun kaupunkiyhtiöt ovat ilmoittaneet myös kuulemisissa, että he eivät tule tätä 10 vuoden mallia toteuttamaan, ja kun toisaalta yhtiöt eivät tätä vanhaa 40 vuoden mallia käytä eivätkä tule jatkossakaan käyttämään, niin nämä eivät ole päällekkäisiä, vaan kysymys on siitä, että kun meillä eivät enää 40 vuoden mallilla syntyvät asunnot riitä, olivat ne minkä hintaisia tahansa, niitä tulee liian vähän, ja kun meillä asuntopula pahenee, maahanmuuttokin tuo siihen oman osansa, niin on minun mielestäni perusteltua, että me etsimme keinoa, jolla voidaan hyvin pienellä valtion ikään kuin tuella per asunto saada sitä tuotantoa käyntiin. Toinen asia on sitten se, mistä ne kustannukset tulevat. Sinänsä nämä 18—20 euron alkuvuokrathan ovat ihan vain arvioita, ja tämä hommahan on omakustannusperusteisesti lähdössä liikkeelle. Jos pystytään, niin pidetään ne alempina. Mutta kustannukset tulevat 90-prosenttisesti muusta kuin siitä rahoitustuesta tai rahoitusvalinnasta yleensäkään. Ne tulevat sieltä tonttien hinnasta ennen kaikkea, ja niin näissä laskelmissakin oletetaan, että 40 vuoden malli saa jatkossakin halvimmat tontit ja tämä kalliimmat. Ei sitä voi ratkaista sillä, vaikka korkotuki ja vaatimukset olisivat samalla tasolla, että saisimme niitä halvimpia asuntoja enempää. Tämä on ainoa tapa, jolla saadaan vuokra-asuntoja valtion toimin lisättyä hyvin vähäisellä valtion tuella, koska tällä hetkellä sitä rahoitusta saa muutenkin lähes samalla hinnalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-06-09T17:33:07,2016-06-09T17:35:11,Tarkistettu,1.1 2016_67_95,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä valiokunnan kuulemisessa tuli kyllä selväksi se, että myöskin pääkaupunkiseudulla on vuokra-asuntoja tarjolla. Sanottiin, että Espoossa on tuhat vuokra-asuntoa, jotka ovat heti käytettävissä, mutta valitettavasti ne ovat niin kalliita, että pienituloiset ihmiset eivät voi niitä vuokrata. Eli todellakin on kysymys siitä, että puuttuu nimenomaan niitä kohtuuhintaisia asuntoja, joissa tavallinen pienipalkkainen ihminen voi asua. Ja kun puhuttiin tästä, millaisia etuja annetaan nyt tähän kymmenen vuoden korkotukeen, niin se korkotuki sinällään ei ole juurikaan mainittava, mutta esimerkiksi kun vihreät omassa vastalauseessaan tässä ponnessa esittävät, että huomio kiinnitettäisiin siihen, että kunnat antavat markkinahintaa alhaisemman tontin, jolle rakennetaan sitten kymmenen vuotta vuokra-asuntokäytössä oleva talo ja myydään sitten kymmenen vuoden jälkeen, niin siinä nimenomaan kysymys sitten saattaa olla hyvinkin isosta tuesta, ja on aivan oikein, että mietimme jo nyt tässä vaiheessa sitä, millä tavalla tämä tuki sitten nimenomaan kohdistuu sinne asukkaalle eikä rakentajalle. Toinen samanlainen asia, joka sisältyy tähän esitykseen, on se, että voidaan kerätä korjausvarausta yksi euro neliömetriä kohti. On aika vaikea nähdä, että kymmenessä vuodessa peruskorjaustarvetta tällaiselle talolle tulee, ja myöskin tämä varaus on sitten rakennuttajan käytössä tai ainakaan tässä lakiesityksessä ei sanota, miten tämä varaus tullaan käyttämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-06-09T17:35:12,2016-06-09T17:37:20,Tarkistettu,1.1 2016_67_96,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mykkänen viittasi siihen tämänhetkiseen tilanteeseen, että tästä perinteisestä 40 vuoden mallista ovat kiinnostuneita ja sitä ilmoittavat jatkavansa vain kunnat, eivät muut vuokrataloja rakentavat yhtiöt. Tämähän ei ole mikään luonnonlaki. Minun mielestäni se, että tilanne on nyt ajautunut tällaiseksi, on valitettavaa, ja ymmärtääkseni juuri sen takia valiokunta yksimielisesti hyväksyi tämän ponnen, että myöskin tämä 40 vuoden malli pitää uudistaa paremmin houkuttelevaksi ja kannustavaksi. Haluaisin myöskin korostaa sitä, että en vastusta tämän uuden mallin perustamista, en kannata sen hylkäämistä. Ehdottamassani lausumassa esitän vain sen varmistamista, että sitä ei käytetä perusteettomaan rahastukseen siten, että saadaan tontti Ara-tonttina erityisen edullisin ehdoin ja sitten niin sanotusti pannaan se lihoiksi 10 vuoden päästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-06-09T17:37:20,2016-06-09T17:38:37,Tarkistettu,1.1 2016_67_97,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun edustaja Hassi lähti siitä, että ei ole luonnonlaki, että yksityiset yhtiöt eivät ole kiinnostuneet 40 vuoden mallista, niin olen siitä samaa mieltä Hassin kanssa, että meidän pitää varmistaa sen mallin kannustavuus, ja siinä mielessä tämä yksimielinen ponsi on tärkeä, ettei esimerkiksi hallitus lähde hankalammin ja takautuvammin yleishyödyllisyyslainsäädännöllä vaikeuttamaan niitä edellytyksiä niin, että edes kunnat eivät jatkossa pysty 40 vuoden mallilla rakentamaan. Mutta kyllä minä faktisesti näen myöskin niiden kuulemisten perusteella aika selvänä sen, että nämä yksityiset yhtiöt eivät lähde rakentamaan 40 vuoden rajoitusajalla, vaikka me niitä yleishyödyllisyysrajauksia muutoin siellä 40 vuoden lainsäädännössä muuttaisimme lähes miten tahansa. Niin pitkän tasehallinnan aika vaatii yleishyödyllisen näkökulman, ja sitä ei ole tänä päivänä millään muulla kuin näillä kuntayhtiöillä, ja sen takia nämä mallit eivät ole kyllä päällekkäisiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-06-09T17:38:39,2016-06-09T17:39:36,Tarkistettu,1.1 2016_67_98,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin välttää tänne tulemista, koska kiusaus on puhua 10 minuuttia heti, kun päästään tähän lempiaiheeseen. Ajattelin, että jos parilla debattipuheenvuorolla tässä pärjättäisiin, mutta käypä tämä näinkin. Minun täytyy sanoa, että elämme hyvin historiallisia aikoja siinä suhteessa, että tehdään kiinnostava arvovalinta. Minä yhdyn siinä suhteessa edustaja Mykkäsen ajatteluun, että meidän täytyy myöntää, että 40 vuoden korkotuella on monenlaisia haasteita, minkä vuoksi ennen edeltävän hallituskauden työskentelyä se ei kerta kaikkiaan tuonut meille kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Siinä samaan aikaan oli myönnettävä, että me olimme tukeneet varsin vahvasti erityisryhmiä ja nuoriakin, jolloin se jo rakennettava panos suuntautui erityisesti näille ryhmille ennen edeltävää hallituskautta, mutta myös ne tuen tasot ja tämän 40-vuotismallin houkuttelevuus olivat sen verran alhaisempia, että se ei saanut aikaan sitä, että tätä mallia käytettäisiin. No, viime hallituskaudella sitten olivat nämä ongelmat pöydällä, mutta oli myös pöydällä niin sanottu välimalli, jota oltiin kokeiltu, koska finanssikriisin seurauksena meillä oli se iso kysymys, rakentaako joku asuntoja. Silloin ajateltiin, että tällaisena suhdannemallina voitaisiin ajatella, että kunhan joku rakentaisi asuntoja, vaikka ne olisivat vähän kalliimpiakin, niin siitä saatava hyöty tulee ainakin työvoimapoliittisesti mitattavaksi. Tämän mallin tuloksena — niin kuin edustaja Heinonen tätä mallia täällä jo mainosteli, Vapaavuoren välimallia — me saimme aikaan evidenssin siitä, mitä syntyy silloin, kun tämäntyyppisiä kriteereitä otetaan käyttöön. Tämän Vapaavuoren välimallin hyvä puoli oli se, että sillä syntyi asuntoja. Siitä kukaan ei ole eri mieltä, mutta tosiasia oli vain se, että tällä Vapaavuoren välimallilla ei saatu aikaan kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa. Ja totta kai, kun me puhumme veronmaksajien rahoista, niin meidän ei pitäisi tukea markkinoita rakentamaan sellaisia asuntoja, jotka muutoinkin syntyvät. Minusta tämä on se olennainen kysymys eduskunnassa, että jos yhteiskunnan tukea annetaan, niin sillä pitää olla joku muukin päämäärä kuin se, että syntyy juuri sellaista asuntotuotantoa, joka syntyisi muutoinkin. Arvoisa puhemies! Nyt me olemme sitten siinä vedenjakajalla: olemme hyväksymässä mallia, jonka ehdot ovat sen luonteisia, että se tulee synnyttämään tilanteen, että asuntoja kyllä syntyy, mutta ei synny kohtuuhintaisia asuntoja. Minä olisin ollut valmis tätä mallia puolustamaan juuri näistä äskeisistä historiallisista olosuhteista lähtien, jos tämän välimallin ehdot olisivat olleet sellaisia, että me olisimme voineet veronmaksajan silmissä sanoa, että siinä on joku järki, miksi me laitamme ylimääräistä subventiota vuokra-asuntomarkkinoille ja tätä kautta selitämme, että veronmaksajien pitää maksaa, siis vaikka pohjoisessa asuvien veronmaksajien pitää maksaa siitä, että Tampereella rakennetaan myös kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Mutta he eivät varmaan ymmärtäisi, miksi Tampereella pitää rakentaa kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa kaikkien suomalaisten veronmaksajien rahoilla, jos kerran Tampereella muutoinkin syntyisi saman lähtötason, vuokratason asuntotuotantoa. Jos se ei kerran näillä edellytyksillä olisi kohtuuhintaista, niin silloin järjetön kysymys on se, miksi sitä tuettaisiin. Nyt sitten monet edustajat täällä ovat sanoneet, että ei se mitään, kunhan tuetaan mitä tahansa asuntotuotantoa, että syntyy jotakin asuntoja. Mutta se lähtökohta on jo yksistään väärä, koska se liittyy tähän edustaja Hassin esille ottamaan ponteen. Jos me emme myöskään pidä huolta siitä, että ne vähäiset tontit, joita esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on, käytetään erityisesti kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseen ensisijaisesti, niin me olemme tilanteessa, jossa todella me ohjaamme markkinoita siihen, että toiset saavat kilpailuetua ja toiset eivät saa kilpailuetua. Tämä on minusta se iso kysymys, että kun tätäkään eivät kaikki tunnusta, että tätä halutaan korjata, niin silloin me luomme sellaisia markkinoita, joilla ei ole enää niitä perinteisiä reiluja pelisääntöjä, että jos veronmaksajan rahaa käytetään, niin siihen pitää olla erityistä syytä. Nyt kun sekoitetaan nämä näin, niin tilanne tulee johtamaan siihen, että toisin kuin täällä edustaja Heinonen totesi, pääkaupunkiseudulla tullaan myös aiheuttamaan se, että kun tällainen kokonainen erityinen lyhyt korkotukimalli luodaan, niin se kiusaus ei vain näillä muilla vaan myöskin kuntatoimijalla on siirtyä siihen, että tullaan rakentamaan erityisesti tätä lyhyttä korkotukimallia. Jos koko porukka tähän siirtyy, me nostamme kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon alarajaa paljon ylemmäs, mutta me nostamme tietenkin kaikkien vuokra-asuntojen markkinahintaa, koska me tuotamme asuntoja, jotka lähtökohtaisesti ovat kohtuuhintaisia — siis väitetään, että olisivat kohtuuhintaisia — mutta sen kohtuuhintaisen vuokra-asunnon määrittely on siis selkeästi jo potenssiin toinen eli tässä tapauksessa vielä reilu vuosi sitten rakennetut asunnot ovat jopa lähes 10 euroa kohta kalliimpia. Totta kai niiden seuraavien asuntojen, jotka eivät edes esitäkään olevan rakennetut siltä pohjalta, että se olisi kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, lähtökohtainen vuokra tulee olemaan vielä kalliimpi. En usko, että tämä on myöskään palvelus niille ihmisille, jotka tämän eduskunnan oikeistosiipeä edustavat, ei sen takia, että me tuhlaamme veronmaksajan rahoja tavalla, joka ei ole ollut aikaisemmin perusteltua, mutta ei myöskään sen takia, että me nostamme kaikkien suomalaisten asumisen hintaa sillä, että me luomme mallin, joka houkuttelee siihen, että me emme pidä lähtökohtaisesti tätä tasoa riittävän alhaisena. Arvoisa puhemies! Sitten vielä muutama sana liittyen siihen, mikä on kohtuuhintaista. Minulle on aivan turha tulla sanomaan, että me rakennamme tällä välimallilla kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, koska viime kaudella rakennettiin tuhansia uusia kohtuuhintaisia vuokra-asuntotuotannon kohteita sillä, että lähtövuokra oli noin 9,6 euroa. Minä sanon, että tästä saa hakea sellaista historiallista suoritusta, joka siihen pystyy. Sellaista ei tule olemaan enää, koska nämä markkinat vaarannettiin tällä uudella lainsäädännöllä. Ihmiset pääsivät hyödyntämään sitä, että noin 5 euroa keskimäärin niitä edeltäviä kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon kriteereitä halvemmalla päästiin asumaan. Siinä minusta tehtiin suuri yhteiskunnallinen palvelus, että näytettiin, että kyllä syntyy kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, mutta sitä valtion tukea pitää olla. Nyt me olemme sitä mieltä, että tähän ei ole enää varaa tällä hallituskaudella, kaikki tuet perutaan, vaikka se on muutoin Asuntorahasto, josta nämä rahat tulisivat. Nyt sanotaan, että näihin ei ole enää varaa, että tämä lähtötaso olisi näin alhainen, mutta sitten samaan aikaan sanotaan, että meillä on varaa tähän uuteen malliin, jossa rakennetaan ei-kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa erittäin suurella tuella. Mutta tämä sama raha olisi voitu käyttää siihen, että syntyy aidosti kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa. Tältä osin edeltävällä hallituskaudella se oli alle 10 euroa lähtövuokraltaan, se on nyt 15 tällä mallilla, kun hallitus on poistanut nämä kaikki viime kaudella tehdyt ratkaisut. Tämän lisäksi ei riitä, että se olisi 15 euroa, vaan kun tulee tämä uusi malli, niin pahoin pelkään, että seuraavat puhujat 8—12 vuoden päästä itkevät sitä, miksi eduskunta vaaransi tämän kohtuuhintaisen asuntotuotantomarkkinan tällä tavalla, koska seuraavat asunnot ovat lähes 20 euroa jo. Niitäkin vielä täällä osa nimittää kohtuuhintaiseksi vuokra-asuntotuotannoksi. Siis kyllä Suomessa voi kahdessa vuodessa tapahtua erittäin paljon, kun puhutaan vuokra-asuntotuotannon lähtöhinnoista, lähtövuokrista, ja olen todella pahoillani, ettei sitä edes myönnetä, että asia on näin. Mutta tehty, mikä tehty. Ne, jotka tämän tekevät, kantavat siitä myöskin vastuun. On hyvä, että seurantatietoa on saatavissa, ja siinä mielessä minusta edustaja Heinonen on tehnyt kyllä työnsä, että tätä puolta sinne tulee. Harmi, että muilta osin tämä työ jättää minut ainakin varsin kylmäksi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-06-09T17:39:37,2016-06-09T17:48:47,Tarkistettu,1.1 2016_67_99,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Siis sellaista mallia, että 10 euron neliövuokralla olisi vuokraustuotantoa voitu saada lisää, ei yksikään asiantuntija tai ministeriö ole pystynyt tässä tämän eduskunnan aikana valiokunnalle esittämään, niin että se ei ole vaihtoehto, jota me tässä käsittelemme. Oli sinänsä myönteistä kuulla, että edustaja Kiuru myös itse sanoi, että hänkin näkee tarpeen 40 vuoden mallin lisäksi toisenlaiselle korkotukimallille ilmeisesti lyhyemmällä rajoitusajalla, kun hän kertoi, että olisi valmis kannattamaan, jos ehdot olisivat erilaiset. Minulle jäi vaikeasti ymmärrettäväksi, miten ne ehdot voisivat olla sen vuokranmäärityksen osalta erilaisia, kun tässä laissa lähdetään siitä, että se on omakustannusperiaate ja siinä on sitten vuokran tarkistusmahdollisuus, elinkustannusindeksi plus 1,5 prosenttia vuodessa, ja elinkustannusindeksi on alhaisempi kuin kiinteistön kustannusindeksi muutenkin, jolloin lähinnä kysymys oli siitä, onko rakennuttajan kannalta liian vaikea ennakoida, miten suureksi se ero muodostuu. Käytännössä kaikissa näissä vertailuissa, mitä esimerkiksi KOVA ry on ihan hyvässä muodossa meille tehnyt, ne hintaerot 40 ja 10 vuoden mallin välillä tulevat pääosin siitä, että oletetaan, että 10 vuoden malli saa kalliimpia tontteja. Se on ihan ymmärrettävää, koska niin kuin Kiuru tässä itsekin kertoi, on tärkeätä, että 40 vuoden mallille, joka on sitä varsinaista kuntien toteuttamaa sosiaalisinta asuntotuotantoa, varataan kohtuuhintaisimmat tontit, joita kunnat pystyvät toteuttamaan, ja näin jatkossakin toivottavasti tulee olemaan. Mutta ne hinnat tänä päivänä tosiaan syntyvät ei siitä valtion rahoitustuesta vaan tonttihinnoista ja sitten rakennuskustannuksista, ja tässä mielessä pidän tärkeänä myös sitä, minkä täällä ovat edustajat Hassi ja muutamat muut todenneet, että erityisesti autopaikkanormi ei ole ainoastaan opiskelija-asuntojen kohdalla, vaan myöskin muiden: esimerkiksi, kertoiko nyt SATO:n vai VVO:n edustaja, että heilläkin vain 50 prosenttia autopaikoista on käytössä ja ne maksavat jokainen tuhansia euroja ja muodostavat ihan merkittävän kuluerän jokaisen asukkaan vuokraan. Näistä normeista pitäisi päästä eroon. Jos kunnat eivät uskalla niitä poistaa, niin meidän pitää tässä salissa löytää siihen keino.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-06-09T17:48:48,2016-06-09T17:50:55,Tarkistettu,1.1 2016_67_100,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse olen puolustanut sitä, että tähän maahan täytyy saada monipuolisesti erilaista asuntotuotantoa, se on loppupelissä kaiken ratkaisu. Aika kuvaavaa on se, että itse asiassa yksi kolmannes kaikista niistä vuokra-asunnoista, jotka tällä hetkellä ovat vuokrakäytössä, on esimerkiksi yksityisten ihmisten omistamia. Myös kuvaavaa on se, että yli puolet yleisen asumistuen saajista asuu vapaarahoitteisissa asunnoissa, eli me tarvitsemme monipuolisesti erilaisia asuntoja. Nyt kun olen hivenen seurannut, mitä tässä on tänä vuonna tapahtumassa nyt, kun hallitus on tässä asuntotuotannossa ottanut ihan uudenlaisen vaihteen, niin esimerkiksi asuntorakentajien selvitys kertoo tällä hetkellä, että ehkä 10 000 asunnon määrä ei tule rikkoutumaan, mutta lähes 9 500 uutta vuokra-asuntoa on käynnistymässä, kun viime vuonna vastaava toteutunut luku oli 6 500. Tuotanto kasvaa todennäköisesti siis tänä vuonna jopa 45 prosenttia. Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto arvioi tässä hetki sitten, että he pystyvät tänä vuonna käynnistämään yli 1 700 asuntoa, kun viime vuonna he jäivät tästä vajaaseen puoleen eli 807:ään asuntoon. Kyllä nämä ovat merkittäviä asioita, ja lopputulos on se, että näistä hyötyy jokainen asuja, kun meillä on riittävästi asuntoja myös täällä Ruuhka-Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-09T17:50:55,2016-06-09T17:52:38,Tarkistettu,1.1 2016_67_101,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen itse ymmärtänyt niin, että kasvavat asumistukimenot ovat yksi suurimpia huolenaiheita tällä hetkellä Suomessa. Nämä asumistukimenot toki kallistuvat sillä tavalla, jos me lähdemme siitä ajatuksesta, että erinomaista, että vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja syntyy. Toki näin, mutta silloin pitää olla valmis myöskin maksamaan näitä asumistukimenoja. Sen sijaan kun me todella satsaisimme sillä tavalla kuin edustaja Krista Kiuru kertoi, että teemme tästä pitkästä korkotuesta sellaisen, jolla aidosti saadaan näitä noin 10 euron neliöhintaisia asuntoja, niin se on paras tapa tukea ihmisten asumista mutta myöskin estää se, että asumistukimenot kasvavat, niin kuin ne tällä hetkellä tekevät. Minusta on hyvin sanottu se, minkä kuulin: onko mitään järkeä siinä, että Suomen asuntopolitiikassa kaikki energia laitetaan siihen, miten saadaan nämä tietyt välimallia toteuttavat rakennusyhtiöt tekemään asuntoja? Miksi näin? Tämä liittyy nimenomaan siihen kysymykseen, miksi käyttää yhteiskunnan varoja sellaiseen toimintaan, joka syntyisi muutenkin. Kun puhuttiin tästä Vapaavuoren mallista, niin sehän siirsi suoraan 30—60 miljoonaa euroa — vakuutusyhtiöt olivat näitä rahoittajia — valtion kassasta verotuloja näitten vakuutusyhtiöitten kassaan. En usko, että tämä on sellaista asuntopolitiikkaa, jota erityisesti tällaisessa suhdannetilanteessa, kun leikataan koulutuksesta, leikataan lapsilta, leikataan joka paikasta, voidaan toteuttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-06-09T17:52:39,2016-06-09T17:54:51,Tarkistettu,1.1 2016_67_102,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En voinut malttaa olla ottamatta puheenvuoroa juuri sen vuoksi, mitä edustaja Myller juuri äsken sanoi. Minusta on uskomatonta, että tänä aikana me täällä salissa käymme keskustelua siitä, miten meidän pitäisi elää toisiamme tukien tavalla, jolla me pystyisimme pärjäämään tulevaisuudessakin, ja me täällä yritämme sanoa, että ollaan tekemässä mallia, joka kerta kaikkiaan ei säästä yhteiskunnan varoja vaan tulee lisäämään yhteiskunnan varojen käyttöä tavalla, joka ei perustele sitä alkuperäistä tarvetta rakentaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Totta kai minun ihmeeni on se, miksi täällä ei esitetty esimerkiksi sitä, että tähän 40 vuoden malliin oltaisiin tehty näitä parannuksia edeltävän hallituskauden kokemusten pohjalta, joissa olisi myös tuettu 40 vuoden korkotukimallia, saatu siitä updeitattu versio, siis parempi, nykyaikaisempi versio, paremmin toimiva niiden kokemusten pohjalta, joita nyt on. Se on todella lisännyt tuhansia vuokra-asuntoja siitä lähtien, kun nämä uudet ehdot otettiin käyttöön. Ja sitä puolta ei millään tavalla tuettu, vaan päätettiin, että kerta kaikkiaan nämä tuet lopetetaan ja siirrytään siihen, että rakennetaan ainoastaan välimallia. Minun täytyy sanoa, että olen pettynyt siihen, miten me haluamme tukea yksittäisiä yhtiöitä, olla rähmällään muutamien suomalaisten rakennuttajien edessä ja kerjätä, että voisitteko te jollakin rahalla rakentaa niitä samoja asuntoja, joita te rakennatte joka tapauksessa. Minun logiikkaani ei tämä mahdu, miksi niitä rahoja ei voitu käyttää, rakentaa juuri niitä kohtuuhintaisia asuntoja, koska meillä on se ongelma, että kohta kaupunkiseuduilla ihmiset eivät enää tule töihin matalapalkka-aloille, kun ei jää enää mitään käteen. Se asumisen hintahan tässä se olennainen on talouskasvun näkökulmasta. Ei pidä tehdä ratkaisuja, (Puhemies koputtaa) jotka eivät ole tarpeeksi kauaskantoisia, ja sen takia peräänkuulutan sitä, että ei kannata olla liian sinisilmäinen tiettyjen tahojen yhteydessä, koska sitten myöskin asumismenot (Puhemies koputtaa) kasvavat näiden meidän sosiaalitukien kautta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-06-09T17:54:52,2016-06-09T17:57:03,Tarkistettu,1.1 2016_67_103,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä tähän lopuksi vain haluan selventää omaa käsitystäni siltä osin, että siis tämä 40 vuoden mallin käyttö, niiden uudisasuntojen tuotanto, riippuu vahvasti siitä, mitkä ovat kuntien, kuntayhtiöiden rahkeet rakentaa ja paljonko ne saavat tontteja. Sitä ei ole mitenkään unohdettu, sitä ei ole heikennetty, mutta olemme yhtä mieltä siitä, että sen mallin yksityiskohtia pitää vielä helpottaa, jotta kuntayhtiöillä olisi parhaat mahdolliset edellytykset. Mutta minä luulen, että me olemme kaikki aidosti kyllä — jos rehellisiä ollaan — yhtä mieltä siitä ja ymmärrämme sen, että jos me haluamme oikeasti enemmän niitä asuntoja, runsaasti, niin se edellyttää muita toimijoita mukaan, ja kun yleishyödylliset yhtiöt VVO ja SATO ovat vetäytyneet aikaisemmasta roolistaan, niin se tarkoittaa suomalaisia rakennusyhtiöitä ja se tarkoittaa silloin ennen kaikkea lyhyempää rajoitusaikaa. 40 vuoden malli ei kiinnosta. 20 vuoden mallinkin osalta, jota edustaja Kiuru ministerikaudellaan valmisteli, työeläkeyhtiöt olivat hyvin kriittisiä, voivatko ne 20 vuodeksikaan sitoa pääomia. Tästä syystä päädyttiin tällä kaudella rohkean ministeri Tiilikaisen johdolla tässä suhteessa siihen, että tehdään 10 vuoden välimalli ja katsotaan, saadaanko sille rajoitusajalle asuntoja, jotka uskalletaan rakentaa niin, että se vuokrataso saa olla vain varsin kohtuullinen sen 10 vuotta, mutta rakentaja toki hyötyy, jos on saanut sellaisen tontin, jonka arvo sinä aikana kehittyy. Ei minusta ole mitään muuta keinoa saada merkittävästi lisättyä vuokra-asuntoihin sidottua vuokra-asuntotuotantoa. 40 vuoden mallilla toimijoita ovat vain kuntatoimijat ja ne tekevät niitä lähinnä omien rahkeittensa mukaan, eivät sen mukaan, miten niitä yksityiskohtia säädetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-06-09T17:57:04,2016-06-09T17:58:34,Tarkistettu,1.1 2016_67_104,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,Ja vielä vastauspuheenvuoro. — Edustaja Myller.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_67_105,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen  lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mykkänen sanoi, että 40 vuoden mallia ei ole heikennetty. Sitä on heikennetty jopa sitä edeltävästä ajasta, josta edustaja Krista Kiuru puhui, kun hän asuntoministerinä paransi näitä ehtoja. Eli ensin heikennettiin tätä pitkää korkotukea ja sen jälkeen tuotiin tämä vielä paremmilla ehdoilla oleva kymmenvuotinen. Sen takia on valitettavasti syytä pelätä, että myös kuntarakennuttajat siirtyvät pikkuhiljaa tähän kymmenvuotiseen, ja se tarkoittaa silloin sitä, että 10 euron neliöhinnan sijasta meillä maksetaan lähempänä 20:tä euroa olevia neliöhintoja. Nyt voin peruuttaa varsinaisen puheenvuoron.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+4.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-06-09T17:58:36,2016-06-09T17:59:38,Tarkistettu,1.1 2016_67_106,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_67_107,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on ulkomaalaislain muutos, jolla Maahanmuuttoviraston, poliisin ja Rajavartiolaitoksen työnjakoa ja yhteistyötä kehitetään. Kun tässä ulkomaalaislaista muutetaan yli 20:tä pykälää ja kyse on myös Ulkomaalaisviraston ja poliisin toiminnasta esimerkiksi käännytystilanteissa, niin toivon, että puhemies sallii tässä yhteydessä muutaman ajatuksen hyvin ajankohtaisista asioista, jotka tällä hetkellä ulkomaalaislain tiimoilta ovat esillä. Ensimmäiseksi on kysymys Helsingin Sanomien kertomasta irakilaisperheen tapauksesta. On varmasti niin, että perheen kannalta on epäinhimillinen ja kohtuuton sellainen lopputulos, jossa perheen isä voisi jäädä Suomeen ja perheen äiti ja vielä alle kouluikäiset, pienet lapset joutuisivat Suomesta lähtemään. Tästä asiasta haluan vain korostaa kahta seikkaa: Ensimmäinen on se, että mehän emme tiedä kaikkea tähän asiaan liittyvää, koska nämä tiedot, jotka ovat tulleet julkisuuteen, ovat niitä tietoja, joita perhe on halunnut antaa julkisuuteen, kun taas Maahanmuuttovirasto ei tietystikään voi ei-julkisia asioita julkisuudessa käsitellä. Toinen seikka, jonka haluan tästä todeta, on se, että asian käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Vaikka on aika luontevaa, että kansanedustajat voivat lausua tällaisesta oikeuslaitoksessa kesken olevasta asiasta mielipiteensä, niin ei olisi sopivaa, että esimerkiksi valtioneuvoston jäsenet, tai eduskunnan jäsenet muutoinkaan, lähtisivät painostamaan oikeuslaitosta yksittäistapauksessa. Arvoisa puhemies! Poliittinen puoli liittyy siihen, että vihreät ovat tässä asiassa nostaneet profiilinsa sekä perinteisessä mediassa että sosiaalisessa mediassa erittäin korkeaksi ja ovat voimakkaasti arvostelleet maahanmuuttoviranomaisten menettelyä tässä tapauksessa. On syntynyt sellainen mielikuva — tai on ehkä synnytetty sellainen mielikuva — etteivät vihreät hyväksy nykyistä lakia, jonka pohjalta tätä asiaa käsitellään. Siksi katsoin aiheelliseksi kyselytunnilla muistuttaa ja haluan nytkin muistuttaa siitä, että tämä esillä ollut irakilaisperheen tapaus perustuu voimassa olevaan lakiin, joka on säädetty vuonna 2010, jolloin vihreät ovat olleet hallituspuolueena tätä lakiesitystä eduskunnalle antamassa, ovat eduskunnassa joka käsittelyvaiheessa — valiokunnassa, lähetekeskustelussa, ensimmäisessä käsittelyssä ja toisessa käsittelyssä — puoltaneet tätä hallituksen esitystä, eikä yksikään vihreä kansanedustaja ole tuolloin asettunut tätä lakiesitystä vastaan. Jos on syntynyt sellainen mielikuva, että vihreät vastustavat sitä lakia, jonka pohjalta tätä irakilaisperheen tapausta käsitellään, niin voi olla, että tänä päivänä vastustavat — en tiedä. Mutta se on ainakin fakta, että he ovat olleet itse tätä lakia säätämässä. Toisessa ajankohtaisessa asiassa, jossa on paljon ollut esillä myös Maahanmuuttoviraston tulorajaharkinta ja muu harkinta, on kysymys siitä, miksi hallitus nyt esittää perheenyhdistämisedellytyksiä tiukennettavaksi. Ja tämä esityshän on ollut perustuslakivaliokunnassa ja on tällä hetkellä hallintovaliokunnan käsittelyssä. Mitä perustuslakivaliokunnan käsittelyyn tulee, niin kun jopa eräät korkeat virkamiehet, kuten lapsivaltuutettu, monet kansanedustajat ja useat toimittajat, ovat väittäneet, että tämä lakiesitys olisi vastoin Suomen solmimia kansainvälisiä sopimuksia, niin todettakoon nyt selvyyden vuoksi, että perustuslakivaliokunnan viikko sitten antaman yksimielisen — siis yksimielisen — lausunnon mukaan laki ei ole ristiriidassa sen enempää Suomen perustuslain kuin Suomen solmimien kansainvälisten sopimusten, kuten lapsen oikeuksien sopimuksen tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen, kanssa. Tätä perustuslakivaliokunnan lausuntoa on ollut hyväksymässä muun muassa kansanedustaja Ville Niinistö eli vihreiden puheenjohtaja. Miksi hallitus sitten esittää perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennettaviksi? On sanottu, että perheenyhdistäminen edistää kotoutumista. Tämä on minun mielestäni totta. Jos turvapaikan Suomessa saanut henkilö tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella saanut henkilö saa perheensä tänne, uskon, että se edistää henkilön kotoutumista. Mutta aivan varmaa on se, että kotoutuminen ei edisty hyvin, jos turvapaikanhakijoiden määrät nousisivat Suomessa sellaisiksi, että Suomella ei ole mitään todellisia edellytyksiä onnistua kotouttamisessa. Me pystymme toivottavasti hoitamaan viime vuonna syntyneen kymmenkertaisen turvapaikanhakijoiden määrän, vaikka nytkin on vaikeuksia esimerkiksi kuntapaikoissa. Mutta jos viime vuoden määrä olisi tämän vuoden määrä ja ensi vuoden määrä tai vaikka tuplaantuisi tai triplaantuisi siitä, niin on aivan varmaa, että se ei edistäisi näiden ihmisten kotoutumista vaan päinvastoin. Sen vuoksi hallitus esittää näitä perheenyhdistämisen säädöksiä tiukennettaviksi, että koko muu Eurooppa liikkuu samaan suuntaan ja esimerkiksi Ruotsi, jossa vihreät ovat hallituksessa, on esittänyt tiukempia säännöksiä perheenyhdistämiseen kuin mitä Suomen hallitus nyt esittää. Mikäli Suomi jäisi tässä suhteessa selvästi houkuttelevammaksi maaksi muihin, vaikkapa Pohjoismaihin ja Pohjois-Euroopan maihin verrattuna, niin ei kai ole mitään syytä epäillä, etteivätkö turvapaikanhakijoiden määrät Suomessa nousisi hyvin korkeiksi. Siitä saimme esimakua viime vuonna, kun tuhannet, siis tuhannet irakilaiset tulivat halki koko Euroopan tänne pohjan perukoille Suomeen sen takia, että heillä oli se käsitys, että Suomesta saa helpommin oleskeluluvan ja Suomesta saa helpommin myös perheenyhdistämisen onnistumaan. Nythän näistä turvapaikanhakijoista taitaa olla peräti parisen tuhatta vapaaehtoisesti palannut, mikä ehkä kertoo myös siitä, että jokainen, joka tänne tulee hakemaan kansainvälistä suojelua, ei ole sen tarpeessa. Puhemies! Lopuksi totean näistä lapsista. Lähes koko julkinen keskustelu ihmettelee sitä, miksi myös lapsille ollaan asettamassa toimeentuloedellytystä. Sehän vaikuttaa epäinhimilliseltä. Sehän vaikuttaa jopa järjettömältä. Se ei varmasti edistä näiden lasten kotoutumista Suomeen. Samassa keskustelussa nämä samat tahot toteavat, että on lapsen etu, että hän voi elää oman perheensä kanssa. Kun tämä ilmeisesti meidän kaikkien mielestä on lapsen etu, niin pitääkö meidän todella olla ylläpitämässä ja vahvistamassa sellaista järjestelmää, jossa lasten omat perheet lähettävät lapsensa rosvojen, ihmissalakuljettajien matkaan, vaaralliseen matkaan halki Afrikan, halki Lähi-idän, halki Euroopan Suomeen saakka, jotta perhe pystyisi perässä tulemaan Suomeen? Jos meidän järjestelmä on sellainen, että aina kun saat lapsen perille Suomeen, aina myös perhe yhdistetään lapsen perässä Suomeen, niin on kai aivan kiistatonta, että tällainen järjestelmä on omiaan kannustamaan perheitä vaikeissa olosuhteissa, vaikeissa maissa, Somaliassa, Afganistanissa, Irakissa ja muuallakin lähettämään nämä lapset yksin vaaralliselle, hengenvaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa, kohti Suomea. Haluammeko tällaista järjestelmää ylläpitää, joka tähän kannustaa? Hallituksen esityksen tarkoitus on se, että Suomi ei omalla toiminnallaan kannusta perheitä menettelemään tällä tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-09T18:00:06,2016-06-09T18:09:14,Tarkistettu,1.1 2016_67_108,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhasen—Kiviniemen hallituksen aikana edustaja Zyskowicz oli eduskunnassa ja hallituspuolueen kansanedustaja, ja hänen olettaisi muistavan sen, että silloisen hallituksen sisäisissä väännöissä vihreät kyllä vastustivat näitä kiristyksiä, joita turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen sen hallituksen aikana tehtiin, mutta vihreät hävisivät tämän väännön hallituksen sisällä, minkä puolueemme puheenjohtaja Ville Niinistö myöskin totesi tänään keskustelussa. Mitä tulee Ruotsin tilanteeseen, niin huomauttaisin, että ainakin vuodesta 90 eli noin 25 vuoden ajan Ruotsiin on tullut koko ajan suuruusluokkaa kymmenkertaisesti enemmän turvapaikanhakijoita verrattuna Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-06-09T18:09:16,2016-06-09T18:10:14,Tarkistettu,1.1 2016_67_109,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos vihreät hallituksessa silloin 2010 vastustivat ministeri Thorsin aikana esitettyjä ja nyt voimassa olevia ja tähän irakilaisperheeseen sovellettavia säädöksiä, jotka liittyvät perheenyhdistämiseen, niin hyvinpä onnistuivat piilottamaan tämän vastustuksensa eduskuntakäsittelyssä. Siitä ei näkynyt jälkeäkään lähetekeskustelussa. Siitä ei näkynyt jälkeäkään valiokunnassa. Siitä ei näkynyt jälkeäkään ensimmäisessä käsittelyssä, eikä siitä näkynyt jälkeäkään toisessa käsittelyssä. Ainoa vihreä kansanedustaja, joka koko asiassa havaintojeni mukaan käytti puheenvuoroja, oli kansanedustaja Pulliainen, ja hänkään ei esitystä tältä osin vastustanut. Edustaja Hassi, voitte toki kertoa täällä nyt jälkikäteen, että kyllä me olimme vastaan, mutta ei siitä mitään jälkiä pöytäkirjoista löydy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-09T18:10:16,2016-06-09T18:11:20,Tarkistettu,1.1 2016_67_110,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse en ollut eduskunnassa tuolloin, joten en muista, minulla ei ole niin tarkkoja omakohtaisia muistikuvia, mutta voin vakuuttaa, että kyllä ne dokumentit näistä neuvotteluista kaivetaan esille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-06-09T18:11:21,2016-06-09T18:11:37,Tarkistettu,1.1 2016_67_111,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä edustaja Hassin antama lupaus on mielestäni merkittävä. Nimittäin tähän saakka vihreät, kun tätä irakilaisperheen tapausta on käsitelty, jos eivät ole suoraan antaneet ymmärtää, ovat kuitenkin onnistuneet synnyttämään mielikuvan, että he eivät tätä irakilaisperheen käsittelyssä pohjana olevaa lakia hyväksy. Sen jälkeen kun on osoitettu, että he hyväksyivät sen eivätkä pelkästään hyväksyneet vaan hallituksesta olivat antamassa tämän esityksen, niin sen jälkeen ovat sanoneet eräissä yksityiskeskusteluissa, että kyllä he voivat olla kriittisiä sellaisiakin lakeja kohtaan, jotka ovat itse hyväksyneet. Tämähän on ihan loogista. Mutta nyt siis edustaja Hassi lupaa meille sellaisia dokumentteja, joista käy ilmi, että vihreät jo silloin vastustivat tätä esitystä. Jään niitä odottamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-09T18:11:38,2016-06-09T18:12:44,Tarkistettu,1.1 2016_67_112,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,Nyt puhujalistalta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_67_113,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on ehdotettu tiettyjen maahanmuuttohallinnon tehtävien siirtoa poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle. Prosessien kehittäminen ja selkeyttäminen on sinänsä kannatettavaa, mutta toisaalta kannattaa pitää mielessä se, että poliiseilla ja Rajavartiolaitoksen henkilökunnalla on erittäin hyvää käytännön kokemusta maahanmuuttoasioista ja sitä kannattaa hyödyntää jatkossakin. Arvoisa puhemies! Suomen kannalta olennaisesti tärkeämpi kysymys liittyy kuitenkin komission esitykseen Dublin-asetuksen muuttamisesta. Esityksen mukaan turvapaikanhakijoita siirrettäisiin toisiin EU-maihin muuttopaineen kohdatessa yhtä tai useampaa jäsenvaltiota. Tämän hetken esityksen mukaan taakanjakojärjestelmästä tulisi pysyvä ja sakon uhalla jäsenmaita velvoittava, mikä on vastoin hallitusohjelman kirjausta. EU-laajuinen turvapaikanhakijoiden taakanjako tarkoittaisi käytännössä hakijoiden määrän runsasta kasvua myös Suomessa. Ainoastaan Suomi on toteuttanut viime syksynä sovittua EU:n vapaaehtoisesta taakanjakomekanismista tehtyä sopimusta pilkuntarkasti, ja sopimuksen nojalla Italiasta ja Kreikasta uudelleen lähetetyksi aiotuista 160 000 turvapaikanhakijasta on toukokuun loppuun mennessä lähetetty noin 2 000 henkilöä, joista peräti noin kuudesosa Suomeen. Herääkin kysymys, mitä mahtaisi tapahtua, jos sitoutuisimme komissiossa nyt suunnitteilla olevaan taakanjakomekanismiin. Arvoisa puhemies! Suunnitelmissa oleva EU:n turvapaikkavirasto ja sen myötä tuleva EU-laajuinen yhteinen turvapaikkalinja eivät myöskään ole ratkaisu ongelmaan. Toteutuessaan ne kaventaisivat olennaisesti kansallista liikkumavaraamme ja jatkaisivat EU:n liittovaltiokehitystä. Hallituksen tuleekin vaikuttaa unionissa pikemminkin siihen suuntaan, että EU-direktiiveissä mahdollistettaisiin laajempi kansallinen liikkumavara ja vapaammat kädet toteuttaa kansallista turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-06-09T18:12:46,2016-06-09T18:14:58,Tarkistettu,1.1 2016_67_114,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Zyskowicz kävi ansiokkaasti läpi tuota sinänsä inhimillisellä tavalla hyvin valitettavaa Riihimäen irakilaisperheen tilannetta. Varmasti jokainen ihminen ajattelee niin, että on kohtuutonta, jos perhe rikkoutuu syystä tai toisesta. On syytä kuitenkin muistaa ja tunnustaa se tosiasia, että tämä laki on tullut voimaan siis vuonna 2010. Se on valmisteltu RKP:n ministeri Thorsin johdolla, ja sen myös hyväksyivät, niin kuin edustaja Zyskowicz esille toi, täällä salissa — lukuun ottamatta ex-edustaja Pulliaisen puheenvuoroja — myös vihreät puhumatta asiasta mitään, vastustamatta sitä, äänestämättä sitä vastaan ja niin poispäin. Eikä myöskään viime hallituskaudella, kun aika äänekkäästi täällä salissa aina tv-kameroiden käydessä näistä asioista puhuva Ville Niinistö oli ministerinä, tähän asiaan tehty muutosta. Mutta nyt annetaan ymmärtää, että tätä irakilaisperhettä kohdellaan väärin. Sitä kohdellaan siis tällä hetkellä sen lain mukaan, joka on tullut voimaan 2010 ministeri Thorsin esittelystä, jota vihreät eivät vastustaneet eivätkä viime kaudella tehneet ehdotuksia, että siltä oltaisiin muutettukaan. Silloin tietysti tällainen sosiaalisen median keskustelu, mitä vihreätkin ylläpitävät, on jollain tavalla käsien pesua ja epäreilua, että annetaan siellä ymmärtää, että nyt pitäisi jollain tavalla toisin toimia. Silloin itse asiassa annetaan ymmärtää, että lakia ei tarvitsisikaan noudattaa. Ministeri Orpo on toiminut tässä hyvin, ja annan hänelle kiitosta siitä, että hän on halunnut selvityksen tästä tapauksesta ja tarkistetaan, että kaikki on mennyt säädösten mukaisesti. Mutta nyt täällä vastustetaan esimerkiksi tulevia tiukennuksia, jotka ovat toki höllempiä kuin Ruotsissa vihreiden ollessa hallituksessa — eli vihreät tällä hetkellä ovat Ruotsissa tekemässä kovempia tiukennuksia kuin Suomessa (Puhemies koputtaa) tämä hallitus — ja niitä sitten ollaan tavallaan tuomassa tähän keskusteluun mukaan. Arvoisa puhemies! — No, jatkan vielä muutaman sanan kohta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-09T18:14:59,2016-06-09T18:17:28,Tarkistettu,1.1 2016_67_115,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz pitkäaikaisena kansanedustajana tietää oikein hyvin, että hallitusten sisällä käydään kovia vääntöjä. Tämä muutos, joka Vanhasen—Kiviniemen hallituksen aikana tehtiin, on yksi sellainen asia, ja kuten jo totesin, vihreät sen väännön hävisivät hallituksen sisällä. Vihreät vaativat myös selvitystä tämän aikaisemman tiukennuksen vaikutuksista. Kattavaa selvitystä ei koskaan ole tehty. Mutta tämä irakilaisperheen tapaus osoittaa tämän jo nyt voimassa olevan lain kohtuuttomuuden, ja se korostaa niiden tiukennusten, joita nyt ollaan tekemässä, kohtuuttomuutta. Siinä laissahan, mihin tämä irakilaisperheen suurta julkisuutta saanut tapaus perustuu, on kysymys siitä, että perheeltä, joka on muodostunut sen jälkeen, kun turvapaikan saanut ihminen on tullut Suomeen, vaaditaan näitä tulorajoja. Nyt hallitus esittää sitä, että tulorajoja vaadittaisiin myös silloin, kun perhe on olemassa jo siinä vaiheessa, kun sen perheen yksi jäsen pääsee Suomeen. Edelleen korostaisin sitä, että EU-säädökset, joihin tässä on viitattu useampaan kertaan, asettavat minimivaatimuksen sille, mitä vähintään pitää tehdä perheiden yhdistämisen mahdollistamiseksi. Mitään ylärajaa sille ne eivät aseta. Edustaja Heinosen puheenvuoroon viitaten toistan sen, että yli 25 vuoden ajan Ruotsiin on tullut suuruusluokkaa kymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna turvapaikanhakijoita. (Timo Heinonen: Saako silloin olla epäinhimillisempi?)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-06-09T18:17:28,2016-06-09T18:19:30,Tarkistettu,1.1 2016_67_116,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tiedän toki, että hallituksessa tehdään kompromisseja ja käydään sisäistä vääntöä. Saattaa hyvin olla, että vihreät ovat tuolloin tätä esitystä vastustaneet, mutta pitkäaikaisena kansanedustajana tiedän myös sen, että jos jokin puolue on hallituksessa alakynteen jäänyt, niin kyllä eduskuntakeskustelussa, esimerkiksi lähetekeskustelussa, usein siitä näkyy viitteitä eli usein tuon hallituspuolueen edustajat käyttävät puheenvuoroja, joissa ovat kriittisiä ja toivovat, että valiokunnassa vielä asiaa tarkasteltaisiin, josko sitä voitaisiin muuttaa. Mitään tällaisia viitteitä, siis mitään tällaisia viitteitä ei tämän lakiesityksen osalta eduskunnassa näkynyt. Mutta kuten sanoin, kyllä voin hyvin ymmärtää ja uskoa, että vihreät ovat tuolloin kriittisiä olleet. Ei tässä todellakaan niin härskistä tapauksesta ole kyse kuin vihreiden suhtautumisessa yksityislääkäreiden Kela-korvauksiin. Eli kun viime syksynä vihreät oli ainoa, siis ainoa puolue, joka varjobudjetissaan esitti yksityislääkäreiden Kela-korvausten poistamista ja kun nyt sitten pari viikkoa sitten STM:n työryhmä esitti tämän vihreän mallin toteuttamista, niin vihreät aloittivat sosiaalisessa mediassa edustaja Karin johdolla kauhean rummutuksen hallituksen hirveitä aikeita vastaan. Siellä sosiaalisessa mediassa sitten peukutettiin, että on se hienoa, kun vihreät vastustavat tällaista hallituksen katalaa suunnitelmaa, ja ainoa, joka tätä katalaa suunnitelmaa oli esittänyt puolueista, oli siis vihreät, nämä muita paremmat, muita hyveellisemmät poliitikot. Mitä sitten vielä tulee hallituksen esitykseen, joka nyt on valiokunnassa, niin, edustaja Hassi, sellaisen henkilön kohdalla, joka saa Suomesta turvapaikan tai joka tulee kiintiöpakolaisena, ei sovelleta toimeentuloedellytystä, jos tietyn määräajan kuluessa perheenyhdistämistä haetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-09T18:19:30,2016-06-09T18:21:37,Tarkistettu,1.1 2016_67_117,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta on hivenen ontuva tulokulma tähän erityisesti vihreiden puheita ja kirjoituksia kuunnellen se, että se on hyväksyttyä, että Ruotsissa tehdään jopa Suomea tiukempaa lainsäädäntöä perheiden yhdistämisessä sen takia, että sinne on tulossa paljon lapsia. Eikö kaikkien lapsien pitäisi olla sitten samanarvoisia tällä logiikalla eikä millään tavalla pitäisi laskea, onko niitä tuhat, satatuhatta vai miljoona? Siinä mielessä se on ontuva peruste, että täällä arvostellaan Suomen lainsäädäntöä mutta puolustetaan Ruotsin lainsäädäntöä, jota sisarpuolue siellä paraikaa tekee. Eli Ruotsin lainsäädäntö tulee olemaan tiukempi kuin meillä. Itse olen huolestunut siitä, että lapsia lähetetään läpi Välimeren, läpi Lähi-idän. En tiedä, onko sitten sallittu sana puhua ""ankkurilapsista"" — tällaista sanaa ja termiä on käytetty — eli lähetetään lapsi sen toivossa, että hän selviäisi yli Välimeren, pääsisi sieltä hakemaan turvapaikkaa ja automaattisesti pystyisi perheen yhdistämään. Se tietysti on hyvä tilanne, että perheet pysyisivät kasassa, ja sen takia annan kiitosta ministeri Orpolle tästä Riihimäen irakilaisperheenkin tilanteen kartoittamisesta. Minua vähän hämmästyttää se, että kun maahanmuutosta puhutaan Suomen tärkeimmässä salissa, niin täällä ei ole vihreistä paikalla kuin edustaja Hassi, ei ole edustaja Niinistöä, ei edustaja Karia (Ben Zyskowicz: Ei kun ne on mediassa!) eikä ketään muuta vihreistä puhumassa silloin, kun tätä lainsäädäntöä täällä käsitellään, tätä kokonaisuutta, eli meillä on käsittelyssä hallituksen laki ulkomaalaislain muuttamiseksi ja tiettyjä toimenpiteitä siihen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-09T18:21:37,2016-06-09T18:23:35,Tarkistettu,1.1 2016_67_118,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En ihmettele, että edustaja Ville Niinistö ei ole salissa keskustelemassa. Hän on varmasti jossain Yleisradion ajankohtaisohjelmassa haastateltavana näistä perheenyhdistämisasioista, kuten viime päivinä joka päivä on ollut. Mutta, edustaja Hassi, puhutaan ihan asiaa, ei puhuta siitä, mitä vihreät on ollut mieltä. Oletteko todella sitä mieltä, että on lapsen etu, että meillä olisi järjestelmä, joka kannustaa perheitä — jotka elävät vaikeissa olosuhteissa, en sitä kiistä, esimerkiksi Somaliassa — lähettämään oman lapsensa rosvojen matkaan, hengenvaaralliselle matkalle halki Afrikan, halki Euroopan Suomeen siinä toivossa, että jos lapsi pääsee perille, niin koko perhe saa perheenyhdistämisen kautta myös oikeuden tulla Suomeen? Eli oletteko ollenkaan omassa kannanotossanne — jossa ymmärrän, että poliittisten irtopisteiden kerääminen on päällimmäisenä — ajatelleet sitä, onko se lapsen etu, että järjestelmä kannustaisi ja jopa houkuttaisi tällaiseen menettelyyn? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-09T18:23:42,2016-06-09T18:25:02,Tarkistettu,1.1 2016_67_119,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz nyt tämän itse asiasta keskustelun sijasta keskittyy hyökkäämään vihreitä vastaan. Jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä siitä, mihin tämä perustuu, mutta totean vain sen, että lapsen oikeuksista huolissaan olevat tahot,  lasten oikeuksia  ajavat  kansalaisjärjestöt — myös  Suomen  lapsi-asiavaltuutettu — ovat kritisoineet näitä perheenyhdistämisen tiukennuksia. Kehottaisin edustaja Zyskowiczia esimerkiksi tutustumaan Amnestyn äskettäin julkaisemaan listaan, kymmeneen myyttiin maahanmuutosta ja perheenyhdistämisestä, niiden tämän asian asiantuntijoiden näkemyksiin, jotka juuri ihmisoikeuksien ja lasten oikeuksien kannalta näitä asioita tarkastelevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-06-09T18:25:02,2016-06-09T18:26:05,Tarkistettu,1.1 2016_67_120,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen tästä asiasta keskustellut, käytetäänkö nyt tätä sanaa, ""vertaisasiantuntijoiden"" kanssa, eli olen kahden Suomen somaliyhteisön edustajan kanssa ihan viime päivinä keskustellut tästä ilmiöstä. En voi väittää, että heidän subjektiiviset näkemyksensä ja kokemuksensa edustaisivat jotenkin koko yhteisöä tai edustaisivat edes objektiivista totuutta, mutta olen pahoillani siitä, että eduskunnan hallintovaliokunta, kun se käsitteli tätä asiaa ja on jo päättänyt asiantuntijain kuulemisen, ei katsonut aiheelliseksi kutsua kuultavaksi yhtäkään henkilöä, joka olisi kuulunut esimerkiksi Suomen somaliyhteisöön, jossa on kuitenkin yli 10 000 henkeä, useita järjestöjä, ei kutsunut kuultavaksi Suomen afganistanilaisyhteisöstä tai irakilaisyhteisöstä ketään. En epäile näiden järjestöjen hyvää tarkoitusta, joihin edustaja Hassi viittasi. Pikkaisen epäilen lapsiasiavaltuutetun asiallisuutta, kun hän suunnilleen samana päivänä ilmoittaa, että Suomen menettely on vastoin kansainvälistä sopimusta ja samana päivänä perustuslakivaliokunta toteaa, että ei ole. Perustuslakivaliokunta kyllä meillä tulkitsee perustuslakia ja kansainvälisiä sopimuksia auktoritatiivisemmin kuin lapsiasiavaltuutettu tai yksittäinen kansanedustaja. Mutta, edustaja Hassi, ehkä kyse on vähän siitä, keistä lapsista puhutaan. Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että jos lapsi on jo tämän vaarallisen matkan tehnyt ja Suomeen saakka päätynyt, on varmasti tämän lapsen etu, että hänen perheensäkin voisi täällä olla ja elää hänen kanssaan. Mutta, edustaja Hassi, ette vastannut siihen kysymykseen, onko semmoinen järjestelmä lasten etu — niiden lasten, joita lähetetään — joka suorastaan kannustaa lasten perheitä lähettämään lapsia vaaralliselle matkalle siinä toivossa, että lapsen myötä myös perhe pääsisi perässä Suomeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-09T18:26:05,2016-06-09T18:28:11,Tarkistettu,1.1 2016_67_121,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczin väite on kyllä kovasti spekulatiivinen, eivätkä niiden järjestöjen, jotka tekevät työtä pakolaisten kanssa, kokemukset näitä väitteitä tue. Haluaisin vielä todeta sen, että pakolaisuuden syihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi kehitysyhteistyön avulla. Tämä hallitus on niitä varoja leikannut toiseksi rajuiten suhteellisesti. Kaikkein rajuimminhan hallitus on leikannut luonnonsuojelun määrärahoja. Kun puhutaan siitä, että näiden vaarallisten reittien sijasta pitäisi saada hallittua maahanmuuttoa, hallittua turvapaikan tarvitsijoiden valintaa, niin perheenyhdistäminen on yksi niistä tavoista. Myöskin järjestöt, jotka ovat selvittäneet tällaisen radikalisoitumisen ja terroristijärjestöihin viehtymisen taustaa, ovat todenneet, että yksi valitettavan otollinen ryhmä terroristijärjestöjen houkutuksille ovat sellaiset nuoret, jotka ovat tulleet alaikäisinä turvapaikanhakijoina Eurooppaan ja jotka eivät ole saaneet turvakseen perhettä tänne Eurooppaan. Näitä asioita voidaan tarkastella hyvin monelta kannalta, ja en todellakaan ole vakuuttunut siitä, että tällainen julma lähestymistapa, että tehdään vain mahdollisimman tyly systeemi, jotta ihmiset eivät sitten, hädänalaisimmatkaan, tänne pyrkisi, on meidän omien itsekkäidenkään etujemme kannalta viisain.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-06-09T18:28:12,2016-06-09T18:30:11,Tarkistettu,1.1 2016_67_122,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on viimeinen puheenvuoroni (Timo Heinonen: Hyvä!) tässä keskustelussa. Mitä näihin leikkauksiin ensin tulee, niin vihreät ovat väittäneet, että heillä on ollut vaihtoehto hallituksen tekemille leikkauksille: koulutusleikkauksille, kehitysyhteistyöleikkauksille, luonnonsuojelumäärärahaleikkauksille ja muuta. Olen useamman kerran, edustaja Hassi, täällä salissa pyytänyt, että vaatimattomasti vaikka kymmenen suurinta vaihtoehtoista leikkauskohdetta kertoisitte meille ja suurelle yleisölle, mutta eipä vain ole kuulunut. Eli tarjoan teille taas mahdollisuutta, että kun teillä on näille satojen miljoonien, jopa 4 000 miljoonan leikkauksille vaihtoehdot, niin kertokaa vaikkapa nyt kymmenen, tai sanotaan yhdeksän suurinta — kilometrikorvauksillahan hoidetaan osa, mutta yhdeksän suurinta — leikkauskohdetta, olkaa hyvä. Mitä sitten tulee tähän, että on otollinen ryhmä radikalisoitumiselle sellaisten nuorten ihmisten ryhmä ja kohtalo, jotka ovat tulleet lapsina, nuorina yksin Suomeen ja jääneet täällä ilman perhettä. Minä olen sitä mieltä, että tämä arvio on varmaan oikea. Sen takia, edustaja Hassi, meidän pitäisikin toimia sen puolesta, ettei tänne lähetettäisi yksin alaikäisiä, lapsia, vaarallisten ihmissalakuljettajien matkaan Suomeen. Siihen liittyy sitten omia hyvin traumaattisia, yksilökohtaisia kokemuksia, mutta myös yhteiskunnallisia riskejä, joihin viittasitte. Mitä tulee sitten edustaja Hassin — ja tähän lopetan — näkemykseen siitä, että näkemykseni niistä motiiveista, miksi perhe lähettää yhden jäsenistään, oman lapsensa, hengenvaaralliselle matkalle toiselle puolelle maailmaa, ovat hyvin spekulatiivisia: en ollut uskoa korviani. Esittäkää te sitten joitakin selvästi uskottavampia motiiveja kuin ne, mitä itse olen esittänyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-09T18:30:11,2016-06-09T18:32:12,Tarkistettu,1.1 2016_67_123,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 64/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz on tässä salissa useasti perännyt vihreiden vaihtoehtoisia säästöjä. Haluaisin nyt jälleen kerran vastata hänelle, että ne ovat netissä kaikkien luettavissa. Vihreiden vaihtoehtobudjetti ja myös vihreiden esittämä vaihtoehtoinen pitemmän ajan taloussuunnitelma ovat netissä. (Ben Zyskowicz: Sittenhän ei olisi vaikeaa niitä kertoa!) Vihreiden perusajatus kansantalouden ja valtiontalouden hoitamiseen on se, että leikkaukset kokonaisuutena voisivat olla pienemmät kuin hallitus esittää, mutta myöskin se leikkauslista on netissä. Ja tämä kilometrikorvausasia, jota edustaja Zyskowicz on useaan otteeseen kyseenalaistanut: se laskelma on eduskunnan tietopalvelun tarkastama. Toteaisin myös sen, että edellisen hallituksen kaudella ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön yhteinen selvitys ympäristölle haitallisten tukien kokonaismäärästä ylittää selvästi myöskin nykyisen hallituksen tekemien leikkausten määrän. Vihreiden keskeisin ehdotus leikkauskohteeksi ovat ympäristölle haitalliset tuet, joita on vino pino. Yhtenä esimerkkinä nyt mainitsisin turpeen polttamisen verotuen, jonka suuruusluokka on 100 miljoonaa euroa vuodessa valtion budjettikirjan mukaan, ja muutamalla kymmenellä miljoonalla eurolla tämä hallitus on sitä korottanut tälle vuodelle verrattuna viime vuoteen, joka luku on siis tämän vuoden budjettikirjasta jäänyt mieleeni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-06-09T18:32:12,2016-06-09T18:34:08,Tarkistettu,1.1 2016_67_124,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 2/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 2/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_67_125,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajat! Maailma ympärillämme on viime vuosina muuttunut erittäin nopeasti, ja uhat ovat monimuotoistuneet, mikä näkyy myös Suomen turvallisuusympäristön heikentymisenä. Aseellisen voiman käyttöä sisältäneet kriisit ovat kehittyneet usein vain muutamien päivien ja viikkojen aikana. Lisäksi kriisit ovat sisältäneet hyvin monenlaista hybridivaikuttamista. Asevelvollisuuslain mukaan kertausharjoituksen yksi tarkoitus on sotilaallisen valmiuden joustava kohottaminen. Voimassa olevan lain mukaan kertausharjoituskutsun on kuitenkin tultava vähintään kolme kuukautta aikaisemmin, ja ymmärrettävästi tämä on nykymaailmassa ja ‑olosuhteissa aivan liian pitkä aika. Hallituksen esityksessä kertausharjoitukseen voidaan määrätä ilman kolmen kuukauden aikarajaa ja tarvittaessa vaikka välittömästi. Ehtona on, että kyse on sotilaallisen valmiuden joustavan kohottamisen tarkoituksessa järjestetystä harjoituksesta ja että Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä tarve edellyttää tällaisen kertausharjoituksen järjestämistä. Puolustusvaliokunnan saaman selvityksen mukaan nopeasti järjestettävät valmiudelliset kertausharjoitukset vastaavat tarvittaessa myös erilaisiin hybridiuhkatilanteisiin. Yksittäinen asevelvollinen voitaisiin siis jatkossa määrätä kyseiseen harjoitukseen korkeintaan 30 päiväksi kerrallaan, ja harjoitus olisi peruttava heti, kun tilanne sen sallii. Vapautus voidaan myöntää vain, jos se on asevelvollisen perhe- tai taloudellisten olojen taikka ammatin- tai elinkeinon harjoittamisen takia välttämätön. Vapautushakemus ei itsessään vaikuttaisi kertausharjoitusmääräyksen täytäntöönpanoon, eli pelkän jätetyn hakemuksen perusteella ei ole oikeutta jäädä pois harjoituksesta. Sama sääntö koskee jo tällä hetkellä kaikkia kertausharjoituksia. Kuten puolustusvaliokunta mietinnössään huomauttaa, etenkin nopeaan valmiuden kohottamiseen liittyvät kertausharjoitukset korostavat tarvetta entistä tiiviimpään vuorovaikutteiseen kanssakäymiseen Puolustusvoimien ja asevelvollisten kesken. Asevelvollisilla on varusmiespalveluksen suorittamisen jälkeen oltava selvä kuva käytettävyydestään nopeissa valmiudellisissa kertausharjoituksissa. Vain tiiviin yhteydenpidon kautta voidaan varmistua siitä, että nopea valmiuden kohottaminen tarpeen niin vaatiessa myös onnistuu. Muun muassa sähköistä asiointia on parannettava. On hyvä ymmärtää, että nopeutetussa menettelyssä järjestetyt harjoitukset on tarkoitettu vain erittäin poikkeuksellisiksi menettelyiksi eikä niillä ole tarkoitus korvata tavallisia kertausharjoituksia. Kyse on siis reserviläisten käytön tehostamisesta. Puolustusvoimat tarvitsee entistä joustavampia keinoja kyetäkseen vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen, ja tämä esitetty muutos on yksi keino turvata puolustuksemme uskottavuus myös tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+6.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-06-09T18:34:37,2016-06-09T18:37:46,Tarkistettu,1.1 2016_67_126,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 2/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tämän esityksen tavoitteena, joka meillä puolustusvaliokunnassa on ollut käsittelyssä, on lisätä kykyä vastata nopeasti muuttuviin turvallisuustilanteisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi tässä esityksessä poistetaan kertausharjoitukseen määräämiselle säädetty kolmen kuukauden määräaika niiden harjoitusten osalta, jotka järjestetään sotilaallisen valmiuden joustavan kohottamisen vuoksi, ja lisäksi kertausharjoitusvuorokausien enimmäisajat eivät ehdotuksen mukaan koske siis enää jatkossa näitä harjoituksia. Lisäksi kertausharjoitusvuorokausien enimmäismäärät muiden harjoitusten osalta kaksinkertaistetaan tällä esityksellä. Meillä puolustusvaliokunnassa kävi iso määrä asiantuntijoita. Kävimme perusteellisen keskustelun tämän asian ympärillä. Lähtökohtahan on se, että maamme puolustuksen toimintaympäristö on muutoksessa. Tällä hetkellä maahamme ei kohdistu kuitenkaan sotilaallista uhkaa, mutta muutokset ovat mahdollisia. Toimintaympäristön muutos ja Suomen geostrateginen asema sotilasliiton rajalla ja suurvallan naapurina on otettava huomioon laadittaessa johtopäätöksiä Puolustusvoimien mitoituksesta ja tulevaisuuden kehittämisestä. Viime vuosien erilaiset paikalliset ja alueelliset kriisit, joihin on liittynyt asevoimien käyttöä, ovat tapahtuneet hyvin yllättävästi ja nopeasti, ja näihin on nyt puolustusministeri Niinistön johdolla maamme hallitus nopeasti reagoinut. Sodankäynnin vaikutukset kohdistuvat nopeasti koko yhteiskuntaan, eivät enää pelkästään asevoimiin. Sodan alkamishetken tunnistaminen ja erityisesti ennakoiminen vaikeutuu. Tämä on esimerkiksi hyvin tullut esille seuratessa Ukrainan tilannetta. On hyvin epäselvää, missä vaiheessa puhutaan sotatilasta, onko sotatila tällä hetkellä päällä, milloin se alkoi ja niin poispäin. On kuvaavaa, että nämä kriisit ovat tänä päivänä tämän tyyppisiä. Enää ei sotaa julisteta ja sen jälkeen ryhdytä sotiin, vaan usein ne tapahtuvat tällaista vähän toista tietä. Maamme sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpidon ensisijaisena päämääränä on kaikissa tilanteissa muodostaa ennalta ehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Puolustusvoimien tulee kyetä vastaamaan sekä konventionaalisiin sotilaallisiin että erilaisiin laaja-alaisempiin uhkiin. Osassa joukkoja ja järjestelmiä on ylläpidettävä korkea valmius, jolla kyetään kiistämään yllätys ja estämään lamautus. Tässä isossa osassa on valmiuden tehostaminen ja valmiuden kohottaminen. Tätä osuutta itse asiassa puolustusvaliokunnassa hyvin laajasti kävimme läpi. Puolustusvalmiuden säätelyn keskeisiä termejä ovat siis valmiuden tehostaminen ja valmiuden kohottaminen. Nyt käsittelyssä olevalla esityksellä tavoitellaan siis erityisesti juuri sotilaallisen valmiuden joustavaa ja nopeaa kohottamista. Valmiuden tehostamisessa, tässä matalammassa tasossa, on kyse Puolustusvoimien valmiuden sääntelyn ensimmäisen vaiheen toimenpiteistä, ja näihin siis ryhdytään Puolustusvoimien omalla päätöksellä, Puolustusvoimien olemassa olevin omin voimavaroin ja pääasiassa normaaliolojen toimivaltuuksin. Voisi esimerkkinä mainita vaikkapa aluevalvonnan tehostamisen. Valmiuden kohottamisessa on taasen kyse Puolustusvoimien valmiuden säätelyn toimenpiteistä, jotka liittyvät sotilaalliseen uhkaan ja jotka aloitetaan valtiojohdon päätösten ja Puolustusvoimain komentajan käskyjen mukaisesti. Valmiuden kohottaminen edellyttää siis aina valtion johdon päätöstä, valmiuslainsäädännön toimivaltuuksia sekä yhteiskunnan resurssien saamista käyttöön. Esimerkkejä valmiuden kohottamiseen liittyvistä toimenpiteistä ovat ylimääräiseen palvelukseen käskeminen ja sodanajan joukkojen perustaminen. Valmiuden kohottamiseen voidaan ryhtyä siis suoraan ilman edeltävää valmiuden tehostamista. Valmiuden tehostamisessa ja valmiuden kohottamisessa on siis kyse kahdesta eri asiasta. Valmiuden tehostaminen tehdään Puolustusvoimien omasta aloitteesta, valmiuden kohottaminen puolestaan edellyttää aina valtion johdon päätöstä. Valmiuden kohottaminen on huomattavasti tehostamista vakavampi toimenpide ja edellyttää lainsäädännön mukaisesti sotilaallisen uhan tunnistamista. Tässä lainsäädännössä siis puututaan myös kertausharjoitusten määriin, kertausharjoituksien kattoihin ja kertausharjoituksista vapauttamiseen, ja tällä lainsäädännöllä merkittävällä tavalla vahvistetaan meidän mahdollisuuksiamme nopeasti toimia muuttuvissa tilanteissa, jotka saattavat siis tulla hyvinkin yllättäen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-09T18:38:01,2016-06-09T18:43:38,Tarkistettu,1.1 2016_67_127,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczille tiedoksi, että olen juuri Twitteriin laittanut vuodelta 2009 ryhmämme puheenjohtajan Outi Alanko-Kahiluodon kriittisen kirjoituksen näistä perheenyhdistämisen tiukennuksista, kun edustaja Zyskowicz esitti, että vihreät eivät asiasta silloin sanoneet poikkipuolista sanaa. — Anteeksi tämä hyppäys asialistan edelliseen kohtaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-06-09T18:43:38,2016-06-09T18:44:04,Tarkistettu,1.1 2016_67_128,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 2/2016 vp,Nyt emme sitten jatka tästä aiheesta tämän enempää.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_67_129,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 26/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_67_130,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 26/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koirien myrkytystapaukset ja myrkytysyritykset eivät ole uusi ilmiö, mutta tapaukset ovat erityisesti tänä keväänä huolestuttavasti lisääntyneet. Ymmärrettävästi asia on aiheuttanut paljon keskustelua ja huolta. Myrkkysyöttejä on löydetty niin lenkkipolkujen varsilta, koirapuistoista kuin koiranomistajien omilta pihoiltakin. Järkyttävää on, että myrkkyä sisältäviä syöttejä on laitettu jopa postiluukkujen kautta sisään asuntoihin silloin, kun lemmikki on ollut yksin kotona. On mahdotonta ymmärtää sellaista sairasta mieltä, joka haluaa vahingoittaa viatonta eläintä. Poliisi on todennut, että myrkytysyrityksiä ei voida tutkia eläinsuojelurikoksina, sillä eläinsuojelurikoksen minkään muodon yritystä ei vielä ole säädetty rangaistavaksi. Tämä lain epäkohta on pikaisesti korjattava. Nykyisessä rikoslaissa rangaistavaksi on säädetty eläinsuojelurikos, törkeä eläinsuojelurikos ja lievä eläinsuojelurikos. Näissä kaikissa säädetään rangaistavaksi teko, jolla henkilö tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta pahoinpitelemällä, liiallisesti rasittamalla, jättämällä tarpeellista hoitoa tai ravintoa vaille tai muuten pykälässä määriteltyjen säädösten vastaisesti kohtelee eläintä julmasti tai tarpeetonta kipua tai tuskaa aiheuttaen. Tällaiseen tekoon syyllistynyt on tuomittava eläinsuojelurikoksesta. Teosta on säädetty rangaistavaksi myös törkeä sekä lievä tekomuoto. Tekoja voidaan siis tällä hetkellä tutkia korkeintaan törkeänä vahingontekona. Tällöinkin eläimiin kohdistunut teko tutkitaan esineeseen kohdistuneen rikoksen yrityksenä eikä eläimeen tai elävään olentoon kohdistuvan rikoksen yrityksenä. Rikosnimikkeissä ei ole säädetty erikseen teon yritystä rangaistavaksi. Myös vahingoittamisen yrityksen tulee olla rikollista. Jo ryhtyminen toimintaan eläimen vahingoittamistarkoituksessa on niin kylmää harkintaa osoittava ja siten moitittava teko, että se on säädettävä rikokseksi mahdollisimman pian. Rikoksen yrityksen kriminalisointi varmasti myös toimisi ennalta ehkäisevästi ja vähentäisi sekä tekoja että niiden yrityksiä. Yhdessä edustaja Sirénin kanssa tekemässämme lakialoitteessa esitämme rikoslain muuttamista siten, että eläinsuojelurikoksen yritys kriminalisoidaan. Koirien ja muiden eläinten myrkyttäjät on saatava nykyistä paremmin kiinni ja heidät tulee saada aina vastuuseen teoistaan.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+8.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-06-09T18:45:04,2016-06-09T18:47:45,Tarkistettu,1.1 2016_67_131,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 26/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tämänkin kevään aikana eri puolilla Suomea kirjattiin lukuisia koirien myrkytystapauksia. Ne ovat aiheuttaneet lukuisia vakavia vaaratilanteita lemmikeille, lääkäri- ja sairaalahoitoa on tarvittu ja valitettavasti liian moni on jopa joutunut jättämään parhaalle ystävälleen jäähyväiset aivan liian aikaisin. Koirien, muiden lemmikkieläinten ja luonnonvaraisten eläimien lisäksi vaarassa ovat myös pienet lapset, sillä, kuten edustaja Pelkonen totesi, myrkkysyöttejä on löytynyt jopa leikkipuistojen läheisyydestä. On mahdotonta ymmärtää, miten joku kehtaa ja voi tehdä jotakin tällaista. Mutta koska tätä tapahtuu, myrkkysyöttejä löytyy ympäristöstä, on asialle tehtävä jotakin. Näiden tapausten on päätyttävä. Rotanmyrkyllä myrkytettyjä tai esimerkiksi lasinsiruja sisältäviä syöttejä on löydetty niin maastosta, puistoista kuin pihoilta sekä postiluukkujen kautta ihmisten kotien eteisistä. Tämä on aivan käsittämätöntä toimintaa, ja se vaatii tekijältä myös vaivaa, suunnittelua ja toteutusta. Koirien myrkyttäjät on saatava nykyistä paremmin kiinni ja heidät tulee saada vastuuseen teoistaan. Kuten edustaja Pelkonen totesi, uskomme, että jo tämä kriminalisointi itsessään ennaltaehkäisisi näitä tekoja. Jo ryhtyminen toimintaan eläimen vahingoittamistarkoituksessa on niin moitittava teko, että tämä tulisi säätää rikokseksi. Nykyinen lainsäädäntö on ongelmallinen, ja poliisi on usein voimaton myrkytysepäilyjen kanssa, koska sopivaa rikosnimikettä ei löydy. Poliisin arvion mukaan kyseessä olisi eläinsuojelurikoksen yritys, mutta tätä ei lainsäädännössä ole säädetty rangaistavaksi teoksi. Rikoslaissa rangaistavaksi on säädetty eläinsuojelurikos, törkeä eläinsuojelurikos ja lievä eläinsuojelurikos. Näissä kaikissa säädetään rangaistavaksi teko, jolla henkilö tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta johtuen aiheuttaa tarpeetonta kipua tai tuskaa eläimelle. Nykylainsäädännön mukaan rikosvastuu siis alkaa vasta, kun eläintä on jo vahingoitettu. Mielestämme myös vahingoittamisen yrityksen tulisi olla rikollista. Teimme tämän laki-aloitteen yhdessä edustaja Pelkosen kanssa, koska mielestämme eläinsuojelurikoksen yrityksen tulisi olla rangaistava teko.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-06-09T18:47:50,2016-06-09T18:51:02,Tarkistettu,1.1 2016_67_132,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 26/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen Kymmenen Uutisia katsellessani oli mukava huomata, miten edustaja Sirén siellä teki ympäristön eteen hyvää työtä keräten roskia merenrannalta edustaja Modigin ja kumppaneiden kanssa. Nyt he ovat tehneet hyvän aloitteen, missä näitä koiranmyrkyttäjiä — jotka levittävät siis luontoon roskaa, mitä koirat käyvät nuuhkimassa ja syömässä — rankaistaisiin. En tiedä, mitä sellaisella sitten tavoitellaan, mutta tälle aloitteelle kyllä mielelläni annan täyden tuen. Edustajat Sirén ja Pelkonen siis esittävät, että jatkossa poliisille tulisi mahdollisuus myös tutkia pelkästään näitä tapauksia, jotka eivät vielä ole johtaneet esimerkiksi eläimen kuolemaan, eli pelkkä yrityskin olisi rangaistava. Nyt oikeastaan olisin halunnut vielä tässä lähetekeskustelussa, kun tämä menee eteenpäin käsittelyyn, kysyä edustaja Pelkoselta, että onhan tämä nyt tehty niin, että tämä ei ole millään tavalla vain koiriin sidottu vaan tämä on itse asiassa eläinneutraali lainsäädäntö, eli tämä tulee koskemaan kaikkia eri eläimiä, vaikka tässä puhutaan koirista. (Ben Zyskowicz: Eikö rottiakaan saa myrkyttää enää?) Mutta täysi tuki tälle. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-09T18:51:05,2016-06-09T18:52:36,Tarkistettu,1.1 2016_67_133,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 26/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinoselle lyhyt ja ytimekäs vastaus. Näin olemme tarkoittaneet, että muihinkin eläimiin kohdistuvat muun muassa myrkytysyritykset ehdottomasti tulisi kriminalisoida, ei vain koiriin kohdistuvat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+8.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-06-09T18:52:37,2016-06-09T18:52:57,Tarkistettu,1.1 2016_67_134,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 26/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz tuossa teki epäasiallisen kommentin väliin ja sai minut vähän hymyilemään ja puheenkin katkeamaan. Yleensä sellaista ei ole tapahtunut, mutta nyt tapahtui, ja päätin hengähtää hetken ja rauhoittua ja jatkaa sitten muutaman sanan. Eli hän kysyi, eikö rottiakaan saa myrkyttää. No, ei saa rottia myrkyttää, jos ne ovat toisten lemmikkirottia, mutta, totta kai, ei tällä lainsäädännöllä siihen tähdätä, että navetoissa taikka tuotantotiloissa taikka muissa paikoissa ei säädösten mukaisesti voisi rottia tuhota. Mutta jos edustaja Zyskowiczin naapurissa rouvalla on pieni kotirotta, niin sitä ei saa myrkyttää. (Ben Zyskowicz: Ei tulisi mieleenikään! — Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-09T18:52:59,2016-06-09T18:53:45,Tarkistettu,1.1 2016_67_135,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 26/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun näitä syöttejä sieltä ympäristöstä ja luonnosta löytyy, niin ne ilmeisestikin on kohdennettu koirille, mutta eihän se tietenkään katso sitä, kenen kohdalle, minkä eläimen tai ihmislapsen kohdalle se syötti osuu, esimerkiksi joku makkaraviipale, jossa on lasinsiruja. Ja kuten sanottua, niin myös pikkulapset ovat vaarassa ja näitä syöttejä on löytynyt jopa leikkipuistojen läheisyydestä. (Timo Heinonen: Kyllä, tämä on vakava asia!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-06-09T18:53:45,2016-06-09T18:54:22,Tarkistettu,1.1 2016_67_136,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 27/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+9.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_67_137,67/2016,2016-06-09,16.01,18.55,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Totean vain lyhyesti, että tässä on kysymys tästä samasta, yhdessä edustaja Pelkosen kanssa tekemästäni lakialoitteesta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2016+9.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-06-09T18:54:40,2016-06-09T18:54:50,Tarkistettu,1.1 2016_68_1,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Ilmoituksia,"Arvoisat edustajat, ärade ledamöter! Järkyttävä isku Orlandossa Yhdysvalloissa pysäytti meidät. Joukkoampumisessa menehtyi 49 ihmistä ja haavoittui yli 50. Tällaiselle teolle ei ole mitään hyväksyttävää selitystä. Väkivallasta ei koskaan seuraa mitään hyvää vaan ainoastaan uusia ongelmia. Den fruktansvärda attacken i Orlando i Förenta staterna kom som en chock för oss alla. Vid masskjutningen dog 49 personer och över 50 sårades. Det finns ingen godtagbar förklaring för en handling av detta slag. Av våld följer aldrig något gott utan bara nya problem. Den största sorgen drabbar givetvis offrens anhöriga och närstående. På riksdagens vägnar vill jag framföra våra kondoleanser till alla anhöriga, närstående och vänner till offren för attacken i Orlando. Suurin suru koskettaa tietenkin uhrien omaisia ja läheisiä. Esitän eduskunnan puolesta surunvalittelut kaikille Orlandon iskun uhrien omaisille, läheisille ja ystäville. Vi hedrar offrens minne med en tyst minut. Kunnioitamme minuutin hiljaisuudella uhrien muistoa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+2.aspx,fi:sv,Puhemies Maria Lohela 2016_68_2,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt annetaan vastaus edustaja Peter Östmanin ym. välikysymykseen suomalaisen maatalouden kriisistä. Valtioneuvoston vastauksen jälkeen käydään keskustelu välikysymyksen johdosta. Keskustelun ensimmäisen puheenvuoron käyttää edustaja Peter Östman. Sen jälkeen keskustelussa on nopeatahtinen osuus, jolloin ryhmäpuheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia ja muut etukäteen varatut puheenvuorot enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_68_3,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Oppositio on tänään oikealla asialla. Maatalousyrittäjien ahdinko on yhteinen huolemme. On turha vaatia puhdasta suomalaista ruokaa koteihin, kouluihin tai ravintoloihin, jollemme pysty varmistamaan edellytyksiä ruuan tuottamiselle. Tällä hetkellä maatalouden kannattavuus ja maksuvalmius ovat heikkoja, koska vuodesta 2013 lähtien tuotteiden tuottajahinnat ovat pudonneet mutta kustannukset eivät. Syitä on monia. Elintarvikkeiden kysynnän kasvu on taittunut maailmanmarkkinoilla, maataloustuotteiden varastomäärät ovat kasvaneet, ylitarjonta on sekoittanut EU-markkinoita. Venäjän elokuussa 2014 asettama elintarvikkeiden tuontikielto lisäsi vaikeuksia EU-markkinoilla ja aiheuttaa edelleen suoria tulonmenetyksiä Suomessa erityisesti maidontuottajille. Jo yli kymmenen vuotta sitten EU-maat päättivät luopua maitokiintiöistä keväällä 2015. Kiintiöiden poistumisen takia tuotanto on kasvanut monessa EU-maassa, kun vaikeassa markkinatilanteessa haetaan uusia kilpailuasetelmia ja toisaalta tilojen on nyt pidettävä liikevaihtoa yllä tuotantoa lisäämällä. Maidon hinta on romahtanut. Sama kohtalo on myös muilla maataloustuotteilla. Välikysymyksestä käy ilmi, että oppositio jakaa saman tilannekuvan. Nyt on aika etsiä yhdessä ratkaisuja. Tarvitsemme uusia markkinoita sekä tukitoimia niin EU:ssa kuin kotimaassa. Hallitus etsii yhdessä elintarvikeyritysten kanssa uusia vientikohteita Food from Finland ‑kasvuohjelman kautta. Myös ministeritason vierailuilla olemme vauhdittaneet viennin avaamista muun muassa Kiinaan ja Japaniin. Hallituksen kärkihankerahoitus edistää erityisesti liha- ja maitotuotteiden vientiselvitysten viranomaiskäsittelyä ja purkaa viennin esteitä. Etenkin Kiina on Suomelle valtava mahdollisuus, joka vaatii sitkeää työtä ja kärsivällisyyttä monitahoisine lupaprosesseineen. Maataloutta koskevassa EU-tason kriisikeskustelussa Suomi pitää tärkeänä sitä, että ylitarjontatilanteessa tuetaan kriisistä kärsiviä tuottajia. Tuotteiden varastoon osto ei auta, koska se voi johtaa jopa tuotannon lisäämiseen ja kriisin pitkittymiseen. Tavoitteena on oltava markkinoiden vakauttaminen, jotta tuottajahintataso voisi elpyä kestävälle tasolle. Viimeisen vuoden aikana maatalouden kriisitoimiin on ohjattu EU-rahoitusta ja kansallista kriisitukea yhteensä 33 miljoonaa euroa, joista maidon- ja sianlihantuottajille on maksettu yhteensä 18 miljoonaa. Syksyllä maksetaan vielä noin 15 miljoonaa eri tuotantosuuntien tiloille velkaisuuden ja rakennusinvestointien perusteella kohdennettua tukea. Suomi ja monet muut jäsenmaat ajavat uutta EU-rahoitusta kriisin suoraan helpottamiseen tilatasolla sekä markkinoiden vakauttamiseksi. Suomi esitti myös vuoden 2016 EU-tukien maksun nopeuttamista. EU-komissio on suhtautunut esitykseen myönteisesti, ja päätöstä odotetaan kesän aikana. Silloin luonnonhaitta- ja ympäristökorvausten ensimmäisiä eriä voidaan kuluvalta vuodelta maksaa noin 70 miljoonaa enemmän kuin normaalitilanteessa. Arvoisa puhemies! Kotimaassa olemme tarttuneet toimeen. Maa- ja metsätalousministeriö asetti keväällä työryhmän selvittämään, mitä erityisesti luotto- ja takausvälineillä on tehtävissä ja mitä muuta voimme tehdä esimerkiksi laina- ja rakennetukijärjestelyjen suhteen. Väliraportissaan työryhmä esittää valtiontakauksia maksuvalmiuslainoille sekä maksuhelpotuksia korkotuki- ja valtionlainoille. Hallitus pyrkii helpottamaan vaikeuksissa olevien tilojen maksuvalmiustilannetta työryhmän ehdotusten pohjalta. Ehdotuksia täsmennetään muun muassa kohderyhmänä olevien tilojen määrän ja ehdotusten kustannusvaikutusten jatkon osalta. Osana konkreettisia kriisitoimenpiteitä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen hallitus päätti maa- ja metsätalousministeriön esityksestä ja muiden ministeriöiden suostumuksella alentaa väliaikaisesti MYEL-työeläkevakuutusmaksujen viivästyskorkoa. Hallitus päätti huhtikuun kehysriihessään nostaa vuosien 2017 ja 2018 kansallisen tuen määrärahan vuoden 2015 tasolle ja perua luonnonhaittakorvauksen leikkauksen vuodelta 2017. Näillä päätöksillä maataloudelle kohdistetaan noin 34 miljoonan euron kriisipanostus. Suomi esittää vielä kesäkuussa EU-komissiolle, että EU:n tuotantosidonnaisten tukien osuus Suomen suorista EU-tuista lukittaisiin vuosiksi 2017—2020 vuoden 2016 tasolle. Esittämämme muutos helpottaisi erityisesti kansallisten ja EU:n nautatukien yhteensovittamista. Toukokuussa hallitus ilmoitti päättävänsä lisätoimista seuraavan lisätalousarvioesityksen yhteydessä, kunhan ensin on nähty EU:n mahdolliset kriisitoimet. Kansallisten kriisitoimien pitää olla aina yhteensopivia EU:n maatalouspolitiikan säädösten, rahoitusvälineiden ja toimenpiteiden kanssa. Osana hallitusohjelman kärkihankkeita maa- ja metsätalousministeriö valmistelee valtioneuvoston periaatepäätöstä hankinnoista valtion elintarvike- ja ruokapalveluissa. Päätöksen myötä edistämme kansallisen lainsäädännön mukaisia hyviä tuotantotapoja noudattavia elintarvikehankintoja. Eläinten hyvinvointiin liittyvät kotimaisen tuotannon erityispiirteet ovat olennaisena osana periaatepäätöksellä edistettäviä hankintaperusteita. Tällaisia ovat esimerkiksi taito kasvattaa siipikarjaa ilman nokkien typistystä ja salmonellavapaasti ja toisaalta sikoja ilman hännäntypistystä. Valtion on hankittava sellaista ruokaa, jonka tuottamista me viljelijöiltä vaadimme. (Ben Zyskowicz: Oikein!) Maatalousyrittäjien ahdinko on ymmärretty laajasti. SDP:tä lukuun ottamatta oppositio on valinnut kaikkein järeimmän välineensä maatalousyrittäjien tilanteen helpottamiseksi. Kysynkin teiltä, hyvä oppositio, voinko siis maatalousministerinä luottaa nyt siihen, että äänestätte hallituksen rintamassa esimerkiksi näiden nyt esittelemieni maataloudelle suunnattujen tukitoimien puolesta. Arvoisa puhemies! Kriisinkin oloissa on katsottava tulevaisuuteen. Niin tekivät myös viljelijät Suomen 50 000 maatilalla lähtiessään kylvöille tänä keväänä. Toivottavasti kasvukausi on viime kesää parempi. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosille 2014—2020 varatut toimenpiteet turvaavat laadukkaan tuotannon jatkumista ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia viljelijöille. Luonnonhaittakorvaukset turvaavat maataloustuotannon pohjoisissa luonnonoloissa. Luonnonmukaiseen tuotantoon, ympäristöasioihin ja tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvillä toimilla vastataan kuluttajien odotuksiin. Ohjelman neuvontatoimenpide osaltaan auttaa viljelijöiden jaksamisessa. Maaseudun kehittämisohjelman yritysrahoituksen avulla voidaan lisätä maatalouden ulkopuolista yritystoimintaa ja kehittää uusia toimeentulon lähteitä. Yritysrahoitusta kohdennetaan myös pk-yrityksille ja maatiloille elintarvikkeiden tarjontaa monipuolistaviin investointeihin, kuten lähi- ja luomuruuan sekä muiden erikois- ja laatutuotteiden jalostukseen. Maaseutuohjelmaa täydennetään hallitusohjelman kärkihankkeilla, joille on varattu merkittävää lisärahoitusta. Investointitukiin kohdistetulla lisärahoituksella rakennetaan edellytyksiä nykyaikaiselle ja samaan aikaan resurssitehokkaalle tuotantorakenteelle. On ilahduttavaa, että kriisistä huolimatta maatalouden investointihankkeita on nyt käynnistymässä enemmän kuin moneen vuoteen. Hallitusohjelmassa on myös merkittävä panostus ravinteiden kierrätykseen ja ruokajärjestelmän kestävyyden lisäämiseen. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmalla rahoitetaan kierrätykseen liittyvää tuotekehitystä, innovaatioita, kokeiluhankkeita. Ohjelmalle on varattu rahoitusta runsaat 12 miljoonaa euroa. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä parannetaan vaihtotasetta, lisätään omavaraisuutta sekä edistetään ilmastotavoitteiden ja Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamista. Esimerkiksi biokaasun tuotanto maatiloilla tarjoaa mahdollisuuden monipuolistaa maatalouden tuotantoa, tehostaa samalla ravinteiden käyttöä ja alentaa päästöjä. Se kiinnostaa suuresti viljelijöitä. Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisten päätösten yhteydessä voidaan päättää toimista, joilla biokaasun käyttöä konkreettisesti edistetään. Arvoisa puhemies! EU:n maatalouspolitiikan kauden vaihtuminen viime vuonna ja uusien ehtojen käyttöönotto merkitsivät muutoksia tukien maksuaikatauluihin. Samalla EU-tukimaksuja rajoittavat valvontaehdot tiukkenivat selvästi EU-säädöksissä. Vuonna 2015 syksyllä maksettiin noin 1,2 miljardia tukia eli yli 70 prosenttia tukikauden tuista. Kuitenkin aiempiin vuosiin verrattuna noin 200 miljoonaa tuista siirtyi, aikataulun mukaisesti tosin, maksettavaksi vuodenvaihteen jälkeen. Vaikka muutoksista tiedotettiin jo hyvissä ajoin, valitettavasti tieto ei saavuttanut tuolloin kaikkia viljelijöitä. Kevään 2016 aikana Maaseutuvirasto joutui siirtämään runsaat 80 miljoonaa euroa vuoden 2015 tukia, pääosin kotieläintukia, maksettavaksi useampia viikkoja suunniteltua myöhemmin. Myöhästyminen johtui vaikeuksista kaikkein hankalimpien tukijärjestelmien ja tukiehtojen toimeenpanon rakentamisessa. Tästä syystä viime maaliskuussa totesin, että ministeriön ja Maaseutuviraston yhteistyötä on parannettava ja ohjattava aiempaa suoremmin ministeriöstä. Yhteistyö on toiminut hyvin, ja siitä lähtien maksuaikataulu on pitänyt. Viime viikolla, tällä viikolla ja ensi viikolla viljelijöille maksetaan rästissä olevia tukia, ja kesäkuun loppuun mennessä viljelijät saavat viimeisetkin rästissä olleet tukensa. (Eduskunnasta: Hieno juttu!) Vuoden 2016 viljelijätukien maksuaikataulusta tiedotettiin viime viikolla. Tukimaksuja voidaan aikaistaa viime vuoteen verrattuna ja useita kymmeniä miljoonia euroja siirretäänkin keväältä 2017 jo vuoden 2016 lopulla maksettavaksi. (Anne Kalmari: Hyvä asia, hallitusohjelman mukaista!) Arvoisa puhemies! Hallinnon toiminnassa on edelleen tehostettavaa ja alkutuotantoa koskevissa säädöksissä parannettavaa. EU-byrokratian purkamiseksi olemme aktiivisesti vaikuttaneet muutosesityksillä EU-komissioon. Tämä työ on myös tuottanut tuloksia. Esimerkiksi eräisiin EU-eläinpalkkioiden kohtuuttomiin valvontaseuraamuksiin on tulossa lievennyksiä. Vaikuttamislistalla on seuraavana vuorossa viherryttämistuki, kun järjestelmän toimivuudesta tehdään EU-tasolla väliarviointi. Seuraavalle ohjelmakaudelle on EU:n maatalouspolitiikan vaikeaselkoista, monesta järjestelmästä ja vaatimuksesta samaan aikaan muodostuvaa ehtoviidakkoa karsittava riittävän kovalla kädellä. Kotimaan hallinnossa käymme läpi Maaseutuviraston ja Elintarviketurvallisuusviraston tilanteen ja selvitämme mahdollisuudet niiden yhdistämiseen. Maatalouden tukien haku-, käsittely- ja maksuvaiheiden on sujuttava ennakoitavasti ja asiakaslähtöisesti, ja yrittäjien turhaa taakkaa lupa- ja seurantaprosesseissa pitää välttää. On oltava rohkeutta myös palata jo aiemmin tehtyihin päätöksiin, kuten teimme viime vuonna nitraattiasetuksen tarkennuksilla lannan käsittelystä. (Hannakaisa Heikkinen: Se oli tärkeää!) Tämän kevään aikana on käyty läpi täydentäviä ehtoja koskevaa valvontaohjeistusta yhdessä hallinnon, viljelijöiden ja tuottajajärjestöjen kanssa ja korjattu siellä havaittuja ongelmia. Elintarvikkeiden jalostusta ja kauppaa koskevia byrokratiaongelmia on kartoitettu yhdessä alan kanssa. Viiteenkymmeneen havaittuun ongelmaan on puututtu ja korjaustoimet aloitettu. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti kotimaisen ruuantuotannon kilpailukykyä, vastuullisuutta, markkina- ja kuluttajalähtöisyyttä ja riittävyyttä huoltovarmuuden näkökulmasta arvioidaan syksyllä 2016 eduskunnalle annettavassa ruokapoliittisessa selonteossa. Maatalouden kannattavuus jatkossa ratkaistaan ennen kaikkea myyntitulojen ja tuotantokustannusten kehityksen perusteella. Tuottoja pitää saada kasvatettua sekä tuottavuuden että laadusta maksettavan hinnan avulla. Samalla tuotantokustannusten nousukierre pitää saada katkaistua. Tilatason ennakkoluulottomuus sekä uuden tiedon ja tekniikan omaksumisessa että yhteistyössä on avainasemassa. Valtion roolina on antaa tuilla kannattavuuden perusturva. Investointituilla edistetään tuottavuuden parantamista. Maatalousyrittäjien jaksaminen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on yhteinen huolenaihe. Sitä voimme helpottaa maaseudun kehittämishankkeiden kautta, ja tästä olen esittänyt ohjeita eri puolille maata. Viljelijöiden asema ruokaketjussa on ollut viime aikoina esillä sekä EU:ssa että meillä Suomessa. Kokoonnuimme toukokuun alkupuolella saman pöydän ääreen keskustelemaan ketjun eri osapuolten kanssa elintarvikealan kilpailutilanteesta, akuutista kriisistä ja tulonjaosta. Tätä vuoropuhelua jatkamme. Edistämme elintarvikkeiden alkuperämerkintöjen käyttöä, jotta kuluttaja pystyisi paremmin tunnistamaan kotimaisen tuotteen. Lisäksi valtio edesauttaa lähi- ja luomuruuan tuotantoa ja menekkiä. Luomumarkkinat ovatkin kasvaneet nopeammin kuin päivittäistavarakauppa keskimäärin. Arvoisa puhemies! Maataloudesta vastaavana ministerinä olen huojentunut siitä, että myös oppositio suhtautuu vakavasti maatalouden vaikeaan tilanteeseen. Puhdas ruoka ja vesi eivät ole itsestäänselvyyksiä. Olen esitellyt hallituksen toimia maatalouden tukalassa tilanteessa. Otamme auliisti vastaan rakentavia esityksiä myös oppositiolta. Sellaisia eivät ole valitettavat yksittäiset puukoniskut viljelijöiden selkään lehtien palstoilla tai tässä salissa, ja toivon, että tänään niiltä vältymme. Meidän on tehtävä yhteisvoimin töitä kotimaisen ruuan, ruuantuotannon ja ruuantuottajien arvostuksen hyväksi. Ruokaa ja uusiutuvaa energiaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Suomen puhdas maaperä, runsaat vesivaramme ja tehokas energian ja ravinteiden käyttö yhdessä kehittyneen teknologian ja korkean osaamisen kanssa ovat arvokkaat voimavaramme. Biotalous ja kiertotalous tulevat varmuudella olemaan keskeinen osa Suomen uutta menestystarinaa. Sitä menestystä rakentavat myös maanviljelijät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-06-14T14:04:47,2016-06-14T14:21:14,Tarkistettu,1.1 2016_68_4,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän vastaavaa ministeriä asiallisesta vastauksesta ja hyvin seikkaperäisestä sellaisesta. Neljä oppositioryhmää kristillisdemokraattien johdolla teki tämän välikysymyksen siitä yksinkertaisesta syystä, että suomalainen maatalous on pahimmassa kriisissä sitten 1800-luvun nälkävuosien. Maaseudun kriisi on syventynyt, ja se on paljon vakavampi kuin esimerkiksi viime hallituskauden lopulla, jolloin nykyinen pääministeripuolue uhkasi mittauttaa silloisena maa- ja metsätalousministerinä toimineen Petteri Orpon luottamuksen eduskunnassa. Hallitusohjelman mukaan maatalouden kannattavuutta parannetaan tukien ennakkomaksatuksilla, lainoituksen keinoin, alentamalla tuotantokustannuksia sekä purkamalla normeja. Ennakkomaksujen sijaan maatalousyrittäjät ovat joutuneet odottamaan myöhästyneitä tukiaan ja pankit ovat kiristäneet lainanantoaan. Normien purku etenee hitaasti, ja lomitusjärjestelmään on tullut heikennyksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-06-14T14:21:18,2016-06-14T14:22:58,Tarkistettu,1.1 2016_68_5,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus on turvattava. Maatalouden ahdingon helpottamisen on oltava meille yhteinen kansallinen asia. Kyse on puhtaasta ruuasta, 300 000 työpaikasta, taloudesta, Suomen omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta. Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuutta ovat heikentäneet tuottajahintojen lasku, Venäjä-pakotteet ja vastapakotteet, maitokiintiöiden poisto ja muu EU-politiikka, liiallinen byrokratia ja viimeisimpänä tukimaksatusten viivästyminen. Esimerkiksi maitotilojen bruttotulot ovat vuoden aikana pudonneet noin 40 prosentilla. Tilat elävät kädestä suuhun. Samanlainen on tilanne myös lihantuotannossa ja viljatiloilla. Tuotantopanoksia ja muita kustannuksia ei juurikaan pystytä enää alentamaan, kun tuotteiden laadusta, eläinten hyvinvoinnista, ympäristön tilasta ja elintarviketurvallisuudesta on pidettävä kiinni. Tulevaisuustyöstä on jouduttu tiloilla tinkimään. Investointeja on myös jäädytetty. Raskas byrokratia tarkoittaa loputonta paperisotaa ja sitä, että tilalla saattaa olla samaan aikaan valvontaeläinlääkäri karjarakennuksessa ja tukitarkastajat mittaamassa aareja pellolla. Laskupino kasvaa, ja sähköjen katkaiseminen uhkaa. Tukimaksatuksissa on viivästyksiä ja epävarmuutta. Kannattavuuden romahtaminen on tarkoittanut vakavaa henkistä kuormitusta. Jaksaminen on äärimmäisen suurella koetuksella ja motivaation löytäminen yrittämiseen kiven takana. Kaikesta joudutaan viljelijäperheissä tinkimään. Tämänkaltainen tilanne on tällä hetkellä useimmilla suomalaisilla tiloilla ja kaikilla tuotantosuunnilla. Arvoisa rouva puhemies! Näin ei voi jatkua. Ensinnäkin, tarvitsemme ministeri Tiilikaisen esittämän maatalouden kriisipaketin, jotta tämänhetkistä kannattavuusongelmaa pystytään helpottamaan. Keskusta edellyttää, että hallitus päättää kriisipaketista pikaisesti. Nyt tehdyt ratkaisut valtiontakauksista ja lyhennysvapaavuosien lisäämisestä ovat hyvä alku. Toiseksi, toivottoman raskasta byrokratiaa on karsittava nopeasti ja viljelijän oikeusturvaa on kohennettava. Tätä työtä ministeri Tiilikainen ja hallitus ovat jo tehneetkin. Koko hallinto tarvitsee asennemuutoksen valvojasta valmentajaksi ja hallintokeskeisyydestä viljelijälähtöiseksi. Viljelijän jaksamisessa keskeistä on myös toimiva lomitusjärjestelmä ja siitä huolehtiminen. Kolmanneksi, tukitasoista aktiivituotantoon ei ole enää yhtään tinkimisen varaa, päinvastoin. Tukipolitiikkaa täytyy uudistaa nykyistä selkeämmin lisäarvoa tuottavaan maatalouteen. Neljänneksi, elintarvikemarkkinoilla vallitsee tällä hetkellä selkeä epätasapaino tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan välillä. Ostajavaltaa on tutkimusten mukaan siirtynyt kaupalle yhä enemmän. Keskusta vaatii, että elintarvikeketjun kaikki toimijat istuvat samaan neuvottelupöytään. On löydettävä oikeudenmukaisemmat ja reilummat kauppatavat. Viljelijän on saatava osuutensa elintarvikeketjun arvonlisäyksestä kannattavan toiminnan mahdollistamiseksi. (Antti Lindtman: Mitä tehdään?) Alkuperämerkintöjä ja niiden pakollisuutta pitää edistää. Hallitus on tehnyt useita päätöksiä, joilla on helpotettu kaupan toimintaa. Kaupan velvollisuus on nyt katsoa elintarvikeketjun pelisääntöjä kokonaisuuden kannalta. Hallituksen on arvioitava tilannetta ja ryhdyttävä toimenpiteisiin, mikäli muutosta ei tapahdu. Hallituksen linjaus julkisista elintarvikehankinnoista, joissa on noudatettava suomalaisia tuotantokriteereitä, on oikea. Viidenneksi, suomalainen viljelijä ei voi olla kansainvälisen politiikan pelinappula. Myös EU:n on kannettava vastuunsa ja taattava riittävät kompensaatiot, jotta maatalous selviää tilanteesta, johon se ei ole voinut mitenkään vaikuttaa ja varautua. Myös yhteistä maatalouspolitiikkaa on voimakkaalla tavalla uudistettava, ja meidän suomalaisten on oltava siihen valmiita. Meidän on yksinkertaistettava merkittävästi niin maatalous- kuin maataloustukipolitiikkaamme. Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että hallitus noudattaa omaa ohjelmaansa. Se on oleellisen tärkeä asia. Hallitusta vaihtamalla tämä asia ei parane. Toteuttamalla hallitusohjelma ja aikaansaamalla markkinatasapaino maatalouden ahdinkoon saadaan kestäviä ratkaisuja.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-06-14T14:37:15,2016-06-14T14:42:33,Tarkistettu,1.1 2016_68_6,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kautta linjan suomalainen arvostaa suuresti maaseutua sekä puhdasta, kotimaista ja turvallista ruokaa. Perussuomalaiset puolustavat näitä näkemyksiä ja arvoja, olimmepa sitten oppositiossa tai nyt hallituksessa. Samaten annamme hallitukselle täyden tukemme perheviljelmiin perustuvalle monipuoliselle maataloustuotannolle ja yrittäjyydelle. Katsomme, että näillä asioilla on maassamme merkitystä työllisyydelle, ruokaturvallisuudelle ja huoltovarmuudellemme kokonaisuudessaan. Maaseutu on mahdollisuus nyt, ja tulevaisuudessa maaseudulla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Tämä tulisi kaikkien osapuolten ymmärtää ja kehittää maaseutua sekä maaseutualueita sen mukaisesti. Puhdas luonto, ilma, vedet ja maaperä ovat myyntivaltteja myös ruuan viennissä. Terveellinen ruoka on myyntituote, josta ollaan valmiita myös maksamaan. Luomu- ja superfood-tuotannolle on kasvava kysyntä maailmalla. Haluamme tukea ja helpottaa uusien kauppayhteyksien syntyä niin, että tuotanto kohtaa tarpeen entistä paremmin. Tämä edellyttää, että myös viljelijöille on tarjottava apua ja palveluja kansainvälistymiseen ja markkinointiin, kuten muillekin yrittäjille. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset näkevät, että pien- ja perheviljelmän edellytykset on säilytettävä Suomessa. Taloudellisesti kannattava ja eteenpäin pyrkivä tila vastaa yhteiskunnan haasteisiin työllistämällä, investoimalla ja huolehtimalla hyvin ympäristöstä ja eläimistä. Hyvinvoiva maatalousyrittäjä on eläinten hyvinvoinnin paras turva. Maatalousväestön tulotason on vastattava yleistä tulokehitystä. Rakennemuutos ja tehostaminen ovat vähentäneet elintarvikesektorin työpaikkoja, mutta sektorin merkitys ei ole vähentynyt, koska edelleen suomalaiset haluavat syödä puhdasta, kotimaista ruokaa. Esitämmekin, että lähiruoka nostettaisiin sille kuuluvaan arvoonsa. Nykyinen istuva hallitus on ymmärtänyt sektorin tärkeyden maallemme jo hallitusohjelmasta lähtien ja samalla ymmärtää viljelijöiden ahdingon ja pyrkii vastaamaan ongelmiin mahdollisimman kattavasti, vaikka on selvää, että yksin hallitus ei pysty viljelijöiden tilannetta oikaisemaan. Ongelma on laajempi, aina Venäjä-pakotteiden vaikutuksesta muun muassa maitokiintiöiden poistumiseen EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa. Kyse on siis myös Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan ongelmista. Ministeri luetteli jo joukon toimenpiteitä tehtäväksi. Hallitus on muun muassa esittänyt EU-komissiolle, että tuotantotuen osuus EU:n suorista tuista säilytetään ennallaan vuoteen 2020 asti. Komissiolle on tehty myös useita yksinkertaistamisehdotuksia. Näin oltaisiin saamassa niin sanottu keltainen kortti ‑järjestelmä, mikä lieventäisi osin pinta-alavirheiden seuraamuksia viljelijöille. Myös valvonnoissa todettuja muita seuraamuksia on saatu lievennettyä, mikä antaa viljelijöille jonkin verran joustavuutta tukien rahoituksen kohdentamiseen. Samaten on oltu aktiivisia EU:ssa, että tuottajille voitaisiin edelleen kohtuullistaa täydentävien ehtojen rikkomuksista johtuvia seuraamuksia. Perussuomalaiset vaativat, että Maaseutuvirasto laittaa tietokoneohjelmansa kuntoon, jotta viljelijöille voidaan maksaa tuet sovittujen aikataulujen puitteissa. Lisäksi hallitus on ajanut periaatepäätöstä hankinnoista julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluissa. Tarkoituksena on edistää hankintoja, joiden tuottamisessa on noudatettu Suomen lainsäädännön mukaisia hyviä, kansallisia tuotantotapoja. Samaten hallitus on tehnyt töitä sen eteen, että ruokavientiä edistetään. Yleensä ottaen maailman tuotanto on monestakin syystä murroksessa, mutta tutkijoiden mukaan Suomessa on hyvät mahdollisuudet harjoittaa maanviljelystä tulevaisuudessa, vaikka ilmasto muuttuu — meillä on taitoa sopeutua siihen. Suomi voi olla merkittävä ruuan viejä ja maatalous toimialana kasvattaa kokoansa. Toki vielä on paljon tehtävää viljelijöiden aseman parantamiseksi. Hiljakkoin perustettu työryhmä pohtii erilaisten laina- ja tukijärjestelyjen käyttämistä. Ja on todettava kuitenkin se, että maatalouden ahdinko on pahentunut vuosien myötä. Se ei ole yksin tämän hallituksen tulos. Tähän ahdinkoon on valitettavasti syynä osittain myös se ajatus ja asenne, ettei koko Suomea tarvitsisi pitää asuttuna tai että Suomen ei edes tarvitsisi välttämättä tuottaa ruokaansa, jos voimme tuoda sitä halvemmalla muualta. Tähän asenteeseen me tarvitsemme muutoksen, eikä se onnistu pelkillä hallituksen toimilla. Tuontiruokakin on halpaa niin kauan, kunnes tuoja on saanut määräävän markkina-aseman. Ja tuonti voi monenlaisen kriisin seurauksena loppua — käytännössähän tuonti tulee Itämeren kautta. Mutta lopuksi, arvoisa puhemies, haluaisin vielä muistuttaa siitä tosiasiasta, että kaikesta esitetystä kritiikistä huolimatta hallitus on osoittanut rahaa kansallisiin maa- ja puutarhatalouden tukiin, samoiten luonnonhaittakorvauksiin. Kaiken lisäksi niin hallitus kuin perussuomalaiset ovat vakuuttuneita siitä, että syysistuntokauden aikana saadaan vielä hallituksen toimesta lievitettyä viljelijöiden tilaa. Ja näillä sanoilla ryhmämme antaa kaiken tukensa maamme viljelijöille ja istuvalle hallituksellekin ja viljelijöiden arvokkaalle työlle.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-06-14T14:42:35,2016-06-14T14:48:14,Tarkistettu,1.1 2016_68_7,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalaista maataloutta ja elintarviketeollisuutta ei voi ulkoistaa. Maatalouden ja elintarviketuotannon kriisi on todellinen ja tilojen tilanne historiallisen heikko. Tuskin koskaan aikaisemmin suomalaisen maatalouden tulevaisuus on näyttänyt niin epävarmalta kuin nyt. Meidän päättäjien tehtävä on huolehtia, että maatalousyrittäjien usko tulevaisuuteen palautetaan ja sukupolvenvaihdoksia tapahtuu riittävästi. Suomalaiset viljelijät ovat joutuneet pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden takia maailmanpolitiikan maksumiehiksi. Maataloustuotteiden markkinahinnat ovat romahtaneet Venäjän-viennin pysähdyttyä. Euroopan unionin velvollisuus on korvata viljelijöille pakotteista aiheutuneet taloudelliset tappiot huomattavasti paremmin, varsinkin kun EU itse varoituksista huolimatta sekoitti maitomarkkinat poistamalla ylituotantoa hillitsevät maitokiintiöt. Mikään toimiala, jolla ei ole taloudellisia puskureita vaan pikemminkin velkaa, ei pitkään kestä tilannetta, jossa tulot jatkuvasti putoavat mutta kulut jopa nousevat. Tämä on kotimaisen maatalouden nykykuva. Tässä tilanteessa on perusteltua etsiä ratkaisuja maatilojen akuuttiin kassa- ja maksuvalmiuskriisiin. On kuitenkin selvää, että kotimainen elintarviketuotanto ei voi nojata kriisipaketteihin tai toistuviin lisäbudjetteihin. Ratkaisua on haettava Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisen, kansallisen byrokratian purkamisen sekä yleisen kulurakenteen pienentämisen kautta. Arvoisa rouva puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä on kuunnellut viljelijöitä ja asiantuntijoita. Kokosimme palautteen ja julkaisimme maatalouden pelastusohjelman. Ohjelmassa esitämme toimenpide-ehdotuksia sekä viljelijöiden jaksamisen että taloudellisen tilan parantamiseksi. Me haluamme yksinkertaistaa maataloustukijärjestelmää, sillä maataloustuottajien on voitava keskittyä oleelliseen eli puhtaiden elintarvikkeiden tuottamiseen sekä eläinten hyvinvoinnin edistämiseen mahdollisimman pienellä byrokratialla. Eläinlääkärin kokemuksella voin sanoa, että eläintenhoitajien oma hyvinvointi on paras tae myös kotieläinten hyvinvoinnille. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa kiinnittää erityistä huomiota maatalousyrittäjien työhyvinvointiin. Vuonna 2013 sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko asetti työryhmän etsimään keinoja maatalousyrittäjien henkisen jaksamisen edistämiseksi. Lomitusjärjestelmän hyvä toimivuus on tässä suhteessa oleellisen tärkeää. Olemme itse rakentaneet monimutkaisen tukijärjestelmän. Sen virheitä etsivä valvonta epäyhtenäisine tulkintoineen sekä tukien maksatukseen liittyvät ongelmat ovat keskeinen syy viljelijöiden uupumiseen ja osittainen syy heidän talousongelmiinsa. On anteeksiantamatonta, että viljelijät eivät saa ajallaan heille kuuluvia maksuja. Tukien menetykset koskevat aina koko täydentävien ehtojen alaista tukikokonaisuutta. Ei ihme, että tukitarkastukset herättävät pelkoa ja stressiä viljelijöitten keskuudessa. Tähän on saatava muutos. Täydentävien ehtojen valvontaa on vietävä enemmän neuvovaan suuntaan. Viljelijöille on annettava paremmat mahdollisuudet korjata virheensä esimerkiksi kahden viikon aikana ilman tukien menettämisen pelkoa, ellei kyseessä ole tuomittava tahallisuus. Maatalouden kustannusrakennetta on painettava alaspäin, ja tulkintaa sadonkorjuun tuloksellisuudesta tukien maksatuksen edellytyksenä on tiukennettava. Tukia on tulevaisuudessa kohdennettava entistä enemmän aktiivisille tuottajille. Arvoisa rouva puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron veroperusteiden uudelleenarviointiin ja kannattaa myös sähkömarkkinalain uudelleenarviointia sen suhteen, aiheuttaako hyvää tarkoittava laki liian suuren investointivelvoitteen sähköverkkoyhtiöille ja sitä kautta liian korkeat sähkön siirtohinnat. Kokoomuksen eduskuntaryhmälle maaseutu ja siellä tehty työ on arvokasta. Suomessa kotieläimistä pidetään hyvää huolta eikä niille syötetä turhaan antibiootteja. Kasvinviljelyssä käytämme kemikaaleja vain murto-osan verrattuna moniin Euroopan maihin. Valinnoillamme on merkitystä. Jotta saamme nauttia puhtaasta kotimaisesta ruuasta myös jatkossa, on viimeistään nyt ryhdyttävä suosimaan kotimaisia elintarvikkeita myös julkisissa hankinnoissa. Turvallisesti ja eettisesti tuotetut suomalaiset elintarvikkeet ovat tulevaisuudessa entistä suurempi markkinavaltti, mutta viennin lisääminen, mihin hallitus pyrkii, vaatii parempaa markkinointi- ja myyntiosaamista sekä läsnäoloa maailman markkinapaikoilla. Arvoisa rouva puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä tekee voitavansa, että kotimainen perhekeskeinen maatalous, maaseudun yritystoiminta ja reiluihin pelisääntöihin perustuva elintarvikeketju selviävät tästä kriisistä voittajana.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-06-14T14:48:18,2016-06-14T14:53:56,Tarkistettu,1.1 2016_68_8,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! SDP:n juuret ovat maaseudulla. Olemme pienviljelijöiden, torppareiden vapautusta ajanut puolue. SDP:n mielestä kovaa työtä tekevä ja tilaansa uskova yrittäjä tarvitsee puolestapuhujia myös vuoden 2016 Suomessa. Nykyään torppareita ovat nuoret tuottajat ja maaseudun pienyrittäjät. Viljelijät täytyy vapauttaa tämän päivän mielettömästä maatalousbyrokratiasta. Maataloustukien maksujen myöhästyminen on kotimainen ongelma, jossa toimivalta on istuvalla hallituksella. Hallitus, jonka kärkiteema on byrokratian purkaminen, on itse sotkeutunut byrokratiaan niin, että moni tuottaja miettii jo lapun laittamista luukulle. Monelle konkurssi ei ole valinnan asia vaan pakko. Miksi hallitus ei kyennyt puuttumaan ajoissa ongelmaan, jonka hoitaminen on ollut täysin meidän itsemme ja hallituksen käsissä? Huoli maatilojen pärjäämisestä on yhteinen. SDP ei lähtenyt mukaan välikysymykseen, koska hallitus on ilmoittanut hakevansa ratkaisuja. Ja nyt odotamme hallitukselta todellisia tekoja. Maatalouden kannattavuus on nopeasti heikentynyt koko EU:n alueella. EU:n pakotteet ja Venäjän vastapakotteet näkyvät maatalouden tilanteessa. Venäjän asettamat markkinarajoitukset kärjistivät etenkin suomalaisten maidon- ja sianlihantuottajien ongelmia. Maitokiintiöiden poistamisen myötä monet maat ovat lisänneet tuotantoaan huomattavasti Suomea alhaisemmilla hinnoilla. Suomi ei voi kilpailla hinnalla vaan laadulla. Arvoisa puhemies! Kestävä ja kannattava ruuantuotanto on erittäin tärkeä asia SDP:lle. Kotimainen ruoka tuo leivän moneen pöytään. Ruokaketju tarjoaa työtä ja toimeentuloa suomalaisille, myös elintarviketeollisuudessa ja kuljetuksessa palveleville työntekijöille. Ilman kannattavaa alkutuotantoa koko elintarvikeketju ja työpaikat vaarantuvat. Arvoisa puhemies! Suomalainen ruoka on kansainvälisesti vertailtuna erittäin turvallista, ja taso tulee säilyttää myös tulevaisuudessa. Eläinten hyvinvoinnista ei saa tinkiä, päinvastoin eläinsuojelulain uudistus on tehtävä ripeästi ja kunnianhimoisin tavoittein. (Anne Kalmari: Lisää normeja!) Oli pettymys, että hallitus ei jatkanut viime kaudella sosialidemokraattien vaatimuksesta perustettua eläinsuojeluasiamiehen tehtävää. Ei ole myöhäistä korjata asiaa. Kilpailuetua maatalouteen ei saa hakea korkeasta turvallisuus- ja eettisestä tasostamme tinkimällä. Ulkomailla ollaan kiinnostuneita puhtaista elintarvikkeista ja raaka-aineista. Niissä Suomella on paljon vientipotentiaalia, ja menestymiseen kansainvälisillä markkinoilla tarvitaan markkinointi- ja tuotekehitysosaamista. Arvoisa puhemies! Miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten? Onko oikein, että suomalainen tuottaja — ihminen, joka kyntää, kylvää ja korjaa sadon, muokkaa maan ja työskentelee sekä säiden että tukibyrokraattien armoilla — saa lopputuotteen hinnasta murto-osan (Markku Rossi: Minkä puolueen edustaja puhuu?) isomman viipaleen mennessä teollisuudelle ja kaupalle? Suomen keskittynyt päivittäistavarakauppa tarvitsee reilua kilpailua. Reilusta kilpailusta hyötyvät sekä kuluttaja että tuottaja. Viime kaudella laadittiin terveen kilpailun edistämisohjelma ja muun muassa kilpailulainsäädäntöä uudistettiin kaupan määräävän markkina-aseman pienentämiseksi. Tätä työtä tulee istuvan hallituksen jatkaa. Maaseutu on täynnä pienimuotoisia monialayrittäjiä. Myös he hyötyvät reilusta kilpailusta. Tuotteiden alkuperämerkintävaatimuksia tulee laajentaa edelleen. Se on myös kuluttajan etu. Kotimaisen ruuan käyttöastetta julkisessa ruokapalvelussa tulee nostaa. Tämä on kuntapäättäjien käsissä. Osa reilua kilpailua on myös se, että julkisissa hankinnoissa käytetään vain tuotteita, jotka on tuotettu Suomen elintarvike- ja eläinsuojelulainsäädäntöjen mukaan. Arvoisa puhemies! Suomalainen maatalouspolitiikka on päätymässä keskustan johdolla kovaa vauhtia umpikujaan. Kriisi on päällä, ja se tulee hoitaa, mutta nyt on välttämätöntä luoda myös askelmerkkejä sille, miten suomalainen maatalous saadaan pysyvästi kannattavaksi. Hallitus on istunut vasta reilun vuoden — toisaalta jo vuoden. SDP:n mielestä nyt täytyy toimia 1) reilun kilpailun edistämiseksi, 2) yrittäjyyden ja pienyritysten tilanteen helpottamiseksi, 3) elintarvikeviennin edellytysten parantamiseksi sekä 4) eläinten hyvinvoinnin ja tasapainoisen aluepolitiikan takaamiseksi. Arvoisa puhemies! SDP:n eduskuntaryhmä katsoo, ettei hallitus ole toiminut tarpeeksi kunnianhimoisesti näiden tavoitteiden eteen. Tästä syystä esitämme, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-06-14T14:53:59,2016-06-14T14:59:16,Tarkistettu,1.1 2016_68_9,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalaiset arvostavat ruuan kotimaisuutta. Ruokamme on monin tavoin Euroopan keskitasoa vastuullisemmin tuotettua. Eettisiin ja ympäristönormeihin suhtaudutaan vakavasti. Parannettavaa on toki aina. Tämän tulee näkyä myös tukijärjestelmissä. Maatalous on yritystoiminnan erityisala, jossa sekä ihmisten, ympäristön että eläinten hyvinvointi on keskeistä. Toimivat lomitus- ja tukijärjestelmät ovat välttämättömiä kaikkien osapuolten kannalta. Vuonna 2011 laaditun Sitran maaseutubarometrin mukaan suomalaiset toivovat maaseudulta erityisesti luomu- ja lähiruuan parempaa saatavuutta, siis paitsi hyvää makua ja terveellisyyttä myös ruuan eettisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä. Lisäksi muun muassa vihreä talous ja monipuolinen yritystoiminta ovat kansalaisten toivelistan kärjessä. Maataloustuet eivät kohdennu kaikilta osin tehokkaasti. Esimerkiksi ympäristökorvausjärjestelmään haluaisi mukaan moninkertainen määrä tuottajia siihen nähden, mitä ministeriön alimitoitettu budjetti mahdollistaa. Viljelijöitä on vuosikaudet kannustettu vesiensuojelutoimiin, ja kun he niitä ahkerasti valitsivat, olivat maaseudun kehittämisohjelmassa 2014—2020 ympäristökorvaukseen varatut rahat täysin riittämättömät. Liikaa byrokratiaa ei ole onnistuttu selkiyttämään, päinvastoin. Valtion varoja tuhlaantuu. Seurauksista maksavat moninkertaisesti myös maataloustuottajat. Tukihakemus- ja valvontamenettelyjä on järkevöitettävä siten, että ne ovat tarkoituksenmukaisia, kohtuullisia ja tehokkaita. Arvoisa puhemies! Suomalainen maatalous on vakavassa kriisissä. Se on monen tekijän summa. Hankala vääristymä ruokamarkkinoilla on se, ettei ruuasta maksettu kohtuullinenkaan hinta riitä kattamaan tuottajalle työstään kuuluvaa palkkaa. Tässä on korjaamisen paikka. Ruuan kotimaisuutta ja eettisyyttä arvostetaan, mutta sitä on elintarviketuotteista usein vaikea saada selville. Tuotannon vastuullisuus ei luomua lukuun ottamatta näy kaupan tiskillä juuri mitenkään. Elintarvikekauppa Suomessa kuuluu EU:n voimakkaimmin keskittyneisiin, mikä on tuottanut suomalaisille korkeammat ruuan hinnat, enemmän kauppojen lattiapinta-alaa ja pidemmät kauppamatkat kuin Euroopassa keskimäärin. Tuottajat ja elintarviketeollisuus eivät pärjää ruuan arvoketjussa voimakkaasti keskittyneelle vähittäiskaupalle, joka määrää ja lohkaisee isoimman siivun kuluttajan maksamasta hinnasta. Maataloutta ja koko ruokaketjua on muokattava vastaamaan enemmän paitsi kuluttajien toiveita myös hallituksen omia kierto- ja biotalouteen sekä kannattavuuteen tähtääviä tavoitteita. Huomattavista omavaraisuusasteista huolimatta kotimaisten maataloustuotteiden tarjonta ei kaikilta osin vastaa kysyntää. Tässä ei kannattavuuskriisin keskellä ole mitään järkeä. Luomutuotteiden katteet ovat huomattavasti tavanomaista korkeampia. Silti luomukauraa tuodaan kotimaisiin myllyihin vuosittain ulkomailta, kun kotimainen loppuu kesken. Luomusianlihaa kuluttajan on lähes mahdotonta löytää, vaikka haluaisi. Kotimaisia palkokasveja tarvitaan määrätietoisesti lisää paitsi kuluttajien ruuaksi myös tuontivalkuaiseen turvautuvan kotieläintuotannon, kauppataseen ja kiertotalouden kohentamiseksi. Suomalaisen ruuan jalostusastetta on kehitetty, mutta ei riittävästi. Tarvitaan ohjelma, jossa tiede, kauppa, teollisuus ja viljelijät yhteisvoimin edistävät elintarvikkeiden tuotekehitystä ja vientiä. Nykyjärjestelmä tukee enemmän bulkkituotantoa. Se ei ole valttimme. Meidän tulee panostaa korkean luokan brändeihin, eläinten hyvinvointistandardeihin ja tuotteisiin, joilla ohjataan kuluttajien ruokatottumuksia terveellisempään suuntaan. Maataloustuottajille tulee mahdollistaa laaja valikoima elinkeinonsa pohjaksi. Ekosysteemipalvelut, uusiutuvan energian, kuten biokaasun, tuotanto ja pyrkimys kohti ravinne- ja energiaomavaraista maataloutta ovat tämän päivän visioita, lähitulevaisuuden ja maatalouden kannattavuuden välttämättömyyksiä. Ruuantuotannon merkittävä väheneminen kotimaassa olisi huomattava haitta myös huoltovarmuuden kannalta. Huoltovarmuuskaan ei toimi, ellei maatalous viherry ja pyri eroon muun muassa öljyriippuvuudesta. Arvoisa puhemies! Nyt tarvitaan nopeita, väliaikaisia ratkaisuja. Pitkällä tähtäimellä maatalouden tulevaisuus vaatii politiikan isoa remonttia. Kotimainen tuotanto ja ruokaketju on saatava kestävälle pohjalle, jotta se myös kannattaa taloudellisesti ruokamme tuottajille. Tästä on yhteisesti huolehdittava. Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Östmanin tekemää epäluottamuslause-esitystä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-06-14T14:59:18,2016-06-14T15:05:05,Tarkistettu,1.1 2016_68_10,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suomalainen maatalous on kannattavuuskriisissä, ja maanviljelijöiden tulot ovat pudonneet keskimäärin 40 prosenttia — 40 prosenttia. Tilanne on kohtuuton. Myös maanviljelijä ansaitsee oikeudenmukaisen palkan tekemästään työstä. Maatalouden kannattavuuskriisissä ei kuitenkaan ole kyse vain maanviljelijöiden romahtaneista tuloista. Tämä kriisi koskettaa välillisesti meitä kaikkia. Elinvoimainen maatalous on elinvoimaisen ja työllistävän elintarviketeollisuuden edellytys. Suomalaiset pellot, navetat ja sikalat työllistävät viljelijöiden lisäksi koko elintarviketeollisuuden ketjun teurastamoilta ja myllyiltä aina kaupan kassalle ja ravintolaan saakka. Ilman elinvoimaista maataloutta ei kuluttajilla ole mahdollisuutta ostaa ja syödä suomalaista ruokaa. Ilman maataloutta olemme mahdollisen kriisin tullen pulassa, sillä männynkävyillä ei vatsaa täytetä. Arvoisa puhemies! Toukokuussa esittelimme laajaa huomiota ja kiitosta saaneen vasemmistoliiton ohjelman maatalouden pelastamiseksi. Toivottavasti hallituksessa löydetään aikaa tutustua esityksiimme. Maatalouden kehitysnäkymissä tarvitaan sekä toimenpiteitä akuutin kannattavuuskriisin ratkaisemiseksi että pidemmän aikavälin kehityksen hahmottamiseksi. Pelkillä lisätuilla ei maatalouden kriisiä ratkaista, mutta tilat tarvitsevat nyt tukea akuutista kriisistä selviytymiseksi. Tarvitaan siltaa yli synkän virran. Varsinaista pysyvää maataloustukea me vasemmistossa emme halua lisätä, mutta esimerkiksi uudenlainen sopeutumislaina sekä olemassa olevien lainojen maksulykkäykset voisivat auttaa tiloja vaikean ajan yli. Ministeriön esittämä kriisipaketti on nyt hyväksyttävä, mutta valitettavasti keskustavetoinen hallitus ei hyväksynyt ministeriön esittämää väliaikaista maatalouden kriisipakettia kevään lisätalousarvioonsa. Tilannetta voi vain ihmetellä. Hallitus on unohtanut köyhät, se ei ole mikään uutinen, mutta keskustavetoisen hallituksen maanviljelijöiden unohtamista voi pitää jo historiallisena. Edes maanviljelijöitä rasittavalle massiiviselle byrokratialle ei paljosta puheesta huolimatta ole tehty juuri mitään, ja maatiloja kuilun reunalle ajanut tukimaksatusten viivästyminen on käsittämätöntä. Kriisitukitoimet eivät kuitenkaan yksin riitä tilanteen korjaamiseksi pidemmällä tähtäimellä. Tarvitaan keinoja lisätä kotimaisen ruuan kysyntää. Tulevaan hankintalakiin on todennäköisesti tulossa mahdollisuus suosia lähiruokaa päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla, ja sitä mahdollisuutta pitää hyödyntää. Kaikkien yhteiskunnan toimijoiden tulisi kantaa vastuuta kotimaisesta ruuantuotannosta: tarvitaan laajaa sitoutumista yhteiskunnan eri tahoilta suosia suomalaista ruokaa. Vetoan yrityksiin, ammattiliittoihin, järjestöihin ja yksittäisiin kansalaisiin: osta kotimaista, suosi suomalaista ruokaa. Minä ainakin syön mielelläni kotimaista ruokaa, enkä ole ainoa. Elintarvikkeiden pakkausmerkintävaatimuksia pitää tarkentaa siten, että valmisruuissa lukisi valmistusmaan lisäksi myös pääraaka-aineiden alkuperämaa, sillä eihän kaupassa voi osata ostaa kotimaista tuotetta, jos sitä ei tunnista. Kotimaisen kysynnän lisäksi vienti on olennaista maatalouden kannattavuudelle. Elintarviketeollisuutta on tuettava vientimarkkinoiden avaamisessa. Suomen pitää pyrkiä vahvistamaan korkeatasoisia ympäristö- ja eläinsuojelunormeja EU-tasolla, sillä pelikentän on oltava tasainen, jotta muut EU-maat eivät saa kilpailuetua suomalaisiin nähden heikommilla ympäristö- ja eläinsuojelunormeilla. Suomi voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa vain laadulla. Arvoisa puhemies! Kestävä maatalous täyttää ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset. Maatalouden avulla voimme vaikuttaa maailman tulevaisuuteen. Ruoka aiheuttaa viidenneksen suomalaisten ilmastopäästöistä, ja maatilojen ratkaisuilla voimme vaikuttaa merkittävästi hiilijalanjälkeen ja vesistökuormitukseen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii toimia meiltä jokaiselta, myös maatalousyrittäjiltä, ja maatiloja on tuettava näissä muutoksissa muun muassa kiertotalousratkaisujen ja pienenergiatuotannon osalta. Arvoisa puhemies! Suomalainen maatalous on pelastettava, ja en luota, että hallitus sitä tekisi. Siksi kannatan edustaja Östmanin tekemää epäluottamuslausetta.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-06-14T15:05:14,2016-06-14T15:10:33,Tarkistettu,1.1 2016_68_11,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Viime viikolla minulle soitti maanviljelijäkollega. Hänen tilaansa voitaisiin kutsua suomalaisen perheviljelmän mallitilaksi. Peltoa on 110 hehtaaria ja lehmiä 70. Kaikki tuotannon avainluvut ovat huippuluokkaa. Tila on aktiivisesti mukana koneyhteistoiminnassa kustannusten alhaalla pitämiseksi. Velkaantuminen on kohtuullista, koska navetan rakentamisesta on noin kahdeksan vuotta. Viljelijällä itsellään on alan koulutus, hän on 40 vuoden iässä ja työskentelee kokopäivätoimisesti tilalla yhden palkatun työntekijän kanssa. Vaimo on töissä tilan ulkopuolella, ja heidän kolme lastaan käyvät koulua. Pitäisi siis mennä loistavasti, mutta mikä oli hänen viestinsä? Maitotili on pienentynyt jyrkästi, ja maataloustuet ovat vähentyneet. Lähes neljännes liikevaihdosta on hävinnyt. Rehut ja lannoitteet ovat kallistuneet, ja ainoa syy siihen, että perheviljelmä pystyy jatkamaan toimintaansa, on, että pankki suostuu lainanlyhennysten lykkäämiseen tulevaisuuteen. Hänen viestinsä oli yksiselitteinen: ""Mats, näin ei voi jatkua"". Arvoisa hallitus, reagoikaa nyt, ennen kuin on liian myöhäistä. Tämän haluamme sanoa tässä välikysymyksessä. Suomen maatalous on nyt akuutissa kriisissä. Tämän vuoksi hallitus teki perustavanlaatuisen virheen, kun se ei vuoden toisessa lisätalousarviossa varannut rahaa kriisipaketin tekemiseen maataloudelle viipymättä. Nyt toimenpiteitä lykätään syksyyn, mikä merkitsee käytännössä sitä, että Suomi ei saa kriisipaketin edellyttämiä neuvotteluja läpiviedyiksi EU:n kanssa ennen kuin ensi vuoden puolella.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-06-14T15:10:40,2016-06-14T15:13:00,Tarkistettu,1.1 2016_68_12,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! ""Emme hyväksy sitä, että viljelijöiden tuet maksetaan vasta hamassa tulevaisuudessa."" Näillä sanoilla kansanedustaja, nykyinen maatalousministeri Tiilikainen puolusti suomalaisia talonpoikia eduskunnassa marraskuussa 2014 ja kantoi huolta kotimaisen ruuan tuotannosta. Hallitusvastuusta huolimatta tukien maksu on nyt ""hamassa tulevaisuudessa"". Maanviljelijät odottavat vielä osaa vuoden 2015 tuista rästissä olevien laskujen maksuun, puhumattakaan tämän kevään satokauden tuotantopanosten veloista. Kotiseudullani Pohjois-Savossa 75 prosentilla viljelijöistä on maatalouden velkaa, vajaa 40 prosenttia on neuvotellut pankin kanssa rahoitusjärjestelyistä ja lähes kolmannes on lykännyt lainojen lyhennyksiä. Sähköt on maksurästien takia katkaistu useammalta tilalta. Kiuruvedellä, Pielavedellä ja Keiteleellä on jaettu ruokakuponkeja talousvaikeuksissa sinnitteleville perheille. Maatalouden maksuvalmiuskriisi kertaantuu, kun esimerkiksi koneurakoitsijat odottavat, milloin viljelijät pystyvät maksamaan heille tehdyistä töistä. Muun tuskan päälle vielä maa- ja metsätalousministeriön poukkoilu Kemera-tuessa uhkaa metsureiden työllisyyttä ja taimikoita. Monella kylällä taloudellinen toimeliaisuus on maa- ja metsätilojen ja niiden heijastevaikutusten varassa. Arvoisa rouva puhemies! Erään viljelijän traktoriin oli traktorimarssilla kiinnitetty kyltti: ""Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme."" Ehkä viljelijä halusi muistuttaa siitä, että ravinnon lisäksi kyse on koko ihmisen elannosta ja hyvinvoinnista. Viivästyneet maksatukset ovat olleet viimeinen niitti maatilojen yrittäjätulon rajun 40 prosentin vähenemisen päälle. Näissä tunnelmissa lomituksen toimivuutta pitää parantaa, ei heikentää, ja työaikakiristyksistä on luovuttava. Hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvää toimintaa tulee tukea. Maatalous on nyt niin syvässä ahdingossa, että pienetkin kädenojennukset muilta politiikkasektoreilta olisivat enemmän kuin tarpeen. Kristillisdemokraatit esittivät jo kesällä 2015 käsittääkseni ensimmäisenä Suomessa, että julkisissa hankinnoissa on asetettava ehdoksi vähintään suomalaisen eläinsuojelukriteeristön noudattaminen. Samoin olemme esittäneet aloitteita biokaasun käytön edistämiseksi maatiloilla niin lämmitykseen, sähkön tuotantoon kuin myöskin polttoaineeksi. Huomasin, että pääministeri Sipilä lupasi puoluekokouspuheessaan valoisia näkymiä biokaasulle. Ryhmämme kirjalliseen kysymykseen käyttövoimaveron poistamiseksi biokaasuautoilta hallitus antoi kuitenkin muutama viikko sitten kielteisen vastauksen. Nyt biokaasulaitoksia tankkauspaikkoineen ei maatiloille synny, kun kaasuautoja ei ole tarpeeksi, ja toisaalta kaasuautoja ei puolestaan osteta, kun tankkauspaikkoja ei ole tarpeeksi. Arvoisa pääministeri, toteuttakaa KD:n aloitteet, niin puoluekokouspuheetkin muuttuvat silloin konkretiaksi. Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraatit muistuttavat, että välikysymyksessä ei ole kyse vain yhden ammattiryhmän, maatalousyrittäjien, asiasta. Kyse on suomalaisesta ruuasta, siitä, mitä jokaisen meistä lautaselta päivittäin löytyy. Kyse on myös tulevaisuuden huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta. Tämä tulevaisuus on nyt vakavasti uhattuna. Emme vaadi, että hallitus ratkaisee Ukrainan kriisin, Venäjän pakotteet, ilmastonmuutoksen, maidon ylituotannon EU:ssa ja globaalit elintarviketuotannon vääristymät. Ei, me kristillisdemokraatit ainoastaan vaadimme hallitusta turvaamaan suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuuden ja suhtautumaan kriisiin sen vaatimalla vakavuudella. Suomalaisella osaamisella on jo kehitetty kansainvälisille markkinoille tähtääviä korkean jalostusasteen elintarvikkeita, ja kristillisdemokraatit näkevät siellä paljon vientipotentiaalia. Jotta voimme jatkaa tällä tiellä, tarvitsemme elinvoimaista kotimaista maataloutta ja puhdasta ruuan alkutuotantoa. Toivomme, että hallitus jakaa tämän vision ja myös toimii sen mukaisesti. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Östmanin esitystä epäluottamuslauseeksi hallitukselle.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-06-14T15:17:37,2016-06-14T15:22:56,Tarkistettu,1.1 2016_68_13,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Seuraavaksi ministeri Tiilikainen, 3 minuuttia, hänen jälkeensä sitten pääministerille mahdollisuus käyttää puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_14,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän eduskuntaryhmiä hyvin asiallisesta ja viljelijän hätää kunnioittavasta keskustelusta — sitä se pääpiirteissään oli. Hallitusryhmien puhujat Leppä, Mattila ja Eestilä kertasivat niitä suunnitelmia ja toimenpiteitä, mitä hallitus on jo tehnyt ja mitä tulee tekemään maatalouden ahdingon helpottamiseksi. Täytyy sanoa, että juuri tuo markkinatuottojen kasvattaminen sekä vientiä edistämällä että ruuan kotimaista käyttöä lisäämällä on toimista varmasti tärkein ja merkittävin. Sen ohella tarvitaan, kuten itsekin puheessa totesin, niin EU-tason kuin kansallisiakin tukitoimia ja byrokratian karsimista. Opposition puheenvuorot olivat myös hyvin rakentavia, ja kiitän siitä, että näin laajasti ymmärretään tuo viljelijöitten ahdinko. Edustaja Wallin SDP:stä korosti aivan kuten edustaja Leppäkin elintarvikeketjun merkitystä koko Suomen työllisyydelle. Myös vasemmistoliiton edustaja Sarkkinen puhui tästä samasta asiasta. On hyvä, että tunnistetaan tämä, että kyse ei ole pelkästään viljelijöitten toimeentulosta vaan erittäin isosta osasta suomalaista kansantaloutta ja työllisyyttä, joka nojaa siihen, että viljely Suomessa on kannattavaa. Edustaja Halmeenpää, kiitän siitä, että tunnustitte sen, että suomalainen viljely on eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta monin verroin parempaa kuin maailmalla keskimäärin. Uskon, että viljelijät arvostavat tätä teidän sanomaanne. Myös huoli kaupan keskittymisestä ja oikeudenmukaisesta tulonjaosta teillä ja hallituksella on yhteinen, ja sen oikaisemiseksi teemme töitä vuoropuhelun keinoin. Edustaja Nylund RKP:stä, tuo konkreettinen esimerkkinne sieltä tilatasolta osoittaa, että myös oppositiossa samoin kuin hallitusryhmissä tunnetaan se viljelijän konkreettinen tilanne. Tilannekuvasta oikeastaan tässä koko salissa ei ole epäselvyyttä, ja kiitän siitä, että lupasitte tuen hallituksen kaavailemille ja tulevaisuudessa tänne saliin tuleville kriisitoimille, mutta korostan vielä sitä, että kun viljelijöitten tuloista on markkinamenetysten myötä hävinnyt vuositasolla satoja miljoonia, niin pelkästään lisäbudjetin keinoin tätä ei oikaista. Se on tärkeä tekijä. Hallitus on päättänyt, että kriisipaketti seuraavassa lisätalousarviossa tulee, sitä valmistellaan, mutta markkinatuottojen saamisen eteen takaisin sinne tasolle, mihin ne kuuluvat, on tehtävä kaikki voitava julkisten hankintojen paremmilla kriteereillä ja suuntautumisella sekä voimakkailla vienninedistämispyrkimyksillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-06-14T15:23:02,2016-06-14T15:26:45,Tarkistettu,1.1 2016_68_15,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Sitten pääministeri Sipilä, 3 minuuttia myös, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_16,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me olemme hallituksessa erittäin tietoisia maatalouden vaikeasta tilanteesta. Maatalous on ollut vaikeuksissa erityisesti tilojen huonon kannattavuuden, sanktioiden ja huonon markkinatilanteen takia. Tilanne on kestämätön sekä taloudellisesti että ennen kaikkea inhimillisesti. Jaan täysin ihmisten huolen ja tuskan maatiloilla. Tuottajien jaksaminen on todella kovilla. Kiitokset eduskunnalle tuesta niille toimille, mitä hallitus on tekemässä. Hallitusohjelmassa sitouduimme ruuantuotannon kannattavuuden nostamiseen ja elintarvikesektorin kauppataseen parantamiseen 500 miljoonalla eurolla. Päätämme maatalouden lisätoimista seuraavan lisätalousarvion yhteydessä syksyllä, kunhan ensin on nähty EU:n mahdolliset kriisitoimet. Hallitus hakee ratkaisuja tilojen akuuttiin rahoituskriisiin valtiontakauksilla ja laina-aikoja jatkamalla. Meidän on vaadittava myös EU:n suuntaan yhteisiä tehokkaita toimia maatalouden akuutin kriisin helpottamiseksi. Muun muassa tästä keskustelen huomenna Ranskan presidentin ja pääministerin kanssa. Samalla meidän on huolehdittava siitä, että EU mahdollistaa tarvittavat kansalliset toimet kriisin helpottamiseksi. Arvoisa puhemies! Hallitus pyrkii edistämään myös biokaasun käytön lisäämistä. Uskon, että se päivä ei ole enää kaukana, kun biokaasulla kuljetaan tiloilla omavaraisesti. Jotkut tekevät siitä sähköä ja lämpöäkin, ja tämä kiinnostaa, niin kuin ministeri totesi, viljelijöitä kovasti. Vaikka tilojen tilanne on hankala, on kuitenkin hyvä nähdä, että maatalouteen edelleen on investointihaluja. Teemme hallituksessa kaikkemme, että maatilayrittäjien luottamus tulevaisuuteen vahvistuu ja että ahdinkoon saadaan suunnanmuutos. Laadukas, puhdas ja lähellä tuotettu kotimainen ruoka on suomalaisten keskuudessa arvostettua. Ruuantuotanto on myös omavaraisuuden kannalta tärkeä asia ja turvallisuustekijä. Edustaja Östman viittasi keskustan tavoitteisiin. Kyllä, sen paperin kun lukee tarkasti, niin neljäntenä tavoitteena löytyy biotalous ja sen alta muun muassa kotimainen ruuantuotanto, uusiutuva energia ja teollisen puun käytön lisääminen. Nämä löytyvät myöskin hallitusohjelmasta. Arvoisa puhemies! Kiitoksia oppositiolle siitä, että tuette suomalaisten tuotantokriteerien vaatimista joukkoruokailusta, normien purkamista, valvonnan yksinkertaistamista sekä nyt sitten tätä käyttöpääomarahoituksen turvaamista tiloille. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-14T15:26:48,2016-06-14T15:29:52,Tarkistettu,1.1 2016_68_17,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,Ennen debattia ministeri Orpolle 1 minuutin puheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_18,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maatalous on sisäasioita, siksi muutama sana. Hallitus tiedostaa siis hyvin sen vaikean tilanteen, missä suomalainen ruuantuotanto ja elintarvikeketju ovat. Siksi me olemme yksimielisesti päättäneet lisätalousarvion yhteydessä, että kriisipakettia syksylle valmistellaan. Tämän tulevan roolini kautta: Meillä on jakamatonta varausta noin 90 miljoonaa, mikä kertoo siitä, kuinka tiukka tämä taloustilanne on. Siksi minä painotan niitä kaikkia muitakin toimia Euroopan unionissa, sääntelyn purkua, kotimaisen ruuan kysynnän ja käytön lisäämistä muun muassa julkisissa hankinnoissa, lukemattomia eri toimenpiteitä, joita uskon, että ministeri Tiilikainen tekee ministerinä. Sitä kautta saadaan heti laajalla rintamalla toimia suomalaisen ruuantuotannon ja suomalaisen elintarvikeketjun tilanteen parantamiseksi, joka on vakava. Siitä ei pääse mihinkään. Me palaamme tähän kriisipaketin rahaosuuteen talousarvion budjettikäsittelyssä, joka alkaa elokuussa, mutta siihen mennessä tarvitaan todellakin lukuisia toimia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-06-14T15:29:56,2016-06-14T15:31:06,Tarkistettu,1.1 2016_68_19,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,Sitten siirrytään debattiin. Siihen ilmoittautuneita onkin jo lukuisia. Edustaja Leppä aloittaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_20,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Rouva puhemies! On hienoa havaita se, että kaikki puolueet tässä salissa olivat yksimielisiä siitä, että suomalainen ruuantuotanto pitää turvata. Se on erittäin iso arvo. Kansallinen yhteisymmärrys on tässä äärimmäisen tärkeää. Pari havaintoa kahden oppositiopuolueen puheenvuoroista kuitenkin haluan sanoa. Siellä oli sellaisia ristiriitaisuuksia, joita emme voi yhtä aikaa toteuttaa. Emme voi olla yhtä aikaa kiristämässä ja helpottamassa. Emme voi olla yhtä aikaa myöskään edistämässä ruuantuotantoa ja lisäämässä viljelemättömän pellon osuutta. Ei tämä vain onnistu, ja siksi tämäntyyppisiä asioita kannattaa nyt tarkentaa kuitenkin vielä teidän tulevissa linjauksissanne. Mutta sitten, puhemies, haluan kysyä ministeriltä noista määrän sääntelyasioista, kun täällä nyt monessa puheenvuorossa tulivat esille maitokiintiöt ja muutkin EU-kiintiöt eli määrän sääntely. Joka kerta kun Euroopan unioni on määrän sääntelyä helpottanut, joka kerta ruokamarkkinat ovat menneet Euroopassa sekaisin ja joka kerta eurooppalaisen ruuantuotannon kilpailukyky on heikentynyt. Onko tähän nyt tulossa jotakin muutosta, ja koskevatko, pääministeri, ne keskustelut mahdollisesti tätä asiaa, (Puhemies koputtaa) ja samaten maatalousministerin osalta: koskevatko nyt tulevat ratkaisut... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-06-14T15:31:13,2016-06-14T15:32:25,Tarkistettu,1.1 2016_68_21,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Kuulemma on ennenkuulumatonta, että välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja ei saa ensimmäistä puheenvuoroa. Mutta joskus sitäkin pitää sattua. — Pääministerille sanon, että myönnän, että viitatessani keskustan viiden kohdan strategiaohjelmaan ehkä tuo sanavalinta oli epäonnekas, kun puhuin maataloudesta tällaisella otsikkotasolla. Tarkoitin maanviljelystä. Se ei kyllä löydy otsikkotasolla siitä strategisesta ohjelmastanne, mutta varmasti löytyy sieltä teksteistä sitten. No, se oli pieni virhe kuitenkin verrattuna siihen, mitä on minun kysymykseni. Kysyn sitä, miksi ihmeessä hallitus ei tuonut, kun tiedetään, että maatalous on niin syvässä kriisissä kuin ollaan, lisätalousarvion yhteydessä nyt jo kriisipakettia. Niin kuin sanoin omassa puheenvuorossani, nyt se menee tuonne ensi kevään puolelle, ennen kuin maanviljelijät saavat nämä rahat tililleen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-06-14T15:32:26,2016-06-14T15:33:30,Tarkistettu,1.1 2016_68_22,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Edustaja Östman, joskus puhemiehellekin tulee virheitä, ainakin minulle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_23,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin, tässä kai nyt ollaan tänään sen kysymyksen äärellä, onko kannattavampaa ryhtyä maataloustarkastajaksi kuin maatalousyrittäjäksi. Toivon, että asiat eivät ihan näin vastakkaisia olisi. Mutta nyt, kun puhutaan paljon näistä julkisista hankinnoista ja myös hallitus on ottanut tämän hankkeekseen, kai sen voimme tehdä myös hyvin paljon matalammalla profiililla, niin että siihen ei erityistä hanketta tarvita, vaan me, jotka olemme täällä valtuutettuja, voimme tehdä tai voimme kannustaa muita valtuutettuja tekemään nimenomaan niitä lähiruokastrategioita, lähiruokapäätöksiä, ottamaan siihen kuntastrategiaan sen lähiruuan. Tässä on minulla avoinna Kuntaliiton verkkosivut, jossa on kerätty niitä kuntia, jotka ovat tehneet jo kunnissaan päätökset, vaikka kilometrirajan perunalle tai lihalle tai maidolle. Tai esimerkkinä on hyvä pohjoispohjalainen kunta, Vaalan kunta, joka on jo pitkään tehnyt virkamiestyönä tällaiset päätökset. Tätä viestiä haluaisin Suomen kuntiin ja kuntapäättäjille viedä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-06-14T15:33:37,2016-06-14T15:34:41,Tarkistettu,1.1 2016_68_24,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, arvostamani edustaja Östman, kysyi, kenelle kokoomus on tehnyt maatalouden pelastusohjelman ja miksi ette aja niitä asioita. Kokoomus teki sen takia maatalouden pelastusohjelman, että juuri tällä hetkellä Euroopan unionissa suunnitellaan uutta maatalousohjelmaa. Jos siihen ei nyt tee puolueohjelmaa ja kiinnitä huomiota keskeisiin ongelmiin, millä pyritään vaikuttamaan, niin milloin se pitäisi tehdä? Varmaan sen jälkeen, kun ohjelma on taas jälleen päällä ja ihan sama byrokratia on päällä. Juuri ennen tätä täysistuntoa sain kollegalta puhelun, jossa valvontaeläinlääkäri oli pyytänyt läänineläinlääkäriltä virka-apua eläinsuojelutapauksessa. Apua ei sen takia tullut, koska matka oli pitkä, sitä ei olisi voinut toteuttaa työpäivän aikana, ja sitten näiden täydentävien ehtojen valvontatehtäviä oli niin paljon. Onko hallinnosta ja valvonnasta tullut nyt kultainen vasikka, jota kumarretaan, ja viljelijöitten hyvinvointi ja jopa eläinsuojelu jäävät taka-alalle — siitä on, edustaja Östman, kysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-06-14T15:34:42,2016-06-14T15:35:52,Tarkistettu,1.1 2016_68_25,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä kaikissa puheenvuoroissa on käynyt selvästi ilmi se, että maatalouden kriisi on paljon muutakin kuin vain maataloustukien myöhästyminen. Kun maatalousjaostossa kuulimme asiantuntijoita, niin siellä kävi selväksi se, että myöhästyminen johtuu pitkälti siitä, että tietojärjestelmät eivät ole kunnossa. Nyt kun täällä on kaksi maatalousministeriä, sekä entinen että nykyinen, niin voisitteko te kertoa, miten tähän nyt on tultu, ettei sitä ajoissa saatu kuntoon? Kiitos siitä, että nyt lisätalousarviossa on 900 000 euroa näitten järjestelmien kuntoon panemiseen, mutta voitteko te kertoa, miksi tätä 900 000:ta ei tullut jo 2015 tai 2016? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-06-14T15:35:53,2016-06-14T15:36:33,Tarkistettu,1.1 2016_68_26,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aivan oikein, että hallitus alkaa vaatia suomalaisten tuotantokriteerien huomioimista julkisissa hankinnoissa, kun ruokaa hankitaan. Kuulisin mielelläni myös joitakin linjauksia siitä, miten huomioidaan luomuruuan osuuden kasvattaminen julkisista hankinnoista. Moni alan ammattilainen ja poliitikkokin varoo nostamasta luomua paremmaksi kuin tavanomainen tuotanto, mutta esimerkiksi kuntapäättäjistä yli 60 prosenttia olisi valmiita lisäämään myös luomuruuan osuutta julkisista ruokahankinnoista. Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen, että peltoalasta vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia olisi luomua. Tarvittaisiin varmaan jotain konkreettisia toimenpiteitä, miten tähän tavoitteeseen aiotaan päästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-06-14T15:36:35,2016-06-14T15:37:29,Tarkistettu,1.1 2016_68_27,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Tiilikaiselle kunnioittavasta suhtautumisesta välikysymykseen ja tämän huolen ottamisesta vakavasti. Jäämme odottamaan toimenpiteitä. Maatalouden uudet haasteet ja toisaalta mahdollisuudet eli ilmastonmuutos, ympäristöystävällisen tuotannon lisääminen, kiertotalous, pienenergia, tuottavuuden parantaminen ja uusien elintarvikeinnovaatioiden kehittäminen tarvitsevat perustutkimusta, innovaatiotoimintaa ja taloudellisia kannusteita. Valitettavasti hallitus leikkaa Luonnonvarakeskuksesta ja muusta tutkimustoiminnasta, ei juustohöylällä vaan viikatteella. Tämä on ristiriitaista. Kiertotalous ja hajautettu energiantuotanto on maatiloille merkittävä mahdollisuus lisätä omavaraisuutta, säästää tuotantopanoksissa ja hankkia sivutuloja. Haluankin kysyä ministeriltä, miten näitä asioita aiotaan ihan konkreettisesti edistää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-06-14T15:37:31,2016-06-14T15:38:35,Tarkistettu,1.1 2016_68_28,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin haluan kiittää aivan erityisesti ministeri Tiilikaista, joka kuunteli tarkasti kaikkia oppositioryhmiä sekä hallituspuolueitten eduskuntaryhmiä. Haluan vielä sanoa, että keskustan ryhmäpuheenvuoro oli erittäin hyvä. Kuka tahansa oppositiopuolueista tai välikysymyksen allekirjoittajista olisi voinut käyttää sen. (Naurua) Se kertoi kaksi tärkeää asiaa. Se alleviivasi sen, mitä ministeri Tiilikainen sanoi, että oppositio on liikkeellä oikealla asialla ja että keskustan eduskuntaryhmä tietää ja tuntee maatalouden ongelmat ja tarvittavat toimenpiteet. Sen vuoksi minä haluan kysyä keskustapuolueen puheenjohtajalta, pääministeri Juha Sipilältä: Miten voi olla mahdollista, että toimet eivät täsmää oman eduskuntaryhmän ja hallitusohjelman kanssa? Miksi siirretään kriisipaketti syksyyn? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-06-14T15:38:36,2016-06-14T15:39:47,Tarkistettu,1.1 2016_68_29,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri, totesitte, että se päivä ei ole enää kaukana, kun tilan biokaasulla kuljetaan omavaraisesti. Pelkään, että se päivä on edelleenkin kaukana, koska hallituksen omat toimenpiteet eivät tue sitä, että meillä saataisiin biokaasun tuotanto sille tasolle, millä se on monissa muissa Euroopan maissa. Muun muassa Saksassa ja Italiassa kaasun tankkauspisteitä on kaikista pisteistä noin 30 prosenttia, meillä Suomessa huimasti alle prosentin. Ruotsissa biokaasuautoja on noin 50 000 liikenteessä, Suomessa hädin tuskin 2 000:ta. Hallitus ei halua poistaa käyttövoimaveroa biokaasuautoilta, millä saataisiin vauhditettua biokaasuautojen hankintaa, ja kun ei ole autoja, niin ei sitten myöskään synny näitä tankkauspisteitä. Myöskään hallitus ei halua, että energiatuotantotukea voitaisiin käyttää tilan oman biokaasulaitoksen rakentamiseen, jos tuota biokaasua myydään yli oman tarpeen. Sehän on vähän sama asia, että jos maitoa käytettäisiin yli oman tilan oman tarpeen, niin siitä ei saisi minkäänlaista tukea. Aivan käsittämättömiä ministeriön linjauksia. (Puhemies koputtaa) Toivoisinkin, että näitä asioita lähdettäisiin pistämään ensin omalta kohdalta kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-06-14T15:39:48,2016-06-14T15:41:00,Tarkistettu,1.1 2016_68_30,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Rouva puhemies! Edustaja Eestilä viittasi siihen ohjelmaan, hyvä ohjelma sinällään. Mutta kysyn edelleen ja jatkan sitä Nylundin kysymystä, kun olen ymmärtänyt, että ministeri Tiilikainen jo kuukausia sitten esitti, että tähän lisätalousarvioon olisi tullut kriisipaketti, eli tulkitsen sen niin, että hänellä oli keskustan eduskuntaryhmä taustalla tukenaan. Miksi hallitus ei sitten tuonut sitä tähän? Oliko niin kenties, että kokoomus esti sen kriisipaketin lisäämisen tähän lisätalousarvioon? (Eduskunnasta: Juuri näin!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-06-14T15:41:01,2016-06-14T15:41:38,Tarkistettu,1.1 2016_68_31,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuntuu todella hyvältä, että yli puoluerajojen täällä arvostetaan maataloutta ja halutaan sitä puolustaa, aina tässä salissa ei ole ollut näin. Minä vetoaisinkin siihen, että silloin kun hallitus tekee toimia maatalouden hyväksi, antaa rahaa Makeraan niin, että voidaan investoida uudentyyppiseen tuotantoon, uusiutuvaan energiaan ja muuhun, niin tuettaisiin sitä aina yhdessä eikä sanottaisi näpertelyksi. Robotti maatilalle on ihan yhtä arvokas kuin robotti muihin tuotantolaitoksiin. Haluaisin myös, että täältä salista ei lähtisi viestiä siitä, että suomalainen tukijärjestelmä pitäisi ajaa alas tai että suomalainen tuotantotapa saastuttaa ympäristöä tai ei ole kestävää eläinten hyvinvoinnin kannalta. Kuitenkin tätäkin viestiä täältä salista hyvin usein lähtee. (Puhemies koputtaa) Haluaisin, että te kokoatte joukkonne ja... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-06-14T15:41:39,2016-06-14T15:42:51,Tarkistettu,1.1 2016_68_32,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Maatalouden kriisi on totta, ja tiloja ajautuu konkurssiin. Syyt ovat toki moninaisia, mutta on pakko tunnustaa, että on myös kotikutoisia syitä: viljelijätukia ei yksinkertaisesti ole saatu maksatukseen johtuen näitten tietojärjestelmien monimutkaisuudesta. Tuet ovat myöhästyneet, ja tilanne on viljelijöille kohtalokas, koska viljelijälle viljelijätuki on käytännössä se, mikä työntekijälle on palkka. Tämä tilanne on absurdi. Me Suomessa haluamme kotimaista ruokaa, me haluamme tukea kotimaista maataloutta, käytämme eurooppalaisittain paljon verovaroja kotimaiseen ruuantuotantoon, mutta näitä tukia ei saada välitettyä viljelijätalouksiin maatilojen ahdingon helpottamiseksi. SDP on halunnut antaa hallitukselle aikaa korjata tämä tilanne, me olemme kärsivällisiä tämän asian kanssa, mutta, ministeri Tiilikainen, voitteko te nyt luvata, että nämä tietojärjestelmäongelmat saadaan korjattua ja nämä tukien maksuviivästykset saadaan hallintaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-06-14T15:42:52,2016-06-14T15:43:53,Tarkistettu,1.1 2016_68_33,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Huoli on yhteinen, ja toivottavasti hallitus laittaa vauhtia erityisesti näissä nopean aikavälin toiminnoissa, että ne maksatusongelmat saadaan ratkottua, ettei sen takia aiheudu kohtuuttomia tilanteita. Sitten vähän pidemmällä aikavälillä pitää miettiä tätä tilannetta, miten me pääsemme kehittämään maatalouden luontaista kannattavuutta niin, että viljelijä saa tuotteestaan kunnon hinnan. Sehän on kaiken ydin, että viljelijä voi löytää sellaisia tuotteita, joissa hän saa hyvän kannattavuuden ja markkinat toimivat paremmin. Ja tässä pitäisi nyt vähän ehkä ponnekkaammin — ministeri kyllä toi esille vuoropuhelua ja joitakin toimia tällä puolella — miettiä sitä, miten voimme nostaa jalostusarvoa ja kehittää tuotteita sellaisiksi, että suoraan tuotteesta saa paremman hinnan, ettei käy niin, että tuet esimerkiksi menevät vain suoraan peltojen hintaan. Pitäisikö tukipolitiikkaa uudistaa niin, että olisi kannattavampaa viljellä uusia tuotteita ja uusia lajikkeita, jotka ehkä antaisivat paremmin myös viljelijöille suoraa hintaa? Esimerkkinä tuon esille sen, että nyhtökauran kehittäjiä kun tapasin, niin he sanoivat, että Suomessa ei oikein löydy omaa kauraproteiinia, ei omaa härkäpapuproteiinia (Puhemies koputtaa) eikä herneproteiinia, vaikka ne nostaisivat jalostusarvoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-14T15:43:56,2016-06-14T15:45:03,Tarkistettu,1.1 2016_68_34,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sain itse mahdollisuuden osallistua traktorimarssille Sipoosta Helsinkiin, ja oli todellakin aika pysäyttävää kuulla suomalaisten maataloustuottajien tarinoita suomalaisen maataloustuotannon tämänhetkisestä tilasta ja myöskin näihin tukien maksatuksiin liittyvistä ongelmista. Juurikin näitä ratkaisuja suomalaiset maataloustuottajat nyt hallitukselta toivovat. Tarvitaan sekä välittömiä toimia tämän vaikean kauden yli että sitten pitkän aikavälin ratkaisuja suomalaisen maataloustuotannon kehittämiseksi. Minäkin olisin halunnut kuulla hallitukselta vastausta siihen, miksi hallitus ei ollut valmis tekemään päätöstä tästä kriisipaketista tämän nyt käsittelyssä olevan lisätalousarvion yhteydessä. Ja oletteko yhtenä keinona valmiita pohtimaan vasemmistoliiton esittämää uudenlaista sopeutumislainaa, jonka avulla tilat voisivat päästä akuutin talousahdingon yli mutta joka myöskin tukisi tätä pidemmän aikavälin tuotannon kehittämistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-14T15:45:05,2016-06-14T15:46:07,Tarkistettu,1.1 2016_68_35,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ollut iloista ja lohdullista tässä keskustelussa kuulla, että huoli suomalaisesta maataloudesta on meille kaikille yhteinen. Maataloustuotanto on jokaisen itsenäisen valtion välttämätön elinehto. Ei ole todellista itsenäisyyttä ilman omaa maataloutta, omaa kotimaista ruokaa. On varmasti aivan selvää, että tämä maatalousyrittäjän arvostus kulkee täällä läpi yli kaikkien puoluerajojen ja oppositio—hallitus-rajojen. On erittäin valitettavaa, että tämä ikään kuin kriisien suma on aiheuttanut tilanteen, jossa nyt olemme: jatkuva EU-byrokratian paisuminen pitkällä aikavälillä, maitokiintiöiden poistaminen, erilaiset tietojärjestelmäongelmat ja sitten vielä nämä Venäjän pakotteet. Mutta se on tullut täällä selväksi, että jokainen puolue, ja hallitus siinä etunenässä, on jo laatinut tässä selkeät suunnitelmat, miten asia korjataan, koska kukaan ei ole tähän tyytyväinen, ja tämä tullaan korjaamaan. Apu on tulossa, (Puhemies koputtaa) nopeudesta voi aina toki oppositio valittaa, mutta meillä on kaikilla (Puhemies koputtaa) yhteisymmärrys — apu on tulossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-06-14T15:46:08,2016-06-14T15:47:19,Tarkistettu,1.1 2016_68_36,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Värderade fru talman! Faktum är att det finländska jordbruket är i kris, och nu behöver våra jordbrukare inte bara medlidande utan nu behöver de konkreta åtgärder, och de åtgärderna måste komma från regeringens håll. Det är ganska patetiskt att vi har en situation där centern leder Finlands regering och jordbruket står i den största kris det har haft på hemskt länge.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-06-14T15:47:19,2016-06-14T15:47:42,Tarkistettu,1.1 2016_68_37,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Rouva puhemies! Tämä keskustan vaatimus oman hallitusohjelman noudattamisesta on ihan johdonmukaista politiikkaa. Edustaja, me viime kaudella teimme oppositiosta käsin saman vaatimuksen. Jos emme nyt itsellemme sitä vaatimusta aseta, niin johan tämä nyt on aika merkillinen tilanne. Viime kaudella sitä ei vain toteutettu, nyt ei siihen varaa ole, niin kuin tuossa ryhmäpuheenvuorossa sanottiin. Mutta pitää muistaa, että tämä hallitus on istunut vasta vuoden. Ei se ole voinut, ei pystynyt, ei kerinnyt tekemään kaikkia asioita, mitä sen erinomaisessa ohjelmassa on. Ja niin kuin täällä esimerkiksi edustaja Terho äsken totesi, ne tullaan toteuttamaan. Siitä lähdetään, se on ihan selvä. Sen vaatimuksen keskustan eduskuntaryhmä halusi täällä reilusti osoittaa ja esittää, niin kuin tehtiin viime kaudellakin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-06-14T15:48:30,2016-06-14T15:49:18,Tarkistettu,1.1 2016_68_38,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin täällä on kuultu, maatalous on nyt poikkeuksellisen suurissa ongelmissa ja siihen ovat johtaneet muun muassa alentuneet tuottajahinnat ja tukimäärien ja maksatusaikataulujen muutokset, Venäjän tuontikiellot ja EU:n maitokiintiöiden poistuminen. Erityisen suurissa ongelmissa ovat nuoret viljelijät ja ne, jotka ovat viime vuosina investoineet tuotantolaitoksiin. Kun tulot ehtyvät, menot kasvavat, maksuvalmius heikkenee, maksupino siellä piirongin kulmalla kasvaa. Jokainen tietää, mikä sen tien päässä on: lisävelkaantuminen niin pitkään kuin se on mahdollista ja sen jälkeen sitten konkurssi. Nyt on täysin välttämätöntä löytää keinoja, joilla maatalousyrittäjät selviävät tästä vaikeasta tilanteesta yli, ja sen vuoksi onkin erittäin hyvä asia, että hallitus on ottanut tämän asian vakavasti ja tuon kriisipaketin luvannut. Suomalainen maataloustuotanto pitää turvata kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-06-14T15:49:19,2016-06-14T15:50:18,Tarkistettu,1.1 2016_68_39,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maata-lousyrittäjät ovat aidosti todella ahtaalla. Tässä salissa on tänään kerrottu lukuisia syitä, mutta yksi, ehkä niistä kaikista merkittävin, on jäänyt mainitsematta: ylituotanto. Niin kauan kuin tuotantoa on enemmän kuin kysyntää, tuottajien on lähes mahdoton saada kunnollista hintaa tuotteilleen. Maataloustuilla tarkoitetaan hyvää, mutta ne eivät aina johda välttämättä siihen toivottuun lopputulokseen. Kuvaavaa on se, että Ruotsissa maatalousyrittäjät pärjäävät paremmin kuin Suomessa, vaikka siellä maksetaan vähemmän tukia kuin täällä. Kun Ruotsissa on paremmat olosuhteet viljellä kuin Suomessa, niin miten on mahdollista, että suomalaisella maanviljelijällä on varaa maksaa pellosta enemmän vuokraa kuin ruotsalaisella?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-06-14T15:50:22,2016-06-14T15:51:11,Tarkistettu,1.1 2016_68_40,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisi tietenkin hyvä, että edustajat tekisivät vähän kotiläksyjäkin. Edellisessä puheenvuorossa ne olivat unohtuneet. Meillä ei ole missään keskeisessä maataloustuotteessa ylituotantoa. Se on monessa tuotteessa, esim. naudanlihassakin, 80 prosenttia, ja tämä ei voi olla syy siihen, että meillä maatalouden tilanne on näin vaikea. Kyllä siihen on monia tekijöitä. Yksi on tämä Venäjä-pakotetilanne. Olisi kohtuullista, että tähän näitten viljelijöitten menetysten korvaamiseen osallistuisi koko yhteiskunta, ja sen takia on aivan välttämätöntä, että hallitus vie päätökseen ne omassa ohjelmassaan olevat ratkaisut, joilla maatalouden ahdinkoa helpotetaan. Maatalous on tällä hetkellä EU-ajan kaikista vaikeimmassa kannattavuuskriisissä. Viljelijöitten tulevaisuudenuskoa ei vakuuteta millään puheilla, vaan nyt tarvitaan tekoja. Tietenkin on hyvä asia, että tässä salissa ei tällä kertaa ole vastakkainasettelua. Se on hyvä asia, ja uskon, että se otetaan viljelijöitten keskuudessa myönteisesti vastaan. Mutta nyt on tekojen aika, ja toivottavasti tulee koko eduskunnalta tuki näille tuleville teoille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-06-14T15:51:12,2016-06-14T15:52:16,Tarkistettu,1.1 2016_68_41,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Huoli suomalaisen alkutuottajan asemasta on yhteinen, niin kuin on käynyt selväksi. Ainoa tapa kestävästi parantaa kannattavuutta on pitää huoli siitä, että markkinat toimivat oikein ja hyvin. Ja itse asiassa Rantakangas totesi, että nyt on tekojen, ei puheiden aika. Edustaja Harry Wallin kysyi aivan olennaisen kysymyksen: miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten. Ja tähän vastaus löytyy siitä, että tässä ketjussa on yksi taho, jolla on liian vahva asema. Ministeri Tiilikainen, te varmasti tiedätte — se on kaupan asema. Nyt kysyn, missä ovat ne teot. Sanoitte, että käytte vuoropuhelua. Edellinen hallitus teki historiallisia askeleita siinä, että ministeri Ihalaisen johdolla toteutettiin reilun kilpailun ohjelma, mahdollistettiin se, että yli 30 prosentin markkinaosuus tulee määräävään markkina-asemaan, luotiin työkalut puuttua tähän. Ministeri, miten te nyt tähän puututte? Missä ovat nyt ne edustaja Rantakankaan peräänkuuluttamat teot, jotta saadaan (Puhemies koputtaa) pysyvä ratkaisu maatalouden kannattavuuteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-06-14T15:52:17,2016-06-14T15:53:26,Tarkistettu,1.1 2016_68_42,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että hallituksella on paljon asioita, joita he ovat tekemässä. On hienoa, että ministeri Tiilikainen on tehnyt ponnisteluja tulevaisuuden varalle niin, että avaamme uusia markkinoita suomalaiselle elintarvikeviennille. Olisin kuitenkin kysynyt pääministeri Sipilältä ja ministeri Tiilikaiselta, minkälaisia ponnisteluja on tehty Venäjän vastapakotteiden purkamiseksi Suomen osalta. Mikään ei ilmeisesti kiellä käymästä näitä neuvotteluja, ja olisikin hienoa kuulla, millä tavoin Suomi pyrkii edistämään sitä mahdollisuutta, että keskustelut Venäjän osalta elintarvikevastapakotteiden purkamiseksi olisivat mahdollisia. Olisi ehkä syytä tehdä muutama matka Venäjälle Kiinan sijaan, kun tiedämme, että Kiinan markkinan avautumiseen menee vielä vuosia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-06-14T15:53:27,2016-06-14T15:54:24,Tarkistettu,1.1 2016_68_43,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä luotan, että hallitus muutaman kuukauden kuluessa tuo tämän kriisipaketin ja sillä voidaan akuuttia hätää, joka on suuri ja syvä, helpottaa. Mutta pystyykö hallitus vaikuttamaan Euroopan unionin maatalouspolitiikkaan, yhteiseen maatalouspolitiikkaan, niin, että siinä saadaan selkeä muutos? Olen parikymmentä vuotta EU:n aikana seurannut täällä, ja yleensä EU:n, politiikkaa, ja aina kun on maata-lousuudistuksia tehty — niitä on tehty muutaman vuoden välein — tämä kehitys on mennyt byrokraattisempaan, vaikeampaan ja monimutkaisempaan, viljelijöitä kohtaan huonompaan tilanteeseen. Nyt ei ole enää varaa mennä näinpäin vaan on saatava muutos, pysyvä muutos, tähän maatalouspolitiikkaan. EU on se tärkein tekijä, koska sille on päätösvalta luovutettu. Näettekö, että tässä on mahdollisuus saada muutos?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-06-14T15:54:27,2016-06-14T15:55:27,Tarkistettu,1.1 2016_68_44,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä oppositio ja hallitus ovat hyvin yhtä mieltä tästä tilanteesta, niin, hyvä pääministeri, eikö nyt olisi korkea aika kutsua koko hallitus kriisi-istuntoon ja istua niin kauan, että hallituksen sydän pehmenee ja rahat maanviljelijöiden maksurästeihin kaivetaan vaikka kiven alta ja maksetaan heti? Ruotsissa vastaavassa tilanteessa Ruotsi toimi toisin, valitsi heti omaan talousarvioonsa siirtymävaiheen rahan, josta maataloudelle maksettiin tuet ajallaan ja johon sitten aikanaan tulevat EU:n tukirahat ohjataan. On pakko kysyä, miksi Ruotsissa kaikki aina on helpompaa. Siksi, että siellä on tervettä kansallista omanarvontuntoa ja tervettä omien asioiden hoitamisen kulttuuria ilman EU:n herrapelkoa. Kun ruotsalaiselta vastuuministeriltä kysyttiin, oletteko tietoisia siitä, että EU:ssa ei katsota hyvällä toimianne, oli vastaus hyvin selkeä: jos noottia tulee, käsittelemme sen sitten, mutta nyt varmistamme, että maanviljelijä saa sen, mikä hänelle työstä kuuluu. Tällaista toimintaa odottaisimme myös Suomen hallitukselta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-06-14T15:55:29,2016-06-14T15:56:42,Tarkistettu,1.1 2016_68_45,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten täällä salissa on kuultu, syyt tälle kriisille ovat moninaiset, ja ymmärrän, että sääolosuhteille, jotka olivat viime kesänä erittäin huonot, ei hallituskaan voi mitään, mutta toivon kuitenkin toimia tämän akuutin kassakriisin ratkaisemiseksi maatiloilla. On hyvä kuulla, että kriisipaketti on tulossa, mutta valitettavasti se kyllä tulee armottoman myöhään. Suomalaisen tuottajan kannalta on positiivista, että kotimaisten elintarvikkeiden näkyvyys on parantunut esimerkiksi kaupoissa. Suomalaiset ovat myös huomanneet, että vain ostamalla kotimaista ruokaa tuotanto säilyy Suomessa. Kaupoissa kotimainen tuote erottuu selvästi ja kuluttajan on helppo se valita. Myös suoramyynnit tiloilta ja uudenlaiset välityskanavat ilman kaupan välikäsiä ovat nousussa, mikä on hyvä asia. Kuntien ja valtion täytyykin ruokahuollossa lisätä kotimaisuuden astetta ja lähituotantoa. Esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja vanhusten palvelutaloissa ihmiset ansaitsevat myös kotimaista ruokaa, ja tämän eteen toivon meiltä kaikilta ponnisteluja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-06-14T15:56:43,2016-06-14T15:57:50,Tarkistettu,1.1 2016_68_46,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,Vielä edustajat Eestilä ja Nylund ennen kuin ministerit saavat vastata.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_47,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maataloudessa pyörii aika paljon rahoja. Ongelma on lähinnä se, kuinka paljon sitä jää tavallaan pysyvästi viljelijän kukkaroon maksaa laskut ja suoriutua niistä velvoitteista, mitä hänelle tulee. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020 menee rahaa yhteensä lähes 8,3 miljardia. Olemmeko me nyt aivan varmoja, että siitä menee juuri se oikea osa viljelijälle? Toinen iso ongelma yhteiskunnassa — ja meidän täytyy se kaikkien tunnistaa — on se, että kauppa on meillä keskittynyt ja viljelijän asema tässä elintarvikeketjussa ja siinä tulonmuodostuksessa on heikko. Silloin me olemme tekemisissä määräävän markkina-aseman kanssa. Se ei ole laiton olotila, mutta sen väärinkäyttö on laitonta. Siihen sisältyy erittäin vahvasti markkinoille tulon estäminen. Silloin voidaan ruveta puhumaan hyllytilasta ja milloin mistäkin. Onko, ministeri Tiilikainen ja arvoisa pääministeri, niin, että me kenties kilpailulain kautta voimme saada näihin ongelmiin ratkaisun, vai onko (Puhemies koputtaa) kysymys kuitenkin viime kädessä hyvästä kauppatavasta ja hyvästä sopimuskäytännöstä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-06-14T15:57:54,2016-06-14T15:59:04,Tarkistettu,1.1 2016_68_48,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin lyhyt kommentti edustaja Vartialle: Suurin piirtein 90 prosenttia Ruotsin maataloustuotannosta tapahtuu Hangon eteläpuolella. Ei ole mitään kummallista siinä, että he tarvitsevat vähemmän tukea. Toinen asia koskee rahojen niukkuutta, tietenkin. Me olemme taloudellisissa vaikeuksissa, ja meillä on alijäämä, mutta hallituksen toinen lisätalousarvio oli arvovalinta. Nyt makaa 144 miljoonaa Terrafamen kirstun pohjalla. Suurin osa, valtaosa, makaa siellä vielä vuodenvaihteessa, ja maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet eivät pääse käyntiin, lainsäädäntötyöhön, koska he eivät ole saaneet valtuuksia. Näin totuus on. Kolmanneksi, minä olen lukenut ministeri Tiilikaisen asettaman rahoitustyöryhmän väliraportin. Se on erittäin hyvä. Se on halpa valtiolle. Voimmeko me luottaa, että nyt aloitetaan siellä lainsäädäntötyö, että saamme lainojen lyhennysten lykkäysvuoden ja valtion takuut? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-06-14T15:59:04,2016-06-14T16:00:14,Tarkistettu,1.1 2016_68_49,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Ja ministeri Tiilikainen, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_50,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan tästä Nylundin viimeisestä kysymyksestä: Kyllä, nuo rahoitustyöryhmän ehdotukset valtiontakauksista kriisilainoille ja lisälyhennysvapaavuosien myöntämisestä lähtevät säädösvalmisteluun. Niistä on hallituksen linjaus. (Keskustan ryhmästä: Hyvä!) Tämä tiedoksi kaikille niille, jotka kyselivät tätä. Ehkä tämä meni tuossa alkupuheessa ohi, mutta tämä vastauksena kaikille, jotka kriisilainoista kyselivät. Tämän työryhmän ehdottamia asioita valmistellaan viipymättä eteenpäin. (Eduskunnasta: Hyvä! Hienoa!) Edustaja Leppä kysyi tästä EU:n määräsäätelystä. Tuskin paluuta kiintiöihin on, mutta täytyy sanoa, kun kuuntelee kollegoita eri puolilla Eurooppaa, että ehkä kiihkeimmätkin maatalousmarkkinoiden vapauttajat ovat puhuneet, että jotain täytyisi saada. Siihen, milloin se konkretisoituu, en hirveästi toivoa satsaa. Edustaja Mattila, loistava puheenvuoro. Siinä, missä valtio tekee periaatepäätöksen valtionhankinnoista, kuntapäättäjillä on mahdollisuus — ja monet kunnat ovat sen tehneet — suosia lähiruokaa, kotimaista ruokaa. Kriteerit aina löytyvät, jos tahtoa on. Edustaja Eestilä vastasi erittäin hyvin tuohon kyselyyn, miksi kokoomuksen kriisipaketti. Juuri siksi, että kun EU:n tulevaa ohjelmaa valmistellaan ja nyt käydään läpi sitä, miten tässä välitarkastelussa voidaan menetellä, niin kyllä Suomen viestit ovat nimenomaan sitä, että a) täydentäviä ehtoja on liikaa, b) sanktiot ovat liian kovia, c) kotieläinrikkomuksista ei saa tulla sanktioita peltopuolelle ja päinvastoin. Ja vielä tähän lisätään se, että näissä tarkastuksissa todetuissa pinta-alaheitoissa toleranssia on saatava ylös. Näitä me ajamme, ja kiitos tuesta siinä. Edustaja Halmeenpää kysyi luomusta. Tukea on varattu riittävästi. Luomuala kasvaa, lisää tiloja tulee mukaan. Markkina on kasvanut hyvin joissain kaupparyhmissä, plus 20 prosenttia. Se on aika tukeva kasvu näinä aikoina. Periaatepäätös lähi- ja luomuruuan edistämisestä on edelleen voimassa. Katsotaan, tuleeko tässä tulevassa päätöksessä jotain lisää. Edustaja Sarkkinen, maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen: maaseutuohjelma tarjoaa juuri näitä välineitä investoida, kehittää uusia toimeentulolähteitä. Vielä poimin täältä tämän, että edustaja Lindtman oli huolissaan tästä kilpailuasetelmasta. Kyllä tarvitaan sitä läpinäkyvyyttä tässä ruokaketjussa ja tarvitaan ketjun yhteistyötä. Jos sitten määräävää markkina-asemaa joku käyttää väärin, niin Kilpailuviraston tehtävä on valvoa sitä. En ole viranomainen, mutta voin edistää ruokaketjun oikeudenmukaista tulonjakoa omilla toimillani. Edustaja Kankaanniemi puhui näistä (Puhemies koputtaa) EU:n muutoksista. Oikeastaan vastasin niihin, kun puhuin tästä Eestilän puheenvuorosta. (Puhemies koputtaa) Eli tämän kaltaisia byrokratian karsimistoimia ajamme EU-tasolla kotimaan toimien lisäksi. Arvoisa puhemies! Mielelläni jatkan kohta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-06-14T16:00:17,2016-06-14T16:03:47,Tarkistettu,1.1 2016_68_51,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,Sehän sopii. Nyt jatketaan debattia kuitenkin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_52,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomioni edustaja Essayahin erinomaiseen kysymykseen käyttövoimaverosta. Kysyn arvoisilta ministereiltä: voisiko hallitus vielä harkita käyttövoimaveron poistamista biokaasuautojen osalta, sillä uskon, että esityksen myönteiset vaikutukset aluetalouteen ja biotalouden kehittymiseen kattavat käyttövoimaverosta saadut tuotot? Esimerkiksi Keski-Suomessa on lähes 25 000 henkilöauton tekninen potentiaali biokaasun hyödyntämiseksi. Voisivatko kenties arvoisat ministerit vielä valottaa, mitä tämä biokaasun myönteinen, positiivinen, tulevaisuus tarkoittaa ihan käytännössä? Voiko se tarkoittaa kenties sitä, että syöttötariffi ulotetaan myös pienimuotoisen energiantuotannon tukemiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-06-14T16:03:51,2016-06-14T16:04:41,Tarkistettu,1.1 2016_68_53,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos ja maapallon väestönkasvu haastavat ruuantuotannon aivan uudella tavalla. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että myöskin meidän täällä pohjoisessa pitää pystyä pitämään yllä maataloustuotanto ja sen kannattavuus. Me olemme olosuhteiltamme tällä hetkellä vielä huonommassa asemassa, mutta ilmastonmuutos muuttanee 20 lähivuoden aikana tilannetta merkittävästi. Täällä on puhuttu tuotteista saatavasta paremmasta hinnasta. Nyt minä todella toivon, että käynnistetään myöskin jatkossa tiivis yhteistoiminta koko elintarvikesektorin kanssa. Tiedän, että sitä on yritetty, mutta se pitäisi saada sellaiselle pohjalle, että se käytännössä toimii, koska viime kädessä kuitenkin siinä ketjussa se arvonlisä jaetaan niiden kolmen toimijan kesken. Kauppa on toimijoista vahvin, ja jos me emme yhteistyötä saa kunnolla rakennetuksi, niin lopputulos on se, että jatkuu tämä: tuottajat kituuttavat, kaupan osuus on kaikista suurin, ja teollisuus ottaa sen oman osuuden siitä välistä. Nyt pitää saada neuvotteluprosessi, jossa se tulos jaetaan niin, että siitä jää viljelijällekin oikeudenmukainen osuus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-06-14T16:04:43,2016-06-14T16:05:50,Tarkistettu,1.1 2016_68_54,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä palaan tähän kaupan keskittymiseen. Kahden johtavan kauppaketjun omat tuotemerkit, joita nyt tässä en mainitse, ilmoittavat, että he käyttävät kotimaisia raaka-aineita. MTK:n mukaan nämä kaksi ketjua ja nämä omat tuotemerkit kilpailuttavat raaka-aineet viimeiseen tuntiin asti, kuka myi halvimmalla. Tästä johtuu se, että alkutuottaja saa yhä vähemmän enää omasta laadukkaasta raaka-aineestaan. Tämä on se kysymys, ministeri Tiilikainen, miten tähän puututaan, että voitaisiin saada oikeudenmukainen osa näille alkutuottajille, ettei mennä tähän keskittämiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-06-14T16:05:52,2016-06-14T16:06:31,Tarkistettu,1.1 2016_68_55,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä on kuunnellut tätä debattia, niin minun mielestäni aika olennainen asia on jäänyt aika vähälle huomiolle, ja se on nimenomaan Venäjän-pakotteet ja Venäjän laittamat vastapakotteet. Meillä oli elintarvikkeitten vienti Venäjälle 430 miljoonaa vuonna 2014, ja siitä pelkästään Valion osuus oli 350 miljoonaa. Kun me puhumme täällä markkinaehtoisesta maataloustuesta, niin tämän rinnalla minun mielestäni tietysti huono asia on kaupan määräävän markkina-aseman hyväksikäyttö. Mutta se taas johtuukin ja mahdollistuu sillä, että meillä ei ole riittävästi maataloustuotteille kilpailua eli vientitoimintaa. Tässä aikaisemmin muun muassa edustaja Terho mainitsi Venäjän-pakotteet ja vastapakotteet, ja taisi olla joku muukin edustaja. Kysyn pääministeriltä: onko meillä minkäännäköisiä mahdollisuuksia, kun me neuvottelemme näistä maatalousasioista EU.n kanssa, (Puhemies koputtaa) saada jonkinnäköistä erillissopimusta, koska nämä kohtelevat meitä epäoikeudenmukaisesti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-06-14T16:06:33,2016-06-14T16:07:42,Tarkistettu,1.1 2016_68_56,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työstä on saatava palkka ja ajallaan. Nyt tilanne on se, että viljelijä saa esimerkiksi 2 euron leivästä vain 7 senttiä. Tähän viljelijöiden kohtuuttoman pieneen osuuteen on kiinnitettävä huomiota. Näin kuluttajana ajattelen, että elintarvikkeisiin pitäisi lisätä yksinkertaiset merkinnät siitä, paljonko tuottaja saa itselleen tuotteesta. Mielestäni tämä ohjaisi jo itsessään meitä suomalaisia kuluttajia kiinnittämään asiaan huomiota ja suosimaan kotimaisia ja jopa paikallisia tuotteita. Tämä olisi merkityksellistä, koska MTK:n laskelmien mukaan jo muutaman sentin korotus parantaisi viljelijöiden tilannetta. Kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: miten suhtaudutte tämänkaltaisiin elintarvikkeiden niin sanottuihin tuottajan palkkamerkintöihin, ja aiotteko edistää tämänkaltaisten tuotantoketjujen läpinäkyvyyttä lisäävien merkintöjen määrää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-06-14T16:07:43,2016-06-14T16:08:49,Tarkistettu,1.1 2016_68_57,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Siitä asiasta, mistä edustaja Myllykoski aloitti ja edustaja Turunen jatkoi: Lähipäivinä meille eduskunnalle annetaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ja meidän valtionpäämiehemme tapaa Venäjän päämiehen. EU:n ja Venäjän suhteessakin tapahtuu ehkä enemmän kuin julkisuudessa on kerrottu, ja joka tapauksessa Saksa ja Ranska ovat jo liikkeellä. Miten on, joko sektoriministeri tai arvoisa pääministeri, onko Suomella poliittista liikkumatilaa kahdenkeskiseen vaikuttamiseen, ennakointiin, yhteistyöhön, jotta Suomi on valmiina sillä hetkellä, kun ennemmin tai myöhemmin pakotteista ja vastapakotteista luovutaan, kun kuitenkin kaikkien tiedossa on se, että Suomi näistä vastuista ja seuraamuksista kantaa kaikkein kovimman taakan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-06-14T16:08:50,2016-06-14T16:09:51,Tarkistettu,1.1 2016_68_58,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä salissa on käyty todella hyvää keskustelua maataloudesta, ja siitä kiitokset kaikille ryhmille. Hallitus ansaitsee erityiset kiitokset nimenomaan siitä ratkaisusta, että ollaan nyt myöntämässä lisää valtiontakauksia ja maksuhelpotuksia korkotukilainoihin ja valtionlainoihin. Toinen kiitoksen aihe liittyy tähän valtioneuvoston periaatepäätökseen, jossa valtio hankkii ruokaa, joka on tuotettu viljelijöiltä vaadittujen tuotantovaatimusten mukaan. Tämä edesauttaa myös sitä, että kunnat ja muut julkisen ruokahuollon hankkijat voivat vedota siihen ja käyttää näitä samoja periaatteita. Maidontuotanto kärsi kovin Venäjä-pakotteista, ja nyt, kun EU on poistanut maitokiintiöt, mikä on aikaansaanut sen, että useat unionin jäsenmaat ovat nostaneet tuotantoaan jopa kymmenillä prosenteilla, kysyn ministeriltä, onko unionissa nyt minkämoista hyväksyntää sille unionin vaatimukselle, että jäsenmaissa tehtäisiin omia toimenpiteitä maidontuotannon rajoittamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-06-14T16:09:58,2016-06-14T16:11:00,Tarkistettu,1.1 2016_68_59,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me kaikki tiedämme, että tuotantoeläimet voivat hyvin silloin, kun maanviljelijät — isännät ja emännät — voivat hyvin. Ja heidän hyvinvointiinsa on oikeastaan kaksi keinoa yli muiden: ensinnäkin se, että lomitusjärjestelmä toimii, (Anne Kalmari: Hyvä!) mutta toiseksi se, että he saavat riittävän toimeentulon omasta toiminnastaan. Valitettavasti etenkin tämä jälkimmäinen on mennyt huonoon suuntaan, kun toimeentulo on koko ajan heikentynyt ja tuottajahinnat pienentyneet. Kuitenkin suuri osa suomalaisista, Suomalaisen Työn Liiton julkaiseman tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia meistä, olisi valmiita maksamaan vähintään 10 prosenttia enemmän suomalaisesta tuotteesta ja palvelusta. Kuulemani mukaan Ruotsissa yksi kauppaketju maksaa jo tuottajalle muun muassa maidosta noin 10 sentin ylimääräisen lisän litralta. Haluaisinkin kysyä hallitukselta, millä toimilla me kaikki — niin hallitus kuin kaupat ja me kuluttajatkin — saisimme vaikutettua siihen, että tuottajat saisivat paremman toimeentulon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-06-14T16:11:02,2016-06-14T16:12:13,Tarkistettu,1.1 2016_68_60,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suuri osa maataloustuista maksetaan valtion varoista, ja EU:n osuus on pudonnut joka ohjelmakauden jälkeen. Silti on rakennettu sekä EU:n vaatima että oma kansallinen valvontajärjestelmä, jota täytyy noudattaa. EU:n maksuosuus vähenee, mutta valvonta tulee EU:sta, ja se tiukkenee joka vuosi, eli voisi ajatella näin, että missä kysymys on maataloudesta ja EU:sta, niin siellä on vaikeudet. Ministeri Tiilikainen, kuvasitte jo jollakin tavalla sitä, mitenkä paneudutte tähän byrokratian vähentämiseen. Kysyn niitä konkreettisia toimenpiteitä: millä sitä vähennetään, kuinka saadaan suomalaista päätäntävaltaa siihen, että maatalouden tuet saadaan maksettua ajan tasalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-06-14T16:12:14,2016-06-14T16:13:06,Tarkistettu,1.1 2016_68_61,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suomalainen maatalous ei ole ahdingossa vaan kriisissä. Siltä osin tässä välikysymyksessä ollaan oikeassa. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja luettelikin puheenvuorossaan hallituksen synneiksi lähes kaiken maan ja taivaan väliltä. Hallituksen syyttäminen on paikallaan, kunhan syytettyjen penkille istutetaan useampi edellinen hallitus. Välikysymyksen tekijöidenkään on turha pestä käsiään tästä kriisistä. Ainakin Uudellamaalla kriisi on ollut päällä ja pahentunut jo vuosien ajan. Mutta, arvoisa puhemies, syyttely ei kuitenkaan viljelijöitä nyt auta. Sillä ei makseta laskuja eikä pidetä perheitä leivässä. Siksi kysynkin: mitä välikysymyksen tekijät tekisivät enemmän viljelijöiden hyväksi, enemmän kuin ministeri Tiilikainen ja edustaja Leppä täällä jo linjasivat? Ainoastaan edustaja Nylund taisi puheenvuorossaan vastata tähän nimenomaan realistisesti. Konkreettisia toimia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-06-14T16:13:08,2016-06-14T16:14:16,Tarkistettu,1.1 2016_68_62,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Ihan odotettua, että puheenvuoro kesti kauan, mutta sieltähän se tuli. Mutta ihan hyvä näin. Jos edellinen edustaja olisi myöskin kuunnellut puhettani tarkemmin, niin siellä tuli kyllä aikamoista itsesyyttelyä. Esimerkiksi viime hallituskaudellakin tehtiin virheitä ja sitä ennenkin on tehty virheitä, että eivät ne virheet ole syntyneet vain tällä hallituskaudella. Luettelen teille muutaman luvun tässä: kevytmaito miinus 17 prosenttia, peruna miinus 21 prosenttia, palvikinkku miinus 16 prosenttia, pekoni miinus 16 ja niin edelleen. Tämä ei ole hallituksen syy yksinomaan, ei ollenkaan, enkä nyt puhunut kuluttajahintojen laskuista vaan puhun tuottajahintojen laskuista. Ja kun tässä voivotellaan nyt sitä, niin kysyn — voitte itsekin miettiä — kuka tuli valituksi osuuskauppavaaleissa taannoin. Te pystytte vaikuttamaan tähän asiaan paremmin kuin joku ministeri pystyy vaikuttamaan. Siinä mielessä pyytäisin, (Puhemies koputtaa) että kaikki katsoisimme peiliin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-06-14T16:14:19,2016-06-14T16:15:24,Tarkistettu,1.1 2016_68_63,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maataloustuotteiden tukiasioissa helposti unohtuu se, että ne koituvat myös kuluttajien hyväksi, kauppojen hyväksi ruuan hinnan muodossa. Kysyisin ministeri Tiilikaiselta tästä byrokratiasta. Tiedämme, että se on aivan valtavaa. On lappua ja lippua, mitä pitää täyttää. Määrä on valtava. Joskus se kruksi menee väärään kohtaan, vaikka viljelijä käyttää asiantuntija-apua, ja kun kruksi menee väärään kohtaan, niin sanktio on tuhansia euroja, jopa 10 000 euroa. Onko mahdollista, että siihen tulee helpotuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-06-14T16:15:25,2016-06-14T16:16:04,Tarkistettu,1.1 2016_68_64,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Rouva puhemies! Suomalaisen maataloustuotannon tuottavuutta on määrätietoisesti parannettu tekemällä investointeja ja yksikkökokoa kasvattamalla, ja tämän seurauksena tilat ovat velkaantuneet. Tuottajahintojen alentamisesta johtuen kassavirta on kääntynyt negatiiviseksi. Sen tähden oli erittäin lohdullista kuulla, että hallitus on tuomassa vakautta sekä laina-aikoihin että takauksiin. Tämä on rohkaiseva viesti. Toisaalta hallituksen taholta on kerrottu, että on tarkoitus käynnistää toimet, joilla pitkällä tähtäyksellä kannattavuutta ollaan parantamassa. Minusta tämä kaikki keskustelu, joka on täällä käyty, on ollut rohkaiseva kädenojennus suomalaiselle maataloudelle ja suomalaisille viljelijöille. Tästä on hyvä jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-06-14T16:16:05,2016-06-14T16:17:04,Tarkistettu,1.1 2016_68_65,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,Vielä edustaja Henriksson ja sitten ministerille mahdollisuus vastata.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_66,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä monella on tiedossa se, että hallituksen ministereistä monella on aikamoinen työtaakka, ja niihin lukisin muun muassa työ- ja oikeusministerin ja sitten myös ministeri Tiilikaisen. Nyt kun tiedetään, minkälaisessa kriisissä Suomen maatalous on, tiedetään, missä tilanteessa meidän työllisyys on, ja tiedetään myös, että nyt tapahtuu vaihdoksia hallituksessa, mennään SSS-hallituksesta SOS-hallitukseen, niin eikö nyt, kun on myös tämä SOS-tilanne päällä sekä maataloudessa että työllisyydessä, olisi, pääministeri, ollut se sauma ottaa uusia pelaajia mukaan hallitukseen, niin että ministerit voisivat toden teolla keskittyä siihen tärkeään ja niin että heillä olisi edellytykset tehdä kaikkea sitä, mitä tässä nyt ollaan myös tuotu esille? Pitäisi käydä neuvotteluja EU:ssa, pitäisi uudistaa Mavia, pitäisi byrokratiaa purkaa ja niin edelleen ja niin edelleen. (Puhemies koputtaa) Kukaan ei ole yli-ihminen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-06-14T16:17:06,2016-06-14T16:18:14,Tarkistettu,1.1 2016_68_67,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Sitten ministeri Tiilikainen voi aloittaa, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_68,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Turunen otti tämän viennin merkityksen esille, ja totesitte aivan oikein, että jos 400 miljoonaa on kadonnut sieltä myyntipuolelta, niin kyllähän se jossain näkyy. Sitä ei millään muulla paikata kuin löytämällä uusia markkinoita. Vaikka tuo Venäjän-vienti on näitten pakotteitten ja vastapakotteitten takana, niin onneksi meidän elintarviketeollisuutemme vienti muualle on kasvanut noin 10 prosentilla, eli kyllä niitä markkinoita löytyy, mutta se vaatii vain sinnikästä, sinnikästä työtä. Edustaja Nurminen kyseli, voitaisiinko sitä viljelijän siivua siitä paketista jotenkin merkitä. Voisi tietää kohtuullista byrokratiaa, mutta tämä alkuperämerkintöjen lisääminen, se, että kuluttaja tietää, että nyt on suomalaisesta tuotteesta kyse, myös jalosteitten osalta, on varmasti oikea tie viestittää kuluttajille asioita. Edustaja Hautala kysyi tuotannonrajoitustoimista. EU siis mahdollistaa sen, että tuottajaorganisaatiot ja ‑maat voivat halutessaan rajoittaa tuotantoa, mutta käytännössä en ole kuullut yhdenkään kollegan sanovan, että meidän maassa tähän ryhdytään, koska kaikki pelkäävät, että jos me rajoitamme, niin joku edullisempien tuotantokustannusten maa käyttää tilaisuuden hyväkseen ja vain lisää tuotantoa ja tilanne ei muutu, ainoastaan tuotanto siirtyy paikasta toiseen. Sitten kun täällä kysyttiin näitä konkreettisia toimia, niin nyt ajattelin, että no, kertaan vähän konkreettisia toimia — edustaja Semi peräänkuulutti konkretiaa. Otan esimerkiksi tämän nitraattidirektiivin muutoksen. Se, että viljelijältä ei vaadita sitä, että lantaa pitää kuormata asfaltilla, vaan järkeistettiin se homma, että kyllä se kova pohja riittää, tai että lantaa voi omalla ilmoituksella levittää vielä marraskuussa silloin, kun sääolot vaativat myöhempiä syystöitä, on hyvin konkreettinen ja viljelijöitten työtä helpottava päätös. Ehkä lisää konkretiaa voidaan etsiä vaikka täältä tukien maksusta, mistä monet puhuivat. Ne todellakin, 80 miljoonaa, olivat myöhässä. Vaikka se ei ollut kuin semmoinen alle 10 prosenttia koko tukisummasta, mutta kun ne olivat etupäässä kotieläintukia, joilla se tilanne on kaikkein hankalin, niin jokainen viivästys kirpaisi, ja kovaa, tiloja. Nyt tuo rästipuoli on kiritty, kesäkuun loppuun mennessä tuet maksetaan ja ensi syksynä palataan jotakuinkin normaaliin aikatauluun, eli tukia aikaistuu vuodenvaihteen paremmalle puolelle kymmeniä miljoonia, ja mikäli EU-päätökset sallivat, pystymme vielä joulukuusta aikaistamaan lokakuulle noin 70 miljoonan euron potin maksun. Tämä helpottaa konkreettisesti tilojen maksuvalmiutta aikanaan. [Puhemies Maria Lohela: Siinä tulikin jo se 3 minuuttia.] Niinhän se taas meni, arvoisa rouva puhemies. (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-06-14T16:18:21,2016-06-14T16:21:36,Tarkistettu,1.1 2016_68_69,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,Pääministeri Sipilälle 3 minuuttia myös.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_70,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Myllykoski, edustaja Turunen ja edustaja Mustajärvi nostivat nämä EU-pakotteet esille. Saksan ulkoministeri nosti pakotteiden poistamisen asteittain sitä mukaa, kun Minskin sopimus etenee. Tällaista keskustelua siis Euroopassa käydään tämän ympärillä. Hyvin todennäköistä on, että pakotteet kuitenkin tulevat jatkumaan seuraavan puoli vuotta. Te kaikki hyvin tiedätte, että nämä pakotteet on sidottu Minskin sopimuksen etenemiseen ja yksimieliseen päätökseen EU:ssa. Sitten edustaja Leppä kysyi tästä Ranskan tapaamisesta. Viime Eurooppa-neuvostossa pitkästä, pitkästä aikaa sen päätelmiin tuli huomio tästä maatalouden kriisistä Ranskan aloitteesta, Suomen ja Luxemburgin kannattamana. Tästä keskustellaan nyt sillä tavalla, että josko tämä rohkaisisi sitten sen kriisipaketin tekemiseen Euroopan unionin toimesta. Sitten biokaasusta tuli kysymyksiä. Meillä on ilmasto- ja energiastrategia päivitettävänä tämän vuoden loppuun mennessä, ja siinä otetaan kantaa tämän hajautetun energian edistämiseen. Itse uskon biokaasun hyödyntämiseen nimenomaan liikenteen polttoaineena ja työkoneiden polttoaineena. Se syöttötariffin ulottaminen kovin pieniin yksiköihin tuo helposti sinne byrokratiaa lisää. Ehkä sitten toiset keinot siellä tukevat paremmin. Mutta liikenteessä ja työkoneissa sillä on suuret mahdollisuudet. Tuossa keskustelun aikana tuli mieleen, että pitäisikö meidän tällä yksimielisellä viestillämme haastaa kauppa sillä tavalla, että kauppaan tulisi sellaisia tuotteita, joissa sanotaan, että tämän maitopurkin hinnasta 10 senttiä enemmän menee tuottajille, ja haastaisimme yhdessä sillä tavalla, että kuluttajat saisivat sellaisia tuotteita, joista selkeästi suurempi osa päätyy sitten tuottajille. Ministeri Tiilikainen esitteli useita norminpurkutoimia, mitä on tehty. Ehkä yksi vielä lisää tuohon. Kyllä tämä haja-asutusalueiden rakentamisen poikkeuslupapäätösten siirtäminen kunnille on myöskin maanviljelijöille aika iso asia. Sitten ehkä tuo Terrafamen lisäbudjettipäätöksen rinnastaminen tähän maataloustukeen on vähän epäreilua. Me kaikki tiedämme sen, että teemme sen erittäin vastahakoisesti. Meillä oli jo hallituksella siellä tähän hankkeeseen yksityistä rahaa, jolla olisi voitu varmistaa sen yhtiön tulevaisuus. Ehkä se rinnastus ei ollut kovin reilu tässä yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-14T16:21:40,2016-06-14T16:24:51,Tarkistettu,1.1 2016_68_71,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,Sitten voidaan vielä jatkaa debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_72,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Luomusta tuottajalle jää enemmän katetta. Luomu on myöskin ympäristöystävällisempää, energiatehokkaampaa, terveellisempää. Edellinen hallitus asetti Suomelle kansalliset luomutavoitteet, jotka nyt tämä hallitus on ohjelmassaan hyväksynyt. Eli vuonna 2020 Suomen peltoalasta tulee olla luomutuotannossa 20 prosenttia ja julkisissa ruokapalveluissa tarjottavasta ruuasta tulee olla luomua 20 prosenttia. No, nyt sitten näitä luomutavoitteita saavuttamaan edellinen hallitus perusti Suomeen Luomuinstituutin, ja tämä sijaitsee Mikkelissä, mutta ilman valtion rahoitusta eivät instituutin asiantuntijat pysty työskentelemään. (Puhemies koputtaa) Kysynkin nyt, onko tämä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-06-14T16:24:54,2016-06-14T16:26:04,Tarkistettu,1.1 2016_68_73,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! 50 000 maatilaa eli puolet Suomen maatiloista on lopettanut EU:n aikana, ja todellakin tuntuu siltä, että maatalouden kriisit ovat vain jatkuneet vuodesta toiseen ja nyt erityisesti, kun EU:n maitokiintiöt poistuivat ja Venäjän pakotteet purevat Suomen elintarvikevientiin. Hyvä, jos siellä on vientiä nyt tulossa muihin maihin. Mutta tukimaksatuksien viivästyminen on todellakin aiheuttanut jatkuvan kassavajeen maatiloilla, ja toisaalta täytyisi ymmärtää meidän kuluttajienkin, että maataloustukihan on meidän kuluttajien tuki. Ruuan hinta on kilpailun myötä alentunut kaupoissa, mutta viljelijät elikkä alkutuottajat eivät ole siitä hyötyneet. Koskaan ei ruoka ole ollut enemmän esillä, muun muassa tv-ohjelmissa ja muualla, mutta jotenkin tuntuu, että se tuottaja on sieltä jäänyt varjoon. Valtion takaukset viljelijöiden kriisilainoihin ovat hyvä asia, ja todellakin varsinkin, jos syksyllä tuo kriisipaketti saadaan pahimpaan ahdinkoon, mutta kysyisin, miten saamme pitkällä tähtäimellä tämän pysyvän maatalouden rakennekriisin ratkaistua ja miten kuluttajat voivat siihen vaikuttaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-06-14T16:26:04,2016-06-14T16:27:13,Tarkistettu,1.1 2016_68_74,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, vetositte äsken Minskin sopimukseen, ja nyt kuitenkin tiedämme sen, että Venäjä ei ole kauhean halukas koko Minskin sopimusta edes myöntämään. Jos Minskin sopimusta odotetaan, niin tuskin maatalouteen saadaan Suomessa minkäänlaista apua. Jos siitä on kiinni se, että pakotteita voidaan purkaa, niin sitä purkua saadaan näillä näkymin näköjään odottaa kauan. Mutta minä sanoisin, että meidän kollegoilla Tanskassa on yksi semmoinen ajatus, josta mekin voisimme ottaa oppia, ja se on se, että he eivät halua olla empaattisia. Ensin mietin: mitä ihmettä? Ja he selittivät sen, että he haluavat tehdä asiat niin, että heidän ei tarvitse olla empaattisia. Minusta se on aika hyvä lähtökohta. Nyt jos mennään tuohon maatalouspuoleen, niin voisiko ajatella sellaista, että valtio lainaisi korotonta lainaa sellaisille, joille on tulossa selkeä tuki EU:sta, ja sitten, kun nämä rahat tulevat — tulevatpa ne kuukausi, kaksi tai kolme tai vuosi myöhässä — sen jälkeen ne automaattisesti tulisivat valtion kassaan, jolloinka tämä olisi täysin riskitöntä lainaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-06-14T16:27:14,2016-06-14T16:27:15,Tarkistettu,1.1 2016_68_75,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viljelijällä on nyt hätä, joten sitä kriisipakettia tarvittaisiin nyt eikä vasta syksyllä. Toisaalta hallitus leikkaa ympäristötukijärjestelmästä, vaikka viljelijät ovat erittäin innolla hakeutuneet tähän mukaan ja suojakaistojen määrä on ylittänyt kaikki odotukset. Lisätkää määrärahoja tähän tarkoitukseen. Ministeri Tiilikainen, te puhuitte kauniisti luomusta, mikä onkin erittäin kannatettavaa. Yksi asia, mikä edistäisi luomua, olisi luomumaidon D-vitaminointi, niin kuin Ruotsissakin tehdään. Missä vaiheessa Suomessa ollaan tässä? Nostan vielä esiin uudet tuotteet — nyhtökauran, härkäpavun — joita ihmiset haluaisivat todella ostaa ja ajatella ilmastoa. Mitä hallitus tekee härkäpavun tuotannon tukemiseksi? Mitä toimenpiteitä on tulossa näiden uusien mahdollisuuksien edistämiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-06-14T16:28:26,2016-06-14T16:29:25,Tarkistettu,1.1 2016_68_76,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensimmäiseksi kiitokset oppositiolle hyvähenkisestä keskustelusta ja siitä, että olette heränneet nyt tähän maataloustuottajien vakavaan kriisiin. Minun täytyy kuitenkin hivenen nyt kyseenalaistaa teidän motiivienne puhtautta. On nimittäin selvää, että tässä salissa istuu oppositiossa valtavasti henkilöitä, jotka ovat ajaneet maataloustukien leikkauksia ja maata-lous- ja ympäristönormien kiristämistä, jolloin viljelijät tukehtuvat sen hallinnollisen taakan alle. Olette ajaneet turkistarhauksen lopettamista. Teidän tekemänne petopolitiikka on ollut myrkkyä poro- ja lammastaloudelle. Minkä takia? Tässä alkaa kyllä sydän itkeä verta tämän vuoksi, ja toivon, että nyt tämän käydyn välikysymyskeskustelun jälkeen yhteistyö näiden asioiden edistämiseksi hallituksen ja opposition välillä paranee. Ministeri Tiilikaiselle vielä lopuksi kiitokset siitä, että olette luvannut hoitaa nyt ne tukimaksatukset, mitkä ovat rästiin jääneet, kuntoon kesäkuun loppuun mennessä. Se on tärkein viesti, minkä täältä tulee nyt lähteä kentälle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-06-14T16:29:27,2016-06-14T16:30:33,Tarkistettu,1.1 2016_68_77,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että edustaja Kärnän historian tuntemus on kovin lyhyttä, mutta kiitän ministeri Tiilikaista erittäin asiallisesta ja hyvästä keskustelusta. Meidän ryhmäpuheemme kaksi tärkeintä viestiä ovat tämä kaupan keskittyminen ja reilun kaupan saaminen sinne. Toinen on tietysti tämä kotimaisen ruuan käyttöasteen nostaminen julkisissa palveluissa ja se, että vaaditaan Suomen elintarvike- ja eläinsuojelulainsäädäntöjen hyväksymistä. Voin kertoa tässä näin positiivisena asiana lopuksi, että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus teki päätöksen, että näin pitää toimia jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-06-14T16:30:34,2016-06-14T16:31:11,Tarkistettu,1.1 2016_68_78,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä on nyt tuotu esille kaupan vahva neuvotteluasema ja puhuttu maidon tuottajahinnan romahtamisesta, niin lienee selvää, että niin kauan kuin maitoa tuotetaan enemmän kuin sitä ostetaan, kaupan neuvotteluasema pysyy hyvin vahvana. Vuonna 2015 Suomessa tuotettiin 16 prosenttia enemmän suomalaista maitoa kuin sitä käytettiin, ja sen lisäksi vielä tuonti päälle. Ja maito ei ole kaikista helpoin vientitavara. Niin kauan kuin me ylläpidämme rakenteita, missä tuotantoa on enemmän kuin kysyntää, kaikki alan toimijat tulevat olemaan ahtaalla. Tässä on kyse hyvin hankalasta rakennemuutoksesta, ja maatalousyrittäjien ahdinko on todellinen. Mutta tätä tosiasiaa ei pääse karkuun. Niin kauan kuin on enemmän tarjontaa kuin on kysyntää, hinnat tulevat pysymään alhaalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-06-14T16:31:14,2016-06-14T16:32:09,Tarkistettu,1.1 2016_68_79,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannattaisi tehdä kotiläksyt. Maidontuotannon omavaraisuus on 97 prosenttia, ja meillä on lukuisia elintarvikkeita, joissa omavaraisuusaste on todella heikko mutta siitä huolimatta se hinta ei ole se, mikä viljelijälle kuuluu, koska elintarvikeketjussa se hinnanmuodostus ei mene reilusti. Siksi minun mielestäni edustaja Wallinin esille nostamat asiat, kysymykset siitä, mitä toimia me voisimme lisää tehdä, ovat ihan asiallisia. Ehdottomasti, jos se hinta ei tässä elintarvikeketjussa rupea menemään oikein, meidän on avattava kilpailulainsäädäntöä. Ja koska se on perussuomalaisen ministerin rootelissa, kysyisinkin perussuomalaisilta, oletteko valmiit siihen, että tätä kilpailulainsäädäntöä tarkastellaan, niin kuin on tarkasteltu jo tuottaja- ja toimialaorganisaatiotakin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-06-14T16:32:12,2016-06-14T16:33:13,Tarkistettu,1.1 2016_68_80,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Puhemies! Tämä on ollut sinänsä äärimmäisen hyvää ja välttämätöntä keskustelua. Yhdyn näihin näkemyksiin. Yhtä selittävää syytä maatalouden ahdingolle ei ole. Selittävä tekijä ei luonnollisestikaan ole Maatalousviraston maksatusongelmat, mutta se on eräänlainen viimeinen pisara, jonka jälkeen monella on kiehahtanut yli. Joskus heikkona hetkenä on tullut mieleen, kun tämän kuntoon saaminen on tuntunut niin vaikealta, että 16-vuotias nörtti olisi osannut sen laittaa paremmin kuntoon kuin muut. Mutta me emme tässä keskustelussa ole riittävästi havahtuneet niihin henkisiin ongelmiin, joita maatalouden harjoittajien piirissä nyt on. Tämä on verrattavissa yrittäjien tilanteeseen 90-luvun laman aikana, ja tässä on todella tikittävä aikapommi. Siellä on avioeroja, monia traagisia asioita, ja tähän on kyettävä reagoimaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-06-14T16:33:14,2016-06-14T16:34:25,Tarkistettu,1.1 2016_68_81,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kyllä todeta, että minullakin on hieman eri tiedot maidontuotannosta kuin kollega Vartialla. Kyllä se taitaa niin olla, kuten edustaja Kalmari sanoi, että me tuotamme kotimaassa aika lailla sen määrän maitoa, mitä suomalaiset kuluttavatkin. Harmi vain, että suomalaisten kuluttamasta maidosta aika iso siivu kuitenkin on tuontimaitotuotteita, (Keskustan ryhmästä: Juuri näin!) ja siinä olisi korjattavaa. Mutta varsinaisesti pyysin puheenvuoron jatkaakseni hieman kaupan keskittymisestä ja kilpailulainsäädännöstäkin. Kyllä kai täytyy olla niin, että silläkin saralla meidän jotain täytyy voida tehdä. Ei kai voi olla ihan hyväksyttävä ja käypä menettely — kun Kilpailuvirastokin on siitä huomauttanut — isojen kauppaketjujen vaatimus siitä, että tuottajat maksavat jotain kynnysrahaa, jotta tuote pääsee edes hyllylle, tai jopa vaatimus, että otetaan myymättä jääneet tuotteet takaisin? Emme kai me tällaista voi hyväksyä? Ja kun kauppa on keskittynyt niin, (Puhemies koputtaa) että suurin osa myydään suurmyymälöissä, niin tämä on ongelma.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-06-14T16:34:27,2016-06-14T16:35:37,Tarkistettu,1.1 2016_68_82,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toisaalta täytyy muistaa näitten tuotantolukujen ja tuotantomäärien osalta, että me elämme yhteisillä EU-markkinoilla. Mutta EU-maatalouspolitiikka, EU-ohjelmapolitiikka on iso osa tätä meidän maatilataloutta. Me elämme tällä hetkellä nykyisen ohjelmakauden puoltaväliä, ja minä ymmärrän sillä tavalla, että parasta aikaa lobataan aika kovaa tahtia tuota vuoden 2020 jälkeistä ohjelmakautta. Maatalouden osalta kyse on tietysti totta kai myös näistä säädöksistä, mutta ennen kaikkea maataloustukirahaston ja maaseuturahaston kokonaisuudesta. Nämä ovat meille koko kansantalouden kannalta tärkeitä, koska totta kai maatilojen osalta merkittävä osa tuloista tulee sieltä, mutta myös sitä kautta, että me pystymme kotouttamaan sitten merkittävän osan jäsenmaksuista tänne. Ministeri, mitkä ovat nyt EU:n tasolla tavallaan ne pääkysymykset, joihin EU-tason ohjelmakausikeskustelu nyt sitten (Puhemies koputtaa) kulminoituu tulevina aikoina?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-06-14T16:35:37,2016-06-14T16:36:49,Tarkistettu,1.1 2016_68_83,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voisin vastata edustaja Kärnälle. Suomalaisen maatalouden valtti on laatu ja eettisyys. Maatalouden kannattavuutta ei voi hakea laadusta tinkimällä, ja sivistyneessä yhteiskunnassa myös eläinten oikeuksia kunnioitetaan. Hyvinvoiva eläin on tuottava, ja myös kuluttajat haluavat tuotteelta eläineettisyyttä. Viljelijöiden jaksaminen on olennainen kysymys eläinten hyvinvoinnin kannalta. Mutta valmistelussa oleva eläinsuojelulaki on myös olennainen maatalouden tuotantoeläinten kannalta. Toivon, että laista tulee tuotantoeläinten hyvinvointia edistävä ja selkeä kokonaisuus. Esimerkiksi uusien parsinavettojen rakentaminen on syytä lopettaa, kuten on tehty suurimmassa osassa muita länsimaita. Uuden lain tuomat vaatimukset eläintuotannolle on toteutettava siirtymäaikojen puitteissa, jotta maatiloilla on aikaa sopeutua normeihin. Kysyisin ministeriltä: mikä on eläinsuojelulain (Puhemies koputtaa) valmistelun tilanne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-06-14T16:36:50,2016-06-14T16:37:58,Tarkistettu,1.1 2016_68_84,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Viime vuonna maatalousyrittäjän tuntipalkka oli noin 3,3 euroa. Kuinka moni olisi valmis työskentelemään vuoden ympäri, välillä vuorokauden ympäri, kuten nyt rehuntekoaikaan, tällaisella palkalla? Jos Suomessa tehtäisiin kaikkialla työtä maatalouden tuntipalkalla ja tehokkuudella, olisi kustannustasomme maailman ylivoimaisesti kilpailukykyisin ja maamme rypisi kauppataseen ylijäämässä. Vasemmistoliiton tuore puheenjohtaja esitti tuoreeltaan, että kuukausipalkkaa nauttivien työntekijöiden työaikaa pitäisi laskea kahdeksasta kuuteen tuntiin mutta palkka pysyisi samana. Kuinka uskottavalta uskotte tuon tässä välikysymyksessä mukana olevista viljelijöistä tuntuvan? Ja ymmärrän oikein hyvin, että SDP:n taktiikka tässä välikysymyksessä oli jättäytyä sen ulkopuolelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-06-14T16:37:58,2016-06-14T16:38:50,Tarkistettu,1.1 2016_68_85,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jo huoltovarmuuden kannaltakin on välttämätöntä, että kotimainen perheviljelmiin perustuva maatalous Suomessa jatkossakin on kannattavaa. Viime kädessä kyse on siitä, että koko meidän tuotantoketjumme pitäisi olla sellainen, että siinä kaikki osa-alueet, myös viljelijät, pärjäävät. Kun täällä jo aiemmin mainittiin siitä, että me olemme Euroopan unionin tasoisilla markkinoilla, mikä monessa mielessä pitää paikkansa, niin silloin meidän tietysti on myös katsottava niitä tuotantokustannuksia. Siinä suhteessa on ihan järkevää edellyttää, että Suomessa esimerkiksi julkiselle puolelle ostettavilta tuotteilta vaaditaan sellaiset vaatimukset, jotka Suomessa ovat myöskin tuotannossa käytössä. Ei ole oikein, jos on kohtuuton kilpailuetu sille, joka tuo tavaroita muualta, koska suomalainen tuotanto on eettisesti kestävää ja myöskin eläinten hyvinvoinnista huolehditaan. Eli tärkeää on, että toimintaedellytykset pysyvät kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-06-14T16:38:51,2016-06-14T16:39:56,Tarkistettu,1.1 2016_68_86,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tietotekniikka on ryppyillyt, tietojärjestelmät eivät ole toimineet, maassa on keskitytty hoitamaan ensin tietojärjestelmiä ja vasta sitten ihmisiä, maaseudun yrittäjiä. Hyvä ministeri, paperiteollisuuden ja kännyköiden maassa puhelimen, paperin ja kynän avulla olisi monta ongelmaa voitu ratkaista tai ainakin lievittää ja tukia jakaa. Miksi näitä peruskeinoja ei otettu käyttöön ja priorisoitu maaseudun yrittäjiä ja heidän hyvinvointiaan? Jos terveydenhuollossa olisi toimittu vastaavalla tavalla, monta potilasta olisi jäänyt hoitamatta ja ihmishenkiä menetetty. Miksi tietojärjestelmien annetaan isännöidä? Tietojärjestelmät voivat kyllä odottaa, ja ne voidaan saattaa ajan tasalle myöhemminkin. Ihmiset, maatalousyrittäjät, eivät voi odottaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-06-14T16:39:59,2016-06-14T16:40:51,Tarkistettu,1.1 2016_68_87,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä ottikin aikaisemmin kantaa siihen, että eri yrittäjyyttä ja tuotantomuotoja eri elinkeinoaloilla ei pitäisi laittaa vastakkain. Aikaisemmin keskusteltiin tässä maatalouden vakavassa kriisissä siitä, mihin esimerkiksi valtion varoja käytetään. Pidän erittäin epäreiluna todellakin sitä, että esimerkiksi kaivostoimintaa verrataan maatalouden tilanteeseen tässä yhteydessä. Onkin hyvä todeta, että tällä hetkellä esimerkiksi Talvivaara, nykyinen Terrafame, on jo tähän mennessä tuottanut pelkästään verotuloina enemmän yhteiskunnalle kuin sinne on julkisia varoja laitettu. Tämä on ehkä hyvä muistaa, kun sitten tätä varojen käyttöä mietitään muille elinkeinoaloille. Mutta, puheenjohtaja, erityisesti maatalouspuolella erityisen tärkeää on nyt sitten miettiä niitä keinoja, miten kannattavuutta saadaan sitä kautta, että se oikea yritystoiminta vilkastuu ja tuottajat todella saavat sen oman osuutensa tästä ruuan hinnasta ja ymmärretään se, että tukea annetaan (Puhemies koputtaa) maataloudelle joka puolella Eurooppaa, ei pelkästään... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-06-14T16:40:54,2016-06-14T16:42:03,Tarkistettu,1.1 2016_68_88,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin lyhyesti tuohon ylituotantoasiaan, että nykyisin tämän trendikkään nyhtökauran raaka-aine tulee Ruotsista ja Saksasta. Se, että kykenemme luomaan edellytykset ruuan tuottamiselle, on myös tärkeä osa huoltovarmuuttamme. Kansalliset kriisitoimet ovat tarpeen, ja lisäksi EU:lta on vaadittava kaikki mahdollinen tuki maataloutemme kriisiin. Kun EU:hun pumpataan rahaa, on sieltä osattava sitä ottaa takaisinkin. Geopoliittisesti olemme tärkeässä asemassa, katsotaan sitä EU:n tai Naton kannalta. Siten perusteet maatalouden tuelle ovat selvät, olemmehan valtio, joka on selkeästi kärsinyt niin EU:n talouspakotteista Venäjälle kuin Venäjän vastapakotteista, kuten täällä useat edustajat ovat huomauttaneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-06-14T16:42:04,2016-06-14T16:43:04,Tarkistettu,1.1 2016_68_89,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin tässä keskustan puheenvuoroa, niin vähän hämmästelin kyllä sitä. Tilanne on aika nurinkurinen, että SDP:tä syyllistetään siitä, että me emme ole välikysymyksessä mukana kaatamassa hallitusta. Kun kerrankin ollaan ikään kuin antamassa hallitukselle aikaa ja haluamme tukea hallituksen toimia, niin siitä täällä nyt meitä sitten syytetään. Aika erikoinen asetelma poliittisesti, arvoisa puhemies, mutta mitä tähän maatalouden kannattavuuskriisiin tulee, niin ollaan nyt rehellisiä: eivät mitkään maataloustuet tule riittämään, ellei markkinoilta saatavaa tuloa pystytä kasvattamaan. Tässä tullaan, puhemies, tähän kaupan määräävään rooliin. Meillä Suomessa on erittäin keskittynyt kauppa, se näkyy ja tuntuu, ja ellei alkutuottajan asemaa tässä elintarvikeketjussa kyetä parantamaan, niin tämä tilanne vain jatkuu. Edellinen hallitus tähän puuttui. Me teimme silloisen työministeri Lauri Ihalaisen johdolla terveen kilpailun edistämisohjelman, joka antoi työkalut puuttua tähän kaupan määräävään markkina-asemaan. Mitä te nyt, ministeri Tiilikainen, teette, käytättekö te näitä työkaluja? Täällä edustaja Kalmari sanoi, (Puhemies koputtaa) että voidaan avata kilpailulainsäädäntö. Tuletteko te avaamaan kilpailulainsäädännön alkutuottajan hyväksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-06-14T16:43:07,2016-06-14T16:44:13,Tarkistettu,1.1 2016_68_90,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt pitää meidän kaikkien muistaa täällä, että me toimimme yhteisillä eurooppalaisilla markkinoilla ja markkinat toimivat niin, että tavaravaihdantaa menee rajan yli. Tämä pitää meidän huomata täällä, mutta tämä pitää myös huomioida tuolla kilpailuviranomaisten puolella. Tällä hetkellä meidän tuotantopanosmarkkinat ja meidän tuottajahintamarkkinat toimivat aivan eri tavalla. Meillä on yhteiset markkinat mutta eri pelisäännöt. Näin ei voi olla, ja siksi me tarvitsemme reilumpaa kaupankäyntiä tähän maahan elintarvikkeiden osalta, jotta me pystymme kannattavalla tavalla turvaamaan kotimaisen tuotannon, niin kuin kaikki täällä nyt haluamme, hyvä niin. Pääministeri Sipilä esitti vetoomuksen siitä, että me kaikki vetoamme kauppaan, että otetaan käyttöön reilummat tavat toimia. Meidän pitää kaikkien nyt ottaa tästä asiasta vaari ja tehdä tällainen vetoomus, yhdessä jokainen puolue, kaikki yhdessä, ja olla voimakkaasti tämän asian takana ja myös viranomaisten toimia sen mukaan, että ruokaketju on nykyistä reilumpi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-06-14T16:44:14,2016-06-14T16:45:18,Tarkistettu,1.1 2016_68_91,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tietojeni mukaan tähän maahan ollaan järjestämässä ja rakentamassa digitaalista rahtikirjaa, rahdin digitaalista seurantajärjestelmää, josta käy ilmi muun muassa tämä matkaketju ja sen kuljetuksen hiilijalanjälki. Tämä hiilijalanjälki mahdollistaa sen, että kilpailutuksessa ja hankinnassa pystytään suosimaan lähiruokaa, lähituotantoa. Kysymys kuuluu: Kun tämä uusi järjestelmä tulee toimintaan, niin ohjeistetaanko hankinta ja kilpailutus toimimaan niin, että se suosii suomalaista? Kun tässä oli ehdotus tästä kotimaisuuden merkistä, niin voiko valtio tehdä jotain tämän tosi reilun kaupan merkin eteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-06-14T16:45:20,2016-06-14T16:46:20,Tarkistettu,1.1 2016_68_92,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen viljelijät ovat tunnetusti EU:n priimuksia maatalouden ympäristöasioissa ja ympäristön hoidossa, vaikka usein päinvastoin väitetään. Hallinnon karsimista nimenomaan ympäristön hoitoon liittyvän työn osalta on toivottu jo kauan, ja se on ollutkin myös tämän hallituksen tavoitteena. On ollut puhetta ympäristölupamenettelyiden keventämisestä esimerkiksi niin, että kotieläinrakennusten ympäristöluvista siirryttäisiin ilmoitusmenettelyyn. Tämähän nopeuttaisi samalla myöskin investointien liikkeellelähtöä ja olisi monella tavalla hyvä asia. Kysynkin ministeriltä: kuinka tämä ympäristötyön hallinnon keventäminen etenee, voidaanko viljelijöille kertoa jo vihdoin hyviä uutisia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-06-14T16:46:23,2016-06-14T16:47:08,Tarkistettu,1.1 2016_68_93,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on ollut todella hyviä puheenvuoroja. Jokainen suomalainen varmasti haluaa tukea suomalaista maaseutua ja maataloutta, ja erilaisia vetoomuksia on esitetty. On kerrottu, mitä valtio voi tehdä, ideoita on tullut ja maksatuksesta lupauksia. Samoin on kerrottu, mitä kuntapäättäjät voivat tehdä — hyvä huomio edustaja Mattilalta perussuomalaisista. Mutta me olemme unohtaneet vedota siihen, joka sitä ruokaa käyttää. Eli jospa me kansanedustajat ja ministeriöaitio ilmoittaisimme, että me ostamme suomalaista. (Peter Östman: Kyllä!) Nimittäin olen huomannut, että ihmiset monesti huutavat sen perään, miksi suomalaiset tuotteet eivät mene kaupaksi. Kun kysyy heiltä, mitä niskalapussasi lukee, se on ""Made in China"". Ymmärrän, että kaikilla ihmisillä ei ole varaa siihen, mutta me, keillä on, voimme äänestää jaloillamme. Nyt täällä on ollut kokoomukselta ja keskustalta ideoita, että tehdään vetoomus näistä merkinnöistä. Tehdään myös vetoomus ja ilmoitus siitä, että ne, keillä on varaa, ostavat kotimaisia tuotteita. (Eduskunnasta: Hyvä veto!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-06-14T16:47:10,2016-06-14T16:48:16,Tarkistettu,1.1 2016_68_94,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi nopea tapa viljelijöiden tilanteen korjaamiseen on tosiaan tämä, että kulutetaan enemmän suomalaista ruokaa. Toivoisinkin sitä oman esimerkkini kautta: kun itse olen kova saunoja ja aina saunassa nautin makkaraa ja virvokkeita siihen päälle, niin niissä molemmissa on kotimainen raaka-ainepohja. (Naurua) Edustaja Vartia — hän täältä lähti — toivoisin, että myös helsinkiläisessä saunassa olisi kotimaista ruokaa hyvin tarjolla (Naurua) ja sillä lailla saataisiin tämä merkittävä kulutushyötylisä. Täällä on myös esitetty, että keskusliikkeitten merkkituotteissa olisi kotimainen raaka-ainepohja. Meillä Kymenlaaksossa on perustettu aivan uusi meijeri. Voin sanoa sen, Korialla sijaitsee Kaslink, joka valmistaa kaikille suomalaisille keskusliikkeille merkkituotteita kotimaisesta maidosta. Tämä on oivallinen esimerkki myös, millä lailla suomalainen elintarviketeollisuus voi kehittyä. Kysynkin ministeriltä, onko vastaavanlaisia hyviä hankkeita muualla päin Suomessa vireillä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-06-14T16:48:18,2016-06-14T16:49:25,Tarkistettu,1.1 2016_68_95,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Sipilän mielestä oli vähän epäreilua rinnastaa Terrafame ja mahdollinen kriisipaketti. Olen toista mieltä. Minä olen kuunnellut sekä Terrafamen että työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijoita valtiovarainvaliokunnassa, olen kuullut maatalousministeriön asiantuntijaa valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa ja minä en ole kyseenalaistanut ollenkaan Terrafamen tukirahoja taikka kapitalisoitumista. Minä kyseenalaistan sen jaksotuksen. Terrafame olisi pärjännyt erinomaisesti syyskuuhun tai lokakuuhun asti, jos he olisivat saaneet 96 miljoonaa euroa nyt ja loput 48 syksyllä, mutta viljelijät eivät pärjää. Arvovalinnasta oli kysymys, ja maksumiehinä ovat maanviljelijät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-06-14T16:49:27,2016-06-14T16:50:29,Tarkistettu,1.1 2016_68_96,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun nyt edustaja Pakkasen mainitsema julkinen sauna tässä tuli puheeksi, niin voin kertoa meidän kaikkien puolesta, että siellähän todella oli hyvin kotimaista ruokaa tarjolla. Itse nautin siellä elämäni ensimmäisen kerran kotimaista nyhtökauraa oikein maukkaan nyhtökauraburgerin muodossa, vaikka sekasyöjä olenkin. Mutta kun nyt puhumme kotimaisen ruuan suosimisesta, kilpailulainsäädännöstä ja niin edelleen, niin haluaisin nostaa tähän keskusteluun myöskin erään asian, joka on hyvin potentiaalinen iso vaikuttaja suomalaisen ruuan tuottajille ja meille kuluttajille. Se iso asia on Yhdysvaltain ja Euroopan unionin väliset vapaakauppasopimusneuvottelut. Toivoisin kuulevani ministeri Tiilikaiselta painokkaita huomioita siitä, miten aiotaan näissä neuvotteluissa Suomen linjassa huomioida se, etteivät meidän kotimainen elintarviketuotanto, kotimainen maatalous joudu aivan altavastaajaksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-06-14T16:50:31,2016-06-14T16:51:31,Tarkistettu,1.1 2016_68_97,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Vielä edustaja Essayah, ja sen jälkeen ministerille vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_98,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On niin sanottu julkinen salaisuus, että osa EU-maista kiertää näitä Venäjä-pakotteita ja vie elintarvikkeita muun muassa Valko-Venäjän kautta. On ilmestynyt sellaisia elintarvikkeita kuin valkovenäläinen lohi ja valkovenäläiset katkaravut. Huhutaan, että jopa EU-puheenjohtajamaa Hollannin elintarviketeollisuus tekee tällaista. Suomalaisen elintarvikeyrityksen edustaja kertoi meidän ryhmällemme, kun kävimme siellä vierailulla, että he eivät halua tämmöiseen vilunkipeliin lähteä ja he haluavat noudattaa sääntöjä. Olisin kysynyt ministeriltä, onko tämä sääntöjen kiertäminen tai boikotin kiertäminen noussut esille EU-pöydissä ja olisiko ministerillä rohkeutta nostaa niin sanotusti tämä kissa pöydälle, tässä tapauksessa maatalouspolitiikka pöydälle. On aivan kohtuutonta, että samoilla markkinoilla pelataan aivan eri säännöillä ja tätä boikottia kierretään, jos todellakin jopa hollantilaiset yritykset näin tekevät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-06-14T16:51:33,2016-06-14T16:52:37,Tarkistettu,1.1 2016_68_99,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Ministeri Tiilikaiselle seuraavaksi 5 minuuttia, ja sitten käydään puhujalistan kimppuun.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_100,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisellä kierroksella jäi edustaja Elomaan puheenvuoro kommentoimatta. Puhuitte tästä sanktioiden kohtuullistamisesta, ja täällä edustaja Korhonen kyseli, mitkä ovat EU-tasolla tällaisia kiireellisimpiä tai vahvimmin ajettavia asioita. Kyllä ne ovat juuri nämä EU-tukiehdot ja se byrokratia. Otan konkreettisen esimerkin alkaen tästä kohtuullistamisesta. Kun viime syksynä kävi ilmi, että eläinrekisterimerkintöjen viivästykset uhkasivat johtaa siihen, että viljelijät menettävät paljon muitakin tukiaan kuin ne rekisterimerkintävirheen vuoksi tulevat sanktiot, tein niin sanotusti väliinmenon eli päätin, että tulkitsemme tätä toisin, kohtuullistamme. Ei voi olla niin, että virheestä syntyy huomattavasti hurjemmat seuraukset kuin aiemmin on ollut tapa. (Jari Leppä: Se oli rohkea ja hyvä veto!) Näin teimme, mutta emme jättäneet sitä siihen, että vuosi toisen jälkeen teemme uusia tulkintoja, vaan nyt koko talven ajan ajoimme EU-tasolla sitä, että voimme palata siihen vanhaan käytäntöön, mitä näistä merkintävirheistä seuraa. Tämä asia on edennyt, ja olemme palaamassa siihen entiseen, parempaan käytäntöön, että kohtuuttomia seurauksia ei synny. Eli silloin tällöin saadaan myös näitä asioita läpi. Nyt niitä ajettavia asioita on juuri tuo täydentävien ehtojen vähentäminen ja niitä rikkeitä seuraavien sanktioiden kohtuullistaminen, kuten täällä jo aiemmin totesin. Kyllä tämä EU-tason vaikuttaminen keskittyy nyt juuri tähän byrokratian karsintaan. Täällä on puhuttu kuluttajan vastuista ja vetoomuksista. Mielihyvin yhdyn siihen vetoomukseen, että ei muuta kuin reilu kauppa käyntiin. Edustaja Pakkanen otti tämän omakohtaisen esimerkin. Kun täällä on peräänkuulutettu, että olisipa semmoinen tuote, mistä menisi vaikka se 10 senttiä enemmän tuottajalle, niin, hyvät ystävät, sellainen tuote löytyy melkein jokaisesta Suomen kaupasta. Kun ostatte luomumaitopurkin, sen tuottaja saa noin 10 senttiä enemmän. No, miten se hyödyttää tavanomaista viljelijää? Sillä tavalla, että jos tämä luomumaidon kysyntä kasvaa ja bisnes paranee, niin kyllä silloin sen maidon jalostaja pystyy maksamaan myös sille tavanomaiselle tuottajalle pikkasen enemmän, plus että uusille tuottajille tulee mahdollisuuksia siirtyä luomumaidon tuotantoon. Se on ihan jokaisen meistä käytettävissä oleva keino. Jos haluat, että viljelijä saa 10 senttiä enemmän, niin ota se luomumaitopurkki. Siitä voidaan jatkaa. Täällä tuli ehdotus, että jos tukimaksut viivästyvät, niin sitten täytyisi olla erilaisia lainoitusinstrumentteja. Kyllä nyt lähdetään siitä, että tukimaksut ensi syksystä lähtien tulevat sillä aikataululla kuin kuuluu. Täällä on moni valittanut näitä viivästyneitä tukimaksuja, niin minäkin. Nyt ehkä on myös paikallaan sitten tehdä eurooppalainen vertailu. Jos verrataan EU:n 28:aa jäsenmaata, niin arvatkaapa, kuka on maaseutuohjelman 2014—2020 rahoitusten käytössä ykkösenä. Kyllä se on tämä Suomi kuitenkin. Irlanti on lähes samalla tasolla pystynyt hyödyntämään jo näitä rahoja. Monet muut tulevat kaukana perässä, joten tämä on pikkasen yleiseurooppalaisempi ongelma, mutta olen samaa mieltä siinä, että kun Suomi on tietotekniikan mallimaa, niin meidän täytyykin olla ykkönen, meidän täytyykin pystyä panemaan hankalat systeemit toimeksi. Edustaja Katainen, ympäristöluvitus: Sitä ollaan kehittämässä monella tapaa. Osa luvitettavista toimenpiteistä karsitaan kokonaan pois, osa siirtyy valtion luvista kuntien luviksi, osassa luvista ollaan menossa siihen ilmoitusmenettelyyn ja lisäksi lupaprosesseja viilataan. Tämä on ympäristöministeriössä täyden työn ja tohinan alla, ja tiedän, että lakiesityksiä on tulossa. Edustaja Essayah, tämä boikotin kiertäminen: Siitä ei ole ollut puhetta, mutta näitä huhuja on kuultu. En suosittele tietenkään suomalaisille yrityksille tätä, mutta se on ikävää, jos tämmöistä filunkia sitten esiintyy. Vapaakauppaneuvotteluissa maatalous tietenkin huomioidaan. Nyt sitten kaikille niille edustajille, joitten hyvä puheenvuoro jäi kommentoimatta, pahoittelen, että ihan kaikkea en ehdi, paitsi että luomumaidon D-vitaminointi etenee. (Leena Meri: Ostaako ministeri suomalaista?)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-06-14T16:52:42,2016-06-14T16:58:02,Tarkistettu,1.1 2016_68_101,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,Sitten puhujalistalta edustaja Katainen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_102,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Opposition välikysymys osuu oikeaan siinä, että maatalouden ahdinko on todellinen ja suomalaisen ruuantuotannon turvaamiseksi tarvitaan välittömiä ja myös pitkävaikutteisempia toimia. Muutoin välikysymyksen sisältö jää valitettavan pinnalliseksi. Konkreettisia keinoja helpottaa maatalouden ahdinkoa tai esimerkkejä pitkävaikutteisista toimista oppositiolla ei juurikaan ollut tarjolla. Hallitus on puolestaan tehnyt monia konkreettisia toimia, joista olemme saaneet nytkin ministerin suulla kuulla, tämän kriisin ratkaisemiseksi. Vastaavaa määrätietoisuutta olisi tietysti odotettu jo pitkään jo monilta edellisiltä hallituksilta, joissa välikysymyksen allekirjoittaneet puolueet olivat itsekin mukana. Kriisin on annettu jo vuosikausia syventyä niin, että nyt ollaan todella vakavan paikan edessä. Pelkkä mielikuvapolitiikka, oppositio hyvä, ei auta suomalaista viljelijää. Arvoisa puhemies! Maatalouden akuutteihin ongelmiin ja taloudellisiin ongelmiin on johtanut useampi samaan ajanjaksoon osunut tekijä, jotka yhdessä rasittavat tilojen maksuvalmiutta ja kannattavuutta poikkeuksellisen laajasti. Vuoden 2013 alkupuolelta lähtien keskimääräiset tuottajahinnat ovat pudonneet tuntuvasti ja panoshinnat ovat kuitenkin säilyneet lähes ennallaan. Erityisesti maidontuotannon osalta voidaan sanoa, että nyt eletään täysin hulluja aikoja. Venäjän-pakotteet lankesivat yhtä aikaa, kun EU purki maitokiintiöitä. Maatalouden kriisi on siis hyvin monisyinen. Usealla rintamalla on pystyttävä tekemään nopeasti toimia, jotta tulevaisuus voisi aidosti olla valoisampi. Yksi merkittävä tekijä on tietysti Euroopan unioni. Tukipolitiikkaa on kerta kaikkiaan pystyttävä reivaamaan siihen suuntaan, että ruuantuotannosta saadaan aidosti kannattavaa. Unionin yhteisten tavoitteiden rinnalle on saatava myös jäsenmaiden huoltovarmuuden ja ruokaomavaraisuuden tukeminen. Se on suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa. Hallitus on lähtenyt byrokratian purkamisessa kiitettävän aktiivisesti liikkeelle. Siinä riittää kuitenkin yhä edelleen tehtävää. Hallinnollisen työn vähentyminen ei oikeastaan vielä näy ollenkaan viljelijän arjessa. Yhteiskunnan on pystyttävä toimimaan niin, että maatalouden harjoittajan aika ja työpanokset kohdistuvat siihen itse työhön, ei paperisotaan. Tässä on vielä runsaasti tehtävää. On myös löydettävä yhä uusia markkinoita suomalaisille tuotteille. Tässä maatalousministeri Tiilikainen on jo tehnyt erittäin hyvää työtä. Toivottavasti tuon työn hedelmistä suomalainen maatalous pääsee jo pian nauttimaan. Lisäksi on ilman muuta selvää, kuten täälläkin on useaan otteeseen tämän päivän aikana todettu, että tuottajien pitää pystyä suomalaisillakin markkinoilla saamaan työpanostaan vastaava korvaus koko tässä ketjussa. Kaiken kaikkiaan suomalainen maatalous ja huoltovarmuus sitä kautta on myöskin turvallisuuskysymys. Ruoka on asia, jossa pitää pystyä varautumaan pahimpiinkin kriiseihin, jotka jättäisivät kunkin maan omavaraisuutensa varaan. Tästä näkökulmasta on ilman muuta selvää, että ruuantuotantoon liittyvää huippuosaamista ei Suomessa ole varaa menettää. Olisimme tuontielintarvikkeisiin nojautuvana kansana aivan liian haavoittuvaisia, jos jokin merkittävä kansainvälinen kriisi iskisi. Ruuantuotannon huoltovarmuus on siis otettava todella vakavasti. Arvoisa puhemies! Yksi suurimmista maanviljelijöiden rasitteista liittyy valvontoihin ja tukileikkauksiin. Nykyinen järjestelmä aiheuttaa suurta huolta viljelijöille, ja erityisesti tukiehtojen noudattamisen todistustaakan kuuluminen yksinomaan viljelijälle on aivan kohtuutonta. Suomi onkin tehnyt komissiolle useita muutosesityksiä EU-asetuksiin, ja muutenkinhan EU-tasolla on jo onneksi meneillään maataloustukijärjestelmän yksinkertaistamistyö. Toistaiseksi suomalaisen viljelijän näkökulmasta saldo on ollut kuitenkin heikonlainen. Olisi toivottavaa, että näköpiirissä olisi sellaisia uudistuksia, joiden merkitys tähän valvontojen ja tukileikkausten kokonaisuuteen olisi aiempaa paljon tehokkaampi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-06-14T16:58:09,2016-06-14T17:03:16,Tarkistettu,1.1 2016_68_103,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Susanna,Koski,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten välikysymyksessä, ministeri Tiilikaisen vastauksessa ja jokaisen edustajan puheenvuorossa on jo moneen kertaan todettu, maatalouden kriisi ja ahdinko ovat lohduttoman todellisia. Ministerin suusta kuullut hallituksen toimenpiteet ovat kaikkineen tärkeitä, mutta on todettava, että maatalouden kriisin hoitaminen pelkällä politiikalla on kuin narulla työntäisi. Vaatimusten työmaa on kuin Pohjanmaan lakeus: se ulottuu silmänkantamattomiin. Tuotteiden ja tuotantopanosten hintatasoon sekä laajempiin markkinoihin vaikuttaminen on politiikan keinoin hidasta, eikä se yksin ratkaise akuuttia kriisiä. Otetaan pikakelaus muutamiin vaiheisiin. Syksyllä 2015 Brysselin suurmielenosoituksessa todistettiin, että viljelijöiden kärsivällisyys on totisesti koetuksella. Mielenosoituksen siivittämänä komissio lupasi viljelijöille akuuttia kriisirahoitusta 500 miljoonaa euroa, josta suomalaisten viljelijöiden osuudeksi tuli suhteellisesti vaatimattomat 2 prosenttia, noin 10 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kotimaassa todettiin, että ympäristötuesta ja luonnonhaittakorvauksista voidaan maksaa lokakuun loppuun mennessä 85 prosenttia aikaisemmin linjatun 75 prosentin sijaan. Pyydän huomaamaan, että mikäli jostain summasta on tiedossa 85 prosenttia, on tiedossa myös tarkka summa 100 prosentin osalta ja, vielä tärkeämmin, tiedossa on se jäljelle jäävä 15 prosenttia, joka pitää EU-lainsäädännön mukaan maksaa viimeistään seuraavan, eli nyt kuluvan, vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Ministeriön ja maatalousviranomaisten toiminta tukimaksatuksien osalta aiheuttaa aiheellista kummastelua. Ensinnäkin Maaseutuviraston tietojärjestelmät takkuilevat kansallisesti tavoitellun kunnianhimoisemman maksuaikataulun puitteissa, mutta eivät nyt ilmeisesti EU:n asettaman maksuaikataulun perimmäisissä raameissa. Mavin tiedotteen mukaan tuet tullaan maksamaan kuluvan kesäkuun loppuun mennessä, johon EU on asettanut takarajan tukimaksatuksille. Toisekseen, tukimaksatuksen viivästymisestä on syytetty Mavin toimesta milloin EU:n maatalouspolitiikan uudistuksia, milloin resurssipulaa ja milloin keskeneräisiä tietojärjestelmiä tai niiden puutteita. Ministeri Tiilikainen puolestaan ilmaisi Senaatintorilla 11. maaliskuuta yksiselitteisesti, että Mavin ylijohtaja Leena Tenholan vastuuta viraston ylijohtajana rajataan siten, että se ei enää vastaisuudessa koske tukimaksatuksia. Kuukautta myöhemmin maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Husu-Kallio teki puheillaan ministerin toimet tyhjiksi. Tuskinpa on niin, että ilman parempaa tietoa kansliapäällikkö antaisi ministerin kohdistaa moitteitaan taholle, jolle ne eivät hänen tietojensa mukaan kuulu. Kolmanneksi, toinen kansainvälinen luottoluokittaja Fitch laski maaliskuussa Suomen luottoluokitusta AA+:aan. Käytännössä se tarkoittaa, että valtion tulorahoitus ei ole riittävällä tasolla sen menojen kattamiseen. Arvoisa herra puhemies! Nämä kolme toisistaan irralliselta kuulostavaa seikkaa — eli perimmäisen EU:n säätämän liikkumavaran tukimaksatuksissa Mavin toiminta, ministerin ja kansliapäällikön reagointi yhdessä luottoluokituksen laskun kanssa — kuitenkin kiteytyvät kenties yhteen. Niiden perusteella esitän pohdinnan tai pikemminkin kysymyksen: eihän tukimaksatusten siirtymisen osalta kuitenkaan voisi olla kyse siitä, että valtiolta on rahat loppu ja erilaisia Valtiokonttorin maksueriä olisi jouduttu siirtelemään toisaalle EU:n tukimaksatuksille asettaman aikataulun puitteissa ja nyt ollaan tilanteessa, jonka maksumieheksi kotimaan maanviljelijät ovat joutuneet? Näiden vaiheiden niputtaminen on teoriassakin mahdollista, mutta miksei tapahtumien kulku olisi näin myös käytännössä mahdollista? Jos näin olisi, minunkin mielestäni Mavia ja sen ylijohtajan toimintaa kohtaan esitetty kritiikki saattaa olla paikoin kohtuutonta. Lienee rehellistä todeta, että kyseinen välikysymys ei voisi tässä tilanteessa olla juurikaan kiusallisempi. Toivon, että hallitus ja erityisesti ministeri Tiilikainen osoittavat toimissaan nyt samankaltaista tarmokkuutta, jolla viime vaalikaudella arvostelitte toisen hallituspuolueen hoitamaa samaista ministerinsalkkua, jota nyt itse hoidatte. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Sellaista tarmokkuutta on helppo tukea ja puolustaa mistä tahansa puolueesta, ja siinä suhteessa kokoomukseen voitte luottaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1337,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Susanna Koski,1337,2016-06-14T17:03:17,2016-06-14T17:08:25,Tarkistettu,1.1 2016_68_104,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tänään keskusteluissa on tuotu esille, viljelijöille tärkeät tukien maksut ovat olleet pahasti myöhässä tämän vuoden aikana. Mavin toimintaa tulee nyt uudistaa ja tehostaa ja tietojärjestelmät saattaa ajan tasalle, ettei tällaista enää tapahtuisi. Olen sitä mieltä, että palkka on saatava ajallaan, ja tuet ovat varsinkin päätoimisille viljelijöille elinehto. Tukien myöhästyminen yhdistettynä yleisen kannattavuuden heikentymiseen on vaikuttanut merkittävästi viljelijöiden toimeentuloon, ja siksi tämän päivän välikysymyskeskustelu onkin ollut hyvin tärkeää. Ilman tukien myöhästymisiäkin viljelijät ja suomalainen ruoka ovat jääneet ahtaalle Suomessa. Tulot ovat laskeneet rajusti viimeisten vuosien aikana, eniten koko EU:n alueella. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton tietojen mukaan ruisleivän, joka maksaa noin 2 euroa, hinnasta jää vain noin 7 senttiä tuottajalle. MTK:n tilaston mukaan ruisleivän osalta muun muassa tuottajahinta on laskenut lähes 10 prosenttia. Halpuutuskeskustelun rinnalle tulisikin saada keskustelu siitä, mitä viljelijälle jää työstä käteen. MTK:n arvion mukaan jo 5 sentin nosto tämänkin leivän hintoihin parantaisi viljelijöiden tilannetta erittäin merkittävästi. Myös läpinäkyvyys tuotantoketjuihin toisi realismia tähän tilanteeseen ja maatalouspolitiikkaan. Pohdin, että jos esimerkiksi elintarvikkeissa näkyisi selkeämmin, kuinka suuri osuus viljelijälle jää käteen tuotteen hinnasta, niin ostaisitko lähialueen viljelijän tuotteita. Vastaus on mielestäni ""kyllä"", ja luotankin suomalaisiin vastuullisiin kuluttajiin tässä asiassa ja uskon, että se olisi merkittävä asia tähänkin tilanteeseen. Suomalainen puhdas ruoka on meidän jokaisen asia, ja tästä työstä kuuluu saada oikeudenmukainen palkka. Sen takia tämä keskustelu on äärettömän tärkeätä. Kiinnittäisin huomiota myös siihen, että tämä elintarvikeketju työllistää kaikkiaan jopa 300 000 suomalaista, eli puhutaan merkittävästä määrästä. Elintarvikkeiden jalostusarvoa tulisi nykyisestä hyvästä tasosta entisestään nostaa, koska Suomen kannattaa kilpailla tässäkin nimenomaan laadulla. Ja siinä Suomella onkin edelleen aito markkinarako kestävällä ja innovatiivisella puhtaan ruuan tuotannolla ja etenkin uudenlaisilla tuotteilla. Yksi hyvä esimerkki, joka täälläkin salissa on noussut esiin, on nyhtökaura. Nyhtökaura on suomalaista innovatiivista, puhdasta ja kestävän kehityksen ruokaa parhaimmillaan. Tämä on tulevaisuutta. Kiinnittäisin huomiota siihen, että varsinkin tässä ajassa olisi tarpeellista tukea erityisesti nuoria ja innovatiivisia tuottajia, jotka ovat ehkä uransa alkutaipaleella, mahdollisesti tehneet huomattaviakin investointeja ja ovat halukkaita kehittämään uudella tavalla tuotantoaan. Muistuttaisin, että suomalaiselle tuotannolle asetettuja laatu- sekä eläinten hyvinvointivaatimuksia ei edellytetä tuontiruualta. Se näkyy täällä meillä tuotteiden hinnoissa, mutta kotimainen ruoka kilpaileekin korkeassa laatusarjassa, ja tämä meidän kaikkien tulee muistaa. Erityisesti julkisissa hankinnoissa, kuten kouluissa ja sairaaloissa tarjottavassa ruuassa, mihin me poliittiset päättäjät ja kuntapäättäjät voimme vaikuttaa, tulisi taata korkea ja kestävän kehityksen mukainen kotimaisuusaste, ja tässä meillä on erittäin paljon vielä tehtävää. Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa, että meidän kaikkien velvollisuus on puolustaa suomalaista työtä, puhdasta ruokaa ja kestävän kehityksen politiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-06-14T17:08:29,2016-06-14T17:13:07,Tarkistettu,1.1 2016_68_105,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluamme turvallista kotimaista ruokaa, kestävää maataloutta ja elinvoimaista maaseutua. On tärkeää, että suomalainen viljelijä jaksaa työssään ja saa elannon perheelleen. Näin voimme jatkossakin suosia suomalaista lähiruokaa ostoksissamme. EU:n maatalouspolitiikan uudistus astui voimaan pari vuotta sitten. Maataloutta viherrytetään koko Euroopassa huomioiden luonnon monimuotoisuus ja vesistöjen tila. Suomen osalta muutokset eivät olleet suuria, sillä meillä on pitkään ollut ympäristötukia. EU:n maatalouspolitiikan uudistus on aiheuttanut huolta viljelijöiden toimeentulosta. Viljelijöiden kansallinen tuki on alentunut, ja Venäjän pakotteet ovat kouraisseet. Toimia tarvitaan. On keskeistä, että kunnat hankinnoissaan asettavat lähiruuan ja kotimaisen ruuan etusijalle. Suuret kauppaketjut vievät liian ison siivun ruokaketjun tuotosta. Tarvitaan uusia suoramyynnin väyliä. Kaupunkilaisten suosiotaan kasvattavat ruokaosuuskunnat ovat hyvää kehitystä. Huolta on aiheuttanut uuden järjestelmän valvontojen lisääntyminen ja kohtuuton tukien maksatusten viivästyminen. Luottamus on tärkeää, ja turhaa valvontaa ja byrokratiaa tulee karsia. Maksatusten vaiheistus valvontojen välillä ja valvontojen muuttaminen riskiperustaiseksi ja niiden harventaminen helpottaisi valvontasumaa ja takaisi rehelliselle viljelijälle työrauhan. Ja tuet on maksettava ajallaan. Myös työ puhtaiden vesien puolesta jatkuu. Haluamme tukea luomua, yhä leveämpiä vesistöjen suojavyöhykkeitä ja ravinteita sitovia kosteikkoja. Tehokas konsti on maan ravinneanalyysiin perustuvan ravinnetaseen käyttö, jolloin peltoa ei vuodesta toiseen ylilannoiteta. Luomutuotanto on kestävä vaihtoehto, jossa ravinteet kiertävät. Ravinteiden järkevä kierrätys ja maatilojen oma lähienergiantuotanto ovat molemmat kannatettavia tavoitteita. Maatilakokoluokan biokaasulaitokset tarjoavat hyvän ratkaisun. Lanta- ja olkijäte mädätetään tiiviiksi lannoitteeksi ja samalla saadaan biokaasua sähkön- ja lämmöntuotantoon. Tämän uusiutuvan energian edistämiseksi tarvitaan valtiolta jokin räätälöity tukiratkaisu. Ilmastonsuojelun edistämiseksi tarvitaan lisää nyhtökauraa, lisää härkäpapua. Käytetään papu ruuaksi ja muu kasvi biokaasuksi. Tässä on ideaa Suomen maaseudun ja maapallon pelastustalkoisiin. Kestävää maataloutta ei voi olla ilman viljelijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimista, ja siksi lomituksesta pidetään kiinni. Ruuassa on kyse myös eläinten oikeuksista. Tuotantoeläinten oloja on parannettava takaamalla enemmän liikkumatilaa, virikkeitä ja mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Tarvitaan eläinsuojelulain kokonaisuudistus, ja samat tiukat vaatimukset on asetettava myös tuontituotteille. Yhtenä uhkana Euroopan maataloudelle ovat Yhdysvaltain ja EU:n väliset TTIP-vapaakauppaneuvottelut. Vaikka Euroopan maataloudessa on paljon parannettavaa, on se kuitenkin monelta osin paljon kestävämpää kuin Yhdysvalloissa. Vapaakauppa ei saa merkitä sitä, että joutuisimme hyväksymään amerikkalaisen hormoneilla kasvatetun ja kloorilla pestyn lihan tai geenimanipuloidut kasvit. Tämä välikysymys on tarpeen. Viljelijöiden hätä ja tulojen romahdus on suurta. Hallituksen toimet ovat olleet näpertelyä, ja ympäristötukia on leikattu rajusti juuri, kun niiden kysyntä on ollut kasvussa. Kun viljelijät kantavat ympäristövastuuta, heille tulee suoda siihen mahdollisuus. Ympäristötukia lisäämällä saamme puhtaampaa Itämerta ja kestävälle tuotannolle kasvua. Parhaaksi todetut konstit on levitettävä kaikkialle. Näitä on selvitetty paikallisesti muun muassa Uudenmaan Ravinteet hallintaan ‑projektissa. Maaseutua ei voi tuoda. Siksi on niin tärkeää pitää huolta suomalaisesta maaseudusta ja sen ihmisistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-06-14T17:13:11,2016-06-14T17:17:57,Tarkistettu,1.1 2016_68_106,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden tulot romahtivat viime vuonna. Pahiten kärsineillä sikatiloilla tuloja ei välttämättä ole ollut lainkaan. Onkohan tämä jäänyt ministeriltä huomaamatta? Traktorimarssille osallistuneille viljelijöille pidetyt puheet ovat osoittautuneet yhtä pehmeiksi kuin kyntöpelto kevättulvan jälkeen. Suomalainen talonpoika on tunnetusti nöyrä ja pitkämielinen, mutta silläkin on rajansa. Siinä vaiheessa, kun karjatilan sähköt katkaistaan viivästyneen valtion rahoituksen vuoksi, on menty reilusti rajan yli. Tukijärjestelmämuutosten edellyttämät tietojärjestelmämuutokset ovat olleet kaikille EU-maille vaikeita, mutta se ei ole riittävä selitys Suomen kaltaisessa tietotekniikkaosaamisen huippumaassa. Tietohallinnon osto-osaaminen on ollut heikkoa, ja maksatusten viiveet ilman mitään viivästyskorkoja ovat olleet todella kohtuuttomia. Hallitus on pöyristyttävästi viivytellyt reagoimisessaan viljelijöiden hätään. Jotkut väittävät, että ymmärtämystä on puuttunut etenkin valtiovarainministeriössä. Toivottavasti tilanne muuttuu, kun aiemmin maa- ja metsätalousministerinä työskennellyt ministeri Orpo ottaa vastuun budjettivalmistelusta. Arvoisa puhemies! Päivittäistavarakaupan keskittyminen kahteen suureen ketjuun ja muun muassa kauppaketjujen omat tuotemerkit ovat heikentäneet viljelijöiden asemaa entisestään ruokaketjussa. Tuotannon keskittyessä suurille elintarvikealan toimijoille paikallisia toimijoita ei ole riittävästi huomioitu. EU-tasolla kilpailulakeja tulee tarkastaa niin, että epäreilut kauppatavat estetään kokonaan. Kaupan merkillä myytäviin tuotteisiin tarvitaan myös valmistajan nimi. Tuontiruualla tulee olla samat vaatimukset kuin kotimaisellakin. Julkisten hankintojen kilpailutusta tulee muuttaa siten, että tarjouksia saa ottaa vastaan vain sellaisten maiden elintarvikkeista, joissa ympäristö- ja eläinsuojelunormit ovat vähintäänkin samalla tasolla oman lainsäädäntömme kanssa. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraava kausi alkaa vuonna 2020. Tämän uuden niin sanotun CAP-kauden keskeisenä tavoitteena tulee olla selkeämpi ja yksinkertaisempi tukijärjestelmä, jonka kautta hallintoa ja valvontoja voidaan todellisuudessa vähentää. Biotalouden edistämiseksi tarvitaan todellisia toimenpiteitä. Maatalouden sivutuotteet, kuten lanta- ja kasvijätteet, ovat erinomaisia kotimaisen uusiutuvan energian, biokaasun, lähteitä. Biokaasun tuotannon lisäämistä vaikeuttavat kuitenkin merkittävästi eräät säännökset, joita KD on lakialoitteellaan esittänyt muutettavaksi. Valitettavasti hallitus on katsonut, että energiantuotantotukea voidaan myöntää maatilan energiatuotannossa tarvittavaan rakentamisinvestointiin vain siltä osin kuin tuotettu energia käytetään maatalouden omassa tuotantotoiminnassa. Tämä on käytännössä johtanut siihen, ettei tukea heru biokaasulaitosten rakentamiseksi, jos biokaasua tuotettaisiin yli oman tarpeen, myyntiin vaikkapa lähialueen kiinteistöjen lämmittämiseksi tai liikennepolttoaineeksi. Tukilogiikka ontuu, sillä ei kaikkea navetassa tuotettua maitoakaan tilalla itse kuluteta. Prosessissa syntyvän mädätteen käyttö on myös tehty lähes mahdottomaksi, vaikka ravinnekierrossa se korvaisi hyvin usein ulkomailta tuotua keinolannoitetta. Maa- ja metsätalousministeriön niin sanotun Kemera-tuen myöntämisen keskeyttäminen loppuvuodeksi seisautti monella alueella hyvin alkaneet taimikon ja nuoren metsän hoitotyöt parhaana työkautena. Tilanne uhkaa metsureiden työllisyyttä, kasvavia taimikoita ja biotalouden raaka-aineen saantia tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Biotaloudessa on runsaasti vientimahdollisuuksia, enkä tarkoita vain metsäsektoria ja biotuotetehtaita vaan myös elintarviketuotantoa. Kaurantuotannossa meillä on kokemusta, nyhtökaura on yksi suuri mahdollisuus, ja sen tuotannossa Suomen tulee ottaa eturintama maailmassa. Suomen valtion tulee vahvasti tukea menekin edistämistä uusien vientimarkkinoiden valtaamiseksi suomalaisille elintarvikkeille muun muassa vientitakuiden ja vientiluottojen kautta. Toivon ja pyydän, että hallitus vihdoin ottaa vakavasti maanviljelijöiden hädän ja toimii heti. Nykyinen kriisi on hoidettava välittömästi ja saatava alku maatalouden uudelle kasvulla ja menestykselle. Kansalaisina meistä jokainen voi edesauttaa tässä valitsemalla vain ja ainoastaan kotimaista ja mieluiten vielä lähellä tuotettua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-06-14T17:18:07,2016-06-14T17:23:40,Tarkistettu,1.1 2016_68_107,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden merkitys on Suomelle suuri. Mikä on sellainen maa, joka ei pysty ruokkimaan kansaansa? Me emme voi jättäytyä muiden armoille, kun kyseessä on huoltovarmuus ruuan suhteen. Myös silloin, jos olemme kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista, oma maatalous on se keino siihen. Meillä on mahdollisuus katsoa, että ne eläimet hoidetaan hyvin. Maataloustuottajat ovat vihaisia ja syystäkin. Minuun on moni maatalousyrittäjä ottanut yhteyttä ja kertonut haasteistaan. Ongelmana on maatalousyrittäjien ylivelkaantuminen. Ohjaus tulee EU:sta ja patistelee investoimaan tukien saamisen toivossa, mutta kaikissa investoinneissahan on omarahoitusosuus. Kun esimerkiksi lietevaunuihin asennettaviin multaimiin on saanut ohjelmakauden aikana tukea 30 prosenttia, niin sitten ovat laitteiden valmistajat ja kauppiaat nostaneet multaimien hintaa juuri tuon 30 prosenttia. Todellisuudessa joku muu taho vie tuen osuuden ja maatalousyrittäjä velkaantuu. Tähän tulee saada muutos. Myös kaksinkertaiset tarkastukset samoista asioista ovat ylimääräinen vaiva. Ensin käy kunnan eläinlääkäri ja parin viikon päästä tarkastuseläinlääkäri. Valvontaa on hyvä olla olemassa, mutta nyt tilalla voi käydä viisi eri tarkastajaa peräkkäisinä päivinä. Suurteollisuus hakee kustannussäästöjä suurilla yksiköillä ja keskittää toimintaansa niihin. Jos ajatellaan aikaa taaksepäin, jokaisessa kunnassa ja kaupungissa oli oma leipomo, teurastamo ja meijeri, joista sai lähiruokaa. Ei sitä kuskattu autolla ympäri maailmaa. Lihan, leivän, maidon ja valmisruokien ainesosien jalostus on viety liian pitkälle. Kauhavalta porsaat viedään Forssaan teurastettavaksi ja sieltä jatkojalostukseen Puolaan ja taas takaisin Suomeen kaupan hyllyille eri muodoissa. Sama koskee leipää. Byrokratiaa pitää purkaa. Esimerkiksi pienet tuotantolaitokset, joissa todellista lähiruokaa tuotetaan, ovat tiukan valvonnan alla ja suurten laitosten kanssa samalla viivalla kuitenkin ilman mahdollisuutta palkata paperin pyörittelijöitä byrokratiaa varten. Norminpurkutalkoita tulee jatkaa. Arvoisa puhemies! EU:sta irtautuminen antaisi kansallisen päätäntävallan takaisin myös maatalouden osalta. Venäjän-kauppa on maataloudelle todella tärkeää, ja Suomi on isona kärsijänä tämänhetkisten pakotteiden vuoksi. — Ollaan niin EU:n ytimessä ja kärsitään!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-06-14T17:23:49,2016-06-14T17:27:21,Tarkistettu,1.1 2016_68_108,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun ajatellaan kotimaista ruokaa, mielikuva on meillä useimmilla positiivinen: mieleen tulee ehkä tuore ruisleipä tai maittava kaurapuuro, tai ehkä jollekin tulee mieleen kesäinen grillihetki. Kun ajatellaan suomalaista maaseutua, siihenkin liittyy paljon positiivisia mielikuvia. Kuva maaseudusta on ehkä jopa nostalgisen ihana: lainehtivat viljapellot ja puhdas ilma. Nämä mielikuvat kertovat paljon, ne kertovat siitä, että suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa ja suomalaiset arvostavat maaseutua. Kertoo jotain ihmisyydestä, että näin se on muuallakin, useimmissa maissa sen kyseisen maan kansalaiset arvostavat oman maan ruokaa, sitä sen maan kotimaista ruokaa, ja haluavat pitää kyseisen maan maaseudun asuttuna. Nyt tuo mielikuva maaseudusta, kun me keskustelemme eduskunnassa välikysymyksestä, on kriisivirittynyt. Se kulminoitui kevään traktorimarssiin, kun viljelijät vyöryivät Helsinkiin kertomaan kriisistä. Kannattavuuskriisi on totta, ja syitä siihen voidaan osoittaa neljä: Ennen kaikkea vaikeutunut markkinatilanne, joka on johtanut alentuneisiin tuottajahintoihin. Taustalla on muun muassa ylituotantoa, esimerkiksi sianlihasta, vaikka toisaalta luomusianlihasta on jopa puutetta. Toisaalta taustalla on esimerkiksi maitokiintiöiden poistaminen. Mutta on rehellistä sanoa, että taustalla ovat myös viljelijätukien leikkaukset. Tämäkin hallitus leikkaa viljelijätukia kehyskaudella 232 miljoonaa euroa. Taustalla ovat myös tukimaksatusten maksuaikataulujen viivästykset, mikä on anteeksiantamatonta, koska viljelijän kannalta kysymyksessä on palkka, jota ei makseta ajallaan. Edelleen tämän maatalouden kannattavuuskriisin taustalla on elintarvikkeiden vientikielto Venäjälle, siis Venäjän asettamat vastapakotteet. Puhemies! Meitä sosialidemokraatteja kiusaa erityisesti tämä kotikutoisesti aiheutettu viljelijöitä rasittava ongelma, nimittäin maksatusten viivästykset. Me odotamme, että tämä hallitus, ministeri Tiilikainen, saa nyt vihdoin nämä Maaseutuviraston tietojärjestelmät kuntoon ja huolehtii siitä, että tukimaksatukset päätyvät viljelijätalouksiin, maatiloille, ajallaan. Muuten tiloja ajautuu konkurssiin, ajautuu entistä syvemmälle ongelmiin, ja syy on täysin itse aiheutettu. Kaikki tuki näille toimille, joita ministeri Tiilikainen täällä tänään aikoi tehdä. Pitkällä tähtäyksellä on löydettävä toki kestäviä ratkaisuja maatalouden kannattavuuteen. Me sosialidemokraatit haluamme, että Suomessa erityisesti aktiivitiloja ja nuoria viljelijöitä tuetaan. Tuotantokustannuksia on pidettävä kurissa, ja tämän lisäksi on löydettävä koko elintarvikeketjusta enemmän alkutuottajalle. Tätä varten edellinen hallitus teki terveen kilpailun edistämisohjelman, jossa Suomessa poikkeuksellisen keskittyneen kaupan määräävään asemaan haluttiin puuttua. On toden totta näin, että tuotteiden pääsyä jakeluun ja kauppaan on helpotettava, ja nyt tältäkin hallitukselta odotetaan toimia kaupan määräävän roolin vähentämiseksi alkutuottajan hyväksi. Suomalainen maatalous ei pärjää ilman korkeata laatua, ilman korkeaa eettisyyttä. Me haluamme syödä puhdasta, laadukasta kotimaista ruokaa, ja me haluamme, että myös ympäristöasioista on maaseudulla asianmukaisesti huolehdittu. Vain se takaa pitkäjänteisen kysynnän suomalaiselle ruualle ja mahdollistaa myös onnistuneet vientiponnistelut ja uusien markkinoiden löytämisen suomalaisille ruuille. Me sosialidemokraatit odotamme myös, että eläinsuojelulaki tuodaan eduskuntaan ja tehdään eläinten hyvinvointia edistävät muutokset lakiin: esimerkiksi vasikoiden nupoutuksen kivunlievitykseen, parsinavetoista luopumiseen ja sikojen porsimishäkkien poistamiseen täytyy löytyä ratkaisuja. Puhemies! Sosialidemokraatit on alun alkaen pienviljelijöiden ja torppareiden vapautumista ajanut liike. Me puollamme suomalaista maataloutta. Me näemme, että elintarviketeollisuudella on paljon annettavaa tälle kansantaloudelle. Se työllistää kaiken kaikkiaan 300 000 ihmistä eikä ole mitenkään vähäpätöinen. Me odotamme, että hallitus tekee pontevasti toimia tästä kriisistä ulos pääsemiseksi, mutta tällä hetkellä emme ole tyytyväisiä, (Puhemies koputtaa) ja senpä vuoksi, arvoisa puhemies, kannatan edustaja Harry Wallinin tekemää epäluottamuslausetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-06-14T17:27:24,2016-06-14T17:33:01,Tarkistettu,1.1 2016_68_109,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vuonna 2014 Suomessa oli 52 775 maatilaa. Määrä vähenee uhkaavasti. Viljelijöitä ja viljelijäperheiden jäseniä on Suomessa noin 105 000. Yhteensä maa- ja puutarhataloudessa työskenteli vuonna 2013 noin 150 000 henkilöä. Elintarvikkeiden viennin arvo vuonna 2015 oli noin 1,4 miljardia euroa. Suomi on lisäksi lähes täysin omavarainen ruuan suhteen. Maanviljely Suomessa on siis merkittävä elinkeino, jonka elinvoimaisuudesta on syytä pitää huolta ehdottomasti. Maanviljely Suomessa koki suuren muutoksen liittyessämme Euroopan unioniin vuonna 1995. Unioniin liittymisen yhteydessä liityimme myös Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan piiriin. Tämä merkitsi maatalouden tukijärjestelmän mullistusta ja ylipäätänsä maatalouden luonteen muuttumista. Se merkitsi myös tukiin liittyvän byrokratian huomattavaa lisääntymistä ja pienien ja keskisuurten tilojen vähittäistä katoamista. Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan ja tukipolitiikan alkuperäinen tarkoitus oli parantaa Euroopan maatalouden tuottavuutta toisen maailmansodan jälkeen. Tuottavuus kuitenkin nousi hyvin nopeasti omavaraisuusasteelle ja sen yli. Tukijärjestelmä kuitenkin jäi, ja sen piirissä elävät edelleen kaikkien EU-maiden maataloustuottajat. Tukijärjestelmän mielekkyydestä käydään usein keskustelua. Välillä julkisessa keskustelussa kuulee vaatimuksia, että alkuperäisen merkityksen täyttänyt tukijärjestelmä tulisi kauttaaltaan lopettaa ja tulisi siirtyä puhtaasti markkinaehtoiseen ruuantuotantoon. Maataloustuilla on kuitenkin monia merkityksiä. Tuet muun muassa varmistavat ruuan matalan hintatason. Ilman tukia ruuan hinta kuluttajalle kohoaisi selkeästi. Kyse on siis eräänlaisesta tulonsiirrosta. Jos kaikki ovat valmiita maksamaan korkeamman hinnan ruuasta, tällöin järjestelmä toimisi ilman tukia. EU:n maataloustuet vahvistavat myös maamme huoltovarmuutta, työllistävät noin 150 000 henkilöä, tukevat monipuolista elinkeinorakennetta ja edesauttavat maaseutumme elinvoimaisuutta. Mutta samalla minun on sanottava, että EU:hun liittyminen 1995 johti ja pakotti suomalaiset viljelijät tehotuotantoon. Valitettavasti se on nyt viemässä tuottajiamme suureen ahdinkoon. Elinvoimainen maatalous varmistaa Suomen korkean omavaraisuusasteen. Maailmanlaajuiseen elintarviketuotantoon kohdistuvan kriisin sattuessa Suomi kykenisi edelleen ruokkimaan oman väestönsä. Omavaraisuusaste on siis syytä säilyttää korkeana. Ilman maataloustukia kuluttaisimme huomattavasti enemmän EU:n ulkopuolelta tuotavaa ruokaa, jonka puhtaudesta ja ympäristöystävällisestä ja eettisestä tuotantotavasta emme voisi mennä takuuseen. Myös tärkeä elementti eli tuotantoeläinten hyvinvointi vaarantuisi ilman maataloustukia. Eläinsuojelulaki uudistuu, ja vaikka se on haasteellista, siitä pitää saada parempi kuin viimeksi tulleesta eläinsuojelulaista noin 20 vuotta sitten. Onhan kysymys eläinten suojelusta eli eläinten hyvinvoinnista. Mutta samalla pitää myös turvata tuottajiemme tulevaisuus. Jo nyt Suomen maanviljelijät tulevat toimeen hyvin pienillä ansioilla. Moniin välttämättömiin investointeihin ei Venäjän-kaupan romahduksen ja tuotantotukien maksatuksen viivästymisen seurauksena ole varaa. Olisikin tärkeää, että entistä suurempi osa ruuan myynnistä saatavasta tulosta menisi suomalaisille alkutuottajille. Näin varmistaisimme ruuan puhtauden, tuotantoeläinten hyvän kohtelun ja tuotannon ympäristöystävällisyyden. Kotimaista on siis syytä suosia. Arvoisa puhemies! Suomessa tuotetaan maailman puhtaimpiin lukeutuvaa ruokaa. Ruokamme on myös eettisesti ja ympäristön kannalta kestävästi tuotettua. Suomalaisten elintarvikkeiden hyvästä maineesta on pidettävä kiinni. Se on vientivalttimme. Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan edistämään suomalaisen ruuantuotannon kannattavuutta. Kannattavuutta parannetaan muun muassa lainoituksen keinoin, alentamalla tuotantokustannuksia sekä purkamalla normeja. Myös suomalaisten elintarvikkeiden vientiä edistetään avaamalla vientimarkkinoita kärkihankkeen voimin. Lisäksi toimeenpannaan lähiruokaohjelma. Hallitus ei siis ole unohtanut maanviljelijöitä vaan pyrkii edistämään suomalaisen maatalouden elinvoimaisuutta. Merkittävimpiä vaaratekijöitä ruokamme puhtaudelle ja hyvälle maineelle on geenimuuntelu. Toivon, että parhaillaan käynnissä olevat vapaakauppasopimusneuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen välillä eivät johda (Puhemies koputtaa) geenimuunneltujen elintarvikkeiden saapumiseen Suomeen. Jos näin käy, ruokatuotantomme hyvä maine katoaa. Arvoisa puhemies! Näin lopuksi lähetänkin Brysseliin EU-komission neuvottelijoille terveisiä, että olkaa hyvin tarkkoina tämän asian suhteen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-06-14T17:33:13,2016-06-14T17:38:50,Tarkistettu,1.1 2016_68_110,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Puhdas, terveellinen ruoka ei ole pelkkää mahantäytettä vaan ravintoa sekä keholle että mielelle. Meidän suomalaisten mielestä tätä puhdasta, parasta ruokaa saa Suomen maaseudulta. Suomalainen ruoka ei kilpaile hinnalla vaan laadulla. Ihmisten tietoisuus on lisääntynyt, ja kiinnostus on suuntautunut erilaisista kemikaaleista, hormoneista ja muuntogeeneistä vapaisiin tuotteisiin. Varsinkin nuoret ihmiset haluavat tietää ruuan alkuperän, eettisyyden ja ekologisuuden. Muun muassa rikkakasvien torjunta-aineista glyfosaatti on aine, jota ihmiset eivät halua lautaselleen eivätkä iholleen. Edellinen maan hallitus asetti Suomelle kansalliset luomutavoitteet, jotka Sipilän hallitus on ohjelmassaan hyväksynyt. Vuonna 2020 Suomen peltoalasta tulee olla luomutuotannossa 20 prosenttia, ja julkisissa ruokapalveluissa tarjottavasta ruoasta tulee vuonna 2020 olla luomua 20 prosenttia, kun tällä hetkellä vain 5 prosenttia on luomua. Peltoalan luomuttumiseen 20 prosenttiin on vielä matkaa, kun Suomen peltoalasta on nyt luomutuotannossa vasta 9,4 prosenttia. Omassa maakunnassani olemme tuon keskiarvon yläpuolella, sillä meillä Etelä-Savossa on 2 200 maatilasta jo 260 tilaa luomutiloja. Meillä tuotetaan luomukasviksia, ‑marjoja, luomumaitoa, luomunaudanlihaa ja ‑lampaanlihaa. Lisäksi tuotetaan luomuhunajaa, ‑viljaa ja ‑mysliä sekä luomumehuja ja ‑marmeladeja. Etelä-Savo tunnetaankin maan johtavana luomukaalin, luomuporkkanan ja luomusipulin tuottajana. Maatalous työllistää, tuo meille verotuloja ja parantaa aluetalouttamme. Luomusta jää tuottajille enemmän katetta. Luomutilat ovat tavanomaisia tiloja energiatehokkaampia ja tuottavat kasvihuonekaasuja viidenneksen vähemmän kuin tavalliset tilat. Luomutilat käyttävät myös tilalla tuotettuja rehuja tuontirehun asemasta tavanomaisia tiloja enemmän. Kysynkin, mitä hallitus aikoo tehdä helpottaakseen maatiloja luomutuottajaksi ryhtymisessä. Luomutavoitteiden saavuttamista tukemaan valtio perusti Suomeen vuonna 2012 Luomuinstituutin, joka sijaitsee meillä Mikkelissä. Ilman valtion rahoitusta eivät instituutin asiantuntijat pysty työskentelemään, ja on maan hallituksen tehtävä osoittaa riittävä, pysyvä rahoitus Luomuinstituutille. Onkohan tämä rahoitus tulossa ensi vuoden budjettiin? Tämän vuoden budjetista äänestäessämme hallituspuolueet eivät hyväksyneet SDP:n esitystä Luomuinstituutin rahoituksesta, vaan äänestitte sen nurin. En ymmärrä, miksi. Arvoisa puhemies! Pelkillä korulauseilla ei edistetä asioita. Suomen ruuan alkutuotannon perustana on perheviljelmämaatalous, tilan omistajuus ja sen innoittama yritteliäisyys. Maatiloilla on aina tehty todella kovasti töitä. Täällä salissa tuota työtä nyt ylistetään, mutta kun ollaan kuntien valtuustosaleissa päättämässä budjetista, jolla elintarvikkeita kunnalle ostetaan, ei sympatiaa enää riitäkään, vaan raha ratkaisee luomu- ja lähituottajan haitaksi. Valtion ja kuntatalouden lyhytnäköiset säästövelvoitteet kohdistuvat ruuan tilaamiseen lisäten tuottajien ahdinkoa. Tässäkin Suomen suurin kuntapuolue keskusta on avainasemassa. Toivon, että toimisitte linjanne mukaisesti myös valtuustosaleissa rahasta päätettäessä. Arvoisa puhemies! Esimerkiksi lasten, nuorten ja vanhusten ruokailu kuuluu oleellisena osana kunnan tarjoamiin peruspalveluihin päivähoidossa, kouluissa, (Puhemies koputtaa) sairaaloissa ja palvelutaloissa. Mitä konkreettista hallitus aikoo tehdä tälle asialle ruohonjuuritasolla?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-06-14T17:38:52,2016-06-14T17:44:24,Tarkistettu,1.1 2016_68_111,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidän erittäin tärkeänä sitä, että voimme käydä nyt keskustelua maataloudesta tämän kristillisdemokraattien aloitteesta tehdyn välikysymyksen pohjalta. Haluan myös kiittää siitä, että ministeri Tiilikainen mielestäni hyvin vakavassa hengessä suhtautui tähän välikysymykseen. Suomen maatalous on viime vuosina ajautunut kriisiin johtuen tuottajahintojen laskusta, Venäjän asettamista tuontikielloista, huonoista sääolosuhteista ja tukimaksujen viivästymisestä. Maatalousyritysten kannattavuus on laskenut ja yrittäjätulo laskenut 40 prosenttia muutamassa vuodessa, mikä on mittavinta EU-maista. Tällä hetkellä pahimmat talousongelmat ovat sikatiloilla ja sellaisilla maitotiloilla, jotka ovat investoineet velkarahalla. Mikäli nykykehitys jatkuu, yhä useampi maatalousyrittäjä luopuu toiminnasta eivätkä uudet sukupolvet enää ole valmiita jatkamaan perhetilojen toimintaa. Samassa rytäkässä menetetään myös elintarviketeollisuuden työpaikkoja. Maaliskuun alussa tuhannet maanviljelijät satoine traktoreineen valtasivat Helsingin kadut. Maatalousyrittäjillä oli hyvä syy odottaa, että heitä kuunneltaisiin. Suomalaisen maatalouden ongelmat eivät ole mikään marginaaliasia, joka koskettaisi vain pientä osaa väestöstä. Yli 200 000 suomalaista työllistävä ala on vaarassa, ja mikäli kehitys jatkuu samanlaisena, todellakin yhä useampi maatalousyrittäjä luopuu toiminnastaan eikä niitä uusia sukupolvia nouse jatkamaan perhetilojen toimintaa. Hallitusohjelman mukaan maatalouden kannattavuutta parannetaan tukien ennakkomaksatuksilla, lainoituksen keinoin, alentamalla tuotantokustannuksia sekä purkamalla normeja. No, ennakkomaksujen sijaan maatalousyrittäjät ovat joutuneet odottamaan myöhästyneitä tukiaan. Lainoituksen sijaan pankit ovat lyöneet ovensa kiinni maatalousyrittäjien nenän edestä, ja normien purun sijaan byrokratia on edelleen varsin raskasta. Sen vuoksi tähän välikysymykseen, opposition järeimpään keinoon, päädyttiin yhdessä vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kanssa. Suomalaisen maatalouden alasajon sijaan tarvitaan nyt päämäärätietoisia toimia, joilla turvataan maatalouden toimintaedellytykset. Suomessa on tulevaisuudessakin oltava mahdollista tienata elantonsa maanviljelyllä, ja suomalaisilla on jatkossakin oltava mahdollisuus syödä puhdasta, kotimaisten tuottajien tuottamaa lähiruokaa. Tavoitteena tulee myös olla, että elintarvikeketju on merkittävä työllistäjä tuotantoketjun kaikissa vaiheissa. Ruuasta saadun hinnan tulisi jakautua oikeudenmukaisesti kaupan, elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon kesken. Tähän elintarvikeketjuun tarvitaan läpinäkyvyyttä, jotta kuluttaja voi aidosti myös valita tuotteen, josta tuottaja saa riittävän, oikeudenmukaisen katteen. Maatalousyrittäjät tarvitsevat vähemmän sääntelyä ja byrokratiaa, parempia tieverkkoja ja tietoliikenneyhteyksiä. Esimerkiksi biotalouden kehittämismahdollisuudet riippuvat täysin liikenneinfrastruktuurin kunnosta. Suomalainen maatalous on käynyt läpi radikaalin rakennemuutoksen parinkymmenen vuoden aikana. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on tuonut mukanaan paljon byrokratiaa ja isommat tilakoot. Vaikka EU:lla on yhteinen maatalouspolitiikka, sillä ei ole yhteistä ruokaturvaa, ja kotimainen ruuantuotanto on edelleen tärkeää paitsi laadun ja turvallisuuden näkökulmasta myös huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla kannatan edustaja Peter Östmanin epäluottamuslause-esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-06-14T17:44:26,2016-06-14T17:49:39,Tarkistettu,1.1 2016_68_112,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että tämä välikysymys tuli, niin että saimme keskustella tärkeästä maataloudesta. Ensin parille edelliselle edustajalle. Edustaja Taavitsainen nosti glyfosaattiasian esille. Haluan tälle joukolle viestiä sen asian, että Suomessa glyfosaattia ei käytetä pakkotuleennuttamiseen, kuten muualla Euroopassa tehdään. Siellä ruiskutetaan glyfosaatti, joka tappaa elävän kasvuston, viljaan ennen puintia niin, että viljoja ei tarvitse kuivata. Siksi kehotankin kaikkia teitä huolehtimaan siitä, että niin julkisissa ruokahankinnoissa kuin omissa ruokahankinnoissa suositaan joutsenlipputuotteita, jolloin glyfosaattia ei tarvitse jääminä syödä. Sitten edustaja Räsäsen esille nostamaan listaan siitä, että tukien ennakkomaksuihin ei olisi tullut muutoksia. Niistähän juuri tänään kuulimme, miten ennakkomaksuja ensi syksystä lähtien aletaan maksaa 85 prosenttia. Se on erittäin hyvä askel kohti sitä, että viljelijät saavat tukensa reaaliajassa. On erittäin hyvä, että lainoituksen keinoin nyt sitten hallitusohjelman mukaisesti aletaan tähän viljelijöiden kriisiin puuttua. Toki olisimme suoneet sen tapahtuvan jo aikaisemmin, mutta on hyvä, että valtiontakaukset tulevat maksuvalmiuslainoille ja maksuhelpotuksia lainoihin tulee. Samoin normien purkaminen on aloitettu, siihen on tartuttu, mutta täytyy sanoa, että siellä on niin paljon vesurilla töitä, että ihan hetkessä emme sitä normiviidakkoa saa kuntoon. Meidän tuleekin seuraavassa koko maataloustukijärjestelmän uudistuksessa ottaa huomioon tämä normien valtava määrä. Väitän, että siitä ei enää hyödy kukaan, että tukijärjestelmää on yritetty erilaisilla tasauksilla oikeudenmukaisuuden nimissä tasata. Meidän tulee koko järjestelmä muuttaa aivan toisen tyyppiseksi, vaikka se jopa vähän tekisi kipeää. Mutta tästä viljelijöiden akuutista tilanteesta: Tilanne on todellakin surkea. Monilla tiloilla ei ole ostettu asianmukaisia lannoitteita tai siemeniä tänä keväänä. Viljelijä oli ja on edelleenkin tukiehtojen ja valvontojen kanssa löysässä hirressä. Joillakin jaksaminen on aivan äärirajoilla, ja joillakin tiloilla kotieläimet lähtevät viimeistä kertaa kotieläintiloista ulos tänä kesänä. Joiltakin maatiloilta lähdettiin jopa viimeistä kertaa ulos kodista. Tämä ei ole viljelijän syytä. Siksi meidän on tehtävä kaikkemme, että saamme nyt tämän akuutin kriisin ratkaistua ja sitten näitä isompia linjoja myöhemmin. Siksi on hyvä, että esimerkiksi tänään kuulimme uusia uutisia siitä, millä viljelijää vastaan voidaan tulla. Meidän täytyy tehdä töitä niin, että hinnanmuodostus elintarvikeketjussa menee oikeudenmukaiseksi. Tällä hetkellähän tilanne on se, että keskittynyt kauppa kyykyttää elintarviketoimittajia mennen tullen, kun on kyse pilaantuvista elintarvikkeista. On hyvä, että Tiilikainen on kutsunut koko elintarvikeketjun väen samaan pöytään neuvottelemaan, mutta epäilen, että sekin tie voi olla vaikea, vaikka kyllä meillä näyttöä on esimerkiksi rukiin osalta. Siellähän oli tilanne se, että rukiin hinta oli surkea eikä kenenkään kannattanut viljellä sitä. Omavaraisuusaste oli vain muutamia kymmeniä prosentteja. Oli ikuinen taisto. Leipomot ja myllyt sanoivat, ettei Suomesta saa ruista. Mutta kun koko ketju sitoutui siihen, että rukiintuotanto palautetaan, tuottajahinta nousi, lajikkeet, sato ja laatu sekä brändi parantuivat. Muutamassa vuodessa päästiin omavaraiseksi. Kuitenkin uskon, että tätä ei ihan kaikilla sektoreilla voi tapahtua, ja siksi vetoankin siihen, että jos kerran kauppa ei toimi oikein, niin meidän täytyy kilpailulainsäädäntö avata. Relevantti markkina-alue ei todellakaan ole nykypäivänä Suomi, vaan se on koko Eurooppa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-06-14T17:49:42,2016-06-14T17:54:55,Tarkistettu,1.1 2016_68_113,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Välikysymys maaseudun kriisistä on ollut ajankohtainen, ja ollaan käyty hyvää keskustelua täällä salissa. Maaseutukulttuuri on suomalaista perinnettä, joka tulee säilyttää monimuotoisena. Suomalaiset haluavat syödä kotimaista ruokaa. On myönnettävä, että suomalaisen maanviljelyn ja kotimaisen ruokatuotannon tilanne ei ole hyvä. Tällä hallituskaudella suurin vaikutus on varmaankin ollut Venäjä-pakotteilla, mutta kriisiin ajautuminen on tapahtunut pitkällä aikavälillä. Muun muassa liiallinen valvonta ja holhoaminen ovat johtaneet lamaannukseen ja byrokratiaan. Tämä on nähty erityisen hyvin menneillä hallituskausilla. Maaseudun yrittäjyyden haasteet ovat pääosin samoja kuin muidenkin yrittäjien. Kustannukset ovat Euroopan kalleimpien joukossa, ja erilaiset ympäristövelvoitteet ja verot tulevat maatalouselinkeinoille kalliiksi. Keskittämisen huumassa on unohdettu, että elinvoimaisen maaseudun ja yrittämisen ylläpitämiseen tarvitaan maataloustukien lisäksi lähipalveluja ja kunnossa olevat liikenneyhteydet. Ympäristösyillä ei pidä harjoittaa keskittämispolitiikkaa. Elinvoimaisia kyliä on kuollut koulujen, postien ja kaupallisten palveluiden keskittämisen seurauksena. Keskittämisen hyödyt ovat usein näennäisiä. Kehitys on seurausta useiden vuosien ajalta valtion ja EU:n harjoittamasta tilakokojen kasvattamiseen tähtäävästä väärästä maaseutupolitiikasta. Nyt hallituksen linjana on pitää maa kaikkialla asuttuna ja elinvoimaisena. Saa nähdä, pitääkö tämä paikkansa. Maataloustuotannon säilyminen takaa muidenkin elintarvikesektorin työpaikkojen säilymisen. Suomalainen maatalous työllistää seurannaisvaikutuksineen noin 300 000 ihmistä. Maatalouden tukemisella on kauaskantoiset vaikutukset. Ilman tukia menetettäisiin työpaikkoja elintarviketeollisuudelta sekä monelta muulta välilliseltä sektorilta ja ruoka tuotaisiin entistä enemmän maailmalta. Elintarvikeomavaraisuuden turvaamisen lisäksi on panostettava valkuaisrehu- ja energiaomavaraisuuden lisäämiseen sekä luomutuotteiden kysyntään vastaamiseen. Kriisivalmius ja huoltovarmuus edellyttävät panostuksia varmuusvarastointiin. Suomella on runsaasti vahvuuksia, jotka auttavat ylläpitämään kansallista huoltovarmuuttamme. Tämä on tärkeä motiivi sille, että me tuemme kaikin tavoin suomalaista ruuantuotantoa. Maataloustuotanto vaatii pitkäaikaista sitoutumista yrittäjältä. Investoinnit tehdään kymmeniksi vuosiksi. Poliittisten päätösten on oltava ennakoitavia, ja niiden on mahdollistettava yritystalouden suunnitelmallinen kehittäminen ja mahdolliset sukupolvenvaihdokset. Myöskään rakentamista ei pidä vaikeuttaa. Esimerkiksi uuden navetan rakennuslupaa on jouduttu odottamaan todella liian pitkään. Tukien maksaminen ei saa viivästyä. Tuottajan osuus ruuan hinnasta on riittämätön, ja viljelijän on kuitenkin maksettava lainansa ja laskunsa ajallaan. Kyse ei ole pelkästään viljelijän toimeentulosta. Jos rahaa ei tule, tilan toimintaa ei voi jatkaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu linjaukset maatalouden kannattavuuden parantamiseksi muun muassa tukijärjestelmiä yksinkertaistamalla. Ne ovat oikean suuntaiset, mutta eivät nyt pelkästään riitä, kun EU:n ja Venäjän keskinäiset pakotteet ja EU:n maatalousuudistus ovat sotkeneet markkinoita. Sinne meidän pitää nyt pyrkiä voimakkaasti vaikuttamaan. Pakotepolitiikka olisi saatava loppumaan. Tämän lisäksi julkiset ruokahankinnat tulisi kilpailuttaa samoilla ehdoilla kuin mitä suomalaisilta elintarvikkeilta vaaditaan. Arvoisa puhemies! On välttämätöntä pitää maaseutu elävänä, ja on  turvattava  maata-loustuottajien toimintaedellytykset, sillä maaseudulla kasvaa kotimainen, puhdas lähiruoka.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-06-14T17:54:58,2016-06-14T18:00:02,Tarkistettu,1.1 2016_68_114,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu tänään tosi kauniisti ja hyvin siitä, mitä suomalainen ruuantuotanto meille kaikille tarkoittaa, ja tuntuu, että tämä huoli ihmisten jaksamisesta on aika lailla tässä salissa jaettu. Se, mikä tässä on tullut monta kertaa esille monissa hyvissä puheenvuoroissa, on se, että suomalainen ruuantuotanto on täysin riippuvainen siitä hyvästä maineesta, joka suomalaisella ruualla on. Suomalaiset ihmiset luottavat siihen, että tässä maassa tuotettu ruoka on puhdasta ja että se on eettistä. Ihmiset tukevat mielellään kotimaista, ihmiset maksavat siitä mielellään suurempaa hintaa, koska he uskovat siihen, että kaikki on hyvin. Kuitenkin ihmiset ovat yhä enemmän ja enemmän huolissaan siitä, onko kaikki hyvin. Ihmiset kantavat suurempaa huolta siitä, miten eläimet tiloilla voivat, ja ihmiset haluavat parantaa eläinten asemaa. Ja sitä hyvää mainetta, jonka suomalainen ruoka on saavuttanut, ei ole varaa vaarantaa. Suomen eläinsuojelulaki on tässä vaiheessa yli 20 vuotta vanha, ja tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista on sen jälkeen mullistanut meidän ymmärryksemme eläimistä. Sen takia minun mielestäni on äärimmäisen hyvä, että eläinsuojelulakia ollaan tällä hetkellä uudistamassa. Tämä uudistus on kuitenkin herättänyt viime syksyn ja tämän kevään aikana suurta huolta, ja on noussut paljon kysymyksiä siitä, onko nyt aidosti tavoitteena parantaa eläinten hyvinvointia. Me tiedämme, että suomalainen eläinsuojelulainsäädäntö on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista, eikä meidän lakimme enää vastaa tutkimustietoa siitä, mitkä tuotantoeläinten tarpeet ovat. Täytyy kyllä sanoa, että me olemme eduskunnan eläinsuojeluryhmässä olleet aika pettyneitä siihen, ettei ministeri Tiilikaisella ole kertaakaan koko kaudella löytynyt edes puolta tuntia aikaa keskustella eduskunnan eläinsuojeluryhmän kanssa eläinsuojelusta tai eläinsuojelulain uudistamisesta. Varsinkin, kun tämän yhdistää siihen, että tähän mennessä ne päätökset, joita hallitus on tehnyt, eivät lupaa eläimille kauhean hyvää, huoli alkaa olla aika suurta. Jo alkukaudella kaadettiin se turkisasetus, josta aikaisemmin luvattiin eduskunnalle, että se tulee parantamaan turkiseläinten oloja niin paljon, että turkistarhausta ei tarvitse tässä maassa kieltää. Ja heti tämän jälkeen meille kerrottiin, että eläinsuojeluasiamiehen virkaa ei enää jatketa. Arvoisa puhemies! Jotta tämä suomalaisen ruuan hyvä maine säilyy, on tuotantoeläinten suojelussa otettava selkeitä askeleita eteenpäin, kun tämä uusi laki meille tuodaan. Eläinten on saatava toteuttaa sitä lajityypillistä käyttäytymistä, jonka me tutkimustiedon nojalla tiedämme olevan niille tarpeen. Liikkumista rajoittavat parsinavetat ja emakkohäkit on kiellettävä, ja turkistarhaus on lakkautettava. Meidän on suojeltava eläimiä turhalta kärsimykseltä, ja sen takia kivuliaat toimenpiteet, jotka ovat eläimille tuskallisia ilman kivunlievitystä, on kiellettävä. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi nupoutus eli sarven alkujen polttaminen vasikoilla tai sitten kastrointi porsailla, lampailla ja poroilla. Ihmisten on luotettava siihen, että eläintiloilla ja teurastamoilla kaikki on hyvin, ja sen takia valvonnan pitää olla kunnossa. Normitalkoiden pitää helpottaa maatalousyrittäjiä, mutta niitten ei pidä heikentää tuotantotiloilla olevien eläinten hyvinvointia. Arvoisa puhemies! Maatalousyrittäjien jaksaminen on tärkeää paitsi näitten ihmisten oman hyvinvoinnin myös eläinten kannalta. Ihmisen on pystyttävä lepäämään, ja ihmisten on päästävä lomalle. Nämä jaksamisongelmat ja jatkuva huoli omasta toimeentulosta kuormittavat tuottajia ja maatalousyrittäjiä. Ja kun ihminen on väsynyt, niin hänen on vaikeaa pitää huolta niistä, joista hänen pitäisi pitää huolta. Joten pitämällä huolta ihmisistä me pidämme huolta myös eläimistä. Ja minä itse ajattelen, että yhteiskunnan sivistystä mitataan sillä, miten me kohtelemme niitä kaikkein heikoimpia, ja sen takia minä ajattelen, että meillä lainsäätäjinä on iso velvollisuus siinä, että me hoidamme meidän eläinsuojelulain kuntoon. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-06-14T18:00:13,2016-06-14T18:05:17,Tarkistettu,1.1 2016_68_115,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jälleen vihreillä maassa makaavan potkiminen jatkuu. He haluavat uusia normeja lisää, lisää velvoitteita, jotka veisivät tukioikeuksia. Jos meille tulee lisää eläinsuojelulainsäädäntöä, niin samoista asioista ei voida maksaa eläinten hyvinvointikorvauksia, ja jälleen viljelijän saamat tulot pienenevät. He ovat huolissaan siitä, riittääkö rahaa uusille virkamiehille, kun määräaikainen eläinsuojeluvaltuutetun virka lopetettiin. Tärkeintä oli, että olisi virkamiehiä; tärkeintä ei tuntuvan olevan se, että eläinten hyvinvointi olisi parempi esimerkiksi viljelijöitten jaksamisen kautta. Edustaja Vartia on useaan otteeseen sanonut, että koko lomitusjärjestelmä pitää ajaa alas. Tämä on vihreitten linja toisella suulla, ja nyt sitten ollaan niin hurskaita kuitenkin toisella suupielellä lomitusjärjestelmän säilyttämiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-06-14T18:05:20,2016-06-14T18:06:25,Tarkistettu,1.1 2016_68_116,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Ymmärsinkö minä oikein, edustaja Kari, että te vastustatte vasikoitten nupouttamista? (Emma Kari: Ilman kivunlievitystä!) — Juu, sitä tapahtuu todella, todella harvoin. Oletteko te ollut yhdessäkään nupoutuksessa paikalla? Tiedättekö te, mitenkä se tapahtuu? — Suurimmalla osalla tiloista Suomessa eläinlääkäri tulee paikalle, antaa kivunlievityksen, nukuttaa sen vasikan ja sen jälkeen tämä nupoutus tapahtuu ja usein samalla laitetaan myös ne korvamerkit sille vasikalle. On erittäin hyvä, että nupoutus tapahtuu, koska jos eläimelle jätetään sarvet — ja me kaikki toivomme, että eläimet saavat mahdollisimman paljon vapaana olla — niin aikuisen naudan sarvet ovat melkoinen ase, ja kiimassa olevan eläimen sarvet ovat melkoinen uhka sekä ihmiselle että toisille eläimille. Joskus tuntuu, että tämä vihreitten eläinten suojelu on sellaista, että siitä tiedetään kaikista eniten täällä (Puhemies koputtaa) Kehä kolmosen tällä puolella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-06-14T18:06:27,2016-06-14T18:07:32,Tarkistettu,1.1 2016_68_117,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kari piti aivan linjansa mukaisen puheenvuoron, ja yksi tärkeä asia kyllä sieltä kiinnitti huomiota: ihmisten hyvinvointi, hoitajien hyvinvointi on käsi kädessä eläinten hyvinvoinnin kanssa. Se pitää aivan paikkansa. Mutta kyllä minä sitten myöskin ihmettelen sitä, että kritisoitiin eläinsuojeluasiamiehen viran täyttämättä jättämistä. Syksyllä, kun meillä oli tämä eläinsuojeluasiamies vielä olemassa, virka, henkilö paikalla, hän ei ottanut mitään kantaa lomituksen järjestelmämuutoksiin, siihen, että jos tuottajien lomituspalveluja heikennetään. Siinä olisi ollut tuhannen taalan paikka ottaa kantaa siihen, että hyvinvointi hoitajalla on yhtä kuin eläinten hyvinvoinnin lisääminen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-06-14T18:07:34,2016-06-14T18:08:19,Tarkistettu,1.1 2016_68_118,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisuuskaan ei automaattisesti takaa eläinten sivistynyttä kohtelua. Se vaatii sen, että meillä on lait ja valvonta kunnossa. Ja kyllä kuluttajat ovat tietoisia, että Suomessakin on teuraseläimiä kohdeltu julmasti ja väkivaltaisesti. Tämä on myös hyvin ikävää ja inhottavaa niille tuotantoeläinten kasvattajille, jotka ovat toimineet oikein ja kohdelleet eläimiä hyvin ja oikealla tavalla, ja tämä pilaa myös heidän mainettaan. Eli kyllä on myöskin lisättävä sitä avoimuutta ja valvontaa. Yksi hyvä keino olisi esimerkiksi asentaa videovalvontajärjestelmiä teurastamoihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-06-14T18:08:21,2016-06-14T18:09:13,Tarkistettu,1.1 2016_68_119,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Kari, reilut 1 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_120,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On sinänsä aika surullista se, että kun puhuu eläinten hyvinvoinnista, niin se saa heti keskustassa aikaiseksi tämmöisen vastareaktion, kun nimenomaan kysymys on siitä, että käytetään meidän lainsäädännön pohjana uusinta tutkimustietoa. Minä en missään vaiheessa, tietenkään, puhunut nupoutuksia vastaan, vaan minä puhuin eläimille tuskallisista toimenpiteistä ilman kivunlievitystä, joten on vähän ikävää, että edustaja tällä tavalla vääristelee sitä, mitä tässä salissa on sanottu, kun meidän kaikkien yhteisen tavoitteen pitäisi olla se, että sekä eläimet että ihmiset näillä tiloilla voivat hyvin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-06-14T18:09:16,2016-06-14T18:09:58,Tarkistettu,1.1 2016_68_121,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eläinsuojelun nimissä vihreät ovat lähinnä häirinneet maatalouselinkeinoa. Ja ollaan huolissaan täällä eläinten hyvinvoinnista. Miten nyt ei olla huolissaan näistä halal-teurastuksista, jotka ovat todella vastenmielistä eläinten kiduttamista? Siihen ei oteta minkäänlaista kantaa, mutta tämmöisiin lillukanvarsiin kyllä puututaan, niin kuin turkistarhaus ja eläinten käyttäytyminen tuolla maatiloilla ja muuta. Kyllä maaseudun ihmiset pitävät eläimistä huolta, koska ne tuottavat silloin parhaiten, kun niillä on hyvä olla. Mutta miten tämmöinen halal-teurastus, joka on hyvin vastenmielinen, on teiltä jäänyt kokonaan pois?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-06-14T18:09:59,2016-06-14T18:10:55,Tarkistettu,1.1 2016_68_122,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa lukee, että tällä kaudella ei säädetä uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Meillä on maailman tiukimpia eläinsuojelulainsäädäntöjä, ja totta kai me tarkistelemme sitä edelleenkin, mutta vetoan siihen, että jokainen täällä salissa ymmärtäisi sen, että sitä mukaa kuin me lainsäädäntöön laitamme uusia velvoitteita, niistä samoista asioista ei voi esimerkiksi hyvinvointikorvauksia maksaa, ja sen takia jo nykyiset säännökset ovat erittäin byrokraattisia ja monimutkaisia. Sitten vielä edustajalle tästä teurastusasioitten ja muitten säännösten rikkomisesta: Ei se lainsäädännön rikkominen vaadi sitä, että täytyy uutta lainsäädäntöä tulla. Kyllä niiden entistenkin sääntöjen mukaan eläinten epäasiallinen kohtelu on väärin. Ja sitten valvontakameroista: niitä jopa asennetaankin sinne, mutta ihan pohdin sitä, että haluaisimmeko me omaan työhuoneeseemme esimerkiksi valvontakameran jatkuvaan seurantaan. Käsi pystyyn, kuka haluaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-06-14T18:10:57,2016-06-14T18:12:15,Tarkistettu,1.1 2016_68_123,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Myönnän tässä debatissa vielä vastauspuheenvuorot edustajille Hakanen, Mikkonen ja Heikkinen, ja jos näiden jälkeen vielä edustaja Kari, josta tämä keskustelu lähti liikkeelle, haluaa käyttää vastauspuheenvuoron, toki myönnän sen sitten myös hänelle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_124,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kari otti esille, että eläimistä keskustelu aloittaa keskustassa jonkinlaisen vastaefektin. Ehkä se pitää sillä tavalla paikkansa, että ainakin tässä keskustelussa tänään on ollut keskustalaisia tuottajia keskustelemassa. Me tiedämme yksityiskohdittain, millä tavalla se lainsäädäntö ja eläinten hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Hyvinvoiva eläin on tuottava eläin. Me emme voi ajatella sitä asiaa niin, että ollaan välinpitämättömästi eläintä kohtaan. Me täytämme monta kriteeriä, me todella huolehdimme siitä eläimestä myöskin oman jaksamisen äärirajoilla ollessamme. Jos puhutaan lainsäädäntömuutoksista — parsinavetan kieltämisestä, turkistarhauksen kieltämisestä, emakkohäkkien kieltämisestä — yhtenä pienenä esimerkkinä vain se, että turkistarhalla eläimet ovat jalostettuja eläimiä, eivät ne pärjää luonnossa. Ja emakkohäkkiä kun ajattelee, vaikka nyt tiineen emakon ensimmäisiä vuorokausia, minä koen, että se on hyvinvointia, että se saa olla rauhassa yksilönä sen sijaan, että tappelee ryhmäkarsinassa ja uusii sen tiinehtymisen kolmen viikon päästä. Tämä on hyvinvointia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-06-14T18:12:32,2016-06-14T18:13:53,Tarkistettu,1.1 2016_68_125,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa varmaan kaikki jakavat yhteisen toiveen siitä, että meidän maanviljelijät jaksaisivat paremmin. Me tiedämme tutkimuksista, että maanviljelijät kokevat työnsä sekä fyysisesti että henkisesti raskaaksi, ja tämä poikkeaa aika monella tavalla monista muista yrittäjistä, jotka yleensä kokevat vain jompaakumpaa näistä. Maanviljelijöillä se työ on sekä fyysisesti että henkisesti raskasta suurella osalla, ja viime aikojen kriisitilanne on vain sitä pahentanut. Samanaikaisesti me tiedämme myös sen, että silloin kun maanviljelijä jaksaa hyvin, hän jaksaa myös huolehtia eläimistään, ja yleensä tämmöiset ongelmatilanteet ovat olleet juuri maatiloilla, joissa viljelijä ei ole jaksanut. Sen takia me kaikki jaamme tämän ja on tärkeää, että tähän puututaan, ja hyvä, että tästä tänään keskusteltiin. Mutta samanaikaisesti, totta kai, meidän täytyy huolehtia siitä, että meillä eläimet voivat hyvin, (Puhemies koputtaa) ja sen takia luomutuotanto on se suunta, mihin eläintuotannossa pitäisi entistä enemmän pyrkiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-14T18:13:57,2016-06-14T18:15:03,Tarkistettu,1.1 2016_68_126,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kari, en vääristellyt vaan tein tarkentavan kysymyksen, että oletteko te sitä mieltä, että vasikoita ei pidä nupouttaa. Te tarkensitte sen, että tarkoititte, että ei ilman kivunlievitystä. Esimerkiksi meidän kotitilallamme nupoutetaan lähes sata vasikkaa per vuosi. Joka ikisen nupoutuksen tulee suorittamaan eläinlääkäri kivunlievityksen ja nukutuksen kautta. Koska ne eläimet ovat meille tärkeimmät ja läheisimmät työkaverit, me pidämme niistä niin hyvää huolta kuin mahdollista, koska vain hyvinvoivasta eläimestä, meidän tapauksessamme naudasta, lypsylehmästä, tulee tuottava eläin. Pihattonavetassa, missä ne saavat kulkea vapaasti, eläimen joka kohdan pitää toimia. Jotta se lehmä käy itse syömässä, sillä pitää olla terveet jalat, terveillä jaloilla mennään itse robotille lypsämään ja terveillä jaloilla mennään omaan parteen makaamaan. Sairas eläin ei liiku, se ei käy syömässä silloin, kun on syömisen aika. Minä kutsunkin teidät vaikka meille kotitilalle Kiuruvedelle katsomaan, miten me pidämme eläimistä huolta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-06-14T18:15:05,2016-06-14T18:16:22,Tarkistettu,1.1 2016_68_127,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"No, myönnetään vielä edustaja Kalmarille vastauspuheenvuoro, ja sitten edustaja Kari.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_128,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä tuosta nupouttamisesta. Vetoan vihreisiin nyt myöskin siinä, koska näitä esityksiä tulee paljon sellaisilta tahoilta, joilla tavoitteena on vaikkapa lopettaa koko kotieläintuotanto, että pidätte pään kylmänä esimerkiksi tässä nupoutusasiassa myös niinpäin, että kun nykyään on puudutusaineita, joita ei tarvitse suonensisäisesti pistää, tämän nupoutuksen voi suorittaa sitten sillä tilalla, pienellä tilalla, jolla se kustannus tulee aika kohtuuttomaksi eläinlääkärin käynnin myötä. Vasikan arvo on huomattavasti alle sen, mitä tämän nupouttamisen arvo pahimmillaan, niin että sen voisi viljelijä sitten itse toteuttaa. Eli kannatatte sitten tämäntyyppisiä maalaisjärkisiä ehdotuksia, jos sieltä näitä aikanaan tulee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-06-14T18:16:27,2016-06-14T18:17:20,Tarkistettu,1.1 2016_68_129,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kutsusta Kiuruvedelle. Tulen kyllä oikein mielelläni sinne tutustumaan. Tässä keskustelussa on kaikista tärkeintä, että me oikeasti, aidosti kuuntelemme toisiamme emmekä vain perusta meidän tulkintojamme mielikuviin siitä, mitä toinen sanoo, vaan aidosti yritämme löytää yhteisymmärrystä näistä asioista. Ehkä edustaja Hakkaraiselle sanoisin sen, että vihreät ovat vaatineet aina tainnutusta ennen teurastusta, joten tämä väite tästä ei pidä paikkaansa. Sitten ehkä vielä kommentti tähän porsimishäkkikysymykseen. Oleellista siinä ei ole se, miten me tai miten tuottajat tilanteen kokevat, vaan nimenomaan se, että me käymme läpi viimeisimmän tutkimustiedon siitä, miten eläimet tuntevat, miten ne kokevat, mikä aiheuttaa kärsimystä, ja me perustamme meidän lainsäädännön tutkittuun tietoon, ei meidän mielikuviimme asioista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-06-14T18:17:22,2016-06-14T18:18:18,Tarkistettu,1.1 2016_68_130,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,Siirrytään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_131,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kukaan ei tiedä sitä, kuinka moneen kanalaan, sikalaan, navettaan tai muuhun tuotantorakennukseen enää tämän syksyn pimeyden koittaessa valot syttyvät. Tämä epävarmuus on monella tilalla osa jokapäiväistä elämää ja arkea. Uskon ja tiedän, että jokainen tälläkin hetkellä tuotannon lopettamista suunnitteleva on aina halunnut olla koko sydämestään kotimaisen ruuan tuottaja. Taakka on vain kasvamassa tänä päivänä liian suureksi. Viikonloppuna eräs tuottaja kertoi oman tarinansa. Sikala tyhjenee nyt juhannukseksi, tuottaja saa hengähtää muutaman päivän. Normaalisti uudet porsaat tulevat sikalaan lähes välittömästi muutaman päivän viiveellä. Siihen tuotantosopimuksetkin velvoittavat. Nyt vain on tilanne sellainen, että ei ole viljaa varastossa, ei ole rahaa tilillä, on odotettava syksyn satoa — pakollinen kolmen kuukauden loma. Olemme suurten haasteiden edessä. Tuotantopanoshinnat ovat nousseet samalla, kun tuottajahinnat vain laskevat. Venäjä on asettanut vastapakotteita, kuten tiedämme. Tilojen investoinnit on jäädytetty, tuotantorakennuksista katkaistaan sähköjä maksamattomien laskujen takia, peltoja kylvettiin keväällä ilman lannoitteita ja lähes kaikesta muustakin tingitään. Päivittäin saadaan kuulla sekä lukea ikäviä uutisia näistä kohtaloista. Entistä useampi viljelijä näistä tänä päivänä jo kertoo. Äärimmäisen huolestunut olen myös niistä maaseudulla asuvista nuorista, jotka näkevät tämän kaiken läheltä ja joutuvat jopa sijaiskärsijöiksi. Voimmeko edes kuvitella, minkälaisen kuvan nuori saa maaseudusta, maaseutuyrittäjyydestä tai yrittäjyydestä yleensä nähdessään vanhempiensa jatkuvan paineen, ahdistuksen, valvonnan pelon, sen kaiken tuskan, mikä siellä arjessa on aamusta iltauniin asti, kuinka valtava kynnys on palata opiskelujen jälkeen maaseudulle tai perustaa yritys, jos päällimmäisenä mielessä on vain näihin liittyvä kurjuus ja epätoivo. Arvoisa herra puhemies! On selkeästi vastuun kantamisen aika. Lainsäätäjän asemasta katsottuna päällimmäinen tunne tästä kaikesta on riittämättömyys. Se on läsnä joka ikinen päivä, ja nyt on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin tämän perinteikkään elinkeinon pelastamiseksi. Muutama ajatus tulevista toimista. Aivan ensimmäiseksi meidän on saatava tähän hätään ensiavuksi tuottajalle kriisipaketti, jota ministeri Tiilikainen valmisteli. Toisin kuin tänään ollaan kuultu, että kokoomukseen voidaan luottaa, lisätalousarviopaketti nyt keväällä taisi kyllä vain jäädä heistä kiinni. Tänään on kerrottu myöskin linjauksia koskien käyttöpääomalainoja. Näiden toimien nopea toteutus on nyt väin välttämättömästi saatava liikkeelle lähiviikkoina. Toiseksi on tarkasteltava jo esillä ollutta tuotantorakennusten kiinteistöveron poistamista tai vähintäänkin alentamista. Tämän verohuojennuksen suuruudessa olisi hyvä huomioida myös tilojen jatkuvasti kasvavat yksityistiemaksut. Tilakoko kasvaa, yksityistiekilometrejä tulee entistä enemmän. Kiinteistöveron poistamista vastaavia toimia olisivat myös maatilojen sähkö- ja polttoaineverotuksen keventäminen. Näiden toteutusmahdollisuudet tulee myös selvittää. Alkuperämerkinnät on selkeytettävä. Kotimaisen ruuan kilpailuetujen tulee olla kuluttajan suuntaan kirkkaita. Tätä tukeva lainsäädäntö on ajettava voimalla läpi tällä kaudella. Suomessa tehdään paljon puhdasta ruokaa, ja tätä etua on pystyttävä käyttämään mahdollisimman tehokkaasti myöskin elintarvikeviennissämme. Lainsäädäntö on muokattava tätä mahdollisimman hyvin tukevaksi ja esteet purettava. Ihmettelen esimerkiksi sellaista asiaa, että kilpailulainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista tilannetta, jossa kaksi lihataloa vaikka päättäisi perustaa yhteisen vientiyrityksen, joka tullaisi ja veisi ylituotantolihaa esimerkiksi Kiinaan. Tällaiset pullonkaulat pitää kaikki poistaa. Hankintalakia koskeva valtioneuvoston linjaus valtion hankinnoista ruokahankinnoissa on oikea ja tulee panna täytäntöön nopeasti, ja se on tuotava myöskin hankintalain tekstiin ja tuotava sitä kautta kaikkiin julkisiin hankintoihin. Arvoisa puhemies! Näitä varsin nopeasti tilannetta parantavia ehdotuksia maatalous nyt muun muassa kaipaa, ja näiden toteuttamiseen meillä on kaikki mahdollisuudet, mikäli saamme asian taakse koko tämän salin. On huolehdittava myös lisäkustannuksista, joista hallitusohjelma ehdottomasti pitää huolta, että niitä maataloudelle ei tule. Hallitusohjelma on maatalouden kannalta hyvä, (Puhemies koputtaa) ja hallituspuolueet seisovat vahvasti sen takana. Oppositiossa on välillä ajettu kaksilla rattailla, mutta välikysymyskeskustelu on tänään mielestäni osoittanut sen, että tässä salissa on yksimielisyys maatalouden ja kotimaisen ruuan puolesta. Meille viljelijäkollegoille täällä on ystäviä joka penkissä. Ei ole niin suurta herraa tai rouvaa, joka ei joka päivä talonpojan kädestä syö.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-06-14T18:18:32,2016-06-14T18:24:16,Tarkistettu,1.1 2016_68_132,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikka olen kansanedustaja, olen myös maitotilan emäntä Kiuruvedeltä. Meidän tilamme viirissä on vuosiluku 1694. Nestori-poikamme olisi 12. lenkki tilan isäntänä. Niin meidän kuin monien muiden suomalaisen ruuan tuottajien sukupolvien ketju on kuitenkin vaarassa katketa. Maataloustuottajien tilanne on Suomessa historiallisen heikko. Ongelma toisensa perään on kasautunut viljelijöiden harteille: tuottajahintojen lasku, Venäjän vastapakotteet, tukimaksatusten myöhästyminen ja viime vuonna kehnon sään pilaamat sadot monin paikoin. Kuten tuossa debatissa jo kerroin, viime vuonna maatalousyrittäjän tuntipalkka oli vaivaiset 3,30 euroa tunti. Kysyn, kuinka moni teistä olisi valmis työskentelemään vuoden ympäri, välillä vuorokauden ympäri, tällaisella palkalla, kun se lehmäpoloinen ei osaa täsmätä poikimistaan virka-ajalle ja nyt parhaillaan moni isäntä ja emäntä on tekemässä rehusatoaan vuorokauden ympäri pois sateitten alta. Jos Suomessa tehtäisiin kaikkialla työtä maatalouden tuntipalkalla ja tehokkuudella, olisi kustannustasomme maailman ylivoimaisesti kilpailukykyisin ja maamme rypisi kauppataseen ylijäämässä. Arvoisa puhemies! Hätähuutoja kuuluu ympäri Suomea. Erityisesti nuoret, vasta investoineet tilalliset tarvitsevat kiireisimmin apua velkoihinsa. Tämä on koko Suomen yhteinen asia. Viljelijöitä on autettava, jos haluamme jatkossakin syödä kotimaista, puhdasta ja turvallista ruokaa. On muistettava, että kotimaisen ruuantuotannon tukeminen on myös osa turvallisuuspolitiikkaa, koska se turvaa huoltovarmuutemme. Olen kiitollinen oppositiolle tästä välikysymyksestä, joka osoittaa, että tekin olette havahtuneet tuottajien ahdinkoon ja ymmärtäneet kotimaisen maatalouden merkityksen. Enää emme toivottavasti kuule haukkuja navettanäpertelyn tukemisesta. Voi olla, että tämä kriisi jatkuu koko vaalikauden, joten opposition sitoutuminen antaa hallitukselle rohkeutta ja voimia toimia. Muutama sana vielä suomalaisesta ruuasta. Arvoisa puhemies! Jos haluamme säilyttää suomalaisen ruuantuotannon, keskeisin vaikuttaja siihen on suomalainen kuluttaja. Tällä hetkellä Suomeen tuodaan elintarvikkeita 2,5—3 kertaa enemmän kuin mitä onnistumme viemään ulkomaille. Kuten tänäänkin täällä salissa on jo puhuttu, kotimaisen kulutuksen vääristymä johtuu lähinnä kaupan keskittymisestä ja kauppaketjujen ahneudesta. Niiden keksimä ruuan halpuutus on lähinnä suuri huijaus. Jos tuotteen hinta on alennettu, se otetaan kyllä muualta takaisin. Tuottajille kuitenkin sanellaan maksettu hinta: ota tai jätä. Näillä sanoilla haluan sanoa sen, että kyllä kuitenkin suurin päättäjä suomalaisen maanviljelijän tulevaisuudesta on Suomen kansa. Se päättää, mitä ostoskoriinsa kauppojen hyllyjen ääressä laittaa. Jos ainoa kriteeri aina ostopäätökselle on halvin hinta, ei kotimainen puhdas ruoka pärjää. Kuitenkin suomalaista maitoa ja lihaa ja muita tuotteita ostaessa voimme olla varmoja, ettemme saa niistä antibiootti‑ tai hormoni- tai muita myrkkyjäämiä. Viljat, marjat ja vihannekset ja muut luonnon antimet ovat puhtaassa ympäristössä puhtain menetelmin kasvatettuja. Suomalaista ruokaa syömällä et menetä terveyttäsi, kai sekin jokin arvo on. Vielä viimeiseksi, arvoisa puhemies, lomituksesta. Lomitus on poikkeuksellisen toimiva järjestelmä eläintilojen hyvinvoinnin takaamiseksi. Kun emäntä ja isäntä voivat hyvin, selvitysten mukaan myös eläimet voivat paremmin. Lomitusjärjestelmän heikennykset olisivat suoria heikennyksiä kotimaisen antibiootti- ja hormonivapaan, vähemmillä torjunta-ainemäärillä ja monin tavoin Euroopan keskitasoa vastuullisemmin tuotetun ruuan saatavuuteen sekä tuotantoeläinten hyvinvointiin. Lopuksi, arvoisa puhemies, kiitän jo tässä vaiheessa ministeri Tiilikaista niistä sanoista ja teoista, mitä lupasitte pikaisesti viedä eteenpäin tuossa avauspuheenvuorossanne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-06-14T18:24:39,2016-06-14T18:29:52,Tarkistettu,1.1 2016_68_133,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä käydyn keskustelun aikana voi sanoa, että on kerrankin tuntunut maaseudulla kasvaneesta nuoresta miehestä hyvältä, kun maaseudulla on kerrankin runsaasti ystäviä. Suomessa on noin 50 000 tilaa ja noin 300 000 työpaikkaa tässä elintarvikeketjussa. Nämä ovat ne perusfundamentit, jotka on syytä pitää mielessä. Maatilojen taloudellinen tilanne viime vuosina on mennyt todella hurjaa vauhtia alaspäin. Syynä ovat tietenkin ensinnäkin Euroopan unionin määräämät pakotteet Venäjälle, jotka aiheuttivat sitten vastapakotteet Venäjän toimesta. Venäjä on ilmoittanut, että vastapakotteiden kestoaika on vuoden 2017 loppuun, ja jonkun verran tuntien Venäjän-politiikan määrätietoisuutta voisin vaikka veikata, että pakotteet tulevat säilymään. Totta kai ne joskus puretaan, mutta Suomi kuitenkin näissä Venäjä-pakotteissa on suurin kärsijä kaikista Euroopan unionin maista. Suomi on saanut EU:lta hieman korvausta tehtyjen pakotteiden helpottamiseksi, mutta valitettavasti niistäkin tuista suurin osa meni jonnekin muualle. Euroopan unionin oma kiintiöpolitiikka on myös syönyt Suomen maataloutta, mikä on ollut pohjoiselle valtiolle tietysti aika kova paikka. Maatalouden byrokratia on Suomessa viety äärimmilleen. Sitähän on tämän hallituksen aikana kohtuullisen hyvin jo purettu, ja toivon, että ministeri, kun on nyt paikalla, tätä äsken mainittua byrokratian purkutietä jatkaa rohkeasti ja empimättä. Se on aivan oikea tie. Turhat kustannukset on saatava pois. Suomen on oltava yhä enemmän aktiivinen Euroopan unionin komissioon päin, että saamme purettua näitä turhan byrokratian koukeroita ja samalla säästämme rahaa. Sitä vain ihmettelen edelleen, minkä takia Maaseutuvirastossa ei saada tietokoneohjelmia sellaiseen kuntoon, että voitaisiin tukien maksatukset hoitaa kuntoon nopeasti. Hyvä ystäväni on huipputietokonemies. Kysyin tätä asiaa häneltä, miten äkkiä nuo saataisiin kuntoon. Hän sanoi, että jos hän rupeaa tietokoneohjelmaa suunnittelemaan, hän takaa, että alle kuukaudessa on semmoinen ohjelma, että homma muuten pelaa. Tätä nyt on väännetty ja väännetty ja käännetty, ja tulos on tämä. Ihmettelen edelleen, eikö tämmöistä maksatusta saada tässä maassa kuntoon. Kun aikoinaan Naturaa Suomeen suunniteltiin, silloin oli ympäristöministeriön selitys minulle, kun en saanut karttoja, että heillä on tulostusvaikeuksia. Mikä sen takana oli? Sen takana oli se, ettei haluttu antaa minulle omasta tilasta tietoja, että olisi totuus paljastunut, että minulle valehdeltiin. — Anteeksi, puhemies, minulle kerrottiin väärää tietoa, (Puhemies koputtaa) pyydän anteeksi. — Joka tapauksessa tässä tilanteessa minulle kerrottiin väärää tietoa ja perusteena oli, että oli tulostusvaikeuksia. Toivon mukaan tällaista asiaa ei enää toista kertaa tapahdu. Biotalous on tärkeä osa suomalaisen maaseudun tulevaisuutta, ja jos meillä ei biotalouteen saada sijoitettua isompia panoksia kuin tänä päivänä, olemme siinä tilanteessa, että joudumme tuomaan sitten elintarvikkeita ja monta muutakin asiaa. Biotalous on todellinen mahdollisuus, mutta se edellyttää sitä, että tässä maassa löytyy ensinnäkin yhteinen ymmärrys siitä, että maataloudelle annetaan aito mahdollisuus kasvaa, käytämme yhä enemmän omia elintarvikkeita ja jalostamme niitä ja myymme niitä ulkomaille yhä enemmän, koska puhtaudella varmasti maailmalla tulevaisuudessa pärjää. Uusiutuva energia on myös meidän mahdollisuutemme, mutta siitä, mitä nyt tällä hetkellä Suomessa on tapahtumassa, olen hieman surullinen. Nimittäin uusiutuvan energian kestävyyskriteereitähän tehdään parhaillaan Euroopan unionissa kuntoon, ja näin ollen suomalaisten poliitikkojen on kohtapuoliin päätettävä, millaisia kriteereitä me haluamme tässä maassa viedä eteenpäin tuolla EU:ssa. Ensimmäisiä puheenvuoroja olen jo kuullut esimerkiksi Vihreän liiton piiristä, että koko suomalainen metsien kasvu ei olisi se kestävä kasvu, josta osa voitaisiin... Suomen suurin kanta ja maanviljelijöiden ja metsänomistajien kanta on selkeä ja myös hallituksen kanta siitä, että koko metsien kasvu pitää hyödyntää kestävyyskriteerien mukaisesti sataprosenttisesti, se 105 miljoonaa mottia vuodessa. Mutta olen kuullut jo puheenvuoroja, joiden mukaan tämä ei pitäisi paikkaansa. Kyllä Suomen pitää ajaa määrätietoisesti kantaa, että koko metsien kasvu pystytään käyttämään tässä maassa hyödyksi ja ennen kaikkea niin, että saadaan aikaan lisää työtä ja toimeentuloa maaseudulle. Suomalaista maaseutua ei pelasta mikään muu kuin suomalainen työ ja suomalainen maatalous. Ne elävät maisemat, mitä olemme auton ikkunasta nähneet, kun maanteillä ajamme, ovat nimenomaan maatalouden ja metsätalouden harjoittajien hyvää työtä. Jos me emme pidä omista pelloistamme ja metsistämme huolta, sitä ei Euroopan unionista tee meidän puolestamme kukaan. Arvoisa herra puhemies! Lopuksi vielä se, että kun puhutaan maataloustuista ja monista muista maatalouteen liittyvistä byrokratian koukeroista, on syytä muistaa, että kaikki se tuki, mikä jaetaan maatiloille, loppujen lopuksi koituu kuluttajien hyödyksi halvempina elintarvikkeina. Eivät maataloustuet ole mitään maanviljelijöiden nimenomaista apua, vaan ne ovat kuluttajille tulevaa halvempaa ruokaa, ja sen takia meidän pitää puolustaa suomalaista maataloutta, että pystymme syömään omia puhtaita ruokiamme sen sijaan, että toisimme ne ulkomailta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-06-14T18:29:58,2016-06-14T18:35:20,Tarkistettu,1.1 2016_68_134,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen tuossa mainitsi vihreät ja biotalouden kestävyyskriteerit. Tässä juuri suuren valiokunnan delegaatio vieraili Brysselissä hiljan, ja kyllä vahvasti puhuimme kaikki suomalaisen bioenergian puolesta, jotta saadaan sellaiset kestävyyskriteerit, että ne tukevat myös kestävää metsänkäyttöä. Mutta on niinkin, että on Suomenkin etu, että meillä on kestävyyskriteerit, jotta kestävästi tuotettu energia menee etusijalle kestämättömämpään tuontienergiaan nähden, ja toisaalta myös luonnon monimuotoisuus on arvo. Jotkut tietyt rajat täytyy olla, emme me voi aivan tyhjäksi kaikkia metsiä riipiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-06-14T18:35:23,2016-06-14T18:36:13,Tarkistettu,1.1 2016_68_135,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nimenomaan näin, että kestävyyskriteerit luodaan, mutta olen kuullut niitä puheenvuoroja nimenomaan edustaja Karimäen edustamasta puolueesta ja joidenkin asiantuntijoiden suusta myös sellaisia väitteitä, että kun uusiutuvaa energiaa korjataan suomalaisista metsistä, niin kestää sata vuotta ennen kuin uusi puu kasvaa sen kaadetun puun tilalle. Sehän ei pidä paikkaansa, sehän on täydellistä harhaan johtamista. Nimittäin kun metsää harvennetaan, niin tietenkään sitä puuta, mikä sieltä metsästä on viety pois, ei enää siellä ole, mutta se kasvuvoima, mikä maaperässä on sen jälkeen, keskittyy ja kasvaa niissä jäljelle jääneissä. Elikkä tämä on ihan perusasia Suomessa, mutta kun halutaan riitauttaa asioita ja halutaan näyttää ne asiat niin, että tässä ollaan luontoa tuhoamassa, ja että kun puu kaadetaan, se voi jopa tuntea tuskaa, niin kyllähän tällä ajattelumallilla voidaan vaikka väittää, että suomalainen puu ei ole kestävällä pohjalla, kun se kaadetaan ja tuotetaan vaikka suomalaiseksi energiaksi. Tämän takia toivoisin, että tästä maasta löytyy yksimielisyyttä näissä asioissa. Jos me emme itse omaa talouttamme laita kuntoon, niin turha on itkeä (Puhemies koputtaa) EU:n perään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-06-14T18:36:15,2016-06-14T18:37:17,Tarkistettu,1.1 2016_68_136,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,Ja puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_137,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin aloitan sillä toteamuksella, että tämä välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä on erityisen tärkeä. Tuossa kysymystekstissä on avattu erittäin hyvin syitä, jotka ovat johtaneet tähän nykyiseen suomalaisen maatalouden syvään ahdinkoon. Keskeistä kuitenkin olisi löytää yhdessä keinoja, joilla kriisistä päästään ensinnäkin ylitse ja sen jälkeen kestävällä tavalla eteenpäin, niin että maatalous ja suomalainen elintarviketalous voivat jatkossakin tukea vahvalla tavalla kansantalouttamme. Meidänhän on muistettava se, että tuontia korvaavana ja vientiä vahvistavana, kotimaiseen työhön ja raaka-aineisiin perustuvana toimialana maatalous- ja elintarvikesektori on tehokkain toimiala vaihtotaseemme vahvistamiseen. Ja harvalle — no, toki heitäkin näyttää olevan — tarvitsee perustella sitä, mikä merkitys kotimaisella ruuantuotannolla on Suomen huoltovarmuudelle. Välikysymystekstissä siis on arvioitu hyvin maatalouden kriisin syitä. Oleellista on kuitenkin löytää keinot kriisin purkamiseen ja pitkäjänteiseen, kannattavaan toimintaan — niitä keinoja taasen tässä välikysymystekstissä on kovin vähän. Vastaavasti ministeri Tiilikainen kävi vastauspuheenvuorossaan hyvinkin seikkaperäisesti lävitse hallituksen toimia maatalouden toimintaedellytysten parantamiseksi. Lista oli aika pitkä, ja voi sanoa, että joka tapauksessa jo vuodessa on saatu enemmän aikaiseksi kuin viime hallituskaudella, neljässä vuodessa, yhteensä. Eli on tullut lisää tukirahoitusta, on saatu byrokratiaa vähemmäksi, on tehty ja saatu erittäin paljon erityyppistä infrarahoitusta muun muassa tiestön kunnossapitoon, on lisätty Makeran pääomitusta ja niin edespäin. Huomionarvoista on muun muassa myös se, että tilojen akuuttiin kassakriisiin, rahoitusasemaan, on jo päätetty niitä toimia, joita välikysymyksessä muutamia esitetään. Myös MYEL-työeläkevakuutusmaksujen viivästyskorkoa alennetaan väliaikaisesti ja maanviljelijöille on osoitettu lisäresursseja tukien toimeenpanoon, ja useita toimia on tulossa, ja niin pitääkin tulla. Nostan tässä yhteydessä hattua myös hallituksen EU-vaikuttamiselle. Se on ollut vihdoinkin tämän hallituksen aikana monella tavalla sellaista kuin sen olisi pitänyt olla myös edellisen hallituksen aikana, jolloin lyötiin lukkoon nyt sovellettava EU-lainsäädäntö ja myös tukitasot. Olen erityisesti ollut ilahtunut siitä, kuinka pääministerin ja ministeri Tiilikaisen johdolla on pyritty vakauttamaan EU-markkinoita ja lisäämään tuottajatukia. Tässä toki on edelleen valtavan paljon tehtävää, ylituotantotilanne EU:ssa on kerta kaikkiaan pystyttävä jollakin tavalla ratkaisemaan. Maatalouden kriisi, kuten on todettu, on syvä. On tietysti hienoa, että täällä eduskuntapuolueet ovat tilanteen hyvin sisäistäneet. Viime vuosi oli poikkeuksellisen hankala myös säiden puolesta. Onneksi tämä kevät, alkukesä ovat olleet maataloudelle suosiollisempia, mutta säistä huolimatta on selvää, että maatilojen taloushuolet ovat suuria ja tulevaisuus näyttää aivan liian epävarmalta. Tässä tilanteessa on syytä muistuttaa, että politiikan ja säiden lisäksi on muitakin aivan keskeisiä tekijöitä, joiden rooli maatalouden tilanteelle on merkittävä — syitä, jotka täällä on moneen otteeseen jo nostettu esille, muun muassa elintarvikkeitten halpuuttamiskampanjat. Nämä halpuuttamiskampanjat ovat olleet, rohkenen sanoa, irvokas kruunu kauppojen pitkään jatkuneelle yliotteelle suhteessa ruuantuottajiin, maatalouteen ja jalostukseen. On selvää, että kauppojen on kannettava vastuunsa suomalaisen ruuan tulevaisuuden varmistamiseksi, ja ehkä pieniä merkkejä tästä myös on nyt sitten nähtävissä. Olen laittanut, niin kuin moni muukin täällä, positiivisesti merkille MTK:n ulostulot maatalouden syvän kriisin aikana. Sunnuntaina julkistetussa blogissaan puheenjohtaja Juha Marttilakin toteaa, että ""rohkeasti, oikein hoidettuna tämä kriisi voi antaa eväitä parantaa suomalaisen maatalouden kilpailukykyä"". Tämä on esimerkki asenteesta, jota myös eduskunnasta on syytä löytyä mielikuvapolitikoinnin sijaan. Haluan itsekin kääntää tämän välikysymyksen sillä tavalla positiiviseksi, että tämän menettelyn myötä oppositio haluaa sitoutua maatalouden asiaan, eli toivon myös, että kun hallitus tekee esityksiä maatalouden kannattavuuden parantamiseksi, oppositio tukee tämän välikysymyksen hengen mukaisesti näitä esityksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-06-14T18:37:25,2016-06-14T18:42:46,Tarkistettu,1.1 2016_68_138,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lainaan tässä hieman välikysymyksen tekstiä: ""Mikäli kehitys jatkuu samanlaisena, tulee se johtamaan siihen, että yhä useampi maatalousyrittäjä luopuu toiminnastaan eivätkä uudet sukupolvet enää ole valmiita jatkamaan perhetilojen toimintaa. Tällä kehityksellä olisi tuhoisa vaikutus Suomen huoltovarmuuteen. Suomella ei ole varaa maatalouden alasajoon eikä maaseudun elinvoimaisuuden hiipumiseen."" Välikysymyksessä todetaan myös, että ""kestävän ruuantuotannon perusta on hyvinvoiva ja työssään jaksava tuottaja, jolla on voimavaroja ja edellytyksiä pitää hyvää huolta eläimistä ja muusta tuotannosta"". Vasemmalla pidetään paljon meteliä eläinten oikeuksista. Tosin se meteli on hyvin valikoivaa. Se kohdistuu ainoastaan kantasuomalaisiin maatalousyrittäjiin, jotka työllään pyrkivät elättämään perheensä, mahdollisesti työllistämään muitakin ja ennen kaikkea tuottamaan meille puhdasta suomalaista ruokaa. Arvoisa puhemies! Tänään täällä käydyssä keskustelussa esimerkiksi edustaja Sarkkinen oli huolissaan parsinavetoista ja työn alla olevista eläinsuojelulaeista. Myös edustaja Karimäki korosti eläinten oikeuksia, kuten liikkumatilaa, virikkeitä ja mahdollisuutta lajityyppiseen käyttäytymiseen. Kuitenkaan heitä tai muitakaan vihervasemmistolaisia ei tunnu kiinnostavan eläinsuojelulain 33 b §. 19. toukokuuta keskustelimme täällä edustaja Ronkaisen lakialoitteesta sen muuttamiseksi. Lakialoitteeseen halal-teurastuksen kieltämisestä löytyy allekirjoittajia ainoastaan perussuomalaisista ja keskustasta. Keskustelussa käytettiin 15 puheenvuoroa, kaikki perussuomalaisia. Ihmettelen, ettei lakialoitteen julkisessa keskustelussa ollut eläinaktivisteja lainkaan äänessä, vaikka aloitteen tarkoitus oli kieltää julma ja barbaarinen teurastustapa. Aktivistit ovat vuosien varrella tehneet lukemattoman määrän iskuja suomalaisten maatalousyrittäjien tiloille. He ovat tunkeutuneet maatalousyrittäjien yksityisalueelle, vahingoittaneet heidän omaisuuttaan, mustamaalanneet kampanjoillaan näiden ihmisten mainetta. Eläinsuojelun nimissä he ovat häirinneet maatalousyrittäjien elinkeinoa. Missä siis viipyvät Suomessa kuvatut videot halal-teurastuksesta? Miksi vasemmalla ollaan hiljaa, vaikka tämä tuskaa tuottava eläinrääkkäys kasvaa koko ajan Suomessa? Arvoisa puhemies! Kuten arvostamani edustaja Östman sanoi, lisämäärärahojen tarve on akuutti ja hallituksen olisi pitänyt huomioida se jo vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossaan ja viimeistään tämän vuoden lisätalousarvioesityksessään. Olen samaa mieltä edustaja Östmanin kanssa. On häpeällistä, että suomalaiset maatalousyrittäjät ja monet muutkin joutuvat kiristämään kukkaron nyörejään ja osa suomalaisista on jopa vaarassa ajautua lohduttomaan ahdinkoon, kuten monet edustajat, muun muassa Heikkinen, ovat täällä hyvin kuvailleet. Ihmettelenkin sitä, että juuri löytyi 230 miljoonaa tosta vaan maahanmuuttoon, turvapaikkaturismiin. Sitä kautta tuetaan terrorismia ja ihmiskauppaa. Kyllä tämä on kummallista touhua. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-06-14T18:42:53,2016-06-14T18:47:40,Tarkistettu,1.1 2016_68_139,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hakkarainen tuossa nosti esiin eläinsuojeluasioita, ja Vihreä liitto on aina vaatinut sitä, että eläimet pitää tainnuttaa ennen teurastusta. Mutta eläinsuojelukysymyksissä on järkevää edetä laajan eläinsuojelulain uudistuksen kautta, käyttää hyväksi laajasti tutkittua tietoa ja vertailukohtia naapurimaihin. Esimerkiksi Ruotsissa parsinavetat on jo kielletty. Meillä Suomessa eläinsuojelulaki on 20 vuotta vanha. Täällä salissa on herännyt keskustelua siitä, että milloinkahan eläinsuojelulain uudistus saadaan käsittelyyn, ja nyt kun ministeri Tiilikainen on saapunut aitioon, niin olisi hyvä kuulla hänen kertomanaan, missä vaiheessa eläinsuojelulain uudistus etenee. Jo viime kaudella tehtiin paljon työryhmätyötä ja selvityksiä. Milloin laki on tulossa eduskuntakäsittelyyn?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-06-14T18:47:44,2016-06-14T18:48:44,Tarkistettu,1.1 2016_68_140,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Karimäki otti eläinsuojelulain uudistuksen jälleen puheeksi, ja erityisesti parsinavetat siinä nyt tulivat esille. Haluan vain tässä kohtaa tuoda myöskin sellaisen tosiasian tietoisuuteen, että meillähän on koko ajan uudet navetat rakennettu pihatoiksi. Aika harvoja uusia parsinavettoja enää edes suunnitellaan saatikka rakennetaan, ihan jokusia vuodessa tehdään vielä. Meillä täytyy yrittäjällä olla tällainen luontainen mahdollisuus siirtyä tuotantotavasta toiseen. Jos me lailla kiellämme jonkun vuoden päästä lehmän pidon kytkettynä parsinavetassa, se on aika kova isku sille yrittäjälle, joka on saattanut 30 vuotta lypsää ykkösluokan maitoa sieltä parresta. Kyllä täytyy antaa sellainen luontainen vaihtoehto ja antaa se myöskin niin, että kehotetaan, kannustetaan, tuodaan esille niitä hyviä puolia siitä pihatosta, ja tällä tavalla niitä investointeja suunnataan sinne vapaamman liikkuvuuden puolelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-06-14T18:48:50,2016-06-14T18:49:58,Tarkistettu,1.1 2016_68_141,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuoro tämän keskustelun sytyttäjälle, edustaja Hakkaraiselle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_142,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Karimäelle sen verran, että miksi ette allekirjoittanut edustaja Ronkaisen lakialoitetta. Siinähän se olisi tullut uudistettua ja mielipidekin julki.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-06-14T18:50:04,2016-06-14T18:50:26,Tarkistettu,1.1 2016_68_143,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,Ja puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_68_144,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuus on vaikeassa kriisissä. Maatalouden asiaa eivät ratkaisevasti edistä satunnaiset kriisipaketit, niin tarpeellisia kuin ne varmasti ovatkin. Kaivataan pysyviä ja monipuolisia ratkaisuja, joissa eurot puhuvat koko elinkeinolle. Pääministeri Juha Sipilän hallitus joutui ruoriin tilanteessa, jossa maatalouden tulotuen linjaukset oli tehty sitovasti vuoden 2020 loppuun. Nyt tukipolitiikassa mennään näiden linjausten mukaan, ja luullakseni tässä salissa vallan hyvin tiedetään, ettei EU:n komission päättämiin rahastokauden linjauksiin käytännössä saada kansallisia poikkeuksia muutoin kuin niin sanottuina kriisipaketteina EU:ssa sovellettavan de minimis ‑tuen kautta. Kriisipaketitkin ovat kiven alla. Sen jälkeen, kun hallitus tänä keväänä perui hallitusohjelmaan sisältyneet vähäiset leikkaukset, Suomen maatalous saa tulotuet tänä ja ensi vuonna sellaisina kuin pääministeri Jyrki Kataisen ja pääministeri Alexander Stubbin hallitukset ne neuvottelivat ja päättivät. Nyt voi siis itse kukin arvioida, oliko neuvottelutulos riittävä. Jos tarkkoja ollaan, maatalouden kansallista tulotukea päätettiin jopa lisätä tämän kevään julkisen talouden suunnitelmassa 13,4 miljoonalla eurolla. Maatilatalouden kehittämisrahastosta Makerasta maksetaan maatalouden investointiavustukset ja nuoren viljelijän aloitustuki. Viime eduskuntakaudella Makeraan ei siirretty valtion budjetista senttiäkään. Pääministeri Sipilän hallitus päätti sisällyttää kärkihankkeisiinsa 90 miljoonan euron siirron Makeraan. Tällä siirrolla Makera voi jatkaa rahoitustoimintaansa normaaliin tapaan tämän vaalikauden ajan. Ilman tehtyä siirtoa Makera olisi nopeassa tahdissa kuihtunut pois. Arvoisa puhemies! Täällä ei ole tänään keskusteltu veropoliittisista keinoista, vaikka hallitusohjelman verolinjaukset sisältävät useita omistajayrittäjän kannalta positiivisia linjauksia. Osa näistä koskee myös maa- ja metsätalousyrittäjiä. Yrittäjävähennys on tarkoitus toteuttaa vuoden 2017 alusta laajasti. Mukana ovat hallitusohjelman mukaan liikkeen- ja ammatinharjoittajat, maa- ja metsätalouden harjoittajat, verotusyhtymät ja henkilöyhtiöt. Toivoa sopii, että yrittäjävähennys myös toteutuu maa- ja metsätalousyrittäjienkin kohdalla sellaisena kuin se on hallitusohjelmaan selkeästi kirjoitettu. Kiinteän omaisuuden varainsiirtovero on merkittävä maatalouden osakeyhtiöittämisen este. Hallitusohjelman mukaan varainsiirtovero poistetaan tilanteissa, joissa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- ja metsätalouden harjoittaja siirtää omaisuutta henkilö- tai osakeyhtiöön yritysmuodon muutoksessa, nimenomaan siis kiinteää omaisuutta. Tämä uudistus, joka on valitettavasti lykkääntymässä vuoteen 2018, on tärkeä erityisesti maataloudelle. Osakeyhtiöittäminen on muiden perheyritysten tapaan megatrendi myös maataloudessa jo lähivuosina. Hallitus haluaa edistää yrittäjämäistä metsätaloutta. Parhaiten tämä tapahtuu korottamalla metsävähennystä, jonka tarkoituksena on toteuttaa puuston hankintamenon vähentäminen puun myyntitulosta. Kun puun myyntitulo on sataprosenttisesti veronalaista tuloa, on oikeudenmukaista ja johdonmukaista, että myös puuston hankintameno saadaan vähentää kokonaan. Hallitusohjelmaan kirjatulla noin 20 miljoonalla eurolla voitaisiin korottaa metsävähennystä nykyisestä 60 prosentista puuston osuutta metsänhankintamenosta vastaavalle tasolle eli 95 prosenttiin. Metsävähennyksen korottaminen koskisi yrittäjämäistä ammattimaista metsätaloutta harjoittavia koko Suomessa. Se koskee niin maataloutta harjoittavia metsänomistajia kuin kaupunkilaismetsänomistajia. Parhaillaan on lausuntokierroksella valtiovarainministeriössä laadittu hallituksen esitysluonnos metsälahjavähennykseksi. Tämä esitys on äärimmäisen byrokraattinen, laadittu metsäteollisuuden ehdoin ja koskee vain suurehkon metsäalan omistavia kaupunkilaismetsänomistajia. Tämä esityskummajainen ei paranisi byrokratiaministeri Bernerinkään käsittelyssä, johon se tietysti heti pitäisi lähettää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-06-14T18:50:32,2016-06-14T18:55:56,Tarkistettu,1.1 2016_68_145,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi liittyi Euroopan unioniin vuoden 1995 alusta. Sitä ennen kävimme erittäin vaikeat ja pitkät neuvottelut jäsenyyden ehdoista. Noissa jäsenyysneuvotteluissa kaikkein kiperin asiakokonaisuus oli maatalous, osin myös aluepolitiikka. Maatalouden osalta vääntö oli todella rajua, ja siinä kului monta yötä, kun niitä asioita kotimaassa väännettiin ja sitten ministerit Salolainen ja Haavisto Brysselissä yrittivät saada asioita Suomen etujen kannalta kohtuulliselle tasolle. Silloin Suomi rakensi jäsenyyden sen varaan, että se lisää meidän turvallisuuttamme, ja voidaan ehkä ajatella, että näin on käynytkin, vaikka EU ei mikään turvallisuusyhteisö sinänsä olekaan. Mutta maatalouden osalta ne pahat pelot olivat silloin viljelijöillä — jotka silloinkin pitivät provokaatioita, tai ei provokaatioita vaan mielenosoituksia, Eduskuntatalon portailla ja niin edelleen — että Suomen maatalous ei voi sopeutua EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Itse tulin kyllä myös vakuuttuneeksi, että suuret vaikeudet ja jopa lopulta Suomen maatalouden tuho ovat sillä tiellä tulossa jossakin ajassa. Me annoimme kuitenkin jäsenyyden myötä päätösvaltamme EU:lle, jossa sitten olemme mukana päätöksenteossa, mutta yhtenä hyvin pienenä tekijänä siellä. Maatalouspolitiikkaa EU:ssa harjoitetaan etelän maiden ja Keski-Euroopan maiden ehdoilla. Suomi on aivan erilainen. Me tarvitsisimme erilaista maatalouspolitiikkaa kuin mitä nyt on, mutta tässä ollaan. Vuonna 2004 Euroopan unioniin tuli 10 jäsenmaata, muun muassa Baltian maat ja Puola. Niille asetettiin maatalouden tukien osalta muistaakseni 13 vuoden siirtymäkausi. Se on nyt päättynyt jokin aika sitten, niin että tällä hetkellä ja jo pari vuotta muun muassa Baltian maat ja Puola ovat saaneet täydet maataloustuet ja markkinoille on tullut niiden edullisemmin tuottamia maataloustuotteita, ja se on osatekijä Suomen tämän hetken suurille vaikeuksille. Vuonna 2009—2010 käytiin neuvottelut, joissa varsinaisista viljelijätuista merkittävä osa — voin sanoa, että ratkaiseva osa — siirrettiin maaseututukiin, eli viljelijät menettivät ja maaseutupolitiikka sai lisää rahoitusta. Nämä tuet ovat  merkinneet  leikkausta maata-loustukiin, ja sitä kautta vaikeudet perusmaataloudelle ovat erityisesti Suomessa lisääntyneet. Samaan aikaan päätettiin maitokiintiöiden poistamisesta, mikä sitten tapahtui runsas vuosi sitten, ja se oli myös kohtalokas päätös Suomelle. Muistan, että kun sitä käsiteltiin joiltain osin eduskunnassa, niin silloin nähtiin, että vaikeaan saumaan olemme joutumassa. Nämä kaksi tekijää jo yksistään — tai kolme tekijää, alun perin jäsenyys ja sitten tukien siirtäminen ja maitokiintiöiden poistaminen — suurelta osalta jo selvittävät sitä, että olemme ajautuneet tähän vaikeaan kriisiin, missä suomalainen talonpoika tänä päivänä on. Lisäksi tulivat Venäjä-pakotteet ja sitten monia kotoisia tekijöitä, joita täällä on puheenvuoroissa mainittu: kauppa, tietokoneohjelmat, säät ja niin edelleen. Eli me olemme todella vaikeassa tilanteessa, kriisissä niin tällä hetkellä kuin tulevaisuuden näkökulmasta koko maatalouspolitiikan osalta. Hallitus valmistelee kriisipakettia syksyksi. Se on erittäin tärkeää. Jos hallitus ei sitä tee, sille ei kyllä ole syytä antaa luottamusta, mutta minä uskon, että se tekee ja näin viljelijät selviävät tästä kriisistä. Mutta EU-politiikka on suomalaiselle maataloudelle kohtalonkysymys. Siellä on ollut väärä suunta jo pitkään Suomen näkökulmasta. Maatalouspolitiikka on äärettömän jäykkää. Niin kuin juuri edustaja Kiviranta kertoi, vuoteen 2020 asti on itse asiassa lyöty kiinni nämä linjaukset, ja niihin muutosten saaminen on tavattoman vaikeaa. Suomalainen maaseutu on siis alasajon kohteena. Nuorilla ei ole varmaankaan kovin suurta intoa ottaa tiloja haltuunsa, ja työpaikkoja koko elintarvikeketjussa on noin 300 000, eli se koskettaa todella merkittävällä tavalla Suomea. Tulevaisuus on valitettavasti maatalouden ja suomalaisen elintarviketalouden osalta varsin ikävän näköinen. Toivon, että hallitus ja me kaikki pystymme taistelemaan niin, että me saamme syödä kotimaista, puhdasta ruokaa ja että viljelijät saavat sen toimeentulon ja tulevaisuuden, joka heille tässä yhteiskunnassa kuuluu ja jonka he ansaitsevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-06-14T18:56:03,2016-06-14T19:02:16,Tarkistettu,1.1 2016_68_146,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vihreät ovat tänään jättäneet mietintövastalauseen valtioneuvoston esitykseen julkisen talouden suunnitelmasta. Kiinnitämme tuossa vastalauseessa huomiomme myös suomalaisen maatalouden ennennäkemättömään kriisiin. Lausumaehdotuksemme kuuluu seuraavasti: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus myöntää suomalaisen maatalouden tukemiseksi maa- ja metsätalousministeriön esittämän kriisipaketin ja ryhtyy samalla rakenteellisiin uudistuksiin suomalaisen maataloustuotannon kehittämiseksi ja sen kannattavuuden parantamiseksi."" Toivon tälle esitykselle täällä eduskunnassa laajaa tukea ja kannatusta. Arvoisa rouva puhemies! Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa maatalousyrittäjät ovat saaneet lisätuloja uusiutuvasta energiasta. Voitaisiinko myös Suomessa ajatella, että syöttötariffi ulotetaan myös pienimuotoisimman energiantuotannon tukemiseen? Tämä tukisi energian kotimarkkinoiden kehitystä ja parantaisi huoltovarmuutta. Jos esimerkiksi pienimuotoinen yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto olisi kannattavaa, myös kiertotalous ottaisi aimo loikan eteenpäin. Ylivuotiset heinät, korjuupuut ja eläinten jätteet ovat arvokasta raaka-ainetta, jos mahdollistamme niiden kannattavan käytön myös energiantuotannossa. Nettomittarointi mahdollistaa energiankäytön reaaliaikaisen seurannan, ja jos isännät ja emännät saisivat kunnollisen korvauksen verkkoon syöttämästään ylimääräisestä sähköstä, toisi se lisää tuloja ja kehittäisi energiatehokkuutta. Arvoisa rouva puhemies! Tänäänkin tässä salissa on puhuttu moneen otteeseen myös biokaasusta. Jos biokaasua tahdotaan hyödyntää enemmän liikennekäytössä, tarvitaan sekä käyttäjiä että tuottajia ja tietenkin jakelupisteitä. Toivon, että hallitus voisi vielä harkita käyttövoimaveron poistamista biokaasuautojen osalta. Uskon, että tämän esityksen myönteiset vaikutukset aluetalouteen ja biotalouteen ovat sen verran merkittäviä, että ne riittäisivät kattamaan käyttövoimaverosta saadut tuotot.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-06-14T19:02:21,2016-06-14T19:04:59,Tarkistettu,1.1 2016_68_147,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pakotteet ja vastapakotteet ovat kaatuneet viljelijöiden ja muiden alkutuottajien päälle. Kun tähän lisätään muotiasia halpuuttaminen, on maajussin elämästä tehty varsin hankalaa. Markkinointikikkaa ei ole rahoitettu eikä rahoiteta sen enempää S- kuin K-ryhmänkään markkinointibudjetista. Maksumieheksi haettiin viljelijät. Halpuutettua ruokaa on saatavissa kaikista kaupoista. Tietysti se on kuluttajan etu, mutta se on valitettavasti viljelijän tappio. Arvoisa puhemies! Maatalouden ahdinkoa on edelleen lisännyt 200 miljoonan siirtäminen vuodenvaihteen yli maksettavaksi ja Mavin myöhempään ajankohtaan siirtämä 80 miljoonan raha. Vaikka se nyt maksetaan, se ei tilannetta helpota. Syyllisiä tähän Mavin toimintaan saattaa olla hankala hakea, mutta olen sitä mieltä, että se pitää selvittää, koska ei suomalaista maajussia näin saa kohdella, ei edes Mavin taholta eikä virkamiesten taholta. Virkamiesten on hoidettava virkavelvollisuutensa ja tehtävä tehtävänsä siinä ajassa kuin on säädetty. On muistettava, että vaikka rahat nyt tulevat tileille, niin ne eivät ole enää sen arvoisia kuin olisivat olleet aikaisemmin. Tässä välissä tuottajille on tullut karhulaskuja, on tullut lisää maksettavaa, on tullut lisää korkoa. Pankki ei ole ollut millään tavalla suotuisa, päinvastoin, pankit ovat tässä raskaassa tilanteessa kiristäneet omia ehtojaan. Senpä takia olenkin miettinyt, että jos käy näin, että jo myönnettyjä tukia ei pystytä maksamaan sen takia, että virkamiehet eivät osaa tehdä tehtäviään, silloin täytyy valtion tulla apuun. Valtio olisi tässäkin tilanteessa voinut tehdä sen, että olisi lainannut maanviljelijöille ja muille tuottajille sen rahan, mikä heille avustuksena olisi tulossa, korotta, koska valtiohan olisi saanut sen rahan takaisin, koska se on varmaa tuloa, koska se on jo myönnetty ja tulee jossakin vaiheessa. Kenties silloin ryhdyttäisiin panemaan asioihin vähän vauhtia, jos valtio on siellä takana ja vaatimassa, että asiat hoidetaan. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus on jokaiselle maalle tärkeä, niin myös meille. Tällä hetkellä emme kuitenkaan voi olla varmoja siitä, että meidän huoltovarmuus ruuan osalta tulee säilymään. Jo tällä hetkellä Suomeen tuodaan konttikaupalla keskieurooppalaista ruista ja tuodaan myöskin valmiiksi leivottuja taikinoita, joita meille myydään sitten tuoreena leipänä. Ei se ole tuoretta, se ainoastaan paistetaan siellä kaupassa. Meillä on ainoastaan yksi tuottaja, ja se on kotimainen tuottaja, joka tekee oikeasti kotimaassa ja jopa samana päivänä taikinan, kun paistaa sen, ja se on meidän vanhin tuottajamme Fazer, joka on joka paikassa — ja tietysti ne pienet pienleipomot, joita on ympäri maan, se täytyy muistaa. Arvoisa puhemies! Kuulimme ministeri Tiilikaiselta, että hallitus on nyt nähnyt ja ymmärtänyt maaseudun ahdingon. Hallitus on myös päättänyt tukea erityisesti maataloutta. Tämä on oikea tie, mutta kuinka pitkään se auttaa, jos Venäjän-vienti ei ala vetää? Henkilökohtaisesti olen skeptinen lähiaikojen, esimerkiksi viiden vuoden, tähtäimellä siihen, että Venäjän-vienti lähtisi uuteen nousuun. Miksi näin? No, Venäjällä on näiden pakotteiden seurauksena jo uusia tuojia, ja se kaikkein suurin uusi tuoja taitaa olla tällä hetkellä Valko-Venäjä, jolla ja jota kohtaan ei ole pakotteita Venäjän taholta eikä vastatoimia. Suomellakin olisi ollut mahdollisuus solmia kauppasuhteita Valko-Venäjän kanssa. Silloin meidän ei tarvitsisi ihmetellä sitä, mistä Valko-Venäjä esimerkiksi nostaa Venäjälle viemänsä lohet, eikä meidän muiltakaan osin tarvitsisi miettiä, mistä se tulee, mutta bulvaanien käyttöä suomalaiset eivät ole osanneet. Tämä on ikävää, koska tämä juna taisi mennä jo. Meidän asemamme taitaa nyt olla käyttämättömänä ja yhtä suljettuna kuin Laihian asema Seinäjoen ja Vaasan välillä. Nyt me tarvitsemme koko eduskunnan, niin hallituksen kuin oppositionkin, sitkeää ja yhteistä työtä, jotta suomalaisten ruokapöydistä löytyisi vastakin kotimaista ruista ja ohraa, nautaa, possua ja kanaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-06-14T19:05:08,2016-06-14T19:10:17,Tarkistettu,1.1 2016_68_148,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään on käyty laaja ja hyvä keskustelu ja kannettu suurta huolta suomalaisesta maataloudesta, sen kannattavuudesta ja viljelijöiden toimeentulosta. Itselleni nousivat tässä keskustelussa tärkeään asemaan viljelijöiden jaksaminen ja sukupolvenvaihdoksien ja nuorten viljelijöiden tulevaisuus. Kalliit investoinnit täytyy pystyä kuolettamaan ja maksamaan pois, ja työlle pitää saada hyvä palkka, niin kuin me kaikki sen hyvin ymmärrämme. Laaja yhteisymmärrys on täällä salissa ollut myös siitä, että huoltovarmuusnäkökulmasta maatalous ja kotimaisen ruuan tuotanto on tärkeä asia suomalaisille. Vaikka nyt kuluva kevät sääolosuhteiltaan näyttää viime vuotta paremmalta, on nämä todelliset ongelmat tässä maksatuksessa ja tukipolitiikassa syytä selvittää, ja onneksi ministeri Tiilikainen ja pääministeri Sipiläkin tänään antoivat siitä myönteisiä uutisia. Edustaja Hakkarainen puuttui täällä eläinsuojelukysymyksiin ja maatiloihin kohdistuviin sabotaasiasioihin. Mielestäni kaikki sellainen toiminta, millä tehdään haittaa lailliselle yritystoiminnalle, tulisi jyrkästi kieltää Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-06-14T19:10:19,2016-06-14T19:11:48,Tarkistettu,1.1 2016_68_149,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maatalous on kriisissä. Tukien viivästykset, Venäjän-viennin romahdus ja hintojen lasku ovat ajaneet maatalousyrittäjät ahtaalle. Tilanne on monilla tiloilla kriittinen sekä toimeentulon että jaksamisen kannalta. Mikä siis avuksi? Ensi hätään tarvitaan nopeita keinoja, joilla autetaan viljelijät pahimman yli. Sen lisäksi tarvitsemme myös pitkän tähtäimen uudistuksia, joilla maatalous saadaan kestävälle pohjalle. Valitettavasti maatalouden akuutissa kriisissä suomalaiset ministerit ovat pitkään piiloutuneet EU:n selän taakse huolimatta siitä, että maatalouskomissaari on selvästi tuonut esille, ettei EU:n kriisipakettia ole tulossa. Hallituksen on aika ottaa vastuu tilanteesta ja ryhtyä välittömiin toimiin. Esityksiä olisi tarvittu jo kevään lisätalousarvioon — hyvä, että niitä ollaan nyt tuomassa. Maatalouden akuutit ongelmat — tukimaksatusten ja viennin tökkiminen — eivät ole maanviljelijöiden syytä. EU-pakotteiden vuoksi Venäjän asettamat vastapakotteet näkyvät viljelijöiden toimeentulossa. Meidän pitää yhteisesti ottaa vastuu pakotteiden vaikutuksista, niitä ei pidä sysätä yhden ammattiryhmän niskoille. Pitkällä tähtäimellä tarvitaan isoja uudistuksia koko ruuan arvoketjuun. Tarvitsemme erikoistumista ja tuotteiden jalostamista pidemmälle, jotta niiden arvo saadaan nousemaan, bulkilla emme pärjää. Hallitus on juuri antanut lausunnolle periaatepäätöksen, jolla ohjataan käyttämään kotimaista julkisissa hankinnoissa. Tähän sinänsä hyvään esitykseen kiteytyy myös yksi hallituksen ongelma: suomalainen tavanomainen ruuantuotanto nykyisellään on niin suuri tabu, että muutoksia ei uskalleta esittää. Isoja uudistuksia kuitenkin tarvittaisiin koko ruuan arvoketjuun, jotta maatalousyritysten kannattavuutta saataisiin parannettua pysyvästi. Tukipolitiikalla tulee ohjata toimintaa nykyistä kestävämpään suuntaan. Tämä kestävyys tarkoittaa niin sosiaalista kestävyyttä, kuten viljelijöiden jaksamista, ekologista kestävyyttä, kuten ympäristöstä ja eläinten hyvinvoinnista huolehtimista, kuin taloudellista kestävyyttä, kuten viljelijöiden riittävää toimeentuloa. Hallitus valmistelee nyt uutta ruokapoliittista selontekoa, joka valmistuu syksyllä. Tässä olisi hyvä paikka määritellä uudestaan suomalaista ruokapolitiikkaa. Suomen pitää erikoistua ruuantuotannossa, ei keskittyä bulkkiin. Esimerkiksi luomun osuus on kasvanut tasaisesti, ja sen kasvupotentiaali on edelleen suuri. Meillä on pulaa kotimaisista luomutuotteista: viljasta, lihasta, hedelmistä, juureksista, maitotuotteista, siis kaikesta. Nyhtökaurakin joudutaan valmistamaan osittain ulkomaisesta kaurasta, kun kotimaista ei ole riittävästi tarjolla. Onkin otettava rohkeampia tavoitteita luomun suhteen. Luomutuotteiden osuus Suomessa elintarvikemarkkinoilla on vain 1,8 prosenttia, kun Ruotsissa ollaan 7 prosentissa ja Tanskassa yli 8 prosentissa. Luomutuotanto takaa tuottajalle suuremman ja vakaamman tulokertymän. Kaikki menee, mitä tuotetaan, ja siksi tarvitaan lisää tuotantoa. Usein tilojen siirtyminen luomuun tapahtuu sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Tällä tavalla tahti on kuitenkin liian hidas. Tahdin vauhdittamiseksi tarvittaisiin erillinen tuki luomutuotantoon siirtymiseksi. Yksi pieni yksityiskohta luomuun liittyen on luomumaito. Suomessa koulut ja päiväkodit eivät pääsääntöisesti käytä luomumaitoa, koska siihen ei lainsäädäntömme mukaan voi lisätä D-vitamiinia, kuten Ruotsissa. Toivon, että tämä lainsäädäntökohta saadaan pikaisesti muutettua. Elintarvikkeiden jalostamisasteen nosto tuo uusia työpaikkoja ja parantaa myös tuottajan asemaa. Maataloustuottajien tutkimus- ja kehityslaitosten ja markkinointiosaajien verkostoituminen on avain uusiin mahdollisuuksiin elintarvikealalla aina vientimarkkinoille saakka. Meillä on tästä hyviä esimerkkejä funktionaalisista elintarvikkeista, laktoosittomista tuotteista ja Benecolista lähtien. Tiedämme, että lihan kulutus tulee vähenemään. Kasvuperäisestä proteiinista valmistetuille kuluttajatuotteille on luvassa suuret markkinat, kunhan ne saadaan sellaiseen muotoon, jota kotikeittiössäkin on helppo käyttää. Tähän tarvitaan uusia innovaatioita. Tämän päivän keskustelu on osoittanut, että jaamme tässä salissa yhteisesti huolen suomalaisen maatalouden tulevaisuudesta. Haluamme kaikki, että jatkossakin voimme syödä kotimaista puhtaasti tuotettua ruokaa ja varmistaa maanviljelijöiden toimeentulon sekä pitää maaseudun elävänä. Puheenvuoroissa on kuitenkin ollut erilaisia painotuksia, siksi tämänkään keskustelun perusteella ei ole olemassa avointa valtakirjaa siihen, että tähän saliin tuotavat kaikki esitykset maatalouteen liittyen menevät läpi, vaan ne tarvitsevat aina erillisen perustelun. Vihreät tulevat tukemaan sellaisia esityksiä, joilla parannetaan maatalouden edellytyksiä kestävän kehityksen mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-14T19:11:54,2016-06-14T19:17:24,Tarkistettu,1.1 2016_68_150,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vihdoinkin tämän välikysymyksen myötä keskustelemme tässäkin salissa maataloudesta, viljelijöiden taloudellisesta ahdingosta sekä kotimaisesta ruuasta. Suomalainen viljelijä arvostaa sitä, että maatalouden ahdinkoon vihdoinkin otetaan kantaa myös täällä. Suomalaista maataloutta aktiivisesti, monipuolisesti ja erittäin läheltä lähes 20 vuotta seuranneena voin helposti todeta, ettei yhtään maatalouden ahdinkoon syytöntä puoluetta tästä salista taida löytyä. Hallitus toisensa jälkeen on joko leikannut kansallisia tukia, karsinut eri tukimuotoja kokonaan tai lisännyt tukiehtojen myötä byrokratiaa valtavasti. Yrittäjyyttä maataloudessa ei ole enää nimeksikään, vaan osuvampaa olisi kuvata viljelijää valtion torppariksi. Tämä hallitus on sitoutunut norminpurkuun hallitusohjelmassaan, ja tulosta on tullut. Välittömästi viime syksynä maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikainen korjaili viime hallituksen aikaisen valuvikaisen nitraattiasetuksen. Tuolla asetuksella olisi tullut kohtuuton määrä kustannuksia ja byrokratiaa kotieläintiloille. Kuluvan vuoden aikana tuota norminpurkua on jatkettu kiivaalla kyydillä lisää. Purettuja normeja alkaa olla vaikuttava lista, vaikka työtä on jatkossa sillä sektorilla tehtävänä vielä seuraavillekin hallituksille. Viljelijöitä eniten vaivaavaa byrokratiaa pitää purkaa EU-tasolla, ja siihen pitää panostaa meidän kaikkien. Maatalouden kriisi on jatkunut liian pitkään. Tilannetta on korjattu kriisipaketeilla, mutta kokonaisuutta ei ole saatu haltuun. Hallinto on paisunut valtaisaksi. Papereiden pyörittely ja erilaiset selvitykset sekä hallinnon turhat kyselyt vievät suurimman osan viljelijöiden työajasta. Ja sitä työtä olisi kyllä muutenkin tiloilla aivan tarpeeksi. Meidän pitääkin edelleen puuttua turhiin ja työläisiin normituksiin ja tehostaa hallintoa. Näin aikaa vapautuu tiloilla itse viljelyyn ja tuotantoon. Hallinto pitää saada palvelemaan asiakasta, tässä tapauksessa viljelijää, eikä toisinpäin. Eihän muuallakaan yhteiskunnassa kansalainen ole olemassa viranomaista varten, vaan viranomainen on kansalaista varten. Miksi maataloushallinnossa asia on kääntynyt täysin päälaelleen? Arvoisa puhemies! Maatiloilla tarvitaan rahaa, ei pelkkiä puheita ja lupauksia. Tässä keskustelussa täällä olisin toivonut oikeaa pohdintaa maataloutemme tulevaisuudesta ja muuta kuin tavanomaista poliittista kinastelua. Se ei vie asiaa eteenpäin eikä paranna yhdenkään viljelijän tilannetta. Maatalous tarvitsee nyt tukea, mutta myös hallittua rakenteiden uudistamista. Nyt olisi ryhdyttävä töihin, etsittävä ratkaisuja ja tehtävä päätöksiä. Löytyvätkö ratkaisut biotalouden ja uusiutuvan energian alalta eurooppalaisella mallilla, jossa hajautetun energiantuotannon avulla maatiloille saadaan lisää rahaa vaikkapa aurinkopaneelien vuokratuottoina tuotantorakennusten katoilta? Työtä se ei tiloille lisäisi, mutta sitä kaivattua rahaa sekä puskuria luonnonolosuhteista ja markkinaheilahteluista johtuvaan epävarmuuteen se toisi. Meiltä täällä se tarvitsee vain lainsäädännöllisten esteiden purkamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-06-14T19:17:29,2016-06-14T19:21:12,Tarkistettu,1.1 2016_68_151,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Aalto ja myöskin edustaja Pylväs ottivat äsken energiatuotannon, pienenergiatuotannon tilatasolla, esille. Siinä on oikea mahdollisuus meille. Myöskin tällä hallitusohjelmalla, mikä on tehty tälle vaalikaudelle, hallitus tukee biotaloutta, bioenergiaa. Juuri näitä pitää saada liikkeelle, että saadaan myöskin sitä vaikuttavuutta sinne tilatasolle. Esimerkiksi Saksassa sianlihan tuotantoa tuetaan merkittävästi tällä energiantuottamisella, ja juuri sen maan sianlihan hinta määrittelee myöskin pitkälti Euroopan unionin sianlihan markkinahinnat, joista taas me täällä Suomessa sitten joudumme kärsimään. Täällä on puhuttu paljon tänään myös luomusta, lähiruuasta. Se markkina meidän pitää ottaa haltuun, ne kuluttajat, jotta me saamme ne hyvät lähiruoka-, luomutuotteet myöskin eteenpäin. Minä vain haluan tässä tuoda myöskin yhden asian esille: Esimerkiksi luomumaidosta tänä päivänä alle puolet jalostetaan kuluttajapakkaukseen. Eivät vain ole kuluttajat ottaneet omakseen, se on äärimmäisen iso harmi. Toivoisin vielä myös, kun puhutaan lähiruuasta, että puhuttaisiin laajemmin koko Suomen kotimaisesta ruuasta eikä pelkästään lähiruuasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-06-14T19:21:14,2016-06-14T19:22:29,Tarkistettu,1.1 2016_68_152,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Rouva puhemies! Maatalous, ruuantuotanto on suomalaisen maaseudun selkäranka. Se on ollut sitä, se on edelleen sitä. Tilarakenne on paljon muuttunut, tuotanto on tehostunut merkittävästi. Se on tehostunut niin paljon, että moni moni muu elinkeinoala on paljon paljon vähemmän ajan saatossa tehostanut toimintaansa kuin suomalainen maatalous. Kaikesta tästä tehostamisesta huolimatta me olemme kannattavuusongelmissa, ja tämä päivä on osoittanut sen, että meillä on yhteistä tahtoa tämän tilanteen muuttamiseksi, hyvä niin. Maaseutu tarvitsee myös muita elinkeinoja, kaikkia sellaisia, mitä siellä nytkin vahvalla tavalla on. Tuo paljon tässä viime hetken keskustelussa esillä ollut asia on energia eri muodoissaan. Sen eteenpäinvieminen on erittäin tärkeä asia, ja siitä myöskin kuulimme tänään niin pääministeriltä kuin ministeri Tiilikaiseltakin rohkaisevia sanoja. Tässäkin me kannustamme hallitusta toimimaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Samalla me myöskin parannamme sitä oman uusiutuvan energian osuuttamme, mikä on kaikkien meidän etu. Se on kansantalouden etu, ja se on meidän ympäristömme ja ilmastomme etu. Puhemies! Yksi asia, joka meillä on jäänyt vaille oikeastaan minkäänlaista huomiota vielä tässä keskustelussa, on se, että suomalainen ruoka on tuotantotavoiltaan vastuullista eläinten hyvinvoinnin osalta, ympäristön osalta ja myöskin sosiaalisesti, mutta kun se on myös puhdasta — se on jäämätöntä, ei ole hormoneja, ei käytetä antibiootteja kuin minimaalisen vähän, kasvinsuojelujäämät ovat aivan olemattomia — sen merkitys kansanterveyteen, antibioottiresistenssiin ynnä muihin tällaisiin, jotka ovat maailmalla nousevia trendejä, on merkittävä. Tästä meidän pitää olla nykyistä ylpeämpiä, meidän omasta tuotannostamme, ja sitä kautta saada sille lisäarvoa niin viennin osalta kuin myöskin täällä kotimaassa. Tämä on yksi tärkeä seikka, joka tässä myös pitää meidän kotimaisessa ruuantuotannossa huomioida.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-06-14T19:22:32,2016-06-14T19:24:39,Tarkistettu,1.1 2016_68_153,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän päivän välikysymyskeskustelu on osoittanut, kuten aiemmin tuli sanottua, että suomalaisella maaseudulla on todella paljon ystäviä. Siitä olen iloinen ja toivon, että tämä ystävyys suomalaista maaseutua ja suomalaisella maaseudulla asuvia ihmisiä kohtaan, tämä tunnetila, säilyy eteenkinpäin. On nimittäin niin, kuten maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä puheenvuorossaan totesi, että suomalaisella puhtaalla elintarvikkeella on varmasti tulevaisuudessa kysyntää maailmanmarkkinoilla. Kysymys on vain siitä, haluammeko me, että suomalainen maaseutu säilyy elävänä. Siitähän tässä pelkistetysti on kyse. Kun katson näitä viime vuosikymmenten tapahtumia, miten suomalaista maaseutua on ajettu alas kaksin käsin, kaikin käytettävissä olevien keinoin — otanpa vaikka esimerkiksi nykyisen väylästön kunnon, tiet ja radat — niin kyllä meillä jokaisella kansanedustajalla pitäisi pikkuisen huono omatunto olla siitä, miten me olemme tämän asian tässä maassa hoitaneet. Yksikään maatila, yksikään metsätila ei toimi kannattavasti pitkällä tähtäimellä, jos emme laita liikenneväyliä kuntoon. Tähän olemme syyllistyneet tässä Suomen eduskunnassa, niin monta kertaa olemme leikanneet tierahoja, jättäneet radat hoitamatta ja esimerkiksi sisävesiliikenteen jättäneet hunningolle. Siinä olisi valtavat mahdollisuudet panna tämän maan asiat kuntoon, mutta se ei vain ole onnistunut. Mutta eihän se tarkoita sitä, jos olemme joskus tehneet väärin, etteikö sitä voisi korjata. Byrokratian purku on aloitettu. Euroopan unionin byrokratia on todella tuonut uuden ulottuvuuden suomalaiseen maaseutuun ja maatalouteen. Aivan uskomaton määrä erilaisia lippusia ja lappusia täytellään ilman tietoa, onko siitä mitään taloudellista hyötyä. Edustaja Mikkonen tässä puhui kauniita sanoja suomalaisesta luomutuotannosta. Juuri näin, erinomaisen hieno asia, mutta juttu on niin, että se byrokratia, mikä sen ympärille on rakennettu, ei kannusta ketään järkevää viljelijää isommin satsaamaan luomutuotantoon sen takia, koska se valtava byrokratia, mikä painaa päälle, rohkeimmankin viljelijän masentaa muutamassa vuodessa. Moni on lopettanut luomutuotannon nimenomaan sen takia, että ei kerta kaikkiaan jaksa sitä valtavaa byrokratiaa, mikä tämän ympärille on luotu. Miksi asiat ovat näin? Meillä on, niin kuin edustaja Leppä puheenvuorossaan totesi, puhdas maaperä, puhtaat tuotteet. Sössimmekö tämänkin tilanteen niin, ettemme pysty näitä markkinoimaan maailmalle? Me tarvitsemme tähän maahan ihan aidosti sitä, että maaseutu tunnustetaan ympäristöksi, jossa ihmiset voivat elää ja tehdä töitä. Mikä on herättänyt meillä paljon keskustelua viime aikoina? Maisemansuojelu. Suojellaan suomalaista maaseutumaisemaa, maatalousmaisemaa tuolla, peltoja ja metsiä, ymmärtämättä, mitä se tarkoittaa. Kyllä pellot säilyvät kunnossa ja metsät säilyvät kunnossa, jos annetaan ihmisille mahdollisuus tehdä siellä töitä ja harjoittaa elinkeinoaan. Mutta kun näitä tällaisia suojeluohjelmia on miljoonia ja miljoonia ja miljoonia hehtaareita, niin varmasti siinä lähtevät rakentamisen halut ja elinkeinojen kehittämisen halut sen sileän tien. Sitten luodaan sen ympärille vielä byrokratiaa niin, että jokainen kynnelle kykenevä, joka omistaa postimerkin, lyijykynän ja vaikka paperia, pystyy valituksen tekemään, jolloin seisovat kaikki hankkeet, kuten kotikunnassani Ilomatsissa. Satoja työpaikkoja on mennyt sen sileän tien, ja peukaloita pyöritellään ja ihmetellään, miksi me olemme tässä tilanteessa. Jos me haluamme, että suomalainen maatalous pelastuu ja suomalainen metsätalous toimii ja biotalous saadaan jaloilleen, se tarkoittaa, että meidän on itse hoidettava omat asiamme. Toivoisin, että Suomen eduskunta lähtisi tässä asiassa pienelle ekskursiolle tuonne läntiseen naapuriin Ruotsiin. Siellä ajetaan tyylikkäästi maan omia asioita ja omaa etua myös EU:ssa. Suomessa sitä ei osata tehdä, ainakaan täysillä, niin hyvin kuin ruotsalaiset sen tekevät. Toivoisin, arvoisa rouva puhemies, että tässä asiassa eduskunnan silmät avautuisivat ja ymmärtäisimme, että suomalainen maaseutu ei elä, ellei maatalous tule toimeen ja voi hyvin. Sama koskee metsätaloutta. Toivonkin, arvoisa rouva puhemies, että tässä asiassa löytyisi sitä yhteistä säveltä Suomen eduskunnasta ja saisimme nämä asiat vihdoin ja viimein vähän paremmalle tolalle. Tämä ei ole mikään iso asia. Tähän ei tarvita kovin suuria rahamääriäkään, kunhan vain alamme käyttää kotimaisia elintarvikkeita ja käytämme niitä nimenomaan niin, että suomalainen elintarvike on aina, kun menemme kauppaan, se vaihtoehto numero yksi eikä se tuontielintarvike. Toinen asia on sitten se, että kun me haluamme tähän maahan uutta elinkeinoa ja toimintaa, niin kaupunkiin pitää rakentaa taloja, mutta hallitus on lähtenyt tekemään myös politiikkaa, jolla tuetaan maaseudulle rakentamista. Kannatan sitä lämpimästi. Myös maaseutua pitää kehittää. Sinne pitää pystyä rakentamaan uusia taloja, uusia kesämökkejä, uusia palveluja, uusia teitä ja uusia vaikka mitä, ei tällä tavalla niin kuin nykyisin, että kaikesta voidaan valittaa ja kaikki voidaan estää. Se tie on kuljettu loppuun, jos me haluamme Suomi-nimisen osakeyhtiön vielä jonain päivänä jaloilleen tästä laman suosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-06-14T19:24:43,2016-06-14T19:29:52,Tarkistettu,1.1 2016_68_154,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä salissa on tänään käyty äärimmäisen hyvä keskustelu maatalouden tilanteesta ja myöskin sen tulevaisuudesta. Täytyy sanoa, että ensinnäkin lähtötilanne on se, että kaikki ovat todistaneet sen, että kaikki tuotantosuunnat ovat tällä hetkellä Suomessa sellaisia, jotka ovat taloudellisesti vaikeuksissa. Eli me olemme kaikki yhteisellä asialla. Hallitus on tehnyt äskettäin päätöksiä muun muassa valtiontakauksen myöntämisestä maksuvalmiuslainoille ja maksuhelpotuksista myöskin korkotuki- ja valtionlainoille. Tämä on äärimmäisen tärkeä ensiapu velkaantuneille tiloille, jotka ovat pääsääntöisesti investoineita tiloja. Myöskin Maatalousyrittäjien eläkelaitos on tehnyt ratkaisun työeläkevakuutusmaksujen viivästyskoron alentamisesta, mikä tuo myöskin helpotusta tiloille. Hyvin tärkeää on kuitenkin se, millaista linjaa hallituksemme ajaa toimissaan Euroopan unionin suuntaan, ja tärkeää on saada Euroopan unioni osallistumaan näihin maatalouden taloudellisiin vaikeuksiin. Kuten tiedämme, EU:n toimet vaikuttavat keskeisesti maatalouden kannattavuuteen. Esimerkiksi maidontuotanto on äärimmäisen hankalassa tilanteessa Euroopan laajuisesti, ylituotanto vaivaa, ja unionissa on tehty ratkaisu tehdä maitojauhetta varastoon ja myöskin voita varastoon. Näillä toimenpiteillä valitettavasti on se vaikutus, että ne pitkittävät tätä kriisiä. Tänä päivänä ajateltuna EU:n päätös luopua maitokiintiöistä — kymmenen vuotta sitten tehty päätös — oli virhe. Tämä päätös toteutui viime vuoden keväällä, ja tammi—maaliskuun tilanteiden mukaisesti maidontuotanto on kasvanut esimerkiksi Tanskassa yli 7 prosenttia, Saksassa lähes 9 prosenttia, Irlannissa 33 prosenttia, Hollannissa 18 prosenttia. Koko EU:n alueella maidontuotanto on kasvanut lähestulkoon enemmän kuin Suomessa tuotetaan maitoa. Eli tällä on äärimmäisen suuri vaikutus Euroopan maitomarkkinoihin, ja siksi on hyvin tärkeää se, että me pyrimme Suomessa pitämään kiinni omasta maidontuotannosta ja hoitamaan sen osuuden niin, että me emme jää tässä häviölle, koska meidän on kuitenkin katsottava tulevaisuuteen ja seuraavaan EU:n ohjelmakauteen. Euroopan unionin seuraavaa ohjelmakautta värittää merkittävästi se, millaiseksi tulee muodostumaan Itä-Euroopan ja läntisen Euroopan tilanne. Itä-Euroopan maat odottavat yhä kasvavia EU-tukia elikkä pinta-alatukia, ja läntinen Eurooppa tunnetusti ei halua tasata niitä. Mutta mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, niin tällä tulee olemaan merkittävä vaikutus myöskin seuraavan ohjelmakauden asioihin. Mutta kotimaan tilanteesta: Valtioneuvosto teki merkittävän periaatepäätöksen siitä, että valtio hankkii omiin toimintoihinsa ruokaa, joka on tuotettu viljelijöiltä vaadittuja tuotantovaatimuksia noudattaen, ja tämä on äärimmäisen tärkeä viesti myöskin kunnille ja muille joukkoruokailua harjoittaville tahoille. Ja meidän kansanedustajina, jotka olemme monissa toiminnoissa mukana, pitää tätä asiaa myöskin omalta osaltamme vaalia. Arvoisa rouva puhemies! Investoinnit ovat puhuttaneet varsin paljon täällä tänään. Vuosi 2015 oli hyvin merkittävä, tai oikeastaan myöskin vähän ikävä, vuosi investointien osalta, koska ne jäivät vähiin johtuen siitä, että Maaseutuvirasto pyrki tuolloin sähköiseen hakuun, joka ei onnistunut, mikä aiheutti sen, että päätöksiä pystyttiin tekemään vasta syksyllä. Näin ollen rakentamishankkeet jäivät viime kesältä täysin väliin. Tämä aiheutti sen muun muassa Etelä-Pohjanmaalla, missä on useita yrityksiä rakennus- ja laiteteollisuuden alalla, että ne joutuivat lomauttamaan työtekijöitään sen johdosta, että kysyntää tuotteille ei ollutkaan. Toivottavasti näistä päästään eroon ja investointeja saadaan liikkeelle, koska tulevaisuuden osalta on äärimmäisen tärkeää, että maataloutemme investoi ja että myöskin tunnustetaan se realiteetti, että yksikkökoko kasvaa ja samalla myöskin maatilayritysten kilpailukyky. Täällä on puhuttu paljon myöskin näistä energiainvestoinneista. Ne ovat hyödyllisiä, mutta valitettavasti on niin, että lantaperusteisten energiainvestointien osalta on usein ongelmana se, että ne kohdistuvat suuriin tiloihin, joilla jo ennestään on iso velkamäärä, eivätkä ne kykene ottamaan 500 000—1 000 000 euron lisävelkaa tämän energiainvestoinnin toteuttamiseen. (Puhemies koputtaa) Tämä on se, mikä jarruttaa käytännössä näiden investointien toteuttamista. Mutta, arvoisa rouva puhemies, toivottavasti tämä keskustelu tänään on edesauttanut suomalaisen maatalouden pärjäämistä ja antanut myöskin viljelijöille kannustusta jatkaa työtä, vaikka tämä tämän hetken (Puhemies koputtaa) taloudellinen tilanne on äärimmäisen hankala.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-06-14T19:29:55,2016-06-14T19:36:11,Tarkistettu,1.1 2016_68_155,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on puhuttu Euroopan yhteisestä maatalouspolitiikasta ja talouspolitiikasta tässä tilanteessa. Ottaisinkin esille tässä, kun nyt muun muassa Aalto kysyi, miten tänne saataisiin syöttötariffit toimimaan, jotta lisätuloja maatiloille tulisi: me kuitenkin maksamme tällä hetkellä EU:n ulkopuolelle, Venäjälle, sieltä tulevasta metsähakkeesta tukea. Se on hallituksen tehtävä, joka on saatava nyt tällä kaudella pois. Esimerkiksi meidän lähellä toimii kouran valmistaja, joka bioenergiaa ja tuommoista metsähakkeeseen sopivaa puuta käsittelee. Kaikki tilaukset ovat tällä hetkellä plus miinus nolla, suurin piirtein. Yksi osatekijä, mistä tämä johtuu, on, että kun Venäjältä tulee polttolaitoksiin haketta, se saa tuet. Miksi tätä ei kohdisteta tälle maaseudulle — koska maatalousyrittäjistä monilla on myös metsämaata — ja sieltä tulevaan hakkeeseen, joka viedään lämpölaitokseen? Samalla korjautuvat metsät, tulee työpaikkoja sinne ja niin edelleen. Mutta se Venäjältä tuotavan hakkeen tuki on saatava, keinolla millä hyvänsä, tällä hallituskaudella pois. Samalla tulee työpaikkoja maaseudulle, muun muassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-06-14T19:36:11,2016-06-14T19:38:03,Tarkistettu,1.1 2016_68_156,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hoskonen maalaili tässä piruja seinille, sinnekin, missä sellaisia ei ole millään tavalla löydettävissä, vaikka kuinka suurennuslasilla katsoisi. Maisemansuojeluohjelma ei millään lailla estä elinkeinojen harjoittamista, päinvastoin, esimerkiksi Ilomantsin vaaramaisemat peltoineen ovat vaaramaisemia peltoineen vain siinä tapauksessa, että siellä aktiivisesti harjoitetaan maataloutta, ja toisaalta niiden olemassaolo tukee myös matkailun olemassaoloa alueella. Joten tällä maisemansuojeluohjelmalla haetaan nimenomaan sitä, että aktiivinen elinkeinotoiminta alueella säilyy ja sitä kautta myös se maisema säilyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-14T19:38:05,2016-06-14T19:38:52,Tarkistettu,1.1 2016_68_157,68/2016,2016-06-14,14.00,19.41,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Huomaan, että keskustelu on päättymässä. Tuolta ulkomailta pääsin tähän onneksi kuitenkin mukaan ja voin todella yhtyä tuohon ensinnäkin keskustan ryhmäpuheenvuorossa todettuun vaatimukseen ja edellytykseen siitä, että tämä kriisipaketti, jota ministeri Tiilikainen on valmistellut, nyt viedään toteutukseen. Siellä on nyt hyvä alku muun muassa näitten takausjärjestelyjen ja muiden osalta, mutta myöskin budjetin osalta se on vietävä lävitse. Totta kai tämä on paljon laajempi kysymys, kun katsomme tulevaisuuteen suomalaisen maa- ja elintarviketalouden pärjäämistä. Otan vain yhden esille, byrokratian purkamisen. Siinä hallitus on tehnyt jo itse asiassa paljon, kun menee katsomaan maatalousministeriön mmm.fi/norminpurku-sivulle. Tänä syksynä oli kahdeksan eri lakikokonaisuutta, ja myöskin pienempiä alemman tason säädöksiä on tehty, mutta urakka on iso. Suuri valiokunta viime viikolla edellytti, että byrokratian purkaminen otetaan Euroopan huippukokouksessa päätelmiin. Tämä totta kai koskee erityisesti juuri maataloutta. Me tiedämme, että pääministeri Sipilä on tähän valmis ja valmistautunut. Omankin kokemukseni perusteella voin todeta, että tämä EU:n pää on myös saatava liikkeelle. Maatalouspolitiikkaa on tietenkin yksinkertaistettava, mutta esimerkiksi näitten pinta-alamittausten järkevöittäminen taikka täydentävien ehtojen ja sanktioiden järkevöittäminen taikka siirtyminen nykyisestä raskaasta valvontataakasta riskiperusteiseen valvontaan Suomessa vaativat EU:n panoksen ja myöskin EU:n hyväksynnän, ja siinä on nyt todella tehtävä töitä. Ymmärtääkseni tämä on nyt vähän laajemmin jäsenmaissa tajuttu, ja Suomi voi johtaa tätä prosessia, jossa todellakin säännöksiä sujuvoitetaan ja järkevöitetään ja tällä tavalla kevennetään viljelijöiden kohtuutonta taakkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-06-14T19:38:55,2016-06-14T19:41:04,Tarkistettu,1.1 2016_69_1,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt tehdään päätös Peter Östmanin ym. välikysymyksestä suomalaisen maatalouden kriisistä. Keskustelu välikysymyksestä päättyi 14.6.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa ovat Peter Östman Hanna Halmeenpään kannattamana ja Harry Wallin Tytti Tuppuraisen kannattamana tehneet ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotukset on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 2A),PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_69_2,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä>>>Välikysymys VK 3/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ensin äänestetään Harry Wallinin ehdotuksesta Peter Östmanin ehdotusta vastaan ja lopuksi siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_69_3,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 9/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_69_4,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksen mukaan omaishoitajien oikeutta vapaaseen laajennetaan siten, että kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Yhtäjaksoisessa hoidossa oikeus vapaaseen on jatkossakin vähintään kolme vuorokautta. Lisäksi sosiaalihuoltolakiin lisätään säännökset omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaista sekä kunnan velvollisuudesta järjestää vapaan aikainen tarkoituksenmukainen sijaishoito. Valiokunta pitää omaishoitajien vapaiden lisäämistä ja vapaisiin oikeutettujen piirin laajentamista hyvänä uudistuksena. Merkittävä osa omaishoidon vapaaseen oikeutetuista henkilöistä jättääkin nykyisin vapaansa käyttämättä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan syynä tähän on haluttomuus jättää hoidettava toisten hoitoon, hoidettavan kieltäytyminen muusta hoidosta sekä sopivan sijaishoidon puute. Valiokunta korostaakin, että sijaishoidossa tulee olla riittävät resurssit ja osaaminen, jotta voidaan toteuttaa aktivoivaa, laadukasta ja kuntouttavaa hoivaa. Merkittävä osa omaisiaan ja läheisiään pitkäaikaisesti hoitavista henkilöistä ei ole tehnyt omaishoitosopimusta, ja he ovat näin omaishoitajan jaksamista tukevan vapaajärjestelmän ulkopuolella. Sosiaalihuoltolakiin ehdotetulla muutoksella vahvistetaan myös näiden henkilöiden oikeutta vapaaseen. Valiokunta toteaa, että ilman omaishoitosopimusta olevien osalta lain toimeenpanoon liittyy haasteita. Jotta omaisiaan ilman omaishoitosopimusta hoitavat olisivat yhdenvertaisessa asemassa, kunnissa tulisi olla kriteerit, joiden perusteella omainen on oikeutettu vapaaseen. Arvoisa puhemies! Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös kunnan velvollisuudesta tarvittaessa järjestää omaishoitajille valmennusta ja koulutusta. Valmennusta on paljon järjestetty järjestöjen tuottamana ja vapaaehtoisvoimin, ja Omaishoitajat ja läheiset ‑liitto on tehnyt tässä uraauurtavaa työtä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että valmennuksen muuttuessa kunnan tehtäväksi valmennuksen tuottamisesta voivat jatkossakin vastata myös järjestöt, joilla on siitä vahvaa osaamista ja pitkäaikaista kokemusta. Valiokunta ehdottaa, että valmennus siirtyy kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin vasta vuoden 2018 alusta lukien. Tällöin järjestöjen on mahdollista sopeuttaa toiminta niin, että ne voivat tuottaa palveluja hankintalain säännösten mukaisesti. Valmennukseen varatut voimavaralisäykset tulisi kuitenkin toteuttaa suunnitellusti jo vuosina 2016 ja 2017. Näin kunnat ja maakunnat voivat jo ennen lainmuutosta käynnistää valmennuksen suunnittelun, kehittämisen ja juurruttamisen osaksi pysyvää toimintaa. Omaishoitotehtävää tukevana palveluna lakiin lisätään säännös kunnan velvollisuudesta tarvittaessa järjestää omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia ja hänen hyvinvointiaan tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Valiokunta pitää esitystä tervetulleena, koska hoidettavan terveydestä ja hyvinvoinnista on huolehdittava ja usein hoitajan oma terveys jää toissijaiseksi. Valiokunta korostaa myös, että myös omaishoitajan psyykkiseen jaksamiseen ja kuntoutukseen tulee kiinnittää riittävästi huomiota. Valiokunta pitää myös tiedonkeruuta erittäin tärkeänä, jotta omaishoitajia koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä voidaan paremmin ottaa huomioon omaishoidon moninaisuus. Säätelyä kehitettäessä on tarpeen tunnistaa erilaiset hoivatilanteet ja erilaisten hoidettavien vaatimukset omaishoitajien terveyden, jaksamisen ja hoivan laadun suhteen. Arvoisa puhemies! Omaishoidon tuella hoidettiin vuonna 2014 lähes 7 000:ta alle 18-vuotiasta lasta. Omaishoidossa on eri-ikäisiä, tarpeiltaan erilaisia lapsia, joiden oikeuksiin ja hyvinvointiin nyt ehdotettavilla muutoksilla on selkeä vaikutus. Hallituksen esitys ei kuitenkaan sisällä lapsivaikutusten arviointia. Valiokunnan mukaan esityksen vaikutusarvioinnissa olisi ollut tärkeää huomioida eri ikäryhmät, niiden tarpeet, mukaan lukien erityiset tarpeet, jotka syntyvät lapsen sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä taustatekijästä, kuten kulttuuri- ja kielitaustasta. Valiokunta toteaakin, että vaatimus lapsivaikutusten arvioinnista perustuu YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista. Yleissopimuksessa edellytetään, että lapsen etu otetaan huomioon ensisijaisena harkintaperusteena lapsiin kohdistuvia päätöksiä tehtäessä. Arvoisa puhemies! Valiokunta puoltaa lakiesityksen hyväksymistä muutettuna valiokunnan muutosten mukaisesti, ja valiokunnan esitys on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-06-15T14:03:37,2016-06-15T14:08:28,Tarkistettu,1.1 2016_69_5,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,Kiitoksia. — Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_6,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yksi hallitusohjelman olennaisista tavoitteista on omais- ja perhehoidon tukeminen. Omaishoito on yhteiskunnan sosiaalisen kestävyyden kannalta hyvin tärkeä hoidon muoto, koska se mahdollistaa hoidettavalle asumisen kotona ja tiiviin yhteyden perheeseen. Tämän lisäksi omaishoidolla on myös suuri merkitys valtiontaloudelle, sillä yksi omaishoitaja voi säästää kymmeniätuhansia euroja julkista rahaa vuodessa. Onkin ollut häpeällistä, että Suomessa on monia omaishoitajia, jotka ovat olleet liian lujilla. Omaishoitajan ylirasituksesta kärsivät kaikki: hoitaja itse, hoidettava, heidän läheisensä ja yhteiskunta. Kuitenkin olemme pitkään tarjonneet omaishoitajille vain lämpimiä puheita. Nyt tilanne muuttuu. Suuri uudistus liittyy vapaisiin. Aikaisemmin vapaa-ajanvietto-oikeus on ollut vain sitovaa hoitotyötä tekevillä. Nyt kuntien tehtäviin kuuluu järjestää vapaata kaikille kunnan kanssa omaishoitosopimuksen tehneille henkilöille. Lisäksi lakiin lisätään se, että vapaata voi tarjota myös niille, jotka antavat omaishoitoa ilman omaishoitosopimusta. Tavoitteena on parempi tuki kaikenlaisiin omaishoitotilanteisiin. Tuen omaishoitajalle ei tulisi olla mustavalkoinen, on—off. Tukea tarvitsevat muutkin kuin omaishoitajat, jotka ovat sopimuksen tehneet, ja sen tulisi laajeta liikkuvasti tarpeen mukaan. Toiseksi on ollut ongelmaa sen kanssa, että huolimatta periaatteellisesta oikeudesta vapaaseen vain puolet omaishoitajista on pitänyt vapaita. Vapaan käyttämättä jättäminen ei useinkaan johdu siitä, ettei sille olisi tarvetta, vaan siitä, ettei kunta ole järjestänyt järkeviä mahdollisuuksia vapaan aikaiseen korvaavaan hoitoon. Tätä asiaa on nyt lähdetty parantamaan paitsi lakiteitse myös käytännössä. Perhehoito on tärkeä keino, jolla vapaa-ajanviettomahdollisuuksia parannetaan. Perhehoito on yleensä joustavampi ja miellyttävämpi vaihtoehto omaishoitajan vapaan järjestämiseen kuin esimerkiksi jakso palvelutalossa. Myös perhehoitajat tekevät todella arvokasta työtä. Tämän uudistuksen yhteydessä perhehoitajien vapaata tulee tukea ja sitä lisätään. Näin toivottavasti yhä useampi löytää perhehoidosta itselleen mielekkään työn. On todella hienoa, että myös iäkkäiden perhehoito yleistyy ja hyviä käytäntöjä ollaan aktiivisesti levittämässä. Perhehoitohan toimii paitsi lyhytaikaisena myös jatkuvana — esimerkiksi palveluasumista korvaavana — hoitona ja tärkeänä osana lastensuojelutyötä. Näillä lakiesityksillä saadaan omais- ja perhehoitajille myös pitkään odotetut terveys- ja hyvinvointitarkastukset. Omais- ja perhehoidon tuen parantamisessa olemme nyt hyvässä vauhdissa. Sote-uudistuksen yhteydessä on hyvä hetki remontoida tukipalveluita sillä tavalla, että ne paremmin vastaavat omais- ja perhehoitajien tarpeisiin. Tässä työssä meidän tulee ennen kaikkea kuunnella omais- ja perhehoitajien omia toiveita sekä tietysti myös hoidettavien näkemyksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-06-15T14:08:33,2016-06-15T14:12:18,Tarkistettu,1.1 2016_69_7,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Kunnioitettu puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys on varmasti yksi tärkeimpiä tämän eduskuntakauden lakiesityksiä. Omaishoidon kehittäminen on ollut kokoomukselle ja kokoomuksen eduskuntaryhmälle keskeinen tavoite. Tämä oli yksi keskeinen tavoitteemme hallitusneuvotteluissa. On todellakin hallitukselta tärkeä arvovalinta, että suurten leikkausten keskellä omaishoitoon panostetaan merkittävästi lisäeuroja ja näin valtakunnallinen omaishoidon kehittämisohjelma ottaa vihdoinkin merkittävän askeleen eteenpäin. Kokoomuksen eduskuntaryhmälle keskeisiä tavoitteita ovat olleet omaishoitajien tukeminen, oikeus vapaaseen, sen vahvistaminen, sijaishoidon kehittäminen, sijaishoidon saatavuuden ja laadun parantaminen ja myöskin omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten saaminen mahdollisimman monen omaishoitajan saataville. Tämän lakiesityksen tuossa puheenjohtaja erinomaisesti esitteli, ja toteankin, että todellakin tämä oli yksimielinen mietintö, ja otan muutamia nostoja tästä. Erityinen toive omaishoitajilla on ollut se, että omaishoitajien vapaiden käyttöön tulee joustavuutta eli vapaan voi käyttää vuorokautta lyhyemmässä ajassa tai sitten vapaita voi kerätä niin, että nämä vapaat voidaan räätälöidä kunkin tarpeeseen. Tämä on erittäin tärkeää. Esitys on todellakin osa Sipilän hallituksen sote-palvelurakenneuudistusta, jossa palvelurakenteita muokataan ihmisille sopivaksi. Eli tällä uudistuksella vahvasti tuetaan omais- ja perhehoitoa, ja samalla voidaan vähentää perinteisen laitoshoidon tarvetta sekä lisätä kotona  asumista, ja samalla vähennetään kalliita laitoshoidon kustannuksia. Ja todellakin ydinasia, mikä on tärkein tässä esityksessä, on omaishoitajan jaksamisen ja omaishoidon laadun edistäminen, ja näitä tavoitteita tämä esitys totisestikin vie vahvasti eteenpäin. Kun koti on ihmiselle useimmin se tärkein ja rakkain paikka asua ja kun tällä lakiesityksellä todellakin voidaan kotona asumista mahdollistaa, on sen tukeminen todella perusteltua ihmisen elämänlaadun kannalta. Toisaalta tässä huomioidaan todella hyvin omaishoitajan taakka. Omaishoitajan työ on hyvin arvostettavaa, mutta se on vaativaa ja usein kovin raskasta, ja tällä esityksellä taataan omaishoitajan vapaat hetket, joiden avulla sitten omaishoitaja voi kerätä voimavaroja läheisensä hoitamiseen. Tähän lakiesitykseen on todellakin kirjattu omaishoitajille hyvinvointi- ja terveystarkastukset, mutta se ei ole suoranaisesti kuntien velvollisuus, vaan lakiin on kirjattu ""tarvittaessa"", ja tällä puheenvuorolla haluan kannustaa kuntia ottamaan nämä tarkastukset käyttöön. Näillä hyvinvointi- ja terveystarkastuksilla voidaan ennalta ehkäisevästi tarttua asioihin ja auttaa omaishoitajaa ajoissa, ja näin vältytään siltä, että omaishoitajasta tulee autettava ja että omaishoitaja huomaamattaan uupuu. Eli on tärkeää myöskin aina kysyä, kuka hoitaa omaishoitajaa. Tämä esitys on todellakin osa pääministeri Sipilän hallituksen kärkihanketta, jossa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten kotihoidon kärkihanketta, ja on hyvä sanoa, että todellakin tähän kärkihankkeeseen on tulossa vahvasti lisärahoitusta, mutta todellakin budjettiin tulee sitten vuosittain, jos katsotaan vuoden 2018 tasossa, 95 miljoonaa euroa. Tämä on todella mittava panostus. Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta sen, kun aika tässä loppuu ja käytän vielä puheenvuoron, että tämä lakiesitys oli yksimielinen, mutta yksi puute tässä lakiesityksen valmistelussa oli, ja se oli se, että tätä ennen ei tehty lapsivaikutusten arviointia, ja tämä on juuri sen kaltainen lakiesitys, jossa tuo arviointi pitäisi tehdä. Kun YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa erityisesti todetaan sellaisista tilanteista, joissa lapsi joutuu eroon vanhemmistaan — kuten omaishoidossa on tilanne, jossa omaishoitaja käyttää vapaapäiviä ja tukipalveluita — niin tämä esitys on nimenomaan sellainen, jossa tuo arviointi olisi pitänyt tehdä, ja kyllä vahvan viestin lähetän maan hyvälle hallitukselle, että jatkossa nämä vaikutusarvioinnit pitää tehdä ja lasten edun pitää olla aina ensisijainen, kun lainsäädäntöä valmistellaan. Mutta kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee vahvasti tätä lakiesitystä ja kiittää hallitusta siitä, että tämä tuli eduskunnan käsiteltäväksi ja nyt olemme sen valmiit hyväksymään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-06-15T14:12:18,2016-06-15T14:17:53,Tarkistettu,1.1 2016_69_8,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erittäin myönteistä, että omaishoitoa kehitetään, ja tämä vastaa täysin myös sosialidemokraattien tavoitteita, ja kyllä minä yhdyn edustaja Sarkomaan näkemykseen lapsivaikutusten arvioinnista. Me olemme juuri tänään valtiovarainvaliokunnassa käsitelleet kehysmietintöä. Myös sosialidemokraatit ovat siinä yhteydessä tuoneet laajemminkin esiin, että hallituksen esityksistä liian usein puuttuvat erilaiset vaikutusarviot niin lasten kannalta kuin vaikka esimerkiksi tulonjakovaikutusten kannalta. Puhemies! On tärkeää kehittää vanhusten kotihoitoa, mutta on myös tärkeää muistaa vanhushoiva yleisemmin. Nyt haluan tuoda tässä yhteydessä esiin huolen esimerkiksi hallituksen suunnitelmista sen suhteen, että hallitus aikoo vanhustenhoivassa hoitajamitoitusta heikentää. Ja kun nytkin puhumme paljon niistä ongelmista, vanhusten laiminlyöntitapauksista ja muista, jotka johtuvat usein siitä, että henkilöstöä on liian vähän ja se on uupunutta, niin sen vuoksi minun mielestäni tämä on kyllä yksi niistä julmimmista säästöistä, mistä hallituksen pitäisi luopua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-15T14:17:57,,Tarkistettu,1.1 2016_69_9,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Tehdään niin, että otetaan sellainen pieni debattikierros tässä, elikkä jos haluatte varata puheenvuoroja, niin se tehdään V-painikkeella ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_10,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD ,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp," Arvoisa puheenjohtaja! Omaishoidon kehittäminen on todella tärkeää, ja omaishoitoa on tuettava, mutta samalla on kyllä hyväksyttävä se, että jossain vaiheessa esimerkiksi muistisairautta sairastavan hoito kotona ei onnistu, vaikka omainen saisi kaiken mahdollisen tuen ja avun, eli omaishoidosta ei saa koskaan tulla myöskään pakkoa. Tämmöisessä tilanteessa muuton yhteisökotiin pitäisi olla helppo ja realistinen vaihtoehto. Tällä hetkellä yhteisökodeista, ainakin sellaisista, joissa olisi valmiuksia esimerkiksi kohdata ja hoitaa hyvin muistisairaita ihmisiä, on edelleen valtava puute eri puolilla Suomea. Eli omaishoidon kehittämisen lisäksi on kehitettävä myöskin yhteisökotihoitoa ja näitä yhteisökoteja on rakennettava lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-06-15T14:19:15,2016-06-15T14:20:14,Tarkistettu,1.1 2016_69_11,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että omaishoitoa kehittävä ja parantava laki on nyt tässä pisteessä ja astumassa voimaan suomalaisten omaishoidettavien ja omaishoitajien parhaaksi. Täällä aiemmissa puheenvuoroissa otettiin esiin lapsivaikutusten arviointi, ja olen tosi hyvilläni siitä, että tämän hallituksen ohjelmassa lapsivaikutusten arviointi osana päätöksentekoa sekä kunnallisella että valtiollisella tasolla otetaan nyt todesta ja sitä toimintamuotona kehitetään vähän uutena lähestymistapana perinteisesti tunnettujen, vaikkapa sukupuolivaikutusten arvioinnin, lisäksi. Pidän hyvänä myös sitä, että tämä on asia, jota eduskunnassa saatamme nyt käsitellä valiokunnan yhteisen mietinnön kautta niin, että oppositio tukee hallitusta tässä esityksessä. Se on arvokasta, koska työ perustuu sosialidemokraattisen ministerin vetämään omaishoidon kehittämistyöryhmään, ja tämä hallitus nyt sitten halusi laittaa sen pelkästä selvityksestä toteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-06-15T14:20:16,2016-06-15T14:21:12,Tarkistettu,1.1 2016_69_12,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Varmasti tässä salissa on todellakin yksimielisyys siitä, että omaishoitajat tekevät meidän koko yhteiskuntamme kannalta äärimmäisen tärkeää työtä. Kaikki ne esitykset, mitkä vain vähänkin parantavat heidän asemaansa, ovat äärimmäisen tervetulleita, ja siitä johtuu varmasti tämä yksimielinen mietintö myöskin valiokunnassa. Tässä yhteydessä on tietysti hyvä huomauttaa, että Suomessa edelleenkään kaikki ne, jotka tekevät tätä raskasta ja tärkeää omaishoitotyötä, eivät kuitenkaan tämän tuen piiriin pääse. Kristillisdemokraateillahan on pitkään ollut tavoitteena se, että meillä omaishoidon tuki saataisiin siirrettyä Kelalle, jolloinka sitten voitaisiin varmistua siitä, että nämä tuen kriteeristöt olisivat yhtenäiset, ja myöskin siitä, ettei synny esimerkiksi sellaisia tilanteita, että jos alkuvuodesta haetaan omaishoidon tukea, niin sen saattaa saada, mutta loppuvuodesta ei enää, koska kunnat ovat taloudeltaan niin erilaisia. Siinä mielessä tämä pitää kyllä asettaa seuraavaksi suureksi uudistustavoitteeksi tämän omaishoidon suhteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-06-15T14:21:17,2016-06-15T14:22:19,Tarkistettu,1.1 2016_69_13,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lapsivaikutusten arviointi on todella keskeinen asia. Mutta toinen asia, mikä liittyy omaishoitoon, on ikääntyneet puolisot, jotka hoitavat omaistaan kotona. Erityisesti näissä tilanteissa pitäisi aina varmistaa se, että omaishoito on aito valinta eikä johdu siitä, että hoitopaikoista on pulaa tai hoitopaikat eivät vastaa laadultaan sitä, mitä ihmiset odottavat. Tästä syystä me sosialidemokraatit olemme aina korostaneet sitä, että vanhustenhoivassa pitää kantaa huolta myös siitä hoivasta, jota tehdään tuetussa palveluasumisessa, ympärivuorokautisessa hoidossa ja erilaisissa välimuotoisissa hoitopaikoissa, joita todellakin tarvitaan lisää erityisesti muistisairauksista kärsivien ikääntyneiden ihmisten kohdalla. Tämä laki on tervetullut, mutta tässä jää vielä asioita, joita pitää edelleenkin vielä kehittää, (Puhemies koputtaa) muun muassa näitä kriteereitä valmistella jatkossa, jotta meillä on selkeät pelisäännöt tähän omaishoitotilanteeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-06-15T14:22:21,2016-06-15T14:23:34,Tarkistettu,1.1 2016_69_14,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tässä kyllä todeta oppositiolle — kun kovin usein opposition puolelta todetaan, että tämä hallitus erityisen huonosti olisi vaikutusarvioinnit tehnyt — kuten edustaja Saarikko totesi, että olemme kärkihankkeeseen erityisesti ottaneet tämän lapsivaikutusten arvioinnin kehittämisen, koska sitä ei aiemmin ole tehty. Mutta ikävää mielestäni oli, että tähän se ei vielä ehtinyt, ja siksi tämän asian nostin esille ja totesin tuossa, että tämä uudistus on osana Sipilän hallituksen sote-palvelurakenneuudistusta, teemme palvelurakennetta ihmisen näköiseksi. Omaishoito on yksi osa sitä, ja on aivan selvää, että siksi me halusimme lakiin nämä hyvinvointi- ja terveystarkastukset, jotta kohdataan säännöllisesti omaishoitaja ja voidaan sitten varautua siihen, jos omaishoitaja ei enää jaksa, ja on sitten muita mahdollisuuksia. Missään nimessä omaishoitajana olemisen ei pidä olla pakko, vaan pitää olla sitten mahdollisuuksia, mahdollisuuksia siirtyä esimerkiksi yhteisökotiin. Tiedän ja tunnen, että tämä on iso huoli omaishoitajilla, ja tähän todellakin vahvasti (Puhemies koputtaa) hallitus haluaa vastata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-06-15T14:23:36,2016-06-15T14:24:44,Tarkistettu,1.1 2016_69_15,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset iloitsevat, että tämä lakiesitys on nyt tullut eduskuntaan ja viesti sieltä kansan keskuudesta ja omaishoitajilta on saatu kuuluviin. On hienoa, että omaishoitajille turvataan vapaapäiviä, ja toivottavaa on, että sitten myös se sijaishoito on tulevaisuudessa toimivaa. Sijaishoito ei saa olla pelkkä säilöönotto. Tänään vietetään maanlaajuisesti ja kansainvälisesti kampanjapäivää ikääntyneiden kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi, ja meillä se tunnetaan Kätketyt äänet ‑kampanjapäivänä. Meidän tulee tehdä kaikkemme kaltoinkohtelun ennaltaehkäisemiseksi, ja täällä nostettiin esille tämä hoitajamitoitusasia. Hoitajamitoituksen heikentäminenhän aloitettiin jo viime kaudella, jolloin laatusuositusta ruvettiin heikentämään: se pudotettiin sieltä 0,6—0,8:sta 0,5:een, ja ne ovat ne luvut, mitä me nyt tällä hetkellä katsomme. Elikkä meillä kaikilla on syytä katsoa peiliin, minkä takia hoitajamitoitus on tällä hetkellä 0,5 ja miksi se on asetettu siihen tasoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-06-15T14:24:44,2016-06-15T14:25:47,Tarkistettu,1.1 2016_69_16,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos omaishoitajat menisivät lakkoon, niin siitä seuraisi kaaos. Minä luulen, että se kertoo tämän työn tärkeydestä ja siitä, että todellakin kannattaa miettiä niitä välineitä, joilla omaishoitajien arkea voidaan helpottaa. Siinä mielessä tämä hallituksen esitys on tervetullut uudistus. Mutta kun näitä vapaapäiviä mietitään, niin on oleellista miettiä myös sitä, mitkä ovat sen omaishoitajan ja hoidettavan tarpeet. Liian usein me lähdemme siitä, että nämä vapaapäivät hoidetaan sitä kautta, että hoidettava viedään johonkin laitoshoitoon siksi ajaksi, kun vapaita on. Usein omaishoitajien puolelta kuulee sen viestin, että olisi parempi saada apua kotiin, koska silloin se arki ei sekoittuisi niin paljon kuin näissä intervallijaksoissa. Ja oleellista on se, miten tämä pannaan toimeen. Mietin sitä, kun sote-uudistuksen yhteydessä ollaan ikään kuin vähentämässä näitä tehtäviä kunnista ja tässä kuitenkin nyt säädetään kunnalle vastuuta. Me olemme vähän sellaisessa välitilassa, että ei oikein tiedä, mihin suuntaan mennään: mennäänkö siihen suuntaan, että kunta vastaa, vai mennäänkö siihen suuntaan, että ne siirtyvät maakunnille. Toivon, että tämä ei tuo jatkossa ikään kuin sitä tilannetta, että jäämme sellaiseen välitilaan, että nämä asiat eivät sitten käytännössä toteutuisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-06-15T14:25:49,2016-06-15T14:27:04,Tarkistettu,1.1 2016_69_17,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen iloinen nyt siitä, että omaishoitajien mahdollisuus vapaapäiviin paranee näitten lakiesitysten ansiosta sillä, että myös perhehoitoa kehitetään. Ja lyhytkestoinen perhehoito on kyllä näyttänyt kyntensä: sekä omaishoitajat että hoidettavat ovat antaneet erittäin rohkaisevaa palautetta niissä paikoissa, joissa tämä on ollut käytössä — ja kymmenissä kunnissa jo on käytössä tämä lyhytaikainen perhehoito. Eli se tulee helpottamaan ihan varmasti tätä, mitä edustaja Filatov sanoi, että ei riitä intervallihoitopaikat, ja on juuri niin kuin sanoitte, että ei esimerkiksi muistisairasta läheistä välttämättä haluta viedä laitokseen, koska hänen elämänsä järkkyy, se on aivan totta. Minä pidän tätä uudistusta nyt tältä osin selvänä eteenpäinmenona, ja olen siitä tosi iloinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-06-15T14:27:06,2016-06-15T14:28:00,Tarkistettu,1.1 2016_69_18,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lakiuudistus on todella tärkeä, ja on hyvä, että huolehditaan omaishoitajien jaksamisesta, sillä työ on todella rankkaa. Ja kuten mietinnössä todetaan, nytkin merkittävä osa niistä omaishoitajista, jotka ovat oikeutettuja lomiin, ovat jättäneet ne käyttämättä, koska he eivät voi luottaa siihen, että hoidettava saa heidän lomansa aikana laadukasta ja hyvää ja yksilöllistä hoitoa. On tärkeää, että tähän nyt kunnat jatkossa panostavat, ja se voi olla myös monenlaista, ja myös järjestäjätahot voivat olla monenlaisia, kuten järjestöjä. Pidän erittäin tärkeänä myös sitä huomiota, minkä valiokunta on tehnyt, että lapsivaikutusten arviointi on jäänyt tässä puutteelliseksi. Usein, kun omaishoitoa ajatellaan, ajatellaan vain vanhuksia, mutta on hyvin paljon myös lapsia omaishoidettavana, ja siksi tämä tiedonkeruuasia, mikä on nostettu, on erittäin tärkeä sitten jatkokehittämisen kannalta. On myös huolehdittava siitä, että omaishoitajuudesta ei tule naisille uutta tuloloukkua, ja tulee miettiä, miten työn ja omaishoidon yhteensovittamista voidaan parantaa ja miten kannustaa myös miehiä omaishoitajiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-15T14:28:02,2016-06-15T14:29:15,Tarkistettu,1.1 2016_69_19,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Jaana,Laitinen-Pesola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp," Mielestäni tämä omaishoitolain eteenpäinvieminen on erittäin tärkeä asia, mutta haluaisin puuttua vielä täällä esille nostettuun henkilöstömitoitusasiaan. Kannattaa muistaa, että henkilöstömitoitus ei ole pelkkä luku jossain suosituksessa tai muussa paperissa vaan henkilöstömitoituksen on perustuttava asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin. Näitten laadukkaiden palveluiden tuottaminen edellyttää, että käytössä on oikeanlaista henkilöstöä ja henkilöstön osaamista juuri oikeassa paikassa. Eli tärkeämpää kuin pelkät numerot on se, että voidaan miettiä myös sitä, että meillä on se oikea osaava henkilöstö oikeassa paikassa. Toki täytyy sanoa, että paitsi sen hyvän hoidon laadun puolestapuhumisen kannalta henkilöstömitoitus on kyllä yksi vetovoimatekijä myös siinä, että saamme jatkossakin tarpeeksi ja osaavaa henkilöstöä alalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1342,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Jaana Laitinen-Pesola,1342,2016-06-15T14:29:17,2016-06-15T14:30:23,Tarkistettu,1.1 2016_69_20,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen lakiesitys on perusteltu, se on tärkeä. Lähdin politiikkaan vasta muutamia vuosia sitten, ja syy siihen oli tämä omaishoitajien asema, jota olin saanut läheltä seurata ja johon perussuomalaiset vaativat parannusta. Nyt täällä eduskunnassa on hienoa huomata, että omaishoitajista ollaan huolissaan yli puoluerajojen, että on ollut kertakaikkisen hienoja puheenvuoroja. Vapaapäivät ovat tarpeen, mutta samalla tosiaankin on huolehdittava hoitajamitoituksesta, ettei hoidettava mene aina huonompaan kuntoon ollessaan laitoksessa hoidossa. Tästäkin on ihan omakohtaisia kokemuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-06-15T14:30:25,2016-06-15T14:31:13,Tarkistettu,1.1 2016_69_21,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikutusten arviointeja tarvitaan. Tämä lakiuudistus on sinällään hyvä, mutta hienoa, että tähän seikkaan on kiinnitetty huomiota. Omaishoidon tuella hoidettiin kuitenkin vuonna 2014 lähes 7 000 lasta eli merkittävä määrä. Kiinnittäisin huomiota siihen, että myös tämän perhehoidon kohdalla nämä vaikutusten arvioinnit puuttuvat. Varsinkin Lastensuojelun Keskusliitto ja muut lapsiasiainjärjestöt ovat hyvinkin voimakkaasti ottaneet tähän kantaa, että on menty enemmän elinkeinopoliittisin intressein kuin lapsen etu edellä. Kuitenkin haluan todeta, että tämä on hyvä aloitus — tämä on kuitenkin ehkä palveluihin hyvinkin keskittynyt. Tätä viime kaudella aloitettua hyvää työtä pitää jatkaa. Kunnianhimoisena tavoitteena tulee olla saada yhtenäiset kriteerit, palkkioluokat, verotus, tulee ratkaista kokonaisuudessaan tämä subjektiivinen oikeus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-06-15T14:31:15,2016-06-15T14:32:18,Tarkistettu,1.1 2016_69_22,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvä, ja on hyvä, että tämä on yksimielisesti nyt etenemässä. Omaishoitajien kohdalla aivan keskeinen kysymys on jaksaminen. Omaishoitotyö on henkisesti ja usein myös fyysisesti kuormittavaa. Siksi vapaat ja erilaiset palvelut ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta omaishoitaja jaksaa sitä työtään tehdä. Nyt toki täytyy huomioida se, että pienituloisten, niukalla budjetilla elävien omaishoitajien kannalta nuo palvelumaksut ja jopa näihin vapaapäiviinkin liittyvät palvelumaksut saattavat nousta kynnyskysymykseksi ja ongelmaksi. Mutta pitkällä tähtäimellä olisi todellakin tärkeää, että paitsi että näitä palveluja ja vapaita pystytään parantamaan, myös saataisiin kaikille omaishoitajille oikeus omaishoidon tukeen aivan samaan tapaan kuin on meillä lasten kotihoidon tuki, jotta (Puhemies koputtaa) se olisi yhdenvertainen kaikille omaishoitajille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-06-15T14:32:19,2016-06-15T14:33:38,Tarkistettu,1.1 2016_69_23,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja, KESK ,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Käytän varsinaisen puheenvuoron tuossa myöhemmin mutta tässä debatissa haluan korostaa samaa asiaa kuin edustaja Mäkisalo-Ropponen toi viisaassa puheenvuorossaan esille. Omaishoito on tärkeä vanhustenhoivan muoto, mutta välttämättä omaishoitotilanteet eivät pysty jatkumaan aivan sitten sinne elämän loppuun saakka ja myös muita hoitomuotoja tarvitaan. On hyvä muistaa se, että kaikilla ei ole omaista, joka pystyisi ryhtymään omaishoitajaksi. Sen takia tällaiset erilaiset yhteisökodit ja myös perhehoito, jota kohta seuraavassa kohdassa käsitellään — perhehoitolain uudistus — ovat todella tärkeitä rinnalla kulkevia asioita, joita meidän pitää tässä yhteiskunnassa kehittää. Mutta tässä kohdin iloitsen siitä, että muun muassa hyvinvointi- ja terveystarkastusten ja tämän valmennuksen ja koulutuksen kautta tuemme omaishoitajia heidän tärkeässä työssään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-06-15T14:33:41,2016-06-15T14:34:44,Tarkistettu,1.1 2016_69_24,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyviä puheenvuoroja. Olisin itse omista kokemuksistani hieman kertonut. Olen holhoustoimen edunvalvonnan lakimiehenä tavannut paljon muistisairaiden omaishoitajia, ja heillä on todella raskas taakka, koska he hoitavat sen terveyspuolen sekä taloutta koskevat asiat ja he joutuvat hoitamaan koko perheen ruljanssin. Monesti näissä keskusteluissa on tullut esille, mitä täällä todettiin, että näitä päiviä ei käytetä. He eivät raaski viedä hoidettavaa sinne, he eivät luota siihen palvelun tasoon. Elikkä sen takia on tärkeää, että siihen laatuun kiinnitetään huomiota ja siihen, että siellä eivät ihmiset vaihdu koko ajan, koska muistisairas ihminen ei voi ensinnäkään vaihtaa koko ajan ympäristöä — siksi hänen pitäisi olla kotona — ja sen ihmisen pitäisi olla myös aika paljon se sama ja semmoinen, johon on tullut luotettavat välit. Muistisairas ei vain jostakin syystä luota kaikkiin ihmisiin: joku voi muistuttaa jotain ikävää henkilöä menneisyydestä tai jotain muuta. Tämä on erittäin tärkeää myös valittaessa sitä henkilöä, joka on se hoitaja. Tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota. Perussuomalaisena olen todella iloinen, että tämä pitkäaikainen tavoitteemme tästä asiasta on nyt edennyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-06-15T14:34:45,2016-06-15T14:35:49,Tarkistettu,1.1 2016_69_25,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tosi hyvä, että tässä debattikeskustelussakin nousee esiin yhteinen huoli tästä sijaishoitojärjestelystä tilanteissa, joissa omaishoitaja voisi niitä lakisääteisiä vapaapäiviään pitää. Tähän myös valiokunta kiinnitti painokkaasti huomiota kuulemisissa ja asiantuntija-arvioissa. Pidän tärkeänä, että me eduskunnan päästä seuraamme nyt myös sitä hallituksen kärkihanketta omaishoidon kehittämisestä, jossa nimenomaan on tarkoitus tätä linkitystä mahdollisesti omaishoidon ja lyhytaikaisen perhehoidon välillä vahvistaa ja ylipäätään ottaen näitä sijaishoitojärjestelyjä täsmentää. Edustaja Nurmiselle haluan sanoa, että harvoin kuulee elinkeinopolitiikka-sanaa näissä asioissa, perhehoidon ja omaishoidon yhteydessä, käytettävän, koska tiedämme aika tarkkaan, että nämä tukisummat yhteiskunnalta ovat silti kummastakin vielä sen verran pieniä, että missään nimessä on vaikea kuvitella kenenkään toimivan omaishoitajana elinkeinopoliittisessa mielessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-06-15T14:35:51,2016-06-15T14:36:47,Tarkistettu,1.1 2016_69_26,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD ,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Omaishoitoa on kehitetty vaiheittain runsaan 20 vuoden ajan ja omaishoitajien vapaapäivien määrää on lisätty, säädetty tapaturmavakuutuksesta sekä omaistaan hoitavalle oikeudesta hoitovapaaseen. Kehitystä on siis tapahtunut vuosien varrella, mutta isoin ongelma eli omaishoitajien epätasa-arvoinen asema asuinkunnasta riippuen on vielä jäänyt korjaamatta. Omaishoito on inhimillinen hoitomuoto, johon yhteiskunnallamme pitää olla valmiuksia panostaa. Suomen omaishoitajat ovat kuitenkin vielä kaukana tasa-arvosta. Joissakin kunnissa omaishoitaja saa palkkion, vapaapäivät ja tukea, kun taas toisissa pelkästään palkkion saamisesta joutuu taistelemaan tai sitä saatetaan laskea yksipuolisella ilmoituksella. Omaishoitoon kunnissa varattu määräraha myös vaihtelee vuosittain, eikä uusia omaishoitosopimuksia aina pystytä tekemään tarvittavaa määrää. Mielestäni tuleekin vakavasti harkita omaishoidon kustannusten siirtoa Kelan hoidettavaksi. Se takaisi tasa-arvon omaishoitajien välille ja poistaisi kuntakohtaisia eroja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-06-15T14:36:50,2016-06-15T14:37:53,Tarkistettu,1.1 2016_69_27,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Omaishoito on edullista mutta myös inhimillistä. Usein hoitajana on puoliso, joka on itsekin iäkäs. Kun ministeri ei ole paikalla, niin kysyisin valiokunnan puheenjohtajalta tai valiokunnan jäseniltä: Nousiko valiokuntakuulemisessa esille se, mistä ainakin itse olen jonkin verran saanut palautetta, että nämä henkilöt ovat usein hyvin pienellä toimeentulevia? Se palkkio on pieni, ja usein he vielä ovat hyvin säästäväisiä. Minulle on tullut viestiä siitä, että vaikka saisi käyttää näitä päiviä, niin niitä ei käytetä, kun ne ovat maksullisia. Onko tämä noussut esille, ja onko teillä tietoa siitä, miten monet jättävät käyttämättä näitä vain tämän säästäväisyyden ja pienellä elämisen tavan mukaisesti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-15T14:37:55,2016-06-15T14:38:44,Tarkistettu,1.1 2016_69_28,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä laki on erittäin tärkeä. On hienoa, että omaishoito ja omaishoitajat ovat nousseet esille. Itse näkisin, että kun meillä on perussairaanhoito ja erikoissairaanhoito, niin omaishoito on niin tärkeä, että sen voisi rinnastaa yhtenä hoitomuotona perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon rinnalle. Tässä oleellista on tietysti omaishoitajien hyvinvointi, ja sen takia pidimme tärkeänä valiokunnassa, ettei tehdä pelkästään terveystarkastuksia vaan myös hyvinvointi- ja terveystarkastuksia järjestettäisiin, joissa riittävän varhaisessa vaiheessa voidaan huomioida omaishoitajan jaksaminen. Ja tärkeänä pidettiin myös, että noita vapaapäiviä voidaan omaishoitajan omien toiveiden ja tarpeiden mukaan jakaa vaikka muutaman tunnin lyhyempiin jaksoihin, jolloin vapaata tulee useammin. Lisäksi nostaisin esiin ne noin 700 000 työssä käyvää, jotka myös hoitavat omaisiaan ja joista 90 prosenttia on naisia. Eli tämä on erittäin tärkeä, iso asia, josta debatti jatkukoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-06-15T14:38:45,2016-06-15T14:39:53,Tarkistettu,1.1 2016_69_29,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta mahdollisuus vapaisiin aidosti toteutuisi, niin mielestäni on kehitettävä sijaishoitoa ja panostettava myöskin sen laatuun. Tämän sijaishoidon on oltava hoidettavan tarpeiden mukaista ja laadukasta ja kuntouttavaa, aivan kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta on lausunnossaan todennut. Näiden hoidettavien joukossa on hyvin eri-ikäisiä ja erilaista hoitoa tarvitsevia, ja sen vuoksi tarvitaan myöskin erilaisia sijaishoitovaihtoehtoja ja myöskin lisää kotona tehtävää sijaishoitoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-06-15T14:39:54,2016-06-15T14:40:38,Tarkistettu,1.1 2016_69_30,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät yhteiskunnan kannalta äärimmäisen tärkeää työtä. Erityisen tärkeää työ on inhimilliseltä kannalta, mutta yhteiskunta myös säästää huomattavan summan, kun ihminen saa olla laitospaikan sijaan kotona lähipiiriinsä kuuluvan ihmisen hoidettavana. Tässä voi perustellusti sanoa, että euro johonkin asiaan tuo 2 euroa takaisin, ellei peräti enemmän. Kun omaishoitaja jaksaa paremmin työssään ja hoitaa omaistaan, niin se on inhimillisesti hyvin sijoitettu ja myös yhteiskunta säästää. Se, että hallituksen esityksen mukaan nyt muun muassa mahdollistamme omaishoitajille lisää vapaapäiviä, on pieni askel, ja muutakin tarvitaan. Esimerkiksi omavastuu vapaapäivistä on erikoinen käytäntö. Kuka muu joutuu maksamaan vapaapäivänsä viettämisestä? Täytyy näin ensimmäisen kauden edustajana ihmetellä, miten näitäkin yksimielisiä parannuksia tehdään vasta nyt eikä tehty esimerkiksi edellisellä hallituskaudella. Osaako tähän kysymykseen joku vastata?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-06-15T14:40:38,2016-06-15T14:41:34,Tarkistettu,1.1 2016_69_31,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin Sipilän, Orvon ja Soinin hallituksella on lämmin sydän, vahva sosiaalinen omatunto. Tämä on erittäin tärkeä arvovalinta, että omaishoitoon panostetaan tänä vaikeana aikana. Tämä yhdenvertaisuus, yhtenäiset kriteerit, on tärkeä tavoite. Vaikka rahaa oli näinkin paljon, ihan kaikkea tällä ei saatu aikaiseksi, ja kyllä hallitus on ajatellut sitäkin, eli meillä on kärkihankkeissa mahdollisuus esimerkiksi tulevien sote-alueiden, maakuntien alueilla luoda yhtenäiset kriteerit omaishoitoon ja sitä kautta myöskin edistää tätä yhdenvertaisuutta. Kyllä kannustan kansanedustajia tutustumaan näihin kärkihankkeisiin, joissa tätä asiaa viedään eteenpäin. Tosiaankin tulevaisuudessa, kun omaishoidon lainsäädäntöä kehitetään, tuo seurantatietojen hankkiminen niistä haasteista, joita on omaishoidossa, on tärkeätä, mutta myöskin sen hahmottaminen, että iäkkään muistisairaan hoitaminen on kovin erilaista kuin vaikka kasvavan, vaikeasti kehitysvammaisen lapsen. (Puhemies koputtaa) On tulevaisuudessa mietittävä, olisiko sitten erilaista lainsäädäntöä (Puhemies koputtaa) myöskin lapsille, kun puhutaan omaishoidosta, mutta tämä on tulevaisuuden asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-06-15T14:41:37,2016-06-15T14:42:56,Tarkistettu,1.1 2016_69_32,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR ,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"  Arvoisa rouva puhemies! Omaishoitajien vapaapäiväoikeuksien ja sijaisapujärjestelyjen parantaminen ovat tietysti aivan erinomaisen tärkeitä asioita. Tässä keskustelussa esiin jo noussut, yhtä olennainen asia myös omaishoitajien ja hoidettavien kannalta on todella kuitenkin myös hoitajamitoitus, iäkkäiden palveluissa erityisesti. Mitoituksen alentaminen nykyisestä minimistä, 0,5 hoitajaa asiakasta kohden, vielä entisestään, 0,4:ään, on aivan väärä suunta ja korjattava ehdottomasti. On nimittäin niin, että mikään ammattitaito tai osaaminen ei valitettavasti riitä, mikäli hoitavia ja auttavia käsipareja on vain yksinkertaisesti liian vähän hoidettavien määrään ja korkealla ammattietiikalla tehtävään työhön käytettävissä olevaan aikaan nähden. Tämä asia on sikäli suorassa yhteydessä omaishoitajiin ja hoidettaviin, että omaishoitajat eivät halua omaisiaan palveluasuntoihin, hoitolaitoksiin viedä, mikäli nämä asiat eivät ole kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-06-15T14:42:58,2016-06-15T14:44:06,Tarkistettu,1.1 2016_69_33,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Omaishoitotehtävää tukevana palveluna lakiin lisätään säännös kunnan velvollisuudesta tarvittaessa järjestää omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia ja hänen hyvinvointiaan tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Tämä on hyvä parannus, sillä hoitaja voi olla fyysisesti lähes yhtä heikossa kunnossa kuin hänen hoidettavansakin ja myös henkiset voimavarat voivat olla vähäiset. On tiedossa tapauksia, joissa omaishoitaja on passitettu saman tien sairaalaan hänen tuodessaan hoidettavaa lääkärin vastaanotolle. Muistisairaat kuten myös kehitysvammaiset hoidettavat voivat käyttäytyä aggressiivisesti ja vihamielisesti, joten omaishoitajien mahdollisesti kokema väkivalta hoitotyössä olisi myös ensisijaisen tärkeää tunnistaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-06-15T14:44:08,2016-06-15T14:45:03,Tarkistettu,1.1 2016_69_34,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Myönnän vielä viisi vastauspuheenvuoroa, joiden jälkeen menemme sitten puhujalistaan, ja voimme sitten tokikin jatkaa debattia aina välillä. Nämä viisi henkilöä ovat Mäkisalo-Ropponen, Juvonen, Lauslahti, Paloniemi, Nurminen. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_35,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen ja monet muutkin täällä nostivat esille kaltoinkohtelun ja hoitomitoituksen. On kyllä aivan selvä asia, että liian vähäinen hoitajien määrä altistaa myöskin kaltoinkohtelulle — puhun nyt niistä yhteisökodeista todellakin. Mitoitusten 0,5 ja 0,4 ero on se, että jos hoitoyhteisössä on esimerkiksi 14 tai 15 asukasta, niin 0,5 tarkoittaa, että aamu- ja iltavuorossa on kaksi hoitajaa ja yössä on yksi, mutta jos mitoitus on 0,4, niin se tarkoittaa, että joko aamuvuorossa tai iltavuorossa on vain yksi hoitaja. Jokainen voi ymmärtää, että jos on 14 muistisairautta sairastavaa ihmistä ja heitä hoitaa yksi hoitaja työvuorossa, niin se ei voi olla laadukasta hoitamista eikä silloin pystytä varmaankaan vastaamaan sen muistisairautta sairastavan henkilön tarpeisiin, vaikka olisi miten taidokas ja laadukkaasti ja (Puhemies koputtaa) hyvin toimiva työntekijä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-06-15T14:45:15,2016-06-15T14:46:21,Tarkistettu,1.1 2016_69_36,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Tuohon äskeiseen listaani lisään vielä, että ennen kuin puhujalistaan mennään, edustaja Haatainen valiokunnan puheenjohtajana käyttää vielä yhden vastauspuheenvuoron. — Mutta nyt siis edustaja Juvonen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_37,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen työskennellyt vuosia vanhustenhoivassa ja varsinkin omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa parissa ja tavannut omaishoitajia, joista täällä on kannettu syystäkin huolta. He ovat usein hyvinkin väsyneitä ja itsekin tarvitsisivat jonkunlaista lääkärissäkäyntiä, voivat huonosti ja tekevät kaikkensa sen läheisensä eteen, ja siinä mielessä tunnistan tämän ongelman, mistä täällä puhutaan. Meillä on paljon tehtävää, jotta sijaishoitopaikat ovat sellaisia, että siellä on riittävästi myös sitä aktiviteettia ja kuntouttavaa toimintaa ja ihmiset kohdataan siellä sillä tavalla kuin heidät kuuluu kohdata. Meillä on eri-ikäisiä omaishoidettavia — itse nyt puhun tässä enemmän ikääntyneistä, mutta heissä on myös nuorempia muistisairaita — ja totta kai sitten se hoidon tarve ja ne odotukset, mitä siltä hoivapaikalta vaaditaan, ovat erilaisia. On hienoa, että tässä mietinnössä nostetaan nämä hoivapaikan tärkeät teemat esille ja viedään niitä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-06-15T14:46:31,2016-06-15T14:47:42,Tarkistettu,1.1 2016_69_38,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mietin, mikä sana kuvaisi tätä lakia. Kuvaisin tätä sanalla ""välittävä"": välittävä laki. Se laki sisältää konkreettisia keinoja ja myöskin ihan silkkaa konkreettista rahaa omaishoitajien elämän, arjen, paremmaksi saamiseksi. Jokainen omaishoitaja tekee arvokasta työtä lähimmäisen hoitamiseksi, jotta he kumpikin voivat asua omassa kodissa. Täällä on useammassa puheenvuorossa noussut esille omaishoitajien jaksaminen, ja voi sanoa, että se on ehdottomasti tärkeintä — ennen kaikkea meidän työssä käyvien omaishoitajiemme jaksaminen. He kasvattavat kansantuloa mutta samaan aikaan pitävät omasta lähimmäisestään huolta. Heidän kohdallaan tulee erityisesti kiinnittää huomiota jaksamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-06-15T14:47:44,2016-06-15T14:48:39,Tarkistettu,1.1 2016_69_39,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Nurminen viittasi elinkeinopolitiikkaan, kun hän puhui perhehoidosta ja lastensuojelujärjestöjen huolesta. Minä haluaisin toivoa sitä, että myös lastensuojelujärjestöt olisivat ennen kaikkea huolissaan siitä, että meillä Suomessa sijoitetaan lapsia ja nuoria aivan vääriin paikkoihin — siitä on tehty erittäin runsaasti tutkimusta. Ja mistä se johtuu? Se johtuu tietenkin osittain ja valtaosin siitä, että meillä ei ole vieläkään riittävästi perhehoitajia eikä sijaisvanhempia. Eli paletti ei ole valmis, niin että voitaisiin lapsen edun mukaisesti aina löytää se juuri hänelle sopiva sijaishoitopaikka. Mutta tähän nyt toivottavasti saadaan parannusta, kun seuraava lakiesitys on tämä perhehoidon uudistus: mahdollisuuksia parannetaan, ennen kaikkea perhehoitajien tukea lisätään. Norjassa yli 80 prosenttia lapsista ja nuorista sijoitetaan perhehoitoon, koska Norjassa on lähdetty siitä, että perhehoitoa ja perhehoitajia tuetaan — ei kinastella siitä, onko perhehoito hyvää vai huonoa, vaan halutaan siitä niitä hyvää kuin on mahdollista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-06-15T14:48:40,2016-06-15T14:49:47,Tarkistettu,1.1 2016_69_40,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp," Arvoisa puhemies! Lakiesitys sinällään on äärettömän hyvä ja tarpeellinen, mutta kuitenkin haluan korostaa sitä viitekehystä, jossa me tällä hetkellä olemme: omaishoitajille tuen saantikaan itsessään ei ole tällä hetkellä itsestäänselvyys. Monet kunnat saattavat kamppailla vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja odottaa budjetista vapautuvia rahoja. Tämä kertoo siitä, että me olisimme tarvinneet kokonaisuudistuksen, millä tätä viedä eteenpäin. Täällä monet ovat kiinnittäneet huomiota tähän puheenvuoroon, jossa nostin nimenomaan perhehoidon osalta näitä elinkeinopoliittisia intressejä. Lähinnä nostin keskusteluun sen, että tästäkin puuttuu lapsivaikutusten arviointi ja tässä lisätään yksikön kokoa ja kasvatetaan mitoitusta. Pohdin, että mielestäni on hyvä kuitenkin keskustella, onko se lapsen edun mukaista, ja mielestäni näin ei ole. (Aila Paloniemi: Kyllä on!) ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-06-15T14:49:49,2016-06-15T14:50:49,Tarkistettu,1.1 2016_69_41,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä salissa on tästä omaishoitajien jaksamisesta kannettu huolta, ja se on todella se iso kysymys, ja siihen tämä laki tuo tervetullutta helpotusta näitten vapaiden muodossa. Mutta haluaisin nostaa tässä esille myös sen, että liian usein tilanne on se, että kun saa omaishoidon tuen, niin sitten tämä hoitaja joutuu selviytymään yksin. Nämä omaishoitajat eivät ole suinkaan ammattilaisia, ammattihoitajia. He joutuvat tekemään usein merkittäviäkin rakastaan koskevia ratkaisuja siellä arkipäivän hoitotilanteissa ja kärsivät usein myös pelosta ja syyllisyydestä, kun kokevat riittämättömyyttä. Tämän puolen haluaisin nostaa esiin, että näiden omaishoitajien tueksi tarvittaisiin kuitenkin kunnollinen paketti, että he selviytyvät ja se hoito on sitten laadukasta. Helsingin Sanomissa oli maanantaina kolmen iäkkään omaishoitajan kirjoitus, jossa he ihmettelivät muun muassa sitä, että riittävän tehokas unilääke lopetettiin heidän omaisiltaan ja he joutuvat nyt sitten kaikki valvomaan yöt, niin hoitajat kuin hoidettavat. Eli näiden tilanteiden purkamiseksi tarvittaisiin siellä kunnissa ja tulevissa maakunnissa se riittävä tuki, ja sitä huolta kyllä valiokunnan keskusteluissakin kannettiin. Tämä laki vie asioita eteenpäin, mutta toivon mukaan nämä käytännöt olisivat sellaisia, että se koti oikeasti on sitten turvallinen ja hyvä myös sille hoitajalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-06-15T14:50:52,2016-06-15T14:52:31,Tarkistettu,1.1 2016_69_42,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,Sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_43,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on hyvä alku hallituksen kärkihankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistaa kaikenikäisten omaishoitoa. Meillä on käytettävissämme vuonna 2014 julkaistu Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, joka on erinomainen käsikirja tämän hankkeen toteuttamiseksi. Omaishoitajan jaksamisesta ja hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Nyt esitetyt lisäykset vapaisiin sekä valmennuksen ja terveydenhuollon lakisääteisyys ovat askel oikeaan suuntaan. On kaikkien etu, että omaishoitaja jaksaa ja voi hyvin, jotta tämä inhimillisin ja kustannustehokkain hoitomuoto saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti. Kuten valiokuntakin on huomioinut, merkittävä osa omaishoidon vapaaseen oikeutetuista henkilöistä jättää nykyisin vapaansa käyttämättä. Tähän tulisi kiinnittää huomiota. Sijaishoitovaihtoehtoja on kehitettävä ja järjestettävä hoito niin, että se vastaa hoidettavan yksilöllisiä tarpeita ja että omainen voi luottaa hoidettavan olevan hyvässä hoidossa. Omaishoito maksaa yhteiskunnalle vuodessa runsaat 13 000 euroa palveluineen yhdeltä hoidettavalta, kotihoito noin 28 000 euroa, tehostettu palveluasuminen noin 50 000 ja laitoshoito noin 77 000 euroa. Yli 70-vuotiaiden omaishoito säästi julkisia menoja keskimäärin 20 000 euroa hoidettavaa henkilöä kohden vuonna 2013. Omaishoitona tehtävän hoitotyön laskennallinen arvo verrattuna vaihtoehtoisiin palveluihin oli Kelassa tehdyn arvion mukaan runsaat 3 miljardia euroa vuonna 2013. Arvoisa puhemies! Suomen ratifioiman ikäihmisten suojelua koskevan Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukaan kaikilla ikääntyneillä on oltava mahdollisuus viettää itsenäistä elämää tutussa ympäristössä niin kauan kuin he haluavat ja ovat siihen kykeneviä. Esitys tukee tavoitetta vähentää laitoshoitoa ja lisätä kotihoitoa sekä turvata vanhusväestön mahdollisuutta asua entistä pidempään omassa kodissaan. Omaishoitajien palveluja kehittämällä voidaan vähentää palveluasumista ja kotiin tuotavia palveluja sekä myöhentää kodin ulkopuolisen ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. On muistettava, että yli 65-vuotiaiden omaishoitajien osuus kaikista kunnan kanssa sopimuksen tehneistä omaishoitajista on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 2012 omaishoidon tuella hoidetuista 67 prosenttia oli täyttänyt 65 vuotta. Olisikin tärkeää ennakoida omaishoitajien ikääntyminen ja kehittää ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamista sekä edistää työikäisten mahdollisuuksia hoitaa iäkkäitä vanhempiaan. Meidän on pidettävä oikeassa arvossaan omaishoitajia, jotka aivan liian pienellä korvauksella työskentelevät, ja näin yhteiskunta säästää valtavia summia rahaa. Valiokunnan huomio lapsivaikutusten arvioinnin puuttumisesta on hyvä. Omaishoidon tuella hoidettiin vuoden 14 aikana lähes 7 000:ta alle 18-vuotiasta lasta, ja monet näistä lapsista ovat usein monisairaisia vammaisia. Lapsensa omaishoitajana toimimisessa on erilaiset haasteet kuin esimerkiksi iäkkäällä pariskunnalla. Vanhempien työelämän sovittaminen omaishoitoon voi olla todella haastavaa, ja jokainen tapaus pitäisikin nähdä yksilöllisesti ja lapsen edun mukaisesti. Kuntakyselyn perusteella omaishoidon tuen hakemuksista hylättiin noin joka viides vuonna 2011. Yleisimmät syyt olivat kunnan asettamien tuen myöntämiskriteerien täyttymättömyys ja määrärahojen riittämättömyys noin joka kuudennen hakemuksen kohdalla. Omaishoitohankkeen kehittämistä onkin ripeästi jatkettava niin, että omaishoidon tuen kriteereitä yhdenmukaistetaan ja kaikilla kriteerit täyttävillä tulee olla subjektiivinen oikeus tukeen, jonka määrää myös pitäisi tarkistaa ylöspäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-06-15T14:52:33,2016-06-15T14:57:43,Tarkistettu,1.1 2016_69_44,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa nopeatempoisessa keskustelussa asiat varsin hyvin nousivat esille, ja itse toin siinä sen yhden ongelman, mikä minulle useammassa viestissä on tullut — ja kun tässä hivenen eri puolilta Suomea olevia kansanedustajakollegoja kävin jututtamassa, niin samanlaista viestiä on tullut muillekin. Eli meillä on näitä ihmisiä, jotka hoitavat omaa läheistään, tulevat varsin pienellä toimeen ja ovat myös hyvin säästäväisiä ja jättävät silloin käyttämättä näitä vapaapäiviä, mitä myös tässä esityksessä nyt ollaan lisäämässä. Tästä esityksestä sinänsä iso kiitos, mutta tärkeintä olisi se, että nämä vapaapäivät olisivat tosiasiallisia kaikille, niin että se ei saisi jäädä ainakaan siitä kiinni, ettei olisi varaa niitä pitää. Mutta myös pitäisi kannustaa siihen, että jokainen niitä käyttäisi, sillä se on omaishoitajan omankin jaksamisen kannalta äärimmäisen tärkeää. Omaishoito on edullista mutta myös inhimillistä. Ja kyllä oma koti on tietysti meille kaikille varmasti se rakkain paikka, missä mielellämme asumme niin pitkään kuin suinkin on mahdollista. Usein tämä omaishoitaja on oma puoliso ja usein hänkin vielä aika iäkäs. Viime vuonna meillä oli yli 43 000 omaishoidon tuen saajaa, joista 65 vuotta täyttäneitä oli 67 prosenttia. Tässä valiokunnan mietinnössä todetaan, että omaishoidon tuella hoidettiin samana vuonna eli 2014 lähes 7 000 alle 18-vuotiasta lasta. Ja yhdyn siihen, että nämä vaikutusarvioinnit ovat kaikessa lainsäädännössä kyllä äärimmäisen tärkeitä. Ne eivät ole tämän hallituksen ongelma, vaan ne ovat olleet ongelmia jo pidemmän aikaa mitä erilaisimmissa lainsäädäntötöissä. Eli ne pitäisi aina pystyä tekemään mahdollisimman hyvin, niin että etukäteen olisi tiedossa, mitä vaikutusta milläkin päätöksellä on. Tässä esityksessä siis esitetään lisättäväksi omaishoitajille oikeutta vapaaseen. Sitä laajennettaisiin siten, että kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla olisi oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohden ja tämän lisäksi sitten niillä, jotka hoitavat ympärivuorokautisesti, myös kolmeen vuorokauteen olisi mahdollisuus. Ja kunnille tulee myös velvollisuus järjestää omaishoitajalle tarvittaessa valmennusta, koulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Tämä asiakasmaksukysymys on se, minkä itse nostin. Meillä on varsin pienet nämä omaishoidon tuet, ja niistä pienistä rahoista johtuen, kun sitten näitä maksuja kertyy, monet jättävät niitä vapaita säästäväisinä ihmisinä käyttämättä, ja se ei ole hoidettavan etu, mutta ei se ole myöskään tämän hoitajan, omaishoitajan, etu. Sen takia toivon, että näitä asioita tarkastellaan huolellisesti. Tässä keskustelussa on esille noussut myös se, että meillä on edelleen alueellisia eroja kuntien välillä, eroja siinä, miten omaishoitoa käytetään. Kyllä tavoitteen tietysti pitäisi olla se, että asuinpaikasta riippumatta omaishoito olisi samoilla kriteereillä, samoilla periaatteilla kaikkien käytettävissä. Se on hyvä ja toimiva malli hoitaa läheisiä ja muitakin hoitoa tarvitsevia, kunhan se tapahtuu niin, että se ei ole pakko, mikä tässä myös on hyvin keskustelussa esille tullut. Tästä esityksestä lämpimät kiitokset hallitukselle. Vaikeina talousaikoina tehdään tällaisia inhimillisiäkin päätöksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-15T14:57:46,2016-06-15T15:01:59,Tarkistettu,1.1 2016_69_45,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Täytyy sanoa, että on todella huojentunut ja hyvä mieli, kun on tänään täällä eduskunnassa puhumassa tästä hyvin tärkeästä lakiesityksestä, joka on nyt toteutumassa. Olemme kaikki katsomassa ja nähneet omaishoitajiin päin ja tunteneet heidän tilanteensa ja sen, että on tarpeen tehdä niitä parannuksia, mitä tässä lakiesityksessä on. On hienoa, että voimme tehdä tämän kaikki yhdessä myös opposition kanssa. Tämä hallituksen esityshän tuo kaikille omaishoitajille vapaata. Se tuo kaksi päivää vapaata, ja niille, joilla on ympärivuorokautisesti hoidettava omainen siellä kodissa, vapaata kertyy se kolme päivää kalenterikuukautta kohden. Vapaata voi myös jaksottaa, mikä on hyvä asia omaishoitajalle. Laki tuo myös ohjauksen ja neuvonnan mahdollisuuden ja terveystarkastukset, jotka kaikki ovat tärkeitä. On hyvin tärkeää, että kun omaishoitaja sen oman hoidettavansa sinne sijaishoitoon saattelee, niin se sijaishoito on oikea-aikaista ja oikeanlaatuista ja siellä huomioidaan sen hoidettavan kaikki tarpeet. Meillä on paljon vielä tehtävää, että me saamme ja löydämme jokaiselle oikean hoivapaikan. Täytyy olla aktivoivaa ja kuntouttavaa ja mielekästä hoivaa tarjolla ja huomioida myös se, että omaishoidettavat ovat eri-ikäisiä. On olemassa nuorempia muistisairaita ja sitten iäkkäämpiä, kaikilla on hieman erilaiset tarpeet. Vapaat jäävät usein käyttämättä juurikin siitä syystä, että hoivapaikka ja hoidettava eivät kohtaa toisiansa. Olen itse ollut töissä omaishoitajien ja ‑hoidettavien parissa ja tunnen sen tilanteen ja myönnän myös, että paljon siellä on vielä tehtävää. Me voimme kaikki myös kunnissamme lähteä tukemaan omaishoitajia. Tein 2011 Espoon valtuustossa valtuustoaloitteen liittyen omaishoitajien maksuttomiin liikuntakortteihin uimiseen ja kuntosaliin, ja tämän vuoden alusta se aloite meni vihdoinkin läpi — viekää ihmeessä kotikuntiinne myös tämänkaltaisia ideoita. Eli kaikki omaishoitajat, joilla on omaishoitosopimus, pääsevät tämän vuoden alusta ilmaiseksi uimaan ja kuntosalille. Se on otettu ilolla vastaan myös niiden nuorempien omaishoitajien parissa, joilla on pieniä lapsia kotona hoidettavana. Täällä on mainittu siitä omaishoidon tuen ja hoitopalkkioiden ja niiden perusteiden, kuinka myönnetään, yhdenvertaistamisesta. Tässä esityksessähän on todellakin tarkoitus myös yhtenäistää maakuntien alueelle vuoteen 2019 mennessä näitä asioita, niin että maakunnat voivat keskenään miettiä sitten, millä tavalla tuet määräytyisivät yhdenvertaisesti. Täällä on nostettu hoitajamitoitus esille, mikä on tärkeä asia, eikä sitä saa sivuuttaa. Meillä on vanhuslaki, 20 §, joka määrittelee sen, että hoivapaikassa on oltava siihen hoivapaikkaan nähden riittävästi henkilöstöä, ja muun muassa saattohoitotilanteessa henkilöstöresurssin on oltava kohdallaan. Haluan kuitenkin muistuttaa, että tästä hoitajamitoituksesta on puhuttu Suomessa vuosikausia ja viime kaudella tehtiin mielestäni suuri heikennys sinne ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen, jossa mitoitukset olivat korkeammalla. Meillähän ei laki määrittele sitä itse mitoitusta, vaan me katsomme siihen laatusuositukseen. Se oli se 0,6—0,8, mutta se silloisen hallituksen aikaan heikennettiin. Laatusuositusta heikennettiin, ja siellä on tällä hetkellä 0,5 se raja. Kuitenkin kun me olemme realistisia, niin me ymmärrämme, että todellisuudessa varmaan hyvin harvassa hoivapaikassa tästä rajasta pystytään menemään alaspäin, ja se meidän tulee kaikkien myöntää. Jotta näin voidaan tehdä, niin silloin hoitoisuus pitää katsoa, onko se mahdollista, missä tarvitaan useampi hoitaja, missä mahdollisesti vähemmän. Mutta pääsääntöisesti sitä heikennystä ei pystytä tekemään. Olen itse sitä mieltä, että resursseja tulisi lisätä entisestään niihin paikkoihin, missä hoitoisuus on raskasta. Vietämme tänään Kätketyt äänet ‑päivää, joka on kaltoinkohtelun ennaltaehkäisypäivä maailmanlaajuisesti, ja mielestäni meillä kaikilla on oma vastuumme tässä asiassa. Me voimme kaikki tehdä toimia ja haastaa toinen toisiamme niin työpaikoilla kuin myös yhteiskunnassa katsomaan, mitenkä ikääntyneet meillä voivat. On mahdollista nostaa esille myös näitä asioita. Kenenkään ei tarvitse tulla kaltoin kohdelluksi, ei kodissa eikä myöskään hoivapaikassa kenenkään toimesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-06-15T15:02:02,2016-06-15T15:07:20,Tarkistettu,1.1 2016_69_46,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Omaishoitolakiin on vihdoin tulossa parannuksia, joita omaishoitajat ovat jo pitkään toivoneet. On hyvä, että kaikille omaishoitosopimuksen tehneille taataan oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kuukaudessa ja vähintään kolme vuorokautta heille, jotka hoitavat omaistaan kokoaikaisesti tai pitävät vain lyhyitä taukoja. Vapaat ovat erityisen tärkeitä työssä käyvien omaishoitajien uupumisen ennaltaehkäisemiseksi. Omaishoitajan arki täyttyy jatkuvasta läsnäolosta, hoivasta ja kotona tehtävästä työstä. Pitkäaikainen sitoutuminen hoitoon on kuormittavaa ja verottaa jaksamista. Sosiaalihuoltolakiin ehdotettavilla muutoksilla vahvistetaan niiden henkilöiden oikeutta vapaaseen, jotka toimivat omaishoitajina ilman omaishoitosopimusta. He ovat tähän saakka olleet vapaajärjestelmän ulkopuolella. Pidän kuitenkin välttämättömänä, että kunnille annetaan kriteerit, joiden perusteella myös sopimuksettomat omaishoitajat ovat oikeutettuja vapaaseen. Kunnan oma harkinta voi johtaa ihmisten eriarvoisuuteen eri puolilla Suomea. Mahdollisuus irtautua kodista ja omaishoitajan arjesta, levätä tai harrastaa, auttaa omaishoitajaa jaksamaan. Se, että mahdollisuus vapaapäiviin kirjataan nyt lakiin, ei kuitenkaan yksin riitä. Vapaat jäävät herkästi pitämättä, jos hoidettava tai hoitaja ei koe sijaishoitoa tarpeeksi luotettavaksi, osaavaksi tai jos hoidettavaa kohdellaan kalseasti. Kuntouttava työote vapaapäivien aikana on äärimmäisen tärkeää, jotta omaishoitajalla eivät mene seuraavat viikot siihen, että hän kuntouttaa hoidettavaa takaisin siihen kuntoon, missä tämä oli ennen sijaishoitoa. Tällaisia tarinoita ovat ihmiset kertoneet todella paljon eivätkä enää ole yhden kerran jälkeen halunneet laittaa omaistaan makaamaan vuodeosastolle. Vuodehoitoon joutuneet ikäihmiset menettävät merkittävän osan luustolihaksistaan jo runsaan viikon makaamisella. Jotta mahdollisuus vapaisiin aidosti toteutuisi, on kehitettävä sijaishoitoa ja panostettava sen laatuun. Sijaishoidon on oltava hoidettavan tarpeiden mukaista, laadukasta ja kuntouttavaa, kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään todennut. Omaishoidettavien joukossa on hyvin eri-ikäisiä ja erilaista hoitoa tarvitsevia, ja siksi tarvitaan erilaisia sijaishoitovaihtoehtoja ja lisää kotona tehtävää sijaishoitoa. Arvoisa puhemies! Nyt sijaishoidon tilanne on se, että vammaisille ja pitkäaikaissairaille lapsille ei ole tarjolla riittävästi sijaishoitopaikkoja. Osa vanhemmista haluaisi hoitajan kotiin vapaajakson ajaksi, koska silloin lapsen ympäristö ja tavarat säilyisivät tuttuina ja turvallisina vanhempien loman aikanakin. Mutta mistäpä omaishoitajavanhemmat tällaisen sijaisen löytäisivät, kun läheskään kaikissa kaupungeissa ei ole riittävästi sijaisia eikä esimerkiksi avustajakeskusta, josta voisi varata hoitajan? Eri kaupunkien asukkaat ovatkin tässä asiassa eriarvoisessa asemassa, kun toisessa voi varata avustajakeskuksesta sijaisen tarvittaessa ja toisessa ei sijaista löydy mitenkään ja vapaat jäävät pitämättä. Tähän ongelmaan pitää saada ratkaisu. On myös valitettavaa, että omaishoitolain uudistuksessa ei tehty lapsivaikutusten arviointia, vaikka lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsen etu otetaan huomioon ensisijaisena harkintaperusteena lapsiin kohdistuvia päätöksiä tehtäessä. Arviointiin olisi ollut perusteet, kun tiedetään, että omaishoidon piirissä on noin 7 000 alle 18-vuotiasta lasta. On myös selvää, että vammaisen lapsen hoivan tarpeet vaihtelevat paljon kasvamisen eri vaiheissa ja eri ikäkausina. Arvoisa puhemies! Eduskunnan oikeusasiamies on kertomuksessaan vuodelta 2015 muistuttanut  omaishoidon  tukea käsittelevässä kirjoituksessaan myös tiedottamisen tärkeydestä. Kertomuksessa todetaan muun muassa, että viranomaiset vastaavat siitä, että kuntalaiset saavat ajantasaiset, oikeat ja riittävät tiedot palveluista. Tiedottaminen onkin yksi omaishoitopalvelujen saatavuuden kulmakivistä. Vaativaa omaishoitotyötä tekevät ansaitsevat helposti saatavat, sujuvat palvelut, ja heidän tulee tietää niistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-06-15T15:07:26,2016-06-15T15:13:14,Tarkistettu,1.1 2016_69_47,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Keskityn tässä lyhyessä puheenvuorossani erityisesti muistisairautta sairastavien henkilöiden omaisten tilanteeseen. Omaishoidon kokonaisvaltainen kehittäminen on todella tärkeä asia, ja tämä laki on askel oikeaan suuntaan, mutta työtä on edelleen jatkettava — valmiiksi ei tämä asia tullut vieläkään. Rahallisten ja taloudellisten korvausten lisäksi omaiset tarvitsevat tietoa, ohjausta ja valmennusta omaishoitotehtävässään. Tämä on tullut selkeästi esille esimerkiksi Muistiliitossa omaisten käyttämissä puheenvuoroissa. Ohjattu, neuvottu, tuettu omaishoitaja jaksaa hoitaa läheistään kauemmin kuin sellainen omainen, joka kokee jääneensä yksin tässä vaativassa hoitotehtävässään. Myös tieto siitä, mistä saa välittömästi apua hankalissa tilanteissa, auttaa omaista jaksamaan. Samoin hyvinvointi- ja terveystarkastusten tulisi olla jokaiselle omaiselle itsestäänselvä oikeus. Omaishoitajien valmennuksesta on järjestöillä hyvää kokemusta jo tällä hetkellä, ja tätä tietoa, taitoa ja osaamista tulee hyödyntää jatkossa. Toivottavasti kunnat eivät lähde keksimään pyörää uudelleen eli aloittamaan valmennusohjelmien kehittelyä alusta, kun jo nyt valmiita ja hyväksi havaittuja valmennusmalleja ja ‑ohjelmia on olemassa. Omaishoitajien vapaiden lisääminen on kannatettava ja hyvä uudistus, mutta valitettavasti se ei auta, jos omaishoitajat eivät käytä heille kuuluvia vapaita. Muistisairautta sairastavien henkilöiden omaishoitajien keskuudessa on tullut selkeästi esille, että laadukkaita sijaishoito- ja vuorohoitopaikkoja on aivan liian vähän. Usein omaiset kokevat, että sijaishoitopaikassa hoito ei ole tarpeeksi laadukasta. Sairastunut saattaa jopa tulla fyysisesti tai psyykkisesti huonommassa kunnossa kotiin kuin oli kotoa lähtiessään. Tämä muutos voi tapahtua päivässä, parissa. Hyvin usein omaiset tuovat esille, että kaikilla ammattihenkilöillä ei kerta kaikkiaan ole valmiuksia kohdata muistisairautta sairastavia ihmisiä. Sijais- ja vuorohoitopaikan tulisi pysyä samana, ja hoidon pitäisi olla aina kuntouttavaa. Perhehoito, joko perhehoitokodissa tai sitten omaan kotiin annettuna, soveltuu monelle muistisairautta sairastavalle vuorohoito- ja sijaishoitopaikaksi hyvin, jos perhehoitajalla siis on riittävät valmiudet muistisairautta sairastavan kohtaamiseen ja auttamiseen. Sitten kun omaishoito ei enää onnistu, jokaisella tulisi olla oikeus päästä hyvään hoitoon yhteisökotiin, niin kuin täällä debatissa oli jo puhettakin. Olen todella huolissani yhteisökotien henkilöstömitoituksesta: 0,4-mitoitus on ehdottomasti liian vähän, koska se todella tarkoittaa, että työvuorossa on vain yksi hoitaja 14:ää asukasta kohden. Toivottavasti tätä muutosta ei todellakaan viedä käytäntöön. Omaisena ja läheisenä oleminen ei kuitenkaan pääty tässäkään vaiheessa eli silloin, kun sairastunut muuttaa sinne yhteisökotiin asumaan. Ammattihenkilöiden ja omaisten yhteistyöllä työtä tulisi jatkaa myös silloin, koska yhteistyöllä on suuri merkitys hoidon onnistumisen ja elämänlaadun kannalta myös yhteisökodissa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-06-15T15:13:15,2016-06-15T15:17:01,Tarkistettu,1.1 2016_69_48,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys on erittäin tervetullut parannus omais- ja perhehoitajien asemaan: omaishoitajien jaksamista tuetaan ja omaishoitajaksi ryhtymiseen kannustetaan. Omaishoitajien määrän arvioidaan lakimuutoksen jälkeen lisääntyvän noin 4 500:lla vuoteen 2020 mennessä. Omaishoitajien palveluja kehittämällä voidaan vähentää laitoshoitoa ja tukea kotona asumista entistä pidempään inhimillisesti ja turvallisesti lähellä läheisiä. Ministeriön laskelmien mukaan se toisi myös noin 180 miljoonan euron säästöt erilaisissa palvelumenoissa, kuten laitoshoidossa. Tällä hetkellä läheisiään kotona hoitaa noin 43 000 omaishoitajaa, joilla on omaishoitosopimus kunnan kanssa. Ministeriön mukaan noin 15 prosenttia heistä ei ole oikeutettu vapaisiin. Jatkossa kaikille omais- ja perhehoitajille taataan vähintään kaksi vuorokautta vapaata kuukautta kohden. Lisäksi heille on luvassa säännölliset hyvinvointi- ja terveystarkastukset kuten myös valmennusta ja koulutusta. Jotta omaishoitajat jatkossa käyttäisivät ansaitsemansa vapaapäivät, tulee sijaishoitopaikkoja kehittää niin, että sopivia hoitopaikkoja löytyisi helpommin ja nopeammin. Riittävät resurssit, osaaminen, aktiivinen ja kuntouttava hoito sekä yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ovat tärkeitä seikkoja, jotta omainen voi jättää hoidettavan sijaishoitopaikkaan luottavaisin mielin. Omaishoitotehtäviin liittyvä valmennus ja koulutus tukevat osaltaan myös työssäjaksamista. Kotona tehtävä hoitotyö voi olla kuormittavaa sekä henkisesti että fyysisesti, mitä voidaan helpottaa ammatillisella osaamisella, kuten oikeilla työasennoilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-06-15T15:17:04,2016-06-15T15:19:05,Tarkistettu,1.1 2016_69_49,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa, debatissa, on jo tuotu valtavan paljon esiin niitä asioita, joiden takia tämä omaishoitolain uudistus on todella tärkeä asia. Meillä jokaisella on oma työhistoria, ja sitä kautta erilaiset asiat täällä eduskuntakäsittelyssä ovat meille merkityksellisiä. Itse olen ennen kansanedustajuutta toiminut sairaanhoitajana, erityisesti dementoivien sairauksien asiantuntijana ja vanhainkodin osastonhoitajana osastolla, jolla oli myös näitä vuorohoitopaikkoja sitä varten, että omaishoitajat saivat vapaittensa ajaksi omaisen sinne hoitoon tuoda. Siksi tämän lain käsittely ja myös kohta käsiteltävänä olevan perhehoitolain käsittely ovat olleet itselleni todella tärkeitä asioita tässä viime viikkojen ja kuukausien aikana. Ja haluan korostaa, että nämä panostukset omais- ja perhehoitoon ja kaiken kaikkiaan tämä kärkihanke, joka meillä toteutetaan tämän meidän hallituksen toimesta, antavat isot panokset omais- ja perhehoidon kehittämiseen — tämän vuoden toisessa lisätalousarvioesityksessä 49,3 miljoonaa euroa, ja vuosittainen lisärahoitus vuodesta 18 alkaen on yhteensä 95 miljoonaa euroa, ensi vuonna 90 miljoonaa euroa. Olen todella onnellinen näistä panostuksista. Tässä yhteydessä haluaisin korostaa sitä, että työskennellessäni omaishoitajien ja omaishoidettavien kanssa on ollut joitakin asioita, jotka ovat olleet merkityksellisiä, korostuneet kerta toisensa jälkeen niissä asiakastilanteissa: millä omaishoitaja joko jaksaa tai sitten ei jaksa. Ja juuri niihin asioihin olemme pystyneet panostamaan tässä lakiesityksessä ja ne nostamaan esille myös tässä meidän valiokunnan mietinnössä. On valtavan tärkeää, että nämä hyvinvointi- ja terveystarkastukset toteutetaan omaishoitajille. Omaishoitaja voi helposti esimerkiksi dementoivaa sairautta sairastavan omaisen hoitotilanteessa aivan huomaamattaan itse uupua siinä rinnalla ja aivan samalla tavoin ihan missä tahansa muussakin omaishoitotilanteessa, hoidettaessa lasta tai kehitysvammaista omaista, niin että on tärkeää, että on taho, joka tarkistaa sen tilanteen ja pystyy puuttumaan ajoissa esimerkiksi väsymiseen tai niihin muihin sairauksiin, mitä omaishoitajalla voi olla. Ja samoin tämä valmennus ja koulutus: Omaishoitajalle pitää tarjota jo ennen omaishoitotilannetta — siinä vaiheessa, kun omaishoitaja miettii, onko minusta tähän, jaksanko minä, mistä minä saan apua — tätä valmennusta ja koulutusta, siis myös sitten jo ennen tätä varsinaista omaishoitopäätöstä. Sen on oltava tarjolla ihmisille, omaishoitajille, jotka kokevat, että se on tarpeen. Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on tällä hetkellä noin 350 000 omaishoitotapausta. Näistä 60 000 on sitovia ja vaativia, ja meillä on noin 43 000 omaishoitosopimusta. Näillä lakimuutoksilla pystytään kattamaan sitä avuntarvetta, mitä on myös niillä omaishoitajilla, jotka eivät ole tämän omaishoitosopimuksen piirissä. Tämä ulottuvuus on valtavan tärkeä asia, se, että me pystymme niille muillekin, joilla ei ole sitä oman kunnan kanssa tehtyä omaishoitosopimusta, tuomaan tukea ja jaksamista siihen tilanteeseen. Arvoisa puhemies! Ehkä lopuksi vielä kaksi asiaa haluan mainita: sen, mitä täällä on jo tullut esille, eli sen, että pitkäaikaishoidon tarve ei koskaan katoa — toimintakyky heikkenee monissa sairauksissa vääjäämättä jossakin vaiheessa, ja sen takia meillä pitää olla mahdollisuus laadukkaaseen pitkäaikaishoivaan sen jälkeen, kun omaishoito ei enää käy — ja toisena asiana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kuntien tehtävänä sote-uudistuksen jälkeen. Tämä on yksi keskeinen asia, missä kunnilla on tekemistä, että pystytään kaikkia ikäihmisiä tukemaan terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä, olipa kyseessä omaishoitaja, omaishoidettava tai ihan muuten vain ikäihminen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-06-15T15:19:06,2016-06-15T15:24:30,Tarkistettu,1.1 2016_69_50,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on kannatettava ja nimenomaan näitten palveluiden näkökulmasta hyvä. Vapaita pitää parantaa ja niiden joustavuutta. Mutta kuten täälläkin on tuotu esille, se ongelma on tällä hetkellä se, että todellisuudessa iso osa niistä vapaista jää käyttämättä. Katsoin tuon THL:n tutkimuksen, jossa oli käsitelty näitä syitä. Yksi oli haluttomuus jättää hoidettava toisen hoitoon tai sitten hoidettavan kieltäytyminen tai sopivan sijaishoidon puute. Nämä ovat kuitenkin asioita, joihin meidän pitää paneutua kunnissa, ja tähän haasteeseen tämä laki ei kuitenkaan itsessään vastaa tai puutu. Toisaalta tästä kuntoutuksesta nostaisin esille sen tosiasian, että sitä on ensinnäkin vaikea saada, jos on vanha omaishoitaja. Usein heidän kohdallaan näitä hakemuksia hylätään, koska hoitaja on jo liian vanha ja raihnas, mutta silti hoitaa edelleen. Tilanne näiden suhteen on myös epäselvä, ja siihen pitää puuttua. Tietysti tämä tuo parannusta myös näiden omaishoitajien kohdalla, jotka hoitavat ilman sopimusta. Mutta kuitenkin nämä kriteerit olisivat voineet olla ehkä vielä voimakkaammat näistä vapaapäivistä juuri näiden tilanteiden kohdalla, vaikkakin laki tuo heille parannusta. Sitten täällä on käytykin jo keskustelua paljon näistä lapsivaikutusten arvioista, jotka ovat äärettömän tärkeitä, varsinkin tällaisten lakiesitysten kohdalla, jotka vaikuttavat hyvinkin voimakkaasti lapsiin. Kuitenkin korostaisin vielä sitä tämän hetken omaishoidon tilannetta, että näiden palveluiden parantaminen on äärettömän tärkeää. Mutta kuten viime kaudella on lähdetty valmistelemaan tätä Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman mukaista kokonaisuudistusta, niin se on edelleen pidettävä kunnianhimoisena tavoitteena, sekä hallituksen että oppositiopuolueiden yhteisenä, että se olisi subjektiivinen oikeus ja pohdittaisiin ne kriteerit ja palkkiot ja saataisiin siihen selvyys. Tietenkin tämä tuleva sote-uudistus varmasti tuo siihen jonkinlaista helpotusta, ainakin alueiden väliseen harmonisointiin. Minä olen toiminut pitkään Pirkanmaalla Omaishoitajien hallituksessa ja tukihenkilönä ja nähnyt sen, kuinka jo pelkästään meidänkin maakunnassa on hyvinkin erilaisia kriteereitä liittyen eri kuntiin. Tietyissä kunnissa omaishoitajat odottavat budjetista vapautuvia varoja ja saattavat vain unelmoida näistä vapaapäivien joustavista toiminnoista. Edelleen haluan korostaa sitä fokusta, mihin vielä tulevaisuudessa pitää panostaa. Sitten haluaisin vielä nostaa muutamia lisähuomioita tulevaisuuteen ja jatkovalmisteluun tätäkin silmällä pitäen. Täällä on puhuttu esimerkiksi näistä asiakasmaksuista, jotka ovat hyvin tärkeitä. Omaishoitajan, joka aloittaa omaishoidon työn jo työikäisenä, eläkekertymä on huomattavasti pienempi. Tämä on myös johtanut näiden osalta siihen, että pienituloisuus on hyvin yleistä omaishoitajien keskuudessa, ja tämä on hyvin voimakkaasti pidettävä mielessä myös pohdittaessa näitä asiakasmaksuja. Toinen tärkeä huomio on se, että jos me katsomme tulevaisuudessa potentiaalisten omaishoitajien määrää eli 65—75-vuotiaita, niin heidän suhteellinen osuutensa koko ajan pienenee. Eli tärkeä huomio on se, että kuka voi olla jatkossa yhä vanhemmaksi elävän ihmisen omaishoitaja. Tämä on myös semmoinen tärkeä kysymys. Arvoisa puhemies! Toivottavasti nämä panostukset näkyvät kunnissa voimakkaasti, ja vaikkakaan näitä ei ole suoranaisesti korvamerkitty, niin tahto tässä on erittäin hyvä. Kiinnittäisin huomiota siihen, että tämäkin panostus maksaa itsensä takaisin. Se kertoo siitä, että isompiakin panostuksia me voisimme tehdä, jos me puhuisimme pelkästään rahallisista kustannuksista. Mutta ennen kaikkea tämä on inhimillisesti erittäin tärkeää ja omaishoito erittäin arvokasta työtä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-06-15T15:24:36,2016-06-15T15:29:40,Tarkistettu,1.1 2016_69_51,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ansiokkaassa keskustelussa on paljon oleellisia näkökulmia nostettu jo esiin. Ehkä vähemmälle huomiolle on jäänyt tästä hallituksen omaishoitajien aseman parannuskokonaisuudesta tuo omaishoitajuuteen valmentaminen ja siihen kouluttautuminen. Pidän tätä ikään kuin uutena avauksena hallituksen esityksessä, tärkeänä osa-alueena omaishoidon kehittämisessä. On paljon ihmisiä, jotka pohtivat vaikkapa oman läheisen ikääntyessä tai puolison sairastuessa, olisiko minusta omaishoitajaksi, miten minua tuettaisiin, jos sellaiseksi ryhtyisin. Sen takia tämä suomalaisen kansalaisjärjestökentän kehittämä valmennusmalli on tosi tärkeä osa tätä esitystä, ja kuntien on syytä ottaa se käyttöön, kun se nyt sitten täysimääräisesti on päätetty laittaa alkavaksi 2018 tämän esityksen valiokuntakäsittelyn jälkeen. Pidän tätä aivan yhtä tärkeänä lisänä kuin noita terveystarkastuksia tai — kuten täällä on korostettu — hyvinvointitarkastuksia, omaishoitajien jaksamisen kokonaisnäkökulman huomioimisessa. Tämä koko paketti omaishoitoon liittyviä parannuksia pohjautuu siis kansallisen omaishoidon kehittämisraporttiin viime vaalikaudelta, ja ottaen huomioon talouden tiukan tilanteen olen varsin hyvilläni siitä, että saatiin kuitenkin tähän hallituksen esitykseen koottua yhteen monia yksittäisiä parannuksia, jotka toivottavasti toimivat myös sitten kannustimena ryhtyä omaishoitajaksi. On ihan selvää, että jatkossakaan kaikista ei ole omaishoitajiksi, kaikilla ei ole omaisia, jotka voisivat hoitaa, mutta yhteiskunnallisesti annamme myös vahvan symbolisen viestin tämän toiminnan arvostamisesta vaikkapa tuon vapaapäiväjärjestelmän, terveystarkastusten, valmennuksen ja koulutuksen kautta, ja ne ovat minusta sellaisia viestejä, joita eduskunnan on näinä aikoina syytä lähettää myös, kun puhumme sanoja lähimmäisen vastuusta. Omaishoito on sitä parhaimmillaan konkreettisessa muodossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-06-15T15:29:42,2016-06-15T15:31:46,Tarkistettu,1.1 2016_69_52,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä hetkellä noin 4,5 prosenttia yli 75-vuotiaista on omaishoidon piirissä. Tuo osuus on viime vuosina pysytellyt samana, vaikka valtakunnallisena tavoitteena on ollut osuuden nostaminen, puhutaan jopa 6—7 prosentista. Tämän puheena olevan uudistuksen keskiössä on omaishoitajien vapaajärjestelmän kehittäminen. Vapaista on täällä puhuttu paljon ja ansiokkaasti. Tällä hetkellä arviolta noin 15 prosenttia omaishoitajista ei ole lakisääteisen vapaaoikeuden piirissä. Uudistuksen myötä kaikilla omaishoitajilla olisi oikeus vähintään kahteen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Tämä parantaa esimerkiksi omaa lastaan hoitavien, työssä käyvien omaishoitajien asemaa, joilla ei välttämättä ole ollut lainkaan mahdollisuutta raskaasta hoitovastuusta irrottautumiseen. Niillä omaishoitajilla, joiden tekemä hoitotyö on ympärivuorokautisesti ja jatkuvasti sitovaa, oikeus kolmeen vapaavuorokauteen säilyy samoin edellytyksin kuin nykyäänkin. Keskeisin ongelmakohta näissä omaishoitajien vapaissa on se, että arviolta lähes puolet omaishoitajista ei pysty hyödyntämään tai halua hyödyntää oikeuttaan vapaaseen. Syynä on ollut usein se, että kunnan tarjoamia sijaishoitovaihtoehtoja on pidetty varsin yksipuolisina ja tarjolla on ollut useammin laitoshoitoa tai hoitoa palvelusasumisyksiköissä ja esimerkiksi kotiin annettavaa sijaishoitoa on ollut vain harvoille tarjolla. Mutta monet hoidettavat eivät halua lähteä kodin ulkopuoliseen sijaishoitoon. Esimerkiksi muistisairaille, kuten täällä on todettu, se on ollut vaikeaa. Eli tilanteen korjaaminen vaatii ennen kaikkea kuntien toimintatapojen kehittämistä. Tähän pyritään ensinnäkin kärkihankkeiden toimenpiteillä, joissa sijaishoidon monipuolistaminen on yksi ikäihmisten kärkihankkeen kulmakivistä. Lakimuutosten toimeenpanon yhteydessä keskeisessä asemassa on lyhytaikaisen perhehoidon käytön laajentaminen myös omaishoitajien vapaan aikaisen hoidon järjestämisessä. Toimeenpanon ohjauksessa kiinnitetään huomiota toimeksiantosuhteiseen sijaishoitoon, jossa sijaishoitaja voisi olla esimerkiksi hoidettavan läheinen, sukulainen tai tuttava, joka voisi tulla hoitajan vapaan ajaksi hoidettavan kotiin. On hienoa, että tämän uudistuksen myötä myös omaishoitajien valmennus, koulutus sekä hyvinvointi- ja terveystarkastukset nostetaan lain tasolle. Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat tärkeitä erityisesti niille omaishoitajille, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä. Näin voidaan ennalta ehkäisevästi puuttua riskitekijöihin. Arvoisa puhemies! Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 60 000 sellaista omaistaan tai läheistään hoitavaa henkilöä, jotka täyttäisivät omaishoidon tuesta annetun lain edellyttämät kriteerit omaishoitosopimuksen tekemiselle. Heistä noin 43 000 on tuon sopimuksen tehnyt. Osa on ilman sopimusta omasta tahdostaan, osa siksi, että kuntien kriteerit sopimuksen tekemiselle ovat tiukat ja määrärahat joudutaan kohdentamaan vaativampiin tilanteisiin. Kunnat voivat tukea ilman omaishoitosopimusta omaistaan tai läheistään hoitavia henkilöitä sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla. Nyt sosiaalihuoltolakia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että kunta voisi järjestää päivittäin sitovaa hoitoa ja huolenpitoa omaiselleen tai läheiselleen antavan henkilön vapaan aikaisen sijaishoidon. Kunnan käytettävissä olisivat vastaavat keinot vapaan aikaisen sijaishoidon järjestämiseen kuin omaishoidon tuessakin, ja vapaan aikaisista palveluista perittäisiin hoidettavalta asiakasmaksu vastaavin perustein kuin omaishoidon tuessa. Pidän tätä lakiesitystä ja seuraavaksi keskustelussa olevaa perhehoitolakiesitystä aivan erinomaisina. Nyt tämä hallitus kerta kaikkiaan panostaa omaishoitajien ja perhehoitajien jaksamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-06-15T15:31:48,2016-06-15T15:36:03,Tarkistettu,1.1 2016_69_53,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä lakiesitystä on odotettu. Omaishoitajien asemaa on pyritty parantamaan useamman vaalikauden ajan. Nyt omaishoitajien aseman parantaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tarkoitus on lisätä oikeutta vapaisiin, koulutukseen ja valmennukseen. Niin ikään hyvinvointiin ja terveydenhuoltoon kiinnitetään huomiota. Sosiaalihuoltoon tehtävillä muutoksilla säädettäisiin omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaista sekä kunnan velvollisuudesta vapaan aikaisen sijaishoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muutoksella puolestaan omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaan ajaksi järjestettävistä palveluista perittäisiin asiakasmaksu samoin perustein kuin omaishoitajan vapaan aikaisissa palveluissa. Edellä mainitut asiat eivät kuitenkaan tapahdu itsestään, ja niiden toteuttamiseen tarvitaan vielä paljon työtä ja paljon rahaa. Siksi onkin tärkeää, että kunnille annetaan taloudelliset resurssit päästä näihin erinomaisiin tavoitteisiin. Hallitus antaa kuntien valtionosuuksien muodossa lisärahaa kunnille. Omais- ja perhehoidon kehittämiseen on varattu lisärahoitusta noin 50 miljoonaa euroa tämän vuoden toisessa lisätalousarvioesityksessä. Ensi vuonna lisärahoitusta kuntiin saadaan 90 miljoonaa ja vuodesta 18 alkaen yhteensä 95 miljoonaa euroa. Arvoisa rouva puhemies! Omaishoitotilanne voi tulla eteen pyytämättä ja yllättäen. Voi syntyä sairas tai vammainen lapsi, tai läheinen voi saada sairauskohtauksen tai joutua onnettomuuteen, jonka jälkeen ei ole paluuta entiseen elämäntapaan. Usein tilanne vaatisi nopeaa reagointia asioiden eteenpäinviemiseksi. Omainen voi olla šokin kaltaisessa tilanteessa, ja silloin tiedon on oltava lähellä ja helposti saatavissa. Valitettavan usein tilanne on kuntien puolesta ollut se, ettei saatavilla ole kattavaa tietoa ja asiantuntemusta, ainakaan yhden luukun periaatteella, vertaistuesta nyt puhumattakaan. On tärkeää, että lakiin kirjataan hoitotehtävää tukevana palveluna säännös kunnan velvollisuudesta tarvittaessa järjestää omaishoitajille valmennusta ja koulutusta, jonka tarkoituksena on tukea hoitajan työssä kehittymistä ja osaamista. Valiokunta totesikin ansiokkaasti mietinnössään, että valmennus ei kuitenkaan saa olla edellytys omaishoitajana toimimiselle. Jokainen omaishoitosuhde on yksilöllinen ja ainutlaatuinen. Jokainen omais--hoitosuhde koostuu myös erilaisista ajanjaksoista: on aika ennen omaishoitoa, varsinainen omaishoitoaika ja aika omaishoidon jälkeen. Tukea ja neuvoja saattaa tarvita kaikissa eri vaiheissa. Myös tähän valiokunta kiinnitti huomiota mietinnössään. Valiokunta kiinnitti aiheellisesti huomiota myös siihen, että kunnan pitäisi järjestää asianmukainen sijaishoito valmennuksen ajaksi. Nykyisin omaishoitajien valmennusta on järjestetty pääosin kolmannen sektorin eli järjestöjen tuottamana ja vapaaehtoisvoimin. Omaishoitajat ja läheiset ‑liitto ry on kehittänyt valmennusohjelmaa, jota liiton alaiset järjestöt ja yhdistykset kattavasti ympäri Suomen ovat toteuttaneet. Toiminta on rahoitettu pääosin Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Kannan itse erittäin suurta huolta siitä, miten ja kenen toimesta valmennus jatkossa toteutetaan. Myytäviin palveluihin ei RAY:n eli Raha-automaattiyhdistyksen avustusta voi käyttää. Tämän huolen olen useampaan otteeseen tuonut myös ministeri Mäntylän tietoon. Ensi vuoden alusta nimittäin RAY, Fintoto ja Veikkaus siirtyvät sosiaali- ja terveysministeriön alle avustuskeskukseen, jonka tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Toivottavasti yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa löydetään mahdollisuus tukea yhdistyksiä ja niiden taloudellisia mahdollisuuksia toimia myös jatkossa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaakin, että omaishoitajien valmennus siirtyy kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin vasta vuoden 2018 alusta lukien. Tällöin kolmannen sektorin palvelujentuottajilla on mahdollisuus sopeuttaa valmennustoimintaansa niin, että ne voisivat tuottaa palveluita hankintalain säännösten mukaisesti. Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, tämän tärkeän kärkihankkeen toteutumiseen kunnille varatut rahat eivät ole korvamerkittyjä. Kannamme kaikki huolta siitä, että tähän hankkeeseen tarkoitetut eurot myös siihen kunnissa käytetään. Kaikilla kuntapäättäjillä on suuri vastuu siitä, että seuraamme kunnissa rahavirtojen käyttöä. Tärkeää on myös varmistaa, millaisia palveluita omaishoitajille järjestetään, jotta kaikki nämä hyvät mahdollisuudet voidaan toteuttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-06-15T15:36:10,2016-06-15T15:41:18,Tarkistettu,1.1 2016_69_54,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Totean tässä, että todellakin omaishoidon on tarkoitus olla palvelurakenteessa yksi vaihtoehto, ja selvää on, että se ei jokaiselle ole se oikea. Esimerkiksi Helsingissä meillä puolet on yksin asuvien kotitalouksia, eikä puolella helsinkiläisistä ole sitä omaista välttämättä lähellä. Mutta on tärkeää, että omaishoitoa todellakin kehitetään. Se on valinnan mahdollisuus, ja on tärkeää, että omaishoitajia todellakin tuetaan. Olin itse viime tammikuussa työssä Helsingissä kotihoidossa ja siellä haastattelin sairaanhoitajia. Tässä haluan sanoa sen, että heidän suurin huolensa omaishoitajista ja ‑hoidettavista oli se, että jos siellä voimat loppuvat ja tarvitaan sitten muutakin kuin sitä omassa kodissa asumista, niin sitä ei välttämättä esimerkiksi Helsingissä ole saatavilla. Kun täällä on paljon kuntapäättäjiä, niin toivon, että täältä lähtee myöskin viesti siitä, että joustavasti sitten päästään pois kotoa, ettei siitä omaishoidosta tule pakkohoitoa. Eli tämä on vakava haaste. Mutta haluan sanoa, kun oppositiosta todettiin, että tämä lakiesitys ei tuo vastausta siihen, että niitä vapaita pidettäisiin, että tämä on päinvastoin, täällä on kolme pointtia, ja haluan ne tässä tuoda esiin: Kyllä tämä valmennus ja koulutus on juuri se, missä koulutetaan omaishoitajaa tunnistamaan omat voimavarat ja ottamaan palveluita vastaan. Se on tärkeää, ja on tärkeää, että siinä on järjestöt mukana. Toinen on se, että lakiin on kirjoitettu nyt se, että sitä sijaishoitoa pitää järjestää, ja mietinnössä on erityisesti kirjaukset sen laadusta — tämä on toinen pointti. Ja kolmas on nämä hyvinvointi- ja terveystarkastukset. Se on mahdollisuus siihen, kun omaishoitaja kohtaa sote-asiantuntijan, että voidaan kannustaa ja tukea myöskin siihen, että näitä palveluita otetaan vastaan. Eli tässä on kolme tärkeää kohtaa, joilla todellakin voidaan vaikuttaa siihen, että omaishoitajat myöskin ottaisivat vastaan palveluita ja käyttäisivät näitä tärkeitä vapaapäiviä. Tämä on erinomainen lakiesitys, eli täysi tuki kokoomuksen eduskuntaryhmästä tälle hallituksen esitykselle. On tärkeä arvovalinta tukea (Puhemies koputtaa) omaishoitajia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-06-15T15:41:20,2016-06-15T15:43:27,Tarkistettu,1.1 2016_69_55,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvää keskustelua on täällä käyty. Haluan vielä itse omassa puheenvuorossani nostaa esiin nämä työssä käyvät omaishoitajat ja heidän tilanteensa, varsinkin ne äkkitilanteet, kun ykskaks huomaa, että omaishoitajalle olisikin tarvetta, on se sitten lyhytaikaista tai pitempiaikaista hoivaa, ja se, millä tavalla työnantaja tällaiseen toiveeseen suhtautuu. Meillähän on työsopimuslaki, jossa on säännös, että työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi hoitamaan perheenjäsentä tai muuta hänelle läheistä henkilöä, ja silloin sovitaan työaika ja työasiat siellä keskenään. Tämä säännös on sellainen, mitä käytetään, mutta on toki myönnettävä se, että se ei välttämättä toteudu aina niin riittävän tehokkaasti ja sen olemassaoloa ei tiedosteta eikä sillä tavalla osata asiaa viedä eteenpäin. Nostan tässä esille muun muassa tällaiset lyhyetkin hetket, kun omaishoitajaa tarvitaan. Esimerkiksi saattohoitoaika on yksi sellainen, tai sairaalassaoloaika. On hyvin tärkeää, että asioista puhutaan ja myös tiedotetaan eteenpäin, että työntekijät tietävät, että heillä on mahdollisuus jäädä hoitamaan sitä läheistään ja omaistaan. On todella niin, että olen pari kertaa kohdannut erään työssä käyvän omaishoitajan, jolla on nuori lapsi kodissaan. Hän on kertonut sitä, kuinka väsyttävää ja kuinka vaativaa ja haasteellista se elämä voikaan olla niinä hetkinä, kun tuntuu, että ei enää jaksa mutta töissä on käytävä ja sitten ympärivuorokauden, varsinkin yöaikaan, on sitä hoitotyötä kotona tehtävä. Kyllä se on haasteellista ja varmasti myös raskasta. Tämä lakiesitys on yksi askel sitä kohti, että me tuemme ja näytämme sen, että omaishoitajat ovat (Puhemies koputtaa) äärettömän arvokkaita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-06-15T15:43:27,2016-06-15T15:45:35,Tarkistettu,1.1 2016_69_56,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä liittyen tähän omaishoidon tulevaisuuteen: Nyt käsittelyssä on hallituksen esitys, joka on täynnä monia pieniä parannuksia, mutta aivan oikein täälläkin keskustelussa on nostettu esiin omaishoitajien välinen yhdenvertaisuus. Pidän sitä edelleen tärkeänä, tavoiteltavana asiana, käytännössä siis omaishoidon tuen Kela-siirtoa, joka takaisi tuen maksatuksen yhdenvertaisuuden kaikille omaishoitajille. Mutta kiinnitän huomiota myös siihen, että nyt kun omaishoito jatkossa on palvelu, joka kuuluu maakunnan järjestettäväksi, niin tulemme jo joka tapauksessa kokemaan käytäntöjen yhtenäistämisen reformin siltä osin, että nykyiset sadat kuntapohjaiset järjestäjät vaihtuvat 18 maakuntapohjaiseen järjestäjään ja sitä kautta käytännöt yhtenäistyvät. Kannustan kuntia vahvasti siihen, että ne oman maakunnan parhaat käytännöt esimerkiksi omaishoitajien tukemisesta ja vertaisuudesta otettaisiin käyttöön koko maakunnan alueella. Lisäksi haluan tukea täällä keskustelussa muistaakseni edustaja Räsäsen esiin nostamaa arviota asiakasmaksuista. On aivan totta, että on kohtuutonta, että asiakasmaksu kuuluu maksettavaksi, vaikka se pieninkin, silloin, jos käyttää omaa lakisääteistä vapaapäiväänsä. Toivon, että jatkokehittämisessä pystyisimme jättämään nuo asiakasmaksut pois ja siten tekemään yhä matalammaksi kynnystä hyödyntää tätä vapaapäiväoikeutta, sen lisäksi, että täällä esiin nostettu sijaishoito toteutuisi paremmin. Jos pitäisi sanoa omaishoidosta kaksi isoa kehittämiskohdetta, joita varmasti tullaan katsomaan tästä eteenpäin tarkasti, niin ensimmäinen on tämä omaishoitajien välinen yhdenvertaisuus ja sitä kautta tapahtuva tasa-arvo omaishoitajien välillä ja toinen on tämä työikäisten omaishoitajien asema, koska siihen keinot ovat vähän toisenlaiset kuin niiden ihmisten osalta, jotka vaikkapa eläkeiässä ryhtyvät omaa läheistään päätoimisesti hoitamaan. Siihen pieni parannus on nyt jo tämän lain sisältämä vähäisen omaishoitajuuden tunnistaminen ja sen tukeminen myös julkisen sektorin toimesta, ikään kuin askel siihen suuntaan, että omaistaan (Puhemies koputtaa) voi hoitaa vähän ja sekin on jo merkittävää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-06-15T15:45:36,2016-06-15T15:47:52,Tarkistettu,1.1 2016_69_57,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä keskustelussa on jo tullut ansiokkaasti esille se, että valiokunnassa ja eduskunnassa tiedostamme, että omaishoitajuutta ja omaishoitotilanteita on hyvin erilaisia — eri-ikäisiä, erilaisia hoidettavia — mutta haluaisin vielä nostaa yhden asian, jonka kyllä myös nostimme tähän mietintöön: Kun pidämme tärkeänä sitä, että kaikki päätöksenteko ja lakien kehittely paremmaksi pohjautuu voimassa olevaan tietoon, niin yksi asia, mistä me myös tarvitsemme lisää tietoa, on etäomaishoitajuus. Meillä on varmasti tuhansia, tuhansia tilanteita Suomessa, joissa usein työikäiset omaiset tai sisarukset, jotka ovat eri paikkakunnilla, kantavat suurta huolta omaisensa pärjäämisestä toisella paikkakunnalla ja yrittävät sieltä kaukaa tehdä omaishoitajuutta niillä resursseilla, mitä heillä on. Jatkossa meidän on huomioitava tämä etäomaishoitajuus yhä paremmin ja mietittävä, kun me näitä rakenteita uudistamme sote-uudistuksenkin myötä, kuinka me parannamme tiedonkulkua ja kuinka me kehitämme muun muassa näitä tietojen salassapitosäännöksiä sillä tavoin, että ne eivät ainakaan estä omaisia huolehtimasta läheisestään, joka asuu kaukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-06-15T15:47:53,2016-06-15T15:49:30,Tarkistettu,1.1 2016_69_58,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen nosti ansiokkaasti esiin työssä käyvät omaishoitajat. Usein voi käydä niin, että työssä käyvä omaishoitaja ei edes uskalla työpaikallaan kertoa olevansa omaishoitaja, jotta hänen työpaikalla tekemäänsä työpanosta ei nostettaisi ikään kuin tikunnokkaan ja erityisen tarkastelun kohteeksi. On muistettava, että jos vanhempi jää hoitamaan alle 10-vuotiasta äkillisesti sairastunutta lastaan, sitä pidetään ihan yleisesti hyväksyttävänä ja työpaikka sen muuten hyväksyy eikä kyseenalaisteta sitä oikeutta. Tätä tilapäistä hoitovapaata pitäisi työpaikoilla suoda ja soveltaa myös näille työssä käyville omaishoitajille laajemmin ja sitä kautta taata heille mahdollisuus ja hyväksyntä tehdä näitä molempia tärkeitä töitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-06-15T15:49:31,2016-06-15T15:50:27,Tarkistettu,1.1 2016_69_59,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Yleiskeskus... Jaha, siellä listalla on vielä edustaja Juvonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_60,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa viime tippaan vielä painoin nappia, kun edustaja Louhelainen esitti näin hyvän puheenvuoron, jossa esitti, että lyhyessäkin hoivan tarpeessa tulisi työnantajan tätä vapaata antaa. Työsopimuslakihan on velvoittava, eli kyllähän sen lain mukaan pitäisi mennä. Tosin lakiteksti on aina hankalaa tulkittavaa. Kun sanotaan, että ""on pyrittävä"", niin voidaan tulkita niin, että no, kokeillaan nyt sitten, onnistuuko vai ei ja pitääkö käyttää kenties omia vapaapäiviä vai millä tavalla sitä vapaata on mahdollista saada. Mutta kyllä se niin on, että kun se on lakiin silloin 2011 kirjattu, niin sitä lakia tulisi noudattaa ja tulee noudattaa. Todellakin meillä hoitomuodot siirtyvät entistä enemmän kotiin, ja nostan vielä edelleen nämä saattohoitotilanteet. Ruotsissa on sellainen malli, että siellä pystyy lyhyeksi aikaa saamaan vapaata, ja muun muassa saattohoitotilanteessa sitä on käytetty. Nämä ovat hyvin tärkeitä teemoja, ja kaikki me varmaan ennemmin tai myöhemmin joudumme myös itse pohtimaan näitä asioita, kun omat läheisemme ikääntyvät, millä tavalla hoidetaan, ja myös etäomaishoitajana toimiminen on varmasti monelle siinä vaiheessa hyvinkin arkea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-06-15T15:50:30,2016-06-15T15:51:51,Tarkistettu,1.1 2016_69_61,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 10/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_69_62,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perhehoitolakia. Perhehoitoa pyritään lisäämään kehittämällä perhehoitojärjestelmän ehtoja ja kannustimia. Esityksessä ehdotetaan nostettavaksi perhehoitajien vähimmäishoitopalkkio 775 euroon hoidettavaa henkilöä kohti. Perhehoitajan oikeutta vapaaseen lisätään vähintään 1 arkipäivästä 2 vuorokauteen sellaista kalenterikuukautta kohti, jolloin hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Valiokunta toteaa, että hoitopalkkioiden nostaminen, palvelu- ja tukitoimien vahvistaminen sekä vapaiden lisääminen ovat omiaan lisäämään perhehoitoa ja tukemaan perhehoitajien jaksamista. Esityksen mukaan kunnan tuleekin järjestää päätoimiselle toimeksiantosuhteiselle hoitajalle mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen joka toinen vuosi ja muille toimeksiantosuhteisille perhehoitajille tarvittaessa. Lisäksi kunnan on tarvittaessa järjestettävä perhehoitajalle hänen hyvinvointiaan tukevia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Valiokunta pitää säännöllisten hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämistä perusteltuna, jotta mahdollisiin perhehoitajan hyvinvointia tai perhehoidon sijoitusta koskeviin riskitekijöihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Arvoisa puhemies! Esityksen perustelujen mukaan päätoimisten perhehoitajien toimintaedellytyksiä parannetaan myös siten, että hoidettavien enimmäismäärä nostetaan kuuteen, mikä nykytilannetta paremmin mahdollistaisi molempien vanhempien toimimisen päätoimisena perhehoitajana. Perhekodissa hoidettavien enimmäismäärän korottaminen koskee myös lasten perhehoidon järjestämistä. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan muun muassa kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen edun ensisijaisuus ilmaistaan myös muun muassa lastensuojelulain keskeisissä periaatteissa ja sijaishuoltopaikan valintaa koskevissa säännöksissä. Hallituksen esitys ei sisällä lapsivaikutusten arviointia. Esityksen vaikutusarvioinnissa olisi ollut tärkeää huomioida sijoitettujen lasten erityiset tarpeet, jotka syntyvät esimerkiksi lapsen sairaudesta tai vammaisuudesta. Valiokunta toteaa, että vaatimus lapsivaikutusten arvioinnista perustuu edellä mainittuun YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Valiokunta korostaa, että perhehoitoon sijoittamisesta päätettäessä tulee perhehoitolain ja muiden asiakkaan asemaan vaikuttavien säännösten perusteella ottaa ensisijaisesti huomioon sijoitettavan henkilön etu. Lapsen ja nuoren sijoittaminen perhehoitoon on lastensuojelun erityisosaamista vaativa prosessi. Kunnan tehtävänä on varmistaa perhekodin kokonaistilanne ja valmiudet hoitaa kaikkia perhekodin lapsia heidän etunsa mukaisesti. Perhehoitajalla ei ole oikeutta tiettyyn määrään hoidettavia, vaan perhehoidon sijoituksista päättää jatkossa kunta. Sijoitusta tehtäessä on syytä ottaa huomioon, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko hän saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Valiokunta toteaa, että hoidettavien enimmäismäärän nostamisen mahdollistava lainmuutos ei siis automaattisesti tarkoita jokaisen perhekodin osalta sitä, että hoidettavia olisi enemmän kuin neljä. Hoidettavien määrä on edelleen suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen. Eduskunta on aiemmin perhehoitolain säätämisen yhteydessä hyväksynyt lausuman, jossa edellytetään hallituksen seuraavan perhehoitolain vaikutuksia eri väestöryhmiin ja perhehoidon eri muotoihin sekä sitä, miten perhehoito vaikuttaa kuntien kustannuskehitykseen. Valiokunta toteaa, että ehdotettujen perhehoitolain muutosten vaikutuksia on syytä seurata samassa yhteydessä. Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää tärkeänä perhehoitajien sosiaaliturvan ja lakisääteisten vapaiden kehittämistä sekä perhehoidon laadun vahvistamista parantamalla perhehoidon tukea hallituksen esityksen mukaisesti. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna. Mietintöön sisältyy yksi vastalause.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-06-15T15:52:18,2016-06-15T15:56:47,Tarkistettu,1.1 2016_69_63,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten lähetekeskustelussa jo totesin, tänään käsittelyssä oleva omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen tähtäävä kokonaisuus on merkittävin sosiaalihuollon palvelujen uudistus tällä hallituskaudella. Suuruusluokaltaan valtion vuosittainen panostus omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen on mittavampi kuin esimerkiksi edellisellä hallituskaudella koko vanhuspalvelulain toimeenpanoon. Nyt omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen on varattu huomattava lisämääräraha, suurimmillaan lähes 100 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2018 alkaen. Iäkkäiden perhehoidon kehittäminen on ollut kehittämiskohteena monessa hallitusohjelmassa viime vuosina. Perhehoito siis halutaan nyt vakiinnuttaa osaksi iäkkäiden palvelujärjestelmää. Useissa kunnissa ja useilla alueilla on laadittu tai ollaan laatimassa iäkkäiden perhehoidon toimintaohjetta. Lisäksi osana kärkihankkeen toimenpiteitä ollaan muodostamassa alueellisia omais- ja perhehoidon keskuksia, jotka vastaisivat esimerkiksi perhehoitajien rekrytoinnista ja valmentamisesta. Kunnat palvelujen järjestäjinä ovat siis tällä hetkellä erittäin hyvässä valmiudessa perhehoidon kehittämisessä. Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä olevan lakimuutoksen mukaan toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkiota korotetaan ja perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisätään kahteen vuorokauteen yhden arkipäivän sijasta. Esityksessä perhehoitolakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että perhekodissa hoidettavien enimmäismäärä voisi laissa säädetyin edellytyksin olla kuusi. Päätoimisille perhehoitajille tulee tarjota mahdollisuutta hyvinvointi- ja terveystarkastukseen vähintään joka toinen vuosi ja muille perhehoitajille tarvittaessa. Omais- ja perhehoitoa kehittämällä yhteiskunta säästää merkittävästi kalliista laitoshoidosta. Lakimuutosten tavoitteena on tukea omaishoitajien ja perhehoitajien jaksamista. Hoidon painopiste voidaan siirtää kotona asumista tukeviin palveluihin vain, jos omais- ja perhehoitajista pidetään riittävästi huolta. Kotisairaanhoitajien tekemien havaintojen mukaan perhehoidossa olevien ikäihmisten toimintakyky on parantunut jo muutamassa viikossa: Turvattomuus, ahdistus ja masentuneisuus ovat vähentyneet. Säännöllisen arjen perusrytmin ansiosta lääkityksiä, muun muassa unilääkkeitä, on voitu vähentää. Lääkärissäkäynnit ja sairaalajaksot ovat vähentyneet. Perheytyminen, mielekäs arki ja puuhailu kodissa ovat lisänneet kokemusta oman elämän merkityksellisyydestä. Huomion saaminen omana itsenään on vähentänyt tarvetta huomion saamiseen niin sanotun oirepuheen kautta. Myös omaishoitajien ja heidän läheistensä kokemukset lyhytkestoisesta perhehoidosta ovat olleet hyvin rohkaisevia. ""Oli lottovoitto päästä tänne"", kuvasi eräs lyhytkestoisessa perhehoidossa oleva ikäihminen olojaan. Arvoisa puhemies! Hiukan ihmettelen tätä vastalauseen peikkoa. Vastalauseen tekijöiden mielestä ei ole hyväksyttävää se, että perhehoitoon voidaan sijoittaa kuusi henkilöä, mikäli pariskunta toimii päätoimisina perhehoitajina ja vähintään toisella on säädetty kelpoisuus. Aiemminhan tämä määrä oli seitsemän eikä se aiheuttanut mitään erityisiä ongelmia. Joustavuus koettiin, päinvastoin, erittäin hyväksi. Lapsen etu on mielestäni nimenomaan se, että myös pariskunnat voivat toimia perhehoitajina ja huolehtia yhdessä esimerkiksi lasten terapiakäynneistä, biologisten vanhempien tapaamisista, harrastuksista ja niin edelleen ja niin edelleen. Aikaisemminkin oli niin, että kunnat päättivät joka tapauksessa siitä, kuinka monta lasta perheeseen voidaan sijoittaa, ja kunnat päättävät, ihan samalla tavalla, tämän uudenkin lain myötä tästä asiasta. Perhehoitajat eivät sitä itse tee. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus perheeseen. Tästä perusoikeudesta kannattaa pitää kiinni, ja tämän perusoikeuden toteutumisesta minä olen erityisesti huolissani. Me tarvitsemme siis lisää perhehoitajia ja sijaisvanhempia. Tämän pitäisi olla ykkösasia maassa, jossa lapsia, kuten tuossa aikaisemmin sanoin, sijoitetaan aivan liian paljon vääriin paikkoihin eli lapsen edun kannalta paikkoihin, joita he eivät tarvitsisi. Tähän palettiin pitää saada nyt ratkaisu, ja näillä toimilla, uskon, perhehoitajien ja sijaisvanhempien määrä myös lisääntyy.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-06-15T15:56:51,2016-06-15T16:01:48,Tarkistettu,1.1 2016_69_64,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lakiesitys on todellakin tärkeä arvovalinta nykyiseltä hallitukselta. On tärkeää, että hallitus vahvasti vie eteenpäin hallitusohjelmassa yhdessä sovittua tavoitetta kehittää kaikenikäisten omaishoitoa ja vahvistaa perhehoitoa. On erittäin tärkeää, on lapsen etu, jos puhutaan lapsista — tai minkä ikäisistä tahansa suomalaisista ihmisistä — että meidän palvelurakenteessamme on mukana perhehoito, ja nyt perhehoitoa todellakin vahvasti tässä vahvistetaan ja viedään eteenpäin. Tämän lakiesityksen tavoitteena on erityisesti kehittää iäkkäiden perhehoitoa ja vakiinnuttaa perhehoito osaksi iäkkäiden hoidon palvelujärjestelmää. Tämä lakiesitys tukee vahvasti myöskin omaishoitoa ja sitä, että sijaishoitoa on mahdollista järjestää perheissä. Tämä on kyllä jokaisen suomalaisen etu, eli kokoomuksen eduskuntaryhmä erityisesti kiittää tästä lakikokonaisuudesta. Tämä on osa sitä työtä, mitä nykyinen hallitus tekee, eli palvelurakenteesta tehdään enemmän ihmisille sopiva ja inhimillinen, mutta tässä on myöskin taloudellisia puolia, eli perhehoidon kehittämisellä on myöskin mahdollisuus saada aikaan säästöjä, ja tämä on tärkeä asia tässä valtion taloudellisessa tilanteessa. On arvioitu, että uudistuksen vaikutuksesta tulisi kunnille ensi vuonna noin 7 miljoonan euron säästö, ja sen arvioidaan kasvavan noin 30 miljoonaan euroon vuonna 2020, jolloin tavoitteena on, että perhehoidossa olisi ikäihmisiä noin 1 500 henkilöä. Nämä ovat tietenkin tavoitteita, ja tulevaisuudessa nähdään, kuinka tässä onnistumme. Mutta tavoite on selvä, ja sen eteen tekevät hallitus ja hallituspuolueet vahvasti työtä. On ilahduttavaa, että perhehoitajan palkkiota korotetaan ja perhehoitajan oikeutta vapaapäiviin lisätään ja myöskin tuodaan nuo hyvinvointiterveystarkastukset ikään kuin perhehoitajan työterveyshuolloksi ja sillä huolehditaan hoitajien jaksamisesta ja vahvistetaan sitä ja sitä kautta parannetaan perhehoidon laatua. Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on myöskin kohta, jossa päätoimisten perhehoitajien toimintaedellytyksiä parannetaan. Tämä on perusteltu tässä lakiesityksessä siten, että hoidettavien enimmäismäärä nostetaan kuuteen, jotta nykytilannetta paremmin mahdollistettaisiin molempien vanhempien toimiminen päätoimisena perhehoitajana. Tämä kohta on herättänyt keskustelua ja pohdintaa, ja tähän oppositio on myöskin jättänyt vastalauseen. Siksi on todellakin tärkeää todeta, niin kuin myöskin mietinnössä toteamme, että perhehoitoon sijoittamisesta päätettäessä tulee aina niin perhehoitolain kuin muidenkin asiakkaan asemaan vaikuttavien säännösten perusteella ottaa aina ensisijaisesti huomioon sijoitettavan henkilön etu, ja kun lapsesta ja nuoresta puhutaan, niin lapsen ja nuoren etu. Kun lapsi sijoitetaan perhehoitoon, siinä tarvitaan lastensuojelun erityisosaamista, ja se on vaativa prosessi. Kunnan tehtävänä on varmistaa perhekodin kokonaistilanne ja valmiudet hoitaa kaikkia perhekodin lapsia heidän etunsa mukaisesti. Näin on, ja näin on mietintöön myöskin kirjattu. Selvää on, että perhehoitajalla ei ole oikeutta tiettyyn määrään hoidettavia, vaan perhehoidon sijoituksista päättää jatkossakin kunta — eli kunta päättää. Sijoitusta tehtäessä on myös syytä ottaa huomioon, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko hän saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Tämä on tärkeä asia, liittyy lapsen etuun, ja se on myöskin tähän mietintöön vahvasti laitettu. Myöskään hoidettavien enimmäismäärän nostamisen mahdollistava lainmuutos ei siis todellakaan automaattisesti tarkoita jokaisen perhekodin osalta sitä, että hoidettavia olisi enemmän kuin neljä. Haluan nostaa tässä esille vielä sen, että lasten ja perheiden muutosohjelman yhteydessä osana lastensuojelun kehittämistyötä on tarkoitus luoda uudenlaiset palvelu- ja toimintamallit lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojelutyöhön sekä sijaishuollon ohjaukseen ja valvontaan. Tämä on myöskin tärkeä osa perhehoidon kehittämistä. Lopuksi vielä alleviivaan tuon lausuman tärkeyttä, jonka valiokunnan puheenjohtajakin nosti esille, eli eduskunta on hyväksynyt lausuman, jossa todellakin edellytetään, että hallitus seuraa perhehoitolain vaikutuksia eri väestöryhmiin ja perhehoidon eri muotoihin ja myöskin sitä, miten perhehoito vaikuttaa kuntien kustannuskehitykseen. Tätä koko kokonaisuutta ja tätä lakiesitystä on tarkkaan seurattava. Todellakin lopuksi totean lapsivaikutusten arvioinneista kuten lähetekeskustelussa, että erityisesti tämän viimeisen kokonaisuuden osalta olisi ollut tärkeää, että perusteluissa olisi arvioitu hoidettavien määrän lisäysmahdollisuutta myös lasten osalta, mutta kun sitä ei ollut, teimme sen valiokunnan mietinnössä. Kannatan lämpimästi tätä lakiesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-06-15T16:01:53,2016-06-15T16:07:24,Tarkistettu,1.1 2016_69_65,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tarkennuksena näihin aiempiin puheenvuoroihin, edustaja Paloniemen puheenvuoroon, että nythän perhekodissa hoidettavien määrä nousee siis neljästä kuuteen, mutta tämä seitsemän on ollut ammatillisessa perhekodissa ja on edelleenkin. Tästähän valiokunnassa käytiin nyt keskustelua, että tässä on vaarana, että hämärtyy käsitys siitä, mikä on ammatillinen perhehoito verrattuna sitten tähän muuhun perhekotiin, joka on tavallinen perhe, jonne otetaan sijoitettavia lapsia. Tästä syystä tätä eroa pitäisi pitää kyllä selkeänä, koska ammatillinen perhehoito on sitä, että siellä pitää olla ammatti-ihmiset, se on valvonnassa, sitä valvotaan valvontaviranomaisten toimesta ja se on huomattavasti järjestäytyneempää. Tämä herätti huolta myös näissä eri lausunnoissa, ja se liittyi myös tähän määrän nostamiseen. Tästä sosialidemokraattinen valiokuntaryhmä (Puhemies koputtaa) oli huolissaan, nimenomaan tämän hämärtymisen osalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-06-15T16:07:29,2016-06-15T16:08:37,Tarkistettu,1.1 2016_69_66,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä tätä perhehoidon kehittämistä, yhtenä hyvänä tapana järjestää hoitoa lapsille ja nuorille, vammaisille henkilöille sekä jatkossa myöskin ikäihmisille, mikä on erittäin hyvä asia. Mutta samaan asiaan kiinnitän huomiota, mitä tässä edustaja Haatainen edellä mainitsi tästä lasten lukumäärän kasvattamisesta, erityisesti nyt neljästä kuuteen, ja tämän perhehoidon rajan hämärtymisestä sen suhteen, onko kyseessä sitten tämmöinen perhehoito vai ammatillinen perhehoito. Haluan kiittää edustaja Sarkomaata hyvästä puheenvuorosta, siitä, että nostitte esiin nimenomaan sen asian, että jatkossakin tästä lasten lukumäärästä perhehoidossa päättää nimenomaan kuntien sosiaalitoimi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-06-15T16:08:42,2016-06-15T16:09:30,Tarkistettu,1.1 2016_69_67,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En pyytänyt vastauspuheenvuoroa, mutta toki voin pitää vastauspuheenvuoron tässä nyt, puheenvuoro on kuitenkin tuossa seuraavana. Pidän hyvänä täällä käytyä keskustelua, ja erityisesti edustaja Sarkomaa todellakin tuossa tähdensi vielä sitä, että kunta päättää lasten lukumäärästä perhehoidossa. On hyvä myös, että meillä on täällä lausuma, jossa perhehoitolain vaikutuksia eri väestöryhmiin ja perhehoidon eri muotoihin seurataan ja katsotaan, miten se vaikuttaa myös kuntien kustannuskehitykseen. Tämä perhehoitolaki on nostanut perhehoitajat päivänvaloon. Emme varmasti ole ymmärtäneet ajatellakaan, miten hienolla tavalla koti voi olla paras paikka asua sille vanhukselle siellä perhehoidossa mutta se voi olla myös paras paikka tehdä niin sanotusti sitä työtä ikäihmisten tai sitten nuorten ja lasten parissa, elikkä se ammattitaito ja osaaminen otetaan käyttöön myös siellä kotiympäristössä. Tämä on hieno asia, että ikäihmiset voivat viettää kotona, kotioloissa, elämänsä (Puhemies koputtaa) ehtooaikaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-06-15T16:09:33,2016-06-15T16:10:48,Tarkistettu,1.1 2016_69_68,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Olin näkevinäni, että edustaja Juvonen olisi noussut ylös vastauspuheenvuoron vuoksi, mutta näköjään erehdyin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_69,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa edustaja Haataiselle, että silloin kun tämä lukumäärä oli seitsemän, niin se oli nimenomaan toimeksiantosuhteista perhehoitoa eikä suinkaan ammatillista perhehoitoa. Minä en ymmärrä, mikä hämäryys tässä nyt sitten yhtäkkiä tulee, koska ammatillinen perhehoitaja toimii usein laitosluvilla ja sitä toimintaa valvoo Valvira muun muassa ja kunnat valvovat ihan samalla tavalla toimeksiantosuhteista perhehoitoa. Nämä ovat ihan selkeitä asioita. Ja jos puhutaan sitten perhehoidon laadusta, niin minä sanon, että se laatu ei kyllä synny siitä, onko yksi hoidettava vai vaikkapa neljä tai viisi. Kyllä se syntyy siitä, että oikeat ihmiset hakeutuvat perhehoitoon, soveltuvuudesta, siis valmennuksesta, ja erityisesti siitä, että kunnat tarjoavat perhehoitajien, sijaisvanhempien tarvitsemat tukipalvelut. Kun on tutkittu näitä katkeamisia hoidossa, niin se on ollut juuri sitä, että kunnat eivät ole tarjonneet näitä laissakin sanottavia tukipalveluita. Se on aivan olennainen kuntien tehtävä tässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-06-15T16:11:01,2016-06-15T16:12:04,Tarkistettu,1.1 2016_69_70,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Puhun nyt perhekodissa yhtä aikaa hoidettavien lasten määrästä. Se nousee nyt: nyt voimassa olevassa laissa se on neljä, ja se nousee nyt kuuteen. (Aila Paloniemi: Mutta se oli seitsemän aikaisemmin!) Ammatillisessa perhekodissa hoidettavien määrä voi olla seitsemän. Ammatillisen perhekodin hoidon erona on se, että siellä on ammatti-ihmiset, sitä valvotaan ja se on ihan eri tavalla seurannassa ja kontrollissa. Nämä ovat eri hoitotyyppejä, hoitomuotoja. Eli perhekodissa oli aiemman lain mukaan neljä, nyt se nousee kuuteen. Se on täällä mietinnössä: ""Voimassa olevan perhehoitolain 7 §:n mukaan perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuna."" Eli se on neljä, ja nyt se nousee kuuteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-06-15T16:12:07,2016-06-15T16:13:03,Tarkistettu,1.1 2016_69_71,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mutta yritinkin tuossa nyt juuri sanoa, että ennen kuin se laskettiin neljään, se oli seitsemän — olen itse ollut tekemässä näitä lakiesityksiä myös tässä talossa — ja se oli nimenomaan toimeksiantosuhteista perhehoitoa. Minä yritän nyt vain sanoa, että mitä ihmettä nyt tapahtuu sellaista, että tulee hirveästi ongelmia ja rajat hämärtyvät. Ammatillinen perhehoito on edelleenkin ammatillista. Sitä valvoo Valvira, valtaosa toimii varmasti laitosluvilla, se on oma kokonaisuutensa. Mutta ei tässä mitään taivasta ole tipahtanut niskaan. Silloin kun toimeksiantosuhteinen perhehoito sai ottaa seitsemän, varmaankin silloinkin hyvin harvoissa paikoissa oli se seitsemän, mutta se oli mahdollista, ja se oli joustava. Nyt on kuusi, ja se on hyvä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-06-15T16:13:05,2016-06-15T16:13:52,Tarkistettu,1.1 2016_69_72,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,Ja puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_73,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän vielä tuosta vastauspuheenvuorosta. Äsken näitte tarkkasilmäisenä ihan oikein: nousin seisomaan, kun olin liian nopea, pitääkseni tämän puheenvuoron. Mutta tämän vuoro on nyt. Elikkä se oli hyvä, että sain myös sen vastauspuheenvuoron pitää. Elikkä hallituksen esitys on äärettömän hyvä. Tässä korotetaan vähimmäispalkkiota perhehoitajille, oikeutta vapaaseen lisätään, ja todellakin hoidettavien määrä voi tietyin edellytyksin olla kuusi. Päätoimisille perhehoitajille tulee myös mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen vähintään joka toinen vuosi. Pitää korostaa, mitä tuossa vastauspuheenvuorossakin jo sanoin, että osaaminen otetaan käyttöön. Kun siellä on sitten kuusi henkilöä perhekodissa hoidettavana, niin 6 §:n mukaan siellä pitää olla säädetty kelpoisuus myös niillä, jotka sitä työtä tekevät, tai ainakin toisella heistä. Koti on paras paikka asua, elää ja olla, ja se on sitä myös ikäihmiselle. On hienoa, että tällä eduskuntakaudella olemme saaneet vietyä omaishoitoon liittyvän lakiesityksen ja nyt tämän perhehoitolakiin liittyvän esityksen eteenpäin ja mahdollistamme sen, että myös tämä toimintamuoto on tulevaisuudessa mahdollista. En sano, että välttämättä perhehoito on aina helppoa sekään, sillä kyllähän siellä haasteita on ja siihen jaksamiseen ja tukemiseen on sitten kohdistettava katsetta ja resursseja. Tuolla valiokuntakeskustelussa nousivat esiin muun muassa tilanteet yöaikaan. Vanhana yöhoitajana — olen tehnyt 13 vuotta yötyötä — tunnen ne tilanteet, ja kun tilanne on päällä, niin se voi olla myös yöaika ja silloin siellä tarvitaan apua ja resurssia ja silloin monesti se oma jaksaminen voi olla kovilla. Mutta tarkoitus on kuitenkin, että asiat hoidetaan ja asioihin saa neuvontaa ja ohjausta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-06-15T16:13:55,2016-06-15T16:16:03,Tarkistettu,1.1 2016_69_74,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perhehoito on yksi yhteisökotiasumisen muoto. Muita yhteisökoteja ovat esimerkiksi ryhmäkodit ja tuettu palveluasuminen — jos se on siis rakennettu kodiksi. Kaikki palvelutaloasuminen ei valitettavasti tällä hetkellä täytä yhteisökotiasumisen kriteereitä. Kotihan on muutakin kuin seinät: se on oikeaa asennetta, kodikasta ilmapiiriä ja mielekästä tekemistä. Perhehoitolaki saatiin aikaan viime kaudella, ja nyt lakiin tehdään joitakin muutoksia. Nyt tehdään hyviä muutoksia mutta myöskin vähemmän hyviä. Hyvä muutos on esimerkiksi perhehoitajien terveys- ja hyvinvointitarkastusten lisääminen ja hyvinvointiin muutenkin panostaminen. Olen kuitenkin samaa mieltä vastalauseen kanssa siitä, että lasten perhehoidossa hoidettavien lasten määrän lisääminen ei ole hyvä muutos eikä tässä ajatella ensisijaisesti lasten etua. Tässä kohdassa lapsivaikutusten arvioinnin tekeminen olisi ollut todella tärkeää, ennen kuin tämmöistä muutosta tehdään. Itse seuraan perhehoitoa lähinnä ikääntyvien ja erityisesti muistisairautta sairastavien hoidon näkökulmasta. Monelle muistisairaalle perhehoito sopii erinomaisesti, ja tiedän useitakin sellaisia henkilöitä, joiden laadukas hoito ei ole onnistunut missään muualla: perhehoitoon päästyään hyvinkin haasteellisesti käyttäytyvä muistisairas on löytänyt itselleen juuri oikean paikan, siis kodin. Toisaalta perhehoito sopii erinomaisesti myös vuorohoidon toteuttamiseen, ja tämäkin on todettu erityisesti muistisairautta sairastavien kohdalla. Kuten alussa sanoin, koti on muutakin kuin seinät ja kodissa erityisen tärkeitä asioita ovat ilmapiiri ja ihmissuhteet. Muistisairautta sairastavien kohdalla tämä tarkoittaa, että perhehoidossa hoitajalla on oltava riittävä koulutus ja valmiudet kohdata muistisairautta sairastavan erityistarpeet. Pelkkä hyvä tahto tai motivaatio ei riitä, sillä muistisairautta sairastavan kohtaaminen ja auttaminen vaativat erityisosaamista. Siksi kouluttautuminen perhehoitajan tehtävään on välttämätöntä. Myös työnohjaus, vertaistuki ja jatkuva täydennyskoulutus ovat tärkeitä asioita työssäjaksamisessa ja ammatissa kehittymisessä. Arvoisa puhemies! Perhehoito ei sovi kaikille, ja siksi on tärkeää, että jokaisen hoitoa tarvitsevan kohdalla voidaan yksilöllisesti päättää, mikä on juuri tälle ihmiselle paras vaihtoehto. Perhehoidon lisääminen on järkevää, mutta samalla meillä on pulaa myös muista yhteisökodeista, erityisesti sellaisista, joissa on muistisairautta sairastavien hoidon erityisosaajia. Arvoisa puhemies! Perhehoito on suhteellisen uusi asia, ja siksi tutkittua tietoa asiasta — siis sekä mahdollisuuksista että sen kriittisistä kohdista — on ihan liian vähän. Toivonkin, että saadaan tutkimusta tästä tärkeästä aiheesta ihan lähiaikoina. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-06-15T16:16:06,2016-06-15T16:19:34,Tarkistettu,1.1 2016_69_75,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää perhehoitolain muuttamista siten, että toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkiota nostetaan ja perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisätään. Päätoimisille perhehoitajille tulee tarjota mahdollisuutta hyvinvointi- ja terveystarkastukseen vähintään joka toinen vuosi ja muille perhehoitajille tarvittaessa. Nämä ovat hyviä parannuksia nykytilaan. Pidän perhehoidon kehittämistä myös yhtenä hyvänä tapana järjestää hoitoa lapsille ja nuorille, vammaisille henkilöille sekä jatkossa yhä useammin myös ikäihmisille. Muutos-ehdotukset parantavat perhehoitajan jaksamista ja edellytyksiä huolehtia entistä paremmin hoidettavastaan. Arvoisa puhemies! Kaikilta osin en voi kuitenkaan olla samaa mieltä hallituksen esityksen kanssa. Sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto ovat tehneet vastalauseen valiokunnan mietintöön. Hallitus esittää, että perhekodissa hoidettavien enimmäismäärä nostettaisiin laissa säädellyin edellytyksin enintään kuuteen henkilöön, jos hoidosta vastaisi vähintään kaksi perhekodissa asuvaa, laissa säädetyt kelpoisuusehdot täyttävää henkilöä. Hoidettavien enimmäismäärä säilyisi muussa tapauksessa neljänä, ja tähän enimmäismäärään lasketaan mukaan samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt. Hallituksen esityksessä ehdotettua muutosta perustellaan ainoastaan yhteiskunnallisia vaikutuksia kuvaavassa kohdassa, jossa todetaan, että muutos parantaisi päätoimisten perhehoitajien toimintaedellytyksiä. Vaikutusten arviointi on ollut puutteellista, sillä esimerkiksi se, kuinka muutokset vaikuttavat hoidettavien arkeen ja asemaan, on jätetty kokonaan käsittelemättä. Pelkästään taloudelliset syyt ja perhehoitajien toimintaedellytysten parantaminen eivät ole riittäviä perusteita määrän kasvattamiseen. Perhehoidon kehittäminen tulee aina tehdä ensisijaisesti hoidettavien tarpeet huomioiden. Perhehoitolain säätämisen yhteydessä valiokunta totesi mietinnössään, että perheessä hoidettavien lasten enimmäismäärän rajaus on tehty lasten edun näkökulmasta. Sijoitettavat lapset tulevat hyvin erilaisista taustoista, ja heillä on usein takanaan traumaattisia kokemuksia, jotka lisäävät hoidon vaativuutta. Nämä jo usein kovia kokeneet lapset tarvitsevat turvallisen aikuisen läsnäoloa, huolenpitoa ja rauhaa, ja sitä on vaikea tarjota, jos hoidettavien määrää kasvatetaan. Arvoisa puhemies! Jo tällä hetkellä perhehoitolaki mahdollistaa poikkeamisen säädetystä enimmäismäärästä, kun kyse on täysi-ikäisistä hoidettavista, ja sitä voitaisiin soveltaa ikäihmisten perhehoidon yhteydessä. Näin voidaan edelleen turvata perhehoidossa olevien lasten ja nuorten asema. Lisäksi huomioitavaa on, että voimassa oleva perhehoitolaki mahdollistaa poikkeuksen myös ala-ikäisten kohdalla, kun kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Olennaista on mielestämme se, että hoidettavien määrä on aina suhteutettu niin perhehoitajien lukumäärään kuin hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen. Arvoisa puhemies! Yksityiskohtaisessa käsittelyssä esitämme muutosta 7 §:ään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-06-15T16:19:40,2016-06-15T16:23:35,Tarkistettu,1.1 2016_69_76,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä perhehoitolain muutosesitys, hallituksen esitys, ja tuossa äsken käsitelty omaishoitolain muutosesitys ovat kulkeneet käsi kädessä valiokuntakäsittelyssä. Molempien lakien tarkoituksena on erityisesti löytää vaihtoehtoja sille, että me pystymme ikäihmisiä hoitamaan yhä enemmän kodeissa. Tämän perhehoitolakiesityksen tavoitteena on erityisesti kehittää iäkkäitten perhehoitoa, ja se osaltaan siis tukee tuossa äsken käsiteltyjä omaishoitolain muutoksia. Siinä erityisesti lyhytaikaisen perhehoidon nähdään antavan mahdollisuuksia hyvälle omaishoidettavan hoidolle omaishoitajan vapaan aikana. Toissa kaudella sosiaali- ja terveysvaliokunta vieraili Juankosken Muuruvedellä perhekodissa, ja viime elokuussa tämä nykyinen sosiaali- ja terveysvaliokunta vieraili perhekodissa Kuopiossa. Se, minkä näimme siellä, varmasti elähdytti meitä, ja varmistuimme kaikki siitä, että tämäntyyppistä hoivaa me ikäihmisillemme haluamme. Sen takia on todella hienoa, että tämä lakiesitys on nyt täällä. Tällä hetkellähän näitä ikäihmisiä on hoidettavina perhehoidossa vain noin 400, ja tämän hallituksen kärkihankkeen tavoitteena on lisätä ikäihmisten perhehoitoa noin 1 500 henkilöön vuoteen 2020 mennessä. Tuon tavoitteen saavuttamiseksi hallituksen esitys perhehoitolain muuttamiseksi on aivan välttämätön. Ikäihmisten perhehoito on sitova tehtävä, minkä vuoksi erityisesti hyvinvointi- ja terveystarkastukset ja riittävä vapaa on turvattava lainsäädännöllä. Arvoisa puhemies! Nyt tähän perhehoitolakiin tehdyt muutokset ovat ratkaisevan tärkeitä ikäihmisten perhehoitajien rekrytoinnin kannalta. Sitova tehtävä toimeksiantosuhteeseen perustuen tarvitsee perhehoidon lainsäädännöltä signaalin nimenomaan yhteiskunnan tuesta. Tuen myötä turvataan perhehoidon laatua ja voidaan varmistua siitä, että perhehoito vastaa ikäihmisen tarpeisiin. Inhimillinen, perhe-elämänä toteutuva hoitomuoto tuo yhteiskunnallemme huomattavia kustannussäästöjä, joita tulee suunnata ja ohjata myös perhehoitajien tuen kehittämiseen. Arvoisa puhemies! Vielä tässä oikeastaan ainoana asiana, joka ehkä tässä valiokuntakäsittelyssä nostattaa oppositiosta halua eriävään mielipiteeseen, on tämä lasten ja nuorten sijoitusmäärän nostaminen, sen mahdollistaminen, että se määrä on enemmän kuin tällä hetkellä laissa oleva neljä. Haluan muistuttaa siitä asiasta, että lapsen ja nuoren sijoittaminen perhehoitoon on lastensuojelun erityisosaamista vaativa prosessi jo tällä hetkellä ja se tulee olemaan sitä myös jatkossa. Sijaisperheen valinta lapselle ja nuorelle on kunnan tehtävä ja päätettävissä jo tällä hetkellä ja myös jatkossa. Perhehoitaja ei voi koskaan päättää, montako sijoitettua lasta ja nuorta hänen perheeseensä sijoitetaan, niin on jo tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa. Kunnan tehtävänä on varmistaa yhteistyössä perhehoitajan kanssa se, monenko lapsen ja nuoren sijaisperheeksi perheen valmiudet ja kokonaistilanne riittävät, sekä varmistaa, että sijoitus on perheen jokaisen lapsen edun mukainen, jo tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Haluan myös korostaa, että Perhehoitoliitto tämän asian erityisenä asiantuntijana pitää välttämättömänä perhehoitolain 7 §:n muutosta. Perhehoidon lainsäädännön tulee mahdollistaa perhehoidon joustava käyttö liian tiukan rajaamisen sijaan. Perhehoidossa olevien henkilöiden maksimimäärän nostaminen kuuteen edistää myös uusien sijaisperheiden rekrytointia. Me haluamme, että yhä useammat lapset, nuoret, vammaiset ja ikäihmiset, silloin kun he eivät voi asua omin turvin omissa kodeissaan, saavat mahdollisimman perheenmukaista hoitoa, ja sen takia nämä uudistukset perhehoitolaissa ovat välttämättömiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-06-15T16:23:42,2016-06-15T16:29:00,Tarkistettu,1.1 2016_69_77,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä lapsen etu on ilman muuta se, että myös pariskunta voi olla kotona päätoimisina perhehoitajina, sijaisvanhempina, se on aivan selvä asia. Kunta päättää aina — edelleenkin siis aina — onko perheellä valmiuksia siihen, että voitaisiin sijoittaa jopa kuusi, mutta ilman muuta kunta voi sijoittaa neljä tai vähemmän kuten tähänkin saakka. Kysymyshän on silloin siitä, että kunta voi sijoittaa vähemmän ja maksaa korkeampaa palkkiota. Mutta en minä ymmärrä, mitä pahaa on siinä, että päätoimiset kaksi perhehoitajaa saisivat siitä työstä elannon. Kyllä kai me olemme vaatimassa elantoa muillekin ryhmille, jotka hoitavat arvokasta tehtävää 24/7. Erittäin paljon on lapsilla terapiakäyntejä ja muuta, kuten tuossa puheenvuorossani mainitsin. Silloin se kahden, myös pariskunnan, mahdollistaminen olla kokopäiväisinä perhehoitajina lasten kanssa on ilman muuta tärkeätä, ilman muuta hyvä asia, mutta se ei ole välttämätöntä: kunnat päättävät, miten sijoitetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-06-15T16:29:04,2016-06-15T16:30:11,Tarkistettu,1.1 2016_69_78,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Omais- ja perhehoitolainsäädäntöä on tänään täällä eduskunnassa käsitelty yhtenä pakettina, eri kohtina, mutta nämä ovat samaa kokonaisuutta. Omais- ja perhehoidon kehittäminen on yksi Juha Sipilän hallituksen kärkitavoitteista sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Perhehoito on taloudellisesti edullisempi vaihtoehto laitoshoidolle, on kysymys sitten lapsista, nuorista tai ikäihmisistä, ja se on myös inhimillisesti monta kertaa paljon parempi vaihtoehto kuin se, että ihminen elää ja asuu laitoksessa. Pidän erittäin positiivisena asiana ja hienona juttuna, että tämä kärkihanke on nyt tällä tavalla menossa eteenpäin, ja tälle tulee antaa voimakas tuki meiltä edustajilta. On tärkeää, että jatkossa entistä useampi apua tarvitseva pääsee perhehoidon piiriin, ja sitten kun tätä kokonaisuutta katsotaan, tätä ikään kuin laitosten ulkopuolella tapahtuvaa sosiaalipuolen toimintaa, olisi tärkeää, että me löytäisimme ne henkilöt, jotka tekevät sitä omaishoitotyötäkin ilman, että he tällä hetkellä saavat mitään yhteiskunnan tukea. Meidän pitää pitää yli puoluerajojen omais- ja perhehoito korkealla ja auttaa tätä erittäin arvokasta työtä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-06-15T16:30:11,,Tarkistettu,1.1 2016_69_79,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä perhehoitolaki on erittäin tärkeä, ja kaiken kaikkiaan on hyvä, että perhehoito nousee ja se saa ne mahdollisuudet, mitkä se voi tarjota kodinomaisissa olosuhteissa sekä ikäihmisiä että lapsia hoidettaessa. Tässä edelliset puheenvuorot ovat olleet erittäin hyviä, samoin kuin valiokunnassa käyty keskustelu. Olen nostanut itse monta kertaa esiin sen, että tärkeintä on huomioida se kokonaistilanne, perhehoidossa olevien hoitoisuus, hoidon vaativuus, samoin kuin perhehoitopaikan olosuhteet, eli huomioida nimenomaan kokonaistilanne. Näen, että on erittäin hyvä tämä mahdollisuus nostaa hoidettavien määrä kuuteen silloin, kun kaksi on hoitamassa perheessä. Kaiken kaikkiaan tämä on hoitomuoto, mikä toivon mukaan tulee lisääntymään, ja toivon mukaan myös perhehoitajien hyvinvointiin kiinnitetään riittävästi huomiota. Tervehdin tätä muutosta ilolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-06-15T16:31:35,2016-06-15T16:32:40,Tarkistettu,1.1 2016_69_80,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kunnan  peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 89/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 11/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_69_81,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kunnan  peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 89/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtajana esittelen tämän mietinnön, joka on varsin tiivis. Tässä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia, ja tässä muutoksessa on otettu huomioon 0,14 prosenttiyksikköä korotusta. Tämä liittyy omais- ja perhehoidon kehittämiseen siten, että nämä uudet, laajentuvat tehtävät voidaan korvata kunnille sataprosenttisesti. Tämä mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-06-15T16:33:03,2016-06-15T16:33:38,Tarkistettu,1.1 2016_69_82,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 7/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_69_83,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! EU:n tupakkatuotedirektiivillä tiukennetaan nyt tupakkatuotteiden valmistamista ja pakkauksia koskevia säädöksiä ja laajennetaan sääntelyn alaa. Direktiivi pannaan täytäntöön uudella tupakkalailla ja sen nojalla annettavilla säädöksillä. Samalla lakiin ehdotetaan direktiivin ulkopuolisia uudistuksia. Direktiiviin perustuen esityksessä ehdotetaan uutta sääntelyä muun muassa tupakkatuotteiden aineosiin ja päästöihin sekä niihin koskeviin valmistajan ja maahantuojan velvollisuuksiin. Tunnusomaiset tuoksut ja maut kielletään savukkeista ja kääretupakasta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää makuaineiden käytön rajoittamista tärkeänä erityisesti tupakoinnin houkuttelevuuden vähentämisen ja lasten tupakoinnin aloittamisen ehkäisemisen kannalta. Sähkösavukkeista ja niissä käytettävistä nikotiininesteistä säädetään esityksen mukaan jatkossa tupakkatuotteita vastaavasti. On myös perusteltua, että tiettyjä nikotiininesteiden laatua ja turvallisuutta koskevia säädöksiä sovelletaan myös sähkösavukkeiden nikotiinittomiin nesteisiin. Vähentämällä sähkösavukkeiden houkuttelevuutta voidaan esimerkiksi ehkäistä pienten lasten nikotiinimyrkytyksiä sekä sitä, että sähkösavukkeet muodostuvat uudeksi väyläksi nikotiiniriippuvuuteen alaikäisille. Valiokunta korostaa myös sähkösavukkeessa käytetyn höyryn hengittämisen voivan alustavien tutkimusten mukaan aiheuttaa terveysriskejä, joita ei vielä riittävästi tunneta. Nikotiininesteiden hallussapito kielletään alle 18-vuotiailta, mutta hallussapitokiellon rikkomista ei ehdoteta rangaistavaksi. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei poliisilla ehdotetun sääntelyn perusteella ole toimivaltaa näiden tuotteiden takavarikoimiseksi. Jatkossa rangaistusäädösten uudistamista arvioitaessa on aiheellista selvittää myös takavarikointimenettelyyn liittyvää sääntelytarvetta. Esityksessä ehdotetaan myös kaikkien savuttomien tupakkatuotteiden myynnin ja muun luovuttamisen sekä maahantuonnin kieltämistä. Myös tupakan vastikkeille, kuten niin sanotulle energianuuskalle, ehdotetaan nykyistä tiukempaa sääntelyä. Valiokunta pitää savuttomien tuotteiden ja tupakan vastikkeiden kattavaa sääntelyä tarpeellisena niihin liittyvien terveysriskien ja erityisesti sen vuoksi, että on olemassa viitteitä niiden käytön lisääntymisestä nuorten keskuudessa. Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan asuntoyhteisöt saavat hakea kunnalta tupakointikieltoa rakennuksensa huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin. Kunnan viranomaisen olisi määrättävä tupakointikielto, jos kyseisestä tilasta voi tilan rakenteiden ja muiden olosuhteiden vuoksi kulkeutua tupakansavua toiseen vastaavaan tilaan. Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, ettei lakiehdotus erottele esimerkiksi satunnaista ja vähäistä savun kulkeutumista. Lausunnon mukaan tupakointikiellon määräämiselle tulisi lisätä edellytykset, jotka liittyvät tupakansavun kulkeutumisen haitallisiin vaikutuksiin ja tämän aiheuttaman asumishaitan merkittävyyteen. Valiokunta ehdottaa lausunnon perusteella esitystä muutettavaksi siten, että kielto on määrättävä silloin, kun savu voi kulkeutua lain kohdassa mainittuihin tiloihin muutoin kuin poikkeuksellisesti. Valiokunta katsoo, ettei tupakkalain tavoitteiden ja terveyden edistämisen kannalta ole tarkoituksenmukaista asettaa kiellon määräämiselle muita perustuslakivaliokunnan ehdottamia edellytyksiä. Täydentävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, ettei yksityisessä käytössä olevan kulkuneuvon sisällä saa tupakoida, kun siellä oleskelee alle 15-vuotias henkilö, mutta kiellon rikkomista ei ehdoteta säädettävän rangaistavaksi. Perustuslakivaliokunta katsoo, että nyt ehdotetun autotupakointikiellon erot valiokunnan vuonna 2010 arvioimaan esitykseen vähentävät olennaisesti kiellon valtiosääntöoikeudellista ongelmallisuutta perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kannalta. Valiokunta kuitenkin huomautti, että hallituksen esitys sisältää ylisääntelyn piirteitä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että kiellon säätämisellä voidaan lisätä tupakoivien henkilöiden tietoisuutta passiivisen savulle altistumisen erityisesti lapsille aiheuttamista haitallisista terveysvaikutuksista. Kiellon arvioidaan voivan edelleen vähentää autossa tupakointia, ja sen säätämisellä on selvityksen mukaan väestön laaja tuki. Valiokunta pitää lasten terveyden ja suojelun kannalta tarkoituksenmukaisena täydentävän esityksen lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Lakiehdotus merkitsee myös kaikkien savuttomien tupakkatuotteiden myynnin ja muun luovuttamisen sekä maahantuonnin kieltämistä. Matkustajatuonnin osalta säädettäisiin grammamääräinen rajoitus, jota ehdotetaan nykyistä pienemmäksi. Lisäksi ehdotetaan suussa käytettäväksi tarkoitetun tupakan laittoman kaupan ehkäisemiseksi, että matkustajatuonnille säädetään vuorokausiraja. Valiokunta pitää ehdotettuja maahantuonnin rajoituksia perusteltuina mutta toteaa, että esimerkiksi maahantuonnin aikarajoja on pyrittävä jatkossa yhtenäistämään. Arvoisa puhemies! Valiokunnan käsityksen mukaan ehdotettujen säännösten avulla voidaan vähentää tupakka- ja nikotiinituotteiden houkuttelevuutta ja niiden aiheuttamaa riippuvuutta, ehkäistä lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamista sekä suojella väestöä tupakansavulle altistumiselta. Tupakkatuotedirektiivin säädökset piti saada voimaan 20. päivänä toukokuuta 2016. Laki kuitenkin lykkääntyy reilulla kuukaudella hallituksen tekemän täydentävän esityksen vuoksi. Valiokunta otti huomioon tämän lykkääntymisen myös siirtymäsäädöksissä. Sekä tupakkatuotedirektiivin täytäntöönpanon että kansallisista lähtökohdista esitettyjen säännösten voimaantulo mahdollisimman pian on valiokunnan käsityksen mukaan tärkeää. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muutettuna, ja valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-06-15T16:34:17,2016-06-15T16:40:28,Tarkistettu,1.1 2016_69_84,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomella on kunnianhimoinen tavoite olla tupakkavapaa maa vuoteen 2040 mennessä. Tämä tavoite on asiantuntijoiden mukaan myös mahdollista saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, kunhan käyttöön otetaan uusia tupakointia rajoittavia ja ehkäiseviä toimenpiteitä. Olen osaltani seurannut tiiviisti tämän tupakkalain etenemistä, jota nyt käsittelemme. Nyt on sosiaali- ja terveyslautakunnan tilinpäätöksen aika. Tupakkalain esityksessä ehdottomasti positiivinen puoli on se, että autossa tupakointi lapsen läsnä ollessa kielletään. Lapsen suojelu tupakalta on hyväksyttävää ja tärkeä tavoite. Tosin ihmettelen sitä, miten autossa tupakoinnin kieltäminen käytännössä toimii, sillä sitä ei esitetty rangaistavaksi. Laki ilman sanktiota voi jäädä tehottomaksi. Näin tärkeässä asiassa en sitä soisi. Vastaavasti parveketupakoinnin kieltäminen nähtiin hyvinkin tärkeänä. Siinä kunta voi määrätä uhkasakon henkilölle, joka rikkoo taloyhtiön parveketupakointikieltoa. Tästä ei ole pitkä matka myöskään siihen, että taloyhtiöiden järjestyssääntöjen perusteella asunto voidaan ottaa vaikkapa haltuun, jos ei sääntöä noudateta. Tulevaisuudessa tulemme näkemään varmasti riitoja myös siitä, että häädöt on saatu parvekkeella tupakoinnin kieltämisen johdosta. Jos parveketupakoinnin kieltämisen toteutumiseksi on olemassa keinoja, miksi samalla logiikalla emme olisi suojelleet lapsia haitalliselta tupakansavulta siten, että olisi annettu edes uhkasakon työkalu? Tätä jäin miettimään. Valitettavasti tupakkalakiesitys on epälooginen joiltain muiltakin osin. Laki tulee vaikeuttamaan savuttoman yhteiskunnan saavuttamista. Kuinka luulemme saavuttavamme savuttomuuden tavoitteen, jos lainsäädännön uusi sisältö on osin kuin, sanoisinko, tupakkateollisuuden sanelema? Sähkösavukkeiden sääntelyn huomattava tiukennus nykytilaan nähden vaikeuttaa tupakoinnin lopettamista monen osalta. Sähkötupakoitsijoita arvioidaan olevan Suomessa jo yli 100 000, ja määrä kasvaa huomattavaa vauhtia. Joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 90 prosenttia sähkösavukkeiden käyttäjistä on entisiä tupakoitsijoita. Sähkösavukkeet eivät siis näytä olevan portti tupakointiin vaan päinvastoin. Miljoonat ihmiset ovat päässeet irti tupakka- ja nikotiiniriippuvuudesta. Tällaista kehitystä meidän tulee ehdottomasti lainsäädännön keinoin tukea ja antaa siihen kannustuksemme. Ministeriön virkamiesten vakuuttelut sähkösavukkeiden portista tupakointiin olivat täysin perusteettomia mutta ikävä kyllä kelpasivat valiokunnalle. Sähkösavukkeiden vaarallisuutta ja terveyshaittaa on korostettu pääosin mielikuvien perusteella. Yhtään kunnollista tutkimusta Suomessa tai länsimaissa ei kuitenkaan ole siitä, että sähkösavuke olisi missään tapauksessa ainakaan vaarallisempi kuin tupakointi. Päinvastoin, sen edut on nähty jopa lääkäreitten piireissä ulkomailla niin merkittäviksi, että ihmisiä on kehotettu siirtymään tupakoinnista sähkötupakan piiriin. Tarinat räjähtelevistä sähkölaitteista ja popcorn-keuhkojen synnystä ovat kuin mannaa tupakkayhtiöille. Eri asia kuitenkin on se, mikä on totuus. Arvoisa puhemies! Kansanedustajat ovat saaneet hyvin paljon palautetta siitä, että tupakkalaissa tulisi olla riittävä siirtymäaika sen voimaan tulemiseksi. Muutoin esimerkiksi puhutaan kielteisellä tavalla omaisuudensuojasta ja siihen puuttumisesta. Ilman siirtymäaikaa kauppiaiden ja maahantuojien varastot uhkaavat jäädä yrittäjien käsiin. Perustelut siitä, että direktiivin aikataulu on ollut esimerkiksi maahantuojien tiedossa, ei ole riittävä. Jokaisella yrittäjällä on oikeus kaupantekoon, eivätkä he voi lopettaa kaupantekoa ennen kuin laki tulee voimaan. Yleensä tällaisessa lainsäädännössä on siirtymäaika myös näiden yrittäjien näkökannalta katsoen. Tärkeämpi kuitenkin omalta osaltani on se näkökulma, että se siirtymäaika koskee myös 100 000:ta sähkösavukkeen omistajaa. Mikäli sähkösavukkeen omistajalla ei ole siirtymäaikaa lainkaan, lain voimaantulon jälkeen hänellä ei ole mahdollisuutta hankkia näitä lisäosia laitteisiinsa, joihin hän on investoinut. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on huomioinut tupakkalain valmistelussa sähkötupakan osalta siirtymäaikoihin ja voimaantuloon liittyvän tarpeen. Tämä on hyvä asia. Sähkösavukkeiden osalta lain voimaantulosta ja siirtymäajoista tehtiin valiokunnassa muun muassa seuraavanlaiset esitykset: 1) Makunesteitä saa myydä 1.1.2017 saakka, minkä jälkeen ne kielletään. 2) Suomalaiset verkkokaupat kielletään heti lain voimaan tultua. 3) Rajat ylittävää etämyyntiä verkkokauppa saa tehdä vain 1.1.2017 saakka. 4) Sähkösavukkeiden esilläpitokielto — elikkä kaupan hyllyissä — alkaa vasta 1.1.2017. Ja viides kohta, esimerkin mukaisesti: 5) Sähkötupakan vähittäismyyntipakkauksen muutokset tupakan osalta astuvat voimaan 20.5.2017. Siirtymäaika ja omaisuudensuojausperiaate näyttävät päällisin puolin toteutuvan. Tosiasiassa siirtymäaika ei koske kuitenkaan sähkötupakkalaitteita ja sen osia lainkaan, siis sähkötupakkalaitteita, jotka eivät ole direktiivin mukaisia, eli niitä satoja erilaisia tuotteita, joita Suomessa myydään ja on myyty — sillä yhtä, kahta tuotetta lukuun ottamatta Suomessa ei ole vielä myyty direktiivin mukaisia tuotteita lainkaan. Harmillista valiokunnan esityksessä on se, että prosessissa ja valiokunnan jäsenten mielessä on ollut se näkökulma tai mielipide, että myös kaupan hyllyillä oleville sähkötupakkalaitteille tulisi tämän lain voimaantulon jälkeen olemaan siirtymäaika. Vielä rautalankaversio tästä: elikkä käytännössä laki voimaan tultuaan tarkoittaa sitä, että kauppiaat kyllä saavat, ensimmäiseksi, sen siirtymäajan pitää niitä tuotteita hyllyllä, toisekseen he saavat pitää hyllyssä kyseisten tuotteitten pakkauksia, mutta kolmanneksi he eivät saa siellä pakkauksissa pitää minkäänlaisia laitteita sisällä, elleivät ne laitteet ole direktiivin mukaisia. Siinä meillä on omaisuudensuojaa kerrakseen, ja tämä jos mikä on kohtuutonta. Arvoisa puhemies! Koska yleisesti on luultu, että siirtymäaika koskisi myös näitä tuotteita, mitkä ovat siellä paketin sisällä, olisi mielestäni tärkeää, että tämä epäkohta korjattaisiin täysistunnossa. Tämä on käytännössä valiokunnan puheenjohtaja Tuula Haataisen käsissä ja miksei myös keskustan Hannakaisa Heikkisen, varapuheenjohtajan, käsissä. Tämä asia olisi kohtuullista korjata täällä yhdellä pykälämuutoksella. 122 § sanoo näin: ""Sähkötupakan vähittäismyyntipakkauksen muutokset tupakan osalta astuvat voimaan 20.5.2017."" Ja tämä teksti menee käytännössä näin: ""Sähkösavukkeita, joita ei ole täytetty valmiiksi nikotiininesteellä ja joiden vähittäismyyntipakkaukset eivät ole 36 §:n ja sen nojalla annettujen sääntöjen mukaisia, saa kyseisten säännösten estämättä myydä ja muuten luovuttaa kuluttajille 20. päivään toukokuuta 2017, jos tuotteet on valmistettu tai luovutettu vapaaseen liikkuvuuteen ennen 20. päivää marraskuuta 2016."" Tästä pykälästä ei olisi tarvinnut poistaa kuin ""kyseisten säännösten estämättä"", mikä viittaa sinne 36 §:ään, vähittäismyyntipakkauksen markkinointiin. Jos tämä ei olisi tässä mukana, tämä sallisi myös tämän paketin sisällä olevan tuotteen myynnin siihen saakka. Mutta, arvoisa puhemies, tämä on nytten sitten kuitenkin eduskunnan käsissä, ja ennen kaikkea vetoan vielä teihin valiokunnan jäseniin, että olisitte tämän pienen epäkohdan korjanneet, niin että olisi tämä kohtuusnäkökulma tullut tässä huomioitua. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan myös mainita näitten makunesteitten kieltämisestä. Suomi olisi halunnut kieltää kansallisena erikoisuutena kaikki muut paitsi tupakanmakuiset makuaineet. Aluksi aiottiin kieltää kaikki makuaineet, mutta EU:n komissio huomautti asiasta. Kuitenkin on aivan mahdotonta kieltää aineita, joilla nesteitä voi maustaa. Nykyisissä makunesteissä käytetään samoja ainesosia kuin elintarviketeollisuudessa, vaikkapa leivonnassa. Mitä muuta tästä seuraa kuin se, että ihmiset alkavat maustaa nesteitään itse? Tässä on selvä riski sille, että makunesteitä kotikonstein maustavat alkavat myymään nesteitä muille, jolloin syntyy uusi laiton bisnes maahamme. Arvoisa puhemies! Tämä on vakava haaste. Nämä makunesteet eivät tule poistumaan tästä maasta millään tavalla, koska niitä ruvetaan myymään silloin kotikonstein tehtyinä. Kotimaustaminen lisää terveysriskejä, ja keuhkoihin vedettävien höyryjen sisällöstä ei olisi tietoa höyrystelijöillä itsellään eikä viranomaisilla. Arvoisa puhemies! Vielä viimeisenä haluan nostaa sen etämyyntiasian, että nythän me teemme tämän lainsäädännön, esityksen, mukaan niin, että suomalainen verkkokauppatoiminta loppuu välittömästi, kun laki tulee voimaan joskus heinäkuun tienoilla, ehkä elokuussa, mutta sitten nämä ulkomailta toimivat kaupat saavat myydä Suomen alueelle vielä vuoden loppuun saakka. Tämähän ei ole direktiivin vastaista, tämän tarkistin. Tämä olisi direktiivin vastaista, jos oltaisiin sallittu suomalaisten verkkokauppojen myydä mutta ei muitten eurooppalaisten verkkokauppojen myydä. Suomessa kuitenkin tehdään näköjään sen kaltaista lainsäädäntöä, että me emme omia yrityksiämme kunnioita niin paljon kuin muita eurooppalaisia yrityksiä. (Puhemies koputtaa) He saavat myydä, mutta suomalaiset yritykset eivät. (Puhemies koputtaa) Nämä ovat ikävä kyllä niitä huonoja puolia tässä esityksessä, mutta muutoin tupakkalakiesitys on hyvä. Se on askel oikeaan suuntaan, savuttomaan Suomeen — näitä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kannatan sitä, että me näillä pienillä evästyksillä tekisimme nämä korjaukset ja hyväksyisimme tämän tupakkalain sitten tämän jälkeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-06-15T16:40:36,2016-06-15T16:51:19,Tarkistettu,1.1 2016_69_85,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tupakkalain uudistus on harppaus kohti savutonta Suomea. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen tupakkalakiuudistuksen etenemiseen, ja kiitän myöskin koko valiokuntaa siitä, että tämä merkittävä lakiesitys saatiin käsiteltyä yksimielisesti — erityiskiitokset valiokunnan puheenjohtajalle. Tavoite tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumisesta vuoteen 2030 mennessä on taas jälleen lähempänä, kun tämä lakiesitys on hyväksytty. Suomi on ollut tupakkapolitiikan edelläkävijä jo neljä vuosikymmentä. Tupakointi on entisestään vähentynyt. Se on hyvä asia, mutta edelleen tupakointi on valtava kansanterveydellinen ongelma. Tupakointi on syynä noin joka kuudennessa kaikista 35—64-vuotiaiden kuolemista, puhumattakaan niistä sadoistatuhansista sairauslomapäivistä, eli kyseessä on erittäin vakava kansantervey-dellinen ongelma. Uudessa tupakkalaissa pyritään monin keinoin ennalta ehkäisemään tupakan terveyshaittoja, ja tässä on myöskin erityisesti toimia passiivisen tupakoinnin vähentämiseksi. Altistumista passiiviselle tupakoinnille pyritään vähentämään mahdollistamalla parveketupakoinnin kieltäminen. Tämä on erittäin pitkään odotettu uudistus, eli tavoitteena on todellakin häiritsevän parveketupakoinnin kitkeminen. Kokoomukselle oli todella tärkeä tavoite, että taloyhtiöille saadaan työkaluja puuttua häiritsevään tupakointiin, ja haluamme todellakin, että oikeus savuttomuuteen kuuluu myös niille ihmisille, jotka ovat esimerkiksi omassa kodissaan tai oleskelevat omalla parvekkeella. Eli tämän lain tultua hyväksytyksi kunta voi taloyhtiön pyynnöstä vaatia kieltoa. Tärkeää on, että tätä kohtaa laissa seurataan, ja tärkeää on, että varmistetaan, että tämä on riittävän selkeä ja todella päästään siihen tavoitteeseen, että parveketupakointia voidaan kitkeä. Totean vielä, että asuntoyhteisössä jokaisella on oikeus tupakoida omassa asunnossaan, parvekkeellaan ja ulkoalueella, jos se ei aiheuta haittaa muille asukkaille. Ennalta ehkäisevä vaikutus on myös sillä, että sähkötupakan käyttö rajataan muualla kuin tupakoinnille osoitetuissa paikoissa. Se, mikä on erinomaista, on se, että eduskunnassa lakiin lisättiin hallituksen täydentävällä esityksellä kielto tupakoida autossa, jossa on alle 15-vuotiaita lapsia. Lapsen oikeus terveyteen on mielestämme yksinkertaisesti ja itsestäänselvästi arvokkaampi asia kuin aikuisen oikeus tupakoida missä vain ja milloin vain, ja pidän kansanterveydellisesti merkittävänä todellakin, että tämä asia saatiin tähän lakiesitykseen tässä käsittelyn aikana lisättyä. Kokoomus on ollut tässä erittäin aloitteellinen, ja myös kokoomuksen sote-kolmikko on toiminut aktiivisesti, että saisimme tähän lakiin kiellon tupakoida autossa silloin, kun lapsia todellakin on läsnä. Ja näin terveydenhuollon ammattilaisena haluan tässä alleviivata, että passiivinen altistuminen tupakansavulle on todellakin haitallista lasten terveydelle. Tästä on selkeää tutkimustietoa, eli savulle altistuminen vahingoittaa lasten valtimoita ja lisää astman, allergisen nuhan ja keuhkoputkentulehduksen yleisyyttä. Tällä kiellolla on myöskin vahva symbolinen vaikutus siinä, että näytetään selvästi, että yhteiskunta ei hyväksy lasten terveyden vaarantamista altistamalla heitä tupakansavulle. Ja oli huomionarvoista myöskin se, että tuo perustuslakivaliokunnan aiempi kanta tässä muuttui ja todellakin lasten terveys meni sen edelle, että aikuiset saavat tuprutella tupakkaa missä vain. Eli tämä oli loistava asia. Kun aika tuossa rientää, joudun pyytämään myöskin toisen puheenvuoron, arvoisa puhemies, mutta totean todellakin, että tupakkalaki on tiukka ja se, mikä tässä on erinomaista, on se, että tässä tupakkalain uudistamisessa tupakkatuotteita todellakin kohdellaan yhdenvertaisesti eli uudistuksessa perinteisen tupakan lisäksi savuttomia tupakkatuotteita ja tupakanvastikkeita säännellään entistä kattavammin. Tuolla sääntelyllä pyritään terveysriskien hallintaan sekä ennalta ehkäisemään tupakkatuotteiden käytön lisääntymistä erityisesti nuorten keskuudessa. Eli selkeä sininen lanka tässä lainsäädännössä on todellakin lasten terveydensuojelu ja ennaltaehkäisy, etteivät lapset ja nuoret aloittaisi tupakointia. Sen tässä vielä totean, että nikotiinituotteet ovat erittäin koukuttavia kaikissa muodoissaan, ja vaikka perinteinen tupakka on vaarallista, myös muilla nikotiinituotteilla on haittoja. Ne aiheuttavat vahvaa riippuvuutta, ja sen takia lainsäädännön on elettävä ajassa ja tunnistettava myöskin nämä uusimmat tuotteet, ja siihen tällä lakiesityksellä on pyrittävä. Totean vielä ihan lopuksi, että tupakkalainsäädännön on kehityttävä jatkossakin, jotta savuton Suomi on mahdollinen. Tässä uudistuksessa kielletään alle 18-vuotiailta nikotiininesteiden hallussapito, mutta kiellon rikkomisesta ei seuraa rangaistusta. Tämä vastaa nykyisin voimassa olevaa tupakkatuotteiden hallussapitokieltoa, joka säilyy ennallaan, mutta tulevaisuudessa on aiheellista pohtia myös takavarikointiin liittyvää sääntelyn tarvetta ja ehkä jatkossa myöskin noita tuotemerkittömiä paketteja eli tätä plain package ‑linjaa. Eli tässä tupakkalainsäädännössä on vielä tiukentamisen varaa.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-06-15T16:51:24,2016-06-15T16:57:12,Tarkistettu,1.1 2016_69_86,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat Suomen kansan edustajat! Haluan ensinnäkin kiittää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa yksimielisestä mietinnöstä ja todeta, että toisaalta olen mietintöön eräiltä osin tyytymätön mutta toisaalta hyvin tyytyväinen. Ensin nämä huonot uutiset. Olen mietintöön tyytymätön sen vuoksi, että vaikka valiokunta hyväksyi hallituksen esityksen, niin valiokunta ja sitä kautta eduskunta ei pyrkinyt ottamaan yhtäkään askelta pidemmälle kuin mitä hallitus esitti. Kuten tiedämme, Suomi on ollut edelläkävijä tupakoinnin rajoittamisessa jo 1970-luvulta alkaen, ja nyt ovat muutamat maat itse asiassa ajaneet Suomen ohi. Valiokunta ei hallituksen esitykseen nähden esimerkiksi laajentanut tupakkavapaita alueita tai kiinnittänyt edes huomiota siihen, saatikka muuttanut pykäliä sen osalta, että meille tulisi näitä niin sanottuja brändittömiä tupakka-askeja, joissa ei siis ole tätä merkkiä. Mitä tulee näihin uusiin alueisiin, lähetekeskustelussa mainitsin joitakin esimerkkejä siitä, muun muassa jätskibaarin terassin, missä mielestäni tupakointi voitaisiin kieltää. Mutta tällaista askelta ei vielä tässä vaiheessa oltu valmiita ottamaan. Kuuntelin kerran radiosta, kun toimittaja haastatteli valiokunnan puheenjohtaja Haataista ja ihmetteli, saako Suomessa nyt enää missään tupakoida. Minä kutsuisin tämän toimittajan joskus luokseni aamulla, kun tulen junalla tuohon rautatieasemalle. Ensimmäiset pistävät röökiksi heti siinä asemalaiturilla. Sen jälkeen kävelen Holiday Inn ‑hotellin edestä, ja siinä on onneksi kyltti, että hotellin oven edessä ei saa tupakoida, mutta hotellin oven molemmilla puolilla muutaman metrin päässä tupakoidaan. Sitten ohitan Sanomatalon kulman, missä on porukkaa tupakalla, ja sen jälkeen Kiasman edessä tupakoidaan. Eli kun kävelen tuolta asemalta eduskuntaan, niin ei juuri muuta saa tehdäkään kuin väistellä tupakoitsijoita. Mitä sitten tulee näihin brändittömiin askeihin, tupakoihin, niin eräissä maissa on todellakin toimittu niin, että tupakkaa myydään, sikäli kuin myydään, ilman, että on näitä brändejä. Kuitenkin me tiedämme, että nämä brändit ovat usein houkuttelevia ja nuoria puhuttelevia. STM:n virkamies sanoi, että tällaista ei Suomessa valmistella, eikä valitettavasti valiokuntakaan edellyttänyt, että tämä olisi seuraava askel. Mutta haluan kyllä täältä eduskunnan puhujapöntöstä lähettää sellaiset terveiset STM:lle, että kun nyt tämä uudistus on tehty, ja hyvä niin, niin seuraavaksi mielestäni tulisi ryhtyä valmistelemaan seuraavaa askelta, johon kuuluisivat myös nämä merkittömät tupakka-askit. Herra puhemies! Olen toki monelta osin myös tyytyväinen valiokunnan mietintöön. Ennen kaikkea olen tyytyväinen siihen, että tämä parveketupakoinnin rajoittaminen toteutui käytännössä siinä muodossa kuin mitä hallitus esitti. Julkisessa keskustelussa usein ajatellaan, ja taisi edellinenkin puhuja käyttää sellaista muotoilua, että ""kunta voi määrätä"" tupakointikiellon, jos taloyhtiö sitä pyytää. Tämä ei vastaa sitä, mitä eduskunta on nyt säätämässä. Nimittäin tämän sosiaali- ja terveysvaliokunnan muotoileman 79 §:n 2 momentti kuuluu seuraavasti: ""Kunnan on määrättävä"" — siis kunnan on määrättävä — ""tupakointikielto hakemuksessa tarkoitettuihin tiloihin, jos tiloista voi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti"" — tämä muutoin kuin poikkeuksellisesti on valiokunnan tekemä lisäys, jolle on ihan perusteensa — ""kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin."" Ja jotta tämä asia tulisi täysin selväksi kaikille niille kuntien virkamiehille, hallinto-oikeuden tuomareille ja korkeimman hallinto-oikeuden tuomareille, jotka joutuvat vielä tähän liittyviä valituksia käsittelemään tai riitoja käsittelemään, luen mitä perustuslakivaliokunta tältä osin lausui. Se lausui näin: ""Tupakointikielto on tupakkalakiehdotuksen 79 §:n 2 momentin mukaan määrättävä, jos säännöksessä tarkoitetuista tiloista ’voi’ kulkeutua tupakansavua toiseen säännöksessä mainittuun tilaan."" Sitten tulee muuta tekstiä ja tämä jatkuu näin: ""Säännöksessä ei ole mitenkään kvalifioitu savun kulkeutumista esimerkiksi sen määrän taikka häiritsevyyden, haitallisuuden tai olennaisuuden suhteen."" Sen jälkeen perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota tähän mahdolliseen satunnaiseen kulkemiseen, ja senhän valiokunta myös korjasi tässä pykälässä. Eli tässä pykälässähän nyt sanotaan ""muutoin kuin poikkeuksellisesti voi kulkeutua"". Sen jälkeen perustuslakivaliokunta täysin yksiselitteisesti lausuu vielä seuraavaa: ""Säännöksen mukaan kielto on määrättävä, jos säädetyt edellytykset täyttyvät, mikä tekee kiellon määräämistä koskevasta harkinnasta niin sanottua sidottua harkintaa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että jos tietystä paikasta voi kulkeutua tupakansavua toiseen paikkaan, kunnan on määrättävä kielto, jos sitä haetaan."" Eli kaikille teille kunnan virkamiehille, jotka joudutte näitä asioita käsittelemään, kaikille hallinto-oikeuden tuomareille, kaikille korkeimman hallinto-oikeuden tuomareille: mikäli taloyhtiö päättää hakea tätä kieltoa, niin se kielto on määrättävä, jos tupakansavu voi kulkeutua ja niin edelleen. Jokainenhan ymmärtää, että tupakansavu kulkeutuu muutoin kuin poikkeuksellisesti esimerkiksi naapuriparvekkeelle. Ja näin ollen portinvartija tässä asiassa tulee olemaan taloyhtiö — ja hyvä niin. Toinen asia, mihin, arvoisa puhemies, olen tietysti tyytyväinen, on se, että sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi myös hallituksen täydentävässä esityksessä olleen esityksen siitä, että jos autossa on lapsi, niin siellä ei aikuinen saa tupakoida. Perustuslakivaliokunta muutti kantaansa vuodelta 2010, ja kyllä se vanha kanta olikin niin järjetön, että oli kaikki syyt muuttaa. (Timo Heinonen: Miksi siitä ei rangaista?) Haluan tähän yhteyteen yleisemmin todeta, että tämä perustuslakivaliokunnan kannanmuutos osoittaa, että perustuslakivaliokunta, niin kuin esimerkiksi kaikki tuomioistuimet, voi myös muuttaa kantojaan, ja näinhän elävässä elämässä tietysti tapahtuu, että Suomen korkein oikeus ja Yhdysvaltain korkein oikeus ja monet, monet muut tuomioistuimet muuttavat aikaisempia kantojaan. Kun perustuslakivaliokunta tarvitsi kasvojen pesuvedeksi sitä, että aikaisempi kielto koski alle 18-vuotiaita lapsia ja nyt alle 15-vuotiaita lapsia, niin sallittakoon nyt tämä pieni tekosyy tälle muutokselle. Arvoisa herra puhemies! Lopuksi totean, että tässä taistelussa tupakointia vastaan valistus on tietysti se kaikkein olennaisin asia ja se nuoriin kohdistuva tehokas valistus. Eiväthän yleensä järkevät ihmiset aikuisina ryhdy tupakoimaan. Jos ihmiset ryhtyvät tupakoimaan, he ryhtyvät yleensä nuorina, ja siihen on omat valitettavat syynsä, jotka liittyvät tämmöiseen aikuistumisriittiin ja siihen, että ollaan koviksena muiden kovisten joukossa. Tässä valistuksessa mielestäni olisi tärkeää käyttää nuorten suosimia idoleita esimerkki-ihmisinä. Luin tänään jostain lehdestä, että tämän päivän nuorison idolit ovat tämmöisiä tubettajia — en tiedä, mitä nämä tubettajat tekevät, (Naurua) mutta suosittelen heidänkin värväämistään tähän toimintaan. Ja toivottavasti myös tällaiset tämän päivän idolit kuin Patrik Laine, Sebastian Aho ja Jesse Puljujärvi, jotka toivottavasti eivät tupakoi, saataisiin mukaan tähän tärkeään työhön. En yritä nyt viitata esimerkiksi ulkomaisiin urheilijatähtiin, koska lähetekeskustelussa se osoittautui niin vaikeaksi, (Naurua) heidän nimensä lausuminen. Herra puhemies! Pääsemme pitkän askeleen eteenpäin, mutta odotan, että hallitus jatkaa johdonmukaista toimintaa tupakoinnin vähentämiseksi Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-15T16:57:14,2016-06-15T17:06:35,Tarkistettu,1.1 2016_69_87,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan niin, tuossa lakiesityksessä todellakin todetaan niin, että mikäli taloyhtiö hakee tupakointikieltoa parvekkeelle, silloin tuo kielto on määrättävä. Jos tuossa puheessa sanamuotoni oli epäselvä, oli erittäin hyvä, että tämä asia tulee selväksi. Totean myöskin sen, että tähän kokonaisuuteen perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota ja totesi tekstissään eräitä pehmennyksiä, joita me emme tähän ottaneet. Kävimme todellakin keskustelun siitä, että lainsäädäntävalta on todellakin valiokunnalla, ja tässä kansanterveydelliset näkemykset voittivat. Todellakin on tärkeää, että tämä pykälä on sellainen kuin se on, ja jokainen tässä salissa todistaa, että silloin tuo kielto on määrättävä. Tämä on kansanterveydellisesti erittäin iso loikka, että parveketupakointiin saadaan nämä välineet. Kuten puheenvuorossani totesin, matkaa vielä on, että päästään savuttomaan Suomeen. Tämä on yksi askel, ja kyllä (Puhemies koputtaa) tupakoimattomia alueita toivotamme tervetulleiksi, eli hallituksella riittää työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-06-15T17:06:37,2016-06-15T17:07:44,Tarkistettu,1.1 2016_69_88,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Zyskowicz täällä totesi, kyllä työtä on vielä ja matkaa tehtävänä siihen, että savuton Suomi 2030 on totta. Edustaja Zyskowicz otti esille tässä lapset ja nuoret. Minusta tämä laki kuitenkin vie tältä osin erittäin hyvin asiaa eteenpäin siinä mielessä, että nyt tämä portti ja tie tupakointiin menee hyvin paljon myös sähkötupakan ja sitten myös sähkötupakan kaltaisten tuotteiden eli nikotiinittomien sähkötupakkavälineitten kautta eli nämä ovat tutkimusten mukaan nyt niitä, jotka lapsia ja nuoria kiinnostavat, ja sitä kautta opetellaan sitä savukkeen imemisen tapaa, joka sitten johtaa myöhemmin helposti siihen, että siirrytään sitten tupakanpolttoon. Siinä mielessä tämän direktiivin tuomat muutokset ovat tärkeitä, että näihin pannaan rajoitukset, ja siinä huoli erityisesti kohdistuu lapsiin ja nuoriin. Mutta aivan oikein, tätä askellusta tupakattomaan Suomeen (Puhemies koputtaa) pitää vain jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-06-15T17:07:47,2016-06-15T17:08:52,Tarkistettu,1.1 2016_69_89,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp," Herra puhemies! Kommentoin lyhyesti tuota edustaja Zyskowiczin erittäin ansiokasta puheenvuoroa vain tämän perustuslakivaliokunnan käytännön osalta, kun siellä itse olin asiaa käsittelemässä. Edustaja Zyskowicz, kuten arvelinkin, kommentoi tuota 74 §:ää, joka sitten tuli hallituksen uuden esityksen jälkeen, että nyt alle 15-vuotiaan ollessa ajoneuvossa siellä ei saa tupakoida. Me voimme tietysti keskustella, onko sillä merkitystä, tupakoidaanko 10-vuotiaan vai 17-vuotiaan kanssa, voiko 17-vuotias vastustaa enemmän tupakointia kuin 10-vuotias. Mutta haluan nyt tarkennukseksi todeta myös, että tässä uudessa esityksessä siihen vuoden 2010 esitykseen verrattuna oli se ero, että ei voi tehdä mitään tarkastuksia sinne autoon, niin kuin oli edellisessä esityksessä. Tämä kielto ei nyt koske asumistiloja, mitä autoissa voi olla, vaikka asuntoautoissa, koska ne ovat kotirauhan piirissä, joka on suojattu varmaan jo Juhana-herttuan ajoista meillä Suomessa. Loppuun totean vielä edustaja Zyskowiczille, (Puhemies koputtaa) että nämä tubettajat kuvaavat itsestään videoita, he eivät ole putkimiehiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-06-15T17:08:54,2016-06-15T17:10:01,Tarkistettu,1.1 2016_69_90,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Zyskowicz nosti ihan hyvät ja tärkeät asiat keskiöön. Tämä autossa tupakointi kuitenkin, kun sitä halutaan nyt kieltää, olisi voitu tehdä myös silleen, että siinä olisi ollut se sanktion mahdollisuus, kuten parveketupakoinnissakin annetaan se mahdollisuus uhkasakonomaisesti tehostaa sitä toimenpidettä. Mutta seuraava askel varmaan, missä meidän pitäisi mennä eteenpäinkin, minkä olisin toivonut tässä jo toteutuneen, on, että myös asunnoissa tupakointi olisi kielletty, jos siellä on alaikäisiä lapsia läsnä. Siihen suuntaanhan meidän pitää mennä, että kaikissa niissä tiloissa, missä lapsia on, suojeltaisiin heitä tupakan aiheuttamalta savulta. Hyvää tässä hallituksen esityksessä on myös se, että tupakointikielto saadaan määrätä myös asuinhuoneiston asuintilaan, jos se savu kulkeutuu tai sitä ei pystytä saamaan estettyä. Siinä mielessä taloyhtiölle jää myös tämä työkalu käyttöönsä. Mutta siinä mielessä on erittäin hyvä, että tupakkalaki uudistuu koko ajan ja mennään askel askeleelta kohti savutonta (Puhemies koputtaa) yhteiskuntaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-06-15T17:10:03,2016-06-15T17:11:09,Tarkistettu,1.1 2016_69_91,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Sarkomaa ja Kurvinen — en näe muuta tarvetta välittömästi kuin nämä — ja sitten siirrymme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_92,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Totean vielä, että nuorten tupakointi on todellakin vähentynyt roimasti, se on myönteistä, mutta asiantuntijat ovat hyvin huolissaan sähkötupakan ja nuuskan suosion kasvusta. Tämän tupakkalain erityinen sininen lanka, kuten tässä puheenjohtajakin totesi, on se, että me haluamme suojella lapsia ja nuoria siltä, että he aloittaisivat minkään tupakkatuotteen käyttöä. Kun puhutaan viestinnässä tupakan vaaroista, niin on tärkeää, että tupakan, savukkeiden, terveyshaittojen lisäksi pitäisi keskustella myös muiden nikotiinituotteiden mahdollisista haitoista. Voi todellakin todeta, että jos puhutaan 9.-luokkalaisista nuorista, niin puolet pojista ja kolmannes tytöistä on kokeillut sähkötupakkaa. Ja kun nämä uudet nikotiinia sisältävät tuotteet tulevat markkinoille, niin se saattaa tarkoittaa nikotiiniriippuvuuden yleistymistä. Vaikka meillä on tuotteita, jotka ovat vähemmän vaarallisia kuin perinteinen tupakka, se ei tarkoita todellakaan, että ne ovat terveellisiä, sillä mikä tahansa (Puhemies koputtaa) on terveellisempää kuin tupakka, (Puhemies koputtaa) niin vakava myrkky tuo tupakka on, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-06-15T17:11:18,2016-06-15T17:12:25,Tarkistettu,1.1 2016_69_93,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Edustaja Kurvinen, vastauspuheenvuoro, ja sitten vielä edustaja Niikko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_94,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kommentoin tuota edustaja Niikon puheenvuoroa siitä, että tulisi uhkasakko autossa tupakointiin. Uhkasakkoon kuuluu se asia, että sitä seurataan, jatkuuko tämä huono toiminta, ja sitten se sakko määrätään. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuka alkaisi seuraamaan, jatkuuko tämä tupakointi autossa. Tämä kuvastaa, arvoisa puhemies, minusta tämän lainsäädännön tiettyä ongelmatiikkaa, mihinkä myös perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota. Meidän ei pitäisi symbolista lainsäädäntöä luoda ja sellaista polkupyöräkypäräpakkolainsäädäntöä, mitä vähän on syntynyt. Se rapauttaa ihmisten moraalia ja lain kunnioitusta. Samoin puhuimme paljon tuosta alkoholinkäytöstä. Jos aikuinen on humalassa lapsen edessä, se on todella pelottava kokemus lapselle. Meidän pitäisi myös verrata tätä tupakkasääntelyä tähän sääntelyyn, mitä me kohdennamme alkoholiin, etanoliin, kovana myrkkynä. Varmasti pitää lopettaa tupakointi asunnoissa lasten aikana ja pitäisi savuttomaan Suomeen päästä, mutta kuitenkin kaikissa päihteissä valistuksen ja sivistyksen lisääminen ovat ainoita keinoja päästä lopullisesti eteenpäin. Sellaista poliisivaltiota ei synny koskaan, (Puhemies koputtaa) että nämä saataisiin kielloilla (Puhemies koputtaa) selväksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-06-15T17:12:29,2016-06-15T17:13:40,Tarkistettu,1.1 2016_69_95,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kurviselle sanon sen, että jos ei uhkasakkoa pystytä autossa tupakointiin soveltamaan, niin sitten oltaisiin voitu kuitenkin sakkoa soveltaa. Kyllähän ne keinot meillä olisivat olleet käytettävissä, mikäli me olisimme halunneet. Edustaja Sarkomaa kovasti maalaili piruja seinille tästä sähkösavukkeen vaarallisuudesta. Totta kai, ei se sähkösavukekaan ole suotava, en sitä siinä mielessä puolusta, mutta itse tiedän, että lapsena asuessani kotona, kun poltettiin viisi askia punaista Norttia samassa tilassa, missä asuin, olisin toivonut, että vanhemmat olisivat polttaneet sähkösavuketta, josta ei ole mitään haittaa ainakaan lapsille. Siinä mielessä meidän täytyy kaikin keinoin tukea niitä aikuisia ihmisiä siirtymään pois siitä haitallisemmasta tuotteesta elikkä tupakan polttamisesta vähemmän haitalliseen tuotteeseen, kuten sähkösavukkeeseen. Siinä mielessä lainsäädäntö ei saa olla liian tuomitseva ja tiukka, että sähkösavukkeesta tehdään semmoinen myrkky, mitä se ei välttämättä ole. Jos halutaan nikotiinivapaa Suomi, niin silloin pitäisi myös ruveta pohtimaan sitä, mihin me tarvitsemme nikotiinipurukumia. Jos saadaan lääkelain keinoin yksi tuote (Puhemies koputtaa) näyttämään myrkyltä ja välillä lääkkeeltä, (Puhemies koputtaa) niin jokuhan tässä on pielessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-06-15T17:13:41,2016-06-15T17:14:49,Tarkistettu,1.1 2016_69_96,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,Ja nyt vielä ehdottoman viimeisenä vastauspuheenvuoro edustaja Kososelle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_97,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Terveystavoitteinen tupakkapolitiikka on yleistynyt useissa maissa, ja on erityisen hyvä, että tupakkalainsäädäntö tiukkenee ja sitä on säädetty laajasti, ja on hyvä, että suomalaiset ovat tässä edelläkävijöitä. Erityisesti tervehdin ilolla tässä esityksessä sitä, että se mahdollistaa nykyistä paremmin puuttumisen parveketupakointiin, koska tähän asti tupakoinnin kielto parvekkeella on ollut hankala, käytännössä jopa mahdoton, toteutettava, sillä se on vaatinut toteen näytettäväksi terveyshaitan savusta. Nyt laki puhuu savuhaitasta, mikä on helpompi näyttää toteen. Edustaja Kurvinen tuossa lainsäädännön aukottomuudesta puhui, ja haluaisinkin vielä tietää, onko terveydensuojelulakiin tulossa muutosta, joka tukee tätä samaa savuhaittakirjausta. On nimittäin erittäin tärkeää, että tämäkin asia nimenomaan aukottomasti etenee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-06-15T17:14:52,2016-06-15T17:15:50,Tarkistettu,1.1 2016_69_98,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,Ja siirrymme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_99,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! On tärkeä ja hyvä tavoite vähentää tupakointia Suomessa, ja tässä on ihan hyviä esityksiä siihen pääsemiseksi, että yhä harvempi nuori aloittaisi tupakoinnin ja yhä useampi vanhempi pääsisi tupakoinnista eroon. Kommentoin tästä muutamia kohtia. Tämä sähkötupakointiasia on sellainen, joka itseäni hivenen tässä mietityttää. Se on ollut monelle kuitenkin se tie päästä irti tupakasta, perinteisestä tupakasta, ja sähkötupakassa näitä haitallisia ainesosia on huomattavasti vähemmän. Se tie tietysti on parempi, että pääsisi vaiheittain ulos tupakoinnista, ja sitä varten tietysti nikotiinipurukumitkin ovat aikanaan käyttöön tulleet. Sen takia tätä sähkötupakointiosuutta pidän hivenen turhan järeänä. Tupakoinnin kieltäminen asuntoyhteisöissä on iso osa tätä esitystä, ja tämä koskee erityisesti parveketupakointia. Mielestäni tämä on kyllä kovin monimutkaiseksi tehty tässä, niin kuin tämäkin keskustelu nyt valiokunnan käsittelyn jälkeen on osoittanut, eli kovin monimutkainen... Niin kuin edustaja Zyskowicz esille toi, ""kunnan on määrättävä"" on tämä muotoilu, mikä täällä on. Minkä takia tarvitaan enää kuntaa siihen päätöksen tekemiseen? Me olemme tässä salissa kuitenkin pitkään puhuneet, että kunnilla on hirveästi tehtäviä, ja olemme pyrkineet niitä vähentämään, ja nyt me luomme sitten yhden aika ison ja vaikean tehtävän, mihin todennäköisesti kuuluu katselmus, sen jälkeen oikaisuvaatimus, toinen katselmus, sen jälkeen erilaiset hallintoasteet käsittelevät niitä ja niin poispäin. Viekö tämä prosessi sitten kaksi kolme vuotta, sen aika tulee näyttämään. Minun on vaikea ymmärtää, että kun tämä malli on vielä tehty niin, että tässä puhutaan, että päätösvalta tupakoinnin kiellon hakemisesta kuuluu yhtiökokoukselle — eli sitä hakemusta ei voi tehdä taloyhtiön hallitus, mikä on usein pieni toimija, vaan se kuuluu yhtiökokoukselle, missä siis pitää selkeästi enemmistön olla tämän hakemuksen kannalla, ja silloin kun sitä lähdetään hakemaan, on jo taloyhtiöstä enemmistö todennut, että tämä aiheuttaa tämän haitan, miksi sitä halutaan hakea — niin miksi tarvitaan kunta tähän päätöksentekijäksi vielä. Tähän olisi kyllä mielenkiintoista kuulla vastauksia. Yhtiökokoukset ja jopa taloyhtiöiden hallitukset tekevät monia muita päätöksiä, jotka rajoittavat esimerkiksi asumista ja omia tapoja, ja niihin on tyytyminen ilman, että ne kiertävät aina kyseisen sektorin lautakunnan esimerkiksi kunnassa. Sitten toisena tämä kulkuneuvossa tupakointi. Hämmästelen sitä, että tässä ei ole poliisi lainkaan toimijana. Minusta on aivan erikoista, että se viranomainen, joka autoilijoiden kanssa useimmiten on tekemisissä, ei ole tässä toimijana, vaan tässä on kunnan viranomainen. Ja sitten tuolla tekstissä todetaan esimerkiksi opettajat — eli opettajista tehdään nyt sitten tämmöisiä tupakkakyttääjiä: he vahtivat aamulla, kun lapsia tuodaan kouluun, onko autossa savua, ja sitten he menevät ja nuhtelevat, kun ei tässä ole mitään muuta keinoa kuin se, että mennään ojentamaan sinne. En ymmärrä tämäntyyppistä lainsäädäntöä oikeastaan lainkaan, vaikka itse kannatan autotupakoinnin kieltämistä. Tuleeko tästä vain tämmöinen paheksunnan pykälä, eli paheksutaan, että taas siellä sen ja sen autossa tupakoitiin, mutta ei ole muuta keinoa? En itse kyllä mielelläni opettajille, niin kuin tässä esityksessä sysätään, tällaista tehtävää enää laittaisi. Opettajat joutuvat puuttumaan aika moneen muuhun asiaan, mitkä eivät oikeasti kuulu opetustehtävään eivätkä laajasti katsottuna kasvatustehtäväänkään, ja kysyisinkin, onko opettajan tehtävä kasvattaa vanhempia eli tässä tapauksessa käydä kertomassa, että ei autossa saa tupakoida. Opettajan tehtävä on kasvattaa lapsia ja ehkä laajassa kuvassa tukea perhettä kasvatustyössä, mutta jos opettajan tehtävänä vielä olisi kasvattaa isää ja äitiä siinä, missä saa tupakoida ja missä ei saa, se ei, arvoisat edustajakollegat, kuulu missään tapauksessa opettajan tehtäviin. Itse olen kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja — en ole saanut siihen koulutusta, että minun tehtäväni on esimerkiksi ärjyä, äitiä mennä ojentamaan, kun hän toi Nissanilla lapsensa kouluun, kun siellä autossa oli tupakansavua, enkä edes haluaisi itselleni sellaista tehtävää. Varmasti tässä käy niin, että joku intohimoinen tupakan vastustaja kantelee sitten siitä opettajasta, kun ei opettaja ole mennyt nuhtelemaan sitä Nissanilla lapsen kouluun tuonutta äitiä, ja tästähän tulee aivan erikoinen tilanne. Kyllähän tämä tehtävä kuuluisi ehdottomasti poliisille, ja vaikka siitä ei määriteltäisikään rangaistusta, niin kuin tässä on ollut, voisi kirjoittaa sitten huomautuksen taikka todeta, että kun teillä on nyt autossa alle 15-vuotias lapsi, niin se on lain mukaan kiellettyä polttaa. Näinhän poliisi toimii tällä hetkellä polkupyöräilijöidenkin kanssa, jotka ajavat ilman pyöräilykypärää. Eihän siitäkään voi sakottaa, mutta heidän tehtävänsä on ojentaa ja kertoa, että te rikotte lakia, vaikka tästä ei rangaistusta ole olemassakaan. Valitettavasti näyttää siltä, että tästä esityksestä on tulossa monessa mielessä aika lailla kuollut kirjain ja jopa opettajille taikka jollekin muulle kunnan toimijalle, jonka tehtävä on aivan muu kuin olla tupakkapoliisina, riesa ja vaikeus. Arvoisa puhemies! Itse kannatan sitä, että autoissa ei saa tupakoida, ja ihmettelen sitä, että tässä 16- ja 17-vuotiailla, joita kyllä isä ja äiti komentavat vielä autoon ja kesälomamatkalle ja joista osaa vielä mummolaan ja mökillekin, ei sitten ole tätä lain suomaa oikeutta savuttomaan autoon, ei heillä ole mahdollisuutta siihen puuttua. Minun mielestäni tämäkin pitäisi vielä korjata. Tässä muutamia huomioita lakiesityksestä, joka vie sinänsä hyvään suuntaan monilta osin sitä, että pääsemme vähentämään tupakansavua ja tupakansavun vaikutusta itse kuhunkin, ennen muuta meihin, jotka emme tupakkaa polta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-15T17:15:54,2016-06-15T17:23:16,Tarkistettu,1.1 2016_69_100,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heinonen nosti esiin hyviä pointteja. Itse toin jo lähetekeskustelussa esiin sen, että vaikkapa normienpurkumielessä ei tähän parveketupakointikiellon määräämiseen olisi kuntaa tarvittu, vaan taloyhtiön päätös olisi aivan hyvin riittänyt. Toivon, että seuraavassa vaiheessa otetaan tällainen askel, mutta kuvittelen, että taustalla on varmaan Suomen hyvin legalistinen perinne eli se, että ehkä katsotaan, että tämmöinen yksilöä koskeva päätös pitää viranomaisen tehdä. En usko, että se on kovin iso ja vaikea tehtävä, kuten edellä kerroin. Se on määrättävä, jos taloyhtiö sitä hakee, mutta se on totta, että siitä sitten valitetaan ja pari vuotta pystyy tupakoitsija ihan valittamalla viivyttämään tämän asian voimaantuloa. Mitä tähän autossa tupakointiin tulee, niin siitäkin olen sitä mieltä, että aivan samoin kuin poliisi valvoo vaikka turvavöiden käyttöä, se olisi voinut ratsiassa valvoa tätäkin asiaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-15T17:23:18,2016-06-15T17:24:15,Tarkistettu,1.1 2016_69_101,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä kahdella opetusalan henkilöllä taitaa olla vähän erilainen käsitys siitä, mikä opettajan mahdollisuus tai velvollisuus on tällaisissa tapauksissa puuttua asiaan. Eli virkavelvollisuus velvoittaa siihen, että jos lapsen terveys ja turvallisuus vaarantuu ja erityisesti vielä huoltaja aiheuttaa vaaran lapsen terveydelle, niin kyllä siihen velvollisuus on puuttua. Lastensuojelulaki on se, jonka avulla silloin puututaan, ja nyt siinä on vielä tällainen suojelutarpeen selvittämismahdollisuus. Eli silloin jos huoltajalle esittää opettaja tällaista, niin kyllä huoltaja silloin on tullut jo niin kovasti nuhdelluksi, että varmasti se siinä miettii, onko enää tarkoituksenmukaista tupakoida sitten lapsen kanssa kulkiessaan. Eli se olisi saatu kyllä sillä lastensuojelulailla hoidettua, niin kuin tähänkin saakka on. Olen joutunut ja päässyt tämmöiseen tilanteeseen, eikä huoltaja siitä minulle kaunaa ole kantanut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-06-15T17:24:18,2016-06-15T17:25:15,Tarkistettu,1.1 2016_69_102,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_103,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tupakoinnin vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat terveyspoliittisesti ja kansantaloudellisesti kannatettavia. Tavoitteena täytyy olla savuton Suomi. Tämä lakiesitys on askel oikeaan suuntaan. Erityisesti iloitsen siitä, että tässä lakiesityksessä mahdollistetaan savuton ympäristö myös kerrostalossa asuville. Tein viime kaudella lakiesityksen siitä, että jos parveketupakoinnista on todistetusti haittaa toisille kerrostalossa asuville, voidaan tupakointi kieltää parvekkeella. Silloin lakialoitteen lähetekeskustelussa suurin osa keskusteluun osallistuneista piti aloitetta niuhottamisena ja tupakoijan henkilökohtaisten oikeuksien rajoittamisena. Nyt olen tyytyväinen siihen, että tässä asiassa on tapahtunut tämmöinen myönteinen asennemuutos. Jokaisella täytyy olla oikeus savuttomuuteen, ja jos parveketupakointi aiheuttaa haittaa toisille, niin silloin tupakoijan oikeuksien tulee olla toissijaisia. Useinhan nämä asiat saadaan hoidettua ihan keskustellen, mutta näin ei aina ole, ja tämä laki antaa selkeitä suuntaviittoja ja ohjeita tällaisiin tilanteisiin. Tosin helpommaksi tämän asian olisi voinut kyllä tehdä, siitä olen samaa mieltä. Arvoisa puhemies! Kaikkein tärkeintä on tietysti se, että toimisimme niin, etteivät nuoret aloittaisi lainkaan tupakointia. Tässä työssä on oleellista se, että tupakoimattomuudesta tulisi eräällä tavalla muoti-ilmiö. Idolien mutta myös kaikkien läheisten aikuisten käyttäytyminen on tärkeää roolimallina toimimista tässä asiassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-06-15T17:25:17,2016-06-15T17:27:04,Tarkistettu,1.1 2016_69_104,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tupakkalainsäädäntö on Suomessa kiristynyt useiden vuosien ajan, ja itse muistan erittäin elävästi, kun tupakkalaissa tapahtui iso muutos ja ravintolatupakointi kiellettiin. Muistan, että kun silloin ensimmäisen kerran menin ravintolaan, jossa oli aikaisemmin ollut tupakansavua ja sitten siellä ei ollut sitä savua, niin kyllä se tuntui positiiviselta vallankumoukselta astmaatikolle, joka on yleensä aina saanut valtavan yskänkohtauksen, kun on ollut tilassa, jossa on paljon tupakansavua. Lakiesityksessä asetetaan nyt selkeä tavoite siitä, että tupakan käyttö pyritään lopettamaan kokonaan Suomessa, tavoitellaan niin sanottua savutonta Suomea, ja tämä on tosi hyvä ja hieno tavoite. Toivottavasti siihen päästään, ja se varmasti lisää ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja onnellisuutta. Arvoisa puhemies! Iso muutos, mikä nyt tapahtuu, on se, että jatkossa asunto-osakeyhtiöillä ja muilla niin sanotuilla taloyhtiöillä on mahdollisuus lähteä kieltämään, tai teknisesti ja virallisesti hakea kunnalta kieltoa, että parvekkeilla ei enää saa tupakoida. Tämähän on vuosia kestänyt vääntö, ja jokainen meistä edustajista on varmasti saanut runsaasti palautetta sekä sen osalta, että pitää kieltää, että sitten on vedottu niihin asukkaitten, vuokralaisten ja osakkeenomistajien, oikeuksiin. Toivon, että asia menee niin kuin edustaja Zyskowicz täällä aikaisemmin sanoi, että tämä kunnan päätös on käytännössä vain muodollisuus, niin että käytännössä asunto-osakeyhtiö sen ratkaisun tekee, mutta pientä huolta minulla kuitenkin siinä on, syntyykö tästä tarpeetonta byrokratiaa ja työllistyvätkö varsinkin isommat kunnat, isommat kaupungit, siinä, kun näitä kieltolupia ja päätöksiä, että ei saa parveketupakoida, alkaa sitten napsahdella. Tuntuisihan se vähän kornilta, kun meillä on tarvetta julkisen sektorin ihmisille turvallisuuspuolella, sosiaali- ja terveyspuolella ja monessa muussa paikassa, jos ruvetaan lisäresursseja hakemaan siihen, että käsitellään näitä ja pitää kuntiin palkata sitten ihmisiä, jotka käsittelevät näitä kieltohakemuksia. Kuitenkin pidän erittäin tärkeänä sitä, että näitä päätöksiä voidaan tehdä ja siellä asumisyhteisöt voivat linjata, että ei poltella saa, koska tällä on totta kai terveyteen vaikutus, mutta sillä on ihan selvä vaikutus myös ihmisten omaisuuteen ja omaisuudensuojaan, kun meistä jokainen tietää yleisestä elämänkokemuksesta, mitä tupakansavu tekee asunnolle ja miltä tuntuu sellaisessa rakennuksessa ja asunnossa, missä on tupakkaa röyhytelty oikein kunnolla. Ja samalla lailla se tuntuu, vaikka se röyhyttely olisi ollut siinä muutaman metrin päässä ylhäällä tai alhaalla tai vieressä asumisyhteisössä. Arvoisa puhemies! Täällä on jo aikaisemmin käyty debattiakin tästä perustuslakivaliokunnan kannasta. Siinähän pientä tarkistusta tapahtui ehkä asenteessakin, mutta on otettava huomioon se, että se edellinen yritys kieltää autossa tupakointi lapsen aikana oli tiukempi: siinä oli näitä tarkastusoikeuksia, se koski kaikkia alle 18-vuotiaita. Minusta on ihan perusteltu tämä linja, että kyllä 16—17-vuotias pystyy jo ilmaisemaan itseään selkeämmin. Hän on vähemmän heikossa asemassa kuin sitten vaikka 7- tai 10-vuotias. Kuitenkin minusta, kun me perustuslakivaliokunnassa tätä lakiesitystä käsittelimme, kävimme erittäin mielenkiintoista periaatekeskustelua päihdepolitiikasta. Kuten perustuslakivaliokunnan lausunto toteaa, tässä lakiesityksessä on nyt tiettyjä ylisääntelyn piirteitä ja symbolisen lainsäädännön piirteitä. On vain niin, että emme voi estää kaikkea terveydelle vaarallista ja kaikkea lapsille vaarallista käyttäytymistä säätämällä laissa, että näin ei voi toimia. Erityisesti tässä tulee suhtautuminen alkoholiin, joka on vähintään yhtä iso ongelma Suomessa kuin tupakanpoltto. Itse en tupakoi, mutta käytän alkoholia, ja uskallan myöntää sen, että kyllä yhtä haitallista lapselle on varmasti ainakin psyykkisesti se, jos hän näkee vanhempansa samassa tilassa humalassa, on se sitten asunto tai auto, eikä sitä ole erikseen kielletty lainsäädännössä. Toivoisinkin, että siitä huolimatta, että ihan oikein tupakkalaki nyt kiristyy — mikä on hyvä asia, tätä on helppo minunkin tukea pitkäaikaisena tupakan vastustajana, ihan teini-iästä lähtien — me muistaisimme tässä päihdepolitiikassa ja siinä, että yritetään terveempiä elämäntapoja tuoda, sen, että kuitenkin valistus ja sivistys ovat niitä ainoita kestäviä, lopullisia keinoja, millä me saamme niin myrkyn nimeltä nikotiini kuin myrkyn nimeltä etanoli vääränlaisen ja huonon käytön kitkettyä ja saamme paremman ja terveemmän ja onnellisemman Suomen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-06-15T17:27:08,2016-06-15T17:32:18,Tarkistettu,1.1 2016_69_105,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta, että tässä uudessa tupakkalaissa korostuu hyvin vahvasti lapsen oikeus terveyteen ja monissa ratkaisuissa, joissa tässä on punnittu aikuisen oikeutta tehdä asioita ja lapsen terveyttä, halusimme valita sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sen, että olemme lapsen terveyden puolella, ja näin mielestäni pitää tehdäkin. Kautta linjan tässä lakiesityksessä toteutuu tupakkatuotteiden yhdenvertainen kohtelu, eli tupakkaa, on se sitten sähkötupakka tai perinteinen savuke, kohdellaan yhdenvertaisesti, ja monet ratkaisut on perusteltu sillä, että halutaan suojata lapsia, koska nikotiini on lapselle hengenvaarallista. Houkuttelevat hajut ja maut halutaan todellakin kieltää sähkötupakoissa samoin kuin perinteisissäkin savukkeissa, mutta totean sen, että kun laissa sähkötupakka rinnastetaan jatkossa tavalliseen tupakkaan, niin se ei todellakaan tarkoita sitä, että sähkötupakka kielletään — se tässä vielä sanottakoon, kun täällä oltiin kovin huolestuneita tämän sähkötupakan kohtelusta. Eli yhdenvertainen kohtelu tupakkatuotteille ja lasten terveyden suojelu — kannatan lämpimästi tämän lakiesityksen hyväksymistä. Ja ihan lopuksi totean, arvoisa puhemies, että kyllä kokoomuksen eduskuntaryhmällä on valmius jatkaa tupakkalain uudistamista sillä tavalla, että pysymme siinä kyydissä, missä Euroopassa ja maailmassa mennään. Siinä nämä plain packaget eli nämä tupakka-askit, joissa ei ole näitä brändejä, tämäntyyppiset lakiesitykset, ovat tervetulleita. Mutta tässä lainkäsittelyssä pystyimme tähän, ja erinomainen kiitos valiokunnalle, että hyväksyttiin tämä autossa tupakoinnin kieltäminen silloin, kun siellä on alle 15-vuotiaita lapsia. Tämä ei ollut aivan helppo päätös, mutta kansanterveysnäkökulma voitti, (Puhemies koputtaa) ja se on lapsen etu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-06-15T17:32:19,2016-06-15T17:34:24,Tarkistettu,1.1 2016_69_106,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Totta kai opettajan tulee puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin, esimerkiksi pahoinpitelyihin ja tämäntyyppisiin, jos sellaisia havaitsee, taikka erilaisiin ongelmiin, joita saattaa perheestä tulla, mutta tietysti tässä lainsäädännössä, mitä nyt esitetään, on se ero, että se opettaja olisi jo suoraan sen rangaistuksen antaja. Elikkä tässä ei olisi mitään toimenpidettä, mihin ryhdyttäisiin tämän toimesta, vaan hän olisi vain se, joka paheksuu sitä, niin kuin täällä todetaan, eikä olisi niin, että esimerkiksi opettaja tekisi siitä jonkun toimenpiteen eteenpäin, niin kuin tekee siinä tilanteessa, kun hän huomaa, että vaikkapa lasta on pahoinpidelty, tai hän epäilee seksuaalista hyväksikäyttöä tai tämäntyyppisiä, joita itsekin olen opettajaurani aikana joutunut setvimään. Ne ovat ikäviä ja vakavia asioita. Edustaja Zyskowicz nosti esille urheilijat, ja pidän erittäin myönteisenä sitä, jos löydämme urheilijoista tällaisia tupakan vastustamisen taikka savuttoman Suomen esimerkkejä, mutta hieman huolestuneena olen myös seurannut sitä, että nuuska — eivät varmasti, toivottavasti, nämä urheilijat, joihin edustaja Zyskowicz viittasi, ole näitä nuuskan käyttäjiä — on aika nopeasti yleistynyt nyt urheilijoiden joukossa, ja se on äärimmäisen vakava ja vaarallinen aine. Itse toivoisin, että löytäisimme urheilijoiden joukoista myös sellaisia esimerkkejä, jotka voisivat tulla sanomaan, että ei nuuskaakaan tarvitse ollakseen hyvä urheilija, vaan sitäkin ilman voi tulla toimeen, vaikkapa sitten Pepsillä taikka tuoremehulla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-15T17:34:26,2016-06-15T17:36:17,Tarkistettu,1.1 2016_69_107,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tupakoinnin vähentäminen on erittäin hyvä tavoite sekä yksilön että kansanterveyden kannalta, joskaan ei missään nimessä mitenkään helppo toteuttaa. Tässä lakiesityksessä tupakkalain muuttamiseksi on monia hyviä keinoja tupakoinnin vähentämiseksi, ja lasten etukin on pyritty siinä ottamaan huomioon. Arvoisa puhemies! On kuitenkin pakko ottaa vielä lyhyesti kantaa sähkötupakointiin ja sen lakiesityksessä toteutettavaan hankaloittamiseen. Monet piintyneet tupakoitsijat ovat näet pystyneet siirtymään tavallisen tupakoinnin parista sähkötupakointiin, ja ainakin oma näkemykseni on se, että sähkötupakointi on näistä kahdesta vaihtoehdosta vähemmän huono. Täytyy myöntää, että tältä osin en pidä tätä lakiesitystä kovin onnistuneena. Parempana keinona tupakoinnin vähentämiseksi olen sitä vastoin pitänyt muun muassa eduskunnan jo aiemmin säätämiä tupakkaveron korotuksia, joista seuraava astuu voimaan nyt heinäkuun alussa, ja lisää tupakkaveron korotuksia on tulossa jatkossakin hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti, ja ne tupakkaveron korotukset ovat mielestäni erittäin kannatettavia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-06-15T17:36:18,2016-06-15T17:37:42,Tarkistettu,1.1 2016_69_108,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen nyt tarkalla korvalla kuunnellut näitä puheenvuoroja tästä uudesta tupakkalaista, ja oli itsellä alun perin ajatus, että en sano tästä yhtään mitään. Voin kertoa, että joka kerta, kun eduskunta on vuosien saatossa kiristänyt tupakkalakia, siis jo ennen kuin olin itsekään kansanedustajana, olen aina pitänyt näitä kiristyksiä todella huonoina seikkoina ja yksilön vapautta rajoittavina tekijöinä, ja niin on tilanne nytkin. En kerta kaikkiaan ymmärrä esimerkiksi näitä rajoituksia sähkötupakkaan, jonka avulla moni on itse asiassa päässyt eroon tupakasta. Kuitenkin joka kerta, kun aikaa on mennyt eteenpäin, olen aina hoksannut, että se aiemmin moittimani eduskunnan tekemä päätös onkin ollut hyvä asia. Selkein esimerkki tästä oli tupakoinnin kieltäminen baareissa, josta edustaja Kurvinen tuossa mainitsi. Olimme silloin niihin aikoihin just itse perustaneet tällaisen baarin ja pidimme todella huonona asiana sitä meidän myynnillemme, että tupakointi sisällä kielletään. Meillä ei ollut mahdollisuutta näihin tupakointikoppeihin, joita siihen aikaan sitten tehtiin. Myöhemmin sain todeta, että tämä oli erinomaisen hyvä asia, myyntiin ei ollut käytännössä mitään vaikutusta ja ihmiset, jotka tupakoivat, kävivät ulkona tupakalla eikä siinä ollut mitään moitittavaa. Tämän tähden — vaikka tällä hetkellä tosiaan tuntuu siltä, että nämä rajoitukset ovat täysin kohtuuttomia tähän sähkötupakkaan, tai sitten tämäntyyppiset autossa tupakoinnin tai parveketupakoinnin kiellot tuntuvat jotenkin erittäin kummallisilta minun makuuni — mitä tunnen itseäni, olen aika vakuuttunut siitä, että kun aikaa kuluu eteenpäin, niin totun näihin muutoksiin ja pidän myöhemmin näitä erittäin (Puhemies koputtaa) edistyksellisinä ja hyvinä päätöksinä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-06-15T17:37:45,2016-06-15T17:39:57,Tarkistettu,1.1 2016_69_109,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oli tosi mieluisaa kuulla edustaja Eerolan rakentava ja vähän poikkeuksellinenkin puheenvuoro, siihen on helppo yhtyä. Minä luulen, että silloin kun tupakointi kiellettiin työpaikoilla, sitä kauhisteltiin ja sitten monet ajan myötä huomasivat, miten ihanaa on, kun ei työpaikalla tarvitse koko ajan haistella tupakkaa. Kun kiellettiin tupakointi baareissa ja ravintoloissa, pelättiin, että se vie nämä paikat jopa konkurssiin. Käytännössä näin ei käynyt, ja tupakoitsijatkin ovat ilmeisen tyytyväisiä, kun ei siellä baareissa ja ravintoloissa tupakoida. Ja niin edelleen. Eduskunta ottaa nyt askeleen eteenpäin kohti tupakoimatonta ja savutonta Suomea, mutta haluan vielä tässä keskustelun lopuksi osaltani asettaa tavoitteita jo seuraavalle uudistukselle. Mielestäni tätä uudistustyötä on jatkettava, ja niin kuin sanoin, uskon, että nimenomaan nuorison tupakoinnin aloittamisen kannalta olisi merkitystä sillä, että seuraavassa askeleessa todellakin mentäisiin näihin brändittömiin tupakka-askeihin. Enää se ei olisi ehkä niin coolia olla sitten tupakoitsija, kun ei voisi niitä merkkejä kehua ja niiden merkkien välillä tehdä houkuttelevammaksi sitä tupakointia. Toinen seikka, mikä tässä keskustelussa on tullut paljon esiin: En oikein ymmärrä, miksi todellakin sen jälkeen, kun taloyhtiössä on päätetty, että taloyhtiössä ei saa parvekkeella tupakoida, siitä pitää sitten vielä hakea kunnan päätös, joka — niin kuin huomattiin — on sidottua harkintaa, miksi vaivata tällä asiassa sitten kunnan virkamiehiä. Mielestäni taloyhtiön päätös riittää, ja jos meillä on tässä yltiölegalistinen perinne, niin luulen, että olisi aika sille, että taloyhtiö voisi asiasta päättää, koska kuten edustaja Heinonen sanoi, taloyhtiö tekee monia muitakin päätöksiä, jotka koskevat yksilön oikeuksia siinä yhtiössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-15T17:39:59,2016-06-15T17:42:02,Tarkistettu,1.1 2016_69_110,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_69_111,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia ja eräitä muita siihen liittyviä lakeja. Valiokunnan mietinnön mukaan hallituksen esityksen pääasiallisena tavoitteena on eri tavoin tehostaa kansainvälistä suojelua koskevien asioiden käsittelyä ja hillitä käsittelyaikojen pidentymistä. Tavoitteen toteuttamiseksi ehdotetaan muun muassa valitusaikojen lyhentämistä, valitusasioiden säätämistä kiireelliseksi, tuomioistuinten kokoonpanosäännösten joustavuuden lisäämistä sekä asiakirjaliikenteen nopeuttamista. Hallituksen esityksen taustalla on kansainvälistä suojelua koskevien asioiden erittäin merkittävä kasvu. Kansainvälistä suojelua hakevien määrän arvioidaan olevan korkea myös vuonna 2016. Lisäksi useiden kansainvälistä suojelua Suomesta saaneiden henkilöiden oletetaan hakevan oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Hallituksen esityksessä arvioidaan, ettei kyse ole pelkästään hetkellisestä muutoksesta aikaisempaan. Asiamäärien huomattavan kasvun vuoksi työtilanne kansainvälisen suojelun antamista koskevia valitusasioita käsittelevässä Helsingin hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on poikkeuksellinen. Kyseisten tuomioistuinten samoin kuin julkisen oikeusavun voimavaroja on merkittävästi lisätty ja työskentelytapoja on kehitetty ja tehostettu. Niiden lisäksi on kuitenkin tarpeen tehdä lainsäädäntömuutoksia asioiden joutuisan käsittelyn turvaamiseksi. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen valossa lakivaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin: Ensinnäkin käsitellään valitusaikojen lyhentämistä. Kansainvälistä suojelua koskevaan Maahanmuuttoviraston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden asiasta antamaan päätökseen saa vuorostaan hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus antaa valitusluvan. Nyt ehdotetaan, että valitusaika hallinto-oikeudelle tehtävään valitukseen on turvapaikkamenettelyssä ratkaistavissa kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa 21 päivää ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle 14 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Lisäksi ehdotetaan, että tällaiset valitukset on käsiteltävä kiireellisinä. Lakivaliokunta toteaa, että kansainvälistä suojelua koskevien asioiden käsittely muodostuu eri vaiheista ja valitusaika on yksi osa tästä kokonaisuudesta. Turvapaikkahakemuksen käsittely- ja päätöksentekomenettelyyn Maahanmuuttovirastossa kuluu noin 9 kuukautta. Varsinaisissa kansainvälistä suojelua koskevissa valitusasioissa keskimääräinen käsittelyaika Helsingin hallinto-oikeudessa on puolestaan 5 kuukautta nykyisin. Myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsittelyaika on nykyisin noin 5 kuukautta. Ottaen huomioon, että kummassakin tuomioistuimessa noudatetaan lisäksi 30 päivän valitusaikaa, asian tuomioistuinkäsittely voi näin ollen viedä yhteensä yli vuoden. Lakivaliokunta katsoo, että tämä on varsin pitkä aika. Ottaen huomioon turvapaikka-asioiden huomattavan kasvun riskinä on, että ilman lisätoimenpiteitä asioiden käsittelyajat tuomioistuimessa vielä tästä pitenevät. Tämä olisi ongelmallista hakijoiden oikeusturvan kannalta. Lakivaliokunta on pyytänyt oikeusministeriöltä tietoa esitykseen sisältyvien ehdotusten vaikutuksista tuomioistuinkäsittelyn ja koko prosessin tehostumiseen. Oikeusministeriön mukaan tarkkaa arviota tehostumisesta ei ole mahdollista tehdä, mutta eri ehdotusten arvioidaan yhdessä muun muassa käytännön järjestelyjen kanssa tehostavan tuottavuutta noin 20 prosentilla. Lisäksi arvioidaan, että muutoksenhakumenettelyyn Helsingin hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa kuluva aika ehdotusten myötä lyhenee reilusta vuodesta 10 kuukauteen. Lakivaliokunta katsoo, että esityksen taustalla oleva laaja maahanmuutto ja sen aiheuttama poikkeuksellinen työtilanne viranomaisissa edellyttävät lainsäädäntömuutostoimenpiteitä, jotta kansainvälistä suojelua koskevat asiat voidaan käsitellä joutuisasti ja sujuvasti. Asian joutuisa käsittely kuuluu oikeusturvan takeisiin. Edellä olevan perusteella ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta puoltaa valitusaikojen lyhentämistä esitetyllä tavalla. Kansainvälistä suojelua koskevien valitusasioiden käsittely on nykyisin keskitetty Helsingin hallinto-oikeuteen. Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa vastikään valmistuneessa mietinnössään, että kyseisten asioiden käsittely tulisi hajauttaa Helsingin hallinto-oikeuden lisäksi kahteen tai kolmeen muuhun hallinto-oikeuteen. Asioiden käsittelyn hajauttaminen voi valiokunnan näkemyksen mukaan helpottaa nykyistä poikkeuksellista tilannetta Helsingin hallinto-oikeudessa, minkä vuoksi valiokunta kiirehtii tämän asian jatkovalmistelua. Sitten käsitellään kansainvälistä suojelua hakevien oikeusavun rajaamista. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislain 9 §:n 2 momenttia siten, että oikeusapuun kuuluu avustajan läsnäolo turvapaikkapuhuttelussa vain, jos se on erityisistä painavista syistä tarpeen. Samalla momentista poistetaan erityissäännös, jonka mukaan hallintoasiaa käsiteltäessä ulkomaalaiselle määrättynä avustajana voi toimia myös muu lakimieskoulutuksen saanut henkilö kuin julkinen avustaja. Avustajien kelpoisuusvaatimusten täsmentämisellä ja avustajan läsnäolon rajaamisella turvapaikkapuhuttelussa vain aidosti tarpeellisiin tilanteisiin tavoitellaan ensisijaisesti koko prosessin selkeyttä ja sujuvuutta, ei niinkään kustannussäästöjä. Saadun selvityksen mukaan alalla on myös toimijoita, jotka eivät kuulu valvonnan piiriin eivätkä noudata yhteisiä lakimieseettisiä periaatteita tai hyvää asianajotapaa. Ehdotetulla muutoksella puututaan muun muassa tästä johtuviin lieveilmiöihin. Hyvää asianajotapaa noudattavat avustajat menevät esimerkiksi puhutteluun mukaan nykyisinkin pääosin vain silloin, kun siihen on hakijan tilanteesta johtuvia painavia syitä. Lakivaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia lähtökohtaisesti perusteltuina. Lakivaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että jo aikaisemmin hyväksytyn oikeusapu- ja edunvalvontapiirejä koskevan lainsäädäntöuudistuksen myötä mahdollisuudet oikeusavun toteuttamiseen ostopalveluin laajenevat. Uudistuksen tarkoitus on ollut erityisesti riittävien ja asianmukaisten oikeusapupalveluiden tarjoamisen mahdollistaminen kansainvälisen suojelun hakijoille. Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa arvioinut ehdotettua ulkomaalaislain 9 §:n 2 momentin säännöstä ja oikeusavun rajaamista turvapaikkapuhuttelussa vain erityisen painaviin syihin. Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan muun muassa, että Suomessa ilman huoltajaa olevan alaikäisen turvapaikanhakijan oikeusapu tulee saada kattavasti myös turvapaikkapuhuttelussa. Sen vuoksi lakivaliokunta ehdottaa tuohon mainittuun pykälään muutosta. Perustuslakivaliokunnan tavoin lakivaliokunta painottaa, että turvapaikanhakijan ikä on määriteltävä asianmukaisesti hallintomenettelyssä. Sitten vielä lyhyesti säilöön ottamista koskevan asian käsittely uudelleen käräjäoikeudessa. Ulkomaalaislain 121 §:n mukaan ulkomaalainen voidaan tietyin edellytyksin ottaa turvaamistoimena säilöön. Tällaisia ovat muun muassa henkilöllisyyden selvittäminen, ammattimaisen rikollisen maasta poistaminen taikka kielteisen turvapaikkapäätöksen tai muun kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen maasta poistaminen. Päätöksen asiasta tekee poliisissa pidättämiseen oikeutettu virkamies, ja asia saatetaan käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Asia on otettava uudelleen tutkittavaksi aina viimeistään kahden viikon kuluttua päätöksestä, jolla käräjäoikeus on määrännyt säilöön otetun pidettäväksi edelleen säilössä asianomaisessa sijoituspaikassa. Nyt hallituksen esityksessä ehdotetaan, että säilöön ottamisen uudelleenkäsittely tapahtuu jatkossa säilöön otetun pyynnöstä. Asia on käsiteltävä viimeistään neljän vuorokauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Lakivaliokunta pitää tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna, että sekä säilöön ottamista koskevan asian että vangitsemisasian uudelleenkäsittelyssä noudatetaan samaa menettelyä. Valiokunta pitää ehdotusta myös tarpeellisena, koska säilöönoton uudelleenkäsittelyt aiheuttavat käräjäoikeuksille runsaasti työtä. Muutos mahdollistaa siten käräjäoikeuksien voimavarojen kohdentamisen nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Niin ikään voidaan arvioida, että muutoksella on myönteistä vaikutusta myös ulkomaalaisille säilöön otetuille, sillä pakolliset kahden viikon välein pidettävät käsittelyt ovat saadun selvityksen mukaan aiheuttaneet turhautumista myös heidän keskuudessaan. Arvoisa herra puhemies! Tässä olivat pääkohdat tästä lakivaliokunnan laajahkosta mietinnöstä. Tämä mietintö ei ollut yksimielinen, ja siitä varmaan kuulemme kohta lisää.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-06-15T17:42:46,2016-06-15T17:53:01,Tarkistettu,1.1 2016_69_112,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Tolvanen kävi varsin laajasti tämän läpi, ja näitä asioita on nyt eduskunnassa käsitelty poikkeuksellisen paljon, ja tietysti tilannekin on poikkeuksellinen. Turvapaikanhakijamäärät ovat suuria, ja tässä esityksessä varsin perustellusti nyt tuodaan sellaisia toimia, että käsittely nopeutuisi. Se on varmasti inhimillistä myös näiden hakijoiden kannalta, että ajat eivät olisi niin pitkiä kuin ne ovat tähän asti olleet. Eli ensin on tuon luvan käsittely, ja sitten epävarmuus jatkuu vielä hyvin pitkään näiden valitusten käsittelyjen aikana. On perusteltua, että ratkaisut saadaan nopeammin ja ihmiset pääsevät näin elämässä eteenpäin. Eli kyse on valitusajoista, valituslupakysymyksistä, ja on myös tämä esitys, missä edelleen tuodaan muutoksia tähän kokoonpanoon, jossa kahdella jäsenellä voitaisiin enempi näitä asioita käsitellä. Esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi myös sääntelyä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukokoonpanosta, ja nämä ovat varsin perusteltuja tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa. Minun mielestäni on inhimillistä, että nämä ratkaisut saadaan tehtyä nopeammin myös itse hakijoidenkin näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-15T17:53:02,2016-06-15T17:54:30,Tarkistettu,1.1 2016_69_113,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on nyt käsittelyssä esitys, joka on osa sitä politiikkaa, jossa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia heikennetään. Turvapaikanhakijoiden oikeutta oikeusapuun rajataan ilman, että mitään todellista selvitystä tämän asian ihmisoikeusvaikutuksista on tehty. Tätä ei ole selvitetty, koska tätä ei haluta selvittää. (Ben Zyskowiczin välihuuto) Alun perin hallitus esitti oikeusavun rajaamista jopa yksin sotaa paenneilta lapsilta. Lasten erityisen haavoittuvaa asemaa ei alun perin huomioitu esityksessä mitenkään. Kun lasten aseman heikentyminen todettiin täysin perustuslain ja lasten oikeuksien vastaiseksi, hallituspuolueet joutuivat onneksi siinä asiassa perääntymään — ja se on sitten oikeastaan niitä ainoita hyviä asioita, joita tässä esityksessä on. Hallituksen toimesta luodaan nyt suomalaiselle yhteiskunnalle täysin vierasta, eriarvoistavaa oikeusjärjestelmää. Arvoisa puhemies! Hallitus väittää, että tämän esityksen tavoitteena on nopeuttaa valitusten käsittelyä. Tämä on hyvä tavoite, ja tämän me kaikki jaamme. Kuitenkin asiantuntijakuulemisissa meille kävi hyvin selväksi, että näin ei tule käymään. Helsingin hallinto-oikeus, joka on varmasti tämän asian paras asiantuntija, totesi, että tämä esitys päinvastoin tulee todennäköisesti pidentämään näitä prosesseja. Kun turvapaikanhakijalla ei ole ratkaisevassa vaiheessa oikeutta oikeusapuun, hallinto-oikeus joutuu yhä useammin kumoamaan aikaisemmin tehtyjä päätöksiä ja palauttamaan niitä uudelleen käsittelyyn. Ja myös se, että valitusaikaa tässä kohtaa lyhennetään, johti Helsingin hallinto-oikeuden mukaan hätäisesti valmisteltuihin valituksiin, mikä ei nopeuta käsittelyitä, vaan se hidastaa niitä. Eli kaikilta näiltä perusteilta, joita tälle annetaan, lähti kyllä asiantuntijakuulemisissa pohja. Arvoisa puhemies! Kansainvälistä suojelua hakevilla ihmisillä on erityisen suuri oikeusturvan tarve. Monet näistä ihmisistä pakenevat vainoa, väkivaltaa, kidutusta tai jopa varmaa kuolemaa. Nämä ihmiset ovat paenneet jotain sellaista, jota me emme voi koskaan täällä ymmärtääkään. Ja silti turvapaikkapuhutteluun saisi tämän hallituksen esityksen hyväksymisen jälkeen oikeusapua jatkossa vain erityisen painavasta syystä. Hallitus ei kuitenkaan tässä esityksessä missään vaiheessa kerro, miten tai missä vaiheessa tämä syy selvitetään, koska todellisuudessa se jää oikeastaan aika usein selvittämättä. Arvoisa puhemies! Tätä esitystä on kritisoinut korkein hallinto-oikeus, sitä on kritisoinut oikeuskansleri, sitä ovat kritisoineet Asianajajaliitto, Helsingin hallinto-oikeus, YK:n pakolaisjärjestö, sitä on kritisoinut yhdenvertaisuusvaltuutettu, sitä ovat kritisoineet Amnesty, Pakolaisneuvonta ja niin edelleen ja niin edelleen ja niin edelleen. Asiantuntijakuulemiset olivat aika lailla jäätävää kuultavaa. Mutta kuitenkaan ketään näistä ei haluta kuulla. Meillä on tässä käsittelyssä huonosti valmisteltu esitys, jonka perusteet eivät kyllä kestä kauhean tarkkaa tarkastelua. Tämä esitys ei nopeuta käsittelyjä, tämä hidastaa niitä. Tämä esitys heikentää kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten oikeusturvaa, ja se vaarantaa oikeuden toteutumisen. Keskellä historiallista humanitääristä kriisiä, jossa yhä useampi ihminen on vaarassa, pakenevien ihmisten oikeusturvaa heikennetään. Ja kun tämä esitys yhdistetään vielä siihen, että sotaa ja vainoa pakenevilta ihmisiltä viedään hallituksen toimesta oikeus perheeseen ja humanitäärinen suojelu lakkautettiin, on meillä koossa kyllä aika häpeällinen paketti, jossa lyödään niitä ihmisiä, jotka ovat kaikista heikoimmilla. Jos uskoo oikeusvaltioon ja siihen, että ihmiset ovat aidosti yhdenvertaisia, tätä esitystä ei voi kannattaa. Sen takia olen esittänyt näitten esitysten hylkäämistä lakivaliokunnassa, ja tulen tekemään niin myös eduskunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-06-15T17:54:40,2016-06-15T17:59:06,Tarkistettu,1.1 2016_69_114,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Siinä pakolaiskriisissä, mitä tällä hetkellä maailmalla koetaan, kärsijöinä ovat ne, jotka joutuvat kokemaan sotaa ja vainoa omissa kotimaissaan. Pakolaiskriisissä mitataan myös se, miten sivistysvaltio ja oikeusvaltio auttaa niitä ihmisiä, jotka täältä meiltä turvaa hakevat. Siitä näkökulmasta se reaktio, miten hallitus on päättänyt toimia tässä yhteydessä, ei ole kyllä kunniaksi Suomelle eikä meidän sivistysvaltio- ja oikeusvaltioperinteelle. Tämä lakiesitys on osa kokonaisuutta, jossa hallitus varsin yksipuolisesti kiristää turvapaikanhakijoiden oikeuksia arvioimatta edes sitä, ovatko nämä oikeusvaltion toimien kannalta tehokkaita vai tuleeko niistä pikemminkin oikeusvaltion kannalta myös prosessiin hidasteita. Se taustalla oleva ajattelutapa tuntuu vain olevan se, että kiusataan prosessissa olevien ihmisten asemaa, jolloin annetaan mielikuva joillekin äänestäjäryhmille, että nyt on tehty jotain. Se ei ole oikeusvaltiolle kunniaksi, ja toivon, että hallituspuolueet tuijottavat itseään peilistä tarkkaan, että miksi ovat tähän päättäneet mennä mukaan. Tässä vastuu on kaikilla kolmella hallituspuolueella ja myös erityisesti asioita esittelevillä ministereillä, ministeri Lindströmin ja ministeri Orpon tonteillahan näitä esityksiä lähinnä on tehty. Tämä käsillä oleva esitys oli myös perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, jossa meidänkin — siellä jäsenenä itse olen — kuulemat asiantuntijat hyvin yksimielisesti osoittivat esityksen ongelmat. Oikeusistuimet kokevat, että tämä voi itse asiassa vain lisätä valitusten määrää ja heikentää myös valitusten tasoa, kun valitusajan kestoa lyhennetään, ja johtaa prosessin laadun heikkenemiseen ja käsittelyaikojen pitenemiseen. Sitten kysymys siitä, että oikeusapua turvapaikkapuhuttelussa rajoitetaan — sille ei ole oikeusturvan näkökulmasta perusteita, että tällainen muutos sallitaan, eikä se myöskään tuo prosessin kannalta säästöjä. Perustuslakivaliokunnan kanta oli, että se heikentää oikeusturvaa, ja se, että me heikennämme kaikkein hädänalaisimpien ihmisten oikeusturvaa tässä tilanteessa, on hyvin, hyvin kyseenalaista. Sen lisäksi perustuslakivaliokunta totesi, että on suorastaan perustuslain vastaista se, että lapsilta, jotka ovat kaikkein eniten hädänalaisia eivätkä tässä menettelyssä kykene ja pysty puolustamaan itseään, tämä oikeusapu puhuttelumenettelyssä poistuisi. Näiltä osin valiokunta on tietysti tehnyt ne muutokset, jotka perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, mutta mitään muita perustuslakivaliokunnan hyvin vakavia huomioita ei ole päätöksen muotoilussa otettu huomioon. Tässä minä jälleen toivon, että asianomainen vastuuvaliokunta ja hallituspuolueet punnitsevat sitä, onko järkevää viedä läpi lakiesitystä, joka ei edes toteuta sitä tavoitetta, mitä se sanoo tavoittelevansa. Lakiesityksen varsinainen julkilausuttu tavoite on siis nopeuttaa prosesseja oikeusturvan siitä vaarantumatta, ja asiantuntijoiden näkemys on se, että oikeusprosessi ei nopeudu vaan voi pikemminkin hidastua ja oikeusturva vaarantuu. Jos tämä on hyvin yksimielinen asiantuntijoiden näkemys, lähes kaikki asiantuntijat ovat tätä mieltä, niin miksi tarttua kiinni tähän esitykseen? No, varmasti hallituspuolueilla on ollut poliittisia paineita, että halutaan näyttää, että ollaan tiukkoina. Mutta jälleen, miksi ollaan tiukkoina, kun tässä maassa pitäisi puolustaa oikeusvaltiota? Eikö juuri vaikeina aikoina punnita sitä, miten me puolustamme niitä arvoja, jotka ovat meille kaikkein tärkeimpiä? Jos niitten arvojen puolustaminen on myös oikeusvaltion tehokkuuden ja taloudellisenkin tehokkuuden näkökulmasta oikea valinta, niin miksi sitten vain jonkun poliittisten pisteiden keräilyn ja show’n luomisen takia tehdään muutoksia, jotka heikentävät ihmisten oikeusturvaa? Minusta on hyvin, hyvin vakavasta asiasta kysymys siinä, että tämä lakiesitys menee läpi, ja vetoan, että hallituspuolueiden kansanedustajat vielä tätä asiaa tarkkaan sydämissään punnitsevat. Sen lisäksi eduskunnassa on tietysti toinen lakiesitys, ja siinä rajoitetaan perheenyhdistämisen oikeutta, ja siinä suuri muutos on se, että myös ne perheet, jotka on perustettu ennen Suomeen tuloa, tulisivat tulorajojen piiriin, ja näin ollen käytännössä tehtäisiin myös perheenyhdistäminen mahdottomaksi pakolaisille. Ja on sekin kysymys, että yhdistettynä nämä lakiehdotukset edustavat hyvin pakolaisvastaista asenneilmapiiriä. Minä toivon, että hallituspuolueet miettivät tätä kokonaisuutta: onko tämä sellainen Suomi, jonka takana te seisotte, ja miksi te olette heikentämässä meidän oikeusvaltion aivan perimmäisiä periaatteita siitä, että kaikille taataan ihmisarvoinen kohtelu ja mahdollisimman hyvä oikeusturva oikeusprosesseissa. Ja myös meidän kansainväliset velvoitteemme ja kansainväliset sopimukset pitäisi huomioida, kun puhutaan pakolaisten oikeuksista ja lasten oikeuksista, YK:n lasten oikeuksien sopimuksesta — mieluummin perusoikeus myönteisellä tavalla kuin perusoikeuksien kannalta aivan minimaalisella tavalla. Tämä on asia, mihin haluan tuoda myös perustuslakivaliokunnan jäsenenä näkemykseni esille: Suomessa on valitettavasti kovaa painetta hallituksen esityksien myötä siihen suuntaan, että kun me olemme 2000-luvun alusta saakka, perustuslakiuudistuksen jälkeen, tulkinneet perusoikeusmyönteisesti meidän perustuslakiamme, niin nyt hallitus pyrkii toistuvasti useilla esityksillään menemään siitä yli, missä rima on matalin. Esitysten laatu on usein keskinkertainen, ja sitten kokeillaan niitä rajoja, kuinka paljon ihmisten oikeuksia perustuslain rajojen puitteissa saa rajoittaa. Välillä sitten näitä muutoksia myös joudutaan eduskunnassa sen takia tekemään. Perustuslaki ei ole tarkoitettu jonkinlaiseksi aivan minimaaliseksi rajaksi, joka takaa oikeudet, minkä jälkeen kaikki muut sen päälle menevät oikeudet pyritään sitten ottamaan pois ihmisiltä, vaan sen päälle pitäisi myös huomioida poliittisen vastuun piirissä se, mitä on ihmisarvoinen kohtelu, miten oikeusvaltio toimii parhaimmalla mahdollisella tavalla ja mikä on hyvä maa. Eli hallituspuolueille toivon vielä itsetutkiskelua tämän asian käsittelyssä tässä salissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-15T17:59:17,2016-06-15T18:06:00,Tarkistettu,1.1 2016_69_115,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on mielestäni hyvä esimerkki sellaisesta mielikuvapolitiikasta, jossa keksitään perustelut tai ehkä esitetään perustelut ja sitten itse asiassa sisältö on jotain aivan muuta. Perustelut, jotka liittyvät asioiden joutuisampaan käsittelyyn turvapaikanhakijoiden prosesseissa, ovat varmasti kaikille mieleisiä, mutta kuten tässä on edustaja Karin ja edustaja Niinistön suusta kuultu ja lakivaliokunnan jäsenenä voin sen sanoa, ketkään asiantuntijoista eivät voineet todeta, että tämä käsittelyaika tästä lyhenee. On mielenkiintoista, että halutaan nimenomaan puuttua tuomioistuimen käsittelyaikoihin ja valitusaikoihin sen sijaan, että pohdittaisiin ehkä sitten hallinnon käsittelyaikoja, jotka muodostavat suurimman osan tästä ajasta. Jo nykyisin on mahdollista — tuli monta esimerkkiä siitä — käsitellä nopeammin, myöskin nykyisen lainsäädännön aikana, näitä asioita. Niin kuin tässä valiokunnan puheenjohtaja sanoi, ei edes oikeusministeriö pystynyt osoittamaan, miten tämä toisi joutuisuutta näihin käsittelyaikoihin, he vain arvioivat sen näin. Toinen merkittävä peruste oli, että on olemassa niin paljon juristeja, jotka niin härskisti käyttävät ihmisiä hyväkseen, että pitää muuttaa lakia. Mielestäni se oli kyllä aika mielenkiintoinen väite, joka tosin ei ehkä nyt sitten niin selvästi näistä papereista tule esille. Mutta tuntuu siltä, että tässä nyt mennään hyvin takakautta asioiden korjaamiseen. Kansallista suojaa hakevassa asiassa on, kuten on sanottu, kysymys perustavaa laatua olevien perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta, ja väärällä ratkaisulla voi olla tosi kauaskantoiset seuraukset hakijoille. Tämä kansallista suojaa koskeva lainsäädäntö on tietenkin aina monimutkaista, ja voi vain kuvitella, millaiselta se tuntuu hakijasta, joka ei tunne meidän oikeusjärjestelmää, saatikka sitten oikeuskäytäntöä. Hakijoiden joukossa on myös ehkä harvinaisen paljon sellaisia henkilöitä, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa eri syistä, eikä kaikkien haavoittuvaisuutta ole mahdollista tunnistaa jo siinä vaiheessa. Siis se tarkoittaa sitä, että näillä hakijoilla on ihan ilmiselvästi korostunut oikeusturvan tarve. Mielestäni siinäkin mielessä hallituksen esitys on epäsivistyneisyydessään jollain tavalla historiallinen. Kysymyshän nyt ei ole maahanmuuttokriittisen politiikan turvaamisesta, kuten ehkä joku luulee, vaan nimenomaan meidän oikeusvaltion purkamisesta. Ei missään maailman maassa, missä oikeusvaltio on jollain tavalla epäonnistunut, yhdellä päätöksellä ole sitä purettu, vaan se tapahtuu bit by bit, pieni pala kerrallaan, ja tässä on mielestäni selkeästi kysymys siitä, että ei kunnioiteta meidän oikeusvaltion perusasioita. Oikeusavun säätäminen julkisten oikeusavustajien tehtäväksi ei ole myöskään yhdenmukainen ehdotuksen tavoitteiden kanssa, koska tähän asti oikeusapua ovat antaneet myös yksityiset avustajat ja varsinkin sellaiset, jotka ovat erikoistuneet näihin kysymyksiin. Kiinteiden palkkioiden määrääminen vähentää myös yksityisten avustajien mahdollisuuksia avustaa turvapaikka-asioissa ja myös muissa tuomioistuinvaiheissa, koska ne määritellään hyvän asianajotavan edellyttämään työmäärään nähden kohtuuttoman pieniksi. Ne, jotka varsinaisesti olisivat suurimman hädän edessä, tarvitsevat enemmän apua, ja tällä tavalla oikeusapu kohdistuu ehkä sellaisille, jotka tarvitsevat vähemmän apua. Esityksessä todetaan, että olosuhteiden ja tosiseikkojen selvittäminen tapahtuu pääosin hallintoviranomaisten turvapaikkapuhuttelussa, mutta oikeusturvan tarve on suurimmillaan ehkä juuri silloin. Tähän nähden oikeusapulain perusteella määrätyn avustajan rajaaminen pois juuri turvapaikkapuhuttelusta muodostaa mielestäni merkittävän oikeusturvariskin. Mikäli näiden turvapaikanhakijoiden oikeutta oikeusapuun kiristetään, on hyvin todennäköistä, että ihmiskaupan uhrin tunnistaminen heikkenee entisestään. Vastaanottokeskusten työntekijöiden ohella asiantuntevat ja kokeneet oikeusavustajat ovat olleet todella merkittävässä roolissa ihmiskauppaan viittaavien indikaattorien havaitsemisessa ja ovat olleet esittämässä ja ohjaamassa uhreja auttamisjärjestelmään. Määräaikojen lyhentämiseen on tässä kiinnitetty huomiota moneen kertaan, ja asiantuntijakuulemisissa ei ole vahvistunut käsitys, että esitys lyhentää aikoja, päinvastoin, ja tuomioistuimet ovat olleet erittäin huolestuneita tästä kysymyksestä. Lasten asema on vielä asia, jota on todellakin vähän hallituksen esityksessä otettu esille, ei juuri lainkaan, ja sekin kyllä kertoo siitä, että tässä ei ole pyritty ottamaan huomioon ihmisten oikeusturvaa riittävästi. Tulen siksi kannattamaan hylkäysesitystä, jonka edustaja Kari tulee tekemään myöhemmin tässä käsittelyssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-06-15T18:06:05,2016-06-15T18:12:26,Tarkistettu,1.1 2016_69_116,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun turvapaikkajärjestelmää luotiin, ei osattu ennakoida nykyistä siirtolaiskriisiä. Ei osattu ennakoida, että turvapaikanhakijat ruuhkauttavat hallinto-oikeusjärjestelmän ja aiheuttavat veronmaksajille mammuttimaisia kustannuksia muun muassa valtion varoista turvapaikanhakijoille tarjottavina asianajoapukustannuksina. Ei osattu ennakoida, että turvapaikkapäätöksenteko menee niin hitaasti, että laittomasti tulleet siirtolaiset ehtivät elää sosiaalitukien varassa vuositolkulla, ennen kuin kielteinen päätös saadaan aikaiseksi. (Ville Niinistön välihuuto) Kansallisia järjestelmiämme täytyy siis muuttaa. Perussuomalaiset ovat ryhtyneet toimiin. Tämä esitys supistaa huomattavasti turvapaikanhakijan oikeutta maksuttomaan oikeusapuun eli valtion varoista maksettavaan asianajoneuvontaan ja ‑avustukseen. Maksutonta asianajoapua tarjoavat oikeusaputoimistot ja yksityiset asianajajat ja lakiasiaintoimistot. Turvapaikanhakijoiden ilmestyminen on ollut monille asianajoalan toimijoille oikea jättipotti. Valtio maksaa turvapaikanhakijoita avustaville juristeille yli 60 miljoonaa euroa vuodessa — miettikää, yli 60 miljoonaa euroa. Muutamat vain ulkomaalaisasioihin suuntautuneet lakitoimistot, jotka avustavat turvapaikanhakijoita, ovat yksistään tienanneet valtion kassasta itselleen miljoonia. (Juho Eerola: Ihmiskauppaa! — Eva Biaudet’n välihuuto) Valtion tuhlaamiseen turvapaikanhakijoiden lakineuvontaan on saatava tolkkua, ja tällä esityksellä sitä saadaan. Käsillä oleva uudistus tuo säästöä sekä tehostaa ja nopeuttaa turvapaikka-asioiden käsittelyä. Käsillä on yksi niistä konkreettisista toimenpiteistä, joilla hallitus reagoi siirtolaiskriisiin. Kansainvälistä suojelua käsiteltäessä annettavaa oikeusapua rajoitetaan nyt siten, että valtion varoista annettavaan oikeusapuun ei enää lähtökohtaisesti kuulu avustajan läsnäolo turvapaikkapuhuttelussa. Myös oikeusavun palkkiomääriä pienennetään huomattavasti. Nämä toimet pienentävät valtion varoista tarjottavia turvapaikanhakijoiden asianajokuluja huomattavasti, eli tästä tulee valtiolle säästöä. Myönnän, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvan rajoittaminen ei ollut lakivaliokunnalle oikeudellisesti helppo asia. Oikeusturva eli oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin varmistaminen on todella tärkeä asia. Siihen turvattuihin resursseihin ei voi tehdä ilman päteviä perusteita supistuksia. Tässä asiassa perustelut ovat kuitenkin olemassa ja ne ovat hyväksyttävät. Turvapaikanhakijoiden oikeusavun määrä on noussut kerrassaan kohtuuttomaksi, ja nyt siihen tehdään selvä muutos. Arvoisa puhemies! Saapuvien siirtolaisten massiivinen määrä on myös ruuhkauttanut viranomaiset ja tehnyt valmiiksi jäykän turvapaikkaprosessin entistä hitaammaksi. Turvapaikkahakemusten käsittelyyn ja päätöksentekoon menee Maahanmuuttovirastossa nykyään noin 9 kuukautta. Kansainvälistä suojelua koskevissa valitusasioissa käsittelyaika Helsingin hallinto-oikeudessa on keskimäärin 5 kuukautta samoin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Lisäksi noissa tuomioistuimissa on 30 päivän valitusaika, joten yhteensä tuomioistuinkäsittely voi viedä yli vuoden. Näin pitkä käsittelyaika on liikaa sekä myönteisen että kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kannalta. Pitkä turvapaikkahakemuksen käsittelyprosessi ei ole kansallisen edun mukainen, koska kielteisen päätöksen saaneet ehtivät olla pitkään Suomessa yhteiskunnan elätettävänä. Suomalainen yhteiskunta ei peri laittomasti maahan tulleilta ulkomaalaisilta heidän saamiaan sosiaalitukia takaisin. Voisin vähän vastaavasti vaikka veistellä, että jos Suomen kansalainen saa erehdyksessä liikaa vaikkapa eläkettä tai opintotukea, niin ne peritään kyllä köyhimmältäkin kansalaiselta pois korkojen kera ja siinä voi olla myös petossyyteharkinta lähellä. Pitkä turvapaikkahakemuksen käsittely merkitsee myös, että niiden kielteisen päätöksen saaneiden ulkomaalaisten, joilla ei ole oikeutta oleskella Suomessa, palauttaminen venyy. Toisin sanoen laittomien siirtolaisten oleskeluaika Suomessa venyy kohtuuttoman pitkäksi. En itse tosin ymmärrä sitäkään, miksi Suomeen ylipäänsä saa tulla rajan yli ilman papereita kuka tahansa. Lainmuutosten myötä kansainvälistä suojelua koskevat asiat käsitellään tuomioistuimissa jatkossa kiireellisinä. Hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtävien kansainvälisen suojelun saamista koskevien valitusten muutoksenhakuaikaa lyhennetään. Valitus Helsingin hallinto-oikeuteen on tehtävä 21 päivän ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tällä esityksellä saamme säästöä, kun hallinto-oikeuden päätösvaltaista kokoonpanoa muutetaan joustavampaan suuntaan. Muutettujen pykälien myötä hallinto-oikeus on kaikissa ulkomaalaisvalitusasioissa päätösvaltainen kahdenkin jäsenen kokoonpanolla, ellei ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä kolmijäsenisen kokoonpanon käyttämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-06-15T18:12:38,2016-06-15T18:19:44,Tarkistettu,1.1 2016_69_117,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä todeta, että edellisellä puhujalla oli varsin kylmä suhtautuminen ihmisiin. Jotenkin ymmärrän, että hallituspuolueissakin kyllä näitä vaikeita asioita varmasti pitää hoitaa, mutta tuli sellainen vaikutelma, että ihan kuin tämä olisi perussuomalaisista mukavaa, kun ihmisten elämää saadaan vaikeuttaa. Tätä en kyllä ihan ymmärrä ja toivon, että ihan tällainen kieli ei täällä liiemmin vallitse. Mutta sitten itse tähän hallituksen esitykseen. Varmaan jokainen on tässä salissa sitä mieltä, että itse tavoite on kannatettava, että me näitä käsittelyaikoja prosessin eri vaiheissa pystyisimme nopeuttamaan ja sitä kautta pystyisimme nopeammin tekemään sitten päätöksiä, ja tämä olisi sekä ihan koko yhteiskunnan etu että myös varsinkin näiden turvaa hakevien etu, jotta heidän asiansa tulisi mahdollisimman nopeasti käsiteltyä. Mutta sitten kun lähdetään katsomaan sitä, lyhentääkö tämä sitä käsittelyaikaa, niin kun muistetaan kuitenkin tämä turvapaikkaprosessi, niin meidän käsittelyajathan koostuvat siitä, että Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkinnassa ja siinä päätöksentekoprosessissa keskimäärin menee 9 kuukautta ja sen jälkeen, jos siitä ihminen valittaa, meillä menee ensin alemmassa oikeusasteessa ehkä noin 5 kuukautta ja sitten korkeimmassa vielä jonkun verran siitä lisää, ja tästä tulee tavallaan se kokonaisuus. Ja kun tätä prosessia nyt pitäisi lyhentää, niin silloin tulee miettiä, lyhentääkö esimerkiksi tätä 9:ää kuukautta, mikä on se pisin aika, se, että me rajaamme valitusaikoja, (Eva Biaudet: Juuri näin!) tai lyhentääkö tätä 9:ää kuukautta se, että me poistamme oikeuden avustajalta osallistua siihen itse turvapaikkatutkintaan elikkä siihen puhutteluun, minkä perusteella Maahanmuuttoviraston pitäisi se päätös tehdä. Tämä on ehkä se suurin kysymys ainakin itselläni ja sosialidemokraattisella ryhmällä, mitä hallitus tässä ei ole kyllä pohtinut. Jos oikeasti halutaan tätä prosessia nopeuttaa, niin nyt ollaan kyllä kiinnitetty huomiota aivan vääriin asioihin. (Eva Biaudet: Hyvin sanottu!) Tästä valitusajasta voi hyvin myös todeta sen, että kun mietitään tätä 5:nkin kuukauden käsittelyaikaa oikeusasteessa, sitä, tuoko se, jos valitusaikaa muutamia päiviä vähennetään, tässä isossa kuvassa juurikaan vaikutusta, niin — niin kuin Helsingin hallinto-oikeus on todennut — ei tuo, mutta se on periaatteellisesti erittäin iso kysymys, kun me menemme puuttumaan jonkun oikeusturvaan. Tässä toivoisi, että hallituspuolueet todella osaisivat tätä hieman toiselta kantilta nyt vielä harkita. Varsinkin tämän valitusajan lyhentäminen on hankalaa siinäkin mielessä, niin kuin täällä on jo todettu, että sitten tulee paljon näitä niin kutsuttuja vähän heppoisempia valituksia, mistä hallinto-oikeus sitten joutuu pyytämään täydennystä pidemmän päälle, jolloin se käsittelyaika ei siitä juurikaan pienene, kun hakemuksia ja valituksia täydennetään sitten jälkeenpäin. Toinen, oikeastaan isompi kysymys liittyy silloin myös tähän oikeusavun rajaamiseen. Kun olemme ajatelleet, että nimenomaan hyvän oikeusprosessin näkökulmasta on kaikista keskeisintä, että kuka ikinä valittaakaan sinne oikeusistuimeen, hänellä on parhaat mahdolliset tiedot siinä omassa valituksessaan ja se valitus on tehty sillä tavalla, että oikeuden on helppo myös lähteä sitä käsittelemään. Tähän valitettavasti tarvitaan näitä avustajia. On hyvä muistaa, että nämä turvapaikanhakijat eivät todellakaan osaa esimerkiksi kielellisiä kysymyksiä. Heillä ei ole muita valmiuksia arvioida sitä heidän omaa valitustaan ja sen tekemistä, jolloin he joutuvatkin kääntymään sitten joka tapauksessa ulkopuolisen avun puoleen, ja tämän ulkopuolisen henkilön on todella vaikea lähteä tätä prosessia sitten setvimään, jos hän ei ole paikalla ollut jo siinä vaiheessa, kun tämä prosessi on alkanut siellä turvapaikkapuhuttelussa. Näin ollen voi hyvin myös todeta, että tältäkään osin tämä kokonaisprosessin aika ei tule pienenemään. Sitten on monia muita esityksiä, pienempiä esityksiä, mitä näissä lakiesityksissä on myös mukana, joilla tähän yritetään puuttua. Niistä en ajatellut sen enempää sanoa. Totean vain, että ne ovat suurin piirtein varmaan suhteessa siihen, mitä tällä tavoitellaan. Mutta mitä tulee ehkä näihin kahteen keskeisimpään kysymykseen, tähän valitusaikojen lyhentämiseen ja toisaalta sitten tähän oikeusavun rajaamiseen, niin en kyllä usko, että ne tulevat näitä kokonaisaikoja juurikaan vähentämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-06-15T18:20:04,2016-06-15T18:25:13,Tarkistettu,1.1 2016_69_118,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on kansainvälisesti tunnettu ihmisoikeuksien edistäjänä ja kehittyneen oikeusturvan maana. Ihmisoikeusperustaisuus on lainsäädäntömme keskeisiä periaatteita. Nämä periaatteet ja lähtökohdat tulee säilyttää. On varmistettava, ettei näissä muuttuvissa olosuhteissa yhdenkään turvapaikanhakijan oikeusturvaa loukata tai heikennetä. Sosialidemokraatit ja kristilliset jättivät tätä hallituksen esitystä käsitellessään tuolla valiokunnassa omat muutosehdotukset esitykseen. Kiteytetysti: emme voi hyväksyä hallituksen esityksen muotoista esitystä tällaisenaan ja näemme ongelmia valitusaikojen lyhentämisessä, oikeusavun rajaamisessa puhutteluvaiheessa, avustajien kelpoisuusvaatimusten tiukentumisessa sekä säilöönoton osalta. Arvoisa puhemies! Hallinto-oikeusprosessin nopeuttaminen kansainvälistä suojelua koskevien asioiden osalta sinällään on kannatettava tavoite. Hallinto-oikeuksiin tehtävien valitusten määräajan lyhentäminen ei kuitenkaan ole tässä kokonaisuutenaan perusteltu keino. Kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa valituksen tekemisen ei voida katsoa lähtökohtaisesti olevan yksinkertaista, vaan kyse on monesti hyvin vaikeista ja monimutkaisista asioista. Erityisesti jos hakijalla ei prosessin aikaisemmissa vaiheissa ole ollut avustajaa, on tälle jäätävä riittävä aika löytää pätevä avustaja ja avustettavalle riittävä aika laatia valitus. Ottaen huomioon muun muassa kieliongelmat ja asiantuntevien avustajien suuren juttumäärän nykyisessä pakolaistilanteessa on nykyistä 30 päivän valitusaikaakin pidettävä varsin tiukkana. Valitusajan lyhentämisestä voisivat erityisesti kärsiä kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, kuten alaikäiset. Valitusajan lyhentäminen voisi myös johtaa hätäisesti ja puutteellisesti tehtyjen valitusten osuuden lisääntymiseen, mikä vastaavasti lisäisi viivytyksiä prosessin myöhäisemmissä vaiheissa. Puhemies! Oikeusavun rajaamisesta puhutteluvaiheessa: Kansainvälistä suojelua hakevat eivät yleensä tunne suomalaista viranomaismenettelyä eivätkä tiedä oikeuksiaan prosessissa. Osa hakijoista ei ole luku- tai kirjoitustaitoisia. Yhteisen kielen puuttumisesta ja kulttuurieroista syntyvät ongelmat aiheuttavat ilmeisiä väärinymmärryksen mahdollisuuksia. Kotimaassaan viranomaisten vainon kohteeksi joutuneella ja esimerkiksi kidutuksen uhrilla voi olla vaikeuksia toimia yksin suomalaistenkin viranomaisten kanssa. Tällaisissa tilanteissa asiantuntevalla avustajalla on suuri rooli hakijan oikeusturvan toteutumisen varmistajana. Hallituksen esityksessäkin myönnetään, että tämä muutos ei nopeuttaisi hakemusten käsittelyprosessia vaan saattaisi jopa hidastaa sitä. Avustajan puuttuminen puhutteluvaiheessa voi lisätä selvitystarvetta prosessin myöhemmissä vaiheissa. Hakija ei monesti tiedä, mitä kaikkea hänen pitää kuulemisvaiheessa tuoda esille ja mihin asioihin vedota. Ammattitaitoinen avustaja paitsi on hyödyksi avustettavan oikeusturvan kannalta myös edistää prosessin sujuvuutta ja varmistaa, että olennaiset asiat saadaan käytyä läpi turvapaikkapuhuttelussa. Ei ole kenenkään etu, että puhuttelussa jää selvittämättä olennaisia asioita, jotka sitten mahdollisesti nousevat ensimmäisen kerran esiin valitusasteissa. Hallituksen esityksessä ei tuoda esiin sellaisia taloudellisia tai prosessiekonomisia syitä, jotka olisivat oikeassa suhteessa ehdotetun oikeusavun rajauksen aiheuttamiin oikeusturvariskeihin, oikeudelliseen epävarmuuteen ja riskeihin prosessin sujuvuudelle. Oikeutta oikeusapuun kuulemisvaiheessa ei näin ole perusteltua rajoittaa nykyisestä, ja hallituksen esitys tulisi näiltä osin hylätä. Arvoisa puhemies! Avustajien kelpoisuuden tarkempi määrittely on sinällään kannatettavaa. On perusteltua, että avustajina voivat toimia vain lakimiehet, jotka ovat ammatillisten valvontajärjestelmien piirissä. Kuitenkin hallituksen esityksessä ehdotetussa muodossa lakimuutos tarkoittaisi myös sitä, että kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyvaiheen oikeusapu keskitettäisiin oikeusaputoimistoihin. Yksityinen oikeusavustaja voitaisiin määrätä avustajaksi vain valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 10 §:ssä säädetyillä erityisillä perusteilla, kuten esimerkiksi siksi, että julkisilla oikeusavustajilla ei ole työmäärän puolesta mahdollisuutta ottaa uusia avustettavia. Muutos poistaisi hakijalta mahdollisuuden valita avustajansa ja johtaisi siihen, että ulkomaalaisasioiden hoitamiseen erikoistuneet avustajat eivät enää pääsääntöisesti voisi avustaa asiakasta hallintoprosessissa. Huomattava määrä ulkomaalaisasioita koskevaa juridista asiantuntemusta voisi jäädä käyttämättä. Puhemies! Säilöönoton osalta on todettava, että ehdotetun muutoksen ongelmallisuuteen on kiinnitetty huomiota useissa lausunnoissa. Eduskunnan oikeusasiamies on korostanut lausunnossaan, että säilöön otetun ulkomaalaisen osalta säännöllisellä käsittelyllä pyritään turvaamaan jokaisen oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja turvallisuuteen sekä se, että kenenkään vapautta ei riistetä mielivaltaisesti. Säännönmukainen vapaudenriiston kontrolli on erityisen tärkeää niille säilössä oleville ulkomaalaisille, jotka ovat kielitaidottomia eivätkä tunne Suomen lain heille tarjoamia oikeuksia. Vapautensa menettäneet ovat aina tietyllä tavalla haavoittuvassa asemassa, ja säilöön otetut ulkomaalaiset, jotka menettävät vapautensa ainoastaan hallinnollisista syistä, tarvitsevat erityisiä oikeusturvatakeita. Toteutuessaan ehdotettu muutos heikentäisi säilöön otettujen oikeusturvaa. Oikeuskäsittely, joka toteutuisi ainoastaan säilöön otetun pyynnöstä, edellyttäisi säilöön otetulta aktiivisuutta ja tietoa menettelystä ja omista oikeuksistaan. Oikeusasiamiehen säilöönottoyksikköihin tekemien tarkastushavaintojen mukaan säilössä olevat ulkomaalaiset ovat usein tietämättömiä omasta oikeudellisesta tilanteestaan, säilöönoton perusteista tai esimerkiksi siitä, kuinka kauan säilöönotto tulee jatkumaan. Esityksessä ei millään tavalla kerrota, millä tavoin tiedonsaantioikeus turvattaisiin. Näin ollen esitys tulisi hylätä. Tulemme esittämään sosialidemokraattien ja kristillisdemokraattien pykäläehdotukset käsittelyssä. Vielä lopuksi haluan sanoa, että on aiheellista, että meillä jokainen tässä talossa oleva kantaa huolta siitä, että Suomen linja ja maine ihmisoikeuksien edistäjänä ja kehittyneenä oikeusturvan maana säilyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-06-15T18:25:19,2016-06-15T18:33:03,Tarkistettu,1.1 2016_69_119,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on oikeusvaltio. Siitä moni on tänään pitänyt hyviä puheenvuoroja, ja jokainen meistä varmasti niin nahoissaan kuin myös omassa sydämessä arvostaa sitä, että elämme oikeusvaltiossa. Valitettavasti, kun tätä hallituksen esitystä katsoo, oikeusvaltion periaatteet ovat kaukana ihmisyydestä ja inhimillisyydestä. On varmasti ihan totta, että näiden käsittelyaikojen nopeuttaminen, prosessien alkuvaiheen sujuvoittaminen ja toisaalta viranomaisresurssien lisääminen ovat kaikki kannatettavia asioita, mutta tässä esityksessä valitettavasti mikään näistä ei toteudu. Kun me puhumme turvapaikanhakijoista, niin on muistettava, että me puhumme lähtökohtaisesti ihmisistä, jotka ovat vieraassa kulttuurissa, vieraassa kieliympäristössä, ja jokainen voi miettiä, miltä tuntuisi olla täysin vieraassa ympäristössä ja vielä tietäen, että oma oikeusturva on vaarassa. Varmasti vain sitä kautta pystymme ymmärtämään tällä hetkellä näitä ihmisiä, jotka ovat tässä asemassa. Kuten ovat edellä useat edustajat jo ilmaisseet, tämä hallituksen esitys valitettavasti ennen kaikkea heikentää ihmisten oikeusturvaa. Lähtökohtaisesti itse näen, että pelkästään kustannussäästöjen hakeminen ei ole riittävän hyvä syy luopua hyvästä hallinnosta ja oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ja sen turvaamisesta. Tässä on erityisen huolen aiheena ollut avustajien käyttäminen, ja on vaikea ymmärtää, että tässä esityksessä puhutaan siitä, että täytyy olla erityisesti painavat syyt. Joka ikisellä turvapaikanhakijalla, joka tulee Suomeen, on useimmiten painavat syyt hakea turvaa. Miten me löydämme näitä ihmisiä, jotka sitten ovat jotenkin erityisesti erityisasemassa? Tässä esityksessä ollaan puhuttu traumatisoituneista, luku- ja kirjoitustaidottomista ja alaikäisistä. On suuri huoli siitä, miten me pystymme tunnistamaan näitä ihmisiä. Sen sijaan ihmiset, jotka eivät välttämättä tiedä, eivät tunnista omia oikeuksiaan, kuten esimerkiksi juuri kidutuksen alla omassa kotimaassaan olleet ihmiset, hyvinkin traumatisoituneet ihmiset, jotka ovat pitkän matkan kautta Suomeen päätyneet, ihmettelevät monesti ihan sitä sen hetkistä elämäntilannetta ja sitä, mitä heille on tapahtumassa, puhumattakaan esimerkiksi ihmiskaupan uhreista, jotka eivät totisesti tiedä, mikä heidän oikeusturvansa täällä Suomessa tulisi olla. Täällä myös edustaja Emma Kari puhui hyvin tästä Helsingin hallinto-oikeuden huolenaiheesta, joka on täysin perusteltu. Tätä valitusaikojen lyhentämistähän on perusteltu sillä, että ne tosiaankin lyhenevät, mutta esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeus on hyvin suorasanaisesti esittänyt huolensa siitä, että tämä tulee ennen kaikkea pitkittymään, tulee entistä monimutkaisemmaksi ja ennen kaikkea, kun tehdään tämmöisiä hätäisiä valmisteluita, löydetään edestä vielä sitten suurempia ongelmia, jotka sitten päinvastoin pidentävät ja huonontavat tätä valmistelutyötä. On muutenkin hyvin arveluttavaa, onko nopeus sitten se meidän tavoitteemme näissä, kun puhutaan isoista asioista ja tiedetään varsin hyvin, mitkä riskit tämmöisessä nopeassa käsittelyssä voi olla ihmisten oikeusturvalle. Arvoisa rouva puhemies! Olen itse tämän viimeisen kevään ja syksyn aikana kiertänyt paljon näitä vastaanottokeskuksia, ja tällä hetkellä ihmisten huoli on valtava. Kielteisiä päätöksiä tulee roppakaupalla. Ihmiset eivät tiedä, mitä he tekevät näiden päätösten kanssa, ihmiset ovat huolissaan siitä, käsitelläänkö heidän hakemuksiaan yksilökohtaisesti, niin kuin meidän tietenkin kuuluukin käsitellä, ja jo tällä hetkellä tuntuu, että ei ole lakimiestä, ei ole avustajaa, kaikki löytyy Helsingistä, puhelimella ei saa juurikaan ketään kiinni. Vastaanottokeskusten työntekijät ovat täysin työllistettyjä siinä, että yrittävät saada näitä avustajia kiinni ja lakimiehiä kiinni. Eli sen sijaan, että me parantaisimme tätä nykytilannetta ja antaisimme ihmisille sitä oikeata oikeusapua ja oikeusturvaa, mitä turvapaikanhakijat tarvitsevat, päinvastoin tässä valitettavasti hyvin ikävällä tavalla heikennetään sitä entisestään. Olen samaa mieltä edustaja Räsäsen kanssa sikäli, että politiikassa ainakin itse lähden siitä, että ihmisten asemaa pyritään parantamaan, mutta valitettavasti tuntuu tällä hetkellä siltä, että meillä on täällä eduskunnassakin edustajia ja jopa puolue, joiden lähtökohtainen tavoite on heikentää jonkun ihmisryhmän asemaa, ja se on valitettavaa politiikan tekemistä. Me puhumme ihmisten elämästä, heidän hengestään, tulevaisuudestaan. (Juho Eerola: Mikä puolue ja minkä ihmisryhmän?) — Valitettavasti tässä tapauksessa esitys on koko hallituksen, mutta oman kollegasi puheenvuoro äsken oli hyvin epäinhimillinen. — Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-06-15T18:33:08,2016-06-15T18:38:57,Tarkistettu,1.1 2016_69_120,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat! En ole jäsen sen enempää lakivaliokunnassa kuin perustuslakivaliokunnassakaan tai hallintovaliokunnassa, joka on ymmärtääkseni myös antanut lakivaliokunnalle tästä lausuntonsa, joten käsittelen tätä asiaa lakivaliokunnan mietinnön ja näiden valiokuntien antamien lausuntojen valossa. Arvoisa puhemies! Täällä on tuotu esiin, että toisin kuin hallitus tavoittelee, tällä ei onnistuta lyhentämään näitä turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja. Ja on tietysti totta, että tällä hetkellä se pisin käsittelyaika tässä prosessissa on Maahanmuuttovirastossa, jossa täällä kerrotaan keskimääräisen käsittelyajan olevan noin 9 kuukautta. Hallitushan on pyrkinyt poikkeuksellisen tilanteen edessä tätä käsittelyprosessia nopeuttamaan sillä, että on rekrytoitu ymmärtääkseni satoja uusia työntekijöitä Maahanmuuttovirastoon, jotta nämä käsittelyajat eivät muodostuisi täysin kohtuuttoman pitkiksi. Mutta täällä on sanottu, että nyt tehtävät esitykset eivät kokonaiskäsittelyaikoja lyhennä ja että monet asiantuntijat ovat esimerkiksi lakivaliokunnassa siihen kiinnittäneet huomiota. Näin voi tietysti olla. Joka tapauksessa tässä lakivaliokunnan mietinnössä sivulla 4 arvioidaan, kuten valiokunnan puheenjohtaja esittelypuheenvuorossaan kertoi, että nyt tehtävät muutokset yhdessä eräiden käytännön järjestelyjen kanssa tehostavat tuottavuutta noin 20 prosenttia, ja lisäksi arvioidaan, että käsittelyaika oikeusasteissa, joka nyt on hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa yhteensä noin vuoden, lyhenisi parilla kuukaudella noin 10 kuukauteen. Eli tämä on se selvitys, joka tästä lakivaliokunnan mietinnöstä ilmenee. Käsittelyaikojen lyhentäminen on tietysti meidän kaikkien tavoite, koska se on sekä tämän hakijan että koko yhteiskunnan etu. Edustaja Kari sanoi, että ei ole tarkasteltu asioita lainkaan ihmisoikeusnäkökulmasta. Tämähän ei pidä paikkaansa. Kun perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausuntonsa, niin se on nimenomaan tarkastellut tätä hallituksen esitystä suhteessa tietysti meidän omaan perustuslakiimme mutta myös suhteessa meitä sitoviin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Eli tuossa vaiheessa tämä tarkastelu on tehty, ja sen seurauksena, kuten edustaja Karikin kertoi, hallituksen antamaa esitystä on muutettu alaikäisten lasten kohdalla, koska on katsottu, että hallituksen esitys ei tältä osin ole sopusoinnussa eräiden meitä sitovien kansainvälisten sopimusten kanssa. En ole ihan varma, ymmärsinkö edustaja Ville Niinistöä oikein, mutta hän mielestäni jotenkin sanoi, että tässä perustuslakitarkastelussa tai kansainvälisten ihmisoikeussopimusten tarkastelussa ei riitä se, että katsotaan, onko asia sopusoinnussa näiden pykälien ja säädösten ja sopimusten kanssa, vaan pitäisi tarkastella myös asian poliittista puolta tai, sanotaan nyt, ""oikeudenmukaisuuspuolta"". Minun mielestäni tässä on kuitenkin aika selvä työnjako. Eli perustuslakivaliokunnan varsinaisessa säätämisjärjestysharkinnassa pitää tarkastella lakiesitystä suhteessa perustuslakiin ja tietysti myös suhteessa Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Kysymykset siitä, onko lakiesitys hyvä, onko se oikeusturvaa vahvistava, onko se hyvän hallinnon mukainen ja niin edelleen, ovat sellaisia kysymyksiä, joihin perustuslakivaliokunta myös usein ottaa kantaa ja lausuu niistä näkemyksensä, niin kuin tässäkin asiassa, lakivaliokunnalle. Tämä on tietysti perustuslakivaliokunnan kannalta täysin sopivaa ja mahdollista. Mutta sellainen ajattelu, että perustuslakivaliokunnan pitäisi julistaa jokin lakiesitys perustuslakimme vastaiseksi tai vaikkapa Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaiseksi, vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole tällä kannalla, pelkästään sen takia, että näin estettäisiin sellaista lainsäädäntöä, jota perustuslakivaliokunta tai jotkut sen jäsenet eivät pidä oikeudenmukaisena tai oikeusturvaa parantavana tai riittävän hyvänä muutoin, on tietysti vierasta. Olin yllättynyt, kun törmäsin tähän ajatteluun parin valtiosääntöoppineen eli professorien Ojanen ja Lavapuro kirjoituksessa Perustuslakiblogissa, jonka varmasti myös edustaja Ville Niinistö on lukenut. Heidän ajatuksensa, jos oikein ymmärsin, kulki niin — kun he moittivat edustaja Niinistöä ja muita siitä, etteivät olleet jättäneet eriävää mielipidettä perustuslakivaliokunnan lausuntoon tästä perheenyhdistämisesityksestä — että koska lakiesitys heidän mielestään on huono ja vie kehitystä huonompaan suuntaan, niin he arvostelivat perustuslakivaliokunnassa opposition edustajia siitä, etteivät siellä jättäneet perustuslakivaliokunnan lausuntoon eriävää mielipidettään. Minä kyllä ajattelen niin, niin kuin luulen, että edustaja Ville Niinistökin ajatteli, kun ei jättänyt eriävää mielipidettä, että tämän eriävän mielipiteen ilmaisemisen paikka ei ole perustuslakivaliokunta, vaan tässä tapauksessa, perheenyhdistämislaissa, hallintovaliokunta, jossa vihreiden edustajat ja muutkin ovat luonnollisesti jättäneet oman vastalauseensa. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta on sanottu täällä, että sitä ei ole riittävästi otettu huomioon, ja on totta, että perustuslakivaliokunta on esittänyt tiettyjä näkökohtia, joita lakivaliokunta ei ole ottanut huomioon. Tämä ei ole mitenkään epätavanomaista: edellä käsiteltiin tupakkalakia, ja siinäkin esimerkiksi parveketupakoinnin osalta perustuslakivaliokunta korostaessaan tupakoitsijan oikeuksia esitti eräitä muutoksia, joita sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ottanut huomioon. Mutta kun luin tämän lakivaliokunnan mietinnön ja perustuslakivaliokunnan lausunnon, niin täällä on kyllä mielestäni aika hyvin perustein jätetty ottamatta huomioon eräitä perustuslakivaliokunnan lausunnossa olevia ehdotuksia. Ne on selostettu täällä. Esimerkiksi täällä sivulla 7 lakivaliokunnan mietinnössä on kyse tästä säilöön otettujen oikeusturvasta, ja tässä lakivaliokunta kirjoittaa näin: ""Tämän vuoksi perustuslakivaliokunta on katsonut, että jos lakivaliokunta päätyy ehdottamaan lain muuttamista hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla, lakiin tulee lisätä säännökset, jotka turvaavat tehokkaat ja toimivat järjestelyt siitä, että säilössä oleva ulkomaalainen saa tehokkaasti tiedon oikeuksistaan ja ymmärtää ne."" Tämän jälkeen lakivaliokunta kirjoittaa näin: ""Lakivaliokunta toteaa, että säilöön otetun ulkomaalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista tiedottamisesta on jo olemassa asianmukaiset ja riittävät säännökset, sillä ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaan säilöön otetulle ulkomaalaiselle on viipymättä tiedotettava hänen säilöönottojärjestelyistään, hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä säilöönottoyksikön järjestyssäännöistä. Nämä tiedot on mahdollisuuksien mukaan annettava kirjallisina asianomaisen henkilön äidinkielellä tai kielellä, jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän."" Ja sitten tässä kerrotaan, että tulkki on paikalla ja niin edelleen. Lakivaliokunta myös kirjoittaa: ""Valiokunta kiinnittää huomion myös siihen, että säilöön otetulla on saadun selvityksen mukaan käytännössä aina avustaja. Lisäksi käsittelyssä on paikalla tulkki. Avustajalla on merkitystä säilöön otetun oikeusturvan kannalta, sillä avustaja arvioi uusintakäsittelyn tarvetta yhdessä päämiehensä kanssa ja avustaa säilöön otettua uusintakäsittelyssä."" Eli tällä esimerkillä vain haluan sanoa, että perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt asiaan huomiota ja mielestäni hyvin asianmukaisin perustein lakivaliokunta on perustellut, miksi tätä huomiota ei ole noudatettu. Ja vastaava esimerkki on täällä se, että kun tässä avustajan saaminen turvapaikkapuhutteluun on ""erityisen painavan syyn"" takana, niin perustuslakivaliokunta esittää, että ""erityinen syy"" riittäisi, ja lakivaliokunta eräällä tavalla oikaisee kirjoittamalla: ""Oikeusavun myöntämisen edellytyksenä hallintovaiheessa on kansainvälistä suojelua hakevien osalta lähtökohtaisesti siten jo nyt erityisen syyn vaatimus. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta katsoo, että erityisen painavan syyn vaatimusta ei ole perusteltua eikä tarkoituksenmukaista muuttaa erityisen syyn vaatimukseksi."" Tässä nyt pari esimerkkiä vain siitä, että kyllä mielestäni lakivaliokunta aika huolellisesti on argumentoinut sen, miksi perustuslakivaliokunnan tiettyjä lausuntoja tai tiettyjä näkökohtia ei ole otettu huomioon. Näistä nuorista on otettu luonnollisesti huomioon perustuslakivaliokunnan lausunto, koska perustuslakivaliokunta, kuten totesin, katsoi, että siltä osin esitys on vastoin meitä sitovia kansainvälisiä sopimuksia. Kun näistä nuorista puhutaan, niin ehkä on hyvä kaikkien ymmärtää, etteivät ne nuoret siellä yksin ole puhuttelussa muutenkaan. Hallituksenkin esitys lähti siitä, että käytännössä nuorille tulisi aina avustaja, ja sen lisäksi, mitä kaikki ehkä eivät tiedä, nuorilla on aina mukana myös edustaja siellä puhuttelussa. Eivät nämä lapset tai nuoret ole siellä siis yksin. Puhemies, lopuksi: Jos joku haluaa todisteita siitä, että meillä on naurettavaa byrokratiaa, joka turhaan estää sujuvaa hallintoa, niin luenpa täältä lakivaliokunnan mietinnön sivulta 8 seuraavan kappaleen: ""Korkeimmalla hallinto-oikeudella ja alueellisilla hallinto-oikeuksilla on oikeus saada Maahanmuuttovirastolta ulkomaalaisrekisterissä olevat, käsiteltävänään olevassa ulkomaalaista koskevassa asiassa tarvitsemansa salassa pidettävätkin tiedot."" No niin, tämä on tietysti täysin ymmärrettävää ja täysin luonnollista. Sitten sitaatti jatkuu: ""Asioiden tuomioistuinkäsittelyä hidastaa kuitenkin se, että tuomioistuimet eivät voi saada tarvitsemiaan tietoja rekisteristä teknisen käyttöyhteyden avulla, koska siitä ei ole säädetty. Koska tuomioistuimia ei ole laissa määritelty ulkomaalaisrekisterin rekisterinpitäjäksi, ne eivät myöskään voi tallettaa tähän rekisteriin tietoja maahanmuuttoasiassa tekemästään päätöksestä. Tämä hankaloittaa ja hidastaa tiedon toimittamista päätöksistä niitä täytäntöönpaneville viranomaisille."" Herää vain kysymys: kuinka paljon meillä onkaan hallinnossa ja oikeudenkäytössä tällaista turhaa, asioita hidastavaa ja asioiden sujuvaa käsittelyä estävää byrokratiaa, joka siis ei vaikuta ihmisten oikeusturvaan eikä heidän oikeuksiinsa, vaan tarpeettomasti vaikeuttaa asioiden sujuvaa ja järkevää käsittelemistä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-15T18:39:06,2016-06-15T18:50:44,Tarkistettu,1.1 2016_69_121,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Zyskowiczia rakentavasta puheenvuorosta. Se, mitä edustaja Zyskowicz toi esille perustuslakivaliokunnan roolista, on aivan oikein, ja olen hänen kanssaan tässä asiassa samaa mieltä. Mutta se, mitä itse halusin tuoda esille, mikä on huolestuttava piirre, minkä myös edustaja Kari toi puheenvuorossaan esille, on se, että tämän hallituskauden aikana on vähän semmoista tunnelmaa, että kaikki ihmisoikeusarviointi ulkoistetaan perustuslakivaliokunnalle. Niin se ei voi mennä. Perustuslakivaliokunta toteaa roolissaan sen, mitä ei ainakaan saa tehdä, mikä on perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden kannalta täysin mahdotonta. Sen lisäksi se antaa hyvin tarkkaan punnittuja suosituksia ja kehotuksia, jotka yleensä on tapana ottaa huomioon. Mutta tämänkin jälkeen tulee poliittinen vastuu siitä, mikä on oikeusvaltiossa hyvää hallintoa, hyvää toimintaa, ja sitä minä halusin korostaa, että jotenkin tuntuu, että sitä vastuuta nyt ei lakiesitysten antamisessa eduskunnalle anneta, ja se on hallituksen vastuu. Tämä on ollut perustuslakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden toistuva huoli, että lakiesitysten taso näitten ihmisoikeuksien, esimerkiksi lasten oikeuksien, arviointien osalta ja myös sukupuolivaikutusten arviointien osalta toisissa esityksissä on toistuvasti aika heikkoa. Olisi kaikkien etu eduskunnassa, että siihen kiinnitetään huomiota, koska silloin vältytään siltä, että eduskunta joutuisi niitä muuttamaan, tai voi olla jopa niin, että jos eduskunta päästää ne läpi sellaisenaan, niin on monia asioita, joita ei ole kunnolla arvioitu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-15T18:50:48,2016-06-15T18:52:18,Tarkistettu,1.1 2016_69_122,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Niinistölle haluan sanoa, että huoli hallituksen valmistelemien lakiesitysten tasosta ja valmistelun perusteellisuudesta on varmasti perusteltu, mutta se on ikuinen. Niin kauan kuin minä muistan, ja olen tässä talossa ollut aika pitkään, tämä sama huoli on tuotu esiin. Muuten olemme kyllä edustaja Niinistön kanssa tällä kertaa samaa mieltä, eli perustuslakivaliokunnalla on oma roolinsa, oikeudellinen harkinta, ovatko ehdotetut esitykset sopusoinnussa meitä sitovien kansainvälisten velvoitteiden ja meidän oman perustuslakimme kanssa. Mutta se, että ne ovat sopusoinnussa, ei tietystikään tarkoita, että esitetyt esitykset kaikkien mielestä ovat esimerkiksi oikeudenmukaisia tai oikeusturvaa parantavia tai muuten hyviä ja perusteltuja. Tämä on poliittinen harkinta, josta vastuu kuuluu tietysti niille kansanedustajille ja puolueille, jotka näitä esityksiä kannattavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-15T18:52:21,2016-06-15T18:53:23,Tarkistettu,1.1 2016_69_123,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,Ja sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_124,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy jälleen kerran kiittää hallitusta. Tällä esityksellä taas kerran se hivuttaa ulkomaalaislakia tiukempaan suuntaan eli siihen suuntaan, joka perussuomalaisten tavoitteena on ollut jo pitkään. On erinomaisen tärkeää, että Suomesta tehdään entistä vähemmän houkutteleva maa enää uusien turvapaikanhakijoiden tulla ja että entistä harvempi turvapaikanhakija saisi jäädä Suomeen. Se käsittelyn nopeus tai hitaus, mihin täällä on viitattu, on loppujen lopuksi sivuseikka, jos kuitenkin saadaan rajoitettua tätä uusien tulijoitten määrää ja jos entistä harvempi niistä uusista tulijoista jää. Sitten se, mikä on myöskin erinomaisen hyvä asia, on se, että näitten oikeusavustajien mahdollisuutta osallistua rajataan. Työssäni tuolla turvapaikanhakijoitten vastaanottokeskuksessa aikoinaan huomasin, että nämä avustajat oikein erityisesti koettivat keksiä sellaisia seikkoja, jotka kannattaisi näille viranomaisille kertoa, eli turvapaikanhakijaa ikään kuin käytännössä briiffattiin tätä tutkintaa varten vastaamaan ikään kuin oikein näihin kysymyksiin. Eli näistä asiantuntijoistakin, mitä katsoin, käytännössä suurin osa, ketkä vastustavat, on lähinnä joitain sellaisia, ketkä ovat itse jollain tapaa hyötyneet tästä vanhasta tilanteesta, Lakimiesliitto ja niinpäin pois. Sitten kun täällä monet ovat huolissaan siitä, että nämä turvapaikanhakijat ovat niin hätää kärsiviä ja näin, ja siitä, miten oikeudet toteutuvat, on pakko muistuttaa kuitenkin, että suurin osa näistä turvapaikanhakijoista, toisin kuin väitetään, ei ole ikään kuin oikeita pakolaisia. Tästä on tullut sosiaalisen siirtolaisuuden väylä, ja usein — käytännössä aina, kun Suomeen tullaan — on tultu ihan turvallisten maiden kautta, jo siitä lähtien, kun Somaliasta 25 vuotta sitten ensimmäiset somalit tulivat: he tulivat Venäjältä, olivat vuosikausia asuneet Venäjällä, mutta sitten kun rahoitus loppui sieltä Venäjältä, oli pakko lähteä tänne suuntaan. (Puhemies koputtaa) Tämä on hyvä muistaa tässä, että näistä nykyisistäkin turvapaikanhakijoista monet ovat... — Siellä naputellaan siihen malliin, että taidan tulla sinne jatkamaan, onkin tätä asiaa. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan oli tarkoitus vain lyhyesti puhua, mutta aina tämä aihe, kun kuitenkin 12 vuotta käytännössä työskentelin näitten turvapaikanhakijoitten kanssa, kirvoittaa puhumaan. Eli mitä olen nähnyt ja kokenut, ja kun näitä päätöksiäkin katsotaan, niin suurin osa näistä turvapaikanhakijoista ei ole sillä lailla oikeasti avun tarvitsijoita ja nekin, ketkä ehkä mahdollisesti ovat alun perin olleet, ovat tulleet Suomeen muiden maiden kautta. Heillä olisi ollut mahdollisuus hakea tätä turvapaikkaa siellä ja näinpäin pois. Tulevaisuudessa olisikin erinomaisen tärkeä juttu, että ihan kansainvälisesti siirryttäisiin sellaiseen järjestelmään, jossa turvapaikkaa voitaisiin hakea vain ja ainoastaan ikään kuin etänä eli esimerkiksi kansainvälisten pakolaisleirien kautta. Sitten jos hakemus hyväksyttäisiin, niin haettaisiin tämä henkilö kiintiöpakolaisten tapaan Suomeen tai siihen maahan, mihin nyt on turvapaikanhakijaksi haettu. Sitten jos tulisi hylky, niin myös nämä valitukset voitaisiin käsitellä etänä, ikään kuin muissakin oikeusprosesseissa, joissa ei aina edellytetä, että se henkilö on siellä paikalla. Nämä spontaanisti rajoille ilmestyvät turvapaikanhakijat kuskattaisiin aina niille kansainvälisen yhteisön ylläpitämille leireille tekemään sitten se hakemus sieltä etänä. Tämä on minun näkemykseni mukaan ainoa mahdollisuus tulevaisuudessa. Kun aina sanotaan, että nyt on toiseksi pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan, niin minun mielestäni tämä on kaikkien aikojen pahin pakolaiskriisi, tämä on huomattavasti suurempi pakolaiskriisi kuin toisen maailmansodan jälkeen. Tätähän on jatkunut siis käytännössä jo 25 vuotta, ja se pahenee, vuosi vuodelta suurenee ja suurenee. Se, mikä toisen maailmansodan jälkeen oli, oli muutamia vuosia kestänyt, ja ne ihmiset käytännössä integroituivat eivätkä tarvinneet mitään sosiaalisia tukia, ne työllistyivät ja näin. Tämä vain kasvaa ja kasvaa vuosi vuodelta. Tämä nykyjärjestelmä ei Suomessa eikä koko Euroopassa tule kestämään. Tämä on kestämätön tilanne, jos tämä vielä kovin pitkään jatkuu. Sen tähden on erinomaisen hyvä juttu, että tätä tilannetta aletaan nyt jotenkin ratkaisemaan. Sitten edustaja Razmyar mainitsi omassa puheenvuorossaan, että hallituksessa on joku puolue, joka haluaa jotain pahaa jollekin ihmisryhmälle. Ihan nyt haluaisin tarkentaa, että mikäköhän puolue ja mikä on se ihmisryhmä, mille halutaan pahaa, ja mitä se paha mahdollisesti on, mitä halutaan. (Eva Biaudet: Eikö me just kuultu?)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-06-15T18:53:26,2016-06-15T18:58:45,Tarkistettu,1.1 2016_69_125,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Otan kantaa ihan muutamaan asiaan, mitä tässä on tullut ilmi. Edustaja Zyskowicz jo kertoi tämän säilöönottokäsittelyn uusintakäsittelystä sen, että sehän perustuu lakiin ja tällaisessa tapauksessa on aina avustaja ja tulkki läsnä, niin että ei tässä kyllä kenenkään oikeusturvaa vahingoiteta. Kyllä tällä säilöönotetulla on aina oikeus saada asiansa oikeuden käsittelyyn. Sitten tämä turvapaikkapuhuttelu ja sen oikeusavun rajaaminen. No, itse asiassa tässä nyt vakiinnutetaan vain ja ainoastaan nyt jo käytännössä oleva systeemi. Se on tosiasia, että tässä hallituksen esityksessä olisi jo pitänyt olla se, että yksin tullut alle 18-vuotias on oikeutettu myös turvapaikkapuhuttelussa oikeusapuun. Mutta nyt ihan käytännön elävästä elämästä: Tilannehan menee siten, että ennen turvapaikkapuhuttelua aina lähtökohtaisesti tämä puhuteltava tapaa ensin tämän avustajansa, siis ennen puhuttelua he käyvät asiat läpi. Jo nykyinen käytäntö menee niin, että hyvää asianajotapaa noudattavat avustajat eivät ole tässä turvapaikkapuhuttelussa läsnä — se on pääsääntö — koska he katsovat, että heillä ei ole siellä mitään tekemistä, he ovat ennen puhuttelua tavanneet tämän asiakkaansa. Ja totta kai jokainen turvapaikkapuhuttelija toimii virkavastuulla. Jos hän huomaa, että tämä henkilö, puhuteltava, on esimerkiksi erittäin haavoittuvassa asemassa, niin hänen on keskeytettävä se puhuttelu, ja sitten sinne hankitaan se avustaja. Kyllä minä luotan näihin virkamiehiin, että he virkavastuulla tekevät tätä työtä. Ja sitten vielä lyhyesti tämä valitusaikojen lyhentäminen. Eihän se avustaja, joka sitä valitusta lähtee rustaamaan, siinä vaiheessa ilmesty siihen prosessiin mukaan, vaan hän on ollut siellä jo kuukausia aikaisemmin, 10 kuukautta aikaisemmin. Kyllä hän tämän jutun tuntee ja pystyy valituksen tekemään. Ja kyllä tuo oikeusministeri on arvioinut, että 2 kuukaudella me saamme näillä menetelmillä lyhenemään näitä käsittelyaikoja, ja se on ennen kaikkea tämän turvapaikanhakijan etu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-06-15T18:58:47,2016-06-15T19:01:01,Tarkistettu,1.1 2016_69_126,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Prosessien nopeuttaminen on sinänsä kannatettava tavoite, ja tässäkin hallituksen esityksessä oli semmoisia esityksiä, joihin voi yhtyä, muun muassa tämä kokoonpanojen kaventaminen kolmesta kahteen tuomariin ja näin poispäin, mikä minusta vie oikeaan suuntaan. Mutta sitten on kyllä selkeästi nähtävissä, että osa näistä uudistuksista vie päinvastaiseen suuntaan eli prosessit todennäköisesti tulevat pitenemään, ja tämän vuoksi olemme jättäneet tämän vastalauseen. Tuossa edustaja edellä puhui tästä valitusaikojen lyhentämisestä, ja kyllä minä näen ongelmalliseksi sen, että se nytten lyhennetään 30 päivästä 21 päivään ja korkeimman hallinto-oikeuden osalta aina 14 päivään. Kummalliseksi tämän asian tekee se, että kun tämä on kuukausia kestävä prosessi, niin juuri kaikkein herkimmässä vaiheessa tätä valitusaikaa lyhennetään viikolla, puolellatoista. Eli onko sillä lopputuloksen kannalta merkitystä? Näen, ettei ole. Kyllä tässä ongelmia kohdataan, sillä valituksen tekeminen ei lähtökohtaisesti ole yksinkertaista. Monesti kyse on hyvin vaikeasta ja monimutkaisesta asiasta, ja kun otetaan huomioon kieliongelmat ja asiantuntevien avustajien suuri juttumäärä nykyisessä pakolaistilanteessa, niin on pidettävä jotakuinkin jo tätä 30 päivän valitusaikaa varsin tiukkana. Ja syy siihen, miksi sanon, että tämä johtaa päinvastaiseen suuntaan, on se, että tämä valitusajan lyhentäminen voi myös johtaa hätäisesti ja puutteellisesti tehtyjen valitusten osuuden lisääntymiseen, mikä vastaavasti lisäisi viivytyksiä prosessin myöhemmissä vaiheissa. Ja sitten tämän säilöönoton osalta olisin toivonut, että tässä olisi säilynyt tämä vanha käytäntö, että se olisi otettu parin viikon välein tuomioistuimen toimesta esille, eikä niin kuin tässä esityksessä nyt esitetään, eli että tämä asia jää sen säilöönotetun aktiivisuuden varaan. On kuitenkin kyse melko rajoittavasta toimenpiteestä, kun vapaus on rajoitettuna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-06-15T19:01:02,2016-06-15T19:03:10,Tarkistettu,1.1 2016_69_127,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Eerola aika hyvin todisti sen, mikä itse asiassa on hallituksen esityksen takana ja tavoite: halutaan kiristää maahanmuuttopolitiikkaa, halutaan kiristää pakolaisten tilannetta, antaa heille huonommat olosuhteet, antaa signaali, että me emme ole kovin anteliaita turvapaikanhakijoille. Mielestäni hän sanoi sen kaiken, mitä itse asiassa näyttää olevan tämän takana, koska on ihan ilmeistä, että kuten asiantuntijat ovat arvioineet, ne tavoitteet, joita kirjoitetaan hallituksen esityksessä, eivät tule toteutumaan, päinvastoin, joten itse asiassa tämä tulee maksamaan veronmaksajien rahoja vielä enemmän. Mutta ehkä se on sen väärtti, että saa antaa mielikuvan siitä, että kiristetään pakolaisten ja ihmisten oikeusturvaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-06-15T19:03:11,2016-06-15T19:04:03,Tarkistettu,1.1 2016_69_128,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan oikein muuten, mutta siinä oli kaksi virhettä. Ensinnäkin, en halua puhua pakolaisista, kun heistä suurin osa ei niitä ole vaan tämä on tällaista sosiaalista siirtolaisuutta eli eivät he oikeasti ole sillä lailla pakolaisia, kuten näistä päätöksistäkin nyt huomataan: hyvin harva heistä saa turvapaikkaa. Sitten toisekseen, kyllä nämä kustannukset veronmaksajille tulevat pienemmiksi. Jos ja kun meille näiden kiristysten myötä tulee entistä vähemmän turvapaikanhakijoita tänne, niin silloin nämä kustannukset veronmaksajille jäävät huomattavasti nykyistä pienemmiksi. Tavoitteena pitäisi olla minun mielestäni, jos henkilökohtaisesti saa sanoa, että tulisi suunnilleen saman verran turvapaikanhakijoita kuin Viroon vuosittain.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+7.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-06-15T19:04:04,2016-06-15T19:04:57,Tarkistettu,1.1 2016_69_129,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_69_130,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi tarvitsee tämän asian pohjalle sanoa se, että tämä oli oikeastaan, voisiko käyttää termiä, epämiellyttävä asia käsitellä. Me, jotka olemme olleet jo viime kaudella tekemässä tätä Suomen lainsäädäntöä, tiedämme tämän kipeän syntyhistorian, ja tämän käsittely ei ollut kauhean miellyttävää. Mutta joka tapauksessa vastuu pitää kantaa ja Suomen etua ajaa aina sen parhaan mukaan, mitä kulloinkin on. Asian herkkyyden takia tästä käytiin varsin laaja ja perusteellinen kuuleminen ja oikeastaan kaikki kivet ja kannot käännettiin ympäri. Pohdin, että en lähtisi lukemaan tätä lävitse, mutta tässä on niin paljon semmoista yksityiskohtaa, että tämä on syytä tuoda suuremmallekin yleisölle nyt julki, jos ei tätä ole vielä lukenut. Valiokunnan perustelut Yleistä: Tavaraliikenteen kabotaasilla tarkoitetaan valtion sisäistä kuljetusta toisessa EU-maassa rekisteröidyllä ajoneuvolla. Kabotaasi on ollut jo pitkään mahdollista EU:n ja Eta-alueen liikenteenharjoittajille — eli pitkään ollut jo vallitseva tilanne. Valiokunta kiinnittää selkeyden vuoksi huomiota siihen, että käsittelyssä oleva esitys ja kabotaasia koskeva sääntely eivät muutoinkaan koske Suomen ja kolmansien maiden, kuten Venäjän, välistä rajat ylittävää liikennettä. Suomen ja Venäjän välisistä kuljetuksista säädellään edelleen maiden välisissä kansainvälisissä sopimuksissa. Eli moni ihminen, joka näkee venäläisen rekan, luulee, että se on kabotaasia, ja tämä ei ole lainkaan paikkansa pitävää. Eli tarvitsee ensimmäiseksi tietää, mitä se kabotaasi on. Kabotaasista on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa, joka on päivätty vuodelle 2009, maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säädöksistä. Eli tämä on EU:n tavaraliikennelupa-asetus, nimenomaan paino sanalla ""asetus"" — asetus ja direktiivi poikkeavat toisistaan varsin perusteellisesti. Kyseisen asetuksen taustalla on keskeisesti yksi EU:n perusperiaatteista eli ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus EU:n sisämarkkinoilla. Hallituksen esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annettua lakia — ja tämä on päivätty 2006 — muutettavaksi siten, että kabotaasikuljetuksia koskevat kansalliset 6 a §:n säädökset kumotaan ja pykälässä viitataan pelkästään EU:n tavaraliikennelupa-asetuksen säädöksiin. Eli ainoastaan yksi pykälä kumotaan, ja nyt jo voimassa oleva EU:n tavaraliikennelupa-asetus on se, mikä ohjaa. Jatkossa Suomessa sovellettaisiin siten vain suoraan kansallisesti sovellettavan EU-asetuksen säädöksiä, kuten lähes kaikissa muissakin EU-maissa. Asiantuntijakuulemiset ovat olleet asian perusteellisen käsittelyn aikana ristiriitaisia, ja esityksen vaikutuksista ja merkittävyydestä on myös tuotu esille varsin erilaisia näkemyksiä. Saatavilla olevat tilastot on käsittelyn aikana riitautettu, mikä ei ole ollut omiaan helpottamaan tai nopeuttamaan asian käsittelyä ja päätöksentekoa. Tasapuoliset toimintaedellytykset: Kabotaasilla on arvioitu olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa tyhjänä ajamisen välttämisen, kuljetuskustannusten optimoinnin ja päästöjen vähentämisen kannalta — tämä on siis EU-asetuksen lähtökohta. Lisäksi nämä kuljetukset tuovat suomalaisille kuljetusyrityksille liiketoimintamahdollisuuksia muissa jäsenmaissa, mistä selkeänä osoituksena on, että virallisten tilastojen mukaan suomalaisten kuljetusyritysten ulkomailla harjoittaman kabotaasin määrä on moninkertainen verrattuna ulkomaalaisten kuljetusyritysten Suomessa harjoittamaan kabotaasiin. Tilastojen perusteella Suomi ja suomalaiset kuljetusyritykset siis hyötyvät kabotaasista. Kabotaasin määrästä Suomessa on vaikea saada luotettavaa tietoa, ja asiantuntijakuulemisessakin tästä on esitetty selkeästi toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Erityisen vaikeaa on saada tietoa laittoman kabotaasin todellisesta määrästä. Eli me myönnämme, että laitonta kabotaasia on, ja pitää myös tiedostaa, että laiton kabotaasi on laitonta kabotaasia nyt ja tämän muutoksen jälkeenkin, ja laittomaan kabotaasiin tulee puuttua voimakkaalla kädellä. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu laajasti esille erilaisia vakavia huolia muun muassa toimijoiden tasapuolisen kilpailun edellytyksiin ja harmaan talouden lisääntymiseen liittyen, mikäli kabotaasikuljetusten määrä Suomessa kasvaisi jatkossa. Valiokunta pitää asiantuntijakuulemisessa esille tuotuja huolia perusteltuina. Kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 5 a §:ssä on säädetty tilaajalle selvitysvelvollisuus kuljetuksen laillisuudesta. Ennen kaikkea mahdollisten lieveilmiöiden torjuminen vaatii valvonnan tehokkuutta sääntelyn noudattamisen varmistamiseksi. — Hyppäsinköhän minä jonkun rivin yli? — No, joka tapauksessa tilaajan on siis selvitettävä, onko kyyti laillinen. Valvonnan tehottomuus ei saa johtaa epäterveeseen kilpailuun tai harmaan talouden lisääntymiseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan liikenteenharjoittajan tulee voida esittää kabotaasikuljetuksissa selvät todisteet saapuvasta kansainvälisestä kuljetuksesta sekä kustakin sitä seuraavasta kabotaasimatkasta. Käytännössä kaikissa kansainvälisissä kuljetuksissa on oltava rahtikirja. Tässä on ollut epäselvyyttä matkan varrella siitä, onko rahtikirja oltava vai ei — kabotaasikuljetuksissa rahtikirja on oltava. Valiokunta edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö ja sisäasiainministeriö varmistavat yhteistyössä, että kabotaasikuljetuksia koskevan EU:n tavaraliikennelupa-asetuksen kabotaasikuljetuksia koskevien säännösten noudattaminen varmistetaan mahdollisimman tehokkaasti ja kiinnitetään erityistä huomiota tien päällä tehtävään kabotaasikuljetusten rahtikirjoja koskevaan viranomaisvalvontaan. Valiokunta korostaa, että poliisi-, tulli- ja rajavartiomiehillä on oikeus myös pysäyttää ajoneuvot tarvittavien asiakirjojen tarkistamiseksi. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että mahdollisimman pikaisesti arvioidaan sähköisen rahtikirjan tai muiden sähköisten menettelytapojen ja tekniikoiden käyttöönoton mahdollisuudet sääntelyn noudattamisen varmistamiseksi. Lisäksi tulee arvioida muutoinkin kattavasti, miten kuljetusyritysten tasapuoliset kilpailun edellytykset voidaan turvata ja ehkäistä mahdolliset lieveilmiöt markkinoilla. Markkinoiden tasapuoliset kilpailun edellytykset vaativat välttämättä myös työsuhteisiin liittyvien velvoitteiden tasapuolista noudattamista kuljetusyrityksissä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös kabotaasikuljetuksissa tulee noudattaa Suomen lainsäädännön ja työehtosopimusten vaatimuksia soveltuvin osin, mutta näin ei käytännössä aina tapahdu. Valiokunta viittaa työ- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöön, päivätty tälle vuodelle, jossa tuotiin esille tarve seurata tarkasti uuden EU-sääntelyyn perustuvan työntekijöiden lähettämisestä annetun lain vaikutuksia maantiekuljetuksiin. Mietinnön mukaan erityisesti kyseisen lain työskentelyä koskevat ja laissa säädettyjen ilmoitus- ynnä muiden velvollisuuksien edellytyksinä olevat vähimmäisaikarajat sopivat huonosti maantiekuljetuksiin, ja seurannan pohjalta tulisi tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin mainituilla lailla voimaan saatettavan direktiivin täytäntöönpanon tehostamiseksi. Liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että saadun selvityksen mukaan EU-tasolla komissio on alustavasti tuonut esille maantieliikenteen sääntelyä koskevien uusien ehdotusten yhteydessä, että lähetettyjen työntekijöiden sääntely maantiekuljetuksessa sisällytettäisiin tulevaisuudessa nimenomaan maantiekuljetuksia koskevaan sääntelyyn. Valiokunta toivoo, että tätä kautta säännösten tasapuolisen noudattamisen ongelmiin saadaan jatkossa selkeitä parannuksia. Kyseisen sääntelyn valmisteluun tulee osallistua aktiivisesti, mutta näihin kysymyksiin on joka tapauksessa etsittävä jo lyhyemmällä aikavälillä kokonaan uusia ja toimivia ratkaisuja sekä kansallisesti että EU-tasolla. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että EU:n tavaraliikennelupa-asetukseen liittyy keskeisesti kabotaasikuljetusten tilapäisyyttä koskeva vaatimus. Asetuksen mukaan kabotaasiliikenteellä tarkoitetaan kansallista liikennettä, jota harjoitetaan tilapäisesti toisen lukuun vastaanottavassa jäsenvaltiossa kyseisen asetuksen mukaisesti. Valiokunta pitää selvänä, että asetuksessa säädetty tilapäisyyden vaatimus ei voi tarkoittaa muuta kuin että kyseessä oleva toiminta ei voi olla jatkuvaa. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että asetuksen säädöksiä sovelletaan tasapuolisesti tästä asetuksen keskeisestä lähtökohdasta käsin. Valiokunta toivoo, että tilapäisyys voitaisiin jatkossa määritellä tarkemmin EU-tasolla. Johtopäätökset: Valiokunnan liikenne- ja viestintäministeriöstä saaman perusteellisen selvityksen pohjalta valiokunta arvioi, että esityksen mukainen lainsäädännöllinen ratkaisu on käytännössä ainoa ja väistämätön vaihtoehto tämänhetkisessä tilanteessa. Tästä syystä valiokunta esittää lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunta edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö arvioi kattavasti lakimuutoksen käytännön vaikutuksia ja mahdollisia muutostarpeita. Lisäksi valiokunta korostaa, että valtioneuvoston tulee huolehtia valvontaviranomaisten toiminnan edellytyksistä EU:n tavaraliikennelupa-asetuksen noudattamisen varmistamiseksi. Erityisen tärkeää on, että rahtikirjaa koskevien säännösten noudattamista valvotaan tehokkaasti. EU-tason sääntelyn aiheuttamien mahdollisten lieve-ilmiöiden ehkäisemiseksi on osallistuttava aktiivisesti myös asiaa koskevaan EU-tason jatkovalmisteluun ja tuotava valmistelussa voimakkaasti esille Suomen olosuhteisiin liittyvät erityispiirteet. Tässä on sitten myös kahden puolueen esittämä vastalause, mutta kuten kuulitte, asia on kohtalaisen monimutkainen ja kuulemisessa tuodut tiedot ja tilastot, lukemat, olivat omiaan vielä sekoittamaan sitä, joten tämä on ollut hankala käsitellä. Mutta kuten tuossa johtopäätöksessä todetaan, niin tämä on tässä tilanteessa ainoa ja väistämätön vaihtoehto.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-06-15T19:05:19,2016-06-15T19:20:05,Tarkistettu,1.1 2016_69_131,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa rouva puheenjohtaja! Ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen kuulin koko valiokunnan mietintöluonnoksen luettavan täällä eduskunnassa — mutta painavaa asiaa sinällään. Arvoisa puhemies! Kilpailu kuuluu liiketoimintaan, eivätkä suomalaiset kuljetusyrittäjät tai heidän työntekijänsä rehtiä kilpailua pelkää. EU:n kabotaasilainsäädännön ongelmana vain on määrittelemätön väliaikaisuus, joka tähän asti on tarkennettu kansallisessa lainsäädännössä. Kabotaasin ajatus sinällään on kannatettava: vähentää maahan tulleiden ulkomaisten rekkojen tyhjänä ajoa. EU:n määräysten mukaan toisen EU-maan sisäisissä ajoissa tulee noudattaa kyseisen maan työehtosopimuksia ja maksaa kuljettajille vähintään samaa palkkaa. Tämä ei ole ongelma myöskään suomalaisille kuljettajille, jotka ajavat kabotaaseja muissa EU-maissa. Huonosti määritelty EU-lainsäädäntö kuitenkin muuttaa kilpailutilannetta Suomessa, mikäli lainsäädännössä ei ole selkeitä valvottavia rajoja ja määräyksiä, joita viranomaisemme voisivat valvoa. Tässä tilanteessa valvonnan määrällä ei ole mitään vaikutusta. Nykyresursseillamme on jo vaikea valvoa kattavasti raskaan liikenteen ajoneuvojen teknistä kuntoa ja ajoaikoja. Millä resursseilla voimme valvoa käytännössä vapaata ulkomaisten rekkojen liikennettä ajo-oikeuden ja työehtojen kannalta? Valiokuntakuulemisessa, asiantuntijakuulemisessa, muun muassa aluehallintovirasto, joka vastaa tästä valvonnasta, toi meille tällaisen selkeän listan siitä, miten valvonta toimii perinteisestä näkökulmasta. Vastaus: Käytännössä ei valvota, koska työnantaja on ulkomaalainen ja toimii täällä vain hetkellisesti. Ulkomaalaisvalvonta — valvontaa ei tehdä, koska tietoa toimijoista ei ole. Tilaajavastuulaki — käytännössä sama haaste, ei tiedetä, missä toimijoita on, ja niin poispäin. Tämä on tätä jo nyt tällä hetkellä. Valiokunnan mietinnön mukainen esitys tulee antamaan matalamman kustannustason EU-maista tuleville rekoille epäreilun kilpailuedun kotimaisiin yrittäjiin nähden. Kuljetuskustannukset laskevat vain, jos työehtosopimusten mukaista palkkaa ei makseta. Hallitus on ollut hyvin huolissaan työpaikoista ja yrittäjistä. Tällä esityksellä molemmat tulevat kärsimään. Kotimaiset pk-yrittäjät, jotka työllistävät suomalaisia, tulevat häviämään kilpailussa monikansallisia jättejä ja toimintaansa Baltiaan tai Itä-Eurooppaan siirtäneitä vastaan. Kilpailluilla kuljetusmarkkinoilla kannattavuus on jo nyt haastavaa, vaikka ala työllistää 100 000 ja tuo verotuloja Suomeen 2,7 miljardin euron edestä. Siksi minun on pakko ihmetellä Suomen hallituksen kurssimuutosta asiassa, jossa aikaisemmat hallitukset ovat puolustaneet maamme kansallisia etuja. Koko kansallisen kabotaasilainsäädännön pois pyyhkiminen on ratkaisu, jota en ymmärrä. Olemme tämän kevään aikana keskustelleet tässä salissa monesti tästä asiasta, ja on yli puoluerajojen todettu, että EU:n tieliikennepaketti mahdollisine muutoksineen on tulossa. Samoin Tanska haastaa samoista syistä EU:ta edelleen. Mahdollisuuksia olisi ollut, jos olisi löytynyt tahtoa. Tässä asiassa suomalainen kuljetusala voi katsoa hallituspuolueista erityisesti vielä viime kaudella rehvakkaasti rekkamarsseihin osallistuneiden perussuomalaisten suuntaan. Liikenneministeri Berneriltä kysyisin, jos hän olisi paikalla, missä ovat esitykset Suomen vastatoimista. Hallitus päätti jo vuosi sitten toimintalinjastaan, ja siitä asti ollaan puhuttu mahdollisista vinjeteistä, talvirengaspakosta, sähköisistä rahtikirjoista ja niin edelleen, joilla pyrittäisiin suojaamaan kotimaisia kuljetusyrityksiä. Odotatteko siihen asti, että on liian myöhäistä, vai jäävätkö nämä vastatoimet vain puheiksi? Edellinen, erittäin fiksu liikenneministeri Paula Risikko olisi vienyt asian EU-tuomioistuimeen eikä olisi lähtenyt hölläämään lakia, kuten Berner ja Soini nyt sulassa sovussa tekevät. Eihän tilapäinen voi olla viikosta toiseen toistuvaa ja lain kiertämiseen perustuvaa toimintaa. Jo valvonnan kannalta ovat laissa määritellyt rajat tarpeen. Siksi Suomen kansalliset säännökset kabotaasiliikenteen tilapäisyyden määrittelyn ja kabotaasikuljetuksen määritelmän osalta ovat perusteltuja eivätkä EU-asetuksen vastaisia. Suomessa, pitkien välimatkojen maassa, on näihin asioihin suhtauduttava herkästi. Suomi on riippuvainen kumipyöräkuljetuksista. Emmehän halua suomalaisen rekkakaluston ja työvoiman ulosliputtamista. Mielestäni hallituksen tulisi olla vahva EU:n painostuksen alla, varsinkin kun sen toimet ovat täysin hallituspuolueiden vaalienaluspuheiden vastaisia. Voiko hallitus uhrata suomalaiset kuljettajat ja työpaikat jättämällä huomiotta suomalaisten kuljetusyrittäjien huolen? Olemme jättäneet valiokunnassa hylkäysesityksen ja tulemme sen tämänkin käsittelyn aikana täällä eduskunnassa tekemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-06-15T19:20:06,2016-06-15T19:26:02,Tarkistettu,1.1 2016_69_132,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvostettu entinen liikenneministeri! On pakko todeta tässä yhteydessä se linja, mitä edellisten hallitusten aikana aloitettiin, jo silloin, kun ministeri Kyllönen oli liikenneministerinä: Suomi piti pintansa. Siinä samassa rintamassa oli liikennevaliokunnan nykyinen puheenjohtaja perussuomalaisesta puolueesta. Me olimme yhtä mieltä siitä, kuinka meidän pitää toimia. (Ari Jalonen: Kyllä!) Nämä faktat olivat jo silloin pöydässä, ja tästä tilapäisyydestä ei ollut ongelmaa. Oltiin kansallisesti suomalaisen yrittäjän ja suomalaisen kuljetusliikennetyössä olevan työntekijän puolella. (Ari Jalonen: Edelleen!) Tällä hetkellä hallitus noudattaa tätä toivotaan toivotaan ‑politiikkaa, niin kuin eilisessä välikysymyksessäkin voimme todeta. Hallitus suunnittelee, hallituksella on toimenpiteitä, mutta nykyhetkeen hallitus ei tartu. Hallitus karkaa aivan kuten aika monessakin asiassa, mutta eilinen juuri todisti sen, että nyt hetkeen tarttuminen olisi ollut se ainoa oikea vaihtoehto. Minä voisin allekirjoittaa tämän valiokunnan mietinnön, jos meillä samaan aikaan hallitus olisi valmistellut ne toimenpiteet, joilla vastataan kansallisesti tähän kabotaasiliikenteen vapauttamiseen, nyt tällä lainsäädännöllä: ne toimet, jotka olisivat olleet siellä talvirengaspakkojen ynnä muun kanssa. Miksi kiiruhtaa juuri nyt, kun hallituksessa varmasti tiedetään, että EU tulee uudistamaan tätä lainsäädäntöä? Me voimme nähdä Euroopan eri maista, kuinka tiukasti siellä katsotaan työaikadirektiivien puitteissa sitä, minkälaiset ovat lepoajat, kuinka siellä valvotaan kabotaasiliikennettä jo nyt tiukemmin. Siellä on lähdetty vastaamaan tähän tulevaan muutokseen, mutta mitä tekee Suomen hallitus? Suomen hallitus ottaa rohkean etunojan tietämättä, mihinkä on nojaamassa. Tulee vapaa pudotus: kun 30 metrin mäestä ollaan opittu hyppäämään, niin sitten mennäänkin isoon mäkeen ja hypätään säkki päässä tuntemattomaan. Tämä on sitä hallituksen politiikkaa tässä hetkessä ja nyt. On todella harmillista, että me joudumme käymään tämmöistä keskustelua tässä tilanteessa, missä meillä on edellisen hallituskauden aikana tehdyt linjaukset, joissa perussuomalaiset olivat täysin rinnoin mukana. Miksi nyt tulevat ne EU-pakotteet, kun me olisimme voineet tehdä toisin? Arvoisa puhemies! Oikein kirjoitin tähän puheen, mutta pitkä esittely ja edustaja Kymäläisen hyvin rakennettu puheenvuoro, joka oli erittäin perusteltu, antoivat minulle vapauden puhua tästä ihan omasta päästäni. (Suna Kymäläinen: Sydämestä!) Uskon, että tämä on suomalaisten kuljetusalan yrittäjien ja suomalaisten ajoneuvokuljettajien sydämen ääni. Me puhumme heidän kanssaan samaa kieltä. Jo lähetettyjen työntekijöiden kohdalla hallitus lähti lipsumaan siitä, mitä EU:ssa todella halutaan tehdä. Haluttiin turvata suomalaisten työntekijöiden ja yrittäjien asema lähetettyjen työntekijöiden osalta. Se oli yksimielinen, kirjallinen lausunto, jonka esittivät liikennöitsijät ja kuljetustyöntekijät. On mahdotonta käsittää, miksi nyt olemme tekemässä oikein tämän asian kanssa, kun tilapäisyyteen, kun ei ole selkeätä tulkintaa, kaatuu tämä asia. Arvoisa rouva puhemies! Ugh, olen puhunut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-06-15T19:26:06,2016-06-15T19:30:50,Tarkistettu,1.1 2016_69_133,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa minä toivoin, että tämä lakiesitys viipyisi valiokunnassa riittävän pitkään, jotta me saisimme uutta tietoa siitä EU:n liikennepaketista. Puolustimme ja puolustamme edelleen sinnikkäästi suomalaisia kuljetusyrityksiä ja kuljetustyöpaikkoja. Valiokunta on mietinnön mukaan saanut hyvin laajan ja perusteellisen selvityksen ja toteaa, että tämä ratkaisu on ainoa ja väistämätön vaihtoehto tämänhetkisessä tilanteessa. Minä luotan tähän valiokunnan näkemykseen. EU:ssa pienten maiden viesti on ollut, että kabotaasia tulisi keventää, jotta nimenomaan pienten maiden kuljetukset saataisiin kilpailukykyisiksi myös ulkomailla. Suomalaiset kuljetusyritykset näyttävät olevan enemmän Euroopan isojen maiden, Saksan ja Ranskan, linjalla ajamassa tiukempia kabotaasisääntöjä. Suurimmat huoleni liittyvät siihen, kyetäänkö kabotaasiliikennettä valvomaan tehokkaasti ja onko yrityksillä jatkossa tasapuoliset toimintaedellytykset. Valvonnan tehottomuus ei saa johtaa harmaan talouden lisääntymiseen ja kuljetusyritysten epäterveeseen keskinäiseen kilpailuun. Ehdotus siitä, että valvonta laajenisi, jolloin Tullilla ja poliisilla olisi mahdollisuus pysäyttää autoja tien päälle, ja siirtyisimme sakosta hallinnollisiin seuraamuksiin, on mielestäni hyvä. Lisäksi meidän pitää huolehtia siitä, että maasta ei voi poistua ennen kuin hallinnollinen seuraamus on hoidettu. Tästä ehkä kuulemme jatkossa. Minä kannan erittäin paljon huolta liikenneturvallisuudesta. Minua kauhistuttaa tieto siitä, että Pohjois-Suomen talvisissa oloissa liikkuu raskaassa lastissa olevia ulkomaisia rekkoja, joilla ei ole nastarenkaita ja jotka eivät ole tottuneet talvikeleihin. Talvirengaspakko saataneen aikaan myös hyvin nopeasti. Minä toivon myös sitä, että hyvin pian pääsemme siihen ratkaisuun, että ulkomaiset rekat maksavat Suomen teiden käytöstä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-06-15T19:30:55,2016-06-15T19:33:39,Tarkistettu,1.1 2016_69_134,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Heti alkuun on todettava, että vastalauseen allekirjoittajat ovat ymmärtäneet hyvin, mikä kabotaasissa on se tärkeä asia: alun perin varsin järkevä esitys, ympäristöä säästävä, kuljetusyksiköiden tyhjänä ajoa poistava kabotaasikuljetus. Tästähän kabotaasissa on kyse. Kiitos siitä vastalauseen allekirjoittajille. Haluan kuitenkin korjata vastalauseessa yhden selkeän virheellisyyden. Siinä kerrottiin näistä harmaan talouden määrärahoista. Hallitus on vuoden 2016 alusta harmaan talouden torjuntaan osoittanut erityismäärärahan eikä poistanut, niin kuin tässä vastalauseessa annettiin ymmärtää, elikkä kyllä harmaata taloutta Suomessa edelleen torjutaan ja siihen on varattu määrärahoja. Täällä on kovasti, ehkä hieman jälkiviisaastikin, todettu, että nyt ollaan Suomessa muuttamassa kabotaasin määritelmää. Se pitää paikkansa siltä osin kyllä, mutta se määritelmä, joka edellisellä hallituskaudella tuohon kabotaasikuljetukseen laitettiin, on se kiistanalainen kysymys, ja se nyt poistetaan, ja perustellusti vaadittaisiin uusia määritelmiä siihen. Nämä määritelmät olisi kuitenkin ollut tehtävä jo viime kaudella, jotta tältä kiusalliselta tilanteelta oltaisiin vältytty. Mutta viime hallituksessa siihen ei tartuttu, ei muun muassa laitettu talvirengasvaatimusta, jolla olisi pystytty säätelemään asiaa, ei vinjet-maksua. Nämä ovat vaikeita päätöksiä, ja ymmärrän, että ei se silloinkaan ollut helppoa niitä laittaa vaan mentiin tähän määritelmään, kuljetuksien purkumääritelmään, mikä nyt tässä on kiusallista. Tässä vastalauseessa ja mediassa annetaan ymmärtää, että Suomi olisi avaamassa kaiken kilpailun. Näinhän ei kuitenkaan ole, vaan kabotaasikuljetussäädäntö niin Suomessa kuin myös koko EU:n alueella on nyt samanlaista ja tasavertaista kaikissa maissa pois lukien sitten enää Tanska, mikä vielä on näillä omilla säädöksillään mukana. Pitää muistaa se, mikä jää jäljelle, elikkä kansainvälisiä tiekuljetuksia koskevan asetuksen nojalla kabotaasi on rajattu kolmeen kuljetukseen seitsemän päivän sisällä ja sen jälkeen, kun ajoneuvo on kansainvälisessä kuljetuksessa saapunut Suomeen. Suomen nyt voimassa oleva lainsäädäntö poistaa sen määritelmän niiden ajojen tilapäisyydestä, mutta meille jää edelleen se kabotaasisääntö voimaan, elikkä nyt toimitaan tasavertaisesti EU:n alueella kaikkien EU-maiden kesken. Suomalaiset yrittäjät ajavat kabotaasia Euroopan maissa, ja eurooppalaiset yrittäjät saavat samoilla periaatteilla ajaa kabotaasia Suomessa. Tämä on reilua kilpailupolitiikkaa, ja näin toimitaan. Reilua on myös maksaa kuljettajille asianmukainen palkka siinä maassa, kun se niille kuuluu. Tästähän tässä kabotaasissakin on kysymys. Nyt ollaan luopumassa kabotaasikuljetusten määritelmästä ja tilapäisyyden vaatimuksesta, mikä viime hallituskaudella Suomeen on säädetty. Täällä on kiinnitetty huomio tähän valvonnan tehokkuuteen ja vaativuuteen. Se on totta, että on haasteellista se valvonta ja siihen poliisin, erityisesti liikkuvan poliisin, jatkuminen olisi ollut tärkeää. Mutta viime hallituskaudella siitä luovuttiin. Nyt se hankaluus on tässä realisoitumassa. Tärkeää on huomioida, että suomalainen kuljetusala on nostanut ne huolenaiheet, jotka tuossa valiokunnan mietinnössäkin on tuotu esille, elikkä huoltovarmuuden, liikenne- ja työturvallisuusasiat, sen, että ulkomaalaiset kuljettajat eivät usein tunne suomalaisia liikennesääntöjä ehkä riittävästi, kommunikoinnin, purkupaikoilla olevat ongelmat et cetera et cetera. Mutta nämä asiat on hyvin tuossa valiokunnan mietinnössä huomioitu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-06-15T19:33:39,2016-06-15T19:38:40,Tarkistettu,1.1 2016_69_135,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Euroopan unionissa on ihmisten, tavaroiden, palveluiden vapaa liikkuvuus EU:n sisämarkkinoilla. Tätä periaatetta ajatellen olemme tämänkin hallituksen esityksen lainsäädännön edessä. Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Olemme saari muihin maihin verrattuna, mutta kumipyöräliikenne on eittämättä yksi tärkeimmistä tavaroiden liikkumismuodoista Suomessa. Kabotaasiliikenne on ollut mahdollista pitkään EU:n ja Eta-alueen sisällä. Tähän asti olemme itse asiassa pystyneet ehkä omalla tavallamme sitä Suomen etua ajamaan elikkä ottamaan rusinat pullasta. Kotimaassa on ajettu 86 tonnikilometriä kabotaasikuljetuksia, kun vastaavasti kotimaiset yrittäjämme ovat ajaneet 250 tonnikilometriä kabotaasikuljetuksia ulkomailla. Siis moninkertaisesti meidän yrittäjämme ovat liikkuneet toisten maiden teillä, ja tätä me haluamme edelleenkin entistä tiitterämmin edistää, että meidän yrittäjämme mahdollisesti kuljettavat myöskin ulkomailla tavaroita. Valiokuntakuulemisessa asiantuntijat ovat olleet erimielisiä, kuten täällä on todistettu. Siksi asia on ollut hiukan hankala käsitellä. Tästä erimielisyydestä: ehkä tässäkin salissa olemme tästä kiistelleet. Tämän kabotaasikuljetuksen lainsäädännön edessä positiivinen vaikutus sen lisäksi, että kotimaiset yrittäjämme pääsevät vapaasti liikkumaan EU- ja Eta-alueella, on myöskin se, että tyhjänä ajamista haluamme välttää ja kitkeä ja kuljetuskustannusten optimoiminen olisi päämäärämme. Päästöjä halutaan vähentää myös tästä liikenteestä. Kun kabotaasiliikennettä ajetaan, niin sitä ei tehdä jatkossakaan ihan villinä. Siinä on omat rajoitteensa, ja kun ajetaan kabotaasiliikennettä Suomessa, niin totta totisesti kuljetuksissa pitää noudattaa Suomen lainsäädäntöä ja myös työehtosopimusten vaatimia sovellutuksia, eli mikään villi länsi tämäkään ala ei tule olemaan. Olemme tietysti useasta asiasta huolissamme tämän lainsäädännön edessä. Vaadimme sitä, että saapuvalla kansainvälisellä kuljetuksella on asianmukaiset paperit eli rahtikirjat olemassa. Vaadimme myös sitä, että tätä lainsäädäntöä tieliikenteessä noudatetaan. Tähän valvontaan, joka myöskin on tullut tässä hyvin esille, pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. Myöskin harmaan talouden kitkemiseen hallitus on omat miljoonansa antanut, ja siihen haluamme laittaa rahaa. Tieliikennelain uudistaminen on parhaillaan menossa — kysyttiin, eikö mitään ole edistetty tällä vaalikaudella. Myöskin talvirengaspakkoa halutaan viedä eteenpäin. Samoin vinjettimaksujen mahdollistamista ulkomaalaiselle liikenteelle on edistettävä tämänkin vaalikauden aikana. Sitä ei ole vieläkään saatu voimaan, ja vastustajat lienevät jossakin muualla kuin tämän salin sisällä. Tavarakuljettamisten helpottamiseksi pitää lainsäädäntöä edelleenkin mahdollistaa eteenpäin. On siis tärkeää, että tulevaisuudessa valvontaa raskaalle liikenteelle ja tälle kabotaasiliikenteelle tulee tien päälle entistä enemmän. Ja kun puhuttiin sitten myöskin siitä tilapäisyydestä, joka tähän tavaraliikennelupa-asetuksen noudattamiseen tulee, niin meidän Euroopan parlamentin jäsenet toivottavasti sitä kansallista etuansa ajavat myöskin siellä unio-nin pöydissä sen määrittelemiseksi, mikä on tilapäistä tavaraliikennekuljetusta. Siihen toivottiin, niin kuin valiokunta halusikin, täsmennystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-06-15T19:38:42,2016-06-15T19:44:16,Tarkistettu,1.1 2016_69_136,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Luin itse tässä salissa tämän käsittelyssä olevan asian lähetekeskustelun pöytäkirjaa päivältä 9. helmikuuta. Lisäksi muistelin AKT:n, SKALin ja ALT:n järjestämää tilaisuutta samaiselta helmikuulta. Näissä molemmissa tilaisuuksissa annettiin hallituspuolueiden jäsenten kasvoilla ymmärtää, että hallituksen esitys voi vielä monella tavalla muuttua, loiventua ja erilaisia työkaluja ja instrumentteja on käytössä. Uskallan sanoa, että todellisuudessa niitä ei ollut. Me olemme Suomessa jo vuosia taistelleet kotimaisen liikennetoimialan edellytysten puolesta ja EU:n kabotaasisäädöksiä vastaan. Hallituksen linja kansallisesta lainsäädännöstä kokonaan luopumisesta on mielestäni kestämätön, ja se on myös mielestäni huonoa edunvalvontaa. Tämä esitys tulee vaikeuttamaan — huom., ei ""tullee"" vaan ""tulee"" vaikeuttamaan — suomalaisten kuljetusyrittäjien kilpailukykyä ja lisää ihan varmasti myös harmaata taloutta. Lisäksi se, että hallitus halusi viedä lain läpi tilanteessa, jossa komission valmistelema tieliikennepaketti on kesken, tuntuu vähintäänkin kummalliselta. Hallituksen mielestä yksi syy kiireeseen on kanteen nosto Suomelle. Eikö olisi voitu vedota komission suuntaan ja todeta, että miksi muuttaa kabotaasisäädöksiä tilanteessa, jossa tuo komission tieliikennepaketti on antamassa samaan asiaan suuntaviivoja ja uudistuksia? Tämä käsissämme oleva kabotaasipäätös haastaa entistä tiukemmin meidän oman liikennevalvontamme, joka on jo ehkä entisestäänkin heikentynyt liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen. Toivottavasti olemme edes siitä kaikki samaa mieltä, että erityisesti raskaan liikenteen valvontaan on välttämätöntä panostaa jatkossa huomattavan paljon enemmän. Ja mitä tulee näihin poliisien resursseihin, niin viime vaalikaudella oltiin valmiita — ihan välikysymykseen asti — lisäämään poliisien määrää, jolloin heitä oli reilu 7 000. Nyt hallitus on valmis leikkaamaan poliisien kokonaismäärää 6 500:aan. Ja toisaalta, mitä tulee harmaaseen talouteen, niin viime vaalikaudella tämän asian parissa teki (Puhemies koputtaa) 300 lisäkäsiparia töitä. Koen itse, että (Puhemies koputtaa) nämä talvirengaspakot, vinjet-maksut ja todelliset sanktiot laittoman kabotaasin kuljettamisesta ovat selvittämisen arvoisia ja tutkimisen (Puhemies koputtaa) arvoisia, mutta on tosi surullista, että kabotaasilainsäädännöstä haluttiin nämä kansalliset säädökset viedä pois.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-06-15T19:44:17,2016-06-15T19:46:41,Tarkistettu,1.1 2016_69_137,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Matti Eskon sanoin: viikkoja tiellä saa rekkamies asvalttia niellä. Suomalainen kuljetusyrittäjä pitää talouden pyörät pyörimässä. Vaativa ja raskas kuljetusala kärsii jo tällä hetkellä valtavista kannattavuuspaineista. Hallitus aikoo tämän lisäksi vapauttaa ulkomaista rekkaliikennettä Suomessa. Esityksellä ehdotetaan purettavaksi kansallinen lainsäädäntö kabotaasikuljetuksissa. Kabotaasilla tarkoitetaan maan sisäisiä, tilapäisiä kuljetuksia vieraan maan rekisterissä olevalla ajoneuvolla. Yrittäjät ovat seuranneet huolestuneina hallituksen toimia, koska nyt ollaan vapauttamassa ulkomaisten rekkojen tulo Suomen teille. Tämä mullistaisi kilpailutilanteen ja avaisi laajat ovet harmaalle taloudelle sekä tulee haastamaan kuljetusalan työpaikkoja entisestään. Kuljetusyrittäjät ovat tehneet paljon investointeja. Alalla on ollut koko ajan kannattavuuspulmia, ja rekkamiehet painavat todella pitkää päivää jo nytten. Kansallisen lainsäädännön määritelmien poistuminen lisäisi kabotaasiliikennettä Suomessa. Uhkana on, että epäterve kilpailu ja harmaa talous lisääntyvät alalla merkittävästi. Tieliikenteen tavarakuljetusten liikevaihto on Suomessa noin 6 miljardia euroa ja työllistää pelkästään tavaraliikenteen kuljettajia noin 70 000. Nyt puhutaan toimialasta, joka maksaa noin 6 miljardin liikevaihdosta arviolta 2,7 miljardia eli lähes puolet veroina valtiolle. Esityksen ongelmat tunnustettiin yleisesti eduskunnan lähetekeskustelussa. Puolestapuhujia esitykselle ei salista löytynyt. Ihmetystä herätti myös esityksen ajankohta. EU:lta on tulossa ensi vuonna pitkään valmisteltu maantielakipaketti, jonka odotetaan selventävän unionin lainsäädäntöä myös kabotaasiasioissa. Esimerkiksi Tanska ei ole samassa tilanteessa luopumassa omista kansallisista linjauksistaan. Ei voikaan kuin ihmetellä hallituksen valmiutta muuttaa nykyistä Suomen linjaa, varsinkin nyt, kun EU:n maantielakipaketti on odotettavissa ensi vuoden alkupuolella ja tuon paketin yhteydessä myös tämä kyseinen asia olisi tullut käsitellyksi. Jos tämä esitys viedään nyt läpi, on selvää, että siitä seuraa vaikeuksia. Viranomaisilla — työsuojeluviranomaisilla, Tullilla ja poliisilla — ei ole tällä hetkellä työkaluja eikä resursseja hoitaa valvontatehtäviä. Kuten edustaja Taimela edellä otti esiin, myös poliisien resursseja ollaan vähentämässä ja heidän määränsä vähenee tulevaisuudessa. Ja miten käy, kun nämä valvontatehtävät kasvavat? Tätä taustaa vasten ihmettelen kovasti, miksi hallitus on lähtenyt juuri tässä asiassa tekemään Suomesta EU:n mallioppilasmaata. Hallituksen tehtävä on edistää suomalaista työtä. Tällä hallituksen ratkaisulla ajetaan päinvastoin suomalaista työtä alas. Rekkamiehiltä viedään elanto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-06-15T19:46:45,2016-06-15T19:50:21,Tarkistettu,1.1 2016_69_138,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä asiasta on tosiaan ristiriitaisia tietoja, ja tästä asiasta on erittäin paljon väärää tietoa liikenteessä. Nyt esimerkiksi äskeisessä puheessa esille tulleet väitteet siitä, että — jos nyt muistan oikein — nyt tämä meidän markkina aukeaa ulkomaisille täysin, eivät tosiaankaan pidä paikkaansa. Toinen asia, mikä ei pidä paikkaansa, on se, että Tanska olisi samassa tilanteessa kuin me. Asiantuntijakuuleminen oli tosiaan varsin perusteellinen, ja siinä kuultiin paljon asioita, mitä ei kaikkia pystytty edes kirjoittamaan tuohon mietintöön. Tästä kokonaiskuvasta tuli tosiaan se johtopäätös, että tämä on ainoa vaihtoehto tällä hetkellä tähän tilanteeseen. Siis tämä asetus, joka on ollut jo vuosia voimassa, on tämän kabotaasiliikenteen perusta, ja se tosiaan määrittelee, että siellä tarvitsee olla se saapuva kansainvälinen kuljetus ulkomailta Suomeen, ja siitä pitää olla se rahtikirja esittää. Sen jälkeen saa ajaa kolme kuljetusta kulloisenkin EU-maan sisällä, tässä tapauksessa Suomessa, ja ne kolme kuljetusta saa ajaa seitsemän päivän aikana. Eli kolme kuljetusta seitsemän päivän aikana — se on ihan prikulleen se sama määritelmä, mikä on tälläkin hetkellä voimassa. Edustaja Kymäläinen esitti tuossa nuo perustelut siitä, että on erittäin hankalaa, lähes mahdotonta, seurata sen työntekijän, sen kuskin, palkkaa. Ne perustelut olivat nimenomaan siis nykytilaan. Se on siis jo nykyään semmoinen, että ei pystytä valvomaan. Eli vaikka tällä lailla viime kaudella tarkoitettiin hyvää ja se tehtiin hyvässä tahdossa — tosin silloin jo tiedettiin, että kyseessä on EU-asetus, ja mentiin vähän niin kuin kepillä koettamaan jäätä, että pystyykö tämän tekemään, koska asetuksen päälle ei saa tehdä kansallisia lakeja, se oli semmoinen tietoinen riski — niin nyt sitten tosiaan matkan varrella on osoittautunut, että tätä hyvää tarkoittavaa lakia ei ole pystytty valvomaan, joten nyt on siis nimenomaan niin, että nyt pitää tähän valvontaan saada lisää keinoja. Tuossa väitettiin, että ei ole niitä keinoja. Kaikki valiokunnassa tietävät, että niitä keinoja on, ja niitä on pohdittu, mietitty, väännetty ja käännetty, ja ne tulevat esille sitten aikanaan, kun niitä on. Se, mitä on tähän kirjattu ylös, on tämä digitaalinen rahtikirja — siitäkin kuultiin varsin perusteellisesti — ja toinen on tämä poliisin ja muiden viranomaisten resurssit ja yleensäkin toimintavaltuudet nostaa niitä esille. Joka tapauksessa minä ymmärrän myös oppositiota, joka on tehnyt tämän vastalauseen tässä, koska ne tiedot, mitä asiantuntijakuulemisessa ollaan saatu, ovat tosiaan ristiriitaisia ja niistä on tehtävissä vaikka minkämoisia johtopäätöksiä, mutta näitten ristiriitaisten tietojen kirjoittajilla ja antajilla ei ollut kuitenkaan sitä kokonaiskuvaa, joka valiokunnassa on. Tämän kokonaiskuvan seurauksena, kun ottaa ne kaikki asiat pohdintaan ja katsoo niitä, tässä ei ole tosiaan muuta vaihtoehtoa kuin tämä tilanne, mikä nyt on. Edelleen, korostan tässä nyt yhtä asiaa, mikä tuossa mietinnössä on. Eli tilaajalle on säädetty selvitysvelvollisuus kuljetuksen laillisuudesta — tilaajalle on siis säädetty selvitysvelvollisuus. Jos tilaaja tilaa kuljetuksen ulkomaiselta rekalta, on hänen siis käytännössä selvitettävä, onko tämä oikeutettu maan sisäiseen kabotaasiliikenteeseen. Eli kuljetusyrityksen — tai käytännössä tämän rekan, mikä täällä on — on käytännössä esitettävä rahtikirja siitä saapuvasta kansainvälisestä kuljetuksesta ja siitä, onko tällä vielä mahdollisuus ajaa ne kolme säädettyä kuljetusta kyseisten seitsemän päivän aikana, ja kaikista pitää olla rahtikirjat mukana. Tiedän, että tätä voi olla hankala valvoa, mutta tämä on sen tilaajan vastuulla. Ja jos tilaaja ei ole varma siitä, onko ulkomaalainen yritys oikeutettu kabotaasikuljetukseen, niin hänelle voi siitä koitua sitten tietysti sanktioita. Sillä pystytään ottamaan kontrolliin tämä kuvio, jos halutaan — muistetaan, että tilaaja on selvitysvelvollinen. Mutta tosiaan siis tämän kokonaiskuvan perusteella, mikä näistä monimutkaisista, ristiriitaisista ja osin jopa riitautetuista tiedoista on muodostettu, tämä on nyt sitten Suomen etujen perusteella se ainoa oikea vaihtoehto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-06-15T19:50:23,2016-06-15T19:58:12,Tarkistettu,1.1 2016_69_139,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tätä keskustelua, jota tässä salissa käydään, seurataan varmaan aika monen kuljetusalalta elantonsa suoraan tai välillisesti tienaavan ihmisen ja heidän perheittensä joukossa, ja sikäli on kiintoisaa kuulla näitä mielipiteitä. Kun lähetekeskustelussa keskusteltiin tästä samaisesta asiasta, niin tuolloin edustaja Pakkanen totesi: ""Voisiko olla mahdollisuus siirtää tätä päätöksentekoa ja kuunnella se komission linjaus ja edetä sitten sen mukaan? Ainakin itse olisin sitä mieltä, että puolustaisin suomalaista kuljetusyrittäjää ja kuljetustyöntekijää niin kauan kuin se on mahdollista laillisin keinoin. Ja edelleen painotan, että siinä jälleen kerran on sen valvonnan vaikeus. Millä me takaamme, että nämä kuljettajat ovat sitten suomalaisen palkkatason mukaan? Kaikki varmaan rehellisesti voimme myöntää, ettei varmasti ole, silloin kun näin toimitaan. Siitähän siinä kysymys on, ja tämä on hyvin iso kysymys"" — ja niin edelleen. Sikäli mielenkiintoista, että kun tätä asiaa on käsitelty, niin nämä kysymykset ovat sitten painuneet, edustaja Pakkasen osalta ainakin, tämän päätöksen alle. Tuosta kansallisesta säädöksestä vielä toteaisin sen verran, että nythän meillä kansallinen säädös myöskin pitää sisällään sen, mikä lasketaan yhdeksi kabotaasikuljetukseksi: yksi purku on yksi kabotaasikuljetus. EU-lainsäädännössä ei ole ollenkaan tätä määritelmää, mikä kabotaasikuljetukseksi lasketaan: voi purkaa samasta rekasta vaikka kymmenen eri kertaa, tai vaikka enemmän, eikä pystytä valvomaan, pakataanko tuota rekkaa uudelleen uusilla tavaroilla ja puretaanko niitä edelleen. Poliisista täällä todettiinkin. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen oli virhe. Hallitus voi toki ottaa siitä kopin ja perustaa sellaisen uudelleen. Hallituksella on tähän valta, mutta valitettavasti hallitus vähentää poliisien määrää ja resursseja edelleenkin. Kysyisin myös edustaja Pakkaselta, kun hän tässä totesi, että oli virheellistä sanoa, että tämä harmaan talouden torjuntaan tarkoitettu erityismääräraha poistui, onko aluehallintovirasto meille antanut virheellistä tietoa tässä valiokuntakuulemisessa. He toteavat: ""Vuoden 2016 alusta harmaan talouden torjuntaan tarkoitettu erityismääräraha poistui, joten ulkomaalaisvalvonnan resursseja ainakin Itä-Suomessa on jouduttu sopeuttamaan määrärahojen suuruuteen. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että kabotaasia tekevien yritysten valvontaa ei käytännössä tehdä Itä-Suomessa ollenkaan."" Hallinnollinen seuraamusmaksu otettiin täällä esiin, ja hallinnollinen seuraamusmaksu ei saa syrjiä ketään EU- tai Eta-alueen tahoa. Suomessa hallinnollinen seuraamusmaksu on käytössä vain rajoitetusti pysäköintivirheen ja ylikuormamaksun osalta. Kun te puhutte hallinnollisesta seuraamusmaksusta, niin että rajalla tätä voitaisiin katsoa, niin se tarvitsee sitten kansallisen lakiesityksen, että tämä koskettaa myöskin suomalaisia samalla lailla. Tällä hetkellä se ei ole mahdollinen. Odotetaan innolla sitä lakiesitystä ja kannatetaan täällä sitten tätä esitystä. (Ari Jalonen: Tuskin!) Vehkaperä totesi, että Suomi on ikään kuin saanut tässä poimia rusinoita pullasta. Meillä ei ole Suomessa kuitenkaan sanktioita, joita monissa muissa EU:n alueella olevissa valtioissa on, jos näitä säädöksiä rikotaan. Tässä hallituksen esityksessä on ollut se puute, ettei tällaista kansallista vertailua ole ollut ollenkaan. Tilaajavastuulaista totean edelleenkin sen, niin kuin edelläkin, että valitettavasti avi toteaa, että sitä ei pystytä valvomaan käytännössä lainkaan tällä hetkellä, koska ei tiedetä, missä niitä toimijoita on. Mutta toki kaikki toimet, niin että pystytään valvontaa parantamaan, ovat erityisesti tämän hallituksen esityksen, jos se toteutuu, jäljiltä äärimmäisen tärkeitä. Toki toivoisin, että tämä lainsäädännön muutos Suomessa tehtäisiin vasta sen jälkeen, kun Suomi on valmis valvonnan tai muiden puitteidensa osalta vastaanottamaan tämän lievennyksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-06-15T19:58:13,2016-06-15T20:03:51,Tarkistettu,1.1 2016_69_140,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kymäläinen nosti esiin harmaan talouden torjunnan ja sen määrärahat. Tässä on kuitenkin käsittelyssä hallituksen esitys, ja hallitus on viime marraskuussa osoittanut harmaan talouden torjuntaan 6,4 miljoonaa euroa, niin että kyllä minun mielestäni (Suna Kymäläisen välihuuto) harmaata taloutta edelleen Suomessa torjutaan. Sitten täällä on nostettu keskustelussa myös tämä työvoiman ja palkanmaksun seuranta. Kuitenkin esityksessä on purkusäännöksistä kysymys, ja nämä purkusäännöt eivät ole millään lailla auttaneet palkanmaksun seurantaa eivätkä tule auttamaan, eikä se asia tässä esityksessä myöskään tule helpottumaan, koska muun muassa tämä palkanmaksu on ollut yksi haasteellinen asia tässä valvonnassa. Mutta eihän tässä ole nyt siitä kysymys, vaan nythän puretaan purkusääntöjä: lastin purkaminen, miten lasti määritellään. Ja kyllä lastin määrittelyssä on selkeä virhe. Jokainen kuljetusalalla oleva ihminen ymmärtää, että jos kuormasta osa puretaan, niin ei se kuorma siihen pääty vaan kyllä se jatkuu. Se kuorma on silloin vasta tyhjä, kun lavalla (Puhemies koputtaa) ei ole mitään tavaraa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-06-15T20:03:53,2016-06-15T20:05:03,Tarkistettu,1.1 2016_69_141,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,Ja puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_142,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuljetusalalla esitetty huoli tästä lainsäädännön muutoksesta on ymmärrettävä, ja meidän tärkein tehtävämme onkin huolehtia siitä, että Suomessa syntyy tasavertainen kilpailu koko kuljetusalalle. Opposition puheet, joissa hallitusta syytetään toiminnasta suomalaista työtä ja yrittäjyyttä vastaan, varmasti tämän salin ulkopuolella oppositiossakin tunnistetaan paikkansapitämättömiksi. Keskustelu on osaltaan paisunut aivan suhteettomaksi. Muistetaan näitä lukuja, joita tässä keskustelussa nyt ei ole vielä niin mainittukaan: Tulli arvioi, että kabotaasin osuus kaikista kuljetuksista on arviolta 1 prosentin luokkaa, mistä neljännes on laitonta kabotaasia. Sitten Eurostat taas arvioi, että osuus on kaikista Suomen kuljetuksista 0,4 prosenttia. Muistetaan vielä, että uudistus koskee ainoastaan toisten EU-maiden kuskeja ja hekin voivat viikon sisään hoitaa vain kolme kuljetusta, minkä jälkeen heidän on poistuttava maasta, mutta EU:n ulkopuoliset kuljettajat edelleenkään eivät näitä kuljetuksia voi hoitaa. Esityksessä on myös erinomaisia piirteitä. Esimerkiksi kuljetusten järkevämpi suunnittelu helpottuu, mikä tarkoittaa kustannustehokkuutta ja alentaa hintoja, ja myös energiaa säästyy. Tämä lainsäädäntö toimii myös päinvastoin ja suomalaiselle kuljetusalalle hyvin toimiikin, niin kuin tänäänkin on jo aikaisemmin kuultu: suomalaiset kuskit kuljettavat tämän ansiosta toisissa EU-maissa paljon enemmän kuin muiden maiden kuskit Suomessa. Onko tässä oppositiolla myös vastustettavaa? Kuten liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnössäkin lukee, niin perusteellisen selvityksen pohjalta valiokunta arvioi, että esityksen mukainen lainsäädännöllinen ratkaisu on käytännössä ainoa ja väistämätön vaihtoehto tämänhetkisessä tilanteessa. Sen takia varmasti tässäkin salissa nyt puhutaan hieman eri näkökulmasta kuin silloin muutama kuukausi sitten, ennen tätä perusteellista selvitystä. Kuten me kaikki tässä salissa hyvin tiedämme, asian hoitoa viime kaudella viivyteltiin ja komissio uhkasikin viime keväänä asian viemisellä tuomioistuimeen. Eli oppositiopuolueet olisivat vieneet tämän EU-tuomioistuimeen, jonka odotettavissa oleva päätös olisi pakottanut tämän saman lainsäädännön voimaan sitten kuitenkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-06-15T20:05:06,2016-06-15T20:07:56,Tarkistettu,1.1 2016_69_143,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikka salissa olevien opposition kansanedustajien toimet viime vaalikaudella olivat sellaiset, että lakkautettiin liikkuva poliisi, niin silti valvontaa on pystytty tien päällä suorittamaan kasvavassa määrin. Liikenne- ja viestintäministeriöstä saadun selvityksen mukaan poliisin tekemät valvontasuoritteet ovat vuonna 2015 kasvaneet ja sitä mukaa myöskin epäiltyjen kiinniottojen määrä vuonna 2015 on kasvanut jopa 10 prosentilla. Silti on siis pystytty valvontaan satsaamaan, mutta toki huolenaihe tämä valvonta on. Sen lisäksi sanktiot: Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt ehdotuksen, että voisimme siirtyä sakoista hallinnollisiin seuraamuksiin, siis siihen, että Tullilla ja poliisilla on mahdollisuus pysäyttää auto tien päällä ja myöskin huolehtia siitä, että maasta ei voi poistua ennen kuin nämä hallinnolliset seuraukset on maksettu. Ja tähän kai meidän lainsäädäntöä pitäisi myöskin viedä, että nämä hallinnolliset seuraamukset maksetaan kyseisessä maassa ennen kuin pystytään poistumaan täältä lasti mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-06-15T20:07:57,2016-06-15T20:09:23,Tarkistettu,1.1 2016_69_144,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vehkaperä hyvin kuvasikin tätä poliisien valvonnan nykypäivän tilannetta, mihin ollaan kohtuullisen tyytyväisiä. Se on totta, että valvonta on ongelmallista tässä kabotaasiasiassa, jos mietitään esimerkiksi tuota palkanmaksun tilannetta. Mutta on kuitenkin hyvä, että täällä puheenvuoroissa annetaan oikeita tietoja, kun viitataan muun muassa poliisien määrään. Tällä hetkellä Suomessa lienee noin 7 300 poliisia, ja ei ainakaan minun tietooni ole tullut, että hallitus olisi jyrkästi niiden määrää vähentämässä, vaan tehdään kovasti töitä sen eteen, että poliisien määrärahoja pystytään kohentamaan ja pitämään poliisien määrä riittävän turvallisella tasolla. Täällä esitettiin aivan toisia lukuja hallituksen esitykseksi poliisien määrästä. Toinen asia, minkä haluan tarkentaa, on, että kun puhutaan vieraan maan kuljetuksista, niin silloin ei puhuta tästä kabotaasiasiassa olevasta asiasta, vaan kabotaasi liittyy EU- ja Eta-maiden sisällä oleviin kuljetuksiin. Vieraan maan kuljetuksiin kuuluvat muun muassa venäläiset rekat, mitä Suomen valtateillä kuitenkin on selvästi suurin osa, kun ulkomaalaisista rekoista on kyse. Pitää olla tarkka näissä säädöksissä, ja nyt ollaan puhumassa EU- ja Eta-maiden alueella liikkuvista ulkolaisista rekoista. Siihen tämä kabotaasisäädäntö liittyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-06-15T20:09:27,2016-06-15T20:10:50,Tarkistettu,1.1 2016_69_145,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tässä salissa meidän kaikkien, ketkä keskustelevat tästä aiheesta, täytyy tietää se, että nyt luovutaan kabotaasin kohdalla kansallisesta lainsäädännöstä. Kun kuunteli näitä hallituspuolueiden puheenvuoroja tässä, niin te osaatte jotenkin kauniisti ajatella, että tämä ei mahdollistaisi laajempaa rekkarallia Suomen teillä. Minä voin kertoa teille, että tämä ei ole mikään opposition näkemys, vaan lukuisten kuljetusalan ihmisten näkemys on se, että he eivät usko tuohon kauniiseen ajatukseen. Heiltä on tullut jopa hyvin suoraa viestiä siitä, että tästä asiasta pitää hakea EU-tuomioistuimelta erillinen päätös. Sitten valiokunnan puheenjohtaja totesi — muistaakseni toisessa, omassa puheenvuorossaan — että Tanska on erilaisessa tilanteessa kuin me suomalaiset. Minä itse ymmärrän sen niin, että he ovat erilaisessa tilanteessa, koska he ovat päättäneet katsoa tämän asian kanssa kortit loppuun, mutta minä toivon, että te, puheenjohtaja Jalonen, kerrotte, mitä te tarkoititte tuolla erilaisella tilanteella liittyen Tanskan tilanteeseen. Sitten täällä on tullut esiin tänään tässä keskustelussa myös se, että nyt jo olemassa olevaa lakia ei pystytä valvomaan kabotaasin suhteen. Minä en myöskään ole kohtuullisen tyytyväinen tähän valvontaan, niin kuin mielestäni jotenkin äsken edustaja Pakkanen oli. Jotenkin tulee semmoinen outo olotila, että onko se sitten, kun tälläkään hetkellä lakia ei pystytä valvomaan, ei ole riittävästi resursseja, vielä jonkunnäköinen syy mahdollistaa laajempi laiton kabotaasiliikenne meidän maahan. Vaikka minä en halua ymmärtää kenenkään puheenvuoroa väärin, niin tässä on tullut myös tämmöinen olotila. Sitten toisaalta mitä tulee poliisien resursseihin, niin kyllä minä olen ymmärtänyt, että tämä hallitus on tekemässä päätöksillään — en tiedä, onko tämäkin vatuloitu ja muutettu (Puhemies koputtaa) — sellaisia päätöksiä, että jatkossa meillä on 6 500 poliisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-06-15T20:10:51,2016-06-15T20:13:00,Tarkistettu,1.1 2016_69_146,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minun tietooni ei ole tullut, että hallitus on poliisien määrän vähentämässä 6 500:aan. Täällä puhutaan laittomasta kabotaasista. Emmehän me ole hallituksen esityksessä mitään laittomasta liikenteestä puhuneet. Kaikki laiton liikenne tietenkin pitää kieltää, jos on jotain laitonta. Täällä muun muassa sanottiin, että jos jotain laittomuutta syntyy, niin Suomessa ei rangaista. Totta kai Suomessa tieliikenteessä rangaistaan laittomasta ylinopeudesta, ja jos on kuormausvirheitä, jos on ajoaikaan velvoitteet, niin ainahan niistä rangaistaan Suomessa. (Suna Kymäläisen välihuuto) Täällä on erikoinen tilanne, että täällä yritetään vääristellä tällaista tilannetta, että Suomessa ei laittomuuksista rangaista — totta kai rangaistaan. Ja millään lailla tämä purkusäännös, mistä nyt on kysymys, ei anna mahdollisuutta laajempaan rekkaralliin. On erikoinen näkemys tuo.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-06-15T20:13:01,2016-06-15T20:13:54,Tarkistettu,1.1 2016_69_147,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa ei ole rangaistusta siihen, jos jää laittomasta kabotaasista kiinni. Meillä ei ole sellaista, vaikka tässä edustaja Pakkanen yrittää sitä kuinka kauniiksi sanoa. Ylinopeudet, pysäköintivirheet, ylipainomaksut ovat täysin eri asia — silloin kun puhutaan sanktioista — kuin se, jos jää kiinni laittomasta kabotaasista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-06-15T20:13:57,2016-06-15T20:14:24,Tarkistettu,1.1 2016_69_148,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Valiokunnan puheenjohtaja, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_149,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Tässä vaiheessa haluaisin edustaja Kymäläiseltä selvityksen, miten tämä suhtautuminen laittomaan kabotaasiliikenteeseen muuttuu tällä esityksellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-06-15T20:14:29,2016-06-15T20:14:46,Tarkistettu,1.1 2016_69_150,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Jaha, nyt on kuitenkin edustaja Myllykoskella puheenvuoro. Vastauspuheenvuoroja ei ole pyydetty.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_151,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Jalosen ja edustaja Pakkasen puheenvuorojen jälkeen tekisi mieli tästä paikalta olevasta 2 minuutin puheenvuorostani käyttää 1 minuutti hiljaiseen hetkeen, mutta en sitä tee, kun haluan puhua. On minun mielestäni lohdutonta, että halutaan tuoda sitä esille, mitä sitten voidaan tehdä, että asiat saadaan hallintaan. Minä olisin kyllä ollut todella tyytyväinen, että tämä periaatteessa mahdollistaa ja turvaa suomalaiselle liikennöitsijälle mahdollisuudet niin, etteivät EU:n muut maat reagoi, jos Suomi on erilainen nuori. Mutta toisaalta nämä hallinnolliset maksut — miksi mentiin tämä kärki edellä, että ensin tehdään näin ja sitten tulee toivotaan toivotaan ‑lista? Kun EU on uudistamassa säännöksiään, niin miksi ihmeessä tarvitsee lähteä nyt hötkyilemään tämän asian osalta? Kun edustaja Jalonen valiokunnan puheenjohtajana peräsi Kymäläiseltä vastausta johonkin, niin minäkin haluaisin nyt kysyä — kun kysyvä ei tieltä eksy ja asia on minulle sen verran vieras — valiokunnan puheenjohtajalta: kun sanoitte, että tilaajalla on se vastuu, niin mitkä ovat ne seuraamukset, jos tilaaja ei olekaan selvittänyt, onko tällä kuljetusyrityksellä oikeus kabotaasiliikenteeseen, mitkä ovat ne sanktiot? Tämä on ihan tämmöinen oikea kysymys nyt, jonka vastauksen haluan tavallaan itseäni sivistääkseni kuulla valiokunnan puheenjohtajalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-06-15T20:14:53,2016-06-15T20:16:49,Tarkistettu,1.1 2016_69_152,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Viime hallituskaudella Suomi teki tähän kabotaasisäädäntöön tämmöisiä purkurajoitteita, kun silloin olisi pitänyt puuttua talvirengasasiaan, rahtikirja-asiaan, vinjettimaksuihin. Ei viime kauden hallitus pystynyt siihen, ja nämä tulevat nytten ensi syksyn aikana käsittelyyn valiokunnassa ja tehdään. Toivottavasti saadaan päätös aikaiseksi myös näistä. Minusta tuo on vähän niin kuin jälkiviisastelua: te olitte viime kaudella tekemässä tätä sinällänsä kansallispäätäntöä, mikä sillä hetkellä turvasi suomalaisia kuljetuksia, mutta eihän se ollut sellainen pitkäaikainen ratkaisu, kun te tiesitte jo, että tämä ei kelpaa EU:lle tulevaisuudessa vaan se päätös joudutaan aikaa myöten pyörtämään. Nyt ollaan sen pyörtämisen hetkellä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-06-15T20:16:50,2016-06-15T20:17:35,Tarkistettu,1.1 2016_69_153,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: Edellisten hallitusten tekemiset ovat edellisiä tekemisiä. Minä olen tunnustanut naapurille, että tuli joskus kivitettyä kasvihuoneesta ikkuna rikki, mutta se ei auta nyt siinä tilanteessa, kun halutaan suitsia tätä mahdollista, ehkäpä jopa räjähtävää asiaa, niin kuin alan toimijat ovat sanoneet. Ymmärrän sen, että kuljetusyritykset omissa lausunnoissaan haluavat turvata oman elinkeinonsa. Se on aivan luonnollista, ja näin totta kai tekevät myös työntekijät, mutta tässä yhteydessä on minun mielestäni turhauttavaa kuunnella sitä, että miksei silloin ja silloin tehty. Minä toivon, että minä en kovin usein tule sortumaan käyttämään tuota samaa fraasia, että mitä silloin tehtiin, kun Kekkonen oli presidentti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-06-15T20:17:37,2016-06-15T20:18:38,Tarkistettu,1.1 2016_69_154,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisat edustajat, täällä on 4—5 edustajaa, jotka pyytävät vastauspuheenvuoroja samaan aikaan, kun juuri samoilla henkilöillä on täällä varsinainen pyydetty puheenvuoro. Tästä syystä edetään nyt niin, että myönnän listan mukaisia varsinaisia puheenvuoroja. — Seuraavana edustaja Jalonen, valiokunnan puheenjohtaja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_155,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoskelle vastaus: Elikkä täällä mietinnössä lukee, että ""kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 5 a §:ssä on säädetty tilaajalle selvitysvelvollisuus kuljetuksen laillisuudesta"". Tämä tuli asiantuntijakuulemisissa esille, mutta varsinaisista sanktioista ei keskusteltu, siitä, mitä sille tilaajalle tulee, jos rikkoo tätä säädöstä — se ei ole tämän suhteen olennainen asia. Mutta tuolta löydätte vastauksen. (Jari Myllykoski: Sanktiota minä kysyinkin!) Tämä on tosiaan ollut vaikea asia. Tämä on ollut vaikea asia joka ikiselle meidän valiokunnan jäsenelle, koska meillä on aito huoli siitä, mitä tässä tapahtuu. Tämä voi muuttaa asioita, mutta päinvastoin kuin nämä huhupuheet ja väärät tulkinnat antavat ymmärtää, tämä tilanne ei kyllä tosiaankaan räjähdä käsiin. Siis mitkään rajat eivät tule aukeamaan, ja edelleen se sama asetuksen säädös, mikä on nytkin voimassa, elikkä kolme kuljetusta seitsemän päivän aikana sen kansainvälisen kuljetuksen perään, on mahdollinen nytkin, ja se tulee olemaan tulevaisuudessakin. Ja edelleen korostan, että tämä ei koske niitä venäläisiä autoja, mitä tosiaan suuri osa on. Olen myös samaa mieltä, että lain pitää olla täsmällistä, ja jättäisin sen tulkinnan mahdollisimman pieneen. Tämä on ikävää, että tästä nyt täsmällisestä Suomen lainsäädännöstä joudutaan EU:n (Puhemies koputtaa) pakottamana luopumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-06-15T20:18:53,2016-06-15T20:21:02,Tarkistettu,1.1 2016_69_156,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidän kyllä edustaja Jalosen ja Kososen väitteitä siitä, että opposition taholta olisi noissa asiantuntijakuulemisissa ikään kuin harjoitettu valikoivaa kuulemista, asiattomina ja että ikään kuin olisi poimittu vastalauseeseen paikkaansa pitämättömiä tietoja. Tämmöisiä väitteitä en ole ennen tässä salissa kuullut. Täytyy sanoa, että ikään kuin te sitten hallituksessa istuisitte nimenomaan tällaisen viisasten kiven päällä ja olisitte ainoat kykenevät muodostamaan objektiivisen ja ainoan oikean käsityksen tästä asiasta. Voi sanoa, että näin mustavalkoisia nämä kysymykset eivät ole. Alan toimijoitten mukaan tämä tulee tarkoittamaan tuhansien, jopa kymmenientuhansien, työpaikkojen menetystä ja satojen miljoonien verotulojen menetystä. Sanotteko myös, että nämä alan toimijat ovat väärässä ja valheellisia tässä asiassa? Nyt puhutaan ulkomaalaisen rekkaliikenteen vapauttamisesta. Tulee kaksi muutosta, joilla heikennetään suomalaisten yritysten ja työntekijöitten asemaa: kabotaasi ja lähetettyjen työntekijöitten direktiiviä koskevat heikennykset. Tällä hallituksen ratkaisulla ajetaan suomalaista työtä alas. Ja kuten tuossa edustaja vieressä, Myllykoski, totesi, niin tämä on kyllä musta päivä rekkayrittäjille ja voisi olla myös hiljaisen hetken paikka.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-06-15T20:21:03,2016-06-15T20:22:40,Tarkistettu,1.1 2016_69_157,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myös minä yhtyisin tuohon kommentoimaan edustaja Kososelle, kun te toitte täällä esille näitä tilastoja ja puhuitte tästä perusteellisesta selvityksestä ja siitä, kuinka sitten näitä tilastolukuja on saatu. Ihan tässä alkuun luettiin tämä koko meidän valiokunnan mietintöluonnos täällä ääneenkin, ja täällä valiokunnan mietintöluonnoksessakin jo todetaan näin: ""Kabotaasin määrästä Suomessa on vaikea saada luotettavaa tietoa, ja asiantuntijakuulemisissakin tästä on esitetty selkeästi toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Erityisen vaikeaa on saada tietoa laittoman kabotaasin todellisesta määrästä."" Tämä kommentiksi edustaja Kososelle — ei ole niin yksiselitteinen tämä tilasto. Edustaja Jalonen lähetti kyllä varsin vahvan viestin omasta mielestänikin sekä Suomen kuljetusalan yrittäjille että työntekijäjärjestöille: sekä SKAL että AKT ovat siis näiden huhupuheitten ja väärien tulkintojen puhujia tai viestinviejiä, koska nämä viestit, joita tässä on ollut, ovat olleet vahvasti nimenomaan sekä työnantajien että työntekijöiden yhteinen huoli. Totesitte, että tämä oli ainut keino, että lähdemme tässä olemaan rähmällään EU:hun päin ja lähdemme Suomessa valvonnaltaan tai muilta puitteiltaan keskeneräisessä tilanteessa laajentamaan tätä kabotaasin määritelmää ja purkamaan kansalliset kriteerit. Tuolla lähetekeskustelussa ministeri Berner totesi: ""Tämä on ollut EU-MINVAssa tehty linjaus, ja valmistelu on aina ulkoministeriön. Sektoriministerin tehtäväksi jää panna täytäntöön se EU-MINVAssa kesäkuussa tehty päätös. Omissa käsissäni ei ole se päätös pakittaa tästä, mutta eduskunnalla on oma vastuunsa ja oma mahdollisuutensa. Hallituksella on omia mahdollisuuksia, mutta niin on aina eduskunnallakin"". Edelleen ministeri Berner toteaa: ""Ja tämä on toki ulkoministeriön linjausta, mitkä ovat ne riskit, mikä on se skenaario, mikä on se EU-politiikan kokonaiskuva, jossa Suomen halutaan olevan, missä halutaan olla tiukkana, missä halutaan olla vähemmän tiukka. Jokainen sektoriministeri pyrkii puolustamaan omaansa viimeiseen saakka, mutta se viimekätinen linjaus Suomen kannasta tehdään ulkoministeriön ja suuren valiokunnan viimeisenä sanana"". Aika selkeäsanaista ministeri Berneriltä: hän tuossa toteaa, että meillä eduskunnassa on täysi mahdollisuus olla tekemättä. Ja kun tästä esityksestä, jota olette kovasti täällä puolustaneet, nyt sitten täällä salissa tullaan äänestämään, niin vielä silloin, siinä vaiheessa kun äänestetään, teillä jokaisella on mahdollisuus miettiä, mitä olette tekemässä vai jätättekö sen tekemättä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-06-15T20:22:43,2016-06-15T20:26:23,Tarkistettu,1.1 2016_69_158,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tämä kabotaasimääritelmä kuitenkin selkeyttää sillä lailla tätä tilannetta, että suomalaiset kuljetusyrittäjät niin Suomessa kuin Euroopassakin ajaessaan ja päinvastoin eurooppalaiset Suomessa toimivat samoilla pelisäännöillä. Vielä haluan lukea tämän, mistä tässä on nimenomaan kyse, että kansainvälisiä tiekuljetuksia koskevan asetuksen nojalla kabotaasi, toisen valtion sisäinen ajo, on rajattu kolmeen kuljetukseen seitsemän päivän sisällä sen jälkeen, kun ajoneuvo on kansainvälisessä kuljetuksessa saapunut Suomeen. Minusta tämä on selkeä sääntö, ja tällä systeemillä kun suomalaiset yrittäjät menevät Saksaan ajamaan ja saksalaiset tulevat ajamaan Suomeen, niin silloin mennään reiluilla pelisäännöillä ja kilpailu toimii avoimesti, niin kuin EU:n työvoiman vapaaseen liikkumiseen kuuluu — vai haluaako oppositio tähän kyseiseen periaatekysymykseen isoa muutosta, ettei saisikaan vapaasti liikkua? Tässä nyt mennään samoilla pelisäännöillä, ja tämä on tätä EU:ta. On se sitten hyvä tai ei, mutta nyt ollaan siellä ja mennään niillä pelisäännöillä. En usko, että tässä mikään räjähdysmäinen harmaan talouden kuljetus taikka laiton kabotaasi lähtee liikkeelle tämän säännöksen voimaantulon jälkeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-06-15T20:26:25,2016-06-15T20:27:48,Tarkistettu,1.1 2016_69_159,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pakkaselle täytyy sanoa, että oppositio ei varmasti halua sellaista sääntelyä, että täällä maksellaan minkälaisia palkkoja hyvänsä. On toki pakko palauttaa mieleen asia lähetettyjen työntekijöiden osalta, jonka hallitus juuri torppasi nimenomaan kuljetusalalta. (Markku Pakkasen välihuuto) — Kuljetusalalta te torppasitte juuri sen, että tässä pystyttäisiin valvomaan lähetettyjen työntekijöitten palkka-asioita samalla tavoin kuin esimerkiksi muilla sektoreilla (Markku Pakkasen välihuuto) olevia työntekijöitä. — Kun edustaja Pakkanen otti oikein pontevasti kantaa tässä parissa puheenvuorossa justiin tähän palkkausasiaan, niin halusin nyt vain sanoa, että oppositio ei sitä halua vaan halusi olla edistämässä maantiekuljetusten osalta nimenomaan sitä, että täällä ajetaan reiluilla pelisäännöillä, mutta se ei kelvannut hallitukselle. Nyt tämä tulee niin kuin jatkona vielä. Edustaja Jalonen, kiitos vastauksesta. Tuon asian minä kuulin teidän esittelyssänne, (Ari Jalonen: Hyvä!) ja myös jo aiemmin se on täällä toistettu. Nyt oli vain kysymys siitä, minkälaisia sanktioita sitten tulee, jos tämmöistä säätelyä ei ole noudatettu, mikä sillä tilaajalla on. On helppo ymmärtää, mitä tilaajavastuulaki tarkoittaisi, jos hallitus olisi tuonut tähän rinnalle myös sen, että näissä tapauksissa, missä tilaaja ei ole noudattanut sitä, että on tarkistanut, että on oikeus kabotaasiin, olisi ollut samanlainen seuraamus kuin tilaajavastuulain rikkomisesta. Silloin oltaisiin oltu taas vähän lähempänä sitä, että me voisimme olla yhtä mieltä. Mutta voitte olla hallituksessa hyvillä mielin siitä, että kun nämä hallinnolliset seuraamukset tulevat, niin oppositio painaa vihreää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-06-15T20:27:50,2016-06-15T20:29:53,Tarkistettu,1.1 2016_69_160,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa kuulla, että oppositiostakin löytyy tukea järkeville esityksille. Edustaja Ojala-Niemelä, te ette näköjään ole kuunnellut tätä keskustelua hirvittävän tarkkaan. Te sanoitte lähetetyistä työntekijöistä ja näistä kabotaasiasioista semmoisia asioita, mitkä on tässä kuultu jo useaan otteeseen ja mitkä ovat valiokunnan mietinnöstä selkeästi luettavissa. Kehotan tarkkaavuuteen. Ja anteeksi, edustaja Taimelalle ei tullut aikaisemmin vastattua tuosta Tanskan tilanteesta. Valiokuntakuulemisessa ollaan kuultu, että Tanskan oikeudellinen tilanne, sen haasteen etenemisaste, on erilainen kuin Suomella, ja nämä ovat kaikki tietysti siis tulleet asiantuntijakuulemisessa esille. Eli kuten sanoin, kaikkia ei ole voitu kirjoittaa tuohon mietintöön, ja se on kokonaiskuva. Ja kokonaiskuvasta, edustaja Kymäläinen: Te olette varmasti huomannut tämän kohdan tuosta mietinnöstä, jossa — luen sen uudelleen — lukee: ""Johtopäätökset. Valiokunnan liikenne- ja viestintäministeriöstä saaman perusteellisen selvityksen pohjalta valiokunta arvioi, että esityksen mukainen lainsäädännöllinen ratkaisu on käytännössä ainoa ja väistämätön vaihtoehto tämänhetkisessä tilanteessa."" — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-06-15T20:29:54,2016-06-15T20:31:44,Tarkistettu,1.1 2016_69_161,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista kuulla, että opposition edustajat ovat menossa vaikka Euroopan unionin tuomioistuimeen puolustamaan Suomen etuja tässä tilanteessa, josta me olemme saaneet korvapuustia jo monta vuotta sitten. Suomen lainsäädäntö on sääntöjen vastaista, ja meillä ei ole mahdollisuutta enää potkia tätä vastaan, (Jari Myllykosken välihuuto) vaan voimme tehdä kansallisia päätöksiä, joilla tätä kabotaasiliikennettä valvotaan paremmin, sanktioidaan paremmin ja tehdään muitakin parannuksia kotimaisen tavaraliikenteen edistämiseksi. Mutta se, että me ajaisimme suomalaista työtä alas, ei pidä kyllä paikkaansa. Ettekö te näe mahdollisuutta siinä, että suomalaiset kuljetusyrittäjät pääsevät myöskin EU- ja Eta-maiden alueelle entistä paremmin ajamaan kabotaasiliikennettä? Kun jo tällä hetkellä kotimaisten kuljetusyrittäjien tonnikilometrit ovat kolminkertaiset siihen nähden, mitä meille tulee, niin kyllähän tässä on mahdollisuus suomalaiselle kuljetusyrittäjälle ansaita leipänsä entistä paremmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-06-15T20:31:45,2016-06-15T20:33:09,Tarkistettu,1.1 2016_69_162,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän sen lyhyenä. — En oikein usko, että suomalainen liikenneyrittäjä suomalaisilla työehdoilla toimivan työntekijän kanssa kovin suuresti voi Puolan markkinoita vallata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-06-15T20:33:12,2016-06-15T20:33:26,Tarkistettu,1.1 2016_69_163,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustajakollega Vehkaperälle sen verran, että tämä viittaus tästä EU-tuomioistuimesta tuli varmasti minun käyttämästäni puheenvuorosta. Puheenvuorossani esitin sen niin, että alan toimijoilta on jopa tullut suora viesti, että tästä asiasta pitää hakea EU-tuomioistuimelta päätös. Ja nyt sitten te käytitte puheenvuorossa ilmaisua, että voiko olla totta, että oppositio on tätä mieltä. Me olimme jo hallituksessa tätä mieltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-06-15T20:33:26,2016-06-15T20:33:59,Tarkistettu,1.1 2016_69_164,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti edustaja Ojala-Niemelä ehti lähteä täältä salista, mutta hän todella voisi vaikka lukea minun puheeni sitten sieltä pöytäkirjasta, että mitä minä sanoinkaan — en lainkaan niitä asioita, mitä hän tuossa väitti. Edustaja Kymäläiselle: Todella minä käytin Tullin ja Eurostatin lukuja, ja teillä oli sitten eri lukuja, joita käytitte. Mutta sanoisin vielä tässä, että yksi tällainen varmasti tarkistettu luku on se, että vuonna 2015 Tulli teki yhteensä 86 000 liikenneturvallisuuteen kohdennettua tarkastusta, joissa tarkistettiin myös liikenneluvat, ja tässä lukumäärässä oli yhteensä 24 laittoman kabotaasin epäilyä — eli tässä ehkä jotakin mittasuhdetta sitten myös. Ja vielä edustaja Kymäläinen tosiaan vetosi tähän äänestykseen. Siinä toki jokainen voi sitten toimia haluamallaan tavalla tai mahdollisuuksilla, mitä on. Meillä todella on mahdollisuus viedä tämä sinne EU-tuomioistuimeen, mitä oppositio tässä toivoo. Eli todella — jos vielä muistutan tästä — Euroopan komissio pitää näitä kansallisia EU-asetusta tiukentavia määräyksiä Euroopan unionin säännösten vastaisina ja sen vuoksi on haastamassa Suomen EU-tuomioistuimeen, jos emme poista näitä omia määritelmiä. Tämä on meidät ajanut todella tähän tilanteeseen, että aiomme toimia tämän vapaan kilpailun määritelmien mukaan, kuten EU:ssa on ajateltu toimittavan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-06-15T20:34:00,2016-06-15T20:36:05,Tarkistettu,1.1 2016_69_165,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,Vastauspuheenvuorolta näyttäisi edustaja Kymäläisen kohdalla.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_69_166,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp," Kiitos, arvoisa herra puhemies! Todellakin, tässä kuulin, että edustaja Myllykoski totesi, että tämä on väärinkäsitysten maailmanennätysilta tai väärin ymmärtämisen maailmanennätysilta. Näin varmaan siltä osin onkin, jos äsken ymmärsin tuon puheenvuoron oikein, että edustaja Kosonen totesi, että täällä salissa voimme vapaasti äänestää joko tämän hallituksen esityksen puolesta tai sitten vaihtoehtona Euroopan tuomioistuimeen viemisestä. Näin oppositio ei ole kyllä suinkaan esittänyt. (Ari Jalonen: Käytännössä!) Olemme kyllä todenneet sen, että meillä ei ole hätää tuon asian osalta, että olisimme vaikka valmiita menemään tuomioistuimeen, koska vaikka me olisimme siellä tuomioistuimessa, meillä ei olisi välitöntä korvausvelvollisuutta sen jäljiltäkään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+8.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-06-15T20:36:09,2016-06-15T20:37:06,Tarkistettu,1.1 2016_69_167,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 9/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_69_168,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on siis valiokunnan mietintö koskien esitystä yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta. Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vuoden 17 alussa voimaan tulevaa yksityisistä turvallisuuspalveluista annettua lakia. Muutokset koskevat yksityisiin turvallisuuspalveluihin liittyvien lupaprosessien sujuvoittamista ja muutamia teknisluontoisia muutoksia. Yksityisiä turvallisuuspalveluita koskeva lainsäädäntö keskitetään vuoden 2017 alussa voimaan tulevalla lailla yhteen ja samaan lakiin, joka sisältää säännökset vartioimisliike‑, järjestyksenvalvoja- ja turvasuojaustoiminnasta. Siirtymäajan jälkeen järjestyksenvalvojatoiminnasta tulee elinkeinotoimintana luvanvaraista eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta ja turvasuojaustoiminta tulee eräiltä osin elinkeinona luvanvaraiseksi. Vartioimisliiketoiminta säilyy luvanvaraisena elinkeinona, ja kaikkia näitä koskee jatkossa yksi yhteinen turvallisuusalan elinkeinolupa. Nyt käsittelyssä olevassa esityksessä on tavoitteena yksinkertaistaa, joustavoittaa ja selkiyttää vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi ja turvasuojaajaksi hyväksymiseen liittyviä säännöksiä ja pyritään täydentämään ja täsmentämään tätä vuoden 2017 alusta voimaan tulevaa lakia. Ehdotetut muutokset ovat pääosin teknisluontoisia. Vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi ja turvasuojaajaksi hyväksymiseen liittyviä lupamenettelyjä ehdotetaan kevennettäväksi hyväksymisviranomaisen suhteen. Eli tälläkin hetkellä voi toimittaa muullekin poliisilaitokselle hakemuksen, mutta ainoastaan hakijan kotikunnan poliisilaitos sen hyväksyy. Ehdotuksen mukaan mikä tahansa poliisilaitos voi jatkossa toimia luvat hyväksyvänä ja peruuttavana viranomaisena. Valiokunnan käsityksen mukaan tämä tehostaa viranomaisten toimintaa, joustavoittaa ja eri poliisilaitosten kuormitusta voidaan tasata nykyistä paremmin. Hakemuksen jättäminen on tällä hetkellä tehtävä henkilökohtaisesti, mutta jatkossa voidaan laittaa vireille sähköisesti tämä hakemus, ja tällä pyritään samalla tavalla joustavoittamaan, nopeuttamaan ja tehostamaan tätä prosessia. Tämä on sama poliisin lupahallinnossa tehty muutos kuin muutos passimenettelyyn aiemmin. Valiokunta kannattaa tätä sähköisen asioinnin mahdollisuuden lisäämistä ja sillä tavalla poliisien resurssien kohdentamista. Kuitenkin nähdään tärkeänä, että hakija voidaan edelleen velvoittaa saapumaan poliisilaitokselle henkilökohtaisesti, jos se on hallituksen esityksen perusteluissa mainituista erityisistä syistä tarpeen. Tähdennetään myös, että hakemuksen jättäminen henkilökohtaisesti asioiden hoitamiseksi on edelleenkin mahdollista. No sitten hallituksen esityksessä ehdotetaan vartijan tehtäviä ja toimialueita koskevaa sääntelyä eräiltä osin täsmennettäväksi. Eli vartija voi ehdotetun muutoksen mukaan hoitaa tehtäväänsä vartioimisalueen ulkopuolella myös silloin, kun on kyse vartioimisalueella suoritettavaa tehtävää tukevasta tai siihen muutoin liittyvästä vartioimistehtävästä. Tästä esimerkkinä on nähty elinkeinoluvan haltijan palveluksessa hälytyskeskuspäivystystä suorittavan vartijan tehtävä, jolloin vartija ei välttämättä ole vartioimisalueella vaan välittää tiedon kohteen murtohälytyksestä tänne vartioimisalueen vartijalle. Ehdotetun muutoksen mukaisilla tehtävillä on kytkentä vartioimisalueeseen, mitä valiokunta pitää välttämättömänä sen varmistamiseksi, ettei uusi muotoilu johda tarpeettoman laajaan soveltamiseen. Sitten vielä asetuksenantovaltuuksia ehdotetaan täsmennettäväksi. Poliisihallitus voi lisäksi antaa laissa ja asetuksissa säädettyä tarkempia määräyksiä laissa määrätyistä koulutusten opetussuunnitelmista, opetussisällöistä ja tuntijakaumista. Valiokunta puoltaa esitystä ja pitää sitä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, ja tämä hallintovaliokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+11.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-06-15T20:38:35,2016-06-15T20:43:12,Tarkistettu,1.1 2016_69_169,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle henkilökorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 10/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_69_170,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle henkilökorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä niin sanotussa henkilökorttilaissa esitetään lukuisia sisällöllisiä muutoksia, ja tässä on kirjattu yksityiskohtaisia menettelyjä koskevia säännöksiä, koska kysymyksessä on henkilöllisyyttä ja matkustusoikeutta osoittava asiakirja. Henkilökortti sisältää vahvana sähköisenä tunnistusvälineenä kansalaisvarmenteen, mikä osaltaan edellyttää yksityiskohtaista sääntelyä. Tavoitteena on saada henkilökorttilaki ja henkilökorttimenettely vastaamaan sähköisten palveluiden osalta tapahtuvaa yhteiskunnallista kehitystä, eli mahdollistetaan henkilökorttihakemuksen sähköinen vireillepano ja myöskin tietyssä tilanteessa henkilökortin hakeminen sähköisesti ilman henkilökohtaista asiointia viranomaisessa, kuten on passimenettelyssä tällä hetkellä. Eli on tarkoitus yksinkertaistaa ja nopeuttaa menettelyä myös sillä, että sairausvakuutustietoja ei enää merkitä henkilökorttiin. Tämä parantaa asiakaspalvelua ja viranomaistyötä. Tämä menettely vastaa pitkälti passimenettelyä sekä lainsäädännössä että käytännössä. Asiakirjat myönnetään samankaltaisessa menettelyssä ja samaa tarkoitusta varten. Passissa on siis myös tämä suora toimitus ja sähköinen menettely jo käytössä. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että henkilökortti- ja passimenettelyt ovat myös sähköisen asioinnin ja tämän korttien toimituksen osalta mahdollisimman samankaltaisia, ja tästä passin sähköisestä hakemisesta, sähköisestä asioinnista, on saatu hyviä kokemuksia. Lailla kevennettäisiin poliisin lupahallintoa, parannetaan asiakaspalvelua, ja valiokunta pitää esitettyjä muutoksia johdonmukaisena jatkeena passimenettelyssä omaksutulle menettelyn keventämiselle. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutamin muutosehdotuksin: Ensin sähköisestä asioinnista ja siitä keventämisestä. Tämä tapahtuu sillä tavalla, että jos hakijalle on henkilökorttihakemusta edeltävän kuuden vuoden kuluessa myönnetty passi tai henkilökortti ja hän on tuolloin asioinut henkilökohtaisesti, niin hänelle voidaan esityksen mukaan myöntää henkilökortti kevennetyssä menettelyssä ilman hakijan asiointia viranomaisessa. Lisäksi edellytetään yli 12 vuoden ikää edellistä henkilökorttia tai passia myönnettäessä ja sitä, että on otettu nimikirjoitusnäyte passia tai henkilökorttia varten eikä suku- tai etunimi ole muuttunut. Henkilökorttia haettaessa kevennetty menettely on passimenettelyyn verrattuna hieman laajempi, koska henkilökortissa ei ole sormenjälkiä. Kevennetyn menettelyn käytön edellytyksenä on vahva sähköinen tunnistautuminen. Välineitä ovat pankkien tarjoamat verkkopankkitunnukset, Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne ja teleyritysten mobiilivarmenteet, jotka ovat laajasti hyväksyttyjä erilaisissa viranomaispalveluissa. Kuitenkin asiantuntijakuulemisissa on noussut esille, että kaikilla henkilökortin hakijoilla ei ole mahdollisuutta tai osaamista asioida sähköisesti, ja tämän vuoksi on tärkeää, että on edelleen henkilökohtaisen asioinnin mahdollisuus. Valmis henkilökortti toimitetaan ehdotuksen mukaan suoratoimituksena henkilökorttivalmistajalta hakijalle kirjattuna kirjeenä tai vastaavana lähetyksenä, ja kortti noudetaan yksityisen palveluntuottajan toimipisteestä kuten passimenettelyssä huhtikuusta 2013 alkaen. Valiokunta pitää tätä ihan myönteisenä kehityksenä, mutta tätä kokonaishyötyä voidaan varmaan arvioida vasta, kun malli on ollut pitempään käytössä. Henkilökorttien suoratoimituksesta edellytetään, että lakiin otetaan passilakia vastaavia säännöksiä julkiseksi hallintotehtäväksi katsottavan tehtävän siirtämisestä yksityisille palveluntuottajille ja että siitä säädetään laissa täsmällisesti. Lähtökohtana on, että henkilökortit toimitetaan Poliisihallituksen hyväksymän palveluntuottajan välityksellä, ja tämäkin sääntely vastaa siis tätä passilakia. Poliisihallituksen on huolehdittava siitä, että koulutukseen, ohjeistukseen ja turvallisuusjärjestelyihin panostetaan sekä viranomaisten että yksityisen palveluntuottajan osalta ja näin saadaan yhdenmukaiset käytännöt. No sitten hakijan tunnistamisesta ja ulkomaalaisen henkilökortista. Elikkä valiokunta pitää tärkeänä, että uudessa laissa säädetään hakijan tunnistamisesta ja henkilöllisyyden todentamisesta nykyistä tarkemmin, ja sitten ulkomaalaisen henkilökortista todetaan, että ulkomaalaisen henkilökorttia koskevien säännösten täsmentäminen nykyisestä on tarpeen, koska ulkomaalaisen henkilökortin myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on voimassa oleva oleskelulupa tai oleskelukortti taikka hakijan oleskeluoikeus on rekisteröity. Hakijalla tulee olla kotikunta Suomessa, ja edellytetään, että tiedot on rekisteröity väestötietojärjestelmään. Tavoitteena on ollut edistää osaltaan ulkomaalaisten kotoutumista, koska henkilökorttia voi käyttää henkilöllisyyden osoittamiseen muun muassa erilaisissa asiointitilanteissa ja Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten asiointi helpottuu. Valiokunta on saanut myös selvityksen, että vastaavan kaltainen uudistus on toteutettu Ruotsissa hiljattain, ja valiokunnan tiedon mukaan ei ole havaittu järjestelmän luotettavuutta kyseenalaistavia seikkoja, koska kyseessä on edelleen poliisin myöntämä henkilökortti ja hakijan henkilöllisyyttä on selvitetty monin tavoin. (Puhemies koputtaa) Sitten edustustoista vielä lyhyesti. Voimassa olevan lain mukaan ainoastaan poliisilaitos voi vastaanottaa henkilökorttia koskevia hakemuksia, mutta tähän esitetään muutos, että ulkomailla oleskeleva Suomen kansalainen voi hakea jatkossa henkilökorttia Suomen suurlähetystöltä, lähetetyn virkamiehen johtamalta konsulaatilta tai muulta edustustolta, jossa myönnetään passeja ja jossa ulkoasiainministeriö on oikeuttanut myöntämään henkilökortteja. Elikkä ulkomaan edustustot voivat jatkossa myöntää passin lisäksi henkilökortteja, mikä helpottaa sitten ulkosuomalaisten asiointia henkilökortin saamiseksi. Mutta sähköinen asiointi ei ole valiokunnan saaman selvityksen mukaan vielä mahdollista, kun tämä laki tulee voimaan. Henkilökortin epäämisestä sisällytetään nimenomaiset säännökset lakiin. Henkilökorttia voidaan käyttää matkustusasiakirjana, vaikka se voidaan myös myöntää tietyissä tilanteissa ilman matkustusoikeutta. Ja edelleenkin siis jatkossa henkilökortti sisältää tämän kansalaisvarmenteen. Tämäkin valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+12.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-06-15T20:43:43,2016-06-15T20:50:48,Tarkistettu,1.1 2016_69_171,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle henkilökorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on erinomainen ja jatkaa normienpurkua ja byrokratianpurkulinjaa hyvällä tavalla. Tiedämme hyvin ja muistamme hyvin, minkälaista on ollut siellä poliisiasemilla istua odotellessa ja hakiessa, kun on näitten korttien ja passien odotusta, anomista. Tässähän passin suhteen on päästy jo tähän vaiheeseen, mihin nyt tämä hallituksen esitys sitten vie myös henkilökorttihakemukset. Se helpottaa meidän arkea kovasti monella tavalla. Vaikka tämä on pieni asia, niin tämä on tärkeä asia. Huomioisin kuitenkin pari asiaa sitten jatkoajatusta varten: Ensimmäiseksi, niille, joiden ei ole mahdollista asioida sähköisesti, joilla ei ole esimerkiksi pankkitunnisteita — nyt varmasti nuoret ovat tässä kohtaa sellainen ryhmä tai muun muassa maahanmuuttajat — tämä henkilökohtaisen asioinnin mahdollisuus on erinomainen. Mutta olisi tärkeää kyllä miettiä, kuinka voisimme helpottaa näidenkin sähköistä asioimista, olisiko pankkitunnisteiden saaminen helpompaa jollain keinolla. Toinen asia, mihin kiinnitin tässä huomiota, on se, että henkilökortti tämän lain myötä saadaan edelleen vain viideksi vuodeksi. Näkisin kyllä ihan tarpeellisena, että se henkilökortin voimassaoloaika voisi olla kymmenenkin vuoden mittainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+12.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-06-15T20:50:51,2016-06-15T20:52:39,Tarkistettu,1.1 2016_69_172,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 6/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_69_173,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myös tämä lakiesitys on tätä samaa hallituksen ajamaa byrokratianpurkulinjaa, ja tämähän mahdollistaa korkeakouluille joustavat mahdollisuudet yhteistyöhön opetuksessa, nimenomaan kielten opetuksessa, ja niiden tehokkaan hyödyntämisen. Tämä ensimmäiseksikin purkaa päällekkäisyyksiä ja mahdollistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä hyvän yhteistyön. Toisekseen tämä lakiesitys mahdollistaa harvinaisten kielten opetusmahdollisuudet ja sillä tavalla näiden resurssien erinomaisen hyödyntämisen. Ja kolmanneksi tässä vielä mahdollistuvat yhteiset verkko-opetusmateriaalit, jolloin sitten suurempi joukko taas pääsee hyödyntämään opetusmateriaaleja. Tässä on huomioitava, että alakohtaiset kieliopinnot edelleen pysyvät erillään eli tämä lakiesitys ei heikennä osaamista siltä osin. Eli tässä ei ole vaikutusta osaamistavoitteisiin tai sitten alakohtaisiin vaatimuksiin, vaan tällä lakiesityksellä helpotetaan nimenomaan sitä, että tämmöisissä yleisissä kieliopinnoissa ammattikorkeakoulut ja yliopistot pystyvät tekemään parempaa yhteistyötä ja siten meidän koulutusmäärärahat riittävät paremmin ja niitä pystytään tehokkaammin käyttämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+13.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-06-15T20:53:07,2016-06-15T20:54:46,Tarkistettu,1.1 2016_69_174,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 10/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_69_175,69/2016,2016-06-15,13.59,21.01,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Anneli Jäätteenmäki, europarlamentaarikkomme, huhtikuussa osoitti maatalouden suuren byrokratiataakan Brysselissä 25 metriä pitkällä viljelijöiden vuosittain täyttämällä lomakkeiden määrällä. Se on suuri määrä, ja onkin huomattu ja tutkimuksissa todettu, että oikeastaan viljelijöiden arki täyttyy valitettavasti paljolti lomakkeiden täyttämisestä, noudattamisesta ja on niiden ympärillä. Tässä on paljon kyse poliittisesta tahtotilasta, kuinka viljelijöitä kohtelemme ja minkälaista elämää, työn taakkaa heille annamme. Tämä hallituksen esitys nimenomaan muuttaa kemikaalilakia siten, ettei viljelijän, joka on jo suorittanut kasvinsuojeluainelaissa edellytetyn kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevan tutkinnon, tarvitse enää hankkia ammattimaisen tuholaistorjujan pätevyyttä. On kuitenkin huomioitavaa, että nämä kasvinsuojeluainetutkinnon suorittaneet maanviljelijät vapautetaan tässä, ja tämä on todella tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen, kuten valiokuntakin lausunnossaan toteaa. Tällä hetkellä maanviljelijät eivät saa käyttää näitä ammattikäyttöön rajattuja jyrsijämyrkkyjä, joista tässäkin on kysymys. Nyt se sitten siis mahdollistuu, mutta täytyy huomioida, että tämä on tosi pieni määrä viljelijöitä, jotka tätä tulevat käyttämään, eli joka tapauksessa se on pieni. Yleensä käytetään ihan näitä maanviljelyskaupoista löytyviä tuholaismyrkkyjä, joita kaikki muutkin puutarhurit voivat käyttää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2016+14.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-06-15T20:55:07,2016-06-15T20:57:11,Tarkistettu,1.1 2016_70_1,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla oleville ministereille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_70_2,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Eloranta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_70_3,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ahkerat lapsiperheet ovat suomalaisen yhteiskunnan selkäranka. Vanhemmat käyvät töissä ja rakentavat tätä yhteiskuntaa, maksavat veroa, huolehtivat arjen pyörittämisestä, kurahousuista ja korvatulehduksista. Tärkeä edellytys arjen sujumiselle on toimiva, kunnollinen ja kohtuuhintainen varhaiskasvatus. Nämä suomalaisen arjen sankarit perheissä ovat tiukoilla. Lainanlyhennykset ja vuokrat pitää hoitaa, kesävaatteet ja polkupyörät hommata. Hallitus on esittänyt jättisuuria korotuksia päivähoitomaksuihin. Ihan tavallisella sairaanhoitajan ja rakennustyöntekijän kaksilapsisella perheellä maksuja ollaan nostamassa lähes 1 400 euroa vuodessa. Siis lähes 1 400 euroa. Se on iso raha monelle perheelle. Vain kaksi viikkoa sitten hallitus antoi ymmärtää, että se aikoo perua nämä jättikorotukset. Nyt kuitenkaan näin ei ole tapahtunut. Ministeri Grahn-Laasonen, voitteko kertoa, mitä tässä oikein tapahtui?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-06-16T16:02:47,2016-06-16T16:03:54,Tarkistettu,1.1 2016_70_4,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyjä esitti varsin hyviä huomioita suomalaisesta varhaiskasvatuksesta, joka on erittäin laadukasta ja ammattilaisten tarjoamaa. Suomessa on sellainen iso vahvuus meidän hyvinvointiyhteiskunnan osana, että me olemme rakentaneet koulutusjärjestelmän, joka lähtee sieltä varhaiskasvatuksesta ja tarjoaa mahdollisuuksia kaikista taustoista tuleville lapsille kouluttautua ja saada niitä valmiuksia, jotka sitten varhaiskasvatuksen tapauksessa jo auttavat sitten myöhemmin opintiellä ja elämässä eteenpäin. Eli varhaiskasvatus on tärkeä osa meidän koulutusjärjestelmäämme. Mitä tulee näihin varhaiskasvatuksen maksukysymyksiin, niin siihen liittyvä esitys on ollut sivistysvaliokunnassa, eduskunnassa käsiteltävänä ja valiokunnassa tämä esitys siirtyi käsiteltäväksi syksyllä eli eduskunnan tauon jälkeen. Sitä ennen hallitus tulee käymään keskustelua siitä, mitä tälle esitykselle tullaan tekemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-06-16T16:03:55,2016-06-16T16:05:05,Tarkistettu,1.1 2016_70_5,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_6,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen, 1 400 euroa vuodessa on monelle perheelle iso raha. Se on lapsiperheelle ihan kesälomamatkan hinta. Ja tällä asialla on toinenkin puoli: hallitus on luvannut, että kaikissa päätöksissä laitetaan aina työ etusijalle ja että tehdään päätöksiä, jotka aina kannustavat työhön menemiseen kotona olemisen sijaan, ja se on hyvä linja. Kuitenkin hallituksen esittämä päivähoitomaksujen jättikorotus tarkoittaa sitä, että pienipalkkaisen äidin, vaikkapa myyjän tai lähihoitajan, kohdalla voi tulla eteen tilanne, jossa työtä ei enää kannatakaan ottaa vastaan, kun päivähoitomaksujen maksamisen jälkeen perheelle jää vähemmän käteen kuin jos jäisi kotiin lasten kanssa. Eteen voi tulla tilanne, jossa perheenäidillä tai -isällä ei ole varaa mennä töihin. Ministeri Grahn-Laasonen, sanoitte, että arvioitte vielä näitä korotuksia. Teillä on ollut vuosi aikaa arvioida päivähoitomaksukorotusesityksenne vaikutuksia. Viime viikolla annoitte ymmärtää, että esitys perutaan. Voitteko kertoa, onko teillä nyt jotakin uutta tietoa, jonka perusteella päätitte olla vetämättä pois täältä eduskunnasta tätä esitystä jättikorotuksista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-06-16T16:05:05,2016-06-16T16:06:15,Tarkistettu,1.1 2016_70_7,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatus on tänä päivänä ja tulevaisuudessakin maksutonta kaikkein pienituloisimmille perheille, ja siinä on nimenomaan tavoitteena turvata se mahdollisuuksien tasa-arvo ja mahdollisuus varhaiskasvatukseen kaikenlaisista taustoista tuleville lapsille ja myöskin heidän perheilleen se mahdollisuus, että lapsi voi osallistua varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen merkitystä osana meidän koulutusjärjestelmää ei voi kyllin korostaa, se on aivan keskeistä, ja siitä syystä tällä hetkellä keskitymme erittäin voimakkaasti siihen, että vahvistamme varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa erilaisin keinoin. Muun muassa historian ensimmäiset kehittämisavustukset Opetushallituksesta laitettiin taannoin hakuun, ja samoin tällä hetkellä muun muassa lisäämme voimakkaasti ja pysyvästi yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien määrää. Ja niin kuin tässä äskeisessä vastauksessani jo kerroin, tämän maksuasian käsittely siirtyy syksyyn, ja hallitus tulee arvioimaan sitä hyvin monista näkökulmista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-06-16T16:06:15,2016-06-16T16:07:16,Tarkistettu,1.1 2016_70_8,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp," Arvoisa puhemies! Nämä päivähoidon maksukorotukset ovat olleet osa sitä hallituksen politiikkaa, jossa varhaiskasvatukseen on toteutettu useita leikkauksia. Ryhmäkokoja on kasvatettu ja oikeutta täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen on rajoitettu. Tämä on väärä suunta, koska varhaiskasvatuksella on iso merkitys siinä, että perheet voivat sovittaa arjessaan yhteen toimeentulon ja työnteon ristipaineet ja varmistaa, että lapset saavat hyvää, laadukasta varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten puolesta toivonkin, että hallitus nyt miettii, miten varhaiskasvatuksen arvostusta ylipäätään voidaan nostaa. Se on tärkeä osa meidän yhteiskuntaamme ja lasten oikeuksia. Arvoisa puhemies! Kaksi viikkoa sitten ministeri Stubb lupasi, että hallitus arvioi uudestaan myös sen takia tätä maksukorotusta, että nämä kovat maksukorotukset voisivat olla niin haitallisia, että kokonaissäästöt eivät toteudu sen takia, että naisten asema työelämässä heikkenisi ja se voisi ohjata naisia kotiin. Monet kunnat eivät myöskään halua näitä toteuttaa, eli se eriarvoistaisi lapsia. Kysynkin nyt tulevalta valtiovarainministeriltä, ministeri Orpolta: oletteko te samaa mieltä ministeri Stubbin kanssa, ja ovatko hallituspuolueiden puheenjohtajat keskustelleet siitä, että tämä kohtuuton esitys voitaisiin perua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-16T16:07:19,2016-06-16T16:08:38,Tarkistettu,1.1 2016_70_9,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Petteri,Orpo,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp," Arvoisa puhemies! Varsinaisesti olen kyllä täällä edelleen sisäministerin roolissa, mutta lyhyesti voin todeta, että teimme tänään hallituspuolueiden kesken sen arvion, että tämä ei nyt vielä mennyt eteenpäin, mikä antaa mahdollisuuden tätä asiaa käydä läpi vielä ennen kuin käsittely jatkuu. Palaamme asiaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-06-16T16:08:39,2016-06-16T16:09:00,Tarkistettu,1.1 2016_70_10,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksen mukainen 22 prosentin korotus tavallisten pieni- ja keskituloisten perheiden päivähoitomaksuihin on todella aivan liian suuri, ja se vaikeuttaisi perheiden elämää aivan kohtuuttomasti. Näin suuren korotuksen vaikutukset myös työnteon ja työn vastaanottamisen kannustavuuteen ovat hyvin merkittäviä ja aivan päinvastaisia kuin hallitus esityksessään totesi. Pääministeri Sipilä on myös jo aiemmin todennut, että kaikki tarvittavat leikkauspäätökset on nyt jo tehty. Lapsiperheitä on monella tapaa jo aiemmin rokotettu. Eikö nyt olisi aika todeta, että hallituksen alkuperäinen esitys oli huonosti valmisteltu? Kysyisinkin: voiko hallitus nyt jo ennen kesätaukoa todeta, että päivähoitomaksujen korotuksista luovutaan kokonaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-06-16T16:09:02,2016-06-16T16:09:55,Tarkistettu,1.1 2016_70_11,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tehdä sellaisen havainnon siitä esityksestä, että siinä on toki paljon hyviä puolia, muun muassa se, että se pienentää maksuja pienituloisimmilta perheiltä, ja myöskin erityisesti yksinhuoltajaperheiden asemaa se esitys jopa helpottaa. Samoin siinä on elementtejä, jotka pienituloisten kohdalla lisäävät työn vastaanottamisen kannusteita. Eli tämä on hyvin monipuolinen kokonaisuus, jota tulee huolella punnita, ja siitä syystä olen iloinen, että asiaa voidaan vielä tarkastella. Täällä käytettiin hyvä puheenvuoro siitä, mitkä ovat ne keinot, joilla voidaan vahvistaa varhaiskasvatuksen arvostusta yhteiskunnassamme. Mielestäni juuri näitä keinoja tässä luettelin: pedagogiikan vahvistaminen eli se, että varhaiskasvatus nähdään osana koulutusjärjestelmää ja vieläpä erittäin vaikuttavana osana varhaiskasvatusta, samoin sitten se, että meillä olisi tulevaisuudessa entistä koulutetumpi henkilökunta, eli lisäämme yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien määrää. Lastentarhassa työskentelevä henkilöstö on mukana myöskin tällä hetkellä siinä kehittämistyössä, mitä teemme laadullisella puolella, sekä Opetushallituksen puolella (Puhemies koputtaa) että esimerkiksi opettajankoulutuksen kehittämisfoorumissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-06-16T16:09:56,2016-06-16T16:11:12,Tarkistettu,1.1 2016_70_12,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perheille annettiin tässä muutama päivä sitten, viime viikolla, toivoa siitä, että varhaiskasvatusmaksujen korotuksia ei tultaisi toteuttamaan. Nyt täytyy sanoa, että tämä on monelle varmaan ollut suuri pettymys. Me saatoimme valiokuntakuulemisissa todeta, että lapsiperheköyhyys on kääntynyt jälleen kasvuun. 40 prosenttia perheistä kärsii tällä hetkellä toimeentulo-ongelmista. 20 prosenttia keskituloisista pikkulapsiperheistä kärsii toimeentulo-ongelmista. Tällä kaikella, näillä toimeentulo-ongelmilla, on suuri vaikutus lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen, minkä takia olisi erittäin tärkeää, että hallitus myös ymmärtäisi sen, että se tukisi perheiden toimeentuloa. Jos hallitus nyt kuitenkin aikoo toteuttaa kaikesta huolimatta nämä päivähoidon korotukset ja kohdistaa ne keskituloisiin lapsiperheisiin, niin mitä hallitus aikoo tehdä? Arvoisa ministeri Orpo, asettaisin teille kysymyksen: Totesitte linjakysymyksenä linjapuheessanne, että ilman keskiluokkaa ei ole hyvinvointia, koska ei ole sen rahoittajia. Tarkoitatteko te sillä sitä, että te tulette rokottamaan ja siirtämään kustannuksia (Puhemies: Aika!) keskiluokkaan eikä päinvastoin? (Hälinää — Eduskunnasta: Luulen, että tulkitsitte oikein!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-06-16T16:11:13,2016-06-16T16:12:39,Tarkistettu,1.1 2016_70_13,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksen maksut eivät tule nousemaan ainakaan elokuussa. Eikö tämä ollut nyt hyvä uutinen hallitukselta perheiden suuntaan? Asiaa käsitellään vielä hallituksessa ja katsotaan, mikä tämän esityksen kohtalo on, ja pidän sitä hyvänä asiana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-06-16T16:12:40,2016-06-16T16:13:02,Tarkistettu,1.1 2016_70_14,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen myötä ylempään maksuluokkaan kuuluu myös perheitä, joissa äiti työskentelee matalapalkka-alalla mutta isän palkkataso nostaa perheen yhteenlaskettavat ansiot sille tasolle, että lasten päivähoitomaksut määräytyvät ylimmän maksuluokan mukaan. Valitettavasti miehen euro on edelleenkin Suomessa suurempi kuin naisen euro. Tämä aiheuttaa varmasti tilanteita, jolloin perheissä pohditaan, kannattaako äidin käydä töissä vai jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Vaikka se siinä elämäntilanteessa ja taloudellisessa tilanteessa saattaisikin tuntua houkuttelevalta ja hyvältä vaihtoehdolta, niin se valinta on kuitenkin valinta myöskin tulevaisuuteen: se vaikuttaa äidin urakehitykseen, äidin palkkatasoon ja lopulta myös äidin eläkkeeseen.  Arvoisa ministeri, näettekö te tässä tasa-arvo-ongelmaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-06-16T16:13:04,2016-06-16T16:14:05,Tarkistettu,1.1 2016_70_15,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin sanottu, tätä esitystä punnitaan vielä hyvin monilta kanteilta ennen kuin varsinaisia lopullisia päätöksiä asiassa tehdään. Siihen kysymykseen haluaisin kyllä vielä huomioita kiinnittää, että mielestäni on erittäin tärkeätä, että eri keinoin kannustamme perheitä laittamaan lapsensa osallistumaan varhaiskasvatukseen, koska sillä on positiivisia vaikutuksia tutkimustenkin mukaan siihen, minkälaisia oppimisvalmiuksia heillä myöhemmin on ja miten koulutus sitten myöhemmin järjestyy ja onnistuu ja minkälaiset ne valmiudet sille koulupolulle ovat. (Hälinää) Eli toivomme, että voimme erilaisilla keinoilla, esimerkiksi varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa kehittämällä ja palveluohjauksella, vaikkapa helposti haavoittuvia ryhmiä, kuten maahanmuuttajaryhmiä, ohjata osallistumaan varhaiskasvatukseen, koska se on lapselle hyväksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-06-16T16:14:05,2016-06-16T16:15:05,Tarkistettu,1.1 2016_70_16,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus teki erittäin merkittävän teon siinä, että otti aikalisän varhaiskasvatusmaksujen korotusten yhteydessä. Mielestäni siinä kohdin hallitus ansaitsee kiitoksen. Varhaiskasvatusmaksuilla on nimittäin monenlaista merkitystä, kuten täällä oppositiokin on nostanut. Varhaiskasvatusmaksut voidaan nähdä eräällä tavalla veronkorotuksena, joka kohdentuu vain lapsiperheille, ja silloin herää kysymys, haluammeko me tosiasiallisesti kohdentaa verojen korotuksen maksujen muodossa lapsiperheille. Toinen kysymys liittyy siihen, että kun me haluamme samaan aikaan eräällä tavalla elvyttää meidän julkista taloutta, siihen liittyy yksityinen kysyntä, niin se kaikki raha, mikä otetaan lapsiperheiltä, on myös kulutuksesta pois. (Välihuutoja vasemmalta) Ehkä tärkein asia, joka tähän liittyy, on lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen ja siihen kannustaminen, ja siltä osin kysyisinkin: mitä konsteja me voimme tehdä, jotta me saamme lapset osallistumaan entistä enemmän varhaiskasvatukseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-06-16T16:15:05,2016-06-16T16:16:09,Tarkistettu,1.1 2016_70_17,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Siinä oli erittäin hyvä kysymys, ja tämä on nimenomaan se, mitä meidän pitää yhdessä miettiäkin, mitkä ne erilaiset keinot ovat, millä lisäämme osallistumisastetta varhaiskasvatukseen. Se on Pohjoismaiden alhaisin Suomessa, ja meidän tulisi ilman muuta kannustaa perheitä osallistumaan varhaiskasvatukseen ja myös vahvistaa vanhempien ja perheiden luottamusta siihen, että varhaiskasvatuksella on merkitystä myöskin lapsen myöhemmän oppimisen kannalta. Siinä meillä tietysti kaikilla vanhempinakin on iso rooli, että teemme niitä valintoja omassa arjessamme, osallistuuko lapsi varhaiskasvatukseen vai eikö osallistu. Ja voimme vaikuttaa muun muassa tässä kyselytunnilla sanomalla, että minä toivon, että mahdollisimman moni lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-06-16T16:16:10,2016-06-16T16:16:58,Tarkistettu,1.1 2016_70_18,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä viime vuoden aikana varsin usein keskustelleet varhaiskasvatuksesta ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta, ja nyt maksupolitiikasta emme vielä tiedä, mitä siitä tulee. Toivon tietysti, että hallitus tekee hyviä päätöksiä. Olemme myös keskustelleet henkilöstömitoituksista. Kaikki nämä ovat hankalia keskusteluita. Mitä jos ajattelisimme ihan toisin ja yrittäisimme todellakin kannustaa perheitä osallistumaan varhaiskasvatukseen muuttamalla järjestelmää tyystin? Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä sellainen malli, missä varhaiskasvatus on ilmaista neljä tuntia päivässä yli 3-vuotiaille. Jos vielä kytkisimme tähän isoon muutokseen muutoksia kotihoidon tukeen ja ehkä perhe-, vanhempainvapaisiin, niin saisimme tällaisen perhepoliittisen kokonaisuudistuksen. Voisiko hallitus tehdä tällaista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-06-16T16:16:58,2016-06-16T16:18:08,Tarkistettu,1.1 2016_70_19,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksen osalta meillä onkin kuljettu aika iso ajattelutavan muutos. Nykyään ei enää puhuta lastentarhoista ja lasten tarhaamisesta tai siitä, että lapset pitää jonnekin saada päiväksi sillä aikaa, kun vanhemmat ovat töissä, vaan tänä päivänä varhaiskasvatus on nimensä mukaisesti varhaiskasvatusta, eli siellä jo saa niitä valmiuksia, jotka sitten myöhemmin auttavat opintiellä ja elämässä ylipäätänsäkin. Varhaiskasvatuksella voidaan muun muassa ehkäistä syrjäytymistä ja puuttua varhaisesti moniin ongelmiin, esimerkiksi vaikkapa oppimisvaikeuksiin. Tässä tuli hyviä ehdotuksia, joita mielestäni kaikkia meidän tulisi harkita ja käydä innovatiivisesti läpi, käydä myös kansainvälistä vertailua, ja tämän Ruotsin esimerkin tunnen hyvin. Päätöksiä mistään tämän tyyppisistä kokonaisuuksista meillä ei tietenkään hallituksessa ole. Opetushallitus tekee tällä hetkellä varhaiskasvatuksen historian ensimmäisiä perusteita eli ikään kuin opetussuunnitelmienomaista asiakirjaa, jossa määritellään, mitä erilaisia tavoitteita ja sisältöjä varhaiskasvatuksella on. Täytyy sanoa, että kun on seurannut sitä ammattilaisten tekemää työtä, niin se on hyvin innostavaa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-06-16T16:18:30,2016-06-16T16:19:41,Tarkistettu,1.1 2016_70_20,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä on noussut esiin ansiokkaasti myös se, että tuo hallituksen esitys, joka nyt on keskustelussa, piti sisällään myös merkittävän kädenojennuksen kaikkein pienituloisimmille, esimerkiksi yhden vanhemman perheille, joka on tietysti tuon esityksen valtavan hyvä puoli. Toinen merkittävä keskustelu sen yhteydessä käytiin tuntiperustaisen päivähoitomaksun käytännön kasvattamisesta, joka olisi niin ikään lapsiperheiden talouden ja arjen hallinnan kannalta hyvä esitys ja jota jo monissa kunnissa kokeillaan. Mutta lapsiperheiden palvelut ovat muutakin kuin päivähoitoa tai varhaiskasvatusta sen laajassa merkityksessä. Hallituksen kärkihanke lasten ja perheiden palveluiden parantamisesta pitää sisällään muun muassa esityksen lapsiperheiden kunnallisen kotiavun parantamisesta ja lapsiperheiden palveluiden kokonaismuutoksesta. Tästä on keskusteltu huomattavasti vähemmän, ja tiedustelisin asiasta vastaavalta ministeriltä: miten tuo kärkihanke voi? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-06-16T16:19:43,2016-06-16T16:20:48,Tarkistettu,1.1 2016_70_21,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin lapsiperheiden kunnallisiin kotipalveluihinhan eduskunta ja maan hallitus lisäsi rahaa. Siihen on kohdennettu lisämäärärahoja tälle vuodelle. Toisekseen kärkihankkeen jalkauttamisvaihe: Olennaista on se, että olemassa olevia hyviä käytäntöjä esimerkiksi kotipalvelun osalta, niitä malleja, joita maassa on eri kunnissa eri puolilla maata, saataisiin monistettua. Se on nyt jalkauttamisvaiheessa sillä tavalla, että aluekierrokset ovat menossa ja aluekierroksilla muun muassa kerätään niitä kokemuksia ja niitä paljon puhuttuja hyviä käytäntöjä. Seuraava vaihe on sitten se, että niitä pitää pystyä monistamaan. Mutta tässä ollaan kenttävaiheessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-16T16:20:48,2016-06-16T16:21:34,Tarkistettu,1.1 2016_70_22,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on toistuvasti joutunut peruuttamaan päätöksiään, ja on ilmennyt, että laskelmat päätösten taustalla eivät ole pitäneet paikkaansa. Tässäkin esityksessä on selvää, että tämä heikentää työllisyysastetta ja heikentää tasa-arvoa, naisten asemaa työelämässä, ja muitakin leikkauksia on tehty, kuten eläkeläisten asumistuen leikkaus, jonka hallitus on perunut. Nyt haluankin tuoda esille sen, että kun te sanotte tässä yhteydessä, arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, varsin hyvin asioita varhaiskasvatuksen merkityksen puolesta, niin kaikki hallituksen toimenpiteet menevät toiseen suuntaan ja rajoittavat ihmisten mahdollisuuksia saada lapsia varhaiskasvatukseen, päästä itse työhön. Ja tämä on se ristiriita, johon teidän nyt on vastattava. Jos te sanotte — niin kuin useampi hallituksen ministeri sanoo — että näiden päätösten tekeminen tuntuu pahalta ja ikävältä, niin minulla on siihen hyvä keino: älkää tehkö näitä päätöksiä. Silloin ei tunnu pahalta, vaan silloin tuntuu paremmalta, kun parantaa oikeasti varhaiskasvatuksen asemaa. Ja haluaisin myös kysyä pääministeriltä: Miten te näette tämän asian? Voiko nämä leikkaukset perua, koska ne eivät ole taloudellisestikaan järkeviä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-16T16:21:36,2016-06-16T16:22:46,Tarkistettu,1.1 2016_70_23,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sanotaan nyt vielä kerran, että hallitus tosiaan uudelleen harkitsee tämän esityksen ja elokuussa eivät astu voimaan nämä maksukorotukset, niin kuin tässä jo on todettu. Ihan teidän suuntaan: eikös se nyt ollut se päivän hyvä uutinen? Ja mitä tulee vielä tähän varhaiskasvatuksen kehittämiseen, niin minähän luettelin lukuisia keinoja, millä voimme positiivisessa hengessä viedä varhaiskasvatuksen laatua eteenpäin. Kaikki tiedämme, että tällä hetkellä Suomessa on erityisen haastavat taloudelliset ajat taloudellisten resurssien näkökulmasta. Se ei ole uutinen eikä yllätys kenellekään. Mutta silloin juuri on erityisen tärkeää, että me pystymme panostamaan siihen laatuun, pedagogiikan vahvistamiseen, osaamiseen ja siihen palveluun, mitä nämä lapsiperheet, lapset saavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-06-16T16:22:46,2016-06-16T16:23:36,Tarkistettu,1.1 2016_70_24,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Nyt on siis käynyt selväksi, että tämä hallituksen ajama esitys näistä päivähoitomaksujen jättikorotuksista asettaa kaikkein tiukimpaan tilanteeseen ahkerat, työssäkäyvät, keskiluokkaiset lapsiperheet. Sitten on käynyt myös ilmi, että tässä voi tulla aika kohtuuttomia tilanteita, että perheenisällä tai -äidillä ei ole siis varaa mennä töihin. Saatiin valoa kaksi viikkoa sitten, kun hallitus ilmoitti, että se peruu tämän tekemänsä päätöksen. (Oikealta: Ei ilmoittanut!) Esimerkiksi kokoomuksen edustaja Sarkomaa jo tiedotteessa iloitsi siitä, että hallitus on perunut tämän päätöksen. Ja nyt saimme sitten kuulla, että hallitus peruu tämän tekemänsä perumispäätöksen ja siirtää tämän syksyyn. Onko tässä nyt riski, että tässä perutaan ensi syksynä perumisen peruutus? Arvoisa pääministeri, vähän näin juhannuksen tulon hengessä, kun lapsiperheetkin valmistautuvat lomiin, kysyn: onko tämä nyt sitä vatulointia, vai täyttääkö tämä jo jappaistelun tunnusmerkit?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-06-16T16:23:37,2016-06-16T16:24:52,Tarkistettu,1.1 2016_70_25,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys päivähoitomaksujen korotuksista (Eeva-Johanna Eloranta sd)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tuossa listassa jäi mainitsematta se, että tämä ehdotus, mikä on, auttaa ihan kaikkien pienituloisten asemaan. Se sieltä tahtoo aina unohtua. Toiseksi, tämä hallitus on lähtenyt tekemään taloussuunnitelmaa siltä pohjalta, että emme siirrä ongelmia kuntien hartioille. Mehän emme nosta päivähoitomaksuja, vaan me annamme tilaa kunnan päätökselle tehdä harkintansa mukaan siellä alueella olevia päätöksiä. Pallon siirtämistä, peiton jatkamista me emme halua tehdä, että leikkaamme kunnilta mutta emme anna heille työkaluja tehdä sitten sen mukaisia päätöksiä, joko korottaa maksuja tai sitten väljentää normeja sillä tavalla, että he voivat sitten paremmin tehostaa toimintaansa. Tämä on nyt uutta hallituksen politiikassa suhteessa aikaisempiin käytäntöihin. Tämä lisäaika mahdollistaa nyt asian uudelleen harkinnan. Eikö tämä ole juuri hyvää politiikkaa? Meillä aikataulu kyllä sallii sen, että (Puhemies koputtaa) tämä asia harkitaan huolella loppuun saakka.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-16T16:24:52,2016-06-16T16:26:05,Tarkistettu,1.1 2016_70_26,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen  kysymys  sosiaali-  ja  terveydenhuollon  henkilöstön  työssäjaksamisesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Andersson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_70_27,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen  kysymys  sosiaali-  ja  terveydenhuollon  henkilöstön  työssäjaksamisesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen ajama kilpailukykysopimus sinetöitiin lopullisesti viime viikonloppuna. Tämä sopimus iskee poikkeuksellisen kovaa julkisella sektorilla työskenteleviin, joille työajan pidennyksen ja vakuutusmaksujen korotusten lisäksi tulee 30 prosentin lomarahojen leikkaus. Esimerkiksi lähihoitajien ansiotaso laskee Tilastokeskuksen tietojen mukaan 134 euroa kuussa. Lähi- ja perushoitajaliitto SuPer julkaisi viikko sitten selvityksensä, jonka mukaan yli 90 prosenttia Suomen perus- ja lähihoitajista on huolissaan hoidon laadusta, 70 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa ja yli puolet ei ole varmoja, pystyvätkö työskentelemään kahden vuoden kuluttua terveytensä puolesta nykyisessä ammatissaan. Arvoisa pääministeri, tämä tulos on mielestäni todella järkyttävä. Haluan nyt kysyä ministeri Mäntylältä ja Rehulalta: mitä aiotte tehdä vanhus-, terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilökunnan työssäjaksamisen ja siten myöskin suomalaisen hoidon parantamiseksi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-16T16:26:12,2016-06-16T16:27:29,Tarkistettu,1.1 2016_70_28,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen  kysymys  sosiaali-  ja  terveydenhuollon  henkilöstön  työssäjaksamisesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Miksi me olemme tekemässä muutosta sosiaali- ja terveydenhuollon perustoihin? Siksi, että on epävarmuus siitä, millä tavalla ensi vuosikymmenelle meidän rahamme riittävät palvelutarpeeseen nähden ja toisekseen miten ne ammattilaiset — nämä prosentit, joista te täällä, edustaja Andersson, kerroitte — voivat tehdä sitä työtä, johon heillä on koulutus, ja miten he voivat tehdä työtä niin, että he jaksavat. Me tarvitsemme tämän ison muutoksen, jotta epävarmuus vähenee. Toisekseen me tarvitsemme toimintamalleja ja toimintatapoja, joita tämän kaiken sote-melskauksen keskellä onneksi valmistellaan. Valmistellaan toimintatapojen kehittämistä, valmistellaan työnjakoja, valmistellaan hoitoketjujen nykyistä sujuvampaa toimintaa ja niin edelleen. Mitä aiotaan tehdä? Paljon, kunhan nyt vain kaikki olisivat matkassa siinä, että tämä muutos pitää tehdä, eikä tehdä neliraajajarrutuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-16T16:27:30,2016-06-16T16:28:35,Tarkistettu,1.1 2016_70_29,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen  kysymys  sosiaali-  ja  terveydenhuollon  henkilöstön  työssäjaksamisesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kysymys on erittäin tärkeä: kuinka tuemme ihmisten työssäjaksamista ja työhyvinvointia? Tähän on aivan erityisesti kiinnitetty myöskin STM:ssä huomiota. Työssäjaksaminen ja työhyvinvointi ovat monen tekijän ja monen asian summa. Yksi merkittävä tekijä on se, että ihminen itse kokee voivansa vaikuttaa omaan työhönsä, eli se motivaatio työhön menemiseen ja se hyvä tunne, kun menee sinne työpaikalle, syntyy myös siitä, että ihminen itse pystyy hallitsemaan sitä omaa työtään ja kokee, että se hänen työpanoksensa on merkittävä ja hän antaa sillä aidosti jotain hyvää. Erityisesti hoitoalalla, jolla itsekin olen työskennellyt, työtä tehdään kutsumuksesta, mutta kyse on myöskin johtamisesta ja siitä, että ihmiset aidosti työpaikoilla pääsevät vaikuttamaan siihen omaan työhönsä ja aidosti tulevat myös kuulluiksi siellä oman työyhteisönsä sisällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.2.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-06-16T16:28:36,2016-06-16T16:29:46,Tarkistettu,1.1 2016_70_30,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen  kysymys  sosiaali-  ja  terveydenhuollon  henkilöstön  työssäjaksamisesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Edustaja Andersson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_31,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen  kysymys  sosiaali-  ja  terveydenhuollon  henkilöstön  työssäjaksamisesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että hallitus on tiedostanut tämän ongelman laajuuden. Työpahoinvointi on todella merkittävä ongelma suomalaisessa työelämässä tällä hetkellä, ja se synnyttää myöskin merkittäviä kustannuksia niin julkiselle sektorille kuin myöskin työnantajille. Mitään konkreettisia ratkaisuja en kuitenkaan havainnut ministereiden vastauksista, päinvastoin sekä sote-uudistus että jatkuvat kilpailutukset myöskin luovat sitä epävarmuutta ja sitä stressiä erityisesti julkiselle puolelle Suomessa tällä hetkellä. Koko tämän kuluneen vuoden aikana Suomessa on puhuttu lähinnä vain siitä, mitä suomalaiset työntekijät maksavat, eikä siitä, miten he jaksavat ja voivat omalla työpaikallaan. Samalla tämäkin hallitus on tehnyt useita päätöksiä, jotka heikentävät työssäjaksamista entuudestaan: muun muassa vuorotteluvapaan ehtoja on tiukennettu ja kilpailukykysopimuksen myötä työaika pitenee. Haluan myös kysyä ministeri Lindströmiltä — kun ei ole paikan päällä, niin jatketaan sitten samoilla ministereillä: mitä hallitus aikoo konkreettisesti tehdä suomalaisten työhyvinvoinnin ja myöskin työsuojelun parantamiseksi, sairauspoissaolojen vähentämiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-16T16:29:46,2016-06-16T16:31:04,Tarkistettu,1.1 2016_70_32,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen  kysymys  sosiaali-  ja  terveydenhuollon  henkilöstön  työssäjaksamisesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tuossa edellisessä vastauksessani jo kerroin, tähän asiaan on STM:ssä tartuttu ja sitä koko ajan prosessoidaan ja keskusteluja käydään aktiivisesti niiden eri tahojen kanssa, joilla on se paras asiantuntemus sieltä kentältä siinä, mitä me voisimme tehdä paremmin. Kaikki tiedämme sen, että esimerkiksi työpaikkakiusaaminen on erittäin suuri ongelma ja sitä tapahtuu työyhteisöjen sisällä paljon, ja tämä on yksi semmoinen aihe, josta meidän pitäisi uskaltaa puhua paljon rohkeammin, että se työyhteisö itsessään on dynaamisesti sellainen, että kaikilla on siellä taatusti hyvä olla ja myöskin niistä epäkohdista uskalletaan puhua. Työterveyshuollolla on erittäin merkittävä rooli tässä kokonaisuudessa siinä, kuinka he suhtautuvat näihin ongelmiin. Tiedämme myöskin, että esimerkiksi mielenterveysongelmat ja niiden kautta sairauslomille ajautumiset ovat erittäin suuri haaste. Nämä ovat kaikki asioita, joista, kuten sanoin, käymme erittäin aktiivista keskustelua ja pyrimme kaikin tavoin löytämään niitä konkreettisia ruohonjuuritason keinoja, joilla asioita voimme viedä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.2.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-06-16T16:31:05,2016-06-16T16:32:19,Tarkistettu,1.1 2016_70_33,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Suullinen  kysymys  sosiaali-  ja  terveydenhuollon  henkilöstön  työssäjaksamisesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hoito- ja hoiva-alalla työtään tekevät ihmiset joutuvat usein päivittäin kohtaamaan valtaisia paineita saadakseen tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Etenkin kun tänä päivänä kotihoitoon halutaan panostaa enemmän kuin aikaisemmin, vähentää tuota laitoshoitoa, niin siellä kotisairaanhoidon puolella ollaan jouduttu kohtaamaan ongelma, josta hallitus ei ehkä ole tietoinen, koska ei ole ainakaan siitä puhunut eikä ole halunnut siihen puuttua. Liikenne- ja viestintäministerille osoitan kysymykseni: Nimittäin kotihoidon henkilöstö joutuu usein etsimään kohtuuttoman paljon parkkipaikkaa saadakseen tehdä sen hoito- ja hoivatyönsä hyvin. Tämä koetaan erittäin epäoikeudenmukaiseksi varsinkin, kun pientä palkkaa saavat ihmiset joutuvat itse maksamaan sitten parkkisakot omasta kukkarostaan. Tämän pystyisi helposti muuttamaan tieliikennelakiin. Onko ministeri tietoinen tästä ongelmasta, ja aiotteko puuttua siihen nopealla aikataululla? Tällä ei nimittäin ole budjettivaikutuksia, mutta tämä kyllä lisäisi näiden tärkeää työtä tekevien ihmisten työhyvinvointia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.2.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-06-16T16:32:20,2016-06-16T16:33:29,Tarkistettu,1.1 2016_70_34,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen  kysymys  sosiaali-  ja  terveydenhuollon  henkilöstön  työssäjaksamisesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2016 vp,Arvoisa rouva puhemies! Tieliikennelakia ollaan tosiaan syksyllä uudistamassa ja sen osalta kartoitetaan laajasti siihen liittyviä tehtäviä. Tämä osa on kuitenkin kuntien vastuualuetta ja tulevaisuudessa sitten siellä pitkälti huolehdittavana. Myöskin kaavoitus- ja maakuntakaavat ottavat kantaa sitten alueiden rakentamisoikeuksiin.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.2.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-06-16T16:33:29,2016-06-16T16:33:52,Tarkistettu,1.1 2016_70_35,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen  kysymys  sosiaali-  ja  terveydenhuollon  henkilöstön  työssäjaksamisesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä SuPerin selvityksessä ilmeni tosiaan paitsi se, että vanhusten kotihoitoa tekevät hoitajat ovat huolissaan omasta jaksamisestaan, niin myös se, että he ovat huolissaan hoidettaviensa, vanhusten turvallisuudesta siitä syystä, että kiire estää kunnollisen hoivan ja hoidon antamisen. Kysymys siitä, miten me pystymme varmistamaan potilasturvallisuuden, asiakasturvallisuuden sote-palveluissa, on hyvin keskeinen myös tässä sote-uudistuksessa. Huolta herättääkin kovasti se, kun hallitus tuntuu nyt asettavan etusijalle sen, miten voidaan lisätä valinnanvapautta ja kilpailua, eikä sitä, miten voidaan turvata se, että hyvinvointi- ja terveyserot kapenevat. Nyt viimeisimmän tiedon tai huhun mukaan hallitus on siirtämässä Valviran valvontatehtävää sosiaali- ja terveysministeriöstä, elikkä tästä asiantuntijaministeriöstä, pois VM:n alaisuuteen, (Puhemies koputtaa) ja on tullut paljon yhteydenottoja ja kysymyksiä tästä, minkälainen heikkeneminen tästä seuraa siinä, että voisimme turvata potilasturvallisuuden. Voisiko ministeri Rehula vastata tähän kysymykseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.2.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-06-16T16:33:53,2016-06-16T16:35:16,Tarkistettu,1.1 2016_70_36,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen  kysymys  sosiaali-  ja  terveydenhuollon  henkilöstön  työssäjaksamisesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Monipolvinen kysymys päättyi siihen, miten valvonta hoidetaan jatkossa. Ensinnäkin, ihan kaikkiin eikä ihan jokaiseen eikä kolmanteenkaan huhuun kannata nyt tässä tilanteessa taas, missä akuutisti ollaan, uskoa. Toisekseen, olennaistahan on se, että meillä on jatkossakin substanssilainsäädäntö. Meillä on vanhuspalvelulaki, joka tulee määrittelemään esimerkiksi sen, että palvelusuunnitelmat pitää kaikille tehdä: sen, milloin henkilö, joka apua, hoitoa ja hoivaa, tarvitsee, niin selviytyy kotona ja milloin hän on tarpeessa 24/7-paikkaan, jossa täytyy olla jatkuva hoidon ja hoivan valmius. Valvonnan osalta ei minulla ainakaan ole sellaista tietoa, että valvontaan liittyvä lainsäädäntö olisi ainakaan höllentymässä. Mehän tulemme kirjoittamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin pykälät siitä, miten valvonta järjestetään. Ja mikä rooli on substanssiministeriöllä: riippumatta siitä, mikä on se hallinnollinen kotipesä, voimassa oleva lainsäädäntö, substanssilainsäädäntö tulee olemaan varmuudella jatkossakin olemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-16T16:35:16,2016-06-16T16:36:24,Tarkistettu,1.1 2016_70_37,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen  kysymys  sosiaali-  ja  terveydenhuollon  henkilöstön  työssäjaksamisesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työssäjaksamiseen liittyy paljolti se, kokeeko ihminen olevansa oikealla alalla ja toisaalta onko hänellä mahdollisuus saada ammatillista lisäkoulutusta. Tämän kevään aikana nuoret ovat pyrkineet sankoin joukoin eri koulumuotoihin, ja olen huomannut, että opetusministeri on linjannut, että yhä useamman nuoren tulisi päästä opiskelemaan ilman pääsykokeita, ilman soveltuvuuskokeita, lähinnä todistusten arvosanojen pohjalta. Tämä herättää huolen siitä, että vaikka kuitenkin esimerkiksi nimenomaan hoiva-alalla tämä soveltuvuuskoe on äärimmäisen tärkeä, niin näistä ollaan monellakin alalla, esimerkiksi lähi- ja perushoitajien kohdalla, luovuttu yhä enenevässä määrin. Olisinkin kysynyt, mikä on opetusministerin linja tässä asiassa. Päätyykö meille tänä päivänä nimenomaan hoitoalalle ihmisiä, jotka eivät välttämättä olekaan soveltuvia sille alalle? Kenties siitä myöskin johtuu osittain se työssä jaksamattomuus ja mahdollisesti uupuminen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-06-16T16:36:26,2016-06-16T16:37:33,Tarkistettu,1.1 2016_70_38,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen  kysymys  sosiaali-  ja  terveydenhuollon  henkilöstön  työssäjaksamisesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hiukan sekottui ehkä kaksi asiaa tässä. Se, mistä olen puhunut, liittyy korkea-asteen opiskelijavalintoihin ja siihen, miten siinä voitaisiin vähentää ennakkovalmistautumista vaativia, ulkolukuun perustuvia pääsykokeita. Itse asiassa tulevaisuudessa suunta saattaa korkea-asteen, yliopistojen, valintakriteereissä olla enemmän soveltuvuuskokeiden suuntaan. Näin on korkeakoulujen kanssa käyty keskusteluja. Tavoitteena on se, että pystyttäisiin vähentämään välivuosien määrää ja nopeuttamaan siirtymiä, niin että nuoret pääsisivät nopeammin opiskelemaan. Se olisi semmoinen positiivinen uudistus myöskin. Mitä tulee soveltuvuuteen toisella asteella, niin tällä hetkellä teemme ammatillisen koulutuksen reformia ja siinä yhteydessä käydään läpi myös tähän liittyvät käytännöt ja lainsäädäntö ja tarkastellaan, millä tavalla voitaisiin erityisesti sosiaali- ja terveysalan osalta tulevaisuudessa toimia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-06-16T16:37:34,2016-06-16T16:38:34,Tarkistettu,1.1 2016_70_39,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen  kysymys  sosiaali-  ja  terveydenhuollon  henkilöstön  työssäjaksamisesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! SuPerin esille nostamat henkilöstön huolet on otettava vakavasti. Me kokoomuksen eduskuntaryhmässä olemme ne lukeneet, ja haluan tässä sanoa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tehdään sen takia, että suomalaiset saisivat yhdenvertaiset, laadukkaat palvelut, mutta myös sen takia, että sosiaali- ja terveydenhuolto olisi hyvä paikka tehdä työtä. Työhyvinvointi lähtee myös siitä, että voi vaikuttaa omaan työhön, johtaminen on hyvää, mutta tärkeää on myöskin, että henkilöstö on koko tämän uudistuksen valmisteluvaiheen mukana, että he voivat vaikuttaa uudistukseen, koska hehän lopulta ne palvelut sitten tekevät. Kysynkin sosiaali- ja terveysministeriltä, miten on varmistettu, että suomalainen sote-henkilöstö on vahvasti mukana tekemässä sote-uudistusta, jotta työhyvinvointi olisi tulevaisuudessa entistä parempaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-06-16T16:38:35,2016-06-16T16:39:21,Tarkistettu,1.1 2016_70_40,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen  kysymys  sosiaali-  ja  terveydenhuollon  henkilöstön  työssäjaksamisesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2016 vp,Ja vielä ministeri Rehula.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_41,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen  kysymys  sosiaali-  ja  terveydenhuollon  henkilöstön  työssäjaksamisesta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Lainsäädäntö tulee antamaan raamin sille tekemiselle, joka eri maakunnissa toimeenpannaan. Nyt on aivan olennaista ja välttämätöntä ensinnäkin saada alueellinen muutos liikkeelle niillä alueilla, joilla se ei vielä ole tapahtunut, ja toisekseen viimeistään kesän jälkeen, kun eletään syyskuuta, eletään lokakuuta, alueellisessa muutoksessa pitää olla sellaiset kokoonpanot, joissa henkilöstö on aidosti mukana. Meillä on näytöt siitä, millä tavalla kaksi viimeisintä päätöksentekoa on prosessina edennyt Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Molemmissa on tehty muutosta ja sitä valmistelua alhaalta ylöspäin laajasti työpaikoilla, erilaisissa kokouksissa, erilaisissa palavereissa, nimenomaan henkilöstöä laajasti mukaan ottamalla. Tämä on täysin välttämätön asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-16T16:39:21,2016-06-16T16:40:21,Tarkistettu,1.1 2016_70_42,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Henriksson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_70_43,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2016 vp,"Värderade fru talman! Finlands sysselsättningsgrad är betydligt lägre än de övriga nordiska ländernas, och en orsak till det här är vårt familjeledighetssystem. Bland annat så är det ett faktum att unga kvinnor i Finland inte alls deltar i samma utsträckning på arbetsmarknaden som till exempel kvinnorna i Sverige och på Island.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.3.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-06-16T16:40:26,2016-06-16T16:40:51,Tarkistettu,1.1 2016_70_44,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Menneet ovat menneitä ja historia on historiaa, mutta mehän olemme Suomessa edenneet kohti pohjoismaista tasa-arvoa. Näissä nykyisissä perhevapaajärjestelmissähän, jotka tällä hetkelläkin ovat voimassa, on äidin elementit, siellä on isän — kiitos edellisen hallituksen esimerkiksi. Meillä on näytöt siitä, että edellisen hallituksen päätöksillä isät ovat ruvenneet käyttämään vanhempainvapaita enemmän. Sellaista, että nyt lähdettäisiin ison kokonaisuudistuksen polulle, ei ole hallituksen piirissä ainakaan toistaiseksi vielä valmisteltu tai siitä edes keskusteltu. Toisekseen, meillä on varhaiskasvatuksen muodot, joista yhtenä on kotihoidon tuki, ja osa teidän kysymystänne viittasi siihen. Tämä hallitus ei tule valmistelemaan kotihoidon tuen muutoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-16T16:41:47,2016-06-16T16:42:45,Tarkistettu,1.1 2016_70_45,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys on erittäin tärkeä, ja oikeastaan ministeri Rehula jo pitkälti siihen vastasi. Mutta vielä haluaisin nostaa tässä kokonaisuudessa esiin sen, että kysymys on mitä suurimmassa määrin myöskin meidän sosiaaliturvajärjestelmään liittyvistä kysymyksistä, kun me puhumme tästä aiheesta. Silloin kun puhutaan tavallaan perhe-etuuksista ja puhutaan naisten asemasta ja myöskin eläkekertymistä, niin itse näen, että meidän täytyy kyetä tarkastelemaan näitä järjestelmiä hyvin kokonaisvaltaisesti ja nimenomaan myöskin perhe-etuusjärjestelmiä pohtia: mitä niihin on tehtävissä, jotta ne nimenomaan tukevat näitä eri tavoitteita mutta myöskin jättävät sen mahdollisuuden perheille tehdä itse niitä valintoja, jotka palvelevat juuri heidän perhettään ja tilannettaan parhaiten. Eli kysymys on talouspoliittisesta asiasta, työllisyyspoliittisesta asiasta mutta mitä suurimmassa määrin myöskin sosiaalipoliittisesta asiasta, josta tulisi käydä laajempaakin keskustelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.3.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-06-16T16:42:45,2016-06-16T16:43:51,Tarkistettu,1.1 2016_70_46,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_47,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyse on myös arvovalinnasta. Tässä voidaan valita, halutaanko edistää suomalaisia työmarkkinoita niin, että naiset ja varsinkin nuoret naiset voivat osallistua niihin enemmän kuin tänä päivänä, vai eikö haluta. Ja niin kauan kuin ei haluta tehdä kotihoidon tuelle mitään, niin tälle asialle ei tule tapahtumaan mitään. RKP on esittänyt monta kertaa, että meidän pitäisi saada 6+6+6-järjestelmä elikkä että äiti voisi olla 6 kuukautta kotona, isä 6 kuukautta, ja sitten vanhemmat voisivat päättää, kumpi heistä käyttää sen viimeisen puolen vuoden ajanjakson, mutta samalla pitäisi uudistaa kotihoidon tukijärjestelmää ja päivähoitoa. Hallituksen ohjelmassa lukee, että Suomi on tasa-arvoinen maa, piste. Se, arvoisa hallitus, ei riitä, ja teidän tasa-arvo-ohjelmassanne todetaan muun muassa, että perhevapaille ei tehdä mitään, tai oikeastaan (Puhemies koputtaa) siellä ei todeta perhevapaista yhtään mitään. Arvoisa hallitus, miksi tämä ei ole prioriteettiaihe?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-06-16T16:43:52,2016-06-16T16:45:06,Tarkistettu,1.1 2016_70_48,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2016 vp,"Kumpi vastaa? Otetaan vain toinen, elikkä ministeri Mäntylä, olkaa hyvä. (Juha Rehula: Tasa-arvo toteutui!)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_49,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Hanna,Mäntylä,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2016 vp," Tasa-arvo toteutui ilmeisesti. Arvoisa puhemies! Kysymys arvovalinnoista: Kotihoidon tukea emme ole tällä hallituskaudella muuttamassa, tämä tehtäköön tässä nyt sitten selväksi. Pitää minusta muistaa se, että on myöskin tasa-arvoa, että meillä on yhteiskunnassa erilaisia mahdollisuuksia valita, ja kotihoidon tuen valinta on myöskin yhdenlainen arvovalinta. Se on perheiden oma valinta, ja meidän täytyy myöskin jättää perheille mahdollisuus valita sellainen vaihtoehto, joka on juuri heille se sopiva. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1088,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.3.aspx,fi,Hanna Mäntylä,1088,2016-06-16T16:45:10,2016-06-16T16:45:52,Tarkistettu,1.1 2016_70_50,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me keskustelemme nyt todella tärkeästä asiasta, joka on liittynyt tähän pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan: siitä, että naisilla ja miehillä on myös mahdollisuus päästä työmarkkinoille ja tasaveroisesti yhteiskuntaan. Minä toivoisin, että erästä ajastusta kuitenkin jaksettaisiin miettiä sekä työllisyysasteen kannalta että muutoin, ja se idea on seuraava: eikö voitaisi rakentaa semmoinen joustavampi malli — käytetäänkö työnimeä ""osittainen kotihoidon tuki"" — tunti tunnilta maksettavan päivähoidon ja osa-aikatyön yhdistäminen, joka mahdollistaisi joustavammin ja nopeammin pääsyn myöskin työmarkkinoille? Tutkitusti on käynyt ilmi, että niiden naisten, joilla on pienempi koulutus, jos he ovat pidempään kotihoidon tuen varassa, työmarkkinakelpoisuus tulee olemaan tosi ongelmainen tulevaisuudessa. Tulee löytää uusia, joustavia malleja. Minä toivoisin, että tämmöiseen ei suhtauduttaisi hallituksessa kielteisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-06-16T16:45:54,2016-06-16T16:46:55,Tarkistettu,1.1 2016_70_51,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Jokainen hyvä idea ja ajatus on kannatettava, ja se, kun täällä edellinen edustaja kysyi 6+6+6-mallia, vapautta tehdä perheessä ratkaisut, on hyvä idea, mutta se maksaa suuruusluokaltaan 500 miljoonaa euroa. (Mikaela Nylanderin välihuuto) RKP:llä varmaan on sitten eurot ""till"" tuoda tähän matkaan. Me tarvitsemme työelämän kehittämistä myös perheiden näkökulmasta, totta kai. Ja sitä työtä meidän pitää tehdä. Mutta ei unohdeta sitä, kun puhutaan perheiden näkökulmasta, puhutaan työelämän näkökulmasta, myös lapsen näkökulmasta, että meillä on sitä varten varhaiskasvatus, meillä on sitä varten kotihoidon tukijärjestelmä, meillä on sitä varten lapsiperheiden sosiaaliturva, lapsilisät. Tämä järjestelmä on lapsen näkökulmasta rakennettu. Ei unohdeta sitä lasta tilanteessa, jossa tavoitetasoja on eri näkökulmista useita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-16T16:46:55,2016-06-16T16:47:58,Tarkistettu,1.1 2016_70_52,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu oikealla tavalla palaa tasa-arvoon. Edustaja Pekonen kysyi jo päivähoidon osalta tasa-arvon vaikutusten arviota. Viime kaudella, aivan niin kuin ministeri Rehula kertoi, toimiessani tasa-arvoministerinä sekä pidennettiin isille korvamerkittyä vapaata että sen lisäksi sitä joustavoitettiin, ja on hienoa, että — ministeri Rehula tässä kertoikin jo sen — se on lisännyt sitä, että isät osallistuvat enemmän lastenhoitoon. Ja nyt kysymys on siitä, että kukaan meistä varmaan ei ole sitä mieltä, että tilanne olisi nyt tasa-arvoinen ja hyvä, vaan edistysaskelia pitää ottaa edelleen, pieniäkin, niin kuin viime kaudella tehtiin. Nyt minua kiinnostaa se, minkälaisia ajatuksia, ministeri Rehula — kun näitte, miten hyvä se uudistus on, mitä viime kaudella tehtiin — ja minkälaisia samanlaisia askeleita te olette nyt suunnitellut, että edelleen tasa-arvoisemmin voisivat jakautua perheiden sisällä nämä perhevapaat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-06-16T16:47:59,2016-06-16T16:49:04,Tarkistettu,1.1 2016_70_53,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tasa-arvonäkökulmasta meillä on samapalkkaisuusohjelma, jossa on yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sovittu tälle vaalikaudelle ne etenemisen polut, joilla naisen eurosta tulisi enemmän miehen euroa muistuttava. (Naurua — Välihuutoja) Nyt ollaan tilanteessa, jossa naisen euro on 87 senttiä, suomeksi sanottuna. Meillä on samapalkkaisuusohjelma sitä varten. Toisekseen jo sillä on merkitystä, että tänään täälläkin eduskunnan kyselytunnilla tämä asia on esissä, jotta kiinnitetään huomiota, tärkeä huomio siihen, että isät käyttäisivät lain suomat mahdollisuudet vanhempainvapaan käyttöön. Esimerkeillä on väliä. Kolmas asia, ja palaan osaltani edustaja Ihalaisen kysymykseen: minä tulen hyvin avoimin mielin etsimään sellaisia ratkaisuja, joissa joustavuutta lisätään, mutta pitää muistaa, että nämä ovat palapelejä; palapelejä, joissa lapsen etu pitää myös muistaa aina ja joka tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-16T16:49:04,2016-06-16T16:50:10,Tarkistettu,1.1 2016_70_54,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2016 vp,"Ja vielä pääministeri, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_55,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä muistuttaa, että osana tätä kilpailukykykokonaisratkaisua hallitus teki ehdotuksen siitä, että äidin työnantajalle maksetaan 2 500 euron kertakorvaus, ja hallitus ei ole unohtanut tätä tästä kokonaisuudesta vaan valmistelee sitä ja tulee tuomaan siitä aikanaan esityksen eduskunnalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-16T16:50:10,2016-06-16T16:50:33,Tarkistettu,1.1 2016_70_56,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2016 vp,Ja vielä edustaja Biaudet.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_57,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin tänään keskusteltu naisten asemasta työmarkkinoilla, ja valitettavasti hallitus ei oikeasti kovin paljon — pieniä lohtuja on — lupaa toimenpiteitä siihen, että naisen euro olisi samanlainen kuin miehen euro. Olemme odottaneet tosi kauan. Tasa-arvovaltuutettu valvoo syrjimättömyyttä työmarkkinoilla ja on 30 vuotta CEDAW-sopimuksen, naisiin kohdistuvan syrjinnän vastaisen sopimuksen, mukaan valvonut syrjimättömyyttä nimenomaan työmarkkinoilla ja tasa-arvon edistämistä. Nyt oikeusministeriö valmistelee tasa-arvovaltuutetun viran lakkauttamista ja toimiston sulauttamista yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon. 400 000 naista Naisjärjestöjen Keskusliitosta kokee, että tämä ei edistä tasa-arvoa. Miten, tasa-arvoministeri, tämä toimenpide tulee edistämään tasa-arvoa? Ymmärrän, että te ette ole ollut mukana tässä valmistelussa, mutta ehkä kuitenkin osaatte arvioida.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-06-16T16:50:35,2016-06-16T16:51:33,Tarkistettu,1.1 2016_70_58,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys naisten asemasta työmarkkinoilla (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kyse on lainsäädännöstä, joka on tällä hetkellä lausuntokierroksella, ja sosiaali- ja terveysministeriökin omalta osaltaan tästä esityksestä tulee tasa-arvon näkökulmasta lausunnon antamaan. Kuulun henkilökohtaisesti siihen joukkoon, jolle tärkeää on se, että asiat, tässä tapauksessa tasa-arvon edistäminen, voivat mennä eteenpäin. Se paikka, jossa organisaatiossa ollaan: tässä on tapahtunut viime vaalikauden aikana niin, että nythän kyse on tasa-arvovaltuutetun osalta hallinnollisesti oikeusministeriön alaisesta toimesta. Mutta henkilökohtainen mielipiteeni tähän kohtaan on se, että tasa-arvovaltuutetun rooli ja asema pitäisi säilyttää nykyisellään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-16T16:51:33,2016-06-16T16:52:16,Tarkistettu,1.1 2016_70_59,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys TTIP-vapaakauppasopimuksesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 73/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Kalmari.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_70_60,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys TTIP-vapaakauppasopimuksesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 73/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin kysyä ministeri Toivakalta Euroopan ja Yhdysvaltain välisestä kauppasopimuksesta. Osaltaan tämä investointisuoja- ja kauppasopimus varmaan lisää kasvua, mutta minulla on huoli elintarvikkeiden turvallisuudesta jatkossa. Maataloustuotemarkkinat sovitaan usein sopimuksen loppupuolella, ja näin ei ole vielä varmuutta lopputuloksesta. Euroopassa ja Yhdysvalloissa säädellään elintarviketurvallisuutta hyvin eri tavalla. Meillä se ketju on hyvin säädeltyä pellolta pöytään asti ja valvonta myös. Yhdysvalloissa ei ole juuri väliä, miten tuotteet on tuotettu, kunhan lopputuote on kutakuinkin turvallinen, ja elintarvikevirasto on vahvasti kytköksissä teollisuuteen, jäämärajat ovat hyvin korkeat. Siksi kysyisinkin teiltä, ministeri Toivakka: Pystyttekö lupaamaan, ettei meille Euroopan markkinoille tule tuotteita, joiden tuotannossa on käytetty esimerkiksi kasvuhormoneja tai antibioottisia kasvun edisteitä? Lupaatteko, ettei klooripesulla tapeta mikrobeja elintarvikkeista? (Puhemies koputtaa) Ja lupaatteko, ettemme syö jatkossa kemikaalicocktailia ja vaaranna elintarviketurvallisuutta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-06-16T16:52:21,2016-06-16T16:53:43,Tarkistettu,1.1 2016_70_61,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Lenita,Toivakka,Ulkomaankauppa-  ja  kehitysministeri,KOK,Suullinen kysymys TTIP-vapaakauppasopimuksesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 73/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tästä kysymyksestä, hyvin ajankohtainen kysymys. EU:n ja USA:n vapaakauppasopimusneuvottelut ovat tärkeässä vaiheessa, ja niin sanottu loppurutistus on edessä, ja neuvotteluissa toivottavasti edetään. Vaikeimmat asiat on neuvoteltava vielä syksyn aikana, ja toki monissa asioissa on edistytty. Yksi tärkeä asia on tietenkin se, minkälaisen kohtelun ylipäänsä maataloustuotteiden osalta herkät tuotteet tulevat saamaan, mutta tältä osin, elintarviketurvallisuuden osalta, ei ole huolta, sillä EU:n markkinoilla olevien tuotteiden on jatkossa täytettävä EU:n vaatimukset, ja sitä kautta elintarviketurvallisuuden taso ei heikkene. Myöskään gmo-tuotteista ei tässä neuvotella. Samaten kun puhutaan ylipäätänsä terveyteen, turvallisuuteen, kuluttajansuojaan, ympäristöön liittyvistä standardeista, niin näissä EU on asettanut riman hyvin korkealle, eli sitä tasoa ei tulla heikentämään. Tämä sisältyy EU:n neuvottelumandaattiin, ja tästä tullaan pitämään kiinni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.4.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-06-16T16:53:43,2016-06-16T16:54:55,Tarkistettu,1.1 2016_70_62,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys veteraanien kuntoutusrahoista (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Jani Mäkelä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_70_63,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys veteraanien kuntoutusrahoista (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pian sata vuotta täyttävä Suomi on itsenäisyytensä velkaa sotiemme veteraaneille. Heistä huolehtiminen loppuun asti on velvollisuutemme ja kunniatehtävämme. Hallitus on lähtenyt toimiin heidän tilanteensa parantamiseksi jo hallitusohjelmakirjauksen tasolla, jossa veteraaneille ja sotainvalideille luvataan lisää varoja. Nyt kuitenkin julkisuudessa on liikkunut tietoja, joiden mukaan jopa useampi kuin sata veteraania olisi jäänyt viime vuonna ilman hakemaansa kuntoutusta. Syyksi kerrotaan määrärahojen niukkuus suhteessa kuntoutuksen kustannuksiin. Tämä asia tulee korjata mahdollisimman pian, olipa sen syy mikä tahansa. Kysynkin hallitukselta: onko tämä ongelma tiedostettu ja millaisia toimenpiteitä sen korjaamiseksi on käynnistetty tai aiotaan käynnistää ja millä aikataululla?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-06-16T16:54:59,2016-06-16T16:55:48,Tarkistettu,1.1 2016_70_64,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys veteraanien kuntoutusrahoista (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiitos palautteesta tänäänkin. Näitä palautteita tulee eri puolilta Suomea erilaisista kunnista. Ensinnäkin se, mitä on jo tehty, on, että veteraanien kuntoutusrahat niin kotipalveluihin kuin kuntoutukseenkin jaetaan neljä kertaa vuodessa. Ne jaetaan veteraanien lukumäärän mukaan, ja jokainen kunta saa siis lähtökohtaisesti saman määrän. Jos on tilanteita, missä niitä jää käyttämättä — niitäkin esimerkkejä, kuntia, on, jotka esimerkiksi tekevät kotipalvelua, tekevät laitoskuntoutusta edullisemmin kuin muut — niin rahat palautuvat valtiolle, on uudelleenjako, ja esimerkiksi tänä vuonna vielä kaksi kertaa jaetaan näitä kuntoutusrahoja. Kolmas näkökulma on se, mitä pitää tehdä taas kerran: pitää muistaa muistuttaa ja laittaa kuntiin paimenviestiä siitä, että jokaisen veteraanin, niin on eduskunta päättänyt, tulee kuntoutuksensa saada. Tämä ei ole enää viime vuosina ollut rahasta kiinni, vaan tässä on ollut vähän muita ongelmia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.5.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-06-16T16:55:48,2016-06-16T16:56:58,Tarkistettu,1.1 2016_70_65,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen  kysymys  Ison-Britannian  mahdollisesta EU-erosta (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 75/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Virolainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_70_66,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen  kysymys  Ison-Britannian  mahdollisesta EU-erosta (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 75/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensi torstaina Suomi valmistautuu juhannuksen juhlintaan, mutta Britanniassa tunnelmat ovat toiset, sillä silloin järjestetään kansanäänestys. Tähän asti arviot EU-eron kannattajien ja vastustajien tilanteesta ovat olleet suhteellisen tasaiset. Mutta aivan tuoreiden mielipidemittausten mukaan EU-eroa kannattavat ovat voitolla. Useat asiantuntijat ovat arvioineet mahdollisen eron vaikutuksia niin Britanniaan, Euroopan unioniin, maailmantalouteen kuin geopoliittiseen vakauteenkin. Yleisimpien arvioiden mukaan Britannian ero vaikuttaisi haitallisesti britteihin mutta myös Suomeen johtuen EU:n painoarvon heikentymisestä ja negatiivisista taloudellisista vaikutuksista niin lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkälläkin ajanjaksolla. Kysynkin teiltä, pääministeri Sipilä: miten Suomen hallitus on valmistautunut mahdolliseen brittien EU-eroon?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.6.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-06-16T16:57:04,2016-06-16T16:58:13,Tarkistettu,1.1 2016_70_67,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen  kysymys  Ison-Britannian  mahdollisesta EU-erosta (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 75/2016 vp,"Otetaan tähän kaksi vastausta, elikkä pääministeri Sipilä ja ministeri Soini, kiitos.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_68,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen  kysymys  Ison-Britannian  mahdollisesta EU-erosta (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 75/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin tärkeä ja ajankohtainen kysymys. Ensi viikon perjantaina aamulla selviää, miten tässä käy. Me kaikki haluamme UK:n säilyvän Euroopan unionissa. Britannia on ollut meille erittäin tärkeä kumppani sekä kasvupolitiikassa, digitaalisissa sisämarkkinoissa että paremmassa, vähemmässä sääntelyssä. Olemme saaneet heistä monesti hyvän kumppanin. Se, että gallupeissa todennäköisyys on kasvanut, että Britanniassa voitaisiin äänestää myöskin brexitin puolesta, on totta. Hallitus on arvioinut ja arvioi jatkuvasti myöskin sitä vaihtoehtoa. Siitähän alkaa — tai alkaisi — sitten pitkä prosessi, johonka myöskin Suomi osaltaan valmistautuu. Ensimmäinen vaihe olisi se, että Britannia jättäisi eronpyynnön EU:sta. Se voi tapahtua jo Eurooppa-neuvoston kokouksessa tai sitten syksyllä. Mutta prosessi on pitkä, (Puhemies koputtaa) ja sen vaikutukset kyllä olisivat vahingolliset sekä Britannialle että muulle Euroopalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.6.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-16T16:58:14,2016-06-16T16:59:30,Tarkistettu,1.1 2016_70_69,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen  kysymys  Ison-Britannian  mahdollisesta EU-erosta (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 75/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tietenkin jo se, että Britannia, tällainen maa, joka on suurin sotilasmahti EU:ssa, toiseksi suurin nettomaksaja ja toiseksi suurin talous, äänestää tästä asiasta, kertoo EU:n kriisistä. Tämä on aivan selvä asia. Ja aivan niin kuin pääministeri sanoi, jos tämä brexit tulee, se laukaisee arvioiden mukaan vähintään noin kahden vuoden prosessin, jossa pitää päättää muun muassa sellaisia asioita, voiko Britannia jollain poikkeusmenettelyllä olla osa sisämarkkinoita, miten nämä olemassa olevat sopimukset puretaan, miten Britannia jatkossa osallistuu ja osallistuuko millään tavalla, Euroopan unioniin. Täysin selvää on, että Britannia ei tule menemään mihinkään ETA-järjestelyyn, jossa esimerkiksi Norja on mukana. Eli lyhyesti sanon vain, että iso kysymys ja EU:lle hyvin kiusallinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.6.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-06-16T16:59:30,2016-06-16T17:00:42,Tarkistettu,1.1 2016_70_70,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys pääministerin grilliruuista juhannuksena (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 76/2016 vp,Ja vielä yksi kysymys: edustaja Lindtman.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_70_71,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys pääministerin grilliruuista juhannuksena (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 76/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hyvät ministerit! Paitsi että jännitämme Britannian kansanäänestyksen tulosta, niin kun tässä eduskunta ja hallitus ja varmasti koko Suomi alkavat kohta valmistautua myös juhannuksen ja kesän viettoon, yhtä paljon jännitetään, minkälainen on sää juhannuksena. Aivan tuoreimpien sääennusteiden mukaan nyt on iso riski kyllä, että juhannuksena tulee vettä, mutta tämä saattaa vielä muuttua. Juhannuksena myös on tarkoitus grillata, ja, arvoisa pääministeri, täällä salissakin on välillä nähty grilliä niin opposition kuin hallituksenkin puolelta ja on aina välillä molemmillekin tullut sitten kylmää vettä niskaan. Tiukkoja debatteja on ollut, mutta on löytynyt niitäkin asioita, joissa olemme löytäneet yhteisen sävelen, ja kaikkien oppositiopuolueiden puolesta kiitos siitä. Mutta nyt kun juhannus tulee, niin haluan toivottaa hallitukselle oikein aurinkoista, lämmintä, leppoisaa kesää. Tiedän, että olette töissä, mutta toivon, että teillä on mahdollisuus myös levätä, ja haluaisin vielä näin kevään viimeisen kyselytunnin kunniaksi kysyä pääministeriltä: Mitä aiotte laittaa grilliin juhannuksena? Onko teillä jotain vinkkejä eduskunnalle tai Suomen kansalle? (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.7.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-06-16T17:00:47,2016-06-16T17:02:13,Tarkistettu,1.1 2016_70_72,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys pääministerin grilliruuista juhannuksena (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 76/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia myös oppositiolle. Keskustelu on aika ajoin ylittänyt jopa rakentavan keskustelun rajapyykin. (Naurua) Kutsunkin opposition juhlistamaan tätä saavutusta Kesärantaan ensi viikon tiistai-iltana. Kiitokset puhemiehistölle, ja kiitokset kaikille kansanedustajille rakentavista keskusteluista ja myöskin siitä, että olette pitäneet hallitusta tiukalla. Se on teidän tehtävänne. Haluan toivottaa hyvää kesää kaikille. Kyselytunnin merkeissä ei enää tavata ennen kesätaukoa, mutta kyllä me vielä täällä äänestelemme. Mitä sitten tulee siihen grilliin ja varsinaiseen kysymykseen, niin omassa grillissäni on ilman muuta kotimaista, laadukasta lihaa ja vihanneksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+2.7.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-16T17:02:13,2016-06-16T17:03:15,Tarkistettu,1.1 2016_70_73,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia.  Käsittelyn  pohjana  on  sosiaali-  ja  terveysvaliokunnan mietintö StVM 10/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 15.6.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_70_74,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esitän, että 7 § saa sen muodon, mikä on vastalauseessamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,,,, 2016_70_75,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,,,, 2016_70_76,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Anneli Kiljunen on Aino-Kaisa Pekosen kannattamana ehdottanut, että 7 §:n 2 momentti poistetaan vastalauseen mukaisesti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_70_77,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esitän, että voimaantulosäännös saa sen muodon, mikä vastalauseessamme on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,,,, 2016_70_78,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,,,, 2016_70_79,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2016 vp,"Anneli Kiljunen on Aino-Kaisa Pekosen kannattamana ehdottanut, että voimaantulosäännöksen 3 momentti poistetaan vastalauseen mukaisesti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_70_80,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu käynnistyy, äänestyksiä ei siis enää ole. (Ben Zyskowicz: Tarkoittaakos tämä, että pitää lähteä? — Naurua, hälinää) — Kiitos kuuliaisuudestanne!",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_70_81,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) —Tästä voi tulla ihan hyvä puhe, vaikka yleisö lähteekin. — Asuminen, asunto ja oma koti ovat yksi elämän perusasioita. Vanha sanonta sanoo ""oma koti kullan kallis"", mutta välillä tuntuu siltä, että monelle oma koti on turhan kallis. Maamme on itse asiassa erilaisten haasteiden edessä asumisen näkökulmasta. Meidän murroksesta kertoo se, että viimeisten 20 vuoden aikana 14 suurimman kaupunkiseudun väestö on kasvanut 685 000 henkilöllä eli yli 22 prosentilla. Muu Manner-Suomi on menettänyt väestöään 203 000 henkilöllä eli 10,6 prosentilla. Manner-Suomen sisäisen muuttoliikkeen lisäksi maahanmuutto on suuntautunut suurille kaupunkiseuduille. Erityisesti pääkaupunkiseutua vaivaa jopa krooniseksi kuvattu asuntopula. Helsingissä on tällä hetkellä 150 000 yhden hengen taloutta mutta vain 65 000 yksiötä. Tällainen tilanne on aiheuttanut monissa kaupungeissa niin sanottua hotellistumista, eli asunnot ovat työasumiskäytössä eivätkä aktiiviväestön vakinaisina asuntoina, ja sellainen kehitys ei ole millekään kaupungille suotavaa. Myös rakentamisen hinta on toinen, joka nostaa asumisen hintoja asuntopulan rinnalla eli sen rinnalla, että meillä on kaikenlaisia asuntoja liian vähän ja ihmiset asuvat elämäntilanteeseensa nähden vääränlaisissa asunnoissa eli perheet liian pienissä asunnoissa ja toisaalta yksin elävät taikka lapsettomat pariskunnat taas turhan suurissa asunnoissa. Helsingissä asuntojen hintoja nostavat muun muassa erityisen paljon väestönsuoja- ja autopaikkavaatimukset, varsinkin jos niitä varten joudutaan tekemään louhintaa, niin kuin Helsingissä usein joudutaan. Vastaavaa väestönsuojavaatimusta ei itse asiassa ole muissa EU-maissa. Autopaikkavaatimuskin on kyllä usein tällaisissa kaupunkikeskuksissa aivan turha. Kysynnän pitäisi antaa ratkaista esimerkiksi myös autopaikkojen toteuttamistarpeen. Merkittävä syy nouseviin asumiskustannuksiin on myös tonttimaalla ja kaavoituksella. On sanottu, että yksityiskohtaisilla kaavamääräyksillä voi olla asuntojen hintaan jopa 1 500 euron korottava vaikutus neliömetriltä. Kun vielä tonttimaata on kaavoitettuna aivan liian vähän ja sekin on kallista ja asuntojen hinnasta veroja yli 40 prosenttia, niin kokonaisuutena tilanne on kestämätön. Pääkaupunkiseudun talous ei kasva sen takia, että meillä on asuntopula, jos työvoimaa tarvitsevien pienten asuntojen hinnat pysyvät pilvissä ja kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ja vuokra-asuntoja ei ole riittävästi. Asumisen hintaa nostavat asuntopulan rinnalla siis myös monet muut tekijät. Helsingin seudulta puuttuu jopa 20 000 asuntoa, ilmeni tuoreesta VTT:n tutkimuksesta. Jos kaupungistuminen kiihtyy, mikä on todennäköistä, joka vuosi pitäisi rakentaa 14 000 uutta asuntoa. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki totesikin, että jos pääkaupunkiseudun asuntotuotantoa ei saada lisättyä, on riski, että koko maan talouskasvulle syntyy tulppa. Vuosi 2004 oli tässä tilanteessa aika merkittävä. Silloin itse asiassa meillä lähti asuntotuotanto vähenemään ja samaan aikaan kaupungistuminen vahvistumaan. Syntyi tällainen tietynlainen saksi—haarukka-liike, joka ei ole kuroutunut umpeen näinä vuosina eli yli kymmeneen vuoteen. Uusi ennuste osoittaa, että Manner-Suomeen tulisi rakentaa vuosittain 25 000—30 000 asuntoa kehityskulusta riippuen. Tämä tarkoittaisi kaikkiaan siis noin 620 000—760 000:ta uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Meillä on MAL-sopimuksia tehty juuri asuntotuotannon lisäämiseksi, mutta niissäkin olemme jääneet merkittävästi tavoitteista. Helsingin seudulla vuositason asuntotuotantotavoitteeksi on asetettu 12 000—13 000 uutta asuntoa, ja tavoitteen alarajaa ei ole saavutettu viime vuosina, vuosina 2012—2015, vaan tuotanto on jäänyt jälkeen lähes 5 000 asuntoa. Tavoitteista on jääty erityisesti pääkaupunkiseutua ympäröivissä Kuuma-kunnissa. Samanlaisia merkkejä on myös Tampereen seudulla, missä asuntovaje on noin 3 000 asuntoa. Turun seudulla ei sen sijaan tällä hetkellä asuntovajetta ole. Olen tyytyväinen siihen, että hallitus on nyt kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseksi tehnyt myös MAL-sopimukset eli maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset kasvukäytäville Helsinki—Hämeenlinna—Tampere, Turku sekä Lahti, ja näin olemme ottamassa hyötykäyttöön tuota maata, joka on edullisempaa kuin täällä pääkaupunkiseudulla. Tässä esityksessä, mitä nyt olemme käsittelemässä, tavoitteena on lisätä vuokra-asuntotuotantoa pääkaupunkiseudulle erityisesti. Ympäristövaliokunta, joka asiaa käsitteli, toteaa, että kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla on pulaa kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Puute kohtuuvuokraisista asunnoista erityisesti Helsingin seudulla haittaa jo työllistymisasteen nousua, talouskasvua, elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamista ja myös maahanmuuttajien asumista. Sen takia on perusteltua, että nyt otetaan uusia keinoja rakentamisen ja vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi. Meillä tällä hetkellä joka kolmas kaikista vuokra-asujista asuu itse asiassa yksityisiltä vuokratuissa asunnoissa, ja yli puolet yleisen asumistuen saajistakin asuu vapaarahoitteisissa asunnoissa. Me siis tarvitsemme lisää vuokra-asuntotuotantoa ja nimenomaan kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa. Mitä sitten kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto on, niin yksi aika hyvä määritelmä siihen on se, että ihmiseltä ei saisi mennä yli neljännestä käteentulevista tuloista asumiskustannuksiin. Ehkä tuota on viime aikoina korotettu noin 30 prosenttiin eli vajaaseen kolmannekseen, ja tämäkin raja kyllä Helsingissä valitettavan usein menee rikki. Arvoisa puhemies! Tämä uusi Ara-välimalli toivottavasti tulee tuomaan lisää vuokra-asuntoja — olen itse asiassa siitä aika vakuuttunut — ja viime päivien tiedot kertovat siitä, että rakentamista on tulossa. Toivotaan, että pystymme saamaan myös tontteja asuntorakentamisen käyttöön, niin että voisimme tuohon krooniseen asuntopulaan myös tällä työkalulla tehokkaasti puuttua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-16T17:06:51,2016-06-16T17:16:14,Tarkistettu,1.1 2016_70_82,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Helsinkiläisenä kansanedustajana on sanottava, että asumisen kalleus on Helsingin suurin haaste tällä hetkellä. Asumisen hintakehitys on kaikkien kasvavien kaupunkiseutujen haaste mutta varsinkin pääkaupunkiseudun ja erityisesti Helsingin. Se on jo talouskasvulle este ja sen kautta koko maan talouskasvulle, kun me tiedämme, että Helsingin seutu on meidän talouden veturi ja vastaa 25 prosentista koko maan bruttokansantuotteesta. Se on myös jo työllisyyden ja työllistymisen este, kun pienipalkkaisilla aloilla työskentelevillä ei ole mahdollisuutta enää elää Helsingissä. Mutta minä väitän, että se hokema siitä, että tämä kaikki johtuu asuntopulasta, ei ole koko totuus. Jos on rahaa tilillä riittävästi, niin asunnon saa saman tien. Meillä on pulaa kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta ja nimenomaan kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Sen takia tervehdin ilolla, kun hallitusohjelma tunnusti ja tunnisti tämän pääkaupunkiseudun asumisongelman ja kirjasi, että tulee pyrkiä kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen. Tämä esitys edessämme on hallituksen esitys yrittää tarttua tähän tilanteeseen ja tarjota lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Valitettavasti se ei siihen vastaa. Jopa ministeriön omien laskelmien mukaan tämä korkotukimalli tulee tuottamaan noin 17—20 euron neliöitä. Tämä on sama haarukka, missä vapaarahoitteiset markkinahinnat tällä hetkellä Helsingissä ovat. Onko 1 000 euroa kuussa 50 neliön kaksiosta kohtuullista vai ei? Se riippuu jokaisen omasta tulotasosta, mutta yksi tapa tarkastella sitä, mikä on kohtuuhintaista asumista, on se, kuinka iso osa ihmisen tuloista menee asumiseen. Helsinkiläisellä menee yli puolet tuloista asumismenoihin, kun vertailun vuoksi Euroopan suurissa kaupungeissa, esimerkiksi Berliinissä, menee 25 prosenttia asumiskuluihin. Kun tähän lisätään se tosiasia, että 60 prosenttia helsinkiläisistä on yksin eläviä, yhden aikuisen talouksia, niin tiedämme, että 1 000 euroa kuussa on kohtuuton vaatimus. On aivan totta, että kasvattamalla asuntotuotannon määrää me pystymme vaikuttamaan kysyntään ja tarjontaan ja sitä kautta sen vaikutuksiin hintakehityksissä, mutta se ei ole koko totuus. Siihen vaikuttaa kaavatalous, siihen vaikuttavat tontit, siihen vaikuttavat kaavamääräykset pysäköintipaikoista väestönsuojiin. Kaikkiin niihin keinoihin, joihin Helsingin kaupunki voi itse ryhtyä, olemme Helsingissä yli puoluerajojen tarttuneet. Mutta tämä ongelma on se, että tämä ei poistu pelkästään määrää lisäämällä, jos ne neliöhinnat eli se laatu pysyvät samana ja se, miten me saamme niitä kohtuuhintaisia tuottajia lisää markkinoille. Se, miten tämä esitys pyrkii siihen, mitä pidän hyvänä tässä ja mihin uskon, on se, että tämä houkuttaisi uusia toimijoita alalle, ja tämä voisi tuoda semmoista tervehdyttämistä koko sille markkinalle ja sen kautta myös hintakehitykselle. Ja toivon mukaan se voisi myös houkutella mukanansa uusia aidosti yleishyödyllisiä toimijoita, koska oman pääoman vaatimus on tässä mallissa pienempi. Tämä on tämän mallin hyvä puoli, jonka varaan minä toivoni laitan. Yksi iso ongelma Helsingin kannalta — vahvasti, kovaa vauhtia kasvavan kaupungin kannalta — on haaste segregaatiosta eli eri asuinalueiden eriytymisestä toisistansa. Me olemme Helsingissä päättäneet vastata siihen haasteeseen siten, että olemme päättäneet tietyn asuntotuotantojakauman, jonka tulee toteutua ympäri kaupungin, kaikilla alueilla, kun kaupunki rakentaa uutta. Eli osa on Ara-tuotantoa, kaupungin omia vuokrataloja, osa on välimallia ja osa on täysin vapaan rahan asuntoja. Tämä sen takia, että jokaisesta alueesta kasvaisi tasapainoinen, monenlaisia ihmisiä, asukkaita, sisältävä kokonaisuus. Nyt meiltä viedään tällä korkotukimallilla mahdollisuus tähän segregaation vastaisen työkalun käyttöön. Tämä tulee asettumaan välimalliin, mutta 10 vuodessa tämä on mahdollista lyödä lihoiksi. Tämä on gryndereiden lottovoitto siinä mielessä ja asettaa Helsingin todella suuren haasteen eteen. Toinen hyvä puoli tässä on se, että uskon tämän houkuttelevan täydennysrakentamiseen. Ja täydennysrakentaminen on ekologista, se on kaupungin tiivistämistä. Silloin asukkaita tuodaan sinne, missä jo on palvelut, missä jo on joukkoliikenne, ja se on hyvää, laadukasta kaupungin koon kasvamista. Minä en voi kannattaa tätä esitystä, koska, kuten sanoin, tämä on lottovoitto gryndereille, ja kyllä minä mietin, miten me pystymme Helsinkinä nytten vastaamaan meidän MAL-sopimuksessa valtion kanssa tekemäämme sopimukseen siitä valtavasta 40 vuoden korkotuella toteutettavasta asuntokannasta. Tämän mallin tultua voimaan ketään muuta kuin kuntaa itseään ei kiinnosta 40 vuoden korkotukimalli. Siksi olisi erittäin tärkeää nyt saman tien aloittaa valmistelut siitä, miten 40 vuoden korkotukimallista tehtäisiin houkuttelevampi. Sen pitäisi olla jossain määrin ei niin etupainotteinen kuin se on nytten ja ottaa huomioon se, että inflaatio on meillä tällä hetkellä niin pieni. Mutta ainakin ympäristövaliokunnan kuulemisessa tuli paljon näkemyksiä niin valiokunnan jäseniltä kuin asiantuntijoilta, hyviä keinoja, ja uskon, että löytyisi poliittinen yhteisymmärrys, miten 40 vuoden korkotukimallista voitaisiin kehittää entistä houkuttelevampi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-06-16T17:16:19,2016-06-16T17:21:50,Tarkistettu,1.1 2016_70_83,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että täällä on tuotu esiin tämä akuutti asuntopulaongelma. Tässä on tuotu esiin myös tämä haaste, että asuntotuotanto on varsin monipuolista. Näin kehyskunnan näkökulmasta haluaisin myös tuoda tämän kysyntänäkökulman esiin. Monesti erityisesti niillä seuduilla, joita täällä edustaja Timo Heinosenkin puheenvuorossa hieman moitittiin, eli Kuuma-seudulla kysyntä on enemmän juuri omakotitalopuolelle, rivitalopuolelle, ehkä enemmän sinne vapaarahoitteiselle puolelle kuin tänne vuokra-asuntotuotannon puolelle. Haluaisin myös oikaista sen, että täällä moitittiin Kuuma-kuntia asuntotuotannosta. Nyt kun katson näitä tilastoja, niin Kuuma-kunnat kuitenkin pääsevät paremmin tavoitteisiinsa kuin pääkaupunkiseudun kunnat, elikkä ei voi varsin moittia. Olen myös erittäin tyytyväinen siitä, että hallitus on nyt panostanut esimerkiksi Klaukkalan ohikulkutiehen, joka tulee osaltaan parantamaan sitä, että MAL-sopimuksen solmineet kehyskunnat pystyvät omalta osaltaan kasvattamaan tätä tonttitarjontaa ja myös asuntotuotantoa. On aivan olennaista, että liikennejärjestelmät toimivat ja meillä toimii yhteys myöskin työpaikoille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-06-16T17:21:54,2016-06-16T17:23:19,Tarkistettu,1.1 2016_70_84,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Vielä kaksi vastauspuheenvuoroa, edustajat Kalmari ja Myller.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_85,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta on tärkeää, että hallitus monipuolistaa asuntotuotantovaihtoehtoja ja hakee välimalleja. Kaikki se, millä saadaan uutta asuntotuotantoa käyntiin, on hyväksi. Ja täytyy muistaa myöskin ne toimet, joita on jo tehty esim. kohtuuhintaisten asuntojen saamiseksi, esimerkiksi se, ettei enää sisäisellä lainakeinottelulla omien säätiöiden rahoittamiseksi voida nostaa kohtuuttomasti vuokrahintoja. Kaikki tämäntyyppiset toimet ovat tervetulleita, ja luulen, että koko ajan asuntoministerin johdolla haetaan vielä lisää keinoja. Mutta kyllä meidän on saatava katkaisu tähän asumistukiautomaattiin ja siihen automaatioon, että pienillä tuloilla ei nykyään tahdo esimerkiksi pääkaupunkiseudulla enää pärjätä asuntojen nousevien hintojen vuoksi. Meidän on saatava katkaisu tälle tielle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-06-16T17:23:23,2016-06-16T17:24:26,Tarkistettu,1.1 2016_70_86,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Ja vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Myller.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_87,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri tästähän on kysymys, kun me oppositiosta kritisoimme näitä hallituksen esityksiä: niillä ei tule kohtuuhintaista asumista. Meillä on varmasti nyt ja vielä erityisesti pidemmällä tähtäimellä myöskin asuntopula, mutta tällä hetkellä meillä on erityisesti akuutti kohtuuhintaisten asuntojen pula. Tällä mallilla luodaan lähelle markkinavuokraa olevia asuntoja, ja se tulee lisäämään asumistukikustannuksia, ei suinkaan vähentämään. Tämä on eräs suuri ongelma nyt tämän hallituksen asuntopolitiikassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-06-16T17:24:26,2016-06-16T17:25:12,Tarkistettu,1.1 2016_70_88,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,Sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_89,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on pyrkinyt hyvään, ja sillä on ollut hyvä päämäärä, ja sitä haluamme tietysti kunnioittaa. Valitettavasti se on jäänyt keskeneräiseksi, ja kun lukee tämän esityksen ja lukee sitten nämä vastalauseet, niin niissä on varsin hyvin tämä itse ongelma kuvattu. Se, että pääkaupunkiseudulle syntyisi kohtuuhintaista asumista, ei ole enää mahdollista sikäli, kun se perustuu uudistuotantoon. Olen vähän kyyninen tässä. Nämä erilaiset ratkaisut, joita pääkaupunkiseudulla tehdään liikenteen suhteen, ovat osoittaneet, että sen sijaan, että ne laskisivat asuntojen hintoja, ne nostavat asuntojen hintoja. Tässä esityksessä viitataan muun muassa kasvukeskusseutujen kuntien ja valtion yhteistyössä laadittaviin aiesopimuksiin ja siihen, että ne ovat edistäneet tonttien saatavuutta ja vuokra-asuntotuotannon käynnistymistä, mutta kehitys ei ole ollut tarpeisiin nähden riittävää. Valiokunta on myös korostanut MAL-sopimusten merkitystä ja niiden vaikutusta. Nämä MAL-sopimukset ovat olleet hyviä, mutta nekään eivät tuota kohtuuhintaista asumista. Jos me katsomme esimerkiksi Espoossa tällä hetkellä raideratkaisuja ja nyt uutta Raide-Jokeria, josta juuri on tehty päätökset, niin Länsimetro on nostanut kaikkien asuntojen hintoja Espoossa. Koko sillä alueella, mihin Länsimetron varsinainen raideliikenne tulee, esimerkiksi 45 neliön kaksio voi maksaa 270 000 euroa. Toinen merkittävä syy on se, että vaikka kuntia velvoitetaan nyt lisäämään tonttien luovutusta vuokra-asuntotuotantoon, niin siinäkin he tekevät vain aivan välttämättömimmän sen tähden, että näistä maista, jotka myydään sitten kovanrahan asuntotuotantoon, näiden raiteiden maksamiseen tarvitaan nämä maan myyntitulot. Tämä näkyy esimerkiksi Espoon kaupungin talousarviossa sillä tavalla, että siellä on aivan erikseen nyt tehty maan myyntisuunnitelmat näille alueille ja sitten sitä verrataan metrosta syntyneisiin lainanhoito- ja käyttökuluihin. Tavoite on, että saadaan niin korkea hinta maasta, että sitten, kun nämä asunnot valmistuvat, niin — en tiedä, kuinka moni huomasi, mutta jokunen aika sitten Helsingin Sanomissakin todettiin — Espoossa yksiön neliöhinta on jo 7 000 euroa. Eli tässä on iso vääristymä, jota tämäkään hyvä pyrkimys, tämä lakiesitys ei tule poistamaan. Sitten tässä on havaittavissa kyllä sellainen mahdollisuus keinotteluun, minkä minusta edustaja Modig tässä erittäin hyvin kuvasi. Tämä on aivan ilmiselvä tässä laissa, ja en sitä ihan ymmärrä, että miksi se on tähän jätetty, kun sen olisi voinut helposti muutamalla lauseella poistaa, niin kuin minun mielestäni vasemmistoliiton lausumassa se on myös hyvin esitetty. Rakentamista tulee kyllä paljon, mutta ei kohtuuhintaista, näin se vaan nyt tässä menee. (Timo Heinonen: Mikä on kohtuuhintaista?) — Kohtuuhintainen on juuri niin kuin täällä Modig kuvasi: Jos minun tuloni ovat 1 800 euroa ja siitä jää 1 400 euroa, niin jos siitä menee 900 euroa vuokraan, niin se ei ole enää kohtuuhintaista. Sen kohtuuhintaisen määrä täytyy olla jossakin siellä 10—11 euron neliöhinnoilla. Silloin me puhuisimme kohtuuhintaisesta asumisesta. Tämä kierre alkoi silloin, kun Ahon hallitus poisti laista vuokrasäännöstelyn. Tämä on aika monen pitkän jatkumon seurausta. Tällä hetkellä meillä ei löydy aitoja vastauksia tähän, ja sen takia tämä vaatisi kyllä todella laajaa yhteistyötä kaikilta tahoilta. Tietenkin on hankala palata taaksepäin, koska on luotu nämä markkinavetoiset asuntomarkkinat. Sen takia tämä kohtuuhintaisen asuntotuotannon järjestäminen on erityisen vaikea ja hankala asia. Arvoisa puheenjohtaja! Tässä on meillä semmoinen savotta, että vaikka arvostan tätä hallituksen esitystä ja pyrkimystä, niin näillä edellä kuvatuilla asioilla varmaan, kun lisää tulee puheenvuoroja, niin voimme yhdessä todeta, tämä lakiesitys ei tule siihen johtamaan. Se on hyvä, että se saattaa käynnistää, niin kuin Modig totesi täällä, aivan uudenlaista ja ehkä pienempääkin rakentajaa, joka sitten pystyisi ehkä vähän matalampiin rakentamiskustannuksiin. — Kiitoksia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-06-16T17:25:16,2016-06-16T17:30:46,Tarkistettu,1.1 2016_70_90,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Laukkanen oli puheenvuorossaan skeptinen siitä, että uudistuotannolla ei enää olisi mahdollista saada aikaan kohtuuhintaista tuotantoa. Kyllä minä uskon, että on, jos me toteutamme sen aidosti yleishyödyllisenä. Itselleni ei ole vieras ajatus se, että tässä maailmassa voi tehdä jotain ilman rahallisen voiton tavoittelua. Monissa Euroopan maissa, monissa isoissa pääkaupungeissa — Saksassa, Irlannissa — säädellään yksityistä asuntotuotantoa paljon, paljon voimakkaammin kuin meillä täällä Suomessa. Olisiko aika ottaa askel siihen suuntaan ja katsoa, toisiko se meille kohtuuhintaisuutta? Yksi asia, mihin toivon, että te, edustaja Laukkanen, tutustutte, on ryhmärakentaminen. Siinä on myös yksi keino, jolla oikeasti voidaan luoda semmoisia asuntoja, mitä ihmiset aidosti itsellensä toivovat. Itse asiassa minä olen nähnyt monta semmoista projektia, jossa asukkaat itse suunnittelemalla, yhdistämällä voimansa, tekemällä yhden yhteisen saunan sen sijaan, että jokaisella on oma, ovat saaneet neliöhintoja alas. Siinä on myös meille hieno mahdollisuus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-06-16T17:30:49,2016-06-16T17:31:50,Tarkistettu,1.1 2016_70_91,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mikään ei ole niin suuri ilo kuin luopua omasta kyynisyydestään. Heti kun tällaisia hyviä esityksiä tulee ja löydetään — vaikka yhdessä kaavoitetaan tontteja nimenomaan ryhmärakentamiseen ja yhteisörakentamiseen, mitä Kanadassa on todella paljon kokeiltu hyvillä tuloksilla — niin tällaiseen keskusteluun olen valmis lähtemään mukaan ja luopumaan kyynisyydestäni ja lisäämään sinne vähän positiivisia piiruja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-06-16T17:31:52,2016-06-16T17:32:26,Tarkistettu,1.1 2016_70_92,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,Sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_93,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi tässä esitän, että tämä hallituksen esitys hylätään, ja kun teen tämän hylkäysesityksen, teen myös lausumaehdotuksen, ja se lausumaehdotus kuuluu: ""Eduskunta edellyttää, että kohtuuhintaisen ja pitkäjänteisen vuokra-asuntorakentamisen lisäämiseksi hallitus aloittaa välittömästi 40 vuoden korkotukijärjestelmän uudistamisen niin, että tuki on ehdoiltaan kilpailukykyinen. Uudistuksessa on huomioitava mm. pysyvästi kilpailukykyinen korkotaso, korkotuen keston pidentäminen ja lainojen lyhennysohjelman takapainoisuuden vähentäminen."" Tässä yhteydessä haluan kiittää koko ympäristövaliokuntaa siitä, että tähän ongelmaan, nykyiseen pitkän koron eli pitkään vuokra-asuntokäytössä olevaan asuntorakentamiseen, kiinnitettiin huomiota ja yksimielisesti esitettiin pontena, että tätä 40 vuoden korkotukijärjestelmää uudistetaan. Tässä ei kuitenkaan annettu niitä keinoja, millä tämä uudistaminen voi tapahtua. Se on lisäyksenä nyt tässä tekemässäni lausumaehdotuksessa. Kun täällä on jo tätä keskustelua käyty, niin sanallisesti hallitus ikään kuin esittää, että ollaan ratkaisemassa sitä koko pääkaupunkiseudun mutta myös muiden kasvukeskusten ongelmaa kohtuuhintaisesta asumisesta ja tässä erityisesti kohtuuhintaisesta vuokra-asumisesta. Edellisen hallituksen toimilla pääkaupunkiseudulla on voitu rakentaa asuntoja, joiden keskineliövuokra on noin 10 euroa. Tämä esitys, jota hallitus nyt esittää ja sanoo, että tällä rakennetaan kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, merkitsee juuri sitä, mitä täällä on puhuttu, että mennään lähelle markkinavuokria, 17—20 euroa neliöltä. Ei voida millään sanoa, että tämä on kohtuuhintaista, ja näinpä onkin sitten niin, että yli 40 prosentilla pienituloisista asumisen hinta ylittää kaiken kohtuuden. Nyt todellakin tarvitsisimme nimenomaan tätä kohtuuhintaista, ja sen vuoksi tämän nykyisen pitkään vuokra-asuntokäytössä olevan järjestelmän korjaaminen on tärkeää. Sitä ei korjata sillä, että tuodaan rinnalle tällainen vain lyhyen aikaa vuokra-asuntokäytössä oleva malli, joka ei myöskään edes sinä aikana ole kohtuuhintaista. Olen ymmärtänyt, että hallitus on ollut kovin huolissaan siitä, että asumistukimenot nousevat, ja muun muassa siitä syystä viime syksynä korjattiin tätä nykyistä 40 vuoden mallia niin, että sen ehdot tehtiin heikommiksi kuin mitä nyt sitten tämän uuden kymmenvuotisen mallin ehdot ovat. Tämä tulee merkitsemään sitä, että jos tätä korjausta tähän 40 vuoden korkotukeen ei tehdä, niin meillä pysyvästi kroonistuu se, että asumisen hinta nousee, koska tullaan rakentamaan vain näitä lähellä markkinavuokraa olevia asuntoja. Sosialidemokraattien näkemyksen mukaan, kun meillä on tällä hetkellä pulaa erityisesti rahasta valtion budjetissa, ei missään tapauksessa rahaa voi eikä saa ohjata sellaiseen toimintaan, joka ei mene suoraan siihen tarkoitukseen, johon se on tarkoitettu, tässä tapauksessa vuokran hinnan alentamiseen ja suoraan vuokralaisen tukeen. Tässä on todellakin se erittäin suuri pelko, että raha valuu rakennuttajille viimeistään sen 10 vuoden jälkeen, kun nämä rajoitukset ovat loppu, ja se järjestelmähän toimii erityisesti sitä kautta, että jos kunnilta saadaan näitä Ara-tontteja, niin sitä kautta sitten saadaan ikään kuin tätä kapitaalia tälle rakentajataholle. Tilanteessa, jossa me joudumme leikkaamaan kaikesta, koulutuksesta, sosiaaliturvasta, perheiltä, ei voida todellakaan ymmärtää sitä, että voidaan sitten tällä rakentamisen osalla ikään kuin antaa ilmaista rahaa. Tämän vuoksi sosialidemokraatit esittävät, että tämä hallituksen esitys hylätään ja sen sijaan ryhdytään vakavasti korjaamaan tätä 40 vuoden korkotukimallia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-06-16T17:32:30,2016-06-16T17:38:19,Tarkistettu,1.1 2016_70_94,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Teen tähän hallituksen lakiesitykseen lausumaehdotuksen. Esitän hyväksyttäväksi edustaja Hassin lausumaehdotusta siinä muodossa kuin se on vastalauseessa 2 eli seuraavasti: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee lakiin ehdon, että tontin markkinahinnan ja Ara-hinnan välinen erotus on maksettava kunnalle korkotukilaina-ajan päätyttyä takaisin tai että tonttivuokra nousee tällöin markkinavuokraa vastaavaksi.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-06-16T17:38:21,2016-06-16T17:38:57,Tarkistettu,1.1 2016_70_95,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp, Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Halmeenpään tekemiä esityksiä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-06-16T17:39:00,2016-06-16T17:39:07,Tarkistettu,1.1 2016_70_96,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä käsitellään todellakin nyt hallituksen esitystä, jossa ollaan luomassa 10 vuoden korkotukimallia vuokra-asuntorakentamiseen. Me kuulimme ympäristövaliokunnassa laajasti eri asiantuntijoita, ja heidän sanomansa oli, niin kuin yleensä asiantuntijoilta, puolesta ja vastaan, mutta selkeästi suurempi osa näki esityksessä duubioita. Asuntopolitiikka kaipaa Suomessa uudistamista, mutta rohkenen epäillä, onko tämä nyt se oikea suunta. Itse koen, että pitkää, 40 vuoden korkotukea pitää voida kehittää muun muassa sen vuoksi, että asuntojen vuokratasot pysyvät kohtuullisina. Onneksi tästä kehittämisestä saatiin maininta yksimielisesti valiokunnan mietintöön, mutta se vaatii hallitukselta jatkossa myös käytännön toimenpiteitä. Tästä nykyisestä, jo voimassa olevasta mallista pitää voida tehdä niin houkutteleva, että se kiinnostaa eri toimijoita ja rakennuttajia laajemmin kuin tällä hetkellä. Meillä on tiedossa, että kun nyt voimassa olevan pitkän korkotuen mallissa vuokrat jäävät 10 ja 12 euroon per neliö, lähtövuokra tässä hallituksen luomassa lyhyen korkotuen mallissa on jopa 20 euroa per neliö. Valituille asukkaille hallitus on esittämässä tulojen ylärajaa, joka on 3 540 euroa. Itseäni tuo tuloraja epäilyttää, ja mietin, onko se raja, joka ratkaisee näitä olemassa olevia haasteista, joita meillä on. Vähintä, mitä tämän esityksen toteutumisen jälkeen voidaan tehdä, on se, että tarkoin seurataan esityksen toimivuutta. Elämme aikaa, jossa kaikesta säästetään ja leikataan, ja se velvoittaa meitä siihen, että olemme entistä tarkempia siinä, mihin julkinen tuki suunnataan. Minusta meillä on yksi iso puute vuokra-asuntotuotannossa. Se ei ole puute asunnoista, se ei ole myöskään joka seudulla puute vuokra-asuntotuotannosta, vaan se on puute niistä asunnoista, joissa pienituloinen ihminen, pienituloiset perheet pystyvät asumaan. Kannatan edustaja Myllerin tekemään hylkäysesitystä kuten myös hänen tekemäänsä lausumaehdotusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-06-16T17:39:13,2016-06-16T17:41:36,Tarkistettu,1.1 2016_70_97,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa aiemmin edustaja Mäkelä viittasi minun ensimmäisen puheenvuorooni ja kyseenalaisti toteamukseni, että näistä MAL-sopimusten tavoitteista on jääty erityisesti pääkaupunkiseutua ympäröivissä Kuuma-kunnissa. Edustaja Mäkelä tarkasteli määriä, ja toki määrissä katsottuna on totta, että pääkaupunkiseutu ja Helsingin seutu ovat jääneet Kuuma-kuntien määristä, mutta kun katsotaan sitä, mitkä ovat olleet tavoitteet, niin pääkaupunkiseudulla tavoite on ollut 38 000 uutta asuntoa ja syntynyt on 35 000, eli 94 prosenttia on toteuma. Kuuma-kunnissa tavoite oli vain 11 760 asuntoa ja toteutuma 9 476 eli 81 prosenttia, ja Helsingin seudulla toteutuma on ollut 91 prosenttia. Eli pääkaupunkiseudulla ja Helsingin seudulla on jääty tuo kymmenesosa tavoitteesta, mutta Kuuma-kunnat ovat jääneet siis viidesosan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-16T17:41:37,2016-06-16T17:42:59,Tarkistettu,1.1 2016_70_98,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_70_99,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennettaisiin. Näistä taustoista valiokunta toteaa perusteluissaan seuraavaa: Euroopan unioniin on vuonna 2015 kohdistunut ennennäkemättömän suuri muuttopaine. Eri ryhmistä koostuvien muuttovirtojen ja niiden edelleen liikkumisen laajuus ovat osoittaneet, että eivät Euroopan unionin jäsenvaltiot ole olleet valmiita vastaamaan nykyrakenteilla tällaisista suurista ja edelleen jatkuvista ihmisvirroista aiheutuviin haasteisiin. Taustalla on myös EU:n ulkorajojen valvonnan pettäminen ja siitä johtuneet vakavat ongelmat Schengen-järjestelmässä ja Dublin-asetuksen toimivuudessa. Eli alueella, jolla ei ole sisäisiä rajoja, laiton maahantulo yhden jäsenvaltion ulkorajan läpi vaikuttaa kaikkiin muihin Schengen-jäsenvaltioihin. Euroopan komissio on antanut muuttoliikkeen hallitsemiseksi tiedonannon muuttoliikestrategiassa, ja mainitussa muuttoliikeagendassa komissio kuvaa toimenpiteitä, joita se näkee tarpeelliseksi muuttoliikeproblematiikan johdosta. Komissio on lisäksi antanut ensimmäiset lainsäädäntöehdotuksensa, ja näitä on täydennetty ja annettu sen jälkeen toistuvasti. Hallintovaliokunnassa näitä on käsitelty paljon, ja parhaillaan on vireillä useita tähän asiakokonaisuuteen kuuluvia komission ehdotuksia. Tässä Euroopan laajuisessa maahanmuuttokriisissä, jonka tulevaa kehitystä on vaikea ennakoida, EU:n useat jäsenmaat ovat laajalti tiukentaneet tai tiukentamassa lainsäädäntöään. Sellaisissakin maissa, joissa turvattua toimeentuloa ei ole aiemmin edellytetty, kuten Ruotsissa, valmistellaan saadun selvityksen mukaan edellytyksen käyttöönottoa. Muuttoliikepaine on ulottunut myös Suomeen, ja Suomen osalta on aiheellista todeta, että maamme ei ole pääsääntöisesti läpikulkumaa vaan maahan pyrkivien kohdemaa. Tässä yhteydessä valiokunta myös toteaa, että osana kokonaiskantokykyä yhteiskunnan kantokyky huomioon ottaen on perusteltua arvioida edellytyksiä kattaa maahanmuuttoon liittyviä kustannuksia tai niihin liittyvien etuuksien tarjoamista. Hallitusohjelmassa todetaan, että perheenyhdistämisen kriteerejä tarkennetaan EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti. EU:ssa on jo pitempään ollut tavoitteena yhtenäinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka. Se edellyttää yhtenäistä normistoa ja normien täytäntöönpanoa ja jäsenvaltioiden sitoumuksien noudattamista. Uudistamisen tavoitteena on hallita maahanmuuttoa, vähentää maahanmuuton kustannuksia, edistää kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenkokoajien kykyä vastata perheensä toimeentulosta, helpottaa perheenjäsenten yhteiskuntaan asettumista sekä saada perheen yhdistämisedellytykset vastaamaan muiden Pohjoismaiden ja EU-maiden vaatimuksia näiden tiukentaessa omia järjestelmiään. Aiemmissa mietinnöissä ja lausunnoissa hallintova-liokunta on pitänyt välttämättömänä, että unionissa kyetään toteuttamaan yhtenäistä eurooppalaista maahanmuuttopolitiikkaa. Perheenyhdistämisestä. Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään perustuslain momentin mukaan lailla. Lähtökohtana on kansainvälisen oikeuden voimassa oleva sääntö, jonka mukaan ulkomaalaisilla ei ole yleisesti oikeutta asettua toiseen maahan. Kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista ja myös Eurooppa-oikeudesta johtuu kansalliseen lainsäädäntöön ulottuvia rajoituksia. Tässä valiokunta viittaa esillä olevaan asiaan liittyen kansainvälisten velvoitteiden ja EU-oikeuden osalta käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen perusteluihin ja valiokunnan perustuslakivaliokunnalta saamaan lausuntoon. Oleskelulupa perhesiteen perusteella voidaan myöntää lähtökohtaisesti henkilölle, joka sisältyy ulkomaalaislain perheenjäsenen määritelmään, ja tämä perustuu yleisesti ottaen ydinperheen käsitteeseen. Perheenkokoajalla puolestaan tarkoitetaan ulkomaalaislain mukaan Suomessa oleskelevaa henkilöä, jonka Suomessa oleskelun perusteella ulkomailla olevalle perheenjäsenelle haetaan oleskelulupaa perhesiteen perusteella, ja siellä mietinnössä on tarkemmin sitten määritelty näitä perheenjäseniä. Kansainvälistä suojelua hakeneille voidaan antaa ulkomaalaislain mukainen turvapaikka tai sen mukainen oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella. Lisäksi pakolaisia voidaan ottaa maahan niin sanotussa pakolaiskiintiössä ja tilapäistä suojelua antaa mainitun ulkomaalaislain perusteella. Perheenyhdistämisen edellytyksiä on tiukennettu vuonna 2010. Tuolloin muun muassa asetettiin toimeentuloedellytys kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden perheenjäsenille. Lisäksi otettiin käyttöön oikeuslääketieteellinen tutkimus iän selvittämiseksi ja myös säännös siitä, että perhesiteen perusteella voidaan oleskelulupa jättää myöntämättä, jos perheenkokoaja on kiertänyt säännöksiä ja antanut vääriä tietoja henkilöllisyydestään tai perhesuhteistaan. Alaikäiselle tai vastaavasti hänen huoltajalleen oleskeluluvan edellytyksiä on muutettu siten, että luvan myöntäminen on mahdollista, jos lapsi on alaikäinen sinä päivänä, jolloin oleskelulupahakemus ratkaistaan. Aiemmin oli siis ratkaisevaa hakemuksen vireillepanohetki. Vuonna 2012 tulivat voimaan ulkomaalaislain muutokset, joilla perheenkokoajan vireillepano-oikeudesta luovuttiin osana biometristen tunnisteitten käyttöönottoa. Nyt siis kansallista lainsäädäntöä tarkistetaan vastaamaan direktiiviä lailla. Voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jollei laissa toisin säädetä. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Perhe-elämän suoja on keskeinen kansainvälisissä sopimuksissa, EU-oikeudessa ja Suomen perustuslaissa. Perheenyhdistämiselle on kuitenkin mahdollista asettaa tiettyjä edellytyksiä, mutta edellytysten on täytettävä Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet ja perustuslain kirjaukset ja oltava oikeasuhtaisia niin, että ne eivät rajoita perheenyhdistämistä suhteettoman paljon tai muodostu yksittäistapauksissa kohtuuttomiksi. EU:n perheenyhdistämisdirektiivin tavoitteena on suojata perhe-elämää ja määritellä vähimmäisedellytykset, joiden täyttyessä kolmannen valtion kansalaisella on oikeus perheenyhdistämiseen. Lisäksi direktiivi antaa vapaavalintaisia lisäedellytyksiä, ja perheenyhdistämisdirektiivin mukaan jäsenvaltio voi vaatia todisteita siitä, että perheenkokoajalla on vakaat ja säännölliset tulot ja varat, jotka riittävät perheenkokoajan ja hänen perheenjäsentensä ylläpitoon ilman, että heidän on turvauduttava asianomaisen jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään pitkällä aikavälillä. Oikeus perhe-elämään on suojattu muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, jonka mukaan jokaisella on oikeus yksityis- ja perhe-elämään ja siihen kohdistuvaan kunnioitukseen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tulkintakäytännössään katsonut, että 8 artiklan velvoitteet eivät aseta velvollisuutta noudattaa maahanmuuttajan valintaa asuinmaasta ja velvollisuutta hyväksyä perheenyhdistämistä alueellaan, eikä se ole pitänyt kohtuuttomana vaatimusta, että maahan sijoittuneen ulkomaalaisen on osoitettava riittävän itsenäiset ja pysyvät tulot. Tuomioistuin kuitenkin on tutkinut, onko toimeentulovaatimus erinäisissä tapauksissa ollut kohtuullinen. Euroopan unionin perusoikeuskirja toteaa, että jokaisella on oikeus siihen, että hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä kunnioitetaan. Lapsen etu otetaan huomioon kaikessa lain nojalla tapahtuvassa päätöksenteossa, ja se perustuu muun muassa lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklaan. Lakiehdotus merkitsee sitä, että se täyttää perheenyhdistämisdirektiivin ja kansainvälisten velvoitteiden asettamat vaatimukset ja on EU:n oikeusvaltioperiaatteen mukainen. Lakiehdotus ei ole toimeentuloedellytyksen osalta direktiiviä suotuisampi. Esityksessä ei ehdoteta otettavaksi käyttöön muita direktiivin sallimia lisäedellytyksiä. Näiltä osin lakiehdotus on perheenyhdistämisdirektiivin minimiedellytyksiä huomattavasti suotuisampi. Direktiiviä sovelletaan niihin perheenkokoajiin, jotka ovat kolmannen maan kansalaisia, eikä se koske oman maan tai EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskeluoikeutta. Direktiivissä on erityissäännöksiä pakolaisen oikeudesta perheenyhdistämiseen. Nyt siis lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimeentuloedellytyksen täyttyminen on kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saaneen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan myöntämisen edellytys tilanteessa, jossa perheenkokoaja saa toissijaista tai tilapäistä suojelua perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti. Toimeentuloedellytys ei koske ehdotuksen mukaan turvapaikan saaneen ja kiintiöpakolaisen perheenjäseniä silloin, kun perheenyhdistämistä koskeva hakemus jätetään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenko- koaja on saanut tiedoksi päätöksen hänelle annetusta turvapaikasta tai päätöksen tiedoksi hyväksymisestä maamme pakolaiskiintiössä. Lisäksi edellytetään, että perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa ja pakolaiskiintiössä otetun perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan hyväksymistä Suomen pakolaiskiintiössä. Edellä mainittu kolmen kuukauden määräaika perustuu perheenyhdistämisdirektiiviin. Toimeentuloedellytystä ei sovelleta, jos oleskelulupa myönnetään Suomeen tulleen alaikäisen lapsen ulkomailla asuvalle sisarukselle, jos sisarukset ovat asuneet yhdessä tai heidän vanhempansa eivät ole elossa tai olinpaikka on tuntematon. Valiokunta tähdentää, että toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäistapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Kyseistä sääntelyä hallituksen esityksessä ei ehdoteta muutettavaksi. Poikkeamismahdollisuutta arvioitaessa on aina huomioitava Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet, EU-oikeus, perustuslaki sekä kansainvälinen ja kansallinen oikeuskäytäntö. Toimeentuloedellytyksestä poikkeaminen on määritelty ulkomaalaislain 39  §:ssä, ja momentista 2 ilmenee, että ulkomaalaisen toimeentulo katsotaan turvatuksi ensimmäistä oleskelulupaa myönnettäessä, jos hänen maassa oleskelunsa kustannetaan tavanomaiseksi katsottavilla ansiotuloilla, yrittäjätoiminnalla, eläkkeellä, varallisuudella tai muista lähteistä saatavilla tuloilla siten, että hänen ei voida olettaa joutuvan toimeentulotuesta annetussa laissa tarkoitetun toimeentulotuen tai muun vastaavan toimeentuloa turvaavan etuuden tarpeeseen, mutta tällaisena etuutena ei pidetä kustannuksia korvaavia sosiaaliturvaetuuksia. Tilapäinen turvautuminen toimeentulotukeen tai muuhun vastaavaan ei ole luvan myöntämisen esteenä. Perustuslakivaliokunta on todennut, ettei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan perhe-elämän suojasta johdu valtiolle yleistä velvollisuutta hyväksyä perheenyhdistämistä alueellaan, mutta perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti myös hallintovaliokunta katsoo olevan selvää, että Maahanmuuttoviraston ohjeissa esitettävät euromääräiset rajat ovat vain suuntaa-antavia ja harkittaessa näitten edellytysten täyttymistä on suoraan sääntelevien lainkohtien lisäksi noudatettava perustuslakia ja ihmisoikeussopimusten määräyksiä. Hallintovaliokunta toteaakin, että toimeentuloedellytyksen täyttyminen tulee aina arvioida tapauskohtaisesti ilman, että toimeentulon edellyttämiä euromääriä sovellettaisiin kaavamaisesti. Oikeuskäytäntö on monin kohdin vahvistanut toimeentuloharkinnassa noudatettavia linjoja ja on muokannut toimeentuloedellytyksen soveltamista. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että toimeentuloedellytyksen piiriin muutoksen myötä tulevien voi olla käytännössä vaikea saavuttaa riittävää tulotasoa ja näin ollen toimeentuloedellytyksen soveltaminen voi muodostua tosiasialliseksi esteeksi perheenyhdistämiselle. Tämä sanottu seikka on omiaan korostamaan sitä kohtaa — taas tässä 39 § ulkomaalaislaissa — jonka mukaan toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Toimeentuloedellytyksestä poikkeamista koskeva säännös on jo alun perin säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella. Lisäksi toimeentuloedellytyksen piiriin tulee henkilöryhmä, joka lähtökohtaisesti saattaa olla heikommassa tai haavoittuvammassa asemassa kuin oleskelulupaa hakevat keskimäärin. Lakiehdotuksen perusteluissa arvioidaan, että henkilöiden elämäntilanteeseen ja ‑hallintaan saattaa liittyä monia haasteita ja terveydellisiä ongelmia, ja perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan nämä seikat on otettava huomioon arvioitaessa poikkeuksellisen painavan syyn olemassaoloa. Perustuslakivaliokunnan mielestä on tärkeää, ettei poikkeamisen kynnys muodostu tulkintakäytännössä kohtuuttoman korkeaksi, ja perustuslakivaliokunta myös korostaa kansainvälisiä sitoumuksia ja ihmisoikeussopimusta. Sitten vielä lopuksi, arvoisa puhemies, täällä on perustuslakivaliokunnan lausunto otettu huomioon siinä, että lapsen etu on säännöksessä mainittu erikseen poikkeamisen perusteena. Myös hallintovaliokunta on tähän kiinnittänyt huomion. Poikkeamisen tulisi olla perusteltua ainakin silloin, kun Suomeen yksin tulleen alaikäisen vanhemmat hakevat oleskelulupaa Suomesta, ja perustuslakivaliokunta huomauttaa painottavasti edelleen näistä lapsen oikeuksista ja ihmisoikeuskysymyksistä. Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään 2014 linjannut, ettei lapsen etu edellyttänyt toimeentuloedellytyksestä poikkeamista yksinomaan siitä syystä, että oleskeluluvan epääminen saattoi johtaa yhteiselämän katkeamiseen lapsen ja toisen vanhemman välillä. Kolmen kuukauden määräajasta valiokunta kävi keskustelua ja kuuli kattavasti edustustojen tilanteesta ja resursseista, mutta hallintovaliokunta tuli kuitenkin siihen tulokseen, että se katsoo, että mikäli perheen oleskelulupahakemuksen jättäminen määräajassa ei ole onnistunut viranomaisesta johtuvista syistä, poikkeamista toimeentuloedellytyksistä on pidettävä kohtuullisena, ja on selvää, että viivästymisestä ei voi tässä tapauksessa aiheutua luvanhakijalle oikeuden menetystä tämän määräajan ylittymisen puitteissa. Lopuksi, kotoutumiseen on hallintovaliokunta kiinnittänyt huomiota lausuntojen perusteella. Kotoutumiseen liittyy vaikeuksia, jos perhettä ei voida yhdistää, työelämä on erittäin tehokas kotouttaja, ja esityksen tavoitteena on kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden työmarkkinoille ohjaava vaikutus, ja tässä myös perheen rooli kotoutumisessa on keskeinen. Valiokunta tähdentää painokkaasti, että on välttämätöntä edistää kansainvälistä suojelua saavien tosiasiallisia työllistämismahdollisuuksia. Ja sitten tiedot turvapaikan saaneen tai pakolaiskiintiössä Suomeen otetun perheenjäsenen oikeudesta oleskelulupaan on annettava pakolaiselle selkeästi, oikea-aikaisesti ja ymmärrettävällä tavalla viimeistään turvapaikan antamista tai pakolaiskiintiön hyväksymistä koskevan päätöksen tiedoksiantamisen yhteydessä. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että lakiesitys voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Tämä hallintovaliokunnan mietintö ei ole yksimielinen, vaan sisältää vastalauseen, (Puhemies koputtaa) jossa on pykälämuutosehdotuksia ja hylkäysehdotus.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-06-16T17:43:24,2016-06-16T18:00:38,Tarkistettu,1.1 2016_70_100,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys pyörii pitkälti toimeentuloedellytyksen ympärillä, ja sen vuoksi keskityn siihen myös omassa puheenvuorossani. Meidän toimeentuloedellytykseemme liittyy monia ongelmia, joista suurin tulee lihaksi pikemminkin Maahanmuuttoviraston ohjeistuksessa kuin varsinaisesti lainsäädännössä, jossa asiaa käsitellään hyvin ylimalkaisesti. Ensimmäinen iso ongelma on se, että meidän suuntaa antavat tulorajamme ovat EU-vertailun huippua. Meidän keskeisiin verrokkimaihimme — esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Belgiaan ja Ranskaan — nähden Suomessa vaadittu toimeentuloraja on huomattavasti korkeampi. Erityisen suuri ero on silloin, kun kysymys on lapsiperheistä. Näin on vähintäänkin kyseenalaista, voidaanko puhua kohtuullisesta ja oikeasuhtaisesta tulovaateesta — semminkin, kun direktiivissä koko toimeentuloedellytyksen ideana on, että tällä pyritään estämään ihmisiä turvautumasta toimeentulotukeen, mutta meidän toimeentulotukemme määräytymisperusteet jäävät huomattavasti alle sen tason, mitä perheenyhdistämisen toimeentuloedellytyksessä edellytetään. Toinen iso ongelma, mikä liittyy toimeentuloedellytykseen, on sen laaja viranomaisharkinta. Tämä johtaa siihen, että kun missään ei ole tarkkoja summia, missään ei ole tarkkoja ehtoja, niin ihmisten — silloin, kun he harkitsevat perheenyhdistämishakemuksen jättämistä, joka saattaa olla hyvin pitkä, hankala ja kallis prosessi, edellyttää matkustamista ja investointeja — ei ole mahdollista tietää, kuinka suuri todennäköisyys hakemuksella on mennä läpi. Törmäsin tässä vastikään esimerkkiin, jossa joku onneton maahanmuuttajasiivooja oli ottanut kolme eri työtä saadakseen toimeentulovaatimuksen edellyttämän tulotason. Hän oli saanut kielteisen päätöksen sen takia, että Maahanmuuttovirastossa ei uskottu, että kukaan pystyy tekemään kolmea työtä kovin pitkään, vaikka nämä suuntaa antavat tuloedellytykset täyttyivätkin. Kolmas ongelma, mikä liittyy tähän toimeentuloedellytykseen, on se, että siinä useimmiten käytännössä edellytetään vakituisia kuukausituloja ja palkkatyösuhteiden osalta nimenomaan toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta. Kun ajatellaan niitä työmarkkinoita, joille suurin osa maahanmuuttajataustaisista ihmisistä työllistyy — kysymys on pienipalkkaisista, prekaareista aloista — vaikka niiltä leipänsä saisikin, niin hyvin harva siellä lopulta saa sellaista hyväpalkkaista, toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta, joka mahdollistaisi sen kaikkein tärkeimmän eli sen, että voi elää yhdessä perheen kanssa. Käytännössä meidän toimeentuloedellytyksemme on siis määritelty viranomaispäätöksellä ilman kunnollista perustuslaki- tai ihmisoikeustarkastelua sellaiselle tasolle, että valtaosalla maahanmuuttajista ei ole realistista mahdollisuutta perheenyhdistämiseen. Toimeentulovaatimus itsessään on sosioekonomisesti eriarvoistava, ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että se pitäisi poistaa eikä sitä suinkaan pitäisi laajentaa. Mutta kun eletään tässä maailmassa tällaisella eduskunnalla, niin minä toivoisin, että voitaisiin edes pyrkiä kohtuullistamaan tätä järjestelmää. Yksi hyvä alku siihen voisi olla erilaisten vakuutusperustaisten toimeentuloedellytysten ottaminen tämmöisen säännöllisen palkkatyöjärjestelmän rinnalle. Esimerkiksi Tanskassa on malli, jossa sinä voit kerätä viisi tonnia, tallettaa sen tilille ja tämä talletus toimii vakuutena sosiaalietuusrasitetta vastaan. Saksassa on maksusitoumusmalli: jokin kolmas taho voi sitoutua maksamaan toimeentulokustannuksia, mikäli perhe ei siihen pysty. Jos sinä olet pienipalkkainen mutta hyvin verkostoitu maahanmuuttaja, niin tällaisilla vaihtoehdoilla sinun todennäköisyytesi saada perheesi Suomeen kasvaisi huomattavasti ilman, että sosiaalietuusrasituksen uhka merkittävästi Suomen valtion kannalta lisääntyisi. No, hallintovaliokunnan vastuksessa hallituksen esitykseen painotetaan paljon poikkeamismahdollisuutta, ja minä oletan, että näin on tehty sen takia, että myös esityksen kuittaavat hallituspuolueiden kansanedustajat syvällä sisimmässään tietävät, että tämä ei ole oikein, tämä ei ole reilua ja tämä ei ole inhimillistä, ja toivovat, että poikkeuksia käytettäisiin vääryyden tasaamiseen. Voin kertoa teille, että näin ei ole tähän asti käynyt enkä minä henkilökohtaisesti usko, että tämä asia tulee merkittävästi tulevaisuudessa muuttumaan. Meidän perheenyhdistämiskäytäntömme ovat julmia, eriarvoistavia ja pitävät huolen siitä, että tässä maailmassa on aika monta orpoa lasta ja aika monta vanhempaa, jotka kaipaavat lapsiaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-06-16T18:00:42,2016-06-16T18:07:01,Tarkistettu,1.1 2016_70_101,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perheenyhdistämiseen liittyviä säännöksiä on Suomessa tiukennettu merkittävästi jo useamman hallituskauden ja useamman vuoden ajan. Kehityksestä ovat valitettavasti yhtä lailla vastuussa kaikki puolueet, sillä surullista kyllä kaikki eduskuntapuolueet ovat vuorollaan osallistuneet ulkomaalaisten perhe-elämän vaikeuttamiseen. Olen kuitenkin pannut merkille, että harva suomalainen tietää, kuinka vaikeaa ja kallista perheenyhdistäminen jo tällä hetkellä on, joten ensin muutama sana nykytilanteesta. Tällä hetkellä vaatimus turvatusta toimeentulosta koskee jo työn tai opiskelun vuoksi Suomeen muuttaneita maahanmuuttajia sekä pakolaisten uusioperheitä, kuten kävi ilmi paljon julkisuutta saaneen irakilaisperheen tapauksen kohdalla. Tämä on seurausta vuonna 2010 tehdystä lakimuutoksesta, jonka seurauksena toimeentuloedellytys ulotettiin koskemaan myös kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäseniä, jos perhe on muodostettu perheenkokoajan maahantulon jälkeen. Alaikäisten perheenyhdistämistä on vaikeuttanut säännös siitä, että lapsen on oltava alaikäinen siihen asti, kunnes oleskelulupahakemus ratkaistaan. Hakemusten käsittelyprosessit ovat pitkiä. Vuonna 2015 keskimääräinen käsittelyaika oli vuoden. Koska monet alaikäiset hakijat ovat teini-ikäisiä, voi käsittelyaika johtaa tilanteisiin, joissa perheenyhdistämisprosessi katkaistaan kesken, jos perheenkokoaja ehtii täyttää 18 vuotta. Vuonna 2012 astui puolestaan voimaan muutos, jonka mukaan perheenjäsenen on itse asioitava Suomen edustustossa saadakseen perheenyhdistämisprosessi aloitettua. Hakemusta varten hakija tarvitsee ison määrän virallisia asiakirjoja, jotka on todennettava laillisiksi. Tämän lisäksi on maksettava oleskelulupahakemuksen käsittelymaksu. Tällä hetkellä aikuisen perheenjäsenen oleskelulupahakemuksen käsittely maksaa 455 euroa ja lapsen oleskeluluvan 230 euroa. Lisäksi perheenjäsenten on oleskeltava laillisesti maassa, jossa edustusto sijaitsee, mikä edellyttää joko viisumia tai oleskelulupaa. Perheenjäsenten on matkustettava edustustoihin biometrisiä tunnisteita, perhesidehaastatteluja sekä mahdollisia muita testejä ja haastatteluja varten. Heidän on itse kustannettava sekä matkat että oleskelu maassa, jossa edustusto sijaitsee, koko tämän hakuprosessin ajaksi. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että esimerkiksi pakolaisleirillä asuvan syyrialaisnaisen on ensin matkustettava lastensa kanssa hakemaan tarvittavat asiakirjat perheenyhdistämisprosessia varten, jonka jälkeen hänen on matkustettava esimerkiksi Libanoniin ja sieltä anottava viisumia Turkkiin, jotta pääsee Suomen Ankarassa sijaitsevaan suurlähetystöön. Jos hän pääsee Ankaraan asti, on hänen järjestettävä perheensä eläminen Turkissa koko perheenyhdistämisprosessin ajaksi. Perheenyhdistämistä hakevan somalialaisen on ensin saatava lupa matkustaa Etiopiaan, ennen kuin pääsee Suomen suurlähetystöön Addis Abebaan prosessin käynnistämistä varten. Tämä on siis suomalaisen perheenyhdistämislainsäädännön nykytaso, ilman hallituksen esittämiä lisäkiristyksiä. Perheenyhdistämisien määrä on romahtanut viimeisten vuosien aikana tehtyjen ehtojen tiukennusten takia. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 laskua oli 70 prosenttia. Taso on sen jälkeen pysynyt matalana. Vuonna 2014 hakemuksia jätettiin vain 625. Erityisen kovaa ehtojen tiukennukset ovat iskeneet yksin tulleisiin alaikäisiin. Vuonna 2012 tehtiin yksi myönteinen päätös 37 hakemuksesta, vuonna 2013 yksi myönteinen 157:stä ja vuonna 2014 kymmenen myönteistä 43:sta. Nyt hallitus on siis tiukentamassa kriteereitä entuudestaan ulottamalla vaatimuksen turvatusta toimeentulosta koskemaan myös kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä. Tähän ei ole mitään muuta syytä kuin hallituksen halu vähentää Suomeen saapuvien ulkomaalaisten määrää. Tämä hallitus on niin halukas vähentämään hädässä olevien ihmisten auttamista, että se jopa päätti lykätä sähköisen hakemusjärjestelmän käyttöönottoa edustustoissa, jotta hakemusten määrä ei vain nousisi. Tiukennuksia on perusteltu sillä, että lainsäädäntöä on tiukennettava muiden eurooppalaisten maiden tasolle. Hallituksella on kuitenkin laajaa harkintavaltaa siinä, miten suuriksi määritellään ne tulot, joiden katsotaan olevan riittäviä itsensä elättämiseksi. Kahden aikuisen ja kahden lapsen perheelle vaaditaan tämän lakimuutoksen tultua voimaan 2 600 euroa kuukaudessa nettona. Vain 20 prosenttia suomalaisista yltää näin koviin nettotuloihin. Nyt hallitus on siis esittämässä tätä toimeentulovaatimusta sotaa juuri paenneille. Hallituksen esittämä kolmen kuukauden määräaika, jonka aikana tätä toimeentulovaatimusta ei sovellettaisi, on aivan liian lyhyt ottaen huomioon, kuinka vaikeaa ja kallista prosessin käynnistäminen on. Muissa Euroopan maissa tämä aikaraja vaihtelee kolmesta kuukaudesta vuoteen. Myös toimeentulovaatimuksissa on, kuten edustaja Kontula tässä hyvin selosti, todella isoja eroja maiden välillä. Arvoisa puhemies! Käytännössä tämä lakimuutos tarkoittaa, että hallitus haluaa estää pakolaisten ja turvapaikan saaneiden oikeuden perhe-elämään kokonaan. Tämä on äärimmäisen raakaa ja äärimmäisen epäinhimillistä politiikkaa. Julkisuudessa hallituspuolueiden edustajat kertovat, miten konfliktien keskellä tulisi auttaa etenkin haavoittuvaisessa asemassa olevia naisia ja lapsia. Käytännössä hallitus nyt vaikeuttaa kotoutumista ja jättää todella kovia kokeneita alaikäisiä lapsia yksin sekä hädässä olevia naisia ja lapsia ihmissalakuljettajien armoille, kun he jäävät ilman turvallisia reittejä pois konfliktialueilta. Esitettyjä toimeentulovaatimuksia ei tulisi ulottaa koskemaan kansainvälistä suojelua saaneita lainkaan. On todella suuri pettymys, että hallitus ei ole valmis edes kohtuullistamaan toimeentulovaatimusten euromääräistä rajaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-16T18:07:05,2016-06-16T18:14:26,Tarkistettu,1.1 2016_70_102,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! En oikeastaan osaa kuvitella, millaista oma elämäni Suomessa olisi ollut ilman omaa perhettä ja heidän tukeaan. Silloin parisenkymmentä vuotta sitten, kun me saavuimme Suomeen, oli pimeää ja kylmää, mutta ainoa valoa tuova asia oli siinä hetkessä oma äiti, oma isä ja pikkuveli. En osaa oikeastaan kuvitella, millaista olisi ollut saapua Suomeen tässä hetkessä ja ilman sitä tietoa, onko oma perheeni turvassa vai ei, tietämättä, mikä heidän tilanteensa on. Tässä tilassa moni perhe, moni lapsi tulee tällä hetkellä Suomeen. Jos oma isäni tai äitini olisi saapunut Suomeen yksin ja joutunut jättämään meidät lapset sodan keskelle, emme välttämättä koskaan olisi selvinneet tänne saakka. Omasta maasta, omasta kodista, täysin uuteen ja tuntemattomaan lähteminen ei ole kenellekään helppoa. Vielä vähemmän se on silloin, kun lähteminen on pakollista eikä ole millään mahdollista jäädä. Lasten ja perheen jättäminen taakse sodan keskelle on vieläkin vaikeampaa. Me aika usein tässä keskustelussa tuomme esiin tulvia ja aaltoja, kun me puhumme näistä ihmisistä. Mutta harvemmin me puhumme ihmisistä ja yksilöistä, joilla on ihan samalla tavalla perheet, arvoisat edustajat, kuin meillä kaikilla muillakin täällä. Perheenyhdistäminen on osa kotoutumispolitiikkaa. Alkuvaiheet täältä oleskeluluvan saaneilla ovat tärkeitä, ja ne pitäisi käyttää muun muassa kielen opiskeluun eikä perheenyhdistämisen byrokratiaan tai heidän puolestaan pelkäämiseen. Perheenyhdistämisen säilyttäminen ennallaan tai jopa sen helpottaminen, kuten tässä on kuultu — nykyisin on jo tiukat lainsäädännöt olemassa — auttaisi juuri niitä naisia ja lapsia, joista olemme puhuneet tämän vuoden aikana paljon. Olemme olleet myös huolissamme nuorten radikalisoitumisesta, mutta kuinka usein kysymme, millaisia nämä nuoret ovat, mitkä näiden nuorten taustat ovat. Ovatko nämä juuri niitä nuoria, jotka ovat vailla perhettä, syrjäisten alueiden unohdettuja nuoria? Tässä kyseisessä hallituksen lakiesityksessä, joka on yhdessä muiden tiukennusten kanssa, sanotaan... — Itselleni tämä on valtavan vaikea asia. Nämä kaikki tiukennukset, jotka ovat kohdistuneet ulkomaalaislakeihin, ovat vaikeita, mutta tässä kyseisessä laissa mennään jo hyvinkin inhimilliselle tasolle, sille tasolle joka on ihmisten elämässä valtavan merkittävää ja tärkeätä, ja se on perheiden yhdessäolo. — Tässä ollaan laittamassa lakiin todella tiukat toimeentuloedellytykset. Kuten tässä edustaja Andersson sanoi, edes moni suomalainen ei pysty tällaisia tulotasoja saavuttamaan. Tällä viikolla eräs eduskunnassa työssä oleva henkilö kirjoitti, että edes hänen tulonsa eivät riittäisi siihen, että hän pystyisi saamaan perheensä Suomeen. Suomen eduskunnassa työskentelevän tulot eivät riittäisi siihen. Sen sijaan, että me kannustamme hakemaan ja tekemään työtä, me asetamme riman suoraan niin korkealle, että toivo nujerretaan heti alussa. Näiden esitysten tavoitteena ei ole varmistaa ihmisten hyvää elämää, vaan estää ihmisten mahdollisuuksia siihen hyvään elämään. Se ei ole, arvoisa puhemies, inhimillistä eikä se ole oikeudenmukaista. Jokainen joka on hakenut töitä, ja jokainen, joka on seurannut ystäviä, tuttavia, jotka hakevat töitä, tietää, miten vaikeaa Suomesta on hakea tänäkin päivänä töitä. Joutuu tekemään hakemuksia, joutuu tekemään satoja hakemuksia, ehkä pääsee yhteen työhaastatteluun. Joutuu hankkimaan erilaisia suosittelijoita. Joutuu tekemään valtavasti töitä, jotta se työpaikka olisi edes jossain tarjolla ja saatavilla. Miten me kuvittelemme, että ihmiset, jotka tulevat täysin toisista olosuhteista täysin vieraaseen maahan, täysin vieraaseen ympäristöön, pystyvät tekemään tämän heti tässä ja nyt? Työn hakeminen vaatii keskittymistä, ja tämä kokonaisuus tekee ihmisten elämästä lähestulkoon mahdottoman. Tämä irakilaisperheen tapaus oli monelle avaava, mutta valitettavasti se on yksi tapaus erittäin monien joukossa. Mutta on hyvä, että edes näiden yksittäisten ihmisten, yksittäisten isien, yksittäisten äitien ja yksittäisten perheiden kautta me pystymme ymmärtämään, mitä näillä tiukennuksilla tarkoitetaan yksittäisten ihmisten elämässä. Perheiden yhdistämisestä tehdään tässä lakiesityksessä mahdotonta, kun se jo tässäkin vaiheessa on ollut valitettavasti hyvin vaikeaa. Kuvitelkaa tilannetta, jossa alaikäisen lapsen pitäisi, jotta hän saa äitinsä, isänsä, sisarensa Suomeen, tienata 2 600 euroa. Alaikäisen lapsen pitäisi tienata 2 600 euroa, jotta hän saa isänsä, äitinsä ja sisarensa Suomeen. — Kyllä. Hallintovaliokunnan mietinnössä sanotaan juuri näin, että ainoastaan se, että on lapsi, ei vapauta näistä toimeentulorajoista, eli tämä voisi saman tien koskea myöskin lapsia, ja se on, arvoisa puhemies, se on hyvin hyvin epäinhimillistä. Tällaiset kiireessä jätetyt ja valmistellut lakiesitykset ilman, että kunnolla huomioidaan niiden todellisia vaikutuksia maahanmuuttoon, kotoutumiseen tai varsinkaan ihmisten elämään, ovat väärin. Mielestäni ei tätä lakiesitystä eikä sen tiukennuksia pidä missään nimessä hyväksyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-06-16T18:14:36,2016-06-16T18:21:09,Tarkistettu,1.1 2016_70_103,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunnan lausunto lakiesitykseen on huolellinen ja laaja, mutta siihen on mahdotonta yhtyä, koska itse lakiesitys on tarpeeton ja julma. Vastustimme hallintovaliokunnassa näitä tiukennuksia, joita hallitus esittää, erityisesti kolmesta syystä. Ensinnäkin ne ovat inhimillisesti väärin ja kaventavat ihmisoikeuksia perustavanlaatuisesti. Erityisesti lapsia ei pidä erottaa vanhemmistaan. Toiseksi ne vaikeuttavat kotouttamista. Useimmat meistä tietävät, miten tärkeä perheen tuki on ollut elämämme eri vastoinkäymisissä. Jos haluamme kotouttaa ihmisiä, meidän ei tule nakertaa tämän työn perustaa samalla, kun puhumme kotouttamiseen satsaamisesta. Kolmanneksi nämä esitykset vähentävät laillisen, hallitun maahantulon kanavia. Jatkuva laillisen maahantulon vaikeuttaminen voi ajaa yhä useampia ihmisiä vaarallisille reiteille ja salakuljettajien armoille. Emmekä ole ainoita. Tänään esityksestä luopumista vaativat lukuisat tunnetut kansalaisjärjestöt, joihin kuuluvat esimerkiksi Amnesty, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Punainen Risti, Unicef, Plan, Kirkon Ulkomaanapu, Lastensuojelun Keskusliitto, Pelastakaa Lapset ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto, SOS-Lapsikylä, Ensi- ja turvakotien liitto, Trasek ry, Suomen Mielenterveysseura, Seta ja Naisasialiitto Unioni. Esitys onkin herättänyt suomalaisissa suurta huolta. Toteutuessaan hallituksen esitys tarkoittaa, että korkeat tulovaatimukset perheen saamiseksi Suomeen koskevat jopa tänne yksin tulevia alaikäisiä ja lapsia. Migrin ilmoitus poikkeamismahdollisuudesta ja heidän esittämänsä hieman matalampi mahdollinen tuloraja eivät muuta tätä kokonaisuutta. Tämä esitys onkin lasten oikeuksien kannalta yksinkertaisesti ajattelematon ja julma. Tulorajavaatimukset ovat lähtökohtaisesti selvästi korkeampia kuin jopa monen suomalaisen palkansaajaperheen tulotaso. Toimeentulovaatimus on sinänsä ehkä ymmärrettävä, mutta sen on oltava kohtuullinen, ja sitä ei voida soveltaa ihmisiin, jotka ovat hädässä. Muuten tällainen toimeentulovaatimus lannistaa yksilöitä ja käytännössä estää perheenyhdistämiset. Syntyykin vaikutelma, että nimenomaan perheenyhdistämisten estäminen onkin yksi hallituksen ääneen sanomattomista tavoitteista. Mielestäni olisi rehellistä, että tämä sanottaisiin ääneen, jos näin halutaan tehdä. Arvoisa puhemies! Viimeksi tänään lehdissä uutisoitiinkin laskelmasta, jonka mukaan vain joka viides suomalainenkaan saa nettopalkkaa, joka yksinään riittäisi perheenyhdistämisen oikeuteen kaksilapsisella perheellä. Edellytykset ovat myös tiukempia kuin monissa muissa EU-maissa. Migri toki muistuttaa, että he voivat joustaa yksilöllisissä tilanteissa, mutta toteutuuko tämä yksilöllisyys? Näytöt tähän asti ovat kaikkea muuta kuin rohkaisevia. Perheenyhdistämisen kriteerejä on tunnetusti myös tiukennettu jo aiemmin. Täällä salissa edustaja Andersson luetteli ansiokkaasti sen, mitä kaikkea jo nyt joutuu tekemään, jos haluaa perheensä Suomeen. Edes jo nyt tehtyjen muutosten vaikutuksia esimerkiksi lasten oikeuksiin ei ole arvioitu kattavasti, saati että nyt tehtyjen muutosten seurauksista olisi mitään tietoa. Jatkuvasti muuttuvat, hankalasti ennakoitavat kriteerit eivät ainakaan ole kenenkään etu. Lakiesitys koskisi myös Suomessa jo olevia ihmisiä. Tämä ei ole kohtuullista eikä edes hallituksen oman tavoitteen eli niin sanottujen vetovoimatekijöiden vähentämisen näkökulmasta johdonmukaista. Näiden niin sanottujen vetovoimatekijöiden vähentämisestä hallitus on kyllä pitänyt jo huolen ihan muilla päätöksillään, esimerkiksi lakkauttamalla humanitäärisen suojelun Suomesta. On hyvä muistaa, että esimerkiksi paljon enemmän turvapaikanhakijoita vastaanottaneessa Ruotsissa ulkomaalaislakeja on tiukennettu määräaikaisesti. Viime vuonna Suomeen tulleiden noin 32 000 turvapaikanhakijan pelästyttämä Suomi sen sijaan uhkaa tehdä surullisista poikkeustapauksista uuden, pysyvän normaalin. Esityksessä on myös muita ongelmia, kuten esimerkiksi kohtuuton kolmen kuukauden määräaika perheenyhdistämisen käynnistämiseksi. Tämä on usein teknisesti mahdotonta, koska hakijat joutuvat, kuten sanottua, usein matkustamaan valtiorajojen yli hakemuksen tehdäkseen. Myös suunnitelluista sähköisistä hakumenettelyistä ollaan ilmeisesti luopumassa ilman muuta perustetta kuin että näin nyt sattuu käymään. Suomi ei tietenkään voi yksin ratkaista pakolaiskriisiä, arvoisa puhemies. Silti ei mielestäni ole viisasta kirittää muita Euroopan maita kisaan kohti pohjaa. Me tarvitsemme yhteisiä ratkaisuja. Yhteinen ratkaisu ei ole se, että tulkitaan EU:n perheenyhdistämisdirektiiviä minimiin ja aivan eri tavoin kuin on tarkoitettu. Direktiivin minimi on tarkoitettu todellakin minimitasoksi, ei tavoiteltavaksi tasoksi. Vaikka Suomi ei ota kaikkea minimiä nyt käyttöön, on suunta aivan selvä: tällä menolla me olemme suuntaamassa pohjalle. Tässä maassa myös ylpeillään sillä. Tätä voidaan sitten historiankirjoituksessa miettiä. Toivoisin, että olisi kohtuullista odottaa edes sen verran, että emme aktiivisesti kääntäisi selkäämme hädänalaisille ja erottaisi esimerkiksi lapsia vanhemmistaan, vaan tekisimme edes jotakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-06-16T18:21:17,2016-06-16T18:26:45,Tarkistettu,1.1 2016_70_104,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa epäinhimillisellä, häpeällisellä ja perheitä hajottavalla turvapaikkapolitiikallaan. Edustaja Razmyarin tavoin itsekin pohdin äsken, mitä olisin tehnyt, jos olisin muuttanut Suomeen yksin enkä olisi saanut perhettäni tänne. Mitä olisin aidosti tehnyt ilman sitä rakkautta ja tukea? Olisinko pystynyt etenemään elämässäni? Minä olen itse asiassa monta kertaa kysynyt samaa kysymystä hallituspuolueiden edustajilta: Mitä me tekisimme, jos joku kieltäisi meidän oikeutemme perhe-elämään? Miltä se tuntuisi? Olkaa hyvä, vastatkaa, hallituspuolueiden edustajat. Mitä mieltä olisitte siitä, että olisitte itse turvassa jossain maassa mutta teidän rakkaanne olisivat konfliktin keskellä? Miltä se tuntuisi? (Teuvo Hakkaraisen välihuuto) Arvoisat hallituspuolueiden edustajakollegat, olen itse saanut viime päivinä valtavasti yhteydenottoja suomalaisilta. Suomalaiset eivät ymmärrä, kuinka julmaksi sivistysvaltio voi muuttua. Te viette ihmisiltä käytännössä oikeuden perheeseen. Te viette oikeuden perheeseen sellaiselta henkilöltä, jonka suomalaiset viranomaiset ovat todenneet olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa. Nämä ovat siis ihmisiä, jotka ovat todistetusti paenneet vaaraa. Ihmisen oikeus perheeseen ei voi riippua lompakon paksuudesta. Ihmisen oikeudet eivät voi riippua siitä, onko ihminen rikas vai köyhä. Teidän pitäisi se tietää, perussuomalaisten edustajat, te olette puhuneet paljon tavallisten ihmisten asioista, mutta se ei nyt tässä tietenkään näy. (Juho Eerola: Olemme Suomen kansan edustajia!) Perheenyhdistämisen ehtona oleva 2 600 euron kuukaudessa tienaaminen on aivan kohtuutonta. Suurin osa suomalaisista ei tienaisi tarpeeksi perheen yhdistämiseen. Tilastokeskuksen entisen kehittämispäällikön Pekka Myrskylän laskelman mukaan 80 prosenttia — 80 prosenttia — suomalaisista tienaisi liian vähän. Eli pohditaan vielä kerran: Me vaadimme turvapaikanhakijoilta sellaisia tuloja, joita 80 prosenttia meistä ei tienaa — siis anteeksi mitä? Tämä laki oikeasti vaatii näin. Onko tämä järkevää maahanmuuttopolitiikkaa, vai onko tämä perussuomalaisten uskomattoman älytöntä maahanmuuttopolitiikkaa, jolla koko maailmalle annetaan viesti siitä, että me emme kunnioita ihmisten oikeuksia perheeseen? Ja uskomattomin asia tässä laissa on se, että ulotatte tulorajat myös alaikäisille lapsille. Siis lasten tulisi tienata enemmän kuin 80 prosenttia suomalaisista tienaa, siis lasten, joiden pitäisi olla kouluissa eikä työmarkkinoilla. Miten te, ministeri — joka ei ole paikalla — esitätte tällaisia vakavalla naamalla? Tulorajat siis koskevat kaikkia toissijaiseen suojeluun oikeutettuja ja kolmen kuukauden määräajan jälkeen kaikkia pakolaisstatuksen saaneita. Kolmen kuukauden sääntö on todella lyhyt aika jättää hakemus, kuten edustaja Andersson tuossa pari puheenvuoroa sitten kertoi. Hakemuksen jättäminen on käytännössä mahdotonta. Siis turvapaikan saaneen henkilön perheen pitää matkustaa pitkiä ja vaarallisia reittejä konfliktialueilla. Käytännössä syyrialaisten on matkustettava Turkkiin Ankaran suurlähetystöön, afganistanilaisten taas Intian New Delhiin. Suomen harvalukuisten edustustojen tiukkojen resurssien takia hakemusten jättöajan saaminen kestää kuukausia, ja meillä on tähän lakiin tulossa kolmen kuukauden aika. Tähän olisi vastattu perheenyhdistämisen jättämisen sähköisellä mahdollistamisella, mutta tämä hanke pistettiin kuitenkin jäihin — ei teknisistä syistä, vaan on syytä epäillä, että tämä oli jälleen poliittinen päätös saada ihmisiä pois Suomesta. (Juho Eerola: Näin on!) Minulle ei siis ole yllättävää, että perussuomalaiset, jotka heittävät uskomattomia välihuutoja jatkuvasti joka ikisen käsittelyn aikana — nytkin edustaja Eerola — tukevat tavallaan tällaista turvapaikanhakijoiden perheoikeuden viemistä. Me olemme tottuneet heidän käsittämättömään maahanmuuttopolitiikkaansa ja myös ajoittain maahanmuuttajavihamieliseen retoriikkaansa. Sen sijaan minusta on yllättävää, että perheiden asemasta puhuvat puolueet, sellaiset kuin kokoomus, keskusta, ovat mukana tässä. Te toteutatte nettitrollien unelmaa, ministeri ja hallitus. Arvoisat hallituspuolueiden edustajat, tänään 17 pakolais-, ihmisoikeus- ja lapsijärjestöä teki kannanoton tämän lain hylkäämisen puolesta. Se on hyvä merkki siitä, että olette oikeasti väärässä. Tämä laki huonontaa myös kotoutumista. Kotoutuminen on asia, jossa me haluamme kaikki onnistua. Aivan käsittämätöntä! Suomi, sinä olet parempi kuin tämä älytön laki. Suomi, tämä laki ei ole se, mihin sinä pystyt. Hallituksen edustajat, olette osa häpeällistä lakia. Olkaa rohkeita ja pohtikaa kantaanne vielä kerran. Tämä laki on hylättävä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-06-16T18:26:50,2016-06-16T18:33:24,Tarkistettu,1.1 2016_70_105,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Lapsiasiavaltuutettu on todennut, että Suomesta on nyt tullut maa, joka ei enää kunnioita lapsen oikeuksia. Läpi koko viime vuoden Suomessa puhuttiin siitä, miksi me autamme vain näitä miehiä. Miksi ei auteta naisia, miksi ei auteta lapsia? Nyt kun meillä viimein on mahdollisuus auttaa naisia ja lapsia, Sipilän hallitus pamauttaa oven heidän nenänsä edestä kiinni. (Juho Eerola: Suurin osa oli perheettömiä nuoria miehiä!) Arvoisa puhemies! Jos Tilastokeskuksen entisen kehittämispäällikön mukaan vain 20 prosentilla suomalaisista on sellaiset tulot, että heillä olisi tämän mukaan oikeus perheeseen, niin me voimme kaikki miettiä, kuinka monella pakolaisperheellä tämä mahdollisuus on. Lienee selvää, että luku on aika lähellä nollaa. On ihan selvää, että tämän esityksen todellinen tavoite on lopettaa sotaa ja vainoa paenneiden ihmisten oikeus omaan perheeseen, koska näin suurta heikennystä sotaa paenneiden perheitten oikeuksiin ei esitetty edes perussuomalaisten maahanmuuttokriittisessä Nuivassa manifestissa. Tämä esitys ajaa epätoivoiset äidit lapsineen rikollisjärjestöjen ja salakuljettajien armoille, koska jokainen isä tietää, että tekisi ihan mitä tahansa saadakseen perheen luokseen, ja jokainen äiti ymmärtää, ettei tässä maailmassa ole sellaista rahasummaa, jota ei olisi valmis maksamaan siitä, että saisi oman lapsensa jälleen syliin, ja jokainen ihminen ymmärtää sen, että vanhemman vieminen lapselta on julminta, mitä ihminen voi lapselle tehdä, ja sitä tämä esitys on. Se on julma, se on epäinhimillinen, ja se on väärin. Arvoisa puhemies! Hallituksen edustajat ovat puhuneet täällä paljon tässä käsittelyssä ja aikaisemmin lapsen edusta, jonka perusteella sitten näistä tulorajoista voitaisiin poiketa. Todellisuus kuitenkin on, että jos todella välitettäisiin lapsen edusta, jokaisella lapsella olisi aina lähtökohtainen oikeus vanhempiinsa. Sen sijaan nyt vaaditaan yksin sotaa paenneelta lapselta monen tuhannen euron kuukausituloja, jotta hänellä olisi oikeus molempiin vanhempiinsa ja sisaruksiinsa. Ja jos kyse olisi vain vetovoimatekijästä, joka tämän perusteeksi annetaan, ei tätä esitystä missään nimessä ulotettaisi niihin ihmisiin, jotka täällä jo elävät ja jotka tänne ovat rakentaneet kotinsa. Ei se auta, että epäinhimillisistä linjauksista voidaan poiketa. Niitä ei pidä tehdä. Ja me tiedämme hyvin, että nämä poikkeukset ovat äärimmäisen harvinaisia. Hallituksella on ihan täysin tiedossa se, ettei esitykseen sisältyvä kolmen kuukauden aikaraja ole mahdollinen syyrialaisille ja irakilaisille perheille, koska niin kuin täällä on moneen kertaan sanottu niin kansanedustajien kuin lukemattomien asiantuntijoitten suulla, jonot suurlähetystöön ovat jo tätä aikarajaa pitempiä. Silti sitä aikarajaa ei pidennetty, ja todellinen syy siihen on se, että näillä leireillä ja konfliktin keskellä eläville naisille ja lapsille ei edes haluta antaa mahdollisuutta päästä turvaan. Kun kyselytunnilla kysyin sisäministeri Orpolta tästä Maahanmuuttoviraston valmistelemasta perheenyhdistämisen sähköisestä palvelusta, joka auttaisi juuri niitä pienten lasten kanssa liikkuvia naisia, jotka nyt eivät pääse suurlähetystöön tätä hakemusta jättämään, niin mitään vastausta ei tullut siihen, minkä takia tätä palvelua ei ole otettu käyttöön. Maahanmuuttovirasto on kuitenkin itse sanonut, että tämä palvelu on täysin valmis, se on teknisesti käyttöön otettavissa, mutta syyt siihen, että se ei ole näitten perheitten, näitten naisten, näitten lasten apuna, ovat poliittiset — poliittiset — keskellä historiallista humanitääristä kriisiä. Humaani hallitus esittäisi meille täällä perheenyhdistämisen helpottamista, toisi meille keinoja, joilla yhä useampi yksin sotaa paennut lapsi saisi äidin ja isän luokseen. Sen sijaan nyt suljetaan se viimeinenkin ikkuna. Arvoisa puhemies! Joka ikinen kansanedustaja päättää nyt itse, jokainen on vastuussa omasta äänestämisestään, koska tässä punnitaan nyt moraalin ja ihmisoikeuksien rajat. Hallituksen kansanedustajiin vetoavat nyt kaikki ihmisoikeusjärjestöt Unicefista Amnestyyn, Lastensuojelun Keskusliitosta Punaiseen Ristiin, Suomen Mielenterveysseurasta Kirkon Ulkomaanapuun, Pelastakaa Lapsista YK:n pakolaisjärjestöön. Hallituksen kansanedustajiin vetoavat kaikki tämän maan uskontokunnat evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispasta juutalaisten seurakuntien johtoon, ortodoksikirkon arkkipiispasta Islam-seurakunnan johtoon ja katolisen kirkon piispaan. Mutta jos edes mikään näistä ei saa hallituksen kansanedustajia heräämään ja näkemään tämän esityksen julmuutta, niin tässä maassa eletään aidosti todella synkkiä aikoja. Hallituksen kansanedustajiin vetoavat nyt kaikki ihmisarvoa ja perheitä puolustavat. Olkaa inhimillisiä, olkaa historian oikealla puolella, älkää rikkoko perheitä, äänestäkää tämän esityksen hylkäämisen puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-06-16T18:33:31,2016-06-16T18:39:48,Tarkistettu,1.1 2016_70_106,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näin alkuun täytyy kuitenkin kiittää hallintovaliokuntaa siitä hyvästä työstä, jota tämän lakiesityksen saralla tehtiin, siinä mielessä, että mietintö on hyvin perusteellinen. Vaikka sitten varmaan siitä itse lakiesityksestä ja niistä pykälistä voikin olla eri mieltä, niin kuitenkin täytyy kiittää, että valiokunnassa meillä oli hyvä työskentelyilmapiiri ja saatiin tämäkin vaikea asia maaliin. Mutta sitten jos menee tähän itse lakitekstiin ja tähän sisältöön, niin on ehkä sen verran syytä käydä todella sitä taustaa läpi, minkä takia tässä tilanteessa ollaan. Tämä tilanne niin Suomessa kuin muissakin maissa johtuu pitkälti siitä, että kun me emme ole yhteisesti Euroopassa kyenneet löytämään niitä yhteisiä käytänteitä, millä tavalla me voisimme tähän akuuttiin kriisiin vastata, niin jokainen maa on sitten aloittanut oman kilpajuoksunsa pohjalle, mistä sitten seurauksena totta kai muut maat myös seuraavat toisten maiden käytäntöjä ja Suomi siinä mukana ja sitten jokainen on kiristämässä näitä käytänteitään. Ja tämän sanon sen takia, että edelleen tässäkin tilanteessa olisi kuitenkin syytä entistä ponnekkaammin hakea niitä yhteisiä ratkaisuja varsinkin meidän Pohjoismaiden kesken, jotta meillä olisi yhtenevät käytänteet näidenkin asioiden osalta. Tähän perheyhdistämisen vaikeuttamiseen: Täällä on hyvin käyty läpi se, miten jo vuoden 2010 ja 2012 muutokset, mutta myös se asetus, mikä 2016 keväällä on annettu, jolloin nämä perheenyhdistämisen hakemuksesta koituvat kustannukset on laitettu hakijoiden kokonaan maksettaviksi, on tullut voimaan. Tältä osin perheenyhdistäminen Suomessa on jo kohtuullisen vaikeaa, ja nyt sitä kiristetään entisestään. Tätä taustaa vasten olisi kyllä ollut syytä, että tätä hallituksen esitystä olisi kohtuullistettu ainakin näiltä kaikista vaikeimmilta ja niiltä kohdilta, joita on kyllä täällä jo paljon arvosteltu. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmämme ja valiokuntaryhmämme halusivat tähän lakiesitykseen tehdä kolme muutosta, joilla tästä olisi voitu tehdä edes jonkun verran kohtuullisempi. Ensimmäinen ehdotuksemme liittyy tähän turvattuun toimeentuloon. Todella nythän laissa ei niinkään sitä tasoa määritetä, vaan puhutaan ainoastaan turvatusta toimeentulosta ja sitten Maahanmuuttovirasto yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tekee tämän tulorajataulukon, mitä he käyttävät sitten ohjeellisena näissä perheenyhdistämistapauksissa. Tähän myös perustuslakivaliokunta omassa lausunnossaan kiinnitti huomiota, että tämä turvattu toimeentulo tulisi määritellä jo laissa paremmin, ja senpä takia ehdotimme, että seuraisimme tässä Ruotsin tapaa, jolla tämä turvattu toimeentulo määriteltäisiin ulosottokaaressa olevan velallisen suojaosaan rinnasteisena elikkä sitä osaa, mikä ihmisellä palkasta ulosottotilanteessa vähintään on jäätävä käteen, pidettäisiin turvattuna toimeentulona. Tämä aiheuttaisi sen, että se kohtuullistaisi aika merkittävästi tätä toimeentulovaatimusta, ja tämä olisi myös sellainen muutos, mikä pitkälti auttaisi esim. tätä paljon julkisuudessa olleen irakilaisen perheen tilannetta. Kyllähän se viesti täytyy kuitenkin olla niin, että kun me haluamme, että tänne tulevat kotoutuvat ja työllistyvät, niin kyllä siitä työstä saatavalla palkalla on myös saatava perhe tuoda Suomeen. Jokainen voi ajatella, että meillä nämä turvapaikanhakijat, ketkä oleskeluluvan täältä saavat, työskentelevät tai työllistyvät pitkälti matalapalkka-aloille ja yhdelläkään matalapalkka-alalla palkkataso ei ole sellainen, että se mahdollistaisi esimerkiksi puolison ja kahden lapsen tänne tuonnin, eli tarvittaisiin nettotulot 2 600 euroa. Näin ollen olisi kyllä ihan järkevää siinäkin suhteessa tätä toimeentulovaatimusta kohtuullistaa, ja se antaisi myös sen kuvan, että kun täällä Suomessa työllistyt, niin myös perheen tänne saat. Toinen muutoksemme koski tätä lasten asemaa, sitä, miten lapset voitaisiin huomioida paremmin. Toisin kuin tässä hallituksen esityksessä, me esitimme, että lapset rajataan tämän turvatun toimeentulovaatimuksen ulkopuolelle. Tämä huomioisi todella tämän lapsen aseman, niin kuin myös asiantuntijat ovat esittäneet, että kiinnitettäisiin siihen enemmän huomiota. Tämä myös pidemmällä aikavälillä mahdollistaisi todella sen, että kun lapset myös vanhempansa ja sisaruksensa tänne saavat, niin se ehkäisisi myös radikalisoitumista. Jokainen voi itse todella kuvitella, niin kuin täällä on hyvät esimerkit tuotu siitä ilmi, että mikäli alaikäisen lapsen pitäisi saada tämä turvattu toimeentulo kasaan, niin sehän on täysin mahdotonta. Senpä takia tässä olisi kyllä nyt ollut kohtuullistamisen paikka ja toivoisi, että tässä varsinkin keskustan ja kokoomuksen kansanedustajat olisivat olleet valmiita katsomaan tätä lapsen asemaa hieman tarkemmin. Tässähän on nyt sitten puhuttu paljon siitä, aiheuttaisiko se sen, että lapset laitettaisiin ensimmäisessä aallossa hakemaan turvaa sitten Euroopasta. On hyvä kuitenkin muistaa näiden lukujen valossa, että tänäkin vuonna noin 250 alaikäistä turvapaikanhakijaa meillä on turvaa hakenut, jolloin ei voida sanoa, että mitenkään olisi valtaisenaan vyöry lapsista, ketkä sitten laitettaisiin täältä turvaa hakemaan. On myös muistettava, että kun katsotaan niitä perheenyhdistämispäätöksiä, joissa on tullut myönteinen päätös ja joissa lapsi on ollut perheenmuodostaja, niin muistaakseni tuolta vuodelta 2014 meillä on yksi tapaus. Että ei voida sanoa, että lapset mitenkään hirveämmin tätä perheenyhdistämistä olisivat muutenkaan hakeneet. Sitten tämä helpottaisi myös sitä, kun täällä varmasti jo hallituspuolueet vetoavat siihen, että jokaisen lapsen kohdalla on tarkoitus kuitenkin katsoa tämä yksilöllinen syy, löytyykö sitä. Se helpottaisi myös sitten Maahanmuuttovirastoa kyllä näissä prosesseissa, kun lapset olisi rajattu tämän turvatun toimeentulovaatimuksen ulkopuolelle. Ja sitten kolmas vaatimus liittyy tähän 3 kuukauden määräaikaan pakolaisstatuksen saaneelta. Se pidennettäisiin 9 kuukauteen, ja tämä mahdollistaisi aidosti sen hakemuksen jättämisen esimerkiksi tuolla Ankaran suurlähetystössä, missä meillä tällä hetkellä se pahin pullonkaula on. Kun täällä tästä 3 kuukauden määräajasta keskustellaan, niin on hyvä tunnustaa sekin, mikä mietinnössä myönnetään, että tämähän vaatii myös lisäresursseja. Varovaisten arvioiden mukaan se on noin 125 uutta henkilötyövuotta, mitä meillä lähetystöt tarvitsisivat, että ne selviäisivät tästä 3 kuukauden määräajasta, elikkä puhutaan aika suuresta panostuksesta myös sitten sinne, minkä hallituspuolueet ovat näköjään valmiita tässäkin taloudellisessa tilanteessa tekemään. Tämä määräajan pidentäminen helpottaisi myös siinä, että nyt kun hallituspuolueet ovat sitten olleet hyvin haluttomia tätä hakemuksen sähköistä jättämistä edistämään, niin annettaisiin nyt tässä edes sitten mahdollisuus. Jos ei haluta edistää näitä sähköisiä hakemuksia, niin pidennettäisiin sitä aikaa, että jokaisella kuitenkin olisi mahdollisuus. Näillä muutoksilla tästä lakiesityksestä olisi saatu huomattavasti kohtuullisempi, mutta kun hallituspuolueilla ei näihin kohtuullisuuksiin ollut valmiutta, niin joudun kyllä toteamaan, että ei tässä ole muuta vaihtoehtoa kuin äänestää hylyn puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-06-16T18:39:58,2016-06-16T18:48:17,Tarkistettu,1.1 2016_70_107,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on tänään kuultu monipuolisia puheenvuoroja, joissa on avattu tätä ulkomaalais- ja maahanmuuttopolitiikkaa hyvin laajasti eri näkökulmista, tuotu tärkeitä näkökulmia, ja toivonkin, että nämä monet näkökulmat ja tosiasiat, mitkä on nostettu esiin, toisivat muutosta tähän nyt harjoitettavaan politiikkaan ja suuntaan, jota meidän ulkomaalaispolitiikassa tällä hetkellä ollaan ottamassa. Tämän lain tarkoitus on, kuten teksti sanoo: ""Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennetaan. Kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytettäisiin tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa perheenmuodostamisajankohdasta riippumatta, jotta perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä."" Tämä lakiesitys on osa sitä jatkumoa, jossa hallitus toteuttaa perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaa. Se on kovasydämistä (Simon Elo: Tulihan se sieltä!) — tulee se, ja vielä monta kertaa, edustaja Elo — hädänalaisten ihmisten oikeusturvan ylenkatsovaa sekä ihmisoikeuksia loukkaavaa. (Simon Elon välihuuto) Kun edustaja Eerola täällä istunnossa eilen puhuessaan avasi perussuomalaista maailmankuvaa maahanmuuttolain käsittelyssä, oli se paljastavaa ja kuvaavaa perussuomalaisesta unelmien Suomesta: ""Täytyy jälleen kerran kiittää hallitusta. Tällä esityksellä taas kerran se hivuttaa ulkomaalaislakia tiukempaan suuntaan eli siihen suuntaan, joka perussuomalaisten tavoitteena on ollut jo pitkään. (Juho Eerola: Kyllä!) On erinomaisen tärkeää, että Suomesta tehdään entistä vähemmän houkutteleva maa enää uusien turvapaikanhakijoiden tulla ja että entistä harvempi turvapaikanhakija saisi jäädä Suomeen. Se käsittelyn nopeus tai hitaus, mihin tällä on viitattu, on loppujen lopuksi sivuseikka, jos kuitenkin saadaan rajoitettua tätä uusien tulijoiden määrää ja jos entistä harvempi niistä uusista tulijoista jää. Sitten mikä on myös erinomaisen hyvä asia, on, että näitten oikeusavustajien mahdollisuutta osallistua rajataan."" (Juho Eerola: Olisit jatkanut vaan, se oli hyvän kuuloista!) — Niin, minä uskon, että tämä on ihan teidän vilpitön pyrkimyksenne, mutta se oli tietyllä tavalla hienoa kuulla, että te itse niin kuin omalla äänellänne täällä kerrotte, että tämä on teidän Suomenne. Se ei kyllä ole minun Suomeni. (Välihuutoja) On surullista, että Suomea viedään nyt perussuomalaisten johdolla maahanmuuttopolitiikassa Unkarin ja Itävallan suuntaan. Suomi, joka on kuuluisa kansainvälinen toimija ihmisoikeuksien ja ihmisarvon maana, on nyt kääntymässä sisäänpäin itsekkääksi ja rajat hädässä olevilta sulkevaksi maaksi. Erilaisissa kansainvälisissä seminaareissa saa jatkuvasti vastata kysymyksiin, mitä Suomessa on tekeillä. Häpeillen ja posket punaisena siinä sitten yrittää vakuuttaa ihmisille, että älkää olko huolissanne, tilanne on väliaikainen. Tällä esityksellä tehdään lähes mahdottomaksi kansainvälistä suojelua tarvitsevien perheiden yhdistäminen. Tämä esitys on häpeäksi Suomelle, se on kohtuuton ja kunniaton. Valiokunnan mietinnössä todetaan: ""Perheenyhdistämisellä tarkoitetaan sitä, että Suomessa luvallisesti oleskelevan henkilön perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella."" Siellä todetaan oikeudesta perhe-elämään näin: ""Perhe-elämän suoja on keskeinen kansainvälisissä sopimuksissa, EU-oikeudessa ja Suomen perustuslaissa turvattu oikeus. Perheenyhdistämiselle on kuitenkin mahdollista asettaa tiettyjä edellytyksiä, mutta edellytysten on täytettävä Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet ja perustuslain kirjaukset eli oltava muun muassa oikeasuhtaisia niin, että ne eivät rajoita perheenyhdistämistä suhteettoman paljon tai muodostu yksittäistapauksessa kohtuuttomiksi."" Tämä esitys on ikään kuin oman mietintönsä kanssa jo ristiriitainen. ""Oikeus perhe-elämään on suojattu muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa, jonka mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tulkintakäytännössä katsonut, että 8 artiklan velvoitteet eivät aseta valtiolle yleistä velvollisuutta noudattaa maahanmuuttajan valintaa asuinmaasta tai velvollisuutta hyväksyä perheenyhdistämistä alueellaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on lausunut myös, että periaatteessa se ei pidä kohtuuttomana vaatimusta, että maahan sijoittuneen ulkomaalaisen on osoitettava riittävän itsenäiset ja pysyvät tulot, joiden avulla hän voi huolehtia perheenyhdistämisessä tarkoitetun perheenjäsenen perustoimeentulosta. Tuomioistuin kuitenkin on tutkinut, onko toimeentulovaatimus kyseisessä tapauksessa kohtuullinen."" Tästä kohtuullisuudesta tässä juuri on kyse. Nyt tämä asettaa kohtuudelle täysin uudet rajat, jotka eivät tule kestämään minkäänlaista kansainvälisten oikeuksien tarkastelua. Euroopan unionin perusoikeuskirjan perheen suojaa koskevassa 7 artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus siihen, että hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä kunnioitetaan. Tässä esityksessä rikotaan kansainvälistä kohtuullisuuden määritelmää, ja aivan varmasti tulemme näkemään Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa vastaamassa tämän kohtuullisuuden vaatimuksen rikkomisesta. Mietinnön vastalauseessa on hyvin kuvattu kohtuuttomuudet, jotka tähän liittyvät, ja se, kuinka ne olisivat helposti korjattavissa esimerkiksi ottamalla verrokiksi ulosoton suojaosuus, kuten on esitetty. Arvoisa puheenjohtaja! Toivon, että jollakin tavalla hyväsydämisyys, inhimillisyys ja ne kaikki kristilliset hyveet, joista maamme on kunnioitettu ja arvostettu, voisivat näkyä myös meidän ulkomaalaispolitiikassamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-06-16T18:48:22,2016-06-16T18:55:52,Tarkistettu,1.1 2016_70_108,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia teille, hyvät edustajat, niistä hyvistä puheenvuoroista, joita tässä pöntössä on pidetty tänään useampi. On ollut hyvä kuulla, että tästä salista löytyy vielä sydäntä tehdä toivottavasti hyviä ratkaisuja. Toivon, että tämä sali sitten myös äänestyksessä päätyy sen kaltaisiin ratkaisuihin kuin mitä näissä aikaisemmissa, minua ennen olleissa puheenvuoroissa on tuotu esiin, mutta pelkään, että siinä käy valitettavasti juuri päinvastoin. Ajatellaan tilanne, joka olisi toistepäin meidän näkökulmastamme. Otetaan nyt kuviteltu tilanne, että Suomi olisi sotatilassa, täällä olisi konflikti, kriisejä, väkivaltaa, kuolemaa joka puolella, vihollisia, joita on hirveän hankala tunnistaa ja joita on erilaisia, on vaikea määritellä, mihin ryhmään kuuluisi, mikä on oikea puoli. Otetaan tällainen tilanne ja kuviteltu ajatus siitä, missä tilassa tämä maa olisi. (Juho Eerola: Tätä vauhtia se on!) Tampere pommitettaisiin, minun kotikaupunkini pommitettaisiin, talo pommitettaisiin. Siitä olisi vain savuavat rauniot enää jäljellä. Minun mieheni loukkaantuisi tuossa iskussa ja muu perhe kuolisi. Lähtisin itse — olisin vielä siinä kunnossa, että pääsisin lähtemään — pakenemaan kotimaastani, kotikaupungistani, omasta kodistani. Kaikki tunnettu, mikä minulle on tuttua, olisi siinä vaiheessa mennyttä. Pääsisin pakenemaan ja lähtisin halki Euroopan kohti etelää, jossa olisi vielä toivoa paremmasta elämästä, toivoa pysyvämmästä arjesta, riskeeraisin kaiken, lähtisin vaaralliselle matkalle halki Euroopan tietämättä, mihin se matka päättyy, pääsenkö sinne perille hengissä, mitä siellä odottaa, mutta ottaisin riskin, koska tilanne omassa maassa, omassa kotikaupungissani olisi niin paha. Mutta mieheni jäisi jälkeen, hän ei pääsisi matkalle, koska olisi loukkaantunut eikä pääsisi liikkumaan. Saapuisin vihdoin sitten kohdemaahan, tulisin sinne perille, saisin jopa hyvän kohtelun, saisin turvapaikan siitä maasta ja sitten haluaisin tietenkin myös mieheni siihen maahan, missä itsekin asuisin, ja hakisin sitten sitä kautta perheenyhdistämistä, mutta se ei onnistuisikaan ihan niin, että minä voisin sitä hakea, vaan mieheni pitäisi se sieltä omasta kotimaasta käsin hakea. Se ei tietenkään onnistuisi Suomessa, koska ensimmäinen lähetystö sattuisi olemaan Norjassa, joten kolmen kuukauden sisään minun mieheni pitäisi jollakin tavalla loukkaantuneena matkata sinne toiseen maahan — ajatellaan nyt, että se maa olisi vaikka Norja — hakemaan sitä perheenyhdistämistä. Tämä ei onnistuisi, aikaraja ylittyisi, joten sitten tultaisiin tilanteeseen, että minulla pitäisi olla tietyt tulot. Siis olen pakolaisena tullut vieraaseen maahan, irti kaikesta turvallisesta, ja minulla pitäisi olla siinä vaiheessa työpaikka ja sellaiset tulot, että saisin mieheni siihen maahan mukaan. Tämä olisi tietenkin hyvin vaikeaa, koska työpaikkoja ei ensinnäkään olisi hirveän helposti saatavilla, saati sellaisia työpaikkoja, joista oikeasti saisi sen verran tuloa, että sillä sitten saisi sen perheen, oman mieheni, sinne uuteen maahan yhdistettyä. Jatkuvasti tänä aikana minulla olisi tietenkin valtava huoli, pelko turvallisuudesta — puolisoni turvallisuudesta, perheeni turvallisuudesta — ja jatkuva epätietoisuus siitä, mitä siellä vanhassa kotimaassa sodan konfliktien keskellä tapahtuisi. Tämä tilanne on se, minkä me nyt olemme Suomena valitsemassa. Jo tällä hetkellä perheenyhdistäminen on hyvin hankalaa. Jo tällä hetkellä perheenyhdistämistä pitää hakea Suomen lähetystöstä, joka voi olla hyvinkin kaukana. Se on hyvin hankalaa jo tällä hetkellä, mutta nyt kun siihen otetaan nämä tulorajat turvapaikanhakijoille, pakolaisille, niin se muodostuu mahdottomaksi. Muodostuu käytännössä mahdottomaksi ihmisille saada läheisensä ja perheensä siihen maahan, missä he ovat. Ja tämä kuviteltu tilanne, minkä äsken kuvasin, ei edes olisi sillä tavalla minulle hankala, koska minä olisin aikuinen ihminen. Mutta ajatellaan, että jos se olisi lapsi ja siitä huolimatta nämä tulorajat koskisivat perheenyhdistämistä, niin jokainen ymmärtää, että tämä on aivan mahdoton tilanne, ja tämä on kuitenkin se linja, minkä nyt tämä eduskunta, Suomi, on valitsemassa. Itse näen, että se on paitsi ihmisoikeuksien, inhimillisyyden, myös kaiken järjen valossa aivan käsittämätön linjaus ja valinta, minkä me olemme tekemässä. Monet ovat olleet kauhuissaan ja järkyttyneitä tästä irakilaisperheen tilanteesta, mistä uutisoitiin laajasti. Tulevaisuudessa voidaan vain nähdä samanlaisia inhimillisiä tragedioita, kamalia kohtaloita perheillä, jos nämä lainmuutokset tulevat voimaan. Tämä on hyvin surullinen, julma esitys. Me sosialidemokraatit pyrimme tähän saamaan liennytyksiä. Valiokuntakäsittelyssä suhtauduimme tähän rakentavasti, mutta valitettavasti hallituspuolueet eivät olleet valmiita joustamaan piirun vertaa oikeudenmukaisempaan suuntaan, ja nyt meillä on täällä todella kamala ja surullinen esitys käsittelyssä. Tämä ei ole sosialidemokraattinen esitys, sosialidemokraatit tulevat äänestämään tämän lain hylkäyksen puolesta. Tämä on todella, todella surullinen ja kamala esitys, mikä meillä on käsittelyssä. Toivon, että jokainen meistä tässä salissa... Valitettavasti täällä on vähän hallituspuolueiden edustajia paikalla, lähinnä näyttää olevan vain perussuomalaisten edustajia paikalla, valitettavasti täällä ei juuri ole — yksi kokoomuslainenkin on — kokoomuslaisia ja keskustalaisia. Uskon, että näiden puolueiden sisällä on paljon kansanedustajia, jotka näkevät, että tämä tilanne on hyvin ongelmallinen ja se muodostuu hyvin ongelmalliseksi näiden lakimuutosten jälkeen. Sen takia toivon, että oikeasti tässä salissa on myös mahdollista ja halua asettautua näiden ihmisten tilanteeseen, elämäntilanteeseen, mikä monilla on, kun he pakenevat sotaa, konflikteja, väkivaltaisuuksia, ja miettiä, mitä nämä tarkoittaisivat omalla kohdalla, oman perheen osalta, oman puolison osalta, omien lasten osalta, omien vanhempien osalta, ja sitten pohtia sitä, mitä siinä äänestyksessä tekee, ja toivon, että nämä lakimuutokset, mitä nyt ollaan tekemässä, hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-06-16T18:55:56,2016-06-16T19:02:50,Tarkistettu,1.1 2016_70_109,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä minä vastaan minun lapsilleni? Mitä minä vastaan minun lapsilleni, kun he kysyvät, voiko koskaan enää tapahtua sellaisia kauheuksia, joita historiassa on tapahtunut? Mitä minä kerron pääministeri Sipilästä, joka on luvannut, että hän rakentaa suomalaista yhteiskuntaa parempaan, luo tulevaisuutta ja uskoa tulevaisuuteen? Mitä minä kerron ulkoministeri Soinista, joka ulkomailla kertoo puolustavansa tyttöjen ja naisten oikeuksia? Mitä minä kerron sisäministeri Orposta, joka juuri on saanut vastuullisen tehtävän johtaa suurta puoluetta ja pyrkii luomaan uskoa tulevaisuuteen? Miten minä voin antaa uskoa lapsilleni heidän tulevaisuuteensa Suomessa? Mitä teille on tapahtunut? Mitä teille on tapahtunut, että tällainen kylmyys on sattunut? Minä ymmärrän, että jotain täytyy tapahtua ihmisessä, jos hän menettää kykynsä olla myötätuntoinen muita ihmisiä kohtaan. Ei voi olla kysymys vain ihonväristä. Mitä tapahtuu ihmiselle maassa, jossa eletään maailman parhaassa maassa, jossa ei ole hätää, ja me haluamme antaa signaalin siitä, että emme kunnioita jokaisen ihmisen ihmisarvoa tai emme kunnioita lapsen elämää niin, että lupaisimme turvata hänen tulevaisuutensa. Mitä minä vastaan minun lapsilleni? Mitä olette tehneet minun maalleni? Enemmistön ääni ei aina ole oikeassa. Enemmistö ei välttämättä tee oikeudenmukaisia päätöksiä. En koe, että tarvitsee mennä näihin yksityiskohtiin, täällä on tosi hyvin puhuttu tänään näistä tämän lain ongelmista. Mutta periaatteessa on kysymys siitä, että oman edun tavoittelemiseksi, oman vallanhalun tavoittelemiseksi on valmis jättämään moraalin, oikeudenmukaisuuden ja ihmisarvon kunnioituksen sivuun ja rakentamaan Suomea, jossa eriarvoistetaan ihmiset emmekä kunnioita ihmisten keskeisiä tarpeita. Meillä ei ole ollut mitään tarvetta, ei ole mitään hätää rajoittaa perheiden yhdistymistä edelleen, varsinkaan turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten. Nyt jo Suomessa on ollut erittäin tiukka käytäntö. Mikä on se syy, että haluamme näyttää, että Suomi on maa, joka ei siedä ulkomaalaisia tai ei halua antaa turvaa ihmisille, jotka ovat hädässä, eikä anna lapselle hänen äitiään tai isäänsä? Mikä on se maa? Mitä teille on tapahtunut? Mikä on se ihminen, joka on näin kylmä? Miksi hän haluaa olla mukana päättämässä muiden ihmisten asioista? Miksi hän haluaa olla mukana rakentamassa Suomea? Mikä on se perusta, jos on niin kylmä, että haluaa estää perheitä yhdistymästä ja lapsia saamasta vanhempansa luokseen? — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-06-16T19:02:55,2016-06-16T19:07:33,Tarkistettu,1.1 2016_70_110,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Värderade herr talman! Vi behandlar nu ett betänkande om ett lagförslag som kommer att göra det betydligt svårare för personer som beviljats asyl i Finland att få en familjemedlem till Finland. Det är en skärpning av utlänningslagen och det ska sägas klart ut att regeringens huvudsyfte med lagändringen är att man vill att Finland inte mera ska framstå som ett så attraktivt land för asylsökanden och flyktingar som tidigare. Utskottet har haft en noggrann och saklig behandling och betänkandet är omfattande. Problemet är att vi inte behöver en sådan här lagstiftning som minskar möjligheterna till familjeåterförening. Man kan helt enkelt inte skriva ett bra betänkande om ett sådant här lagförslag. Därför bör lagförslaget förkastas.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-06-16T19:07:44,2016-06-16T19:08:50,Tarkistettu,1.1 2016_70_111,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa on kevään aikana käsitelty ainakin viittä ulkomaalaislain muutosesitystä. Lähetekeskustelussa varmaan moni muukin kiinnitti mutta itsekin kiinnitin siihen huomiota, että kokonaiskuvan muodostaminen on varsin hankalaa. Tähän samaan asiaan myöskin perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota. Jos meillä on yksi laki, jota noin kahden viikon välein tuodaan muutettavaksi eri kohdista, niin minkälainen kokonaisuus siitä muodostuu, se on hankala hallittava. Näissä kaikissa maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin ja ulkomaalaisten liikkumiseen liittyvissä asioissa olisi tietenkin tarvetta koko EU:n yhtenäisimpiin käytäntöihin, ja meidän viiteryhmässämme pitäisi tietenkin katsoa, mitenkä Pohjoismaissa näitä asioita käsitellään ja minkälaisia päätöksiä ollaan tekemässä. Tietenkin niin Pohjoismaissa kuin täälläkin hallitukset vaihtuvat ja muuttuvat, minkä jälkeen ei tietysti voida automaattisesti aina seurata niin sanotusti tiukimman version mukaan. Mutta sen meidän viiteryhmämme pitäisi olla koko Eurooppa, ja siellä monessa asiassa, kuten kehitysyhteistyössä, olemme halunneet seurata muita Pohjoismaita. Tässä jo aikaisemmin on haluttu arviota, ja kun tätä esitystä ruvettiin tekemään, niin valiokunnassakin kysyimme moneen kertaan, missä ovat arviot näistä edellisistä lakimuutoksista, jotka on siis tehty edellisillä hallituskausilla 2003, 2004, 2010, 2013, jolloinka muun muassa on tehty tämä iso periaatteellinen muutos, että perheenyhdistämishakemukset tulee jättää lähtömaassa, ei täällä Suomen päässä, tai että toimeentuloedellytys on otettu käyttöön. Tässä nykyisessä esityksessä ei ole toimeentuloedellytystä ensimmäisen kerran eikä yhä edelleenkään sitä lue siellä laissa, mutta näistä ei ollut kunnon arviota käytettävissä, kun tämä lakiesitys on tehty, niin kuin olisi ollut tietenkin normaalin, tolkullisen lainsäädäntövalmistelun osalta tarve tehdä. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt moniin asioihin huomiota, ja näihin nojaten ja tietenkin kaikkiin muihinkin asiantuntijalausuntoihin nojaten teimme myöskin omia muutosesityksiä. Perustuslakivaliokunnankin huomio kiinnittyy lasten etuun ja Suomen allekirjoittamaan lapsen oikeuksien julistukseen — aika yksiselitteinen, Suomen allekirjoittama lasten oikeuksien julistus, jonka lisäpöytäkirjat Suomi on myöskin nykyisin ratifioinut. Mikä on oikeasti lapsen todellinen mahdollisuus, jos ajattelee suomalaista 15-vuotiasta, tienata edes 500:aa euroa kuukaudessa koulun ohella, puhumattakaan sitten ulkomailta tulleista? Turvatun toimeentulon edellytys on kysymys, johonka perustuslakivaliokunta myös kiinnitti huomiota, ensin siihen, mikä on se sana ""kohtuus"", johonka täällä on kiinnitetty huomiota, mikä on yhden viranomaisen Maahanmuuttovirastossa se mahdollisuus harkita ja mikä on se tarkkarajaisuus niissä poikkeamismahdollisuuksissa. Nämä olisi ollut tarvetta avata tähän lainsäädäntöön ja kirjoittaa sieltä ulos. Kolmantena asiana oli sitten tiedon saattaminen turvapaikan ja oleskeluluvan saaneille, mihin sitten tämä pykäläesitys myöskin hallintovaliokunnan esityksessä tuli. Niinpä päädyimme sosialidemokraattien kolmen hengen hallintovaliokuntaryhmänä, johonka saimme koko ryhmän tuen, esittämään kolmeen kohtaan muutosta niin, että alaikäiset eivät olisi tulorajavaatimuksen parissa. Kun katsoo niitä lukuja, mistä täällä on tänään puhuttu, niin ankkurilapsikeskustelu on legenda. Semmoista ei ole olemassa. Toinen on se, että tämä kolmen kuukauden mahdollisuus ilman tulorajaa hakea perheiden yhdistämistä lisättäisiin yhdeksään kuukauteen, jolloin se olisi edes jotakuinkin mahdollista noin käytännössä siitä syystä, että ne matkat, viisumien saannit lähtömaissa ovat todellakin hankalia, ja ihan yksinkertaisesti Suomen ulkoministeriö ei pysty käsittelemään näitä. Suomen ulkoministeriö ilmoitti, että se vaatisi ainakin 125 henkilötyövuotta lisää saadakseen käsiteltyä näitä edes kohtuullisesti, jos ne ihmiset pääsisivät niihin maihin. Elikkä kahta kautta ei missään tapauksessa kolme kuukautta riitä, jotenka vähintään se yhdeksän kuukautta voisi olla jotakuinkin mahdollinen. Sitten kolmantena tämä mainittu kohtuullistaminen Ruotsin mallin mukaisesti: Ulosottokaaren suojaosa, joka tarkoittaisi meillä yhden henkilön osalta 678 euroa ja lasten osalta 243 euroa siihen päälle, on ihan toisen kuuloinen summa kuin se, mitä tällä hetkellä Maahanmuuttovirasto käyttää, johonka STM on antanut ohjeistuksen, elikkä 1 000 euroa per henkilö ja sitten siihen ne lapset mukaan. Jos suomalaiset selviävät tällä summalla niin, että se jää käteen, kun on otettu ulosottoon omat summat, niin miksipä eivät myöskin ulkomailta muuttaneet ihmiset. Tämä asia olisi helpottanut myös muilla syillä Suomessa olevien perheenyhdistämistä, ei vain turvapaikanhakijoiden osalta. Myöskin muiden ihmisten osalta olisi pystytty helpottamaan, jos perustuslakivaliokunnan ohjeistuksen mukaan olisi kirjattu joku peruste siihen, mihin se summa perustuu, rajattu sitä harkintaa, annettu siihen selkeämmät ohjeet ja kohtuullistettu sitä summaa. Näin oltaisiin saatu monen muunkin perheen osalta, vaikkapa tämän mediassa olleen irakilaisperheen osalta, tilanne toisenlaiseksi. Nyt minun kysymykseni on näitten viiden lakiesityksen jälkeen: olihan tämä nyt viimeinen? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-06-16T19:13:53,2016-06-16T19:21:27,Tarkistettu,1.1 2016_70_112,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eräs edustaja yllättyi aiemmin tällä viikolla eli eilen tässä salissa kuultuaan, että hallituksen tavoitteena onkin tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä on aivan totta ja oikein, ei siinä ole mitään yllättävää. Suomi ja koko Eurooppa jatkavat perheenyhdistämiseen ja muuhun maahanmuuttoon liittyvien kriteerien tiukentamista, eli ei tämä tässä nyt mikään viimeinen ollut. Suomi ei katso sivusta, vaan myös meidän on kannettava yhteiseurooppalaista ja yhteispohjoismaista vastuuta. Hallituksen turvapaikkapoliittisessa ohjelmassa lukee aivan selkeästi seuraavaa: ""Tiukennamme perheenyhdistämisen kriteerejä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin nojalla täysimääräisesti, edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista."" Edelleen on pakko muistuttaa, että tästä ei sovittu vasta viime syksynä tämän tulvan seurauksena vaan jo vuosi sitten hallitusneuvotteluissa. Pitää muistaa, että meidän kriteerimme ovat vielä kaukana direktiivin mukaisesta käytännöstä ja niistä mahdollisuuksista ja siitä, mitä naapurimaat monessa kohtaa — Ruotsi, Tanska ja Norja — ovat tehneet. Kielitaidon osalta perheenkokoajan pitäisi läpäistä jonkintasoinen suomen kielen testi, jotta hän voisi hakea oleskelulupaa perheenjäsenille. Sama vaatimus pitäisi esittää myös tänne pyrkiville perheenjäsenille. Perheenkokoajalta pitäisi lisäksi vaatia kahden vuoden asumista Suomessa, jota ennen perhe ei voisi hakea oleskelulupaa. Kuulostaako tämä joidenkin mielestä karmealta? Minusta pohjoismaisessa tai eurooppalaisessa yhteistyössä ei ole mitään pahaa, vaan on luonnollista, että seuraamme sitä, mitä naapurimaamme tekevät, ja myös näytämme tietä edelläkävijöinä joissakin tapauksissa. Perheenyhdistämisestä ei saa tulla laittoman maahantulon laillista väylää. Kyllä meidän pitää kuunnella ruotsalaisia, tanskalaisia ja norjalaisia kollegoja, eli tässä mielessä olen edustaja Paateron kanssa samaa mieltä, että pitää seurata, mitä naapurimaissa tapahtuu, ja ottaa oppia niistä kokemuksista, mitä siellä on sattunut. Emmehän toki miksikään Impivaaraksi halua taantua. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten toimet hallituksessa alkavat nyt näkyä, ja tämä säädettävä toimeentuloedellytys on selkeä osoitus siitä, kuten täällä jo muutama edustaja on vähän epäillytkin. On hienoa, että niin sanotussa Nuivassa Vaalimanifestissa vuonna 2010 kirjatut tavoitteet ovat nyt osaksi osa hallitusohjelmaakin. Kun katsoin valiokunnalle annettuja lausuntoja, niin jostain syystä esimerkiksi Suomen somaliliitto ei muutoksia hirveästi arvostanut. Haluankin tässä yhteydessä tuoda toisen perheenyhdistämiseen liittyvän muutoksen. Perheenyhdistämishakemuksen vireillepanon oli määrä muuttua keväällä sähköiseksi. Tämä olisi tarkoittanut sitä, että hakemuksia olisi suorastaan tulvinut lisää. Jokainen voi kuvitella, mitä se tarkoittaisi, jos perheenyhdistämisprosessin voisi käynnistää etänä vaikkapa juuri Somaliasta. (Ozan Yanar: Se on poliittinen päätös!) Nyt näin ei tapahdu. — Perussuomalaisten linja näkyy, edustaja Yanar, tässäkin. Sitten on pakko ihmetellä tätä, mitä tänään olen täällä puheista kuullut. Monella suulla on todistettu, että maahanmuuttajat työllistyvät vain pienipalkkaisiin töihin — tämä on monessa puheenvuorossa kerrottu, että maahanmuuttajat työllistyvät vain pienipalkkaisiin töihin. (Välihuutoja) Miten tämä sitten taas vertautuu näitten samojen henkilöitten aiempiin puheisiin siitä, että monikulttuurisuus on jonkunnäköinen rikkaus ja että tänne tulevat pakolaiset olisivat korkeasti koulutettuja ja kansainvälisiä huippuosaajia ja jotenkin hyödyttäisivät sitten myös taloudellisesti tätä yhteiskuntaa? Lisäksi on todettava, että suurin osa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista ainakin viime vuonna oli perheettömiä nuoria miehiä. Heillä ei siis ole tänne tullessaan monellakaan vaimoa tai lapsia odottamassa. (Välihuutoja) Aiemmin, esimerkiksi silloin, kun itse työskentelin tuolla vastaanottokeskuksessa, (Hälinää — Puhemies koputtaa) kuvio meni niin... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Arvoisat edustajat, terävä välihuuto silloin tällöin on paikallaan ja perusteltua, mutta kilpaileva puhe täällä pidettävän puheen kanssa ei ole sallittua. — Edustaja voi jatkaa.] Kiitos, puhemies! — Ottakaa oppia niistä välihuudoista kuten itse huudan aina tuossa yhden sanan välissä. Eli aiemmin tämä kuvio meni sillä lailla, silloin kun itse esimerkiksi työskentelin vastaanottokeskuksessa, että heti kun tämä turvapaikanhakija sai oleskeluluvan, alkoi välittömästi tällaisiin myötäjäisiin ja järjestettyihin avioliittoihin pohjautuva ihmiskauppa näitten kotikylän neitojen kanssa. Eli hyvä, että tähän on nyt tullut stoppi. Lopuksi haluan kiittää hallitusta siitä, että Suomi muuttuu päivä päivältä vähemmän houkuttelevaksi paikaksi sosiaalisesta maahanmuutosta haaveileville. Jokainen turvapaikanhakija maksaa Suomelle noin 20 000 euroa, ja saman maksaa jokainen perheenjäsenkin. Ehkä pakolaisella ei ole varaa maksaa perhettään tänne, mutta ei sitä ole suomalaisella yhteiskunnallakaan. Siinä esimerkiksi edustaja Laukkaselle lisää siteerattavaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-06-16T19:21:37,2016-06-16T19:27:55,Tarkistettu,1.1 2016_70_113,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liittyen tuohon, mitä edustaja Eerola totesi, nyt on tainnut vähän mennä puurot ja vellit sekaisin, kun puhutte näistä järjestellyistä avioliitoista. Tätä käsitettä ""uusi perhe"" meillä kyllä ovat koskeneet nämä tulorajat jo vuodesta 2010. Mutta nyt te haluatte vaikeuttaa myös heidän asemaansa, joista puhutaan käsitteellä ""vanha perhe"" elikkä joiden perheside on jo muodostettu ennen Suomeen tuloa. Ja nyt en ihan ymmärrä, kun täällä on paljon puhuttu siitä, että haluttaisiin nimenomaan auttaa niitä kaikista hädänalaisimpia: tämä perheenyhdistäminen on juuri yksi keino, millä me kaikista hädänalaisimpia pystymme auttamaan, niitä naisia ja lapsia, jotta saamme heidät konfliktien jaloista tänne Suomeen. Tämä on kyllä nyt aika kummallista, kun tekin monta kertaa täällä olette todenneet, että kyllä hädänalaista täytyy auttaa ja pitäisi nimenomaan kohdistaa apu niille kaikista hädänalaisimmille. Nyt täytyy kysyä, miksi ihmeessä me emme sitten tee niin ja ota niitä kaikista hädänalaisimpia tänne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-06-16T19:28:07,2016-06-16T19:29:08,Tarkistettu,1.1 2016_70_114,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä ikään kuin itkeä voi mutta nauraa ei voi. Edustaja Eerola, sanoin tämän saman asian eilen, kun myös kävimme erittäin ikävää lakimuutosta läpi: On yksi asia tehdä erittäin ikäviä päätöksiä, on toinen asia nauttia siitä. Ja on hirveän vaikea ymmärtää, ihan aidosti ja oikeasti, tässä teidän puoluettanne ja teidän näkemystänne. Ja vielä vaikeampi on ymmärtää itse asiassa sitä, että valitettavasti kokoomuslaisia ja keskustalaisia ei näy edes salissa, he eivät ole edes paikalla. Tämä on kaiken kaikkiaan surullinen päivä monessa mielessä. Kylmä suhtautuminen on jotenkin ennennäkemättömällä tavalla kohdistunut ja välittynyt täällä varmasti meille jokaiselle, mutta onneksi jos tässä kuitenkin jotain positiivista haluaa miettiä, niin sellaista ainakin itselleni oli, kun edustaja Biaudet kysyi, mitä Suomelle on tapahtumassa ja missä ihmisten hyvyys on. (Puhemies koputtaa) Kyllä täällä joitain hyviäkin ihmisiä on onneksi paikalla... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-06-16T19:29:11,2016-06-16T19:30:25,Tarkistettu,1.1 2016_70_115,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun edustaja Eerola omassa puheenvuorossaan puhui turvapaikanhakijoista ilman perhettä, niin haluan nyt tehdä edustaja Eerolaa tietoiseksi viimeistään tässä vaiheessa siitä, että tämä tiukennushan kohdistuu nyt nimenomaan perheellisten turvapaikanhakijoiden asemaan. Eli tämä tulee ennen kaikkea heikentämään lasten asemaa sekä vaikeuttamaan konfliktialueilla olevien naisten ja lasten tänne pääsyä. Mielestäni on mielenkiintoista seurata tätä perussuomalaisten hallituksessa tekemää politiikkaa, että kun kaikki muut vaaleissa annetut lupaukset on petetty, kun on leikattu työttömiltä, kun on leikattu eläkeläisiltä, kun palkansaajien asemaa heikennetään, niin te ilakoitte täällä siitä, että saatte yhden asian läpi: lakimuutoksen, joka heikentää erittäin epävarmassa asemassa olevien lasten asemaa ja vaikeuttaa Suomessa turvapaikan saaneiden ihmisten kotoutumista ja elämää täällä. Tämä on ilmeisesti teidän poliittisen ajattelunne ydinkysymyksiä. Käsittämätöntä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-16T19:30:27,2016-06-16T19:31:29,Tarkistettu,1.1 2016_70_116,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Elo ja Yanar ja sitten tämän keskustelun aiheuttajalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_117,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voin tietysti edustaja Anderssonille antaa pitkän, kymmenien kohtien listan siitä, mitä perussuomalaiset ovat saaneet hallituksessa tehtyä, mutta en usko, että edustaja Andersson siihen silti uskoo, joten tämä olisi siinä mielessä turhaa keskustelua. Mutta tästä voidaan todeta, että totta kai meidän kannattajaprofiilimme on erilainen, arvoisa uusi vasemmiston puheenjohtaja, edustaja Andersson. Kun katsotaan kaikkia suomalaisia, niin tutkimuksissa merkittävä osa suomalaisista, suuri enemmistö, haluaisi vähentää turvapaikanhakijoiden määrää Suomessa, eli kyllä suomalaisten enemmistön kanta on sillä linjalla, millä nähdäkseni hallitus tässä on. Ja niin kuin edustaja Eerola tässä otti hyvin esille, tämä jäädyttäminen sen osalta, että voi tämmöisen etähakemuksen tehdä, on myös merkittävä saavutus meille perussuomalaisille. Valtaa on, valtaa käytetään. Sitä saa, mitä tilaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-06-16T19:31:41,2016-06-16T19:32:35,Tarkistettu,1.1 2016_70_118,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä on aiemminkin sanottu, niin tiukennus kohdistuu jo ennestään perheellisten asemaan. Kyllä tämä nyt ansaitsee edustaja Eerolalta vastauksen, että hän ikään kuin harhaanjohtavasti tässä erilaisia termejä sekoittaa, ja kuten sanottu, tämä iskee ihan hädänalaisimpiin ihmisiin. Toinen juttu, mitä voisi tähän edustaja Elolle huomauttaa, on se, että totta kai kannattajaprofiilinne on erilainen kuin ennen vaaleja. Te olette menettäneet melkein puolet kannatuksestanne — että siinä mielessä. (Välihuuto) Yksi asia, joka on mielestäni aika huomionarvoinen, on tämä sähköisen hakemuksen ikään kuin mahdollistamisen lopettaminen. Tässä tuli nyt parilta edustajalta ihan puheenvuoro siitä, että he ovat olleet poliittisesti vaikuttamassa siihen. Tämä on merkittävää. Haluan myös kiittää edustaja Biaudet’ta (Puhemies koputtaa) mahtavasta puheesta. Kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-06-16T19:32:36,2016-06-16T19:33:42,Tarkistettu,1.1 2016_70_119,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,Myönnän vielä edustaja Marinille puheenvuoron ja totta kai aloittajalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_120,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Elo tässä totesi, että kun valtaa on, niin valtaa käytetään. Kyllä minä, aivan kuten edustaja Andersson tässä totesi, ihmettelen sitä, että sitä valtaa ei ole käytetty heikompiosaisten suomalaisten, vanhusten, lapsiperheiden, tavallisten ihmisten hyväksi vaan heidän asemansa heikentämiseksi niiden monien leikkausten osalta, mitä hallitus on tehnyt. Nyt kun te sanoitte, että teillä on valtaa ja te haluatte sitä käyttää, niin te valitsette, että te käytätte sitä valtaa nimenomaan kaikista heikko-osaisimpien elämän vaikeuttamiseen, perheiden rikkomiseen, lasten jättämiseen konfliktien, sodan ja väkivaltaisuuksien keskelle. Tämä on teidän valintanne. Ette valitse, että te autatte suomalaisia, vaan te valitsette, että te heikennätte kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa entisestään. Kyllä tämä kertoo teidän arvoistanne jotain.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-06-16T19:33:44,2016-06-16T19:34:49,Tarkistettu,1.1 2016_70_121,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Nyt debatin käynnistäjä, edustaja Eerola.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_122,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies Pekkarinen! (Naurua) — Kyllä. — Joo, tosiaan on tarkoitus, että autetaan kaikkein hädänalaisimpiakin, ja sen tähdenhän meillä on olemassa ja aina ollut tämä kiintiöpakolaisjärjestelmä, jota minä ainakaan en koskaan muistaakseni ole millään lailla vastustanut, ja edelleenkin toivoisin, että mentäisiin enemmän tämän kiintiöpakolaisjärjestelmän suuntaan myös näitä turvapaikanhakijoita valitessamme. Nämä hakemukset täytyisi tulevaisuudessa jatkossa pystyä tekemään esimerkiksi niiltä kansainvälisiltä pakolaisleireiltä, ei näin, että spontaanisti tullaan rajoille ja valitaan pitkin Eurooppaa näitä maita. Tämä on yksinkertaisesti sellainen tilanne, että meillä ei ole kovin kauaa, koko Euroopalla ei ole kovin kauaa enää varaa, jos ajatellaan, että noin 20 000 euroa maksaa yksi turvapaikanhakija. Ei tietenkään kukaan nauti tai ilakoi tämäntyyppisestä tilanteesta, mutta todellisuudessa tässä ovat isot taloudelliset ongelmat meillä edessä, jos tulijamäärät kasvavat. Tässä ei ole edes kyse maailmanhistorian toiseksi suurimmasta pakolaiskriisistä vaan maailmanhistorian suurimmasta pakolaiskriisistä, jota on jatkunut jo 25 vuotta ja joka joka vuosi vain pahenee ja pahenee. Meillä ei ole tähän enää tulevaisuudessa varaa, ja jonkunnäköisiä uusia ratkaisuja on tehtävä. Tosiaan tuossa puheessani (Puhemies koputtaa) kuvasin tilannetta, joka... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-06-16T19:34:57,2016-06-16T19:36:24,Tarkistettu,1.1 2016_70_123,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisat edustajat, kun tässä nyt näyttää olevan tätä debatin tarvetta, niin jatketaan nyt sitten. Edustaja Niinistö voi odottaa varsinaista puheenvuoroaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_124,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Eerola viittasi pakolaiskiintiöön. Haluan taas kerran tehdä edustaja Eerolan tietoiseksi siitä, että pakolaiskiintiö on eri järjestelmä huolehtia turvapaikkaa tarvitsevien ihmisten tänne pääsystä, mutta itse arvio, mikä tehdään ihmisten avuntarpeesta ja kansainvälisen suojelun tarpeesta, ei sinänsä eroa, kun puhutaan pakolaiskiintiöistä ja puhutaan siitä arvioinnista, mitä Maahanmuuttovirasto Suomessa tekee näiden turvapaikkahakemusten perusteella. Sinänsä on täysin paikkansapitämätöntä tehdä jonkunlaista erottelua pakolaiskiintiön kautta tänne tulevien pakolaisten ja turvapaikan täällä saaneiden ihmisten välillä. Asiasisällöllisesti on kyse aivan samantyyppisestä arvioinnista. Vielä kerran haluan sitten kysyä edustaja Eerolalta: onko hallitukselta sitten tulossa esitys esimerkiksi pakolaiskiintiön kasvattamisesta merkittävästi tässä tilanteessa, vai miten aiotte sitten huolehtia näiden hädässä olevien ihmisten auttamisesta? Edustaja Elolle vielä kerran: missä näkyy perussuomalaisten kädenjälki tämän hallituksen politiikassa, mitä tulee (Puhemies koputtaa) työttömiin, lapsiperheisiin, lapsiin tai eläkeläisiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-16T19:36:31,2016-06-16T19:37:42,Tarkistettu,1.1 2016_70_125,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Otetaan nyt debattia oikein jonkun matkaa. Minä olen merkinnyt tänne seuraavat puheenvuorot tai havaitsen täältä pyydetyn: edustajat Razmyar, Mäkelä, Joona Räsänen, Marin, Niinistö, Elo, Hakkarainen, Eerola, Kari, Mikkonen ja tästä poikki. — Jaha, Yanar haluaa vielä. (Ozan Yanar: Joo!) —Mutta kannattaa painaa, jos haluaa sieltä puheenvuoron. (Naurua — Ozan Yanar: Anteeksi, joo!)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_126,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmettelen täällä, samalla tavalla kuin edustaja Marin ja edustaja Andersson, tätä perussuomalaisten suurempaa linjaa, jota olette tässä hallituksessa harjoittaneet kohta vuoden verran. Suomessakin leikataan juuri niiltä, joilla on vähiten, ja leikataan niiltä heikompiosaisilta. Tässä tilanteessa on tietenkin varmaan teidän politiikkanne kannalta jonkinlainen erävoitto, kun saatte näitä tiukennuksia ulkomaalaislakeihin, jolloin voitte sitten tuolla turuilla ja toreilla kehuskella tällä puolella. Mutta minä uskon kuitenkin, että suomalaiset ovat viisaampia ja näkevät kyllä tämän teidän politiikkanne läpi tavalla, jota te ette välttämättä sitten täällä valitettavasti näe. Yhtä lailla olisin kiinnostunut tietämään, kun me kannatamme yhtä lailla pakolaiskiintiöiden määrän kasvattamista ja on täysin totta, että näiltä pakolaisleireiltä pitäisi saada paljon enemmän turvapaikanhakijoita, kiintiöpakolaisia Suomeen: Oletteko valmiita nostamaan pakolaiskiintiöiden määrää? Oletteko valmiita nostamaan kehitysavun määrää? (Puhemies koputtaa) Sitäkin tarvitaan yhtä lailla näillä pakolaisleireillä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1202,Female,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2016-06-16T19:37:59,2016-06-16T19:39:14,Tarkistettu,1.1 2016_70_127,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Jaaha, edustaja Mäkelä, seuraava puheenvuoro, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_128,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä sosialidemokraattien linja tässä asiassa on jäänyt vähän epäselväksi, kun toisaalta yhdellä suulla sanotaan, että hallituksen perheenyhdistämistiukennukset ovat oikeastaan ihan hyviä, ja sitten toisella suulla vaaditaan niitten kumoamista, elikkä voisitte itse päättää, mikä teidän linjanne tämän asian suhteen on. Muutenkin vasemmisto-oppositiota tuntuu kiinnostavan perussuomalaisten linja ja tekemiset enemmän kuin heidän oma linjansa. Tämä on myöskin varsin erikoista. Esimerkiksi puheenjohtaja Rinne lupasi korottaa takuueläkettä — ei onnistunut takuueläkkeen korottamisessa. Perussuomalaisten ollessa hallituksessa takuueläkettä on korotettu kolme kertaa enemmän kuin Rinne ikinä edes lupasi. Tätä opposition suuresti haukkumaa päivähoidon hintojen tarkistusta edelleen itsepäisesti väitätte pelkästään korotukseksi, mutta tosiasiassa siinä myöskin monien pienituloisten perheiden päivähoitomaksut alenisivat. Miten tämä voi näin olla? (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-06-16T19:39:14,2016-06-16T19:40:12,Tarkistettu,1.1 2016_70_129,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Käydään nyt vielä ihan rautalangasta edustaja Mäkelällekin ja muille läpi. Kun tätä esitystä nyt katsoo, niin aika konkreettisella tavalla kolme kohtuullistamista siihen esitettiin: kolme kohtuullistamista, jotka olisivat tästä edes pikkuisen siedettävämmän tehneet. Ymmärretään hyvin, mikä tilanne on kansainvälisesti meidän verrokkimaissamme, ja muissakin maissa näitä kiristyksiä tehdään, joten on ihan ymmärrettävää, että Suomessakin joiltain osin varmaan lainsäädäntöä täytyy tarkistaa. Mutta jonkunnäköinen kohtuus täytyy tässä hommassa pitää mukana. Ja sitten kun te vetoatte tähän perheenyhdistämisdirektiiviin, niin varmaan itsekin sen tiedätte, että perheenyhdistämisdirektiivi ei määrittele esimerkiksi sitä, millä tavalla tämä turvattu toimeentulo todennetaan Suomessa. Se on ihan kansallista, omaa lainsäädäntöä. Sen takia esitettiin, että siihen otettaisiin mallia Ruotsista, missä tämä turvattu toimeentulo muodostetaan sieltä ulosottokaaren suojaosasta, velallisen suojaosasta, millä tästä saataisiin paljon kohtuullisempi myös Suomessa. Ja sitten jos nyt näitä teidän saavutuksianne katsoo, niin olettehan te nyt yhden sanan saaneet muutettua tuossa Yle-laissa. (Puhemies koputtaa) Se taitaa olla teidän suurin saavutuksenne tältä kaudelta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-06-16T19:40:14,2016-06-16T19:41:22,Tarkistettu,1.1 2016_70_130,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tuoda tässä vielä yhden näkökulman esiin — joka toki muutamassa puheenvuorossa täällä on nostettu esiin, mutta siitä on kuitenkin mielestäni puhuttu liian vähän — ja se on nimenomaan perheen merkitys tässä kotoutumisessa ja siinä, miten sopeudutaan siihen uuteen maahan, johon ollaan saavuttu. Ja kyllä ehdottomasti tämä perheenyhdistämisten kiristäminen, se, että tänne turvapaikanhakijoina, pakolaisina tulleet eivät voi saada niitä omia puolisoitansa, lapsiansa, läheisiänsä sitten perheenyhdistämisen kautta — tulevaisuudessa on hyvin, hyvin hankalaa, lähes mahdotonta, saada näitä läheisiä ihmisiä tänne uuteen kotimaahan mukaan tai sen jälkeen, kun tänne on saavuttu — vaikeuttaa myös kotoutumista aivan merkittävästi, kyllä niiden läheisten ihmisten merkitys elämässä, arjessa on niin valtava. En tiedä, voitteko kuvitella, miltä teistä tuntuisi olla ilman niitä kaikkein rakkaimpia, kaikkein läheisimpiä ihmisiä peläten heidän turvallisuutensa ja hyvinvointinsa puolesta joka päivä (Puhemies koputtaa) ja siinä tilanteessa yrittää kotoutua uuteen maahan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-06-16T19:41:23,2016-06-16T19:42:29,Tarkistettu,1.1 2016_70_131,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tässä ole kyse taloudesta. Siitä on turha puhua, jos tätä lakiesitystä kannattaa. Tässä on kysymys ihmiskuvasta ja siitä, minkälaista Suomea halutaan rakentaa. Tässä yritetään luoda esteitä juuri niille reiteille, joita kautta hädänalaiset ihmiset, erityisesti naiset ja lapset, jotka sodan jaloissa kärsivät eniten, voisivat tulla maahan helposti ja laillisesti tavalla, joka helpottaa myös heidän jo täällä olevan puolisonsa kotoutumista ja joka olisi heille tapa, jolla he voisivat kotoutua mahdollisimman hyvin. Kysymys on perheiden oikeuksista, lasten oikeuksista ja niistä ihmisistä, jotka ovat jo kotoutumassa Suomeen. Näiden ihmisten asemaa vaikeutetaan, mikä on enemmänkin kiusaamista kuin mitään muuta. Tämä ei ole mikään vetovoimatekijä, vaan te haluatte rajoittaa ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa, ja se on jostain syystä teidän unelmanne. Ja se, mikä minua ihmetyttää, on se, miten tämä muu hallitus, kokoomus ja keskusta, on voinut lähteä tähän ihmiskuvaltaan hyvin kielteiseen politiikkaan mukaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-16T19:42:30,2016-06-16T19:43:30,Tarkistettu,1.1 2016_70_132,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Perinteisesti perheenyhdistäminen on ollut merkittävimpiä väyliä Suomeen tuloon lukumäärällisesti ja sitä kautta myös taloudellisesti merkittävä kysymys, ja jos pidettäisiin kaikissa Pohjoismaissa linja samanlaisena kuin ennen tätä kriisiä, niin varmasti olisi jatkossakin. Tässä kysyttiin, mitä perussuomalaiset on muulla vallallaan tehnyt. No, esimerkiksi on edistetty tätä kilpailukykysopimusta, joka nyt on saatu onnistuneesti maaliin, ja ainakin puheiden perusteella ymmärtääkseni sosialidemokraatit ovat sitä kannattaneet ja sitä yrittäneet edistää. Se on yksi asia, mihin valtaa on käytetty suomalaisten palkansaajien ja yritysten hyväksi. Mutta jos leikataan suomalaisilta, niin pitää leikata myös maahanmuutosta. Ei voi olla pyhää lehmää varsinkaan tällaisessa tilanteessa, missä kokonaiseurooppalaisesti ollaan ja muut maat tekevät myös omia tiukentavia toimiaan. Ja täytyy ihmetellä kyllä sosialidemokraatteja, kun Antti Rinne, puheenjohtaja, vielä viime joulukuussa sanoi, että näyttää oikein hyvältä turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma, missä tämäkin tiukennus oli, ja nyt yhtäkkiä se ei sitten enää kelpaakaan. Että kyllä se Toveri Tuuliviiri (Puhemies koputtaa) taas heiluu minne sattuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-06-16T19:43:31,2016-06-16T19:44:36,Tarkistettu,1.1 2016_70_133,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suuremmasta linjasta ja sosialismin saavutuksista ja sos.demien saavutuksista viime kaudella vähäsen: Valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 17—20 käy ilmi, että viime hallituskauden alussa valtion kassassa oli reippaat 10 miljardia euroa mutta viime vuonna enää alle 4,5 miljardia. Valtiontakausten suhteen tilanne on pahentunut muutamassa vuodessa huimasti. Vuonna 2011 summa oli reilut 28 miljardia, viime vuonna lähes 50. Pääomavastuita Suomella oli vuonna 2011 vajaat 6 miljardia, seuraavana vuonna summa oli pompsahtanut tasan 17 miljardiin. Sen takia, kun valtio maksaa ja rahoittaa köyhät ja nämä ihmiset, mistä te valtiontalouden olette saaneet tämmöiseen kuntoon? Perussuomalaiset ja hallitus joutuu leikkaamaan niiltä, joita se rahoittaa. Siitä on tässä kysymys. Ja siinä on sitten vielä semmoinen homma, että me emme halua ottaa näitä pakolaisia, näitä turvapaikkaturisteja, (Puhemies koputtaa) emmekä lisää velkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-06-16T19:44:36,2016-06-16T19:45:46,Tarkistettu,1.1 2016_70_134,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Herra puhemies! Edustaja Razmyarille ja edustaja Anderssonille tästä pakolaiskiintiöstä, josta kysyitte: Pakolaiskiintiö pysyy tämän hallituskauden jotakuinkin ennallaan. Tänä vuonna se on pienempi kuin viime vuonna. Sitten edustaja Marinille: Aiemmin, kun näitä perheitä on saanut tänne helpommin yhdistettyä, minun näkemykseni mukaan tämä kotoutuminen on ollut äärimmäisen huonoa. Jos katsotaan kotouttamisen mittareina sitä, kuinka hyvin esimerkiksi afgaanit, somalit ja irakilaiset ovat työllistyneet, oppineet suomen kieltä, niin luvut ovat kyllä aika huonoja, työttömyysprosentti ja näin. Ja sitten kun puhutaan tästä, että mitä me olemme hallituksessa saaneet aikaan ja mitä emme, niin on pitkä lista, mitä voi verrata meidän vaaliohjelmaankin: omaishoitajien vapaapäivät turvataan, perhehoitajien palkkioita nostetaan, takuueläkettä on kahteen kertaan nostettu, toimeentulotuen indeksisidonnaisuus säilyy ja se on siirretty Kelan maksettavaksi, Yle-vero poistui yli 300 000:lta, (Puhemies koputtaa) autoveron alennus. Kyllä näitä riittää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-06-16T19:45:50,2016-06-16T19:46:55,Tarkistettu,1.1 2016_70_135,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kun tässä aikaisemmin edustaja totesi, että eivät täällä perussuomalaiset näistä esityksistä ilakoi, niin täytyy kyllä sanoa, että kun näitä välihuutoja tässä on kuunnellut, niin tunnelma on kyllä aika lailla toisenlainen. Mutta täytyy sanoa, että en minä ainakaan henkilökohtaisesti millään tavalla ihmettele tässä perussuomaisten linjaa. Ei se ole itse asiassa tässä kohtaa millään tavalla kiinnostavaa. Kiinnostavaa on se, minkä takia kokoomuslainen sisäministeri on se, joka ajaa tätä täysin kylmää, epäinhimillistä politiikkaa eteenpäin, ja koko tämän monituntisen keskustelun aikana yksikään kokoomuslainen ei ole ollut näihin kysymyksiin täällä vastaamassa. Täällä puhuttiin siitä, miltä meistä tuntuu, miten perheenyhdistäminen vaikuttaa kotoutumiseen tai muuhun. Ei kyse ole siitä, mikä meidän kokemuksemme tästä asiasta on, vaan meillä on ihan selkeätä tutkimustietoa siitä, että perheen saaminen mukaan on se, mikä kaikista parhaiten auttaa näitten ihmisten kotoutumista, ja se on myös se keino, jolla me ehkäisemme näitten perheitten, näitten naisten, näitten lasten joutumista (Puhemies koputtaa) salakuljettajien ja rikollisten kouriin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-06-16T19:46:55,2016-06-16T19:47:59,Tarkistettu,1.1 2016_70_136,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat usein puhuneet siitä, että pitäisi auttaa paikan päällä ja pitäisi auttaa niitä kaikkein hädänalaisimpia ja suunnata apu heille ja sen takia pitää tätä houkuttelevuutta heikentää, jotta tänne ei tulla. No, kuitenkin päätökset, mitä on tehty: On leikattu kehitysyhteistyöstä eli juuri siitä rahasta, joka veisi apua sinne paikan päälle. Ei ole esitetty kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista — juuri edustaja Eerola sanoi, että se on tänä vuonna pienempi kuin viime vuonna. Ja nyt halutaan kiristää perheenyhdistämistä, joka on yksi niitä harvoja hallittuja ja turvallisia reittejä Suomeen, ja sitten halutaan vähentää Suomen houkuttelevuutta. Minusta tässä kohtaa olisi varmaan ihan hyvä suoraan sanoa, että teillä ei ole minkäänlaista kiinnostusta auttaa kaikkein hädänalaisimpia ihmisiä maailmassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-16T19:47:59,2016-06-16T19:49:00,Tarkistettu,1.1 2016_70_137,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Elo totesi, että perheenyhdistäminen on ollut yksi merkittävä laillisen maahantulon väylä Suomeen. Se on ollut yksi tärkeä ja keskeinen tapa laillisesti tulla tänne, mutta onko se ollut merkittävä, siitä olen eri mieltä. Kuten totesin omassa puheenvuorossani, näitä perheenyhdistämishakemuksia on laitettu vireille vain noin 600 viime vuosien aikana johtuen näistä jo tehdyistä heikennyksistä. Eli viimeisten vuosien aikana vain joka toisen tai joka kolmannen kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäsen on saanut hakemuksen edes vireille. Ja tätä ollaan nyt tiukentamassa entuudestaan. Sitten, kun tässä nousi sellainen termi kuin turvapaikkaturismi esille, niin haluan nyt tehdä selväksi myöskin sen, että tämä lakimuutos koskee ihmisiä, joilla on todettu tarve turvapaikalle Suomessa, jotka täyttävät kansainvälisen suojelun kriteerit ja jotka saavat turvapaikan Suomessa ja joiden kotoutumista nyt aiotaan vaikeuttaa estämällä heidän mahdollisuuksiaan saada perheenjäsenensä tänne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-16T19:49:02,2016-06-16T19:50:05,Tarkistettu,1.1 2016_70_138,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen samoilla linjoilla edustaja Mikkosen kanssa: ei perussuomalaisia vain kiinnosta. Ne puheet siitä, että halutaan auttaa hädänalaisimpia, halutaan auttaa ihmisiä paikan päällä, ovat sellaista turhaa sanahelinää, mikä ei politiikassa näy. Kaikki leikkaukset, jotka suuntautuvat kehitysyhteistyöhön, aiheuttavat tällä puolella salia iloitsemista, ilahtumista, ja samoin nämä kiristykset, jotka tulevat näihin perheenyhdistämisiin. Että kyllä te olette todella iloisia tästä ja aika näyttävästikin iloitsette, joten tämän ikään kuin kiistäminen on tosi jännää. Jos halutaan auttaa esimerkiksi kiintiöpakolaisuuden kautta, niin nostetaan kiintiöpakolaisten määrää. Edustaja Eerola, pliis, tehdään vaikka yhdessä joku aloite siitä, nostetaan vaikka moninkertaiseksi. Sillä tavalla voidaan suoraan paikan päältä auttaa ihmisiä. Ja on naurettavaa (Puhemies koputtaa) sanoa... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-06-16T19:50:07,2016-06-16T19:51:12,Tarkistettu,1.1 2016_70_139,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,Ja vielä viimeinen vastauspuheenvuoro. Edustaja Lehto.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_140,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun ajatellaan, että viime vuonna maahan tulleitten turvapaikanhakijoiden kohdalta noin 10 000 saa tuon myönteisen turvapaikkapäätöksen, niin jos heistä jokainen saisi tehdä kolme hakemusta perheenyhdistämiseksi, mikä on tilastojen mukaan, että he tekevät kolme... (Li Andersson: Täysin epätodennäköistä!) — Niin, jos he saisivat, jos te haluatte, että 30 000 tulisi lisää, että niitä olisi 40 000 pelkästään viime vuoden osalta, jotka tulisivat tänne. Jos ajatellaan, että yksi turvapaikanhakija maksaa noin 20 000 euroa vuodessa meidän veronmaksajille tai pitkäaikaistyötön maahanmuuttaja maksaa myös tuon 20 000 euroa, niin nämä 40 000 kertaa 20 000 euroa tekisivät yhteensä 800 miljoonaa vuodessa. Mistä nämä rahat pelkästään viime vuonna tulleiden osalta? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!) Jos ajatellaan, että Maahanmuuttoviraston ylijohtajan mukaan jokainen turvapaikanhakija maksaa (Puhemies koputtaa) veronmaksajille... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-06-16T19:51:12,2016-06-16T19:52:20,Tarkistettu,1.1 2016_70_141,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,Ja siirrytään puhujalistaan. Edustaja Niinistö.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_142,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Nyt käydään kamppailua tämän hienon maan sielusta. On kyse siitä, ovatko meillä vallassa sellaiset voimat, jotka uskovat siihen, että meidän unelmamme on puolustaa kaikkien ihmisten ihmisoikeuksia ja hyvinvointia, vai päättävätkö meillä ne, joiden mielestä unelma on rajoittaa ihmisoikeuksia. Tässä keskustelussa on käynyt varsin selväksi, että osalla täällä on konkreettinen, poliittinen tavoite rajoittaa ihmisten ihmisoikeuksia ja se on teidän päämääränne. Se, mikä herättää huolta tässä keskustelussa, on se, että hallituksessa on kolme puoluetta. Hallituksessa on yksi puolue, joka aktiivisesti tavoittelee tällaista politiikkaa, ja hallituksessa on kaksi muuta puoluetta, jotka ovat varsin isoja suomalaisia puolueita, tässä maassa perinteisiä vastuunkantajia, jotka ovat rakentaneet osaltaan kuitenkin oikeusval-tiota ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa edes jollakin periaatteellisella tasolla. Missä ovat heidän kansanedustajansa nyt tänä päivänä? Missä on kokoomuksen kansanedustajien ääni? Missä on keskustan kansanedustajien ääni? Yksikään heistä ei ole tässä keskustelussa pitänyt yhtään puheenvuoroa. Se kertoo jo aika paljon, että kun toiset hallituspuolueessa juhlivat sitä, että ihmisten ihmisoikeuksia rajoitetaan, lapsilta viedään oikeuksia perheeseensä, täällä maassa jo kotoutumassa olevilta ihmisiltä viedään mahdollisuuksia saada rakkaimpansa tänne Suomeen, vaikka tekisivät vuosia töitä bussinkuljettajina ja lähihoitajina, niin missä te olette? Kokoomuksen ja keskustan kansanedustajat luikertelevat vastuustaan ja niistä päätöksistään, joita he ovat olleet itse päättämässä, ja jopa vielä niin, että he ovat itse niitä johtamassa. Tämä esitys on tuotu eduskuntaan kokoomuksen sisäministeri Petteri Orpon ehdotuksesta, ja minä haluaisin kuulla Petteri Orpolta vastauksia näihin kysymyksiin. Haluaisin kuulla vastauksia siihen, miksi Suomi tavoittelee EU:n perheenyhdistämisdirektiivin pohjatasoa useilla toimilla, vaikka tämä direktiivi sanoo, että sen tavoitteena on nostaa ihmisoikeuksien suojaa Euroopassa. Se sanoo, että se nostaa niiden maiden suojaa perheenyhdistämisessä, joilla taso on ollut aikaisemmin alhaisempi. Tämä hallitus pakenee tässä EU:n selän taakse ja sanoo, että meidän pitää löytää EU:n yhteisiä käytäntöjä, jotta voidaan nostaa tasoa korkeammalle, mutta sitä ennen mennään kohti pohjaa. Missä ovat sitten ne Suomen ehdotukset tason nostamiseksi, jos se on se, mitä te tavoittelette? Ministeri Orpo ei ole tehnyt yhtään konkreettista ehdotusta Suomessa eikä EU:ssa EU:n perheenyhdistämisdirektiivin tason nostamiseksi, vaan tässä asiassa tosiasiassa ollaan mukauduttu yhden hallituspuolueen ajamaan politiikkaan ja itse aktiivisesti toteutetaan sitä. On myös niin, että EU—Turkki-sopimus on useimpien ihmisoikeusjärjestöjen mielestä kansainvälisten sopimusten vastainen. Me olemme nähneet, että viikoittain jopa satoja ihmisiä tulee Välimeren yli yhä vaarallisempia reittejä, satoja ihmisiä, tullessaan vaarallisempia reittejä kohti Eurooppaa, hukkuu sen takia, että epätoivoisesti ovat EU-päättäjät halunneet padota Turkin suunnalta tulevaa hädänalaisten ihmisten hakeutumista turvaan. Tässäkin tapauksessa Suomen kaikki kolme hallituspuoluetta ovat aktiivisesti olleet hakemassa tätä sopimusta. Miksi te teitte niin? Ettekö te tienneet tai kuunnelleet niitä varoituksia, joissa sanottiin, että nämä ihmiset joutuvat sitten hakemaan turvaa yhä vaarallisempia reittejä? Arvoisa puhemies! Se esitys, jota tänään käsittelemme, on juuri esitys, jolla estetään niitä ihmisiä, joilla on hätä, tulemasta Eurooppaan rakkaimpiensa luokse laillisia reittejä pitkin. Eli mitä tämä esitys siis käytännössä tekee? Useimmiten perheenyhdistäjä, joka on jo maassa, on mies. Ne, joita yhdistettäisiin tänne maahan, ovat naisia ja lapsia. Elikkä nyt ollaan siis laittamassa rajoja kiinni lapsilta ja naisilta, jotka sodissa ja kriiseissä kärsivät kaikkein eniten jo nykytilanteessa. Samaan aikaan, kun hallitus puhuu siitä, että pitäisi auttaa kaikkein hädänalaisimpia, niin nyt suljetaan ovia niiltä, jotka eniten apua tarvitsisivat, eli naisilta ja lapsilta konflikteissa, joissa heidän on itse vaikeaa omassa arjessaan löytää turvaa. Samalla, kun tämä laillinen reitti suljetaan eli perheenyhdistämistä vaikeutetaan, niin mitä nämä ihmiset tekevät? Yhä todennäköisemmin he hakeutuvat vaarallisia merireittejä kohti Eurooppaa, koska useimmat heistä haluavat olla yhdessä perheensä kanssa. Silloin aiheutetaan se, että vain lisää ihmisiä tulee hakemaan turvapaikkaa meidän rajoillemme hengenvaarallisia reittejä pitkin. Tämä ei siis vähennä turvapaikanhakijoiden määrää vaan tämä lisää. Kun laillisia reittejä estetään, niin silloin ihmiset tulevat tänne niitä reittejä, jotka ovat vielä heidän käytettävissään. Näin ollen tämä näkyy myös jo nyt tilastoissa. Elikkä kun ennen vuodenvaihdetta noin kolmannes Välimeren yli Euroopasta turvaa hakeneista oli naisia ja lapsia, niin tänä keväänä tämä luku on jo yli puolet. Eli EU—Turkki-sopimus ja erilaiset rajoitukset perheenyhdistämisoikeuteen ovat kaikki sulkemassa EU:n rajoja ja Suomen rajoja juuri silloin, kun naiset ja lapset ovat niitä, jotka turvaa hakevat. Onko tämä se, mitä kokoomus ja keskusta tavoittelevat? Haluaisin kuulla näihin kysymyksiin vastauksia ministeri Petteri Orpolta, koska kertaakaan en ole niitä hänen virassaoloaikanaan kuullut. Miten voi ajaa tällaista sydämetöntä politiikkaa ja olla vastaamatta vaikeisiin kysymyksiin? Haluan myös kuulla vastauksen asiaan, mistä perussuomalaisten kansanedustajat täällä ovat hyvin aktiivisesti ilakoineet ja puheissaan tuoneet esille: että se on ollut poliittinen päätös. Me tiedämme, että jo nyt Ankarassa ja muissa suurlähetystöissä on pitkät jonot hakea perheenyhdistämistä. Miksi hallitus on keskeyttänyt tämän sähköisen asiointijärjestelmän käyttöönoton, kun se on eri viranomaisten mielestä valmis? Ja täällä perussuomalaisten kansanedustajat kertoivat, että se oli poliittinen päätös: he saivat varmistettua, että ei oteta käyttöön tätä järjestelmää, joka helpottaisi näiden ihmisten asioimista ja perheenyhdistymisiä näissä suurlähetystöissä. Eli kun nämä asiat laskee yhteen: Tässä lakiesityksessä tuodaan tulorajat Suomesta turvan jo saaneille ihmisille, ihmisille, jotka saavat täältä toissijaista kansainvälistä suojelua tai turvapaikan, elikkä heidän oma hädäntarpeensa on todettu. He tulevat tulorajojen piiriin, myös he, joilla perhe on jo ennestään ja se perhe odottaa siellä entisessä kotimaassa. Sen lisäksi rajoitetaan toisella lakiesityksellä mahdollisuuksia saada oikeusapua, ja sen lisäksi on pysäytetty tämä sähköisen asiointijärjestelmän käyttöönotto. Kaikki nämä toimet näyttävät siltä, että hallitus aktiivisesti rajoittaa ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa ja haluaa varmistaa, että ihmiset eivät tule ensinnäkään hakemaan Suomesta turvaa, ja jos ovat täältä turvan saaneet, he eivät voi tänne perheitään saada. Ja tämä on sydämetöntä politiikkaa. Arvoisa puhemies! Kun me mietimme sitä, minkälaisessa maassa me haluamme elää, niin minä haluaisin, että meillä olisi hallitus, joka ajattelee niin, että me haluamme, että Suomi on houkutteleva maa asua niille ihmisille, jotka täällä ovat. Nyt täällä aktiivisesti puhutaan siitä, että Suomen houkuttelevuutta maana pitää heikentää. Emmekö me halua, että tämä on hyvä maa asua ja elää? Ihmettelen myös sitä ihmiskuvaa, jossa aktiivisesti nähdään ihmisoikeuksien rajoittaminen poliittisena tavoitteena ja sanotaan, että sillä tavoitellaan taloudellisia säästöjä, kun kaikki näyttö osoittaa sen, että parhaiten kotoutuvat ja työllistyvät ne ihmiset, joilla on mahdollisuuksia myös saada tänne perheensä ja mahdollisuuksia kotoutua mahdollisimman hyvin myös oman lähiyhteisönsä turvallisuuden kannalta. Minkä kuvan se antaa tästä maasta niille ihmisille, jotka saavat Suomesta turvapaikan ja ovat vuosia valmiita tekemään töitä, kouluttautumaan vaikka lähihoitajaksi, ja joille sitten sanotaan, että sinun tulotasosi ei tule koskaan olemaan riittävä, jotta voisit saada tähän maahan puolisosi ja kaksi lastasi? Se on varsin julma viesti, ja se viesti vaikeuttaa kotoutumista. Myös THL:n tuore tutkimus kertoo sen, että kotoutumisen kannalta se, että myös perhe pääsee turvaan, on äärimmäisen tärkeää masennuksen, ahdistuksen ja muiden traumaattisten ongelmien ehkäisemisessä. Arvoisa puhemies! Minusta tämä lakiesitys on tämän hallituksen rankimpia, kovimpia ja julmimpia lakiesityksiä, ja se on osa kokonaisuutta, jossa hallitus on syystä tai toisesta päättänyt aktiivisesti rajoittaa Suomessa ihmisten oikeuksia. Se heikentää lasten oikeuksia, se heikentää niitten ihmisten kotoutumista, jotka ovat täältä jo turvan saaneet, eikä sille ole mitään asiallista perustetta, ei mitään. Perheenyhdistäminen on jo nyt vaikeaa, niin kuin täällä on useampi henkilö sanonut, ja perheenyhdistäminen on väline kotoutumiselle ja työllistämisen edistämiselle, ja perheenyhdistäminen on laillinen reitti tulla Eurooppaan — eikä niin, että ihmiset joutuvat henkensä uhalla hakemaan turvaa tuolta Välimeren yli tai tulemaan hakemaan turvaa rajalta turvapaikanhakijoina. Näin ollen vetoan edelleen hyvin vahvasti siihen, että hallituspuolueiden kansanedustajat kuulevat ei vain oppositiopuolueiden ääntä tässä asiassa vaan kaikkien Suomessa olevien kirkkokuntien edustajien ääntä, meidän merkittävimpien kansalaisjärjestöjen edustajien ääntä ja niitten suomalaisten ääntä, jotka haluavat, että Suomi on maa, jolla on sydän ja sielu, ja maa, jossa on houkuttelevaa asua meille kaikille. Ei voi olla poliittinen tavoite tehdä maasta sellaista, että siellä ei ole houkuttelevaa asua. Ei voi olla poliittinen tavoite unelmoida siitä, että ihmisten ihmisoikeuksia rajoitetaan, koska se kalteva pintaa johtaa huonompiin oikeuksiin meille kaikille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-16T19:52:23,2016-06-16T20:03:00,Tarkistettu,1.1 2016_70_143,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Olin tuolla huoneessani lepäilemässä ja samalla seurasin keskustelua, mutta siinä vaiheessa kun edustaja Ville Niinistö nimitteli kokoomuslaisia luikertelijoiksi, jotka eivät uskalla saliin tulla puolustamaan hallituksen esitystä, niin päätin kuitenkin tänne tulla. (Antero Laukkanen: Hyvä, että heräsit!) Jotta olisi mitään onnistumisen edellytyksiä kotouttamisessa, on tärkeätä, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä ja myös niiden määrä, jotka voivat Suomeen jäädä, jollain tavoin vastaavat meidän voimavaroja. Jos Suomi näissä perheenyhdistämisasioissa noudattaisi erittäin paljon lievempää linjaa kuin esimerkiksi kaikki muut Pohjoismaat, kuin muut Euroopan maat, on aivan selvää, että määrät Suomessa nousisivat sellaisiksi, että mitään edellytyksiä kotoutumisen onnistumiseksi ei olisi. Tästä tässä laissa on kyse.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-16T20:03:03,2016-06-16T20:04:05,Tarkistettu,1.1 2016_70_144,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä voisin kertoa edustaja Zyskowiczille, mistä tässä laissa on kysymys. Tässä laissa on kysymys siitä, että viedään ihmisten perheoikeudet. Minä olen monesti kysynyt täällä teiltä, miten te pärjäisitte ilman teidän perhettänne. En ole saanut kertaakaan keneltäkään vastausta tähän. On naurettavaa sanoa, ettei Suomella tai Euroopalla olisi varaa suurempaan vastuunottoon pakolaisista ja maailman kriiseistä. Jos miettii pakolaisia ja sitä, missä he ovat tällä hetkellä — he ovat todella paljon köyhemmissä maissa — niin siinä mielessä kyllä me voimme olla inhimillisempiä, me voimme nostaa pakolaiskiintiöitä ja me voimme pitää sellaiset turvalliset ja normaalit väylät kuten perheenyhdistäminen. Te teette siitä mahdottoman tällä hetkellä. Se on hävettävä esitys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-06-16T20:04:10,2016-06-16T20:05:10,Tarkistettu,1.1 2016_70_145,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Myönnän seuraaville henkilöille vastauspuheenvuoron, minkä jälkeen siirrymme puhujalistaan. Edustajat Kari, edustaja Andersson, Niinistö, Zyskowicz ja sitten vielä otetaan pari muuta, Heinonen tulee vielä sieltä. — Edustaja Kari.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_146,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Kiitos, puhemies! Ehkä edustaja Zyskowiczille se, että sen kahden tunnin aikana, kun me olemme tästä asiasta täällä keskustelleet, niin tässä on aika läpikotaisesti käyty läpi se, miten tämä sisäministeri Petteri Orpon esitys osuu kaikista pahiten nimenomaan naisiin ja lapsiin, jotka tällä hetkellä ovat konfliktien jaloissa, jotka tällä hetkellä eivät pääse turvaan. Ja kun tässä puhuttiin siitä, mikä tukee kotoutumista ja mikä ei, niin kaikkien tutkimusten mukaan nimenomaan se, että perheen saa luokseen, on se, mikä helpottaa ihmisiä sopeutumaan yhteiskuntaan ja kokemaan sen, että on osa sitä yhteiskuntaa. Ja jos tässä puhutaan siitä, että tällä puututaan jollain tavalla vetovoimatekijöihin, niin kaiken pohjan siltä osalta tätä esitystä vie se, että tätä sovelletaan jo niihin ihmisiin, jotka täällä elävät, jotka täällä asuvat, jotka rakentavat elämäänsä Suomessa, joten tämä kaikki pohja niiltä perusteilta, joita hallitus on tälle esitykselle antanut, on jo lähtenyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-06-16T20:05:34,2016-06-16T20:06:42,Tarkistettu,1.1 2016_70_147,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz täällä linjasi, että Suomessa ei voi olla erittäin paljon lievempää linjaa perheenyhdistämisiin kuin muissa Euroopan maissa. Jos tämä hallituksen esitys nyt toteutuu ja nämä nyt voimassa olevat toimeentulovaatimukset ulotetaan koskemaan myöskin kansainvälistä suojelua saaneita ihmisiä, niin silloin Suomessa tulee olemaan tiukemmat tulorajavaatimukset kuin monissa Euroopan maissa on. En tiedä, kuinka pitkään edustaja Zyskowicz oli huoneessaan lepäämässä, mutta muun muassa edustaja Kontula, joka käytti ensimmäisen puheenvuoron tässä keskustelussa, kävi hyvin läpi, kuinka monessa Euroopan maassa itse asiassa on kohtuullisemmat vaatimukset, mitä näihin toimeentulovaatimuksiin tulee, kuin Suomessa jatkossa tulee olemaan. Tämän lisäksi Euroopan eri maissa on myöskin eri käytäntöjä, mitä tulee tähän aikarajaan, kolmesta kuukaudesta jopa vuoteen, ja Suomi nyt taas kerran on päätymässä ratkaisuun, joka on huomattavan lyhyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-16T20:06:43,2016-06-16T20:07:42,Tarkistettu,1.1 2016_70_148,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se, mikä on oikeusvaltion kannalta kaikkein kyseenalaisinta, on se, että luodaan sellaisia hallinnollisia käytäntöjä, joissa tosiasiallisesti estetään ihmisten oikeuksia hakea turvaa. Sitä tässä lakiesityksessä on esimerkiksi tämä kolmen kuukauden aikaraja ja se, että hallitus on poliittisesti päättänyt olla ottamatta sähköistä asiointijärjestelmää käyttöön. Täysin epäinhimillistä on myös se, että jos puhutaan näistä niin sanotuista vetovoimatekijöistä, joille ei ole mitään vakavasti otettavaa näyttöä, niin silloin tämän ei missään nimessä pitäisi olla takautuvaa lainsäädäntöä ja koskea niitä ihmisiä, jotka ovat jo nyt Suomessa. He ovat täällä joka tapauksessa, ja me olemme heille jo turvan antaneet. Mikä viesti se on näille ihmisille, että heille sanotaan, että nyt jälkikäteen heiltä viedään oikeus perheenyhdistämiseen ja odotetaan täysin kohtuuttomia tuloja? Nytkin ovat yksi kovimpia EU:ssa nämä meidän tulorajavaatimuksemme. Ja sama takautuvuus koskee humanitäärisen suojelun poistamista laissa. Te sanoitte, että se ei koske monia ihmisiä. Yli 400 perhettä on saanut kirjeen, jossa sanotaan, että hei, teidän maassaolon oleskelulupaperusteenne on poistunut, ja he ovat nyt jo hädässä. Tämä on epäinhimillistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-16T20:07:43,2016-06-16T20:08:54,Tarkistettu,1.1 2016_70_149,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Toisin kuin edustaja Niinistö väitti, niin on paljon Suomessa näyttöä vetovoimatekijöistä. Viime vuonna näitä näytön antajia oli ainakin parikymmentätuhatta. Eli parikymmentätuhatta, ainakin, irakilaista tuli halki koko Euroopan, läpi Saksan, läpi Tanskan, läpi Ruotsin, nimenomaan Suomeen. Miksi? Luetteko te lehtiä? Siellä nämä ihmiset kertoivat, että he tulivat Suomeen muun muassa siksi, että heillä on se käsitys, että Suomeen saa helpommin perheensä kuin joihinkin muihin maihin. Älkää sanoko, ettei ole näyttöä vetovoimatekijöistä, kun meillä on tuhansia näyttöjä parhaillaan prosessissa. Edustaja Andersson vertasi tulorajoja eri maissa. Niissä on eroja. Mutta edustaja Andersson, muissa maissa on taas muita tekijöitä, jotka ovat tiukempia kuin meidän nyt esittämämme ehdot. Edustaja Kari puhui taas kerran sydäntä särkevästi lapsista ja siitä, että heiltä ei saa riistää perhettä. Ei saakaan. Eli ei pidä kannustaa perheitä Afrikassa ja Lähi-idässä lähettämään lapsiaan, erottamaan lapsensa perheestään ja lähettämään lapsensa Suomeen. Ja sitä pyritään tällä lailla myös ennaltaehkäisemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-16T20:08:54,2016-06-16T20:10:12,Tarkistettu,1.1 2016_70_150,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Itse toivon, että määrät olisivat tulevaisuudessa sellaisia, että pystymme takaamaan sen, että perheet voivat elää yhdessä ja kotouttaminen onnistuu, mutta nyt määrät ovat Euroopassa niin suuria, että ennen kuin meillä on yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt, niin meidän pitää etsiä mahdollisimman lähelle samanlaisia sääntöjä kuin muissa Euroopan maissa ja ennen muuta Pohjoismaissa. Ruotsissa vihreiden johdolla tehdään vielä tiukempaa perheenyhdistämispolitiikka kuin nyt Suomessa. (Simon Elon välihuuto) Ja kysyisin nyt edustaja Niinistöltä: oletteko te Suomen vihreät katkaisseet tämän takia veljespuoluesuhteenne Ruotsin vihreisiin, jotka tekevät teidän näkökulmastanne näin epäinhimillistä maahanmuuttopolitiikkaa? (Välihuutoja — Ben Zyskowicz: Ja julmaa politiikkaa! Julmaa, edustaja Kari!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-16T20:10:14,2016-06-16T20:11:05,Tarkistettu,1.1 2016_70_151,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ruotsi on kyllä historian saatossa kantanut vastuutaan ihmisoikeuksista (Ben Zyskowiczin välihuuto), ja niin myös viime vuosina. Ruotsiin tulleiden määrä on moninkertainen verrattuna Suomeen, ja nytkin siellä on tehty vain määräaikainen laki. (Välihuutoja) Miksi te ette tehneet tätä määräaikaisena, jos te olette sitä mieltä, että asia ei ole pysyvän kiristyksen arvoinen? Arvoisa puhemies! Haluan kyllä korostaa sitä, että kaikissa niissä puheenvuoroissa, mitä tässä nyt te, hallituspuolueiden kansanedustajat — kiitos siitä, että vaivauduitte paikalle — käytätte tämän lain puolesta, edelleenkään mitkään teidän argumenttinne eivät päde niihin ihmisiin, jotka ovat jo nyt Suomessa. Eli tämä lakiesitys on kohtuuttoman tiukka ja julma, ja nämä tulorajat ovat tutkitusti, myös perustuslakivaliokunnan lausunnon mielestä, aivan äärirajoilleen korkeaksi vedetyt, ja niitä pitäisi joustaa alaspäin. Ja tässä esimerkiksi ulosottolain mahdollisuudet olisi voitu hyödyntää, jos hallituspuolueet olisivat halunneet osoittaa edes hieman myötätuntoa ihmisoikeuksille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-16T20:11:06,2016-06-16T20:12:10,Tarkistettu,1.1 2016_70_152,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tiedoksi edustaja Niinistölle ja muille, että turvapaikkaprosessi ei ole tai sen ainakaan ei pitäisi olla keino maahanmuuton tai siirtolaisuuden välineeksi, vaan se on keino antaa väliaikaista turvaa ihmisille, jotka sitä tarvitsevat välttämättä henkilökohtaisen vainon johdosta. Turvapaikan peruste ei ole se, että maassa on sota. Se ei ole yksiselitteinen peruste turvapaikalle, vaan täytyy pystyä osoittamaan henkilökohtainen vaino. Tässä nyt vedetään aika paljon yhtäsuuruusmerkkejä siirtolaisuuden, ehkä erityisesti laittoman siirtolaisuuden, ja Eurooppaan pyrkimisen sekä turvapaikanhaun välille, jotka ovat kaksi aivan eri asiaa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-06-16T20:12:10,2016-06-16T20:12:57,Tarkistettu,1.1 2016_70_153,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä nyt hallituspuolueidenkin edustajat pitävät hirvittävän tärkeänä sitä, että haetaan Pohjoismaiden kanssa yhtenäisiä käytäntöjä, niin tämähän on nimenomaan ollut se, mitä myös oppositiosta on sanottu, että haettaisiin niitä. Sitten tulee tämä kysymys, kun katsotaan tätä toimeentulorajaa, että esimerkiksi Ruotsissa on paljon pienempi toimeentuloraja kuin Suomessa, ja ollaan esitetty, että Suomessa otettaisiin tämä sama käytäntö kuin Ruotsissa elikkä sidottaisiin tämä turvattu toimeentulo (Välihuutoja) siihen ulosottokaaressa todettuun suojaosaan. Minkä takia tätä ei sitten voida tehdä? Tämä kohtuullistaisi ja auttaisi juuri heitä, ketkä ovat jo täällä ja haluaisivat tuoda perheensä Suomeen. Minkä ihmeen takia tässä asiassa ei voida mennä muiden Pohjoismaiden kanssa samassa linjassa? Tai jos katsotaan vaikka lapsen asemaa, niin monissa Euroopan maissa lapset on rajattu kokonaan tämän turvatun toimeentulon ulkopuolelle. Minkä takia tästä ei voida ottaa mallia? Minkä takia tässä ei voida kohtuullistaa tätä esitystä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-06-16T20:12:58,2016-06-16T20:14:04,Tarkistettu,1.1 2016_70_154,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ollut todella surullista seurata, kuinka erityisesti kokoomuksen riveistä tässä kysymyksessä keskitytään kaikkeen muuhun paitsi näitten haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien turvaamiseen. Kyllä te tiedätte, ketkä näitä kiristyksiä ovat aina hallituksessa ajaneet, ketkä niitä ovat vastustaneet. Te tiedätte, että teidän esittämänne aikaraja on monille perheille ja lapsille mahdoton. Te tiedätte, että nämä tulorajat vievät sadoilta lapsilta mahdollisuuden omaan perheeseen. Meille ei ole pystytty missään vaiheessa, ei missään vaiheessa, antamaan kunnon perusteluita näille tulorajoille eikä näille aikarajoille eikä sille, minkä takia te ette ole selvittäneet lasten oikeuksien toteuttamista, eikä sille, minkä takia näitä esityksiä ei tehdä väliaikaisina. Yhtäkään vastausta näihin kysymyksiin ei ole annettu kokoomuksen suunnalta. Sen sijaan te syyttelette muita, kun teidän pitäisi kantaa vastuu teidän omasta politiikastanne. Edes sen nämä perheet ansaitsisivat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-06-16T20:14:04,2016-06-16T20:15:00,Tarkistettu,1.1 2016_70_155,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Kaksi vastauspuheenvuoroa, edustajat Yanar ja Zyskowicz.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_156,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Emma Karilta aivan loistava puheenvuoro. Tavallaan se on aito puheenvuoro siitä, että totta kai kokoomuksen pitää pystyä ottamaan vastuu siitä, että te olette hallituksessa, te tuette näitä lakeja, te annatte perussuomalaisille juuri sitä, mitä he haluavat. Kyllä ihmetyttää tässä vaiheessa, missä ovat sivistysporvarit, missä ovat ne kansainväliset kokoomuslaiset, jotka tietävät, että maailma on globaali, jotka tietävät, että maailman konflikteissa tapahtuvat asiat vaikuttavat muuhun maailmaan. Argumentit siitä, että te ette halua, että lapset hukkuvat Välimerellä — tehän tuette kaikkia sopimuksia, jotka edesauttavat tätä. Jos te olette yhtään huolissanne näistä ihmisistä, niin sitten pitäisi luoda niitä oikeita, turvallisia väyliä, mutta ei kokoomuslaisten ääntä siinä ole yhtään kuulunut. Se on todella, todella järkyttävää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-06-16T20:15:05,2016-06-16T20:16:08,Tarkistettu,1.1 2016_70_157,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kari täällä puhuu siitä, että perheitä ei saa hajottaa. Mikään lapsi ei toivo mitään muuta enempää kuin että saa elää oman perheensä kanssa. Edustaja Kari, me teemme tätä lainsäädäntöä juuri myös sen takia, mitä näihin lapsiin tulee, että ei olisi kannustinta hajottaa perheitä: ei olisi kannustimia erottaa lapsi perheestään, lähettää hänet vaaralliselle, hengenvaaralliselle matkalle ihmissalakuljettajien matkassa halki Afrikan, halki Lähi-idän, halki Euroopan Suomeen. En ymmärrä, että te ette tätä ymmärrä — tai te ymmärrätte, mutta te haluatte olla ymmärtämättä. Tässä on kyse siitä, että me emme halua kannustaa siihen, että lapsia erotetaan perheistään, lapsia lähetetään. Miten te luulette, että ne yksin tulleet alaikäiset lapset ovat tälle matkalleen joutuneet? Karkaamalla perheestäänkö vai sen vuoksi, että perheet ovat heidät lähettäneet ja rahat keränneet?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-16T20:16:09,2016-06-16T20:17:22,Tarkistettu,1.1 2016_70_158,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,Nyt mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_159,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomissa 21. lokakuuta 2015 oli TNS Gallupin teettämästä tutkimuksesta. Siinä 70 prosenttia vastaajista sanoo, että Suomen pitää tiukentaa linjaa turvapaikkahakemusten hyväksymisessä — 70 prosenttia. Täällä on vedottu erilaisiin järjestöihin. Minä vetoan Suomen kansaan, joka näkyy tällaisen gallupin tieteellisellä otannalla. Hallituksen esityksen tavoitteenahan on hallita maahanmuuttoa, vähentää maahanmuuton kustannuksia, edistää kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenkokoajien kykyä vastata perheensä toimeentulosta, helpottaa perheenjäsenten yhteiskuntaan asettumista sekä varmistaa, ettei Suomi näyttäydy erityisen houkuttelevana turvapaikanhakumaana. Turvatun toimeentulon perheenyhdistämisen edellytykseksi asettamisen perustarkoitus on se, ettei maahan muuttavan ulkomaalaisen ja hänen perheenjäsenensä maassa oleskelu kohtuuttomasti rasita Suomen julkista taloutta. Ja näin sitten toimeentulon edellytysten soveltamista ehdotetaan laajennettavaksi niin, että se koskee myös kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen perheen yhdistämistä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta, missä itsekin toimin, antoi lausuntonsa koskien perheenyhdistämistä. Lausunnosta ei syntynyt mitään sen suurempaa kohua tai uutisointia, mutta lausunnossa todetaan muun muassa seuraavasti: ""Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan perhe-elämän suojasta ei johdu valtiolle yleistä velvollisuutta hyväksyä perheenyhdistämistä alueellaan. Tuomioistuin ei ole myöskään pitänyt periaatteessa kohtuuttomana vaatimusta siitä, että maahan sijoittuneen ulkomaalaisen on osoitettava riittävän itsenäiset ja pysyvät tulot, joiden avulla hän voi huolehtia perheenyhdistämisessä tarkoitetun perheenjäsenen perustoimeentulosta."" Lisäksi valiokunnan lausunnossa todettiin seuraavasti: ""Perustuslakivaliokunnan mielestä on tärkeää, ettei poikkeamisen kynnys muodostu tulkintakäytännössä kohtuuttoman korkeaksi. Valiokunta korostaa myös sitä, että poikkeamisen edellytyksiä on arvioitava Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti. Näin ymmärrettynä sääntely ei muodostu valtiosääntöoikeudellisesti ongelmalliseksi."" Lyhyesti sanottuna perustuslakivaliokunta katsoo, että Suomi voi tehdä esitetyt tiukennukset perheenyhdistämisen ehtoihin, mutta on oltava mahdollisuus tapauskohtaiseen harkintaan. Näin tämä yksinkertaisuudessaan on yksimielisellä perustuslakivaliokunnan lausunnolla. Mutta, hyvät edustajat, vaikuttaa siltä, että joillekin meistä tämä on näköjään tullut yllätyksenä. Kun tätä keskustelua on tässä kuunnellut, niin on melkein itsekin jo nenäliinaa tarvinnut, on ollut jonkinlainen eduskunnan ""Vain elämää"". Erityisen mielenkiintoista on ollut seurata, kun julkisuudessa käsiteltiin perheenyhdistämistä hakeneen irakilaisperheen kohtaloa ja arvosteltiin hallituksen perheenyhdistämispolitiikkaa. Media oli niin keskittynyt pommittamaan hallitusta, että medialta unohtui tyystin, ketkä myös olivat irakilaisperheen kohtaloksi koituneen perheenyhdistämispolitiikan arkkitehtejä. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistön johdolla, Outi Alanko-Kahiluodon tuella koko vihreä eduskuntaryhmä yksimielisesti hyväksyi vuonna 2010 sen ulkomaalaislain muutoksen, jota nyt niin kovasti vastustatte, jota nyt tähän irakilaisperheeseen sovelletaan. Hurskastelun maailman-ennätys. Uuteen ennätykseen tietysti voidaan päästä, kun hallitus tällä esityksellä kiristää — kyllä, kiristää — nykyistä perheenyhdistämiskäytäntöä. Voin todeta, että koskaan en ole myöskään kuullut vihreiltä sitä, kuinka monta pakolaista tai turvapaikanhakijaa oikeastaan Suomeen esimerkiksi vuodessa haluatte. Tätä olen kysynyt monissa vaalipaneeleissa. Koskaan vastausta ei ole tullut. Onko se 100 000, onko se 150 000, 200 000? Koskaan vastausta ei tule, mutta aina vastaus on, että enemmän kuin nyt, mutta ei kuitenkaan vastausta, kuinka paljon. Hallituksella tähän sinänsä vastaus on olemassa. Tämä esitys ulkomaalaislain muuttamisesta on kiireellinen, sillä siirtolaiskriisin muuttuessa aiempaa dynaamisemmaksi on toimeentuloesitysten tiukennus saatava voimaan mahdollisimman pikaisesti. Kuten täällä on keskusteltu, niin mikäli perheessä on esimerkiksi puolisot ja kaksi lasta, niin perheenkokoajalla pitää olla 2 600 euron nettotulot kuukaudessa, muutoin ei voi perhettään Suomeen tuoda. Kun muistetaan, että tietyt tulot, kuten esimerkiksi lapsilisä ja opintotuki lasketaan tuloksi, asetettava nettotuloraja on täysin kohtuullinen. Hallituksen asettaman työryhmän jatkoneuvotteluissa on asetettava lakiin mahdollisimman usea niistä velvoitteista, jotka EU-direktiivi sallii ja joiden toimeenpanosta on yhdessä hallituksessa sovittu. Niin kuin edustaja Eerola otti esille, turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa todetaan, että perheenyhdistämisdirektiivi laitetaan Suomessa täytäntöön täysimääräisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi asunto- ja asumisaikaedellytys, aviopuolison ja perheenkokoajan ikä- ja kielitaitoedellytykset. Edustaja Alanko-Kahiluoto kertoi MTV3:n uutisille, että hallitus aikoo tehdä siitä säännön, että perheen voi näin hajottaa. Todellisuudessa Maahanmuuttoviraston päätös tosiaan irakilaisperheen kohdalta perustuu vuoden 2010 lainsäädäntöön, vihreiden ollessa hallituksessa. Nyt hallituksessa istuu perussuomalaiset, ja meidän tavoitteemme on tiukentaa perheenyhdistämiseen liittyviä käytäntöjä direktiivin mukaisesti, ja kuten todettua, täysimääräisesti. Hallitusohjelmassa on määritetty, että houkuttelevuutta pitää vähentää, ja tämä on yksi askel sillä tiellä. Kuten punaviherkaarti myös tietää, perheenyhdistämisen toimeentulorajoituksen tuloraja on ollut Maahanmuuttoviraston sisäisissä ohjeissa jo vuosia. Jälleen uusi päivä, jolloin vihreät vastustavat sitä, mitä ovat itse olleet säätämässä. Toveri Tuuliviiri sitten taas on aivan oma lukunsa, ystävämme sosialidemokraatit. Teidän puheenjohtajanne Antti Rinne kommentoi Yle Uutisille 8. joulukuuta 2015, että hallituksen maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa erittäin hyvältä. Puheenjohtaja Rinne totesi, että SDP voisi kannattaa kaikkia toimenpiteitä. (Sirpa Paatero: Ei nyt sentään!) Rinteen mukaan he ovat tukemassa sitä, että nämä linjaukset viedään eteenpäin. Missä on Antti Rinne tänään? Ei näy. Ei näy tukea, takki on kääntynyt. Arvoisa puhemies! Kansalaisten on syytä tietää ja vasemmisto-opposition oltava erityisen tietoisia, että perheenyhdistämisen tiukennuksia on jo toteutettu muualla Euroopassa huomattavasti laajemmin. Esimerkiksi Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa on asetettu ikäraja avio- ja avopuolisolle sekä perheenkokoajalle. Näissä maissa todellista turvaa hakevat saavat EU-direktiivin mukaisesti oikeuden yhdistää perheensä tavalla tai toisella. Useat muut maat ovat asettaneet kaikenlaisia muitakin ehtoja ja edellytyksiä, jotka ehkäisevät tehokkaasti elintasopakolaisuutta. Hallituksen esitys on hyvä alku perheenyhdistämisdirektiivin täysimääräiselle soveltamiselle. Jos uudistuksia ei tehdä, Suomen perheenyhdistämislinja on vaarassa jäädä Pohjoismaiden löysimmäksi ja näin yhä merkittäväksi vetovoimatekijäksi turvapaikanhakijoille. Tämän lakimuutoksen kohdalla jopa oppositio ymmärtää ja myöntää, että perussuomalaisten kannattaja saa, mitä tilaa. Kiitänkin hallituskumppaneita erityisesti hallintovaliokunnassa, yhteisen linjan pitämisestä. Opposition edessä ei horjuttu, median rumputulen edessä ei horjuttu, Helsingin Sanomien suorastaan ala-arvoisen pääkirjoituksen edessä ei horjuttu. Tämä lakimuutos perheenyhdistämisen ehtojen tiukentamisesta on merkittävä ja, kyllä, pysyvä muutos. (Ville Niinistö: Vastauspuheenvuoro!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-06-16T20:17:25,2016-06-16T20:26:00,Tarkistettu,1.1 2016_70_160,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Edustaja Hakkarainen. (Ville Niinistö: Kai nyt asiavirheen saa korjata!) — Samalla kun edustaja Hakkarainen tulee, niin edustaja Niinistö korjaa asiavirheen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_161,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Elo toisti useita väitteitä, jotka on syytä korjata. Tässä ollaan tekemässä todellakin pääsääntöä poikkeuksesta, koska ennen on perheenyhdistämisessä sovellettu tulorajoja vain niille perheille, jotka on muodostettu Suomessa Suomeen tulon jälkeen. Nyt tämä laajennettaisiin koskemaan kaikkia muita perheitä elikkä niitä perheitä, jotka on perustettu jo ennen Suomeen tuloa, ja näiden perheiden lasten ja naisten asemaa vaikeutettaisiin. Hän väitti myös, että tuloraja on jo ollut ennenkin ja se on peruste sille, miksi se pitää laajentaa pakolaisiin. No, tulorajoista ei ole koskaan aikaisemmin edes ajateltu, että ne voisivat koskea turvapaikan täältä saaneita. Tulorajat on alun perin luotu työperäisen maahanmuuton perheenyhdistämiseen välineeksi ja nyt niitä ollaan ulottamassa pakolaisille elikkä kansainväliseen suojeluun, ja se on väärin. Se on vastoin myös sitä, että hädänalaisia pitää auttaa, ja laillisten reittien poistamista niiltä, jotka ensiksi saavat täältä turvan, niin etteivät heidän perheensä voi tulla tänne. Ja sitten edustaja Elo sanoi myös, että nyt sovelletaan direktiiviä täysimääräisesti. Tämä on minimidirektiivi (Puhemies koputtaa) eikä täysharmonisointidirektiivi. EU:n selän taakse ei voi mennä. On erikoista, että perussuomalaiset (Puhemies: Aika!) menevät EU:n selän taakse.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-16T20:26:12,2016-06-16T20:27:24,Tarkistettu,1.1 2016_70_162,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Miksiköhän näitä lakeja säädetään tällä tavalla, vihasta tai jostakin. (Ozan Yanar: Joo, vähän vaikuttaa siltä!) — Ei varmasti ole siitä kysymys. — Täällä vietettiin hiljaista hetkeä viikolla terrori-iskun vuoksi USAssa, ja näitä iskuja on ollut Euroopassa, joka puolella, päivittäin saa lukea. Haluammeko me tänne niitä? Siksi näitä lakeja säädetään. Ja tämä on se vihervasemmiston keino saada näitä iskuja tänne. Se on nimenomaan näin. (Ozan Yanar: Jotain tasoa tähänkin!) Se on aina ollut näin, että kommunistit, vasemmisto, vihreät ovat osanneet selittää asiat, kuorruttaa niin sanotusti sontakasan hyvin nätiksi. Mutta siellä alla on jotakin muuta. Siihen kun astuu, niin kyllä alkaa tapahtua. Se on nimenomaan näin. Tässä ei ole tarkoituskaan auttaa ketään ihmistä. Nimittäin siellä pakolaisleirillä on naisia ja lapsia. Joka viikko syntyy 60 lasta. Ne eivät haluakaan tänne tulla. Ne haluavat mennä sinne kotiinsa takaisin samalla tavalla kuin karjalaiset. Silloin, kun oli talvisota, ne tulivat tänne. Talvisota meni ohitse, menivät sinne takaisin, mutta joutuivat kuitenkin tulemaan tänne. Ihminen, joka on pakolainen, haluaa mennä takaisin kotiinsa. Nämä ovat seikkailijoita, jotka tänne tulevat, ja siksi tehdään tämmöinen lainsäädäntö. Ja taustalla on se: Mehän rakastamme omia lapsiamme, vanhempiamme, kaikkia. Haluamme pitää heistä huolta. Emme me halua semmoista kuin joku Pariisin esikaupunki, Göteborg. Siellä on näitä perheenyhdistämistapauksia. Kyllä ne on siloteltu kauniilla, kuorrutettu, kuinka siellä itketään ja valitetaan, että niitä ei tule tänne. Minä luulin äsken, kun tulin tänne, että oli niin hienoja esityksiä näistä perheenyhdistämisistä, että kuin KOM-teatteriin olisin astunut. Mutta onneksi olen eduskunnassa vielä. Otan tässä esimerkin. Vasemmalla toistellaan, että perheenyhdistäminen on tärkeintä kotouttamista. Maaliskuun 10. päivä Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin otsikolla Päivähoito-oikeuden rajaaminen saattaa haitata maahanmuuttajien kotouttamista. Jutussa oli haastateltu neljän lapsen äitiä, joka on saapunut turvapaikanhakijana Suomeen Nigeriasta vuonna 2005. Rouva on syksyllä menossa opiskelemaan suomea, minkä jälkeen hän aikoo hakea ammattikouluun. Työtä rouva ei ole tehnyt eikä siis osaa suomea. (Eva Biaudet: Montako lasta te olette kasvattanut?) Jutusta päätellen hänen miehelläänkin on tuleva ammatti ja työ vasta aikomuksen asteella. Siis tässä on esimerkki sieltä toiselta laidalta. Ja tämä irakilaismies ja se perhe, mistä nyt on vaahdottu täällä: Jos monta vuotta täällä on asunut ja vaimo tulee tuolla 4 000—5 000 kilometrin päässä raskaaksi, niin täytyy olla melkoinen siemenlinko, että se onnistuu. Kyllä siellä on jotakin muuta taustalla, kun... (Satu Taavitsainen: Onko tämä hallituksen linja?) — Se on hallituksen linja. — Siinä on jotakin muuta taustalla. Siellä on reissattu, lomamatkoja tehty ja muuta, ja sitten turvapaikka-statuksella tehdään tämmöistä. Tämä nyt rajataan pois ja saadaan tämä epäkohta pois. Me haluamme auttaa kyllä varmasti ihmisiä, jotka ovat hädänalaisia. Mutta tämä porsaanreikä nyt tukitaan tässä. (Eva Biaudet: Höpö höpö!) — Se on nimenomaan näin. Uskokaa minua. Ja... (Eva Biaudet: Kukaan ei usko!) — Anteeksi, taitaa aika loppua vai onko tässä... [Toinen varapuhemies Paula Risikko: Saa vielä jatkaa.] Joo, täällä näin. Otetaan mallia. Euroopan tulee ottaa mallia Australiasta. He eivät salli turvapaikkaturistien rantautua maaperälleen ollenkaan. Paatit ohjataan suoraan Papua-Uuteen-Guineaan ja Nauru-saarelle perustetuille vastaanottoleireille. (Juho Eerola: Naurussa pitelemistä!) — Siellä on. — Ja siellä maahan pyrkijät odottelevat, kun Australian viranomaiset käsittelevät heidän asioitaan. Australian malli on johtanut myös inhimilliseltä kannalta hyvään lopputulemaan, sillä hukkumiskuolemat ovat käytännössä nollassa. Samaan malliin tulee nyt EU:nkin toimia. Kun ei ole vetovoimatekijää, niin se paatti ei lähde sieltä Afrikasta eikä mistään muualtakaan tänne eikä tule niitä hukkuneita. Ja sitten vielä, mitä näihin naisiin ja lapsiin tulee. Ilta-Sanomien uutisissa oli vähän aikaa sitten sellainen, että naiset taistelevat siellä, kurdit ja nämä, Isisiä vastaan. (Eduskunnasta: Kurdit!) — Kurdinaiset ja nämä, se on Ilta-Sanomien uutisissa. — Ja Isis pelkää niitä. Missä miehet? Täällä ne ovat vastaanottokeskuksessa ja ramadania viettämässä, ja me syötämme neljä ateriaa päivässä heille. Ja sekin paasto taitaa olla semmoinen — no, Allah uinahtaa, niin silloin voi syödä, kun hän ei näe. Uskonnon pyörittämisen suomalaisten veromarkoilla täytyy loppua. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-06-16T20:27:26,2016-06-16T20:34:26,Tarkistettu,1.1 2016_70_163,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meille kaikille perhe on tärkeä. Siksi ei ole ihme, että suomalaisia järkytti suuresti riihimäkeläisperheen kohtalo, josta Helsingin Sanomat uutisoi puolitoista viikkoa sitten. Irakista tänne jo vuosia sitten tullutta perhettä uhkaa nyt käännyttäminen. Perheen äiti ja kolmivuotias lapsi halutaan lähettää takaisin Irakiin ja heidät erotetaan perheen isästä ja sylivauvasta, jotka saavat luvan jäädä Suomeen. Perheen kohtalosta nousseen kohun jälkeen käännytystä on lykätty, mutta perhe ei ole vielä turvassa. Jos hallituksen esittämät tiukennukset perheenyhdistämiseen tulevat voimaan, näemme vielä monta samanlaista kohtaloa. Miten voidaan ajatella, että täältä turvapaikan saanut voi kotoutua ja tulla mukaan rakentamaan yhteistä Suomeamme, jos hän joutuu koko ajan miettimään, miten hänen rakkaansa pärjäävät konfliktin keskellä tai sodan jaloissa? Kukaan meistäkään ei pystyisi siinä tapauksessa keskittymään omaan elämäänsä, ei uuden kielen oppimiseen, ei koulutukseen tai työssä käymiseen. Turvapaikan täältä saaneille asetetut tulorajat ovat täysin kohtuuttomia. Kun 80 prosenttia suomalaisistakaan ei täyttäisi niitä tulorajoja, niin miten voidaan kuvitella, että kansainvälistä suojelua saava turvapaikanhakija tähän pystyisi? Tiedämme, että iso osa heistä työllistyy matalapalkka-aloille ja maahanmuuttajan euro on 75 senttiä. Kun tuloraja asetetaan kohtuuttoman korkealle, luo se vain epätoivoa ja toivottomuutta, kun tietää, ettei hyvä kotoutuminen, työllistyminen ja ahkeruuskaan auta saamaan rakkaita luokseen. Hallitus on peräänkuuluttanut hallittua maahanmuuttoa. Perheenyhdistäminen on ollut yksi harvoja hallittuja ja turvallisia reittejä Suomeen. Jos perheenyhdistäminen estetään, se pakottaa entistä useammat äidit ja lapset, kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, vaarallisille reiteille ja salakuljettajien armoille. Arvoisa puhemies! Perhe pitää yhteiskunnan koossa, myös pakolaisen perhe. Hallituksen esitys sivuuttaa täysin inhimillisyyden. Se on sydämetön. Tulorajoja vaaditaan jopa tänne tuleville lapsille — lapsille, joiden paikka on koulussa ja joille leikki on työtä. Kuten lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on todennut, hallituksen esitys sivuuttaa täysin lapsen edun. Suomi tekee päätöksiä, joissa perheet rikkoutuvat. Se erottaa lapset perheestään. Kiellämme lapsilta mahdollisuuden kasvaa oman perheensä kanssa. Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Sen 9 artiklan mukaan jokaisella lapsella on oikeus elää vanhempiensa kanssa. Tämä oikeus ei tule tulevaisuudessa toteutumaan, mikäli hallituksen esitys hyväksytään. Onko todella niin, että hallitus haluaa, että Suomi ei enää jatkossa aio noudattaa lapsen oikeuksien sopimuksen 9 artiklaa? Miten on mahdollista, että samanaikaisesti sama hallitus on hakemassa Suomelle jäsenyyttä YK:n ihmisoikeusneuvostosta? (Antero Laukkanen: Just niin!) Miten pääministeri ja ulkoministeri voivat hakea muilta mailta tukea Suomen jäsenyyskampanjalle, kun samanaikaisesti hallitus tekee esityksiä, jotka ovat ihmisoikeuksien vastaisia? Eikö hallitusta hävetä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-16T20:34:28,2016-06-16T20:38:28,Tarkistettu,1.1 2016_70_164,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Karavaani kulkee, vaikka vähän räksytystä kuuluukin. Hallitus esittää ohjelmansa mukaisia lakimuutoksia. Täällä on monesti perätty sisäministeriä perustelemaan lakiesityksensä. No, sisäministeri esittelee lakeja, jotka ovat hallitusohjelman mukaisia, syystä että on ministeri. Niin ministerit toimivat. Perustuslakivaliokunta oli yksimielinen siitä, että tämä laki voidaan säätää normaalissa järjestyksessä. Siinä mielessä ihmettelen vasemmisto-opposition puheita tässä salissa. Eikö teillä ole luottoa omiin edustajiinne perustuslakivaliokunnassa? Mistä nämä puheet tulevat? Se on tiedossa, että vihreiden tavoite on saada maahan lisää maahanmuuttajia. Edustaja Elo aiemmin kysyi, paljonko he haluavat maahanmuuttajia. Määrää he eivät kerro, mutta lisää haluavat. Tämä on selvää. Tämä olisi helppo tapa saada maahan lisää maahanmuuttajia, että ensin tulevat miehet niin sanotusti hakemaan turvapaikkaa ja sen jälkeen käydään solmimaan avioliitto ja tuomaan perässä perheitä. Kyllä tämä asia on tiedossa, että näin halutaan toimia. Tämä on vihreille ideologinen asia, ja sen estäminen on perussuomalaisille ideologinen asia. Näinhän tämä menee. Hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa 8.12.2015 oli kirjattu noin 80 muun asian joukossa, että perheenyhdistämiskriteereitä tiukennetaan EU:n perheenyhdistämisdirektiivin nojalla täysimääräisesti erikseen mainittuna toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista. Tämän nojalla on selvää, että nyt esitetyt tiukennukset ovat vasta alkua eivätkä suinkaan loppua. Tuen hallituksen esitystä ja edellytän myös muiden direktiivin sallimien tiukennusten valmistelua ja esittämistä ensi tilassa. Toimia on toteutunut näistä 20:stä vain pieni osa. Arvoisa puhemies! Toisin kuin täällä on väitetty, maata ei, jopa valitettavasti, viedä Unkarin suuntaan vaan pohjoismaiselle linjalle. Meidän täytyy pitää huolta, ettemme ole muita pohjoismaita vetovoimaisempi maa. Siinä mielessä ihmettelen näitä puheita, että Suomi rikkoisi tässä ihmisoikeuksia tai tekisi jotain muuta merkillistä. Me teemme samoja asioita kuin muutkin maat, tosin vähän jälkijunassa. Meillä on nyt kiire saada nämä tiukennukset voimaan. Kiintiöpakolaisten määrään on vedottu. Sen määrän nosto ei mitenkään voi olla ajateltavissa ennen kuin tämä kriisi on saatu padottua ja turvapaikanhakijoiden määrä hallintaan. Ei ainakaan ennen sitä. Nämä toimet, joita nyt tehdään, on keino saada kriisi hallintaan. Eurooppa on rikki, ja meidän täytyy toimia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-06-16T20:38:37,2016-06-16T20:41:31,Tarkistettu,1.1 2016_70_165,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä käsittelyssä oleva lakimuutos on osa hallituksen erittäin hyvää maahanmuuttopolitiikkaa. Joku täällä salissa kysyikin, onko tämä viimeinen tiukennus. Minäpä vastaan, että ei ole. Tämä on vain pieni osa hallituksen maahanmuuttopoliittista toimenpideohjelmaa. Hallitus aikoo toteuttaa ohjelman kokonaisuudessaan. Edustaja Lehto nostikin jo esille sen, mitä tämä nykymaahanmuutto perheenyhdistämisen kautta tulisi ilman tätä muutosta kustantamaan. Mistäpä nämä rahat otetaan, jos lisävelkaa ei haluta ottaa? Huomioni kiinnittyi myös siihen, ketä tämä muutos oikeastaan koskee. Suurin osa tänne saapuneista turvapaikanhakijoista on nuoria poikamiehiä. Eli tämä tiukennushan ei käsittääkseni heitä koske, koska heillä ei käsittääkseni ole perhettä. Hädässä olevia tulee toki auttaa. Näinhän meidän perussuomalaisten halutaan sanovan ja näinhän me sanommekin. Suomi kantaa jo oman vastuunsa pakolaiskiintiön kautta. Kiintiötä voitaisiin toki nostaa, mikäli rajojemme yli kulkeva turvapaikkaturismi saataisiin totaalisesti pysähtymään. Silloin rahat riittäisivät suuremman kiintiön hoitamiseen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-06-16T20:41:34,2016-06-16T20:43:06,Tarkistettu,1.1 2016_70_166,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan lausua kunnioitukseni valiokunnan puheenjohtajaa kohtaan, joka maltillisesti esitteli valiokunnan mietintöä ja on jaksanut istua täällä jokseenkin koko tämän keskustelun ajan. (Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä puheenjohtaja!) Tärkeää työtä teette täällä. Arvoisa puhemies! Edustaja Hakkarainen — joka ei ole salissa — edustaja Hakkarainen, te olette kovassa seurassa. Yhdysvalloissa republikaanien presidenttiehdokkaaksi (Perussuomalaisten ryhmästä: Teuvo presidentiksi!) asetettava Donald Trump antoi ymmärtää eräässä puheenvuorossaan, että islaminuskoisten ihmisoikeuksia puolustava presidentti Obama saattaisi kenties olla yksi syyllinen siihen järkyttävään terrori-iskuun, joka tapahtui siellä Orlandossa. Nyt te, edustaja Hakkarainen, annoitte äskeisessä puheenvuorossanne ymmärtää, että vihervasemmisto haluaa Suomeen maahanmuuttajia, muslimeja, terroristisessa tarkoituksessa. Tämä oli teidän puheestanne tulkittavissa, vaikka sitä vähän puolihuolimattomasti kuuntelin. Olette kovassa seurassa, edustaja Hakkarainen. Arvoisa puhemies! Kuluneella vaalikaudella eduskunta on saanut käsiteltäväkseen useita hallituksen erillisiä esityksiä ulkomaalaislain muutoksiksi. Sirpaleisuus lakiesityksen antamisessa tässä pakolaistilanteessa on jossain määrin ymmärrettävää, mutta kokonaisuuden hahmottamisen ja säädösten vaikutusten arvioinnin kannalta olisi parempi, jos ulkomaalaislakia uudistettaisiin kokonaisvaltaisemmin, isompina kokonaisuuksina kerrallaan. Nähtäisiin, mitkä ovat vaikutukset, ne pystyttäisiin arvioimaan, ja myös niiden suhde ihmisoikeuksiin ja kaikkeen muuhun monimutkaiseen problematiikkaan olisi helpompi arvioida, jos se olisi isompi kokonaisuus. Suomi on tiukentanut maahanmuuttopolitiikkaa myös edellisillä vaalikausilla, se on täällä jo todettu. Suomi on EU-tasoisessa keskustelussa korostanut EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan tärkeyttä. On pidetty tärkeänä sitä, ettei kannusteta pakolaisia, turvapaikanhakijoita liikkumaan EU-alueella maasta toiseen suopeinta mahdollista maata etsien. Suomen kannalta keskeistä on ollut vertailu muihin Pohjoismaihin. Tämä on korostunut uudessa tilanteessa, jossa pakolaisvirrasta pieni osa on suuntautunut Ruotsista Suomeen. Mutta vaikka näin on, tulee Suomen silti arvioida omia lainsäädännön muutoksiaan Suomen perustuslain näkökulmasta, Suomen kansainvälisiä sitoumuksia arvioiden ja suomalaisten omalta arvopohjalta. Maahanmuuttopolitiikalla ei voida tavoitella pelkästään sitä, että Suomi näyttäytyisi mahdollisimman tylynä maana turvapaikanhakijoille. Lainsäädännön on varmistettava myös se, että ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia noudatetaan. Kun julkisen vallan velvollisuutena perustuslain mukaan on turvata perustuslaissa taattuja perus- ja ihmisoikeuksia, ei oikein ole johdonmukaista se, että näiden oikeuksien rajoittamista perustellaan sillä, että halutaan vähentää Suomen houkuttelevuutta turvapaikanhakumaana. Me poraamme omaan pelastusveneeseemme reikiä, jotta se ei olisi niin houkutteleva niille, jotka ovat veden varassa. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa tuodaan esiin, että ulkomaalaisen maahantulolle voidaan perustuslain nojalla asettaa ehtoja ja maahantuloa voidaan rajoittaa. Perustuslain 9 §:ssä todetaan, että ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Valiokunnan mukaan tämän säännöksen lähtökohtana on kansainvälisen oikeuden voimassa oleva pääsääntö, jonka mukaan ulkomaalaisilla ei ole yleisesti oikeutta asettua toiseen maahan. On hyvä muistaa tämäkin kansainvälisen oikeuden näkökulma tässä laajassa keskusteluyhteydessä, ja tämän perustuslakivaliokunta toteaa. Lausunnossaan perustuslakivaliokunta toteaa myös, että toimeentuloedellytyksen asettaminen oleskeluluvan edellytykseksi on lähtökohtaisesti mahdollista. Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että käytössä olevat tulorajat ovat varsin korkeat. Ne tulorajathan eivät ole laissa asetettuja, mutta käytännössä ne tiedämme ja täällä niitä on esitelty. Kun hallituksen esityksessä niiden henkilöiden joukkoa, joita tulorajat jatkossa koskevat, laajennetaan merkittävästi, on riskinä, että tulorajoista tuleekin ehdoton este oleskeluluvan saamiselle henkilöille perheenyhdistämistilanteessa — henkilöille, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Tämä toimintaympäristö muuttuu tämän lakimuutoksen takia, ja silloin nämä tulorajat, jotka ovat korkeat, muodostavat vakavan esteen. Tämä riski on olemassa. Tämän takia on tärkeätä, että yksittäistapausten kohdalla säilyy todellinen ja riittävä — ei vain ikään kuin lakiin kirjattu vaan todellinen ja riittävä — harkinnanvara, jolla voidaan varmistaa se, ettei kenenkään tilanne muodostu kohtuuttomaksi ihmisoikeuksien, perusoikeuksien näkökulmasta. Sosialidemokraattien vastalauseessa hallintovaliokunnan mietintöön esitetään käytössä olevien tulorajojen alentamista juuri kohtuullisuusperustein, ja mielestäni siinä vastalauseessa nerokasta — ja olisin toivonut, että valiokunta olisi siinä yhtynyt vastalauseeseen — on se, että siinä pykälätasolle tuodaan tämä peruste tälle tulorajalle ilman, että siinä sitouduttaisiin (Antero Laukkanen: Juuri näin!) johonkin euromääräiseen summaan — perustuslakivaliokunta piti ongelmallisena, jos lähdetään euromääräisen summan määrittelemiseen lain tasolla — vaan että olisi viittaus tähän ulosottokaareen. Näin oltaisiin ratkaistu pari ongelmaa samalla kertaa. Tämä ratkaisu vastaisi mietintöä paremmin siihen huoleen, jonka perustuslakivaliokunta lausunnossaan esittää tästä kohtuullisuudesta tai kohtuuttomuudesta. Kohtuullisuuden vaatimus on erityisen tärkeä lasten kohdalla. Erittäin korkeaksi viritetyn toimeentulotason vaatiminen perheenyhdistämisen ehtona kaikilta alaikäisiltä paitsi vammaisilta tarkoittaa käytännössä sitä, ettei oleskeluluvan myöntämiselle oikein ole mahdollisuuksia. Siitä muodostuu ikään kuin ehdoton este: ei ole mitään pääsyä eteenpäin. Lasten oikeuksien toteutuminen sallimalla perheenyhdistäminen jää nyt erittäin tiukan seulan läpäisevän harkinnan varaan. Hallintovaliokunnan olisi suonut tässä kohdassa muuttavan hallituksen esitystä suuntaan, joka paremmin varmistaisi lapsen oikeuksien toteutumisen. Olisi ollut hienoa, jos olisi löytynyt valiokunnassa tästä yhteinen ymmärrys. Arvoisa puhemies! Palaan puheenvuoroni alkuun vielä. Kokonaisuuden kannalta olisi parempi, että ulkomaalaislakiin tehtävät muutokset olisi koottu yhteen esitykseen, jolloin niiden kokonaisvaikutusta olisi voitu arvioida paremmin sekä hallituksen tavoitteiden että turvapaikanhakijoiden perusoikeuksien kannalta. Hallituksen onkin syytä tarkoin seurata nyt tehtyjen muutosten vaikutusta. Kansainväliset kriisit eivät näytä vähenevän, ja pakolaisvirrat eivät ole loppumassa, se on selvää. Suomella tulee olla selkeämpi ja kokonaisvaltaisempi visio siitä, mikä on meidän arvojemme pohjalta meidän roolimme ja vastuumme hädässä olevien ihmisten auttamisessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-06-16T20:43:09,2016-06-16T20:51:03,Tarkistettu,1.1 2016_70_167,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kantola otti esille monia hyviä asioita, tärkeitä näkökulmia. Hän totesi muun muassa, että tulorajat eivät ole laissa, ja näin tosiaan on, että tähän lakiesitykseen tulorajoja ei ole kirjattu. Niitä voidaan lakia muuttamatta tarkistaa siis sen mukaan, mikä käytännössä on viisasta ja perusteltua. Lisäksi hän otti esille sen, että tämän lainsäädännön seuranta on tärkeää ja samalla nämä voi yhdistää ja todeta, että juuri näin on. Mitä sitten tulee kustannuksiin, niin meillä on lisäbudjetti käsittelyssä valtiovarainvaliokunnassa, ja sen mukaan tämän vuoden 40 000 turvapaikanhakijan kustannukset ovat miljardi euroa, siis tänä vuonna. Se on valtava summa. Sillä pystyisimme hoitamaan kymmeniätuhansia, ehkä satojatuhansia, ehkä miljoonia ihmisiä pakolaisleireillä, niitä, jotka ovat kaikkein suurimmassa hädässä. Nyt tämä miljardi menee meillä byrokratian pyörittämiseen. Siksi tässä on kyllä järjen käytön paikka ja kiristämisen tarve.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-06-16T20:51:11,2016-06-16T20:52:31,Tarkistettu,1.1 2016_70_168,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,Mennään puhujalistaan. Edustaja Räsänen Joona.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_169,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olen aikaisemminkin tässä salissa todennut, että ajattelen nyt kuitenkin niin, että meillä jokaisella on tässäkin vaikeassa tilanteessa tavoite tehdä Suomessa vastuullista politiikkaa myös näissä maahanmuuttoasioissa, ja se minusta tarkoittaa silloin sitä, että huomioimme, totta kai, kantokykymme, mutta myös sitä, että pystymme kantamaan oman vastuumme tässä kansainvälisessä kriisissä ja hädänalaisten auttamisessa. Ja silloin kun nämä kaksi yhdistää, sekä tämän kantokyvyn että myös sen halun auttaa hädänalaisia, niin silloin lainsäädäntöön kohdistuu nimenomaan se paine, että se olisi kohtuullista. Ja minusta se on ehkä valitettavaa tässä tämäniltaisessakin keskustelussa, että siihen perusteltuun kritiikkiin ja myös niihin vaihtoehtoisiin esityksiin, mitä täällä on tuotu ilmi, ei hallituspuolueiden taholta ole haluttu vastata. Ei ole haluttu käydä läpi sitä, minkä takia esimerkiksi näissä kolmessa kohdassa, mitä sosialidemokraatit ovat nostaneet esille, ei voitaisi tätä esitystä kohtuullistaa. Vaikka näissä kolmessa kohdassa lakiesitystä kohtuullistettaisiin — niin tämä tulorajakysymys kuin myös lasten asema että tämä kolmen kuukauden määräaika — niin silti tämä esitys olisi tiukempi kuin nykyinen lainsäädäntö. Silti tämä esitys olisi tiukempi kuin nykyinen lainsäädäntö. Ja tältä osin toivoisi, että hallituspuolueetkin tulisivat ulos siitä kuoresta, että on pakko tehdä kaikkea pahaa näitä ihmisiä kohtaan ja vaikeuttaa heidän elämäänsä, ja käytäisiin ihan järjellistä keskustelua siitä, minkä takia esimerkiksi näissä kolmessa kohdassa tätä ei voida kohtuullistaa. Onko aivan pakko esimerkiksi laittaa lapset siihen asemaan kuin nyt tämä lakiesitys on todella laittamassa? Tätä toivoisi, että hallituspuolueidenkin edustajat pohtisivat objektiivisesti eivätkä aina ehkä lähtisi tälle samalle polulle, (Puhemies koputtaa) missä te olette jo nyt muuten olleet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-06-16T20:52:33,2016-06-16T20:54:42,Tarkistettu,1.1 2016_70_170,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niinistö aikaisemmin käytti vastauspuheenvuoron puheenvuoroni jälkeen ja ei siinä luonnollisestikaan vihreiden puheenjohtajana kiistänyt sitä faktaa, että vihreät hyväksyivät muun eduskunnan kanssa yksimielisesti vuonna 2010 perheenyhdistämisen ehtojen tiukentamisen. — Kun on niin kovasti julkisuudessa hurskasteltu tällä irakilaisperheen yksittäistapauksella, johon ei sinänsä kannata ottaa kantaa, kun sen kaikkia yksityiskohtia ei tietenkään tiedä, niin se Maahanmuuttoviraston toiminta perustuu siihen lainsäädäntöön, mitä vihreät ovat olleet hallituksessa aikanaan säätämässä. Ja siinä Maahanmuuttovirasto on toiminut täysin asiallisesti ja perustellusti eikä myöskään lähtenyt onneksi siihen julkisuudessa velloneeseen keskusteluun vaan pitäytyi siinä, että luottamuksellisia asioita ei voida julkisuuteen tuoda. Mutta moni muu lähti siihen irtopisteiden kalasteluun. Helsingin Sanomat kritisoi pääkirjoituksessaan, että toimeentuloedellytys ei koske Suomen ja Pohjoismaiden kansalaisten perheenjäseniä. Tämä vasta hauskaa onkin, että he sitä kritisoivat. Hallituksellahan alun perin ajatuksena oli, että tämä tulisi myös kansalaisille, mutta sehän ei silloin medialle tai oppositiolle kelvannut. (Ozan Yanar: Tasa-arvo!) — Tasa-arvo, tasa-arvo ei kerrankaan kelvannut medialle eikä oppositiolle. — Sitten Helsingin Sanomat tosiaan ihmettelee tasa-arvon puutetta tässä kysymyksessä. On kyllä tätä hurskastelua nähty todella paljon tämän keskustelun aikana. Ja edustaja Kantolalle sen verran perustuslakivaliokunnan lausunnosta, että puhuitte siitä aivan totta, kaikki sitaatit pitävät paikkansa, mutta haluan korostaa sitä, että siellä myös tuodaan esille se, että pitää ottaa huomioon tämä lasten hyväksikäytön mahdollisuus, mihin aikaisemmin edustaja Zyskowicz viittasi. Eli tämä niin sanottu ankkurilapsi-ilmiö valitettavasti on ollut totta, ja on toimittu näin, että kun tiedetään, että lapsi helpommin turvapaikan saa, niin sitten hänet lähetetään ensin. Tällaista väylää ei Suomi eikä mikään järkevä, vastuullinen maa ja lapsien oikeuksia kunnioittava maa voi antaa syntyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-06-16T20:54:42,2016-06-16T20:56:46,Tarkistettu,1.1 2016_70_171,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,Myönnän kaksi vastauspuheenvuoroa: edustaja Biaudet ja edustaja Kantola. Sitten taas puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_172,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Mielestäni todellakin on hurskastelua, jos täällä puhutaan, että halutaan estää lasten hyväksikäyttöä sillä, että suljetaan perheenyhdistäminen. Se on kaikkein turvallisin tie lapsille yhdistää heidät perheisiinsä. On ihmiskauppaa, ja muutenkin kun on yksinäisiä lapsia, jotka hakevat turvapaikkaa ja jotka matkustavat maailmalla, niin he ovat erittäin riskialttiita joutumaan hyväksikäytetyiksi, joten ei millään tavoin voi teeskennellä, että on lapsen turvallisuuden puolesta, jos sulkee perheenyhdistämisen. (Ben Zyskowicz: Entä jos on kannustava se järjestelmä, joka lähettää lapsia tänne?) — Ei, pakolaisjärjestelmä ja turvapaikanhakijajärjestelmä eivät tarkoita sitä, että ilmiötä hoidetaan. Käsitellään jokainen tapaus erikseen. Ei voi tehdä signaaleja tai... (Ben Zyskowicz: Eikö?) — Ei, silloin ne eivät turvaa sen yksittäisen lapsen oikeuksia. Silloin ne tekevät jotain muuta, turvaavat omia oikeuksiaan, edustaja Zyskowicz. (Ben Zyskowiczin välihuuto)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-06-16T20:56:54,2016-06-16T20:57:54,Tarkistettu,1.1 2016_70_173,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Elo viittasi perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Se kohta, johon hän viittasi, liittyy tähän yksin saapuneiden lasten tilanteen arviointiin. Täällä selostetaan hallituksen esitystä ja todetaan, että sääntelyn, jossa alaikäisen lapsen toimiessa perheenkokoajana ei vaadittaisi tätä tulorajaa, voidaan perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan arvioida ottavan lähtökohtaisesti paremmin huomioon lapsen edun. Sitten todetaan tämä hallituksen näkemys, että tässä voisi tulla kysymykseen se lasten hyväksikäyttö, kun heitä lähetetään yksin tulemaan, ja sen jälkeen perustuslakivaliokunta omana kantanaan toteaa: ""Tällainen perustelu ei saa kuitenkaan koskaan merkitä lapsen oikeuden toteutumisen vaarantumista."" Tämä on perustuslakivaliokunnan kanta liittyen tähän lasten tulon problematiikkaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-06-16T20:57:57,,Tarkistettu,1.1 2016_70_174,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,Ja sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_175,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Zyskowicz aiemmin tässä salikeskustelussa tänään totesi, meidän on välttämätöntä ottaa lainsäädännössämme huomioon myös se, että kotouttamisresurssimme ovat väistämättä rajalliset. Nyt eduskunnan käsittelyssä on myös lisätalousarvio, jossa maahanmuuton kulut ovat 780 miljoonaa euroa normaalivuotta suuremmat, eli pyydän myös oppositiota ottamaan talouden realiteetit huomioon. Suomella on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden henkilöiden oleskelulupien ja perheenyhdistämishakemusten osalta Pohjoismaiden löysin linja, ja nyt sitä tässä esityksessä korjataan. Norja, Ruotsi ja Tanska ovat muun muassa lyhentäneet turvapaikan saaneiden ensimmäiset oleskeluluvat kolmeen vuoteen ja toissijaista suojelua saaneiden oleskeluluvat yhteen vuoteen. Näissä maissa on myös käytäntönä se, että jatko-oleskelulupa on peruttu, jos ensimmäisen oleskeluluvan päätyttyä syytä kansainvälisen suojelun jatkamiselle ei enää ole. Sitä vastoin Suomessa on jatkettu neljän vuoden oleskelulupien myöntämistä. Arvoisa puhemies! Norjassa ja Tanskassa on lisäksi Itävallan, Saksan ja Hollannin sekä monien muiden EU-maiden tavoin otettu perheenyhdistämisen osalta käyttöön asumisaika ja asuntoedellytys. Hollannissa, Itävallassa ja Saksassa testataan myös puolisoiden kykyä puhua vastaanottavan maan pääkieltä edes alkeellisesti. Näitä ei tässä Suomen lakiesityksessä ole, mutta siirrymme kuitenkin kohti yleiseurooppalaista linjaa. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun vielä: Pidän oikeana ratkaisuna myös sitä, että perheenyhdistämishakemusten tekeminen nettipalvelun avulla ei ole mahdollista jatkossakaan. Se olisi toteutuessaan todennäköisesti moninkertaistanut hakemusten lukumäärän ja lisäksi ruuhkauttanut monen Suomen edustuston toiminnan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-06-16T20:58:58,2016-06-16T21:01:05,Tarkistettu,1.1 2016_70_176,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kantola aiemmin arvosteli, että hallituksen muutosehdotukset ulkomaalaislakiin tulevat paloissa tai pätkittäin. Tilanne on se, että meillä on todennäköisesti vain hengähdystauko turvapaikkakriisissä. Nyt on toimittava ja kiristettävä niitä lakeja, kun ne hakijamäärät perheenyhdistämiseen ovat vielä vähäisiä. Tulevaisuudessa ne voivat olla suurempia. Samasta syystä poistettiin humanitäärinen suojelu, että näitä tapauksia olisi voinut kenties tulla jatkossa enemmän. Tämä on osa johdonmukaista turvapaikkapolitiikkaa, mitä hallitus harjoittaa. Mutta, arvoisa puhemies, mitä tulee näihin aiempiin päätöksiin perheenyhdistämisistä, niin täällä salissa voi heittää melko löysiä kommentteja tähän asiaan, voi arvostella hallitusta asioista, joista itse on ollut päättämässä, mutta lehdistössä onneksi täytyy olla täsmällinen. Tässä on edessäni vasemmistoliiton — jonka edustajia tosin nyt ei ole yhtään paikalla — äänenkannattajan Kansan Uutisten oikaisu omaan uutiseensa perheenyhdistämisestä 9.6.2016, jossa kerrotaan, että toisin kuin lehti aiemmin oli väittänyt, vuonna 2010 hyväksyttiin tämä perheenyhdistämistä koskeva laki yksimielisesti. Nyt ilmeni siis myös, että vasemmistoliitto on ollut tämän kiristyksen takana, joka vaikutti esimerkiksi tämän mainitun irakilaisperheen tilanteeseen. Eikö teitä oppositiossa yhtään hävetä arvostella omia päätöksiänne? 2010 te sentään ajattelitte vielä Suomen kansallista etua. Nytkö te olette valmiita heittämään senkin taka-alalle omassa arvottomassa politikoinnissanne ja puolitotuuksien ja harhaanjohtavuuksien puhumisessa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-06-16T21:01:06,2016-06-16T21:02:50,Tarkistettu,1.1 2016_70_177,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten tänään olemme nytten kuulleet useaan kertaan, oppositio, joka arvostelee tätä hallituksen esitystä, on itse ollut luomassa niitä pelisääntöjä, millä nykyistä perheenyhdistämispolitiikkaa tehdään, ja siinä mielessä me nytten olemme tekemässä niitä töitä loppuun, mitkä olisi pitänyt saattaa jo muun muassa viime hallituskauden aikana valmiiksi. Syy, miksi tätä perheenyhdistämistä halutaan tiukentaa, johtuu yksinkertaisesti siitä, että Suomessa on paljon löyhemmät käytännöt kuin muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa yleensä. Tämä eurooppalainen ja pohjoismainen linja on tärkeää säilyttää, koska muuten tämä vetovoimatekijä Suomen osalta on aivan liian suurta. Nyt, arvoisat kollegat, haluan havainnollistaa, mikä se Suomen vetovoimatekijä on esimerkiksi näitten Irakista tulleiden turvapaikkaa hakevien henkilöitten osalta. Viime vuonnahan meille tuli yli 20 000 irakilaista turvapaikanhakijaa, ja syytä ihmetellään, miksi juuri Irakista tulee eikä sieltä Syyriasta, missä se suurin kriisi on olemassa. Joku aika sitten itsekin näin semmoisen tilaston, että vielä viime vuonna, kun Irakissa kansalaiset hakivat passeja viranomaisilta, keskimäärin 2 000—3 000 passia haettiin päivässä. Tämän vuoden alkupuolella passeja haettiin 12 000 passia päivässä. Suurin yksittäinen syy näitten hakijoitten joukossa, miksi he hakivat passia, oli se, että he haluavat Suomeen. Ymmärrättekö, hyvät opposition jäsenet, että jos 12 000 ihmistä päivässä hakee passia pelkästään Irakissa ja he haluavat tulla Suomeen saakka, niin kyllähän se jostain kertoo, että täällä on jotain sellaista kultaa, mitä kannattaa lähteä vuolemaan? (Eva Biaudet’n välihuuto) Sen lisäksi, kun tullaan sitten vielä tänne Irakiin saakka, niin jokaista, joka saa oleskeluluvan tai pysyvän turvapaikan, kohden tulee noin kolme henkilöä perheenyhdistämisen johdosta tänne maahan. Että nyt jos 10 000 saa tänne turvapaikan tai pysyvän tai väliaikaisen oleskeluluvan, niin voidaan laskea, että 30 000 ihmistä tulee sen lisäksi tänne Suomeen. Ei meillä kestä talous tai kantokyky pelastaa koko maailmaa, vaikka meillä hyvää tahtoa tässä hallituksessa ja maassa onkin. Nytten vaan tehdään (Puhemies koputtaa) järkevää linjausta siinä, että todellisessa hädässä tulijoita (Puhemies: Aika!) voitaisiin auttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-06-16T21:02:53,2016-06-16T21:05:13,Tarkistettu,1.1 2016_70_178,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä lonkalta heittämisen taito on nähty perussuomalaisilta. Lukuja sinne tänne ja uhkakuvia sinne tänne. Te olette tottuneet tällaiseen politiikkaan. Mutta nyt tarvitaan jotain tasoa tähän keskusteluun. Me olemme keskustelleet monta tuntia, ja nyt oikeasti tarvitaan tasoa tähän keskusteluun. Ja minä kyllä ihmettelen tässä, kun minulla on ollut epätodellinen olo minun valintani alusta asti: ollaan oltu yli vuoden tässä uusina kansanedustajina, ja täällä on kansanedustajia, jotka aidosti iloitsevat siitä, että lapset eivät saa olla vanhempiensa kanssa, ja uskomattomia ikään kuin peitetarinoita tässä viljellään. Esimerkiksi edustaja Kankaanniemi sanoi, että kyllä perussuomalaiset haluavat auttaa heikoimmassa asemassa olevia. No, missä teot? Missä teot? Kysyn kolme kysymystä nopeasti. Oletteko te valmiita nostamaan pakolaiskiintiötä? Jos olette, niin ilmoittautukaa nyt saman tien, koska sitä nyt tarvitaan. Toinen juttu, kehitysyhteistyöleikkaukset. Kehitysyhteistyö luo hyvää hallintoa. Oletteko te esimerkiksi perumassa niitä? No, ette tietenkään. Ja kolmas kysymys: aiotteko luoda esimerkiksi humanitaarisia väyliä, koska ihmiset pakenevat maita, joissa on sotaa ja vainoa? Oletteko te valmiita tähän? Ette tietenkään ole. Siis tavallaan kysymys on siitä, että te ette halua, että Suomi auttaa ihmisiä. Jos me olisimme hädässä, me haluaisimme, että meitäkin autettaisiin. Tämä empatian puute on tässä keskustelussa aivan käsittämätön. Ja... Tämä jättää ihan siis sanattomaksi, ja tämä keskustelu on aivan absurdia jälleen kerran. Joo, ei minulla muuta. Mitä muuta tässä voi enää sanoa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-06-16T21:05:14,2016-06-16T21:07:13,Tarkistettu,1.1 2016_70_179,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutama havainto vielä tästä keskustelusta. Hieman ihmeellisiä ovat erityisesti nämä perussuomalaisten näkemykset siitä, että Suomi on ikään kuin liian hyvä maa turvapaikanhakijalle ja meidän on ikään kuin luotava lainsäädäntöä, että näyttäisimme vähän pahemmilta. Tämä on jotenkin semmoisen luontaisen, terveen ajattelun vastaista. Mitä väärää on siinä, että etsii luvattua maata? Mitä väärää on sinä, että haluaa asua maailman parhaassa maassa? Minä vain kysyn. Kysyn vain, mitä väärää siinä on, että joku jossakin ajattelee, että jossakin on Suomi, jossa olisi parempi olla, ja pyrkii sinne? Mitä väärää siinä on? Ihmettelen. Toinen kysymys. Olen pitänyt tätä lainsäädäntöesitystä aika pitkälle perussuomalaisten hankkeena. Mutta nyt, kun edustaja Zyskowicz tuli tähän keskusteluun mukaan, sain lisävaloa kyllä tähän ja ymmärsin, että hän on hyvin ankara tämän lain puolustaja. Se on minulle vähän yllättävää, että kokoomus on niin vahvasti lähtenyt tälle perussuomalaisten linjalle, ja sitä hieman ihmettelen tässä. Joudun jotenkin kyllä tarkistamaan ajatuksiani siitä, miten koen ja näen kokoomuslaisen politiikan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-06-16T21:07:15,2016-06-16T21:08:58,Tarkistettu,1.1 2016_70_180,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,Ja sitten olisi edustaja Zyskowiczin vuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_181,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Laukkaselle haluan alkuun noin yleisellä tasolla sanoa, että silloin kun olen hallituspuolueen kansanedustaja, silloin puolustan hallituksen esityksiä. Tämä on yleinen lähtökohta. Mitä sitten tulee tähän esitykseen, niin täällä on pitkin iltaa käytetty hyviä puheenvuoroja, joissa on korostunut hyvää tarkoittavat näkökohdat, inhimillisyyttä korostavat näkökohdat, ja se on tietysti ihan oikein. Jos ajatellaan niitä turvapaikanhakijoita tai itse asiassa turvapaikan tai oleskeluluvan saaneita, jotka ovat jo Suomessa, niin olen samaa mieltä puhujien kanssa siitä, että kotoutumista edistää se, jos perhe on mukana. Olen samaa mieltä puhujien kanssa siitä, että perheen oleminen täällä tai saapuminen tänne on omiaan ehkäisemään syrjäytymistä, jos puhutaan esimerkiksi näistä lapsista ja nuorista, ja on omiaan ehkäisemään potentiaalista radikalisoitumista, joka olisi seurauksena siitä, että kokee olevansa ulkopuolinen, marginalisoitunut ja yksin. Toisaalta, jos ne määrät turvapaikanhakijoita, jotka Suomeen tulevat, ylittävät moninkertaisesti sen, mitä voidaan ajatella Suomen pystyvän kotouttamaan, niin nämä kaikki samat riskit kotoutumisen epäonnistumisesta ovat käsillä. Meille tuli viime vuonna kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita siihen nähden, mitä viime vuosina on tullut. Me pystymme tällaisen yhden vuoden piikin hoitamaan. Täällä on kerrottu, että lisäbudjetissa 700 miljoonaa laitetaan lisää rahaa. Me pystymme tämän hoitamaan, vaikka esimerkiksi kuntapaikoista, niin kuin hyvin tiedätte, on näidenkin ihmisten kohdalla pulaa. Mutta jos Suomen perheenyhdistämispolitiikka tai muut seikat, jotka vaikuttavat maan houkuttavuuteen määränpäänä turvapaikanhakijoille, poikkeaisivat merkittävästi ja jatkuvasti siitä, mitä tehdään muissa Euroopan maissa ja siitä, mitä tehdään muissa Pohjoismaissa, ja kun täällä on puhuttu siitä, miten inhimillinen mieli käyttäytyy ja toimii, niin on kai aivan selvää, että Suomi olisi yhä useammalle turvapaikanhakijalle se määränpäämaa tilanteessa, jossa Eurooppaan tulee viime vuonna yli miljoona, tänä vuonna ehkä satojatuhansia turvapaikanhakijoita. Jos tämä tilanne on käsillä, että Suomessa selvästi helpommin saa oleskeluluvan, Suomessa selvästi helpommin saa perheensä yhdistettyä siihen maahan ja Suomessa muutoinkin on vastaanotto houkuttavampi, niin on kai aivan selvää, että silloin määrät muodostuvat sellaisiksi, että meidän mitkään kotouttamisvoimavarat eivät riitä. Silloin tapahtuu juuri sitä kotoutumisen epäonnistumista. Silloin tapahtuu kaikkia niitä kielteisiä seurauksia, mitä siitä seuraa. Kun koko muu Eurooppa, kun kaikki muut Pohjoismaat tiukentavat päällä olevassa kriisitilanteessa omia säädöksiään, niin ajatteletteko te todella, että Suomi voisi menetellä toisin ilman, että siitä seuraa mitään? Vai ajatteletteko, että siitä kyllä seuraa se, että Suomeen tulee ei ehkä 30 000, niin kuin viime vuonna, vaan esimerkiksi 50 000 tai 100 000 vuodessa niin kauan kuin tämä kriisi jatkuu, ja ajatteletteko te todella, että suomalainen yhteiskunta onnistuu nämä ihmiset kotouttamaan? Ja jos ei onnistu, niin eikö siitä seuraa kaikkia niitä ongelmia, mitä olette kuvanneet seuraavan siitä, kun kotoutuminen ei onnistu? Eli tässä esityksessä pyritään siihen — tai joudutaan siihen, mitä sanaa vain halutaan käyttää — että meidän on Suomessa seurattava muiden Pohjoismaiden ja muiden Euroopan maiden tekemisiä ja esimerkkejä. Kun edustaja Ville Niinistö aikaisemmin sanoi, että ei ole olemassa mitään näyttöä tällaisten vetovoimatekijöiden merkityksestä, niin eihän se ole totta. Suomen vetovoima tietysti on jo se, että olemme maailman paras maa, mutta kyllä meillä on paljon näyttöä siitä, että jos meidän kriteerimme oleskeluluvan saamiseksi ja kansainvälisen suojelun saamiseksi ovat selvästi höllemmät. Jos meidän perheenyhdistämissäädöksemme ja käytäntömme ovat selvästi sallivammat kuin muissa Pohjoismaissa ja Euroopan maissa, niin totta kai tämä turvapaikanhakijoiden suurempi määrä suuntautuu tänne. (Eva Biaudet’n välihuuto) — Ja kun edustaja Biaudet täällä sanoo välihuudossaan, että tästä ei ole näyttöä, niin edustaja Biaudet, avatkaa silmänne. Viime vuonna Suomeen tuli parikymmentätuhatta irakilaista turvapaikanhakijaa. Kun määrä on näin suuri ja näin poikkeuksellinen, niin heitä aika paljon haastateltiin erilaisissa tiedotusvälineissä, ja tulimme myös tietämään siitä keskustelusta, mitä heidän omassa some-maailmassaan tietoa välitettiin, ja näissä keskusteluissa ja näissä haastatteluissa, edustaja Biaudet — sen voi jokainen tarkistaa — todettiin, että Suomeen on tultu sen takia, että on sellainen käsitys, että Suomeen saa helpommin oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella ja että Suomeen saa helpommin perheensä perässään. Mitä muuta näyttöä kuin elävän elämän antamaa näyttöä te tarvitsette näiden vetovoimatekijöiden merkityksestä? Minun mielestäni tämä käytännön kokemus on parempi näyttö kuin ne akateemiset tutkimukset, joihin te haluaisitte tässä yhteydessä viitattavan, ja luulen, että näitä akateemisia tutkimuksiakin viime vuoden ilmiöstä myöhemmin tulee. No, sitten nämä lapset. Minunkin sydäntäni särkee, kun kuuntelen näitä puheita siitä, miten täällä on yksin tulleita lapsia, jotka eivät saa perhettään tänne. Mutta eikö teitä, jotka eniten kannatte huolta siitä, että perheitä hajotetaan, perheitä rikotaan, lapset eivät saa elää äitinsä, lapset eivät saa elää isänsä, lapset eivät saa elää sisarustensa kanssa, lainkaan häiritse se, että Suomeenkin sadat lapset ovat tulleet yksin alaikäisinä hakemaan turvapaikkaa? Miten nämä lapset ovat yksin tulleet? Mitä te luulette, edustaja Kari? Ovatko he paenneet perheittensä luota, keränneet itse rahoituksen ja maksaneet ihmissalakuljettajille hengenvaarallisesta matkasta? Luuletteko, että näin on käynyt? Luuletteko, edustaja Biaudet, että näin on käynyt, että tämä on se pääsääntö? Vai olisikohan käynyt niin, että näiden lasten perheet ja suvut ovat itse päättäneet erottaa tämän lapsen perheestään, päättäneet lähettää tämän lapsen hengenvaaralliselle, siis sananmukaisesti hengenvaaralliselle, matkalle halki Lähi-idän tai halki Afrikan, halki Euroopan? Eiköhän näin ole käynyt, edustaja Biaudet, perhe on lähettänyt, perhe ja suku on kerännyt varat? Tämän kai me tiedämme sadoista kertomuksista. Tämän tiedän itse asiassa omien tuttavienikin kautta. Jos me ajattelemme tätä tilannetta, niin nythän on kyse siitä, vaikka te ette halua sitä myöntää, onko Suomen lainsäädäntö tältä osin sellainen, että me rohkaisemme ja kannustamme perheitä näin toimimaan, onko Suomen järjestelmä sellainen, että kun lapsen saa hengenvaarallisten vaiheiden jälkeen Suomeen, niin perhe pääsee käytännössä perässä. Jos meidän järjestelmä on sellainen, ja kun me tiedämme, miten inhimillisesti ihminen toimii, niin ettekö te todella vilpittömästi usko, että se kannustaa yhä useampia perheitä toimimaan tällä tavalla? Jos saat lapsen turvallisesti perille, koko perhe pääsee perässä. Ettekö te vilpittömästi usko, että kun lapset haluavat elää vanhempiensa kanssa ja vanhemmat haluavat elää lastensa kanssa, niin tällainen järjestelmä, jossa aina lapsen perässä saa perheen Suomeen, kannustaa menettelemään näin? (Antero Laukkanen: Ja mitähän väärää siinä on?) — Ei siinä ole inhimillisesti ottaen mitään väärää muuta kuin se, haluavatko ne, jotka täällä puhuvat siitä, että lapset erotetaan perheistään, lapset eivät saa elää isänsä, lapset eivät saa elää äitinsä kanssa, ylläpitää järjestelmää, joka tähän rohkaisee ja kannustaa, ja haluavatko he lähettää lapset sellaiselle matkalle, jotka matkat ovat sananmukaisesti hengenvaarallisia. Arvoisa puhemies! Lopuksi edustaja Räsänen kysyi, miksi hallituspuolueet eivät ota kantaa niihin yksityiskohtiin, mitkä hän on nostanut esiin, kuten tämän lasten tilanteen. Äsken otin kantaa tähän lasten tilanteeseen. Mitä tulee tähän kolmen kuukauden aikaan, niin täällä hallintovaliokunnan mietinnön sivulla 12 on tehty täysin selväksi, että jos se kolmen kuukauden määräajan noudattamisen mahdottomuus johtuu suomalaisesta viranomaistoiminnasta, niin silloin tällaisesta määräajasta ei voida pitää kiinni. Täällä esimerkiksi sanotaan näin: ""On selvää, ettei tällaisessa tapauksessa viivästymisestä voi aiheutua luvan hakijalle määräajasta johtuvaa oikeuden menetystä."" Eli tässä hallintovaliokunnan mietinnössä, jonka eduskunta hyväksynee, tämä asia noteerataan ja todetaan, että jos käytännössä se kolme kuukautta ei voi toimia, niin siitä ei voi seurata hakijalle oikeuden menetystä, vaan silloin se määräaika pitää voida ylittää. Aivan lopuksi sanon, että kaikki ne ajatukset, jotka on esitetty pakolaiskiintiön nostamisesta ja hädänalaisimpien ihmisten ottamisesta suoraan pakolaisleireiltä Suomeen, mitä edustaja Yanar esimerkiksi toi esiin, ovat hyviä ja kannatettavia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-16T21:09:04,2016-06-16T21:21:04,Tarkistettu,1.1 2016_70_182,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuntuu hauskalta se, että silloin kun 2011 perussuomalaiset eivät menneet hallitukseen, niin moni esimerkiksi demareissa oli, että kuinka nyt paikoillaan vastuuta. Nyt kun toisten eduskuntavaalien, menestyksellisten vaalien, jälkeen mennään hallitukseen ja käytetään sitä valtaa, mitä niin kovasti on peräänkuulutettu, että miksi et käytä valtaa, kun sitä annetaan, niin sitten sanotaan, että kyllä on kumma, kun tuommoiseen sitä valtaa käytätte. Kyllä se niin on, arvoisat sosialidemokraatit, että perussuomalaiset on itsenäinen puolue, joka käyttää valtaa ihan niin kuin me itse haluamme ja minkä äänestäjät meille mandaatin antavat. Sitä ei kysellä sosialidemokraateilta eikä mistään muustakaan tuulikaapista. Se myös ihmetyttää, että me olemme käyttäneet turvapaikkapolitiikkaan nyt viime ja tämän vuoden aikana yli miljardi euroa. Tämä tuntuu menevän oppositiolta läpi kuin vesi hanhen selästä, mutta sitten kun on yksittäisiä ehkä miljoonien leikkauksia pienimmillään, niin sitten niistä nousee hirveän suuri haloo. Kyllä ihmetyttää se, että eikö teillä ole mitään tulppaa sille, kuinka paljon maahanmuuttoon tai turvapaikkapolitiikkaan voidaan rahaa käyttää, varsinkin kun ajattelee, niin kuin sanoin aikaisemmin, että tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista haluaa tiukentaa turvapaikkapoliittista linjaa. Kyllä minä heitä mieluimmin kuuntelen kuin täällä mölisevää oppositiota. Ja vihreät ja muut, edelleen, kuinka monta turvapaikanhakijaa te haluatte? Niin kuin edustaja Zyskowicz myöskin otti esille tässä, kuinka monta te haluatte? Kertokaa. Meillä on siihen antaa hallituksen vastaus, kuinka monta me odotamme, epäilemme, että tänne tulee, mutta teillä ei ole antaa mitään lukua. Te vain haluatte aina enemmän kuin juuri sillä hetkellä sattuu tulemaan. Hallituksella on yhtenäinen linja. Ei tämä politiikka nyt pelkästään perussuomalaisten politikkaa ole. Tämä on hallituksen yhtenäistä politiikkaa, jota edustaja Zyskowicz ansiokkaasti myös puolustaa. Mikä on demareiden linja? Onko se Antti Rinteen linja, onko se Sanna Marinin linja? En minä tiedä, levällään kuin Jokisen eväät. Ei demareilla tunnu olevan mitään linjaa. Se heiluu vähän sen mukaan, minne tuuli vie. Ja perheenyhdistäminen: väitetään, että me emme sitä kannata. (Puhemies koputtaa) Kyllä kannatamme, jos oikeat ehdot täyttyvät. Silloin kannatamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-06-16T21:21:06,2016-06-16T21:23:18,Tarkistettu,1.1 2016_70_183,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näihin puheenvuoroihin, mitä tässä edellä käytettiin: edustaja Elollekin tiedoksi, että yritin juuri tuossa edellisessä puheenvuorossani käydä tämän aika seikkaperäisesti läpi. Uskon, että kaikki tässä salissa tässä vaiheessa, kun me tiedämme, mikä kansainvälinen tilanne on ja meillä on akuutti kriisi päällä, varmasti haluavat tehdä vastuullista politiikkaa. En ole keneltäkään kuullut täällä, että jotenkin edesvastuuttomia päätöksiä haluttaisiin tehdä. Ja minusta vastuullisuus rakentuu silloin sen varaan, että me huomioimme sen kantokykymme, mistä tässä edellisetkin puhujat olivat huolissaan Tähän joka tapauksessa joudutaan käyttämään julkisia resursseja. Mutta myös siihen vastuullisuuteen kuuluu silloin kohtuus, eli kun me kuitenkin haluamme auttaa niitä kaikista hädänalaisimpia ihmisiä, niin silloin meidän täytyy heitä auttaa. Ja kun nämä kaksi yhdistää, niin siitä tullaan sitten siihen, että kun katsotaan esimerkiksi tätä kyseessä olevaa lakiesitystä, niin ymmärrän sen aivan hyvin, että tässä tilanteessa joltain osin Suomen turvapaikkapolitiikkaa ja perheenyhdistämispolitiikkaa tullaan tiukentamaan. En ole sitä kyseenalaistanut missään aiheessa. Se, mitä olen kyseenalaistanut, on se, onko näissä kaikissa tiukennuksissa ensinnäkään järkeä, ja se, mennäänkö näissä jossain tiukennuksissa liian pitkälle. Sen olen minusta aika selvästi täällä käynyt useampaan kertaan läpi. Ja kun täällä nyt sitten kyseltiin, eikö täällä oppositio muista, mitä itse on ollut päättämässä, niin en ole kertaakaan tämänkään illan aikana kuullut, että kukaan olisi täällä esittänyt, että se lakimuutos, mikä 2010 astui voimaan, purettaisiin. En ole myöskään kuullut, että kukaan olisi täällä esittänyt, että se lakimuutos, se tiukennus, mikä 2012 astui voimaan, poistettaisiin, enkä ajattele, että kukaan tuleekaan esittämään. Tältä osin on minusta hieman väärin väittää täällä, että syntyisi tilanne, että täällä olisi joku porukka, joka haluaa nykyistä lainsäädäntöä hirveästi löysätä, ja sitten on joku porukka, joka haluaa tiukentaa. Käsittääkseni tässä rintamalinjat menevät aika lailla siihen, että täällä on edustajia, jotka haluavat tiukentaa lainsäädäntömme selvästi, sitten täällä on edustajia, jotka haluavat tiukentaa lainsäädäntömme tietyltä osin ja sitten täällä on varmaan myös edustajia, ketkä eivät halua tiukentaa nykyistä lainsäädäntöä ollenkaan. Mutta en ole vielä tavannut yhtäkään tässä salissa, kuka olisi sanonut, että nykyistä lainsäädäntöä pitää löysätä. Ja jos vielä palaan näihin väitteisiin, mitä täällä on kuultu, niin niistä puuttuu ainakin se, kun täällä käytetään nyt sitä kokonaismäärää, kuinka paljon Suomeenkin turvapaikanhakijoita on viime vuonna tullut, että on kuitenkin rehellistä samassa yhteydessä todeta, että kaikki heistä — reilusta 11 000:sta, joista on siis arvioitu, että saavat myönteisen oleskelulupapäätöksen — eivät ensinnäkään edes hae perhettä yhdistettäväksi. Kaikilla heistä ei ole ensinnäkään perhettä, ja vaikka hakisivat perheenyhdistämistä, niin jo niillä kriteereillä, mitä meillä tällä hetkellä lainsäädäntö sanoo, he eivät tule saamaan sitä perhettä koskaan Suomeen. Samassa yhteydessä, kun täällä maalaillaan niitä uhkakuvia, niin olisi mielestäni kuitenkin rehellistä todeta se realismi, mikä näiden lukujenkin takana on. (Mika Niikon välihuuto) — Niin, kyllä. Täällä kun edustaja Niikko nyt välihuutelee, niin kyllä, jokaiseen perheenyhdistämistapaukseen liittyen anotaan yhdistämistä kolmesta henkilöstä. Mutta samassa yhteydessä edustaja Niikko voi tarkistaa sen, montako itse asiassa näistä hakemuksista hyväksytään, ja se on huomattavasti pienempi määrä. Ja se, mikä siellä on taustana, on jo nykyinen lainsäädäntö, joka on monelta osin jo kohtuullisen tiukka. Ja samassa yhteydessä on pakko todeta, kun täällä on nyt viitattu tähän lasten asemaan tai naisten asemaan, että emme voi nyt hyväksyä sitä, että täällä perheenyhdistäminen olisi jotenkin helppoa, että sieltä pääsisivät esimerkiksi naiset ja lapset turvaan. Tosiasiahan on se — mihin tilanne on Euroopassa jo alkanut menemään, kun viesti tulee siitä, että perheenyhdistämisen käytäntöjä tiukennetaan — että naiset ja lapset lähtevät liikkeelle. He tulevat sitten turvapaikanhakijoina, tulevat joka tapauksessa. Silloin ainakin itse ajattelen niin, että minun täytyy kysyä itseltäni, olisiko järkevämpää, että me antaisimme heille turvallisen väylän tulla tänne, vai haluammeko pakottaa heidät sille vaaralliselle matkalle, että tulkaa sitten hakemaan turvapaikkaa, (Ben Zyskowicz: Ai samalle matkalle, mihin lapset on lähetetty?) kun teitä ei voida. Sitten kun täällä tästä lasten asemasta puhutaan ja pelätään tätä niin kutsuttua ankkurilapsi-termiä — mikä mielestäni on hieman virheellinen — niin ei kai siinä ole mitään uutta, että jos perhe on vaarassa, niin jos he pystyvät yhden sieltä pelastamaan, niin pelastavat oman lapsensa. Siinä ei ole varmaan mitään uutta. Jokainen varmasti, suomalainenkin perhe, toimisi siten. Että jos yksi ihminen voidaan lähettää turvaan, niin sitten lähetetään se lapsi. Näin varmasti jokainen meistäkin omien lapsiensa osalta toimisi. Sitten tähän loppuun vielä puuttuisin tähän kolmen kuukauden määräaikaan, mistä täällä keskustelua on käyty. On totta, niin kuin edustaja Zyskowicz hyvin totesi — hallintovaliokunnassa hyvin rehellisesti käytiin se läpi — että mikäli kolmen kuukauden määräajassa tämä perheenyhdistämisen hakemuksen käsittely ja jättäminen ei onnistu ja se johtuu nyt sitten viranomaisesta, niin silloin näitä tulorajoja ei tarkkaan sovelleta eikä myöskään tätä oikeudenmenetystä tapahdu. Mutta siinä samassa mietinnössä myös hyvin todetaan se, että nykyisillä resursseilla tämä kolmen kuukauden määräaika ei ole mahdollista. Se vaatii joka tapauksessa lisäresursseja, mikäli haluamme päästä tähän kolmen kuukauden määräaikaan. Silloin minusta tässäkin on rehellistä todeta, että jos me nyt jo tiedämme, että meillä ei tule meidän lähetystöissämme, esimerkiksi Ankaran lähetystössä, olemaan sellaisia resursseja, millä me tähän kolmen kuukauden määräaikaan pääsemme, niin olisi ehkä järkevämpää jo nyt pidentää sitä määräaikaa joka tapauksessa, jolloin se vastaisi enemmän sitä realismia ja sitä reaalimaailmaa, missä joka tapauksessa olemme. Mutta sitten ehkä tähän loppuun kävisin tätä yleisempää tilannetta läpi, kun täällä kaikki ovat varmaan huolissaan siitä, miten tämä muuttoliikenne Euroopassa nyt kehittyy, mitä kesä tuo tullessaan, minkälainen tilanne Välimeren alueella alkaa jälleen kehittyä. Silloin se vastaus, jos me haluamme tätä eurooppalaista muuttoliikennettä hillitä, ei kyllä löydy meidän omasta ulkomaalaislaistamme, vaan silloin kysymykseen tulee se, millä tavalla me pystymme uudistamaan meidän yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa Euroopassa. Siinä keskeisenä elementtinä on silloin tämä Dublin-järjestelmän uudistaminen, mistä nyt on komissio antanut omat ehdotukset. Siihen valtiot alkavat ottamaan kantaa, ja toivon mukaan tämä prosessi menee maaliin, koska jos me aidosti pystyisimme Dublin-järjestelmällä varmistamaan sen, että jokainen turvaa hakeva Euroopasta todella rekisteröityy ja hakee turvaa siitä ensimmäisestä maasta, johon hän tulee, ja myös tämän ensimmäisen maan vastuulla on tämän hakijan turvapaikka-anomuksen käsittely, niin silloin meillä tällainen hallitsematon muuttoliike läpi Euroopan, läpi monen turvallisen maan, ei toteutuisi. Ja samalla silloin, jotta tähän päästään, on varmaan meidän muiden pakko todeta, että silloin me tarvitsemme myös eurooppalaista taakanjakoa, jolloin sitä taakkaa, mikä kohdistuu tiettyihin jäsenvaltioihin, jaettaisiin. Ja kun täällä nyt todella ollaan niin huolissaan tästä muuttoliikkeestä, niin ne ratkaisut, mitä me tarvitsemme, jotta me pystymme sitä hillitsemään, eivät valitettavasti löydy kyllä meidän omasta ulkomaalaislaistamme, vaan niissä ovat taustalla paljon monimutkaisemmat kansainväliset sopimukset, millä tavalla me vakautamme tietysti tilannetta lähtömaissa, mutta myös se, minkälaisia pelisääntöjä me teemme yhdessä muiden Euroopan maiden kanssa ja noudattavatko kaikki maat niitä sopimuksia ja ennen kaikkea kantavatko kaikki maat sen vastuun, mikä heille kuuluu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-06-16T21:23:18,2016-06-16T21:32:51,Tarkistettu,1.1 2016_70_184,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Laukkanen tuossa aiemmin otti esiin sen, onko väärin hakea itselleen parempaa elämää. Siinä alettiin tulla tähän asian keskeisimpään peruskysymykseen, elikkä siihen, että eihän ole väärin etsiä itselleen parempaa elämää, kunhan sen pystyy itse kustantamaan. Nyt kysymys on siitä, haluammeko me kustantaa sen paremman elämän koko loppumaailmalle, ja siihen meillä ei ole varaa. Tässä on aiemminkin puhuttu tämän maahanmuuttoilmiön kustannuspuolesta. Muistan, kun oppositio ryöpytti hallitusta autoveron alennuksesta. Se 200 miljoonaa käytettiin useampaankin kertaan, kunnes todettiin, että itse asiassa vero tuottaakin enemmän kuin ennen sen laskemista. Hallitusta ryöpytettiin lääkekorvauksista, korkeakoulujen leikkauksista, jotka oikeasti eivät olleet edes leikkaus, vaan ainoastaan nousun taitto. Lukuisia muita toimia on jouduttu tekemään, pakon edessä säästöjä. Kaikkia oppositio on haukkunut. Nyt nämä asiat, jotka mainitsin, yhteenlaskettunakaan eivät mene lähellekään sitä summaa, joka edes viime vuoden turvapaikanhaun hoitamiseen joudutaan laittamaan. Raha vain yksinkertaisesti loppuu. Se summa, mitä siihen meni, oli samaa luokkaa alkuperäisen kilpailukykysopimuksen kanssa, kilpailukykysopimuksen, jonka suunnitteleminenkin aiheutti mielenosoituksia. Missä ovat nyt mielenosoitukset, kun tällaisia rahoja käytetään yksinomaan viime vuoden turvapaikanhaun kustannusten maksamiseen? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!) Nyt tulleiden turvapaikanhakijoiden kotouttaminen on meille käsittääkseni ylittämätön este. Me emme sitä pysty käytännössä tekemään. He eivät pysty työllistymään. Määrä on kymmenkertainen entiseen verrattuna. Entisetkään eivät ole pystyneet työllistymään. Meidän on pakko rajoittaa vetovoimatekijöitä ja tätä määrää, tai meidän kantokykymme loppuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-06-16T21:32:53,2016-06-16T21:34:40,Tarkistettu,1.1 2016_70_185,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Jatketaan kuitenkin puhujalistalla, koska jokainen voi sieltä varata lisää. Edustaja Niikko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_70_186,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyi ihan tulla tänne eteen puhumaan, että saa pidemmän puheajan, jotta pystyy näitä vääriä käsityksiä ja vääriä, virheellisiä kommentteja vähän oikaisemaan. Aivan aluksi on todettava se, edustaja Laukkanen, että ymmärrän, että teillä on tämä lähimmäisenrakkausnäkökulma, niin kuin myös minulla on, mutta en ymmärrä sitä, miten me näemme tämän asian tässä kohti niin eri tavalla. Nimittäin olen aivan samaa mieltä siinä, että eihän siinä ole mitään väärää, että joku hakee Suomesta turvapaikkaa, maailman parhaasta maasta, ja tänne pyrkii. Täysin hyväksyttävää. Jokainen, joka kynnelle kykenee, saa pyrkiä tulemaan Suomeen. Se on aivan luonnollinen tilanne. Kyllä mekin tekisimme aivan samoin, jos me asuisimme jossain tuolla kriisin keskellä tai vaikka kriisin liepeillä, pyrkisimme parempaan maahan. Me tekisimme itsekin sen. Siinä ei ole mitään väärää. Eri asia on se, miten Suomessa valittu kansanedustaja suhtautuu siihen, millaista lainsäädäntöä me teemme siitä, kuinka paljon niitä tulijoita tänne voi tulla ja millä perusteella. Nyt on käynyt hyvin selväksi se, että ne tulijat eivät välttämättä olekaan niitä sotaa pakenevia ja niitä vainottuja henkilöitä, vaan parempaa elintasoa etsiviä, niin sanottuja elintasoliikkujia, elintasoa hakevia henkilöitä. (Välihuutoja) — Hyvin suuri osa niistä. — Tämän todistaa jo pelkästään se, että muun muassa Irakiin hyvin lyhyessä ajassa palautui yli 2 000 turvapaikanhakijaa, jotka peruivat hakemuksensa ja palasivat lennolla Bagdadiin. Samalta alueelta aikaisemmin olivat kertoneet sen tarinan, kuinka he eivät voi sinne mennä, mutta vapaaehtoisesti menivät, ennen kuin saivat päätöksen. Eikö tämä jo avaa meidän silmämme siinä, että tämä systeemi ei vain toimi? Nyt on kysymys siitä, että tämä hallitus haluaa luoda oikeudenmukaisen ja toimivan systeemin sille, että Eurooppaan ei tulla miten tahansa, ei ainakaan Suomeen saakka. Arvoisa puhemies! Miljardi kuluja tästä maahanmuutosta jo tällä hetkellä vuodessa on niin iso summa rahaa, että me emme voi sulkea silmiämme siltä tosiasialta. Esimerkkinä täytyy vaikka heittää, että tänään minulle soitti muun muassa 91-vuotias sotaveteraani Alpo. En sukunimeä mainitse, mutta hän on aikaisemminkin soittanut. Hän kysyi minulta näin: miksi turvapaikanhakija saa enemmän rahaa ja tukea kuin veteraani, joka on Suomen ja suomalaisuuden, itsenäisyyden puolesta taistellut ja tehnyt töitä koko ikänsä? Hän kertoi, että hän on kolme vuotta ollut rintamalla, sodan jälkeen kolme kautta myös raivannut miinoja ja peräti 65 vuotta ollut työelämässä. Nyt kun hänellä on ongelmia, hän ei saa apua edes kaupassa käyntiin mistään ilman hirveätä taistelua, pitää odottaa kaksi viikkoa. Hän on viimeiset kymmenen vuotta syönyt mikrossa lämmitettyä ruokaa kotona. Hän ei saa kotiin siivousapua, koska ei ole kuulemma niin huonossa kunnossa. Hän ei saa edes syöpähoitoa vielä, koska ei ole kuulemma kipuja, vaikka on keuhkosyöpä todettu. Pitää odottaa, että kivut alkavat, ja puhutaan kuukausien jonosta lääkäriin pääsyyn. Hän ei saa happilaitetta, kun hänellä on vaikea hengittää sen keuhkosyövän takia, joka on alkanut, koska se ei ole kuulemma niin paha. Hän kysyi minulta vilpittömästi tänään, kun sattumalta soitti, että miksi hän ei saa apua, mutta kaikkia näitä, jotka tulevat tänne Suomeen, näitä nuoria turvapaikanhakijoita kohdellaan kuin kuninkaita täällä. Tämä on aivan oikeutettu kysymys, jos kansanedustajalle tämmöinen esitetään. Elikkä kysymyshän nyt on siitä, että meillä eivät riitä rahat hoitaa edes omia kansalaisiamme niin kuin me haluaisimme, ja silti me puhumme siitä, että ei voisi olla mitään rajoitteita siinä, kuinka paljon henkilöitä Suomeen saapuu. Arvoisa puhemies! Se, mitä tulee edustaja Räsäsen mainintaan siitä, että meidän tulisi luoda turvallinen väylä tulijoille tänne, että he eivät joudu sinne merihätään tai vaaraan tai esimerkiksi nämä lapset lähetettäväksi tuonne laivoihin näitten siirtolaisten mukana. Tämä kuulostaa vähän samanlaiselta ehdotukselta kuin minkä vihreät ovat esittäneet jo aikaisemmin joissain muissa yhteyksissä, että pitäisi avata lentoyhteys sieltä suoraan tänne ja ottaa ne henkilöt tänne Suomeen ja sillä tavalla vältettäisiin ne vaaralliset merimatkat. Mutta tässä hetkessä täytyy kysyä, millä ihmeen tavalla me valitsemme ne, jotka ansaitsevat sen lottolipun päästä Suomeen. Ja kuinka paljon niitä lottolippuja me sitten antaisimme? Onko niitä tuhat, kymmenentuhatta, satatuhatta, vai onko niitä miljoona, koska Afrikassa odottaa varmasti 200 miljoonaa ihmistä, jotka haluaisivat Eurooppaan päästä? Viime vuonna tuli 1,2 miljoonaa siirtolaista, jotka rekisteröitiin ja tiedettiin, että tuli, puhumattakaan niistä, joista ei tiedetä, kuinka paljon sinne tuli. Tulijoita on edelleen tulossa. Vaikka virta on tällä hetkellä loppunut Turkista Kreikkaan, niin Libyasta on tulossa niin paljon ihmisiä, että sitä kukaan ei pysty tietämään. Jos he kaikki lähtevät liikkeelle, miten heidät otetaan vastaan täällä Euroopassa, miten se asia ratkaistaan. Libyassa on yli miljoona henkilöä pakkautunut odottamaan sinne, että he pääsisivät meren yli tänne Eurooppaan, luvattuun maahan. Ei siinä mitään pahaa, totta kai he saavat tulla luvattuun maahan, mutta miten me suhtaudumme siihen, se on eri asia. Tämän johdosta hallitus tekee erinomaisia lakialoitteita tai hallituksen esityksiä siitä, että jos tänne perheitä halutaan yhdistää, niin pitää pystyä myös elättämään perheenjäsenet. Onko se väärin vaatia heitä elättämään perheenjäsenensä, jos me vaadimme tältä 91-vuotiaalta sotaveteraanilta, että hänen pitää itse ostaa lääkkeensä, hänen pitää itse hoitaa se siivousapu, hänen pitää ostaa itse käteen se ranneke, joka maksaa 40 euroa kuussa ja niin edespäin, ja eläke ei riitä. Hän joutuu säästämään ruuasta. Kuulemma 50 pitää riittää viikon ruokaan. Tämä asettaa meidät aidosti sen kysymyksen eteen, että mitäs jos me hoitaisimme ensin nämä omat kotimaan asiamme kuntoon ja sitten jaamme sitä mannaa, jos sitä on jaettavana. Nyt me jaamme jo sitä miljardien edestä vuodessa, ja mielestäni se on aika paljon. Mitä tulee siirtolaistulvan loppumiseen Dublinin sopimuksen kautta, niin emme me voi luottaa siihen, että tämä kansallinen Euroopan tasoinen ratkaisu tulee koskaan toteutumaan, ei ainakaan siinä ajassa, mikä olisi tarve tämänhetkisen kriisin suhteen. Tälläkin hetkellä noin sata henkilöä viikossa tulee Suomen rajojen ylitse tänne ja hakee turvapaikkaa. Ei tämä loppunut yhtään mihinkään. He tulevat Tanskan kautta, Saksan kautta, Ruotsin kautta. He tulevat eri reittejä pitkin turvallisten maiden läpi ja tulevat tänne, koska ovat kuulleet muun muassa Irakissa, että täällä on mannaa ja kaikki saavat eikä tarvitse tehdä yhtään mitään. Eikö tämä ole jo kohtuutonta puhua, että me autamme turvapaikanhakijoita, jos he tulevat turvallisen maan lävitse? Kyllä meidän täytyy sen verran kansallista politiikkaa tehdä, jos me olemme Suomen kansanedustajia, että me ymmärrämme, missä meidän kantorajamme ovat. Tämä on kyllä nyt tämmöistä periaatteellista keskustelua. Jos ei se kaikille uppoa, niin ei toki voi sille asialle mitään. Mitä tulee tähän väitteeseen, että nämä suurlähetystöt alkavat olla aika kriisissä näitten turvapaikkahakemusten johdosta tai perheenyhdistämisten johdosta, niin se kolme kuukauttahan tarkoittaa sitä, että kolmen kuukauden aikana täytyy hakemus jättää, ja se käsittelyaika muistaakseni on kuusi kuukautta sanotaan nyt vaikka Ankaran suurlähetystössä. Se on totta, että paineet kasvavat monella puolella ympäri maailmaa suurlähetystöissä, mutta tässäkin Suomi on kyllä mielestäni hiukan liian pedanttinen, kun se haluaa noudattaa kuuden kuukauden käsittelyajan pituutta ja on lisännyt budjettiin 6,8 miljoonaa euroa suurlähetystöille nimenomaan perheenyhdistämishakemusten käsittelyjen aikataulussa pysymiseksi. Kyllä me aika paljon kuitenkin teemme näitä myönnytyksiä. Meillä tulee jatkuvasti lisää ja lisää kustannuksia siitä, että me noudatamme kansainvälisiä sopimuksia, mutta jossain vaiheessa meidän täytyy sanoa, että ei enää käy, ei enää riitä. Jos ei tule Euroopan tasoista ratkaisua, niin meidän täytyy tehdä kansallinen ratkaisu ja lyödä rajat kiinni ja sanoa, että yksikään ei tule turva-aseman läpi enää Suomeen, ellei sille löydy maksajaa. Siinä mielessä Euroopan unionin täytyisi kyllä myös kantaa tätä vastuuta osaltaan siinä, että näitä kustannuksia jaettaisiin muidenkin kanssa kuin pelkästään Suomen maksettavaksi. Arvoisa puhemies! Vielä olisin halunnut mainita siitä, että meidän täytyy jollakin tavalla ratkaista se dilemma, miten me voimme Suomessa kotouttaa nämä tänne jäävät henkilöt. Itse en välttämättä usko, että me onnistumme siinä sen paremmin kuin naapurimaa Ruotsi tai monet muut Euroopan maat ovat onnistuneet. Tämä tulee olemaan todellinen haaste. Aivan kuten edustaja Zyskowicz sanoi, meillä on oltava käsitys siitä, millä me saamme ja kuinka monta henkilöä vieraasta kulttuurista kotoutumaan länsimaiseen liberaaliin yhteiskuntaan. Minä en usko siihen, että jos me suljemme silmämme ja toivomme parasta, niin silloin se on tämän kansan etu. Tämän kansan etu on se, että me teemme viisasta politiikkaa, otamme sen verran vastaan ihmisiä tänne kuin pystymme ja ennen kaikkea niitä todellisia hädässä olevia henkilöitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-06-16T21:34:46,2016-06-16T21:44:52,Tarkistettu,1.1 2016_70_187,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä puhutaan lapsista, niin minun mielestäni tässä puhutaan vähän niin kuin kahdesta eri asiasta. Edustaja Zyskowicz puheenvuorossaan avasi tämän asian minun mielestäni aika hyvin, eli osa puhuu jo Suomessa olevista lapsista, ja näiden lasten osaltahan voidaan käyttää harkintaa nyt ja tulevaisuudessa. Mutta sitten se kortin kääntöpuoli: mikäli Suomesta ei poisteta houkuttavuustekijöitä, niin lapset, nimenomaan lapset, altistetaan ihmissalakuljettajien armoille, kun perheet lähettävät lapset ikään kuin ankkuriksi erittäin vaarallisen matkan kautta kohti turvapaikkaa ja perheille parempaa elämää ja elintasoa. Olisin edustaja Yanarille vastannut. Hän kerkesi jo lähteä salista pois, mutta sanon nyt kuitenkin, minkä edellisessä puheenvuorossani jo sanoin tästä pakolaiskiintiön nostamisesta: kyllä toki kiintiöitä voitaisiin nostaa, mikäli rajojen yli kulkeva turvapaikkaturismi saataisiin totaalisesti tulpattua. Silloin meillä rahat riittäisivät siihen paremmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-06-16T21:44:53,2016-06-16T21:46:04,Tarkistettu,1.1 2016_70_188,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä itse näen, että tämän illan aikana täällä on käytetty aika monta rehellistä puheenvuoroa siitä, mikä on se ajattelutapa, mikä on se ihmiskuva ja mikä on se käsitys ihmisten oikeuksista ja yhdenvertaisuudesta, joka tämän esityksen takana on. Minä kiitän erityisesti perussuomalaisia kansanedustajia siitä rehellisestä puheesta ja niistä puheenvuoroista, joita te olette käyttäneet. Te olette rehellisesti kyllä kertoneet, mikä tässä on tämän esityksen perusta. Mutta sitä on hyvin vaikea sulattaa, kun kaikki asiantuntijat — YK:n lasten oikeusjärjestö Unicef, Amnesty, Lastensuojelun Keskusliitto, Punainen Risti, Suomen Mielenterveysseura, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset ja YK:n pakolaisjärjestöt, kaikki tahot, jotka tätä ilmiötä, lasten oikeuksia, pakolaislasten asemaa, turvapaikanhakijalasten oloja tuntevat — sanovat, että tämä toimii lasten etua vastaan, että ei ole kyllä kovin rehellistä siinä kohtaa yrittää maalata tätä esitystä lasten oikeuksia parantavaksi tai lasten etuja ajavaksi. Sitä tämä ei ole. Kaikki asiantuntijat sanovat, että lapsia ei tänne lähetetä, joten tätä ilmiötä ei vuosiin ole ollut, ja nyt sitä käytetään keppihevosena tämmöisten heikennysten eteenpäinviemiseen. Mutta minä haluan kiittää siitä, että täällä on käytetty useita hyvin rehellisiä puheenvuoroja ja ne ovat itse asiassa tehneet hyvin selväksi sen, että meillä on hyvin erilainen ihmisoikeuskäsitys, ja se on tämän erimielisyyden perusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-06-16T21:46:06,2016-06-16T21:47:49,Tarkistettu,1.1 2016_70_189,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä poissa ollessani käytiin keskustelua käsittääkseni ainakin siitä, miten Suomen lainsäädäntö on kehittynyt jo aikaisemmin näissä kysymyksissä. On syytä sanoa ääneen, että meillä on ollut tällainen pakolaisten kannalta hyvin kielteinen ilmapiiri kehittymässä tässä maassa jo pitempään. Nämä aikaisemmat lakimuutokset ovat olleet ongelmallisia, ja myös se, mikä 2010 tehtiin, oli sellainen esitys, jonka vihreät hallituksessa taisteli siihen muotoon, mikä se oli, ja siinä osin hävisimme. Siihen tuli joitain kiristyksiä, joita me olemme sittemmin vaatineet selvitettäväksi, ja on osoittautunut, että jo ne ovat olleet aika merkittäviä rajoittavia tekijöitä. Näitten 2010 ja 2012 voimaan astuneiden muutosten merkittävimmät tosiasialliset vaikutukset ovat olleet siis se, että perheenyhdistäjä ei enää Suomessa voi laittaa prosessia liikkeelle, ja se on ollut suurin yksittäinen asia, joka on vaikeuttanut maahanmuuttajien ja turvapaikan saaneiden kotoutumista. Tämä on oikeasti jo nykytilanteessa merkittävä ongelma, että nämä jonot ovat muodostuneet Ankarassa ja muissa suurlähetystöissä niin pitkiksi ja se prosessi on niin vaikea, että perheenyhdistäminen niillekin, joille sen oikeuden pitäisi kuulua meidän lain mukaan, on käytännössä hyvin vaikeaa. Tässä lakiesityksessä tällaisista hyvin haastavista tilanteista tehdään vielä paljon paljon vaikeampia potenssiin x. Eli se poikkeus, mikä ennen tehtiin lakiin, että on mahdollista hakea perheenyhdistämistä, jos perheen on perustanut Suomessa, vain tulorajojen puitteissa, on esimerkki siitä, mikä tulee jatkossa koskemaan kaikkia turvapaikan saaneita, jos tämä lakimuutos astuu voimaan. Näiden perheiden kannalta se tilanne on jo vaikea, ja he ovat perheen perustaessaan sinällään tienneet, että tällainen riski on olemassa, mutta nyt ollaan kiristämässä lakia sellaiseen muotoon, että kaikki nämä perheet, jotka ovat hajautuneet sodan ja kriisien jaloissa, eivät voi yhdistyä tulorajojen tullessa voimaan toissijaiseen suojeluun eivätkä turvapaikan saaneiden kohdalla. Ja tulorajoja ei ole tarkoitettu näitä ihmisiä varten alun perin. Tämä on hyvin tiukka lainsäädäntö. Tämä koskee turvapaikan saaneita. Sen kolmen kuukauden aikarajan puitteissa näitten jonojen takia ihmiset eivät pysty hakemaan sitä turvapaikkaa ilman tulorajoja. Arvoisa puhemies! Pidän hyvin vastenmielisenä ajattelutapana ajatusta siitä, että sen takia, että meillä on tehty kiristyksiä ennenkin, vietäisiin puheoikeus siitä, että tätä uusinta muutosta ei voisi vastustaa. Se kertoo siitä, kuinka jääräpäisesti tätä esitystä ajetaan läpi. Toivon, että nykylain ongelmat ensiksi selvitettäisiin ja sen jälkeen arvioitaisiin ylipäätään sitä, että tosiasiassa meillä on tarve perheenyhdistämisen helpottamiseen, koska se on se laillinen reitti tulla maahan. Sitten tullaan siihen, mitä edustaja Zyskowicz ja useampi muu edustaja on puhunut näistä vetovoimatekijöistä. Haluan korostaa, että nämä ilmaisut, mitä täällä salissakin on käytetty, ovat aika väheksyviä näiden ihmisten kannalta. Kun tosiasiassa tutkitaan näitä tilanteita ja kun useampi edustaja on puhunut ankkurilapsista tai vetovoimatekijöistä, niin myös alaikäisillä lapsilla on todellisia perusteita ja syitä paeta henkilökohtaista vainoa, ja se on ollut sen perheen etu, että se alaikäinen ihminen on ehkä joutunut lähtemään olosuhteiden vuoksi niin, että hän on tullut yksin tai ajautunut olemaan yksin pakomatkan aikana. Se, mitä minä itse tiedän näistä tilanteista, on, että aika usein ne ovat ne 16—17-vuotiaat pojat, jotka joutuvat pakenemaan tilannetta, jossa heillä olisi edessä pakkovärväys jonkin osapuolen armeijaan tai johonkin puolisotilaallisiin joukkoihin, ja jos he eivät siihen suostu, niin heitä saattaa uhata kuolema siellä, jolloin heillä on henkilökohtainen vainon tilanne päällä. Kun näitä tapauksia on tutkittu, niin kuin edustaja Kari sanoi, niin kaikki nämä järjestöt, jotka tekevät näitten ihmisten parissa töitä, sanovat, että tällainen ankkurilapsi-termi on virheellinen ja tällaisia tapauksia ei tosiasiassa ainakaan vuosikausiin Suomessa ole ollut. Näin ollen koko tämä lakiesitys perustuu sellaiselle ihmiskuvalle ja maailmankuvalle, jossa tavoitteena on rajoittaa ihmisoikeuksia tavalla, jossa Suomeen tuloa pyritään estämään silloinkin, kun se olisi inhimillisesti katsoen oikein — silloin, kun ihmisillä on perusteltu syy yhdistää perhettään, ja silloin, kun se edistäisi hänen omaa kotoutumistaan. Ja tämä on se asia, mitä on hyvin vaikea ymmärtää: miksi keskustan ja kokoomuksen kansanedustajat ovat lähteneet tähän hyvin ihmisoikeuskielteiseen tulkintaan mukaan? Sanon myös lopuksi, arvoisa puhemies, sen, että kun edustaja Niikko puhui, että Suomen on vaadittava EU:lta solidaarisuutta tässä tilanteessa, niin me olemme siitä samaa mieltä. Itse asiassa Suomi on tällä hetkellä se, joka on EU:ssa vastustanut sitä, että luotaisiin solidaarinen, yhteinen ja pysyvä menettely sille, miten EU:n sisällä taakkaa jaetaan, jottei siinä tilanteessa, kun turvapaikanhakijoiden määrä on eri aikoina noussut nopeasti... Nyt meillä on vain nämä väliaikaiset kiintiöt ja aina hätätilaratkaisuja, joilla EU pyrkii näitä tilanteita ratkomaan. Pysyvät kiintiöt siitä, miten turvapaikanhakijoita voidaan prosessissa ohjata eri maihin ja varmistaa, että käsittelyprosessi on tehokas ja eri maat osallistuvat, olisivat myös Suomen etu. Solidaarisuus on myös Suomen etu. Mekin olemme yhdellä EU:n rajalla, ja on täysin mahdollista, että meilläkin tämä tilanne muodostuu sellaiseksi. Meidänkin etu on se, että kaikki maat yhdessä kantavat tässä vastuuta ja muodostetaan solidaariset yhteiset käytännöt. Suomen etu ei ole se, että kaikki pyrkivät minimoimaan ihmisoikeuksien suojaa, vaan se, että kaikki yhdessä tavoittelevat yhteisiä solidaarisia käytäntöjä, ja se, että varmistetaan se, että ihmisoikeudet EU:ssa turvataan, koska viime kädessä se on myös jokaisen tässä maassa elävän ihmisen etu, että meillä on ihmisoikeusmyönteinen tulkinta siitä, miten tässä maassa voidaan elää ja asua. Minä uskon täysin siihen, että talous pärjää parhaiten sellaisessa yhteiskunnassa, jossa yhteiskunta kannustaa ihmisiä yhdistämään oman perheensä työteliäisyyden ja yrittämisen pohjalta ja jossa ihmisillä on mahdollisuus unelmoida siitä, että tulevaisuus on heille henkilökohtaisestikin parempi. Näitä oikeuksia nyt ihmisiltä viedään: viedään sen ajatuksen mahdollisuus, että he voisivat saada rauhan, turvan ja tavallisen arjen, jossa he voivat elää oman perheensä kanssa yhdessä. Nämä eri rajoitukset yhdessä — käytännön rajoitukset ja sitten nämä tulorajoitukset ja lainsäädännölliset rajoitukset yhdessä — muodostavat semmoisen valtavan, valtavan muurin, jonka ylitse näitten ihmisten on epäinhimillistä pyrkiä siihen, että heidän oikeutensa olisivat turvattuja. Kaikki keskeiset järjestöt ovat sanoneet, että tämä esitys laittaa naiset ja lapset kriiseissä yhä heikompaan asemaan ja yhä vaarallisempia reittejä etsimään kohti perheenyhdistämistä. Käytännössä silloin he tulevat hakemaan turvaa näitä Välimeren vaarallisia reittejä pitkin. Näin ollen tämä ajattelutapa siitä, että viedään lapsilta oikeus perheenyhdistämiseen, että se voisi olla lapsen etu, ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa sen lisäksi, että se on myös epäinhimillistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-16T21:47:52,2016-06-16T21:55:21,Tarkistettu,1.1 2016_70_190,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä edustaja Zyskowicz sanoi, että hän on hallituksen edustajana tietysti hallituksen esitysten kannalla, niin ymmärrän sen tietyllä tavalla, mutta eivät kaikki hallituksen esitykset ole hyviä sen tähden, että ne ovat hallituksen esityksiä. Ymmärrän senkin, että edustaja Zyskowicz on niin taitava puhuja, että jos kuolleet voisi herättää puhumalla, niin hän siihen pystyisi, mutta ei se asia, että tämä esitys on erittäin epäoikeudenmukainen, muutu siitä, että se on hallituksen esitys. Edustaja Niikolle: minulla ja edustaja Niikolla on ilmeisesti hyvin erilainen käsitys lähimmäisenrakkaudesta ja erityisesti sen käytännön soveltamisesta, ja tässä emme jaa sitten yhteisiä asioita. Suomeen syntyy 58 000 lasta vuosittain. En ole nähnyt yhtään kriisi-ilmoitusta missään lehdessä, että tänne on tulossa 58 000 uutta ihmistä. Hyvin ne tänne mahtuvat ja menevät kouluihin, eivätkä he myöskään, yksikään heistä, syntyessään tuota yhtään ainoaa euroa eivätkä minkäänlaisia palveluita. Kyllä he syntyvät tänne näihin olosuhteisiin, jotka täällä on heille luotu. En sano, että meidän pitää ottaa tänne miljoona pakolaista. Sanon vain, että Euroopassa asuu 500 miljoonaa ihmistä, ja jos tänne tulee 5 miljoonaa pakolaista, sen ei pitäisi olla meille ongelma mutta se tuntuu olevan meille ongelma sydämen ja mielen tasolla. Tämä keskustelu on hyvä, se on kertonut paljon meistä, niin kuin edustaja Kari totesi täällä. Tärkeä keskustelu, ja varmaan tämä tulee jatkumaan, parin päivän päästä me hyväksymme tämän esityksen, ja nähdään sitten, mihin se käytännössä johtaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-06-16T21:55:22,2016-06-16T21:57:22,Tarkistettu,1.1 2016_70_191,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän ensinnäkin vähän erikoisena semmoista ajatusta, että joillakin olisi tavallaan tietty moraalinen ylempi taso, jolta he voivat alemmalla tasolla oleville sanoa, että kyllä me tiedämme asian paremmin. Minä uskon, että tässä salissa kaikki, jotka ovat tänne kansan valitsemina päässeet, pystyvät puhumaan sillä suulla, mikä mandaatti on, ja tuomaan näkemystä esiin, ja se on tämän salin hieno puoli ja demokratian pohja ja oikeutus. Mitä tulee tähän edustaja Laukkasen ottamaan vertauskuvaan, niin myönnän, että tämä on kyllä mielenkiintoisin vertauskuva, mitä tässä asiassa olen tähän mennessä kuullut, että verrataan tänne tulevia turvapaikanhakijoita Suomeen syntyviin lapsiin tällä tavalla. Mielenkiintoinen, painamme tämän mieleen. Täällä on myös otettu esille, että pitäisi kuulla erilaisia järjestöjä tässä asiassa, ja sinänsähän on kyllä kuultu, asiantuntijalausuntoja hallintovaliokunnassa ja perustuslakivaliokunnassa kuultu. Yksi, jota on kuultu, on muun muassa Maahanmuuttovirasto. Täällä otettiin esille, ettei mitään ankkurilapsia olisi olemassakaan. No, heidän asiantuntijalausunnossaan kyllä tämäkin puoli otettiin esille, tosin ei tällä termillä, mutta joka tapauksessa se asia otettiin esille, että se on todellinen ongelma, jonka hekin ovat huomanneet. Muistaen tämän tutkimuksen, johon olen tässä viitannut, Helsingin Sanomat 21.10.2015, yli 70 prosenttia suomalaisista haluaa, että hallitus tiukentaa turvapaikkapolitiikkaa. Kyllä minä kuuntelen ensisijaisesti Suomen kansaa, joka tämmöisessä tutkimuksessa on näin vastannut, kuin erilaisia järjestöjä ja heidän epäsuoraa linkkiään, mikä sitten sattuu tulemaankaan. Edelleen ihmettelen sitä, että täällä puhutaan, että hallitus tavallaan ottaa liian vähän turvapaikanhakijoita, että tämä on liian tiukka, mutta ei sanota yhtään, kuinka paljon te itse — vihreät, sosialidemokraatit, RKP, kristillisdemokraatit — oikein haluatte turvapaikanhakijoita ottaa. Ruotsalaiset sentään ovat rehellisiä ja sanovat, että kyllä me mielellämme otamme 160 000, mutta en ole kuullut yhdenkään vihreän sanovat, että kyllä vihreät mielellään ottavat 150 000. Te ette sano, koska te tiedätte, että kansa ei kannata sellaista linjaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-06-16T21:57:23,2016-06-16T21:59:27,Tarkistettu,1.1 2016_70_192,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kari sanoi, sanatarkasti, että lapsia ei tänne lähetetä. Tämä ei pidä paikkaansa. On varmasti niin, että alaikäisenä tulevien turvapaikanhakijoiden joukossa on niitä nuoria, jotka edustaja Ville Niinistön kertomalla tavalla pelastetaan siltä, että heidät rekrytoitaisiin johonkin sotilasjoukkoon taistelemaan toisiaan vastaan. Mutta väite siitä, että lapsia ei tänne lähetetä, ei pidä paikkaansa. Me kaikki tiedämme, että perheet ja suvut keräävät varoja ja lähettävät Eurooppaan lapsia. Näistä motiiveista: Olen väittänyt ja väitän edelleen, että jos meidän järjestelmämme Suomessa olisi sellainen, että kun lähetät lapsesi, irrotat hänet perheestä, rikot hänen perheensä — mitä täällä on sanottu nyt tästä lakiesityksestä — ja lähetät hänet hengenvaaralliselle matkalle Eurooppaan, sen jälkeen varmasti muukin perhe pääsee perässä, niin kyllä tämä vain kannustaisi siihen menettelyyn, että yhä useampia lapsia lähetettäisiin siinä toivossa, että perhe pääsee perässä. Tämä ei kerro mitään kielteistä ihmiskuvasta. Se kertoo mielestäni siitä, miten inhimillinen mieli toimii. Edustaja Niinistö ei ollut ilmeisesti paikalla, kun kerroin, että tämä kolmen kuukauden aikaraja ei voi aiheuttaa oikeudenmenetyksiä, mikäli tämän ajan puitteissa johtuen viranomaisten menettelystä tätä hakemusta ei pysty jättämään. Sen takia sanoin, että tämä ei koske, toisin kuin yleisessä keskustelussa kuvitellaan, turvapaikan saaneita eli varsinaisia pakolaisia. Lopuksi sanon, että kyllä voi vastustaa, edustaja Niinistö, sellaistakin esitystä, mitä aikanaan on kannattanut, ja voi katua tekemäänsä esitystä, (Puhemies koputtaa) mutta on sääli, että mediassa on syntynyt semmoinen väärä mielikuva, että tämä voimassa oleva laki olisi nykyhallituksen aikaansaama.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-16T21:59:29,2016-06-16T22:01:41,Tarkistettu,1.1 2016_70_193,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosikausia on ollut tilanne se, että hallituksissa kokoomus on ajanut näitä kiristyksiä. Sisäministeri Holmlund hyvin tunnetusti sillä vaalikaudella äänekkäästi niitten puolesta puhui ja vihreät niitä vastustivat. Sitten jouduttiin etsimään jossain kompromissia, jossa kokoomus ei saanut kaikkia kiristyksiä läpi ja me jouduimme tekemään joitain myönnytyksiä, joita me emme pitäneet hyvinä, mutta niillä torjuttiin sitten esimerkiksi tämmöisiä maassaolon, asumisajan, aikarajoja, joiden jälkeen vasta voisi esimerkiksi hakea näitä perheenyhdistämislupia. Eli nyt kannattaa muistaa se, että siinä, mitä julkisuudessa on puhuttu, me olemme kritisoineet tätä tulevaa lakia ja vaatineet nykytilan ongelmien selvittämistä, koska tästä syystä myöskään Kataisen hallituksessa me emme suostuneet mihinkään uusiin kiristyksiin, koska me olimme vakuuttuneita siitä, että nykytilassakin on oikeusvaltion kannalta ja ihmisoikeuksien kannalta ongelmia, ja me saimme estettyä lisäkiristykset, mutta tämmöistä laajaa selvitystä ei ole julkistettu. Jos sisäministeriö sen meidän hallituskautemme aikana teki, (Puhemies koputtaa) niin sitä ei julkisuuteen tuotu, ja sellainen tarvittaisiin, jotta olisi oikeaa tietoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-16T22:01:43,2016-06-16T22:02:48,Tarkistettu,1.1 2016_70_194,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niinistölle täytyy nyt mainita se, että en minä tarkoittanut sitä, että me pysyvään taakanjakosopimukseen voisimme lähteä mukaan, mehän olemme hyväksyneet nyt tämän vapaaehtoisen taakanjako-osuuden, ja se riittäköön meille, koska sillä me nyt olemme osoittaneet sen, että me haluamme kantaa sitä vastuuta yhdessä, mutta siinäkin me olemme epäonnistuneet, koska emme ole pystyneet vaikuttamaan siihen, keitä tänne tulee. Oleellista olisi, että tänne tulisi sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät sopeutumaan tähän yhteiskuntaan, koska meillä on kuitenkin hyvin erilainen yhteiskunta kuin monella muulla vaikkapa Euroopankin maalla. Ja hallituksellahan on ollut toivomus — ei se mikään salaisuus ole — että olisi tullut vaikkapa jesidejä tänne tai vainottuja kristittyjä, jotka varmasti sopeutuisivat tänne huomattavasti paremmin kuin jotkut muut ryhmät. Sitten, jos tämä Dublin-sopimus ei toimi ja ihmiset tulevat rajojen läpi ja heitä ohjataan vielä valtion tai viranomaisten toimesta eteenpäin Suomeen saakka, niin kyllä silloin maksajan täytyisi olla joku muu kuin Suomen valtio niistä kustannuksista, koska jotkut muut maat eivät ole noudattaneet niitä sopimuksia. Ei tämä Suomi voi olla mikään luvatun maan päätepysäkki, jonne tullaan niin kauan kuin tänne ovet ovat vaan auki. Tästä on kysymys, edustaja Laukkanen, että kyllä meillä pitää joku roti olla tässä omassa valtiossa, että ei tänne tulla vaan kuin jonnekin hollitupaan, marssitaan vaan tuosta rajalta sisään. Että joku järjestys ja oikeus ja kohtuus tässä on se, mitä me haemme. Emme me ole millään tavalla rakkautta vailla olevia päättäjiä silloin, kun me haluamme tehdä jonkunnäköisen rajan tähän kustannustasoon ja siihen ihmisten, tulijoiden määrään. Sitten täytyy myös muistaa se, että jos me onnistumme luomaan senkaltaisen oikeudenmukaisen järjestelmän, niin me myös ennalta ehkäisemme sitä, että ihmiset joutuvat salakuljettajien käsiin tuonne hukkumaan pitkin Välimerta ja se liikenne vain lisääntyy — aikaisemmin sanoin, kuinka paljon sieltä on tulossa. Tänään juuri kuultiin Rajavartiolaitoksen turvalaivalla siitä, että tämmöisessä yhdessä kalastusaluksessa, (Puhemies koputtaa) missä he olivat ottamassa vastaan, oli 250 henkilöä, ja kansipaikka maksoi 2 000 euroa... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Ja nyt minä pyytäisin edustajaa nousemaan rohkeasti pönttöön, mikäli aikoo jatkaa puhetta.] ...ja se ruumapaikka maksoi 500 euroa. Se jos mikä on toimintaa, joka pitää lopettaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-06-16T22:02:49,2016-06-16T22:05:02,Tarkistettu,1.1 2016_70_195,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa herra puheenjohtaja! Olen ihan samaa mieltä edustaja Niikon kanssa siitä, että on hyvä olla nämä pelisäännöt, ei siinä mitään. Kun täällä on nyt Ruotsiin verrattu monta kertaa, niin minä luen tässä nyt, mitä Ruotsissa on hyödytty maahanmuutosta. Viime kesänä valmistuneen selvityksen mukaan maahanmuutto on tuottanut Ruotsille 900 miljardia kruunua eli 90 miljardia euroa vuodesta 1950 lähtien ja tuonut kansantuotteeseen 22 prosentin kasvun. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen arvioi Ylen Ykkösaamussa, että pitkällä aikavälillä Suomeen tulevista suurista pakolaismääristä on hyötyä. Liikasen mukaan ulkomaalainen työvoima tervehdyttää suomalaista väestörakennetta ja auttaa hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Ruotsissa pitkällä aikavälillä tehtyjen selvitysten mukaan maahanmuuttajien kotouttaminen on Ruotsille kannattava investointi. Se lisää kilpailukykyä, kasvattaa ulkomaankauppaa, vahvistaa yrittäjyyttä ja lisää työmarkkinoiden joustavuutta. Lisäksi maahanmuutto nuorentaa maan väestön ikärakennetta. Että silleen Ruotsissa. Ei kauhean huonosti ole mennyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-06-16T22:05:04,2016-06-16T22:06:23,Tarkistettu,1.1 2016_70_196,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_70_197,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme hallituksen esitystä tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Valiokunta on perustellut mietintöään seuraavasti: Hallitus esittää uuden tuomioistuinlain säätämistä. Ehdotettu laki sisältää yleiset säännökset tuomioistuimista ja tuomareista, ja siihen kootaan nykyisin eri tuomioistuimia ja tuomareita koskevissa laeissa ja asetuksissa olevat säännökset. Samalla asetuksen tasoisesta sääntelystä luovutaan. Lakivaliokunta katsoo, että uudistus selkeyttää sääntelyä. Sääntelytapa myös vahvistaa tuomioistuinten asemaa ja riippumattomuutta, mikä on periaatteellisesti tärkeää. Esityksessä on pitkälti kyse voimassa olevien säännösten siirtämisestä uuteen tuomioistuinlakiin, mutta se sisältää myös eräitä periaatteellisia ja käytännön kannalta merkityksellisiä ehdotuksia. Muutosta nykytilaan merkitsee erityisesti tuomareiden koulutuksen kehittäminen, johon nyt keskityn, koska sitä on valmisteltu vuosikausia. Suomessa ei nykyisin ole varsinaista tuomarin tehtäviin pätevöittävää tuomarikoulutusta tai ‑tutkintoa. Tuomarin tehtäviin on perinteisesti pätevöidytty suorittamalla ensin tuomioistuinharjoittelu ja toimimalla tämän jälkeen esittelijänä hovi- tai hallinto-oikeudessa. Tuomarin tehtäviin pätevöityminen tapahtuu siten keskeisesti työssäoppimisen kautta. Valtion virkamieslaissa säädetään virkamiehen yleisistä velvollisuuksista. Tuomarilla ei ole nimenomaista velvollisuutta uransa aikana osallistua koulutukseen. Ja tässä tuli ilmi, että on tuomareita, jotka eivät vuosikymmenten uran aikana ole koskaan osallistuneet koulutukseen, valitettavasti. Koulutuksen järjestämisestä huolehtivat nykyisin tuomioistuimet itse, ulkopuoliset koulutusorganisaatiot ja oikeusministeriön koulutusyksikkö. Järjestelmämme eroaa monesta muusta maasta. Useassa Euroopan maassa täydennyskoulutukseen osallistuminen on tuomareille pakollista. Suomessa se ei toistaiseksi ole ollut. Hallituksen esitykseen sisältyy useita tuomareiden koulutusta koskevia ehdotuksia. Ensinnäkin ehdotetaan, että tuomareiden koulutusta kehitetään nykyistä suunnitelmallisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi. Tämä on tarkoitus toteuttaa yhtenäisellä koulutusohjelmalla, joka koskee kaikkia tuomarinuran eri vaiheita tuomioistuinharjoittelusta tuomareiden täydennys- ja johtamiskoulutukseen saakka. Tuomareilla on esityksen mukaan oikeus ja velvollisuus osallistua koulutukseen. Toiseksi ehdotetaan, että hovioikeudessa, hallinto-oikeudessa, markkinaoikeudessa, työtuomioistuimessa ja vakuutusoikeudessa voi olla määräajaksi täytettäviä asessorin virkoja, joihin nimitetään pääsääntöisesti enintään kolmeksi vuodeksi. Kyse on koulutusvirasta, sillä asessori osallistuu hänelle suunniteltuun koulutusohjelmaan ja suorittaa lopputyön tai loppukokeen. Asessorina toimiminen ja koulutusohjelman suorittaminen ei kuitenkaan ole edellytys tuomariksi nimittämiselle. Kolmanneksi ehdotetaan, että tuomioistuinharjoitteluun sisältyvän koulutuksen suunnitelmallisuutta lisätään. Lisäksi ehdotetaan, että harjoittelupaikat julistetaan haettaviksi vain kerran vuodessa ja haku- ja valintamenettely siirretään perustettavan tuomarinkoulutuslautakunnan tehtäväksi. Neljänneksi ehdotetaan, että tuomareiden koulutuksen suunnittelusta ja koordinoinnista vastaamaan perustetaan uusi elin, tuomarinkoulutuslautakunta. Lautakunnan tehtävänä on huolehtia myös tuomioistuinharjoitteluun ja perustettaviin tuomarinkoulutusvirkoihin liittyvistä tehtävistä sekä tuomareiden täydennyskoulutuksesta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ehdotuksia on kannatettu, mutta niitä on voimakkaasti myös arvosteltu muun muassa asessorin viran, koulutuslautakunnan ja uudistuksen kustannusten osalta. Arvoisa herra puhemies! Yleisesti ottaen lakivaliokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että tuomareiden koulutusta on välttämätöntä kehittää. Tästä oltiin yksimielisiä. Saadun selvityksen mukaan Suomi on yksi neljästä Euroopan maasta, jossa ei ole pakollista tuomarikoulutusta, eli yhtäältä meillä ei ole tuomarin virkaan nimittämistä edeltävää eikä myöskään tuomarinuran aikana käytävää pakollista koulutusta. Nykyisin järjestettävä tuomareiden koulutus on myös hajanaisesti järjestettyä, ja sen laadussa ja määrässä on kansainvälisesti vertaillen kehittämisen varaa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin myös näkemys siitä, että tuomareiden koulutuksen tulisi olla itsenäisen tuomioistuinviraston tehtävä ja että uudistus tulisi toteuttaa vasta, kun Suomeen on perustettu tällainen virasto. Myös lakivaliokunta katsoo, että jos Suomessa olisi itsenäinen tuomioistuinvirasto, tuomareiden koulutusjärjestelmästä huolehtiminen kuuluisi luontevasti tällaiselle virastolle. Hallituksen esityksen antamisen jälkeen tilanne on sikäli muuttunut, että oikeusministeriö on asettanut toimikunnan valmistelemaan tuomioistuinviraston perustamista. Toimikunnan on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi helmikuun loppuun mennessä. Tavoitteena on hallituksen esityksen antaminen eduskunnalla syksyllä 2017 siten, että virasto voitaisiin perustaa vielä tällä vaalikaudella. Lakivaliokunta on tyytyväinen toimikunnan asettamisesta, sillä se on viime vuosina pitänyt tärkeänä, että mahdollisuuksia perustaa tuomioistuinvirasto selvitetään ja asian selvittämisessä kiirehditään. Valiokunta ei kuitenkaan pidä perusteltuna eikä tarpeellisena lykätä tuomareiden koulutuksen kehittämistä odottamaan toimikunnan työn valmistumista ja viraston mahdollista perustamista, koska edellä esitetyin perustein tuomarikoulutuksen kehittämiseen on ilmeinen tarve. Valiokunta kiinnittää huomioita myös siihen, että tuomareiden koulutusta on yritetty viimeisten 20 vuoden, siis 20 vuoden, aikana kehittää usealla eri kokoonpanolla, mutta yksikään ehdotus ei ole johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin. Nyt käsillä on sen sijaan ehdotus, joka on maltillinen ja jossa on pyritty ottamaan huomioon kansalliset tarpeemme ja perinteemme. Valiokunta pitää ehdotettua järjestelmää toteuttamiskelpoisena ja pitää tärkeänä, että edellä mainitun toimikunnan työssä selvitetään mahdollisuutta organisoida se osaksi tuomioistuinvirastoa. Arvoisa herra puhemies! Sitten muutama sana asessorin koulutusviroista. Hallituksen esittämällä asessorijärjestelmällä on tarkoitus korvata esittelijän käyttö ratkaisukokoonpanossa. Tämä poistaa esittelijäjärjestelmän käyttöön liittyviä epäkohtia, koska asessorin virkaan nimitetään kolmeksi vuodeksi ja kyse on tuomarin virasta. Lakivaliokunta pitää muutosta myönteisenä. Asessorin toimivaltaa ei esityksessä ole rajattu ratkaistavien asioiden laajuuden tai laadun perusteella. Poikkeushan tähän on kuitenkin se, että asessori ei voi käsitellä tuomareiden virkarikosasioita. Asessorin toimivallan yleisyys perustuu esityksen mukaan siihen, että kysymys on tuomarin virasta. Asessorin virka on kuitenkin koulutusvirka, johon kuuluu olennaisesti koulutukseen osallistuminen. Tuomarin uran avoimuutta on pyritty lisäämään. Tästä huolimatta tuomarin ura on käytännössä hyvin suljettu, sillä saadun selvityksen mukaan 90—95 prosenttia nimityksistä on viime vuosina kohdistunut tuomioistuinlaitoksessa jo työskenteleviin. Lakivaliokunnan näkemyksen mukaan ehdotettua asessorijärjestelmää koskevat säännökset mahdollistavat sen, että asessorin koulutusvirkaan voi hakeutua kuka tahansa riittävän pätevyyden ja kokemuksen omaava lakimies. Ehdotus ei myöskään merkitse tuomarin uran sulkemista tuomioistuinlaitoksen ulkopuolisilta, koska asessorin koulutusohjelmien suorittaminen ei ole edellytyksenä tuomarin virkaan nimittämiselle. Pätevyys tuomarin virkaan voidaan siten jatkossakin hankkia myös toimimalla muussa tuomarin tehtävään valmiuksia antavassa lakimiestehtävässä. Ja sitten, arvoisa puhemies, erittäin lyhyesti vielä tuomarinkoulutuslautakunnasta. Esityksen mukaan tuomarinkoulutuslautakunta vastaa koulutuksen suunnittelusta ja koordinoinnista sekä huolehtii tuomioistuinharjoitteluun ja perustettaviin tuomarin koulutusvirkoihin liittyvistä tehtävistä ja tuomareiden täydennyskoulutuksesta. Lautakunta olisi oikeusministeriön hallinnonalalla oleva riippumaton elin. Esityksen mukaan tavoitteena on, että tuomarinkoulutuslautakunta kykenee nykyistä suunnitelmallisemmin ja laadukkaammin tukemaan tuomioistuinlakimiehen osaamisen kehittymistä kunkin yksilölliset tarpeet ja osaaminen huomioon ottaen. Lakivaliokunta toteaa, että tuomarinkoulutuslautakunnan tehtävät ovat varsin moninaiset ja laaja-alaiset. Ja sitten kustannuksista lyhyesti. Hallituksen esityksessä koulutusjärjestelmän kehittämisessä arvioidaan syntyvän lisäkustannuksia yhteensä 700 000 euroa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa uudistuksen kustannuksista on esitetty kuitenkin myös toisenlaisia näkemyksiä, tuotu esiin, että kustannukset olisivat esitettyyn verrattuna moninkertaiset. Lakivaliokunta on pyytänyt koulutuksen kehittämisen kustannuksista lisätietoa sekä oikeusministeriöltä että valtiovarainministeriöltä. Lisäselvityksessä päädytään hallituksen esityksessä esitettyihin kustannusarvoihin. Tuomarien koulutuksen kehittämisestä aiheutuvien kustannusten tarkka arvioiminen on haasteellista. On kuitenkin ongelmallista, että kustannusten määrästä valiokunnalle esitetyt arviot eroavat merkittävästi toisistaan. Sen vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä, että näitä kustannusvaikutuksia ja niiden kehitystä seurataan. Tästä on annettu myös lausuma. Ja sitten vielä lopuksi päällikkötuomareista ja heidän määräaikaisista viroistaan. Päällikkötuomareiden virkaan voidaan nykyisin nimittää vakinaisesti tai määräaikaisesti. Nyt ehdotetaan, että päällikkötuomarit nimitetään seitsemän vuoden määräajaksi lukuun ottamatta korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttejä. Päällikkötuomarin viran määräaikaistamisen arvioidaan edistävän sitä, että tuomioistuin voi toimia mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Taustalla on myös se, että päällikkötuomarin valta on viimeisten vuosien aikana kasvanut. Samalla tässä tulee kuitenkin turvata päällikkötuomarin riippumattomuus. Tästä on esityksessä huolehdittu siten, että päällikkötuomari on toimikautensa ajan erottamaton, kuten muutkin tuomarit. Arvoisa herra puhemies! Tässä on lakivaliokunnan mietinnön pääkohdat. Tämä on aika laaja esitys, mutta lakivaliokunta kaikesta huolimatta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä. Tämä päätös ja mietintö ei ollut yksimielinen, mutta tästä varmaan kuulemme kohta lisää.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+6.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-06-16T22:06:45,2016-06-16T22:18:35,Tarkistettu,1.1 2016_70_198,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys ja kokonaisuus on varmasti yksi isoimpia uudistuksia, joita tämän eduskuntakauden aikana on laadittu ja joka on nyt tulossa päätökseen. Tietyllä tavalla on vähän harmi, että se täällä keskellä yötä nyt sitten käsitellään, kun se on niin merkittävä uudistus. Lämmin kiitos ensinnäkin valiokunnan puheenjohtajalle, joka hyvin kärsivällisesti tätä prosessia ohjasi. Tämä ei ollut ollenkaan helppo paketti. Jo sen lukeminen ja sisäistäminen vaati paljon aikaa ja perehtymistä, keskustelua ja asiantuntijoiden kuulemista. Erityinen kiitos myös valiokuntaneuvoksille, jotka hyvin huolella kuuntelivat keskustelua ja saivat minusta hyvin kirjattua tähän mietintöön myös nämä kaikki keskeiset muutostarpeet, joita tähän jäi. Itse toivoin, että olisi saatu yksimielinen mietintö, koska tämä oli niin iso kokonaisuus. Yli neljä vuotta on valmisteltu tätä ja nyt pitkä aika myös valiokunnassa. Olisi ollut hienoa ja arvokasta, että olisi syntynyt yksimielinen mietintö, mutta näin ei aina käy, ja voi olla myös niin, että sitten juuri sieltä vastalauseista jää ikään kuin jälki niistä muutostarpeista, jotka tähän jäävät. En sitäkään pidä huonona. Tämä laki, niin kuin puheenjohtaja tämän hyvin esitteli, on kyllä tarpeellinen, koska se kokoaa tämän hajanaisen lainsäädännön tuomioistuimista ja sen tehtävistä ja hallinnosta nyt ikään kuin yhteen lakiin. Valiokunnassa meillä isompia pohdintoja aiheutti tämän uudistuksen rahoitus, josta oli hyvin monenlaista näkemystä, ja jouduimme siihen monta kertaa palaamaan, mikä on sitten se todellinen linja. Sen takia tähän tuli selkeä kirjaus, että seurataan sitä huolella ja saadaan selvitykset rahoituksen osuudesta. Myöskään tämä asessoreihin sekä tuomarikoulutukseen liittyvä säädäntö ei ollut ihan yksinkertainen asia. Niin kuin puheenjohtaja totesi, jo 20 vuotta sitä on yritetty saada, eikä se helppo ollut meillekään. Ja sen takia, kun tuli ilmi, että oikeusministeri on jo asettanut työryhmän, jonka tavoitteena on tuomioistuinviraston perustaminen, niin todettiin, että on hyvä tähän mietintöön laittaa myös näkyviin se, että jos se perustetaan, niin olisi suurta viisautta laittaa tämä tuomarikoulutus sen sisään, ikään kuin riippumattomaan elimeen. Tästä uudistuksesta olisi paljon, paljon, paljon sanottavaa, mutta se on laaja ja sen voi itse lukea. Tässä ehkä nämä asiat, joihin halusin itse kiinnittää huomiota. Kristillisdemokraatit eivät menneet mukaan eriävään mielipiteeseen tästä, koska koimme, että tämä on tärkeä uudistus ja ne keskeisimmät kriittiset huomiot kuitenkin saatiin hyvin kirjoitettua mietintöön sisään. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-06-16T22:18:48,2016-06-16T22:22:29,Tarkistettu,1.1 2016_70_199,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ajattelin yrittää ihan lyhyesti täältä paikalta, koska valiokunnan puheenjohtaja ja myös kollegani itse asiassa esittelivät erittäin ansiokkaasti tämän hallituksen esityksen ja meidän valiokunnan mietinnön myös niiltä osin kuin ne herättivät keskustelua ja haasteita. Ja mielestäni on ehkä aika kuvaavaa, että lakivaliokunnan työskentelyssä itse asiassa hyvin monesti me pystymme löytämään yhdessä ne haasteet ja ne ongelmakohdat ja niistä ei välttämättä olla kovin erimielisiä — varmaan sellaisiakin paikkoja on. Mutta tässä tilanteessa erityisesti tietenkin herätti kysymyksiä tämä tuomarikoulutus ja ei vain meidän valiokunnan piirissä, vaan ennen kaikkea tuomareissa kaikista oikeusasteista. Tämä tietenkin on sellainen ryhmä, joka ei ole mikä tahansa lobbari, vaan aiheuttaa kyllä mielestäni tämän uudistuksen toimivuudesta erittäin suuren kysymyksen, joka on otettava ja kuunneltava vakavasti. Myös heidän mahdollisuutensa vaikuttaa mahdollisen perustettavan itsenäisen tuomioistuinviraston kautta on mielestäni asia, joka olisi erittäin tärkeä. Ja kun kerta hallitus on luvannut, että esitys sellaisesta tuotaisiin eduskuntaan syksyllä 2017, niin minun ja meidän eriävän mielipiteemme allekirjoittajien mielestä kysymys on niin suuresta uudistuksesta ja niin tärkeästä uudistuksesta, että kannattaa odotuttaa sitä uudistusta ja siihen yhteyteen sitten valmistella, tuomareiden myötävaikutuksella tietenkin, sitä tuomarikoulutusta niin, että se ei sulkisi esimerkiksi tuomariuralle rekrytointia muualta kuin tästä koulutuksesta vaan että se olisi mahdollisimman avoin, (Puhemies koputtaa) että myös esimerkiksi ansioituneet asianajajat (Puhemies koputtaa) voivat tulla sen piiriin. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Nyt minä pyytäisin edustajaa siirtymään puhujapönttöön.] Ajattelin lopettaa, kiitoksia. En vie sen enempää aikaa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-06-16T22:22:33,2016-06-16T22:24:59,Tarkistettu,1.1 2016_70_200,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä on paljon hyvää. Tavoitteena on kodifikaatio, ja nyt on hyvä, että nämä säännökset löytyvät samasta opuksesta ja asetustasosta luovutaan. Pidän myös hyvänä sitä, että nämä laamannien virat tulevat määräaikaisiksi. Minusta johtamiskulttuurissa on motivaation säilyminen tärkeää, ja todennäköisesti tämä tulee sitä edistämään. Nyt kun ne ovat olleet pitkäaikaisia, niin on kyllä välillä näkynyt myös se, että on oltu ikään kuin kehityksen jarruna, ja sitten se, että ei ole enää oltu niin valmiita reagoimaan uudistuksiin kuin olisi ollut tarvetta. Mutta se, mitä kritisoin, on sitten tämä tuomarikoulutusosio tässä. Kyllä tuolla asiantuntijakuulemisissa kävi esille, että se ei ole taloudellisista syistä realistinen. Tällä asessorijärjestelmällä lisätään määräaikaisten tuomareiden määrää, rikotaan samapalkkaisuusperiaatetta ja suljetaan tuomarin ura tuomioistuinlaitoksen ulkopuolisilta hakijoilta. Koulutettaville maksettaisiin alempaa palkkaa kuin muille tuomareille, vaikka he käytännössä tekisivät kuitenkin samoja töitä. Eli tuolla kuulemisissa tuli esille, että kyseessä on käytännössä halpatuomarijärjestelmä. Tämä johtaisi siihen, ettei alempipalkkainen koulutusvirka houkuttelisi kokeneita lakimiehiä, ja asessoreitten valintamenettely on myös työläs ja byrokraattinen. Tämä esittelijäjärjestelmä tulisikin säilyttää nykyisenkaltaisena, jotta työn mielekkyys säilyy, ja näitten asessorivirkojen asemasta tulisi perustaa tuomareiden virkoja. Notaarien osalta pidän myös ongelmallisena sitä, että kun notaarit ovat tähän asti hakeutuneet sille käräjäpaikalle, missä ovat halunneet tämän auskultoinnin suorittaa, niin jatkossa tämä tuomarinvalintalautakunta hoitaisi tämän valinnan kerran vuodessa ja sitten valitsisivat nämä 120—130 notaaria. Ja en kyllä pidä hyvänä menettelynä sitä, (Puhemies koputtaa) että se keskitetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-06-16T22:25:00,2016-06-16T22:27:09,Tarkistettu,1.1 2016_70_201,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Uudistus on todellakin iso ja ehkä jopa historiallinen, ja siksi ehkä on syytä myös näin perustuslakivaliokunnan jäsenenä katsoa tätä prosessia eduskunnassa. Kiinnitimme omassa valiokunnassa huomiota siihen, miten turvaamme oikeudenmukaiset oikeudenkäynnit jatkossa ja myös viivytyksettömän käsittelyn. Tähän liittyvät tietysti perusoikeudet ja niiden merkitys. Ne ovat, kuten tiedämme, oikeusvaltion kulmakiviä. Käsittelyajat eivät saa Suomessa venyä kohtuuttomiksi. Valiokunnassa korostimme myös sitä, että tuomioistuinten ja muiden oikeusturvan toteuttamisesta vastaavien viranomaisten perusrahoitus on turvattava riittävällä tavalla hankalissakin taloustilanteissa. Asiantuntijat olivat huolissaan. He olivat todella huolissaan siitä, että resurssit ovat todella ohuet ja tiukat. Huoli on myös alan koulutuksesta ja sen houkuttelevuudesta. Miten houkuttelemme jatkossa opiskelijoita, lahjakkaita oikeustieteilijöitä alalle? Ja viime kädessä kyse on myös laajemmin vallan kolmijako-opista ja siitä, että tuomioistuimet pysyvät riippumattomina, ja siitä syystä haluamme kiinnittää tähän huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+6.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-06-16T22:27:10,2016-06-16T22:28:51,Tarkistettu,1.1 2016_70_202,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä niihin kiitoksiin, joita tässä valiokunnan puheenjohtajalle ja valiokuntaneuvosten työlle annettiin. Tätä käsiteltiin pitkään, kuultiin iso joukko asiantuntijoita, ja kyllä pitkään pyrittiin myös yhtenäiseen näkemykseen, ja työskentely oli kaiken kaikkiaan hyvää. Tässä käytiin hyvin läpi tähän asessorijärjestelmään liittyviä ongelmia ja sitä kritiikkiä, mitä se on saanut, mutta kyllähän suuri huoli liittyi tämän koulutuslautakunnan mahdollisuuksiin toimia ja siihen, onko sillä oikeasti edellytyksiä hoitaa niitä tehtäviä, joita sille oltiin tässä uudessa systeemissä nyt siirtämässä. Ja kun kesken tämän käsittelyn vielä tuli se, että tämä työryhmä oikeusministeriöön perustettiin tätä tuomioistuinvirastoa perustamaan ja tosiaan tämä järjestelmä on tavoitteena saada pystyyn jo ensi vuonna, niin on hyvinkin perusteltua, että tämä vuosi oltaisiin tässä voitu odottaa, kun asia on näin pitkään ollut valmisteilla. Sen takia yhdyin tähän eriävään mielipiteeseen, mutta kaiken kaikkiaan valmistelu on ollut todella hyvää ja keskustelu on ollut todella hyvää ja on myös hyvä, että valiokunnan mietintöön näitä huolia myös nostettiin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+6.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-06-16T22:28:53,2016-06-16T22:30:18,Tarkistettu,1.1 2016_70_203,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos valiokunnan jäsenille ja varajäsenille tästä hyvästä keskustelusta. Ihan muutama asia. Valiokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Biaudet esitti tämän tuomioistuinviraston asian. Toki olen ihan samaa mieltä, että jos meillä olisi päätös, että se ihan oikeasti perustetaan, eihän tässä olisi mitään järkeä tietenkään tätä koulutusta panna käyntiin nyt. Mutta kun tässä on vasta nyt työryhmä perustettu eikä näinä taloudellisesti ankeina aikoina ole niin muotia perustaa uusia virastoja ja kun on nyt 20 vuotta tätä koulutusjärjestelmää koetettu saada toimeen, niin minä pelkään sitä, että jos sitä virastoa ei sitten perustettaisikaan, niin menisi taas 10 vuotta eteenpäin. Sen takia olisi nyt ihan hyvä saada tämä homma liikkeelle. Ja tosiaan sitten jos tämä virasto toivottavasti perustetaan vielä tällä vaalikaudella, näin positiivisesti ajatellen, ilman muuta sinne siirrettäisiin nämä koulutusasiat. Ilman muuta näin, mutta nyt saadaan niin kuin potku tälle asialle, että saadaan tämä homma liikkeelle. No, sitten edustaja Skinnari ihan perustellusti esitti huolensa tästä tuomioistuimien rahoituksesta. Yleisillä tuomioistuimilla on tällä hetkellä semmoinen 3,1 miljoonan gäppi tässä rahoituksessa. Siis on välttämätöntä, että se pitäisi heti saada. Uskon, että tuossa budjettiriihessä siihen asiaan varmaan palataan — tai on pakko palata, koska mehän puhumme meidän yhteiskunnan peruselementistä eli oikeuslaitoksesta. Täytyy turvata, että se näinä vaikeina aikoina toimii tehokkaasti ja ihmisten oikeusturva turvataan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+6.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-06-16T22:30:19,2016-06-16T22:32:08,Tarkistettu,1.1 2016_70_204,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Ihan vähän jäi kesken. Jatkan notaarien valinnan osalta: nykyisin tämä haku on mahdollista ympäri vuoden, ja se on kyllä joustavampaa ottaen huomioon, että yliopistosta myös valmistutaan mihin vuodenaikaan tahansa. Nyt tässä väistämättä tulee sitten työttömyysjakso, jos valmistuu esimerkiksi alkuvuodesta ja tämä haku on vasta sitten loppuvuodesta näihin virkoihin. Tämä tuomarinkoulutuslautakunta herätti keskustelua siitä, onko se jo valmiiksi aliresursoitu eli onko sillä tosiasiallisesti edellytyksiä edes hoitaa tehtäviään. Lautakunnalle suunnitellut tehtävät eivät kyllä myöskään sovellu sivutoimiselle lautakunnalle. Eli lähtökohta oli, että erillisiä toimielimiä ja päätöksiä niiden tehtävistä, henkilöstöstä ja henkilöstön määrästä ei tulisi tehdä kuin vasta tämän tuomioistuinkeskusviraston perustamisen yhteydessä. Korostan vielä tuota halpatuomarijärjestelmää, että kun pyrkimyksenä on päinvastoin ollut päästä eroon eri palkoista ja palkkaluokista, niin nyt tässä sitten mennäänkin ikään kuin väärään suuntaan, ja se ei ole hyvä kehitys. Sitä on myös mietitty, miksi tähän ei ollut otettu ylimpiä tuomioistuimia, korkeinta oikeutta ja korkeinta hallinto-oikeutta. Niitä lakeja on uudistettu aika vastikään 2005—2006, ja tietenkin tuolla taustalla kummittelevat myös korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden yhdistämissuunnitelmat tulevaisuudessa. Ja tietenkin erityistuomioistuimen luonne myös korostaa tätä tehtävää. Mutta näillä sanoilla toivon tietenkin, että tuo tuomioistuinvirasto tulee, ja koulutus on tietenkin tuomareille lähtökohtaisesti tärkeä asia, että kaikkien osalta kannustetaan siihen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-06-16T22:32:10,2016-06-16T22:34:03,Tarkistettu,1.1 2016_70_205,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp," Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Minäkin ehkä olen optimistisempi ja toivon, että tuomioistuinvirasto voidaan saada aikaan, ja lupaamme tukea sitä työtä sitten, kun se etenee. Ja siinä mielessä olemme varmasti kaikki samaa mieltä, että tuomarikoulutus on erittäin odotettu ja erittäin tärkeä. Olen vain huolissani myös siitä, että jos se tulee, niin vuotta ennen tehdään sitten erilaisia muutoksia, mikä sitten omalta osaltaan rasittaa myöskin oikeuslaitosta ja sen voimavaroja. Siksi ehkä sitten päädyin kuitenkin tähän optimistiseen odotukseen. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-06-16T22:34:04,2016-06-16T22:34:45,Tarkistettu,1.1 2016_70_206,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos valiokunnan puheenjohtajalle, edustaja Tolvaselle siitä, että otatte — ja tiedänkin, että otatte — vakavasti tämän taloudellisen tilanteen ja siihen liittyvät uhat. Ei ole kaukana se tilanne, että meillä tulevat vastaan Suomea velvoittavat ihmisoikeussopimukset, ja monessa mielessä ovat nyt jo tulleet esimerkiksi käsittelyaikojen osalta. Silloin kysymys kuuluukin, kuinka pitkälle voimme näissä säästöissä mennä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+6.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-06-16T22:34:47,2016-06-16T22:35:22,Tarkistettu,1.1 2016_70_207,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen  esitys   eduskunnalle  joukkorahoituslaiksi  sekä  eräiksi  siihen  liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 46/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 15/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia.  Käsittelyn  pohjana  on  talousvaliokunnan  mietintö  TaVM 15/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_70_208,70/2016,2016-06-16,16.00,22.44,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys   eduskunnalle  joukkorahoituslaiksi  sekä  eräiksi  siihen  liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 46/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Joukkorahoituslaki on hyvä laki, ja olen todella iloinen, että se on nyt näin pitkällä. Se tulee olemaan todella iso työkalu meille suomalaisille etenkin kasvun ja yrittäjyyden näkökulmasta. On tietysti hieman sääli, että käsittelemme sitä nyt tähän aikaan illasta, koska tästä tulisi keskustella enemmän. Kysymys on kuitenkin suomalaisesta yrityselämästä ja sen rahoituksesta. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee uusia rahoitusmuotoja. Suomalaisten yritysten ja innovaatioiden kasvu on liian usein kiinni edelleen pääomien puutteesta. Suomessa pääomasijoittaminen on kehittynyt mutta edelleen jäljessä muista maista. Samalla hallituksen leikkaukset muun muassa Tekesin rahoituksesta näkyvät ja tuntuvat. Joukkorahoitus onkin toivottu vaihtoehto nykyisten rahoitusmallien yhteyteen. Liikepankit eivät valitettavasti usein ole pienten eivätkä keskisuurtenkaan yritysten kavereita. Vedotaan muun muassa Basel-sääntöihin ja muihin ja mennään edelleen entistä kauemmaksi pienistä ja jopa keskisuurista yrityksistä. Muun muassa Ruotsissa ja muualla maailmassa joukkorahoitus on ollut paljon kehittyneempää, ja meillä on vielä matkaa tässäkin asiassa. Mutta mitä kaikkea joukkorahoituksella voi tehdä? Miksi se on niin iso asia? Usein, jos katsomme maailmalta esimerkkejä, joukkorahoituksen luonteeseen sopii sellainen kohde, joka on tunnepohjainen: on tunne lähteä investoimaan piensijoittajana johonkin omasta mielestä mielenkiintoiseen ja hyvään asiaan. Mutta on myös tosiasia, että meillä Suomesta puuttuu paljon oman pääoman ehtoista rahoitusta, ja sillä saadaan sitten muita ammattisijoittajia mukaan. Näin ollen näen, että joukkorahoituksella voidaan tulla mukaan esimerkiksi Finnveran, Teollisuussijoituksen tai sitten yksityisten enkelisijoittajien tai muiden ammattimaisten sijoittajien kokonaisuuksiin. Lainsäädäntöhanke lähtee siitä, että se koskee alle 5 miljoonan euron sijoituksia. Silloin usein puhutaan olemassa olevasta liiketoiminnasta tai sijoittamisesta aloittaviin yrityksiin. Mutta miten tätä toimintaa valvotaan, ja kuka sitä valvoo? Talousvaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että valvonnan pitää olla selkeää ja uskottavaa. Talousvaliokunta esitti, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto poistetaan laista ja mukaan otetaan myös kuluttaja-asiamies, jos asiakkaana on kuluttaja. Finanssivalvonnan rooli on tässäkin merkittävä. Talousvaliokunta kiinnitti huomiota myös siihen,  että myös pienten joukkorahoitusta tar- joavien yritysten pitää pystyä tulemaan markkinoille. Tämä ei saa olla vain isojen toimijoiden, isojen rahoituslaitosten pelikenttä tulevaisuudessa. Vielä lopuksi, arvoisa puhemies, esimerkkejä siitä, mitä joukkorahoituksella voidaan tehdä: Sillä voidaan tehdä muun muassa tuotekohtaista kehittämistä. Sillä voidaan kokeilla erilaisia tutkimus- ja kehityshankkeita, jopa brändejä, jopa luovan alan hankkeita ja luoda sellainen kokonaisuus testata sitä, tehdä sitä hallituksenkin paljon aivan oikein painottamaa alustataloutta, kokeilutaloutta testata asioita. Ja jos joku asia toimii, se voidaan sitten käynnistää varsinaiseksi liiketoiminnaksi. Eli kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, tämä on hyvä hanke, hyvä laki, ja uskon, että tästä on vielä paljon iloa meille suomalaisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2016+12.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-06-16T22:37:44,2016-06-16T22:42:48,Tarkistettu,1.1 2016_71_1,71/2016,2016-06-16,22.53,23.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  Eduskunnalle  laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa>>>Hallituksen esitys HE 97/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 12/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_71_2,71/2016,2016-06-16,22.53,23.03,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  Eduskunnalle  laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa>>>Hallituksen esitys HE 97/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2016 vp," Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on varsin pikaisella aikataululla valiokunnassa käsitelty lakiehdotus. Reilu viikko sitten valiokuntaan lähetettiin esitys, jolla rajataan kuntien ja kuntayhtymien oikeutta tehdä merkittäviä investointeja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla. Lisäksi laajoihin ja pitkäaikaisiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtyihin sopimuksiin, eli käytännössä ulkoistamissopimuksiin, tulee sisällyttää irtisanomisehto. Lainsäädännön tarkoituksena on turvata hallituksen päättämän sote-uudistuksen myötä syntyvien itsehallintoalueiden toimintamahdollisuudet järjestää yhdenvertaiset palvelut mahdollisimman kustannusvaikuttavasti koko alueellaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai esityksestä perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan lausunnon. Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan, ettei ehdotettu sääntely määräaikaisena, hyväksyttävän päämäärän kannalta oikeasuhtaisena ja rajattuna kokonaisuutena muodostu kunnallisen itsehallinnon kannalta ongelmalliseksi. Sääntelyä ei pidetty ongelmallisena myöskään omaisuudensuojan näkökulmasta. Rajoitukset perustuvat lausunnon mukaan perusoikeuksien kannalta hyväksyttävään päämäärään, ja rajoitusten vähäisyys huomioon ottaen niitä voidaan pitää myös oikeasuhtaisina. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esitettyjä rajoituksia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen tavoitteiden kannalta tarpeellisina ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna siten, että hallituksen esityksen tavoitteet voidaan saavuttaa mahdollisimman hyvin. Valiokunta pitää tärkeänä, että ehdotetuilla rajoitussäännöksillä pyritään estämään vain sellaisia oikeustoimia, joiden voidaan katsoa olevan tulevien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien toimintaa haittaavia ja joita ei ole välttämätöntä toteuttaa ennen tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta. Rajoitusten voimassaolon aikana on siten edelleen mahdollista tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisia oikeustoimia. Arvoisa puhemies! Vähän tarkemmin säädettävien rajoitusten sisällöstä. Lakiehdotuksen 4 §:n mukaan kunta tai kuntayhtymä ei saa tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuvia investointeja koskevia sitoumuksia, jos niiden arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät 5 miljoonaa euroa. Ehdotetun 2 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriöllä on kuitenkin toimivalta myöntää poikkeuslupa tätä mittavampien investointisitoumusten tekemiselle. Poikkeusluvan myöntäminen edellyttää, että investointi on perusteltu palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja investointi on alueen palvelurakenteen kannalta tarpeellinen. Kunnat ja kuntayhtymät toteuttavat pitkäaikaisia investointeja omien hankkeidensa lisäksi entistä enemmän erilaisilla leasing- ja vuokrausjärjestelyillä. Näiden sopimusten kesto on pitkä, koska niillä katetaan rakennusinvestointien kustannukset pitkällä aikavälillä. Sopimuksien kustannukset tulevat katettavaksi tulevaisuudessa osana toimintakustannuksia. Myös tällaisiin sopimuksiin liittyy samoja ongelmia kuin yllä kuvattuihin kuntien ja sairaanhoitopiirien suoraan omistukseen tuleviin rakennushankkeisiin. Valiokunta ehdottaa 4 §:n muuttamista siten, että näihinkin investointeihin on haettava poikkeuslupa, jos niiden arvo ylittää tuon 5 miljoonaa euroa. Laajoihin ja pitkäaikaisiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtäviin ulkoistamissopimuksiin sekä pitkäaikaisiin rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muihin käyttöoikeussopimuksiin tulee sisällyttää irtisanomisehto, joka oikeuttaa uuden sote-palvelujen järjestäjän irtisanomaan sopimuksen vuoden 2019 aikana. Säännös koskee sopimuksia, jotka tehdään ehdotetun lain voimaantulon jälkeen ja jotka ovat voimassa vuoden 2018 jälkeen, sekä tätä aiemmin laadittuja sopimuksia, jos niitä olennaisilta osin kyseessä olevana ajanjaksona muutetaan. Valiokunta katsoo, että irtisanomisehdolla on esitetyllä tavalla tarpeen turvata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevien mahdollisuuksia organisoida toimintaa hallituksen linjaamalla tavalla. Mahdollisuudet järjestää palveluja integroidusti nykyistä laajemmilla alueilla ja asukkaiden kannalta yhdenvertaisella tavalla vaikeutuvat merkittävästi, jos vanhat sopimusvelvoitteet sote-uudistuksen ratkaisujen myötä siirtyisivät uusille järjestäjille. Irtisanomisehto on esityksen mukaan sisällytettävä sellaisiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin, joiden ennakoitu vuotuinen arvo sopimuskauden aikana ylittäisi 50 prosenttia kyseisen kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon osalta viimeisimmän tilinpäätöksen mukaisista vuosittaisista käyttötalousmenoista, ja sopimus on voimassa vähintään 5 vuotta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että lailla rajoitetaan myös sellaisia sopimusjärjestelyjä, joilla palveluja ostetaan samalta yksityiseltä palvelun tuottajalta usealla eri sopimuksella, joista yksikään ei yksin täytä mainittua 50:tä prosenttia. Sopimusten pilkkomisella voitaisiin välttyä irtisanomisehdon sisällyttämiseltä sopimukseen, ja valiokunta ehdottaakin, että lakiehdotukseen lisätään säännös, jonka perusteella kaikkiin saman tahon kanssa lain voimassaolon aikana tehtäviin sopimuksiin, joiden arvo yhteensä ylittää laissa mainitun rajan, on sisällytettävä irtisanomisehto. Hallituksen esityksen mukaan ennen sopimuksen irtisanomista tulevan sote-palveluiden järjestämisvastuussa olevan olisi neuvoteltava sopimuskumppanin kanssa sekä saatava irtisanomiselle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen puoltava lausunto. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei pidä irtisanomisen tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin kannalta THL:n lausuntoa tarpeellisena. Valiokunta katsoo, että järjestämisvastuussa olevalla taholla tulee olla oikeus itsenäisesti päättää, pitääkö se lain voimassaoloaikana tehdyn palveluja tai kiinteistöjen käyttöä koskevan sopimuksen voimassa vai irtisanooko se sen. Valiokunta ehdottaa, että irtisanomismenettelyä yksinkertaistetaan siten, ettei tulevalla palvelujen järjestäjällä ole velvoitetta pyytää sopimuksen irtisanomisesta THL:n lausuntoa. Ainoana menettelyä koskevana vaatimuksena säilyy velvoite neuvotella sopijaosapuolen kanssa ennen sopimuksen irtisanomista. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että nyt ehdotettu sääntely, jolla rajoitetaan kuntien ja kuntayhtymien oikeutta tehdä oikeustoimia, on varsin poikkeuksellinen ja sen sujuva täytäntöönpano edellyttää, että ministeriö antaa kunnille ja kuntayhtymille selkeät ja kattavat soveltamisohjeet eri tilanteisiin. Hallintovaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota hallituksen esityksen kiireelliseen aikatauluun. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää kuitenkin ehdotetun lain tavoitteiden kannalta tärkeänä saattaa asian käsittely pikaisesti loppuun ja saada laki voimaan kiireellisellä aikataululla. Perustuslakivaliokunta pitää lausunnossaan tärkeänä, että lakiehdotuksen vaikutuksia seurataan tarkoin ja mahdollisiin epäkohtiin puututaan viipymättä, jos laki tuottaa ongelmia perustuslain 6 ja 19 §:ssä turvattujen perusoikeuksien toteutumisen kannalta tai jos laki osoittautuu muutoin toimimattomaksi taikka jos sote-uudistuksen jatkovalmistelu antaa muutoin aihetta lain uudelleenarviointiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan vaatimukseen. Tarkka seuranta on tarpeen erityisesti lainsäädännön poikkeuksellisuuden takia. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti asiasta yksimielisesti ja esittää lain hyväksymistä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2016+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-06-16T22:54:40,2016-06-16T23:02:24,Tarkistettu,1.1 2016_72_1,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 16.6.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Riitta Myller Katja Taimelan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Lisäksi keskustelussa on Hanna Halmeenpää Olli-Poika Parviaisen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen sekä Riitta Myller Katja Taimelan kannattamana lausumaehdotuksen, joka on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_2,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ensin on äänestettävä lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_3,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta>>>Hallituksen esitys HE 76/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksista.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_4,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia.  Käsittelyn  pohjana  on  hallintovaliokunnan  mietintö HaVM 11/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 16.6.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_5,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan lisäyksenä 39 a §:ää, kuten on vastalauseessa 1.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,,,, 2016_72_6,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,,,, 2016_72_7,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Sirpa Paatero on Joona Räsäsen kannattamana ehdottanut, että lakiin lisätään 39 a § vastalauseen 1 mukaisesti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_8,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 114 § hyväksytään vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,,,, 2016_72_9,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,,,, 2016_72_10,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Sirpa Paatero on Joona Räsäsen kannattamana ehdottanut, että 114 § hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_11,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 15.6.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_12,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että 9 § hyväksytään muutettuna vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,,,, 2016_72_13,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,,,, 2016_72_14,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Johanna Ojala-Niemelä on Suna Kymäläisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_15,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Puheenjohtaja! Äänestin ""ei"", mutta järjestelmä ei jostakin syystä käynnistynyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,,,, 2016_72_16,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_17,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä poistetaan vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,,,, 2016_72_18,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,,,, 2016_72_19,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Johanna Ojala-Niemelä on Suna Kymäläisen kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_20,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Esitän, että 190 §:n 3 momentti poistetaan vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,,,, 2016_72_21,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,,,, 2016_72_22,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Johanna Ojala-Niemelä on Suna Kymäläisen kannattamana ehdottanut, että 190 §:n 3 momentti poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_23,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esitän, että 196 §:n 3 momentti poistetaan vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,,,, 2016_72_24,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,,,, 2016_72_25,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Johanna Ojala-Niemelä on Suna Kymäläisen kannattamana ehdottanut, että 196 §:n 3 momentti poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_26,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! 128 §:ssä tarkoitukseni oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,,,, 2016_72_27,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_28,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 16.6.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_29,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 1 luvun 1 §:n 1 momentti hyväksytään vastalauseen mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,,,, 2016_72_30,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,,,, 2016_72_31,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Eva Biaudet on Johanna Ojala-Niemelän kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_32,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 1 luvun 5 §:stä poistetaan 1 momentin 9) kohta vastalauseen mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,,,, 2016_72_33,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,,,, 2016_72_34,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Eva Biaudet on Johanna Ojala-Niemelän kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_35,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 3 luvun 8 §:n 1 momentti hyväksytään vastalauseen mukaisena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,,,, 2016_72_36,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,,,, 2016_72_37,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Eva Biaudet on Johanna Ojala-Niemelän kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_38,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_72_39,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Merkitään tiedoksi pöytäkirjaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_40,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että 4 luvun 5 §:n 1 momentti hyväksytään vastalauseen mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,,,, 2016_72_41,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,,,, 2016_72_42,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Eva Biaudet on Johanna Ojala-Niemelän kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_43,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että 5 luvun 2 §:n 1 momentti hyväksytään vastalauseen mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,,,, 2016_72_44,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,,,, 2016_72_45,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Eva Biaudet on Johanna Ojala-Niemelän kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_46,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Tarkoitukseni oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,,,, 2016_72_47,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_48,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että 6 luvun 2 §:n 2 momentti hyväksytään vastalauseen mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,,,, 2016_72_49,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,,,, 2016_72_50,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Eva Biaudet on Johanna Ojala-Niemelän kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_51,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että 7 luvun 2 §:n 1 momentti hyväksytään vastalauseen mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,,,, 2016_72_52,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,,,, 2016_72_53,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Eva Biaudet on Johanna Ojala-Niemelän kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_54,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että 11 luvun 1 §:n 2 momentti poistetaan vastalauseen mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,,,, 2016_72_55,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,,,, 2016_72_56,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Eva Biaudet on Johanna Ojala-Niemelän kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_57,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että 18 luku poistetaan vastalauseen mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,,,, 2016_72_58,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,,,, 2016_72_59,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Eva Biaudet on Johanna Ojala-Niemelän kannattamana ehdottanut, että luku poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_60,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että 21 luku poistetaan vastalauseen mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,,,, 2016_72_61,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan tehtyä esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,,,, 2016_72_62,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Eva Biaudet on Johanna Ojala-Niemelän kannattamana ehdottanut, että luku poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_63,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että 23 luvun 6 § poistetaan vastalauseen mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,,,, 2016_72_64,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,,,, 2016_72_65,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Eva Biaudet on Johanna Ojala-Niemelän kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_66,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että 8 §:n 1 momentti muutetaan vastalauseen mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,,,, 2016_72_67,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,,,, 2016_72_68,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Eva Biaudet on Johanna Ojala-Niemelän kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_69,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että 15 §:n 1 momentti hyväksytään vastalauseen mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,,,, 2016_72_70,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,,,, 2016_72_71,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Eva Biaudet on Johanna Ojala-Niemelän kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_72,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp>>>Kertomus K 15/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 2/2016 vp. (Hälinää — Puhemies koputtaa),PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_72_73,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp>>>Kertomus K 15/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Arvoisat edustajat, pyydän, että silloin kun on poistumishaluja, niin tehdään se hiljaisella äänellä. (Hälinää — Puhemies koputtaa) — Arvoisat edustajat, täällä on istunto meneillään ja edustaja Heinäluoma pöntössä.] Auttaako tämä? Jos ei nyt tule hiljaista, niin ei millään kyllä sitten. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Olkaa hyvä!] Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen vuosikertomus vuodelta 2015, ja tämä on tärkeä osa eduskunnan jälkikäteisvalvontaa hallituksen toimintaan nähden. Se on myös tärkeä paikka katsoa, mitä hallitus on tehnyt eduskunnan eri yhteyksissä ottamien kannanottojen, lausumien perusteella ja onko eduskunnan tahtoa hallituksen toiminnassa noudatettu. Tällä kertaa on useita asioita, joita tarkastusvaliokunta on käynyt erikseen lävitse sen ohella, että se on saanut asiantuntijavaliokuntien lausunnot käyttöönsä. Näitä ovat ensinnäkin vuosikertomuksen kehittäminen. Siinä on tapahtunut eduskunnan esittämän mielipiteen mukaista kehitystä. Harmaa talous on käyty erikseen lävitse, millä tavalla harmaan talouden vastaiset toimet ovat edistyneet. Valiokunta on päättänyt ottaa myös tämän kansainvälisen veronkierron yhdeksi erityisselvityksen kohteeksi, jota jatketaan ensi syksynä, ja tästähän meillä oli eri valiokuntien yhteinen julkinen kuuleminen toukokuussa. Valiokunta odottaa, että hallitus antaa tämän vuoden loppuun mennessä selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt tiedonvaihdon parantamiseksi viranomaisten välillä juuri harmaan talouden ongelmien poistamiseksi. Ict-asiat ovat myös olleet tänäkin vuonna erityisselvityksen kohteena. Havainto tässä on, että paljon tapahtuu, mutta hallituksen vuosikertomuksesta ei käy ilmi se olennainen eli se, mitä tuloksia näissä tietohankkeissa on saatu aikaan tai miten nämä kustannukset ovat kehittyneet suhteessa saatuihin hyötyihin, joten odotamme, että tässä suhteessa hallitus tulee ensi vuonna palaamaan asiaan. Sitten on käyty Senaatti-kiinteistöissä lävitse, miten hallitus on korjannut eduskunnan aikaisempien kannanottojen johdosta Senaatti-kiinteistöjen toimintaa. Tämäkin on mennyt oikeaan suuntaan. Tänä vuonna valiokunta otti yhden teeman erityisen perusteellisesti läpi katsottavaksi, ja se koski tätä Savonlinnan opettajakoulutusta ja siihen liittyvää päätöksentekoa ja sitä, mitä yleisempiä johtopäätöksiä tässä on syytä tehdä. Tämä käytiin lävitse kuulemalla sekä opetusministeriötä että Itä-Suomen yliopistoa että sitten tätä Savonlinnan opettajakoulutusyksikön johtoa ja myös sitten tutustumalla asiaa koskeviin muihin selvityksiin, muun muassa Pellervon selvitykseen tämän opettajakoulutuksen lakkauttamisen taloudellisista vaikutuksista. Tämä selvittely oli erittäin hyödyllinen, ja se antoi aiheen useisiin jatkopohdiskeluihin. Ensimmäinen havainto oli, että tämän 2 miljoonan euron lisämäärärahan, joka edellisen hallituksen aikana myönnettiin Savonlinnan opettajakoulutuslaitoksen toiminnan turvaamiseen ja kehittämiseen, käyttöä ministeriö ei ollut seurannut ja oli erittäin vaikea saada tietoja siitä, mihin tämä 2 miljoonaa konkreettisesti on mennyt. Kun tietoja lopuksi saatiin, osoittautui, että oli aika ristiriitainen käsitys Savonlinnassa ja Itä-Suomen yliopiston johdossa siitä, mitä tällä rahalla on tehty. Valiokunta päätyikin tässä antamaan kohtuullisen harvinaislaatuiset moitteet opetusministeriölle siitä, että seurantaa tämän määrärahan käytöstä ei ole tehty enää. Myöskään ei ole ajoissa varmistettu, tuleeko se lopputulos, johon tuolla tulostavoitteiden asetannalla aikoinaan on tähdätty. Sitten tämä johti siihen havaintoon, että meillä syntyy riski tämmöisestä yleisemmästä osaoptimoinnista eli kukin taho, on se sitten yliopisto tai Tulli tai poliisi tai syyttäjä tai oikeuslaitos, tekee omasta yksittäisestä intressistään asioihin liittyviä päätöksiä. Tähän joukkoon voi tietysti lisätä myös sitten vaikkapa Postin ja monta muutakin yhtiötä tai vanhaa liikelaitosta. Nämä päätökset voivat olla tämän tahon oman intressin ja annettujen tehtävien mukaisia. Mutta sitten kun katsotaan yhteiskunnan kokonaistase, mitkä loppujen lopuksi ovat yhteiskunnan ja julkisen vallan kokonaiskustannukset, voidaan huomata, että se, minkä ensin piti olla säästöä, saattaakin olla lisää menoa ja aikaisempien investointien muuttumista hyödyttömiksi. Tähän liittyen tässä yliopistorahan jaossa huomattiin, että Savonlinnan opettajakoulutus on sinällänsä erittäin kustannustehokasta ja näin on tältä puolelta hyvin hoidettua mutta yliopiston sisäisessä rahanjaossa korostuvat erityisesti tutkimukseen, tohtorituotantoon, ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvät kriteerit, ei se, kuinka tehokkaasti ja kuinka hyvin yliopisto kouluttaa opettajia ammattiinsa. Näin ollen valiokunta päätyi ehdottamaan, että olisi tarve pohtia, pitäisikö yliopistojen rahanjakokriteereitä tältä osin kehittää, että ne huomioisivat erilaisen koulutuksen. Tämähän on huomioitu nyt jo muun muassa Sotakorkeakoulun osalta, että siinä tiede on vähän semmoisessa roolissa kuin tämä ammattiin valmistava osuus. Tämä vaatii siis varmaan eduskunnassakin sivistysvaliokunnan osalta pohdiskelua, joka on se varsinainen asiantuntijavaliokunta. Sitten huomattiin, että yliopistojen kohdalta hallituksen tai valtioneuvoston koordinaatioryhmä, alueellistamisen koordinaatioryhmä, ei käsittele tällaisia muutos- tai lakkautuspäätöksiä, joten valtiolla ei koskaan oikeastaan arvioida sitä, onko yhteiskunnan kokonais-intressin mukaista lopettaa vaikkapa tässä opettajakoulutus Savonlinnassa, vaikka se aiheuttaa huomattavia kiinteistöjen tyhjällejäämisongelmia ja sillä saattaa olla iso vaikutus koko aluetalouteen, joten esitämme harkittavaksi, että koordinaatioryhmältä pitäisi myös näissä yliopistojen päätöksissä vähintäänkin pyytää lausunto, mitä tämä uudistus tarkoittaa valtion kokonaisintressissä. Sitten tämä johti isompaan havaintoon, että voi olla, että meillä syntyy Savonlinnan tapaisten kaupunkiseutujen kehityksessä huomattavia pulmia sen takia, että kun kukin osaviranomainen tekee tämän oman päätöksensä, niin nämä kaikki säästöt, leikkaukset ja lakkautukset voivat kohdistua pitkälti samoille paikkakunnille — yliopistot, tuomioistuinlaitos, sitten poliisi, syyttäjäviranomaiset, ja listaa voi jatkaa aika pitkään. Tältä pohjalta valiokunta päätyi esittämään, että eduskunta ottaisi kannanoton, jossa velvoitettaisiin hallitusta paneutumaan kaupunkiseutujen kehityksen ongelmiin ja tekemään tämä arvio joko erillisselvityksenä tai yleisemmän selvityksen osana koskien suomalaisen aluekehityksen tulevaisuutta. Se olisi vahva kannanotto, ja tässä jäätäisiin odottamaan hallitukselta toimia vuoden 2017 loppuun mennessä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+7.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-06-17T13:17:01,2016-06-17T13:24:42,Tarkistettu,1.1 2016_72_74,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp>>>Kertomus K 15/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2016 vp,"Vielä on aikaa ennen suuren valiokunnan kokousta aika tarkkaan 5 minuuttia, ja tämä aika käytetään debattiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_72_75,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp>>>Kertomus K 15/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin kiitos tarkastusvaliokunnalle ja edustaja Heinäluomalle hyvästä työstä. Puutun siihen asiaan, jossa hän puhui tästä osaoptimoinnista, joka nyt liittyy tähän Savonlinna-kysymykseen mutta myöskin kaupunkiseutujen kehitykseen. Itse olen miettinyt sitä, kun viime syksynä hyväksyttiin kestävän kehityksen tavoitteet vuodelle 2030, joissa on monia eri sektorien tavoitteita, joita pitäisi miettiä holistisesti ja kokonaisuutena. En tiedä oikeastaan, kuka hallituksessa ja kuka täällä eduskunnassa miettisi tätä kokonaisuutta. Meillä on aikanaan tehty tulevaisuusvaliokunta ehkä joitain näitä tarpeita varten, mutta mielestäni olisi aika puhua siitä: siihen liittyvät energiatuotannon kehittämiskysymykset, siihen liittyvät muut, jotka ovat kaikki kestävän kehityksen teemojen mukana, mutta myöskin kaupunkiseutujen kestävä kehitys. Kiitos edustaja Heinäluomalle tämän asian esille ottamisesta, ja mielestäni vaikkapa tässä kestävän kehityksen 2030-tavoitteiston puitteissa pitäisi joskus miettiä tätä isoa kokonaiskuvaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+7.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-06-17T13:24:56,2016-06-17T13:26:01,Tarkistettu,1.1 2016_72_76,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp>>>Kertomus K 15/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2016 vp,"Täällä vastauspuheenvuoroja ovat pyytäneet edustajat Ala-Nissilä, Järvinen, Lauslahti, Puumala, Kiuru, Viitanen, Feldt-Ranta ja Taavitsainen. (Jukka Gustafsson: Eikös Gustafsson ollut kanssa?) — Ei ole Gustafssonin nimeä, ei ole painanut, hänen nappinsa ei näy täällä. — Edustaja Ala-Nissilä, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_72_77,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp>>>Kertomus K 15/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Heinäluoma hyvin selvitti valiokunnan mietintöä, erityisesti tätä osaoptimointiin liittyvää korkeakoulukysymystä. Todellakin, sen verran täydennän, Suomessahan on seutukaupunkeja 50, seutukuntia vähän enemmän, ja tämä on yksi ilmiö nyt, kun kaupungistuminen on megatrendi, siis väen muuttaminen suuriin asutuskeskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Nämä ratkaisut voivat vaikuttaa seudullisesti hyvinkin aluekehitystä vahingoittavalla tavalla, kun samaan seutukuntaan sattuu ehkä päällekkäin vielä valtion ratkaisuja ja toisaalta yleinen muutos, väestökato. Siinä mielessä tämä ponsi, jonka valiokunta teki, mielestäni on todella paikallaan, ja toivotaan, että hallitus tekee ehkä erillisselvityksen tai antaa joka tapauksessa riittävän vastauksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+7.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-06-17T13:26:14,2016-06-17T13:27:13,Tarkistettu,1.1 2016_72_78,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp>>>Kertomus K 15/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2016 vp," Arvoisa puhemies! Varmasti kokonaisvaltaista tarkastelua tarvitaan alueiden osalta ja samaan aikaan myös sitä kokonaisvaltaista tarkastelua, otetaan vaikka tiede, tutkimus ja opetus, miltä osin päästään niihin tarpeellisiin, laadukkaisiin lopputuloksiin. Tietenkin tässä on ongelma, että mistä suunnasta katsotaan ja mitkä ne kriteerit ovat, mutta varmasti näihinkin löytyy omat ratkaisut. Ja tänä päivänä kun eletään myöskin digitaalisessa maailmassa yhä enemmän, niin myöskin tämmöiset verkostomaiset toimintamallit ovat entistä enemmän mahdollisia, ja ne tuovat myöskin ratkaisuja todennäköisesti tähänkin kysymykseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+7.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-06-17T13:27:13,2016-06-17T13:27:56,Tarkistettu,1.1 2016_72_79,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp>>>Kertomus K 15/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvää työtä on valiokunta tehnyt. Minäkin kyllä haluan tässä yhteydessä kantaa huolta tästä Savonlinnan opettajakoulutuksen lakkauttamisesta, ja on hyvin tärkeää, että koko valiokunta on tähän kiinnittänyt huomiota ja esittää muun muassa tämänkaltaisten tapausten jatkon kannalta tätä kaupunkiseutujen selvittämistä kokonaisaluetaloudellisesti. Tämähän on kammottavaa esimerkiksi Savonlinnan tapauksessa aluetaloudelle: ostovoimasta häviää 30 miljoonaa, menee työpaikkoja ja kenties opiskelija-asuntosäätiö konkurssiin. Sillä tavalla tämä on ollut kyllä kovin lyhytnäköistä, että hallitus on antanut tapahtua ylipäätään niin, että tämä Savonlinnan opettajakoulutus nyt sitten ajetaan alas. Kiitos tässä Jukka Gustafssonille, joka aikanaan omalta osaltaan taisteli tämän asian puolesta. Mutta kaiken kaikkiaan valiokunnalle kiitokset siitä, että tämä hyvin merkittävä asia on huomattu, ja myös nämä havainnot kriteeristöstä sekä sitten tästä alueellisesta koordinaatioryhmästä ovat mielestäni erittäin tarpeellisia. Mutta tämmöistä (Puhemies koputtaa) keskittämispolitiikkaa me emme tarvitse, ja siksi on hyvä, että nämä kaupunkiseudut huomioidaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-17T13:27:57,2016-06-17T13:29:10,Tarkistettu,1.1 2016_72_80,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp>>>Kertomus K 15/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2016 vp,"Arvoisat edustajat, valitettavasti hyvin alkuun päässeen debatin viimeinen puheenvuoro (Jukka Gustafsson: Nimi mainittiin!) on pakko myöntää edustaja Heinäluomalle, joka avasi tämän keskustelun.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_72_81,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp>>>Kertomus K 15/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän tähänastisesta hyvin rakentavasta palautteesta. Valiokunnan mietintöhän oli yksimielinen, ja se mielestäni näkyy myös tähän saakka lausutussa — on hyvä, että tämä koetaan yhteiseksi huoleksi ja haetaan yhdessä ratkaisuja. Pidän perusteltuna, että jatkaisimme keskustelua vielä ensi viikolla, jolloin voitaisiin käydä tarkemmin lävitse myös näitä valiokunnan ehdotuksia, nauttivatko ne niin suurta kannatusta kuin tämä alkuotos näyttäisi kertovan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+7.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-06-17T13:29:10,2016-06-17T13:29:39,Tarkistettu,1.1 2016_72_82,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp>>>Kertomus K 15/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2016 vp,"Arvoisat edustajat, huomasin aika monen teistä toivovan vielä vastauspuheenvuoroa. Meidän pelisääntömme ovat kuitenkin sellaiset, että tämä istunto päättyy puoli kahdelta, koska suuri valiokunta alkaa täsmälleen samaan aikaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_72_83,72/2016,2016-06-17,12.59,15.01,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Pöydällepanoa varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan pöydälle 21.6.2016 pidettävään täysistuntoon. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että lisätalousarvioehdotuksen ainoassa käsittelyssä noudatetaan seuraavaa menettelytapaa: Edustajan, joka aikoo ehdottaa muutoksia valtiovarainvaliokunnan mietintöön, on jätettävä muutosehdotuksensa keskuskansliaan. Muutosehdotukset on jätettävä keskuskansliaan viimeistään maanantaina 20.6.2016 kello 11. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä tehdään ensin kaikki muutosehdotukset ja sitten niistä äänestetään. Siltä osin kuin lisäta-lousarvioehdotukseen ei ole ehdotettu muutoksia, se katsotaan hyväksytyksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_73_1,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle hallintovaliokunnan, puolustusvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan on annettava lausunto. Valtioneuvoston esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 7 minuuttia ja muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus enintään 5 minuuttia, ja kehotan pysymään näissä aikarajoissa. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Sitten siirrytään keskusteluun. Ministeri Soini, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_73_2,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on pannut toimeen jälleen yhden sitoumuksensa antamalla eduskunnalle nyt käsittelyssä olevan selonteon. Selonteko on valmisteltu hyvässä yhteistyössä tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kesken. Hallitus tekee poliittisia linjauksia. Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan avoimesti toimintaympäristömme kehitystä ja määritellään toiminnan painopisteet tuleville vuosille. Eduskunnan myötävaikutus selonteon valmistelussa on ollut tärkeää ja aikaisempaa tiiviimpää. Kiitänkin tässä yhteydessä seurantaryhmän puheenjohtajistoa ja jäseniä hyvästä yhteistyöstä. Hallituksen linjaus kattaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan koko laajan alueen. Selonteko on kuitenkin pidetty strategisena. Selonteon perusviesti on: turvallisuusympäristömme on muuttunut, ja Suomen on tiivistettävä kansainvälistä yhteistyötä kumppaneidemme kanssa. Arvoisa puhemies! Selonteko on valmistunut sovitussa aikataulussa. Tämän suhteen on julkisuudessa esiintynyt erilaisia kyselyjä. Myös täällä eduskunnassa on kyselty, miksi selonteon antamista ei lykätty syksyyn. Erityisesti on korostettu, että olisi pitänyt odottaa Ison-Britannian kansanäänestyksen tulosta. Hyvät edustajat, nyt vain on niin, että tässä ajassa vain muutos on pysyvää. Siksi hallitus ei ole halunnut — tai voinut — jäädä odottamaan tätä tai tuota tapahtumaa ennen selonteon antamista. Toimintaympäristömme ei asetu muuttumattomaan tilaan Ison-Britannian EU-kansanäänestyksen tai esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen. Samuel Beckettin näytelmä ""Waiting for Godot"", ’Godot’ta odottamassa’, on esimerkki, miten käy, jos jää odottamaan. Lisäksi, jos brexit sitten tapahtuisi, mitä ei vastuullisen hallituksen ole hyvä spekuloida etukäteen, siitä ei yhden selonteon lykkäyksellä selvitä. Siihen tarvitaan hallitukselta ja koko Euroopalta laaja-alaista ja syvää pohdintaa Euroopan tulevaisuudesta. Tämä prosessi vie vuosia. Hallituksen velvollisuus on arvioida turvallisuusympäristön muutosta ja linjata sen pohjalta kansakuntamme kannalta keskeiset tavoitteet. Näin olemme nyt tehneet. Linjaukset ja keskeiset puitteet ovat kirkkaat. Ne kestävät kyllä isommankin puhurin. Tarpeen vaatiessa hallitus arvioi ympäristön kehitystä ja tilannetta uudelleen ja tekee mahdolliset uudet linjaukset Suomen kansallisten etujen näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Toimintaympäristömme on nopeassa ja monelta osin ennakoimattomassa muutoksessa: Maahanmuuttokriisi jatkuu; EU:n talouskriisi ei ole ohi; Euroopassa on tapahtunut terrori-iskuja; mahdollinen brexit ja sen vaikutukset; Euroopan unionin sisäinen kehitys ja solidaarisuus ovat koetuksella näiden monien päällekkäisten kriisien myötä; Lähi-idän ja Afrikan kehitysnäkymät ovat edelleen huolestuttavia; ilmastonmuutos ja väestökehitys vaativat tehokkaita globaaleja toimia. Keskeinen muutos Euroopan turvallisuustilanteessa on kuitenkin Venäjän toimeenpanema Krimin laiton valtaus ja toimet Itä-Ukrainassa. Eurooppalaiset arvot ja Euroopan turvallisuusjärjestelmä on haastettu. Itämeren alueella tilanne on jännittynyt. Hallitus korostaa, että nykyisessä tilanteessa Suomi ei halua eikä voi eristäytyä omaan kolkkaansa. Olemme aktiivisia turvallisuuden tuottajia. Haluamme ylläpitää ja edistää sääntöpohjaista järjestystä niin lähialueilla kuin globaalisti. Suomen linja on jo pitkään ollut, että meidän näkökulmastamme EU:n keskinäisellä avun-antolausekkeella on vahva turvallisuuspoliittinen merkitys. Lauseke edellyttää jäsenmailta valmiutta konkreettisen avun antamiseen. Suomi ei ole ulkopuolinen tai puolueeton avun-annon tai velvollisuuksien suhteen. Olemme vankasti osa pohjoismaista ja eurooppalaista yhteisöä. Hallitus on asettanut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle 15 painopistettä. Hallitus ja ulkoministeriö hoitavat tietysti monia muitakin asioita, mutta näihin panostetaan erityisesti. Näin vahvistetaan tehokkaammin Suomen turvallisuutta ja edistetään ihmisten hyvinvointia. Meillä on, ja pitää olla vastakin, vahva ja osaava ulkoasiainhallinto ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja diplomatian toimeenpanossa. Tilanteiden ja uhkien ennakointi ja niihin etukäteen valmistautuminen ja vaikuttaminen ovat keskeinen osa toimintalinjaamme. Mutta meidän on nyt myös varauduttava erilaisiin uhkiin. Tämä ei tarkoita, että pitäisimme yllä uhkakuvia — puhumattakaan, että lietsoisimme konflikteja. Päinvastoin, vakaus ja turvallisuuden vahvistaminen edellyttävät, että toimintalinjamme on etukäteen selkeä ja vahva puolustuskykymme on muiden tiedossa. Siksi meillä on oltava vahva puolustuspolitiikka ja kansallinen puolustuskyky. Kahdenvälinen ja monenkeskinen puolustusyhteistyö on tärkeä osa tämän kyvyn ylläpitoa, kehittämistä ja ennaltaehkäisyä. Osa yhteistyötä on kansainvälinen harjoitustoiminta. Loppuvuodesta valmistuva puolustusselonteko konkretisoi tässä selonteossa määriteltyjä linjauksia. Uhkakuvien muuttuessa ja monimutkaistuessa selonteossa korostetaan ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välistä yhteyttä. Hallitus antoi jokin aika sitten eduskunnalle sisäistä turvallisuutta koskevan selonteon. Nyt esillä olevan selonteon mukaisesti Suomi varautuu kansainvälisessä yhteistyössään myös ei-valtiollisten toimijoiden kansainväliseen toimintaan ja sen seurauksiin. Samoin varaudumme hybridivaikuttamisen erilaisiin muotoihin ja parannamme valmiuksiamme. Meidän on myös kansalaisina lujitettava omaa kestokykyämme uusien uhkien kohtaamiseen. Arvoisa puhemies! Muutama huomio hallituksen painopisteistä. Kantavana ajatuksena hallituksella on yhteistyön syventäminen. Eristäytyä emme halua emmekä voi. Suomi tukee EU:n lujittamista jäsenvaltioiden yhteistyölle rakentuvana turvallisuusyhteisönä. Siihen kuuluu niin sisäisestä kuin ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen muun muassa hybridivaikuttamisen tunnistamiseksi ja sen torjumiseksi. Suomi luo valmiudet EU:n keskinäisen avunannon lausekkeen mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoon ja kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Tästä olemme antaneet eduskunnalle esityksen aiemmin tämä keväänä. Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on erityisasema. Siksi syvennämme ulko- ja turvallisuuspoliittista ja puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa yhteisten etujen pohjalta, ilman rajoitteita. Julkisuudessa on viikonlopun aikana annettu ymmärtää, että meillä olisi tässä Ruotsin kanssa jonkinlainen ristiriita. Näin ei ole. Yhteistyötä tehdään hyvin konkreettisella tasolla eikä sille ole määritelty yksittäistä päätepistettä. Yhteistyö ei perustu mihinkään kokonaisvaltaiseen sopimukseen, vaan poliittiseen harkintaan. Tavoitteet puolestaan perustuvat yhteisiin intresseihin. Tällä hetkellä intressejä on lukuisia. Så enkelt är det! Tästä yhteistyöstä keskustelimme ja olimme aivan samaa mieltä kollegani Margot Wallströmin kanssa juuri eilen Luxemburgissa. Arvoisa puhemies! Suomi ja Yhdysvallat syventävät yhteistyötään monissa kansainvälisissä kysymyksissä. Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja sotilaallinen panostus Eurooppaan on turvallisuutemme kannalta tärkeää. Venäjä-suhteissaan Suomi rakentaa yhteistyötä ja pitää yllä vuoropuhelua kansainvälisestä tilanteesta, Itämeren alueen kysymyksistä ja kahdenvälisistä asioista. EU:n yhteiset Venäjä-linjaukset ovat Suomen toiminnan perusta. Minskin sopimuksen toimeenpano on välttämätöntä EU—Venäjä-suhteiden paranemiselle. Tapasin ulkoministeri Sergei Lavrovin kaksi viikkoa sitten, ja keskustelimme muun muassa tästä. Presidentti Sauli Niinistö tapaa presidentti Vladimir Putinin heinäkuun alussa. Pidämme yhteyttä myös kahdenvälisesti. Naton toiminta vakauttaa Euroopan turvallisuutta. Suomi toimeenpanee laajaa kumppanuutta Naton kanssa. Suomelle on tärkeää kehittää Naton kanssa säännöllistä poliittista vuoropuhelua ja käytännön yhteistyötä. Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuuspolitiikan muutosta. Näin ollen Naton avoimien ovien politiikan jatkuminen on tärkeää. Sotilaallisen yhteistyön jatkuva kehittäminen Naton kanssa on yksi keskeisistä osatekijöistä, jotta Suomi voi kehittää kansallista puolustustaan. Suomi osallistuu jatkossakin Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan omista lähtökohdistaan — siis omista lähtökohdistaan. Arktinen alue on meille painopiste. Juuri eilen EU:n ulkoministerikokouksessa korostin arktisen alueen globaalia merkitystä niin kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen kuin turvallisuuden näkökulmasta. Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa on tilaisuus ajaa näitä tavoitteitamme ohjaajan asemasta. Arvoisa puhemies! Globaalit kysymykset ja haasteet ovat tänä päivänä ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydintä. Naisten asema on ratkaiseva globaaleihin haasteisiin vastaamisessa. Suomi edistää naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista ja naisten tasavertaista osallistumista politiikkaan ja talouselämään. Suomi on vahvemmin mukana myös ponnisteluissa naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi. Toimintaympäristömme muutoksessa rauhanvälityksen ja dialogin merkitys ja kysyntä kasvaa. Sen vuoksi rauhanvälitykseen tullaan panostamaan aiempaa konkreettisemmin. Suomi vahvistaa toimintaansa kansallisten dialogien ja rauhanvälityksen edistämiseksi. Myös omaa kansallista kapasiteettia tullaan vahvistamaan. Hallitus jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan, päinvastoin kuin joskus annetaan ymmärtää. Juuri viime viikolla linjasimme UNIFIL-operaation vahvistamisesta. Hallitus haluaa kriisinhallintaan lisää vaikuttavuutta, ja arvioimme jatkossa osallistumisen vaikuttavuutta operaatiokohtaisesti. Aktiivinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tarpeen myös kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman toimeenpanoon. Kuten hyvin tiedetään, meidän on kyettävä huomattavasti nykyistä tehokkaampaan toimintaan tulevina vuosina muun muassa muuttoliikkeiden perussyihin vaikuttamisessa ja konfliktien ehkäisyssä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-06-21T14:02:50,2016-06-21T14:17:27,Tarkistettu,1.1 2016_73_3,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Sitten ryhmäpuheenvuorokierrokseen, ja sen aloittaa keskustan eduskuntaryhmän edustaja Vanhanen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_4,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ulkopolitiikan tehtävähän on viime kädessä toteuttaa sitä, että meillä on mahdollisuus elää, tehdä töitä, kasvattaa lapsia rauhassa ja pelkäämättä. Keinot tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat sitä, joka on tarkkaan ulkopolitiikassa harkittava. Kansakuntana onnistunut ulkopolitiikka tarkoittaa sitä, että me voimme osallistua vapaasti ja täysimittaisesti kansainväliseen sekä taloudelliseen että kulttuuriseen vaihdantaan, vaikuttaa lähiympäristöön, Euroopan ja koko maailman kehitykseen. Osataksemme valita oikeat keinot ulkopolitiikassa sen taustaksi tarvitaan yhteinen analyysi, josta johdetaan oikeat keinot. Nämä selonteot ovat osoittautuneet hyväksi tavaksi ajoittain, neljän vuoden välein, hakea sitä yhteistä analyysia ja johtopäätöksiä, ja tämä on työ, joka vaatii parlamentaarista yhteistyötä. On itseisarvo se, että me kykenemme tähän työhön yli hallitus—oppositio-rajan, ja tästä periaatteesta on hyvä pitää tälläkin kertaa kiinni. Itse asiassa tämän hetken Suomen toiminta ja asema nojaa pitkälti siihen, minkälaisen luottamuspääoman olemme edellisten vuosien ja vuosikymmenten ulkopoliittisella toiminnalla saaneet, ja vastaavasti kaikesta siitä, mitä tänään linjaamme ja teemme, luottamuspääomana nauttivat tulevat päättäjät. Arvoisa puhemies! Viimeisten vuosien aikanahan turvallisuuspoliittinen ympäristömme on kiistatta muuttunut, ja se näkyy myös tässä selonteossa, erityisesti kun lukee sitä rinnan vuoden 12 selonteon kanssa, joka laadittiin huomattavasti seesteisemmässä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kriisit ovat tulleet lähemmäksi Suomea ja osaksi Eurooppaa. Ukrainan ja Krimin tapahtumat ovat tuoreessa muistissamme, ja konflikti jatkuu yhä. Venäjä pyrkii palauttamaan suurvalta-asemaansa voimapolitiikan keinoin, ja Naton ja Yhdysvaltojen läsnäolo on lisääntynyt lähialueillamme. Itämeri, Pohjola ja Baltia ovat itsessään suurvaltapolitiikan keskiössä. Pohjoinen ei ole vain jonkun muun konfliktin mahdollinen heijastusalue, vaan on tärkeää nähdä, että jännityksen peruselementit ovat myös tällä alueella. Ei ole kenenkään etu, että Itämerestä tulisi tai tulee kilpavarustelun ja voimannäytön kenttä. Negatiivisten toimien ja vastatoimien kierre tulisi katkaista neuvotteluteitse. Keskusta on aina painottanut viisaan ja yhdessä sovitun ulkopolitiikan merkitystä, jonka rinnalla tarvitaan uskottava puolustus. Yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan koulutettuun reserviin perustuva kansallisen puolustuksen malli on toiminut Suomessa hyvin. Ryhmämme pitää tärkeänä selontekoon kirjattua päämäärää, jonka mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeinen tavoite on välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin. Myös puolustuskyvyn ensisijainen tarkoitus on muodostaa potentiaaliselle hyökkääjälle ennalta ehkäisevä kynnys, joka auttaa yhdessä ulkopolitiikan kanssa pitämään maan sotilaallisten konfliktien ulkopuolella. Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa nimenomaan sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Aktiivinen vakauspolitiikka tarkoittaa keskinäisen luottamuksen ja laaja-alaisen yhteistyön edistämistä. Mutta sitä tavoitetta, että vältämme joutumasta konfliktiin, pitää tarkastella rinnan niiden velvoitteiden kanssa, joita meillä on kansainvälisen yhteisön YK:n jäseninä ja myös suhteessa eurooppalaiseen solidaarisuuteen. Viitaten oikeastaan myös eilisiin Kultaranta-keskusteluihin arvelen, että tässäkin selontekokäsittelyssä eduskunnassa on jälleen syytä käydä lävitse se, mitä EU:n sisäinen solidaarisuus ja velvoitteet merkitsevät erityisesti tapauksissa, jos johonkin EU-maahan, toiseen EU-maahan, hyökätään. Me emme sellaisessa tilanteessa ole sivussa. Tavat ja muodot osallistua siihen kriisiin ratkaistaan tapauskohtaisesti. Arvoisa puhemies! Kansainvälisen yhteistyömme tärkeimmät puitteet muodostavat Pohjoismaat, EU, Etyj, Euroopan neuvosto, YK sekä rauhankumppanuus Naton kanssa. Yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on kahdenvälisesti meille tärkeää, ja me vaalimme suhteitamme naapurimaahamme Venäjään. Käytännönläheistä yhteistyötä ja vuoropuhelua Venäjän kanssa tulee edistää niin EU:ssa kuin kahdenvälisestikin. Suomi toimii yhdessä muiden EU-maiden kanssa tavoitteenaan Ukrainan kriisin ratkaisu Minskin sopimuksen mukaisesti, jolloin myös pakotteita voitaisiin purkaa. Mutta järjestys on tämä. Arvoisa puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa on määrittänyt sotilasliittoon kuulumattomuus. Yhdessä Ruotsin kanssa olemme toimineet samankaltaisilla politiikkavalinnoillamme keskeisenä tekijänä Pohjolan ja Itämeren vakaudelle. Linja on palvellut turvallisuuttamme hyvin, ja keskustan eduskuntaryhmä yhtyy hallituksen tavoitteeseen, että Suomi on jatkossakin sotilasliittoon kuulumaton maa. Pidämme myös perusteltuna hallituksen linjaa pitää yllä sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuutta. Tämä siksi, että jos vakaus meistä riippumattomista syistä järkkyy, meillä on oltava oikeus tähän ja mahdollisuus uudelleenharkintaan, ja tämä on myös kansainvälinen viesti myös Venäjän suuntaan. Mikäli tähän harkintaan päädytään, pidämme luonnollisena sitä, että asiasta järjestettäisiin neuvoa-antava kansanäänestys. Arvoisa puhemies! Pienen maan turvallisuus perustuu lopulta myös asioihin, joihin pystymme itse vaikuttamaan. Keskusta korostaa erityisesti neljää pilaria: yhteinen, viisas ulkopolitiikka, jota tukee uskottava puolustus. Mutta näiden pilarien rinnalla myös meidän vahvuuttamme korostaa se, että maa kykenee olemaan sisäisesti eheä, vahva oikeusvaltio, jossa demokratia on juurtunut, ja tämän rinnalla meillä on itsellinen talous, joka estää sen, että meitä ulkoapäin horjutetaan. Mikäli nämä neljä pilaria ovat kunnossa, pienikin maa voi olla vahva kansainvälinen toimija.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-06-21T14:17:33,2016-06-21T14:24:46,Tarkistettu,1.1 2016_73_5,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on uudenlaisessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Turvallisuusympäristömme on viime aikoina perustavalla tavalla muuttunut, ja meidän on reagoitava näihin muutoksiin. Se on tämän selonteon keskeinen viesti. Selonteko linjaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopistealueet vuoteen 2025 asti. Pääpaino on turvallisuuspolitiikassa. Kyseessä on strateginen paperi, joka on muodoltaan uusi ja entistä helppolukuisempi. Maailman uhkia pohtiessaan huomaa ajattelevansa kuin nuoriherra Frodo Taru sormusten herrasta ‑kirjassa: ""Toivon, että mitään tällaista ei olisi tapahtunut."" Vanha ja viisas Gandalf vastaa siihen osuvasti: ""Niin toivovat kaikki, joiden elinaikana tällaiset asiat tapahtuvat. Mutta se ei ole heidän päätettävissään. Voimme päättää vain siitä, mitä teemme sillä ajalla, joka meille annetaan."" Selonteko antaa vankan pohjan Suomen kansalle ja sen valitsemille edustajille päättää, mitä teemme tänä aikana, joka meille on annettu. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kiittää hallitusta siitä, että selonteko on valmistunut aikataulussa ja että pääsemme siitä nyt keskustelemaan. On tärkeää, että puhumme ulkopoliittisista kysymyksistä mahdollisimman avoimesti. Mahdollisen Ison-Britannian EU-eron eli brexitin takia selonteon valmistumista ei ollut syytä viivästyttää. Emme pysty tässä vaiheessa ennakoimaan brexitin kaikkia vaikutuksia. Brexit vaatisi oman, erillisen selvityksensä ja analyysin Suomen toimintalinjasta. Arvoisa rouva puhemies! Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa ovat vaikuttaneet merkittävästi Euroopan turvallisuustilanteeseen. Muitakin uhkia on entistä vaikeampi ennakoida. Näistä mainittakoon terrorismi, siirtolaiskriisi, kyberhyökkäykset, ei-valtiolliset toimijat, kuten Isil, ja arktisen alueen ilmaston muutos. Suomella on turvallisuuteen kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon eri hallinnonalojen turvallisuuteen liittyvät toimet. Venäjän harjoittama hybridivaikuttaminen kohdistuu suurimmilta osin Baltian maihin, mutta myös Suomi on saanut siitä osansa. (Eero Heinäluoma: No, mitäs siellä on?) Sodan uhka on hybridivaikuttamisen välineistä järein, mutta esimerkiksi erilaisilla valemedioilla on merkittävä rooli, kun halutaan järkyttää kansallista yhtenäisyyttä. (Välihuutoja) Perussuomalaisilla on valemedioille selvä viesti, jonka Abraham Lincoln aikanaan kiteytti: ""Kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa."" (Jukka Gustafsson: Nimimerkillä ""Kokemusta on""!) Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että Venäjän kanssa on pidettävä rakentava keskusteluyhteys. Pakotteet ovat sidotut Minskin sopimuksessa saavutettaviin edistysaskeliin, joissa eteneminen helpottaisi Venäjän kanssa käytävän keskustelun edellytyksiä. Perussuomalaiset katsoo, että eristetty Venäjä ei ole kenenkään etujen mukainen. Suomen on myös syvennettävä ja monipuolistettava Venäjä-tuntemustaan. Selonteossa Suomi vahvistaa asemaansa osana läntistä yhteisöä. Suhde Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin korostuu. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää Suomen edun mukaisena, että Ruotsin kanssa tehtävää puolustusyhteistyötä syvennetään. Samalla on kuitenkin muistettava, että Yhdysvallat on edelleen Ruotsin tärkein puolustuspoliittinen kumppani. Ruotsi allekirjoitti vajaat kaksi viikkoa sitten aiesopimuksen puolustusyhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa. Tämä korostaa Suomen osalta sitä, että meidän on oltava puolustuspolitiikassa aktiivisia usealla eri rintamalla. EU:n vahvistaminen turvallisuusyhteisönä on kirjattu selontekoon yhdeksi tavoitteistamme. Suomen on tarvittaessa pystyttävä antamaan ja vastaanottamaan kansainvälistä sotilaallista apua. Emme voisi enää jäädä lähialueillamme tapahtuvien mahdollisten konfliktien ulkopuolelle. Arvoisa rouva puhemies! Suomen sodanajan vahvuus tekee puolustusvoimistamme Pohjoismaiden suurimman armeijan. Suomella on myös eurooppalaisittain tätä nykyä harvinainen oma rajavartiolaitoksensa. Vahva kansallinen puolustusratkaisu yhdistettynä syvenevään kansainväliseen puolustusyhteistyöhön on turvallisuutemme perusta. Hallitus teetti perussuomalaistenkin toiveiden mukaisen, riippumattoman Nato-selvityksen, jossa erittäin ansiokkaasti käydään läpi Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden hyviä ja huonoja puolia. Nyt käsiteltävässä selonteossa linjataan, että Suomen on ylläpidettävä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä. Kumppanuutta Naton kanssa kehitetään. Suomen tiivis Nato-yhteistyö hyödyttää sekä Suomea että Yhdysvaltoja, jolle Suomen ja Ruotsin strateginen sijainti on merkityksellinen. Turvallisuuspoliittisen yhteistyön tulee olla laaja-alaista, ennakoivaa ja läntisten kumppaneidemme kanssa tapahtuvalle yhteistyölle perustuvaa. Arvoisa rouva puhemies! Suomen vahvuus on maailmalla toimittaessa aina ollut yhtenäinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Presidentti Kyösti Kallion sanoin: ""Toivon sydämestäni, että se yhteistunto, joka koettelemuksissamme on meitä pystyssä pitänyt, yhä lujittuisi, sillä siitä riippuu kansamme menestys ja tulevaisuus."" Hyvät edustajat, me näemme, että turvallisuusympäristömme on perustavalla tavalla muuttunut. Me ymmärrämme, että jos jokin valtakunta riitautuu itsensä kanssa, ei se valtakunta voi pysyä pystyssä. Me tiedämme, että vastuu on meidän. Meillä on kyky, halu ja mahdollisuudet vaikuttaa kansakuntana omaan kohtaloomme. Suomalaiset yhdessä ja yhtenäisinä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-06-21T14:24:48,2016-06-21T14:32:17,Tarkistettu,1.1 2016_73_6,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Pienellä maalla ei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan varaa tehdä suuria virheitä. Selonteko asettaakin Suomelle luotettavat ja käyttökelpoiset merimerkit. On aina koetettava nähdä syvät pohjavirrat, aina hahmotettava olennaiset kehityslinjat. Ilman historian tajua tämä ei ole kuitenkaan mahdollista. Ja ennen kaikkea: on tunnustettava ne kuuluisat tosiasiat. Meillä pitää olla rohkeutta myös vetää johtopäätökset, kun on niiden aika. Kylmän sodan jälkeen tuudittauduimme maailmanmenoon, jota leimasi toiveikkuus ja yhteistyöhakuisuus. Brandenburgin portilta avautui näkymä koko mantereemme vakaasta ja vauraasta kehityksestä, joka perustuu yhdessä laadittujen pelisääntöjen noudattamiseen — ei kaikkein vähiten Helsingissä jo aiemmin, 70-luvun puolivälissä, sovittuihin eurooppalaisiin pöytätapoihin. Taas kerran joudumme hahmottamaan maailmaa uusin silmin. Turvattomuus, vastakkainasettelu ja voimapolitiikka leimaavat todellisuutta. Geopolitiikka on tullut takaisin. Lähialueittemme vakaus on Suomen turvallisuuteen ratkaisevasti vaikuttava tekijä. Mutta näin se on aina ollut. Erillissotaa Suomea vastaan on vaikea kuvitella. Näemme, miten Venäjä pyrkii palauttamaan entisen suurvalta-asemansa. Venäjän toimet ensin Georgiassa, myöhemmin Ukrainassa sekä Krimin laiton haltuunotto ovat esimerkkejä voimapolitiikasta ja vakavia rikkomuksia kansainvälistä oikeutta ja yhteisiä sitoumuksia vastaan. Muuttuneessa toimintaympäristössä, jäsenmaiden vaateista johtuen, on Nato palannut juurilleen korostamaan jäsenmaittensa puolustusta kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan sijasta. Todistamme nyt kehitysvaihetta, jossa Itämeren strateginen merkitys sekä Natolle että Venäjälle on korostunut. Tällä on tietenkin suora vaikutuksensa Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Näissä oloissa kokonaisturvallisuuden käsite vaatii ottamaan huomioon myös sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhteyden. On myös kiire saada Suomi viritettyä kansainväliseen toimintakuntoon koskien lainsäädäntöämme. Selonteko puhuu asioista rehellisesti. Se on hyvä tilannearvio. Suomen turvallisuustilanteen vaikeutuessa ja uhkien arvaamattomuuden kasvaessa vaaditaan viisautta ja päättäväisyyttä mutta myös yhteistä kansallista näkemystä. Kun sotilaallisen voiman käyttöä tai sillä uhkaamista maatamme vastaan ei voida sulkea nyt pois, on tilanne luonnollisesti myös vakava. Perusasia on aina ja kaikissa olosuhteissa pitää oma pesä kunnossa. Yhtä lailla selvää on myös se, että me teemme sen aina itse, mutta emme enää koskaan vain yksin. Siksi Suomen on jatkossakin tärkeää osallistua aktiivisesti sotilaallisiin yhteistoimintaharjoituksiin. Näin varmistetaan yhteensopivuus avun antamis- ja vastaanottamistilanteita silmällä pitäen. Yksi perusvalinnoistamme on tiivistää ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä Ruotsin kanssa. Tässä on otettu merkittäviä askelia, ja yhteistyömme tiivistyy yhä, sillä ei ole perusteltua Suomen puolelta asettaa etukäteen minkäänlaista perälautaa, kuten selonteossakin todetaan. Olemme tarkoin seuranneet viime päivien ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua, erityisesti juuri päättyneitä Kultaranta-keskusteluja. Tiedämme nyt hyvin Ruotsin nykyhallituksen kannat. On silti hyvä pitää silmällä pitkällä tähtäimellä fundeeraten jopa valtiosopimustasoista järjestelyä kriisiajan varalle, sillä tosipaikan tullessa ei enää neuvotella eikä diskuteerata. Euroopan unionin merkitys on Suomelle korvaamaton. EU on paitsi Suomen arvoyhteisö myös Suomen tärkein kansainvälinen foorumi. Jäsenyys oli Suomelle merkittävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen valinta, ja se lisäsi vaikutusmahdollisuuksiamme kansainvälissä yhteyksissä. Eurooppa on kuitenkin poikkeuksellisen suurten haasteitten edessä. Pakolaiskriisi, talouskriisi ja päätöksenteon epämääräisyys ovat vahvistaneet populismia, ääriliikkeitä ja kansallismielisyyttä tavalla, joka uhkaa eurooppalaisen yhteisön peruspilareita. Sisäiset jännitteet EU:ssa ovat kasvaneet. Suomenkin on tehtävä päämäärätietoisesti työtä Euroopan unionin yhtenäisyyden ja toimintakyvyn eteen. Arvoisa puhemies! EU:n yhteisvastuulausekkeen ja keskinäisen avunannon velvoitteen laaja ja kattava tulkinta on Suomen etu. On kuitenkin viisautta tunnustaa, ettei EU ole puolustusliitto. Sen sijaan EU:n ja Naton keskinäisen yhteistyön tiivistäminen on perusteltua esimerkiksi hybridiuhkien torjumiseksi ja yhteiskuntien häiriökestävyyden vahvistamiseksi. Puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä on useaan kertaan ilmaissut selkeän näkemyksensä Suomen Nato-jäsenyyden turvallisuutta lisäävästä vaikutuksesta. Selonteossakin todetaan, että Suomelle on tärkeää Naton avoimien ovien politiikan jatkuminen ja samalla jäseneksi hakeutumisen mahdollisuuden turvaaminen. Tärkeää on myös tiivistää sotilasyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa Natosta riippumatta. Kun maisema turvallisuusympäristössämme vakavoituu, on huojentavaa todeta myös monet positiiviset kehityskulut. Selonteko huomioi kestävän kehityksen Agenda 2030:n ja Pariisin ilmastosopimuksen, jotka ovat tärkeitä todisteita siitä, että sääntöpohjaista maailmanjärjestystä ei ole sittenkään kokonaan kuopattu. Kokoomus alleviivaa kestävää kehitystä, kehitysyhteistyötä, rauhanvälitystä ja kriisinhallintaa. Arvoisa puhemies! Yhteisten sääntöjen noudattaminen luo vakautta ja turvaa. Suomen tulee kaikin keinoin edistää tätä niin EU:n, YK:n ja Etyjin piirissä kuin myös kahdenvälisesti Venäjän kanssa. Vuoropuhelua ja yhteistyötä tarvitaan erityisesti vaikeina aikoina. Meidän on kuitenkin pakko varautua myös vakaviin haasteisiin. (Puhemies koputtaa) Siksi tulemme tarvitsemaan myös ajantasaisen puolustuspoliittisen selonteon.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-06-21T14:32:21,2016-06-21T14:40:27,Tarkistettu,1.1 2016_73_7,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itämeren alue ei ole mikään eristetty rauhan saareke eikä rauhan meri. Ukrainan kriisi ja Krimin valtauksen synnyttämät vastakkaisuudet ja jännitteet heijastuvat myös meidän maailmankolkkaamme. Täälläkin on merkkejä varustautumiskierteestä, ja kaikki maat katsovat olevansa pakotettuja kriisivalmiuksiensa lisäämiseen. Tämä näkyy lisääntyneenä varusteluna ja harjoitustoimintana sekä tilanteissa, joita käytetään sotilaallisiin voimannäyttöihin. Tämä on huolestuttavaa. Vielä huolestuttavampaa on se sotainen retoriikka, jota on alettu viljellä myös lähiympäristössämme, samoin kuin suomalaisessa mediassa. Toivomme, että hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko olisi hyvin selvästi ottanut etäisyyttä sotapuheisiin ja painottanut sellaista aktiivista vakauspolitiikkaa, joka pyrkii konfliktien ennaltaehkäisemiseen ja jännitteiden purkamiseen. Liennytykseen pyrkivän turvallisuuspolitiikan pitää ensi sijassa tähdätä vakavien konfliktien ja aseiden käyttöön johtavien tilanteiden välttämiseen. Selonteko jatkaa samaa varautumista ja varustautumista korostavaa linjaa kuin jo hallitusohjelma. Se on sinänsä tarpeen, sillä pahoihin tilanteisiin varautumisen laiminlyönti olisi vastuutonta. On kuitenkin erityisen tärkeätä ymmärtää, että sotilaallisesti liittoutumattomana maana teemme näin sen vuoksi, että kykenisimme pysymään sotilaallisten konfliktien ulkopuolella. Siten suomalaisministerinkin suusta kuultu ajatus, että tulisimme väistämättä vedetyksi mukaan mihin tahansa lähialueella syntyvään sotilaalliseen konfliktiin, on perusteeton ja voidaan pahimmillaan tulkita etukäteisilmoittautumiseksi konfliktin osapuoleksi. Uskottava puolustus sekä mahdollisuus kriisitilanteessa ottaa vastaan apua ovat tätä varten tarpeen, yhtä lailla kuin se, että pidämme huolen siitä, ettei kenelläkään ole aihetta epäillä Suomen kykyä ja halua estää alueensa käyttö minkäänlaisiin muille sotilaallisesti vihamielisiin tarkoituksiin. Näin torjumme parhaiten myös sen aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutumisen mahdollisuuden, jota selonteossa ei ole katsottu kokonaan poissuljetuksi. Selonteossa on perustellusti käyty lävitse kansainvälisen puolustusyhteistyön merkitystä. Yhdymme täysimääräisesti siihen selonteon toteamukseen, että Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on erityisasema. Tätä me sosialidemokraatit olemme osaltamme olleet rakentamassa ja edistämässä myös tänään Ruotsin ja Suomen sosialidemokraattisten puolueiden yhteisessä turvallisuuspoliittisessa seminaarissa, jossa vieraanamme ovat muun muassa puolustusministeri Peter Hultqvist ja entinen ulkoministeri Lena Hjelm-Wallén. Selonteossa korostetaan, että Suomi ylläpitää mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natosta seuraten tarkasti turvallisuusympäristön muutosta. Pidämme tätä suvereenille valtiolle itsestäänselvästi kuuluvana oikeutena ja velvollisuutena, mutta painotamme myös, että nyt emme näe perusteita sotilasliiton ulkopuolella pysyttäytymisen ja vakautta palvelevan liittoutumattomuuden kyseenalaistamiseen. Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että arvioimme niin maailmanlaajuista kuin lähiympäristön turvallisuuspoliittista tilannetta avoimesti, realistisesti, kattavasti ja ilman ideologisia silmälaseja. Tämä koskee Venäjän kehitystä ja toimia, joita selonteossa on arvioitu juuri tällä tavoin. Samankaltaista arviointia pitää tietenkin soveltaa kaikkien toimijoiden käyttäytymiseen läpikäyden myös niitä tekijöitä ja tapahtumia, joihin Venäjä katsoo joutuneensa reagoimaan ja joita se esittää omien toimiensa perusteluna. Tällainen tarkastelu ei luo mitään oikeutusta Venäjän tai kenenkään muun kansainvälistä oikeutta tai sopimuksia rikkovalle toiminnalle tai anna sellaiselle hyväksyntää. Kansainvälisiin suhteisiin ja toimiin vaikuttavien monien historiallisten, geopoliittisten ja vuorovaikutuksellisten tekijöiden tuntemus ja ymmärrys on kuitenkin edellytys sille, että voimapolitiikkaan johtavat kierteet saadaan katkaistua eikä niitä ruokita uusilla virhearvioinneilla. Venäjän kehityksen ennakoimattomuuteen viittaaminen sivuuttaa oleellisen pitkän linjan jatkuvuuden maan politiikassa, eikä arvaamattomuus näin brexit-äänestyksen ja Yhdysvaltain presidentinvaalien alla ole mikään vain Venäjää koskeva ominaisuus. Aiempia selontekoja suppeampi selonteko sivuuttaa nyt myös hyvin ylimalkaisella tarkastelulla kaikki kestämättömään globaaliin kehitykseen liittyvät kysymykset, jotka heijastuvat jo nyt akuutteihin turvallisuusuhkiin ja luovat uusia. Tämä voidaan kiteyttää toteamukseen, että ihmiskunnalla voi parhaassakin tapauksessa olla enää vain muutama vuosikymmen aikaa sopeuttaa kaikki ihmisten toiminnot maapallolla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen vaatimuksiin. Pariisin ilmastosopimus on tärkeä askel, mutta se on myös täysimääräisesti pantava toimeen. Selonteossa viitataan perustellusti yhteiskuntien polarisaatiokehitykseen kasvavana riskinä, mutta linjauksia siitä, miten tätä vastaan toimittaisiin, ei esitetä. Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on arvokasta, jos sitä koskevat keskeiset linjaukset voidaan tehdä mahdollisimman laajassa yhteisymmärryksessä. Tätä silmällä pitäen on kiitettävä siitä, että selonteon valmistelua varten asetettiin parlamentaarinen seurantaryhmä siinä tarkoituksessa, että selonteon valmistelu tapahtuisi tiiviissä hallituksen ja ryhmän vuorovaikutuksessa. Tämä toteutui vain osittain. Seurantaryhmässä yksimielisesti muotoillut näkemykset ovat jo esittelevän ministerin haluaman kiireisen aikataulun vuoksi tulleet vain rajoitetusti huomioiduiksi. Luotammekin siihen, että selonteon eduskuntakäsittelyssä voidaan samanlaisessa hyvässä yhteistyöhengessä kuin seurantaryhmässä laatia eduskunnan vastaus selontekoon niin, että se korjaa ja täydentää niitä puutteita ja yksipuolisuuksia, joita selontekoon nyt on vielä jäänyt. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-06-21T14:40:29,2016-06-21T14:47:58,Tarkistettu,1.1 2016_73_8,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Pienen maan etu on vakaa ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja, joka on yhteisesti hyväksytty eikä vaihtele hallitusten mukaan. Näin Suomessa on toimittu, ja tuore ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko jatkaa samaa linjaa. Pienestä koostaan huolimatta Suomi on aina toiminut aktiivisesti maailmalla ja ollut luomassa yhteisiä kansainvälisiä pelisääntöjä. Ihmisoikeuksien edistäminen, erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, kestävän kehityksen periaatteet, demokratia ja rauhan rakentaminen ovat olleet Suomelle tärkeitä ulkopoliittisia tavoitteita. Niiden edistäminen on tässä ajassa yhä tärkeämpää. On hyvä, että ne on selkeästi kirjattu myös selontekoon. Mutta se ei riitä. Politiikkaa mitataan teoissa, ei sanoissa. Suomen rajut leikkaukset kehitysavusta ja pakolaispolitiikan kiristäminen viestittävät aivan toista. Tuorein virallisten tavoitteiden vastainen viesti lähetettiin viime viikon lopulla. Suomi ei ollut niiden maiden joukossa, jotka vaativat Euroopan neuvostolta kunnianhimoisempaa toimintaa seksuaalivähemmistön oikeuksien puolesta. Valitettavasti nykyhallituksen aikana Suomi on useammankin kerran löytynyt samasta joukosta Itä-Euroopan konservatiivisten maiden kanssa silloin, kun EU:ssa on linjattu ihmisoikeuksista. Vihreät ovat aina painottaneet sitä, että globaalien kriisien ratkaisemiseksi tarvitaan yhteisiä globaaleja sääntöjä. Voimapolitiikan nostaessa päätään kansainvälisten sopimusten merkitys on pienelle maalle koko ajan tärkeämpää. Suomen tulee entistä vahvemmin ponnistella sen eteen, että yhteiset järjestöt YK:sta Etyjiin ja EU:sta Pohjoismaiden neuvostoon kehittyvät nykyistä vahvemmiksi ja toimintakykyisemmiksi. Arvoisa puhemies! Olemme jo vuosikausien ajan liittäneet ulko- ja turvallisuuspoliittisten uhkien luetteloon useita ei-perinteisiä riskejä, kuten ilmastonmuutos, pakolaisuus, terrorismi ja kyberuhat. Nyt nuo uhat ovat monin tavoin realisoituneet. Samanaikaisesti myös perinteiset turvallisuusuhat ovat palanneet. Venäjällä on palattu voimapoliittiseen ajatteluun. Nato on suunnannut painopistettään takaisin Eurooppaan. Itämerellä tämä näkyy jännitteisyyden lisääntymisenä. Selonteossa linjattu eurooppalaisen turvallisuusyhteistyön vahvistaminen saa vihreiden tuen. Pidämme tärkeänä, että Euroopan unioni syventää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa ja kehittää yhteisiä valmiuksia ja järjestelyjä puolustusyhteistyön tiivistämiseksi, kävi ylihuomisessa Britannian brexit-äänestyksessä miten tahansa. Vihreät kannattaa myös Suomen ja Ruotsin entistä tiiviimpää yhteistyötä. Vihreät ei kannata Nato-jäsenyyttä: Se lisäisi Itämeren alueen jännitteisyyttä. Suomen liittyminen Natoon olisi merkittävä poliittinen suunnanmuutos. Tällainen perustavanlaatuinen päätös vaatisi laajan kansalaiskeskustelun ja kansanäänestyksen. Arvoisa rouva puhemies! Arktinen alue on kasvavan kansainvälisen mielenkiinnon kohde. Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa vuodesta 2017 vuoteen 2019. Silloin meillä on mahdollisuus vaikuttaa tavallista enemmän neuvoston toimintaan. Arktisten maa- ja merialueiden suojelun ja ekologisen kestävyyden tulee olla Suomen arktisen strategian kärkenä. Herkät ja haavoittuvimmat arktiset alueet on suojeltava täysin. Niiden öljy- ja maakaasuvarat on jätettävä rauhaan. Arktisen alueen pelisäännöt kaipaavat selkiyttämistä. Alueesta ei saa tulla luonnonvarojen ryöstökohdetta. Kiistojen sopimiseksi on luotava rauhanomaiset, kansainvälisen oikeuden mukaiset käytänteet. Selontekoon on kirjattu, että alkuperäiskansojen oikeuksien edistäminen on keskeinen osa Suomen arktista ja ihmisoikeuspolitiikkaa. Vihreät odottavatkin hallitukselta toimia saamelaisten oikeuksien edistämisessä ja ILO 169 ‑sopimuksen ratifiointia. Arvoisa puhemies! Energiapolitiikka on osa turvallisuuspolitiikkaa. EU:n energiaunionissa on asetettu tavoitteeksi vähentää unionin energiariippuvuutta ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Suomen energiantuotanto on liian riippuvaista Venäjästä, mitä Fennovoima toteutuessaan edelleen vahvistaisi. Tämä tuo haavoittuvuutta huoltovarmuuteemme ja mahdollistaa energian käyttämisen ulko- ja turvallisuuspoliittisena aseena. Selonteossa on otettu tavoitteeksi nivoa Suomen energiapolitiikka osaksi EU:n energiaunionia. Käytännössä tämä tarkoittaa energiariippuvuuden vähentämistä itänaapurista ja merkittävää lisäsatsausta kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Arvoisa rouva puhemies! Suomi on perinteisesti nähnyt tärkeäksi panostaa rauhanvälitykseen ja kriisinhallintaan. Tämä viisas ratkaisu on vahvistettu myös tässä selonteossa. Vihreille on tärkeää, että sanat ja teot kohtaavat. Rauhanvälitykseen tarvitaan lisää resursseja, muuten se ei nouse ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteeksi. Kriisinhallinnassa pitää vihdoin päästä kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Vihreät pitää myös tärkeänä, että Suomi on sitoutunut edistämään YK:n Naiset, rauha ja turvallisuus ‑päätöslauselmaa. Naisten roolia tulee vahvistaa sekä rauhanrakennuksessa että yhteiskunnan jälleenrakennuksessa. Viime joulukuussa YK hyväksyi Nuoret, rauha ja turvallisuus ‑päätöslauselman. Suomen tulee vahvasti sitoutua sen edistämiseen ja toimeenpanoon. Selonteon linjaus siitä, ettei edustustojen määrää vähennetä, on hyvä. Näin saamme tietoa maailmalta ilman välikäsiä. Yhtä lailla on tärkeää tukea suomalaisten pääsyä kansainvälisten järjestöjen virkoihin ja suomalaisten toimimista laajasti kriisinhallintatehtävissä eri puolilla maailmaa. Arvoisa puhemies! Pakolaisia on tällä hetkellä maailmassa enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Vihreät tukevat selonteon linjausta siitä, että kansainvälistä tukeamme suunnataan konfliktimaille ja niiden lähialueille, jotka kantavat raskaimman taakan kodeistaan paenneiden tukemisessa. Tämä ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan reilumpaa ja oikeudenmukaisempaa taakanjakoa, jossa Euroopan maiden, Suomi mukaan lukien, on kannettava nykyistä suurempi vastuu. Arvoisa puhemies! Selonteko asettaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle kunnianhimoisia tavoitteita. Niiden toteuttaminen vaatii nykyistä kunnianhimoisempia päätöksiä. Politiikkaa ei mitata sanoissa, vaan teoissa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-21T14:48:05,2016-06-21T14:55:29,Tarkistettu,1.1 2016_73_9,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kiitän omasta ja ryhmäni puolesta ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon seurantaryhmää hyvästä työstä, hyvästä yhteistyöstä ja erinomaisista taustakeskusteluista. Työryhmä toivoi, että tämä selonteko olisi tuotu eduskuntaan myöhemmin, mutta aikataulusta haluttiin pitää jääräpäisesti kiinni. Olisin myös odottanut, että seurantaryhmän palaute olisi otettu paremmin huomioon työn eri vaiheissa ja lopullisessa tekstissä. Suomen turvallisuuden kannalta olennaista on tieto siitä, että aluettamme ei käytetä ketään vastaan vihamielisessä tarkoituksessa. Sen turvaamiseksi meillä tulee olla oma ja uskottava puolustus. Sellaisen pienen maan kuin Suomi suurinta ulko- ja turvallisuuspoliittista pääomaa on linjan vakaus ja ennustettavuus. Mitä epävakaampi on kansainvälinen poliittinen tilanne, sitä suurempi syy on pitää kiinni omasta päätäntävallasta. Se kannattaa myös muistaa kansallista lainsäädäntöä uudistettaessa. Suomi ei ole luovuttanut omaa harkintavaltaansa pois sen paremmin Lissabonin sopimuksen yhteisvastuu- ja avunantolausekkeitten kuin Nato-isäntämaasopimuksen kautta. Ne, jotka haluavat horjuttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa, antavat mielellään kuvan, että kätemme ovat jo sidotut. Samalla tavalla viestitään, että jos Itämeren alueella syntyy sotilaallinen konflikti, olemme automaattisesti sen osapuoli. Sotilasliittoon kuulumattomana maana Suomen mahdollisuudet pysyä sotilaallisten konfliktien ulkopuolella ovat paljon todennäköisempiä. Naton jäsenenä tällaista vaihtoehtoa ei sitä vastoin ole. Arvoisa puhemies! Äskettäin Saksan ulkoministeri varoitti Natoa turhasta sapelinkalistelusta rajoillaan. Myös pääministeri Sipilä antoi haastattelun, jossa totesi siihen suuntaan, ettei raudan kasaaminen rajalle ratkaise ongelmia. Ja presidentti Niinistö on muistuttanut useaan otteeseen myös kahdenvälisen yhteydenpidon tärkeydestä vaikeina aikoina ja juuri silloin. Kansainvälinen ilmapiiri on kiristynyt myös Itämeren alueella. Kuitenkaan Ukrainan ja Krimin tilannetta ei voi monistaa koskemaan Suomea, Ruotsia tai lähialueitamme. Emme hyväksy kansainvälisten sopimusten rikkomista ja Venäjän harjoittamaa voimankäyttöä, mutta emme myöskään usko, että varustelun kiihdyttäminen ja sotilaallinen nokittelu ratkaisisivat ongelmat. Emme allekirjoita selonteon toteamusta, että Naton lisääntyvä läsnäolo vakauttaa tilannetta Itämerellä. Suomi vakauttaa parhaiten tilannetta lähialueillaan pysymällä sotilasliiton ulkopuolella ja tukemalla aktiivista vakauspolitiikkaa, jota on esimerkiksi tasavallan presidentti tuonut usein esille. Tänä vuonna Suomessa on järjestetty sellaisia kansainvälisiä sotaharjoituksia, joita ei aiemmin ole nähty. Harjoituksista nousseen kohun ja tiedonkulun ongelmien vuoksi laadittiin uusi ohjeistus, jonka avulla arvioidaan, onko harjoituksissa erityistä ulkopoliittista merkitystä. Eduskunnan täytyykin olla aina ajan tasalla siitä, missä kaikessa me olemme mukana. Täällä eduskunnassakin väitetään, että näissä sotaharjoituksissa ei ollut mitään uutta tai erikoista. Kuitenkin Baltops-harjoituksen amerikkalainen komentaja antoi lausunnon, jonka mukaan he ovat täällä näyttämässä voimaa. Arvoisa puhemies! Selonteossa suhtaudutaan EU:n militarisointiin hyvin myönteisesti. Onko juuri niin, että kun unioni taistelee olemassaolostaan ennennäkemättömien sisäisten ristiriitojen ja talousvaikeuksien keskellä, ainoaksi koossapitäväksi voimaksi nousee EU:n puolustusyhteistyön tiivistäminen? Kunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa, kehitysyhteistyössä ja ihmisoikeuksien edistämisessä riittäisi kyllä työsarkaa muutenkin. Me emme hyväksy liittovaltiokehitystä tälläkään saralla ja ihmettelemme, mihin on kadonnut se EU-kriittisyys, joka oli voimissaan vielä viime kaudella. Selonteon rakenne, teksti ja painotukset ovat osin muotopuolia. Uhkakuvat nousevat voimakkaasti esille, eikä niitä aina perustella. Mutta yksi asia tulee selväksi: selonteossa suhtaudutaan kritiikittömästi siihen, mikä liittyy Yhdysvaltoihin ja Natoon. Yhteistyötä syvennetään, tiivistetään, vahvistetaan, laajennetaan, yhteensovitetaan ja kehitetään. Eikä tämä linja koske vain puolustusyhteistyötä; selonteossa ilmoitetaan Suomen tukevan oikeudenmukaista, tasapuolista ja kestävää TTIP-sopimusta. Kuinka tästä sopimuksesta sellainen tulee, kun ottaa huomioon, keiden lähtökohdista sopimusta on alettu rakentaa? Tällainen kritiikittömyys tulee maksamaan todella paljon, jos se tarkoittaa kaikki käy ‑politiikkaa. Jos esimerkiksi korvaavien hävittäjähankintojen myyjä voi olla varma, että se on ainoa vaihtoehto hävittäjähankinnoissa, se virhe maksaa heti miljardeja euroja ylimääräistä. Myyjä osaa kyllä hinnan asettaa, jos tietää olevansa saletissa. Arvoisa puhemies! Suomen kannattaisi muistaa oma historiansa, tietää paikkansa Euroopassa ja harjoittaa tervettä kansallista edunvalvontaa. Parhaimmillaan Suomi voi olla vahva toimija ympäristönsuojelussa, arktisen alueen haasteissa, rauhanvälittämisessä ja kriisinhallinnassa. Esimerkiksi Arktisen neuvoston Suomen puheenjohtajakausi tarjoaa oivan mahdollisuuden nostaa ympäristö ja tutkimus vahvemmin talousasioitten rinnalle. Parhaiten Suomi onnistuu näissä tavoitteissaan sotilaallisesti liittoutumattomana maana, jolla on hyvät suhteet niin itään kuin länteen ja vähintäänkin kaikkiin naapurimaihin.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-06-21T14:55:48,2016-06-21T15:02:33,Tarkistettu,1.1 2016_73_10,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Värderade talman! Midsommarveckan har präglats av en livlig säkerhetspolitiskt debatt här hemma i Finland. Först diskussionerna på Gullranda som presidenten stod värd för och nu den utrikes- och säkerhetspolitiska redogörelsen som i dag granskas här i riksdagen. Att tonläget i debatten har blivit öppnare och tydligare har vi regeringens redogörelse, men också den expertgrupp som gjorde en bedömning av konsekvenserna av ett eventuellt finländskt Natomedlemskap, att tacka för. I decennier har den finländska säkerhetspolitiska debatten präglats av försiktighet och man har helst tassat tyst på tå. Nu är det klarspråk som gäller.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,sv,Stefan Wallin,910,2016-06-21T15:02:39,2016-06-21T15:03:23,Tarkistettu,1.1 2016_73_11,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko listaa 15 painopistettä, joissa kaikissa korostuu Suomen halu edistää vakautta niin lähialueilla kuin myös kansainvälisen yhteistyön kautta muun muassa EU:n ja YK:n jäsenenä sekä Naton rauhankumppanina. Perusdoktriini aktiivisesta ulkopolitiikasta, uskottavasta omasta puolustuksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä on ennallaan. Turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä on kuitenkin tapahtunut selkeä muutos. Aiemmin julkaistu Nato-selvitys ja tämä selonteko kuvaavat molemmat Itämeren kiristynyttä tilannetta ja Venäjän roolia siinä sekä toimien ja vastatoimien negatiivista kierrettä, jonka vaikutuksesta sotilaallinen toiminta lähialueillamme on lisääntynyt. Sotilaallisten uhkien torjumiseksi Suomi harjoittaa ennakoivaa ja aktiivista vakauspolitiikkaa. Keskusteluyhteyksien ylläpitäminen Venäjän kanssa edistää tätä eikä ole ristiriidassa EU:n yhteisten Venäjä-linjausten kanssa. Sen sijaan kauppa- ja energiapolitiikka on usein ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatketta, joten nähdäänköhän selonteon mainitsema tavoite Suomen ja Venäjän energiayhteistyön nivoutumisesta osaksi EU:n energiaunionin kehittämistä Brysselistä käsin yhtä toiveikkaasti? Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraatit yhtyvät pääasiassa selonteossa esitettyihin arvioihin. Itämeren alueen turvallisuuden lisäämiseksi yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Selonteko nostaa esimerkkinä esille puolustusyhteistyön operatiivisen suunnittelun kehittämisen. Lisäisin tähän näkökulman, voisiko pohjoismaista yhteistyötä lisätä hybridiuhkiin vastaamisen osalta. Sillä saralla laajemmat hartiat ja monipuolisempi osaaminen voisivat olla erityiseksi hyödyksi. Keväämmällä käsitellyssä sisäisen turvallisuuden selonteossa jo todettiin, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja madaltuu. Sama havainto tehdään myös tässä. Turvallisuuspolitiikka on nähtävä yhtenä kokonaisuutena. Radikalisoituminen, terrorismi, tietoverkkorikollisuus, maahanmuuton kysymykset, hybridiuhat — kaikki koskettavat niin sisäistä turvallisuutta kuin ulkosuhteita. Hybridisodan keinoja voidaan käyttää myös sisäpolitiikan välineenä ja sellaisia valtioita vastaan, joiden kanssa ei olla varsinaisesti sodassa. Siis myös sodan ja rauhan välinen raja on hämärtymässä. Hybridiuhkiin varautuminen on välttämätöntä ja haastavaa, mutta meillä on myös hyvät valmiudet tähän. Suomessa viranomaisten välinen yhteistyö on esimerkillistä ja maailman huippuluokkaa. Voimme luottaa siihen, että sekä sisäisestä turvallisuudesta että ulkosuhteista ja puolustuspolitiikasta vastaavat tahot kommunikoivat sujuvasti keskenään ja hyödyntävät toistensa osaamista ja resursseja. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää turvata kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus eli lisätä omavaraisuuttamme ruuan ja energian tuotannossa. Hybridiuhkien torjunnassa tämä kuuluu aivan niihin alkeisiin, ja toivon, ettemme harjoitetun heikon maatalouspolitiikan takia kompastu niissä. Arvoisa rouva puhemies! Selonteko toteaa, että Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä ja että Euroopan unionin puolustusyhteistyötä kehitetään yhteistyössä Naton kanssa. Vain kahden päivän päässä on Ison-Britannian kansanäänestys EU-jäsenyyden jatkamisesta, ja selonteko hädin tuskin mainitsee asiaa. On pakko yhtyä aiempien puheenvuorojen ihmettelyyn tämän selonteon antamisen ajankohdasta. Mahdollisella brexitillä on myös laajat ulko- ja turvallisuuspoliittiset vaikutuksensa, ja KD eduskuntaryhmänä edellyttää, että hallitus on varautunut myös Britannian eroon. EU:ssa ollaan keskusteluihin nostamassa yhteisen turvallisuuspolitiikan tiivistäminen. Miten hallitus suhtautuu muun muassa tähän? Arktisen yhteistyön osalta selonteko on valitettavan suppea. Toivottavasti hallitus on kuitenkin varautunut huolella Arktisen neuvoston ensi vuonna alkavaan puheenjohtajuuteen. Nyt olisi aika saada valtionhallintoonkin yksi päätoiminen arktisen politiikan vastaava. Koordinointia toki on, mutta kokonaisjohtajuutta vähemmän. Tavoitteena tulee olla huippukokouksen järjestäminen ja liennytyksen lisääminen. Kun selonteko alleviivaa alkuperäiskansojen oikeuksien edistämistä hallituksen keskeisenä tavoitteena, niin lisäisikö ILO-sopimuksen ratifiointi Suomen osalta tämän kohdan uskottavuutta? Arvoisa rouva puhemies! Selonteon mukaan Suomi painottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kehityspolitiikan kokonaisuutta hauraissa valtioissa ja pyrkii vaikuttamaan muuttoliikkeen perussyihin. Tästä näkökulmasta käsin onkin mahdotonta ymmärtää sitä energiaa ja aktiivisuutta, jota hallitus on osoittanut ajaessaan alas suomalaista kehitysyhteistyötä. Ymmärrätte kai, että nämä toimet vaarantavat muun muassa monen tytön ja pojan koulunkäynnin jatkon kehitysmaissa mutta ovat myös heikentäneet Suomen kansainvälistä asemaa? Millä keinoilla yritätte paikata ja korjata jo syntynyttä vahinkoa? Arvoisa rouva puhemies! Nostan vielä lopuksi esille Lähi-idän. Kannustamme hallitusta rakentavaan ja konflikteja liennyttävään linjaan ja tekemään kansainvälistä yhteistyötä terrorismin määrätietoiseksi torjumiseksi. Tuon alueen vakaus viime kädessä heijastuu Suomeenkin saakka. Kaiken kaikkiaan globaalia toimintaympäristöä kuvatessa selonteko nostaa esille useita kannatettavia linjauksia, muun muassa kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia, rauhanvälitystä ja sääntöperusteisuutta. Hallituksen on pohdittava, onko sillä riittäviä panostuksia ja välineitä näiden toteuttamiseen. Miksi asetetut hienot tavoitteet eivät näy millään tavalla hallituksen toimenpiteissä? Arvoisa rouva puhemies! Suomi voi halutessaan edelleenkin olla rauhanvälityksen suurvalta, siinä meillä on annettavaa globaalissakin mittakaavassa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-06-21T15:10:04,2016-06-21T15:17:14,Tarkistettu,1.1 2016_73_12,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Ennen debattia puheenvuoron käyttävät ensin ministeri Soini ja sitten pääministeri Sipilä. — Ministeri Soini, enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_13,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ryhmäpuheista. Ne olivat rakentavia, ja sen verran kuin on kritiikkiä, niin pitää demokratiassa myös olla. Mutta muutama asia, jonka haluan sanoa: Ensimmäistä kertaa eduskunnan seurantaryhmä sai selonteon luonnoksen nähtäväkseen, esitti siihen kommentteja, joita otettiin myös huomioon. Näin pyrimme siihen, että näitä ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksia valmistellaan oikeasti laajalla pohjalla. Aiemmin seurantaryhmät ovat tehneet omat erilliset linjauksensa. Tämän tiedän aika hyvin ollessani edellisen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja. Tämä on syytä tehdä selväksi, että nyt on menty avoimempaan ja edelleen isommin eduskunnan huomioivaan suuntaan. Tämä on hyvä asia. No, sitten prosessista. Yleensä, jos sisältö kelpaa, niin sitten prosessiin puututaan. Tietysti on oikeus sitä arvostella. Minä selitin tätä brexit-kysymystä mutta sanonpa sen joka tapauksessa jonkinnäköisenä kokemuksena siitäkin järjestelmästä. Äänestettiin sitten jäämisen tai lähtemisen puolesta, niin se on ihan selvä, että se vaikuttaa Euroopan unioniin. Ei ole kysymys siis siitä, että jos britit jäävät, niin mikään ei muutu. Kaikki muuttuu, ja vain muutos on pysyvää. Sen takia katson, että on parempi, että hallitus toimii ohjelmansa mukaisesti, tekee ajallaan nämä asiat. Muuten ainoa, mitä hallitus olisi saanut aikaan näillä alueilla, olisi ollut tilattu Nato-selvitys sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat kyllä asiantuntijoita, mutta hallituksen kantaa ei saataisi näihin asioihin kuin ehkä sitten milloin — presidentinvaalien jälkeen, vai ketä tässä odotetaan? Sitten muutama asia. Täällä oli hyviä havaintoja, muun muassa edustaja Tuomiojalta uhat, mahdollisuudet ja nämä, se oli hyvin rakentavaa. Haluan vielä painottaa tältä kohdin, että me emme pidä yllä uhkakuvia, puhumattakaan, että lietsomme konflikteja, vaan nimenomaan vakaus ja turvallisuuden vahvistaminen edellyttävät sitä, että toimintalinjamme on etukäteen selkeä ja vahva ja puolustuskykymme muiden tiedossa. Tämä on hyvä asia. Sitten, edustaja Mustajärvi, teidän puheenvuoronne oli mielenkiintoinen. Viime kaudelle te ette mahtunut vasemmistoliiton eduskuntaryhmään, nyt te olette vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ryhmäpuhuja. Mikä on muuttunut, ja miksi se on muuttunut? Tämä on minun mielestäni mielenkiintoinen asia. Ei Suomea ujuteta eikä hivuteta yhtään mihinkään, se on täysin selvä asia. Otitte harjoitustoiminnan esiin. Hyvä näin. Kansainvälinen harjoitustoiminta on osa Suomen kansainvälistä yhteistyötä, se palvelee meitä, kansallisen kriisinhallinnan ja oman kansallisen puolustuksemme kehittämisen tarpeita. Selvää on, että me suomalaiset, Suomi, valitsemme omista lähtökohdistamme sotilaallisen suorituskyvyn ja turvallisuuspoliittisen harkinnan perusteella harjoitukset, joihin osallistumme — me, ei kukaan muu. Edustaja Essayah otti lopuksi esiin Lähi-idän. Se on hyvin tärkeätä. Kävin henkilökohtaisesti sekä Israelissa että palestiinalaisalueella. Suomen viesti on hyvin selvä: kannatamme oikeudenmukaista, pysyvää rauhaa, kahden valtion mallia, sitä, että tappaminen, terrori ja muu saataisiin suitsittua. Vihreiden puheenvuorossa oli hyvää ympäristö ja laajasti sen ymmärtäminen, niin kuin hallituskin tajuaa. Jos meillä ei ole oikeudenmukaista kauppapolitiikkaa Afrikassa, jos ei niitä tuotteita oteta vastaan, me joudumme ottamaan vastaan ne ihmiset, koska he lähtevät liikkeelle. Tämä on minun mielestäni tärkeä havainto. Sitten tietysti hallituspuolueiden ja perussuomalaisten ryhmäpuheet olivat erinomaisia analyysejä ja vastuullisia, isänmaan edun huomioivia, mutta kyllä täytyy sanoa, että sokerina pohjalla oli RKP:n puheenvuoro. Se oli teknisesti paras koskaan kuulemani RKP:n puheenvuoro, ja olen kuullut monta. Kiitoksia, edustaja Wallin!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-06-21T15:17:21,2016-06-21T15:22:23,Tarkistettu,1.1 2016_73_14,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Pääministeri Sipilä, enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_15,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Rouva puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys, vahvistaa meidän kansainvälistä asemaamme, taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi sekä yhteiskunnan toimivuus. Keskeinen tavoite on estää maatamme joutumasta sotilaalliseen konfliktiin. Nämä päämäärät ja tavoitteet toimivat ohjenuorana valtionjohdolle kaikissa tilanteissa. Linjamme on Suomen pitkä linja: Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, pidämme yllä vahvaa kansallista puolustuskykyä, kansallisen liikkumavaramme säilyttämiseksi ylläpidämme mahdollisuutta sotilaalliseen liittoutumiseen, Naton kanssa harjoitamme käytännönläheistä yhteistyötä rauhankumppanina. Pidän myös äärimmäisen tärkeänä sitä, että Suomen harjoittamalle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle on laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys. Ihan muutamia havaintoja. Ensinnäkin on luonnollista, että Euroopan unioni on Suomelle olennainen kehys. EU:n vahva kehittyminen turvallisuusyhteisönä on Suomen etu. EU-maiden siteet ovat syvät, ja on luonnollista, että ne ulottuvat myös turvallisuuteen. EU-maat ovat toistensa tukena myös sotilaallisissa kriiseissä. Kun Ranska pyysi apua, niin sitä annettiin. Se oli kaikille EU-maille itsestään selvää. Vieraillessani viime viikolla Ranskassa Suomea kiiteltiin konkreettisesta avusta osana tätä päätöstä. Vapautamme nyt myös ranskalaisen komppanian määräajaksi UNIFIL-operaatiossa Libanonissa. Suomi ja Ruotsi ovat löytäneet toisensa myös turvallisuuspolitiikassa. Tämän selonteon kirjauksen mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yhteistyö Ruotsin kanssa on laaja-alaista ja sitä edistetään yhteisten etujen pohjalta, ilman rajoitteita. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että voimme edetä yhteistyössä niin pitkälle kuin poliittista tahtoa löytyy. Ruotsin kollegani kanssa käymieni keskustelujen perusteella tiedän, että heidän ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa kulmakivi on sotilaallinen liittoutumattomuus ja he eivät halua edetä sotilaalliseen liittoutumiseen tai valtioliittoon asti Suomenkaan kanssa. Saimme tähän vahvistuksen myös sunnuntaina Kultarannassa. Mielestäni yhteistyötä voidaan kuitenkin syventää vielä merkittävästi ilman valtioliittoa tai sotilasliittoa. Arvoisa puhemies! Mitä Venäjään tulee, Suomi on vastannut koko Euroopan unionin tavoin päättäväisesti Ukrainan kriisiin ja seisoo yhteisessä rintamassa. Toimet Krimin niemimaalla ja Itä-Ukrainassa tuomitaan. Minskin sopimuksen tinkimätön toimeenpano on avain sanktioista luopumiselle. Mutta kriisinkin aikana on käytävä dialogia. Tuen presidentti Niinistön perusteluja, miksi hän on kutsunut presidentti Putinin Suomeen. Myös hallitus on tietoisesti lisännyt dialogia Venäjän kanssa. Arvoisa rouva puhemies! Suomen kumppanuus Naton kanssa on kestänyt kohta neljännesvuosisadan. Natolla on keskeinen merkitys Euroopan turvallisuudelle. Natolla on merkitystä myös Baltian maiden ihmisten turvallisuudentunteelle ja sitä kautta koko Itämeren turvallisuudelle. Jännitys Itämerellä on lisääntynyt. Puolin ja toisin raudan ja aktiviteetin lisääntyminen alueella lisää riskiä myös onnettomuuksiin ja tahattomiin selkkauksiin. Esimerkiksi pimeänä eli ilman transponderia lentävät lentokoneet aiheuttavat vaaran paitsi toisilleen myös siviilikoneille. Arvoisa puhemies! Uskon, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on vahva pohja Suomen politiikalle. Se antaa realistisen kuvan toimintaympäristöstämme: on uhkia, ja niihin varaudutaan, mutta on myös mahdollisuuksia, joihin voimme tarttua. Suomi ei ole sivustakatsoja vaan aktiivinen vaikuttaja. On tärkeää, että aktiivisella ulko- ja turvallisuuspolitiikalla teemme yhdessä osamme vakaamman, turvallisemman ja oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-21T15:22:28,2016-06-21T15:27:13,Tarkistettu,1.1 2016_73_16,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,Hyvä. Sitten siirrymme debattiin. Pyydän siihen osallistuvia ilmoittautumaan. — Edustaja Vanhanen ensimmäisenä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_17,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä käyty ensimmäinen keskustelukierros osoittaa sen, mikä demokratiassa on luonnollista, että ryhmien välillä on selvästi myös eroja, mutta ne esitettiin tavalla, joka ei estä sitä, etteikö tässä hetkessä ja ajassa kyetä myös vastaamaan selontekoon yhteisellä tavalla. Uskon, että tämä luo edellytykset vastaukseen, josta eduskunta voisi olla yksimielinen. Melkein kaikki korostivat sitä, että erityisesti pienen maan kannalta on olennaista tämä sopimuksenvaraisuus kansainvälisessä yhteistoiminnassa, sopimusten kunnioittaminen, niiden noudattaminen. Minä itse asiassa luulen, että meidän suurin haasteemme tässä eduskuntakäsittelyssä tulee olemaan se, millä tavalla me itse määrittelemme vastauksemme siihen, millä tavalla me olemme valmiita toteuttamaan ja noudattamaan sitä valtiosopimusta, joka on EU:n perussopimuksena, Lissabonin sopimuksena, tunnettu, ja sen solidaarisuus- ja keskinäisen avun-annon lausekkeisiin liittyen. Minusta on tärkeää, että myös Suomesta tässä kysymyksessä lähtee (Puhemies koputtaa) sellainen ymmärrettävä yhtenäinen viesti (Puhemies koputtaa) myös muille EU-kumppaneille, ja sitä nyt kesän yli pitää ryhtyä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-06-21T15:27:20,2016-06-21T15:28:36,Tarkistettu,1.1 2016_73_18,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Selonteossa linjataan, että Suomi tiivistää suhteitaan Kiinaan. Erityisesti korostetaan Suomea kiinnostavia Kiinan kannalta ja Kiinan kehityksen kannalta oleellisia aloja. Suomi on Aasian infrastruktuuri-investointipankin eli AIIB:n perustajajäsen — allekirjoitimme perustamisasiakirjan noin vuosi sitten. Tähän liittyy Kiinan uusi silkkitie, joka menee maa- ja merireittejä aina Aasiasta Eurooppaan asti. Silkkitie on maailman kaikkien aikojen suurin rakennusprojekti. Infrastruktuurihankkeiden ketju muodostaa maailman suurimman taloudellisen käytävän, jonka vaikutuspiiriin kuuluu 4,4 miljardia ihmistä ja asuinalueet muodostavat 19 biljoonan euron vuotuisen liikevaihdon. Aasiassa on jo nyt yli 500 miljoonaa keskiluokkaista kuluttajaa. Kysynkin vielä hallitukselta: miten hallitus aikoo tukea suomalaisten yritysten mahdollisuuksia saada rakennushankkeita silkkitien varrelta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-06-21T15:28:37,2016-06-21T15:29:42,Tarkistettu,1.1 2016_73_19,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vakavin asia tässä keskustelussa tänään on se sapelinkalisteluun liittyvä syyttely, jota sanotaan yhden osapuolen tekevän Itämeren piirissä. Menkää kysymään Ukrainasta: viimeisen vuorokauden aikana taas kaksi sotilasta kuollut, viisi haavoittunut. Tämä tarina on jatkunut kaksi vuotta — kaksi vuotta, vakava asia. Näin ollen kannattaa hieman katsoa, ketä syyttää, kenet ottaa tikun nokkaan. On kysymys siitä, että Euroopassa on kaksi raidetta: joko voimapolitiikan tie, josta tiedämme, miten se koskettaa pieniäkin valtioita, tai sopimuksenvarainen, kansainvälisiin sopimuksiin, sitoumuksiin, kansainväliseen oikeuteen liittyvä tie, jossa kunnioitetaan pelisääntöjä. Suomen on tehtävä kaikkensa, jotta tuo tie tulisi valtavirraksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-06-21T15:29:42,2016-06-21T15:30:43,Tarkistettu,1.1 2016_73_20,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuuntelin keskustelua sillä korvalla, mitenkä eduskunnassa voidaan jatkossa pystyä kokoamaan yhteinen näkemys eduskunnan vastaukseen. Luotan siihen, että se on mahdollista. Meillä oli hyvä yhteisymmärrys seurantaryhmässä, ja toivottavasti se myöskin jatkuu. En näe tässä mitään erityisempiä esteitä. Toki se tarkoittaa sitä, että silloin kuljetaan tietyllä lailla valtavirran mukana, ja se tarkoittaa sitä, että ikään kuin äärimmäisiä mielipiteitä ei sellaisenaan nyt kyllä kirjata. En usko, että me edustamme tällaisia, mutta ymmärrän täysin, että ei eduskunnan vastausta kirjoiteta juuri sen mukaan kuin minkä me näkisimme parhaana mahdollisena. Mutta ei se ole kenenkään muun vaan se on eduskunnan vastaus, ja olisi suotavaa, että se todella syntyisi laajalla yksimielisyydellä. Tässä suhteessa ehkä selvimmin tarkastelun paikka on RKP:llä, joka selvästi halusi poiketa tästä, ja ehkä kokoomuskin sitten joutuu tätä omaa Nato-kantaansa vielä pohtimaan, millä lailla sitä halutaan muotoilla. (Puhemies koputtaa) Mutta pidän tärkeänä sitä, että voisimme tästä päästä yhteisymmärrykseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-06-21T15:30:45,2016-06-21T15:31:55,Tarkistettu,1.1 2016_73_21,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! On totta, että muutosta tapahtuu koko ajan, ja varmasti tämän selonteon antamisen ajankohta sinänsä on huono, jos se jää jotain yksittäistä päätöstä odottamaan. Mutta ongelma tässä minun mielestäni on nyt se, että tämä jää kolmeksi kuukaudeksi seisomaan ja eduskunta aloittaa käsittelyn vasta syksyllä. Siinä mielessä toki olisi toivonut, että hallitus olisi tuonut tämän vasta syksyllä, niin kuin seurantaryhmä yksimielisesti toivoi. Ja ei vain, että keskustelu ei jatku kansanedustajien kesken, mutta ennen kaikkea minua häiritsevät nämä ajankohdat sekä tässä että Nato-selvityksessä, kun me haluamme laajaa kansalaiskeskustelua ja toinen oli ajoitettu juuri, kun ihmiset alkoivat viettämään vappua, ja nyt ihmiset ovat poistumassa juhannuksen viettoon. Minä toivon, että se kolmas selonteko, puolustuspoliittinen selonteko, ei tule sitten ihan siinä joulun alla, koska presidentti Niinistö on hienosti luonut tätä kulttuuria, että kaikki kansalaiset puhuvat ja seuraavat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja sen soisi (Puhemies koputtaa) jatkuvan ja selonteon ajoitusten tukevan sitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-21T15:31:56,2016-06-21T15:33:04,Tarkistettu,1.1 2016_73_22,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ulkoministeri Soini, ei se nyt niin tavatonta ole, jos minä pääsen pitämään ryhmäpuheenvuoroa. Viime kaudella minä pidin niitä paljon enemmän. (Naurua) Ettekä te pääse loputtomiin pakoon sitä, että vasemmiston ryhmä on mennyt viime kaudella hajalle. Onko se nyt ihme, jos 14 kansanedustajaa jostain asiasta on kovastikin eri mieltä, kun muistelen teidän juttuanne Uuden Suomen nettilehdessä vuodelta 2008. Se löytyy muuten, jos olette kiinnostuneita, hakusanoilla ""Soini onkin Nato-mies"". Se oli sen jutun otsikko. Ja kun nostatte nämä meidän erimielisyytemme esille, niin mikä siinä oli mielenkiintoista? Te onnistuitte puoluejohtajana olemaan eri mieltä puolueenne kanssa, sitten te olitte eri mieltä eduskuntaryhmänne kanssa, ja kun ottaa tämän historiallisen ulottuvuuden vielä, niin panee epäilemään, että te olette onnistunut olemaan eri mieltä itsennekin kanssa. (Naurua) Eikö kuitenkin olisi rehellistä, vaikka tämä pohjapaperi on hallituksen paperi ja siinä oli erillinen seurantaryhmä, ainakin puoluejohtajana kertoa, mikä teidän Nato-kantanne on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-06-21T15:33:05,2016-06-21T15:34:16,Tarkistettu,1.1 2016_73_23,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämän selonteon valmistelun alla on käyty keskustelua myös aikataulusta: onko nyt se oikea aika antaa selonteko, vai olisiko ollut parempi ajankohta vasta syksyllä? Tiedämme kuitenkin varsin hyvin, että jo ylihuomenna tapahtuu sellaista, jolla voi olla perinpohjaista vaikutusta yhteistyökuvioihin Euroopassa ja myöskin suoria vaikutuksia Suomeen. Britit äänestävät torstaina brexitistä, toivottavasti brexitiä vastaan. On vaikeaa, jopa mahdotonta, ennakoida tilannetta ja lopputulosta tällä hetkellä. Ei saisi maalata pirua seinälle, mutta päivänselvää on se, että jos britit jättävät unionin, sillä on myös suoria vaikutuksia Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Kuten ministeri Soini sanoi, jos näin käy, niin kaikki muuttuu. Kysyisin, miten hallitus on tarkemmin varautunut tällaiseen mullistavaan muutokseen Euroopassa nimenomaan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-06-21T15:34:17,2016-06-21T15:35:17,Tarkistettu,1.1 2016_73_24,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä on hyvä jatkaa. Kristillisdemokraatit eivät ole pelkästään kritisoineet tätä ajankohtaa ajankohtana vaan juuri sitä, mitä tuossa edustaja Wallin totesi, onko hallituksella näkemyksiä siihen — kun EU:ssa ollaan nyt sitten turvallisuuspolitiikkaa todennäköisesti tiivistämässä joka tapauksessa — miten me suhtaudumme tähän. Tuntuu vähän siltä, että kun asiat EU:n sisällä ovat sekaisin, niin sitten tuo yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sen ympärillä tiivistyminen näyttäisivät olevan jonkinlainen tie ulos. Ranska on muun muassa esittänyt sitä, että pitäisi kutsua koolle ylimääräinen kokous Lähi-idän rauhanprosessin aktivoimiseksi. Kuitenkin samanaikaisesti odotamme sitä, että kvartetti, johon kuuluvat EU, YK ja myöskin Venäjä ja USA, kaikki osapuolina, tuo oman esityksensä. Eli tällaisia irtiottoja tapahtuu. Onko Suomi suhtautumassa näihin irtiottoihin myönteisesti, ja miten me ylipäätänsäkin suhtaudumme tähän, jos hyvin nopealla tahdilla tätä tiivistyvää turvallisuusyhteistyötä aletaan viemään eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-06-21T15:35:17,2016-06-21T15:36:23,Tarkistettu,1.1 2016_73_25,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämän selonteon ajoituksesta on ollut polemiikkia, ja merkittävin puute siinä on juuri se, että tästä puuttuu nyt syvällinen analyysi Ison-Britannian kansanäänestyksestä ja Naton Varsovan-huippukokouksesta. Mutta tälläkin voidaan aivan hyvin mennä. Eduskunnan kannalta tämän voi nähdä myös sillä tavalla, että tämä ajoitus itse asiassa korostaa eduskunnan analyysin ja linjauksen merkitystä. Nythän analyysi ja linjaus tehdään tässä talossa syksyllä, kun näitä asioita punnitaan. Eduskunnan arvo tässä suhteessa UTP:n linjaajana nousee entisestään. Arvoisa puhemies! Toinen huomio vielä. Suomi—Ruotsi-puolustusyhteistyölle on vahva tuki sekä Suomessa että Ruotsissa, se todettiin viimeksi Kultaranta-keskusteluissa eilen ja toissa päivänä. Se on hyvä ratkaisu, ja uskon, että se lisää vakautta Pohjois-Euroopassa. Mutta toisaalta: Samalla kun puolustusyhteistyötä syvennetään, niin syntyy myös tarve ulkopolitiikan yhteistyön syventämiselle ja koordinaation lisäämiselle. Onko hallitus tässä suhteessa liikkeellä, ja onko tarkoitus tiivistää ulkopolitiikan koordinaatiota? Aivan identtisiähän meidän ulkopolitiikkamme eivät ole, vaikkakin lähellä toisiaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-06-21T15:36:25,2016-06-21T15:37:35,Tarkistettu,1.1 2016_73_26,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tätä turvallisuusympäristön muutosta on maalattu erittäin raskain pensselein. Oma isäni, vuonna 1929 syntynyt, kysyi eilen, että sotaanko tässä valmistaudutaan, kun hän oli kuunnellut viime päivien puheenvuoroja. Jos kansalaiset alkavat kokea näin, niin silloin kaikki viestit eivät ole ehkä sattuneet ihan kohdallensa. Tämä antaa ajattelemisen aihetta. Haluan kiittää pääministeri Sipilää, joka on käsitellyt vaikeita asioita erinomaisen hyvällä, hienolla ja vastuullisella tavalla — asian olennaiset puolet on tuotu esiin, mutta ilman, että lietsotaan tällaista tunnetta, että nyt ollaan sodassa tai vähintäänkin hybridisodassa. Kiitän myös siitä, että tämä itse peruslinja säilyy: Suomi huolehtii puolustuksestaan ja pysyy sotilasliittojen ulkopuolella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-06-21T15:37:37,2016-06-21T15:38:44,Tarkistettu,1.1 2016_73_27,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusta voi kiittää tästä päälinjasta selonteossa: Mielestäni tässä yhdistyvät vakaa toimintalinja sekä realistinen analyysi myös lähiympäristömme muuttuneesta turvallisuustilanteesta. Asioita pitää voida sanoa ääneen, jos jotain muuttuu, se on osa kansalaiskeskustelua, mutta toiminnassa pitää olla vakautta ja malttia, ja siltä se näyttää. Mutta haluan kiinnittää huomiota yhteen asiaan, joka selonteossa jää vähemmälle. Meidän toimintaympäristömme on muuttunut myös pohjoisella merialueella elikkä arktisella merialueella. Siellä jäiden vetäytyminen ja ilmastonmuutoksen eteneminen lämmittävät aluevesiä kaksi kertaa nopeammin kuin ilmaston lämpeneminen muualla etenee, ja siellä on myös turvallisuusjännitteiden riski kasvamassa. Samoin arktinen merialue on maailman ainoita merialueita, jolla ei ole perustettu luonnonsuojelualueiden verkostoa, ei ole rajoitettu merenkulun turvallisuusriskejä riittävän pieniksi onnettomuuksien varalta ja luonnonvarojen hyödyntämisen pelisäännöt ovat kesken. Hallitus ei tässä linjaa niin kuin arktisessa strategiassa 2013, että Suomi ajaa tämän aivan keskeisen napa-alueen täyssuojelua ja (Puhemies koputtaa) luonnonsuojelun edistämistä alueella — voitteko sanoa, oletteko vielä vuoden 2013 strategian takana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-21T15:38:46,2016-06-21T15:39:59,Tarkistettu,1.1 2016_73_28,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä tilanne todella tulee korostamaan eduskunnan roolia sillä tavalla, että kun tämä noin kolmen kuukauden kuluttua tulee tänne saliin uudestaan, niin sitä ennen ehtii varmasti tapahtua aika paljon. Tässä kysyn vain lyhyesti, että nyt kun tätä Nato-keskustelua käydään, siinä tahtoo jäädä vähän varjoon se erittäin keskeinen alue, joka todetaan hyvin täällä selonteossa, eli se, mikä tulee olemaan Euroopan unionin rooli tässä turvallisuuspolitiikassa. Te, pääministeri, kävitte juuri presidentti Hollanden kanssa keskustelua, ymmärtääkseni, myöskin turvallisuuspolitiikasta, ja täällähän todetaan hyvin selkeästi, että pitää vahvistaa tätä Euroopan unionin yhteistä valmiutta ja puolustusta — ja täällä mainitaan myöskin, että yhteistyössä Naton kanssa Euroopan unionin yhteistyötä. Minkälainen käsitys teillä ja ulkoministerillä on nyt siitä, mitä nämä sanat pitävät takanaan, kun olette näitä keskusteluja käyneet?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-06-21T15:39:59,2016-06-21T15:41:10,Tarkistettu,1.1 2016_73_29,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Itämeren turvallisuusympäristö on Venäjän toimien myötä muuttunut. Tämä on tosiasia. Toisin kuin tässä selonteossa todetaan, on näiden jännitteiden kasvamiseen myötävaikuttanut myös sotilasliitto Naton läsnäolo Itämeren alueella. Mielestäni tämäkin on tosiasia, joka pitää olla mahdollista todeta tämänkaltaisessa selonteossa. Sotilaallinen liittoutumattomuus lisää turvallisuutta Suomessa ja on tärkeä osa juurikin sitä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ennustettavuutta ja luotettavuutta, jonka tärkeyttä on tuotu esille tässä monissa puheenvuoroissa tänään. Tämän lisäksi on painotettu aktiivisen vakauttamispolitiikan tärkeyttä, ja juuri tätä olisin itse toivonut, että olisi käsitelty enemmän tässä selonteossa. Nyt tämä tärkeä osa Suomen ulkopolitiikasta jää aika pitkälti ilman sisältöä. Eli mikä on pääministerin näkemys, miten Suomi voisi toimia nykyistä aktiivisemmin näiden Itämeren jännitteiden purkamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-21T15:41:11,2016-06-21T15:42:18,Tarkistettu,1.1 2016_73_30,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Selonteon mukaan Suomi vahvistaa toimia muuttoliikkeen perussyiden ja hauraiden valtioiden osalta. Suomi vaikuttaakin erityisesti Lähi-idässä, Afganistanissa ja Afrikassa perussyihin, joiden vuoksi ihmiset joutuvat lähtemään kotikonnuiltaan. Suomi osallistuu poliittisten ratkaisujen etsimiseen ja sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatoimiin lähtö- ja kauttakulkumaissa. Näin vaikutetaan maiden hallinnon kykyyn ehkäistä ja hillitä vakavaa rikollisuutta, väkivaltaa, ihmissalakuljetusta ja terrorismia. Siviilikriisinhallinnalla tuetaan kohdemaiden omaa kapasiteettia, oikeusvaltiokehitystä ja hyvää hallintoa. Siksi siviilikriisinhallinta on tärkeä painopiste. Selonteon mukaan Suomi toimii sen puolesta, että naiset osallistuvat entistä laajemmin rauhan ja turvallisuuden rakentamiseen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-06-21T15:42:20,2016-06-21T15:43:25,Tarkistettu,1.1 2016_73_31,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Värderade fru talman! Den här redogörelsen är rakt på sak, den är ärlig, någonting som vi uppskattar i svenska folkpartiet. Och jag vill också säga det att jag tror att vi alla är eniga om att vi behöver fördjupa vårt samarbete med Sverige. Det kom också mycket tydligt fram i Gullrandadiskussionerna att det finns ett ömsesidigt behov, man ser en ömsesidig nytta, och den linjen ska vi fortsätta på.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-06-21T15:43:27,2016-06-21T15:43:28,Tarkistettu,1.1 2016_73_32,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp, Värderade talman! Som Henriksson nämnde innehåller ju det här också andra saker än bara redogörelse om militärallianser.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,sv,Peter Östman,1141,2016-06-21T15:44:42,2016-06-21T15:44:57,Tarkistettu,1.1 2016_73_33,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Seurantaryhmän puheenjohtajana totean sen, että ihan alun perin valitsimme sen tien, että pyrimme vaikuttamaan valmisteltavana olevan selonteon sisältöön, olletikin kun puhemiesneuvosto tässä asettamiskirjeessään totesi, että tarvittaessa tämä ryhmä voi ottaa kantaa valmistelussa oleviin esityksiin. Emme siis lähteneet oman paperin tekemiseen — jonka olisimme kyllä pystyneet tekemään ja osanneet myös tehdä, priimalaatua. Mutta valitsimme vaikuttamisen tien. 15 palaveria pidettiin, ja palautettakin pystyimme antamaan. Siinä tietysti ulkoministeri on oikeassa, että me saimme luettavaksemme kyllä versioita, mikä oli tietysti hyvä asia, pienoisen nyhtämisen jälkeen, mutta se on tässä sivuseikka. Olennaista on se, että me saatoimme tehdä yksimielisen palautteen, kaksi kappaletta, yksimielisen palautteen eduskunnasta. Se on minusta jo saavutus, joka toivottavasti ohjaa sitten jatkotyötäkin, kun mennään puolustuspoliittisen selonteon valmistelun puolelle tässä kesän ja syksyn aikana. Ja sikäli kuin olen ymmärtänyt, niin myös tämä selonteko itsessään kehittyi jossakin määrin tämän antamamme palautteen seurauksena. Mihin suuntaan, sitä voi itse kukin arvioida, mutta sanoisin, että tasapainoisempaan suuntaan. (Puhemies koputtaa) Opiksi on otettava, ja toivon, (Puhemies: Aika tuli jo täyteen!) että puolustusselonteon yhteydessä tämä myös tehdään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-06-21T15:45:45,2016-06-21T15:47:02,Tarkistettu,1.1 2016_73_34,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä osaltani haluan kiittää siitä, että nämä peruslinjaukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta tässä selonteossa on rakennettu perinteiseen malliin. Haluan myös kiittää omalta osaltani, miten pääministeri on noita Kultaranta-keskusteluja kuunnellut. Nostan yhden asian esille täällä, joka tuntuu olevan sekä Ruotsin pääministerin että myös tasavallan presidentin huolena noissa keskusteluissa. Se oli tämä sääntöpohjaisen toiminnan rapautuminen kansainvälisellä kentällä. Haluaisin nyt tässä yhteydessä kysyä ulkoministeri Soinilta, miten hallitus tämän selonteon pohjalta on ajatellut, ja ulkoministeriö, tätä sääntöpohjaista toimintaa laajemmin vahvistaa. Täällä on nostettu esille tämä YK:n peruskirja ja sen valtioitten väliset toimintaperiaatteet. Täällä on nostettu kauppajärjestelmä ja täällä on nostettu kansainvälisten järjestöjen toimintakyky ja tehokkuus esille. Mutta onko olemassa näiden asioiden lisäksi konkreettisia suunnitelmia tämän sääntöpohjaisen toiminnan vahvistamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-06-21T15:47:03,2016-06-21T15:48:07,Tarkistettu,1.1 2016_73_35,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pirkko,Mattila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ulkoministerille selonteon esittelystä ja myös pääministerille vastauksista. Tässä selonteko on. Monessa keskustelussa ja puheessa on noussut esille arktinen alue, joka mainitaan toki myös tässä selonteossa ja josta todetaan, että tilanne on säilynyt toistaiseksi suhteellisen vakaana. Venäjä on siellä merkittävä toimija, mutta niin on myös Suomi ja varmasti vain hyvällä. Tämä on ymmärretty jo pitkään ja arktista strategiaa on tehty moneen otteeseen. Arktisen mahdollisuuksia on tietenkin hyödynnettävä ymmärtäen sen herkkyys, alkuperäiskansojen asema. Mutta siellä on myös mahdollisuuksien löytämistä, uskoisin niin. Kristillisdemokraatit esittivät sangen mielenkiintoisen esityksen tämmöisen osaamisen vastuuhenkilöstä, mutta haluaisin kysyä ulkoministeriltä, onko nyt konkreettisia askelia jo tällä hallituskaudella löydettävissä arktisen hyödyntämiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-06-21T15:48:08,2016-06-21T15:49:11,Tarkistettu,1.1 2016_73_36,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteko puhuu paljon sotilaallisesta yhteistyöstä, puolustuksesta, ja se on näinä aikoina ymmärrettävää. Mutta tässä on vähemmän huomioita siitä, että myös rauha tarvitsee rakenteita. Eli jos haluamme olla Suomena aktiivisia, meidän pitäisi miettiä, mitä Suomi esittää EU:n avunanto- ja solidaarisuuslausekkeiden osalta, mitä Suomi esittää asevarustelun hillitsemisen osalta, ydinasesopimusten osalta, mitä Suomi esittää rauhanvälityksessä. Mielestäni näitä voisi eduskunnan vastauksessa ottaa vahvemmin esiin. Sitten minulla olisi ulkoministerille kysymys, joka liittyy Suomi—Ruotsi-yhteistyöhön. Olemme puhuneet paljon viikonloppuna siitä, mikä meitä erottaa, mikä yhdistää. Yksi asia erottaa: Ruotsi on tehnyt kahdenvälisiä sopimuksia Yhdysvaltojen kanssa ja myöskin Tanskan ja Englannin kanssa puolustusyhteistyöstä. Onko ajatuksena, että tämä Suomen ja Ruotsin kehittyvä yhteistyö toisi kuitenkin tämmöisen puolustusyhteistyösopimuksen, vaikka ei toisikaan puolustusliittoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-06-21T15:49:13,2016-06-21T15:50:15,Tarkistettu,1.1 2016_73_37,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kuten selonteostakin hyvin käy ilmi, radikalisoituminen on kasvava ja vakava uhka myös meillä Suomessa. Suomesta on lähtenyt taistelemaan terroristijärjestö Isisin riveihin useita kymmeniä vierastaistelijoita, ja muutama kymmen heistä on palannut takaisin Suomeen. Erityisesti nämä Suomeen palanneet vierastaistelijat muodostavat vakavan uhan. Vierailimme hiljattain puolustusvaliokunnan kanssa Saksassa, jossa Saksaan palanneita vierastaistelijoita on tuomittu oikeudenkäynneissä, ja Saksassa terroristiepäillyiltä myös poistetaan matkustusasiakirjoja, kuten passeja. Hallituksen hiljattain antaman esityksen mukaan matkustaminen terrorismirikoksen tekeminen mielessä tulee rangaistavaksi myös Suomessa, mutta tämä yksinään ei riitä. Meidän pitää antaa selkeä signaali siitä, että Suomesta ei lähdetä taistelemaan terroristijärjestöjen riveihin — saati palata ilman tuntuvaa rangaistusta. Kysyisin ministereiltä: koska meillä ryhdytään tässä asiassa toimeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-06-21T15:50:17,2016-06-21T15:51:18,Tarkistettu,1.1 2016_73_38,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Globaalien turvallisuusongelmien ratkaisuissa on ilman muuta, kuten täällä on todettu, perussyihin puuttumista painotettava. Rauhanvälityksen, ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusval-tiokehityksen merkitys on aivan olennainen, jos me haaveilemme rauhanomaisesta tulevaisuudesta. Suomelle osana Eurooppaa Afrikan, erityisesti Pohjois-Afrikan, kehitys on ratkaisevan tärkeä. Kansainvaelluksen kaltaisen muuttoliikkeen vaihtoehtoja on olemassa. Vaihtoehtona on perinteisen kehitysavun lisäksi EU:n laaja ja kunnianhimoinen yhteistyö esimerkiksi kaupan, elinkeinoelämän kehittämisen, maatalouden, koulutuksen, kestävän kehityksen, talouskasvun — ja niin edelleen — saroilla. Keskustan ryhmä tekee UTP-linjauksen, jossa esitämme, että EU laatisi kunnianhimoisen Afrikka-strategian kehityksen nopeuttamiseksi ja aikaansaamiseksi. Minusta se olisi erinomainen ajatus. Voimmeko sitä edistää, kysyn ministereiltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-06-21T15:51:20,2016-06-21T15:52:27,Tarkistettu,1.1 2016_73_39,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Wallin piti ryhmäpuheenvuoron, jossa Nato-purjeet liehuivat kuin moderaattien puoluekokouksessa Ruotsissa konsanaan. Ulkoministeri Soini piti puheenvuoroa ""teknisesti erinomaisena"", mitä tämä sitten tarkoittaakaan. Ehkä ministeri Soinin lausunto vuodelta 2008 ""mieluummin Nato kuin EU"" antaa tästä jotain osviittaa näin brexitin alla. Arvoisa rouva puhemies! Venäjän asevoimien tekemä kansainvälisen oikeuden vastainen Krimin valloitus ja sodan lietsominen Itä-Ukrainassa on täysin tuomittavaa, ja se heijastuu myös jännittyneisyytenä Itämeren alueelle. Nyt tässä ohjelmassa hallitus linjaa, että Naton läsnäolo ja toiminta vakauttavat alueen turvallisuutta Itämeren osalta. Itse näkisin pikemminkin niin, että meidän pitäisi toimia jännitteiden purkamiseksi niin Venäjän kuin Naton osalta, ja pidän erikoisena linjausta, että olisi hyvä, että Itämerellä on entistä enemmän asevoimia. Eikö olisi hyvä, (Puhemies koputtaa) että täällä olisi entistä vähemmän?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-06-21T15:52:27,2016-06-21T15:53:39,Tarkistettu,1.1 2016_73_40,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Ärade talman! Precis som riksdagsledamot Aila Paloniemi här så vill jag också ta fasta på de punkter som handlar om betoningen av inre och yttre säkerhetssamband och dessutom också jämställdhet och mänskliga rättighter som utgångspunkt. Europa är naturligtvis inte heller den kontinent som är mest förutsägbar just nu i sin politik. Vi har rekordstort stöd för populismen och en tredjedel av regeringarna är inkluderade eller stöder, är beroende av populisternas stöd och extremhögerns stöd. Vi ser också i brexit att en stor del av debatten handlar om främlingsfientlighet och har en säkerhetspolitiskt dimension på det viset. Jag undrar också här vad regeringens målsättningar inom Europa är. På vilket sätt stöder avtalet med Turkiet om handel med flyktingar, som alla internationella människorättsorganisationer har kritiserat, det att vi nu poängterar människorättsavtal och internationella folkrätten? Jag önskar att riksdagen i sitt svar kommer (Puhemies koputtaa) att fästa större uppmärksamhet vid de här frågorna.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2016-06-21T15:53:40,2016-06-21T15:54:54,Tarkistettu,1.1 2016_73_41,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman ensin edustaja Haaviston kanssa samasta tematiikasta. Ruotsi ilmoittaa olevansa alliansfrihetin linjalla mutta samanaikaisesti rakentaa sopimuksia useiden Nato-kumppanimaiden kanssa kiinteiksi ja samalla tekee Naton kanssa myöskin host nation support ‑sopimuksen, niin kuin on tapahtunut. Meidän pitää myös päästä Ruotsin kanssa eteenpäin tällä linjalla. Minä kysyisin, seuraammeko me, ulkoministeri, tätä Ruotsin kanssa tapahtuvaa asiaa niin, ettei pääse tapahtumaan mitään niin pitkälle menevää, joka muuttaisi tätä asetelmaa. Kysyisin, että kun on aihetta koordinoida, niin kuin Kultarannassa oli puhe, myös eräitä ulkopoliittisia näkökantoja Suomen ja Ruotsin välillä, niin voitaisiinko ajatella, että Suomella tässä yhteistyörakenteessa olisi erittäin aktiivinen rauhanvälityksen toimijan rooli työnjaollisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-06-21T15:56:29,2016-06-21T15:57:35,Tarkistettu,1.1 2016_73_42,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä sopimukset on ehkä avattava vähän tarkemmin sillä tavoin, että Suomellakin on erittäin suuri pino erilaisia yhteistoiminta- ja yhteisymmärrysasiakirjoja puolustuksen alalla monien maiden kanssa. Itse asiassa nämä Ruotsin sopimukset eivät ole mitään valtiosopimuksia, sellaisiahan Yhdysvallat ei edes tee, eivätkä ne sisällä elementtejä, jotka olisivat sotilasliiton velvoitteita ja sitovia. Sen sijaan ne sisältävät samoja asioita kuin mitä meidän Suomessakin toki tulee pyrkiä varmistamaan, elikkä että meillä on mahdollisuus käyttää parasta mahdollista teknologiaa, saada sitä tietoa ja sitä osaamista, jota tällainen yhteistyö antaa. Tässä suhteessa en näe, että meillä on mitään syytä dramatisoida tätä, mutta on oltava tässä mukana ihan omien etujemme pohjalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-06-21T15:57:35,2016-06-21T15:58:30,Tarkistettu,1.1 2016_73_43,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Otetaan vielä edustajat Haavisto, Terho, Savola, Heinäluoma, ja sitten ministeri Soinille vastaus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_44,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on kiinnostava kysymys myöskin sen takia, että täällä on viitattu siihen, että Ruotsissa, niin kuin tietysti kaikissa demokratioissa, vaalit tuovat uutta johtoa, saattavat muuttaa ajattelutapaa, saattavat muuttaa painotuksia. Kun tämän hallituksen aikana — ja kiitän siitä, ulkoministeri, puolustusministeri, pääministeri — olette tehneet erittäin hyvää yhteistyötä Ruotsin kanssa, laajentaneet yhteistyöaluetta eri sektoreille, minusta olisi hyvä, että tämä yhteistyö kirjattaisiin alas ja sen yhteistyön tavoitteet ja tämäntyyppiset sekä sitä ajatellen, että siellä joskus hallitukset vaihtuvat, että sitä ajatellen, että täällä hallitukset vaihtuvat. Se olisi myöskin läpinäkyvyyden kannalta hyvä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-06-21T15:58:35,2016-06-21T15:59:15,Tarkistettu,1.1 2016_73_45,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos minunkin puolestani ministerille selonteosta. Selonteosta saa selvän kuvan turvallisuusympäristön muutoksesta ja Suomen tavoitteista siinä. Korostitte voimakkaasti, että vain muutos on pysyvää ja muutos on ollut yhä kiihtyvää eikä muutos välttämättä ole mennyt parempaan suuntaan Suomen kannalta. Selonteossa sanotaan erityisesti, että muutoksia on jatkossa pystyttävä ennakoimaan paremmin, paremmin kuin tähän saakka, mikä on tietenkin tärkeä osa valmistautumista hyvin erilaisiin mahdollisiin tilanteisiin, mitä voimme kohdata. Selonteossa korostetaan myös yhtenä näistä painopisteistä kriisinsietokyvyn vahvistamista, mikä nähdäkseni onkin erittäin tärkeää: meidän on hyvin vaikea ennakoida, minkälaisiin erilaisiin tilanteisiin saatamme joutua, joten me tarvitsemme hyvin yleisluontoistakin kriisinsietokykyä. Mutta aivan erityisesti haluan kysyä selonteossa mainittavasta hybridikeskuksesta: mistä siinä on kysymys, ja liittyykö se juuri näihin (Puhemies koputtaa) edellä mainitsemiini teemoihin, jotka nostin esiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-06-21T15:59:16,2016-06-21T16:00:25,Tarkistettu,1.1 2016_73_46,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä selonteko luo realistisen kuvan nykytilasta. Jännittyneisyys on todellakin Euroopassa lisääntynyt, eikä se missään tapauksessa ole hyvä asia. Mutta tärkeä osa meidän ulkopolitiikkaa on tietysti myös viestittää se kynnys, että tänne ei koskaan kenenkään kannata suunnitella tuloaan, ja siinä tietysti kulminoituu meidän peruskulmakivemme, yleinen asevelvollisuus ja sitä kautta reserviläisiin pohjautuvat sodanajan joukot, koko Suomen puolustaminen. Tässä olennainen osa on meidän maanpuolustustahtomme, joka Suomessa luonnollisesti on korkea. Mutta pelkkä tahto ei riitä, tarvitaan myös kykyä, ja taloudelliset haasteet meillä ovat kovat. Kysyisinkin pääministeriltä meidän talouteemme viitaten: Meillä on tulossa tällä ja ensi vuosikymmenellä suuria hankintoja meidän normaalin puolustusbudjetin lisäksi. Kuinka näette valmistautumisen tähän ja tämän niin sanotun erillisrahoituksen varmistumisen, mistä paljon (Puhemies koputtaa) on puhuttu tässäkin salissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-06-21T16:00:25,2016-06-21T16:01:37,Tarkistettu,1.1 2016_73_47,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Talouskeskustelun puolella on käytetty termiä ""kriisitietoisuus"", ja sama termi varmaan sopii myös tänne kansainväliselle puolelle. Täällä kansainvälisellä puolella jäin kyllä miettimään sitä, että alkaako tässä olemaan riski, että tämä kriisitietoisuus kohta menee jo yli, että tätä uhkakuvien maalaamista tehdään niin tehokkaasti, että se järkyttää ihmisten perusturvallisuuden tunnetta samaan aikaan, kun kaikki päätöksentekijät kuitenkin saavat sen todellisen informaation, että me emme ole käsittelemässä mitään Suomeen kohdistuvaa akuuttia uhkaa, emme myöskään mitään EU-maihin kohdistuvaa akuuttia uhkaa. On vastuullisen valtiojohdon tehtävä miettiä, miten asetetaan sanat sillä tavalla, ettei tule ylilyöntejä tai väärinkäsityksiä, ja se on myös tietysti meidän kaikkien tehtävä. Ja kun kiittämään alettiin, niin haluan vielä yhden kiitoksen laittaa: pääministerin lisäksi kiitän edustaja Kanervaa siitä, että hän käsitteli kokoomuksen kannan erittäin maltillisella tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-06-21T16:01:39,2016-06-21T16:02:51,Tarkistettu,1.1 2016_73_48,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Ja ministeri Soini, 3 minuuttia puhujapöntöstä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_49,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vastauksia on 50, joten nyt saa sitten valita kolmessa minuutissa. Aloitan oppositiojohtaja Antti Rinteestä. Erittäin hyvä kysymys: mitä kaikkea sääntöpohjaisuutta? Näitten mainitsemiemme lisäksi tietysti Etyj, kansainvälinen oikeus, kansainvälinen ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto — kaikki nämä ovat sen lisäksi, mitä mainittiin, äärimmäisen tärkeitä. Tämä sääntöpohjaisuus on pienen maan etu. Kiitän edustaja Kanervaa. Hän konkretisoi tuossa, että sotilaita, ihmisiä kuolee Euroopassa. Ei se ole pelottelua ja uhkakuvien luontia, kun toteaa tällaisen asian. En oikein muutenkaan ymmärrä, sanoin jo aikaisemmassakin puheenvuorossa: ""Tämä ei tarkoita, että pitäisimme yllä uhkakuvia — puhumattakaan, että lietsoisimme konflikteja. Päinvastoin, vakaus ja turvallisuuden vahvistaminen edellyttävät, että toimintalinjamme on etukäteen selkeä ja vahva puolustuskykymme on muiden tiedossa."" Olen valmis toitottamaan ja toistamaan tämän vaikka kuinka monta kertaa. Pari kertaa vielä sanon brexitistä. Ihmettelen kyllä, että niin hallituksessa kuin oppositiossa eivät sitä kaikki ole ymmärtäneet, että ei tällä asialla voi vatuloida. Jos brexit tulee, se kestää vähintään kaksi vuotta, ehkä kolme vuotta. Odotettaisiinko se aika koko ajan? No, eipä tietenkään odotettaisi. Ja vaikka brexitiä ei tulisi, niin Eurooppa on nyt muuttunut tämän keskustelun aikana, nyt jo. Ja sitten, kun katsottiin, täällä oli kysymyksiä Britanniasta ja EU-puolustuksesta: Aika selvä jakolinja on ollut, että monet maat, mukaan lukien isoista Ranska ja Saksa, olisivat valmiit menemään tiiviimmin EU:n yhteiseen puolustukseen. Britannia taas ei ole. Britannia katsoo, että tämä homma hoidetaan Naton kautta kaikista tehokkaimmin. Tämä on erittäin merkittävää. Sitten Ruotsin ja Suomen välisestä UTP-yhteistyöstä ja sen vahvistamisesta. Se on hallituksen prioriteetti ja myös oma prioriteettini, ja tätä viedään konkreettisesti eteenpäin: Itämeri, rauhanvälitys, ihmisoikeudet, arktinen. Tästä arktisesta haluan sanoa — eilen käytin 6 minuutin puheenvuoron Luxemburgissa EU:n kolmannesta arktisesta tiedonannosta — että se saatiin sinne, se saatiin päätelmiin. Tässä on vastauksia edustaja Elolle ja monille muille. Se on meille äärimmäisen tärkeää, että saadaan rahoitusta ja investointeja, mutta kuitenkin myös niin, että ympäristö huomioidaan. Tämä on erittäin olennaista. Sitten tästä sapelinkalistelusta. Puhuin eilen ulkoministeri Steinmeierin kanssa. Sen taustalla on hieman muutakin kuin tämä lausunto. Muun muassa sisäisessä keskustelussa on Saksassa ja sen liepeillä käytetty totaalinen sota ‑termiä, ja se on sellainen termi, joka täytyy oikaista, ja Steinmeier oikaisi sen tällä tavalla, mikä minun mielestäni oli hyvin tehty. (Ilkka Kanerva: Hyvä pointti!) Täällä on vielä paljon muitakin vastauksia. Haluan vastata, että myös suojelupoliisi, sisäinen turvallisuus on mukana. Vielä aivan lopuksi edustaja Pelkoselle haluan sanoa sen, että jos suomalainen lähtee Isisiin (Puhemies koputtaa) ja tekee siellä todistettavasti rikoksia, hän on niistä vastuussa. Ja tietysti sitten rauhanvälitystoiminta — näen täällä ulkopoliittisen erityisavustajani Pekka Haaviston, ja hän tekee erityisen hyvää työtä näissä asioissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-06-21T16:02:54,2016-06-21T16:07:01,Tarkistettu,1.1 2016_73_50,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pekkarinen,,Ensimmäinen varapuhemies Mauri,,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Myönnän vielä joukon vastauspuheenvuoroja, joiden jälkeen pääministeri vastaa.",PuhemiesPuheenvuoro,,,,,,,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen , ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_51,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! On hienoa, että tämmöinen turvallisuuspoliittinen selonteko on saatu valmiiksi, ja keskustelu täällä salissa osoittaa sitä. Itselle tämä ainakin on tärkeä paperi tämän vakautuspolitiikan tukemiseksi. Kysynkin ulkoministeriltä: mikä tämän vakautuspolitiikan päällimmäinen tarkoitus mielestänne on? Itse näen sen siinä, että suomalaiset tekevät yhteistä rauhan turvaamisen politiikkaa, niin kuin tuossa juuri äsken kerroitte. Tässä selonteossa myös annetaan tuki sille, että naapureiden kanssa on hyvä elää ja keskustella sovussa, elikkä tämäkin luo tätä eurooppalaista vakauspolitiikkaa. Suomalaisten on hyvä myös tunnistaa kriisinsietokyky ja varautua siihen, mihin tässä selonteossa hyvin vastataan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-06-21T16:07:11,2016-06-21T16:08:16,Tarkistettu,1.1 2016_73_52,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jotkut kansanedustajat ovat kritisoineet selonteon suorapuheista tyyliä käsitellä Venäjää sekä mahdollisia uhkia. Vastaavasti voi kysyä, katoaako uhka, jos siltä ummistaa silmänsä. Nykytilanteen realistinen kuvaus ja tosiasioiden tunnustaminen eivät ole uhkakuvilla lietsontaa. Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä, jotta Suomen turvallisuudesta voidaan huolehtia kokonaisvaltaisesti. Selonteko määrittelee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristöä leimaavan voimakkaan muutoksen. Suomea vastaan kohdistuvaa sotilaallista voimankäyttöä tai sillä uhkaamista ei voida selonteon mukaan sulkea pois. Itämeren heikentynyt turvallisuustilanne on syytä ottaa tosissaan. Hallitus katsoo, että Naton läsnäolo ja toiminta vakauttavat turvallisuustilannetta. On huomattava, että vakauden luominen Itämeren alueelle voi tarkoittaa myös sitä, että Suomi liittyy Natoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2016-06-21T16:08:18,2016-06-21T16:09:29,Tarkistettu,1.1 2016_73_53,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Puhemies! Niin kuin monet puheenvuorot todistavat, Itämeri on ajankohtainen. Kokemus todistaa, että kestävä rauha voi perustua joko yhden ylivaltaan tai kaikkien tasapainoon. Itämerellä ei ole mitään yhden ylivaltaa, mutta lisääntyneiden sotaharjoitusten myötä tasapaino on horjunut. Kysynkin ulkoministeriltä: voisiko Suomi olla aloitteellinen esimerkiksi yhdessä Ruotsin kanssa järjestämään jonkinlaisen ""mini-Itämeri-Etykin"" tyyppisen kokouksen, joka lievittäisi geopoliittista jännitystä Itämeren alueella?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-06-21T16:09:31,2016-06-21T16:10:25,Tarkistettu,1.1 2016_73_54,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän aggressiosta puhuminen on ilman muuta oikein, ja Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa ovat täysin tuomittavia, mutta on kyllä todella omituista, että sitten mennään mukaan Fennovoiman kaltaisiin turvallisuuspoliittisesti arveluttaviin hankkeisiin. Tässä näen ristiriitaa. Ja se, mikä on myös unohtunut tästä keskustelusta — vaikka meillä on kauniita sanoja täällä, puhutaan paljon demokratian edistämisestä ja niin edelleen — on, että huonoa Suomen ulkopolitiikassa ovat muun muassa nämä Turkki—EU-sopimukset ja niiden tukeminen. Siis EU:n ja Suomen halu jättää pakolaisia muiden harteille on johtanut todella häpeällisiin tilanteisiin. Esim. Turkki—EU-sopimus pönkittää Turkin nykyhallintoa ja sementoi sen vallan, ja EU:n toimilla heikennetään niitten turkkilaisten asemaa, jotka uskovat sellaisiin eurooppalaisiin arvoihin kuin moniäänisyyteen, (Puhemies koputtaa) sanan- ja lehdistönvapauteen. Suomi tukee tätä linjaa. Tämä ei ole hyvä linja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-06-21T16:10:27,2016-06-21T16:11:38,Tarkistettu,1.1 2016_73_55,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut perinteisesti parlamentaarista yhteistyötä. Tätä asiaa on hoidettu hyvässä yhteisymmärryksessä. Tärkeää on, että Suomen perinteinen ja kansallinen presidentin johdolla vedetty ulkopolitiikan perinteinen linja säilyy myös jatkossa. Jatkuvuus näissä asioissa on pelkästään hyvä asia. Tämän UTP-seurantaryhmän jäsenenä kysyn ministeri Soinilta ja pääministeriltä: Seurantaryhmän linjauksilla olisi ollut mahdollisuus päästä vieläkin syvempään lopputulokseen. Nyt aika seurantaryhmältä loppui kesken. Ministeri Soini totesi, että UTP-linjaukset otetaan puolustuspoliittiseen selontekoon. Otetaanko sinne selontekoon myös rahat: 1,2 miljardia laivoihin, 5—10 miljardia lentokoneisiin ja Puolustusvoimien muut taloudelliset paineet? Sisäisen turvallisuuden selonteko annettiin vasta eduskunnalle, ja tuosta selonteosta puuttuu 98 miljoonaa selonteon tavoitteiden toteuttamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-06-21T16:11:41,2016-06-21T16:12:45,Tarkistettu,1.1 2016_73_56,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Vanhanen tässä ihan ensimmäisessä puheenvuorossaan, ryhmäpuheenvuorossa, kuvasi aika hyvin tämän ulko- ja turvallisuuspolitiikan perimmäisen tarkoituksen, sen, että ihmiset voisivat elää omaa elämäänsä rauhassa. Sen takia meidän pitää pystyä sopimaan naapureitten kanssa siitä, miten yhdessä pystymme elämään. Tästä pystyy juontamaan aika hyvin myöskin sen tarkoituksen, että me pystyisimme kaikin tavoin edistämään vakautta ja kaikin tavoin rakentamaan rauhaa maailmalla. Ja tämähän ei mitään rakettitiedettä ole, loppujen lopuksi aika yksinkertaisesta perusasetelmasta on kysymys. Sitten analyysimme saattavat poiketa siinä, ajattelemmeko, että tuohon tulisi pyrkiä Naton kautta vai omalla uskottavalla puolustuksella ja yleisellä asevelvollisuudella. Itse uskon siihen, että meidän pitää pitää omasta puolustuksestamme huolta ja jatkaa sotilasliiton ulkopuolella. Tuokin valinta tietysti tarkoittaa jotakin. Ennen kaikkea se tarkoittaa sitä, että resurssien pitää olla kunnossa, jotta me voimme uskottavasti oman puolustuksemme ylläpitää, ja se meidän kaikkien tulee ilman muuta ottaa huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-06-21T16:12:47,2016-06-21T16:13:53,Tarkistettu,1.1 2016_73_57,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus ja sisäinen kehitys ovat monin tavoin sidoksissa globaaliin kehitykseen, ja se on käynyt hyvin selville viimeistään pakolaiskriisin aikana. Kehityspolitiikka on olennainen ja irrottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyö ja siihen suunnattavat varat ovat tärkeitä kohdealueiden kannalta, mutta niillä on merkitystä myös Suomen itsensä kannalta, sillä me emme elä tyhjiössä. Pienen maan etu on toimiva, vahva ja vaikuttava YK-järjestelmä. Valitettavasti Suomi on muiden kehitysyhteistyöleikkausten ohella leikannut YK-järjestöjen rahoitusta voimakkaasti. YK-järjestöleikkaukset heikentävät Suomen kansainvälistä asemaa ja vaikeuttavat YK:n tekemää työtä osaltaan. Toivottavasti edes osa näistä järjestöjen leikkauksista voitaisiin perua uuden kehitysministerin johdolla, ja toivottavasti Suomi tukee YK-järjestelmän kehittämistä ja vahvistamista. Haluaisinkin tästä kysyä ulkoministeriltä: minkä näette tärkeimmäksi YK-järjestelmän kehityskohteista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-06-21T16:13:55,2016-06-21T16:15:03,Tarkistettu,1.1 2016_73_58,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me elämme maailmassa, missä — Lähi-idässä ja Afrikassa, mutta osin Euroopassa — turvallisuus on kaukainen asia. Terrorismi, Isil joukkoineen, on tehnyt raakaa työtä lapsista aikuisuuteen. Ja niin kauan kuin vakaus ja demokratia näissä maissa puuttuu, niin kauan meillä on tämä hallitsematon maahanmuutto ja turvattomuuden tunne, seuraa mittaamatonta hätää. On kysymys siitä, mitä voisimme tälle tehdä. Toiseksi: Suomea ei uhkaa tällä hetkellä mikään valtio. Mielestäni Venäjä on edelleen meidän hyvä naapuri ja kauppakumppani pakotteiden myötä. Mutta on kysyttävä, koska nyt eilen illalla suomalainen Eurooppa-neuvoston jäsen on esittänyt, että nyt pitäisi Venäjä-pakotteista luopua: onko tämä hallituksen tahto? Ja loppujen lopuksi: Olen sitä mieltä, että Suomi on liittoutumaton valtio (Puhemies koputtaa) ja meidän on hyvä seurata sivusta. Sananlasku sanoo, että älä mene syhymätä saunaan. (Puhemies: Ja nyt aika on käytetty!) Ollaan... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-06-21T16:15:04,2016-06-21T16:16:20,Tarkistettu,1.1 2016_73_59,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Päinvastoin kuin Pohjois-Koreassa, täällä Suomessa monipuoluejärjestelmän ja vapaan demokratian ehkä paras puoli on se, että voi ja saa esittää omia näkemyksiä myöskin ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla. Oli kuitenkin aika — edustaja Tuomioja taisi silloin jo olla eduskunnassa, edustaja Arhinmäki ja minä hädin tuskin potkuhousuissa — jolloin leimakirves heilahti heti jopa tässä salissa, jos yritti tarjota omia vaihtoehtoja ja poiketa valtavirrasta, siis vallasta. Nyt on tilanne onneksi toinen. RKP:llä on tuore, puoluedemokratian puitteissa syntynyt päätös Nato-jäsenyydestä, joka ymmärtääkseni pitkälti vastaa myöskin kokoomuksen linjaa. Nyt on siis tämän vaihtoehdon esille nostamisen paikka, paikka, jossa kaikki kukkaisvallan kukatkin saavat kukkia. Ei ole mikään luvan tai linjan tarkistamisen paikka, vaan avoimen keskustelun, avoimen kansalaiskeskustelun, aika ja paikka.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-06-21T16:16:24,2016-06-21T16:17:29,Tarkistettu,1.1 2016_73_60,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä muistan tämän ajan hyvinkin, koska minäkin kuuluin niihin, jotka saivat niin sanotun kunniamaininnan neuvostovastaisesta kirjoittelusta Ydin-lehden päätoimittajana, mutta se siitä. Mutta tähän sananvapauteen ja vapaaseen keskusteluun kuuluu kyllä ihan sen toteaminen, että saamme olla eri mieltä RKP:n kanssa ja saamme olla myöskin sitä mieltä, että se linja, jota RKP nyt edustaa tässä asiassa, ei vastaa Suomen turvallisuusintressejä vaan voi saattaa Suomen vaaratilanteisiin. — Anteeksi nyt vain, että toteamme tämän näin, että meillä on tästä asiasta tällainen fundamentaalinen erilainen näkemys, vilpittömyyttämme toivottavasti puolin ja toisin epäilemättä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-06-21T16:17:31,2016-06-21T16:18:15,Tarkistettu,1.1 2016_73_61,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Vielä kolme neljä vastauspuheenvuoroa ja sen jälkeen pääministerille pari kolme minuuttia, sen verran kuin hän tarvitsee siihen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_62,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä selonteko ulottuu vuoteen 2025 asti, ja kun katsoin, niin siellä on yhden ainoan kerran mainittu sana ""ilmastonmuutos"". Kysynkin, että kun ilmastonmuutoksen myötä on syntymässä uusia tilanteita, joissa kuumuus ja vesivarojen ehtyminen voivat aiheuttaa merkittäviä kansojen liikkeitä kohti uusia asuinalueita, muun muassa Eurooppaan, niin oliko niin, että kokonaan tämä ilmastonmuutoksesta aiheutuva mahdollinen kansojen liikehdintä ei millään tavalla tullut, ei ulkoministeriössä eikä tässä ryhmässä, joka oli mukana, kertaakaan mieleen, että tämä on varmasti seuraava historiallinen iso kansojen liikehdintä ilman, että siinä olisi väkivaltaa tai muita konflikteja mukana. Mutta sellainen on erityisesti Afrikan mantereelta odotettavissa, kun katsomme, millä vauhdilla ilmastonmuutos etenee. Minusta tämä olisi ansainnut jopa ihan oman kohtansa koko tässä turvallisuusselonteossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-06-21T16:18:26,2016-06-21T16:19:39,Tarkistettu,1.1 2016_73_63,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Myönnän vielä seuraavat puheenvuorot: edustajat Pauli Kiuru, Katainen ja Alanko-Kahiluoto. Sen jälkeen pääministerin vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_64,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Selonteon aikataulu on herättänyt kysymyksiä, ja samoin herättää tietysti kysymyksiä mahdollinen Nato-jäsenyyden hakeminen, jolle jätetään selonteossa mahdollisuus avoimeksi. Kysymykseni on: onko parempi ministereiden mielestä hakea jäsenyyttä syvässä rauhantilassa, vai miten olisi, jos sitä haettaisiin kriisiytyneessä tilanteessa? Oman tulkintani mukaan kriisiytyneessä tilanteessa jäsenyyden hakeminen olisi pahimmassa tapauksessa se viimeinen negatiivinen signaali, joka saattaisi aiheuttaa jatkotoimenpiteitä. Tiedämme, että jäsenhakemuksen käsittely kestää 1—2 vuotta. Se on käsiteltävä kaikissa Nato-maiden parlamenteissa. Se on käsittämättömän pitkä aika. Onko sovittu joistain nopeutetuista aikatauluista (Puhemies koputtaa) tai mahdollisuuksista peräti salaisia sopimuksia? (Paavo Arhinmäki: On salaisia sopimuksia!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-06-21T16:19:48,2016-06-21T16:20:59,Tarkistettu,1.1 2016_73_65,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Monilla eri tahoilla on kiinnostusta hyödyntää arktisen alueen luonnonvaroja. On puhuttu kilpajuoksusta arktiselle alueelle ja täälläkin on käytetty monia puheenvuoroja arktisesta alueesta. Valitettavasti tässä selonteossa asetetut yleiset rajat arktisen alueen hyödyntämiselle ovat hyvin väljät verrattuna vaikka nykyiseen voimassa olevaan arktiseen strategiaan. Ministeri Soinikin totesi, mielestäni hyvin laimeasti, että arktisella alueella ympäristö huomioidaan. Kuitenkin arktisen alueen haavoittuvan luonnon kunnioittamisen tulisi olla se lähtökohta, jolle arktisen alueen mahdollinen hyödyntäminen voi koskaan rakentua. Suomen arktisessa strategiassa vuodelta 2013 nimenomaan puhutaan arktisen alueen ympäristön kunnioittamisesta ja siitä, että taloudellinen kehitys tapahtuu ympäristön toiminnalle asettamien reunaehtojen puitteissa. Suomi on (Puhemies koputtaa) vuosina 2017—2019 Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa, ja kiinnostaisi kuulla tässä yhteydessä pääministeriltä, onko Suomi valmis edistämään sitä, että (Puhemies: Aika!) arktisesta alueesta ei tule luonnonvarojen ryöstökohdetta... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Sovitut pelisäännöt...] ...ja että löydetään pelisäännöt arktisellekin alueelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-06-21T16:21:00,2016-06-21T16:22:27,Tarkistettu,1.1 2016_73_66,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Kyllä, ja myös tässä keskustelussa. (Naurua) — Seuraavana vastauspuheenvuoro, edustaja Elsi Katainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_67,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! EU:n ja Venäjän suhteet ovat valitettavasti osin umpikujassa, mikä on omiaan horjuttamaan myöskin turvallisuuden ilmapiiriä. On kuitenkin hyvä muistaa, että meillä on hyvääkin yhteistä historiaa Venäjän kanssa käytännönläheisessä yhteistyössä ja muun muassa rajaohjelmissa, joissa Venäjä on takavuosina ollut innokkaastikin mukana. Tuon vuoropuhelun edistämiselle EU:n ja Venäjän kesken olisi nyt kyllä ihan huutava tarve. Yksi merkittävä tulppa on Venäjälle langetut talouspakotteet — ne toimivat näin — jotka eivät kuitenkaan saisi estää kanssakäymistä EU:n ja Venäjän välillä sillä tavalla kuin ne nyt tekevät. Minä kysyisinkin arvoisalta ministeri Soinilta: miltä nyt näyttää Euroopan unionin ja Venäjän välinen keskustelu, ja toimivatko nuo pakotteet odotetulla tavalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-06-21T16:22:31,2016-06-21T16:23:30,Tarkistettu,1.1 2016_73_68,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Kuitenkin vastauspuheenvuoro vielä, edustaja Tuppurainen, ja sitten pääministeri vastaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_69,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteolla on kiistattomat ansionsa, mutta oudoksun kyllä tätä ajankohtaa ja nyt viittaan tähän torstaina tapahtuvaan Ison-Britannian äänestykseen EU-jäsenyydestä ja mahdolliseen EU-eroon. Ministeri Soini, te sanoitte, että kaikki muuttuu, ja kyllä kaikki muuttuu, mutta jotenkin te onnistuitte esittämään tämän brexitin siinä valossa, että ikään kuin mikään ei muuttuisi. Jään kyllä miettimään, onko hallituksella nyt aivan ajantasainen tilannearvio siitä, mitkä vaikutukset mahdollisella Ison-Britannian EU-erolla olisi — myös Suomen turvallisuustilanteeseen. Iso-Britannia on tärkeä tekijä EU:ssa, joka on meille turvallisuusyhteisö, se on myös meille tärkeä kumppani, ja mikä vielä tärkeämpää, Iso-Britannia on erittäin tärkeä EU:n transatlanttisen yhteyden ylläpitäjä. Nyt täytyy kyllä kysyä, arvoisa hallitus, arvoisa pääministeri, onko teillä olemassa plan B:tä. Onko teillä olemassa suunnitelma siitä, kuinka te päivitätte tätä ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa sen ikävän mahdollisuuden valossa, että EU hajoaa Ison-Britannian lähdön myötä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-06-21T16:23:35,2016-06-21T16:24:41,Tarkistettu,1.1 2016_73_70,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Ja nyt pääministeri, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_71,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ulkoministeri vastasi hyvin suurimpaan osaan kysymyksistä. Jotkut kysymykset jäivät auki. Ensinnäkin, edustaja Kiuru, ei todellakaan ole mitään sopimuksia mistään, ei salaisia eikä muitakaan. Sotilaallinen liittoutumattomuus ja sen jatkuminen on hallituksen linja. Edustaja Salolainen, kysyitte tästä EU:n kanssa tehtävästä yhteistyöstä, mitä se voisi olla. Se EU:n kanssa tehtävä yhteistyöhän tuo ensimmäisenä mieleen, että meillä on yhteinen armeija. Sen ei tarvitse olla sitä vaan hybridiuhkiin varautumista, kyberturvallisuuteen, materiaaliyhteistyöhön, puolustusmarkkinoiden kehittämiseen, jopa kehitysyhteistyöhön sillä alueella, terrorismin torjuntaan, tietojen vaihtoon, tilannekuvan vaihtamiseen, sotilaalliseen huoltovarmuusjärjestelyjen syventämiseen ja niin edespäin. (Pertti Salolainen: Myös Naton kanssa!) — Sitten Naton kanssa aivan samat teemat: hybridiuhkat, ky-beruhkat, merellinen turvallisuus, yhteiset harjoitukset ja niin edespäin. Sitten täällä joku kysyi hybridiosaamiskeskukseen liittyvästä. Tästä ehkä on vähän vääräkin mielikuva, mikä se on. Tässä tavoitellaan tällaista verkostomaista lähestymistapaa ja haetaan siihen nyt osallistuvia kumppanimaita. Se olisi hyvin pieni sihteeristö, mikä siinä on, ja toimisi verkostomaisesti, mutta tämmöinen puute on selkeästi havaittu, ja Suomi on siinä ollut aktiivinen ja saanut sille myöskin tukea. Edustaja Heinäluoma, Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Ehkä se on selkeää täältä pöntöstä sanoa selvästi myöskin ääneen, jos tämä keskustelun sävy on väärä. Seurantaryhmästä: Kävin seurantaryhmän kanssa, samoiten ulkoministeri on käynyt, useamman keskustelun, ja kyllä seurantaryhmän palautetta on tässä huomioitu, ja seurantaryhmän kädenjälki näkyy myöskin tässä selonteossa. Edustaja Andersson kysyi, mitä voimme tehdä täällä Itämeren alueella. Kyllä se on juuri tämä dialogin lisääminen, ja siinä presidentti Niinistö on näyttänyt esimerkkiä ja saanut hyvin laajaa tukea myöskin tälle dialogin lisäämiselle. Sitten oli vielä yksi, kun muistaisin, mikä se oli, mihin piti puuttua. (Eero Heinäluoma: Eduskunta kokoontuu syksyllä!) — Eduskunta kokoontuu syksyllä, kyllä. — Brexit oli, joo. Brexitistä täällä useammassa puheenvuorossa otettiin.  (Välihuuto) — Unohtui tämä brexit, joo. — Se on pitkä prosessi, ja sitä prosessia ei kukaan tiedä, miten se täsmälleen ottaen tapahtuisi. Se on ainakin kahden vuoden prosessi, ja se ensimmäinen askel on se, että jos näin kävisi, niin Britannia saa omat rivinsä järjestykseen ja jättäisi sitten eronpyynnön joko jo juhannuksen jälkeisellä viikolla tai sitten myöhemmin syksyllä. Mutta sitten vasta lähdemme määrittelemään sitä yhteistä prosessia. Ei siihen ole prosessikaaviota vielä olemassa, mutta sellainen kyllä tehdään, jos näin kävisi. Toivottavasti ei käy, ja uskon, että näin ei käy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-06-21T16:24:44,2016-06-21T16:28:24,Tarkistettu,1.1 2016_73_72,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Ymmärsin, että ulkoministeri haluaisi sanoa muutaman sanasen. 2 minuuttia, sopiiko?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_73,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä brexit on minullakin lempiaihe. Sanon sen vielä kerran ja suoraan: tämä hallitus ei aseta Suomen etuja, Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia ratkaisuja eikä meidän omia linjauksiamme yhden maan kansanäänestyksen alle. Me päätämme itse. Tietenkin se vaikuttaa Eurooppaan, mutta se vaikuttaa kaksi vuotta, se voi vaikuttaa viisi vuotta. Kuinka kauan, edustaja Tuppurainen, olisi pitänyt odottaa? Käy niin kuin tässä Samuel Beckettin näytelmässä: odotetaan Godot’ta, ja Godot ei koskaan tullutkaan. Eli tämä on selvä asia. Sitten kun otetaan erinäköisiä ehdokkuuksia, niin Suomessahan jatkuvasti ulkoministeri, ulkoministeriö ja muut tarjoavat suomalaisia henkilöitä erinäköisiin tehtäviin. Se on meidän velvollisuutemme, että meillä on niitä, on Afganistanissa, on Makedoniassa, ja uusia koko ajan haetaan. Se on sitä vaikuttavuutta, johon me ilman muuta pyrimme. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, mutta ei Suomi ole puolueeton siinä mielessä kuin on ollut. Suomi on EU:n jäsen ja osa länttä. Näin tämä asia on. Sitten Venäjä-pakotteista: Niitä jatketaan puoli vuotta. Eilen, kun oli ulkoministerikokous, sitä ei suuressa salissa käsitelty ollenkaan, se meni Coreperin kautta. Totta kai me haluamme, että pakotteista päästään eroon, ja niistä päästään eroon heti sillä punaisella minuutilla, kun Minskin sopimus toteutetaan. Sitä ennen niistä ei eroon päästä. Sen takia me tarvitsemme tässä kansainvälistä yhteistoimintaa. Ja sitten arktinen asia — totta kai, se on meille äärimmäisen tärkeä. USA on nyt puheenjohtaja. Nyt USA:lla on sellainen hallinto, joka haluaa tehdä arktisella alueella rakentavaa työtä. Me emme voi tietää, mimmoinen hallinto USA:lla on presidentinvaalien jälkeen. Pitäisikö meidän odottaa taas, että mikä meidän arktinen politiikka on sitten, kun USA:ssa on uusi presidentti? Ei, hyvät ystävät, ei tämä näin mene.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-06-21T16:28:31,2016-06-21T16:30:55,Tarkistettu,1.1 2016_73_74,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyt tarkennus. Kun täällä salissa tällä puolella on sanottu, että Suomen on nyt kyllä pysyttävä sotilasliittojen ulkopuolella, niin olenko lukenut selonteon väärin, kun olen ymmärtänyt, että tämä vaihtoehto ja mahdollisuus, että Suomi on mukana myös sotilasliitossa, on realistinen, todellinen vaihtoehto sen tilanteen varalta, mikäli Itämeren piirissä tai turvallisuusympäristössämme tilanne käy huolestuttavampaan suuntaan, vakavampaan suuntaan? Näin olen selonteon lukenut ja pitäisin jollain tavalla myös taktisesti outona, mikäli me nyt ilmoittaisimme, että Suomi on ja pysyy iät kaiket sotilasliiton ulkopuolella. Olenko ymmärtänyt selonteon tekstin väärin, herra ulkoministeri? (Eero Heinäluoma: Täysin väärin!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-06-21T16:30:57,2016-06-21T16:31:44,Tarkistettu,1.1 2016_73_75,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Kun puolustusvaliokunnan puheenjohtaja esittää mainitun kysymyksen, toivon, että ministereistä jompikumpi, tässä tapauksessa ulkoministeri, vastaa siihen. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_76,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Siellä lukee juuri ajatuksellisesti ja selvästi se: Suomi on tällä hetkellä sotilasliittoon kuulumaton maa mutta ylläpitää mahdollisuutta hakea, jos omista lähtökohdistaan ja turvallisuusympäristön muuttuessa niin toivoo. Ja myöskin pidetään hyvänä sitä, että Naton avointen ovien politiikka jatkuu, mikä tarkoittaa siis sitä, että Nato voi ottaa uusia jäseniä. Tällä hetkellä se on Montenegro, joka on siinä putkessa; tällä hetkellä siis Suomi ei ole putkessa, mutta sitä ei ole suljettu pois. (Ilkka Kanerva: Juuri näin!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-06-21T16:31:52,2016-06-21T16:32:33,Tarkistettu,1.1 2016_73_77,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ulkoministeri puhui tuosta Ukrainan tilanteesta ja totesi aivan oikein, että kun Minskin sopimus tulee täytettyä, niin näistä pakotteista voidaan nopeasti luopua. Itämeren ympäristön näkökulmasta on tärkeää, että jännitteitä saadaan purettua, ja tämä Minskin sopimuksen täyttäminen on siinäkin mielessä tärkeä asia. Sama koskee tietenkin suomalaisten tilallisten, maitotilallisten, maidonvientiä, ja sitten erityisesti myöskin sianlihan puolella on ongelmia tällä hetkellä. Eri puolilta tulee viestiä, nyt tällä hetkellä Kiovan suunnasta, että myöskään siellä ei ole kovin suurta halukkuutta Minskin sopimuksen ehtojen täyttämiseen. Ja nyt kysynkin teiltä, ulkoministeri Soini: onko Suomen intresseissä tehdä ja onko Suomi tehnyt jotakin myös sen edistämiseksi, että myöskin Kiovan taholta ollaan Minskin sopimuksen ehtoja valmiita täyttämään? Sehän on sekä Venäjän että Ukrainan velvollisuus niitä ehtoja lähteä täyttämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-06-21T16:32:36,2016-06-21T16:33:42,Tarkistettu,1.1 2016_73_78,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä pääministeri linjasi Suomen tavoitteista, mitä tulee tähän EU:n puitteissa tehtävään puolustusyhteistyöhön ja sen syventämiseen. Kuitenkin toivoisi, että Suomi kiinnittää huomiota myös tähän EU:n sisäiseen turvallisuuteen, unionin yhtenäisyyteen ja sisäiseen koheesioon. Tämä linjaus puolustusyhteistyön syventämisestä tuntuu vähän ristiriitaiselta, kun se tehdään juurikin tällaisena aikana, kun EU elää aivan poikkeuksellista murrosvaihetta, kun tätä kansainvälistä yhteistyötä kyseenalaistetaan kansalaisten toimesta ja kun Euroopan unionin legitimiteetti kansalaisten silmissä on hyvin heikko. Minun tulkintani on se, että tässä brexit-äänestyksessä on kyse myöskin kansalaisten reaktiosta EU:n puitteissa harjoitettuun politiikkaa eli ei nähdä, että EU on pystynyt lunastamaan niitä lupauksia, mitä annettiin kansalaisille, kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisesta esimerkiksi, vaan nähdään, että verokilpailu on jatkunut, palkkakilpailu on jatkunut ja siitä huolimatta, että veroparatiisitaloudesta on puhuttu pitkään, siihenkään ei ole pystytty mitään kansainvälisiä ratkaisuja tuottamaan. (Puhemies koputtaa) Eli toivottavasti Suomi pitää tätäkin näkökulmaa esillä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-21T16:33:43,2016-06-21T16:34:54,Tarkistettu,1.1 2016_73_79,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Ja vastauspuheenvuorot edustajille Löfström, Terho ja Tölli, tässä järjestyksessä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_80,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Värderade herr talman! Jag vill först och främst ge en eloge åt utrikesminister Soini och regeringen för en balanserad och tydlig utrikespolitisk redogörelse. Som Ålands ledamot vill jag betona Ålands demilitarisering och neutralisering, något regeringen också tar upp i redogörelsen med följande skrivning: ""Åland har en etablerad internationellrättslig ställning, vilket inte hindrar en intensifiering av Finlands militära samarbete i Europeiska unionen och internationella organisationer och med de nordiska länderna."" Det här är bra. Det är viktigt att betona att Ålands demilitariserade och neutraliserade status inte påverkas av ett finländskt fördjupat försvarssamarbete med Sverige, EU och Nato. Ålandsexemplet är också en modell som visar hur man framgångsrikt kan lösa svåra konflikter på ett fredligt sätt. Det är en modell som Finland kan vara stolt över och också kunde föra fram som lösningar för andra regioner i världen som har konflikter. Jag vill därför fråga utrikesminister Timo Soini om man från utrikesministeriet aktivare tänker lyfta fram Ålandsexemplet som en möjlig modell för att lösa konflikter på olika håll i världen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2016-06-21T16:35:00,2016-06-21T16:36:08,Tarkistettu,1.1 2016_73_81,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri on täällä saanut runsaan joukon kysymyksiä, mutta pyydän silti tilaisuuden seuraavaksi koittaessa, että palataan siihen, jota alun perin kysyin tästä hybridikeskuksesta: mistä on kyse tässä selonteossa mainitussa hybridikeskuksessa? Sen lisäksi ottaisin esiin, en enää tätä brexitiä, joka on nyt täällä moneen kertaan käsitelty asia, mutta vastaavan, minkä ministeri itse otti esiin puheenvuorossaan siitä, että jos jäädään odottamaan brexitiä, josta jo tiedämme kuitenkin, että tämmöinen äänestys on tulossa ja että sillä on joka tapauksessa seurauksia, tai jos jäämme odottamaan Yhdysvaltain presidentinvaaleja, joista tiedämme, että ne ovat tulossa, ja tiedämme, että niillä on seurauksia, niin pyytäisin vielä täsmentämään, ovatko siis Yhdysvaltain presidentinvaalit ja mahdollinen Donald Trumpin valinta jollain tapaa otettu huomioon, ja jos on, niin miten ne tässä selonteossa on otettu huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-06-21T16:37:30,2016-06-21T16:38:21,Tarkistettu,1.1 2016_73_82,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Tapani,Tölli,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Turvallisuuspoliittinen ympäristömme on muuttunut voimakkaasti ja on muuttumassa. Tässä tilanteessa on kuitenkin hyvin tärkeää muutama periaate, ja yksi on se, että me olemme hyvin tarkkaan tilanteesta tietoisia. Kun me puhumme tosiasioiden tunnustamisesta, niin pitää tuntea tosiasiat, että voi ne tunnustaa. Hyvin tärkeä asia ja Suomen turvallisuuspolitiikan vahvuus on se, että meillä on ollut aina kohtuullisen hyvä konsensus. Silloin sillä politiikalla on myös vaikuttavuutta. Kestävä periaate on Paasikiven ajoista lähtien myös se, että Suomi ei muodosta uhkaa naapureille eikä Suomi muodosta myöskään alustaa uhkalle naapureille. Se on tärkeää tässä liittoutumiskeskustelussa. Hyvin tärkeä periaate on se, että meillä aina säilyy uskottava puolustus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p800,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Tapani Tölli,800,2016-06-21T16:38:23,2016-06-21T16:39:25,Tarkistettu,1.1 2016_73_83,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteon käsittelyn yhteydessä on mielestäni tärkeää nostaa tämä liennytyksen asia esille. Se on kaikkein parasta turvallisuuspolitiikkaa Suomelle. Tässä on aivan liikaa nyt keskustelussa korostunut tämä sotaretoriikka, niin että siltä osin olen edustaja Heinäluoman kanssa täysin samaa mieltä. Tällaista aseellista turvallisuutta korostaville poliitikoille ja sotilaille on annettu ylikorostettu asema turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. On siis vastaiskun aika. On pohdittava tarkoin nyt, miten liennytyksen kautta päästään eteenpäin. Olen iloinen siitä, että yhdessä liittoutumattoman Ruotsin kanssa voimme parhaiten edistää Pohjolan ja Itämeren turvallisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-06-21T16:39:26,2016-06-21T16:40:25,Tarkistettu,1.1 2016_73_84,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! On kuvaavaa tälle ajalle, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitellään kokonaisuutena. Kylmän sodan jälkeinen suvantovaihe on ohi, ja Euroopan rajoja piirretään jälleen aseilla uudelleen. Vain harvoin Suomen historiassa ovat ulko- ja puolustusministerien salkut olleet raskaammat kuin nyt. Moniin selonteon linjauksiin on helppo yhtyä, mutta sen painotuksia voi kritisoida. Esimerkiksi ilmastonmuutos on keskeinen turvallisuuskysymys myös Suomelle, kuten edustaja Laukkanen totesi. Syyrian sisällissotaa onkin jo kutsuttu ensimmäiseksi ilmastosodaksi. Toiseksi sodan ja rauhan väliin on syntynyt uusi konfliktin muoto, jolle on ominaista monimuotoinen vastapuolen toimintakyvyn rapauttaminen. Etenkin tiedosta ja totuudesta on tullut taistelukenttä, ja tuo taistelu on käynnissä myös Suomessa. Siksi oma riippumaton media on niin tärkeä Suomen kaltaiselle pienelle maalle, keskeinen osa hybridisodankäynnin maanpuolustusta. Aito media on paras ase taistelussa valemedian riidankylväjiä vastaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-06-21T16:40:26,2016-06-21T16:41:31,Tarkistettu,1.1 2016_73_85,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minusta on tärkeää, että Suomi pitää kiinni liittoutumattomuudesta. Nyt ulkoministeri Soini puhuu Stubbin suulla — viimeksi eilen Stubb halusi erikseen Kultarannassa korjata, että pitäisi puhua sotilasliittoon kuulumattomuudesta. Tämä näkyy enemmänkin tässä meidän keskustelussamme: jos ajattelee niitä puheenvuoroja, joita RKP ja kokoomus ovat pitäneet täällä, niin ne kuulostavat hyvin samankaltaisilta kuin liberaalien ja moderaattien puheet Kultarannan keskustelussa. Ruotsalainen moderaattien — paikallisen kokoomuksen — edustaja, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja myös hyökkäsi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vastaan kyseenalaistaen sen, että Suomi käy vuoropuhelua Venäjän kanssa, meidän naapurimme kanssa. Vaikka olemme eri mieltä Venäjän kanssa, niin kyllä meidän naapurimme kanssa pitää olla yhteistyötä, ja on hyvä, että tasavallan presidentti Niinistö käy Putinin kanssa keskustelua. Toivoisin, että tämmöinen ruotsalainen uho, mitä vähän on tullut läpi kokoomuksen ja RKP:n puheissa, ei laajentuisi suomalaisessa (Puhemies koputtaa) ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-06-21T16:41:33,2016-06-21T16:42:44,Tarkistettu,1.1 2016_73_86,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä erinomaisessa selonteossa todetaan muun muassa noin laajasti ymmärtäen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yhteistyö on monilta osin vaikeutunut, mutta samalla todetaan myös se, että muun muassa arktisen alueen kysymyksissä tehdään edelleen erimuotoista yhteistyötä, johon jännitteinen tilanne ei ole vaikuttanut. Näin sen pitää ollakin. Barentsin alueneuvoston puheenjohtajana olen aika usein todennut sen, että meidän pitää tehdä Barentsin alueella yhteistyötä unohtaen nämä ulkopoliittiset jännitteet. Meidän pitää päinvastoin pyrkiä tiivistämään tätä rajat ylittävää yhteistyötä. Tähän Barentsiin ja arktiseen alueeseen liittyen toivoisin toki, että Suomesta tulisi nykyistä vahvempi arktisen alueen puhemies, ja ymmärrän, että ministeri Soini juuri noissa vastauksissaan tähän myös monella tavalla viittaa. Mutta kun katsoo tämän selonteon arktista osuutta, niin kysyn kuitenkin: kuinka kattava on hallituksen toimintavisio tässä arktisen alueen vaikuttamisessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-06-21T16:42:46,2016-06-21T16:43:58,Tarkistettu,1.1 2016_73_87,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Pelkonen viittasi selonteon kohtaan terrorismista, joka nähdään tietysti merkittäväksi turvallisuusuhaksi myös Suomelle. Haluan tässä yhteydessä todeta, että hallitus on ryhtynyt määrätietoisiin toimiin esimerkiksi kaksoiskansalaisten osalta. Lakiin on tulossa mahdollisuus mitätöidä Suomen kansalaisuus terroritoimiin osallistuneilta kaksoiskansalaisilta. Lakimuutoksen selvitys aloitetaan syksyllä sen jälkeen, kun YK:n ja EU:n terroristijärjestöksi luokitteleman organisaation toimintaan osallistuminen, matkustaminen ulkomaille terrorismirikoksen tekemistä varten ja tällaisen matkustaminen rahoittaminen on kriminalisoitu. Haluan tässä vielä nostaa esille sen, että Suomellakin on täysi mahdollisuus nykyisen lain puitteissa estää maahantulo niin sanotuilta radikaalisaarnaajilta, jotka tulevat tänne levittämään omaa näkemystään ääri-islamista. Toivoisin, että hallitus tähän paneutuu ja pyrkii mahdollisuuksien mukaan estämään tällaisten yksilöiden Suomeen tulon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-06-21T16:44:00,2016-06-21T16:45:06,Tarkistettu,1.1 2016_73_88,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maantieteelle Suomi ei mahda mitään. Poliittisessa mielessä Suomen historian pitkä linja on kuitenkin kulkenut vähin erin kohti sitä viiteryhmää, johon olemme halunneet kuulua, siis läntisten demokratioiden joukkoon. Tämä toteutui autonomian aikana siten, että tavoittelimme pikkuhiljaa laajempaa autonomiaa, lopulta itsenäistyimme, kylmän sodan aikana, kovin ahtaassa poliittisessa liikkumatilassa tavoittelimme yhä laajempaa integroitumista demokraattisten, ihmisoikeuksia kunnioittavien valtioiden joukkoon. 90-luvulla, kun Naton ovi olisi ollut meille helposti auki, olisi ollut luontevaa ottaa tämäkin askel — nyt se on jo astetta vaikeampaa. Tässä nykyisessä tilanteessa pohjoismaisen yhteistyön merkitys korostuu entisestään. Kysyisinkin ulkoministeriltä: millä Suomi varmistaa sen, ettei Ruotsi tee nopeampia liikkeitä kuin Suomi esimerkiksi Nato-yhteistyön suhteen, (Puhemies koputtaa) jotta kuljemme läntisen naapurimme kanssa yhtä jalkaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-06-21T16:45:09,2016-06-21T16:46:19,Tarkistettu,1.1 2016_73_89,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kuten aina tässä aihepiirissä, tämä on ollut melkein kokonaan ""all male panel"". Meitä poikiahan kiinnostavat tietenkin erilaiset panssarivaunut ja muut asiat, ja siksi tämäkin keskustelu on aika lailla keskittynyt tähän turvallisuuspolitiikan kovaan puoleen, ja vähemmän ollaan keskusteltu siitä, mikä nimenomaan Euroopan unionissa on se tärkein osuus eli niin sanottu pehmeä turvallisuuspolitiikka ja sen osana talouspolitiikka. Suomellahan on EU:ssa ollut perinteisesti rakentava rooli, mutta nyt se on päässyt rapautumaan. Ja muistutan tässä siitä, että Suomi esitti viime kesänä sellaista ratkaisua, jossa Kreikka olisi erotettu euroalueesta. Tästä ratkaisusta seuranneet levottomuudet, ottaen huomioon vielä pakolaistilanne, olivat jääneet kutakuinkin selvittämättä, ja on sentään onnekasta, että brexitin suhteen emme ole sortuneet samanlaiseen (Puhemies koputtaa) seikkailupolitiikkaan. Kysynkin, missä on Suomen rakentava aloitteellisuus Euroopan unionin ja euroalueen kehittämiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-06-21T16:46:21,2016-06-21T16:47:31,Tarkistettu,1.1 2016_73_90,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Minulla oli poikkeuksellinen tilaisuus seurata viikonlopun ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua ruotsalaisen lehdistön kautta. Täällä on puhuttu ruotsalaisesta uhosta, joka näkyy täällä Suomessa. Se ei näkynyt Ruotsissa. Päinvastoin, siellä nostettiin yksi asia ylitse muiden, ja se oli nimenomaan Suomen Venäjä-osaaminen ja erityinen Venäjä-suhde, josta ruotsalaisen median mukaan Ruotsilla on paljon opittavaa Suomelta. Meillä on pitkä naapuruussuhde Venäjän kanssa, meillä on myös maantieteellisesti pitkä yhteinen raja, ja näistä syistä ehkä itse pidämme tätä erityistä Venäjä-suhdetta joskus vähän liiankin itsestäänselvänä. Ministeri Soini, teillä on pitkä kokemus ulkopolitiikan seurannasta monissa eri rooleissa, ja siksi kysyn teiltä, miten tämä meidän erityinen Venäjä-suhteemme on Euroopan unionin yhteisten pakotteiden myötä muuttunut ja miten toisaalta voisimme kehittää sitä siihen suuntaan, että se edistäisi demokratiaa, rauhanomaisia (Puhemies koputtaa) prosesseja ja yhteistyötä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-06-21T16:47:32,2016-06-21T16:48:38,Tarkistettu,1.1 2016_73_91,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Olen tyytyväinen tässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa olevaan pitkään kaareen ja siihen jatkuvuuden linjaan, joka Suomella näissä kysymyksissä on ollut. Tietenkin kun aika on aika vaikea ja voimapolitiikka on tehnyt Eurooppaan paluuta ja on tullut jännitettä myös Eurooppaan ja lähialueillemmekin, niin on kuitenkin huomionarvoista ja tärkeää, että kun tuomitsemme Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaiset toimet, niin silti myös tässä selonteossa otetaan huomioon se, että tavallisten kansalaisten väliset yhteydet on aina syytä säilyttää ja se kanssakäyminen, mitä voidaan tehdä kansalaisjärjestötasolla, on äärimmäisen tärkeää. Ja viittaan myös tässä edellisessä puheenvuorossakin esille tulleeseen Venäjä-osaamiseen — se, että me ymmärrämme, mitä naapureissamme tapahtuu, edellyttää, että meillä on siihen tietoa ja osaamista. Ministeri mainitsi olleensa siellä EU:n ulkoministerikokouksessa. Olisin kysynyt vielä tästä arktisesta informaatiokeskuksesta, kun tässä selonteossa viitataan myös hybridiosaamisen keskukseen: onko arktinen informaatiokeskus myös vielä (Puhemies koputtaa) Suomen tavoitteissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-06-21T16:48:41,2016-06-21T16:49:51,Tarkistettu,1.1 2016_73_92,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevassa selonteossa määritellään Suomen painopisteitä, joista yhtenä nostetaan esiin tämä arktisen alueen tulevaisuus. Viime viikolla järjestettiin arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi, jossa meitä tästä salista oli allekirjoittaneen lisäksi edustaja Kulmuni, edustaja Kulmala ja edustaja Elovaara. Se järjestettiin tuolla Venäjällä Ulan-Udessa. Ulkoministeri nosti puheessaan kiitettävästi esiin arktiset asiat ja myöskin tämän eilisen ministeritapaamisen Luxemburgissa — hyvä niin — mutta jotta Suomi on valmis ensi vuonna alkavaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen ja myös arktisen yhteistyön kehittämiseen nimenomaan EU-tasolla ja hakemaan ne hartiat sieltä Euroopan unionista, niin meidän on myöskin otettava johtajuutta arktisissa asioissa. Kysyisinkin nyt ulkoministeri Soinilta, millä aikataululla tämä hallitusohjelman kirjaus tästä toimeenpanosuunnitelmasta arktisissa asioissa (Puhemies koputtaa) tapahtuu erityisesti talous-, yhteistyö- ja ict-asioissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-06-21T16:49:53,2016-06-21T16:51:03,Tarkistettu,1.1 2016_73_93,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Myönnän vielä debatin tässä vaiheessa puheenvuorot edustajille Tuomioja, Hoskonen ja Jalonen ja sen jälkeen ministeri Soinille vähän pidemmän puheenvuoron, sanotaan 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_94,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Herra puhemies! Puutun tähän pelotteluun siitä, että Ruotsi tekisi nopeita liikkeitä Suomea informoimatta tai meistä piittaamatta. Minusta tällainen puhe on vastuutonta. Me olemme tänään viimeksi käyneet sosialidemokraattien kesken tätä asiaa läpi, ja on aivan yksiselitteistä, että Ruotsin sosialidemokraatit eivät tee mitään tällaisia liikkeitä, eikä heidän käsityksensä mukaan porvarihallituskaan tekisi sellaisia. Siksi me olemme aikaisemmin, tämän hallituksen ja edellisten hallitusten aikana, käyneet aina läpi Ruotsin kanssa sen periaatteen, että me konsultoimme toisiamme aina, jos on jotain merkittäviäkään turvallisuuspoliittisia kysymyksiä, emmekä aiheuta toisillemme yllätyksiä — voimme päätyä erilaisiin lopputuloksiin, se on selvä. Mutta tahtooko edustaja Rydman nyt sitten sanoa niin, että me emme voikaan hänen veljespuolueeseensa Ruotsin moderaatteihin tässä suhteessa enää luottaa vaan että siellä toimittaisiinkin toisin tavoin? (Eero Heinäluoma: Hyvä kysymys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-06-21T16:51:15,2016-06-21T16:52:13,Tarkistettu,1.1 2016_73_95,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tätä ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa käydään läpi tilanteessa, joka sisältää toki paljon uhkakuvia, mutta voimme oikeastaan olla rauhallisella mielellä sen takia, että suomalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut pitkäjänteistä, rauhallista, tempoilematonta, ja sellaista sen tulee olla jatkossakin. Pitää muistaa, mikä on Suomen geopoliittinen tilanne maailmankartalla tällä hetkellä. Meillä on hyvät suhteet olleet aina itään, sellaisina ne tulee säilyttää, eikä missään nimessä pidä lähteä sellaiselle sapelinkalistelulinjalle. Suomen tulee huolehtia siitä, että meidän puolustuksemme on uskottavalla tasolla, meillä on hyvä kalusto, mutta aivan yhtä välttämätöntä on se, että meillä on hyvät suhteet naapuriin ja Suomella on aina tarjottavana ne molemmille puolille, kaikille naapureillemme, hyvät suhteet muun muassa Venäjälle. Me voimme olla siinä asiassa vaikka konsulttina muualla maailmalla ja tarjota sitä tietämystä toisillekin. Sellaisen vastakkainasettelun politiikan linjalle, jota olen viime aikoina havainnut aika monessa puheenvuorossa, että sellaistakin on olemassa, toivon mukaan emme lähde vaan pidämme järjen päässä ja ennen kaikkea hyvät suhteet — ystävät lähellä, vihamiehet kaukana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-06-21T16:52:16,2016-06-21T16:53:23,Tarkistettu,1.1 2016_73_96,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Myönnän edustaja Rydmanille vastauspuheenvuoron, vaikka reaktio edustaja Tuomiojan puheenvuoroon jäi vähän myöhään. (Ilkka Kanerva: Syy on minun!) Myönnetään kuitenkin nyt vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_97,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Kiitos, herra puhemies! Tässä oli ulko- ja turvallisuuspoliittista bilateraalista keskustelua edustaja Kanervan kanssa käynnissä, se hieman hidasti reaktiotani. Mutta täsmennän vielä puheenvuoroani, johon edustaja Tuomioja tuossa viittasi. En puhu pelkästään siitä, mitä Ruotsin oppositio tällä hetkellä tekee, vaan itse asiassa Ruotsin tämänhetkinen sosialidemokraattivetoinen hallituskin nimenomaisesti on askel askeleelta muuttanut, ihan konkreettisestikin, politiikkaansa siihen suuntaan, että Ruotsissa pikkuhiljaa asenneilmapiiri Nato-jäsenyyttä, täysjäsenyyttäkin, kohtaan alkaa muuttua myönteisemmäksi — mutta jos ei täysjäsenyyttä, niin joka tapauksessa siellä on lisääntyvän yhteistyön tendenssiä myöskin siihen suuntaan. Tässä yhteistyökysymyksessä meidän ei tulisi jäädä millään tavalla jalkoihin, ja tästä kysyinkin ulkoministeri Soinilta, millä tavalla varmistetaan, ettei Ruotsi ota irtiottoa suhteessa siihen, missä Suomi on. Muussa tapauksessa joudumme ikävään välikäteen (Puhemies koputtaa) tässä Venäjän ja Nato-maiden rajalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-06-21T16:53:30,2016-06-21T16:54:40,Tarkistettu,1.1 2016_73_98,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen useampaan otteeseen Ruotsin nykyisen pääministerin kanssa käynyt keskustelua siitä, mikä on Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja tulevaisuudessa ja mikä on myös sosialidemokraattisen puolueen näkemys tulevaisuudesta suhteessa Natoon. Ja kuten edustaja Tuomioja tuossa totesi, meillä on hyvin selkeä käsitys siitä, mitä Ruotsissa tapahtuu, ja siellä Ruotsissa tapahtuu niin, että — juuri edustaja Tuomiojan kuvaamalla tavalla — asioista käydään konsultaatio suomalaisten kanssa. Siellä ei ole mitään epäselvyyttä siitä, mikä on sosialidemokraattisen puolueen kanta. Nyt kysynkin ulkoministeri Soinilta: oletteko te käynyt tällaisia keskusteluja Ruotsin ulkopoliittisesta tulevaisuudesta ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta, ja mikä niitten sisältö mahdollisesti on ollut?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-06-21T16:54:41,2016-06-21T16:55:33,Tarkistettu,1.1 2016_73_99,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Ennen ulkoministeriä vielä edustaja Kopra... Anteeksi, edustaja Jalonen — suokaa anteeksi, edustaja Jalonen — ja sitten ulkoministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_100,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kesä tulee, se on hyvä asia. (Naurua) Brexitiin vielä pikkasen takaisin, elikkä lähestyn sitä asiaa siltä kantilta, että se voi käynnistää ketjureaktion ja se voi sitten puolestaan jopa hajottaa EU:n ja euron. Kirjoitin tämän kysymyksen ylös alun perin sisäministerille: Tämähän sitten taas tekisi monenmoista vaikutusta, ja silloin pitäisi pystyttää muun muassa täysimittainen rajavalvonta, joten kysyisin sitä, onko siihen resursseja, esimerkiksi henkilöstöpuolella. Ja tämä sama asia tulee sitten myös siinä kohtaa, jos Afrikasta tulee turvapaikanhakija-aalto. Ja edelleen tämä mediapuoli, tahtoisin sen nostaa esille. (Puhemies koputtaa) Elikkä tietoa haetaan jostain, ja jos Suomen media ei anna realistista, oikea-aikaista tietoa, niin se haetaan jostain muualta. (Puhemies koputtaa) Miten kannustamme lehdistöä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-06-21T16:55:45,2016-06-21T16:57:05,Tarkistettu,1.1 2016_73_101,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Nyt annetaan ulkoministerille 5 minuuttia, täältä puhujapöntöstä, ja sen jälkeen vielä täällä on useita vastauspuheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_102,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Aloitetaan nyt tästä, että kuka lietsoo ja mitä lietsoo. Hallitus ei lietso mitään. Jos itse luo uhkakuvan ja sitä rupeaa sitten vastustamaan, niin sillehän hallitus ei voi mitään. Selonteossa todetaan täysin selvästi, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin. Ei tätä tämän selvemmällä suomen kielellä voi sanoa. (Ilkka Kanerva: Oikein!) Tästä on kysymys. Kannattaa lukea nämä selonteot, niin ei tarvitse luoda sellaisia uhkakuvia, joita selonteossa ei ole. Vielä pari asiaa sitten siitä, mihinkä me olemme sitoutuneet EU:n Lissabonin sopimuksen myötä: avunantolausekkeeseen, joka perustuu keskinäiselle solidaarisuudelle. Ja se on jäsenvaltioita yhtäläisesti velvoittava, jos jokin jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Tämä on suoraan siitä sopimuksesta, johon Suomi on sitoutunut. Sitten edustaja Terho kysyi näistä hybridiasioista ja myöskin Donald Trumpista. Niin, Yhdysvallat on meille tärkeä, oli sen presidenttinä kuka tahansa. Näin se nyt menee, eikä tähän sisälly mitään mielipidettä siitä, kuka tulee valituksi. Kas kun suomalaisilla ei siihen ole äänioikeutta. Mielipide voi olla, mutta oli kuka tahansa, toimeen on tultava. Hybridiuhkista ja niihin varautumisesta: Tässä on EU:ssa lähdetty liikkeelle, ja hallitusohjelman mukaisesti me olemme olleet tässä työssä aktiivisesti mukana. Päävastuu on jäsenmailla, yhteistyötä voidaan tehdä. Hybridiuhkiin keskittyvä osaamiskeskus voisi olla tärkeä tuki. Se voisi toimia tutkimus- ja koulutuskeskuksena ja palvelisi sekä jäsenmaita että kumppanimaita. Tässä meillä on hyvä mahdollisuus, ja me olemme selvittäneet mahdollisuutta perustaa tällainen keskus Suomeen — meillähän on osaamista. Tavoitteena on koota yhteen sopiva joukko maita, jotka lähtisivät tähän hankkeeseen mukaan. Nyt kartoitetaan, saammeko me näihin talkoisiin muita mukaan. Ahvenanmaan edustajan kysymys oli hyvä toteamus siitä, mikä on tilanne, ja myös kysymys, onko Suomi ottanut tätä mukaan ja onko käyttänyt. Kyllä, me olemme ottaneet ulkoministeriön järjestämissä rauhanvälitystilaisuuksissa ja -tapaamisissa tämän esille monesti ja monta kertaa. Viimeksi Helsinki Policy Forumissa puhuin tästä monien ulkomaalaisten henkilöiden kanssa. Tämä on hyvin tärkeä malli, tämä on otettu huomioon. Sitten edustaja Järvisellä oli erinomainen kysymys, niin kuin tapaa olla. Ja edustaja Arhinmäki sanoi, että on hyvä, että tasavallan presidentti tapaa Putinia. Niin on, mutta on hyvä myös edustaja Arhinmäen tietää, että Soini on tavannut ulkoministeri Lavrovia neljä kertaa: (Paavo Arhinmäki: Oho!) New Yorkissa, Belgradissa, Oulussa ja Moskovassa, noin niin kuin muistin virkistykseksi. Ja pidän hyvänä, että täältä on parlamentaarikkoja menossa Venäjälle ensi viikolla, muun muassa suuresti arvostamani edustaja Heinäluoma ja muutama muukin. Sehän on hieno asia. (Eero Heinäluoma: Mutta onko vaihdettu kännykkänumeroita?) — Sitä en tiedä, mikä on teidän kännykkänne tilanne, (Naurua) enkä osaa sitä sanoa. Mutta sitten, edustaja Korhonen, aivan oikein, Barents ja arktinen puheenjohtajuus on nimenomaan se, mitä Suomi ei ole halunnut sotkea, ja on onnistuttu siinä, että Barentsin arktiseen neuvostoon ei ole tuotu näitä valtakunnan ja suurvaltapolitiikan välisiä jännitteitä. Se on valtava mahdollisuus Suomelle, viidelle Pohjoismaalle, Kanadalle, USA:lle ja Venäjälle. Tämä on erittäin tärkeä foorumi, ja meillä on täysimääräisesti nyt valmistelussa arktisen tiedonannon ja meidän puheenjohtajakauden tavoitteet, ja konsultoimme siinä muita. Olen monesti keskustellut amiraali Pappin kanssa, joka tällä hetkellä USA:ssa vastaa tästä asiasta. Kun nämä prioriteetit ja konsultaatiot saadaan loppuun, ne tuodaan tänne eduskuntaan, ilman muuta. Tämä oli hyvin tärkeä asia. Niin, ja vielä edustaja Järvinen, jonka puheenvuoroa jo kehuin, mutta vielä vastatakin muistan: Totta kai, me tapaamme Venäjällä meidän vastapuolemme eli hallituksen edustajat, mutta tapasin myös opposition Kasjanovin ja Javlinskin ja tapasin erilaisia kansalaisjärjestöjä, mukaan lukien Greenpeacen, jota Suomessa en ole koskaan tavannut. (Puhemies koputtaa) Eli kun Suomi osallistuu, niin laajasti osallistuu. Anteeksi, arvoisa puhemies, sydämen kyllyydestä suu puhuu, mutta ei puhu enää. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-06-21T16:57:07,2016-06-21T17:03:03,Tarkistettu,1.1 2016_73_103,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Olen merkinnyt tänne vielä vastauspuheenvuorot edustajille Häkkänen, Andersson, Karimäki ja, jälleen kerran, Kopra — hän ei ole kyllä paikalla, ainakaan tällä hetkellä — ja Mikkonen. Mennään näillä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_104,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Juuri niin kuin täällä ulkoministeri Soini hyvin sanoi, tämä selonteko on hyvin realistinen. Eivät ne turvallisuuspoliittiset uhat siitä mihinkään katoa, jos niitä ei tunnusteta rehellisesti ja avoimesti. Siihen varmasti perustuu hyvä ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu, että uhat myönnetään avoimesti ja tehdään siltä pohjalta johtopäätöksiä. Tässä selonteossa on otettu äärimmäisen hyvin huomioon myös uudet uhat ja toimintamallit, talouden, teknologian ja muitten riippuvuussuhteitten vaikuttamat turvallisuuspoliittiset haasteet. Nyt tässä lopussa on noussut merkittävästi myös tämä brexit-kysymys esiin. Minä toivoisin, että kun eduskunnassa käsitellään turvallisuuspoliittista selontekoa, niin otettaisiin  vielä  voimakkaammin ehkä analyysin kohteeksi,  mitä tarkoittaa myös brexitin yhteydessä kansanäänestyksen järjestäminen erilaiseen keskustelun tasoon ja päätöksenteon tasoon liittyen. (Puhemies koputtaa) Eli jos Suomikin tekee ratkaisuja turvallisuuspolitiikassa kansanäänestysten pohjalta, niin tämä on myös yksi, mitä pitäisi perusteellisesti analysoida.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-06-21T17:03:14,2016-06-21T17:04:24,Tarkistettu,1.1 2016_73_105,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin myös hämmästellä tätä edustaja Rydmanin herättämää keskustelua Ruotsin hallituksen linjasta. Ruotsin pääministeri Stefan Löfven piti puheenvuoron sunnuntaina Kultaranta-keskusteluissa ja oli harvinaisen selkeäsanainen, kun hän kuvaili Ruotsin hallituksen eli Ruotsin valtion virallista ulkopoliittista linjaa. Hän totesi siellä selvästi, että se perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja että Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen Ruotsin osalta. Pidän itse tärkeänä, vaikka puolustuspoliittista yhteistyötä tehdään, että niin Ruotsissa kuin Suomessa tehdään omat itsenäiset ratkaisut, mitä tulee ulkopolitiikan isoihin ja pieniin linjauksiin. Mutta kun tätä yhteistyötä nyt on painotettu tässä koko kevään aikana, niin tulkitsen itse Löfvenin puheen niin, että se päinvastoin antaa vahvan perustan ja pohjan Suomen ja Ruotsin tehdä yhteistyötä, joka perustuu nimenomaan sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja maiden väliseen puolustuspoliittiseen yhteistyöhön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-21T17:04:26,2016-06-21T17:05:28,Tarkistettu,1.1 2016_73_106,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Soini totesi, ettei uhkia ja konflikteja pidä lietsoa, ja näin onkin. Minusta olemme nyt liiaksi Naton kyljessä, kuitenkin ilman Naton turvatakuita. En kannata Nato-jäsenyyttä enkä siksi myöskään yhteistyön vahvempaa syventämistä. Ystävien tulee olla lähellä EU:ssa ja Pohjoismaissa. Edustaja Tuomioja puhui erittäin järkevästi siitä, ettei Itämeren alueella tule lietsoa provokaatioita ja että Suomen tulisi korostaa Itämeren alueen dialogia ja luottamusta herättäviä toimia. On järkevä linja edistää EU:ssa rauhantyötä. Tässä keskustelussa on noussut esiin se, että Suomi on ollut aloitteellinen siinä, että selvitetään hybridiuhkiin keskittyvän osaamiskeskuksen perustamista tänne Suomeen, EU:n osaamiskeskusta. Tässä on jo keskusteltu sen yhteistyön rakenteista ja kuvioista. Mutta kysyisin hallitukselta (Puhemies koputtaa) täsmällisemmin: mitä kaikkia hybridiuhkia on ajateltu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-06-21T17:05:30,2016-06-21T17:06:42,Tarkistettu,1.1 2016_73_107,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuoro edustaja Mikkoselle, ja jos ulkoministeri haluaa vielä jonkun sanan sanoa, totta kai, ja sen jälkeen siirrytään varsinaiseen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_108,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että Venäjän eristäytyminen ei ole kenenkään etu, ja aivan kuten selonteossa mainitaan, Suomen toiminnan perustana on Euroopan unionin yhteiset Venäjä-linjaukset mutta samalla Suomen tavoitteena on ylläpitää vakaita ja toimivia suhteita Venäjän kanssa. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että kahdenkeskistä keskustelua käydään ja vuorovaikutusta tapahtuu erityisesti kansalaisten, järjestöjen, kuntien ja viranomaisten kesken. Nyt on vähän huolestuttavia piirteitä siitä, että myös tämmöinen ruohonjuuritason toiminta on vähentynyt. Selonteossa todetaan myös, että Suomen energiayhteistyö Venäjän kanssa on laajaa ja sen tulee nivoutua osaksi EU:n energiaunionin kehittämistä. Kun EU:n energiaunionin tavoitteena on vähentää unionin energiariippuvuutta ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja toisaalta tiedämme, että Venäjä käyttää energiapolitiikkaa turvallisuuspolitiikan aseena, niin mitä muuta tämä linjaus voi tarkoittaa kuin sitä, että Suomen pitää vähentää energiariippuvuutta itänaapurista ja satsata kotimaiseen (Puhemies koputtaa) uusiutuvaan energiaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-21T17:06:46,2016-06-21T17:08:11,Tarkistettu,1.1 2016_73_109,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Ja ulkoministeri, josko 2—3 minuuttia riittäisi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_110,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Kiitos. — Täällä paljain, puhtain käsin rauhan mies, armeijan käynyt alikersantti. Totta kai, arvoisat edustajat, hallituksen linja ja oma linjani on tehdä kaikki, että Suomi saa elää rauhassa, saamme elää hyvää elämää ja että meidän lapsilla on hyvä elämä. Minä kiitän eduskunnan suurta salia erinomaisesta keskustelusta ja debatista. Se on hyvä, että hallitusta haastetaan. Mutta hallituksen tehtävä on taas linjata selkeästi asioita, joihin sitten otetaan yhdessä kantaa. Haluan korostaa, että tämä on hallituksen ja tasavallan presidentin johdolla kokoontuvan hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan valiokunnan yksimielinen kanta. Eli tämä ei ole yhden ministerin kanta, ei yhden puolueen kanta, vaan hallituksen ja presidentin yhdessä muodostama kanta. Totta kai oppositio tekee tässä arvokkaan panoksensa. Olin viime kaudella ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja neljä vuotta ja tein kaikkeni, että mietinnöt olivat yksimielisiä. Silloin ne muuten olivat. (Pertti Salolainen: Hyvin meni!) Toivon, että nykyinen eduskunta ja nykyinen ulkoasiainvaliokunta pystyvät samaan. Yhteistyössä on voimaa. Ja sitten ihan loppuun haluan sanoa, että maailma ei pysähdy eikä meitä odottele. Hallitus päätti näin: me olemme nyt katsoneet hallituksena kolmisentoista kuukautta tilannetta, ja nyt hallituksen piti linjata kantansa. Sitä varten hallitukset ovat, että ne tekevät esityksiä, linjaavat kantoja, joihin saa ottaa kantaa. Vatulointi ei tässä hallituksessa kuulu ainakaan ulkoministerin työkalupakkiin — eikä oikein luonteeseen muutenkaan. Kiitän teitä keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-06-21T17:08:19,2016-06-21T17:10:40,Tarkistettu,1.1 2016_73_111,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,Kiitoksia. — Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_112,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Turvallisuus ei parane itsestään. Aseellisesti ei vastata nykyajan turvallisuushaasteisiin. Ihmiskunnan suurimpia turvallisuusuhkia ovat muun muassa ilmastonmuutos, globaali köyhyys ja osattomuus, tietoverkkojen haavoittuvuus sekä ääriliikkeiden väkivalta ja rasismi. Kaikilla näillä on mittavia turvallisuusvaikutuksia, joita ei voi torjua asein. Suomen on aidosti tuettava maailmassa niitä toimijoita, jotka kykenevät pehmeän voiman avulla vähentämään asevaraisen turvallisuuden merkitystä. Näitä ovat etenkin maailmanjärjestö YK alajärjestöineen, yhteistyöjärjestö Etyj sekä talousyhteistyötä tarjoava EU. Tänään keskustelussa ollut turvallisuuspoliittinen selonteko jättää valitettavan vajaiksi ne resurssit, joilla näihin uhkiin varaudutaan. Esimerkiksi hallituksen korostaman pakolaisuuden ennaltaehkäisemiseksi tarvittaisiin kipeästi kehitysyhteistyötä, kriisinvälitystä ja YK:n tukea, mutta juuri näistä hallitus on leikannut ennätyksellisen paljon. Ulkoministeri Timo Soinin ratkaisu on YK-järjestelmän tehokkuuden edistäminen. Pakolaisuuden osalta Soini kuvasi selonteon julkistamistilaisuudessa aivan oikein, että pelkkien seurausten kanssa operoiminen ei johda pysyviin ratkaisuihin muuttoliikkeiden hallinnassa. Kehitysyhteistyön ennätyssuuret leikkaukset ovat kuitenkin räikeästi ristiriidassa tämän ulkoministeri Soinin analyysin kanssa. Arvoisa puhemies! Euroopan unioni on Suomen tärkein turvallisuuden viiteryhmä Pohjoismaiden ohella. EU:lla olisi suuri mahdollisuus edistää koko maanosan turvallisuutta palaamalla juurilleen rauhanprojektiksi, jonka tarkoitus on talousyhteistyön keinoin estää tulevat sodat. EU-jäsenyyteen liittyy myös keskeisenä solidaarisuus ja avunanto. Nykyinen EU, jossa ylläpidetään työttömyyttä leikkauspolitiikalla ja käännytetään sotaa pakenevia ihmisiä, ei edusta EU:n alkuperäistä ideaa. Myöskään unionin tulevaisuudesta ei ole täyttä varmuutta, kun uhkana on yhdentymisen mureneminen talousvaikeuksien, kansallismielisyyden ja muukalaisvastaisuuden vuoksi. Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä antaa viitteitä unionin suunnasta ja siten myös Suomen tulevaisuudesta. Hallituksen olisi tullut ottaa tämä huomioon ja lykätä selontekoa kansanäänestyksen jälkeiseen aikaan. Tätä mieltä olivat ulkoasiainvaliokunta, puolustusvaliokunta ja seurantaryhmä. Arvoisa puhemies! Suomelle luontevinta on jatkossakin pysyä liittoutumattomana maana, pysyä sotilasliitto Naton ulkopuolella. Nato edustaa Euroopassa voimapolitiikkaa, jota Venäjän nykyjohto harjoittaa vielä raaemmin. On myös ymmärrettävä, että sotilasliiton luonteeseen kuuluu vastavuoroisuus. Nato-jäsenenä olisi vaikea kieltäytyä tuen pyynnöistä sotaretkiin. Nähtäväksi jää, millainen on Naton rooli Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa marraskuun presidentinvaalien jälkeen. Arvoisa puhemies! Venäjän asevoimien tekemä kansainvälisen oikeuden vastainen Krimin valloitus ja sodan lietsominen Itä-Ukrainassa ovat täysin tuomittavia. On surullista ja traagista, että Venäjällä geopoliittinen ajattelu ja suurvalta-aseman haikailu ovat sumentaneet järjen taloustilanteen realismilta. Kärsijöitä ovat tavalliset kansalaiset niin Venäjällä kuin myös muualla Euroopassa ja suurimpina  voittajina  aseteollisuus,  joka saa uusia tilauksia ympäri Eurooppaa. Euroopan unionin asettamat pakotteet ovat olleet ymmärrettävä seuraus Venäjän toimista. On parempi mittelöidä euroilla kuin aseilla. Pakotepolitiikalla ei kuitenkaan saada kriisiä ratkaistua. Venäjän ja EU:n välien normalisointi etenee vain Minskin sopimusta noudattamalla, ja kun Ukrainaan saadaan kestävä rauha, silloin pakotteista voidaan päästä eroon. Arvoisa puhemies! Ruotsi on Suomelle luonteva kumppani turvallisuuspolitiikassa, eikä yhteistyön syventämiselle Ruotsin kanssa ole esteitä. Pohjoismainen yhteistyö nauttii myös kansan laajaa tukea toisin kuin Nato-jäsenyys. Pohjoismaista yhteistyötä ei kuitenkaan tule sitoa yhteen Yhdysvaltojen tai Naton kanssa (Puhemies koputtaa) tehtävään yhteistyöhön. Suomen tulee jatkossakin itsenäisesti harkita yhteistyön muodot ja pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-06-21T17:10:43,2016-06-21T17:16:27,Tarkistettu,1.1 2016_73_113,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme valtioneuvoston selontekoa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Selonteko antaa kattavan ja ymmärrettävän kuvan turvallisuuteemme vaikuttavista tekijöistä. Se heijastelee vallitsevaa ilmapiiriä niin globaalisti, Euroopassa kuin Itämeren alueellakin. Joistakin se voi tuntua uhkaavalta, minusta sangen realistiselta. Turvallisuusympäristömme on muuttunut. Ennustettavuus on merkittävällä tavalla heikentynyt. Muutokset tapahtuvat nopeasti ja ennalta varoittamatta. Kansainvälisen oikeuden kunnioitus on heikentynyt. Tavoitteemme on turvata itsenäisyytemme ja alueellinen koskemattomuutemme, parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Sotilaallisen konfliktin osapuoleksi joutumisen estäminen on keskeinen päämäärä. ""Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois."" Näin todetaan selonteossa. Ja edelleen: ""Venäjä on pitkälti hylännyt yhteistyöhön perustuvan turvallisuuden ja haastaa Euroopan turvallisuuskäsityksen. Sillä on tahto ja kyky käyttää sotilaallista voimaa tavoitteidensa edistämiseksi."" Puolustusliiton tarkoitus on sotien ja kriisien estäminen ennakolta. Voimankäyttöä ei kannata Natoa vastaan harkita. Neuvostoliitto tai Venäjä ei ole hyökännyt suoraan yhtään Nato-maata vastaan. Suomi on Naton kumppanuusmaa. Se ei kuitenkaan anna meille turvatakuita. Jäsenet ja kumppanit ovat eri sarjassa. Jäsenet ovat turvakodissa, kumppanit koputtelevat hädän tullen epätoivoisesti ovella ja saavat kyllä myötätuntoa ja parhaimmillaan pakotetukea. Tämä on Ukrainan ja Krimin opetus. Arvoisa puhemies! Emme uskalla sanoa Natolle ääneen ""ei"", emme uskalla sanoa Natolle kuuluvasti ""kyllä"". Sen sijaan sanomme Natolle päättäväisesti ""ehkä"". Suomi pitää selonteon mukaan yllä mahdollisuutta sotilaalliseen liittoutumiseen. Ajankohta jäsenyyden hakemiselle tuntuu olevan kuitenkin aina väärä. Kun tilanne on vakaa ja seesteinen, ei tarvetta katsota olevan. Jos jännitys lisääntyy, niin silloin voimme harkita jäsenyyshakemusta. Puhe optiosta on mielenkiintoinen. Jäsenyys edellyttää, että hakemus hyväksytään jokaisen 28 Nato-maan parlamentissa. Kyseessä on 1—2 vuotta kestävä prosessi. Nopeutetun menettelyn mahdollisuus on epävarma, ellei sitten ole tehty salassa pidettäviä sopimuksia. Nato-jäsenyyshakemuksemme koetaan Venäjällä provosoivana. Se ei jäisi huomiotta ja ilman vastareaktioita, näin on naapurista annettu ymmärtää. Kummassa tilanteessa Suomen olisi parempi toimia jäsenyyttä hakiessa: syvässä rauhan tilanteessa vai kriisin uhatessa? Onko ajateltavissa, että painostavassa ilmapiirissä jäsenyyden hakeminen olisi helpompaa ja riskittömämpää? Se voisi olla se viimeinen syy, joka antaa syyn painostuksen muuttamiseen toiminnaksi. Viisas toimii ennakoiden. Kansanäänestyksestä on keskusteltu. Se on perustuslain mukaan neuvoa-antava. Kansan tahtoa on kunnioitettava, mutta onko parempi nostaa asia vaaliteemaksi vai kansanäänestykseksi? Kansanäänestys on monella tapaa ongelmallinen. Prosessi kestää pitkään, ja sen aikana olemme esimerkiksi informaatiovaikuttamiselle alttiina. Mitä äänestyksessä ylipäätään kysyttäisiin? Sekin on epäselvää. Eri variaatioita on lukemattomia: Haluatko Suomen liittyvän Natoon? Haluatko Suomen liittyvään Natoon vain yhdessä Ruotsin kanssa? Pitääkö Suomen kieltäytyä sotilastukikohdista? Tai: miten menetellään asevelvollisuuden kanssa? Minulla ei ole kansanäänestystä vastaan mitään, päinvastoin. On kuitenkin varmistuttava siitä, ettei äänestyksellä vaaranneta tavoitetta eli Suomen turvallisuutta. Prosessi ei voi olla tärkeämpi kuin itse tavoite. Siksi olen taipuvaisempi siihen, että jäsenyyshakemus sekä -sopimus tehdään hallituksessa ja eduskunnassa ilman kansanäänestystä, ja jos kansanäänestykseen halutaan mennä, niin paras menettely on, että hallitus ja eduskunta ottavat jäsenyyteen ja sen ehtoihin kantaa, minkä jälkeen tehty ehdollinen sopimus alistetaan kansalle. Vaihtoehtoina ovat sopimuksen hyväksyminen tai hylkääminen. Suomen on ylläpidettävä keskusteluyhteyttä kaikkiin ilmansuuntiin. Luottamus syntyy kanssakäymisestä. Tervehdin lämmöllä presidentti Putinin Suomen-vierailua ja presidentti Niinistön aloitteellisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-06-21T17:16:29,2016-06-21T17:21:52,Tarkistettu,1.1 2016_73_114,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Herra puhemies! Tämä selonteko on selkeäkielisin, minkä olen täällä eduskunta-aikanani koskaan lukenut. Se on tiivis, ja siitä saa hyvin selvää, mitä halutaan sanoa. En sinänsä kovin paljon nyt puhu tämän selonteon eräistä yksityiskohdista. Haluan käsitellä kahta asiaa, jotka tällä hetkellä askarruttavat mieltäni, muun muassa näiden Kultarannan keskustelujen jälkeenkin. 8. päivänä tätä kuuta Ruotsi teki Yhdysvaltojen kanssa aiesopimuksen, jonka tarkoituksena on lisätä monella sektorilla, viidellä tärkeällä sektorilla erityisesti, yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Ruotsilla on pitkä historia sotilaallisessa yhteistyössä ja puolustusyhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Muistamme, että kylmän sodan aikana Ruotsilla oli sellainen järjestely Yhdysvaltojen kanssa, jota kutsuttiin nimellä ""den dolda alliansen"" eli ’salainen liitto’. Tästä on tehty hyvin perusteelliset selvitykset ja dokumentoitu, minkälainen se oli kylmän sodan aikana. No, nyt tämä uusi aiesopimushan on julkistettu näiltä yleisiltä kohdiltaan. Mutta kysymys kuuluu, onko siinä — niin kuin on väitetty — lisäpöytäkirja, jota ei ole lainkaan julkistettu. Ja mitä siinä lisäpöytäkirjassa sitten todetaan, siitä meillä ei ole tietoa, mutta pitäisi olla suomalaisen ulkopolitiikan kohteena selvittää, onko siinä tällainen lisäpöytäkirja, ja jos on, niin mitä siinä sanotaan. Suomen ja Yhdysvaltojen väliset suhteet ovat olleet erittäin läheiset myöskin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, johtuen muun muassa siitä, että olemme hankkineet Yhdysvalloista keskeisiä asejärjestelmiä, kuten esimerkiksi Hornet-koneet ja sitten niihin kuuluvan erittäin sofistikeeratun asejärjestelmän. Tämä on ollut hyvin myötätuntoista sillä tavalla Yhdysvaltojen taholta, että näitä kaikkia asejärjestelmiä ei ole myyty aina edes liittolaisille. Tämä osoittaa, että meidän suhteemme Yhdysvaltoihin ovat luottamukselliset ja todella hyvät. Nyt palaisin tähän Ruotsin aiesopimukseen, joka tehtiin, ja kysyisin ministeri Soinilta: Onko Suomella tarvetta tehdä samanlainen aiesopimus? On tiedossa, että meillä on lukuisa määrä sopimuksia myöskin turvallisuuspolitiikan alueella Yhdysvaltojen kanssa, mutta olisiko syytä meilläkin sopimukset koota kattosopimukseksi samaan tapaan kuin on Ruotsilla? Ja sitten vielä siihen lisäkysymys: olisiko mahdollista, että tulisi kolmikantaisia sopimuksia, joissa meillä olisi eräitä samoja sopimuskohtia Ruotsin kanssa ja Yhdysvaltojen suuntaan? Tämäntyyppisiä keskusteluja on nyt käyty eri tahoilla. Tätä pitäisi nyt pohtia, ja tiedän, että Suomen hallinnossa tätä kyllä pohditaan, mutta mikä on ministerin näkemys tästä asiasta? Sitten toinen asia, johon haluaisin lyhyesti puuttua, on se, että olen nyt paneutunut tähän Saksan ulkoministerin Walter Steinmeierin haastattelulausuntoon Bild am Sonntagissa ja seurannut, miten se on tulkittu ja minkälaisia reaktioita siihen on tullut. Kuulin täällä aikaisemmin keskusteluissa, että ministeri Soini on soittanut Steinmeierille ja he ovat keskustelleet siitä. Tämä yleinen tulkinta on kyllä aika alarmistinen, se millä tavalla tämä haastattelu on vastaanotettu. Olen lukenut nyt eräitä kommentteja, joita siitä on todettu. Hänhän, siis Steinmeier, kritisoi erittäin voimakkaasti puhumalla sapelinkalistelusta ja sotahuudoista, viitaten näihin Naton harjoituksiin itäisessä Euroopassa ja siihen, että sinne on tarkoituksena sijoittaa lisää sotilaallista voimaa. Se on tulkittu kovaksi hyökkäykseksi Naton politiikkaa kohtaan itäisessä Euroopassa. Tämä on tämä reaktio, jonka olen nyt havainnut täällä kansainvälisessä lehdistössä ja siinä, mitenkä se on ymmärretty. Nyt herää kysymys sitten, onko tässä tekeillä jotain uutta tällä hetkellä, ajatellen sitä, että eräät taloustieteilijät ovat sanoneet, että Venäjän talous alkaa olla siinä kunnossa tällä hetkellä, että Venäjä ei tule pärjäämään kovin pitkää aikaa ja että se ei pysty tekemään välttämättömiä reformeja, joita siellä pitäisi tehdä. Siis kysymys kuuluu sillä tavalla, että onko tämä Steinmeierin ulostulo ennen Naton huippukokousta sellainen, että se indikoi, että jotain on nyt tekeillä, koska hän puhui myöskin (Puhemies koputtaa) neuvottelujen käynnistämisestä Venäjän kanssa. No niin, tässä ajanpuutteen vuoksi ei ole mahdollista nyt enempää näitä asioita käsitellä, mutta tällaiset asiat minua tällä hetkellä askarruttavat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-06-21T17:21:56,2016-06-21T17:27:52,Tarkistettu,1.1 2016_73_115,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,Myönnän vastauspuheenvuoron ensiksi edustaja Heinäluomalle ja sen jälkeen ulkoministerille.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_116,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Erinomaista, että erittäin kokenut ulkopolitiikan osaaja, edustaja Salolainen, otti tämän Steinmeierin lausunnon vielä kerran esille. Sehän oli tärkeä puheenvuoro siltä kannalta, miten nämä kriisit ratkeavat. En ihan ymmärrä, että osa täällä Suomessa on hirveän huolestuneita tästä Steinmeierin puheenvuorosta, koska sehän oli puheenvuoro diplomatian ja sovun puolesta. Ja kun hän siinä puheenvuorossaan sanoi, että ei kai kukaan kuvittele, että symboliset panssarimarssit Naton itärajalla ratkaisevat tämän kriisin, niin sehän on sinällänsä aivan oikea havainto. Kysymys ei ole siitä, ovatko ne tarpeellisia tai välttämättömiä, vaan kysymys on siitä, että ratkaisut tapahtuvat diplomatian ja ulkopolitiikan kautta. Ja tämähän on oikeastaan Suomen iso linja ollut aina: korostetaan ulkopolitiikkaa, diplomatiaa kriisien ratkaisussa. Ja tästä linjasta Suomen kannattaa jatkossakin pitää kiinni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-06-21T17:27:58,2016-06-21T17:29:06,Tarkistettu,1.1 2016_73_117,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Istuin eilen ulkoasiainneuvostossa ulkoministeri Steinmeierin vieressä. Se on muuten erinomainen kausikorttipaikka, siinä saa paljon keskusteltua erinäköisiä asioita. Otin tämänkin esille, ja on totta, että tämä lausunto herätti etenkin Baltiassa levottomuutta. Mutta kysyin sitä häneltä, ja hän kertoi minulle sen lausuntonsa koko sisällön. Tässä on taas käynyt niin, että sieltä on poimittu yksi kaksi lausetta, yhdistetty niitä mielivaltaisesti. Kyllä ne lauseet siellä ovat, mutta kun lukee tämän koko asian, niin asia ei ole näin yksiselitteinen. Lisäksi useissa kansainvälisissä arvioissa on myös sisäpoliittinen näkökulma, eli tässä on niin sanottua kotimaista kulutusta. Tämä liittyy joiltain osin myös siihen, että Naton piirissä on käytetty joidenkin toimijoiden kohdalla termiä ""totaalinen sota"", ja se on sellainen termi, joka liittyy niin kielteisellä tavalla Saksan historiaan, että tähän Steinmeier reagoi, tähän nimenomaan. Satuin olemaan siinä paikalla, kun Viron ja Latvian kollegat kävivät kyselemässä, Liettuasta nyt puhumattakaan. Kyllä siinä keskusteltiin, ja sen jälkeen asia näytti selviävän. Sitten tähän edustaja Salolaisen toiseen kysymykseen: Suomi pitää kaikki mahdollisuudet avoinna. Tällä hetkellä meillä ei ole USA:n kanssa samanlaisia sopimuksia kuin Ruotsi on allekirjoittanut, mutta viisas maa toimii niin, että kaikki on mahdollista. Todennäköisestihän kaikki ei toteudu, mutta ei Suomi voi rajata mahdollisuuksiaan ulos. Ei se ole viisasta politiikkaa. Viisasta politiikkaa on huolehtia Suomen puolustuskyvystä, maamme itsemääräämisoikeudesta ja itsenäisyydestä ja tehdä sitten se, mitä se vaatii. Arvoisa puhemies! Pahoittelen, että joudun menemään toiseen kokoukseen, mutta kiitän vielä eduskuntaa hyvästä keskustelusta. Ja keskusteluhan jatkuu syksyllä, ja sitten hyvä ulkoasiainvaliokunnan uusi puheenjohtajahan varmasti noudattaa eduskunnan parhaita periaatteita siten kuin ulkoasiainvaliokunnassa näitä mietintöjä on tehty. Sillä laillahan siitä hyvä tulee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-06-21T17:29:07,2016-06-21T17:31:45,Tarkistettu,1.1 2016_73_118,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Salolainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_119,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin vielä kysynyt, jos ministeri ehtii pari sekuntia olla paikalla nyt — ymmärrän, että hänellä on kiireisiä menoja — onko tässä nyt jotain muutakin tekeillä kuin se, mitä vain näkyy tässä. Onko siellä Ukrainassa taikka Venäjällä jotain liikahtamassa? Puhutaan Yhdysvaltojen ja Venäjän välisestä dialogista myöskin Ukrainan suhteen. Onko tällä tarkoitettu pedata sitä ilmapiiriä, että päästäisiin eteenpäin näissä isommissa asioissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-06-21T17:31:49,2016-06-21T17:32:24,Tarkistettu,1.1 2016_73_120,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ollut ainakin sellaisia puheita, että esimerkiksi Normandia-ryhmä kokoontuisi ja mahdollisesti Venäjän kanssa päästäisiin yhteispalaveriin. Sehän edellyttää tietysti sitä, että sieltä täytyy tulla tulos. Ei voida järjestää sellaista kokousta, jota ei ole pohjustettu ja josta ei tule tulosta. Mutta tämän konfliktin hirveän hankala piirre on se, että EU ja monet korostavat aina Normandiaa ja monenkeskistä yhteistyötä ja Venäjä sanoo aina, että Kiovan pitää suoraan separatistien kanssa kahden kesken neuvotella. Nämä ovat vastakkaiset raiteet, ja sen takia tämä on niin hankalaa. Yksi ajatus, mikä minulle on tullut vielä mieleen: Putin puhui aika sovittelevasti Euroopan unionista. Johtuuko tämä siitä, että vielä on Obaman kautta jäljellä? Olisikohan näitä asioita hyvä saada liikkeelle hänen kauttaan, kun ei sitten tiedä — Clintonkin on ollut perinteisesti erittäin voimakas, puhumattakaan sitten muista vaihtoehdoista. Jotain tämmöistä tässä voisi taustalla olla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-06-21T17:32:26,2016-06-21T17:33:51,Tarkistettu,1.1 2016_73_121,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,Siirrytään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_122,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston antama ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko kuvaa hyvin nykyistä kansainvälistä toimintaympäristöä ja on myös varsin realistinen Suomen tämänhetkisestä tilanteesta. Sen parasta antia on rehellinen ja pelkistetty analyysi naapurisuhteistamme ja erityisesti suhteestamme Natoon ja turvallisuusyhteistyöstämme Ruotsin kanssa. Se myös asettaa Suomen turvallisuuden kannalta pitkän tähtäyksen peruslinjat ja päämäärät selkeään muotoon, jossa Suomen tärkeimmät tehtävät ovat välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin, omata vahva ja uskottava oma puolustus sekä olla aktiivinen kahdenvälisen ja monenkeskisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rauhaa edistävä toimija, jonka tavoitteena on turvallinen ja vakaa kansainvälinen toimintaympäristö. — Tässä perusprinsiippejä. Toimintaympäristömme viimeaikainen muutos on luonut myös uusia uhkia ja epävakautta. Kansainvälinen turvallisuustilanne on eurooppalaisesta näkökulmasta heikentynyt viime vuosien aikana. Sille ominaista on muutoksen nopeus ja ennustamattomuus, kuten selonteko toteaa. Arvoisa puhemies! Juuri tämä tosiseikka, että Suomi on rauhan ja vakauden rakentaja sekä sotilaallisesti riippumaton, antaa meille mahdollisuuden ja tilan puhua maailman epävakaudesta rauhantahtoisesti ja ratkaisukeskeisesti. Kuten Yhdysvaltain presidentti Obama hiljattain totesi, pohjoismaisella yhteiskuntamallilla on kansainvälistä vetovoimaa ja se antaa vahvan pohjan Pohjoismaiden vahvistuvalle yhteistoiminnalle kansainvälisessä politiikassa. Valitettavaa on, että pitkään jatkuneen rauhan ja hyvän yhteistyön ylle on tullut tummia pilviä erityisesti Venäjän taholta, jonka valitsema tie on johtanut kasvavaan jännitteeseen ja Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon kasvuun Euroopassa. Arvoisa puhemies! Uutta on myös se, miten Suomi puhuu Venäjästä. Se kieli, jolla nyt puhumme suhteestamme Venäjään ja sen toimista, on tosiasiat toteavaa ja rohkeaa. Lainaus selonteosta: ""Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Venäjä valtasi Krimin ja synnytti Itä-Ukrainassa konfliktin. On syntynyt negatiivinen kierre, jonka vaikutuksesta jännite Itämeren alueella on kasvanut ja sotilaallinen toiminta lisääntynyt. Venäjä käyttää etujensa ajamiseen laajaa sotilaallista ja ei-sotilaallista keinovalikoimaa. Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois."" Tämmöistä kieltä ei ole totuttu Suomessa, eikä varmaan Venäjälläkään, lukemaan, miten Suomi käsittelee Venäjän tilaa ja puhuu siitä. Hyvä näin. Tämä on rehellistä ja reilua puhetta, jota Suomi itsenäisenä maana voi harjoittaa. Samalla kun puheemme Venäjästä ja sen toimista tiukkenevat, on myös lähentyminen Natoon lisääntynyt. Naton kanssa tehty isäntämaasopimus oli tässä merkittävä uusi askel. Samoin nyt viitoitettu tie aseellisen yhteensopivuuden syventämisestä Naton kanssa on jo askelmerkki Naton suuntaan. En ihmettele, jos Suomen Nato-jäsenyys on todellisuutta lähivuosien aikana. Jotta näin ei tapahdu, on Suomen yhä selvemmin ja päättäväisemmin vahvistettava omaa sotilaallista kykyään ja hyvää keskustelukulttuuria Venäjän kanssa. En usko, että yksikään muu maa todella ymmärtää, niin kuin Suomi ymmärtää, Venäjää naapurina, jonka kanssa olemme oppineet rauhassa elämään niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Näin on hyvä jatkaa. On hyvä pitää mielessä, ettei sotilaallinen yhteistyö Ruotsin tai Euroopan kanssa tai Naton kanssa ole turvallisuutemme lopullinen tae, vaan omista lähtökohdista pitkäjänteisesti harkitut toimet suhteessa Venäjään. Suomen on myös vahvistettava omilla toimillaan YK:n roolia ja mahdollisuutta toimia vakauden välineenä maailmanlaajuisesti. Puhemies! Suomen on mahdollisimman pian palautettava YK:n järjestöille taloudellinen tukensa, jonka hallitus tänä vuonna leikkasi. Näin Suomi palauttaisi maineensa rauhantekijänä kansainvälisessä yhteisössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-06-21T17:33:56,2016-06-21T17:39:20,Tarkistettu,1.1 2016_73_123,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä asia, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta voidaan puhua avoimesti. Mielestäni tämän selonteon yksi merkki tavalliselle suomalaiselle on, että Suomi huolehtii turvallisuuspoliittisesta ympäristöstään niin sisä- kuin ulkopolitiikkaa aktiivisesti harjoittaen. Keskustelua käydään avoimena ja niin on syytä käydä myös jatkossa. Selonteko korostaa aivan oikein sitä faktaa, että Venäjän toimet ovat olleet keskeisessä osassa kiristämässä Itämeren alueen tunnelmia. Itänaapurimme itsevarmempi ja aggressiivisempi tapa harjoittaa ulkopolitiikkaansa ja toisaalta sotilasliitto Naton aktivoituminen asettaa valtionjohdollemme kovan haasteen. Miten suhtautua, kun kahden suuren välit jännittyvät? Ei ole kenenkään meidän etujen mukaista, että Itämeren alueeseen kohdistuu vahvaa suurvaltapolitiikkaa. Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa ovat ehdottoman tuomittavia, mutta samanaikaisesti meidän tulee muistaa jännitteistä seuraavat vaikuttajat omaan talouteemme. Siksi neuvotteluyhteyden pitäminen molempiin osapuoliin on erittäin tärkeää. Arvoisa puhemies! Viime päivien Kultaranta-keskustelujen seurauksena on noussut esiin erityisesti suhteemme Venäjään. On mielestäni täysin itsestään selvää, että yhteisiä neuvotteluja ja valtionjohdon vierailuja pitää jatkossakin harjoittaa. 1 300 kilometrin yhteinen rajamme suorastaan velvoittaa meidät pitämään hyviä naapurisuhteita yllä. Mielestäni ulkopolitiikassamme on syytä edelleen korostaa tällaista vakauden, liennytysten ja yhteistyön tietä. Me emme voi ajatella, että olisimme jollain tapaa Itämeren kiristyneen ilmapiirin ulkopuolella. Päinvastoin, olemme väistämätön osa sitä. Tämän vuoksi meidän on nyt myös kiinnitettävä erityistä huomiota tuleviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiimme. Tätä ajatusta tukee myös valtioneuvoston selonteko Suomen Nato-yhteistyön osalta. Tekstissä todetaan: ""Nato-jäsenyyden hakeminen olisi perustavanlaatuinen ja kauaskantoinen päätös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ja se vaatisi laaja-alaista keskustelua ja huolellista harkintaa."" Suomen linjaa on määrittänyt liittoutumattomuus, jota on jatkettava. Olemme yhteisellä linjalla Ruotsin kanssa onnistuneet merkittävällä tavalla luomaan turvallisuutta ja vakautta koko Pohjois-Euroopan alueelle. Itse en näe sotilasliitto Natoon liittymisen mahdollisuutta lähivuosina. Tilanne kuitenkin elää vuosi vuodelta. Nato-mahdollisuuden säilyttäminen ja tilanteen säännöllinen arviointi on meille tärkeä ulkopolitiikan väline myös tulevaisuudessa. Laajan kumppanuuden harjoittaminen, poliittinen vuoropuhelu, koulutustoiminta ja yhteisten harjoitusten avulla molemminpuolisen osaamisen kehittäminen ovat järkeviä yhteistyön muotoja. Ne ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla kumppanuussuhteitamme pidetään vahvasti yllä. Arvoisa herra puhemies! Pidän entisenä sotilaana edelleen uskottavan ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme mahdollistajana itsenäistä puolustustamme. Yleinen asevelvollisuus ja laaja reservimme palvelevat maamme tarkoituksia edelleen tehokkaasti. Ne muodostavat turvallisuutemme kivijalan, jota tämä hallitus panostuksillaan myös tukee. Samanaikaisesti on silti muistettava, että koko Eurooppaa kohdanneet jännittyneisyydet, terrorismin uhka ja hallitsematon muuttoliike asettavat selkeän vaatimuksen kansainvälisen yhteistyömme syventämiseen. Suomen tulee tukea Euroopan yhteisen turvallisuusjärjestelmän kehittämistä laajasti. Myös yhteistyötä Ruotsin kanssa on pyrittävä syventämään edelleen. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden on kuljettava käsi kädessä nyt ja tulevaisuudessa. Tämä on suomalainen linja, jolle selontekokin antaa vahvaa tukea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-06-21T17:39:25,2016-06-21T17:43:36,Tarkistettu,1.1 2016_73_124,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon tiiviisti koottu arvio toimintaympäristön muutoksen rajuudesta on kiistaton. Vertailu edelliseen selontekoon on valaiseva. Neljä vuotta sitten turvallisuuspolitiikan kehitysarviossa painopiste oli globaaleissa muutostekijöissä. Tiedostimme vastuun köyhyyden ja ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Painotimme YK:n merkitystä monenkeskisessä kansainvälisessä yhteistyössä, painotimme kehitysyhteistyötä. Tässä selonteossa huomio kiinnittyy muutokseen Suomen lähialueilla. Vuoden 2012 selonteossa lähialueen kuvaus alkaa virkkeellä ""turvallisuuspoliittinen tilanne Suomen lähialueilla on hyvä"". Nyt käsiteltävässä selonteossa arvioidaan tilanteen kiristyneen ja todetaan, ettei sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan voida sulkea pois. Muutos on tosiasia, ja muutoksen suunta on huolestuttava. Olemme astuneet taaksepäin kohti 1900-luvun maailmaa ja Eurooppaa. Tämä näkyy myös muutoksen ajureissa. Eurooppalaiset ja transatlanttiset yhteisöt uhkaavat jäädä sivuosaan, jossa ne vain reagoivat muutoksiin. Olemme varmasti yksimielisiä myös tavoitteesta välttää Suomen joutumista sotilaalliseen konfliktiin. Kysymys onkin siitä, mikä on paras strategia tämän tavoitteen saavuttamiseen. Itsenäisen Suomen ensimmäinen sukupolvi ei sodan välttämisessä onnistunut. Tämän ajan historian ymmärtäminen on hyödyllistä tulevaisuuden ennakoimiseksi. Nuori itsenäinen Suomi kokeili kyllä kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja. Eri aikoina oli saksalaissuuntausta, oli pohjoismaisen yhteistyön korostamista, eikä Suomea voi syyllistää naapurisuhteiden ongelmista. Suomi solmi Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen hyvässä uskossa. Arvoisa puhemies! Historian opetus voisi olla se, että tarvitsemme monitasoista turvallisuusstrategiaa. Jäsenyys Euroopan unionissa on turvallisuuspolitiikkamme kestävä perusratkaisu. Kuitenkin jo huomenna Britannian kansalaiset äänestävät omasta EU-jäsenyydestään ja samalla ehkä myös koko unionin tulevaisuudesta. Jos äänestyksessä eroamisen kanta voittaa, on EU merkittävästi aiempaa heikompi. Päättyipä äänestys miten tahansa, on Suomen oltava EU-politiikassaan aktiivinen. On keskityttävä olennaiseen ja jätettävä sikseen sisäpoliittisten pisteiden kerääminen esimerkiksi pakolaispolitiikassa. Selonteossa korostetaan Ruotsi-yhteistyötä. Sekin on tarpeellista. Suomen ja Ruotsin yhteistyö on kuitenkin kahden maan suhde. Suhteen arvo punnitaan joka päivä erikseen. Lisäksi on hyvä muistaa, etteivät kummankaan voimavarat yllä suurvaltapolitiikan tasolle. On välttämätöntä, että Suomi jatkaa ja syventää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, aivan kuin selonteossa todetaan. Yhdysvallat on globaali suurvalta, jonka voimavarat ovat omaa luokkaansa. Kyse ei ole vain sotilaallisesta voimasta vaan siitä, että Yhdysvallat on tärkeimpien puolustusliittojen ja puolustussopimusten keskipiste. Naton ohella Yhdysvallat vaikuttaa Itä-Aasiassa. Sillä on liittolaisia Lähi-idässä, Etelä-Aasiassa, Afrikassa, kaikkialla maailmassa. Ongelma ei olekaan se, että Yhdysvallat pyrkisi liian aggressiiviseen politiikkaan Euroopassa, päinvastoin. Jos Yhdysvallat kääntyisi kokonaan Atlantin suunnasta Tyynellemerelle, jouduttaisiin Euroopassa hakemaan uutta tasapainoa. Arvoisa puhemies! Venäjän toimeenpanema Krimin valtaus ja sen toiminta Itä-Ukrainassa antavat aihetta huoleen. On kuitenkin syytä uskoa, että voimme pitää kaikissa oloissa yllä toimivia naapuruussuhteita Venäjään. Suomi pärjäsi silloinkin, kun Venäjä oli nykyistä paljon voimakkaampi ja kun sitä ainakin teoriassa johdettiin hyökkäyshaluisen ja totalitaarisen valtaideologian mukaisesti. Tämän päivän Venäjä on kuitenkin entistä Neuvostoliittoa avoimempi ja moniarvoisempi. Naapuruussuhteemme perustuvat paitsi valtioiden suhteisiin myös yritystason kaupallisiin suhteisiin ja tavallisten ihmisten kanssakäymiseen. Vaikka tämän päivän Venäjä huolestuttaa, voi tulevaisuus olla valoisampi, ja näin meidän täytyy toimia. Naapuruussuhteissamme Venäjän kanssa voimme pitää kiinni siitä, että Suomi kuuluu länteen ja päättää asioistaan itsenäisesti. Arvoisa puhemies! Suomen nykyinen turvallisuuspolitiikan peruslinja on pysynyt vakaana jo neljännesvuosisadan. Tänä aikana maan ulkopolitiikkaa on johtanut neljä presidenttiä ja hallituksen kokoonpanoissa ovat olleet mukana kaikki nykyiset eduskuntapuolueet. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vallitsee yksimielisyys, jonka säilyttäminen on arvokasta. Siksi selonteko on hyvä jatko Suomen linjalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-06-21T17:43:49,2016-06-21T17:48:53,Tarkistettu,1.1 2016_73_125,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Herra puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskusteluhan on aktivoitunut maailmanpoliittisen tilanteen johdosta myös Suomessa erittäin voimakkaasti. Saamme kuulla päivittäin tapahtumista eri puolilla maailmaa, jotka vaikuttavat myös tavallisen suomalaisen elämään. Terrorismin ja Isis-järjestön nousu, Venäjän otteiden koveneminen, Ison-Britannian tämän viikon kansanäänestys ja Yhdysvaltojen presidentinvaalin kaltaiset asiat vaikuttavat merkittävällä tavalla Suomen kansainväliseen asemaan. Keskeinen taustasyyhän tässä on keskinäisriippuvuuden lisääntyminen. Yllättävä tapahtuma toisella puolella maailmaa saattaa tulla suoraan eteemme, halusimme tai emme. Olemme entistä haavoittuvaisempia, kun eteemme on tullut myös uusia, kyberturvallisuuden kaltaisia turvallisuusuhkia. Eihän näitä saa koskaan liioitella eikä lietsoa, sekin on meidän tärkeä vastuumme, mutta sinisilmäinenkään ei pidä olla, ja siinä maastossa mielestäni tämä selonteko liikkuu. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on erittäin ajankohtainen ja tärkeä linjaus. Mielestäni tärkeimmän tavoitteen pitää jatkossakin olla vakauden luominen lähiympäristöömme. Mikäli meillä on hyvät suhteet muihin Itämeren alueen maihin ja toimijoihin, on oma asemamme turvatumpi. Samalla voimme olla myös kokoamme suurempi ulkopoliittinen toimija. Monet Nato-jäsenyyden kannattajista perustelevat myönteistä kantaansa turvallisuusympäristössä tapahtuneilla muutoksilla. Täällä salissakin on kuultu näitä puheenvuoroja. Tämä selontekohan ei vie Suomea askeltakaan lähemmäksi Natoa. Selonteko korostaa linjamme jatkuvuutta. Kun ympäristössä tapahtuu muutoksia, rauhallinen ja luottamusta herättävä linja on kaikista järkevin valinta, näin pärjäämme mahdollisten myrskyjen keskellä. Aktiivisen ulkopolitiikan ohella meidän on harjoitettava aktiivista turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä pohjoismaisen yhteistyön, Euroopan unionin, Nato-kumppanuuden sekä YK-toiminnan puitteissa. Näin voimme vahvistaa myös omaa puolustuskykyämme sekä varautua entistä paremmin uusiin turvallisuusuhkiin. Puolustuspolitiikan perusfundamenttien pitää jatkossakin olla yleinen asevelvollisuus, (Puhemies koputtaa) koko maan puolustaminen ja sotilasliittojen ulkopuolella pysyminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-06-21T17:48:55,2016-06-21T17:51:06,Tarkistettu,1.1 2016_73_126,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Euroopan turvallisuusjärjestelmä on haastettu ja jännite Itämeren alueella on selvästi lisääntynyt, se on tullut tämänkin päivän keskustelussa melkein joka puheenvuorossa esille. Turvallisuutta heikentävät tämän lisäksi esimerkiksi terrorismin uhka, radikalisaation lisääntyminen ja hallitsematon muuttoliike. Muuttuneelle toimintaympäristölle on ominaista muutoksen nopeus ja ennustamattomuus. Venäjän toiminnalla on ollut keskeinen vaikutus Euroopan turvallisuuden muutokseen. Krimin laiton valtaus ja monet jännitteitä lisäävät toimet Itä-Ukrainassa ovat kiristäneet Venäjän ja EU:n välejä. Emme enää voi sulkea todellakaan pois sotilaallista voimankäyttöä taikka sillä uhkaamista Suomea vastaan, tämäkin on täällä keskusteluissa tullut esille jo useaan kertaan. Turvallisuustilanne etenkin Itämeren alueella on nopeasti ja huolestuttavasti muuttunut pahempaan suuntaan. Etyj-valtuuskuntamme tapasi Etyjin Itämeren erityisedustajan Jürgen Klimken täällä eduskunnassa hiljakkoin. Hän korosti viisaasti, että on erittäin tärkeää pitää yllä vuoropuhelua Itämeren alueella ja kun turvallisuustilanne kiristyy, on tärkeää näyttää, että yhteistyömahdollisuuksia on aina olemassa. Aiomme heinäkuun alun Etyj-yleiskokouksessa Tbilisissä keskustella muun muassa siitä mahdollisuudesta, voisimmeko löytää uusia tapoja Itämeren alueen dialogiin osapuolten kesken, se olisi erittäin hyvä ajatus. Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on edelleen vahvistuva erityisasema. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ja puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on erittäin laaja-alaista, ja sitä voidaan edistää edelleen yhteisten etujemme pohjalta. Myös Suomi ja Yhdysvallat syventävät yhteistyötään monissa kysymyksissä. Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja sotilaallinen panostus Eurooppaan on edelleen olennaista Suomen turvallisuuden ja Euroopan vakauden kannalta. Me toteutamme laajaa kumppanuutta ja kehitämme säännöllistä poliittista vuoropuhelua ja käytännön yhteistyötä Naton kanssa, mutta Natoon tämän keskustelun nyt ei tarvitse juuttua. Me emme ole kuitenkaan lähitulevaisuudessa hakemassa jäsenyyttä, vaikka meillä edelleen tuo optio onkin. — En tiedä, saako sitä enää sanoa optioksi, mutta minä nyt kutsun sitä siksi. Arvoisa puhemies! Laajaan turvallisuuden käsitteeseen liittyy olennaisesti globaali oikeudenmukaisuus, köyhyyden vähentäminen ja myöskin eriarvoistumiskehityksen suitsiminen niin todellakin maailmanlaajuisesti kuin meillä Suomessakin. Suomi edistää naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista ja naisten tasavertaista osallistumista politiikkaan ja talouselämään. Me olemme vahvemmin mukana ponnisteluissa naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi, ja sitä työtä todellakin riittää — viittaan Istanbulin sopimukseen, jonka toimeenpanoa varten meidän Suomessakin täytyy tehdä monenlaisia toimenpiteitä, muun muassa lakimuutoksia. Me sovitamme oman politiikkamme YK:ssa yhteisesti hyväksytyn Agenda 2030:n mukaiseksi. Naisten ja tyttöjen oikeuden ja aseman vahvistaminen on pitkäaikainen painopisteemme. Suomi tukee toimijoiden työtä, jotka vaikuttavat sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja naisten ja tyttöjen tietotaitoon ja mahdollisuuksiin. Ruokaturva sekä veden ja energian saatavuus kuuluvat myös tärkeisiin painopisteisiimme. Riittävä ravitsemus on ihmiselämän elinehto, ja maataloustuotanto on edelleen kehityksen avainsektori köyhimmissä maissa. Yksi Suomen tärkeistä painopisteistä on edelleenkin yhteiskuntien demokraattisuuden ja toimintakyvyn vahvistaminen. Me tarvitsemme hyvää hallintoa, jotta apu ei palvelisi vain eliitin intressejä, vaan niin apu kuin kehityskin tavoittaisivat kaikki kansalaiset. On myös tärkeää, että Suomi lisää panostustaan taloushallinnon ja verotuskyvyn kehittämiseen. Verotulot ovat hyvän hallinnon ohella avainasemassa eriarvoisuuden poistamisessa. Suomen tavoitteena on niin ikään kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen. Vapaa ja monimuotoinen kansalaisyhteiskunta tuo esiin kansalaisten näkökulmaa ja puuttuu epäkohtiin. Arvoisa puhemies! Maailma tarvitsee miljardi työpaikkaa, jotta etenkin valtaville nuorten ihmisten ikäluokille löytyy työtä. Me tarvitsemme myös laadukkaampaa koulutusta, jotta yritykset saavat oikeanlaista työvoimaa. Tarvitaan siis säällisiä työpaikkoja, ja paljon. Tätä varten tähän laajaan turvallisuuden käsitteeseen pitää aina muistaa liittää kehitysyhteistyö ja myös ennalta ehkäisevä kehitysyhteistyö.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-06-21T17:51:19,2016-06-21T17:56:33,Tarkistettu,1.1 2016_73_127,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ulkoministeri aikaisemmin vastauspuheenvuorossaan sanoi, arktinen yhteistyö on toistaiseksi, tähän mennessä, säilynyt kansainvälisen politiikan viimeaikaisten jännitteiden ulkopuolella. Erityisesti Suomelle pienenä maana tämän hyvän yhteistyön jatkuminen on äärimmäisen tärkeätä, ja tämän yhteistyön jatkaminen nimenomaan niin, että jatkossa keskitytään entistä enemmän arktisten alueitten ympäristönsuojeluun. Arktista aluetta suojelemalla me kaikista parhaiten vaalimme koko tämän alueen rauhaa ja vakautta. Arktinen alue lämpenee tällä hetkellä kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin, ja merijää sulaa aika hurjaa vauhtia. Merijää on koko kevään ollut historiallisen pieni. Siksi minä olin äärimmäisen iloinen siitä, että ulkoministeri täällä aikaisemmassa vastauspuheenvuorossaan otti esille myös ilmastonmuutoksen, koska tässä selonteossa tästä asiasta puhutaan äärimmäisen vähän, aivan liian vähän. Arktinen luonto on herkkää. Se on jo ilman teollista toimintaakin valtavan paineen alla ilmaston ja meriveden lämpenemisen, jään katoamisen ja etelästä tulevien uusien lajien vuoksi. Pohjoisesta Jäämerestä on suojeltu vain häviävän pieni osa. Alueella tarvitaan kiireesti suojelualueiden verkostoa. Pohjoisnapaa ympäröivä kansainvälinen merialue on suojeltava osana tätä verkostoa. YK:ssa on tänä keväänä startannut neuvotteluprosessi meriyleisoikeussopimuksen täydentämisestä, ja nämä neuvottelut on vietävä loppuun kunnianhimoisesti. Tämä mahdollistaa suojelualueiden perustamisen kansainväliselle merialueelle myös Arktiksella. Tällä hetkellä tähän on mahdollisuus vain osalla kyseisestä merialueesta. Suomi on tähän mennessä ollut arktisissa merten suojeluasioissa todella aktiivinen, ja se on jotain semmoista, mistä meidän kaikkien pitäisi olla ylpeitä. Sen takia täytyy kyllä sanoa, että silmään pisti se, että tämän selonteon asettamat rajat arktisen hyödyntämiselle ovat olemassa olevia linjauksia huomattavasti väljemmät. Meidän tulee jatkossa pitää kiinni 2013 arktisen strategian todella hyvistä linjauksista, joita Suomi on kunnialla tähän mennessä edistänyt. Arvoisa puhemies! Se, mitä tapahtuu arktisella alueella, vaikuttaa meihin kaikkiin täällä. Se vaikuttaa koko maailmaan. Aluetta ei saa missään vaiheessa jättää vain viiden rantavaltion monopoliksi tai alistaa tämän alueen luonnonvaroja ryöstökohteeksi. Meillä täällä Suomessa pohjoisena valtiona on Arktiksesta erityinen vastuu. Meidän pitää pitää pintamme siinä vaiheessa, jos muiden ajattelu on lyhytnäköistä. Taloudellisia visioita Arktiksella ei pidä rakentaa öljy- ja kaasuinvestointien varaan. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii yksiselitteisesti sitä, että arktiset fossiilivarannot jätetään maahan, kaikki. Jos näin ei tapahdu, niin siinä vaiheessa ilmastonmuutos kiihtyy entisestäänkin, ja tämä itsessään vie pohjan taloudelliselta hyvinvoinnilta ja tekee meidän tulevista turvallisuusuhista entistäkin arvaamattomampia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-06-21T17:56:44,2016-06-21T18:00:25,Tarkistettu,1.1 2016_73_128,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko linjaa laajasti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja on siksi tärkeää, että siitä käydään erittäin monipuolista ja laajaa keskustelua täällä eduskunnassa, myöhemmin valiokunnissa, kansalaisten keskuudessa ja tiedotusvälineissä. Monipuolisesti selonteossa käydään läpi maailmanlaajuisia kehityssuuntia, alueellisia muutostekijöitä, jotka vaikuttavat meihin ja toimintaympäristöömme. Näistä monet ovat itse asiassa niin uhkia kuin mahdollisuuksiakin. Epäilemättä ilmastonmuutos on yksi suurimmista uhista maapallon ekosysteemille, mutta samalla se on väistämätön ja välttämätön sysäys uusiutuvien energiamuotojen, vihreän teknologian kehitykselle. Globalisaatio, digitalisaatio myllertävät meidän yhteiskuntarakenteitamme mutta luovat myös mahdollisuuksia. Sosiaalinen media haastaa perinteisiä politiikan tekemisen keinoja ja yhteiskunnan instituutioita, ja on tärkeää, että me tiedostamme nämä kehityssuunnat. Suomen ulkopolitiikkaa on pitkään ohjannut aktiivinen vakauspolitiikka. Toissa viikonloppuna keskusta hyväksyi puoluekokouksen yhteydessä oman puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisen kannanoton, jossa todetaan, että tämä linja on kestävä myös lähivuosille. On hienoa, että se samankaltainen linjatavoite aktiivisesta lähialueen turvallisuuspoliittisesta vakaudesta on vahvana myös meidän selonteossamme. Suomi on pitänyt vakautta yllä, koettanut rakentaa suhteita aina monenvälisesti, kahdenvälisesti jokaiseen ilmansuuntaan. Selonteossa todetaan, että emme pystyisi jäämään ulkopuolisen tarkkailijan rooliin, jos lähialueellamme jokin konflikti kärjistyisi. Suomenkin on kuitenkin osaltaan toimittava sillä tavalla, ettei konfliktia pääse missään oloissa syntymään. Viittaan tässä kyllä myös ryhmäpuheenvuoroomme, että kysymyshän on siitä, miten voimme jättää maapallon paremmassa kunnossa seuraaville ihmisille. Suomella on ollut kokoaan suurempi rooli monissa kansainvälisissä organisaatioissa, EU:ssa, YK:ssa, jossa olemme olleet aktiivisesti mukana sotilaallisessa siviilikriisinhallinnassa, ja Pariisin ilmastosopimusneuvotteluissa ministereillämme oli erittäin ratkaisevia rooleja. Mitä tulee selontekoon kirjattuihin ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteisiin, niin ne ovat varmasti perusteltuja mutta syvyystaso olisi voinut olla vielä laajempi etenkin pohjoismaisen yhteistyön, Venäjä-kysymyksen osalta ja myös arktisten kysymysten osalta. Toivottavasti tässä salikeskustelussakin esille tullut arktinen informaatiokeskus ei ole hautautunut mihinkään, vaikka se ei tässä selonteossa kirjauksena ollutkaan, vaan sitä koetetaan edelleenkin edistää sitten EU:n arktiseen strategiaan liittyen ja siellä päätelmätasolla. Turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta EU:n turvallisuusyhteisön vahvistaminen on hyvä asia, puolustusyhteistyön tiivistäminen Ruotsin kanssa on tärkeää, Venäjä-suhteiden ylläpitäminen jännitteistä huolimatta ja kyllä se vuoropuhelu. Me emme tiedä, mitä naapureissamme tapahtuu, jollemme pidä sinne monipuolisia suhteita yllä, ja siihen kyllä tarvitaan koko repertuaari: diplomatia, kansalaisten, yritysten, kansalaisjärjestöjen välinen toiminta. Ihmisten väliset kontaktit ovat kaikista tärkeimpiä myös kansainvälisessä kanssakäymisessä. Arvoisa puhemies! Toivon, että eduskuntakäsittelyssä eduskunnalta löytyy lopulta jälleen parlamentaarista yhteisymmärrystä yli puoluerajojen siitä pitkästä ulko- ja turvallisuuspolitiikan konsensuksesta, ja kyllä on niin, että pienen kansakunnan selviämisen ehtoja on useasti se, että me olemme sisäisesti eheä ja yksimielinen. Se yhteisymmärrys voidaan laajasti saavuttaa ainoastaan, jos ulkopolitiikka on julkisen keskustelun aihe, ei mikään poliittisten päättäjien yksinoikeus. Vakaa ja ennustettava ulkopolitiikka on osa hyvää turvallisuuspolitiikkaa. Sillä me voimme vahvistaa yhteiskuntamme kriisinsietokykyä ja edistää niitä meille tärkeitä arvoja: rauhaa, vakautta, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja tasa-arvoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-06-21T18:00:35,2016-06-21T18:05:53,Tarkistettu,1.1 2016_73_129,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvostettu puhemies! Nämä globaalit keskustelut ovat aivan liian harvinaisia tässä salissa. Täällä puhutaan jatkuvasti niin kuin eläisimme tynnyrissä, jonka ulkopuolella ei ole mitään. Tämä on nykyisen hallituksen impivaaralaisuutta, joka ilmenee sen kaikissa ohjelmissa ja selonteoissa ja eduskunnan, ikävä kyllä, suppeissa keskusteluissa. Vaikka elämme yhä tiiviimpien keskinäisriippuvuuksien maailmassa, kaikissa niin sanotuissa strategioissaan hallitus esittää Suomen ikään kuin globaalista ympäristöstä irrallisena saarekkeena. Tämä ahdas näkökulma aiheuttaa kohtalokkaita heikkouksia niin hallituksen talouspolitiikkaan, europolitiikkaan kuin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Kuten pääministeri Sipilä napakassa ja sinänsä selkeässä puheenvuorossaan luetteli, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisut pyrkivät turvaamaan Suomen edut. Mutta tätä määritelmää täytyy täydentää sillä näkemyksellä, mikä on Suomen vastuu Euroopasta ja maailmasta, mikä on meidän suuntamme eikä vain missä meidän oma napamme sijaitsee. Ilmastonmuutos ja muut globaalit ympäristöongelmat, vesi- ja ruokakriisit, kehitty-vien maiden konfliktit, väestönkasvu ja lisääntyvä eriarvoistuminen, energia- ja tuotantojärjestelmien uusiutumisen haasteet sekä hallitsematon finanssikapitalismi muodostavat kohtalonyhteyden. Näistä osa kyllä mainitaan selonteossa luettelonomaisesti, mutta mikä on Suomen näkemys ja strategia näiden toisiinsa kietoutuvien megatrendien kokonaisuudesta? Mikä on Suomen panos näiden globaalien haasteiden ratkaisemiseksi? Se jää kertomatta. Mitä konkreettista Suomi tekee ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, ja miten se pyrkii kaventamaan maailmanlaajuisia tuloeroja? Kysymyksiin on erityisen vaikea vastata, kun hallitus on leikannut merkittävästi kehitysyhteistyötä ja sopinut jopa lisäleikkauksista. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan konfliktien aiheuttama pakolaiskriisi nähdään ainoastaan kotimaisena ongelmana, johon vastataan kohtuuttomilla kuritoimilla ihmisoikeuksista ja jopa lasten oikeuksista piittaamatta. Tästähän on kaksi hyytävää esimerkkiä, tämänkin istunnon asialistalle merkityt muutokset ulkomaalaislakiin: turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa heikennetään ja perheiden yhdistäminen tehdään käytännössä mahdottomaksi. Arvoisa puhemies! Selonteon painopisteeksi on nostettu Euroopan unionin vahvistaminen turvallisuusyhteisönä. Tässä kohtaa käsitellään lähinnä puolustus- ja tiedustelutoimintaa. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä on kuitenkin kovan voiman sijasta niin sanottu pehmeä voima, johon kuuluvat jäsenyys- ja yhteistyösopimukset, taloussuhteet ja nykyään myös pakotteet. Koska tämä EU:n perinteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tällä hetkellä vaikeuksissa, ellei peräti kriisissä, sen vahvistamiseen eli poliittisen unionin lujittamiseen olisi toivonut lääkkeitä. Me emme voi noukkia seisovasta pöydästä vain maistuvimpia makupaloja, vaan Suomelta edellytetään rakentavaa ja aloitteellista panosta Euroopan unionin yhteisten tavoitteiden vahvistamiseen. Suomella on ollut 20 vuoden ajan pitkä ja uskottava linja, joka nyt on päässyt rapautumaan. Suhteemme Euroopan unioniin on parhaimmillaankin vain defensiivinen ja reaktiivinen, pahimmillaan rikkova, repivä ja eripuraa lietsova. Tästä linjasta hämmentävin osoitus nähtiin viime kesänä, kun Suomen hallitus esitti Kreikan erottamista euroalueesta. Suomen tavoite oli siis se, että Euroopan rahaliitto rikkoutuisi, levottomuus lisääntyisi, ja kun Kreikka vielä oli ja on ahtaalla pakolaisvirtojen puristuksessa, seuraukset olisivat voineet olla äärimmäisen vakavia. Pahinta kaikessa oli se, että suurelle valiokunnalle ei vakuutettu, että valtioneuvosto olisi tehnyt huolellisen vaikutusarvion ratkaisun dramaattisista seurauksista. Rikki vaan, katsotaan, kuka kerää sirpaleet. On siis syytä olla tyytyväinen, että Suomi ei aja tällä kertaa brexitiä samalla innolla kuin viime kesänä grexitiä. On kuitenkin syytä muistaa, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan pinnallisen yhteisymmärryksen saattaa murskata ympäristö-, kehitys- ja talouspolitiikan passiivisuus tai vaihtoehtoisesti aggressiivisuus — passiivinen aggressiivisuus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-06-21T18:05:57,2016-06-21T18:10:26,Tarkistettu,1.1 2016_73_130,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On aluksi todettava, että jos oma napa ei ole kunnossa, emme voi mitenkään auttaa toisiakaan. Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on valmistunut aikataulussa ja on aivan uudenlainen pitkän tähtäimen strateginen analyysi. Selonteko on selkokielinen ja tiivis esitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteista ja toimii hyvänä perustana valtioneuvostolle sekä kansallisen turvallisuuden vahvistamisessa että kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä. Hallitus on arvioinut kehityksen vaikutuksia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja esittää Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset painopisteet pitkälle tulevaisuuteen. Euroopan turvallisuutta heikentävät tekijät on selonteossa perusteellisesti analysoitu. Keskeisiksi muutoksiksi turvallisuudessa on mainittu Venäjän toiminta, Krimin laiton valtaus ja toimet Itä-Ukrainassa. Turvallisuutta heikentävät myös terrorismin uhka, radikalisaation lisääntyminen ja hallitsematon muuttoliike. Selonteossa korostetaan ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden yhteyttä. Suomen kansallisen kokonaisturvallisuuden on oltava meille ykkösasia. Lähialueemme turvallisuuspoliittisen tilanteen valossa sotilaallisen voiman käyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida täysin sulkea pois. Näin ollen kriisinkestokykyä on vahvistettava monin tavoin. Sen vuoksi meidän on syvennettävä myös kansainvälistä yhteistyötä, emme voi eristäytyä. Erityisesti Ruotsin kanssa käytävää kahdenvälistä puolustusyhteistyötä on edistettävä yhteisten etujen pohjalta ilman rajoitteita, kuten nyt ollaankin tekemässä. Meillä on Ruotsin kanssa samat strategiset haasteet ja epävarmuudet yhteisellä merialueella. Molemmissa maissa on painotettu sotilaallista liittoutumattomuutta — tarkoituksena on täydentää kansallista puolustusta. Suomi ja Ruotsi ovat jo nyt selvästi lisäämässä sotilaallista yhteistyötä sekä keskenään että Yhdysvaltain kanssa. Suomi ja Ruotsi pyrkivät aiempaa syvemmin operatiiviseen yhteistyökykyyn, ja sitä on harjoiteltu useissa yhteisissä harjoituksissa. Arvoisa puhemies! Suomen on oltava aktiivisena toimijana EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittäjänä. Asemamme Venäjän naapurina ja Euroopan ulkorajavaltiona on haasteellinen nykytilanteessa. EU:n ja Venäjän yhteistyön paraneminen on erityisesti Suomen etu ja vahvistaisi koko Euroopan turvallisuutta ja taloutta. Selonteossa on huomioitu Suomen tavoite pitää yllä vakaita ja toimivia suhteita Venäjän kanssa. Venäjä ei ole sotilaallisesti Suomelle uhka vaan tärkeä kauppakumppani. Tästä ollaan hieman liiaksikin ristiriitaisissa tunnelmissa, samaan aikaan kun suomalaiset eivät tunnu olevan Venäjän takia huolissaan turvallisuudesta. Suomen Nato-jäsenyyttä selonteko ei pidä ajankohtaisena, vaikka mahdollisuus jäsenyyden hakemiseen säilytetäänkin avoimena. Selonteon mukaan Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta. Hiljakkoin julkaistu selvitys mahdollisen jäsenyyden vaikutuksista on arvio, jossa on paljon epävarmuustekijöitä. Maailman ja Euroopan lähitulevaisuudessa on niin paljon mahdollisia muuttujia, että paras olisi nyt olla hätiköimättä sotilasliittojen kanssa. Suomen turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta tavoiteltavaa on turvallinen ja vakaa kansainvälinen toimintaympäristö, jossa valtioiden, yritysten ja ihmisten toimintaa sääntelevät kansainvälinen oikeus ja sille rakentuvat yhteisesti sovitut säännöt, oikeudet ja velvollisuudet. Myönteisenä on todettava lopuksi, että selonteossa on huomioitu myös ihmisoikeudet ja tasa-arvo. Yksi demokratian tunnusmerkeistä onkin sukupuolten välinen tasa-arvo. Suomi on panostanut kehitystyössä naisten aseman parantamiseen, muun muassa yrittäjyyteen, samoin tyttöjen koulutukseen. Tärkeää on edistää naisten osallistumista politiikkaan ja päätöksentekoon. Näiden asioiden puolesta pitää entistä voimakkaammin pitää ääntä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-06-21T18:10:32,2016-06-21T18:15:40,Tarkistettu,1.1 2016_73_131,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin on syytä onnitella teitä päivän valintojen johdosta, lämpimät onnittelut. Ajattelin omassa puheenvuorossani keskittyä niihin asioihin, joista minusta eduskunnan vastauksen tähän hallituksen selontekoon pitäisi ainakin osittain muodostua. Ensimmäinen niistä käsittelee EU-yhteistyötä. On aivan selvää, että terroristi-iskujen jälkeen, Pariisin ja Brysselin kokemusten jälkeen, EU:ssa on alkanut uusi, minusta vakavampi, keskustelu siitä, mitä avunantolausekkeet, yhteisvastuulausekkeet oikeasti tarkoittavat — edustaja Vanhanen hyvin viittasi tähän omassa puheenvuorossaan. Yleensä ainakin sotilaallisella puolella ja puolustuksellisella puolella on sellainen totuus, että sitä osataan, mitä harjoitellaan. Eli jos halutaan jotakin yhteistoimintaa eurooppalaisissa puitteissa, sitä pitäisi harjoitella, siihen pitäisi varautua, pitäisi miettiä skenaarioita ja tilanteita, ja toivottavasti tämän tyyppinen eurooppalainen yhteistyö lisääntyy ja Suomikin voisi olla siinä aloitteellinen. Hyvää on hallituksen uusi esitys kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta, joka tekee meidän osallistumisemme erilaiseen kansainväliseen toimintaan helpommaksi. Arvoisa puhemies! Toinen kysymys on Suomi—Ruotsi-yhteistyö, josta täällä on tänään keskusteltu paljon. Liian vähälle huomiolle on jäänyt eduskunnan puhemies Lohelan Ruotsin-matka toukokuussa, sen vuoksi, että meillä oli eri eduskuntaryhmistä mahdollisuus siihen osallistua ja siellä käytiin aika kiinnostavaa keskustelua parlamentin puhemies Urban Ahlinin ja puolustusministeri Peter Hultqvistin ja muiden kanssa. Ainakin itselleni jäi sellainen vaikutelma, että Ruotsissa on menossa tällainen soul-searching myöskin turvallisuuspolitiikassa, että mikä linja otetaan, ja oltiin erittäin kiinnostuneita suomalaisesta ajattelusta ja meidän näkökulmistamme. Mutta näytti myös siltä, että jonkinlainen lommo aikanaan EU-jäsenyyshakemuksen jättämisestä on sillekin puolen jäänyt, eli ei haluttu, että sellainen lommo syntyisi Nato-asiassa tai muussa, että maat eivät informoisi toisiaan, ja tämä tuli uudestaan ja uudestaan eri puheenvuoroissa vahvasti esiin. Ja vaikka puolustusliitto ei varmasti ole tätä päivää, olisi mielestäni hyvä, että tämä puolustusyhteistyö, jota nyt on viritetty, jollain tavalla kirjattaisiin, sovittaisiin siitä, sen takia, että siellä vaihtuvat hallitukset ja täällä vaihtuvat hallitukset. Pitäisi olla pitkä jatkumo siinä, mitä tällä puolustusyhteistyöllä tavoitellaan ja mitä muotoja siinä etsitään. Arvoisa puhemies! Puutun myös muutamalla sanalla Venäjä-asiaan. Täällä on sanottu siitä jo paljon, ja yhdyn tietysti kaikkiin niihin, että tilanne muuttuu dramaattisesti silloin, kun Minskin sopimus toteutuu Ukrainan ja Krimin osalta ja päästään normaaliin päiväjärjestykseen. Mutta täytyy myöskin sanoa, että ei sieltä tule takaisin yhteistyöhön se sama Venäjä, jonka me tunsimme ennen sanktioiden aikaa. Me itse ajattelemme, että sieltä tulee ehkä heikentynyt Venäjä ja epäyhtenäisempi Venäjä, mutta on ihan mahdollista, että sieltä tulee vahvistunut ja yhtenäisempi Venäjä tällaisten koettelemusten jälkeen — ja Venäjä, joka saattaa luottaa enemmän omiin voimavaroihinsa, on vähemmän riippuvainen kaupasta Euroopan kanssa ja näin poispäin. Mielestäni sen takia olisi viisasta nyt ajatella, mitkä ovat niitä yhteisiä sektoreita, joita Venäjän kanssa tulevaisuutta ajatellen pitäisi kehittää. Ne saattavat liittyä arktisiin kysymyksiin, joita Venäjä seuraa ja joista se on tietysti kiinnostunut, ja ne liittyvät varmasti ilmastonmuutoskysymyksiin, jotka myöskin ovat heille yhä ajankohtaisempia. Mielestäni Suomen pitäisi näitä tulevaisuuden elementtejä jo valmistella. Ja kun tässä selonteossa sanotaan hyvin hieno lause, että meidän Venäjä-tuntemustamme pitää syventää, niin jäin odottamaan niitä käytännön toimia, miten sitä sitten syvennetään, miten esimerkiksi tutkijoiden yhteistyötä lisätään, mitä muuta voi tehdä. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi mainitsen kaksi asiaa. Toinen on rauhanvälityksen resurssit, voimavarat. On ihan totta, että Suomi voisi tänä päivänä tehdä paljon enemmän liittyen niihin alueisiin, joilta pakolaisuus Suomeen kohdistuu. Se on Afganistan, se on Somalia, se on Irak, se on Syyria, se on Libya ja näin edespäin. Suomi voisi olla näissä asioissa tänä päivänä aloitteellinen ja miettiä myöskin aloitteita näihin asioihin liittyen. Aivan viimeisenä, arvoisa puhemies, kysymys ilmastonmuutoksesta ja ympäristöstä on ehkä vähän liian vähällä huomiolla tässä selonteossa. Täällä on hyvin puhuttu muun muassa siitä, millaisia nämä muutokset ovat arktisille alueille, ja arktisen neuvoston puheenjohtajana joudumme näihin asioihin yhä useammin vastaamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-06-21T18:15:46,2016-06-21T18:21:00,Tarkistettu,1.1 2016_73_132,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maamme on luonnollinen osa Eurooppaa, osa maailmaa ja ilman muuta tiiviissä vuorovaikutuksessa näissä yhteisöissä, riippuvaisena ulkomaailman vaikutteista mutta myös itse aktiivisena vaikuttajana. Vahvana osana Suomen turvallisuutta on ilman muuta se, kuinka pystymme pitämään omat asiamme, kuten talouden ja työllisyyden, kunnossa. Käsittelyssä olevan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon lisäksi hallitus on parhaimpansa mukaan tarttunut toimeen myös talouden tasapainottamisessa ja työllisyyden kohentamisessa. Se ylläpitää yhteiskunnan eheyttä ja kohentaa kuntoamme myös ulkoa kohdistuvien paineiden kestämistä ajatellen. Selonteossa oli hyvin huomioitu yhteiskunnan polarisaatio kasvavana riskinä turvallisuuskehitykselle. Yhteiskunnallinen eriytyminen on tehnyt myös länsimaista ja demokraattisista valtioista turvallisuuden suhteen aika haavoittuvaisia, kuten olemme Euroopassa joutuneet seuraamaan. Tämän vuoksi sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden suhde on nykyään erittäin vahva. Muuttunut turvallisuustilanne on tuonut mukanaan voimapolitiikan, mikä on vahvistanut negatiivisia toimia ja vastatoimien kierrettä. Erilaiset kriisit ja sotilaalliset selkkaukset ovat tulleet valitettavan arkisiksi ja lähelle Suomea. Rauhan, kriisin ja sodan rajat ovat samalla hämärtyneet. Jos ajattelee Suomen perinteistä roolia, vakauttajalle ja neuvottelevalle valtiolle on nyt tilausta enemmän kuin pitkään aikaan. Liennytyksen ja vakauden tien on oltava Suomen ulkopolitiikan linja tulevaisuudessakin. Yksi merkille pantava asia Suomen turvallisuuden kannalta on se, että maailmalla koettava hätä on tullut koko ajan lähemmäs meitä. Turvapaikanhakijoiden suuri määrä on tästä yksi konkreettinen esimerkki. Tapahtumat haastavat meitä koko ajan havaitsemaan ja sisäistämään maailman muutoksia. Samalla ne haastavat meitä tekemään johdonmukaisia linjauksia omaan politiikkaamme. Meidän on politiikallamme tavoiteltava tietysti ennen muuta suomalaisten turvallisuuden takaamista mutta myös vakauden ja hyvinvoinnin edistämistä koko maailmassa. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan näkökulmasta on helppo havaita sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden viime vuosina edelleen vain tiukentunut suhde. Väitän, että Suomi on vaikuttanut positiivisella tavalla myös ulkoiseen turvallisuuteensa, kun olemme määrätietoisesti edistäneet viranomaisyhteistyötä maan sisällä. Myös viime syksyn ja talven aikana turvapaikanhakijakriisin yhteydessä poliisin, Tullin, Rajan ja maahanmuuttoviranomaisten tiivistynyt yhteistyö oli tilanteen hallinnan kannalta ehdotonta. Rajaturvallisuus kaikkinensa on konkreettinen linkki sisäisen turvallisuuden ja maanpuolustustyön kautta ulkoiseen turvallisuuteen. Vaikka tänään puhutaankin ulkopolitiikasta, en malta olla muistuttamatta, kuinka tärkeää esimerkiksi on resursoida rajaturvallisuutta riittävästi kaikissa olosuhteissa. Suomalaiseen ulkopolitiikkaan ja globaaliin vastuuseen pitää kuulua vahvasti myös naisten ja tyttöjen aseman parantaminen. Naisten oikeuksia on ajettava määrätietoisesti, sillä sukupuolten välinen eriarvoisuus on maailmalla edelleen voimakasta ja naiset kokevat kulttuuri- ja yhteiskuntaympäristöstään riippuen monenlaista syrjintää ja väkivaltaa. Suomen on edelleen kansainvälisessä yhteistyössä edistettävä muun muassa tyttöjen pakkoavioliittojen, ihmiskaupan ja naisköyhyyden vastaista työtä. On myös tuettava naisten samapalkkaisuutta ja naisten lukutaidon sekä demokraattisten oikeuksien edistämistä. Naisten oikeuksien ja naisten aseman suhde rauhankehitykseen on vahva. Erityisesti Afrikan rauhanprosesseissa naisten nostamiseksi neuvottelupöytiin on tehty kauan työtä, mutta tehtävää vielä riittää. Naisten asemalla on todettu olevan tärkeä rooli konfliktista toipuvan yhteiskunnan rakentamisessa, ja heidän asemansa korostaminen tekee rauhanrakentamisesta kestävämpää. Naisten ja tyttöjen asema jäi mielestäni tässä selonteossa melko vaatimattomaksi, vaikkakin tasa-arvotyölle oli toki oma kappaleensa. Toivonkin, että Suomi pitää naisten aseman suhdetta rauhaan ja turvallisuuteen esillä kansainvälisissä yhteyksissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-06-21T18:21:05,2016-06-21T18:26:03,Tarkistettu,1.1 2016_73_133,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin lämpimät onnittelut päivän tapahtumista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohtainen tavoite on totta kai turvata Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi linjausten on oltava ennen muuta realistisia ja vakautta on haettava omien rajojen sisälle sekä Suomen lähialueille. Realistisuuteen liittyy mitä suurimmassa määrin toimintaympäristön muutosten ymmärtäminen oikein. Tältä pohjalta sanonkin heti alkuun, että pidän itse tästä näkökulmasta Nato-optiota tärkeänä. Suomen on jokaisessa vaiheessa ja kaikissa tilanteissa säilytettävä riittävästi liikkumatilaa ja pidettävä yllä sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuus, aivan kuten selonteko toteaa. Onko hallituksen selonteko riittävän realistinen, ja huomioiko se oikein Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuneet muutokset? Vastaus tämänkin päivänä keskustelujen pohjalta on, että ilman muuta, kyllä. Selonteko ottaa jopa poikkeuksellisen hyvin huomioon uudentyyppisen tilanteen ja maailmalla eri syistä kasvaneen jännittyneisyyden. Samalla voimme todeta sen, että muutosten myötä sisäinen ja ulkoinen turvallisuus limittyvät entistä vahvemmin toisiinsa. Siksikin aiemmin tehty sisäisen turvallisuuden selonteko ja käsillä oleva selonteko on syytä linkittää vahvasti toisiinsa. Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja keskustelua siitä on perinteisesti hallinnut Venäjä. Me elämme vaihetta, jossa kylmän sodan aikaiset asetelmat ovat osin palanneet ja Venäjän ja lännen välit ovat hauraat. Olenkin erittäin tyytyväinen siitä, että nykyinen hallitus on pääministerin ja myös aktiivisesti toimineen tasavallan presidentin johdolla vahvistanut Suomen neuvotteluyhteyttä Venäjään. Suomi ei voi olla negatiivisten toimien kannattaja, vaan meidän on aina pyrittävä vakauttajan rooliin. Jos jokin osio ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa jäi mielestäni turhan suppeaksi, se on arktista toimintaympäristöä kuvaava lyhyehkö kappale ja arktisuuteen osoittavat lyhyet viittaukset. Toki tästä arktisuudesta on täällä moneen otteeseen puhuttu, mutta Barentsin alueneuvoston puheenjohtajana erityisesti toivon, että Suomi näkisi vahvemmin tämän paikallisen Barents-yhteistyörakenteen kautta avautuvat mahdollisuudet myös ulkopoliittisten tavoitteitten saavuttamiseksi. Kaikki alueelliset yhteistyömuodot ovat omiaan toimimaan sillanrakentajana muuten herkässä toimintaympäristössä. Tällaiseen yhteistyöhön eivät lähtökohtaisesti kansainvälisen politiikan suhdanteet ulotu, siksi niitä kannattaa määrätietoisesti vahvistaa. Alueelle yhteistyö on käytännönläheisyydellään korvaamatonta. Barentsin aluetta esimerkiksi, huolimatta emovaltioista, yhdistävät samat haasteet: tarvitaan investointeja, osaavaa työvoimaa ja parempia liikenneyhteyksiä. Toisaalta mahdollisuudetkin ovat yhteisiä, ja Barentsin alueella ne liittyvät luonnollisesti esimerkiksi matkailuun ja luonnonvaroihin. Nämä eivät ole vain talouskysymyksiä vaan vaikuttavat parhaimmillaan erittäin suotuisasti ja vakauttavasti lähialueemme turvallisuuspolitiikkaan, jos ne hoidetaan määrätietoisesti yhdessä. Siksi sanoin täälläkin, että puhuttaessa arktisesta alueesta ja erityisesti Barents-yhteistyöstä Venäjän luoteisosien ja Suomen, Ruotsin sekä Norjan pohjoisten alueitten kesken me emme saa siellä antaa tilaa ulkopoliittiselle jännitteelle, vaan siellä tulee päinvastoin tiivistää keskinäistä rajojen ylitse menevää yhteistyötä. Barents-alueella tulee pysyä kansainvälisten jännitteitten ulkopuolella. Itse uskon jopa siihen, että Barentsin alueen tiivis yhteistyö voisi jopa avata tässä geopoliittisessa tilanteessa mahdollisuuden näyttää esimerkkiä yhteistyön voimasta myös Euroopan unionin suuntaan. Barentsiin ja arktisuuteen liittyen toivoisin vielä, että Suomesta kehittyisi tähänastista vahvempi arktisen alueen puhemies. Arktista aluetta kohtaan maailmanlaajuinen mielenkiinto kasvaa, mutta esimerkiksi EU:n agendalla se ei edelleenkään nouse mielestäni riittävän korkealle. Arktinen yhteistyö on käytännönläheistä ja toimii sitä kautta parhaimmillaan ulkopolitiikankin vakauttajana. Siksi Suomen kannattaa korostaa arktista yhteistyötä entistä painokkaammin myös EU:n sisällä. Tämän tarpeen selonteko hyvin näyttää tunnustavankin, ja kuten tänään esimerkiksi (Puhemies koputtaa) ministeri Soini ja pääministeri Sipilä ovat useaan otteeseen todenneet, arktisuus tässä hallituksen turvallisuuspoliittisessa työssä huomioidaan hyvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-06-21T18:26:07,2016-06-21T18:31:42,Tarkistettu,1.1 2016_73_134,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Moni asia on tänään sanottu moneen otteeseen, mutta kaikki tiedämme, että kertaus on opintojen äiti. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko puhuu asioista virkistävän rehellisesti, ja kuten olemme tänään useaan otteeseen kuulleet, epävakaus ja turvattomuus ovat lisääntyneet kiihtyvällä vauhdilla. Suomen tilannetta heikentää Venäjän paluu voimapoliittiseen ajatteluun ja toimintaan. Niin kuin selonteossa todetaan, Venäjä pelaa geopoliittista nollasummapeliä, jossa voi olla vain yksi voittaja ja yksi häviäjä. Venäjän hallinto haluaa luonnollisesti olla tämän pelin voittaja. Itämeren heikentynyt turvallisuustilanne on syytä ottaa tosissaan. Suomea vastaan kohdistuvaa sotilaallista voimankäyttöä tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Selonteossa sanotaan suoraan, että EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueilla tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna. Omasta puolustuksesta huolehtiminen on aina suomalaisten tehtävä. Yksin emme kuitenkaan siihen pysty. Keskeisenä tavoitteenamme on tiivistää niin ulko-, turvallisuus- kuin puolustuspoliittistakin yhteistyötä, erityisesti Ruotsin kanssa. Selonteossa todetaan, että Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisilla ratkaisuilla on läheinen yhteys. Pääministeri Löfven muistutti viimeksi Kultarannassa käydyissä keskusteluissa, ettei Ruotsilla ole kiinnostusta puolustusliittoon Suomen kanssa. Tämä realiteetti Suomen tulee ottaa huomioon. Pääministeri Löfvenin kanta Ruotsin sotilaalliseen liittoutumattomuuteen perustuu ennen kaikkea hänen puolueensa kantaan. Ruotsissa on totuttu tekemään nopeita ja oman maan etuun liittyviä päätöksiä, ja kanta voi hyvinkin muuttua Ruotsin seuraavien parlamenttivaalien jälkeen. Samaan aikaan on muistettava, että Ruotsin puolustusvoimauudistuksessa asevoimien painopiste siirtyi kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja vuoden 2014 jälkeen Ruotsissa on jälleen herännyt kiinnostus kehittää oman alueensa puolustusta konventionaalisia uhkia vastaan. Meidän tulee onnitella itseämme sekä edellisiä hallituksia siitä, että olemme jatkaneet pitkäjänteisesti omaa puolustuspolitiikkaamme, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Samaan aikaan olemme osallistuneet aktiivisesti kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin ympäri maailmaa. EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kannalta turvatakuiden aktivoiminen oli tärkeä ennakkotapaus. Suomelle sotilasliittoon kuulumattomana maana on tärkeää, ettei artikla ole vain tyhjiä sanoja paperilla. Jos Suomi olisi hyökkäyksen kohteena, toivoisimme mekin vahvaa tuenilmausta muilta mailta. Meidän tulee olla myös valmiita antamaan konkreettista tukea muille jäsenmaille. On myös erittäin tärkeää ymmärtää, ettei keskinäisen avunannon lauseke tarjoa samaa suojaa kuin Naton 5 artikla. Meidän on jatkossakin tiivistettävä sotilasyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ja osallistuttava aktiivisesti sotilaallisiin yhteistoimintaharjoituksiin. Näin varmistetaan yhteensopivuus avunantamis- ja -vastaanottamistilanteissa. Selonteossa todetaan, että Suomelle on tärkeää Naton avoimien ovien politiikan jatkuminen ja samalla jäseneksi hakemisen mahdollisuuden ylläpitäminen, ja hyvä niin. Tiedämme kaikki, että Euroopan unionin 28 jäsenmaasta 22 kuuluu sotilasliitto Natoon, eli hyvin voimme sanoa, että Euroopan mantereen vakautta tukeva puolustusyhteistyö lepää pitkälti Naton harteilla. Naton turvatakuut suojaavat vain Nato-maita. Suomen jättäytymiselle turvatakuiden ulkopuolelle ei ole kestäviä perusteita. Kansainväliset suhteet sekä turvallisuuspolitiikka ovat jatkuvassa liikkeessä, jossa yksittäisen valtion päätökset vaikuttavat kaikkiin toimijoihin. Me emme elä kylmän sodan aikaisessa keinotekoisessa, vakaassa järjestelmässä, jossa voimme vain yksipuolisesti lyödä lukkoon turvallisuuspoliittiset liikkeemme vuosiksi eteenpäin. Siksi ulko- ja turvallisuuspoliittisilta selonteoilta tulee jatkossa vaatia yhä enemmän konkreettista luonnetta, eikä niitä pitäisi ajoittaa tiukkoihin vuosirytmeihin. Historia osoittaa, että pienten valtioiden tulee olla mukana kaikissa niissä kansainvälisissä valtioiden välisissä organisaatioissa, joiden tavoitteena on lisätä vakautta ja hyvinvointia. Suomi on ollut aktiivinen YK:n, EU:n ja Etyjin jäsen sekä edennyt Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöohjelmaan. On meidän etujemme mukaista, että kansainvälisiä lakeja sekä niitä sovittuja käytäntöjä noudatetaan, jotka tähtäävät kaikkien valtioiden koskemattomuuden suojelemiseen. Kuitenkin juuri näiden pienten valtioiden, kuten Suomen, tulee olla ensimmäisinä valmiita kohtaamaan kylmä, realistinen nollasummapeli. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä totean, että kokoomus ja RKP ovat nyt ensimmäistä kertaa asettaneet aikataulun Suomen Nato-jäsenyydelle, ja toivoisin samanlaisia kannanottoja myös muiden puolueiden edustajilta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-06-21T18:31:51,2016-06-21T18:36:53,Tarkistettu,1.1 2016_73_135,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,Otetaan yksi vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_136,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja tuossa äsken väläytteli sellaista skenaariota, että Ruotsilta olisi odotettavissa yllättäviä ja oman edun mukaisia äkkikäänteitä. Hän ei ilmeisesti kuullut edustaja Tuomiojan, entisen ministerin, kertomusta siitä, että Suomi ja Ruotsi tekevät aidosti yhteistyötä ja keskustelevat kaikista merkittävistä ja vähemmänkin merkittävistä ratkaisuista yhdessä, joten tällaiseen pelotteluun ei ole mitään syytä, eikä ole syytä vähätellä sitä hallituksen itse asiassa merkittävintä linjausta, että Suomi ja Ruotsi toimivat näissä asioissa yhtä jalkaa. Nyt olisi hyvä tietää, onko hallitus nyt sitä mieltä, että meillä on aito dialogi ja keskusteluyhteys ja yhteiset päämäärät Ruotsin kanssa vai eikö ole. Pitääkö pelätä nyt länsinaapurinkin äkillisiä toimenpiteitä? Lisäksi sitä kuvaa on aivan turha viljellä, että Ruotsissa olisi yhtäkkiä joku Nato-innostus ottanut valtaa. Se jatkaa ihan vakaasti sillä linjalla, että Naton kannattajia on vähemmistö.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-06-21T18:36:57,2016-06-21T18:38:01,Tarkistettu,1.1 2016_73_137,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Harakalle tiedoksi, että Ruotsissa on 2018 vaalit tulossa ja siellä moni oikeistopuolue on selkeästi ilmoittanut sen, että Natoon mennään. Se on selkeä signaali siitä, että joitain muutoksia on tulossa myös mahdollisesti tähän meidän yhteistyöhömme jatkossa, joten emme me voi sanoa, että me tiedämme tasan tarkkaan, mitä Ruotsissa tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Meidän pitää ottaa huomioon, että siellä on 2018 vaalit ja sen jälkeen voi erilaisia asioita tapahtua. Toki varmasti ruotsalaiset pitävät meitä ajan hermolla ja tasalla siinä vaiheessa, kun näitä ratkaisuja tehdään, mutta emme me voi vaikuttaa tulevaan vaalitulokseen ja siihen, mitä he vaalien jälkeen tekevät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-06-21T18:38:05,2016-06-21T18:38:58,Tarkistettu,1.1 2016_73_138,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Yksi vastauspuheenvuoro, edustaja Pelkonen ja edustaja Harakka.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_139,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Wallinheimo täällä jo osan sanoista suustani vei, mutta siteeraisin vielä erästä viisasta ystävääni, joka on usein opastanut minua ja monia muitakin siinä, että mitään tärkeitä päätöksiä ei koskaan pitäisi tehdä pelkojen pohjalta. Omassa puheenvuorossani en suinkaan ollut lietsomassa minkään sortin pelkoja vaan kerroin faktoja, joita nimenomaan edustaja Wallinheimokin äsken esiin toi. Suomi ja Ruotsi käyvät avointa dialogia keskenään, ja hyvä näin. Tämä on erittäin hyvä myös Venäjän kannalta, jotta tietävät myös Venäjällä, mitä naapurimaat suunnittelevat. Mutta tärkeintä tässä on muistaa se, että jokainen maa tekee puolustuspoliittiset ratkaisut itse ja omista lähtökohdistaan. Ja salaisuus ei todellakaan ole se, että kokoomus on liputtanut Nato-jäsenyyden puolesta jo pitkään ja tekee näin edelleenkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-06-21T18:39:07,2016-06-21T18:39:58,Tarkistettu,1.1 2016_73_140,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"On aivan selvää tietenkin, että Ruotsissa on 2018 vaalit ja Suomessa on 2019 vaalit, mutta silloin on kuitenkin aivan turha puhua siitä, että meidän välisen hyvän turvallisuusyhteistyön voisi pilata tällainen äkkikäänne ja yllätys, johon viittasitte tässä puheessanne varmaankin. Voimme pöytäkirjasta nämä sanamuodot tarkastaa. Nimenomaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on tänäänkin puhuttu siihen sävyyn, että sen täytyy olla pitkäjänteistä ja tällaiset äkilliset maailmantilanteet eivät saa suurta peruslinjaa huojuttaa, joten tässäkin suhteessa voi todeta, että sen lisäksi, että on näköjään ainakin kokoomuksessa epäselvyyttä siitä, mikä on tämä Ruotsin ja Suomen turvallisuusyhteistyön todellinen tila, on myöskin siitä, kuinka nopeasti näitä laivoja on syytä käännellä ja kuinka pitkäjänteisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on syytä tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-06-21T18:40:00,2016-06-21T18:40:56,Tarkistettu,1.1 2016_73_141,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,Sitten mennään takaisin puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_142,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka nojaa perustuslakiin kirjoitettuihin arvoihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja edistää niitä. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko kertoo vakavan kuvan Suomen ja Itämeren alueen koko turvallisuustilanteesta. Turvallisuustilanne on heikentynyt niin Itämeren alueella kuin myös koko Euroopassa. Hallituksen selonteossa todetaan aiempaa suoremmin ja selkeämmin, että EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, mikäli sen lähialueella tai muuallakin Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna. Selonteosta saa hyvän kuvan Itämeren alueen turvallisuuden heikentymisestä. Venäjä käveli Krimille ja aiheutti Itä-Ukrainan konfliktin, mistä käynnistyi negatiivinen kierre ja sotilaallinen toiminta lisääntyi, eikä loppua ole näkyvissä. Selonteon mukaan sotilaallista voimankäyttöä Suomea kohtaan ei voida sulkea pois. Neljä vuotta sitten tehdyssä selonteossa arvio oli parempi ja turvallisuuspoliittinen tilanne arvioitiin vakaaksi. Kuitenkin jo tuolloin arvioitiin, että sotilaallista voimaa voidaan käyttää rajoitetusti osana poliittista tai taloudellista painostusta. Selonteossa todetaan entistä suoremmin Yhdysvaltojen poliittinen ja sotilaallinen merkitys Euroopan ja lähialueemme vakauttajana. Mutta onko se vakauttavaa, kun Naton ohjuskilvet ovat portaillamme kohdistettuina Venäjän suuntaan? Selonteossa linja on kuitenkin huomattavasti selkeämpi kuin aikaisemmin ja Yhdysvaltojen merkitys nostetaan painokkaasti esiin. Jo tällä hetkellä Suomi toteuttaa laajaa ja kehittyvää kumppanuutta Naton kanssa. Myös asejärjestelmämme ovat yhteensopivat Naton kanssa. Suomi osallistuu myös jatkossa Naton yhteisharjoituksiin sekä koulutustoimintaan mutta vain omista lähtökohdistaan. Olisiko ajateltava sotilaallista yhteistyötä myös Venäjän kanssa, vai onko se jo ajatuksenakin liian vaarallista? Mielestäni erityisesti Merivoimat voisi järjestää yhteisiä sukellusveneiden etsintäharjoituksia yhteisillä vesialueillamme. Kun oikein tarkasti selontekoa lukee, voi todeta, että siihen on kirjattu aiempaa suurempi valmius hakea Nato-jäsenyyttä, vaikka peruslinja sotilasliittoon kuulumattomana maana on Suomella ennallaan. Nato-hakemusta ei olla myöskään tällä vaalikaudella tekemässä. Se ei kuulu hallitusohjelmaan. Mielestäni Natoon hakeminen on kytköksissä Ruotsin päätöksiin. Yksin emme voi tänne pussinperälle jäädä niin sanottuna puolueettomana maana. Tällä hetkellä Venäjä ei ole suoranainen uhka Suomelle. Lähialueiden kireä tilanne erityisesti Itämerellä vaikuttaa kuitenkin Suomeenkin. Tärkeintä on edelleen pitää hyvät välit naapuriin, ja samalla kansallisen puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehitykseen tulee panostaa tulevina vuosina vähintäänkin suunnitelmien mukaan. Samalla tulee muistaa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin. Suomi ei ole hyökkäämässä minnekään mutta varmuudella puolustaa maahansa hyökkäävää, tulipa se mistä ilmansuunnasta hyvänsä. Suomella on maanpuolustustahto erittäin korkea. Arvoisa rouva puhemies! Kuten ulkoministeri Soini aloituspuheenvuorossaan mainitsi, arktinen alue on meille painopiste. Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa ensi vuonna on todellinen tilaisuus ja näköalapaikka maallemme. Puheenjohtajuus tuleekin hyödyntää tehokkaasti, ja meidän tulee ajaa myös omia tavoitteitamme puheenjohtajan mandaatilla. Itse toivoisin, että Suomessa arktisissa asioissa todellisen johtajuuden ottaisi ulkoministeri Soini, vaikka se lisätöitä aiheuttaisikin. Tällä hetkellä en näe, että meillä arktiset asiat olisivat riittävästi johdettuja. Onneksemme on kuitenkin edes arktisen parlamentaarikkokonferenssin pysyvän komitean uusi pääsihteeri Suomesta. Viime viikolla arktisten alueiden Suomen valtuuskunta sai mahdollisuuden osallistua Venäjän Ulan-Udessa konferenssiin. Joka toinen vuosi järjestettävä konferenssi on arktisen alueen parlamenttien tärkein pohjoisia alueita koskeva yhteistyöfoorumi, ja kahden vuoden kuluttua konferenssi järjestetään Suomessa. Ulan-Udessa valtuuskunta toi erinomaisen puheenjohtajansa, edustaja Kulmunin, johdolla esiin myös naisten ja nuorten aseman parantamisen. Heidän asemansa parantaminen on erittäin ratkaisevaa globaaleihin haasteisiin vastaamisessa, kuten tänään olemme jo kuulleet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-06-21T18:41:03,2016-06-21T18:46:01,Tarkistettu,1.1 2016_73_143,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Aloitan puheeni sitaatilla. ""Turvattomuus, vastakkainasettelu ja voimapolitiikka leimaavat todellisuutta. Geopolitiikka on tullut takaisin. Lähialueidemme vakaus on Suomen turvallisuuteen ratkaisevasti vaikuttava tekijä. Näin se on aina ollut. Erillissotaa Suomea vastaan on vaikea kuvitella."" — Aikaisemmin puhunut edustaja Kanerva oli tässä täysin oikeassa. Venäjän viimeaikaiset toimet niin Georgiassa kuin myös Krimillä ja sittemmin Itä-Ukrainassa ovat järkyttäneet suuresti lähialueiden tasapainoa. Toimintaympäristö, jossa nyt elämme, on muuttunut ties kuinka pitkäksi aikaa ja valitettavasti on jatkuvasti muutoksessa. Tästä me varmasti kaikki olemme tässä salissa samaa mieltä. Mielestäni tämän asian strateginen selonteko tuo hyvin esiin. Arvio turvallisuuspoliittisesta ympäristöstämme on kerrankin selkeästi ja rehellisesti selonteossa luettavissa, ja kun kerran arvio on tämä, on se otettava erityisen vakavasti juuri tässä ajassa. On sanomattakin selvää, että meidän on pidettävä kiinni meidän uskottavasta puolustuskyvystämme. Se on peruspilari, jota emme saa nyt horjuttaa. Toisaalta tarvitsemme myös kumppaneita sparraamaan puolustuskykymme kuntoon. Siksi on esimerkiksi hienoa, että haluamme entisestään tiivistää yhteistyötämme Ruotsin kanssa. Tämä askel on hyvä alku. Varsinkin yhä tiivistyvä yhteistyö esimerkiksi materiaalihankinnoissa on Suomelle eduksi. Patria, Nammo, Saab, Kongsberg ynnä muut pohjoismaalaiset puolustusteollisuuskumppanit saavat varmasti tästä lisäpontta tehdä yhteispohjoismaisia hankintoja jatkossa yhä enenevässä määrin. Nämä kaikki toimet ovat omiaan myös lisäämään meidän huoltovarmuuttamme Pohjolassa. Tämä askel auttaa sekä meidän puolustuskykyämme että laajakantoisemmin koko Pohjolan puolustuskykyä. Tämä on erityisen tärkeää Itämeren alueen kiristyneen ilmapiirinkin takia. Arvoisa puhemies! Arvoyhteisömme EU:n täytyy olla tässä ajassa omalta osaltaan meidän tukemme ja turvamme. Sen täytyy jatkossakin olla meidän kansainvälinen turvaverkkomme, jossa Suomen merkitys on aina ollut kokoaan suurempi. Meidän täytyy ehdottomasti olla myös tulevaisuudessa EU:n pöydissä tekemässä parhaita mahdollisia ulko- ja turvallisuuspoliittisia ratkaisuja, jotka vievät Suomen asemaa vahvasti eteenpäin. Se ei ole helppoa tässä ajassa. Euroopalla on haasteita vähän joka puolella. Siksi on tärkeää, että ajamme etujamme EU:ssa myös vahvasti omista lähtökohdistamme. Meille EU:n yhteisvastuulausekkeen ja keskinäisen avunannon velvoitteen laaja ja kattava tulkinta on hyvin tärkeää, ja siitä meidän pitää muistuttaa jatkossa myös kollegoitamme Euroopan unionissa. Toki meidän pitää aina pitää mielessä, että EU ei ole puolustusliitto, kuten salissa tänään on moneen kertaan todettu. Sen sijaan, arvoisa rouva puhemies, Nato on puolustusliitto. Senpä tähden kokoomuksen eduskuntaryhmä ja itse asiassa koko puolue on puhunut jo vuodesta 2006 saakka Suomen Nato-jäsenyyden turvallisuutta lisäävästä vaikutuksesta. Myös tässä selonteossa on selkeästi todettu, että Suomelle on nyt äärimmäisen tärkeää Naton avoimien ovien politiikan jatkuminen ja jäseneksi hakemisen mahdollisuuden turvaaminen. Siitä on pidettävä kiinni. Me emme tiedä, milloin se on liian myöhäistä, siksi ovea on raotettava auki yhä enemmän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-06-21T18:46:05,2016-06-21T18:50:13,Tarkistettu,1.1 2016_73_144,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä puolustusselonteko tulee erinomaisen hyvään aikaan ja on meidän aikaamme sopiva tärkeä asiakirja. On tärkeä huomata, että Suomi on puolueeton maa, joka ei kuulu sotilasliittoihin. Suomi hoitaa uskottavasti oman maansa puolustamisen, mikä tarkoittaa sitä, että meillä on tässä maassa yleinen asevelvollisuus, alueellinen puolustus, joka takaa sen, että jokaista maan neliömetriä puolustetaan, olkoon se sitten etelässä tai pohjoisessa. Yleinen asevelvollisuus tuottaa myös meidän maallemme riittävän reservin, joka on tarpeeksi hyvin koulutettu ja jolla on hyvät varusteet. Tämän järjestelmän on todettu olevan Suomelle se paras mahdollinen, edullinen, toimiva, ja ennen kaikkea tällä taataan se, että meidän maanpuolustustahto tässä maassa on erittäin hyvällä tasolla. Siitä on paljon tutkimustuloksia, ja ilahduttavaa niissä tuloksissa on se, että myös nuorten keskuudessa maanpuolustustahto on erittäin korkealla. Yhtä tärkeää Suomen tulevaisuuden kannalta on se, että viisaalla ulko- ja turvallisuuspolitiikalla varmistamme sen, että pysymme edelleen valtiona, johon luotetaan ja joka on rauhaa rakastava valtio, ja kaikissa eri naapureissamme ja myös kaikissa eri foorumeissa ympäri maailmaa mielletään, että Suomi on sotilasliittoihin kuulumaton maa, puolueeton maa. Se on meidän turvatakeistamme se paras. Viisas ulkopolitiikka myös jatkossa takaa sen, mitä olemme tähän mennessä saaneet aikaan. Suomen tilanne on vakaa. Meillä on hyvät suhteet kaikkiin naapureihin, kaikkiin ilmansuuntiin. Olemme olleet Euroopan unionin jäseniä vuodesta 1995. Euroopan unionin turvatakeet, yhteisvastuulauseke on toimivaa todellisuutta: senhän saimme Ranskan terroristitapauksessa jo todeta, että naapuri- ja jäsenmailta tuli apua heti, kun se pyyntö esitettiin. Suomi on myös Naton rauhankumppani. Teemme yhteistyötä tietenkin Naton kanssa eri keinoilla, jotka on hyväksi havaittu tähän asti. Pitää muistaa, että Nato rauhankumppanina on meille myös sellainen foorumi, josta saamme tarvittavaa tietoa. Suomi kuuluu aktiivisena YK:n jäsenvaltiona myös rauhanturvatoiminnan kautta niihin maihin, joihin YK:n kaikki kansakunnat luottavat. Tähän rauhanturvatoimintaan Suomi on osallistunut jo vuodesta 1956 lähtien, eli tänä vuonna vietämme 60-vuotisjuhlia tällä foorumilla. Tämä työ on tuottanut meille paljon hyvää pr:ää ympäri maailmaa, ja sellaisena sen työn pitää tämänkin selonteon aikana jatkua. Venäjän rajanaapurina meillä on aivan erityinen asema Euroopassa ja meidän on pidettävä huoli, että naapuruussuhteet tuonne itään päin pidetään kunnossa ja pystymme hyödyntämään niitä suhteita sitten muissa kansainvälisissä foorumeissa toisten valtioiden kanssa asioidessamme. Selonteon valmistelu on ollut kattavaa. Parlamentaarinen seurantaryhmä on tehnyt erinomaista työtä, ja se on luonut sen parlamentaarisen katteen, joka tällaiselle selonteolle on aivan välttämätön. Tämä ohjausvaikutus, joka tällä hallituksen tekemällä ulko- ja turvallisuuspoliittisella selonteolla on, on erittäin tärkeä — että politiikalla on selvä linja, millä jatketaan tästä eteenpäin. Se, että emme ole tässä asiassa välttämättä täysin yksimielisiä, ei ole millään lailla paha asia. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta pitää uskaltaa keskustella kaikki vaihtoehdot läpi, ja jos joku uskaltaa olla eri mieltä, niin se kuuluu demokraattiseen yhteiskuntaan, että vapaa mielipiteen esitysmahdollisuus on aina olemassa. Se, että tämän selonteon käsittely eduskunnassa jää syyskauden alkuun, ei ole mielestäni sekään ongelma: Se on demokraattisen valtion yksi tapa hoitaa asioitaan. Lomat pidetään silloin, kun ne ovat, ja työ jatkuu sitten, kun se jatkuu. Siitä ei mielestäni kannattaisi sen suurempia johtopäätöksiä tehdä. Tärkeää on pitää mielessä se, että Suomi on edelleen aktiivinen kansainvälinen toimija, myös tämän uuden selonteon mukaisena vaikutusaikana. Ja pitää muistaa, että tämä selontekomenettelyhän on ollut käytössä jo monia, monia vaalikausia ennen tätä, että siitä on meillä hyviä perinteitä. Turvallisuustilanne rajoillamme on muuttunut, mutta siitä huolimatta meidän tulee säilyttää rauhallinen, vakaa linja, pysyä edelleen puolueettomana maana ja ennen kaikkea pitää hyvät suhteet naapureihimme. Varmaan naapureissamme arvostetaan sitä, että meillä on itään päin hyvät suhteet. Ja mitä tasavallan presidentti linjasi Kultaranta-keskusteluissa: on aivan erinomainen asia, että tasavallan presidentti toi selkeästi esille sen, että ulkopolitiikka on sitä, että me pidämme hyvät suhteet naapureihin ja myös kahdenväliset suhteet. Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi totean vain sen, että yksi tärkeä osa myös Suomen turvallisuuspolitiikan kannalta on se, että laitamme tämän maan talouden kuntoon, koska vain hyvin toimeentuleva maa, jolla on talous kunnossa, pystyy huolehtimaan sekä naapuruussuhteet hyvin että pitämään puolustusasiat kunnossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-06-21T18:50:18,2016-06-21T18:55:41,Tarkistettu,1.1 2016_73_145,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies — ja tuleva ministeri, onnittelut päivän uutisista! Visio Suomi 2025 on tässä ulko- ja turvallisuuspolitiikan selonteon yhtenä päämääränä, ja sen tarkoitus on kuvata Suomea noin kymmenen vuoden päähän. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen päämäärä on monessa keskustelussa täällä noussut esiin, ja mielestäni täällä on käyty hyvää ja avointa keskustelua suomalaisesta turvallisuuspolitiikasta ja sen tavoitteista. Monessa puheenvuorossa on todettu, että turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosien aikana erittäin paljon, ja on monesti kyseenalaistettu suomalaiset puolustusvoimat, ollaanko kriisitietoisia ja niin edespäin. Maailmanlaajuiset kehityssuunnat on myös Euroopassa havaittu ja on runsasta maahanmuuttoa, kaikki tämä koskee myös meitä suomalaisia. Tilanne Suomen lähialueilla on muuttunut. Erityisesti Itämeri on alue, josta monessa mielessä ollaan kiinnostuneita, ja toimintaa Itämerellä on viime aikoina ollutkin entistä enemmän. Selonteon painopisteet ja tavoitteet on hyvin määritelty tässä tekstiosassa, ja yhtenä painopistealueena siinä on Euroopan unionin vahvistaminen turvallisuusyhteisönä. Mitä tulee siihen, onko Euroopan unioni turvallinen alue ja näin, niin voimme itse kukin todeta, että viime vuoden maahanmuuttoasia on yksi osoitus siitä, että turvallisuustilanne Euroopassakin on muuttunut. Meillä on myös muutamia valitettavia tapahtumia Euroopan maissa. Yhteistyön syventäminen Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa on Suomelle tärkeä asia. Se on myös meidän turvallisuuspoliittisen tilanteen kannalta merkittävää, ja toivonkin, että siinä Suomi ja muut Pohjoismaat säilyttävät hyvän keskustelun. Yhteistyön tiivistäminen myös Yhdysvaltojen kanssa on tarpeellista, ja siitä hyvänä esimerkkinä ovat tämänkin vuoden aikana pidetyt yhteiset sotaharjoitukset muun muassa Suomen alueella. Venäjä-suhteiden merkitystä ei koskaan voi liikaa korostaa: onhan meillä 1 300 kilometriä yhteistä rajaa ja suurvalta tuossa naapurissa. Naapurin kanssa on aina parempi olla hyvissä puheväleissä kuin muun tyyppisissä tilanteissa. Kahdenväliset suhteet ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ovat merkittävä asia. Muutamia havaintoja päivän keskustelusta haluan nostaa. Täällä on kyselty, että onko jo sovittu Suomen Nato-jäsenyyden hakemisesta. Siihen pääministerimme vastasi: ""Ei todellakaan."" Suomen linjaus on, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja Nato-jäsenyyttä ei ainakaan tällä hallituskaudella haeta. ""Kaikki muuttuu"", on monessa puheenvuorossa kommentoitu, ja siinä on lähinnä viitattu tämän viikon Ison-Britannian mahdolliseen äänestystulokseen. Siihen ministeri Soini vastasi hyvin: äänestettiin Isossa-Britanniassa kuinka vain, kaikki muuttuu Euroopassa. Mielestäni Suomen turvallisuuspolitiikan pohjana on kuitenkin hyvä puolustuspolitiikka ja puolustuspolitiikan pohjan Suomessa tulee perustua yleiseen asevelvollisuuteen, omiin puolustusvoimiin, ja niihin on oltava riittävät voimavarat. Hyvänä osoituksena siitä on mukanaolo kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä ja operaatioissa. Onhan tänä vuonna suomalaisen rauhanturvaamisen 60-vuotisjuhlavuosi, ja toivon, että Suomi vielä jonakin päivänä saavuttaa takaisin sen suurvalta-aseman rauhanturvaamisessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-06-21T18:55:46,2016-06-21T19:00:37,Tarkistettu,1.1 2016_73_146,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan perinteisesti pyrkinyt luomaan vakautta lähialueilleen sekä edistämään rakentavaa vuoropuhelua eri osapuolten välillä. Viime vuosien aikana globaali turvallisuustilanne on muuttunut hyvin nopeasti ja radikaalisti. Muutokset ovat olleet erittäin rajuja ja tämän lisäksi täysin ennalta arvaamattomia. Tilanne on ensimmäisten muutoksen merkkien jälkeen eskaloitunut erittäin nopeasti jopa sotilaalliseen voimankäyttöön asti. Viime aikojen tapahtumat ovat aiheuttaneet muutoksia myös Suomen ja lähialueidemme turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Tilanteen selvä kiristyminen vaatii Suomelta aktiivista tilanteen seurantaa sekä yhteistyötä eri maiden kanssa, jotta kiristynyt tilanne saadaan normalisoitumaan rakentavan, eri osapuolten välisen vuoropuhelun mahdollistavan ulkopolitiikan avulla. Maallamme tulee samalla olla kyky reagoida nopeasti turvallisuuspoliittisessa ympäristössämme tapahtuviin muutoksiin. Yhtenä maiden välisiä jännitteitä liennyttävänä toimena voidaan pitää kaupankäyntiä. Yritysten toimiessa ja käydessä kauppaa muiden valtioiden alueilla on luonnollista, että myös normaali, rakentava vuoropuhelu on kauppaa käyvien maiden kesken luontevaa. Maamme turvallisuus rakentuu sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta. Hyvällä ulkopolitiikalla kykenemme vähentämään maahan kohdistuvia ulkoisia, toisten valtioiden aiheuttamia riskejä. Näiden lisäksi uutena vaikuttimena turvallisuuteen on kyberturvallisuus, joka kuuluu sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden alaan. Kyberturvallisuus sisältää perinteisen verkkotiedustelun lisäksi myös koko ajan vahvemmin informaatiovaikuttamisen. Verkossa sekä valtiolliset että ei-valtiolliset toimijat voivat jakaa omia näkemyksiään tukevaa informaatiota kohdistetusti sekä erittäin tehokkaasti ja näin vaikuttaa haluamansa valtion kansalaisten näkemyksiin ja ohjata asenneilmapiiriä omia tarkoitusperiään palvelevaan suuntaan. Digiloikan myötä on esitetty arvioita, joiden mukaan digitalisaation aiheuttama yhteiskunnallinen muutos on seuraavien 20 vuoden aikana yhtä suuri kuin viimeisen 200 vuoden aikana. Jos tämä arvio pitää edes osin paikkansa, nousee kyberturvallisuuden merkitys yhteiskuntamme turvallisuuden osana merkittävästi. Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko kertoo selkeästi, että turvallisuustilanne myös Suomen lähialueilla on muuttunut lyhyessä ajassa ja tilanne on selkeästi kiristynyt aiemmasta. Suomen tulee seurata tilannetta sekä olla mukana luomassa jännitteitä vähentävää keskusteluilmapiiriä eri maiden välille. On tärkeää tehdä yhteistyötä sekä EU:n kautta että kahdenvälisesti alueella vaikuttavien eri valtioiden kanssa, jotta osaltamme autamme Itämeren alueen tilanteen normalisoitumisessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-06-21T19:00:44,2016-06-21T19:04:13,Tarkistettu,1.1 2016_73_147,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä selontekohan on ehkä tarkoituksellakin laadittu keskitetysti käsittelemään lähinnä Suomen lähiympäristön turvallisuustilannetta. Toki siinä on paljon juuri keskinäiseen riippuvuuteen liittyviä turvallisuuskysymyksiä myös käsitelty, niin kuin pitääkin. Mutta kyllähän se niin sanottu fokus on tässä lähiympäristössämme Itämeren alueella, jonka kehitys on, niin kuin täällä on todettu jo kymmenissä puheenvuoroissa, kulkenut erittäin huolestuttavaan suuntaan. Meneillään on ollut niin sanottu negatiivinen kierre, jonka juuret ovat lähimenneisyyden osalta Georgiassa, Krimissä ja Ukrainassa. On syntynyt negatiivinen kierre, jossa toimeen on vastattu vastatoimella, ja silloin se kierre on valmis, ja se on sitten heittänyt myös omia mustia värejänsä tähän Itämeren alueelle. Kuinka tähän kokonaistilanteeseen lähellämme tulisi oikein suhtautua? Selonteossa on oiva termi, oiva linjaus: aktiivinen vakauspolitiikka. Minä koen, että tämä aktiivinen vakauspolitiikka on vastakohta ajopuuajattelulle. Lähdetään siitä, että Suomi ei ole mikään ajopuu, joka olisi vain ulkoisten suurten tekijöitten ja voimien heittelemä ja menisi, minnekä voima kulloinkin Suomen heittää, vaan että meillä on aktiivinen rooli omassa kohtalossamme, omassa politiikassamme, lähialueellamme, olemme aktiivisen vakauspolitiikan toteuttajia. Koen tämän asian tällä tavalla. Ja tähän aktiiviseen vakauspolitiikkaan kuuluu se, että toimimme kaikilla foorumeilla niin, että konfliktia, varsinaista sellaista, ei syntyisi Itämeren alueella, Pohjolan alueella, ja että meidän toimintaamme ohjaa aina liennytyshakuisuus, ja siihen liittyy tämä varsinkin presidentti Niinistön toteuttama keskusteluyhteyspolitiikka Venäjän suuntaan ja Yhdysvaltojen suuntaan, mikä on aivan luonnollises-ti ja aivan oikein Suomen asema. Siihen kuuluu Suomen ja Ruotsin yhteistyön tiivistäminen, omasta puolustuksestamme hyvän huolen pitäminen, EU-turvallisuusyhteistyön vahvistaminen ja kaikki tämä, jossa Suomen on syytä olla aktiivinen. Siis ei ajopuu-, vaan aktiivinen vakauspolitiikka. Siinä on viisautta, ja se on monessa koeteltu ja hyväksi havaittu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-06-21T19:04:16,2016-06-21T19:04:17,Tarkistettu,1.1 2016_73_148,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että tämä ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on tehty, eikä se tule yhtään liian aikaisin. Voimapolitiikkaa tehdään naapurialueillamme, ja tämän nyt eduskunnassa käsittelyssä olevan selonteon ansio on, että tämä tunnistetaan ja tunnustetaan. Selonteko tuo esiin oikean kuvan turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Yksi asia, josta on syytä antaa kiitosta, vaikkei selonteko juuri tästä erityisemmin kerrokaan, on se, että onneksi nykymuotoinen asevelvollisuusarmeija on meillä säilytetty. Kuinka hankalassa jamassa nyt olisimmekaan, jos meillä olisi muutaman vuoden takaisen muodin mukaisesti ajettu puolustus alas, kuten Ruotsi ja muun muassa Saksa ovat tehneet? Nyt nämä maat kovaa vauhtia paikkaavat tätä virhettä, ja kalliiksi tulee. Kuvitelkaapa tilannettamme, jos kaiken tämän keskellä joutuisimme nyt miettimään, kuinka nostaa puolustusjärjestelmämme tilannekuvan mukaiseksi. Vaikka kuinka kovasti me täällä Suomessa puhumme ja toivomme puolustusliittoa Ruotsin kanssa, saattaa olla, että syvimmillään tämä toive on varsin yksipuolinen. Ruotsissa ei tällainen tahtotila tulkintani mukaan ole lainkaan näin voimakas, jos sitä on lainkaan. Asiasta ei siellä erityisesti keskustella, vaan keskustelun painopiste on Nato-jäsenyyden hyödyissä ja haitoissa. Ennustan, että lähivuosina Ruotsi hakee Naton jäseneksi riippumatta siitä, mitä Suomi tekee. Tämä johtaa siihen tilanteeseen, että asia on ratkaistava myös meillä Suomessa. Piirretäänkö idän ja lännen välinen raja Suomen itäpuolelta kuten nyt vaiko maamme länsipuolelta lähivuosina? Suomen tulee hakea Naton jäsenyyttä. Puheet optioista ja ovien raollaan olosta ovat kauniita, mutta auttavatko ne sitten, kun tuli on irti? Jäseneksi pääseminen ei myöskään ole itsestäänselvyys. Suomen track recordia kansainvälisiin organisaatioihin pyrkimisessä ja kovan luokan kansainvälisessä yhteistyössä ei voi kovin kehua. Reilu pari vuotta sitten kovalla tohinalla pyrittiin YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. Jäsenyyttä pidettiin lähes varmana, mutta lopun perin oikeastaan kukaan ei kannattanut Suomea turvallisuusneuvostoon. Lopputulos oli voimakkaassa ristiriidassa sen kuvitelman kanssa, jota täällä Suomessa eläteltiin. On todellakin varmistettava, ettei tällaisia virhearvioita jatkossa tehdä. Arvoisa rouva puhemies! Kaikkein vähiten on tässä keskustelussa tänään ollut esillä hybridivaikuttaminen ja informaatiosodankäynti. Ne ovat kuitenkin olennainen osa meneillään olevissa eurooppalaisissa kriiseissä. Raja sodan ja rauhan välillä on tänä päivänä häilyvä. Käsite ""hybridisota"" tai ""hybridivaikuttaminen"" alkaa onneksi olla kaikille tuttu. Tunnusomaista on, että sota voi alkaa ilman sodanjulistusta eivätkä sen tunnusmerkkeinä olekaan synkät pommikonelautat tai tykkitulen kumu rintamalta vaan epämääräiset kybervaikuttamiseen perustuvat häiriöt sähkönjakelussa, vesihuollossa, epämääräinen toimimattomuus yhteiskunnan tärkeissä järjestelmissä, sabotaasit ja niin edelleen. Suomi on koko ajan nytkin informaatiovaikuttamisen kohteena. Informaatiovaikuttaminen on kehittyneempää ja sivistyneempää kuin vanhan ajan propaganda, joka oli helpommin tunnistettavissa. Valheelliset uutiset, vääristellyt lehtiartikkelit ja todellisten uutisten julkaisun estäminen ovat osa informaatiovaikuttamisen keinoja, trollit ja muu propaganda tämän mukana. Vaikka totuus lopulta voittaisikin, kuluu väärien tietojen oikaisuun kohtuuttomasti aikaa ja keskustelua käydään vääristä asioista. Päätöksenteko voi viivästyä infovaikuttamisen takia vaikka vain muutamalla tunnilla, mikä voi olla vastapuolen tarkoitusperien kannalta riittävää. Voi olla, että massiivisen informaatiovaikuttamisen kohteena oleva kansa ei välttämättä edes ymmärrä olevansa sodassa tai ainakaan ole siitä riittävässä yhteisymmärryksessä. Tähän asiaan meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2016-06-21T19:06:54,2016-06-21T19:11:18,Tarkistettu,1.1 2016_73_149,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös lämpimät onnittelut! En huomannutkaan, että täältä on väki jo näin kaikonnut. En syvällisemmin lähde toistamaan niitä erittäin hyviä puheenvuoroja, joita puolen päivän ajan on täältä kuultu — viimeksi edustaja Kääriäinen aivan mainiosti tuossa tämän asian ytimen lausui. Minusta Ruotsi oppi maailmanhistorian satojen vuosien kulun yhteydessä opin olla sitoutumaton ja puolueeton, ja se on jollakin ainutlaatuisella tavalla mennyt ruotsalaisten sydämensopukoihin hyvin pysyvällä tavalla, ja he ovat siinä onnistuneet. Viittaan esimerkiksi edustaja Harakan vastauspuheenvuoroissa äsken esittämiin mielipiteisiin, ja olen niiden kanssa paljolti samaa mieltä. Myös Suomi viimeisen rähäkän jälkeen on korostanut sitoutumattomuutta ja puolueettomuutta, ja olemme sitä nyt opetelleet muutaman kymmenen vuoden ajan, ja muun muassa minä olen pitänyt sitä aivan oikeana linjana. Kun Venäjän taholta osoitettiin tuollaista yksipuolista aggressiivisuutta, niin on aivan selvää, että se aiheutti turvallisuusuhkaa lähialueella ja erityisen korostuneesti Itämeren alueella ja se heijastuu luonnollisesti läheisesti Suomeen ja on aiheuttanut muun muassa tämänpäiväisen hyvin valmistellun turvallisuuspoliittisen keskustelun perusteet. Siksi on hyvin tärkeätä, että eduskunta linjaa meidän kysymystämme näihin asioihin hyvin yksityiskohtaisesti ja runsain puheenvuoroin. Kuten ruotsalaiset, mekin, suomalaiset — sotilaiden avulla, sen jälkeen kun aikoinaan eri kokoonpanoissa kävimme rähäkkää naapuri Venäjän kanssa ja joka kerta saimme turpiin — opimme tämän sitoutumattomuus- ja puolueettomuuspolitiikan vihdoin. Olemme YK:n jäsen, turvallisuusasioissa kansainvälisesti hyvin tunnustettu ja toimimme diplomatian keinoin. Minusta aivan aiheellisesti huolehditaan Suomen turvallisuudesta, jonka säilyttäminen perustuu, kuten usein on mainittu, hyvin voimakkaasti yleiseen asevelvollisuuteen, koko alueen puolustamiseen, suureen reserviin ja niin edelleen. Meidän täytyy nyt kokonaisuudessaan tätä asiaa harkita. Mutta minä vierastan hivenen sitä ajatusta, että jälleen kerran korostaisimme tätä vierasta apua ja etsisimme sitä, ehkä menneisyydestä kumpuavista syistä, tarttumalla heti siihen käteen voimakkaasti, joka olisi tarjolla meidän turvallisuutemme syventämiseksi. Viittaan hyviin puheenvuoroihin, kun muun muassa edustaja Korhonen, Hoskonen ja viimeksi Pakkanen puhuivat Venäjä-yhteistyöstä, edustaja Kiviranta puhui meidän kaupasta. Se kaupankäynti on Suomelle hyvin tärkeätä, ja pakotteet ovat meille hyvin viheliäisiä. Olemme Euroopan jakautuessa idän ja lännen leireihin aivan oikein valinneet EU:n ja sen turvajärjestelmät ja siinä aiomme pysyä ja niitä korostaa, mutta minä vierastan jonkin verran tätä meillä kiivasta ja nyt syntynyttä Nato-keskustelua. Olen hyvin paljon samaa mieltä pääministerin kanssa ja yhdyn häneen puheenvuoroihinsa siitä, että ainakaan tällä vaalikaudella Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä. Ja muutenkin haluaisin korostaa sitä, että toimitaan mieluummin kaikin diplomaattisin keinoin välittäjänä, lääkärinä mieluummin kuin tuomarina, oma etumme turvaten, siitä täytyy lähteä aina liikkeelle, mutta muilla keinoin kuin kiväärin ja liittoutumisen avulla. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+3.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-06-21T19:11:38,2016-06-21T19:16:52,Tarkistettu,1.1 2016_73_150,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko 2016_73_151,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Rouva varapuhemies! Käsittelyn pohjana olevaan lisätalousarvioon on lisätty määrärahoja nettomääräisesti 455 miljoonaa euroa ja korotettu talousarviota nettomääräisesti 222 miljoonalla eurolla. Korotukset tehdään yhteisöveron ja sekalaisten tulojen arvioon, perintö- ja lahjaveron tuottoarvioita puolestaan alennetaan. Suurimmat määrärahalisäykset tehdään maahanmuutosta aiheutuviin menoihin, jotka ovat 230 miljoonaa euroa, Terrafame Group Oy:n pääomitukseen, 144 miljoonaa euroa, sekä omais- ja perhehoidon kehittämiseen, 49,3 miljoonaa euroa. Muita muutoksia ovat muun muassa Senaatti-kiinteistöille annettava valtuus myydä kiinteistöjä, ja eräitä yhtiöitä koskevia omistusrajoja ehdotetaan alennettavaksi valtioneuvoston omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen mukaisesti. Lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta noin 233 miljoonaa euroa, ja valtion nettolainanotoksi arvioidaan vuonna 2016 noin 5,6 miljoonaa euroa. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden lopussa noin 106 miljardia euroa. Arvoisa puhemies! Pääluokkaan 30, maa- ja metsätalousvaliokunnan hallinnonalaan, valiokunta lisää valtuutta 30 miljoonalla eurolla ja toteaa, että vastaava summa on vähennettävä vuosilta 2018—20, elikkä tätä haitaria aikaistetaan niin, että käytössä olevaa valtuutta voidaan käyttää nopeammin, ja näin tällä on merkitystä myös metsäalan työllisyystilanteeseen taimikon hoidon osalta. Arvoisa puhemies! Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotuksen vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi edellä todetuin muutoksin ja eduskunta hylkää lisätalousarvioaloitteet, ja edelleen, että eduskunta päättää, että vuoden 2016 toista lisätalousarviota sovelletaan 27.6.2016 alkaen. Ja edelleen: tähän mietintöön on jätetty viisi vastalausetta. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-06-21T19:17:36,2016-06-21T19:20:38,Tarkistettu,1.1 2016_73_152,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskityn vain pääluokkaan 32, joka kuuluu jaostoni, työ- ja elinkeinojaoston, tehtäviin. Me olemme jaostossa tutkineet tätä asiaa hyvin tarkasti. Olemme kuulleet useampaan kertaan hallituksen puheenjohtaja Ratiaa, Groupin toimitusjohtaja Hietasta ja kaivoksen toimitusjohtaja Lukkaroista hyvin suurella huolella vieraillessamme kaivosalueella. Lisäksi siellä olivat koko johtajisto ja kaikki luottamusmiehet, ja keskustelimme heidän kanssaan useamman tunnin ajan. Kerran on koko valiokunta kuunnellut hallituksen puheenjohtaja Lukkaroista ja toimitusjohtaja Hietasta. Tuolla kaivoksella vieraillessamme tulimme vähitellen siihen johtopäätökseen — hyväksyessämme samalla hallituksen päätöksen ja vaatimukset — että yksityistä rahoitusta pitää löytää ja ympäristökysymys ja vesikysymys pitää saada ajan tasalle niin kuin se nyt toiminnassa onkin, vaikkakin siellä on varastoituna runsaasti vettä eikä myöskään veden sisäistä kiertojärjestelmää vielä ole ratkaistu. Se on ratkaistu koemielessä hyvin tuloksin ja sellaisin saavutuksin, että natriumin poissaanti helpottuu ja myös kalkin saostus, lannoitustoiminta on mahdollinen. Me tulimme vähitellen siihen tulokseen, että valiokunta haluaa mietintöluonnoksessaan, joka sittemmin tuli valiokunnan mietintöön, lieventää jonkin verran hallituksen ehdotonta kantaa kaivoksen sulkemisesta vuodenvaihteessa, edellyttäen tietysti nuo edellä mainitut ympäristökysymykset ja ulkopuolisen rahoituksen. Nimittäin kaivoksen toiminta on lähtenyt ennakoitua paremmin käyntiin. Uudet läjitysalueet tuottavat ennakoitua enemmän sekä niitä metalleja, joita siellä on aiottu, että sitten näitä vierasmetalleja, ja vanhojen kasojen, jotka ovat kivettyneet, jyrsiminen ja louhinta on hyvässä käynnissä, ja niistä tehdään uusia kasoja. Kun nämä otettiin huomioon ja katsoimme taloudellisesti saavutettuja tuloksia tällä nikkelin hinnalla, joka on liian alhainen, tulimme vakuuttuneiksi siitä, että tällä kerralla, poikkeuksena Talvivaara Oy:n viimeaikaisista lupauksista, olemme oikealla ja kestävällä tiellä. Heidän lupauksensa ovat täysin pitäneet paikkansa. Luottamuksemme siihen, että tämä onnistuu tulevaisuudessa, jos tämä näin jatkuu, kasvoi. Tämän mukaisesti yhtiö on vuoden 18 alkupuolella plus miinus nolla ‑tuloksessa ja vuoden 18 loppupuolella jo plussan puolella ja vaatisi nyt olevan rahoituksen lisäksi noin 100 miljoonaa lisää rahoitusta. Tässä suhteessa erityisen myönteistä oli se, että hallituksen ohella jaostossa olevat oppositioryhmät vihreitä lukuun ottamatta saattoivat yhtyä tämän jaoston kantaan. Erityisen ilahtunut olen siitä, että sekä sos.dem. että vasemmistoliitto olivat mukana luomassa yhteistä kantaa, josta muuten nyt paikalla olevalla edustaja Harakalla, muiden muassa, on erittäin suuri ansio. Tämän johdosta, kun otimme vielä huomioon Kainuun aluetaloudelle aiheutuneet ongelmat ja suuret työttömyyslukemat tällä hetkellä Kainuussa, päädyimme nyt ilmaistulle kannalle. Kainuun työttömyys on huhtikuussa ollut 16 prosenttia, noin 5 350 henkilöä, ja siellä on töissä 950 henkilöä, ja jos heidät äkkiseltään laitetaan, ei vääjäämättä nopeasti mutta kuitenkin suurin joukoin, työttömiksi — he ovat nuoria, päteviä ja motivoituneita henkilöitä — niin ei se ole hyvä Kainuun taloudelle. Kun usein puhutaan myös siitä, että valtio on jo menettänyt 1,5 miljardia euroa, niin se ei tietysti pidä paikkaansa. (Puhemies koputtaa) Tämä 1 miljardin menetys on sinänsä suomalaisille suuri, mutta se on menetys sijoittajille ja hyvin valitettava seikka suurelle määrälle. Valtio on sijoittanut toistaiseksi sinne 503 miljoonaa ja Solidium 149 miljoonaa ja Suomen Teollisuussijoitus (Puhemies koputtaa) voitti siellä 12 miljoonaa euroa, joten tämä on se sijoitettu määrä. Ja luotamme siihen, että tämä kaivos onnistuu vielä tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-06-21T19:20:41,2016-06-21T19:27:01,Tarkistettu,1.1 2016_73_153,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Rouva puhemies! Suomihan on mennyt pitkään nollakasvun tiellä. Vihdoin ja viimein on ehkä näköpiirissä hieman positiivisempaa näkymää paremmasta. Vuonna 2005 talous kasvoi 0,5 prosenttia, tälle vuodelle arvioidaan noin prosentin kasvua. Myönteisten talousuutisten takana on kotimaisen kulutuksen ja investoin-tien lisääntyminen. Ihmiset ja yritykset katsovat nyt jo vähän rohkeammin horisonttiin. Hyvinvointimme perinteinen kivijalka eli teollisuuspainotteinen vientisektori ei ole vielä elpynyt toivotulla tavalla. Yhdessä tehty kilpailukykysopimus luo tähän kuitenkin ainakin toivoa. Mitään ei kuitenkaan itsestään synny, se on selvää. Tarvitaan päättäväistä otetta ja pitkäjänteistä tekemistä, jotta mahdollisuudet saadaan käännettyä konkreettisiksi tuloksiksi. Käsittelyssä oleva lisätalousarvio pitää sisällään monia hyviä asioita, jotka osoittavat päämäärätietoista otetta Suomen kuntoon laittamisessa. Äänekosken biotuotetehtaan kannalta tärkeisiin liikenneväyliin tehtävä 4,7 miljoonan euron panos mahdollistaa sen, että tehdas voi aloittaa toimintansa jopa nopeutetussa aikataulussa. Tehdas tuo Keski-Suomeen lukuisia työpaikkoja ja vie maamme metsäteollisuutta aimo harppauksen kohti tulevaisuutta. Lisäksi nostan esille omais- ja perhehoitoon tehtävän 49,3 miljoonan euron lisäyksen. Se on erinomainen esimerkki järkevästä toimintatavasta. Tällaista toivoisi nähtävän lisää. Omaishoitajien tilanteeseen tehdään parannus. Jatkossa kaikki sopimuksen tehneet omaishoitajat saisivat vähintään kaksi vapaata vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Lisäksi omaishoitajat saavat jatkossa myös valmennusta ja koulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Näin pystytään antamaan edes pieni kiitos siitä työstä, jonka omaishoitajat tekevät läheisilleen ja samalla koko yhteiskunnalle. Ennen kaikkeahan tässä on kysymys inhimillisesti aivan mielettömän arvokkaasta työstä, puhumattakaan sitten siitä pienempiarvoisesta mutta kuitenkin tärkeästä seikasta, että tämä toiminta on kaikin puolin myös kansantaloudellisesti järkevää. Tämäntyyppisiä toimia toivon hallitukselta lisää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-06-21T19:27:02,2016-06-21T19:29:09,Tarkistettu,1.1 2016_73_154,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Puumala ja minä osaltani, niin kuin koko sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, toivomme hallitukselta lisää merkittäviä toimia työllisyyden eteen. Nimittäin jälleen kerran me olemme siinä tilanteessa, mistä olemme aika usein tässä kuluneen vuoden aikana keskustelleet, että olemme käsittelemässä lisätalousarviota, jossa jälleen kerran ei ole tartuttu myöskään valiokuntakäsittelyn jälkeen siihen tosiasiaan, että meidän työttömyystilastomme ovat todella hälyttävät. Meillä on kasvanut joukko nuoria ihmisiä työttöminä, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Pitkäaikaistyöttömiä on muuten tällä hetkellä 19 500 enemmän kuin vuosi takaperin, ja me emme oikeastaan voisi mitenkään ummistaa silmiämme tällaiselta kehitykseltä. Samaan aikaan, kun kehitys on tätä, hallitus leikkaa tälle vuodelle aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja peräti 158 miljoonaa. Käytännössä tilanne on ollut jatkuvasti viimeisen vuoden aikana työ- ja elinkeinokeskuksissa sellainen, että työllisyysmäärärahat ovat auttamattomasti lopussa, niukalla, ja tästä kyllä koko tämänhetkinen tilanne ja työllisyyskehitys kovasti kärsivät. Me olemme jatkuvasti oppositiossa peräänkuuluttaneet näinä hetkinä, kun lisätalousarvioita käsittelemme, lisää työllisyysmäärärahoja, jotta voisimme olla näiden suhteen säällisellä tasolla. Viestimme on vakava, ja olemme yhteisesti tätä huolta tuoneet esiin. Jälleen kerran asiaan ei millään tavalla puututtu huolimatta siitä, että aika pitkäaikainen käytäntö eduskunnassa on ollut se, että pitkin vuotta seurataan työllisyyskehitystä ja sitä myötä sitten myös työllisyysmäärärahojen riittävyydestä huolehditaan. Nyt ei näin tapahdu, ja siksi jälleen kerran teemme tähän lisätalousarvioon omat esityksemme. Esitämme lisää työllisyysmäärärahoja 30 miljoonan edestä ja samoin esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jossa turvataan nuorten työllisyys, pitkäaikaistyöttömien palkkatuki, kotouttamistoimet. Ja olemme myös kovasti puhuneet siitä, että hallituksen tarvitsisi nyt hyvin kiireisesti laatia pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaohjelma. Kerta kaikkiaan näin hallituksen nyt tulisi toimia. Kaiken kaikkiaan, puhemies, meillä on tässä vastalauseessamme kannanottoja myös muihin asioihin. Haluaisin mainita siitä muun muassa asuntotuotannon. Eli esitämme, että hallitus korjaisi pitkän korkotuen ehtoja pikaisesti sellaisiksi, että voitaisiin rakentaa ihmisille kohtuuhintaisempia koteja. Nythän ongelma on se, että tämän pitkän korkotuen ikään kuin houkuttelevuus on entisestään vähentynyt, kun sen huojennetut, parannetut ehdot on tämän hallituksen aikana laitettu roskakoriin. Samaan aikaan näemme, että nyt on aika myös panostaa investointeihin. Nyt on aika tukea työllisyyttä myös sitä kautta. Siksi esimerkiksi kotien korjausrahoihin olemme omissa esityksissämme esittämässä 15:tä miljoonaa lisää. Kaiken kaikkiaan otamme kantaa tässä Terrafameen, josta edustaja Harakka tulee seuraavassa puheenvuorossaan puhumaan. Otamme kantaa myös omistajaohjaukseen. Meidän mielestämme kaiken ei tule olla kaupan. Ja siksi, puhemies, haluan tässä yhteydessä esittää tämän mietinnön yleisperusteluihin seuraavaa lausumaa: ""Eduskunta edellyttää, että niissä yhtiöissä, joissa strateginen intressi liittyy yhteiskunnan toimivuuden ja jatkuvuuden kannalta olennaisiin toimintoihin, omistusosuus pidetään ennallaan. Tämä koskee ennen kaikkea Neste Oyj:tä ja Posti Group Oyj:tä, joiden valtionomistusosuutta ei tule laskea nykyisestä. Muiden yhtiöiden kohdalla tulee suorittaa tapauskohtaista harkintaa. Kemijoki Oy:tä koskevissa ratkaisuissa tulee ottaa piensijoittajien asema huomioon."" Näin, puhemies, tämä esitys ja myös muita esityksiä sisältyy omaan vastalauseeseemme liittyen tähän valiokunnan mietintöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-21T19:29:10,2016-06-21T19:34:19,Tarkistettu,1.1 2016_73_155,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvostettu puhemies, ja onnittelut myös omasta puolestani! Kannatan edustaja Viitasen perusteltua lausumaesitystä. Lisätalousarviossa esitetään siis 144 miljoonaa euroa Terrafame Oy:n pääomittamiseen. Sosialidemokraattien tavoite on selvä ja johdonmukainen. Tavoitteena on kannattava, työllistävä ja ympäristön kannalta kestävä kaivos. Ei ole yllätys, että vihreät haluavat sulkea kaivoksen. Kyse on ehkä omasta rajoittuneisuudestani, mutta vasemmistoliiton kanta on jäänyt minulle epäselväksi. Se ilmeisesti riippuu siitä, puhutaanko Helsingissä vai puhutaanko Kajaanissa. Mutta onko asetettu tavoite, kannattava, työllistävä ja ympäristön kannalta kestävä kaivos, realistinen? Se on sadan miljoonan euron kysymys ja vielä toisen sadan miljoonan ja kenties vielä kolmannen sadan miljoonan, jos toimintaa aiotaan jatkaa. Kun kysymyksessä on tuhannen ihmisen työpaikka, jolla on valtava vaikutus koko Kainuun aluetalouteen ja tulevaisuuteen, tällaista päätöstä ei voi tehdä kevein perustein puolesta tai vastaan. Jos tuotanto nousee kannattavalle tasolle, myös ympäristökuormitus niin vesien hallinnan vaikeuksien kuin tuotannon jätteiden määrän, laadun ja varastoinnin kannalta nousee entistä suuremmaksi haasteeksi. Siksi olemme edellyttäneet ja edellytämme yhä ulkopuolista, riippumatonta arviota Talvivaaran edellytyksistä kannattavaan, työllistävään ja ympäristön kannalta kestävään tuotantoon. Valiokunta teki vakavaa ja vastuullista yhteistyötä mietinnössään. Kun tuhansien ihmisten elämän edellytykset ovat vaakalaudalla, ei ole sijaa turhalle poliittiselle nokittelulle. Tästä hyvästä yhteishengestä huolimatta mietinnöstä jäi jostain syystä puuttumaan tämä aivan välttämätön edellytys: riippumaton, mahdollisesti ulkomaisten asiantuntijoiden selvitys, jotta vastuuta voitaisiin aidosti kantaa nyt ja kymmenien, satojen vuosien päähän. Arvostettu puhemies! Työllisyys on SDP:n ykköshuoli aina, mutta erityisesti tämän lisäbudjetin kohdalla. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Esimerkiksi Uudellamaalla se on noussut lähes 25 prosenttia yhdessä vuodessa, siis noussut neljänneksen alueella, jolla pitäisi vallita täystyöllisyys, Suomen talouden moottorissa. 200 000 ihmistä uhkaa syrjäytyä kokonaan työelämästä, siis riippumatta siitä, lähteekö talous kasvuun vai ei. Tästä suhdanteista riippumattomasta syrjäyttämisestä on selkeä todistusaineisto 90-luvulta. Silloinkin porvarihallitus suhtautui työttömyyden kasvuun ja pitkittymiseen piittaamattomasti. Tarvitaan siis aktivoivaa työllisyyslinjaa, työlinjaa. Mutta hallitus, ikävä kyllä, sabotoi muillakin tavoin omia työllisyystavoitteitaan. Hölmöin hanke on ollut päivähoitomaksujen korotus, joka on valtava kannustinloukku työssä käyville naisille. Edustaja Vartiainen totesi edellisessä virassaan vähän pilkallisesti, että ""ihana velttoilu"" on liian houkuttelevaa. Kun hän oli kuulemma ministeri Stubbin oikea käsi, niin silloin vasen käsi ei tiennyt, mitä oikea tekee, tai sitten hallitus vatuloi kahdella vasemmalla kädellä. En hämmästyisi. Hallitus on onneksi perääntymässä, ja tästä voi tulla uusi lisä hallituksen parhaiden päätösten luetteloon, peruutettujen päätösten listaan. Toisaalla hallitus myös vaikeuttaa itsensä työllistämistä. Sekava lainsäädäntö, jota toteuttamaan tarvitaan 192-sivuinen ohje työ- ja elinkeinotoimistoille, ja sitä seuraava suoranainen mielivalta lannistavat jokaisen, joka haluaa hankkia itselleen elinkeinon omiin taitoihinsa ja rohkeuteensa nojaten. Ja viimeisin isku on työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu, joka evää työttömyysturvan työosuuskunnan kautta toimivalta työttömyyskassan jäseneltä. Ratkaisu osoittaa ainakin sen, että itsensä työllistäjät saavat elää jatkuvassa epävarmuudessa ja että heidän oikeusturvansa Suomessa ei toteudu. Olenkin jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen. Lopuksi, arvostettu puhemies, kannustan hallitusta tunnustamaan tosiasiat. Työllisyysaste ei hallituksen toimin nouse riittävästi. Tämäkin lisäbudjetti todistaa: on suunnanmuutoksen aika. (Olavi Ala-Nissilä: Mikä olikaan se Harakan vaihtoehto?)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-06-21T19:34:23,2016-06-21T19:38:50,Tarkistettu,1.1 2016_73_156,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriö joutui toukokuun alussa keskeyttämään taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon rahoitustuen hakumenettelyn. Ennen keskeytyspäätöstä Kemera-rahoitushakemuksia ehti tulla vireille jo yli 22 miljoonan euron edestä. Valtiovarainvaliokunta lisäsi nyt Kemera-tuen myöntämisvaltuutta kuluvalle vuodelle 30 miljoonaa euroa. Tämä mahdollistaa päätöksenteon jatkumisen ja myös hakukiellon purkamisen. Ratkaisu on tärkeä metsureille, metsänomistajille ja metsänhoitoyhdistyksille. Lisäbudjetin rahoitus turvaa töiden jatkumisen metsissä. Ongelma ei varsinaisesti ole rahojen riittävyys. Tukihaku jouduttiin keskeyttämään, koska varoja on sitoutunut hyväksyttyjen hakemusten perusteella hoitotöihin, joita nyt ei edes aiota toteuttaa, vaan ehkä vasta vuoden tai parin päästä. Erityisesti suuret metsäteollisuusyritykset ovat olleet tällaisella asialla. Säännöksiä tulisikin muuttaa niin, ettei varoja voisi ikään kuin varata vuosia etukäteen, vaan vasta silloin, kun hankkeen toteuttaminen on käsillä. Toivottavasti maa- ja metsätalousministeriön työryhmä löytää asiaan toimivan, yhteistä hyvää palvelevan ratkaisun. Järjestelmän byrokratiaa on myös kevennettävä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-06-21T19:38:51,2016-06-21T19:40:11,Tarkistettu,1.1 2016_73_157,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole varaa poliittiseen nokitteluun, sanoi edustaja Harakka ja syyllistyi siihen itse omassa puheenvuorossaan puhuessaan vihreiden ja vasemmistoliiton kannasta suhteessa Terrafameen ja Talvivaaraan. On selvää, että Terrafamen ja Talvivaaran tilanne on vaikea ja että tilanne pysyy epävarmana myös tulevaisuudessa. Se, mitä vasemmistoliitto on linjannut tähän liittyen, on se, että pidämme hallituksen linjausta alasajoon varautumisesta valitettavana mutta oikean suuntaisena. Mitä tulee tähän lisätalousarvioon muuten, niin suurin ongelma on se, mikä tästä edelleen puuttuu, eli hallitus ei edelleenkään tässäkään lisätalousarviossa reagoi tarpeeksi tähän vaikeaan työllisyys- ja taloustilanteeseen. Pitkäaikaistyöttömyys, kuten tiedetään, on Suomessa ollut kasvussa, ja työllisyysmäärärahat ovat olleet riittämättömällä tasolla koko tämän hallituskauden ajan, ovat sitä myöskin tämän vuoden aikana, eikä tätä tilannetta edelleenkään korjata tässä lisätalousarviossa. Tästä syystä vasemmistoliitto esittää 30 miljoonaa lisää palkkatukeen ja myöskin starttirahaan. Sen lisäksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kanta on ollut, että tässä lisätalousarviossa olisi pitänyt varautua myöskin maatalouden ahdinkoon myöntämällä tätä maa- ja metsätalousministeriön esittämää kriisipakettia maatalouden ahdingon lieventämiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-21T19:40:12,2016-06-21T19:41:49,Tarkistettu,1.1 2016_73_158,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"No, tämähän ei tietenkään ole nyt tässä itse kysymyksessä pääasia, mutta itsekin totesin, että kyseessä voi olla oma rajoittuneisuuteni ymmärryksessä, ja sen myönnän yhä. Ihmettelin vain, että 16. toukokuuta Kainuun vasemmisto vastusti alasajoa. Sitten puheenjohtaja Arhinmäen lausunto oli otsikoitu 25.5. ""Talvivaaran sulkeminen aivan oikea ratkaisu"", ja nyt sitten ette noussut protestiksi vastustamaan puheenjohtaja Juhantalon kuvausta siitä, kuinka yhdessä jaosto ja valiokunta lievensivät näitä sulkemisen ehtoja. Että tästä tämä minun ymmärrykseni rajoittuneisuus tuli, ja siinä kaikki.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-06-21T19:41:49,2016-06-21T19:42:30,Tarkistettu,1.1 2016_73_159,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_160,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen maatalous on ennennäkemättömässä kriisissä. Maatalouden tilaa käsittelevässä välikysymyskeskustelussa koko eduskunta oli asiasta harvinaisen yksimielinen. Siksi onkin pettymys, että hallitus ei osoita tässä vuoden toisessa lisätalousarviossa maa- ja metsätalousministeri Tiilikaisen valmistelemaa 48 miljoonan euron kriisipakettia kriisin pahimmasta vaiheesta yli pääsemiseen. Toivon todella, että hallitus pitää sanansa ja tuo jonkinlaisen maatalouden tukipaketin heti syyskuun alussa. Rahasta on pulaa, kun puhutaan maatalouden ahdingosta. Rahasta ei ole pulaa, kun puhutaan Talvivaaran kaivoksen tukemisesta. Talvivaaran kaivos on maksanut veronmaksajille jo ennen ensimmäisen ja toisen lisätalousarvion lisämäärärahoja yli 640 miljoonaa euroa. Vieläkään ei ole selvää, miten kaivos kykenee huolehtimaan ympäristövastuunsa ja mistä yksityistä rahaa olisi saatavissa. Ei myöskään tiedetä, miten kaivoksen prosessit varmuudella toimivat ja miten kaivoksen toiminnan juridinen perusta saadaan vakaaksi, kun nikkelin maailmanmarkkinahinta vielä on ja pysyy niin alhaisena, että kaivoksen päätuotetta ei kannata myydä. Ihmettelen hieman muun muassa hallituksen kommentteja siitä, että kaikki menee Talvivaaran suhteen jatkossa kuin Strömsössä. Nuasjärven purkuputken vuoksi muun muassa Nuasjärven selänteen syvänteisiin on kertynyt happikatoa aiheuttavia ja järven veden normaalia kiertoa estäviä sulfaattisedimenttejä. Liian monta kertaa olen jo kuullut sanottavan, että eihän näin pitänyt käydä, myös sen jälkeen, kun Terrafame otti kaivoksen ohjakset käteen. Purkuputken piti alun perin tuoda vettä kaivokselle eikä viedä sulfaattipitoisia vesiä Nuasjärveen. Seuraava ongelma onkin jo nurkan takana, kun Terrafame riitelee oikeudessa, ovatko sen kasat, sivukivet ja jätealtaat ongelmajätettä vai ei. Talvivaaran kaivoksen omien aikaisempien arvioiden mukaan näin on, mutta Terrafame on nyt eri mieltä. Jos kaivosta pyritään vielä ajamaan ylös, harva on puhunut varoallaskapasiteetin lisäämisestä, vastuurahaston perustamisesta ja kaatopaikalla vaadittavien allasmattojen käytöstä. Historia toistaa itseään, jos sen annetaan toistaa itseään. Arvoisa rouva puhemies! Otan vastuulleni sen teknisen kömmähdyksen, jonka vuoksi te ette pääse huomenna äänestämään vihreiden valiokunnassa tekemän lausumaehdotuksen puolesta. Ehdotus ei ehtinyt keskuskansliaan ajoissa. Sorit siitä. Vihreät vaativat tuossa valiokunnassa esitetyssä lausumassa, että myönnettävät 144 miljoonaa euroa käytetään vesitaseen hallintaan ja vesien puhdistamiseen tarvittaviin investointeihin ja kaivoksen alasajoon. Kaikissa tapauksissa on pidettävä huolta Kainuun luonnosta, Kainuun työllisyys- ja elinkeinotoiminnasta ja alueen ihmisistä. Sen vuoksi alueen äkillisen rakennemuutoksen tuen piirissä olevat toimet tulee aloittaa jo siirtymäkauden aikana. Arvoisa rouva puhemies! Vuosi sitten todistimme ikävää tilannetta, kun palkkatuki- ja starttirahat loppuivat jo alkusyksystä. Kysynkin, miten hallitus varmistaa sen, että vastaavaa ei tapahdu tänä vuonna. Vaikka hallitus tavoittelee työttömyyden nujertamista rakenneuudistuksin ja kilpailukykysopimuksen kautta, muistutan, että myös riittävien työllisyysmäärärahojen tulee olla merkittävä osa hallituksen toimia. On aina parempi maksaa siitä, että ihmiset saavat tehdä töitä, kuin siitä, että ihmiset pysyvät työttöminä. Odotankin, ja vaadin, että hallitus tuo merkittävän työllisyyspaketin heti syyskauden aluksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-06-21T19:42:35,2016-06-21T19:46:55,Tarkistettu,1.1 2016_73_161,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lisätalousarviossa esitetään muutamia hyvin tärkeitä ja hyviä määrärahalisäyksiä. Valiokunta lisäsi metsätalouden hoitoon, metsien hoitoon, kestävän metsätalouden hoitoon, runsaat 30 miljoonaa euroa. Se on erittäin tärkeä asia, että näin tapahtui. Sillä panostetaan metsätalouteen niin, että metsurit eivät jää työttömiksi, taimikot hoidetaan, metsän kasvunopeutta kiihdytetään ja teollisuus saa jatkossakin riittävästi laadukasta puuta. Tämä on oikea toimenpide tässä tilanteessa, kun määrärahat olivat riittämättömät. Arvoisa puhemies! Toinen miellyttävä ja tärkeä asia lisätalousarviossa on omais- ja perhehoitoon osoitettava lisämääräraha, vajaat 50 miljoonaa euroa. Se kohdistuu toimintaan, joka on äärimmäisen arvokasta ja tärkeää. Siitä on täällä käyty viime viikolla pitkät keskustelut. Hyvä näin. Lisätalousarviossa on suurimpana kysymyksenä Terrafame Group Oy:n pääomittamiseen esitetty 144 miljoonan euron siirto. Kuulimme täällä jo jaoston puheenjohtajan erinomaisen selvityksen asiasta ja tilanteesta, joka tuolla Kainuussa tältä osin on. Olen myös, ja edustamani ryhmä, hyvin tyytyväinen siihen, että tämä linjaus sai todella laajan tuen valiokunnassa, ja nyt kun taisi käydä niin, että edustaja Aalto ei sitä esitystä pääse tekemään, niin pöytäkirjoihin tulee yksimielisesti tämä kanta. Mutta tiedämme toki vihreiden kannan. Sinänsä tämä kysymys on hyvin vaikea, ja siihen täytyy suhtautua erittäin vakavasti. Suuret rahat, mutta myös työllisyyden näkökulmasta, Kainuun näkökulmasta, koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta, veronmaksajien kannalta, asia on äärettömän vakava ja tärkeä. Minä kyllä tällä hetkellä luotan siihen, että valtiovarainvaliokunta ja sen elinkeinojaosto on asiaan erittäin hyvin paneutunut ja yhtynyt tähän linjaukseen, ja näin ollen turvallisin mielin katsomme, mitä tässä on tapahtumassa, ja toivomme, että tuotanto voisi siellä edetä. Oma käsitykseni on se, että se menetelmä, joka siellä on käytössä, on käyttökustannuksiltaan hyvin edullinen, kun se saadaan pelaamaan, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että se on toimiva järjestelmä. Mutta muut ongelmat ovat vielä isoja, ja toivottavasti rahoittajakin löytyy. Arvoisa puhemies! Suuri kysymys tässä lisäbudjetissa on myös maahanmuuttoon liittyvät kustannukset. Tiedämme, että varsinaiseen talousarvioon jo varattiin lähes 0,5 miljardia euroa määrärahaa, ja nyt tähän esitetään 230:tä miljoonaa, ja nämä tulevat sen päälle, mikä on niin sanotusti normaalivuoden määräraha maahanmuuttoon. Näillä laskelmilla voidaan päästä lukuun, että maahanmuutto tänä vuonna maksaa suomalaisille veronmaksajille noin miljardin. Se on valtava summa, kun ajatellaan, että viime syksynä tuli 32 000 maahanmuuttajaa ja tänä vuonna hallituksen arvion mukaan tulee 15 000, ja silloin yhtä tulijaa kohden kustannukset ovat kyllä äärettömän korkeat, ja on syytä ihan avoimesti ja rehellisesti pohtia ilman mitään ylimääräisiä painolasteja sitä, onko tämän miljardin käyttö tällä tavalla perusteltua, järkevää ja onko koko järjestelmä syytä ottaa tarkasteltavaksi. Sillä rahalla, miljardilla, autettaisiin valtavan suuri joukko ihmisiä inhimilliseen elämään jossakin muualla. Mutta Suomessa kustannustaso on näin valtava ja byrokratia pyörii ja summat ovat tällaisia. Arvoisa puhemies! Täällä ovat sosialidemokraatit nostaneet esille työllisyysmäärärahat, jotka puuttuvat tästä budjetista, ja totean, että niin kävi vuosi sitten myös, että oli edustaja Rinteen luoma budjetti ja sen määrärahat loppuivat toukokuussa. Ja nyt on tietysti niin, että näin on budjetoitu tänä vuonna, että rahat eivät riitä siihen mittaan, mitä sosialidemokraatit vaativat, ja sitten toisaalta teidän hallituskautenanne viime vaalikaudella tuli 100 000 uutta työtöntä, jotka nyt ovat siirtymässä pitkäaikaistyöttömiksi. Olisi viime kaudella pitänyt tehokkaammin hoitaa, niin tämä tilanne ei olisi näin paha kuin se tällä hetkellä on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-06-21T19:46:59,2016-06-21T19:52:53,Tarkistettu,1.1 2016_73_162,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,Otetaan yksi vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_163,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä perussuomalaistenkin täytyy se myöntää, että se on tämä hallitus, joka on tälle vuodelle leikkaamassa työllisyysmäärärahoja tässä tilanteessa 158 miljoonalla eurolla. Se on vähän erityyppinen perussuomalaisten näkemys, nimittäin oppositiossa ollessaan heidän vaihtoehtobudjettiinsa vaadittiin plus-merkillä kutakuinkin samankokoisia summia, eli tässä on nyt menty todella iso täyskäännös ympäri myös tässä asiassa sanojen ja tekojen suhteen. Työttömyys on vakava asia, ja toteaisin tässä edelliselle puhujalle, että, arvoisa edustaja Kankaanniemi, tällä hetkellä ihmisiä ei ole töissä enemmän kuin viime vuonna vaan ihmisiä on töissä vähemmän kuin viime vuonna. Kyllä luulisi, että tässä tilanteessa ei olisi mahdollista aliarvioida kaiken kaikkiaan tätä tilannetta. Kuten todettu moneen kertaan, toisin kuin tässä hallituksessa edellisessä hallituksessa nimenomaisesti toimittiin juuri niin, että kesken vuotta oli mahdollista puuttua työllisyysmäärärahoihin aina sen tilanteen mukaan, ja lisätalousarviossa usein näin tehtiin. Siksi minä nyt vetoan hallituspuolueisiin, että tässä tapauksessa voitaisiin tilanne korjata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-21T19:52:56,2016-06-21T19:54:13,Tarkistettu,1.1 2016_73_164,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Siellä oli edustaja Kankaanniemi ja edustaja Ihalainen, molemmille vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_165,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella otettiin velkaa hulvattomasti valtiolle ja siirrettiin myös kunnille velkataakkaa mittavasti. Siitä huolimatta työttömyys paheni 100 000:lla, ja todellakaan teidän toimenpiteenne eivät olleet tehokkaita tässä mielessä. Nyt tuoreet työttömyystilastot osoittavat, että työttömyyden kasvu on pysähtynyt. On ongelma, että meillä on sellainen perintö kuin on eli valtava työttömyys, mutta nyt hallitus on saanut sen kasvun pysähtymään, mitä edellinen hallitus ei onnistunut aikaansaamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-06-21T19:54:15,2016-06-21T19:55:01,Tarkistettu,1.1 2016_73_166,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Otetaan yksi vastauspuheenvuoro, edustaja Ihalainen. Sen jälkeen puhujalistalle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_167,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todella tänään julkistettiin uudet työttömyysluvut: 332 000 työtöntä eli 2 500 enempi kuin vuosi sitten. Mutta kaikista ongelmallisinta on se, että meillä on nyt 125 000 pitkäaikaistyötöntä, yli vuoden työttöminä olleita, ja noin 19 500 enempi kuin vuosi sitten. Kuulitte oikein. Vaikka työttömyys yleisesti ottaen on vähän ruvennut taittumaan, niin se työttömyys jatkuvasti pitkittyy, sieltä ei päästä pois. Tämän vuoksi, jos halutaan tämä hallituksen työllisyystavoite tulevaisuudessa saavuttaa, 72 prosenttia tai 110 000 uutta työpaikkaa, se edellyttää, että tähän pitkittyvään työttömyyteen tartutaan. Se edellyttäisi sitä, että sinne budjettiriiheen valmistellaan pitkäaikaistyöttömyyden taittamisen ohjelma, ja me olemme ryhmänä tehneet tähän liittyviä esityksiä ja mielellämme niitä myöskin hallituspuolueille haluamme esitellä. Kaikista vakavin ongelma on tämä pitkittyvän työttömyyden aiheuttama syrjäytyminen tässä yhteiskunnassa, ja tähän meidän pitää tarttua paljon vakavammin kuin me nyt teemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-06-21T19:55:03,2016-06-21T19:56:18,Tarkistettu,1.1 2016_73_168,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Paula,Risikko,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Mennään tässä taas joksikin aikaa puhujalistalle, ja samalla kun pyydän edustaja Korhosta tulemaan tänne, niin haluan toivottaa teille oikein hyvää jatkoa. Tämä olisi minun viimeinen vuoroni tässä tehtävässä. Kiitos teistä jokaisesta, te olette loistavia! (Eduskunnasta: Kiitoksia!)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_169,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olin jo kiittämässä puhemiestä kaikkien salissa olevien edustajien puolesta, mutta minusta kuulosti siltä, että jokainen kiitti erikseen, yhteen ääneen. Puhemies! Tästä lisätalousarviosta ihan kahdesta kolmesta asiasta lyhyet huomiot: Ensinnäkin täällä edustaja Aalto otti maatalouden esille, ja monella tavalla niihin ajatuksiin voi vain yhtyä. Eli kyllä maatalouden osalta on löydettävä totta kai ratkaisut, ensinnäkin tähän akuuttiin kassakriisiin, siihen hallitus on hakemassa nyt selkeitä ratkaisuja, mutta tietysti oleellista on sitten myös se, että löydetään ratkaisut maatalouden kannattavuuteen pitkällä tähtäimellä, ja niitä ratkaisuja myös sitten haetaan. No, sitten tähän valtiovarainvaliokunnan esitykseen Kemera-valtuuden lisäämisestä 30 miljoonalla eurolla. Esitys on äärettömän tärkeä monellakin tavalla. Kuten täällä on todettu, tämä on tärkeä päätös suomalaisen metsätalouden kannalta, eli tällä nyt sitten turvataan taimikon varhaishoitoa, nuoren metsän hoidon jatkumista ja terveyslannoituksen jatkumista. Ja totta kai, ei voi vähätellä sitä, että arvion mukaan noin 700 metsuria voi jatkaa tämän pohjalta sitten työtään yhä edelleen suomalaisissa metsissä. Tämä Kemera-päätös on omalta osaltaan niitä päätöksiä, joilla kaiken kaikkiaan rakennetaan sitä suomalaisen metsäbiotalouden pohjaa, ja tämä on myös niitä päätöksiä, joilla sitä työllisyysastetta saadaan Suomessa ylöspäin. Valiokunta kiinnittää aivan oikein huomiota myös siihen, että nämä valtuudet pitää nyt saada nopeasti käyttöön, ja on syytä myös yhtyä niihin näkemyksiin, mitä täällä on esitetty, että tätä Kemera-tukijärjestelmää kaiken kaikkiaan on nyt syytä myös arvioida, miten se saataisiin selkeämmäksi. No, sitten tämä Terrafame Group Oy:n pääomittaminen 144 miljoonalla eurolla — äärettömän tärkeä päätös. Oli hyvä kuulla työ- ja elinkeinojaoston puheenjohtajan, edustaja Juhantalon puheenvuoro tässä yhteydessä aiemmin. On hyvä, että nämä jaoston näkemykset ovat nyt sitten myös koko tämän valiokunnan mietinnössä. Itse näen, että tämä 144 miljoonaa on mitä suurimmassa määrin rahoitusta sille, että tätä kaivoksen ylösajoa jatketaan. Minun maailmankuvassani tämä ei ole rahoitusta alasajamiselle vaan tämä on rahoitusta tämän kaivoksen ylösajamiselle. Hallitus on omissa päätöksissään todennut, että Terrafame tarvitsee tämän vuoden aikana yksityistä rahoitusta. Tämän vuoksi on äärettömän tärkeää, että tämä kaivosprosessi kaiken kaikkiaan saadaan toimimaan. Kaivoksen loistava henkilökunta on pystynyt osoittamaan nyt sen, että tämä prosessi menee koko ajan hyvään suuntaan. On ollut hienoa kuulla asiantuntija-arvioita siitä, että Talvivaaran kaivos käytännössä ei ole toiminut tämän prosessin osalta koskaan niin hyvin kuin se tällä hetkellä toimii. Ja jotta tähän saadaan yksityistä rahoitusta, niin on totta kai välttämätöntä, että tämä kaivosprosessi saadaan toimimaan, vesiongelmat saadaan kuntoon, ja on aivan selvää, että ympäristöturvallisuutta riskeeraten tätä toimintaa ei voida jatkaa. Minä haluan myös kiittää monista näkemyksistä — näkemyksistä, jotka näyttävät menevän yli puoluerajojen — siitä, että täällä eduskunnassa ollaan huolestuneita Kainuun tilanteesta, jos Terrafamen osalta, Talvivaaran osalta, tapahtuu se kaikkein huonoin vaihtoehto. Terrafame työllistää Kainuussa sen noin tuhat ihmistä suoraan, välilliset vaikutukset toinen mokoma Suomessa. Jos nämä työllisyysvaikutukset suhteutetaan pääkaupunkiseudulle, niin tämä Terrafame-Talvivaara vastaa tällä alueella useitten kymmenientuhansien henkilöitten työpaikkaa, ja se omalta osaltaan kuvaa sitä, että tämän korvaaminen on äärettömän vaikeaa. Mutta olen kiitollinen siitä, että myös hallitus on omalta osaltaan todennut, että Kainuun tarpeisiin vastataan, ja toisaalta me sitten Kainuussa teemme koko ajan, myös tällä hetkellä, kasvusuunnitelmaa. Jos tässä kielteinen ratkaisu jostakin syystä tulee, niin totta kai pyrimme kaikin tavoin löytämään ratkaisuja muun muassa työllisyyden näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-06-21T19:56:38,2016-06-21T20:02:25,Tarkistettu,1.1 2016_73_170,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Korhonen omassa puheenvuorossaan sanoi ääneen sen, mitä moni on osannut odottaa ja rivien välistä lukea. Eli edustaja Korhosen sanoin hänen ajatusmaailmansa tästä 144 miljoonasta on se, että se käytetään kaivoksen ylösajamiseen, ei alasajamiseen. Ehkä juuri tämän takia en saanut sille valtiovarainvaliokunnassa tehdylle lausumaehdotukselle kenenkään muun kuin RKP:n tukea. Siinä vaadittiin, että nämä rahat myönnetään nimenomaan vesitaseen hallintaan ja vesien puhdistamiseen tarvittaviin investointeihin ja kaivoksen alasajoon. Kenties edustaja Juhantalo tai edustaja Korhonen pystyy vastaamaan näihin kysymyksiin, mitkä aikaisemmin omassa puheenvuorossani toin esille kaivoksen ongelmista — ja sanon vain sen, että Terrafame Group Oy on omassakin lausunnossaan sanonut näistä prosesseista, että on lupaavia tuloksia, mutta mitään vakuuksia ei voida antaa siitä, miten tämä prosessi tulee toimimaan jatkossa, puhumattakaan siitä, kun kaivos toimii täydellä teholla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-06-21T20:02:28,2016-06-21T20:03:32,Tarkistettu,1.1 2016_73_171,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta hallituksen linjaus on täysin selvä. Samalla kun Terrafamea pääomitetaan lisää, hallitus on todennut, että toiminnan ylösajaminen voi jatkua, jos Terrafamelle, Talvivaaralle löydetään tämän vuoden aikana uutta yksityistä rahoitusta. Tässä tilanteessa yksityisen rahoituksen saaminen on aika vaikeaa, jollei kaivos pysty osoittamaan, että nämä kaivosprosessit toimivat. Ja tällä hetkellä näyttää hyvältä, ne prosessit menevät eteenpäin, mutta suuri ongelma on tämä vesitase, joka taas on sidoksissa muutamiin ympäristölupapäätöksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-06-21T20:03:36,2016-06-21T20:04:29,Tarkistettu,1.1 2016_73_172,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ehkä nimenomaan juuri sen takia, että vesitase ei ole hallinnassa, ei ole tietoa, miten vesien puhdistus saadaan kunnolla hoidettua, ja prosesseista ei ole mitään muuta kuin lupaavia tuloksia, juridista varmuutta ei ole, tai juridinen pohja horjuu kuin suomalainen mies juhannusyössä tällä hetkellä. Juuri kaikki nämä faktat, mitkä ovat nähtävissä täällä näin, osoittavat sen, että yksityistä rahaa ei ole tulossa. Sen takia puheet siitä, että 144 miljoonaa euroa käytetään nimenomaan tähän ylösajamiseen ja uusien louhosten avaamiseen, ja sitä perustellaan vesitaseella — kun eivät nämä aikaisemmatkaan päätökset uusien louhosten avaamisesta ole auttaneet vesitasetta aikaisemmin, niin miten ne auttavat sitä nyt?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-06-21T20:04:30,2016-06-21T20:05:19,Tarkistettu,1.1 2016_73_173,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vakavaa asiaa ehkä voi sillä tavalla hiukan keventää, että edustaja Aalto uskoo, että Terrafame ei saa yksityistä rahoitusta tämän vuoden aikana. Minä taas, arvoisa puhemies, uskon, että Terrafame tulee saamaan tämän vuoden puolella yksityistä rahoitusta sitä myötä, kun nämä kaivosprosessit saadaan toimimaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-06-21T20:05:19,2016-06-21T20:05:48,Tarkistettu,1.1 2016_73_174,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,Nyt mennään puhujalistaa eteenpäin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_175,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tätä toista lisätalousarviota tehtäessä olemme törmänneet siihen, että budjettikehykset tulevat vastaan. Meille jää nyt kolmatta lisätalousarviota varten jakovaraa 90 miljoonaa. (Timo Kalli: 94!) — 94 miljoonaa, ollakseni tarkka niin kuin edustaja Kalli. — Edustaja Kallin johtama valtiovarainvaliokunta on tehnyt hyvää työtä tämän lisätalousarvion käsittelyssä, edustaja Juhantalo käytti jo hyvin punnitun puheenvuoron koskien Terrafamea, ja sillä tavalla mietinnössä on tehty aivan oikeat linjaukset. Samaten maatalousjaostossa on kestävän metsänhoidon Kemera-rahaan löydetty nyt 30 miljoonan euron jousto, ja se on hyvin tärkeätä. Todellakin maatalouden kriisin eteen on tehty toimia, muun muassa lainojen maksuaikojen ja takausten suhteen, julkisten hankintojen suhteen ja niin edelleen. Nyt huippukokouksessa pääministeri suuren valiokunnan evästämänä yrittää saada huippukokouksen päätelmiin byrokratian purkamista koskevan lauseen ja myöskin maatalouden tilanteen. Minusta tämä kriisiraha tässäkin budjettikehyksessä kolmannen lisätalousarvion tullessa pitää hoitaa viipymättä ja viimeistään, kun nähdään tämä EU:n tilanne. Sinällään se, että on tullut uusia menoja budjettiin — muun muassa turvapaikanhakijoiden tilanne — ja on pystytty toimimaan näissä kehyksissä, on luonut kuitenkin uskottavuutta Suomen talouteen ja julkisen talouden tasapainottamiseen, mikä on tärkeä asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-06-21T20:05:51,2016-06-21T20:07:52,Tarkistettu,1.1 2016_73_176,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus jatkaa edelleen puutteellista työllisyysmäärärahapolitiikkaansa. Kuten aiempien lisätalousarvioiden kohdalla, taas — jälleen kerran — peräänkuulutamme työllisyysmäärärahoja. Ei-kohdennettuja työllisyysmäärärahoja ei siis ole taaskaan myönnetty lisätalousarvion yhteydessä. Niitä oltaisiin kaivattu. Työllisyyden parantamiseksi hallitukselta tarvitaan toimia, monenlaisia toimia. Muun muassa starttirahojen ja palkkatuetun työn tukeminen olisi tukenut työllisyyttä. Hallitus on valinnut valitettavasti toisin. Toinen tärkeä asia, joka on nostettava esille, on toki Terrafamen tilanne, joka on puhututtanut myös täällä aiemmin tänään. Terrafame Group Oy:hyn annettu raha pitäisi suunnata alasajoon. Alasajo on aloitettava suuntaamalla lisätalousarviossa myönnetty 144 miljoonaa ympäristön tilaa parantaviin investointeihin, esimerkiksi vesitaseongelmien poistamisen mahdollistamiseen. On selvää, että Terrafame työllistää alueellisesti huomattavan määrän työntekijöitä ja kaivoksen tulevaisuudella on vaikutusta suuren ihmismäärän elämään. Siksi on erittäin tärkeää lieventää alasajon aiheuttamaa työttömyyttä. On tärkeää pitää huolta alueen ihmisistä erilaisin työllistämistoimin todella nopealla aikataululla. Lisäksi on hyvä, että lisätalousarviossa turvapaikkatilanteeseen osoitetaan määrärahoja. On yleisesti erittäin tärkeää käsitellä turvapaikanhakijoiden hakemukset nopeasti, ja on myös erittäin tärkeää tukea heidän pääsyään koulutukseen ja työhön. Me olemme kaikki samaa mieltä siitä, että on erittäin tärkeää, että kotoutuminen onnistuu hyvin. Jotta siihen pystyttäisiin panostamaan kunnolla, turvapaikkamenojen saaminen kehysten ulkopuolelle olisi todella tarpeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-06-21T20:07:53,2016-06-21T20:10:25,Tarkistettu,1.1 2016_73_177,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun voimassa olevan kehystason jakamaton varaus on vain se 94 miljoonaa ja kun tarpeita on valtavasti, niin silloin tietenkin joudutaan miettimään, pitääkö joitakin valtionyhtiöiden omistajarajoja voida muuttaa niin, että saadaan pelivaraa jonkun uuden aikaansaamiseksi, joka lisää ja mahdollistaa uutta työtä ja työllisyyttä. Huomenna, kun täällä käsitellään julkisen talouden suunnitelmaa, periaatteessa kaikkiin näihin kysymyksiin valiokunnalta löytyy vastaus. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden osalta edellytetään, että hallituksen pitää löytää rakenteellisten toimien lisäksi selkeitä keinoja, joilla tähän edustaja Ihalaisen esittämään kysymykseen löytyy vastauksia. Tällä lisätalousarviolla puututaan kuitenkin vain muutamiin ongelmiin, ja kun tämä jakovara on tämänkaltainen, niin pakko on löytää jostain pelivaraa, ja pelivaraa löytyy ainoastaan rakenteellisilla uudistuksilla ja siitä, että näitä omistusrajoja voidaan purkaa niin, että sieltä löytyy pääomaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-06-21T20:10:29,2016-06-21T20:11:49,Tarkistettu,1.1 2016_73_178,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä sitä pelivaraa löytyy myös siitä talouspolitiikan kokonaisuudesta, millaisia talouspoliittisia valintoja tehdään. Ja jos tehdään sen kaltaisia valintoja, että leikataan avainalueilta, ihmisten ostovoimasta, koulutuksesta, niin on omiaan syntymään kehä, joka on negatiivinen ja käpertää taloutta: talous ei kasva, työpaikkoja ei synny, verotuloja ei kerry, ja otamme lisää velkaa. Toisin kuin täällä yritettiin kertoa, että velkaantuminen pienenisi, ei se pienene. Tänä vuonna otetaan velkaa 5,6 miljardia, valtiovarainvaliokunnan arvion mukaan ensi vuonna 5,8 miljardia. Velkaa otetaan koko ajan enemmän, koska tämä kierre on päällä, ja se kierre tulee siitä, että tässä ei vuoteen olla satsattu riittäviin työllisyystoimiin. Haluan julkituoda tämän saman huolen kuin edustaja Ihalainen aiemmin. Samaan aikaan, kun meillä tehdään ikään kuin työllisyysmäärärahoihin mielestäni rajuja leikkauksia, elämme tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömiä on 19 500 enemmän kuin vuosi takaperin, ja siksi se pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaohjelma on täysin välttämätöntä tehdä hetikohta, välittömästi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-21T20:11:52,2016-06-21T20:13:14,Tarkistettu,1.1 2016_73_179,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä joissakin puheenvuoroissa on todettu, että on myös positiivisia pieniä merkkejä. Ne merkit nimenomaan ovat mahdollisia sen tähden, että kotitaloudet kuitenkin ovat luottaneet, ostaneet ja sitä kautta on syntynyt lisää verotuloja, ja toisena kokonaisuutena on ollut rakentaminen. Pakko tietenkin myöntää, että niiden ihmisten, jotka ovat sosiaaliturvan varassa, ostovoima ei ole kehittynyt, ja sen tähden juuri näihin ihmisiin ja pitkään työttömänä oleviin pitää löytyä joitakin keinoja, jotka sitten ovat ratkaistavissa tuossa julkisen talouden suunnitelmassa, eivät tällä lisäbudjetilla valitettavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-06-21T20:13:14,2016-06-21T20:14:03,Tarkistettu,1.1 2016_73_180,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan siihen, mitä sanoin äskeisessä puheenvuorossani, että talouspoliittiset valinnathan nimenomaan luovat sitä pelivaraa. Ja jos se talouspoliittinen valinta on se, minkä edustaja Kallikin myöntää, että pienituloisilla ei ole kylliksi ostovoimaa, niin hallituksen ratkaisu ei ole se, että okei, annetaan pienituloisille vähän huojennusta esimerkiksi verotaakkaan, vaan päinvastoin hallituksen ratkaisu on, että leikataan entisestään näiden pienempituloisten, köyhimpien ihmisten ostovoimaa, ja se on todella tuhoisa tie. Se on paitsi inhimillisesti väärin, se on myös talouspoliittisesti erittäin epäviisasta. Keskituloisia perheitä, joilla usein on talous tiukalla, rokotetaan korottuvilla päivähoitomaksuilla. Toivottavasti nyt hallitus kuitenkin tämän peruuttamispäätöksensä pitäisi voimassa eikä peruuttaisi nyt sitäkin, kuten tämä tällä hetkellä siltä näyttää. Eläkkeensaajien verotus eriarvoistettiin palkansaajiin nähden. Me sosialidemokraatit omassa vaihtoehdossamme olemme tarjonneet ratkaisuja, joilla nimenomaan pieni- ja keskituloisten taakkaa helpotettaisiin ja ostovoimaa lisättäisiin ja tätä kautta (Puhemies koputtaa) laitettaisiin talouden rattaita pyörimään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-21T20:14:03,2016-06-21T20:15:12,Tarkistettu,1.1 2016_73_181,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ihan totta se, että pitkäaikaistyöttömyys ja työttömyys ylipäätänsä on vakava ongelma. Edustaja Kalli peräänkuulutti sitä, että täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta voidaan vähentää työttömyyttä, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä. Tässä kohtaa täytyy ihmetellä sitä, että kun hallituksen ohjelman ainoita valonpilkahduksia on perustulokokeilu, niin nyt ollaan saatu kuulla, että hallitus on rahanpuutteen takia rajaamassa perustulokokeilun ainoastaan 10 000 pitkäaikaistyöttömään ja torjumassa Kelan avuntarjouksen. Kela on tarjonnut hallitukselle apua, että voitaisiin viisinkertaistaa niiden ihmisten määrä, jotka osallistuisivat perustulokokeiluun, ja sillä tavalla saataisiin perustulokokeiluun mukaan kaikenlaisissa työmarkkina-asemissa olevia ihmisiä, ei ainoastaan pitkäaikaistyöttömiä, joiden työllistäminen tässä työllisyystilanteessa perustulon avulla on hyvin rajallista. Ihmettelen, että kun hallituksen suunnasta voivotellaan sitä, että rahaa ei ole, niin sitten ei oteta Kelan suunnasta (Puhemies koputtaa) vastaan sellaista rahaa, jolla voitaisiin toteuttaa kunnollinen perustulokokeilu. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-06-21T20:15:12,2016-06-21T20:16:23,Tarkistettu,1.1 2016_73_182,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kallin suuntaan: Arvostettu edustaja Kalli valtionvarainvaliokunnan puheenjohtajana on varmaan myös havainnut, mitä Suomen Pankki on sanonut Suomen talouden kehityksestä ja myös mihin valiokunnan mietintö tähtää sanoen, että kasvu pysyy vaimeana ja pääosin se pienen kasvun moottori on kotimarkkinat. Jos kotimarkkinakysyntää lähdetään ylisuurilla leikkauksilla supistamaan, siinä häviää myös veropohjaa ja ihmisten ostovoima ei riitä pieniin ja paikallisiin yrityksiin. Siinä kärsivät myös yritykset ja syntyy nimenomaan tämä negatiivinen kierre, jonka kautta kotimarkkinakysyntä laskee ja työttömyys kasvaa, ja siinä on se valinnan paikka. Edustaja Viitanen, vihreät ja vasemmistoliitto, koko oppositio, on tästä asiasta pitkään yrittänyt muistuttaa, mutta valitettavasti hallitus on valinnut tämän negatiivisen kierteen kehän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-06-21T20:16:24,2016-06-21T20:17:22,Tarkistettu,1.1 2016_73_183,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kuitenkin tuossa keskustelussa tuli semmoinen tunne erityisesti meidän työministeri Lindströmin puolesta, että ihan kuin hän ei välittäisi ollenkaan työttömistä ja pitkäaikaistyöttömistä vielä vähemmän ja meillä olisi todella paljon rahaa, me teemme vain ikäviä arvovalintoja. Näin ei kuitenkaan ainoastaan ole. Mielestäni hallitus on pyrkinyt tuomaan aktivoivia toimenpiteitä. Ministeri Lindström on tuonut niitä paljon, on kertonut, että hän kuuntelee oppositiota. Meillä on kuitenkin aika vakava taloudellinen tilanne, emmekä me suinkaan vain voivottele rahapulaa, vaan meillä on taloudellisesti erittäin tiukkaa. Meillä on kuitenkin vuosien saatossa tullut paljon velkaa ja työttömiä. Jokainen ymmärtää, että tämänkokoinen laiva ei hetkessä käänny. Nyt saatiin kiky-sopimus, verohelpotuksia sen kautta. Toivotaan vielä, että tulee lisää liittoja mukaan. Toivoisin, että käytetään sellaista retoriikkaa kuin se oikeasti on. Onko oikeasti pääministerin tai esimerkiksi meidän työministerin puheista jotenkin välittynyt semmoinen kuva, että ei välitetä eikä yritetä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-06-21T20:17:22,2016-06-21T20:18:26,Tarkistettu,1.1 2016_73_184,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,Jatketaan tällä puhujalistalla taas eteenpäin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_185,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Saamamme selvityksen mukaisesti 70 prosenttia maailman kaivostoiminnasta on tällä hetkellä negatiivista tulokseltaan. Mineraalien hintojen nousut ja laskut ovat melko loivaliikkeisiä mutta jyrkkiä. Kun Talvivaara aloitettiin, nikkeli oli 50 000 euroa per tonni, tällä hetkellä noin 8 500, jossa se on madellut useamman vuoden. Nikkelin ohella kaivos tuottaa sivutuotteenaan muun muassa sinkkiä kaksinkertaisen määrän siitä, mitä nikkeliä. Sinkin hinta maailmanlaajuisesti on halpa, noin runsaan 1 000 euron tonniluokkaa, mutta se on ripeämmin lähtenyt nousuun. Se tukee osaltaan jo pelkästään nikkelin halpaa maailmanmarkkinahintaa, ja jos maailmanmarkkinahinta nousee vähitellen ennakoidusti 17 000—18 000 euroon per tonni, niin Talvivaaran kaivos on erittäin tuottava. Muistaakseni Ford meni muutaman kerran konkurssiin ennen kuin autotuotanto alkoi tuottaa. Teollinen toiminta on tällaista, pääomia vaativaa. Meillä on valtiollisesti vähän pääomia, se on ymmärrettävää, ettei aina jakseta loppuun saakka, mutta meillä on ollut epäonnea. Juuri viime hetkellä olemme luopuneet teollisesta toiminnasta tai myyneet sitä ulkomaille ja myöhemmin katuneet. Onko nyt vihreällä liikkeellä miestä ja naista katua sitten, jos peittäisimme tuon kaivoksen ja nikkelin hinta lähtisi ripeään nousuun ja sinne ovat menneet lupaavat eurot?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-06-21T20:18:31,2016-06-21T20:20:23,Tarkistettu,1.1 2016_73_186,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Mennään tätä puhujalistaa, sinne mahtuu kyllä lisää puheenvuoropyyntöjä aivan hyvin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_187,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun jotain oikein kovasti haluaa, niin siihen haluaa uskoa, vaikka viestit todellisuudesta olisivat toisenlaiset. Näin on käynyt Terrafamen kohdalla. Hallituspuolueilla näyttää edelleen olevan suuri luotto siihen, että kaivokseen löytyy yksityistä rahaa sitä pyörittämään, vaikka todellisuudessa ainoa taho, joka viime aikoina on Talvivaaraan laittanut, on valtio, kuten nytkin. Lisätalousarviossa esitetään 144 miljoonaa euroa sinne laitettavaksi. On kuitenkin syytä katsoa totuutta silmiin, ja on hyvä muistaa, että kyllä ne nikkelivarat siellä säilyvät, jos joskus tulee tilanne, jolloin niitä on viisasta hyödyntää, ja jos silloin on semmoinen teknologia käytössä, että se voidaan tehdä ympäristöystävällisesti. Nyt olisi tärkeää saada vesitase hallintaan ja käyttää nämä rahat siihen ja vesien puhdistamiseen, ja sitä kautta se edesauttaa myös kaivoksen alasajon valmistelua, koska nämä tulevat olemaan edessä joka tapauksessa. Toinen asia, minkä haluan tässä nostaa, on työllistämisrahat. On aivan totta, että eivät työllistämisrahat sinänsä ole kestävä vastaus työllisyyden hoitoon, vaan tarvitaan uusia työpaikkoja. Mutta tarvitaan myös työllistämisrahoja, sillä kuten tässä on tullut esille, tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömien määrä on taas kasvanut, ja näille ihmisille nimenomaan työllistämisrahat ja palkkatukirahat ovat se keino, millä he pääsevät työn syrjään kiinni. Me tiedämme, että maassa on esimerkiksi lukuisia järjestöjä, joilla olisi työpaikkoja tarjolla, mutta heillä on suuri huoli siitä, että palkkatukirahat uhkaavat loppua jo tässä vaiheessa vuotta. Sen takia olisi ollut viisautta ottaa tähän lisätalousarvioon myös oma osuutensa työllisyysrahoille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-21T20:20:29,2016-06-21T20:22:35,Tarkistettu,1.1 2016_73_188,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että nämä tuoreimmat talouden kuvan ennusteet eivät ole kovin valoisia. Suomen Pankkihan teki edellisen arvion bkt:n kasvusta ja viennin heikosta vedosta ja sitä kautta sitten sen vaikutuksista meidän talouteen ja työllisyyteen. Kotimaisen kysynnän varassa kovin paljon nyt ollaan, mutta pitkän päällehän me emme sillä pärjää, ellemme saa uutta vientiä ja viennin pohjaa laajennettua ja sitä kautta kasvua aikaiseksi. Merkittävin talouspoliittinenkin toimi tässä on kuitenkin viime aikoina ollut tämä kiky-sopimuksen aikaansaaminen, joka pidemmällä aikavälillä myöskin vaikuttaa positiivisesti työllisyyskehitykseen ja antaa muutenkin vakautta ja ennustettavuutta, ja on hyvä, että tämä sopimusyhteiskunta on tämmöisen vastuunkannon ottanut ja tehnyt näitä ratkaisuja. Mutta kun puhuttiin pitkäaikaistyöttömyyden hurjasta kasvusta, niin tämähän liittyy siihen, että hallitus on luvannut budjettiriiheen tehdä lisätoimenpiteitä työllisyyden hoitamista varten. Me ajattelemme, että vakavin ongelma on nyt tämä pitkittyvän työttömyyden kasvu, ja sen takia niissä toimenpiteissä täytyy olla joitain keinoja, jotka taittavat tämän pitkittyvän työttömyyden kasvun. Sen takia me olemme laatineet oman ohjelmamme siihen, ja me toivomme myöskin, että hallitus laatii pitkäaikaistyöttömyyden taittamisen ohjelman. Muuten tämä hallituksen yleinen tavoite saada 72 prosenttia työllisyysastetta ja 110 000 uutta työpaikkaa ei tule toteutumaan, se on niin vakava asia. Sitten luin niitä samoja lukuja tänään nuorten osalta, 41 800 nuorta alle 25-vuotiasta työtöntä, ja osin se johtuu siitä, että nuorisotakuun rahoitus yksinkertaisesti ajettiin alas. Minä olen siitä erittäin surullinen, monestakin syystä johtuen. Sillä olisi tehty paljon nuorten työllistämisen eteen. Kolmas asia, mihin haluan kiinnittää huomiota, on tässä lisäbudjetissa omistajapoliittisia linjauksia koskeva kohta. Me kävimme täällä hyvän keskustelun omistajapolitiikasta, ja haluan muistuttaa siitä, että me ajattelemme näin, että valtioenemmistöisiä strategisia yhtiöitä ovat tähän asti olleet Fortum, Neste ja Finnair. Nyt yleisesti tämän strategisen intressin rajaa halutaan tiputtaa 50,1 prosentista 33,4:ään. Se on yleisesti ottaen minusta vähän ongelmallista ja erityisesti se on Nesteen kohdalla. Ei olisi pitänyt tätä rajaa pudottaa alle 50:n Nesteenkään kohdalta, se on meidän käsityksemme. Ja toinen liittyy tietysti Postin tulevaisuuteen, niin että ensin pitäisi ratkaista se, minkälaisen Postin Suomi ja kansalaiset tarvitsevat, ja sitten pohtia, tarvitaanko jotakin pörssilistautumista, jos ylimalkaan tarvitaan, ja mikä on se Postin kehittämisen tulevaisuus. Näinpäin tätäkin asiaa olisi pitänyt ja kannattaisi hoitaa, joten siis halusin vain muistuttaa tästä omistajapolitiikan ja strategisten yhtiöiden tärkeydestä meidän huoltovarmuuden ja yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta. Ja sanotaan nyt yleisesti vielä Talvivaaraan liittyen: Tämä on tietysti monella tapaa ongelmallinen asia, mutta jos me joudumme siihen tilanteeseen, että kaivos loppuu, niin tuhat työpaikkaa plus tuhat työpaikkaa välillisesti — ei näillä pikkutempuilla niille ihmisille pystytä työtä järjestämään. Täytyy sitten lähteä siitä, että siellä on iso työttömyys ja sinne ei synny korvaavia työpaikkoja nopealla aikataululla, vaikka kuinka halutaan. Ja totta kai pitää pyrkiä siihen, että tehdään suunnitelma näitten ihmisten uudelleenkouluttamiseen ja työllistämiseen, mutta pitää nähdä myös nämä tosiasiat, että 2 000 ihmisen uuden työpaikan löytäminen Kainuusta ei ole vain tämmöinen napsautus, että yhteiskunta panee 144 miljoonaa siihen tarkoitukseen. Mutta kuitenkin minä halusin puhua myöskin näitten työntekijöiden puolesta, että tämä aika, mikä tässä nyt on vielä järjestetty, antaa tilaa myös näille ihmisille etsiä sitä uutta polkua ja uutta työtä, jos tilanne menee sitten siihen, että tämä joudutaan ajamaan alas. Että kannattaa tämäkin näkökohta pitää tässä mielessä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-06-21T20:22:36,2016-06-21T20:27:07,Tarkistettu,1.1 2016_73_189,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä äskeisessä puheenvuorossa, edustaja Ihalaisen puheenvuorossa, oli paljon viisautta ja järkeä, ja kyllä minä toivon, että arvoisat hallituspuolueet nyt kuuntelisivat edustaja Ihalaisen sanomaa niin pitkäaikaistyöttömyydestä kuin siitäkin, miten voi olla mahdollista, että tässä tilanteessa nuorisotakuu ajetaan alas. Miten se voi olla mahdollista? Minä en kerta kaikkiaan voi tätä ymmärtää. Ja täällä sanotaan aina, niin kuin jälleen kerran, tänään viimeksi perussuomalaisten toimesta, että ettekö te nyt ymmärrä, kun rahaa ei vain ole, eikä muka sitten sitä myötä ole vaihtoehtoja. Politiikka on arvovalintojen tekemistä ja linjavalintoja. Kyllä tällä hallituksella riittää rahaa muun muassa miljoonaperintöjen verojen keventämiseen, sillä riittää rahaa autoveron laskemiseen, mutta sitten kun puhutaan vaikkapa työttömyyden hoidosta, silloin on rahat auttamattomasti loppu, leikataan työllisyysmäärärahaa ja vaarannetaan kasvu, sitä kautta huono kehä pyörimään. Eli arvovalinnoista on kysymys politiikassa, ja siksipä toivoisin, että täällä ei puhuttaisi senkaltaisesti, että koskaan ei ole vaihtoehtoja tai rahat on loppu, jos niitä kuitenkin johonkin toiseen toisaalla riittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-21T20:27:11,2016-06-21T20:28:38,Tarkistettu,1.1 2016_73_190,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Otan tässä nyt esille lisäta-lousarviosta vain yhden asiakokonaisuuden, joka koskee koko Pohjois-Suomea ja tietysti erityisesti Kainuuta, eli mitä tehdä Talvivaaran Terrafamen kaivoksen suhteen. Hallitus esittää lisätalousarviossaan lisärahoitusta — jälleen, nyt 144 miljoonaa euroa. Eihän tässä näin tietenkään pitänyt käydä. Tosiasia vain on, että kaivoksen jättäminen oman onnensa nojaan ei ole mahdollista. Jos — ja nyt sanon, että todennäköisesti ""kun"" — kaivoksen toiminta ajetaan alas, maksaa se joidenkin arvioiden mukaan ainakin noin 300 miljoonaa euroa. Sekä valtio että piensijoittajat tietysti tässä tapauksessa häviävät sijoituksensa korkojen kera. Tehtiinpä mitä tahansa, ympäristövastuista on huolehdittava: jätevedet on puhdistettava, jo pilaantuneet lähivesistöt on kunnostettava, sekä kipsisakka- että jätevesialtaat on hoidettava loppuun saakka. Kainuun kaivosjättihän kaatui valtion syliin nikkelin maailmanmarkkinahinnan romahduksen, ympäristöongelmien kriisin sekä kaivoksella valitun teknologian, bioliuotusmenetelmän, toimimattomuuden yhdistelmään. Rahoitusriski on ollut merkittävä jo pitkään. Yksityisiä investoijia ei kaivoksen pelastajiksi ole löytynyt, ei ennen eikä jälkeen Nuasjärven purkuputken ympäristöluvasta saadun päätöksen. Siispä valtio maksaa. Paljon puhutun purkuputken ympäristölupapäätöksen perusteluissa todetaan mainitsemani huomattavat epävarmuustekijät luvan määräaikaisuuden syyksi. Päästörajojen laskemisen perusteluksi todetaan, että purkuvesien kohdevesistöt eivät kestäisi enempää. Todetaan vielä sekin, että purkuvesissä ei saa olla nikkeliä, kadmiumia ja elohopeaa. Siksipä vesi pitää puhdistaa nykyistä paremmin prosessin alkupäässä. Tarvitaan siis investointeja jätevesien puhdistukseen ja vesitaseen hallintaan joka tapauksessa, kaikissa vaihtoehdoissa. On varmasti oikein, että kaikista kaivoksen aiheuttamista murheista huolimatta valtion varoista rahoittamalla on reilusti annettu mahdollisuus jopa moneen kertaan asioiden korjaamiseen. Kaivoksella on varmasti yritetty moneen otteeseen priimaa tehdä, jos toki suttakin on väliin syntynyt, aika isoakin sellaista. Nykytiedon valossa näyttää vain entistä vahvemmin siltä, ettei muutosta parempaan pitkällä tähtäimellä voi odottaa. Talvivaaran Terrafamen rahoittaminen Kainuun alueen työllisyyden nimissä sadoilla miljoonilla euroilla ei voi jatkua, ellei markkinaehtoinen toiminta kaivoksella ota sujuakseen, ympäristöongelmat ratketakseen ja prosessi toimiakseen kaikissa kainuulaisissa olosuhteissa. Jos vähän suhteuttaa asioita: Energiaviraston mukaan tuulivoimaa oli alkuvuodesta 2016 tuettu valtion varoin yhteensä noin 226 miljoonalla eurolla syöttötariffin alusta lukien. On saatu haluttua vastinettakin eli sähköä ja lisäkapasiteettia uusiutuvan energian markkinoille. Tämä tukimuotohan loppuu. Uusi, ehkäpä oikeudenmukaisempi, uusiutuvan energian tukijärjestelmä on tekeillä. Talvivaaraan puolestaan on tähän mennessä laitettu yhteensä yli 500 miljoonaa euroa valtion kassasta, mukaan lukien Finnveran ja Solidiumin kautta mennyt rahoitus. Vuosi sitten eduskunta lisärahoitti kaivosta 100 miljoonalla eurolla, syksyllä vielä 209 miljoonalla eurolla lisää, ja tänä keväänäkin on jo 38,5 miljoonaa euroa pulitettu. Tätä menoa kassasta on todella tulossa pohjaton. On toki saatu paljon työtä, verotulojakin, yksi iso konkurssi ja ympäristöongelmia. Ei näin voida jatkaa vuodesta toiseen. Nyt on aika katsoa peiliin ja suunnata lisärahoitus oikein. Ei siis loppumattomaan ongelmia ja riskejä sisältävän kaivostoiminnan tekohengitykseen vaan hallitun alasajon välttämättömiin ja vastuullisiin toimiin. Siinäkin on edessä vuosien työ. Ei toimeliaisuus kaivoksella missään vaihtoehdossa pysähdy kuin seinään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-06-21T20:28:41,2016-06-21T20:33:53,Tarkistettu,1.1 2016_73_191,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulla ei ole tapanani puuttua vanhoihin asioihin, mutta nyt pitää palata vähän ajassa taaksepäin, kun miettii tätä pitkäaikaistyöttömyyden hoitoa. 90-luvun laman aikana Suomi oli todella polvillaan ja meillä oli lähes puoli miljoonaa työtöntä työnhakijaa tässä maassa. Kun muistaa, mitä Lipposen ensimmäinen hallitus, missä vasemmistoliitto oli mukana, teki, niin se lähti työllistämään erittäin paljon ja antoi määrärahat siihen, että työttömyyttä lähdetään katkaisemaan valtion määrärahoilla. Tehtiin sitä työtä. Minä itse olin silloin pääluottamusmiehenä, kiersin työmaita. Niitä meni Varkauden kaupungissakin satoja vuosittain läpi, kun hoidin niiden asioita. Parasta, mitä siellä sai vastaukseksi, oli, että se oli paras keino ylläpitää työkuntoa, ylläpitää ammattitaitoa, että niistä joku huolehti ja katsoi sen perään, että niillä on työllä mahdollisuus ansaita oma toimeentulonsa ja elantonsa ja sosiaaliturvansa. Nyt kun katsoo nykyisen Sipilän hallituksen toimenpiteitä, niin on tullut jotenkin semmoinen kuva, että tämä pitkäaikaistyöttömyys on semmoinen, mitä ei haluta kunnolla hoitaa. Ollaan tämmöisessä innovaatio- ja digihuumassa, että tästä vain puhutaan, että tällä saadaan se työllisyys nousuun ja nostettua työllisyysaste 72 prosenttiin. Mutta toisaalta näyttävät nämä pitkäaikaistyöttömien luvut olevan niin karmeita, ettei se onnistu. Sen takia olen todella pahoillani ja minusta on todella huono asia, ettei hallitus panosta tähän pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon ja lisää näitä määrärahoja, joilla annetaan ihmisille työsuhde ja mahdollisuus hankkia toimeentulonsa työllä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-06-21T20:33:54,2016-06-21T20:35:44,Tarkistettu,1.1 2016_73_192,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vastaan vihreille ja minulle esitettyihin kysymyksiin. Kunnioitettu edustaja Juhantalo kysyi, onko vihreillä miestä ja naista myöntää virheensä, jos nikkelin maailmanmarkkinahinta nousee. Edustaja Harakka sanoi jo aikaisemmin, että ketään ei varmaan yllätä, että vihreät vaativat kaivoksen alasajoa, ja edustaja Ihalainen korosti huolta kaivoksen alasajon työllisyysvaikutuksista. Vastaan kootusti. Ensinnäkin, myös vihreät ovat antaneet useita mahdollisuuksia Talvivaaran kaivoksen jatkolle. Olemme antaneet mahdollisuuden ja tahtoneet uskoa sekä Talvivaaraan että Terrafamen lupauksiin. Näin sen takia, että kuten arvostettu edustaja Ihalainen toi esiin, työllisyysvaikutukset ovat niin merkittäviä. Tämän takia myös vihreät ovat tässä prosessin aikana antaneet mahdollisuuksia ja tahtoneet uskoa näihin lupauksiin. Mutta koska tähän päiväänkään mennessä ei ole varmuutta kaivoksen juridisesta perustasta, ympäristövastuiden hoitamisesta, yksityisestä rahasta ja prosessien toimivuudesta, näin ei voi jatkaa kerta toisensa jälkeen. Kaivoksen rahoittaminen hamaan tappiin asti johtaa siihen, että kaivoksen ylläpitäminen muodostuu päivä päivältä yhä kalliimmaksi ja kaikki nämä vähät rahat ovat pois niistä rahoista, joita pitäisi antaa sinne Kainuun työllisyyden, elinkeinorakenteen tukemiseen, välttämättömien ympäristövastuiden hoitamiseen, ihmisen ja luonnon auttamiseen Kainuussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-06-21T20:35:44,2016-06-21T20:37:58,Tarkistettu,1.1 2016_73_193,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin pienituloisten kulutuksesta ja veroratkaisuista. Tässä yhteydessä, vaikka tämä keskustelu varmaan käydään julkisen talouden suunnitelman yhteydessä seikkaperäisemmin, tahdon tuoda esiin sen, että kilpailukykysopimushan iskee kovimmin pienituloisiin palkansaajiin. Julkisen sektorin työntekijät menettävät ison osan lomarahoistaan. Edustaja Andersson esitti täällä taannoin hätkähdyttävän laskelman siitä, että Tilastokeskuksen mukaan lähihoitajan ansiotaso laskisi jopa 130 euroa kuukaudessa ja konkreettisesti tuntipalkka laskee tuntipalkkaisella kaupan ja majoitusalan väellä. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että nämä suunnitellut veronalennukset suunnattaisiin pieni- ja keskituloisille. Siitä emme ole saaneet hallitukselta vielä mitään vakuutta, mutta tässä vetoan edustaja Lintilän jo aiemmin esittämään kannanottoon. Toinen seikka, joka liittyy työttömyyteen ja pitkäaikaistyöttömyyteen: Viittasin 90-luvun kokemuksiin. Taloustieteessä on sellainen termi kuin ""hystereesi"". Se kertoo juuri siitä, että talouskasvu ja työllisyys kulkevat eritahtisesti. Kun vuonna 91 työttömyys ylitti 10 prosenttia, niin vasta seitsemän vuotta myöhemmin, jotka olivat aivan ennennäkemättömän Nokian kasvun aikaa, työttömyys laski takaisin alle edes tuon 10 prosentin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että työllisyys kohenee ja työttömyys laskee paljon sen jälkeen, kun talous itsessään on saatu jo liikkeelle. Sen takia ei ole mahdollista toivoa, että talouskasvu ratkaisee työttömyysongelman, vaan työttömyysongelma vaatii aktiivista panostusta tässä ja nyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-06-21T20:38:01,2016-06-21T20:39:55,Tarkistettu,1.1 2016_73_194,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp," Yhdyn siihen arvioon, mitä edustaja Ihalainen lausui. Saimme vieraillessamme Kainuussa sen käsityksen — siellä on pääasiassa nuorta ja hyvin työhön motivoitunutta henkilöä — että jos kaivos lopetettaisiin, se olisi menetys Kainuulle sen vuoksi, että siellä olevan käsityksen mukaan heistä suurin osa sijoittuisi etelään ja olisi poissa Kainuun tehokkailta markkinoilta. Mitä tulee — siitä tässä eräs mainitsi — siihen, että ne rahat ovat pennilleen menneet sinne Terrafameen, niin aluetaloudellisten vaikutusten arviota ei ole tarkoin tehty, mutta se on tutkittu alustavasti, että Terrafamesta ulos menevät rahavirrat jakautuvat niin, että yritysveroina ja henkilöstön sivukuluina tulee alueelle arviolta noin 9 prosenttia ja kainuulaisten maksamia arvonlisäveroja ja muita veroja 11 prosenttia ja kainuulaisten kulutukseen jäisi 14 prosenttia yhtiöstä ulos menevästä rahasta. Siis kaikki ei ole mennyt turhuuteen, vaan siellä on hyödynnetty Kainuuta ja valtiota takaisin tuon verran näiden selvitysten mukaisesti. Mitä tulee siihen toiveeseen, että jos se on suljettu ja nikkelin hinta nousee nopeasti, sulkemisprosessi kestää 20—30 vuotta. Kaivoksen pinta-ala ja nikkeli- ja sinkkivarat ovat hyvin suuret, mutta ne ovat runsaalla pinta-alalla pitoisuudeltaan matalia. Jos kaivos tehokkaasti suljetaan, sen ylösajo tuntuu aivan käsittämättömän vaikealta — onko laisinkaan mahdollista? Sitä pitäisi pitää pystyssä, kunnes nämä ympäristöedellytykset, yksityinen raha ja (Puhemies koputtaa) nikkelin ja sinkin hinnannousu tukevat sen toimivuutta. Mikä... (Puhemies: Edustaja, nyt olisi jo aika täynnä! Haluatteko pöntössä jatkaa? — Ei.)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-06-21T20:39:57,2016-06-21T20:42:17,Tarkistettu,1.1 2016_73_195,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa osoitetaan 144 miljoonaa Terrafameen Talvivaaran kaivostoimintaan. Ongelmallista hallituksen esityksessä on se, että louhinta edelleen Talvivaarassa jatkuu, kun nyt jo viimeinkin olisi aika aloittaa hallittu alasajo. Alueella on 9 miljoonaa kuutiota jätevettä, joka sisältää raskasmetalleja ja sulfaattia. Hallitus antaa tämän lisärahoituksen vaatimatta kuitenkaan lisäinvestointeja vesienpuhdistusjärjestelmiin, jotka välttämättä tarvitaan. Hallitussa alasajossa toki otetaan talteen se nikkeli, mikä nykyisistä kasoista irtoaa, ja huolehditaan asianmukaisesti jätevesistä, jotta ne eivät uhkaa Kainuun luontoa eivätkä ihmisten terveyttä. Arvoisa puhemies! Haluan puhua vielä työllisyysmäärärahoista. Ensiksikin edustaja Ihalainen käytti erinomaisen puheenvuoron siitä, kuinka nuorisotakuu on ajettu alas, mikä on kestämätön ratkaisu. Nuorelle ihmiselle lyhytkin aika toimettomana voi olla vakava tie syrjäytymiseen, mutta toisaalta nuorilla on aina toivoa ja mahdollisuuksia. Jos nuori otetaan haltuun ja häntä autetaan, ojennetaan auttava käsi, niin koko hänen tulevaisuutensa voi olla pelastettu. Siksi tämä nuorisotakuu ja siihen osoitetut määrärahat ja työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ovat niin tärkeitä. Työllisyysmäärärahoja muutenkin olisi pitänyt lisätä jo nyt, sillä viime kesänä ne loppuivat kesken työvoimatoimistoista. Ensimmäiseksi loppuivat vammaisten tukityöllistämismäärärahat, mutta aloitteleville yrittäjillekin sanottiin, että ei ole starttirahaa. Eli yritysidean omaavat eivät voineet laittaa yritystä pystyyn, kun starttirahat olivat loppu. Lisää työllisyysmäärärahoja nyt, hallitus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-06-21T20:42:18,2016-06-21T20:44:26,Tarkistettu,1.1 2016_73_196,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Riippumatta siitä, millä määrällä optimismia nyt sitten suhtautuu näihin Talvivaaran kaivoksen tulevaisuudennäkymiin, pidän ehkä hiukan ihmeellisinä näitä puheita tämän pääomituksen käytöstä ja käyttötarkoituksesta, koska olen siinä ymmärryksessä, että riippumatta siitä, mikä kaivoksen kohtalo on, rahaa tarvitaan joka tapauksessa näihin ympäristöinvestointeihin, jotta saadaan tämä vesitase hallintaan, ja tarvitaan joka tapauksessa investointeja myöskin ympäristöturvallisuuden takaamiseksi. Silloin kun valtiovarainvaliokunnan elinkeinojaosto kävi paikan päällä vierailulla, niin heille kerrottiin myöskin, että myös alasajovaihtoehto edellyttää, että toiminta ensin ajetaan ylös. Eli tämän toiminnan jatkuminen on myöskin edellytys sille, että tätä alasajoa jossain vaiheessa voidaan hallitusti tehdä. Lyhyt kommentti myös edustaja Harakan esille nostamiin näkemyksiin, mitä tulee veroratkaisuihin: Vasemmistoliitto on painottanut, että mikäli halutaan elvyttää taloutta ja tukea kotimaista kysyntää tuloveron kevennyksillä, niin on äärimmäisen tärkeää, että nämä suunnataan silloin kaikille pienituloisille suomalaisille. Julkisinvestoinnit ovat taantumassa varmasti tehokkaampi elvytyskeino kuin veronalennukset, mutta mikäli tätä elvytystä halutaan tehdä nimenomaan verotuksen kautta, niin silloin pitää suunnata sellaisiin kansalaisiin, joiden kohdalla tämä ostovoimavaikutus on mahdollisimman suuri. Siksi olemme itse esittäneet, että tätä olisi syytä tehdä esimerkiksi kunnallisverotuksen perusvähennystä nostamalla, jolloin myöskin vältytään tilanteelta, jossa esimerkiksi eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen erotus kasvaa entuudestaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-21T20:44:26,2016-06-21T20:46:14,Tarkistettu,1.1 2016_73_197,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen täsmälleen samaa mieltä tästä verotuksen kohdentamisesta kuin edustaja Harakka edellä ja siksi halusin vielä käyttää tämän puheenvuoron, koska äsken, kun puhuimme ostovoimasta, painotin juuri sitä, että nimenomaisesti pieni- ja keskituloiset ovat tässä hyvin tärkeä osa väestöstämme. Heillä on tarpeeksi vaikeaa jo nyt, vaikeat ajat, huolta huomisesta, monia leikkauksia kohdistuu sinne, niin että siksi on todella tärkeää, että nimenomaisesti näissä veroratkaisuissa huomioidaan pieni- ja keskituloiset. Puhemies! Haluan myös tässä yhteydessä nostaa esiin sen, mistä sosialidemokraatit ovat täällä pitkään huolta kantaneet ja mihin moneen kertaan myös hallituspuolueilta vastausta kysyneet, tekoja vaatineet, ja se on luonnollisesti tämä eläkkeensaajien verokohtelu. Eli toisin kuin vaalien alla hallituspuolueet ja erityisesti kokoomus lupasivat, hallitus eriarvoisti eläkkeensaajien verotuksen suhteessa palkansaajiin. Tämä on suuri vääryys, se on lupauksen pettämistä ja myös ostovoiman kannalta, eläkkeensaajien elämän kannalta hyvin tärkeä, merkittävä kysymys. Kyllä aika moni eläkkeensaaja on tätä tullut minulle ihmettelemään, kun olen liikkunut eri puolilla Suomea ja Pirkanmaata ja keskustellut näistä asioista. Siksipä minusta on hyvin välttämätöntä se, että kun tehdään näitä mahdollisia veronkevennyksiä, toivottavasti pieni- ja keskituloisille, niin samaan aikaan korjataan kerta kaikkiaan tämä hallituksen tekemä virhe ja tämä veroero korjataan. Tässähän on sellainen vähän eriskummallinenkin tausta, että ensin vaaleissa luvattiin toista, sitten tehtiin toista, nimenomaan kokoomusministerin toimesta, sen jälkeen kokoomusedustajat pistivät tiedotetta, että tämä on väärin, tämä pitää korjata — eli korjata juuri se asia, minkä he itse olivat juuri hyväksyneet. Nyt kun kokoomus itsekin tätä on vaatinut, niin kyllä minä toivon sitten näyttöjä myös siitä, että hallitus lähtee toimimaan tällä saralla ja korjaa tämän vääryyden.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-21T20:46:15,2016-06-21T20:48:21,Tarkistettu,1.1 2016_73_198,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa aikaisemmassa koontipuheenvuorossani unohtui vielä mainita edustaja Juhantalolle tästä nikkelin maailmanmarkkinahinnasta. Yleinen arvio on se, että jos nikkelin maailmanmarkkinahinta lähentelee tuota 12 000:ta dollaria per tonni, niin siinä vaiheessa myös arvometallien osalta kysyntä ja tarjonta markkinoilla johtavat siihen, että varastoissa olevat nikkelivarannot tuodaan taas markkinoille. Se taas puskee sitä hintaa alaspäin uudestaan, ja siinä, vaikka toki saadaan sinkistä lisätuloja kattamaan näitä tappioita, sinkin ja koboltin myynnillä sitä kokonaisvaikutusta ei saada taittumaan siten, että kassavirta saataisiin positiiviseksi, ja tämä on se iso ongelma tässä asiassa. Edustaja Andersson toi esiin sen ajatuksen, mitä Terrafame on pitänyt esillä, että kun ajetaan ylös, niin mahdollista on alasajaminen. Sehän perustuu siihen ajatukseen, että louhinta lisää haihduntaa, ja ongelma tässä on se, että näin on sanottu myös aikaisemmin. Näin on sanottu aikaisemmin, mutta miten me voimme olla vakuuttuneita siitä — koska tämä ei ole toiminut aikaisemmin — että se toimisi nyt sitten?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-06-21T20:48:21,2016-06-21T20:49:38,Tarkistettu,1.1 2016_73_199,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa edustaja Juhantalo, haluan lyhyesti kommentoida asioita, joita otitte esille, joista ensimmäisenä mieleeni tulee tuo prosessi, tuo menetelmä, mitä Terrafamen Talvivaaran kaivoksella käytetään. Sehän on bioliuotusmenetelmä. Kuulimme tässä salissa jo aiemmin myös edustaja Korhosen vakuutteluja siitä, että nyt tuo menetelmä toimii erinomaisesti. Minusta on hieman myöhäistä todeta se nyt vuonna 2016, kun prosessi on alkanut jo vuonna 2007 ja 2008. Kaivosalan ammattilaisilta itseltään olen selvittänyt, mihin tuo menetelmä on tarkoitettu. Sehän on tarkoitettu lämpimiin, kuiviin ilmasto-olosuhteisiin. No, sellaiset eivät vallitse Kainuussa tänäkään vuonna. Siellä on viileä, kostea ilmasto niin kuin koko Suomessa. Olemme tietenkin saaneet aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjois-Suomeen. Olemme tietenkin saaneet verovaroja vastineeksi niistä panostuksista, mitä valtion varoin on Talvivaaraan ja Terrafameen tehty. Kyllä minua kansanedustajana ja erityisesti pohjoisen kansanedustajana huolettaa Kainuun työllisyys ja tulevaisuus, jos ja kun kaivos todennäköisesti alas ajetaan. Mutta kyllä minua myös vastuullisena kansanedustajana huolettaa se kysymys, onko valtion tehtävä toimia riskisijoittajana, riskirahoittajana, hankkeessa, jossa koko tulevaisuus pitkälti pohjaa siihen uskoon ja toivoon ja kaivosalan markkinapuheisiin, että kyllä se nikkelin maailmanmarkkina sieltä hoituu ja kaikki muukin hoituu, kun ajan kanssa odotellaan. Siihen meillä ei ole varaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-06-21T20:49:39,2016-06-21T20:51:30,Tarkistettu,1.1 2016_73_200,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen edustaja Harakan kanssa siitä samaa mieltä, että tässä kiky-sopimuksessa julkisen puolen työntekijät joutuvat enemmän maksumiehiksi, kun heillä tulee näitä palkansaajien työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksuja enemmän ja sitten heillä on tämä lomarahojen leikkaus, joka tapahtuu myös sillä lailla, vaikka olisi samanpituiset lomat kuin yksityisellä. Mutta näin ovat palkansaajajärjestöt ja työnantajajärjestöt neuvotelleet. Itse eräässä tapaamisessa sanoin, että jos tämä tulisi eduskuntaan, niin ei se varmaan menisi perustuslakivaliokunnasta läpi. No, minua katsottiin vähän, että mitähän tuokin höpisee. Mutta siitä olen täysin samaa mieltä. Toisaalta sitten STTK on omissa tiedotteissaan, kuten SAK:kin, uskonut tämän paketin työllisyysvaikutuksiin ja ostovoiman paranemiseen. Hehän uskovat reippaasti enemmän niihin uusiin työpaikkoihin, mitä tästä syntyy, kuin hallitus. Toivoa sopii ja peräänkuuluttaa sitä, että näin myös tapahtuu. Se on meidän jokaisen vilpitön tahto, jotta me saamme sitä ostovoimaa paremmaksi. Varmaan edustaja Zyskowicz ottaa kantaa. Tässä kovasti tuotiin kokoomuksen eläkkeensaajien verotuksen virheen korjaamista. No, minä en ainakaan perussuomalaisena voi vastata tähän virheeseen, kun olemme ensimmäistä kertaa hallituksessa, mutta sen voin sanoa, että eläkkeensaajien verotusta ei ole kiristetty. Se on täällä moneen kertaan käyty läpi. Sitten olisi vielä: Katsoin eilisiltä STTK:n nettisivuilta, että ovat haastatelleet Jari Lindströmiä itsensätyöllistäjistä ja tästä välistä, että välillä voi olla itsensätyöllistäjä ja välillä voi olla työtön, ja tässä tulee juuri tämä tilanne, että hän lupaa, että näihin maksukatkoksiin tulee loppu. Sehän on ollut ongelma, että on joutunut miettimään, että kannattaako lähteä vaikka hetkeksi aikaa yrittäjäksi, jos nämä kaikki etuudet katkeavat. Tämä on tosi hieno uudistus. Hän ilmoittaa, että eniten hän saa palautetta siitä, että etuuksien maksatukseen tulee katkoksia, niin että oikein hyvä uudistus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-06-21T20:51:31,2016-06-21T20:53:37,Tarkistettu,1.1 2016_73_201,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työministeri Lindströmin lupaukset kyllä jäävät tyhjiksi puheiksi niin kauan kuin mitään mallia ei ole hallituksen puolelta esitetty siitä, miten itsensätyöllistäjät sitten konkreettisesti saadaan sosiaaliturvan piiriin. Ja tästä näkökulmasta juuri ihmettelen sitä, miksi itsensätyöllistäjät juuri oli rajattu pois tästä perustulokokeilusta ja hallitus esittää, että pelkästään pitkäaikaistyöttömät otettaisiin perustulokokeiluun. Siinä ei ole tässä työllisyystilanteessa kyllä yhtään mitään järkeä, jos ihan oikeasti halutaan työllisyyslukuja paremmiksi ja saada aitoja tuloksia tästä perustulokokeilusta. Mutta vielä tästä hallituksen veropolitiikasta. Täytyy ihmetellä kyllä sitä, että kun hallitus ei tosiaan käytä veroelementtiä sillä tavalla, että pienennettäisiin eriarvoisuutta, eikä hallitus tee mitään vaikutusarviointeja siitä, miten hallituksen eri toimenpiteet vaikuttavat eri ihmisryhmiin, niin tämähän on se, mistä esimerkiksi talouden arviointineuvosto hallitusta kritisoi viime syksynä. Tässäkin olemme edelleen jääneet odottamaan niitä toimenpiteitä, millä parannettaisiin kaikkein pienituloisimpien asemaa. Millään ei voi puolustaa sitä argumenttia, että aina toistuvasti leikataan niiltä, jotka ovat sosiaalietuuksien varassa, eikä kevennetä heidän verotustaan — että se on se elementti, jonka hallitus jättää tekemättä. Sen sijaan hallitus vain leikkaa niiltä, jotka ovat etuuksien varassa, ja syöksee heitä yhä syvemmälle köyhyyteen. Se on tämmöistä epäinhimillistä, epäoikeudenmukaista politiikkaa, mitä ei voi mitenkään puolustella. Jos te olisitte tehneet toisenlaisia veroratkaisuja, niin te olisitte voineet parantaa myös näiden ihmisten asemaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-06-21T20:53:38,2016-06-21T20:55:25,Tarkistettu,1.1 2016_73_202,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp," Rouva puhemies! Bioliotusmenetelmä on ainoa, joka on käytettävissä näin laihassa malmipitoisuudessa, ei normaali kaivostoiminta. Mitä tulee bioliotusmenetelmän toimivuuteen, että se toimii muka ainoastaan kuivissa mutta ei märissä olosuhteissa, teoria on teoria ja käytäntö on käytäntö, koska 15 kuukaudessa puolet primäärikasojen nikkelistä on liuennut, ja se on myytävissä olevaa tavaraa. Teoria näyttää toista, mutta käytäntö toista. Edustaja Andersson muistaa aivan oikein: pitää tehokkaasti louhia, jotta primäärikasoja saadaan. Vanhojen kasojen, jotka ovat kivettyneitä, jyrsiminen uudelleen toimintaan on hitaampaa. Valitettavasti vanhasta Talvivaarasta annettiin väärää informaatiota ja lupaukset siellä pettivät ja kasat päätyivät kivettymään. Se on suuri vahinko, ja niistä on suuri vaiva ottaa nyt uudelleen jyrsimällä nikkeli pois. Mutta tämä menetelmä näyttää toimivan siellä, ja minä uskon sieltä saatuja selvityksiä. Mitä tulee edustaja Harakan vastalauseisiin, ne ovat ymmärrettäviä, mutta eivät ristiriidassa laisinkaan sen yhteisen sanamuodon kanssa, jonka saatoimme saavuttaa. Emme menneet niin yksityiskohtaisiin vaatimuksiin, joita siellä kuulimme kyllä ja joita meille esitettiin. Minä ymmärrän niitä vastalauseita, ne eivät ole ollenkaan ristiriidassa meidän yhteisesti löydetyn mielipiteen kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-06-21T20:55:25,2016-06-21T20:57:17,Tarkistettu,1.1 2016_73_203,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Siinä, mitä edustaja Juhantalo sanoi, faktahan on kuitenkin se, että tämä vesitaseongelma on paisunut jatkuvasti, koko ajan. Ja kun katsotaan historiaa, aikaisemmin tämän louhinnan kautta ei ole onnistuttu siinä veden haihdutuksessa sillä tapaa kuten on toivottu. Mikä meidät vakuuttaa siitä, että nyt asia olisi toisin? Tämä on ehkä se pääkysymys. Terrafame Group Oy itsekin myöntää valiokuntakuulemisessa, että tässä bioliotuksessa on saatu positiivisia signaalivaikutuksia, positiivisia mittaustuloksia, mutta tämän pohjalta ei voi tehdä pitkälle meneviä arvioita. Etenkään kun louhinta kasvaa ja kaivos kulkee kohti täyttä kapasiteettia, ei voida vakuuttaa myöskään tästä asiasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-06-21T20:57:19,2016-06-21T20:58:15,Tarkistettu,1.1 2016_73_204,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oli kyllä hieno ja historiallinen hetki, kun hallituspuoluetta edustava jaoston puheenjohtaja antoi kiitoksen vastalauseelle ja suhtautui valiokunnassakin tähän jalosti. Tämä kuvaa sitä aitoa halua löytää yhteisiä ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen. Ja todellakin vastalauseemme, joka jatkaa tätä meidän johdonmukaista linjaamme, on se, että tästä kysymyksestä täytyy voida tehdä vastuullinen päätös parhaalla mahdollisella tiedolla. Ikävä kyllä meillä ei sitä parasta mahdollista tietoa ole, kuten ehkä tästä salikeskustelustakin ilmenee. Me ansaitsemme sen ja kainuulaiset ansaitsevat sen, jotta voisimme kantaa aitoa vastuuta tästä ratkaisusta nyt, kymmenien vuosien ja jopa satojen vuosien päästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-06-21T20:58:15,2016-06-21T20:59:13,Tarkistettu,1.1 2016_73_205,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti Talvivaaran kohdalla on vuosien painolasti, ja siitä käydään sellaista keskustelua, jota ei edes pitäisi eduskunnassa joutua käymään yksittäisen yhtiön toiminnasta. Me puhumme siitä, onko heidän tekniikkansa ylipäätään teoriassa mahdollista saada toimimaan niin, että se voi olla kaupallisesti pystyssä oleva kaivos, joka hoitaa lakisääteiset velvoitteensa. Vähän tulee mieleen se, että me emme ole edes päässeet siihen, voiko tämä kaivos ikinä olla edes markkinaehtoisesti kannattava, koska nikkelin maailmanmarkkinahinta ei ole koskaan ollut niin korkealla useita vuosia putkeen kuin se oli sen lyhyen piikin aikana viisi vuotta sitten, ja sitä he edelleen havittelevat pysyväksi nikkelin maailmanmarkkinahinnaksi tai jopa korkeampaa kuin mitä se silloin oli. Missään vaiheessa vesitaseita ei ole saatu kuntoon niin, että veden määrä alueella ei kasvaisi, vaan vesimäärä kasvaa koko ajan, vaikka nyt he sanovat, että se prosessi toimii vähän paremmin. Tämä on vähän rinnasteinen siihen kuin että Turun telakka olisi sanonut siitä Turun telakan tapauksesta, että ""me osaamme tehdä laivoja, (Puhemies koputtaa) jotka eivät uppoa, antakaa meille rahaa"". Se ei riitä markkinataloudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-21T20:59:14,2016-06-21T21:00:23,Tarkistettu,1.1 2016_73_206,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tästä bioliuotusmenetelmästä on kuitenkin todettava, että ei se nyt aivan optimaalisesti näissä kainuulaisissa olosuhteissa mene. Kun se sivutuotteena tuottaa sellaiset vesitaseongelmat ja jätevesimäärät, joita näyttää olevan hyvin hankala hallita, niin minun johtopäätökseni on, että ei kokonaisuutta voi toimivuudesta kehua eikä lopputuloksena silloin ainakaan ole se, että tätä pilottina Talvivaarassa, Terrafamessa alun perin kokeiltua menetelmää voisi hyvin toimivaksi kehua, saati tällaisiin vastaaviin olosuhteisiin missään muuallakaan suositella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-06-21T21:00:23,2016-06-21T21:01:10,Tarkistettu,1.1 2016_73_207,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee tähän moneen otteeseen tuotuun ajatukseen tästä riippumattomasta selvityksestä, niin ymmärrän senkin jalon tarkoituksen, mutta tosiasia on myös se, että ongelma ei ole se, että ei olisi erilaista tietoa, jonka voi pistää kirjoihin ja kansiin. Ja jos puhutaan tämmöisestä riippumattomasta selvityksestä, niin siitä saadaan helposti uusi riita, että mitä asioita on huomioitu, mitä asioita ei ole huomioitu, ja varmasti aika moni taho myös kyseenalaistaa monia eri asioita tämmöisessä selvityksessä. Tästä tulee mieleen, että kuka onkaan semmoinen taho, joka tämmöisen pystyy tekemään ja joka on täysin objektiivinen eikä minnekään suuntaan kallellaan. Että palataan helposti tähän lähtöpisteeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-06-21T21:01:13,2016-06-21T21:01:59,Tarkistettu,1.1 2016_73_208,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp," Niin, uskon, että meillä on tässä yhteisesti jaettu huoli siitä, voisiko kaivos olla kannattava ja mikä on se ympäristökuormituksen taso. Mutta kyllä, kuten jo aikaisemmin sanoin, mahdollisesti ulkomaiset toimijat ja asiantuntijat voisivat olla tässä se riippumaton taho. Ja tällä tiedon määrällä, kun itse kukin tuntuu olevan jollakin tavalla osallinen tai edunsaaja tästä kaivoksesta, meidän on todella, todella vaikea tehdä tästä vastuullista ratkaisua sillä tiedolla, jonka tämä päätös ansaitsee. Mutta vielä ihan tämän saman yhteistyön hengessä: haluan, että eduskunnan pöytäkirjoihin jää tästä oikea tieto, että se nikkelin hintapiikki oli noin 11 vuotta sitten, ja se oli aika hurja, ja ehkä kansalliseksi onnettomuudeksemme juuri samaan aikaan tuli tämä ajatus siitä, että Talvivaara-osakeyhtiö hyödyntäisi tätä aivan historiallista poikkeusta, (Puhemies koputtaa) joka ei jäänyt voimaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-06-21T21:02:02,2016-06-21T21:03:08,Tarkistettu,1.1 2016_73_209,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat! En ole yhtä hyvä asiantuntija bioliuotusmenetelmän toimivuudessa ja nikkelin hintakehityksessä kuin näköjään merkittävä osa keskusteluun osallistuvista kansanedustajista, mutta tulin tänne kommentoidakseni muutamia muita näkökohtia, jotka ovat tulleet tässä keskustelussa esiin. Ensinnäkin, edustaja Viitanen kovasti kaipasi yleisesti ihmisille ja erityisesti pieni- ja keskituloisille ihmisille lisää ostovoimaa. Kun näillä ihmisillä on ostovoimaa, he ostavat ja kauppa käy ja he pystyvät paremmin pitämään huolta perheestään ja kaikki menee parempaan suuntaan, ja toivottavasti ihmiset ovat taloudellisen ostovoiman vahvistumisen myötä sitten kaiken kaikkiaan paremmin voivia. Mutta, edustaja Viitanen, ei se ostovoima ole sellainen, joka tuolta jostain taivaasta näille ihmisille sataa. Eli jos te haluatte kaikkien ihmisten ostovoimaa vahvistaa ja erityisesti pieni- ja keskituloisten ihmisten ostovoimaa vahvistaa — kukapa meistä ei haluaisi — niin millä te pitkän päälle tämän kaiken rahoitatte? Se ainakin minulle jäi epäselväksi tuossa teidän puheenvuorossanne, tai teidän muutamassakin puheenvuorossanne, ja luulen, että perusvastauksenne eli rikkaiden verottaminen ei siihen riitä. Eli meidän pitää pystyä parantamaan meidän kilpailukykyämme, lisäämään meidän vientiämme, saamaan meidän bisnes toimimaan paremmin, tarjoamaan ihmisille työpaikkoja, ja sitä kautta sitten ihmisten ostovoima vahvistuu. Teidän ajattelunne johtaisi siihen, että me velkaannumme koko ajan lisää vielä sen päälle, mitä muutenkin velkaannumme — eikä tämä velka mihinkään katoa, sen maksavat sitten lapsemme ja heidän lapsensa. No, toinen teidän vahva näkemyksenne oli se, kun opetitte perussuomalaisille ja muille, että nämä päätökset ovat kaikki arvovalintoja. Totta kai näin voidaan sanoa. Eli te teitte viime hallituskaudella ministerinä ollessanne yhdessä meidän kokoomuslaisten ministereiden ja kansanedustajien kanssa merkittäviä arvovalintoja. Päätitte leikata lapsilisistä. Miksi? Miksi halusitte, edustaja Viitanen, leikata lapsilisistä? Miksi halusitte tehdä tällaisen arvovalinnan? Miksi halusitte leikata koulutuksesta, peruskouluilta, lukioilta, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta? Miksi? Mitä teillä on lapsiperheitä vastaan? Eli tällä yritän tietysti sanoa teille, että sen lisäksi, että voi tehdä mukavia arvovalintoja niin sanotusti, joutuu myös tekemään taloudellisesti vaikeina aikoina hankalia poliittisia päätöksiä. Te teitte hankalia poliittisia päätöksiä viime vaalikaudella, kun olitte hallitusvastuussa. Nyt oppositiossa te voitte vastustaa kaikkia ikäviä asioita ja kannattaa kaikkia hyviä asioita. Näin on hyvä. Kun valta välillä vaihtuu, niin kuin demokratiassa pitää, niin sitten tulevat nämä eri näkökulmat omakohtaisestikin tutuiksi. Mitä tulee tähän eläkeläisten verotukseen, niin te itse asiassa arvostelette sitä, että palkansaajien verotusta kevennettiin tämän vuoden alusta 450 miljoonalla eurolla ja tämä alennus kohdistui juuri pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin. Eläkeläisten verotusta ei kiristetty, vaan palkansaajien verotusta kevennettiin. Verotus tehtiin tällä mallilla, koska tällä tavoin haluttiin tukea työtä ja tehdä työnteosta entistä kannattavampaa ja poliittisesti koska hallituspuolue keskusta oli vaaliohjelmassaan asettanut tämän tavoitteeksi ja hallitusohjelmassa näin sovittiin. Kokoomuksen vaaliohjelmassa tavoitteena oli se, että veronkevennys olisi tehty tuloveroasteikkoon, jolloin se olisi koskenut sekä palkansaajia että eläkkeensaajia. Tähän veroeroon, joka näin on syntynyt, varmasti tullaan palaamaan, kun tehdään erilaisia veroratkaisuja. Se veroratkaisu, jonka hallitus on luvannut vastaantulona niin sanotulle kilpailukykysopimukselle, tulee kuitenkin koskemaan palkansaajia, koska sillä kompensoidaan sitä, että palkansaajien — ei eläkeläisten — maksut nousevat osana kilpailukykysopimusta. Vihreille, kuten edustaja Alanko-Kahiluodolle ja edustaja Aallolle, toteaisin, että te olette tosi hyviä vastustamaan kaikkia säästöjä ja kannattamaan kaikkia mahdollisia lisämenoja. Olen useamman kerran kysynyt täällä, että kun te väitätte, että teillä on kuitenkin vaihtoehto näille hallituksen säästöille, ja olette kertoneet, että vain pieni osa korjataan siten, että otetaan vähän enemmän velkaa ensi vuonna — ilmeisesti tänä vuonna ja ensi vuonna ainakin — kuin mitä hallitus on esittänyt, niin mitkä ovat ne loput tasapainottavat toimet, joita te vihreät kannatatte. Olen pyytänyt, että listaisitte vaikka kymmenen kaikkein suurinta yksittäistä säästökohdetta, joita te kannatatte. Ja olen antanut sen verran periksi, että sovitaan, että yhdeksän riittää, koska tämä kilometrikorvausten verollepano tai niiden pienentäminen on tähän saakka ollut teidän pysyvä lääkkeenne kaikkien lisämenojenne rahoittamiseen. Eli kun olen kysynyt tätä monilta vihreiltä saamatta vastauksia muutoin kuin viittauksia nettisivuilla oleviin julkaisuihin, niin kysyisin nyt vaikka edustaja Emma Karilta, jolta en ole aikaisemmin tätä asiaa kysynyt: Voisitteko te, edustaja Emma Kari, kertoa, mitkä ovat ne vaikkapa yhdeksän suurinta säästökohdetta, joista vihreät ovat valmiit tekemään säästöjä sen vastapainoksi, että te vastustatte ja torjutte kaikkia hallituksen esittämiä säästöjä mutta kaikkiin hyviin tarkoituksiin ehdotatte jatkuvasti lisää rahaa? Vai onko teillä piilossa joku tynnyri, jossa on kultaharkkoja tai ulkomaan valuuttaa tai kotimaan valuuttaa tai muuten iso kasa rahaa, millä kaikki rahoitetaan? Ja lopuksi, rouva puhemies, edustaja Harakalle kilpailukykysopimuksesta. Kilpailukykysopimuksessahan palkansaajat uhrautuvat työttömien hyväksi, koska palkansaajien etuja heikennetään, mutta yleisesti uskotaan, että kilpailukykysopimus parantaessaan suomalaisten yritysten kustannuskilpailukykyä tulee lisäämään työpaikkoja ja työtilaisuuksia työttömille. Mitä sitten tulee yksityiskohtiin, edustaja Harakka, minäkin olen sitä mieltä, että epäoikeudenmukaisella tavalla tässä järjestöjen sopimassa kilpailukykysopimuksessa julkisen sektorin työntekijät ja erityisesti julkisen sektorin naisvaltaiset alat joutuvat ylimääräisesti maksumiehiksi tämän määräaikaisen lomarahojen leikkauksen vuoksi. Jos hallitus tai kokoomus olisi itse päättänyt tästä kilpailukykysopimuksesta, niin sitä ei olisi tehty tällä tavoin, joka epäoikeudenmukaisella tavalla rasittaa juuri julkisen sektorin naisvaltaisia aloja, kuten sairaanhoitajia tai opettajia, mutta tämä oli se ratkaisu, johon palkansaajajärjestöt ja työnantajajärjestöt yhdessä päätyivät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-21T21:03:09,2016-06-21T21:11:28,Tarkistettu,1.1 2016_73_210,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Vastauspuheenvuoroja pyytäneet ovat kyllä pyytäneet näitä varsinaisiakin puheenvuoroja, eli käydään tätä listaa, nyt sitten puretaan sieltä päästä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_211,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz ei varmaankaan muista esimerkiksi viime hallitustaipaleelta, kun nimenomaisesti sosialidemokraatit halusivat kompensoida näitä lapsilisäleikkauksia, jotka sinänsä olivat huono asia, (Ben Zyskowicz: Miksi te ensin teitte ne?) tällä vähennyksellä, jonka saimme taistellen läpi (Ben Zyskowicz: Miksi teitte ensin ne leikkaukset?) huolimatta siitä, että kokoomus teki kaikkensa, ettei lapsiperheiden verotusta oltaisi (Ben Zyskowiczin välihuuto) tällä keinolla pystytty laskemaan. Kokoomus teki kaikkensa, mutta onneksi me onnistuimme tässä kamppailussa ja saimme sitten tämän läpi. Edustaja Zyskowicz oli täällä sitä mieltä, että se, että kokoomus vastoin kaikkia vaalilupauksia eläkkeensaajille eriarvoisti eläkkeensaajien verotuksen suhteessa palkansaajiin, on keskustan syy. Tämähän oli yksi niistä kolmesta kokoomuksen linjasta. Toinen linja oli se, että tämä on ihan oikein, mitä edustaja Arto Satonen täällä eräässä keskustelussa sanoi, ja kolmas linja oli se, että ""oho, tulipa tehtyä väärä päätös, mutta se on pikaisesti korjattava"", ja kyllä tässä aika monta tilaisuutta on jo ollut se korjata. Seuraava tilaisuus muuten tulee torstaina. Silloin me jälleen kerran äänestämme asiasta. Edustaja Zyskowicz varmasti mielellään äänestää SDP:n esityksen mukaisesti tässä, ja tuskin se keskusta teitä nyt kovasti siitä rankaisisi, jos näin tekisitte. Mitä tulee velkaan, edustaja Zyskowicz, täällä on jo aiemmin todettu se tosiasia, että velkaantuminen ei taitu, velkaantuminen kasvaa. Se kasvaa ensi vuonna tästä vuodesta, se kasvoi tänä vuonna viime vuodesta, ja se johtuu väärästä talouspolitiikasta. Kun työllisyyteen ei panosteta, ei synny työpaikkoja, ei tule verotuloja, ja sen takia velkaannutaan lisää. Tästä me olemme moneen kertaan varoittaneet. Millä rahoitamme? Meillä on tarkkaan laskettu vaihtoehtobudjetti. Me teemme reilumpaa veropolitiikkaa. Me nimenomaisesti laajentaisimme veropohjaa esimerkiksi aliverotettuun finanssisektoriin ja ottaisimme käyttöön (Puhemies koputtaa) verotuksen... — Puhemies! Siirryn puhujakorokkeelle. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) Niin, puhemies, tekisimme uusia veroratkaisuja muun muassa näiden kapitalisaatiosopimusten osalta, joihin liittyen muun muassa valtiovarainministeriö itse on juuri myöntänyt, että siellä on kyllä reikää, mitä tilkitä sitten tulevilla ratkaisuilla. Me tekisimme tällaisia uusia veroratkaisuja. Ja toki oikeudenmukaisuuden nimissä, jos kilpailukykysopimus vaatii palkansaajalta uhrautumista, kyllä minusta aika kohtuullista, edustaja Zyskowicz, on silloin se, että jos se pieni ihminen, palkansaaja, työtön, eläkkeensaaja, lapsiperhe, osallistuu talkoisiin, niin esimerkiksi sieltä pääomatulosta voidaan maltillisesti pari pinnaa lisää ottaa, voidaan miljoonaperintöjä hieman enemmän verottaa. Minusta tämä on oikeus ja kohtuus silloin, kun puhutaan siitä, että me kaikki olemme samassa veneessä. Puhemies! Tässä on niitä meidän reseptejämme. Me olemme esittäneet myös laajan joukon konkreettisia toimia, millä työllisyyttä voidaan parantaa. Ja kun työllisyys paranee, niin sitä kautta myös meidän taloutemme paranee ja sitä kautta meidän ei tarvitse ottaa niin paljon velkaa kuin esimerkiksi kokoomus tällä hetkellä ottaa. Mehän olemme usein kurkistaneet sitä velkakelloa tai velkaympyrää, josta näkee, että lähihistorian suurin velanottajahan on nimenomaan kokoomuspuolue. Että siinä suhteessa tietenkin edustaja Zyskowiczin terveiset oppositiolle menevät vähän väärään kohteeseen. SDP:n vaihtoehtobudjettihan ottaa 330 miljoonaa vähemmän velkaa kuin hallitus ottaa. Tosiaan tästä kaiken kaikkiaan lähdetään, eli tässä mennään. Mitä tulee sitten perussuomalaisiin, niin kyllä minä totean täällä, että kyllä se vastuu täytyy silloin, kun hallituksessa istutaan, kantaa myös omista teoista, niin siitä eläkkeensaa-jien verotuksestakin. Te olette sen hyväksyneet, että se palkansaajaan nähden eriarvoistetaan. Ihan samalla laillahan perussuomalaiset hyväksyivät bensaveron korotuksen ja sen, että autotallitkin pistetään energiatodistuksen piiriin, puhumattakaan nyt Kreikka-tukipaketeista. Että tällaistahan tämä välillä on. Tässä, puhemies, vähän vielä iltamyöhään lisäkeskustelua, ja kiitos edustaja Zyskowiczille siitä, kun annoitte mahdollisuuden avata näitä opposition vaihtoehtoja vähän laajemmalti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-21T21:11:39,2016-06-21T21:16:31,Tarkistettu,1.1 2016_73_212,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Zyskowiczilta on tainnut jäädä huomaamatta se, että eduskunnan työjärjestyksen mukaan tänään käsitellään valtion vuoden 2016 toista lisätalousarviota, valtion budjettia käsitellään toki sitten syksyllä. Huomenna toki voidaan keskustella sitten pidemmästä aikajänteestä vuoteen 2020 mennessä. Ymmärrän myös, että teillä on jonkin sortin fetissi näihin leikkauksiin. Mutta minä ymmärrän myös sen, että se varmaan perustuu siihen, että te ajattelette valtiontaloutta oman kukkaronne kautta — oman kukkaronne kautta. Jos te vähennätte omia menojanne, se ei vähennä teidän tulopohjaanne. Mutta ymmärrättekö te, edustaja Zyskowicz, että kun valtio vähentää menoja, se vähentää samalla myös tulojaan? Ymmärrättekö tämän? Jos makrotaloutta ruvetaan tekemään mikrotalouden lainalaisuuksilla, se on pelkkää puoskarointia, pelkkää puoskarointia, koska fakta on myös se, että kun valtio vähentää tuntuvasti menojaan, leikkaa näin paljon, verotulot vähentyvät, työttömyys kasvaa sekä työttömyyden aiheuttamat kustannukset kasvavat, sosiaaliturvamenot kasvavat. Syntyy negatiivinen kierre. En tiedä, oletteko huomannut, että talous kuitenkin perustuu kolmeen sektoriin. Siellä on yksityinen sektori, ulkomaan sektori ja julkinen sektori. Kuten Suomen Pankkikin toi esiin, vain se julkinen sektori tällä hetkellä pitää sitä pientä kasvun virettä yllä. Vienti ei vedä, yksityinen sektori ei kanna. Julkisen sektorin on tällä hetkellä toimittava. Jos te luotatte teidän rakenneuudistuksiinne, nyt pitäisi pitää se talouden moottori päällä, jotta päästään rakentamaan siltaa aikaan, jolloin ne rakenneuudistukset purevat. Koska muun muassa infrarakentaminen tehdään julkisin varoin, se kumuloituu myös yksityiselle sektorille. Nämä talouden sektorit ja vuorovaikutussuhteet on hyvä asia ottaa haltuun. Teillä on monia edustajia valtiovarainvaliokunnassa, siellä ovat monet asiantuntijat käyneet lausumassa. Niihin on hyvä tutustua, muun muassa VATTin arvioon siitä, kuinka paljon turhaan maksetaan yritystukia, (Puhemies koputtaa) verotukijärjestelmää hyödynnetään. Sinnekin voisi ne rakenneuudistukset ulottaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-06-21T21:16:32,2016-06-21T21:18:44,Tarkistettu,1.1 2016_73_213,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Viitaselle vastaan ensin, että te kerroitte, miten taistelitte vimmatusti kompensoidaksenne niitä lapsilisäleikkauksia, jotka ensin päätitte tehdä. Minun kysymykseni oli se, miksi päätitte tehdä. Miksi teitte tämmöisen arvovalinnan, vai oliko ehkä kyse siitä, että joudutaan tekemään ikäviäkin säästöjä? En sanonut, että veroratkaisu oli keskustan syy. Ei se ollut kenenkään syy. Sanoin vain, että vaaleissa eri puolueet esittelevät omia mallejaan verotuksen keventämiseksi ja hallitus sitten kompromissina tai yhdessä sopii, millä mallilla mennään eteenpäin. Edustaja Aalto, en saanut tälläkään kertaa vastausta, mutta meillä on kolme vuotta aikaa, niin että ajattelin jatkaa tätä kysymyksen esittämistä, (Touko Aalto: Fetissit on ihan hyviä!) jotta saan teiltä vastauksen. Eli vihreät ovat sanoneet, että teillä on vaihtoehto hallituksen säästöille, siis näille säästöille on olemassa vaihtoehtoiset säästöt, ja minä olen niitä kysynyt ja aion jatkossakin kysyä, kunnes esimerkiksi joku vihreisiin ihastunut toimittajakin huomaa, että ei teillä ole mitään vaihtoehtoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-21T21:18:45,2016-06-21T21:19:52,Tarkistettu,1.1 2016_73_214,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Aalto tässä hyvin toi esille, kysyntää lisäävän elvytyspolitiikan rahoitushan perustuu siihen ajatukseen, että se maksaa itsensä takaisin näiden kerrannaisvaikutusten kautta. Kuten totesin aikaisemmassa puheenvuorossani, niin kaikista tehokkain tapa varmistua siitä, että nämä kerrannaisvaikutukset ovat mahdollisimman suuria, on käyttää tätä rahaa julkisinvestointien määrän lisäämiseen. Toki on mahdollista elvyttää myöskin veronkevennyksillä, mutta silloin niitä veronkevennyksiä kannattaa suunnata pienituloisille, jolloin tämä ostovoiman vaikutus eli nämä kerrannaisvaikutukset ovat mahdollisimman suuria. Tähän perustuvat myöskin vasemmistoliiton veropoliittiset linjaukset. Mutta ihan yhtä lailla olisi mahdollista nytten sitten kysyä edustaja Zyskowiczilta, miten hallitus sitten aikoo rahoittaa niitä veronkevennyksiä, mitä hallitus on tekemässä, koska näissä teidän suunnitelmissanne näitä veronkevennyksiä tehdään ainoastaan, jotta kompensoitaisiin niitä ostovoimaa heikentäviä leikkauksia, joita tämä kilpailukykysopimus nyt tarkoittaa. Mutta kysyntää lisäävän tai edes elvyttävän politiikan näkökulmasta tällaisessa veroratkaisussa ei ole hirveästi järkeä, eli nyt käytetään mittava määrä rahaa ainoastaan kompensoimaan tehtyjä leikkauksia. Ja kun edustaja Zyskowicz kysyi, miksi palkansaajajärjestöt suostuvat näin epäoikeudenmukaiseen ratkaisuun julkisen sektorin työntekijöiden näkökulmasta, niin ne ovat tietenkin vertailleet kilpailukykysopimuksen vaikutuksia niihin vaikutuksiin, mitä pakkolaeilla olisi ollut julkisen sektorin työntekijöihin. Silloin kun näistä vielä keskusteltiin, niin todettiin, että kaikista kovimmin pakkolait olisivat iskeneet juurikin julkisella sektorilla työskenteleviin matalapalkkaisiin työntekijöihin, joten ei näkynyt kokoomuksen arvovalintaa kyllä siinä lakipaketissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-21T21:19:53,2016-06-21T21:21:45,Tarkistettu,1.1 2016_73_215,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On jotenkin hyvin kuvaavaa se, että kokoomuksen kansanedustajista ainoastaan yksi on läsnä tässä keskustelussa, ja hänkään ei halua keskustella tästä käsillä olevasta lisätalousarviosta vaan puheenvuorossa toisensa perään osoittaa kiinnostusta ainoastaan menneisiin vaalikausiin. Mutta haluan kuitenkin edustaja Zyskowiczille vastata omasta puolestani sen, että viime kaudella, kun vihreät oli hallituksessa, me ajoimme tuloeroa kaventavaa politiikkaa. Silloin kun me olimme hallituksessa, pienituloisille suunnattiin veronkevennyksiä ja kaikkein pienimpiä sosiaalietuuksia nostettiin ja tuloksena oli tuloerojen kaventuminen. Tällä vaalikaudella me olemme ajaneet oikeudenmukaisempaa veropolitiikkaa kuin istuva hallitus ja kritisoineet hallituksen vääriä leikkauksia, leikkauksia, jotka suuntautuvat pienituloisiin ja koulutukseen. Ja olemme vaihtoehtobudjetissamme osoittaneet, kuinka koulutusleikkaukset voitaisiin korvata pienentämällä ympäristölle haitallisia verotukia. Ja edelleen vuoden 2017 vaihtoehtobudjetissamme esitellään vahvemmin meidän vihreiden omia tavoitteita, meidän kärkihankkeitamme: jatketaan reilumpaa veropolitiikkaa ja koulutusleikkausten korvaamista ympäristölle haitallisten tukien karsimisella sekä aktiivisemmalla harmaan talouden torjunnalla kuin mitä hallitus tekee. Ja kun edustaja Zyskowicz kysyi, millä me vihreät rahoittaisimme meidän vaatimuksiamme, niin esimerkiksi pienituloisille vaatimamme kunnallisveron perusvähennyksen me rahoittaisimme siten, että kiristäisimme kevyemmin verotettujen osinkojen verotusta vastaavalla summalla. Elikkä tämä meidän toimenpiteemme olisi kustannusneutraali. Se on oikeudenmukaista veropolitiikkaa ja ihan pelkästään tahdon asia, edustaja Zyskowicz.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-06-21T21:21:46,2016-06-21T21:23:53,Tarkistettu,1.1 2016_73_216,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä jälleen epäuskoisena kuuntelen edustaja Zyskowiczin puheenvuoroja. Minä en edes muista, kuinka mones kerta tämä on, kun me olemme vastanneet näihin hänen väitteisiinsä, että meillä ei olisi vaihtoehtoa. Olemme käyneet nämä asiat läpi tosi monta kertaa vaihtoehtobudjetin yhteydessä, joka ikinen kerta, kun ollaan puhuttu lisätalousarvioista, ja no, tälläkin hetkellä, ja myös JTS:n käsittelyssä nämä ovat tulleet esille. Itse asiassa Ben Zyskowicz on kritisoinut vihreiden politiikkaa koskien ympäristölle haitallisia tukia. Tänään huomasin Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen eli VATTin tutkimuksen liittyen energiaveron palautuksiin. Kun edustaja Zyskowicz on väittänyt, että me olemme ikään kuin epärealistisia tässä meidän tavoitteessamme, niin VATT kirjoittaa näin: ""Valtio menettää vuosittain 200 miljoonaa euroa verotuloja saamatta rahoilleen vastinetta, sillä mikään ei osoita tuen parantaneen näiden yritysten kilpailukykyä. Lisäksi tuki on ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa."" Esimerkiksi tämmöinen tutkimus on semmoinen, jota meidän kaikkien kannattaisi käydä läpi, ja ennen kuin väittää, että vihreillä ei olisi vaihtoehtoa, niin pitäisi perehtyä myös tällaiseen tietoon pohjautuvaan päätöksentekoon. Tässä on teille hyvä vastaus muun muassa — 200 miljoonaa euroa, iso summa, tästä voidaan varmaan aloittaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-06-21T21:23:55,2016-06-21T21:25:39,Tarkistettu,1.1 2016_73_217,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Anderssonille vastaan, että vasemmistoliitto onkin rehellinen tässä valtiontalouden politiikassaan. Se vaaliohjelmassaan sanoi suoraan, että uskotte siihen, että otetaan lisää velkaa ja jossain vaiheessa sitten velat muuttuvat saataviksi. Minun kritiikkini on juuri se, että näin eivät tehneet esimerkiksi vihreät, näin eivät tehneet demarit. He nimenomaan vaaliohjelmassaan eivät lähteneet siitä, että otetaan lisää velkaa, toisin kuin vasemmistoliitto, joka on tässä suhteessa toiminut rehellisesti ja mielestäni reilusti. Edustaja Alanko-Kahiluoto, eivät nämä reilu veropolitiikka ja ympäristölle haitalliset verotuet ole mitään konkreettisia säästöjä. Mitä nämä ympäristölle haitalliset verotuet ovat, joista haluatte eroon — maataloustuetko? Äsken juuri Aalto vaati lisää rahaa maataloustukiin. (Ozan Yanar: 200 miljoonaa!) Uusiutuvan energian tuetko, niistäkö te haluatte eroon? Täällä konkreettisesti olette esittäneet lähinnä yksityislääkäreiden Kela-korvausten poistamista, ja kun työryhmä sitä esitti, niin Emma Karin johdolla te vimmatusti vastustitte tätä omaa ehdotustanne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-21T21:25:41,2016-06-21T21:26:45,Tarkistettu,1.1 2016_73_218,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"No niin, ketkäs täällä niitä vastauspuheenvuoroja nyt halusivat? Taisi olla useampi. Mistä aloitetaan? — Edustaja Aalto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_219,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Zyskowiczille tiedoksi: Menosopeutus ei tarkoita samaa kuin pelkät leikkaukset. Tässä teillä on pieni ajatusvirhe. Menosopeutusta voidaan tehdä monella eri tapaa. Leikkaukset ovat yksi osa niitä menosopeutuksia. Ja koulutusleikkausten korvaaminen toisilla leikkauksilla ei tarkoita sitä, että korvataan yksi yhteen kaikki hallituksen leikkaukset. (Ben Zyskowicz: Ahaa!) Tämä on hyvä tietää. Kuulen teidän puheenvuorojanne, ja tuntuu siltä, että hieman hämäräksi jää. Ja juuri aikaisemmassa puheenvuorossani, johon tämä vastauspuheenvuoron mitta ei riitä, kävin läpi sen ajatuksen, millä tapaa voidaan estää se negatiivinen talouden kierre, koska kokonaiskysynnän lasku tarkoittaa helposti työttömyyden kasvua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-06-21T21:26:50,2016-06-21T21:27:37,Tarkistettu,1.1 2016_73_220,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihailen edustaja Zyskowicziä, joka saapuu tänne erityiskommandon lailla paikalle silloin, kun mainitaan eläkeläisten verotuksen epäoikeudenmukaisuus suhteessa palkansaajiin. Mistä palkansaajien ja pieni- ja keskituloisten ostovoiman lisäys? Edustaja Zyskowicz esitti kysymyksen, johon hän 8 minuutin puheenvuorossaan kyllä itse jo vastasi. Minä esitin, kuten verojaoston puheenjohtaja Mika Lintilä, sen toiveen, että hallitus myöskin kompensoisi juuri niitä palkansaajia, jotka eniten kilpailukykysopimuksessa menettävät, eli pieni- ja keskituloisia. Mutta itse totesitte tuossa, että tämä veronalennus koskee nimenomaan palkansaajia, jolloin tämän päivän keskustelun uutinen on se, että se veroero entisestään siis kasvaa. (Ben Zyskowicz: Eihän se kasva!) Äsken lupasitte joitakin toimenpiteitä. Näihin lupauksiin olisi hyvä saada jotain konkreettista. Teillä on (Puhemies koputtaa) tilaisuus se esittää, mistä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-06-21T21:27:38,2016-06-21T21:28:44,Tarkistettu,1.1 2016_73_221,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp," Niin, oikeastaan minä voisin, puhemies, jatkaa tätä Harakan ihmettelyä siitä, että kyllä se vain niin on, että ensin petetään vaalilupaus sen suhteen, että eriarvoistetaan eläkkeensaajien verotus, ja sitten vieläpä sen jälkeen, kun ollaan itse vaadittu itseltä, että no, nytpä meidän on korjattava tämä meidän oma virheemme, ilmoitetaan, että ei, ei, me jatkamme samaa virhettä ja teemme vielä lisävirheen. Ja näinhän se ei voi olla. Aivan kuten täällä pääministeripuolueen verojaoston vastaava on sanonut, että palkansaajien veronkevennykset pitää kohdistaa pieni- ja keskituloisiin, olemme täsmälleen samaa mieltä siitä. Se on viisasta. Ja olemme muuten myös tehneet oman vaihtoehtomme vaihtoehtobudjetiksi, jossa nimenomaisesti pieni- ja keskituloiset, niin palkansaajat kuin eläkkeensaajatkin, maksaisivat vähemmän veroa kuin mitä hallitus esittää. Eli sinne suuntaan keveämpi verotus, sitten finanssisektoria, kapitalisaatiosopimuksia, veroparatiisien ehkäisytoimia — tätä kaikkea. Niillä sitten kerättäisiin puolestaan enemmän veroja ilman, että veroaste nousee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-21T21:28:45,2016-06-21T21:29:59,Tarkistettu,1.1 2016_73_222,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Pahoittelen, että äsken ehkä välihuutelin liikaa ja liian kuuluvasti, mutta meidän keskusteluamme kuvaa juuri tämä äskeinen tilanne, että edustaja Zyskowicz haukkui meidän talouspoliittista vaihtoehtoamme ja sitten, kun tuotiin ihan konkreettinen vastaus, siis 200 miljoonaa euroa — VATTin tutkimus suoraan eteen — hän ignoroi sen ihan täysin. Tämä on aivan käsittämätön tilanne. Ja sitten hän ei vastannut minun puheenvuorooni millään tavalla vaan alkoi viitata epämääräisesti muihin puheenvuoroihin ja sumuttaa tätä keskustelua. Vastatkaa, edustaja Zyskowicz, miltä tämä äskeinen puheenvuoroni kuulosti, haluan tietää. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-06-21T21:29:59,2016-06-21T21:30:49,Tarkistettu,1.1 2016_73_223,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Yanor, kiitos kysymästä. (Ozan Yanar: Yanar!) — Yanar. — Se kuulosti siltä, että te ette kertonut minulle, kun vihreillä on kuulemma vaihtoehto hallituksen säästöille, esimerkiksi yhdeksän suurinta säästökohdetta. Hallitus on tekemässä 4 000 miljoonan euron säästöt — 4 000 miljoonan euron säästöt — vuositasolla 2019. Ainoa konkreettinen säästö, jonka toistaiseksi olen teiltä huomannut, on tämä yksityislääkäreiden Kela-korvausten poistaminen. Mutta kun STM:n työryhmä esitti tämän teidän ehdottamanne säästön toteuttamista, niin edustaja Emma Karin johdolla te aloititte somessa vimmatun kampanjan tällaista hirvittävää, naisiin kohdistuvaa hallituksen leikkausta vastaan. Näin toimivat johdonmukaisesti vihreät. Tämä 200 miljoonaa ei ole säästö, se on ilmeisesti veronkorotus: kertokaa, mihin se kohdistuu. Voi olla, että se on hyvä, en pysty siihen ottamaan kantaa. Mutta tällainen yleinen ""ympäristölle haitalliset verotuet"" ei kerro vielä mitään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-21T21:30:51,2016-06-21T21:31:58,Tarkistettu,1.1 2016_73_224,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Otin tämän puheenvuoron, kun edustaja Viitanen halusi tuossa lopuksi sanoa, että pitää perussuomalaistenkin kantaa vastuuta. Omassa puheenvuorossanihan en puhunut siitä, että emme kantaisi vastuuta, ja ilomielin ilmoitan omasta ja perussuomalaisten puolesta muun muassa, että paskalakiin saatiin muutos, Yle-veroa vähennettiin pienituloisilta, takuueläkettä on korotettu ja omaishoidon tukea parannettu ja kunnille ei anneta lisätehtäviä ilman, että annetaan lisärahoitusta. Erittäin mielellämme kannamme vastuun näistä. Sitten sanoitte, että kantakaa vastuu veroratkaisusta. Totta kai kannamme vastuun siitä, että tuimme sitä, että työtuloverotusta kevennetään. En minä ole väittänyt, että jotenkin väistelemme tässä. Sitten te olette kovasti halunneet kertoa siitä, että te ottaisitte vaihtoehtobudjetissanne vähemmän velkaa, muistaakseni 335 miljoonaa. Te olette tämän vaihtoehtobudjettinne esitelleet syksyllä, ja minä katsoin muutama kuukausi sitten sellaisen ohjelman, missä edustaja Sanna Marin esitteli teidän maahanmuuttopoliittiset linjauksenne. Siellä oli ainakin parikymmentä erilaista toimenpidettä, ja toimittaja kysyi useamman kerran edustaja Marinilta, mitä tämä maksaa, ja Marin sanoi, että en tiedä, emme ole laskeneet. Toimittaja kysyi, että ettekö te ole budjetoineet tähän rahaa, että siellä on hirveän hyviä kotouttamistoimenpiteitä. Ja nyt minä haluaisin kysyä: onko teidän budjettinne sen takia pienempi, koska teillä ei ole mukana esimerkiksi näitä miljardikustannuksia, joita maahanmuuttoon menee? Haluaisin tietää, onko teidän laskelmanne päivitetty ja mistä ne löytyvät. Kun te puhutte siitä vastuun kantamisesta, niin älkää itse ottako täällä esille koko ajan, että te ette ole tehneet sitä ja tätä ja tuota ja nyt nykyinen hallitus tekee. SDP on ollut vuosikausia hallituksessa, ja kuten edustaja Zyskowicz toi esille, siellä on ollut lapsilisäleikkauksia ja paljon muutakin, niin että puhutaan realistisesti eikä laiteta sädekehää pään päälle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-06-21T21:31:59,2016-06-21T21:34:03,Tarkistettu,1.1 2016_73_225,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Emme todellakaan ole saaneet vielä hallitukselta sitä linjausta, millä tavalla nämä veronalennukset, sadat miljoonat, kohdennetaan. Sitä on kysytty edelliseltä valtiovarainministeri Stubbilta, ja varmaan se on ensimmäinen kysymys valtiovarainministeri Orpolle. Mutta jos ymmärsin edustaja Zyskowiczin puheenvuoron oikein, hän oli itse samaa mieltä kuin me ja verojaoston puheenjohtaja Lintilä siitä, että olisi oikeudenmukaista, että ne kohdentuisivat niihin, jotka eniten kärsivät, eli suomeksi sanoen pieni- ja keskituloisiin. Korjatkaa, jos olen väärässä. Kun tämä veroero nyt sitten eläkeläisten ja palkansaajien osalta edelleenkin kasvaa, lupailitte epämääräisesti tuolta pöntöstä 8 minuutin puheenvuorossanne, että tätä eroa jollakin tavalla tasoitetaan. Kertokaapa nyt meille konkreettisia toimia, joilla tätä epäoikeudenmukaisuutta aiotte tasoittaa, ja vastaavasti, mistä ne rahat sitten otetaan, kun valtio ilmeisestikin menettää verotuloja. Olette tässä naureskellut sitä, että onko tässä jollakin puolueella jokin kirstu tai kultapossu, jossa on jotain ylimääräistä rahaa — missä se teidän kultapossunne sitten on, jolla rahoitatte epämääräisesti eläkeläisille lupaamanne verohuojennukset? Missä tasossa puhutaan, paljonko, ja mikä tulee olemaan keskitasoisen eläkkeen-saajan verotus suhteessa saman ansaitsevaan palkansaajaan? SDP:n mallissa keskituloinen eläkeläinen olisi hyötynyt 250 euroa vuodessa. Pystyttekö te samaan, vai jääkö tämä jälleen kerran teidän toteutumattomien lupaustenne paksunevaan kirjaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-06-21T21:34:03,2016-06-21T21:35:56,Tarkistettu,1.1 2016_73_226,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En ihan ymmärrä nyt — oikeasti en ymmärrä — että jos tässä kilpailukykysopimuksessa palkansaa-jien veroluonteisia maksuja korotetaan ja hallituksen verovastaantulo kompensoi tämän palkansaajiin — siis ei eläkeläisiin — kohdistuvan verotuksen kiristymisen ja nollaa sen, niin kuin nyt tällä kattavuudella näyttäisi olevan asiantila, niin miten se leventää palkansaajien ja eläkkeensaajien verotuksen eroa. Tämän varmasti edustaja Viitanen, jolla on seuraava puheenvuoro, minulle ja muillekin selittää. Eli tämä nyt puheena oleva kilpailukykysopimuksen vastaantulona esillä ollut kompensaatio kohdistuu niihin, joille kilpailukykysopimus merkitsee verotuksen kiristymistä, eli palkansaajiin ja lähtökohtaisesti kaikkiin niihin palkansaajiin, joiden verotus myös kilpailukykysopimuksen osana kiristyy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-21T21:35:57,2016-06-21T21:37:04,Tarkistettu,1.1 2016_73_227,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Harakka tuossa aiemmin sanoi, meillehän ei ole toistaiseksi esitelty sitä, mitä hallitus aikoo tehdä. Mutta tietenkin me voimme myönteisesti suhtautua siihen edustaja Zyskowiczin äskeiseen lupaukseen, jonka voi tulkita tarkoittavan myös sitä, että olette samaa mieltä siitä, että pitää kohdistua pieni- ja keskituloisiin. Eikö niin? Se olisi hyvä asia. Ja samaan aikaan me voimme myönteisesti odottaa, että ehkäpä sieltä sitten tulee myös eläkkeensaajille hyvitystä, mutta nämä puheenvuorot, mitä hallituspuolueilta tähän mennessä on tullut, eivät anna mitään todistetta siitä, että näin olisi käymässä. Me emme missään tapauksessa hyväksy nykytilaa, emme hyväksy sitä, että tämä verotus eriarvoistettiin, ja tulemme torstaina tästä seuraavan kerran äänestämään. Seuraamme tarkkaan, mitä tapahtuu jatkossa, ja mikäli kokoomus tällä kertaa päättäisi olla johdonmukainen, myös itsensä kanssa, niin silloinhan nimenomaan toimittaisiin niin, että tämä veroero korjattaisiin välittömästi. Tähän mennessä on tullut tiedotetta tiedotteen perään, että väärin se meni mutta korjausta vaaditaan, ja koskaan, kun paikka tulee, sitä ei tullut: kehysriihessä oli paikka, nyt on paikka. Siis hyvänen aika, tehkää jotakin. Mutta sinänsä myönteisesti haluaisin yhteenvetää, että jäämme odottamaan mielenkiinnolla, mitä tapahtuu. Ja tietenkin tämä pieni- ja keskituloisten painotteisuus, mitä edustaja Zyskowicz saattaa tarkoittaa, on meille myönteinen asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-21T21:37:05,2016-06-21T21:38:34,Tarkistettu,1.1 2016_73_228,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kilpailukykysopimuksessa palkansaajien veroluontoiset maksut kiristyvät. Jos hallitus ei tekisi mitään verovastaantuloa kilpailukykysopimuksen solmimisen johdosta, niin silloin tapahtuisi tämän palkansaajien verotuksen kiristymisen kautta se ilmeisesti edustaja Viitasen mielestä oikeudenmukainen tilanne, että palkansaajien ja eläkkeensaajien veroero kaventuisi tai — nyt minulla ei ole siitä laskelmia — saattaisi jopa muodostua eläkkeensaajille edullisemmaksi. Hallitus ei kuitenkaan halua, että kilpailukykysopimuksen myötä palkansaajien verotus kiristyy, ja sen vuoksi hallitus on luvannut verovastaantulon, joka nyt näköpiirissä olevalla kattavuudella tarkoittaisi esillä olleiden laskelmien mukaan sitä, että tämä verovastaantulo, 415 miljoonaa euroa, kompensoisi sen veronkiristyksen palkansaajille, joka kilpailukykysopimuksesta seuraa. Näin ollen tämä verovastaantulo palkansaajille ei merkitse minkäänlaista lisäeroa palkansaajien ja eläkkeensaajien verotuksen välillä. Mitä sitten tulee siihen, keihin tämä verovastaantulo tulisi kohdentaa, siitähän hallitus tulee päättämään yksityiskohtaisemmin vasta päättäessään ensi vuoden verotuksesta syksyllä, mutta en ole sanonut, että se pitäisi kohdistaa pieni- ja keskituloisiin ainoastaan, vaan olen sanonut, että käsitykseni mukaan se tullaan kohdistamaan niihin, joihin myös tämä kilpailukykysopimuksen veronkiristys kohdistui, eli kaikkiin palkansaajiin. Ja mitä tulee siihen, että edustaja Viitanen ymmärsi minun luvanneen tässä suoraan joitain veronalennuksia jonnekin eläkkeensaajien kohdalle, en luvannut mielestäni, vaan sanoin, että varmasti tätäkin kysymystä tämän vaalikauden veroratkaisujen yhteydessä tarkastellaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-21T21:38:35,2016-06-21T21:40:44,Tarkistettu,1.1 2016_73_229,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli pakko juosta tuolta työhuoneelta tänne saliin, kun kuulin edustaja Meren puheenvuoron ja hän siinä selkeästi nyt oli ymmärtänyt jotakin väärin liittyen tähän SDP:n kotouttamisohjelmaan. SDP:hän julkaisi laajan ja syvällisen kotouttamisohjelman, jossa analysoitiin laajasti tätä tilannetta, missä me tällä hetkellä olemme, ja etsittiin yhteisiä ratkaisuja ja keinoja siihen, miten me tästä tilanteesta, jossa Suomeen on saapunut enemmän pakolaisia, enemmän turvapaikanhakijoita kuin aiemmin, nyt yhdessä selviämme. Me julkaisimme tänä keväänä kotouttamisohjelman, jossa etsimme näitä yhteisiä ratkaisuja, ja kun edustaja Meri kuitenkin ilmeisesti omassa puheenvuorossaan viittasi SDP:n vaihtoehtobudjettiin, joka on viime syksyltä, niin on näin, että siinä vaihtoehtobudjetissa ei keskitytty tähän kotouttamisohjelmaan, joka siis vasta tänä keväänä julkaistiin, mutta aivan selvää on se, että kotouttaminen vaatii rahaa, mutta se kannattaa tehdä, koska se panostus maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin ja kukaan meistä ei varmasti halua yhteiskunnassa kasautuvia ongelmia, joita väistämättä syntyy, jos kotoutumista ei kunnolla hoideta ja näistä ihmisistä oikeasti pidetä huolta ja haluta heitä osaksi tätä yhteiskuntaa integroida. Eli tästä oli kyse. En sitten ihan tarkkaan tiedä, mihin edustaja Meri viittasi, mutta on ihan selvää, että kotouttaminen maksaa, mutta se kyllä kannattaa tehdä, koska sitten siitä saamme tämän kulun moninkertaisesti takaisin myöhemmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-06-21T21:40:44,2016-06-21T21:42:24,Tarkistettu,1.1 2016_73_230,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koska edustaja Marin ei ollut täällä, niin kerron teille, että viittasin siihen, että edustaja Viitanen koko ajan kertoi, kuinka teidän vaihtoehtobudjettinne ottaa 335 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus, ja koska teidän maahanmuuttopoliittinen ja tämä kotouttamisohjelmanne on tullut myöhemmin ja siinä on toimenpiteitä, niin kuten toimittajakin teiltä siinä ohjelmassa kysyi, eivätkö nämä toimenpiteet maksa mitään, kysyin vain edustaja Viitaselta, onko nyt laskettu mukaan nämä kulut. Kotouttaminenhan ei tapahdu ilmaiseksi, eikä se seuraavana päivänä mitenkään tuloudu. Sanoin, että kun te puhutte tästä 335 miljoonasta, niin kertokaa ihmeessä, onko teillä nämä luvut päivitetty. Mielestäni en ymmärtänyt mitään väärin enkä ottanut kantaa siihen, kannattaako kotouttaminen, vaan siihen, että kotouttamistoimenpiteet maksavat. Tänä vuonnahan meillä ovat esimerkiksi maahanmuuton kustannukset miljardi euroa. Mietin nyt vain, ovatko teidän laskelmanne nyt ihan setissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-06-21T21:42:26,2016-06-21T21:43:26,Tarkistettu,1.1 2016_73_231,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Varmasti, jos olisitte sen ohjelman tarkkaan seurannut loppuun, siinäkin kerroin, että opposition vaihtoehtobudjetit ovat tietenkin ne vaihtoehdot, jotka ovat suhteessa hallituksen talousarvioesitykseen, hallituksen politiikkaan. Vaihtoehtobudjetti ei ole valtion talousarvioesitys, eli siinä kerrotaan vain ne vaihtoehdot. Mutta toki siinäkin vaihtoehtobudjetissa oli pohjalla jo ne kustannukset, mitä myös hallitus tänä vuonna osoittaa maahanmuutosta aiheutuviin kustannuksiin. Me olemme kaikki tässä tilanteessa yhdessä. Varmasti kukaan meistä ei ole toivonut niitä monia kriisejä, joita maailmalla on, ja siitä seuraavaa pakolaisten liikkumista ja tänne tuloa. Mutta tässä tilanteessa olemme, ja sen takia tämä tilanne pitää hoitaa. Hallitus on omalta osaltansa budjetoinut tähän rahaa, ja totta kai myös opposition vaihtoehtobudjettien pohjalla tämä raha siellä jo on. Tämä olisi varmasti selvinnyt, jos olisitte kuunnellut tuon ohjelman hyvin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-06-21T21:43:28,2016-06-21T21:44:28,Tarkistettu,1.1 2016_73_232,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä oikeastaan edellä kävi se ilmi, että luonnollisesti meidän vaihtoehtobudjettimme peilaavat aina hallituksen esitykseen. Meillähän on esimerkiksi jo tällekin vuodelle kotouttamiseen esitetty pieniä lisäsatsauksia. Mutta ennen kaikkea kaiken kaikkiaan tässä turvapaikkapolitiikassa me olemme hyvin vahvasti halunneet seurata sitä, mitkä ovat hallituksen arviot ja satsaukset ja muut, ja pidämme sitä tärkeänä, että ne ovat riittävät. Mutta meillä ei ole aina kaikista tilanteista parempaa tietoa kuin hallituksella. Niinpä olemme menneet peilaten koko ajan olemassa olevaan kehitykseen, mikä myös hallituksella muuttuu tietenkin, koska tilanne on radikaalisti erilainen. Mutta meillähän on vaihtoehtobudjetissa kyllä varattuna ja meillä tulee olemaan taas syksyllä varattuna suhteessa hallituksen esitykseen. Siinä mielessä minä olen hyvin tyytyväinen ja iloinen, koska me olemme pystyneet kaiken tämän osalta, minkä me olemme esittäneet, myös todentamaan, että meillä ei ole mitään ilmaa vaan nimenomaisesti lähdemme siitä, että työllistävämmällä linjalla, oikeudenmukaisemmalla verolinjalla, täsmätoimilla esimerkiksi viennin edistämiseen, (Puhemies koputtaa) yrittäjyyteen ja kaikkeen tähän me saamme paremman talouskasvun aikaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-21T21:44:31,2016-06-21T21:45:42,Tarkistettu,1.1 2016_73_233,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakaan tässä ei nyt pitäisi verrata omenia ja päärynöitä tai, puolueen puheenjohtajan retoriikka huomioiden, omenia ja meloneita keskenään. Meidän vaihtoehtobudjettimme on aina suhteessa valtion talousarvioon, jossa ei ollut näitä maahanmuuton kustannuksia, mistä silloin itse asiassa arvosteltiin valtion talousarviota, vaan ne tulivat myöhemmin lisäbudjetissa ja täydentävissä budjeteissa. Eli pitää verrata keskenään näitä kahta asiakirjaa, budjettia ja vaihtoehtobudjettia. Tosiasia on se, että niitä kahta vertaamalla tullaan siihen tulokseen, että SDP, toisin kuin edustaja Zyskowicz tuossa vihjasi, on vähentänyt valtion velanottoa 330 miljoonaa euroa ja samaan aikaan pyrkinyt huolehtimaan työllisyydestä ja kasvusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-06-21T21:45:43,2016-06-21T21:46:35,Tarkistettu,1.1 2016_73_234,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kuuntelin erittäin huolella sen ohjelman ja tein siitä vielä muistiinpanot. Ja erityisesti kiinnitin huomiota siihen, että toimittaja useamman kerran oli hieman jopa hämmentynyt siitä, että teillä ei ollut niitä kuluja. Mutta ei meidän kannata tästä enempää jatkaa, se ohjelma on sieltä löydettävissä varmasti. Elikkä summa summarum toteaisin, että niitä teidän ohjelmanne kuluja ei ole laskettu. Ne tulevat ilmeisesti tänä syksynä, koska jos ymmärsin oikein, te olette viime vuoden tilanteen mukaan tehneet sen budjetin. Sen takia toivoisin, että jatkossa, kun kerrotte ja vertaatte niitä teidän budjettejanne, toteatte sen, että se on viime syksyn tilanne. Ottakaa huomioon, että hallitus elää joka päivä nykyajassa ja reaaliajassa, tilanteet muuttuvat. Elikkä teillä ei ole edelleenkään siihen teidän ohjelmaanne laskettu menoja. Elikkä tämä oli minulle saatu vastaus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-06-21T21:46:37,2016-06-21T21:47:25,Tarkistettu,1.1 2016_73_235,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tiedän, että tämä keskustelu kiertää kehää ja halutaan varmasti edetä asialistalla. Olisin halunnut kommentoida edustaja Zyskowiczin vastauspuheenvuoroa. Harvoin hän jää tällä lailla ikään kuin hiljaiseksi — mielenkiintoinen tilanne. Siis tilanne oli se, että nostin esille tämän VATTin esille tuoman 200 miljoonan euron ikään kuin menoerän ja tavallaan sen kyseenalaistamisen, joka ei auta kilpailukykyä millään tavalla ja joka vahingoittaa ympäristöä. Ja edustaja Zyskowicz kuittasi, että tämä on varmaan veronkorotus. Tämä kyllä hämmästyttää. Minä luulin, että talous on meidän yhteinen huolemme ja kun tulee hyviä ehdotuksia, niin niistä pitäisi ottaa koppi. Mutta tämä keskustelu kuvaa sitä kokoomuksen paniikkia, kun vihreillä menee niin hyvin ja sivistysporvarit vuotavat, vuodatte meille aivan varmasti. Järkevät talouspoliittiset linjat siis lytätään ilman mitään järkevää vastausta, ilman mitään järkeviä perusteluja. Tämä, minkä sanoitte, ""tämä on varmaan veronkorotus"", on tämmöinen hokema, mitä olette opetellut ulkoa. Tämä on vain sitä paniikkia ja tosi mielenkiintoista katsella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-06-21T21:47:28,2016-06-21T21:49:01,Tarkistettu,1.1 2016_73_236,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kerrataan nyt vielä kerran edustaja Merelle: SDP:n vaihtoehtobudjetti, jonka viime syksynä laadimme, on vaihtoehtobudjetti suhteessa tämän vuoden talousarvioesitykseen, jonka hallitus silloin esitteli ja joka nyt tänä vuonna on talousarvio. Eli vaihtoehtobudjetti liittyy siihen prosessiin, tämän vuoden talousarvioon. Sen lisäksi SDP on tehnyt paitsi tämän vaihtoehtobudjetin myös monia muita ohjelmia. Yksi näistä ohjelmista on kotouttamisohjelma, joka on laaja, ja meidän näkemyksemme mukaan, kun Suomeen on nyt tullut poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita, maahanmuuttajia, meidän kannattaa tämä kotouttaminen hoitaa hyvin. Toki siitä syntyy myös kustannuksia, kuten myös hallitus tunnustaa, mutta jos kotouttamista ei hoideta hyvin, niin kulut ovat vielä enemmän. Mutta yritän tässä nyt teille selventää sitä, että vaihtoehtobudjetti seuraavalle budjettivuodelle on aivan eri kuin poliittinen ohjelma, esimerkiksi tässä tapauksessa kotouttamisohjelma, jonka perspektiivi on tietenkin pidempi. Ja kyllä siitäkin syntyy kuluja, mutta ne kulut kannattaa sitten käyttää niin, että ne kustannukset ovat sitten pitkällä aikavälillä kuitenkin alemmat, koska se jos jokin maksaa, että kotouttamista ei hoideta hyvin, näistä ihmisistä ei pidetä huolta, heille ei hommata koulutuspaikkoja, työpaikkoja, asuntoja eikä muutenkaan integroida heitä yhteiskuntaan — koska se maksaa, jos jokin, edustaja Meri.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-06-21T21:49:01,2016-06-21T21:50:39,Tarkistettu,1.1 2016_73_237,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Yanar, olette oikeassa, olen huolissani siitä, että vihreiden kannatus gallupeissa nousee. Ja eritoten olen huolissani siitä, että tämä vihreiden bluffi, että teillä on muka vaihtoehdot näihin hallituksen inhottaviin ja ikäviin säästöihin, joita te kiivaasti torjutte ja vastustatte, näyttää menevän niin kritiikittömästi suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa läpi. Paras esimerkki tästä teidän bluffistanne tai, sanoisiko nyt suoraan, kaksinaamaisesta poliittisesta pelistänne on se, että viime syksynä te olitte ainoa — siis ainoa — puolue tässä salissa, joka esitti, että yksityislääkäreiden Kela-korvaukset tulisi poistaa. Sen jälkeen tapahtui niin, että STM:n asettama työryhmä esitti tämän teidän ehdotuksenne toteuttamista. Mitä siitä seurasi? Siitä seurasi se, että edustaja Emma Karin johdolla aloititte somessa vimmatun kampanjan tätä hallituksen inhottavaa, naisiin kohdistuvaa leikkausta vastaan. Ja tätä Emma Karin kampanjaa myötäsukaisesti kommentoi tietysti puolueen puheenjohtaja Ville Niinistö — saman puolueen puheenjohtaja, joka syksyllä oli ainoana, siis ainoana, puolueena esittänyt näiden Kela-korvausten poistamista. Tällainen bluffi menee tänä päivänä läpi suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Olen siitä huolissani, kyllä. Mitä sitten tulee niihin säästöihin, te olette sanoneet, että okei, kaikkea 4 000:ta miljoonaa te ette korvaa säästöillä vaan osan korvaatte veronkorotuksilla. Olen pyytänyt teiltä, kun kuitenkin ilmeisesti merkittävän osan korvaatte säästöillä, että kertokaa ne säästöt. Ei ole kuulunut. Nyt viittaatte johonkin VATTin 200 miljoonan säästöön. Se voi olla erinomainen ehdotus, en pysty siihen ottamaan kantaa, en tunne sitä ehdotusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-21T21:50:41,2016-06-21T21:52:48,Tarkistettu,1.1 2016_73_238,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Melkeinpä varoiksi pyysin tämän puheenvuoron, kun olin aivan varma, että edustaja Zyskowicz sanoo jotain terveisiä vielä SDP:lle tässä viimeisessä puheenvuorossa. Niitä ei näkynyt, mutta, puhemies, minusta oli silti hyvä ottaa tämä puheenvuoro, koska minusta aina kiivaankin keskustelun jälkeen on syytä tehdä johtopäätöksiä, jotka voisivat johtaa johonkin. Ja minä haluaisin ainakin omalta osaltani hyvin vahvasti alleviivata sitä, että kun täällä näköjään näyttää siltä, että muutamille edustajille vielä SDP:n vaihtoehtobudjetti ei ole tuttu, niin ottakaa ihmeessä se vaikkapa iltalukemiseksi tämän istunnon jälkeen tai jonain kesäpäivänä (Ari Jalonen: Ne luvut ei pidä paikkaansa edes!) tutustukaa tähän. Samoin meidän huomiseen kehysmietintöömme kannattaa tutustua. Siellä on rakentavia positiivisia vaihtoehtoja, joihin saa tarttua, koska niillä on yhteinen tarkoitus, mikä meillä kaikilla on: parempi työllisyys, parempi kasvu, sitä kautta inhimillisempi elämä ihmisille ja politiikan suunnan kääntäminen parempaan suuntaan. Siksi me vilpittömästi näitä omia rakentavia vaihtoehtojamme, konkreettisia esityksiämme teemme ja tarjoamme. Ja niitä olemme tarjonneet tämän lisätalousarvion yhteydessä niin kuin tarjoamme sitten huomenna kehyksessä ja sitten taas tulevana syksynä tarkkaan lasketussa vaihtoehtobudjetissa, josta tiedän, että siinä sama linjamme jatkuu: velkaannumme vähemmän, sopeutamme taloutta mutta oikeudenmukaisella tavalla ja työllistävämpään suuntaan ehdottomasti menemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-21T21:52:49,2016-06-21T21:54:17,Tarkistettu,1.1 2016_73_239,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_73_240,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me kävimme tästä esityksestä todella pitkän, monituntisen keskustelun viime viikolla, ja sen keskustelun pohjalta on kyllä täysin selvää, että oppositiopuolueitten ja hallituspuolueitten näkemykset ihmisoikeuksista ja ihmisten välisestä yhdenvertaisuudesta ja ihmisten oikeudesta omaan perheeseen eroavat toisistaan todella fundamentaalilla tavalla. Tämä esitys on täysin epäinhimillinen, tämä esitys on julma, ja sitä ovat vastustaneet kaikki Suomen uskontokunnat, sitä ovat vastustaneet kaikki ihmisoikeusjärjestöt, kaikki lastenoikeusjärjestöt, Amnesty, Suomen Pakolaisapu, Unicef, Plan, Kirkon Ulkomaanapu, Lastensuojelun Keskusliitto, Pelastakaa Lapset, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Väestöliitto, Marttaliitto ja niin edelleen ja niin edelleen ja niin edelleen. Kaikki nämä lastensuojelun ja ihmisoikeuksien asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että tämä hallituksen esitys heikentää juuri niitten lasten asemaa, jotka ovat jo valmiiksi kaikista heikoimmassa asemassa. Ja vaikka tätä kritiikkiä on toistuvasti tuotu esille ja näitä ongelmakohtia on toistuvasti tuotu esille, niin hallitus ei ole silti suostunut perääntymään yhdessäkään yksityiskohdassa tässä epäinhimillisessä lakiesityksessä. Sen takia, arvoisa puhemies, minulla ei ole tässä kohtaa mitään muuta vaihtoehtoa kuin esittää hallituksen esityksen hylkäämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-06-21T21:54:36,2016-06-21T21:56:17,Tarkistettu,1.1 2016_73_241,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielelläni kannatan edustaja Karin esitystä. Tämä on, kuten hän tuossa totesi, epäinhimillinen laki, joka käytännössä lopettaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämiset. SDP:n valiokuntaryhmä esitti kolme erittäin painavaa ja perusteltua muutosesitystä, joilla tämän lain kaikkein julmimmat vaikutukset olisivat edes hiukan tasaantuneet, mutta edes terve järki ei tässä saanut vallata alaa, inhimillisyydestä nyt puhumattakaan. Tulorajoista on käyty paljon keskustelua, virheellistäkin keskustelua. Kaikki suomalaiset kahden lapsen perheet eivät tukien jälkeenkään yllä 2 600 euron nettotuloihin. Tulorajoja ei ole määritelty lakiin, vaan ne ovat viranomaisten ohjeellista käytäntöä. Kun uudessakaan laissa ei edes määritellä, millä perusteilla tulorajaohjeet määritellään, mahdollisuus mielivaltaan on suuri — eikä alaikäisille pidä määritellä mitään tulorajoja, jollei tarkoitus ole täysin estää lapsia saamasta perhettään Suomeen, kuten taitaa olla. Perheiden rikkominen — siis niidenkin perheiden, jotka olivat olemassa ennen pakolaismatkalle lähtöä — johtaa varmuudella tulijan katkeroitumiseen, syrjäyttämiseen, mahdollisesti radikalisoitumiseen. Kun kävimme äskettäin Kajaanissa, vastaanottokeskuksen johtaja kertoi, että tavallisin syy kotoutumiskoulutuksen keskeytykseen on maahanmuuttajan huoli ja stressi perheestään. Hallitus työntää ehdoin tahdoin maahanmuuttajat suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle. Haluaisin sanoa, että kantakoon myös vastuun seurauksista, mutta sitä hallitus ei voi tehdä. Koemme pahimmat seuraukset vasta vuosia sen jälkeen, kun tämä hallitus on pantu viralta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-06-21T21:56:19,2016-06-21T21:58:15,Tarkistettu,1.1 2016_73_242,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys perheenyhdistämisen ehtojen kiristämisestä tekee perheenyhdistämisen käytännössä lähes mahdottomaksi. Esitys asettaa kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämisen ehdoksi riittävän toimeentulon. Kaksilapsisen perheen osalta se tarkoittaa 2 600 euron nettokuukausituloja. Pakolaisaseman saaneelle ehdotettu kolmen kuukauden poikkeus toimeentulon edellytyksestä on epärealistinen ja riittämätön. Perheenyhdistämistä hakeva voi joutua matkustamaan pitkiä matkoja vaarallisia reittejä lähimpään Suomen suurlähetystöön jättämään hakemuksen. Ruuhkat suurlähetystön käsittelyssä voivat myös estää käsittelyn määräajassa. Hallintovaliokunta painottikin mahdollisuutta poiketa tulorajoista poikkeuksellisen painavasta syystä tai lapsen edun niin vaatiessa. Hallituksen esityksessä poikkeamisesta annetut soveltamisesimerkit — lapsen vakava sairaus tai vamma — osoittavat, että kyse on erittäin poikkeuksellisesta menettelystä. Lapsen etu ei toteudu tässä esityksessä. Lapsiasia-valtuutettu vetosikin meihin kaikkiin: ""Suomi — ole kokoasi suurempi, käännä katseesi tulevaisuuteen, kasvuun, ihmeeseen, lapseen."" Hallitus väittää muutosten olevan välttämättömiä, jotta Suomi ei näyttäytyisi poikkeuksellisen houkuttelevana maana turvapaikanhakijoille. Pakolaisten perheenyhdistäminen Suomeen on kuitenkin tehty erittäin vaikeaksi jo nyt. Perheenyhdistämishakemuksen voi tehdä vain ulkomailta käsin, mikä on edustustoverkoston leikkaamisen, viisumikäytäntöjen, raskaan byrokratian ja välimatkojen takia käytännössä hyvin vaikeaa. Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen lyö poskille myös kotouttamisen tavoitteiden kanssa. Perheestä erossa eläminen lisää inhimillistä kärsimystä ja haittaa suuresti kotoutumisen onnistumista. Kaukana olevat perheenjäsenet kärsivät tilanteesta kohtuuttomasti. Kiristämällä perheenyhdistämistä ajetaan heikoimmassa asemassa olevat, naiset ja lapset, vaarallisille reiteille turvapaikanhakijoiksi. Vastaanottokeskuksissamme on paljon nuoria miehiä, joiden läheiset ja rakkaat ovat jossain kaukana. Ystäväni auttaa vapaaehtoisena näitä pakolaisia vastaanottokeskuksessa ja opettaa heille suomen kieltä. Tunnelma vastaanottokeskuksessa on muuttunut epätietoiseksi, hallituksen suunnitelmat huolettavat. Tänne tullessaan he haluavat nopeasti päästä tekemään työtä ja päästä nopeasti uuteen alkuun. He kantavat vaimonsa ja lastensa kuvia taskussaan ja kysyvät, koska saan perheeni tänne. Eräs nuori pakolainen kertoi, että hänen sisarensa mies sai surmansa taistelussa ja pian tämän jälkeen sisar menehtyi pommituksessa. Kaksi pientä lasta jäivät orvoiksi Syyriaan. Eikö eno voi saada lapsia luokseen turvaan? Nämä ihmiset ovat tulleet hakemaan Suomesta turvapaikkaa. Pakolaiset eivät ole avaruudesta tulleita muukalaisia, vaan he ovat ihmisiä, jotka ovat menettäneet paljon. He ovat hengenvaarassa, ja heillä on hätä läheistensä puolesta. Nyt tarvitaan sydäntä näiden ihmisten tilanteelle ja lasten hädälle. Se on myös viisas ratkaisu, sillä hallituksen ajama esitys johtaisi kotoutumisen epäonnistumiseen ja sosiaalisiin ongelmiin. Euroopan rajoilla ihmisiä pidetään kuraisilla leireillä piikkilanka-aitojen takana. Ovet Eurooppaan on suljettu. Euroopan idea on siinä, että yhdessä olemme vahvempia ja olemme rauhan puolesta. Euroopan on kohdattava yhdessä suuri humanitäärinen pakolaiskriisi, kannettava maittain solidaarisesti vastuuta. Ihmisillä on oikeus paeta sotaa ja vainoa, oikeus saada turvapaikka. Oikeus perheeseen on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Karin esittämää hallituksen esityksen hylkäystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-06-21T21:58:17,2016-06-21T22:03:19,Tarkistettu,1.1 2016_73_243,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edelleen palaan siihen samaan keskusteluun, mikä tässä salissa viikko sitten käytiin, ja kun tätä maahanmuuttopolitiikkaa nyt ajattelee, niin ainakin itselleni tulee mieleen kolme sanaa, joita sen pitäisi noudattaa. Ensimmäinen on totta kai se, että me hoidamme omaa politiikkaamme vastuullisesti. Toinen on se, että me hyväksymme sen tosiasian, mikä on yhteiskunnan kantokyky. Mutta kolmantena ja tärkeimpänä sanana on inhimillisyys. Ja sitten kun tätä esitystä katsotaan nimenomaan inhimillisyyden näkökulmasta, niin on myönnettävä, että tässä on perustavanlaatuisia valuvikoja. Jos nyt ajatellaan vaikkapa lasten asemaa tässä hallituksen esityksessä ja mikäli tämä toteutuu, niin tosiasiassa moni yksin Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista, joka on täältä oleskeluluvan saanut, ei ikinä tule saamaan perhettään Suomeen. Ja nyt olisi syytä myös hallituspuolueiden tämä tosiasia myöntää. Tämä jos mikä kyllä lyö korville lasten oikeuksia ja varmasti ainakin osittain aiheuttaa sitä, että tietyiltä osin esimerkiksi radikalisoitumiseen me tarjoamme lisää siemeniä, kun emme hoida kotouttamista niin kuin se pitäisi hoitaa. Toinen liittyy näihin tulorajoihin. Jos kantasuomalaisistakaan 80 prosenttia ei näillä tulorajoilla saisi perhettään tuotua Suomeen, niin kyllä se kertoo jotain niistä vaatimuksista, joita me asetamme maahanmuuttajille. Ja nyt kun tämä esitys on menossa läpi, niin toivoisin kyllä, että hallitus ihan rehellisesti toteaisi sen, että tällä linjalla hallituksen toive (Puhemies koputtaa) on se, että yhtäkään perhettä yksikään pakolainen ei Suomeen saa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-06-21T22:03:20,2016-06-21T22:05:32,Tarkistettu,1.1 2016_73_244,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edellistä puhujaa hyvin koskettavasta ja hyvästä puheenvuorosta. Hallitus on kiristämässä perheenyhdistämisen ehtoja tilanteessa, jossa tuhannet Suomeen saapuvat elävät erossa läheisistään. Meillä on käsittelyssä lakiesitys, joka kaventaa perheenyhdistämisen mahdollisuudet lähes olemattomiin. Perheenyhdistämisen ehtona olevat tulorajat laajennettaisiin vaatimukseksi kaikille kansainvälistä suojelua Suomesta saaneille. Aikuisen, joka haluaa Suomeen luokseen puolison ja kaksi lasta, pitäisi tienata kuukaudessa 2 600 euroa nettona. Tämä on suuri summa keskivertosuomalaiselle, joka on saanut täällä koulutuksen ja jolla on ollut koko elämä aikaa rakentaa verkostoa, suhteita, ihmissuhteita Suomessa, saati sitten ihmiselle, joka on tullut tänne vaikeista olosuhteista, kenties traumaattisista olosuhteista, ja jonka henkiset, fyysiset ja taloudelliset voimavarat ovat vähissä. Hallituksen ministeri Orpo on toistuvasti perustellut lakiesitystä sillä, että riittävän yhtenäisen EU-lainsäädännön puuttuessa Suomikin on menossa kohti EU:n minimitasoa. Mutta EU-direktiivissä kuitenkin sanotaan ihan suoraan, että sen tarkoitus ei ole laskea maiden suojelun tasoa minimiin. Päinvastoin, sen tarkoitus on turvata kaikkein haavoittuvimpien ihmisten asema. Eikä hallitus voi mennä EU:n selän taakse, EU ei sanele Suomen hallituksen politiikkaa. On myös huomattava, että kaikki panostukset kotoutumiseen, josta tänäkin iltana on puhuttu, ovat hukkaan heitettyjä, jos Suomeen tulleen ihmisen puoliso ja lapset ovat sodan keskellä tai vaarassa joutua sinne takaisin. Jo aiempien kiristysten seurauksena perheenyhdistäminen on Suomessa jo nyt todella vaikeaa. Vihreät ovat johdonmukaisesti vastustaneet perheenyhdistämisen kiristyksiä niin hallituksessa ollessaan kuin oppositiossa. Me emme hyväksy maahanmuuttajavastaisen politiikan lähtökohtaa, jossa jatkuvasti kyseenalaistetaan hädänalaisten ihmisten motiiveja ja viitataan kintaalla ihmisyydelle. Olemme huolissamme myös siitä, että Suomi ei kunnioita lasten oikeuksia. Lapsiasia-valtuutetun mukaan Suomi ei ota perheenyhdistämispäätöksissä riittävästi huomioon lapsen etua. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttäisi, että lasta ei eroteta vanhemmistaan kuin aivan poikkeustapauksissa, perustelluissa tapauksissa. Nyt Maahanmuuttoviraston tiukan tulkinnan seurauksena vain ani harvalla lapsella katsotaan olevan oikeus omiin vanhempiinsa, ja hallituksen ajamat kiristykset heikentäisivät lapsen asemaa entisestään. Suomen hallitus on tekemässä lähes mahdottomaksi sen, että lapset saisivat perheensä luokseen ja turvaan, kun pääsäännön pitäisi olla se, että Suomessa jo olevaa perhettä ei hajoteta ja Suomesta jo turvaa saaneen lapsen pitäisi voida saada perhe luokseen. Tämä olisi paitsi inhimillistä myös kotoutumista tukevaa, kuten on moneen kertaan todettu. Arvoisa rouva puhemies! Niin sanottuihin vetovoimatekijöihin vedoten hallitus on kuitenkin heikentämässä tietoisesti lapsen etua. Hallituksen omassa esityksessä todetaan, että toimeentulokriteerin ulottaminen lapsiin tekee perheenyhdistämisestä näissä tapauksissa käytännössä mahdotonta. Tätä ei voi pitää moraalisesti perusteltavana, inhimillisenä politiikkana. Arvoisa rouva puhemies! Oikeus perheeseen ei saa olla vain varakkaan oikeus. Oikeus perheeseen on ihmisoikeus, kuten edellinen puhuja hyvin totesi. Näillä perustein kannatan edustaja Karin hylkäysesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-06-21T22:05:35,2016-06-21T22:10:24,Tarkistettu,1.1 2016_73_245,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen syvästi huolissani siitä yhteiskunnallisesta kehityksestä, mikä Suomessa on maahanmuuttajien ja pakolaisten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä tapahtumassa. Meillä on hallituksessa puolue, jonka kansanedustajat täällä viime viikollakin keskustelussa avoimesti iloitsivat, jopa unelmoivat, siitä, että ihmisoikeuksien rajoittaminen ja pakolaisten oikeuksien rajoittaminen on tavoiteltava poliittinen päämäärä. Sitten meillä on hallituksessa kaksi muuta puoluetta, jotka ovat mukana toteuttamassa tätä politiikkaa mutta eivät halua siitä ihan hirveän paljon puhua tai osoittaa kantavansa siitä vastuuta. Edustaja Zyskowicz kyllä paikalla on, mutta hänenkin perusteensa ovat yhtä lailla sellaisia, että ei voi sanoa, että ihmisarvon puolustaminen ja lasten oikeuksien puolustaminen olisivat siinä ajattelussa ytimessä. Olen huolissani siitä, että vaikka koko suomalainen kansalaisyhteiskunta — pakolaisasioita tuntevat järjestöt, kansalaisjärjestöt, hyvinvointiasioita ja lasten oikeuksia käsittelevät järjestöt ja muut toimijat — on vedonnut hallitukseen, että se vetäisi tämän lakiesityksen pois, myös uskontokunnat kaikki yhdessä ovat vedonneet hallitukseen, että se vetäisi tämän esityksen pois, niin näin ei ole tehty. Minä ymmärrän sen, että perussuomalainen puolue tavoittelee tällaista yhteiskuntaa, jossa ihmisten oikeuksia rajoitetaan, mutta sitä minä ihmettelen, miksi sisäministeri Petteri Orpo haluaa jäädä historiaan ministerinä, jonka sisäministeritoimikauden aikana Suomi valmisteli lakiesityksen, joka on nuivempikin kuin perussuomalaisten Halla-ahon Nuiva manifesti. Tässä perheenyhdistämisen rajoitukset ulotetaan koskemaan Suomesta myös turvapaikan saaneita ja alaikäisiä lapsia tavalla, joka tekee käytännössä perheenyhdistämisen mahdottomaksi, niin kuin nämä asiantuntijat ovat tässä arvioineet. Minkälainen on maan hallitus, joka antaa sellaisen viestin ihmisille, että ne, jotka ovat Suomesta turvaa jo saaneet, joista on todettu, että heillä on hätä, eivät voi saada perhettään tai lapsiaan Suomeen? Se on vakavan, vakavan itsetutkiskelun paikka, että meillä on hallitus, joka tällaisen esityksen nyt vie eduskunnassa läpi, osa sitä aktiivisesti puolustaen ja tavoitellen ja osa vähän hiljaa häpeillen. Mutta jos hävettää, kannattaa vetää lakiesitys pois. Siksi minä vetoan vielä siihen, että hallituspuolueet ja erityisesti ministeri Orpo harkitsisivat vielä, että huomenna hallituspuolueet voisivat äänestyksessä tämän lakiesityksen torjua ja että lakiesitys hylätään. Näin ollen itse kannatan myös edustaja Karin tekemää hylkäysehdotusta. Haluan myös sanoa yhden konkreettisen asian, joka viime viikon keskustelujen jälkeen ilmeni. Kysymys oli Ranskan ja Ison-Britannian Unicefin teettämästä selvityksestä, joka koskee niitä lapsia — 60:tä lasta oli tutkittu — jotka ovat Ranskassa olevissa leireissä ja joiden perheistä useimmat ovat jo Isossa-Britanniassa, ja sitä, miten näitä yksin olevia lapsia kohdellaan näillä leireillä. Suosittelen jokaista kansanedustajaa tutustumaan tämän selvityksen tuloksiin. Se ei ole tietystikään täysin verrannollinen Suomen tilanteeseen, mutta vastaavan tyyppisiä tilanteita on myös Turkissa ja muualla Lähi-idässä olevissa pakolaisleireissä raportoitu, ja nämä havainnot olivat todella kovia. Yksin olevat lapset — joiden perhe siis odottaa, että he voisivat perheenyhdistämisen kautta tai muuta kautta saada lapsensa luokseen ja että he ovat jo Länsi-Euroopassa, sivistysvaltioiksi itseään kutsuvissa maissa — joutuvat seksuaalisen hyväksikäytön, kiristyksen, väkivallan ja kaikenlaisen muun manipuloinnin uhreiksi näillä leireillä, ja heillä on vanhemmat, jotka odottavat heidän saamistaan luokseen. Ajatelkaa, miltä näistä vanhemmista tuntuu, kun he tietävät, että heidän lapsensa odottavat, että he voivat päästä heidän luokseen, ja he ovat siellä leireillä. Meillä on varmasti Suomessakin vanhempia, ja itse olen tavannut useita, jotka ovat huolissaan heidän lastensa ja puolisojensa tilanteesta omissa kotimaissaan, mutta myös useissa tapauksissa huolissaan perheistään, jotka ovat jo kotimaasta pakoon lähteneet mutta odottavat siellä lähialueen leireillä, niin kuin esimerkiksi Turkissa, Jordaniassa tai Libanonissa. Jos Suomi haluaisi osoittaa vastuuta tästä tilanteesta ja tunnistaa sen, että me emme halua, että lapset ja naiset yhä kasvavassa määrin tulevat vaarallisia reittejä yli Välimeren, nyt yhä enemmän tämän EU—Turkki‑sopimuksen myötä, joka on sekin täysin epäinhimillinen, sen myötä yhä enemmän vielä vaarallisempaa reittiä Libyan kautta pyrkivät Eurooppaan, niin silloinhan meidän pitäisi juuri mahdollistaa laillisia reittejä tulla Eurooppaan niille, joilla täällä jo omaisia on, jotta perheet voivat olla yhdessä. Meidän pitäisi vahvistaa kehitysyhteistyötä, rauhanrakentamista ja laillisia reittejä tulla Eurooppaan, jotta se huoli, joka ajaa ihmisiä, se hätä ja vaino, joka ajaa ihmisiä hakeutumaan sitten näitä vaikeita reittejä, jopa salakuljettajien armoilla, kohti Eurooppaa, voisi tyrehtyä. Jos hallitus nyt sulkee näitä laillisia reittejä, niin silloin se antaa vain sitä viestiä, että me emme halua auttaa ihmisiä, edes niitä, joita me olemme jo tänne vastaanottaneet, ja se antaa sen viestin, että me toivomme, että muutkaan eivät täältä tulisi apua hakemaan. Sellainen maa Suomi ei ole mielestäni ollut. Se ei ole se ihmiskuva, mikä meillä on lähimmäisistä, että me käännämme selkämme, kun ihminen on avun tarpeessa. Meidän yhteiskuntamme on rakennettu sen varaan, sen rawlsilaisen oikeudenmukaisuusperiaatteen varaan, että yhteiskunnan pitäisi olla sellainen, että se on oikeudenmukainen kaikille niin, että riippumatta siitä, mikä sinun oma asemasi yhteiskunnassa on tai että sinä et tiedä omaa asemaasi yhteiskunnassa, me miettisimme, että rakentaisimme yhteiskunnan sellaiseksi, että meillä kaikilla olisi siinä hyvä olla, ennen kuin me tiedämme oman paikkamme siinä. Tämän ajattelun juuri siitä, että kaikille luodaan mahdollisuuksia pärjätä ja kaikkia tuetaan, pitäisi olla pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusperiaate. Valitettavasti nyt yhä useampi maa Euroopassa on lähtenyt heikentämään eniten hädänalaisten ihmisten oikeuksia eli heidän, jotka hakevat perheineen turvaa Euroopasta, ja se on häpeällistä. Minusta on erityisen häpeällistä, että Suomen hallitus tässä asiassa on menossa aivan etujoukoissa kohti heikompaa ihmisoikeuksien suojaa ja heikompia oikeuksia lapsille tavalla, joka ei ole missään nimessä kunniallista kenellekään tässä maassa. Minun on vaikea ymmärtää, miksi hallitus ei ole valinnut sitä tietä, että se etsii Euroopassa ja EU:ssa yhteisiä solidaarisia ratkaisuja, vaan niiden puuttuessa se on itse lähtenyt sille tielle, jossa oikeuksia mahdollisimman nopeasti kavennetaan. Se on väärä suunta, ja sillä ei luoda rauhaa ja turvaa myöskään suomalaisille, koska meidänkin oma sijaintimme tässä maailmassa on osoittanut, että suomalaistenkin etu on se, että tässä maailmassa pienistä pidetään huolta: pienistä ihmisistä, pienistä kansoista ja lapsista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-21T22:10:36,2016-06-21T22:18:56,Tarkistettu,1.1 2016_73_246,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Niinistö puhui äsken tuossa koskettavasti, ja jäin miettimään, että milläs tässä laittaa paremmaksi, mutta riittää varmasti, kun vain puhutaan asioista niin kuin ne tuntuvat olevan meillä ja siitä, mitenkä me ajattelemme näistä asioista. Kun itse ajattelen tätä tilannetta, mikä meillä on nyt menossa tämän pakolaiskriisin osalta Euroopassa, niin sehän on meillä sillä tavalla, että tämä on toisen maailmansodan jälkeen kaikkein pahin kriisi pakolaisten osalta, mitä tässä on tapahtunut. Nyt tämä ehdotettu lakiuudistus on minusta kyseenalainen reaktio. Kun tämmöistä humanitääristä kriisiä kohtaan yritetään antaa apua, niin sitä vastoin toimitaan koko ajan, että humanitääristä apua pyrittäisiin antamaan ollenkaan. Se toimii myös vastoin meidän kansainvälisiä periaatteita, mitä me olemme sopineet tässä vuosien varrella ja mitenkä olemme pyrkineet hoitamaan ihmisten hätää ja apua. Jos miettii tätä EU:n perheenyhdistämisdirektiiviä, niin siinä lausutaan, että pakolaisten perheiden yhdistämisessä olisi säädettävä tavanomaista suotuisammista edellytyksistä heidän haavoittuvan asemansa vuoksi. Kyllä he ovat haavoittuvassa asemassa, he ovat lähteneet pakoon sitä julmaa tilannetta, mikä heillä on siellä lähtömaassaan ollut. Nyt tämä hallituksen esitys esimerkiksi tulorajojen osalta ei vastaa yhtään tätä perheenyhdistämisdirektiiviä. Tämä tuloraja on huomattavasti korkeampi kuin monella kantasuomalaisella perheellä on työssä ansaittunakin tulona ollut. Ja sitten pitää muistaa se, että kun näitä päätöksiä mietitään ja tätä hallituksen päätöstä, niin yksi tärkeimpiä asioita kotouttamisessa on myös se, että perheet ovat läsnä, saadaan perhe kokoon ja pystytään yhdessä lähtemään tekemään sitä työtä oman hyvinvoinnin eteen ja parantamaan sitä yhteistä asemaa. Kun me hyväksymme ne ihmiset tänne, niin hehän kotoutuvat ja ovat osa meidän yhteiskuntaamme. Ja kun itse mietin tätä lakia vielä, niin kyllä se vaikuttaa siltä, että täällä kaikin tavoin pyritään estämään tätä kotouttamisen onnistumista sekä estämään lapselta se oman perheen saanti, löytäminen ja yhdessä eläminen. Arvoisa puheenjohtaja! Kannatan edustaja Karin tekemää esitystä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-06-21T22:19:11,2016-06-21T22:22:15,Tarkistettu,1.1 2016_73_247,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies ja kaikki paikalla olijat! Kun palataan hallituksen esityksen tavoitteisiin, niin hallitus on tuonut esille, niin kuin kaikki olemme varmaan moneen kertaan nämä lukeneet, että haluamme hallita maahanmuuttoa, vähentää maahanmuuton kustannuksia ja edistää suojelua sekä edistää sitä, että perheenkokoaja kykenisi vastaamaan perheen toimeentulosta. Täällä on käytetty puheenvuoroja, kuten julkisuudessakin monesti ihmiset kysyvät, miksi toimeentuloedellytyksiä nyt kiristetään. Silloin on syntynyt monille semmoinen mielikuva, että olemme muuttaneet jotenkin näitä toimeentulorajan edellytyksiä. On nyt ihan hyvä alkuun sanoa, että ne ovat kuitenkin säilyneet vanhoina, niitä ei ole nostettu ja ne on sidottu sitten toimeentuloedellytyksiin ja siellä on harkintaa. Perustuslakivaliokunta korosti, että lapsen etua ja perheen etua tulee asiassa huomioida. Siellä on tiettyjä kulueriä, kuten lapsilisä, jotka huomioidaan siinä tulonmuodostuksessa, niin että se ei ole pelkkää ansiotuloa. Sitten kun puhutaan näistä ja tuodaan näitä asioita esille, niin puhutaan ihan tarkkaan niistä juuri sen takia, että ihmisille ei synny vääriä käsityksiä. Edustaja Niinistö totesi, että täällä on joku puolue — ilmeisesti perussuomalaiset — joka unelmoi ihmisten oikeuksien rajoittamisesta, ja tämä hallituksen esitys on pahempi kuin Halla-ahon Nuiva manifesti. En tiedä, mitä tarkoitit tällä. Perussuomalaiset ovat keskustelleet maahanmuutosta pitkään, tuoneet esille niitä asioita, mitä ongelmia siitä on tullut kotoutumisen kannalta, kuluja. En minä tiedä, unelmoimmeko me yhtään mistään sen enempää. Me tuomme asioita pöydälle ja keskusteluun. On aina niin helppo tietyllä lailla olla se hyvä ja avoin silloin, kun on tiukka taloudellinen tilanne. On paljon ikävämpi seistä täällä puolustamassa silloin näitä hallituksen esityksiä ja tuoda myös sitä suomalaisten näkökulmaa. Täällä on myös ihmisiä, jotka ajattelevat niin, että me olemme joutuneet tinkimään monista asioista, on leikattu, on kiristetty, meidän talous on tiukka, miksi meidän pitäisi silloin olla kaikessa niin avomielisiä. Meidän täytyy myös ymmärtää sitä, että kaikki kansalaiset eivät ajattele näin. Kuitenkin muistuttaisin, että perussuomalaisia on äänestänyt yli 500 000 ihmistä. He kokevat loukkaavana sen, että he ovat meidän kanssamme samanmielisiä. Minä en ole nähnyt tässä salissa yhtäkään ihmistä, joka täällä olisi liputtanut ihmisten oikeuksien rajoitusten puolesta. (Ville Niinistö: Viime torstaina!) — No, minä en ole ollut täällä paikalla, ja minä en koskaan ole sillä lailla käyttäytynyt. Ja miten kukakin tilanteen tulkitsee, se täytyy muistaa. Tämä on vakava paikka Euroopalle. Meillä on täällä satojatuhansia, miljooniakin ihmisiä liikkeellä. Varmasti on näin, täällä joku edustaja puhui siitä, muistaakseni Niinistö, että lapsilla on siellä paha olla ja on aikuisillakin. Olen katsonut itsekin niitä dokumentteja. Tämä on ihan katastrofaalinen tilanne, mikä nyt on päällä, ja sitten on vielä se, että meillä on odotettavissa vielä ympäristöpakolaisuus ilmastonmuutoksen vuoksi. Minun henkilökohtainen mielipiteeni on se, että ei tämä ratkea sillä, että me lähdemme siirtämään puoli maailmaa toiselle puolelle maapalloa, vaan kyllä meidän täytyisi myös lähteä ratkomaan niitä ongelmia siellä. Missään tapauksessa ei ole hyväksyttävää millään tavoin pahoinpidellä, raiskata, kohdella ihmisiä ihmisarvoa alentavasti. Se on ehdottomasti kaikkien mielestä tuomittavaa. En usko yhdenkään perussuomalaisen ajattelevan, että tässä on jotenkin niin kuin juhlimisen arvoinen asia. Minusta ihan oikeasti se tuntuu henkilökohtaisesti ihan pahalta istua tuolla. Varsinkin kun istumme, edustaja Niinistö, perustuslakivaliokunnassa, niin en ole koskaan puhunut kenestäkään ihmisestä epäkunnioittavasti ainakaan omasta mielestäni. Sitten haluaisin muistuttaa vielä siitä, että Euroopassa on maita, jotka ovat nyt kiristäneet tätä maahanmuuttopolitiikkaa ja yhdenmukaistaneet sitä. Ajatuksena on ollut myös se, että nämä maahanmuuton edellytykset olisivat suurin piirtein samanlaiset. Saksassa esimerkiksi on paljon tiukempaa. Siellä vaaditaan lisäksi kotoutumista ja asuntoa, jota meillä ei nyt vaadita. Meillä on se kolmen kuukauden aika, kun pakolainen voi hakea sitä perheenyhdistämistä. Hallintovaliokuntahan oli sitä selvittänyt, että jos johtuu viranomaisesta se syy, että sitä hakemusta ei ole voinut sinne jättää tai käsitellä, niin sen voi jättää myöhemmin. Tuossa kun katsoin uutisia, niin Ruotsi on juuri hyväksynyt erittäin tiukan perheenyhdistämistä koskevan lainsäädännön, elikkä siellä on pääsääntönä se, että aina tulee määräaikainen oleskelulupa eikä lyhyihin oleskelulupiin saa lainkaan perheenyhdistämistä ja pidemmänkin osalta saa vain, jos pystyy elättämään. En nyt halua sanoa, että tämä on jotenkin hieno asia, että meillä on maailmassa näin suuri hätätilanne, mutta me olemme erittäin suurten kysymysten edessä. Me käytimme tuossa muutaman tunnin keskustellessamme Suomen taloudesta, että mistä voidaan leikata, lapsilisistä ja kaikesta. Valitettavasti me voimme ottaa vain sen määrän ihmisiä kuin me pystymme järkevästi ottamaan ottaen huomion meidän oman tilanteen, oman turvallisuustilanteen, oman taloustilanteen ja sen, mitä me pystymme kotouttamaan ihmisiä. Mutta toivon, että puhutaan näistä jatkossakin, ja se on hyvä asia, että puhutaan ja saadaan olla eri mieltä. Sitten vielä haluaisin lasten osalta sanoa sen, että itse ainakaan en halunnut — ja niin kuin perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan myöskin, emme halunneet — poistaa kokonaan yksin tulevilta lapsilta sitä toimeentuloedellytystä sen vuoksi, ettei lapsia käytettäisi hyväksi, että heidät lähetetään yksin tuonne maailmalle ja sitten he voivat toimia perheenkokoajina. Tämmöinen maailman katastrofi, kun ihmisillä on hätä, ei ole kenellekään ilonaihe. Toivon, että tämmöisiä puheenvuoroja ei enää tule, kukaan ei siitä iloitse.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-06-21T22:22:16,2016-06-21T22:29:06,Tarkistettu,1.1 2016_73_248,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hyvä, että edustaja Meri piti puheenvuoronsa. En ollut siitä samaa mieltä, mutta se oli kunnioittavaan sävyyn esitetty, ja hän voisi perehtyä edustaja Elon, edustaja Eerolan ja edustaja Mäkelän viime viikon torstain keskustelussa käyttämiin puheenvuoroihin, joihin itse viittasin siinä, että he selkeästi olivat hyvin iloisia tästä kehityksestä, mitä tällä lakiesityksellä tehdään tavalla, jota omassa puheenvuorossani kuvailin. Toiseksi pitää korostaa sitä, että kaikki muut kysymykset, mitä edustaja Meri toi esille siitä, miten ylipäätään voidaan varmistaa suurten ihmisjoukkojen joutuessa lähtemään kotiseuduiltaan inhimillinen kohtelu eri tavoin ja varmistaa, että ihmiset voivat pysyä lähellä kotiseutujaan, ovat ihan eri kysymyksiä kuin se, onko heillä, jotka ovat jo Suomessa, oikeus ja mahdollisuus saada tänne rakkaimpiaan: viemmekö me ihmisiltä, jotka tulevat jäämään tänne ja joiden me haluamme kotoutuvan ja työllistyvän, oikeuden — käytännössä teemme sen lähes mahdottomaksi — että he voivat saada lapsensa ja puolisonsa tänne? Se on erityisen julmaa, ja se on myös taloudellisesti haitallista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-21T22:29:09,2016-06-21T22:30:17,Tarkistettu,1.1 2016_73_249,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että edustaja Niinistö vastasi edustaja Merelle. Olisi todella ollut erittäin hyvä, että olisitte ollut täällä viime viikolla, koska en tiedä, kehtaanko edes kertoa siitä kenellekään, joka ei kuullut niitä puheenvuoroja, jotka täällä esitettiin ja jotka nimenomaan olivat ilkkuvia ja iloisia siitä, että voidaan estää ihmisten oikeuksia toteutumasta. Ja ei ollut väliä, puhuttiinko lapsista vai haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä. Perustuslakivaliokuntahan on nimenomaan sanonut lausunnossaan, että on erittäin kyseenalainen lähtökohta lainsäädännölle, että pyritään tekemään Suomi vähemmän houkuttelevaksi turvapaikanhakijoille. Ja voi ehkä kysyä, kun tänään on keskusteltu turvallisuuspolitiikasta ja on keskusteltu talouspolitiikasta, miten voi olla Suomen edun mukaista tehdä Suomi vähemmän houkuttelevan tuntuiseksi kenestäkään — maaksi, jossa lasten oikeuksista ei välitetä, lapsia ei haluta suojella, perheiden yhteen saattamista ei haluta turvata, vieraiden ihmisten hädästä ei haluta välittää. Olen vuosikausia taistellut edustaja Zyskowiczin kanssa näistä turvapaikka-asioista, joissa me olemme olleet aina eri puolilla, mutta uutta on tämä, kun kuitenkin silloin sekä kokoomuksessa että keskustassa on kuitenkin ollut aika selviä voimia, jotka ovat kuitenkin myöskin puolustaneet ihmisarvoista turvapaikkapolitiikkaa. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että sellaisia ihmisiä ei ole, ainakaan heitä ei täällä näy hallituspuolueissa, mikä on tietenkin tosi surullista. Keskustelin Elisabeth Rehnin kanssa, joka puhui siitä minun kanssani, että ennen tämä olisi ollut selvä omantunnon kysymys jokaiselle, joka äänestää huomenna, heikennetäänkö nyt sitten lasten oikeuksia vai ei. (Puhemies koputtaa) Toivon, että se voisi olla sitä kaikille. Jokainen kuitenkin joutuu kantamaan tästä vastuuta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-06-21T22:30:19,2016-06-21T22:32:30,Tarkistettu,1.1 2016_73_250,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perheenyhdistämisen ehdot ovat jo nyt aika kireät, ja perheenyhdistäminen on hankalaa, ja näiden ehtojen kiristäminen entisestään on sydämetöntä ja julmaa politiikkaa. Itsekin olin tuossa keskustelussa viime viikolla, kun sitä tässä salissa käytiin, ja valitettavasti se keskustelu ei ollut kauhean inhimillistä, aika ajoin ei edes kauhean asiallista, vaan tuli hyvin surullinen kuva siitä tilanteesta, johon perinteisesti ihmisoikeuksia kunnioittava ja niillä ylpeillyt maa, Suomi, on ajautunut tällä hallituskaudella. Erityisen surullinen ja pahoillani olen siitä, että tässä salissa ei viime viikon keskustelussa ollut, mutta ei myöskään nyt ole, kokoomuksen edustajia juurikaan, edustaja Zyskowiczia lukuun ottamatta, ei keskustan edustajia, sillä tiedän, että näiden puolueiden sisällä varmasti on kansanedustajaihmisiä, jotka näkevät, että nämä käsittelyssä olevat esitykset ovat hyvin ongelmallisia lasten näkökulmasta, perheiden näkökulmasta, ihmisoikeuksien näkökulmasta ja kaikista heikoimmassa asemassa maailmassa olevien ihmisten näkökulmasta. Sen takia toivoisin, että nämä edustajat, jotka sitten salissa äänestävät näistä surullisista esityksistä, olisivat täällä salissa, kuuntelisivat tätä keskustelua, osallistuisivat siihen ja perustelisivat sen, minkä takia he ovat tämän hallituksen esityksen takana, joka on julma, joka on epäinhimillinen, joka on todella surullinen kuva nyky-Suomen tilanteesta, siitä, mihin me olemme ajautuneet. Itse kannatan edustaja Karin tekemää hylkäysesitystä ja todella toivon, että ihmisyys (Puhemies koputtaa) voittaa tässä salissa, kun tästä äänestetään: emme anna näiden kamalien esitysten mennä läpi, ajattelemme lapsia, pidämme ihmisoikeuksista vastakin kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-06-21T22:32:31,2016-06-21T22:34:40,Tarkistettu,1.1 2016_73_251,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Kun täällä aikaisemmin keskustelin ja olin eri mieltä vihreiden kanssa talouspolitiikasta, olin ja olen sitä mieltä, että he bluffaavat väittäessään, että heillä on vaihtoehdot hallituksen säästöille. Tämän asian osalta olen sitä mieltä, että vihreät eivät bluffaa. He ovat aidosti sillä kannalla ja vilpittömästi sillä linjalla, mitä näissä maahanmuuttoasioissa ovat aikaisemmin olleet ja nytkin ovat. Sen sijaan olen sitä mieltä, että he sulkevat silmänsä tietyiltä epämukavilta tosiasioilta, jotka liittyvät akuuttiin pakolaiskriisiin Euroopassa, ja toisaalta olen sitä mieltä, että näissä konkreettisissa lakiesityksissä, kuten tässä, he tarkastelevat asiaa niiden turvapaikanhakijoiden kannalta, jotka ovat jo Suomessa, mutta eivät halua ottaa huomioon tässä yhteydessä tehtävien ratkaisujen laajempia vaikutuksia Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määriin. Haluan tässä puheenvuorossa ja osin myös vastauksena esitettyihin kysymyksiin ja näkemyksiin todeta muutaman perusasian. Minkä vuoksi tällaista perheenyhdistämistä vaikeuttavaa lakia ollaan nyt säätämässä? Euroopassa yleisesti ja Pohjoismaissa kaikissa maissa — tai sanotaan täsmällisesti, että lähes kaikissa maissa — ollaan kiristämässä perheenyhdistämisen ehtoja. Tämän toiminnan tavoitteena ja tarkoituksena on pyrkiä vaikuttamaan siihen, minkälaiset määrät turvapaikanhakijoita Euroopassa vallitsevassa pakolaiskriisissä kuhunkin maahan hakeutuu. Jos Suomi ei toimisi samoin kuin muut Euroopan maat ja samoin kuin muut Pohjoismaat, vaan esimerkiksi meidän perheenyhdistämissääntömme olisivat selvästi suotuisampia kuin muiden Pohjoismaiden ja muiden Euroopan maiden, niin on aivan selvää minun mielestäni — ja tämä ei ole mikään kielteinen ihmiskäsitys — että silloin Suomeen hakeutuu turvapaikanhakijoita enemmän kuin mitä me pystymme kohtuullisesti arvioiden onnistuneesti kotouttamaan. Meillä on Euroopassa viime vuonna ollut toista miljoonaa turvapaikanhakijaa, tänä vuonna on jo satojatuhansia. Tulevista määristä emme tiedä, ennen kuin tämä akuutti kriisi saadaan toivottavasti hallintaan. Täällä on kannettu paljon huolta siitä, että jos perheenyhdistäminen ei ole mahdollista, se vaikeuttaa kotoutumista. Tämä on totta. Mutta eikö yhtä totta ole se, että kaikki pyrkimykset kotoutumisen onnistumiseksi valuvat hiekkaan, jos ne määrät, joita suomalainen yhteiskunta yrittää kotouttaa, ylittävät selvästi sen määrän kuin missä meillä on minkäänlaiset realistiset edellytykset onnistua? Viime vuonna Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Me selviämme käsitykseni mukaan tästä yhdestä piikistä. Meillä on suuria vaikeuksia: lisäbudjetissa satoja miljoonia lisää, kuntapaikoista huutava pula, tulkeista pula, puhuttelijoista pula, Helsingin hallinto-oikeus tukkeutumassa, korkein hallinto-oikeus tukkeutumassa ja niin edelleen. Mutta me selviämme tästä. Mutta mikäli turvapaikanhakijoiden määrä tänä vuonna, ensi vuonna, seuraavana vuonna, johtuen siitä, että meillä on suotuisammat perheenyhdistämismahdollisuudet kuin muissa maissa, nousee uudelleen kymmeniintuhansiin, meillä ei ole mitään realistisia edellytyksiä onnistua kotouttamisessa. Tämän viime vuoden tulijamääränkin, tai niiden määrä, jotka saavat jäädä Suomeen, haasteet ovat kotoutumisen osalta vasta edessä, ja ne haasteet ovat suuria, kuten kaikki tiedämme. Jos joka vuosi puhuttaisiin lähivuosina tällaisista määristä, me emme onnistu — emme tämän turvapaikkaprosessin hallitsemisessa, emme kotouttamisessa kaikkine niine seurauksineen, joista täällä kerrotaan, kun puhutaan perheenyhdistämisen vaikeutumisesta, syrjäytymisestä, radikalisoitumisesta, yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä, ulkopuolisuuden tunteesta kaikkine seurauksineen, mitä siitä seuraa. Sen vuoksi tämä laki säädetään. Kun edustaja Biaudet sanoi ensimmäisessä käsittelyssä, että ei vetovoimatekijöillä ole merkitystä, kun siitä ei ole mitään akateemisia tutkimuksia, niin edustaja Biaudet on tässä asiassa täysin väärässä. Vetovoimatekijöillä on huomattava merkitys. (Eva Biaudet: Ei tutkimusten mukaan!) Minkä takia tuhannet irakilaiset viime syksynä tulivat halki Balkanin, halki Itävallan, halki Saksan, halki Tanskan, halki Ruotsin Suomeen, tänne Euroopan perälle, hakemaan juuri täältä turvapaikkaa? Mikseivät he hakeneet muualta, Virosta esimerkiksi? (Ville Niinistö: Ruotsista!) — Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Itävallasta? Nämä kymmenettuhannet eivät hakeneet Ruotsista, he tulivat tänne. — Minun mielestäni on aivan selvää, ja tässä on tuhansia todistajia, että vetovoimatekijöillä on merkitystä. Sen lisäksi jokainen meistä on voinut lukea mediasta ihan näiden asianomaisten omia lausuntoja siitä, että he hakeutuivat Suomeen, koska heillä on se käsitys, että Suomesta saa oleskeluluvan helpommin ja tänne saa perheensä helpommin. Jos ei vetovoimatekijöillä ole merkitystä, niin minkä takia Ruotsin hallitus on tänään valtiopäivillä äänestänyt läpi sellaisen perheenyhdistämisuudistuksen, joka on tiukempi kuin Suomen? Minkä takia Ruotsin vihreät, edustaja Niinistö, joka tunnette heidät hyvin, ovat esittäneet tällaista teidän kuvailunne mukaan julmaa, epäinhimillistä, outoa ihmiskäsitystä edustavaa esitystä Ruotsin valtiopäivillä? (Ville Niinistö: Hyvä kysymys!) Minkä takia Ruotsin demarit, edustaja Räsänen, edustaja Marin, ovat ehdottaneet tällaista Ruotsin valtiopäivillä, jos ei vetovoimatekijöillä ole merkitystä ja jos nämä perheenyhdistämisasiat eivät ole vetovoimatekijöitä? Minkä takia? Edustaja Kari, luuletteko, että teidän puoluesisarenne ja ‑veljenne Ruotsissa ovat ilkeyttään, pahaa pahuuttaan — vihreät Ruotsissa, missä on lukemattomia maahanmuuttajataustaisia ihmisiä mukana puolueessa — lähteneet kiristämään perheenyhdistämisen ehtoja? Vai onko kyse siitä, että he kokevat välttämättömäksi vaikuttaa näihin vetovoimatekijöihin, joista tämä perheenyhdistämisasia on yksi? Luen, mitä Ruotsin valtiopäivillä sanoi eräs edustaja tämänpäiväisessä keskustelussa Helsingin Sanomien mukaan: ""Ruotsista yhdessä Kreikan, Romanian, Kyproksen ja Maltan ohella tulee yksi niistä maista, joka antaa heikoimman suojan pakeneville perheille. Se, että estämme hyvin vaikeassa tilanteessa olevia perheitä elämästä yhdessä, on yksinkertaisesti epäinhimillistä."" Kuulostaako tutulta, Suomen vihreät? Tätä ei sanonut Ruotsin valtiopäivillä vihreät, jotka esittävät perheenyhdistämisen tiukentamista, eikä edustaja Reinfeldt, vaan tämän sanoi porvarioppositioon, keskustapuolueeseen kuuluva edustaja Johanna Jönsson valtiopäiväkeskustelussa. (Eva Biaudet: Hyvin sanottu!) Eli miksi vihreät Ruotsissa tekevät tällaisia ehdotuksia? Antakaa sille hyvä selitys, jos ei ole kyse vetovoimatekijöistä, jos ei ole kyse siitä, että perheenyhdistämisen ehdot ovat yksi vetovoimatekijä. Ruotsin vihreät esittää tiukempia perheenyhdistämisuudistuksia kuin Suomen hallitus. Kun saat toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan Ruotsissa, sinulla ei käytännössä ole lainkaan mahdollisuutta saada perhettäsi perässä. (Ville Niinistö: Ei tässäkään!) — Ei millään tuloilla, edustaja Niinistö. Ei millään tuloilla. — Näin toimii vihreät Ruotsissa, missä on vihreät ja demarit vastuussa. Mutta Suomessa, missä ei ole vastuussa, voi sulkea silmänsä tosiasioilta ja väittää niitä olemattomiksi. Toinen kysymys on lapset. Miksi vaikeutetaan lasten mahdollisuuksia saada omat vanhempansa luokseen Suomeen? Kaikki olemme sitä mieltä, eikö totta, että jokainen lapsi haluaa elää vanhempiensa kanssa, jos mahdollista, ja olemme sitä mieltä, että lähtökohtaisesti vanhemmat haluavat elää lastensa kanssa. Miksi me tiukennamme tätä puolta? Siksi, että Suomen järjestelmä ei olisi kannustava ja houkuttava sille, että Suomeen halki Afrikan, halki Lähi-idän, halki Euroopan lähetettäisiin alaikäisiä lapsia hengenvaarallisille matkoille ihmissalakuljettajien armoille määränpäänä Suomi. Ja edustaja Kari sanoi ensimmäisessä käsittelyssä, että ei tänne lähetetä lapsia. Edustaja Kari, yksinkertaisesti olette väärässä. Viime vuonna Suomeen tuli yli 3 000 yksin saapuvaa alaikäistä lasta: Afganistanista lähes 2 000, Irakista yli 600, Somaliasta yli 250. Luuletteko, edustaja Kari, todella, että nämä sadat lapset ovat paenneet vanhempiensa ja sukujensa luota ja etsiytyneet oma-aloitteisesti ja omasta tahdostaan, omaehtoisesta tahdostaan, tänne Euroopan ja maailman toiseen ääreen? Uskotteko todella sitä? Vai eikö tosiasia, jota te ette halua myöntää, ole se, että siellä vaikeuksissa olevat perheet ja vaarojen keskellä elävät perheet ja erittäin tukalissa oloissa elävät perheet — sitä ei pidä kenenkään kiistää — ovat yhdessä perheen piirissä tai suvun piirissä päättäneet tämän lapsen matkasta (Eva Biaudet: Jotkut ovat, jotkut eivät!) ja myös yhdessä keränneet varat ja rahoittaneet tämän lapsen matkan? Olen kysynyt tätä asiaa myös niin sanotulta kokemusasiantuntijalta, yhdeltä henkilöltä, joka on itse tullut pakolaisena Afganistanista Suomeen, ja saanut häneltä, joka tänä päivänä toimii tulkkina ja tapaa näitä ihmisiä päivittäin, hyvin selvän arvion siitä, että ajatus siitä, että nämä lapset karkaavat perheiltään ja sitten hakeutuvat Suomeen, on täysin väärä. Nämä lapset lähetetään, edustaja Kari. Toisin kuin te sanotte, nämä lapset lähetetään tänne. (Emma Karin välihuuto — Ville Niinistö: Toistuvia väärinymmärryksiä!) Tämä on fakta. Kysymys on nyt siitä, haluammeko Suomen järjestelmän olevan sellainen, joka kannustaa rikkomaan perheet, joka kannustaa erottamaan lapset vanhemmistaan ja vanhemmat lapsistaan, joka kannustaa lähettämään heidät tänne Suomeen. Tästä on kyse. Minun mielestäni Suomen järjestelmän ei pidä olla tällainen, ja teidänkään, jotka puolustatte perheiden oikeutta elää yhdessä, ei pitäisi tukea sellaisia järjestelmiä, jotka kannustavat perheitä tällaiseen menettelyyn. Viime vuonna puhuttiin siis yli 3 000:sta yksin Suomeen saapuneesta alaikäisestä lapsesta. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että tämä tilanne Euroopassahan johtuu tästä pakolaiskriisistä. Uskon, että me kaikki olemme yhtä mieltä siitä, tai toivon, että olemme yhtä mieltä siitä, että yhteisin eurooppalaisin ratkaisuin — joita, edustaja Niinistö, Suomen hallitus ajaa, toisin kuin annoitte ymmärtää — saataisiin tämä tilanne hallintaan ja ottaisimme niitä kaikkein suurimmissa vaikeuksissa olevia ihmisiä suoraan pakolaisleireiltä Euroopan maihin, myös Suomeen, jolloin suomalaisten kiintiöpakolaisten määrä nousisi tietysti huomattavasti suuremmaksi kuin mitä se nyt vuosittain on. Kun on puhuttu siitä, että Ruotsin laki on sentään määräaikainen — se on ollut täällä eräiden Ruotsin lakia jollain tavoin ymmärtävien argumentti — niin haluan sanoa, että mikäli suunta Euroopassa kääntyy ja tällaiset kiristykset loppuvat ja mennään toiseen suuntaan, silloin on mielestäni sekä mahdollista että perusteltua, että myös Suomessa näitä asioita arvioidaan uudelleen. Ja toivon, että pakolaiskriisi saadaan sillä tavoin hallintaan, että tämä uudelleenarviointi voidaan tehdä jo seuraavalla vaalikaudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-21T22:34:50,2016-06-21T22:49:09,Tarkistettu,1.1 2016_73_252,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sanon edustaja Zyskowiczille suoraan, että pidän häpeällisenä tämäntyyppistä lainsäädäntöä, oli maa mikä tahansa ja olivat vastuussa olevat puolueet mitä tahansa. Sama arvomaailma pätee Suomessa ja Ruotsissa, ja Ruotsin vihreät ovat kyllä tästä käytännössä heikosta hallituspolitiikasta ja kyvyttömyydestä ajaa omat tavoitteensa läpi hallituksessa saaneet maksaa kovan hinnan: puolueen toinen puheenjohtaja erosi, ja puolueen kannatus on laskenut. Ruotsin vihreiden kannattajat eivät halua tällaista politiikkaa, minä en olisi siihen suostunut — he olivat heikkoja hallituksessa, kun lähtivät edes tähän määräaikaiseen lakiin mukaan. Ja olen todella iloinen, että sielläkin löytyy kansanedustajia, niin kuin keskustapuolueen kansanedustaja, jotka puolustivat ihmisarvoa siellä käsittelyssä. Mutta Suomen tilanne on vielä paljon paljon helpompi kuin Ruotsin siinä mielessä, että Ruotsi on vastaanottanut moninkertaisen määrän turvapaikanhakijoita lyhyessä ajassa verrattuna siihen, mikä meillä on, ja meillä tämä tilanne ei ole sellainen, että Suomen hallituksen pitäisi itse lähteä aktiivisesti heikentämään ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia rajoittamalla (Puhemies koputtaa) perheenyhdistämistä ennen kuin me saamme EU:ssa solidaariset käytännöt kuntoon, jolloin tälle tielle ei tarvitsisi lähteä ollenkaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-21T22:49:10,2016-06-21T22:50:23,Tarkistettu,1.1 2016_73_253,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczille voi todeta, että on ihan totta, että muissakin Pohjoismaissa lainsäädäntöä on tiukennettu, ja tältä osin totta kai ymmärtää sen, että Suomessakin varmaan joitakin vaateita tämän tiukentamisen suhteen on. Mutta sitten pitää myös muistaa ne realiteetit. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka tämä Ruotsi. Siellä tämä toimeentulovaatimus on kohtuullisempi kuin Suomessa, Suomessa vaadimme kovempaa toimeentuloa näiltä ihmisiltä kuin Ruotsissa. Ja senpä takia on aika kummallista, että nyt kun vetoatte Ruotsiin, niin kun viime viikolla tässä salissa esitimme, että tämä toimeentulovaatimus tehtäisiin Ruotsin mallin mukaisesti, niin se ei tässä suhteessa kelvannut. Tiukennukset kyllä kelpaavat mutta näköjään lievennykset eivät. Ja sitten myös tämä mittakaava: kun mietitään tätä, että Ruotsi on kantanut kyllä taakkansa, 200 000 ihmistä viime vuonna — 200 000 — ja meillä 30 000, niin eikö ole kuitenkin oikein sanoa, että kyllä Ruotsi tässä oman taakkansa on monin verroin kantanut verrattuna Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-06-21T22:50:24,2016-06-21T22:51:32,Tarkistettu,1.1 2016_73_254,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Lainatakseni edustaja Zyskowiczin bluffijuttua: En tiedä, onko teidän näkemyksenne bluffia vai onko kokoomuksen näkemys bluffia. Olette aina ajaneet turvapaikkamääräysten kiristämistä, aivan riippumatta siitä, onko meillä ollut 1 500 vai 2 000 turvapaikanhakijaa. Tämä on aivan bluffia, että kysymys liittyisi mitenkään tähän uuteen tilanteeseen. En ole koskaan ollut keskustelussa, jossa olisitte puolustaneet turvapaikkasääntöjä, sellaisia liberaalimpia sääntöjä tai lastensuojelusääntöjä. Teidän näkemyksenne eivät ole yhdenmukaisia minkään kansainvälisen asiantuntijajärjestön kanssa, ja ehkä teillä on kokemusasiantuntijoita, mutta yleensä on ehkä hyvä myöskin tutustua vähän laajemmin niiden järjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen työhön, jotka ovat nimenomaan käsitelleet siirtolaisuutta, turvapaikanhakijoita, pakolaisuutta, ihmiskauppaa. Kaikki ovat sitä mieltä, (Puhemies koputtaa) että tällaiset kiristykset yleensä tekevät vaarallisemmaksi kaikki reitit (Puhemies koputtaa) lapsille ja naisille, avuttomassa asemassa oleville. Ei... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-06-21T22:51:35,2016-06-21T22:52:46,Tarkistettu,1.1 2016_73_255,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Räsänen, kun vihreät kuulemma Ruotsissa ovat vastustaneet hallituksessa näitä kiristyksiä mutta jääneet alakynteen, niin ilmeisesti Ruotsissa sitten toinen hallituspuolue eli SDP on ainoana aidosti näiden Ruotsin kiristyksen takana. En sano, etteikö Ruotsi olisi ollut hyvin suopea pakolaispolitiikassaan, mutta pitää muistaa, että viime vuonna Suomeen saapui neljänneksi eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa suhteessa väkilukuun. Mitä sitten tulee näihin tulorajoihin, edustaja Räsänen, voi olla, että meillä on, tai ainakin minulla on, vähän hatarat tiedot Ruotsin lainsäädännöstä, mutta mitä äskenkin luin Helsingin Sanomista, niin Ruotsissa toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan kohdalla mitkään tulot, siis mitkään tulot, eivät riitä siihen, että saisi perheensä yhdistettyä — se on 13 kuukautta, eikä siinä perhettä yhdistetä. Edustaja Biaudet, teille sanon, että en kyllä tiedä kenenkään tutkijan väittäneen, että nämä sadat tai tuhannet lapset karkaavat kotoa (Puhemies koputtaa) päästäkseen Eurooppaan. Kyllä perhe heidät lähettää. (Eva Biaudet’n välihuuto)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-21T22:52:46,2016-06-21T22:53:57,Tarkistettu,1.1 2016_73_256,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On varmaan selvää, että jokainen maa tekee lainsäädäntöä ensisijaisesti omasta lähtökohdastaan, ja en lähde täällä neuvomaan sosialidemokraatteja Ruotsissa, miten heidän pitää omaa lainsäädäntöään kehittää, mutta näihin muutamaan kohtaan nyt edelleen puutun. On totta, niin kuin edustaja Zyskowicz totesi, että toissijaisen suojelun saaneiden osalta tämä tulorajavaatimus Ruotsissa on se, että siellä mitkään tulot eivät riitä, mutta sitten kun tullaan näihin pakolaisstatuksen saaneiden tulorajoihin, niin siinä Suomessa vaadimme kovempia tulorajoja kuin Ruotsissa. (Ben Zyskowicz: Ei ole tulorajoja ollenkaan!) — Onhan, kolmen kuukauden jälkeen. Jos et kolmen kuukauden jälkeen saa perhettä yhdistettyä, niin tulorajat astuvat voimaan, ja silloin ne ovat kovemmat kuin Ruotsissa. — Viime viikolla, kun esitettiin, että eikö näitä voitaisi kohtuullistaa, kun ajattelen kuitenkin niin, että edustaja Zyskowiczkin haluaa täällä nimenomaan kaikista heikoimpia tässä auttaa, niin se kyllä auttaisi kaikista heikoimpia, jos me kohtuullistaisimme näitä tulorajoja tai pidentäisimme tämän kolmen kuukauden määräaikaa. Ja muuten Ruotsista täytyy myös muistaa se, että siellä esimerkiksi (Puhemies koputtaa) heidän lähetystöverkkonsa on pikkuisen suuremmin resursoitu kuin meillä Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-06-21T22:53:58,2016-06-21T22:55:17,Tarkistettu,1.1 2016_73_257,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä tämä edustaja Zyskowiczin puheenvuoro, jonka hän tuosta pöntöstä äsken käytti, kertoo selvästi jotain hänen omista näkemyksistänsä ja arvoistansa liittyen tähän käsittelyssä olevaan kysymykseen. Hän myös tässä puheenvuorossaan äsken viittasi siihen, että hänellä voi olla heikot tiedot Ruotsin tilanteesta. Toivon, että teillä ei kuitenkaan ole niin heikot tiedot tästä itse asiasta ja että ette niihin pohjaa näitä näkemyksiänne, mitä äsken tuolla esititte. Muun muassa Pakolaisneuvonta on koostanut tämmöisen aika hyvän ""10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista"" ‑koosteen nimenomaan tähän perheenyhdistämiskysymykseen liittyen, ja täällä on muun muassa kohta näistä niin kutsutuista ankkurilapsista, jotka itsekin tuossa puheenvuorossanne nostitte esiin. Toivon, että perehdytte siihen huolella, se löytyy muun muassa Pakolaisneuvonnan sivuilta. Jos pikaisesti sieltä luette, niin saatte näihin väitteisiinne ehkä sitten oikeaakin tietoa taustaksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-06-21T22:55:18,2016-06-21T22:56:29,Tarkistettu,1.1 2016_73_258,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz toistuvasti sotkee asioita ja vääristelee toisten argumentteja. Siksi tämä keskustelu on ohipuhumista. Ne, jotka täällä salissa sanovat, että tänne ei lähetetä lapsia, puhuvat tästä ilmiöstä, mitä moni teistä salin toiselta puolelta on suoraan kutsunut ankkurilapsiksi, ja tutkijat ja asiantuntijat sanovat, että sellaista ilmiötä ei ole, että lapsi lähetettäisiin tänne tarkoituksena jotenkin väärinkäyttää järjestelmää. (Ben Zyskowiczin välihuuto) On totta, että varmasti monissa perheissä autetaan vaikka sitä 16-vuotiasta poikaa, jota odottaa pakkovärväys armeijaan tai puolisotilaallisiin joukkoihin tai jonka Isis uhkaa tappaa, jos hän ei suostu tulemaan heidän joukkoihinsa. Kyllä heitä autetaan lähtemään siitä maasta pois, kukaan ei ole kiistänyt sitä, mutta heillä on oikeus hakea turvaa, heillä on perusteet saada turvapaikka, he ovat vainottuja. Ja sellaista ilmiötä, jossa järjestelmää hyväksikäytettäisiin niin, että lähetettäisiin lapsia tänne vain sen takia, että he ovat lapsia, vaikka heillä ei ole oikeata hätää, ei tutkijoiden mukaan ole. Näin ollen tässä puhutaan koko ajan kahdesta eri asiasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-21T22:56:30,2016-06-21T22:57:37,Tarkistettu,1.1 2016_73_259,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen hieman hämmentynyt siitä, että silloin kun tämä hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja turvapaikkaohjelma syksyllä tai joskus marraskuussa julkaistiin, niin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vuolaasti kehui näitä meidän toimenpiteitämme. En tiedä sitten, eikö hän ymmärtänyt, mitä perheenyhdistämisellä tullaan tarkoittamaan, vai eikö hän tiennyt sitä, että toimeentuloedellytyksethän ovat nyt jo samat. Tässä ei olla euromääriä muuttamassa. Sitten olisin vielä muutaman sanan sanonut tuosta lasten lähettämisestä. Me emme perustuslakivaliokunnan lausunnossa siihen nyt vahvasti ottaneet kantaa, mutta me hyväksyimme kuitenkin yksimielisesti tämän hallituksen esityksen näkemyksen siitä, että tämä voi altistaa lapsia hyväksikäytettäviksi. Ja korjatkaa, edustaja Niinistö, jos muistan väärin, että Maahanmuuttoviraston kuulemisessa tuli esille, että tämmöisiä viitteitä on. Muistaisin näin, nyt en ehtinyt tässä kahlata niitä lausuntoja, mutta tämä ei ole ihan tuulesta temmattu väite.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-06-21T22:57:38,2016-06-21T22:58:38,Tarkistettu,1.1 2016_73_260,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Marinille totean, että luulen, että tunnen nämä asiat aika hyvin. Niin kuin edustaja Biaudet kertoi, olemme vuosikymmeniä näistä olleet eri mieltä. (Eva Biaudet: Taistelleet! — Välihuutoja) Edustaja Ville Niinistö, en puhunut turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöstä, vaan puhuin niistä faktoista, että perheet ja suvut lähettävät lapsiaan Eurooppaan, ja motiiveina voi olla, ja monissa tapauksissa varmaan onkin, se, mitä kerroitte, että siellä on värväysriskejä ja muita, mutta motiivina on myös se, että ajatellaan perheen pääsevän perässä. Motiivina on myös jopa se, että Eurooppaan päässyt ja siellä toivottavasti kotoutunut pystyy taloudellisesti tukemaan sinne vaikeisiin olosuhteisiin jäävää perhettä. Jos epäilette tässä sanomaani, niin olen valmis järjestämään, edustaja Ville Niinistö, edustaja Marin ja muut halukkaat, esimerkiksi tapaamisen sellaisen afganistanilaisen, pakolaisena Suomeen tulleen naisen kanssa, joka toimii tänä päivänä tulkkina ja voi kertoa (Puhemies koputtaa) näistä kokemuksista, mitkä hänellä on juuri tänä päivänä olevasta tilanteesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-21T22:58:39,2016-06-21T22:59:52,Tarkistettu,1.1 2016_73_261,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun edustaja Meri tuossa viittasi siihen, mitä sosialidemokraatit tästä aiheesta ovat aikaisemmin sanoneet tai eivät ole sanoneet, niin kun nyt mietitään vaikka sitä, että hallitus on ilmoittanut, että se ottaa käyttöön niitä keinoja, joita perheenyhdistämisdirektiivi antaa myöden, niin ei esimerkiksi näissä direktiivin sanomissa keinoissa, kun puhutaan tästä turvatusta toimeentulosta, säädellä sitä, miten Suomi määrittää turvatun toimeentulon. Suomi määrittää sen turvatun toimeentulon aivan niin kuin itse haluaa kansallisessa lainsäädännössä, ja senpä takia esitimme, että tätä esitystä, jonka te olette tehneet, voitaisiin kohtuullistaa sillä, että noudattaisimme samaa periaatetta tässä turvatun toimeentulon määrittämisessä kuin Ruotsi noudattaa. Tällä tavalla tekisimme sitä yhteistä pohjoismaista politiikkaa, jota tässä salissa (Puhemies koputtaa) on muuten pitkään peräänkuulutettu ja jota myös te olette peräänkuuluttaneet. Nyt edelleen herää kysymys, minkä ihmeen takia teille ei käy se, että ottaisimme tässä turvatussa toimeentulossa mallia Ruotsista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-06-21T22:59:54,2016-06-21T23:01:03,Tarkistettu,1.1 2016_73_262,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Vielä myönnän vastauspuheenvuorot edustajille Niinistö, Meri ja Zyskowicz, ja sen jälkeen menemme puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_263,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, on varmasti niin, että perheissä on hätä siitä, mitä heidän alaikäisille lapsilleen käy heidän kotimaassaan olosuhteissa, joissa on vainoa, sotaa, sekasortoa, nälänhätää, erilaisia ääriliikkeitä, jotka uhkaavat heidän lastensa tulevaisuutta. Siinä, että näistä oloista perheet lähettävät tai auttavat lastaan lähtemään sieltä pois tai perhe hajoaa sodan jaloissa ja lapset ajautuvat erilleen omasta perheestään, ei ole mitään sellaista, missä pitäisi epäillä heidän motiiviaan niin, että täällä sivistysvaltiossa lainsäädännöllä pitäisi pyrkiä estämään tällaisten ihmisten oikeus hakea turvaa tästä maasta ylipäätään. Nyt tässä on kysymys kuitenkin pohjimmiltaan ihmiskuvasta. Kun te, edustaja Zyskowicz, yritätte kieltää, että tässä ei olisi kysymys ihmiskuvasta, niin te haluatte vähän samaa kuin mitä te ajatte myös sosiaaliturvassa, että sen takia te koette, että kun on joitain väärinkäyttöilmiöitä, niin tavallisten ihmisten ihmisoikeuksia kavennetaan, ja se on aivan väärä suunta. (Puhemies koputtaa) Oikeusvaltion pääsäännön pitää olla se, että varmistetaan ihmisten oikeudet ja sitten arvioidaan aina erityistapaukset erikseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-21T23:01:12,2016-06-21T23:02:22,Tarkistettu,1.1 2016_73_264,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Räsäselle nyt vielä kuitenkin kommentoisin sitä, että minä puhuin siitä, mitä edustaja Rinne, teidän puheenjohtajanne, sanoi viime syksynä, ja te sanoitte sitten, että juu, että hyväksyimme sen ajatuksen, että perheenyhdistämisdirektiivi otettaisiin käyttöön, jos ymmärsin oikein. Siis mehän emme ota sitä edes täysimääräisesti käyttöön. Siellähän on asuntoedellytys ja varallisuusedellytyksiä, ja nyt te puhutte siitä, mitä viime viikon torstaina on keskusteltu. Minä puhuin siitä, mitä teidän puheenjohtajanne on viime marraskuussa puhunut. En minä puhunut mitään siitä, mitä te olette viime torstaina pyytäneet lain peruuttamisesta. Olisi hyvä kuunnella huolellisesti, mistä puhutaan, niin sitten ei tarvitsisi tuoda sellaisia asioita siihen keskusteluun — meillä on ilta muutenkin pitkä — jotka eivät siihen liity.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-06-21T23:02:22,2016-06-21T23:03:12,Tarkistettu,1.1 2016_73_265,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Ville Niinistölle totean vain sen, että kun kannetaan huolta perheistä, lasten oikeudesta elää vanhempiensa kanssa, vanhempien oikeudesta pitää lapset luonaan ja saada lapset luokseen, niin kyllä luulisin, että meidän yhteinen huolemme on se, että Suomen lainsäädäntö ei olisi sellainen, että se on omiaan kannustamaan sellaiseen menettelyyn, jossa alaikäiset lapset erotetaan perheestään, jossa alaikäiset lapset lähetetään ihmissalakuljettajien matkaan hengenvaaralliselle matkalle toiselle puolelle maailmaa. Tästä tässä tältä osin on kyse. Toistan sen, että ellette halua minua uskoa, niin voidaan järjestää vaikka Pikkuparlamentin kuppilaan tapaaminen henkilön kanssa, joka ainakin näiden afganistanilaisten alaikäisten — joita Suomeen on tullut siis parisentuhatta viime vuonna — tilanteen hyvin tuntee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-21T23:03:14,2016-06-21T23:04:19,Tarkistettu,1.1 2016_73_266,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Ja siirrymme puhujalistaan. Totean, että täällä nyt vastauspuheenvuoroja pyytäneet ovat seuraavana varsinaisten puheenvuorojen listalla ja nyt mennään eteenpäin tällä tavalla. — Edustaja Aalto, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_267,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eilen vietettiin maailman pakolaispäivää. Maailman pakolaisongelmaan on kuitenkin kiinnitettävä huomiota vuoden jokaisena päivänä. Voisi kuvitella, että sodan kauhut kokeneessa Suomessa, joka varautui kymmenistä satoihin miljooniin pakolaisiin Neuvostoliiton hajotessa, olisi erityisen hyvää ymmärrystä maailman pakolaistilanteeseen, mutta ei, maamme hallitus on tehnyt kantansa selväksi. Sen sijaan, että se tekisi kaikkensa maailman heikoimpien auttamiseksi, se leikkaa ensinnäkin kehitysyhteistyöstä ennätyksellisen paljon ja tekee perheenyhdistämisestä käytännössä mahdotonta. Oikeusvaltiossa nimeltä Suomi oikeus perheeseen mitataan joidenkin osalta rahassa. Jos olet saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen, sinun täytyy tienata enemmän kuin suomalainen keskimäärin tienaa, jotta voit yhdistää perheesi. Tähän yleensä vastataan, että onhan myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneella oikeus perheenyhdistämiseen kolmen kuukauden ajan ilman tulorajoja. Mutta koska perheenyhdistämishakemusta ei voi tehdä ensinnäkään Suomessa oleva henkilö eikä sitä voi tehdä myöskään sähköisesti, on usein ilman rahaa ja henkilöpapereita vailla olevan perheen käytännössä mahdotonta matkustaa lähimpään Suomen suurlähetystöön jättämään hakemus — etenkin, jos joutuu matkustamaan konfliktialueen läpi tai asuu siellä. Toinen asia, johon tässä yhteydessä viitataan etenkin lasten suhteen, on ulkomaalaislain 39 §:ään jäävä mahdollisuus poiketa tulorajoista poikkeuksellisen painavasta syystä tai lapsen edun niin vaatiessa. Hallituksen esityksessä poikkeamisesta annetut soveltamisesimerkit, lapsen vakava sairaus tai vamma, kuitenkin osoittavat, että kyse on erittäin poik-keuksellisesta menettelystä, jossa lapsen etu ei toteudu riittävällä tavalla. Arvoisa herra puhemies! Hallituksen tarkoituksena on pyrkiä mahdollisimman hyvään kotouttamiseen. Omilla ehdotuksillaan hallitus kuitenkin vie sen kaikkein tärkeimmän kotouttamista edistävän asian eli perheen. Jokainen meistä voi miettiä omalta kohdaltaan, miten hyvin arki sujuisi, jos joutuisimme olemaan joka hetki peloissamme oman perheemme puolesta ja miettimään, oliko edellinen yhteydenotto se viimeinen kerta, kun kuulee rakkaistaan. Näin on tapahtunut monien niiden ihmisten kohdalla, joita olen lukuisissa vastaanottokeskuksissa Suomessa kasvotusten silmistä silmiin kohdannut. Lisäksi laillisten turvapaikanhakureittien ja mahdollisuuksien tukkiminen johtaa siihen, että muut perheenjäsenet joko ajetaan ihmissalakuljettajien armoille tai pakotetaan jäämään sodan keskelle. Jokainen hukkunut turvapaikanhakija, jokainen konfliktissa kuollut siviili on myös meidän vastuullamme. Me voimme tehdä enemmän, meidän pitää tehdä enemmän, ja meidän pitää vaatia hallitustamme tekemään enemmän. Arvoisa herra puhemies! Siksi kannatan edustaja Karin tekemää hylkäysesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-06-21T23:04:23,2016-06-21T23:08:13,Tarkistettu,1.1 2016_73_268,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime viikolla ja tänä iltana tästä laista keskustelussa on varmasti jo sanottu kaikki ne asiat, miksi tämä laki on epäinhimillinen. Lakia ovat täällä vastustaneet oppositiopuolueiden edustajat, ja perussuomalaiset ovat puhuneet sen puolesta. Joidenkin heidän edustajiensa mukaan on perussuomalaisen ideolo-gian mukaista estää maahantulijoita tulemasta tänne. Kokoomus on täällä urheasti Ben Zyskowiczin suulla koettanut tätä lakia puolustaa. Muita täällä ei heidän puoleltaan olekaan käyttänyt puheenvuoroja kuin yksi edustaja viime viikolla. Keskustalaiset eivät ole käyttäneet yhtään puheenvuoroa. Tämä keskustelu on mielestäni ollut hyvin surullista kuultavaa ja osoittanut todella julmaa ja kylmää ihmiskuvaa hallitukselta. Tänään, kun ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjoja tässä salissa Suomelle yhdessä vedettiin, puhuttiin siitä, miten entistä keskinäisriippuvaisemmassa maailmassa Suomi edistää kansainvälistä vakautta, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatteita ja tasa-arvoa. No, tämä maailmojen entistä suurempi keskinäisriippuvaisuus näkyy esimerkiksi tässä pakolaiskysymyksessä, ja sen takia olisi tärkeää, että Suomi kantaisi tässä oman vastuunsa. Sen lisäksi, että me emme vaikeuta tänne tulleiden ja täältä kansainvälistä suojaa saaneiden ihmisten oikeutta perheeseen, meidän pitää toki myös puuttua entistä voimakkaammin sinne lähtömaihin ja niihin syihin, miksi joudutaan lähtemään. Mutta valitettavasti näitäkään esityksiä hallitus ei ole tuonut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-21T23:08:15,2016-06-21T23:10:10,Tarkistettu,1.1 2016_73_269,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eivät hallituspuolueiden edustajat voi paeta siitä mihinkään, että tämän esityksen tosiasiallinen käytännön vaikutus ja jopa monien edustajien julki lausuma tavoite on se, että Suomi ottaisi mahdollisimman vähän pakolaisia vastaan, heille olisi mahdollisimman hankalaa tulla tänne ja heille olisi mahdollisimman hankalaa saada turvaa perheilleen, jotta he eivät sitten tänne tulisi. Tämä on hallituspuolueiden tavoite. Ajatus on se, että maailman kriisit ja hätä poistuvat sillä, että kun ne ovat poissa silmistä, ne ovat poissa mielistä. Suomi voi olla kylmä ja kova, laittaa rajat kiinni ja sen jälkeen ajatella, että asiat olisivat sitten täällä maassa paremmin. No, minä en usko, että sellainen valtio ja sellainen hallitus, joka rajoittaa täältä turvaa hakevien ihmisoikeuksia, pitää myöskään suomalaisista köyhistä kiinni. Ja näyttö osoittaa, että tämä hallitus ei välitäkään suomalaisista köyhistä, koska se on myös leikannut hyvin kovalla kädellä pienituloisilta Suomessa — opiskelijoilta, eläkeläisiltä, sairailta — maksukorotuksia nostamalla. Ja ne puolueet — tässä ei ole nyt paikalla enää perussuomalaisten edustajia — jotka perustelevat sitä, että emme voi auttaa muualta tänne tulevia, sillä, että avun tarve Suomessakin on suuri: miksi he sitten leikkaavat ylipäätään hädänalaisilta ihmisiltä ja oikeudenmukaisuudesta tässä maassa? (Touko Aalto: Hyvä kysymys!) Juuri tämä politiikka on se, joka johtaa sille kaltevalle pinnalle, missä ihmisoikeuksia aletaan myydä sen nimissä, että ""nyt on vähän vaikeeta"", vaikka samaan aikaan — enkä tykkää yleensä tällaisesta vasemmistopopulismista, mutta kun se on totta — pörssiyhtiöt tekevät hyviä tuloksia ja maksavat korkeita osinkoja. Tämä hallitus ajattelee, että heikompiosaisilta leikkaamalla Suomi nousee. Onhan päivänselvää, että se heikentää yhteiskunnan eheyttä. Ja se, että tällaisessa arvovalinnan paikassa Suomi sivistysvaltiona, oikeusvaltiona ja Pohjoismaana hylkää kaikkein hädänalaisimpien ihmisten oikeudet, on vain perin pohjin väärin. Ja, edustaja Zyskowicz, te ette pysty pakenemaan sitä yhtään mihinkään sillä, että te väittäisitte, että tässä on hyvä tarkoitusperä. Jos Suomen hallitus haluaisi tavoitella oikeudenmukaista järjestelmää Euroopassa, jolla vältettäisiin se, että ihmiset joutuvat salakuljettajien armoille ja tulevat tänne turvapaikanhakijoiksi vaikeiden reittien kautta, tai jos koetaan, että tämä tilanne ei ole hallinnassa, niin silloin Suomen pitäisi ajaa ihan toisenlaista politiikkaa EU-tasolla. Tämähän, että kansallisilla rajoituksilla rajoitetaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeuksia ja kavennetaan laillisia reittejä tulla Eurooppaan, ennen kuin on saatu mitään yhteistä eurooppalaista solidaarista järjestelmää kasaan, juuri vain ajaa ihmisiä yhä hädänalaisempaan asemaan ja yhä vaikeampiin reitteihin Välimeren yli. Viikoittain satoja ihmisiä kuolee nyt sen takia, että EU—Turkki-sopimus on vaikeuttanut niitten helpompien reittien käyttöä, jolloin ihmiset tulevat sieltä yhä epätoivoisemmissa olosuhteissa, ja nyt perheenyhdistämisen rajoitusten kautta monissa EU-maissa lailliset reitit entisestään kapenevat. Eli kyllä tässä hädänalaisia heitetään kumiveneisiin, ja me tiedämme, miten niille kumiveneille Välimerellä käy. Arvoisa puhemies! Se, mitä pitäisi tehdä, olisi siis se, että jos nyt EU etenee siihen suuntaan, että ensisijaisesti se maa, johon ensimmäisenä EU-alueella tullaan, ottaisi turvapaikanhakijan käsittelyprosessiin — mikä on EU:n tavoite, sinänsä hyväksyttävä tavoite, ja silloin olisi selkeätä, että ihmisiä autetaan heti heidän tultuaan EU:n sisälle — niin silloin EU:n pitää varmistaa, että näillä mailla on resurssit ja kyky ottaa näitä ihmisiä vastaan, ja silloin pitää olla pysyvä, solidaarinen tapa jakaa kiintiöissä näitä ihmisiä kaikkiin EU-maihin. Suomi on myös EU-rajavaltio, joten meille olisi etua myös siitä, että olisi pysyvä solidaarinen järjestely, jossa pysyvillä kiintiöillä voitaisiin jakaa turvapaikanhakijoita kaikkiin EU-maihin. Mutta Suomen hallitus ei ole ajanut tällaista linjaa EU:ssa. On ajettu tällaista linjaa, että on tämmöiset hätätilanteisiin perustuvat mahdolliset poikkeuskiintiöt, joilla ei rakenneta pysyvää järjestelmää ehkäisemään poikkeuksellisen hädän aiheuttamaa kaaostilannetta — siis se kaaos on silloin meidän maidemme sisällä, kun me emme pysty auttamaan kunnolla ihmisiä, jotka tulevat hädänalaisina meidän rajoillemme — vaan silloin kaaostilanteessa sitten taas ruvetaan miettimään, jaetaanko ihmisiä joillain kiintiöillä. Ja me tiedämme, kuinka heikosti EU kykenee niissä tilanteissa ihmisarvoa kunnioittaviin päätöksiin. Eli nyt pitäisi luoda EU:ssa semmoinen järjestelmä, jossa turvataan turvapaikanhakijan oikeudet: hänet otetaan vastaan siellä ensimmäisessä maassa kunnolla, ja on pysyvä järjestely, jossa ihmisiä siirretään EU:n sisällä niin, että kaikki osallistuvat, kaikki maksavat ja kaikki pyrkivät kotouttamaan ihmiset mahdollisimman hyvin. Silloin myös tällaiset kysymykset, mistä edustaja Zyskowicz puhuu, eli vetovoimatekijät, poistuvat. Eivät ihmiset silloin hakeudu eri EU-maihin sen perusteella, missä on perheenyhdistämisessä löysempi tai tiukempi tulkinta. Kun tällaiseen tavoitteeseen päästään, niin silloin ylipäätään tällaisesta ajattelutavasta, että lähdetään rajoittamaan tässä maassa jo olevien ihmisten oikeuksia saada perheensä tänne, päästään eroon. Mutta ei tämä hallitus halua siitä tiestä eroon tai kysy, miten voidaan päästä sellaiseen maailmaan, oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan, jossa ei tarvitse edes miettiä sitä, että eri EU-maissa heikennetään perheenyhdistämisen suojaa. Ei tämä hallitus tavoittele semmoista politiikkaa, vaan tämä hallitus on itse kiireessä, ensimmäisten joukossa, viemässä jopa turvapaikan saaneilta ihmisiltä, kaikkein hädänalaisimmilta ihmisiltä, oikeuden perheenyhdistämiseen. Kun perustuslakivaliokunnassa käsittelimme tätä asiaa, niin me saimme kyllä kuulla, mitä ovat nämä poikkeusten poikkeusten poikkeukset, mitä meidän laeissa on. Sitten sanotaan, että voidaan miettiä poikkeuksia, mutta tosiasiassa silloin asia yhä enemmän tulee sen hakijan, hädänalaisen, vastuulle. Hänen pitää osata valittaa, hänen pitää tietää oikeutensa. Samanaikaisesti kavennetaan oikeusapua, joten tavallaan vastuu siitä, että ihmisiä, jotka ovat hädässä, autetaan, käännetäänkin sille hädänalaiselle ihmiselle, ja sitten hallitus sanoo, että voihan aina poiketa ja aina voi miettiä lasten etua. No, miten se lapsi voi varmistaa etunsa, jos tämä hallitus oli viemässä häneltä jopa oikeusavun turvapaikkapuhuttelussa? Onneksi perustuslakivaliokunta sentään sanoi, että lapsella pitää olla myös turvapaikkapuhuttelussa oikeusapu läsnä. (Ben Zyskowicz: Kuten hallituksen esityksessä!) Arvoisa puhemies! Sisäministeri Orpo on sanonut eduskunnassa ja julkisuudessa, että voidaan miettiä, voiko tätä lakia parantaa lasten oikeuksien kannalta, voidaan miettiä sitä, pitäisikö näitä tulorajoja höllentää, voidaan miettiä sitä, pitäisikö alaikäisten lasten olla tämän lain piirissä. Hän puhuu mielellään lämpimiä ja pehmeitä ja humaaneja julkisuudessa, mutta yhtään mitään näistä linjauksista ei näy tämän lain käsittelyssä eduskunnassa. Tämä on julma, kova ja häpeällinen laki, ja sisäministeri Orpo ajaa tätä politiikkaa tässä maassa, ja minä ihmettelen, miksi hän ei ole ollut tässä salissa tällä viikolla eikä viime viikolla puolustamassa sitä, miksi hän haluaa jäädä historiaan sisäministerinä, joka ajaa käytännössä kaikkein hädänalaisimpien ihmisten, pakolaisten, perheenyhdistämisen mahdottomaksi oikeusvaltiossa ja sivistysvaltiossa nimeltä Suomi. Se on häpeällinen historia hänelle, se on häpeällinen historia kokoomukselle, koko tälle hallitukselle. Me tiedämme, että yksi puolue tätä tavoitteli, mutta miksi, edustaja Zyskowicz, kokoomus ja keskusta ovat menneet tähän mukaan, ja miksi te olette ainoa edustaja tässä salissa, joka tätä esitystä siltä puolelta salia puolustaa? Se kertoo siitä, että ei tästä pidetä, mutta silti tehdään, koska ""jotkut halusi, ja me nyt mentiin mukaan, koska me ei vaan niin kauheesti välitetä hädänalaisten ihmisten ihmisoikeuksista"". Ja se on perin pohjin väärin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-21T23:10:13,2016-06-21T23:18:14,Tarkistettu,1.1 2016_73_270,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yli puolet maailman pakolaisista on itse asiassa lapsia, ja tänä vuonna on Välimeren yli tullut yli 213 500 henkilöä Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa. Kuolleita on tänä vuonna, jo tämän vuoden aikana, 2 859. Se on tuhat enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan, tuhat enemmän kuin viime vuonna. Syy siihen, että enemmän naisia ja lapsia hukkuu tällä hetkellä, on se, että maat, kuten Suomi, viestittävät, että nyt nämä pakolaiset, jotka ovat tänne tulleet, eivät turvallisesti voi saada perheenyhdistämisen kautta perheitään. Miten kukaan kehtaa sanoa, että puolustaa lasten oikeuksia, suojelee, että lapset eivät joudu pulaan, kun mieluummin katsotaan sitä, että Välimereen hukkuu lisää ihmisiä? Suomi on luvannut sisäisten siirtojen kautta hakea Kreikasta kunnioitettavan määrän turvapaikanhakijoita. Kuitenkaan Suomi ei ole tehnyt mitään toteuttaakseen koko tämän kiintiön. Se on hakenut aivan joitakin satoja ihmisiä ja on tästä ylpeä. Minkä takia me jätämme nämä ihmiset sinne ala-arvoisiin, epäinhimillisiin leireihin Kreikkaan? Koska aiotte tehdä jotain, että täytämme meidän lupauksemme, jotka nyt jo hallitus on tehnyt?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-06-21T23:18:15,2016-06-21T23:19:50,Tarkistettu,1.1 2016_73_271,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin nyt ihan vielä viimeistä kertaa tähän korokkeellekin tulla. Kun tässä salissa yleensä puhutaan näissä maahanmuuttoasioissa, että pitäisi auttaa tietyssä kohtaa — yleensä näitä kiristyksiä meillä tai muualla perustellaan sillä, että pitäisi sitten auttaa ehkä siellä lähtömaissa tai reitin varrella vastaanottokeskuksissa tai pakolaisleireillä tai sitten jossain muussa maassa ja ei välttämättä sitten täällä — niin on ehkä hyvä tarkastella tätä syvempää trendiä, mikä tässä nyt hallituksella on ollut. Kaikki hallituspuolueet, perussuomalaiset mukaan lukien, ovat todenneet monta kertaa, että ei ole hyväksi se, että ihminen hakee turvaa meiltä täältä Pohjolasta, vaan pitäisi auttaa paikan päällä. No, sitten jos me tarkastelemme, mitkä ovat ne toimenpiteet, millä hallitus tätä politiikkaa tekee, niin käsittääkseni — hallituspuolueiden edustajat voivat korjata, jos olen väärässä — kuitenkin kehitystyöstä ollaan leikkaamassa merkittävästi resursseja, joilla ollaan juuri pyritty auttamaan paikan päällä. Jos ajatellaan koko tätä pakolaiskriisiä, niitä tekijöitä, mitkä siellä taustalla ovat, niin hyvin yksinkertaisesti tullaan siihen johtopäätökseen, että esimerkiksi se, että kansainvälisiltä järjestöiltä, esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestöltä, vedettiin resursseja pois, jolloin pakolaisleireillä olosuhteet heikkenivät, ajoi ihmisiä liikkeelle. Eli tältä osin, kun hallituspuolueet sanovat, että pitää auttaa paikan päällä, silloin luulisi, että politiikka esimerkiksi kehitysyhteistyön osalta olisi hieman toisenlaista kuin hallituksella nyt on. Toinen kommentti yleensä liittyy siihen, että näitä asioita pitää todella ratkaista Euroopan laajuisesti. No, tässä asiassa hallituksella on ehkä pikkuisen parempi rekordi, mutta silti täytyy kyllä muistuttaa, että se kysymys, mikä Eurooppaa on koko ajan hiertänyt, on se, jaetaanko se taakka tasaisesti, kantaako jokainen maa sen vastuun, joka sille kuuluu. Ja tässä oikeastaan virstanpylvääksi muodostui syksyllä se huippukokous, missä päätettiin näistä sisäisistä siirroista. Kuitenkin on hyvä muistuttaa tässäkin salissa, että silloin Suomen kanta oli äänestää tyhjää. Silloin, kun päätettiin siitä, jaetaanko tämä vastuu kaikkien Euroopan maiden kesken, jaetaanko se oikeudenmukaisesti, jaetaanko se kantokyvyn mukaan ja jaetaanko se niin, että se jokaista maata velvoittaa, Suomi äänesti tyhjää. Eli tältäkin osin se hallituksen puhe siitä, että Euroopassa pitäisi jotain tehdä, on ihan kyllä oikein, mutta se vaatii silloin niitä tekoja. Se vaatii silloin myös sitä, että samalla, kun me uudistamme niitä eurooppalaisia käytäntöjä, jotka liittyvät esimerkiksi maahanmuuton hallintaan, Suomi sitoutuu siihen, että Suomi muiden maiden mukana kantaa oman vastuunsa ja sitoutuu esimerkiksi näihin sisäisiin siirtoihin, jolloin me pystymme todella hoitamaan, niin kuin edustaja Niinistö täällä sanoi, että taakka jakautuu oikeudenmukaisemmin, ja jolloin se paine yhtä maata kohden ei kohdistu niin valtavaksi kuin se tällä hetkellä on. No, sitten vielä siirrytään tähän kolmanteen: Kun sanotaan, että hädänalaisimpia nyt ainakin pitäisi auttaa ihan täällä koti-Suomessa, niin sitten täytyy katsoa, mitä hallitus tekee tässäkin yhteydessä. Ja tässäkin yhteydessä hallitus toteaa, että hädänalaisia autetaan siten, että tiukennamme lainsäädäntöämme jatkuvasti. Eli kaikilla näillä rintamilla heikennetään. Lähtömaissa me heikennämme pakolaisten asemaa sillä, että me leikkaamme kehitysyhteistyöstä. Euroopassa me heikennämme pakolaisten asemaa sillä, että me emme ole edelleenkään saaneet sitä eurooppalaista yhteistä ratkaisua, ja tässä yhteydessä se, että Suomen hallitus todella päätti äänestää tyhjää viime syksyn huippukokouksessa, ei aikakaan mairittele Suomen hallituksen politiikkaa. Ja sitten vielä kolmanneksi tämä, miten ihmisiä kohdellaan Suomessa — täällä me olemme koko ajan kiristämässä lainsäädäntöämme. Ja nyt, kun edustaja Zyskowicz siellä kirjoittaa muistiinpanoja ja on varmasti tänne pönttöön vielä nousemassa, haluan todeta hyvin selkeästi sen, että ymmärrän hyvin, että tietyiltä osin esimerkiksi Suomessa ulkomaalaislakia ollaan tiukennettu ja tullaan edelleen tiukentamaan. Hyväksyn sen, ei siinä mitään. Mutta joku järki ja inhimillisyys näissä kiristyksissä pitää pitää mukana. Kun nyt mietitään tätä kyseessä olevaa lakiesitystä esimerkiksi lasten osalta, niin jokainen osaa sen todeta, että lasten osalta tämä esitys on epäinhimillinen. Ja kun täällä viitataan siihen, lähetetäänkö lapset sitten aina hakemaan sitä turvaa, niin olivat meillä perheenyhdistämisen kriteerit mitkä tahansa, jos perheet päättävät lähtömaissa lähettää lapsensa, niin he tämän lähettävät — riippumatta siitä, mikä perheenyhdistämisen lainsäädäntö on — koska joka tapauksessa niihin maihin, missä perheenyhdistämisen lainsäädäntö on vielä tiukempaa kuin Suomessa, silti tulee alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Eivät he ole minnekään kadonneet. Turvapaikanhakijoita tulee joka tapauksessa riippumatta siitä, kuinka tiukka ulkomaalaislainsäädäntö jossain maassa on. Jos tämän perusteella vedettäisiin johtopäätöksiä, että mitä tiukempi lainsäädäntö, sitä vähemmän tulisi turvapaikanhakijoita, niin nyt voi mennä kysymään Saksasta, miten tämä on heillä toteutunut. Tai Itävallasta. Tai Italiasta. Kyllä turvapaikanhakijoita riittää. Kysymys on nyt enemmän siitä, haluammeko todella auttaa heitä, jotka Suomesta turvaa hakevat ja jotka käyvät läpi pitkän prosessin, jonka aikana todetaan, että he sitä turvaa todella tarvitsevat. Sen jälkeen, kun he ovat oleskeluluvan saaneet, heillä on laillinen peruste oleskella Suomessa, he tarvitsevat silloin kansainvälistä suojelua — haluammeko me tehdä heidän arkensa pikkuisen helpommaksi? Siitähän tässä on loppujen lopuksi kysymys. Ja kaikki ne huojennusesitykset tähän lainsäädäntöön, mistä viime torstaina tässä salissa keskusteltiin, olisivat juuri pikkuisen helpottaneet niitä ihmisiä, joille tätä kansainvälistä suojelua joka tapauksessa annetaan. Sitten erilaisilla toimenpiteillä puututaan siihen, mihin edustaja Zyskowiczkin on täällä viitannut, kuinka paljon turvapaikanhakijoita on potentiaalisesti edelleen tulossa. Ja tässä yhteydessä on ehkä syytä todeta, että on totta, että riippuen siitä, onko ihminen saanut kansainvälistä suojelua, onko hän saanut pakolaisstatuksen vai onko hän saanut toissijaista suojelua, varmasti on sillä merkitystä, mihin maihin esimerkiksi tietyistä kansallisuuksista turvaa haetaan. Ja kun me tiedämme, että nämä viestit kulkevat kyllä ihmisten välillä verkossa ja niihin liittyy myös paljon tämmöistä disinformaatiota ja vääriä tietoja siitä, miten ehkä sitten tietyissä maissa käytänteet toimivat, niin on tärkeätä, että Suomi myös oikaisee sitä väärää informaatiota, mitä esimerkiksi Irakissa on levitetty. Ja näinhän esimerkiksi viime syksynä Suomi on tehnyt, ja hyvä niin, koska aina meidän täytyy kuitenkin huolehtia siitä, että ne käytänteet, mitkä meillä ovat Suomessa käytössä, myös tiedetään ympäri Eurooppaa. Mutta tähän loppuun totean edelleen, että nyt toivoisin viimeistään tässä vaiheessa, kun on käynyt ilmi, että hallitus ei niinkään halua auttaa pakolaisia paikan päällä, lähtömaissa, se ei halua auttaa pakolaisia Euroopassa matkan varrella eikä se halua auttaa heitä Suomessa, että sitten kerrottaisiin se rehellisesti, että tämä nyt on tämän hallituksen linja ja sillä mennään. Ainoastaan sitä enää tässä vaiheessa pyydän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-06-21T23:19:52,2016-06-21T23:29:04,Tarkistettu,1.1 2016_73_272,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä laissa, lakiehdotuksessa, jota me nyt käsittelemme, on pohjimmiltaan kyse siitä, onko pakolaisella, turvapaikanhakijalla oikeutta perheeseen vai ei, onko näillä ihmisillä oikeutta lähimmäisiin, saada lähimmäisensä turvaan väkivallan, konfliktien, sodan keskeltä, teemmekö me sen valinnan, että edelleen ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös pakolaisille, perhe kuuluu myös pakolaisille vai ei, koska käytännössä nämä kiristykset, joita nyt ollaan tekemässä perheenyhdistämisten osalta, tarkoittavat sitä, että on lähes mahdotonta saada perhettä enää mukaan tähän uuteen maahan, johon on saapunut, vaan perhe jää todennäköisesti vastaisuudessa yhdistämättä. Olen aika surullisena seurannut paitsi sitä keskustelua, mitä tässä salissa on käyty — tässä toki hyviä puheenvuoroja ovat tänään käyttäneet useat edustajat, kiitos muun muassa edustaja Räsäselle, Niinistölle, Biaudet’lle, monille muille, jotka ovat hyviä puheenvuoroja käyttäneet — myös tätä kokonaiskeskustelua, jota yhteiskunnassa on viime aikoina käyty, esimerkiksi tämän yksittäistapauksen, irakilaisperheen, osalta, joka nousi julkisuuteen voimakkaasti. Siinä oli tilanne, jossa perhe oltiin hajottamassa sen takia, että katsottiin, että tulorajat eivät täyty. Kyllä siinä vaiheessa sisäministeri Orpo, presidentti Niinistö, monet hallituspuolueiden kansanedustajat, keskeiset toimijat olivat kauhuissaan, kuinka tällaista voi sattua. Nyt kuitenkin ollaan tuomassa tämä lakiesitys äänestykseen, joka käytännössä tulee tarkoittamaan sitä, että tämänkaltaiset tapaukset tulevat lisääntymään. Niistä tulee sääntö eikä suinkaan enää poikkeus, yksittäistapaus. Vielä kerran ihmettelen sitä, missä ovat kokoomuksen, keskustan kansanedustajat, (Puhemies koputtaa) jotka täällä salissa ovat äänestämässä tämän hallituksen esityksen puolesta ja sitten julkisuudessa puhuvat aivan toisella suulla, aivan toisella äänellä. Uskon, että (Puhemies koputtaa) tämä nähdään ongelmaisena näiden puolueiden sisällä. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja Marin, nyt on reilusti 2 minuuttia mennyt, ja pyydän siirtymään puhujapönttöön, mikäli haluatte jatkaa. Pidetään pelisäännöistä kiinni.] Mutta missä nämä edustajat tästä keskustelusta ovat?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-06-21T23:29:04,2016-06-21T23:31:32,Tarkistettu,1.1 2016_73_273,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Ville Niinistö on moittinut minua siitä, että ymmärrän tahallaan väärin täällä käytettyjä puheenvuoroja, mutta kun kuuntelin edustaja Ville Niinistön puheenvuoroa tästä Euroopan yhteisestä vastauksesta tähän pakolaiskriisiin, niin kyllä ymmärsin hänen tarkoittavan sitä, että niin kauan kuin tällaista yhteistä ratkaisua ei ole saatu aikaiseksi, Suomen ei pitäisi ryhtyä mihinkään omiin ratkaisuihin esimerkiksi perheenyhdistämisen kiristämiseksi. Tämähän tarkoittaisi sitä, että kun muut maat kuin Suomi kuitenkin toimivat näin eli kiristävät perheenyhdistämisen ehtoja ja muita turvapaikkapolitiikkaansa liittyviä ehtoja, niin Suomi jäisi selvästi houkuttelevammaksi turvapaikanhakijoiden kannalta kuin muut Pohjoismaat, jotka kaikki ovat tiukentaneet ehtojaan, tai muut Euroopan maat. No, jos näin on ja kun te kannatte huolta kotoutumisen onnistumisesta näiden ihmisten kohdalla, niin ettekö te lainkaan kanna huolta siitä, että tällöin Suomen turvapaikanhakijoiden määrä nousee niin suureksi, että tämä sama huoli, jota te kannatte kotoutumisen onnistumisesta, jos perhettä ei voi yhdistää, olisi sovellettavissa tilanteeseen, jossa Suomeen tulee niin paljon turvaa hakevia ihmisiä, että meillä ei ole, siis meillä suomalaisena yhteiskuntana ei ole, mitään edellytyksiä onnistua näiden ihmisten kotouttamisessa? — Jatkan pöntöstä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) (Eva Biaudet: Mutta kun muutetaan koko maa, niin kukaan ei halua tulla tänne! Eikö se ole niin kuin ihan hyvä?) Niin — kun täällä on näitä välihuutoja — olenkin sitä mieltä, että Suomi on maailman paras maa, ja riittävästi houkuttavuutta on jo siinä, että Suomi on maailman paras maa. Sen päälle ei tarvita sitä, että kun kaikki muut maat tiukentavat perheenyhdistämisehtoja tai muuten turvapaikkapolitiikkaansa, niin Suomi jättäisi tekemättä samoin. Eli kysymys kuuluu: kun te hyvin kauniin sanoin ja inhimillisyyttä korostaen, edustaja Kari ja kumppanit, korostatte sitä, miten kotouttamisessa tarvitaan perhettä, jotta kotoutuminen voisi onnistua, ja miten kotoutumisen onnistuminen on keskiössä, niin sitten kun puhutaan siitä, että määrät Suomessa tulevat sellaisiksi, että suomalainen yhteiskunta ei pysty vastaamaan siihen haasteeseen, niin silloin teitä ei lainkaan huoleta se, (Eva Biaudet: Missä se raja on?) että kotoutumisen onnistumisedellytykset ovat valuneet hiekkaan. (Eva Biaudet: Koska se tapahtuu?) — Se tapahtuu, edustaja Biaudet, esimerkiksi silloin, jos sama, mikä tapahtui viime vuonna, yli 32 000 turvapaikanhakijaa, tapahtuisi nyt vuosi toisensa perään, ennen kuin tämä pakolaiskriisi asettuu. (Eva Biaudet’n välihuuto) Eli tästä tässä laissa on kyse, edustajat Niinistö, Biaudet ja kumppanit, siitä, että kun muut maat tiukentavat turvapaikkapolitiikkaansa, Suomi ei voi olla tiukentamatta, ellemme altista itseämme sellaiselle tilanteelle, että turvapaikanhakijoiden määrät Suomessa nousevat sellaisiksi, että meillä ei ole mitään todellisia edellytyksiä onnistua näiden ihmisten kotouttamisessa — kaikkine niine kielteisine seurauksineen, mitä siitä tulee näille ihmisille itselleen ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Näistä kielteisistä seurauksista kotoutumisen epäonnistuessa te olette hyvin tietoisia, kun puhutaan siitä, että näiden perheiden puuttuminen vaikeuttaa näiden ihmisten kotoutumista. Silloin te olette huolissanne kotoutumisen epäonnistumisesta kaikkine seurauksineen, mutta kun puhutaan määristä ja siitä, että suomalainen yhteiskunta ei pysty kotouttamaan sellaisia määriä, mitä viime vuonna nähtiin, jos se jatkuisi vuosittain, niin silloin te ette ole huolissanne kotoutumisen epäonnistumisesta. (Eva Biaudet’n välihuuto) Edustaja Ville Niinistö väitti, että hallituksen tavoitteena on se, että Suomeen tulee mahdollisimman vähän turvapaikanhakijoita. Tämä ei ole hallituksen tavoite. Hallituksen tavoite on se, että Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä ja Suomen realistiset voimavarat kotouttamisen onnistumisessa jotenkin vastaisivat toisiaan — ei ole annettavissa, edustaja Biaudet, mitään yksittäisiä lukumääriä — eli jotenkin olisivat samalla kartalla. Ymmärsin, edustaja Ville Niinistö, edelleen puheenvuoronne niin, että toisin kuin edustaja Biaudet’n mielestä — kuten hän täällä on sanonut — teidän mielestänne on näillä perheenyhdistämisasioilla vetovoimamerkitystä. Jos ymmärsin väärin, niin sitten ymmärsin väärin. Mutta kun kerroitte näitä, miten eri Euroopan maat tekevät omia ratkaisujaan, ja kerroitte, että jos olisi yhteinen politiikka, jossa olisi samat säännöt, niin silloin ei olisi näitä erilaisia perheenyhdistämispolitiikkoja (Ville Niinistön välihuuto) eikä olisi silloin tätä vetovoimatekijää. Mutta jos ette näe näissä asioissa mitään vetovoimatekijöitä, niin haluatte tämän tosiasian kieltää, koska minun mielestäni on päivänselvää — notorinen asia, etten sanoisi, yleisesti tiedossa oleva asia — että turvapaikanhakijoiden määrät myös riippuvat asianomaisten maiden vetovoimatekijöistä, (Eva Biaudet’n välihuuto) joissa yhteiskunta itsessään on yksi tekijä, mutta myös turvapaikanhakijoiden asemaan liittyvät asiat ovat yksi tekijä. Kun tämä esitys on niin häpeällinen ja niin julma ja niin epäinhimillinen (Eva Biaudet: Totta!) — ja sitten teiltä loppuvat sanat — niin kun nyt sitten vihreät esimerkiksi Ruotsissa tekevät tällaista häpeällistä, julmaa ja Suomeakin epäinhimillisempää politiikkaa, koska siellä vielä tiukemmin toissijaisen suojelun saaneiden turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämistä vaikeutetaan, niin kai te, edustaja Ville Niinistö, puolueenne puheenjohtajana ette tyydy pelkästään puheisiin vaan tällaisen häpeällistä, julmaa ja epäinhimillistä politiikkaa toteuttavan veljespuolueen kanssa vähintään nyt jollain tavoin laitatte puoluesuhteenne katkolle, jos ette ryhdy vieläkin voimakkaampiin toimenpiteisiin, (Ville Niinistön välihuuto) jotta tämä häpeällinen, julma ja epäinhimillinen politiikka, jota Ruotsin vihreät harjoittavat, ei millään tavoin olisi tahraamassa teidän kuitenkin näissä asioissa kirkasta mainettanne ja kilpeänne, jos näin sanoisin. Tämän sanottuani toistan: en epäile teidän vilpittömyyttänne ja johdonmukaisuuttanne näissä turvapaikka-asioissa — puhun siis Suomen vihreistä — en epäile. Epäilen kyllä, että te ette halua nähdä sellaisia tosiasioita, jotka puhuvat näitä teidän hyviä ja kauniita ajatuksianne vastaan. Edustaja Räsäsellekin pitää sanoa, että kyllä Ruotsin demarihallitus on sitten aivan mielettömillä harhateillä, kun siellä kuvitellaan, että turvapaikkapolitiikkaa kiristämällä, perheenyhdistämistä kiristämällä, voitaisiin vaikuttaa Ruotsiin tulevien turvapaikanhakijoiden määrään. Miten he voivatkaan olla näin naurettavan lapsellisia, että jotain tällaista kuvittelevat, ajatelkaa, Ruotsin demarit? Siellä vihreät sentään kuulemma vastustavat tätä oman hallituksensa politiikkaa, mutta ilmeisesti demarit eivät vastusta ja kuvittelevat siellä — ajatelkaa — että vaikuttamalla esimerkiksi perheenyhdistämisen ehtoihin voitaisiin vaikuttaa Ruotsiin tulevien turvapaikanhakijoiden määrään. (Eva Biaudet’n välihuuto) Edustaja Niinistö, aivan lopuksi pieni asia: Sanoitte, että ette pidä vasemmistopopulismista. Kyllä te pidätte, te olette suorastaan ihastunut siihen ja harjoitatte sitä menestyksellä jatkuvasti. (Eva Biaudet: Ottakaa esimerkkiä Reinfeldtistä, siinä on teillä veljespuolue!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-21T23:31:36,2016-06-21T23:40:05,Tarkistettu,1.1 2016_73_274,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, jos teidän arvomaailmanne, tavoitteenne ja maailmankuvanne toteutuisi, aika moni hädänalainen pakolainen vuosikymmenten ja vuosisatojen saatteessa tässä maailmassa olisi jäänyt ilman turvaa. Minä olen todella iloinen, että 1930-luvulla ne maat, jotka ottivat vastaan silloin niitä, jotka olivat hädänalaisia, eivät ajatelleet niin, että on vetovoimatekijöitä. Lähes pääsääntöisesti aivan keskeisesti kriisit, sodat, vainot, nälänhädät ja erilaiset sisäisesti järkyttyneet olosuhteet luhistuvissa valtioissa ovat syyt, jotka saavat ihmisiä liikkeelle. Pakolaiset pakenevat hätää, ja heille annetaan turvaa sen takia, että se on inhimillisesti oikein. Te puhutte vetovoimatekijöistä, niin kuin nämä ihmiset tulisivat turisteina tänne. Minusta se on epäinhimillinen maailmankuva, ja sellaisella maailmankuvalla, jos se toteutuisi politiikassa, maailman hädänalaisimmilla ei olisi mitään ovea, johon heidän koputtaessaan heidät päästettäisiin sisään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-21T23:40:10,2016-06-21T23:41:21,Tarkistettu,1.1 2016_73_275,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Olen kuunnellut sekä viime viikolla että tänään edustaja Zyskowiczin puheita, ja minulle on nyt jäänyt muutamia kysymyksiä ja ihmetyksen aiheita. Olen yrittänyt ymmärtää, mutta en ole vielä siinä onnistunut. Kun on ollut puhetta siitä, että tämä perheenyhdistämisen tiukentaminen vähentäisi tänne tulevia turvapaikanhakijoita ja tämä on tavoiteltava asia nyt hallituksen mielestä, niin jos me tällä lakiesityksellä emme kuitenkaan puutu siihen, mitkä ovat ne ehdot, milloin kansainvälistä suojelua saa, jos tänne on tullut jostain maasta vainoa kokenut ihminen, hyvin suurella todennäköisyydellä hänen perheensäkin sitä samaa tilannetta pakenee, niin onko se sitten parempi, että nämä lapset ja naiset lähetetään tänne vaarallisia reittejä pitkin, jos he sitten kuitenkin saisivat sen turvapaikan tänne tullessaan? Tätä minä en nyt ole tässä ymmärtänyt, miksi me haluamme vaikeuttaa niitä reittejä, miksi me ehdoin tahdoin haluamme, (Puhemies koputtaa) että lapset ja naiset joutuvat vaarallisille reiteille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-21T23:41:24,2016-06-21T23:42:35,Tarkistettu,1.1 2016_73_276,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin varmaan aikaisemmin jo totesin, jokainen maa varmaan tekee omasta lähtökohdastaan sitä kansallista politiikkaa niin kuin haluaa tehdä ja osittain siihen kansalliseen politiikkaan sitten vaikuttavat ne päätökset, mitä muissa maissa on tehty, ja tämä varmaan pätee niin Ruotsiin kuin myös tässä tapauksessa Suomeen. Mutta edelleen, kun tullaan niin kutsuttuihin vetovoimatekijöihin, olen sitä mieltä, että jos meillä Euroopassa noudatettaisiin niitä yhteisiä pelisääntöjä, joita me olemme itse yhteisesti sopineet, niin eihän tämmöistä tilannetta, että ihminen pystyisi Kreikasta Itävaltaan, Saksaan, Tanskaan, Ruotsiin ja sieltä vielä Suomeen matkustamaan turvallisten maiden läpi, tapahtuisi vaan hän hakisi turvaa siinä ensimmäisessä maassa, johon hän saapuu. Tähän toivon nyt, että hallitus keskittää sen tarmonsa, että se pystyy Dublin-asetusta muuttamaan siten, että se todella tarkoittaa sitä, (Puhemies koputtaa) että rekisteröidytään siinä ensimmäisessä maassa ja sitten taakanjaon kautta hoidetaan se, että taakka ei ole liian suuri kenellekään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-06-21T23:42:36,2016-06-21T23:43:49,Tarkistettu,1.1 2016_73_277,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,Siirrymme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_73_278,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mikäli ymmärsin äsken oikein,  niin edustaja Biaudet esitti huolensa siitä, että Suomi on hänen mukaansa toiminut riittämättömästi viime syksynä tehdyn vapaaehtoisen taakanjakomekanismin suhteen. No, nyt Italiasta ja Kreikasta uudelleenjaettaviksi päätetyistä 160 000 turvapaikanhakijasta oli kuitenkin toukokuun loppuun mennessä siirretty koko EU-alueella vain noin 2 000 henkilöä, joista kuitenkin lähes 300 henkilöä Suomeen eli lähes kuudesosa. (Eva Biaudet: Mutta ei edes puolet luvatuista!) Ja vaikka edustaja Biaudet tosiaan arvosteli Suomea siitä, ettemme ole vastaanottaneet riittävää määrää turvapaikanhakijoita, niin olemme Suomessa kuitenkin toteuttaneet viime syksynä solmittua sopimusta muihin EU-maihin verrattuna mielestäni hyvinkin pedantisti. Siten kritiikki vapaaehtoisen taakanjakosopimuksen noudattamatta jättämisestä tuleekin kohdistaa Suomen sijasta aivan muihin EU-maihin. Arvoisa puhemies! Muiden EU-maiden toiminta tässä vapaaehtoisessa taakanjakomekanismissa ja sen tehdyn sopimuksen noudattamisessa ei missään nimessä myöskään lupaa millään tavalla hyvää edustaja Räsäsen mainitseman EU-komission suunnitteleman Dublin-sopimuksen uudistuksen kannalta. (Eva Biaudet: Niin että jätetään ne sinne vaan!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-06-21T23:43:50,2016-06-21T23:45:22,Tarkistettu,1.1 2016_73_279,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Joona Räsäselle sanon, että jos eurooppalainen systeemi, Geneven pakolaissopimus, Dublinin sopimus ja muut toimisivat, niin ei todellakaan tapahtuisi näin, että tulee tällainen määrä ihmisiä, jotka eivät hae turvapaikkaa siinä ensimmäisessä eivätkä toisessa eivätkä kolmannessa eivätkä neljännessä eivätkä viidennessä ja niin edelleen maassa, vaan päätyvät Pohjan perukoille Suomeen. Mutta kun tämä systeemi tällä hetkellä ei toimi, (Eva Biaudet: Miljoona Kreikassa!) niin kysehän on siitä, miten Suomen tässä tilanteessa tulisi toimia ja tulee toimia. Siitähän tässä keskustelussa on nyt kyse. (Eva Biaudet: Miljoona Kreikassa!) Ja tämä liittyy myös siihen, mitä halusin vielä viimeisessä puheenvuorossani tämän asian osalta edustaja Ville Niinistölle vastata. En todellakaan pidä näitä ihmisiä turisteina, toisin kuin epäilitte, mutta ei tämä maailma ole toisaalta niin kaunis kuin mitä haluatte antaa ymmärtää. Järjestelmät on tehty vainottuja ihmisiä varten, ja ei sekään tilanne, jota äsken kuvasin ja jota edustaja Räsänen omassa puheenvuorossaan kuvasi, jossa tullaan lukuisten turvallisten maiden läpi ja tavoitteena on jokin tietty maa, edustaja Ville Niinistö, ole ihan näiden Geneven pakolaissopimuksen, Dublinin sopimuksen ja muiden sopimusten hengen mukainen. (Eva Biaudet: Kyllä se Geneven on!) Kyllä meidän pitää myöntää, että tässä nykyisessä Euroopan turvapaikkakriisissä on sellaisia ilmiöitä, jotka ovat tehneet tämän tilanteen poikkeukselliseksi ja joihin eri maat joutuvat reagoimaan, kun yhteistä eurooppalaista politiikkaa tämän tilanteen saamiseksi hallintaan ei ole pystytty löytämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-21T23:45:23,2016-06-21T23:47:27,Tarkistettu,1.1 2016_73_280,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lopulta tässä, mistä huomenna äänestetään, on kysymys valinnasta, valinnasta siitä, uskommeko me johonkin tällaiseen hypoteettiseen uhkaan, joka on meille hallitsematon ja jossa puhutaan teoreettisista ihmisistä jossain muualla ja siitä, että me torjumme heitä täällä tekemällä lainsäädäntöä, joka kaventaa ihmisten ihmisoikeuksia Suomessa, vai puhummeko oikeista ihmisistä, jotka ovat jo nyt Suomessa, joita me tapaamme tuolla vastaanottokeskuksissa, joiden me näemme kärsivän siitä, että he eivät saa nähdä vaimoaan, lapsiaan tässä maassa — he ovat syvästi huolissaan siitä, miten heille käy heidän omissa kotimaissaan ja lähtömaissaan — ja että näiden ihmisten oikeutta saada rakkaimpiaan Suomeen rajoitetaan. Kysymys on oikeista ihmisistä, jotka kärsivät, jotka haluavat olla rakkaimpiensa kanssa. Minä haluan elää oikeusvaltiossa, jossa näiden todellisten ihmisten huoli on lainsäädännön ytimessä, että kaikilla on tässä maassa hyvä olla ja tämä maa on kaikille houkutteleva maa siinä mielessä, että täällä on hyvä tehdä työtä, kotoutua, elää, yrittää ja asua. Ei ole mitään järkeä yrittää tehdä tästä maasta mahdollisimman kurjaa maata hypoteettisten pelkotilojen takia, ja siitä me huomenna äänestämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-21T23:47:27,2016-06-21T23:48:46,Tarkistettu,1.1 2016_73_281,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka edustaja Zyskowicz tässä salissa urhoollisesti puolustaa hallituksen ainakin minun mielestäni julmaa ja epäinhimillistä politiikkaa ja valintoja perheenyhdistämisen osalta, niin en kuitenkaan usko, että edes hallituspuolueiden rivit ovat ihan näin suorat kuin mitä nämä edustaja Zyskowiczin puheenvuorot antavat ymmärtää. (Ben Zyskowicz: No varmasti!) Uskon, että niin kokoomuksen ryhmässä kuin keskustan ryhmässä on paljon edustajia, jotka ihan oikeasti kipuilevat tällä hetkellä omantuntonsa kanssa siitä, mitä he tekevät tässä äänestyksessä, ja kehotankin myös edustaja Zyskowicziä kuten kaikkia muitakin seuraamaan aika tarkkaan, keitä siihen äänestykseen ylipäätänsä osallistuu, ketkä jättäytyvät äänestyksestä pois, istuuko täällä salissa ihmisiä, jotka joko jättävät äänestämättä tai sitten painavat tyhjää. Uskon, että näitäkin tullaan näkemään, niin kipeä ja ongelmallinen tämä esitys on. On edelleen surullista, että esimerkiksi keskustan edustajia tässä salissa ei ole yhtään. Muun muassa keskustan tuleva perheministeri Annika Saarikko on hyvin yksituumaisesti todennut, että tämä esitys perheenyhdistämisen tulorajasta, mitä nyt ollaan tekemässä, on irvokas. Näin hän toteaa suoraan Suomenmaan haastattelussa — tuleva perheministeri. Eli meillä on hallitus, joka ei selkeästi ole yhtenäinen tässä kysymyksessä. Meillä on hallitus, jonka edustajat ovat tästä asiasta erimielisiä, vaikka edustaja Zyskowicz näyttää, että täällä ikään kuin rivit olisivat suorina. Me tulemme näkemään varmasti äänestyksessä mielenkiintoisia tuloksia tästäkin näkökulmasta. Toivon, että niin kokoomuksen edustajat kuin keskustan edustajat nyt ihan oikeasti miettivät, onko tämä se Suomi, jonka me haluamme 2016, onko tämä se Suomi, aivan kuten edustaja Biaudet viime viikolla täällä kysyi, mistä me haluamme meidän lapsillemme kertoa: Suomi, joka käänsi selkänsä ihmisoikeuksille, (Puhemies koputtaa) perheille, lapsille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-06-21T23:48:48,2016-06-21T23:50:59,Tarkistettu,1.1 2016_73_282,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä täytyy jo pahoitella, että pidentää hyvää keskustelua, mutta ehkä rohkenen kuitenkin tämän puheenvuoron vielä käyttää. Oikeastaan olisin halunnut ehkä sanoa edustaja Zyskowiczille, että tässä teidän viimeisessä puheenvuorossanne ei nyt tullut hirveästi sellaisia asioita, joista tässä nyt fundamentaalisesti olisimme eri mieltä. Ja jos nyt muistelemme sitä viime viikon torstain keskustelua, niin silloinkin aika konkreettisesti kävin läpi sen, että ymmärrän täysin sen, että tässäkin tilanteessa Suomi joiltain osin tulee tiukentamaan omaa perheenyhdistämiskäytäntöään ja muuta lainsäädäntöään liittyen esimerkiksi turvapaikanhakijoihin. Mutta sitten se ratkaiseva kysymys on se, että kun tiukennetaan, niin kuinka paljon ja säilyykö kuitenkin näiden tiukennustenkin jälkeen se inhimillisyys siinä, että todella autamme niitä, jotka ovat kaikista hädänalaisimpia. Ja edelleen palaan siihen, että jos ne kolme esitystä, joita täällä viime viikolla esitettiin, olisi hyväksytty, niin silti — silti — meillä ulkomaalaislaki ja perheenyhdistämisen käytänteet olisivat tulleet tiukemmiksi kuin nykykäytänteet. Siis vaikka olisimme näiltä kolmelta osin lieventäneet tätä hallituksen esitystä, niin silti meillä olisi tulevaisuudessa tiukempi perheenyhdistämisen lainsäädäntö kuin meillä on nyt. Että siltä osin ajattelen kuitenkin niin — kun sitä keskustelua tässä on käyty, että voiko Suomi olla kokonaan tiukentamatta — että ei varmasti, ainakaan omasta mielestäni. Mutta siinä, kuinka paljon tiukennetaan, täytyy sitten jo aika paljon harkintaa käyttää ja toivon mukaan inhimillisyyttä, ja sitä nyt ehkä pikkuisen kyllä hallitukselta puuttuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-06-21T23:51:01,2016-06-21T23:52:52,Tarkistettu,1.1 2016_73_283,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_73_284,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeudellinen neuvonta ja oikeusapu ovat ihan keskeisiä oikeuden saatavuuden toteutumiseksi. Me lakivaliokunnassa käsittelimme tätä hallituksen esitystä hyvinkin pitkään, ja ne asiantuntijakuulemiset, asiantuntijalausunnot, joita tästä esityksestä saatiin, olivat kyllä aika kylmääviä ja hyvinkin yksiselitteisiä. Kun turvapaikanhakijoiden oikeutta oikeusapuun heikennetään ja näistä päätöksistä valittamista vaikeutetaan, niin on täysin selvää, että tämä heikentää sotaa ja vainoa pakenevien ihmisten oikeusturvaa. Tämä on täysin hallituksen tiedossa, niin kuin on myös se, että tämä äsken käsitelty perheenyhdistämisen tiukentaminen osuu näihin kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleviin lapsiin. Silti yhdellekään lievennysesitykselle, joita tähän hallituksen esitykseen tehtiin, ei hallituksen riveistä kannatusta saatu. Ainoastaan siinä asiassa, että tämä oikeusapu olisi viety jopa turvapaikanhakijalapsilta, kun se todettiin täysin yksiselitteisesti perustuslain vastaiseksi, hallitus joutui onneksi, edes siinä, perääntymään. Mutta se alkaakin olla sitten aika lailla ainoa hyvä asia tässä esityksessä. Oikeastaan ainoa peruste, mitä esitykselle on hallituksen riveistä annettu, on se, että tästä syntyy säästöjä, mutta asiantuntijakuulemisissa kävi hyvin selväksi, että tältäkin perusteelta menee pohja. Tämä esitys kokonaisuudessaan luo meidän oikeusjärjestelmään hyvin vierasta ja eriarvoistavaa mallia, jota ei voi missään nimessä kannattaa, ja sen takia, arvoisa puhemies, esitän näitten esitysten hylkäämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+6.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-06-21T23:53:05,2016-06-21T23:54:55,Tarkistettu,1.1 2016_73_285,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässäkin kohdassa riennän kannattamaan edustaja Emma Karin hylkäysesityksiä. Takavuosina Suomen suosituin tv-ohjelma oli Karpolla on asiaa. Se keräsi säännöllisesti 1,5 miljoonaa katsojaa. Miksi suomalaiset seurasivat peräti 26 vuoden ajan henki salpautuneena tilanteita, joissa tavalliset ihmiset olivat kokeneet vääryyttä ja joutuneet mielestään oikeuden väärinkäytösten uhreiksi? Siksi, että Suomi on oikeusvaltio. Jossakin Etelä-Amerikan maassa Hannu Karpon esiin nostamat tapaukset eivät olisi hätkäyttäneet, koska sellaisia tapahtuu itse kullekin koko ajan. Tuohtumus, jolla ohjelmassa esiinnyttiin ja ohjelmaa katsottiin, perustui pettymykseen ja järkytykseen siitä, että Suomessa ei saa oikeutta. Luottamus oikeusvaltioon järkkyi. Mikä on oikeusvaltio? Oikeusvaltio on se, joka antaa oikeutta niillekin, jotka eivät osaa itse puolustaa oikeuksiaan. Itse asiassa he ovat kaikkein haavoittuvimpia ja juuri heille oikeusvaltio on välttämätön. Jos kymmenettuhannet Suomessa syntyneet ovat vaikeuksissa, kun joutuvat tekemisiin oikeusjärjestelmän kanssa, niin miten suomen kieltä osaamattomat,  Suomeen juuri tulleet voivat ymmärtää suomalaista oikeusjärjestelmää ja omaa oi-keusturvaansa? Se, että turvapaikanhakijoilta evätään oikeus ammattitaitoiseen oikeus-apuun, heikentää suomalaista oikeusvaltiota. Se hylkää sen tärkeimmän periaatteen: niiden oikeudet, jotka eivät osaa oikeuksiaan vaatia. Kaiken kukkuraksi turvapaikkaprosessit pitkittyvät ja mutkistuvat entisestään. Puhuttelussa kieliongelmat ja väärinymmärrykset lisääntyvät. Puhutteluajat pitenevät, ja tulee tarve uusiin kuulemisiin. Monet eri viranomaiset joutuvat pallottelemaan epäselviä tapauksia keskenään. Lakiesityksen, kuten koko maahanmuuttopolitiikan, tiukennusten tarkoituksena on lähettää viesti Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan, että tänne ei kannata tulla. Halutaan vähentää näitä kuuluisia vetovoimatekijöitä. No, nyt se viesti voikin olla se, että jos Suomeen tulee, niin byrokratian ansiosta pois ei tarvitse lähteä pitkään aikaan. Arvoisa puhemies! Ylipäätään kannattaa muistaa, että torjuva viesti, jonka haluamme lähettää, tavoittaa paitsi ne maahanmuuttajat, joita hallitus ei halua, myös ne maahanmuuttajat, joita Suomen kannattaa haluta: kansainvälisiä ammattilaisia, nuoria osaajia. Suomi antaa viestin, että kukaan ei ole tervetullut. Ihonväriin perustuva vihamielisyys ei erottele kohteitaan. Jos intialaisen it-insinöörin täytyy pelätä katupartioita, jos amerikkalaisen koripalloilijan täytyy vältellä kaupungin öisiä katuja, he valitsevat jonkun muun maan, jonne he ovat toivottuja, jopa houkuteltuja tulijoita. Suomeen toivotaan investointeja, yhtä lailla satojen miljoonien pääomia kuin satojen eurojen matkailijatuloja. Suomen vetovoimatekijöitä investoinneille ovat ensinnäkin oikeusvaltio, hyvät julkiset palvelut, aivan jokaista koskeva turvallisuus, hyväksyvä kulttuuri ja mielestäni suomalaisten valtaenemmistöä yhä edelleen luonnehtiva kohtelias ystävällisyys. Huolehtikaamme vetovoimatekijöistä, joiden ansiosta Suomi voi menestyä paremmin digitaalisessa maailmantaloudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-06-21T23:54:57,2016-06-21T23:58:25,Tarkistettu,1.1 2016_73_286,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Heti alkuun haluan todeta, että kannatan edustaja Karin tekemää hylkäysesitystä, vastalausetta. Katson, että erityisen ongelmallista avustajan puuttuminen on alaikäisten kohdalla. Perustuslakivaliokunta katsookin, että ehdotettu oikeusavun rajaaminen myös alaikäisiltä ei mahdu perustuslain 21 §:n sallimiin rajoihin. Lapsiasiavaltuutetun mukaan oikeudellisen avustajan läsnäoloa turvapaikkapuhuttelussa tulisi harkita matalalla kynnyksellä aina, kun puhuteltava on lapsi. Perustuslakivaliokunta toteaa, että lasten haavoittuvasta asemasta johtuen heiltä ei voi odottaa kykyä ilmaista itseään ja toimia turvapaikkamenettelyssä ilman edustajaa ja asiantuntevaa oikeudellista avustajaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+6.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-06-21T23:58:25,2016-06-21T23:59:29,Tarkistettu,1.1 2016_73_287,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan kaksi huomiota: Hallituksen esitys, kuten myös valiokunnan mietintö, lähti siitä, että alaikäisellä olisi avustaja. Hallitus oli tämän ajatuksen ja peruslinjan tehnyt ehdotuksen perusteluissa, joissa mainittiin ne erityisen painavat syyt, joiden perusteella avustaja pitäisi olla, ja alaikäisyys kuten traumatisoituminen ja eräät muut perusteet tällaisina koettiin ja mainittiin. Se, että se ei ollut pykälässä, toisin kuin nyt perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella, ei tarkoita sitä, toisin kuin täällä jo edellisen asian yhteydessä annettiin ymmärtää, etteikö hallituskin olisi lähtenyt siitä, että alaikäisellä lapsella tulee olla avustaja. Sen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että alaikäisellä on sen lisäksi aina myös edustaja eli alaikäisen kohdalla turvapaikkapuhuttelussa on läsnä sekä lapsen edustaja että lapsen oikeudellinen avustaja. Toinen asia, mihin tässä kiinnitän huomiota, on täällä lakivaliokunnan mietinnön sivulla 3 oleva kuvaus näistä määristä. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että noin 10 000 tulee valittamaan Helsingin hallinto-oikeuteen ja noin 5 000 edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen eli hakemaan sieltä valituslupaa. Tästä määrästä saa hyvän käsityksen, kun ottaa huomioon, että normaalisti muita asioita Helsingin hallinto-oikeudessa on vuosittain ollut noin 7 500 ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa noin 4 000. Halusin nämä määrät vain mainita tueksi sille, mitä edellisen asian käsittelyn yhteydessä sanoin siitä, että pitää myös ottaa huomioon ne voimavarat, jotka Suomella on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-21T23:59:31,2016-06-22T00:01:36,Tarkistettu,1.1 2016_73_288,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleen tämän lakiesityksen osalta täytyy todeta, että tämä tavoitehan on varsin kannatettava, ja uskon, että kaikki sen täällä salissa jakavat. Mutta sitten kun mennään näihin yksityiskohtiin, niin todella täytyy tarkastella, toteuttavatko nämä esitetyt toimenpiteet nyt tätä tavoitetta siitä, että tämä turvapaikkaprosessi ja siihen liittyvät prosessit sujuvoituvat ja niiden kesto lyhenee. Kun ajatellaan, mikä se suurin pullonkaula meidän prosesseissa tällä hetkellä on, niin se todella liittyy Maahanmuuttoviraston tekemään työhön tässä turvapaikkatutkinnassa ja siihen päätökseen. Kun arvioidaan, että sen käsittely on noin 9 kuukautta ja sen jälkeen, jos sitten henkilö tästä päätöksestään valittaa, tuomioistuinkäsittely ensin hallinto-oikeudessa noin viitisen kuukautta ja sen jälkeen vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa 4 kuukautta, niin näiltä osin kun katsotaan, niin todella syntyy kyllä vahva epäilys siitä, että se, että me sekä tätä valitusaikaa että sitten avustajan käyttöoikeutta rajaamme, ei kyllä tue tämän prosessin sujuvoittamista. Tämän ovat aika monessa tämän asian käsittelyn yhteydessä myös asiantuntijat vahvistaneet, että suuri pelko on, että itse asiassa tämän prosessin kesto, joka jo nyt on varsin pitkä, tulee edelleen pitenemään. Toivon todella, että nyt, kun tämäkin lakiesitys varmasti tästä isosta salista huomenna siunauksen saa, kiinnitettäisiin myös huomiota sitten tämän lainsäädännön seurantaan, miten tämä todella vaikuttaa niissä prosessien ajoissa. Niin kuin valiokunnat, sekä hallintovaliokunta lausuntoa antaessaan että lakivaliokunta, ovat puuttuneet siihen, että toki täytyy seurata, miten nämä muutokset (Puhemies koputtaa) vaikuttavat, toivon todella, että hallitus sen tekee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-06-22T00:01:36,2016-06-22T00:03:47,Tarkistettu,1.1 2016_73_289,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kysymyksessä — ehkä niin kuin täällä on tänään puhuttu — tällainen bluffilaki siinä mielessä, että ikään kuin hallitus on antanut tavoitteet, joista kuitenkin kaikki asiantuntijat, varsinkin tuomarit ja tuomioistuimet, ovat sanoneet, että ne eivät tule toteutumaan, päinvastoin. Varsinkin kun ajatellaan, että tavoitteena on lyhentää käsittelyaikoja, niin he pahoin pelkäävät, että tämä tulee johtamaan piteneviin käsittelyaikoihin eikä mitenkään säästöihin. Toinen kysymys, jonka edustaja Zyskowicz täällä otti esille, oli tämä ""erityisen painavat syyt"", joka on uusi tässä lainsäädännössä, ja varsinkin oikeusoppineet ja myöskin käytännössä asioita ratkaisevat tuomarit kyseenalaistivat tämän ""erityisen painavan syyn"", että mitä se tarkoittaa, ja eivät osanneet selittää sitä, missä tilanteissa se nimenomaan tulisi käytäntöön. Joten kannatan tämänkin lakiesityksen hylkäämistä siksi, että nämä tavoitteet itse asiassa eivät toteudu, ja tässä on ennen kaikkea kysymys sellaisesta signaalilaista, jolla halutaan jollain tavalla näyttää, että tiukennetaan meidän pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa — ja itse asiassa murennetaan myöskin meidän oikeusvaltion perustaa sillä, että kehitämme tällaiset kaksi rinnakkaisjärjestelmää eri kansanryhmille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-06-22T00:03:52,2016-06-22T00:05:30,Tarkistettu,1.1 2016_73_290,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämänkin lakiesityksen osalta — kuten monien muiden lakiesitysten osalta, joita täällä olemme käsitelleet ja tulemme käsittelemään tämän ulkomaalaislain osalta — aluksi haluan todeta sen, että on hyvin ongelmallista, että tämä tulee tällaisina palasina, tipoittain, niin että tämän kokonaisuuden hahmottaminen, mitä tämä ulkomaalaislaki sitten kokonaisuudessaan tulee olemaan, on hyvin ongelmallista. Eli ensinnäkin tähän lainsäätämisprosessiin kritiikkiä tässä välissä. Aivan kuten edustaja Biaudet totesi, lakivaliokunnassa käsittelyssä ja asiantuntijalausunnoissa hyvin tulivat ilmi nämä huolet, että vaikka tässä on tavoitteena näitä prosesseja ja niiden kestoa lyhentää ja parantaa, niin tosiasiallisesti tässä todennäköisesti tulee käymään päinvastoin: esimerkiksi tämä valitusaikojen lyhentäminen prosessin alkupäästä, kun se lyhennetään 30 päivästä 21 päivään, voi tosiasiallisesti pahimmassa tapauksessa pitkittää näitä itse käsittelyprosesseja merkittävästi, kun aikaisessa vaiheessa ei sitten saada asioita selvitettyä. Ihan yhtä lailla oikeusavun rajaaminen voi johtaa siihen, että nämä prosessit pitkittyvät, eikä se tästäkään näkökulmasta ole järkevää, saati sitten kun mennään oikeudelliseen tarkasteluun ja ihmisoikeustarkasteluun ja ylipäätänsä yhdenvertaisuustarkasteluun, jolloin nämä asettuvat aika kummalliseen valoon myös siitä näkökulmasta. Tämä lakiesitys kokonaisuudessaan — ja täällä on tätä viime viikolla käsitelty ja täällä on tästä paljon puhuttu — kuten nämä monet muutkin ulkomaalaislain lakiesitykset, mitä eduskunnalle on tuotu käsittelyyn, kertovat minun mielestäni aika surullista tarinaa hallituksen arvo- ja aatemaailmasta ja siitä, että oikeastaan keinoja kaihtamatta (Puhemies koputtaa) halutaan vain saada se, että tämä olisi... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Pyydän puhujaa siirtymään puhujapönttöön.] ...mahdollisimman hankala paikka elää turvapaikanhakijoille ja pakolaisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+6.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-06-22T00:05:32,2016-06-22T00:07:44,Tarkistettu,1.1 2016_73_291,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_73_292,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuomioistuinlakipaketti on mittava ja tarpeellinen. Lain sisältö on pääosin hyväksyttävissä, mutta tuomarien koulutusjärjestelmän uudistuksen suhteen herää muutamia kysymyksiä liittyen niin koulutusjärjestelmän muutoksen aiheuttamiin kustannuksiin kuin myös siihen, miksei koulutusjärjestelmän uudistusta toteutettu tuomioistuinviraston perustamisen yhteydessä. Tuomariliitto on suhtautunut kriittisesti koulutusjärjestelmään liittyviin lakimuutoksiin, ja siksi teen kaksi pöydille jaetun mukaista lausumaehdotusta. Esitän, että eduskunta hyväksyy seuraavat lausumat. Lausuma 1: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus pyytää Valtiontalouden tarkastusvirastolta tarkistetun laskelman hallituksen esitykseen sisältyvän uudistuksen todellisista kustannuksista."" Lausuma 2: ""Eduskunta edellyttää, että tuomareiden koulutuksesta huolehtiminen siirretään riippumattomalle tuomioistuinvirastolle sen perustamisvaiheessa ja tuomarikoulutuslautakunnan toiminnan jatkoa ja asessorin virkojen tarvetta arvioidaan uudestaan tuomioistuinviraston perustamisen yhteydessä. Lisäksi eduskunta edellyttää, että uudistuksella tulee vahvistaa tuomioistuinten riippumattomuutta ja lisätä vakinaisessa virassa toimivien tuomareiden osuutta tuomarikunnassa.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+7.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-06-22T00:07:53,2016-06-22T00:09:34,Tarkistettu,1.1 2016_73_293,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys  eduskunnalle  tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp," Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta on ansiokkaasti tunnistanut ne ongelmat ja haasteet, joita tämä lakiesitys sisältää. Minun mielestäni niiden kuitenkin pitäisi johtaa sellaiseen päätöslauselmaan, että 2. lakiehdotus tässä hylätään. Esitänkin 2. lakiehdotuksen hylkäämistä näistä edellisen puhujan mainitsemista syistä. Kannatan myöskin edustaja Hännisen kahta lausumaehdotusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+7.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-06-22T00:09:35,2016-06-22T00:10:08,Tarkistettu,1.1 2016_73_294,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp," Arvoisa puhemies! Aluksi kannatan edustaja Biaudet’n tekemää hylkäysesitystä. Tässä kohtaa, vaikka tätä toki kannatankin ja tätä asiaa ollaan lakivaliokunnassa käsitelty, on pakko kyllä todeta tämän lain osalta, toisin kuin edellisten lakien osalta, että kokonaisuudessaan tuomioistuinlain uudistamiselle on tarvetta ja tämä on lakivaliokunnassa kyllä hyvin tullut esiin kaikissa keskusteluissa. Mutta sitten tähän liittyy näitä tiettyjä ongelmakohtia, ja katsomme näin, että olisi ollut järkevää, että esimerkiksi tämä tuomarikoulutusjärjestelmä oltaisiin siirretty siihen kohtaan, kun tuomioistuinvirasto toivottavasti perustetaan, ja sitten tämä koulutuksen kehittäminen voitaisiin sinne sisälle siirtää. Eli näiltä osin on kritiikkiä, mutta kokonaisuudessaan on hyvä, että tämä esitys on tänne eduskuntaan tuotu. Tätä on koko kevät käsitelty, tässä on ollut valtavasti työtä koko valiokunnalle varmasti, ja paljon asiantuntijoita on kuultu. Eli ihan tervetullut kokonaisuus mutta tietyiltä osin ongelmallinen,  ja kannatan näitä Biaudet’n tekemiä esityksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+7.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-06-22T00:10:09,2016-06-22T00:11:24,Tarkistettu,1.1 2016_73_295,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp,Arvoisa puhemies! Edustaja Marin vei sanani suusta. Elikkä minäkin myös kannatan edustaja Biaudet’n tekemää hylkäysesitystä tämän kyseisen lakiehdotuksen osalta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+7.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-06-22T00:11:25,2016-06-22T00:11:37,Tarkistettu,1.1 2016_73_296,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_73_297,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Suomen sisäinen kuljetus kulkuneuvolla, joka on rekisteröity toiseen maahan, tarkoittaa kabotaasia. Hallituksen esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annettua lakia muutettavaksi niin, että siinä olevat kabotaasikuljetuksia koskevat Suomen kansalliset määritelmät kumotaan ja vain viitataan Euroopan unionin asiaa koskeviin säännöksiin. Suomen nykylain mukaan kabotaasikuljetuksena pidetään nykyisten kansallisten määritelmien mukaan jokaista kuormanpurkua. Lisäksi kabotaasia saa harjoittaa vain väliaikaisesti, mikä tarkoittaa enintään kymmentä kuljetusta kolmen kuukauden aikana samalla autolla. Toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta kabotaasikuljetuksista ei saa tehdä. Keskeinen ero Suomen määritelmien ja EU-säännösten välillä on se, kuinka kuljetetut kuormat lasketaan. Suomessa erilliseksi kuljetukseksi lasketaan myös se, kun osa kuormasta puretaan matkan varrella. EU ei erottele tällaisia osakuormia, vaan kuljetus lasketaan yhdeksi kuormaksi, vaikka sitä vietäisiin eri paikkoihin. Lainmuutoksen jälkeen yhden kabotaasikuljetuksen aikana voisi tehdä useampia kuormanpurkuja eri paikkoihin. Myös kabotaasin väliaikaisuuden määritelmä poistuisi. Arvoisa puhemies! Maanteiden tavaraliikenne on merkittävä verojen kerääjä ja maksaja. Alan 6 miljardin euron vuotuisesta liikevaihdosta tulee yritysten ja työntekijöiden maksamina veroina ja veroluonteisina maksuina 2,7 miljardia euroa yhteiskunnalle. Tällä hallituksen esityksellä on sen vuoksi erityisen suuri taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Tämä hallituksen esitys ei edistä tavoitteita saada pienennettyä työttömyyttä ja saada lisää verotuloja. Ministeri Berner sanoi eräässä haastattelussa, että kuljetusten avaaminen ulkomaiselle kilpailulle sujuvoittaisi kuljetuksia ja laskisi kustannuksia hyödyttäen elinkeinoelämää. Tällainen ajattelutapa ei tue suomalaisia, tavallisia pieniä ja keskisuuria kuljetusyrityksiä. Tällä ulkomaisten rekkojen vapauttamisella ei saada aikaan edullisempia kuljetuksia Suomen teollisuudelle tai kaupalle, ellei kuljetusten edullisuus perustu Suomen työlainsäädännön rikkomiseen ja kuskien halpuuttamiseen. Tästä eurooppalainen esimerkki kertoo karua kieltään: merkittävästi edullisempi palvelu syntyy lähinnä pelisääntöjen rikkomisen kautta, ja vilunkiveikot käärivät voitot. Onkin ihan aiheellista kysyä, onko hallitus kääntänyt selkänsä kotimaiselle kuljetusalalle ja aikooko se tehdä suomalaisista, ammattitaitoisista raskaan liikenteen kuljettajista ja yrittäjistä työttömiä. Alan heikentäminen tulee kasvattamaan valtion työttömyysmenoja ja pienentämään verotuloja. Sellainen politiikka, joka perustuu pienyrittäjien ja palkansaa-jien halpuuttamiseen, ei ole kestävällä pohjalla. Se ei saa aikaan kasvua ja työllisyyttä. Ihminen, jolla ei ole varmuutta palkastaan, ei rakenna taloa, ei käytä rahaa yrityksiltä ostettaviin palveluihin, ei osta ja kuluta. Tällöin eivät pyörät pyöri, vaan ne pysähtyvät, niin kuin nyt on Suomessa osittain käynyt. Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella ulkoministeri Tuomioja seisoi vankasti liikenneministerin rinnalla puolustaen suomalaisia pk-kuljetusyrittäjiä ja kuljettajia. Nyt ulkoministeri Soinin linjaus avaa kuljetusmarkkinoita ulkomaisille rekoille. On yleisesti tiedossa, että halvemman palkkatason EU-maista tulevat yritykset toimivat vastoin Suomen työlainsäädäntöä ja tämä johtaa kaksiin eriarvoisiin markkinoihin maanteiden tavaraliikenteessä. Valvonta ei toimi, eikä hallitus halunnut parantaa sitä SDP:n esitysten mukaisesti. Tanska aikoo käyttää korttinsa. Yhteispeli asiassa Tanskan ja Suomen kesken toimi viime kaudella. Miksei enää ulkoministeri Soinin aikaan? Arvoisa puhemies! Mielestäni Suomen ei missään nimessä pidä heittäytyä selälleen ja jättää peliä kesken. Pelottelu sakoilla ja vahingonkorvauksilla on turhaa, sillä niistä ei ole käytännössä riskiä. Ihmettelenkin tällaista lepsuilua, että ministeri Soini antaa Suomen pelata itsensä ulos vapaaehtoisesti. Nyt olisi pitänyt olla sinnikäs ja katsoa kortit EU:n kanssa loppuun saakka. Käytännössä Suomella ei ole riskiä taannehtivista sakoista tai vahingonkorvausvelvollisuudesta siinäkään tapauksessa, että Suomen säännöksistä löydettäisiin oikeudessa EU-asetuksen vastaisuutta. Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vahingonkorvausvastuu tulee kyseeseen vasta kolmen edellytyksen täyttyessä: 1) Rikotun oikeusnormin tarkoituksena on antaa oikeuksia yksityisille. 2) Rikkominen on riittävän ilmeistä. 3) Yksityisille aiheutunut vahinko on välittömässä syy-yhteydessä rikkomiseen. Tässä tapauksessa kyseiset edellytykset eivät täyty, sillä Suomen kansallinen lainsäädäntö ei ole suorassa ristiriidassa EU-asetuksen kanssa. Vahingonkorvaus ulkomaiselle yritykselle tulee kyseeseen vain siinä tapauksessa, että Suomi aiheuttaisi lainsäädännöllään todellista vahinkoa olemassa olevalle yritykselle. Lisäksi yrityksen tulee pohjata vahingonkorvausvaatimuksensa ja laskelmansa siihen, että se maksaisi Suomessa tehdystä työstä Suomen työlainsäädännön ja työehtosopimuksen mukaiset palkat ja korvaukset. Tämä viimeistään poistaa riskin vahingonkorvauksista. Hallituksen olisi pitänyt pohtia ratkaisumalleja, joilla olisi haettu pysyvää, laajempaa ratkaisua itse ongelmaan ilman, että tehdään muutoksia heti omaan kansalliseen lainsäädäntöön. Tulossa oleva EU:n maantiepaketti olisi antanut tähän mahdollisuuden. Lähetettyjen työntekijöiden direktiiviin hallitus ei myöskään halunnut tehdä omia kansallisia tiukennuksia. On olemassa se vaara, että lähetettyjen työntekijöiden direktiivin soveltamisen myötä kabotaasikuljetuksia koskevaa EU-asetusta uudistetaan siten, että nyt hallituksen esittämä seitsemän päivän ja kolmen kuljetuksen sääntö avataan. Keikkojen lukumäärä poistunee, koska kuljetusmarkkinoilla katsotaan lähetettyjen työntekijöiden direktiivin soveltamisen myötä olevan täydellisesti samat pelisäännöt kussakin jäsenmaassa. Kyllä hallituksen olisi kannattanut, niin pitkään kuin mahdollista, pitää kiinni Suomen kansallisista säännöksistä sekä tehdä lähetettyjen työntekijöiden direktiiviin niin tiukka soveltaminen kuin mahdollista. Puhemies! Me sosialidemokraatit jätimme valiokuntakäsittelyssä yhdessä vasemmistoliiton kanssa vastalauseen, ja esitän tämän hallituksen esityksen hylkäämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+8.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-06-22T00:12:02,2016-06-22T00:21:37,Tarkistettu,1.1 2016_73_298,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! ""Hei huomenta Suomi, hyvin pyyhkii. Sun poikas valvoo taas ja ahkeroi."" Näin kuuluu Junnu Vainion suomentama suosikkikappale ahkerista kuljetusalan työntekijöistä ja yrittäjistä. Olemme tulleet siihen päivään — tai pitäisikö sanoa yöhön — kun niin kutsuttu kabotaasilainsäädäntö on istuntosalissa toisessa käsittelyssä, ja huomenna pääsemme asiasta äänestämään. Vaiheet tämän hallituksen lakiesityksen kanssa ovat olleet kovin monisyiset ja -sävyiset. Puhumme alasta, jossa on 6 miljardin euron liikevaihto, josta lähes puolet tulee verotuottoina valtiolle. Ala työllistää 100 000 työntekijää. Kyseessä on siis hyvin merkittävä toimiala suomalaisessa yhteiskunnassa, ja viimeksi aamulla rekkaprotestin mielenilmaisussa Eduskuntatalon edessä kuulimme, että kansallisesta lainsäädännöstä luopuminen uhkaa jopa satoja kuljetusyrittäjiä sekä jopa tuhansia työntekijöitä. Tällä hetkellä Suomessa on kabotaasi rajoitettu enintään kymmeneen kuljetukseen kolmen kuukauden aikana samalla autolla. Lisäksi jokainen kuormanpurku ja osapurku lasketaan erilliseksi kuljetukseksi. Nämä kansalliset säännökset hallitus on nyt valmis purkamaan. Hallituspuolueista on kuulunut, että he tekevät tämän kaiken, kuljetusalan kilpailukyvyn heikentämisen, harmaan talouden lisääntymisen ja liikenneturvallisuuden heikentämisen, EU:n tahdon vuoksi. Kuten edustaja Taavitsainen jo totesi, ja haluan vielä sen toistaa, käytännössä Suomella ei ole riskiä taannehtivista sakoista tai vahingonkorvausvelvollisuudesta. Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan vahingonkorvausvastuu tulee kyseeseen vasta kolmen edellytyksen täyttyessä, joista ensimmäinen on: rikotun oikeusnormin tarkoituksena on antaa oikeuksia yksityisille; toisena: rikkominen on riittävän ilmeistä; ja kolmantena: yksityiselle aiheutunut vahinko on välittömässä syy-yhteydessä rikkomiseen. Komissio haastaa säännöllisin väliajoin milloin minkäkin jäsenmaan tuomioistuimeen siitä, ettei kaikkea lainsäädäntöä ole muutettu täysin EU:n tahdon mukaiseksi. Kuljetusala on tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa koko Euroopassa juurikin epäterveiden työehtojen, pelisääntöjen noudattamattomuuden ja halpatyövoiman käytön johdosta. Tästäkin syystä kortit olisi pitänyt katsoa loppuun, niin kuin Tanska tekee. Lisäksi me tiedämme, että tieliikennepaketti on komissiossa valmistelussa ja sen kautta tulee suuntaviivoja ja uudistuksia myös tähän käsittelyssä olevaan asiaan. Arvoisa puhemies! Haluan pöytäkirjoihin kaksi seuraavaa merkintää: Kun käsittelimme tätä hallituksen esitystä ensimmäisessä käsittelyssä, edustajakollega Pakkanen totesi, että SDP:n ja vasemmiston yhteisessä vastalauseessa on väärää tietoa harmaan talouden resursseista. Asia on erikseen tarkistettu, ja vastalauseessa mainittu sitaatti on valitettavasti faktaa. Eli vuoden 2016 alusta harmaan talouden torjuntaan tarkoitettu erityismääräraha poistettiin hallituksen toimesta. Sitten toinen asia, joka kiistettiin hallituspuolueen kansanedustajan toimesta lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä, oli poliisien resurssien vähentäminen hallituksen toimesta, jolla on myös merkityksensä liikennevalvonnassa ja seurannassa liittyen kabotaasiliikenteeseen. Nostin omassa puheenvuorossani esille poliisien vähentämisen vaalikauden aikana 6 500:aan. Tämä luku käy ilmi Poliisihallituksen hallintovaliokunnalle laatimasta selvityksestä hallituksen julkisen talouden esityksessä määritellyn määrärahatason vaikutuksista poliisien määrään, niin että totta oli tuokin luku. Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee alussa mainittuun monisävyiseen käsittelyyn, en malta olla mainitsematta kahta puheenvuoroa niiden monien ja monien ja lukuisten joukosta, joissa käsittelyssä olevaa asiaa on käsitelty. Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jalonen totesi Suomen Uutisissa 10. helmikuuta: ""Kabotaasiesitys on nyt liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Se käsitellään perusteellisesti koko eduskunnan voimin. Pitää löytää paras mahdollinen ratkaisu Suomelle ja suomalaisille kuljetusyrityksille."" Toinen sitaatti liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Kopralta: ""Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että suomalaiset yritykset kilpaillaan ulos markkinoilta. Kabotaasin sallimisessa ei olisi pitänyt antaa näin helposti periksi."" Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Taavitsaista, että tämä hallituksen lakiesitys hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+8.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-06-22T00:21:42,2016-06-22T00:27:27,Tarkistettu,1.1 2016_73_299,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä siitä asiasta sanoa, että tässä kabotaasikeskustelussa on hyvin monessa puheenvuorossa viitattu siihen, että tästä kabotaasista kertovat tilastot osoittaisivat sen, että tämä olisi hyvin pientä täällä Suomessa. Mielestäni on kuitenkin tärkeää tuoda esille se, että nämä tilastot eivät ole kovin luotettavia. On myöskin hyvin tärkeää huomata se, että kun tätä kabotaasiajoa on nyt tilastoitu tällä Suomen tiukalla kansallisella lainsäädännöllä, niin totta kai se on vähäisempää, koska sitähän me olemme toivoneet, että se ei olisi niin yleistä. Tällä tilastolla ei voi perustella sitä, että me voisimme tätä lakia nyt muuttaa, koska se ei olisi niin yleistä, koska veikkaan, että se tulee hyvinkin paljon yleistymään tämän lakimuutoksen jälkeen. Arvoisa puhemies! Haluan vielä mainita sen, että monet perussuomalaiset ovat myös ennen vaaleja puhuneet kabotaasia vastaan samoin sanakääntein kuin me nyt tässä. Muun muassa kansanedustaja Juho Eerola sanoi näin: ""Suomi kulkee kumipyörillä. Hoidetaan se myös jatkossa kotimaisin voimin. Kabotaasin salliminen Suomessa syö kotimaiset työpaikat. Vain äänestämällä voit vaikuttaa."" Puhemies! Haluan todeta tähän loppuun sen, että nyt ei ole meneillään taistelu äänestäjien sieluista vaan taistelu suomalaisista työpaikoista ja verotuloista ja nyt tässä hallituksen päätöksessä punnitaan veret, ketkä niitä ovat valmiita tosipaikan tullen puolustamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+8.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-06-22T00:27:33,2016-06-22T00:29:46,Tarkistettu,1.1 2016_73_300,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 74/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 18/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_73_301,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 74/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä, että parannamme kansalaisten yhdenvertaista mahdollisuutta päästä osalliseksi tietoyhteiskuntaan. Verkkopalvelut ja sähköinen asiointi eri viranomaisten kanssa ovat niin arkipäivää, että voidaan puhua jo aivan peruspalveluista. Palvelun tulisi olla samanlainen maksuton perusoikeus kuin on Kela-kortti, joka lähetetään kaikille kansalaisille. Sähköisen tunnistautumisen välineet Suomessa ovat valitettavasti liian pankkiriippuvaisia. Valiokunta kantoi huolta siitä, että pankeilla on käytännössä monopoliasemaan rinnastettava asema sähköisten tunnisteiden osalta. Palvelun kalleuden tai muun syyn vuoksi ulkopuolelle jää satojatuhansia suomalaisia. He ovat ulosottovelallisia, jotka eivät saa pankkitunnuksia, tai pienituloisia eläkeläisiä tai työttömiä. On myös muita henkilöryhmiä, joiden osalta sähköiset tunnistusvälineet muodostuvat ongelmaksi, on esimerkiksi henkilöitä, jotka eivät alaikäisyyden, sairauden tai muun rajoitteen vuoksi voi itse asioida sähköisesti, eikä toisella henkilöllä ole oikeutta asioida henkilön puolesta. Omaishoitajilla on usein vastaavia ongelmia hoitaessaan omaisensa asioita, kuten valiokunta mietinnössään toteaa. Pidänkin, arvoisa puhemies, aivan välttämättömänä, että hallitus selvittää, kuinka sähköisten tunnistusvälineiden saatavuus ja käyttäminen turvataan näille henkilöryhmille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+10.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-06-22T00:30:28,2016-06-22T00:32:20,Tarkistettu,1.1 2016_73_302,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_73_303,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2016 vp," Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan mietinnössä liittyen hallituksen esitykseen laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta todetaan muun muassa seuraavaa: ""Lakiesityksen mahdollistamalla yhteistyöllä parannetaan resurssien tehokasta hyödyntämistä, esimerkiksi päällekkäisyyksiä välttäen, sekä lisäarvon tuottamista opiskelijalle nykyistä laajemmalla kieltenopetustarjonnalla. Esityksen toteutuminen vahvistaisi muun muassa harvinaisten kielten opiskelumahdollisuuksien lisäämisen ilman, että muusta opetuksesta ja sen laadusta tarvitsisi tinkiä."" Arvoisa puhemies! Yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö onkin monessa suhteessa erittäin kannatettava suuntaus. Erittäin hyvä esimerkki tästä yhteistyöstä on Tampereella kaavailtu Tampere 3 ‑uudistus, jossa madalletaan oppilaitosten välisiä opetuksellisia ja hallinnollisia raja-aitoja — ei pelkästään kieltenopiskelun saralla, vaan muutoinkin. Se paitsi tuonee jatkossa säästöjä myös parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia teorian ja käytännön yhdistelyyn opinnoissa nykyistä paremmin. Erityisen merkittävää tämä on uusien innovaatioiden synnyn kannalta, jota meidän vientiteollisuutemme ja muutkin yritykset ehdottomasti tarvitsevat. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on myös kirjattu kokeilu vapaasta kielivalinnasta. Kieltenopiskelun valinnanvapaus toisi laajentuessaan yhä useampia kansainvälisten kielten osaajia työelämään sekä tarjoaisi erinomaisia jatko-opinto- ja työmahdollisuuksia koti- ja ulkomailla. Se myös kohentaisi opiskelumotivaatiota merkittävästi monen opiskelijan osalta. Arvoisa puhemies! Hallituksen tuleekin tehdä voitavansa sen suhteen, että kielikokeilu tuottaa mahdollisimman laaja-alaisen, monipuolisen ja kattavan kuvan koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutarpeista koko maan alueella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+17.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-06-22T00:34:54,2016-06-22T00:36:59,Tarkistettu,1.1 2016_73_304,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 66/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys on varsin kannatettava. Vaikka pidänkin tärkeänä erittelyä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin ja duaalimallin säilymistä, niin on paljon sellaisia tukipalveluja, joita voidaan hyvin yhdistää. Esimerkiksi kielipalvelut ovat esimerkki siitä, että samoilla paikkakunnilla toimivat korkeakouluyksiköt voivat varsin hyvin käyttää yhteisiä resursseja, ja kuten esityksessä todetaan, tämä parantaa myös opiskelijoiden mahdollisuuksia kieltenopiskeluun varsinkin harvinaisempien kielten osalta. Kiitoksia hallitukselle tästä hyvästä esityksestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+17.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-22T00:37:00,2016-06-22T00:37:40,Tarkistettu,1.1 2016_73_305,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Opetushallituksesta>>>Hallituksen esitys HE 80/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_73_306,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Opetushallituksesta>>>Hallituksen esitys HE 80/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2016 vp," Arvoisa puheenjohtaja! Tässä esityksessä yhdistetään nykyinen Opetushallitus ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus eli Cimo yhteiseksi virastoksi. Esitys on varmasti ihan perusteltu, ja voidaan ajatella, että tästä löytyy kyllä synergiaetuja. Kuitenkin on tärkeää huolehtia siitä, että tässä uudessa virastossa erityisesti Cimon vahva osaaminen tulee hyödynnetyksi hyvin, sillä Cimo on merkittävä meidän opiskelijoihin ja osittain tutkimukseenkin liittyvä kansainvälinen toimija, joka on hyvin tunnettu maailmalla. Itse asiassa Cimon piirissä on heillä itsellään herännyt huoli siitä, miten heidän näkemyksensä kuuluu tämän uuden yhdistetyn viraston sisällä, ja sitten on ihan sellainenkin inhimillinen huoli, mikä usein näitä virastoja yhdistettäessä tulee esille, että mikä on sitten uusi nimi. Kun Cimo on brändinä hyvin tunnettu maailmalla, niin varmasti kannattaa miettiä sen säilyttämistä, vaikka se osana Opetushallitusta nyt onkin, ja varsinkin tuolla kansainvälisessä maailmassa se on huomattavasti osuvampi, parempi ja helposti tunnistettavampi nimi kuin Opetushallituksen mahdollinen englanninkielinen käännös.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+18.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-22T00:38:07,2016-06-22T00:39:36,Tarkistettu,1.1 2016_73_307,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_73_308,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 15/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 58/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt hyväksyttävä tupakkalaki on askel eteenpäin kohti savutonta Suomea. Varsinkin parveketupakoinnin rajoittamisessa otetaan reipas askel eteenpäin. Suomi on ollut edelläkävijä ja etulinjassa tupakkapolitiikassa, ja on tärkeätä, että jatkamme uudistuksia tällä saralla ja pyrimme jatkossakin pysymään maailman kärkijoukossa. Haluankin tässä antaa lyhyen listan sosiaali- ja terveysministe- riölle, mitä uudistuksia pitäisi ryhtyä seuraavaksi ainakin valmistelemaan. Ensinnäkin, nyt tuleva parveketupakoinnin rajoittamissäädös on hyvin byrokraattinen. Kun yhtiökokous taloyhtiössä on päättänyt tätä hakea, kunnan on se määrättävä, jos savu voi kulkeutua toiselle parvekkeelle tai asuntoon. Tämä kunnan rooli tässä on aivan turha. Odotan esitystä, että taloyhtiö päättää siitä, tupakoidaanko sen parvekkeilla vai ei. Toiseksi, edistyneimmissä maissa on otettu käyttöön brändittömiä savukeaskeja, ja tätä odotan myös Suomessa. Kun tiedämme, että juuri nuoret aloittavat tupakoinnin, niin uskon, että brändeillä on houkuttavuudessa oma merkityksensä ja kun siirryttäisiin täysin merkittömiin eli brändittömiin askeihin, niin päästäisiin eteenpäin. Kolmanneksi, odotan, että uusia tupakkavapaita vyöhykkeitä säädettäisiin meidän tupakoimattomien iloksi. Kaiken kaikkiaan totean, että yleensä kun on otettu edistysaskeleita, vaikkapa kielletty tupakointi työpaikoilla tai ravintoloissa tai muualla, niin aina näitä on arvosteltu ja kauhisteltu seurauksia ja jälkeenpäin on melkein yksituumaisesti todettu, että nämä ovat olleet järkeviä uudistuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+19.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-22T00:39:54,2016-06-22T00:41:59,Tarkistettu,1.1 2016_73_309,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi järjestyslain 22 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 28. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+28.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_73_310,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi järjestyslain 22 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2016 vp," Arvoisa puheenjohtaja! Tässä lakiesityksessä ehdotetaan järjestyslain väliaikaista muutosta niin, että yksityisiä turvallisuuspalveluita voidaan käyttää vastaanottokeskuksissa. Sinänsä varmasti on ihan hyvä miettiä, mihin poliisin resursseja käytetään, koska tiedämme, että vastaanottokeskuksissa on aika usein ollut tarvetta kutsua poliisia paikalle, ja voi olla, että olisi myös kevyempiä keinoja, varsinkin kun kuulimme tässä juuri äsken sisäisen turvallisuuden selonteon yhteydessä, miten tiukilla poliisin määrärahat ja toiminta tällä hetkellä ovat. Kuitenkin tässä, nyt kun ajatellaan, että ollaan ehdottamassa tämmöistä julkisen vallan käytön siirtämistä yksityiselle taholle, on syytä kiinnittää huomiota siihen ja miettiä tarkkaan niitä ehtoja. Tiedetään, että jos mietitään tällaisia turvallisuuspalveluita verrattuna poliisin koulutukseen, niin puhutaan aivan eritasoisesta koulutuksesta niin pituudeltaan kuin sisällöltäänkin. Ja varsinkin tässä tapauksessa, jos ajatellaan, että käytetään vastaanottokeskuksissa näitä yksityisiä turvallisuuspalveluita, olisi syytä miettiä, voitaisiinko tähän koulutukseen sisällyttää jonkunlaisia monikulttuurisuusopintoja, erilaisen kulttuurin kohtaamista, myös sitä, miten kohdataan ihmisiä, joiden kielitaito on heikko tai joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä. Nämä ovat varmaan semmoisia asioita, mitä tässä lain jatkokäsittelyssä on syytä pitää mielessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+28.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-22T00:45:42,2016-06-22T00:47:33,Tarkistettu,1.1 2016_73_311,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 ja 19 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 102/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 29. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+29.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_73_312,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 ja 19 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 102/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Tämä lainauskorvausten laajentaminen koskemaan yleisten kirjastojen lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastoja on varsin kannatettava ja itse asiassa esitys, jota on jo pitkään eduskunnassa ajettu, ja kaikki eduskuntapuolueet 2015 antoivat tästä yhteisen lausuman. Yleisistä kirjastoista lainataan vuosittain noin 70 miljoonaa kirjaa ja 4 miljoonaa äänitettä. Korkeakoulujen kirjastoissa, jotka nyt tulisivat tähän lainauskorvauksen piiriin, tehdään 16 miljoonaa lainaa vuosittain. Näistä korkeakoulujen kirjastoista lainataan erityisesti tietokirjoja, jolloin tietokirjailijoiden asema tämän lakiesityksen myötä parantuisi, kun he pääsisivät entistä paremmin lainauskorvausten piiriin. Kirjailijoiden tulohan osittain muodostuu näistä tekijänoikeus- ja lainauskorvauksista, ja tätä kautta tällä esityksellä kyllä lisätään kirjailijoiden yhdenvertaisuutta. Se huoli tässä esityksessä kuitenkin on, että tässä ei ole ajateltu lisätä resursseja näihin lainauskorvausmäärärahoihin. Kun nyt laajennuksen myötä samaa summaa tulee jakamaan suurempi määrä kirjailijoita, se tietysti tarkoittaa sitä, että sitten summat lainausta kohti ja kirjailijaa kohti pienevät, ja se on tässä huolestuttavaa. Onkin välttämätöntä, että lainauskorvauksien määriä lisättäisiin, ja jo nykyisen lain kohdallahan on ollut toiveita, että pystyisimme nostamaan näitä lainauskorvauksia pohjoismaiselle tasolle, ja nyt kun me laajennamme tätä kirjastojoukkoa, joka on mukana, niin entistä tärkeämmäksi tulee tämä lainauskorvausten määrän korottaminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+29.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-22T00:47:48,2016-06-22T00:49:52,Tarkistettu,1.1 2016_73_313,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp>>>Kertomus K 15/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 30. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 2/2016 vp. Asian käsittely keskeytettiin perjantaina 17.6.2016 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+30.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_73_314,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp>>>Kertomus K 15/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Todellakin tätä mietintöä käsiteltiin lyhyesti viime viikolla. Ehkä tämä olisi ansainnut paremman ajankohdan käsittelylle, mutta näin nyt tällä kertaa. Eduskunta viime vuonna edellytti, että hallituksen kertomusta kehitetään siten, että se paremmin kertoisi, ettei se vain kuvailisi erilaisia toimintoja, vaan siitä paremmin selviäisi erilaisten politiikkojen toiminnan vaikuttavuus. Nyt varsinkin, kun meillä on hallituksen strateginen ohjelma ja kärkihankkeet, olisi luontevaa, että kertomusta nimenomaan tähän suuntaan edelleen kehitetään. Siinä on tapahtunut edistystä mutta mielestäni ei läheskään riittävästi. Siinä mietinnössä on otettu moneen asiaan kantaa. Nostan vain yhden esille: Tuossa Savonlinnan opettajakorkeakoulun yhteydessä nousi esille myöskin seutukuntien rooli siinä, että monet toimet saattavat vaikuttaa — myöskin toimintojen lakkauttaminen saattaa vaikuttaa — seutukaupunkeihin, niiden kehitysmahdollisuuksiin. Toisaalta ne ovat muutenkin haasteessa, kun väki pakkautuu pääkaupunkiseudulle lisääntyvästi. Myöskin sitä, että erityisesti seurattaisiin seutukaupunkien kehitystä ja siitä voitaisiin eduskunnalle raportoida, pidän tärkeänä linjauksena muiden tärkeiden linjausten ohella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+30.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-06-22T00:50:25,2016-06-22T00:51:52,Tarkistettu,1.1 2016_73_315,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen vuosikertomus 2015 >>>Kertomus K 10/2016 vp>>>Kertomus K 15/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Tämän tarkastusvaliokunnan kertomuksen osalta nyt tietysti harmillisesti kävi näin, että perjantaina, kun oli paljon puhehaluja, istunto keskeytettiin, kun suuri valiokunta kokoontui, ja nyt tällä kertaa kello yksi yöllä on ehkä kohtuutonta odottaa, että täällä enää kenelläkään kovin suuria puhehaluja olisi niin, että tätä kertomusta olisi jäänyt päivystämään. Itse olen tarkastusvaliokunnan jäsen, ja sen takia muutama sana tästä. On ollut miellyttävää työskennellä tarkastusvaliokunnassa, ja olemme pystyneet siellä hyvin unohtamaan päivänpolitiikan hallitus—oppositio-asetelman, keskittymään näihin yhteisiin asioihin ja miettimään ja tarkastelemaan sitä, miten hyvin eduskunta on toteuttanut niitä päätöksiä, mitä se on itse itselleen linjannut ja päättänyt. Tässä tarkastuskertomuksessa, niin kuin valiokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Ala-Nissilä tuossa totesi, nousi esille tämä seutukaupunkien asema, joka tuli oikeastaan esille siitä, kun me tutkailimme sitä, miten Savonlinnan opettajakoulutus on käyttänyt ne ylimääräiset lisärahat, mitä sinne edellinen hallitus oli antanut sen koulutuksen säilymiseksi paikkakunnalla. On totta, että meillä on paljon nyt tapahtunut semmoista keskittämispolitiikkaa ja erilaisten toimiverkostojen harventamista, jossa on usein siitä samasta kaupungista, yleensä seutukaupungista, lopetettu ja lakkautettu jokin osio, ja oikeastaan kukaan ei ole koordinoidusti katsonut, osuuko se aina sinne samaan kaupunkiin, mutta aika usein se on osunut, ja sen takia tarkastusvaliokunta piti tärkeänä, että nämä seutukaupungit ja niiden elinvoiman kehittäminen ja mahdollisuudet otettaisiin tarkempaan tarkasteluun (Puhemies koputtaa) ja tästä laadittaisiin oma raporttinsa, ja tämä on erittäin kannatettavaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+30.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-06-22T00:51:52,2016-06-22T00:54:02,Tarkistettu,1.1 2016_73_316,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2015>>>Kertomus K 12/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2016 vp",Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 31. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 3/2016 vp.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+31.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_73_317,73/2016,2016-06-21,14.00,0.59,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2015>>>Kertomus K 12/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2016 vp"," Arvoisa herra puheenjohtaja! Valiokunnan varapuheenjohtajana esittelen lyhyesti mietintöämme, kun puheenjohtajamme kansliatoimikunnan jäsenenä on katsonut itsensä esteelliseksi. Mietintö käsittelee siis eduskunnan tilintarkastusta, ja on todettu, että eduskunnan tilintarkastajien eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta, kirjanpidosta ja hallinnosta laatima tilintarkastuskertomus on tehty hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Edelleen tässä on todettu nämä eduskunnan määrärahat, budjetti kokonaisuudessaan ja myöskin rakennusmäärärahat. Tietenkin eduskunnankin toiminnassa on se itse toiminta kaikkein tärkein asia. Toiminnan kulut olivat vuonna 2015 yhteensä 97,7 miljoonaa. Tarkastusvaliokunta otti lähinnä kaksi kantaa. Pidimme tärkeänä, että parlamentaariseen toimintaan ja sen vaatimiin resursseihin kiinnitetään riittävää huomiota ja jo käyttöön otetut resurssit pystytään käyttämään tuloksellisesti, siis vaikuttavasti. Valiokunta nosti tässä mielessä esille valiokuntien matkamäärärahat. Selvityksen mukaan vuonna 2015 jäi matkamäärärahoista käyttämättä 186 000 eli 27 prosenttia. Edellisinä vuosina myöskin matkamäärärahasta jäi käyttämättä 25—30 prosenttia vaihdellen eri vuosina. Nykyään eduskunnassa noudatetaan menettelytapaa, jonka mukaan kullekin valiokunnalle annetaan vuosittain käyttösuunnitelmassa kiinteä enimmäissumma matkojen toteuttamiseksi riippuen siitä, minkälainen matka on sinä vuonna tarkoituksena toteuttaa. Tavallista on, että tämä käytettävissä oleva määräraha riittää vain osalle valiokunnan jäsenistä matkalle osallistumiseen, ja tietenkin hyödyt kohdistuvat sitten lähinnä näille edustajille. Katsomme, että tällainen menettely ei ole tasapuolista edustajien työn kannalta. Esimerkkinä voisin todeta, että kun eduskunnan työ koko ajan kansainvälistyy, niin valiokunnan jäseniltä voi jäädä puuttumaan oleellista tietoa esimerkiksi siitä, miten jossain maassa on onnistuttu tekemään päätöksiä talouden tervehdyttämisessä. Tämä tieto jää niiltä konkreettisesti saamatta, jotka eivät osallistu matkoihin. Valiokunta ei pidä tätä vallitsevaa tilaa tyydyttävänä ja katsoo, että valiokunnan ulkomaanmatkojen budjetointimenettely on syytä ottaa tarkastelun kohteeksi. Edellisenä vuonna tarkastusvaliokunta mietinnössään kiinnitti huomiota kansanedustajien avustajajärjestelmän toimivuuteen ja piti perusteltuna, että avustajajärjestelmän toimivuudesta tehdään arviointi. Edelleenkin valiokunta pitää tarpeellisena tällaisen arvioinnin tekemistä ja katsoo, että arviointiin tulee sisällyttää myös avustajien palkkausjärjestelmän kehittämistarpeet. Kokonaisuutena todetaan, että täällä eduskunnassa on noudatettu hyvää hallintoa ja tämän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomat.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2016+31.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-06-22T00:54:28,2016-06-22T00:58:29,Tarkistettu,1.1 2016_74_1,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Carl Haglundin vapautuspyyntö edustajantoimesta>>>Vapautuspyyntö VAP 17/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Carl Haglund on eduskunnalle osoittamassaan 20.6.2016 päivätyssä kirjeessä pyytänyt vapautusta edustajantoimesta 30.7.2016 lähtien siirtyäkseen Sunshine Kaidi New Energy Groupin varatoimitusjohtajaksi. Puhemiesneuvosto puoltaa pyyntöä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_74_2,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 21.6.2016 pidetyssä istunnossa. Nyt ryhdytään toisen lisätalousarvioehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Pyydän tekemään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_74_3,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,Arvoisa puhemies! Istuin vahingossa edustaja Urpilaisen paikalle ja painoin hänen nappiaan. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+3.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,,,, 2016_74_4,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 88/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 1-3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp,Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_74_5,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 21.6.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Emma Kari Timo Harakan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_74_6,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 21.6.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Emma Kari Timo Harakan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_74_7,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,"Puhemies! Painoin nappia ilmeisesti liian aikaisin. Tarkoitukseni oli äänestää ""ei"", mutta huomasin, että ääni ei rekisteröitynyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,,,, 2016_74_8,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 32/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2016 vp,Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_74_9,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 21.6.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Eva Biaudet Sanna Marinin kannattamana ehdottanut, että 2. lakiehdotus hylätään. Katja Hänninen on Eva Biaudet’n kannattamana tehnyt kaksi lausumaehdotusta, jotka on monistettuina jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 6A)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_74_10,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ensin on äänestettävä 2. lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_74_11,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksista.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_74_12,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 21.6.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Satu Taavitsainen Katja Taimelan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_74_13,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään nopeatahtisena siten, että ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. (Hälinää) Pyydän edustajia, jotka eivät aio jäädä tähän keskusteluun, siirtymään rivakasti salin ulkopuolelle, niin että päästään täällä asiaan. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Nyt on edustaja Kallin puheenvuoro, joten pyydän käymään muut keskustelut salin ulkopuolella. Edustaja Kalli, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_74_14,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyn pohjana on tosiaan (Hälinää — Puhemies koputtaa) eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hyväksymä mietintö, ja tähän käsittelyn pohjana olevaan mietintöön on jätetty kahdeksan vastalausetta. Julkisen talouden sopeutuksista huolimatta Suomen talousasema on edelleen heikentynyt ja valtion velka on kasvanut. Viime aikoina kuitenkin taloudessa on ollut jo näkyvissä pikkuriikkisiä merkkejä siitä, että ollaan menossa oikeaan suuntaan. Kasvun lähteinä on erityisesti kotimarkkinakysyntä ja myös rakennussektori. Talouden näkymiä kuitenkin edelleen heikentää viennin heikko kehitys. Hallituksen talouspolitiikka tähtää julkisen talouden velkaantumisen taittamiseen ja kestävyysvajeen kattamiseen säästöin sekä kasvua tukevin ja julkista palvelutuotantoa tehostavin toimin. Valtiovarainvaliokunta pitää hallituksen linjauksia johdonmukaisena jatkumona hallitusohjelmalle. Suomen talouden ongelmat ovat suurelta osin rakenteellisia, joten yli vaalikauden ulottuvilla rakenteellisilla uudistuksilla on erittäin keskeinen rooli kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. Esimerkiksi sote- ja aluehallintouudistuksella tavoitellaan sosiaali- ja terveysmenojen kasvun alentamista 3 miljardilla eurolla vuoteen 29 mennessä. Valiokunta korostaa myös hallituksen kärkihankkeiden toimeenpanoa ja pitää tärkeänä, että niiden sisältöihin kiinnitetään erityistä huomiota, jotta niillä saavutetaan aidosti uutta lisäarvoa. Valiokunta korostaa, että kärkihankkeille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja niiden vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan huolellisesti. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa hallituksen linjauksia on suurelta osin tuettu mutta on myös arvioitu, että elvyttävämpi finanssipolitiikka toisi nopeampaa kasvua talouteen ja vähentäisi muun muassa työttömyydestä johtuvia menoja. Myös sopeutustoimien kohdentamiseen on liittynyt kritiikkiä, sillä niiden on arvioitu heikentävän liiaksi kotitalouksien ostovoimaa. (Eduskunnasta: Näin on!) Valiokunnan mielestä julkisen talouden sopeuttamista ei kuitenkaan voida lykätä sillä perusteella, että sen kokonaistaloudelliset vaikutukset olisivat nyt poikkeuksellisen suuret. Tulevaisuudessa tilanne voi olla vielä vaikeampi. Valiokunta katsoo, että sopeuttamispäätösten toimeenpano tuo osaltaan myös liikkumatilaa talouspolitiikan päätöksentekoon. Lisäksi se lisää talouspolitiikan uskottavuutta, joka heijastuu muun muassa valtion luokitukseen ja velan korkotasoon. Työllisyyden ja kilpailukyvyn parantaminen on hallituksen keskeinen kärkihanke. Siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa on nyt täydennetty uusilla yrittäjyyttä ja työllisyyttä edistävillä toimenpiteillä. Tarkoituksena on muun muassa parantaa yrittämisen edellytyksiä ja purkaa kannustinloukkuja sekä laajentaa työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta. Tässä tilanteessa on hyvin tärkeää, että kilpailukykysopimus pitkien neuvottelujen jälkeen on saatu onnistuneesti päätökseen. Kilpailukykysopimuksen vaikutuksia ei ole voitu ottaa huomioon julkisen talouden suunnitelmassa, mutta sillä uskotaan olevan merkittäviä vaikutuksia maan talouteen ja työllisyyteen. Siksi valiokunta pitää tärkeänä, että kilpailukykysopimus tukee toivotulla tavalla myös viennin edistämistä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Valiokunta painottaa, että työnteon tulee aina olla kannustavaa, ja pitää hyvänä, että hallitus valmistelee syksyn budjettiriiheen vielä uusia työllisyyttä vahvistavia toimia. Samalla valiokunta kiinnittää huomiota pitkäaikaistyöttömyyden, rakenteellisen työttömyyden sekä lisääntyneen työmarkkinoilta syrjäytymisen aiheuttamiin mittaviin kustannuksiin. Valiokunnan mielestä on välttämätöntä löytää keinoja, joilla pitkään työttöminä olleiden valmiuksia työelämään parannetaan. Talouden kasvu ja työvoimapula eivät yksistään helpota pitkäaikaistyöttömän työnsaantimahdollisuuksia. Valiokunta viittaa mietinnön liitteenä oleviin valiokuntien lausuntoihin, joissa on käsitelty yksityiskohtaisesti sopeutuspäätösten vaikutuksia eri hallinnonaloilla. Valiokunta on huolissaan myös perusturvan varassa olevien tulotason riittävyydestä. Arviointiraportin mukaan perusturvan varassa olevien tulotaso ei riitä kattamaan kohtuulliseksi katsottua minimikulutusta eläkkeensaajia lukuun ottamatta. Valiokunta kiinnittää myös huomiota maatalouden ongelmiin. On tärkeää, että kärkihankkeiden kautta pyritään parantamaan maatalouden tuotantorakennetta ja sektorin tuottavuutta, sillä maatalous on tällä hetkellä poikkeuksellisen suurissa ongelmissa. Vaikeimmassa tilanteessa ovat nuoret viljelijät ja viime vuosina suuria investointeja tehneet tilat. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Suomen maataloustuotanto turvataan ja löydetään keinot, joilla maatalousyrittäjät selviytyvät vaikean tilanteen yli. Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy myös määrärahojen uudelleenkohdennuksia ja lisäpanostuksia, joita osoitetaan muun muassa liikennehankkeisiin. Hallitus käynnistää kehyskaudella kahdeksan liikennehanketta, joihin osoitetaan noin 700 miljoonan euron panostus. Valiokunta pitää myös hyvänä, että väylästön korjausvelan hoitoon osoitetaan yhteensä 964 miljoonaa euroa. Edelleen myönteistä on se, että julkisen talouden suunnitelmassa ei kohdisteta uusia säästöpäätöksiä koulutukseen ja tutkimukseen. Valiokunta kiinnittää niin ikään huomiota veteraanien kuntoutusmäärärahojen riittävyyteen. Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että julkisen talouden suunnitelmassa ja vuoden 2017 talousarvioesityksessä rintamaveteraanien kuntoutukseen ja veteraanipalveluihin tarvittavat määrärahat saatetaan pysyvästi palvelutarvetta vastaavalle tasolle. Myös turvapaikanhakijoihin liittyvät menot nousevat edelleen kehyspäätökseen verrattuna, ja määrärahojen lisäyksiä osoitetaan useille eri hallinnonaloille. Muita lisäyksiä osoitetaan muun muassa poliisin toimintamenoihin, nuorten työkokeiluun, kansalliseen tukeen ja luonnonhaittakorvauksiin. Valiokunta pitää siis perusteltuina hallituksen verolinjauksia, jotka tähtäävät kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. On myös tarkoituksenmukaista, että hallitusohjelmalinjausten mukaisesti kokonaisveroaste ei nouse, sillä verotuksen kiristäminen heikentäisi entisestään Suomen talouden kasvunäkymiä. Arvoisa puhemies! Mietinnön lopussa on valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus, jossa toivotaan, että tämä tulee voimaan ja sitä sovelletaan jo ensi vuoden alusta. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-06-22T14:18:29,2016-06-22T14:26:57,Tarkistettu,1.1 2016_74_15,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,Sitten siirrytään ryhmäpuheenvuorokierrokselle. Sen aloittaa edustaja Ala-Nissilä. — Olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_16,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme murros-aikaa. Syyriassa soditaan, ja Lähi-idän ongelmat ovat pahentuneet. Ukrainan tilanne ja Krimin valtaus ovat voimistaneet lännen ja Venäjän vastakkainasettelua. Maahanmuutto koettelee Eurooppaa. Venäjän talouden kehitys ja kansainvälisen talouden poliittiset riskit luovat epävarmuutta, jota on jo pidempään lisännyt Britannian huominen kansanäänestys. Keskusta tähdentää, että Suomen on murrosaikana huolehdittava ennen muuta kahdesta asiasta. Ensinnäkin, on harjoitettava vakauden ja liennytyksen ulkopolitiikkaa, jolla Suomi lähialueineen pidetään jännitteiden ulkopuolella. Toiseksi on laitettava taloutemme ja työllisyytemme oikeudenmukaisesti kuntoon ja huolehdittava siitä, että yhteiskuntamme pysyy mahdollisimman ehyenä. Suomi ajautui viime vaalikaudella yhä vakavampiin talous-, työttömyys- ja velkaongelmiin. Maahamme tuli 100 000 työtöntä lisää. Uudistukset jäivät tekemättä. Silloinen hallitus ei pystynyt päätöksiin eikä tehokkaaseen toimeenpanoon. Uuden, keskustajohtoisen hallituksen strategisen ohjelman tärkeimpänä tehtävänä on ollut ja on työllisyyden parantaminen, palvelujen turvaaminen ja velkaantumisen lopettaminen. Vaikka meillä on edelleen ongelmia ratkaistavana, näissä isoissa asioissa on saatu ratkaisuja aikaan. Ennen kaikkea Suomella on vihdoin suunta. Viikko sitten pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa allekirjoitettiin historiallinen kilpailukykysopimus. Sen on arvioitu luovan 35 000—45 000 työpaikkaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen maakuntauudistus etenee. Keväällä hallitus päätti 4 miljardin euron säästöistä tälle vaalikaudelle. Ne meidän on tehtävä, jotta jokaisen vastasyntyneen lapsen äitiyspakkaukseen ei tarvitse enää tulevaisuudessa laittaa mukaan 100 000 euron velkakirjaa vuosittaisesta lisävelasta. Arvoisa puhemies! Kilpailukykysopimus on ollut ja on Suomen työllisyys- ja talouskäänteen edellytys. Se luo kilpailukykyä, lisää luottamusta, vakautta ja ennustettavuutta. Missään toisessa Euroopan maassa vastaavaan ei ole kyetty. Kiitos tästä kuuluu ennen muuta liitoille ja pääministerille. Nyt on yhteistyössä voimistettava työllisyys- ja talouskäännettä. Ensinnäkin, talouden kasvua tukevat investoinnit on saatava nopeasti liikkeelle. Hallitus on päättänyt lähes 3 miljardin euron panostuksista teihin, ratoihin ja muihin väyliin sekä tietoliikenneyhteyksiin. Liikennehankkeet elvyttävät taloutta ja parantavat työllisyyttä, ja hankkeita on tarvittaessa vieläkin aikaistettava. Toiseksi, työllisyyden parantamisen ja etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen on oltava elokuun budjettiriihen ykkösasia. Kolmanneksi, on jatkettava yritysten toimintaedellytysten kohentamista. Yksi ratkaisu on yrittäjävähennys, jonka mahdollisimman etupainotteista toteuttamista keskusta esittää. Maatalousyrittäjät, etenkin nuoret, tiloihin investoineet yrittäjät, ovat ongelmissa. Keskusta edellyttää, että hallitus jatkaa maatalouden tukalan tilanteen helpottamista ja tekee kriisirahoituspäätöksen viipymättä ja viimeistään sen jälkeen, kun mahdollinen EU:n kriisituki tiedetään. Neljänneksi, ensi vuoden veronalennukset erityisesti työn verotuksen keventämiseksi voidaan nostaa 515 miljoonaan euroon, jos sopimukseen saadaan mukaan 90 prosenttia suomalaisista työntekijöistä. (Eduskunnasta: Leikataan palveluja!) Aikaa on vielä. Viidenneksi, on jatkettava työelämän ja työmarkkinoiden uudistamista. Uudella neuvottelukierroksella reilun vuoden päästä tärkeintä on oltava työllisyyden parantamisen. Siinä onnistutaan Suomen mallilla ja paikallista sopimista yhteistyössä lisäämällä. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman 110 000 työpaikan tavoitteesta on pidettävä kiinni. Tilastokeskuksen mukaan yksityisellä sektorilla on nyt yli 40 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Mitä enemmän työllisyys saadaan paranemaan, sitä kestävämmin voimme huolehtia yhteiskuntamme heikompiosaisista ja pitää Suomen ehyenä. Säästöistä huolimatta olemme pystyneet tekemään myös parannuksia. Esimerkiksi takuueläkettä on korotettu ja korotetaan. 300 000 pienituloisinta suomalaista on vapautettu Yle-verosta. Omais- ja perhepäivähoitoa laitetaan vihdoin kuntoon. Nimenomaan hallituksen ja eduskunnan on pidettävä niiden suomalaisten puolta, joilla ei ole raharikkaita ja vahvoja etujärjestöjä tukenaan. Puhemies! Keskusta tukee julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2017—2020. Maamme nousu ei tule ulkoa päin. Me emme voi nostaa itseämme hiuksista ylös, vaan parempi tulevaisuus on tehtävä itse uudistamalla ja sopimalla sekä tekemällä. Suomi on laitettava kuntoon. Vain siten selviydymme hyvin koko ajan vaativammaksi muuttuvassa maailmassa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-06-22T14:27:04,2016-06-22T14:32:46,Tarkistettu,1.1 2016_74_17,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi kulkee kohti valoa hallituksen määrätietoisten toimenpiteiden ansiosta. Vuodessa on tapahtunut paljon positiivista. Kipeät menoleikkaukset on tehty tai sovittu. Eläkeuudistus on hyväksytty. Kilpailukykysopimus on syntynyt. Sote ja kuntien tehtävien purku etenevät. Kärkihankkeet tuovat uutta kasvua. Telakat saavat tilauksia. Asunto- ja muu rakentaminen on kiihtynyt. Liikenneinfraan panostetaan historiallisen paljon. Säädöksiä on purettu enemmän kuin edellisinä vuosikymmeninä. Paljon on työtä vielä tehtävä. Hallitus ei luovuta 110 000 uuden työpaikan ja 72 prosentin työllisyysasteen tavoitteista. Oppositio, kuulitteko? Me emme luovuta. Jatkamme päätösten tekemistä vastalauseistanne huolimatta. (Pia Viitanen: Aloittakaa edes!) Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan uusia rohkeita avauksia, kuten työministeri on kiitokset ansaiten esittänyt. (Jukka Gustafsson: Miten nuorisotakuu ajetaan alas?) Syksyn työllisyys- ja yrittäjyyspakettiin on ladattu valtavasti odotuksia. Uskomme talouden käänteeseen: tämä hallitus sen tekee. Kansantalous elpyy. Usko muuttuu näkemiseksi. On syytä muistaa, mitä tapahtui vuosina 2010—2015. Valtio otti uutta velkaa 25 miljardia euroa. Kunnat velkaantuivat 7 miljardia euroa lähinnä valtionosuusleikkauksien johdosta. Valtion kassaa syötiin 7 miljardia euroa. Korjausvelka kasvoi miljardin. Omaisuutta myytiin yli 3 miljardilla. Yhteensä viidessä vuodessa julkinen sektori söi yli 40 miljardia euroa enemmän kuin tienasi. Näin ei voi jatkua. Valtion takaukset ja vastuut kasvoivat 75 miljardia euroa, mistä on syytä olla huolissaan. Suomi oli velkasyöksyssä ja kulki kohti liiallisen alijäämän menettelyä ja luottoluokituksen alenemista. Valtavasta velanotosta huolimatta viime vaalikaudella työttömyys kasvoi 100 000 ihmisellä. Vienti ei vetänyt, investoinnit ja rakenneuudistukset olivat jäissä, ja kilpailukyky kadoksissa. Vuosina 2012—2014 bruttokansantuote supistui. Nyt on toisin. Tänä vuonna sen arvioidaan kasvavan 1,4 prosenttia, ja maltillisen kasvun ennustetaan jatkuvan. Työttömyys kääntyy laskuun ja velkaantuminen hidastuu. Kilpailukykysopimus tulevine verokevennyksineen parantaa tilannetta. Ammattiyhdistysliikkeelle annamme kiitoksen. Se tuli laajasti ja ryhdikkäästi suoraselkäisen hallituksen rinnalle rakentamaan tulevaisuutta. (Jukka Gustafsson: Kiristyksen edessä!) Luottamus palautui yhteiskuntaan. Kilpailukykymme saavuttaa tärkeimmät kilpailijamme Ruotsin ja Saksan. Elinkeinoelämältä odotamme investointeja ja työllistämistä. Nyt on yritysten vuoro. Hallitus on tehnyt sen, mitä on luvannut. (Kimmo Kivelä: Tarvittiin perussuomalaisia!) Arvoisa puhemies! Perussuomalainen eduskuntaryhmä tukee julkisen talouden suunnitelman linjauksia. Ne ovat vastuullisia ja realistisia. Jatko vakaalla kasvu-uralla turvataan. Vaikka talouden ja työllisyyden suunta on kääntymässä, kehysten on oltava edelleen tiukat. Kasvu löytyy ensi sijassa uudistuksista ja työstä sekä viennistä, jonka osalta mietinnössä korostetaan erityisesti markkinoinnin tehostamisen tärkeyttä. Perussuomalainen eduskuntaryhmä kantaa huolta sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa hallituksen tulee osoittaa resurssit, joilla turvataan poliisien määrän pysyminen vuoden 2017 jälkeenkin yli 7 000:ssa. (Kari Uotila: 100 miljoonaa puuttuu!) Tämä linjaus on myös valtiovarainvaliokunnan sisäisen turvallisuuden selontekoa koskevassa lausunnossa. Valtiovarainvaliokunta kertaa kehysmietinnössään viime syksyn vastaavan mietinnön lausumat. Erittäin tärkeää on pitkään jatkuneiden sosiaalisten ongelmien ehkäisy. Lausumissa edellytetään lisäksi muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen korkean tason turvaamista, talouden sopeuttamispäätösten kokonaisarvioinnin kehittämistä ja turvapaikanhakijoiden kustannusten nousuun reagoimista. Perussuomalainen eduskuntaryhmä painottaa näiden toimenpiteiden tärkeyttä. Arvoisa puhemies! Oppositioryhmät tekivät valtiovarainvaliokunnan mietintöön 121 lausumaehdotusta. Kaikille kaikkea hyvää, kuten oppositiolle sopii. (Eduskunnasta: Rahaa seinästä!) Esitysten yhteenlaskettu hintalappu olisi väistämättä miljardiluokkaa. Rahoituksesta oppositio ei paljon huolta kanna. On todettava, että meillä ei ole varaa siihen kevytmieliseen velkavetoisuuteen ja pysähtyneisyyteen, jota koettiin viime vaalikausi. Onneksi meillä on hallitus, joka ei pelkää eikä selittele vaan tekee päätöksiä, joilla Suomi nousee. Me teemme päätöksiä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-06-22T14:32:47,2016-06-22T14:38:40,Tarkistettu,1.1 2016_74_18,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä tuore valtiovarainministeri! Hyvät edustajakollegat! Suomen taloustilanne pysyy lähivuodet vaikeana, vaikka nähtävissä onkin ollut merkkejä käänteestä parempaan. Orastavat merkit käänteestä eivät ole sama asia kuin käänne. Merkit eivät ole lupa lopettaa vaan päinvastoin vaatimus jatkaa. Selvää on, että hallituksen suunnitelmat julkisen talouden tervehdyttämiseksi on johdonmukaisesti pantava toimeen. Vaalikauden aikana tehtävän sopeutuksen 4 miljardin tasosta on pidettävä kiinni ja velkaantuminen saatava taittumaan suunnitellulla tavalla. Näin voimme taata luottamuksen säilymisen maamme kykyyn hoitaa omat asiansa. Kaiken keskiössä on työllisyys. Nykyisellä työllisyysasteella ei ole mahdollista rahoittaa nykyisen laajuista hyvinvointiyhteiskuntaa, koulutusta, terveydenhuoltoa ja välttämättömiä tulonsiirtoja. Siksi työllisyyttä on pakko saada ylös samalla, kun julkisten menojen kehitys pidetään hallinnassa. Paljon on saatu aikaankin. Esimerkiksi kilpailukykysopimuksen myötä odotetaan syntyvän ehkä jopa 35 000 uutta työpaikkaa. Tämä on arvostettava saavutus. Sopimuksen myötä tulevat ennen muuta vastaan ne, joilla on turvattu työ. Järjestöjen valitsemassa mallissa muita suuremman kuorman saavat kantaakseen julkisen sektorin naisvaltaisten alojen työntekijät, kuten opettajat ja sairaanhoitajat. Paikallisen sopimisen lisääminen harmillisesti vesittyi ja jäi järjestäytymättömien yritysten kohdalla toteutumatta. Juuri se olisi kaikista yksittäisistä toimista ollut pitkällä aikavälillä se vaikuttavin ja ilmainen. Ilman työmarkkinoiden toiminnan merkittävää parantamista maamme työttömyys jää pysyvästi korkealle. Tähän on aivan välttämätöntä palata niin pian kuin mahdollista. Aiemmin keväällä julkistettu työllisyys- ja yrittäjyyspaketti sisältää pieniä mutta tarpeellisia keinoja työllisyyden vahvistamiseksi. Juuri annettu hallitusohjelman mukainen esitys koeaikojen pidentämisestä, määräaikaisuuksien helpottamisesta ja takaisinottovelvoitteen keventämisestä tulee myös lisäämään työtilaisuuksia. Hallitusohjelman tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta ja 110 000 uudesta työpaikasta on voimassa, mutta toteutuakseen ne vaativat uusia toimia. Tähän mennessä toteutetuilla tai sovituilla ratkaisuilla tavoitteeseen ei tulla pääsemään. Uusia keinoja on saatava sovittua jo syksyn budjettiriihessä, ja tähän valtiovarainvaliokuntakin hallitusta kannustaa. Työtä on tehtävä sen puolesta. Valtiovarainvaliokunta kiittelee hallituksen verolinjauksia kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamisen näkökulmasta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä hallituksen talouspolitiikan uskottavuuden kulmakiviin kuuluu kiinnipitäminen aiemmin mainituista tavoitteista ja uskottavista toimista niihin pääsemiseksi. Hallituksen tilannekuva ja politiikan suuri linja saavat isossa kuvassa myös kansainvälisten talouspolitiikan arvioitsijoiden tuen. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa lopuksi kiinnittää erityistä huomiota muutamaan yksityiskohtaan. Normienpurussa, sääntelyn purkamisessa, kokoomus on valmis jatkossakin olemaan edelläkävijä. Kiritämme tässä mielellämme hallitusta jatkossakin. Koulutuksesta säästämisen tie on loppuun kuljettu. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei hyväksy enempää leikkauksia koulutuksesta. (Välihuutoja) Koulutussäästöjen kiistatta kielteisiä vaikutuksia tasoittaa se, että meneillään olevat merkittävät uudistukset kaikilla koulutusasteilla ovat toteutumassa. Tämä auttaa saavuttamaan hyviä tuloksia nykyistä niukemmillakin voimavaroilla. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä on huolestuttavaa, että sisäisen turvallisuuden selonteon ja kehyspäätöksen välillä vallitsee ristiriita. Kehyspäätöksen mukainen kehitys johtaa poliisien määrän laskuun selvästi alle turvallisuusselonteossa linjatun määrän, joka on 7 000 poliisia. On syytä edellyttää, että hallitus ratkaisee tämän ristiriidan siten, että poliisien määrä pystytään turvaamaan. Asialla on kansalaisten turvallisuudentunteen kannalta huomattava merkitys. Viimeisenä, rahallisesti vähäisenä mutta periaatteelliselta merkitykseltään suurena, asiana kokoomuksen eduskuntaryhmä nostaa esiin sotaveteraanien kuntoutusmäärärahat. Kuten tiedetään, sotaveteraanien määrä vähenee tasaisesti. Tätä toistuvasti käytetään perusteena kuntoutusmäärärahojen pienenemiselle. Perustelu on virheellinen siitä syystä, että veteraanien keski-ikä alkaa olla 95 vuotta ja heidän kuntonsa heikkenee. Näin myös palveluiden tarve kasvaa. Pidämme välttämättömänä, että pian 100-vuotiaan Suomen kunniakansalaiset saavat viettää jäljellä olevat vuotensa arvokkaasti, mahdollisimman terveinä ja hyväkuntoisina. Se on meidän velvollisuutemme ja kunniatehtävämme.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-22T14:38:43,2016-06-22T14:44:22,Tarkistettu,1.1 2016_74_19,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Budjetin palautekeskustelussa siteerasin professori, kirjailija Merete Mazzarellaa: ""Työ ja rakkaus ovat ainoat todelliset asiat elämässä, eikä ole hyvä, jos toinen puuttuu."" Kuultuani hallituksen kehyslinjauksen alan epäillä, että tämä hallitus on sittenkin lähinnä rakkauden hallitus. Ei hallitus ainakaan työtä pidä tärkeänä, sillä kehyksestä ei työllistävää linjaa löydy. Hallitus puhuu hennosta puolen prosentin talouskasvusta kuin merkkinä oman työnsä hedelmistä. Mutta kun itse ei tee mitään, ei voi mitään odottaakaan. Ollaan markkinavoimien armoilla, lastuna laineilla. Joku sentään tekee jotain: kiittäkäämme osuuspankkeja ja pääjohtaja Reijo Karhista. Osuuspankkien lainojen lyhennysvapaa on ollut viime vuonna vaikuttavampi työllisyystoimi kuin hallituksen kaikki askareet yhteensä. Lyhennysvapaiden arvioitu kansantuotteen kasvuvaikutus on 0,4 prosenttia. Pääministeri Sipilä sanoi kehyksen julkistaessaan, että jatkossa hallitus keskittyy työllisyyteen. Siis vuoden vallassa oltuaan hallitus ilmoittaa tekevänsä jotakin. Hitaita ovat herrojen kiireet, sanoo suomalainen sananlasku. Pääministeri kertoi, että työllisyystoimia tehdään elokuun budjettiriihessä, siis vasta elokuussa. Kuitenkin työttömänä on 332 100 ihmistä. Ja kun katsotaan todellinen työtä vailla olevien joukko, ollaan kohta puolessa miljoonassa. Mitä tekee valtiovarainvaliokunta kehystä käsitellessään? Pitää oikein hieraista silmiä mietintöä lukiessaan. Hallituspuolueiden kansanedustajat päätyvät päätä huimaavaan johtopäätökseen: ""Eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta."" Ei ole huomautettavaa? (Eduskunnasta: Ei tietenkään!) Vuoret järisevät — ja syntyy hiiri. Syksyllä eduskunta vielä velvoitti hallitusta katsomaan määrätietoisesti työllisyyden perään ja kiinnittämään vakavaa huomiota sosiaalisiin ongelmiin syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseksi. Tämän jälkeen hallitus on uudessa kehyksessä jättänyt työllisyystoimet pois ja leikannut perusturvasta — siis perusturvasta — 200 miljoonaa euroa. (Jukka Gustafsson: Kylmää kyytiä!) Leikkausten kohteena ovat vähimmäispäivärahat, kansaneläkkeet, takuueläkkeet, rintamalisä, kotihoidon tuki, vammaistuki, työmarkkinatuki, asumistuki ja lapsilisät. Ja hallituspuolueet eduskunnassa päätyvät järisyttävään johtopäätökseen: ei ole huomautettavaa! Luulenpa, että Mazzarellalla olisi huomautettavaa. Luulen, että puolella miljoonalla työtä vailla olevalla suomalaisella on huomautettavaa. Arvelen, että isolla joukolla lapsiperheitä on huomautettavaa, kun hallitus näyttää peruuttavan muutaman viikon takaisen lupauksensa peruuttaa päivähoitomaksujen korotus. Uskon, että huomautettavaa on myös eläkkeensaajilla, joiden verotus eriarvoistettiin suhteessa palkansaajiin vastoin vaalilupauksia. Arvoisa ministeri Orpo, voitteko luvata, että korjaatte kokoomuksen petetyn lupauksen ja saatatte eläkkeensaajien verotuksen tasa-arvoiseksi palkansaajiin nähden? Ja lunastatteko lupauksen jättää päivähoitomaksujen korotukset toteuttamatta? Nyt ollaan siinä, mistä varoitimme jo vuosi sitten. Jos työllisyyteen ei panosteta, eivät verotulot kasva, ja sen seurauksena velkaantuminen ei taitu vaan kääntyy kasvuun. Valiokunta kirjaa tosiasiat. Tänä vuonna hallitus ottaa velkaa 5,6 miljardia. Se on enemmän kuin viime vuonna. Ensi vuonna velkaa otetaan 5,8 miljardia — enemmän kuin tänä vuonna. Velkaantuminen siis lisääntyy, ei vähene, arvoisa kokoomus. Kokoomus luulee, että velkaantumisen saa laskemaan puhumalla velkaantumisesta ja sen vaaroista. Lukekaa oma kehysmietintönne, niin huomaatte, ettei velka puhumalla vähene. Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa tartuttiin myös tulopuoleen, muun muassa rahoitusveron ja suurten perintöjen veron kautta. Näin velkaantumisessa pysyttäisiin laskevalla uralla. Työllisyyteen pitää tarttua heti — tässä ja nyt. Siksi olemme esittäneet, moneen kertaan, konkreettisia toimia työllisyyden tukemiseksi. Lähetekeskustelussa eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Antti Lindtman esitti viiden kohdan listan: esitimme Emu-puskureiden käyttöönottoa, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen verovähennystä yrittäjille, investointeja koulujen ja päiväkotien kuntoon laittamiseksi ja kotien rakentamiseksi, työllisyysmäärärahoista huolehtimista sekä kannustusta pankeille jatkaa lyhennysvapaitaan. Olemme esittäneet muun muassa Rinteen työllistymisseteliä ja täsmätoimia viennin sekä yrittäjyyden tukemiseksi. Esityksemme ovat edelleen käytettävissä. Arvoisa puhemies! Suomen suuntaa on käännettävä. Se vaatii tämän kehyksen hylkäämistä ja uuden, työllistävän ja ihmisistä välittävän kehyksen laatimista. Esitän, että eduskunta hyväksyy vastalauseiden 1, 6, 7 ja 8 mukaiset kannanotot.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-22T14:44:25,2016-06-22T14:50:05,Tarkistettu,1.1 2016_74_20,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssämme on julkisen talouden suunnitelma vuosille 2017—2020, ja nyt on hyvä aika käydä keskustelua Suomen talouden tulevaisuudesta. Taloudessa on kyse ihan jokaisen suomalaisen elämästä. Kun asiat ovat taloudessa hyvin, ihmisillä on mahdollisuuksia: Ammattikoulusta tai vaikka korkeakoulusta valmistuvalle löytyy töitä. Sataan työpaikkaan hakenut saa vihdoin työtä. Mutta kun asiat ovat huonosti, toivottomuus valtaa alaa: Työpaikat eivät riitä kaikille. Syntipukkien etsintä alkaa. Me päättäjät olemme vastuussa siitä, että heikoimmista huolehditaan ja tulevaisuuden vauraus rakentuu vakaalle pohjalle. Syntipukkijahdin sijaan tarvitaan inhimillistä talouspolitiikkaa. Arvoisat kollegat! Vihreät jakavat julkisen talouden suunnitelman tavoitteet. Meistäkin on hyvä panostaa kilpailukykyyn, työllisyyteen ja rakenneuudistuksiin. On oikein, että julkisen talouden suunnitelmassa tähdätään julkisen velan kasvun taittamiseen ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseen, mutta — tämä on valtavan iso mutta — me emme ole samaa mieltä hallituksen kanssa niistä keinoista, joilla näihin tavoitteisiin päästäisiin. Suunnitelmassaan hallitus aikoo vähentää menoja. Ongelma hallituksen ajattelussa on se, että hallitukselle vastuullisuuden mittari on leikkausten suuruus eikä saavutetut tavoitteet. Hallitus unohtaa, että suuresti leikkaaminen romahduttaa kulutuskysyntää, mikä vaikuttaa yritysten tuloihin ja sitä kautta luo lisää työttömyyttä, ja näin vaarantuu myös velkaantumisen hillintä. Vihreät sen sijaan esittävät maltillisia menoleikkauksia, joita kohdennetaan eri tavoin. (Ben Zyskowicz: Mistä leikkaatte?) Köyhiltä ja tulevaisuuden kasvupotentiaalista emme leikkaisi. — Edustaja Zyskowicz, kerroin juuri. — Käyttäisimme tarvittavissa määrin myös veroinstrumentteja, kuten talouden arviointineuvosto suosittaa. Veroinstrumenttien poissulkeminen on poliittinen virhe, eikä sillä ole mitään tekemistä järkevän talouspolitiikan kanssa. (Ben Zyskowicz: Mistä leikkaatte?) — Tässä vastataan. Jatkuvasti huudellaan, että mistä, ja vastaukset kuuluvat perästä. Arvoisat kollegat! Julkisen talouden suunnitelma on tärkeä dokumentti, mutta olemme viime päivinä kuulleet hallitukselta myös muuta puhetta. Tuore valtionvarainministeri Petteri Orpo linjasi, ja myös edustaja Heinonen, että koulutuksesta ei enää leikata lisää. Muistutamme hallitusta, että hallitus on leikkaamassa koulutuksesta 200 miljoonaa tänä vuonna ja ensi vuonna 300 miljoonaa euroa. On siis selvää, että koulutusleikkauksista merkittävä osa on vielä edessä. Me vihreät jäämme odottamaan, miten kokoomuksen uusi linja koulutusleikkauksissa tulee näkymään, tai oikeastaan, onko mitään uutta linjaa olemassakaan. (Vasemmalta: Ei ole!) Meistä sivistyksen ja koulutuksen leikkausten todellakin pitäisi olla ohi. Ministeri Orpo puhui myös siitä, että kokoomus on puhunut liian vähän köyhyydestä. Me olemme samaa mieltä. Keskustelut kannattaisi aloittaa välittömästi hallituksen sisällä. Esimerkiksi lapsi-, sukupuoli- ja tulonjakoarvioiden pitäisi olla hallituksen jatkuvaa talouspolitiikkaa, toisin kuin tällä hetkellä vaikuttaa olevan. Arvoisat kollegat! Julkisen talouden suunnitelmassa unohdetaan myös se, että köyhyys on vaarallinen asia ja väärin myös Suomen rajojen ulkopuolella. Hallituksen näennäinen tavoite nostaa kehitysyhteistyöhön käytetyt varat 0,7 prosenttiin bkt:stä on lähinnä naurettava, kun hallitus on leikannut valtavasti kehitysyhteistyövaroista. Tässä suunnitelmassa leikataan vielä lisää. Me haluamme myös muistuttaa, että ympäristö ja ilmasto eivät ole talouskeskustelusta irrallisia asioita. Suomen talous pitää rakentaa kestävälle pohjalle. Ympäristölle haitallisiin tukiin pitäisi myös puuttua. Esimerkiksi VATTin tuoreen tutkimuksen mukaan 200 miljoonan euron tuki energiaintensiiviselle teollisuudelle menee hukkaan eikä paranna teollisuuden kilpailukykyä. Sen sijaan se on ristiriidassa ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Arvoisat kollegat! Vihreiden talouspoliittinen vaihtoehto perustuu kahteen periaatteeseen: 1) Heikoimmista pidetään huolta aina. 2) Kohdennetaan menoleikkaukset ja veronkorotukset siten, että ne ovat ympäristön ja talouskasvun kannalta mahdollisimman vähän haitallisia. Tähän loppuun teen vastalauseeseen 2 sisältyvät lausumaehdotukset. Lisäksi kannatan edustaja Viitasen esittämää vastalauseen 8 lausumaehdotusta. Haluan vielä sanoa: Katse tulevaisuuteen, Suomi. Hallituksen talouslinjalle on vihreä vaihtoehto.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-06-22T14:50:06,2016-06-22T14:55:43,Tarkistettu,1.1 2016_74_21,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Julkisen talouden suunnitelman valmistelusta vastannut ministeri Stubb on juossut täysiä maratoneja, kuten minäkin. Maratonilla ei neljänneksen elikkä reilun kympin jälkeen vielä tiedä, pääseekö maaliin ja onko loppuaika tavoitteen mukainen. Sipilän hallituskausimaratonista on reilu neljännes takana, mutta nyt jo tiedämme, että hallitus ei maaliin pääse tavoitteensa mukaisesti. Voi olla, että eteen tulee vielä hallituksen poistaminen reitiltä kesken matkan epäonnistumisen takia. Pahiten hallitus on epäonnistunut työllisyyden hoidossa. Tässä maratonissa se on lähtenyt juoksemaan taaksepäin, ja matkaa on nyt enemmän jäljellä kuin sitä oli lähtöhetkellä. Vaikka työttömyysaste on laskenut, on työttömiä työnhakijoita silti tuhansia viime vuotta enemmän. Suomen Pankin mukaan 72 prosentin työllisyysaste vaatisi keskimäärin 1,3 prosentti-yksikköä ennustetta suurempaa talouskasvua. Tätä ei ole näköpiirissä. Työllisyys ei parane, jollei talouskasvu vauhditu, ja talouskasvu ei vauhditu, ellei työllisyys parane. Työttömyys on julkisen talouden velkaantumistakin suurempi ongelma, ja tämän kieltäminen on hallituksen suurin virhe. Työllisyyden hoidon epäonnistumisen pääsyynä onkin ulkoisten syiden, kuten kansainvälisen taloustilanteen ja rakenneongelmien, sijaan hallituksen väärä politiikka. Vasemmistoliitto ei epäile, etteikö hallituksella olisi lainkaan haluja vähentää työttömyyttä. Sen sijaan väitämme, että syy epäonnistumiseen ovat väärät ja alimitoitetut keinot niin lyhyen aikavälin työllisyystoimissa, pidemmän aikavälin ratkaisuissa kuin talouspolitiikan peruslinjassakin. Työllisyysmäärärahat, kuten starttiraha ja palkkatuki, ovat jälleen loppumassa kesken vuoden. Tähän ei hallitus ole reagoinut kummallakaan tämän vuoden lisätalousarviolla. Hallitus kehuu liikennepaketilla ja asuntorakentamisen tukemisella, mutta tosiasiassa perusinvestointien taso ei ole perinteisellä kehystasolla. Esimerkiksi liikennehankkeita on perinteisesti käynnistetty vaalikauden aikana noin 2 miljardilla. Nyt niitä on päätetty käynnistää vain 764 miljoonalla. Kiitos kuitenkin perusväylänpitoon satsaamisesta, korjausvelkaohjelman toimeenpanosta ja raidehankkeiden edistämisestä. Arvoisa rouva puhemies! Suurin syy hallituksen maratonin epäonnistumiseen on leikkauspolitiikka, jolla hallitus kuristaa ostovoimaa, murentaa hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita, lisää eriarvoistumista ja vaarantaa työllisyyden ja talouden kasvun myös pitemmällä aikavälillä. Valiokuntakin toteaa mietinnössään osan asiantuntijoista arvioineen, että elvyttävämpi finanssipolitiikka toisi nopeampaa talouskasvua ja vähentäisi muun muassa työttömyydestä johtuvia menoja. Myös sopeutustoimien kohdentamista on kritisoitu ja niiden on arvioitu heikentävän liikaa kotitalouksien ostovoimaa. Osaamiseen kohdistuneiden säästöjen on puolestaan katsottu heikentävän kasvua myös pidemmällä aikavälillä. Hallitus vie pohjaa tuottavuuden kasvulta — tuottavuuden, joka on ollut ja tulee jatkossakin olemaan talouden kasvun tärkein tekijä. Kokoomuksen kunniapuheenjohtaja Ilkka Suominenkin totesi vastikään kokoomuksen politiikan olevan liian markkinaliberaalia. On käsittämätöntä, että keskusta ja perussuomalaiset taipuvat mukaan tähän kaikkien aikojen kokoomuslaisimpaan hallituspolitiikkaan. Suomelle ja kansalaisille välttämättömän sote-uudistuksenkin mahdollisuudet kokoomus haluaa tuhria markkinaintoilunsa alttarille. Kokoomus ei lotkauta korvaansa sen paremmin Ruotsin huonoille kokemuksille kuin suomalaisten asiantuntijoiden varoituksille valinnanvapauden vaaroista sosiaali- ja terveyspalveluissa, siis kustannusten kasvusta ja eriarvoisuuden lisääntymisestä kansalaisten ja alueiden välillä. Herätys, ministerit Sipilä, Soini ja Orpo! Lopettakaa liian markkinaliberaalin politiikan teko ja ryhtykää tekemään ratkaisuja, joita Suomi ja suomalaiset tarvitsevat. Ellette halua, kykene tai jaksa, keskeyttäkää vaivalloinen maratoninne ja tehkää tilaa inhimillisemmälle politiikalle. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tarjoaa leikkauspolitiikan ja hyvinvointivaltion alasajon tilalle välittömiä toimia työllisyyden parantamiseksi ja rohkeaa hyvinvointiyhteiskunnan uudistamista. Uudistusohjelmamme keskeiset kohdat ovat laaja investointiohjelma, verouudistus, yrittäjyyden edistäminen, suuri koulutuspanostus osaamiseen ja tuottavuuteen, työntekijöiden aseman parantaminen, vanhempainvapaajärjestelmä, uusi, automaattinen palkkatukimalli, perustuloon perustuva sosiaaliturvauudistus sekä ekologinen liikenteen ja energiaveron uudistaminen. Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi teen vastalauseeseen 3 sisältyvät lausumaehdotukset sekä kannatan edustaja Viitasen esittämää vastalauseen 6 lausumaehdotusta.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-06-22T14:55:47,2016-06-22T15:01:21,Tarkistettu,1.1 2016_74_22,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Ärade fru talman, arvoisa rouva puhemies! Svenska riksdagsgruppen förenar sig i regeringens ekonomiska lägesbild. Vi behöver en bättre sysselsättning, vi behöver ett uppsving för vår export och vi behöver anpassa den offentliga ekonomin. Men, vi kan inte omfatta regeringens åtgärder. Vi kan inte godkänna massiva nedskärningar i utbildningen och biståndet eller en nedmontering av sjukhusnätet. I politiken är det alltid möjligt att välja annorlunda. Det handlar om värderingar. Det har vi visat i vår egen alternativa budget och vi kommer att visa det på nytt inkommande höst. Det är i sig bra att det så kallade konkurrenskraftsavtalet nu äntligen uppnåtts. Men vi måste kunna vara ärliga. Avtalet är en inkomstpolitisk uppgörelse, inte en historisk reform. En bra början alltså, men vi måste höja ambitionsnivån. Arbetsmarknadsreformerna måste fortsätta. Det finns inte andra utvägar. Företagen bör få ordentliga verktyg för lokala avtal, utkomstskyddet måste vara mer sporrande och arbetsförmedlingen mer effektiv.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,sv,Mats Nylund,943,2016-06-22T15:01:26,2016-06-22T15:03:01,Tarkistettu,1.1 2016_74_23,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii tiukkaa menokuria ja toimivia rakenteellisia uudistuksia. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä se on välttämätöntä, mutta samalla tulee tehdä panostuksia, joilla luodaan talouskasvua ja uskoa tulevaisuuteen. Hallituksen väärin kohdennetut säästötoimet johtavat päinvastaiseen lopputulokseen. Innovaatioita ja tuottavuuden kasvua ei voi saavuttaa, jos samaan aikaan leikataan koulutuksesta ja tutkimustoiminnasta. Työllisyyttä ei voi parantaa vähentämällä panostuksia työllisyyden hoitoon. Maatalousyrittäjiä ei voi pelastaa ilman tarpeellisia ja oikea-aikaisia toimenpiteitä. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita ei voi romuttaa ja myydä, jos halutaan taata hyvinvointi kaikille suomalaisille. Arvoisa puhemies! Hallitus leikkaa lapsilisiä ja lastenhoidon tukia, on suunnitellut korotuksia päivähoito- ja iltapäivähoitomaksuihin, kasvattaa päiväkotiryhmiä ja luokkakokoja sekä leikkaa vanhempainpäivärahaa ja sen ajalta kertyvää lomaoikeutta. Hallitusohjelmassa on kyllä asetettu tavoitteeksi vahvistaa lasten ja perheiden hyvinvointia ja voimavaroja sekä luvattu kehittää koulua ja varhaiskasvatusta. (Timo Heinonen: Eivätkö nekään kelpaa?) Tässä on tekojen ja tavoitteiden ristiriita. KD:n mielestä on nyt panostettava perheiden hyvinvointiin. Mikäli syntyvyys säilyy alhaisella tasolla tai edelleen laskee, väestörakenteen vinouma ja sen myötä kestävyysvaje pahenevat entisestään. Arvoisa rouva puhemies! Viime viikon maataloutta koskevassa välikysymyskeskustelussa nousi selvästi esille, että kaikilla puolueilla on yhteinen näkemys kriisin vakavuudesta. Hyvä näin, mutta tilanne on edelleen yhtä akuutti. KD edellyttää, että hallitus tuo välittömästi syysistuntokauden alussa lisätalousarvion, johon sisältyy luvattu maatalouden kriisipaketti. Esitämme myös parlamentaarisen työryhmän asettamista. Maatalous on niin tärkeä elinkeino, että sen tulevaisuuden suunnasta tulee päättää yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä on todennut, että hallituksen tähänastiset toimet eivät riitä vielä siihen 72 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseen. On hyvä, että tämä todetaan rehellisesti ja avoimesti. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä työmarkkinajärjestöt sopivat paikallisen sopimisen periaatteista, mutta ne eivät edusta kaikkia työnantajia ja työntekijöitä, ja siksi hallituksen tulee pitää kiinni tavoitteistaan ja ryhtyä toimiin, joilla mahdollistetaan paikallinen sopiminen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Kiky-sopimuksen lisäksi tarvitaan yhä perinteisiä työllisyystoimia. Julkisen talouden suunnitelmassaan hallitus leikkaa työllisyys- ja yrityspolitiikan määrärahoja yli 10 prosenttia kehyskauden aikana. KD:n eduskuntaryhmä näkee tärkeänä, että työttömyysturvan aktiivikäytön mahdollistamisen lisäksi työllisyysmäärärahoja korotetaan tarvittavalle tasolle. Kannamme myös huolta valtion perustehtäviin kuuluvan sisäisen turvallisuuden voimavaroista. Poliisitoimeen ei voida kohdistaa lisäsäästöjä tehtävien lisääntyessä ja muuttuessa haasteellisemmiksi. Jotta sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toimintaa voidaan kehittää pitkäjänteisesti, on toimintaan osoitettava riittävät määrärahat. Lopuksi, arvoisa puhemies, maailmantalouden osalta voimme joutua todistamaan merkittäviä mullistuksia lähiaikoina. (Eduskunnasta: Kyllä!) Britannian mahdollisella EU-erolla voi pahimmillaan olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia myös Suomen talouteen. Toteutuessaan brexit johtaisi laajempaan poliittiseen ja taloudelliseen kriisin Suomessa ja Euroopassa. Näihin mahdollisiin muutoksiin tulee varautua. Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen numero 5 mukaisen kannanottoesityksen.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-06-22T15:07:14,2016-06-22T15:12:38,Tarkistettu,1.1 2016_74_24,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Sitten seuraavaksi ministeri Orpo, enintään 5 minuuttia tuosta puhujakorokkeelta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_25,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä eduskunta! Ensinnäkin, kiitos valtiovarainvaliokunnalle hyvästä työstä ja mietinnöstä, ja kiitos eduskuntaryhmille hyvistä puheenvuoroista. Tänään on julkaistu talousennuste, joka ennustaa tälle vuodelle 1,4 prosentin talouskasvua. Tästähän täytyy olla tyytyväinen. Tämä on pitkä marssi, olkoon vaikka maraton, mutta meillä on kuitenkin valoa näköpiirissä. Meillä on suuret haasteet, me velkaannumme edelleen paljon, mutta meillä on valoa. Meidän taloutemme on lähtenyt hienoiseen kasvuun, ja meidän täytyy tehdä kaikkemme, jotta tätä talouskasvua tuetaan, jotta julkisen talouden tilanne ja ennen kaikkea työllisyystilanne saadaan Suomessa paremmaksi ja sitä kautta hyvinvointiamme ja tulevaisuudenuskoa vahvistettua. Me nimittäin nimenomaan tarvitsemme tulevaisuudenuskoa Suomessa. Me tarvitsemme tulevaisuudenuskoa yrittäjille, työnantajille, jotta he investoivat, jotta he uskaltavat palkata uusia ihmisiä, jotta ihmiset saavat työtä. Me tarvitsemme tulevaisuudenuskoa suomalaisille perheille, jotta he voivat rakentaa tulevaisuuttaan, miettiä vaikkapa uuden asunnon hankkimista. Me tarvitsemme uskoa, ja silloin meidän kannattaa hetki uhrata myöskin oppositiossa aikaa sille, että talous on lähtemässä kasvuun. Edustajat, me tarvitsemme jatkuvasti lisää toimenpiteitä, joilla työllisyyttä voidaan parantaa. Minä olen erittäin tyytyväinen kilpailukykysopimuksen syntymisestä, vaikka se ei täyttänytkään kokonaisuudessaan niitä hallitusohjelmassa sille asetettuja tavoitteita. Se vie kuitenkin selkeästi eteenpäin: yhteiskunnassa on sovittu ratkaisusta, jolla arvioidaan syntyvän noin 35 000 uutta työpaikkaa. Ainakin eturivin kommenttien perusteella tämäkään ei ollut hyvä asia, vaikka me olemme pystyneet laajapohjaisesti tällaisen ratkaisun löytämään. On erittäin hyvä asia, että kattavuus on jo tällä hetkellä sitä luokkaa, että 415 miljoonan verokevennykset tai paremminkin kiristyksen kompensaatio pystytään tekemään, ja olin tyytyväinen kuullessani muun muassa keskustan eduskuntaryhmän puheenvuorossa, että kiritetään vielä ulkona olevia järjestöjä liittymään mukaan kilpailukykysopimukseen, jotta 90 prosentin raja ylitetään, jotta myöskin aito veronkevennys, tuo noin 100 miljoonaa, voidaan toteuttaa. Hallitus on tehnyt oikeita toimenpiteitä, oikeansuuntaisia toimenpiteitä, joilla talouskasvua on saatu aikaan. Kilpailukykysopimuksen jo mainitsin. Me olemme tehneet hyvää veropolitiikkaa, palaan siihen kohta. Ensi vuoden alkuun valmistellaan yrittäjäveropakettia, jossa on useita toimenpiteitä — muun muassa yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisävero, kotitalousvähennyksen parantaminen — joilla me parannamme työllisyyttä ja yritysten tilannetta. Me olemme laskeneet työllistämisen kynnystä viime viikolla hallituksessa hyväksytyllä lakipaketilla. Mutta on selvää, että tarvitaan lisää työllisyystoimia, ja me valmistelemme tällä hetkellä seuraavaan budjettiriiheen syksyllä tai loppukesään lisää työllisyystoimenpiteitä, koska 110 000 työpaikan tavoite on hallitukselle keskeisimpiä tavoitteita ja meidän täytyy tehdä lisää toimia. On totta, että kyseessä on maraton. On totta, että olemme edenneet neljänneksen maratonista. Me olemme saaneet selkeitä tuloksia aikaan työllisyysrintamalla, ja me teemme lisää, jotta me voimme olla ylpeinä maalissa sen maratonin jälkeen. On myöskin hyvä, että tässä ei ole yksinjuoksusta kyse, vaan tämä on joukkuepeliä, ja viestikapulaakin voidaan välillä vaihtaa — saadaan vereksiä voimia. Muutamia kommentteja: SDP:n puheenvuorossa ei paljonkaan valoa näkynyt, ei kiitosta niille toimille, jotka selkeästi ovat luoneet Suomeen työpaikkoja. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Mutta ehkä haluaisin kommentoida tätä jo aikaisemmin täällä käytyä eläkeläisten verotukseen liittyvää keskustelua, ennen siihen ei ollut mahdollisuutta. Siis yhdenkään eläkeläisen verotus ei ole kiristynyt. On totta, että eläkeläisille ei ole kohdistettu suoria täsmäveronkevennystoimia, mutta en voi ymmärtää sitä, miksi te, työväenpuolue, olette niin kovasti sitä vastaan, että pieni- ja keskituloisten työtulovähennystä voitaisiin alentaa. Tämä on teille ideologinen kysymys. Minulle se on työllistämiskysymys, ja työllisyys on hyvinvoinnin kaikkein tärkein elementti. (Välihuutoja) Sen lisäksi indeksitarkistukset on tehty kaikille tänä vuonna, ei siis ainoastaan työtuloon vaan myöskin eläketuloon, mikä on tärkeää, ja ensi syksynä hallitus päättää riihessään tulevien veronkevennysten profiilista ja niiden kohdentamisesta. Vihreille sivistyksestä ja koulutuksesta: On totta, että nämä leikkaukset ovat kovia. Mutta kun meillä on 4 miljardin tavoite, jolla tasapainotetaan taloutta, meidän on siihen päästävä. Nämä päätökset on tehty, ja niitä viedään toimeen. Mutta samaan aikaan toivon, että kiinnitätte huomiota niihin kaikkiin uudistuksiin, joita tehdään, koska me käytämme kuitenkin miljardeja rahaa Suomessa koulutukseen ja sivistykseen, tieteeseen ja tutkimukseen. Me teemme tällä hetkellä runsaasti toimenpiteitä, joilla me parannamme koulutuksen vaikuttavuutta ja uudistamme sitä tulevaisuuteen niin varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa, opettajankoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa kuin yliopistoissa ja korkeakouluissa. — Jatketaan myöhemmin. Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-06-22T15:12:44,2016-06-22T15:18:40,Tarkistettu,1.1 2016_74_26,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,Näin tehdään. Ja nyt on mahdollisuus ilmoittautua debattiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_27,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Julkisen talouden suunnitelma on suunnitelma, jonka pohjalle hyvinvointivaltion tulevaisuus rakennetaan: mitkä ovat ne palvelut ja millä ne rahoitetaan? Se, tehdäänkö 4 miljardin euron sopeutuksessa 10:n tai jopa 100 miljoonan euron siirtoja, ei ratkaisevasti vaikuta siihen pohjaan, jonka pohjalle hyvinvointivaltio istutetaan. Työn verotus ja lisävelka on kuitenkin sitä kaikkein kovinta myrkkyä, joka tuhoaisi tämän suunnitelman. Sen tähden on tärkeätä, että suunnitelma on uskottava, luotettava, se on tasapainossa ja se lisää ennustettavuutta ja mahdollistaa sen, että Suomeen tulee jatkossa investointeja, yrityksiä ja työpaikkoja. Yksin sopeuttamisella tämä suunnitelma ei voi toteutua, tarvitaan kasvua ja lisää työllisyyttä. Sen tähden on tärkeätä, että tämä suunnitelma joka osaltaan luo pohjan tulevaisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-06-22T15:18:48,2016-06-22T15:19:58,Tarkistettu,1.1 2016_74_28,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Todella tässä puhuttiin maratonjuoksusta. Todella tämä kansainvälinen ympäristö on nyt vaativa. Meillä on brexit-äänestys tulossa. Näemme, että Euroopan keskuspankin ruuti alkaa kastua. Kun jäsenmaat eivät tee niitä uudistuksia, mitä pitäisi tehdä, niin rahapolitiikalla ei enää mitään voi tehdä. Te puhuitte, edustaja Uotila, kreikkalaisesta maratonista. Siellä on syntynyt tämä Varoufakis, ministeri Orpon kollega aikanaan. Se maksoi noin 60—70 miljardia, kun siellä hänen toimestaan lähdettiin ajamaan uudistuksia taakse. Nyt näemme, että vasemmistolainen (Eero Heinäluoma: Kuka maksaa?) politiikka, myöskin sen nousu, johtaa Portugalissa, Espanjassa siihen, että ihmisten hyvinvointi rapautuu ja kärsii, kun uudistustoimet keskeytetään. Suomessakin on se vaara, että me lähdemme tälle vasemmiston linjalle, joka merkitsee suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointipohjan romuttamista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-06-22T15:19:59,2016-06-22T15:21:01,Tarkistettu,1.1 2016_74_29,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä odotin oppositiolta ja erityisesti vasemmistolta ja vihreältä oppositiolta rakentavia vaihtoehtoja, mutta niitä ei kyllä yhtäkään ole kuulunut, vain periaatteita, ja periaatteilla tässä ei nyt politiikkaa ja Suomea voida pelastaa. Viime kaudella oppositio sosialidemokraattisen valtiovarainministerin johdolla, ei oppositio silloin vaan hallituspuolueet saivat aikaan sen, että velkaa otettiin todellakin itseisarvoisesti jopa 40 miljardia euroa veronmaksajien piikkiin. Bruttokansantuote aleni, työttömyys nousi, ja kilpailukyky oli täysin menetetty. (Eero Heinäluoma: Ja te otatte velkaa lisää!) Tässä tilanteessa, jos oltaisiin ja jatkettaisiin nyt niin kuin oppositio — vasemmisto — esittää, niin joutuisimme liiallisen alijäämän menettelyyn ja luottoluokituksen laskuun, ja se olisi katastrofi suomalaisille köyhille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-06-22T15:21:02,2016-06-22T15:22:02,Tarkistettu,1.1 2016_74_30,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreiden perästä ei kuulunut vielä mitään, palataan siihen kohta. Mutta kilpailukykysopimus on maamme tulevaisuuden kannalta kyllä erittäin tärkeä. Se osoittaa ennen muuta tavallisilta suomalaisilta työntekijöiltä suurta vastuunkantoa ja vastuuntuntoa maamme tulevaisuudesta. Hallitus on luvannut, että jatkossa luotamme työntekijöihin ja työnantajiin yhä enemmän ja vahvistamme sopimisen mahdollisuuksia työpaikoilla. Kysyisin teiltä, tuoreelta valtiovarainministeriltä, ministeri Orpo: millä tavalla hallitus tulee ensi vuoden jälkeen edistämään paikallista sopimista hallitusohjelman kirjausten täyttämiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-22T15:22:02,2016-06-22T15:22:48,Tarkistettu,1.1 2016_74_31,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, kun tulitte uuteen tehtävään — onneksi olkoon siitä — sanoitte, että haluatte puhua enemmän köyhyydestä. Se oli minusta hyvä, varsinkin kun samaan aikaan myös keskustan uusi ryhmäpuheenjohtaja kertoi, että nyt alkiolaisuutta. Mutta nyt on pieni ongelma tässä, nimittäin yritin tästä kehyslinjauksesta ihan suurennuslasinkin kanssa etsiä joitain linjauksia, jotka olisivat puhuneet sen köyhän puolesta — päinvastoin, siellä on uusia lisäleikkauksia. (Markku Rossi: Taisi olla lasi väärinpäin!) Olin hyvin hämmentynyt siitä. Vielä enemmän tunnen tarvitsevani suurennuslasia myös siinä, että täältä ei vieläkään, arvoisa valtiovarainministeri, löydy sitä paikkaavaa toimenpidettä, jolla kokoomus korjaisi petetyn vaalilupauksensa. Te sanoitte ennen vaaleja, kokoomus sanoi silloisen puheenjohtajan suulla, että se on perusfilosofia, että eläkkeensaajien verotus on yhdenmukainen palkansaajien kanssa. (Eero Heinäluoma: Se oli silloin se!) — Se oli silloin se. — Ja ei kai nyt voi olla niin, että kun linjanmuutosta (Puhemies koputtaa) muutenkin tarvitaan ja aletaan puhua sosiaalisemmin köyhyydestä, niin otetaan myös tämä eläkkeensaajien... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.] ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-22T15:22:49,2016-06-22T15:23:59,Tarkistettu,1.1 2016_74_32,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri Orpo, jos aiotte jatkaa koulutusleikkauksia, niin minkä takia hoette, että te ette jatka niitä? Te olette leikkaamassa tänä vuonna 200 miljoonaa, ensi vuonna 300 miljoonaa. Valtaosa koulutusleikkauksista on tavallaan tulevaisuudessa. (Timo Heinonen: Vähempi kuin vihreillä!) Jos te aiotte jatkaa tätä leikkaamista, minkä takia tämä on yhtäkkiä kokoomuksen retoriikkaa, minkä takia tästä on muodostunut hokema? Ovatko kunnallisvaalit tulossa? Mitä tässä on tapahtumassa? Onko ikään kuin käsienpesun aika? Tätä kyllä ihmettelen. Todella, todella ihmettelen tätä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-06-22T15:23:59,2016-06-22T15:24:48,Tarkistettu,1.1 2016_74_33,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä sekä ministeri että hallituspuolueiden edustajat ovat korostaneet johdonmukaisuutta ja uskottavuutta politiikassaan. Ei puolitoista vuotta sitten vaalien alla taloustilanne ollut kovin paljon vaikeampi kuin se on nyt. (Eero Heinäluoma: Ei todellakaan!) Silloin kuitenkin kaikki nykyiset hallituspuolueet kameroiden edessä totesivat, että koulutuksesta on leikattu jo aivan liikaa: opetuksesta, osaamisesta, tutkimuksesta ja koulutuksesta ei leikata. Nyt on leikattu valtavia summia, jotka ovat, niin kuin tässä edustaja Yanar totesi, vasta tulossa voimaan. Mitä johdonmukaisuutta tämä on? Mitä uskottavuutta tämä on? Tämä vie pohjan myöskin tämän päivän puheiden johdonmukaisuudelta ja uskottavuudelta, kun ei pidetä sitä, mitä luvataan, silloin kun päästään vallan kahvaan ja käyttämään valtaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-06-22T15:24:49,2016-06-22T15:25:47,Tarkistettu,1.1 2016_74_34,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Ärade fru talman, arvoisa rouva puhemies! Sairauseläkkeet ja sairauspoissaolothan aiheuttavat 25 miljardin menetyksen yhteiskunnalle vuosittain. Tässähän olisi valtava mahdollisuus nostaa yhteiskuntamme tuottavuutta paljon enemmän kuin millään kilpailukykysopimuksilla nyt saadaan aikaan. Siksi on valitettavaa, että tämä asia on jäänyt taka-alalle työmarkkinoita koskevassa keskustelussa. Työhyvinvoinnin parantamisen pitäisi olla yksi kaikkein tärkeimmistä kärkihankkeista. Olen iloinen, että valtiovarainministeri Orpo jo ennen tätä debattia on saanut tutkijaprofessori Guy Ahosen tuoreen raportin käsiinsä, ja toivon todella, että tutustutte siihen huolellisesti. Kysyn lopuksi: onko hallituksella aikomusta ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin työhyvinvoinnin parantamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-06-22T15:25:48,2016-06-22T15:26:52,Tarkistettu,1.1 2016_74_35,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuulimme tuoreen valtiovarainministerin suusta listan hallituksen hyvistä saavutuksista, ja minäkin iloitsen niistä — kyllähän totta on, että hallitus on myös onnistunut eräissä asioissa, ja kiitän hallitusta näistä onnistumisista. Toisaalta on syytä nöyrästi myöntää, että kyllähän hyvinvointiyhteiskunnassamme on edelleen tekemistä ja heikkoja kohtia. Vaikka Valvira esimerkiksi on raportoinut vanhusten yleisestä kaltoinkohtelusta hoitolaitoksissa, hallitus hyväksyy vanhustenhoitajien vähentämisen entisestään alentamalla suositusta nykyisestä 0,5 hoitajasta 0,4 hoitajaan potilasta kohden. Ja kysyn, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta vanhustenhoito Suomessa saataisiin sellaiselle tasolle, ettei vanhenemista tarvitsisi pelätä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-06-22T15:26:52,2016-06-22T15:27:53,Tarkistettu,1.1 2016_74_36,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies ja valtiovarainministeri Orpo! Ensinnäkin, onnittelut uudelle valtiovarainministerille ja opposition puolesta tervetuloa tänne saliin nyt myös valtiovarainministerinä. Minä kyllä pistin myönteisesti merkille, kun tulitte valituksi kokoomuksen puheenjohtajaksi, että teillä oli muutamia linjauksia: totesitte, että hallituksen työtapoja pitäisi uudistaa ja keskiluokka pitäisi paremmin huomioida ja köyhyyteenkin pitäisi tarttua paitsi puheissa niin myös teoissa. Huomasin, että keskustan uusi ryhmäpuheenjohtajakin kiinnitti huomiota siihen, että köyhyyteen pitäisi puuttua. Tämä antoi paljon signaalia siitä, että tässä olisi nyt rytmin muutos tapahtumassa hallituksen politiikassa, ja asetin paljon toiveita. Tähän keskiluokkaanhan kuuluu myös muun muassa nämä eläkkeensaajat, pieni- ja keskituloiset eläkkeensaajat. Ja nyt lopputulema on sitten kuitenkin se, että hallituspuolueet toteavat, että ei ole huomauttamista siihen politiikkaan, jossa näitä ei ole huomioitu, ei keskiluokkaa, eläkeläisiä, varhaiskasvatusmaksujen peruminen on peruttu. (Puhemies koputtaa) Arvoisa valtiovarainministeri: miten tässä nyt näin kävi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-06-22T15:27:54,2016-06-22T15:29:05,Tarkistettu,1.1 2016_74_37,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun kuuntelee tätä keskustelua julkisen talouden suunnitelmasta ja erityisesti keskustelua opposition ja hallitusryhmien edustajien välillä siitä, onko esitetty vaihtoehtoja vai eikö ole, niin täytyy kyllä todeta, että mielestäni reilun vuoden eduskuntakokemuksen perusteella on aika arvotonta pötypuhetta väittää, ettei vaihtoehtoja olisi esitetty. On hölynpölyä sanoa, että niitä ei olisi olemassa. (Välihuutoja) Niitä on esitetty useiden satojen miljoonien eurojen edestä. On kohtuutonta sanoa, että ne tulisi esittää uudelleen kohta kohdalta joka ikisessä istunnossa, jossa käsittelemme taloutta. (Kokoomuksen ryhmästä: No, edes kerran!) Jokainen oppositioryhmä on esittänyt vaihtoehtobudjettinsa ja yksityiskohtaisesti nimennyt niissä toimenpiteitä, joita olemme vaihtoehtona esittäneet. Ja tänäänkin niitä on tuotu esille. (Puhemies koputtaa) Toivoisin kuunneltavan näitäkin puheenvuoroja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-06-22T15:29:05,2016-06-22T15:30:16,Tarkistettu,1.1 2016_74_38,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun vihreiden ryhmäpuhujan, edustaja Yanarin kohdalla pyydettiin tietoa vihreiden säästökohteista, niin hän sanoi, että perästä kuuluu. Siinä vaiheessa terästin kuuloani mutta vaikka kuuntelin tarkkaan edustaja Yanarin ryhmäpuheenvuoron loppuun, en kuullut yhtään ainoata konkreettista säästökohdetta, josta vihreät säästäisivät sen sijaan, kun torjuvat hallituksen säästöt ja esittävät paljon lisämenoja. (Eero Heinäluoma: Rivien välistä!) Tähän mennessä vihreät ovat esittäneet yhden konkreettisen säästökohteen. Se oli viime syksynä, jolloin vihreät olivat tässä salissa ainoa, siis ainoa, puolue, joka vaati yksityislääkäreiden Kela-korvausten lopettamista. Kun STM:n työryhmä muutama viikko sitten esitti tätä samaa, vihreät aloittivat vimmatun rummutuksen tätä hallituksen katalaa leikkausaietta vastaan. Eli uudelleen vihreät, kertokaa teidän konkreettiset säästökohteenne, olkaa hyvä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-22T15:30:16,2016-06-22T15:31:19,Tarkistettu,1.1 2016_74_39,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Budjettia tehdään aina vuosi kerrallaan, ja viime syksyn osalta meidän budjetistamme löytyy menosopeutuksen kokoluokka, jossa tuloja lisääntyy 311 miljoonaa euroa, menoja on 527,2 miljoonaa euroa, vaikutus budjettiin on 216,2 miljoonaa enemmän velkaa ottava, mutta siinä on talouskasvulle haitallisia elementtejä vähemmän kuin hallituksen versiossa. (Ben Zyskowicz: Kertokaa ne säästökohteet!) Osinkoverouudistuksesta plus 261 miljoonaa. (Ben Zyskowicz: Entäs säästöt?) — Menosopeutus! — (Ben Zyskowicz: Joo, mutta kertokaa säästökohteet!) Solidaarisuusveron kiristys 31 miljoonaa euroa, pääomatulon ylin luokka 31 miljoonaa euroa, asuntolainojen korkovähennyksen leikkaaminen plus 40 miljoonaa, harmaan talouden torjunta 50 miljoonaa, kilometrikorvausten ylikompensaation poisto 140 miljoonaa euroa, työmatkavähennyksen pienennys 58 miljoonaa euroa, eli yhteensä lisää tuloja 311 miljoonaa euroa. Finnfundista oltiin valmiita leikkaamaan se 90 miljoonaa euroa, näistä Kela-korvauksista 23 miljoonaa euroa, (Puhemies: Nyt on aika täynnä!) ja ennen kaikkea työttömyysmenojen vähentäminen on se keskeinen asia. (Ben Zyskowicz: Onko se Kela-korvauskanta voimassa?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-06-22T15:31:21,2016-06-22T15:32:34,Tarkistettu,1.1 2016_74_40,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp," Arvoisa puhemies! Jos halutaan tukea kasvua elvyttämällä, niin kuin hallitus nyt ilmeisesti haluaa, niin on julkisinvestointien määrän kasvattaminen kaikista tehokkain keino, koska silloin kerrannaisvaikutukset ovat kaikista suurimpia. Elvyttää voi toki myöskin verokevennyksillä, mutta silloin näitä verokevennyksiä pitää toteuttaa viisaalla tavalla. Jos kevennetään esimerkiksi keskituloisen verotusta, niin se ei mene kulutukseen suoraan yhtä varmasti kuin silloin, kun kevennetään pienituloisten verotusta. Siinä tapauksessa, että verokevennyksiä suunnataan suuri- ja keskituloisille, on siis riski, että nämä lähinnä kasvattavat alijäämää eivätkä lisää työllisyyttä tai ostovoimaa. Siksi vasemmistoliiton näkemys on ollut, että mikäli tuloverokevennyksiä tehdään, niin niitä kannattaa suunnata kaikille pienituloisille suomalaisille esimerkiksi kunnallisverotuksen perusvähennystä nostamalla, jolloin myöskin päästään siitä ongelmasta, että työttömien ja eläkeläisten sekä palkansaajien verotuksen välinen erotus kasvaa entuudestaan. Siitähän tässä on kyse, miten oikeudenmukaiseksi kansalaiset kokevat meidän verotuksen rakenteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-22T15:32:34,2016-06-22T15:33:45,Tarkistettu,1.1 2016_74_41,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän onnittelut ministeri Orpolle uudesta, entistä vaativammasta tehtävästä. Hoiditte sisäministerin tehtävät erinomaisen hyvin, ja uskon, että täällä koko salissa on kova odotus sen suhteen, miten käytte nyt tähän uuteen, vielä vaativampaan työhön käsiksi. Suurella mielenkiinnolla jäin odottamaan ilmeisesti neitsytpuhettanne, jonka juuri sitten hetken piditte, ja nyt täytyy sanoa, että ensimmäinen puhe oli kyllä pettymys. Siis oli puhuttu siitä, että tulee uutta ajatusta, ja kun luin teidän puoluekokouspuheenne hyvin tarkkaan, siinä oli hyvin sosiaalinen henki. (Eduskunnasta: Erittäin!) Mutta sitten kun kuuntelin teidän äskeistä esiintymistänne, niin sehän oli ihan kuin ministeri Stubb olisi puhunut, ei siinä ollut ensimmäistäkään merkkiä, että kehyshommaa tarkasteltaisiin uudelleen, ei mitään merkkiä politiikan tarkastuksesta miltään osin. Ei eronnut yhtään ministeri Stubbin puheista, joten kylmää kyytiä, ja eläkeläiset ovat aivan ihmeissään tuon teidän lausuntonne jälkeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-06-22T15:33:46,2016-06-22T15:34:51,Tarkistettu,1.1 2016_74_42,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pois nyt juuri kesätauon alla tällainen synkkyys, mitä tässä on nyt levitetty. Suomen suunta on oikea, ja Suomen suunta on kääntynyt. Tästä on jo selvät merkit olemassa. Yhdessä vuodessa tämä hallitus on kääntänyt Suomen suunnan — yhdessä vuodessa. Myönnän, että käänne on vielä kesken ja sen tulee jatkua, mutta se suunta on kääntynyt monen taantumavuoden jälkeen ja pitkän velkaantumisen jälkeen. Tässä suhteessa kiitän valiokuntaa, että se on valinnut tällaisen vastuullisen ja vakaan linjan, joka tukee tämän uuden suunnan ylläpitämistä. Suunta on siis oikea, eikä toimivaa vaihtoehtoa — huomatkaa toimivaa, uskottavaa vaihtoehtoa — oppositiosta ole kuultu tälle uudelle suunnalle. Kyllä te olette vaihtoehtoja esittäneet mutta sellaisia, joihin ette uskoneet itsekään, siis itsekään uskoneet silloin, kun olitte hallituksessa. Ette toteuttaneet niitä asioita, mitä nyt lupaatte. Nyt voimme olla tyytyväisiä siihen, että suunta on sentään kääntynyt. Maalissa ei olla, perillä ei olla, tavoitteita ei olla saavutettu vielä kaikkia, mitä on asetettu, mutta suunta kohti niitä tavoitteita on nyt vakaa, ja tämä mietintö tukee sitä suuntaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-06-22T15:34:52,2016-06-22T15:36:01,Tarkistettu,1.1 2016_74_43,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Värderade talman! On aina välillä hyvä hieman pysähtyä ja miettiä, miksi erilaisia tasapainottamistoimenpiteitä tarvitaan. Syy on kaikessa yksinkertaisuudessaan siinä, että vienti ei vedä tarpeeksi hyvin ja uusia teollisia työpaikkoja on viimeisen kymmenen vuoden aikana Tilastokeskuksen mukaan käytännössä syntynyt lähinnä Vaasan energiaklusteriin. Kaikella poliittisella päätöksenteolla, myös sote-ratkaisulla, on suora yhteys elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, viennin edistämiseen ja siten uusien resurssien ja työpaikkojen luomiseen. Pohjanmaan viennin arvo on viisi kertaa korkeampi kuin vähiten vievien yhteensä, myös euroissa. Vaasasta viedään 30 prosenttia koko maan teknologiaviennistä ulkomaille. Näillä miljardeilla, arvoisa ministeri, ylläpidetään monia valtionhallinnon, maakuntien ja sairaanhoitopiirien palveluja. Arvoisa ministeri, ei kai ole niin, että hallitus vie uudistuksia ja säästöjä läpi analysoimatta ja peilaamatta toimenpiteitä siihen kaikista tärkeimpään eli vientiteollisuuden toimintaedellytyksiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-06-22T15:36:02,2016-06-22T15:37:04,Tarkistettu,1.1 2016_74_44,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perhepolitiikka on aivan keskeisessä roolissa, kun haluamme kuroa umpeen kestävyysvajetta ja toisaalta parantaa huoltosuhdetta. Ilolla kiinnitin huomiota siihen, että kun te, ministeri Orpo, piditte ensimmäisen puheenne puheenjohtajana, niin otitte siinä kantaa paitsi vähäosaisten puolesta niin myöskin keskiluokan puolesta. Haluaisinkin kysyä, kun teillä on tällä hetkellä hallituksessa esitys siitä, että päivähoitomaksuja ollaan korottamassa, mikä tulisi nimenomaan kurittamaan keskiluokkaisia perheitä: Kahden päivähoidossa olevan lapsen perheen kohdalta nuo kulut nousisivat yli 1 300 euroa vuodessa. Tämä on myöskin kannustinloukku monille niille, jotka miettivät sitten äitiysvapaalta tai vanhempainvapaalta työelämään palaamista. Voisitteko tässä nytten — voisi sanoa, kaikille hyvän kesälomamielen antamiseksi — luvata, että tuo päivähoitomaksujen korotus vedetään kokonaan pois, ei pelkästään harkita ensi syksynä, vaan vedetään pois?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-06-22T15:37:06,2016-06-22T15:38:12,Tarkistettu,1.1 2016_74_45,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta on vastuullinen asiakirja, ja siinä osoitetaan se, että tässä vaikeassa taloustilanteessa hallitus hakee 4 miljardin euron sopeutusta talouteen, määrätietoisesti ja ratkaisuhakuisesti pyrkii parantamaan työllisyysastetta. Tuo tavoite 68:sta 72:een on aivan välttämätön, koska kaikki tiedämme, että vain työllisyysastetta nostamalla saadaan valtiontalous ja julkinen talous jälleen siihen kuntoon, että voidaan kantaa huolta kaikista ihmisistä tässä yhteiskunnassa ja niistä tarpeista, joita meillä kaiken kaikkiaan on. Vihreille voisin sanoa, että on päätös myös siitä, että uusia koulutusleikkauksia ei tule, ja se on erittäin merkittävää koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen kannalta. Mutta ei ole niin, että kaikki olisi hyvin. Tuossa valtiovarainvaliokunnan kuulemisessa nousi vahvasti esille se, että vienti on se, jonka kautta Suomi nousee ja työllisyys nousee. Ja viennin markkinoinnissa meillä on vielä paljon tehtävää. Meidän markkinointikoulutuksemme ei ole sillä tasolla, että me pärjäisimme tuolla maailmalla hyvillä tuotteillamme. Me tarvitsemme parempaa markkinointia ja osaamista siinä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-06-22T15:38:12,2016-06-22T15:39:22,Tarkistettu,1.1 2016_74_46,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Äskeinen puheenvuoro oli taas, jälleen kerran, aika kokoomuslainen puheenvuoro. Sanottiin, että ei olla leikkaamassa lisää, vaikka ollaan leikkaamassa koulutuksesta jälleen kerran. Ja tavallaan tässä on myös toinen vaihtoehto. Eli oliko siis tulossa lisäleikkauksia koulutukseen? Me emme tienneet tästä. Oliko suunnitteilla ennätyksellisten koulutusleikkausten lisäksi vielä uudet toimet? Jos oli, niin tämäkin on yllätys. Jos ei ollut, niin on myös virheellistä sanoa, että koulutuksesta ei leikata lisää, koska olette leikkaamassa lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-06-22T15:39:23,2016-06-22T15:40:04,Tarkistettu,1.1 2016_74_47,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Nyt on tullut niin paljon kysymyksiä, että ministeri Orpolle lienee syytä myöntää 5 minuuttia. — Täältä puhujakorokkeelta, kiitos.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_48,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että puheita luetaan ja myöskin, kun niitä kirjoitetaan, niitä tehdään ihan tosissaan. Uskon, että koko hallitus jakaa sen tavoitteen siitä, että meidän täytyy tehdä töitä sen eteen, että eriarvoisuutta Suomessa vähennetään, tuloeroja vähennetään, köyhemmistä ja heikommassa asemassa olevista pidetään huolta. Se on takuuvarmasti joka ainoan tässä hallituksessa istuvan hallituspuolueen tavoite, mutta sen yksi keskeinen perusta on terve talous. Siihen tarvitaan kilpailukykyä, työpaikkoja, työllisyyttä, talouskasvua ja siihen tarvitaan terve julkinen talous. Terve julkinen talous vaatii akuuttina toimena sen, että me teemme menosopeutuksia, 4 miljardin leikkaukset, jotka ovat kova tavoite. Se määriteltiin viimeistään hallitusohjelmaneuvotteluissa. Jos muistan oikein, niin suurin osa eduskuntapuolueista ei ollut ennen vaaleja niin nopean tahdin puolella, mutta kun me katsoimme sitä kehikkoa, niin oli selvää, että tämä pitää tehdä nopeammassa ja tässä tahdissa, jos velkaantuminen halutaan taittaa, ja velkaantumisen taittaminen on aivan oleellinen asia. Me emme voi jättää velkaa ja kasvavaa velkataakkaa tuleville sukupolville. Se on yksi kestävän politiikan aivan keskeisiä elementtejä, ja silloin joudutaan tekemään leikkauksia. Edustaja, eivät nämä edes ole ennätyksellisiä säästöjä. Ennätykset tehtiin viime kaudella, olitte mukana. 850 miljoonaa suoria leikkauksia sivistykseen ja koulutukseen. 850 miljoonaa. (Välihuutoja) — Kyllä, 630 miljoonaa on paljon, joka on tämän hallituskauden määrä, se on erittäin paljon, mutta me voimme tästäkin saivarrella, ei uusia päätöksiä lisäleikkauksista sivistykseen, koulutukseen. Tämä on merkittävää. Jos talouskasvu ei lähde liikkeelle, jos työllisyystilannetta ei saada paranemaan, niin me olemme siinä kierteessä, että me joudumme tekemään lisäleikkauksia. Siksi tämä on tärkeä periaate. Tämä on erittäin tärkeä periaate. Tässäkin taas voidaan kyllä loputtomasti itkeä leikkauksista, mutta ajatellaan niin päin, että korkeakoulutukseen, yliopistoihin ja tutkimukseen käytetään 3,1 miljardia tänä vuonna, ja viime vuonna, siis ennen näitä leikkauksia, määrä oli 3,2 miljardia. Kyllä, 100 miljoonaa on paljon, mutta 3,1 miljardia on erittäin paljon. Tällä hetkellä hallitus tekee töitä sen eteen, että nämä rahat käytetään tehokkaammin ja paremmin, jotta me saamme talouskasvua, työpaikkoja, innovaatioita, ja tässä pitäisi kaikkien olla mukana ja nähdä myöskin tämä hyvä. Mitä tulee sitten yleensä tähän politiikkaan ja siihen, miten huomioidaan vaikutukset niin sanotusti tavallisten suomalaisten ihmisten arkeen, niin minusta on ollut aivan hyvä periaate se, että hallitus ottaa käyttöön useammin ja useammin tällaisen kotitalousvaikutusarvioinnin silloin, kun tehdään päätöksiä: mikä on se vaikutus sinne tavallisen ihmisen arkeen? Minusta tämä on luonnollinen tapa, ja meidän täytyy etsiä siihen hyvä keino, millä me pystymme tätä asiaa arvioimaan. Siitä päästään näihin varhaiskasvatusmaksuihin. Tämän asian käsittely pysäytettiin nyt valiokunnassa, ja meillä on nyt budjettiriiheen asti aikaa löytää järkevämpi malli, kun me vielä tiedämme tästä sen, että kunnat eivät juurikaan tule ottamaan näitä maksukorotuksia käyttöön, jolloin se lisätulo ei tule toteutumaan. Minusta on aivan järkevää, että tämä arvioidaan. Malttakaa mielenne, tähän asiaan palataan syksyllä ja katsotaan, minkä tyyppisiä ratkaisuja me pystymme löytämään. Tässäkin on se toinen puoli, että sen esityksen perusteella, joka on eduskunnassa, alennetaan niitä pienempiä päivähoitomaksuja. Köyhyyden puolesta — kun se ei ollut sieltä löytynyt: takuueläkettä on nostettu aikaisemmin 20 euroa, nyt tässä 8 euroa, eli on tehty erittäin vaikeassakin tilanteessa pieni kädenojennus. Tiedän, että tällä ei maailmaa rakenneta, mutta pieni kädenojennus erittäin vaikeassa tilanteessa. Vielä sitten eläkeläisten verokohteluun. Yhdenkään eläkeläisen verotus ei ole kiristynyt, ei yhdenkään. Jos katsotaan isoa kuvaa, niin voidaan sanoa, että se on keskimäärin samalla tasolla kuin palkansaajan. Mutta kyllä minä silti uskallan puolustaa sitä, että me haluamme, että pieni- ja keskituloiselle, erityisesti pienituloiselle, jää enemmän rahaa käteen. Se edistää työllistymistä. (Välihuutoja) Se vähentää verokiilaa. Te voitte hymyillä nyt tyytyväisinä. Minä uskallan sanoa sen, että asetan tässä asiassa sen pienituloisen ihmisen etusijalle, sen, että hänen kannattaa ottaa työtä vastaan. Minusta työ on ensisijaista, ja silti, kun me katsomme isoa kuvaa veropolitiikassa, eläkeläisten ja palkansaajan verotuksessa ei ole tällä hetkellä suuria eroja. Tämä oli täsmätoimi, jonka hallituspuolueet tekivät yhdessä. Minä ainakin olen siitä ylpeä ja toivon, että sillä on pystytty työllistämään ihmisiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-06-22T15:40:16,2016-06-22T15:45:17,Tarkistettu,1.1 2016_74_49,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta ryhmäpuheenjohtaja Terholle ja muille, jotka tästä käänteestä ovat puhuneet ja tätä ovat hehkuttaneet, niin tulee vähän mieleen se vanha sanonta, että ""aina on oksan ottajia, kun on kuusen kaatajia"". Tosiasiassahan tästä pohjalta noususta, joka nyt näkyy, kuuluu kiitos suurimmilta osin Osuuspankkiryhmälle ja Reijo Karhiselle, joka on tarjonnut näitä lyhennysvapaita, mikä on nostanut yksityistä kulutusta, joka tilastojen mukaan on tämän nousun takana — hyvä niin — ja me olemme siitä iloisia, kuten olemme myös iloisia työmarkkinajärjestöjen tekemästä sopimuksesta, ja olemme myös tarjonneet nyt hallitukselle näitä keinoja. Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, korkeat odotukset kyllä tulivat hallituksen politiikkaan linjan tarkistukseen, erityisesti esimerkiksi näiden keskituloisten eläkkeensaajien kohdalla. Mutta tuohan oli kuin aivan suoraan Stubbin puheesta tuo, että kenenkään eläkkeensaajan verotus ei kiristy. Ja nyt te sanoitte, että tästä päätöksestä, jossa eläkkeensaajat asetetaan eriarvoiseen asemaan, olette ylpeitä. Mitä mieltä edustaja Zyskowicz on tästä, oletteko te ylpeä tästä linjasta? Ilman muuta veronkevennykset kuuluvat pieni- ja keskituloisille palkansaajille, mutta niin ne kuuluvat myös eläkkeensaajille, jotka ovat ne ansainneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-06-22T15:45:21,2016-06-22T15:46:40,Tarkistettu,1.1 2016_74_50,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tuota kiky-sopimusta arvostettu, ja hyvä niin, siitä tulee ennustettavuutta ja vakautta työmarkkinoille, mutta on siinä myös huonot puolensa. Ensinnäkin se syntymistapa oli kyllä hyvin kyseenalainen, ja, kuten jo välihuudossa totesin, se tapahtui kiristyksen ja painostuksen edessä. Se vie ostovoimaa, joka VM:nkin ennusteen mukaan johtaa siihen, että ensi vuonna talous kasvaa vain 1 prosentin, kun se tänä vuonna kasvaa 1,4 prosenttia. Ja kun omassa puheenvuorossani viittasin tuottavuuteen, niin kysyn vaan sitä, mikä merkitys työhyvinvointiin on sillä, että rasitetut raskasta työtä tekevät, pitkää päivää tekevät työntekijät pakotetaan ilman palkkaa tekemään lisätunteja ja sen lisäksi julkisella puolella leikataan kolmannes lomarahoista. Työmotivaation, työhyvinvoinnin ja sitä kautta tuottavuuden kannalta tällä voi olla hyvinkin kielteisiä merkityksiä. Ja pyydän kyllä ministeri Orpoa ja koko hallitusta ottamaan huomioon myös tämän. Silloin kun puhutaan työmarkkinoista, niin niiden toimintaan ja logiikkaan kuuluu monta ulottuvuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-06-22T15:46:43,2016-06-22T15:47:48,Tarkistettu,1.1 2016_74_51,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Todella, suomalaisella tuotannolla ja työllä pitää olla maailmalla ja Suomessa kilpailukykyä. Sen takia on tärkeää, että yhteiskuntasopimus on syntynyt, jotta saamme viennin vetämään. Arvoisa puhemies! Täällä on todettu, että miksei oppositio ole esittänyt mitään realistisia vaihtoehtoja. Sellaista minusta ei voi esittääkään silloin, kun talous on pienentynyt kolme vuotta peräkkäin, ei se ole vieläkään vuoden 2008 tasolla, joten tästä supistuvasta talou-desta ei pysty esittämään mitään suuria vaihtoehtoja. Meidän on pakko, jos me säästämme, olla kahdessa suuressa pääluokassa. Kun olen katsonut näitä vaihtoehtobudjetteja, niin vihreillä on siellä epärealistinen kasvuluku, hyvin pieniä, 10 miljoonan vaihtoehtoja. SDP:llä on tämä Sitran sammon ryöstö ja niin edelleen. Eivät ne ole mitään todellisia vaihtoehtoja. Hyvä, että yritetään tehdä vaihtoehtobudjetteja, mutta, niin kuin edustaja Kalli totesi, niin tätä suurinta kuvaa ei 10 miljoonan siirrolla puoleen eikä toiseen ratkaista, vaan on (Puhemies koputtaa) todella tehtävä näitä suuri kuva mielessä, kun kansainvälinen (Puhemies koputtaa) talous on epävarma, ja mentävä näin eteenpäin, kuten hallitus linjaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-06-22T15:47:50,2016-06-22T15:48:59,Tarkistettu,1.1 2016_74_52,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Täällä edustaja Uotila ja Lindtman ovat moittineet hallitusta siitä, että se on unohtanut vaalilupauksensa, siitä, että se tekee kovia leikkauksia koulutukseen ja eläkeläisten keskuuteen. Mutta nyt täytyy virkistää muistia. Nimittäin, eikö viime vaalikaudella tehty opetus- ja kulttuuripuolen osalle 1,7 miljardin euron leikkaus suunitelmiin, jotka kantoivat myös tälle vaalikaudelle osittain? Mutta kuitenkin te teitte nämä samat temput, mitä hallitus on pakotettu nyt tekemään, kun rahat on loppu. Ja sitten, jos mennään vielä näihin yksityiskohtiin tarkemmin, niin kävin läpi tuossa tämän vaalikauden alussa sosialidemokraattien kolme viimeisintä vaaliohjelmaa. Ja jokaisessa te lupasitte työpaikkoja ja eläkeläisille mannaa. Miten kävi viime vaalikaudella? Me menetimme 100 000 työpaikkaa. Te ette ole onnistuneet siinä lupauksien pitämisessä aikaisemminkaan ettekä ole tahtoneet pitää eläkeläisten indeksiasian korjaamista minään vaalikautena, joten aivan kohtuutonta populismia on (Puhemies koputtaa) syyttää nykyistä hallitusta siitä, (Puhemies koputtaa) mitä se on jättänyt tekemättä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-06-22T15:49:01,2016-06-22T15:50:07,Tarkistettu,1.1 2016_74_53,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jo hallituksessa sovittujen ja julki kerrottujen koulutussäästöjen päälle ei tule uusia säästöjä koulutukseen. Se on tärkeä periaate, ja hyvä, että siitä pidetään kiinni. Vihreät äsken kertoivat verosopeutukset, mutta säästöjä tuli kovin niukasti. Edustaja Yanar, te äsken sanoitte, että perästä kuuluvat nuo säästöt. Te esititte viime vaalien alla yksityislääkäreiden Kela-korvauksen poistoa. Kun STM:n työryhmä sitä esitti, te ryhdyitte sitä vastustamaan: Emma Kari nosti taistelulipun ylös, totesi, että ei käy. Puheenjohtaja Niinistö vastasi, että ei käy. Nyt täällä kuitenkin te, edustaja Yanar, vastaatte vihreiden talouspolitiikasta, niin kysyn: kannatatteko te Kela-korvausten poistoa, niin kuin te kannatitte ennen vaaleja — anteeksi, viime syksynä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-22T15:50:08,2016-06-22T15:51:02,Tarkistettu,1.1 2016_74_54,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme tuhat kertaa vastanneet näihin kysymyksiin liittyen siihen, onko meillä vaihtoehtobudjettia. (Timo Heinonen: Kertokaa kertokaa!) Edustaja Aalto vastasi kymmenen kohdan konkreettisella vastauksella, mutta se ei tietenkään kokoomuksen edustajille riitä. Itse asiassa — puheessanikin mainitsin — kokoomus on kritisoinut sitä, että me haluamme vähentää ympäristölle haitallisia tukia. Eilen VATT julkaisi tutkimuksen, jossa sanottiin, että energiaintensiivisille aloille tehdyistä verotuista ei ole hyötyä, ne eivät paranna kilpailukykyä ja itse asiassa saastuttavat myös ympäristöä. Kun esitin tämän eilen edustaja Zyskowiczille täysistunnossa, kun täällä ei ollut ollenkaan porukkaa, niin hän hämmästyi. Siinä oli konkretiaa, niin hänen ikään kuin räppinsä meni ihan uusiksi. (Timo Heinonen: Ei mene niin pienistä!) Konkretiaa (Puhemies koputtaa) ollaan ehdotettu montaa kertaa, te ette vaan kuuntele.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-06-22T15:51:03,2016-06-22T15:52:11,Tarkistettu,1.1 2016_74_55,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vihreiltä on lukemattomia kertoja pyydetty ehdotuksia, jotka merkitsevät valtion menojen säästöä. Te olette sanoneet, että osan tasapainosta hoidatte veronkiristyksillä. Mutta olen ymmärtänyt, että pääosan hoidatte kuitenkin valtiontalouden menosäästöillä. Näitä menosäästöjä ei vaan ole kuulunut. Olen sanonut, että nimetkää nyt vaikka yhdeksän merkittävintä, koska olette aikaisemmin nimenneet tämän kilometrikorvausten pienentämisen, joka olisi pienoinen säästö valtiolle ja kunnille, enemmän yksityisille yrityksille. No, konkreettinen menosäästö on sitten ollut tämä Kela-korvausten poistaminen yksityislääkäreiltä, jonka te esititte viime syksynä ainoana puolueena vaihtoehtobudjetissanne. Kun STM:n työryhmä sitten esitti tämän teidän ehdottamanne säästön toteuttamista, niin te aloititte vimmatun kampanjan tätä säästöehdotusta vastaan, ja nyt edustaja Aalto ilmoitti, että se on voimassa. Emma Kari ja Ville Niinistö ovat kertoneet, että he vastustavat sitä. Kumpikohan on nyt tänä päivänä noin kello 16 (Puhemies koputtaa) vihreiden kanta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-22T15:52:13,2016-06-22T15:53:21,Tarkistettu,1.1 2016_74_56,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaihtoehtobudjetti on voimassa. Suuntaan kysymykseni valtiovarainministeri Orpolle, jonka kanssa on ilo ja kunnia käydä rakentavaa ja hyvää keskustelua, toisin kuin laidan toisen suunnan kanssa. Kokoomuksella on kuulemma mainoksen mukaan korvat, jotka kuuntelevat. Onko uusi valtiovarainministeri kenties kuullut ja valmis kuuntelemaan akateemista taloustieteellistä tutkimusta, jossa muun muassa todetaan monta kertaa se, että rakenteellisten uudistusten ulottaminen myös yritystukijärjestelmään ja ympäristölle haitallisiin tukiin olisi järkevää, koska se mahdollistaa lisäeurojen kohdentamisen keskeisiin uusiin julkisiin investointeihin ja korkean työttömyyden ja matalien korkojen aikana on erityisen perusteltua toteuttaa näitä merkittäviä julkisia investointeja, joita ollaan joka tapauksessa myöhemmin tekemässä? Myös IMF ja OECD ovat antaneet suosituksia julkisten investointien toteuttamiseen tässä ajassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-06-22T15:53:22,2016-06-22T15:54:23,Tarkistettu,1.1 2016_74_57,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisat edustajat, äskeisen debatin vaiheen varsinainen fokus menetettiin, siirryttiin toiseen teemaan. Tästä syystä en anna puheenvuoroa nyt nostetun teeman tiimoilta vaan siirrytään kokonaan uuteen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_58,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"No niin, arvoisa puhemies, siirrytään myöskin uuteen lajiin. Edustaja Uotila puhui maratonista. Otan ajankohtaisemman, jalkapallon. Otan kaksi asiaa esille. Työttömyys: Nuorisotyöttömyys on kasvanut merkittävästi. Pitkäaikaistyöttömyys on 125 000:sta noussut 20 000:lla. Mitä hallitus tekee? Käytännössä ei mitään, jos tämä kiky-sopimus jätetään pois — maali oppositiolle, 1—0. (Eduskunnasta: Oma maali! — Naurua) Me olemme tehneet merkittäviä esityksiä työllisyyteen. Toinen: köyhyys, keskituloisten asema. Näissä teidän pitkän aikavälin esityksissänne ei ole mitään — oppositiolle toinen maali. Se on 2—0 nyt. Te olette nyt tarkkailussa, ministeri Orpo. Annan teille keltaisen kortin saavutuksistanne, ja arvioimme sitten alkusyksystä, kun budjetti tulee, (Puhemies koputtaa) onko tulossa toinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-06-22T15:54:39,2016-06-22T15:55:46,Tarkistettu,1.1 2016_74_59,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Heikkinen. — Tarjosin vastauspuheenvuoroa edustaja Heikkiselle, joka oli pyytänyt sitä aikaisemmin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_60,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Anteeksi, ei tämän melun yli kuulunut. — Minä en tiedä, mitenkä tässä pitäisi muotoilla, arvoisa puhemies, tämä, mihinkä maaliin sitten pelataan, kun tässä vaiheessa tämmöisiä väitetään. Hallitus ei todellakaan tee näitä leikkauksia kiusan vuoksi. Myös SDP ymmärsi leikkausten välttämättömyyden omassa vaaliohjelmassaan, jossa se vaati 2 miljardin säästöjä heti sekä varautui 1 miljardin lisäleikkauksiin vuonna 2007. Tällaiset puheet tässä vaiheessa tuntuvat melkoiselta näyttelyltä, jos tätä tähän ajankohtaiseen tematiikkaan, jalkapalloon, viedään. Mutta edelleenkin haluaisin kiittää hallitusta, pääministeriä ja kaikkia osapuolia siitä, että tuo kilpailukykysopimus saatiin maaliin. Sen vaikutukset reaalitalouteen tulevat näkymään viiveellä, mutta sekä kansalaisten että ulkomaiden usko on siinä, että Suomi selviää talousongelmistaan. Se on vaikuttanut välittömästi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-06-22T15:55:48,2016-06-22T15:56:59,Tarkistettu,1.1 2016_74_61,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oppositio—hallitus-jalkapallo-ottelu päättyy 4—2 hallituksen voittoon. Hallitus on onnistunut. Se on juurikin näin, että talous on kasvussa 1,4 prosenttia. Nyt tuli tasoitusmaali, ollaan 1—2-tilanteessa. Meillä on hyviäkin uutisia työllisyydestä. Niin kuin tänään ollaan kuultu, Rauman telakalla ollaan tehty kauppoja, siellä on 1 000 henkilötyövuotta lisää: 2—2-tilanne. Ja mitä köyhyyteen tulee, niin kyllähän täällä köyhyydestä ovat puhuneet muutkin kuin ministeri Orpo. Se on koko hallitukselle tärkeä asia, ja perustulokokeilu on yksi sellainen, jolla puututaan köyhyyden torjuntaan. Nyt mentiin jo johtoon, 3—2. Kun maratonista ollaan täällä puhuttu, niin otetaan tähän jalkapallon sekaan tämä maratonkin. Nyt ollaan semmoiset 10 kilometriä juostu. Nyt on energiatankkauksen aika, ja kiky oli se energiatankkaus: 4—2 tässä vaiheessa. (Puhemies koputtaa) — No, minä palaan tähän vientiin sitten hiukan myöhemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-06-22T15:57:00,2016-06-22T15:58:03,Tarkistettu,1.1 2016_74_62,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri Orpo, teidän leikkauslinjanne syö valitettavasti tulevaisuutta. Säästöt eivät ole itsetarkoitus, vaan säästöillä haetaan talouden tasapainottamista. Valitettavasti säästöjen vaikuttavuutta ei ole selvitetty, minkä seurauksena meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitä nämä teidän tekemänne säästöt aiheuttavat esimerkiksi 10—20 vuoden päästä lapsille ja nuorille. Arvoisa ministeri, miksi te heikennätte kaikkein heikoimmassa asemassa olevia nuoria leikkaamalla heidän työllisyysmäärärahojaan, nimenomaan palkkatukea kunnilta ja järjestöiltä? Te olette siirtäneet palkkatukea yrityksiin, ja me tiedämme, että yritykset eivät työllistä näitä nuoria. Nyt tämä leikkaus aiheuttaa sen — kun te leikkaatte järjestöiltä ja kunnilta sekä siis myös työpajoilta ja etsivältä nuorisotyöltä — (Puhemies koputtaa) että 10 000 nuorta putoaa koko järjestelmän ulkopuolelle. (Puhemies koputtaa) Mitkä ovat näitten säästöjen vaikutukset tulevaisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-06-22T15:58:05,2016-06-22T15:59:16,Tarkistettu,1.1 2016_74_63,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Värderade talman! Edustaja Yanar nosti tässä useaan otteeseen esille energiaveropalautukset, energiaintensiiviseen teollisuuteen osoitetut palautukset, joidenka yhteismäärä on noin 200 miljoonaa euroa, kuitenkaan tuottamatta mitään kilpailukykyhyötyä VATTin raportin mukaan. Onko tämän asian tarkastelu teidän paletissanne, kun yritätte tasapainottaa taloutta? Tämän vuoden summalla voisi esimerkiksi poistaa kaikki tämän vuoden koulutusleikkaukset. Toinen kysymys koskee Talvivaaraa. Edeltäjänne, ministeri Stubb, sanoi, että tämä puoli miljardia, joka siihen todennäköisesti vielä menee, pitää ottaa jostain. Se tarkoittaa lisäsäästöjä. Oletteko katsoneet, mistä nämä säästöt siinä tapauksessa otetaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-06-22T15:59:17,2016-06-22T16:00:13,Tarkistettu,1.1 2016_74_64,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun edustaja Gustafsson täällä ryhtyi tuomariksi ja jakamaan keltaisia kortteja jo, niin haluan kyllä tähän jalkapalloteemaan todeta, että äänestäjät jakoivat viime eduskuntavaaleissa SDP:lle punaisen kortin. Tältä pohjalta on hallitus tähän maahan rakennettu, jotta me saamme Suomen nousuun. Nämä opposition 121 lausumaehdotusta ja menojen lisäystä ovat vertaansa vailla olevia virhearviointeja. Korttipelissä, arvoisa puhemies, nuo nokitukset olisivat bluffia, yrityksissä ne merkitsisivät konkursseja, mutta täällä eduskunnassa menojen lisäykset reitataan toiveena poliittisen kannatuksen kasvu. Onneksi meillä on vastuullinen hallitus ja talouspolitiikka jatkuu riippumatta henkilövaihdoksista. (Eduskunnasta: Näköjään!) Tämä on oleellinen kysymys, jotta luotetaan Suomen tulevaisuuteen, siihen, että saadaan Suomi nousuun. Ei se tapahdu itsekseen. Mutta oleellista on, että hallituspolitiikalla on uskottava, johdonmukainen linja, ja julkisen talouden suunnitelma sitä edustaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-06-22T16:00:13,2016-06-22T16:01:20,Tarkistettu,1.1 2016_74_65,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Turunen viittasi kilpailukykysopimukseen energiatankkauksena. Kuitenkin VM:n tänään julkaiseman talousennusteen mukaan kilpailukykysopimus heikentää julkistaloutta lyhyellä aikavälillä, myöskin leikkaa talouskasvua, kun se leikkaa palkansaajan ostovoimaa. Sanoisin, että aika erikoinen energiatankkaus on sellainen. Haluaisin kysyä ministeri Orpolta: Me olemme useaan otteeseen nyt kuulleet, että hallituksen ykköstavoite on työllisyyden parantaminen, ja luulen, että kaikki edustajat ovat samaa mieltä siitä, että se on ainoa keino saada julkistalous tasapainoon. Miksi silloin kaikki hallituksen tekemät toimenpiteet varhaiskasvatuksen osalta ovat olleet täysin ristiriidassa tämän hallituksen ykköstavoitteen kanssa? Eikö naisten työllistyminen ja naisten työllisyys ole tälle hallitukselle tärkeää? Te olette rajanneet subjektiivista päivähoito-oikeutta, te olette kasvattaneet varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, minkä lisäksi olette tehneet esityksen varhaiskasvatusmaksujen korotuksista. Miksi tämän hallituksen ykköstavoite ei näy millään tavalla varhaiskasvatuspolitiikassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-22T16:01:20,2016-06-22T16:02:27,Tarkistettu,1.1 2016_74_66,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kohtuullista menestystä ministeritehtävissä, niin kuin on tapana sanoa. (Eduskunnasta: Se on paljon sanottu!) Täällä on paljon puhuttu kilpailukykysopimuksen merkityksestä, ja tottahan se on, että se on vuoden sisällä merkittävin talous- ja työllisyyspoliittinen toimenpide. Mutta sen tekijät ovat olleet työmarkkinajärjestöt. Sopimusyhteiskunta on toiminut, ja tässä vielä palautettiin pakkolakipolitiikasta asiat neuvottelupöytään ja sopimisen pöytään. Se on iso periaatteellinen muutos niihin aikomuksiin, mitä aikaisemmin oli. Tämä pätee myös paikalliseen sopimiseen. Siinä on edetty sopimusteitse erittäin merkittävästi, jos luette näitä sopimuksia, ja tulevaisuudessakaan ei mitään ylhäältä tulevaa pakkolakia myöskään paikalliseen sopimiseen tehdä. Arvoisa ministeri, olettehan te samaa mieltä siitä, että sopimusten yleissitovuutta ei pidä lähteä murtamaan? Ei siihen anna hallitusohjelmakaan mitään perusteita. Paikallisen sopimisen pelisäännöissä pk-yritykset, jotka eivät kuulu työnantajajärjestöihin, olisivat saaneet samat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen kuin järjestäytyneet työnantajat, mutta ei kelvannut. (Eduskunnasta: Ei kelvannut!) Vuosisadan uudistus ei kelvannut, ja tätä minä ihmettelen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-06-22T16:02:30,2016-06-22T16:03:43,Tarkistettu,1.1 2016_74_67,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuorot edustaja Paloniemi ja Essayah, ja sen jälkeen ministeri, lyhyt puheenvuoro paikalta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_68,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK ,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Luulisi, että omaishoidon ja perhehoidon kehittäminen kiinnostaa oppositiotakin, kun täällä on tullut niin paljon luetteloita siitä, mistä leikataan, mutta huomatkaa nyt, herranen aika, että tämä on merkittävin sosiaalihuollon palvelujen uudistus tällä kaudella. Suuruusluokaltaan valtion vuosittainen panostus nimenomaan omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen on mittavampi kuin esimerkiksi edellisellä hallituskaudella koko vanhuspalvelulain toimeenpano. Se on erittäin merkittävä satsaus, ja te tiedätte ihan hyvin, kuinka paljon satsauksia sille puolelle nimenomaan nyt tarvitaan. Parhaimmillaan ja suurimmillaan satsaus on lähes 100 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2018 alkaen, ja nythän saimme noin 50 miljoonaa tähän tarkoitukseen. Pidän tätä historiallisena parannuksena muun muassa omaishoitajien aseman parantamiseen, josta tässä salissa on puhuttu niin monta kautta kuin minä olen talossa ollut eli kolme kautta ja ylikin. Eli tätä tietä eteenpäin, ja kannattaa huomata nyt nämä hyvätkin asiat näissä hallituksen toimenpiteissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-06-22T16:03:51,2016-06-22T16:04:58,Tarkistettu,1.1 2016_74_69,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro edustaja Essayah’lle. Sen jälkeen myönnän vielä puheenvuorot edustajille Lindtman, Heinonen ja Niinistö, ja lähinnä fokuksessa olisi tämä kilpailukykysopimus, ja ministeri sen jälkeen siitä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_70,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Turunen nosti esille hallituksen perustulokokeilun, jolla on tietenkin tarkoitus helpottaa sitä, että pienituloisen kannattaa ottaa vastaan työtä, ja myöskin tuore valtiovarainministeri nosti tämän asian aivan sinne keskeiseen fokukseen hallituksen työskentelyssä. Kuitenkin nyt vaikuttaa siltä, että tämä hallituksen Kela-raportin pohjalta valitsema malli perustulokokeiluun on juuri sellainen, joka saattaa jopa pahentaa näitä kannustinloukkuja. Olen ymmärtänyt ministeri Vehviläisen puheista, että teilläkin olisi kiinnostusta, tai ainakin hänellä olisi kiinnostusta, odottaa siihen asti, että meillä saadaan tällainen kansallinen tulorekisteri aikaiseksi, jolloinka päästäisiin tällaisia parempia malleja kokeilemaan, kuten esimerkiksi kristillisdemokraattien kannustavan perustulon mallia. Toivoisinkin, että valottaisitte vähän, mitä tälle perustulokokeilulle tällä hetkellä kuuluu. Olen lukenut lehdistä, että ollaan kaavailemassa hyvin pientä otantaa siihen tutkimukseen, mikä saattaa sinällään jo vesittää koko tutkimuksen tulokset. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-06-22T16:05:10,2016-06-22T16:06:13,Tarkistettu,1.1 2016_74_71,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on käynyt selväksi, että kilpailukykysopimus ja Karhisen päätös ottaa käyttöön lyhennysvapaat ovat olleet ne viimeisen vuoden merkittävimmät talouspäätökset Suomessa, ja hallituksen toimenpiteitä edelleen odotetaan. Rossille ja Heikkiselle toteaisin, että jalkapallotermein noilla puheilla ei pääsisi kyllä edes avauskokoonpanoon. SDP on esittänyt vaihtoehdon, jossa velkaantumista on vähemmän. Kun kiinnitin huomiota, että Rossi täällä oikein ilakoi, että mikään ei muutu, ja kun huomasin, että uusi ryhmäpuheenjohtaja, joka valitettavasti ei ole nyt paikalla, sanoi, että nyt täytyy hallituksen kääntää linjaa enemmän alkiolaiseen suuntaan, ja kun minä en suurennuslasillakaan löydä täältä köyhän asialla oloa, niin nyt on aivan olennainen kysymys, ministeri Orpo. Olette asettaneet kovat tavoitteet: köyhyyden vähentäminen, keskiluokan puolustaminen, hallituksen työtapojen uudistaminen — no, se meni jo — ja sitten tämä eläkekysymys. Arvoisa ministeri, voisitteko kertoa, missä tämä uusi linja nyt näkyy hallituksen politiikassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-06-22T16:06:14,2016-06-22T16:07:19,Tarkistettu,1.1 2016_74_72,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Heinonen ja sitten ministeri Orpo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_73,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Aalto vihreistä vahvisti, että yksityislääkäreiden Kela-korvaukset poistetaan, jos vihreät pääsevät valtaan. Miksi te sitten toimitte sosiaalisessa mediassa täysin toisin? Siellä puheenjohtaja Niinistö ja edustaja Emma Kari kertovat, että vihreät vastustavat tätä. Jalkapallossa siitä tulisi keltainen kortti: epäurheilijamainen käytös. (Ben Zyskowicz: Punainen!) Arvoisa puhemies! Hallitus on linjannut — ja te, valtiovarainministeri Orpo — että tarvitaan lisää toimenpiteitä 110 000 työpaikan saamiseksi. Yrittäjävähennys, maksuperusteinen alvi, sukupolvenvaihdosten helpottaminen perheyrityksissä olisivat tehokkaita keinoja. Millä aikataululla voisimme näitä saada suomalaisten arkeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-22T16:07:20,2016-06-22T16:08:11,Tarkistettu,1.1 2016_74_74,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Niinistö ja sitten ministeri Orpo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_75,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Elättelin jonkin verran toiveita yhdessä yliopistoväen ja koulutusväen kanssa, että hallituksen linja voisi muuttua tästä sivistysvihamielisyydestä. Mutta olen ollut hyvin pettynyt siihen, että kun te, ministeri Orpo, olette sanonut, että koulutuksesta ei enää leikata, niin se tarkoittaakin sitä, että jo päätettyjen, tulevien kehyslinjausten lisäksi ei leikattaisi. Mutta edessähän on lähes miljardin luokan leikkaukset koulutuksesta tulevina vuosina, ja ne ovat todella raskaita meidän korkeakoulujärjestelmälle, tuotekehitykselle ja tutkimukselle, opiskelijoille ja myös siellä varhaiskasvatuksen ja peruskoulun puolella. Siksi, arvoisa puhemies, haluan kuulla ministeriltä, miten te näette, että nyt pitäisi luoda toivoa siihen, että Suomessa kannattaa panostaa tieteeseen ja tutkimukseen ja että täällä huippututkijoille on tilaa, jos tutkijat nyt lähtevät ulkomaille ja pitävät tätä puhetta leikkausten lopettamisesta lähinnä loukkaavana, koska leikkauksethan jatkuvat teidän johdollanne. Sitten kysyn myös, oletteko tietoinen siitä, että opintotuen leikkauksissa 100 miljoonaa euroa siirrettiin erilliseen tutkijaohjelmaan ja opintotuen leikkauksia nopeutettiin. (Puhemies koputtaa) Miten on mahdollista tällaista tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-06-22T16:08:12,2016-06-22T16:09:23,Tarkistettu,1.1 2016_74_76,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Ja nyt ministerille 2 minuuttia. Uskon, että te löydätte ne ydinasiat, joihinka siinä ajassa vastaatte.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_77,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Ensinnäkin totean, että tällä hetkellä olen ollut 5 tuntia valtiovarainministerinä, niin että vielä ei köyhyyttä ole Suomesta poistettu, (Välihuutoja vasemmalta) mutta kiitos edustaja Gustafssonille, annoitte syksyyn asti aikaa tuoda toimenpiteitä, ja totta on, että kun lähdetään valmistelemaan ensi vuoden talousarviota, se on seuraava etappi, missä voidaan tehdä konkreettisia toimia, ja työllisyyden parantaminen on se ykkösasia. Me olemme kaikkein eniten niin vähäosaisten, köyhien, työttömien kuin keskiluokankin asialla silloin, kun meillä on Suomessa työpaikkoja ja kykyä. Tämä kilpailukykysopimus on siihen aivan yksi keskeinen elementti, mikä nyt on saavutettu. Meidän täytyy tehdä lisää toimia. Hallitus kunnioittaa kilpailukykysopimusta ja siihen liittyviä yksityiskohtia. Hallituskausi on 3 vuotta, ja toki meidän täytyy miettiä, voimmeko edistää ja miten voimme edistää paikallista sopimista, kun kilpailukykysopimuksen jakso on ohi. On hallituksen keskeisiä toimia lisätä työmarkkinoiden joustoa ja sopimista, mutta tähän kysymykseen palataan rauhassa. Budjettiriiheen valmistellaan lisää työllisyystoimia, mutta siis paljon on putkessa: Infrainvestoinneista on iso paketti liikkeellä, jolla pyritään tukemaan asuntorakentamista, kaupunkien kehittämistä. Yrittäjäveropaketti, jossa osa toimista on lähdössä liikkeelle jo ensi vuoden alusta, lisää valmisteilla. Nämä työllistämisen kynnyksen alentamiseen liittyvät lakiesitykset, jotka viime viikolla lähtivät hallituksesta, ovat erittäin merkittäviä, toivottavasti saadaan lisää työpaikkoja syntymään näillä. Eli siis paljon tehdään koko ajan, paljon on merkkejä paremmasta, ja se vain on niin, että jos me haluamme tästä leikkaamisen kierteestä eroon, niin meidän täytyy saada talouskasvua aikaan. Edustaja Niinistölle: En voi luvata sitä, että perutaan tehtyjä säästöpäätöksiä, koska meidän on pidettävä kiinni siitä 4 miljardista. Mutta sen sijaan meidän on tehtävä kaikkemme, (Ville Niinistön välihuuto) jotta me saamme taloutta kasvuun, jotta me saamme pelivaraa ja pääsemme myös jonain päivänä taas panostamaan. Siihen asti meidän täytyy tehdä kaikkemme, jotta me uudistamme rakenteita ja pystymme käyttämään ne miljardit, (Puhemies koputtaa) jotka meillä on, esimerkiksi 3,1 miljardia korkeakoulu- ja yliopisto-opetukseen ja -tutkimukseen tänä vuonna. Miten se käytetään paremmin, miten se käytetään tehokkaammin? Meidän täytyy mennä rakenteisiin ja käyttää rahat paremmin. Paljon tehdään, mutta paljon enemmän pitää vielä tehdä niin koulutus- ja sivistyspuolella, työllisyydessä kuin hyvinvoinnin saralla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-06-22T16:09:25,2016-06-22T16:11:49,Tarkistettu,1.1 2016_74_78,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Vastauspuheenvuorot edustajat Filatov, Kankaanniemi ja Hautala, ja siitä jatketaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_79,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Talouden tasapainossa on aina kolme kärkeä: on kyse siitä, mitä tapahtuu tuloissa, menoissa ja siitä, mitä tapahtuu kasvussa ja työllisyydessä. Työllisyydessäkin on kotimarkkinat ja vienti, ja kaikilla näillä tahoilla pitää tehdä toimia. Mutta te viittasitte jo toisen kerran siihen, että hallitus on tehnyt lisätoimia työllistämiskynnyksen alentamiseksi. Tarkoitatteko sillä työsopimuslain muutoksia? Jos tarkoitatte, niin tuo on aika kummallinen käsitys, koska se, mitä tuossa laissa tehdään, on, että siinä helpotetaan irtisanomiskynnystä kolmella eri välineellä. Se mahdollistaa työntekijöiden vaihtamisen, mutta se ei tuo helpotusta siihen, että palkattaisiin lisää työntekijöitä, vaan se helpottaa työntekijöistä irti pääsemistä. Mutta ehkä meillä on erilainen käsitys, kokoomuksessa ja sosialidemokraateissa, siitä, miten työllistämiskynnystä pitää alentaa. Ongelmallista on se, että tuon lain perusteluista ei löydy mitään viittausta siihen, (Puhemies koputtaa) miten nuo toimet auttavat siihen tavoitteeseen, minkä hallitus on asettanut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-06-22T16:11:55,2016-06-22T16:13:03,Tarkistettu,1.1 2016_74_80,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oppositio ottaa esille yksityiskohtia, ja ne ovat toki tärkeitä ja kipeitä leikkausten sekä verotuksen osalta, mutta äärettömän tärkeätä nyt, kun keskustellaan julkisen talouden 4 vuoden suunnitelmasta, on katsoa, mitkä ovat ne suuret linjat. Ja hallitus on ensimmäisen vuoden aikana sopinut, on tuonut eduskuntaan ja on päätetty, 4 miljardin suuruisen menosopeutuksen etupainotteisesti. Se on tehty. Se on erittäin tärkeä asia talouden kuntoon saattamiseksi. Toiseksi, työelämää ja yrittäjyyttä on edistetty ja uudistettu. Siinä ovat yrittäjyys- ja työllisyyspaketti ja kiky erityisen tärkeät, ja ne ovat menossa eteenpäin ja toteutumassa. Sitten on kolmas suuri pitkän tähtäyksen muutos: rakenneuudistukset, sote ja niin edelleen, joilla luodaan kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Tämä kokonaisuus pitää ottaa huomioon. Se on hallitusohjelmassa, (Puhemies koputtaa) ja se on nyt (Puhemies koputtaa) tässä käsittelyssä olevassa suunnitelmassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-06-22T16:13:04,2016-06-22T16:14:10,Tarkistettu,1.1 2016_74_81,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Julkisen talouden suunnitelma on paperi, jolla tähdätään vahvasti tulevaisuuteen ja siihen, että Suomi olisi yhä parempi maa asua ja elää. Keskeisintä on työllisyyden lisääminen: 110 000 työpaikkaa on hallituksen tavoitteena, ja kilpailukykysopimuksella edesautetaan sen saamista. Hyvin tärkeää on se, että meidän maamme ja vientiyrityksemme olisivat viennin osalta yhä kilpailukykyisempiä, ja nyt viime aikoina tulleet myönteiset uutiset, muun muassa laivatilaus tuli tänään, Rolls-Roycen investoinnit Raumalle, ovat kaikki merkittäviä asioita. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa yksityiselle sektorille on tullut 40 000 työpaikkaa enemmän kuin vuosi sitten, ja siellä on mahdollisuuksia, kunhan yrityksiin kohdistetaan sellaisia toimia, jotka parantavat yrittäjyyden edellytyksiä, (Puhemies koputtaa) ja niistä paikallisen sopimisen lisääminen on yksi tärkein asia, ja mielestäni hallituksen tulee siihen vielä kiinnittää huomiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-06-22T16:14:10,2016-06-22T16:15:15,Tarkistettu,1.1 2016_74_82,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Myönnän tässä debattivaiheessa vielä viimeisen puheenvuoron suurimman oppositioryhmän ryhmäpuheenvuoron käyttäjälle, edustaja Viitaselle, ja sitten ministerin lyhyt kommentti, hän joutuu lähtemään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_83,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sehän tässä nyt ongelma on ollut, että hallitus on pelannut sitä jalkapalloa hieman oudolla taktiikalla jo vuoden. Se on nimittäin laukonut omiin — se on laukonut omiin vuoden. Ja mikä on tulos? Se tulos on se, että työttömyyslukemat ovat huonontuneet, pitkäaikaistyöttömiä on 19 500 enemmän kuin vuosi sitten. Tämä heikko talouskehitys on lähinnä OP:n Karhisen ansiota. Eihän näin voi jatkua. Ja meillä oli toivoa siitä linjanmuutoksesta siksi, kun Petteri Orpo ja samoin esimerkiksi Antti Kaikkonen vetosivat Alkioon, ja nyt tänään on tullut, ikävä kyllä, se esiin, että sitä linjanmuutosta ei näy. Sitä ei löytynyt suurennuslasilla nykyisistä papereista, mutta ei sitä nyt sitten luvannut uusi valtiovarainministerikään omissa puheissaan. Ja kuten todettu, oli hieman hämmentävää se, että nämä puheet olivat täsmälleen samat — voisi etsiä vaikka lauseita niistä edellisistä pöytäkirjoista — kuin mitä oli ministeri Stubbilla. Siinä suhteessa kyllä tämä uusi linja oli nyt eräänlainen lässähdys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-22T16:15:25,2016-06-22T16:16:29,Tarkistettu,1.1 2016_74_84,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Ministeri Orpo, paikan päältä 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_85,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Joudun valitettavasti kohta poistumaan. Me olemme sama hallitus, sama hallitusohjelma, sama kansanliike. Politiikassa mikään ei muutu ihan silmänräpäyksessä, mutta meillä pitää olla arvot kunnossa. Niiden tavoitteiden pitää olla meillä kunnossa, mitä me tavoittelemme, ja minä olen aivan vakuuttunut siitä, että tällä hallituksella ei ole mitään muuta tavoitetta kuin se, että me pystymme parantamaan työllisyystilannetta, saamaan mahdollisimman monelle työikäiselle ja työkykyiselle töitä. (Li Anderssonin välihuuto) Kuten olen täällä kertonut monta kertaa nyt tänään, me tarvitsemme vielä lukemattomia lisätoimenpiteitä. Paljon on tehty, mutta paljon pitää edelleen tehdä, ja budjettiriihi on seuraava paikka, johon hallitus valmistelee lisää toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi. Tässä keskustelussa on jäänyt hyvin vähälle myöskin sitten julkisen sektorin rakenteelliset uudistukset, jotka ovat aivan välttämättömiä omalta osaltaan, koska nekin rahat, ne miljardit, joita me käytämme meidän tärkeisiin hyvinvointipalveluihimme — koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteisiin — meidän pitää käyttää paljon tehokkaammin. Olen tänäänkin menossa vielä sote- ja aluehallintouudistuksesta neuvottelemaan, ja minulla on vahva usko siihen, että tämä uudistus menee eteenpäin ja me löydämme mallin, jolla me vahvistamme pitkällä aikavälillä meidän kantokykyä, kestävyyttä 3 miljardilla, mikä on tavoite. Olen aivan vakuuttunut, että me löydämme mallin, jolla valinnanvapaudesta tulee hieno yksilöä palveleva malli, mutta se tehdään niin, että me pidämme hyvää huolta veronmaksajien rahoista. Siitä tulee hyvä malli, joka on yksilön ja potilaan kannalta paras. Me teemme hyvää työtä hallituksessa, mutta meidän täytyy puskea enemmän, koska Suomi ei ole vielä — vaikka valoa näkyy — siinä asennossa kuin pitää. Lisää töitä (Puhemies koputtaa) tarvitaan, ja siihen olen sitoutunut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-06-22T16:16:30,2016-06-22T16:18:19,Tarkistettu,1.1 2016_74_86,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,Ja vielä jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_87,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin jalkapallosta täytyy sanoa, että toivon, että olemme kaikki samassa Suomen joukkueessa, jossa tällä hetkellä vaihtopenkillä ovat oppositiopuolueet. Siinä mielessä on erikoista huutaa sinne kentälle jatkuvasti, että väärin pelattu, kun samassa joukkueessa ollaan viime kädessä, mutta totta kai rakentavia ehdotuksia otetaan vastaan. Sitä ihmettelen, että jälleen edustaja Niinistö sanoi, että tämä hallitus olisi sivistysvihamielinen. Katsotaanpa faktoja. Leikataanko nyt koulutuksesta 10 prosenttia, 20 prosenttia? Ei, Talouselämä 20/2016: Tänä vuonna leikataan 3 prosenttia eli 54 miljoonaa euroa. Yliopistojen rahoitus on kokonaisuudessaan valtiolle 2,1 miljardia euroa. Neljän vuoden aikana valtion rahoitus laskee 6 prosenttia eli 134 miljoonaa euroa. Yhä 4 prosenttia suurempi valtionrahoitus kuin oli vuonna 2010. On vaikea ymmärtää, miten tällaisilla toimilla hallituksesta tulisi sivistysvihamielinen, saati sitten, (Mika Niikko: Juuri näin!) niin kuin oppositiosta on sanottu, että sivistys suorastaan Suomesta tuhoutuu. (Mika Niikko: Juuri näin!) Tällainen on kansalle erittäin vaarallista puhetta, että annetaan kuva, kuin Suomessa olisi jonkinlainen romahdus tapahtumassa. Se ei pidä paikkaansa. Koulutus säilyy kärjessä meillä jatkossakin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-06-22T16:18:24,2016-06-22T16:19:40,Tarkistettu,1.1 2016_74_88,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuvittelen, että ministeri Orpo ei tuosta juuri poistunut, koska verotuksesta olisi nyt tärkeää keskustella siitä syystä, että talousneuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo moitti tätä julkisen talouden suunnitelmaa siitä, että verotus on jätetty työkalupakista lähes kokonaan pois. Ministeri Stubb hoki kuin mantraa, että kenenkään verotus ei nouse. Ikävä kyllä veropolitiikkaa ei ole edelleenkään luvassa. Veronalennukset, esimerkiksi nyt luvatut henkilöyrityksille, kuten asianajotoimistoille, vain heikentävät julkista taloutta entisestään. Veropolitiikka ei ole erilaisten eturyhmien huojennuksia vaan myös sitä, että tuloja kerätään. Yksi askel on rahoitusvero. Tanskassa on ollut rahoitusalan vero jo 90-luvulta alkaen. Ruotsin hallitus on paraikaa säätämässä pankkiverolakia. Se on jo lausuntokierroksella. Pohjoismainen yhteistyö, pohjoismainen pankkivero toisi Suomelle arviolta 230 miljoonaa euroa. Meidän täytyisi saada ministeri Orpolta vastaus: kelpaisiko 230 miljoonaa terveeseen julkiseen talouteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-06-22T16:19:40,2016-06-22T16:20:50,Tarkistettu,1.1 2016_74_89,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olisin myös toivonut, että ministeri Orpo ei olisi poistunut, ja olisin pyytänyt häntä hetkeksi miettimään, mitkä vaikutukset työttömyydellä on tavallisen ihmisen ja hänen lähipiirinsä arkeen. Monesti se on pitkää pennin venyttämistä ja sitä arvottomuuden tunnetta, kun työtä ei ole. Sen vuoksi on minusta ihmeellistä, että hallitus on laiminlyönyt täysin työllisyyden hoidon. (Ben Zyskowicz: Sehän on hallituksen ykkösprioriteetti!) Kuten kuulimme, meillä on melkein puoli miljoonaa työtöntä, 122 000 pitkäaikaistyötöntä, mikä on 20 000 enemmän kuin vuosi sitten tähän aikaan. Myös nuoret on jätetty tyhjän päälle, kun nuorisotakuu ajettiin alas. Olisin kiinnittänyt huomiota myös samaan, mihin edustaja Kiljunen täällä jo aiemmin: Miksi yhdistysten palkkatukityöllistämistä tullaan rajaamaan? Kolmannen sektorin tulisi olla tasa-arvoinen ihmisten hyvinvointipalveluiden tuottaja. On kohtuutonta, että näitä yhteiskuntatalkoita maksatetaan työttömillä ihmisillä. Tukea he tarvitsevat, eivät piiskaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-06-22T16:20:51,2016-06-22T16:21:54,Tarkistettu,1.1 2016_74_90,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on käyty läpi eri vaihtoehtoja, millä saataisiin Suomen tilanne paremmaksi. Yksi on jäänyt mielestäni liian vähälle huomiolle, ja se on vientikaupan saaminen toimimaan tässä maassa. Suomen talouskasvu riippuu tulevaisuudessa aika pitkälti siitä, saammeko me kaupan ulkomaille toimimaan. Jokainen meistä tietää, että Venäjän-kauppa on tietyistä syistä jumissa, ja monta muuta asiaa on jumissa sen tautta, että olemme onnettomissa olosuhteissa. Mutta aika monta asiaa, hyvät kollegat, riippuu siitä, miten me laitamme oman kilpailukykymme kuntoon. Kilpailukykysopimus on tässä asiassa aivan huipputärkeä asia. Se linja pitää pitää, ja hallitus on erittäin hyvällä tiellä tässä asiassa, ja toivon, että tässä keskustelussa otetaan tosiasiat huomioon. On totta, että joudutaan leikkaamaan ja mitoittamaan taloutta — tuloja menojen mukaan ja päinvastoin, että sovitamme niitä toisiinsa — mutta jos me lähdemme sille tielle, että kuvittelemme, että ilman ulkomaankauppaa ja vientikauppaa tämä maa selviää, niin se on väärä tieto. Kyllä meidän pitää ulkomaankauppa ja vientiluvut saada nousuun, (Puhemies koputtaa) ne ovat olleet koko ajan laskussa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-06-22T16:21:57,2016-06-22T16:23:01,Tarkistettu,1.1 2016_74_91,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minun täytyy sanoa, että olen todella pettynyt ministeri Orpoon, pettynyt siihen, että hän lähti tästä keskustelusta, mutta ennen kaikkea siihen, että hän ei vastannut siihen yksinkertaiseen ja selkeään kysymykseen, minkä aikaisemmin tuossa keskustelussa esitin: mikäli hallituksen ykköstavoite on työllisyyden parantaminen, miksi tämä ei näy lainkaan varhaiskasvatuspolitiikassa? Siellä on tehty useampi ratkaisu, jotka nimenomaan heikentävät ja vaikeuttavat naisten työllistymistä, kaikkien asiantuntija-arvioiden mukaan. Tässä ministeri vastasi, että hallitus pyrkii edistämään työllisyyttä muun muassa helpottamalla irtisanomista ja infrainvestoinneilla. Mielestäni tämä on tasa-arvosokea tapa tarkastella työllisyyttä. Meillä on muun muassa valtioneuvoston julkaisema raportti viime vuodelta, jossa todetaan, että julkisten palveluiden, kuten varhaiskasvatuksen, toimivuus ja merkitys on jopa suurempi naisten työllistymiselle ja työn tarjonnalle kuin tuloverokevennykset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-22T16:23:05,2016-06-22T16:24:11,Tarkistettu,1.1 2016_74_92,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voisin yhtyä edustaja Anderssonin loistavaan puheenvuoroon ja kysellä, minkä takia hallitus ei tee sellaista politiikkaa, joka parantaa naisten työmarkkina-asemaa. Hallitus puhuu koko ajan työllistämisen parantamisesta, (Mika Niikko: Miten sitä parannetaan?) mutta toimet eivät todellakaan näy. — Miten sitä parannetaan? Hoitovapaajärjestelmän uudistaminen on todella laajasti kannatettu tavoite, se pitää tehdä. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on myös työllisyyttä nostavaa toimintaa. — Näiden sijasta hallitus poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja ehkä nostaa päivähoitomaksuja, siitä ei ole saatu vieläkään selvyyttä. (Välihuuto) Siis peräänkuuluttaisin keskittymistä naisten työmarkkina-aseman parantamiseen, jos tavoitteena on työllisyyden parantaminen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-06-22T16:24:11,2016-06-22T16:25:12,Tarkistettu,1.1 2016_74_93,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Henriksson, ja sen jälkeen hallituspuolueesta edustaja Korhonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_94,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä puhutaan tärkeästä asiasta. Olen samaa mieltä edeltävien puhujien kanssa siitä, että naisten asemaa työmarkkinoilla pitää parantaa. Ja tässä on, niin kuin edustaja Andersson sanoi, hallituksella sokea kulma. Ei nähdä sitä, että pitäisi uudistaa perhevapaita ja mahdollistaa se, että meillä myös nuoret naiset hakeutuvat töihin. Mutta, arvoisa puhemies, niin kuin edustaja Hoskonen sanoi, vienti pitää saada vetämään. Ja tiedämme myös sen, että koulutus, tutkimus ja innovaatiot ovat ne keskeiset asiat, jotta me saamme tulevaisuudessa sellaisia uusia tuotteita markkinoille, jotka pystymme myymään. Sen takia nämä leikkaukset koulutuksesta ovat niin vahingollisia, ja sen takia hallituksen pitäisi tässä tehdä täyskäännös. Mutta, arvoisa puhemies, tänä päivänä on ajatushautomo Agenda julkaissut raporttinsa Parempi työelämä — parempi talous. Hallituksen kannattaa nyt perehtyä siihen, koska siellä me annamme teille mahdollisuuden (Puhemies koputtaa) löytää miljardien säästöjä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-06-22T16:25:16,2016-06-22T16:26:25,Tarkistettu,1.1 2016_74_95,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä herkästi keskustelussa kohdennetaan keskustelu ja kritiikki näihin yksittäisiin säästökohteisiin, mutta edustaja Kankaanniemi aivan oikein toi esille tämän ison kuvan, eli hallitushan pyrkii etenemään kuitenkin kolmea tietä. Joudutaan tekemään valitettavasti näitä ikäviä säästöjä, sen lisäksi tehdään erittäin isot rakennemuutokset, aivan välttämättömät rakennemuutokset, joista totta kai tämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi aivan keskeisimpiä, ja kolmas on sitten se, että haetaan näitä isoja, merkittäviä kasvun elementtejä, joista totta kai tämä kilpailukykysopimus on ehkä kaikkein keskeisin. Se ehkä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa vähentää kotimaista kysyntää, mutta sen tarkoitushan on pureutua nimenomaan meidän suurimpaan ongelmaan eli parantaa viennin edellytyksiä. Sen lisäksi hallitus on tehnyt merkittäviä työllisyys- ja yrittäjyyspaketteja, normien purkamista, on tehty erittäin isot infrapaketit ja niin poispäin, ja koko ajan pyritään pitämään verotase muuttumattomana. Eli kyllä minusta hallitus tekee aivan oikeaa politiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-06-22T16:26:26,2016-06-22T16:27:37,Tarkistettu,1.1 2016_74_96,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on aivan oikein linjannut, että työn tuottavuutta täytyy saada paremmaksi, mutta hallituksen keinot ovat paikoin hyvinkin kyseenalaiset. Esimerkiksi vanhuspalveluiden puolella hallitus on päättänyt kasvattaa hoitohenkilökunnan taakkaa entisestään madaltamalla vanhuspalveluiden henkilöstömitoitusta. Kun hallitus on peruuttanut aiempiakin huonoja esityksiä, niin ehkä tässäkin olisi peruuttamisen paikka. Viime hallituskaudella kuuden puolueen hallitus linjasi nollatoleranssia vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen alittamiselle ja se tepsi, tilanne parani huomattavasti. Nyt valitettavasti ministeri ei ole täällä vastaamassa. Olisin kysynyt häneltä, tietääkö hän, mikä se tilanne on nyt. Kentältä nimittäin kuuluu hyvin hälyttäviä viestejä, että se nollatoleranssi, joka viime kaudella saatiin aikaiseksi, ja se parannus vanhuspalveluiden tilanteeseen on nyt heikentynyt huomattavasti. Ehkä hallituspuolueista esimerkiksi edustaja Juvonen, joka on vanhuspalveluihin usein (Puhemies koputtaa) profiloitunut, kertoo, kumpi näistä linjoista on parempi, tämä hallituksen henkilöstömitoituksen alennus vai se viime hallituskauden nollatoleranssi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-06-22T16:27:39,2016-06-22T16:28:52,Tarkistettu,1.1 2016_74_97,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen ja monet muut ovat tässä ottaneet esille erittäin tärkeän asian: työllisyys on meillä hyvin pitkälle kiinni viennistä. Mutta me emme voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että Venäjän pakotteet ja Venäjän vastapakotteet ovat romahduttaneet meidän idän viennin ja näiden pakotteiden ansiosta meidän kaupankäynti Venäjän kanssa on romahtanut sillä tavalla, että se on syöksykierteessä tippunut alaspäin 44 prosenttia samaan aikaan, kun näiden pakotteiden isä, jenkit, ovat markkinaosuutta Venäjällä kasvattaneet näitten pakotteitten aikana 2,9 prosentista 4,1 prosenttiin. Nyt on avautunut keskustelu Euroopassa siitä, onko tämä Venäjä-pakotehomma ihan reilu. Minä haluaisin, että me kävisimme myöskin Suomessa tätä keskustelua sillä tavalla, että voitaisiin näitä Venäjä-pakotteita neuvottelemalla EU:n kanssa ja kahdenvälisesti Venäjän kanssa pikkuhiljaa lähteä kuitenkin riisumaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-06-22T16:28:52,2016-06-22T16:30:01,Tarkistettu,1.1 2016_74_98,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä SDP:n Harakka esitti äsken siitä väitteitä, että talousneuvosto olisi suosittanut pelkästään alvin nostamista tai, sanotaan, verojen korottamista. Mutta siellähän oli nimenomaan puhe siitä, että voidaan siirtää painopistettä alvin puolelle. Ja tämä syö erityisesti kotimaista ostovoimaa. Mikä toinen huomio tuli SDP:n huomioista, niin se, että täällä räätälöidään heti uusia veroja, rahoitusmarkkinaveroa ja muita veroja, jotka sinänsä taas rokottavat kasvua, eikä uusien verojen räätälöinti ole missään tapauksessa järkevää. Vihreät täällä väittivät, että koulutuksen leikkaukset romahduttavat jotenkin suomalaisen tutkimuksen tason. Tämäkään ei välttämättä pidä paikkaansa. Ne eivät ole mitään massiivisia ne leikkaukset. Muun muassa monet tutkijat ovat sanoneet, että toimintaa kehittämällä, tiivistämällä, päällekkäisyyksiä poistamalla saatetaan pystyä pitämään taso täysin ennallaan. Hallituksen talouspolitiikan kokonaisuus on juuri oikea linja. Nyt vaan täytyisi keskittyä välillä siihen, että paikallinen sopiminen, joka tuo työllisyyttä, etenisi. Täällä on peräänkuulutettu työllisyyden (Puhemies koputtaa) parantamista, köyhyyden poistamista. Eli paikallinen sopiminen eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-06-22T16:30:01,2016-06-22T16:31:11,Tarkistettu,1.1 2016_74_99,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että täällä puhutaan ikääntyneiden hoivasta. Minun on nyt kuitenkin edelleen pakko muistuttaa SDP:tä siitä, että viime kaudella te itse aloititte henkilöstömitoituksen heikentämisen. Te laskitte laatusuosituksessa olevaa 0,6—0,8:n hoitajamitoitusta 0,5:een, ja siinä olivat mukana kaikki hallituspuolueet. Elikkä 0,5 on se, mistä on lähdetty. Ja minun täytyy hoitajana sanoa, että te ette tienneet, mitä teitte, mutta minä tiesin hoitajana, mitä se tulee tarkoittamaan: (Pia Viitanen: Mitä se tarkoittaa, kun te laskette sitä?) Se ei ole riittävä. Se ei ole riittävä. Mutta on todella ikävää, että se heikennys on aloitettu jo aikaisemmin. (Välihuutoja) Kyllä minun täytyy sanoa, täällä on sydämenpuhdistusviikot... — Antakaa minun puhua, kun minä en taaskaan kuule omia ajatuksiani. — Eihän se ole oikein, että vanhuksilta leikataan, ja kyllä minä olen sitä mieltä, että siinä missä päivähoitomaksujen asiakasmaksuja mahdollisesti ollaan perumassa, niin kyllä tämäkin asia voidaan ottaa, ja aion keskustella siitä myös uuden valtiovarainministeri Petteri Orpon kanssa. (Puhemies koputtaa) Mutta te aloititte sen heikennyksen, ja minun mielestäni siitä pitää kantaa vastuuta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-06-22T16:31:12,2016-06-22T16:32:20,Tarkistettu,1.1 2016_74_100,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä, jos edustaja Juvonen tekee tälle vanhusasialle jotakin, koska kyllähän se mitoitus edelleenkin huononee siitä edellisestä. Mutta varsinainen puheenvuoroni koskee pitkäaikaistyöttömyyttä, joka jatkaa edelleenkin kasvamistaan, ja tälle asialle hallitus ei näytä tekevän kovin kummoisia. Karensseja ja sääntöjä tiukentamalla tai irtisanomissuojaa heikentämällä ongelma ei kyllä poistu. Parempia tuloksia olisi mahdollista saada esimerkiksi parantamalla työvoimapalveluita: Tällä hetkellä te-toimistoissa saattaa yhdellä virkailijalla olla jopa 1 000 asiakasta. Jopa nuoret joutuvat odottamaan henkilökohtaista palvelua ja ohjausta kuukausikaupalla, joissakin te-toimistoissa lähes vuoden. Työvoimapalveluihin tarvitaan henkilökuntaresursseja lisää, jotta tämä työn ja työvoiman nopeampi kohtaaminen olisi edes jollain tavalla mahdollista. Tämä kasvava pitkäaikaistyöttömyys syrjäyttää, se vähentää tulevaa työvoimaa, se lisää rakennetyöttömyyttä ja syö tulevan kasvun eväitä. Onko hallitus (Puhemies koputtaa) laskenut, mitkä ovat pitkäaikaistyöttömyyden kokonaiskustannukset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-06-22T16:32:23,2016-06-22T16:33:33,Tarkistettu,1.1 2016_74_101,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Vähän poikkeuksellisesti myönnän puheenvuoron heti saman ryhmän edustajalle, edustaja Guzeninalle. Ymmärsin, että hän haluaa vastata edustaja Juvoselle. (Maria Guzenina: Kyllä, juuri näin!)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_102,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Juvosen äskeinen puheenvuoro vaatii kyllä oikaisun. Se, mitä demarit viime hallituskaudella tekivät, ei suinkaan ollut se, että me olisimme madaltaneet. Suositus oli silloinkin 0,5. Ja kun katsotaan suosituksia, niin edelleen se, mitä te olette tekemässä, on se, että te olette laskemassa alle kaikkien inhimillisten suositusten. Ja nykyiselläänkin nämä suositustasot esimerkiksi tehostetussa hoidossa ovat enemmän kuin tuon 0,5, mitä demarit silloin ajoivat, ja tämä oli kaikille hyvin selvää. Muistan kyllä hyvin, kuinka vanhuspalvelulain voimaan astumisen päivänä te huusitte salista, että tämä on surun päivä Suomen vanhuksille. Minä sanon, että tämä hallitus on surun hallitus Suomen vanhuksille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-06-22T16:33:42,2016-06-22T16:34:34,Tarkistettu,1.1 2016_74_103,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen sitä ikäihmisten laatusuositusta lukenut paljon myös työni puitteissa ja kyllä muistan, että siellä mitoitus, mistä lähdettiin, oli ympärivuorokautisessa hoivassa 0,6—0,8 ja raskaassa hoivassa se 0,6. Elikkä sitä laatusuositusta laskettiin ja heikennettiin: se on nyt 0,5, mistä lähdetään. Minä olen tehnyt siitä niin monta kirjallista kysymystä, että minä osaan vaikka ulkoa ja unissani sen asian. Mutta mitä tulee näihin teemoihin, niin muistan kyllä, että viime kaudella täällä monet puhuivat, että ei se ole se mitoitus, mikä ratkaisee — kyllä niitä puheenvuoroja käytiin, ja nyt ykskaks yllättäen se mitoitus tekee sen vanhustenhoidon hyväksi. Olen täällä kertonut monta kertaa, että ei se ole ainoastaan se mitoitus, mutta siitä pitää pitää huoli. Omasta mielestäni ajan sitä asiaa, mitä olen aikaisemminkin ajanut, elikkä mitoitus ei ole kohdallaan, mutta toki siellä on paljon muutakin tehtävää. Me kaikki tiedämme sen, että vaikka siellä olisi kuinka paljon hoitajia, niin jos siellä on muita ongelmia tai muita epäkohtia, niin emme me saa kaltoinkohtelua emmekä ihmisten hoitoa kuntoon. (Puhemies koputtaa) Potilasturvallisuuden parantaminen ja sen ylläpito on kaikista tärkeintä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-06-22T16:34:35,2016-06-22T16:35:44,Tarkistettu,1.1 2016_74_104,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp," Arvoisa puhemies! Oli nyt pakko entisenä vanhainkodin osastonhoitajana puuttua tähän kiivaaseen keskusteluun. Täällä väitetään, että tämä hallituksen linjaus, joka mahdollistaa liukuman 0,5—0,4 tähän hoitajamitoitukseen, olisi jo syössyt kaiken... (Maria Guzenina: Heikennys!) — Minulla on puheenvuoro. (Maria Guzenina: Heikennys!) — Niin, se ei ole vielä voimassa, ja täällä Guzenina raivoaa, että se on jo kaiken kentällä pistänyt... (Välihuutoja) — Tilanne on se, että se ei ole todellakaan vielä voimassa. Sitten toinen asia, mitä täällä sitten kuulin, oli se, että... (Hälinää — Puhemies koputtaa) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja Heikkisellä on puheenvuoro nyt.] ...tämä hallitus ei tee mitään äitien mahdollisuudelle osallistua työelämään. Tämä hallitus historiallisesti mahdollistaa naisten työnantajille 2 500 euron korvauksen (Eduskunnasta: Hyvä!) raskaudenaikaisista kuluista. Mikä hallitus on pystynyt tämänsuuntaiseen valtavaan kehitysaskeleeseen? (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-06-22T16:35:45,2016-06-22T16:36:48,Tarkistettu,1.1 2016_74_105,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän kysymyksen ystävälleni edustaja Rossille, joka sanoi tässä aiemmin, että jos näitä vasemmiston ehdotuksia toteutettaisiin, niin yritykset menisivät konkurssiin. Mainitsen kaksi esimerkkiä meidän vaihtoehdostamme: Yrittäjänaisten lailla olemme sitä mieltä, että alvin verotuksen alarajaa on nostettava ja huojennusta myöskin parannettava. Yrittäjänaisten juuri tuoreen kannanoton mukaisesti olemme samaa mieltä. Sitten meidän vaihtoehtoomme sisältyy se, että kun VATT totesi, että tämä 200 miljoonan veronpalautus suuryrityksille menee täysin hukkaan, se ei ole parantanut niiden kilpailukykyä, eikä sillä ole saavutettu mitään ympäristöohjausvaikutuksia, vaan se menee ympäristömielessä myöskin hukkaan, niin siitä pitäisi luopua. Ehdotukseemme kuuluu sen puolittaminen. Mitä mieltä edustaja Rossi on näistä ehdotuksista? Uskon, että suurteollisuus ei mene tämän huojennuksen puolituksen takia konkurssiin mutta monet pienyrittäjät ja naisyrittäjät saisivat helpotusta siihen yrittämiseen alvin verotettavaa alarajaa nostamalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-06-22T16:36:53,2016-06-22T16:37:59,Tarkistettu,1.1 2016_74_106,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysymys on talouspolitiikasta, talouspolitiikan linjasta: jatkammeko me velkaantumista tässä yhteiskunnassa, käännämmekö me tämän yhteiskunnan suuntaa siihen, että emme jätä laskuja seuraaville sukupolville, luommeko me yrityksille edellytyksiä kilpailla tässä yhteiskunnassa? Siitä voidaan olla eri mieltä, ja voi olla hyviäkin esityksiä, mitkä yksittäiset tekijät vaikuttavat kuhunkin yritykseen ja niiden kilpailukykyyn ja mahdollisuuteen. Nyt puhutaan julkisen talouden suunnitelmasta, jossa peruslinjana on se, jossa kilpailukyky-yhteiskuntasopimus on hyvin keskeisessä roolissa sekä myös säästöt, rakenteelliset uudistukset, hallituksen panostukset erityyppisiin ratkaisuihin. Silloin puhutaan tiestöstä, puhutaan biotaloudesta, puhutaan erilaisista hankkeista ja niin edelleen. Kysymyshän on talouspolitiikan linjasta, ja hallitus on, arvoisa puhemies, valinnut talouspoliittiseksi linjakseen sen, että Suomen suuntaa on muutettava. Yksittäisiä toimenpiteitä varmaan siellä on montakin, joita voidaan harkita, ja hallitus myös toteuttaa niitä. Eihän siitä ole kysymys vaan siitä, kuljemmeko (Puhemies koputtaa) me entisellä linjalla, jolla teidänkin puolueenne oli hallituksessa... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-06-22T16:38:00,2016-06-22T16:39:11,Tarkistettu,1.1 2016_74_107,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä ihan tähän loppuun, oman väännön loppuun, haluan neljä asiaa nostaa esille: Veteraanien kuntoutusrahat. Toivon, että ne otetaan nyt vakavasti, niin että niitä ei vuosi toisensa jälkeen ensin leikata ja sitten eduskunnassa koroteta. Ja sotainvalidien haittarajat ja vamma-asteet ovat samanlainen asia. Kyllä jokainen veteraani nyt jo ansaitsisi saman hoidon. Ja kaksi muuta asiaa: Maatalouden kannattavuus. Maatalous on kannattavuuskriisissä, ja kyllä täysi tuki pitää antaa sille, että hallitus nyt valmistelee toimenpiteitä oman ruoantuotannon turvaamiseksi. (Kari Uotilan välihuuto) Ja viimeisenä päivähoitomaksut. On hyvä, että ne arvioidaan uudestaan. Ja sanon oman mielipiteeni eli itse peruisin päivähoitomaksujen korotuksen sen takia, että ne eivät lisää tuloja ja ne mahdollisesti myös vähentävät verotuloja ja pakottavat äidit koteihin. Tämä harkinta on hyvä tehdä, mutta oma toiveeni on, (Puhemies koputtaa) että niistä korotuksista luovutaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-06-22T16:39:12,2016-06-22T16:40:14,Tarkistettu,1.1 2016_74_108,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Kivelä, Tuppurainen ja Andersson, ja edustaja Wallinheimolle tietysti. Ja jos sen jälkeen on vielä erityistä tarvetta, niin voidaan vielä katsoa. Lähdetään näistä liikkeelle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_109,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Puhemies! Vain toimiva talous turvaa työn ja leivän, ja hallitus on tehnyt kaikkensa, jotta yritysten toimintaedellytykset paranevat. Aivan oikein ryhmäpuheenvuorossa edustaja Kankaanniemi sanoi, että elinkeinoelämältä odotamme nyt investointeja ja työllistämistä. Nyt on yritysten vuoro. Hallitus on oman osuutensa tehnyt, (Pia Viitasen välihuuto) ja nyt on kaikki mahdollisuudet saada Suomen suunta käännettyä. Kilpailukykysopimus mahdollistaa sen, että tämä orastava kasvu vahvistuu. Talous on pitkälti psykologiaa, ilmapiiri on paranemassa, pohjakosketus on otettu. Enkä malta olla sanomatta, että kun sosialidemokraatit ovat monessa yhteydessä vaatineet autoveron perumista, niin verostakin on ollut hyötyä: Autokauppa on piristynyt, ja meidän autokantamme uusiutuu. Mehän olemme olleet Euroopan Kuuba, mitä autoihin tulee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-06-22T16:40:31,2016-06-22T16:41:44,Tarkistettu,1.1 2016_74_110,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Iso kuva on se, että maailmantalous on ajautumassa hitaan kasvun aikaan, ajureina ikääntyminen ja heikko tuottavuus. Kysymys on se, miten tähän sopeudutaan. Nyt tarvittaisiin työllisyyden parantamiseen tähtäävää politiikkaa, tarvittaisiin työvoiman tarjonnan lisäämistä, pitkäaikaistyöttömyyden torjumista. Ja tähän työllisyyden parantamiseen kyllä sopii varsin huonosti nämä päivähoidon leikkaukset, jotka kaikkien asiantuntijoiden mukaan heikentävät pienten lasten vanhempien työllistymistä, erityisesti naisten työllistymistä. Nyt tarvittaisiin myös tuottavuuden parantamiseen tähtäävää politiikkaa, innovaatiopolitiikkaa, tutkimus- ja tuotekehityspolitiikkaa, ja siihen, hyvä hallitus, teidän koulutusleikkauksenne sopivat mahdollisimman huonosti. Jään kyllä kysymään, mistä tässä julkisen talouden kehyksissä ne talouskasvun eväät oikein löytyvät. Kyllä ne näyttävät siellä olevan, levällään kuin sen kuuluisan Jokisen eväät, ja kysymyksiä leijuu kyllä paljon ilmassa: mistä se uusi kasvu syntyy?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-06-22T16:41:44,2016-06-22T16:42:43,Tarkistettu,1.1 2016_74_111,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heikkinen nosti tässä esille hallituksen linjauksen tästä kertakorvauksesta naisten työnantajille. Mielestäni se on ihan hyvä linjaus, se on hyvä ratkaisu. En itse usko, että se tulee olemaan historiallinen, vaan mikäli halutaan saada isoja parannuksia aikaiseksi naisten työmarkkina-asemaan, niin silloin pitäisi puuttua siihen todelliseen ongelmaan, joka on meidän perhevapaajärjestelmä. Luomalla perhevapaajärjestelmä, joka mahdollistaisi tasaisempaa hoivavapaiden jakoa, saataisiin myöskin aikaiseksi tasaisempaa kustannusten jakoa työnantajien kesken. Ja edelleen, en itse ole saanut vastausta siihen kysymykseen, miksi hallitus tekee päivähoitoratkaisuja, jotka ovat suoraan ristiriidassa tämän hallituksen ykköstavoitteen kanssa työllisyyden edistämisestä. Miksi näin tehdään, kun nämä toimenpiteet kaikkien asiantuntijoiden mukaan ovat haitallisia naisten työllistymiselle ja työmarkkina-asemalle? Mielestäni on hienoa, jos hallitus peruu päivähoitomaksujen korotukset. Olisin toivonut samanlaista harkintaa käytettäväksi myöskin silloin, kun käsiteltiin tätä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajausta, (Puhemies koputtaa) joka erittäin suoraan pakottaa tietyt äidit kotiin hoitamaan lapsia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-22T16:42:45,2016-06-22T16:43:56,Tarkistettu,1.1 2016_74_112,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Harakan äsken esittämä arvio pohjoismaisen pankkiveron tuotosta perustuu hyvin kaavamaiseen vertailuun Suomen ja Ruotsin kansantalouksien ja pankkisektorien kokojen suhteen. Tällaisen vertailun voi tietenkin tehdä, mutta tuskin kannattaa kovin varmalla äänellä julistaa sellaiseen perustuvia veron tuotto-odotuksia, eli vaihtoehtobudjetissa taisi olla 230 miljoonaa. En usko, että tällaista rahaa on tulossa. Sitä paitsi tämä pankkivero on vasta valmistelussa Ruotsissa emmekä edes tiedä varmasti senkään tuotto-odotuksia, joten miten demarit voivat tietää, mitä sieltä sitten onkaan tulossa? Tämä verotuotto, kuten Sitran sisäiset siirrot ja harmaan talouden suuret panos- ja tuotto-odotukset, vie valitettavasti pohjaa pois SDP:n vaihtoehtobudjetilta luoden siihen pitkälle yli puolen miljardin aukon. Toivoisinkin, että edustaja Harakka voisi korjata ensin tämän aukon ennen kuin voimme puhua aidosti uskottavasta vaihtoehtobudjetista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-06-22T16:43:56,2016-06-22T16:44:59,Tarkistettu,1.1 2016_74_113,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Wallinheimo on oikeassa, että laskelma on kaavamainen ja perustuu luonnollisestikin vain siihen tuottoarvioon, jonka Ruotsin hallitus on esittänyt omasta pankkiverostaan, joka on nyt siis lainsäädäntövaiheessa ja on jo lausuntokierroksilla. Se tulee toteutumaan, se toteutuu parhaimmillaan jo ensi vuonna. Jos he ovat arvioineet puoli miljardia euroa, niin kyllä on aika kohtuullista arvioida, että meidän tuottotavoitteemme voisi olla 230 miljoonaa euroa. Ja se on aivan aitoa lisätuloa Suomen valtiolle. Se on aitoa veropolitiikkaa. Se on aitoja toimia sen eteen, että valtiontalous vahvistuu myös verotulojen kautta. Tämä on se keino, jonka osalta talousneuvosto tätä hallitusta moitti: verotuloja ei haluta ottaa eikä sitä kautta vahvistaa oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti Suomen valtiontaloutta. Te käytätte ainoastaan leikkauksia, jotka (Puhemies koputtaa) kohdistuvat heikompiosaisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-06-22T16:45:00,2016-06-22T16:46:00,Tarkistettu,1.1 2016_74_114,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuorot edustajille Aalto, Kankaanniemi ja Kalli. Ja mikäli edustaja Kallin, valiokunnan puheenjohtajan, jälkeen on vielä jotain erityistä kommentoitavaa, niin katsotaan sitä sitten.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_115,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa on paljon vaadittu rakenneuudistuksia. Niitä myös minä kannatan, niitä myös vihreät kannattavat, ja varmaan koko sali kannattaa niitä. Täällä salissa on paljon vaadittu leikkauksia. Niitäkin varmaan kohdennetusti joudutaan tekemään menosopeutuksen osana, mutta ihmettelen hieman sitä, minkä takia rakenneuudistuksia ei voida ulottaa muun muassa meidän verotukijärjestelmäämme ja meidän yritystukijärjestelmäämme ja ympäristölle haitallisiin tukiin. Sieltä olisi myös mahdollista rakenneuudistusten kautta irrottaa euroja, joita voidaan kohdentaa moniin muihin paikkoihin. Miksi eivät kelpaa leikkaukset muun muassa yritystukijärjestelmään, verotukijärjestelmään ja ympäristölle haitallisiin tukiin, joista saadaan myös niitä edustaja Zyskowiczin kaipaamia miinusmerkkejä? Miksi ne eivät kelpaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-06-22T16:46:16,2016-06-22T16:47:08,Tarkistettu,1.1 2016_74_116,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olin suoraan yhteydessä Jyväskylän yliopistoon ja kysyin — kun täällä huudetaan, että koulutuksen ja tutkimuksen leikkaukset romuttavat opetuksen ja koulutuksen ja tuhoavat koko yliopiston — pitääkö se paikkansa. Sain vastauksen: ei ole tällaista tapahtumassa, jos uusia leikkauksia ei tehdä. Ja niitähän ei tehdä. Jyväskylän yliopistossa on saatu tilojen käytön tehostamisella peräti 3 miljoonan säästöt. Yksiköiden yhdistämisellä, hallinnon tehostamisella ja tilapäistyövoiman uudella käytöllä on saatu merkittävät säästöt. Jos uusia tehdään, niin silloin me olemme vaikeuksissa, mutta nyt emme ole. (Pia Viitasen välihuuto) Helsingin yliopisto lähti heti ensimmäiseksi romuttamaan opetusta yt-neuvotteluilla. Siellä, niin isossa yliopistossa, olisi varmasti ollut mahdollisuudet myös rakenneuudistuksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-06-22T16:47:11,2016-06-22T16:48:10,Tarkistettu,1.1 2016_74_117,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Ja nyt valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kalli, tarvittaessa kaksikin minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_118,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK ,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Kiitos, herra puhemies! Kysymykseen, mistä eväät kasvuun. (Eduskunnasta: Jokisen!) Monissa kysymyksissä on moitittu hallitusta siitä, että ei ole tehty mitään. No, meillä on esimerkiksi biotalouteen liittyviä useampia hankkeita — Kuopiossa, Kemissä, Kemijärvellä — ja jotta nämä hankkeet lähtisivät liikkeelle, toteutuisivat, niin se edellyttää tietenkin, että infra on kunnossa. Sen tähden hallitus on panostanut määrätietoisesti korjausvelan hoitoon ja tulee myöskin käynnistämään uusia hankkeita. Tämä on selkeä linjavalinta. Tietyistä resursseista on haluttu kohdentaa tällä tavalla, jotta nämä hankkeet voisivat käynnistyä. Kun liikumme kaupungilla, niin huomaamme, että hyvin paljon on erilaisia rakennustelineitä. Joitakin pieniä merkkejä on käynnissä, ja niin kuin täällä jo edustaja Turunen totesi, telakkateollisuudessa on positiivista virettä. Tänään viimeksi Rauman telakka sai uuden tilauksen. Eli jonkin verran pieniä merkkejä on olemassa, ja totta kai nämä merkit perustuvat johonkin. Markkinat luottavat tähän suunnitelmaan, ja meidän pitää vain löytää lisätyöntöä, lisävauhtia, ja sen tähden on tärkeätä, että uskotaan kasvuun. Se on ainut. Pelkällä sopeuttamisella, niin kuin täällä on todettu, ei työttömyyttä hoideta. Tarvitaan kasvua, tarvitaan vientiä, ja sen tähden kaikki ponnistelut, jotka edesauttavat vientiä, ovat ensiarvoisen tärkeitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-06-22T16:48:15,2016-06-22T16:50:00,Tarkistettu,1.1 2016_74_119,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisat edustajat, olen merkinnyt seuraavat vastauspuheenvuorot vielä: edustajat Zyskowicz, Lindtman, Huhtasaari, Yanar, Heikkinen. Näillä mennään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_120,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat vihreät, kiemurtelette kuin mato koukussa, kun teiltä vaaditaan konkreettisia säästövaihtoehtoja. Edustaja Yanar lupasi jo ryhmäpuheenvuorossa, että perästä kuuluu, mutta kun ei ole kuulunut. Olette kyllä kertoneet merkittävistä veronkiristyksistä, ja on ihan ymmärrettävää, että osan tasapainotuksesta tekisitte veronkiristyksillä. Kun teillä on kuulemma vaihtoehto hallitukselle ja kun te vastustatte kaikkia hallituksen esittämiä säästöjä, niin edelleen uupuu miljardiluokan konkreettisia säästövaihtoehtoja, ja niitä aion kysyä teiltä vaikka koko loppuvaalikauden, jos tilanne sitä edellyttää. Joka tapauksessa aion jatkaa syksyllä, eli pyydän, että käytätte osan hyvin ansaitsemastanne kesätauosta siihen, että mietitte näitä konkreettisia säästöjä, joita emme ole teiltä kuulleet. Se nyt kuultiin, että Kela-korvaukset pitää poistaa, vaikka edustaja Kari vimmatusti niitä tuolla somessa puolustaakin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-06-22T16:50:13,2016-06-22T16:51:21,Tarkistettu,1.1 2016_74_121,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu oli mielestäni sillä tavalla hyvä keskustelu, että vaikka tässä nyt ei selkeää käännettä hallituksen politiikassa tapahtunutkaan, niin minä luulen, että tässä kyllä tuli paljon odotuksia tulevaisuuteen. Jos kesällä jotain pitäisi pohtia niin hallituksessa kuin oppositiossa, niin varmaan tärkeintä olisi pohtia nimenomaan niitä uusia kasvun eväitä. Nythän hallituksesta, toisin kuin vuosi sitten, on moneen kertaan sanottu, että eivät nämä leikkaukset Suomen taloutta pelasta. Tässä on ääni muuttunut kellossa, ja nyt on paljon toiveita siitä, että nämä muuttuvat todeksi. Eli paljon lupauksia: Täällä Heikkinen ja Juvonen lupasivat taistella sen puolesta, että nämä vanhustenhoitoon tehdyt leikkaukset perutaan, koulutusleikkaukset luvattiin laittaa jäihin jälleen kerran, Orpo lupasi pienituloisille, keskiluokalle mannaa. Jäämme odottamaan näitä. Eläkeläiset odottavat omia lupauksiaan, ja keskustan tuore ryhmäpuheenjohtaja, joka vielä ei tehnyt ensiesiintymistään, (Puhemies koputtaa) lupasi lisää alkiolaisuutta. Arvoisa puhemies! Minusta tämä oli hyvä keskustelu. Vaikka käännettä ei nyt tapahtunut, niin odotukset käänteestä nousevat entisestään, ja mielellämme palaamme syksyllä asiaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-06-22T16:51:22,2016-06-22T16:52:39,Tarkistettu,1.1 2016_74_122,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,Seuraavana edustaja Huhtasaari tässä harmonian hengessä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_123,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Uskottavuus sille, että oppositio ei olisi leikannut koulutuksesta, on nolla. Edelleen isät ja äidit, jotka ovat töissä, saavat viedä lapset päiväkotiin ja yhteiskunta hoitaa ne, mutta jos isät ja äidit ovat kotona, niin en ymmärrä opposition logiikkaa siitä, että silloinkin yhteiskunnan pitäisi lapset hoitaa. Olen iloinen tästä, että raumalainen laivanrakennusyhtiö on saanut matkustaja-autolautan tilauksen. Tämä on osoitus siitä, että kansainväliset yhtiöt luottavat ja haluavat investoida Suomeen. Tämä hallitus haluaa uudistua, ja ainoastaan uudistuva pitää itsensä relevanttina myös tulevaisuudessa. Tämä hallitus on esimerkiksi pohtimassa erilaisia veromalleja, koska kasvun eväät ovat pk-sektoreilla ja investointien ja työpaikkojen (Puhemies koputtaa) saaminen on pienestä kiinni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-06-22T16:52:41,2016-06-22T16:53:49,Tarkistettu,1.1 2016_74_124,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä ohitan edustaja Zyskowiczin saman tien ja menen keskustelemaan edustaja Häkkäsen kanssa. Olen ollut hyvin pettynyt edustaja Zyskowiczin tapaan olla kuuntelematta, mitä me sanomme. Edustaja Häkkänen muun muassa viittasi talouden arviointineuvoston raporttiin. Siinähän lukee niin, että verotus on vähemmän haitallinen talouskasvun näkökulmasta kuin leikkaukset — se on itse asiassa aika mielenkiintoinen linjaus, ja sitä perustellaan siellä, sitä kannattaa lukea, ja siihen kannattaa tutustua. Tämän pohjalta talouden arviointineuvosto toteaa, että tämä kokonaisveroasteen ikään kuin ennallaan pitäminen on vain poliittinen päätös. Niille, jotka sanoivat, että suomalaisen tutkimuksen laatu ei kärsi näistä leikkauksista, että vain kehitetään: Se ei todellakaan pidä paikkaansa. Jos katsotaan Helsingin yliopistoa tai Aalto-yliopistoa, nähdään (Puhemies koputtaa) massiiviset irtisanomiset. Se on huolestuttava asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-06-22T16:53:51,2016-06-22T16:55:00,Tarkistettu,1.1 2016_74_125,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvin paljon tutkimusnäyttöä suuntaan ja toiseen talouspolitiikan vaikutuksista, ja se iso linja, mikä valitaan sopeutuksen painopisteessä, joko verotuksen puolella tai menojen puolella, on, että pitkällä aikavälillä on merkittävästi haitallisempaa kiristää verotusta ja tavallaan tehdä se sopeutus siellä verojen puolella. (Ozan Yanarin välihuuto) — Pitkällä aikavälillä. — On tutkimuksia toiseenkin suuntaan, mutta pääpiirteittäin tutkimus osoittaa, että jos kokonaisveroastetta nostetaan koko ajan verrattuna siihen, että menoja leikattaisiin, niin tämä johtaa siihen, että talouskasvu hyytyy. Tutkimuksia löytyy moneen suuntaan, ja minä koin niin, että talouspolitiikan arviointineuvoston iso kuva oli se, että pidettiin hallituksen talouspolitiikan kokonaisuutta hyvänä, oikeaan suuntaan menevänä, joten olisi hyvä, että oppositiopuolikin katsoisi kokonaisuutena eikä vain kuin piru Raamattua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-06-22T16:55:01,2016-06-22T16:56:00,Tarkistettu,1.1 2016_74_126,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Myönnän siis vielä vastauspuheenvuorot edustajille Heikkinen, Mäkisalo-Ropponen ja Henriksson, ja sen jälkeen siirrymme puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_127,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK ,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Hoitajamitoituksen mahdollistama liukuma hoivassa, 0,5—0,4, tämä lakimuutos, ei todellakaan siis ole voimassa. Minusta on erittäin epäkorrektia, että täällä salissa käydään niin kuin väärin tiedoin puheenvuoroja ja syytetään hallitusta tämmöisestä asiasta, mikä ei siis ole voimassa. Tämä viesti edustaja Guzeninalle. Toinen asia, nuorten naisten osallistuminen työelämään. Tämä kertakorvaus, 2 500 euroa, työnantajalle mielestäni on erittäin huomattava kädenojennus naisia työllistäville työnantajille. Kaiken kaikkiaan oma viimeinen kommenttini tähän hyvään, värikkääseen debattiin on se, että kyllä vaan lähtökohta on se, että mitä enemmän me saamme työllisyyttä paranemaan, sitä kestävämmin me kaikki voimme vastuullisesti huolehtia yhteiskunnan heikompiosaisista ja pitää koko Suomen ehyenä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-06-22T16:56:10,2016-06-22T16:57:15,Tarkistettu,1.1 2016_74_128,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten valiokunnan puheenjohtaja Kalli totesi, niin tärkeä kysymys on todella, mistä eväät kasvuun. Suomen talouskasvu on perustunut tuottavuuden kasvuun, joka on puolestaan perustunut osaamiseen ja tiedon lisääntymiseen. Vaikka tutkimuksen ja koulutuksen tai jonkin muun yksittäisen toimijan, kuten Tekesin tai Suomen Akatemian, vaikuttavuutta on vaikea arvioida yksiselitteisesti, niin meillä tulevaisuusvaliokunnassa kuultavina olleet lukuisat asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että tutkimuksella ja koulutuksella edistetään innovaatioita. Lisäksi samaiset asiantuntijat korostivat, että innovaatiotoiminnalle kohdistetut tuet ovat niitä harvoja, joille on olemassa selkeitä ja kiistattomia taloustieteellisiä perusteita, eli niitä todellakin kannattaa tukea. Mutta mitä tämä hallitus tekee? Leikkaa koulutuksesta, tieteestä, tutkimuksesta ja juuri siitä innovaatiotoiminnasta eli kaikkein tärkeimmistä kasvun perusteista, mitä meillä on. Tämä on sitä todella lyhytnäköistä politiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-06-22T16:57:16,2016-06-22T16:58:26,Tarkistettu,1.1 2016_74_129,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Ja viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Henriksson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_130,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Värderade talman! Vi är alla säkert överens om det att sysselsättningsgraden behöver höjas och därför så behöver vi satsa på välmående i arbetslivet — också. Det är en sak som regeringen hittills har glömt bort, och nu skulle det vara dags att se att här finns stora inbesparingar.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-06-22T16:58:30,2016-06-22T16:59:00,Tarkistettu,1.1 2016_74_131,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvostettu puhemies! Haluan tässä varsinaisessa puheenvuorossani palata vielä hiukan tähän debattikeskusteluun muutamalta osin. Oppositio on voimakkaasti moittinut hallitusta myös siitä, että vanhempainvapaan rajoittaminen olisi pois äideiltä. Tämähän ei todellisuudessa toisi kuitenkaan työpaikkoja naisille vaan lisäisi päivähoitokustannuksia. Näin uskon ainakin itse. Ei tämä olisi taikakeino, jolla saadaan naiset kotoa töihin. Itse pidän parempana sitä, että perheessä saadaan valita se, kuka sitä lasta varsinkin varhaisessa vaiheessa hoitaa. Toisena huomiona se, että koko tämän kolmen tunnin keskustelun aikana nähtiin se sama farssi, mikä nähtiin aikaisemminkin, että oppositiolla on tämä oikeassa olemisen autuus ja oikeus ainoastaan olemassa. Kuitenkaan ei ole perustetta lähteä hallitusta neuvomaan ja moittimaan niin voimakkaasti kuin tänään kuultiin, koska omat toimenpiteenne viime hallituskautena esimerkiksi sosialidemokraattien, vihreiden ja vasemmiston osalta ovat aivan toista kuin mitä olette tänään puhuneet. Se, että luodaan mielikuva kurittavasta hallituksesta, vaikka yksissä tuumin olette sopineet vastaavanlaisista sopeuttamistoimista viime vaalikautena, on aika populismia kerrakseen. Hallitus pyrkii rakentamaan tulevaisuutta meidän lapsillemme tuleville vuosille, ja kaikkein tärkein asia on saada tämä työpaikkojen kasvu ja määrä syntymään. Arvoisa puhemies! Tänään täällä on hyvin paljon murehdittu tätä taloustilannetta, mutta pitäisi ennemminkin puuttua sen juurisyihin. Vientivetoisena pienenä taloutena huomiokohta numero yksi on tietenkin ulkomaankauppa. Tullin tilaston mukaan viime vuoden ensimmäisellä kvartaalilla vienti oli 8 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Kannattaisi todellakin miettiä, mistä tämä johtuu. Kuka haluaa ostaa suomalaisia tavaroita ja palveluita, jos ne ovat liian kalliita? Euron kurssi on meille ihan liian korkea suhteessa tuotantokustannuksiin. Hallitus tekee, minkä voi, kilpailukykysopimuksella alentaa kustannuksia, mutta se on varsin työläs ja ikävä keino, kuten olemme nähneet. Keskeisiä keskustelunaiheita varmasti on tämä eurosta ero -ratkaisu, joka tulee meillä syksyllä saliin myös tämän kansalaisaloitteen kautta. Koska me uskallamme tunnustaa sen, että euro ei tällä hetkellä toimi? Jotta euro toimisi, olemmeko valmiita myymään yhä enemmän yhtenäisyyttämme ja itsenäisyyttämme tässä maassa Brysseliin? Eurooppa kulkee yhä tiukempaan liittovaltion suuntaan, ja tämä johtuu nimenomaan tästä toimimattomasta talouspolitiikasta. Iso-Britannia näyttää esimerkkiä siitä, miten kansanvalta toimii. Ei uskoakseni mene pitkän aikaa, kun Suomessakin on kohdattava ne samat tosiasiat silmästä silmään ja annettava kansan päättää niin eurosta kuin EU-jäsenyydestäkin. Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana tästä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä. Hallinto- ja turvallisuusjaosto kiinnitti ansiokkaasti huomiota siihen, että poliisien määrärahat eivät riitä tällä koko kehyskaudella. Siellä havaittiin myös tämä, että samoin Rajavartiolaitoksessa ja hätäkeskustoiminnassa olevat määrärahat eivät tule riittämään tämän kehyskauden aikana. Me kävimme hyvää keskustelua useiden asiantuntijatahojen kanssa. Olenkin siitä hyvin kiitollinen, että valtiovarainvaliokunta muutamaa opposition edustajaa lukuun ottamatta yksimielisesti hyväksyi tämän mietintöluonnoksen. Mietintöluonnoksen johtopäätös hallinto- ja turvallisuusjaoston osalta oli se, että pelkästään selonteon linjaamien henkilötyövuositarpeiden toteutuminen edellyttää valiokunnan saamien selvityksien perusteella noin 100 miljoonan euron lisäpanostuksia voimassa olevaan kehyspäätökseen. Näitähän ei voida toteuttaa kevään 2016 kehyspäätöksen puitteissa, kun niitä ei ole. Valiokunta piti kuitenkin asiaa niin tärkeänä, että siellä nämä esiin nostetut määrärahatarpeet otetaan huomioon seuraavissa kehyspäätöksissä erityisesti poliisitoimen, Rajavartiolaitoksen ja Hätäkeskuslaitoksen osalta. Näin ollen muun muassa kristillisdemokraateille täytyy sanoa, että olemme ottaneet huomioon tämän poliisien määrän vähentämisen ja pidämme tärkeänä sitä, että Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta, jossa mainitaan vähintään tämä 7 000 poliisin raja, tullaan toimeenpanemaan tämän vaalikauden aikana. Se raha tulee löytymään varmasti seuraavan kehyksen yhteydessä, joten siitä ei tarvitse olla huolissaan. Mutta, arvoisa puhemies, tähän lopuksi vielä sen verran sanon, että meidän tulisi yhteistuumin, oppositio ja hallitus yhdessä, keskustella siitä, millä keinoin me saamme Suomen taloutta kasvamaan. Nämä olisivat rakentavampia keskustelunaiheita kuin se, että me käytämme kolme tuntia toistemme haukkumiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-06-22T16:59:45,2016-06-22T17:04:55,Tarkistettu,1.1 2016_74_132,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kun tätä julkisen talouden suunnittelukeskustelua on kuunnellut, niin on jotenkin hämmentävää huomata se, että onko tosiaan niin, että julkisen talouden tasapainotuksen toimenpiteiden tarpeellisuudesta on tässä salissa vielä monta hyvin erilaista näkökulmaa, vaikka tilanne on se, että julkinen talous, siis valtio ja kunnat, velkaantuu meidän suomalaisten piikkiin tämänkin kesäpäivän aikana lähes 15 miljoonan euron verran ja samalla maksamme yhteisiä korkomenoja yli 4 miljoonaa joka päivä huolimatta siitä, että korkotaso on poikkeuksellisen matala. Mutta julkisen talouden velka kasvaa siis päivittäin lähes 15 miljoonaa, ja korkomenot ovat yli 4 miljoonaa. On todellakin niin, että velkaantumisen taittaminen voi toteutua vain pitämällä kiinni menokehyksestä ja 4 miljardin euron sopeutustavoitteesta. Toki tietenkin on myöskin niin, että on kyettävä kääntämään politiikan katse syihin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, jottemme hoida pelkästään seurauksia. Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva julkisen talouden suunnitelma on tarpeellinen. Se tukee parempaa ja pitkäjänteisempää, kokonaisvaltaisempaa ja kokonaistaloudellisempaa talouden suunnittelua ja toteutusta. Pitkästä aikaa meillä on maamme talousnäkymissä tilanne, että valtiovarainministeriö ennustaa yli prosentin talouskasvua tuleville vuosille. Tänään valtiovarainministeriön julkaiseman ennusteen mukaan Suomen talous kasvaisi tänä vuonna 1,4 prosenttiyksikköä ja erityisesti kotimainen kysyntä on toiminut kasvun moottorina. Kasvuprosentit eivät ole suuria, mutta suunta on oikea. Tulevaisuudenuskoa ja luottamusta tarvitaan, ne ovat toivottavasti palautumassa, talous — niin kuin moni muukin — kun on psykologiaa. Arvoisa puhemies! Keskityn tässä puheessa pariin valtiontalouden kestävyyden kannalta pienempään asiaan. Toki on niin, että selvää on, että talouden tasapainotukseen tarvitaan toimia joka taholla, niin tiukkaa menokuria ja sopeutuksia kuin rakenteellisia uudistuksia. Toivottavasti sote-uudistuksen jälkeen aika on pitkällä aikavälillä pohtia myös keskushallinnon ja ministeriörakenteen rakenteellisia uudistuksia. Mutta erityisesti tarvitsemme työllisyyttä lisääviä toimia. Mutta ne kaksi pienempää asiaa ovat byrokratian purku ja pois hallintokeskeisyydestä sekä kokonaistaloudelliset, tuottavuutta aidosti edistävät ict-ratkaisut. Byrokratia, hallintokeskeisyys sekä ict-ratkaisut ovat molemmat sellaisia, että niissä epäonnistuminen on kuormittanut julkista talouttamme lukemattomien miljoonien, ellei jopa satojen miljoonien, verran. Voimme hukata niihin tämänkin hallituksen aikana useita kymmeniä miljoonia, jollemme toimi viisaasti ja kestävästi. Hallintokeskeisen, raskaan byrokratian toimintatavat on pystyttävä kääntämään kansalais- ja yrittäjäkeskeiseen, byrokratiaa purkavaan toimintatapaan. Moni yrittäjä on ottanut yhteyttä ja tuonut esiin mitä oudoimpia lipun ja lapun täyttämisiä. Vaikkakin hallitus on pystynyt edistämään yrittäjien toimintaedellytyksiä, turhan byrokratian purkamisessa on vielä paljon työtä. Toinen on nämä ict-ratkaisut. Julkinen sektori on asettanut suuria odotuksia niin tuottavuuden kuin palveluiden osalle, jotka eivät ole aikaan eikä paikkaan sidottuja. Täytyy kuitenkin toivoa, että valtiovarainministeriö ottaa valtion ict-ratkaisujen ja digitalisaatiohankkeiden kokonaisvastuun, omistajuuden ja johtamisen, tiukempaan otteeseen. Hallintokeskeisyyden ja yhteisten resurssien tuhlaamisen sijaan asiakas- ja käyttäjälähtöisyys on nostettava keskiöön. Julkisen talouden suunnitelma on tarpeellinen linjapaperi. Valtiovarainvaliokunta on tehnyt hyvää työtä puheenjohtaja Kallin johdolla — kiitos siitä. Uskon, että julkisen talouden suunnitelma luo ja ohjaa talouttamme kohti kokonaisvaltaisempaa ja kokonaistaloudellisempaa linjaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-06-22T17:04:58,2016-06-22T17:10:04,Tarkistettu,1.1 2016_74_133,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen finanssipolitiikka uhkaa kasvua. Hallituksen valitsema erittäin kireän finanssipolitiikan linja hidastaa talouden toimeliaisuutta kriittisellä hetkellä. Kolmen miinusmerkkisen vuoden jälkeen talous on juuri kääntynyt heikosti positiiviseksi. Liian kireä ja väärin kohdennettu finanssipolitiikka uhkaa tarkoittaa takatalvea orastavalle talouskasvulle. Valiokunta toteaa mietinnössään, että talouden pienen kasvun lähteinä ovat olleet erityisesti kotimarkkinakysyntä ja rakennussektori. Myös Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö ovat arvioineet, että talouskasvu pysyttelee noin 1 prosentissa seuraavat kolme vuotta ja kasvua tukee kotimainen kysyntä viennin pysyessä vaimeana. Mittavina jatkuvat sopeutukset vähentävät kotimaista kulutuskysyntää, mikä heikentää kotimaisesta kysynnästä riippuvaisten yritysten kykyä työllistää ja investoida. Kotitalouksien ja yritysten valtiolle maksamat verotulot vähentyvät samaan aikaan kuin työttömyyden kasvusta johtuvat menot lisääntyvät. Arvoisa herra puhemies! Talouden kääntäminen kasvuun on valtava haaste, ja hallituksen talouslinja vaikeuttaa tilannetta entisestään. Leikkauslinjalla on vaikea synnyttää sellaista luottamusta ja tulevaisuudenuskoa, jota nyt tarvittaisiin muun muassa investointien vauhdittamiseksi. Kun vienti ei vedä eikä yksityinen sektori kanna, on tärkeää pitää talouden ainoa moottori käynnissä niin, että se kantaa aikaan, jolloin vienti on elpynyt, rakenneuudistukset ovat purreet ja yksityinen sektori on päässyt pahimmasta vaiheesta yli. Kysymys on sillan rakentamisesta ja talouspolitiikan toimien oikea-aikaisesta mitoittamisesta niin, että emme joudu talouden negatiiviseen kehään. Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa on syytä ymmärtää, että valtiontalous toimii eri tavoin kuin yksityistalous ja yritystalous. Aina, kun valtio vähentää menojaan, se vähentää myös tulojaan. Tätä hallitus ei tunnu ymmärtävän, ja siksi verotulot vähentyvät, työttömyys kasvaa ja työttömyydestä aiheutuvat kustannukset nousevat. Ennen vaaleja keskusteltiin siitä, kuka leikkaa eniten, ja nyt kilpaillaan siitä, kuka ottaa vähiten velkaa. Tämän populistisen retoriikan sijaan olennaista on katsoa, mihin sitä rahaa käytetään, miten käytetty raha tuottaa takaisin, minkälaisia vaikutuksia eri päätöksillä on talouden eri sektoreihin ja miten eri toimenpiteet tukevat yhteistä tavoitettamme eli kestävän talouden rakentamista. Arvoisa herra puhemies! Vihreät yhtyvät julkisen talouden suunnitelmassa esitettyyn arvioon, että finanssi- ja muussa talouspolitiikassa täytyy löytää tasapaino seuraavien tavoitteiden välillä: kotimaisen kysynnän tukeminen yli taantuman, velkaantumisen taittaminen keskipitkällä aikavälillä sekä talouden kasvun ja julkisen talouden kestävyyden varmistaminen pitkällä aikajänteellä. Vaikka talouden rakenteellisia ongelmia ei pystytä korjaamaan pelkästään kotimaista kysyntää tukemalla, suhdanneongelmien sivuuttaminen luo rakenteellisia ongelmia. Myös vihreiden mielestä tarvitaan julkisten menojen leikkauksia ja niiden kasvun hillintää. Mielestämme hallituksen 4 miljardin menosäästötavoite esitetyllä aikajänteellä on kuitenkin liian suuri. Lisäksi se on kohdennettu väärin. Arvoisa herra puhemies! Pahimmassa tapauksessa väärin kohdennettu ja liian kireä finanssipolitiikka estää uuden kasvun ja rakenteellisen menosopeutuksen mahdollisuuden pidemmällä aikajänteellä. Talouden tasapainottamisen tavoitetta keskipitkällä ja pitkällä aikajänteellä uhkaa ennen kaikkea alati kasvava työttömyys. Työttömyyden lisääntyminen ja pitkittyminen on omiaan vähentämään talouden kasvupotentiaalia keskipitkällä ja pitkällä aikajänteellä. Siksi suhdanteisiin perustuvan finanssipolitiikan ja rakenneuudistusten tulee tukea toisiaan. Korkea työttömyys yhdistettynä hallituksen kiristyvään finanssipolitiikkaan heikentää kotimarkkinoiden kysyntää ja näin myös yksityisen sektorin kykyä työllistää ja investoida. Olemme helposti negatiivisen kierteen kehässä tämänhetkisestä pienestä talouskasvusta huolimatta, mikä johtaa budjetti budjetilta tapahtuvaan talouden supistukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-06-22T17:10:06,2016-06-22T17:14:57,Tarkistettu,1.1 2016_74_134,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Värderade herr talman, arvoisa puhemies! När vi nu diskuterar statsrådets redogörelse för de offentliga finanserna för åren 2017—2020 är det bra att ägna en tanke åt den fart med vilken världen framöver kommer att ändras. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2016-06-22T17:15:03,2016-06-22T17:18:00,Tarkistettu,1.1 2016_74_135,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! ""Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta"" on novellin mestari Raymond Carverin kokoelman nimi. Suosittelen kesälukemiseksi. Siis kun puhumme Suomen kilpailukyvystä, niin mistä puhumme? Kansat eivät kilpaile markkinoilla, yritykset kilpailevat. Kansakunnat eivät vie tavaraa, osta ja myy vaan yritykset. Jos yritykset eivät ole kilpailukykyisiä, vastuu kuuluu yrityksille. Se on markkinataloutta. Voitto on palkinto riskistä. Jos ei ota riskiä, ei ole ansainnut voittoa. Toisin on Suomessa. Yritykset eivät uskalla ottaa riskiä, ne eivät investoi. Silti valtio takaa voitot. Tämä ei ole yksin nykyhallituksen linja, vaan useiden viimeisten vuosien aikana valtio on auttanut yrityksiä useilla miljardeilla euroilla. Tulokset ovat heikkoja sekä työllisyyden, investointien mutta ennen kaikkea tuotannon lisäarvon kannalta. Suomi ei ole halpatyön eikä halpatavaran maa. Tämä tosiasia on päässyt unohtumaan, kun nyt on vuoden ajan keskitytty vain hintakilpailukykyyn. Pahimmillaan hallitus on vannonut, että ongelmat ratkeavat yksin työvoiman hintaa laskemalla. Näin ei ole. Suomalaisten yritysten viennin tuotannon ja palveluiden alhainen lisäarvo on se suuri ongelma. Viennin rakenne on yksipuolinen sekä tuotetarjonnalla että yritysten koolla mitattuna. Suomen vientituloista syntyy puolet noin 25 suuryrityksen voimin — ja ne vähentävät työvoimaa eivätkä lisää ja suunnittelevat vähentävänsä enemmän. Sen sijaan pk-yritysten osuus Suomen viennistä on vain neljännes. Ruotsissa sama luku on 35 prosenttia, Tanskassa 45 prosenttia. Tämän luvun ei pidä antaa masentaa vaan innostaa huomaamaan valtavat mahdollisuudet. Suomalaiset suuryritykset tuottavat lähinnä investointihyödykkeitä, ei kuluttajahyödykkeitä. Kun investoinnit koko Euroopassa ovat olleet lamassa 8 vuotta, Suomen vienti on kärsinyt enemmän kuin minkään toisen euromaan. Viennin kirjoa on laajennettava ja suomalaisten yritysten on päästävä kaikkein tuottavimpaan osaan globaaleissa arvoketjuissa. Tähän haasteeseen julkisen talouden suunnitelma ei ikävä kyllä vastaa. Aina kun olen ottanut puheeksi viennin laadun enkä määrää, brändikilpailukyvyn enkä hintakilpailukykyä, saan vastaani huutoa siitä, että osoitan liian hellää mieltä. Tarvitaan kuria ja leikkauksia, työmarkkinoiden rajuja rakennemuutoksia. Tätä ajattelutapaa kutsun nimellä machonomics — ’machonomia’. Mutta pannaan tämä ennakkoluulo nyt syrjään edes pieneksi hetkeksi, varsinkin nyt kun työvoiman hinta-alesopimus on saatu aikaan. Sovitaan, että se on nyt takana, mutta sovitaan, että se ei riitä. Katsotaan eteenpäin, vastataan niihin suuriin haasteisiin, joilla viennillä saadaan lisää tuloa digitaalisessa maailmantaloudessa. Suomi on Global Competitiveness Councilin listauksen mukaan maailman 8. kilpailukykyisin maa. Numero 8 — kuulostaa hyvältä. Mutta kaupallistamiskyvyssä olemme sijalla 39, itäisen Keski-Euroopan tasoa ellei alle. ""Tämä bulkkitavara-ajattelu on ristiriidassa innovaatiopanostusten kanssa ja ehkä yksi keskeinen syy siihen, ettei Suomi pysty hyödyntämään innovaatioita"", näin kiteytti ongelman valtiovarainvaliokunnan kuulema asiantuntija Anne Korkiakoski, hallitusammattilainen ja markkinoiden kova ammattilainen. Markkinointipanostusten ja kansantuotteen yhteys on ilmeinen. Korkiakosken mukaan Ruotsi hyötyi paitsi omasta valuutastaan myöskin siitä, että markkinointipanostukset eivät vuoden 2008 osalta laskeneet bkt-osuudeltaan kovin paljon. Lisäksi Ruotsi tuottaa runsaasti kuluttajahyödykkeitä. Kuinka on Suomessa? Markkinointipanostukset ovat noin puolet siitä, mitä kilpailijamaissa, noin 3—4 prosenttia bkt:stä, ja vain kolmasosa siitä, mitä Yhdysvalloissa. Globaali digitaalinen maailmantalous on muuttanut viennin ja menestyksen pelisääntöjä. Markkinointi ei ole enää vain ulkoinen osa tuotantoa vaan siihen sisältyvä tärkeä komponentti. Kuvaavaa on se, että Suomen menestyneimmän yrityksen Supercellin liikevaihdosta neljäsosa kului yksin markkinointikuluihin. Markkinointi on siis tuotannon lisäarvoa lisäävä tekijä, ja siksi Anne Korkiakoski esitti meille listan siitä, mihin tulisi nyt aivan lähitulevaisuudessa panostaa, jos haluamme vastata itse ongelmaan eli siihen, kuinka suomalaisen viennin lisäarvo kasvaisi. Arvoisa puhemies! Näin lopuksi tämä konkreettinen lista: koulutus, kaupallistamisen kehittäminen julkisen rahoituksen osana sekä IP-omaisuuden kehittäminen (Puhemies koputtaa) pk-yritysten vientiponnisteluissa. Tartutaan oikeisiin ongelmiin nyt, kun nämä väärät ongelmat on näennäisesti ratkaistu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-06-22T17:19:12,2016-06-22T17:24:44,Tarkistettu,1.1 2016_74_136,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluan kannattaa edustaja Östmanin vastalause-esitystä. Hallituksen selonteossa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020 on useita kipeitä säästökohteita. Niitä tulee kohdentaa uudelleen. Leikkaukset lapsilisään, kotihoidon tukeen, yksityisen hoidon tukeen, työmarkkinatukeen, rintamalisään, sotilasavustukseen, eläkettä saavan hoitotukeen ja eläkkeensaajan asumistukeen — esimerkkeinä — näyttävät euromääräisesti pieniltä, mutta ne ovat merkittäviä, erittäin tuntuvia niille ihmisille, jotka kaikkein eniten tarvitsevat yhteiskunnan apua. Jokainen vanhus on korvaamattoman arvokas ihminen, tämän yhteiskunnan rakentaja, joka ansaitsee ihmisarvoisen, arvokkaan vanhuuden. Vanhustenhoito on siirretty yhä enemmän kevyemmin hoitotoimin kodeissa tapahtuvaksi, mikä on myönteistä, mikäli vanhuksen toimintakyvyn ylläpidosta sekä arjesta selviytymisestä pidetään aidosti riittävästi huolta. Tässä uudessa tilanteessa hoitajamitoitusta pitää pikemminkin nostaa entisestä tasosta, sillä laitoksissa asuvat vain ne, joiden toimintakyky on merkittävästi alentunut ja hoidon tarve on suuri. Kevyesti hoidettavia ei laitoksissa juurikaan enää ole hoitajamitoitusta tasaamassa. Valvira on hiljattain raportoinut vanhusten yleisestä kaltoinkohtelusta hoitolaitoksissa. Myös aluehallintovirastoihin tehdyissä kanteluissa vanhustenhoidon laiminlyönnit ovat yliedustettuina. Tämä osaltaan liittyy myös hoitajamitoitukseen. Esimerkiksi 18 asukkaan vanhustenhoitoyksikössä on aamuvuorossa kaksi hoitajaa mutta ilta- ja yövuorossa vain yksi hoitaja, joka vastaa kaikesta. Hoitajien vähäinen määrä paitsi lisää vanhusten epäinhimillistä kohtelua myös heikentää hoitajien työssäjaksamista ja hoitotyön houkuttelevuutta. Moni siirtyy muihin tehtäviin todettuaan, ettei voi toimia inhimillisesti, aika ei riitä, puhumattakaan, että voisi toteuttaa hoitajan kutsumustaan nykyisessä työssään. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus on toteutettava alkuperäisten tavoitteiden pohjalta ennen kaikkea keskittyen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatioon hoitoketjujen sujuvoittamiseksi, peruspalvelujen, ennaltaehkäisyn ja asiakasnäkökulman vahvistamiseksi, asiakkaan oman osallistumisen ja motivaation lisäämiseksi ja päällekkäisten hallintojen karsimiseksi. Uudistukseen matkan varrella liitetyistä oheistavoitteista tulee luopua ja niiden sijasta keskittyä ydintavoitteisiin, jotta uudistuksen läpivienti aikataulussa voidaan varmistaa. Pidän tärkeänä ja erittäin tarpeellisena asiantuntijavalmistelun vahvistamista sote-uudistuksen eteenpäinviemisessä. Kokemus ja asiantuntemus tulee hyödyntää. Arvoisa puhemies! Leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta syövät kasvun eväitä. Leikkaukset opintotuesta vaikeuttavat nuorten kouluttautumismahdollisuuksia. Hallituksen esittämä 122 miljoonan euron tasaleikkaus opintotukiin heikentää mahdollisuuksien tasa-arvoa ja lisää periytyvää huono-osaisuutta, kun mahdollisuutta opiskella opintotuen varassa heikennetään. Opintolainapainotteisuuden lisääminen heti opintojen alkuvaiheessa jättää vaikeaan asemaan esimerkiksi ne nuoret, joilla luottotiedot eivät ole kunnossa mutta pyrkimys saada elämä raiteilleen on vahva. Opintotukijärjestelmää pitäisi kehittää enemmän kannustavan opintotuen suuntaan kristillisdemokraattien esityksen mukaisesti. Siinä voidaan palkita ahkeraa opiskelijaa, huomioidaan perheelliset opiskelijat, lyhennetään opintoaikoja ja annetaan opiskelijoille myös kannustimia työntekoon ja yrittämiseen. Suuresta 1990-luvun alun lamasta noustiin tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatioiden avulla. Nyt hallituksen leikkaukset tutkimustoimintaan, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan määrärahoihin ovat yksinkertaisesti liian suuret. Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä hallituksen tavoitteiden ja todellisuuden välinen kuilu on liian suuri, ja se tulee näkymään maamme talouden kehityksessä, ellei hallitus muuta linjaansa. Kurssia on tarkastettava, ja kurssia on korjattava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-06-22T17:24:50,2016-06-22T17:30:05,Tarkistettu,1.1 2016_74_137,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen viennin kannalta on tärkeää, että pitkään valmisteltu kilpailukykysopimus lopulta saatiin aikaan. Se kaventaa osaltaan Suomen viennin kilpailukykyeroa suhteessa kilpailijamaihin. Suhteellista kilpailukykyämme parantaa myös muissa maissa tapahtuva yksikkötyökustannusten nousu. Työntekijäjärjestöt ovat ymmärrettävästi tyytyväisiä saavuttamastaan torjuntavoitosta, kun nyt työehtojen yleissitovuus säilyy ennallaan. Ongelmaksi jäi, että paikallisessa sopimisessa ei edistytty. Monilla toimialoilla ja yrityksillä menee Suomessa erittäin hyvin tällä hetkellä mutta yhtä lailla monilla toimialoilla ja yrityksillä menee erittäin huonosti, ja nämä yritykset tarvitsisivat paikallisen sopimisen mahdollistamaa tilannekohtaisuuden huomioon ottamista. Selvää on, että kilpailukyvyn saavuttaminen ja ylläpitäminen edellyttävät tästä eteenpäinkin yrityksissä jatkuvaa saneerausta ja prosessien tehostamista. Kustannuksia on voitava alentaa, ja tuottavuutta on nostettava. On saatava aikaan uutta toimintaa ja taloudellista kasvua, vain näin voi syntyä uusia työpaikkoja. Jos tässä ei onnistuta, myös julkisen talouden hoitaminen kärsii. Viime aikoina on puhuttu paljon kotimaisen kulutuskysynnän merkityksestä taloudellisen kasvun moottorina. Kotimaista kysyntää ei sovi väheksyä, mutta tosiasia on, että se kohdistuu varsin merkittävästi myös tuontitavaroihin ja -palveluihin. Nykyisellään se perustuu paljolti myös valtion velanottoon. Olennaista on saada hyvään käyntiin vienti, jolla lopulta maksetaan myös tuonti. Arvoisa puhemies! On hyvin mahdollista, että edessä on pitkä ajanjakso, jonka kuluessa työllisyys kehittyy varsin heikosti. Tämä johtuu siitä, että digitalisaatio syö nyt henkisen alan työpaikkoja samaan tapaan kuin teknologinen kehitys aikanaan vähensi työpaikkoja esimerkiksi teollisuudessa ja maataloudessa. Kehitystrendi voi olla niin voimakas, että työllisyyskehityksen olennaiseen paranemiseen löytyy keinoja vasta ennalta arvaamattoman pitkän ajan päästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-06-22T17:30:16,2016-06-22T17:33:15,Tarkistettu,1.1 2016_74_138,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen vienti on noin kahdeksan vuotta ollut miinusvetoinen. Saksan-johtoinen euron kurssi syö suomalaista kilpailukykyä. Haluan muistuttaa, että me emme edes tarvitsisi kikyä, jos emme olisi eurossa, eli ulkoisen devalvaation sijasta joudumme nyt tekemään sisäistä devalvaatiota. Kiky tosiaan on onnistunut, ja sitäkin oppositio on vastustanut. Suomen talous on haastavassa tilanteessa, eli tulot eivät riitä menoihin, ja velkaannumme koko ajan lisää. Budjettitalouden linjauksia 2017—2020: julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy noin 370 miljoonan euron edestä pysyviä lisäsäästöjä, jotta hallitusohjelmassa asetettu 4 miljardin euron sopeutustavoite toteutuu. Suomen viennin perusta on harvojen suuryritysten varassa. Suomessa on arviolta noin 13 000 vientiyritystä. Suomessa pienten ja keskisuurten yritysten osuus viennistä on noin 15 prosenttia. Ministeriöiden ja viennin tukiorganisaatioiden yhdessä muodostaman Team Finlandin tavoitteena on nostaa osuus kaksinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Metsä- ja kemianteollisuuden lisäksi on valopilkkuja myös muussa teollisuudessa. Terveysteknologia on todella korkeatasoista. Myös palveluja voidaan viedä. Kun asiat tekee hyvin ja maine on hyvä, niin kyllä sitä pienempikin firma pääsee maailmalle. Markkinoinnin parissa menestyvät ne, jotka ovat luovia, vakuuttavia, ja ne, joilla on intohimoa ja uskallusta kilpailla. Jos saamme hiottua markkinoinnin taitomme huippuun, niin mikään ei pysäytä Suomea. Vain jatkuvasti uudistuva pitää itsensä relevanttina myös tulevaisuudessa. Pitää aina olla parempi. Epäonnistuminen ei ole häpeä. Joskus epäonnistumisen kautta maksetut oppirahat ovat tie siihen, että voit toimia parhaimmillasi. Kehittyminen ei pysähdy koskaan. Hallitus on nyt pohtimassa erilaisia veromalleja. Talouden orastava kasvu tulee saattaa rehevään kasvuun. Kasvun eväät ovat pk-sektorilla. Investointien ja työpaikkojen saaminen on pienestä kiinni. Viron veromallia tarkastellaan nyt sellaiselta osin, miten se voisi sopia Suomeen. Tässä mallissa on hyviä eväitä. Yritykset odottavat nyt hallitukselta toimeenpanoa. Toiminnassa pitää olla aina toimintaan nähden tarkoituksenmukaisia tavoitteita, ja ne pitää pystyä selkeästi mittaamaan. Ajantasainen tieto siitä, missä mennään, on kaikessa tekemisessä tärkein tuloksentekotyökalu. Jos yrityksessä jokin ei toimi, asioita pitää tehdä uudella tavalla. En kuitenkaan pidä Suomi Oy Ab ‑ajattelumallista. Maata ei voi johtaa ihan samoilla periaatteilla kuin yhtiöitä. Suomi on jokaista suomalaista varten, ja heidän palvelunsa tulee taata. Jotta voimme huolehtia suomalaisista, päätöksissä tulee ottaa huomioon sosiaalisten vaikutusten arviointi. Työllisyyden hoito on erityisen tärkeää. Brexit-äänestys on pian. Arvoisa puhemies, minua jännittää. Minä niin kovasti toivon, että brexit toteutuisi. EU:sta on lisäarvoa lähinnä vain EU:lle. Hyvän johtajuuden salaisuus on luottamus. Vuosi 2014 oli 20. kerta peräkkäin, kun tilintarkastajat eivät hyväksyneet EU:n tilinpäätöstä. Nuoremmat polvet eivät onneksi pode herran pelkoa ja osaavat kyseenalaistaa byrokratiakoneistoja. Johtajuuden päämäärä on saada muut loistamaan. EU ei tule purkamaan itseään — poliitikoilla olisi liikaa menetettävää. EU ei pysty itsekritiikkiin. EU ei analysoi sitä, miksi hyvin asiansa hoitaneet maat toimivat kuten Sveitsi, joka veti juuri jäsenhakemuksensa pois. EU ei mene itseensä, kun maa toisensa jälkeen pohtii kansanäänestyksen järjestämistä, kuten Britannian lisäksi myös Tanska. EU reagoi pelottelemalla EU:lla. Britannia onneksi ei pelkää mielipiteen kysymistä kansalta. EU on kokenut monia kriisejä eikä ole pystynyt vastaamaan niihin haasteisiin. EU on tehnyt kansallisvaltiot jäykiksi. EU on myös sellainen klubi, joka ei noudata omia sääntöjään. Mietin vain, millähän tavalla Norjaa peloteltaisiin, jos se nyt kertoisi haluavansa erota EU:sta. Siihen emme saa vastausta, koska Norja ei tule liittymään EU:hun. Mutta jos tämä brexit nyt tapahtuisi, niin se avaisi myös Suomelle tien ulos EU:sta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-06-22T17:33:22,2016-06-22T17:38:35,Tarkistettu,1.1 2016_74_139,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olisi mielenkiintoista käydä kyllä vähän aikaa EU-keskusteluakin, mutta aika ei siihen anna tällä erää mahdollisuutta. Haluan kuitenkin todeta edellisen puheenvuoron perusteella, että silloin kun Suomi liittyi tähän talousliittoon ja sitä kautta Emuun ja euroon, niin siinä vaiheessa kyllä eduskunnassa ja Suomessa olisi tätä asiaa pitänyt harkita pidemmälle, niin kuin keskusta teki silloin ja katsoi, että olisi ollut viisaampi pysytellä tuon euron ulkopuolella. EU-jäsenyydessä on taas omat tekijänsä, jotka puoltavat siinä olemista, ja liian pitkällekään meneviin johtopäätöksiin ei myöskään Britannian äänestyksestä pidä mennä. Katsotaan, mitä siellä tapahtuu, mutta tämä EU-keskustelu olkoon nyt oma lukunsa. Herra puhemies! Haluan todeta — kun täällä opposition taholta esitettiin uudelle valtiovarainministerille kritiikkiä, ikään kuin pettymyksen huokauksiakin, välittömästi hänen nimityksensä jälkeen — Eino Leinon Päivän poika -runon sanoin: ""Älä vastahan ärjäise, kun orpo pirttihis astuu!"". Uskon, arvoisa puhemies, että valtiovarainministeri Orpo tulee toteuttamaan Sipilän hallituksen talouspoliittista linjaa hyvällä tavalla, ja tähänkin mennessä tämä asia on kulkenut ihan hyvällä lailla. Kun on puhuttu köyhyydestä tai ihmisistä välittämisestä, niin kyllähän hallituksen ja tämän hallitusohjelman peruslähtökohta on juuri, että tätä talouspolitiikkaa toteutetaan siksi, että me saamme Suomen talouden kasvuun ja pystymme turvaamaan meidän hyvinvointiyhteiskuntamme perustan, siihen liittyvän sosiaaliturvan, terveydenhuollon, koulutuksen ja monet tarpeet, mitä tarvitaan turvallisuuden ja monen asian suhteen. Oikeastaan tekee mieli kysyä hiljaisesti kaikilta edustajilta meillä täällä näin, kuinka pitkälle itse kukin ajattelee, että velaksi eläminen on mahdollista. Jos sitä on kovin vaikea miettiä julkisen talouden kohdalla, niin sitten kannattaa miettiä sitä oman yksityisen talouden kohdalla: kuinka kauan voi kuluttaa enemmän kuin tienaa? Siinä tullaan hyvin helposti siihen tilanteeseen, että rahat loppuvat, ja kuten pääministerikin sanoi, ""jos ei rahhaa ole, niin ei sitä lissää mistään tule"" — velaksi elämisestäkin ollaan aika lailla yksimielisiä, että se ei voi jatkua. Tuoreimpien ennusteiden mukaan tuon velan bruttokansantuote-osuuden arvioidaan kääntyvän laskuun vasta vuoden 2020 aikoihin eli tämän vaalikauden päättymisen jälkeen, ja sekin on arvio. Vaikka meillä on nyt hyviä näkymiä talouden kasvusta — tälle vuodelle tuorein bruttokansantuote-ennuste on tuo 1,4 prosenttia ja seuraavina vuosina hieman yli prosentti, tai sillä tasolla — niin se on kuitenkin vaatimatonta sitten suhteessa edelleenkin tähän meidän velkaantumistilanteeseemme. Ja tämä on meidän suuri huolemme: jätämmekö me seuraaville sukupolville todellakin tuon velkasaldon maksettavaksi ja ikään kuin huolet pyyhkäisemme toisten hoidettaviksi? Tässä suhteessa hallituksen täytyy kyllä jatkaa tätä talouspoliittista linjaa, ja sitä tulee jatkaa juuri siitä syystä, että me pelastamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja pystymme turvaamaan nuorisolle työpaikkoja tulevaisuuttakin ajatellen. 4 miljardin säästöt ovat isoja säästöjä, mutta loppujen lopuksi, kun ne suhteutetaan sitten todellisuuteen, niin eivät ne kyllä mahdottomia ole. Jokainen voi miettiä aina, montako prosenttia pystyy tinkimään omasta taloudestaan, kun tiukka paikka tulee. Tiukan paikan tullen joutuu tinkimään paljon enemmänkin kuin muutamia yksittäisiä prosentteja. Se, että meillä on työpaikkatavoite varsin korkealla, 110 000 uutta työpaikkaa, on koko Suomen kannalta äärimmäisen iso asia. Eivätkä esimerkiksi nämä tieinvestoinnit, infrainvestoinnit, liki miljardin panostus tällä vaalikaudella hukkaan mene. Niillä luodaan pohjaa teollisille investoinneille. Parhaillaan esimerkiksi Keski-Suomessa Äänekosken alueella tehdään merkittäviä parannustöitä juuri siksi, että siellä alkava teollisuustuotanto pystyy menemään eteenpäin. Vastaavia hankkeita meillä on useita Suomessa, muun muassa myös Kuopiossa, ja useita muita biohankkeita eri puolella maata. Sen vuoksi me tarvitsemme myös panostusta aivan näihin pohja-asioihin. Ja niihin hallitus on lähtenyt tekemään omalla politiikallaan ja ratkaisuillaan myös oikeita vastauksia ja luomaan sitä kautta työtä, pohjaa ja edistystä eteenpäin. Täällä edustaja Lindtman sanoi tuossa — arvoisa puhemies, ihan tähän loppuun — että edustaja Rossi sanoi, että mikään ei muutu. No, hallitusohjelmaan nähden oikeastaan ei muutu, vaikka hallituksessa tapahtuu muutoksia, mutta se hallituksen linjahan pyrkii juuri muutokseen, ja sitä muutosta me olemme tällä Sipilän hallituksen politiikalla tekemässä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-06-22T17:38:39,2016-06-22T17:43:58,Tarkistettu,1.1 2016_74_140,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Täällä on käytetty todella hyviä puheenvuoroja, ja olemme varmasti kaikki samaa mieltä, että velaksi elämisen on loputtava ja sillä tiellä emme voi jatkaa. Itse puhun sosiaali- ja terveydenhuollon puolesta, koska olen valiokunnan jäsen ja valiokuntavastaava ja senkin takia näen tärkeäksi nostaa näitä asioita esille. Nyt on mahdollisuus puhua tästä hoitajamitoituksesta, ja oikeastaan haluan kyllä puheenvuoroni tähän vanhustenhoitoon nyt sitten enemmältikin kohdistaa. Edustaja Sari Tanus, piditte hyvän puheenvuoron ja nostitte huolen esiin raskaasti hoidettavista potilaista. Nythän on niin, että juuri raskaaseen vuodehoivaan ei ole sitä heikennystä tulossa elikkä se pysyisi siinä 0,6:ssa elikkä siinä samassa, missä se on ollut myös aikaisemmin tämän laatusuosituksen mukaan. Elikkä tarkoitus olisi, että juuri niille raskaasti hoidettaville potilaille, jotka ovat vaikkapa siellä terveyskeskusten vuodeosastoilla, olisi sitä hoivaa tarjolla. Arvoisa puhemies! Kaiken alku ja juuri tälle hoitajamitoituskeskustelulle tapahtui viime kaudella. Saimme silloin aikaan hyvän vanhuslain, mutta ei se vanhuslaki itsessään tuo lisää auttavia käsiä. Vanhuslain rinnalla kulkee ikäihmisten palvelujen laatusuositus, joka on laadittu vuonna 2008. Ja viime kaudella vanhuslain rinnalla myös tämä laatusuositus käsiteltiin uudelleen. Siellä laatusuosituksessa oli aikoinaan ministeriön asettamat hoitajamitoitukset, ja muun muassa ympärivuorokautisessa hoivassa mitoitus oli 0,6—0,8. Näitä mitoituksia sitten lähdettiin heikentämään. Terveyskeskushoivassa se oli 0,6—0,7. Se säilyi ennallaan, mutta tämä ympärivuorokautinen hoiva laskettiin 0,5:een, ja se tapahtui todellakin SDP:n aikana. Siellä olivat myös kristilliset, RKP, vihreät, vasemmistoliitto hallituksessaolonsa aikana. Ja tämä päätös tästä laatusuosituksen heikentämisestä astui voimaan 17.7.2013. Elikkä siellä mitoitukset ovat nyt näin matalat, ja se laatusuositus on se, mitä luetaan opiskelijoiden keskuudessa sairaanhoito-opistoissa, mitä luetaan työpaikoilla, mihin työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet kiinnittävät huomiota, kun me puhumme hyvästä mitoituksesta. Näin olen itsekin tehnyt luottamusmiehenä toimiessani — silloin kyllä mitoitukset olivat korkeammat. Mutta oli niin tai näin, ei meidän pitäisi sinne historiaan katsoa, vaan meidän pitäisi tehdä kaikkemme, kaikkien, että me saisimme tämän terveydenhuoltosektorin, vanhustenhoidon, potilasturvallisuuden — kaikki ne teemat, mitä liittyy ihmisen hoitamiseen — oikealle tolalle. Me olemme kuulleet Valviran selvityksiä, saamme varmasti jokainen erilaisilta hoitajaliitoilta postia, sähköpostia, jossa kerrotaan, millainen tilanne Suomessa on. Edustaja Sari Tanus, kerroitte juuri sen realismin: kyllä, yöaikaan on yksi yöhoitaja. Olen itse tehnyt 13 vuotta yötöitä, niin että tiedän sen, millaista on olla yksin yöhoitajana vuorossa, jos on paljon hoidettavia. Kyllä siinä joutuu miettimään, mitenkä ehdit työsi tehdä ja mitä kaikkea sen työvuoron aikana sitten teet. Ja varsinkin yksin myös vastuun kantaminen on raskasta. Mutta on juurikin niin, että kyllä meillä on hyvä henkilökunta. He pystyvät siihen, mutta ei voi venyä loputtomiin. Hoitajamitoituksen taustallahan oli ajatus siitä, että kun meillä on erilaisia yksiköitä, niin jos siellä hoitopaikassa on joku asiakas, potilas, vanhus — millä nimellä me heitä kutsummekaan — joka tarvitsee vähemmän hoivaa, niin se heikennys kohdistettaisiin sellaiseen henkilöön, joka pärjää vaikkapa yhden hoitajan hoidettavana. Mutta sitten kun me puhumme raskaasti hoidettavasta, eli jos siellä yksikössä on vaikka sellainen halvaantunut, ikääntynyt ihminen, joka tarvitsee kahden ihmisen hoivapanoksen, niin tietenkään siitä ei voida heikentää. Eli tällaisia ajatuksia oli, mutta kyllähän me kaikki hoitotyön konkarit — me, jotka olemme sen arjen nähneet, niin lääkärit, jotka ovat kohdanneet potilaita, kuin myös hoitajat — tiedämme, että on hyvin epärealistista hakea säästöä sieltä, missä ihmiset ovat hiljaisia, eivät vaadi mitään, tyytyvät siihen, mitä heille annetaan. Mikään ei ole niin kauhea tilanne kuin se, että vanhan ihmisen käsi tulee sairaalasängyn ylitse ja anoo ja pyytää apua, jos et ole sitä antamassa. Se on todella hirveä tilanne, ja se satuttaa myös hoitajia. Olen itse hoitajana kyllä tästä asiasta kantanut huolta ja kannan jatkossakin ja tulen tekemään kaikkeni, että saan ääneni kuuluviin. Ei tämä varmasti ole yhden naisen sota, mutta kyllä minä hoitajana puhun sydämeni kautta nyt, kun minä sanon, että vanhuksilla pitää olla hyvä hoito ja tehkäämme kaikkemme, että tämä toteutuisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-06-22T17:44:12,2016-06-22T17:49:27,Tarkistettu,1.1 2016_74_141,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuoreimmat luvut Suomen talouskehityksestä antavat vaimeaa toivoa talouden suunnan muuttumisesta. Viime vuodelle kirjattiin vaatimaton kasvuluku, ja alkuvuonna on tullut lisää merkkejä paremmasta. Käännettä ei ole tarpeen ihmetellä, eikä hallituksella ole aihetta ottaa siitä kunniaa. Suomi on kärsinyt vuosien ajan investointilamasta, ja jossain vaiheessa liike-elämän investoinnit on tehtävä. Tehtaat ja logistiikkakeskukset on ajanmukaistettava, rakennuksia korjattava ja uusia pystytettävä. Mikäli vetoapua on luvassa, kasvu jatkuu Suomen vientimaissa, Britannia pysyy EU:ssa ja Kiinan velkakupla hallinnassa, niin voivat ulkoiset olosuhteet kantaa vientivetoista Suomea vaikeiden lähivuosien ylitse. Mutta pelkkään hyvään tuuriin ei voi turvautua, tarvitaan myös omia toimia. Kilpailukykysopimus ja sen mukaiset työehtosopimukset ovat hyvä lähtökohta näille omille toimille. Sopimusta on arvosteltu, ehkä osin aiheestakin, mutta silti sen vaikutukset ovat voittopuolisesti hyviä. Sopimus parantaa Suomen hintakilpailukykyä leikkaamalla palkkakustannuksia. Sen tavoitteena on, että seuraavakin neuvottelukierros tukee Suomessa tehtävän työn kilpailukyvyn edistämistä ja työllisyyttä. Viime mainittu saavutus on tietysti lunastettava jokaisella tulevalla kierroksella erikseen. Se vaatii työmarkkinaosaamista myös hallitukselta nopeasti muuttuvassa sopimusympäristössä. Arvoisa puhemies! Valtiontalouden kehyskautta pitemmällä aikavälillä meillä on syytä huoleen. Moni vaikutusvaltainen taloustieteen edustaja on varoittanut, että finanssikriisin jälkeen alkanut hitaan talouskasvun aika voi olla pitkäaikainen ilmiö. Maailman väestönkasvu on hidastumassa, ja niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois- ja Etelä-Amerikassakin on odotettavissa työikäisen väestön kasvun pysähtyminen ja kääntyminen laskuun. Työpanoksen ohella myös työn tuottavuuden kasvu on hiipumassa. Ehkä globaali kasvu saa tulevaisuudessa vauhtia ict-teknologiasta tai biotieteistä, mutta viime vuosien kokemuksen perusteella on tunnustettava, että kyse on toiveista, ei ennusteista. Edellä sanotut ongelmat koskettavat myös ja aivan erityisesti Suomea. Väestömme ikääntyy, työvoima vähenee. ja tuottavuus polkee paikallaan. Hallituksen talouspolitiikan päälinjasta saa hakea ratkaisuja suuriin haasteisiin. Tarvitsisimme voimakkaan työllisyysstrategian, ei vain työttömien syrjäytymisen torjumiseksi vaan myös työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Tähän hallituksen leikkaukset subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen sopivat mahdollisimman huonosti, sillä ne heikentävät pienten lasten vanhempien työssäkäyntiä ja siten työvoiman tarjontaa. Olisi paikallaan, että julkiseen talouteen muodostuvaa liikkumavaraa käytettäisiin pienten ansiotulojen verotuksen keventämiseen ja työllistymisen verokiilan kaventamiseen. Jopa kohtuullinen riskinotto julkisen talouden tasapainon suhteen olisi tässä sallittua. Työn tuottavuudelle puolestaan ei voi olla otollista, että koulutukseen suunnataan kovia leikkauksia. Olemme ajautumassa ennennäkemättömään tilanteeseen, jossa työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat vähemmän koulutettuja kuin vanhemmat ikäluokat. Arvoisa puhemies! Kehyspäätökseen kirjattavat hallituksen toimet julkisen talouden kehittämisessä ovat tärkeitä Suomen selviämisessä ja suomalaisten taloudellisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistamisessa. Julkinen talous voi olla kansantaloutta jarruttava taakka tai sen kehityksen tuki. Talouden rakennemuutos on aloitettava julkisen vallan omista toimista. Hallitus on edeltäjiensä tapaan ymmärtänyt, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on varainkäytön ja työpanoksen vuoksi avainasemassa. Valitettavasti tämäkään hallitus ei ole pysynyt asetetuissa aikatauluissa. Vielä valitettavampaa on, että sen tärkeysjärjestys vaikuttaa nurinkuriselta. Hallitus on päättänyt uudesta hallinnon tasosta, maakuntajakoon perustuvista itsehallintoalueista. Niiden lukumääräkin on jo päätetty. Vieläkään ei ole selvinnyt, miten maakuntahallinnolla ratkaistaan sote-uudistuksen avainkysymykset. Vaikeat asiat vaativat huolellista valmistelua. Oppositio olisi tässäkin valmis auttamaan hallitusta neuvoillaan, aivan kuten se oli valmis antamaan tukensa kilpailukykysopimukselle. Isoissa uudistuksissa pitää olla valmiutta tiedostaa, että vaikka yksi hallituskokoonpano asian päättää, niin hyvinkin toinen joukko sen aikanaan toimeenpanee. Puhemies! Mitään politiikkaa ei tehdä kansallisesti. Varsinkaan talouspolitiikkaa ei tehdä muista erillään. Suomen oman talouden kasvun ja julkisen talouden vakauden turvaaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä Euroopan unionin jäsenmaiden ja erityisesti euroalueeseen kuuluvien maiden kesken. Suomen on oltava aktiivinen ja rakentava toimija. Sen on ylläpidettävä ja palautettava asema, jossa sitä kuultiin muissa jäsenmaissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-06-22T17:49:32,2016-06-22T17:54:38,Tarkistettu,1.1 2016_74_142,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön tämänpäiväinen ennuste kertoo, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Kasvun veturina on kotimainen kysyntä. Talouden ennustetaan kasvavan ensi vuonna prosenttiyksiköllä ja 1,3 prosentilla vuonna 2018. Vastaavanlaisia positiivisia signaaleja on viime viikkoina kuultu muitakin. Näyttää siltä, että Suomi-laivan suunta on kääntymässä. Se tarkoittaa: on siis tehty oikeansuuntaista politiikkaa. Vähän aikaa sitten aikaan saatu kilpailukykysopimus osoitti, että Suomessa pystytään edelleen sopimaan. Missään toisessa Euroopan maassa vastaavaan ei ole kyetty. Ennen kaikkea kiitos tästä kuuluu vastuunsa tunteneille liitoille ja sitkeälle pääministerille, joka vastoinkäymisistä huolimatta jatkoi ponnisteluja ratkaisun aikaansaamisessa. (Ilkka Kanerva: Emme epäilleet!) Arvoisa puhemies! Nyt on sitten yhteistyössä voimistettava tätä työllisyys- ja talouskäännettä, jotta Suomi saadaan todella nousuun. 110 000 työpaikan tavoitteesta on pidettävä kiinni. Tilastokeskuksen mukaan yksityiselle sektorille on nyt tullut 40 000 työllistä enemmän kuin oli vuosi sitten. Myös nuo talouden kasvua tukevat investoinnit on saatava nopeasti liikkeelle. Hallitus on päättänyt lähes 3 miljardin euron panostuksista teihin, ratoihin ja muihin väyliin sekä tietoliikenneyhteyksiin. Nämä investoinnit elvyttävät taloutta, parantavat työllisyyttä ja ennen kaikkea turvaavat elämän edellytyksiä joka puolella Suomessa. Arvoisa puhemies! Työllisyyden parantamisen ja etenkin nuorten pitkäaikaistyöttömien työllistämisen on oltava elokuun budjettiriihen ykkösasia. Myös työtä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi on jatkettava määrätietoisesti. Keskusta edellyttääkin, että hallitus jatkaa myös maatalouden tukalan tilanteen helpottamista ja tekee kriisirahoituspäätöksen viipymättä ja viimeistään sen jälkeen, kun EU-ratkaisut tiedetään. Kuten debattipuheenvuorossa totesin, mitä enemmän me saamme työllisyyttä paranemaan, sitä kestävämmin voimme huolehtia yhteiskuntamme heikompiosaisista ja pitää Suomen ehyenä. Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä nostaa oman toisen valiokuntani, sosiaali- ja terveysvaliokunnan, lausunnosta tähän asiaan juuri tämän hoitajamitoitusasian, jota myös debatissa tässä sivusimme. Valiokuntakin näkee sen omassa lausunnossaan, että hoidon laatua ympärivuorokautista hoivaa antavissa yksiköissä ei turvata yksin henkilöstön kaavamaisella mitoituksella. On huomattava, että niin hoiva- kuin muissa työyhteisöissä, olipa sitten kyse konepajasta taikka mistä tahansa muusta ei hoitoa liippaavastakaan työalasta, on esimiestyöllä, työnjohtamisella, työnjaolla ja omaksutulla työkulttuurilla valtava merkitys ihmisten työssäjaksamiseen ja myös siihen, minkälaista laatua työstä tulee. Mutta takaisin tuohon hoivan puoleen: siellä myös asumisympäristön ja hoitoympäristön fyysisillä tekijöillä ja sitten tukipalveluihin osoitetun henkilökunnan määrällä ja toimintatapojen muutoksilla voidaan vaikuttaa hoitohenkilökunnan tarpeeseen. Nämä ovat todella tärkeitä asioita. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi kiitos tämmöisestä eräästä hyvin tärkeästä panostuksesta suomalaisen terveydenhuollon, terveysteknologian ja tämän alan viennin tulevaisuuteen. 17 miljoonan euron panos genomi- ja syöpäkeskusten perustamiseen on valtavan hieno, hatunnoston arvoinen teko tältä hallitukselta. Se parantaa osaltaan suomalaista lääkehoitoa, se parantaa ihmisten kykyä saada paras mahdollinen hoito, mutta sillä on avainasemarooli myös siinä, että tämän teknologian ja osaamisen vientimahdollisuuksia parannetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-06-22T17:54:47,2016-06-22T18:00:01,Tarkistettu,1.1 2016_74_143,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kehysten antamisen aikaan talouden näkymät olivat erityisen vaikeat, mutta nyt pari kuukautta myöhemmin on monella tavalla helpottavaa todeta, että muun muassa kilpailukykysopimuksen myötä Suomi on nyt itse ottanut sisäisiä askeleita merkittävällä tavalla positiivisempaan suuntaan. Arvostan erittäin paljon työmarkkinaosapuolia, että tämä työntekijöille hankala sopimus saatiin aikaiseksi, jotta suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyky pystyy parantumaan ja Suomen talouden mahdollisuudet maailmanlaajuisilla markkinoilla vahvistuvat. Suomen taloushan nousee vain uusien työpaikkojen kautta, mutta tietysti on selvää, että tämän kilpailukykysopimuksen myötä myös tulevat veronalennukset pitävät talouden pyöriä osaltaan pyörimässä. Toivotaan siis, että kesä tuo vielä sopimukseen lisää kattavuutta ja veronkevennykset sitä myötä kasvavat. Myönteistä tässä kilpailukykysopimuksessa oli myös se, että tämä sopimus osoittaa sen, että tiukan paikan tullen Suomi kykenee toimimaan yhdessä ja sopimaan asioista. Talouskehysten osalta muutama huomio eri sektoreista. Haluan myös kuntapäättäjänä korostaa hallituksen kestävää suhdetta kuntatalouteen, johon myös valtiovarainvaliokunta mietinnössään oikeutetusti kiinnitti huomiota. Kunnille ei tämän hallituksen aikana ole annettu niiden taloutta heikentäviä lisävelvoitteita. Vihdoinkin meillä on myös konkreettisesti käytössä rahoitusvastuun periaate. Tässä kaiken kaikkiaan on suuri ero edelliseen hallitukseen, joka kiristi kuntataloutta omilla toimillaan lähes kriisitilaan. Kuntienkin talous- ja verokehityksen puolesta pitää tietysti toivoa talouden kasvua. Talouskasvuhan varmistaisi tehokkaimmin myös kuntien tehtävien hoitamisen. Pidän myös hyvänä sitä, että julkisen talouden suunnitelman tekstiosa huomioi positiiviseen sävyyn kunnissa tehdyn työn talouden tervehdyttämiseksi. Kunnissahan on viime vuosina tehostettu valtavasti toimintaa ja toimintamenojen kasvua on saatu hillittyä menestyksekkäästi. Samaa kulukuria varmasti kunnissa jatketaan, mikä tuottaa vielä tällä kehyskaudellakin säästöä koko kuntatalouteen. Kaiken kaikkiaan on merkille pantavaa, kuinka kunnat ovat tehostaneet taloudenpitoaan noudattamalla hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Irtisanomisia tai lomautuksiakaan ei ole laajassa mittakaavassa nähty, hyvä niin. Kolmantena maatalous. Valtiovarainvaliokunta huomioi mietinnössään tämän alan ongelmat. On myönteistä, että myös puolueet ovat maatalouden tulevaisuudesta yhteisesti huolissaan. Niin pitääkin olla. Maatalouden yrittäjätulo on monella tavalla romahtanut, ja romahtamisen syyt ovat kaiken kaikkiaan sellaisia, joihin viljelijät pääosin ovat itse syyttömiä. Valtiovarainvaliokunta toteaakin aivan oikein mietinnössään sen, että Suomen maataloustuotanto on turvattava ja on löydettävä keinot, joilla maatalousyrittäjät selviytyvät vaikean tilanteen yli. Nythän muutamia päätöksiä on jo tehty: Myönnetään takauksia erityisille maksuvalmiuslainoille, myönnetään helpotuksia ja korkotukia valtion lainoille ja niin edelleen. Myös muutamia tukiratkaisuja, kokonaisia tukiratkaisuja, on tehty, mutta oleellista on myös huomata se, että meidän pitää löytää ratkaisuja, joilla maatalouden kannattavuus pitkässä juoksussa pystytään turvaamaan. Hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana tervehdin luonnollisesti ilolla sitä, että poliisin toimintamäärärahoja lisätään nyt 5 miljoonalla eurolla ja kehyskauden loppuvuosina 10 miljoonalla eurolla. Myös suojelupoliisi saa toimintansa turvaamiseksi lisää rahoitusta. Mutta kokonaisuutena tietysti sisäministeriön hallinnonalan kehyskausi tulee olemaan määrärahojen puitteissa enemmän kuin haastava. Kehyksessä kuitenkin tunnistetaan aivan oikein se, että sisäisen turvallisuuden tasoa ei voida riskeerata taloushaasteista huolimatta. Sisäinen turvallisuus on oikeudenhoidon ja ulkoisen turvallisuuden ohella niitä ydintehtäviä, joista valtion on kaikissa tilanteissa itse huolehdittava. Arvoisa puhemies! Tästä puhujapöntöstä myös puhemiehelle oikein hyvää kesää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-06-22T18:00:08,2016-06-22T18:05:38,Tarkistettu,1.1 2016_74_144,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Niilo,Keränen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensiksi muutama sana tästä taloussuunnitelman kokonaisuudesta. Kuten ollaan tässä kuultu, talouskasvu näyttäisi olevan juuri ja juuri alkamassa. Kasvu tulee kuitenkin olemaan lähivuosina niin niukkaa, ettei se millään riitä täyttämään sitä kuoppaa, minkä pitkä taantuma on aiheuttanut. Kasvu ei mitenkään riitä rahoittamaan nykyisiä rakenteita eikä kansalaisten palveluja. Sen takia tarvitaan muun muassa sopeutusta. Kuluneen vuoden aikana tehdyt leikkaukset ovat osa tätä. Näitä jo nyt tehtyjä säästöjä vähennettäessä on itseni ainakin pitänyt aina silloin tällöin kysyä itseltäni, onko tämä liikaa, voisiko tämän tai tuon säästön tehdä toisin taikka korvata jollakin muulla tavalla. Erityisesti ajattelen tässä paljon sairastavia ikäihmisiä, joiden tulona on takuueläke ja menoina kasvavat lääkekustannukset ja nousevat sairaanhoidon maksut. Rouva puhemies! Sopeutustoimilla on tarkoitus saada kasaan julkisen talouden kustannustason putoaminen 4 miljardilla eurolla. Vähän pitemmällä aikavälillä talouskasvun sekä työllisyyden paranemisen on tarkoitus parantaa julkisen talouden rahoitusta vielä 1—1,5 miljardilla. Kasvun sekä kilpailukyvyn parantaminen onkin yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Vielä pitemmällä aikavälillä hallitus ilmoittaa pyrkivänsä muun muassa normien purun, julkisten tehtävien karsimisen, uudella tavalla tekemisen, digitalisaation sekä soten avulla parantamaan rahoitustasoa vuositasolla vielä 4 miljardin euron verran. Soten osuus siitä on ratkaiseva. Jos nämä onnistuvat, on joskus ensi vuosikymmenen puolivälin jälkeen ehkä jo mahdollista päästä lyhentämään kasvavaa velkataakkaa. Rouva puhemies! Tämän yleisnäkemyksen lisäksi ajattelin sanoa kehyksistä muutaman kriittisen sanan vain yhdeltä sektorilta eli sotesta. Varsinainen sote-uudistushan on tulossa voimaan vasta kehyskauden lopulla, ja siitä odotetaan säästöjä sitten vasta vuosikymmenen kuluttua. Mutta kuitenkin jo ensi vuonna on tarkoitus saavuttaa säästöjä terveydenhuollossa uudistamalla terveydenhuoltolakia ja siihen liittyviä asetuksia. Kehystekstin mukaan näillä pyritään sairaalaverkon tiivistämiseen, ja nämä tekstit ovat jo lausuntokierroksella. Kyse on siis kehyskauden ensimmäisen vuoden toimenpiteistä, jotka kuitenkin omalta osaltaan tulevat viitoittamaan niitä rakenteita, joita tulevassa maakunta- ja sote-uudistuksessa tullaan ehkä näkemään. Juuri tässä piilee näiden uudistusten uhka. Jos nykyisten keskus- ja aluesairaaloiden toimintoja työnjaon nimissä rajoitetaan liikaa, seuraa ensivaiheessa se, että kansalaisten välttämättömät sairaalapalvelut karkaavat kauas. Onhan kaikkien tunnustama tosiasia, että sosiaali- ja terveydenhuollossa nimenomaan erikoissairaanhoito on meillä se toimiva osa — pitääkö siihen puuttua ensiksi vai eikö olisi parempi keskittyä korjaamaan perusterveydenhuoltoa? Toisessa eli sitten varsinaisessa sote-vaiheessa seuraa sitten se, että yksityinen sektori, pääasiassa suuret kansainväliset firmat, rakentaa omat sairaalansa korvaamaan alas ajettujen pienempien sairaaloiden toimintoja. Valinnanvapaudesta nauttivien kansalaisten kannalta tämä kuulostaa hyvältä asialta, mutta pienten ja keskisuurten kotimaisten yritysten sekä kansantalouden kannalta tilanne on onneton, kustannuksia lisäävä eivätkä tavoitellut sote-säästöt kyllä toteudu. Rouva puhemies! Sitten seuraa se kolmas vaihe. Nämä pääasiassa päivätoimintaan keskittyvät yksityissairaalat tulevat imemään julkiselta sektorilta työvoiman, niin että tärkeät julkiset velvollisuudet, kuten päivystys- tai syöpähoidot, opetus- ja tutkimustoiminta, vaarantuvat. Jopa ne 12 laajan päivystyksen sairaalaa tulevat olemaan suurissa vaikeuksissa monien erikoisalojen päivystyksen kanssa. Arvoisa rouva puhemies! Kun näitä lakeja nyt sitten ryhdytään lausuntokierroksen jälkeen laatimaan lopulliseen muotoonsa, olisi keskitetyn ja kategorisesti määrätyn työnjaon sijasta todella pystyttävä luottamaan paikalliseen ja alueelliseen osaamiseen. Nykysairaanhoitopiireissä ja tulevissa maakunnissa kyllä tiedetään parhaiten, millainen erikoisalavalikoima kussakin sairaalassa pitää olla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p573,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Niilo Keränen,573,2016-06-22T18:05:42,2016-06-22T18:10:53,Tarkistettu,1.1 2016_74_145,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäisenä, ettei vaan unohdu, kannatan edustaja Viitasen esittämien vastalauseiden numero 1 ja 7 mukaista kannanottoa. Ja nyt sitten varsinaiseen puheeseen. ""Kun puhutaan nuorista, puhutaan tulevaisuudesta"", näin sanoi kirjailija Maria Jotuni aikanaan. Hallitus sanoo tekevänsä säästöpäätöksiä nuorten takia, mutta olen kyllä eri mieltä siitä, miten nämä auttavat lapsiamme ja nuoriamme. Hallitus ei ole lainkaan laskenut, minkälaisia ongelmia ja kasvavia kustannuksia nyt tehdyt säästöt tulevat aiheuttamaan tulevaisuudessa. Nyt ollaankin tekemässä samoja virheitä kuin 1990-luvun laman hoidossa aikanaan tehtiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on selvittänyt tutkimuksessaan sitä, mitä kuuluu 1990-luvun lapsille ja nuorille aikuisina. Tulokset ovat huolestuttavia. Nuorina aikuisina lama-ajan lapsista ja nuorista viidesosa kärsi mielenterveysongelmista, lähes neljäsosa oli toimeentulotuen asiakkaita ja yli neljäsosa oli joutunut tavalla tai toisella oikeuslaitoksen kanssa tekemisiin. Vaikeudet kasautuvat erityisesti vain perusasteen suorittaneille. Ammatillinen koulutus näyttää suojaavan monelta ongelmalta, ja yleisemminkin voidaan sanoa, että koulutuksella on suuri merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä. Samassa THL:n tutkimuksessa huomattiin myös, että lapsuudenaikainen köyhyys on vahvasti yhteydessä tuleviin hyvinvointiongelmiin. Lapsuudenaikainen pitkäkestoinen köyhyys altistaa lähes kaikille tutkituille hyvinvointiongelmille, kuten koulupudokkuulle, mielenterveyshäiriöille, toimeentulotukiasiakkuuksille, rikollisuudelle, työkyvyttömyydelle, kodin ulkopuolisille sijoituksille ja työttömyydelle. Nyt ollaan siis tekemässä samoja virheitä, ja lapsiperheköyhyys onkin selvässä kasvussa. Talousvaikeuksissa kamppailevilla vanhemmilla ei ole usein voimia huomata lasten tarpeita ja tukea heitä oikealla tavalla. Hallituksen päätökset kasvattaa ryhmäkokoja päiväkodeissa ja kouluissa tarkoittavat sitä, että lasten mahdollisuudet saada henkilökohtaista tukea myös muilta aikuisilta heikkenevät. Hallitus ei ole edelleenkään tehnyt uskottavia vaikuttavuusarviointeja tehdyistä ja tulevista leikkauksistaan. Leikkaukset ovat kohdistuneet ja kohdistuvat erityisen paljon niihin, jotka ovat nykyisin juuri ja juuri köyhyysrajan yläpuolella ja viimesijaisen sosiaaliturvan ulkopuolella. Leikkausten myötä yhä useammat ihmiset ajautuvat köyhyyteen. Leikkaukset kohdistuvat kasautuvasti samoihin ihmisiin ja perheisiin ja voivat aiheuttaa vakavia ja pitkäaikaisia seurauksia. Arvoisa puhemies! Jokainen ymmärtää, että ilman ammatillista koulutusta työllistyminen nykyisessä työelämässä on vaikeaa. Siksi onkin huolestuttavaa, että uusimpien selvitysten mukaan joka viides 20—24-vuotiaista nuorista aikuisista on pelkän peruskoulun varassa. Arvio koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista 15—28-vuotiaista vaihtelee 71 000:sta 118 000:een, mikä tarkoittaa noin 8—13:ta prosenttia koko ikäluokasta. Viime hallituskaudella käynnistynyt nuorten aikuisten osaamisohjelma kohdentui tehokkaalla tavalla juuri tähän ongelmaan. Sen avulla koulutettiin ilman ammatillista koulutusta olevia nuoria aikuisia ammattiin. Nyt Sipilän hallitus on päättänyt lopettaa tämän ohjelman ja haluaa ohjata tämän ryhmän hakemaan muuhun ammatilliseen peruskoulutukseen. Samanaikaisesti valtiorahoitteiseen oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen peruskoulutukseen kohdistuu 190 miljoonan euron säästöt, ja tämä tulee väistämättä vähentämään koulutustarjontaa. Lisäksi tämän niin sanotun NAO-ohjelman tehokkuus perustui osittain siihen, että opinnot oli suunniteltu vastaamaan juuri nuorten aikuisten erityistarpeisiin. Kaikki nämä toimenpiteet ovat vastoin hallituksen kärkihankkeita, joiden tavoitteena on vähentää koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää. Kun tähän lisätään vielä nuorisotakuun alasajo, niin ei ole ihme, että nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen on jälleen kasvussa. Koko hallituskaudelle varattu 10 miljoonan euron määräraha yhteisötakuun toteuttamiseen ei riitä koko ajan kasvaviin tarpeisiin. Hallituksen paljon mainostama yhteisötakuu ei tuo mitään apua vailla ammatillista tutkintoa olevien nuorten aikuisten eikä vastavalmistuneiden nuorten tilanteeseen. Jos tämä on hallituksen käsitys siitä, mikä on tulevaisuuden rakentamista seuraaville sukupolville, niin pahalta näyttää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-06-22T18:11:01,2016-06-22T18:16:01,Tarkistettu,1.1 2016_74_146,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Taivaanrannassa on näkyvissä valonpilkahduksia. Taloutemme osoittaa pitkän, synkän jakson jälkeen elpymisen merkkejä. Viimeksi tänään saimme lukea eri medioista, kuinka valtiovarainministeriö kirkasti ennustettaan tämän vuoden talouskasvusta. Tilastokeskuksen mukaan yksityisellä sektorilla on nyt yli 40 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Vaikka kasvun povataan olevan vaimeaa lähivuosina, tämä on silti erinomainen merkki. Kun pääministeri Sipilän ensimmäinen hallitus reilu vuosi sitten aloitti taipaleensa, se sai käsiteltäväkseen erittäin vaikean tilanteen. Suomen taloutta oli hoidettu lyhytnäköisellä otteella, sillä istuneiden hallitusten päätöksentekokyky ei ollut riittänyt niihin kipeisiin mutta eniten kaivattuihin päätöksiin. Tämä hallitus laittoi ensi töikseen liikkeelle nämä päätökset, linjasi ensimmäisen vuotensa aikana muun muassa vaaditut 4 miljardin sopeutukset, maakunta- ja sote-uudistuksen, liikennehankkeet, liikennealan uudistukset ja sai lopulta yli vuoden kestäneen neuvottelutyön jälkeen aikaan kilpailukykysopimuksen syntymisen. Nämä ovat erittäin merkittäviä tekijöitä kotimaamme talouden kasvulle. Pelkästään kilpailukykysopimuksen on arvioitu tuovan työtä 35 000—40 000 suomalaiselle. Samanaikaisesti talouttamme elvyttävät kärkihankkeiden investoinnit esimerkiksi tiestöön. Ne omalta osaltaan parantavat työllisyyttä ja turvaavat elämisen edellytyksiä koko maassa tasaisesti. Arvoisa puhemies! On kritisoitu, että hallitus ei luo työpaikkoja tässä ja nyt. Siksi haluankin vielä täsmentää, että tällaisia taikatemppuja työn luomiseen hetkessä ei ole. Ei yrittäjäkään pysty kasvattamaan myyntiään ostamalla omia tuotteitaan. Kaikkihan sen ymmärtävät, ettei tällainen kasvu perustu aitoon kysyntään. Siksi Suomenkin ainoa tapa, millä pitkällä tähtäimellä työpaikkoja saadaan kestävästi luotua, on kilpailukykymme parantaminen. Tämä on ollut myös juuri maahamme syntyneen kilpailukykysopimuksen peruste. Se luo kestävällä tavalla kysyntää, joka tuo mukanaan työpaikkoja. Vaikka kilpailukykysopimus on saatu maaliin, on tulevan syksyn pääteeman oltava työllisyyden kasvun vauhdittaminen. Hallitus pitää kiinni 110 000 työpaikan tavoitteestaan, joka on aivan realistista saavuttaa, mutta töitä tämän eteen joudutaan tekemään hartiavoimin. Ennen kaikkea tämä vaatii, että pk-yritysten toimintaa tuetaan, sillä sieltä löytyy se vahvin kasvupotentiaali. Hallitus on jo ryhtynyt tähän työhön valmistelemalla työllisyys- ja yrittäjyyspakettinsa. Nämä tuovat kaivattua lisähuomiota yritysten syntymis- ja kasvamisedellytyksille. Tämän valmistelutyön onkin jatkuttava määrätietoisesti ja vauhdikkaasti. Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ovat jatkuvassa muutoksessa, johon meidän on pystyttävä lainsäätäjinäkin vastaamaan. Nykyiset yrittäjyyden edistämisen muotomme eivät kaikilta osin riittävästi huomioi tätä murrosta, minkä vuoksi keinovalikoimaamme on päivitettävä. Samoin on huolehdittava nykyisistäkin työpaikoista. Esimerkiksi kaikki 300 000 eri puolilla elintarvikeketjua olevat työpaikat tulee hallituksen toimin syksyllä turvata. Tässä merkittävässä roolissa tulee olemaan maatalouden kriisin ratkaiseminen. Jopa jo tämän kesän aikana saatamme viivästyneiden päätösten vuoksi menettää lukuisia työpaikkoja tällä sektorilla. Kotimainen ruuantuotanto on turvattava, ja sen eteen on tehtävä töitä hartiavoimin. Arvoisa puhemies! Näissä puheenvuoroissamme meidän on katsottava voimakkaasti eteenpäin eilisen sijaan. On tärkeää, että pienestäkin positiivisesta luodaan vaikeiden aikojen jälkeen merkittävää positiivisuutta. Näin syntyy kierre, joka parhaimmillaan ruokkii itseään jatkuvasti suuremmille kierroksille. Uskonkin, että olemme kuluneen vuoden aikana olleet todistamassa taloutemme taitekohtaa kohti kasvun aikoja. — Hyvää kesää!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-06-22T18:16:08,2016-06-22T18:20:10,Tarkistettu,1.1 2016_74_147,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin käyttää tämän puheenvuoron, kun tässä osui korvaan tämä, mistä olemme usein sosialidemokraatteina puhuneet, että olisi pitänyt tehdä työllisyystoimia. Pitää tehdä työllisyystoimia tässä ja nyt, ja niitä on mahdollista tehdä. Ensinnäkään ei voi olla niin, että tässä tilanteessa nyt leikataan työllisyysmäärärahoja. Mutta sitten on näitä uusia työpaikkoja luovia toimia, kuten esimerkiksi investoinnit kotien rakentamiseen, homekouluihin, kaikkeen tähän. On myös mahdollista tehdä tässä ja nyt toimia, jotka parantavat yrittäjyyttä. Olemme esittäneet muun muassa ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa tehtävää verovähennystä. Rinteen malli on, että passiivista työttömyysturvaa siirretään aktiiviseen toimintaan. Me olemme laskeneet, että tässä ja nyt työpaikkoja meidän vaihtoehdollamme syntyisi noin 35 000. Eli on täysin mahdollista tehdä täsmätoimin työpaikkoja tässä ja nyt, ja se huoli, mikä meillä on ollut, on se, että tässä on vuosi kulunut — hallitus on istunut vuoden ja körötellyt hitaita raiteita, ja siksi tämä ongelma on tässä, siksi työllisyys pahenee, siksi velkaantuminen lisääntyy. Ja tässä (Puhemies koputtaa) on se asia, mistä olemme olleet hyvin kriittisiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-06-22T18:20:12,2016-06-22T18:21:26,Tarkistettu,1.1 2016_74_148,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen työllisyysasteissa on kolme erityistä kipukohtaa. Ja niin kuin edustaja Viitanen tässä sanoi, nuo kaikki tarvitsevat erityyppisiä täsmätoimia, jotta ne tulevat autetuiksi. Yksi on nuoret miehet. Heille esimerkiksi nuorisotakuu, koulutuksen tehokkaammat toimet ja se, että muutetaan myös koulutuksen tekemisen tapoja, ovat niitä lääkkeitä, joilla heitä voidaan saada koulutukseen ja sitä kautta työn syrjään kiinni. Mutta hallitus on ollut ajamassa alas etsivää nuorisotyötä ja yhteiskuntatakuuta, mikä ikävä kyllä on iso riski tälle kohderyhmälle. Toinen on synnytysikäiset naiset. Me tiedämme, että perhevapaiden epätasainen jakautuminen on se, mikä alentaa synnytysikäisten naisten työssäkäyntiä. Ja tässä iso riski on päivähoitomaksujen korotus ja se, että päivähoidon laatua heikennetään esimerkiksi ryhmäkokoja kasvattamalla siten, että jopa 40 lasta saattaa olla samassa ryhmässä, kun on osa-aikahoidosta kyse. Tuo ei houkuta äitejä töihin, koska suurin syy, miksi ajatellaan, että jäädään kotiin, ovat ne lapset, ja silloin se, jos päivähoidon laatu heikkenee, vaikuttaa naisten työssäkäyntiin. Kolmas kipukohta on ikääntyneet miehet. Siinä tullaan tilanteeseen, jossa meidän työelämämme rakennemuutokset ovat murjoneet tätä joukkoa aika rankalla kädellä. Ja tässäkin iso huoli on siinä, että kun ministeri Orpo, tuore valtiovarainministeri, tässä sanoi, että hallitus on tuonut paketin, jonka tehtävänä on helpottaa työllistämistä, niin itse asiassa nuo työsopimuslain muutokset helpottavat irtisanomista, (Pia Viitasen välihuuto) ja riski on se, että kun nämä pitkään työelämässä olleet miehet joutuvat töistä rakennemuutoksen vuoksi pois ja jos firmalla sitten meneekin paremmin hetken päästä, niin ei enää tarvitsekaan palkata sitä vanhaa työntekijää vaan voi kurotella uusiin, tuottavampiin ja nuorempiin. Ja silloin meille jää isompi joukko ihmisiä, joiden on vaikea työllistyä uudelleen menetettyään työnsä. Mutta, jos ajatellaan työ- ja elinkeinoministeriön ennustetta työllisyydessä, niin siinä on toki positiivista ja lupaavaa sen suhteen, että työllisyys paranisi. Ja tässä voi sanoa, että jatkohyötyä tuo kilpailukykysopimus, jonka työmarkkinajärjestöt ovat hallituksen avuksi tehneet. Mutta hallituksen omissa käsissä on pitkäaikaistyöttömyys. Ja sille oikeasti uhkaa käydä todella huonosti. Myös tuossa TEMin ennusteessa, ja niin kuin meidän nyt vasta julkaistut uudet työllisyystilastotkin osoittavat, pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut voimakkaasti. Kannattaisi muistaa, että lamalla on aina kolme aaltoa. Ensin sakkaa talous, sen jälkeen heikkenee työllisyys ja kolmantena näkyy sosiaalinen, julmin lama. Ja sitten kun nousu lähtee liikkeelle, ensin kyse on taloudesta, sen jälkeen lähtee työllisyys paranemaan, mutta tuo julmin, sosiaalinen lama jää jäljelle. Ja nyt uhkaa käydä niin, että hallitus omin toimin sekä syventää että pidentää tuota julmaa sosiaalista lamaa. Jos ajattelemme pitkäaikaistyöttömyyden problematiikkaa, niin yli 60-vuotiaista 5 vuotta työttömänä olleista ihmisistä noin 1 prosentti työllistyy työmarkkinoille. Ja tästäkin joukosta osa tulee nimenomaan tukityömarkkinoille eikä avoimille työmarkkinoille. Tänä vuonna 14 henkeä on saanut tuon lottovoiton, ei sen useampi. 2 vuotta työttömänä olleista ihmisistä noin 9 prosenttia työllistyy avoimille työmarkkinoille. Loppujen ainoa toivo on tuetut työmarkkinat ja ne toimenpiteet, joita kutsutaan aktiiviseksi työvoimapolitiikaksi. Nyt yli vuoden työttömyyteen valuu ihmisiä, joilla osaaminen ja työkyky on kunnossa, mutta ilman apua se ei säily. Ja siksi on erityisen tärkeätä, että syksyn budjettiriihessä tehdään paitsi niitä toimia, joilla lisätään työpaikkoja, myös niitä toimia, jotka ehkäisevät pitkäaikaistyöttömyyttä ja auttavat niitä ihmisiä, jotka ovat jo joutuneet sinne pitkäaikaistyöttömyyteen. Hallituksen rakenneuudistuksissa siirretään työvoimapoliittinen koulutus TEMistä opetus- ja kulttuuriministeriön puolelle. Tämä sinänsä voi olla ihan perusteltua. Mutta vielä ei ole olemassa mallia, joka turvaisi sen, että työttömät pääsevät tuohon siirrettyyn koulutukseen. Ja jos tätä ei pystytä turvaamaan, niin työttömänä olevien, ja erityisesti pitkään työttömänä olevien, tilanne heikkenee entisestänsä. Ja vetoankin tässä teihin kaikkiin, että ne kriteerit sinne tulevat siten kirjatuiksi, että ei käy niin, että työvoimapoliittisen koulutuksen raha vain siirtyy opetusministeriön puolelle kattamaan niitä leikkauksia, joita koulutukseen on tehty. Toki sielläkin on kipeä tarve, mutta vielä kipeämpi tarve on niillä pitkään työttömänä olleilla ihmisillä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-06-22T18:21:31,2016-06-22T18:26:32,Tarkistettu,1.1 2016_74_149,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020 on huolella valmisteltu ja hyvin perusteltu. Se karmea tosiasia, että Suomen kansantalous on ollut alamäessä vuodesta 2000 saakka, on meille realismia, ja se on otettava huomioon kaikissa talouspolitiikan päätöksissä tästä eteenpäin seuraavina vuosina. Kansantalouden alamäki on saatava käännettyä nousuun. Muuta vaihtoehtoa Suomella ei ole. Matalasuhdanne on ollut meillä erittäin pitkä, ja se johtuu erittäin pitkälti meidän omista rakenteellisista ongelmistamme. Jotta pääsisimme uuteen kasvuun ja uusia työpaikkoja alkaisi syntyä ja äsken edustaja Filatovin puheessaan mainitsemat uudet työpaikat syntyisivät ja työttömät saisivat töitä, se syntyy vain aidon kasvun kautta. Totta kai me tarvitsemme työllistämistoimiakin, mutta kestävää työllisyyttä ei voida saavuttaa millään muulla kuin sillä, että laitamme julkisen talouden kuntoon. Mitään hokkuspokkuskonsteja tähän asiaan ei ole. Velan varaan Suomen taloutta ei kerta kaikkiaan voi enää rakentaa. Me olemme kaikilta kolmelta luottoluokittajalta saaneet jo varoituksen, elikkä meidän luottoluokitustamme on laskettu, ja se tarkoittaa sitä, että kohtapuolin meidän valtionvelkamme korko lähtee nousuun ja jokainen prosenttiyksikkö, mitä korko nousee tulevaisuudessa, vie Suomen valtiontaloudesta miljardin pois, 100 miljardin velalla 1 prosentti on tasan miljardi. Se on totinen paikka, jos niin käy. Jos emme itse toimi, niin se päivä tulee aivan varmasti vastaan jo tällä vaalikaudella. Oppositio on esittänyt erilaisia ihmelääkkeitä tämän tilanteen pelastamiseksi, mutta mitään ihmelääkettä ei ole. Muistamme kaikki sen ajan, jolloin Esko Ahon hallitus oikoi Suomen talouden tilaa katastrofitilanteesta kohti parempaa kasvua, ja sehän onnistui. Totta kai silloin oli meillä Nokia, mutta se karmea ja yksinkertainen totuus on se, että silloin Suomen talouden pelasti kaksi devalvaatiota, joiden yhteenlaskettu vaikutus Suomen valuutan ulkoiseen arvoon oli suurin piirtein 40 prosenttia. Ne olivat marraskuun 91 ja syyskuun 92 devalvaatiot. Jälkimmäisessä markka päästettiin kellumaan. Nämä devalvaatiot tekivät sen, että Suomen vienti lähti vetämään, ja Suomen talous lähti nousemaan. Nyt tätä d-pilleriä ei enää ole ja meidän on tehtävä se sisäinen devalvaatio. Sen devalvaation nimi on kilpailukyvyn parantaminen. Haluan tässä puheenvuorossani kiittää työmarkkinajärjestöjä ja myöskin pääministeri Sipilää sitkeydestä ja tilannetajusta, että syntyi kilpailukykysopimus, mutta pitää muistaa, että kilpailukykysopimuksen vaikutus Suomen talouteen on kovin pieni vielä, mutta tie on erittäin oikea ja kannatettava. Se tarkoittaa, että meidän on jatkossakin pidettävä meidän tulopolitiikkamme ja finanssipolitiikkamme järkevänä, että pystymme saamaan Suomen talouden kasvu-uralle, koska mitään muuta keinoa kansantaloutemme ja julkisen talouden parantamiseen meillä ei kerta kaikkiaan ole. Jos katsotaan niitä vuoden 91 ja 90-luvun alun tilanteita, niin silloinhan olimme todella syvällä suossa. Voi sanoa, että nyt emme ole onneksi niin syvällä kuin silloin, mutta samat ainekset ovat kuitenkin pelissä tällä hetkellä. Toivon, että oppositiossakin tämä asia otetaan vakavasti ja tunnustetaan tosiasiat, koska se kuitenkin politiikassakin on kaiken viisauden alku. Hallituksen tavoite on saada työllisyysaste nousemaan 72 prosenttiin, mikä itsessään hoitaisi julkisen talouden nykyistä tilaa paljon, paljon paremmaksi. Jokaiselta työttömältä, joka saadaan töihin ja maksamaan veroja, poistuvat tietenkin yhteiskunnan maksut sitten, työttömyyskorvausmaksut. Se on se tie, jota Suomen pitää kulkea. Suomi maksaa vuosittain työttömyydestä noin 5 miljardia euroa, missä on tasan 5 miljardia euroa liikaa. Jokaisen työttömän kautta, joka pääsee töihin, ja nimenomaan sillä, että oma taloutemme on lähtenyt kasvamaan ja vienti on lähtenyt vetämään, me sen uuden kasvun luomme. Pitää muistaa, että tällä hetkellä se, että nykyinen kansantalouden kasvu on reilu 1,4 prosenttia tutkimusten mukaan, perustuu lähinnä kotimarkkinoiden toimivuuteen. Tähän on saatava lisää vielä viennin toimivuus, vientimarkkinat on saatava vetämään ja sitä kautta uusi kasvu alkuun. Muuta keinoa ei meillä valitettavasti ole. Koska aikanaan valitsimme tämän euron, jonka olosuhteissa nyt elämme ja jonka politiikkaa toteutamme, ja meillä ei ole sitä rahan ulkoisen arvon vaihtamismahdollisuutta enää olemassa, niin meidän on se kustannusten leikkaus tehtävä sisäisesti elikkä parannettava kilpailukykyä niillä keinoilla, mitä Suomella itsellään on. Se paikka, missä parannusta tehdään, on Suomen eduskunnan istuntosali. Tässä salissa tehdään ne päätökset, joilla Suomen talous saadaan nousemaan. Hokkuspokkuskonstien aika on ohi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-06-22T18:26:37,2016-06-22T18:31:52,Tarkistettu,1.1 2016_74_150,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään saamissamme valtiovarainministeriön ennusteissa Suomen talous kasvaa aiempaa paremmin, arviolta 1,5 prosenttia. Voimme itse kukin havaita investointien ja kasvunäkymien parantumista useilla aloilla. Rakentaminen piristyy, ja yritykset näkevät omat tilaus- ja myyntinäkymänsä entistä paremmiksi. Muun muassa kotimaakunnassani Keski-Suomessa on ollut tällaista hyvää ja positiivista virettä ja kehitystä näkyvissä. Monia suotuisia näkymiä meillä siis kansantaloudessa tällä hetkellä on. Myös työllisyyden paranemisessa on ollut pieniä, joskin vielä epävarmoja viitteitä paremmasta. Olen erityisen iloinen siitä, että olemme voineet nähdä varsinkin nuorisotyöttömyydessä, josta täällä on paljon tänään huolta kannettu, parannusta. On erittäin tärkeää, että kun hallitus on asettanut tavoitteekseen työllisyysasteen noston, niin pystymme erityisesti parantamaan nuorten työllisyystilannetta. Huoli, mitä täällä on esitetty, on aivan aiheellinen. Nuorten syrjäytymisen, niin työmarkkinoilta syrjäytymisen kuin muunkin sosiaalisen syrjäytymisen, kustannukset yhteiskunnalle ovat valtavat, ja tästä syystä tavoite kasvattaa työllisyysastetta on myös erittäin tärkeä nuorten kannalta. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden osana myös kuntien talous on ollut viime vuodet varsin kireää. Kuntapäättäjät ovat joutuneet monien kovien päätösten eteen. Meidän tulee muistaa, että isossa kuvassa työllisyyskehitys, kunhan se lähtee paranemaan, heijastuu ajan kanssa myös kuntatalouteen ja koko julkiseen talouteen positiivisesti. Korostan myös sitä, että Juha Sipilän hallitus on pitänyt kiinni linjauksestaan, jossa kuntien kustannusrasitetta ei lisätä, ja tästä tavoitteesta on jatkossakin syytä pitää kiinni, jos ei ole osoittaa lisää resursseja kunnille uusien tehtävien hoitamiseen. Tämä on vakaan kuntatalouden hoitamisen edellytys. Sipilän hallitus toteuttaa myös merkittäviä kasvupanostuksia. Liikenneinvestointeja tehdään, vaikka korjausvelkaa ei pystytäkään kokonaan kuromaan. Olemme kuitenkin painottaneet elinkeinoelämän mahdollisuuksia näiden liikenneinvestointien suuntaamisessa. Kilpailukykysopimuksen merkitystä ei voi vähätellä. Sopimuksen hyväksyminen ja sen kattavuus tuovat Suomen talouteen kaivattua vakautta. Uskon, että sopimus nousee lähivuosina vielä arvoon arvaamattomaan, kun kustannuskilpailukykymme vakaa kehitys on nähtävillä. Tämä sopimus luo Suomesta kuvan vakaana ja turvallisena maana, ja uskon, että ulkomaiset investorit ja Suomeen pääomiensa sijoittamista harkitsevat tämän huomaavat, onhan tämä sopimus jo herättänyt laajemminkin Euroopassa huomiota. Juuri tällaiseen vakauteen ja positiiviseen kuvaan ja kehitykseen tällä sopimuksella pyritään, ja on hienoa, että sellainen näin sopimisen kautta syntyi. Mielestäni on tärkeää, että voimme jatkaa näiden kasvupanostusten tekemistä. Esimerkiksi rakentamisen merkitys talouskasvussa on varsin keskeinen. Eduskunta hyväksyi hiljattain niin kutsutun 10 vuoden korkotukimallin, jolla ARA tukee kohtuuhintaista asuntorakentamista. Mallin keskeisimpiä tavoitteita on vauhdittaa asuntorakentamista ja luoda mahdollisuuksia myös kohtuuhintaisempaan asumiseen. Siihenhän parhaiten tuo helpotusta se, että niille alueille kasvukeskuksiin, joissa asuntopula on suurin, syntyy uutta asuntotarjontaa ja kilpailua vuokra-asuntomarkkinoille. Arvoisa puhemies! On myös tärkeää, että jatkossakin kehitämme entistä pelottomammin uusia, keveämpiä tapoja tukea erilaista kohtuuhintaista asumista sekä erityisryhmille suunnattua rakentamista lisääviä malleja. Esimerkiksi senioriasumisen tarve ikääntyvässä maassamme tulee kasvamaan, ja niin kasvukeskusten kuin maaseudunkin seutukeskusten näkymissä tällaisen esteettömän ja vaivattoman sekä yhteisöllisen senioriasumisen tarve kasvaa. Meidän tulee tutkia, voisimmeko ARAn avulla näitä yleishyödyllisiä hankkeita tukea nykyistä joustavammin. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi. Hallituksen tavoitteena on 110 000 uutta työpaikkaa. Tässä tavoitteessa onnistuminen ja tästä kasvutavoitteesta kiinni pitäminen on keskeisin asia, jotta pääsemme julkisen talouden vakauttamisessa eteenpäin ja täytämme nämä hallitusohjelman tavoitteet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-06-22T18:31:56,2016-06-22T18:37:24,Tarkistettu,1.1 2016_74_151,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Huhtasaarella oli kriittinen EU-puhe, erittäin hyvä puhe, jo tässä aikaisemmin. Ja edustaja Juvosella oli puhe, joka kritisoi hoitajamitoitusta, ja voin allekirjoittaa kyllä hänen puheensa ihan täysin itsekin hoitoalalla olleena. Kuten edustaja Kankaanniemen ryhmäpuheesta kuulimme, paljon hyvää on vuoden aikana tapahtunut. Hallitus on puuttunut velkaantumisen vauhtiin, kilpailukykysopimus on saatu solmittua, ja kärkihankkeet luovat uutta kasvua. Lisäksi asunto- ja muu rakentaminen on kiihtynyt ja liikenneinfraan panostetaan historiallisen paljon. Välttämättömät ja rohkeat uudistukset ovat vaatineet hyvin vaikeita säästöjä ja leikkauksia. Hallituksen päämäärä eli Suomen talouden saattaminen kestävälle pohjalle on kuitenkin hyvä ja kannatettava. Vahva ja kestävä talous pystyy tarjoamaan kansalaisilleen lisää työpaikkoja ja valoisamman tulevaisuuden. Vahvasta taloudesta hyötyvät kaikki, etenkin yhteiskunnan vähäosaiset. Vahva ja kestävä talous ei myöskään velkaannu. Ei olisi reilua velkaannuttaa tulevia sukupolvia ottamalla lisää valtionlainaa. Tästä olemme toivottavasti kaikki samaa mieltä. Onneksi kipeimmät menoleikkaukset on nyt toteutettu ja hallitus voi keskittyä entistä vahvemmin todellisiin tavoitteisiin eli työllisyyden kohentamiseen. Tässä riittää töitä, mutta uskomme, että 110 000 uuden työpaikan ja 72 prosentin työllisyysasteen tavoite toteutuu. Hallitus ei todellakaan tingi tavoitteistaan. Keinoina tavoitteisiin pääsemiseksi käytetään uudistuksia, kuten työllisyys- ja yrittäjäpakettia. Kiitos tästä ministeri Lindströmille. Oppositiota uudistukset ilmeisesti hirvittävät. Heti, kun joku esittää uusia toimintatapoja työllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, alkaa oppositio maalata pelkokuvia hyvinvointiyhteiskunnan romuttamisesta. Oppositio, uhkakuvien maalaaminen ei edistä hyvinvoinnin kehittämistä. Olemme tänään kuulleet monia moitteita julkisen talouden suunnitelmasta muun muassa sosialidemokraateilta, vihreiltä ja vasemmistoliitolta. Kaikki nämä puolueet olivat vaikuttamassa edellisessä hallituksessa. Edellisen hallituksen aikana bkt supistui, valtio velkaantui ennätysvauhtia, 25 miljardia euroa, kilpailukyky romuttui ja työttömyys kasvoi. Arvoisa puhemies! Kilpailukykysopimuksesta on syytä olla tyytyväinen. Sitkeydestä kiitos hallitukselle ja tietysti ammattijärjestöille. Vaikka sopimus jäi alkuperäisistä tavoitteistaan, palautti se luottamuksen yhteiskuntaan ja paransi jättiharppauksella kilpailukykyämme. Myös mahdollisuus keski- ja pienituloisten veronkevennyksille avautui sopimuksen synnyttyä. Investoinnit Suomeen ja työllistäminen voivat nyt edetä entistä helpommin. Käsillä olevan julkisen talouden suunnitelman tavoitteet ovat kannatettavia. Perussuomalaisten painottama sisäinen ja ulkoinen turvallisuus saa riittävät resurssit. Poliisien määrä pysyy 7 000:ssa. On muistettava myös maatalouden ahdinko, ja se on huomattava. Suomalainen ruuantuotanto on ehdottomasti turvattava. Päätös päivähoitomaksujen korotuksesta siirtyi syksyyn, ja se on hyvä. Sitä pitää miettiä uudelleen. Varsinkin keskituloiset joutuvat siinä koville, ja on muistettava, että hyvä asia siinä on se, että pienituloisille tulee helpotuksia. Ja aivan lopuksi haluan ottaa yhden asian esille. Arvoisa puhemies, veteraanien kuntoutusmäärärahojen riittävyys: Julkisen talouden suunnitelmassa ja vuoden 2017 talousarvioesityksessä rintamaveteraanien kuntoutukseen ja veteraanipalveluihin asetetaan määrärahat, jotka vastaavat palvelutarvetta. Tämä on erittäin hyvä päätös. Sotainvalidien haitta-astetta lasketaan 15 prosentista 10 prosenttiin 1.3.2017 lähtien. Myös valtiovarainvaliokunta on korostanut sitä asiaa, että ensi vuonna on Suomen satavuotisjuhla. Tähän on otettava myös yksi kriittinen kanta. Tähän on aikaa vielä yhdeksän kuukautta, ja meillä on paljon veteraaneja, jotka tarvitsisivat sen lisärahan nyt, tänään. Olen ollut yhteydessä 97-vuotiaaseen veteraaniin ja 103-vuotiaaseen veteraaniin. Heidän tilanteensa on ollut hyvin vaikea, ja nyt siihen on tullut vähän helpotusta, onneksi. Veteraanineuvojat tekevät hyvää työtä. Vieläkään ei ole saatu kaikkia kuntoutukseen oikeutettuja kiinni. Veteraanineuvojat tekevät loistavaa työtä. Toivoisin, että tätä rahoitusta sotiemme veteraaneille kiirehdittäisiin. Ei ole aikaa odottaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-06-22T18:37:31,2016-06-22T18:43:11,Tarkistettu,1.1 2016_74_152,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan ensinnäkin kannattaa edustaja Uotilan tekemiä esityksiä. Tämän julkisen talouden suunnitelman yhteydessä on keskusteltu paljon ja pidetty monta puheenvuoroa kilpailukykysopimuksesta. Koska sitä tähän asti on lähinnä kehuttu kilpaa, niin haluan, että pöytäkirjaan jää vähintään yksi kriittinen puheenvuoro kilpailukykysopimukseen liittyen. Kuten tässä edustaja Hoskonen toi esille, niin kyse on tosiaankin sisäisen devalvaation politiikasta, jolla Euroopan unionin jäsenmaat nyt pyrkivät kilpailemaan keskenään — ei osaamisella tai tuotteiden ja palveluiden laadulla, vaan leikkaamalla palkkoja, leikkaamalla sosiaaliturvaa ja leikkaamalla julkisia palveluita. Tätä kilpailukykysopimusta on myöskin kehuttu sopimusyhteiskunnan voittona. Mielestäni ei voida puhua sopimusyhteiskunnan voitosta, kun muistetaan, minkälaisessa tilanteessa ja kontekstissa tämä sopimus saatiin aikaiseksi. Eli kyllähän se tausta tässä oli hallituksen jo viime vuonna tekemät erittäin tiukat linjaukset työvoimakustannusten alentamisesta ja hallituksen valinta uhata palkansaajajärjestöjä pakkolaeilla. Eli käytännössä luotiin tilanne, jossa ammattiyhdistysliikkeellä ei ollut mitään aitoa valinnanvapautta tai aitoa sopimisen vapautta. Palkansaajat tässä yhteydessä joka tapauksessa hävisivät. Tässä on puhuttu myös siitä, että tämä sopimus jää historiaan. Jos se jää historiaan, niin jää kyllä sitten historiallisena palkansaajien asemaa heikentävänä ratkaisuna. Vuonna 2016 Suomessa tehdään siis politiikkaa, kilpailukykypolitiikkaa, joka perustuu siihen, että leikataan koulutuksesta, tutkimuksesta, tuotekehityksestä, leikataan palkkoja ja pidennetään työaikaa. Mielestäni tämä on menneen maailman reseptiä eikä sovi yhtään siihen yhteiskuntaan, joka Suomi on, eikä siinä myöskään huomioida niitä vahvuuksia, minkä perusteella ja mille perustalle tämän maan menestystä tähän asti on rakennettu. Pikemminkin pitäisi tehdä nyt poliittisia ratkaisuja, jotka ovat päinvastaisia, eli lyhyellä aikavälillä olisi talouskasvun näkökulmasta perusteltua nimenomaan tukea kotimaista kysyntää ja ostovoimaa ja pitkällä aikavälillä erittäin keskeistä olisi panostaa koulutukseen, tuotekehitykseen ja tutkimukseen, jotta saadaan tuettua tätä Suomen elinkeinorakenteen uudistumista ja lisää korkean tuottavuuden työpaikkoja suomalaiseen vientiteollisuuteen. Tänään julkaistussa VM:n talousennusteessa todetaan, että tämä kilpailukykysopimus tulee heikentämään julkistaloutta lyhyellä aikavälillä ja että se myöskin heikentää talouskasvua lähitulevaisuudessa — ennuste, joka mielestäni tukee minun näkemystäni tämän sopimuksen vaikutuksista. Työajan pidennys ei lisää työllisyyttä, monilla aloilla se saattaa pikemminkin johtaa päinvastaiseen kehitykseen. Tämän lisäksi, kuten todettua, leikataan palkansaajien tuloja ja ansioita merkittävästi, jotta taas kerran voidaan toteuttaa mittavia tulonsiirtoja palkansaajilta työnantajille. Eli taas kerran edellytetään suomalaisilta työntekijöiltä joustoja ja ymmärrystä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jotta saadaan siirrettyä lisärahaa suomalaisille työnantajille. No, tämä logiikka, johon tämä perustuu, on sama kuin aikaisemmin, kun on tehty tulonsiirtoja toivoen dynaamisia vaikutuksia, eli jäädään taas kerran odottamaan niitä kymmeniätuhansia työpaikkoja, joita tätä tulonsiirtoa vastaan nyt sitten luvataan, joita luvattiin myöskin Kela-maksun poiston yhteydessä, joita luvattiin yhteisöveron alennuksen yhteydessä ja joita luvattiin myöskin tämän työllisyys- ja kasvusopimuksen yhteydessä, mutta ei niitä vaan ole näkynyt tähänkään asti, kun työttömyystilastoja katsoo. Tämän lisäksi kilpailukykysopimus on myös aika merkittävä askel taaksepäin, mitä tulee samapalkkaisuuden edistämiseen, kun se iskee erityisen kovaa julkiselle sektorille, jossa matalasti palkatuista työntekijöistä neljä viidestä on kaiken lisäksi nainen. Luottamuksen näkökulmasta sopimuksen aikaansaaminen on varmasti hyvä asia, mutta mielestäni on kyettävä erottamaan hyvä sopimus huonosta. Muun muassa Palkansaajien tutkimuslaitos on hyvin todennut, että tämä kilpailukykysopimus perustuu virheelliseen kuvaan Suomen taloudesta. Koska palkkakehitys meidän kilpailijamaissamme tällä hetkellä on paljon kovempaa kuin Suomessa, olisi Suomen kilpailukyky korjaantunut myöskin paljon vähemmän rajuilla toimenpiteillä kuin mihin nyt päädyttiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-06-22T18:43:20,2016-06-22T18:48:45,Tarkistettu,1.1 2016_74_153,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Hanna,Halmeenpää,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäisenä kannatan edustaja Yanarin tekemiä, vastalauseeseen 2 sisältyviä lausumaehdotuksia. Arvoisa puhemies! Minulta kysyttiin juuri ennen tämän istunnon alkamista, mitä on mieleeni erityisesti jäänyt ensimmäisestä kaudesta kansanedustajana. En osannut nimetä yhtään yksittäistä asiaa, nimesin asiakokonaisuuksia. Pettymyksistä, kipukohdista päällimmäisiin kuuluva on tässä meillä nytkin keskustelussa: julkinen talous ja siitä tehtävät poliittiset päätökset. On ollut rajua havaita hallituksen harjoittaman kokonaislinjan kovuus. Odotin kohtuullisuutta ja vaikutusten parempaa arviointia, asiantuntijoiden ja perustellun kritiikin kuuntelemista. Odotin ainakin sitä, että leikkauksia pyrittäisiin parhaan taidon mukaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti kohdistamaan siten, etteivät ne piiskaisi pahiten pieni- ja keskituloisia. Tätä odotin suomalaisten ihmisten vuoksi — kaikkien tavallisten, eläkkeensaajien, lapsiperheiden, opiskelijoiden ja työtä tekevien vuoksi. En odottanut sitä kylmää kyytiä, jota tämä hallitus on tarjonnut. Tällainen Suomen suunta ei ole kovinkaan toivorikas. Olen pitänyt Suomen selkärankana paitsi kaikkien ihmisten yhteisessä veneessä pitämistä, pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan vaalimista, myös kansainvälisten sopimusten, globaalin vastuun ja inhimillisyyden periaatteita koskien kanssaihmisiä myös rajojemme ulkopuolella, kuten kehitysmaissa ja kriisialueilla. Hallituksen talouslinjauksia käsiteltäessä on täytynyt valitettavasti todeta, että tämä aika taitaa olla politiikassa ohi. Se on iso ja todella valitettava linjan muutos. En minä ole ajatellut, että voisimme mennä porskutella julkisen talouden suhteen vailla huolen häivää. En minä eikä vihreä eduskuntaryhmä ole esittänyt, että ei tehdä mitään. Olemme esittäneet, että sopeutetaan maan taloutta mutta tehdään se maltillisemmalla, kohtuullisemmalla aikataululla siten, ettei aiheuteta lisää ongelmia, jotka tulevaisuudessa vain kertautuvat ja näkyvät haitallisina pitkäaikaisina muutoksina koko yhteiskunnassa. Arvoisa puhemies! On poliittinen arvovalinta päättää, mistä leikataan, mistä hankitaan lisää verotuloja, mistä verotusta kevennetään ja mihin taloudellisesti panostetaan lisää. Poikkeuksetta nämä valinnat ovat pitkävaikutteisia ja usein aika hankalasti arvioitavia. Kovin hankalaa ei kuitenkaan ole punnita vaikkapa sitä arvovalintaa, pitäisikö meidän nipistää yhä vain lisää lapsiperheiltä, koulutuksesta, tutkimuksesta, opiskelijoilta, pieni- ja keskituloisilta työntekijöiltä ja eläkkeensaajilta. Vai pitäisikö esimerkiksi vaikkapa leikata tuloksettomiksi taloutta ja myös ilmastopolitiikkaa väärään suuntaan ohjaavia, ympäristölle haitallisia energiaintensiivisen teollisuuden verotukia, vaikkapa parillasadalla miljoonalla eurolla? Tai pitäisikö toteuttaa kaikki tehokkaat toimet harmaan talouden kuriin saamiseksi, jotka ensivaiheessa vaativat muun muassa lisärahoitusta poliisin harmaan talouden torjunnan resursointiin, Verohallintoon sekä topakkaa aktiivisuutta EU-tasolla? Kyllä pitäisi. Nämä ovat vain yksittäisiä nostoja vaihtoehtoisista valtiontalouden suuntaviivoista. Arvoisa puhemies! Tekee mieli kysyä, onko meillä varaa kasvattaa eriarvoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Oma arvioni on, että siihen ei ole varaa, päinvastoin. Nykyinen tilanne on jo sellainen, että on kova kiire saada huono-osaisten kansalaisten suunta kääntymään, tasapainottaa tuloeroja ja vahvistaa mahdollisuuksia jokaisen kansalaisen hyvään tulevaisuuteen, turvalliseen kasvuympäristöön, tasapuolisiin ja laadukkaisiin koulutusmahdollisuuksiin, riittävään toimeentuloon ja työhön sekä myös arvokkaaseen vanhuuteen. Ei tämä nyt siltä näytä. Nämä tavoitteet karkaavat. Eriarvoisuutta näytetään julkiseen talouteen kohdistuvin kovin toimin suurelta osin vain lisättävän. Onko siis mitään hyvää sanottavaa? Aina sentään pieniä parannuksiakin tapahtuu. Hallituskin on linjaansa korjaillut ja harkitsee edelleen joidenkin heikosti perusteltujen esitystensä perumista kuunneltuaan kritiikkiä ja saatuaan jälkikäteen selville muun muassa opposition teettämiä vaikutusarviointeja. Onhan sekin sentään jotain.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1324,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Hanna Halmeenpää,1324,2016-06-22T18:48:50,2016-06-22T18:53:57,Tarkistettu,1.1 2016_74_154,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ehkä ensin se realistinen osuus. Suomen talous on vieläkin todella haasteellisessa tilanteessa. Kuten edustaja Heinonenkin aikaisemmin ryhmäpuheessamme totesi, vaalikauden aikana tehtävän sopeutuksen 4 miljardin tasosta on pidettävä kiinni ja velkaantuminen saatava taittumaan suunnitellulla tavalla. Se olkoon edelleen ehdoton minimitavoite tälle hallituskaudelle. Se olkoon signaali myös muulle maailmalle: me pidämme kiinni näistä talouden tervehdyttämisen lupauksista. Toisaalta, arvoisa puhemies, merkkejä hieman viime vuosia paremmasta talouskasvusta on nyt ilmassa, ja tätä varmasti auttaa myös esimerkiksi kilpailukykysopimus, jonka odotetaan luovan noin 35 000 uutta työpaikkaa. Tästä sopimuksesta vielä suuri kiitos kaikille asianosaisille tahoille. Ja kuten odottaa voi, kaikkien seuraavien hallitusten toimien keskiössä on oltava työllisyyden parantaminen. Fakta on, että nykyisellä työllisyysasteella ei ole mahdollista rahoittaa nykyisen kokoista hyvinvointiyhteiskuntaamme. Tällöin puhumme siis esimerkiksi koulutuksesta, terveydenhuollosta ja erilaisista tulonsiirroista. Siksi työllisyyttä on pakko saada ylös samalla, kun julkisten menojen kehitys pidetään hallinnassa. Se, että paikallinen sopiminen nyt valitettavasti vesittyi kilpailukykysopimuksen neuvotteluvaiheessa, oli tietenkin pettymys, koska samalla se vesitti järjestäytymättömien yritysten joustavamman mallin kohdata erilaisia suhdannekarikkoja. Toki hallituksen keväällä eduskuntaan tuoma työllisyys- ja yrittäjyyspaketti sisältää myös hyviä keinoja työllisyyden vahvistamiseksi. Lisäksi hallitusohjelman mukainen esitys koeaikojen pidentämisestä, määräaikaisuuksien helpottamisesta ja takaisinottovelvoitteen keventämisestä tulee varmasti myös lisäämään työtilaisuuksia. Silti uskon, että lisätoimia tarvitaan ripeästi, jotta hallituksen tähän aikaan rohkea tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta ja 110 000 uudesta työpaikasta saataisiin täysimääräisenä toteutumaan. Tarvitsemme uusia toimenpiteitä ehdottomasti jo syksyn budjettiriihessä, ja tähän valtiovarainvaliokuntakin hallitusta kannustaa. Samoin tekee kokoomus —tulemme julkaisemaan vielä tulevan heinäkuun aikana ehdotuksia tälle vaalikaudelle asetetun kunnianhimoisen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Samalla rohkaisen myös muita puolueita samoihin talkoisiin. Kaikkia erilaisia ideoita tulee nyt pohtia työllisyyden parantamiseksi. Yrittäjyyden puolella positiivinen uutinen on se, että hallitus on vihdoin syksyn budjettiriiheen tuomassa yrittäjille kohdennetun veropaketin. Muun muassa kokoomuksen kauan ajamat maksuperusteinen arvonlisävero, sukupolvenvaihdostilanteiden helpottaminen, kotitalousvähennysten korotus ja yrittäjävähennys parantavat yritysten kykyä kasvaa ja työllistää. Silti tälläkin sektorilla lisää toimenpiteitä pitää syksyn mittaan harkita. Arvoisa puhemies! Hallitus on viimeisen vuoden aikana tehnyt hartiavoimin töitä Suomen talouden suunnan muuttamiseksi. Siinä ollaan nyt onnistumassa, ja Suomi kulkee nyt oikeaan suuntaan. Nyt on tärkeää pitää huolta siitä, ettei liike oikeaan suuntaan hiivu. Uskon, että tämän hallituksen kanssa niin ei käy. Vielä edessä olevat vaikeudet ovat voitettavissa, koska hallituksella ja sen päättäjillä on tahtoa, tavoitteita, rohkeutta ja ratkaisukykyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-06-22T18:54:06,2016-06-22T18:58:12,Tarkistettu,1.1 2016_74_155,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Värderade fru talman, arvoisa puhemies! Jag ska börja med att understöda det av Joakim Strand framförda förslaget.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-06-22T18:58:16,2016-06-22T18:58:41,Tarkistettu,1.1 2016_74_156,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asiassa on hyvä myös muistaa ja huomata, minkä takia tämä julkisen talouden suunnitelma on otettu käyttöön Suomessa. Meillä julkisen sektorin rakenne on sen verran ehkä vähän omalaatuinen eurooppalaisessa vertailussa, että meillä on jäänyt näitten kehysmenettelyitten ja muun julkisen talouden kontrollin ulkopuolelle pitkäksi aikaa kuntatalous. Ei olla riittävän hyvin tätä yli 40 miljardin sektoria huomioitu. Nyt tämä julkisen talouden suunnitelma tuo tähän julkisen talouden kokonaisuuteen sellaista ohjattavuutta, jota on pitkään kaivattu. Suomessa on itse asiassa vähän liikaa keskitytty vain valtiontalouden hoitoon. Meidän reilun 50 miljardin budjettiin on keskitytty vähän liikaa ja jätetty se 40 miljardia kuntasektorin kuntataloutta itse asiassa kontrolloimatta ja hoitamatta. Tässä yksi keskeisin, isoin probleema liittyy tähän niin sanottuun rahoitusperiaatteeseen, mikä perustuslaista tulee, eli eduskunta täällä ei voi määrittää tehtäviä mielin määrin kuntatalouteen, uusia julkisia tehtäviä mielin määrin, ellei ole riittävää rahoitusta. Tämä on itse asiassa johtanut semmoiseen tilanteeseen, että eduskunta, valtio on määrittänyt tehtäviä kunnille vajaalla rahoituksella itse asiassa jo vuosikymmeniä. Tämä on johtanut siihen, että kuntasektorin puolella näitä on ruvettu sitten rahoittamaan kunnallisveroja kiristämällä ja valtio on tavallaan päässyt lipeämään tästä rahoitusvastuusta. Tämä on merkittävä ongelma. Tämä on itse asiassa vähän kreikkalaista taloudenhoitoa ollut, että toinen taho päättää menoista ja sitten toinen taho joutuu pääosan niistä maksamaan. Tämä on järkevää, että tämä julkisen talouden suunnitelma pikkuisen parantaa tätä kontrollia ja vie tätä kokonaisuuden hoitoa paljon kestävämmälle pohjalle. Taloustilannehan meillä on kokonaisuutena hyvin hankala, mutta nämä kaikki merkit on nähty jo pidemmän aikaa. Meillä on itse asiassa vähän semmoinen 15 vuoden kollektiivinen virhe ollut jo pitkään siinä, että Suomessa on vähän liian löyhästi lisätty julkisia menoja, vaikka meillä samaan aikaan on jo 2000-luvun alussa nähty, että yritysten tuottavuuskehitys on ollut laskussa. Meidän muutamat keskeiset vientisektorit joutuvat hyvin merkittäviin, erittäin merkittäviin kilpailutilanteisiin, jos tietyt digitalisaation toimenpiteet tulevat kunnolla maailmanmarkkinoille. Tämä murros tapahtui samaan aikaan kun tähän iskivät vielä kaikki muut finanssikriisin piirteet. Kun nämä osuvat samaan aikaan yhteen, niin me olemme tässä liemessä, missä nyt olemme. Niitä julkisia tehtäviä ei olisi pitänyt lisätä niin paljoa kuin niitä lisättiin 2000-luvulla. Meidän olisi pitänyt itse asiassa tiukemmin katsoa sitä, että tulevaisuudessa erityisesti meidän sote-menot tulevat nousemaan jo niin merkittävästi, että kuntatalouteen liittyviä tehtäviä ei olisi pitänyt lisätä vuosi toisensa jälkeen. Viime vaalikausi on valitettavasti surullinen esimerkki siitä, että pyrittiin keventämään julkisia tehtäviä miljardilla, mutta niitä lisättiin 400 miljoonalla. Tästä pitää varmasti kaikkien puolueitten, ketkä olivat hallituksessa viime vaalikaudella, kantaa vastuu, ja erityisesti myös demareitten. Eli tästä vastuusta ei pääse yksikään puolue, joka oli hallituksessa, lipeämään. No, nyt kun ollaan tässä tilanteessa, missä ollaan, niin meidän pitää tietysti muistaa, että osa talouden asioista ei ole omissa käsissä ja osa on. Rahapolitiikka, raaka-aineitten hinnat, vientikysyntä maailmalla meidän nykyisille vientituotteille eivät ole juurikaan meidän omissa käsissä, mutta ei se tarkoita sitä, ettei meidän pitäisi tehdä merkittäviä remontteja meidän talouden perustaan, vaikka monet asiat ovatkin ulkoisissa käsissä. Nyt tämä hallitus on, aivan oikein, lähtenyt siitä olettamasta, että tehdään kaikki ne toimenpiteet, joilla julkisen sektorin kulut, menot pysyvät kontrollissa, ja samaan aikaan työllisyyden perustaa uudistetaan. Yksi semmoinen keskeinen asia vielä. Tässä on kilpailukykysopimuksesta käytetty jo monta puheenvuoroa ja muuta, mutta yksi semmoinen asia, mitä toivoisin, kun täällä peräänkuulutetaan työllisyyden parantamista ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten työllistämisen parantamista, on se, että ne, ketkä täällä työllisyyden ja erityisesti köyhyyden poistamisen eteen käyttävät puheenvuoroja, koettaisivat myös edistää sitä parasta lääkettä työllisyyteen eli paikallisen sopimisen edistämistä, sitä, että työajoista, palkoista pystyttäisiin paljon joustavammin sopimaan tuolla paikallistasolla. Meidän yritysrakenne on menossa pienyritysvaltaiseksi, ja se tarkoittaa nimenomaan sitä, että suuryritysten merkitys työllistämisessä vähenee, ja tämä tarkoittaa taas sitä, että paikallista sopimista pitää ehdottomasti saada lisää. Eli tämä on avainlääke näihin hyvin, hyvin moniin kysymyksiin. Palkkatukimallit ovat semmoista sivuhöyläämistä näissä sitten, mutta tämä on se iso kuva, mitä pitäisi edistää. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-06-22T19:04:03,2016-06-22T19:09:23,Tarkistettu,1.1 2016_74_157,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelmasta puhuttaessa kannattaa puhua vain työllisyydestä. Työttömyys maksaa meille joka vuosi sen, mitä täällä hallituspuolueet valittavat velkaa vuodessa kertyvän. Työ- ja elinkeinotoimistossa oli toukokuun lopussa yhteensä 332 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 2 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 1 700 enemmän kuin edellisen vuoden toukokuussa, eli yhteensä heitä oli 41 800. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 125 000, mikä on 19 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli myös 125 000, eli 1 400 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Arvoisa puhemies! Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli tämän vuoden toukokuun lopussa 121 600 henkilöä, mikä on 3 200 vähemmän kuin vuosi sitten. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu. Vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkettä sai 161 000 henkilöä. Heistä 20 100 sai osatyökyvyttömyyseläkettä ja olisi halunnut tehdä vielä töitä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työpanoksen menetys vuonna 2012 oli 8 miljardia euroa — yhden vuoden aikana. Siis 8 miljardia. Tämän kertoi eilen sisäministeri Paula Risikko kuntoutusseminaarissa eduskunnan Kansalaisinfossa. Hallituksen ei tarvitsisi kuin keskittyä tähän yhteen asiaan, osatyökyvyttömyyseläkeläisiin, niin saisitte 8 miljardia euroa julkiseen talouteen lisää rahaa. Hallituksella on kärkihanke nimeltä Osatyökykyisille tie työelämään, jonka tavoitteena on työllisyyden edistäminen ja työkyvyttömyys- ja työttömyysmenojen pienentäminen. On harmi, että hyvät tavoitteet omaava kärkihanke ei pysty toteutumaan, kun hallitus ei panosta työllisyyteen. Esimerkiksi palkkatukirahat olisivat varsin pieni vipuvarsi verrattuna saatavaan hyötyyn. Olen myös sitä mieltä, että valtion on näytettävä esimerkkiä osatyökykyisten työllistämisessä. Ihmiselle kyllä pystytään räätälöimään työtehtävät niin, että hänen osaamistaan voidaan hyödyntää sairaudesta tai vammasta huolimatta. Olenkin ollut suorastaan aivan järkyttynyt valtionyhtiö Postin tämän talven aikana muuttuneesta linjauksesta, että osatyökykyisille työntekijöille annetaan potkuja 4 kuukauden jälkeen, jos he eivät kykene johdon määräämiin työtehtäviin. Tämä on täysin hallituksen kärkihankkeen vastaista. Ihmettelenkin, miksi pääministeri Sipilä ei omistajaohjaa valtionyhtiöitä toteuttamaan hallituksen omia tavoitteita. Tässä olisi korjausliikkeen paikka.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-06-22T19:09:27,2016-06-22T19:14:16,Tarkistettu,1.1 2016_74_158,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen julkinen talous on ollut erittäin vaikeassa tilanteessa jo pitkään. Vuonna 2008 alkaneesta finanssikriisistä lähtien on taloutemme syöksynyt koko ajan alemmas ja alemmas. Finanssikriisin jälkeinen elvytys auttoi jonkin aikaa, mutta eihän se meidän rakenteellisiin ongelmiimme missään vaiheessa puuttunut eikä niitä pystynyt uudistamaan — niitä suuria rakenteellisia kysymyksiä, jotka itse asiassa ovat talouden kantokyvyn ja uusiutumisen kannalta aivan välttämättömiä. Niitä on valitettavasti odotettu aivan liian pitkään. Ei ollut mitenkään helppo lähtöasetelma vuosi sitten tälle hallitukselle se, että työttömyys oli kasvanut, työllisyys oli laskenut, meillä valtio otti lisää velkaa, ja kansantalous oli koko ajan negatiivinen, tai alijäämä koko ajan kasvoi. Suuria askelia on otettu, ja kyllä minun mielestäni kilpailukykysopimus on itse asiassa eurooppalaisen sopimusyhteiskunnan työmarkkinajärjestöjen yksi isoimmista saavutuksista viime vuosilta, jos asetamme sen myös kansainväliseen perspektiiviin. No, onhan se poikkeuksellista, että vapaaehtoisesti omista eduista, saavutetusta asemasta ollaan solidaarisuuden, kokonaisyhteiskunnallisen edun edessä valmiita tinkimään. Se on ollut kova päätös monille työmarkkinaosapuolille, ja arvostan kyllä erittäin korkealle sen venymisen, mitä yhteiskunnassamme on osoitettu. Uskon osaltani kyllä, että kilpailukykysopimuksesta tullaan puhumaan vielä tulevinakin vuosina paljon. Se, että saavutamme nyt hyvin nopeasti Ruotsin ja Saksan työn hintakustannusten osalta, ei ole mikään pieni asia. Ne ovat meidän tärkeimpiä vertailumaitamme. Mutta ei tietenkään kilpailukykysopimus yksistään ratkaise kaikkia työelämäkysymyksiä. Edelleenkin on paljon auki ja kehitettävänä: monet seikat liittyen työelämän murrokseen, työhyvinvointiin, työn ja perheen yhteensovittamiseen — näissä on valtavasti tehtävää. Uskon myös osaltani, että hallituksen perustulohanke vastaa tähän työelämän murrokseen ja niihin lukuisiin kannustinloukkuihin, joita näemme. Toivottavasti aikaa myöten perustulokokeilu myös vakiintuu ja laajenee osaksi sosiaaliturvajärjestelmäämme. Arvoisa puhemies! Kun on raskaasti sopeutettu julkista talouttamme — 4 miljardia ei ole mikään pieni juttu — niin totta kai se lyhyellä tähtäimellä vaikuttaa meidän talouskasvuumme. Mutta pitäisi tietenkin puhua aina myös siitä pitkästä perspektiivistä, miten jätämme asiat seuraaville paremmassa kunnossa. Ei ole kysymys ainoastaan lyhyestä tähtäimestä, pikavoitoista vaan siitä, miten Suomi pärjää tulevat vuosikymmenet. Sellaista linjaa tämä hallitus nyt vetää, ei ainoastaan sitä, miten pärjäisimme seuraavissa vaaleissa vaan miten tämä maa pärjäisi vaaleista toiseen, oli vallassa kuka tahansa. Siksi on tehty myös erittäin suuria ja merkittäviä poliittisesti, aatteellisesti tärkeitä panostuksia. Omais- ja perhehoitoon erittäin vaikeana aikana on kuitenkin pystytty laittamaan lähes 50 miljoonaa euroa. Veteraaneille on annettu erittäin tärkeitä panostuksia vielä niin kauan kuin he ovat keskuudessamme. Ei minusta ole vähäistä puhua siitä kauan kaivatusta tiestön peruskunnossapidon rahoituksesta, joka on ollut erittäin mittava toimenpide tältä hallitukselta. Kasvun näköaloja alkaa olemaan. Väitän kyllä, että Suomi pikkuhiljaa alkaa kääntymään sellaisesta näivettymisen ja negatiivisuuden kierteestä positiivisen kasvun uralle. Valtiovarainministeriön julkaisemissa luvuissa tällekin vuodelle kasvumme on 1,4 pro-senttia parempi kuin edelliselle vuodelle. Kasvu on maltillista kaksi seuraavaa vuotta, mutta joka tapauksessa se positiivista. Tätä käännettä on odotettu, sen eteen on tehty töitä, ja uskon kyllä, että orastava kasvu näyttää linjaa ja sitä, että yritteliäisyydellä ja työllä tämä maa myös nousee tästä taantumasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-06-22T19:14:21,2016-06-22T19:19:31,Tarkistettu,1.1 2016_74_159,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä julkisen talouden suunnitelmaan liittyvässä asiassa kiinnitän nyt erityisesti huomiota ympäristö- ja luonnonvarapuolen asioihin. Elikkä ensinnäkin ympäristöpuolella ympäristövaliokuntaan liittyvissä asioissa olennaista on ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyvien määrärahojen osoittaminen. Tarkoitushan on tässä meidän nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa se, että me sieltä puolelta tulisimme tarkasti katsomaan, mihin ne määrärahat on järkevää laittaa. Määrärahat tulevat tässä kohteessa vähenemään, mutta meidän pitää muistaa se, että vaikka uusia suojelualueita ei enää niin paljon rahoitetakaan, niin ne suojelualueet ovat olemassa, ne on jo rahoitettu, ei niitä olla mihinkään viemässä. Määrä kuitenkin koko ajan lisääntyy, vaikka se onkin pienempi summa, jolla jatkossa niitä uusia hankkeita rahoitetaan. Katsotaan, minkä verran Metsoon on järkevää laittaa rahoja. Ehkä sinne olisi järkevää pikkuisen lisätäkin niitä. Olennaista on se, että meille nyt tulee Suomen satavuotiskansallispuisto. Siihen saatiin päätettyä Hossan kansallispuisto. Siihen on osoitettu määrärahat, ja siellä toivottavasti saadaan myöskin elinkeinollista toimintaa tätä myöden kehitettyä eteenpäin. Yksi olennainen asia meillä ympäristöpuolella on Itämeren suojelu. Itämeren suojeluun osoitettua rahasummaa on vaikea hahmottaa näistä talouspuolen laskelmista, koska se on hyvin paljon hajautettuna eri sektoreille. Nyt sitten se, mikä minua Itämeressä harmittaa, on se, että kaikissa vesistöön vaikuttavissa asioissa näyttää siltä, että maatalous olisi muka ainoa saastuttaja, mutta meidän täytyy nyt jatkossa kiinnittää huomiota siihen, että on hyvin paljon muitakin Itämeren saastuttajia kuin maatalous. Elikkä erityisesti meidän pitäisi huomioida ja lähteä tutkimaan rakennetun ympäristön, rakennetun yhteiskunnan aiheuttamia jätepäästöjä. Hulevesiä ei lasketa juuri mihinkään. Jätevesipuhdistamoissa on valtavasti parantamisen varaa ja paikkaa. Eli kokonaisuudessaan meillä on todella paljon töitä Itämeren puhdistamisessa. Sitten asumispuoli on meillä ympäristövaliokunnassa olennainen asia. Asuminenhan keskittyy koko ajan enemmän ja enemmän isompiin asumiskeskittymiin. Tämä on globaali ilmiö, ja me emme välttämättä voi tätä pysäyttää, mutta meidän yhteiskuntamme pitäisi kyllä miettiä, miten me saisimme rauhoitettua tätä tilannetta. Kokonaisuudessaan asumisen kustannukset pitää saada vähenemään. Ensimmäinen asia siinä on tietenkin se, että meidän pitäisi saada kohtuuhintaista asumista aikaiseksi. Kohtuuhintaisten rakennusten aikaansaamiseen täytyy löytää uusiakin työkaluja. Sitten toinen on korjausrakentaminen. Tällä hetkellä korjausrakentamista tehdään jo enempi kuin uudisrakentamista, mutta korjausrakentamisenkin kustannuksista pitää mieltää, miten ne saataisiin alhaisiksi. Asumisen kustannukset kokonaisuudessaan tällä hetkellä kasvavat ja kasvavat, mutta positiivisena asiana on se, että meillä kiinnitetään nyt huomiota energiatehokkuuteen ja energiaratkaisuihin ja muutenkin todella paljon sellaisiin asioihin, miten me käytämme yhä enemmän kotimaista energiaa ja rakennukset olisivat sitten mahdollisimman terveitä ja energiatehokkaita. Neljäntenä asiana on sitten se, että on hallittua toimintojen hajottamista. Tarkoitan sillä sitä, onko välttämättä järkevää, että me keskitämme kaikkia toimintoja ja ihmisiä asumaan kaupunkiseudulle, koska eivät kaikki halua muuttaa tänne asumaan. On hyvin paljon ihmisiä, jotka haluaisivat mielellään asua muuallakin kuin näissä asumiskeskittymispaikoissa — paikoissa, missä meillä on jo olemassa paljon valmista rakennettua asuntokantaa. Meidän tehtävämme on oikeasti miettiä suomalaisella järjellä se, millaisia toimintoja voisi oikealla tavalla hoitaa muualla kuin kaupunkiseuduilla. No, meillä on nyt jo työn alla muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain muutosasioita: se, miten loma-asunnot muutetaan kiinteiksi asunnoiksi ja niin edelleen. Sitten työpaikkojen kehittäminen on kuitenkin se ydinasia, mitä meidän pitää viedä eteenpäin. Elikkä miten me saisimme biotalouspuolella, joka on meidän hallituksen kärkihankkeita, koko maan luonnonvaroja kehitettyä ja otettua työpaikkatoimintoina eteenpäin? Elikkä ensinnäkin metsä, 100 uutta tuotetta metsästä: Miten me saamme metsästä enempi rakennusmateriaalia, miten me saamme nykymetsäteollisuuden kehittymään, miten me saamme paperin erikoistuotannon kehittymään? Puu on tänä päivänä muovin korvike. Vaatteet, viskoosi, lääkkeet — puusta melkein mitä vain. Ennen kaikkea energiapuolen asiat. Nämä ovat asioita, mitä meillä on ympäristöpuolella edessä päin. Meillä on todella paljon mahtavaa tekemistä ja toimintaa, ja uskon, että tällä meidän suunnitelmallamme saadaan näitä myöskin vietyä järkevästi eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-06-22T19:19:33,2016-06-22T19:25:15,Tarkistettu,1.1 2016_74_160,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aloitan Rovion Vesterbackan sitaatilla tämänpäiväisestä haastattelusta: ""Olemme saaneet mielettömän kulttuurivallankumouksen aikaiseksi. Suomalainen slush-sukupolvi ja nuoriso on maailman parasta. Asenteet ja kaikki, ei pelätä mitään. Ja sitten kun katson tuota ihme puuhastelua, jota nämä tyypit tekevät. 6 minuuttia lisää työaikaa on järjetön ja vierasta innokkaille tekijöille."" Näin siis Rovion Vesterbacka, joka todennäköisesti tietää yritysmaailmasta jotain. Minä olen kuunnellut tässä jo jonkin aikaa keskustelua, jossa usein puolustetaan uudistuksia ja syytetään vasemmistoa siitä, että se suhtautuu niin negatiivisesti ja ankeasti näihin uudistuksiin. Kun täällä sitten puhutaan uudistuksista, sillä tarkoitetaan yleensä kilpailukyvyn parantamista palkanalennuksilla tai muuten työehtoja heikentämällä. Eva, Elinkeinoelämän valtuuskunta, vaati jo 1970-luvulla samaa useita kertoja. Voi sanoa, että tämä uudistus on yhtä tuoretta ja uutta ajattelua kuin Marion Rungin Tom tom tom, joka edusti meitä Euroviisuissa muistaakseni vuonna 1976. Ei siis sitä aivan tuoreinta — itse asiassa asiaa, jota on käytännössä koko teollisuuden ajan tässä maassa veivattu. Mikä sitten olisi oikeasti uutta? Mitkä olisivat niitä rakenteellisia uudistuksia, joilla tämän maan kansantaloutta vietäisiin eteenpäin? No, niitä on esitetty keskusteluissa paljon, mutta yleensä ne esitetään sivuhuomioissa, vasta-argumenteissa, jossakin sellaisessa marginaalissa, joka tähän pönttöön pääsee valitettavan harvoin. Sellaisia ovat esimerkiksi pienvoimalatuotannon voimakas edistäminen siinä määrin, että se haastaa suuren ja keskitetyn energiatuotannon. Sitä on jakamistalouden säädöspohjan kehittäminen sellaiselle tasolle, mitä tosiasiallinen talouden kehitys tällä hetkellä edellyttäisi. Tässä me olemme toivottomasti jäljessä. Sitä voisi olla immateriaalisten resurssien vapaa jako. Näissähän kopiointikustannukset ovat hyvin lähellä nollaa, ja kun ne usein ovat kielisidonnaisia etuja, niin ne ovat myös verraten hyvin kansantalouden piirissä turvattu kilpailuetu. Ennen kaikkea sitä olisi sosiaaliturvabyrokratian purku. Meidän järjestelmä on aivan kafkamainen. Jos pelkkä toimeentulotukihakemuksen tekeminen on kymmeniä sivuja, ja usein toimeentulotukea hakee ihminen, joka saa myös yhtä tai useampaa muuta sosiaalietuutta, niin ei koko tätä korttitalojärjestelmää lähdetä vaarantamaan ottamalla vastaan töitä, saati aloittamalla jotakin yritystoimintaa, jonka tulevaisuudesta ei tiedä. Se on suurin yksittäinen passivoiva kitkatekijä meidän järjestelmässä. Ennen kaikkea uutta voisi olla uskallus lähteä irti niistä vanhoista kategorioista, joita tästäkin pöntöstä on toisteltu koko päivän. On ymmärrettävä, että huomisen päivän työmarkkinoilla informaali ja formaali ei ole enää jakava tekijä. Ei myöskään voida puhua yrittäjien ja palkansaajien kahtiajaosta sellaisessa merkityksessä kuin mihinkä meidän vanhempamme ja isovanhempamme ovat tottuneet. Myös työttömän ja työllisen kategoria tulee määrittymään uudella tavalla, ja sen takia työllisyyskeskustelukin on ajateltava kokonaan uusiksi. Toisaalta ei ihan kaikki vanha ole pahasta, vaikka Evan lausunnot sitä ehkä ovatkin. Meillä on muutamia sellaisia totuuksia, jotka eivät ole vanhentuneet vielä mihinkään: hyväksi koettuja asioita, joita pitää puolustaa ja jotka tässä nyt käsittelyssä olevassa paperissa ovat aliedustettuina tai eivät näy ollenkaan. Me tiedämme, että terveen talouden takana useimmiten on koulutettu ja terve väestö, pienet varallisuuserot, avoin yhteiskunta ja sellainen poliittinen päätöksenteko, jossa ymmärretään, että talous on väline, ei päämäärä. Loppuun minä haluaisin vielä muistuttaa, että kaikki ennusteet, niin oikeistolaiset kuin vasemmistolaiset, varoittelevat tällä hetkellä siitä, että meillä on todennäköisesti tulossa pitkä hitaan kasvun kausi, että se kasvu, mikä tapahtuu, tapahtuu palvelualoilla, joilla tuottavuus ei räjähdä samalla tapaa kuin tavaratuotannossa on ollut mahdollista. Aika monet ovat myös sitä mieltä, että voi olla, että meillä on tiedossa korkea työttömyys, jos pidetään näistä vanhoista kategorioista kiinni, pitkälle tulevaisuuteen. Ja nämä ovat tekijöitä, jotka haastavat meitä ajattelemaan koko julkista taloutta ihan uudella tavalla verrattuna siihen, mitä vielä 70-luvulla. Minä todella toivon, että kun käytetään sanaa ""uusi"", niin sitä ei käytetä katsomalla olkapään yli taaksepäin vaan oikeasti ja rohkeasti ottamalla etunoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-06-22T19:25:21,2016-06-22T19:31:22,Tarkistettu,1.1 2016_74_161,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan pakko oli pyytää vastauspuheenvuoro, koska mielestäni edustaja Kontulan puheenvuoron alku, joka kuvasi työaikaa ja sen muutosta, on juuri sitä, mitä meidän pitäisi pohtia. Meidän ei pitäisi pohtia sitä, onko työaikaa 6 minuuttia enemmän päivässä vai mahdollisesti 6 tuntia viikossa, vaan sitä, mitä työaika yleensä on, miten se joustaa, miten se muuttuu ja miten koko työ- ja vapaa-ajan käsite on tässä välissä haurastunut. Sen vuoksi olisi työajan muutoksesta tällä tavalla kategorisesti minuuteissa käytävää keskustelua tärkeämpää miettiä sitä, miten koko työaikalainsäädäntöä uudistetaan. Miten otetaan huomioon se, että meillä on paljon toimihenkilöinä ja sitä korkeammissa ammateissa työntekijöitä, jotka viettävät enemmän aikaa vaikkapa lentokoneessa kuin siellä varsinaisella työpaikallansa, ja matka-aikoja ei mitenkään oteta huomioon työn rasittavuudessa? On monia sellaisia joustotarpeita, jotka auttavat ihmisiä jaksamaan, mutta myös sellaisia, jotka tuovat sinne yrittäjän puolelle hyvää ja joustavuutta, kun kausivaihtelut tai työpäivävaihtelut ovat suuria.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-06-22T19:31:26,2016-06-22T19:32:30,Tarkistettu,1.1 2016_74_162,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olin ilahtunut, että edustaja Kontula otti omassa puheenvuorossaan — joka toki oli tietenkin opposition tyylin mukaisesti varsin kriittinen hallitusta kohtaan, mutta kuitenkin — esille myös pienvoimalakysymyksen liittyen energiatuotantoon. Voin lohdutukseksi sanoa, että itse asiassa hallitus tekee erittäin paljon tämän asian eteen. Kyllähän koko se energiavallankumous, mikä tähän hallitusohjelmaan sisältyi — se, että me haluamme eroon fossiilisista polttoaineista, se, että me haluamme hajautettua energiatuotantoa, se, että on aikanaan saatu keskustajohtoisen hallituksen toimesta aikaan vaikkapa sekoitevelvoite liittyen biopolttoaineisiin — on itse asiassa kyllä yksi asia, mikä tulee johtamaan siihen, että myös meidän energiasektorimme tulee olemaan entistä hajautuneempi. Siitä työn, yrittäjyyden, perheen ja monien asioiden yhteensovittamisesta: kyllä minun mielestäni perusturvakokeilu on yksi sellainen asia, mikä on historiallinen tässä maassa, ja se saatiin tämän hallituksen johdolla aikaiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-06-22T19:32:33,2016-06-22T19:33:37,Tarkistettu,1.1 2016_74_163,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kontulan puheenvuorosta nousi kaksi mielenkiintoista huomiota. Ensimmäinen on se, että ei tämä kustannuskilpailukyky-kysymys olekaan mikään tavallaan kaiken kattava ja ratkaiseva tekijä. Kun Vesterbacka on sanonut, että 6 minuuttia ei ratkaise mitään, niin se ei luovilla aloilla, pelialoilla ja muualla ratkaisekaan välttämättä sitä, syntyykö joitain innovaatioita. Se ratkaisee edelleen niillä perinteisillä, vanhoilla toimialoilla, missä jotain tuotetta tuotetaan hihnalla eteenpäin, ja se minuuttimäärä saattaa olla aika tärkeäkin siinä kokonaisuudessa. Minäkin myönnän sen, että se on osittain vanhan liiton mallia, mutta sitäkin Suomessa tarvitaan. Toinen asia, mistä voin olla täysin samaa mieltä, on se, että jakamistalouden pelisäännöt, yhteinen kehikko ja raamitus pitää Suomessa luoda, koska se on uuden talouden muodostumisen suunta ja Suomessa täytyy luoda myös säännöt ja puitteet. Nythän sitä liikennekaaren myötä yritetään osittain tehdä, mutta on paljon muitakin toimialoja, joihin täytyy puuttua vielä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-06-22T19:33:39,2016-06-22T19:34:42,Tarkistettu,1.1 2016_74_164,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen oikein iloinen, edustaja Kulmuni, että hallitus tekee edes jotain mutta valitettavasti niin vähän, ettei se välitä oikein edes omaan selontekoonsa julkisen talouden suunnitelmista kirjoittaa sen paremmin pienvoimalatuotantohankintojaan kuin perustuloakaan muuta kuin aivan marginaaliin. Ehkä tämä johtuu siitä, että pienvoimalatuotannossa keskitytään biotuotantoon, joka on siis, samalla lailla kuin ydinvoima, välivaihe. Jos me otamme Pariisin sopimuksen tosiasiallisesti käytäntöön, niin me joudumme myös biovoimasta luopumaan ajan myötä. Samaten perustulossa me olemme tekemässä hyvin varovaista kokeilua, joka tosiasiallisesti ei mahdollista edes perustulon arviointia sellaisena kuin ne tutkijat sitä toivoisivat. On hyvä asia, että nämä täällä ovat, mutta ne ovat liian vähän, liian hitaasti, liian myöhään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-06-22T19:34:43,2016-06-22T19:35:49,Tarkistettu,1.1 2016_74_165,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on saanut suurissa kysymyksissä ratkaisuja aikaan, ja Suomella on vihdoin suunta. Kilpailukykysopimus on allekirjoitettu, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja myös maakuntauudistus etenee, 4 miljardin sopeutukset on nyt sovittu, säästötavoitteista pidetään kiinni, ja velkaantuminen on taittumassa. Kilpailukykysopimus, josta tässäkin salissa juuri puhuttiin, vei aikansa, mutta muistuttaisin, että sopimus saatiin aikaiseksi seitsemän kuukautta hallitusohjelman kirjausta etuajassa. Sopimus osoitti, että Suomessa pystytään edelleen sopimaan. Olisimme toki saaneet erilaisia tuloksia aikaan jääräpäisellä ja kovalla politiikalla, mutta valitsimme kuitenkin sopimisen tien. Esimerkiksi Ranskassa on ihmetelty kilpailukykysopimuksen sisältöä: kuinka tämä saatiin aikaan sopimalla Suomessa? Sopimus tuo luottamusta, vakautta ja ennustettavuutta koko maamme talouteen. Tämä on tärkeä viesti investoijille. Haluan kiittää pääministeriämme ja kaikkia osapuolia sitkeästä sekä päättäväisestä toiminnasta. Sitä todella ratkaisun saamiseksi tarvittiin. Huolimatta talouden tilasta hyviäkin uutisia olemme saaneet talouden käänteestä: Tilastokeskuksen mukaan yksityisellä sektorilla on nyt yli 40 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Kotimainen kysyntä on hieman elpynyt, ja talouskasvu on todellista. Arvoisa rouva puhemies! Työllisyyden parantamisen ja etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen on oltava elokuun budjettiriihen ykkösasia. Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten kohentamista on myös jatkettava. Tietenkin maatalouden tukalan tilanteen helpottamista on jatkettava todella nopealla aikataululla, ja mitä enemmän työllisyys saadaan paranemaan, sitä kestävämmin voimme huolehtia meidän yhteiskunnasta, toisistamme, heikompiosaista ja pitää tämän Suomen ehyenä. Hallitus on päättänyt 3 miljardin euron investoinneista teihin, ratoihin ja muihin väyliin sekä tietoliikenneyhteyksiin. Nämä toki itsestäänkin elvyttävät taloutta ja parantavat työllisyyttä mutta myös turvaavat elämisen mahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Investoinnit on valittu tarkasti yrityselämän ja talouden tarpeiden perusteella. Esimerkiksi Sulkavalla Vekarasalmen lossi korvataan sillalla. Tämä 19,4 miljoonan investointi Suomen viidenneksi pisimpään siltaan helpottaa merkittävästi alueen asukkaiden elämää ja erityisesti puurekkojen liikkumista kaakkois-luoteissuunnassa keskellä Metsä-Suomeamme. Investointi on toki paikallinen, mutta tärkeä kokeilu saaristolaisten elinvoiman lisäämisessä. Lossien korvaaminen silloilla saa toivon mukaan lisäystä vielä tällä kaudella. Kasvun näköaloja tuo myös normien purku, jossa ajankohtaisin on ympäristöministeriön tänään lausuntokierrokselle lähettämä hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti sujuvoittaa kaavoituksen ja rakentamisen päätösprosesseja. Tässä ehdotuksessa muutoksia on yli 20:een maankäyttö- ja rakennuslain pykälään, ja näistä keskeisimmät koskevat hajarakentamista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen roolia, vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä sekä asemakaavoituksen keventämistä. Tähän kuuluu tietenkin se sääntelyn vähentäminen ja esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen helpompi muuttaminen pysyviksi asunnoiksi. Arvoisa rouva puhemies! Pidän erittäin tärkeänä sitä, että uusia säästöjä koulutukseen ja tutkimukseen ei olla tekemässä. Sivistys ja siihen satsaaminen on vienyt jo tässä vaiheessa maamme todella pitkälle, ja korkea koulutustaso on todella tunnettua maamme ulkopuolella, kiitos Pisa-tutkimustuloksen. Koulutusviennille markkinointi on jo tehty, nyt meidän on otettava myös tämä mahdollisuus seuraavien vuosien aikana täysimääräisesti käyttöön. — Hyvää kesää kaikille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-06-22T19:35:53,2016-06-22T19:40:28,Tarkistettu,1.1 2016_74_166,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Euroaikana Suomen olisi pitänyt tehdä se, mitä itse asiassa euroon liittymisen alla kaikki taloustutkimuslaitokset ja itse asiassa työmarkkinajärjestöt ja puolueetkin tiesivät, eli pitää kustannuskehityksestä tarkemmin huolta. Meillä ei tehty meidän työmarkkinamallia joustavaksi, yrityskohtaista kilpailukykyä huomioivaksi. Meillä tehtiin osittain myös liian korkeita palkankorotuksia, erityisesti tuottavuuskehitykseen nähden, ei pelkästään välttämättä määrällisesti vaan nimenomaan tuottavuuskehitykseen nähden. Ja nämä ovat tosiaan osittain niitä virheitä, joita nyt korjataan. Tässä edellisessä puheenvuorossa tuli esiin, että on hyvä, että työmarkkinajärjestöt ovat päässeet sopuun kustannuskilpailukyvyn parantamisesta. Minä olen samaa mieltä siitä, että on hyvä, että ne ovat päässeet sopuun, mutta samaan aikaan pitää muistaa, että esimerkiksi eläkeuudistuksen neuvottelemisessa meni 5 vuotta siitä, kun ehkä Matti Vanhanen hyvin ansiokkaasti Rukan hangilla totesi, että tällainen pitää tehdä. Kaikki taloustutkimuslaitokset tiesivät, kaikki puolueet tiesivät, mitä pitää tehdä, mutta SDP päätti, että 4 vuoden aikana sitä ei tehdä. Onneksi se nyt tehtiin sitten Juha Sipilän ja kokoomuksen ja perussuomalaisten hallituksen aikana. On muuten mukavaa ollut kuulla, että SDP:n kansanedustajatkin kiittelevät tätä uudistusta nyt täällä siitä, että on hyvä, että saatiin tämän toisen hallituksen aikana, koska heidän hallituksensa aikana tällaisia ei saada tehtyä. Tämä on sama kaava, mikä demareilla toistuu tietysti monissa muissakin maissa. Nyt demarit kiittelevät kovasti sitä, että Saksassa vienti vetää. Mutta siellä pitäisi tehdä käytännössä samanlaisia uudistuksia, joita nyt Suomessa esitetään, eli lisätä paikallisia joustoja ja saada tätä kautta työllisyyttä lisättyä. Kuinka saadaan investointeja lisää? Tässä salissa on myös paljon korostettu sitä, että pitäisi elvyttää ja elvyttää. Hallitus on tehnyt monia elvytystoimenpiteitä: valtavia tiehankeinvestointeja on aikaistettu nimenomaan suhdannesyistä, on tehty korjausrakentamista ja parannettu tieinvestointien tasoa, muun muassa Etelä-Savon suunnalle isoja Vitostiehankkeita toista sataa miljoonaa, Etelä-Karjalan suunnalle, ja monia muita. Eli käytännössä näitä investointejakin vauhditetaan kovaa vauhtia tällä hetkellä. Yksi sellainen asia, mikä tästä julkisen talouden suunnitelmasta vähän puuttuu, on se, että alun perin, kun julkisen talouden suunnitelma -ohjelma otettiin Suomessa käyttöön ja sitä suunniteltiin viime vaalikaudella tuolla valtioneuvostossa, niin tarkoitus oli rakentaa sinne yksityiskohtainen suunnitelma myös siitä, kuinka toteutetaan esimerkiksi kuntatalouden rahoitusasema. Jos meillä on tavoitteena, että kuntatalous tervehtyy vaikka seuraavan 3—4 vuoden aikana, niin sinne olisi pitänyt ottaa tarkat määritelmät siitä, mitä tehtäviä ja milloin poistetaan tai kuinka se rahoitusasematasapaino muuten saavutetaan. Ja tätä pitäisi ehkä täsmentää nyt tässä julkisen talouden suunnitelman eduskuntakäsittelyvaiheessa. Minä itsekin toivoisin, että pikkuisen hoputettaisiin tätä kuntien tehtävien ja normien purkua ja erityisesti ministeri Vehviläisen vastuulla olevaa työtä. Näissä on nyt päästävä eteenpäin, muuten kuntatalouden säästötavoitteetkin saattavat vähän vesittyä. Sote on jättimäinen kokonaisuus, joka on julkisen talouden suunnitelmassa myös yksi iso osa. Tämä pitäisi itse asiassa mieltää myös niin, että sote on iso osa talouspolitiikkaa. Se on valtavan tärkeä osa talouspolitiikkaa sen takia, että meidän suurimmat veronkorotuspaineet liittyvät tällä hetkellä, varsinkin ansiotuloverotuksen puolella, nimenomaan siihen, kuinka sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuskehitystä voidaan hallita. Ja tämän takia sote-uudistuksen nimenomaan säästövaikutuksiin pitäisi kiinnittää nyt kohta alkavalla lausuntokierroksella erityinen huomio. Ja siinä pitää kiinnittää huomio myös siihen, että valinnanvapausmallista tulee jatkossa sellainen, että se myös tuo säästöjä. Kilpailumekanismin pitää toimia, vertailtavuuden pitää toimia, mutta samaan aikaan tarkan kontrollin ja kurin pitää toimia siinä, että kustannukset eivät lähde karkaamaan. Ja yksi asia, minkä myös toivon, että hallitus perusteellisesti selvittää, on se, kuinka tämä uusi soten rahoitusmalli, se, että valtio maksaa kaikki menot, tulee kannustamaan aluetason päättäjiä tehokkaaseen menettelyyn. Koska meillä nyt tämä julkisen talouden perusmalli toimii niin, että alueella kerätään pääosin itse veronkanto-oikeudella rahat ja vastataan sitten veropaineella siihen palveluiden laatuun. Eli olisiko maakuntaverotusmalli tehokkaampi, tehokkuutta lisäävä rahoitusmalli tähän soteen? Ja se pitää nyt selvittää sitten tähän jatkovaiheen työhön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-06-22T19:40:36,2016-06-22T19:45:48,Tarkistettu,1.1 2016_74_167,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti vain. Edustaja Häkkänen totesi, että eläkeuudistuspaketti on tämän hallituksen saavutuksia. Toki se teknisesti tällä eduskuntakaudella säädettiin, mutta kyllä se sopimus syntyi edellisen hallituksen aikana. Pääministerikin muistaakseni täällä kerran totesi, että se on yksi niistä vaikuttavimmista toimista, mitä pitkään aikaan on työllisyyden ja työurien pidentämiseksi tehty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-06-22T19:45:53,2016-06-22T19:46:15,Tarkistettu,1.1 2016_74_168,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Häkkäsen kanssa tästä sote-uudistuksen säästövaikutuksesta. Tässä pitää olla todella tarkkana, että nämä tavoitteet myös toteutuvat. Meillä on terveyden edistämiseen jonkinlaisia kannusteita siellä jo olemassa, mutta toivon todella, että ne otetaan erittäin laajasti huomioon koko suomalaisessa kentässä yli sektorirajojen, koska tiedämme kaikki, että jo pelkästään liikuntaa lisäämällä voidaan saada 2 miljardin euron säästöt pelkästään terveysmenoista. Tämän päivän Helsingin Sanomissa on erittäin hyvä artikkeli Seinäjoen mallista, jossa on kaikki koulujen pihat ja päiväkotien pihat tehty hyviksi liikuntapaikoiksi, ja siellä on myös mahdollistettu se, että perheet voivat niissä liikkua iltoina ja muina pyhäpäivinä. Myös ruoka on muutettu terveellisemmäksi. Tämmöisillä pienillä muutoksilla on saatu lasten lihavuutta vähenemään ja terveyttä edistetty isoilla hyppäyksillä. Nämä voivat olla ihan yksinkertaisia ja pieniä muutoksia, (Puhemies koputtaa) mutta sitäkin tarpeellisempia... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-06-22T19:46:22,2016-06-22T19:47:32,Tarkistettu,1.1 2016_74_169,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Filatov itse asiassa sanoikin sen asian, jonka minäkin olisin sanomassa: eläkeuudistus kyllä saatiin aikaan edellisellä hallituskaudella, vaikka se teknisesti hyväksyttiinkin tämän kauden alussa. Mutta sen voi kyllä sanoa, että tällä hallituksella ei ole mitään tekemistä tämän eläkeuudistuksen aikaansaamisessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-06-22T19:47:34,2016-06-22T19:47:55,Tarkistettu,1.1 2016_74_170,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minä nyt niin riemuitsen siitä, että SDP kannattaa tätä tehtyä eläkeuudistusta täysin sielun ja ruumiin voimin, koska ennen vaaleja vuonna 2011 SDP taisi vastustaa tätä, että eläkeikää Suomessa nostetaan. Siinä mielessä on oikein mukavaa, että tässä on tietyllä tapaa tultu nyt kokoomuksen ja muitten puolueitten rintamaan siinä, että työuria pitää pidentää, jotta saadaan paitsi julkinen talous ja palvelujen rahoituspohja pelastettua mutta myös yleisesti Suomen kansantalous kohenemaan ja suomalaisten elintaso jotenkin pelastettua. Tämä on mukavaa, että tässä tulee pikkuhiljaa tavallaan näitä heräämisiä. Samoin kuin viime vaalien alla ei kovinkaan moni SDP:n edustaja pitänyt työn kustannuksia minään ongelmana, niin nyt sitten kohtuullisesti pidetään jo hyvänä, että tämmöinen kilpailukykysopimus syntyi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-06-22T19:47:58,2016-06-22T19:48:53,Tarkistettu,1.1 2016_74_171,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä minusta nyt aika paksua edustaja Häkkäseltä, mutta menköön juhannuksen piikkiin. Nimittäin kaikki tällaiset työelämään taikka eläkkeisiin liittyvät asiat on hyvä valmistella aina huolellisen kolmikantaisen valmistelun pohjalta tutkimuksiin ja selvityksiin perustuen. Tällöin saavutetaan hyvä tasapaino, jonka pohjalta kaikki osapuolet voivat asian hyväksyä. Ja näin tapahtui viime kaudella SDP:n ollessa hallituksessa, tietenkin siellä oli myös kokoomus kumppanina, mutta tällaista neuvottelumenettelyä, sopimista edistettiin, toisin kuin tällä hallituskaudella ette ole tällaista tehneet. En menisi tuosta eläkeuudistuksesta nyt pisteitä ottamaan tälle hallitukselle. Voisit kyllä peruuttaa nuo sanasi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-06-22T19:48:54,2016-06-22T19:49:55,Tarkistettu,1.1 2016_74_172,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä en eläkeuudistusta kannattanut, koska en kannata uudistuksia, joissa kaikki maksavat mutta pienituloisimmat duunarit ehtivät kuolla ennen kuin pääsevät eläkkeestään nauttimaan. Sen sijaan kiinnitin huomiota tähän, että edustaja Häkkäsen mielestä viiden vuoden valmistelujakso eläkeuudistukselle oli hurjan pitkä. Nuorena tietysti voi olla, että viiden vuoden jaksot tuntuvat kovin pitkiltä, mutta muistetaan nyt kuitenkin, että edellinen ikuiseksi tarkoitettu eläkeuudistus tehtiin vuonna 2005, ja silloin kun tämä jälkimmäinen eläkeuudistus saatiin valmiiksi, meillä ei ollut vielä tutkittua tietoa edellisen eläkeuudistuksen vaikutuksista, minkä vuoksi päätöksiä tehtiin vähän fiilispohjalta. Nämä tiheät eläkeuudistukset ovat johtaneet siihen, että nuorten uskossa siihen, että he koskaan tulevat saamaan eläkkeitä, on tapahtunut merkittävä romahdus. Tämä on minusta yksi (Puhemies koputtaa) isoimpia kansantaloudellisia huolia, joita meillä tällä hetkellä on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-06-22T19:49:57,2016-06-22T19:51:03,Tarkistettu,1.1 2016_74_173,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun olen pitkään näiden työelämäkysymysten kanssa nimenomaan SDP:n kansanedustajana puuhaillut, niin sanoisin, että mikään puolue ei varmaan ole hokenut niin paljon sitä, että työuria on pidennettävä alusta, lopusta ja keskeltä, ja siellä keskellä oleellisin resurssi ovat ne työttömät ihmiset, joita meillä on. Mutta työurien pidennys on ollut pitkään meidän tavoitteenamme. Se, mitä me vastustimme tässä eläkekuviossa, oli se, että Matti Vanhanen pääministerinä keksi yhtäkkiä niillä kuuluisilla hangilla, että eläkeikää nostetaan kategorisesti ja ilman kolmikantavalmistelua. Me olimme sitä mieltä, että tuota valmistelua pitää tehdä yhdessä, niin kuin sitä sitten tehtiinkin, ja sieltä syntyi kohtuullisen hyvä tulos. Tuo tulos ei ollut pelkästään kategorinen nosto, vaan siihen kokonaisuuteen liittyi myös muita elementtejä. Mitä tulee hintakilpailukykyyn ja kilpailukykyyn yleensä, niin jo SDP:n talouspoliittisessa vaaliohjelmassa todettiin, että me tarvitsemme maltillisen tulopoliittisen ratkaisun, joka vahvistaa hintakilpailukykyä. Mutta olemme koko ajan nähneet sen, että kaikilla aloilla (Puhemies koputtaa) hintakilpailu ei ole ongelma eikä se ole ainoa ratkaisu. Oleellista... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-06-22T19:51:05,2016-06-22T19:52:14,Tarkistettu,1.1 2016_74_174,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK ,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Taavitsaiselle: Kyllähän nytten tämän hallituksen aikana on käyty todella laaja neuvottelukokonaisuus, missä hallitus on ottanut vastuuta. Ei aikaisempien hallitusten aikana ole otettu näin vahvaa vastuuta tämän koko asian hoitamisesta. Kyllä tämä on ihan poikkeuksellinen tilanne, ja saamme olla kyllä ylpeitä siitä, että nytten on hyvin laajalla rintamalla porukalla tehty töitä, ja kiitos siitä kaikille osallisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-06-22T19:52:16,2016-06-22T19:52:44,Tarkistettu,1.1 2016_74_175,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä viitattiin minun ikääni perusteena sille, että en ehkä tunne eläkejärjestelmää, mitä pidän hyvin erikoisena muutenkin, noin niin kuin argumenttina. Sukupuoli, ikä tai muukaan ei tee yhtäkään kansanedustajan argumenttia sinänsä huonoksi, koska monet tutkijat tai monet työmarkkinatoimijat, ketkä ovat olleet eläkeneuvottelupöydissä, ovat esimerkiksi 70-vuotiaita, ja he ovat hyvin samaa mieltä minun kanssani olleet näistä asioista. Mitä tulee edustaja Taavitsaisen kommenttiin siitä, että kuka ottaa pisteitä tai ei, niin minä en edes halua pisteitä tästä eläkeuudistuksesta. Se on ihan sama, kuka sen teki. Minä vain sanon sen, että SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen vastusti koko viime vaalikauden sitä, että viime vaalikaudella oltaisiin viety eläkeuudistusta eteenpäin. Sitä ei viedä eteenpäin niin kauan kuin demarit ovat hallituksessa. Tästä oli kyse.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-06-22T19:52:46,2016-06-22T19:53:42,Tarkistettu,1.1 2016_74_176,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp," Arvoisa puhemies! Eläkeuudistus on hyvä asia, ja pääasia on, että se on saatu aikaan, mutta se saatiin nimenomaan neuvottelemalla ja yhteistyöllä. Käskemällä, komentelemalla ja uhkailemalla ei saada hyviä tuloksia, ja kenties tästä hyvästä prosessista, joka viime kaudella käytiin nimenomaan neuvotellen ja yhdessä tekemällä, tämäkin hallitus voisi ottaa oppia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-06-22T19:53:44,2016-06-22T19:54:10,Tarkistettu,1.1 2016_74_177,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! No, hallitushan nimenomaan otti oppia ja sai esimerkiksi historiallisen kilpailukykysopimuksen aikaiseksi, joka, aivan kuten täällä on todettu, on myös eurooppalaisessa työmarkkinakentässä erittäin, erittäin suuri saavutus. Haluaisin kommentoida: Ihan ansiokkaasti edustaja Kontula otti esille myös tämän sukupolvikysymyksen, näen kuitenkin hieman toisin sen. Kyllä minun mielestäni on erittäin tärkeää koettaa muuttaa sitä käsitystä, että kun nuoret todellakaan eivät usko, että he vuosikymmenten päästä pääsisivät nauttimaan samanlaisesta eläkejärjestelmästä kuin tänä päivänä, niin siksi juuri on tärkeää muokata sitä eläkejärjestelmäämme ja luoda uskoa siihen, että myös tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan vastaavanlaisista ja toivon mukaan vielä paremmista eläke-eduista, mutta se vaatii kyllä nyt sitä uudistumista ja rakenteellisia tekoja siihen. Toki siitä täytyy olla kyllä huolissaan, miksi meillä on eri tuloluokissa, eri terveysluokissa erilaisia (Puhemies koputtaa) elintasoeroja edelleenkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-06-22T19:54:12,2016-06-22T19:55:16,Tarkistettu,1.1 2016_74_178,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En todellakaan viitannut edustaja Häkkäsen henkilökohtaiseen ikään vaan Suomen nuorisoon, Suomen nuoriin, jotka ikäluokittaisen tutkimuksen mukaan eivät luota tässä salissa tehtyihin eläkeuudistuksiin vaan suhtautuvat skeptisesti siihen, että heillä jonakin päivänä olisi eläke, ja sen takia panostavat omistusasumiseen silloin, kun työvoiman liikkuvuuden kannalta vuokra-asuminen voisi olla järkevämpi vaihtoehto, ja panostavat lapsiinsa aivan eri tavalla kuin aikaisemmat sukupolvet, mikä sinällään on tietysti hyvä asia mutta voi johtaa myös tämmöiseen tiikerivanhempi-ilmiöön, joka ei ehkä olisi sitten niin toivottavaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-06-22T19:55:17,2016-06-22T19:56:01,Tarkistettu,1.1 2016_74_179,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,Takaisin puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_180,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka Moody’s viimeisenä kolmesta suuresta luottoluokitusyhtiöstä pudotti Suomen luokitusta kesäkuun alussa, niin maan taloudessa on kuitenkin alkanut näkyä orastavia valonkajastuksen merkkejä loppukeväästä. Bruttokansantuotteemme näet kasvoi noin 1,6 prosenttia alkuvuonna, ja se on erittäin lupaava merkki kolmen vuoden supistumisen jälkeen. Taloutemme kasvu on kuitenkin vielä hyvin hentoa, ja sitä on syytä vahvistaa edelleen. Tähän tähdätään myös nyt meillä käsiteltävänä olevassa julkisen talouden suunnitelmassa. Arvoisa puhemies! Työllistämisen ja yrittäjyyden edellytykset ovat parantuneet juuri maaliin saadun kilpailukykysopimuksen solmimisen myötä, ja se on erittäin merkittävää myös julkisen talouden tasapainottamisen kannalta. Kilpailukykysopimus tuo tullessaan vähintään 415 miljoonan euron tuloveron kevennykset, ja, kuten tiedetään, veronalennusten lopullinen suuruus riippuu sopimuksen kattavuudesta. Jos se nousee vähintään 90 prosenttiin palkansaajista, mikä on vielä tällä hetkellä hyvinkin mahdollista, niin veronkevennysvara kasvaa vielä 100 miljoonalla eurolla, ja tämän myötä palkansaajien ostovoima jopa hieman kohenisi. On myös syytä huomata, että hallitus luopui ehdollisista 1,5 miljardin euron sopeutustoimista. Nämä toimenpiteet olisivat olleet toteutuessaan erittäin kipeitä, ja nyt niiltä onneksi vältyttiin. Käytännössä kilpailukykysopimuksen myötä toteutuu sisäinen devalvaatio, joka toimii korvikkeena 1900-luvun loppupuoliskon lukuisille markan arvon ulkoisille heikennyksille. Onkin erittäin toivottavaa, että meille elintärkeä vienti lähtee sopimuksen myötä vetämään aiempaa paremmin luoden samalla riittävät edellytykset hyvinvointimme säilyttämiselle. Prosessi on ollut osapuolille raskas, mutta kuitenkin saavutettu sopimus on työmarkkinarauhan kannalta arvokas (Puhemies koputtaa) ja jokainen saavutettava työpaikka arvokas kaikille töihin pääseville yksilöille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-06-22T19:56:05,2016-06-22T19:58:19,Tarkistettu,1.1 2016_74_181,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelmaan liittyvänä asiana on erittäin merkittävä meillä tämä liikenneverkon kehittäminen. Meillä korjausvelan kasvu on nytten toivottavasti saatu pysäytettyä, sillä me olemme osoittaneet noin miljardin erilaisten liikenneverkkojen, väyläverkkojen korjaamiseen ja kehittämiseen. Hienoa on se, että erityisesti elinkeinotoiminta edellä on menty eteenpäin kohteitten valinnoissa, ja toivottavasti me saamme meidän biotalousosiotamme tällä tavalla menemään hyvinkin paljon eteenpäin, saamme ennen kaikkea puun liikkeelle. Meillä on liikennekaari nyt saatu valmisteluvaiheessa jo aika pitkälle. Liikennekaari tullaan toteuttamaan kolmessa vaiheessa, elikkä se on monen vuoden projekti kokonaisuudessaan. Siinä liikenneverkon kehittämiseen haetaan uusia toimintamalleja ja rahoituksia. Toivottavasti me saamme tällä myöskin isoja, merkittäviä asioita aikaiseksi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-06-22T19:58:19,2016-06-22T19:59:22,Tarkistettu,1.1 2016_74_182,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutama sana vielä kikystä ja luottamuksesta, jota tässä salissa on tänään juhlittu niin paljon. Minulle on nimittäin jäänyt vähän epäselväksi, kenen luottamusta nyt ollaan voitettu. Nimittäin jos minä ajattelen tavallista työmaakoppia tai sairaalan kahvihuonetta, jossa ihmetellään nyt lomarahojen vähenemistä ja työajan pidentymistä, niin minä en usko oikeasti, että luottamus siellä kauheasti tulee kasvamaan. Meillä on nyt jo tutkimustietoa siitä, että suorittavan työn aloilla epäluottamus tätä salia kohtaan on aika korkea. Minun käsitykseni on, että kiky tulee pikemminkin tätä epäluottamusta kasvattamaan kuin vähentämään. Merkkejä tästä on näkynyt jo ay-liikkeen radikalisoitumisessa tämän kiky-prosessin kuluessa tavalla, jota minä en omalta aikuisiältäni muista. Surullistahan tässä on tietysti se, että saman suuruisen tuottavuusloikan me olisimme saaneet työhyvinvointitoimilla, joidenka tekemisessä meillä on paljon tutkimustietoa ja joidenka osalta Suomi on myös kansainvälisesti vertaillen aivan maailman huippua. Me tiedämme, miten se juttu tehdään, meillä on ihmiset, jotka osaavat käytännössä toteuttaa sen, mutta tätä niin sanottua pehmeätä keinoa ei ole vain nähty niin kiinnostavaksi, että siihen olisi panostettu, vaan mieluummin lähdettiin toteuttamaan tällaisia kovia uudistuksia, joissa erityisenä kiinnostavana yksityiskohtana on tämä mekaanisen työajan lisääminen, joka tarkoittaa, että työaika kasvaa niillä aloilla, joilla ylipäätään on säännölliset työtunnit, siis lähinnä työväenluokkaisilla aloilla. Ylemmässä keskiluokassahan työ usein on määritelty jotenkin muuten kuin tiukasti työaikaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-06-22T19:59:24,2016-06-22T20:01:28,Tarkistettu,1.1 2016_74_183,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä julkisen talouden suunnitelmasta olisi ehkä kaivannut hallitukselta vielä ehkä vähän pontevampaa analyysiä siitä, kuinka Suomessa saadaan investointeja liikkeelle, mikä se keskeinen tekijä siellä taustalla on. Se liittyy hyvin keskeisesti riskinottohalukkuuteen, siihen, että Suomessa ensinnäkin on sellaisia ihmisiä, jotka kokevat riskinoton, kovan työnteon, yritteliäisyyden ja uusien ideoiden synnyttämisen mielekkääksi. Se on paljon asennekysymystä, mutta siihen liittyy myös merkittäviä poliittisia toimenpiteitä. Tässä salissa on paljon peräänkuulutettu sitä, miksi investoinnit eivät lähde liikkeelle, tai että vain julkisen sektorin pitäisi tehdä toimenpiteitä, mutta tosiasiassa Suomessa pitäisi tehdä myös veroreformeja ja monia muita sääntelytoimenpiteitä, joilla kannustettaisiin ottamaan riskiä lisää. Erityisesti pääomatuloverotukseen liittyvät kysymykset — niitä pitäisi keventää. Hallituksen olisi tuotava pikavauhdilla syksyllä jo budjettiriiheen yritysverotukseen liittyviä, investointeja kiihdyttäviä elementtejä, joko investointivarausmalli tai joitain muita mekanismeja. Hallituksen tulisi käynnistää perusteellisempi valmistelu joko siitä Viron veromallista tai sitten jostain muusta avoir fiscal -tyyppisestä yritysveromallista. Samoin hallituksen pitäisi itse asiassa tämä hallitusohjelman kirjaus sääntelypolitiikan periaatteiden muuttamisesta käynnistää voimakkaammin eli se, että yhä enemmän paikallistasolla sallitaan harkinnanvaraa, kokeiluja ja yhä enemmän vähennetään tätä kattotason sääntelyä. Sen pitäisi olla läpileikkaava periaate kaikissa ministeriöissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-06-22T20:01:29,2016-06-22T20:03:33,Tarkistettu,1.1 2016_74_184,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020 haluan nostaa esille vielä Suomi kiertotalouden kärkimaana -hankkeen. Tämä on todella iso hanke — huolimatta siitä, että sitä ei ole täällä kirjasessa kovin montaa kertaa mainittu — koska Sitran selvityksen mukaan tämä voisi tuottaa 1,5—2,5 miljardin euron arvonlisäyksen eri aloilla. Ja ministeri Tiilikainen onkin jo käynnistänyt Sitran johdolla kiertotalouden tiekartan tekemisen, jossa selvitetään, miten Suomi voisi olla edelläkävijämaa. Tämähän tarkoittaa kokonaan uudenlaista ajattelumallia, tässä voittaa kaikki, yritykset ovat jo lähteneet tähän monella tavalla mukaan, tässä voittaa ympäristö ja sitten myös jokainen ihminen. Tämä tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että ""jäte""-sana poistetaan kokonaan meidän valikoimistamme eli on vain sivuvirtoja ja mietitään kokonaan uudella tavalla, kokonaisvaltaisena arvoketjun uudistuksena meidän materiaalivirtoja. Tästä on esimerkkejä vuodelta 2014: hiilineutraali Suomi, sekin Sitran hankkeena, jossa suuryritykset lähtivät uuden, puhtaan liiketoiminnan perään, jossa tämä ajatus leikkaa läpi koko heidän strategiansa. Forssassa on — ja useammassa muussakin kaupungissa — kokeiltu kuntalähtöisesti, jälleen Sitran hallinnoimana, sitä, että esimerkiksi Forssassa pellot, sikatilat, tuotantoyhtiöt, elintarviketeollisuus, energiatuotantoyritykset ovat kaikki synkroniassa. Tähän liittyy paljon normien purkua, esimerkiksi sekoitevelvoite vaikkapa lannoitteisiin voisi olla sellainen (Puhemies koputtaa) ja kokeilut referenssilaitoksiin. Tämä on suuri mahdollisuus Suomelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-06-22T20:03:33,2016-06-22T20:05:40,Tarkistettu,1.1 2016_74_185,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toteaisin edustaja Häkkäselle, että Suomen pääomiin kohdistuva verotus on tällä hetkellä 7 prosenttia alle EU-keskitason — 7 prosenttia alle EU-keskitason. Ei siis ole pelkoa siitä, että tämä ainakaan olisi meille kilpailukykyeste. Kehottaisin myös tutustumaan Viron verotusmalliin kokonaisuutena. Minä en nyt tässä pysty sitä referoimaan — mutta vaikka jotkut veroluokat ovat siellä huomattavasti alle Suomen, siellä on myös toisia, jotka ovat huomattavasti yli Suomen. Yleensä kun verrataan maasta toiseen, niin pitää olla hyvin eksakti siinä, mitä verrataan, mitä otetaan. Usein on niin, että aika vaikea on valita vain ikään kuin rusinoita pullasta ja olettaa, että ei saisi myös niitä vähän ikävämpiä asioita, jotka liittyvät siihen samaan malliin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-06-22T20:05:42,2016-06-22T20:06:39,Tarkistettu,1.1 2016_74_186,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Kontula sanoi, että meillä on yksittäisissä verolajeissa korkeampi prosentti kuin joissain muissa maissa. Se tiettyjen maitten osalta pitääkin ihan paikkansa, mutta tämä ongelma koskee sitä, että tämä yritystoiminnan ympäristö, varsinkin kansainväliseen toimintaan liittyen, on kokonaisuus, jossa verotus on vain yksi osa palapeliä, ja Suomella on valtava määrä sellaisia heikkoustekijöitä, mitkä me joudumme tavallaan joillain muilla asioilla kompensoimaan — esimerkiksi kaukainen sijainti ja se, että me joudumme hyvin pitkälti käyttämään merikuljetuksia ja se, että meillä on myös pääomaköyhä maa. Ja sitten jos verrataan näihin isoihin teollisuusmaihin, Saksaan tai muihin — tai edes Ruotsiin, jossa on paljon kansallisia pääomia, joita pystytään käyttämään siellä kotimaisen tuotannon ja uudenkin tuotannon, startupien, rahoittamiseen, niin tämä on se probleema siellä taustalla eli se, että Suomella on niin paljon sellaisia heikkoustekijöitä — meillä on paljon myös vahvuustekijöitä — jotka aiheuttavat meille haittaa ja kilpailuhaittaa erityisesti, ja sen takia meidän pitää joillain näitä kompensoida. Nyt kun me katsomme sitä kokonaisuutta, mikä yritysverotuksen ja sitten tavallaan vaikka osinkoverotuksen kokonaisuudesta muodostuu, niin kokonaisverorasitushan nousee yli 40 prosenttiin tietyissä yrityksissä, ja samaan aikaan voi olla niin, että asuntosijoittamisen verorasitustuotossa meillä on 32:ta prosenttia. Ja tämä on merkittävä, iso ongelma, jos jää 10 prosenttiyksikön ero siihen, sijoittaako suomalaiseen riskialttiiseen yritystoimintaan, joka luo työllisyyttä, vai johonkin kiinteisiin asuntoihin. Ja tämä on merkittävä, iso ongelma, että meillä Suomessa niitä vähiä pääomia kanavoituu tällä hetkellä enemmän asuntosijoittamiseen kuin suomalaiseen riskialttiiseen yritystoimintaan. Sen pitäisi olla just päinvastoin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-06-22T20:06:40,2016-06-22T20:08:42,Tarkistettu,1.1 2016_74_187,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kommentoin pääomiin kohdistuvaa verotusta, koska Häkkänen vaati helpotusta nimenomaan pääomiin kohdistuvaan verotukseen, ei koko kompleksisen Suomen kilpailukyvyn analyysiä. Jos sellaisesta oltaisiin käyty keskustelua, niin tästähän meiltä löytyy paljon kansainvälisiä vertailuja. Jos Suomen kilpailukyvyn vahvuuksia ja heikkouksia verrataan muihin maihin, niin yleensä Suomi pärjää näissä tekijöissä verraten hyvin. On toki yksittäisiä asioita, joissa me olemme huomattavasti heikommilla. Yksi kiinnostava havainto on, että suomalaisen eliitin ja erityisesti suomalaisen bisneseliitin kansainväliset kontaktit ovat vähentyneet 2010-luvulla merkittävästi, ja minä oletan, että tämä on yksi keskeinen tekijä myös meidän viennin takkuamisen kannalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-06-22T20:08:44,2016-06-22T20:09:39,Tarkistettu,1.1 2016_74_188,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se on juuri näin. Minun mielestäni tässä salissa käydyn talouskeskustelun ja varsinkin tämän kilpailukykykeskustelun yksi keskeisimpiä haasteita ja ongelmiakin on ollut se, että aina otetaan yksi yksittäinen asia, josta luullaan, että se on se suurin ratkaiseva tekijä tai suurin ongelma. Nämä pitäisi katsoa aina kokonaisuutena ja miettiä myös, kuinka me paikkaamme niitä merkittäviä heikkouksia, joita Suomella on. Meillä on paljon vahvuuksia taustalla, mutta muun muassa korkea verotus on semmoinen, mitä meidän pitää pystyä lähtemään taklaamaan tässä tulevina vuosina.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-06-22T20:09:43,2016-06-22T20:10:21,Tarkistettu,1.1 2016_74_189,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen täysin samaa meiltä edustaja Häkkäsen kanssa tästä, että verotusta täytyy miettiä ja katsella kokonaisuutena. Ja puuttuisin vielä tähän Viron veromallikeskusteluun: tässä on minusta just semmoinen hyvä esimerkki siitä, kuinka yksi malli on otettu toisesta maasta ja sitten katsotaan, että se on Suomelle joko erittäin hyvä tai sitten huono vaihtoehto. Siinä Viron veromallissa on huomioitavaa se, että huolimatta siitä, että he pystyvät satsaamaan ne tulot yrityksen kehitykseen, niin sitten kuitenkin työnantajakustannuksethan Virossa ovat korkeammat kuin Suomessa. Mutta kyllä pidän kannatettavana sitä, että Suomessa selvitetään, millä tavalla paremmin voisimme kannustaa yrityksiä investointeihin, ja juuri, että tuottoa voitaisiin käyttää siihen yritystoiminnan kehittämiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+8.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-06-22T20:10:24,2016-06-22T20:11:24,Tarkistettu,1.1 2016_74_190,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_74_191,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitutkintalain kohdalla on kyse oikeusministeriön neuvottelukunnan jättämästä oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta 2013—2025, siihen liittyvien asioiden kehittämisestä ja eteenpäinviemisestä. Tässä esityksessä pannaan kansallisesti täytäntöön direktiivi oikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä. Tosin meillä on aika lailla nämä asiat jo voimassa, koska meillä on 2014 tullut voimaan esitutkinta- ja pakkokeinolaki. Tämän direktiivin, mistä on kysymys tässä, 9 artiklan 1 kohdassa asetetaan erityisiä vaatimuksia avustajan käytöstä luopumiselle, jotta luopumista voidaan pitää pätevänä. Olennaista tässä on se, että luopuja ymmärtää luopumisen merkityksen ja että sen pitää olla vapaaehtoista. Kokonaisuudessaan tässä on ohjelman mukaankin kyse avustamisen laadusta. On hyvä, että tähän lakiin otettaisiin säännökset alle 18-vuotiaiden vapaudenmenetyksestä ilmoittamisesta hänen huoltajilleen ja sosiaaliviranomaiselle. Tämä esitys on tarpeellinen ja järkevä, ja siinä on myös ehdotus oikeusapulain muuttamisesta. Siinä oikeusapulakiin lisättäisiin säännös avustajan palkkion korvaamatta jättämisestä, jos avustamisessa on avustajan toiminnan vuoksi ilmennyt vakavia avustamisen laiminlyöntejä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+9.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-06-22T20:11:38,2016-06-22T20:13:16,Tarkistettu,1.1 2016_74_192,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on tarpeellinen esitys, jonka hallitus on tuonut, ja tämä liittyy itse asiassa isoon kokonaisuuteen, jossa esitutkintasääntelyä ja muuta on jo pitkän aikaa remontoitu Suomessa. Hallituksen tulee tähän panostaa tulevina vuosina entistä enemmän, kun luottamus näihin viranomaistoimenpiteisiin on saattanut viime vuosina pikkusen horjua kansalaistasolla. Sen takia on tärkeätä, että sääntelyllä pystytään luomaan ennakoitava ympäristö sinänsä viranomaistoimijalle mutta myös niin, että kansalaiset ymmärtävät sitä lainsäädäntöä ja tätä perustaa. Tämän kansalaisluottamuksen vaaliminen näissä toimenpiteissä on äärimmäisen tärkeätä, ja viime aikoina kaikki ei ole ehkä mennyt ihan nappiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+9.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-06-22T20:13:20,2016-06-22T20:14:08,Tarkistettu,1.1 2016_74_193,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän on vaan pakko lisätä se, että tällä hetkellä olemme joutuneet karsimaan hyvin monesta asiasta varoja ja esitutkinta on ala ja kokonaisuus, joka on ollut viime aikoina todella kovilla. Siihen, että me pystymme hoitamaan sen asianmukaisesti ja laadukkaasti, tämä tuo todella paljon haasteita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+9.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-06-22T20:14:09,2016-06-22T20:14:32,Tarkistettu,1.1 2016_74_194,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_74_195,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jotenkin oletin, että näin merkittävän ja kuitenkin paljon keskustelua herättäneen esityksen olisi ollut ministeri täällä esittelemässä. Kun ei nyt ole, niin totean tähän alkuun, että en aio omassa puheenvuorossani referoida hallituksen esitystä, vaan uskon siihen, että me kaikki olemme opiskelleet sen huolellisesti. Tämän päivän valtiovarainministeriön tuore ennuste kuuluu näin: Kiky hidastaa kasvua ensi vuonna. Palkanalennukset syövät ostovoimaa, minkä takia julkista taloutta rahoittaa työnantajamaksujen kiepauttaminen ansioverokevennysten kautta valtion maksettavaksi. Kyseessä on tulonsiirto palkansaajilta ja julkiselta sektorilta yrityksille. Marxilla on sellainen käsite kuin antagonistinen ristiriita, joka tarkoittaa sitä mekanismia, että mitä suurempi osuus arvonlisäyksestä päätyy palkansaajille, sitä pienempi osa jää pääomalle, ja totta kai päinvastoin. Vaikka kysymys ei ole mekaanisesta kaavasta, niin antagonistinen ristiriita on kuitenkin kelpo käsite kehystää paitsi erilaisia kamppailuja palkkatason ympärillä myös muita sellaisia palkkatyön ehtoja, jotka oleellisesti vaikuttavat siihen, mihin arvonlisä päätyy. Minun nähdäkseni kaikki työmarkkinoita koskevat hallituksen työelämätoimet on nähtävissä antagonistisen ristiriidan käsitteen kautta. Kysymys on resurssien siirtämisestä joko suoraan palkansaajilta taikka sitten julkisen sektorin kautta yrityksille ja siellä lähinnä pääomalle. Tämä nyt keskustelussa oleva esitys on joukko toimenpiteitä irtisanomisen helpottamiseksi tavalla ja toisella työsuhteen eri vaiheissa. Tässäkin on jälleen uusi tulonsiirto pääomalle. Sen sijaan en usko, että niitä työllisyyttä parantavia elementtejä, joita tässä hallituksen esityksessä luetellaan sen tarkoitukseksi, hallituksen esitys tulee täyttämään. Pitkäaikaistyöttömyys ei johdu siitä, että pitkäaikaistyöttömän koeaika olisi liian lyhyt, eikä irtisanomisen helpottaminen yksiselitteisesti mitenkään lisää työllisyyttä. Yritysten voittoja se saattaa kuitenkin kasvattaa. Jos me tarkastelemme tämän hallituksen esityksen vaikutuksia kansantalouteen, niin on hyvä lähteä liikkeelle siitä, että irtisanominen on jo nyt Suomessa monia muita maita helpompaa ja että me olemme kokeneet aika monia sellaisia isoja irtisanomisaaltoja, joidenka yksi peruste on se, että irtisanotaan, silloin kun pitää irtisanoa, mieluummin Suomesta kuin esimerkiksi Ranskasta sen takia, että se tulee paljon halvemmaksi. Jos irtisanomista nyt halpuutetaan edelleen, niin tämä mekanismi ei ainakaan tule heikkenemään. Tulonsiirto yrityksille, mikä tässä tapahtuu, voi toki lisätä taloudellista toimeliaisuutta ja sitä kautta välillisesti tuoda uusia työpaikkoja, mutta viime aikoina se on johtanut pikemminkin osinkotuottojen kasvuun. Ja jos me vertaamme osinkoihin menevää euroa palkansaajan euroon, niin ne osinkoeurot tuppaavat katoamaan ulkomaille joko sitä kautta, että omistajat ovat jossakin Suomen rajojen ulkopuolella, tai sitten sitä kautta, että omistajat kuuluvat siihen tuloluokkaan, jossa kulutetaan paljon Suomen rajojen ulkopuolella. Kolmas vaikutus meidän kansantalouteen on työmarkkinoiden epävarmuuden lisääntyminen. Se näkyy monella eri tapaa meidän julkisen sektorin kustannuksissa, joten tämänkin tulonsiirron hoitavat muut kuin yritykset itse. Minä tässä hetki sitten puhuin siitä, että politiikan mittarina ei pitäisi olla bkt eikä kansantalous vaan se, kuinka hyvä ihmisten on valtakunnassa elää ja kuinka ihmiset siellä kukoistavat. Tässä suhteessa bkt:tä tärkeämpi mittari on varallisuuserot. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan sellaisella vauraustasolla, millä Suomi nykyisellään on, se, kuinka suuria tuloeroja eri yhteiskuntaryhmien välillä on, määrittää ihmisten onnellisuutta huomattavasti enemmän kuin bkt:n heilahdukset. Tämä esitys on osa sitä pitkää esitysten sarjaa, joka osaltaan kasvattaa tuloeroja Suomessa. (Puhemies koputtaa) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Anteeksi, tässä onkin aikaraja 10 minuuttia.] No niin, minä lupaan alittaa sen. — Ja mikäli nämä tutkimukset varallisuus- ja tuloerojen vaikutuksista pitävät paikkansa, johtaa se myös yleisen onnellisuuden vähenemiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-06-22T20:14:54,2016-06-22T20:21:11,Tarkistettu,1.1 2016_74_196,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on nyt illan päätteeksi lähetekeskustelussa hallituksen esitys työsopimuslain muuttamisesta. Edustaja Kontula tuossa äsken ansiokkaasti kertoikin tämän lain vaikutuksista. Käytännössä tällä esityksellä lyhennetään irtisanotun takaisinottovelvollisuutta, mikä on todella huono esitys. Esityksellä ei myöskään ole mitään tekemistä paikallisen sopimisen kanssa — ennakoin jo tulevia puheenvuoroja, kenties tämä nousee esille, mutta todellakaan tällä ei ole mitään tekemistä paikallisen sopimisen kanssa. Esitystä voi sanoa pakkolakien pikkuveljeksi, sillä on kyse työelämään liittyvistä yksipuolisista toimista, joista ei ole neuvoteltu ja sovittu palkansaajajärjestöjen kanssa. Työntekijät eivät ole näitä kannattaneet, ja syy on aivan selvä: hallituksen esitys on hyvin yksipuolinen, pelkästään työntekijän asemaa heikentävä. Takaisinoton lyhentäminen puuttuu käytännössä työsuhdeturvan ytimeen, kun tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanottuja tarvitsisi ottaa takaisin huomattavasti vähemmän aikaa, eli aika laskee 9 kuukaudesta jopa 4 kuukauteen. Samalla siis heikennetään irtisanomissuojaa ja irtisanomisperusteita. Näillä valinnoilla ohjataan työmarkkinoita ja työelämää sellaiseen epävarmuuden tilaan, jota vaikeiden kilpailukykysopimuskäänteiden jälkeen olisi kyllä viisasta välttää. Turvattomuuden tunteesta ei kumpua tuottavuutta vaan työntekijöiden välinen uuvuttava kilpajuoksu. Työsopimuslakia tulisi aina muuttaa vain huolellisen kolmikantaisen valmistelun pohjalta, tutkimuksiin ja selvityksiin perustuen. Tällöin saavutetaan tasapaino, jonka kolmikannan kaikki osapuolet voivat hyväksyä. Työsuhteen osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia sääntelevä lainsäädäntö toimii vain, jos näkemykset tarkoituksesta ja sisällöstä ovat yhteneväiset. Olin kuvitellut, että hallitus olisi oppinut viimeisen vuoden aikana jotakin. Arvoisa puhemies! Ei pitäisi irrottaa kokonaisuudesta asioita viedäkseen eteenpäin vain työnantajien esittämiä tavoitteita. Hallituksen esityksessä viitataan asian kolmikantavalmisteluun, vaikka mitään todellista ongelman ja sen ratkaisuvaihtoehtojen pohdintaa ei toimeksianto ja sen aikataulu kolmikantaryhmälle mahdollistanut. Onkin huolestuttavaa, että palkansaajien mielestä menettelytapa ei vastaa sitä, mitä ILOn kollektiivisen neuvottelumenettelyn edistämistä koskevat sopimukset numerot 87, 98 ja 154 jäsenvaltiolta edellyttävät. Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että nämä hallituksen nyt esittämät muutokset merkitsevät työelämän epävarmuuden lisääntymistä, mikä puolestaan entisestään vähentää ostovoimaa, kysyntää, kilpailukykyä ja työpaikkoja. Työmotivaatiota ja tuottavuuttakaan ei lisätä unohtamalla ILOn perusperiaatteisiin sisältyvä työntekijöitten suojelu. Määräaikaisuuksiin liittyvät ongelmat ovat yleismaailmallisia, joten myös Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet asettavat rajoja tällaisten sopimusten käytölle. Valmistelussa huomiotta jääneitä tasa-arvoa koskevia velvoitteita sisältävät muun muassa ILOn yleissopimukset numerot 100, 111 ja 156 sekä Euroopan unionin tasa-arvodirektiivit 76 ja 2002. Nämä meidän kansallisen lainsäädäntömme tavoin vaativat tunnistamaan myös välillisen syrjinnän. Hallituksen esitys kuitenkin vain mainitsee työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä koskevan ILOn sopimuksen, joka edellyttää jäsenvaltion varmistavan, ettei määräaikaisia työsopimuksia voida käyttää irtisanomissuojan kiertämiseen. Samoin on todettu EU:n määräaikadirektiivin vaatimus rajoittaa määräaikaisten sopimusten uusimista. Naapurimaamme Viro ja Ruotsi ovat joutuneet vastaamaan komissiolle liian joustavista direktiivin tulkinnoistaan. Ruotsi muuttaa lainsäädäntöään, ja Viro vastaa komission kanteeseen EU-tuomioistuimessa. Ihmettelenpä vaan, ettei ulkoministeri Soini tässä kohtaa pelkää EU-tuomioistuinta, kuten hän kabotaasiasiassa pelkäsi. Taitaapa olla kuitenkin niin, että tässäkin esityksessä tulee ilmi se, kenen joukoissa seisotaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-06-22T20:21:18,2016-06-22T20:27:42,Tarkistettu,1.1 2016_74_197,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on niin paljon työolosuhteita muuttava lakiesitys, että olisin todella toivonut ministerin olevan täällä esittelemässä asiaa, keskustelemassa asiasta kanssamme ja vastaamassa myöskin kysymyksiin ja perustelemassa tiettyjä asioita, koska kun tätä esitystä luki yksikseen, niin moni asia jäi mietityttämään, ja olisin toivonut todella, että ministeriltä olisin jo tässä lähetekeskustelussa voinut kysyä tiettyjä asioita. Tämä esitys on ongelmallinen monestakin syystä, eli jälleen kerran joutuu esitystä lukiessaan kysymään, missä ihmeessä ovat vaikutusarvioinnit. Niitä olisin kyllä nyt kaivannut, sillä nämä esitykset heikentävät niin paljon työntekijöiden oikeuksia, ettei kovin kevyillä perusteilla näihin lakimuutoksiin olisi syytä mennä. Nyt heikennetään irtisanomissuojaa ja lisätään työelämän epävarmuutta sellaisilla keinoilla, joiden vaikuttavuudesta ei ole minkäänlaista varmuutta tai edes tutkimuksiin tai tilastoihin perustuvaa todennäköisyyttä. Myöskään sukupuolivaikutusten arviointia ei taaskaan ole tehty lainkaan. Olisin halunnut tietää, miten esimerkiksi työntekijän takaisinottovelvollisuuden lyhentäminen — jolla siis samalla heikennetään irtisanomissuojaa ja irtisanomisperusteita — parantaa yritysten kasvuhalukkuutta ja lisää työllisyyttä, millä hallitus siis perustelee tätä lakiesitystä. Suomessa on jo tällä hetkellä irtisanomissuoja kovin heikko, ja nyt sitä heikennetään entisestään, ja tulevaisuuden kuva voi olla seuraava — siis tämä lakiesitys mahdollistaa tämänkaltaisen tilanteen: Pitkän työkokemuksen omaava yli viisikymppinen henkilö sanotaan tuotannollisista syistä irti. Jo seuraavana päivänä hänen tilalleen voidaan ottaa vuokratyöntekijä tai itsensätyöllistäjä tekemään tätä samaa työtä. Neljän kuukauden kuluttua voidaan sitten palkata uusi, pysyvä työntekijä. Työnantaja voi siis näin helposti sanoa irti työntekijän, keplotella neljä kuukautta vuokratyöntekijän avulla ja sitten palkata pysyvään työsuhteeseen nuoremman ja halvemman ihmisen tekemään samaa työtä. Jää kysymys, mistä tämä yli 50-vuotias henkilö mahtaa saada uuden työpaikan ja mitenkähän työllisyys tässä nyt sitten paranee. Takaisinottoajan lyhentäminen ei millään tavalla paranna työllisyyttä mutta käytännössä se mitätöi takaisinottovelvollisuuden merkityksen. Kyseenalaista on myös se, miten yrityksen kasvuhalukkuuteen vaikuttaa se, että työntekijä voidaan todella entistä nopeammin korvata uudella. Samankaltaisia ongelmia tässä lakiesityksessä on muitakin, ja meidän on syksyllä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa syytä tutkailla tätä lakiesitystä hyvin tarkkaan nimenomaan työntekijöiden oikeusturvan näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Onneksi tässä lopullisessa lakiesityksessä perusteeton työsuhteen määräaikaisuus on rajoitettu koskemaan vain pitkäaikaistyöttömien työllistämistä. Hallitusohjelman mukaanhan tämä koskisi muitakin kuin pitkäaikaistyöttömiä, ja silloin se olisi todella heikentänyt huomattavasti määräaikaisten työntekijöiden asemaa monellakin tavalla. Toivotaan nyt, että tämä korjattu muutos lisää työnantajien halukkuutta palkata pitkäaikaistyöttömiä työhön. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-06-22T20:27:51,2016-06-22T20:31:41,Tarkistettu,1.1 2016_74_198,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp","Arvoisa puhemies! ""Nuorempi, nätimpi ja halvempi, kyseessä on työntekijän vaihtaminen helpoksi ‑laki"", näin kuvasi eräs tuttuni tätä työsopimuslain muutosta. Kyse on siis siitä, että koeaikaa pidennetään, määräaikaisen työsuhteen solmimista helpotetaan ja takaisinottoajan velvoitetta lyhennetään ja sitä kautta siis heikkenee irtisanomissuoja. Hallitus päätti näistä linjoista, itse asiassa oikeastaan jo pykälän muotoiluista, hallitusohjelmassansa, mikä on aika poikkeuksellista. Minä ymmärrän sen, että pyritään päättämään lain tavoitteista, mutta en sitä, että hallitusohjelmaneuvotteluissa kirjataan jo tiukat välineet ja milteipä pykälät pöytään. Siinä mielessä voi antaa kiitosta hallitukselle, että se määräaikaisten työsuhteiden kohdalla ymmärsi sen, että ne ovat nimenomaan nuorten ja naisten ongelma, ja päätyi rajaamaan tätä esitystä yksinomaan pitkäaikaistyöttömiin, mutta ei tuokaan aivan ongelmaton esitys ole. Kun tätä lakia ja sen perusteita on lukenut aika tarkkaan alusta loppuun läpi, syntyy monta kysymysmerkkiä, ja siksi todellakin olisi ollut hyvä, että ministeri olisi ollut täällä meidän kanssamme keskustelemassa ja vastaamassa näihin kysymyksiin. Mutta ymmärrän toki, että ministerin kiireissä voi olla aivan perusteltuja ja ymmärrettäviä syitä, miksi hän ei täällä ole. Lain perusteluissa käytetään paljon sellaisia sanamuotoja kuin ""saattaa olla"", ""ei tutkittua tietoa"", ""ei luotettavaa tilastoa"", ja muun muassa takaisinottovelvollisuuden vaikutuksista sanotaan — tämä on suora lainaus: ""Takaisinottovelvollisuuden vaikutuksista työmarkkinoilla ei ole juuri tehty empiiristä tutkimusta. Onkin mahdotonta luotettavasti arvioida, onko sillä todellisia vaikutuksia työllistämiskynnykseen vai ei."" Tällaisia samanlaisia kirjauksia tämä laki on täynnä, ja siksi ehkä syntyy hieman sellainen kuva, että lain laatija ei itsekään ymmärrä tai aivan usko siihen, että tämä laki toimii niin kuin hallitus tavoittelee. Sinänsä ymmärrän sen, että tämän lain avulla hallitus pyrkii alentamaan työllisyys-kynnystä, mutta lain perusteluista ei oikein evidenssiä löydy, päinvastoin. On totta, että monta kertaa yrittäjillä on pelko siitä, että jos he rekrytoivat uuden työntekijän, niin tulee niin sanotusti huti ja tuo ihminen, joka on otettu töihin, ei olekaan sellainen kuin on toivottu tai odotettu. Siinä mielessä esimerkiksi määräaikaisuus tai koeajan pidentäminen voi olla väline testata ihmistä pidempään. Mutta silloin kun otetaan käyttöön molemmat välineet, päädytään tilanteeseen, jossa ainoastaan heikennetään työsuhdeturvaa. Ei ole kyse enää siitä, että jollakin välineellä pitäisi kokeilla, natsaako se työntekijän ja työnantajan yhteistyö vai ei. Jos mietitään vielä tähän lakiin liittyviä isoja kysymysmerkkejä, niin vaikkapa koeajan suhteen ja perhevapaiden suhteen ajaudutaan todella pitkiin koeaikoihin. Lakitekstissä itsessänsäkin pohditaan sitä, että tässä on iso riski, että tämä uudistus voi lisätä laittomien ja syrjivin perustein tehtyjen koeaikapurkujen määrää, koska jatkossa koeaikaa voidaan jatkaa koko perhevapaan ajan. Itse asiassa silloin työntekijä ei välttämättä ole siellä työpaikalla, jolloin voitaisiin tätä arviota tehdä. Riskinä on se, että nimenomaan vaikkapa pitkä sairaus tai sitten se perhevapaa onkin se todellinen syy eikä se, että työntekijä ei olisi tehtävistänsä selvinnyt. Täällä on monenlaisia kysymyksiä, ja osittain nämä koeaikakysymykset, varmasti osittain myös määräaikaisuuden kysymykset, liittyvät ehkä sellaisiin työmarkkinoiden eroihin, joissa pitäisi ottaa sukupuolivaikutukset huomioon. Jonkun verran tässä koeajassa on pohdittu sitä, miten ne vaikuttavat naisiin ja miehiin, äiteihin ja isiin, ja riski on se, että ne ovat naisille ja äideille harmillisempia. Toivon, että näihin isoihin kysymysmerkkeihin, mitä tähän lakiin liittyy, tulee vastaus asiantuntijakuulemisessa. Mutta esimerkiksi, kun hallitus on niin kovasti yrittänyt vähentää hallinnollista taakkaa, niin vaikkapa siinä, että määräaikaisuus on rajattu nyt pitkäaikaistyöttömiin, seurauksena on se, että TE-toimistoihin tulee hallinnollista taakkaa. He joutuvat tarkistamaan joka kerta, onko oikeasti kyse sellaisesta työttömästä, joka täyttää pitkäaikaistyöttömyyden kriteerit. Me kaikki tiedämme, että TE-toimistoissa on tällä hetkellä aivan liikaa töitä. Että vaikka sinänsä tuo määräaikaisen työsuhteen sopimisen helpottaminen pitkäaikaistyöttömien kohdalla auttaisikin pitkäaikaistyötöntä työllistymään, niin saattaa olla, että se hallinnollinen taakka, jossa selvitellään sitten useammankin työntekijän voimin, täyttyvätkö nämä kriteerit, toisaalta heikentää toisen pitkäaikaistyöttömän saamaa apua siellä TE-toimistossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-06-22T20:31:48,2016-06-22T20:37:15,Tarkistettu,1.1 2016_74_199,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp","Arvoisa puhemies! Näissä työelämän sääntelyn uudistamistalkoissa on aina kaksi puolta. On aivan selvää, niin kuin tässä edustajat Filatov ja Kontula aiemmin sanoivat, että tietyllä tapaa työsuhdeturva heikkenee, mutta se vastapuoli on siinä, että näillä myös pyritään madaltamaan työllistämisen kynnystä erityisesti pitkäaikaistyöttömien osalta mutta myös monien muiden henkilöiden osalta. Nämä ovat niitä toimenpiteitä siinä laajassa kokonaisuudessa, niitä yksittäisiä toimenpiteitä, joita Suomessa täytyy tehdä, jotta me saamme ne 300 000—400 000 työtöntä ihmistä takaisin työn syrjään kiinni ja estettyä tulevien työttömien syntyminen eli turvattua nykyiset työpaikat. Niin kuin taloustutkimuslaitokset ja yliopistotkin ovat ennustaneet, tämä niin sanottu luovan tuhon mekanismi eli työpaikkojen syntyminen ja työpaikkojen kuoleminen kiihtyy tulevina vuosina. Tämän takia on äärimmäisen tärkeää, että Suomen työmarkkinat ovat mahdollisimman joustavia, kuitenkin riittävän työsuhdeturvan takaavia mutta mahdollisimman joustavia, jotta niitä uusia työpaikkoja sitten kanssa syntyy. Muuten meillä vain lähtee niitä työpaikkoja. Ja nämä toimenpiteet liittyvät tähän kokonaisuuteen, että meidän työmarkkinoitten on saatava lisää joustavuutta. Suomen työmarkkinat ovat World Economic Forumin tutkimuksen mukaan 140 maan joukossa sijalla 140. Itse asiassa meidän palkanmuodostusmalli on jäykintä, mutta meidän työmarkkinoitten yleinenkin sääntely on melko jäykkää. Ja tämän takia on äärimmäisen tärkeätä, että pikkuhiljaa mennään sitä kohti, että yhä enemmän on yrityskohtaista joustoa, yhä enemmän on yksittäisiin tapauksiin liittyviä jouston mahdollisuuksia. (Puhemies koputtaa) Tämä lisää työllisyyttä pitkällä aikavälillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-06-22T20:37:21,2016-06-22T20:39:28,Tarkistettu,1.1 2016_74_200,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vain siitä, että olisi hyvä, että hallitus olisi kyennyt kirjoittamaan noihin perusteluihin sen, mistä se jousto tulee ja mistä se lisätyöllistyminen tulee, mutta ikävä kyllä sitä ei tuolta tekstistä löydy. Ymmärrän sen, että viitataan siihen, että kun on helppo irtisanoa, niin on myös helppo palkata. Mutta sitten jos katsotaan ylipäätään suomalaista työmarkkinaa kokonaisuudessansa, niin vaikkapa tästä tutkimuksesta tai vertailusta, johon edustaja Häkkänen viittasi, kannattaa katsoa, mitä ovat ne muut maat siellä ikään kuin joustavalla puolella. Ne eivät todellakaan ole niitä, joiden seurassa me haluaisimme olla tai joiden seuraan me haluamme itsemme luoda, koska siellä puhutaan täysin toisenlaisista työmarkkinoista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-06-22T20:39:31,2016-06-22T20:40:14,Tarkistettu,1.1 2016_74_201,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Ne maat, joissa työmarkkinat ovat joustavampia kuin meillä ja joissa on sitä kautta myös korkeampi työllisyys, ovat Ruotsi, Saksa ja monet muut keskeiset Euroopan maat, hyvinvointivaltioiksikin luokiteltuja maita. Näissä maissa kansalaisten elintaso ja hyvinvoinnin rahoitus perustuvat korkeaan työllisyyteen, ja siellä myös sosialidemokraatit ovat hyvin sisäistäneet sen mallin, että kaikki ne toimenpiteet, jotka lisäävät työssä olevien ihmisten määrää — vaikka ne olisivatkin ehkä työsuhdeturvaa heikentäviä — ovat hyviä toimenpiteitä. Pitää olla tasapaino työsuhdeturvan ja joustojen kanssa. Mutta meillä on muun muassa OECD:n laajoja tutkimuskoonteja siitä, että työmarkkinoitten joustot, muun muassa määräaikaisten sopimuksien lisääminen, lisäävät jossain määrin työllisyyttä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-06-22T20:40:15,2016-06-22T20:41:08,Tarkistettu,1.1 2016_74_202,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Filatov sanoi, että ei ollut kirjoitettuna, mistä ne uudet työpaikat tulevat. Ei kai sitä joka paikkaan tarvitse kirjoittaa, mistä ne uudet työpaikat tulevat, sillä kyllähän meidän hallitusohjelmasta ja meidän ministereitten puheista on koko ajan tullut esille se, mikä tämän biotalouden merkitys on. Hallitusohjelmassa on hyvin paljon kirjoitettuna kärkihankkeita: on uusiutuvasta energiasta, on ympäristöpuolen asioista, kiertotaloudesta, hyvin monesta mainittu todella paljon. Kun nämä saadaan liikkeelle, niin on muuten todella paljon uusiakin työpaikkoja saatavissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-06-22T20:41:10,2016-06-22T20:41:45,Tarkistettu,1.1 2016_74_203,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Tässä lakiehdotuksessa sanotaan kyllä hyvin selkeästi, että tämä työnantajan valinnanvapaus työntekijän palkkauksessa lisää tuottavuutta, koska voidaan ilman rajoitteita henkilö palkata tai nämä rajoitteet vähenevät. Ja tämä on todella tärkeä asia tässä muuttuvassa työtilanteessa ja työelämässä. Edustan itse sitä sukupolvea, vaikka nelikymppinen olenkin, että määräaikaiset työsuhteet ovat aivan arkea. Vakituiset työsuhteet ovat erikoinen merkki jostain menneestä ajasta, vaikka niissä toki on omat hyvät puolensa. Mutta me tarvitsemme tässä maailmanhetkessä näitä jouston mahdollisuuksia työvoiman palkkaukseen ja sitä, että ne parhaat mahdolliset ihmiset saadaan palkattua yrityksiin, jotka tekevät tärkeätä työtä, muun muassa vientityötä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-06-22T20:41:46,2016-06-22T20:42:51,Tarkistettu,1.1 2016_74_204,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Maijalalle: En sanonut, mistä ne työpaikat tulevat, vaan edellytin sitä, että laki valmistellaan kunnolla ja siinä on vaikuttavuusarvioinnit ja perustelut. Nämä asiat, mihin te viittasitte, ovat kyllä muissa papereissa näkyvissä, mutta lainsäädäntöön liittyy se, että perusteluissa kerrotaan, mihin pyritään ja mikä ylipäätään on sen lain vaikuttavuus. Mutta mitä tulee sitten tähän määräaikaisuuden puoleen, niin itse asiassa Suomi on sitoutunut sopimuksiin, joissa vakituinen työsuhde on pohja ja siitä poiketaan vain silloin, kun siihen on erityinen tarve, ja tuo erityinen tarve on määritelty laissa. Tämä lähtee ILO-sopimuksesta, tämä lähtee EU-direktiiveistä, ja meillä tosiasiallisesti on mahdollisuuksia, joissa voidaan hyvinkin joustavasti käyttää työvoimaa. Esimerkiksi vuokratyö on tällainen, koska siellä ei ole taattuja tunteja, siellä ei ole pysyviä työsuhteita tietyssä työpaikassa, vaan se on hyvin joustava työvoiman käyttömuoto. Allekirjoitan täysin sen, että tällaisia joustavia työvoiman käyttömuotoja tarvitaan nykymaailmassa. Mutta mitä tulee sitten siihen, kuka saa valita työntekijän ja millä perusteella, niin työnantajahan saa aina valita työntekijän, ja siihen hänellä on täysi oikeus, mutta sitä en voi ymmärtää, että työnantajalla pitäisi olla oikeus myös vaihtaa työntekijä ilman erityisiä perusteita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-06-22T20:42:53,2016-06-22T20:44:17,Tarkistettu,1.1 2016_74_205,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp","Ja vielä viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Häkkänen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_206,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp","Arvoisa puhemies! Erityisesti tämä määräaikaisuuskysymys pitkäaikaistyöttömien osalta on äärimmäisen tärkeä. Kun meillä pitkäaikaistyöttömyys kasvaa ja ihmisten työttömyysputket pitenevät, niin me tarvitsemme kaikki ne toimenpiteet, joilla nämä ihmiset saadaan nimenomaan työn syrjään kiinni. Tämä määräaikaisuuksien helpottaminen voi olla tässä nyt yksi avaintekijöistä. Se voi olla yksi avaintekijöistä, koska nyt tämä asiantuntijatyö lisääntyy paljon ja mekaaniset työpaikat itse asiassa vähän vähenevät ja erityisesti maakunnissa, missä ei ole suuryrityksiä, esimerkiksi pienemmissä kunnissa, on hyvin vaikeaa. Siellä pienyritykset tarvitsevat hyvin paljon tällaista harkinnanvaraa ja joustavuutta siinä, että niitä ihmisiä pystytään ottamaan edes joksikin aikaa tavallaan katsomaan, osaavatko he tiettyjä toimenpiteitä ja voidaanko heidät sitten palkata pidemmäksi aikaa. Tämä on erityisesti niille pienille yrityksille äärimmäisen tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-06-22T20:44:18,2016-06-22T20:45:17,Tarkistettu,1.1 2016_74_207,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp",Ja listaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_74_208,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minä en kyllä — anteeksi vaan, olen skeptinen — usko siihen, että pienten yritysten asiantuntijatyövoiman tarpeeseen auttaa ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömän työllistymisen esteiden purku, ensinnäkään sen takia, että pitkäaikaistyöttömissä on verraten vähän asiantuntijatyöntekijöitä, ja toiseksi sen takia, että näiden määräaikaiset suhteet tuskin ovat se keino, jolla tätä pitäisi edistää. Hyvä lainsäädäntö lähtee siitä, että siinä perustellaan, mikä on se tavoite, mihin tällä lailla pyritään, ja mikä on se polku, jota pitkin edetään, mikä on se logiikka, kausaliteetti, jolla tätä lakia muuttamalla päästään tähän tavoitteeseen. Ja minä en nyt näe erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla sitä, mitenkä se työllisyys tästä paranee. Jos ajatellaan, mikä tällä hetkellä estää pitkäaikaistyöttömän työllistymisen: heikko kilpailuasema  työmarkkinoilla, työpanos ei vastaa työvoiman kustannuksia, palkkatukibyrokratia, henkilö ei ole työkykyinen, tai sitten hän kantaa pitkäaikaistyöttömän leimaa. No, mihin näistä nykyinen koeaika ja työvoimapoliittiset toimet eivät auta? Palkkatukibyrokratiaan ja siihen, että siellä on porukkaa, joka oikeasti kuuluisi eläkkeelle. Kumpikaan näistä ei ole kysymys, joka ratkaistaan perusteettomalla määräaikaisuudella tai koeajan pidennyksellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-06-22T20:45:19,2016-06-22T20:46:54,Tarkistettu,1.1 2016_74_209,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä asiassa olisi pitänyt kyllä pohtia tarkemmin, mitä tästä lakiesityksestä seuraa, jos nämä toivotut tavoitteet eivät sitten toteudukaan. Hyöty—haitta-analyysi puuttuu kokonaan, samoin kokonaisvaikutusten arviointi on jäänyt tekemättä, ja se on minusta kyllä paha puute näin ratkaisevalla tavalla työelämää muuttavassa lakiesityksessä. Kun tätä lakiesitystä lukee, niin tulee semmoinen olo, että hallitus ainoastaan arvelee asioiden tapahtuvan mutta näyttö puuttuu kokonaan. Täällä on puhuttu paljon työllistämiskynnyksen alentamisesta, ja kyllä minä nyt edelleenkin kysyn, mitenköhän se työllistämiskynnys alenee esimerkiksi tämän takaisinottovelvollisuuden heikentämisellä. Tai siis, no, kyllähän se tietysti alenee, kun on helpompi sanoa irti ensin entinen ja palkata sitten tilalle uusi, mutta tätäkö me ihan oikeasti haluamme? Ei tämä ainakaan lisää työllisyyttä, ainakaan yli 50-vuotiaiden, pitkän työkokemuksen omaavien henkilöiden työllisyyttä, joiden on erittäin vaikeata tälläkin hetkellä työmarkkinoilla saada sitä uutta työpaikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-06-22T20:46:56,2016-06-22T20:48:07,Tarkistettu,1.1 2016_74_210,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun mietitään tätä takaisinottovelvollisuutta, niin siihen liittyy mielestäni ennemminkin työttömyyttä lisäävä riski, koska rakennemuutos on se, mikä erityisesti työntää pitkään työttömänä olleita ihmisiä ulos työmarkkinoilta, ja silloin, kun ihmisellä on ikää ja hän tulee sellaiselta toimialalta, jossa ei välttämättä ole kysyntää, hänen työhön pääsynsä on vaikeaa. Jos käy niin — niin kuin firmat tällä hetkellä tekevät usein — että kun on huono suhdanne, silloin irtisanotaan, ja sitten, kun menee paremmin, halutaan työvoimaa uudelleen, ja jos silloin palkataan tilalle uutta nuorta työvoimaa eikä sitä vanhaa, ikääntynyttä työvoimaa, niin itse asiassa riski siihen, että tämä ikääntynyt työvoima jää pitkäaikaistyöttömyyteen, on todella suuri. Mutta sen sijaan olen itsekin esittänyt sitä, että pitää pohtia, voisiko määräaikaisen työsuhteen käyttö pitkään työttömänä olevien kohdalla helpottaa sitä pelkoa, mikä työnantajilla on, koska meillä on asenteita, jotka estävät pitkäaikaistyöttömien palkkaamista, meillä on ennakkoluuloja, jotka estävät pitkäaikaistyöttömien palkkaamista, mutta meillä on myös aivan aitoja ikään kuin virherekrytointeja, joissa on käynyt ilmi, että pitkä työttömyys on haavoittanut ihmisen työntekokykyä, ja se palkkaus tai rekrytointi on mennyt pieleen. Mutta itse asiassa se pidempi koeaika ajaisi saman asian, eli nyt tässä haetaan samaa hyvää monella välineellä, jotka yhdessä tuovat tarpeetonta epävarmuutta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-06-22T20:48:07,2016-06-22T20:49:37,Tarkistettu,1.1 2016_74_211,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä iso kuva on tietysti se, että Suomessa tulevina vuosina, itse asiassa nyt jo viime vuosina, yhä useampi työpaikka syntyy mikroyrityksiin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja silloin meidän työmarkkinasääntelyn toimintamallin palkanmuodostuksen osalta ja työsuhdeturvan osalta täytyy myös elää ajassa ja muuttua niin, että näitten yritysten toimintaedellytykset, työllistämismahdollisuudet ovat helpompia. Tämä on vaikeaa sen takia, että meidän tässä talossa ja sitten tietysti työmarkkinajärjestöjen täytyy kantaa huolta siitä, että ihmisillä on riittävä työsuhdeturva, turvallinen työelämä, mutta että samaan aikaan on joustavat mahdollisuudet yrityksillä palkata ihmisiä, saada parhaat henkilöt työvoimaan kiinni ja sitä kautta saada sitten käytännössä nämä suomalaiset yritykset ja suomalainen työ menestymään. Mitä tulee tähän takaisinottovelvoitteen muutokseen, niin minä koen, että itse asiassa siihen liittyy myös probleemeja, mutta se mahdollistaa sen, että se yritys voi esimerkiksi projektien vaihtuessa tai toimikentän muuttuessa jatkuvasti saada myös uutta osaamista sinne entisten tilalle. Ja jos meillä on entisiä työntekijöitä esimerkiksi, jotka firma on aiemmin, kun joku projekti on päättynyt, joutunut irtisanomaan, niin ennemmin meidän pitäisi pystyä lisäämään koulutusta, työelämävalmennusta, tällaisia erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla aidosti koetaan siellä yrityksissä myös, että tämä henkilö osaa nämä hommat ja on ihan kyvykäs tekemään töitä. Ja jos näihin liittyy jotain ikärasismia, se pitää kitkeä pois, mutta en haluaisi tehdä sitä tämmöisellä keinotekoisella sääntelyllä vaan niin, että yrityksillä olisi mahdollisimman laveat kädet valita siihen se paras osaaja, joka vie sitä yritystä eteenpäin kansainvälisillä markkinoilla, kotimaan markkinoilla, ja sitä kautta se firma pärjää sitten paremmin. Mutta enemmänkin koulutusta ja työelämävalmennusta kuin sitä, että meillä lainsäädännöllä pidetään jotkut töissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-06-22T20:49:38,2016-06-22T20:51:46,Tarkistettu,1.1 2016_74_212,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minä olen henkilökohtaisesti palkannut ihmisiä 15 vuotta omilla ja muiden rahoilla, ja ihmettelen, mikä siinä on niin jäykkää ja vaikeaa. Minusta se oli ihan helppoa ja täysin mahdollista. Minun mielestäni tässä koko keskustelussa iso virhepäätelmä on, että työmarkkinoiden joustavuus olisi yhtä kuin palkkatyön ehtojen heikentäminen ja että aina silloin, kun tehdään palkansaajan asemasta pikkuisen epävarmempaa, voitettaisiin jotakin työmarkkinoiden joustavuudessa. Meillähän on lukuisia keinoja, joilla me voimme työmarkkinoiden joustavuutta lisätä muutenkin. Voisi olla esimerkiksi niin, että työnantajapuoli jossakin kohtaa antaisi vähän niistä omista eduistaan ja ehdoistaan periksi. Se ei ole ollut agendalla nyt viimeisen vuoden aikana lainkaan. Me voisimme myös uudistaa meidän johtamiskulttuuriamme vähän lähemmäksi Saksaa ja Ruotsia. Tutkimusten mukaan suomalainen johtamiskulttuuri on suuryrityskeskeistä ja autoritatiivista, ja se on yksi keskeinen ongelma siinä, minkä takia esimerkiksi paikallinen sopiminen on meillä niin vaikeaa silloinkin, kun se on TESeissä täysin mahdollista. Me voisimme uudistaa meidän sosiaaliturvabyrokratiaamme vastaamaan joustavampia työmarkkinoita niin, että sosiaaliturvan menettäminen ei uhkaisi jokaisen kulman takana aina, kun yrittää työllistyä, ja me voisimme rakentaa meidän koulutusjärjestelmäämme avoimempaan suuntaan sen sijaan, että nyt vapaasta sivistystyöstä ja avoimesta, ei- tutkintoon johtavasta opetuksesta ollaan koko ajan leikkaamassa. Paljon keinoja olisi, paljon jopa toimivia keinoja olisi. Miksi keskittyä siihen yhteen, johon liittyy paljon ongelmia?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-06-22T20:51:47,2016-06-22T20:53:34,Tarkistettu,1.1 2016_74_213,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK ,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tartun tähän edustaja Kontulan esille ottamaan palkkauskynnykseen. Voi olla näin, että edustaja on toiminut jossain yrityksessä tai toimikentässä, missä ei ole ollut ongelmia rekrytointien suhteen, mutta kyllä laaja-alaisesti Suomessa se viesti, mitä tulee työnantajapuolelta pienistä yrityksistä, suuremmista yrityksistä selvitysten, tutkimusten ja katsausten muodossa ja ihan käytännössä käymällä yrityksissä paikan päällä, kertoo siitä, että siis merkittäviä ongelmia liittyy tähän epävarmuuteen siitä, voidaanko henkilö palkata: ensinnäkin tietyt tilaukset, työt ja muut saattavat olla hyvin turbulentteja, tilauskanta saattaa olla hyvin heiluvaa, mutta myös se osaamisen uudistaminen ja muut saattavat edellyttää sitä, että pitäisi olla joustoa lisää. Tästä minä olen samaa mieltä, että luottamusta paikallistasolla pitää lisätä. Se on meidän isoin haaste, koska meillä on ylhäältä johdettu työmarkkinamalli, ja nyt pitäisi mennä käytännössä sinne työpaikkatasolle. Ja tämä tulee olemaan meidän isoimpia haasteita työelämässä. Saksassa homma jo osataan pääpiirteittäin mutta Suomessa siinä ollaan aika alkutekijöissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-06-22T20:53:35,2016-06-22T20:54:47,Tarkistettu,1.1 2016_74_214,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minä en lainkaan epäile sitä, että meillä saattaa olla iso osaamisvaje palkkaamisen suhteen yrityksissä. Siihenhän paljon ryhdytään myös ilman varsinaista koulutusta. Mutta väitän, että ne epävarmuudet, epäluulot ja pelot, mitkä siellä yrityskentässä ovat, eivät suoraan kerro siitä objektiivisesta tilanteesta, mikä liittyy palkkaukseen, sen haasteisiin ja jouston mahdollisuuksiin. Pyysin kolme vuotta sitten Suomen Yrittäjiä etsimään minulle yhden yrityksen, jossa suomalaiset TESit estävät jonkin semmoisen niin kuin asioiden joustavoittamisen tai parantamisen, joka on sekä työnantajan että työntekijöiden intressissä. He lupasivat tämän tehdä — eivät onnistuneet löytämään minulle tällaista yritystä. Palasin asiaan tässä puoli vuotta sitten, he lupasivat sen uudestaan — vieläkään ei ole kutsua yritysvierailulle tullut. Epäilen, että tämä on semmoinen myytti, jota kovasti viljellään, mutta ennen kuin näen ihan omin silmin tällaisen tapauksen, niin minä en siihen usko.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+10.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-06-22T20:54:48,2016-06-22T20:55:59,Tarkistettu,1.1 2016_74_215,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta  täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 103/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_74_216,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta  täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 103/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa ostetusta kalasta vain 16 prosenttia on kotimaista. Tästä Suomessa ostetusta kalasta on 10 prosenttia kotimaassa kasvatettua kalaa ja 6 prosenttia luonnonkalaa, ja siitäkin suurin osa on merestä. Eli Suomessa syödään kyllä kalaa, kalan käyttö on opittu, mutta se kala ei ole kotimaista. Sitten kun otetaan nämä vapaa-ajankalastuksen ja kotitarvekalastuksen kalat siihen matkaan, niin sittenkään ei päästä kuin siihen, että neljäsosa Suomessa syödystä kalasta on kotimaista. Nyt käsitellään hallituksen esitystä EU:n yhteisestä kalastuspolitiikasta ja sen kansallisesta täytäntöönpanosta. Mitä on nyt sitten tehtävissä tämän lain kautta, että saisimme Suomessa pöytään enemmän kotimaista kalaa? Merellä tapahtuvassa kalastuksessa on toivottavaa, että tämä laki auttaa siihen, että ensinnäkin kalastuskiintiöt eivät vaihtelisi niin paljon vuosittain. Järjestelmä merkitsisi käytännössä sitä, että Suomelle neuvoston asetuksella vuosittain vahvistettavat silakan, kilohailin ja lohen kalastuskiintiöt Itämerellä jaettaisiin vuosien 2011—2015 saalishistorian perusteella 10 kalenterivuoden ajan voimassa oleviksi. Elikkä jos pikkuisen saataisiin tätä hommaa kehitettyä eteenpäin, saataisiin edes merikalastusasiat vähän vahvemmalle pohjalle. Merikalastuspuolellakin meillä on kalastajien määrä vähentynyt, romahtanut todella alas. Byrokratiaa, lakeja, eritasoisia säädöksiä ei saa tulla alalle yhtään lisää. Nykyisiäkin tulee miettiä, miten niitä saisi purettua. Erityisesti kalapuolella on tilanne se, että sen vuoksi emme saa suomalaista kalaa käytettäväksi meidän ruokapöytiin. Uusi kalastuslaki ei tavoitteistansa huolimatta selkeyttänyt ja helpottanut kaupallista kalastusta tai yleensäkään sitä, että kalaa saataisi eteenpäin ja meidän syötäväksi. Merialueillamme on pyydetty kohtalaisen hyvin, mutta sisävesistömme elikkä järvemme ovat lähes kaikki alikalastettuja. Liian vähäinen pyynti näkyy useimmissa vesistöissämme niin, että niistä ei sitten ole edes saatavilla kunnolla esimerkiksi muikkuja, vesistöt kun kaipaavat ja tarvitsevat paljon hoitokalastusta. Se on meillä tällä hetkellä aivan heikoissa kantimissa. Sitten tässä esityksessä on yksi asia, mikä lisää byrokratiaa: tämä sisävesistöjen veneiden rekisteröintiasia. Siihen täytyy kiinnittää kyllä erityistä huomiota, koska me emme tarvitse yhtään byrokratiaa emmekä yhtään toiminnan estettä lisää. Ennemminkin meidän todellakin täytyy miettiä, miten me saisimme purettua näitä asioita. Ja jos pari prosenttia Suomessa myydystä kalasta on tätä kotimaista, järvistä saatua kalaa, niin meidän täytyy tehdä tässä isot, radikaalit muutokset. Ja vesiviljely on saatava toteutettavaksi Suomen puolella. Nyt yrittäjät siirtyvät yhä enemmän ja enemmän Ruotsin puolelle tuottamaan kirjolohta ja muita viljeltäviä kaloja, koska siellä saa ympäristöluvat helpommin ja nopeammin kuin Suomen puolella — jos Suomen puolella saa niitä juuri ollenkaan. Sitten mennään loheen. Lohen merikalastuksen sääntelyllä on saatu aikaiseksi suuria tuloksia. Kiitos siihen vaikuttaneelle henkilölle. Täällä eduskunnassa on tehty tämän eteen paljon töitä. Tämäkin laki auttaa tätä lohenkalastusasiaa eteenpäin. Ja nyt sitten puhutaan Tornionjoesta. Tornionjokeen on noussut tänä vuonna jo yli 50 000 lohta, Simojokeen 3 500 lohta, ja nousu on menossa vasta kiivaimmillaan. Viime lauantaina oli ennätys: 6 000 lohta päivässä. On päästy huikeisiin tuloksiin ja sitä kautta on saatu viime vuosina mereen kasvamaan miljoonia smoltteja eli lohenpoikasia, ja tämä kaikki on vain sen ansiota, että on tehty järkeviä päätöksiä Itämeren kalastuksen osalta. Nyt sitten meillä on kyllä ongelmana nämä hylkeet ja norpat, siis itämerennorpat. Se tilanne pitäisi saada rauhoittumaan ja monta muuta asiaa, mutta näistä ei tässä kyseisessä laissa ollut sanaakaan mainittuna. Ja nyt sitten olen tästä kehityksestä ja hallitusohjelmalinjauksesta erittäin tyytyväinen, jotta me saamme sen lohen nyt nousemaan. Hallitusohjelmassa on esillä sininen biotalous ja vaelluskala-asiat. Kemijoellakin on työt nyt aloitettu tämän vaelluskala-asian osalta, ja toivottavasti saamme tällä työllä tuloksena sen, että joku päivä minä saan kotirannassani, Kemijoen latvoilla, Tenniön rannoilla, pyytää jokeen noussutta lohta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+11.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-06-22T20:56:22,2016-06-22T21:01:39,Tarkistettu,1.1 2016_74_217,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta  täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 103/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on ajanmukaistaa EU:n yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntö vastaamaan niitä muutoksia, joita lain säätämisen jälkeen on tapahtunut unionin ja kansallisessa lainsäädännössä ja kalastuksessa yleisesti. Uudistuksella pyritään varmistamaan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tehokas kansallinen täytäntöönpano sekä turvaamaan kalakantojen kestävä ja taloudellisesti kannattava käyttö nykyistä paremmin. Lain keskeisenä tavoitteena on kaupallisen kalastuksen kannattavuuden ja toimintaedellytysten parantaminen. Mielestäni esitys on tarpeellinen ja vähintäänkin ajankohtainen, koska uusi kalastuslaki ja sitä täydentävä asetus tulivat voimaan vuodenvaihteessa. Esityksen mukaan kaupalliselle kalastukselle ehdotetulla lailla on taloudellisia vaikutuksia erityisesti tavoitteena olevan alan kannattavuuden paranemisen kautta sekä toimijakohtaisten kiintiöiden käyttömaksujen muodossa ja toimijakohtaisia kiintiöitä koskevien velvoitteiden noudattamatta jättämisestä määrättävien rikkomusmaksujen muodossa. Onkin huomioitava, että päätoimisten kaupallisten kalastajien määrä on romahtanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin puoleen. Samalla kaupallisten kalastajien siirtyminen osa-aikaisiksi tai muuten jättämällä kalastus taloudessa pienempään rooliin on lisääntynyt. Tämänkaltainen kehitys vaikuttaa radikaalisti kotimaisen kalan saatavuuteen tulevaisuudessa. Tämä hallituksen esitys voisi osaltaan lisätä mielenkiintoa kaupallista kalastusta kohtaan. Kaupallinen kalastus keskittyy entistä enemmän sesonkeihin, jolloin kalaa on paljon. Tällöin mukaan ilmestyvät myös täysin osa-aikaiset harrastajat sekä kalan harmaa myynti. Seuraa markkinoiden ylikuumeneminen ja pahimmallaan kalan hinnan romahdus. Mielestäni kalastusalalla pitäisi olla selkeä sopimuskalastajajärjestelmä, joka takaisi kaupalliselle kalastajalle vuoden ympäri kohtuullisen hinnan. Tämänhetkiseen tilaan on syytä yhtä paljon niin kalastajissa kuin ostajissakin. Kalat ovat liikkuva luonnonvara, joten niitä pidetään yhteisenä omaisuutena, jonka käyttöä koskevat yhteiset säännöt. Yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen tavoitteena onkin varmistaa kalakantojen kestävä ja vastuullinen hyödyntäminen. Kalastuksessa kuitenkin unohtuu helposti, että vesialueellakin on omistaja. Kalastusoikeus kuuluu ensisijaisesti vesialueen omistajalle. Omistaja voi olla yksityinen kiinteistö tai valtio, tai vesialue voi olla usean kiinteistön yhteinen. Vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi kalastuslaki on herättänyt huolta vesialueen omistajan oikeudesta päättää kalastusoikeudesta. Kalavedet nauttivat perustuslain takaamaa omistusoikeuden suojaa. Voimassa olevan lain mukaan paikallinen ely-keskus voi kuitenkin myöntää kaupalliselle kalastajalle luvan kalastaa vesialueella ilman vesialueen omistajan lupaa. Tämä tuntuu aika erikoiselta. Jos sinulla on esimerkiksi puutarha, missä olet vuosikausia kasvattanut porkkanoita, niin miten joku voi antaa luvan jollekin toiselle kerätä porkkanasi pois? Tällaista toimintaa en ihan heti maalaisjärjellä ymmärrä. Hallituksen esityksessä mainitaan myös, että saaliiden pois heittämisen kieltäminen on vuonna 2013 säädetyn yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan asetuksen merkittävin uudistus. Kaupallisen kalastuksen harjoittajat eivät enää saisi heittää saalista takaisin mereen, vaan saalis tulee purkaa maihin. Kielto koskee myös alamittaisia kaloja, jotka aikaisempien säännösten mukaan on täytynyt heittää takaisin mereen. Itämerellä purkamisvelvoite koskee silakkaa, kilohailia, turskaa, lohta ja punakampelaa. Pitäisin hyvänä, ettei myöskään vapaa-ajankalastajien kiinteisiin pyydyksiin jääneitä kuolleita alamittaisia kaloja tarvitsisi laskea takaisin veteen. Ei ole kovin mielekästä laskea 59 senttimetrin kokoisia kuolleita taimenia tai lohia verkosta takaisin veteen, koska ne maistuvat kermaperunoiden kanssa ihan yhtä hyviltä kuin senttiä pidemmätkin. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on varsin hyvä, mutta parempikin se voisi olla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+11.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-06-22T21:01:47,2016-06-22T21:06:23,Tarkistettu,1.1 2016_74_218,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta  täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 103/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta sisältää ihan asiallisia näkökulmia, ja haluan tässä puheenvuorossani ottaa itse asiassa osaa siihen keskusteluun, mihin edustaja Maijala päätti oman puheenvuoronsa, liittyen loheen. Suomen tavoitehan on ollut se, että sekakantakalastuksesta siirryttäisiin kohti kantakohtaista kalastusta. Tämä olisi etenkin lohelle erittäin tärkeä kysymys nyt, kun murros on saatu tehtyä. Ja kun vapaana virtaaviin suuriin lohijokiimme on alkanut nousemaan enenevässä määrin lohta, tämä tukisi sitä kehitystä. Toivottavasti Suomi eurooppalaisissa pöydissä tuo sitten esille sekakantakalastuksen ongelmallisuutta meidän näkökulmastamme. Valitettavasti on kuitenkin niin, että lohikantaan kohdistuu edelleenkin paineita, ja sen kannan paineen lisäksi on tullut myös uusia ilmiöitä kesäisellä Tornionjoella liittyen siihen tautiin, josta emme vielä tiedä, mikä se on — onko kysymyksessä kalan pinnalla oleva, vesistössä oleva vai missä oleva syy siihen, miksi lohia mystisesti menehtyy. Siksi olisi hirvittävän tärkeää, että tänä kesänä voitaisiin tehdä parempaa tutkimusta siitä ja että Evira saisi riittävästi kuolleita lohia — toki toivotaan, että niitä ei tulisi ollenkaan mutta myös että saadaan selvitettyä, mistä on kysymys, koska lohella on kyllä Pohjois-Suomelle erittäin suuria vaikutuksia. Euroopan pisin vapaana virtaava joki on myös suurin lohijokemme, ja olisi hyvä, että saisimme myös sivuhaaroihin, aivan kuten edustaja Maijala täällä totesi, lohta viimein nousemaan. Simojoen lohikanta on kovin heikko, vaikka sekin on kasvamaan päin, joten työtä kyllä kovasti vielä riittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+11.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-06-22T21:06:25,2016-06-22T21:08:28,Tarkistettu,1.1 2016_74_219,74/2016,2016-06-22,14.03,21.14,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta  täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 103/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kyseessä oleva asia liittyy erittäin läheisesti kotimaiseen kalastuslakiin ja siihen liittyviin asioihin. Kalastuslaki tuli uutena tämän vuoden alusta voimaan, ja nyt sitten, kun sitä lakia on alettu toteuttamaan, siinä on tullut esille hyvin monia eri kohtia, mitkä vaativat varmaan korjaamista. Kenelläkään meistä ei varmasti ole tarkoitus, että lakia aletaan kokonaan rakentamaan uusiksi, sillä lakia rakennettiin 7 vuotta. Se oli iso ja raskas prosessi kokonaisuudessaan. Nyt sitten luettelen muutamia kohtia, joista meille Kalatalouden Keskusliittoon ja minulle muutenkin henkilökohtaisesti on tullut esille, että ne tarvitsisivat korjaamista: Elikkä ensimmäinen asia on se, mistä keskusteltiin reilu vuosi sitten kaikkein eniten. Se on tämä verkkojen määrä elikkä se, montako verkkoa saapi laittaa vesille. Lakiinhan tuli sillä tavalla, että on korkeintaan 240 metriä venekuntaa kohden, ja tämä tarkoittaa käytännössä kahdeksaa verkkoa. Sinänsä hyvä asia, tietyissä paikoissa Suomea, mutta Suomi on iso maa, eikä verkkojen määristä pidä päättää laissa, vaan niistä pitää päättää ehdottomasti tietyillä alueilla. Kaksi verkkoa on täällä etelässä monin paikoin ihan sopiva määrä, mutta esimerkiksi meidän alueellamme on kokonaan erilainen tilanne. Tätä verkkojen rajoitusta minä olen verrannut siihen, että sinä olet oikein rikas, sinulla on iso talo, siinä on kymmenen huonetta, mutta laki sanoo, että saapi käyttää korkeintaan kahdeksaa huonetta, niin että et sinä käytä kuin kahdeksaa huonetta. Sinä olet iso vesioikeuksien omistaja, sinä omistat paljon vesioikeuksia, olet tottunut kotitarvekalastuksen myötä paljon syksyisin pyytämään kalaa ja laittamaan pakastimen täyteen kalaa, mutta laki sanookin, ettet sinä saa käyttää kuin kahdeksaa verkkoa. No, sitten toinen, isompi asia tässä kalastuslaissa, mikä vaatii nyt hyvin pikaista korjaamista, on sitten tämä kalastusluvan hankinta-asia. Kalastuslupahan vaatii tällä hetkellä aika vahvaa rekisteröintiä, se on hyvin byrokraattinen kokonaisuus. Sinänsä ok, jos on kyse vuoden luvasta, mutta kun meillä on matkailukalastajia, jotka tulevat esimerkiksi tunniksi kalastamaan, niin niille kaikille tunnin kalastaville matkailijoille — kun esimerkiksi oppaalla on vaikkapa 30 turistia, jotka menevät kalastamaan siitä rannasta — se vaatii älyttömän byrokraattisen, todella raskaan rekisteröinnin. Kolmas asia on sitten se, että EU-säädökset, mitkä tänään tulivat tässä esille, vaativat tiettyjä muokkauksia tähän meidän lakiimme. Neljänneksi, tässä laissa on se, että pohjoisten kuntien lohen ja taimenen pyyntiasia lopetettiin. Elikkä kun sen piti olla selvä asia, että paikallisten oikeus lohen ja taimenen pyyntiin jatkuupi entiseen tyyliin valtion vesillä, niin yhtäkkiä siinä kävikin niin, ettei se ollutkaan enää mahdollista. Minä kyllä omalta osaltani olin siinä lain valmistelussa hyvin aktiivisesti matkassa, mutta missään ei tullut esille muuta muutosta kolmen pohjoisimman kunnan osalle kuin se, että jatkossa saapi pyytää ainoastaan oman kunnan alueelta kaikkia kaloja. Mutta yhtäkkiä nytten tulikin kesken kaiken tilanne, että lohta ja taimenta ei saisikaan alkaa pyytämään enää valtion vesiltä. Seuraavaksi tässä laissa on tämmöinen kohta kuin Inarijärven vesioikeuksien omistajien oikeusasia. Sen kanssa on kyllä vielä petraamista ja korjaamista. Seuraavaksi, kalan kaupallinen käyttö esimerkiksi eri tapahtumissa. On tiettyjä tapahtumia ja toimintoja, joissa saatetaan esimerkiksi haukea saada iso määrä tai jotakin niin sanottua roskakalaa, särkeä, ahventa, niin jos sitä ei ole kaupallinen kalastaja pyytänytkään, niin yhtäkkiä käypi niin, että paikallinen yrittäjä ei saa ottaa sitä käyttöönsä. Elikä tämmöistä toimintaa täytyy ehdottomasti helpottaa ja nopeuttaa, että saataisiin sitä kalaa käytettyä. Sitten tässä laissa on muutamia ihan teknisiä korjattavia asioita, muun muassa tämä, että kalastusalueet muutetaan kalatalousalueiksi. Siinä on vuosilukujen kanssa pieniä ongelmia, että siinä katkeavat tietyt asiat välillä. Eli tämä kalastuslaki on saatu nyt jo liikkeelle, mutta paljon korjattavaa ja muokattavaa siinä varmaan on. Mutta minä uskon, että me tämän kesän nyt tällä menemme eteenpäin, katsomme, mitä kaikkia muutostarpeita tässä nyt sitten tulee esille, ja alamme korjaamaan tiettyjä tarvittavia asioita sitten syksyllä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2016+11.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-06-22T21:08:31,2016-06-22T21:13:34,Tarkistettu,1.1 2016_76_1,76/2016,2016-06-23,10.02,11.02,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtiopäivien keskeyttäminen>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2016 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunta päättäisi keskeyttää valtiopäivät tämän täysistunnon päätyttyä sekä kokoontua jatkamaan työtään tiistaina 6.9.2016 kello 14.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_76_2,76/2016,2016-06-23,10.02,11.02,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp. Keskustelu asiasta päättyi 22.6.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Pia Viitanen Merja Mäkisalo-Ropposen kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 1 mukaisen kannanoton. Ozan Yanar on Hanna Halmeenpään kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaisen kannanoton. Kari Uotila on Li Anderssonin kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 3 mukaisen kannanoton. Joakim Strand on Anna-Maja Henrikssonin kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 4 mukaisen kannanoton. Peter Östman on Sari Tanuksen kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 5 mukaisen kannanoton. Pia Viitanen on Kari Uotilan kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 6 mukaisen kannanoton. Pia Viitanen on Merja Mäkisalo-Ropposen kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 7 mukaisen kannanoton. Pia Viitanen on Ozan Yanarin kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 8 mukaisen kannanoton.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_76_3,76/2016,2016-06-23,10.02,11.02,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 10/2016 vp,"Ensin äänestetään Pia Viitasen (vastalause 1) ehdotuksesta mietintöä vastaan, sitten Ozan Yanarin (vastalause 2) ehdotuksesta mietintöä vastaan, sitten Kari Uotilan (vastalause 3) ehdotuksesta mietintöä vastaan, sitten Joakim Strandin (vastalause 4) ehdotuksesta mietintöä vastaan, sitten Peter Östmanin (vastalause 5) ehdotuksesta mietintöä vastaan, sitten Pia Viitasen (vastalause 6) ehdotuksesta mietintöä vastaan, sitten Pia Viitasen (vastalause 7) ehdotuksesta mietintöä vastaan ja lopuksi Pia Viitasen (vastalause 8) ehdotuksesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_76_4,76/2016,2016-06-23,10.02,11.02,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 18/2016 vp,"Nyt seuraa toisen varapuhemiehen vaali, joka toimitetaan noudattamalla Suomen perustuslain 34 §:n 2 momentin ja eduskunnan vaalisäännön 5 ja 6 §:n säännöksiä. Vaali toimitetaan siis umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Pyydän huomauttaa, että ehdokkaan nimi on yksilöitävä riittävällä tarkkuudella tarvittaessa myös etunimeä käyttäen. Nu följer val av andre vice talman, vilket förrättas enligt 34 § 2 momentet i Finlands grundlag och 5 och 6 § i valstadgan för riksdagen. Valet förrättas således med slutna röstsedlar. Riksdagsledamöterna ska enligt namnupprop i alfabetisk ordning lägga röstsedeln i urnan. Jag vill påminna om att kandidatens namn ska anges tillräckligt tydligt. Vid behov kan också förnamnet anges. Avustajiksi äänestyslippujen tarkastamiseen ja äänten laskemiseen vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Olavi Ala-Nissilä, Ritva Elomaa, Kalle Jokinen ja Lauri Ihalainen. Jag ber följande riksdagsledamöter granska röstsedlarna och räkna rösterna vid valet: Olavi Ala-Nissilä, Ritva Elomaa, Kalle Jokinen och Lauri Ihalainen. Totean, että annettuja ääniä ei julkilueta. Jag ber er notera att namnen på röstsedlarna inte läses upp.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2016+6.aspx,sv:fi,Puhemies Maria Lohela 2016_76_5,76/2016,2016-06-23,10.02,11.02,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 18/2016 vp,Äänestyksen tulos luetaan. Omröstningsresultatet avkunnas.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_76_6,76/2016,2016-06-23,10.02,11.02,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 18/2016 vp,"Kun edustaja Arto Satonen on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi vuoden 2016 valtiopäivien jäljellä olevaksi ajaksi. Eftersom ledamot Arto Satonen vid valet erhållit mer än hälften av de avgivna godkända rösterna, har han valts till andre vice talman för den återstående tiden av riksmötet 2016.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2016+6.aspx,fi:sv,Puhemies Maria Lohela 2016_76_7,76/2016,2016-06-23,10.02,11.02,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Ilmoituksia - Muut ilmoitukset,Pyydän toista varapuhemiestä antamaan eduskunnalle työjärjestyksen 4 §:ssä säädetyn juhlallisen vakuutuksen. Jag ber den andre vice talmannen att inför riksdagen avge sin högtidliga försäkran i enlighet med 4 § i arbetsordningen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2016+7.1.aspx,sv:fi,Puhemies Maria Lohela 2016_76_8,76/2016,2016-06-23,10.02,11.02,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Ilmoituksia - Muut ilmoitukset,"Minä Arto Olavi Satonen vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Arto Olavi Satonen försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2016+7.1.aspx,fi:sv,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_76_9,76/2016,2016-06-23,10.02,11.02,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Ilmoituksia - Muut ilmoitukset>>>Pöytäkirjan liite,"Hyvät edustajat! Maaria Leinosen sanoin: ""Tämän maiseman syliin synnyin / metsän kämmenelle / Opin hengittämään sen tahtiin / Syvään. Kiireettä. / Opin sen askeleet. Laulut. / Sen osaksi juurruin. / Opin näkemään metsän puilta, / puut metsältä. / Kuulemaan perhosen lennon, / näkemään tuulen liitelyn / niityn yllä. / Nyt / missä tahansa / mutta kotona tässä maisemassa."" Tack för detta år, och jag önskar er en trevlig sommar.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2016+7.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_77_1,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta. Pääministerin esittelypuheenvuoron jälkeen käydään yksi ryhmäpuheenvuorokierros enintään 5 minuutin puheenvuoroin. Tämän jälkeen myönnän eduskunnan työjärjestyksen 24 §:n mukaisesti harkintani mukaan enintään minuutin tai kahden minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja, jotka varataan V-painikkeella.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_77_2,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime perjantaina moni suomalainenkin hieraisi silmiään lukiessaan Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksen. Kansa oli äänestänyt EU-eron puolesta. Harva uskoi etukäteen, että näin todella tulisi tapahtumaan, vaikka tilanne oli koko ajan tiukka ja EU-kriittisyys entisestään vahvaa. Britannian äänestystulos oli pettymys sekä Suomelle että koko EU:lle. Britannia on Suomelle tärkeä kumppani sekä talouden että turvallisuuden kannalta. Britannia on ollut Suomen rinnalla viemässä unionia avoimempaan, tehokkaampaan ja sisämarkkinoita korostavaan suuntaan. On tietenkin selvää, että äänestystulosta kunnioitetaan. Britannian hallitukselta odotetaan nyt virallista eroilmoitusta. Pyrkimys on, että tuo ilmoitus tehdään niin nopeasti kuin mahdollista. Tämän viikon Eurooppa-neuvoston kokouksen perusteella on mahdollista, että ilmoitus tulee syyskuussa. Ennen kuin ilmoitus on saatu, neuvotteluja erosta ei käynnistetä. Riittävän ripeä eteneminen on tarpeellista epävarmuuden hälventämiseksi. Näin osapuolet voivat keskittyä lopputulokseen ja tulevan EU:n ja Britannian suhteen järjestämiseen. Kuten olemme nähneet, markkinat ovat reagoineet äänestyksen tulokseen vahvasti, ja selkeyttä kaivataan erityisesti tässä mielessä. Epävarmuuden ajan on oltava mahdollisimman lyhyt. Näillä näkymin eroneuvottelut kestävät ehkä pari vuotta. Mahdollisesti tarvitaan erityisajan järjestelyjä, mikäli erosopimus ja uuden suhteen määrittelevä sopimus eivät tule samanaikaisesti voimaan. Iso-Britannia on täysivaltainen jäsenvaltio oikeuksineen ja velvollisuuksineen eropäivään saakka. Monet kysymykset ovat vielä auki, sillä tämä on ensimmäinen kerta, kun jäsenvaltio eroaa unionista. Euroopan unionia ei ole rakennettu tällaista päivää varten. Eroprosessi on hoidettava käytännönläheisesti ja asiallisella tavalla. EU ja Britannia tarvitsevat aina toisiaan, ja suhteesta halutaan tasapainoinen ja niin läheinen kuin mahdollista. EU27-jäsenmaat linjasivat tällä viikolla, että pääsy Euroopan sisämarkkinoille vaatii kaikkien neljän vapauden — siis tavarat, palvelut, pääoma ja henkilöt — liikkumista. Samoin päätettiin, että komissio vetää eroneuvotteluita Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen pohjalta. Suomi käynnistää kattavan arvioinnin siitä, mihin kysymyksiin Britannian EU-suhteen muuttuminen vaikuttaa ja mitä neuvotteluprosessissa on otettava huomioon Suomen etujen turvaamiseksi. Arvoisa herra puhemies! Euroopan unioni syntyi sodan raunioille turvatakseen rauhaa ja vakautta Eurooppaan. Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin julistuksessa 9. päivä toukokuuta 1950 todetaan näin: ""Maailmanrauha voidaan turvata vain luovin ponnisteluin, joilla pystytään vastaamaan rauhaan kohdistuviin uhkiin."" Julistus oli lähtölaukaus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamiselle. Sen perustamisella haluttiin estää uusi sota. Eurooppa ei saa unohtaa historiaa. Päämiesten kokouksessa kollegani totesikin: ""Ihmisen, joka ei ymmärrä EU:n merkitystä, pitäisi mennä sotilaiden haudalle."" Euroopan unionin jäsenyys oli Suomelle poliittinen valinta, jolla sidoimme itsemme entistä vahvemmin läntiseen arvoyhteisöön. Euroopan unionin tärkein tehtävä on rauhan, turvallisuuden, vaurauden ja oikeusvaltion turvaaminen maanosassamme. Tarve hoitaa näitä perustehtäviä ei ole muuttunut mihinkään. Arvoisa puhemies! Sekä Euroopan unionin että jäsenvaltioiden toimintakyky tarvitsee taakseen kansalaisten luottamuksen. Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa ovat olleet pettyneitä unionin kykyyn vastata ongelmiin. Myös poliittinen kulttuuri kaipaa ravistelua. Liian usein ongelman syyllinen haetaan kauempaa Brysselistä, vaikka kyse on itse aiheutetuista ongelmista. Eroa vaatinut puoli vetosi kansallistunteeseen, itsenäisyyteen ja imperiumiin, jonka he saisivat takaisin EU-eron myötä. Tältä osin maailma on peruuttamattomasti muuttunut. Globalisaatio ja keskinäisriippuvuus kytkevät meidät toisiimme ennennäkemättömällä tavalla, ja tätä kelloa ei voi kääntää takaisinpäin. Eurooppa ja Suomi sen mukana ovat osa maailmanlaajuista taloudellista kilpailua. Kun vastapuolella ovat Kiinan ja Intian kaltaiset jätit, on selvää, että Euroopan pitää toimia yhtenäisesti. Euroopan hyytävä historia on varoittava esimerkki kansallistunteeseen vetoamisesta. Meidän on myös pakko miettiä, miten puhumme Euroopan unionista. EU:ssa on paljon korjattavaa, mutta turhasta ei saa arvostella. EU-slangi on vaikeasti ymmärrettävää. Meidän pitää ottaa opiksi ja ottaa kritiikki nöyränä vastaan ja parantaa toimintaa. Mikäli ihmisellä on epäoikeudenmukaisuuden kokemus, sitä ei voi vähätellä. EU tarttuu välillä lillukanvarsiin ja säätelee asioita liian pikkutarkasti. Tämän ovat kokeneet niin kuljetusyrittäjät kuin maatalouden harjoittajat. Jäsenvaltioiden erityispiirteet ja olosuhteet on huomioitava päätöksenteossa, jotta yhteiset säädökset voidaan kokea reiluiksi. Myös jäsenmaissa on vikaa: direktiivien asettamien vaatimusten päälle lisätään usein kansallisia vaatimuksia. Arvoisa puhemies! Euroopan unionin on oltava suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa. Koen, että tällaisissa saranakohdissa piilee aina myös mahdollisuus parantaa omaa toimintaa. Niin nytkin. Hallitusohjelmankin mukaisesti unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava, mutta hallitus ei pidä perussopimusten muuttamista nyt ajankohtaisena. On tärkeää, että keskitymme olennaiseen, toimeenpanemme päätöksemme ja puramme byrokratiaa. Jäsenmaiden on noudatettava yhdessä sovittuja sääntöjä. Tarvitaan vähemmän mutta parempaa sääntelyä, sisämarkkinoiden syventämistä ja vapaakaupan edistämistä. On edettävä kolmella tasolla, jotta taloutemme kasvaa ja yritystemme edellytykset menestyä kovassa kilpailussa paranevat. Suomessa niin kuin muissakin jäsenmaissa on löydyttävä rohkeutta ja tahtoa tehdä päätöksiä rakenteellisista uudistuksista ja toimeenpanna ne. Kansallisesti kilpailukykysopimus osoittaa, että on mahdollista tehdä suuriakin rakenteellisia uudistuksia, vaikka se ei ole aina nopein ja helpoin tie. Lisäksi on nähtävä, mitä EU tarjoaa meille kasvun edistämiseksi. Minun mielestäni rauhan, vakauden ja turvallisuuden jälkeen EU:n suurin saavutus ovat sisämarkkinat — yhteinen eurooppalainen markkina-alue, jossa tavarat, palvelut, ihmiset ja pääoma liikkuvat vapaasti. Sisämarkkinat eivät ole vielä valmiit, vaan niitä on kehitettävä, ja EU:lla on oltava yhteinen näkemys tästä suunnasta. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta on jo tehty paljon, ja sen näemme myös jokapäiväisessä arjessamme. Tuotevalikoimat ovat hyvät. Kilpailu pitää hintoja kurissa ja toimii kuluttajan hyväksi. Digitalisaatio avaa meille uusia mahdollisuuksia. Kun ennen myimme paperikoneen toiselle puolelle Eurooppaa, lähetimme ensin asentajan ja kohta huoltomiehen koneen perään. Nyt tarjoamme samat palvelut reaaliaikaisesti verkossa ja tarjoamme erilaisia tukipalveluja suurilla volyymeilla. Sisämarkkinoilla tulee nähdä tämä nopea kehitys ja uudet liiketoimintamallit. On mietittävä tarkkaan, mitä säännellään ja miten. Kaiken sääntelyn tulee olla sopivaa digitaaliseen maailmaan, muuten putoamme kyydistä ja jäämme kilpailijoiden jalkoihin. Kaikessa sääntelyssä taakkaa tulee keventää. On katsottava eteenpäin ja mietittävä, missä on se suurin lisäarvo, ja turvattava se yhteisillä säännöillä. Tätä samaa johdonmukaista politiikkaa on toteutettava myös kansallisissa hankkeissa. Kolmanneksi EU tarjoaa meille myös unionin yhteisen kauppapolitiikan, välineen toimia muun muassa globaaleilla markkinoilla suuren kysynnän äärellä. Sopimusten aikaansaaminen muun muassa Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa on keskeistä niin kilpailukyvyn kuin kasvun ja työllisyyden näkökulmasta. Suomen kaltaiselle vientivetoiselle taloudelle merkitys on aivan erityinen. Arvoisa puhemies! EU-jäsenyys on poliittinen valinta, joka kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. Jäsenyys oli Suomelle myös turvallisuuspoliittinen valinta. Tämä asetelma ei ole muuttunut kuluneen 20 vuoden aikana. Päinvastoin, Suomen ja Euroopan turvallisuuteen kohdistuu haasteita, joihin vastaaminen edellyttää kansallisten järjestelyjen lisäksi entistä enemmän yhteistyötä kumppaneiden kanssa. Hallitus on ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossaan linjannut keskeiset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet. Niiden mukaan Suomi tekee ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan kansallisiin etuihinsa perustuen valintoja, jotka edistävät Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi edistää aktiivisesti lähialueensa turvallisuuspoliittista vakautta. Suomi ei voi eikä halua eristäytyä. Nämä hallituksen linjaukset kestävät myös brexitin. Suomi onkin pyrkinyt määrätietoisesti vahvistamaan EU:ta turvallisuusyhteisönä. Yksi esimerkki aktiivisuudestamme oli Ranskan presidentti Hollanden kanssa kaksi viikkoa sitten julkistamamme julkilausuma. Tarvitsemme tiiviimpää puolustusyhteistyötä jäsenmaiden kesken ennen kaikkea eurooppalaisten puolustusresurssien ja materiaaliyhteistyön kehittämiseksi. EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on ollut tähän saakka ennen kaikkea kriisinhallintaa maailman kriisipesäkkeissä. Nyt huomiota on kiinnitettävä entistä enemmän eurooppalaisten turvallisuudentunteen vahvistamiseen. Jatkossa yhteistyötä on lisättävä muun muassa sotilaallisten voimavarojen kehittämisessä, puolustusteollisuudessa ja -tutkimuksessa sekä hybridiuhkiin varautumisessa. On selvää, että Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksella on vaikutuksia myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Useat vaikutukset ovat kahdensuuntaisia. Suomen selonteossa linjattujen tavoitteiden täysimittainen saavuttaminen vaatii vaikutusten pidemmän aikavälin arviota ja etujemme puntarointia eri tilanteissa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-07-01T10:06:02,2016-07-01T10:19:05,Tarkistettu,1.1 2016_77_3,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! EU:n historiassa on kääntymässä uusi lehti, kun Britannia on eroamassa unionista. Kansanäänestyksen tulos herättää ymmärrettävästi monenlaisia tuntemuksia. Meidän tehtävämme ei ole kuitenkaan arvostella äänestyksen lopputulosta saati brittiläisiä äänestäjiä. Kansan tahtoa on syytä kunnioittaa. Näillä mennään. Suomelle Britannian lähtö EU:sta on kuitenkin kiistatta menetys. Menetämme samanmielisen jäsenmaan, jonka kanssa olemme jakaneet näkemyksiä muun muassa kauppapolitiikassa ja ylettömän byrokratian purkamisessa. Näillä sektoreilla olisi yhdessä tekemistä vielä ollut ja on edelleen. Voi sanoa, että unionilla on nyt edessään peiliin katsomisen paikka. Yksi syy EU-kriittisyyteen niin Isossa-Britanniassa kuin muuallakin EU:ssa ja Euroopassa on se, että moni kokee EU:n puuttuvan liian moneen asiaan, myös sellaisiin, jotka olisi parempi hoitaa kansallisella tasolla. Keskusta ei halua EU:sta liittovaltiota. Sen sijaan haluamme EU:n keskittyvän niihin asioihin, joissa siitä voi olla aidosti hyötyä. Turvallisuus, kaupan ja talouden edistäminen, muuttoliike, ilmastonmuutos ja terrorismi ovat esimerkkejä asioista, joiden hallitsemiseksi tarvitsemme yhtenäistä Eurooppaa. Arvoisa puhemies! Nyt täytyy panostaa kolmeen asiaan. Ensinnäkin on löydettävä ne ratkaisut, joille tulevat yhteistyöjärjestelyt Ison-Britannian kanssa rakentuvat. Joudumme neuvottelemaan suhteemme uudelleen. Tärkeitä asioita meille tulevassa brittiyhteistyössä on useita, kuten vapaakaupan jatkuminen ilman tullia ja viisumivapauden säilyminen. On myös tärkeää, että EU ja Iso-Britannia pystyvät eroprosessin jälkeenkin hyvään yhteistyöhön Eurooppaa koettelevien turvallisuuteen ja ulkopolitiikkaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Tuhansia suomalaisia opiskelijoita ja työntekijöitä asuu eri puolilla saarivaltiota, ja myös meillä Suomessa asuu ihan kohtalainen joukko brittejä. Suomesta viedään Britanniaan tuotteita vuosittain liki kolmen miljardin euron arvosta. Metsäyhtiöidemme viennistä jopa kymmenes suuntautuu Britanniaan. Yhteistoiminta ja kauppa pitää saada sujumaan myös jatkossa. On selvää, että epävarmuus painaa alas kulutusta ja investointeja koko EU:n alueella ja syö edellytyksiä talouskasvulta. Keskustan eduskuntaryhmä toivookin, että epävarmuuden kitkemiseksi prosessi saadaan alkuun pian ja että Britannia jättää eroilmoituksen kohtuullisen pian syksyllä. Arvoisa puhemies! Toiseksi on katsottava, mitä voimme tehdä kansallisesti yhteiskunnan vakauden ja yhtenäisyyden edistämiseksi. Kuten Britanniassa, myös meillä kritiikki suuntautuu helposti EU:hun, vaikka todellisuudessa negatiivisen muutoksen taustalla olisivat usein muut syyt. Ei Brysseliä kannata aivan kaikesta syyttää. EU on ollut keskeinen keinomme vastata globalisaation ja digitalisaation tuomiin muutoksiin työmarkkinoilla ja elinkeinoelämässä. Kansallisesti meidän on uudistuksilla huolehdittava entistä paremmin siitä, että turhautumista näiden ilmiöiden edessä ei tapahdu, vaan kilpailukykymme paranee ja työpaikkoja syntyy. Kun omat asiamme taloutta myöten ovat kunnossa, voimme pitää kaikki suomalaiset mukana, lisätä hyvinvointia ja kestää erilaiset ulkoiset paineet. Suomi on Sipilän hallituksen ensimmäisen vuoden aikana tuotu pois kuilun partaalta. Ensimmäiset valonpilkahdukset paremmasta tulevaisuudesta ovat jo näkyvissä. Kilpailukykysopimus osoitti, että Suomessa pystytään edelleen sopimaan isoista asioista. Sen jatkoksi tarvitaan vielä lisää toimia, jotta toivoa herättävät talouden tunnusluvut realisoituvat lähiaikoina uusiksi työpaikoiksi. Suomi pitää laittaa kuntoon. Arvoisa puhemies! Kolmanneksi: meidän on uudistettava EU:ta siten, että kansalaiset kokisivat unionin hyödyllisenä hankkeena. Kaikki tähänastinen muutos ei ole mennyt oikeaan suuntaan. Rahaliitollakin on ollut tunnetut ongelmansa. Keskusta katsoo, että nyt on ponnisteltava EU:n toimintakyvyn takaamiseksi varsinkin rauhaan, turvallisuuteen, kestävään kehitykseen ja talouteen liittyvissä ydintehtävissä. Jokainen suomalainen tietää esimerkkejä liian pitkälle menneestä EU-byrokratiasta ja sääntelystä. Siitä kärsivät varsinkin monet yrittäjät, maatalousyrittäjät kaikkein eniten. Turhaa byrokratiaa EU:ssa on karsittava kaksin käsin. Toimeenpanoa on tehostettava, hallinnollista taakkaa on kevennettävä, avoimuutta pitää lisätä. Keskusta korostaa läheisyysperiaatetta kehittämisen lähtökohtana. Myös jäsenmaiden on tehtävä enemmän uudistuakseen, ja eri toimijoiden omavastuun on oltava aina ensisijaista. Parasta yhteisvastuuta, arvoisa puhemies, on se, että jäsenmaat noudattavat yhteisesti sovittuja sääntöjä ja tekevät sen, mitä yhdessä sovitaan. Arvoisa puhemies! Tämä kaikki on tehtävä kansalaisia herkällä korvalla kuunnellen niin Suomessa kuin muallakin Euroopassa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-07-01T10:21:44,2016-07-01T10:27:09,Tarkistettu,1.1 2016_77_4,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin ikävä ja vakava asia. Vihreiden ryhmäjohtaja, edustaja Alanko-Kahiluoto on tänään Twitterissä vihjaillut Suomen ulkoministerin toimineen maanpetoksellisesti. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Vaadimme ryhmänä vihreiden puheenjohtaja Niinistöä irtisanoutumaan tästä lausunnosta ja itseään tviittaajaa pyytämään anteeksi ulkoministeriltä. (Eduskunnasta: Kyllä!) Arvoisa puhemies! Itse puheeseen. Brexit ei syntynyt tyhjästä eikä hetkessä. Päinvastoin se teki tuloa vuosien ajan ja varoitusmerkkejä oli runsaasti. EU:n suunta on jo pitkään ollut huono, ja briteiltä loppui nyt usko siihen, että tuo suunta muuttuu. EU:n ongelmien suma alkoi jo siitä, kun itälaajeneminen toteutettiin liian nopeassa ja aikaisessa vaiheessa. Varoituksia seurauksista ei tuolloin kuunneltu. Itälaajeneminen johti suuriin elintasoeroihin unionin sisällä ja sisäiseen siirtolaisuuteen. Samoin ryhdyttiin kohtuuttomiin tulonsiirtoihin jäsenmaiden välillä. Iso-Britannia oli keskeinen siirtolaisuuden kohde ja EU:n toiseksi suurin nettomaksaja. Kansalaiset antoivat EU:n suunnasta suuren varoituksen, kun itälaajenemisen myötä EU:lle alettiin voimallisesti puskea yhdentymisen seuraavaa askelta eli EU:n perustuslakia. Tämä oli jo ilmiselvää liittovaltiokehitystä, ja perustuslaki täytyi alistaa monissa jäsenmaissa kansanäänestykselle. Ajatus EU:n perustuslaista hylättiin kansanäänestyksissä, ja silti EU-eliitti päätti jatkaa kansalaisten vastustamalla suunnalla ja nimesi perustuslakinsa uudelleen Lissabonin sopimukseksi, joka on nykyään voimassa Euroopan unionissa. (Eva Biaudet: Tämä on juuri sitä, mistä pääministeri varoitti!) Samaan aikaan sääntelymäärä jatkoi paisumistaan ja alkoi nakertaa EU:n perustamistarinaa siitä, että unioni on ennen kaikkea rauhanprojekti. Euroopan parlamentissa itsekin pohdin monta kertaa, ajautuisiko EU varmuudella sotaan, jollen olisi täällä sääntelemässä savukkeiden makuvaihtoehdoista, muovipussien mainoksista tai traktoreiden suojakaiteista. EU syöksyi entistä syvempään kriisiin toimimattoman eurojärjestelmän myötä. Asiantuntijoiden varoituksia ei puuttunut, kun euroalue rakennettiin liian laajana. Iso-Britannia tosin jättäytyi ulkopuolelle, mutta eurojärjestelmän aiheuttama epävakaus ja taloudellinen heikkous olivat omiaan levittämään epäilystä, onko EU:lla kykyä toimittaa suuria lupauksiaan talouskasvusta. (Susanna Huovinen: Mikä on perussuomalaisten linja?) Euron pelastamiseksi poliittista unionia alettiin ajaa entistäkin päättäväisemmin, (Oikealta: Onko Suomen kansa ollut väärässä?) sekin vastoin brittien toiveita. Brexitin syitä kerratessamme huomaamme siis, että jokaisella EU:n harha-askeleella kaukonäköiset kansalaiset, poliitikot ja asiantuntijat ovat varoittaneet, että rakennetut ratkaisut eivät ole toimivia eikä niillä ole kansalaisten tukea. Tähän sitten liittyy EU:n kehittämisen kaikkein suurin virhe. Koska varoitukset EU:n huonosta suunnasta olivat niin ilmeisen järkeenkäypiä ja kansanvaltaan nojautuvia, ei niitä uskallettu kohdata asiallisesti. Kaikkea kritiikkiä alettiin vähätellä ja kritisoijia itseään leimata. EU:ta arvostelevat poliitikot olivat nationalisteja, militaristeja, opportunisteja, populisteja ja ties mitä muita sivistyssanoja. EU:ta arvostelevat kansalaiset taas leimattiin syrjäytyneiksi ja yksinkertaisiksi tomppeleiksi. Ylimielisyys ja halveksunta olivat muuttuneet rauhanprojektin keskeiseksi käyttövoimaksi. (Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin, kyllä!) EU:sta pyrittiin luomaan arvostelun yläpuolella oleva melkein kuin uskonnollinen aate, jota hyvät ihmiset kannattavat ja pahat arvostelevat. (Riitta Myller: Minä luulen, että toisinpäin!) Arvoisa puhemies! Mitä siis me EU:hun jäävät opimme brexitistä? Kun Ison-Britannian kansa äänesti EU:ta vastaan, se äänesti liittovaltiota vastaan. Britit äänestivät vallan keskittämistä vastaan, jättimäisiä EU-jäsenmaksuja vastaan ja niistä tehtäviä tulonsiirtoja vastaan. Britit äänestivät hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan ja loputonta ylisääntelyä vastaan. Järjellisiä syitä mielestäni. (Eduskunnasta: Juuri näin!) Mutta ylimielisesti asiaan suhtautuville ainoa älyllinen pakopaikka on nyt selittää, että britit ovat tomppeleita ja antoivat pettää itseään. Äänestyksessään britit torjuivat tämän ylimielisen asenteen ennen kaikkea. He ovat lähettäneet koko Euroopalle selkeän viestin, että EU:ta ei kannateta ehdoitta vaan EU on olemassa kansalaisten tarpeita varten ja unionilta on lupa odottaa myös tuloksia. Jos tulokset eivät tyydytä, unionista on mahdollista erota. (Juho Eerola: Näin on!) Tärkeintä brexitin jälkeen on siis ymmärtää, että mikään poliittinen järjestelmä ei voi ajan oloon toimia ilman kansalaisten tukea. Samoin Isoa-Britanniaa ei millään tavoin nyt tule tästä pyrkiä rankaisemaan eikä tehdä maasta varoittavaa esimerkkiä. Eron kielteiset vaikutukset jäävät sitä pienemmiksi, mitä toimivampi erosopimus (Puhemies koputtaa) maan kanssa neuvotellaan. (Välihuutoja — Hälinää)",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-07-01T10:27:16,2016-07-01T10:32:36,Tarkistettu,1.1 2016_77_5,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Edustaja Virolainen. — Arvoisat edustajat! Terävä välihuuto on aina silloin tällöin paikallaan, mutta kuorohuuto ei kuulu oikeastaan eduskunnan istuntotapaan. (Paavo Arhinmäki: Brittiparlamenttiin kuuluu!) — Nyt ei olla brittiparlamentissa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_6,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Britannian kansanäänestyksen tulos unionista lähdön puolesta näytti mahdolliselta, mutta se oli silti yllätys useimmille meistä. Euroalue saa varautua uusiin haasteisiin, kun monessa maassa jo valmiiksi vaikeuksissa olevan pankkisektorin näkymät hankaloituvat entisestään. Nyt ei kuitenkaan ole aika hätääntyä vaan pysähtyä miettimään, miten päästään eteenpäin mahdollisimman vähäisillä vaurioilla. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä Suomen tulee edistää neuvotteluratkaisua, joka säilyttää mahdollisimman paljon Britannian nykyisestä Eurooppa-suhteesta. Ei kuitenkaan voi olla pääsyä yhteismarkkinoille ilman esimerkiksi ihmisten vapaata liikkuvuutta. Yhteismarkkinoille pääsy on taloudellinen etu, josta Britannian aikanaan mahdollisesti erottuaan tulee maksaa Norjan ja Sveitsin tavoin osallistumalla unionin rahoitukseen. EU ei ole vain talousliitto. Se on maailmankaupan suurvalta, mutta myös kehitysyhteistyön ja ihmisoikeuksien edistämisen suurvalta. Edistämällä yksilön oikeuksia ja vapautta ja vapaakauppaa sekä toimimalla demokratian, oikeusvaltion ja tasa-arvon puolesta EU ja Suomi osana sitä ovat edistämässä rauhaa ja hyvinvointia kaikkialla maailmassa. (Eva Biaudet: Todella hyvin puhuttu!) Euroopan lähialueilla kuohuu. Turvapaikanhakijoiden määrä voi koska tahansa kääntyä kasvuun. Terrorismin uhka on todellisuutta, ja aivan naapurissamme toisen valtion alueita miehitetään. Maailmantaloudessa epävarmuus jatkuu. Kuka voi sanoa, että tällaisena aikana ei tarvittaisi vakaiden ja kestävien arvojen edistäjää, vahvaa Euroopan unionia? Arvoisa puhemies! Jos brexit toteutuu, se on suuri menetys myös unionin turvallisuus-ulottuvuudelle. Britannian varaan ei voida enää laskea tilanteissa, joissa EU:n keskinäisen avunannon lauseke tai yhteisvastuulauseke haluttaisiin aktivoida. Jäljelle jäävistä 27 jäsenmaasta 21 kuuluu Natoon. Sen kanssa päällekkäisiä rakenteita tuskin tulee, koska suurimmalle osalle Eurooppaa Nato on ensisijainen turvallisuusratkaisu. Kahdenvälisen yhteistyön lisääminen Yhdysvaltain ja Britannian kanssa on järkevää ja hyödyllistä, mutta turvatakeita sekään ei korvaa. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossakin mainittu turvallisuusympäristömme nopea heikkeneminen jatkuu. EU:ta repivät ulkoiset paineet ja sisäiset jännitteet. Epäyhteneväinen unioni on heikompi myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Venäjän kaltaiset toimijat hyötyvät, ja pieni Suomi kärsii. Ei ole kysymys vain EU:n tulevaisuudesta, vaan myös ja ennen kaikkea isänmaan edusta. Isänmaan edun mukaista on esimerkiksi huolehtia siitä, että Suomen EU-jäsenyyden suhteen ei jää mitään spekuloimisen sijaa. Hallituksen linjassa tämän suhteen ei ole pienintäkään epäselvyyttä. (Vasemmistoliiton ryhmästä: Kyllä vähän on ollut!) Euroopan unioni ei ole mikään ulkopuolinen taho, vaan me olemme osa sitä. Me suomalaiset olemme Euroopan unionissa kaikilla tasoilla päättämässä maanosamme asioista, emme pelkästään siksi, että se ilmiselvällä tavalla on syrjäisen maan pienen kansan etujen mukaista. Vielä olennaisempaa on, että olemme ja haluamme olla osa eurooppalaisten kansojen perhettä, joka on vapaaehtoisesti yhdistänyt voimansa rakentaakseen yhdessä parempaa tulevaisuutta. Arvoisa puhemies! Järisevätkö Euroopan mannerlaatat? Onko yhtenäisen Euroopan idea kuollut? Entä mitä seuraamuksia kaikella on taloudelle, turvallisuudelle, EU:n painoarvolle maailmassa? Vasta tulevaisuus näyttää, miten merkittävää käännekohtaa me elämme. On hyvä muistaa, että unioni on aina kehittynyt kriisien kautta ja eteenpäin on menty vaikeissakin karikoissa. Mennään siis eteenpäin. Vähennetään byrokratiaa ja puretaan turhia normeja. Korostetaan läheisyysperiaatetta ja parannetaan markkinoiden toimintaa. Pannaan tehokkaasti täytäntöön asiat, joista on yhdessä sovittu. Otetaan ihmisten huolet ja kritiikki vakavasti. Erityisesti tällaisina vaikeina aikoina arvoon nousevat ne, jotka pystyvät pitämään pään kylmänä, eivät menetä arviointikykyään eivätkä lähde hullutuksiin mukaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että Suomi ottaa aktiivisen roolin järkiperäisen ja ratkaisuja hakevan linjan edistämiseksi koston uhoa ja karnevalismia vastaan. Järki ja maltti — niistä Suomi tunnetaan nyt ja jatkossa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-07-01T10:32:44,2016-07-01T10:37:57,Tarkistettu,1.1 2016_77_7,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosialidemokraateilla on selkeä näkemys Euroopan unionista. Sen on oltava sosiaalisesti reilu ja oikeudenmukainen. Sen on kyettävä luomaan kestävää talouskasvua ja vahvistamaan työllisyyttä kaikkialla Euroopassa, ja sen oltava kansalaistensa hyväksymä. Sen on oltava kaikkea tätä samaan aikaan, jotta ihmisten luottamus palaa. Arvoisa puhemies! Viime vuosien kriisit ovat synnyttäneet Eurooppaan vakavan tilanteen, jonka korjaamiseen ei ole löydetty nopeita keinoja, ei yhdessä eikä erikseen. Jättityöttömyys, pitkittyvä työttömyys, nuorten työttömyys, julkisten palveluiden leikkaaminen ja turvaverkkojen heikentäminen ovat synnyttäneet hämmennystä, pelkoa tulevaisuudesta ja toivottomuutta isossa joukossa eurooppalaisia. Tämä on osaltaan synnyttänyt käyttövoimaa populisteille, joille yhteisenä piirteenä on etsiä ja osoittaa syyllisiä — kuten EU ja maahanmuuttajat — vaikeissa olosuhteissa eläville ja hämmentyneille ihmisille ja antaa katteettomia lupauksia olojen korjaamisesta. Näin näköalattomassa tilanteessa ihmiset Britanniassa äänestivät. Näin näköalattomassa tilanteessa EU:sta eroamista tarjotaan ihmelääkkeeksi kaikkiin vaikeuksiin, nyt myös meillä Suomessa. Arvoisa puhemies! SDP on ollut jo parinkymmenen vuoden ajan rakentava voima, jotta Suomi olisi kokoaan suurempi vaikuttaja EU:ssa. Samaan aikaan vaadimme Euroopalta enemmän ja parempaa sen kansalaisille. EU:n sosiaalista ulottuvuutta, ihmisten Eurooppaa, on vahvistettava ja sen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on kehitettävä. Tässä työssä tarvitaan aloitteellista ja aktiivista Suomea, joka tekee läheistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Pääministeri Sipilä, olen ihmetellen seurannut hallituksenne ristiriitaista toimintaa brexitin jälkeen. Ulkoministerimme pitää Britannian EU-eroa hyvänä asiana, kun koko muu valtiojohto sitä pahoittelee. Yksi hallituspuolue näyttää ajavan äänestystä EU-erosta, ja toinen tuomitsee sen jyrkin sanoin. Pääministeri Sipilä, miten vakuutatte suomalaiset siitä, että hallituksenne ja kaikki sen jäsenet toimivat EU:ssa ratkaisuja hakien ja rakentavasti eikä repien, EU:n hajottajana? Ulkoministeri Soini, kertokaa nyt venkoilematta, haluaako puolueenne Suomen eroa EU:sta. Sanokaa kyllä tai ei, älkää kierrelkö tai menkö tulevien eduskuntavaalien taakse piiloon. Suomalaisilla on asemanne vuoksi oikeus tästä tietää. Arvoisa puhemies! Britannia on tehnyt päätöksensä. Sen on usein ollut vaikea hyväksyä yhteisiä ratkaisuja. Se on aina hakenut erivapauksia, poikkeuksia ja alennuksia. Itsekkyyttä ei pidä ihailla eikä palkita. Neuvottelut on kuitenkin käytävä toisiaan kunnioittaen. Eurooppa on aina tärkeä Britannialle ja Britannia Euroopalle. Jos Britannia päättää prosessin aikana toisin, sen paluuta ei pidä estää. Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen liike on rauhanliike. Meille EU on tärkeä myös siksi, että se on ylläpitänyt ja vahvistanut rauhaa Euroopassa ja rauhaa maailmassa. Ehkä olemme tottuneet liikaakin siihen, mistä edeltävät sukupolvemme eivät saaneet nauttia, rauhan vuosikymmeniin. Kuten sotaveteraanimme osaavat kertoa, rauha ei ole itsestäänselvyys. Euroopan Unioni ei ole itsestäänselvyys. Nyt moni syöttää kansalaisille syitä, miksi EU:sta pitää erota. Ehkä olisi aika kuitenkin pohtia syitä, miksi kannattaa toimia yhdessä, miksi kansoja yhteen sitova yhteistyö on tärkeää. (Eduskunnasta: Oikein!) Ei mietitä eron aiheita, vaan yhteisen tulevaisuuden perusteita. Miten vain yhteistyöllä voimme vastata Euroopan haasteisiin ja maapallon ongelmiin? Se vaatii keskinäistä kunnioitusta ja arvostusta. Me tarvitsemme toivon näköalaa, emme näköalattomuutta. Hyvässä talossa on aina jotakin korjattavaa, totesi arvostettu presidentti Tarja Halonen. Me sosialidemokraatit haluamme kehittää ja korjatakin Euroopan unionia. Sen on annettava kansalaisilleen enemmän. Meidän kritiikkimme haluaa rakentaa eikä rikkoa, vahvistaa toivoa eikä toivottomuutta. Moni asia erottaa Euroopan kansoja toisistaan. Erojen löytäminen ei vaadi kovin paljon mielikuvitusta, mutta vastuullinen, aidosti kansainvälinen poliittinen liike voimistaa niitä asioita, jotka meitä yhdistävät. Tähän yhteistyöhön haastan myös Suomen nykyisen hallituksen ja lupaan apua ja yhteistyötä Euroopan jälleenrakentamiseen.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-07-01T10:38:04,2016-07-01T10:43:25,Tarkistettu,1.1 2016_77_8,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vakaus on asia, jonka arvon täysin ymmärtää vasta, kun sen on menettänyt. Eurooppa on saanut nauttia Euroopan unionin ja sen edeltäjien tuomasta vakaudesta ja rauhasta jo yli 60 vuotta. Tämä on Euroopan historiassa yksi vaurauden ja hyvinvoinnin rakentamisen aika — pisimpiä niistä. Me suomalaiset olemme puolestamme tehneet vuosikymmeniä töitä Euroopan laidalla saadaksemme turvatun aseman eurooppalaisessa kansojen perheessä. Oma historiamme muistuttaa meitä parhaiten siitä, että kansojen oikeuspohjainen yhteistyö on aina pienen valtion etu. Silloin kun suurvallat Euroopassa ovat kamppailleet estoitta vallasta, ovat pienet jääneet vääjämättä jalkoihin. Euroopan unionissa me olemme saavuttaneet vakaan aseman läntisenä demokratiana, päätöksentekijänä yhteisen pöydän äärellä. Sitä me emme saa tänä päivänä unohtaa. Omien rajojensa sisään käpertyvät ja riitelevät kansallisvaltiot eivät pystyisi ratkomaan aikamme ongelmia: ilmastonmuutosta, eriarvoisuutta ja köyhyyttä, veronkiertoa ja kansainvälisen talouden epäkohtia. Yhdessä me siihen pystymme, ja siihen me juuri tarvitsemme Euroopan unionia, entistäkin parempaa Euroopan unionia. Arvoisa puhemies! On suuri pettymys, että Iso-Britannia päätti brexit-äänestyksessä jättää unionin. Koko Euroopan talouden näkymät ovat sen takia heikentyneet. Kyse on tavallisten ihmisten työpaikoista, toimeentulosta ja arjen vakaudesta, myös meillä Suomessa. Suurin isku kohdistuu Isoon-Britanniaan itseensä: asiantuntijoiden mukaan sen talous supistuu ensi vuonna prosentilla ja investoinnit laskevat 8 prosentilla tämän päätöksen takia. Päätös vaarantaa myös Suomen teollisuuden vientinäkymiä ja herättää epäilyksen sisämarkkinoiden tulevaisuudesta. Tällainen epävarmuus ei ole Suomen etu, ja meidän on tehtävä kaikkemme, jotta usko Euroopan tulevaisuuteen saadaan palautettua. Arvoisa puhemies! Ison-Britannian kansalaisten ääntä on kunnioitettava. Se on myös vakava varoitusääni Euroopan unionille. Viime vuodet unionin johto on keskittynyt ongelmiin, joissa ihmisten arki ja hyvinvointi ovat pitkälti unohtuneet. Tiukka talouskuri on heikentänyt luottamusta Euroopassa. Se on myös luonut työttömyyden ja eriarvoisuuden kautta näköalattomuutta. Se on jättänyt tilaa populisteille. Nyt EU:n on panostettava investointeihin ja työllisyyteen, tulevaisuudenuskon luomiseen kansalaisillemme. EU voisi auttaa investoinneilla maita myös silloin, kun niitä kohtaa esimerkiksi työttömyyden nopea kasvu. Tässä brexitin aiheuttamassa hämmennyksessä EU voi osoittaa nyt uusiutumiskykyään. Arvoisa puhemies! Ensi päivät brexitin jälkeen ovat osoittaneet, että eniten Isossa-Britanniassa tilannetta hyväkseen käyttävät hajottavat populistit. Vastauksia ei ole kenelläkään. Rasismin ja syrjinnän on raportoitu lisääntyneen maassa olevia ulkomaalaisia kohtaan. Myös suomalaiset sanovat niitä kokeneensa. Suomen ja Suomen hallituksen on tehtävä kaikkensa, siis kaikkensa, että se torjuu tällaista surullista kehitystä Euroopassa. Sulkeutuneisuus antaa vain valtaa populisteille, ja heillä ei ole muuta tavoitetta kuin aiheuttaa riitelyä, vastakkainasettelua ja jännitteitä. Nyt tarvitaan vakaata johtajuutta koko Euroopassa, kykyä osoittaa tietä kestävään tulevaisuuteen yhdessä, eurooppalaisina. EU:ta hajottavat puheet eivät siinä auta, ja sellaisia puheita ei Suomen hallitus voi nyt antaa. On ollut vaikeaa seurata, kenen nimissä maamme ulkoministeri tänä aikana puhuu. Vihjailut mediassa mahdollisesta tulevasta Suomen EU-jäsenyyttä koskevasta kansanäänestyksestä ovat haitallisia Suomen taloudelle, ja ne ovat haitallisia myös Euroopan ja Suomen vakaudelle. Suomella ei voi olla kahta ulkopolitiikan linjaa. Suomen hallitus ei voi olla tänä historiamme kohtalonhetkenä jakautunut. (Riitta Myller: Juuri näin!) On myös häkellyttävän alhaista populismia, että hallituksessa ollessaan kyseinen puolue on valmis leikkaamaan suomalaisilta köyhiltä ja duunareilta mutta samalla vihjailee oppositioon päästessään alkavansa kampanjan Suomen EU-eron puolesta. Perussuomalaisella puolueella on täysi demokraattinen oikeus muodostaa miten taloudellisesti vastuuton mielipide EU:n tulevaisuudesta tahansa, mutta nyt on kysymys Suomen linjasta. Ja siksi kysymys on asetettava kokoomukselle ja keskustalle: sallitteko te tässä kohtalonkysymyksessä sitä, että ulkoministeri hajottaa kuvaa Suomen linjasta? Arvoisa puhemies! Vihreiden mielestä Suomi menestyy avoimena taloutena, joka vaalii kansalaisten vapaata liikkuvuutta ja asemaamme eurooppalaisen kansojen perheen aktiivisena jäsenenä. Suomella oli vahva eurooppalainen linja viimeksi pääministeri Lipposen hallitusten aikaan, ja nyt on korkea aika, että Suomi tavoittelee jälleen asemaa Euroopan unionin tulevaisuuden rakentajana, ei epävarmana reunalla kiikkujana. Eurooppa tarvitsee meitä nyt.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-07-01T10:43:33,2016-07-01T10:49:07,Tarkistettu,1.1 2016_77_9,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaukaa näkee välillä lähelle. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kehotti eilen eurooppalaisia höllentämään kireää talouspoliittista linjaa ja tekemään löysempää finanssipolitiikkaa, koska se olisi viisasta työpaikkojen ja talouskasvun kannalta. Obaman hallinnon mukaan elvyttävämpi talouspolitiikka olisi paras tapa kamppailla oikeistopopulismia ja Euroopan hajaantumista vastaan. Obama on oikeassa. Viimeistään nyt on tehtävä suunnanmuutos eurooppalaisessa politiikassa. Euroopan unionille brexit voi olla joko nykymuotoisen EU:n lopun alku tai sen uudistumisprosessin alkamispiste. Kumpi tie valitaan, se riippuu kaikista meistä eurooppalaisista päättäjistä. Arvoisa puhemies! Ison-Britannian irtautuminen Euroopan unionista on huono uutinen Euroopalle ja eurooppalaiselle yhteistyölle. Siihen 52 prosentin joukkoon äänestäjistä, jotka äänestivät EU-eron puolesta, mahtuu paljon erilaisia äänestysperusteluja. Yhdistävä nimittäjä vaikuttaa kuitenkin olevan juuri halu protestoida poliittista eliittiä vastaan. Vaikka suurin osa kansalaisten palveluita ja toimeentuloa heikentävistä päätöksistä on tehty kansallisesti, on EU:sta tullut symboli viimeisten vuosikymmenten kehitykselle, jossa ihmiset ovat yhä vahvemmin jakautuneet globalisaation voittajiin ja häviäjiin. EU ei yksinkertaisesti ole pystynyt lunastamaan lupauksiaan kansalaisten hyvinvoinnin parantamisesta. Lähes kaikki unionin jäsenmaat riippumatta eurojäsenyydestä ovat kilpaa leikanneet julkisia menojaan viimeisten vuosien aikana. Samalla veroparatiisitalouden on annettu rehottaa ja on jatkettu palkkojen ja verojen alennuskilpailua. Sekä finanssi- että eurokriisi osoittivat, että pankit ovat kansallisvaltioita vahvempia vallankäyttäjiä. Kansalaiset joutuivat kiltisti hyväksymään ylisuurten saksalaisten ja ranskalaisten pankkien pelastamisen, jotta välttyisimme koko talousjärjestelmän romahdukselta. Äänestäjien halveksuminen ja vähätteleminen tai kansanäänestystuloksen noudattamatta jättäminen eivät ole ratkaisuja niihin ongelmiin, jotka ovat luoneet tätä protestimieli-alaa. Päinvastoin halveksuminen on juuri se asenne, joka brexitiin on myötävaikuttanut. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto haluaa muuttaa unionin ja Euroopan poliittista suuntaa. Ilmastonmuutoksen, siirtolaisuuden ja kansainvälisen veroparatiisitalouden kysymykset eivät ole ratkaistavissa kansallisvaltion päätöksenteon puitteissa. Nyt on se hetki, jolloin eurooppalaisten päättäjien tulee linjata, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kansalaisten hyvinvointi ja demokraattinen päätöksenteko tullaan nostamaan unionin päätöksenteon keskiöön. Vanhaan malliin ei voida enää jatkaa. Vasemmistoliitto kannattaa myös rahaliiton rakenteiden uudistamista, jotta Euroopassa olisi mahdollista tehdä muunlaista talouspolitiikkaa kuin loputtomia leikkauslistoja. (Keskustan ryhmästä: Millä tavalla?) Rahaliitossa pysyminen on mahdollista ainoastaan, jos sen rakenteita muutetaan. Talouskurisopimusta on muutettava niin, että velka- ja alijäämärajoituksia lievennetään. Julkisia investointeja työllisyyden edistämiseksi on voitava tehdä ilman sanktioita, muuten keskuspankin löyhempi rahapolitiikka ei tule näkymään muualla kuin pörssikursseissa. Euroopan keskuspankin mandaattia on muutettava, jotta se voi lainoittaa jäsenmaita suoraan. Samalla kun edistetään avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja demokraattista ohjausta kaikessa unionin päätöksenteossa on yhtä lailla keskeistä huolehtia läheisyysperiaatteen toteutumisesta. EU:n tasolla ei pidä päättää sellaisista asioista, joista on tarkoituksenmukaisempaa päättää kansallisesti tai paikallisesti. Arvoisa puhemies! Nyt tiedämme, että EU ei ole mikään tuhatvuotinen imperiumi tai alati laajeneva vääjäämätön voima. Se on itsenäisten valtioiden poliittinen yhteisö, ja meillä pitää olla oikeus ja mahdollisuus itse päättää, mitä arvoja se noudattaa ja minkälaista politiikkaa se tekee. Pankkeja, rahalaitoksia ja pääomia suojeleva unioni on huono unioni. (Puhemies koputtaa) Eurooppalaisen yhteistyön tulee lisätä ihmisten hyvinvointia, turvallisuudentunnetta ja tulevaisuudenuskoa, ei vähentää niitä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-07-01T10:49:13,2016-07-01T10:54:37,Tarkistettu,1.1 2016_77_10,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Premiärminister David Camerons nederlag i folkomröstningen om EU är den enstaka mest betydelsefulla händelsen i Europa sedan Berlinmuren föll 1989. Så här kommenterar Sveriges förra stats- och utrikesminister Carl Bildt brexit och det är lätt att hålla med. Storbritanniens utträde är en historiskt revolutionerande händelse som förändrar Europa. Vad det innebär vet vi inte ännu. Kaoset i den brittiska inrikespolitiken verkar totalt. Det tycks inte finnas någon klar plan på hur man ska gå vidare. Kanske man trots allt inte riktigt insåg konsekvenserna av folkomröstningen.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-07-01T10:54:47,2016-07-01T10:55:53,Tarkistettu,1.1 2016_77_11,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Iso-Britannialle on annettava nyt aikaa selvitä brexit-äänestyksen jälkeisestä poliittisesta kaaostilasta. Hoputtaminen, painostus, pilkka tai peräti kostaminen eivät auta sen enempää brittejä kuin EU:ta. On kaikkien etu, että yhteistyösuhteet Ison-Britannian kanssa säilyvät mahdollisimman tiiviinä ja rakentavina, vaikka korvaavissa sopimuksissa päätöksen seuraukset realisoituvatkin. Brittein saarilla asuu myös ainakin 10 000 ulkosuomalaista, joiden arkeen brexit vaikuttaa. Tämän päivän keskustelun tärkein kysymys kuuluu: miten tästä eteenpäin? Jos EU aikoo pysyä eurooppalaisen yhteistyön rakenteena, suunnan on muututtava. Unionissa on toistuvasti vastaus jokaiseen kriisiin: enemmän EU:ta, enemmän yhteisvastuuta ja enemmän komission valtaa. Monista kansalaisista tuntuu, ettei EU-politiikan suuntaan voi vaikuttaa, vaan valta on keskittynyt harvoille ja avoimuus puuttuu. Enemmän EU:ta on liian usein merkinnyt sitä, että yhteisesti sovittuja asioita ei toimeenpanna ja tunnolliset saavat kontolleen muiden ongelmat. Juuri tähän on mitta täyttynyt, ja juuri tässä tarvitaan käännettä. Euroopan unionin kehittäminen liittovaltioksi vain syventää ongelmia ja vieraannuttaa kansalaisia eurooppalaisesta yhteistyöstä, jota niin monessa asiassa me kuitenkin tarvitsemme. Monet eurooppalaisen yhteistyön positiiviset asiat tuntuvat niin itsestäänselvyyksiltä, ettemme anna niille arvoa eikä EU rauhan projektina enää riitä perusteluksi monelle. Arvoisa puhemies! Voi vain kysyä, mitä on tapahtunut eurooppalaisen projektin perustaneelle näylle ja sen arvoille — Robert Schumanin sanoin: kansojen yhteisö, joka on syvästi juurtunut kristillisiin perusarvoihin. Kuka kaappasi sen, ja kuka salli sen kaapattavan? (Kari Uotila: Markkinavoimat!) Euroopan unioni tulee palauttaa itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistyöelimeksi niin, että päätöksenteko pidetään mahdollisimman lähellä kansalaista. EU on pistettävä laihdutuskuurille, jossa turhaa byrokratiaa ja turhaa sääntelyä karsitaan sekä meppien ja virkamiesten määrää vähennetään brexitin suhteessa. Merkittävän nettomaksajan poistuttua unionista on vaarana, että Suomenkin jäsenmaksuosuus nousee huomattavasti. Tämä on hallituksen torjuttava tulevissa neuvotteluissa. Arvoisa puhemies! Vireillä oleva perussuomalaisten kansanäänestysaloite hämmentää. Jos aloite päätyy eduskuntaan, aikovatko täällä saman puolueen edustajat äänestää sen kumoon hallitusvastuuseen vedoten? Nouseeko kansanäänestys jälleen esille vaaliteemana? (Perussuomalaisten ryhmästä: Tietenkin!) Kansanäänestys ei ole julkisuusshow tai vaalitäky, vaan pidetään se sille kuuluvassa arvossa. Vaatimuksille kansanäänestyksestä voi tulla asiallinen peruste, mikäli brexitin myötä EU:n kehittyminen liittovaltioksi kiihtyy. Esimerkiksi niin sanottu viiden puheenjohtajan raportti hahmottelee euromaista liittovaltiokehityksen kärkeä eli omaa budjettia ja valtiovarainministeriä, verotusoikeutta ja verotuksen yhtenäistämistä sekä pysyviä tulonsiirtomekanismeja. Tämä kaikki vaatii perussopimusten muutosta, ja jos tätä ei torjuta, Suomessa on kysyttävä kansan mielipidettä, tahdommeko olla mukana vai emme, koska silloin EU:n luonne oleellisesti muuttuu siitä, mihin aikoinaan liityimme. Britannian eroamisella EU:sta on merkittävät vaikutukset koko Eurooppaan, sillä maa on EU:n merkittävin sotilasmahti, YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, Nato-maa ja ydinasevaltio. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määritellään Suomen kärkitavoitteeksi 2020-luvulle ulottuen Euroopan unionin vahvistaminen turvallisuusyhteisönä. Tältä osin selonteon linjaus koki kovan kolauksen. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä varoitti tästä ja toivoi, että hallituksella olisi suunnitelma brexitin varalle. Britannian eron myötä EU:n puolustus- ja turvallisuuspoliittinen painoarvo heikkenee ja pohdinnat muista kuten kahden välisistä puolustusyhteistyönmuodoista ovat entistä ajankohtaisempia.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-07-01T11:00:21,2016-07-01T11:05:36,Tarkistettu,1.1 2016_77_12,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,Myönnän nyt pääministerille noin 3 minuutin eli enintään 4 minuutin puheenvuoron (Naurua) tuolta puhujapöntöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_13,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ryhmäpuheenvuoroista. Suomen eduskunnan kanta noudattaa hyvin hallituksen kantaa: brexitiin suhtaudutaan vakavuudella ja maltilla, se on nyt fakta. Suomen paikka on Euroopan unionissa, se on meille tärkeä, kukaan ei vaatinut eroa. Kritiikkiä EU:lle tuli, ja sitä pitääkin tulla. Tein tässä taulukon tästä asiasta, jossa ensimmäisenä kohtana oli EU-eron vaatiminen, ja sitä ei tullut keneltäkään, mutta kritiikkiä tuli sitten eri sävyasteissa. Tässä viitattiin moneen kertaan ulkoministerin Britannian-vierailuun. Minä pidän hyvänä sitä, että ulkoministeri käy kuuntelemassa sekavassa tilanteessa olevan maan eri puolilla olleita edustajia (Välihuutoja) ja tuo meille siitä informaatiota hallituksen sisällä. Pidän sitä hyvänä. Ulkoministeri ei ole vaatinut Suomen eroa EU:sta tai kansanäänestyksen järjestämistä siitä. Suomen hallituksen kanta on tässä asiassa hyvin selvä. Kerroin sen myöskin Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Miten tästä eteenpäin? Me tarvitsemme nyt käytännönläheisen etenemistavan, jolle antaa komission nykyinen työohjelma erittäin hyvän pohjan. Painotin tuolla Eurooppa-neuvoston kokouksessa sitä, että meillä on hyvä ohjelma, mutta meillä on ongelmia ohjelman toimeenpanossa, ja tämä todettiin siellä myös monesta muustakin suusta, että implementointi on meidän suurimpia ongelmiamme. Mitä tulee sitten tähän kritiikkiin, minusta meidän pitää pystyä käymään avointa ja rehellistä keskustelua siitä, missä kohdissa EU on mennyt väärään suuntaan ja mitä pitää korjata ja oikaista. Tämä keskustelu on hyvä pohja sille syyskuun Bratislavan EU27-maiden tapaamiselle, jossa sitten näitä eroneuvottelujen suuntaviivoja ja EU:n jatkokehityksen suuntaviivoja asetetaan. Mutta tämä keskustelu osoittaa myöskin sen, että meillä ei ole suuria erimielisyyksiä myöskään jatkokehittämisen suunnasta. Parempaa implementointia, vähemmän sääntelyä. Yhtenäisyyttä korostamme. Näiltä pohjilta on hyvä jatkaa eteenpäin. Kiitoksia keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-07-01T11:05:44,2016-07-01T11:08:47,Tarkistettu,1.1 2016_77_14,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Kiitoksia. Se oli sekunnilleen 3 minuuttia. Myönnän nyt minuutin puheenvuorot äskeisten ryhmäpuheenvuorojen käyttäjille. Sen jälkeen puheenvuorot kolmelle ministerille, ministerit Soini, Orpo ja Rehn, ja sen jälkeen sitten aloitamme varsinaisen debattiosuuden.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_15,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On myös turvallisuuspolitiikan kannalta menetys, kun merkittävä sotilasvoima irtautuu Euroopan unionista. Tietysti nähtäväksi jää, minkälainen yhteistyö tällä saralla jatkossa löytyy, mutta miinusmerkki tulee ilman muuta eteen. Toisella puolen on kuitenkin todettava, että EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä Britannia on ollut kyllä jarrumies, voi melkein sanoa tulppa. Kun tämä tulppa poistuu, niin jäljelle jäävät EU-maat voivat halutessaan ottaa askelia tällä saralla. En usko, että mitään jättiharppauksia on suunnitteilla tai luvassa, mutta jonkinasteista tiivistämistä voidaan halutessamme tällä saralla tehdä. Arvoisa puhemies! Tähän tematiikkaan: Aamun lehtiä lukiessani panin merkille puolustusministeri Niinistön kertoneen, että on suunnitteilla puolustusyhteistyötä koskeva asiakirja tai sopimus Suomen ja Britannian välillä. Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa tämä aihe myös kyllä kiinnostaa, ja siitä olisi voinut kyllä aiemminkin informoida, mutta hyvä, että edes lehtiä lukemalla. Lukeminen kannattaa aina.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-07-01T11:09:14,2016-07-01T11:10:15,Tarkistettu,1.1 2016_77_16,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitän puheenjohtaja Niinistöä esittämästänne Twitterissä julkaisemastanne anteeksipyynnöstä. Toisekseen tässä on moni kysellyt, myös Niinistö, mikä ihmeen sekaannus tässä nyt on tullut sekä perussuomalaisten että hallituksen linjasta. Mielestämme olemme olleet hyvin selkeitä. Hallituksen linja on se, mikä hallitusohjelmaan on kirjattu. Me olemme sen olleet neuvottelemassa. Olemme siihen erittäin tyytyväisiä. Se on erinomainen ohjelma, joka on tällaisen reformistisen EU-kritiikin omaavan jäsenmaan ja sitä noudattavan jäsenmaan ohjelma. Siinä torjutaan selkeästi liittovaltio, kehotetaan keskittymään talouteen, vähentämään ylisääntelyä, kaikkea sitä, mikä on nimenomaan järkevää. Jos EU noudattaisi Suomen hallitusohjelmaa, EU saataisiin kuntoon muutamassa vuodessa. Kuitenkaan, jos ajatellaan sitten meidän puoluelinjaamme ja tulevaisuutta, me emme kuuntele teiltä ohjeita siitä, mikä on vastuullista tai oikein. Me teemme omat ratkaisumme. Me arvioimme Suomen edun ja teemme sen mukaan vaaliohjelmamme. Tämä hallitus ei päätä tulevien hallitusten ohjelmista. Meidän rakkautemme (Puhemies koputtaa) EU:lle ei ole ehdotonta. (Mika Niikko: Aivan!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-07-01T11:10:17,2016-07-01T11:11:24,Tarkistettu,1.1 2016_77_17,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri aivan oikeasti sanoi sen, että meidän on pakko miettiä sitä, miten me puhumme Euroopan unionista, ja se edellyttää meiltä politiikoilta suurta vastuuta, kun käymme kampanjoita. Esimerkkinä tästä brittien äänestäjien totaalisesta harhaanjohtamisesta: ei maahanmuutto lopu, eivät terveyspalvelut saa lisärahoitusta, ei tule EU-jäsenmaksuista säästöä 350 miljoonaa puntaa viikossa, britit eivät säily tutkimuksen johtavana maana, jos brexit toteutuu. Oli erittäin hyvä kuulla näistä ryhmäpuheenvuoroista, että eduskunnalla on vahva tuki Euroopan unionille ja edellytetään Suomelta vahvaa roolia. Se tietysti edellyttää sitä, että meidän pitää myös edellyttää muilta jäsenmailta aikaisempaa suurempaa omistajuutta EU-politiikkaan. Suuri valiokunta on lausunnoissaan jo usean vaalikauden aikana osoittanut unionin heikkouksia eri sektoreilla ja esittänyt, miten unionia voisi vahvistaa. Ehkä näitäkin lausuntoja kannattaisi lukea muutamaan kertaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-07-01T11:11:26,2016-07-01T11:12:32,Tarkistettu,1.1 2016_77_18,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Äskeisessä ryhmäpuheenvuorossa totesin, että me sosialidemokraatit haluamme Euroopan, jonka on oltava reilu ja oikeudenmukainen. Sen on kyettävä luomaan kestävää talouskasvua ja vahvistamaan työllisyyttä kaikkialle Euroopassa, ja sen on oltava kansalaisten hyväksymä. Sen on siis oltava samaan aikaan kaikkea tätä. Tein ihan vakavasti kysymyksen omassa ryhmäpuheenvuorossani ulkoministeri, eurooppaministeri, varapääministeri Soinille siitä, mikä on teidän henkilökohtainen ja puolueenne kanta tosiasiassa suhteessa Euroopan unioniin, siellä pysymiseen tai eroamiseen. On tärkeää, kun näissä tärkeissä tehtävissä toimitte Euroopassa, että olette aidosti kehittämässä Euroopan unionin integraatiota, minkä olette jo hallitusohjelmaanne kirjanneet. Sen takia pyydän todellakin, että vastaatte tähän kysymykseen ""kyllä"" tai ""ei"" nyt tässä keskustelun yhteydessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-07-01T11:12:36,2016-07-01T11:13:33,Tarkistettu,1.1 2016_77_19,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan unionin sisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus ovat tuoneet meille paljon hyvinvointia, mutta nämä ovat sellaisia asioita, joita on vaikea mitata ja joiden arvo on sellainen, että se on suuri, kun se siinä on, mutta moni näkee sen vasta sitten, jos sen menettää. Brexitin kustannukset ovat tulossa tosi isoiksi, ja siitä meidän pitää ottaa oppia, että Euroopan unionin taloudellinen yhteistyö on puolustamisen arvoinen. Siihen liittyen, arvoisa puhemies, haluaisin kuitenkin pääministerin ja ulkoministerin vastaavan tarkemmin: Vaikka te sanotte, että Suomella on yksi linja, niin myös puheilla on merkitystä, puheet ovat tekoja. Onko niin, että Suomelle, niin kuin ministeri Soini on brittimediassa antanut ymmärtää, esimerkiksi vapaa liikkuvuus ei ole kynnyskysymys sisämarkkinoilla pysymiselle? Voitte vastata tarkemmin, mitä tarkoititte. Meillä on esimerkiksi suomalaisia Isossa-Britanniassa. Meillä on myös meidän kansalaistemme oikeuksia puolustettavana neuvotteluissa. Meidän pitää kohdella Isoa-Britanniaa kunnioittavasti, mutta vapaa liikkuvuus ja sisämarkkinat ovat kulkeneet aina käsi kädessä. Mikä on hallituksen linja tässä asiassa? Mitä Isolta-Britannialta edellytetään neuvotteluissa? Meidän pitää löytää hyvä yhteistyösuhde, mutta ei myöskään hinnalla millä hyvänsä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-07-01T11:13:33,2016-07-01T11:14:51,Tarkistettu,1.1 2016_77_20,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä luulen, että Euroopan kansalaiset nyt toivovat päättäjiltä vastauksia siihen kysymykseen, mikä nyt tulee muuttumaan, mikä tämä Euroopan tulevaisuuden suunta tulee olemaan. Pääministeri Sipilä, te sanoitte omassa puheenvuorossanne, että me tarvitsemme lisää yhtenäisyyttä, mutta ilmiselvästi juuri tässähän EU on epäonnistunut tähän asti. Minä en usko, että brexitissä on kyse vain sääntelystä, byrokratiasta tai sen määrästä tai hallinnosta, vaan myöskin tästä harjoitetun politiikan luonteesta ja niistä poliittisista arvovalinnoista, mitä Euroopassa viimeisten vuosien aikana on tehty erityisesti tämän täysin epäonnistuneen eurokriisin hoidon yhteydessä. Pääministeri sanoi, että me emme tarvitse uusia julistuksia. Minä olen tästä eri mieltä. Tähän asti tämä Euroopan unionin sosiaalinen ulottuvuus on ollut asia, joka on näkynyt ainoastaan eurooppalaisten päättäjien juhlapuheissa mutta ei lainkaan Euroopan unionin harjoittamassa politiikassa. Toivoisin pääministeriltä vastauksia siihen, miten Suomi (Puhemies koputtaa) aikoo edistää tätä sosiaalista ulottuvuutta jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-07-01T11:14:51,2016-07-01T11:15:58,Tarkistettu,1.1 2016_77_21,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,Värderade talman! Det är en beklaglig situation som EU har hamnat i och därför behövs nu ledarskap och stabilitet. Därför är det också beaktansvärt nog att statsminister Sipilä på toppmötet har sett sig tvungen att berätta att man inte håller på att aktualisera en folkomröstning i Finland. Redan det att man ser sig tvungen att säga det säger någonting om att det har gått fel i informationsgången.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-07-01T11:16:00,2016-07-01T11:16:33,Tarkistettu,1.1 2016_77_22,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! EU:n suunta on todellakin muutettava liittovaltiokehityksestä ja jatkuvasta yhteisvastuun lisäämisestä selkeästi itsenäisten jäsenmaitten yhteistyöelimeksi. Tarvitaan suunnanmuutosta, tarvitaan laihdutuskuuria EU:lle. On karsittava byrokratiaa, on karsittava ylisääntelyä. On keskityttävä siihen, että EU:n budjetilla saadaan aidosti aikaan jonkinlaista lisäarvoa. On keskityttävä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja todellakin kilpailukyvyn parantamiseen ja sitä kautta työllisyyden ja kasvun parantamiseen Euroopan unionin alueella. Jäsenmaksualennuksestaan huolimatta Iso-Britannia on kuitenkin ollut merkittävä nettomaksaja EU-budjettiin, ja nyt brexitin myötä on vaarassa, että Suomenkin jäsenmaksuosuus tulee kasvamaan. Millä tavalla hallitus aikoo menetellä, että näin ei käy? Pystyttekö ottamaan sen kristillisdemokraattien linjan, että lähdemme nimenomaan keventämään tätä EU:n budjettia ja EU:n sääntelyä kohti kevyempää (Puhemies koputtaa) EU:ta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-07-01T11:17:12,2016-07-01T11:18:19,Tarkistettu,1.1 2016_77_23,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Myönnän nyt noin 3 minuutin puheenvuorot kolmelle ministerille järjestyksessä ulkoministeri, valtiovarainministeri ja elinkei-noministeri. Ulkoministeri Soini, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_24,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Otetaanpa muutama fakta alkuun. Britannia on tällä hetkellä EU:n täysivaltainen jäsen kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Se ei ole vielä aktivoinut artiklaa 50, joten mitään neuvotteluprosessia ei edes ole olemassa. Tästä johtuen jos se aktivoidaan, me emme tiedä, kuka on neuvottelukumppani ja kuka on pääministeri. Se jää nähtäväksi. Sitten toinen asia. Vastaan siis keskeisiltä osin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, ja olen käynyt tämän brexitin jälkeen keskustelut Ranskan ulkoministerin kanssa, Pohjoismaiden ulkoministerien kanssa ja Baltian ulkoministerien kanssa. Voin minä heidän nimensäkin luetella ja kaikki muutkin henkilöt, joita tapaan, jos se luettelo jotain auttaa. Sitten mitä Britanniassa käyn: Päinvastoin, pidän sitä erinomaisena, että meillä Suomessa on hyvät suhteen Britanniaan, jotta me saamme sieltä tietoja ja jotta me saamme käsityksiä. Olen erittäin valmis tulemaan esimerkiksi suureen valiokuntaan, EU-valiokuntaan, kertomaan näistä asioista, koska tämän kuuleman perusteella, mitä täällä kuulin, harha- ja virhekäsityksiä on sangen paljon. (Välihuutoja vasemmalta) Mielelläni niitä tulen sinne selvittämään oikein ajan kanssa. (Jukka Gustafsson: Suomen kansalle ja! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Ulkoministeri Soinilla on puheenvuoro.] Arvoisa herra puhemies! Sitten vastaan tietysti edustaja Rinteen kysymykseen, kuten aina vastaan, suoraan. Suomi on EU-jäsen tällä  hetkellä.  Tämä  hallitus ei  järjestä  kan-sanäänestystä. EU-keskustelu vapaassa Suomessa, isänmaassamme, on sallittua. Täällä voi olla erilaisia mielipiteitä. Me emme ole jälkisuomettunut emmekä uussuomettunut maa. Tämä on täysin selvä. (Paavo Arhinmäki: Kyllä vai ei? — Välihuutoja) — ""Kyllä"", että tämä hallitus ei järjestä, ""ei"" sille, että ei saa keskustella. (Välihuutoja) Arvoisa puhemies! Mielellään puhuisin tästä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, joka on se varsinainen asia. Eli on täysin selvää, että riippumatta siitä, tapahtuuko brexit tai ei, niin ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on murrostilassa. Ja nyt, kun brexit näyttää toteutuvan, niin totta kai sillä on vaikutuksia myös tähän asiaan. Mutta edustaja Essayah, se ei ollenkaan auta, että asiaa olisi lykätty. Olisiko sitä pitänyt lykätä kahdella vuodella eteenpäin, vai milloin sitä olisi pitänyt voida käsitellä? (Eva Biaudet: Mistä nyt puhutte?) Aivan oikein, sitä pitää käsitellä nyt, ja eduskunnalla on erinomainen mahdollisuus käsitellä nyt sitä ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa ja tehdä siitä mietintö. Muuten me olisimme täysin ilmassa ilman hallituksen minkäännäköistä linjaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-07-01T11:18:30,2016-07-01T11:22:05,Tarkistettu,1.1 2016_77_25,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Ministeri Orpo, noin 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_26,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! EU-jäsenyys on Suomelle niin strategisen tärkeä asia, että se on kirjattu perustuslakiin ja sen ensimmäiseen pykälään. Suomelle EU-jäsenyydessä on kyse turvallisuudesta ja taloudesta. Jos me mietimme, mikä olisi Suomen turvallisuustilanne, jos me olisimme Venäjän ja EU:n välissä ilman EU-jäsenyyttä, se ei olisi hyvä tilanne. (Riitta Myller: Onko ulkoministeri samaa mieltä?) Tai kun taloudesta puhutaan, niin me olemme tilanteessa, jossa meillä on merkkejä siitä, että Suomen talous olisi kääntymässä parempaan suuntaan. Siksi nyt tarvitaan vakautta. Me tarvitsemme vakautta Euroopassa, me tarvitsemme vakautta kotimaassa, me tarvitsemme uskoa siihen, että Suomeen kannattaa investoida, Suomeen kannattaa palkata ihmisiä. Näistä talouden ja turvallisuuden syistä Suomi ja Suomen hallitus on sitoutunut Euroopan unioniin, sen jäsenyyteen, ja toimii sen aktiivisena kehittäjänä. Myös Suomen kansa on tätä mieltä. Viimeisen iltapäivälehden tekemän tutkimuksen mukaan seitsemän kymmenestä suomalaisesta kannattaa EU-jäsenyyttä ja Suomen jäsenyyttä eurossa. (Välihuutoja vasemmalta) Suomi kunnioittaa Britannian kansanäänestyksen tulosta, mutta on aivan selvää, että Britannian mahdollinen ero ei olisi Suomen etu. Nyt jo nähdään ensireaktiot markkinoilla. Ne olivat aika rajuja, mutta kuitenkin nyt sitten viime päivinä tämä punnan syöksy ja markkinoiden lasku on lähtenyt onneksi parempaan suuntaan. Tämä Britannian todennäköinen lähtö on taloudelle ja monelle muullekin asialle tietysti megaluokan kysymys, mutta kuitenkaan tässä nyt, tässä hetkessä ei tapahdu katastrofia, se on jo nähtävissä, ja tämä on meidän tärkeä ymmärtää. Tästä lähtee neuvotteluprosessi käyntiin, ja siihen prosessiin meidän täytyy huolellisesti valmistautua ja miettiä prosessin aikana Suomen etua, vakautta, meidän taloutta, omaa kasvua, meidän paikkaamme Euroopan unionissa. Tätä ei kannata verrata finanssikriisiin 2008. Finanssikriisissä oli kyse siitä, että rahoitusjärjestelmä oli monilta osin täysin halvaantuneessa tilanteessa, ja koska rahoitusjärjestelmä on talouden verenkierto, se oli erittäin vakavaa ja vaikutti saman tien erittäin haitallisesti. Nyt ollaan erilaisessa tilanteessa. Vaikka nämä muutokset ovat olleet hetkellisesti suuria, niin rahoitusmarkkinoiden toiminta jatkuu normaalisti, ja tämä on jokaisen tärkeä huomioida. Syytä paniikkiin ei siis missään ole. Tilanne, jossa Britannia olisi myös euron jäsen, olisi huomattavasti vakavampi. Tältäkin osin tilanne on rauhallisempi kuin jos olisimme tuossa tilanteessa. Kiitän eduskuntaryhmiä puheenvuoroista. Ehkä yksi huomio vasemmistoliitolle: Teillä tuntuu olevan patenttiratkaisu kaikkeen, että otetaan lisää velkaa. No, täytyy sanoa, että jos joku syö Euroopan unionin yhtenäisyyttä, se on se, että me elämme lähes kaikkialla Euroopassa yli varojemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-07-01T11:22:07,2016-07-01T11:25:45,Tarkistettu,1.1 2016_77_27,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Ministeri Rehn, noin 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_28,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun arvioimme brexit-päätöstä Suomen talouden, yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta, kuten tässä salissa pitää tehdä, Suomen edun mukaisen kansallisen tavoitteemme tulee olla, että epävarmuuden aika, poliittisen ja taloudellisen epävarmuuden aika, jää niin lyhyeksi kuin mahdollista. On selvää, että kansan tahtoa on kunnioitettava, kansanäänestystä on kunnioitettava. Yhtä selvää on se, että Euroopan ei saa antaa ajautua samanlaiseen myllerrykseen kuin mihin britit ovat nyt itsensä ajaneet. Britannian odotetaan tekevän virallisen eroilmoituksensa turhia viivyttelemättä. Tämä nyt väistämätön avioero kannattaa hoitaa järkiperäisesti ja suhteellisen ripeästi etenemällä ilman venkoilua, reilulla pelillä puolin ja toisin. Näin sen takia, jotta Eurooppa ja Suomi selviäisivät tästä mahdollisimman vähillä vau-rioilla ja jotta Euroopan unioni voisi keskittyä siihen remonttiin ja uudistamiseen, mitä se eittämättä tarvitsee. Samalla on hyvä kuitenkin muistaa, että eivät ne tehtävät, joita varten Euroopan unioni on perustettu, ole mihinkään hävinneet: kansojen rauha ja vakaus, ihmisten vapaus ja hyvinvointi. Päinvastoin globalisoituvassa maailmassa nämä tehtävät vain korostuvat. Euroopan unionia tarvitaan nykymaailmassa, jossa ongelmat ovat isoja ja rajat ylittäviä. Me tarvitsemme sisämarkkinoita suomalaisille yrityksille ja suomalaisten työpaikkojen tähden. Meidän pitää pystyä yhteistyöhön ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, lähialueiden vakauden vahvistamiseksi. Siinä työssä 27 maan liittoutuman neuvotteluasema on vahvempi. Edes EU:n suurimmat jäsenvaltiot eivät ole globaalissa mittakaavassa supervaltoja vaan tarvitsevat unionia selkänojakseen, pienemmistä, kuten Suomesta, puhumattakaan. Kaiken kaikkiaan EU:lla pitää olla sen verran itsesuojeluvaistoa, ettei se jää brexitin panttivangiksi seuraavaksi vuosikymmeneksi. Euroopan ja Suomen tulevaisuuden kannalta on nimittäin yhtä tärkeää jatkaa Euroopan unionin uudistamista kuin sopia EU:n ja Britannian suhteesta. On selvää, että sääntelyä ja liikaa byrokratiaa on karsittava. EU:n pitää suurissa ja pienissä asioissa byrokratian sijaan keskittyä olennaiseen, ydintehtäviinsä eli rauhan ja turvallisuuden takaamiseen, kestävän kasvun ja työllisyyden edellytysten vahvistamiseen. Epävakaassa tilanteessa maltti ja yhtenäisyys ovat valttia niin Euroopassa kuin Suomessakin. Euroopan unioni kaipaa remonttia, ei romuttamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-07-01T11:25:52,2016-07-01T11:29:29,Tarkistettu,1.1 2016_77_29,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Pyydän nyt vielä niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_30,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoministeri Soini, olen täsmälleen samaa mieltä kanssanne siitä, että Suomessa pitää saada keskustella asioista. On tietenkin ehkä hieman eri asia, onko keskustelu kansalaiskeskustelua vai osallistuuko siihen ulkoministeri, varapääministeri, EU-ministeri Soini ja millä tavalla hän asioista lausuu. Teidän suhtautumisenne, teidän ajattelunne on merkittävää suhteessa siihen, miten toimitte näissä tärkeissä tehtävissä. Äsken en saanut mielestäni selkeää vastausta siihen, ajatteko EU-eroa Suomen osalta vai ette. Kyllä vai ei? Tähän riittää vastaus kyllä tai ei. Arvoisa pääministeri, nyt jos olen ymmärtänyt kolmen hallituspuolueen puheenjohtajien kantoja oikein, niin te piditte, arvoisa pääministeri, ministeri Soinin Britannian-matkaa aivan oikeutettuna ja fiksuna ja hyvänä asiana Suomen kannalta. Jos ymmärsin oikein, ministeri Orpo oli täysin päinvastaista mieltä ja on sen myöskin julkisuuteen lausunut. Nyt kysyn teiltä: mikä on tämä hallituksen linja, ja onko oikein, että ulkoministeri, eurooppaministeri, varapääministeri (Puhemies koputtaa) käy lausumassa hallituksen linjasta poikkeavia ulkomailla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-07-01T11:30:02,2016-07-01T11:31:18,Tarkistettu,1.1 2016_77_31,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Brexithän lähti liikkeelle siitä, että Englannissa konservatiivinenkin puolue oli kahtia, jolloin pääministeri teki päätöksen järjestää kansalle mahdollisuuden sanoa tästä jotakin. Se on se alkuperäinen syy, ja nyt on tietysti hyvä analysoida, mitkä kaikki tekijät siihen sitten aikanaan siellä ovat johtaneet. Nyt huippukokouksessa päämiehet aivan oikein ottivat omalle vastuulleen unionin uudistamisen. Minusta tämä on äärettömän hyvä lähtökohta. Nyt tarvitaan sen kansalaiskeskustelu, jolla käytetään hyväksi tämä ikkuna, joka nyt avautui siihen, että unionia voidaan kehittää siihen suuntaan kuin kansalaiset haluavat, ja siellä byrokratian purkamisen, turhan sääntelyn, läheisyysperiaatteen käyttöönoton — kaikkien näiden — pitää olla siinä työlistalla mukana, kun lähdetään unionia uudistamaan niin, että sen kansalaiset voivat jatkossakin hyväksyä. Tämä mahdollisuus pitää nyt hyödyntää, ja siihen se, että pääministerit saivat sen tehtävän, on äärettömän hyvä lähtökohta, koska pääministerit jos kutka tietävät, mitä uudistuksia pitää tehdä. (Puhemies koputtaa) Jos se olisi ollut komissiolla, niin väitän, että tulokset olisivat olleet ihan toiset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-07-01T11:31:21,2016-07-01T11:32:28,Tarkistettu,1.1 2016_77_32,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämän päivän keskustelusta taas käy ilmi se, että varsinaisesti tähän täysistuntoon ei olisi ollut halukkuutta kyllä minulla osallistua, tämä keskustelun taso on sitä. (Jukka Gustafsson: Missä kohtaa?) Mutta meillä oli tuossa aamulla talousvaliokunnan kokous, jossa oli sitten taas aivan toisentyyppistä keskustelua. Me kuulimme kymmentäkin asiantuntijaa siinä. Näyttäisi siltä, että eivät nyt ihan täydellisesti meidän kaikki asiantuntijamme Suomessakaan brexitiin usko. Siihen mahdollisuuteen, että brexitiä ei tulisikaan, ja siihenkin ajatukseen on jonkun verran kannatusta, tai näin ajatellaan. Kysynkin pääministeriltä, ovatko nämä toimet liian nopeita, jos me painostamme nyt Britanniaa jättämään erohakemuksen huomenna tai ylihuomenna, tyyliin muutaman päivän sisällä, kun Britanniassa ei ole käyty sitä prosessia läpi eikä se siellä ole vielä hahmottunut (Puhemies koputtaa) eikä ole selvyyttä siitä, mitä britit loppujen lopuksi oikeasti haluavat. Pitäisikö tähän antaa pikkusen aikaa teidän mielestänne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-07-01T11:32:31,2016-07-01T11:33:45,Tarkistettu,1.1 2016_77_33,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä brexithän on aivan järkyttävä tapahtuma. En lähde yksityiskohtiin, mutta sen sanon, että tässä on yksi hyvä puoli. Ensimmäistä kertaa Suomen EU-jäsenyyden jälkeen selkeästi kerrotaan Suomen kansalaisille, kuinka tärkeä tämä EU on Suomelle. Tämähän on aivan ensimmäinen kerta. Nyt tämän jälkeen toivottavasti on laaja ymmärrys siitä, että EU on Suomelle erittäin tärkeä sekä turvallisuuspoliittisesti että taloudellisesti. Eli missä EU, siellä Suomen etu. Pääministeri onnistui tässä omassa puheenvuorossaan varsin hyvin. Siinä oli hyvin selkeät nuotit sille, mitenkä mennään eteenpäin. Kysyn samalla tavalla kuin edustaja Kaikkonen, kun tässä on uutta tietoa tästä turvallisuudesta, joka on nyt keskeinen osa Euroopan unionin toimintaa: mitenkä on ymmärrettävä tämän päivän uutinen siitä, että Britannia ja USA tulevat olemaan meidän puolustusyhteistyökumppaneitamme (Puhemies koputtaa) puolustusministerin ilmoituksen mukaan? Jos tästä voitte hieman kertoa lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-07-01T11:33:47,2016-07-01T11:35:03,Tarkistettu,1.1 2016_77_34,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Brexit-tapahtumaketju voisi olla Shakespearen kynästä: johtajat vallanhimossaan ryhtyvät uhkapeliin, jonka seurauksia joutuvat kauhistumaan. Nyt on kuitenkin katsottava eteenpäin ja keskityttävä tekemään asioita, jotka antavat ihmisille luottamusta tulevaisuuteen. Jopa presidentti Obama on varoittanut liian tiukasta talouskurista ja siitä, että se luo maaperää vihapopulismille. Tähän meidän pitää suhtautua vakavasti. Talouden tuloksia pitää kyetä jakamaan muillekin kuin sille kaikkein rikkaimmalle 1 prosentille, joka eniten on vaurastunut Euroopassa viime vuosikymmeninä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että EU:n pitää toimia tehokkaammin veronkierron suitsimiseksi ja veroparatiisien panemiseksi kuriin. On kuitenkin virhe kuvitella, että yhteiskunta ja talous voisivat toimia oikeudenmukaisemmin, jos kukin kansallisvaltio yksin yrittäisi (Puhemies koputtaa) sinnitellä yhä kansainvälisempiä suuryrityksiä ja myös sotilaallisesti pullistelevia naapureita vastaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-07-01T11:35:04,2016-07-01T11:36:19,Tarkistettu,1.1 2016_77_35,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toisin kuin edustaja Turunen, minä pidän tätä keskustelua erittäin hyvänä ja jopa melko yhtenäisenä täällä salissa tänään. Kansanäänestystä on kunnioitettava, ja EU:n on katsottava nyt peiliin. Ihmiset myös muualla kuin Briteissä ovat pettyneitä EU:n politiikkaan, ja EU tuntuu monesta olevan siellä jossain kaukana, mutta todellisuudessa EU on tässä ja nyt ja täällä. Minä peräänkuuluttaisin myös malttia Suomen hallitukselta. EU-maissa piiloudutaan usein EU:n taakse, EU-päätösten taakse kauas Brysseliin, niin myös meillä täällä Suomessa esimerkkinä sote-uudistus, jossa on perusteltu muun muassa yhtiöittämisvaadetta EU:n vaatimuksilla. Tämä on mielestäni vastuutonta politiikkaa pelotella nimenomaan EU:lla hallituksen omia ideologisia toimia. (Eduskunnasta: Hyvä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-07-01T11:36:22,2016-07-01T11:37:21,Tarkistettu,1.1 2016_77_36,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vastauksena edustaja Pekoselle: En missään tapauksessa arvostellut sitä, että keskustelua käydään. Keskusteluahan toki pitää käydä, ja se on hyväksi, että keskustelua käydään, mutta lähinnä keskustelun tasossa siitä, saako ulkoministeri matkustaa Englantiin tai mitä hän on siellä sanonut tai muuta, hämmentyy perussuomalaisena kansanedustaja itsekin siitä, mikä on perussuomalaisten kanta. Minun piti ihan googlettaa se täältä ja katsoa, mitä Soini on sanonut ulkomailla. Soini on sanonut ulkomailla siellä, että brexit on EU:lle katastrofi. Se oli tuo viimeinen otsikko tuolla. Tämän keskustelun taso on sen verran matala, kun täällä pyritään nyt, kun on suora lähetys, kansalaisille viestimään väärää viestiä. Ei näin pitäisi minun mielestäni toimia. Mutta kysyn toiseen kertaan pääministeriltä: pitäisikö meidän Suomessa tarkistaa EU-strategiaa siltä osin, kun näyttää, että jotkut haluaisivat tiiviimpää integraatiota, niin kuin sosialidemokraatit ja vihreät, vai pitäisikö meidän (Puhemies koputtaa) hakea jotain uutta strategiaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-07-01T11:37:23,2016-07-01T11:38:32,Tarkistettu,1.1 2016_77_37,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri lopetti oman puheenvuoronsa suurin piirtein niin, että ei valiteta vaan vaikutetaan — ei valiteta vaan vaikutetaan. Minusta siihen lauseeseen kiteytyy erittäin paljon Suomen tulevaisuuden EU-politiikkaa ja se vastaa Suomen pitkää linjaa näissä isoissa asioissa: ei valiteta vaan vaikutetaan. Nythän Bratislavassa kokoontuu syyskuussa jälleen Euroopan johtoa, ja silloin kyllä Suomella pitää olla hyvin selvät sävelet siinä, mitkä ovat ne isot asiat, joissa nimenomaan pyrimme vaikuttamaan ja saamaan eteenpäin omia näkemyksiämme, jotka myös vastaavat Euroopan etua. EU on turvallisuusyhteisö, nimenomaan se on sellainen, ja sitä näkökohtaa nyt on suuresti kyllä korostettava. Toisekseen luin tämän strategiapaperin. Sen otsikko on jotenkin ""vahvempi Eurooppa"". Siinä korostetaan EU—Nato-yhteistyötä, ok, mutta hain kyllä myös sitä, millä tavalla EU haluaa uudelleen saada suhteet kuntoon Venäjään taikka toisinpäin. Tämä suunta on kuitenkin tärkeä koko Euroopan näkökulmasta katsottuna. Viimeinen kommenttini: meille on tärkeää saada oma kotipesämme kuntoon, jotta pärjäämme Euroopassa ja maailmalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-07-01T11:38:35,2016-07-01T11:39:46,Tarkistettu,1.1 2016_77_38,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ei tarvitse käydä kuin Berliinin museossa, niin ymmärtää sen, minkä takia me tarvitsemme yhtenäistä Eurooppaa, yhtenäistä arvopohjaa. Kannattaa käydä kiertämässä, minkälainen on Euroopan hyytävä historia. Mutta talousvaliokunnassa todellakin käsiteltiin moniakin asioita, ja ehkä se edellyttää uutta strategiaa. Yksi näkökulma oli se, että jos todellakin tämä brexit toteutuu ja investoinnit Briteissä alenevat, todennäköisesti he alentavat verotasoa ja yrittävät saada kilpailukykyä lisää. Se vaikuttaa niin, että meillä Suomen kilpailukyvyn täytyy olla todella hyvällä tasolla tai muuten tapahtuu heikkoja asioita täällä päin. Toinen kysymys on: euroalue, ei-euroalue. Britit olivat kärkihahmoja tai kärkimaita ei-euroalueella, ja selvästi ei-euroalue heikkenee. Mitä tapahtuu kenties sitten niille ei-euromaille, jotka ovat EU:n jäseninä? Heidän vaikutusvaltansa pienenee. Tapahtuuko jotain liikettä, että tulee kenties uusia jäsenmaita euroalueeseen? Eli suurimpana kysymyksenä on se, tarvitaanko kenties Suomessa koko EU-strategian päivittämistä aika pian, (Puhemies koputtaa) koska tämä on aika suuri muutos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-07-01T11:39:49,2016-07-01T11:41:01,Tarkistettu,1.1 2016_77_39,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Terho laati tässä äskeisessä puheenvuorossaan pitkän EU-syntilistan, jossa esiintyvät lähes kaikki EU:sta käytetyt stereotypiat, ennakkoluulot, ironia jopa traktoreita myöten. Syntyy vaikutelma, että maamme ulkoministeripuolue pitää tätä brexitiä ymmärrettävänä, suorastaan hyvänä asiana. Mutta mikä on sitten hallituspuolue perussuomalaisten kanta tähän, johtopäätös tästä tapahtuneesta, se jäi kyllä vielä epäselväksi. Pitäisikö Britannian tie olla myöskin Suomen tie? Ulkoministeri Soini sanoi Sky Newsin haastattelussa, että Suomessa käydään kansalaiskeskustelua kansanäänestyksestä ""open and loud"" — avoimesti ja äänekkäästi. Vai niin. (Eva Biaudet: Vain perussuomalaisten sisällä!) Ja pääministeri Sipilä: Kuinka monipäinen ulkopoliittinen kotka teidän hallituksenne oikeastaan on? Tämmöinen yksi-risti-kaksi-EU-politiikka ei nyt vaan enää menettele.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-07-01T11:41:04,2016-07-01T11:42:07,Tarkistettu,1.1 2016_77_40,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,Vastauspuheenvuoro edustaja Tuomioja ja sitten edustaja Terho.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_41,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Herra puhemies! Tämä brexit on tietysti iso asia, mutta sitä ei pidä liioitella, sitä pitää arvioida. Vaikutukset ovat erilaisia eri tahoille. Uskon, että Suomelle tämä ei ole niin iso asia, tästä ei ole niin suuria vaikutuksia, kunhan emme itse tässä hötkyile. Euroopan unioni selviää tästä kyllä. Ei tämä EU:ta kaada, mutta tämä on antanut tietysti niille lisää pontta, jotka haluavat kaataa Euroopan. Ja jos sitten sanotaan, että tämä on EU:lle katastrofi, niin se riippuu myöskin siitä, että on niitä, jotka toivovat EU:lle katastrofia. Mutta suurimmat vaikutukset ovat Englannille, Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Ja kun ottaa huomioon, että vaakalaudalla voi olla koko tämän maan yhtenäisyys, niin on selvää, että tästä tulee vielä paljon miettimistä englantilaisille, briteille, jotka tämän äänestystuloksen näin päättivät. Me kunnioitamme tätä äänestystulosta, mutta prosessi tulee olemaan pitkä, ja sen aikana meidän on kyllä myös toimittava niin, että annamme mahdollisuuden myös briteille (Puhemies koputtaa) uuteen harkintaan, jos he siihen haluavat päätyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-07-01T11:42:10,2016-07-01T11:43:24,Tarkistettu,1.1 2016_77_42,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tehdäänpäs tämä nyt niin kristallinkirkkaaksi, että nekin, jotka haluavat käsittää väärin, käsittävät oikein. Perussuomalaisten ohjelmissa ei koskaan ole ollut EU:sta eroamista, ei koskaan, eikä ole nyt. Ei ole myöskään hallitusohjelmassa, jota me noudatamme. Tuliko selväksi? Jos joskus semmoisen linjan otamme, niin se on uusi linjaus. Me emme sulje sitä  mahdollisuutta  pois, etteikö joskus ole sellainen tilanne kuviteltavissa, missä Suomen kansallisen edun mukaista on harkita EU:sta eroamista tai ainakin kansanäänestyksen järjestämistä. (Välihuutoja) Ja pidän aika merkillisenä, että muut puolueet, tai ainakin monet täällä, tuntuvat sulkevan sen teoreettisenkin mahdollisuuden pois. (Eva Biaudet: Viestin vastaanottaja ei aina ole väärässä!) Puhuin avauspuheenvuorossani tämmöisestä uskonnollisesta suhtautumisesta EU:hun. Muistutan niitäkin, jotka suhtautuvat EU:hun uskonnollisesti — että sitä pitää kaikissa tilanteissa tukea riippumatta Suomen kansallisesta edusta — että Suomessa on myös uskonnonvapaus, niin kuin on sananvapaus (Välihuutoja) ja mielipiteenvapaus, eikä näitäkään vapauksia alisteta EU:n edessä. Jos pidätte äänestäjiä ylipäänsä liian kypsymättöminä päättämään Suomen EU-jäsenyydestä tai muista asioista, (Eduskunnasta: Kuka niin on sanonut?) niin voisitteko vielä täsmentää, kenen äänestäjiä tarkoitatte, (Puhemies koputtaa) omianneko vai muiden puolueiden? (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-07-01T11:43:25,2016-07-01T11:44:33,Tarkistettu,1.1 2016_77_43,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro edustaja Salolainen, sitten edustaja Vanhanen ja sitten edustaja Lindtman.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_44,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun olen seurannut tätä sisäistä brittikeskustelua nyt tämän brexit-kansanäänestyksen jälkeen, niin olen todennut, ettei ole mitenkään kirkossa kuulutettu se, että tämä brexit tapahtuu. Siellä on monia syitä, miksi tämä voi vielä muuttua. Ensinnäkin parlamentissa on suuri enemmistö, joka vastustaa brexitiä. Kansakunta jakautuisi kahteen osaan, ja myöskin puolueet ovat aivan sekaisin. On täysin mahdollista, että siellä vielä tapahtuu sellainen mullistus, joka estää tämän brexitin tapahtumisen. Seuratkaa nyt, miten se keskustelu siellä tapahtuu. Siellä on juridisia ja muita puolia, jotka täytyy ottaa huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-07-01T11:44:41,2016-07-01T11:45:23,Tarkistettu,1.1 2016_77_45,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta muiden 27 jäsenmaan pitää toimia nyt yhtenäisesti myös suhteessa Britanniaan. He ovat tehneet kansanäänestyspäätöksen, ja kun he jättävät eroanomuksen, sen jälkeen edetään sen mukaan. Tästä yhtenäisestä viestistä. Täällä on keskusteltu paljon ministeri Soinista, mutta tässä keskustelussa on tullut useampi puheenvuoro, jossa avattaisiin spekulaatiota siitä, että perutaan tavalla tai toisella tämä irtautuminen. Minusta nyt pitää valita se linja, mikä oli pääministerin puheessa ja myös Eurooppa-neuvoston päätelmissä: siellä ei avattu mahdollisuutta siihen, että lähdettäisiin venkoilemaan asiassa. Minä en usko, että se tekee hyvää. Toisekseen Suomen EU-jäsenyyden osalta ei ole epäselvää, mutta me tiedämme, että meillä on valtavan paljon kansalaisten keskuudessa myös kritiikkiä jäsenyyttä kohtaan. Sitä kritiikkiä ei vähennä se, että me täällä kovaan ääneen vaadimme  uskontunnustusta EU-skeptikoilta. Meidän, jotka kannatamme EU-jäsenyyttä, selkeästi pitää kyetä perustelemaan tämä jäsenyys. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-07-01T11:45:26,2016-07-01T11:46:35,Tarkistettu,1.1 2016_77_46,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Tähän huomasin toisen hallituspuolueen edustajan, edustaja Zyskowiczin, haluavan vastauspuheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_47,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni on kunnioitettava brittien kansanäänestystulosta ja unioni ei voi eikä saa lähteä venkoilemaan tai vaatimaan uutta kansanäänestystä. Tältä osin olen samaa mieltä edustaja Vanhasen kanssa. Mutta henkilökohtaisesti en usko, että brexit koskaan toteutuu. Tämä lähtee briteistä, ei unionista. Ajattelen, että poliittinen kehitys Britanniassa johtaa siihen, että hyvinkin seuraavissa vaaleissa esimerkiksi työväenpuolue voi ottaa ohjelmaansa sen, että jos se voittaa vaalit, se järjestää uuden kansanäänestyksen. Jos työväenpuolue voittaisi vaalit, sillä olisi täysi, legitiimi, oikeus ja mandaatti järjestää uusi kansanäänestys. Kun briteille on selvinnyt, mikä uhka leijuu koko valtakunnan hajoamisen yllä ja mitkä kaikki taloudelliset kielteiset vaikutukset voivat brexitistä seurata, niin itse uskon siihen, että emme koskaan tule varsinaista brexitiä näkemään. (Paavo Arhinmäki: Toivottavasti työväenpuolue voittaa!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-07-01T11:46:43,2016-07-01T11:47:48,Tarkistettu,1.1 2016_77_48,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä brexit on aiheuttanut paljon epävarmuutta Euroopassa, ja pääministeri totesi aivan oikein, että on tärkeätä, että tämä epävarmuuden aika olisi mahdollisimman lyhyt ja että nyt kaivataan selkeyttä. Jotta pienen maan, kuten Suomen, ääni kuuluu Euroopan unionissa, on tärkeää, että se viesti, joka täältä lähtee, on selkeä ja yhtenäinen. Ja, arvoisa puhemies, kyllä minä nyt vähän kaipaan selkeyttä lisää myös tähän hallituksen viestiin. On tärkeää, että Suomesta ei lähde ristiriitaisia viestejä maailmalle. Minä en kyllä nyt tämän keskustelun pohjalta ota selvää, mikä on hallituksen linja tai hallituksen käsitys esimerkiksi ulkoministerin toiminnasta. Aikaisemmin Sipilä totesi, että ulkoministeri käyttää kieltä, jota pitäisi välttää. Valtiovarainministeri Orpo totesi, että Soinin matka ei ollut Suomen edun mukaista. Soini sanoi, että hän ei ole tehnyt mitään väärää, ja Sipilä piti hyvänä, että Soini kävi Britanniassa. Ulkoministeri Soini, olitteko sopineet tästä matkasta? Oliko pääministeri tietoinen tästä teidän matkastanne, ja hyväksyykö pääministeri sen, että (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) ulkoministeri antaa ristiriitaisia viestejä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-07-01T11:47:50,2016-07-01T11:49:03,Tarkistettu,1.1 2016_77_49,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Britannian kansanäänestys heijasti katkeruutta ja pettymystä, jota monet kansalaiset kokivat siellä. Tämä on nyt ajassa, ja se on nähty Hollannissa, Ranskassa ja jopa täällä Pohjolassa. Meillä poliitikoilla on suuri vastuu. Ellemme me kykene ensin hahmottamaan, mitä kansalaiset odottavat meiltä, toisaalta viestittämään, mikä on meidän mielestämme kaikkein parasta, niin riskinä on, että häviämme kisassa populisteja vastaan. Ulkoministeri Soini oli muutama päivä sitten MTV:n mukaan vähätellyt poliitikoiden valehtelua sanomalla, että vaalikampanjat ovat aina vaalikampanjoita ja että se on median vastuulla, jos levittävät valheita. Haluan kysyä varmuuden vuoksi — nyt Soini voi olla median vahtina — oletteko te todella lausunut näin. Onko samantekevää, mitä me poliitikot puhumme eri kampanjoissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-07-01T11:49:24,,Tarkistettu,1.1 2016_77_50,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että Suomi on tässä tilanteessa osa ratkaisua eikä itse osa ongelmaa. Tässä kun ministerit vakuuttelevat, että hallituksella on yksi linja, ja sen jälkeen kuuntelee puheenvuoroja, niin huomaa, että kyllä niiden sisällöt ovat aika erilaisia. Minä pidin ministeri Orpon linjaa muuten parhaana, mutta siinä oli vähän liikaa sitä talouskuria, voisi olla enemmän painotusta myös työllisyyden hoitoon. Mutta ei voi olla niin, että hallitus menee ensiksi huoneeseen sopimaan, että meillä on nyt tämä linja, ja sitten mennään eri maissa puhumaan hyvin eri sävyillä, koska ne puheet ovat tekoja. Minä haluan edelleenkin vastauksen siihen kysymykseen, onko Suomen hallitus nyt sitä mieltä, että vapaa liikkuvuus ja sisämarkkinat eivät olekaan paketti, vaan että Britannian kanssa voidaan neuvotella niin, että on pääsy sisämarkkinoille ilman vapaata liikkuvuutta. Ja jos ministeri Soini menee enemmän puoluejohtajana Isoon-Britanniaan ja sitten antaa kuitenkin ulkoministerinä ja varapääministerinä haastatteluja, joissa sanoo, että Suomessa on äänekästä keskustelua EU-kansanäänestyksestä, niin onko se hallituksen linja? (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) En minä näe mitään äänekästä keskustelua muuta kuin Soinin linjasta, en EU-kansanäänestyksestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-07-01T11:50:17,2016-07-01T11:51:25,Tarkistettu,1.1 2016_77_51,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä viikolla perussuomalainen työministeri Jari Lindström toi julkisuuteen rajut leikkaukset työttömille työttömyysturvaan. Ymmärrän hyvin, että ulkoministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini haluaa pyörittää ihan muuta sekavaa EU-keskustelua, ja osoittaa kritiikin siihen suuntaan, jotta unohdettaisiin nämä työttömiin kohdistuneet leikkaukset — itsetyytyväinen hymy ministeriaitiossa. Tämä on sellaista helppoheikkipolitiikkaa, jota tekevät Nigel Farage, Boris Johnson, Donald Trump. Ja kuin tätä alleviivatakseen ulkoministeri Soini vielä sanoi, että jos valheita levitetään vaalikampanjoissa, niin se on median tehtävä ne korjata, että se on tavallaan ihan ok, jos puhuu läpiä päähänsä. Tätä vasten peilaten kysynkin teiltä, kun te tittelillä varapääministeri brittimediassa sanoitte, että keskustelu Suomen EU-erosta on voimakasta ja äänekästä: missä muualla tätä keskustelua käydään kuin ulkoministeri Soinin pään sisällä? (Välihuutoja — Puhemies koputtaa)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-07-01T11:51:27,2016-07-01T11:52:35,Tarkistettu,1.1 2016_77_52,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro edustaja Tuppurainen, sen jälkeen edustaja Biaudet, ja näiden viiden, kuuden oppositioedustajan puheenvuoron jälkeen toivon, että joku hallitusrintamasta — näköjään pääministeri — sitten vastaa. Nyt edustaja Tuppurainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_53,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Euroopan unionin avulla voimme korjata monia epäkohtia. Voimme suitsia veroparatiisitaloutta, voimme hillitä ilmastonmuutosta, voimme ylläpitää rauhaa. Ei kai kukaan usko, että yksin pärjäisimme maailmassa paremmin? Mutta, puhemies, kansalaisten on voitava luottaa siihen, että maamme Eurooppa-politiikkaa hoidetaan hyvin. Kyse on meille suomalaisille elintärkeästä asiasta. Me olemme osa länttä, olemme EU:n ytimessä. Eurooppalaisen Suomen horjuttaminen ei meitä palvele. On vähintään kyseenalaista, että ulkoministeri ja eurooppaministeri Timo Soini käy maailmalla avaamassa keskustelun maamme EU-jäsenyydestä. Näin ei maan etua ajeta. Tilanne muistuttaa ikävästi Cameronin kiemurtelua Isossa-Britanniassa, jossa koko kansanäänestyshanke oli yhden puolueen, Cameronin konservatiivien, sisäisen kipuilun seurausta. Toistuuko tämä sama kaava Suomessa, kun yhden hallituspuolueen omien sisäisten tarpeiden vuoksi täytyy avata kansanäänestyskeskustelu? Pääministeri Juha Sipilä, on teidän vastuullanne tehdä selväksi, että tämä ei ole Suomen tie.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-07-01T11:52:50,,Tarkistettu,1.1 2016_77_54,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todellakin tärkeätä, että opimme siitä keskustelusta, mitä Briteissä on käyty: on yksinkertaistettu brexit-keskustelu, fokusoitu asioihin, kuten maahanmuuttoon ja pakolaistilanteeseen, siksi, että äärioikeistolaiset ja ulkomaalaisvastaiset poliitikot onnistuivat kääntämään syyllistävät katseet pois itsestään ja määrätietoisesti loivat viholliskuvaa ulkomaalaisista. Samaa tapahtuu Suomessa riippumatta tulijoiden lukumäärästä tai moninaisuudesta. Ihmisoikeuksien halveksunta, vihapuhe, rasismin ja naisvihailmiöiden röyhkeämpi ote jopa etabloituneissa poliittisissa liikkeissä tekevät meistä jokaisesta naisesta ja vähemmistöön kuuluvasta potentiaalisen väkivallan ja väkivaltaisen häirinnän uhrin. Vapaan liikkuvuuden turvaaminen on keskeinen, suuri EU-vapaus, joka lisää luottamusta ja keskinäisiä suhteitamme Euroopassa. Sen takia Suomen hallituksen nyt yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa pitäisi aktiivisesti ryhtyä rakentamaan EU:sta tekijää, jossa nimenomaan syvennetään pohjoismaisia arvoja yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta muun muassa liittymällä (Puhemies koputtaa) Istanbulin sopimukseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-07-01T11:54:07,2016-07-01T11:55:21,Tarkistettu,1.1 2016_77_55,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Pääministeri, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_56,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muutamiin kysymyksiin vastauksia. Ensinnäkin edustaja Virolainen nosti esiin tämän, miten puhumme EU:sta. Se on äärimmäisen tärkeätä. Meidän pitää toisaalta sallia kritiikki, kritisoida itsekin, korjata asioita, vaikuttaa niihin. Mutta se, että pistämme EU:n syyksi sellaista, mikä ei ole EU:n syytä, on tärkeää erottaa tästä keskustelusta. Edustaja Niinistö nosti esille näitä brexitin kustannuksia. EKP:n arvio tuolla Eurooppa-neuvostossa oli, että tämä vaikuttaisi 0,3—0,5 prosenttiyksikköä bruttokansantuotteeseen euroalueella per vuosi ehkä kahden vuoden ajan riippuen siitä, miten kauan tämä kestää. Kertavaikutushan oli jopa 2 000 miljardia dollaria tuonne markkinoille. Sitten kertaan vielä tämän Suomen ja EU:n mandaatin ja tämän neuvotteluprosessin. Ensinnäkin tämä on hallituksen ilmoitus, mikä tässä tuli. Se on hallituspuolueiden yhteinen ilmoitus. Se on meidän kantamme, minkä kerroin tämän keskustelun aluksi. Sovimme, että EU27-maat määrittelevät syyskuussa suuntaviivat tälle neuvotteluprosessille. Komissiolla on asiantuntemus sitten käydä näitä neuvotteluja, ja parlamentti tekee sitten lopullisen hyväksynnän. Näitä on linjattu yhdellä lauseella, ja se lause kuuluu näin: ""Sisämarkkinoille pääsy edellyttää kaikkien neljän vapauden hyväksymistä."" Tämä on aivan selkeä linjaus, jonka myöskin Suomi on hyväksynyt. Edustaja Henriksson, ei todellakaan kukaan tuolla kokouksessa kyseenalaistanut Suomen linjaa, ei kukaan. Minulle ei tullut yhtään ainoaa viestiä, ei yhtään ainoaa puhelua siitä, että Suomen linja olisi tässä jotenkin epäselvä. (Paavo Arhinmäen välihuuto) — Ei myöskään kokouksen jälkeen. UK-neuvottelujen lopputulos on meille kaikille tärkeä — Suomelle, EU:lle, Isolle-Britannialle — ja mitään näpäyttämisen henkeä ei saa olla näissä keskusteluissa, vaan meidän pitää luoda (Puhemies koputtaa) mahdollisimman hyvä suhde unionin kanssa. Niin kuin tuossa puheessani sanoin, jokainen murroskohta on myöskin mahdollisuus ja hyvässä kunnossa oleva Suomi pystyy vaikuttamaan myöskin EU:n suuntaan (Puhemies koputtaa) tulevissa neuvotteluissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-07-01T11:55:25,2016-07-01T11:58:04,Tarkistettu,1.1 2016_77_57,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Ministeri Orpo, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_58,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä oli tänään aamulla trion kokous, jossa hyväksyttiin tämä hallituksen ilmoitus. Hallituksella on selkeä Eurooppa-poliittinen kanta, selkeä kanta brexitiin. Se on tänään pääministerin ilmoituksella eduskunnalle annettu, ja siihen voi olla tyytyväinen. Mutta palaan vielä siihen, että kyllä me tarvitsemme ennen kaikkea nyt vakautta: vakautta Eurooppaan, vakautta Suomeen. Siinä on kyse turvallisuudesta ja, edustaja Niinistö, kyllä taloudesta, mutta turvallisuus ja toimiva talous ovat perusta työllisyydelle ja Suomen turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Kolme asiaa, kolme pointtia, me tarvitsemme: (Eduskunnasta: No niin!) Britannialle selkeän polun omassa prosessissaan. Me tarvitsemme EU27:lle selkeän oman eteenpäinmenostrategian, koska me emme voi jäädä tämän brexitin panttivangeiksi, vaan meidän pitää jatkaa eteenpäin, ottaa huomioon — kolmas asia — se viesti, joka Britannian kansalta on tullut. Se täytyy ottaa vakavasti huomioon ja kehittää Euroopan unionia paremmaksi, jotta se lunastaa kansalaisten keskuudessa paikkansa ja hyväksyttävyytensä. Tämä pitää ottaa vakavasti, se on selvä asia. Mutta hyvät edustajat, Suomi ja Euroopan unioni ovat niin vakavassa paikassa, että kyllä meidän täytyisi, kun me puhumme Euroopan unionista, meidän jäsenyydestämme siellä, joka on siis perustuslaissamme, etsiä niitä asioita, jotka yhdistävät meitä tänä päivänä, ei niitä asioita, jotka meitä erottavat. Tämä on täysin välttämätöntä. Tämä on Suomen, isänmaan, etu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-07-01T11:58:06,2016-07-01T11:59:40,Tarkistettu,1.1 2016_77_59,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Ulkoministeri Soini, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_60,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni on erittäin tärkeää, että me pidämme hyvät suhteet Britanniaan. Siihen on kolme pointtia. Ensimmäinen on se, että se on suurin sotilasmahti EU:ssa. Toinen pointti on, että se on toiseksi suurin talous Euroopan unionissa. Kolmas pointti on, että se on toiseksi suurin nettomaksaja Euroopan unionissa. On aivan käsittämätöntä väheksyä Britannian roolia ja tätä merkittävyyttä, joka siihen liittyy. Mielestäni on tärkeää antaa Britannialle viesti Brysselistä, Suomesta, Lontoosta, mistä vain, että Suomi on Britannian ystävä, me haluamme kauppaa, me haluamme vaurautta, me haluamme yhteistyötä, me emme haudo kostoa, me emme ole katkeria, me emme halua revanssia. Tämä on kaikkien etu. Tämä on se koko ydin, miksi näitä asioita tehdään ja miksi näitä keskusteluja käydään. Arvoisa puhemies! Myöskin olen keskustellut toistakymmentä puhelua eri maiden ulkoministerien kanssa. Kaikilla meillä on se tavoite, että tästä varmasti sinänsä kipeästä erosta huolimatta — joka käsitykseni mukaan kyllä toteutuu, koska esimerkiksi molemmat johtavat konservatiivipuolueen ehdokkaat Theresa May ja Michael Gove ovat sanoneet, että tätä noudatetaan — on hyvin tärkeätä, että kaikki maat suhtautuvat Britanniaan asiallisesti ja neuvottelut käydään sitten aikanaan yhteisesti. Mutta vielä haluan sanoa, jotta ei faktoista puutu, että mitään neuvotteluprosessia ei ole ennen kuin Britannia aktivoi tämän 50 artiklan. Toinen asia on sitten se, että tällä hetkellä Britannia on täysivaltainen (Puhemies koputtaa) EU:n jäsen kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Myös toista EU-maata, tässä tapauksessa Britanniaa, pitää kunnioittaa eikä lähteä sitä kritisoimaan perusteettomasti. (Eduskunnasta: Kyllä vai ei?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-07-01T11:59:47,2016-07-01T12:02:00,Tarkistettu,1.1 2016_77_61,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tässä brexit-äänestyksen jälkeen Euroopan unionin on syytä myös pysähtyä miettimään sitä, ovatko Euroopan poliittiset päättäjät ja eurooppalaiset kansalaiset erkaantuneet toisistaan. Kun tätä miettii, niin väkisin tulee sellaiseen tulokseen, että osittain ehkä näin on myös käynyt. Jos ajattelee vaikka näitä niin sanottuja viiden presidentin esityksiä fiskaaliunionista ja niin edelleen, minulla on sellainen tunne, että tähän ei ole kansalaisten tukea täällä Euroopan unionin jäsenmaissa, ja sen takia nyt on syytä pysähtyä myös Euroopassa miettimään, mihin suuntaan unionia kehitetään. Minusta oli erittäin hyvä kuulla pääministerin ilmoitus, jossa oli Suomella selkeä suunta: olemme unionin jäsenmaa, meillä ei ole suunnitteilla kansanäänestystä, ja Suomi on rakentava voima Euroopan unionissa. Nyt kun Euroopan unionia kehitetään, Suomen on syytä olla rakentamassa unionia ja miettiä myös Suomen etua siellä eikä lähteä (Puhemies koputtaa) horjuttamaan niitä rakenteita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-07-01T12:02:03,2016-07-01T12:03:18,Tarkistettu,1.1 2016_77_62,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen paikka on Euroopan unionissa, ja myös maanosamme tarvitsee kipeästi unionia. On tärkeää, että tässä keskustelussa on useampaan otteeseen muistutettu myös historiasta: kuten pääministeri sanoi, hyytävä historia todellakin on varoittava esimerkki kansallistunteeseen vetoamisesta. Niin Euroopassa kuin eri valtioissakin pitäisi myös ymmärtää, ettei näihin monimutkaisiin ja vaikeisiin kysymyksiin ole mitään hokkuspokkusratkaisuja olemassa, ei täällä Suomessa eikä myöskään Euroopan unionissa. Me olemme EU:ssa onnistuneet monessa: kuluttajansuoja, ilmastokysymykset, ympäristökysymykset. Olemmeko onnistuneet viestimään näistä kansalaisille, kuuluu kysymys. Mutta pääministeri, olin pettynyt siitä, että olisi ollut hyvä saada teiltä äsken vastaus siihen, mitä mieltä olette siitä, että ulkoministeri on todellakin todennut Suomessa käytävän voimakasta keskustelua EU-jäsenyydestä. Edistääkö tämä mielestänne Suomen selkeää linjaa? Täällä äsken ovat edustajat Kaikkonen ja Salolainen nostaneet esille myös puolustusministeri Niinistön linjan, josta ulkoasiainvaliokunnalle kukaan ei ole kertonut mitään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-07-01T12:03:20,2016-07-01T12:04:27,Tarkistettu,1.1 2016_77_63,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kyky itsekritiikkiin on politiikassa tärkeää, ja kiitän pääministeriä siitä, että totesitte, ettei kansallisen tason epäonnistuneista päätöksistä voi syyttää EU:ta. EU:n syyttäminen ei auta silloin, jos kansalaisilla on tunne, etteivät he saakaan sellaista politiikkaa kuin vaaleissa poliitikot ovat luvanneet. Esimerkiksi riittävät työllisyysmäärärahat ovat edelleen Suomen hallituksen vastuulla, vaikka EU-maa olemmekin. Kaikissa EU-jäsenmaissa on tarpeellista käynnistää avoin pohdinta siitä, minkälainen on EU:n tulevaisuus, ja talous ja turvallisuus ovat tässä keskustelussa varmasti tärkeitä puheenaiheita. Kuitenkaan emme saa sivuuttaa puheenaiheina eriarvoisuutta, köyhyyden vähentämistä, työpaikkojen lisäämistä. Ne ovat niitä asioita, jotka EU-kansalaisia kaikkein eniten tällä hetkellä huolettavat. Eriarvoisuuteen pitää puuttua. Samoin pitää panostaa EU:ssa sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja siihen, että kaikille ihmisille olisi töitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-07-01T12:04:30,2016-07-01T12:05:40,Tarkistettu,1.1 2016_77_64,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen on tässä tilanteessa sekä talouden että turvallisuuden nimissä toimittava maltillisesti ja ratkaisuhakuisesti, niin kuin aina olemme toimineet sekä EU:n päätöksenteossa että kahdenkeskisissä toimissa Britannian kanssa. Britannia on Suomelle tärkeä kauppakumppani. Maaliskuussa 4 prosenttia ulkomaankaupastamme tehtiin Britannian kanssa. Mutta millään kansanäänestyksellä Britannia ei katoa kartalta eivätkä sen 65 miljoonan kansan tarpeet esimerkiksi suomalaista paperia, pahvia, vaneria tai sahatavaraa kohtaan katoa ja poistu. Tätä tilannetta on siinä mielessä turha dramatisoida. Edelleen Britannia on meille tärkeä kumppani sekä kaupassa että turvallisuudessa. Kysyisin pääministeriltä sitä, onko EU:n päämiesten kesken avattu keskustelu siitä, että EU-organisaatiota ja sen budjettia sopeutetaan, mikäli Britannia erkanee EU:sta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-07-01T12:05:42,2016-07-01T12:06:48,Tarkistettu,1.1 2016_77_65,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Siitä pitää oikeastaan lähteä, että kansan tahtoa pitää noudattaa, ja näin ollen oletettavaa on, että brexit tapahtuu. Silloin on aloitettava ne neuvottelut, ja jos niissä noudatetaan Suomen hallituksen erinomaista linjaa, niin moni EU:n ongelma poistuu. Jos kuitenkaan näin ei tapahdu, onko taloudellisesta puolesta mitään arviota tällä hetkellä, kuinka paljon jäsenmaksu tulee nousemaan? Toisaalta jos tämä jäsenmaksu nousee muillakin mailla, niin se voi käynnistää ketjureaktion erosta, joten kysyn: vastaako meidän EU-strategiamme nyt tätä mahdollista muuttuvaa tilannetta, ja tulisiko se päivittää tähän ketjureaktioonkin nähden?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-07-01T12:06:51,2016-07-01T12:07:50,Tarkistettu,1.1 2016_77_66,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Europarlamentaarikkona Timo Soini kuului aikanaan Nigel Faragen johtamaan ryhmään. Soini muisteli blogissaan 5.5.2013 ystävyyttään ja yhteistyötä Faragen kanssa. Lainaus: ""Pentele, kyllä minulla on välistä ikävä yhteisiä raatokärpäsillallisia Strassburgissa."" Tuo Soinin oma värikäs ilmaus tulee kyllä mieleen Soinin ja hänen puolueensa toiminnasta kansanäänestyksen jälkeen. Nuorisojärjestö ei montaa päivää odottanut vaatiessaan Suomen EU-eroa. Soini malttoi odottaa viikon, ennen kuin lähti tapaamaan ""sidosryhmiään"". Tapasitteko siis UKIPin edustajia, vastatkaa? Pääministeri edustaa perinteistä EU-linjaa. Kuitenkin sen vastaisesti Suomi vaati viime kesänä grexitiä eli euroalueen hajottamista, ja nyt ministeri Soini vaikuttaa tyytyväiseltä brexitiin. Kumpi on Suomen linja? Onko Suomi EU:ssa rakentaja (Puhemies koputtaa) vai raatokärpänen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-07-01T12:07:51,2016-07-01T12:08:55,Tarkistettu,1.1 2016_77_67,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro minuutin verran tai oikeastaan puheenvuoro tai vastaus, kuinka vain, ministeri Soini.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_68,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että te, edustaja Harakka, otitte tämän esiin, koska te olette esittäneet julkisuudessa virheellistä tietoa siitä, että tapaisin Nigel Faragen. Siitä löytyy selvät näytöt. En ole tavannut Nigel Faragea enkä yhtäkään UKIPin jäsentä, ja jos siviilihenkilönä heidät tapaisin, niin, totta kai, silloin meillä on vapaus tavata keitä tahansa. Ei se vie ministeriltä ihmisoikeuksia, että tapaa joitain ihmisiä. Ulkoministerinä tuolla matkalla en tavannut. Ja toivon, että te, edustaja Harakka, joka olette tätä vihjaillut, nyt kerrotte, miksi oletitte, että minä tapaisin Nigel Faragen, kun ei minulla sellaista aikomusta itsellänikään ollut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-07-01T12:09:00,2016-07-01T12:09:48,Tarkistettu,1.1 2016_77_69,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa ministeri Soini, nyt annoitte kyllä väärää todistusta, sillä en ole väittänyt teidän tapaavan Faragea enkä UKIPin edustajia, vaan kysyin, mitä nämä teidän sidosryhmänne tarkoittavat, kun ennenkuulumattomasti Suomen valtion ulkopolitiikasta vastaava ministeri ei kerro, keitä hän aikoo tavata tässä äärimmäisen herkässä ja vaarallisessa tilanteessa. Hän tekeytyy yksityishenkilöksi, jota hän ei koskaan ole. Ei yksityishenkilö anna Sky Newsille haastattelua (Puhemies koputtaa) varapääministerin ominaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-07-01T12:09:49,2016-07-01T12:10:25,Tarkistettu,1.1 2016_77_70,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Tapani,Tölli,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, niin kuin tässä keskustelussa on tullut esille, että meidän viestimme on yhtenäinen, ja tätä ulkoministeri Soinin lausuntoa on nyt käsitelty aika perusteellisesti. Minusta näyttää siltä, että keskeinen osa opposition käyttämistä puheenvuoroista haluaa korostaa eroja eikä osoittaa, miten me olemme yhtenäisiä. (Eduskunnasta: Juuri näin!) Ei nyt ole aika kärjistää eikä esittää tahallisia väärinkäsityksiä, vaan nyt on aika yhtenäiseen viestiin. Minusta pääministerin ilmoituksessa tämä viesti tuli hyvin selkeästi, yhtenäisesti. Meillä on kehittynyt poikkeuksellisen hyväksi kyky tulkita väärin toisen lausuntoja ja tehdä siitä mörkö ja sitä sitten puolustaa. Hyvät kollegat, kyllä meidän täytyy kehittää tätä keskustelukulttuuria, että me saamme näitä asioita yhdessä eteenpäin. Nyt on niin isoista asioista kysymys, että ei kannata eroja kärjistää vaan hakea yhtenäisyyttä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p800,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Tapani Tölli,800,2016-07-01T12:10:28,2016-07-01T12:11:31,Tarkistettu,1.1 2016_77_71,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni ei ole mitään yllättävää siinä, että puheenjohtaja Soinin kannoissa on epäselvyyttä. En usko, että kukaan pitkään aikaan on ollut selvillä siitä, mitä mieltä perussuomalaiset ovat EU:sta, eurosta tai Natosta. Mutta on tietenkin täysin kestämätön tilanne, että Suomen ulkopoliittinen linja on epäselvä. Ja kun edustaja Terho tässä pystyi suoraan linjaamaan, että perussuomalaiset eivät aja Suomen EU-eroa, niin miksi siihen ei pystynyt puheenjohtaja Soini omassa puheenvuorossaan? Sitten, mitä tulee ministeri Orpon puheenvuoroon vasemmistoliiton talouspoliittisista kannoista, se oli mielestäni hämmentävän huono tuoreelta valtiovarainministeriltä. On surullista, että presidentti Obama ymmärtää Euroopan talousongelmia paremmin kuin eurooppalaiset päättäjät. Eurooppa tarvitsee julkisinvestointeja, me tarvitsemme työllisyyttä, ja tässä suhteessa tämä raha- ja finanssipolitiikan erottaminen, mitä rahaliitossa on tehty, ei ole ollut toimiva ratkaisu. Yhtä lailla vasemmistoliitto haluaa suitsia finanssikeinottelua, me haluamme suitsia veroparatiisitaloutta, jotta emme päädy sellaiseen tilanteeseen, jossa valtiot joutuvat velkaantumaan (Puhemies koputtaa) pelastaakseen ongelmiin joutuneita pankkeja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-07-01T12:11:32,2016-07-01T12:12:44,Tarkistettu,1.1 2016_77_72,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Ministeri Orpo, maks minuutti paikalta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_73,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Paljon on vettä Aurajoessa virrannut, että vasemmistoliitto kehuu Yhdysvaltain taloutta ja sen talousoppeja. (Naurua) Meidän kannattaisi todellakin porukalla katsoa, millä tavalla kehittynyt markkinatalous toimii, miten se dynamiikka saadaan aikaan ja mistä saadaan talouskasvua. Siinä on paljon opeteltavaa. Toivon, että käytätte kesän hyvin tähän asiaan, kun syksyllä tapaamme. (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-07-01T12:12:47,2016-07-01T12:13:11,Tarkistettu,1.1 2016_77_74,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Pentti,Oinonen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Harakka, minäpä tiedän, keitä Soini on tavannut Britanniassa käydessään: hotellin hovimestarin, tarjoilijan sekä taksikuskin — ainakin nämä se on tavannut siellä. Mutta itse asiaan. Suomi on EU-jäsenyytensä aikana tukenut Britannian jäsenmaksuhelpotuksia yli 2 miljardilla eurolla, siis yli 2 miljardilla eurolla. Tällä valtavalla summalla olisi saatu koko Suomen tiestön korjausvelka kuitattua pois tai vaihtoehtoisesti sadat viljelijät olisivat voineet jatkaa toimintaansa lopettamisen sijaan, (Välihuutoja) jos pieni osakin kyseisistä miljardeista olisi suunnattu viljelijätukiin. (Paavo Arhinmäki: Pitääkö paikkansa, valtiovarainministeri Orpo?) Eikä tässä vielä kaikki. Vihreät olisivat saaneet tällä summalla lunastettua lähes kaikki Suomen suot rupisammakkojen kutupaikoiksi. (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p936,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Pentti Oinonen,936,2016-07-01T12:13:16,2016-07-01T12:14:16,Tarkistettu,1.1 2016_77_75,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta voi yhtyä edustaja Töllin puheenvuoroon: hallituksen linjahan on täysin selvä. Oppositio yrittää tätä viestiä täällä värittää tavalla, joka ei ole oikein. Me todella elämme globaalia rakennemuutosta, jossa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä enemmän kuin koskaan. Näyttää, että maailmalla politiikassa on paljon nyt mielipiteitä, vähän tietoa, paljon retoriikkaa, vähän faktaa, ja meidän ei kannata tähän lähteä, että ihmisiä lähdetään harhauttamaan tässä globaalissa rakennemuutoksessa. Todella, lyhyesti vielä, tässä on meillä momentum myöskin uudistaa nyt Euroopan unionia. Siellä ehkä eletään joskus, siellä Brysselissä, Luxemburgissa — itsekin olen siellä elänyt — vähän kuplassa, ja sen takia meille on tärkeätä, että nyt uudistamme EU:ta käytännönläheisemmäksi, paremmin päätöksiä toimeenpanevaksi, paremmin omia sääntöjään noudattavaksi ja vähemmän byrokraattiseksi. Olen ymmärtänyt, että pääministeri on tässä vahvasti liikkeellä, joten ei kuin virtaa vaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-07-01T12:14:18,2016-07-01T12:15:18,Tarkistettu,1.1 2016_77_76,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Värderade talman! Edustaja Terho tässä sanoi, että EU-ero ei ole perussuomalaisten linja. Näitten välihuutojen perusteella se on ainakin osalle ryhmästä epäselvää. Olisikohan iltakoulun paikka näiltä osin? Missä EU, siellä Suomen etu — se oli hyvä lause, ja toivon, että ministeri Soini laittaa sen korvan taakse. Mutta mistä sitten on kummunnut tämä epäselvyys, josta tässä on keskusteltu? Olisikohan se syntynyt siitä, että ei haluttu etukäteen kertoa, ketä tavattiin tällä Ison-Britannian matkalla, ihan niin kuin edustaja Harakka tuossa kertoi? (Pentti Oinonen: Minähän kerroin jo!) Olisikohan se syntynyt siitä, että lähdettiin puheenjohtajana mutta esiinnyttiin varapääministerinä? Olisikohan syntynyt siitä, että sekä valtiovarainministeri että pääministeri katsoivat ulkoministerin lausuntojen takia tarpeelliseksi selventää Suomen linjaa? Kiitän teitä siitä. Hallituksen tulee puhua yhdellä äänellä. Vaalit käydään aikanaan, emmekä kaipaa siihen liittyviä irtiottoja tänään. Itse en kaipaa niitä silloinkaan, mutta ymmärrän, jos jollakin on pieni hermostus päällä. Hallitusvastuu on kuitenkin nimenomaan sitä, (Puhemies koputtaa) vastuuta. Sen soisin koko hallituksen ymmärtävän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-07-01T12:15:20,2016-07-01T12:16:42,Tarkistettu,1.1 2016_77_77,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Soinin samppanjamatkasta on riittävästi tänään jo puhuttu nähdäkseni. (Eduskunnasta: Ihan liikaa!) Mutta nyt jos koskaan täytyy puhua siitä, miten EU:n kautta voidaan paremmin tukea ihmisten hyvinvointia EU:n perustehtävien eli rauhan ja vakauden rinnalla. EU:n sosiaalisen pilarin kehittäminen on jäänyt tähän mennessä valitettavasti juhlapuheiden tasolle. Kun tänään on puhuttu paljon siitä, että ei pidä valittaa vaan pitää vaikuttaa, niin kysynkin pääministeri Sipilältä: miten Suomi osaltaan on edistämässä EU:n sosiaalisen pilarin toteutumista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-07-01T12:16:44,2016-07-01T12:17:19,Tarkistettu,1.1 2016_77_78,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Miksi täällä perätään hallitukselta sitä, millä mandaatilla se puhuu ja toimii? Juuri sen vuoksi, että hallitus toimii eduskunnan luottamuksen varassa, ja erityisenä kuviona Suomessa on se, että suuri valiokunta toimii Euroopan unioni ‑valiokuntana. Itse toivoisin, että täällä isossa salissa käydään enemmän näitä keskusteluja, ja sen takia mietinkin sitä, että kun Euroopan unionia monesti kritisoidaan avoimuuden puutteesta ja demokraattisuuden puutteesta, me voimme itse tässä asiassa tehdä paljon. Ministeri Soini sanoi, että hän voi tulla kertomaan meille suureen valiokuntaan. Toinen perussuomalaisten edustaja sanoi, että nämä asiat pitää käsitellä talousvaliokunnassa. Miksi suljettujen ovien takana, miksei täällä, missä kansalaiset näkevät ja saavat osallistua tätä kautta keskusteluun? Itse toivon, että käytämme avoimuutta, demokraattisuutta erityisesti silloin, kun puhumme Euroopan unionin päätöksenteosta (Puhemies koputtaa) ja sen kehittämisestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-07-01T12:17:23,2016-07-01T12:18:32,Tarkistettu,1.1 2016_77_79,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuntuu olevan turbulenttia niin salissa kuin salin ulkopuolellakin. Arvoisa puhemies! Suomi elää viennistä, ja varsinkin metsäteollisuus on siellä sektorilla veturina. Yksi kymmenesosa Suomen viennistä tällä hetkellä menee Britanniaan, ja on paljon tällä hetkellä yrityksiä, jotka miettivät, kannattaako jatkossa Britanniaan investoida ja miten kauppasuhteet sinne jatkossa kehittyvät. Haluaisin kysyä hallitukselta, onko yhteistä politiikkaa tässä. Onko dialogia käyty nyt näitten suurten vientiyrityksien kanssa, jotta nekin jatkossa tietävät, mitä tulee tapahtumaan? Tuleeko Suomi käymään mahdollisesti kahdenvälisiä keskusteluja Britannian kanssa, mennäänkö EU:n kanssa yhdessä ja niin poispäin? Toivoisin, että kävisitte myös dialogia näitten suuryritysten kanssa, joita Suomessa on ja jotka jatkossa vievät mahdollisesti tuotteita vielä sitten eteenpäin Britanniaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-07-01T12:18:35,2016-07-01T12:19:31,Tarkistettu,1.1 2016_77_80,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen arvostanut ministeri Orpoa sisäministerinä erittäin paljon ja toivon, että pystyn arvostamaan myös tuoreena valtiovarainministerinä, mutta tämä toive sai kyllä kolhun kahdessakin puheenvuorossa tänään. Edustaja Anderssonin hyvän puheenvuoron, jossa analysoitiin Euroopan unionin harjoittamaa talouspolitiikkaa ja sen seurauksia eurooppalaisille ja sitä, että presidentti Obamakin on nyt ehdottanut, että olisi syytä harkita talouspolitiikan suunnanmuutosta, te kuittasitte hyvin helppoheikkimäisesti velalla pelottelulla, samanlaisella asioiden yksinkertaistamisella, mitä varmasti tapahtui Britanniassa kansanäänestyksen ympärillä. Tämä ei ole vastuullista toimintaa. Oletteko todella sitä mieltä, että finanssikriisin jälkeen harjoitettu talouspolitiikka Euroopassa kokonaisuudessaan, joka on vienyt kymmeniä miljoonia ihmisiä köyhyyteen, työttömyyteen ja toivottomuuteen, on ollut sitä loistavaa, oikeaa talouspolitiikkaa, johon ei saisi kohdistua kritiikkiä ja suunnanmuutosvaatimuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-07-01T12:19:33,2016-07-01T12:20:41,Tarkistettu,1.1 2016_77_81,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä, että linjamme on nyt sitten selvinnyt, kun sitä niin monta kertaa täytyy kysyä. Ja se on myös mukava huomata, että nyt on saatu tämä Soinin matka käsiteltyä riittävällä tarkkuudella. Tuntuu siltä, että brexitin ankarin seuraus oli opposition mielestä Soinin matka Lontooseen, tämä oli kaikkein vakavin. Nyt meidän täytyy katsoa sitä, mikä on oleellista. Tahallinen  hämmentäminen  ja vää-rinymmärrys eivät edistä mitään, ei varsinkaan meidän EU:mme tulevaisuutta, joka nyt on vaakalaudalla. EU:n suunta ja Suomen asenne, ne ovat nyt ne tärkeät kysymykset tässä keskustelussa. Voimmeko vielä tämän loppuajan keskittyä siihen? Siitä avaan keskustelun sillä asenteella, että meidän täytyy löytää tämä EU:n uudistaminen, joka tapahtuu nimenomaan luottamuksen kautta, kansalaisten luottamuksen, jäsenmaiden keskinäisen luottamuksen, EU-instituutioiden legitimiteetin hankkimisen kautta. Vain sitä tietä voi EU uudistua kohti sitä suuntaa, mitä me kaikki toivomme: tehokkaaksi, kansalaisia lähellä olevaksi. (Puhemies koputtaa) Ylimielisyys ei vie eteenpäin vaan kansalaisten luottamus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-07-01T12:20:43,2016-07-01T12:21:51,Tarkistettu,1.1 2016_77_82,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lontoon Cityn finanssisektori on 8 prosenttia Britannian bkt:stä. Lukuisat kansainväliset pankit ovat jo ilmoittaneet harkitsevansa toimintojen siirtämistä pois Britanniasta. Goldman Sachs ilmoitti mahdollisuuden 6 500 työpaikan siirtoon, J.P. Morgan 4 000 työpaikkaa ja Morgan Stanley 1 000 työpaikkaa. Myös isojen kansainvälisten firmojen pääkonttorit ovat ilmaisseet pohdintansa niiden sijoittamisesta uudelleen, kuten Vodafone, joka työllistää briteissä 13 000 työntekijää. EU-ero ei tuo työpaikkoja takaisin, vaan pikemminkin se voi niitä viedä. EU:n on mentävä kuitenkin itseensä, miten ja mistä tällainen kritiikki sitä kohtaan johtuu. EU:n legitimiteetti, hyväksyttävyys kansalaisten silmissä on heikkoa, jos EU jatkuvasti suoltaa nippeleihin kohdistuvaa lainsäädäntöä. Epädemokraattisuus ja byrokraattisuus ovat asioita, joiden EU:ssa täytyy muuttua. Kysynkin hallitukselta, miten Suomi saa viestinsä nyt parhaiten perille, kun EU:ta täytyy kehittää, (Puhemies koputtaa) ja miten byrokraattisuutta saadaan... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-07-01T12:21:52,2016-07-01T12:23:00,Tarkistettu,1.1 2016_77_83,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on tänään vaadittu medialta jonkinnäköisiä toimia siihen, mitä se on kirjoittanut tai mitä se on tehnyt. Se on ennenkuulumatonta maassa, missä kunnioitetaan sananvapautta ja lehdistönvapautta. Niinpä tässä sitten kysynkin ministeri Soinilta: onko nyt ollut oikein, kun lehdistö on kirjoittanut siten, että te olette sanonut, että te olette ollut Britanniassa puolueen puheenjohtajana? Pääministeri Sipilä, tähän jatkokysymys: Miksi te lähetätte puolueen puheenjohtajan hoitamaan ulkopoliittisia asioita (Pia Viitanen: Hyvä kysymys!) ja tuomaan terveiset sieltä tänne? Miksi te ette lähetä ulkoministeriä hoitamaan ulkopoliittisia asioita ja kertomaan sitä, mitä brexitissä Englannissa tapahtuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-07-01T12:23:02,2016-07-01T12:23:48,Tarkistettu,1.1 2016_77_84,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Brexit on vakava asia. Sen vaikutuksia ei vielä tiedetä, voidaan vain ounastella, mitä tulee tapahtumaan, jos se loppujen lopuksi toteutuu. Olen arvostamani edustaja Töllin kanssa samaa mieltä siitä, että näissä olosuhteissa, erityisesti ottaen huomioon meidän kansainvälinen tilanteemme, on hyvä, että Suomessa on yhtenäinen ja yhdessä muodostettu kanta, käsitys. Mutta siitä en ole samaa mieltä edustaja Töllin kanssa, että ikään kuin tämä keskustelu nyt ministeri Soinin lausumista ja toteamuksista eri puolilla ja hallituksen linjasta olisi ollut turhaa. Kyllä on tärkeää se, että nostetaan esille, että hallituksen sisällä on tällä hetkellä ainakin kahta, jos ei kolmea, erilaista linjaa siitä, miten tätä tilannetta pitää hahmottaa. Minulle jää nyt tämän keskustelun jälkeen vielä edelleen epäselväksi se, onko hallitus yhtenäinen, kolme hallituspuolueen puheenjohtajaa yhtenäisesti viemässä eteenpäin Suomen etua Euroopan unionin ja brexitin yhteydessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-07-01T12:23:52,2016-07-01T12:24:56,Tarkistettu,1.1 2016_77_85,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Vielä oppositioryhmistä edustajille Niinistö ja Räsänen puheenvuorot. Ja sen jälkeen otamme ministeripuheenvuorot, ainakin pääministeri, valtiovarainministeri, ulkoministeri ja elinkeinoministeri, jokaiselle nyt vain sitten 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_86,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä ainakin minua tässä motivoi se, että on vakava huoli siitä, miten Suomi voi osaltaan tässä tilanteessa varmistaa, että Euroopan yhteinen tulevaisuus olisi mahdollisimman hyvä ja saataisiin vakaus palautettua Euroopan tulevaisuuteen, meidän tavallisten ihmisten arkeen, työllisyyteen ja toimeentuloon. Sen takia tätä keskustelua käydään, että pitää tulla yhtenäinen viesti. Brexit on kyllä siinä mielessä hyvin silmiä avaava, että sitä kautta me voimme myös pohtia niitä ongelmia, mitä EU:ssa on. Niitä motiiveja, millä ihmiset ovat Britanniassa äänestäneet EU-jäsenyyttä vastaan, ovat olleet tähän pinnalliseen keskusteluun ja EU:n hyötyihin ja suoranaisiin valheisiin liittyvät asiat, se, että EU:hun menevä raha voitaisiin suoraan palauttaa johonkin muuhun. Mutta siellä on myös ollut taustalla huoli ihmisten ulkopuolisuudesta, syrjäytymisestä ja lisääntyneestä eriarvoisuudesta, joka on Britannian kaltaisessa luokkayhteiskunnassa vakava ongelma. Sen rinnalla ovat nousussa rasismi ja muukalaisvihamielisyys. (Puhemies koputtaa) Ja minä uskon, että näitä ongelmia pystytään (Puhemies koputtaa) ratkomaan sillä, että työllisyys nostetaan (Puhemies koputtaa) EU:n keskeiseksi tavoitteeksi. Tästä pitäisi puhua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-07-01T12:25:19,2016-07-01T12:26:33,Tarkistettu,1.1 2016_77_87,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,Yritetään puhua sovituissa aikalimiiteissä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_88,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa ei ole vielä noussut esiin yksi seikka, jolla oli kuitenkin merkittävä rooli tuohon brexitiin liittyvässä brittien kansalaiskeskustelussa, nimittäin Euroopan unionin tuoreet linjaukset suhteessa Turkkiin, tämän pakolaiskriisin seurauksena tehdyt päätökset viisumivapaudesta ja toisaalta tuosta laajentumiskysymyksestä. Euroopan unionissa pitäisi nyt ymmärtää, että sama reaktio nousee myös muissa EU-maissa, koska Turkki ei ole millään muotoa kypsä tähän lähentymisprosessiin eikä edes viisumivapauteen sananvapauden, uskonnonvapauden, demokratian puutteiden vuoksi. Kun viisumipolitiikka kuuluu ulkoministeriölle, niin kysyn teiltä, ulkoministeri Soini: eikö nyt olisi arvioitava uudestaan nämä EU:n Turkkiin liittyvät päätökset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-07-01T12:26:34,2016-07-01T12:27:38,Tarkistettu,1.1 2016_77_89,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Ja nyt vastauspuheenvuoroihin. — Pääministeri paikan päältä, maksimissaan 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_90,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin edustaja Rinteelle vastaus on ""kyllä"". Yhteinen linjamme esitettiin pääministerin ilmoituksessa tämän keskustelun aluksi. Sitten edustaja Salolainen ja edustaja Huovinen, te kysyitte tästä UK:n puolustusyhteistyöasiakirjasta. Se ei liity mitenkään tähän brexitiin. Sitä on valmisteltu noin vuosi. Se on yleisluontoinen paperi, joka lähinnä toteaa nykytilan. Tällaiset on tehty esimerkiksi Puolan ja Viron kanssa. Sitten, mitään neuvotteluja ei todellakaan käydä Britannian kanssa ennen kuin eroilmoitus tulee, eli pallo on nyt siellä Britannialla. Olemme pyytäneet EU27-kokouksessa sen tulevan mahdollisimman pian, mutta ymmärrämme, että se vaatii hieman aikaa. Siihen saakka ja myöskin tämän neuvotteluprosessin ajan Iso-Britannia on täysivaltainen EU:n jäsen oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Täällä nousivat myöskin keskusteluun budjettikysymykset ja jäsenmaksukysymykset ja puheenjohtajuuskysymykset ja parlamenttipaikoista spekulointi. Näitten aika tulee sitten, kun tämä eroilmoitus on saatu ja tähän prosessiin lähdetään. Me teemme huolellisen valmistautumisen tuohon syyskuuhun sekä Suomessa että Euroopan unionissa sekä eroneuvotteluihin että sitten siihen kehittämisen suuntaan. Ihan viimeisenä asiana täällä nostettiin työllisyys- ja investointikysymykset esille. Nämähän ovat komission työohjelmassa ihan ykkösaiheita. Tämä on juuri sitä käytännönläheistä asiaa, jossa meidän pitää saada parempia tuloksia aikaan, toimeenpanoa, implementointia, käytännönläheistä työtä. Se on selvä, että tästä brexitistäkin selvitään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-07-01T12:27:48,2016-07-01T12:29:55,Tarkistettu,1.1 2016_77_91,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Ulkoministeri Soini, paikan päältä 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_92,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni on erinomaista ja tärkeää, että Euroopan unioni ja Iso-Britannia tulevat toimeen jatkossakin. Se on myös Suomelle erittäin tärkeää, että tämä suhde pysyy hyvänä. Suomelle ovat myös erittäin tärkeitä meidän kahdenväliset suhteet Iso-Britanniaan, ja sitä tulen ajamaan ja kunnioittamaan tästä eteenpäinkin. Pidän sitä äärimmäisen arvokkaana, että näitä yhteyksiä on, enkä missään tapauksessa koskaan toimi millään muulla tavalla kuin sillä tavalla, että meidän yhteinen etumme vahvistuu — kas kun me kaikki hyödymme siitä, että meillä on yhteisiä tavoitteita, yhteisiä etuja. Arvoisa herra puhemies! Edustaja Räsäselle: Kiitos asiallisesta kysymyksestä. Tämä on sellainen asia, jota on Euroopan unionissa syytä miettiä, miten tässä edetään. Sitten haluan lopuksi edustaja Alanko-Kahiluodolle sanoa sen, että liittyen siihen, mitä tviittasitte, olette siihen suhtautunut sen jälkeen ryhdikkäästi ja esittänyt pahoittelunne. Asia on puolestani loppuun käsitelty eikä siihen koskaan enää tarvitse palata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-07-01T12:29:56,2016-07-01T12:31:19,Tarkistettu,1.1 2016_77_93,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Ministeri Orpo, paikan päältä 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_94,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin lyhyesti: Saattoi olla, että vastaukseni oli hieman suoraviivainen, pahoittelut siitä. Mutta se, mitä tarkoitin, on hieman pidemmin sanottuna se, että ensinnäkin Obama on viitannut ennen kaikkea Saksan ylijäämiin siinä, missä hän on puhunut erityyppisestä politiikasta. Muun muassa IMF on edelleen kiinnittänyt huomiota siihen, että rakenteellinen alijäämä euromaissa on liian korkea, ja itse asiassa julkinen kysyntä on muun muassa vuoden 13 jälkeen kasvanut sinänsä. Mutta se, mihin vastasin, on siis se, että ei voi vain ottaa sieltä sitä julkisen kysynnän tai julkisten menojen kasvattamista. Täytyy katsoa kokonaisuutta, ja silloin esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna dynaamisessa taloudessa tehdyt uudistukset ovat kaikki edellytys sille, että talous kasvaa, työllisyys paranee, ja haluan, että tähän kiinnitetään huomiota laajasti tässä salissa. Verrataan itseämme niihin maihin, joissa talous on dynaaminen ja kasvaa. Puhemies! Lopuksi (Puhemies koputtaa) haluaisin todeta sen, että hallitus on antanut tänään yksimielisen vastauksensa eduskunnalle, ja mikä on hyvä, on se, että myös oppositiopuolueista laajasti on annettu tuki Suomen Euroopan unionin jäsenyydelle, aktiiviselle toiminnalle, ja sitä myötä (Puhemies koputtaa) minusta meillä on yhtenäinen Suomen linja tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-07-01T12:31:20,2016-07-01T12:32:40,Tarkistettu,1.1 2016_77_95,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Tässä harmonian hengessä vielä yksi puheenvuoro, ministeri Rehn.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_77_96,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Harmonisesti totean, että eräissä puheenvuoroissa — edustaja Tuomioja, Salolainen ja Zyskowicz ainakin — esitettiin näkemyksiä ja skenaarioita siitä, että brexit voisi peruuntua ja Britannia voisikin lopulta jäädä Euroopan unioniin. Tällaisilla skenaarioilla voi olla oma arvonsa, ainakin jos toivoo, kuten minä, että Britannia pysyisi Euroopan unionin jäsenenä. Mutta Suomen hallitus voi lähteä vain siitä, että kansanäänestyksen tulosta kunnioitetaan ja EU:n perussopimusta noudatetaan. Viittaan erityisesti artiklaan 50 ja sen mukaiseen neuvotteluprosessiin, joka on syytä käynnistää suhteellisen ripeästi edeten, ja artiklaan 4.3, joka edellyttää jäsenvaltioiden noudattavan keskinäisessä kanssakäymisessään ja elämässään vilpittömän yhteistyön periaatetta eli kantavan huolta myös Euroopan yhteisestä edusta. Tämä koskee myös Britanniaa siinä mielessä, että Britannia ei saisi vetää koko Eurooppaa mukanaan (Puhemies koputtaa) tähän nyt siellä vallitsevaan myllerrykseen. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Myös edustaja Tuomiojan, Salolaisen ja Zyskowiczin näkemysten ja toiveen kannalta parasta on, että Euroopan unioni toimii asiallisesti ja jämptisti suhteessa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Tämä on paras lääke siihen, että ei avata tilaa iltalypsylle eikä katteettomille odotuksille. (Puhemies koputtaa) Nyt tarvitaan realismia ja johdonmukaisuutta sekä Suomen että Euroopan edun tähden.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+3.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-07-01T12:32:44,2016-07-01T12:34:39,Tarkistettu,1.1 2016_77_97,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtiopäivien keskeyttäminen>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 2/2016 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunta päättäisi keskeyttää valtiopäivät tämän istunnon päätyttyä sekä kokoontua jatkamaan työtään tiistaina 6.9.2016 kello 14.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_77_98,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtiopäivien keskeyttäminen>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 2/2016 vp,"Pyydän tässä vaiheessa ilmoittaa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan pyynnöstä, että ulkoasiainvaliokunta kokoontuu tämän istunnon päätyttyä välittömästi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_77_99,77/2016,2016-07-01,10.02,12.35,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Seuraava täysistunto,Eduskunnan seuraava täysistunto on tiistaina 6.9.2016 klo 14.00. Hyvää kesää kaikille!,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_78_1,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Ilmoituksia - Uusi edustaja,"Kauniaisista oleva arkkitehti, rakennusvalvontapäällikkö Veronica Rehn-Kivi, joka varamiehenä Uudenmaan vaalipiiristä on tullut edustajantoimesta 30.7.2016 lukien vapautetun Carl Haglundin sijaan, on 9.8.2016 esittänyt minulle edustajan valtakirjansa ja ryhtynyt hoitamaan edustajantointaan. — Tervetuloa!",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_78_2,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Ilmoituksia - Vaalien toimittaminen,"Valtioneuvoston jäseneksi nimitetyn Pirkko Mattilan tilalle on valittava varajäsen suureen valiokuntaan, jäsen hallintovaliokuntaan ja varajäsen maa- ja metsätalousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_78_3,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_78_4,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa eduskunta! Olen iloinen saadessani esitellä eduskunnalle esityksen uudeksi nuorisolaiksi. Esityksen keskeinen tavoite on vahvistaa nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja oikeuksien toteutumista. Vahvistamme nuorten harrastamisen merkitystä kuin myös toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Lain velvoitteet ja tavoitteet perustuvat yhteisvastuuseen, kulttuurien moninaisuuteen, kansainvälisyyteen, kestävään kehitykseen, terveisiin elämäntapoihin sekä ympäristön ja elämän kunnioittamiseen. Näiden varaan on hyvä rakentaa tulevaisuuden nuorisopolitiikkaa. Koska esityksen tavoitteena on vahvistaa nuorten osallisuutta, päätimme aloittaa uuden toimintatavan jo lain valmisteluvaiheessa. Lähetimme lakiluonnoksen historiallisen laajalle lausuntokierrokselle loppuvuodesta 2015. Se kattoi muun muassa kaikki Suomen nuorisovaltuustot. Lakiesitystä oli mahdollista kommentoida myös avoimesti verkossa. Lisäksi lakiehdotusta käsiteltiin yhdessä nuorisojärjestöjen kanssa järjestetyissä työpajoissa. Esityksen tavoitteena on parantaa valtion ja kuntien nuorisotoimien sekä nuorisoalan kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia vastata yhteiskuntamme muutokseen. Valtaosa nuorista asuu jatkossa maan läntisissä osissa sekä suurimmilla opiskelupaikkakunnilla. Samalla yhteiskuntamme on kymmenen vuoden aikana muuttunut yhä moninaisemmaksi. Tämä muutos koskee erityisesti nuoria. Esityksen tavoitteena on korostaa nuoruuden merkitystä sekä tarjota monipuolisia palveluja nuorille ja ylipäätään nuorelle väestölle. Nuorisojärjestömme edustavat yhä laajempaa ja rikkaampaa kuvaa yhteiskunnasta. Nuorisotyön muodot muuttuvat, ja esimerkiksi verkkonuorisotyön merkitys vahvistuu. Samalla lain tavoitteena on keskittyä valtakunnallisessa nuorisopolitiikassa muutamien keskeisten tavoitteiden toteuttamiseen yhdessä järjestöjemme kanssa. Esityksen mukaan valtioneuvosto hyväksyisi joka neljäs vuosi valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman, joka olisi valtion nuorisopolitiikan keskeinen suunnittelun ja ohjauksen väline. Ohjelmaa valmisteltaisiin yhdessä nuorten, järjestöjen ja nuorten kanssa työtä tekevien yhteisöjen kanssa kentällä, ja siinä määriteltäisiin tärkeimmät valtakunnallisen nuorisopolitiikan tavoitteet seuraaville vuosille. Käynnistämme tänä syksynä ensimmäisen, uuden valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman valmistelun. Kutsun koko nuorisotyön kenttämme — sidosryhmät ja nuoret ennen kaikkea — mukaan valmistelemaan tätä tärkeää ohjelmaa. Arvoisa puhemies! Nuorisopolitiikan rikkaus perustuu moninaisiin nuorisojärjestöihimme, jotka toteuttavat nuorisolain tavoitteita, muun muassa nuorten osallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia, yhdenvertaisuutta järjestön oman perustan pohjalta. Esitys turvaa tämän järjestökentän moninaisuuden jatkossakin. Esityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyisi jatkossa valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset. Mikä tahansa valtionapukelpoinen nuorisojärjestö voisi hakea osaamiskeskuksen roolia ja osallistua toteuttamaan uutta nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaa jakamalla omaa erikoisosaamistaan koko laajan nuorisokentän käyttöön. Tavoitteena on samalla vahvistaa uuden valtakunnallisen ohjelman toimeenpanoa. Arvoisa puhemies! Esityksessä uudistetaan etsivää nuorisotyötä koskevaa sääntelyä. Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2015 etsivä nuorisotyö tavoitti noin 18 900 nuorta. Toiminta on vakiintunut ympäri Suomea nuorten tueksi. Tätä hyvää toimintaa haluamme edelleen tukea ja vahvistaa. Lisäksi nuorten työpajatoiminnasta ja sen tehtävistä säädettäisiin jatkossa laissa. Nuorten työpajatoiminta ei olisi kuntia velvoittavaa toimintaa, vaan tehtävä olisi kunnalle vapaaehtoinen. Työpajatoimintaan osallistui vuonna 2015 lähes 15 000 alle 28-vuotiasta nuorta, ja toiminta kattaa lähes koko Suomen. Tärkeää on vahvistaa työpajojen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, jotta nuorille syntyisi mielekkäitä koulutuspolkuja, ensin koulutuksen kautta ammattiin ja työelämään. Tätä yhteistyötä tiivistämme myös eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017 tuotavassa ammatillisen koulutuksen reformissa. Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva esitys vahvistaa edelleen nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Esityksen mukaan kunnan ja valtion viranomaisen tulisi tarjota ja järjestää nuorille mahdollisuus osallistua tai vaikuttaa paikallista, alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai heitä tulisi muutoin kuulla mainituissa asioissa. Nuorten osallistuminen valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman valmisteluun tuleekin olemaan yksi ensimmäisistä selkeistä toimenpiteistä ehdotetun nuorisolain pohjalta, ja se käynnistyy jo syyskuun aikana pyöreän pöydän keskustelulla yhdessä nuorisojärjestöjen edustajien kanssa. Kutsun jokaisen edustajan mukaan pohtimaan ja tekemään työtä sen eteen, että nuorten mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskeviin asioihin olisivat entistäkin paremmat.", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-06T14:09:09,2016-09-06T14:14:48,Tarkistettu,1.1 2016_78_5,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Aihe lyhyelle debatille lienee olemassa, ja tästä syystä pyydän edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_6,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näin työkauden alkaessa olisi mukava aloittaa iloisilla puheenvuoroilla, ja siltä osin tämä nuorisolaki on pääpiirteissään ok. (Ben Zyskowicz: Hyvä alku!) Mutta koska puheet ja teot ovat nytkin ristiriidassa: Tämän lain tavoitehan on nuorten osallisuuden ja kyvyn toimia yhteiskunnassa vahvistaminen, nuorten oikeuksien toteutuminen. Mutta mitä tekee hallitus ensi vuoden budjetin kohdalta? Nostitte kovin esille tärkeän työpajatoiminnan. Jos ja kun lukuni ja tietoni ovat oikeat, niin hallitus on leikkaamassa ensi vuoden budjetissa nuorilta 24 prosenttia määrärahatasosta. (Eduskunnasta: Ohoh!) Se on lähes 5 miljoonaa euroa. Ja se istuu ja sopii tavattoman huonosti nyt tämän nuorisolain sinällään oikeitten ja hyvien tavoitteitten ajamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-09-06T14:15:02,2016-09-06T14:16:14,Tarkistettu,1.1 2016_78_7,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni pääosin tämä laki palvelee tarkoitustaan. Mutta on meidän kaikkien intressissä, että meillä on hyvin monipuolinen ja riippumaton nuorisopolitiikka olemassa tässä maassa. Ja mielestäni Nuorisovaltuustojen Liitto on nähnyt tässä esityksessä vähän uhkakuvia. Sen myötä esimerkiksi osaamiskeskusten rahoitus tulevaisuudessa riippuisi jotenkin siitä, miten hyvin nämä osaamiskeskukset toteuttavat hallituksen ohjelmaa. Ja silloin mielestäni se ei kyllä palvele tarkoitustaan edistää monipuolista ja riippumatonta nuorisopolitiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-09-06T14:16:16,2016-09-06T14:17:13,Tarkistettu,1.1 2016_78_8,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Herra puhemies! Tästä laistahan voi olla kyllä ylpeä. Kun täällä käy kansainvälisiä vieraita, he ihailevat paitsi suomalaista koulutusjärjestelmää myös suomalaista nuorisopolitiikkaa. Olemme tehneet monta asiaa hyvin, ja tässä ollaan tekemässä edelleenkin montaa asiaa erittäin hyvin. Tähän, mihin edustaja Gustafsson puuttui, ehkä ministerikin voisi vielä ottaa kantaa. Meillähän nyt tuolla kehysriihessä tuli nuorisotakuun kannalta positiivisia päätöksiä. Ensinnäkin etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan resurssien lisäämiseen haetaan ratkaisuja myös työmarkkinapöydistä. Uskon ja toivon, että sellaisia löytyy sieltä. Hallitus omalta osaltaan on siihen varautunut. Ja sen lisäksi jo aikaisemmin nuorisotakuun toimeenpanoa varten asetettiin asiantuntijatyöryhmä. Siellä haetaan sisältöä siihen, mitä tarkoittaa, kun siirrytään pelkästä yhteiskuntatakuusta, joka sinällään on tärkeä, kohti yhteisötakuun suuntaa. Eli myös sieltä on odotettavissa uusia keinoja. Niitä meidän kaikkien pitää kyllä nyt tähän keskusteluun tuoda. Tämä tavoite on erittäin, erittäin tärkeä ja välttämätön, ja hallitus etenee tässä. Ehkä ministeri voisi avata tätä sisältöä vielä hiukan enemmän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-09-06T14:17:13,2016-09-06T14:18:24,Tarkistettu,1.1 2016_78_9,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorisolaki luo erittäin tärkeät puitteet tässä maassa tehtävälle nuorisotyölle. Mutta kuten ollaan kuultu, myöskin resurssit ovat ihan keskeisessä roolissa, jotta tätä tärkeätä työtä voidaan tehdä. Ainakin tämä valtiovarainministeri Orpon budjettiesitys sisälsi 4,6 miljoonan leikkauksia juurikin etsivään nuorisotyöhön ja myöskin työpajatoimintaan. Ja budjettiriihen yhteydessä hallitus siirsi tämän kokonaisuuden työllisyyspaketin kanssa kolmikantavalmisteluun. Minäkin haluaisin nyt kuulla ministeriltä, oletteko palauttamassa tämän 4,6 miljoonan rahoituksen, jotta päästään edes tämän vuoden tasolle, ja onko teidän mielestänne kolmikanta oikea paikka päättää nuorisotyön rahoituksen painopisteistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-06T14:18:24,2016-09-06T14:19:15,Tarkistettu,1.1 2016_78_10,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että olemme saaneet tämän nuorisolain käsittelyyn. Nostan esille yhden näkökulman, joka myös näkyy tässä hallituksen esityksessä. Kysymys on monialaisesta yhteistyöstä, siitä, millä tavalla meidän eri toimijat rakentavat palveluita nuorisokeskeisesti, ei niin, että me katsomme niitä toimialoittain nuorisotoimen tai koulutoimen tai sosiaali- ja terveystoimen kautta, vaan sen nuoren näkökulmasta. Siksi on erinomainen asia, että täällä myöskin lähdetään vahvistamaan monialaista yhteistyötä. Ja ennen kaikkea, kun luodaan erilaisia ohjelmia, toivon, että siellä pidetään mielessä se nuori, jota se koskettaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-09-06T14:19:15,2016-09-06T14:20:02,Tarkistettu,1.1 2016_78_11,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tärkeästä laista on kysymys, sillä tämä koskettaa noin kolmannesta meidän väestöstämme. Me jokainen tiedämme, että nuoriso ei ole mikään monoliitti. Jo toistakymmentä vuotta sitten Stakesin edesmennyt johtaja Heikkilä sanoi, että kolmanneksella meidän nuorisostamme menee paremmin kuin koskaan ja sitten lähes kolmasosa on sellaisia, että voidaan puhua jo miltei menetetystä sukupolvesta. Onkin äärimmäisen tärkeää, että kiinnitetään huomiota järjestäytyneen nuorisotoiminnan ulkopuolella olevien nuorten elämän edellytyksiin. Tässä on yleviä tavoitteita, oikeita, hienoja tavoitteita, mutta mikä on todella praksis? Hyvä, että on panostuksia etsivään nuorisotyöhön, ja tarvitaan myös tätä yhteistyötä ja vastauksia kysymykseen, kuka oikeasti ottaa kopin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-09-06T14:20:02,2016-09-06T14:21:12,Tarkistettu,1.1 2016_78_12,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorisolaki on se, voi sanoa, keskeisin työkalu, jolla sitä työtä, jolla pyritään pitämään kaikki nuoret mukana tässä yhteiskunnassa, tehdään. Ja voin omasta kokemuksestani sanoa, että sitä seurataan kunnissa hyvin tarkkaan ja se on kehittynyt eri vaiheissa edellisten hallitusten aikana. Mutta todella on nyt niin, että budjettiriihessä hallitus päätti siirtää esimerkiksi nuorten koulutustakuuseen tai tähän osaamisohjelmaan tai etsivään nuorisotyöhön liittyvät päätökset tähän kolmikantatyöryhmään. Ja hallitushan on puhunut, että nyt hallitus itse tekee päätöksiä ja kolmikantaa käytetään, kun tarvitaan. Mikä teidän kantanne on, miksi nämä keinot ovat siellä kolmikannan neuvotteluissa? Ja vielä ehkä olennaisempi kysymys: Hallitus asetti tälle työryhmälle rajan, että sen pitää olla kustannusneutraali. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että etsivää nuorisotyötä voidaan lisätä vain, jos se leikataan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta tai esimerkiksi Lex Taipale (Puhemies koputtaa) jätetään toteuttamatta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-06T14:21:12,2016-09-06T14:22:24,Tarkistettu,1.1 2016_78_13,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Nylander nosti esiin kysymyksen, johon myös minä tahtoisin vastauksen kuulla ministeriltä, liittyen siihen, että hallitus esittää poliittisen ohjauksen lisäämistä nuorisoalan osaamiskeskusten avustusten jakoon, mikä ei ole millään mittarilla kestävää. Tahtoisin tietää, miten ministeri perustelee tätä napanuoraa hallitusohjelman ja nuorisoalan osaamiskeskusten avustustenjaon välillä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-06T14:22:24,2016-09-06T14:22:58,Tarkistettu,1.1 2016_78_14,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä siitä, että tässä nuorisolain valmistelussa on ollut niin laaja ja hyvä kuuleminen, ja esimerkiksi poliittiset nuorisojärjestöt ovat esittäneet omia näkemyksiään lain valmisteluun. On todellakin tärkeää, että me kannustamme nuoria demokraattisiin vaikutuskeinoihin ja ottamaan vastuuta lähi- ja elinympäristöstään. Olisin halunnut kiinnittää huomiota siihen, että varmasti aina vuosittain nämä valtion-avustusten kriteerit nousevat keskustelun kohteeksi ja on äärimmäisen tärkeää, että siellä syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus sekä perusoikeuksien kunnioittaminen otetaan huomioon, ja on myös tärkeää, että nuoret itse ovat nimenomaan niitä toimijoita näissä järjestöissä, eivät pelkästään toiminnan kohteita. Ehkä ministeri voisi kommentoida tätä valtionavustusten jakamista, koska se vuosittain herättää niin paljon aina keskustelua. Ja vielä kysymys sitten tästä nuorisolain alaikärajasta, sen tarpeellisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-06T14:22:58,2016-09-06T14:24:06,Tarkistettu,1.1 2016_78_15,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä, että tämä laki on esittelyssä, ja hyvä, että siitä on niin laajasti kuultu. Haluaisin ottaa osaa nuorisojärjestöjä koskevaan kohtaan, koska nuoret eivät voi olla osallisia, jos ei ole järjestötoimintaa, jonka kautta he voivat toimia. Meillä on aika paljon normienpurkuehdotuksia myös tänne järjestötoiminnan puolelle, ihan lähtien siitä, voiko kulukorvauksia saada myöskin työtön verottomana aivan kuten työssä käyvät ihmiset ja miten työttömyyden määrittely tapahtuu silloin kun osallistuu aktiivisesti erilaiseen vapaaehtoistoimintaan. Monia muitakin esteitä vapaaehtoistyölle ja kansalaistoiminnalle on. Onko näitä tullut tässä (Puhemies koputtaa) laajassa kuulemiskierroksessa, joka on mielestäni erittäin hyvä asia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-09-06T14:24:06,2016-09-06T14:25:17,Tarkistettu,1.1 2016_78_16,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Ja vielä vastauspuheenvuoro edustaja Elorannalle, ja sen jälkeen mieluusti annan ministerille lyhyen puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_17,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kesäkuun alussa oli alle 25-vuotiaita nuoria työttöminä yli 54 000. Vaikka tuo nuorten työttömyys on edelleenkin lyhytkestoisempaa kuin vanhemmilla, niin nuortenkin työttömyys on pitkittymässä huolestuttavasti. Nuorisotakuu on estänyt nuorten työttömyyden pitkittymistä ja syrjäytymistä, ja sen avulla nuorten koulutus- ja työllistämispalveluja parannettiin. Osana tuota nuorisotakuuta toteutettiin muun muassa nuorten aikuisten osaamisohjelma, jonka avulla saatiin peruskoulun varassa oleville nuorille toisen asteen koulutus ja tutkinto. Nyt te olette kuitenkin ajamassa kokonaan alas tätä nuorten aikuisten osaamisohjelmaa juuri kun se on alkanut toimia hyvin, ja sen avulla on nähty todellakin aivan isoja menestyskertomuksia siitä, miten syrjäytyneet nuoret ovat saaneet ammatin ja päässeet töihin. Juuri kun tämä hyvä palvelu on löydetty, nyt se sitten lopetetaan. Toinen harmittava esimerkki ovat nämä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan neljäsosaleikkaukset. Miksi, hyvä hallitus, teette päinvastaisia toimia kuin mitä oikeasti haluaisitte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-09-06T14:25:17,2016-09-06T14:26:23,Tarkistettu,1.1 2016_78_18,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro ministerille paikan päältä, tai siis puhujapöntöstä, 3 minuuttia. Tai no, ministeri saa valita, kummalta paikalta. (Naurua)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_19,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On suuri ilo, että nimenomaan nuorisolailla aloitamme tämän syysistuntokauden. Täytyy sanoa, että tästä uudesta nuorisolaista olemme kyllä hallituksessa hyvin ylpeitä. Se alleviivaa sitä Suomen isoa tarinaa siitä, että meillä nuoria kuullaan päätöksenteossa ja nuoria arvostetaan suuresti, heidän osallistumistaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttamiseen ja meidän yhteiskunnan rakentamiseen. Hallituksen tavoitteena on myöskin turvata etsivän nuorisotyön ja nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoitus. Tämä asia on siltä osin kesken, että vielä työtä tehdään näiden työllisyystoimien osalta, joita nämäkin kiistatta olisivat. Toivon, että jo kuukauden sisällä asiaan saadaan selvyyttä. Mutta tahtotila on se, että etsivän nuorisotyön ja nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoitus voidaan turvata, jotta tämä arvokas toiminta voi jatkua. Samoin tällä hetkellä työskentelee uusi nuorisotakuutyöryhmä, jossa on haettu vähän uudenlaisiakin näkökulmia siihen, millä tavalla voidaan tehdä sellainen nuorisotakuu, joka aidosti pääsee tavoitteisiin. Tavoitteet ovat yhteiset siitä, että meillä olisi vähemmän nuoria koulutuksen ja työelämän ulkopuolella, että jokainen nuori löytäisi oman polkunsa, oman paikkansa, ja siihen tarvitaan erittäin paljon enemmän yhteistyötä kuin tähän päivään mennessä on nähty muun muassa eri viranomaisten välillä. Täällä esitettiin hyvä kysymys siitä, kuka ottaa kopin, ja se onkin ollut se, mitä on paljon pohdittu viime vuosina: kenellä on se vastuu, kuka auttaa nuorta hyvin kokonaisvaltaisesti silloin kun on ongelmallinen elämäntilanne kohdilla? Ja siitä syystä hallitus on jo hallitusohjelmassaan linjannut, että tämä Ohjaamo-toiminta valtakunnallistetaan. Eli ideana on se, että Ohjaamosta nuori saa avun ja ohjauksen palveluihin, joita hän tarvitsee. Näistä Ohjaamoista on nyt erittäin hyviä kokemuksia jo kunnissa. Toivon, että tämä on sellaisia iloisia saavutuksia, joista voimme sitten iloita, kun tässä tavoitteisiin ollaan päästy ja nuoret saavat palvelut yhdeltä luukulta. Samoin koulutustakuusta huolehditaan, ja se toteutuu tällä hetkellä hyvin ja tulevaisuudessakin. Ja todella, kaikenlaiset sellaiset uudet ideat nuorisotakuun ympärillä otetaan ilolla vastaan. Toivon, että tätä monipuolisesti käsitellään valiokunnassa ja että tämä nuorisolaki saisi myös ansaittua näkyvyyttä. Nimittäin nyt kun seuraavat askeleet ovat siinä, että rakennetaan ohjelma siitä, mihin strategisiin painopisteisiin meidän nuorisopolitiikka nojaa seuraavat vuodet, tätä työtä halutaan tehdä — niin kuin lakiakin on valmisteltu — hyvässä yhteistyössä kentän kanssa. Sehän koskee sekä nuorten parissa työskenteleviä aikuisia että ennen kaikkea nuoria itseään. Itselleni on ollut kunnia-asia hallituksen nuorisoministerinä, että olemme hallituksessa lisänneet nuorisojärjestöjen, opiskelijajärjestöjen edustusta kaikissa lainvalmisteluun tähtäävissä työryhmissä, (Puhemies koputtaa) mitä vain ikinä on keksitty, (Mikaela Nylander: Osaamiskeskukset!) että sinne nuoria voisi tulla mukaan (Puhemies koputtaa) ja silloin käytännössä tätä kautta saamme nuorten näkökulman päätöksentekoon entistä vahvemmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-06T14:26:23,2016-09-06T14:29:40,Tarkistettu,1.1 2016_78_20,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Kiitoksia. Ja vielä jos on aivan välttämätön muutama vastauspuheenvuoro, annetaan niille tilaa ja sijaa. Ensimmäisenä vastauspuheenvuoro, edustaja Lindtman.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_21,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tämä keskustelu osoittaa, että tämä nuorisolaki on vähän tämmöinen kaikkien puolueiden lempilapsi, ja erittäin hyvä niin. On todella tärkeätä, että tässä nähdään tietyissä asioissa yli hallitus—oppositio-rajojen. Mutta, arvoisa puhemies, tässä jäi nyt vastaamatta siihen olennaiseen kysymykseen: Nyt kävi selväksi, että ministeri sanoi, että vaikka meillä on kuinka hyvä laki, niin se ei paljon lämmitä, ellei ole resursseja. Ja kun hallitus kautensa alussa leikkasi tämän nuorisotakuun resursseja — on iloista, että hallitus on ottanut retoriikkaansa uudelleen tämän nuorisotakuun, joka tuotti tulosta, muun muassa Euroopan alhaisimman nuorten pitkäaikaistyöttömyyden — niin nyt tämä osaamisohjelma, etsivä nuorisotyö ja työpaja: onko näiden rahoitus nyt riippuvainen siitä, kuinka paljon leikataan työttömyysturvasta tai Lex Lindströmistä? Jos näin on, niin mitä olette siitä mieltä ministerinä? (Puhemies koputtaa) Nämä ovat valtion päätettävissä olevia asioita, (Puhemies koputtaa) ja teillä on päätösvalta näihin resursseihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-06T14:29:48,2016-09-06T14:30:56,Tarkistettu,1.1 2016_78_22,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorisolaki on erittäin tärkeä laki, koska sillä pystytään ohjaamaan tätä nuorisotyötä valtakunnallisesti, ennen kaikkea kuntien suuntaan. Tältä osin haluaisin muutaman huomion esittää. Kuten ministeri mainitsi, tämä Ohjaamo-toiminta tullaan valtakunnalliseksi laajentamaan, ja haluaisin tähän vaiheeseen mainita sellaisen asian, että yksistään Ohjaamo-toiminnan laajentaminen ei poista sitä ongelmaa. Eikä myöskään, edustaja Lindtman, se poista sitä ongelmaa, vaikka kuinka paljon rahaa sinne kaadetaan, että nämä nuoret saataisiin kaikki kopitettua, siis otettua kiinni. Meillä on tällä hetkellä 45 000 nuorta, jotka ovat syrjäytyneet tai syrjäytymisriskin uhan alla selkeästi olevia nuoria, ja lisäksi lähes 120 000 nuorta aikuista, joilla ei ole toisen asteen koulutusta. Heille pitää luoda sellaisia polkuja, jotka ovat vähän pidemmälle ajateltuja kuin esimerkiksi tämä Ohjaamo-toiminta. Ohjaamo-toiminnassahan diagnosoidaan kyllä hyvin se ongelma, mutta itse siihen asiaan puuttuminen ja avun antaminen vielä puuttuvat. Tässä haluaisinkin ministeriltä kysyä, miten me saisimme tässä kehitettyä sellaisen järjestelmän, että kolmas sektori olisi voimakkaasti mukana näitten kuntien (Puhemies koputtaa) palveluitten rinnalla ja samassa pöydässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-09-06T14:30:57,2016-09-06T14:32:10,Tarkistettu,1.1 2016_78_23,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,Ja nyt siirtäisin vastauspuheenvuoron edustaja Sarkkiselle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_24,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorisolakiesitys on pääasiassa hyvä, mutta nuorisopolitiikkaa ei kuitenkaan tehdä vain nuorisolailla. On esitettävä kysymys: vastaako olemassa oleva laajempi yhteiskuntapolitiikka nuorison kasvavaan eriarvoistumiseen ja nuorten lisääntyvään syrjäytymiseen? Yksi esimerkki nuoria syrjäyttävästä käytännöstä ovat niin sanotun pakkolakivelvoitteen erittäin tiukat tulkinnat. Eilen uutisoitiin nuoresta, jota ei hyväksytty työttömäksi työnhakijaksi, ja häneltä evättiin työttömyyspäiväraha, sillä hän ei lastenhoitovapaalla ollessaan ollut hakenut kouluun. Millaisen viestin se antaa Suomen nuorisolle, jos he eivät kelpaa edes työttömiksi työnhakijoiksi? Haluaisin kysyä, onko tällainen tiukka laintulkinta nuorisotakuun hengen mukaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-06T14:32:11,2016-09-06T14:33:07,Tarkistettu,1.1 2016_78_25,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kaudella aikaan saatu nuorisotakuu oli menestys siinä mielessä, että erityisesti vahvistettiin työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä. Se oli juuri se vahva perusta napata nuoret kiinni, antaa heille kädestä pitäen tukea ja apua löytää työpaikka, harjoittelupaikka. Olen huolissani kyllä siitä, mikä tämän toiminnan jatko on, kun hallitus on leikannut niin rajusti resursseja. Toivon, että ministeri ottaa tämän asian vakavasti ja huolekseen. Sitten toisekseen: Nuorelle mahdollisuus harrastaa on tosi tärkeä. Se voi ehkäistä vakavaa syrjäytymistä. Näkeekö ministeri, että tällä nuorisolailla olisi joitain positiivisia vaikutuksia siihen, että jokainen lapsi ja nuori voisi harrastaa, myös vähävaraisten perheiden lapset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-09-06T14:33:07,2016-09-06T14:34:03,Tarkistettu,1.1 2016_78_26,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On äärimmäisen tärkeää nimenomaan nuorisolain yhteydessä — tästä tunnustusta ministerille — että sitä valmistellaan ja on valmisteltu nuorisojärjestöjen ja nuorten itsensä kanssa eikä esimerkiksi meidän entisten nuorisopoliitikkojen toimesta. Tiedämmekö me tänään, mikä on nuorisolle parasta, mitä he haluavat? (Vasemmalta: Niinpä!) Esimerkiksi Pokémon Go, josta voidaan olla montaa mieltä ja jota voidaan arvioida, on saanut Suomen nuoret liikkumaan ennennäkemättömällä tavalla. Ei siihen ole pystynyt koulu, eivät vanhemmat, ei armeija, eivät monet muutkaan tekijät. Kun syntyy tällaisia uusia asioita, niin annetaan niille mahdollisuuksia. Siksi, kun täällä kysytään, ratkaiseeko raha, no, voi ratkaistakin, mutta ei kaikkea. Annetaan nimenomaan nuorisojärjestöille, nuorisolle itselleen, nuorisolain toteuttamisen mutta muunkin vapaan toiminnan kautta mahdollisuus toteuttaa itseään, luoda omaa tulevaisuuttaan, omia unelmiaan. Se on parasta nuorisotyötä. (Mika Niikko: Juuri näin!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-09-06T14:34:03,2016-09-06T14:35:05,Tarkistettu,1.1 2016_78_27,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen todellakin ansaitsee kiitoksen siitä, että hän on näyttänyt esimerkkiä tässä valmisteluvaiheessa siitä, millä tavalla aidosti nuoria voidaan osallistaa. Nyt tämän osallistamisen painopiste tämän lain hyväksymisen jälkeen siirtyy sinne kuntiin, koska todella tarkalla silmällä täytyy seurata, millä tavalla sitä toimeenpannaan niin, että nuorilla aidosti on vaikutusmahdollisuuksia siellä kunnassa, etenkin itseään koskevaan päätöksentekoon. Se ei itsessään vielä riitä, että esimerkiksi perustetaan nuorisovaltuustoja, joista on hyviä kokemuksia ja joka melkein kaikista kunnista jo löytyy, vaan näillä nuorisovaltuustoilla pitää olla aitoa vaikutusmahdollisuutta. Nämä täytyy nyt siellä kunnissa turvata. Olisin vielä kysynyt, onko ministerillä ajatuksia siitä, millä tavalla voidaan tukea ja kannustaa kuntia luomaan hyviä käytäntöjä tähän aitoon vaikuttamiseen, kun kuntien tehtäviä ja velvoitteita ymmärrettävästi ei voida suoraan lisätä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-09-06T14:35:05,2016-09-06T14:36:12,Tarkistettu,1.1 2016_78_28,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin ilolla tervehdin tätä uudistusta, ja, kun meidän nuorekas ministerimme tämän vielä esittelee, ote vain paranee koko ajan. Ohjelmaa on tehty yhdessä nuorten kanssa, ja se on erinomainen asia, koska mikään ei ole niin surkuhupaisaa kuin keski-ikäisten ihmisten suunnittelema nuorisotyö. Nämä osaamiskeskukset, nuorten ohjaus- ja palveluverkostot, etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat ja niin edelleen ovat kaikki hyviä ja kannatettavia asioita, mutta se suurin huoli todella on, varaako hallitus näihin riittävästi resursseja. Tässä esittelytekstissä monessa kohtaa todetaan, että avustuksia tulee sinne, niitä voivat hakea valtakunnalliset nuorisojärjestöt ja valtionavustuksia myönnetään yleisavustuksina ja niin edelleen, ja niin edelleen. Tämä lista siitä, miten aiotaan tehdä, on pitkä, mutta missä tosiaan on se konkretia, josta täälläkin on puhuttu, että nämä rahat riittäisivät tähän hyvään ohjelmaan tai (Puhemies koputtaa) hyvän lain toteuttamiseen? (Puhemies: Ja aika on kulunut loppuun asti!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-06T14:36:13,2016-09-06T14:37:30,Tarkistettu,1.1 2016_78_29,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin puheenvuoroihin, joissa kiitellään tätä lakia, koska sen tavoitteet todellakin ovat kannatettavat ja hyvät. Ministeri puhui itsekin kauniisti niin työpajatoiminnasta, etsivästä nuorisotyöstä kuin Ohjaamo-toiminnastakin. Tuo kaikki on helppo allekirjoittaa. Mutta kysyisin sitä: Kun laki on hyvä, niin miten ministeri näkee sen toimeenpanon? Me kaikki tiedämme, että Ohjaamo ikään kuin analysoi ja suunnittelee, mutta jos meiltä puuttuu vaikkapa työpajapuolelta tai muualta raha, jolla noita toimenpiteitä, joita nuoren tueksi tarvittaisiin, laitetaan sitten täytäntöön, niin se ei kyllä ole enää vain hyvän tahdon asia, vaan siinä on kysymys myös resursseista. Ja kun hallitus puhuu kauniisti sekä työpajatoiminnasta että etsivästä nuorisotyöstä, niin voisitteko te kertoa, miksi sieltä sitten leikataan niin voimakkaasti ja millä taikatempulla tuo leikkaus aiotaan paikata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-09-06T14:37:30,2016-09-06T14:38:27,Tarkistettu,1.1 2016_78_30,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todellakin hienoa, että meillä on nyt tämä nuorisolakiesitys tässä keskustelussa ja käsittelyssä, ja siitä kaikille asianosaisille kiitos. Kiinnittäisin huomiota yhteen yksityiskohtaan liittyen nuorten osallisuuteen. Maassamme tehdään nyt erittäin historiallista ja merkittävää maakuntahallinnon uudistusta, ja samalla tavalla kuin kunnissa on perustettu nuorisovaltuusto, niin mielestäni olisi tärkeää, että otettaisiin huomioon nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet myös tässä maakuntauudistuksen yhteydessä. Kun teemme tällaista kansanvaltaista uudistusta, niin on luotava nuorille osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuudet myös sitten näissä maakunnallisissa alueissa. Kysyisinkin ministeriltä: kuinka arvoisa ministeri näkee työn liittyen maakuntauudistuksen valmisteluun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-09-06T14:38:28,2016-09-06T14:39:29,Tarkistettu,1.1 2016_78_31,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, valiokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Lauslahti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_32,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Uudessa maakuntalaissa tulevat myös nuorisovaltuustot, ja siltä osin voi sanoa, että on erinomainen asia, että meillä on kaikilla ministeriöalueilla otettu tärkeänä osana nuorten osallisuus. Edustaja Sirén mainitsi myös sen näkökulman, että nuoret täytyy myöskin ottaa vakavasti. Ei riitä, että meidän lain kirjain sanoo, että nuorisovaltuustoja pitää olla ja nuorten osallisuutta lisätä, vaan ennen kaikkea meidän pitää myöskin ottaa vakavasti meidän nuorten näkökulmat ja myös viedä ne osaksi päätöksentekoa. Toisaalta meidän tehtävämme on myöskin kannustaa meidän nuoria tuomaan näkemyksensä avoimesti esiin. Joskus se vaatii meiltä aikuisilta, kokeneilta vähän kannustuksen sanaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-09-06T14:39:29,2016-09-06T14:40:19,Tarkistettu,1.1 2016_78_33,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan kiittää ministeriä. Tässä hallituksen esityksessä on erittäin hyviä tavoitteita, muun muassa tämä osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen, mutta toisaalta meidän pitää muistaa myös se, että meidän nuoriso on entistä jyrkemmin kahtia jakautunut. Oppimis- ja terveyserot ovat kasvaneet hurjasti. Niillä nuorilla, joilla menee hyvin, menee tosi hyvin: alkoholin käyttö, päihteiden käyttö on vähentynyt, ja kouluttaudutaan entistä korkeammalle. Mutta toisaalta niillä nuorilla, joilla menee huonosti, menee todella huonosti: päihteitä käytetään paljon, ja meillä on muun muassa paljon nuoria poikia, jotka eivät osaa peruskoulunsa jälkeen edes lukea. Meillä on Suomessa lukutaidottomia lapsia, ja näistä lapsista ja nuorista minä kannan paljon huolta. Ja nyt, ministeri Grahn-Laasonen, olen erittäin kiinnostunut näistä etsivän nuorisotyön rahoista, (Puhemies koputtaa) joita tässä salissa on jo peräänkuulutettu moneenkin kertaan ja puhuttu siitä, että raha ei välttämättä ratkaise. Mutta kyllä se niin on, hyvät ystävät, että rahalla turvataan ne resurssit, joilla näitä nuoria voidaan ohjata ja heistä pitää huolta siellä kunnissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-09-06T14:40:19,2016-09-06T14:41:32,Tarkistettu,1.1 2016_78_34,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Myönnän vielä tässä debatissa vastauspuheenvuorot edustajille Elo ja Kiljunen, sen jälkeen lyhyen puheenvuoron ministerille, ja pyritään sen jälkeen siirtymään puhujalistaan. — Vastauspuheenvuoro siis, edustaja Elo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_35,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorisojärjestöjen val-tionavustuksen määräharkinnassa on käytännössä otettu huomioon nuorisolaissa olevat järjestön toiminnan tavoitteet ja lähtökohdat. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kaksi vuotta sitten katsoi, että avustusperusteissa ei ole säädetty siitä, että tällaiset asiat pitäisi toiminnassa huomioon ottaa. Itse olin aikanaan tekemässä tämän valituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle tässä kysymyksessä, ja se tosiaan meni niin sanotusti läpi. Nuorisolain esityksen perusteluissa todetaan, että olisi kuitenkin syytä olla nämä lähtökohdat ja tavoitteet nuorisolaissa sillä tavalla, että tämä valtionavustus voitaisiin peruuttaa, jos järjestö ei sitten näitä asetettuja tavoitteita ja lähtökohtia täytä. Arvoisa ministeri, toivon syvästi, että tässä otetaan kuitenkin huomioon vahvasti myös poliittisen mielipidevapauden merkitys eli se, että nämä tavoitteet, jotka sinänsä ovat tärkeitä, eivät aseta suoranaisia esteitä poliittiselle mielipidevapaudelle, jota kuitenkin (Puhemies koputtaa) länsimaisessa yhteiskunnassa täytyy vieläkin vahvasti puolustaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-06T14:41:43,2016-09-06T14:42:53,Tarkistettu,1.1 2016_78_36,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on useissa puheenvuoroissa perätty etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan perusrahoituksen korjaamista, niin haluan luottaa siihen, että ministeri nyt omalta osaltaan tulee sitten korjaamaan tämän puutteen. Mutta haluaisin muistuttaa, että työpajatoiminnan osalta on myös muita ongelmia. Ensinnäkin tämän palkkatukijärjestelmän, jonka hallitus on linjannut, se on käytännössä linjannut siten, että työpajatoiminnalle ei kohdistu enää palkkatukea, elikkä järjestöille ei kohdistu enää palkkatukea, ja se on kuitenkin yksi tärkeä osa työpajatoiminnan rahoituksesta. Samanaikaisesti hallitus on lyhentämässä palkkatukiaikaa, puolittamassa sen 24 kuukaudesta 12 kuukauteen, ja tämä tulee vaikuttamaan näihin rakennettaviin polkuihin, niihin pitkäjänteisiin polkuihin, joita nuorten työllistämiseen tarvitaan, niin että tulevaisuudessa se tulee entisestään vaikeutumaan ja sitä kautta tämä vaikeuttaa ennen kaikkea nuorten työllistymistä mutta myös työpajojen toimintaa. (Puhemies koputtaa) Toivoisin, että hallitus näkisi tämän kokonaisvaltaisesti eikä ainoastaan tämän nuorisolain näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-06T14:42:54,2016-09-06T14:44:05,Tarkistettu,1.1 2016_78_37,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Ja nyt vastauspuheenvuoro ministerille. Toivon, että minuutti riittää.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_38,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin jo kerran sanoin, hallituksen tavoitteena on, että resurssit voidaan turvata niin etsivään nuorisotyöhön, työpajoihin kuin nuorten aikuisten osaamisohjelman jatkamiseenkin. Samalla tietysti tarvitaan rinnalla resurssien viisasta käyttöä. Kunnilla on iso rooli, ja tulevaisuuden kunnilla vielä suurempi, kun entistä suurempi painopiste kunnan toiminnasta on nuorisossa, sivistyksessä ja näissä tehtävissä, jotka myöskin nuorisotoimialaa koskevat. Tarvitaan viisasta yhteistyötä eri sektoreiden välillä, siinä on paljon vielä kehittämisen varaa tämän nuorisotakuun toimeenpanossa. Ja myöskin sitä olen painottanut, että reagointiherkkyyttä tarvitaan, eli esimerkkinä nyt vaikka se, että me heti välittömästi, kun havaitsimme, että Suomeen tulee suuri määrä turvapaikanhakijoita, käynnistimme toimia myös nuorisotoimialalla, suuntasimme sinne avustuksia, jotta saatiin kotouttamista edistettyä myöskin nuorisotoimialan sisällä. Kiitos kaikille järjestöille, jotka lähtivät tässä mukaan tekemään. Täällä kysyttiin — nopeasti vastaan vielä — osaamiskeskuksista, ja niiden roolia on tässä uudistettu, ajatuksena nimenomaan se, että olisi enemmän vielä kannusteita kehittää omaa toimintaa ja sitä kautta olisi järjestöillä se mahdollisuus, että se oma toiminta saataisiin laajemminkin koko nuorisokentän hyödynnettäväksi. Eli osaamiskeskusten status on tämän lain mukaan tulevaisuudessa määräaikainen, tavoitteena vahvistaa vaikuttavuutta, kehittää kannusteita toiminnan kehittämiseen ja myöskin — jälleen painotan sitä — painopisteiden (Puhemies koputtaa) valitsemiseen, että täytyy pystyä entistä enemmän valitsemaan se, mihin keskitytään ja keskitetään (Puhemies koputtaa) kaikki resurssit, ja sitten saadaan myöskin niitä onnistumisia.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-06T14:44:07,2016-09-06T14:45:47,Tarkistettu,1.1 2016_78_39,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Ja siirrytään puhujalistaan, edustaja Sarkkinen. Debattiin palataan, kun aihe siihen, tiivis sellainen, syntyy.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_40,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erinomaista, että nyt käsittelyssä olevassa nuorisolaissa määritellyn arvopohjan asema nuorisopolitiikkaa laajasti ohjaavana tekijänä on selkeytetty ja vahvistettu. Suomen nuoriso on entistä moninaisempaa ja monikulttuurisempaa, joten on hienoa, että kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys on huomioitu nuorisopolitiikkaa laajasti ohjaavana arvona. On myös kiitettävää, että nuorten osallisuus ja toimijuus ovat vahvasti läsnä lakiesityksessä. Nuorisopolitiikan ohjaavana periaatteena tulee olla nuorten aktiivisen kansalaisuuden vahvistaminen ja se, että nuoret pääsevät itse osallistumaan nuorisotyön ja ‑politiikan sisältöjen määrittelyyn. Nuoret pitää tunnistaa yhteiskunnallisina toimijoina eikä vain toiminnan kohteena. Nuorisolakiesitys on pääosin hyvä. On kuitenkin esitettävä huoli Suomen nuorison kasvavasta eriarvoistumisesta, ja on esitettävä kysymys, vastaako olemassa oleva nuoriso‑, koulutus- ja sosiaalipolitiikan kokonaisuus nuorison eriarvoistumiseen. Suurin osa nuorista voi oikein hyvin, mutta osa voi entistä huonommin, ja ongelmat kasautuvat. Aivan kuten lain perusteluissa todetaan, nuorten eriarvoistumisen lisääntymisestä kertoo muun muassa kasvava joukko toimeentulotuen varassa eläviä lapsiperheitä ja nuoria aikuisia. Nuorisotyöttömyys on jämähtänyt korkealle. Alle 25-vuotiaiden keskimääräinen tulotaso notkahti 90-luvun alussa, eikä ero muihin ikäryhmiin ole sen jälkeen juuri kaventunut. Nuorten eriarvoistumiseen liittyy myös pahoinvoinnin perinnöllistyminen. Kohortti 87 ‑tutkimus osoittaa, että lähes kolmella neljästä toimeentulotukea saaneesta nuoresta on toimeentulotukea saanut vanhempi ja että kolmasosalla psykiatrista hoitoa saaneista nuorista on niin ikään psykiatrisessa hoidossa ollut vanhempi. Nuorisobarometri osoittaa nuorten sosiaalisessa luottamuksessa tapahtuneen muutoksia heikompaan suuntaan. 55 prosenttia suomalaisnuorista on kokenut syrjintää jossain elämänvaiheessaan, ja nuorista 85 prosenttia on ollut todistamassa nuoriin kohdistuvaa syrjintää viimeisen vuoden aikana. Nämä ovat herättäviä lukuja. Jotkin yhteiskunnan käytännöt ovat omiaan lisäämään nuorten taloudellista syrjäytymistä ja syrjinnän kokemuksia, ja yksi räikeimmistä on alle 25-vuotiaiden niin sanottu pakkohakuvelvoite ja sen erittäin tiukat tulkinnat. Lain mukaan alle 25-vuotiaalla on velvollisuus hakeutua koulutukseen, jollei hän ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä ammatillista tutkintoa. Jos alle 25-vuotias jättää hakematta koulutukseen ilman pätevää syytä, hän menettää toistaiseksi oikeutensa työttömyysetuuteen. Ongelmana ei niinkään ole se, että nuoria ohjataan koulutukseen, vaan viranomaisten absurdin tiukat tulkinnat pätevästä syystä olla hakematta kouluun. Viranomaiset eivät hyväksy esimerkiksi hoitovapaata, asepalvelusta tai voimassa olevaa työsuhdetta hyväksyttäväksi syyksi olla hakematta vähintään kolmeen opiskelupaikkaan. Eli myös työssä oleva tai hoitovapaalla oleva nuori on velvoitettu jatkuvasti hakemaan kouluun, ja jos hän ei hae, niin työttömäksi jäädessään häneltä evätään oikeus työttömyyspäivärahaan. Arvoisa puhemies! Näin niitä tulottomia nuoria luodaan. Näin nuorille luodaan kokemuksia ikään perustavasta syrjinnästä. Nuoria syrjäyttävä ja tulottomuuteen ajava käytäntö on vastoin nuorisotakuun tavoitteita pitää kaikki nuoret mukana yhteiskunnassa. Ei siis riitä, että meillä on hyvä nuorisolaki, vaan myös muun politiikan ja viranomaiskäytänteiden pitää olla nuorisoystävällisiä tai ainakin kohdella nuoria muuhun väestöön nähden tasa-arvoisina kansalaisina. Arvoisa puhemies! On sanottu, että jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Syrjäytymisen inhimillisiä kustannuksia ei voi edes laskea. Etsivä nuorisotyö on eräs tehokas keino tunnistaa ja auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Hyvin toteutettu etsivä työ maksaa itsensä takaisin. On hyvä, että toimintamalli on yleistynyt ja otettu käyttöön lähes joka kunnassa. Valitettavasti tämä uusikaan nuorisolaki ei velvoita kuntia järjestämään etsivää nuorisotyötä, vaan sen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Olisi hyvä, että käsittelyssä olevassa nuorisolain uudistuksessa etsivän nuorisotyön järjestäminen säädettäisiin kuntia velvoittavaksi tehtäväksi ja näin varmistettaisiin nuorten alueellinen tasa-arvo ja yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeän ja kustannustehokkaan palvelun jatkuminen. Lopuksi on todettava, että toivottavasti lain hyvät tavoitteet eivät leikkausten ja resurssien puutteen takia jää vain sanahelinäksi. Etsivä nuorisotyökin tarvitsee riittävät resurssit.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-06T14:45:52,2016-09-06T14:51:25,Tarkistettu,1.1 2016_78_41,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meistä jokainen on ollut nuori, ja osa on sitä yhä tänä päivänäkin. Nuorena mielekkään tekemisen merkitys korostuu: oli kyse sitten liikunnasta, vaikuttamisesta tai muusta harrastustoiminnasta, on se tärkeä osa oman identiteetin rakentamista. Nuorisotyötä tehdään paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti aina nuoria itseään varten. On erittäin hyvä asia, että nuorisolain valmistelussa on kuultu laajasti nuorisojärjestökenttää, mutta kysynkin ministeriltä, minne on unohtunut nuorisojärjestökentän yksi keskeinen viesti, joka on seuraava: nuorisotyö ei voi olla hallitusohjelman jatke. Hallitus siis esittää poliittisen ohjauksen lisäämistä nuorisoalan osaamiskeskusten avustusten jakoon, mikä ei ole millään mittarilla kestävää. On jopa kyseenalaista, että harkittaessa itsenäisen ja omaa tarkoituspykäläänsä toteuttavan järjestön valtionapukelpoisuutta kriteerinä on suhde hallituksen ohjelmaan. Arvoisa puhemies! Valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset, kuten Allianssi ja Avartti, ovat mahdollistamassa ruohonjuuritason nuorisotyötä ympäri Suomen. Niiden saama valtionapu vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet meidän lapsillamme ja nuorillamme on harrastaa ja olla osallisina yhteiskunnassamme. Se luo sen pohjan, jolta ponnistetaan aikuisikään. Itsenäisiä ja sitoutumattomia nuorisoalan järjestöjä ei voi pakottaa toteuttamaan hallituksen politiikkaa kiristämällä niiden avustuksia. Rahoituksen on oltava aina ennakoitavissa, jotta toimintaa voidaan kehittää suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Nuorisotyö on nimensäkin mukaisesti nuorten kanssa nuorille tehtävää työtä. Hallitustyö on tästä täysin erillinen asia. Arvoisa herra puhemies! Toivon, ettei kukaan tässä salissa unohda, millaista on olla nuori. Nuorena määritellään aikuisuuden suuntaviivat — niiden määrittely kuuluu nuorelle, ei hallitukselle. (Markku Rossi: Totta kai!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-06T14:51:25,2016-09-06T14:53:51,Tarkistettu,1.1 2016_78_42,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen iloinen siitä, että nuorisolain päivittäminen on viimein edennyt eduskuntaan asti. Hyvää tässä esityksessä on esimerkiksi pyrkimys vahvistaa nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta nykyisestä, tuoda nuorten omaehtoinen toiminta mukaan lakiin ja edistää kestävää kehitystä laajasti ymmärrettynä. Toisaalta esimerkiksi osallisuus- ja yhdenvertaisuustavoitteissa on melko vähän uusia konkreettisia rakenteita ja keinoja asioiden parantamiseksi. Paljon ratkaistaankin lopulta vasta, kun lakia sovelletaan arjessa, erityisesti kunnissa. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, väestörakenteen näkökulmasta nuorten osalta edessämme on kolme merkittävää kehityssuuntaa: Ensinnäkin, nuorten osuus koko väestöstä laskee. Toiseksi, nuorten väestöosuuden alueelliset erot kasvavat. Kolmanneksi, kulttuurinen moninaisuus ja monikulttuurisuus kasvavat paitsi yhteiskunnassa yleensäkin niin etenkin nuoressa väestössä. Tämä tuottaa alueellisesti erilaisia haasteita, joihin jo monet kunnat esimerkiksi joutuvat nyt vastaamaan itsenäisesti. Myös digitalisoituminen ja sen hyödyntäminen on monipuolistanut nuorten ja nuorisotyön toimintaa. Esimerkiksi Yleisradion, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Mielenterveysseuran ja Mielenterveyden keskusliiton yhteisen Sekasin-kampanjan avulla tarjottiin nuorille ilmaista keskusteluapua verkossa keväällä vuorokauden ympäri. Palvelu ruuhkautui kysynnästä. Tällaisia uusia ja perinteitä yhdistäviä palveluita, jotka toimivat monimediaisesti, tulemme tarvitsemaan jatkossa lisää. Myös viranomaisten monialaisen yhteistyön kehittäminen on yhtä lailla tärkeää. Edelleen yli puolet nuorista kokee myös tulleensa syrjityksi jossain elämänvaiheessaan. Myös nuorten eriarvoistuminen on lisääntynyt. Tähän eriarvoistumiseen liittyy myös ylisukupolvinen pahoinvointi, joka täällä jo mainittiinkin. Suomen vahvuutena on ollut mahdollisuuksien tasa-arvo, jossa jokainen on voinut löytää omat voimavaransa ja saavuttaa esimerkiksi korkean osaamistason taustastaan huolimatta. Tämä kehitys on nyt uhattuna, ja siksikin esimerkiksi nuorisotyön asemaa on vahvistettava. On myös hyvä muistaa, että yhteiskunnan suhdannemuutokset vaikuttavat esimerkiksi nuorten työttömyyteen selvästi enemmän kuin työttömyyteen yleisesti. Siksi esimerkiksi nuorisotakuuta ei pidä unohtaa, vaikka nykyinen asiasta säätävä asetus onkin vanhenemassa. Hallitus toivottavasti kiinnittää erityistä huomiota ohjelmassaan olevaan nuorisotakuun jatkamiseen yhteisötakuun kautta. Ripeä työ on äärimmäisen tärkeää tässä kysymyksessä. Osallisuuden edistäminen on yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Lasten ja nuorten osallisuus pitää sisällään poliittisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Osallisuuden ulottuvuudet edellyttävät paitsi kiinnostusta ja kykyä myös kokemusta ja tunnetta siitä, että voi vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin ja saada mahdollisuuden tehdä päätöksiä ja kantaa vastuuta. Nyt uudistettava laki ei vastaa näihin tavoitteisiin erityisen konkreettisesti. Nuorten kuulemista ja mukaan ottamista onkin syytä kehittää ja pohtia edelleen. Myönnettäköön: lain valmistelussa tätä työtä on tehty Suomen mittakaavassa pioneerimäisesti ja laajamittaisesti. Nuorisovaltuustot ovat jo kuntalaissa, mutta ne ovat edelleen monissa kunnissa vakiintumattomia. On myös toisaalta tärkeä varmistaa, että nuorisovaltuustot ja muut vastaavat kanavat ovat aidosti vaikutusvaltaisia. Tämä edellyttää myös resursseja. Samalla meidän on kuitenkin muistettava, ettei muodollisen poliittisen prosessin kautta vaikuttaminen todellakaan puhuttele kaikkia vaan osallisuutta on voitava tuoda arkeen myös muuta kautta. Kun päätämme muun muassa sotesta ja tulevaisuuden kunnista, pidetään tämä kirkkaana mielessä, jotta nuorten ääni kuuluu niissäkin. Arvoisa puhemies! Hyvällä ja toimivalla nuorisotyöllä tuetaan nuorten pärjäämistä, kasvua ja osallisuutta. Etsivällä nuorisotyöllä pyritään varhaiseen ongelmiin puuttumiseen ja nuorten auttamiseen ennen kuin tilanne kehittyy ongelmalliseksi. Työpajatoiminnalla voidaan tukea syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymistä. Hallitus on tekemässä näihin tärkeisiin nuorisotyön muotoihin kuitenkin näkyviä ja kipeitä leikkauksia, joita esimerkiksi kärkihanke ei vielä paikkaa. Kun nuorisolakia nyt aivan oikein uudistetaan, pidetään huolta siitä, että alan ammattilaisilla on myös käytännön edellytykset tehdä työtään jatkossakin. Sen on oltava uudistuksen lähtökohta — sen ja nuorten hyvinvoinnin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-06T14:53:55,2016-09-06T14:58:29,Tarkistettu,1.1 2016_78_43,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Olemme käsittelemässä äärimmäisen tärkeää ja isoa lakia, nuorisolakia. Se itse asiassa koskettaa joka kolmatta suomalaista, muutamaa kait vielä tässä salissakin. 1,8 miljoonaa suomalaista tämä laki koskettaa, ja puhutaan siis äärimmäisen tärkeästä ja merkittävästä asiasta. Tässä keskustelussa on hyvällä tavalla tuotu esille niitä erilaisia kohtia, missä nuorisolaki kohtaa tavallisen suomalaisen nuoren. Ja siellä tärkeässä roolissa on tietysti etsivä nuorisotyö siinä vaiheessa, kun sitä tarvitaan, ja niin poispäin ja sitten erilaiset vaikuttamisen keinot, millä voidaan muuttaa tätä suomalaista yhteiskuntaa. Kiitosta pitää antaa ehdottomasti tässä laissa, niin kuin tuossa debatissa jo useilta kansanedustajilta kuulimme, ministeri Grahn-Laasoselle siitä, että tämä laki on käynyt erittäin laajan lausuntokierroksen ja tehty sillä tavalla kuin hyvää lainsäädäntöä pitää tehdä. Tavoitteena on vahvistaa nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia ja kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa mutta myös sitten tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, samoin kuin nuorten harrastamista ja toimintaa. Arvoisa puhemies! Tässä isossa roolissa on totta kai se, millä tavalla me pystymme kantamaan huolta jokaisesta suomalaisesta nuoresta. Täällä on käyty keskustelua nuorisotakuusta, koulutustakuusta ja niiden viemisestä yhteiskuntatakuun suuntaan. Aika paljon on puhuttu siitä, mikä on resursointi, kuinka paljon on määrärahaa, ja jonkin verran onneksi myös siitä, ovatko ne toimivia, pitäisikö niitä uudistaa. Ja itse olen sitä mieltä, että kumpaakin tarvitaan: tarvitaan riittävä resursointi mutta tarvitaan myös uudistamista, ja sitä myös hallitus on tekemässä. Etsivä nuorisotyö on sitten tärkeä osa siinä vaiheessa, kun nuoren ote yhteiskunnasta on lipsumassa, ja tästä on erinomaisia esimerkkejä ympäri Suomen. Mutta sitten tämä osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet. Sitä hallituksen esityksessä varsin laajasti myös läpikäydään. Nuorisovaltuustot, erilaiset vaikuttajaryhmät, oppilaskunnat, joita on saatu nyt jokaiseen kouluun eri kouluasteille, ovat tärkeässä roolissa tässä. Mutta pitää myös huolehtia siitä, että esimerkiksi nuorisovaltuustoilla on aidosti tehtävää, että nuorten kiinnostus osallistua siihen, tulla mukaan säilyy tulevaisuudessakin. Yksi sellainen asia, mikä meillä on laajasti keskustelussa niin tänään täällä kuin muuallakin, myös juhlapuheissa on ollut esillä, on nuorten kuuleminen erilaisissa päätöksissä niin valtion tasolla kuin kunnissakin. Mutta aika usein törmään siihen, että kunnissa tämä kuuleminen itse asiassa tehdään vain nuorisotyötä koskevissa asioissa ja unohdetaan se, että itse asiassa nuoria koskevia päätöksiä on valtaosa, mitä kunnissa tehdään. Tästä tulen viimeiseksi siihen, mitä itse toivoisin, että meidän yhteiskunnassamme pohdittaisiin: nuorten äänestäminen. Osa on pelännyt sitä, että jos äänestysikä lasketaan 16 vuoteen, niin se jollain tavalla sekoittaisi suomalaista yhteiskuntaa. Näin ei tapahtunut seurakuntavaaleissa, missä nuorille annettiin mahdollisuus vaikuttaa. Minun mielestäni olisi jo aika pohtia myös kuntavaaleissa äänestysiän laskemista 16 vuoteen. Tällä hetkellä nimittäin tilanne on se, että yhä kasvavassa määrässä kuntia nuorella jää se ensimmäinen myönteinen äänestyskokemus kokematta siinä omassa kunnassa sen takia, että tullaan 18 vuoden ikään niin, että lähdetään opintojen perässä pois sieltä kotikunnasta, ja usein silloin sen ensimmäisen äänestyksen, äänestyskoppiin menemisen, kynnys kasvaa merkittävästi. Jos sen voisi tehdä siellä kunnassa, missä on käynyt yläkoulua ja esimerkiksi lukiota 16-vuotiaana, 17-vuotiaana ja saisi sen myönteisen kokemuksen tutun ihmisen äänestämisestä ja tuttujen asioihin puuttumisesta äänestämisen kautta, niin uskon, että me saisimme aktiivisia äänestäjiä tähän yhteiskuntaan lisää. Ja myös meidän täytyy, vaikka meillä omia vaikeuksia oli sähköisen äänestämisen kanssa, kyllä rohkeasti edetä näissäkin kysymyksissä. Jos tänä päivänä katsoo meidän nuoriamme, lapsista puhumattakaan, niin heistä valtaosa haluaa toimia entistä enemmän sähköisesti. Onko äänestäminen silloin enää sellainen toimi, mihin mennään tummassa puvussa ja pitkässä takissa, vai miksi sitä ei voisi tehdä, niin kuin jo osassa maita tehdään, entistä matalammaksi? Äänestyspaikat pitää tuoda oppilaitoksiin, niin kuin monissa paikoissa on tuotu, mutta minun mielestäni nopeasti pitää mahdollistaa myös äänestäminen sähköisesti, jopa internetissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-06T14:58:31,2016-09-06T15:04:27,Tarkistettu,1.1 2016_78_44,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,Valiokunnan varapuheenjohtajalle tuntuu olevan aivan välttämätöntä käyttää vastauspuheenvuoro. — Edustaja Lauslahti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_45,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies, nimittäin edellinen edustaja, Heinonen, nosti todella tärkeän aiheen käsiteltäväksi, ja mielestäni se kyllä ansaitsee ihan keskustelunkin: äänestysikä. Varsinkin kun meillä on käynnissä maakuntauudistus ja samaan aikaan tulee pohdittavaksi meidän kuntalakikin ja mitä kunnat tekevät, niin jos lähdetään pohtimaan, mitkä ovat kunnan tulevat toimialueet: ne ovat lukiot, ne ovat peruskoulut, ne ovat liikuntapaikat, ne ovat liikunta, musiikki, harrastukset — juuri ne asiat, jotka koskettavat meidän nuoria. Tässä kohdin edustaja Heinosen ehdotusta, että kuntavaaleissa voisi äänestysikä olla 16 vuotta — ehdottomasti, lämpöisesti kannatan tätä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-09-06T15:04:35,2016-09-06T15:05:23,Tarkistettu,1.1 2016_78_46,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,Tästä asiasta muutama vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_47,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, kun nousi tämä äänestysiän lasku esille, ja on hyvä muistella, että todella kun seurakuntavaaleissa 16—18-vuotiaille annettiin tämä äänestysmahdollisuus, niin sitä äänioikeutta käytti 14,5 prosenttia niistä nuorista, jotka sen uuden äänioikeuden saivat. Siis 14,5, elikkä ei kovin massiivinen määrä, ja tästä tullaan ehkä siihen tärkeimpään asiaan, että itse oikeus ei ole se, mikä siellä välttämättä tuo sen aktiivisuuden, vaan kyllä siellä tarvitaan muunlaista kansalaiskasvatusta, yhteiskuntakasvatusta, yhteiskuntaopin opetusta — miten se kehittyy kouluissa — ja niin edelleen. Tämähän on kokonaisuus. En usko, että pelkällä oikeuden laajentamisella vielä päästään siihen, että nuoret jotenkin siitä sitten yhdessä yössä aktivoituisivat yhä entistä enemmän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-09-06T15:05:28,2016-09-06T15:06:23,Tarkistettu,1.1 2016_78_48,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ilo kuulla, että täällä on eri puolueista kannatusta ajatukselle tämän äänestysikärajan laskemisesta kuntavaaleissa. Oma puolueeni on pitkään pitänyt esillä tätä äänestysikärajan alentamista harkitusti tietyissä vaaleissa. Edustaja Räsänen on täysin oikeassa, että oikeus ei riitä vaan tarvitaan myös demokratiakasvatusta, josta tietysti ensisijaisesti koulujärjestelmämme tehtävä on vastata. Minusta tämä on hyvä keskustelunavaus ja varsin paikallaan, kun ajatellaan kunnan tulevaa tehtäväkenttää. Mutta, arvoisa puhemies, minusta on oleellista, että tämän nuorisolain, jonka painopiste on jatkossakin kuntiin jäävissä tehtävissä, yhteydessä pohdimme aktiivisesti sitä rajapintaa, joka jää kunnan ja maakunnan yhteistyön varaan. Nuorten elämässä näitä asioita on hirvittävän paljon, ja on varmistettava etukäteen, että me emme jätä aukkopaikkoja palvelujärjestelmään ja että me tietäisimme, kuka vastaa. Ajattelen vaikka nuoren elämässä isoa asiaa, oppilashuoltoa. Näiden asioiden pohtiminen (Puhemies koputtaa) on tosi tärkeää myös osana tätä nuorisolain eteenpäinviemistä kunnissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-09-06T15:06:27,2016-09-06T15:07:35,Tarkistettu,1.1 2016_78_49,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinosen ajatus tästä 16 ikävuoden äänestysoikeudesta oli kiinnostava. Itse olen miettinyt sitä siltä kannalta, että ei pitäisi sitten olla vain oikeus äänestää vaan oikeus asettua ehdokkaaksi. On vaikea ajatella vaaleja, joissa saa tukea muita mutta ei voisi itse olla ehdokas. Ja sitten jos 16-vuotias voi olla ehdokas ja voi tulla valituksi, seuraa tiettyjä juridisia vastuita esimerkiksi kuntien päätöksentekoelimissä, ja tässä on, ainakin omassa ajattelussani, se suuri kysymysmerkki: miten niissä menetellään, koska päätöksentekijä on sitten myös ihan rikosoikeudellisessa vastuussa tietyistä päätöksistään? Tätä pitäisi minusta tässä miettiä. Ehdotus sinänsä on hyvä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-09-06T15:07:36,2016-09-06T15:08:20,Tarkistettu,1.1 2016_78_50,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustaja Jarvalle ja tämän keskustelun avanneelle edustaja Heinoselle, ja sitten mennään listaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_51,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tosiaan tuttu aihe tämä äänestysikä, tätähän pohdittiin myös Kainuun maakuntavaltuustossa — toki siellä on toiminut myös nuorisovaltuusto — ja siellä silloin äänestettiin tästä avauksesta, ja silloin ei ollut vielä näköjään rohkeutta lähteä etenemään sillä puolella, koska nimenomaan pohdittiin sitä, voiko olla myös ehdokkaana ja mitä vastuuta ja oikeuksia siitä sitten syntyy. Mutta toivon, että tässä voitaisiin edetä ja vaikka esimerkiksi kokeiluna sitten, jos ei edetä jo valtakunnallisesti. Mikä tässä on tärkeää, on nimenomaan se kouluissa ja tietenkin nuorisotyön ja vanhempien kanssa tapahtuva yhteiskunnallisen vaikuttamisen koulutus ja kasvattaminen niihin asioihin. Me tiedämme kaikki sen, miten esimerkiksi koulut ovat irtaantuneet politiikasta täysin ehkä näitten historiallisten syiden vuoksi ja tämmöinen normaali kanssakäyminen poliittisten toimijoitten kanssa on kyllä ehkä mennyt aika kapeaksi. Ja tiedämme nämä monet (Puhemies koputtaa) kuntavaaleista ja eduskuntavaaleista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-09-06T15:08:27,2016-09-06T15:09:34,Tarkistettu,1.1 2016_78_52,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,Ja vielä ennen tämän keskustelun avaajaa vastauspuheenvuoro edustaja Niikolla.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_53,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvostettu herra puhemies! Edustaja Haavisto nosti hyvän näkökulman esille nimenomaan siitä, mitkä ne juridiset vastuut ovat nuorella, jos hän voi myös päättää sitten tulevaisuudessa ehdokkaaksi päästyään ja vaaleissa voitettuaan asioista. Mielestäni ongelma ei ole tämä äänestysikä lainkaan. Me olemme tämän asian korjanneet jo nuorisovaltuustoilla, ja se on valtakunnallista toimintaa. Nuorten ääni tulee aivan selvästi kuulluksi ainakin Vantaan valtuustossa ja Vantaan kaikissa lautakunnissa, mihin ne pääsevät mukaan. Siellä he saavat myös puheenvuoroja pitää, jos haluavat, ja saavat myös tuoda esityksiä valtuustoon. En minä usko, että tämä on ongelma. Meillä on jotain muuta ongelmaa tässä koko vaalijärjestelmässä, koska tämä ei toimi. Tämä viehätys on loppunut jostain syystä. En nyt tässä mainitse omia spekulaatioitani, mutta meidän täytyisi puuttua tähän koko vaalijärjestelmäkuvioon, koska tämä ei ole kovin houkuttelevaa pitkään aikaan, jos tähän ei mitään uudistusta tapahdu joltain muulta näkökannalta katsoen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-09-06T15:09:35,2016-09-06T15:10:33,Tarkistettu,1.1 2016_78_54,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,Viimeinen vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_55,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Haavisto nosti esille tämän oikeuden äänestää, oikeuden olla ehdokkaana. Se on ratkaistu itse asiassa seurakuntapuolella jo tällä hetkellä. Siellä 16-vuotias on voinut olla mukana. Ei siellä nyt pahoja kavalluksia ole varmaan tapahtunut, jos nuoret ovat tulleet mukaan päätöksentekoon. Ei pelätä sitä siis turhaan. Edustaja Joona Räsänen minun mielestäni aivan oikein pohti sitä, että tämä oikeus ei varmastikaan ratkaise kaikkia asioita ja me tarvitsemme demokratiakasvatusta. Mutta se äänestysmahdollisuus kotikunnassa olisi minun mielestäni yksi hyvä keino tässä, ja oikeastaan ehdottaisin, että ministeri Grahn-Laasonen voisi vaikkapa näiden nuorisovaltuustojen kautta, jotka nyt tulevat laajasti käyttöön, lähteä selvittämään sitä, olisiko nuorilla halua olla aktiivisempia kansalaisia suomalaisessa yhteiskunnassa. Jos heillä on, niin toivottavasti me aikuiset ja entiset nuoret emme heidän mahdollisuuksiaan torppaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-06T15:10:35,2016-09-06T15:11:36,Tarkistettu,1.1 2016_78_56,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_57,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyyn nyt tulevan uuden nuorisolain tarkoitus ja tavoitteet ovat hyviä. Tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, samoin kuin nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteiden lähtökohtana on yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö, niin kuin esittelytekstissä kuuluu. Nämä kaikki ovat luonnollisesti kannatettavia asioita. Jatkuvasti muutoksessa oleva yhteiskunta ja kansainvälisen ilmapiirin muutos ovat tekijöitä, joiden seurauksena on hyvä, että määritellään myös lasten ja nuorten kentässä lain tasolla universaalien arvojen ja kansalaisyhteiskunnan olevan tulevaisuudessakin yhteiskuntamme perusta. Arvoisa puhemies! On kuitenkin ilmeistä, että tämä lakiehdotus ei ole syntynyt nuorisokentän vaan nykyisen hallituksen tarpeista. Vaikka lakiehdotuksen johdantotekstissä sanotaankin, että viime vuosina nuorten toimintaympäristössä, nuorisotyön rakenteissa sekä nuorten toiminnassa ja osallisuudessa tapahtuneet muutokset edellyttävät nuorisolain uudistamista, niin ne muutokset, mitä lakiehdotuksessa ehdotetaan, kertovat, että kyseessä näyttää olevan enemmänkin hallituksen ajama ideologinen normien purku kuin todelliset tarpeet. Tästä konkreettisena esimerkkinä on se, että esitys lisäisi kunnan mahdollisuuksia toteuttaa nuorisotyötä ja -politiikkaa haluamallaan tavalla. Ehdotetun lain kunnan vastuuta koskevan 8 §:n mukaan kunta voisi aiempaa paremmin ottaa huomioon paikalliset olosuhteet luodessaan edellytyksiä nuorisotyölle ja -politiikalle. Ehdotetun lain 9 §:ssä ei enää säädettäisi monialaisen yhteistyöverkoston kokoonpanosta, vaan kunta voisi koota verkoston paikallisen tarpeen mukaan. Tämä tulee käytännössä vaikuttamaan siihen, mitä toimintaa kunnat toteuttavat nuorille. Nuorisotyön volyymi ja eri toimintamuodot tulevat vaihtelemaan paljon eri kunnissa. Vaarana on suuri alueellinen epätasa-arvo nuorten välillä asuinkunnasta riippuen. Kuntien tiukka talous voi helposti johtaa nuorten palveluista tinkimiseen ja suureen eriarvoisuuteen eri kuntien ja eri kunnissa asuvien nuorten välillä. Tämä ei ole hyvä asia. Arvoisa puhemies! Hallitus on ajamassa voimakkaasti alas nuorisotakuuta tilanteessa, jossa työttömyys on kasvanut jo vuosia. Lakiehdotuksessa viitataan useassa kohdassa etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajatoimintaan. Hallitus aikoo kuitenkin leikata tätä toimintaa ensi vuonna 24 prosenttia eli kokonaista 4,65 miljoonaa euroa. Kysymys kuuluukin, miten kunnat voivat tätä toimintaa järjestää, jos siihen ei ole rahaa. Valtiovallan pitäisikin kiireesti ottaa kaikki mahdolliset keinot käyttöön työttömyyden torjumiseksi ja talouden rattaiden nopeuttamiseksi. SDP:n eduskuntaryhmä esitti kesäkokouksessaan kymmenen kohdan listan, missä mukana oli myös ehdotus nuorisotakuuvoimavarojen lisäämisestä ja toimintamallien kehittämisestä, jotta erityisesti ensimmäistä työpaikkaa vailla olevien nuorten työllistymisen edellytyksiä vahvistettaisiin. Nyt ei pitäisi leikata niiltä, jotka apua eniten tarvitsevat, vaan päinvastoin lisätä resursseja oleellisesti. Suomalainen nuorisotakuumalli on onnistunut, ja sen kehittämistä tulisi jatkaa. Suomalaisen mallin mukaisesti jopa EU-puitteisiin rakennettiin yhteinen nuorisotakuumalli ja järjestettiin rahoitusta. Onkin surullista, että hallitus on ajanut suurimman osan nuorisotakuun rahoituksesta alas ja samalla lamaannuttanut takuun kehittämisen. Tämä on johtanut yhdessä työllisyysrahojen leikkaamisen kanssa muun muassa siihen, että nuorten työllistämistä tukevan, työnantajille suunnatun Sanssi-kortin rahoitus on tarpeisiin nähden riittämätön. Nuorisotakuun keskeinen tavoite katkaista nuorten työttömyys jo kolmen kuukauden kohdalla on karkaamassa pidemmäksi. Nuorisotakuun toimintamallin vahvuus on ollut siinä, että paikallistasolla eri toimijat on saatu nuorten hyväksi mukaan yhteistyöhön. Vetoankin hallitukseen, että ette tärvelisi hyviä tuloksia tuoneen nuorisotakuun toteutusta vaan olisitte valmiita sitä yhteistyössä nuorisotakuuta tukeneiden järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa kehittämään. Tämän pitäisi näkyä myös valtion budjetissa. Älkää näivettäkö nuorisotakuuta, vaan kehittäkää sitä. Ihan pelkällä hyvällä tahdolla se ei onnistu. Rahaakin tarvitaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-09-06T15:11:45,2016-09-06T15:16:35,Tarkistettu,1.1 2016_78_58,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä se väestöryhmä, joka kaikkein eniten kokee tulleensa yhteiskunnan taholta hyljätyksi, on alle 20-vuotiaat nuoret. Erityisesti se näkyy toivottomuutena, kun monesta yrityksestä huolimatta ei saa opiskelupaikkaa. Sitten täällä me ihmettelemme, kuinka paljon näitä toisen asteen koulutuksen saamatta jääneitä henkilöitä on. Emme kuitenkaan luo heille puitteita tähän. Tämä on suuri epäkohta. Kun lukee tämän esityksen kohdan 4, Esityksen vaikutukset, niin voi huomata sen, että nyt näitä kelpoisuusvaatimuksia, kuka näitä avustuksia voi saada, muutetaan ja tiukennetaan. Voin vain kuvitella, kuinka monessa nuorisotyötä tekevässä järjestössä tällä hetkellä mietitään, että mitähän tämä mahtaa käytännössä tarkoittaa. Esityksessä ei ole avattu sitä, mitä nämä uudet kelpoisuusehdot ovat, mutta todetaan se, että niiden seurauksena todennäköisesti avustusta saavien järjestöjen määrä vähenee. Minusta tämä on asia, joka valiokuntakäsittelyssä pitäisi erityisellä tavalla huomioida ja varmistua siitä, että nämä saantiperusteet näille avustusjärjestöille, nuoria avustaville ja tukeville järjestöille, säilyvät sellaisina, että mahdollisimman moni voi saada niitä. Mitä sitten tarkoittaa vielä lisäksi tämä poliittisen ohjauksen lisääminen? Mikä on sen näkökulma? Entä kristilliset järjestöt, miten heidät on huomioitu? Seurakunnat ja niiden puitteissa olevat järjestöt tekevät aivan valtavaa, merkittävää työtä. Miten on niiden perusteiden laita, ja onko tässä jollakin erityisellä tavalla huomioitu ne, jotka tekevät tätä omalla panostuksellaan ja sitten saavat vähän yhteiskunnalta tukea? Kristillisdemokraatit tervehtivät kyllä ilolla tätä esitystä ja näkevät, että sen vahvuus on ollut siinä, että siinä on yhdessä nuorten (Puhemies koputtaa) kanssa etsitty ratkaisuja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-06T15:16:36,2016-09-06T15:18:57,Tarkistettu,1.1 2016_78_59,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy ihan aluksi sanoa, että olen erittäin tyytyväinen, että meillä vihdoinkin on ministerinä henkilö, joka on itse keski-iän alapuolella ja on hyvin nuorekas ja on hyvin innostunut nuorten asioista. Tämä näkyy myös hyvässä toiminnassa ministerillä siinä, että on myös puututtu esimerkiksi tähän ammattikoulureformiin uusin aloittein. Ja uskon, että tämän hallituskauden aikana tulee varmasti tapahtumaan useita sellaisia muutoksia, joita SDP:nkin Eloranta puheenvuorossaan odotti. Nimittäin nuorisotakuu ei saavuttanut niitä tavoitteita viime vaalikautena, joita täällä vaalikauden alussa luvattiin, vaan ne jäivät torsoiksi monelta osin, ja huomattiin se toimimattomuus, koska ministerit eivät välttämättä ymmärtäneet, mitä se käytännössä tarkoittaa, kun lähdetään toteuttamaan niitä toimenpiteitä, ja mimmoisia tuloksia niillä saadaan. Arvoisa puhemies! Muutama huomio tästä nuorisolain sisällöstä. — Paljonko tässä on puheaikaa? 5 minuuttia? [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Ei ole mitään...] Ei ole rajaa, selvä. — Joo, arvoisa puhemies, ensimmäisenä haluan kiinnittää huomiota siihen, että kun tätä nuorisotakuuta nyt lähdetään muuttamaan, niin siellä täytyy tehdä radikaalisia muutoksia. Kiitän siitä luottamuksesta, että olen itse päässyt sinne mukaan, minut kutsuttiin sinne mukaan, ja olen varmasti omalta osaltani kiinnostunut tuomaan niitä näkökulmia, mitkä koskevat erityisesti syrjäytyneitä nuoria ja siinä riskissä olevia, koska olen heidän parissaan työskennellyt itse pitkän uran ennen eduskuntaan pääsemistäni. Tästä näkökulmasta sallittakoon muutama huomio. Esimerkiksi Ohjaamoitten valtakunnallistamisessa täytyy kiinnittää huomiota muutamaan asiaan. Ohjaamon tarkoitushan on olla tämmöinen matalan kynnyksen palvelupiste, jossa yhden katon alta saadaan palveluita nuorelle, hänen elämänsä tarvetta vastaavia ohjauksia ja neuvoja ja tukea. Siellä voi saada esimerkiksi terveydenhoitajan palveluita, jos kunta niin hyväksi näkee, tai psykologin palveluita jopa ja sitten tämmöistä jatkokoulutuksen jälkeistä neuvontaa ja ohjausta ja erilaista nivelvaiheen tukea. Joudun kuitenkin toteamaan sen, että jos Ohjaamo-toimintaa nykyisellä toimintamallilla laajennetaan, niin siihen jää yksi iso aukko: Se saavuttaa käytännössä vain ne nuoret, joilla on jonkunnäköinen päämäärä tiedossa tai ainakin valmius sen päämäärän tavoittamiseen. Ohjaamot, ikävä kyllä, eivät minun tietoni mukaan ole saavuttaneet juuri niitä nuoria, joita meidän pitäisi saavuttaa. Niille 45 000 nuorelle, jotka ovat aika pahasti pois kaikesta toiminnasta, täytyy järjestää paljon enemmän kuin pelkästään vastaanottotoimintaa, jossa heidän ongelmansa diagnosoidaan. Heille tulee järjestää tässä ja nyt nonstop-tyyppistä palvelutoimintaa, joka tarttuu heidän kipeimpiin senhetkisiin ongelmiinsa. Ne kipeimmät ongelmat nuorten elämässä yleensä ovat se koulutuksen puute ja se työpaikan puute ja se arjen sisällön puute. Monesti siellä on mukana jopa päihdeongelmia ja mielenterveysongelmia, ja ne yhdistettynä jopa asunnottomuuteen — ei siinä auta mikään neuvonta missään toimistossa. Minä ymmärrän, että ne Ohjaamot rakennetaan jollain konseptilla, mutta nyt, jotta saataisiin onnistumaan tämä homma, pitää ehdottomasti saada sellaisia toimijoita mukaan siihen palvelurakenteeseen, jotka osaavat ottaa kopin niistä nuorista sillä hetkellä, kun se tilanne sen vaatii. Oman kokemukseni mukaan siihen eivät pysty muut kuin kolmannen sektorin toimijat ja järjestöt, jotka sillä tasolla työtä tekevät, ja ero on siinä, että he eivät toimi kello 8:n ja 16:n välillä, he voivat toimia 24/7-periaatteella. Meillä on Suomessa valtavasti hyviä kolmannen sektorin toimijoita, jotka ovat menestyksekkäästi tehneet sellaista jälkeä nuorten auttamisessa, että ne pitäisi hyödyntää nytten tämän Ohjaamo-toiminnan valtakunnallistamisessa. Ongelmahan on siinä, että kunnat saavat nyt itse määritellä, tekevätkö he vai eivätkö tee kolmannen sektorin kanssa töitä. Toinen ongelma on siinä, että kolmas sektori ei yleensä saa sitä rahaa, mikä nuorisotakuustakin tulee. He saavat kyllä paljon kauniita puheita ja saavat sitä yhteistyöhön kannustusta, mutta rahaa ei tule. Ja ilman rahaa on turha odottaa myöskään ammattitoimijoilta laadukasta ja nopeaa palvelua. Voidaan esimerkiksi olettaa, että jos nuori, joka tarvitsee tukea, haluaa päästä vaikka työelämään tai koulutukseen, niin kun meillä nyt ammattikoulujärjestelmästä putoaa noin 15—17 prosenttia joka ikäluokasta pois, niin hän tippuu pois, ei mene ammattikouluun. Ammattikoulua ei saada niin houkuttelevaksi joidenkin nuorten kohdalla, vaikka se tehtäisiin osakoulutustoimintaa olevaksi tutkinnoksi, koska monet nuoret eivät vain yksinkertaisesti mene sinne kouluympäristöön. Siinä mielessä esimerkiksi Suomessa toimii jo hyviä toimijoita, kuten esimerkiksi tutustuin viime syksynä Setlementtisäätiön osakoulutustoimintaan, Samaria ry:n toimintaan, joissa he eri valmennusmalleilla pystyvät kouluttamaan nuoria sellaiseen valmiuteen, että nämä voivat muutaman kuukauden tai korkeintaan vuoden koulutuksen saatuaan saada työpaikan. Ja ne tulokset, mitä näistä heidän koulutusohjelmansa läpikäyneitten nuorten määristä on, ovat aika huikaisevia, koska parhaimmillaan he pystyvät saamaan 80 prosenttia niistä osakoulutuksen käyneistä työelämään kiinni — keskiarvo on kuitenkin jokaisessa tapauksessa yli 50. Ja nyt kun puhutaan niistä nuorista, jotka ovat tippuneet jo tämän järjestelmän ulkopuolelle — niistä, joita me emme ole saavuttaneet — niin ei voida olettaa, että kunta pystyy heidät saavuttamaan, vaikka sinne kannettaisiin kuinka paljon rahaa. Se raha ei enää ratkaise tätä ongelmaa. Tähän tarvitaan luovuutta ja uudenlaisia toimenpiteitä. Ja minä toivon sydämestäni ja uskonkin siihen, että ministeri havaitsee tämän näkökulman, että kun me rupeamme uudistamaan tätä koko järjestelmää, me otamme voimakkaasti ne toimijat mukaan, jotka osaavat kohdata ne nuoret ja viedä heidät maaliin saakka, vaikka he kompuroisivat kuinka monta kertaa. Siinä eivät koulutukset auta, siinä eivät auta mitkään asemat eivätkä kokemukset, vaan siihen tarvitaan pohjimmiltaan vain ihminen, luotettava aikuinen, joka pystyy rakastamaan ja välittämään siitä nuoresta ja viemään hänet niitten kompurointien kautta maaliin saakka. Arvoisa puhemies! Tästähän voitaisiin paljonkin puhua, mutta tästä varmaan puhutaan nuorisotakuuryhmässä enemmän ja tullaan varmasti esittämään myös ministerille jotain radikaalisia toimenpiteitä näitten järjestelmien tueksi, mitä me olemme nyt tähän yhteiskuntaan jo rakentaneet. Toinen asia, minkä haluaisin tässä nostaa esiin, on tämä vähemmän mielenkiintoinen asia varmasti itsellenikin, mutta pakko tästä on puhua, kun on tästä niin paljon saanut postia. Se on tämä poliittisten nuorisojärjestöjen saama tuki. Nyt edustaja Elohan tästä jo mainitsi tässä puheenvuorossaan, että OKM on usean vuoden ajan asettanut Perussuomalaiset Nuoret muihin yleisavustuksen hakijoihin verrattuna eriarvoiseen asemaan. Tästähän on tullut myös korkeimman hallinto-oikeuden päätös, ja siinä mielessä, että 2014 annettu päätös on kuitenkin lainvoimainen ja lisäoikeudenkäynti on tulossa näistä muistakin hakemuksista, tuntuu vähän kiusalliselta tästä asiasta puhua. Mutta minä itse haluaisin oikeastaan niin, että me emme antaisi poliittisille nuorisojärjestöille millään tavalla rahaa täältä suoraan automaattisesti, vaan ne joutuisivat käymään sen saman prosessin kuin joka ikinen nuorisojärjestö joutuu avustusta hakiessaan käymään. Me sanomme kyllä, että ne joutuvat käymään ja ne tekevät sen hakemuksen ja ne arvioidaan, mutta kuitenkin se arviointiperuste on, uskallan sanoa, hiukan erilainen kuin muilla nuorisojärjestöillä kuitenkin. Siellä on perinne syntynyt siitä, että jotkut järjestöt saavat automaattisesti jopa 600 000 tai 500 000 euroa tai lähes 700 000 euroa riippumatta siitä, että jäsenmäärä on tippunut vaikka 40—50 prosenttia vuosien saatossa. Siinä mielessä tämmöinen tasa-arvoinen kohtelu näitten osalta olisi ihan kohtuullista, koska tästä tulee semmoinen kiusallinen tilanne, itse kun olen valtiovarainvaliokunnan jäsen ja nuorten asioitten puolestapuhuja: me emme haluaisi tällaista asiaa käydä keskusteluissa, kun me käymme valtion budjettia sitten tuolla jaostossa ja muualla läpi. Toivoisin, että tämä asia tulisi korjattua muulla tavalla kuin meidän keskinäisten keskusteluitten kautta. Arvoisa puhemies! Olen tosi kiitollinen siitä, että kunnat ovat lisänneet kuitenkin omia määrärahojaan nuorten hyväksi. Osaltaanhan se johtuu tietysti siitä, että tämä etsivä nuorisotyö on tullut pakolliseksi kunnille jo joitain vuosia sitten. Mutta täytyy kuitenkin se mainita, että kuntien käyttämä rahamäärä on kymmenen vuoden aikana, jos ei nyt lähes tuplaantunut, niin on siihen tullut yli kolmannes kuitenkin lisää. Tällä hetkellä se muistaakseni oli noin 220 miljoonaa, jota kunnat käyttävät näitten nuorten palveluitten järjestämiseen. Ja uskon, että avoimella mielellä ja rohkealla, innovatiivisella avauksella me voimme luoda myös sellaisen järjestelmän tähän maahan, joka oikeasti saavuttaa ennen kaikkea nämä syrjäytyneet nuoret ja siellä riskissä olevat nuoret, mutta se vaatii rohkeutta myös virkamiehiltä tehdä uudenlaisia avauksia ja ottaa vähän riskejä, koska riskejä ottamatta mikään ei tule muuttumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-09-06T15:19:02,2016-09-06T15:28:46,Tarkistettu,1.1 2016_78_60,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niikolla oli todella tärkeä puheenvuoro. Tärkeintä ei aina ole raha ja koulutuskaan, vaan kaikkein tärkeintä ovat ne välittävät ihmiset nuorenkin ympärillä. Arvoisa puhemies! Uudistetun nuorisolain tavoitteeksi on muun muassa mainittu nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen, yhteisöllisyyden ja itsenäistymisen tukeminen sekä nuorten yhdenvertaisuuden ja kasvuolojen parantaminen. Nämä kaikki ovat hyvin kannatettavia päämääriä, ja toivon todella, että näitä asioita voidaan lain avulla parantaa. Kiitänkin ministeriä siitä, että tätä nuorisolakia nyt uudistetaan. Se on todella tarpeen. Edellinen nuorisolaki on vuodelta 2006, jolloin elimme nuorten näkökulmasta varsin erilaista aikaa. Taloustilanne yhteiskunnassa ja monissa perheissä oli parempi ja digitaaliset pelit ja laitteet eivät olleet aivan niin yleisiä kuin tänä päivänä. Uudistettu nuorisolaki vastaakin nuorten muuttuneeseen toimintaympäristöön hyvin. Syrjäytymisen estäminen lienee kuitenkin lain tärkeimpiä tavoitteita, ja tähän tarkoitettu viranomaisten yhteistyö ja varhainen puuttuminen saattavat antaa nuorille uutta tarmoa. Etsivää nuorisotyötä on myös tärkeää ylläpitää ja kehittää. Näin tavoitetaan monia nuoria, jotka ovat ideoiden ja pienen työntöavun tarpeessa. Nuorten työpajat ovat myös erinomainen tapa tavoittaa nuoria. Lakiehdotuksessa todetaan, että nuorten työpajatoimintaa on toteutettu useilla paikkakunnilla yli 30 vuotta. Vuonna 2015 työpajatoiminnan järjestäjiä on lähes 230 ja toimintaa on 281 kunnalla. Laajan kattavuuden kautta myös hieman syrjäisemmillä seuduilla asuvilla nuorilla on mahdollisuus päästä ohjattuun työpajatoimintaan mukaan. Myös tasa-arvon ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen on erityisen tärkeää, kun perheiden tuloerot kasvavat ja nuorilla on hyvin erilaiset lähtökohdat elämään. Esimerkiksi urheiluharrastuksiin pitäisi mielestäni kaikilla nuorilla olla mahdollisuus lompakon paksuudesta riippumatta. Liikunnan merkitystä ei voi nuorten kasvatuksessa yliarvioida. Liikunnan aktiivinen mukaan ottaminen nuorisotyöhön on keskeistä. Liikunta edistää nuorten fyysistä ja henkistäkin hyvinvointia. Syrjäytymisen estämiseen voidaan vaikuttaa myös saamalla nuoret harrastusten piiriin. Nuorisojärjestöt ja vapaaehtoistoimijat ovat avainasemassa. Moni nuori tarvitsee tsemppaajaa. Vapaaehtoistoimintaa ei saa vaikeuttaa tulevaisuudessakaan. Kuten totesin, nuorisojärjestöt ovat merkittävä vaikutusväylä nuorille ja niiden asema nuorten yhteiskunnallisessa osallistumisessa on keskeinen. On kuitenkin huomattava, että kaikkia nuorisojärjestöjä ei valitettavasti kohdella rahoituksen osalta tasa-arvoisesti. Näin on etenkin poliittisten nuorisojärjestöjen kohdalla. Tasa-arvo niidenkin osalta olisi suotavaa. Kuten Niikko ja Elo jo aikaisemmin ovat todenneet, niin Perussuomalaiset Nuoret on kärsinyt jo vuosia tästä epätasa-arvosta tuen suhteen, ja haluankin uskoa, että tämä asia on tulevaisuudessa korjaantumassa. Nuorisolaissa on otettu huomioon myös digitaalisuus. Uusi digitaalinen toimintaympäristö, jossa nuoret viettävät suuren osan ajastaan, on todella otettava huomioon. Samalla on kuitenkin järkevää pitää digihurmoksessa huolta siitä, että perinteinen kirjoitustaito ja myös lukutaito ovat tulevaisuudessa vahvoilla. Yhteisöllisyys on otettu keskeiseksi lähtökohdaksi lainvalmistelussa, hyvä näin. Toimimalla yhteistyössä muiden kanssa nuori oppii parhaiten hyvän kansalaisen perustaitoja. Kysymyksiä herättää kuntien tasa-arvoinen, tasavertainen mahdollisuus toteuttaa nuorisolain vaatimia toimenpiteitä. Toimintamallit eivät ole ilmaisia, ja kuten hyvin tiedämme, on kuntien välillä merkittäviä varallisuuseroja. Olisi keskeistä pitää huolta siitä, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus päästä nuorisotyön ja -toiminnan piiriin asuinpaikasta riippumatta. Arvoisa puhemies! On myös tehtävä työtä sen eteen, että toisten kunnioittaminen, hyvät käytöstavat, elämän arvostus ja empatia kuuluvat nuorten arvoihin. Tässä työssä on nuorisotyön lisäksi keskeinen merkitys kodilla ja koululla. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-09-06T15:28:50,2016-09-06T15:34:13,Tarkistettu,1.1 2016_78_61,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tosiaan on  mukava  aloittaa  tämä syysistuntokausi tällaisella lakiesityksellä, josta tuntuu vallitsevan näin mukava yhteisymmärrys yli puoluerajojen. Eli käsittelyssä on nuorisolaki, jonka valmistelusta on tänään täällä salissa jo monessa puheenvuorossa kiitelty ahkeraa ja osaavaa ministeri Grahn-Laasosta — jos ministeriä on tarpeen jollakin määreellä määritellä. Tämän lain valmistelu on osoittanut, että ministeri on myös osallistava ja hän on valmistelussa ottanut nuoret itsensä mukaan, niin että tämä laki on myös nuorten näköinen, niin kuin nuorisolain täytyykin olla. Uusi nuorisolaki tulee tarpeeseen, ja se vahvistaa tätä vanhaa, nykyistä lakia siltä osin, kun laki on jäänyt ajasta ja osoittautunut toimimattomaksi tässä vuosien saatossa. Ajat muuttuvat, ja siltä osin täytyy näitä lakejakin tarkistaa. Tämä uusi laki myöskin selkeyttää valtion ja kunnan välistä vastuunjakoa sen osalta, mikä tulee esimerkiksi nuorisotyöhön. Itse minä olen kantanut — tämän nuorisolain valmistelun osalta mutta myös liittyen tähän kuntalain kirjaukseen nuorisovaltuustoista — huolta siitä, millä tavalla varsinkin siellä kunnissa voidaan aidosti varmistaa, että nuorilla on oikeat vaikutusmahdollisuudet. Tämä on ollut sikäli haasteellista, koska on ymmärrettävää, että tämänkään lain osalta ei voida, ei oikein ole mahdollisuutta säätää uusia tehtäviä ja velvoitteita kunnille vanhojen päälle. Mutta tämä uusi laki antaa kunnille kuitenkin paremman mahdollisuuden toteuttaa nuorisotyötä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Minä haluan kuitenkin kiinnittää huomiota tähän lain vaikuttavuuteen ja siihen aitoon vaikuttamiseen, koska siihen me voimme kaikki, erityisesti siellä kunnan päätöksenteossakin, jatkossa vaikuttaa. Uuden nuorisolain keskeisenä tavoitteenahan on vahvistaa nuorten mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Näitä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa vahvistetaan uudessa laissa kuntien lisäksi aikaisempaa selkeämmin ennen kaikkea valtionhallinnossa, mutta kyllä siellä kuntien osaltakin voidaan edelleen näitä vaikutusmahdollisuuksia kehittää. Nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden toteutumisessa tuleekin olemaan ihan keskeistä se, millä tavalla tämä uusi nuorisolaki ryhdytään toimeenpanemaan kunnissa. Uudistuksen yhteydessä olisi olennaista kiinnittää huomiota myös nuorille suunnattujen osallistumismahdollisuuksien vaikuttavuuteen, jotta se osallistuminen ei jää näennäiseksi tai päälleliimatuksi, miten hirveän helposti käy, jos perustetaan nuorille joitain muusta päätöksenteosta irrallisia, omia vaikuttamisen paikkoja. Nuorten osallistumisesta, vaikuttamisesta ja kuulemisesta säädetään ottaen huomioon tämä kuntalaissa mainittu nuorisovaltuustomahdollisuus, se voi olla myös joku muu vaikuttajaryhmä nuorille, mutta monessa kunnassa tähän nuorisovaltuustoratkaisuun on päädytty, ja ihan hyvä niin, koska nuorisovaltuustoista on varsin hyviä esimerkkejä, hyviä kokemuksia monesta kunnasta. Täytyy kuitenkin huomioida, että se nuorisovaltuuston perustaminen ei yksinään riitä vaan pitää turvata sen nuorisovaltuuston toimintaedellytykset ja sitten sen nuorisovaltuuston toiminnan aito linkki siihen varsinaiseen päätöksentekoon, johon nuorilla ei ole mahdollisuutta osallistua esimerkiksi kuntien tai kaupunkien valtuustoissa. Eli se vaikuttaminen ei saa jäädä näennäiseksi, ja se meidän täytyy turvata siinä toimeenpanossa. Helposti tosiaan ajatellaan, että kun varmistetaan, että jokaisessa kunnassa on se nuorisovaltuusto, niin sillä on tämä osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien velvoite täytetty, mutta näinhän se ei tietenkään vielä ole. Nuorten mielipide voidaan kuulla vain, jos sitä kuunnellaan. Ja siinä kuulemisessa ja kuuntelussa ratkaisu ei ole se, että nuoret keskustelevat vain keskenään. Osallistumismahdollisuuksien ja sen kuulemisen vaikuttavuuden parantamiseksi on tärkeätä myös se, että me aikuiset tarkistamme asenteita ja toimintatapoja niin, että nuoret kokevat, että tällä heidän tekemällään työllä oikeasti on merkitystä. Minä haluaisin lisäksi puhua näistä lain yleisistä tavoitteista aivan lyhyesti. Arvoisa puhemies, lain yleisenä tavoitteena mainitaan monia hyviä, tärkeitä tavoitteita. Haluaisin nostaa ennen kaikkea esille kestävän kehityksen, joka on hyvä yleinen yhteiskunnallinen ohjenuora nimenomaan niin kuin se tässä lakiesityksessä ymmärretään eli laajasti käsitettynä huomioidaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökulmat ja vastuu näissä kaikissa kolmessa. Sen lisäksi lain yleisenä tavoitteena mainitaan arvopohjana kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, ja pidän erityisesti näinä aikoina hyvin tärkeänä, että näitä arvoja — kulttuurien moninaisuutta — pidetään esillä ja vahvistetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-09-06T15:34:18,2016-09-06T15:40:41,Tarkistettu,1.1 2016_78_62,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri! Suomessa varttuvilla lapsilla ja nuorilla pitää olla mahdollisuus onnelliseen lapsuuteen ja saada tasavertaiset eväät myöhempään elämään vanhempien koulutuksesta, taloudellisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Pidänkin hyvänä nyt esittelyssä olevaa nuorisolakia ja sen henkeä vahvistaa nuorten osallistumista, kuuntelemista ja yhdenvertaisuutta, mutta laki ei riitä paikkaamaan niitä puutteita, mitä meillä on muissa peruspalveluissa ja perheiden toimeentulossa vaikuttaen radikaalisti nuorten elämään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Suomen Nuorisotutkimusseura julkistivat elokuun alussa uraauurtavan seurantatutkimuksensa, jossa seurattiin kaikkia Suomessa vuonna 1987 syntyneitä noin 60 000 henkilöä sikiökaudelta 25-vuotiaiksi asti sekä heidän vanhempiaan. Vuonna 87 syntyneiden ikäluokka varttui 90-luvun laman aikana, jolloin työttömyys ja taloudelliset vaikeudet kohtasivat huomattavaa osaa perheistä. Tuolloin lasten ja perheiden peruspalveluista karsittiin voimakkaasti ja ehkäisevästä työstä tingittiin. Koululaisten terveystarkastuksia vähennettiin, neuvolatyötä karsittiin, lapsiperheiden kotipalvelut ajettiin alas, nuorisotaloja laitettiin kiinni ja koulujen ja päiväkotien resursseista ja henkilöstöstä säästettiin. Tätä samaa on tehty myös 2010-luvulla. Lapsen ja nuoren kehitykseen ja hyvinvointiin vaikuttavat sekä perimä että biologinen, psykologinen ja sosiaalinen ympäristö. Siihen vaikuttavat myös yhteiskunnalliset päätökset sekä perheiden ja sukujen sosiaaliset, aineelliset ja kulttuuriset elämänhallinnan voimavarat. Ihminen on kokonaisuus, jossa fyysinen ja psyykkinen terveys kietoutuvat yhteen. Vaikka lasten ja nuorten hyvinvointi lähtee perheiden hyvinvoinnista, on muillakin kehitysympäristöillä, kuten päiväkodilla, koululla, asuinympäristöllä, nuorisotalolla ja harrastuksilla suuri merkitys arjen sujumisen ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Lapsuusajan kokemuksilla on selvä yhteys nuorten myöhempään hyvinvointiin. THL:n tutkimuksesta käy ilmi, että 90-luvun laman poliittiset päätökset näkyvät. Vuonna 87 syntyneistä joka viides eli lähes 12 000 oli 21 vuoden ikään mennessä käyttänyt psyykelääkkeitä tai käynyt psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Kaikkiaan noin 15 000:lla eli 26 prosentilla oli merkintöjä rangaistusmääräysrekisterissä tai rikosrekisterissä. 11 000:lta eli 18,5 prosentilta puuttui peruskoulun jälkeinen tutkinto noin viisi vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen, ja noin 8 000 heistä ei ole työelämässä. Lapsuudenaikainen köyhyys on yksittäisistä nuorten aikuisten hyvinvoinnin riskitekijöistä merkittävin. Tämän THL:n tutkimuksen mukaan vanhempien työttömyys sekä taloudelliset ja terveydelliset vaikeudet lisäävät lasten koulunkäynnin ja mielenterveyden ongelmia sekä huostaanottoja. Mitä nuorempi lapsi on ollut perheen kohdatessa taloudellista puutetta, sitä haitallisempaa se on myöhemmän hyvinvoinnin kannalta, kun mittareina ovat koulutus, teiniäitiys, rikollisuus ja mielenterveys. Vanhemmuutta kuormittavien tekijöiden kasautuminen vaikuttaa erityisesti epäsuotuisalla tavalla nuorten kykyyn kiinnittyä yhteiskuntaan. Terveysongelmat ilmenevät usein vasta pitkän ajan kuluttua. Näin ollen hyvinvoinnin tukeminen ja ehkäisevä työ pitää aloittaa varhain. Lapsiperheitä tulee auttaa jo ennen ongelmien ilmaantumista. Yksilön kannalta tarkasteltuna tänä päivänä suomalainen palvelujärjestelmä toimii liian myöhään ja vasta vakavien ongelmien ilmaannuttua. Tämä tulee korjata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-09-06T15:40:47,2016-09-06T15:46:16,Tarkistettu,1.1 2016_78_63,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorisotyössä on kyse siitä, että nuorelle tarjotaan mahdollisuus muokata omaa tulevaisuuttansa itsensä näköiseksi, ja tuossa työssä pitää nuoren oman toiveen olla keskiössä. Kyse voi olla nuorisopolitiikasta, siitä, miten edistetään nuorten kansalaisuutta, ja siitä, miten ylipäätään vahvistetaan nuorta sosiaalisesti, olipa kyse elämäntaidoista tai syrjäytymisen ehkäisystä, ja kyse on nuorten itsenäisyyden ja kasvun tukemisesta. Jos me nyt mietimme niitä isoja rakenteellisia uudistuksia, jotka liittyvät vaikkapa sote-uudistukseen, kuntien ja maakuntien välisen työnjaon uudistamiseen, niin haluaisin oikeastaan haastaa ministeriä miettimään sitä, että entäpä jos nuorten palveluiden lisäksi — olipa kyse nuorisotyöhön liittyvistä palveluista tai koulutuksesta, joka jo on siellä kuntapohjaisesti — keräisimme työllistämispalvelut sinne samaan kassiin ja samaan kokonaisuuteen. Koska jos nyt mietimme näillä eväillä, mitä tällä hetkellä on tiedossa, niin kuntiin jää koulutus, sinne jää nuorisotyö, sinne jäävät työpajat, sinne jäävät ehkäisevä nuorisotyö ja monet nuorten kasvua tukevat palvelut, mutta jos sieltä siirtyvät työllistämispalvelut maakunnan tasolle, niin meillä tulee aika rankka muuri sen väliin, miten nuorten työllistymistä edistetään. Sen takia toivoisin, että nuorten työllistämisvastuu ja työvoimapalveluiden vastuu siirtyisi tässä kokonaisuudistuksessa kuntien tasolle, koska uskon, että siellä me voisimme rakentaa eheämmän kokonaisuuden, joka nimenomaan ottaisi nuoren tarpeet paremmin huomioon, ja varsinkin, kun siellä kunnissa on yritykset, siellä on asunnot ja siellä on monet asiat, jotka nuorten elämään liittyvät. Silloin me voisimme tehdä aidosti moni-alaisen palvelun, joka tukisi nuorta. Jos ajattelee vaikkapa Hämeenlinnaa, missä meillä on ollut nuorten ja lasten lautakunta, joka on käsitellyt koko tätä sektoria — ja siellä muuten on ollut nuorisovaltuustojen edustus ihan jokaisessa kokouksessa mukana päättämässä näistä asioista — niin se on toiminut hyvin, koska se on osannut katsoa kokonaisuutta. Ja uskoisin, että jos nuorten työllistymispalvelut siirrettäisiin kuntiin, niin syntyisi parempi kokonaisuus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-09-06T15:46:39,2016-09-06T15:49:03,Tarkistettu,1.1 2016_78_64,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on todellakin ollut ilo kuunnella tätä keskustelua, kun voi todeta, että edustajat niin hallituksesta kuin oppositiosta ovat olleet tyytyväisiä nuorisolakiin sinällään. Täällä on nostettu nyt ehkä päällimmäisenä ongelmana työpajatoiminta sekä ehkäisevä nuorisotyö, joka ihan aiheellisesti on ollut nyt tänään keskusteluissa. Toivon, että kun tämä syksy etenee — ja kun ministerikin on luvannut täällä, että tähän etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan haetaan yhteistä ratkaisua ja rahoitus tullaan turvaamaan — niin me voimme yhteisellä rintamalla tuossa ennen joulua sitten kiittää, että olemme onnistuneet tässä. Mutta, arvoisa puhemies, olen Valtakunnallisen työpajayhdistyksen puheenjohtaja tämän vuoden alusta ja olen tästä syystä kiertänyt eri puolilla Suomea tutustumassa näihin työpajoihin ja näihin toimintoihin ja sisältöihin. Ja nyt oikeastaan tältä osin haluaisin vielä viestittää sen, että kun me puhumme nyt nuorisolaista, niin tähän nuorisolakiin liittyvät myös meidän työllisyyspolitiikka ja hallituksen nyt antamat muut rahoituslinjaukset, jotka koskettavat palkkatukea. Tämä palkkatuki ohjautuu pääsääntöisesti yrityksiin, ja tällä hetkellä työpajoissa on suuri huoli se, että rahoitusta ei sinne enää tule, minkä seurauksena he eivät pysty palkkaamaan enää palkkatukityöllä nuoria näihin työpajoihin. Käytännössä se tulee tarkoittamaan myös sitä, että osa näistä työpajoista eri puolilla Suomea joudutaan ajamaan alas, ja se ei varmasti ole meidän kenenkään tavoite eikä hallituksen eikä eduskunnan tavoite, että tästä rahoituksesta ja palkkatuen riittämättömyydestä johtuen tämä työpajatoiminta ja etsivä nuorisotoiminta joudutaan ajamaan alas. Sitten, puhemies, ministeri puhui Ohjaamo-toiminnasta ja sen valtakunnallistamisesta. (Puhemies koputtaa) — Tulenko sinne? [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Pyydän edustajaa siirtymään puhujapönttöön. 2 minuuttia paikalta on se raja, minkä ylittymisen jälkeen joko lopettaa tai siirtyy puhujapönttöön. — Edustaja siirtyy puhujapönttöön.] Arvoisa puhemies! Tätä vähän pelkäsin, että aika ei ihan riitä. Oikeastaan kysyisin ministeriltä vielä: Ministeri mainitsi tästä Ohjaamo-toiminnasta, joka tällä hetkellä on 30 paikkakunnalla eri puolilla Suomea, ja tämä Ohjaamo-toimintahan on tämmöinen matalan kynnyksen palvelupaikka, jossa meidän nuoret saavat ohjausta, neuvontaa, ja siellä on eri hallinnonalojen — riippuen vähän, miten se on missäkin alueella koottu — ja toimijoiden tämmöinen, voisiko sanoa, palvelukeskittymä. Ja nyt sitten tässä yhteydessä, kun kiersin näitä työpajoja, kiersin myös näissä Ohjaamoissa. Ja nyt minun täytyy sanoa, että olen todella harmissani siitä, että tämä Ohjaamo-toiminta — jonka varmaan on tarkoitettu olevan tämmöinen hyvä paikka, joka ottaisi kopin nuoresta, kun nuorella on erilaisia kysymyksiä — käytännössä ei valitettavasti toimi erityisen hyvin, vaikka ministeri on ilmeisesti saanut toisentyyppistä tietoa. Nyt se perusta, minkä takia se ei toimi, on se, että meillä on eri puolilla kuntia jo rakennettu tällaisia monialaisia toimijayhteisöjä, ja nyt tämä ohjelma on tuonut tavalla tai toisella myös päällekkäisyyttä näitten palveluiden kehittämiseen ja toimintoihin, minkä takia kaikki kunnat eivät ole ottaneet näitä. Muun muassa Helsingissä on ainoastaan yksi Ohjaamo, meillä Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa on yksi Ohjaamo. Lahdessa se toimii erittäin hyvin, se toimii ihan omalla mallilla. Mutta sitten meillä on Tamperetta ja monia muita paikkakuntia, missä käytännössä ainakin näitten nuorten parissa työskentelevien ihmisten kannalta nämä toiminnat eivät toimi. Ja sen takia nyt sitten, kun ministeri totesi tässä, että sitä lähdetään valtakunnallistamaan, toivoisi, että tämä selkeytyisi sillä tavalla, että eri kunnissa tunnistettaisiin se, mikä sen todellinen rooli ja tehtävä on, eikä sitä koettaisi sillä tavalla, että kun se on päällekkäistä toimintaa, niin resursseja jaetaan, voisiko sanoa, ei-järkevällä tavalla, ja sen takia sitten tämä toiminta ei ole päässyt syttymään niihin tavoitteisiin, mitä siitä on haettu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-06T15:49:07,2016-09-06T15:53:46,Tarkistettu,1.1 2016_78_65,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka en enää itsekään tähän nuorisolain piiriin kuulu, niin tästä muutaman sanan rohkenee sanoa. Ensinnäkin voin yhtyä niihin kiitoksiin, mitä täällä on esitetty tämän lain tavoitteista. Ne ovat erittäin hyviä, ne ovat erittäin kannatettavia, ja siltä osin toivotaan, että tämä laki sitten todella viedään ripeästi myös toimeenpanoon. Mutta se, mikä täällä on myös noussut esille ja miltä tässä keskustelussa ei voi välttyä, on tämä resurssipuoli, eli tukevatko ne resurssit tämän lain tavoitteita ja sitä, että todella nuorten osallisuutta pystytään kasvattamaan. Tähän kyllä liittyvät olennaisesti nuorten työllisyystilanne ja ne toimenpiteet, mitä siellä pitäisi tehdä. Se on ehkä se viesti, minkä tästä keskustelusta eteenpäin soisi menevän, että nyt kun hyvä laki saadaan eteenpäin, niin myös sitten toivottavasti hyvä hallitus osaisi resurssit siihen taata, jotta välttyisimme niiltä ongelmilta, mitä täällä on hyvin nostettu esille. Sitten olisin vielä ministeriltä kysynyt. Kun tämän lain käsittelyn yhteydessä on pidetty vähän suurtakin meteliä siitä asiasta, mikä liittyy lain tavoitteisiin ja niihin niin kutsuttuihin toiminnan lähtökohtina oleviin arvoihin, ja kun täältä sana ""monikulttuurisuus"" piti vaihtaa muotoon ""kulttuurien moninaisuus"" ja tätä tietyt poliittiset ryhmät ihan juhlistivat suurena voittona, niin olisin nyt ministeriltä kysynyt, kun pidän tätä hieman ehkä triviaalina asiana: Mikä sitten oikeastaan tässä muuttuu? Vai muuttuuko mikään?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-09-06T15:53:52,2016-09-06T15:55:35,Tarkistettu,1.1 2016_78_66,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Moneen kertaan on täällä jo todettu, että tämä käsittelyssä oleva lakipaketti on toivottu ja odotettu, hyvä kokonaisuus, joka mahdollistaa olosuhteiltaan erilaisten alueiden nuorisotyön tekemisen. Meidän onkin syytä tiedostaa se, että nykyisellään nuorisotyötä tehdään hyvin erilaisissa olosuhteissa ja erilaisilla resursseilla eri puolilla Suomea. Mutta hyviä käytäntöjä löytyy sekä isoista että pienistä kunnista, ja nämä hyvät käytännöthän meillä pitää nyt saada esiin ja hyödyntää niitä. Yli 30-vuotisen toiminnan jälkeenkään nuorten työpajatoiminnan valtakunnallinen peitto ei ole vielä täydellinen. Myöskään nuorisoetsivätoimintaa ei ole vielä joka kunnassa, ja taitaapa olla jokunen kunta, josta ei löydy kumpaakaan mainituista. Onneksi nämä kunnat taitavat olla kuitenkin aika vähissä, yhden käden sormilla laskettavissa, mutta meidän pitää etsiä sinnikkäästi kannusteita, jotta asuinpaikasta riippumatta nuorella olisi mahdollisuus saada tämän lain tarkoittamia palveluja. Haluan nostaa tässä esille asian, joka ei varsinaisesti kuulu tähän lakiin: tiedonkulku eri asiantuntijoiden välillä täytyy saada kohenemaan. Hyvin usein nuori jää vaille rinnalla kulkijaa, esimerkiksi nuorisoetsivää, sen vuoksi, että tieto ei kulje. Nuorisoetsivän pitää saada nykyistä helpommin personoitua tietoa nuorista, jotta hän löytää sen nuoren, joka tarvitsee aikuista rinnalleen. Nuoret eivät saa olla vain numeroita tilastoissa. Meidän aikuisten — tässä taidettiin aiemmin todeta, että keski-ikäisten — tulee avata nuorille mahdollisuuksia paikalliseen osallistumiseen. Nuorethan itse ovat hyvin näppäriä ottamaan käyttöön erilaisia työtapoja. He eivät aristele yhteydenpitoa verkossa tai bittimaailmassa. Esteet taitavat useimmiten olla meidän aikuisten korvien välissä. Tähän liittyy se, että aikuisen pitää olla tavoitettavissa myös muuna aikana kuin virka-aikana, myöskin siellä netissä käytävään keskusteluun. Peruskoulun oppilaskunta on ensimmäinen askel järjestäytyneenä vaikuttamiskanavana. Oppilaskunnan työn tukemiseksi tarvitaan asiaan vihkiytyneitä koulun aikuisia ja ihan oikeita asioita. Eli koululaisten ja nuorten pitää saada käsitellä sellaisia asioita, joihin he ihan oikeasti voivat vaikuttaa ja kohtuullisen nopeasti vielä näkevät oman toimintansa vaikutuksen. Vielä parempi olisi, että he itse voisivat olla toteuttamassa näitä hankkeita. Nuorten kuuleminen on monessa kunnassa arkipäivää. Niin pitää olla, mutta siellä on vielä paljon kehitettävää. Monissa kunnissa on viisaasti otettu nuoret mukaan lautakuntien valmistelutyöhön tasavertaisina muiden päättäjien kanssa. Ja kuten jo aiemminkin todettiinkin, lähes kaikki kunnissa päätettävät asiat ovat jollain tavalla myöskin nuorten asioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-09-06T15:55:38,2016-09-06T15:59:08,Tarkistettu,1.1 2016_78_67,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin puhua hieman demokratiakasvatuksesta, joka ei uudessa laissa ole sen huonommalla tolalla kuin aikaisemminkaan, mutta valitettavasti ei juuri paremmallakaan. Meidän koko lapsiin ja nuoriin suuntautuvan demokratiakasvatuksen ja demokratiakäsityksen iso ongelma ja kompastuskivi on se, että aikuisten maailmasta käsin me oletamme, että nuoret ajattelevat samalla tavalla; että koulun oppilaskunnassa kuka tahansa 7-vuotias on kykenevä edustamaan kaikkia ekaluokkalaisia, ehkä tokaluokkalaisiakin; että nuorisovaltuustossa kuka tahansa laajasalolainen nuori kykenee kertomaan laajasalolaisten nuorten todellisuudesta; että se, että meillä on iältään nuori henkilö lautakunnassa, tarkoittaa, että nuorten ääni kuuluu lautakunnassa yleisesti. Käytännössä ne nuoret, jotka osallistuvat näihin demokratian performansseihin, joita nuorille järjestetään, ovat yleensä kotoisin perheistä, joissa poliittinen aktiivisuus on arkipäivää ja jotka varsin usein ovat ylemmän keskiluokan perheitä. Tutkimusten mukaan lasten keskuudessa kuitenkin mielipiteet ja näkökannat asioihin poikkeavat toisistaan ihan yhtä laajalla kirjolla kuin aikuisten maailmassakin. Nuorisovaltuuston kokoaminen tällaisin periaattein olisi aivan sama kuin me kokoaisimme meidän eduskunnan sillä perusteella, että kuka tahansa 40-vuotias tamperelainen pystyy hyvin puhumaan kaikkien nelikymppisten tamperelaisten puolesta, ehkä jopa lempääläläisten. Tällainen demokratiakäsitys edustaa pikemminkin yksipuoluejärjestelmää kuin monipuoluejärjestelmää, ja sille on ominaista, että se pikemminkin piilottaa mielipide-eroja kuin kasvattaa lapsia hyödyntämään niitä ja pääsemään debatin kautta viisaampiin ratkaisuihin kuin mitenkä yhden äänen, yhden mielipiteen todellisuudessa voidaan päästä. Toinen fakta on, että niin ikään kuin sosiaaliluokkaankin liittyvät yksilön ominaisuudet korreloivat suoraan siihen, kuinka paljon henkilö luottaa virallisiin demokraattisiin elimiin ja kuinka paljon hän on valmis ja halukas osallistumaan niihin esimerkiksi äänestämällä tai jopa asettumalla itse ehdokkaaksi. Tämä on täysin luonnollista, koska jos ihminen kokee, että järjestelmä ei tuota hänelle mitään positiivista, ei tarjoa hänelle väylää parantaa omaa ja läheistensä asemaa, silloin järkevä ihminen tietysti suuntaa energiansa sellaisiin vaikuttamisen muotoihin, sellaisiin käytäntöihin, joiden kokee paremmin vastaavan tähän tarpeeseen. Tästä johtuu, että meidän pitäisi suhtautua hyvin vakavasti siihen, että nuoret, voi sanoa, jopa hyljeksivät meidän perinteistä demokraattista järjestelmää. Se kertoo epäluottamuksesta, se kertoo vallattomuuden tunteesta, ja ennen kaikkea se kertoo ihan valtavasta muutostarpeesta tässä järjestelmässä, ei suinkaan siinä, kuinka hyvin me osaamme aivopestä meidän nuoret siihen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-06T15:59:09,2016-09-06T16:03:31,Tarkistettu,1.1 2016_78_68,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On oikeastaan varsin hieno asia, että näin aloittaessamme syksyn istuntokautta ensimmäisenä asiana on nuorisolaki ja että se on herättänyt näin paljon kiinnostusta eri näkökulmista. Tässä salissa on käytetty jo 50 puheenvuoroa tähän mennessä ja hyvin erilaisista näkökulmista on asioita tuotu esiin: ihan nuorten arjesta selviämiset, tulevaisuuden mahdollisuudet, on kuultu sosiologista analyysia, on tehty kehittämisideoita ja näin edelleen. Oikeastaan tämä on varsin hyvä merkki, että tässä salissa on huoli ja vastuuntunne nuorista. Ja ennen kaikkea se ajattelu on ollut monissa, että ei tehdä lakia nuoria varten vaan että nostetaan näin, että nuori entistä enemmän elämässään voisi olla subjektina. Tuossa debatin aikana itse toin esille tuon perimmäisen kysymyksen: kuka viime kädessä oikeastaan ottaa kopin nuorista? Ja ministeri tähän vastasi, että juuri tämä Ohjaamo-toiminta ja sen kehittäminen ja laajentaminen on se vastuullinen, realistinen tie. Tähän liittyen kysyisin ministeriltä: missä määrin nykyisin esimerkiksi tietosuojakysymykset ovat esteenä, että tällainen Ohjaamo-toiminta ei parhaalla mahdollisella tavalla ole nuoria palvelemassa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-09-06T16:03:32,2016-09-06T16:05:18,Tarkistettu,1.1 2016_78_69,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään on käyty hyvää keskustelua nuorison tilanteesta ja siitä, miten me voimme täällä valtakunnan tasolla viedä eteenpäin myös tätä nuorisopuolta. Tietenkin työllistymismahdollisuudet on iso asia, mutta sitten ovat nämä kaikki tukitoimet, mitä sitten siellä puolella voidaan tehdä, ja tämän etsivän nuorisotyön osalta on kyllä todettava, että on mielenkiintoista, mitä tuolla työmarkkinajärjestöjen esityksessä sitten tulee tähän asiaan liittyen, että miten siellä puolella voidaan viedä eteenpäin sitä mallia, koska sitä pidetään kuitenkin hyvänä. Silloin 2011 kun tuli tämä mahdollisuus, kuitenkin säädettiin, että tämä työ on vapaaehtoista kuntien tekemänä ja kuitenkin resurssit pitää turvata tähän, vaikka hyvä ajatus ja kehityskulku omastakin mielestäni olisi se, että tätä pitää olla kattavasti tarjolla valtakunnallisesti, koska, kuten sanottua, se maksaa itsensä kyllä takaisin. Vierailimme pari viikkoa sitten Oulussa tuolla Suomen ensimmäisessä tämmöisessä nuorisopuolen Ohjaamossa, jossa on koottu moniammatillisesti nämä kaikki nuoria tukevat toiminnot viranomaispuolelta ja nuorisotyön puolelta. Ne tuloksethan ovat merkittäviä siellä, ja mitä sieltä terveisiä tuli ammattilaisilta, ne koskivat nimenomaan edelleen tätä eri viranomaisten välistä tiedonsaantia, josta tässä hallituksen lakiesityksen tekstissäkin puhutaan. Hyviä kokeiluja tähän asiaan liittyen on, mutta, kuten me tiedämme, sekä nuorten että lasten puolella on edelleen tukitoimissa ja auttamistyössä viranomaisten kesken ongelmia siinä, että tämä tiedonsaanti ei toimi, ja traagisiakin tilanteita syntyy, kun jääpi tiedostamatta pahoja tilanteita perheessä. Myös nuorten osalta tässä on ongelmia eri toimijoitten välillä, niin kuin eri työllisyystoimijoitten ja valtion ja kuntien viranomaisten kesken. Eli tämä tiedonsaanti on sellainen asia, joka pitäisi saada kyllä valtakunnallisesti ratkaistua. (Puhemies koputtaa) Haluaisin vielä sanan tuosta maakuntavaltuustoasiasta sanoa. Erinomainen avaus on se, että siellä puolella tulisivat maakuntavaltuustoihin nämä nuorten... [Puhemies Maria Lohela: Nyt kyllä pitäisi, anteeksi, edustaja Jarvan jo siirtyä sitten jatkamaan puhetta tänne puhujapönttöön, jos haluatte.] No niin, minäpä siirryn sitten. — Niin, arvoisa puhemies, jatkaakseni vielä noista vaikuttamismahdollisuuksista: Olen itse ollut maakuntavaltuuston jäsen tuolla Kainuussa, kun meillä oli Kainuussa tämä maakuntahallintokokeilu silloin. Hyviä tuloksia tuli siinä, mutta myös käytiin keskustelua siinä silloin tästä nuorten osallistumisesta, ja meillähän perustettiin myöskin sitten — olin osin siinä mukana perustamassa — nuorten oma tämmöinen... maakunnallisesta nuorisofoorumista puhutaan tällä hetkellä, että virallista valtuustoa ei tällä hetkellä ole nyt sitten. Mutta jäi toimimaan kuitenkin tämmöinen nuorten vaikuttajaverkosto. Siellä he pystyvät alueellisesti sitten paljon laajemmin ottamaan kantaa asioihin, jotka nuoria koskettavat. Se on hyvä asia. Mutta siihenkin pitää saada semmoista runkoa. Semmoista on mietitty, että kuka niissä sitten toimii aikuisten puolelta tämmöisenä toimijana ja tukijana, nuorisopuolelta tai esimerkiksi koulutuspuolelta. Itse olen ollut esimerkiksi Kajaanin nuorisovaltuuston jäsen aikoinaan viitisentoista vuotta sitten, ja on sanalla sanottava, että jos ei siinä ole nuorisotyöntekijä tai joku muu ammattilainen mukana reilusti sitä kuitenkin auttamassa ja viemässä eteenpäin, että mihin nyt kannattaa tarttua, mitkä ovat ne toimintatavat, ja jollei ole sellaista tietynlaista vaikuttamiskoulutusta siihen liittyen — eli ole tavallaan tämmöistä, miten sen sanoisi, valiokuntaneuvosta tällä nuorisovaikuttajaryhmällä mukana — niin hirveän vaikea siihen aitoon vaikuttamiseen on sitten mennä eteenpäin. Kyllä niistä helposti tulee sitten diskojenjärjestäjäryhmiä. Minulla on oma kokemus tästä hyvin vahvasti. Ja jotta tämä aito osallistuminen ja vaikuttaminen ja siihen päätöksentekoon oikean panoksen antaminen on mahdollista, niin siihen tukitoimintaan tarvitaan sitten myös resursseja. Kaiken kaikkiaan tämä nuorisolain eteenpäinvieminen on hyvä asia. Mutta valiokuntakäsittelyssä varmaan tulemme ottamaan kantaa sitten vielä myös tähän, miten nimenomaan tätä nuorten osallistumista voidaan vielä konkreettisemmin vahvistaa. Ja siellä kuntatasolla ja maakuntatasollahan sitten tietenkin tehdään se käytännön kehittämistyö meidän hyvien nuorisotyöntekijöitten ja muitten ammattilaisten avulla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-09-06T16:05:21,2016-09-06T16:10:26,Tarkistettu,1.1 2016_78_70,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Listalla on vielä yksi puheenvuoro pyydettynä. Sen jälkeen ministeri Grahn-Laasoselle mahdollisuus vastata, jos niin haluatte.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_71,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todella upeaa, että me olemme päässeet ensimmäisenä hallituksen esittelynä käymään läpi nuorisolakia, meidän nuorten tilannetta. Laki on tavoitteiltaan erittäin hyvä, ja nostan muutaman tähän loppuun: tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä ja kansalaisyhteiskunnassa toimimista, eli monia hyviä tavoitteita. Varmasti meillä on jatkossakin kysymyksiä, millä tavalla voimme toimia entistä paremmin, mutta tältä osin nuorisolaissa hienosti tulee moniammatillisuus, joka on tätä päivää, että lähdetään pohtimaan siellä ihan vaikka koulutasolla, miten erilaisten ammattilaisten roolit sovitetaan yhteen nykyistä paremmin. Yhtä lailla täällä nousi kysymys siitä, miten löytyy se yksi tärkeä henkilö, joka vastaa nuoresta. Se on ehkä semmoinen avainkysymys, joka tulee ratkaistavaksi. Yhtä lailla on tämä kysymys tiedonkulusta, miltä osin tulee, ja Sitralla on ollut näitä liputtamis- ja muita hankkeita, joissa on haettu konkreettisia keinoja. Ajattelin kuitenkin lopettaa puheenvuoroni Pikku G:n lauluun, siinä oleviin sanoihin, jossa Pikku G laulaa: ""Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus. Kaikki kasvaa, lapset varttuu. Virheist oppii ja kokemust karttuu. Ketkä meist ei ois ettiny ittee, jokainen meist on vip.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-09-06T16:10:34,2016-09-06T16:12:07,Tarkistettu,1.1 2016_78_72,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Sitten ministeri Grahn-Laasonen, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_73,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskunnalle näistä hyvinkin rohkaisevista puheenvuoroista. Nuorisolaki — uudistettu, entistäkin parempi nuorisolaki — sai kyllä tässä lähetekeskustelussa hyvän, positiivisen vastaanoton ja siirtyy nyt sitten seuraavaksi valiokunnan käsiteltäväksi. Kyllähän se niin on, että tämä nuorten osallisuus on meille yhteinen asia ja sen pitää toteutua päätöksenteon kaikilla sektoreilla. Hallituksen nuorisoministerinä olen toisinaan huolissani siitä, ettei nuorisoasioita niputeta vain ikään kuin nuorisotoimialaan vaan että nuorten ääni kuuluisi päätöksenteossa kaikilla sektoreilla. Puhutaanpa sitten sosiaali- ja terveydenhuollosta tai maankäytöstä, asumisesta, rakentamisesta, ihan kaikesta, koulutuspolitiikasta itsestäänselvästi ja niin edelleen, niiden tulisi olla sellaisia politiikan sektoreita, joissa nuorilla on sanansa sanottavana. Eli kaikki politiikka, voi sanoa, on nuorisopolitiikkaa, ja nuorten ottaminen mukaan päätöksentekoon vaatii meiltä päättäjiltä työtä sen eteen, että nuorten ääni kuuluu. Täällä käytettiin hyviä puheenvuoroja siitä, miten ei ole olemassa jotain yhtä nuorten ääntä, vaan on hyvin paljon erilaisia ääniä yhä moniarvoisemmassa yhteiskunnassa. Se on rikkaus ja vahvuus, mutta se vaatii meiltä sitä, että kuullaan entistä herkemmällä korvalla erilaisia näkemyksiä, ei ainoastaan yksittäisiä näkemyksiä. Täällä nousi muutamia kysymyksiä ja havaintoja vielä esiin, ja paljon jää tietysti vielä myöhempiinkin vaiheisiin käsiteltäväksi. Ohjaamoista: erittäin tärkeätä tavoitteessa valtakunnallistaa Ohjaamot on se, että löytyy sellaisia toimivia paikallisia ratkaisuja, joissa ei rakenneta jotain uutta päälle tai päällekkäistä toimintaa, vaan rakennetaan semmoiset verkostoyhteistyömallit, joilla nuorten palvelut ovat mahdollisimman helposti saavutettavissa meidän nuorille, ja että Ohjaamoista käsin voidaan ohjata nuoret oikealle polulle, elämässä eteenpäin, niin että on yksi paikka, jonne mennä, josta voi saada apua ja tukea. Mutta tässä meillä on iso työ vielä edessä. Samoin uusi nuorisotakuutyöryhmä tuottaa varmasti uusia ehdotuksia, joihin toivon, että suhtaudutaan ennakkoluulottomasti, niin että syntyisi myöskin semmoisia uusia ajatuksia. Viime hallituskaudella asetettiin tämä nuorisotakuutavoite, mutta selvää on, ettei se tullut valmiiksi neljässä vuodessa, vaan siinä oli paljon puutteita. Niitä pyritään nyt tilkitsemään ja kehittämään tätä toimintaa niin, että nuorten parissa työskentelevät entistä vahvemmin toimisivat yhdessä niin, että yksilölliset polut ja apu tavoittaisivat jokaisen nuoren. Samoin kannatan kaikkia niitä erilaisia osallisuuden muotoja, olivat ne sitten nuorisovaltuustoja, oppilaskuntia tai uuteen maakuntaan rakentuvaa nuorten demokratiaa ja erilaisia vaikuttamisväyliä, jotta me saamme nuorten äänen paremmin kuulumaan kaikilla päätöksenteon tasoilla. Kiitoksia tästä keskustelusta. Palaamme nuorisolakiin sitten, kun eduskunta on ehtinyt asiaan vielä syvällisemmin paneutua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-06T16:12:12,2016-09-06T16:15:29,Tarkistettu,1.1 2016_78_74,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Tack, fru talman! Tämä lakipakettihan on, kuten edustaja Gustafsson tuossa sanoi, varsin ok kokonaisuus, ja tässä on hyviä tavoitteita, esimerkiksi tämä kulttuurisen moninaisuuden edistäminen, on se sitten sitä tai monikulttuurisuutta. Haluaisin hieman kysyä tästä etsivästä nuorisotyöstä. Hallituksen tavoitteissahan on kaiketi sanottu, että sen pitäisi kattaa koko maa. Se on kuitenkin ollut raskaiden leikkausuhkien alla nyt kahdessa budjettikäsittelyssä. Niitä uhkiahan on hieman saatu sitten torjuttua käsittelyissä. Miten näette: miten tämä tavoite, että se kattaisi koko maan — joka on nähdäkseni hyvin tärkeä tavoite tämän alueellisen yhdenvertaisuuden kannalta — on yhteensovitettavissa tämän tiukan taloustilanteen ja ilmeisen leikkaushalun kanssa? — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-09-06T16:15:31,2016-09-06T16:16:38,Tarkistettu,1.1 2016_78_75,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Ministeri Grahn-Laasonen, minuutti riittänee.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_76,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä aihetta on käsitelty tässä salissa jo runsaan tovin, ja olen vastannut tähän rahoitukseen liittyvään kysymykseen jo useamman kerran. Hallituksen tahtotila on se, että voisimme turvata etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan ja nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoituksen, ja tähän asiaan tullaan palaamaan seuraavan kuukauden aikana.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+13.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-06T16:16:44,2016-09-06T16:17:08,Tarkistettu,1.1 2016_78_77,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta   sekä  laeiksi  varastetuista  tai  laittomasti   maastaviedyistä   kulttuuriesineistä  tehdyn Unidroit´n yleissopimuksen eräiden määräysten  hyväksymisestä ja yleissopimuksen soveltamisesta annetun lain 8 ja 9 §:n ja Kansallisgalleriasta annetun lain 18 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 112/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+14.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_78_78,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta   sekä  laeiksi  varastetuista  tai  laittomasti   maastaviedyistä   kulttuuriesineistä  tehdyn Unidroit´n yleissopimuksen eräiden määräysten  hyväksymisestä ja yleissopimuksen soveltamisesta annetun lain 8 ja 9 §:n ja Kansallisgalleriasta annetun lain 18 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kulttuuriperintö on yksi sivistyksen ja kansallisen kulttuurin perustekijöitä. Merkittävien kulttuuriesineiden säilyminen osana kansallista kulttuuriomaisuutta on tärkeää. Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena ja tavoitteena on selkeyttää kulttuuriesineiden maastavientiä koskevia voimassa olevia säännöksiä ja saattaa ne ajan tasalle, lisätä tietämystä kulttuuriesineiden maastavientiin liittyvistä menettelytavoista ja lupakäytännöistä ja edistää kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien kansallisaarteiden suojelemista. Voimassa oleva maastavientilaki kumottaisiin tämän uuden lain myötä ja korvattaisiin tällä uudella maastavientilailla. Sitä sovelletaan kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien kulttuuriesineiden vientiin Suomesta muihin Euroopan unionin jäsenvaltioihin ja vientiin unionin alueelta. Laissa määriteltyjä, kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvia esineitä ei saisi viedä maasta ilman maastavientilupaa. Vientilupaa edellyttävät esineet on jäsennelty laissa neljään pääryhmään. 1—3-kategorioiden ryhmään kuuluisivat Suomen kansalliseen historiaan ja merkkihenkilöihin kuuluvat esineet, muinaismuistolaissa tarkoitetut esineet sekä arvokkaat arkistot ja kokoelmat. Neljäs ryhmä on esineitä, joiden luvanvaraisuuteen vaikuttaisivat ikä, alkuperämaa ja Suomessa oloaika. Maastavientilupaviranomaisina toimisivat Museovirasto ja Kansallisgalleria. Ne pyytäisivät tarvittaessa asiantuntijalausuntoja toisilta museoilta ja muilta asiantuntijatahoilta. Museovirasto ylläpitää uuden lain myötä lupapäätösrekisteriä. Tällä lailla ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia eikä merkittäviä vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Sillä ei myöskään ole tarkoitus puuttua yksityisen henkilön omistusoikeuteen, jos henkilö muuttaa pois Suomesta tai jos hän saa kulttuuriesineen perintönä tai osituksen perusteella. Pidän tätä lakiesitystä tarpeellisena, ja se vastaa myöskin kansainvälisiä sitoumuksiamme.", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+14.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-06T16:17:29,2016-09-06T16:19:48,Tarkistettu,1.1 2016_78_79,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta   sekä  laeiksi  varastetuista  tai  laittomasti   maastaviedyistä   kulttuuriesineistä  tehdyn Unidroit´n yleissopimuksen eräiden määräysten  hyväksymisestä ja yleissopimuksen soveltamisesta annetun lain 8 ja 9 §:n ja Kansallisgalleriasta annetun lain 18 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ministeri tuossa juuri kertoi, niin tämä on tärkeä laki kulttuuriperinnön vaalimisen kannalta. Itse haluaisin kiinnittää huomiota tuohon ryhmä 4:ään — kulkuneuvoihin, jotka siellä on eritelty. Suomessa on tämmöisiä kuin historiallisia autoja. Automobiilikerhot säilyttävät kulttuurihistoriallisesti tärkeitä kulkuneuvoja Suomessa, ja siellä tehdään hyvää kulttuurityötä. Tässä on nyt tärkeällä tavalla otettu esille myös tämmöinen asia, voiko näitä niin sanottuja museoajoneuvoja taikka vastaavia viedä maasta. Pidän tärkeänä, että tämä tarkennetaan tässä esityksessä olevalla tavalla ja saadaan sille asialle viralliset puitteet. Meillä on Suomessa merkittäviä henkilöitä, jotka ovat ajaneet kulkuneuvolla, ja joitain muita tämmöisiä, presidenttien autot muun muassa esimerkkinä, ja siellä on ollut tämmöisiä tilanteita, että näitä autoja on viety Suomesta ja tällä lailla kadotettu sitä tärkeää kulttuurihistoriallista arvoa. Nyt tässä lakiesityksessä tähän kiinnitetään oikealla tavalla huomiota, ja sitten, kun tämä valiokuntakäsittelyssä on, toivon, että asianmukaisia järjestöjä kuullaan niin sanotusti asiantuntijoina siinä ja saadaan tarpeelliset huomiot lakiin mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+14.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-09-06T16:19:50,2016-09-06T16:21:18,Tarkistettu,1.1 2016_78_80,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuden  yhteishallinnoinnista  ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 119/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+15.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_78_81,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuden  yhteishallinnoinnista  ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 119/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme kesän aikana opetus- ja kulttuuriministeriössä ja hallituksessa ahkeroineet teille paljon töitä tänne eduskuntaan. Tekijänoikeusmarkkinoilla keskeisinä toimijoina ovat yhteishallinnointiorganisaatiot, esimerkiksi Teosto ja Kopiosto. Ne myöntävät tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden puolesta käyttölupia tekijänoikeudella suojattuun sisältöön. Yhteishallinnointiorganisaatioiden toimintaan kuuluu myös tekijänoikeuskorvausten hallinnointi ja tilittäminen oikeudenhaltijoille, teosten käytön valvonta ja muu toiminta oikeudenhaltijoiden eduksi. Hallituksen esitys tähtää siihen, että tekijänoikeuden kollektiivisesta hallinnoinnista vastaavat yhteishallinnointiorganisaatiot toimivat tehokkaasti, läpinäkyvästi ja kaikin puolin vastuullisesti ja että alalla on terveet kilpailuolosuhteet. Esitys vahvistaa oikeudenhaltijoiden ja käyttäjien asemaa. Jatkossa oikeudenhaltijat saavat itse valita, mihin yhteishallinnointiorganisaatioon haluavat kuulua ja miltä osin organisaatio saa huolehtia tekijänoikeuden lisensioinnista heidän puolestaan. Myös oikeudenhaltijoiden päätösvaltaa organisaatiossa vahvistetaan. Lähtökohtana on, että oikeudenhaltijoiden tulee voida päättää heitä koskevista asioista. Yhteishallinnointiorganisaatiot ovat tekijänoikeusmarkkinoilla monopoliasemassa: sekä oikeudenhaltijat että käyttäjät ovat riippuvaisia niistä. Siksi on tarpeen varmistaa, että yhteishallinnointiorganisaatiot eivät voi käyttää asemaansa väärin. Euroopassa on ollut lukuisia oikeustapauksia, jotka ovat koskeneet yhteishallinnointiorganisaatioiden toimintaa. Myös Suomessa yhteishallinnointiorganisaatioiden toiminta on ollut tutkinnan kohteena. Kilpailuvirasto julkaisi vuonna 2014 selvityksen, jossa tarkasteltiin teosmarkkinoiden epäkohtia Suomessa. Moni siinä havaituista epäkohdista tulee nyt korjatuksi. Hallituksen esityksellä saatetaan kansallisesti voimaan Euroopan unionin direktiivi tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista ja musiikkiteosten verkko-oikeuksien usean valtion alueen kattavasta lisensioinnista. Sisämarkkinoilla on tärkeää, että kaikki yhteishallinnointiorganisaatiot toimivat samojen pelisääntöjen mukaan. Ainoastaan näin voidaan turvata terveet kilpailuolosuhteet. Direktiivillä on myös yhteys EU:n digitaaliseen agendaan. Erityisesti musiikin lisensiointimarkkinoilla ongelmana on ollut vaikeus hankkia tarvittavat oikeudet musiikin verkkopalveluita varten. Aikaisemmin rajat ylittävät palvelut, kuten meillä muutama vuosi sitten Nokian Comes With Music, joutuivat neuvottelemaan tekijänoikeuksista kutakin maantieteellistä aluetta varten erikseen. Siitä aiheutui merkittäviä lisäkustannuksia musiikkipalvelujen tarjoajille. Uudella lainsäädännöllä luodaan ratkaisu, jolla helpotetaan musiikkiteosten oikeuksien lisensiointia rajat ylittäviä musiikkipalveluja varten. Lisäksi edellytetään, että yhteishallinnointiorganisaatiot ottavat käyttöön sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Tämä edistää digitalisaatiota. Arvoisa puhemies! Ehdotus laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista tulee parantamaan niin oikeudenhaltijoiden kuin käyttäjien oikeusturvaa suhteessa yhteishallinnointiorganisaatioihin. Mahdolliset syrjivät tai muuten epäasialliset sopimus- tai muut käytännöt on mahdollista viedä tuomioistuimeen arvioitavaksi tai saattaa valvontaviranomaisen tietoon. Esityksen mukaan valvontaviranomaisena toimii Patentti- ja rekisterihallitus. Tekijänoikeuden yhteishallinnointia koskeva direktiivi on minimidirektiivi, joka sallii kansallisesti pidemmälle menevää sääntelyä. Tätä mahdollisuutta on käytetty vain vähän, sillä direktiivi on varsin yksityiskohtainen. Jotta tekijänoikeuden yhteishallinnointi pysyy mukana yhteiskunnan kehityksessä, on ollut tarpeen luoda järjestely, jolla edistetään pehmein keinoin lain toimivuutta ja kollektiivisen hallinnoinnin kehittymistä dynaamisella tavalla. Tässä tärkeä rooli olisi yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunnalla, jossa eri sidosryhmät ovat edustettuina. Näin pyritään takaamaan, että tekijänoikeuden yhteishallinnointi kehittyy ympäröivän yhteiskunnan odotusten mukaisesti.", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+15.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-06T16:21:34,2016-09-06T16:26:00,Tarkistettu,1.1 2016_78_82,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuden  yhteishallinnoinnista  ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 119/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys on askel oikeaan suuntaan. Toki askel on pieni ja se otetaan yli kymmenen vuotta liian myöhään, mutta parempi nyt kuin ei silloinkaan. Euroopan unionin digitaaliset sisämarkkinat eivät tunnetusti toimi, ja merkittävä tekijä tässä on Euroopan pirstoutunut tekijänoikeusjärjestelmä. Siinä missä tuotteet, ihmiset ja pääomat liikkuvat vapaasti EU-maiden rajojen yli, bitit eivät liiku. Voin ostaa Maltalta paperikoneen mutta en katsella netistä Ruotsin tv-ohjelmia, ainakaan, ellen huijaa sijaitsevani fyysisesti Ruotsissa — etenkin Ahvenanmaalla tätä on kritisoitu jo pitkään. Digitalisoituvassa maailmassa onkin välttämätöntä lisätä EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteeseen neljäs digitaalinen ulottuvuus: myös tiedon on liikuttava Euroopassa vapaasti. Eikä kyse ole vain musiikista, kuten tässä esityksessä: internetin näkökulmasta kaikki sisällöt koostuvat samanlaisista biteistä, on sitten kyse musiikista, elokuvista, uutisista, kirjallisuudesta, peleistä, virtuaalimaailmoista tai vaikka 3D-tulostinten ohjaustiedostoista. Ei ole mitään mieltä luoda eri sisällöille erillisiä oikeusjärjestelmiä, jos ne kerran jaellaan samalla tekniikalla. Euroopan pirstoutunut tekijänoikeusjärjestelmä onkin antanut amerikkalaisille mediayhtiöille etulyöntiaseman maailman digitaalisilla sisältömarkkinoilla. On aivan eri asia kehittää mediapalveluita Yhdysvaltojen kokoisilla avoimilla sisämarkkinoilla kuin Suomen tai vaikka Ranskan kokoisilla sisämarkkinoilla, ja kun palvelu on saatu Yhdysvalloissa valmiiksi, myös Euroopan markkinat on ollut helppo vallata maa kerrallaan. Myös me suomalaiset yhä useammin katsomme, kuuntelemme, luemme ja koemme myös kotimaiset sisällöt amerikkalaisten palveluiden välityksellä — käytännössä eurooppalaisista sisällöntuottajista on tullut amerikkalaisten mediajättien torppareita. Arvoisa puhemies! Ymmärrän, ettei Suomi voi kansallisessa lainsäädännössään mennä direktiiviä pidemmälle. Digitaalisten sisämarkkinoiden avaaminen on nimenomaan EU-tasolle kuuluvaa lainsäädäntöä. Kuitenkin toivon, edellytän, vaadin, että Suomi on jatkossa aloitteellinen eurooppalaisen sisältöteollisuuden globaalin kilpailukyvyn palauttamiseksi muun muassa laajaa, kattavaa yhteiseurooppalaista tekijänoikeusjärjestelmää edistämällä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+15.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-09-06T16:26:04,2016-09-06T16:28:56,Tarkistettu,1.1 2016_78_83,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_78_84,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti hallitus haluaa uudistaa sosiaali- ja työttömyysturvaa tavalla, joka kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, työttömyysjaksojen lyhentämiseen, rakenteellisen työttömyyden alentamiseen ja julkisten voimavarojen säästämiseen. Työttömyysturvaan tehtävillä muutoksilla tavoitellaan 200 miljoonan euron vuosittaista säästöä ansioturvamenoissa. Hallituksen esitys on osa hallitusohjelman kärkihanketta, jonka tavoitteena on purkaa työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja, alentaa rakenteellista työttömyyttä. Muista kärkihankkeeseen sisältyvistä kohdista on jo annettu tai annetaan oma esityksensä. Esityksessä ehdotetaan työttömyyspäivärahan kestoa lyhennettäväksi 500 päivästä 400 päivään. Niillä, joilla on vähemmän kuin kolme vuotta työhistoriaa, kesto lyhenisi 300 päivään. Voimassa olevan lain mukaan ansiopäivärahan ansio-osaa on maksettu enintään 400 päivältä niille, jotka eivät ole olleet työssä yhteensä vähintään kolmea vuotta. Enimmäiskesto säilyisi 500 päivänä niillä työttömillä, jotka täyttävät työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, eli ikääntyneiden ja samalla vaikeimmin työllistyvien työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa ei ehdoteta muutettavaksi. Korotetun ansio-osan laskentasääntöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että korotetun ansio-osan määrä alenee. Korotettu ansio-osa on 58 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän ylittävän päiväpalkan osalta 35 prosenttia. Esityksessä ehdotetaan, että korotettu ansio-osa olisi 55 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta, ja samoin muutos, että kun palkka on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa olisi tämän rajan ylittävältä osalta 25 prosenttia. Pitkän työuran jälkeen maksettavia korotusosaa ja korotettua ansio-osaa ehdotetaan luovuttaviksi sekä omavastuuaikaa ehdotetaan pidennettäväksi 5 päivästä 7 päivään. Työttömyysturvaa koskevien tutkimusten mukaan työttömyysturvan korvaustasolla ja etuuden enimmäiskestolla on vaikutusta työttömyyden kestoon ja uudelleentyöllistymiseen. Ehdotettujen muutosten on arvioitu lisäävän työllisyyttä noin 9 000 henkilötyövuodella. Ehdotetulla muutoksella tavoitellaan lisäksi 200 miljoonan euron vuosittaista säästöä ansioturvamenoissa. Ehdotetut muutokset on pyritty kohdentamaan niin, että niillä ei kohtuuttomasti heikennettäisi työttömän toimeentuloa. Ansiopäivärahaan kohdistuvat leikkaukset kohdentuvat korotettuihin ansio-osiin, jotka tulevat normaalin ansiopäivärahan päälle. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta korotusosa siis säilyy kannusteena palveluihin osallistumiseen, mutta sen taso on hieman nykyistä alempi. Esitykseen sisältyvistä ehdotuksista merkittävin on työttömyyspäivärahan keston lyhentäminen. Suomessa työttömyyspäivärahan kesto on kansainvälisesti pitkä, mikä lisää riskiä siihen, että työttömyys pitkittyy ja sitä kautta työllistyminen vaikeutuu entisestään. Jo 6 kuukauden työttömyyden jälkeen työllistyminen on olennaisesti vaikeampaa. Siksi kaikki toimet, joilla työttömäksi jäänyt saadaan mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään, ovat tärkeitä. Tähän ei voi vaikuttaa pelkästään työttömyysturvan ehtoja muuttamalla, vaan siihen vaaditaan myös useita muita muutoksia. Erityisen tärkeä on työ- ja elinkeinotoimistojen palvelujen tehostaminen työttömyyden alkuvaiheessa etenkin niille työnhakijoille, joilla on korkea riski joutua pitkäaikaistyöttömäksi. Tehostetun palvelun yhdessä lyhyemmän työttömyyspäivärahan keston kanssa uskotaan kansainvälisiin tutkimuksiin perustuen edistävän työttömän aktiivista työnhakua ja lyhentävän työttömyysjaksoja. Tällä on merkitystä työttömän itsensä lisäksi myös julkiselle taloudelle. Työttömyyden keskimääräisen keston lyhenemisen yhdellä päivällä arvioidaan säästävän työttömyydestä aiheutuvia menoja 20 miljoonaa euroa vuodessa. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Työttömyyspäivärahan enimmäiskeston lyheneminen koskisi niitä, jotka alkavat saada työttömyyspäivärahaa lainmuutoksen jälkeen. Siten kenenkään työttömyyspäivärahaoikeus ei päättyisi vielä vuonna 2017 uuden enimmäiskeston johdosta vaan vasta aikaisintaan vuoden 2018 loppupuolella. Uskon, että työllisyydessä käänne parempaan on tuolloin jo tapahtunut ja että mahdollisuudet työnsaantiin ovat selvästi nykyistä paremmat. Ehdotuksen tavoitteena ei siis ole työttömien siirtäminen työmarkkinatuelle, vaan osaltaan vaikuttaa siihen, että mahdollisimman harvan työttömyys johtaisi pitkäaikaistyöttömyyteen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-09-06T16:29:17,2016-09-06T16:33:49,Tarkistettu,1.1 2016_78_85,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Jahas, tässä olikin heti innokkaita debatoijia. — Edustaja Andersson voi aloittaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_86,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on nyt yksi monista hallituksen esityksistä, jolla pyritään heikentämään työttömyysturvaa ja tiukentamaan sen ehtoja. Kaikki nämä esitykset perustuvat siihen samantyyppiseen ajattelumalliin, jonka mukaan Suomen työttömyys johtuisi työttömien työhaluttomuudesta tai puuttuvista kannustimista hakea töihin. Tosiasiassahan tämän maan suurin ongelma tällä hetkellä on juuri työvoiman kysynnän puute ja työpaikkojen puute. Tässä ministeri viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan työttömyysturvan taso ja kesto vaikuttaa työttömyysjaksojen pituuteen. Se, mihin ministeri ei kommentoinut tässä, on se, että tämän vaikutus on suhdanneriippuvaista. Eli kansainvälisen tutkimuskirjallisuudenkin mukaan tämän vaikutus on huomattavasti pienempi taantumassa tai laman olosuhteissa, jolloin vapaita työpaikkoja ei ole riittävästi työttömien määrään nähden. Eli on hyvin todennäköistä, että tämä hallituksen esitys tulee johtamaan juuri siihen, että entistä useampi työtön joutuu hakemaan työmarkkinatuen ja myöskin asumistuen piiriin, (Puhemies koputtaa) jolloin julkiset menot kasvavat tämän muutoksen seurauksena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-06T16:33:57,2016-09-06T16:35:11,Tarkistettu,1.1 2016_78_87,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan sivistyksen mitta mitataan siinä, miten se kantaa huolta heikoimmistaan, miten se kantaa huolta heistä, joita on kohdannut epäonni. Ihminen, joka jää työttömäksi ilman omaa syytään, menettää jo nyt puolet tuloistaan. Ja nyt se esitys, jonka te olette tänne tuoneet, tarkoittaa sitä, että heiltä, jotka ilman omaa syytään ovat jo menettäneet puolet tuloistaan, te vielä leikkaatte, niin että keskimääräisellä palkalla työskennellyt ansiosidonnaisen saaja menettää vuodessa jopa 4 000 euroa tämän esityksen mukaan. Ja tähän mennessä — nythän on selvää, että ei työttömyysturvan leikkaaminen tuo työpaikkoja — olette myös perustelleet, että nämä käytetään velkaantumisen lyhentämiseen. Katsoin valtion ensi vuoden budjetin, ja näyttää siltä, että ensi vuonna otetaan edelleen velkaa enemmän kuin vuonna 2015, vielä 2018. Näitä rahojahan ei käytetä velkaantumisen (Puhemies koputtaa) pysäyttämiseen vaan uusiin ""sulle mulle"" ‑veronkevennyksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-06T16:35:11,2016-09-06T16:36:23,Tarkistettu,1.1 2016_78_88,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sen sijaan, että hallitus nyt leikkaa ansioturvan kestoa ja luultavasti myöhemmin syksyllä ansioturvan tasoa, niin nyt olisi kaikkein järkevintä näpertämisen sijaan tehdä kokonainen iso remontti koko työttömyysturvaan. Sen pitäisi perustua, kuten edustaja Anderssonkin toi esille, suhdanneperustaisuuteen, sen jälkeen pitäisi hoitaa se porrastaminen ja yksinkertaistaminen niin, että työttömyysturva ei erottelisi ihmisiä työsuhteen tyypin tai työajan perusteella. Näin sen takia, että me emme enää elä semmoisessa maailmassa, jossa olisi selkeä rajanveto yrittäjän ja palkansaajan välillä tai työttömyyden ja työllisyyden välillä. Aikooko hallitus tämän näpertämisen ja leikkaamisen sijaan uudistaa koko järjestelmän kunnolla kerralla kuntoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-06T16:36:23,2016-09-06T16:37:12,Tarkistettu,1.1 2016_78_89,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp," Arvoisa puhemies! Mielestäni hallitus on tässä asiassa tarttunut oikeaan kohteeseen. Kaikki semmoiset asiat, millä työllisyyttä pystytään parantamaan, esimerkiksi tämä työttömyysturvan leikkaaminen silloin, kun se johtaa työllistymiseen, niin minusta se on hyvä lähtökohta lähteä selvittämään tätä asiaa. Ja Suomessa on erilaisia järjestelmiä. Itse työllistävänä pienyrittäjänä pidän palkkatukijärjestelmää hyvänä. Ja jos tällaisissa asioissa voidaan edetä, niin se tarjoaa Suomessa työtä. Minä toivoisin, että täällä nousisivatkin sellaiset puheenvuorot merkittävään asemaan, jotka ovat aidosti työllistäviä vaihtoehtoja, ja sellaiset henkilöt, jotka työllistävät Suomessa. Täällä ihmiset puhuvat työllistämisestä paljon, mutta montako palkanmaksajaa tässä salissa tällä hetkellä lisäkseni on — ei kovin montaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-09-06T16:37:13,2016-09-06T16:38:08,Tarkistettu,1.1 2016_78_90,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni hallituksella on asenneongelma suhteessa työttömyyteen, koska meillä on nyt pöydällä työttömyysturvan leikkausesitykset ja ennen kuin tästä laista on käyty edes lähetekeskustelua, hallitus suunnittelee uusia työttömyysturvan leikkauksia, (Pia Viitanen: Lisäleikkauksia!) jotka liittyisivät siihen, että työttömyysturvaa voitaisiin porrastaa tai sitä voitaisiin portaittain alentaa. Silloin ei voi tulla mitään muuta mieleen kuin että kyse on ainoastaan leikkauslaista, ei siitä, että etsittäisiin rakenteellisia uudistuksia, joilla voitaisiin ihmiset saada nopeammin työelämään. Ja kun puhutaan siitä, miten ihmiset ottavat työtä vastaan, niin meillä on jo nykylainsäädännössä mahdollisuus sellaiseen, että jos ihminen kieltäytyy työstä, niin häneltä lähtee koko työttömyysturva. Mutta tätä mahdollisuutta ei käytetä, koska meillä ei ole riittävästi työvoimaneuvojia ja henkilökuntaa, jotka voisivat noita työtarjouksia te-toimistoissa tehdä. Meillä ei myöskään ole riittävästi niitä resursseja, joilla ihmisiä koulutettaisiin uuteen työhön, jos heidän ammattinsa on mennyt alta. Kehottaisinkin teitä miettimään mieluummin sitä, miten tätä aitoa aktiivisuutta (Puhemies koputtaa) voidaan tukea, (Puhemies: Ja nyt on aika täynnä!) kuin ainoastaan leikata ihmisten toimeentuloa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-09-06T16:38:09,2016-09-06T16:39:26,Tarkistettu,1.1 2016_78_91,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toden totta, nythän on kysymys leikkauksesta, vieläpä hyvin julmasta sellaisesta, joka kohdistuu työttömiin ihmisiin. Kuvitellaan, että sillä saadaan työpaikkoja, kun leikataan työttömältä. Tässä näkyvät ikävällä tavalla, puhemies, nämä hallituksen arvovalinnat. (Ben Zyskowicz: Taas!) Nyt te, ministeri Mattila, olette leikkaamassa työttömyysturvaa, jotta te voisitte antaa veronkevennyksiä kaikkein hyväosaisimmille. Teillä on varaa miljoonaperintöjen alentamiseen, teillä on varaa metsälahjavähennyksiin, veronkevennyksiin, jotka painottuvat suurituloisille ja suosivat heitä. Tähän hallituksella on varaa, mutta hallituksella ei ole tietenkään varaa tukea työllisyystoimia, työttömyysturvaa on pakko leikata. En ymmärrä tätä logiikkaa, enkä usko, että se — paitsi että se ei ole inhimillistä — on myöskään talouspoliittisesti viisasta, koska kysymys on myös ihmisten ostovoimasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-06T16:39:26,2016-09-06T16:40:22,Tarkistettu,1.1 2016_78_92,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Onneksi tähän ostovoimaan nyt tulee sitten helpotusta, kun hallitus tuo nämä veronkevennysesitykset sitten eli tämän kilpailukykysopimuksen myötä palkansaajien ostovoimaa sitten nostetaan näillä merkittävillä veronkevennyksillä. Mutta itse tähän työttömyysturvaan. Tällä hetkellä me teemme karhunpalveluksen sillä, että nuoret opetetaan Suomessa siihen, että kannattaa ennemmin jäädä kotiin kuin ottaa työtä vastaan. Tämä on suora palaute, mitä tulee meidän alueellakin, esimerkiksi nuorilta tulee: jos he saavat enemmän rahaa käteen siitä, he jäävät ennemmin työttömäksi kuin ottavat työtä vastaan. Tämähän on se konkretia, mitä tällä hetkellä nyt tapahtuu, nuorten osalta esimerkiksi. Meillä on kolmannessa polvessa olevia työttömiä, meidän työttömyys ja syrjäytyminen periytyy tällä hetkellä — niin kuin myös koulutus periytyy tällä hetkellä Suomessa, on pitkän aikaa periytynyt, enemmän verrattuna muihin Pohjoismaihin — niin että kaikki toimet, mitä... Esimerkiksi se, että ansiosidonnaista voisi käyttää palkkatukena, erityisesti oman itsensä työllistämiseen yrittäjänä, olisi tärkeä toimi, mitä pitää viedä työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-09-06T16:40:24,2016-09-06T16:41:33,Tarkistettu,1.1 2016_78_93,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä eduskunnan on vaikea saada nyt käsitystä tästä työttömyysturvan tulevaisuudesta tai ylipäätänsä työllisyyspolitiikan tulevaisuudesta. Nyt eduskuntaan tuodaan tämä esitys, hallitus lähtee tälle leikkaamisen linjalle. Aivan kuten täällä näissä puheenvuoroissa on jo monesti todettu, tästä kieltämättä syntyy sellainen mielikuva, että hallitus ikään kuin näkee, että työttömät eivät halua hakea töitä, tai että heitä syyllistetään siitä, että he eivät löydä töitä, koska meillä on valtaisa työttömyys. Minä olin viikonloppuna Lauttasaari-päivillä, ja siellä tuli minulle fiksu, akateemisesti koulutettu nainen kertomaan, kuinka hän on saanut pätkätyösuhteita, mutta ne ovat loppuneet, ja nyt hän hakee töitä — kymmeniä, satoja hakemuksia — eikä pääse edes haastatteluihin, ja hänellä on todella hyvä koulutus olemassa. Hän nimenomaan halusi viestittää terveisiä eduskuntaan ja hallitukselle, että nyt pitäisi satsata siihen, mistä sitä työtä oikein syntyy, yrittäjyyteen, siihen, että tutkimukseen ja kehittämiseen satsataan (Puhemies koputtaa) ja että myös tukityöllistetään. Hänkin näki, että sillä voisi saada... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-09-06T16:41:34,2016-09-06T16:42:45,Tarkistettu,1.1 2016_78_94,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ollaan taas epä-älyllisen ilotulittelun äärellä, kun oppositiosta korostetaan, että eihän työttömyysturvasta leikkaaminen luo yhtään uutta työpaikkaa. No, eihän luokaan. Eikä siitä ole kyse, vaan kyse on yhtäältä tietysti säästöistä mutta toisaalta työnteon kannustimista. Nämä samat ihmiset, jotka sanovat, että eihän työttömyysturvasta leikkaaminen luo yhtään uutta työpaikkaa, riemuitsevat siitä, että on tullut 300 euron suojaosuus työttömyyskorvauksiin. No, montakos työpaikkaa se luo? Ei yhtään, ja kuitenkin tuhannet, elleivät kymmenettuhannet, työttömät ovat voineet tehdä näitä töitä. Kolmas ryhmä on sitten nämä perustulouskovaiset, edustajat Andersson ja Touko Aalto ja niin edelleen. He haluavat tätä kokeiltavan. No, nyt kokeillaan tämmöistä pitkäaikaistyöttömien kannustinkokeilua. Eihän perustulokaan luo yhtään uutta työpaikkaa, vai luoko? (Li Anderssonin välihuuto) Ei, mutta kuitenkin se merkitsee teidän mukaanne, että erilaiset pienipalkkaiset työt (Puhemies koputtaa) voidaan ottaa vastaan. Kyse on aivan samasta asiasta kannustinkysymyksessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-06T16:42:46,2016-09-06T16:44:01,Tarkistettu,1.1 2016_78_95,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että olin pettynyt, ehkä vähän yllättynytkin, että tämä esitys tulee tänne saliin. Ajattelin nimittäin niin, että kun perussuomalaiset vaihtoivat ministeriä ja ministeri Mattila ottaa uutena ministerinä vastuulleen nämä työttömyysturva-asiat, niin työttömyysturvaleikkaus otettaisiin uuteen harkintaan. (Ben Zyskowicz: Ajattelitteko todella?) — No, kyllä ajattelin, koska on luvattu, että hallituksen politiikkaa muutetaan kansalaispalautteen johdosta, ja nyt näyttää siltä, että ei muuteta, vaan tehostetaan tätä keppilinjaa. Tämä logiikka on kyllä äärimmäisen mielenkiintoinen. Työttömiä motivoidaan ja kannustetaan töihin sillä, että työttömyysturvaa leikataan. Pienituloisille pannaan tätä keppiä, ja suurituloisille tarjotaan sitten motivaatiolähteeksi veronalennuksia. 8 000 euroa tienaavat saavat veronalennuksia yli 500 euroa. Ei voi olla tulematta muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että näitä rahoja, mitä täällä työttömiltä säästetään, siirretään sitten veronalennuksina hyväosaisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-09-06T16:44:01,2016-09-06T16:45:12,Tarkistettu,1.1 2016_78_96,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Värderade fru talman! Ensinnäkin, nämä veronkevennyksethän pelkästään korvaavat kikyn ansiomenetykset, (Ben Zyskowicz: Väärä arvio!) eli sikäli sillä ei varmaan ole ostovoimaa kasvattavaa merkitystä. (Eero Heinäluoma: Tuli laskuvirhe!) Noin yleisesti tutkimukset taitavat osoittaa sen, että työllistyminen on suurinta kauden alussa ja lopussa, eli sikäli tämä lyhentäminen noin pääpiirteissään on ok, mutta se on ihan kuten edustaja Andersson sanoi, että tämä on suhdanneriippuvaista. Eli jos pelkästään käytetään tätä, niin kuin nyt ilmeisesti ollaan käyttämässä, lähinnä fiskaalisena toimenpiteenä ilman aktivointitoimia, niin vaikutus tuskin on se, mitä hallitus tässä ajaa takaa. Usein verrataan Tanskan malliin. Siinähän se taso on huomattavan korkea, (Eero Heinäluoma: 90 prosenttia!) joskin kesto on lyhyt, ja siinä on hyvin voimakkaita aktivointitoimenpiteitä. Ne ovat aivan eri tasolla kuin mitä Suomessa ollaan käytetty, ja siksi se toimii siellä varsin hyvin. Nythän paikallinen sopiminen vesittyy aika rankasti, eli sen työllistämisvaikutukset jäänevät pieniksi. Kysynkin, mihin nämä laskelmat perustuvat... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-09-06T16:45:13,2016-09-06T16:46:25,Tarkistettu,1.1 2016_78_97,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aivan selvää, ettei työttömiä tule syyllistää omasta työttömyydestään. Vielä selvempää on se, ettei ihmistä pidä syyllistää siitä, jos hänen on kannattavampaa jäädä tukien varaan, jäädä kotiin, kuin vastaanottaa pienipalkkaista työtä. Mutta juuri sen vuoksi on järkevää tehdä sellaisia uudistuksia, joissa pyritään madaltamaan työn vastaanottamisen kynnystä, tekemään kannattavaksi ottaa mahdollisesti myöskin vähän pienempipalkkaista työtä vastaan, ja siinä näen, että tämä on erittäin hyvä uudistus oikeaan suuntaan. Kiinnostavaa oli myöskin se, että edustaja Adlercreutz otti äsken esille Tanskan mallin. Täytyy muistaa, että Tanskan malli on kokonaisuus, jossa myöskin irtisanomissuoja on merkittävästi heikompi, mikä tarkoittaa myöskin sitä, että vastaavasti työnantajalla on alhaisempi kynnys palkata sellaisia työntekijöitä, joilla välttämättä ei ole vielä sellaista cv:tä, joka vakuuttaisi heidän rekrytointinsa olevan työnantajalle hyvä juttu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-09-06T16:46:26,2016-09-06T16:47:32,Tarkistettu,1.1 2016_78_98,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan varmasti sosiaaliturvan tasolla ja ihmisten halulla työllistyä pienipalkkaisiin töihin on jokin suhde. Niissä maissa, missä sosiaaliturvaa ei ole lainkaan, kaikki tekevät töitä, joko virallisia töitä tai sitten, useammin, epävirallisia töitä. 300 euron suojaosa ei suinkaan lisännyt työpaikkoja, mutta se virallisti paljon harmaata taloutta tässä maassa, ja se oli oikein hyvä uudistus. Se tarkoitti, että ne ihmiset, jotka olivat aikanaan tehneet pimeää keikkaa työttömyysturvan ohessa, pystyivät tekemään niitä pieniä keikkoja virallista kanavaa myöten. (Ben Zyskowicz: Ja loput pimeänä!) Minusta on hirveän surullista, että hallitus tekee valtavia yhteiskunnallisia muutoksia täysin olemattoman tutkimuksen perusteella. Tässä on viitattu yhteen tutkimukseen, jota ei mainita nimeltä, joten sitä on vaikea arvioida. Mutta mikään niistä syy—seuraus-suhteista, joihin tämä hallituksen esitys perustuu, ei yleisen tietämyksen tai yleisen tutkimuksen valossa (Puhemies koputtaa) kerta kaikkiaan pidä paikkaansa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-06T16:47:33,2016-09-06T16:48:49,Tarkistettu,1.1 2016_78_99,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Puhutaan ihan selkosuomea. Kun sanotaan, että on tarkoitus kannustaa työn vastaanottamiseen, niin tarkoitetaan sitä, että on tarkoitus pakottaa työn vastaanottamiseen, ja jopa sellaisten työpaikkojen, joita on verrattomasti vähemmän kuin olisi niiden tekijöitä. Normitalkoot koskevat tämän hallituksen aikana kaikkia muita paitsi työttömiä, joiden kyttäys- ja valvontabyrokratia vain lisääntyvät. Tämä on leikkaus, siitä ei päästä mihinkään. Leikataan työttömiltä ja kaverikapitalismin nimissä jaetaan omille eturyhmille. Valtion velkaantuminen vain kiihtyy tämän hallituksen aikana, ja samaan aikaan on varaa jakaa 130 miljoonaa euroa, joista kymmenet miljoonat eurot päätyvät apteekkareille, asianajajille ja lääkäreille. He ovat hallituksen mielestä niitä hädänalaisia tässä yhteiskunnassa eivätkä pienituloiset eivätkä eläkeläiset eivätkä työttömät. Me olemme päinvastaista mieltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-06T16:48:50,2016-09-06T16:49:54,Tarkistettu,1.1 2016_78_100,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,Vielä yksi puheenvuoro ennen kuin ministeri vastaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_101,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olin henkilökohtaisesti pettynyt, kun tämän vuoden budjettia laadittiin. Siinä työllisyysmäärärahoja ei annettu tarpeeksi, siitä puuttui vähintään 100 miljoonaa euroa. Ja nyt, kun katsoo tätä tilannetta, kuinka paljon ihmiset ovat työttömänä ja tämä massatyöttömyys on vain pahentunut koko ajan, pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy, niin tuntui kauhistuttavalta tämä hallituksen esitys, että päivärahojen kestoa lyhennetään 100 päivällä, ihan niin kuin ne ihmiset eivät haluaisi tosissaan mennä töihin. Totuushan on sitä, että täällä ei ole tarpeeksi työtä näille ihmisille ja työpaikkoja ei ole tässä maassa tarjota. Sen tähden olisi ollut paljon parempi, jos hallitus olisi lisännyt nimenomaan työllisyysmäärärahoja huomattavasti enemmän työllistämiseen, jotta olisi saatu edes tilapäisesti niitä töitä teetettyä. Silloin olisi säästetty myös näitä työttömyysrahoja ja työttömyysmaksuja, mitä valtio joutuu maksamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-09-06T16:49:57,2016-09-06T16:51:03,Tarkistettu,1.1 2016_78_102,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Ministeri Mattila, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_103,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia kommenteista. Täällä tuli paljon kysymyksiä liittyen työllistämiseen ylipäätään ja työttömyysturvan mahdolliseen uudistamisen tarpeeseen. Kannustinloukkuihin, joista sitten osaltaan vastaa ministeri Lindström, niiltä osin voidaan palata näihin asioihin. Mutta lähtökohtaisesti tietysti se tontti, mitä minä hoidan, liittyy nimenomaan ylipäätään yhteiskunnalliseen turvaverkkoon, mitä täytyy pitää yllä. Ja minun mielestäni tämä hallitus ei ole näillä toimillaan pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa romuttamassa. Hallituksen esityksen tavoitteena on varmasti luoda edellytyksiä uusille työpaikoille, niin kuin tässä pohjaesityksessä on, että siirtymäkauden jälkeen työllisyys olisi parantunut. No, sitten erityisesti tässä SDP nostaa esiin sen, että oltaisiin työttömiä erityisesti rankaisemassa. Minä en halua ajatella niin. Minä en halua luoda sellaista ilmapiiriä. Edustaja Lindtman: Taantuma on ollut pitkä, se on ollut vuodesta 2008. On monta kertaa tästäkin aitiosta sanottu minua ennen, että tällä hallituksella on edellisen hallituksen perintö. Ja edustaja Andersson: Uskon, että te elätte niin kuin opetatte. Vasemmistoliitto on oman talouspoliittisen linjansa valinnut, ja tietenkin teidän täytyy puhua sillä tavalla. Uskotte siihen. No, sitten edustaja Adlercreutz, kysyitte, mihin tämä perustuu tämä tutkimus. Täällä hallituksen esityksessä on mainittu valtiovarainministeriössä tehty arvio. Sen lisäksi on siihen linkki, jonka takaa uskoakseni löytyy tietoa. Edustaja Harakka: Minä en lähtökohtaisesti pidä suomalaista virkamiestä kyttääjänä. Me voimme vertailla myöskin Pohjoismaitten järjestelmiä siinä, mitenkä esimerkiksi työnhakija velvoitetaan ilmoittautumaan tai niin poispäin. Luulen, että siinä on sitten osaltaan myös variaatiota, ja ehkä jotkut asiat ovat Suomessa eri tavalla kuin muissa Pohjoismaissa, mutta palataan näihin kysymyksiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-09-06T16:51:05,2016-09-06T16:53:14,Tarkistettu,1.1 2016_78_104,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,Sitten voidaan jatkaa debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_105,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri on aivan oikeassa siinä, että olemme pitkään jatkuneessa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, enkä usko, että täällä salissa sitä kukaan on kiistänyt, taantuma on jatkunut jo pitkään. Varmasti on niin, että kaikilta yhteiskunnan aloilta vaaditaan kohtuutta ja kaikkien on näihin talkoisiin osallistuttava, mutta juuri sen takia nyt kysyn: Jos kerran olemme näin vaikeassa tilanteessa, niin minkä takia hallituksella on juuri näinä vaikeina vuosina varaa hyvätuloisten apteekkarien, juristien, miljoonaperintöjen saajien ja metsänomistajien uusiin veronkevennyksiin? Siis nyt fakta on se, että tämä esitys, joka täällä on, leikkaa ihan tavalliselta palkansaajalta, joka on joutunut työttömäksi, jopa 5 000 euroa vuodessa, ja niitä rahoja ei suinkaan käytetä velkaantumisen taittamiseen vaan uusiin veronkevennyksiin, jotka kohdistuvat hyväosaisille. Ja kun tässä kuultiin, että edustaja Zyskowicz uskoo työllistämisessä enemmän keppiin (Puhemies: Aika!) kuin porkkanaan, niin häneltä uskon, mutta miten... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-06T16:53:18,2016-09-06T16:54:35,Tarkistettu,1.1 2016_78_106,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri on oikeassa siinä, että taantuma on jatkunut pitkään, ja uskon, että kaikki puolueet ovat samaa mieltä siitä, että ainoa tapa saada valtiontalous tasapainoon on saada työllisyys parannettua. Se on myöskin aivan totta, että vasemmistoliitto on ja tulee jatkossakin puhumaan työllistävän, talouskasvua tukevan finanssipolitiikan puolesta. Mutta mistä tässä esityksessä on kyse? Mielestäni edustaja Zyskowicz sanoi erittäin hyvin, että ansiosidonnaisen leikkaus ei luo yhtäkään uutta työpaikkaa. (Ben Zyskowicz: Eikä perustulo, eikä suojaosuus!) Tässä ei ole siis kyse mistään työllisyyttä edistävästä leikkauksesta. Sen sijaan hän perusteli tätä säästöillä ja kannustinvaikutuksilla. Kuten todettiin, niin nämä kannustinvaikutukset eli tämä pakottava elementti ei toimi tilanteessa, jossa Suomessa tällä hetkellä ollaan, taantumassa, jossa vapaita työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole riittävästi siihen nähden, miten paljon työttömiä tässä maassa on. Toinen perustelu on säästöt: Suurin osa näistä säästöistä on ohjautunut Työttömyysvakuutusrahastolle. Arvioidaan, että noin 20 miljoonaa tulee olemaan vaikutus valtiontalouden kannalta, (Puhemies koputtaa) ja jos ei tämä työllisyystilanne parane, niin kuntien menot saattavat jopa kasvaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-06T16:54:35,2016-09-06T16:55:50,Tarkistettu,1.1 2016_78_107,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pahin ongelmamme Suomessa on työpaikkojen puute, tästä olemme yhtä mieltä. Sen vuoksi hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat edistäneet kilpailukykysopimusta, ja sen vuoksi hallitus on tekemässä veroratkaisuja, joilla pyritään edistämään talouskasvua. On myös niin, kuten edustaja Rydman täällä sanoi, että me emme saa syyllistää työttömiä siitä, jos esimerkiksi matalapalkkaisen työn vastaanottaminen ei ole kannattavaa ja kannustavaa. Syy on meissä päättäjissä. Kun nyt täällä sanottiin, että työttömyysturvan leikkaukset eivät tuo ainuttakaan uutta työpaikkaa, niin minä yritin kysyä, että montako uutta työpaikkaa sitten tuovat nämä 300 euron suojaosat, joita te kannatatte. Montako? Montako uutta työpaikkaa tuo niin sanottu perustulo, jota monet täällä kannattavat? Montako? Kysehän on ihan samasta asiasta. Kyse on siis siitä, että on kannattavaa ja kannustavaa ottaa vastaan sitä epäsäännöllistäkin, pienipalkkaista ja väliaikaista työtä, mitä saattaisi olla tarjolla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-06T16:55:50,2016-09-06T16:56:58,Tarkistettu,1.1 2016_78_108,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On totta, että nykyinen työttömyysturvajärjestelmä on jähmeä, passivoiva ja jopa epäoikeudenmukainen. Siksi järjestelmä tulee uudistaa, mutta se uudistaminen täytyy tehdä järkevästi ja oikeudenmukaisesti. Sen takia puhuin tässä muun muassa tästä suhdanneperustaisuudesta, johon muun muassa Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo on viitannut monta kertaa, tästä universaalista järjestelmästä. Minä en usko, että tässä tilanteessa, kuten edustaja Anderssonkin toi esiin, keston ja tason leikkaaminen oikein auttaisi. Ensinnäkin, miten se keston ja tason leikkaaminen lisää työllisyyttä, kun ei ole työtä tarjolla? Tämä on se suhdanneongelma. Toisentyyppisessä tilanteessa voi toimiakin. Miten luovat säästöjä nämä leikkaukset sekä kestossa että tasossa, jos toimeentulotukimenot kasvavat ja ostovoima heikkenee? Edustaja Zyskowiczille suosittelen keskustelua muun muassa kolleganne Juhana Vartiaisen kanssa, joka voi kertoa, mikä on työllisten ja työpaikkojen ero. (Ben Zyskowicz: Miten perustulo?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-06T16:56:59,2016-09-06T16:57:55,Tarkistettu,1.1 2016_78_109,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On pakko todeta, että täältä salin vasemmalta puolelta tulee nyt se järjen ääni tähän keskusteluun, ja tarkoitan tätä vasenta puolta. Jos nyt tämä asiallisuus loppuu Myllykosken keskustelussa, pahoittelen sitä, että kun minusta tuntuu, että edustaja Zyskowicz on harmissaan siitä, että hallitus ei omissa työllistämisohjelmissaan poistanut maaorjuutta, että se ei ole niin kuin välineenä siellä, että tarvittaisiin niin kuin ilmaistyövoimaa, työhön pakottamista ja ilmaisten töiden ottamista. Minä uskon, että kyllä varmasti työpaikkoja syntyy, jos ei tarvitse maksaa yhtään palkkaa. Kun edustaja täällä aiemmin sanoi, että kuinka moni tässä salissa työllistää hänen lisäkseen, niin uskon, että meistä aika moni osallistuu työllistäviin toimenpiteisiin omalla kuluttamisellaan ja omilla elintottumuksillaan. (Markku Pakkanen: Monta palkkaa maksettu!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-09-06T16:57:57,2016-09-06T16:58:59,Tarkistettu,1.1 2016_78_110,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Myllykoski arveli, että olen pahoillani siitä, että hallitus omina työllisyyslääkkeinään ei ole ehdottamassa Suomeen maaorjuutta. Ehkä puheenvuoron tämä osa voidaan laittaa tänne viihdeosioon. Kyse oli siitä, että halusin kiinnittää huomiota siihen epä-älyllisyyteen, että samat ihmiset — edustaja Lindtman esimerkiksi, joka tänä aamuna televisiossa taas kerran kertoi, että työttömyysturvan leikkaus ei luo yhtään uutta työpaikkaa — nämä aivan samat ihmiset korostavat sitä, miten erinomainen ratkaisu oli tämä 300 euron suojaosuus kuukaudessa. Ja osin samat ihmiset, kuten täällä monet vasemmalla ja vihreissä, korostavat, miten erinomainen ratkaisu on tämä perustulo, jota nyt kokeillaan, joka itse asiassa on vain pitkäaikaistyöttömien tällainen kannustinkokeilu. Ja kuitenkin kaikissa näissä on samasta kyse: ei luo uusia työpaikkoja sinänsä, mutta vahvistaa kannustimia ottaa työtä vastaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-06T16:59:00,2016-09-06T17:00:05,Tarkistettu,1.1 2016_78_111,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voi olla, että nyt tämä rakennelma, jonka Zyskowicz yrittää tässä kertoa, teoriapöydän takaa näyttää tuolta, mutta kannattaa mennä sinne elävään elämään. Kerronko, mitä näille työttömille, jotka tippuvat näiden leikkauksien jälkeen perustyöttömyysturvalle, mitä heille tapahtuu? He ovat usein kunnan toimeentulon luukulla, ja sieltä vasta ne suurimmat kannustimet löytyvät. Ja se aivan keskeisin ero tässä, edustaja Zyskowicz, on se, että toinen näistä keinoista, jotka te mainitsitte, on porkkana ja toinen näistä keinoista on keppi. Me uskomme porkkanaan, ja te uskotte keppiin. Tuolla tiellä jos jatketaan, niin työttömyysturvaa tässä maassa ei pitäisi olla ollenkaan. Ja jotenkin minä vielä sen ymmärrän, että kokoomuksen edustaja Zyskowicz uskoo tähän keppilinjaan — se on kyllä käynyt selväksi, kepitetään työttömiä, annetaan veronkevennyksiä hyväosaisille — mutta ministeri Mattila, minulle on suuri yllätys, että tekin nyt tuotte tämmöisen keppiesityksen tänne eduskuntaan. Olisiko jo aika kokeilla porkkanaa? Olisiko jo aika kokeilla toimia, joilla saadaan aidosti uusia työpaikkoja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-06T17:00:05,2016-09-06T17:01:14,Tarkistettu,1.1 2016_78_112,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suojaosalla on sekin hyvä puoli, että se parantaa sillä hetkellä perheen toimeentuloa, ja sitä kautta se on myös tämmöinen myönteinen signaali perheen hyvinvointiin. Kuten täällä on todettu, niin tällä esityksellä ei lisätä työpaikkoja, mutta tällä esityksellä kuitenkin lisätään eriarvoisuutta sekä luodaan syvempää köyhyyttä perheiden osalta. Ja kun hallitus kohdentaa nyt kaikki nämä leikkauksensa nimenomaan työttömien perheisiin ja sitä kautta lisää eriarvoisuutta — se on näkynyt nyt systemaattisesti muun muassa siinä, että työttömien lasten oikeuksia rajataan, työttömien köyhyyttä syvennetään — niin kysyisin nyt ministeriltä, kun olette uudessa tehtävässänne: onko teillä tavoitteena tehdä nyt lapsiperheiden osalta vaikutusarviointia, mitä muun muassa tämä laki vaikuttaa lapsiperheitten hyvinvointiin, kun vanhemmilta, työttömiltä vanhemmilta taas heikennetään toimeentuloa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-06T17:01:15,2016-09-06T17:02:23,Tarkistettu,1.1 2016_78_113,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Olen taipuvainen ajattelemaan edustaja Zyskowiczin kanssa samansuuntaisesti perustulon merkityksestä työllistämiseen. Edustaja Myllykoski otti täällä esiin sanan ""maaorjuus"". Ehkä nyt ollaan pikkuisen kaukana kuitenkin maaorjuudesta, mutta hänhän lisäsi siihen minun mielestäni sellaisen humoristisen sitaatin, ja ymmärrän sen niin. Työpaikkoja kun luodaan, niin silloin on kysymys tämäntyyppisistä asioista, mistä täälläkin on ollut puhetta: tämä metsänomistajien verovähennysoikeus nousi täällä puheenvuorossa. Sillä pystytään luomaan aidosti työpaikkoja, kun puukauppa lähtee liikkeelle. Silloin kuljetusala saa työtä, metsäteollisuus, sahateollisuus. Nämä ovat niitä aitoja toimenpiteitä, millä työpaikkoja luodaan ja pystytään tarjoamaan ihmisille työpaikkoja. Tässä mielessä minun mielestäni hallituksen toimenpiteet ovat kyllä onnistuneita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-09-06T17:02:24,2016-09-06T17:03:15,Tarkistettu,1.1 2016_78_114,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässäpä se ero nyt tulikin sitten juuri sanottua. Että on se väestöryhmä, jolle tarjotaan lisää herkkuja, lisää veronkevennyksiä, jotta työpaikkoja syntyy. Ja sitten on se väestöryhmä tavallisia ihmisiä, työttömiä, joilta ennestään on viety puolet tuloista — huom. keskimäärin puolet tuloista on viety, kun joutuu työttömyysturvalle — ja heille tarjotaan sitten keppiä, eli sitäkin vielä viedään pois. Tässä se ero näyttää olevan. Ja kyllä minäkin sen ymmärrän, että edustaja Zyskowicz tätä puolustaa, koska tämä vastaa hänen aatemaailmaansa, ja annan tunnustuksen, että hän on rehdisti täällä puolustamassa. Mutta minäkin ihmettelen, miten perussuomalaiset voi kannattaa tätä keppilinjaa tavallisille kansalaisille, samaan aikaan kun metsänomistajia, apteekkareita ja muita, heitä rohkaistaan tuhansien eurojen verohelpotuksilla. Voi aikoja, voi tapoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-09-06T17:03:17,2016-09-06T17:04:14,Tarkistettu,1.1 2016_78_115,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Pakkasen hyvään puheenvuoroon koskien näitä metsätalouteen tulevia helpotuksia, jotka luovat uusia työpaikkoja ja saavat suomalaisen puun liikkeelle: Se todella on niin, että jos me haluamme tähän maahan töitä, niin meidän on luotava ne olosuhteet sellaisiksi, että työpaikkoja syntyy. Ja jos joku kuvittelee tänä päivänä, että esimerkiksi harvennushakkuilla joku miljonääriksi pääsee, niin edustaja Heinäluomakin voi ostaa vaikka metsäpalstan. Niitä voin järjestää yhdellä puhelinsoitolla. Kyllä tähän autuuteen pääsee mukaan. 10 euroa motilta saa ensiharvennuspuuta, kun jaksaa 30 vuotta kasvattaa ja hoitaa. Siitä puhuminen, että siinä jotakin suositaan — siinä suositaan vain suomalaista työtä, suomalaisia työpaikkoja ja kotimaisia raaka-aineita niin, että emme tuo esimerkiksi ulkomailta kivihiiltä tai maakaasua tai jotain muuta. Siitähän tässä on kysymys. Haluammeko tehdä työpaikkoja suomalaisilla keinoilla vai luotammeko tuontiin ja velanottoon? Tässä on, veli hyvä, arvoisa edustaja, se linjaero. Ei ole kysymys siitä, että ollaan antamassa etuja joillekin, vaan suomalaisille työn tarjoaminen suomalaisilla keinoilla, se on se paras tie. Se, että velanotto jatkuu, (Puhemies koputtaa) on varmaan meidän kaikkien... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-06T17:04:19,2016-09-06T17:05:24,Tarkistettu,1.1 2016_78_116,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Velanottohan nyt jatkuu siinä hallituksessa, jossa te, edustaja Hoskonen, olette. Te otitte tälle vuodelle enemmän velkaa kuin edellinen hallitus otti — edustaja Hoskonen, enemmän velkaa. Ja te otatte ensi vuonnakin enemmän velkaa kuin mitä edellinen hallitus viimeisenä vuotenaan, enemmän velkaa. Ja miksi te otatte enemmän velkaa? Sen takia, että te jaatte sitä verohelpotuksena teitä lähellä oleville väestöryhmille. (Eduskunnasta: Sulle mulle!) Kaverikapitalismia. Ja edustaja Zyskowicz, jota on pidetty moraalisena ihmisenä, ryhtyi nyt puolustamaan tätä ""sulle mulle"" ‑politiikkaa, jossa ne lähimpänä hallitusta olevat tahot saavat uusia verohelpotuksia. Ja sitten työttömille: ei muuta kuin kova käsi. He eivät usko muuten kuin siten, että työttömyysturvaa pitää leikata. Muuten eivät työt maistu. Ja samaan aikaan tapaan — viimeksi viime viikonloppuna — ihmisiä, jotka ovat jättäneet yli 400 työpaikkahakemusta, eikä vain tule työpaikkaa. Mutta ehkä se muuttuu, kun heiltä työttömyysturva loppuu, varmaan sitten ruvetaan näihin työpaikkahaastatteluihin heitäkin kutsumaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-09-06T17:05:25,2016-09-06T17:06:30,Tarkistettu,1.1 2016_78_117,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon, että hallituspuolueet, erityisesti perussuomalaiset, jotka vaalien alla puhuivat aivan toista kuin nyt tekevät, kuuntelivat esimerkiksi nämä äskeiset puheenvuorot. Se on totta, että ihmiset ovat tehneet hakemuksia, työpaikkoja ei kerta kaikkiaan näin synny. Jopa Zyskowicz myöntää, että työpaikkoja ei synny. Ja siksi minä, puhemies, en ollut uskoa silmiäni, kun katselin hallituksen budjettiriihen tiedotteita: ei ainuttakaan työllisyystoimea — tämä on jo toinen budjettiriihi — vaan ainoa ratkaisu on se, että ""juu, toteutetaan nämä julmat leikkaukset työttömiltä ja työllisyysratkaisuja, laitetaan työryhmä, joka keksisi vielä lisäleikkauksia työttömyysturvaan"". Auta armias nyt tätä politiikkaa ja näitä arvovalintoja. Aivan totta on se, että te olette nyt harrastamassa tätä kaverikapitalismia. Teillä riittää rahaa veronkevennyksiin, miljoonaperinnöille, metsälahjavähennykseen ja vaikka mitä, mutta samaan aikaan te julmasti leikkaatte työttömyysturvaa. Minä väitän, että toisaalta se voi myös heikentää työllisyystilannetta, koska kyse on myös ihmisten ostovoimasta ja sitä kautta pyörien pyörimisestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-06T17:06:31,2016-09-06T17:07:40,Tarkistettu,1.1 2016_78_118,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pidän vähän kummallisena sitä, kuinka usein tässä keskustelussa toistuu puheet siitä, että tässä on kyse jonkinnäköisestä suhdanneongelmasta. Kun katsotaan, että meidän taloudelliset ongelmamme ovat kuitenkin jatkuneet vähintäänkin jo vuodesta 2009 asti. Suomi pitää perää Euroopassa kasvuluvuissa. Se, mikä oli suhdanteista riippuvaa, niin se alkaa olla kyllä muualla Euroopassa jo pikkuhiljaa ohitse, mutta Suomessa on kyse merkittävistä rakenteellisista ongelmista, joita monistakaan syistä emme tähän mennessä ole vielä ehtineet korjata. Onneksi tämä hallitus kuitenkin viimein näyttää, ainakin jossakin määrin, ottavan nämä haasteet tosissaan, ja tämä on yksi niistä uudistuksista, mitä ollaan tekemässä. Hallituksen keskeisiä kysymyksiä on nimenomaisesti uusien työpaikkojen luominen, mutta sen lisäksi meillä on myös merkittävää kohtaanto-ongelmaa, mitä tulee matalapalkkaisiin, pienipalkkaisiin töihin ja sitten taas sosiaaliturvan rajapintaan. Ja tässä luodaan kannusteita siihen, että tässä rajapinnassa työn vastaanottaminen olisi kannattavampaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-09-06T17:07:40,2016-09-06T17:08:43,Tarkistettu,1.1 2016_78_119,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme varmasti kaikki sitä mieltä, että työn pitäisi olla aina kannattavaa, ja siinä mielessä meidän sosiaaliturvamme kokonaisuudessansa kaipaa kyllä remonttia. Ja siksi tehtiin se 300 euron vapaa osa, jotta ihminen saisi lisää toimeentuloa siitä työstään. Tässä on se iso ero. Te haluatte luoda tämän rakennelman niin päin, että viedään se sosiaaliturva pois, jolloin itse asiassa mennään matalammalta tasolta ja siitä tulee tuo kannustavuuselementti ja silloin työstä saa enemmän rahaa. Mutta me haluamme pitää huolta siitä, että ihminen voi sillä palkallansa maksaa vuokransa, ostaa ruokansa ja jopa lapsillensa harrasteita. Ministeri sanoi, että me emme eroa täällä pohjoismaisesta linjasta, jos teemme näitä ratkaisuja. Mutta tosiasia on se, että Suomi eroaa rankasti pohjoismaisesta aktiivisesta työvoimapoliittisesta linjasta. Jos katsomme Ruotsia, niin siellä työttömien tukena on kuusinkertainen määrä erilaisia virkailijoita ja työvoimaneuvojia, jotka auttavat sen uuden työn löytymisessä. Jos katsomme Tanskaa, niin siellä rahaa käytetään, mukaan lukien (Puhemies koputtaa) työttömyysturva ja erilaiset työvoimapoliittiset (Puhemies: Aika!) toimet, moninkertainen määrä. Tulokset ovat... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-09-06T17:08:44,2016-09-06T17:09:57,Tarkistettu,1.1 2016_78_120,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Vielä kaksi puheenvuoroa, ensin edustaja Kontula ja edustaja Harakka, ja sitten on ministerin vuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_121,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä todella on kannustinongelma sirpaletöiden ja työttömyysturvan rajapinnassa. Se kannustinongelma on työttömyysturvabyrokratia, joka on aivan kaoottinen, ennakoimaton, raskas ja monimutkainen ja johtaa siihen, että työtön, joka uskaltautuu ottamaan sirpaletyön vastaan, samalla ottaa sen riskin, että hän menettää toimeentulonsa kuukausiksi eteenpäin — pahimmillaan kuukausiksi eteenpäin. Edustaja Zyskowicz, pisin toimeentulotukihakemus, minkä minä olen ollut tekemässä, oli 120 sivua. Siihen päälle sama ihminen teki joka kuukausi tekemistään sirpaletöistä työttömyysturvaa varten selvityksen, joka oli sekin kymmeniä sivuja. Eikö tämä ole se kannustinloukku, missä ihmiset tosiasiallisesti ovat? Ja erityisen paha se on tietysti silloin, jos sinä onneton yrität olla itsensätyöllistäjä eli et palkansaaja-asemassa. Sitten nämä ongelmat vielä moninkertaistuvat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-06T17:10:00,2016-09-06T17:11:09,Tarkistettu,1.1 2016_78_122,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on nyt viivästynyt vastaus ministerille. Viittasin suunnitelmaan, jossa työttömältä edellytettäisiin kolmen kuukauden välein viiden työsuorituksen tai aktiivitoimen esittämistä. Minun työtön ystäväni kertoi, että hänelle löytyy työvoimatoimistosta aika aikaisintaan joulukuussa. Tuhannet ovat samassa tilanteessa. Siis auttamiseen ei löydy aikaa, mutta kontrolliin yhtäkkiä löytyykin — ja miten? Tällä tarjotaan yksityisille yrityksille mahdollisuus pyörittää työttömyysbisnestä. Gogolin romaanissa Kuolleet sielut eräs veijari osti olemattomia maaorjia. Tämän päivän gogolia on se, että veijarit luovat viisi olematonta työsuoritusta. Ero on se, että Gogol oli satiiria, mutta tämä hallituksen suunnitelma on ikävä kyllä totta, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. (Pia Viitanen: Niinpä! — Ben Zyskowicz: Sen nimi oli Tšitšikov!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-06T17:11:10,2016-09-06T17:12:02,Tarkistettu,1.1 2016_78_123,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Ministeri Mattila, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_124,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Harakka, on hyvä, että tarkensitte, koska te kyllä käytitte sanaa ""kyttäys"" minun kuullakseni. Mutta sitten edustaja Filatoville ehkä sanon juuri siihen suuntaan, että meillä on erilaisia järjestelmiä Pohjoismaissa jotenkin tähän suuntaan, mutta muutoin puheenvuoronne on täyttä asiaa. Varmasti entisenä työministerinä tunnette pohjoismaisia järjestelmiä, ja niiltä osin kiitos näistä sanoista. Tämä esitys nyt tulee osana Sipilän hallituksen ohjelmaa tähän, ja tämä keppi—porkkana-keskustelu ei oikeastaan sillä tavalla minun tontilleni täysin kuulu. Samoiten toistan sen, että työttömyysturvajärjestelmän uudistaminen kokonaisuudessaan, kannustinloukkujen purkaminen ja niin edelleen, ei kuulune yhden ministerin tontille. Se on koko hallituksen asia, vaikka paljon siellä on varmasti työministeri Lindströmin tontilla. Palaamme asiaan niiltä osin, mutta olen kuitenkin iloinen, että perustulokokeilu on tulossa ja se etenee niiltä osin, mitkä raamit on tällä hetkellä saatu aikaan, ja siltä osin myös selvitystyö etenee. Mutta sitten, edustaja Kiljunen, se, mikä on varmasti aivan täysin — jaa, edustaja Kiljunen lähti — minun tontillani, elikkä lapsiperheiden vaikutusarviointi. Kuulimme tässä, että tämä esitys on etenemässä ainakin tuonne työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Uskon, että viisas valiokunta ottaa tällaiset asiat huomioon. Mutta näiltä osin terveiset menevät sitten eteenpäin asianosaisille ministereille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-09-06T17:12:06,2016-09-06T17:13:41,Tarkistettu,1.1 2016_78_125,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Jaaha, vielä yksi vastauspuheenvuoro, edustaja Aalto — ja Jarva.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_126,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voisiko arvon ministeri ja hyvä hallitus harkita työttömyysturvarakenteiden uudistamista sen sijaan, että ensin leikataan ansioturvan kestoa ja sitten tasoa? Edustaja Rydman puhui täällä aikaisemmin ihan hyvin rakenteellisista uudistuksista, mutta edustaja Zyskowicz, edustaja Rydman, missä ovat ne kaikki laajat, rakenteelliset uudistukset? Ovatko ne kenties siellä kiky-juntturassa, koska hallitus päätti pääministerin johdolla rakentaa koko hallituksen talouspolitiikan yhden kiky-kortin varaan. Nyt ei tule rakenteellisia uudistuksia, kiky-vaikutukset eivät pääse siihen maaliin, mihin tahdotaan, budjettialijäämä kasvaa, velkaantuminen kasvaa ja kohta ollaan semmoisessa negatiivisessa syöksykierteessä, että siinä eivät edes Zyskowiczin puolustuspuheenvuorot enää auta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-06T17:13:47,2016-09-06T17:14:36,Tarkistettu,1.1 2016_78_127,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Zyskowicz ja kokoomus kannattavat näissä kohtaanto-ongelmissa — se on rehellisesti sanottava — sekä porkkanaa että keppiä, oikeassa tasapainossa. (Välihuutoja) Porkkana oli esimerkiksi edellisen hallituksen päättämä 300 euron suojaosa, jossa kokoomus oli mukana päättämässä ja jossa itse henkilökohtaisesti tein töitä erilaisissa neuvotteluissa sen puolesta, että tähän ratkaisuun päädyttiin. Porkkana tulee olemaan myös tässä perustulokokeilussa, joka itse asiassa ei ole mikään perustulokokeilu vaan ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömien kannustinkokeilu. Siinähän mitataan sitä, työllistyykö paremmin sellainen pitkäaikaistyötön, jolta työttömyysturva ei lähde, kuin sellainen, jolta työttömyysturva lähtee, kun työllistyy. Voin jo nyt etukäteen sanoa, että aivan varmasti kokeilun tulos on se, että paremmin työllistyy se pitkäaikaistyötön, jolta työttömyysturva ei lähde.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-06T17:14:38,2016-09-06T17:15:40,Tarkistettu,1.1 2016_78_128,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vähän jopa hämmennyin, kun kuuntelin, mitkä ovat olevinaan porkkanoita. Kovin kevyitä porkkanoita taitavat kyllä olla. Tämä hallitus ei oikeasti anna porkkanoita, se antaa julmaa keppiä, kuten täällä on todettu (Eero Heinäluoma: Työttömille!) — nimenomaisesti työttömille julmaa keppiä — niin kuin muuten tulee myös lapsiperheille, eläkkeensaajille, pieniosaisimmille ihmisille kaiken kaikkiaan. Kyse on nyt, mitä olemme täällä moneen kertaan yrittäneet sanoa, julmasta arvovalinnasta ja siitä, että miten voi olla tänä päivänä mahdollista, että tätä keppilinjaa tarjotaan kautta linjan heikoimmille ja kavereille, hyväosaisimmille, annetaan verohelpotuksia. Tässä on mielestäni niin iso periaatteellinen arvovalinta, että toivoisin tästä käytävän vähän pitempää keskustelua. Siksi tässä keskustelun alkupuolella, kun tuli tämä kysymys, että eikö se linja voisi muuttua kansalaispalautteen perusteella, niin toivon, että ministeri Mattila voisi vielä miettiä ja harkita tätä esitystä, (Puhemies koputtaa) puhumattakaan siitä, että edellytätte, että jatkossa tarvitaan vielä jatkoleikkauksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-06T17:15:42,2016-09-06T17:16:51,Tarkistettu,1.1 2016_78_129,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kieltämättä tässä esityksessä on esimerkki hyvin vaikeasta uudistuksesta, mutta täytyy muistaa tämä kokonaisuus. Sosialidemokraatit ovat tänään ilmeisesti vaienneet, eivät ehkä unohtaneet, mutta ovat ainakin vaienneet hallituksen budjettiriihen yhteydessä tehdystä päätöksestä toteuttaa tämä Lex Lindström eli päästää kertaluontoisesti kaikki vähintään viisi vuotta pitkäaikaistyöttömänä olleet yli 60-vuotiaat eläkkeelle. Mielestäni tämä on erittäin tärkeä moraalinen kädenojennus näitä henkilöitä kohtaan, joiden työllistymismahdollisuudet ovat erittäin heikot jatkossa. Samalla kun tämä toteutetaan, mahdollistetaan myös se, että panoksia työvoimahallinnossa on mahdollista käyttää entistä paremmin ja joustavammin nuorempia työttömiä kohtaan, joiden työllistymismahdollisuudet näin paranevat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-09-06T17:16:52,2016-09-06T17:17:52,Tarkistettu,1.1 2016_78_130,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! 300 euron suojaosa oli porkkana edelliseltä hallitukselta. Tämä hallitus olisi voinut kehittää 300 euron suojaosan porkkanan houkuttelevuutta vielä sillä, että esimerkiksi ulosotossa oleville henkilöille oltaisiin annettu mahdollisuus sen olla subjektiivinen oikeus, jonka yli menevältä osalta vasta lähdetään ottamaan veroja. Eli lisää kannustimia siihen, että ensimmäisen vieraan työntekijän tai yleensä työttömän alle 25-vuotiaan tai 200 päivän työttömänä olleen työttömän työllistämiseen oltaisiin suunnattu verohelpotuksia niille yrityksille niin sanotusti, että ensimmäisenä vuonna sotuja ei olisi tarvinnut maksaa ollenkaan, seuraavana vuonna alennus 70 prosenttia, kolmantena vuonna 30 prosenttia. Tämä olisi ollut kustannusneutraali, ei valtiontaloutta ollenkaan rasittava vaihtoehto, ja se olisi toiminut paremmin kuin nyt juristeille suunnatut verohelpotukset, joita täällä yritetään puolustaa, että ne työllistäisivät, mutta ei pääomalle annettava suora verotuki työllistä. Se olisi pitänyt suunnata yrityksille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-09-06T17:17:53,2016-09-06T17:19:02,Tarkistettu,1.1 2016_78_131,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, jos haluamme pitkäaikaistyöttömiä ja yleensäkin työttömiä töihin ja luoda tähän maahan uusia työpaikkoja, on toimittava niin, että kotimainen tuotanto lähtee liikkeelle. Meidän on se saatava tapahtumaan, koska se sitten pikkuhiljaa luo palvelualoille ja monelle muulle alalle niitä työpaikkoja, joista nyt nimenomaan puhutaan. Esimerkkinä kiteeläisen yrittäjän Esa Halttusen esitys Kiteen veromallista, että luotaisiin verokokeilu, jossa yritysten, jotka investoivat esimerkiksi tuotannollisiin laitteisiin tai kasvattavat varastoja ja palkkaavat uutta työvoimaa, verottaminen tapahtuisi hieman myöhemmin ja järkevästi, niin että yrittäjä ei joutuisi ensimmäisenä vuonna siihen verokuoppaan, joka tappaa koko firman. Tämä esitys on olemassa. Se vain kuvaa sitä tilannetta, mihin me olemme joutuneet. Ensimmäisiä hyviä tietoja on tullut metsäteollisuudesta, se on investoinut tähän maahan. Nyt tuli Turun telakalta hyviä tietoja. Meidän pitää luoda uskoa siihen, että suomalainen työ kannattaa. Jos me täällä kiistelemme keskenämme siitä, onko tuo etu hyvä vai huono... Se on totta, että joka penni ja joka sentti on tärkeä, mutta pitää muistaa, että jos me haluamme tästä suosta ulos, meidän on tehtävä se itse (Puhemies koputtaa) eikä vain syytellä toisia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-06T17:19:02,2016-09-06T17:20:09,Tarkistettu,1.1 2016_78_132,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Oli kyllä aika kuvaavaa se, että kun edustaja Zyskowiczia pyydettiin mainitsemaan porkkana sen kepin lisäksi, niin hän mainitsi edellisen hallituksen porkkanan. Sieltä löytyi sellaisia aktiivisia toimia. (Ben Zyskowicz: Kokoomus oli mukana! Mitä kummallista siinä on?) Mutta tämä suojaosuus oli vasta ensimmäinen osa tässä työttömien aidossa kannustamisessa, enkä sivumennen sanoen pidä ollenkaan mahdottomana, etteikö se suojaosuus ole tuottanut uusia työpaikkoja. Siitä ei vain ole tutkimusta. Se on mahdollistanut kuitenkin sen, että pääsee johonkin työnsyrjään kiinni. Toinen uudistus oli se, että oli mahdollista opiskella ilman että ansiosidonnainen kärsii. Ja kolmas, joka jäi toteuttamatta, mutta jonka nyt tarjoan nykyhallitukselle porkkanamahdollisuudeksi, on se, että työttömän olisi mahdollista ryhtyä yrittäjäksi ilman että ansiosidonnainen turva kohtuuttomasti siitä kärsisi. Ja vielä kommentti tästä metsäverouudistuksen tai -lahjan edullisesta vaikutuksesta: Keskustan etupiiriin kuuluva MTK on laskenut, (Puhemies koputtaa) että sillä saadaan jopa 2,4 miljardia investointeja, (Puhemies: No niin, aika täynnä!) kaksi kertaa... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-06T17:20:10,2016-09-06T17:21:20,Tarkistettu,1.1 2016_78_133,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Onneksi näitä veronkevennyksiä ja verohelpotuksia on tulossa tosiaan pieni- ja keskituloisille myöskin ja lapsiperheittenkin toimeentuloa helpotetaan, kun heidän päivähoitomaksunsa kevenevät. Tämä oli esimerkiksi keskustalle erittäin tärkeä tavoite jo viime kevään esityksessä. Mutta sitten näistä työttömyysturvamenoista: Nämä ovat vuodesta 2008 kaksinkertaistuneet yli 5 miljardiin Suomessa. Mitä tällä rahalla tehdään? Passivoitetaan ihmiset. Tällä hetkellä työttömyysturvaa ollaan nimenomaan muuttamassa siihen suuntaan, että sitä rahaa, joka maksetaan, voidaan käyttää jatkossa palkkatukeen ja nimenomaan sen oman työpaikan luomiseen starttirahana. Tähän pitää mennä myös ansiosidonnaisessa, ja todella toivon, että siellä tulee ratkaisuja tähän liittyen. Pitäisi myös katsoa, mitä kansainvälisesti tapahtuu. On täysin tiedossa se, että Suomessa ei todellakaan riittävästi ole näitä palveluita työttömille työnhakijoille, ja sen takia nimenomaan järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa nyt tehdään tätä yhteistyötä, jossa saadaan tehokkaita tuloksia aikaan. Luulisin, että tämä, että ollaan yhteydessä siihen työttömään työnhakijaan vihdoinkin kolmen kuukauden välein ja tehdään henkilökohtainen suunnitelma hänen työllistymisekseen, on sitä palvelua, mitä he kaipaavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-09-06T17:21:21,2016-09-06T17:22:31,Tarkistettu,1.1 2016_78_134,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Aalto oli siinä oikeassa, että todellakin pitäisi katsoa, mitä voitaisiin tehdä semmoista, joka todellisuudessa auttaisi työpaikkojen löytymiseen ja helpottaisi varsinkin pitkään työttömänä olleiden asemaa, sen sijaan että tarjotaan lääkkeeksi työttömien toimeentulon viemistä. Sitähän tämä tarkoittaa, että viedään: 400 päivän kohdalla todetaan, että ""hupsheijaa, nyt sitten päivärahat on tässä"". Silloin tullaan tähän puheenjohtaja Rinteen tarjoamaan ideaan, joka lähtee siitä, että käytetään tätä työttömyysturvaa ihmisten työllistämiseen, että voit saada työttömyysturvasta rahoitettavan setelin, tuen palkkatukena työnantajalle, jolloin työnantaja voi sitten miettiä, että hän saa tällaisen edun, jos hän ottaa työttömän töihin. Luulen, että tämä olisi paljon tehokkaampi lääke. Se olisi todellinen työllisyyslääke, eikä niin, että työttömiltä viedään päivärahat ja sitten ajatellaan, että sitä kautta työnantaja ottaa töihin, kun ei enää makseta työttömälle päivärahaa ollenkaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-09-06T17:22:32,2016-09-06T17:23:39,Tarkistettu,1.1 2016_78_135,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä kannattaisi edustaja Jarvan ja ehkä myöskin muiden keskustan edustajien nyt tutustua tähän hallituksen budjettiesitykseen ja näihin veronkevennysesityksiin, koska nehän eivät työttömille tule. Työttömille on luvassa 0,85 prosentin leikkaus Kela-etuuksiin, jonka lisäksi indeksit ovat jäässä. Ja myöskin nämä palkansaajille tulevat veronkevennykset ovat sellaisia, joista suurituloiset hyötyvät kaikista eniten. Mutta tässä vielä edustaja Zyskowiczille: kun näin, että hän nyökkäili, kun edustaja Kontula tässä puhui meidän työttömyysturvan todellisista kannustinloukuista eli tästä byrokratiasta, ja mainitsit vielä itse perustulon ja suojaosan myönteiseen sävyyn, eli tällaisina kannustinloukkuja purkavina uudistuksina, mitä nyt lähtökohtaisesti edellinen hallitus on edistänyt, niin miten mielestäsi sitten tämä ansiosidonnaisen leikkaus on linjassa näiden muiden toimenpiteiden kanssa? Käytännössähän se johtaa siihen, että entistä useampi entistä nopeammin siirtyy juurikin tämän byrokratiaviidakon piiriin eli työmarkkinatuelle ja kunnallisen toimeentulotuen piiriin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-06T17:23:39,2016-09-06T17:24:43,Tarkistettu,1.1 2016_78_136,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Edustaja Andersson, tässä salissa on tapana teititellä toisia, kun puhumme.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_137,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Harakka kauhisteli sitä, että hallitus aikoo työvoimapolitiikkaa tehostaessaan käyttää myös yksityisiä palveluntarjoajia. On se tosiaan aivan hirveätä, että myös joku yksityinen yritys voi löytää työttömälle työtä ja saada itse asiassa palkkionsa ainakin pitkälti sen mukaan, onnistuuko tässä työttömän työllistämisessä. Edustaja Aalto kysyi, onko kiky-junttura estämässä rakenteellisia uudistuksia. On eräiltä osin estämässä. Mutta kikyn voimaantulon päätyttyä tullaan palaamaan esimerkiksi paikalliseen sopimiseen. Edustaja Myllykoski kiinnitti huomiota ulosoton piirissä oleviin ihmisiin. Tähän hallitus budjettiriihessään kiinnitti huomiota ja etsii ratkaisuja myös heidän kohdallaan kannustinongelmien lieventämiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-06T17:24:50,2016-09-06T17:25:53,Tarkistettu,1.1 2016_78_138,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin täytyy edustaja Jarvalle, joka täältä jo lähtikin, todeta tästä hallituksen verolinjasta, että vaikka unohdettaisiin se, että nämä veronkevennykset eivät työttömille tule, niin kyllä se profiili on edelleen sellainen, että lähihoitajalle jää ehkä kymppi kuussa käteen, kun johtajalle on sitten vuodessa tuommoinen reilut 500 euroa. Mutta täytyy antaa tunnustus edustaja Zyskowiczille. Hän on täällä sinnikkäästi kertonut ja perustellut, mikä tämän esityksen taustalla on. Se on se sokea usko siihen, että työttömiä kepittämällä ihmiset saadaan työhön. Varmaan, jos tätä linjaa jatketaan, voidaan sitten sen jälkeen lyhentää aikaa 400:sta 300:aan päivään ja siitä eteenpäin. Siinäkin Zyskowicz on oikeassa, että kokoomuksella on tarjota kepin lisäksi porkkanaa. Mutta sen hän unohtaa sanoa, että porkkanat menevät kaikkein hyväosaisimmille: apteekkareille, hyvätuloisille juristeille, miljoonaperijöille ja metsänomistajille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-06T17:25:54,2016-09-06T17:27:00,Tarkistettu,1.1 2016_78_139,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,Nyt jatketaan jonkin aikaa puhujalistaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_78_140,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen mukaan tässä esityksessä on kyse Sipilän hallituksen kärkihankkeesta, jonka yhtenä tavoitteena on työttömyysturvan uudistaminen. Lauseen olisi voinut muotoilla myös niin, että tämä on yksi monista Sipilän hallituksen esityksistä työttömyysturvan ehtojen tiukentamiseksi ja työttömyysturvan heikentämiseksi. Suomessa on tuoreimman työllisyyskatsauksen mukaan yli 370 000 työtöntä työnhakijaa, yli 99 000 työvoimapalveluissa olevaa, yli 127 000 pitkäaikaistyötöntä ja vain 67 000 avointa työpaikkaa. Avoimia työpaikkoja ei siis ole läheskään riittävästi, ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on nyt suurempi kuin 90-luvun laman aikana. Esitys ansiosidonnaisen keston leikkaamisesta perustuu ajattelumalliin, jossa työttömyyden syynä ovat puuttuvat kannusteet hakeutua töihin tai työttömien työhaluttomuus. Tämä ei pidä paikkaansa, eikä tutkimustieto tällaista analyysia tue. Suomi kärsii ennen kaikkea työn kysynnän puutteesta. Työttömien aseman kurjistamisen sijaan tulee panostaa työllisyyttä ja kasvua edistävään finanssipolitiikkaan, omaehtoisen opiskelun helpottamiseen, palkkatuen riittävyyteen ja työttömyysturvan byrokratian karsimiseen. Hallituksen esityksessä todetaan, että työttömyysturvan tasolla ja kestolla on tutkimustiedon valossa vaikutusta työttömyysjaksojen pituuteen. Tässä hallitus kuitenkin jättää huomioimatta kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa havaitun tosiasian, että työttömyysturvaetuuksien tason ja enimmäiskeston vaikutus työttömyysjaksojen pituuteen on riippuvainen suhdannetilanteesta. Laman tai taantuman aikana, jolloin vapaiden työpaikkojen määrä on pieni suhteessa työttömien työnhakijoiden määrään, vaikuttaa työttömyysturvan keston leikkaaminen lähinnä niin, että ihmiset joutuvat hakeutumaan muiden tukimuotojen piiriin. Näin monet arvioivat käyvän myös Suomessa. Kuntien osalta leikkaukset saattavat kasvattaa julkisia menoja, kun ihmisiä siirtyy ansiosidonnaiselta työmarkkinatuen ja toimeentulotuen piiriin. Valtion osalta ansioturvan lyhentäminen ei juurikaan säästä, sillä työmarkkinatuki- ja asumistukimenot kasvavat, mikäli työllisyystilanteessa ei tapahdu muutosta. Suurin osa leikkauksista saatavista säästöistä ohjautuu sen sijaan työttömyysvakuutusrahastolle, ei valtiolle tai kunnille. (Ben Zyskowicz: Se on osa julkista taloutta!) Työnantajien osuus ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta on yli 40 prosenttia. Työttömyyden vähentäminen on asetettava talouspolitiikan keskiöön. Vasemmistoliitto haluaa valvonnan lisäämisen sijaan karsia työttömyysturvan byrokratiaa, vähentää sanktioita ja karensseja sekä parantaa mahdollisuuksia opiskella työttömyystuen turvin. Palkkatuelle pitää taata riittävät määrärahat, ja työllistämisen helpottamiseksi palkkatukea pitäisi uudistaa niin, että työttömän työnhakijan palkkaavan yrityksen sivukuluja alennettaisiin määräajaksi. Ja lopuksi, mitä tulee edustaja Zyskowiczin esille nostamiin yksityisiin työvoimapalvelua tarjoaviin yrityksiin, ihmettelen myöskin sitä, mihin perustuu ajatus siitä, että tämä olisi kustannustehokkaampaa tai toimivampaa kuin se, mitä julkisella puolella tällä hetkellä tehdään. Turussa yksityinen firma, joka teki juuri tämäntyyppistä toimintaa, laskutti Turun kaupungilta 35 000 euroa yhden työttömän työllistämisestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-06T17:27:07,2016-09-06T17:31:16,Tarkistettu,1.1 2016_78_141,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten todettua, on totta, että nykyinen työttömyysturvajärjestelmä on jähmeä, osin passivoiva ja myös epäoikeudenmukainen. Ja juuri sen takia, kuten aikaisemmin todettua, järjestelmää tulee uudistaa, mutta se uudistaminen täytyy tehdä järkevästi ja oikeudenmukaisesti. Vihreät ajattelee niin, että kaikkein järkevintä olisi uudistaa tuota ansioturvaa suhdanneperustaiseksi, porrastetuksi ja yksinkertaisemmaksi niin, että se ei erottelisi ihmisiä työsuhteen tyypin tai työajan perusteella. Näin siksi, että emme enää elä siinä ajassa, jossa oli selkeä rajanveto yrittäjän ja palkansaajan sekä työttömyyden ja työllisyyden välillä. Arvoisa puhemies! Hallituksen ehdotus työttömyyspäivärahakauden enimmäiskeston lyhentämisestä 500 päivästä 400 päivään tai 400 päivästä 300 päivään on tässä työttömyystilanteessa vain ja ainoastaan keppitoimenpide. Ei tarvitse olla myöskään ennustaja arvatakseen, että kun ansioturvamenoissa säästetään, muun sosiaaliturvan, kuten toimeentulotuen, kustannukset kasvavat. Samaan aikaan hallitus neuvottelee työmarkkinajärjestöjen kanssa uudesta työllisyyspaketista, jonka pääasiallisena sisältönä vaikuttaa olevan työttömien pompotteluun perustuva ansioturvan tason leikkaaminen. Jos hallituksen tavoitteena on kannustaa työn nopeaa vastaanottamista, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää julkisia voimavaroja, tarvittaisiin kestävämpiä uudistuksia työttömyysturvan rakenteisiin. Ne näköjään ovat, edustaja Zyskowicz, siellä kiky-juntturassa. Arvoisa puhemies! Yksi ratkaisu järjestelmän päivittämiseen olisi perustulo sellaisena, kuten vaikka vihreät ovat sen esittäneet, eikä nykyinen hallituksen vesitetty perustulokokeilu, mutta sen rinnalla myös ansioturvamallia tulisi päivittää kunnolla. Ansioturvan keston lyhentäminen ei toimi kannusteena siirtyä nopeammin työmarkkinoille, jos ei ole töitä tarjolla. Jotta kannustimet toimisivat edes periaatteen tasolla, järjestelmä tulisi rakentaa suhdanneperustaiseksi, siten että se toteuttaa suhdanteita tasaavaa finanssipolitiikkaa ja tarjoaa paremman turvan lama-aikana. Tätä on tosiaan ehdottanut muun muassa talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo Keskisuomalaisen kolumnissaan. Ansioturvajärjestelmä olisi syytä uudistaa myös tuloperustaiseksi, jolloin se ei erottelisi ihmisiä työsuhteen tyypin tai työajan perusteella. Tuo tuloperustainen malli parantaisi mahdollisuuksia ottaa työtä vastaan eri rooleissa, kuten palkansaajana, itsensätyöllistäjänä tai sivutoimisena yrittäjänä. Uudistus voitaisiin toteuttaa viimeistään kansallisen tulorekisterin käyttöönoton yhteydessä. Nykyjärjestelmän ongelmana on se, että liian monen työnhakijan työttömyys pitkittyy, koska jähmeä ansioturvajärjestelmä ei kannusta ottamaan vastaan töitä työttömyysjakson alussa. Kyse ei ole siitä, etteivätkö työttömät haluaisi töihin, vaan siitä, että nykyinen malli ohjaa yksilöitä pitkällä aikavälillä epäedullisiin ratkaisuihin. Työn vastaanottamiseen ensimmäisen kolmen kuukauden aikana tulisi kannustaa porrastamalla ansioturvaa kustannusneutraalilla ja ennakoitavissa olevalla tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-06T17:31:18,2016-09-06T17:35:00,Tarkistettu,1.1 2016_78_142,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Pahin ongelmamme Suomessa on se, että työpaikkoja ei ole riittävästi, ja tämä on luonnollisesti seurausta siitä, että meillä ei ole juurikaan tai ainakin on liian vähän talouskasvua. Tätä talouskasvua ja sitä kautta työllisyyttä pyrimme edistämään muun muassa solmitulla kilpailukykysopimuksella ja veroratkaisuilla, joita hallitus muun muassa budjettiriihessään teki. Mutta meillä on myös kohtaanto-ongelma. Meillä on kymmeniätuhansia avoimia työpaikkoja samanaikaisesti kun meillä on satojatuhansia työttömiä. Ei pidä syyllistää yksittäistä työtöntä ihmistä siitä, jos hänen ei kannata ottaa vastaan tarjolla olevaa työtä, usein pienipalkkaista, raskasta, ehkä väliaikaistakin työtä. Eikä pidä syyllistää yksittäistä työtöntä siitä, kun hän kavahtaa sellaisia byrokratialoukkuja, joihin väliaikaisen työn vastaanottaminen voi hänet suistaa. On meidän päättäjien, hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjenkin tehtävä poistaa näitä kannustinloukkuja. Niinpä budjettiriihessään hallitus asetti virkamiestyöryhmän kannustinloukkuja poistamaan, ja tavoitteena on se, että ensi keväänä pystyttäisiin tekemään uusia ratkaisuja. En odota ihmeitä: Olen ollut mukana jo silloin, kun Lipposen ykköshallitus asetti ilmeisesti maamme ensimmäisen kannustinloukkutyöryhmän silloisen ministerin Arja Alhon johdolla. Se työ lähti silloin liikkeelle, eikä se työ ilmeisesti koskaan lopu, eli ei nytkään mitään taikatemppuja löydetä. Myös tämä byrokratialoukku on tunnistettu, ja hallituksen budjettiriihessä myös siihen liittyviä selvityksiä laitettiin liikkeelle. Arvoisa rouva puhemies! Kun nyt pystyy rauhallisemmin puhumaan kuin tuossa lyhyessä vastauspuheenvuorossa, niin haluan vielä palata tähän kysymyksenasetteluun, jossa mielestäni tässä salissa ja tämän salin ulkopuolella julkisessa keskustelussa on paljon älyllistä epärehellisyyttä. Viimeksi tänä aamuna televisiossa edustaja Lindtman toisti ja todisteli, että eihän työttömiltä leikkaaminen, työttömyysturvan leikkaaminen, luo yhtään uutta työpaikkaa. Tämähän on totta, ei tietystikään luo. Tarkoitus onkin vaikuttaa työnteon kannustimiin, ja niinpä kysyn teiltä, jotka sanotte, että ei pidä leikata työttömyysturvaa, kun se ei luo yhtään uutta työpaikkaa: Kuinka monta uutta työpaikkaa luo se, että säädettiin työttömille 300 euron kuukausittainen suojaosa? Ei se luonut yhtään uutta työpaikkaa. Mutta se loi — ja hyvä niin — tuhansille työttömille, tai sadoilletuhansille itse asiassa, paremman kannustimen ottaa edes väliaikaista, pienipalkkaista, osa-aikaista työtä vastaan. Ja vaikkei tarkkoja lukuja voida esittää, niin tuhannet, elleivät kymmenettuhannet, työttömät ovat toimineet juuri näin, ovat työllistyneet paremmin kuin ilman tätä suojaosuutta. Entä sitten tämä perustulo? Meillä on salissa paljon perustulouskovaisia. Minä en ole perustulouskovainen, päinvastoin, ajattelen näin, että kaikki eri tahot projisoivat omia unelmiaan käsitteeseen ""perustulo"". Mutta perustulouskovaiset, kuinka monta työpaikkaa luo perustulo, jos en puhu niistä Kelan tutkijoista ja muista, jotka sitten tutkivat perustulokokeilun tuloksia? Eihän se luo yhtään uutta työpaikkaa. Mutta se luo teidän ajattelunne mukaan, eikö totta — ja minunkin mielestäni, jos onnistunut kokeilu tehdään — kannustimia ottaa vastaan esimerkiksi erilaista silpputyötä. Kaikissa näissä on kyse samasta asiasta. Eli lopettakaa se epä-älyllinen kysymys siitä, kuinka monta työpaikkaa työttömyysturvan leikkaaminen luo, tai kysykää samalla itseltänne, kuinka monta työpaikkaa 300 euron suojaosa luo, tai kysykää itseltänne, kuinka monta suoranaista työpaikkaa, uutta työpaikkaa, perustulo luo. Mitä tulee tähän perustuloon, niin sanoin jo, että mielestäni kaikki projisoivat siihen omia unelmiaan. Joku uskoo, että se tekee työnteosta aina kannattavaa, toinen, että se poistaa köyhyyden, kolmas, että se poistaa byrokratian, ja kaikki uskovat, että tämä voidaan tehdä ilman, että se maksaa yhtään mitään enemmän kuin nykyinen sosiaaliturva. Minä en tähän usko. Jos joku on liian hyvää ollakseen totta, se ei yleensä ole totta. Ja kuten olen joskus aikaisemminkin sanonut, Tenavat-sarjakuvissakin odotettiin tällaista Suurta kurpitsaa, joka tulee ja ratkaisee kaikki ongelmat. Se, mitä nyt hallitus on kokeilemassa, ei ole minun mielestäni mikään perustulo. Se on itse asiassa pitkäaikaistyöttömien kannustinkokeilu. Tämä perustuloksi kutsuttava 550 euron raha ei korvaa eikä yhdistä muita sosiaaliturvan muotoja. Sen päälle tulee asumistuki tarvittaessa, sen päälle tulee toimeentulotuki tarvittaessa, sen päälle tulevat jopa työttömyysturvan lapsikorotukset ilmeisesti, ja jos tämmöinen henkilö pääsee uudestaan ansiosidonnaisen piiriin, niin sen päälle tulee jopa vielä ansiosidonnainen työttömyysturva. Ja eikö maksa mitään? Asiantuntijat ovat sanoneet, että jos tämä malli skaalattaisiin koko väestön tasolle, puhutaan 10—15 miljardin euron lisäkustannuksista. Eli se, mitä nyt kokeillaan, on siis se, että meille tulee 2 000 koehenkilön ryhmä, jotka saavat työmarkkinatukea vastaavan tuen, jota ei kutsuta työmarkkinatueksi vaan perustuloksi, ja heiltä ei edellytetä työvoimatoimiston aktivointitoimiin osallistumista ja niin edelleen. Mutta oleellista on se, että tämä uusi työmarkkinatuki, jota siis kutsutaan perustuloksi, ei lähde pois, vaikka asianomainen työllistyy. Sitten verrokkiryhmässä ovat ne pitkäaikaistyöttömät, jotka nykyiseen tapaan joutuvat osallistumaan erilaisiin työvoimatoimiston aktivointitoimenpiteisiin ja joiden työmarkkinatuki lähtee pois, jos asianomainen työllistyy. Nyt siis kokeillaan sitä, työllistyvätkö paremmin ne ihmiset, joilta työmarkkinatuki ei sula pois työllistyessä, kuin ne, joilta työmarkkinatuki sulaa pois työllistyessä. Vaikka kyse on pitkäaikaistyöttömistä, vaikeasti työllistyvistä ihmisistä, niin voin tässä julkisesti ilmoittaa olevani täysin varma, että kokeilun tulos on se, että ne ihmiset työllistyvät paremmin, joilta työttömyysturva ei lähde, kuin ne, joilta työttömyysturva lähtee. Totta kai voidaan sitten tutkia, minkälaisia alueellisia tai ikäjakaumaan ja muihin seikkoihin liittyviä eroja näiden työllistyvien työttömien tai työllistymättä jäävien työttömien, siis perusturvakokeilussa mukana olevien ihmisten, kohdalla näin syntyy. Tätä tässä kokeillaan. Ei se ole mikään perustulokokeilu minun mielestäni, niin kuin minä olen ymmärtänyt näitä unelmia, joita perustuloon liitetään. Mutta, arvoisa puhemies, se on ehkä sitten jo eri asia, ja siitä varmasti tässä salissa tullaan pitkään keskustelemaan siinä vaiheessa, kun se lakiesitys tänne tulee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-06T17:35:41,2016-09-06T17:43:43,Tarkistettu,1.1 2016_78_143,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka perustulokeskustelut me käymme toisella kertaa, aion nyt provosoitua, kun kerran provosoidaan, ja muutaman sanan sanoa kuitenkin siitä mekanismista, jota yleensä perustulon kannattajat perustulolta odottavat. Siitä olen yhtä mieltä edustaja Zyskowiczin kanssa, että hallituksen nyt suunnittelema kokeilu ei ole perustulokokeilu mutta sinänsä kuitenkin hyvä kokeilu, jos se tähtää siihen, että työttömiin kohdistuvan byrokratian ja kontrollin määrää pyritään korvaamaan positiivisilla kannustimilla. Perustulon ehkä suurin lupaus virallisen ansiotyön näkökulmasta ei kohdistu työpaikkoihin, mikäli työpaikoilla tarkoitetaan palkkatyötä. Nyt edustaja Zyskowicz, kuunnelkaa tarkkaan, olette varmaan kymmenen, kaksikymmentä kertaa tämän keskustelun aikana kysynyt vastausta, ja nyt se olisi täällä saatavilla: Perustulolupaus ei liity niinkään palkkatyöhön, vaan perustulolupaus liittyy yrittäjyyteen ja itsensätyöllistämiseen. Silloin kun sinä olet nykyisen työttömyysturvan piirissä, niin jos yrität jonkinnäköistä yritystä käynnistää, pienimuotoistakin yritystoimintaa, kutoa kolmet villasukat vuoden mittaan, niin se jo riskeeraa sen sinun työttömyysturvasi. Ja kun sinä et tiedä, kantaako se yritystoiminta vai onko se vain harrastus tai väärä arvio, niin sinä et uskalla sitä pientä työttömyysturvaa riskeerata, koska se on sinun ainoa tulosi, jolla sinun pitäisi täyttää sinne jääkaappiin ne perusruokatarvikkeet, joilla sinä elät seuraavan kuukauden. Perustulo mahdollistaa sen, että kun minulla on harrastus, josta minä tykkään, jossa minä olen hyvä, niin minä voin kokeilla, jos siitä tulisi minulle vaikka ansiotyötä. Ja tämä on semmoinen keskeinen kannustinkohta, jossa ongelmana ei ole suinkaan se, paljonko sitä tuloa tulee, mikä on sosiaaliturvan tai sen ansiotyön suhde sinällään, vaan ongelma on se byrokratia ja ennakoimattomuus, se mielivalta, mitä työttömyysturvaan liittyy. Toinen lupaus, joka vaikuttaa kansantalouteen ja joka saattaisi toteutua, tulla näkyviin oikeassa perustulokokeilussa, liittyy julkisen sektorin menoihin. Meillä on tämä maa täynnä ihmisiä, jotka haluaisivat hoitaa läheisiään kotona mutta joilla ei siihen ole nykyisen järjestelmän puitteissa mahdollisuuksia, vaikka se saattaisi olla sekä kansantaloudellisesti järkevää että myös näiden ihmisten itsensä kannalta mielekästä, jos heidän ansiotyössä tuottamansa arvonlisä ei vastaa niitä kustannuksia, joita läheisen hoivaaminen julkisen sektorin kautta yhteiskunnalle tuottaa. Ja jos näin käy — kukaan ei tiedä, käykö näin — niin silloin me emme puhu kansantaloudellisesti pelkästään tulopuolesta vaan me puhumme myös menopuolen vaikutuksista perustulossa, myös plussalla. Mitä tulee tähän 300 euron suojaosaan, niin entisenä informaalin työn tutkijana sanoisin, että sen suurin saavutus, yhdessä tietysti todennäköisesti kotitalousvähennyksen kanssa, on se, että se on tuonut paljon harmaata työtä virallisen tuen piiriin. Joku voi sanoa, että tämä tarkoittaa uutta työtä niille ihmisille, jotka ovat niitä pimeitä keikkoja aikaisemmin tehneet — se tarkoittaa ainakin turvallisempaa työtä ja sellaista työtä, jossa ei tarvitse koko ajan pelätä joutuvansa johonkin mahdottomaan sotkuun. Mutta sitten itse siihen tämän päivän lakiesitykseen, siihen, josta me olemme täällä tänään puhumassa. Minä en henkilökohtaisesti ole mikään suuri ansiosidonnaisten etuusjärjestelmien ystävä. Ansiosidonnainen etuusjärjestelmä on johtanut siihen, että Suomessa sosiaaliturva riippuu ihmisen sosioekonomisesta taustasta. Minun ihanneyhteiskunnassani meillä ei olisi ansiosidonnaisia etuuksia kuin korkeintaan lyhytaikaisena muutosturvana, vaan meillä olisi riittävään ja säälliseen toimeentuloon riittävä sosiaaliturva, joka olisi yhtäläinen kaikille. Tässä esityksessä kuitenkaan ansiosidonnaisen lyhentäminen ei vie kohti riittävää säällistä sosiaaliturvaa, vaan aivan siihen päinvastaiseen suuntaan. Suomalaisen työttömän asema nykypäivänä on surkea erityisesti silloin, jos hän on peruspäivärahalla. Tuen taso on riittämätön kunnolliseen elämään. Se on riittämätön myös siihen, että sinä voisit ylläpitää ja kehittää työmarkkinavalmiuksia sellaisella tavalla, että toivo pääsystä takaisin työmarkkinoille säilyisi. Byrokratia, josta olen jo puhunut, on monimutkainen, raskas ja ennakoimaton, ja ennen kaikkea palkkatyöyhteiskunnassa työttömyys tarkoittaa sosiaalista syrjäytymistä. Se tarkoittaa sitä, että sinä saat mediasta ja jopa tästä salista kuulla jatkuvasti negatiivista puhetta itsestäsi, sitä, kuinka sinulle kerta toisensa jälkeen kerrotaan siitä kuuluisasta sohvasta, jossa sinä vain makailet. Esityksen tavoitteena on — tämä on suora sitaatti — ""kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää julkisia voimavaroja"". Aivan varmasti pelko pitkäaikaistyöttömyydestä suomalaisessa järjestelmässä jo nyt kannustaa ottamaan vastaan työtä niin nopeasti kuin mahdollista. Valitettavasti se lisää myös ihmisten halua hakeutua muihin kategorioihin, esimerkiksi hoitovapaille, sairauspäivärahoille ja harmaan talouden piiriin, ja myös nämä virrat pois työttömyystilastoista ovat merkittäviä. Sen sijaan ei ole mitään näyttöä siitä, että keskimääräinen työttömyysjaksojen pituus lyhenisi tilanteessa, jossa meillä ei ole sellaista työvoimapulaa, jota kannustavuuden lisääminen voisi tulla palkkaamaan. Jos joku ansiosidonnaisella ja sitä kautta paremmassa työmarkkina-asemassa todennäköisesti oleva henkilö työllistyy nopeammin vähän vähemmän houkuttelevaan työhön, se tarkoittaa, että joku toinen, ehkä peruspäivärahalainen, ei sitä työpaikkaa saa, vaan jää hiukan pidemmäksi aikaa sinne työttömyyskortistoon. Samasta syystä se ei myöskään vähennä rakenteellista työttömyyttä, vaan todennäköisesti lisää sitä, ja samasta syystä se myös sysää ihmisiä köyhyyteen ja marginaaliin. Saataviin säästöihin tavoitteena minä en tässä sen enempää kiinnitä huomiota, koska itse esityksessäkään ei vakavasti väitetä, että ansiosidonnaisen lyhentäminen toisi säästöjä julkiselle sektorille. Mikäli rakenteellista työttömyyttä oikeasti halutaan vähentää sellaisilla toimilla, jotka kohdistuvat työttömiin, on panostettava työvoiman uusiutumiskykyyn tilanteessa, jossa työmarkkinat uudistuvat, ja se ei tietenkään tapahdu piiskaamalla vaan kunnollisilla ajankohtaisilla ja saavutettavilla neuvonta-, työvoima- ja ohjauspalveluilla ja sellaisella sosiaaliturvalla, joka mahdollistaa myös riskinoton ja erehtymisen mikrotasolla. Mikäli taas työttömyysjaksoja oikeasti halutaan lyhentää, nopein ensiaputoimenpide olisi työllistymisen esteiden poistaminen siellä, missä niitä tosiasiassa on. Se ei suinkaan ole se kohta, missä ihmiset ovat ansiosidonnaisella sata päivää enemmän tai vähemmän, vaan se on niissä pirstaletöissä, joita vastaanottavat lähinnä peruspäivärahalaiset, jotka nimenomaan pelkäävät työttömyysturvan menettämiseen liittyvää byrokratiaa ja erilaisia sanktioita. Omavastuuajan pidennys on vanhanaikainen uudistus. Se jotenkin rakentuu semmoiselle ajatukselle, että meillä on pitkät työttömyysjaksot, pitkät työssäkäyntijaksot. Siihen maailmaan ei enää ole paluuta. Se on tämän esityksen dinosaurus-osuus. Ennen kaikkea, jos me haluamme semmoisen kansan, joka mieluusti panostaa tämän yhteiskunnan rakentamiseen, ilolla käy töihin ja etsii töitä, niin silloin meidän täytyy luoda kansalle mahdollisuuksia toimia niin. Nyt hallituksen politiikka nojaa myyttiin laiskasta järjestelmän hyväksikäyttäjästä. Tässä ei ole mitään uutta. Tällainen on ollut eliitin puheenparsi jo kauan ennen kuin työttömyysturva edes keksittiinkään, mutta mihinkään tutkimukseen tai tosielämään se ei perustu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-06T17:43:47,2016-09-06T17:53:41,Tarkistettu,1.1 2016_78_144,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus mainosti, että se purkaa normeja, mutta näyttää siltä, että silloin kun on kyse sosiaaliturvasta, niin se itse asiassa lisää byrokratiaa ja lisää vaikeammin ymmärrettäviä järjestelmiä. Jos ajattelemme tätä leikkausta, joka meillä nyt on pöydällä, niin sen jälkeen työttömyysturva on kolmiportainen, ja tämän lisäksi hallitus on suunnittelemassa kolmen kuukauden välein tehtävää tarkastusta ja kuulustelua, joka mahdollistaisi työttömyysturvan alentamisen, jos ikään kuin yhteiskunnan näkökulmasta työtön ei ole ollut tarpeeksi aktiivi. Tämä on ilmeisesti valmisteluvaiheessa oleva esitys, mutta sanon, että ei se ainakaan yhteiskunnan resurssien käyttöä vie parempaan suuntaan. Jos väitetään, että se on keino tarjota työttömälle lisää palvelua, niin miksi siihen tarvitaan silloin tuo kontrollielementti, koska useimmiten, kun ihminen käyttää palvelua, se toimii paremmin, jos kyseessä on luottamus ja jos etsitään yhdessä niitä ratkaisuja? Tanskaa pidetään tiukan työttömyysturvan maana, jossa aktivointivelvoite on rankka. Kun olen vieraillut useammassakin tanskalaisessa jobcenterissä ja kysynyt siellä, että miten te pärjäätte näiden kaikkien sanktioiden ja karenssien kanssa, mitä teillä on mahdollisuus langettaa, niin he katsovat täysin hölmistyneenä ja kysyvät, että ai miten niin, eihän niitä käytetä. Niitä ei käytetä sen vuoksi, että siellä on riittävästi virkailijoita ja siellä on riittävä luottamussuhde työnhakijan ja työvoimavirkailijan, tai mikä ikinä tämän kyseisen henkilön titteli onkaan, välillä. Ja kyse on siitä, että pyritään auttamaan. Suomalaisessa järjestelmässä ongelma on se, että meidän työttömien lukumäärä on kasvanut voimakkaasti, mutta meidän ikään kuin avustavien virkailijoiden määrä ei ole kasvanut. Ruotsissa on kuusinkertainen määrä ihmisiä, jotka auttavat ihmisiä sen uuden työn löytämisessä tai uuden koulutuspolun löytämisessä, mutta meillä tällä hetkellä on vaikea päästä te-toimiston asiakkaaksi, myös nuorten, joiden toki soisi saavan vielä enemmän apua kuin vähän iäkkäämpien ja aikuisempien ihmisten. Mutta vielä jos mietimme, mitä tästä työttömyysturvan leikkauksesta seuraa, niin siitä seuraa monen ihmisen kohdalla enemmän huolta ja pelkoa työttömyydestä, joka useimmiten ei aktivoi vaan herkemmin lamaannuttaa. Ja mitä siitä seuraa toimeentulopuolella? Siitä seuraa lisää toimeentulotukimenoja ja siitä seuraa lisää asumistukimenoja, ja jos punnitsemme näitä sen suhteen, että meillä järjestelmässä on joitakin ihmisiä, jotka eivät niin aktiivisesti pyri työelämään, niin uskallanpa väittää, että tämä negatiivinen osuus menee syvemmälle, jos vaa’alla punnitaan. Esityksessä ei ole kyse voimavarojen tehokkaasta käytöstä, vaan esityksessä on kyse leikkauksesta, joka jälleen kerran kohdistuu työttömyysturvaan. Sanoisinkin, että sosiaaliturvamme tarvitsisi ehdottomasti norminpurkua. En kannata niitä perustuloesityksiä, joita tässä yhteiskunnassa tähän asti on tehty, koska ajattelen niistä kohtuullisen samalla tavalla kuin edustaja Zyskowicz, mutta kannatan ehdottomasti sitä, että meidän sosiaaliturvajärjestelmäämme yksinkertaistetaan ja erilaiselta statukselta toiselle siirtymistä tehdään helpommaksi, koska ongelma on se, että tällä hetkellä ihmiset joskus jopa kikkailevat sillä, ovatko he kotihoidon tuella vai ovatko he työttömänä vai ovatko he opiskelijoita tai muita. Ja kun hallitus omissa esityksissänsä budjettiriihessä pohti sitä, että ansiosidonnaistakin työttömyysturvaa pitäisi voida käyttää aktiivisemmin, niin kannatan lämpimästi näitä ponnisteluja, mutta ihmettelen suuresti, miksi tähän aktivointiin ei lisätty omaehtoisen kouluttautumisen mahdollisuuden helpottamista. Se on tälläkin hetkellä mahdollista, mutta se on hyvin tiukan seulan sisällä, ja itse asiassa eri te-toimistojen — tästä virkailijapulasta ja monimutkaisesta byrokratiasta johtuen — päätökset ovat hyvin erilaisia: joku saa täsmälleen samassa tilanteessa oikeuden opiskella työttömyysturvalla, joku toinen toisella puolella Suomea täsmälleen samassa tilanteessa taas ei saa sitä. Sen vuoksi toivoisin, että tälle aktiivisuuslistalle otettaisiin myös omaehtoisen kouluttautumisen helpottaminen, varsinkin koska työvoimapoliittisen koulutuksen määrärahoja on leikattu ja ollaan leikkaamassa lisää. Me tiedämme, että Suomessa päivittäin syntyy ja kuolee satoja työpaikkoja, ja jos me mietimme pikkuisenkin eteenpäin, niin me tiedämme, että rakennemuutos hävittää monia, monia ammatteja. Silloin meidän pitäisi kaikin keinoin pyrkiä kannustamaan siihen, että ihmiset voivat opiskella itsellensä uuden ammatin, voivat hakea täydennysosaamista siihen, jos vanhasta puuttuu joku palanen, ja voivat todellakin siirtyä yhdestä työpaikasta toiseen, yhdeltä osaamisalalta toiselle osaamisalalle helpommin. Silloin, kun hallitus päätti perustulokokeilusta, niin se mainosti, että pitää päästä irti siitä, että ihmiset tarvitsevat monenlaisia tulonsiirtoja. Muistan, kun olin muun muassa ministeri Vehviläisen kanssa televisiossa, jossa hän mainosti, että Kelassa on niin monta etuutta ja nyt meidän pitää päästä vain muutamaan etuuteen, jotta tämä järjestelmä yksinkertaistuu — no, ei tullut takkia, tuli tuluskukkaro. Ja ongelma mielestäni tässä tuluskukkarossa on se, että kun 300 euron suojaosassa pidettiin huoli siitä, että jos ihminen on toimeentulotukiasiakas, niin tuo toimeentulotuki ei leikkaudu ja asumistuki ei leikkaudu ja työttömyysturva ei heti leikkaudu, niin tässä hallituksen perustulokokeilussa, joka tosiaankin koskee vain pitkään työttömänä olleita ihmisiä, toimeentulotuen leikkuria tai asumistuen leikkuria ei ole otettu huomioon, jolloin se johtaa siihen, että jos satut olemaan köyhä, yksin elävä, työmarkkinatuella elävä, niin sinä et juurikaan hyödy tästä uudistuksesta lisärahana omassa taloudessasi, ellet sitten tienaa tosi paljon lisää. Ja toisaalta, jos satut olemaan onnellisesti parisuhteessa tai samassa taloudessa ihmisen kanssa, jolla on kohtuulliset tulot, jolloin et saa asumistukea etkä toimeentulotukea, niin silloin saat tuon kaiken hyödyn itsellesi. Minusta tämä ei ole kovin reilu asetelma, ja toivon, että se tässä matkan varrella korjaantuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-09-06T17:53:45,2016-09-06T18:00:33,Tarkistettu,1.1 2016_78_145,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Herra puhemies! Harmittelen, että en saanut vastauspuheenvuoroa ajallaan, vaikka edustaja Zyskowicz esitti minulle suoran kysymyksen. Edustaja Zyskowicz kysyi minulta, että eikö ole hyvä, että yksityinen työllisyysbisnes lisääntyy. Ei ole, vastaan, kun se tapahtuu te-keskuksia alasajamalla ja resursseja vähentämällä. Eikä tässä ollut kyse nyt työttömien auttamisesta vaan kontrollista. Hallitushan esitti, että valvoja tarkistaa 3 kuukauden välein, löytyykö siltä ajalta 5 päivän työssäoloa tai aktiivitointa. Tämähän tulee johtamaan täysin surrealistisiin gogolilaisiin tilanteisiin, jossa kuvitteellisia byrokratian vaatimia suorituksia keksitään jälkikäteen. Toivottavasti tämä esitys myöskin jää fiktioksi. Jos hallitus haluaa aidosti edistää työllistämistä ja työllistymistä, se auttaisi itsensätyöllistäjiä, jotka luovat itselleen työpaikan yhdistelemällä yrittäjyyttä ja freelance- ja pätkätöitä. Mutta nämä aktiiviset kansalaiset saavat jatkuvasti pelätä, putoavatko he keikkojen vähetessä kokonaan riittävältä perusturvalta. Tähän liittyy täyttä mielivaltaa, kun eri te-toimistoissa tulkitaan eri tavoin ministeriön peräti 193-sivuista toimintaohjetta. Tein kirjallisen kysymyksen ministeri Lindströmille, jossa ehdotin, että itsensätyöllistäjien asiat keskitettäisiin 3—4 te-toimistoon, joissa osattaisiin lainsäädäntö ja pykälät ja joissa asiantuntijat, virkailijat voisivat aidosti auttaa itsensätyöllistäjiä. Olen korkeakoulutettu ihminen, mutta en ymmärtänyt ministerin vastausta. Tai se, mitä siitä olin ymmärtävinäni: tarkoitus ei ole tehdä mitään. Näin yritteliäät aktiiviset kansalaiset nujerretaan mielivaltaan. Näiden aitojen työllistymistä lisäävien toimien sijaan meillä on tässä käsillä leikkaus, jossa työttömien toimeentuloa heikennetään, jotta kaverikapitalismin hengessä voidaan kannustaa, tässä tapauksessa aidosti kannustaa, omia viiteryhmiä. 130 miljoonan apteekkarivähennys tuo kymmeniä miljoonia euroja jo nyt suurituloisimmille suomalaisille: apteekkareille, asianajajille, lääkäreille. Jälleen kerran tulonsiirto pienituloisimmilta hyvätuloisimmille. Jälleen kerran tulonsiirto tarvitsevilta niille, jotka eivät tarvitse. Mitä on kaverikapitalismi? Englanniksi termi on ""crony capitalism"", eli poliittisten päättäjien kaverit saavat ansaitsemattomia etuja. Se vääristää kilpailua, se on markkinatalouden pahin vihollinen. SDP kannattaa reilun kilpailun markkinataloutta, ei kaverikapitalismia. Iltalehden mukaan kaikkein koomisin kaverikapitalismin puolustus tuli keskustan kaverijärjestöltä MTK:lta, joka väitti, että metsälahjavähennys tuo Suomeen töitä ja investointeja 2,4 miljardin euron edestä. Se on siis kaksi kertaa Äänekosken investoinnin koko. Siis sen investoinnin, joka on suomalaisen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Se siis tuplataan tällä veroedulla, tällä lahjoituksella, joka kohdistuu hallituksen kavereihin. Tähän täytyy kai sitten sanoa, että on olemassa matematiikkaa ja sitten on olemassa kepumatiikkaa. Jos hallitus tällaiseen kepumatiikkaan uskoo, niin eihän meillä ole mitään hätää. Tällähän Suomi saadaan nousuun, Suomi, kaverikapitalismin ihmemaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-06T18:00:37,2016-09-06T18:04:46,Tarkistettu,1.1 2016_78_146,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustajat Filatov ja Harakka kiinnittivät huomiota niihin kiistattomiin ongelmiin, jotka meidän nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässämme liittyvät ihmisiin, jotka ovat itsensätyöllistäjiä, freelancereita, jotka eivät ole kokopäiväisiä yrittäjiä mutta eivät myöskään kokopäiväisiä palkansaajia ja jotka näiden kahden kategorian välillä seilaavat. Näiden ihmisten tilanteeseen sosiaaliturvan osalta liittyy aivan kiistattomia byrokratialoukkuja, ja on mielestäni hyvä, että näistä ongelmista puhutaan, ja olen varma, että edustajat Filatov ja Harakka esimerkiksi ovat valmiita antamaan omaa asiantuntemustaan ja kokemustaan hallinnon käyttöön, kun näitä ongelmia pyritään ratkaisemaan. Mitä sitten tulee edustaja Harakan kanssa käymäämme keskusteluun siitä, onko pahasta, että myös yksityinen työnvälitys on mukana auttamassa työttömiä pääsemään töihin, niin edustaja Harakan mukaan se on vahingollista, jos se tapahtuu alasajamalla julkista työnvälitystä. Edustaja Harakka, näin ei olla nyt tekemässä, päinvastoin, muistaakseni 18 miljoonaa euroa annetaan lisää työvoimapalveluihin, sekä julkisen että yksityisen sektorin työvoimapalveluihin, jotta paremmin pystyttäisiin työttömiä palvelemaan, jotta paremmin pystyttäisiin heille osoittamaan työtä. Ja kun täällä on ollut esillä tämä tarve kolmen kuukauden välein osoittaa viiden päivän ajalta aktiivisuutta, työllistymistä: Tällaisesta ei ole päätetty. Tämä asia on ollut esillä, valmistelut jatkuvat, mutta kyllä tässä vähintään kolmen kuukauden välein tapahtuvassa työttömien kohtaamisessa on ennen kaikkea kyse siitä, että pyritään ottamaan koppi työttömistä ja auttamaan heitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-06T18:04:47,2016-09-06T18:06:58,Tarkistettu,1.1 2016_78_147,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Kiitän edustaja Zyskowiczia siitä, että hän huomioi tämän äärimmäisen tärkeän mutta tässä yleisessä keskustelussa turhan vähälle huomiolle jäävän yksityiskohdan eli sen, että vaikka suomalaisen työllisyyden rakenne ei ole suuresti muuttunut viimeisinä vuosina, niin on se kasvava joukko ihmisiä, joka työllistää itse itsensä. Näitä ihmisiä pitäisi kohdella kunniakansalaisina: sellaisina ihmisinä, joiden kansalaistaidot ovat juuri sitä, mitä nykypäivä, huominen ja digitaalinen tulevaisuus meiltä edellyttävät. Siksi on täysin sietämätöntä, että he joutuvat kärsimään mielivallasta, ja täysin käsittämätöntä, että heitä ei ole tuettu. Ja varmasti edustaja Filatov, minä ja SDP:n koko eduskuntaryhmä teemme kaikkemme luodaksemme tässä suhteessa sosiaaliturvaan parannusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-06T18:06:58,2016-09-06T18:07:58,Tarkistettu,1.1 2016_78_148,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työllisyyttä ei voi parantaa vähentämällä panostuksia työllisyyden hoitoon. Tässä lakiesityksessä on heikkoutena se, että se ikään kuin olettaa, että kun työttömyysturvaa leikataan, niin syntyy 9 000 uutta työpaikkaa. Sille on hyvin ohuet perusteet tässä. Sen takia tällainen lainsäädäntöhän, joka tässä nyt on käsillä, on säästölaki. Tämä on vähän niin kuin koko sote-uudistus, että on unohdettu se, että sote-uudistuksen keskeinen tavoite on saada aikaan 3 miljardin leikkaukset. Se on mahdoton yhtälö, että siinäkin palvelut paranisivat. Tässä on ihan samanlainen tilanne. Sitten taas toisaalta kristillisdemokraatit ovat paljon puhuneet siitä, että näistä työttömyysrahoista pitäisi osa ottaa aktiiviseen työllistämiseen sillä tavalla, että esimerkiksi sitä viimeistä sataa päivää tukea voisi käyttää sillä tavalla, että voisi työllistyä, viedä sen ikään kuin mukanaan uuteen työpaikkaan. Se olisi uudistus, jota kannatamme, mutta tämä uudistus tässä on pelkästään säästöuudistus, jos se tulee sellaiseen aikaan, kun työttömyys on tosi korkealla. Olisin odottanut hallitukselta toisenlaista aktiivisuutta, toisenlaisia toimia kuin mitä tässä nyt tehdään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-06T18:07:58,2016-09-06T18:09:40,Tarkistettu,1.1 2016_78_149,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä törmäsin tänään esimerkkiin pääsykokeista. Henkilö oli hakemassa oppilaitokseen, koska hänen oli pakko hakea, jotta hän takaisi itselleen työttömyysturvan. Meillä on pakkohakuvelvoite alle 25-vuotiaille. Hän haki opintoihin, joihinka kaikkein todennäköisimmin ei tule pääsemään sisään, ja kun hän sitten vei sitä pääsykoepaperia sinne eteen, niin pääsykokeiden valvoja kysyi, että oletko hakemassa oikeasti tänne vai et. Ja hän sanoi, että no en ole hakemassa oikeasti. Pääsykokeiden valvoja ohjasi laittamaan pääsykoepaperin pinoon B, joka on se pino, joka ei päädy jatkokäsittelyyn. Minusta tämä on hirveän hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu silloin, kun lainsäätäjä laatii sellaista kontrollia, jolla ei ole yleistä legitimiteettiä. Jotta tällainen on mahdollista, meillä pitää olla salillinen ihmisiä, jotka kaikki ovat sitä mieltä, että näiltä osin järjestelmä ei toimi oikein, se ei ole reilu, ei oikeudenmukainen eikä järjellinen. Ja kun täällä tänään puhuttiin Gogolista, niin minä pahoin pelkään, että jos tämäntyyppistä kontrollia, jolla ei ole legitimiteettiä, kauheasti lisätään, niin me siirrymme askel askeleelta lähemmäs järjestelmää, jossa tehdään sellaisia sijaistoimintoja, joilla pyritään täyttämään lain kirjain ilman, että sillä olisi sisältöä, ja jotka samanaikaisesti romuttavat koko järjestelmän uskottavuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-06T18:09:40,2016-09-06T18:11:24,Tarkistettu,1.1 2016_78_150,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olin iloinen kuullessani edustaja Zyskowiczilta, että tämä kontrollijärjestelmä on vasta fiktion asteella, ja kuten jo äsken totesin, toivon sen sellaisena pysyvän ja jäävän siihen Gogolin viereen kirjahyllyyn satiiriosastoon, niin että voimme sitten jonkun ajan päästä pyörittää sille epäuskoisina päätämme. Mutta minulla oli tilaisuus keskustella ministeri Orpon kanssa tänään aikaisemmin, ja välitän tässä kaikille saman viestin, mitä hänelle sanoin, että leikkaukset ja rakenneuudistukset on mahdoton toteuttaa yhtä aikaa. Ajatelkaa, jos yrityksessä on yhtä aikaa päällä yt- ja organisaatiouudistus, se on tuomittu epäonnistumaan. Työllisyysturvan rakennetta voitaisiin uudistaa aidosti vain, jos tavoitteena ei ole tuoda lisää rahaa kasvavan valtionvelan maksuun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-06T18:11:25,2016-09-06T18:12:21,Tarkistettu,1.1 2016_78_151,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan tähän edustaja Harakan viimeiseen kommenttiin liittyen haluan selvyyden vuoksi todeta, että kun hallitus päätti aloittaa vuoropuhelun työmarkkinajärjestöjen kanssa, liittyen tiettyihin työllisyyttä edistäviin toimiin, joista yhtenä on ollut esillä myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttaminen kannustavammaksi ja nopeammin työllistymiseen johtavaksi, niin tässä yhteydessä hallitus on tehnyt täysin selväksi, että nämä toimet eivät tähtää julkisen talouden säästöihin. Päinvastoin hallitus, tai ainakin valtiovarainministeri Orpo muun muassa puhuessaan eduskuntaryhmämme kokouksessa Salossa, lupasi, että jokainen euro, joka mahdollisesti julkiseen talouteen tulee säästönä siitä, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa muutettaisiin, jokainen näin syntyvä mahdollinen säästetty euro, tullaan käyttämään työllisyyden edistämiseen muilla toimin, esimerkiksi aktiivisen työvoimapolitiikan tai työvoimahallinnon tehostamisen tai nuorten työllistämistä edistävin keinoin. Eli nyt puheena olevassa prosessissa, joka kestää tämän syyskuun, jossa työmarkkinajärjestöt ja hallitus yhdessä etsivät ratkaisuja tiettyihin työllistymistä parantaviin kysymyksiin, hallituksen tavoitteena ei ole säästöjen aikaansaaminen työttömyysturvajärjestelmään. Se on sitten eri asia, (Puhemies koputtaa) että tavoitteena on työllistymisen parantaminen ja totta kai työllistymisen parantuminen tuo sitten säästöjä koko julkiseen talouteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-06T18:12:24,2016-09-06T18:14:28,Tarkistettu,1.1 2016_78_152,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp,"Kuulostaa erittäin järkevältä se, että nuo paljon parjatut työmarkkinajärjestöt ovat kelvanneet nyt hallitukselle jälleen keskustelukumppaneiksi, ja toivon todella, että keskusteluissa edetään. Mutta tämä hallituksen esitys on nyt pöydällämme, ja siinä mainitaan perusteeksi valtion varojen ja voimavarojen säästö, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Toivottavasti tässä dialogissa päästään järkevämpään lopputulokseen, joka mahdollistaisi aidon uudistamisen, ja myös työttömien kannalta ja työllisyyden kannalta parempaan lopputulokseen kuin tämä hallituksen esitys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-06T18:14:28,2016-09-06T18:15:08,Tarkistettu,1.1 2016_78_153,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen  esitys eduskunnalle sisäministeriön hallinnonalan kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 107/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_78_154,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Hallituksen  esitys eduskunnalle sisäministeriön hallinnonalan kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 107/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat läsnäolijat! Kysymyksessä on siis hallituksen esitys eduskunnalle sisäministeriön hallinnonalan kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Esityksellä selkeytetään sisäministeriön hallinnonalan kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevaa lainsäädäntöä, jotta Suomi voisi täysimääräisesti antaa ja ottaa vastaan kansainvälistä apua poliisi-, rajavartio- ja pelastustoimen alalla. Esityksellä on kiinteä yhteys eduskunnan kevätistuntokaudella annettuun hallituksen esitykseen laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta, jossa ehdotetaan säädettäväksi erillislaki ylimpien valtionelinten päätöksenteosta. Kysymyksessähän on hallituksen esitys 72/2016. Esityksellä on samoin kiinteä yhteys hallituksen esitykseen laeiksi Puolustusvoimista annetun lain, aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamiseksi, jossa ehdotetaan sääntelyä Puolustusvoimien osallistumisesta kansainvälisen avun antamiseen ja Puolustusvoimien tuesta toisille Suomen viranomaisille ulkomailla. Mainituissa kolmessa hallituksen esityksessä ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti. Käsillä olevan sisäministeriön toimialaa koskevan hallituksen esityksen pääasiallisena tavoitteena on Lissabonin sopimuksessa hyväksytyn yhteisvastuulausekkeen edellyttämien lainsäädäntömuutosten tekeminen poliisilakiin, rajavartiolakiin ja pelastuslakiin. Tässä esityksessä ehdotetaan muutoksia pääasiassa päätöksentekosäännöksiin, viranomaisten ulkomailla toisilleen antamaa tukea koskeviin säännöksiin sekä virkamiesten oikeuksiin ja velvollisuuksiin kansainvälisen avun tilanteissa. Ohjaavina periaatteina on, että myös kansainvälisen avun tilanteissa toimitaan samoilla ja selkeillä toimintavaltuuksilla kuin kotimaassakin, olemassa olevia avunantomekanismeja ei hidasteta, mahdollistetaan lainsäädännön muutoksilla se, että Suomi voi käyttää kansainvälisen avunannon tilanteissa kaikkia voimassa olevia resursseja ja varaudutaan siihen, että muut valtiot voivat vastaavasti antaa apua Suomessa. Nyt, arvoisa puhemies, käsittelen nämä lait, joihin nämä muutokset tulevat, ja ensiksi poliisilaki, jossa on eniten näitä muutoksia. Esityksen tavoitteena on poistaa lainsäädännön esteet kansainvälisen avun antamiselle ja vastaanottamiselle, joten poliisilakiin lisättäisiin säännös päätöksenteosta myös niihin kansainvälisen avun tilanteisiin, joissa ei ole olemassa säädöspohjaa, kuten EU-lainsäädäntöä tai kansainvälistä sopimusta. Avun antaminen edellyttää aina, että kohdevaltio pyytää Suomelta poliisin toimialaan kuuluvaa apua. Näissä tilanteissa sisäministeriö tekee päätöksen poliisin toimialaan kuuluvan avun antamisesta tai pyytämisestä. Jos tilanteessa ylittyisi niin sanotun erillislain kynnys, kuten esimerkiksi yhteisvastuulauseketilanteessa, tai kyseeseen tulisi sotilaallisten voimakeinojen käyttö, niin silloin valtioneuvoston yleisistunto tekee asiasta päätöksen sisäministeriön esittelystä. Toimivaltuuksien osalta lähtökohta on kaikissa kansainvälisen avun tilanteissa se, että Suomeen tulevat vieraan valtion virkamiehet toimivat aina suomalaisen poliisimiehen määräysten ja ohjeiden mukaisesti ja he voivat käyttää ainoastaan sellaisia voimakeinoja, joita poliisimies toimivaltansa nojalla hänelle osoittaa. Eli toiminta tapahtuu aina suomalaisen virkamiehen johdossa, eivätkä toimivaltuudet voi ylittää Suomen lainsäädännön mukaisia poliisitoimivaltuuksia. Vastaavasti suomalaisen poliisin osallistuessa kansainvälisen avun antamiseen ulkomailla häneen soveltuu toimintavaltuuksien osalta sama lainsäädäntö kuin Suomessakin. Nämä toimivaltuudet eivät voi kuitenkaan ylittää niitä toimivaltuuksia, jotka vastaanottava valtio hänelle antaa. Lisäksi esityksessä on säännöksiä, joiden tavoitteena on varmistaa, että suomalaisen poliisimiehen siviili- ja rikosoikeudellinen asema sekä muu oikeudellinen asema on samankaltainen kuin hänen hoitaessaan virkatehtävää Suomessa. Uutena asiakokonaisuutena ovat säännökset, jotka mahdollistavat muiden virkamiesten tuen poliisille kansainvälisen avun tilanteissa. Nykyiset virka-apusäännökset kattavat pääsääntöisesti vain Suomen alueen. Tavoitteena oli laatia vastaavat säännökset myös kansainvälisen avun tilanteisiin. Toinen viranomainen, kuten esimerkiksi Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos, voi antaa poliisille tukea ulkomailla tapahtuvan poliisitehtävän suorittamiseksi. Vastaavasti, kuten Suomen alueella toimiessaankin, tukea antava virkamies toimisi poliisimiehen määräysten ja ohjeiden mukaan ja niiden toimivaltuuksien puitteissa, joihin poliisimies hänet valtuuttaa. Poliisi vastaa myös esimerkiksi tilanteen yleisjohdosta. Terrorismitapauksissa tuki voi sisältää myös poliisitehtävän suorittamiseen soveltuvan, sotavarustein tapahtuvaa asevoiman käyttöä silloin kun Puolustusvoimat antaisi tukea ja Rajavartiolaitoksen virkamiehet voisivat vastaavasti antaa tukea sotavarusteeksi hankitulla kalustolla. Ja edelleen, koska kaikki lainsäädännön esteet haluttiin poistaa, poliisilakiin lisättäisiin säännös, joka mahdollistaa sen, että sisäministeriö voi perustellusta syystä pyytää toista Suomen viranomaista antamaan tukea poliisitehtävän suorittamiseksi kansainvälisessä avunantotilanteessa ilman, että suomalainen poliisimies on läsnä paikan päällä. Näissä tilanteissa tuki ei voi sisältää voimakeinojen käyttöä. Sitten muutama sana tästä rajavartiolaista, arvoisa herra puhemies: Yksi tämän lakiesityksen tavoitteista on poistaa esteet antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua esimerkiksi yhteisvastuulausekkeen mukaisissa tilanteissa. Tämän vuoksi lainsäädännössä on tarpeen huomioida tilanteet, jolloin apua myös rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi olisi tarpeen antaa tai vastaanottaa yhteisvastuulausekkeen tarkoittamassa terrori-iskun tai luonnon tai ihmisen aiheuttamassa onnettomuudessa. On todennäköistä, että yhteisvastuulausekkeen mukaisessa tilanteessa rajaturvallisuusapua annettaisiin apua pyytävälle jäsenmaalle rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimana. Tällöin toiminta perustuu rajaturvallisuusvirastoasetukseen, ja rajavartiolaissa on jo olemassa säännökset tällaisen tuen pyytämisestä ja sen antamisesta. Rajavartiolakia on kuitenkin tarpeen täydentää niitä yhteisvastuulausekkeen tilanteita varten, jolloin Frontex ei koordinoisi operaatiota tai koordinoitu apu ei riittäisi ja apua annettaisiin tai pyydettäisiin kahden- tai monenvälisesti. Päätös Suomen pyytämästä tai antamasta rajaturvallisuusavusta yhteisvastuulausekkeen tilanteissa tehtäisiin kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain mukaan, jolloin valtioneuvosto päättää sisäministeriön esittelystä tämän asian. Päätöksenteon lisäksi rajavartiolaissa säädettäisiin toisaalta Suomessa rajaturvallisuus-apua antavan vierailevan virkamiehen toimivaltuuksista sekä suomalaisen rajavartiomiehen toimivaltuuksista hänen antaessaan rajaturvallisuusapua toisessa Euroopan unionin jäsenmaassa. Kuten Frontexin koordinoimissa operaatioissa, myös yhteisvastuulausekkeen nojalla rajaturvallisuusapua annettaessa toimivaltuudet perustuisivat Schengenin rajasäännöstöön, joka on yhteistä eurooppalaista oikeutta, eikä kahden- tai monenvälisiä valtiosopimuksia toimivaltuuksista erikseen tarvittaisi. Suomessa rajaturvallisuusapua antavan toisen jäsenvaltion virkamiehen toimivaltuudet olisivat Schengenin rajasäännöstön mukaiset suomalaisen virkamiehen ohjeiden mukaisesti. Välttämättömien voimakeinojen käyttäminen tehtävän suorittamiseksi olisi mahdollista suomalaisen virkamiehen läsnä ollessa ja Suomen pyynnön mukaisesti, jos lähettäjäjäsenvaltio olisi antanut voimakeinojen käyttöön suostumuksen. Rajaturvallisuusapua Suomelle voisi antaa vain Schengenin rajasäännöstön tarkoittama rajavartija. Toisessa jäsenvaltiossa rajaturvallisuusapua antavan suomalaisen rajavartiomiehen toimivaltuudet olisivat vastaavat kuin Frontexin koordinoimassa operaatiossa, eli Schengenin rajasäännöstön mukaiset tehtävät vastaanottavan jäsenvaltion määräämänä, ellei isäntämaa rajoittaisi niitä. Suomalainen rajavartiomies voisi myös käyttää välttämättömiä rajavartiolain mukaisia voimakeinoja vastaanottavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja mahdollisesti rajoittamina. Lakiin lisättäisiin myös pykälä Puolustusvoimien virka-apua vastaavasta tuesta Rajavartiolaitokselle Frontexin koordinoimissa operaatioissa ja yhteisvastuulausekkeen mukaisissa rajaturvallisuusoperaatioissa. Käytännössä tuki voisi tarkoittaa kalustoa, materiaalia tai asiantuntija-apua. Lisäksi rajavartiolakiin lisättäisiin pykälät päätöksenteosta ja toimivaltuuksista Rajavartiolaitoksen osallistuessa Prüm- ja Atlas-yhteistyöhön. Poliisilla on jo nykyisen lainsäädännön nojalla oikeus saada Rajavartiolaitokselta sotavarusteeksi hankitulla aseistuksella tapahtuvaa voimakeinojen käyttöä sisältävää virka-apua Suomen merialueella tai talousvyöhykkeellä terrorismirikoksen torjumiseksi tai keskeyttämiseksi. Rajavartiolaitoksen pinta-aluksissa on sotavarusteiksi hankittua aseistusta, jota Rajavartiolaitos voi käyttää aluevalvontatehtäviin, sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin sekä antaessaan poliisille virka-apua Suomen merialueella ja talousvyöhykkeellä terrorismirikoksen estämiseksi tai keskeyttämiseksi. Vakavimmat terroriteot saatetaan toteuttaa käyttämällä sellaisia välineitä, joiden torjumiseksi voidaan tarvita sotavarusteeksi hankittua aseistusta. Tässä esityksessä ehdotetaan sääntelyä, jonka mukaan poliisilla olisi lisäksi oikeus saada sotavarustetukea Rajavartiolaitokselta myös toisen EU-jäsenmaan merialueella tai talousvyöhykkeellä terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi. Näillä muutoksilla on tarkoitus toteuttaa Lissabonin sopimuksella vahvistettua EU-maiden solidaarisuutta erityisesti terrorismin torjunnassa. Ehdotus mahdollistaisi toisen EU-jäsenvaltion auttamisen terrorististen tekojen estämiseksi ja keskeyttämiseksi. Terroritekojen vaikutukset ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, ja terrorismin torjunta on kaikkien valtioiden velvollisuus. Rajavartiolaitos voisi antaa poliisille sotavarustetukea toisen EU-jäsenmaan merialueella ja talousvyöhykkeellä toisen jäsenvaltion pyynnöstä terrorismintorjuntatehtävissä, jotka perustuvat EU-lainsäädäntöön tai Suomea sitovaan kansainväliseen sopimukseen. Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen esimerkiksi Atlas-yhteistyön mukaisissa erikoisjoukkojen terrorismintorjuntatilanteissa, joissa poliisin ja Rajavartiolaitoksen erikoistoimintayksiköt toimisivat toisen jäsenvaltion merialueella tukeutuen Rajavartiolaitoksen vartiolaivaan tavoitteena esimerkiksi kaapatun laivan pakenemisen estäminen ja haltuunotto. Voimakeinoja sisältävän tuen antamisesta päättäisi valtioneuvoston yleisistunto rajavartiolain nojalla, ellei kyseessä olisi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain mukainen tilanne. Sitten vielä pelastuslakimuutokset: Pelastustoimessa on pitkät perinteet kansainvälisen pelastusavun antamisesta. Pelastuslain 38 §:n nojalla on tähänkin mennessä lähetetty pelastustoimeen kuuluvaa apua muihin maihin. Laissa on myös säännös pelastustoimeen kuuluvan kansainvälisen avun vastaanottamisesta Suomeen. Hallituksen esityksessä ehdotetuilla muutoksilla pelastuslakiin lisätään määritelmä pelastustoimeen kuuluvasta avusta. Näin otetaan huomioon viimeaikaiset muutokset kansainvälisen pelastustoiminnan luonteessa. Perinteisemmän pelastustoiminnan sijaan valtaosa kansainvälisen pelastustoiminnan operaatioista on nykyisin luonteeltaan humanitäärisiä tukitoimia tukevaa. Myös materiaaliapua annetaan aikaisempaa enemmän. Esimerkkinä viime vuosilta voin mainita Kreikan maahantulotilanteen helpottamiseksi lähetetyn materiaaliavun sekä ebola-alueelle Länsi-Afrikkaan lähetetyt hengityssuojaimet. Määritelmässä otettaisiin lisäksi huomioon vuoden 2014 alusta voimaan tullut Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös unionin pelastuspalvelumekanismista. Tämä päätös kattaa ensisijaisesti ihmisten mutta myös ympäristön ja omaisuuden, kulttuuriperintökin mukaan lukien, suojelun sekä unionin alueella että sen ulkopuolella tapahtuvien kaikenlaisten luonnon ja ihmisten aiheuttamien katastrofien yhteydessä, mukaan lukien ympäristökatastrofit, meren pilaantuminen ja akuutit terveyttä uhkaavat hätätilanteet. Kansainvälisen pelastuspalveluavun antamisesta tai pyytämisestä päätettäisiin sisäministeriön (pelastusylijohtajan) päätöksellä, kuten aikaisemminkin. Tilanteissa, joissa uuden valtion ylimmän johdon päätöksentekoa koskevan erillislain soveltamiskynnys ylittyy, esimerkiksi yhteisvastuulauseketilanteissa, valtioneuvosto päättää avunannosta sisäministeriön esityksestä. Pelastuslailla todettaisiin lisäksi, että kansainväliseen pelastustoimintaan osallistu-van suomalaisen henkilöstön palvelussuhteen oikeudellinen perusta säädetään siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetussa laissa. Ja aivan lopuksi lyhyesti vielä yhteenveto ja vaikutusten arviointi tästä koko paketista: Tämän esityksen myötä kansainvälisen avun tilanteissa ei muuteta Suomen viranomaisten toimialarajoja. Esimerkiksi ulkomaillakin toimittaessa terrorismin torjunta on poliisin tehtävä Suomen lähettämien viranomaisten osalta. Esityksen myötä mahdollistetaan myös kansallista virka-aputilannetta vastaava toiminta ulkomailla. Tätä varten esitys sisältää säännösehdotukset Suomen viranomaisten tuesta toiselle Suomen viranomaiselle ulkomailla. Oleellinen muutosehdotus nykytilaan on, että Puolustusvoimat voisi antaa sotavarustein tapahtuvaa asevoiman käyttöä sisältävää tukea poliisille Suomen alueen ulkopuolella silloin, kun kyse on vieraan valtion pyynnöstä annettavasta terrorismin torjuntaan liittyvästä avusta. Aiemmin Puolustusvoimien tuki poliisille ulkomailla rajoittui asiantuntemukseen ja materiaaliin. Rajavartiosto voisi antaa vastaavasti sotavarustetukea poliisille terrorismin torjuntaan liittyvissä tilanteissa muiden EU-maiden merialueilla. Esityksen lähtökohtana on se, että sekä Suomen että vieraiden valtioiden viranomaisten toimivaltuudet, mukaan lukien voimakeinojen käyttö, on tarkoin määritelty. Lisäksi esityksen tarkoituksena on varmistaa, että suomalaisen virkamiehen oikeusasema ei olisi kansainvälisessä avunantotehtävässä heikompi kuin kotimaan virantoimituksessa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+18.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-06T18:15:58,2016-09-06T18:31:00,Tarkistettu,1.1 2016_78_155,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_78_156,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi poliisin hallinnosta annetussa laissa ylimmän poliisijohdon virkojen kelpoisuusvaatimuksista siltä osin kuin niistä ei säädetä valtion virkamieslaissa ja virkoihin nimittämisestä. Ylimmän poliisijohdon eli Poliisihallituksen poliisiylijohtajan, suojelupoliisin päällikön, keskusrikospoliisin päällikön ja paikallispoliisin virkojen kelpoisuusvaatimuksia muutettaisiin vastaamaan paremmin valtionhallinnon ylimmän johdon virkojen säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia ottaen huomioon kuitenkin poliisihallinnon erityispiirteet. Muutama sana muutosten taustasta. Perustuslakivaliokunta ja Oikeuskanslerinvirasto ovat lausunnoissaan todenneet, että ylimmän poliisijohdon virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä olisi perusteltua säätää lakitasolla. Ehdotetulla muutoksella oikeustila saatetaan ylimmän poliisijohdon osalta säädöstason osalta vastaamaan perustuslakivaliokunnan ja Oikeuskanslerinviraston lausunnoissa esitettyä näkemystä. Poliisihallinnon virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämistoimivallasta säädetään nykyisin pääosin asetustasolla. Esitettyjen muutosten taustalla ovat myös poliisihallinnon useat organisaatiouudistukset, poliisin koulutusuudistus, muutokset korkeakoulututkintojen nimikkeissä sekä muutokset valtionhallinnon henkilöstöhallinnollisissa linjauksissa. Kokonaisuutena poliisimiesvirkojen kelpoisuusvaatimuksia on säädetty useina eri ajankohtina ja niitä on lukumäärällisesti paljon. Ne ovat myös sisällöllisesti toisistaan poikkeavia, ja esimerkiksi kelpoisuusvaatimuksissa käytetty perehtyneisyyden määritelmä on ilmaistu lukuisilla eri tavoilla. Myös tutkintoa koskevia määritelmiä on lukuisia. Ja mitkä ovat sitten ehdotetut muutokset? Ylimmän poliisijohdon osalta erikseen määritellystä tutkintovaatimuksesta eli oikeustieteen kandidaatin tutkinnosta ja poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritetusta ylemmästä korkeakoulututkinnosta luovuttaisiin ja tutkintona vaadittaisiin jatkossa ylempää korkeakoulututkintoa. Niissä viroissa, joissa on yhteys operatiiviseen poliisitoimeen, vaadittaisiin perehtyneisyyttä poliisitoimeen. Erillistä tutkintovaatimusta ei ole määritelty ylemmän poliisijohdon virkojen kelpoisuusvaatimuksissa muissakaan Pohjoismaissa. Poliisihallituksen poliisiylijohtajan, keskusrikospoliisin päällikön ja paikallispoliisin päällikön viran kelpoisuusvaatimuksina olisivat esityksen mukaan ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä perehtyneisyys poliisitoimeen. Suojelupoliisin päällikön kelpoisuusvaatimukset ovat samat lukuun ottamatta perehtyneisyyttä poliisitoimeen. Ylimmän poliisijohdon nimittämistoimivaltaa koskeviin säännöksiin ei ehdoteta muutoksia. Hallituksen esitys pohjautuu työryhmän raporttiin ja liittyy kokonaisuuteen, jolla uudistetaan poliisihallinnon säädettyjen virkojen kelpoisuusvaatimuksia. Asetustasolla säädettyjä poliisihallinnon virkojen kelpoisuusvaatimuksia on tarkoitus muuttaa lain hyväksymisen jälkeen. Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin ja muiden poliisimiesvirkojen kelpoisuusvaatimuksesta säädettäisiin edelleen valtioneuvoston asetuksella. Tavoitteena on, että laki- ja asetustasolla säädetyt poliisihallinnon virkojen kelpoisuusvaatimukset muodostaisivat johdonmukaisen kokonaisuuden ottaen huomioon yhtäältä muun valtion ylimmän johdon kelpoisuusvaatimukset, muuttuneet tutkintonimikkeet ja organisaatiouudistukset. Poliisitoimen tuntemus olisi kelpoisuusvaatimuksena poliisihallinnon viroissa ylimmästä poliisijohdosta alkaen niissä viroissa, joiden hoidossa korostuu yhteys operatiiviseen poliisitoimintaan. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+19.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-06T18:31:11,2016-09-06T18:35:06,Tarkistettu,1.1 2016_78_157,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi poliisin hallinnosta annettuun lakiin ylimmän poliisijohdon kelpoisuusvaatimuksia ja virkaan nimittämistä koskevat säännökset. Tiettyjen poliisivirkojen kelpoisuusvaatimuksista ja virkoihin nimittämisestä säädettäisiin jatkossa lakitasolla, kun tällä hetkellä nimitykset tehdään lähinnä asetustasolla, kuten ministeri juuri äsken totesi. Poliisimiesvirat on lueteltu poliisista annetussa valtioneuvoston asetuksessa ja niihin on säädetty kelpoisuusvaatimukset poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa. Määrättyihin julkisiin virkoihin tai tehtäviin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen. Lisäksi yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Tässä onkin ollut poliisissa paljon tulkinnanvaraa riippuen virkoihin nimittävästä henkilöstä. Olen nähnyt hyvin erikoisia nimityspäätöksiä. Poliisilaitoksen päällikön tehtävän luonne on muuttunut pienehkön viraston johtotehtävästä suuren organisaation johtotehtäväksi. Tällöin hänellä korostuvat strateginen johtaminen, toiminnan ja talouden johtaminen, sidosryhmäyhteistyö sekä henkilöstöjohtaminen. Valitettavasti hänen koulutuksensa pohjalla ei tarvitse olla poliisikoulutusta ollenkaan. Tällä hetkellä meillä voi olla poliisipäällikkönä varatuomari tai komisariona kaupallisen alan maisteri, joka ei ole ollut ikinä yhdelläkään poliisitehtävällä mukana. Silloin keskustelu poliisitehtävistä kenttäpoliisien kanssa on hataralla pohjalla ja uskottavuus saattaa horjua. Mielestäni poliisiorganisaatiossa myöskään poliisin päällystökurssia ei arvosteta riittävästi. Päällystökurssilla kuitenkin opetetaan johtamaan poliisitoimintaa. Tällä hetkellä poliisikonstaapeli voi poliisin perustutkinnon jälkeen suorittaa vaikka kirkkoon liittyvät opinnot yliopistolla ja kandin tutkinnon jälkeen hakeutua komisarion virkaan. Kaikki kunnia kandin, maisterin ja tohtorin opinnoille, mutta kyllä poliisin päällystön ja poliisipäällikön tehtäviin tulisi olla lähtökohtaisena perustana ainakin poliisin perustutkinto ja poliisitoimen tuntemus niissä viroissa, joiden hoidossa korostuu yhteys operatiiviseen poliisitoimintaan. Sitä tällä hallituksen esityksellä ollaan osittain parantamassa, ja pidänkin esitystä hyvänä. Näin on kaikessa muussakin toiminnassa. Ellei ole tehtävän mukaista koulutusta, ei ole myöskään uskottavuutta, myöskään täällä eduskunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+19.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-09-06T18:35:08,2016-09-06T18:38:24,Tarkistettu,1.1 2016_78_158,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi turvallisuusselvityslain ja kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 20 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 20. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+20.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_78_159,78/2016,2016-09-06,14.00,18.42,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi turvallisuusselvityslain ja kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 20 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on siis hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi turvallisuusselvityslain ja kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 20 a §:n muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on muuttaa turvallisuusselvityslakia niin, että suojelupoliisista tulisi sisäministeriön hallinnonalalla ainoa toimivaltainen viranomainen turvallisuusselvitysten laatimisessa. Tällä muutoksella on tarkoitus parantaa turvallisuusselvitysten laatua, yhdenmukaistaa menettelyä ja kehittää osaamista. Voimassa olevan lain nojalla Poliisihallitus määräsi suppeiden turvallisuusselvitysten tekemiseen liittyvät tehtävät suojelupoliisille jo vuoden 2016 alusta alkaen. Samalla suojelupoliisiin siirtyi virkamieslain nojalla paikallispoliisista kahdeksan henkilöä näitä tehtäviä suorittamaan. Suojelupoliisin hallinnollinen asema on muuttunut, ja se ei enää ole Poliisihallituksen alainen. Tämän vuoksi turvallisuusselvitysten keskittämisestä suojelupoliisille tulee nyt säätää siis lailla. Lisäksi turvallisuusselvityslakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että poikkeus turvallisuusselvityksen maksullisuudesta ei enää koskisi sisäministeriön hallinnonalan viranomaisen tai oppilaitoksen hakemusta. Näin ollen myös sisäministeriön hallinnonalalla toimivat viranomaiset ja koulutuslaitokset olisivat jatkossa lähtökohtaisesti velvollisia maksamaan turvallisuusselvityksistä siten kuin turvallisuusselvityslaissa säädetään. Muutos ei koske Pääesikunnan tekemiä turvallisuusselvityksiä. Maksuvelvollisuudella katettaisiin turvallisuusselvityksen laatimisesta aiheutuvat kulut. Kyseessä ei ole budjettilakiesitys, eikä siihen liity määrärahasiirtoja, eikä hallituksen esityksestä aiheudu lisämäärärahatarpeita sisäministeriön hallinnonalan talousarvioon eikä kuntien määrärahoihin. Lisäksi kansainvälisistä turvallisuusvelvoitteista annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi muutoksenhakua koskeva teknisluontoinen muutos. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2016+20.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-06T18:38:52,2016-09-06T18:41:00,Tarkistettu,1.1 2016_79_1,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Ilmoituksia - Vaalien toimittaminen,Edustajantoimesta vapautetun Carl Haglundin tilalle on valittava jäsen tulevaisuusvaliokuntaan ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntaan. Tulevaisuusvaliokunnan ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan täydennysvaalit toimitetaan torstaina 8.9.2016 kello 16 pidettävässä täysistunnossa. Ehdokaslistat on jätettävä keskuskansliaan viimeistään torstaina 8.9.2016 klo 13.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_79_2,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Muu asia apulaisoikeusasiamiehen sidonnaisuusselvitys>>>Muu asia M 1/2016 vp,Päiväjärjestyksen 23. asiana on apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin selvitys sidonnaisuuksistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+23.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_79_3,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 24. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan, liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Siirrytään keskusteluun, ja sen aloittaa ministeri Lindström, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_79_4,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsillä olevassa hallituksen esityksessä uudistettaisiin julkisten hankintojen kilpailuttamismenettelyä koskeva lainsäädäntö. Esitykseen sisältyvien ehdotusten tarkoituksena on tehostaa julkisten varojen käyttöä sekä yksinkertaistaa hankintamenettelyä antamalla lisää tietoa soveltajille sääntöjen sisällöstä ja esimerkiksi ympäristö- ja sosiaalisista näkökohdista. Tavoitteena on lisäksi lisätä tarjouskilpailujen joustavuutta laajentamalla neuvottelujen käymisen ja innovaationäkökohtien huomioon ottamisen mahdollisuuksia. Tarkoituksena on myös edesauttaa hallitusohjelmassakin mainittua tavoitetta siitä, että innovatiivisten hankintojen osuus kasvaisi julkisissa hankinnoissa. Julkisiin hankintamenettelyihin osallistuminen on osoittautunut yhä haastavammaksi erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Taustasyinä on ollut muun muassa hankintojen kokoluokan kasvaminen sekä tarjouskilpailuista yrityksille ja muille tarjoajille syntyvä hallinnollinen rasite. Hallituksen esityksessä pyritään puuttumaan näihin ongelmiin kannustamalla hankkijoita hankintojen jakamiseen pienempiin ja pk-yrityksille sopivampiin osiin. Myös hallinnollista taakkaa pyritään keventämään vähentämällä tarjouskilpailun aikana tarjoajilta vaadittavien selvitysten määrää. Tarjouskilpailujen joustavuutta pyritään parantamaan ja tarjouskilpailusta syntyvää hallinnollista rasitetta vähentämään nostamalla lain soveltamisen alarajana toimivia kansallisia kynnysarvoja. Tavara- ja palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo tuplattaisiin 30 000 eurosta 60 000 euroon. Sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa kynnysarvo nousisi tätäkin enemmän, 100 000 eurosta 400 000 euroon. Tarkoituksena on, että arvoltaan vähäisissä julkisissa hankinnoissa viranomaisten ja yritysten resurssit eivät uppoaisi kohtuuttomalla tavalla kilpailuttamismekanismin läpikäymiseen. Esityksessä pyritään edelleen lisäämään hankintojen avoimuutta ja vähentämään julkisiin hankintoihin liittyvää korruptiota. Hankkijoille avattaisiin nykyistä laajempi pääsy tarjoajien johto- ja vastuuhenkilöiden rikosrekisteritietoihin sekä muihin viranomaisrekistereihin. Lainvastaisesti kilpailuttamatta jätettyihin hankintoihin voitaisiin nykyistä tehokkaammin puuttua antamalla Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tehtäväksi hankintalainsäädännön noudattamisen valvonta. Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan kilpailun tasapuolisuutta pyritään turvaamaan rajoittamalla julkisyhteisöjen omistamien yritysten ja yhteisöjen mahdollisuutta harjoittaa omistajien hankinnoilla tuettua liiketoimintaa markkinoilla. Hankintalainsäädännön valmistelun yhteydessä on keskusteltu paljon hankintojen laadusta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa. Sidosryhmillä ja kansalaisilla on ollut perusteltu huoli siitä, otetaanko palvelujen käyttäjien toiveet riittävästi huomioon julkisia hankintoja tehtäessä. Lakiesityksessä korostetaankin hankintojen laatutekijöiden huomioonottamista ja käyttäjien kuulemista etenkin sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa. Lakiehdotus ei myöskään pakota julkisyhteisöjä ulkoistamaan kilpailutusmenettelyin esimerkiksi vammaisten henkilöjen palveluja, vaan julkisyhteisöt voivat tuottaa palvelun itse kilpailuttamatta tai palvelun tuottajan valinta voidaan antaa palvelun käyttäjän tehtäväksi, jolloin kilpailutusta ei tarvitse toteuttaa. — Tässä lyhyesti.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-07T14:15:54,2016-09-07T14:20:03,Tarkistettu,1.1 2016_79_5,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,Käydään muutama puheenvuoro tuosta listalta ja sitten siirrytään debattiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_79_6,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ministerille hyvästä alustuksesta ja ainakin osittain hyvästä lakiesityksestä. Mutta kuten koko Suomi, myös hankintalaki tarvitsee kunnianhimoa. Julkisten hankintojen koko on huomattava: puhutaan noin 30 miljardin panoksesta. Hankintalakia on uudistettu aiemminkin, sitä on aiemminkin kehuttu ja haukuttu. Nyt sitä ollaan jälleen uudistamassa. Jo voimassa oleva hankintalaki mahdollistaa paljon, mutta sen mahdollisuuksia ei ole osattu käyttää sillä tavalla kuin olisi ollut mahdollista. Kysymys ei siis ole vain kynnysarvoista tai hinnasta. Kysymys on kokonaisosaamisesta valmistella, kilpailuttaa ja toteuttaa hankinta siten, että se palvelee tilaajan lisäksi myös suomalaista osaamista, sen kehittämistä ja jopa aluetaloutta ja jopa suomalaisia työpaikkoja. Kysymys on siis etenkin suomalaisten yritysten menestymisestä ja etenkin pienten yritysten menestymisestä, kuten ministeri Lindström aivan oikein totesi. Mutta liian usein pienet jäävät isojen jalkoihin taka-alalle, kun isoja kokonaisuuksia kilpailutetaan. Hankintalaki on, kuten tiedämme, menettelytapalaki, ja sen toteuttaminen, kuten sanoin, vaatii paljon osaamista hankinnan tekijältä eli hankintayksiköltä. Osaamista meillä Suomessa on, mutta kun katsoo, mitä hankinnoissa todella tapahtuu, voi todeta, että siinä on paljon kehitettävää. Etenkin kunnissa on tunnistettu se tosiasia, että hankintoihin tulee panostaa ja joko kouluttaa niiden tekemiseen omia osaajia tai ostaa osaamista ulkopuolelta. Fiksu valtio, fiksu kunta osaa tehdä hankinnat älykkäästi. Arvoisa puhemies! Suomi laahaa hankinnoissa EU:n kehityksestä jäljessä. EU ohjaa julkisia hankintoja entistä enemmän siihen suuntaan, että laadulla on väliä, pelkkä hinta ei ratkaise. Lisäksi painotetaan sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia ja työntekijän oikeuksia. Suomi on tunnettu maailmalla aiemmin laadusta. Made in Finland, tehty Suomessa — jotain sellaista, mistä me kaikki olemme voineet olla ylpeitä. Nyt kuitenkin viimeisten vuosien aikana jotain on tapahtunut. Tiedämme kaikki, millaista jälkeä Suomen kunnissa on tehty esimerkiksi koulujen tai päiväkotien osalta rakentamisessa. Tässä on siis paljon tehtävissä. En halua osoittaa tai syyttää ketään yksittäistä toimijaa, mutta paljon on kiinni sopimuksista, jotka tilaajan ja toimittajan välillä on solmittu. Jos haluamme, että suomalainen osaaminen on vientituote jatkossakin, niin meidän pitää huolehtia siitä, että myös julkisissa hankinnoissa panostetaan sanaan ""laatu"" — toki myös hinta huomioiden. Kysymys on aina kokonaisarviosta, jonka fiksu ostaja kyllä osaa tehdä, jos tahtoa ja osaamista on. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys edustaa monessa mielessä EU:n pakottavaa minimitasoa. Kun EU antaisi Suomelle tässäkin asiassa liikkumavaraa, miksi emme ole sitä käyttämässä? Tähän nähden hallituksen esitys on kunnianhimoton ja vanhakantainen. Pelkän hinnan perusteella kilpailuttaminen on edelleen vapaasti valittavissa oleva vaihtoehto. Arvoisa puhemies! Kunnissa on tehty paljon investointeja. Yksi tällainen toimiala on jätehuolto, toinen on työterveys. In-house-toiminnan rajoituksilla hallitus olennaisesti kaventaa kuntien toimintavapautta ja mahdollisuuksia järjestää toimintansa tarkoituksenmukaisella tavalla. In-house-toiminta ja siihen liittyvä rajattu ulosmyynti on kuntien ja muiden julkisten toimijoiden keino järjestää toimintansa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja asukkaita parhaiten palvelevalla tavalla. Miksi juuri Suomen pitäisi rajoittaa kuntien toimintamahdollisuuksia näin tiukasti?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-09-07T14:20:08,2016-09-07T14:25:40,Tarkistettu,1.1 2016_79_7,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hankintalakiesityksen tavoitteet ovat erittäin hyviä ja kannatettavia, ja lakiesitys on pääpiirteissään oikean suuntainen. Tämä laki on erittäin tärkeä, sillä julkisia hankintoja tehdään vuosittain yli 30 miljardin arvosta, joten hankintojen periaatteilla on merkitystä koko kansantalouden ja koko yhteiskunnan kannalta. Haluan nostaa esiin muutamia valiokuntakäsittelyssä toivottavasti huomioitavia näkökulmia ja lain viilaustarpeita. Usein Suomessa syytetään EU:ta tarpeettoman byrokratian ja jähmeiden menettelyjen luomisesta, vaikka syyllinen löytyisikin lähempää — ja niin tälläkin kertaa. EU:n hankintadirektiivi mahdollistaa jäsenmaille huomattavasti korkeammat hankintojen kynnysarvot kuin hallitus nyt esittää. Kynnysarvoja esitetään onneksi kasvatettavaksi nykyisestä laista, mutta olisi järkevää käyttää EU:n sallimaa liikkumavaraa hyödyksi esitettyä laajemmin. Ei ole vahvaa syytä sille, että Suomessa tarvittaisiin erillistä kansallista lisäsääntelyä ja omia matalampia kynnysarvoja. EU:n mahdollistamat korkeammat kynnysarvot vähentäisivät hallinnollisia kuluja ja antaisivat hankintayksiköille paremmat mahdollisuudet huomioida pienten yritysten tarjontaa ja asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita. Toinen lakiesitykseen sisältyvä turha kansallinen jäykkyys on sidoshankintayksiköihin eli niin sanottuihin in-house-yksiköihin kohdistuvat liiallisen tiukat kriteerit. Direktiivin mukaan hankintayksikön on mahdollista ostaa sen määräysvallassa olevalta sidosyksiköltä tavaroita ja palveluita ilman kilpailumenettelyä, jos sidosyksikkö toimii markkinoilla ja myy ulos korkeintaan 20 prosenttia toiminnoistaan. Lakiesityksessä rajan ehdotetaan olevan kuitenkin reippaasti EU:n sallimaa rajaa matalampi, vain 5 prosenttia. Käytännössä tämä koskee esimerkiksi kunnan ja sen omistamien tytäryhtiöiden toimintaa. Hallituksen esitys tulee toteutuessaan tarkoittamaan suuria hankaluuksia esimerkiksi kunnallisille jäteyhtiöille, jotka myyvät joitain palveluita myös yksityisille, erityisesti haja-asutusalueilla, joilla yksityiset palvelumarkkinat ovat kehittymättömät. Toteutuessaan erittäin matala 5 prosentin raja aiheuttaa kunnille ja kuntayhtymille merkittäviä hankaluuksia, ja tälle ehdotetulle suomalaiselle lisäsääntelylle ei ole todellista tarvetta. Toinen lakiesityksen ongelmallinen kokonaisuus koskee hankintojen vastuullisuutta. Kyselyn mukaan suomalaisista noin 80 prosenttia on sitä mieltä, ettei verovaroin pitäisi hankkia tuotteita, joiden tuotannossa on hyväksikäytetty lapsityövoimaa tai loukattu työntekijöiden oikeuksia. Tämä ei kuitenkaan riittävästi näy lakiesityksessä, sillä se ei edellytä hankintayksiköitä sitovasti noudattamaan sosiaalista vastuuta ja ihmisoikeuksia. Direktiivin nojalla sosiaalisen lausekkeen noudattaminen voitaisiin säätää pakolliseksi, jos haluttaisiin. Lisäksi sosiaalisen lausekkeen harkinnanvarainen soveltaminen on rajattu koskemaan vain Suomessa tapahtuvaa työtä, ja tämä rajaus ei palvele lakiuudistuksen kokonaistavoitteita eikä edistä vastuullisen kotimaisen tuotannon kilpailuasemaa. Sosiaalisten, ympäristöllisten ja työoikeudellisten vähimmäisvaatimuksien ei tulisi olla laissa vain suosituksen luonteisia harkinnanvaraisia kriteerejä vaan automaattisesti sovellettavia ja velvoittavia kriteereitä. Se olisi erityisesti suomalaisten rehellisten yrittäjien etu, jos epäeettisellä toiminnalla hintoja polkevat yritykset suljettaisiin automaattisesti pois kilpailuista. Lakiesitys antaa edelleen mahdollisuuden hankkia tavaroita ja palveluita pelkän hinnan perusteella. Voimassa olevasta laista tiedämme, että yhteiskuntavastuukriteerien käyttö ei ole riittävästi edennyt pelkän vapaaehtoisuuden varassa, joten nyt olisi oikea hetki muuttaa lakia siten, että viranomaiset eivät saisi käyttää vain halvinta hintaa ainoana hankintaperusteena. Tässä yhteydessä olisi myös syytä tarkastella syvällisesti, miten hankintalailla voidaan nykyistä paremmin edistää harmaan talouden ja aggressiivisen verosuunnittelun torjuntaa. Ei voi olla niin, että verovaroilla hankittujen tavaroiden eurot valuvat harmaan talouden piiriin ja rehellisesti veroja maksavat suomalaiset yrittäjät häviävät tarjouskilpailuja. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota hankintojen alihankintaketjuissa tapahtuviin laiminlyönteihin ja veronkiertoon ja hankintayksikön mahdollisuuksiin ja velvollisuuksiin puuttua niihin. Lopuksi: Vammaisten elinikäiset palvelut tulisi yksiselitteisesti rajata hankintalain soveltamisen ulkopuolelle. Hankintalain soveltaminen näihin palveluihin on johtanut epäinhimillisiin tilanteisiin. Vaikka kyse on elämän mittaisista palveluista, kuten asumisesta, niitä kilpailutetaan lyhyin määräaikaisin sopimuksin. Tällaisen huutolaisuuden ei pitäisi antaa enää jatkua, vaan useiden muiden EU-maiden tapaan myös Suomen tulisi rajata nämä palvelut hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle. Arvoisa puhemies! Sinällään hyvään lakiesitykseen tarvitaan lisää kunnianhimoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-07T14:25:41,2016-09-07T14:31:25,Tarkistettu,1.1 2016_79_8,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,Nyt on sopiva aika käydä debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_79_9,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sinällään hyvää lainsäädäntöä, mutta muutamaan asiaan kiinnittäisin huomiota. Täällä on rajattu näitten in-house-yksiköiden eli siis kuntien oman tuotannon ulosmyyntiä aika rajulla tavalla verrattuna tuohon EU-sääntelyyn. 20 prosentista, joka on mahdollista, mennään 5 prosenttiin hallituksen esityksen mukaan. Minä en ymmärrä sitä, mikä järki on rajata julkisen sektorin omaa toimintavapautta tässä suhteessa, ja tähän pyytäisin vastausta. Minun näkökulmastani tämän kansainvälisen selvityksen pohjalta, joka tähän lakiesitykseen sisältyy, ei löydy kansainvälistä ikään kuin ulottuvuutta siihen, siten että joku muu maa rajaisi tätä toimintavapauttaan. Toinen asia, minkä nostan esille tässä, on, että täällä on menty nyt vähimmäistason kautta tähän työehtosopimusten vähimmäistason turvaamiseen elikkä keskushallinnon hankintojen ja rakennusurakoitten osalta ILO-sopimusten edellyttämällä tavalla, mutta minkä takia ei haluta ottaa jo tässä vaiheessa EU:n hankintadirektiivin edellyttämiä säännöksiä huomioon ja määritellä niin, että kaikissa näissä hankinnoissa pitää huolehtia siitä, että työehtosopimusten vähimmäisturvaa noudatetaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-07T14:31:32,2016-09-07T14:32:43,Tarkistettu,1.1 2016_79_10,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hämmennys siitä, halutaanko jotenkin hankaloittaa kuntien toimintoja: Kynnysarvojen osalta kiitokset ministerille ja hallitukselle siitä, että kynnysarvoja nostetaan, että kaikki pienemmät voidaan tehdä siellä kunnan sisällä ja läheisten yrittäjien kanssa sopimuksia. Mutta sitten tässä in-house-toiminnassa mennään huomattavasti tiukempaan, koska kun se käytäntö on ollut nyt siinä noin 10 prosentissa, niin nyt sitä tiukennetaan 5 prosenttiin. Tiedetään, että kunnat jo tällä hetkellä joutuvat sitten siihen tilanteeseen, kun siellä ei kestetä edes sitä heittelyä vuoden aikana, että se napsahtaa sitten aika nopeastikin, kun katsotaan sitä kokonaisuutta. Miksi hallitus haluaa kurjistaa kuntien tilannetta? Toinen kysymys sitten tähän kohtaan: kun tämä valinnanvapaus tulee sitten tässä sote- ja maakuntauudistuksessa, jonka jälkeen jokainen valitsee ihan uudella tavalla, onko sitten niin, että tältä osin sosiaali- ja terveydenhuollossa ei tarvita enää hankintalakia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-09-07T14:32:43,2016-09-07T14:33:49,Tarkistettu,1.1 2016_79_11,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että hankintalakia uudistetaan ja nimenomaan siihen suuntaan, että pyritään joustavoittamaan hankintamenettelyä. Siellä tietysti talousvaliokunnan aikana, kun tätä asiaa käsitellään, varmaan tehdään muutoksia tähän asiaan, ja toivon, että näkökulma on aina se, että pyritään niitä pieniä yrityksiä ottamaan mukaan niihin hankintoihin. Totta kai ratkaiseva tekijä on aina tarjouskilpailu, miten se järjestetään ja mitä ehtoja sille asetetaan. Se tarjouspyynnön rakentaminen oikein ja huolellisesti on se kaiken a ja o. Sen jälkeen, jos homma lähtee oikeille raiteille, voidaan menestyä, mutta jos se tehdään väärin, niin sitten tulee pelkkä susi siitä koko hommasta. Mutta toivon, että tämän lain myötä saataisiin näille pienille yrityksille toimintamahdollisuuksia lisää ja nimenomaan niin, että suuret yritykset eivät pääse markkinoilla hallitsemaan, koska nehän voivat jyrätä tällaisen pienen yhtiön vaikka nurin vaikka tarjoamalla jonkun palvelun aivan pilkkahinnalla, johon yksityinen pieni yritys ei koskaan pysty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-07T14:33:50,2016-09-07T14:34:49,Tarkistettu,1.1 2016_79_12,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Hoskonen pääsi asian ytimeen. Mehän tässä salissa monesti aika, saattaa olla, pienistäkin summista joskus kinastelemme, mutta nyt on hyvä muistaa, että nyt niillä päätöksillä, mitä tässä tehdään, on todella isot taloudelliset vaikutukset: 30 miljardia joka vuosi. Kokemuksen perusteella, ja kun kuuntelee eri puolin, niin voi sanoa, että se suurin ongelma, mikä hankintoihin liittyy, liittyy siihen, että kilpailutetaan vain pelkästään hinnalla. Usein silloin juuri nämä pienet yritykset jäävät jalkoihin, koska siellä on laatutekijöitä, siellä on sosiaalista vastuuta, monesti kun läheltä ostetaan palveluita, innovaatioita. Nyt kysyn teiltä, arvoisa ministeri: onko niin, että tässä laissa edelleen mahdollistetaan kilpailuttaminen pelkän hinnan perusteella, ja jos on, niin minkä vuoksi? Eikö nyt olisi aika ottaa seuraava askel ja pitää huoli siitä, että kaikissa hankinnoissa, joita tehdään, otetaan ympäristö, sosiaaliset näkökohdat huomioon? Nyt se ongelma, jonka Hoskonen kuvasi, ei ratkea tällä lakiesityksellä, (Puhemies koputtaa) joka tänne on tuotu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-07T14:34:50,2016-09-07T14:35:59,Tarkistettu,1.1 2016_79_13,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä haluan antaa kiitosta siitä, että uusi hankintalaki huomioi vammaisten erityistarpeet, eli enää jatkossa vammaisten elinikäisiä palveluita ei siis tarvitse määräajoin kilpailuttaa, eli vammaisten arjen jatkuvuus turvataan. Tästä iso kiitos ministerille ja hallitukselle. Olen samaa mieltä tästä laadullisesta ja hintakilpailutuksesta. Kun nyt puhutaan, että hankinnat suositellaan kilpailuttamaan pienempinä osina ja ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia voisi huomioida aiempaa enemmän, niin kysyisin vähän yhtyen näihin myös oppositiosta tuleviin kysymyksiin: millä tavalla nyt voidaan taata se, että ei mennä sen helpoimman kautta eli pelkän hinnan kilpailuttamisen kautta, vaan miten näitä voitaisiin ottaa vahvemmin? Se on tietysti hankintaosaamisesta paljon kiinni, mutta myös velvoitteita ehkä pitäisi tiukentaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-07T14:36:00,2016-09-07T14:37:04,Tarkistettu,1.1 2016_79_14,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen nosti äärimmäisen tärkeän kysymyksen esille tässä eli nämä vammaisten elämänmittaiset palvelut ja erityisesti vammaisten asumispalvelut. Se, että ne ovat kuuluneet hankintalain soveltamisalan piiriin, on johtanut äärimmäisen epäinhimillisiin kilpailutustilanteisiin, joissa esimerkiksi vaikeasti vammaisten asumispalveluita on kilpailutettu noin kahden vuoden välein. Minä haluaisin nyt tarkennusta. Vammaisjärjestöt ovat huomenna osoittamassa mieltä tähän aiheeseen liittyen, ja toivoisin nyt ministeriltä tarkennusta siihen: kuuluvatko nämä vammaisten elämänmittaiset palvelut siis edelleen tämän hankintalain soveltamisalan piiriin, vai onko niin, että näitä palveluita on mahdollista siis jatkossa kokonaan jättää kilpailuttamatta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-07T14:37:04,2016-09-07T14:37:52,Tarkistettu,1.1 2016_79_15,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on tullut hyviä puheenvuoroja juuri näistä herkistä palveluista, elämänmittaisista palveluista liittyen nyt vammaisten asumiseen, mutta yhtä lailla vanhusten palveluasumisessa on sama tilanne. On kohtuutonta, jos vanhus palvelupaikan saannin jälkeen ja pitkään siellä eläneenä joutuu vaihtamaan paikkaa sitten myöhemmin. Toivon, että nämä eivät olisi vain tämmöisiä erityistilanteita, joissa voidaan poiketa, vaan että se olisi ihan lähtökohtana, että näissä herkissä palveluissa ihminen saa asua siellä loppuelämänsä. Sitten minä olisin kysynyt tästä hankintojen johtamiseen liittyvästä asiasta, koska tiedetään, että se on iso ongelma. Hankintaosaamista ei ole riittävästi kunnissa, vaikka tahtoa olisi tehdä hankintoja niin, että pienemmätkin yritykset pääsisivät mukaan, ja olisin kysynyt: mitä toimia hallitus on tehnyt sen eteen, että johtamisen osaamista parannetaan ja siinä edetään kunnissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-07T14:37:53,2016-09-07T14:38:58,Tarkistettu,1.1 2016_79_16,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hankintalain uudistus on todellakin äärimmäisen tärkeä, ja tässä on sinällään paljon hyviä asioita: elinkaarikustannukset, innovatiiviset ratkaisut ja sosiaalisten kriteerien huomioiminen aiempaa paremmin. Edustaja Lindtmanille sen verran, että eihän tähänkään mennessä sitä hintaa ole tarvinnut ainoana kriteerinä käyttää, mutta sitä hankintaosaamista on monta kertaa puuttunut julkiselta puolelta ja sen tähden sitten hinta on jäänyt ainoaksi kriteeriksi, kun ei ole osattu asettaa niitä muuntyyppisiä kriteerejä. Erityisestihän tämä on ollut surullista juuri, kun on puhuttu näistä vanhusten ja vammaisten palveluista. Kyllä itsekin haluaisin nyt vielä ministeriltä varmennusta siitä, millä tavalla tämä vanhusten ja vammaisten palveluasuminen nyt tulevaisuudessa sitten tullaan huomioimaan tässä kilpailuttamisessa. Olen ymmärtänyt niin, että kokonaan niitä ei kyllä olla sulkemassa pois kilpailuttamisen ulkopuolelle mutta että jotakin suojaa on kuitenkin tulossa. Ja täytyy myös kiittää siitä, että näitä kynnysarvoja viedään nyt ylöspäin. Viimeksi keskustalainen ministeri sai aikaan sen, että kynnysarvot olivat reilusti alle direktiivin (Puhemies koputtaa) ja Suomesta tuli Euroopan unionin eniten kilpailuttava maa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-07T14:38:58,2016-09-07T14:40:07,Tarkistettu,1.1 2016_79_17,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille lain valmistelusta. Lopputulos on varsin tasapainoinen. Otan esiin joitakin meille perussuomalaisille ryhmänä tärkeitä kohtia. On erinomaista, että korostitte, ministeri, tätä, että vähennetään selvitysten määrää ja byrokratiaa. Se on nimenomaan keskeinen koko hallituksen ohjelmakautta kuvaava tavoite, jossa pyritään siihen, minkä myös otitte esiin, että resurssit eivät saa kulua prosesseihin ja resurssit eivät saa kulua kaikkeen siihen turhaan paperinpyörittelyyn, kuten niin usein tuntuu käyvän. Otitte myös esiin avoimuuden lisäämisen, valvonnan parantamisen. Nämä ovat hyviä asioita. Samoin se kansalaisten huoli ja meidän kaikkien huoli siitä, että sote-hankintojen laadusta huolehditaan, on hyvin tärkeää ottaa esiin. Pohja on siis hyvä edetä tässä tärkeässä ja laaja-alaisessa uudistuksessa, joka ohjaa keskeisellä tavalla julkisten varojen käyttöä. Itsekin pyydän vielä lisätietoa tästä hyvin keskeisestä kysymyksestä: miten pidetään huolta, että pienet yritykset pärjäävät myös näissä kilpailutuksissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-09-07T14:40:07,2016-09-07T14:41:15,Tarkistettu,1.1 2016_79_18,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD ,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä on iso ja laaja kokonaisuus, ja on hyvä päästä käsittelemään sitä tuonne valiokuntaan. Otan myös huomioon nämä vammaisten asumispalvelut. Vammaisten asumispalvelut ovat hankintalain kilpailuttamisen piirissä, jolloin ne on pahimmillaan kilpailutettu jopa vuoden välein. On aivan eri asia kilpailuttaa tavaroita ja pienimuotoisia palveluja kuin jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevan ihmisryhmän ehkä koko elämän mittaista asumista. (Timo Heinonen: Se korjataan!) Meille kaikille kodin pysyvyys on tärkeä asia, mutta erityisen tärkeää se on näille vammaisille, ja pitkäkestoiset ja tutut hoitosuhteet ovat myös tärkeitä. Tämä sama koskee myös lastensuojelua ja vanhuksia. Tämä hankintalaki antaa nykyistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon laatukriteerit ja sosiaaliset näkökulmat, mikä on hyvä asia, mutta todellisuudessa halvin hinta näyttää merkitsevän erityisesti vammaisten asumispalveluiden kilpailuttamisessa eniten, ei se, mikä on asiakkaiden toiveiden mukaista tai kokonaisvaltaisesti paras ratkaisu. Tältä osin kyllä laki on saatava sellaiseksi, että (Puhemies koputtaa) sen henki toteutuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-09-07T14:41:16,2016-09-07T14:42:26,Tarkistettu,1.1 2016_79_19,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK ,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä useissa puheenvuoroissa on nyt nostettukin esille tämä hankintaosaaminen. Nykyisenkin hankintalain aikaan olisi ollut mahdollista painottaa myös muita tekijöitä kuin pelkästään hintaa, ja tätä on yritetty mutta monin paikoin aika laihoin tuloksin. Tiedän tapauksia esimerkiksi vanhusten palveluasumisesta, että on haluttu taata laatua sillä, että tarjouspyynnössä on kirjattu, että pitää olla laatukäsikirja. Tarjoaja on laittanut raksin ruutuun, että tällainen löytyy, ja silloin asia on ollut ok, vaikka tällä isolla yrityksellä ei ollut vielä henkilökuntaa, ei tiloja, ei mitään tässä toiminnassa valmista, ja hän on voittanut pelkällä tällä oikealla rastilla ruudussa tämän tarjouskilpailun. Ja nyt kysynkin ministeriltä: onko tarkoitus järjestää koulutusta kunnille ja sitten toisaalta myös näille pienille ja keskisuurille yrityksille siitä, että tämä toiminta parantuu? Erinomainen laki, mutta nyt tarvitaan myös sitä osaamista, ja se ei pelkällä lainmuutoksella tule vaan sillä, että nämä toimijat osaavat toimia, (Puhemies koputtaa) ja työtä saadaan alueille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-09-07T14:42:26,2016-09-07T14:43:37,Tarkistettu,1.1 2016_79_20,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän ministeriä siitä, että tämä iso lakikokonaisuus on saatu nyt eduskuntaan. Tätä on pitkään valmisteltu, jo ministeri Ihalaisen aikana, edellisen hallituksen aikana. Tässä on monta hyvää asiaa, jotka menevät eteenpäin, mutta kiinnitän myös huomiota sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana näihin seikkoihin, jotka liittyvät nyt sitten palveluiden hankkimiseen ja näihin laatukysymyksiin. Erityisesti nyt tämä palveluiden jatkuvuus elinikäisissä palveluissa on se kriittinen kysymys. Olen ymmärtänyt niin, että täällä edellytetään niitten kilpailuttamista. Mutta sitten on tämä kysymys, että riittääkö nyt pelkkä hinta siinäkin kilpailutuksessa, ja ollaanko nyt säätämässä siitä, että nämä sopimukset voivat olla sitten riittävän pitkiä ja että tämä kansalaisen, vammaisen ja hänen omaistensa, itsemääräämisoikeus vahvistuu nykyisestä. Tähän tarvitaan lainsäädännön vahvaa otetta siksi, että kunnissa nämä kilpailutusprosessit ovat hyvin kirjavia ja erilaisia. Siksi siihen tarvitaan tätä lain voimaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-09-07T14:43:38,2016-09-07T14:44:46,Tarkistettu,1.1 2016_79_21,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä taustalla on EU-direktiivi, joka on varsin yksityiskohtainen. Siksi tämä asia on aika vaikea. Kyllä väittäisin, että kunnissa, joita nyt tässä eniten nostetaan esille, osaaminen tällä sektorilla on lisääntynyt, kun tätä on jo vuosia harjoitettu. Ongelma on usein se, että hankinnat tekee yksittäinen virkamies, ei mikään luottamushenkilö vaan yksittäinen virkamies, ja hän välttääkseen rangaistukset tai ainakin vahingonteon kunnalle käyttää niin selkeitä periaatteita, että ei tule valituksia ja siinä mielessä korvausvaatimuksia. Näin ollen sitten nämä muut tekijät kuin hinta jäävät helposti toisarvoisiksi. Tähän pitää kiinnittää huomiota. Kun seitsemisen vuotta sitten edustaja Hoskosen kanssa tätä asiaa käsittelimme talousvaliokunnassa, niin muistan, kun Kuntaliitto ja kunnat vaativat kynnysarvoja korkealle ja pk-yritykset vaativat niitä hyvin alas. Tämä (Puhemies koputtaa) ongelma on edelleen, ja tässä nyt tasapainoa (Puhemies koputtaa) pitää etsiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-07T14:44:47,2016-09-07T14:45:57,Tarkistettu,1.1 2016_79_22,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,Otetaan vielä edustaja Myllykoski ennen ministerin vastausta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_79_23,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä on paljon hyvää, mutta nyt haluaisin vähän täsmennystä vielä ministeriltä: Kun halutaan edistää tällä hankintalakiuudistuksella sitä, että meillä myös kansainvälisesti voisi yritystoimintaa edistää, ja tätä innovatiivisuutta tuotiin esille, niin onko nyt selvitetty, onko meillä mahdollisuus tässä hankintalain puitteissa edelleen käyttää kansallisia innovaatiotukia sekä yritysverotuksen uuteen työllisyyteen tähtäävien tuotteiden tukia, eli onko kunnan mahdollista tämän direktiivin voimaan tullessa ja lain voimaan tullessa edelleen tilata hankintalain puitteissa jotain sellaista, mitä ei vielä ole olemassa, vaan se on innovatiivinen toimenpide, jota kunnat haluavat vaikkapa jätteenpolttolaitoksissaan tai kunnallisissa lämpölaitoksissa edistää esimerkiksi ympäristönsuojelun näkökulman kautta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-09-07T14:45:57,2016-09-07T14:46:57,Tarkistettu,1.1 2016_79_24,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Lindströmille 3 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_79_25,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koetan mennä järjestyksessä. Varmaan jää vastaamatta, tuli niin paljon kysymyksiä. Edustaja Skinnarin puheenvuorosta: Tämä lakiehdotus pyrkii antamaan nimenomaan sille hankkijalle sellaisia välineitä, joilla kuntien ja muiden hankkijoiden hankintaosaamista voidaan entisestään parantaa. Eli siellä ehdotuksessa korostetaan esimerkiksi riittävää hankintojen suunnittelua. Myös hankintojen neuvontaa, jota täällä peräänkuulutettiin, aiotaan laajentaa nykyisestä ja myös sinne pk-yrityksiin. Hankintojen laatua — se nostettiin monessa puheenvuorossa — korostetaan tässä lakiehdotuksessa sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen lisäksi muissakin kohdissa. Esimerkiksi hankkijalle asetetaan velvoite perustella päätöksensä käyttää pelkkää hintaa tarjousten vertailun pohjana, eli se pitää perustella. Hankkijan tulisi riittävästi huomioida laadun näkökohtia vertailussa, se tuli monessa puheenvuorossa. Olen aivan samaa mieltä, ja tältä osin tämä lakiehdotus on kunnianhimoinen EU-lainsäädäntöön nähden. Edustaja Sarkkiselle: Tämän hallituksen esityksen kansallisten kynnysarvojen taustalla on EU-tuomioistuimen ratkaisukäytäntö. Vaikka direktiivissä on korkeat kynnysarvot, on EU-tuomioistuimen mukaan myös tämän kynnysarvon alittavissa ja muiden jäsenvaltioiden tarjoajia kiinnostavissa hankinnoissa otettava huomioon avoimuus ja syrjimättömyys siten, että riittävä kilpailutusmenettely järjestetään. No, hankkija voi tämän ehdotuksen mukaan sulkea pois tarjouskilpailusta sosiaali- ja työoikeuden säännösten vastaisuuden vuoksi. Eli myös tämä on otettu huomioon, mitä muun muassa edustaja Rinne peräänkuulutti. Myös voittajan rikosrekisteritiedot on vaadittava, ja uusi lakiehdotus antaa mahdollisuuden myös vaatia alihankkijoiden vaihtamista, mikäli ne eivät täytä hankkijan asettamia, sosiaalisiin näkökohtiin liittyviä vaatimuksia. Nykylakiin nähden lakiehdotus menee siis melko pitkälle tämän yhteiskuntavastuun ja sosiaalisten näkökohtien huomioimisessa. Tässä on todellakin tarkoitus varmistaa julkisen ja yksityisen markkinatoiminnan välinen kilpailuneutraliteetti. Suurten liikevaihtojen yksiköissä muutamankin prosentin ulosmyynti voi tarkoittaa miljoonia euroja. Tämä voi sitten vääristää markkinoiden toiminnan tasapuolisuutta. Suomessa on jo nyt menty pidemmälle kuin muissa Pohjoismaissa siten, että työehtojen noudattamista tulee noudattaa rakennusurakoissa muiden kuin valtion keskushallintoviranomaisten osalta. Vielä edustaja Lindtmanille: Lakiehdotuksessa pyritään lisäämään laadun huomioimista tarjousvertailussa velvoittamalla hankkija siis perustelemaan tämä pelkkä hinnan käyttö. Hinnan täysimääräinen poistaminenkin nähtiin ongelmalliseksi. Koska hankinnan kohteena voi olla 10 000 erilaista tavaraa, palvelua tai rakennusurakkaa, niin miten määritellään riittävä laatu tai laadun painoarvo kaikille näille hankinnoille? Toisaalta hankkija voi huomioida laatua monella muullakin tavalla kuin tarjousvertailussa. Eli voi asettaa vähimmäisvaatimuksia laadulle, jolloin hintakilpailuun otetaan ainoastaan kaikkein laadukkaimmat vaihtoehdot. — Jatketaan, kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-07T14:46:59,2016-09-07T14:50:14,Tarkistettu,1.1 2016_79_26,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,Jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_79_27,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kasvu on se, mitä Suomi tarvitsee, ja pk-yritykset ovat vahvan kasvun lähteitä. Tämä hankintalaki mahdollistaa uudenlaisen toiminnan pk-yrityksissä, koska siinä nyt nämä kriteerit muuttuvat sillä tavalla, että on mahdollista tuottaa pienellä yrityksellä osakokonaisuuksia ja saada niin kuin laaja pohja sille yritystoiminnalle. 30 miljardia euroa on niin suuri summa, että sillä voidaan kasvattaa suomalaisia pieniä yrityksiä, jotka sitten kotimarkkinoilla toimivat ja kehittyvät ja myöhemmin myös sitten vievät omia tuotteitaan ja palveluitaan ulos. Minä näen tämän lain tältä kannalta kaikista tärkeimpänä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-09-07T14:50:16,2016-09-07T14:51:08,Tarkistettu,1.1 2016_79_28,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt tarvitaan kyllä ministeriltä tahtotilaa korjata tämä vääryys, joka syntyy siitä, että raha edellä kilpailutetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palveluita. Huomenna todellakin tuolla Kansalaistorilla kokoontuu joukko näitä ihmisiä. Tämän tilaisuuden järjestävät Vammaisfoorumi ja kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, ja kun meistä kansanedustajista tässäkin salissa nyt moni varmasti menee sinne, niin mikä on se terveinen, jonka voimme sinne viedä? Nimittäin siellä kannetaan huolta, aivan suoraan he kysyvät, tuleeko huutokauppamenettelystä pian normi. Eli eikö vieläkään saada torpattua sitä, että raha edellä näiden heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palveluita kilpailutetaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-09-07T14:51:08,2016-09-07T14:51:59,Tarkistettu,1.1 2016_79_29,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Martti,Talja,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tälläkin hetkellä vammaisten ikääntyneiden palveluissa palvelun ostaja voi määritellä sen, jatkaako vanhoissa palvelusuhteissa palvelun tuottaja edelleenkin, ja itse asiassa kilpailutus koskee monta kertaa ainoastaan uusia terveydenhuollon tai vammais- ja vanhustenhuollon palveluja. Tuleeko uusi lainsäädäntö katkaisemaan tämän mahdollisuuden? Tälläkin hetkellä laatutekijät ovat keskeisiä hankinnoissa, ja hankintaosaaminen isoina yksiköinä on tuonut selkeätä etua esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan — tarkoitan lähinnä koko sairaanhoitopiirin kokoisia tarvike- ja lääkehankintoja. Tuleeko uusi hankintalaki vaikuttamaan myös tähän menettelyyn?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1321,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Martti Talja,1321,2016-09-07T14:51:59,2016-09-07T14:52:59,Tarkistettu,1.1 2016_79_30,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pitkään valmisteilla ollut lakiesitys on nyt täällä meidän käsissämme, ja tämä lakihanke on hyvä esimerkki joukkoistamisesta: työ- ja elinkeinoministeriöhän järjesti Otakantaa-sivustollaan kyselyn, missä kysyttiin kaikilta, miten hankintalakia pitäisi uudistaa. On hyvä asia, että näitä mielipiteitä on myös kuultu ja lainvalmistelussa myös huomioitu se, että ajatuksia herättävä, tärkeä asia on kysymyksessä. Hankintaosaaminen on kyllä teema, jonka soveltamisesta on varmasti kunnissa paljon käyty keskustelua, ja todellakin lakiin sisältyy se, että kunnat antavat tätä neuvontaa ja ohjausta, millä tavalla niitä hankintoja sitten tehdään. Ei ole helppoa, jos hankintojen tekijä joutuu miettimään, päädytäänkö tässä markkinaoikeuteen, että valitaanko palvelu hinnan vai laadun perusteella. Kyllä hyvän laadun perään meidän kaikkien kannattaa todellakin kysyä, ja sosiaalinen ja inhimillinen näkökulma (Puhemies koputtaa) on aina huomioitava.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-07T14:52:59,2016-09-07T14:54:09,Tarkistettu,1.1 2016_79_31,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hankintalaki on iso asia, ja niin kuin tässä on moneen kertaan jo tuotu esiin, itselläni on myös huoli näistä heikommista, vanhukset ja vammaiset. On erittäin tärkeää, että elinikäiset palvelut voidaan jättää hankintamenettelyn ulkopuolelle. Samoin se, että nämä pienet ja keskisuuret yritykset pääsisivät kilpailutukseen hyvin mukaan, ja toivon mukaan lopputuloksena olisi se, että lähialueen työttömille löytyy jatkossa entistä paremmin työtä. Tähän hankintaan liittyen tämä osaaminen ja sen osaamisen heikkous on asia, mikä on monta kertaa tullut esiin, ja kysyisinkin: Kun ymmärtääkseni hankintadirektiivi velvoittaa jo, että hankintayksiköille ja myös tarjoajille pitää olla saatavissa veloituksetonta neuvontaa, niin miten varmistetaan, että käytännön tilanne ei ole vain se, että on olemassa neuvontayksikkö, vaan että sinne käytännössä myös ja nopeasti pääsee, ja toisaalta, että tätä neuvontaa myös tarjoajille tullaan tarjoamaan? Kuinka nopeasti, kuinka pian sitä tullaan tarjoamaan ja (Puhemies koputtaa) varmistamaan se, että käytännössä sinne myös pääsee? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-07T14:54:09,2016-09-07T14:55:17,Tarkistettu,1.1 2016_79_32,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jäi hieman tuosta ministeri Lindströmin vastauksesta liittyen tähän ulosmyyntiin mietityttämään tuo vastauksen sisältö. Jos meillä on tällä hetkellä tilanne, että noin keskimäärin 10 prosenttia on tämän ulosmyynnin raja, ja nyt mennään 5 prosenttiin, vaikka direktiivi sallisi sen 20 prosentin rajan, niin kysyn: onko tästä tämän ulosmyynnin kokonaisuudesta tehty vaikuttavuusarvioita, koska ainakin Kuntaliitto on ymmärtääkseni kritisoinut kovasti tässä valmisteluvaiheessa sitä, että tästä asiasta puuttuu vaikutusarvioita? Tämä ulosmyyntihän tarkoittaa sitä, että kunnallinen jätehuoltoyhtiö voisi reitin varrella olevan yksityisen yrityksen toimintaa myöskin hoitaa sen kanssa sovittaessa. Ja samoin esimerkiksi joku julkinen laboratorio voi toimittaa yksityisen lääkäriaseman laboratoriopalveluita silloin kun sitä tarvetta on ja sen yksityisen ei ole järkevää laittaa pystyyn.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-07T14:55:18,2016-09-07T14:56:15,Tarkistettu,1.1 2016_79_33,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on pieni maa, ja joillakin erityisaloilla kilpailu on käytännössä olematonta. Esimerkiksi teollisen pesulatoiminnan valtakunnalliset markkinat ovat ohuet erityisesti terveydenhuollon ja elintarviketeollisuuden korkeaa hygieniaa vaativissa pesu- ja vuokratekstiililiiketoiminnoissa. Toimialalla on tällä hetkellä käytännössä kaksi laatu- ja volyymivaatimukset täyttävää palveluntarjoajaa, näistä toinen julkisomisteinen. Toivonkin, että ministeri ja valiokunta tätä hankintalakia sitten pidemmälle jalostaessaan ottavat sen huomioon, ettei hyvää tarkoitettaessa aiheuteta tilannetta, jossa todellisuudessa markkinoille muodostuu monopolitilanne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-09-07T14:56:15,2016-09-07T14:57:02,Tarkistettu,1.1 2016_79_34,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Puhemies! Kiitokset ministerille ja hallitukselle, että esitys on täällä. Tässä on erittäin paljon hyvää, mutta toivon, että valiokuntakäsittelyssä vielä käydään asioita läpi. Kyettäisiinkö jotenkin nostamaan tämän hinnan rinnalle se laatu, koska koen, että esimerkiksi sote-uudistuksen jälkeen kilpailutettaessa, jos siellä ei ole laatu mukana, niin kermankuorijat ovat liikkeellä ja ottavat sen jälkeen potin kotiin? Tässä on myöskin äärettömän suuri kysymys se, osataanko tämä hankinta oikein tehdä, koska sillä osaamisella pystytään kyllä sitten varmistamaan se, että myöskin kotimaiset pienemmät pärjäävät kilpailussa. Nyt toivoisin, että ministeri vielä kerran kertoisi, miksi tämä in-house‑raja on nyt 5 prosenttia, kun direktiivi kertoo, että se voisi olla 20. Tämä olisi äärettömän hyvä meille perustella, koska itsekin olin toivonut, että se olisi mieluummin ollut se 10 kuin 5, ihan siitä syystä, että julkiselle puolelle olisi annettu ainakin mahdollisuus olla mukana paremmin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-09-07T14:57:02,2016-09-07T14:58:04,Tarkistettu,1.1 2016_79_35,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä lähes 500-sivuisesta nipusta on alkusyksyllä tulossa milteipä jokaiselle valiokunnalle pureskeltavaa, ja ei tämä varmaan tähän lopu: aikanaan sitten erilaiset viranomaiset antavat suosituksia ja sovellusohjeita. Että kyllä tässä jätepaperipino varmasti tämän asian ympärillä tulee kasvamaan. Sinänsä, vaikka tässä on monessa puheenvuorossa puhuttu, että kunnissa on heikkoa hankintaosaamista, on toki toisenlaisiakin esimerkkejä, esimerkiksi Kiuruveden kaupunki, jossa on rakennettu tarjouspyynnöt niin, että suositaan alueellisia yrittäjiä. Mutta kyllä siihen on nimenomaan päästävä, että ei synny monopolitilanteita, ja sitten siihen, että lopputulokset eivät ole terveen järjen vastaisia ja kaikkea järkiperäisyyttä vailla. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-09-07T14:58:04,2016-09-07T14:59:10,Tarkistettu,1.1 2016_79_36,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi voi myös olla monella tavalla EU:ssa edelläkävijä. Nostan nyt yhden toimialan eli siivoustoimialan, joka on noin 3 miljardin kokonaisuus. Työtä tehdään pienellä palkalla, työnantajat kouluttavat ihmisiä, mutta valitettavan usein työsuhteet ovat liian lyhyitä. Mistä se johtuu? Se johtuu muun muassa siitä, että työntekijät eivät ole tyytyväisiä olosuhteisiin, palkkaansa, mutta myös siitä, että työnantajatkaan eivät ole tyytyväisiä nykytilanteeseen, koska nyt kilpaillaan vain ja ainoastaan hinnalla. Eli tässäkin kokonaisuudessa laatu olisi se, mitä tarvitaan. Oletteko te, arvoisa ministeri, pohtinut sitä, että Suomi loisi erilaisia laatustandardeja, kokonaisuuksia, joihin voitaisiin sitten viitata kilpailutuksissa osana niitä vaatimuksia, joita hankintayksikkö tekee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-09-07T14:59:11,2016-09-07T15:00:10,Tarkistettu,1.1 2016_79_37,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hankintalain kokonaisuudistus on todellakin tervetullut, ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käymme tämän huolella läpi. On hyvä, että tässä laissa korostetaan laatua ja jatkuvuutta ja erityisesti sitä, että yksilöllisesti kuultaisiin ihmistä. Eli tämä on varmasti parannus, mutta suurin parannus tulee varmasti sitten sote-uudistuksessa, jossa on tarkoitus yksilöllisesti saada ihmisille palvelut. Vammaisjärjestöt ovat erityisesti toivoneet henkilökohtaista budjetointia ja sitä, että raha liikkuisi heidän valintansa mukana näin, että ihminen pääsee valitsemaan. Tämä kokonaisuus varmasti tuo tullessaan sen, että sosiaali- ja terveyspalvelut vastaavat ihmisten tarpeita, niin vammaisten ja vanhusten kuin muidenkin ihmisten. Kiitos tästä esityksestä ministerille! Hyvää työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-09-07T15:00:12,2016-09-07T15:00:55,Tarkistettu,1.1 2016_79_38,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lakiesityksessä todetaan, että laadullisten kriteerien käyttäminen hankinnoissa on jatkossa mahdollista nykyistä laajemmin, mutta ne voidaan ilmeisesti edelleen myös ohittaa. Kysynkin nyt ihan suoraan ministeriltä: onko näin, että laatukriteerit voidaan jatkossakin alistaa hinnalle? Täällä on ollut paljon puhetta, että vammaisjärjestöt ovat oikeutetusti lausuneet voimakasta kritiikkiä tätä kohtaan, sillä jos tämä laatukriteerien ohittaminen on mahdollista, niin esimerkiksi vammaisen henkilön elinikäinen koti olisi mahdollista kilpailuttaa ja jopa tietyin väliajoin. Ja tämä on vastoin vammaisten oikeuksien yleissopimusta, jossa todetaan, että vammaisella henkilöllä on oikeus päättää elämästään ja asumisestaan. Kysynkin ministeriltä: pohdittiinko lain valmistelussa näitä ihmisoikeuskysymyksiä ja esimerkiksi tätä vammaisten oikeuksien julistusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-07T15:00:58,2016-09-07T15:02:03,Tarkistettu,1.1 2016_79_39,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustelussa ovat tulleet paljon esille nämä laatukysymykset, ja ne ovat varmasti se, mikä myös siellä kuntien tilanteessa hyvin useasti nousee esiin. Positiivista kuitenkin on, että nyt nimenomaan vaaditaan joku peruste sille, jos käytetään kriteerinä ainoastaan sitä halvinta hintaa. Elikkä tämähän nyt on selkeä parannus siihen aikaisempaan tilanteeseen, että nyt täytyy perustella, miksi otetaan se kaikista halvin. Ja kyllä minun mielestäni tässä lakiesityksessä koetetaan tuoda nimenomaan laajemmin se, miten huomioitaisiin ne yhteiskunnalliset ja ympäristötekijät, sosiaaliset ja innovaationäkökulmat. No, toisekseen sitten kysymykseen vammais- ja vanhuspalveluista: Siitä on Suomenmaassa monia ikäviä kokemuksia, että on siirretty henkilöitä, mutta toisaalta kunnat ovat voineet tehdä myös periaatepäätöksiä siitä, että antavat sitten asua siellä samassa vanhassa paikassa, ja kuten edustaja Talja tässä kertoikin, kilpailutukset koskevat sitten usein vain uusia palvelun piiriin tulevia henkilöitä. Mutta tuosta rajasta, josta myös edustaja Sirkka-Liisa Anttila täällä (Puhemies koputtaa) kysyi, toivoisin ministeriltä vastausta, miksi päädyttiin 5 prosenttiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-07T15:02:04,2016-09-07T15:03:14,Tarkistettu,1.1 2016_79_40,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On suomalaisen rehellisen pienen ja keskisuuren yrittäjän etu, että kilpailutuksessa huomioitaisiin aina hinnan lisäksi myös laatu ja että yhteiskuntavastuuasiat olisivat sitovia kriteerejä kaikille tarjoajille, että laatua polkemalla, ihmisoikeuksia ja työoikeuksia polkemalla ei pystyisi kilpailutuksissa menestymään. On suomalaisen yrittäjän etu, jos nämä yhteiskuntavastuukriteerit olisivat velvoittavia. Ja EU-sääntely mahdollistaa sen, että laatu on aina huomioitava ja että yhteiskuntavastuukriteerit on aina huomioitava, mikäli näin vain halutaan menetellä. Suomalaiset europarlamentaarikot ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että tässä Suomen lakiesityksessä ei täysimääräisesti aiota käyttää hyväksi tätä direktiivin sallimaa liikkumavaraa. Kysynkin nyt vielä uudestaan: miksi näin on? Näistä in-house-hankintakriteereistä: tämä 5 prosentin erittäin matala raja ei ole ongelma vain kunnille vaan myös pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka nyt monissa paikoissa ostavat näiden kuntien palveluita, kun muutakaan ei ole tarjolla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-07T15:03:17,2016-09-07T15:04:32,Tarkistettu,1.1 2016_79_41,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyseinen lakiesitys on erittäin tärkeä. Ja tässä kuntien asema on merkittävä: onko osaamista kunnissa, kun tarjouksia laaditaan; miten tarjouspyynnöt laaditaan ja pystytäänkö ne osittelemaan? Toinen asia, mihin haluaisin kiinnittää huomiota: Velvoittaako tämä myös seurantaan siitä, kuinka sitten kilpailutuksen jälkeen hankinnat etenevät, ja siihen vaiheeseen vielä puuttumaan? Onko tässä lakiesityksessä huomioitu tämä? Paikallinen läheisyys on tärkeää, ja tässä yhteydessä myös haluaisin nostaa esimerkiksi kotimaisen ruuan aseman julkisissa hankinnoissa. Että pystytäänkö se asia jotenkin tässä hankintamenettelyssä huomioimaan? Vammaisten palvelut ovat täällä monessa puheenvuorossa nousseet tärkeään asemaan. Tämä kilpailuttaminen mahdollistaa myös siinä tapauksessa, jos vammaisten palvelut syystä tai toisesta ovat huonot, sen, että pystytään vaihtamaan. Siinä mielessä on hyvä vaihtoehto, että tähän pelkän hinnan perusteluna (Puhemies koputtaa) käyttämiseen tulee tämä ""vaatii perustelut"".",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-09-07T15:04:34,2016-09-07T15:05:43,Tarkistettu,1.1 2016_79_42,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hankintalakiuudistuksessa hallituksen tulee huomioida pienten kotimaisten yritysten mahdollisuus kilpailla palveluntarjoajina. Laadun merkitys on ykkösasioita, sosiaali- ja terveysalalla tämä on ehdottoman tärkeää. Se uhkakuva tietenkin on, että isot haukkaavat pienet ajan mittaan ja eurot menevät jonnekin. Siinä pitääkin hallituksen miettiä tarkkaan mahdollisuudet, millä tämä torpattaisiin. Hyvän laadun säilyminen vanhus- ja vammaispalveluissa on asia, joka tuolla kentällä puhuttaa jatkuvasti ja josta monet ovat huolissaan. Mutta ansiokkaasti ministeri Lindström jo selvitteli, kuinka tämä laatu sitten varmistetaan, ja siihen tulikin vastaus. Olisin kysynyt ministeriltä vielä: kun tätä julkista ja yksityistä palvelua rinnakkain tarjotaan, niin mihin se kehitys on menossa, ovatko fifty-fifty näiden tarjoamat palvelut tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-09-07T15:05:44,2016-09-07T15:06:47,Tarkistettu,1.1 2016_79_43,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin on todettu, tässä tämä hankintalaki menee monin osin nyt eteenpäin, mutta aivan olennainen kysymys, kun me tiedämme, että me tämän nyt hyväksymme, on se, että tällä on pitkäksi aikaa suuria taloudellisia vaikutuksia. Niillä valinnoilla ja ratkaisuilla, jotka me nyt teemme, on, voi sanoa, megaluokan merkitys paitsi veronmaksajien ja tavallisten palvelujen käyttäjien myös elinkeinoelämän kannalta. Palaan nyt tähän pelkän hintakriteerin käyttämiseen. On aivan oikein, niin kuin ministeri tuossa totesi, että nyt tämän esityksenne mukaan jatkossa se pitää perustella. Mutta se jätetään sille toimijalle, ja kerroitte aivan oikein, että on esimerkkejä, joissa tämä saattaa tuottaa ongelmaa. Nyt kun tässä on tullut esiin, että itse asiassa myös hallituspuolueilta on tullut paljon toiveita, että tätä vielä tarkasteltaisiin valiokuntavaiheessa, niin kysyn teiltä: olisiko järkevämpi malli sellainen, että laissa selvästi rajattaisiin ne tilanteet, joissa voi käyttää pelkästään hintakriteeriä, ja muilta osin sitten (Puhemies: Aika!) olisi välttämätöntä käyttää myös laatua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-07T15:06:48,2016-09-07T15:07:59,Tarkistettu,1.1 2016_79_44,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Susanna,Koski,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys uudeksi hankintalaiksi sisältää monia erinomaisia muutoksia, jotka tulevat osaltaan keventämään ja parantamaan julkisia hankintoja ja niiden tarjouskilpailuja. Byrokratian määrän vähentäminen myös julkisten hankintojen kilpailuttamisessa on äärimmäisen tärkeää, jotta muun muassa pk-yrityksillä olisi tulevaisuudessa paremmat edellytykset osallistua tarjouskilpailuihin. On erinomaisen hyvää kehitystä, että jatkossa tarjouskilpailuissa voitaisiin poissulkea ne ehdokkaat, jotka ovat esimerkiksi osallistuneet lainvastaiseen kartelliin tai jotka ovat syyllistyneet virheisiin ja viivästyksiin aiemmissa sopimussuhteissa. Näin jatkossa voitaisiin kenties paremmin estää samankaltaiset katastrofit, joita olemme joutuneet todistamaan esimerkiksi Maaseutuviraston tietojärjestelmähankkeiden kohdalla. Mavin tietojärjestelmähankkeiden viivästykset ovat aiheuttaneet kohtuutonta haittaa ja taloudellista vahinkoa monelle elinkeinonharjoittajalle. Mavin johdon mukaan viivästykset ja ongelmat ovat johtuneet palvelun toimittajasta. Hankintalain uudistus antaisi jatkossa mahdollisuuden siihen, (Puhemies koputtaa) että tällaiset toimijat olisi mahdollisuus sivuuttaa ja... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1337,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Susanna Koski,1337,2016-09-07T15:08:00,2016-09-07T15:09:14,Tarkistettu,1.1 2016_79_45,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en kyllä saanut vastausta siihen, miltä osin tämä lakiesitys nyt muuttaa tilannetta näiden vammaisten elämänmittaisten palveluiden osalta. Tähän lakiin sisältyy kirjaus, jonka mukaan pitkäkestoisten hoito- ja asiakassuhteiden kohdalla hankintayksikön on pyrittävä määrittämään sopimusten kesto ja muut ehdot siten, että sopimuksesta ei muodostu kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia palvelun käyttäjille. Mielestäni tämä on aivan riittämätön kirjaus korjatakseen sitä tilannetta, joka tällä hetkellä vallitsee, mitä tulee vammaisten asumispalveluihin. Haluan nyt kysyä ministeriltä: miksi näitä vammaisten elämänmittaisia palveluita ei voitu jättää kokonaan tämän hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle, niin kuin on tehty monissa Euroopan unionin jäsenmaissa, kuten esimerkiksi Ranskassa ja Belgiassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-07T15:09:15,2016-09-07T15:10:05,Tarkistettu,1.1 2016_79_46,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisen edustajan kysymykseen haluaisin tässä vaiheessa ottaa kantaa. Tämähän on direktiiviesityksessä kirjattu niin voimakkaasti, että itse asiassa Suomella ei ole kansallista lainsäädäntövaltaa jättää vammaisten palveluja tämän hankintalain ulkopuolelle. Mutta toisaalta meillä on paljon mahdollisuuksia järjestää vammaisten asuminen hankintalain ulkopuolella, esimerkiksi henkilökohtaisella budjetoinnilla, niin että nämä asumiseen käytettävät varat ovat asukkaalla itsellään käytettävissä ja hän itse hommaa sitten asunnon, jolloin hankintalaki ei koske tätä millään tavalla. Esimerkiksi palveluseteli on tällainen väline, jolla se voidaan toteuttaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-07T15:10:05,2016-09-07T15:10:56,Tarkistettu,1.1 2016_79_47,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä henkilökohtainen budjetointi on mielestäni erittäinkin kannatettava tavoite. Se, mikä minua epäilyttää tässä, on se, että se ei ole vielä käytössä ja voimassa Suomessa, se on kytketty tähän sote-uudistuksen valinnanvapauslainsäädäntöön, joka on vielä valmistelussa ja jonka aikataulu on epävarma ja jonka toteutuminen jopa mielestäni on osittain epävarmaa. Eli kyllä mielestäni tähän asiaan olisi pitänyt saada muutosta ja korjausta nyt, kun tätä hankintalakia käsitellään, koska tämä laki on joka tapauksessa nyt tulossa voimaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-07T15:10:57,2016-09-07T15:11:31,Tarkistettu,1.1 2016_79_48,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oli todella hyvä kuulla, että vasemmiston puoleltakin kannatetaan sitä tärkeää tavoitetta, jota hallitus vie eteenpäin, että ihminen voisi itse valita. Ja totta on, että tämä hankintalaki on oma kokonaisuutensa, ja tärkeää on, että eduskunnassa käymme tämän läpi ja erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa katsomme tämän kokonaisuuden, että saamme tämän riittävän hyväksi, ja ministeri varmaan osaltaan vastaa. Mutta sitten henkilökohtainen budjetointi: se on Britanniassa käytössä, olemme käyneet katsomassa sitä. Olen aivan varma, että tällä kaudella saamme eduskuntaan lain, jolla voimme myöskin mahdollistaa sen, että henkilökohtainen budjetti on käytössä, on uudistettu palveluseteli ja myöskin se, että raha seuraa ihmisen mukana niin, että ihmisiä ei enää pallotella vaan heitä yksilöllisesti kuullaan. Tämä on inhimillisen hallituksen tärkeä tavoite.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-09-07T15:11:32,2016-09-07T15:12:21,Tarkistettu,1.1 2016_79_49,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, kun hankintaa tehdään kunnissa, siellä pitää ottaa huomioon hinnan lisäksi kaikki muut tärkeät tekijät. Tarjouspyynnön pitää olla sellainen asiallisesti laadittu, että siinä pärjätään. Pitää muistaa se vanha kansanviisaus, että jos haluat hyvää laatua, niin et halvimmalla voi koskaan saada. Jos haluaa parasta, niin halvinta se ei voi olla. Jos halvinta haluaa, niin se on sekundaa aika todennäköisesti. Mutta toinen juttu, joka liittyy tähän sote-uudistukseen ja josta olen todella huolissani: Kun kunnilta siirtyvät sote-palvelut maakuntien vastuulle, se johtaa siihen, että päätöksenteko keskittyy joka tapauksessa. Se on ihan varmaa. Siinä ympyrässä en ole vielä yhtäkään maakunnan keskuspaikoilla tehtyä päätöstä nähnyt, sellaista suoraa päätöstä, joka suosisi reuna-alueiden kuntia. Että tässä tapauksessa, kun valtavan suuret rahasummat menevät keskuspaikkoihin päätettäväksi, uskallan väittää, että siellä näissä päätöksissä ei oteta huomioon reuna-alueiden kuntien tilannetta juuri mitenkään. Tämä keskittää päätöksentekoa valtavan paljon ja johtaa siihen, että syntyy ratkaisuja, jotka ovat pienten kuntien kannalta (Puhemies koputtaa) pitkillä välimatkoilla erittäin epäedullisia. Toivon, että tähän (Puhemies koputtaa) kiinnitetään huomiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-07T15:12:23,2016-09-07T15:13:31,Tarkistettu,1.1 2016_79_50,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Sitten on ministeri Lindströmin vuoro. Nyt on tainnut tulla kysymyksiä niin paljon, että 5 minuuttia varmaankin on aivan aiheellinen aika.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_79_51,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Joo, kysymyksiä tuli, koetan vastata, varmaan jotain jää vielä vastaamatta. Mutta aloitetaan. Näistä laatukriteereistä, joista tässä on hyvin paljon keskusteltu: Jos hankkija ei esimerkiksi sosiaali- tai terveyspalveluissa ota huomioon näitä lainsäädännön sisältövaatimuksia laadusta, niin hän on silloin toiminut vastoin hankintalain säännöstä. Jo tälläkin hetkellä eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa siihen, että lainsäädännössä asetettua laatua ei voi ohittaa hankinnoissakaan. Ihmisoikeuskysymyksiä on pohdittu laajasti valmistelussa, ja tämän pohdinnan tulokset ovat nähtävissä hallituksen esityksen sosiaali- ja terveyspalveluhankintoja koskevassa osiossa. Laatu on uudessa lakiehdotuksessa huomioitu merkittävästi laajemmin kuin nykylaissa. On kuitenkin samalla muistettava, että hankintalaki ei ole hankintojen sisältölaki vaan menettelytapalaki, kuten edustaja Skinnari aloituspuheenvuorossaan sanoi. Siinä ei siis määritellä sitä, mitä hankitaan, vaan miten hankitaan. Sitten edustaja Lindtman, joka poistui paikalta, esitti kysymyksen siitä, voisiko tätä hintakriteeriä rajata tiettyihin hankintaryhmiin. Edellisessä vastauspuheenvuorossani toin esille, että jos niitä kohteita on esimerkiksi 10 000, niin tämä on aika lailla haastavaa. En tyrmää, mutta kerron vain, että haastavaa siitä tulisi, mihinkä se raja vedetään sen hinnan ja laadun välillä. Asioista voidaan toki keskustella. Edustaja Andersson, tämä lakiehdotus muuttaa vammaisten asemaa ainakin seuraavasti: Se korostaa sopimusten jatkuvuutta pyrkimyssäännöllä, johon edustaja Andersson itse viittasi. Sen lisäksi on suora vaatimus siitä, että palvelujen asiakkaita on kuultava ja laatua on huomioitava siten kuin muualla lainsäädännössä vaaditaan. Tämä ei taas sitten ole pyrkimyssääntö. Muissa jäsenvaltioissa vammaisten palvelujen jättäminen hankintalain ulkopuolelle ei käsitykseni mukaan perustu nimenomaiseen rajaukseen hankintalaissa vaan siihen, että vammaisten palvelut toteutetaan muina kuin hankintoina, esimerkiksi valinnanvapausjärjestelmässä. Edustaja Rinne: Miksi päädyttiin ehdotettuun 5 prosentin ulosmyyntirajaan? Kun hankintayksiköt voivat kilpailuttamatta tehdä hankintoja sidosyksiköiltään, siinä on riskinä se, että tavarasta, palvelusta tai urakasta maksettava hinta ei ole paras mahdollinen, vaan että hankintayksikkö ylikompensoi sidosyksikköään. Sidosyksikkö voi puolestaan hyödyntää saamaansa ylikompensaatiota itselleen edullisesti kilpailussa muiden toimittajien kanssa. Sidosyksikkösäännön ulosmyyntiä koskeva rajoitus estää markkinoiden vääristymisen tätä kautta. Työryhmämietinnössä esitetty 10 prosentin ulosmyynti voi liikevaihdoltaan suurikokoisen sidosyksikön osalta tarkoittaa satojatuhansia tai miljoonia euroja. Tällainen julkisyhteisöjen kompensoima ulosmyynti voi olla erittäin haitallista markkinoiden syrjimättömyydelle. Asetettu 500 000 euron ulosmyyntiraja koskee kaikkia hankintayksiköitä, joten se leikkaa etenkin suurikokoisten sidosyksiköiden mahdollisuuksia ulosmyyntiin. No, sitten samaan aikaan lakiesityksessä on otettu huomioon se, että kokoluokaltaan pienten sidosyksiköiden osalta 5 prosentin rajaa voi olla erittäin vaikea valvoa. Joissain tapauksissa 5 prosentin ulosmyynti voi tarkoittaa vain joitain tuhansia euroja. Tämän vuoksi lakiesityksessä on asetettu 100 000 euron absoluuttinen ulosmyyntiraja, joka on 5 prosentin rajalle vaihtoehtoinen. Toisin sanoen se sidosyksikkö voi ulosmyydä liiketoiminnastaan 100 000 euron vuosittaisen osuuden riippumatta siitä, miten suuren prosentuaalisen osuuden tämä ulosmyynti muodostaa siitä kokonaisliikevaihdosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-07T15:13:38,2016-09-07T15:17:50,Tarkistettu,1.1 2016_79_52,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,Sitten täällä on vielä jonkun verran näitä pyydettyjä puheenvuoroja.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_79_53,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Voimia sekä ministerille että valiokunnalle tämän tärkeän lainsäädännön viilaamiseen! Luulen, että tämän eduskunnan yksiselitteinen tahtotila on se, että emme halua, olipa kyseessä sitten sote- tai postiala, kansainvälisiä kermankuorijoita, jotka eivät veroja maksa Suomeen. Toivon, että tätäkin asiaa tässä lainsäädännöllä mahdollisimman paljon voidaan edistää. Mutta varsinainen kysymykseni kuuluu: miten valtion periaatepäätös kestävistä ruokahankinnoista näkyy tässä hankintalaissa? Meillähän on linjaus siitä, että ympäristön kannalta hyvien viljelymenetelmien, eläinten hyvinvoinnin ja terveyden sekä elintarviketurvallisuuden tulee näkyä entistä paremmin julkisissa ruokahankinnoissa. Se varmasti on hyvin täällä perustelutekstissä. Mutta koska haluamme, että tämä asia etenee, niin tässä varmaan on se paikka, missä siihen voi vaikuttaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-09-07T15:17:57,2016-09-07T15:18:58,Tarkistettu,1.1 2016_79_54,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulla oli aivan sama kysymys kuin edustaja Kalmarilla, elikkä millä tavalla tosiaankin nyt näkyy se, että meillä tullaan tulevaisuudessa ottamaan huomioon nämä eläinsuojelukriteerit, jotta pystymme näitä paikallisia tuottajia sitä kautta myöskin huomioimaan näissä tarjouskilpailuissa? On herättänyt kummastusta, miksi meillä laitoskeittiöihin ja koulukeittiöihin ostetaan elintarvikkeita, jotka eivät täytä edes tätä kansallista kriteeristöä, ja sillä tavalla verovaroin tuemme epäeettistä toimintaa jossakin muualla päin maailmaa. Siinä mielessä olisi erittäin tärkeätä, että tämä varmistetaan nyt, että se tosiaan on täällä mukana. Sitten toinen kysymys vielä liittyen tähän, että meillä rikosrekisteriotteen kautta aiotaan nyt sitten näitä pakollisia poissulkemiskriteerejä ottaa huomioon, kun katsotaan näitä sosiaalisesti vastuullisia toimijoita. EU-direktiivi olisi mahdollistanut kyllä sen, että ihan selkeästi EU-työlainsäädäntöä kiertävät yritykset voitaisiin lähtökohtaisesti sulkea pois näistä hankinnoista, (Puhemies koputtaa) ja olisin kysynyt: miksi tällaiseen rikosrekisteriotemalliin on päädytty?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-07T15:18:59,2016-09-07T15:20:08,Tarkistettu,1.1 2016_79_55,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lakiesityksessä siis todetaan, että asiakasta on kuultava ja asiakkaan tarpeet on huomioitava. Mutta mielestäni nämä kirjaukset ovat liian epämääräisiä, sillä kyllä minulle jäi kuitenkin semmoinen käsitys, että hinta voi ohittaa kuitenkin sen kuulemisen ja huomioimisen. Se, että laki mahdollistaa tämän, siis sen, että laatu voidaan ohittaa hinnalla, on minun mielestäni huono asia. Olisin toivonut, että kirjaus olisi ollut tiukempi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-07T15:20:10,2016-09-07T15:20:45,Tarkistettu,1.1 2016_79_56,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille selventävistä vastauksista. Etenkin jätehuollon piirissä harvaan asutuilla seuduilla kuitenkin on paljon sitä huolta, sirpaloituuko nyt tämä kenttä tai miten sille käy. Kyllä varmasti valiokunta kiinnittää siihen sitten huomiota, miten niillä alueilla, joilla luontaista kilpailua ei synny, hankintalakia sitten kuitenkin voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla noudattaa niin, ettei se syrji kenenkään oikeuksia mutta toisaalta että palvelut saadaan pidettyä myös siellä, missä sitä luontaista kilpailua ei ole. Keskustelussa nousi esiin tämä hankintaosaaminen, mitä on paljon kritisoitu sitten, että ehkä sitä ei vielä riittävästi ole. Onko valtiovallalla jonkinlaisia tavoitteita ja toiveita siitä, miten vaikka yhdessä Kuntaliiton kanssa sitä hankintaosaamista nyt saataisiin sitten parannettua? Siihen en kuullut vielä ministeriltä vastausta. Toivoisin, että voisitte sitä vielä kommentoida.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-07T15:20:48,2016-09-07T15:21:45,Tarkistettu,1.1 2016_79_57,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä korostuvat myönteisinä nämä pkt-yritysten mahdollisuudet. Mutta käytännössä sitten suuret volyymit voivat muodostua esteeksi pkt-yrityksille, jollei heillä ole resursseja tai kapasiteettia tarjota tavaroita, palveluita tai urakoita oikein suurissa erissä. Hankintojen jakaminen olisikin erittäin tärkeätä. Mutta kysyisin, mitenkä tässä käytännössä tapahtuu, kun ostajalla on kumminkin loppujen lopuksi merkittävä rooli siinä, kuinka suurina erinä ja kuinka tiukoin ehdoin näitä hankintoja suoritetaan. On tosiaan paljon puhuttu näistä pkt-yrityksistä, mutta kuinka tämä käytännössä pystytään sitten valvomaan, se on varmaan ministerillä suuri tehtävä, etteivät pkt-yritykset jäisi jalkoihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-07T15:21:47,2016-09-07T15:22:40,Tarkistettu,1.1 2016_79_58,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri ei kerennyt vastaamaan tästä innovaatio- ja hankintalain yhteenliittymästä. Mutta samalla olisin kysynyt siitä — kun edustaja Eestilä toi erinomaisella esimerkillään sen esille — että pystytään huolehtimaan myös mahdottomien tilanteitten syntymisestä. Otetaan vaikkapa kansalaisten kunnissa saamat liikuntapalvelut. Kohtaavatko kuntien liikuntapalveluiden järjestäjät vaikka kuntosalien osalta sen — minkä alan ministeri kyllä henkilökohtaisestikin tietää erityisen hyvin — että jos kuntaan tulee yksityinen kuntosaliyrittäjä, eli kun tulee yksityinen palveluntarjoaja sille alueelle, missä aiemmin ei ollut muuta kuin kunnallinen toimenharjoittaja, niin joudutaan kilpailuttamaan, koska aivan varmasti siinä tilanteessa on yli nykyisenkin 10 prosentin julkisella palvelutuottajalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-09-07T15:22:41,2016-09-07T15:23:50,Tarkistettu,1.1 2016_79_59,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! In-house-yhtiöiden ulosmyyntiin liittyvät ongelmat, joita ministeri vastauspuheenvuorossaan maalaili, ovat hyvin spekulatiivisia. Kuulostaa siltä, että on unohdettu se todellisuus, missä kunnissa eletään ja millaisessa toimintaympäristössä kuntayhtiöt toimivat erityisesti tuolla harvaan asutuilla alueilla ja tietyillä hyvin erityisillä toimialoilla. Tässä salissa on pitkin istuntokautta kuultu paljon väittämiä siitä, mitä EU vaatii tai ei vaadi, ja ne ovat usein osoittautuneet myös epätosiksi. On taas esitettävä kysymys: miten voi olla niin, että EU-sääntely on Suomelle erilainen kuin muille EU-maille? Jos Ranska tai Belgia voi jättää asumispalvelut hankintojen ulkopuolelle, miksi Suomi ei näin tee? Tai jos monissa muissa maissa on huomattavasti korkeammat kynnysarvot kuin nyt esitetyssä lakiesityksessä, niin miksi Suomelle ne eivät voisi näin olla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-07T15:23:52,2016-09-07T15:24:57,Tarkistettu,1.1 2016_79_60,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Moni startup-yrittäjä, palveluntuottaja varmasti pitää hyvin positiivisena hallituksen esitystä, koska siellä on kaksi sanaa, nimittäin ""innovatiiviset hankinnat"". Se on hyvä sanapari mutta samalla hyvin vaikea toteuttaa, ja varmasti näin on ollut myös valmistelussa. Me tiedämme sen, mitä innovaatiot ovat, mitä vahvuuksia meillä suomalaisilla on, mutta kysymys kuuluu: miten me pääsemme leipomaan ne sisään niihin hankintakokonaisuuksiin? Tunnustan samalla itsekin näin talousvaliokunnan jäsenenä, että varmasti siellä valiokunnassa tätä pohdimme, mutta samalla haastan näin oppositiosta hallituksen yhteistyöhön, koska tämä on meidän yhteinen haasteemme, miten me saamme näitä innovaatioita mukaan uusiin hankintoihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-09-07T15:24:58,2016-09-07T15:26:00,Tarkistettu,1.1 2016_79_61,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sitä on puhuttu paljon laadusta, että se menisi kuitenkin hinnan edelle, mutta on sanottu, että jatkossa olisi mahdollista, että hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös tämän yhteiskuntavastuun ja niin sanotut sosiaaliset näkökohdat elikkä esimerkiksi osana hankinnan toteuttamista huomioida nuorten tai ammattiin opiskelevien työllistämisen tai harjoituspaikkojen tarjoamisen. Haluaisinkin tästä nyt kysyä: miten on, pystytäänkö jatkossa hyvin huomioimaan myös nämä sosiaaliset näkökulmat osana hankintaa esimerkiksi näitten nuorten ja ammattiin valmistuvien työllistämisessä tai harjoituspaikkojen tarjoamisessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-07T15:26:04,2016-09-07T15:26:48,Tarkistettu,1.1 2016_79_62,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Ministeri Lindström, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,sv,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_79_63,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos erittäin asiallisesta keskustelusta. — Edustaja Myllykoski, joo, vastaan näistä innovaatioista ensiksi, eli millä tavalla niitä nyt pyritään edistämään tässä lakiehdotuksessa. Ainakin kolme tapaa: tässä lisätään neuvottelujen käymisen mahdollisuutta, lisätään innovatiivisten hankintojen seurantaa ja lisätään uusi innovaatiokumppanuusmenettely. Nimenomaan tähän innovatiivisuuteen myös edustaja Skinnari kiinnitti huomiota tuossa äskeisessä puheenvuorossaan, ja otan haasteen vastaan, koska tämä on meidän kaikkien yhteinen asia. Tämä on myös seuraavan hallituksen nenän edessä aivan varmasti. Tämä on Suomelle kyllä kohtalon kysymys, yksi kohtalon kysymyksistä. Tämä täytyy ottaa tietysti vakavasti. No, sitten täällä on kaikenlaista kysymystä. Näistä ruokapalveluhankinnoista: Siihen on viitattu useissa kohdin hankintalakia, esimerkiksi tarjousvertailun laatutekijöitä sekä ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia koskevissa osioissa. Tuleva hankintalaki ja valtioneuvoston periaatepäätös kestävistä ruokapalveluhankinnoista muodostavat kokonaisuuden, jossa ne tukevat toinen toistaan, eli periaatepäätös asettaa sisältötavoitteita ja hankintalaki mahdollistaa näiden tavoitteiden huomioimisen. (Eduskunnasta: Hyvä!) Tämä on se ajatus. Edustaja Essayahille: Työlainsäädäntövaatimusongelmista johtuva pakollinen poissulkeminen on aika lailla haastavasti kirjattavissa hankintalakiin, vaikka itse ajatus on erittäin kannatettava, sillä on aika vaikea määritellä, minkä kaikkien yksittäisten työlainsäädännön vaatimusten rikkominen johtaisi poissulkemiseen. Siksi tämä on tässä muodossa kuin se nyt on. Edustaja Myllykoski viittasi aikaisempaan elämääni kuntosaliyrittäjänä. Kuntosalitoiminta on nimenomaan sellainen ala, johon tämä lakiehdotuksessa asetettu 100 000 euron alaraja soveltuisi hyvin, jolloin 5 prosentin prosenttiosuudesta ei muodostuisi sitten kohtuuttomia seurauksia. Tämä nyt sitten huomiona tähän kysymykseen. Eli Euroopan komissiolta saatujen tietojen mukaan Suomessa ei varsinkaan nyt tämän lakiehdotuksen kautta ole EU:n matalin kynnysarvo, vaan hyvin monissa EU-maissa on matalammat kansalliset kynnysarvot kuin mitä nyt on ehdotettu. Eli tämä on nyt tässä hyvä muistaa. Ainakin omalta osaltani toivotan pitkää, mielenkiintoista ja laadukasta valiokuntakäsittelyä. Tämä menee siis todella moneen valiokuntaan, ja sitten talousvaliokunta vetää sen yhteen, ja toivottavasti me saamme tähän maahan hyvän, toimivan hankintalain. Vielä kiitän edeltäjääni edustaja Ihalaista siitä pohjatyöstä, mitä hän on tehnyt omalla kaudellaan, koska tämä valtava jättiläinen on aloitettu edellisen hallituskauden aikana. Siitäkin kiitokset!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-07T15:26:53,2016-09-07T15:30:01,Tarkistettu,1.1 2016_79_64,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,Sitten puhujalistan pariin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_79_65,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä lakiesitystä on odotettu pitkään, ja siksi minun mielestäni onkin valitettavaa, että tähän on jäänyt sellaisia asioita, joita on osittain mahdotonta hyväksyä, ja toivon, että valiokuntakäsittelyssä paneudutaan huolellisesti näihin epäkohtiin. En tuo tässä puheenvuorossani esille niitä hyviä asioita, joita tässä lakiesityksessä on myöskin runsaasti, vaan nostan esille pari vakavaa ongelmaa, jotka myös tuossa debatissa tulivat kyllä äsken esille. Lakiesityksen mukaan laadullisten kriteerien käyttäminen hankinnoissa on jatkossa mahdollista nykyistä laajemmin, mutta ne on edelleen mahdollista ohittaa ja sivuuttaa, vaikka nyt asia pitääkin perustella. Jo tällä hetkellä laatutekijöiden huomioiminen on mahdollista, mutta monissa kunnissa hinta ratkaisee. Pelkän hintaan perustuvan kilpailutuksen pitäisi mahdollista vain rajatusti, sillä hinnaltaan halpa tuote voi olla laadultaan huono, joskus jopa käyttökelvoton. Säästöpaineiden keskellä olevissa kunnissa voi olla kiusaus valita halvin tarjous. Itse diabeteslapsen mummina olen kuullut useita tarinoita siitä, että kunnassa jaettavat hoitotarvikkeet ovat vaihtuneet yhtäkkiä huonompiin ja selityksenä on ollut se, että toinen firma voitti kilpailutuksessa. Valinnassa hinta siis ratkaisi kaiken. Diabeteslasten vanhemmat ovat kertoneet minulle, että uudet insuliinineulat ovat muuttuneet niin tylsiksi, ettei niillä pistäminen ole enää onnistunut, tai suuri osa neuloista on ollutkin viallisia. Pistämisen seurauksena on tullut lapselle mustelmia, neula on jäänyt ihoon kiinni, ja pistäminen on aiheuttanut lapselle niin suurta kipua, että lapsi rupesi pelkäämään pistämistä. Eräs äiti kertoi, että ketoainemittarit vaihtuivat yhtäkkiä sellaisiin, etteivät ne näyttäneetkään mitään tulosta. Tämä aiheutti hengenvaarallisen tilanteen lapselle. Hinnan korostaminen hoitotarvikkeiden valinnassa ja käyttäjien tarpeiden ja toiveiden sivuuttaminen voi siis johtaa jopa tällaisiin tilanteisiin. Diabeteslasten vanhemmat ovat kertoneet, että aikaisemmin käytettyjä ja hyväksi havaittuja hoitotarvikkeita ei ole saanut takaisin muuten kuin lääkärintodistuksella, koska kunnassa on vedottu kilpailutuksen tuloksiin ja sanottu, että muita tarvikkeita nyt ei enää sitten lainkaan tilata. Kun kuuntelen näitä tarinoita, tulen vakuuttuneeksi siitä, että hinnan osuutta hankinnoissa pitää rajoittaa selkeämmin kuin mitä tässä lakiesityksessä nyt ehdotetaan. Pahinta diabeteslasten vanhempien mielestä on se, että perheet joutuvat eriarvoisen kohtelun kohteeksi. Nimittäin täysin siitä, millä alueella ja missä kunnassa asut, riippuu, millaisia ja minkä laatuisia hoitotarvikkeita on saatavilla, ja tämä ei todellakaan voi olla oikein. Arvoisa puhemies! Vammaisjärjestöt ovat antaneet myös voimakasta kritiikkiä tätä lakiesitystä kohtaan, sillä jos lakiesitys toteutuu tällaisenaan, jatkossakin vammaisten tai ikäihmisten elinikäinen koti olisi mahdollista valita hinnan eikä asiakkaan tarpeiden perusteella. Kirjaus, jossa sanotaan, että laatu ja asiakkaan tarpeet on pyrittävä huomioimaan, ei riitä. Olenkin vammaisjärjestöjen kanssa samaa mieltä siitä, että hankintalakia ei pitäisi soveltaa vammaisten henkilöiden elämänikäisten palveluiden järjestämiseen. Nämä palvelut tulisi järjestää räätälöidysti ja yksilöllisesti neuvottelumenettelyllä. Jo vammaisten oikeuksien yleissopimuksessa sanotaan, että vammaisella on oikeus päättää elämästään ja asumisestaan, ja sama koskee myös muita haavoittuvassa asemassa olevia, kuten esimerkiksi muistisairautta sairastavia. Kysymys on siis ihmisoikeuksista, ja tämä laki mahdollistaa jatkossakin nämä ihmisoikeusloukkaukset. Esimerkiksi tiedän tilanteen, jossa kunta on täysin kuuron, viittomakieltä ainoana kielenä käyttävän ikäihmisen sijoittanut pelkästään kuulevien henkilöiden yhteisökotiin, jossa edes henkilökunta ei osannut viittoa. On kohtuutonta, että omassa kodissa ei asioita voi muuten hoitaa kuin erikseen tilattavan tulkin kautta. Näiden epäinhimillisten epäkohtien lisäksi lakiesityksessä on joitakin muitakin kritisoitavia kohtia. Esimerkiksi ympäristö- ja sosiaalisten kysymysten huomioiminen jää edelleen hankintayksikön harkintaan, vaikka niiden pitäisi olla hankinnoissa ensisijaisen tärkeitä näkökulmia. Ja viimeinen huomioni on se, että työehtosopimuksen tasoa vastaavien vähimmäisvaihtoehtojen noudattaminen olisi syytä olla vaatimuksena kaikissa hankinnoissa, sillä myös EU:n hankintadirektiivit edellyttävät, että jäsenvaltiot ryhtyvät tarpeellisiin toimiin varmistaakseen työehtosopimusten ja muiden työoikeudellisten normien noudattamisen hankinnoissa. Toivon, että valiokuntakäsittelyssä huomioidaan riittävällä vakavuudella nämä epäkohdat. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-07T15:30:06,2016-09-07T15:35:44,Tarkistettu,1.1 2016_79_66,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys 108/2016 on kyllä sinällään tervehdittävä, että siellä on asioita, jotka on helppo hyväksyä positiivisessa mielessä, ja onkin tärkeätä, että EU:ssa, ja nyt totta kai sitten Suomessa, tarkastellaan 30 miljardin julkisia hankintoja käsittelevää lainsäädäntöä. Hankintaosaaminen on ollut heikkoa — sanotaanko, että se on ollut Suomessa retuperällä. Mahdollisuuksia on ollut. Tässä lainsäädännössä on positiivista se, että tällä pyritään nyt hankkijoiden silmiä avaamaan tuomalla esille niitä mahdollisuuksia, mitä hankinnassa voidaan tehdä. Sinällään tämä on hankkijoita kohtaan hyvä ja neuvova uudistus, jolla sitten mahdollistetaan se, että suomalainen pk-sektori, suomalainen yrittäjyys, kaiken kaikkiaan suomalaiset palvelutarjoajat ovat paremmilla edellytyksillä mukana julkisissa hankinnoissa. On itsestään selvää, että pelkällä hinnalla ei tueta suomalaisia yrityksiä eikä edistetä innovaatioiden kehittymistä kansallisesti. Siksi olisi ollut tärkeämpää kirjata enemmän ja voimakkaammin niin, että laatukriteerit ovat se ensimmäinen kärki, eikä niin, että mahdollistetaan kuitenkin se pakotie sille ujolle ja herkälle virkamiehelle, joka valitsee vain sen hinnan perusteella ja näin välttyy ikävältä mahdollisuudelta joutua sitten virkavirhesyytösten kohteeksi. Kun ajatellaan tätä in-house-periaatetta, 5:tä prosenttia, niin katson, että se on kyllä liian alas viety. Ministeri Lindström tässä toi esille 100 000, ja on aika lailla tarkasteltava asia, että mitä kaikkea siihen 100 000 euroon sitten lasketaan mukaan. Tarkoittaako tämä julkisten hankintojen osalta kilpailutuksessa sitä, että kuntien on laskettava myös hallinnolliset palvelut mukaan, kun se kuuluu siihen kokonaisuuteen, millä sitä palvelua vaikkapa siellä kuntosalilla tuotetaan? Keskisuuressa kunnassa aika helposti, kun lasketaan mukaan kiinteistökustannukset ja henkilöstökulut, tullaan tähän 100 000:een, jolloin sitten kun tämä yksittäinen palvelujen tarjoaja tulee markkinoille, missä ei aiemmin kunnan sisällä ole ollut yksityistä palvelutuotantoa, kunta joutuukin tämän hankintalain puristukseen, ja silloin tästä tilanteesta tulee hieman erikoinen, ja se voi olla kuitenkin sitten kokonaiskannattavuuden kannalta huonompi ratkaisu. Kun täällä on sana ""kokonaisedullisesti"", niin on hyvä, jos me uskallamme sitten käyttää tätä niin, että me katsomme, mikä on sen veronkierron vaikutus tässä yhteiskunnassa ja esimerkiksi tulevissa maakunnissa: onko se palveluntarjoaja tai tarjoaja, joka tuottaa ruokapalveluita tai muita, kotimainen, vai onko se ulkolainen? Siinä mielessä toivon erityisesti, että talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, kuinka käsitetään kokonaisedullisuus: voimmeko tämän lain puitteissa laskea myös sen todellisen kokonaiskustannuksen? Mieleen tulee tämän hallituksen aikana eräs laivatilaus, joka hävittiin hinnan perusteella, mutta ei arvioitu kokonaiskannattavuutta, jos se olisi rakennettu Suomessa. On hyvä, että tässä esityksessä on mahdollistettu se, että nämä ympäristömerkit tulevat käyttöön otetuiksi, ja erityisesti meidän elintarviketuotannolle tämä antaa mahdollisuuden, jos hallitus tämän vie hyvin maaliin ja eduskunta sitten päättää, että meillä on näissä hankintakriteereissä erittäin korkealle mahdollistettu se, että me voimme tehdä hankinnoissa merkintöjä, että sialla pitää olla saparo, broilerilla pitää olla nokka, jotta tämä epäeettisyyden leima voidaan poistaa, että markkinoille ei voi tuottaa sellaisia tuotteita, joita epäeettisesti kasvatetaan. Kysyin ministeri Lindströmiltä näistä innovatiivisista hankinnoista. Tällä hetkellä meillä on mahdollisuus tuoda tätä omaa cleantech-osaamista nimenomaan julkisten hankintojen kautta, jolloin luomme referenssejä suomalaiselle pk-sektorin yritystoiminnalle. Meillä tällä hetkellä valtio antaa innovaatiotukia. Me voimme tällä hetkellä tehdä kahdenvälisiä sopimuksia siitä, että tuote, mitä ei vielä ole olemassakaan, voidaan tilata joltakin yritykseltä. Siinä on mukana silloin Tekes-rahaa, siinä on selkeää innovaatiotukea, ja evästyksenä talousvaliokunnalle, että tämä tehtäisiin kristallinkirkkaaksi. Ministeri Lindström kyllä avasi sitä, että tähän hankintalakiin tulee mukaan, että näitä kahdenvälisiä keskusteluja voidaan käydä, ja toivon erityisesti, että valiokunnan puheenjohtaja, yrittäjätoimintaa hyvin tuntevana, ottaa tästä kopin ja viisaa valiokuntaa erityisesti tälle puolelle. Meille elintärkeä asia on se, että cleantechin korkean osaamisen osalta emme anna minkään hankintalain olla este sille, ettemmekö voisi täällä synnyttää julkisten hankintojen osalta uusia referenssikohteita kansainvälistä uutta vientiä ajatellen. Arvoisa rouva puhemies! Tälle lainvalmistelulle toivotan henkilökohtaisesti menestystä ja kansallista yhtenäisyyttä, niin että me voisimme olla ylpeitä siitä, että emme joutuisi mietintöä lukiessamme täällä toteamaan, että työehtosopimusten osalta olemme menneet kuitenkin oikeistopolitiikassa taaksepäin ja ohittaneet sen jo Euroopassa meneillään olevan työehtosopimusten kunnioittamisen paremmankin käsittelyn kuin nyt tässä esityksessä on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-09-07T15:35:50,2016-09-07T15:43:32,Tarkistettu,1.1 2016_79_67,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen keskeisiin muutoksiin kuuluu muun muassa pienten ja keskisuurten toimijoiden aseman parantaminen ja kansallisten hankintamenettelyjen keventäminen huomattavasti. Lisäksi kynnysarvojen korottamista esitetään useimmiten hankintayksiköiden toimesta sillä perusteella, että kovin vähäarvoisissa hankinnoissa hankintalainsäädännön noudattaminen on hallinnollisesti raskasta eikä lainmukaisella kilpailutuksella saada hallinnolliseen taakkaan nähden riittävästi etua. Esityksessä ehdotetaan uuden hankintadirektiivin mukaisesti, että hankintamenettelyyn liittyviä tarjoajille ja ehdokkaille syntyviä selvitystoimenpiteitä yksinkertaistettaisiin. Yksinkertaisempi ja joustavampi menettely vähentää dokumentaatiota ja keventää päätösten perusteluvelvollisuutta. Esityksessä lisäksi kannustettaisiin hankintayksiköitä jakamaan julkiset hankintasopimukset osiin eli kilpailuttamaan hankinnat joko kokonaan pienempinä erinä tai sallimaan suurissa hankinnoissa osatarjoukset. Pk-yritysten näkökulmasta esitetty hankintojen jakaminen antaa niille paremmat mahdollisuudet kilpailla suuryritysten kanssa. Suomessa pk-sektori on suuri työllistäjä, ja kun nyt helpotetaan sen toimintaedellytyksiä, toiveena on tätä kautta myös suomalaisen työn ja yrittämisen kasvu. Avoimuus ja syrjimättömyys tarkoittaa kilpailuttamisvelvollisuutta. Lain piiriin kuuluvista julkisista hankinnoista tulee ilmoittaa etukäteen käyttäen verkkosivustoa, niin sanottua Hilmaa. Hankintayksikkö ei saa kesken tarjouskilpailun tehdä yllätysliikkeitä, vaan sen pitää sitoutua siihen, mitä se on tarjouskilpailun alussa ilmoittanut ja itse vaatinut. Hankintayksikkö ei saa suosia tai syrjiä tiettyjä tarjoajia tai tarjouksia esimerkiksi vaatimalla tiettyä tuotemerkkiä tai ostamalla vain paikallisilta yrityksiltä. Lähiruokaa saisi kuitenkin ostaa, jos valinta perustuu esimerkiksi tuoreuteen ja muihin laatutekijöihin. Lakiehdotus rohkaisee esimerkiksi elintarvikehankinnoissa ottamaan huomioon nykyistä enemmän ruuan tuoreutta, maukkautta ja laatua koskevia näkökohtia. Yksi tehokkaimpia keinoja mahdollistaa myös alueen pienempien yritysten pääsy hankintoihin on sallia myös isommissa hankinnoissa ostotarjousten tekeminen. Esityksessä ehdotetaan tarjouksen valintaa koskevaa systematiikkaa muutettavaksi siten, että tarjouksen valintaperusteena olisi aina kokonaistaloudellinen edullisuus. Usein se halvin vaihtoehto ei ole laadullisesti paras, eikä edes taloudellisesti. Valintaperusteena lähipalvelut ja kotimaisuus voidaan laskea kokonaistaloudellisemmaksi, kun monet välilliset tulot koituvat lähiseudun hyväksi. Muutoksen myötä jää vastuu sen hyödyntämisestä ostajalle. Kunnissa virkamiesten ja päättäjien on toimittava vastuullisesti ja otettava päätöksissään huomioon lain suomat mahdollisuudet. Hankintalain uudistuksen vaikutuksista vammaisten palveluihin ovat olleet huolissaan monet alan yhteisöt, joista olen saanut paljon palautetta. Pelätään, että tulevien sote-alueiden hankintayksikkö ei huomioi asiakkaidensa yksilöllisiä tarpeita eikä anna vaikutusmahdollisuuksia toimia heidän koko elämänsä mittaisten palvelujen järjestämiseksi. Useat toimijat ovat vaatineet, että hankintalakiehdotukseen tehdään soveltamisalan rajaus siten, että hankintalakia ei sovelleta vammaisten ihmisten tarvitsemien elämänmittaisten palvelujen järjestämiseen. Esimerkiksi Ranskassa lähes kaikki vammaisten ihmisten palvelut on jätetty kilpailudirektiivin soveltamisen ulkopuolelle. Tämä perustuu palvelun käyttäjien haavoittuvaan asemaan. Vammaisten ihmisten palvelut on varattu luvanvaraisille, voittoa tavoittelemattomille toimijoille. Tämän lupamenettelyn nähdään täyttävän direktiivin kilpailutusta koskevat vaatimukset. Vammaisten ihmisten asema on kuitenkin huomioitu ehdotuksessa monin tavoin. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi omat menettelysäännöt sosiaali- ja terveyspalveluhankintoja sekä muita erityisiä palveluhankintoja varten. On tärkeää, että näissä palveluissa huomioidaan asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja kuuleminen sekä muu lainsäädäntö, esimerkiksi sosiaalihuoltolaki ja vammaispalvelulaki. Palvelun ostajan on huomioitava laatu, jatkuvuus ja erityistarpeet. Varsinkin pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita koskevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on määritettävä sopimusten kesto ja muut ehdot tarkoituksenmukaisiksi, erityisesti muistisairaiden vanhusten ja vammaisten palveluille. Ja lopuksi. Lakiesityksessä estetään korruptiota usealla tavalla. Lakiehdotuksen nojalla hankintayksikkö voi sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjoajan, joka on rikkonut ympäristö-, sosiaali- tai työlainsäädäntöä. Poissulkeminen on mahdollista myös tullimaksuihin, veroihin ja vakuutusmaksuihin liittyvien rekisteröinti- ja muiden laiminlyöntien johdosta. Ehdotuksessa parannetaan hankintayksiköiden pääsyä tarjoajien verotietoihin ja muihin relevantteihin taustatietoihin. Jos tarjoushinta vaikuttaa liian alhaiselta, hankkijan on selvitettävä, onko tämän taustalla korruptiota. Dokumentit, kuten rikosrekisteriote, pyydetään vain voittaneelta yritykseltä. Esimerkiksi rikosrekisteriote on voimassa 12 kuukautta, joten sitä ei tarvitse hankkia joka kerta uudelleen. Tässä muutamia kohtia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-07T15:43:36,2016-09-07T15:50:01,Tarkistettu,1.1 2016_79_68,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on käyty minusta varsin rakentava ja hyvä keskustelu tärkeästä ja pitkän valmistelun kohteena olleesta lainsäädäntöhankkeesta, joka pohjimmiltaan kuitenkin perustuu EU:n asiasta antamaan direktiiviin ja sen soveltamiseen täällä Suomessa. Tämä keskustelu on myös osoittanut sen, että talousvaliokunnalle jää myös varmaan tässä laissa kehittämisen tarpeita, ja minä toivon, että kun tämä sitten tulee käsittelyyn, niin meillä olisi kykyä yhdessä näitä parannusehdotuksia arvioida ja tehdä tästä hyvä laki, jolla on suuri merkitys senkin takia, että kuitenkin näissä hankinnoissa käytetään yli 30 miljardin arvosta rahaa vuositasolla ja ei ole ihan yhdentekevää, millä pelisäännöillä näitä töitä tehdään. Eli tarvitaan laadukkaat ja vastuulliset julkiset hankinnat, mikä on hyvä lähtökohta, ja sen kunnianhimon tason täytyy olla korkea. Ensinnäkin täytyy todeta, että se EU:n direktiivi parantaa meidän olemassa olevaa hankintalakia. Se luo paremmat edellytykset, ja EU:sta tässä mielessä on tullut hyviä esityksiä luoda pohjaa meidän uudelle hankintalaille. Ja tämä esitys selkeyttää tätä lainsäädäntöä, yksinkertaistaa, joustavoittaa, ja se mahdollistaa myös hankintojen jakamisen pienempiin osiin, niin että isot eivät vain jyrää, mikä riski on niin näissä kuin muissakin palveluissa. Kynnysarvot on asia, josta on paljon puhuttu — että sovelletaan vain kynnysarvot ylittäviin hankintoihin — ja tämä sote-kynnysarvojen nostaminen 100 000:sta 400 000:een on positiivinen asia, mutta täytyy muistaa, että direktiivi mahdollistaa sen nostamisen 750 000 euroon. Miksi me emme tätä myöskin harkitsisi? Voi olla, että Euroopassa on matalampiakin sote-kynnysarvoja, mutta sitten jos puhutaan julkisten toimijoiden ulosmyynnistä eli in-housesta sidosryhmien osalta, tämä 5 prosentin raja on ahdas ja ahdistava. Tietääkseni ainakaan Kuntaliiton tietojen perusteella ei missään EU-maassa ole suunniteltu alle 20 prosentin ulosmyyntirajaa, jonka siis direktiivi mahdollistaa. Herääkin kysymys, että miksi meidän pitäisi tässä suhteessa ahdistaa se tähän 5 prosenttiin. Se tuottaa erittäin suuria vaikeuksia ei vain jätehuoltoyhtiöille tai työterveyshuollolle vaan monille muillekin asioille, niin kuin täällä salissa on puhuttu. Toivoisin, että me pystyisimme valiokuntakäsittelyssä tähän pureutumaan ja tähän ulosmyyntiin liittyviä kriteereitä ja sitä prosenttilukua muuttamaan. Se työryhmähän aikoinaan ehdotti, että se olisi 10 prosenttia, ja direktiivi mahdollistaa sen nostamisen 20 prosenttiin. Sitten kysymys siitä, millä määritellään: laadulla, hinnalla vai kokonaisarviolla? Varmaan tämä kokonaisarvio, johon täällä muuten edustaja Mäkipää hienolla tavalla myöskin viittasi, on tärkeä asia. Pitäisi lähteä siitä pääsäännöstä, että hinta ei yksin voi ratkaista vaan että siinä täytyy olla myös näitä laadullisia kriteereitä, ja ne ovat erittäin tärkeitä näitä päätöksiä tehtäessä. Tähän liittyy vanhusten ja vammaisten asumispalvelut: haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kohdalla pitäisi pyrkiä siihen, että he ovat tämän kilpailuttamisen ulkopuolella. Pitäisi selvittää, onko se todella mahdollista, koska sen he ansaitsisivat oman elämäntilanteensa näkökulmasta. Toinen mahdollisuus tietysti on tehdä mahdollisimman pitkiä sopimuksia, että se näköala siitä turvallisesta asumisesta on jotenkin heidän ulottuvillaan ja saatavillaan. Sitten nämä ympäristö- ja sosiaaliset kysymykset: Lain valmisteluvaiheessa puhuttiin tästä jo viime kaudella aika paljon. Nythän tähän esitykseen on jäänyt se, että se ei velvoita hankintayksikköä valvomaan, että esimerkiksi työehtomääräyksiä noudatetaan, paitsi rakennusalalla ja valtion keskushallinnon hankinnoissa. Viime eduskuntakaudella tämä rakennusala tänne upotettiin. On tärkeätä, että tämä valvontavastuu koskee kaikkia aloja, ei vain rakennusalaa. Nykyisinkin hankintalaki mahdollistaa, ja tämä uusi direktiivi sitä vielä tukee, että voidaan hankintasopimuksien edellytykseksi asettaa esimerkiksi se, että otetaan tietty määrä pitkäaikaistyöttömiä tai nuoria tai vammaisia tai maahanmuuttajia. Tämä on nytkin jo mahdollista. Kunnat käyttävät, miten minä sanoisin, vähän säästeliäästi tätä mahdollisuutta, ja sitä pitäisi enempi jo nyt käyttää myös työllistämismielessä. Sitten on tehtävä aukottomammaksi se, että kaikki palveluja tarjoavat toimijat noudattavat yhteiskunnan perusvelvoitteita: veronmaksua, työehtoja ja muita sosiaalisia velvoitteita. Ja tarjouskilpailuista pois sulkemisen periaate on tänne tärkeästi kirjoitettu, koska näitä puliveivaajia ei pidä päästää näihin tarjouskilpailuihin. Sitten hankintasopimuksien alkaessa on hyvä varmistaa — ehkä siitä ei ole täällä riittävästi puhuttu — että ilmoitetaan myös alihankintojen koti, sijainti, nimet ja laillinen edustaja, koska tämä ketjuvarmistus on erittäin tärkeää myös näissä hankintapäätöksissä, että ne alihankkijat ovat tiedossa ja sielläkin noudatetaan yleisiä periaatteita. Tämä kysymys innovatiivisuudesta: hallitusohjelmassa, jos oikein muistan, lukee, että innovatiivisia hankintoja tavoitellaan 5 prosenttia, ja tässä suhteessa olisi varmaan hyvä käydä, niin kuin moni on nyt ehdottanut, valiokunnassa se keskustelu, miten me voisimme tässä tätä lainsäädäntöä terävöittää esimerkiksi ekologisesti kestävien hankintojen suuntaan, mikä olisi yksi tällainen tapa, tai kierrätystalouden suuntaan, mikä on toinen ajassa oleva iso asia. Sitten kysymys soten suhteesta hankintalakiin tilanteessa, jossa nämä sote-palvelut pakkoyhtiöitetään, niin kuin nyt hallitus esittää, ja valinnanvapauden nimissä: Johtaako se siihen, että nehän eivät ole sitten hankintalain piirissä? Eikö niin? Pitäisikö niiden olla vai ei? Mutta siis jos ne on yhtiöitetty, niin tämmöinen näkökohta on nyt hyvä selvittää, että onko todella näin, niin kuin nyt arvelen tai niin kuin monet asiantuntijat viittaavat. Sitten kysymys siitä, tarvitaanko tämmöinen valtakunnallinen hankintayksikkö, jota on kaavailtu: silläkin on omat perusteensa tämmöisiä isoja infrahankkeita ja monia isoja hankkeita ajatellen, mutta se, mikä on tämän valtakunnallisen hankintayksikön ja maakunnallisten hankintatoimijoiden välinen työnjako ja -suhde, on minulle jäänyt vähän epäselväksi. Mutta joka tapauksessa. Sitten lakiesitys pitää sisällään, poiketen nykyisestä laista, sen, että on joku valvontaviranomainen, ja pidän hyvänä, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto on se paikka, ja sinne ollaan nyt myös resursseja lisäämässä, jotta he pystyvät tätä valvontatehtävää toteuttamaan. Arvoisa puhemies! Minun toivomukseni on, että me voisimme kehittää tästä vielä paremman lain, ja minä toivon, että me kykenemme valiokunnassa tähän liittyviin ratkaisuihin ja löytämään mieluusti yhteisen lakiesityksen tärkeästä asiasta. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-09-07T15:50:09,2016-09-07T15:58:37,Tarkistettu,1.1 2016_79_69,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös minä haluan antaa kiitoksen. Minusta tämä keskustelu on ollut rakentava, ja laidasta laitaan kaikki ovat kuitenkin toivoneet sitä, että hankintalaki nyt menisi eteenpäin. Toivon mukaan sitten, kun talousvaliokunta tuohon 500-sivuiseen pumaskaan uppoutuu, sieltä saataisiin myös sitten yhteinen mietintö aikaiseksi. Hankintalain uudistamisessa tärkeää on parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia päästä mukaan julkisiin hankintoihin, ja tämä on kai ollut myös se EU:n tavoite. Tärkeä muutos olisi hankintojen jakaminen osiin, jolloin pienemmilläkin yrityksillä olisi sitten mahdollisuutta tehdä tarjouksia EU-hankinnoissa eivätkä ne keskittyisi liikaa ainoastaan suurille toimijoille. Pieniä yrityksiä tulee helpottamaan myös se, että tarjoajan liikevaihtovaatimus voi jatkossa olla enintään kaksi kertaa hankinnan arvo. Julkisten hankintojen kriteereihin liittyen lakiesityksessä otetaan enenevässä määrin mielestäni huomioon ne paljon puhutut laadulliset näkökohdat. Esityksessä esitetään, että jos hankintayksikkö käyttää kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinnassa perusteena ainoastaan halvinta hintaa, on sille esitettävä perusteet eli se on perusteltava. Laadullisten näkökohtien huomioiminen tarkoittaa, kuten lain perusteluissa sanotaankin, että jos hankintayksikkö on päättänyt käyttää kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena parasta hinta—laatu-suhdetta, se voisi asettaa hinta—laatu-suhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. On tärkeää, että hankintakriteereissä voidaan painottaa muutakin kuin vain hintaa. Yhdessä esimerkiksi valtioneuvoston kesäkuussa tekemän periaatepäätöksen kanssa, joka koski julkisia elintarvike- ja ruokapalveluhankintoja, hankintalakia varmasti saadaan vietyä hankintakäytäntöjen osalta entistä kestävämpään suuntaan myös sitten elintarvikkeiden ja eläinten hyvinvoinnin ja tuotanto-olosuhteiden näkökulmista. Arvoisa rouva puhemies! Nämä hankintalain muutokset ovat lähtöisin EU-direktiivistä, ja ne palvelevat EU:n sisämarkkinatavoitteiden toteutumista. Ne hyödyttävät toki myös Suomea silloin, kun on suomalaisilla yrityksillä mahdollisuus myös muiden maiden julkisiin hankintoihin. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on aika hyvä viritys siltä osin, että paikalliset yritykset ovat päässeet Pohjois-Ruotsin julkisiin hankintoihin matkaan. Näistä yhtenä suurimpana esimerkkinä on vaikkapa Kiirunan kaupungin siirto, jota nyt tehdään kaivoksen tieltä, ja se tarkoittaa paljon uutta rakentamista. Suomalaiset yritykset ovat pärjänneet siellä nousujohteisesti. Paljon jää varmasti vielä asioita, keskusteluissa mietittäväksi, viilattavaksi valiokuntakäsittelyyn. Yksi semmoinen asia kyllä, mikä on vuosien ajan vellonut ja mihin jotenkin pitäisi päästä käsiksi ja tietoisuutta lisätä, liittyy siihen hankintaosaamiseen ja menettelyyn, koska on olemassa monia monia kriteereitä, millä sitä kokonaistaloudellisuutta voidaan tarkastella muutenkin kuin vain hinnan kautta. Tämä olisi kyllä nyt tärkeä siellä hankintayksiköissä tiedostaa ja siihen panostaa. Sitten tietenkin on se huoli, mikä nyt liittyy tähän kuntien sidosyksiköiden ulosmyyntirajan laskemiseen, ja niiltä osin kun ei synny tämmöistä luontaista kilpailua alueille, vaikkapa tämän jätehuollon osalta, täytyy pohtia ja selvittää se, miten kilpailu olisi mahdollisimman neutraalia mutta miten kuitenkin niistä toimivista järjestelmistä pidetään huolta, ettei sinne päälle synny sitten jotain itse asiassa entistä byrokraattisempaa systeemiä ja julkistalouden kannalta heikompaa mallia. Näihin asioihin varmasti palataan sitten talousvaliokunnan mietinnössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-07T15:58:44,2016-09-07T16:03:30,Tarkistettu,1.1 2016_79_70,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan ensiksi kiittää ministeri Lindströmiä siitä, että hän oikea-aikaisesti palasi tänne ministeriaitioon. Niin, miten hankintalaki toimii? Kerron esimerkin kotikunnastani Äänekoskelta. Siellä kilpailutettiin kaupungin pesulapalvelut. Selvästi halvin tarjous, jota hankintaviranomainen ei uskaltanut ohittaa, tuli toimittajalta, joka kuskasi pyykit yli 300 kilometriä Helsinkiin ja sieltä Suomenlahden yli Viroon pestäväksi. Kun sairaalapyjamat tekevät noin pitkän reissun, niin eiväthän ne ehdi ajoissa potilaan käyttöön, eivätkä ne tahratkaan lähteneet. Sopimuksen purkaminen oli kallista ja hidasta, ja ennen uutta kilpailutusta pyykkivuori ehti kasvaa melkoisesti. On ihan selvää, että jos laadun ja yhteiskuntavastuun kriteerit eivät ole velvoittavia, niin tällainen pyykkiralli Suomessa jatkuu. Niiden täytyy olla velvoittavia, muuten ne eivät toteudu. Kuten täällä on moneen kertaan aivan oikein todettu, ongelmana on hankintojen huono osaaminen kunnissa, joissa mennään jatkossakin vain hinta edellä. Jos se pitää perustella, niin se on helppo perustella: kunnalla ei ole rahaa. Kuten edustaja Lindtman totesi, lain pitäisi rajata ennakolta tapaukset, joissa hintakriteeri olisi riittävä, ja tämä sulkisi yksiselitteisesti vammais‑, vanhus‑, perhe- ja lapsipalvelut hankintalain ulkopuolelle. Kilpailtakoon tavaroiden kaupassa vaikka verisin päin, mutta ihminen ei ole kauppatavaraa. Thomas Wallgren teki tärkeän aloitteen siitä, että Helsingin hankintakäytännöissä suljettaisiin ulos veroparatiisiyhtiöt. Kuntalaisten hyvinvoinnin suuri uhka on, että verovaroilla kustannettavat palvelut ulkoistetaan julkisilta tekijöiltä yksityisille firmoille, jotka eivät maksa veroa Suomeen — jos minnekään. Ei voi olla tavallisen suomalaisen etu eikä kansantalouden etu, että verorahat katoavat veroparatiisiin. Veron maksaminen sinne, missä voitot tehdään, on yhteiskuntavastuun vähimmäistaso. Kysyn ministeriltä: haluaisitteko sisällyttää verovastuun hankintalakiin? Ja haastan valiokunnan myös etsimään keinoja, eikä löytämään esteitä, veroparatiisien torjumiseksi. Kiitän lakiesitystä siitä, että siinä velvoitetaan hankkija varmistumaan siitä, että tarjoaja on hoitanut verot ja veroluontoiset maksut kotimaahansa. Siis esitys on nykylakia tiukempi harmaan talouden torjunnassa. Esitys on kiitettävästi direktiiviä tiukempi myös siinä, että hankkija voi harkinnanvaraisesti sulkea kilpailutuksesta pois tarjoajan, jonka verorikkeet voidaan todeta viranomaisten ajantasaisesta rekisteristä, eikä lainvoimaista tuomiota tarvita. Tätä käytäntöä ministeri markkinoinee myös EU-pöydissä. Tässä piilee kuitenkin sudenkuoppa: Tämä ajantasainen verokunto täytyy todistaa vain suomalaisissa tarjoajissa. Ulkomainen tarjoaja voidaan sulkea ulos vain, jos jostakin sen maan virastojen uumenista löytyy lainvoimainen tuomio. Tuskin sitä lähdetään edes hakemaan, koska kyse on vain hankkijan omasta harkinnasta. Koska EU:n sisämarkkinalainsäädäntö edellyttää, että kotimaista ja ulkomaista tarjoajaa ei aseteta eriarvoiseen asemaan — siis myöskään kotimaista epäedullisempaan kuin ulkomaista — niin Suomen hankintalaki voisi edellyttää myös ulkomaisilta tarjoajilta ajantasaista viranomaisen verotodistusta. Tällä estettäisiin keplottelu, jolla esimerkiksi suomalainen firma operoisi vaikkapa naapurimaan kautta. Tämä on käsittääkseni välttämätön parannus lakiin. Samalla on kuitenkin kummasteltava, että hankkija voi harkintansa mukaan hyväksyä tarjoajan, joka on syyllistynyt ammattitoiminnan vakaviin virheisiin. Siis muihin kuin rikoslain mukaisiin lainrikkomuksiin, jotka kuitenkin lienevät tyypillisempiä nimenomaan yhtiöoikeudessa. Edes palvelussa todetut epäkohdat ja puutteet eivät velvoita hankkijaa vaihtamaan tuottajaa. Jopa ympäristö‑, sosiaali- ja työoikeudellisten velvoitteiden rikkominen ei estä osallistumasta tarjouskilpailuun ja jopa voittamasta sitä. Siis: Äänekosken kaupungin hankintavirkailijalla on täysi valta hylätä rikkomuksiin syyllistynyt tarjoaja, mutta uskaltaako hän toimia näin? Tuskin, siitäkin huolimatta, että unionin tuomioistuimen päätös tulkitsee tätä ammattitoiminnan vakavaa virhettä hyvin laajasti eikä edellytä sen toteamiseen lainvoimaista tuomiota. Ja vastuuta ei pitäisi sysätä ylityöllistetylle yksittäiselle virkailijalle, jolle kuntapoliitikot luovat vielä omia paineitaan. Selkeintä olisi, että silloin, kun tulee esiin verorikkeitä tai ammattitoiminnan vakavia virheitä, hankkija olisi velvoitettu lain nojalla sulkemaan tarjoajan pois. Hankintalaki kaipaa ennen kaikkea selkeyttä. Kuntalaisten itsemääräämistä pitää vahvistaa, ei heikentää. Siis lisää pelivaraa julkisten tuottajien ulosmyyntiin ja vähemmän tulkinnanvaraa hankintojen ehtoihin. Pääsääntönä se, että veronmaksajien rahat pysyvät siellä, missä verot maksetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-07T16:03:45,2016-09-07T16:09:06,Tarkistettu,1.1 2016_79_71,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on niin sanottu jämäkkä hallituksen esitys, likipitäen 600 sivua. Kokonaisuus on iso ja vaikuttaa meidän yhteiskuntaamme hyvinkin merkittävästi. Kyllä hankintalain lainsäädännön peruslähtökohdat ovat kuitenkin siinä, että laki velvoittaa julkisyhteisöt ja eräät muut hankintayksiköiksi luokiteltavat tahot, esimerkiksi julkista tukea saavat järjestöt, kilpailuttamaan kaikki tietyn euromääräisen rajan ylittävät hankintansa avoimesti ja syrjimättömästi. Täällä on paljon aloitettu puheita sillä toteamisella, että Suomessa ei osata tehdä näitä julkisia hankintoja. Toinen väite on sitten siinä, että hinta on se ainut kriteeri, millä näitä hankintoja päätetään. Mutta meillä on voimassa olevankin lain mukaan mahdollisuus käyttää todellakin paljon muitakin kriteereitä kuin vain hintaa. Tämä hankintalainsäädännön uudistus nyt kannustaa monella tavalla siihen, että hinta ei ole se ratkaiseva kriteeri, vaan jos sitä käytetään kriteerinä, niin se täytyy sitten ihan erikseen pystyä perustelemaan. Se, että kunnalla ei ole rahaa, ei ole varmaankaan se peruste, vaan perusteiden täytyy olla kyllä sitten oikeita. Tässä hallituksen esityksessä keskeisimmät teemat ovat nämä kansalliset kynnysarvot, jotka ovat euromääräisiä tasoja, jotka ylittäviin hankintoihin sovelletaan tätä hankintalakia. Kynnysarvojen alle jäävät hankinnat jäävät myös hankintalainsäädännön ulkopuolelle. Kun tässä on puhuttu paljon esimerkiksi nyt näistä vammaisten asumispalveluista, että miksi ne eivät ole täällä hankintalaissa tai ehdotettu hankintalaista pois, niin itse asiassa toteuttamistapa määrittelee sen, sovelletaanko niihin hankintalakia vai ei. Jos se tehdään tällä yksilöllisellä budjetoinnilla, esimerkiksi palvelusetelillä, niin hankintalaki ei koske niitä millään tavalla, ja silloin ne ovat hankintalain ulkopuolella. Tämä on itse asiassa aika yksinkertainen asia. Minä en ihan ymmärrä, miten tästä on tehty näin monimutkainen asia. Nämä kynnysarvojen euromäärät: Nyt voimassa olevan hankintalain mukaan tavaroiden ja palveluiden hankintojen kansallinen kynnysarvo on yli 30 000, ja tässä hallituksen esityksessä nyt ehdotetaan tätä 30 000 euroa tuplattavan 60 000 euroon nimenomaan tavara- ja palveluhankinnoissa. Lisäksi näitä kynnysarvoja on, että voimassa olevassa hankintalaissa sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen kansallinen kynnysarvo on ollut 100 000, nyt se nelinkertaistetaan eli ehdotetaan 400 000 euron kynnysarvoa. Rakennusurakoiden kansallinen kynnysarvo on ollut 150 000 euroa, ja tähän ei esitetä muutoksia. Sidosyksikkö- eli in-house‑hankinnat: Sekä voimassa olevassa että uudessa hankintalainsäädännössä lähdetään siitä, että hankintayksikkö voi tehdä kilpailuttamatta hankintoja sen sidosyksiköltä. Sidosyksiköllä tarkoitetaan sellaista oikeushenkilöä, esimerkiksi nyt yritys tai kuntayhtymä, johon hankintayksikkö tai -yksiköt käyttävät määräysvaltaa, esimerkiksi omistuksen muodossa, ja jotka toimivat markkinoilla, myyvät palvelujaan, vain vähäisissä määrin. Tämän uuden hankintadirektiivin mukaan sidosyksiköt voisivat myydä palvelujaan muille kuin omistajilleen 20 prosenttia liikevaihdostaan. Hallituksen esityksessä pääsäännöksi on asetettu enintään 5 prosenttia ja 500 000 euron ulosmyyntiraja. Tässä on käyty polemiikkia myös siitä, onko tämä 5 prosenttia liian pieni ja mitä se aiheuttaa. Mutta minä itse pidän sitä 5:tä prosenttia hyvänä kompromissiratkaisuna. Käytännössä tämä 5 prosenttia voi tarkoittaa sitä, että me estämme esimerkiksi sellaista toimintaa — tässä ministeri Lindström omassa puheenvuorossaan otti hyvin esille yhden konkreettisenkin esimerkin, ja minä haluan itse kertoa toisen konkreettisen esimerkin: Esimerkiksi kaupungin omistama kiinteistöhuoltoyritys toimii suljetuilla markkinoilla kaupunkikonsernin omistamissa rakennuksissa, taloissa, opiskelija-asuntoloissa ja näinpäin pois, ja tällaisessa tilanteessa, kun ei ole kilpailua, tämä kaupungin omistama yhtiö laskuttaa haluamallaan tavalla näitä. On tapauksia siitä, että laskutus on ollut markkinahintoja korkeampaa suljetun markkinan sisällä ja samaan aikaan yhtiö on sitten valloittanut vapailla markkinoilla alihintaisilla tarjouksillaan markkinoita, ja tämä on sitten aiheuttanut tämmöisen epäterveen kilpailutilanteen, kaupungin koosta riippuen tietysti vähän, miten iso ylipäänsä se markkina on, ja on johtanut sitten yksityisen puolen palveluntarjoajien konkursseihin. Tämäntyyppinen toiminta tietystikään taas ei ole hyväksyttävää. Nämä kynnysarvorajat, niin kuin sanottu, mielestäni ovat kyllä kohdillaan, ja minun käsitykseni mukaan näitä on kyllä niin kuulemiskierroksella kuin sitten hallituksen sisälläkin aika pitkään hiottu. Tässä lakiesityksessä varmastikin on julkisten hankintojen ja soten osalta ja sen, miten tämä hankintalain uudistus sitten suhtautuu jätelakiin, tällaisia isoja asioita. Minä en pidä tätä vanhusten ja vammaisten asumispalveluasiaa tämän hankintalain osalta isona asiana, koska se voidaan järjestää niin tosiaankin, että hankintalaki ei sitä koske millään tavalla. Kannatan kyllä ihan voimakkaasti sitä, että tämän henkilökohtaisen budjetoinnin kautta esimerkiksi palvelusetelillä sen määrä määritellään vammaiselle sen tarpeen mukaan, minkälainen tarve tällä kyseisellä henkilöllä on. Näin voidaan saada yksilölliset ratkaisut, jokaiselle henkilökohtainen. Sitten tämä asukas itse eli palvelun saaja, vammainen tai vanhus esimerkiksi, itse päättää siitä omasta asumismuodostaan, hankkii sen asumisen, mistä haluaa, niin kauaksi aikaa kuin haluaa, ja muuttaa silloin kun haluaa. Tämä on varmaankin tähän ongelmaan semmoinen paras mahdollinen ratkaisu. Nämä asiat tosiaankin tulevat mietinnölle talousvaliokuntaan, ja minä uskon, että tämän kokonaisuuden käsittely ottaa luonnollisesti oman aikansa, mutta ehdottomasti yhdyn edustaja Ihalaisen toivomukseen siitä, että tämmöisellä rakentavalla, hyvällä käsittelyllä talousvaliokunnassa me saisimme aikaiseksi yksimielisen mietinnön tästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-07T16:09:16,2016-09-07T16:17:45,Tarkistettu,1.1 2016_79_72,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hankintalaissa on paljon hyvää ja myös semmoisia asioita mukana, mitä pitää minun mielestäni korjata, ja nyt on hyvä tuoda esille näitä korjattavia asioita. Yksi tämmöinen asia, minkä minä toivon valiokuntakäsittelyssä lähtevän liikkeelle, on, että mitenkä tämä lakiesitys menee jätelakia koskevien sidosyksikkösäännösten osalta. Tämä koskee kuntien järjestämiä jätepalveluita, ja se tulee vaikuttamaan sitten haja-asutusalueiden jätehuoltoon. Siellä kunnat tähän päivään mennessä ovat järjestäneet näitä jätehuoltoasioita, mutta nyt jos tämä esitys etenee ja tämä kilpailutusraja lähtee liikkeelle, niin nyt yritysten melko varmasti on tämän esityksen mukaisesti ostettava ne erikseen, ja tämä aiheuttaa sitten semmoisen tilanteen sinne haja-asutusalueille, että se saattaa kaksinkertaistaa, ehkä kolminkertaistaa, ja nostaa sitä logistiikkaa, millä ajetaan niitä jätteitä pois. Samalla se saattaa lisätä kotitalouksien kustannuksia, maanviljelijöiden kustannuksia sekä yritysten kustannuksia jätehuollon osalta. Minusta tämmöinen tilanne on valitettava, ja koen, että tämä hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyjä koskevaksi lainsäädännöksi on merkittävästi tiukempi kuin meidän EU-hankintadirektiivi edellyttää. Se on huomattavan paljon liian tiukka siihen nähden. Mikäli tämä hankintalaki toteutuu tässä esitetyssä muodossa, niin silloin heikkenevät etenkin näitten haja-asutusalueilla sijaitsevien yritysten jätehuoltopalvelut, ja tämä syntyvä tilanne heikentää myös niitten taloutta ja kilpailukykyä, ja myös työpaikkoja saatetaan menettää tämän pohjalta. Toisaalta on myös muistettava se, että tämän lain perusteella syntyvä vähintään kaksinkertainen jätekuljetusralli kuluttaa sen haja-asutusalueen infraa ja maaseudun teitä ja heikentää niitten kuntoa, mikä on erittäin huono asia, koska ne maaseudun tiet on rakennettu siihen kuntoon, että niillä ei kestä kovin suurta rallia raskailla rekoilla pitää. Pitää muistaa myös, että Kuntaliittokin pitää tältä osin tätä lakiesitystä riskinä kunnalliselle jätehuollolle. Sitten tuommoisena aluepoliittisena näkemyksenä on huomioitava, että Itä-Suomessa on juuri koekäyttövaiheessa oleva jätteenpolttolaitos. Sinne tulevat koko Itä-Suomen jätteet, ja se on mitoitettu myös osin yritysjätteelle, ihan näiden EU-hankintalain rajojen mukaisesti. Nyt siinä on vaarana se, että tätä yritysjätettä ei voida käyttää, ja näin tämä 123 miljoonan euron investointi jää vajaakäytölle, ja samaan aikaan Itä-Suomen yritykset joutuvat viemään jätettä merkittävästi kalliimmalla hinnalla muualle. Eihän tämä ole minusta semmoinen hyvä toimintamalli, koska siinä on kysymys näitten yritysten kustannuksista ja kilpailukyvystä. Ihan näillä saatesanoilla minä toivon, että valiokuntakäsittelyssä huomioidaan nämä hajasijoitusalueitten asiat ja parannetaan vielä tätä lakia siihen suuntaan, että myös aluepoliittiset näkökulmat tulee tässä huomioitua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-09-07T16:17:58,2016-09-07T16:22:29,Tarkistettu,1.1 2016_79_73,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kuulijat! Ensinnäkin suuri kiitos tästä laista. Tätä lakiahan on odotettu todella pitkään, ja esimerkiksi kunnissa on paljon asetettu toiveita tämän lain suhteen siitä, että nyt sitten hankinnoissa voisi selkeämmin painottaa erilaisia asioita kuin pelkkää hintaa, sillä vaikka nykyinenkin laki on sen mahdollistanut, niin se on koettu erittäin vaikeaksi. Tosiaan, niin kuin tässä on tullut esille, kyse ei ole mistään pikku asiasta, koska julkisia hankintoja tehdään noin 30 miljardin euron edestä, ja ei ole lainkaan yhdentekevää, mistä niitä tehdään, miten niitä tehdään ja millaisia kriteerejä asetetaan silloin kun kunnat ja valtio ostavat tuotteita ja palveluita. Lain tavoitteet ovat mielestäni erinomaiset, kun hankintaa pyritään yksinkertaistamaan ja selkeyttämään, halutaan parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua kilpailuihin ja halutaan parantaa sitä, että ympäristö- ja sosiaalisia näkökulmia voidaan huomioida nykyistä paremmin. Mutta kuitenkin tämä lakihan on luonteeltaan vain tämmöinen puitelaki ja paljon on kiinni siitä, miten ne hankinnat sitten lopulta tehdään, ja siksi erittäin olennaista on kehittää hankintaosaamista, hankintastrategioita ja hankintajohtamista niin kunnissa kuin sitten julkisella puolella noin muutenkin. Se, että hankintalaki mahdollistaa ympäristönäkökulmien ja sosiaalisten näkökohtien huomioimisen, ei kuitenkaan vielä itsestään takaa sitä, että näin tullaan tekemään, sillä se vaatii kyllä osaamista ja tähän hankintaosaamiseen todella pitää pystyä panostamaan. Näidenkin näkökulmien osalta lakiin on kuitenkin jäänyt joitain aukkoja, esimerkiksi se, että hankintayksikköä ei edellytetä selvittämään ostettavien tuotteiden alkuperää ja vastuullisuutta, mikä mielestäni olisi kyllä äärimmäisen tärkeää. Se, että näitä kynnysarvoja nostetaan nykyisistä, on erinomainen asia, ja se helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä mukaan erilaisiin kilpailutuksiin, mutta edelleen tässäkin, jotta me saamme paremmin pienet ja keskisuuret yritykset mukaan, vaaditaan hankintatoimilta erityistä osaamista. Jaan itse myös sen huolen, mikä tässä on tänään tullut monessa puheenvuorossa, siitä, mitä näille elämänpituisille palveluille erityisesti vammaisten asumispalveluissa ja vanhusten palveluasumisessa tulee tapahtumaan kilpailuttamisen takia. Sillä vaikka toki on varmaan tämmöisiä erilaisia tapoja järjestää asia vaikka palveluseteleiden tai tämän henkilökohtaisen budjetoinnin avulla, niin silti sekin vaatii osaamista ja sekin vaatii sitten erillistä miettimistä sen asian suhteen. Että ehkä kaikkein helpoin ratkaisu olisi irrottaa nämä kokonaan sen kilpailuttamisen ulkopuolelle, ainakin sitten sen jälkeen kun se paikka on ensimmäisen kerran kilpailutettu, ettei synny semmoisia tilanteita, että kukaan joutuisi tahtomattaan muuttamaan pois omasta kodistaan sen takia että palvelu on kilpailutettu uudestaan ja täytyy vaihtaa paikkaa, kun kuitenkin Suomi on nyt lähes ainoa EU-maa, joka on ottanut nämä kaikki sote-palvelut tähän kansallisen hankintalain piiriin, vaikka direktiivi ei sitä kuitenkaan sinällään vaadi. Sitten tässä on ollut paljon jo puhetta myös in-house-hankinnoista ja tästä 5 prosentin osuudesta. Itse jaan tässä myös sen huolen, mikä tässä on noussut ja mitä esimerkiksi äsken edustaja Semi kertoi tuolta Itä-Suomesta. Meillä on paljon tässä laajassa maassa semmoisia alueita, joilla eri toimialoilla ei ole kilpailua ja tämän vuoksi näiden palvelujen tuottamisesta on sitten huolehtinut kunnallinen yhtiö. Esimerkiksi jätehuolto on tämmöinen, samoin sosiaali- ja terveysalalla on paljon tällaisia palveluja ja erilaisissa tukipalveluissa myös. Jos nyt näiden palvelujen ulosmyynnille asetetaan 5 prosentin raja, niin voi syntyä tilanteita, joissa paikalliset yritykset eivät saa tarvitsemiaan palveluita, koska muita palveluntarjoajia ei käytännössä ole, tai sitten toisaalta, jos nämä kunnalliset yhtiöt eivät saa myydä palvelujaan muualle, se tarkoittaa, että heidän kulurakenteensa muuttuu niin, että he joutuvat entistä enemmän nostamaan hintojaan omistajakuntien suuntaan tai sitten kuntalaisten erilaisia maksuja. Sen takia tätä 5 prosentin rajaa tulisi harkita ja miettiä sitten vaikka alueellisesti, onko meillä tiettyjä tämmöisiä palvelu- ja tuotantoaloja, missä tämä tulee ongelmaksi, tai onko meillä tiettyjä maantieteellisiä alueita, missä sitä kilpailua käytännössä ei ole ja sen takia tämä raja on siellä liian pieni, koska se estää sitten näitten palvelujen saamisen. Sitten, niin kuin monta kertaa tässä on tullut esille, olisi tärkeätä, että hinta ei olisi se ainoa kriteeri hankinnoissa, vaan laatu pitäisi olla aina mukana ja täytyisi olla ihan itsestäänselvyys, että näiden hankittavien tuotteiden ja palveluiden tuotantotapojen tulee täyttää ne kriteerit, mitä Suomessa vastaavalla alalla vaaditaan, liittyvät ne sitten työsuojeluun tai eläinten hyvinvointiin tai erilaisiin ympäristökriteereihin. Sitten yksi semmoinen asia, minkä nostan esiin, mikä tässä ei ole vielä monessakaan puheenvuorossa tullut, on se, että tämän hankintalain mukaan nyt kilpailutus tulee ottaa käyttöön myös semmoisissa järjestöissä, joiden rahoituksesta yli puolet tulee julkisesta rahasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos 60 000 eurolla palveluja tai hankintoja nämä järjestöt tekevät, niin heidän täytyy ne kilpailuttaa. Suurten järjestöjen kohdalla tämä raja tulee aika nopeastikin vastaan ja aiheuttaa kyllä turhaa lisäbyrokratiaa näille järjestöille. Että tätä rajaa olisi syytä miettiä näitten järjestöjen kohdalla tai poistaa sitten kokonaan, niin että järjestöjä ei pidettäisi tällaisina hankintayksikköinä, jollei niiden rahoitus sitten ole täysin julkisen rahoituksen varassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-07T16:22:40,2016-09-07T16:30:03,Tarkistettu,1.1 2016_79_74,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Onpa ilo nähdä, että täällä on kaksi perussuomalaista ministeriä kuuntelemassa näinkin tärkeää asiaa, ministeri Mattila ja ministeri Lindström. Hankintalainsäädännön uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita on ollut tehostaa julkisten varojen käyttöä, yksinkertaistaa hankintamenettelyjä ja selkiyttää lain keskeisiä käsitteitä. On jo vuosia puhuttu siitä, että kunnissa ei ole tarpeeksi hankintalain osaamista. Tänäänkin tästä asiasta on täällä salissa keskusteltu. Täytyy sanoa, että jos tämä on se suurin keskustelu, minkä hankintalaki on saanut aikaan, niin eihän tämä laki ole voinut olla toimiva. Onneksi tämä hallitus nyt tekee tästä laista paremman ja uudistaa tätäkin lakia konkreettisesti. Tämän hallituksen hyviä puolia on se, että me teemme paljon pieniä, konkreettisia edistysaskeleita emmekä vain puhu. Oli se laki mikä hyvänsä, niin sen pitää olla aina helppo käyttää. Oli laki mikä hyvänsä, niin se ei saa koskaan estää järjen käyttöä kunnissa. Ja se tässä hankintalaissa on minusta se kaikkein tärkein asia, että se ei estä järjen käyttöä, oli kysymys sitten laadusta, hinnasta tai kunnan kokonaisedusta. Toinen hyvä asia tässä on se, että se parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailuissa. On erityisen tärkeää, että pienet ja keskisuuret yritykset voivat kilpailla suuryritysten kanssa tasavertaisesti. Tähän pitää kiinnittää paljon huomiota. Sitten lisäksi pitää turvata tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ja parantaa mahdollisuuksia huomioida ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia. Ja vielä haluaisin sanoa, että minähän saan aina ihottuman näistä EU-direktiiveistä, mutta kun tätä ollaan nyt vähän kiristämässä EU-direktiiviä tiukemmaksi, niin on ihan hyvä, että meillä on keskustelua sitten talousvaliokunnassa tästä asiasta ja voimme katsoa, miten tästä saadaan paras mahdollinen. Minä toivotan talousvaliokunnan puheenjohtajallekin antoisia kokoushetkiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-09-07T16:30:06,2016-09-07T16:32:49,Tarkistettu,1.1 2016_79_75,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä paikalta muutama sana tästä hankintalain suhteesta jätelakiin ja tästä 5 prosentin määrästä siinä. Kyllähän totta on tietysti se, että meidän kunnalliset jäteyhtiöt ovat investoineet viime vuosina merkittävästi nimenomaan jätteen polttamiseen, kun meillä on nyt itse asiassa aika hyvässä vauhdissa kiertotalous. Nyt tässä monikin puhuja on tuonut esille huolensa siitä, että tämä lakiesitys on ongelmallinen juurikin näille kuntien omistamille jätehuoltoyhtiöille. Sitten samaan hengenvetoon on sanottu, että tämä tulee nostamaan yritysten kustannuksia. Hiukan hämää tietysti se, että kyllä yrittäjät ovat olleet nimenomaan tämän pienen prosentin kannattajia tässä eikä heidän suustaan ole tullut minkäännäköistä epäilystä siitä, että heidän kustannuksensa nousisivat. Ja aina on ratkaisu sitten myös näillä kunnallisilla yhtiöillä, että ne luopuvat siitä in-housesta, jolloin ei ole sitten in-house‑säännöksiäkään, niin että markkina tältäkin osin voi avautua. Minä luulen, että se on pitkässä juoksussa vielä nimenomaan tämän kiertotalouden kannalta ihan paras ratkaisu. Hetkellisesti se voi aiheuttaa näille yhtiöille tietysti ongelmia, ja varmaan valiokunnassa katsotaan sitten näitä siirtymäaikoja tältä osin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-07T16:32:52,2016-09-07T16:34:28,Tarkistettu,1.1 2016_79_76,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todella, hankintalaki on tärkeä laki, ja on tosi hyvä asia ja hieno asia, että täällä ovat perussuomalaiset ministerit Lindström ja Mattila paikalla. Hankintalaissa on syytä huomioida myös kotimaisen ruuantuotannon edistäminen, lähiruuan käyttö kouluissa, sairaaloissa, palvelutaloissa, virastoissa. On tärkeää tietää se, että elintarvike on tuotettu eettisesti myös eläinten hyvinvointi huomioiden. Jos lähiruuan hankkiminen osoittautuu kilpailuttamisessa kalliimmaksi, kuitenkin kokonaisuus, lopputulos, on se tärkeä. Ja se jäisi plussan puolelle, kun valittaisiin se kotimainen tuote.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-09-07T16:34:29,2016-09-07T16:35:22,Tarkistettu,1.1 2016_79_77,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Politiikan arvostusta laskee usein se, että päättäjät käyvät laajaa keskustelua mitättömän mittaluokan asioista mutta sitten, kun kyseessä ovat todella suuret asiat, heitä ei näy missään. Ja olen kyllä aivan ihmeissäni, missä ovat keskustan ja kokoomuksen kansanedustajat tästä lähetekeskustelusta, joka koskee 30 miljardin euron vuosittaista... (Kaj Turunen: Montakos demaria sitten on?) — Demareitakin on jäljellä ainakin se yksi edustaja, samoin muista vasemmisto-opposition puolueista, niin että olemme tässä kuitenkin kiitettävästi perussuomalaisten kanssa tällä tärkeällä asialla. Mutta se, mihin edustaja Turunen tuossa aikaisemmin kiinnitti huomiota ja sitä ennen edustaja Semi, on äärimmäisen tärkeää. Uskon ja luotan siihen, että valiokuntatyössä huomataan se haaste, minkä kiertotalous asettaa tälle hankintalaille ja sen toteuttamiselle, koska kyse on Suomen teollisen tulevaisuuden kulmakivestä: siitä monenlaisesta osaamisesta, joka liittyy jätteiden erotteluun, jätteiden uudelleenkäyttöön ja jätteiden käsittelyyn. Se tarkoittaa isoja volyymejä. Se tarkoittaa useiden kuntien yhteenliittymiä, kuten esimerkiksi Lounais-Suomessa, jossa nyt on täysin avoinna, mihin Turun ja Salon seudun jätteet lopulta päätyvät. Ylivoimaisesti paras ratkaisu sekä ympäristön kannalta että vientiteollisuuden, metalliteollisuuden, sen innovaatioiden ja cleantechin kannalta olisi luoda sinne uusi moderni kiertotalousyksikkö, joka edellyttää silloin sitä, että sekä yhdyskuntajätteet ja julkisten laitosten jätteet että yksityisten yritysten ja kaupan jätteet voidaan keskitetysti koota ja saadaan sellainen volyymi, jolla tuotannosta ja toiminnasta tulee kannattavaa. Voidaan erotella muovit, voidaan erotella hyötyjätteet ja voidaan (Puhemies koputtaa) tehdä polttoaineita tai kaasua lopuista. Ja tätä hankintalaki — uskon, että kaikki olemme samaa (Puhemies koputtaa) mieltä — ei saa tulla estämään. Kiitos myös (Puhemies koputtaa) edustaja Zyskowiczille, joka saapui jälleen kerran... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Nyt, edustaja, pyydän teitä siirtymään puhujakorokkeelle, mikäli aiotte jatkaa.] ...puolustamaan kokoomuksen kunniaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-07T16:35:22,2016-09-07T16:37:58,Tarkistettu,1.1 2016_79_78,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ettei Harakalle jäisi viimeistä sanaa, niin aion käyttää vielä lyhyen puheenvuoron. Kiinnitin tuossa edustaja Harakan puheenvuorossa huomiota siihen, että hän puhui ilmeisesti oman alueensa jätteitten keräilystä. Mutta kyllä minä lähden siitä, että kun tässä viitattiin nyt kiertotalouteen ja kiertotalouden toimivuuteen, niin se toimii parhaiten markkinaehtoisesti, niin että me emme lainsäädännöllä tekisi mitään tämmöisiä keskittymiä. Ajattelen itsekin niin, että tämän hankintalain lähtökohta on nimenomaan, että se kertoo ei sitä, mitä hankitaan, vaan miten hankitaan ja antaa mahdollisuuden nimenomaan toimia markkinaehtoisesti kaikissa hankinnoissa, myös jätteen osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-07T16:37:59,2016-09-07T16:38:47,Tarkistettu,1.1 2016_79_79,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Edustaja Harakka, ja merkinnen jo valmiiksi edustaja Turuselle sitten seuraavan. — Edustaja Harakka nyt.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_79_80,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En mitenkään itseisarvollisesti halua jättää itselleni viimeistä sanaa tähän. — Mutta emme varmaankaan ole eri mieltä siitä, että tämän kiertotalouden merkitys on tietenkin siinä, miten yksityiset suomalaiset kiertotalouden yritykset, Ekokem, monet muut, Valmet ja vastaavat, voivat hyötyä siitä kiertotaloudesta. Sen täytyy olla nimenomaan vientimarkkinoita palvelevaa. Mutta se käytännön asia, että mistä saadaan tarpeeksi jätevolyymiä sille kannattavalle toiminnalle, sellaiselle toiminnalle, jota voidaan riittävässä mittakaavassa tarjota myöskin esimerkiksi Aasiaan, Afrikkaan, niihin suurkaupunkien infrastruktuuriongelmien ratkaisemiseen: Jotta saadaan se volyymi, niin ei missään tapauksessa kannata estää sitä yhteiskunnan jätehuollon toimivuutta, jotta se mahdollistaa yksityisten yritysten toiminnan. Tässäkin, niin kuin monessa muussakin asiassa, yhteiskunta ja yritykset toimivat symbioosissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+24.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-07T16:38:58,2016-09-07T16:40:06,Tarkistettu,1.1 2016_79_81,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 123/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 30. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+30.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_79_82,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 123/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ilo huomata, että kyseinen laki muuttuu niin, että myös maksuhäiriömerkinnän saaneilla on mahdollisuus saada pankkitunnukset sähköiseen tunnistautumiseen. Olen tehnyt useita valtiopäivätoimia liittyen sähköisen tunnistautumisen saattamiseksi kaikkien ulottuville. Tähän mennessä yksikin maksuhäiriö on saattanut johtaa pankkitunnuksen poistamiseen, tai tunnusta ei ole myönnetty. Verkkopankki on nykypäivänä väline palvelujen käyttöön: esimerkiksi Kelan, työhallinnon, Verohallinnon ja Trafin palvelut ovat suureksi osaksi verkossa, ja niiden käyttö edellyttää vahvaa sähköistä tunnistautumista — yleensä verkkopankkitunnuksia. Myös kansalais-aloite on sellainen, että suurin osa kansalaisista allekirjoittaa sen sähköisesti. Muun muassa Kilpailu- ja kuluttajavirasto on puoltanut pankkitunnusten myöntämistä. Myös Finanssialan Keskusliitto suositti jo 2010, että yksi maksuhäiriömerkintä ei saa poistaa mahdollisuutta saada pankkitunnusta. Esitetyt muutokset lakiin edistävät yhdenvertaisuuden toteuttamista ja helpottavat maksuhäiriömerkinnän saaneiden arkea. Nykyään sähköistä tunnistautumista tarvitaan lähes kaikissa viranomaispalveluissa. Maksuhäiriömerkinnän saanut ei usein saa henkilökohtaista sopimusta matkapuhelinliittymästäkään. Näin ollen pankkitunnukset ovat ainoa mahdollisuus heille sähköiseen tunnistautumiseen. Suomen Asiakastieto Oy:n maksuhäiriörekisterissä oli vuoden 2015 lopussa 370 000 henkilöä. Suurin osa heistä on jäänyt tunnistautumisen ulkopuolelle. On siis erittäin positiivista, että tähän on tulossa muutos. Arvoisa puhemies! Vielä seuraava askel yhdenvertaisuuden edistämisessä olisi esimerkiksi kotivakuutuksen ja kaskon saattaminen maksuhäiriöistä kärsivien ulottuville. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+30.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-09-07T16:43:01,2016-09-07T16:45:20,Tarkistettu,1.1 2016_79_83,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 123/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On suuri ilo kehua tätä hallituksen lakiesitystä samoista syistä kuin edustaja Elomaa tuossa aikaisemmin. On nimittäin niin, että kun Suomessa suunniteltiin sähköistä tunnistautumista hyvin kalliilla ja hyvin toteuttamiskelvottomaksi osoittautuneella tavalla, niin käytännössä pankkitunnuksista on tullut se tapa, jolla suurin osa suomalaisista, ylivoimainen enemmistö, tunnistautuu sähköisiin palveluihin, ja sitä räikeämmäksi on tullut se epäkohta, että osalla suomalaisista ei ole ollut tähän mahdollisuutta ja pankit ovat olleet haluttomia pankkitunnuksia myöntämään. Tämä epäkohta saadaan tällä korjattua ja edistettyä yhdenvertaisuutta kiitettävällä tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+30.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-07T16:45:23,2016-09-07T16:46:20,Tarkistettu,1.1 2016_79_84,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 34. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+34.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_79_85,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tupakkalakia siten, että yksityishenkilöt saisivat hankkia ja vastaanottaa postitse, tavarankuljetuksena tai muulla vastaavalla tavalla sähkösavukkeita ja nikotiininesteitä Suomen ulkopuolelta vuoden 2016 loppuun. Tällä esityksellä varmistetaan samalla, että uuden tupakkalain 120 §:n 7 momentissa säädetty siirtymäaika sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden tilaamiselle ulkomailta toteutuu tarkoitetulla tavalla. Saamani tiedon mukaan 15.8. voimaan tullut tupakkilaki on aiheuttanut jonkin verran ongelmia etenkin itärajalla, niin rajanylittäjissä kuin valvojissakin. Tullissa niin sanottua kevennettyä menettelyä ohjeistettiin soveltamaan elokuun loppuun saakka. Tapauksissa, missä ei ole ollut maahantuontioikeutta, tupakkatuotteet takavarikoitiin ja annettiin mahdollisuus luovuttaa ne vapaaehtoisesti pois. Useimmiten rajanylittäjät myös näin tekivät ja säästyivät rangaistukselta. Syyskuun alusta alkaen on lakia sovellettu tiukasti. Mielestäni lakia tulee juuri näin soveltaa silloin kun tulee uusi, tiukempi laki voimaan. Joka tapauksessa pidän tätä hallituksen esitystä tarkoituksenmukaisena, tärkeänä ja erittäin ajankohtaisena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+34.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-09-07T16:47:17,2016-09-07T16:48:47,Tarkistettu,1.1 2016_79_86,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  kuluttajansuojalain  muuttamisesta , asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä ja eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 36. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 17/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+36.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_79_87,79/2016,2016-09-07,14.08,16.54,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS," Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  kuluttajansuojalain  muuttamisesta , asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä ja eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on kysymyksessä siis hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta, asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä ja eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuluttajansuojalakia ja säädettäväksi uudet lait asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä ja eräistä luotonantajista ja luotonvälittäjistä. Lisäksi ehdotetaan eräitä muutoksia luottolaitostoiminnasta, Finanssivalvonnasta, Finanssivalvonnan valvontamaksusta, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettuihin lakeihin. Talousvaliokunta puoltaa yksimielisesti hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin teknisin muutoksin ja huomautuksin. Talousvaliokunta toteaa, että hallituksen esityksen ehdotukset ovat pääasiallisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin kuluttajille tarkoitetuista kiinteää asunto-omaisuutta koskevista luottosopimuksista kansallista täytäntöönpanoa. Korkolattia asuntoluotoissa sisältyy ensimmäisen lakiehdotuksen 7 a luvun 31 §:n toiseen momenttiin, eli hallituksen esityksen mukaan asuntoluotoissa luotonantaja saisi periä luoton marginaalin myös silloin, kun viitekorko on negatiivinen edellyttäen, että tästä on luottosopimuksessa sovittu. Talousvaliokunta pitää selvitettynä, että korkolattiasta sopimisen kieltäminen voisi johtaa asuntoluottojen marginaalien kohoamiseen pankkien varautuessa korkoriskiin ja toisaalta mahdollisesti pienten pankkien aseman heikentymiseen ja sen myötä kilpailun vähentymiseen. Vaikka korkolattian sääntelystä voisi teoriassa koitua etuja yksittäiselle kuluttajalle, on arvioitu, että tosiasiassa lainanottajan kulut lisääntyisivät ja haitalliset vaikutukset asuntoluottomarkkinoiden toiminnalle olisivat hyötyjä suuremmat. Talousvaliokunta korostaa myös kuluttajan tosiasiallisen valinnanmahdollisuuden tärkeyttä luottosopimusta tehtäessä. Luotonottajalle on selkeästi ja helposti vertailtavasti esitettävä luoton ehdot yhtäältä silloin, kun kuluttaja valitsee korkolattiaehdon, ja toisaalta mikäli kuluttaja ei halua sopimukseensa tätä ehtoa sovellettavan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toimii nykyisin eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain 747/2010 mukaisena rekisteri- ja valvontaviranomaisena. Talousvaliokunta katsoo, että rekisteri- ja valvontaviranomaistehtävien siirtäminen Finanssivalvonnalle ei olisi tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa, kun joukkorahoitus- ja vertaislainamarkkinat ovat vasta kehittymässä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että asiaan palataan tarvittaessa myöhemmin. Sääntelyn voimaantulosta sen verran, että talousvaliokunta katsoo, että ottaen huomioon hallituksen esityksen antamisen viivästymisen on perusteltua, että uuden sääntelyn voimaantuloa myöhennetään aiemmin suunnitellusta. Toisaalta on huomattava, että direktiivin täytäntöönpanon määräaika on umpeutunut jo kuukausia sitten. Esityksen mukaan ennen lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Talousvaliokunta pitää tätä selkeänä ratkaisuna lain soveltamisen kannalta eikä katso käsillä olevan sellaisia painavia perusteita, joiden johdosta tästä tulisi poiketa. Talousvaliokunta esittää yksimielisesti, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 77 sisältyvät 1.—3. ja 8. lakiehdotuksen sekä että eduskunta hyväksyy valiokunnan tekemien muutosehdotusten pohjalta muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 4.—7. lakiehdotuksen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2016+36.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-07T16:49:38,2016-09-07T16:54:11,Tarkistettu,1.1 2016_80_1,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_80_2,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen  kysymys   Fennovoiman  ydinvoimalahankkeen  turvallisuusasioista  (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2016 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Myller.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_80_3,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Suullinen  kysymys   Fennovoiman  ydinvoimalahankkeen  turvallisuusasioista  (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan syksy on ilmeisesti yllättänyt ministerit, koska ministeriaitiossa on aika monta tyhjää paikkaa. Asiallisesti kysymykseni kuuluisi ministeri Rehnille, mutta kun hän ei ole nyt paikalla ja tiedän, että myös pääministeri on hyvin aktiivisesti seurannut energia-asioita, ja kun tämä aihe liittyy myös hänen omaan kotialueeseensa, niin esitän kysymyksen hänelle. Tällä viikolla A-studio kertoi Fennovoiman ydinvoimahankkeesta ja siihen liittyvistä, Säteilyturvakeskuksen havainnoimista turvallisuusepäselvyyksistä. Yhtiön työntekijät ovat kertoneet painostuksesta ja turvallisuusasioiden sivuuttamisesta ydinvoimalan rakennushankkeessa. A-studion elokuisen raportin mukaan turvallisuusasioiden allekirjoittajia on jopa vaihdettu, jos alkuperäinen asiantuntija ei ole suostunut hyväksymään ja allekirjoittamaan asiaa. Tämä kaikki tuntuu aivan uskomattomalta. Pääministeri, voiko tämä olla totta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.1.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-09-08T16:04:31,2016-09-08T16:05:44,Tarkistettu,1.1 2016_80_4,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen  kysymys   Fennovoiman  ydinvoimalahankkeen  turvallisuusasioista  (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se on totta, että meitä on täällä nyt vain puolet hallituksesta paikalla. Tämä on yhteensattumien summa. Paljon ministereitä on ulkomaanmatkoilla. On muun muassa Ecofinin kokouksia, Pohjoismaiden ministeritapaamisia ja niin edespäin. Osa meistä on kuninkaan valtiovierailulla mukana. Mitä tulee tähän Fennovoiman hankkeeseen, tosiaan vastuuministeri ei ole nyt paikalla, mutta voin jotakin tähän sanoa. Kaikki, mitkä koskettavat ydinturvallisuutta, ovat vakavia asioita, ja hallitus suhtautuu niihin vakavasti ja tekee tietenkin kaikkensa näitten asioiden kuntoon saamiseksi. Meillä on Säteilyturvakeskuksella näiden asioiden lupa-asiat, ja he tarkastavat tämän. Tiedän, että heidän asiantuntemuksensa on erinomaista ja myöskin maailmalla tunnustettua. Elinkeinoministeri Rehn tapaa huomenna Säteilyturvakeskuksen johtajan säännöllisessä tapaamisessa, ja tiedän, että myöskin tämä kyseinen asia on asialistalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-08T16:05:44,2016-09-08T16:06:56,Tarkistettu,1.1 2016_80_5,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen  kysymys   Fennovoiman  ydinvoimalahankkeen  turvallisuusasioista  (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_6,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Suullinen  kysymys   Fennovoiman  ydinvoimalahankkeen  turvallisuusasioista  (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ydinvoima itsessään on ollut myös Suomessa kansalaisten mielipiteitä jakava ja ristiriitoja herättävä asia — erityisesti nämä turvallisuuskysymykset. Sen takia on välttämätöntä, että tämä asia selvitetään. Sosialidemokraatit ovat aina lähteneet siitä, että ydinvoima-asioissa turvallisuuden täytyy olla kaiken edellä. On noudatettava korkeinta mahdollista turvallisuusstandardia. Mitään ei saa jättää tutkimatta eikä huomioon ottamatta. Kysyn teiltä, hyvä pääministeri, vielä uudestaan siitä, mitä konkreettisesti aiotte tehdä, jotta Fennovoiman turvallisuuskulttuuri ei jätä kysymysmerkkejä eikä sijaa epäilylle. Tämä on kansalaisille elintärkeä kysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.1.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-09-08T16:07:01,2016-09-08T16:07:52,Tarkistettu,1.1 2016_80_7,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen  kysymys   Fennovoiman  ydinvoimalahankkeen  turvallisuusasioista  (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On juuri näin kuin kysyjä esittää: ydinvoimassa turvallisuus menee kaiken — kaiken — edelle. Se on selvä asia. Työ- ja elinkeinoministeriö kiinnitti huomiota jo viime kesänä 2015 Fennovoimaan liittyviin turvallisuuskysymyksiin ja nosti ne viime kesänä esille. Hyvää turvallisuuskulttuuria täytyy noudattaa, se on selvä asia. Ja kuten hyvin tiedämme, tämä ydinvoimalaan liittyvä lupaprosessi on monivaiheinen ja sitten viime vaiheessa vuonna 2018 Säteilyturvakeskuksen lausunnon perusteella päätetään lopullisesta luvasta. Se on selvää, että jos tuo lausunto ei ole myönteinen, niin lupaa ei tule.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-08T16:07:52,2016-09-08T16:08:40,Tarkistettu,1.1 2016_80_8,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen  kysymys   Fennovoiman  ydinvoimalahankkeen  turvallisuusasioista  (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2016 vp," Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että elinkeinoministeri Rehn keskustelee Fennovoiman kanssa tästä tärkeästä asiasta, ja Pyhäjoelle rakennettavan Fennovoiman ydinvoimalan näkökulmasta ovat nämä turvallisuusasiat tosi tärkeitä. Toivonkin, että tämä keskustelu keskittyy nyt siihen — ei enää siihen, rakennetaanko se vai ei, koska siitähän eduskunta on tehnyt päätöksiä. Ja mehän emme voi täällä poliitikkoina mitään tuuliviiripolitiikkaa harrastaa. (Eduskunnasta: Tuulivoima!) Tässä mielessä tämän lähtökohdan pitää olla hyvä. Sinänsä on tärkeätä, että Säteilyturvakeskuksen tekemä turvallisuusselvitys tehdään huolella, ja Säteilyturvakeskus on erittäin uskottava, maailmalla arvostusta saava instituutio, joka pystyy sen hyvin tekemään. Sille työlle pitää antaa rauha sen takia, että se lupa olisi mahdollista sitten 2018. Mutta tässä tarvitaan nyt näitä toimenpiteitä, että varmistetaan, että heidän huolensa, siis Säteilyturvakeskuksen huoli, poistuu (Puhemies koputtaa) ja nämä ratkaisut saadaan niin, että voidaan sitten itse lupaprosessiin päästä 2018.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.1.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-09-08T16:08:41,2016-09-08T16:09:58,Tarkistettu,1.1 2016_80_9,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen  kysymys   Fennovoiman  ydinvoimalahankkeen  turvallisuusasioista  (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2016 vp," Arvoisa puhemies! Se on juuri näin, eli tämän lupaprosessin tehtävänä on varmistaa se, että turvallisuuskysymykset ovat varmasti kunnossa vuonna 2018. Eduskunta on tehnyt periaatepäätöksen tuosta, ja nyt tämän prosessin aikana sitten turvallisuuskysymyksiin ynnä moniin, moniin muihin kysymyksiin saadaan vastaukset. Säteilyturvakeskuksen, niin kuin edustaja Ihalainenkin totesi, asiantuntemus tunnustetaan maailmalla, ja luotan täysin siihen, mikä heidän arvionsa sitten aikanaan tulee olemaan, ja sen mukaisesti voidaan toimia ja edetä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-08T16:09:58,2016-09-08T16:10:44,Tarkistettu,1.1 2016_80_10,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen  kysymys   Fennovoiman  ydinvoimalahankkeen  turvallisuusasioista  (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On äärimmäisen hyvä, että pääministeri suhtautuu tähän esitettyyn kysymykseen tällä vakavuudella, ja on todella hienoa kuulla se, että tekin koette, että mikäli tuo turvallisuusarvio on pielessä, niin silloin tällaista rakentamislupaa ei voida kerta kaikkiaan myöntää. Tässä Ylen tekemässä jutussa, jossa on siis siteerattu tätä STUKin tekemää selvitystä, todetaan muun muassa, että aikataulupaineet näyttävät vaikuttavan yhtiön johdon toimintaan enemmän kuin turvallisuusnäkökohdat. Nyt herää kysymys siitä, millä aikataululla sitten pystytään tätä rakentamislupaa harkitsemaan. Ja itse asiassa kysyisin teiltä, pääministeri, onko nyt niin, että jos nämä yhtiöiden toiminnat tällä tavalla löperöiksi muuttuvat, niin pitäisikö koko rakentamislupakin tuoda itse asiassa eduskunnan käsittelyyn ja muuttaa tältä osin lainsäädäntöä, koska kyllä tämä juttu nyt antaa erikoisen kuvan tästä Fennovoiman johdon toiminnasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.1.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-09-08T16:10:46,2016-09-08T16:11:53,Tarkistettu,1.1 2016_80_11,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen  kysymys   Fennovoiman  ydinvoimalahankkeen  turvallisuusasioista  (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näissä Säteilyturvakeskuksen tarkastuksissa monesti on yritysten toiminnassa puutteita, ja yrityksellä on aina tietty aika sitten korjata nämä puutteet. Tämä prosessi voi vaikuttaa myöskin aikatauluun, se on selvä asia. Mutta kaiken tämän tarkoituksena on se, että turvallisuusasiat ovat kunnossa silloin, kun lopullinen päätös rakennusluvasta tehdään sitten vuonna 2018. En lähtisi nyt ennakoimaan sitä, miten tämä aika riittää. Minulla, niin kuin olen moneen kertaan tältä paikalta nyt todennut, on täysi luottamus siihen, että Säteilyturvakeskuksen asiantuntemus riittää siihen, että asiat saadaan kuntoon, ja ne myöskin vaaditaan kaikilta alueella toimivilta toimijoilta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-08T16:11:53,2016-09-08T16:12:52,Tarkistettu,1.1 2016_80_12,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen  kysymys   Fennovoiman  ydinvoimalahankkeen  turvallisuusasioista  (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2016 vp," Arvoisa puhemies! Fennovoima on valinnut reaktoritoimittajaksi Rosatomin, jonka reaktorityömailta muualtakin maailmasta kuuluu hälyttäviä tietoja sekä turvallisuuspuutteista että teknisistä puutteista, esimerkiksi Venäjältä ja Turkista. Nyt näitä vastaavanlaisia uutisia on sitten saatu jo Fennovoimastakin. Eduskunta myöntäessään sen periaateluvan asetti tiettyjä ehtoja, joista kaksi aikataulurajaa on mennyt umpeen, kotimaisen omistuksen ehto ja korkea-aktiivisen jätteen loppusijoituksen suunnitelman ehto. Molemmissa tapauksissa on katsottu läpi sormien. Fennovoimalle annettiin käytännössä lisäaikaa, kun se temppuili tällä kroatialaisella näennäisomistajalla, ja tänä vuonna, kun tuli umpeen määräaika, johon mennessä jätteen loppusijoitusohjelma pitäisi olla, sitäkin tosiasiassa katsottiin läpi sormien. (Puhemies koputtaa) Pääministeri Sipilä, milloin tämä läpi sormien katsominen Fennovoiman kohdalla päättyy?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.1.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-09-08T16:12:52,2016-09-08T16:14:11,Tarkistettu,1.1 2016_80_13,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen  kysymys   Fennovoiman  ydinvoimalahankkeen  turvallisuusasioista  (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2016 vp," Arvoisa puhemies! Silloin kun mennään prosessin yksityiskohtiin, niin ehkä olisi kohtuullista, että vastuuministeri on vastaamassa näihin kysymyksiin. Se on selvä asia, että kaikkia niitä eduskunnassa päätettyjä ehtoja kunnioitetaan, ja yhtiöltä on pyydetty lisäselvityksiä, ja kun lisäselvitykset on saatu, niin sitten työ- ja elinkeinoministeriö on niiden pohjalta tehnyt aina päätökset ajallaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-08T16:14:11,2016-09-08T16:14:44,Tarkistettu,1.1 2016_80_14,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Suullinen  kysymys   Fennovoiman  ydinvoimalahankkeen  turvallisuusasioista  (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä silloin, kun ydinvoimaa rakennetaan, tietysti turvallisuuden pitää olla se ykkösjuttu. Minulla — ja uskon, että koko tässä salissa — on vahva luottamus Säteilyturvakeskuksen osaamiseen. Nyt sitten tullaan näihin aikatauluihin, tässä nyt edustaja Hassikin aiemmassa puheenvuorossaan viittasi näihin aikatauluihin. Tiukasti aikatauluista kiinni pitäminen itse asiassa voi aiheuttaa juuri yhtiössä sitä, että tulee niitä aikataulupaineita. Silloin kun Säteilyturvakeskus vaatii lisäselvityksiä tai lisää turvallisuuteen liittyviä asioita, joku aikataulu voi silloin venyä mutta lopputulos on kuitenkin hyvä: parempi turvallisuus. Kysynkin pääministeriltä: onko tämä 2018 ehdoton takaraja, vai onko minkälaista mahdollisuutta tästä takarajasta liukua, mikäli tulee näitä tämäntyyppisiä asioita, joissa Säteilyturvakeskus katsoo tämän valvonnan (Puhemies koputtaa) olevan tarpeellista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.1.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-08T16:14:45,2016-09-08T16:16:00,Tarkistettu,1.1 2016_80_15,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen  kysymys   Fennovoiman  ydinvoimalahankkeen  turvallisuusasioista  (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä on moneen kertaan todettu, turvallisuudesta ei tingitä. Ehkä minullekin oli tuolla vienninedistämismatkoilla yllätys se, kuinka korkealle Säteilyturvakeskuksen osaamista maailmalla myöskin arvostetaan. Se on myöskin meille vientituote, että pystymme valvomaan ydinturvallisuutta maailmalla kunnioitetulla tavalla. Minä olen sataprosenttisen varma siitä, että tämän prosessin aikana valvonta on paikallaan sillä tavalla, että tällaisia huolia ja murheita meillä ei ole sitten, kun lopullista päätöstä tehdään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-08T16:16:00,2016-09-08T16:16:44,Tarkistettu,1.1 2016_80_16,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen  kysymys   Fennovoiman  ydinvoimalahankkeen  turvallisuusasioista  (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2016 vp," Arvoisa puhemies! Uskon, että suomalaisten enemmistö yhtyy tässä vihreiden näkemykseen, että Fennovoimalle ja Rosatomille periaateluvan myöntäminen oli vakava virhe, ja se enemmistö eduskunnassa, joka muodostui kokoomuksen, keskustan, SDP:n ja perussuomalaisten kansanedustajista pääosin, tässä teki mielestäni virheen. Jos joku on sitä mieltä, että päätös oli väärä, niin sen voi edelleen sanoa. Jos on muuttanut mielipidettään, se on ihan rehellistä sekin — vastauksena edustaja Ihalaiselle. Mutta nämä toistuvat laiminlyönnit ja viivästymiset ja puutteelliset raportoinnit, mistä edustaja Hassi puhui: Hallitus ei voi antaa sellaista signaalia, että hallitus aina omissa aikatauluissaan joustaa. Ne ovat eduskunnan määrittelemiä aikatauluja, ja Fennovoima on ilmoittanut, että se kykenee rakentamaan tämän ydinvoimalan tavalla, jonka se on luvannut. Mutta Säteilyturvakeskus on virallisissa lausunnoissaan epäillyt tätä kykyä, ja minä luotan kyllä voimakkaasti Säteilyturvakeskukseen, mutta jos hallitus omilla toimillaan aina itse osallistuu päätöksenteon viivästyttämiseen ja antaa lisäaikaa, niin silloin herää kysymys, onko hallitus tosissaan. Pääministeri, te olette sanonut, että tässä hankkeessa ei ole mitään poliittista, mutta siltikin viime vuoden kesällä ministeri Rehn keskusteli tästä hankkeesta venäläisten kanssa. (Puhemies koputtaa) Miten tämä voi olla ei-poliittinen hanke teidän mielestänne, pääministeri?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.1.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-09-08T16:16:45,2016-09-08T16:18:04,Tarkistettu,1.1 2016_80_17,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen  kysymys   Fennovoiman  ydinvoimalahankkeen  turvallisuusasioista  (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä toimittajavalinta on yhtiön oma päätös. Sen mukaisesti sitten täällä ollaan käsitelty sitä lupaprosessia, ja se ei todellakaan ole meille millään tavalla poliittinen päätös, ei vähimmässäkään määrin. Se on yhtiön oma valinta, ja sen mukaisesti sitten tuota hanketta arvioidaan, ja niin kuin tässä on nyt jo kymmeniä kertoja todettu, turvallisuudesta piiruakaan tinkimättä. Siitä hallitus ei tule antamaan periksi, kun lopullista päätöstä sitten arvioidaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-08T16:18:05,2016-09-08T16:18:46,Tarkistettu,1.1 2016_80_18,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Andersson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_80_19,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Myös te-toimistot ovat viime vuosien aikana saaneet osansa valtion leikkauspolitiikasta. Kun resursseja on vähennetty, on tämä työttömän näkökulmasta tarkoittanut sitä, että on siirrytty käyttämään sähköisiä lomakkeita, on siirrytty puhelinyhteydenottoihin ja on joutunut jonottamaan jopa useita kuukausia tapaamiseen, jos sellaisen ylipäätänsä saa. Tässä tilanteessa hallitus on nyt päättänyt pakottaa kaikki työttömät haastatteluihin kolmen kuukauden välein. Kaiken lisäksi tämä aiotaan tehdä ostamalla palveluita yksityisiltä firmoilta. (Eduskunnasta: Oho!) Tämä lisää byrokratiaa, te-toimistojen työtaakkaa ja työttömien kontrollointia. Arvoisa pääministeri, miksi hallitus aina etenee keppi, kontrolli ja pakko edellä, kun puhutaan työttömistä? Jos haluatte turvata työttömille henkilökohtaista palvelua, niin miksi ette vain turvaa te-toimistoille riittävät resurssit, jotta ne voivat taata ja tarjota haastattelun, kohtaamisen jokaiselle sitä haluavalle työttömälle (Puhemies koputtaa) viimeistään kolmen kuukauden kuluessa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-08T16:18:51,2016-09-08T16:20:10,Tarkistettu,1.1 2016_80_20,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp,Tämä kuuluu ministeri Lindströmin vastuulle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_21,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan totta, edustaja Andersson, aikaisempina vuosina aikaisemmat hallitukset ovat myös tehneet leikkauksia, te-toimistojen resursseja on vähennetty. Se on aivan totta, ja me tiedämme, että nyt kun ollaan esittämässä tätä kopin ottamista työttömistä elikkä siis haastatteluja, se tarvitsee lisää resursseja. Me olemme sen tunnistaneet. Sen takia olemme esittäneet tätä 17 miljoonan euron lisärahaa siihen, että niitä resursseja riittää tähän haastatteluun. Tiedostamme senkin, että naamasta naamaan tämä tulee olemaan aika lailla haastavaa. Sen takia se tekniikan käyttö ei saa olla mikään kummitus. Voidaan järjestää näitä haastatteluja, joiden tarkoitus ei ole sanktioida, vaan tarkoitus on ottaa siitä työttömästä koppi ja kysyä, miten menee, miten me voimme auttaa. Se on tämän koko asian ydin ja pointti. (Eduskunnasta: Hyvä! Erinomaista!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-08T16:20:11,2016-09-08T16:21:13,Tarkistettu,1.1 2016_80_22,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_23,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyyspoliittisissa linjauksissa kuitenkin myöskin linjattiin, että tätä sanktiopolitiikkaa tullaan tiukentamaan. Eli mikäli tarkoitus on vain ottaa koppia, niin miksi samanaikaisesti vahvistetaan tätä sanktiolinjaa? Ministeri Lindström myöskin sanoo, että te-toimistoille tullaan suuntaamaan lisäresursseja. Kuitenkin ministeri Orpon budjettiesityksessä te-toimistojen toimintamenoja ollaan leikkaamassa. Haluan myös kysyä, kuinka iso osa tästä lisämäärärahasta nyt sitten suuntautuu näille yksityisille firmoille ja kuinka paljon tästä käytetään vahvistamaan te-toimistojen toimintaa. Mielestäni tästä hallituksen koko työllisyyspolitiikasta paistaa läpi luottamuksen puute suomalaisiin työttömiin. Ilmeisesti tämän hallituksen ajatus on aidosti se, että suomalaisia työmarkkinoita ja työelämää vaivaa se, että ihmiset eivät haluaisi olla töissä, eikä se, että meillä on huutava pula vapaista työpaikoista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-08T16:21:13,2016-09-08T16:22:14,Tarkistettu,1.1 2016_80_24,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Andersson on nyt kyllä aika lailla hukassa tämän asian kanssa, mutta onneksi meillä on tällainen tilaisuus, missä voidaan korjata näitä asioita. (Li Anderssonin välihuuto — Naurua) Te sanotte, että kyseessä on luottamuksen puute. Se on juuri päinvastoin. Me haluamme luottaa näihin ihmisiin, ja kun tuossa sanoin, että näitten haastattelujen pointti ei ole sanktiot, haastattelujen pointti on ottaa siitä työttömästä koppi. Meillä on jo vuosia ollut vallalla käsitys, että ei häiritä niitä ihmisiä, kun ei ole mitä tarjota. Minä tiedän, että siellä toisessa päässä on ongelma, että mistä ne työpaikat. Sekin pitää hoitaa, ja sitä tämä hallitus tekee. Tässä on jo kyseessä se, että kun puhutaan tästä sanktiolinjasta, meillä on jo olemassa oleva lainsäädäntö, jota ei vain ole välttämättä noudatettu niin tiukasti kuin olisi ollut mahdollista. Yksinkertaisesti: Jos olet passiivinen etkä halua ottaa työtä vastaan, tulee sanktio. Jos olet aktiivinen, sinut palkitaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-08T16:22:14,2016-09-08T16:23:13,Tarkistettu,1.1 2016_80_25,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiasiahan on, että jos olet aktiivinen, siinä tapauksessa se sanktio nyt ainakin varmasti tulee, minkä lisäksi sinä pääset sellaiseen kaavaketivoliin, josta ei ulospääsyä enää löydy. Työtön ei voi koskaan etukäteen suomalaisessa järjestelmässä tietää, jos hän ottaa pätkätyön vastaan, jos hän yrittää osa-aikaopiskella, jos hän on kansalaisaktiivinen, kuinka hänelle käy, koska meidän työttömyysturvajärjestelmä on niin monimutkainen, niin vaikeasti ennakoitavissa, että edes se työkkärin täti ei pysty tätä sinulle kertomaan. Ja sitä paitsi sinä et saa edes yhteyttä siihen, jotta sinä voisit kysyä. Jos tässä tilanteessa se, mitä tarjotaan, on lisää kontrollia, niin, ministeri Lindström, se, että pakotetaan ihmisiä tapaamisiin, ei ole kopin ottamista. Se, että annetaan heille edes mahdollisuus tapaamisiin, mitä nyt ei anneta, olisi kopin ottamista. (Hälinää) Tässä tilanteessa ei voi muuta kuin kysyä, eikö olisi aika päästää työttömätkin mukaan normitalkoisiin, kun se kaikkia muita tuntuu koskevan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-08T16:23:15,2016-09-08T16:24:26,Tarkistettu,1.1 2016_80_26,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kyseessä siis yksi toimenpide, tämä haastattelu, ja te vedätte siitä semmoisen johtopäätöksen, että meillä ei ole mitään muuta kuin tämmöistä tulossa. Tässä koko ajan on valtavasti toimenpiteitä, mistä ollaan jo päätetty, mitkä ovat putkessa, mitkä eivät vielä vaikuta. Ja sitten te väitätte, ettei tule mitään toimenpiteitä, positiivisia toimenpiteitä. Me haluamme muuttaa tämän järjettömän monimutkaisen suomalaisen työelämän lainsäädännön eli purkaa sääntelyä. Sen takia olen tullut kaapista ulos ja sanonut, että voisiko näitä lakeja, mitkä ovat nyt voimassa, tulkita jollakin toisella tavalla kuin mitä nyt tulkitaan. Auttaisiko se vapauttamaan tätä toimintaa työttömän eduksi? Hallitus tekee näitä toimenpiteitä työttömän eduksi, ei hänen kiusakseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-08T16:24:27,2016-09-08T16:25:23,Tarkistettu,1.1 2016_80_27,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän hyvin tarpeen tehdä työllistämispolitiikasta nykyistä aktiivisempaa ja ymmärrän tarpeen ottaa työttömästä koppi. Tässä on kuitenkin kaksi ongelmaa. Yksikään suomalainen yrittäjä ei ota huonosti motivoitunutta työntekijää töihin, ja se toinen ongelma on työvoimavirkailijoiden määrä. Meillä on 370 000 työtöntä, virkailijoita 2 200, kun Ruotsissa on yli 14 000. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: miten tämä epäkohta aiotaan korjata? Ja vielä yksi laskukaava. Sanoitte, että ensi vuodelle lisätään 17 miljoonalla työllistämisrahoja. Tälle vuodelle niitä kuitenkin leikattiin 50 miljoonalla. Ja minun vanhan laskuoppini mukaan, kun 50 miljoonaa otetaan ja 17 miljoonaa annetaan tilalle, ollaan vielä pahasti miinuksella. Miten tämä yhtälö hoidetaan, jotta työvoimavirkailijat eivät kaadu tähän järjestelmään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-09-08T16:25:25,2016-09-08T16:26:23,Tarkistettu,1.1 2016_80_28,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ihan totta, tämän koko kuvion yksi suuri huoli on se, miten tämä työvoimaviranomaiskenttä kestää tämän työmäärän. No, sen takia me tarvitsemme myös sitä ulkoistamista, mutta tässä ei ulkoisteta viranomaispäätöksiä, eli ne ovat edelleen siellä työvoimaviranomaisilla. Mutta nämä haastattelut, niitä voidaan ostaa. En näe siinä mitään ihmeellistä, että näin tehdään. Ja kuinka paljon niistä 17 miljoonasta menee sitten tänne, niin en pysty arvaamaan. Varmaan suurin osa menee sinne, koska me tiedämme, että resurssit ovat tiukat. Jo nyt työvoimaviranomaiset tekevät tosi kovilla töitä, ja tämä täytyy tehdä niin taitavasti kuin vain ikinä pystytään, ettei tähän päälle tule tämmöinen kuorma, koska tämähän on valtava haaste. Me tiedostamme, että tämä ei ole helppo juttu. Ei tämä ala huomenna, tämä täytyy suunnitella kunnolla. Eli tämä meidän ajatus on koko ajan se, että monimutkainen järjestelmä saadaan notkeammaksi niin, että ihmiset saadaan töihin ja työnteko on aina kannattavampaa kuin se, että ei tee töitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-08T16:26:23,2016-09-08T16:27:30,Tarkistettu,1.1 2016_80_29,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen yksi tärkeimpiä tehtäviä on saada työttömälle töitä. Ministeri Lindström on erinomaisesti kertonut, mistä tässä muutoksessa on kysymys. Työtön kohdataan nyt kolmen kuukauden välein ja hänelle tehdään henkilökohtainen työllistämissuunnitelma. Meillä on myöskin uusia työkaluja nyt pöydällä. Yksi suurimmista eroista Ruotsiin ja Tanskaan on meillä se, että palkkatukeen käytettävä rahamäärä on selvästi meillä pienempi kuin noilla naapurimailla. Nyt me tuomme tähän kaksi uutta työkalua, eli työttömän peruspäivärahaa voidaan käyttää palkkatukeen ja yrittäjän starttirahaan. Ja nyt neuvottelemme myöskin siitä, että myös ansiosidonnaista voisi jatkossa käyttää palkkatukena ja yrittäjän starttirahana. Tämä tuo myöskin uusia työkaluja siihen keskusteluun, joka käydään kolmen kuukauden välein työttömän kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-08T16:27:31,2016-09-08T16:28:34,Tarkistettu,1.1 2016_80_30,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta se on kannatettavaa, että työtön pääsee tapaamaan, olipa se sitten työvoimaneuvoja, virkailija tai vaikkapa yksityinen avuntuottaja. Tästä itse asiassa on huomauttanut myös oikeusasiamies, että työllistämissuunnitelmaan ei kaikilla ole pääsyä. Mutta, arvon ministeri, meidän työvoimaneuvojamme sanoivat valiokunnan kuulemisessa, että meillä ei ole ollenkaan epätavanomaista, että yhdellä neuvojalla on tuhat asiakasta. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Kun te sanoitte äsken, että nämä haastattelut siirretään yksityiselle puolelle mutta viranomaispäätös tehdään täällä ministeriön puolella tai virkatyönä, niin kysyisin teiltä nyt, oletteko te valmis siihen, että tämä järjestelmä ei tuo uutta karenssikäytäntöä, vaan jos käytetään jotakin, niin käytetään meidän vanhaa järjestelmäämme, koska nyt on liikkeellä se viesti, että kolmen kuukauden välein voidaan myös alentaa työttömyysturvaa. Ja jos tuo päätös tehdään noiden yksityisten tekemien haastattelujen perusteella viranomaispäätöksenä, niin uskallanpa epäillä, että siinä eivät ihan kaikki kunniallisen viranomaistyön merkit täyty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-09-08T16:28:35,2016-09-08T16:29:46,Tarkistettu,1.1 2016_80_31,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täsmennän hiukan, koska olen itsekin kryptinen enkä ymmärrä omia puheitani. (Naurua) Nämä haastattelut: Totta kai ne viranomaiset tekevät, jotka jo nyt sitä työtä tekevät, mutta tukena siinä ovat sitten nämä yksityiset palveluntuottajat. Eli eivät he korvaa tätä. Me tiedämme, että siellä on resurssipulaa, ja sitä resurssipulaa paikkaamaan aiotaan sitten palkata näitä ulkoistettuja palveluja. (Li Andersson: Sekin maksaa!) — Kyllä, se maksaa. Sinne on se 17 miljoonaa varattu. — Eli me tiedämme tämän haasteen. Me tiedämme, että jos me alamme yksi kerrallaan näitä ihmisiä haastattelemaan, se on mahdoton savotta. Eli sen takia me mietimme myös sitä, miten tekniikkaa voidaan hyödyntää, miten tämä tehdään käytännössä. Tämä on työn alla, tämä on vasta suunnittelussa. Ei tämä tule huomenna voimaan eikä ylihuomenna, tämä on suunnittelussa. (Tarja Filatov: Entäs se karenssi?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-08T16:29:46,2016-09-08T16:30:43,Tarkistettu,1.1 2016_80_32,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on hyvä katsoa myös tätä isoa kysymystä elikkä sitä, että kaikista oleellisintahan tietysti on löytää mahdollisimman monelle työkykyiselle työpaikka. Siitähän tässä kai loppupelissä on kysymys. Ja onhan siinä jo tehtykin paljon, josta ei kaikki vaikuta heti, vaan osa viiveellä, lähtien panostuksesta biotalouteen, kiky-sopimukseen, moniin uudistuksiin, mitä hallitus on tehnyt ja on edelleen tekemässä. Ja nyt, kun monen, monen vuoden jälkeen kesällä saatiin työttömyystilastot, joissa työttömyys oli vähentynyt, monen vuoden jälkeen ensimmäistä kertaa hyviä työttömyystilastoja — tai ei vieläkään hyviä mutta parempia, ensimmäisiä valomerkkejä siitä, (Välihuutoja vasemmalta) että käänne voi olla tapahtumassa, työttömyys voi olla lähdössä laskuun — kysynkin pääministeriltä, mikä teidän arvionne on: Onko tämä Suomi-laiva jo lähdössä parempaan suuntaan? Voiko siihen jo luottaa? Onko Suomi viimein lähdössä nousun tielle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-09-08T16:30:45,2016-09-08T16:31:45,Tarkistettu,1.1 2016_80_33,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on paljon hyviä merkkejä: Työttömyyden kasvu on pysähtynyt ja kääntynyt jopa hienoiseen laskuun. Työllisyysaste on parantunut jonkun verran siitä, kun hallitus aloitti työskentelynsä, noin puoli prosenttiyksikköä. Esimerkiksi rakennusalalla on kasvuennustetta tälle vuodelle jo nostettu, itse asiassa tuplattu, yli 6 prosenttiin, ja niin edespäin. Eli kotimainen kysyntä näyttäisi nyt vetävän ihan mukavasti. Meillä on riskejäkin: meillä on maailmantalouden kasvussa haasteita, Britannian ero EU:sta tulee aiheuttamaan epävarmuutta maailmanmarkkinoille, eikä edelleenkään se meidän vienti vedä sillä tavalla kuin piti. Eli meillä on positiivisia signaaleja ja on myöskin riskejä. Mutta näistä aineksista on kyllä hyvä rakentaa sitä, mitä hallitusohjelmaa tehtäessä määriteltiin. Se on tässä positiivista, että se tilannekuva, (Puhemies koputtaa) mikä toukokuussa 2015 tehtiin, on edelleen sama ja niillä lääkkeillä voidaan mennä hyvin eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-08T16:31:45,2016-09-08T16:33:02,Tarkistettu,1.1 2016_80_34,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp," Värderade fru talman! Att höja sysselsättningen är faktiskt nu landets största bekymmer och samtidigt vår utmaning, och vi, alla partier, borde göra allt vad vi kan för att åstadkomma en flexiblare arbetsmarknad där de arbetssökande och arbetsplatserna möts.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-09-08T16:33:02,2016-09-08T16:33:25,Tarkistettu,1.1 2016_80_35,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kyllä työllisyys on myös perussuomalaisille tärkein haaste, ei siitä toista sanaa. Mutta yksityinen ja julkinen työnvälitys: sehän on hallitusohjelmassa kirjattu tavoite, että näitä pyritään yhteensovittamaan ja otetaan molemmista puolista se hyvä, mikä siellä on olemassa. Me tarvitsemme niitä molempia. Kyllä me tätä ilman muuta peukutamme. Tätä työtä tehdään, ja tämä menee eteenpäin. Teidän ehdotuksenne kaikki luetaan. Olen sanonut, että sillä ei ole mitään väliä, mistä suunnasta ne hyvät ideat tulevat. Jos ne ovat vietävissä eteenpäin, niin ne viedään eteenpäin. (Vasemmalta: Aivan!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-08T16:34:20,2016-09-08T16:34:59,Tarkistettu,1.1 2016_80_36,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Palaan tähän asiaan, peruskysymykseen, jonka edustaja Andersson nosti tästä, että työvoimatoimistot haastattelisivat työttömiä. Minun mielestäni tämä on yksi parhaita esityksiä, mitä tämä hallitus on tuonut, koska se on yksi parhaimmista keinoista saada myöskin työttömät ja sitten potentiaaliset työnantajat kohtaamaan toisiaan. Voisitte vielä tutkia. Eräs konkreettinen esimerkki tästä: Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Korsnäsin kunnassa 90-luvun laman jälkeen tehtiin tällainen hanke, että kun työvoimatoimisto ja kurssikeskus, aikuiskoulutuskeskus, olivat melkein vierekkäin, niin palkattiin sinne kurssikeskukseen mies, joka seurasi niitä ihmisiä, jotka kävivät työvoimatoimistolla. Hän kutsui joka kerta sitten haastatteluun ja sanoi, että hän joko teki heistä yrittäjiä tai sitten löysi heille työpaikan. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten se voi toimia käytännössä, jos se hoidetaan hyvin. Kannustan hallitusta jatkamaan tätä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-09-08T16:35:00,2016-09-08T16:36:11,Tarkistettu,1.1 2016_80_37,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustaja Östmanille rakentavasta lähestymisestä. Tämä on nimenomaan juuri se ajattelutapa, mitä hallitus ajattelee tästä, vaikka täältä tulee tietysti tätä ideologista väriä tähän keskusteluun. (Naurua) Kyllähän tämä on kummallista, että kun esittää jotain, niin aina tulee epäilys, että tässä on joku ketunhäntä kainalossa. Tässä ei ole mitään muuta ketunhäntää kuin saada ihmiset töihin. Se ei ole ihmisten kiusaamista vaan heistä välittämistä, että otetaan heistä koppi, kuunnellaan, miten menee. Minä tiedän sen ongelman, että ei ole tarpeeksi avoimia työpaikkoja. Niitä ei ole tarpeeksi. Me tiedämme ja tunnustamme sen. Mutta tämä hallitusohjelma ja kaikki toimenpiteet, mitä työllisyyspaketeissa ja yrittäjyyspaketeissa on, tähtäävät yhdessä siihen, että saadaan se tavoite aikaiseksi. Sitä kohti mennään, ja siihen osana liittyy sitten tämä työttömän haastattelu. (Kimmo Kivelä: Asialinja!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-08T16:36:11,2016-09-08T16:37:06,Tarkistettu,1.1 2016_80_38,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että meillä on pieniä pilkahduksia positiiviseen suuntaan kotimarkkinoilla. Täytyy todeta, että edellinen hallitus satsasi maankäyttösopimusten kautta erityisesti pääkaupunkiseudun kunnille lisäpanostuksia, joilla nyt tällä hetkellä tämä kotimarkkina pikkusen näyttää paremmalta. Rakennusala erityisesti näyttää olevan se, joka hyötyi niistä päätöksistä, jotka silloin tehtiin. Mutta, arvoisa puhemies, ne työttömät ihmiset ovat työttömiä, ja näitten ihmisten osalta (Välihuutoja) ongelmat ovat siinä, että täällä puhutaan ikään kuin kopittelusta, pallottelusta näitten ihmisten osalta. Haluan kysyä, arvoisa työministeri: miten määrittelette passiivisen työttömän ja miten määrittelette sitten, mitä ne sanktiot ovat hänen suhteensa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-08T16:37:06,2016-09-08T16:38:03,Tarkistettu,1.1 2016_80_39,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Passiivinen työtön on sellainen, joka ei halua mennä töihin. Yksinkertaista. Häntä ei kiinnosta lähteä töihin, hän tekee jotakin muuta. Tässä ei ole kyse mistään ihmisten syyllistämisestä, ei työttömien syyllistämisestä, vaan siitä, että pyritään ottamaan näistä... Jos käytän sanaa ""koppi"", niin jälleen kerran se ei tarkoita sitä, että ihminen pannaan johonkin (Ben Zyskowicz: Koppiin!) koppiin piiloon, (Naurua) ei, vaan sitä, että hänestä kannetaan huolta, hänestä ollaan kiinnostuneita, kysytään, että ""mitä sulle kuuluu"", jos ei muuta. Ihminen kokee, että hän on mukana edes jollakin tavalla tässä järjestelmässä, kuten äsken sanoin. Minun mielestäni on kummallista se, että kun hallitus tietää ihan oikeasti, että meiltä puuttuu työpaikkoja, niin pitäisikös meidän olla sitten niin, että ei välitetä, ei olla kiinnostuneita. Tämä ajattelu pitää muuttaa. Se on välittämistä, kun haastatellaan ihmisiä. Se ei ole kuulustelua, eikä sen tavoite ole sanktiointi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-08T16:38:03,2016-09-08T16:39:08,Tarkistettu,1.1 2016_80_40,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos tarkoitus on ottaa työttömistä koppi, niin miksi hallitus ei sitten turvaa näitä haastatteluja vapaaehtoispohjalta kaikille niitä haluaville ja tarvitseville? (Hälinää) Ja jos tarkoitus on, niin kuin ministeri tässä nyt on linjannut, että halutaan tukea työttömiä, ottaa koppia, niin miksi ansiosidonnaista leikataan, miksi te leikkaatte työmarkkinatukea ja perustelette sitä sillä, että tämä kannustaa työttömiä hakeutumaan töihin? Kyllä siitä paistaa mielestäni läpi sellainen ajattelumalli, että ajatellaan, että suomalaiset työttömät eivät vain halua työllistyä. Ja vielä viimeisenä kysymyksenä: jos tarkoitus on vähentää byrokratiaa, miksi hallitus tuo nämä yksityiset firmat mukaan, kun me tiedämme, että näitä viranomaistehtäviä ei voida niille kuitenkaan siirtää? Se tarkoittaa sitä, että paperityöbyrokratia kasvaa. Se tarkoittaa sitä, että tulee yksi toimija lisää. (Vasemmalta: Tuplatyö!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-08T16:39:10,2016-09-08T16:40:14,Tarkistettu,1.1 2016_80_41,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt oli taas aika monta juttua yhtä aikaa, mutta sanotaan nyt näistä leikkauksista ensin, että me olemme monta kertaa niitä täällä perustelleet. Valtiontalouden kannalta täytyy tehdä ikäviäkin päätöksiä. Mutta sitten se iso juttu, mitä tämä hallitus on uskaltanut lähteä viemään eteenpäin, mitä mikään aikaisempi hallitus ei ole syystä tai toisesta vienyt eteenpäin, on se, että ei enää loputtomasti lisätä valtion rahoja tähän työttömyyteen, vaan käytetään sitä olemassa olevaa rahaa fiksummalla tavalla, ja siitä, mitä pääministeri sanoi, työttömyysturvan aktiivikäyttö on ensimmäinen porras. (Vasemmalta: Kuka sen esitti?) Minä tiedän, että teillä on samanlainen ajattelu, mutta se maksaa enemmän kuin tämä, mitä me nyt teemme. (Välihuutoja vasemmalta) Teidän mallinne maksaa käsittääkseni yli 300 miljoonaa. (Pia Viitanen: Se tuottaa työpaikkoja ja sitä kautta tuo säästöjä!) — Mutta me pyrimme tekemään rakennemuutosta tähän työttömyyden hoitoon ja käyttämään näitä olemassa olevia rahoja fiksummalla tavalla kohdentamalla ne semmoisiin paikkoihin, missä niillä on enemmän vaikuttavuutta. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-08T16:40:14,2016-09-08T16:41:24,Tarkistettu,1.1 2016_80_42,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen turvaamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 79/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Nylander.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_80_43,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen turvaamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 79/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ammatillinen koulutus puhuttaa taas. Ja tiedetään, että säästöt astuvat voimaan ensi vuonna, mutta sisällöstä ei ole selkeää tietoa vieläkään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.3.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-09-08T16:41:29,2016-09-08T16:41:47,Tarkistettu,1.1 2016_80_44,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen turvaamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 79/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suora vastaus esitettyyn kysymykseen: hyvällä yhteistyöllä koulutuksen järjestäjien kanssa. Eli huono uutinen ammatillisen koulutuksen kentällä on se, että heikko taloustilanne näkyy myöskin siellä rahoituksessa. Hyvä uutinen on se, että teemme tällä hetkellä ammatilliseen koulutukseen ihan historiallista rakenneuudistusta, jossa uudistetaan käytännössä kaikki ammatillisen koulutuksen osat. Ja tällä ammatillisen koulutuksen reformilla — tällä sisällöllä nimenomaan — joka on hallituksen yksi kärkihankkeista, on erittäin laaja ammatillisen koulutuksen kentän tuki. Ja myöskin eduskunnan puolelta on useassa yhteydessä kehuttu, että tämä rakenteellinen uudistus tuo todella monia hyviä sisällöllisiä asioita ammatilliseen koulutukseen. Muun muassa kaivattua työpaikkaoppimista lisätään tuntuvasti, uusi koulutussopimusmalli tuo joustavia mahdollisuuksia oppia monipuolisemmissa oppimisympäristöissä myöskin työpaikoilla, sääntelyä puretaan, päällekkäisyyksiä puretaan ja sitä kautta haetaan niitä keinoja selvitä vaikeasta taloustilanteesta ja rakentaa tulevaisuuden ammatillista koulutusta, joka vastaa vahvemmin tulevaisuuden osaamistarpeisiin (Puhemies koputtaa) kuin meidän nykyinen, vähän vanhanaikainen järjestelmä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-08T16:42:29,2016-09-08T16:43:47,Tarkistettu,1.1 2016_80_45,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen turvaamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 79/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_46,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen turvaamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 79/2016 vp," Arvoisa puhemies! On todellakin hyvä, että uudistetaan myös tätä sisältöä, ja on minun mielestäni hyvin järkevää, että tunnustetaan sitä aikaisempaa osaamista ja hyödynnetään sitä. Mutta tämä tarkoittaa samalla, että tulee yhä enemmän tällaisia henkilökohtaisia opintopolkuja. Ja olemme sivistysvaliokunnassa aika monta kertaa keskustelleet siitä, miten turvataan jatkossa, että ne opiskelijat, jotka tarvitsevat sitä tukea ja lähiopetusta, todellakin saavat sitä myös jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.3.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-09-08T16:43:50,2016-09-08T16:44:35,Tarkistettu,1.1 2016_80_47,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen turvaamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 79/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tule. (Eduskunnasta: Hyvä!) Tämän järjestelmän perusperiaatteet ovat osaamisperusteisuus ja se, että järjestelmä on opiskelijalähtöinen. Eli rakennetaan yksilöllisiä polkuja juuri kyseisten opiskelijoiden ja tulevaisuuden työelämän tarpeiden mukaisesti muun muassa juuri mainitusti, elikkä aiemmin hankittu osaaminen. Ei ole mitään järkeä siinä, että aina aloitetaan alusta esimerkiksi aikuisten oppijoiden kohdalla, joilla on jo aiempaa kokemusta työelämästä ja aiempaa koulutusta, vaan että täydennetään sitä puutetta siinä osaamisessa mahdollisimman joustavalla tavalla, jotta päästään nopeasti jälleen esimerkiksi työelämään kiinni. Tässä uudistuksessa keskeisiä asioita on myöskin se, että huomioidaan, että me olemme kaikki erilaisia oppijoita. Meillä on jokaisella oma tapamme oppia, ja tämä pitäisi paremmin ottaa meidän koulutusjärjestelmässä kautta linjan huomioon: että ne opiskelijat, jotka tarvitsevat enemmän tukea, sitä myöskin saavat, ja sitten taas ne opiskelijat, jotka voivat edetä nopeammin ja joilla on jo aiemmin hankittua osaamista, saavat myös mahdollisuuden siihen eivätkä turhaudu siellä opinnoissansa. Eli täytyy sanoa, että vaikka taloustilanne (Puhemies koputtaa) on tiukka, olen erittäin innoissani tästä (Puhemies koputtaa) yhdestä meidän ihan historiallisimmasta koulutusreformista, (Puhemies: Aika!) jota tällä hetkellä tehdään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-08T16:44:59,2016-09-08T16:46:15,Tarkistettu,1.1 2016_80_48,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen turvaamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 79/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olemme näillä kyselytunneilla paljon keskustelleet siitä, miten hallitus petti koulutuslupauksensa koskien niin korkea-astetta, lukiota kuin ammatillista koulutusta. Tämän ammatillisen koulutuksen rinnalla aivan liian vähälle huomiolle on jäänyt vapaan sivistystyön, kansansivistyksen rooli. Otan sen tämän ammatillisen koulutuksen rinnalle sen takia, että se on noussut meille sivistysvaliokunnan jäsenille lähetetyissä kirjeissä niin vahvasti esille, ja nimenomaan tämän kiky-sopimuksen kautta myöskin kansalais- ja työväenopistot, opintokeskukset, sivistysjärjestöt. Kansalais- ja työväenopistojen piirissä on 650 000 ihmistä vuodessa. Nyt heidän maksujaan joudutaan nostamaan ja karsimaan opiskelupaikkoja. Se on vastoin elin-ikäisen oppimisen ajatusta, joka liittyy myöskin tähän ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen. Mitä te, opetusministeri, ajattelette tehdä tämän vapaan sivistystyön, (Puhemies koputtaa) kansalais- ja työväenopistojen, hyväksi, jotta heille korvataan tämä nyt menetettävä 5 miljoonaa euroa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-09-08T16:46:16,2016-09-08T16:47:32,Tarkistettu,1.1 2016_80_49,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen turvaamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 79/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vapaan sivistystyön kenttä on Suomessa todella hieno, ja se myöskin täyttää sitä tehtävää, että meillä Suomessa olisi mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Tämän hallituksen ohjelmassa ei ole vapaan sivistystyön kentälle leikkauksia — valitettavasti se kärsii kyllä edellisen kauden leikkauksista, jotka sitten tehtiin ihan eri ministereiden johdolla. (Jukka Gustafsson: Kirjeet kertovat ihan toista kiky-sopimuksesta!) Mitä tulee tähän kehittämistyöhön, niin meidän täytyy entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen, minkälaisia mahdollisuuksia on uran aikana oppia uutta ja miten eri-ikäisillä ja eri elämäntilanteissa olevilla ihmisillä on mahdollisuus toimia. Ja tähän tullaan huomattavasti kiinnittämään kyllä huomiota myöskin opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta, (Vasemmalta: Ei tullut vastausta!) että tämä vapaan sivistystyön kenttä myöskin kehittyy tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jossa me kaikki nyt suomalaisessa yhteiskunnassa olemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-08T16:47:32,2016-09-08T16:48:26,Tarkistettu,1.1 2016_80_50,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen turvaamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 79/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Opetusministerin kauniit puheet ovat räikeässä ristiriidassa sen kanssa, mitä hallitus tosiasiassa on tekemässä. Jos esimerkiksi ajatellaan sitä, että te olette ensi vuonna leikkaamassa ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa, se tarkoittaa sitä, että käytännössä puhutaan esimerkiksi 18 000 opiskelupaikasta, puhutaan siitä, että kunnissa joudutaan sulkemaan oppilaitoksia, jotta nämä säästöt voidaan tehdä. On hyvin vaikea ymmärtää sitä, että te olette ensin tuomassa tämmöiset valtavat mekaaniset leikkaukset ja vasta sen jälkeen, seuraavana vuonna, aiotte tuoda lakiesityksiä, joilla sitten kehitetään ammatillista opetusta esimerkiksi siten, että yhdistetään opintoaloja. Eikö teidän kannattaisi tehdä toisin päin? Eli kerrankin koulutuksessa tekisitte niin, että kehittäisitte, hakisitte sitä kautta niitä tarvitsemianne säästöjä, jos niitä on pakko kohdistaa opetukseen, ettekä niin, (Puhemies koputtaa) että te leikkaatte koulutuksesta ja syötte tulevaisuuden meidän nuorisoltamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-09-08T16:48:27,2016-09-08T16:49:43,Tarkistettu,1.1 2016_80_51,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen turvaamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 79/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ihan tosiasia se, että tämä aikataulu on haastava, eli ensi vuonna astuvat voimaan nämä 190 miljoonan euron määrärahavähennykset ja sitten reformin aikataulu on se, että pyrimme saamaan sen lausunnoille mahdollisimman nopeasti, jotta se olisi sitten 2018 voimassa. Mutta tässä tilanteessa on annettu koulutuksen järjestäjille informaatiota ja otettu heidät mukaan tähän valmisteluun, että mihin suuntaan ollaan menossa, ja myöskin vapautta toimia ensi vuoden suhteen niillä parhailla mahdollisilla tavoilla paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Se, mistä kuitenkin pidetään kiinni aivan tiukasti, siis todella tiukasti, eikä tulla tinkimään pätkääkään, on se, että koulutustakuu Suomessa toteutuu eli se, että jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle nuorelle löytyy koulutuspaikka. Pidämme myöskin saavutettavuudesta kiinni eli siitä, että tosiasiallisesti jokainen nuori pääsee toisen asteen koulutukseen. Pyrimme myöskin vauhdittamaan, tai parantamaan, ammatillisen koulutuksen läpäisyä, joka on iso ongelma. Moni aloittaa koulutuksen mutta jättää sen eri syistä kesken, ja tähän pyritään nyt kiinnittämään huomiota muun muassa juuri lisäämällä työpaikkaoppimista, (Puhemies koputtaa) mikä on todettu aika tehokkaaksi keinoksi varsinkin Keski-Euroopan suunnalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-08T16:49:43,2016-09-08T16:51:00,Tarkistettu,1.1 2016_80_52,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen turvaamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 79/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu hallituksen ylisuurista leikkauksista koulutusalalla käy tosiaankin vilkkaana, ei pelkästään tässä salissa vaan myöskin muualla. On aivan selvää, että melkein yksimielinen joukko asiantuntijoita vastustaa näitä leikkauksia, viimeksi vaikkapa professorit Pohjola ja Korkman, jotka puhuivat Taloudenpuolustuskurssilla. Suomella ei ole varaa huonontaa koulutustasoa. Jokainen ymmärtää, että koulutuksen taso ei parane, jos resursseilta vedetään matto alta. On selvää, että Suomen on panostettava siihen, missä olemme hyviä, ja koulutus on aina ollut tällainen asia. Joskus on sanottu,  että jos on kolme kansantaloustieteilijää samassa huoneessa,  niin huoneesta löytyy ainakin neljä eri näkemystä siitä, millä tavalla talouden ongelmat ratkais-taan. Nyt keskeisimmät asiantuntijat ovat kuitenkin samaa mieltä: hallitus on tekemässä historiallisen munauksen, kun edellytykset Suomen koulutustason parantamiseksi romute-taan näillä leikkauksilla. Kysynkin: kun nyt Suomen keskeisimmät asiantuntijat kerrankin ovat samaa mieltä tästä asiasta, niin aikooko hallitus kuunnella heitä ja faktojen perusteella tehdä järkeviä päätöksiä, purkaa nämä (Puhemies koputtaa) haitalliset koulutusleikkaukset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.3.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-09-08T16:51:00,2016-09-08T16:52:13,Tarkistettu,1.1 2016_80_53,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen turvaamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 79/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä taloustilannehan on meillä täällä eduskunnassa hyvin tiedossa, ja se valitettavasti aiheuttaa sen, että me olemme todella hankalassa tilanteessa. Me joudumme tekemään leikkauksia lähestulkoon kaikilta elämän osa-alueilta, valitettavasti myöskin koulutuksesta, ja se on erittäin epäkiitollinen tehtävä myös opetusministerinä toimia tässä tilanteessa, (Eero Heinäluoma: Miten se veronalennus?) kun lähinnä on sitä eioota kaikille antaa. Mutta se, mitä tehdään tässä tilanteessa, on se, että pyritään kaikin mahdollisin tavoin turvaamaan koulutuksen ja tutkimuksen laatua. Minä uskon, että me kansakuntana, Suomena, korkean osaamisen kautta pystymme selviämään tästäkin vaikeasta tilanteesta ja rakentamaan tulevaisuuden koulutusjärjestelmää juuri näiden mainittujen rakenteellisten uudistusten kautta ja sillä suomalaisella osaamisella, joka on meidän vahvuutemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-08T16:52:14,2016-09-08T16:53:05,Tarkistettu,1.1 2016_80_54,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys julkisten rakennusten sisäilmaongelmista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 80/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Tanus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_80_55,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys julkisten rakennusten sisäilmaongelmista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 80/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa altistuu päivittäin noin 750 000 ihmistä sisäilmaongelmille, ja näistä aiheutuvien terveyshaittojen kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa. Perusopetuslain mukaan lapsella on oikeus terveelliseen oppimisympäristöön, mutta silti kouluissa ja päiväkodeissa altistuu päivittäin noin 250 000 lasta ja nuorta huonolle sisäilmalle. On odotettu ripeää suunnitelmaa terveyshaittojen vähentämiseksi ja valtiolta nopeaa tukea korjaamiseen ja rakentamiseen. Osaamista tulee parantaa niin terveys- kuin rakennusalalla. Olisiko aika miettiä uudelleen julkista rakentamista uudesta näkökulmasta, ettei jatkuvasti rakenneta uusia sisäilmaongelmaisia tiloja? Hirsirakentamisella olisi hyötynä paitsi puhtaampi sisäilma myös merkittävät vaikutukset kansantalouteen. Ja kysyisinkin ministeri Tiilikaiselta: aikooko hallitus vauhdittaa pikaisesti sisäilmaongelmaisten tilojen korjaamista ja vauhdittaa puun, hirren, käyttämistä rakennusmateriaalina julkisissa rakennuksissa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-08T16:53:10,2016-09-08T16:54:17,Tarkistettu,1.1 2016_80_56,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys julkisten rakennusten sisäilmaongelmista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 80/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tanus ottaa äärimmäisen tärkeän asian esille, koska lasten terveys ja työntekijöitten terveys julkisissa tiloissa on tärkeä juttu meidän tulevaisuuden kannalta. Paraikaa hallitus ja ympäristöministeriö valmistelevat lähes nollaenergiarakentamisen säädöksiä, ja tämän säädösvalmistelun yhteydessä haluan varmistaa sen, että esimerkiksi Pudasjärven hirsirakentamisen, joka tuottaa hyvää, viihtyisää ja terveellistä työympäristöä koululaisille ja oppilaille, kaltaisia mahdollisuuksia julkisessa rakentamisessa tulee olemaan jatkossakin — ja toivottavasti kasvavassa määrin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.4.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-09-08T16:54:18,2016-09-08T16:55:11,Tarkistettu,1.1 2016_80_57,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys julkisten rakennusten sisäilmaongelmista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 80/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_58,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys julkisten rakennusten sisäilmaongelmista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 80/2016 vp,"Eräässä tapauksessa on selvinnyt, että kunta ei ole lainkaan valvonut koulun tai päiväkodin rakennusprojektia vaan valvonta on tapahtunut pääosin rakennusliikkeen omavalvontana. Mitä mieltä olette, ministeri Tiilikainen, olisiko rakennusvalvontaan syytä kiinnittää enemmän huomiota? Onko lainsäädännössä täsmennystarpeita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-08T16:55:14,2016-09-08T16:55:35,Tarkistettu,1.1 2016_80_59,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys julkisten rakennusten sisäilmaongelmista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 80/2016 vp,"Investoinnit esimerkiksi uusiin koulurakennuksiin, arvoisa puhemies, tai päiväkoteihin ovat ensinnäkin suuria investointeja kaikissa kunnissa ja kaupungeissa, ja ne ovat pitkäkestoisia investointeja. Uskon, että kaupunkien ja kuntien kannattaa kyllä paneutua siihen valvontaan, koska huolellinen valvonta varmistaa halutun lopputuloksen. Se on kohta, missä kuntien ei varmasti kannata tinkiä. Tämä rakennusvalvonta meillä on kuntien tai kuntien yhteistoiminta-alueitten vastuulla, ja niin tulee olemaan jatkossakin, mutta sitä ammattitaitoa kannattaa varmasti sillä puolen parantaa. Mitä tulee edustajan aiempaan kysymykseen tästä mahdollisesta tukemisesta, niin nyt oikeastaan vastaukseni kaupungeille ja kunnille on, että ei kannata odottaa, josko jostain tulisi joku ropponen tukea, vaan terve sisäilma, lasten terveys, työntekijöitten terveys on niin tärkeä asia, että ei kun investoimaan. (Puhemies koputtaa) Nyt on oikea aika investoida.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.4.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-09-08T16:55:36,2016-09-08T16:56:49,Tarkistettu,1.1 2016_80_60,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys turvapaikkapäätösten kriteereistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 81/2016 vp,Ehdimme ottaa vielä yhden kysymyksen. Edustaja Mikkonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_80_61,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys turvapaikkapäätösten kriteereistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 81/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeusvaltiossa turvapaikkamenettelyn tavoitteena ei voi olla kielteisten päätösten maksimoiminen vaan tosiseikkoihin perustuva yksilöllinen tulkinta. Vielä vuosi sitten Suomi oli maa, joka katsoi, että sotaa pakenevia irakilaisia tulisi suojella, ja antoi turvapaikan 84 prosentille hakijoista. Viime kuussa turvaa sai enää 15 prosenttia irakilaisista hakijoista. Tätä tiukennusta on perusteltu maalinjausten muutoksilla. Turvapaikkapäätöksiin vaikuttaville kiristyksille ei kuitenkaan löydy kunnollisia perusteita. Migrin johtajakaan ei osaa selittää asiaa tarkemmin. Te, pääministeri Sipilä, olette kiistänyt poliittisen ohjauksen. Samaan aikaan hallituspuolue perussuomalaisten edustajat ovat juhlineet linjauksia nimenomaan poliittisena voittonaan. Kysynkin pääministeri Sipilältä: mitä aiotte tehdä selvittääksenne, onko Migriä ohjattu poliittisesti ja mihin tosiseikkoihin maalinjojen kiristys perustuu?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-08T16:56:54,2016-09-08T16:58:04,Tarkistettu,1.1 2016_80_62,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys turvapaikkapäätösten kriteereistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 81/2016 vp,"Nyt ei ole vastuuministeri paikalla, mutta pääministeri Sipilä vastaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_63,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys turvapaikkapäätösten kriteereistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 81/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on jo selvitetty. Poliittista ohjausta ei ole tapahtunut, eikä se missään tapauksessa näin voi olla. Migri tekee olemassa olevaan lainsäädäntöön ja omaan harkintaansa perustuen päätökset, ja sitten turvapaikanhakijalla, joka saa kielteisen päätöksen, on tietysti oikeus valittaa siitä päätöksestä. Jos virhearvio on tapahtunut tai tilanne on muuttunut, niin päätös oikeusasteessa sitten voi muuttua, niin kuin nyt on tapahtunutkin, niin kuin pitääkin tapahtua, jos virhearviointeja on tapahtunut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.5.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-08T16:58:09,,Tarkistettu,1.1 2016_80_64,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys turvapaikkapäätösten kriteereistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 81/2016 vp,"Haluatteko, edustaja Mikkonen, esittää jatkokysymyksen? — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_65,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys turvapaikkapäätösten kriteereistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 81/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä Suomen turvapaikkapolitiikka ei ole enää linjassa muun Euroopan kanssa. (Hälinää) Euroopan maissa noin 64 prosenttia irakilaisista turvapaikanhakijoista saa kansainvälistä suojelua, Suomessa enää vain 15 prosenttia. Migrin johtajakaan ei osaa selittää, mistä nämä maalinjauksen tiukennukset johtuvat. Kiristyneiden turvapaikkalinjausten kritiikkiin on vastattu, että irakilaisia on vastoin YK:n pakolaisjärjestön suositusta ohjattu hakemaan turvapaikkaa oman maansa sisällä. Ruotsissa sisäistä pakoa sovelletaan harvemmin irakilaisiin, ja siellä noin puolet saa myönteisen päätöksen. Miksi Suomi toimii YK:n ohjeistusta vastaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-08T16:58:48,2016-09-08T16:59:39,Tarkistettu,1.1 2016_80_66,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys turvapaikkapäätösten kriteereistä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 81/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen käytännöt ovat hyvin lähellä Pohjoismaiden käytäntöjä, ja tästä me olemme käyneet keskustelua ja vertailleet myöskin toistemme käytäntöjä. Mikä tekee eroja Suomen ja muiden Pohjoismaiden välille, on se, että meillä on hyvin erilainen rakenne siinä, mistä maista turvapaikanhakijoita on tullut. Esimerkiksi Ruotsissa on huomattavasti enemmän Syyriasta sota-alueelta pakoon tulleita ihmisiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+2.5.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-08T16:59:39,2016-09-08T17:00:13,Tarkistettu,1.1 2016_80_67,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_80_68,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","  Arvoisa  rouva puhemies!  Kiitän  käsillä  olevan  Aito  avioliitto -kansalaisaloitteen kerääjiä ja sen reilua 106 000:ta allekirjoittajaa. Kiitos, että tuotte eduskunnan keskusteluun ja päätettäväksi yhteiskunnan perusarvot ja perheen. Tämän kansalaisaloitteen tarkoitus on säilyttää avioliitto vain miehen ja naisen välisenä, aidosti tasa-arvoisena avioliittona sekä suojella lapsen lähtökohtainen ihmisoikeus: oikeus isään, oikeus äitiin. Tässä kansalaisaloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki, jolla kumotaan avioliittolain muuttamisesta annettu laki 156/2015, joka voimaan tultuaan mahdollistaisi samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliiton sekä yhteisadoption, niin sanotun vierasadoption. Avioliiton käsitteestä, seksuaalivähemmistöistä ja lapsen oikeuksista on puhuttu viime vaalikaudesta asti. Puheet ovat keskittyneet hokemiin tasa-arvosta ja toisaalta lapsen oikeuksista. Isän ja äidin muodostamasta ydinperheestä olemme olleet ylpeitä koko satavuotisen itsenäisyytemme ajan. Nyt ylpeys on vaihtunut anteeksipyyntöön ja selitykseen tasa-arvosta — tasa-arvosta, joka vaatii perhekäsityksen romuttamista ja ajaa aikuisen mielihalut ylitse lasten oikeuksien. Moni meistä on unohtanut, että Suomi itsenäisenä valtiona on perustettu perusarvoille: koti, uskonto ja isänmaa. Usko Jumalaan ja opetus Raamatun arvoista loivat vuosien ajan lastemme ja yhteiskuntamme moraalisen arvopohjan. Jumalan pelko on vaihtunut ihmispelkoon, Jumalan kieltämiseen ja hedonismiin, myös meillä päättäjillä. Kirkkoa ja seurakuntia vaaditaan pian myös muuttumaan. Kirkon sopeutuminen muuttuvaan yhteiskuntaan on sen talouspohjan elinehto. Ilman muuttumista ei valtion tarjoamaa rokkalautasta pian enää syödä. Varoitukset, saarnat synnistä ovat päättyneet. Pelkään pahoin, että kirkon päätepysäkki vuosien päästä tulee olemaan Norjan ja Ruotsin kirkon asemalla. Siellä kirkko taipui painostuksesta vihkimään myös homopareja. Arvoisa puhemies! Yhteiskunta on aina liikkeessä, ja eduskunnan päätökset heijastuvat laajalle alalle. Tiedostammeko, että avioliittokäsitteen murskaaminen ei ole junan viimeinen asema? Ymmärrämmekö esimerkiksi, miten päiväkoti ja koulu ovat muuttumassa? Kasvatusvastuussa olevat vanhemmat ovat lain edessä pian ajopuun asemassa, mikäli sukupuolineutraali avioliitto astuu voimaan sellaisenaan. Ranskassa sukupuolineutraali avioliitto tuli voimaan 3,5 vuotta sitten. Nyt päiväkodeissa luetaan kirjoja, kuten ""Minulla on kaksi isää, jotka rakastavat toisiaan"", tai tarinaa pikkupojasta, joka oli pikkutyttö. Äitienpäivän vietto kouluissa on ajettu alas. Lainsäädännöstä on kokonaan poistettu sanat ""isä"" ja ""äiti"". Vanhempien sijaan lasten arvokasvatuksesta näyttää päättävän valtio. Michiganissa viranomaisohjeen mukaan osavaltion koulujen on annettava kaikkien oppilaiden valita oma sukupuolensa, nimensä sekä se, mitä wc-tiloja hän haluaa käyttää. Vanhemmille ei saa kertoa edes sitä, mitä nimeä lapsesta koulussa käytetään. Suomessa kuljetaan samaan suuntaan, vaikka sitä moni ei halua tunnustaa. Jopa ministeriöiden arvovalta on otettu käyttöön. STM:n tasa-arvoyksikkö julkaisi kesäkuussa vihkosen, selvityksen tasa-arvosta päiväkodeissa. Selvityksen mukaan sukupuoli on moninaisempi kuin jako tyttöihin ja poikiin. Ilman tämän ymmärtämistä tasa-arvo päiväkodeissa ei kuulemma toteudu. Julkaisun mukaan lapsia ei tulisi kohdata oletetun sukupuolensa edustajina ja varhaiskasvatusalan henkilöstölle on tarpeen järjestää huolellinen täydennyskoulutus. Suomen lain mukaan sukupuolia on tasan kaksi, mutta ihmisen sukupuoli-identiteetit voivat vaihdella. Vanhempien keskuudessa herää kysymys: miten tasa-arvoyksikön julkaisu voi olla systemaattisesti ristiriidassa tasa-arvolain kanssa? Ehkä asiaan vaikuttaa se, että selvityksen on kirjoittanut Naisunioni. Ministeriö on maksanut laskun ja laittanut nimensä päälle. Viedäänkö lapsilta oikeus tulla kohdatuksi tyttöinä ja poikina? Joutuuko Maijaa tytöksi kutsuva päiväkodin ammattilainen pian vaikeuksiin? Onkin aiheellista kysyä, miksi kouluttaisimme päiväkotiohjaajat ravisuttamaan lasten herkkiä identiteettejä. Miksi emme kunnioittaisi jatkossakin vanhempien oikeutta päättää lastensa kasvatuksesta emmekä kopioi muiden tekemiä hölmöyksiä? Arvoisa puhemies! Demokraattisen yhteiskunnan perusta, sananvapaus, on Suomessa uhattuna. Eduskunnan päätöksellä perinteisen avioliiton kannattajat leimattiin jo tasa-arvon vastustajiksi. Näin kävi, kun sukupuolineutraali avioliittolaki nimitettiin tasa-arvoiseksi. Useissa maissa on todellisuutta, että virassa eteneminen estyy tai irtisanomisia tapahtuu perinteisen avioliittokäsityksen seurauksena. Seuraavaksi kuvaan astuvat vihapuhetuomiot, kuten on käynyt ainakin Kanadassa. Yhteiskunta, joka riistää kansalaisten oikeuden olla eri mieltä ilman rangaistuksen pelkoa, ei paljon poikkea diktatuurisesta yhteiskunnasta. Haluankin kysyä, onko perinteisen avioliiton murentamisessa ollut kyse tasa-arvosta ja suvaitsevaisuudesta. Onko kyse pikemminkin väärästä luulosta, että avioliittolakia muuttamalla tasa-arvoa parannetaan? Tällä hetkellä avioliitto on tasa-arvoisimmillaan: puolet siitä on miestä ja puolet naista. Perhe on tasa-arvoisimmillaan lapsen kannalta silloin, kun perheessä on isä ja äiti, aina kun se on mahdollista. Ensi vuonna tulisi olla Suomi 100 -juhlavuosi. Onko juhlaan syytä myös lapsilla, vai uhraammeko heidät uuden lainsäädännön koekaniineiksi? Tätä on meidän päättäjien rehellisesti mietittävä. Arvoisa puhemies! Asemalla seisovasta junasta saa vielä hypätä pois. Kannatan kansalaisaloitetta, avioliiton säilyttämistä miehen ja naisen välisenä. Kannatan lapsen oikeutta isään ja äitiin myös kaikissa adoptiotilanteissa, jos se on mahdollista. Lisäksi pyydän huomiota sille, että tilanteessa kuin tilanteessa meidän lainsäätäjinä tulee turvata kansalaisten perusoikeudet. Julkisesti järjestettyjen palveluiden tulee olla korrekteja kaikkia kohtaan. Vanhempien ensisijainen kasvatusoikeus koskee myös perhekäsitystä. Sanan-, uskonnon- ja omantunnonvapaus ovat sellaisia perusarvoja, joita edelleen tulee vahvistaa. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan todeta vielä sen, että eduskunta ja sitä myötä meidän Suomen valtiomme saa nyt uuden mahdollisuuden korjata viime vaalikauden virheen. Avioliittolaki pysyy aidoimmillaan, kun hyväksymme tämän esillä olevan kansalaislakialoitteen. Avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta oleva laki olisi tarpeen. Odotankin oikeudenmukaista kansalaisaloitteen käsittelyä lakivaliokunnassa. Asianmukainen käsittely johtaa ymmärtääkseni väistämättä siihen samaan lopputulokseen kuin viime vaalikaudella. Tällöin lapsen oikeuksien ymmärtäminen johti lakivaliokunnassa perinteisen avioliiton kannalle. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-09-08T17:03:35,2016-09-08T17:12:33,Tarkistettu,1.1 2016_80_69,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Toivon myös, kuten edellinen puhuja, että tähän kansalaisaloitteeseen suhtaudutaan kunnioituksella. Sen takana on yli 100 000 kansalaisen mielipide ja vakaumus avioliitosta miehen ja naisen välisenä instituutiona. Ja on tärkeää, että tämä kansalaisaloite saa arvokkaan ja perusteellisen käsittelyn valiokunnassa ja eduskunnan täysistunnossa. Viime vaalikaudella eduskunnan enemmistö päätti kansalaisaloitteen pohjalta muuttaa avioliittolain sukupuolineutraaliksi, ja tämän muutoksen olisi siis määrä tulla voimaan ensi vuoden maaliskuussa. Sukupuolineutraali avioliittolaki on kuitenkin edelleen täysin mahdollista kumota, mikäli nykyinen eduskunta niin tahtoo. Ja kyllä demokratiaan kuuluu myös se, että vaaleissa valittu eduskunta voi muuttaa edellisen eduskunnan tekemiä päätöksiä. Avioliitto on erityinen instituutio. Se on ihmiskunnan historian vanhin, edelleen yhteiskunnan merkittävin julkinen ja oikeudellinen sopimus. Ja miehen ja naisen välinen avioliitto on kulttuurisesti hyvin yleinen — väitän, että ihmisen luonnolliseen ymmärrykseen perustuva käsitys uskontokunnista riippumatta. Sukupuolineutraalia avioliittolakia myytiin tasa-arvoisena. Siinä lanseerattiin tämä käsite ""tasa-arvoinen avioliitto"". Avioliitto on kuitenkin tälläkin hetkellä oikeudellisesti tasa-arvoinen ja yhdenvertainen. Puolisoiden tasavertaisuus on kirjattu nykyiseen lakiin ihan periaatteena, ja sama mahdollisuus solmia avioliitto on jokaisella naimattomalla täysi-ikäisellä. Sukupuolikiintiö, jollaisia yhteiskunnan monilla osa-alueilla tasa-arvon nimissä ajetaan, on avioliitossa tällä hetkellä lähtökohta. Eli aviopuolisoista 50 prosenttia on miehiä ja 50 prosenttia naisia. Mikäli tuo maaliskuuksi aiottu lainmuutos toteutuu, niin sen myötä yhteiskunnassa avioliittokäsite ja -käsitys pirstoutuvat. Merkittävälle osalle suomalaisia avioliitto käsitteenä tarkoittaa edelleen vain miehen ja naisen välistä sopimusta. Esimerkiksi evankelisluterilaisen kirkon piispat ovat hiljattain vahvistaneet sen, että kirkossa, johon edelleen kuuluu valtaosa suomalaisista, avioliitto solmitaan vain miehen ja naisen välille. Lainsäädännön muutos ja siitä käytävä keskustelu onkin ajamassa kirkon hankalaan tilanteeseen ja paineisiin, kun toisaalta Raamattuun perustuva kristillinen avioliittonäkemys on jyrkässä ristiriidassa sitten tämän uuden avioliittolain kanssa. On myös tärkeää torjua sellainen kehitys, jossa perinteiseen avioliittokäsitykseen pitäytyminen ja sen mukaan toimiminen, sellaisen ajatteleminen leimataan poliittisesti epäkorrektiksi tai syrjiväksi. Tämän kohteeksi voivat joutua kouluissa tai oppilaitoksissa lapset ja nuoret, heidän perheensä, samoin kuin eri palvelualoilla tai vaikkapa maistraateissa toimivat henkilöt. Sanan‑, mielipiteen- ja uskonnonvapaus on turvattava kaikille. Avioliittoinstituutio on asetettu ennen muuta tuomaan yhteiskunnan heikoimmille jäsenille eli lapsille mahdollisimman turvallinen ja vakaa kasvuympäristö, ja avioliitto on instituutiona tarkoitettu nimenomaan tulevaisuutta varten, ikään kuin tulevaisuuden yhteiskuntaan kasvualustaksi. Ensi keväänä voimaan tulevaksi tarkoitetun sukupuolineutraalin avioliittolain merkittävin muutos koskee lapsia, mutta asiaan kuuluvaa, silloisen lakivaliokunnankin edellyttämää lapsivaikutusten arviointia ei ole tehty. Eli silloin vuonna 2014, kun kansalaisaloitteen pohjalta tuo avioliittolain muutos hyväksyttiin, lakivaliokunnan enemmistö oli hylkäävällä kannalla ja edellytti lapsivaikutusten arviointia. Lapsivaikutusten arviointia ei tehty myöskään, kun viime vuonna hyväksyttiin niin sanotut liitännäislait. Äitiys ja isyys ovat ihmiskunnan historian syvimpiä käsitteitä. Ne ovat yleensä ensimmäisiä sanoja, jotka lapsi oppii sanomaan. Äitiyden ja isyyden pohjana on biologinen todellisuus. Jokainen lapsi on saanut alkunsa yhdestä biologisesta isästä ja yhdestä biologisesta äidistä. Lapsella ei luonnostaan voi olla yhtä aikaa kahta äitiä tai isää. Kyllä me elämme aika merkillistä aikaa, jossa äitiyttä ja isyyttä joudutaan puolustamaan ikään kuin ne olisivat jonkun uskonnollisen ääriryhmän keksintö. Merkittävä joukko maita kieltää sukupuolineutraalin avioliittolain myötä adoptiot Suomeen, mikä vaikuttaa kaikkien lapsettomien parien adoptiomahdollisuuksiin. Tästä joutuvat toki kärsimään lasta toivovat avioparit sekä vaikkapa Venäjältä ne lapset, joiden mahdollisuus tulla adoptoiduksi Suomeen estyy. Muistutan vielä, että mikään kansainvälinen sopimus, ei sen paremmin YK:n kuin vaikkapa Euroopan ihmisoikeussopimus, ei edellytä avioliittolain muuttamista sukupuolineutraaliksi. Avioliiton rajaaminen yhden miehen ja yhden naisen väliseksi on perusteltua, koska tähän suhteeseen perustuu yhteiskuntamme jatkuvuus ja uusiutuvuus. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan kansalaisaloitetta ja haluan kiittää niitä aktiiveja, jotka ovat saaneet sen aikaan. Toivon, että aloite käsitellään perusteellisesti eduskunnan lakivaliokunnassa ja tänään täällä istunnossa ja sitten myös myöhemmin toinen toisemme vakaumuksia ja sananvapautta kunnioittaen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-09-08T17:12:40,2016-09-08T17:20:55,Tarkistettu,1.1 2016_80_70,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täytyy heti aluksi todeta, että tämä kansalaisaloite avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena on oiva osoitus siitä, että Suomessa demokratia toimii ja tällaisten aloitteiden tekeminen. Silloinkin kun on hyväksytty joku täysin vastakkainen aloite, tässä yhteiskuntajärjestyksessä on myös mahdollista tehdä siihen vastaesitys, ja minusta tämä on erinomainen asia. Haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen alullepanijoita ja kaikkia aloitteen allekirjoittajia. Allekirjoittajien suuri määrä kertoo siitä, että perinteinen avioliitto miehen ja naisen välillä on suomalaisille tärkeä asia. Viestini lakivaliokunnalle onkin, että tämä kansalaisaloite saa oikeudenmukaisen ja samanlaisen ja reilun käsittelyn kuin muutkin kansalaisaloitteet ovat täällä saaneet. Tämä kunnioittaa kansalaisvaikuttamista ja demokratiaa. Viime kaudella eduskunta hyväksyi muutaman äänen enemmistöllä kansalaisaloitteen pohjalta tehdyn lain sukupuolineutraalista avioliitosta. Vähän sen jälkeen kuitenkin alkoi selvitä, mitä vaikutuksia tällä lailla käytännössä olisi. Nousi uusi kansanliike perinteisen, naisen ja miehen välisen avioliiton puolesta. Nopeasti kävi ilmi, että yli puolet suomalaisista kannattaa perinteisiä käsityksiä avioliitosta. Kahden eri sukupuolta olevan henkilön muodostama avioliitto ja perhe ovat yhteiskunnan selkäranka, koossa pitävä voima. Sukupuolineutraali avioliittolaki murtaa tämän koossa pitävän voiman. Meillä on tästä selkeitä esimerkkejä Ranskasta, missä laista on viimeisten kahden vuoden aikana poistettu sanat ""isä"" ja ""äiti"". Myöskään äitienpäivää ja isänpäivää ei enää kouluissa vietetä tai tunnusteta. On ihan oikein ja perusteltua kysyä, hyvät edustajat: onko tämä se Suomi, jota me haluamme? Kuitenkin meille perinteet ovat tärkeitä asioita. Suvivirsi kaikuu, ja on pidetty tärkeänä, että tämä kristillisistä hyveistä kasvanut kansakunta säilyy juurillansa ja ne kaikki vahvuudet, joita nämä hyveet ovat meille tuoneet, edelleen kouluissa opetetaan lapsille. Ruotsissa, missä tämä sukupuolineutraali ajattelu on jo pidemmän aikaa ollut vallalla ja se on jo osana opetussuunnitelmia, on noussut erityisiä uusia ongelmia nuorten, teinien kohdalla, joiden psykiatriset hoitokulut ovat nousseet merkittävästi. Syynä tähän ovat henkilökohtaiset identiteettiongelmat, jotka ovat seurauksia tästä sukupuolineutraalista opetusohjelmasta, jossa sukupuolisuus halutaan häivyttää — häivyttää, siis ikään kuin en olisi sitä, mitä olen, tai jos olen jotakin, niin en ainakaan saisi ilmaista sitä, mitä olen. (Eva Biau-det: Tietenkin saat olla!) — Kiitos, edustaja Biaudet. Tämä oli hyvä uutinen. Kiitoksia. Minä jo huolestuin. Arvoisa puhemies! Eduskunta päätti viime kaudella niukalla enemmistöllä muuttaa avioliittolakia siten, että siitä tuli sukupuolineutraali. Päätöstä perusteltiin yhdenvertaisuudella ja tasa-arvolla. Päätös oli erityisen hankala, koska sellainen yleistys, että kaikki ihmissuhteet olisivat jotenkin yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia, ei käytännössä tule koskaan olemaan totta. Ja juuri tästä syystä lainsäätäjä on aina viisaasti nähnyt, että miehen ja naisen avioliitolla on erityinen asema ja rooli yhteiskunnassa. Sillä on omat tehtävät ja vastuut, joita mikään muu ihmissuhde ei voi ottaa. Väitänkin, että viime eduskunta ei aivan loppuun asti miettinyt ja harkinnut, mitä avioliiton muuttamisesta seuraa. Edessämme on valtaisa määrä lainmuutoksia, jotka murentavat yhteiskunnan toimivuutta ja vastuunjakoa. Eduskunnan on syytä vakavasti harkita avioliiton palauttamista miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Ja tämä kansalaisaloite tarjoaa mahdollisuuden korjata tämän virheen, joka viime kaudella tehtiin. Suomalaiset oikeusoppineet ovat olleet huolissaan eduskunnan säätämien lakien valmistelun huolellisuudesta ja tasosta. Tämä on täällä salissa tullut monesti ilmi, eikä syyttä. Tämä sukupuolineutraali avioliittolaki säädettiin ilman minkäänlaista poikkihallinnollista käsittelyä ja myös lapsivaikutuksien arviointia. Myös edellisen kauden lakivaliokunta hylkäsi avioliittolain muutokseen tähtäävän kansalaisaloitteen ja totesi perusteluissaan näin: ""Aloitteessa ehdotettujen muutosten toteuttaminen edellyttäisi siten tällaisten taloudellisten ja mahdollisten muiden vaikutusten huolellista selvittämistä ja arvioimista sekä tarvittavien määrärahojen varaamista kyseiseen tarkoitukseen budjettikäsittelyn yhteydessä. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, että ennen näin merkittävien perheoikeudellisten lainsäädäntömuutosten toteuttamista tulisi laatia lapsivaikutusten arviointi. Asia nousi esille valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Lapsivaikutusten arviointi perustuu lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiseen vaatimukseen asettaa lapsen etu ensisijaiseksi kaikessa lapsiin kohdistuvassa lainsäädännössä ja päätöksenteossa."" Nyt kun nämä lapsivaikutusten arvioinnit jätettiin tekemättä, niin tästä johtuen on myös jätetty kansakuntien yhteiselle lapsen oikeuksien komitealle valitus siitä tulkintamenettelyrikkomuksesta, joka tässä lainsäädäntötoimimenettelyssä tapahtui. Tämä on hyvin vakava asia, jota tullaan laajasti siellä keskustelemaan ja käsittelemään. Arvoisa puhemies! Näistä seikoista johtuen haluan todeta, että nyt kun meillä on mahdollisuus tässä tästä asiasta uudelleen keskustella ja käydä tätä läpi, niin eduskunta harkitsisi, miten pitkälle kantavia seurauksia tästä viime kaudella tehdystä lakialoitteesta todellisuudessa on seurannut ja ovatko ne sellaisia, että me oikeasti haluamme sellaisen Suomen, jossa näin merkittävä vuosisatojen instituutio murretaan ja yhteiskuntamme muuttuu juuriltansa kevyeksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-08T17:20:58,2016-09-08T17:29:16,Tarkistettu,1.1 2016_80_71,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp",Otetaan vielä puheenvuorot edustajilta Östman ja Emma Kari ja sitten käydään debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_72,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämän kansalaisaloitteen tarkoitus on säilyttää avioliitto vain miehen ja naisen välisenä, aidosti tasa-arvoisena avioliittona sekä suojella lapsen lähtökohtainen ihmisoikeus, oikeus isään ja äitiin. Tämä on erittäin kannatettava kansalaisaloite. Niin kuin muutama edustaja on tässä muistuttanut, eduskunnan täpärä enemmistö äänesti viime kaudella avioliittolain muutoksen puolesta. Sen sijaan KD:n eduskuntaryhmän jäsenistä kaikki äänestivät muutosta vastaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-09-08T17:29:26,2016-09-08T17:30:23,Tarkistettu,1.1 2016_80_73,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täytyy myöntää, että mietin aika pitkään, haluanko käyttää tässä keskustelussa puheenvuoroa, haluanko käydä tätä keskustelua taas uudestaan. Nämä ihmiset, nämä pariskunnat, joille edellinen eduskunta vihdoin antoi tasa-arvoisen oikeuden avioliittoon, ovat joutuneet kuuntelemaan tätä keskustelua vuosikymmeniä. He ovat joutuneet kestämään tästä salista tullutta pilkkaa, vähättelyä, synti-syytöksiä, Raamatulla lyömistä. Nyt kun olen viimeisten päivien aikana seurannut ja kuunnellut niiden perheiden, niitten lasten, niitten äitien, niitten isien tunnelmia, joita tämä tasa-arvoinen avioliittolaki koskee, niin täytyy sanoa, että se päällimmäinen tunne heillä on, että ei kai taas — ei kai taas. Ei kai taas meidän perheiden oikeutta olla olemassa kyseenalaisteta tässä salissa. Ei kai sitä taas revitellä koko kansan edessä. Emme kai me taas joudu kuuntelemaan niitä kylmiä, niitä julmia ja niitä ilkeitä sanoja, joita täällä sanotaan meidän perheestä, minun äitiydestäni, minun isyydestäni tai meidän lapsista. Arvoisa rouva puhemies! Tasa-arvoinen avioliitto ei ollut keneltäkään pois. Se ei kieltänyt yhdeltäkään suomalaiselta oikeutta avioliittoon. Se ei vähentänyt yhdenkään arvioliiton arvoa, ei edustaja Laukkasen, ei edustaja Räsäsen, ei edustaja Niikon. Teidän avioliittonne on edelleen ihan yhtä arvokas. Mutta monelle ihmiselle tässä maassa, monelle perheelle se oli valtavan iso, se oli valtavan tärkeä asia. Minä muistan, kuinka ihmiset itkivät, juhlivat, tanssivat eduskunnan edessä. Minä muistan, kuinka ihmiset halailivat silloin eduskunnan lehtereillä. Se oli valtavan iso asia, se oli valtavan iso tunnustus, ja nyt kun me käymme tätä keskustelua uudestaan, me satutamme taas näitä ihmisiä uudestaan. Me satutamme taas näitä perheitä. Sen takia minä toivon, että kun te, arvon edustajat, käytätte täällä puheenvuoroja, te puhutte tästä aiheesta ja te puhutte näistä ihmisistä, näistä äideistä, näistä isistä ja näistä lapsista ja näistä perheistä sillä samalla arvostuksella, jolla te toivotte, että teidän perheestä tässä salissa puhuttaisiin. Arvoisa rouva puhemies! Ainoa viesti, jonka inhimillinen ja vastuullinen eduskunta nyt näille perheille tässä käsittelyssä lähettäisi, on se, että teidän perhe on ihan yhtä tärkeä perhe kuin mikä tahansa muukin perhe, että teidän perhe on ihan yhtä oikea perhe kuin mikä tahansa muukin perhe ja että teidän rakkautenne on ihan yhtä arvokasta kuin kaikkien muidenkin rakkaus emmekä me tässä salissa missään nimessä, missään tilanteessa olisi viemässä teiltä sitä arvostusta ja sitä tunnustusta, jonka vihdoin kymmenien vuosien jälkeen edellinen eduskunta teille antoi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-09-08T17:34:41,2016-09-08T17:38:29,Tarkistettu,1.1 2016_80_74,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp",Nyt on mahdollista osallistua debattiin. Edustaja Niikko ensimmäisenä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_75,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Emma Karin tunteikas puhe oli sinänsä ihan hyvä mutta hiukan syyllistävä, (Naurua) josta löysin taas sen saman sävyn, että ei tässä asiassa voi olla kuin yksi totuus, yksi mielipide ja yksi ääni. Tässä salissa kukaan ei viime vaalikaudella eikä tällä vaalikaudella ole pilkannut yhtään vanhempaa siitä, millainen heidän perheyhteytensä on. Tässä salissa kansanedustajat oikeutetusti pyytävät kansanedustajia arvioimaan sen, onko lapsella oltava oikeus isään ja äitiin kaikissa tilanteissa, tuleeko se olemaan mahdollista vai ei. Meidän täytyy kuitenkin tässä salissa saada puhua vapaasti ilman mitään syyllistämisen pelkoa. Minun mielipiteeni on se, eikä se tule ikinä muuttumaan, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Jos siitä loukkaantuu, niin ihmettelen kovasti sitä asiaa. Pyydän, arvoisat kollegat: puhutaan argumentein, käydään debattia mutta ei ruveta millään tavalla syyllistämään toisiamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-09-08T17:38:38,2016-09-08T17:39:44,Tarkistettu,1.1 2016_80_76,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Niikko, muistanko minä väärin, vai äänestittekö te perheenyhdistämisen kiristämisen puolesta? Siinä kohtaa te epäsitte tänne pakolaisina tulleilta lapsilta oikeuden biologiseen isään ja äitiin. Faktat faktoina, edustaja Niikko. Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn edustaja Karin sanoihin hyvin vahvasti, ja minä ihmettelen sitä, että täällä vedotaan nyt, että voidaanko palauttaa avioliitto miehen ja naisen väliseksi instituutioksi. Ei sitä koskaan ole otettu pois. Se on laajennettu koskemaan kaikkia niitä, jotka rakastavat toisiaan ja ovat valmiita kantamaan sitä samaa vastuuta ja velvollisuutta yhdessä kuin mitä avioliitto tarkoittaa, se on laajennettu koskemaan heitä kaikkia. Tasa-arvoinen avioliitto kokonaisuutena vahvistaa avioliiton käsitettä. Ja mitä tulee loukkaavaan puheeseen, niin jos tätä aloitetta katsotaan, niin tämä määrittelee, että ainoa aito perhe, ainoa oikea aito vanhempi, on biologinen vanhempi lapsellensa. Minun mielestäni moni lapsi voi löytää kotinsa adoptioperheestä, sijaisperheestä, yksinhuoltaja pystyy tarjoamaan aivan yhtä hyvän, turvallisen ja rakastavan kodin lapsellensa. Perhe on muutakin kuin vain juridiikkaa ja biologisia siteitä, se on rakkautta (Puhemies koputtaa) ja välittämistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-09-08T17:39:45,2016-09-08T17:40:54,Tarkistettu,1.1 2016_80_77,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista, että edustaja Niikko ajattelee, että avioliitto ja vanhemmuus jotenkin aina on kytketty yhteen. Aika monet lapset elävät tänään niin, että siinä perheessä, missä he elävät suurimman osan ajasta, molemmat vanhemmat eivät ole biologisia, he elävät kahdessa perheessä ja niin edelleen, niin että ne ovat kyllä ihan eri asioita. Tietenkin meidän kaikkien tehtävä on pyrkiä turvaamaan se, että lapsilla olisi vanhemmat mukana ja turvallisia aikuisia ympärillä. Mielenkiintoista on myös se, että edustaja Niikko ja muutkin puhujat, jotka haluavat kumota tämän tasa-arvoisen avioliittolain, kokevat, että tämä jotenkin heikentää avioliittoinstituutiota. Itse en ole avioliitossa, mutta ajattelen, että päinvastoin, kysymyshän on siitä, että ihmiset kokevat, että se on arvokas instituutio, joka päinvastoin tukee pitkäaikaista suhdetta ja tällaisia vakinaisia struktuureja, rakenteita, lasten ympärillä. Tässä ei mitenkään voi ajatella, että se olisi jotenkin yhteiskuntaa heikentävä ja näin. Ja niin kuin tässä (Puhemies koputtaa) edustaja Kari sanoi, ketään ei pakoteta samaa sukupuolta olevan kanssa naimisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-09-08T17:40:56,2016-09-08T17:42:10,Tarkistettu,1.1 2016_80_78,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että emme kai me näin lähellä maalia nyt lyö jarruja kiinni ja lähde peruuttamaan. Nythän on tilanne se, että se on ensi vuoden maaliskuussa, kun tämä uusi, tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan, ja se on se, mikä noudattaa viime eduskunnan päätöstä ja sitä tahtoa. Nyt jos tilanne todella olisi se, että täällä alkaisi jokainen eduskunta veivaamaan avioliittolakia oman mielensä mukaan, niin haluammeko me todella avioliittolainsäädännöstä sellaisen tuuliviirin, joka kääntyy aina sen mukaan kuin täällä sattuu sitten poliittinen voima niin tahtomaan? Jos nyt oikeasti te ajattelette, että tämä aloite, mitä nyt käsitellään, hyväksyttäisiin, niin heti huomenna olisi jo seuraava kansalaisaloitekeräys pystyssä ja taas se tulisi tänne ja luultavasti johtaisi siihen, että taas se hyväksyttäisiin, ja tämmöinen ihme rumba tämän asian ympärillä vain jatkuisi ja jatkuisi. Eikö nyt anneta pareille mahdollisuus rakastaa, kaikille, ovat sitten missä tahansa suhteessa, ja anneta heidän mennä naimisiin, niin kuin meillä kaikilla muillakin (Puhemies koputtaa) on mahdollisuus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-09-08T17:42:11,2016-09-08T17:43:23,Tarkistettu,1.1 2016_80_79,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Pentti,Oinonen,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Pari viikkoa sitten Joensuussa pidetty piispainkokous päätti, ettei kirkko vihi samaa sukupuolta olevia pareja. (Välihuutoja) Tästä suoraselkäisyydestä ja perusarvoja kunnioittavasta päätöksestä haluan kiittää piispoja. Valitettavasti heti päätöksen tultua julki pari pappisihmistä ilmoitti tiedotusvälineiden välityksellä, etteivät he tule noudattamaan piispojen yhteisesti hyväksymiä päätöksiä. Tällainen niskurointi kirkon virallista kantaa vastaan sekä Raamatun vastainen toiminta on ehdottomasti tuomittavaa. Evankelisluterilaisen kirkon ja seurakunnan jäsenenä minulla on oikeus vaatia, että ne papit, jotka vihkivät samaa sukupuolta olevia pareja, vapautetaan välittömästi tehtävistään. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p936,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Pentti Oinonen,936,2016-09-08T17:43:24,2016-09-08T17:44:25,Tarkistettu,1.1 2016_80_80,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Toisin kuin muutamat edustajat täällä, muun muassa edustajat Niikko, Laukkanen ja Räsänen, minä en ole lainkaan iloinen siitä, että tämä keskustelu jälleen käydään, että tämä kansalaisaloite on käsittelyssä. Muistan vielä hyvin sen edellisen eduskunnan keskustelun, miltä se näytti niistä monista perheistä ja niistä monista lapsista, jotka ovat sateenkaariperheistä. Se keskustelu näytti todella rumalta, todella ikävältä, todella syyllistävältä, ja se näytti siltä, että heidän perheensä eivät ole arvokkaita, heidän vanhempansa eivät ole oikeita vanhempia. Siinä oli todella ikävä sävy, juuri sellainen sävy, mistä edustaja Niikko täällä aikaisemmin mainitsi. Minä olen todella pahoillani, että jälleen käymme tässä salissa tätä keskustelua. Me olemme vihdoin hyväksyneet paitsi edellisellä eduskuntakaudella myös tällä eduskuntakaudella nämä liitännäislait, jotka tähän kokonaisuuteen liittyvät. Vihdoin olemme siirtymässä tilanteeseen, jossa jokainen perhe, jokainen lapsi, jokainen pariskunta riippumatta sukupuolesta on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen lain edessä. Aivan käsittämätöntä, että nyt halutaan ottaa tämmöinen peruutusaskel taaksepäin, juuri ajautua tähän limboon, mistä esimerkiksi edustaja (Puhemies koputtaa) Joona Räsänen täällä puhui. En kannata tätä aloitetta. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-09-08T17:44:28,2016-09-08T17:45:43,Tarkistettu,1.1 2016_80_81,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Ehdottomasti kaikki perheet ovat yhtä arvokkaita, ehdottomasti kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Tässä ei ole kysymys siitä. Tässä on kysymys avioliitto‑käsitteestä, se on kielellinen käsite, ja se on monelle pyhä asia. Se, että me säilytämme tämän kielellisen käsitteen naisen ja miehen välisenä, ei poissulje kenenkään muiden oikeuksia. Ei minusta muilla ole oikeus määritellä avioliittoa uudestaan, kun se on jo määritelty ja se käsittää tietyt asiat. Lisäksi kansalaisaloite on iloinen asia. Jos me ajattelemme sitä sävyä ja sitä keskustelun sävyä, mitä viime kaudella käytiin, niin yhtäkään kolumnia tai pääkirjoitusta en löytänyt, missä olisi puolustettu aidosti tasa-arvoista avioliittoa, vaan se keskustelu oli kyllä sitä, että ehdottomasti sukupuolineutraali avioliitto on ainoa oikea tie. Vielä lisäksi, koska nämä lait tehtiin niin nopeasti, että lapsivaikutusten arviointikin jäi väliin, lapsen oikeus on kyllä ensimmäinen asia, mikä tässä salissa pitäisi olla, ei aikuisen oikeus lapseen vaan (Puhemies koputtaa) lapsen oikeus molempiin sukupuoliin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-09-08T17:45:45,2016-09-08T17:46:56,Tarkistettu,1.1 2016_80_82,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan, aloite sukupuolineutraalista avioliitosta hyväksyttiin edellisellä kaudella äänin 105 vastaan 92, ja vaikka tämä oli siis edellisen eduskuntakokoonpanon aikana, niin kuten tässäkin keskustelussa on käynyt ilmi, myös nykyinen eduskunta on käsitellyt tätä lakia niin sanottujen liitännäislakien muodossa, ja nykyinen eduskunta on hyväksynyt ne äänin 106 vastaan 42. Itse näen, että liike lain kumoamiseksi, tämä niin sanottu Aito avioliitto -liike, on omanlaisensa joutsenlaulu tätä yhteiskunnassamme jo tapahtunutta arvo- ja asennemuutosta vastaan. Suhteessa tähän hämmästelen kyllä kovasti piispainkokouksen päätöstä, joka tuntuu nyt jakavan myös kirkkoa vahvasti kahtia sisältä ja alleviivaa osaltaan valtion lainsäädännön ja valtionkirkon välistä kuilua ja mielestäni herättää väistämättä myös kysymyksen siitä, ovatko valtio ja kirkko ajautumassa ja kasvamassa erilleen. Mielestäni eduskunta teki viime kaudella viisaan päätöksen (Puhemies koputtaa) ja se päätös vastaa tämän aikamme ja yhteiskuntamme arvoja. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-09-08T17:46:57,2016-09-08T17:48:11,Tarkistettu,1.1 2016_80_83,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun tässä nyt on viitattu piispainkokoukseen ja vaadittu papeillekin rangaistusta, jos lähtevät omavaltaiselle tielle, ja nyt käytettiin ilmaisua ""valtionkirkko"" ja oltiin huolissaan, että valtio ja kirkko eroavat toisistaan — näinhän on tapahtunut jo 1800-luvulla. Meillä ei ole valtionkirkkojärjestelmää ollut pitkään, pitkään aikaan. Ruotsissa oli vielä vuoteen 2000 saakka. On hyvä pitää nämä asiat erillään. Eduskunta ei päätä siitä, millä tavalla kirkko vihkii. Kun tätä aloitetta ensimmäisen kerran tuotiin eduskuntaan, niin aloitteen tekijät korostivat sitä, että kirkolla ja uskonnollisilla yhdyskunnilla ja muillakin säilyy oma toimintavapaus harkita, millä tavalla he vihkiviranomaisena tässä asiassa tulevat toimimaan. Minusta nämä on hyvä pitää erillään. Kirkko tehköön omat päätöksensä, ja voimme sitä arvioida, mutta eduskunta huolehtii yhteiskunnan lainsäädännöstä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-09-08T17:48:13,2016-09-08T17:49:08,Tarkistettu,1.1 2016_80_84,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Rouva puhemies! Tässä on viitattu rakkauteen, ja niin kuin viimekin debatissa, tai vuosi sitten, kun tätä vastaavaa keskustelua käytiin, haluan taas muistuttaa, että eduskunta ei säätele rakkautta millään tavalla. Me säätelemme lakeja, ja avioliittolaki on yksi näistä. Haluan myös muistuttaa, että tänä vuonna kesäkuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi yksimielisen päätöksensä toteamalla, että Euroopan ihmisoikeussopimus vuodelta 1950, joka määrittelee avioliiton naisen ja miehen väliseksi, on voimassa edelleen, ja ihmisoikeussopimuksen 12 § asettaa perheen kiistattoman aviolliseen kontekstiin. Sen vuoksi on selvää, että EIT:n oikeuden päätöksellä on seuraamuksia sen suhteen, miten sana ""perhe"" tulisi ymmärtää. Haluan vielä kysyä sukupuolineutraalin avioliittolain puolustajilta: haluatteko te riistää meiltä muilta sen perustuslaillisen oikeuden vapaaseen mielipiteeseen, että me olemme sitä mieltä, että avioliitto on (Puhemies koputtaa) miehen ja naisen välinen liitto?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-09-08T17:49:11,2016-09-08T17:50:24,Tarkistettu,1.1 2016_80_85,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Jani,Toivola,Kansanedustaja,VIHR,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Edustaja Laukkanen totesi omassa puheenvuorossaan, että muutos yhteiskunnassa alkaa 2017, kun uusi tasa-arvoinen avioliittolaki tulee voimaan, ja silloin meidän maastamme tulee juuriltansa kevyt. Itse olen sitä mieltä, että se muutos on jo alkanut ja meistä tulee joka päivä sitä juurevampia, mitä enemmän ihmiset saavat oikeuksia ja tilaa elää tässä yhteiskunnassa niin, että jokainen kokee olevansa tunnustettu ja näkyvä. Hyvin harvoin käytän tässä salissa omaa esimerkkiä, mutta ajattelen, että tämä on ehkä semmoinen kohta, missä haluan tuoda myös henkilökohtaisen elämän tähän saliin. Minä olen itse homoseksuaali mies ja olen oman tyttäreni, alle kolmevuotiaan tyttären, yksinhuoltajaisä. Uskon, että olen vanhempana onnistunut siinä, että pystyn tarjoamaan tyttärelleni rakastavan ja turvallisen kodin, rakastavan ja turvallisen perheen ja yhteisön, missä elää. Ainut uhka, minkä näen, että hänellä tällä hetkellä on, on se, jos hän altistuu yhteiskunnalliselle keskustelulle tai lainsäädännölle, joka jollain tavalla tekee hänen elämästään tai hänen perheensä elämästä toisarvoista tai väärää, synnyttää minkäänlaisen ajatuksen siitä, että se elämä, minkä keskellä hän elää, olisi jollain tavalla häpeällistä tai piilotettavaa tai eriarvoista. Tuon tämän sen takia esille, että haluan tällä muistuttaa, että nämä perheet, nämä parisuhteet ovat todellinen osa yhteiskuntaa tänään. (Puhemies koputtaa) Sananvapaus on kaikilla, mutta haluammeko edistää lainsäädäntöä niin, että kaikki ovat sen suojassa, vai rajoittaa sitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1114,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Jani Toivola,1114,2016-09-08T17:50:25,2016-09-08T17:51:45,Tarkistettu,1.1 2016_80_86,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Nimenomaan eduskunta säätää lakeja, ja minun mielestäni lakien edessä kaikkien meidän suomalaisten pitää olla tasa-arvoisia. Siksi olen erittäin iloinen siitä, että eduskunta on hyväksynyt lain tasa-arvoisesta avioliitosta ja presidentti on myös vahvistanut sen lain. Nyt kun tämä keskustelu on taas täällä eduskunnan täysistuntosalissa avattu tasa-arvoisen avioliittolain osalta, minä haluan vielä myös muistuttaa, että viime kaudella me kävimme aika laajan asiantuntijakuulemisen lakivaliokunnassa liittyen tasa-arvoiseen avioliittolakiin ja tätä asiaa katsottiin monelta kantilta, puolesta ja vastaan. Niiden asiantuntijalausuntojen perusteella kansanedustajat tässä salissa tekivät viisaan päätöksen, ja toivon, että se päätös myös pitää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-09-08T17:51:48,2016-09-08T17:52:40,Tarkistettu,1.1 2016_80_87,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Kansa-laisaloite avioliiton säilyttämisestä miehen ja naisen välisenä on mielestäni perusteltu. Yhteiskuntamme perussolu, perhe, pitää säilyttää mielestäni edelleen eheänä. Se, jos joku mies elää miehen kanssa tai nainen elää naisen kanssa, kuuluupa siihen lapsia tai ei, on ihan toinen asia. Avioliitto on aikanaan luotu miestä ja naista varten, ja sellaisena se tulee pitää minun mielestäni. Toki kunnioitan kaikkia muitakin mielipiteitä. Eihän rakkauttakaan voi lailla säätää. Jos joku mies rakastaa miestä ja nainen naista, niin siitä vain, minulla ei ole mitään sitä vastaan, kunnioitan jokaisen omaa valintaa. Mutta yhteiskunnan perusasiat pitää edelleen pitää koossa. Muuten tämä homma menee sellaiseksi sekamelskaksi, josta ei vastuuta enää pysty kukaan kantamaan. Minun mielestäni perhe on miehen ja naisen välinen. Avioliitto tulee säilyttää edelleen miehen ja naisen välisenä ilman mitään poikkeuksia. Se, että meillä on monia muita variaatioita tässä yhteiskunnassa, olkoon, mutta perusasioiden pitää olla perusasioita. Ne pitää sellaisina säilyttää. Muuten joudumme tilanteeseen, josta ei sitten kukaan vastuuta koskaan pysty kantamaan. Isä ja äiti kuuluvat lapsille aina.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-08T17:52:42,2016-09-08T17:53:49,Tarkistettu,1.1 2016_80_88,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä on mainittu nimeni monessa puheenvuorossa. Toteaisin nyt edustaja Räsäselle, että jokainen eduskunta muuttaa vuorollaan edellisten eduskuntien säätämiä lakeja. Siinä ei ole mitään ihmeellistä. Eikä myöskään kannata olla pahoillaan siitä, että täällä keskustellaan kansa-laisaloitteen pohjalta näistä asioista. Sekin kuuluu demokratiaan. Jos on pahoillaan siitä, että puhutaan juuri tästä asiasta, niin se tietysti kertoo siitä omasta asennemaailmasta. Itsekin olen lastenkodin kasvatti ja mennyt läpi aika vaikean vanhemmuuden tien ja voin sanoa, että edelleen isän ja äidin kaipuu on asia, jota prosessoin ja käyn läpi, edustaja Toivola. Että yhteiskunnassa näitä malleja on monenlaisia, mutta en ole koskaan lakannut ajattelemasta, että paras malli on miehen ja naisen luoma perhemalli, ja jos näin vain käy, että lapsia sattuu saamaan, niin se on sille lapselle paras kasvuympäristö. Minulla on (Puhemies koputtaa) oikeus ajatella näin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-08T17:53:51,2016-09-08T17:55:02,Tarkistettu,1.1 2016_80_89,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vanha sanonta kuuluu, että keskustelulla on aina vitalisoiva merkitys, ja varmaan näin on yleensä, mutta nyt täytyy kyllä muutaman kollegan tavoin sanoa, että tämä keskustelu tuntuu pikkaisen turhalta. Tämä itse asia tasa-arvoisesta avioliittolaista on jo kertaalleen ratkaistu suuressa salissa. Yksikään meistä ei pysty enää keksimään yhtään uutta argumenttia, ei puolesta eikä vastaan, vaan tämä asia on käyty läpi, ja se on ratkaistu eduskunnan enemmistön päätöksellä. Presidentti on vahvistanut lait, ja ne tulevat voimaan 1.3.2017. Demokratiassa on tapana kunnioittaa enemmistön ratkaisuja ja tyytyä niihin, vaikka ne olisivatkin täpärällä enemmistöllä tehtyjä päätöksiä, joten annetaan nyt ihmisten rakastaa toisiaan ja mennä avioliittoon toistensa kanssa sukupuolesta riippumatta. On suorastaan ihanaa, että myöskin sellaiset parit, jotka tällä hetkellä eivät pääse avioliiton piiriin mutta haluavat päästä sen piiriin, (Puhemies koputtaa) pian pääsevät mukaan nimenomaan vahvistamaan avioliittoinstituutiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-09-08T17:55:03,2016-09-08T17:56:14,Tarkistettu,1.1 2016_80_90,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä puhe siitä, että tämä eduskunta ei muka voisi kumota sukupuolineutraalia avioliittolakia, on täysin turhaa. Koen sen jopa suorastaan loukkaavaksi siinä mielessä, että olin jo viime kaudella perinteisen avioliiton kannalla mutta vaalimatematiikan koukeroiden johdosta en päässyt silloin lausumaan siitä mielipidettäni tässä salissa. Nyt pääsen ja sen oikeuden aion käyttää tällä valtakirjalla. Tällä eduskuntakaudella voidaan tehdä uusia päätöksiä. Siihen ei ole kenelläkään mitään sanomista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-08T17:56:16,2016-09-08T17:56:46,Tarkistettu,1.1 2016_80_91,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomessa meitä on suuri joukko ihmisiä, jotka haluamme säilyttää avioliittokäsitteen miehen ja naisen välisenä. Tästä kertoo kansalaisaloitteen yli 106 000 allekirjoittajaa. Meillä on Suomessa voimassa parisuhdelaki samaa sukupuolta oleville, ja tuntuu, että se hyvin tarkoituksellisesti tässä keskustelussa halutaan unohtaa. Muistuttaisin siitä, että meillä Euroopassa valtaosassa Euroopan unionin jäsenmaita on tämä sama tilanne kuin meilläkin elikkä nämä rinnakkaiset lainsäädännöt. Ja mikään kansainvälinen ihmisoikeussopimus, minkäänlaiset seikat eivät ole kertomassa, että tämä olisi jotenkin esimerkiksi ihmisoikeuksien vastainen tilanne tai tällä tavalla ei voitaisi lainsäädäntöjä pitää erillisinä. Meillä on suuria jäsenmaita — Itävalta, Saksa — joissa näitten lakien rinnakkaiselo on todettu hyväksi. Itävallassa muun muassa kansanäänestyksessä haluttiin jatkaa sitä, että nämä lait pysyvät erillisinä, ja toivoisinkin, että myöskin tämä asia huomioitaisiin tässä keskustelussa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-08T17:56:49,2016-09-08T17:57:57,Tarkistettu,1.1 2016_80_92,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hirveästi aikaa siihen — edustaja Emma Kari, edustaja Räsänen, muun muassa, SDP:stä — että on mietitty sitä, että ei haluttaisi käydä tätä keskustelua, tämä on turhaa, tämä on turhauttavaa, miksi me käymme tätä. Siksi me käymme, että meillä on laki kansalaisaloitteesta, 106 000 ihmistä haluaa, että tästä puhutaan. Minusta on aivan erikoista, että sitten samaan aikaan ollaan jotenkin pahoillaan siitä, että tämä loukkaa muita ihmisiä. Jos me emme käsittelisi tätä, niin eikö se loukkaisi niitä 106 000:ta ihmistä? (Välihuutoja) Ja jos haluaa muutosta tähän, niin täytyy sitten tehdä muutosesitys siihen kansalaisaloitetta koskevaan lainsäädäntöön, jos ei halua, että kansalaisaloitteita saa täällä käsitellä. Itsekin olen ihmetellyt, minkä takia tämä nousi niin suureksi aiheeksi. Olen siviilivihkijä ammatiltani ja vihkinyt erittäin paljon samaa sukupuolta olevia ihmisiä, ja rekisteröity parisuhde toi näiden puolisoiden välille täysin samat oikeusvaikutukset — täysin samat oikeusvaikutukset — heidän keskinäisessä suhteessaan. Ei ollut mitään eroa siinä. (Puhemies koputtaa) Minä en ole ikinä ymmärtänyt sitä, miksi tämä pitää saada avioliitoksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-09-08T17:57:58,2016-09-08T17:59:09,Tarkistettu,1.1 2016_80_93,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Arvostan kaikkia kansalaisaloitteita ja arvostan sitä, että olemme tästäkin asiasta erimielisiä. Toivoisin kuitenkin mietittävän sitä sävyä, jolla puhutaan siitä, onko lapsella oikeus millaiseen perheeseen. Täällä on moneen kertaan sanottu, että lapsella on oikeus isään ja äitiin. Kannattaa muistaa, että pelkästään Suomessa on noin 200 000 lasta, joilla ei ole oikeutta isään ja äitiin. Meillä on yksinhuoltajaperheitä, meillä on perheitä, joissa ei ole vanhempia, ja meillä on perheitä, joissa on kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa. Ja toivoisin, että tätä keskustelua käydään heidän näkökulmaansa arvostaen, koska jokainen perhe on aivan yhtä oikea näille lapsille. Kun täällä ollaan oltu huolissaan myöskin lapsivaikutusten arvioinnin puutteesta, niin voin kertoa, että suurin tehty tutkimus on Coloradon yliopistosta, jossa käytiin yli 19 000 eri tutkimusta ja artikkelia läpi, ja tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että samaa sukupuolta olevien vanhempien kasvattamat lapset (Puhemies koputtaa) ovat aivan samanlaisia kuin niin sanotuissa perinteisissä perheissä kasvaneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-09-08T17:59:11,2016-09-08T18:00:24,Tarkistettu,1.1 2016_80_94,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ehkä suurin tutkimus on se, kun 20 prosenttia Kanadan kansalaisista on haastateltu, ja sieltä on kyllä tullut ihan toisenlaisia tuloksia tähän — 20 prosenttia koko Kanadan väestöstä. Mutta se, minkä halusin sanoa, on se, että jokainen ihminen on yhtä lailla arvokas. Se on aivan lähtökohta. Perheen tulee olla nimenomaan rakkautta ja välittämistä, mutta perhe on myös perimää, puolet meistä on isältä, puolet äidiltä, ja siinä on mahdollisuus aivan erilaiseen yhteyteen. Täällä on sanottu, että pitäisi olla tilaa jokaiselle erilaiselle perheelle. Minä olen aivan samaa mieltä, ja sen takia minä olen ihmetellyt, minkä ihmeen takia kaikki yrittävät ängetä samalle radalle, kun meillä voisi olla aivan hyvin rinnakkaiselo: Siinä on avioliitto miehen ja naisen välisenä, viereisellä radalla on parisuhdelain mukainen rekisteröity parisuhde — tai onko se sitten sopimus tai pariliitto. Sitten meillä on naimattomia, leskiä, eronneita ja niin edelleen, mitä onkaan. Että meillä on tilaa tässä yhteiskunnassa erilaisille instituutioille. (Puhemies koputtaa) Ja sen takia ihmettelenkin, minkä takia ei voida kunnioittaa erilaisia vaihtoehtoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-08T18:00:24,2016-09-08T18:01:37,Tarkistettu,1.1 2016_80_95,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minä olen jo pitkään yrittänyt ymmärtää, mistä tämä jatkuva toistemme ohipuhuminen johtuu, ja yksi selitys voi olla se, että meillä on erilainen käsitys vanhemmuudesta. Toiset meistä ajattelevat, että vanhemmuus on ensisijaisesti biologista, toiset katsovat, että se on sosiaalista. Biologiseen vanhemmuuteen riittää vartti tai 9 kuukautta, sosiaaliseen vanhemmuuteen vaaditaan koko elämä. Ja kuten tutkijat ovat kerta toisensa jälkeen todenneet, lasten hyvinvoinnille ja kehitykselle ei ole väliä, kasvattavatko hänet biologiset vai adoptiovanhemmat tai kasvattaako hänet mies, nainen, mies ja mies, nainen ja mies, nainen ja nainen tai perinteiseen suomalaiseen tapaan koko laajempi suku. Sen sijaan ratkaisevaa hyvinvoinnille on lapsen suhde vanhempiinsa — siis hänet kasvattaviin vanhempiin — vanhempien luottamus omaan vanhemmuuteen ja perheen sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-09-08T18:01:37,2016-09-08T18:02:35,Tarkistettu,1.1 2016_80_96,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Aluksi haluaisin todeta, että kansalaisaloitteet ovat tärkeitä, mutta mielestäni tämä vasta-aloite lakiin, joka ei ole ehtinyt edes voimaan, on varsin erikoinen toimenpide. Kantani asiaan on kuitenkin edelleen muuttumaton: avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Puhun kuitenkin vielä vähän rakkaudesta. Pidän erittäin tärkeänä, että kukin meistä voi rakastaa, ketä haluaa. Vai voiko joku meistä sanoa, ketä saa rakastaa ja ketä ei tai kuka saa rakastaa ja kuka ei? Moni elää tälläkin hetkellä ilman rakkautta. En millään tavoin kadehdi heitä, koska siihen ei ole mitään syytä. Osa ihmisistä ei kaipaa rakkautta lainkaan. Heitä on kuitenkin hyvin vähän. Ehkä he eivät ole koskaan rakastaneet tai saaneet rakkautta. Tässä lopuksi kysynkin teiltä: Mikä on tärkeämpää kuin rakastaa ja tulla rakastetuksi? Onko se tämä keskustelu avioliittolaista? Kuka on lopulta väärässä ja kuka oikeassa? Kuka saa sanoa viimeisen sanan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-09-08T18:02:35,2016-09-08T18:03:45,Tarkistettu,1.1 2016_80_97,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä ei ole kirkolliskokous, vaan tämä on maallista lakia säätävä Suomen eduskunta, ja lain edessä kaikkien on oltava tasa-arvoisia. Haluan kysyä: kuinka monen heterosuhteessa elävän ihmisen elämään tämä tasa-arvoinen avioliittolaki on vaikuttanut? Ei kenenkään. Se ei muuta kenenkään heterosuhteessa elävän avioliittoa, sen merkitystä tai tärkeyttä millään tavalla. Se ei ole edes vaikuttanut kirkon sisäisiin käytänteisiin avioliiton osalta. Sen sijaan tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyminen on vaikuttanut monen sellaisen suomalaisen elämään, joiden rakkaus- ja perhemuoto ei mahtunut aiemmin lain määrittämään muottiin. Eiköhän anneta heille jo rauha elää perhe-elämää ja rakastaa ja mennä avioliittoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-08T18:03:46,2016-09-08T18:04:42,Tarkistettu,1.1 2016_80_98,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Meillä lainsäätäjillä, jotka kannatamme naisen ja miehen välistä avioliittoa, on oikeus puolustaa tätä kansalais-aloitetta. (Välihuutoja) Ja kun sanotaan, että tämä sukupuolineutraali avioliitto ei ole keltään pois, niin minä uskoisin, että joku kasvava lapsi saattaa aikanaan kysyä: kuka minä olen, mistä minä tulen? Ainakin minulla ja meillä monella on varmaan huoli, miltä Suomi näyttää kymmenen vuoden kuluttua, ja miksi: me olemme saaneet kuulla kokemuksia Ruotsista ja muista maista, että kodeissa, päiväkerhoissa, kouluissa ja muualla ei enää puhuta sanoilla ""isä"", ""äiti"", ""tyttö"" eikä ""poika"". Ja kysynkin: tähänkö meidän Suomen laki, miehet ja naiset haluamme mennä aikojen kuluessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-08T18:04:44,2016-09-08T18:05:39,Tarkistettu,1.1 2016_80_99,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Toivola, en epäile yhtään sitä, ettetkö ole hyvä isä tyttäresi kasvattajana. Mutta oletko koskaan kysynyt tyttäreltäsi, kaipaako hän äitiään? Kysyitkö koskaan häneltä silloin, kun hän oli vauva, olisiko hän halunnut olla äidin rinnalla, (Ben Zyskowicz: Liian henkilökohtaista!) halunnut olla äidin sylissä silloin, kun normaalisti lapsi on äidin sylissä, jos se suinkin on mahdollista? (Välihuutoja) Kysymys tällaisessa lainsäädännössä on siitä, että tässä on ihmisten oikeuksista kysymys, ennen kaikkea aikuisten oikeuksista kysymys eikä lasten oikeuksista. Ja tässä lainsäädännössä mennään niin pitkälle, että biologisella vanhemmalla ei ole adoptiotilanteessa oikeutta määritellä edes sitä, tullaanko hänen lapsensa adoptoimaan heteroperheeseen vai homoperheeseen. Norjassa tämä lainsäädännössä on turvattu, että vanhemmilla on oikeus päättää, minkälaiseen perheeseen heidän lapsensa adoptoidaan, jos se tilanne tulee. Kysymys on, edustaja Toivola, siitä, että lapsen paras, jos se suinkin lainsäädännöllisesti on mahdollista, on turvata lapselle isän ja äidin läsnäolo. Ja se ei tarkoita, että väheksyisin sinun isyyttäsi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-09-08T18:05:40,2016-09-08T18:06:52,Tarkistettu,1.1 2016_80_100,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Edustaja Niikko, tässä salissa on tapana puhutella toisia kohteliaasti ja teititellen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_101,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Jani,Toivola,Kansanedustaja,VIHR,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Itse ajattelen niin, että jos me puhumme näistä eri perhemuodoista, niin jo tällä hetkellä yhteiskunnassa, kun ajatellaan vaikka hedelmöityshoitolakia, olemme ylipäätään tunnustaneet sitä kautta erilaiset tavat muodostaa ja perustaa niitä perheitä. Kyllä minä silloin näen, että siitä on jo avautunut semmoinen prosessi, minkä jälkeen kaiken lainsäädäntötyön pitäisi vain tunnustaa yhä paremmin ja syvemmin kaikkien näiden perheiden asema ja oikeudet suomalaisessa yhteiskunnassa. Täällä on moni ihmetellyt, minkä takia pitää yrittää nyt tunkea siihen samaan instituutioon. Itse jotenkin ajattelen, että semmoinen kysymys kumpuaa kyllä aika etuoikeutetusta elämästä. Se kertoo siitä etuoikeutetusta asemasta yhteiskunnassa, missä ei ole sitä realiteettista kokemusta siitä, miltä tuntuu joidenkin asioiden kohdalla tulla kohdelluksi eriarvoisesti, miltä tuntuu semmoinen elämä, missä joutuu kuuntelemaan puhetta, joka erottelee erilaisia tapoja olla perhe tai erilaisia parisuhteita. Ja väistämättä, vaikka ilmaisee oman mielipiteensä, siinä samalla tulee hyvin helposti myöskin määrittäneeksi näitä suhteita ja niiden arvoa eritasoisiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1114,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Jani Toivola,1114,2016-09-08T18:06:53,2016-09-08T18:08:04,Tarkistettu,1.1 2016_80_102,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kun kuuntelin edustaja Emma Karin kaunista puhetta, ajattelin, että tässä kyllä puhutaan nyt aika paljon toistemme ohi eli emme ikään kuin puhu ihan samasta asiasta. Itse en koe, että itse olisin tai näissä alkupuheenvuoroissa kukaan olisi pilkannut ketään tai lyönyt ketään Raamatulla päähän, eikä mielestäni tässä edes varsinaisesti määritellä perhettä, vaan tässä puhutaan avioliitosta ja avioliittolainsäädännöstä, ja kyllähän käsitys perheestä on huomattavasti laajempi kuin käsitys avioliitosta. Toivon, että kykenisimme nimenomaan tästä keskustelemaan. Jokainen ihminen on yhtä arvokas. Jokainen lapsi on yhtä arvokas. Jokaiseen ihmissuhteeseen toivon mukaan kuuluu rakkautta ja tarvitaan rakkautta. Mutta mielestäni tämä keskustelu ei todellakaan ole turhaa: (Puhemies koputtaa) edellisen eduskunnan jälkeen meillä oli vaalit, ja tällä eduskunnalla on täysi oikeus määritellä avioliitto uudestaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-09-08T18:08:04,2016-09-08T18:09:22,Tarkistettu,1.1 2016_80_103,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua, ja jokaisella on tietysti oikeus mielipiteeseensä ja ilmaista se ja pitää siitä myös kiinni. Itse pidän myös omasta mielipiteestäni kiinni ja olen sitä mieltä, että lainsäätäjällä ei mielestäni ole oikeutta erotella ihmisiä minkään ominaisuuden perusteella. Ja sen perusteella minä teen päätöksiä. (Vasemmalta: Hyvä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-09-08T18:09:22,2016-09-08T18:10:05,Tarkistettu,1.1 2016_80_104,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp",Nyt jatketaan puhujalistan parissa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_105,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluaisin kiittää niitä monia, jotka ovat tehneet valtavan, valtavan työn tämän kansalaisaloitteen eteen. Rouva puhemies! Länsimaisen demokratian, kunnioitettavan yhteiskunnan tunnusmerkkejä ovat muun muassa ihmisoikeuksien, ihmisarvon, tasa-arvon ja yksilönvapauden, sanan- ja uskonnonvapauden kunnioittaminen. Tällaisessa yhteiskunnassa huolehditaan heikompiosaisista, vammaisista, vanhuksista ja erityisesti lapsista ja heidän oikeuksistaan. Yhteiskunnan hyvinvointia ylläpitävistä ja sitä edistävistä rakenteista pidetään kiinni. Yhteiskunnassa on tilaa erilaisille mielipiteille ja instituutioille. Rinnakkaiselo erilaisista näkökulmista huolimatta, toinen toistaan kunnioittaen voi toteutua. Onko tämä vain haave Suomessa? Nopeasti muuttuvassa ja erilaisia muotivirtauksia median välityksellä voimakkaasti esiin työntävässä yhteiskunnassamme on erityisen tärkeää pysähtyä miettimään, mitkä ovat niitä rakenteita, joista on syytä pitää kiinni ja joita on syytä suojella murentumiselta. Avioliitto, miehen ja naisen välinen liitto, jossa luonnollisin keinoin on mahdollisuus yhteiskunnan jatkumisen kannalta elintärkeään suvun jatkamiseen, on yksi tällainen säilytettävä instituutio. Siinä lapsilla on mahdollisuus syntyä ja kasvaa omien biologisten vanhempiensa hoivassa ja hoidossa. Nyt käsittelyssä olevan kansalaisaloitteen tarkoitus on nimenomaan pyrkiä säilyttämään avioliitto muista yhteiselämän muodoista erillisenä, miehen ja naisen välisenä liittona. Isolla rahalla valtavan mediamyllytyksen saattelemana sukupuolineutraali avioliittolaki jyrättiin läpi monia painostaen ihmisoikeuskysymyksenä, vaikka se ei sitä ole. Jokaisella avioliiton solmimisen ehdot täyttävällä on samanlainen oikeus ja mahdollisuus avioliittoon, myös samanlaiset velvollisuudet. Parisuhdelaissa on määritelty erilaisesta, samaa sukupuolta olevien välisestä yhteiselämän muodosta, ja näiden parien oikeudet tulee jatkossakin huomioida sen lain puitteissa. Jos lähdemme muuttamaan avioliiton peruselementtejä, koko instituution mureneminen alkaa. Näin on käynyt Suomessakin. Ensimmäisen niin sanotun liitännäislakipaketin hyväksymisen yhteydessä kävi selväksi, että eri taustoista tulevilla on erilaiset vaatimukset sukupuolineutraaliin avioliittoon pääsemiseksi. Vihkitilaisuus, todistajat, avioliittolupaus tai -vala ja aviopariksi julistaminen ovat avioliittoon vihkimisen peruspilareita, ja sukupuolineutraalin avioliittolain toteutuessa se vaaditaan edelleenkin mutta vain osalta. Osa pääsisi avioliittoon suoraan ilmoitusmenettelyllä eli oman rekisteriviranomaisille tekemänsä ilmoituksen kautta. Osan ei tarvitsisi tehdä tätäkään, vaan on myös väylä vain luisua avioliittoon muiden muutosten yhteydessä. Onko tällainen sekavuus yhteiskunnan perusyksikköä vahvistavaa toimintaa, hyvää lainsäädäntöä ja ihmisten hyvinvointia edistävää? Ei ole. Jos perustana avioliiton perustamiselle olisi yksinomaan rakkaus toista kohtaan, millä perusteella avioliittoa suojellaan useammassa maassa voimassa olevalta useamman puolison avioliitolta, moniavioisuudelta tai lähisukulaisten välisen avioliiton vaatimukselta? Arvoisa rouva puhemies! Avioliittolakia muutettaessa monilta jäi huomaamatta, kuinka se mahdollistaisi myös samaa sukupuolta olevien ulkoisen adoption. Adoptiovanhempia odottavalla lapsella on jo ollut raastavia kokemuksia: hän on menettänyt omat vanhempansa. Sukupuolineutraalin avioliiton ja sen adoptiomahdollisuuden myötä lapselta riistetään myös mahdollisuus korvaavaan, hoivaavaan kokemukseen eri sukupuolta olevista vanhemmista, isästä ja äidistä. Näin lähtökohtaisesti tämä ei ole oikein. Sukupuolineutraalin avioliittolain hyväksyminen on lisäksi jo aiheuttanut sen, että adoptiokanavia on sulkeutunut. Suomeen ei enää samalla lailla anneta lapsia adoptioon, ja monien lasten ja perheiden haave adoption toteutumisesta on valunut hiekkaan. Ja koko tämä rumba ja nämä muutokset vain pienen vähemmistön vuoksi, joiden oikeuksia ja etuja varten on kokonainen parisuhdelaki. Avioliittoja on Suomessa noin 25 000 per vuosi. Rekisteröityjä parisuhteita on vuosittain vähän yli 300 eli vain reilu 1 prosentti avioliittoihin verrattuna. Rekisteröidyistä pariskunnista vain osa haluaisi sukupuolineutraaliin avioliittoon. Osa niin Suomessa kuin maailmallakin ymmärtää avioliiton tarkoittavan vain miehen ja naisen välistä liittoa eikä pyrikään muuhun kuin rekisteröityyn parisuhteeseen. Ja näistäkin vain pieni osa toivoisi adoptiota. Eli minä kysyn: onko oikein, että hyvin pienen aikuisjoukon omien pyrkimysten vuoksi estetään monien adoptiolasten väylä saada adoption kautta isä ja äiti ja samalla tuhansille lapsettomuudesta kärsiville pariskunnille, jotka pohtivat adoption mahdollisuutta, tehdään se mahdollisuus entistäkin vaikeammaksi? Se ei ole oikein. Sukupuolineutraalin avioliittolain ja liitännäislakien säätämisen ja hyväksymisen yhteydessä on myös rikottu sekä kansainvälisiä että Suomen eduskunnan omia lainsäädäntöön liittyviä säädöksiä. Lapsiasiavaltuutettu, lakivaliokunta ja monet kansanedustajat vaativat lapsivaikutusten arvioinnin tekemistä ennen lain eteenpäinviemistä. Tämä epäkohta oli keskustelussa myös suuren kansainvälisen juristiorganisaation edustajan vieraillessa Suomessa keväällä — pöyristyttävä, perustavaa laatua oleva laiminlyönti monella alalla arvostetussa Suomessa. Suomalaiset juristit ovat myös aktivoituneet lapsiin ja heidän oikeuksiinsa kohdistuvien laiminlyöntien vuoksi. Juristit ovat perustaneet yhdistyksen Forum Externum, jonka tarkoituksena on edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomen perustuslain arvosisällön, kansanvaltaisuuden sekä oikeusvaltioperiaatteiden mukaisesti. Yhdistyksen juristit ovat lähettäneet Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien komitealle valituksen ja pyynnön tutkintamenettelyn käynnistämiseksi. Valituksessaan he toteavat seuraavaa: ""Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään lapsen etu, jota suojataan lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artiklassa. Tästä huolimatta Suomi on viimeisen kahden vuoden aikana toistuvasti jättänyt arvioinnin tekemättä. Suomi on jättänyt lapsivaikutusten arvioinnin tietoisesti huomioimatta erityisesti avioliittolain ja siihen liittyvän muun lainsäädännön muuttamisen yhteydessä. Näin Suomi on rikkonut lapsen edun selvittämisvelvollisuuden. Edellä esitetyn perusteella pyydämme, että komitea tutkii valituksen, toteaa rikkomuksen tapahtuneen ja kehottaa Suomea ottamaan lainsäädäntömenettelyssään lapsen edun huomioon lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti. Toissijaisesti pyydämme, että komitea aloittaa tutkintamenettelyn Suomen järjestelmällisestä yleissopimuksen 3 artiklan rikkomisesta."" Tällainen valitus ja tutkintapyyntö on Suomesta lähtenyt, ja aivan aiheellisesti se on lähtenyt Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien komitealle. Minulle tekee kipeää ja hävettää. On aika painaa jarruja ja kumota monin tavoin huonosti ja sopimuksia rikkoen eteenpäinviety sukupuolineutraali avioliittolaki ja huolehtia nykyisen avioliittolain ja parisuhdelain puitteissa erilaisten parisuhdemuotojen oikeuksista ja velvollisuuksista, ja ennen muuta ja viivyttelemättä tulee huolehtia lapsen oikeuksista asiaan kuuluvalla tavalla. Tässä yhteiskunnassa on tilaa erilaisille instituutioille. Toivon, että avioliittoa miehen ja naisen välisenä instituutiona kunnioitetaan tässä maassa jatkossakin ja se säilytetään. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-08T18:10:06,2016-09-08T18:20:01,Tarkistettu,1.1 2016_80_106,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! On tullut hyvin selväksi tässä keskustelussa, että meillä jokaisella on varmaan jo hyvinkin valveutunut oma mielipide, millä tavalla tätä asiaa katsoo. Ja on varmaan yhtä selväksi tullut se, että vaikka minkälaisia puheenvuoroja tässä salissa käytettäisiin, niin kenenkään meistä mielipide tuskin siitä muuttuu. Ei siinä mitään. Minä ainakin kunnioitan jokaisen mielipidettä riippumatta siitä, mitä mieltä hän sitten tästä asiasta on. Mutta senpä takia kysyinkin: ymmärrän kyllä hyvin, että lainsäädäntöä muutetaan ja jokainen eduskunta tekee omia päätöksiään, mutta haluavatko nyt he, jotka ajavat tätä kansalaisaloitetta, todella tehdä avioliittolaista sellaisen kysymyksen, jota vuodesta toiseen täällä pallotellaan, ja sitten vaihdetaan aina sen mukaan, mikä eduskunnan poliittinen tahto on — varsinkin, kun tämä poliittinen tahto on nyt kahteen kertaan testattu, kun viime eduskunta päätti enemmistöllään, että avioliittolakia muutetaan siten, että se on tulevaisuudessa aidosti tasa-arvoinen, sukupuolineutraali, ja myös tämä eduskunta hyväksyi liitännäislait tähän edellisen päätöksen tahdon mukaisesti? Senpä takia kysyn. Ymmärrän oikein hyvin sen, että täällä jokainen hallitus muuttaa lakeja mielensä mukaan, mutta en nyt usko, että kukaan meistä haluaa avioliittolaista tehdä sellaista kysymystä, jota pyöritellään vuodesta toiseen sen mukaan riippuen, mikä kanta on aina voimassa. Niinhän tässä kävisi, mikäli tämän aloitteen mukaan nyt toimittaisiin. Tulisi uusi vasta-aloite, ja sitten, jos seuraava eduskunta katsoisikin, että täällä onkin sellainen enemmistö, että se saadaan läpi, se laitettaisiin taas voimaan. Ja sitten tulee taas uusi vastalause. Mihin tämä päättyy? Sen takia kysyin, haluatteko todella aiheuttaa tämän reaktion. Mitä sitten tulee näihin muihin perusteluihin, mitä täällä on käyty läpi, ne pitkälti varmaan noudattavat sitä keskustelua, mitä jo edellinen eduskunta kävi ja mitä käytiin myös näiden liitännäislakien yhteydessä. Mutta yksi asia minua ihmetyttää. Näissä argumenteissa varsinkin sillä puolella, missä vastustetaan tasa-arvoista avioliittolakia, ajatellaan, että se on todella joiltain pois, kun sitten taas sillä puolella, joka kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia, ajatellaan juuri niin, että se on joillekin lisää, se ei ole keneltäkään pois. Ei tässä avioliittokäsitettä kavenneta, vaan sitähän laajennetaan. Eikä se ole ainakaan minulta heterona pois, jos joku homoseksuaali on oikeutettu siihen samaan, mihin minä olen heterona oikeutettu. Enkä ymmärrä, miten kukaan meistä voi ajatella sen loukkaavan jotain meistä, joka ajattelee toisella tavalla. Ja tähän loppuun on ehkä hyvä ottaa esimerkki Islannista. Islannissa aikoinaan vuonna 2010 maan parlamentti hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain. Se hyväksyi sen yksimielisesti. Onko Islannissa tapahtunut sen jälkeen kauheuksia? Ovatko nämä ennusteet, mitä täällä annetaan, käyneet toteen? Sen jälkeen itse asiassa Islanti on päässyt — se ei liity niinkään asiaan, mutta se on pakko mainita — talouskurimuksesta nopeammin irti kuin me, on pärjännyt paremmin jalkapallossa kuin me, joten en nyt ajattele, jos Islannin esimerkkiä katson, että niin kovin huonoon jamaan on maa siitä mennyt, että siellä uskallettiin todella tunnistaa tämä tasa-arvo jo paljon ennen Suomea. Täällä edustaja Laukkanen oli huolissaan näistä vaikutuksista, mihin tämä tasa-arvoinen avioliittolaki johtaa, kun se sitten ensi maaliskuun 1. päivänä astuu voimaan. Toivon, että se johtaa siihen, että samaa sukupuolta olevat ihmiset todella käyttävät oikeuttaan ja menevät naimisiin rakastamansa ihmisen kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-09-08T18:20:03,2016-09-08T18:24:32,Tarkistettu,1.1 2016_80_107,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Viime aikoina monet yhteiskunnalliset kommentaattorit ovat hämmästelleet sitä, että totuuden ja tosiasioiden arvo poliittisessa toiminnassa on vähentynyt. Tämä pohdiskelu ei kuitenkaan ole johtanut kovinkaan syvällisiin analyyseihin tilanteen perimmäisistä syistä. Kansalaisaloite aidosta avioliitosta johdattaa meidät nyt kuitenkin nykytilanteen ja siihen liittyvien ilmiöiden ytimeen. Sukupuolineutraali avioliittolaki, jonka eduskunnan enemmistö aiemmin niukasti hyväksyi, kyseenalaistaa ikiaikaiset länsimaisen arvo- ja normijärjestelmän perustat. Sukupuolisuutta, sen merkitystä ja vaikutusta vähätellään, vaikka koko ihmiskunnan olemassaolo perustuu kahteen eri sukupuoleen ja yhteiskunnallinen historia on sukupuolisuuden kontrolloinnin historiaa. Tämä tosiasia ei sulje pois sitä, etteikö meillä olisi olemassa transsukupuolisia sekä homoja ja lesboja. ""Poikkeus vahvistaa säännön"" on minun ja monen muun mielestä sanonta, joka sopii kuvaamaan hyvin tätä tosiasiaa. Sukupuolivähemmistöjä ei saa syrjiä, vähätellä tai kiusata, mutta jos esimerkiksi sukupuolineutraalista avioliittolaista seuraa translaki, jonka seurauksena tulisimme laillistaneeksi tilanteen, jossa naissukupuolesta itsensä mieheksi muuttava haluaakin säilyttää lisääntymiskykynsä naisena eli synnytysmahdollisuuden, on kovin vaikea ymmärtää tätä enää tasa-arvonäkökulmasta. Eihän miessukupuolinen kykene luonnostaan synnyttämään, se on normaalin järjen vastaista, ja halua muuttaa nykytila perustellaan yksilön oikeuksilla. Yksilön oikeudet eivät kuitenkaan yksinomaan voi olla lainsäädännön perusta, tai sitten lainsäädännön olisi oltava johdonmukaista yksilön oikeuksien näkökulmasta, muun muassa lapsen lähtökohtaisesta oikeudesta äitiin ja isään adoptiotilanteessa. Translakia onkin kai esitetty muutettavaksi siksi, että sen myötä käytännössä lakkautettaisiin sukupuolinen jaottelu yhteiskunnassa kokonaan sellaisena, kuin me sen tunnemme, ja vietäisiin samalla pohja pois muun muassa tältä nykyään relevantilta argumentaatiolta koskien lapsen lähtökohtaista oikeutta äitiin ja isään adoptiotilanteessa. Arvoisa rouva puhemies! Minusta ei ole hyväksyttävää luoda keinotekoisesti transihmisiä sen takia, että transihmisiä on luonnostaan olemassa. Jos joku haluaa muuttaa sukupuoltaan, tulee lisääntymiskyky vanhassa sukupuolessa jatkossakin eliminoida eli tällainen henkilö tulee steriloida. Sukupuoli on sosiaalinen konstruktio, jonka määrittelee yhteiskunnan enemmistö, ja monet eri käytännöt yhteiskunnassamme perustuvat sukupuoleen ja sukupuoliseen tunnistamiseen ja jaotteluun. Sukupuoli ei ole yhteiskunnassa pelkästään henkilökohtainen asia, koska sitä säädellään lailla. Tämän takia emme hyväksy sitä, että jonkun yksilön henkilökohtainen halu esimerkiksi olla virallisesti mies mutta samalla kyetä lisääntymään ja synnyttämään vanhassa sukupuolessaan naisena olisi automaattisesti lainsäädännön pohja, puhun siis nykytilasta. Arvoisa rouva puhemies! Kun lähdetään kyseenalaistamaan tuhatvuotiset totuudet, vaikka tuo kyseenalaistaminen saisi taakseen vain niukan enemmistön päätöksentekijöistä ja kansalaisista, voidaan hyvällä syyllä puhua vallankumouksellisesta ajattelusta ja toiminnasta. Vallankumouksellisuuteen liittyy myös räyhähenkinen tappiolle jäävien mielipiteiden leimaaminen yksinkertaisiksi, turhiksi ja vähäpätöisiksi sekä epärationaalisiksi. Tänäänkin on kuultu, että ei saisi esittää edes oikeastaan sitä mielipidettään, sitä ei toivota vaan pidetään loukkaavana. Riekkumisella ei ole rajoja. Harvinainen tilanne, kun ottaa huomioon, että riekkumisen kohteena olevat eivät ole muuta kuin puolustaneet lainsäädännön nykytilaa ja arvoja, jotka ovat sen synnyttäneet. Mitä loogisuuteen tulee, jos homo- ja heteroseksuaalisuus rinnastetaan ilmiöinä toisiinsa, voitaisiin loogisuuden nimissä esittää monenlaisia muitakin perusteluja erilaisille uusille yhteiskunnallisille järjestelyille. Vain lakkauttamalla sukupuolisuus kokonaan sellaisena, kuin me nykylainsäädännössä sen tunnemme, voidaan tällaiset ehkä kiusalliset filosofiset loogiset johtopäätelmät väistää ja sivuuttaa jatkossa. Ilmeisesti näin tullaan sitten myös aikanaan tekemään. Yksi asia johtaa toiseen, aivan kuten niin sanottu hedelmöityshoitojen myöntäminen yksinäisille naisille on johtanut nykyisiin uusiin vaatimuksiin. Arvoisa rouva puhemies! Yhteiskunnallisesti tilanne on jo karannut vapaamielisen enemmistön käsistä, mikä on huolestuttavaa yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. Röyhkeydellä ei ole rajoja, kuten olemme jo saaneet muun muassa evankelisluterilaisen kirkon sisällä huomata. Osa papeista aikoo ilmeisesti ryhtyä vihkimään keskenään samaa sukupuolta olevia pareja omin päin, eli he eivät aio kunnioittaa oman instituutionsa sääntöjä ja ohjeita sekä demokraattisia päätöksiä, vaan he ottavat oikeuden omiin käsiinsä. He asettuvat anarkian puolelle järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan. Käyttäytymisensä he perustavat nykytilanteessa eduskunnan enemmistön hyväksymään sukupuolineutraaliin avioliittolainsäädäntöön. Arvoisa rouva puhemies! Henkilökohtaisesti haluan yrittää mahdollisimman pitkälle ymmärtää vähemmistöjä ja niin sanottua erilaisuutta, mutta erityisesti silloin, kun tehdään isoja periaatteellisia päätöksiä, pitää miettiä sitä, millaisia seurauksia, uusia vaatimuksia ja uusia argumentteja tällainen iso lainsäädännöllisen horisontin muuttaminen voi aiheuttaa pitemmällä aikavälillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-09-08T18:24:33,2016-09-08T18:31:04,Tarkistettu,1.1 2016_80_108,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Tasa-arvoinen avioliittolaki saavutettiin, koska suuri joukko suomalaisia uskoi yhdenvertaisuuteen ja teki sen eteen valtavasti töitä. Suomessa tehtiin historiaa. Tasa-arvoista avioliittolakia ajaneen kansalais-aloitteen läpimeno oli tärkeä merkkipaalu sekä kansalaisten aktiiviselle vaikuttamiselle että yhdenvertaisuudelle. Tasa-arvoinen avioliitto hyväksyttiin lopulta eduskunnassakin vuosien keskustelun ja kampanjoinnin jälkeen. Aloitteen poliittinen käsittely oli laajaa ja perusteellista. Aloitteen läpimeno puolestaan oli monelle aikuiselle, lapselle ja perheelle tärkeä askel, joka takaa heille yhdenvertaisen kohtelun ja aseman lain edessä — sateenkaariperheet kun ovat olleet arkipäivää jo paljon ennen lain saattamista ajan tasalle. Muutos ei ole keneltäkään muulta millään tavalla pois. Suuri joukko suomalaisia on odottanut päivää, jolloin heidän parisuhteensa ja perheensä olisi lain edessä samanarvoinen kuin muiden. Avioliittolainsäädännöllä on myös keskeinen ja tärkeä rooli perintö- ja huoltajuuskysymyksissä ja jo olemassa olevissa perhejärjestelyissä. On kohtuutonta, että lain voimaantulon lähestyessä pitkän ja monille henkilökohtaisesti raskaan prosessin päätteeksi laki pyritään estämään. Aloite tämän saavutuksen kumoamiseksi on sekin toki kansalaisjoukon tahdosta lähtöisin. Tämäkin kansalaisaloite tulee käsitellä asiallisesti ja normaalissa järjestyksessä, kuten kaikki kansalaisaloitteet. Kansalaisaloite itsessään on tärkeä demokratian väline. Kansa-laisaloite kannustaa ihmisiä ottamaan kantaa vaikeisiinkin kysymyksiin — tämä asia selvästi monille sellainen on. Pidän kuitenkin valitettavana, että jo hyväksyttyä lakia pyritään sellaisenaan kumoamaan jo ennen sen voimaantuloa. Tällainen vasta-aloite ja päätetyn asian pallottelu heti uudelleen heikentää mielestäni kansalaisaloitteiden yleistä arvoa. Pahimmassa tapauksessa saamme ikiliikkujan. Tasa-arvoisen avioliittolain voimaantuloa odottaville ihmisille tämänkaltaiset aloitteet luovat tarpeetonta epävarmuutta elämään. Lainsäätäjän on toimittava johdonmukaisesti. Aito avioliitto -aloite vetoaa perusteluissaan voimakkaasti niin sanottuun lapsen etuun. Tieteellinen tutkimus ei tue tätä väitettä, että lapset voisivat huonosti samaa sukupuolta olevien vanhempien tai huoltajien perheessä. Siihen on turha vedota. Hyvin- ja pahoinvointi riippuvat aivan muista tekijöistä, kuten varmasti läsnä olevat edustajatkin tietävät. Kaikella kunnioituksella haluan myös todeta sen tosiseikan, että niin sanotun Aito avioliitto -aloitteen taustalla on myös uskonnollisiin näkemyksiin pohjaavia kantoja. Suomessa on uskonnonvapaus, onneksi on, ja sitä on tietenkin kunnioitettava. Uskonnolliset yhdyskunnat päättävät omat käytäntönsä itse. (Eduskunnasta: Kuinka kauan?) Kyseessä on monille meistä mitä tärkein ja henkilökohtaisin kysymys, aivan kuten tärkeää on myös se, ketä rakastamme niin paljon, että haluamme solmia avioliiton. Lainsäädännöllisesti yhden vapaus ei kuitenkaan voi mielestäni perustua toisen vapauksien rajoittamiseen. Yhden usko ei saa määritellä sitä, miten toinen saa lain mukaan elää. Yhden usko ei saa luokitella toista alemmas lain edessä. Voimme tässäkin salissa puhua kunnioituksesta — teot kuitenkin ratkaisevat. Nyt olemme sellaisten tekojen äärellä. Tässä salissa Aito avioliitto -aloitteen kannattajat vetoavat myös siihen, että he pitävät toki kaikkia ihmisiä yhdenvertaisina, mutta kuitenkin haluavat kategorisoida ja luokitella perheitä siten, että avioliiton käsite säilyy miehen ja naisen välisenä. Vaikka samat oikeudet toteutettaisiin toista kautta, on kuitenkin syytä muistaa, että ne sanat, joita me käytämme, rakentavat todellisuutta. Sanat ovat valtaa. Aloitteen kannattajat, teidän mallinne ja esityksenne samaa sukupuolta olevien parien jostakin rinnakkaisesta järjestelmästä lisää toiseutta yhteiskunnassamme. Toiseus puolestaan synnyttää eriarvoisuutta. Tästä on valtavasti esimerkkejä historiastamme. Eriarvoisuus puolestaan heikentää yhteiskuntaa kokonaisuutena. Te voitte säilyttää oman avioliittokäsityksenne juuri sellaisena kuin haluatte. Tätä ei ole teiltä kukaan viemässä pois. Lain kirjaimen on silti oltava objektiivisempi. Arvoisa puhemies! Eduskunnan velvollisuus on käsitellä tämä aloite kunnialla, mutta aloitteen sanomaa ei silti tarvitse hyväksyä. Aiheesta käytävä keskustelu tuntuu sekin toisinnolta jo aiemmin kuulluista argumenteista. Sen sijaan, että käymme niitä taas kerran läpi, meidän kannattaisi keskittyä korjaamaan esimerkiksi äitiyslain ja translain epäkohtia. Näistä varmasti riittäisi keskusteltavaa ja debatoitavaakin tässä salissa. Meidän kannattaisi katsoa eteenpäin. Työ yhdenvertaisemman ja reilumman yhteiskunnan puolesta on vielä monin osin kesken. Enemmistö suomalaisista kannattaa tasa-arvoista avioliittoa. Enemmistö suomalaista uskoo yhdenvertaisuuteen ja sen yhteiskuntaa vahvistavaan voimaan. Arvoisa puhemies! Menneeseen ei pidä tässä asiassa enää palata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-08T18:31:06,2016-09-08T18:36:17,Tarkistettu,1.1 2016_80_109,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Perustuslain 53 §:ään kirjoitettu mahdollisuus kansalaisaloitteeseen nostaa eduskuntatyön keskiöön kansalaisten syvimpiä huolenaiheita ja toiveita. Avioliittolain muuttamista koskevissa kansalaisaloitteissa sekä viime vaalikaudella että nyt rakkaus ja lapset ovat ne asiat, joita kansalaiset haluavat puolustaa — rakkaus ja lapset. Painotukset aloitteissa ovat kuitenkin jossain määrin erilaiset. Käsitys avioliiton tehtävästä on erilainen viime vaalikaudella hyväksytyssä kansalaisaloitteessa ja nyt käsillä olevassa. Viime vaalikaudella hyväksytyssä aloitteessa avioliiton tehtävä nähdään laajempana. Siinä avioliittoa pidetään aitona silloinkin, kun puolisot eivät tähtää suvun jatkamiseen. Avioliitolla katsotaan tässäkin tapauksessa olevan yhteiskunnallista merkitystä julkisena puolisoiden väliseen rakkauteen ja kumppanuuteen sitoutumisena. Uusi avioliittolaki ilmaisee yhteiskunnan tuen keskinäiseen rakkauteen ja kumppanuuteen perustuvalle julkiselle parisuhteelle riippumatta kumppaneiden sukupuolesta. Maaliskuussa voimaan tuleva avioliittolain muutos korostaa sitä, että avioliiton arvoa ei vähennä se, että puolisot eivät avioliitossaan tähtää suvun jatkamiseen. Historia osoittaa, ettei yhteiskunnan kannalta ole mikään dramaattinen ongelma, että osa avioliitoista jää syystä tai toisesta lapsettomaksi. Myös lapsettomat avioliitot on aina ymmärretty yhteiskuntaa vahvistaviksi instituutioiksi. Uskollisuutena ilmenevää rakkautta on pidetty yhteiskuntaa kantavana voimana. Nyt käsillä olevassa aloitteessa korostuu avioliiton tehtävä suvun jatkamisen instituutio-na. Avioliittokäsitystä perustellaan biologisilla tosiseikoilla, kuten sillä, että lapsella on aina biologinen isä ja äiti. Aloite näyttää suhtautuvan väheksyvästi avioliittoon, joka perustuu vain puolisoiden väliseen rakkauteen. Aloitteessa varoitetaan tällaisen käsityksen johtavan kehitykseen, jossa ennen pitkää hyväksytään moniavioisuus. Argumentti on sikäli heikko, että yhtä vaivatonta olisi biologisin, suvun jatkamiseen liittyvin perustein argumentoida moniavioisuuden puolesta. Arvoisa puhemies! Kansainvälisessä oikeuskäytännössä mahdollisuus avioliittoon on asteittain avattu laajemmaksi, kun biologiset perusteet syrjintään on osoitettu riittämättömiksi. Niinpä rotusorron yhtenä elementtinä oli avioliiton kieltäminen valkoisten ja mustien välillä esimerkiksi Etelä-Afrikassa. Niin sanottujen rotujen sekoittumista pidettiin luonnonvastaisena. Sittemmin tuosta kiellosta on luovuttu. Rakkauden ja ihmisyyden on annettu voittaa luonnonjärjestyksenä pidetty normijärjestelmä. Nyt käsillä olevan aloitteen keskeinen perustelu on, että lapsen oikeus olla isän ja äidin hoidettavana ei voi toteutua samaa sukupuolta olevien avioliitossa. Aloitteessa todetaan: ""Lapsella on syntymästään saakka oikeus tuntea biologinen isänsä ja äitinsä ja olla heidän hoidettavanaan."" Avioliittolaista riippumatta tällainen oikeus jää toteutumatta monilta lapsilta. Maaliskuussa voimaan tulevan lain kumoaminen ei muuttaisi tätä tilannetta juurikaan. Voimassa oleva avioliittolaki ei ole kyennyt varmistamaan sitä, että lapsen oikeus olla isän ja äidin hoidettavana toteutuu. Kautta aikojen lapsia on syntynyt vakiintuneen parisuhteen ulkopuolella. Lainsäädännössämme ei myöskään ole lähdetty kriminalisoimaan naisen tietoista pyrkimystä hankkia lapsi, joka ei tule kasvamaan biologisen isänsä huolenpidossa. Lainsäädäntömme ja voimassa oleva avioliittokäsityksemme sallii avioeron. Miehen ja naisen avioliitto voi saada sellaisen muodon, jossa jatkuva väkivaltaisuus kodin ilmapiirissä voi pysyvästi vaurioittaa lasta, vaikka hän olisikin isän ja äidin hoidettavana. Lainsäädäntömme sallii sen, että monet lapset jäävät ilman ehyessä ja kestävässä parisuhteessa elävää isää ja äitiä. Arvoisa puhemies! Teoreettinen avioliittokäsityksemme ei ratkaise eikä varmista sitä, että lapsi saa kasvaa turvallisessa ja rikastavassa ympäristössä. Ei myöskään läheisyys biologiseen vanhempaan takaa sitä, että lapsen kasvuolot ovat suotuisat. Sosiaalinen vanhemmuus voi monissa tapauksissa olla lapsen kannalta paras ratkaisu, biologinen vanhemmuus kun ei automaattisesti takaa sitä, että vanhempi rakastaa lastaan ja haluaa tälle kaikkein parasta. Lapsen adoptoiminen ei ole kenenkään subjektiivinen oikeus. Adoptiopäätös tehdään aina yksittäisenä ratkaisuna lapsen edun näkökulmasta. Siksi adoptio samaa sukupuolta olevien perheeseen ei voi tarkoittaa lapsen edun vastaista ratkaisua. Niin lasten tilanteet kuin perheetkin ovat yksilöllisiä. Maaliskuussa voimaan tuleva laki tarkoittaa sitä, ettei mitään avioliittoa lähtökohtaisesti suljeta pois eli katsota kelvottomaksi lapsen kasvuympäristöksi. Minusta tämä on oikein ja kohtuullista ottaen huomioon myös syrjimättömyyden tavoitteen. Arvoisa puhemies! Huoli lapsista ja huoli uskollisuudesta ja rakkaudesta ovat nyt keskustelun ytimessä. Elämä on sekä lasten että rakkauden alueella perin monimuotoista, halusimmepa sitä tai emme. Lainsäätäjinä emme kykene pakottamaan tätä monimuotoista elämää tiukkaan muottiin, vaikka haluaisimmekin. Tehtävämme on kunnioittaa uskollisuutta ja rakkautta ja kaikissa oloissa tukea lasten mahdollisuuksia turvalliseen kasvuympäristöön. Maaliskuussa voimaan tuleva avioliittolaki on käsitykseni mukaan tärkeä askel eteenpäin tässä työssä. Siksi toivon, että nyt tehty aloite hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-09-08T18:36:20,2016-09-08T18:42:44,Tarkistettu,1.1 2016_80_110,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Huomauttaisin edelliselle puhujalle, että tässähän ei ole kysymys maaliskuussa voimaan tulevasta laista, jos eduskunta päättää sen voimaan tulevan lain hylätä eli hyväksyä tämän kansalaisaloitteen, jota me tänään käsittelemme. Näin perinteisen avioliiton kannattajana haluaisin oikoa muutamia vääriä käsityksiä ja argumentteja, joita sukupuolineutraalin avioliiton kannattajat ovat esittäneet. Ensimmäisenä sellainen käsitys, että sukupuolineutraali avioliitto olisi ihmisoikeuskysymys: Tämä ei pidä paikkaansa. Itse asiassa voidaan tulkita jopa, että se on YK:n ihmisoikeuksien julistuksen vastainen. Ihmisoikeuksien julistus määrittää avioliiton miehen ja naisen väliseksi ja perheen perustaksi. Jos siinä tarkoitettaisiin, että se voisi olla miehen ja miehen tai naisen ja naisen välinen, miksi siinä sanottaisiin mies ja nainen? Ei siihen ole mitään järkevää perustetta. Se ei ole ihmisoikeuskysymys vaan voi olla jopa sen vastainen. Toinen argumentti: sukupuolineutraalin avioliiton vastustus on uskonnollista. Tämäkään ei välttämättä pidä paikkaansa. Puhutaan Raamatulla päähän lyömisestä. Kuitenkin on niin, että avioliittoinstituutio ja perhe eivät ole satoja vuosia vanhoja vaan tuhansia vuosia vanhoja perinteitä — vanhempia perinteitä kuin Lähi-idästä lähteneet kirjauskonnot, mikään niistä. Sanotaan, että nyt tässä asiassa peruuttaminen olisi takapajuista. Ei pidä paikkaansa. Euroopassa on maita, joissa kunnioitetaan riittävästi perinteistä avioliittoa jopa niin, että se sidotaan perustuslakiin, ettei voida säätää sellaista lakia, että avioliitto säädettäisiin sukupuolineutraaliksi. Voidaan kysyä, onko meillä oikeus muuttaa tällainen ihmiskunnan peruskivi ja perinne. Sitten kuulee argumentteja, että vasta-aloitteet ovat huonosta kansalaisaloitteissa. Kuinka monta kertaa tämä argumentti on kuultu sellaisen suusta, joka vastustaa sukupuolineutraalia avioliittoa? Ei kertaakaan. Ainoastaan sukupuolineutraalin avioliiton kannattajat sanovat, että tämä vasta-aloite on huono asia, kun muut kunnioittavat eduskunnan oikeutta säätää lakeja ja kansan oikeutta valita mieleisensä edustajat. Noin edustajien kannanotoista mainitakseni panin merkille, että kokoomuksen ja sosialidemokraattien edustajista, jotka käyttivät puheenvuoroja ainakin minun kuulteni, sata prosenttia oli sukupuolineutraalin avioliiton kannalla. Voi kysyä, vastaako tämä kyseisten puolueiden kentän ja kannattajien näkemystä. Epäilen vahvasti, että ei vastaa. Sen lisäksi on esitetty argumenttina, että laki on jo tulossa voimaan, sitä ei voi enää kumota. Sehän ei ole voimassa. Se voidaan ongelmattomasti kumota, koska se ei ole vielä voimassa, ja samalla jäädyttää liitännäislait, jotka tähän asiaan liittyvät. Tämä on täysin tämän eduskunnan käsissä. Arvoisa puhemies! En toivo vaan suorastaan edellytän, että tämä kansalaisaloite käsitellään asiallisesti sekä ripeästi ja tuodaan tänne suureen saliin äänestykseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-08T18:42:45,2016-09-08T18:46:01,Tarkistettu,1.1 2016_80_111,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Jokaisella ihmisellä on maailmankuva: kristillinen, ateistinen, uskonnoton tai jokin muu uskontokunta. Uskonnon- ja mielipiteenvapaus turvaavat jokaisen oikeuden maailmankuvaansa. Kunnioitan kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat käyttäneet demokraattista vaikutusmahdollisuuttaan kansalaisaloitteen kautta. Eduskunta on käsitellyt asianmukaisesti sekä aiemman avioliittolain muutokseen tähdänneen kansalaisaloitteen että tämän nyt käsillä olevan. Kunnioitan demokratiaa ja Suomen lakia. Maailmankuvani ei kuitenkaan muutu. Minulle avioliitto on nyt ja aina yhden miehen ja yhden naisen välinen instituutio. Tietoisesti sanon nimenomaan yhden naisen ja yhden miehen välinen instituutio. Puhutaan tasa-arvoisesta avioliittolaista aivan kuin muutos takaisi tasa-arvoisen kohtelun. Tosiasiassa tämä on vain rekisteröidyn parisuhdelainsäädännön jälkeinen toinen väli-etappi, jonka mahdollisen läpimenon jälkeen esitetään sopivan ajan päästä se todellinen, oikea tasa-arvoinen avioliittolaki, joka mahdollistaa lukumääräneutraaliuden eli moniavioisuuden, sillä niillä samoilla argumenteilla rakkaudesta, tasa-arvoisesta kohtelusta, jolla kannatetaan tätä lakimuutosta, täytyy kannattaa myös moniavioisuutta. Vihreät nuoret ovat vieneet tämän logiikan päätepisteeseensä ja julkisesti kannattaneet moniavioisuutta. Mitä juniorit edellä, sitä seniorit sitten perässä. Avioliittolaki on ollut täysin tasa-arvoinen. Kuka tahansa täysi-ikäinen mies ja nainen ovat voineet mennä keskenään naimisiin. Edustaja Kantola täällä antoi esimerkin rotusorrosta ja siitä, miten on kohdeltu — aivan oikein hän sen kuvasi — ihmisiä joissain maissa tässä suhteessa. Suomessa tällaista ei ole ollut. Suomessa avioliitto on ollut tasa-arvoinen kaikille miehille ja naisille, ja tämä on ollut YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaista. Kyse onkin lopulta vain siitä, millaiseksi haluaa avioliittoinstituution määrittää. Arvoisa puhemies! Kansanedustaja Raimo Vistbacka puhui eduskunnan täysistunnossa 19. helmikuuta 2001 seuraavasti: ""Tämä hivutustaktiikka on toiminut hämmästyttävän hyvin, ja osa ihmisistä ei vieläkään ole kyennyt tai ei halua nähdä lain lopullista päämäärää, joka on samanarvoinen asema avioliiton kanssa."" Näin edustaja Vistbacka puhui silloin, kun käsiteltiin lakiesitystä rekisteröidystä parisuhdelainsäädännöstä. Useat edustajat eri puolueista sanoivat tuolloin, että on pelottelua puhua siitä, että kun säädetään rekisteröity parisuhdelainsäädäntö, niin se missään vaiheessa johtaisi siihen, että rekisteröidyn parisuhdelain kautta tulisi lopulta samanarvoinen asema avioliiton kanssa. Useat varoittivat siitä myös samaan aikaan, että niin tulee käymään, ja niinhän myös on käymässä. Valtiopäivämies Vistbacka oli kauaskatseinen mies. Hän ymmärsi, että hivutustaktiikasta on kyse, ja hivutustaktiikasta on edelleen kyse. Kun käsittelimme tämän eduskunnan aikana niin sanottuja avioliittolain liitännäislakeja, ensimmäisissä puheenvuoroissa edustaja Marin toi jo vaatimuksia uusista lainsäädäntömuutoksista. Täällä on tänään otettu esimerkiksi translaki esille. Ei tämä tähän pääty. Ei tämä ole tasa-arvoinen avioliittolaki. Se oikea tasa-arvoinen avioliittolaki tietyiltä tahoilta tulee kyllä vielä myöhemmin. Arvoisa puhemies! Helsingin silloinen piispa Eero Huovinen totesi kannanotossaan 24. huhtikuuta 2001: ""Ihmiskunnan pitkä historia osoittaa, että miehen ja naisen välisellä suhteella on perustava merkitys ihmisten väliselle yhteiselämälle. Juutalainen ja kristillinen perinne liittyvät tähän yleisinhimilliseen ajattelutapaan. Elämän jatkumisen ja yhteiselämän tasapainoisen kehityksen kannalta avioliitolla ja perheellä on korvaamaton merkitys. Sen vuoksi valtiovallan tulisi antaa avioliitolle selkeä suosituimmuusasema."" Huomatkaa: piispa Eero Huovinen, jota ei välttämättä pidetä arkkikonservatiivina kristillisissäkään piireissä, sanoo, että avioliitolla ja perheellä, nimenomaan sellaisella perheellä, miten se on tähän mennessä perinteisesti käsitetty, on korvaamaton merkitys ja avioliitolle, miehen ja naisen väliselle, pitäisi antaa selkeä suosituimmuusasema. Erittäin hyvin kommentoitu. Erittäin merkittävää viisaalta kristilliseltä ajattelijalta. Kristittynä avioliitto on minulle miehen ja naisen välinen instituutio. Kansanedustajana elän sen päätöksen kanssa, jonka eduskunta tekee. Myönnän kuitenkin, että pidän sitä suurena virheenä, jopa korvaamattomana virheenä, jos tässä asiassa lipsutaan. Täällä on myös herätetty kysymys, että millä tavalla se on heteromieheltä pois, jos homo pääsee avioliittoon. Monella tavalla varmasti ei olekaan. Mutta sanonpa yhden esimerkin, millä tavalla se on tällaiselta nuorelta heteromieheltä pois: sillä tavalla, että on väitetty myös samaan aikaan, että sillä, että tämä laki säädetään maallisesti, ei ole vaikutusta kirkkoon. Kaikkihan ymmärtävät, että tämä on täyttä pötypuhetta. Olen luterilaisen kirkon jäsen, ja kaikki tietävät, että luterilainen kirkko on sen verran lähellä Suomessa valtiota, että jos tämä lainsäädäntö menee läpi, on valtava paine sille, että sama tehdään luterilaisessa kirkossa. Ja niin kuin täällä on tänään kerrottu, moni pappi on jo julkisesti sanonut siunaavansa myös homopareja, jos ja kun tämä ratkaisu menee läpi. Tällaisena hetkenä täytyy myöntää, että olen ehkä jossain määrin jopa tyytyväinen, että edesmennyt isäni, joka oli luterilaisen kirkon pitkäaikainen pappi, ei tätä päivää joudu näkemään. Äänestin avioliittolain muutoksen niin sanottuja liitännäislakeja vastaan ja äänestän tämän kansalaisaloitteen puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-08T18:46:05,2016-09-08T18:53:29,Tarkistettu,1.1 2016_80_112,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite on tervetullut eduskuntasaliin. Aloitteen tarkoituksena on säilyttää avioliitto miehen ja naisen välisenä, aidosti tasa-arvoisena avioliittona sekä suojella lapsen lähtökohtainen ihmisoikeus, oikeus isään ja äitiin. Eduskuntahan hyväksyi, kuten täällä on jo sanottu, 2014 joulukuussa sukupuolineutraalin avioliiton muutaman äänen enemmistöllä, mikä tarkoittaa, että jos tämä tulisi voimaan maaliskuussa 2017, joko naiset tai miehet voisivat keskenään mennä avioliittoon. Eduskunnan lakivaliokunta totesi avioliittolain sukupuolineutraaliksi muuttamisen hylkäävässä mietinnössään, että avioliiton säätäminen sukupuolineutraaliksi johtaisi perinteisen avioliittokäsitteen sisällön ja merkityksen muuttumiseen ja että tämä muutos koskettaisi ennen kaikkea yhteiskunnan tulevaisuutta eli lapsia ja heidän asemaansa. Valiokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että ennen näin merkittävien perheoikeudellisten lainsäädäntömuutosten toteuttamista tulisi laatia lapsivaikutusten arviointi. Myös oikeusministeriö suositti arvioinnin tekemistä, mutta näin ei tapahtunut. Lapsen etua ja oikeutta ei katsottu tarpeelliseksi tutkia. Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva aloite on saanut paljon kannattajia taakseen, joten asiaan pitää suhtautua vakavasti ja valiokunnassa käsittelyyn tulee paneutua kunnolla. Me perussuomalaiset myös kannatamme, että siitä tehdään mietintö, joka tuodaan sitten aikanaan tänne istuntosaliin. Kuten aiemminkin, samoin tässä ja nyt olen vakaasti sitä mieltä, että miehen ja naisen välinen avioliitto on kautta historian kuulunut yhteiskunnan perusrakenteisiin. Puhuttaessa avioliitosta puhutaan siis asiasta, joka on tunnettu hyvin monenlaisina aikakausina. Sukupuolineutraalin avioliiton kannattajat vetoavat suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon nimiin. Näiden kauniiden sanojen takia jää huomaamatta, että pyrkimys muuttaa avioliittonäkemystä on samalla pyrkimystä sellaiseen tilanteeseen, jota ei koskaan ennen ole tunnettu maassamme. Sehän ei ole pelkkä lakitekninen muutos vaan kajoamista yhteiskunnan perussoluun, perheeseen. Tätäkö me haluamme? Mikäli sukupuolineutraali avioliitto saisi hyväksynnän, seuraavana voisi olla esimerkiksi moniavioisuus tai laajemmat ryhmäavioliitot tai sisarusten väliset avioliitot. Kaikki on mahdollista. Kävisikö myös niin kuten Ruotsissakin, ettei päiväkodeissa puhutella enää tytöiksi ja pojiksi vaan että kaikki olisivat joitakin henkilöitä? Mielestäni jokaisella pitää olla sukupuoli, enkä usein halua lainata Raamattua, mutta Raamatun alkulehdillä puhutaan, että meidän Herramme teki ensin Aatamin ja sen jälkeen hän loi hänelle naisen, Eevan. Olen surullinen, mikäli kansalaisaloitetta ei hyväksyttäisi edellä mainittujenkin asioiden johdosta. Mielestäni yhteiskunnan ei tule hämmentää eikä hämärtää tietoisuutta miehenä tai naisena elämisestä. Sen sijaan tulee ohjata kehittymään rakentavaan ja myönteiseen suuntaan, koska tämä tietoisuus kuuluu jo alkuperäiseen luomisjärjestykseen. Näin voi säilyä myös ymmärrys siitä, että miehen ja naisen välinen rakkaus avioliitossa on eri asia kuin lähimmäisenrakkaus tai esimerkiksi sisarusten keskinäinen kiintymys. Haluan kaikella ystävyydellä kysyä: Haluammeko me, että tämän lainmuutoksen jälkeen homo- ja lesbosuhteet, ‑parit lisääntyvät? Haluammeko, että tulee enempi isättömiä tai äidittömiä lapsia? Haluammeko, että syntyvyys pienentyy? Haluammeko tosiaan, että meidän kodeissamme, päiväkodeissa, kouluissa ei enää puhuta isästä, äidistä, tytöistä tai lapsista vaan kaikki ovat jotain muuta? Minä en ainakaan tätä halua. Ihmisen identiteetti kehittyy läpi koko eliniän. Saatamme herätä ehkä kaipaamaan geneettisiä vanhempiamme ja muita verisukulaisia vasta vanhemmalla iällä. Tällöin ymmärrämme meitä kohtaan ehkä vakavankin rikkomuksen, jota lain säätämisellä ollaan tehty. Arvoisa puhemies! Vaikka meillä nykyinen naisen ja miehen avioliitto on johtanut siihen, että tulee avioeroja ja on yksinhuoltajuutta ja kaikkea muuta, niin minua kyllä suorastaan kauhistuttaa, mitä 10—15 vuoden kuluttua Suomessa on tapahtumassa, kun vertaa lähimaatamme Ruotsia ja muita, mistä olemme saaneet kuulla, mitä tämä voi tuoda pahimmillaan tullessaan. Toivonkin, että tämä kansalaisaloite menee läpi, mutta kunnioittakaamme kaikkien mielipiteitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-08T18:53:31,2016-09-08T18:59:47,Tarkistettu,1.1 2016_80_113,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Haluan kiittää kansalaisaloitteen alullepanijoita ja sen eteen suuren työn tehneitä. Kuten debattipuheenvuorossani totesin, Suomessa meillä on suuri joukko ihmisiä, jotka haluamme säilyttää avioliittokäsitteen miehen ja naisen välisenä, ja tästä kyllä kertoo se, että kansalaisaloite on saanut yli 106 000 allekirjoittajaa. Meille kristillisdemokraateille avioliiton säilyttäminen miehen ja naisen välisenä on syvästi ideologinen politiikan lähtökohta. Tästä kertoo se, että Euroopan kristillisdemokraattisten puolueitten yhteenliittymä EPP-puolue toteaa myös peruskirjassaan avioliiton miehen ja naisen väliseksi ja avioliiton yhteiskunnan perussoluksi. Meille nämä asiat eivät ole vaaliteemoja vaan syvästi ideologiasta lähteviä, ja KD-ryhmä kokonaisuudessaan tulee tukemaan tätä kansalaisaloitetta. Meillä Suomessa on toimiva parisuhdelaki samaa sukupuolta oleville, kuten myöskin tuossa debatissa muistutin, ja tuntuukin, että oikeastaan koko ajan, kun on käsitelty niin viime kaudella tätä samaa sukupuolta olevien avioliittolakia kuin myöskin liitännäislakeja, hyvin tietoisesti on pyritty unohtamaan se, että meillä Suomessa on todellakin tämä tilanne, mikä tällä hetkellä useissa Euroopan unionin jäsenmaissa on, että meillä on erilliset lait: on eri sukupuolta oleville avioliittolaki ja samaa sukupuolta oleville laki parisuhteen rekisteröinnistä. Nämä ovat rinnakkaisia, ja ihan vastikään Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi, että tämä tilanne ei riko millään tavalla ihmisoikeussopimuksia vastaan. Tämä nykyinen tilanne ei ole sen kummemmin Suomen perustuslain tai yhdenvertaisuuslain vastainen tai minkään kansainvälisen sopimuksen vastainen. Päinvastoin, Suomi liittyy nyt vähemmistöön eurooppalaisista maista, joissa sitten mennään tähän sukupuolineutraaliin avioliittolakiin, ja siinä mielessä on harmillista, että tällä tavalla sitten tässä asiassa erottaudumme. Arvoisa puhemies! Täällä on nostettu monessa puheenvuorossa esille se, että samaa sukupuolta olevien avioliittolain valmistelussa, joka tehtiin kansalaisaloitteen pohjalta, sen yhteydessä myöskin adoptiolaki muuttui. On niitä edustajia, jotka ovat, silloin kun tuota äänestystä käytiin läpi ja sen jälkeen, todenneet, että eivät ihan ymmärtäneet, että samassa yhteydessä tapahtuu tämä adoptiolain muutos. Lapsiasiain vaikutusarvioinnit, joita lakivaliokunta ja myöskin silloinen lapsiasiavaltuutettu edellyttivät, jäivät tässä asiassa tekemättä, ja todellakin täytyy todeta, että muutoinkin tuon lainsäädännön eteenpäinvieminen oli hyvin erikoista: muun muassa erilaiset viittaukset kaikkiin niihin lakeihin, joita sitten tullaan muuttamaan, jäivät siinä yhteydessä tekemättä ja edellytettiin, että sitten tuleva eduskunta tätä asiaa lähtee viemään eteenpäin. On huomioitava, kun puhutaan näistä lapsiasiain vaikutusarvioinneista, että silloin ei puhuta pelkästään siitä, kuka on hyvä vanhempi, vaan esimerkiksi tämä asia, jota on nyt täälläkin tuotu esille, että tällä päätöksellä adoptiomahdollisuus monista maista sulkeutuu Suomeen, olisi ollut niitä asioita, jotka olisivat tulleet esille, jos tämä lapsiasiain vaikutusarviointi olisi tehty. Sitten vielä haluaisin ottaa esille nämä uskonnonvapauteen liittyvät muutokset, mitä tässä tulee tapahtumaan, koska tässä samaa sukupuolta olevien avioliittolain eteenpäinviemisessä haluttiin korostaa sitä, että uskonnollisilla yhdyskunnilla säilyy uskonnonvapaus päättää sisäisesti siitä, millä tavalla he määrittelevät avioliittoa. Kuitenkin nyt, kun on seurannut viimeaikaista keskustelua tämän asian ympärillä, näinhän ei ole, vaan nyt esimerkiksi viime viikolla piispainkokouksen jälkeen kuulimme siitä, kuinka luterilaisessa kirkossa on pappeja, jotka ovat sanoneet, että riippumatta siitä, mitä heidän kirkkokuntansa ylin päättävä elin on päättänyt, he tulevat sitten vihkimään samaa sukupuolta olevia. Itse mietin sitä, millä tavalla nämä henkilöt suhtautuvat siihen uskonnonvapauteen ja niihin argumentteihin, joilla tämän samaa sukupuolta olevien avioliittolain eteenpäinviejät täällä vakuuttivat, että uskonnonvapaus säilyy ja että kirkkokunnat itsenäisesti päättävät tästä asiasta. Viime keväänä, kun näistä liitännäislaeista puhuttiin, siinä yhteydessä halusin muistuttaa siitä, että monissa muissa maissa tämä asia on haluttu myös lainsäädännössä selkeästi tuoda esille, että se uskonnonvapaus ihan oikeasti toteutuu. Elikkä muun muassa Norjassa on nyt sitten siirrytty siihen, että kirkon sisällä on tehty myöhemmin päätös siitä, että vihitään myöskin samaa sukupuolta olevia, mutta sen väliajan aikana Norjassa haluttiin kunnioittaa uskonnollisten yhdyskuntien ja kirkkojen uskonnonvapautta. Siellä säädettiin erikseen laki, että mikäli uskonnolliselta yhdyskunnalta tai kirkkokunnalta puuttuu liturgia samaa sukupuolta oleville, niin silloin vihkimistä ei voi suorittaa, ja sen liturgian aikaansaaminen tietysti edellyttää sitä, että silloin korkeimmassa päättävässä elimessä kulloisessakin kirkkokunnassa tehdään päätös siitä. Siinä mielessä täytyy todeta, että Suomessakin olisi ehdottoman järkevää, jos tässä asiassa mennään eteenpäin, todellakin kunnioittaa sitä uskonnonvapautta, joka on ihan yksi keskeisimpiä demokraattisen valtion ihmisoikeuksista, ja siinä mielessä todellisuudessa jättää päätäntävalta uskonnollisille yhdyskunnille ja kirkkokunnille. Sama tilanne oli myöskin Isossa-Britanniassa, jossa sielläkin huomioitiin tämä tilanne. Siellä ihan erityisesti kirjattiin, että millään tavalla tuo muutos ei tule vaikuttamaan kristillisten kirkkojen asemaan, siinä tapauksessa Englannin ja Walesin kirkkojen asemaan. Siinä mielessä jotenkin tuntuu, että niiden, jotka ovat käyttäneet näitä argumentteja uskonnonvapauden säilymisestä, argumentit on tosiasiallisesti osoitettu hyvin kevyiksi, koska näkee sen, että kuitenkaan tätä uskonnonvapautta ei tosiasiallisesti haluta olla kunnioittamassa. Arvoisa puhemies! Ehkä sitten vielä tähän kansalaisaloitekeskusteluun. Täällä aika monet kollegat ovat todenneet, että nämä vasta-aloitteet ovat ikään kuin ongelmallisia ja että tästä seuraa aloitteitten ja vasta-aloitteitten kierre. Mielestäni kansalaisaloitejärjestelmässä, kyllä, on varmasti puutteita, mutta se, että meillä on vasta-aloitteita, on kuitenkin niistä puutteista pienempiä. Minun mielestäni suurimmat puutteet ovat siinä, että juuri viime kaudella tämä samaa sukupuolta olevien avioliittolakikansalaisaloite hyväksyttiin täällä lainsäädännöksi sitä kautta, että lakitekstiä luotiin lennossa, sitä tehtiin suuren valiokunnan toimesta, ja siinä yhteydessä todellakin nämä lapsiasiavaikutukset jäivät tutkimatta ja sitten toisaalta myöskin erilaiset viittaukset muihin lakeihin jäivät tekemättä. Voi sanoa, että jos joku toinen kansalaisaloite olisi mennyt vastaavalla tavalla läpi — ajatellaan nyt vaikka ensimmäistä kansalaisaloitetta, mikä tänne taloon saapui, se oli turkistarhauksen kieltävä aloite — ja olisivat jääneet tutkimatta taloudelliset vaikutukset tai vaikutukset esimerkiksi elinkeinovapauteen, niin kaikki olisivat olleet aivan kauhuissaan, että miten voidaan tehdä niin huonoa lainsäädäntöä, että tällaiset keskeiset asiat jäävät tutkimatta. Tässä asiassa kuitenkin niin keskeinen asia kuin lapsiasiavaikutusten tutkiminen sivutettiin ja ei katsottu, että siihen olisi tullut palata edes näitten liitännäislakien yhteydessä. Siinä mielessä voi sanoa, että meillä on tehty huonoa lainsäädäntöä tämän eduskunnan toimesta eikä ole haluttu korjata edes tällä kaudella tätä asiaa. Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä kansalaisaloite saa sen saman kohtelun kuin kansalaisaloitteet muutoinkin ja että lakivaliokunnassa siihen paneudutaan huolella, käydään asiantuntijakuulemiset ja myöskin tuodaan mietintö aikanaan tänne saliin. Todellakin, niin kuin totesin, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tulee tukemaan tätä kansalaisaloitetta ja äänestämään sen puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-08T18:59:52,2016-09-08T19:10:21,Tarkistettu,1.1 2016_80_114,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä salissa on otettu tänään kantaa siihen, että poliittisia päätöksiä ei saa tehdä ideologian pohjalta. Minä haluaisin kysyä, millainen puolue on sellainen puolue, jolla ei ole ideologiaa. Arvotyhjiötä ei ole olemassakaan, ja yhtä lailla sekä perussuomalaisilla, kristillisdemokraateilla että vihreillä on oikeus tehdä politiikkaa oman ideologiansa pohjalta. Avioliitto on käsite. Se määrittää, mistä on kysymys. Siinä on kysymys miehen ja naisen välisestä suhteesta. Minä haluan pitää tästä käsitteestä kiinni. Jos minä sanon ""herra puhemies"", ei se tarkoita, että rouva puhemies olisi huonompi tai en arvostaisi rouva puhemiestä yhtä paljon. Kysymys on siitä, että tässä erotellaan. Nyt kaikki tietävät, että kysymys oli miehestä, ja silloin, kun sanon ""rouva puhemies"", kaikki tietävät, että kysymys oli naisesta. Ranskassa tämä sukupuolineutraalius on mennyt jo niin pitkälle, että lainsäädännöstä on poistettu sanat ""äiti"" ja ""isä"". Äitienpäivääkään ei paljon enää vietetä kouluissa. Siis niin kaunis sana kuin ""äiti"" — olenko minä kohta vastuuaikuinen, resurssiaikuinen? Minä haluan olla äiti, ja se kertoo, että olen nainen ja olen äiti. Ja varmasti myös isät haluavat olla isiä. Biologiaa ei pidä väheksyä. Jos me ajattelemme, että lapsen tekemiseen vaaditaan mies ja nainen, niin silloin luonto on tarkoittanut, että mies ja nainen pitäisivät lapsesta huolta. Se on ihan totta, että näin ei aina tapahdu, mutta sen takia lapsen oikeuksien nimissä meidän tulisi pitää huolta, että adoptioperheissä voisi olla molempia sukupuolia. Ja sen takia on tärkeätä, että perheet saisivat itse valita, millaiseen perheeseen he antavat oman lapsensa. Venäjältä tuskin jatkossa saamme enää adoptiolapsia, mikäli ensi vuonna tämä laki tulee voimaan. Tässä otettiin jo esille, että lapsivaikutusten arviointi jätettiin tekemättä. Miksi tällä aloitteella oli niin kiire, että lapsivaikutusarviointia ei ehditty tehdä? Minkä takia tässä salissa täpärästi ajateltiin, että isompi oikeus on aikuisen oikeus lapseen kuin lapsen oikeus äitiin ja isään? Tämä sali on se viimeinen paikka, missä lasten oikeuksia tulisi vähätellä millään muotoa. Huonot lait pitää korvata. Eihän tämä mikään demokratia olekaan, jos emme voi muuttaa edellisen hallituksen tekemiä päätöksiä. Demokratiassa se on ihan normaalia, että me parannamme ja teemme parempia päätöksiä, jos huomaamme, että joku päätös ei ollut tarpeeksi hyvä. Ja nyt minä vetoankin pääministeriin, joka on kristitty, että hän ottaisi tästä kopin, koska meillä olisi nyt mahdollista kaataa tämä edellisen hallituksen tekemä esitys ja korvata se tällä paremmalla ja aidosti tasa-arvoisella avioliitolla. En ollut valmistellut puhetta, joten katson täällä, jääkö vielä joku asia sanomatta. — Joo, tämä jäi vielä sanomatta. Ja mitä tulee tähän yleiseen ilmapiiriin, niin sen jo paikaltani sanoin, mutta haluan sen vielä tässä uudestaan tuoda esille, että viime hallituskaudella ilmapiiri oli, että tässä asiassa on vain yksi totuus. Media oli kokonaan sen puolella, että ainoastaan sukupuolineutraali avioliitto on hyvä asia. En löytänyt yhtään pääkirjoitusta, en yhtään kolumnia, jossa aitoa avioliittoa olisi puolustettu, ja pääkirjoituksissa ja kolumneissahan tulee toimittajien kanta esiin. Suomessa on muutenkin liian yksipuolinen media, ja tässäkin asiassa se oli täysin yksiääninen. Kannatan lämpimästi, että tämä kansalaisaloite saa arvoisensa kohtelun. Olen itse lakivaliokunnassa ja teen kaikkeni, että me saamme raskaan kaavan mukaan tämän käsiteltyä. Ja toivon, että me saamme tämän aloitteen läpi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-09-08T19:10:25,2016-09-08T19:15:43,Tarkistettu,1.1 2016_80_115,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Usein sanotaan, etteivät ihmiset ole kiinnostuneita politiikasta, mutta tämä kansalaisaloite ja sitä edeltänyt kansalaisaloite todistavat päinvastaista. Kun ihmiset kokevat asian itselleen ja arvoilleen tärkeäksi, he kyllä aktivoituvat. Tämä keskustelu on hyvä muistutus myös siitä, ettei kaikkia kansalaisaloitteita tarvitse kannattaa, vaikka kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantamista kannattaisikin. Edustuksellisessa demokratiassa kansanedustajan on uskallettava olla myös eri mieltä, ja tämän kansalaisaloitteen kanssa olen eri mieltä aina aloitteen lähtöolettamuksia myöten. Arvoisa puhemies! Itse asiassa tämän aloitteen lähtöolettamuksissa ei ole kyse vain mielipide-eroista vaan tosiasioista. Tämän aloitteen perusteluissa ja täällä käydyissä keskustelussa on jälleen kerran vedottu siihen, miten tietty vanhempien sukupuolten yhdistelmä olisi lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille välttämätön. En tiedä, kärsivätkö jotkut täällä valikoivasta kuulosta, mutta toistan jälleen kerran, mitä tiede sanoo lasten hyvinvoinnista erilaisissa perheissä, ihan vain siinä toivossa, että kesävedet olisivat huuhtoneet vaikut korvista. Harvaa asiaa on nimittäin tutkittu yhtä paljon kuin vanhempien sukupuolten vaikutusta lasten kehitykseen ja hyvinvointiin. Ja kuten viime vuonna julkaistu Columbian yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tehty laaja kriittinen kirjallisuuskatsaus toteaa, tutkijat eivät löytäneet yhtäkään sellaista vertaisarvioitua, tutkimusasetelmaltaan ja tutkimusmenetelmiltään neutraalia tutkimusta, joka osoittaisi, että samaa sukupuolta olevien vanhempien kasvattamat lapset kehittyisivät eri tavalla tai voisivat huonommin kuin eri sukupuolta olevien vanhempien kasvattamat lapset. Eivät yhtäkään. Sen sijaan löytyi suuri joukko vertaisarvioituja, arvostetuissa tieteellisissä lehdissä julkaistuja tutkimuksia, joissa ei löytynyt mitään eroa samaa ja eri sukupuolta olevien vanhempien kasvattamien lasten välillä. Itse asiassa harvasta asiasta ollaan sosiaalitieteiden tutkijoiden keskuudessa yhtä yksimielisiä kuin tästä. (Sari Tanus: Ei olla!) Omalta osaltani häpeäkseni on pakko tunnustaa, että muutin kantaani samaa sukupuolta olevien vanhempien ulkoisesta adoptio-oikeudesta vasta, kun kävin läpi joukon noita tutkimuksia noin 15 vuotta sitten. Vaikka olen taustaltani tutkija, siihen asti mielipiteeni oli perustunut ennakkokäsityksiin, ei tutkittuun tietoon. — Itse asiassa pakko myöntää, että tiedeyhteisö ei ole täysin yksimielinen. Melbournen yliopiston viime huhtikuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan eroa löytyy. Samaa sukupuolta olevien vanhempien kasvattamat lapset ovat sen tutkimuksen mukaan keskimääräistä terveempiä ja onnellisempia, ainakin Australiassa. Tosin tätäkään tulosta tutkijat eivät selittäneet vanhempien sukupuolella, vaan samaa sukupuolta olevien parien heteropareja keskimäärin suuremmalla sosiaalisella koheesiolla. Siis korostan ja alleviivaan: tutkimusten mukaan lasten hyvinvointiin vaikuttavat lasten suhde vanhempiinsa, vanhempien luottamus omaan vanhemmuuteensa ja perheen sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi, ei lasta kasvattavien vanhempien sukupuoli. Anteeksi nyt vain, edustajat Niikko, Räsänen, Laukkanen, Östman, Essayah ynnä muut, te olette väärässä. Se ei ole syyllistämistä eikä rajoita mielipiteen vapautta, se on yksinkertaisesti tosiasian toteamista. Toivon, että olette jatkossa vähintään yhtä aktiivisia, kun tässä salissa keskustellaan esimerkiksi perhevapaista, perheiden yhdistämisestä, neuvoloiden rahoituksesta ja päivähoitomaksuista, asioista, joilla on oikeasti vaikutusta lasten hyvinvointiin. Arvoisa puhemies! Täällä on esitetty myös uskonnollisesti värittyneitä puheenvuoroja, vaikka säädämme tässä salissa nimenomaan sekulaaria lainsäädäntöä. Muinaista kansanperinnettä sopivasti lainaamalla voi tosiaan perustella mitä tahansa. Esimerkiksi Raamatulla on historian saatossa puolustettu muun muassa orjuutta, rotuerottelua ja lapsiavioliittoja sekä vastustettu avioeroja ja naisten äänioikeutta. En nyt lähde agnostikkona siteeraamaan Raamattua, vaikka se on sinänsä hyvin mielenkiintoinen kirja. Sen sijaan suosittelen lukemaan Raamattua avoimin silmin, esimerkiksi sen, mitä Samuel kirjoittaa Daavidin ja Joonatanin rakkaudesta tai mitä Jeesus sanoo miehistä, jotka Jumala on luonut sellaisiksi, että heidän ei tule mennä naisten kanssa naimisiin. Tai kuten kirkkohäissä usein rakkaudentunnustuksena lausutaan: ""Minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja minne sinä jäät, sinne minäkin jään."" Kuinkahan moni näillä sanoilla vihitty tietää, että Ruutin kirjassa sen lausuu Ruut Noomille, nainen toiselle naiselle? Ja jos on oikeasti kiinnostunut Raamatusta, kannattaa tutustua myös siihen, miten muun muassa nämä kohdat on kirjoitettu alkukielessä. Itse asiassa alkukielellä kyseinen kohta käyttää samoja sanoja kuin Aatamin ja Eevan suhteesta käytetään. Kannattaa lukea, mitä se tarkoittaa alkukielellä, ei käännöstä. Kaikki tämä kontekstitieto on helposti saatavilla, jos se vain kiinnostaa, mutta kuten aina, uusi tieto voi pakottaa kyseenalaistamaan vanhat uskomuksensa ja ennakkoluulonsa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-09-08T19:15:51,2016-09-08T19:21:51,Tarkistettu,1.1 2016_80_116,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kasvia tunnen hyvin pitkältä ajalta. Voin sanoa — tai itse asiassa en nyt mene niihin yksityiskohtiin, koska hänen Raamatun tuntemisensa ja teologiansa on ehkä toisen keskustelun paikka ja niin paikkansapitämätöntä — että hänellä on tietysti tulkintaoikeus mutta ei nyt ihan mene näin niin kuin hän sanoi, todetaan vain. Mutta keskustellaan siitä jossain muulla areenalla. Sen sijaan, kun hän puhuu näistä tieteellisistä tutkimuksista, hänen tieteellinen viitekehyksensä, missä hän näitä tutkii, on kovin kapea. Täällä eduskunnassa on 23.9. seminaari, jossa on arvostettu tiedemies kertomassa näistä muista tutkimuksista, jotka ovat aivan vastakkaisia kuin mitä edustaja Kasvi täällä toi esiin. Tervetuloa sinne keskustelemaan. Te olette tutkija ja arvostettu henkilö, niin että tulkaa hänen kanssaan keskustelemaan, niin saatte toisenlaisia näkökulmia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-08T19:21:53,2016-09-08T19:22:58,Tarkistettu,1.1 2016_80_117,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Minäkin olisin halunnut todeta edustaja Kasville, että todella suuria tutkimuksia on kyllä julkaistu. Niin kuin jo aiemmin sanoin, muun muassa Kanadan väestöstä 20 prosenttia on haastateltu tai kyselty. Sieltä on tullut aivan toisentyyppisiä tuloksia liittyen heteroperheissä ja toisentyyppisissä perheissä kasvaneisiin lapsiin ja heidän menestymiseensä tai mielenterveysongelmiinsa psyykepuolen oireiluihin liittyen. Mutta niin kuin edustaja Laukkanen sanoi, tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan myöhemmin. Toinen asia, mitä olisin halunnut kommentoida: Varmasti alun perin on tarkoitettu, että todella tätä välittämistä ja tykkäämistä ja rakastamista meillä meidänkin yhteiskunnassa kaikkien kansalaisten kesken tulisi olla paljon paljon enemmän, paljon paljon syvemmin ja paljon paljon suuremmin. Ongelma vain tänä päivänä on se, että varsinkin vähemmistöjen ja Setan edustajat alkavat maalata sitä heti eroottistyyppiseksi välittämiseksi. Mutta sitä rakkauttahan myös vihollista kohtaan on meille opetettu jo kautta aikojen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-08T19:23:01,2016-09-08T19:24:13,Tarkistettu,1.1 2016_80_118,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kasvi niputti meitä koko joukon edustajia yhteen ja esitti olettamuksia siitä, mitä olemme puhuneet. Itse en puhunut vanhemmuudesta mutta puhuin lapsiasiain vaikutuksista ja muun muassa siitä, että jos lapsiasiain vaikutusarvioinnit olisi tehty, niin meillä olisi tietoa ollut etukäteen siitä, kuinka moni maa sulkee adoption Suomeen ja miten se tulee vaikuttamaan kaikkien parien adoptiomahdollisuuteen. Samoin hän viittasi siihen, olemmeko täällä yhtä tomerasti puolustamassa perheenyhdistämistä. Kyllä. Olimme täällä äänestämässä tulorajojen nostamista vastaan, myöskin lapsilisien puolesta täällä ja perhevapaista. Kaikista näistä asioista kristillisdemokraatit ovat käyttäneet useita puheenvuoroja ja puolustaneet perheitten ja lasten hyvinvointia. Ehkä sitten vielä tähän yksittäiseen raamattuvisaan, minkä edustaja Kasvi laittoi täällä liikenteeseen: Ne olivat todella kauniita sanoja miniältä anopille. Kun Naomi näin totesi, että minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja mihin sinä jäät, niin sinne minäkin jään, olisivatpa meidän kaikkien miniä- ja anoppisuhteet yhtä hyvässä kunnossa. (Jyrki Kasvi: Sitä käytetään häissä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-08T19:24:16,2016-09-08T19:25:29,Tarkistettu,1.1 2016_80_119,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy sen verran korjata edustaja Essayahille, että perheenyhdistämisen tulorajaa ei ole nostettu, että ne ovat itse asiassa ihan samat kuin Maahanmuuttovirastolla oli aikaisemmankin hallituksen aikana. Mutta ei mennä siihen sen tarkemmin. Sen sijaan sanon, että edustaja Kasvia olen aina arvostanut ja tätäkin puhetta oli miellyttävää kuunnella, hyvää pohdintaa. Tietysti kaikesta en ole samaa mieltä, mikä ei varmaan ketään yllätä. Mutta edustaja Kasvi sanoi sinänsä tärkeän asian, että pitää haastaa itseään ajattelemaan uudella tavalla ja etsimään myös omasta ajattelustaan mahdollisia virheitäkin. Täytyy sanoa, että vajaa pari vuotta sitten itse esitin Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajana ja tasavallan presidentti esitti silloin, että valtio luopuisi kokonaan avioliittokäsitteestä, vain niin sanotusti rekisteröisi parit ja avioliittokäsite, se siunaaminen avioliittoon annettaisiin uskonnollisille yhdyskunnille. Kukin uskonnollinen yhdyskunta erikseen voisi määrittää sen, miten tämän asian kokee. Silloin ei lähdetä kajoamaan luterilaisen kirkon toimintavapauteen, islamilaisten yhdyskuntien ja juutalaisten, minkään, vaan se olisi uskonnollisen yhdyskunnan asia. Se olisi varmasti kaikille paras ratkaisu. Mutta epäilenpä, että vastapuolella ei siihen ole valmiutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-08T19:25:32,2016-09-08T19:26:42,Tarkistettu,1.1 2016_80_120,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että puhutaan välillä teologisiakin näkökantoja, ja edustaja Kasvi on oikeassa siitä, että Jumala on rakkaus ja Jeesus käskee rakastamaan lähimmäisiään. Tämä on aivan totta, mutta lähimmäisenrakkaus ei tarkoita sänkyyn menemistä. Esimerkiksi kreikan kielessä rakkaudella on monia eri merkityksiä, vaikkapa agape-, filia- ja eros-rakkaus, joista ensimmäinen on jumalainen rakkaus, toinen on inhimillinen ystävyys ja kolmas on eroottinen rakkaus. Noomin kohdalla ei puhuttu eroottisesta rakkaudesta, vaan siinä puhuttiin ystävyydestä. Joten täytyy olla hiukan eksyksissä, jos Raamattua tulkitsee omien tavoitteittensa mukaisesti, koska on selvää, että Jumala ei kehota sellaiseen rakkauteen, joka on vastoin hänen omia normejaan ja moraalikäsityksiään, mitä hän on Raamatussa antanut. Siinä mielessä on ihan kiva puhua rakkaudesta, mutta puhutaan kontekstissa. Mutta se, mitä haluan sanoa: Avioliitto muodostaa ne raamit, joilla yhteiskunta on rakennettu, ja auttaa suvun jatkamisessa ja luo lapsille ja vaimoille turvaa, ja siinä mielessä avioliitto instituutiona on erittäin merkittävä. Ja jos avioliiton merkitys muuttuu, se myös romuttaa sen avioliittoinstituution merkityksen. Meidän täytyy muistaa, että ensimmäiset kirjalliset merkinnät avioliitosta löytyvät jo yli 5 000 vuoden takaa ja se on niin vanha instituutio, (Puhemies koputtaa) että sitä ei pidä väheksyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-09-08T19:26:43,2016-09-08T19:28:00,Tarkistettu,1.1 2016_80_121,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tosiaan ensinnäkin tästä tieteellisestä tutkimuksesta: Tässä metatutkimuksessa, jossa käytiin näitä läpi, kiinnitettiin tosiaan huomiota siihen, että he olivat löytäneet muutaman sellaisen tutkimuksen, joissa näitä vaikutuksia ei ole löydetty, mutta niissä kaikissa oli metodologisia tai ennakkoasenteellisia virheitä, joiden perusteella oli niin kuin etukäteen päätetty, mikä tulos tulee olemaan, ja sen tämä vertailuarviointi ja tieteellinen yhteisö ovat karsineet pois. Elikkä tästä vallitsee varsin, tai itse asiassa hyvin, vahva konsensus, siis pitkälle yli 90 prosenttia alan tutkijoista katsoo, että vanhempien sukupuolella ei ole vaikutusta. Ja tosiaan Raamatun tulkintaa on tehty vuosisatoja, ja siihen on muitakin tulkintoja kuin se, mikä on vallitseva. Yksi esimerkki näistä Raamatun tulkinnoista liittyy tosiaan siihen sanaan, jota Jeesus käyttää puhuessaan miehistä, joita Jumala ei ole luonut menemään naisen kanssa naimisiin: käytetään sanaa ""eunukki"", mutta alkukielellä nimenomaan käytettiin sanaa, jota siihen aikaan käytettiin kuvaamaan homoseksuaaleja miehiä. Eli näitä miehiä ei ole tarkoitettukaan menemään naisten kanssa naimisiin. Kenen kanssa heidät on tarkoitettu menemään naimisiin sitten? Minä kysyn vain. (Kristillisdemokraattien ryhmästä: Ei ole tarkoitettu menemään kenenkään kanssa!) Eli heidän pitäisi kieltäytyä noudattamasta Jumalan heille luomaa seksuaalisuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-09-08T19:28:02,2016-09-08T19:29:26,Tarkistettu,1.1 2016_80_122,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_123,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Salissa on käytetty mielenkiintoisia, värikkäitä ja tunteikkaitakin puheenvuoroja. Olen edustaja Joona Räsäsen kanssa samaa mieltä siitä, että meillä jokaisella salissa olevalla on mielipide nyt puheena olevaan asiaan. Mielipide on jokaisen oma ja henkilökohtainen. Minun mielestäni meidän ei kuitenkaan tarvitse lähteä opettamaan taikka vakuuttamaan toinen toistamme siitä, kenen mielipide on oikea ja kenen väärä ja millä perusteella se on oikea ja millä perusteella se on väärä. Minä olen ajatellut, minä ajattelen ja minä tulen aina ajattelemaan niin, että kahta samaa sukupuolta olevaa henkilöä ei pidä vihkiä keskenään avioliittoon. Jonkun mielestä tämä on oikein ja jonkun toisen mielestä väärin ajateltu, mutta minä ajattelen kuitenkin näin. Tämä mielipide ei muuksi muutu, ei vaikka huomaisin olevani salissa ainoa tällä tavalla ajatteleva. Minä en perustele mielipidettäni sen enempää Raamatulla kuin lakikirjallakaan. Minä totean vain, että tämä on minulle periaateasia ja periaatekysymys. Minä ymmärrän toki myös toisella tavalla ajattelevia ja kunnioitan luonnollisesti heidän mielipidettään. Samalla tavalla pidän itsestään selvänä, että myös minun mielipidettäni kunnioitetaan. Arvoisa herra puhemies! Tämän halusin kertoa edustajakollegoille ja Suomen kansalle ja sen, että minä kannatan tämän kansalaisaloitteen hyväksymistä laiksi. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-09-08T19:29:29,2016-09-08T19:31:17,Tarkistettu,1.1 2016_80_124,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Meitä perussuomalaisia syytetään usein siitä, että me tuomme joka keskusteluun maahanmuuton, mutta tänään me emme ole puhuneet maahanmuutosta. Tänään muut puolueet ovat halunneet tuoda tähän keskusteluun perheenyhdistämisen, mitä minä nyt olen pitänyt hieman erikoisena. Me puhumme nyt perustavaa laatua olevasta instituutiosta Suomessa. Hyvä, että edustaja Elo korjasi tuon, että hallitus on ikävästi nostanut tulorajoja perheenyhdistämiseen. Tämähän ei pidä paikkaansa. Itse mietin vielä sitä, että kun puhutaan maahanmuutosta, niin olemmeko me koskaan miettineet sitä, että sieltähän tulee syvästi uskonnollisia ihmisiä, joko muslimeja tai kristittyjä, enkä tiedä, onko heillä arvoissa sitä, että samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat mennä naimisiin, että siinäkin meillä sitten tulevaisuudessa on kotouttamisen paikka. Mutta mennään tähän aiheeseen. Oli vain pakko lausua. En olisi maahanmuutosta puhunut, elleivät opposition edustajat olisi siitä halunneet niin innokkaasti puhua. Itse kun pyrin eduskuntaan, minulta tuli moni torilla kysymään, että jos eduskuntaan tulee uudestaan tämä avioliittoasia, niin miten menettelet siinä. Kävimme tämän keskustelun, ja hain itsekin sitä vastausta monta kertaa niinä aikoina. Kun kansalaisia ja varsinkin ikäihmisiä kuunteli, niin koin, että heillä on todella vahvassa nämä perusarvot ja se biologinen totuus ja se instituutio, jota he pitivät erittäin tärkeänä. Ajattelin itse näin, että kun yhteiskunta on rakentunut joillekin arvoille, syville arvoille, olivat ne sitten perusarvoja, Raamatusta, mistä tahansa, ne ovat pitkäaikaisia arvoja, niin meidän täytyy odottaa, että henkilöt ja yhteiskunta hyväksyvät ja muuttuvat aidosti. Minusta jotenkin keinotekoisesti me emme voi väkisin ihmisiä tiettyyn muottiin puristaa. Täällä lisäksi edustajat Emma Kari, Modig ja SDP:n edustaja Räsänen olivat jotenkin tuskastuneita siihen, että halutaanko tätä taas käydä läpi. Emma Kari totesi, että nyt taas nämä henkilöt joutuvat kestämään tätä asiaa, että tästä asiasta taas keskustellaan. Kuten tuossa debattivuorossa sanoin, meidän nyt tulee muistaa se, että me käymme tätä keskustelua sen vuoksi, että yli 106 000 Suomen kansalaista on näin halunnut, jotka ovat allekirjoittaneet tämän aloitteen. He haluavat, että me käsittelemme tätä uudestaan. Ovatko he jotenkin vähempiarvoisia ihmisiä kuin ne, jotka tämän viimeksi toivat? Meidän systeemimme on tällä hetkellä se, että näitä aloitteita voi tehdä, ja jos nämä edustajat katsovat, että tämä on huono menettely, ja vastustavat tätä demokraattista kansalaisvaikuttamista, olkaa hyvä ja tehkää aloite ja estäkää tämä. Mutta niin kauan kuin tämä on näin, mikä minusta on aivan hyvä, niin näin me toimimme ja käsittelemme nämä arvokkaasti ja kunnolla emmekä ajattele niin, että tämähän on jo kerran mietitty, mitä tähän nyt enää turhaan palata. Minä tuossa mietin, että minua on koko ajan häirinnyt joku tietty ristiriitaisuus, että halutaan nämä rekisteröidyn parisuhteen henkilöt, joilla on jo olleet samat oikeudet rekisteröidyn parisuhteen lain perusteella, että mikä siinä niin kuin on ristiriitaista. Ja sitten minä tänään mietin täällä, kun minä kuuntelin, kun moni puhui siitä sukupuolen häivyttämisestä nyky-Suomessa, ja oli esimerkkejä siitä, ettei saisi käyttää enää isää ja äitiä, että monilla niistä henkilöistä, jotka puhuvat sukupuolineutraalista avioliitosta ja puolustavat sitä hyvinkin vahvasti, näillä samoilla tahoilla, on hyvin vahva toive siitä, että meillä on esimerkiksi naiskiintiöt. Minusta tässä piilee joku ristiriitaisuus, että me haluamme naisia päätöksentekoon ja he ovat tärkeitä tuomaan siihen sitä naiseutta ja että silloin se sukupuoli on tärkeä, että naisella on joitakin semmoisia ominaisuuksia, joita miehellä ei ole. Mihin me muuten tarvitsisimme niitä sukupuolikiintiöitä? Ja sitten taas toisaalta he ovat sitä mieltä, että sukupuolella ei ole vaikutusta, että heillä täytyy olla samat oikeudet, että kaikki ovat vain ihmisiä. En tarkoita, ettei olisi samoja oikeuksia, vaan sitä, että heitä täytyy kutsua niin kuin samalla nimellä. Se on sama kuin minun täytyisi kutsua kaikkia autoja vain ajoneuvoiksi, että minä en voisi sanoa, että tuo on Volvo. Tässä ajatusmallissa on jotain hyvin ristiriitaista, ja se on hyvin valikoivaa: välillä se on tasa-arvokysymys ja välillä se ei ole. On monia perheitä, mitkä avioeron vuoksi ja esimerkiksi toisen vanhemman kuoleman vuoksi jäävät ilman toista vanhempaa, ja se on tosi surullista. Itsekin työni puolesta olen paljon tällaisia perheitä nähnyt. He avioituvat uudestaan tai ehkä jäävät yksinhuoltajaksi, ja tällaisessa tilanteessa tietysti lapsi kasvaa toisenlaisessa perheessä, ja näin se on elämän kulku. Olen ollut itse myös sosiaalisena vanhempana uusperheessä ja totta kai tiedän, että se ihmissuhde voi olla yhtä läheinen, mutta ne vanhemmat ovat omat vanhemmat. Näin se vain on, että se veri on vettä sakeampi. Ja tästä on todisteita hyvinkin paljon, niin kuin kaikki tiedämme yleisen elämänkokemuksen perusteella, televisiosarjojen, keskustelujen perusteella. Esimerkiksi tämä Kadonneen jäljillä: siellä oli tämmöisiä adoptoituja lapsia, ja he etsivät omia vanhempiaan. Oli erittäin tärkeää saada tietää, kuka on minun isäni, kuka on minun äitini. He rakastivat näitä oikeudellisia ja sosiaalisia vanhempiaan erittäin paljon, mutta se juurettomuus vaivasi näitä ihmisiä hyvinkin paljon. Minulla on eräs tuttava, semmoinen vanhempi mies, joka on nyt tullut julkisuuteen. Hän on selvittänyt biologista isäänsä, hänelle on tullut väärä isä aikanaan nimetyksi, ja nyt hän etsii sitten tätä isäänsä. Hänellä on ollut ilmeisen hyväkin elämä, ei hän sitä ole valitellut, mutta hän on tosi pahoillaan, että hän on koko ikänsä luullut väärää henkilöä isäkseen, ja hän kärsii siitä vielä ikäihmisenä. Hän haluaisi löytää oman isänsä ja tietää, kuka se on. Meillä ihmisillä on tarve tietää se meidän biologisuus. Minä en nyt oikein ymmärrä sitä ajatusta, että minkä ihmeen takia meidän täytyisi ajatella niin, että meillä ei voi olla eri instituutioita. Minusta Sari Tanus sai tätä ajatusta tänään hyvin auki, kun hän puhui, että meillä on leskiä ja on yksin asuvia ihmisiä. Olemmehan me nyt jo halunneet keskustelun ja lainsäädännön ja kaiken helpottamiseksi, että meillä on erilaisia termejä: emme me sano, että ihminen, joka asuu yksin ja jolla on lapsi, tämmöisiä, vaan meillä on erilaisia termejä. Minä en nyt oikein ymmärrä sitä halua ja hinkua, että sen pitää olla juuri se avioliitto. Kun se on toisille pyhä ja se on toisille sellainen instituutio, jota halutaan säilyttää miehen ja naisen välisenä, niin minä en ymmärrä, mitä uusia oikeuksia siitä tulee, että sen rekisteröidyn parisuhteen nimeksi muutetaan avioliitto. Minä en näe mitään muuta kuin sen, että se hinku on siinä, että sen täytyy olla se. Minulle ei ole, ihan oikeasti, oikein auennut se halu siihen. Mitä sitten tulee näihin lapsen oikeuksiin, täällä on tuotu tosi hyvin esille sitä, että tämä lapsivaikutusten arviointi on koko ajan puuttunut. Kun katsoo tätä YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, niin siellähän puhutaan 7 artiklassa siitä, että lapsi saa syntymän perusteella nimen, kansalaisuuden ja, mikäli mahdollista, oikeuden tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan — mikäli mahdollista, olla heidän hoidettavanaan. Nyt me suljemme sitä ajatusmallia pois. Sitten täällä todetaan 3 artiklassa, että lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu. Minä mietin, että tämän lainsäädännön tekeminen on ollut kuitenkin aikuislähtöistä. Aikuiset haluavat sitä ja tätä, ja me sitten sopeutamme sen lainsäädännön, ja varsinkin tässä tapauksessa ilman kattavaa lapsivaikutusten arviointia. Me sisällytämme sen vain siihen matkaan mukaan, aivan kuin ne lapset olisivat joitakin esineitä, joilla ei sinänsä ole tässä nyt hirveästi merkitystä. Miksi meitä ei kiinnosta se? Kerrottiin, että tässä aikaisemman kansalaisaloitteen yhteydessä lakivaliokunta on ottanut selkeän kannanoton, että se lapsivaikutusten arviointi tulee tehdä. En minä tiedä, miksei sitä tehty. Onko pelätty sitä? Miksei sitä haluttu? Kun meillä olisi täällä oma tutkimus, silloin meidän ei tarvitsisi, niin kuin edustaja Kasvi täällä otti esille näitä tutkimuksia, ottaa tuolta maailmalta kaikenlaisia tutkimuksia ja kinastella sitten niistä, kun me olisimme täällä kunnolla tutkineet sen ihan omassa keskuudessamme. En ymmärrä, miksi se piti jättää tekemättä. Ja vielä tuolla sopimuksen lopussa annetaan valtiolle eli Suomelle velvollisuus ja todetaan, että valtion on toteutettava lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Me emme ole nyt toteuttaneet sitä. Minä toivon, että tämä kansalaisaloite menestyy, ja toivon, että sillä on hyvä ja asiallinen käsittely täällä ja kunnioitamme kaikkien mielipiteitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-09-08T19:31:20,2016-09-08T19:40:54,Tarkistettu,1.1 2016_80_125,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on ollut erittäin mielenkiintoisia puheenvuoroja, on käytetty Raamattua ja tutkijoita ja kaikkia. Minäkin tuosta Raamatusta sen verran olen lukenut, että Jumala loi Aadamin ja Eevan, ei Aadamia ja Eeroa. Että se sillai päin lähti tämä ihmiselämä kulkemaan. Täällä on siteerattu Vistbackaa ja hivuttautumista ja sitä, miten se tapahtui. Tästä on hyvä lähteä sillä tavalla, miten nämä teoreetikot toimivat. Silloin kun tämä melskaaminen homoliittolaista alkoi, me kansalaiset jouduimme massiivisen ja ilmeisesti organisoidun sähköpostitulvan kohteeksi. Se ei tuntunut kovin mukavalta, niitä tuli yötä päivää, samalla tavalla kuin tuli silloin turkistarhauksen aikana, jopa yli 600 postia yössä. Se oli organisoitu. Tällä tavalla maailmanhistoriassa on hivuttauduttu ennenkin. Muistetaan bolševikit: Se oli pikkunen porukka. He puhuivat rakkaudesta, solidaarisuudesta, yhdessäolosta, kaikesta. Mihin se johti? Ehkä maailman suurimpaan kaaokseen. Nämä kyllä osaavat puhua rakkaudesta ja hyväksymisestä ja yhteisistä arvoista, mutta mihinkä se lopputulos johtaa, jos perusarvot mätänevät siinä? Sitä minä pelkään. Jos verrataan, miten kohdellaan näitä kahta kansalaisaloitetta, nämä Aito avioliitto -kansalaisaloitteen kannattajat eivät ole siihen edellisten toimintatapaan ryhtyneet, ja hyvä niin. Hyvin rauhallisesti, asiallisesti on keskusteltu, ei haukuttu eikä muuta. Tässä on jonkinlainen arvopohja, mitä minä kunnioitan. Ei tullut minkäänlaista sähköpostitulvaa. Täällä ei ole maahanmuutosta puhuttu paljon, mutta sitä ihmettelen, että nämä samat kannattajat, jotka kannattavat tätä neutraalia sukupuolilakia, haluavat Suomen täyteen turvapaikanhakijoita, jotka ovat miehiä, enimmäkseen islamilaista maista ja islamisteja, mitä liekään. Minkähänlainen käsitys heillä on sukupuolineutraalista laista? Ehkä nyt kannattaisi näitten kannattajien mennä valistamaan heitä, että menevät naimisiin keskenään, koska ovat suurimmaksi osaksi miehiä. Siellä saattaa tulla pikkusen erimielisyyksiä. He, islaminuskoiset, suhtautuvat homouteen äärimmäisenä syntinä, asuvatpa missä päin tahansa. Sinne on hyvin vaikea ehkä mennä kertomaan sukupuolineutraalista laista. Ihmettelen tätä kaksinaismoraalia. Eihän tässä ole mitään järkeä. Sama porukka huutaa, että meidän on otettava tänne näitä islaminuskoisia, jotka eivät hyväksy heidän kantaansa. Vielä jos tämä samanlainen hivuttautuminen jatkuu, niin kuin kävi sukupuolineutraalin lain kanssa, pelkään, että kymmenen vuoden sisällä heistä, joilla on tämä perinteinen käsitys avioliitosta, tulee vihapuhujia ja he ovat lain väärällä puolella, vaikka ovat käyttäytyneet erittäin fiksusti tässä asiassa. Arvoisa puhemies! Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-09-08T19:40:59,2016-09-08T19:46:24,Tarkistettu,1.1 2016_80_126,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kansalaisaloitteet ovat todella hyvä asia, ja olen niistä suomalaisessa järjestelmässä todella ylpeä. Arvostan tätäkin aloitetta ja siksi katson myös velvollisuudekseni osallistua tähän keskusteluun ja ilmoittaa oman kantani. Kaikki kansalaisaloitteet siis mielestäni ansaitsevat yhtäläisen kohtelun ja vakavan, perusteellisen harkinnan. Tätä viime kaudellakin paljon käsiteltyä asiaa kun tuosta sivusta seuraa, niin kyllä tässä ihan uutenakin edustajana aikamoisen déjà-vun kokee, mutta yhtä kaikki, tämä on hyvä keskustella aina uudelleen — varsinkin näin, kun sitä on kerran aloitteella haluttu tuoda uudelleen keskusteluun. Tätä samaa sukupuolta olevien parien avioliittoasiaa voi katsoa mielestäni ainakin juridisesta ja moraalisesta näkökulmasta. Ihan mielenkiintoista, että nähdäkseni täällä on aika paljon sitten myös raamatullistakin näkökulmaa tuotu puheenvuoroissa, mutta itse erottelisin sen juridisen ja moraalisen puolen kuitenkin. Juridisesti, juristina itse lähestyisin tätä niin, että olisihan ollut ihan hyvä vaihtoehto, että samaa sukupuolta olevien virallista liittoa kutsuttaisiin jollain eri nimellä kuin avioliitto, jollain eri sanalla, jos siis tässä on usealle kyse siitä, että tämä sanan ""avioliitto"" käyttö loukkaa uskonnollista perintöä. Juridisesti on kuitenkin tärkeää, että homoparit ovat suhteessaan lain edessä tasavertaisia heteropareihin nähden. Se on itselleni aivan selvä yhdenvertaisuuskysymys. Moraalisesti taas minäkin annan kaiken arvon heteroperheelle sellaisena yhteiskunnan perusyksikkönä, mitä täällä on moni puhunut, mutta samanaikaisesti tunnustan, että homoperhe on 2000-luvulla tullut samanlaiseksi yhteiskunnan perusyksiköksi. Homoperheillä tulee siten olla kaikki samat oikeudet elää yhdessä kuin heteroperheilläkin, ja tässä keskustelussa on vaikea saada välillä selville, ollaanko tästä eri mieltä ja missä määrin, koska tämä keskustelu on kehittynyt välillä niin pitkälle ja jokainen peilaa tätä tietenkin sitten niin moniin eri asioihin, mitä omassa mielessä liikkuu. Itselleni avioliittolainsäädäntö ei ole kuitenkaan tässä tapauksessa portti sellaiseen ikään kuin suureen tai täydelliseen yhteiskunnan muutokseen, eli en koe, että yhteiskuntamme tällä lainsäädännöllä vielä lähtisi ikään kuin lipumaan kohti mitään ihan täysin erilaista yhteiskunta-arvomaailmaa. Se on selvää siis, että tasa-arvoakaan ei saa liioitella. Kannatan tätä tasa-arvoista tai homojen avioliittolainsäädäntöä, mikä on säädetty, mutta en minäkään kannata vaikkapa sitä, että mies alkaisi synnyttämään jollain tällaisella kirurgisella toimenpiteellä tai geenimanipuloidulla toimenpiteellä, eli en kannata suinkaan, että tasa-arvoa lähdettäisiin viemään liian pitkälle. Mitä tulee siihen, miten kirkko toimii vihkimisten suhteen, niin korostan, että sen tulee olla kirkon asia erikseen. Minä kuitenkin kannatan näiden homoparien yhtäläisiä juridisia avio-oikeuksia ja siten en kannata tätä kansalaisaloitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-09-08T19:46:32,2016-09-08T19:51:41,Tarkistettu,1.1 2016_80_127,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Kansalaisaloite avioliiton säilymisestä miehen ja naisen välisenä liittona on mielestäni perusteltu ja hyvä. Tässä tavallaan ollaan käsittelemässä aloitetta, joka on vastakkainen silloin viime kaudella hyväksyttyyn nähden, mutta se ei tietenkään demokraattisessa järjestelmässä voi olla mikään ongelma. Demokratia toimii, ja ihmisillä on vapaa oikeus muodostaa mielipide ja puolustaa sitä, vaikka eduskunnan puhujapöntön kautta. Tämä tilanne, joka avioliittokeskustelussa on unohdettu, on mielestäni se, että koko meidän länsimainen kulttuurimme perustuu kristinuskoon ja siinä kristinuskossa ja länsimaisessa kulttuurissa miehen ja naisen välinen avioliitto on kaiken perussolu. Se on se kivijalka, jonka päälle yhteiskunta on rakennettu. Ja jos kivijalkaa lähdetään murentamaan, niin voitte olla ihan varmoja, että jonain päivänä se rakennus romahtaa, ja minun mielestäni siihen kivijalan rapauttamiseen ei pidä lähteä. Kun avioliitto on yhteiskunnan perussolu, se takaa myös turvan siinä perheessä oleville lapsille. Se, että meillä on onnettomia avioliittoja tässä maassa ja monta muuta murhenäytelmää, ei tietenkään ole se peruste, minkä takia tätä hyvää perusasiaa pitäisi lähteä rapauttamaan, vaan avioliitto sinällään takaa sen turvallisen ympäristön lapsen kehitykselle ja hänen turvalliselle elämälleen ja sitä kautta luo jatkuvuuden koko yhteiskunnalle. Se, että samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteet on Suomessa jo hyväksytty ja laki siitä on säädetty, että samaa sukupuolta olevat voivat rekisteröidä parisuhteensa laillisesti, on suomalaisen yhteiskunnan selvä kannanotto asian puolesta. Jos joku mies rakastaa miestä tai nainen rakastaa naista, en näe siinä mitään pahaa. Se on ihan jokaisen oma henkilökohtainen asia, ja sitä pitää kunnioittaa. Mitä tulee näihin parisuhteisiin, niin samallahan, kun tämä samaa sukupuolta olevien parisuhdelaki aikanaan säädettiin, muutettiin lainsäädäntöä sillä keinoin, että nämä samaa sukupuolta olevien parien varallisuusoikeudelliset asiat, perintöoikeuksiin ja muihin varallisuusoikeudellisiin asioihin liittyvät asiat, laitettiin silloin kuntoon ja ajan tasalle. Elikkä siltäkään puolelta ei minun mielestäni tässä tilanteessa ole mitään uutta. Mutta sitä, että me olemme käsittelemässä lakia, jossa perheen asemaa mielestäni kyseenalaistetaan ja asetetaan se outoon valoon, en voi millään hyväksyä. Kyllä avioliitto kuuluu miehen ja naisen väliseksi liitoksi, ja se on se suomalaisen yhteiskunnan peruskivi, ja se on koko länsimaisen kulttuurin peruskivi. Ja kuten tässä on monessa puheenvuorossa todettu, muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanta tähän asiaan mielestäni hyvin vahvasti tukee sitä näkemystä, että länsimainen kulttuuri perustuu kristinuskolle. Totta kai sielläkin aina ongelmia on, kun ihminen ei ole koskaan täydellinen, mutta sen epätäydellisen ihmisen perusteella ei pidä hyvää järjestelmää lähteä muuttamaan. Kyllä perusasioiden pitää olla hallussa, muuten joudumme heikoille jäille. Toivon, että tässä keskustelussa, kun esitämme mielipiteitä, kunnioitamme toisiamme ja näemme sen yli, että vapaassa yhteiskunnassa on vapaa keskustelu sallittua. Sillä on erittäin suuri arvo, ja toivon, että kun sitten aikanaan äänestämme ja sen tuloksen tiedämme, niin sen mukaan elämme. Mutta joka tapauksessa tärkeintä on se pienen lapsen asema: turvataan tässä maassa se, että hänellä on oikeus sekä isään että äitiin siinä perheessä, missä hän elää, ja nimenomaan niin, että hänen tasapuolinen kehityksensä mahdollistetaan tällä tavalla. Siitä on totta kai monta mielipidettä, niin kuin on miestäkin, mutta perusasiat ovat aina perusasioita, ja niistä kannattaa kaksin käsin pitää kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-08T19:51:43,2016-09-08T19:56:13,Tarkistettu,1.1 2016_80_128,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on tänään kannettu huolta Suomen tulevaisuudesta. En ole Suomen tulevaisuuden kannalta lainkaan huolissani siitä, että sateenkaariperheet saavat tasa-arvoiset oikeudet ja samaa sukupuolta olevat parit saavat mennä samalla lailla naimisiin kuin heteroparit. Suomen tulevaisuuden kannalta olen huolissani siitä, että sosiaaliturvan ja koulutuksen leikkaukset ja työttömyys syrjäyttävät ihmisiä ja eriarvoisuus yhteiskunnassa kasvaa. Ne ovat niitä tulevaisuuden suuria huolia, ja niihin meidän tulisi keskittyä sen sijaan, että vasta säädettyä lainsäädäntöä vatkataan edestakaisin ja luodaan epävarmuutta sateenkaariperheiden elämään. Tasa-arvoinen avioliittolaki ei vähennä heteroavioliittojen merkitystä millään tavalla eikä ole heteroilta pois. Laki ei myöskään tee kenestäkään homoa. Sen sijaan tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyminen on vaikuttanut hyvin monen sellaisen suomalaisen elämään, jonka rakkaus ja perhemuoto ei aiemmin mahtunut lain määrittämään muottiin. Vaikka ei edes suunnittelisi naimisiinmenoa, oli tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyminen monelle osoitus siitä, että heidän rakkautensa on samanarvoista kuin muiden rakkaus ja heidän perheensä ovat yhtä oikeita kuin muiden perheet, että tässä suhteessa ihmiset ovat tasa-arvoisia ja tasavertaisia lain edessä, vaikka töitä tasa-arvon saralla tässä yhteiskunnassa edelleen riittääkin. Arvoisa puhemies! Me olemme saaneet vastata viesteihin tähän kansalaisaloitteeseen liittyen. Kirjoittajat sanovat, että ""pitääkö minun taas huolestua"", ""jättäkää meidät jo rauhaan"", ""en tiedä, miten tulen kestämään tätä samaa loukkaavaa keskustelua enää uudelleen"". Tämä keskustelu, jota me käymme täällä tänään, koskettaa tuhansia lapsia, jotka kokevat perheensä olevan eriarvoisessa asemassa toisten perheiden kanssa. Se koskettaa tuhansia nuoria, jotka eivät uskalla kertoa ystävilleen seksuaalisuudestaan, ja tuhansia rakastuneita pariskuntia, jotka toivovat vihdoin voivansa sanoa toisilleen ""tahdon"". Käsittelyssä oleva kansalaisaloite pitää tietysti käsitellä asiaankuuluvalla tavalla, mutta olisin suonut meille kaikille jo rauhan tämän kysymyksen osalta, rauhan jokaiselle rakastaa ja saada elää kuten itse haluaa. Mutta selvästikään ihmisoikeudet eivät ole itsestäänselvyyksiä edes vuonna 2016, vaan ne vaativat jatkuvaa puolustamista ja jatkuvaa edistämistä, joten täällä me olemme jälleen kerran. Ja minä toistan jälleen saman viestin kuin minkä monet ihmiset ovat toistaneet tästä pöntöstä jo aikaisemmin: Ei ole lainsäätäjän tehtävä määritellä, ketä ihminen saa rakastaa ja kenen kanssa hän saa taloutensa jakaa ja mennä naimisiin. Lainsäätäjän tehtävä on taata kansalaisille yhdenvertaiset oikeudet lain edessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-08T19:56:22,2016-09-08T19:59:57,Tarkistettu,1.1 2016_80_129,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sarkkiselle haluaisin sanoa, että jos tämän keskustelun perusteella, mitä tässä salissa on käyty, tulee sähköposteja, että kuinka minä tämän kestän tai jaksan taas, niin kyllä minä lääkärinä sitten miettisin, että ne tuntemukset tulevat varmasti kyllä jostakin muusta kuin tämäntyylisestä keskustelusta, mitä tässä salissa tänään on ollut. Ja tämä on yksi minun huoleni myös vähemmistöjen suhteen, että monia sellaisia ongelmia, asioita ja kipukohtia, mitä on sinne sisimpään kertynyt, näitten henkilöitten ei tule käsiteltyä omassa elämässään. Että siinä mielessä mielestäni tämä keskustelu, mitä tässä salissa on käyty, on ollut varsin asiallista ja lempeää. Sen suhteen ei pitäisi tulla tämäntyyppisiä tuntemuksia. Toinen asia, minkä haluaisin nostaa esiin: Mitenköhän toimitaan niitten homo- ja lesboparien suhteen, jotka eivät koe eivätkä halua mennä naimisiin? Nyt, kun häviää rekisteröity parisuhde, joka aikoinaan laitettiin nimenomaan sen takia, (Puhemies koputtaa) että perimys- ja tällaiset asiat saadaan järjestykseen, (Puhemies koputtaa) heidän pitää mennä ulkomaille rekisteröimään...",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-08T20:00:03,2016-09-08T20:01:16,Tarkistettu,1.1 2016_80_130,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Edustaja Tanus, teille myönnetty minuutti on kulunut.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_131,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kenenkään ei ole jatkossa pakko mennä naimisiin, ei homoparien eikä heteroparien. (Sari Tanus: Miten rekisteröinti?) — Rekisteröidyt parisuhteet säilyvät ymmärtääkseni sellaisina kuin ne nyt ovat, ellei niitä muuteta. Se, mitä ihmiset kokevat tällä hetkellä, on se, että kun tästä asiasta taas keskustellaan ja se taas avataan, niin heidän tasa-arvoinen asemansa, heidän perheensä tasavertainen asema suhteessa muihin perheisiin, jälleen kyseenalaistetaan. Jälleen annetaan sitä viestiä, että heidän perhemuotonsa, heidän parisuhteensa ei ole yhtä arvokas eikä tasa-arvoinen lain edessä kuin muiden perheiden. Se on se asia, mikä ihmisiä ahdistaa ja mikä tästä asiasta jälleen auenneessa keskustelussa tuntuu monessa perheessä pahalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-08T20:01:17,2016-09-08T20:02:14,Tarkistettu,1.1 2016_80_132,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp",Vielä myönnän vastauspuheenvuoron edustaja Tanukselle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_133,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos tästä. — Tätä ihmettelin siinä mielessä, kun meillä on parisuhdelaki ja rekisteröity parisuhde on ollut ja siinä mielessä myös tämmöiset parisuhteen muodot ovat olleet hyväksyttyjä ja arvostettuja tässä maassa, minkä takia näin koetaan. Mutta tähän rekisteröityyn parisuhteeseen, näin olen ymmärtänyt, jatkossa Suomessa ei tulla enää rekisteröimään pareja, (Hanna Sarkkinen: Ei niin!) eli meillä on vähemmistöön kuuluvia ihmisiä, varsin paljon heidän joukossaan, jotka eivät koe, että he haluavat ja kaipaavat avioliittoon menoa, eli kokevat sen nimenomaan, että se on... (Hanna Sarkkinen: Ei tarvi mennä kenenkään!) — Ei, mutta heille ei ole enää mahdollista Suomessa rekisteröityä (Hanna Sarkkinen: Ei ole heteroillekaan!) rekisteröityyn parisuhteeseen, jolloin kun häviää tämä yhteiselämän muoto ja tietyllä tavalla myös perimäjärjestys, mitä varten alun perin rekisteröity parisuhde luotiin, niin minun mielestäni tämä iso osa vähemmistöä jää aivan tyhjän päälle, ja tästä ei ole ollenkaan keskusteltu. Näitten... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-08T20:02:15,2016-09-08T20:03:17,Tarkistettu,1.1 2016_80_134,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp",Tähän debattiin viimeinen vastauspuheenvuoro edustaja Joona Räsäselle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_135,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun edustaja Tanus tuossa äsken kyseli ja täältä yritettiin jo vastata, niin ei kenenkään tämän lakimuutoksen jälkeen, mikä ensi maaliskuussa astuu voimaan, tarvitse mennä naimisiin. Olit sitten heteroparissa tai homoparissa tai missä tahansa, niin ei ole mikään pakko mennä naimisiin. Jos haluat elää avoliitossa, se käy oikein hyvin. Kukaan ei tule kotiin pakottamaan, että pitää mennä naimisiin. Heidän tilanteensa, jotka ovat rekisteröityneessä parisuhteessa jo olleet, ei siitä miksikään muutu. Ja sitten jos uudet haluavat mennä, niin eihän kai kukaan heterokaan ole nyt menossa vissiin rekisteröityyn parisuhteeseen, vaan siellä joko sitten ollaan avoliitossa, jos asutaan yhdessä, tai sitten mennään avioliittoon. Ei tämä niin ihmeellistä ole, niin että en usko, että tästä täytyy olla huolissaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-09-08T20:03:21,2016-09-08T20:04:07,Tarkistettu,1.1 2016_80_136,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp",Ja siirrytään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_137,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Sarkkinen, nostit hyvän keskustelunaiheen esille, ja ennen kuin lähdet, haluan sinulle valaista nytten muutaman tausta-asian tähän epäloogiseen ajattelutapaan. Nimittäin itse vaalityössä ollessani keskustelin erään samaa sukupuolta olevan naisparin kanssa, ja he tenttasivat minua siitä, että ""hyväksytkö sinä samaa sukupuolta olevien adoption"". Minä sanoin, että en hyväksy, ja sitten kerroin kantani ja muuta. He sanoivat yllätyksekseni näin, että ""mekään emme hyväksy sitä"", ja toisekseen, ""emme me kaipaa mitään avioliittoa, meille riittää tämä, mikä on"". Heitä häiritsi se, että monet ihmiset puhuvat ikään kuin se seksuaalivähemmistöryhmä olisi yksi yhtenäinen ryhmä ja ääni, että he kaikki haluaisivat naimisiin. Täytyy muistaa, että siellä on alle 2 000 paria rekisteröinyt suhteensa nytten. Jos kaikki homoseksuaalit haluaisivat mennä naimisiin, niin ymmärtääkseni olisi jo nyt joitakin kymmeniätuhansia rekisteröitynyt parisuhteessaan ja menisi naimisiin. Elikkä siinä mielessä me emme voi sen enempää puhua heidänkään suulla yhtenä joukkona enkä minäkään välttämättä kaikkien perheiden puolesta, vaikka niin toivoisin. Arvoisa puhemies! Totuus on kuitenkin se, että nykylainsäädännön mukaan jokaisella, myös seksuaalivähemmistöllä, on täsmälleen samat oikeudet astua avioliittoinstituutioon kuin heteroillakin. Kysymys ei ole siitä, että heidän rakkauttaan rajoitetaan millään tavalla. He saavat mennä naimisiin aivan kenen kanssa tahansa, joka täyttää avioliittokelpoisuuden, elikkä vastakkaista sukupuolta olevan henkilön kanssa, kuten me heterotkin. Eivät he ole lainsäädännön edessä, jos juridiikkaa katsotaan, eriarvoisessa asemassa. Mutta kysy-myshän on siitä, että jotkut seksuaalivähemmistöt eivät halua mennä heteron kanssa naimisiin, vaan he haluavat mennä samaa sukupuolta olevan kanssa naimisiin. Kuinka tämä voidaan heiltä kieltää, on se ydinkysymys. Mutta pohjimmiltaan, jos lähdetään lainsäädäntöä enemmän pohtimaan, eivät heterotkaan saa mennä naimisiin kenen kanssa he haluavat. Avioliittolaki määrittelee, että puolison täytyy olla vastakkaista sukupuolta, puolison täytyy olla täysi-ikäinen, se ei voi olla äiti tai isä tai lähisukulainen ja lisäksi siinä ei voi olla useampaa kuin kaksi henkilöä. Elikkä avioliitto sinänsä on jo asettanut sen riman, ja nyttenhän tässä puhutaan vain yhden riman poistamisesta. Yksi neljästä pilarista halutaan murtaa. Kuten täällä on hyvin perusteltu, kun tämä yksi pilari on murrettu, niin on aivan varmaa, kuten Vihreät nuoret ovat sitä aikaisemminkin sanoneet, että he haluavat ne muutkin pilarit poistaa. Ja jos avioliitto on pyhä instituutio ja merkitykseltään meille joillekin heteroille suvun jatkamisen ja turvan tuoja — se tuo turvaa lapsille, se tuo turvaa naisille, se sitouttaa miehen avioliittoon ja naisen ja suvun jatkamiseen — niin tämä instituutio minun näkemykseni mukaan murretaan. Sitä ei voi väheksyä, etteikö näin voi kokea henkilö, joka haluaa pitää avioliiton nykyisellään. Täytyy muistaa se, että perheet ja suvut ovat rakentaneet ympärilleen yhteiskunnan kaikkine toimintoineen vuosituhansien aikana. Avioliitto muodostaa ne raamit, joissa ihmiset jatkavat sukua turvallisesti ja lapsia hoivataan ja kasvatetaan. Ja kuten sanoin, avioliitto tuo turvaa ennen kaikkea naisille ja lapsille. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät avioliitosta löytyvät Kaksoisvirran maasta 5 000 vuoden takaa. Avioliitolla on siten hyvin pitkät historialliset juuret. Kautta aikojen on ollut miehen ja naisen välisiä avioliittoinstituutioita, joille perheet ja suvut ovat rakentuneet. Nyt vasta tänä vuosituhantena tämä villitys on maailmassa alkanut, että eri puolilla tätä avioliiton merkitystä halutaan murentaa, ja tästä ovat syystäkin huolissaan ne päättäjät, jotka ovat nähneet sen avioliittoinstituution merkityksen murtamisen jälkiseuraukset. Me olemme tänään kuulleet jo monta esimerkkiä siitä ympäri maailmaa, millaisia vaikutuksia niillä on. Jos se vaikuttaa sananvapauteen, jos se vaikuttaa uskonnonvapauteen, jos se vaikuttaa jopa ajattelun vapauteen, niin on syytäkin olla lainsäätäjän huolissaan siitä, mihin suuntaan me haluamme suomalaista yhteiskuntaa rakentaa. Minulle ei riitä se perusteluksi, että näin tapahtuu Ruotsissa tai Norjassa ja ikään kuin siellä olisivat asiat nytten tasa-arvoisemmin. Huomatkaa, on vain siltä yhdeltä osin muutettu se avioliittolaki, instituution määritelmä, mutta se vaatimus kasvaa päivä päivältä, että ne muutkin merkitykset murretaan. Arvoisa puhemies! Olisin halunnut sanoa vielä siitä, että kun puhutaan yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, niin se itse käsitteenä on jo hyvinkin ongelmallinen lainsäätäjän näkökannalta. Jos yhdenvertaisuus toteutettaisiin kaikkien henkilöiden kesken tasan absoluuttisesti, sehän tarkoittaisi sitä, että kaikilla on täsmälleen samat oikeudet tai kaikilla ei ole mitään oikeuksia. Elikkä nyt lähdetään tästä ihan peruslähtökohdasta liikkeelle: lainsäädännössä me aina teemme rajoja, ja se joitakin ihmisiä tavallaan ikään kuin sulkee ulkopuolelle. Me tiedämme, että Suomessa myönnetään passi Suomen kansalaiselle ja me emme myönnä passia esimerkiksi tänne maahan tulleelle. Siihen liittyy määrätyt ehdot, koska hän sen passin saa. Kukaan ei väitä, että me olemme suvaitsemattomia tai epätasa-arvoisia niitä henkilöitä kohtaan, jotka eivät saa Suomen kansalaisuutta itsestäänselvänä asiana. Se, mihin oikeudet rajataan, riippuu viime kädessä arvoista, ja arvoistahan tässäkin on kysymys. Avioliiton salliminen samaa sukupuolta oleville, useammalle kuin kahdelle tai lähisukulaisille on viime kädessä arvokysymys. Ja tästä arvokysymyksestä minä en soisi tingittävän. Se, mikä minua eniten häiritsee tässä lainsäädäntöuudistuksessa, on se, miksi eduskunta ei voinut rajata lapsia ulkopuolelle tämän aikuisten avioliittoinstituution merkityksestä. Nykyisellään, jos tämä laki tulee voimaan sellaisenaan, se tarkoittaa sitä, että adoptiotilanteessa vanhemmat eivät saa itse määritellä, minkälaiseen perheeseen heidän lapsensa menevät. On tilanteita, joissa ihmiset joutuvat antamaan lapsensa adoptioon. Niitä on hyvin paljon. Nytten minä vetoan, kuten esimerkiksi Laura Huhtasaari täällä vetosi pääministeriin, että hyvä pääministeri, muuta edes tältä osin tätä lakia, tehkää liitännäislaki, jotta me Norjan mallin mukaisesti annamme vanhemmille oikeuden määrittää, minkälaiseen perheeseen heidän lapsensa adoptoidaan, jos tilanne heidän kohdallaan sitä vaatii. Arvoisa puhemies! Uskon, että tämä kansalaislakialoite tulee oikeaan aikaan, koska tiedän sen, että tässä eduskunnassa on paljon uusia edustajia. Jokainen eduskunta päättäköön lainsäädännöstään siltä arvopohjaltaan ja moraalikäsitykseltään käsin, jonka he omaavat. Tämä meille sallittakoon, ja siinä mielessä paheksunta siitä, että 106 000 henkilöä on tämän aloitteen jättänyt, ei aivan ole paikallaan. Haluan vielä nostaa yhden esimerkin Norjasta, jossa 2009 hyväksyttiin samaa sukupuolta olevien avioliitot. Norjassa ryhdyttiin hallituksen johdolla saman tien uusimaan päiväkotien opetussisältöjä ja tavoitteena oli edistää lasten sukupuoli-identiteetti‑käsitteen muuttamista vastaamaan yhteiskunnan seksuaalista moninaisuutta sekä opetusmateriaalin että satujen muodossa. Tämä esimerkki yksistään Norjasta todistaa sen, että kyse ei enää ollut yksittäisen asian muuttamisesta tasa-arvoiseksi vaan asiaan suhtauduttiin muulla tavalla kuin neutraalisti elikkä tässä ruvettiin ajamaan määrätietoisesti joitakin asioita läpi yhteiskunnan. Minä pelkään sitä samaa, että Suomessa uuden lainsäädännön mukaista aatemaailmaa ruvetaan aktiivisesti edistämään, kuten ensimmäisessä puheenvuorossani sanoin. Tästä on jo näyttöä STM:n ohjeistuksessa varhaiskasvatukseen. Siinä mielessä vastuullisen lainsäätäjän, jos ei mistään muusta välitä, tulee välittää siitä, että jokaisella lapsella on oikeus isään ja äitiin, kun se tilanne sitä vaatii.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-09-08T20:04:13,2016-09-08T20:12:59,Tarkistettu,1.1 2016_80_138,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Tapani,Tölli,Kansanedustaja,KESK,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Mielestäni avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Avioliitto on vanha, perinteinen perheoikeudellinen instituutio ja parisuhdemuoto. Sillä on ollut ja on yhä suuri merkitys ihmisille ja yhteiskunnalle. Suuri vaikutus on myös sillä, ja monitahoinen vaikutus, jos tämä sukupuolineutraali avioliitto tulee voimaan maaliskuun alussa. Tätä sukupuolineutraalia avioliittoa perustellaan tasa-arvolla, ihmisoikeudella ja ihmisarvolla. Tästä ei tässä ole kuitenkaan kysymys. Kun me puhumme ihmisen arvostamisesta ja ihmisarvosta, kyse on siitä, annammeko me ihmisille ihmisarvon. On syytä todeta, että vaikka tämä tulisi voimaan ensi maaliskuun alussa, niin se perusero, joka on miehen ja naisen avioliiton välillä ja samaa sukupuolta olevan parisuhteen välillä, tulee säilymään. Se tulee säilymään lain muutoksesta huolimatta. Meillä ei riitä toimivaltuudet ja oikeudet luonnonlakien muuttamiseen. Se perusero tulee säilymään, ei ole siis kysymys ihmisarvosta, tasa-arvosta, vaan on kysymys siitä, mitä me muutamme. Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut esille lasten asema. Silloin edellisellä vaalikaudella, kun eduskunta hyväksyi tämän sukupuolineutraalin avioliittolain, tai avioliittolain muutoksen näiltä osin, lapsivaikutusten arviointi jäi aika vajaaksi, tai hyvin vajaaksi, ja se pitäisi tehdä nyt. Sen merkitys on suuri. Otan siihen liittyen vain yhden näkökulman: Me usein puhumme lapsen oikeudesta ja lasten oikeuksista. Ja kun me tarkastelemme perusoikeuksia, niin kenen oikeus on vahva ja vahvempi? Se on sen heikomman, ja tässä tapauksessa on kysymys lapsesta. Jos aikuiset päättävät, että tuolla syntyvällä lapsella ei ole oikeutta tietää isästä, se on aika iso päätös sen lapsen puolesta. Me olemme esimerkiksi tämän vuoden aikana julkisuudessa nähneet monta tapausta, esimerkkejä siitä, miten ihminen on etsinyt juuriaan, haluaa tietää, mistä minä olen ja miksi minä olen tällainen kuin olen. Sen merkitys ei ole vähäinen. Tämä ei tarkoita, että kiellettäisiin se, ettei lapsella olisi ollut hyvä lapsuus ja nuoruus, mutta tämän merkitys on suuri. Arvoisa puhemies! Otan sitten esille vielä yhden asian. Kun tämä viime kaudella jätetty kansalaisaloite jätettiin ja sitä käsiteltiin, niin korostamalla korostettiin, että tällä esityksellä ei puututa uskonnollisten yhdyskuntien avioliittolain 16 §:ssä säädettyyn oikeuteen määrätä kirkollisen vihkimisen ehdoista ja muodosta. Todettiin, että kaikilla uskonnollisilla yhdyskunnilla olisi siten jatkossakin itsenäinen oikeus päättää, vihkivätkö ne avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. Tästä seuraa se, että vihkiminen on uskonnolliselle yhdyskunnalle, kirkolle, oikeus, ei velvollisuus. Silloin siitä johtuu, että tässä kansalais-aloitteessa, joka viime kaudella käsiteltiin, jonka eduskunta sitten hyväksyi, kun se tulee voimaan, uskonnollisille yhdyskunnille ei syntyisi oikeudellista velvoitetta muuttaa vihkimiskäytäntöjään. Minä haluan ottaa esille tämän sen vuoksi, että nyt tilanne on sellainen, että hyvin vahvasti julkisessa keskustelussa on lisätty painetta siihen, että esimerkiksi evankelisluterilaisen kirkon tulisi muuttaa kirkkojärjestystä tältä osin. Kuitenkin tätä korostamalla korostettiin, että tämä ei synnytä tällaista painetta, ja samat ihmiset ovat tätä painetta luoneet. Toivottavasti kirkko tässä pysyy niillä linjoilla, joka on tällä hetkellä kirkon virallinen kanta. Tässä on kysymyksessä tietyllä tavalla perusasia. Tämä asia on tietyllä tavalla kivijalka-asia. Toivon, että tämä kansalaisaloite, joka nyt on käsillä, käsitellään lakivaliokunnassa asianmukaisesti ja perusteellisesti. Olen tämän kansalaisaloitteen kannalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p800,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Tapani Tölli,800,2016-09-08T20:13:12,2016-09-08T20:19:11,Tarkistettu,1.1 2016_80_139,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Elo piti tänään aiemmin erittäin hyvän puheenvuoron, jossa esitettyihin näkemyksiin minun on konservatiivisena edustajana erittäin helppo yhtyä. Myös edustaja Östman piti keskustelun alkupuolella hyvän katsauksen avioliittoinstituution pitkään ja maailmanlaajuiseen historiaan. Olen itsekin sitä mieltä, että kansalaisaloitteessa esitetty tahtotila säilyttää avioliitto miehen ja naisen välisenä on sekä biologiset että kulttuurihistorialliset syyt huomioiden ainoa oikea. Omalla kohdallani tähän näkemykseen ei sitä vastoin liity uskonnollista taustaa, mutta ymmärrän nämäkin kannanotot. Nähdäkseni rekisteröity parisuhde on aivan riittävä instituutio samaa sukupuolta oleville pariskunnille. Ehkä koko avioliittokäsite kuitenkin muuttuu lopulta merkityksettömäksi siinä vaiheessa, kun koneet korvaavat ihmiset — luultavasti ja toivottavasti ensin täällä eduskunnassa. Siihen saakka olen kuitenkin valmis jatkamaan eteenpäin perinteiden mukaisesti. Edustajat Sarkkinen ja Emma Kari ovat viitanneet siihen, ettei yksikään perinteisen kaavan mukaan solmittu avioliitto menetä merkitystään sukupuolineutraalin avioliittokäsityksen takia. Lieneekin syytä jälleen kerran korostaa sitä, että tässä asiassa on kyse erityisesti lasten oikeuksista. Eduskunnan ja lainsäätäjien moraalisesti tärkein tehtävä on suojella kaikkein heikoimpia, joihin ehdottomasti kuuluvat myös lapset. Erityisen huolestuttavaa on se, että lapsivaikutusten arviointi on jäänyt tekemättä, ja tämän kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä asia onkin ehdottomasti syytä korjata. Edustaja Joona Räsänen on katsonut, ettei nyt käsiteltävänä olevaa kansalaisaloitetta voida hyväksyä niillä perusteilla, että sukupuolineutraali avioliittolaki on edellisen eduskunnan päätösten perusteella tulossa voimaan noin puolen vuoden kuluttua. Tämä edustaja Joona Räsäsen näkemys kieltämättä hiukan hämmästyttää minua, koska eikö juuri nyt olekin juuri oikea aika kumota edellisen eduskunnan päätös, joka murtaa vuosituhansia vanhan ja hyväksi havaitun instituution, kun tämä uusi laki ei ole vielä astunut voimaan? Me ehdimme tämän päätöksen vielä täällä eduskunnassa tehdä ennen ensi vuoden maaliskuun alkua. Kiitän puheenvuoroni lopuksi vielä tämän kansalaisaloitteen monilukuisia allekirjoittajia siitä, että he ovat puolustaneet täällä perinteitä. Olen teidän tukenanne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-09-08T20:19:17,2016-09-08T20:22:35,Tarkistettu,1.1 2016_80_140,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tänään meillä on lähetekeskustelussa kansalaisaloite avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliiton kumoamisesta. Me täällä eduskunnassa vasta äskettäin hyväksyimme avioliittolain muutoksen perusteellisen käsittelyn jälkeen. Olin itse kuulemassa näitä asiantuntijakuulemisia lakivaliokunnassa. Kyseinen lakimuutos hyväksyttiin keväällä 2015, mutta sen on tarkoitus tulla voimaan maaliskuussa 2017, joten mikäli kansalaisaloite hyväksyttäisiin, laki kumoutuisi ennen sen voimaantuloa. Minusta lain on kestettävä niin sanotusti ajan hammasta, ja pidän lyhytjänteisenä ja tempoilevana tällaista lainsäädäntömenettelyä. Vielä lisäksi substanssin osalta mielestäni ei ole hyväksyttävää perustetta asettaa samaa sukupuolta olevia pareja juridisesti eri asemaan kuin eri sukupuolta olevia pareja. On hyvä, että avioliittolainsäädäntöä muutettiin viimein niin, että yhteiskunta tunnustaa samaa sukupuolta olevat parit yhtä arvokkaiksi lain edessä kuin eri sukupuolta olevat parit. Avioliittolaki astui Suomessa voimaan 1929. Sen jälkeen sitä on muutettu useaan kertaan, ja se on mukautunut yhteiskunnan tarpeisiin aiemminkin, kuten mikä tahansa muukin laki. Tämä on minusta yhdenvertaisuuden kannalta hyvä ja tärkeä asia. Jokaiselle kuuluu oikeus rakastaa toista ihmistä sukupuoleen katsomatta ja virallistaa parisuhteensa yhteiskunnan edessä kaikkine lainmukaisine seuraamuksineen. Vaikka en kannata tätä kansalaisaloitetta, tulen luonnollisesti pitämään huolen siitä, että se saa asianmukaisen käsittelyn lakivaliokunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-09-08T20:22:38,2016-09-08T20:24:35,Tarkistettu,1.1 2016_80_141,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tähän alkuun edustaja Saviolle: En suinkaan vastusta tätä kansalaisaloitetta sen takia, etteikö voisi lainsäädäntöä muuttaa, vaikka joskus aikaisemmin on jotain päätetty. Sanoin vain, että en usko, että tekään, ketkä tätä aloitetta kannatatte, haluatte tästä sellaista tuuliviiripolitikointia, että sitten vuodesta toiseen tätä samaa asiaa vatvotaan täällä ja aina sitten sen mukaan päätetään, mikä poliittinen jako täällä salissa onkaan. Puuttuisin ehkä tässä puheessani muutamiin kommentteihin, joita tässä keskustelussa on nyt paljon kuulunut. Täällä puhutaan paljon epäjohdonmukaisuudesta. Minustakin siinä on kyllä pieni epäjohdonmukaisuus, että samat ihmiset, ketkä täällä nyt perustelevat tätä kansalaisaloitetta lapsen oikeudella isään ja äitiin ja varsinkin biologiseen isään ja äitiin, ovat samoja edustajia, ketkä kevätkaudella yhtä toista lakia käsiteltäessä olivat sitä mieltä, ettei ole mikään ongelma, että alle 18-vuotiaille, siis lapsille, (Mika Niikko: Nuorille miehille!) asetetaan usean tuhannen euron tulorajat, mikäli he haluavat tuoda vanhempansa tänne. — Ne tulorajat koskevat, edustaja Niikko, ihan vauvasta vaariin aivan samalla tavalla kaikkia. — On siis vähän epäjohdonmukaista tässä nyt sitten julistaa, että kyllä jokaisella lapsella on oikeus todella biologiseen isään ja äitiin, kun silloin siinä keskustelussa sillä ei ollut niin paljon merkitystä. (Mika Niikko: On sillä merkitystä!) Niin kuin täällä edustaja Kasvi hyvin totesi, meillä on varmaan erilaisia käsityksiä vanhemmuudesta. Jotkut ajattelevat, että nimenomaan se biologinen suhde määrittää sen vanhemmuuden, ja toiset ajattelevat, että ehkä se määrittyykin enemmän täällä sosiaalisen suhteen puolella. Jokainen on varmaan omasta mielestään oikeassa, mutta toivoisin, että tätä suhdetta pohtisimme ehkä hieman laajemmin. Sitten jos nyt vielä katsotaan tätä kansan tahtoa: On ihan totta, että 106 000 ihmistä, ketkä tämän aloitteen ovat allekirjoittaneet, on tehnyt siinä suuren työn, ja totta kai eduskunnan täytyy tätäkin kansalaisaloitetta kohdella aivan sillä samalla arvokkuudella kuin kaikkia muitakin kansalaisaloitteita ja tämän aloitteen tulee saada asianmukainen käsittely. Mutta ihan yhtä tavalla voidaan kysyä — ja en usko — olivatko ne 166 000 ihmistä, ketkä aikoinaan tämän ensimmäisen aloitteen tänne toivat, sen enemmän jotenkin väärässä kuin nämä 106 000 ja eikö sillä aloitteella, mikä silloin tehtiin, olisikaan nyt ollut sitten niin paljon merkitystä. Tai jos nyt katsotaan sitten sitä tietoa, mikä meillä on ihmisten mielipiteistä niiden gallupien perusteella, mitä ihmisten keskuudessa on tehty, niin aika yksiselitteisesti enemmistö suomalaisista kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia. (Mika Niikko: Höpö höpö!) — Viimeksi kun Taloustutkimus tästä gallupia 2014 teki, niin 58 prosenttia ilmoitti, että kyllä kannattaa. — On siis vähän kummallista täällä sitten vedota siihen, että jotenkin tässä suuri ihmisten enemmistö haluaisi nyt palauttaa avioliiton koskemaan vain miestä ja naista. Päinvastoin uskon, niin kuin täällä moni puhuja on ilmoittanut, että kyllähän lainsäädäntö kehittyy nimenomaan yhteiskunnan muutoksessa, ja ihmiset ovat ottaneet sen jo hyvin itselleen omaan arvomaailmaansa, että avioliitto voi todella olla myös kahden miehen tai kahden naisen välinen instituutio. Sitten mitä täällä tulee näihin pelotteluihin siitä, että mihin tämä kaikki johtaa — joku näkee tässä porttiteoriaa ja joku toisenlaisia pelkoja: On ihan totta, että varmaan siitäkin on erilaisia mielipiteitä, että mitä tämän jälkeen tapahtuu. Mutta en usko, että täällä enemmistö salissa, joka viime eduskunnassa äänesti tasa-arvoisen avioliittolain puolesta tai tässä eduskunnassa äänesti näiden liitännäislakien puolesta, olisi jotenkin sitä mieltä, että nyt saman tien lähdetään muuttamaan avioliitosta vaikka kappalemääritystä, että sen voikin solmia vaikka viisi naista tai viisi miestä. En usko, että se enemmistö, joka täällä seisoo sillä puolella, että kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia, kuitenkaan näkee tällaista tulevaisuutta mielessään. Ainakaan itse en näe. Minulle avioliitto on kahden ihmisen välinen liitto, ja toivon, että todella se lainsäädäntö, mikä on jo vahvistettu ja tulee voimaan 1.3.2017, myös pysyy voimassa ja parit pääsevät sitä myöten sitten avioitumaan. Tähän loppuun voin vielä todeta, että kun täällä on useampi todennut, että me sitten elämme sen päätöksen kanssa, niin kysynkin, että jos ja kun tämä eduskunta pysyy siinä samassa kannassa, missä viime eduskunta pysyi, niin elämmekö me sitten sen päätöksen kanssa vai lähdetäänkö vielä hakemaan revanssia sitten kolmannen kerran.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-09-08T20:24:51,2016-09-08T20:30:21,Tarkistettu,1.1 2016_80_142,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun edustaja Joona Räsänen mainitsi tämän gallupin, niin tämä gallupihan on sellainen, että totta kai kaikki kannattavat tasa-arvoista avioliittoa — minäkin kannatan. Ja avioliitto on tasa-arvoinen, niin kuin aikaisemmassa puheenvuorossa kerroin, millä tavalla se on tasa-arvoinen: se on avoin kaikille, jotka haluavat ne ehdot täyttää. Vastaavasti TNS Gallup teki kaksi vuotta sitten sellaisen kyselyn — kun kysytään ihmisiltä asiaa vähän toistepäin — että kuinka moni kannattaa miehen ja naisen välistä avioliittoa, ja kaksi kolmasosaa, yllätys, kannatti tämmöistä liittoa. Sen lisäksi, kun kysyttiin, kuinka monen mielestä lapsille paras paikka on isän ja äidin muodostama perhe, kaksi kolmasosaa kannatti myös sitä. Ja itse asiassa se on juuri siitä kiinni, miten se asia esitetään ja kysytään. Mutta mitä tulee näihin 166 000:een ja 106 000 kansalaisaloitteen allekirjoittaneeseen peräkkäisinä vaalikausina, niin se nähtävästi on ikuinen heiluriliike. Kävi miten kävi, tämä jatkuu ensi vaalikaudella uudestaan, ja sen tähden tämä pitäisi ratkaista kansanäänestyksessä, (Puhemies koputtaa) kuten esimerkiksi Sveitsissä tehdään näille kipeille kysymyksille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-09-08T20:30:23,2016-09-08T20:31:35,Tarkistettu,1.1 2016_80_143,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp",Ja nyt puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_144,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Tulin kuitenkin tänne puhujapönttöön kommentoidakseni muutamia asioita. Kun tässä oli puhetta eri suhteiden juridisesta tunnustamisesta tai arvostamisesta, niin juridisestihan samaa sukupuolta olevat parit on jo tunnustettu. Tätä varten on nimenomaan parisuhdelaki. Ja niin kuin jo aiemmin sanoin, itse en ole koskaan ymmärtänyt, minkä takia tässä yhteiskunnassa ei anneta tilaa avioliitolle miehen ja naisen välisenä, nimenomaan niin, että avioliitto koskisi vain heitä, ja siinä rinnalla parisuhdelain mukaisesti tunnustetuille, samaa sukupuolta olevien parien suhteille. Edustaja Sarkkiselle ja Räsäselle kommentoidakseni heidän puheitaan aiemmin: Olin oikeastaan aika hämmästynyt, kun edustaja Sarkkinen tuossa lähtiessään sanoi, että hän ei ole kuullutkaan tällaisesta asiasta, kun sanoin, että läheskään kaikki tässä maassa olevat vähemmistöön kuuluvat homo- tai lesboihmiset eivät todellakaan kannata tätä sukupuolineutraalia avioliittolakia. Meillä on noin 4 500 rekisteröidyssä parisuhteessa elävää paria, ja läheskään kaikki heistä todellakaan eivät kannata tätä sukupuolineutraalia avioliittolakia. Ja olin hämmästynyt, kun edustaja Sarkkinen tuossa mainitsi, että hän ei ole kuullutkaan tällaisesta. Mielenkiintoinen kommentti. Ajattelen, onko silloin piiri, jota kuunnellaan, varsin pieni. Ja näinhän on osoittautunut, että ne, jotka raivokkaimmin ovat ajaneet tätä avioliittolain muuttamista sukupuolineutraaliksi, ovat loppujen lopuksi varsin pieni vähemmistö tässä maassa. Niin kuin sanoin, aikanaan rekisteröity parisuhde kun tuli tähän maahan, niin jälkeenpäin tuota muutosta ajaneet ovat sanoneet, että jo silloin suunnitelmissa oli paljon paljon muutakin, mutta ääneen puhuttiin vain ja ainoastaan rekisteröidystä parisuhteesta. Ja jo tässä vaiheessa, kun sukupuolineutraali avioliittolaki ei ole vielä tullut voimaan — ja toivottavasti nykyinen avioliittolaki, avioliitto miehen ja naisen välisenä, pysyykin voimassa eli kumotaan tuo sukupuolineutraali avioliittolaki — tilanne on se, että meillä on tiedossa, että meillä on ihmisiä, jotka ajavat myös moniavioisuutta, meillä on ihmisiä, jotka ovat ajamassa lähisukulaisten mahdollisuutta avioitua, ja myös ihmisiä, jotka haluaisivat poistaa nykyisen ikärajoitteen. Eli siinä mielessä tämä ei ole mitään pelottelua vaan tämä on realistinen tosiasia. Tämän vuoksi minusta olisi myös perusteltua ajatella, että kun on meitä, jotka haluaisimme säilyttää avioliiton erityisenä instituutiona, niin se säilytettäisiin erillisenä instituutiona ja siihen rinnalle, jos sitten yhteiskunta haluaa säätää ja laillistaa vielä jotakin muuta, niin kuin nyt on rekisteröity parisuhde, se on sitten mahdollista sen mukaan, kun eduskunta niin päättää. Mutta tässä vaiheessa se on jo aivan selvää, niin kuin jo ensimmäisen liitännäislakipaketin hyväksymisen yhteydessä on tullut selväksi, että jo nyt avioliitto näyttää siltä, että peruspilareita on murrettu. Avioliittoon päästään tai luisutaan hyvin erilaisin keinoin riippuen siitä, mikä on lähtökohta ja tilanne. Siinä mielessä toivoisin, että kun tätä asiaa mietitään, niin muistettaisiin myös se, että meillä on todella vähemmistöjä ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä, jotka eivät kannata tätä muutosta. Ja edelleen, kun ajattelen heitä, jotka haluaisivat rekisteröidä parisuhteensa esimerkiksi perimysasioita ajatellen tai haluaisivat muutoin, että se olisi rekisteröity, niin ensi kevään jälkeenhän, jos sukupuolineutraali avioliittolaki tulee voimaan, rekisteröiminen ei Suomessa ole enää mahdollista. Tätä keskustelua ei ole ollenkaan käyty, kuinka tätä vähemmistöjen joukkoa jyrätään ja heidän oikeuksiaan poljetaan. Käytännössä se tarkoittaa — kevään jälkeen, jos sukupuolineutraali avioliittolaki todella tulee voimaan — että heidän, jotka haluavat rekisteröidä parisuhteensa, täytyy matkustaa ulkomaille, siellä rekisteröiminen on mahdollista, ja sen jälkeen, jos he tulevat takaisin Suomeen, se hyväksytään täälläkin. Että onhan tämä varsin moninainen sillisalaatti, mitä tästä on tulossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-08T20:31:40,,Tarkistettu,1.1 2016_80_145,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu tuntuu kovin tutulta, sillä juuri tätä samaa keskustelua käytiin viime kaudella, kun tämä historian ensimmäinen kansalaisaloite hyväksyttiin pitkään kestäneen, perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun ja asian läpikäymisen jälkeen. Eduskunnan enemmistö täällä hyväksyi, ja presidentti on vahvistanut, ja laki on tulossa voimaan. Mutta nyt tätä samaa keskustelua käydään uudestaan tämän vasta-aloitteen muodossa ja sen takia ollaan jälleen historiallisessa tilanteessa, sillä tällaista keskustelua ei ole aikaisemmin näissä merkeissä voitukaan käydä. No, minun mielestäni avioliitto on kahden toisiaan rakastavan ihmisen välinen, ja tässä on nimenomaan kysymys rakkaudesta ja siitä, kenelle se sallitaan samalla tavalla. Minun kanssani samaa mieltä olivat ne yli 100 000 ihmistä, jotka allekirjoittivat tasa-arvoista avioliittolakia edistävän kansalaisaloitteen heti sen ensimmäisenä päivänä. 100 000 ihmistä halusi silloin välittömästi, kun kansalaisaloite aukesi, osoittaa sille tukensa, mikä varmasti kertoo siitä, mihin suuntaan näitten asioiden kannatus on menossa. 100 000 tuli täyteen tällä vasta-aloitteellakin, mutta se kesti huomattavasti pidemmän ajan, puoli vuotta. Mutta tosiaan tämä päätös tehtiin viime kaudella, historiallinen päätös, tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksyttiin pitkän keskustelun, hyvin perusteellisen käsittelyn jälkeen, ja sen jälkeen näitä muutoslakeja on jo oikeusministeriön hallinnonalalta hyväksytty, ja tulossa on vielä tässä syksyllä STM:n osalta ainakin hallituksen esitys. Asia siinä mielessä on jo hyvin pitkällä ja suunnitelmien mukaan tulossa koko laki muutoslakeineen voimaan sitten maaliskuun alusta. Tätä vasta-aloitetta, Aito avioliitto ‑aloitetta, perustellaan kaikkein voimakkaimmin nimenomaan lasten edulla, ja itse lähden siitä, että lapsilla nimenomaan on oikeus turvaan, huolenpitoon, rakastaviin vanhempiin eikä tämä ole sukupuolisidonnainen kysymys. Tämä ei myöskään ole ihan ainoastaan mielipidekysymys, koska tätä asiaa on tutkittu hyvin laajasti. Viime vuonna julkaistiin tästä aiheesta kaikkein laajin tutkimus Coloradon yliopistossa, jossa otettiin huomioon 19 000 aiheeseen liittyvää tutkimusta ja tieteellistä artikkelia, ja tämän tutkimuksen perusteella tutkijat olivat aivan yksimielisiä siitä, että vanhempien seksuaalinen suuntautuminen tai se, että on samaa sukupuolta olevat vanhemmat, ei vaikuta siihen lapseen, lapset ovat samanlaisia yksinhuoltajaperheissä tai sitten perheissä, joissa on heterovanhemmat tai sitten samaa sukupuolta olevat vanhemmat. Siinä mielessä minä ymmärrän tämän Aito avioliitto ‑aloitteen huolen, mutta se on nyt tutkittu, että se on turha. Lasten etua perustellessa on hyvä huomioida myös, että näitä sateenkaariperheitä ja erilaisia perheitä on olemassa joka tapauksessa. Niitä on ollut aikaisemmin, ja niitä tulee olemaan jatkossa, ja kysymys on nyt siitä, että nämä perheet saavat samanlaiset oikeudet niin, että perheet ovat samalla viivalla. Se koskee nimenomaan myöskin tätä lasten näkökulmaa. Tämä tasa-arvoinen avioliittolaki on esimerkki sellaisesta lainsäädännöstä, joka on hyvin merkityksellinen niille henkilöille, joiden elämää se muuttaa, eli tässä tapauksessa sellaisille samaa sukupuolta oleville pareille, jotka haluavat mennä naimisiin, koska rakastavat toisiaan, mutta muiden ihmisten elämään tällä ei ole juurikaan vaikutusta. Tämä ei vaikuta kenenkään meidän muiden arkeen, eikä tämä vaikuta meidän kenenkään muiden avioliittoon, vaan me voimme ihan elää avioliitossa ja kokea sen oman avioliittomme sellaisena kuin tähänkin asti. Mutta tämä keskustelu ja käsittely nyt tällä kertaa eduskunnassa onkin minun mielestäni enemmän tekninen, koska me olemme uudessa tilanteessa. Historiallinen kansalaisaloite on ensimmäistä kertaa hyväksytty, ja nyt on ensimmäistä kertaa vasta-aloite, jonka ainoa tavoite ja sisältö on kumota tämä tehty päätös. Nyt on aivan oikein, että tämä aloite saa asianmukaisen käsittelyn niin kuin kuuluu, ja samalla voidaan linjata niitä menettelytapoja, millä jatkossa suhtaudutaan tällaiseen tilanteeseen, että päätöksen tultua tulee vasta-aloite ennen kuin aikaisempi päätös on ehtinyt edes voimaan. Tämä on teknisesti sikälikin hyvin erityinen kansalaisaloite käsiteltäväksi, että sen sisältö on ainoastaan tämän jo tehdyn päätöksen kumoaminen eikä se sisällä mitään muita säädöksiä. Me voimme havaita meidän ympäröivästä maailmastamme, että maailma muuttuu koko ajan. Lainsäädäntö muuttuu siinä mukana. Esimerkiksi tasa-arvoisia avioliittolakeja oli voimassa vuonna 2010, jos en nyt aivan väärin muista, olisiko ollut seitsemässä maassa, ja nyt niitä on lähes 20 maassa mukaan lukien kaikki muut Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta. Koen kyllä, että Suomi kuuluisi tähän joukkoon, joka on etujoukoissa ja etunenässä edistämässä tasa-arvoa ja yhdenmukaisia oikeuksia. Minä uskonkin, että joskus tulevaisuudessa tämä tasa-arvoinen avioliittolaki on yksi sellainen ratkaisu, jota me katsomme taaksepäin ja pidämme silloisessa maailmassa ikään kuin itsestään selvänä maailmanlaitana ja ihmettelemme niitä perusteita, joilla tätä yhdenvertaista kohtelua lain edessä on perusteltu. Näin on ollut myös kaikissa muissa tasa-arvoaskelissa, joita me olemme kautta aikain ottaneet, joita me nyt saatamme pitää itsestään selvinä, mutta aikanaan niitten eteen on kovasti jouduttu taistelemaan. Minä uskon, että tämä laki tulee maaliskuussa voimaan suunnitellusti eduskunnan päätöksen mukaisesti, mutta sitä ennen käsitellään asianmukaisesti tämä vasta-aloite, Aito avioliitto ‑kansalaisaloite. Se ansaitsee aivan asiallisen, kunnollisen käsittelyn. Siinä mielessä olemme tosiaan historiallisessa tilanteessa, että samalla linjataan suhtautumista ja menettelytapoja vastaaviin vasta-aloitteisiin sitten tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-09-08T20:36:40,2016-09-08T20:45:08,Tarkistettu,1.1 2016_80_146,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun kysymys on avioliitosta ja nyt tästä kansalaisaloitteesta, joka tähtää sukupuolineutraalin avioliittolain — joka ei ole vielä astunut voimaan — kumoamiseen, tämä kysymys, jos mikä, on arvokysymys. Tämä näkyy myös nyt käydyssä keskustelussa. Yhteiskuntamme arvot ovat muuttuneet, ja yhteiskuntamme on moniarvoistunut. Mutta minusta tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että meidän tulisi murentaa aivan keskeistä yhteiskunnan instituutiota, avioliittoa. Moni ajattelee varmasti siten, näiden käytettyjen puheenvuorojenkin perusteella, että tämä kansalaisaloite olisi turha, kun tämä asiahan on jo ratkaistu, kun aikoinaan eduskunta käsitteli tätä sukupuolineutraalia avioliittolakia. Minusta tämä kansalaisaloite ei ole missään tapauksessa turha. Yli 100 000 allekirjoitustakin kertoo sen, kuinka tärkeästä asiasta monelle kansalaiselle on kysymys. Ja kun tätä sukupuolineutraalia avioliittolakia ei ole vielä täytäntöön pantu, niin tämä kansalaisaloite ja sen käsittely on juuri oikea-aikaista. Minusta onkin tärkeää, että eduskunta käsittelee asianmukaisesti äänestyksineen hyvissä ajoin ennen sitä ajankohtaa, kun aiotaan tuo avioliittolakimuutos saattaa voimaan, tämän kansalaisaloitteen, niin että voidaan äänestää ja katsoa, mikä on tämän eduskunnan tahto lopullisesti, laitetaanko sitä lakia voimaan vai ei. Arvoisa puhemies! Monelle suomalaiselle avioliitto on äärimmäisen tärkeä ja arvokas nimenomaan miehen ja naisen välisenä liittona. Minusta todellista suvaitsevaisuutta olisi se, että arvostettaisiin myös niiden henkilöiden syvimpiä arvoja ja tunteita siten, että järjestettäisiin samaa sukupuolta olevien parisuhteen oikeudet muulla tavalla. Tähän olisi kaikki mahdollisuudet, jos vain haluttaisiin. Minulle tämä kysymys ei ole tasa-arvokysymys eikä tämä ole ihmisoikeuskysymys, tämä on arvokysymys. Minusta, kun kaikilla lapsilla joka tapauksessa on olemassa äiti ja isä, olisi tärkeää, että me lähtökohdaksi ottaisimme lapsen edun ja mahdollisuuden äitiin ja isään — me tiedämme, että aina tämä ei ole mahdollista, mutta että yhteiskunnassa asettaisimme tämän kuitenkin ihanteeksi. Ja minusta on suuri vahinko, että tämän edellisen kansalaisaloitteen käsittelyssä, jossa sukupuolineutraalia avioliittolakia lähdettiin ajamaan, ei tehty tätä lapsivaikutusten arviointia perusteellisesti. Arvoisa puhemies! Haluan lopettaa tämän puheeni siihen, että siksi tai siitä huolimatta, että niin moni ajattelee toisin, kuuntelen omantuntoni ääntä. Olen perinteisen avioliiton kannalla ja tulen äänestämään tämän kansalaisaloitteen puolesta. Minulle avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-09-08T20:45:11,2016-09-08T20:48:52,Tarkistettu,1.1 2016_80_147,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Muutamia täällä käytettyjä puheenvuoroja haluaisin kommentoida ihan täältä paikalta käsin. Saara-Sofia Sirén sinällään käytti, vaikka olemme tästä asiasta eri mieltä, hyvän puheenvuoron, kun hän totesi, että tällä kansalaisaloitteella on oikeus tulla kohdelluksi aivan samalla tavalla kuin kaikilla muillakin kansalaisaloitteilla. Toivoisinkin, että nimenomaan tällainen henki täällä eduskunnassa olisi, että vaikka saatamme olla hyvinkin eri mieltä kansalaisaloitteitten sisällöstä, niin kuitenkin niillä on oikeus tulla käsitellyksi täällä meidän lainsäädäntöjärjestyksemme mukaisesti. No, sitten hänen viittaukseensa siitä, kuinka moni valtio tänä päivänä on hyväksynyt tämän samaa sukupuolta olevien avioliiton ja hän piti tätä 7 valtiosta 20 valtioon nousua näitten vuosien aikana merkittävänä: Ehkä on hyvä muistaa, että maailmassa Suomi on hyväksynyt 195 valtion itsenäisyyden. Eli Suomi kun siirtyy näitten 20 maan joukkoon — jos siirtyy, mikäli tätä kansalaisaloitetta ei saada täällä eduskunnassa läpi — niin kyllä me olemme todellakin vähemmistömaitten joukossa maailmassa. Maailman valtavirta on tällä hetkellä se, että joko on avioliittolaki pelkästään miehen ja naisen välinen tai sitten, niin kuin monissa Euroopan maissa ja meillä Suomessa tälläkin hetkellä, on nämä rinnakkaiset lait, avioliittolaki ja sitten parisuhdelaki. Sitten myöskin todettiin tässä keskustelussa, kuinka perusteellisesti eduskunta viime kaudella on tehnyt tätä työtä, ja moni on huomauttanut, että nämä lapsivaikutusten arvioinnit ovat jääneet tekemättä. Kyllähän tuo lainsäädäntöprosessi, mikä silloin käytiin, oli melkoista hutilointia. Eli todellakin suuressa valiokunnassa tehtiin pykälävastalauseitten pohjalta sitä lainsäädäntötekstiä, joka tuotiin tänne saliin äänestettäväksi, ja sieltä kaikki nämä normaalit ministeriön huolelliset valmistelut, mihin liittyvät yleis- ja yksityiskohtaiset perustelut ja vaikutusarvioinnit, jäivät tekemättä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-08T20:48:54,2016-09-08T20:50:59,Tarkistettu,1.1 2016_80_148,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama asia. Kun täällä nyt on voimakkaasti kritisoitu sitä, että olemme pohtineet, mihin tämä laki tasa-arvoisesta avioliitosta johtaa, ja sanottu, ettei se mihinkään johda, että täällä pelotellaan ihmisiä, niin voin nyt todeta, että esimerkiksi Opetushallitus on ottanut aika voimakkaan etunojan asioiden eteenpäinviemisessä ja julkaissut oppaan kaikille kouluille, ""Tasa-arvo on taitolaji"". Tämän oppaan keskeisimpiä viestejä on juuri tämä sukupuolien häivyttäminen. Se sanotaan suoraan sen esittelyosassa ja sillä pyritään siihen, että sukupuolisuus ei enää olisi mies ja nainen. Kun tein tästä oppaasta oikeuskanslerille kantelun vain siitä näkökulmasta, että Suomen laki toistaiseksi tuntee vain kaksi sukupuolta — muun muassa laki tasa-arvosta on laki tasa-arvosta miehen ja naisen välillä — niin sain Yleisradion toimituksen virheellisen uutisoinnin takia valtaisan solvausvyöryn sähköpostiini. Tämä kuvaa tätä jännitettä, joka tällä hetkellä yhteiskunnassa on, tätä arvojen murrosta, että jos lainsäätäjänä rohkenee edes kysyä jotakin asiaa, joka perustuu nykyiseen lakiin, niin saa jo jonkinlaisen kyseenalaisen leiman itseensä. Tämä episodi, jonka Yleisradio käynnisti, johti lopulta siihen, että sain sähköpostiini sen luokan vihapostia, että se päätyi suojelupoliisin pöydälle. Ei tämä, mitä me täällä nyt puhumme ja sanomme, että mikä se kehitys voisi tulevaisuudessa olla, tarkoita sitä, että me olemme jotenkin pahansuopaisia. (Puhemies koputtaa) Me vain nostamme esille näitä asioita, jotka jo nyt ovat osittain tapahtumassa. Ja en ole tasa-arvoa vastaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-08T20:51:00,2016-09-08T20:53:13,Tarkistettu,1.1 2016_80_149,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Laukkasen puheen jatkoksi haluaisin myös sanoa, että kun täällä moneen kertaan sanottiin, että mitä se vaikuttaa avioliitossa olevien parisuhteisiin tai avioliittoon, jos tämä sukupuolineutraali avioliittolaki tulee voimaan, niin jo se, että se alun alkaen on hyväksytty täällä, on kyllä tarkoittanut sitä, että suvaitsevaisuus on kyllä kääntynyt suvaitsemattomuudeksi ja nimenomaan niin, että vaikka kuinka lempeästi yrittäisi puolustaa ja olla perinteisen avioliiton, miehen ja naisen välisen avioliiton, kannalla, esittipä sen kuinka lempeästi tahansa, niin sellaista solvausta, suvaitsemattomuutta ja kritiikkiä, mitä tämän asian ympärillä me perinteisen avioliiton kannattajat olemme saaneet, en ainakaan minä ole 50 vuoteen Suomenmaassa aiemmin kokenut. Eli sanan- ja uskonnonvapaus on kyllä jo nyt rajoittunut ja rajoittumassa hyvin huolestuttavalla tavalla. Ja jos me ajattelemme, että länsimaisen demokratian, eteenpäin menevän demokratian, yksi perusjalkoja on arvostus ja kunnioitus toinen toistansa kohtaan siten, että voimme olla eri mieltä, voimme kannattaa eri asioita, mutta kuitenkin säilyttää arvostuksen ja kunnioituksen toinen toistamme kohtaan, niin minä näen kyllä, että se kehitys, mikä viimeisten vuosien aikana Suomessa on myös tämän avioliittokeskustelun ympärillä ollut, on kyllä osoittanut hälyttäviä merkkejä. Maailma on nopeasti muuttumassa, ja sen muutoksen mukana on helppo olla, mutta niin kuin aiemmin sanoin, minusta olisi tärkeää pysähtyä miettimään, mitkä ovat niitä asioita, mitä on hyvä ja arvokasta säilyttää tässä yhteiskunnassa. Toivon, että tämä kansalaisaloite saa arvokkaan kohtelun, ja toivon, että miehen ja naisen välistä avioliittoa jatkossakin kunnioitetaan ja se säilytetään tässä maassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-08T20:53:15,2016-09-08T20:55:16,Tarkistettu,1.1 2016_80_150,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! En halua erityisesti jatkaa istuntoa, mutta vielä ottaisin esille tämän uskonnonvapauskysymyksen, koska tämä oli niin voimakas argumentti silloin, kun tätä sukupuolineutraalia avioliittoa kansalaisaloitteen perusteella oltiin viemässä eteenpäin. Perustuslakivaliokunta silloin totesi mietinnössään, että tällä ei tulla puuttumaan uskonnollisten yhteisöjen oppeihin ja tulkintoihin koskien esimerkiksi avioliiton siunaamista tai vihkimistä. Ja siinä mielessä tuntuu hirveän kummalliselta, että nyt kuitenkin, kun tämä lainsäädäntöprosessi on vielä kesken, on jo esitetty selkeästi kantoja, joissa tätä kirkkokuntien sisäistä itsenäisyyttä tämän asian päätöksessä ollaan haastamassa ja vedotaan nimenomaan sitten tähän maalliseen lakiin, että sillä pohjalla tätä asiaa nyt sitten lähdetään rikkomaan siellä omassa kirkkokunnassa tai uskonnollisessa yhdyskunnassa. Tämä osoittaa sen, miten sitä yhteiskunnan lainsäädännön muuttumista tosiasiallisesti käytetään painostamaan näitten yhdyskuntien omaa avioliittokäsitystä. Täytyy muistaa, että kristillisessä traditiossa, ja myöskin muissa uskonnollisissa yhdyskunnissa, avioliittoon vihkiminen on osa uskonnon harjoittamista. Siihen liittyy esimerkiksi tietyt rukoukset ja vastaavat — se ei ole joku tällainen juridinen toimenpide silloin, kun se suoritetaan siellä uskonnollisessa yhdyskunnassa. Siksi uskonnolliset yhdyskunnat ovat muuten hakeneet ylipäätänsä vihkimisoikeutta, koska se ei ole pelkästään sitä juridiikan toteuttamista vaan ennen kaikkea se on uskonnollinen toimitus. Sen takia on tosi tärkeää, että tämä täydellinen opillinen vapaus säilyy sen suhteen, että mitä katsotaan avioliitoksi ja mitä halutaan olla omissa seremonioissa siunaamassa. Ja jollakin tavalla toivoisi, että kun me niin kovasti näistä perusoikeuksista tässä salissa puhumme, (Puhemies koputtaa) niin me kunnioittaisimme sitä perusoikeutta, uskonnonvapautta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-08T20:55:17,2016-09-08T20:57:23,Tarkistettu,1.1 2016_80_151,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Pyydän puhujaa siirtymään puhujapönttöön, mikäli aiotte jatkaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_80_152,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä täsmentää, kun viittasin tähän kanteluuni oikeuskanslerille, ja lainaan täältä suoraan: ""Opas ilmoittaa perusopetuksen tasa-arvotyön keskeisimmäksi pyrkimykseksi sukupuolittuneisuuden purkamisen."" Minusta tämä on aika painavaa tekstiä. Vielä yksi asia, johon kiinnitän huomiota: kirkon asema. Nyt tällä hetkellä kirkkolaki on tietysti Suomen laille alisteinen. Jos nyt käy niin, että jotkut papit vihkivät samaa sukupuolta olevia, niin tuosta vihkimisestä tulee laillinen, vaikka kirkko itse olisi sanonut, että heillä ei ole vihkikaavaa tai tätä ei saa kirkossa tehdä. Jos nyt sitten joku haastaisi tällaisen papin oikeuteen, niin aivan tässä viikolla eräs siviilioikeuden professori totesi, että aivan varmasti tulee häviämään sen ja tämä vihkiminen jää voimaan. Tässä on nyt se problematiikka. Eli nyt pitäisi sitten, jos tämä tasa-arvoinen avioliittolaki tulee voimaan, pitää huoli siitä, säädellä lailla, että kirkolle tulee se oikeus, että jos he itse säätävät, että homoparia ei saa vihkiä, niin se on silloin myös laki kirkon sisällä, jota muu lainsäädäntö noudattaa, niin kuin Norjassa tehtiin. Tällainen laki ehdottomasti pitäisi tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-08T20:57:25,2016-09-08T20:59:07,Tarkistettu,1.1 2016_80_153,80/2016,2016-09-08,16.03,21.01,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Kansalaisaloite  avioliiton  säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta>>>Kansalaisaloite KAA 2/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti haluan vielä lisätä sen, että Norjassa ja Isossa-Britanniassa tätä asiaa ennakoitiin ja huomioitiin tämä tärkeä seikka uskonnonvapauden säilymisestä, vaikka maallinen laki muuttui. Siinä mielessä vetoan pääministeripuolueeseen erityisesti, että jos todellakin näyttää siltä, että tämä samaa sukupuolta olevien avioliittolaki olisi menossa läpi emmekä pysty sitä tällä kansalaisaloitteella muuttamaan, niin on äärimmäisen tärkeää, että yhteiskunta suojaa tällaista keskeistä perusoikeutta kuin uskonnonvapaus. Siinä mielessä sitten, kun näitä liitännäislakeja on vielä vaikka kuinka paljon tekemättä, muun muassa sosiaalipuolen lainsääntö on aivan avaamatta siltä osin, minun mielestäni olisi hyvä katsoa, miten muissa maissa on pystytty näitä perusoikeuksia huomioimaan, miten muissa maissa on tässä asiassa edetty. Norja ja Iso-Britannia ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten siellä on nähty tämä uskonnonvapaus niin keskeisenä ja tärkeänä perusoikeutena, että sitä on haluttu vahvistaa erillisellä lainsäädäntölisäyksellä siitä, että ei voida vaikuttaa näitten kirkkokuntien sisäiseen päätöksentekoon, ja vielä niin, että se on kirjattu sinne lakiin ihan erityisesti. Eli Norjassa viitattiin siihen, että jos ei ole liturgiaa sitä varten, niin silloin ei pysty tekemään vihkimistä eli silloin jää kirkkokunnan sisäiseksi päätökseksi. Ja Isossa-Britanniassahan erityisesti kirjattiin, että sillä ei pystytä vaikuttamaan Englannin ja Walesin kirkkojen asemaan tässä asiassa, vaan he saavat nämä asiat itsenäisesti päättää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2016+17.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-08T20:59:12,2016-09-08T21:00:59,Tarkistettu,1.1 2016_81_1,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_81_2,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan kirjaston merkitys on tietenkin erittäin tärkeä eduskunnan toiminnan ja ennen kaikkea kansanvallan edistäjänä. Kirjaston toiminnan perustana on laki Eduskunnan kirjastosta. Lain mukaan kirjaston tehtävänä on palvella eduskuntaa toimialaansa kuuluvin tavoin ja toimia eduskunnan keskusarkistona. Kirjasto toimii myös julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona. Sivistysvaliokunta toteaakin mietinnössään, että kirjasto kaikkine tietopalveluineen on eduskunnan toiminnalle välttämätön, mutta kirjastolla on myös tärkeä rooli Suomen kirjastojen kokonaisuudessa. Kirjaston tehtävänä on lisätä kansalaisten aktiivisuutta. Valiokunta korostaa mietinnössään, että työllään Eduskunnan kirjasto tuo eduskuntatyötä ja lainsäädäntöä koskevan tiedon lähemmäksi kansalaisia ja tukee tällä tapaa omalta osaltaan de-mok-ratian toteutumista. Valiokunta pitää tärkeänä, että kirjasto jatkaa ja kehittää yhteistyötä muiden kirjastojen kanssa toiminnan vaikuttavuuden ja asiakkaiden saavuttamisen takaamiseksi. Kertomusvuonna 2015 kirjasto on toteuttanut kaksi toimintaan ja organisaatioon liittyvää merkittävää kehittämispäätöstä: Aukiolotunteja on supistettu 9,5 viikkotunnilla arki-illoista. Muutos on tehty kirjaston hallituksen päätöksellä, ja se on perustunut pitkäaikaiseen kävijämäärän seurantaan sekä perusteelliseen harkintaan muutoksen vaikutuksista. Lauantain aukiolo on säilynyt kuitenkin ennallaan, mikä turvaa erityisesti työssäkäyvien ja muualla kuin pääkaupunkiseudulla asuvien mahdollisuudet hyödyntää kirjaston ainutlaatuisia aineistoja ja palveluita. Toinen merkittävä muutos on ollut eduskunnan hallinnollisten kirjaamotoimintojen siirtäminen arkiston yhteyteen. Tämän organisaatiouudistuksen myötä eduskunnan kanslian asiakirjahallinnon ja arkistoinnin prosessit lähenevät toisiaan, mistä on hyötyä siirryttäessä sähköiseen asiankäsittelyyn. Yhteenvetona voidaan sanoa, että toimintavuosi 2015 oli kirjastolle monilta osin menestyksekäs. Kirjaston uusien asiakkaiden ja aktiivisten asiakkaiden sekä lainojen ja kuvalainojen määrät nousivat. Samoin kirjaston verkkosivujen kävijämäärät sekä koulutusosallistujien ja kirjaston tietopalvelun toimeksiantojen määrät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Valiokunta arvioikin mietinnössään, että kirjastoa on vuonna 2015 hoidettu hyvin.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-09-09T13:05:26,2016-09-09T13:08:24,Tarkistettu,1.1 2016_81_3,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumalalle ja sivistysvaliokunnalle mietinnöstä, jonka olette antaneet Eduskunnan kirjaston kertomuksesta vuodelta 2015. Niin kuin edustaja Puumala totesi, mietintö päättyy sangen kiittävästi: ""Valiokunta arvioi, että kirjastoa on vuonna 2015 hoidettu hyvin."" Tässä yhteydessä mielelläni haluaisin nostaa esille muutaman asian, joka tämän vuoden aikana on tullut mediassa näkyville. Miksi meillä on Eduskunnan kirjasto? Sen arvopohja ja toiminta vahvistavat demokratiaa, sananvapautta, luotettavan tiedon saavutettavuutta, vapaata lehdistöä sekä rakentavaa kansalaiskeskustelua ja vaikuttamista. Suomalaiset valtamediat ja niiden päätoimittajat ottivat maaliskuussa tänä vuonna kantaa hyvin näkyvästi luotettavan median puolesta. Kannanotossaan päätoimittajat kiinnittävät erityistä huomiota suomalaisen keskustelutavan nopeaan muuttumiseen: ""Eritoten sosiaalisessa mediassa solvaaminen, halventaminen, mustamaalaaminen ja suoranainen valehtelu ovat arkipäiväistyneet. Moniarvoinen viestintä ja sananvapaus sallivat erilaiset mielipiteet. Se ei tarkoita, että kuka tahansa voi levittää mitä tahansa kenenkään siihen puuttumatta."" Näin siis päätoimittajat. Eduskunnan kirjasto ja kirjaston hallitus tukevat sitä arvomaailmaa, sitä ajatusta, mitä päätoimittajat maaliskuussa toivat esille. Moniarvoinen viestintä, oikeisiin tietoihin perustuva journalismi ja vastuullinen sananvapauden käyttäminen ovat niitä asioita, joita kirjasto edustaa — ja joita suomalainen media edustaa. Muuttuvassa mediaympäristössä on syytä kiinnittää huomiota kirjastojen merkitykseen luotettavan tiedon välittäjinä, mediaosaamisen kouluttajina ja kansalaistoiminnan keskuksina. Eduskunnan kirjasto on sangen poikkeuksellinen instituutio maailmanlaajuisesti, kun katsotaan parlamentteja. Se tekee arvokasta työtä oikeudellisen tiedon, yhteiskuntatiedon ja eduskuntatiedon saralla. Ensi vuosi on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi, ja se myös osaltaan asettaa kirjastolle ja kirjaston hallitukselle ja työntekijöille odotuksia ja vaatimuksia, joihin pyritään vastaamaan niillä resursseilla, sillä henkilökunnalla ja osaamisella, mitkä ovat käytössä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-09-09T13:08:26,2016-09-09T13:12:35,Tarkistettu,1.1 2016_81_4,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan kirjaston puheenjohtajalle edustaja Kiurulle kiitos hyvästä työstä. Itse sain kirjaston hallituksessa ensimmäisen vaalikauteni olla, ja se oli mielenkiintoinen paikka. Kirjastot ovat varmasti kaikille suomalaisille tuttuja, ja niillä on erityinen tehtävä, ja on tärkeää, että ne pystytään tulevaisuudessakin turvaamaan lähipalveluina. Mutta Eduskunnan kirjastolla on myös aivan erityisiä tehtäviä. Itse asiassa tänä vuonna Eduskunnan kirjasto sai 400. veteraanikansanedustajan haastattelun tehtyä, kun 36 vuotta kansanedustajana toiminut vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä haastateltiin. Haastattelu oli pitkä ja perusteellinen. Itse asiassa kaiken kaikkiaan tällä hetkellä haastatteluja on kertynyt 62 000 sivua ja yli 2 400 tuntia. Se tarkoittaa, että sodan jälkeen kansanedustajiksi tulleista 1 402 kansanedustajasta yli neljäsosa on nyt pystytty haastattelemaan, ja on hienoa, että näin on pystytty toimimaan. Vuosittain näitä haastatteluja on tehty tuo 12—15. Minun yksi sellainen huolenaiheeni on ollut se — toki toivon, että edustaja Kanerva jatkaa täällä edelleen — että tämä järjestelmä toimii niin, että haastatteluja ei tehdä kuin täältä luopuneista kansanedustajista. Kun edustaja Salolainen oli hetken pois, niin hänet haastateltiin, mutta edustaja Kanervaa — kun kansa on halunnut, hän on ollut täällä nyt 41 vuotta — ei ole haastateltu. Olen tätä nostanut esille, että Eduskunnan kirjasto voisi haastatella myös tällaisia konkareita: Ilkka Kanerva 41 vuotta kansanedustajana, Ben Zyskowicz 37 vuotta, Sirkka-Liisa Anttila, erittäin pitkä kansanedustajakausi. Myös varapuhemies on tehnyt pitkän uran kansanedustajana. Kysyisin nyt kirjaston puheenjohtaja, edustaja Kiurulta: koska Pekkarinen, Kanerva, Zyskowicz, Anttila (Puhemies koputtaa) ja kumppanit voitaisiin haastatella, kun kerran kansa (Puhemies koputtaa) haluaa, että he jatkavat vielä kansanedustajina?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-09T13:12:36,2016-09-09T13:14:56,Tarkistettu,1.1 2016_81_5,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten se tuli esiin edellisessä keskustelussa, kun lähetekeskustelua kävimme, ihan hyvä idea. Mielestäni sitä voi kannattaa. Haluan tässä yhteydessä, yleisesti kun puhumme kirjastosta, jälleen kerran toistaa sen, että kirjastolaitos on meidän kulttuurimme kruununjalokivi ja on hyvin tärkeää, että meillä on kattava kirjastoverkko ympäri Suomea. Suomalaiset rakastavat omia kirjastojaan, ne ovat meille aivan sydäntä lähellä. Mutta siihen liittyy yksi huoli. Ja se huoli on nyt se, että muistan, kun tämä hallitus aloitti nämä norminpurkutalkoot ja se ilmoitti, että eräs idea tässä olisi se, että säädettäisiin laki tyyliin, että joitakin lakeja kunnissa ei tarvitse noudattaa, että säädetään laki, että ei tarvitse vaikkapa noudattaa kirjastolakia, tai säädetään laki, että ei tarvitse noudattaa vapaan sivistystyön tai nuoriso- tai kulttuuritoimijoiden lakia, mikä tietenkin antoi pelon ilmaan siitä, tarkoittaako tämä nyt sitä, että annetaan ikään kuin luvalla signaalia sitten kuntiin päin, että säästäkää kirjastoista tai laskekaa tasoja tai muuta. Minä haluan tämän huolen tuoda julki. Meillä on tulossa, kuten sanottu, itsenäisyyden juhlavuosi, ja siihen kuuluu ilman muuta se, että kirjastoista pidetään hyvää huolta. SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitämme — sen lisäksi, että esitämme monta muuta hyvää asiaa — myös esimerkiksi korjausrahaa kirjastoille. Tämä olisi mielestäni ihan järkevä investointi tässä vaiheessa myös valtiolta. Samoin sitten haluan kyllä kiittää koko eduskuntaa, tätä hallitusta ja viime kauden yhteistyökumppaneita siitä, että tämä lainauskorvausasia on nyt vihdoin saatettu sitten säälliselle tasolle. Se on arvokas asia, se on hyvin tärkeä, ja se on ollut vuosia eduskunnan vaateena. Viime kaudellahan saimme 4 miljoonan määrärahatason tuplattua 8 miljoonaan, ja nyt se viedään maaliin. Parlamentaarinen työryhmä teki tässä viime kaudella (Puhemies koputtaa) työtä, ja kaikki ryhmät sitoutuivat siihen, että tämä viedään maaliin. Minusta se on hieno asia, ja myös Sanastolle kiitos yhteistyöstä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-09T13:14:57,2016-09-09T13:17:05,Tarkistettu,1.1 2016_81_6,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Timo Heinonen esitti näkemyksiä ja hieman kysymyksiäkin näistä veteraanikansanedustajien haastatteluista. Muistaakseni ensi vuonna on tarkoitus tehdä 12 haastattelua. Ne ovat hyvin aikaa vieviä, perusteellisia ja tietysti kuluja aiheuttavia, ja tavoite siitä, että kaikki päästäisiin haastattelemaan, on kova. Kun oli huoli siitä, tulisivatko istuvat kansanedustajat, jotka ovat tehneet merkittävän ja pitkän parlamentaarisen uran ja jatkavat edelleen, haastatelluiksi, niin en voi sitä luvata, mutta sen voin luvata, että asiaa voidaan ensi viikolla kirjaston hallituksessa käsitellä. Kirjaston hallitus on kuitenkin positiivisesti suhtautunut siihen, että esimerkiksi edellinen pääsihteeri Seppo Tiitinen haastateltaisiin, koska hän on niin merkittävässä asemassa ollut, näköalapaikalla, ja sitä kautta arvokas tieto saataisiin talteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-09-09T13:17:07,2016-09-09T13:18:10,Tarkistettu,1.1 2016_81_7,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan sen verran halusin vain jatkaa tuota äskeistä puheenvuoroani, kun huomasin äsken, että salissa on myös ministeri Grahn-Laasonen, ja ajattelin, olisiko ollut mahdollista, että olisimme kuulleet nyt tästä normienpurkutalkooajatuksesta, että mitä hallitus tässä itse asiassa ajaa takaa. Ja minusta on vähän harmi se, että täällä nyt on näin vähän edustajia keskustelemassa näinkin tärkeästä asiasta, ja toivoisin, että täällä eduskunnassa voitaisiin jossain vaiheessa käydä syvällinen keskustelu siitä, mitä nämä norminpurkutalkoot esimerkiksi tässä mielessä tarkoittavat. Siitä ei ole oikein selvyyttä tullut, että mistä on kysymys, ja niinpä tässä olisi tietenkin hyvä tilaisuus nyt kuulla sitten vastauksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-09T13:18:12,2016-09-09T13:18:59,Tarkistettu,1.1 2016_81_8,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,"Puheenvuoropyyntöä ei ole, mutta ilmeisesti ministeri Grahn-Laasonen haluaa sellaisen kuitenkin nyt käyttää.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_81_9,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Todella iloisia uutisia täällä lainauskorvausten puolella, eli kirjailijoiden lainauskorvaukset nostetaan vihdoin pohjoismaiselle tasolle. Kiitos kaikille tämän puolesta työtä tehneille, ja hallitus tämän päätti toteuttaa vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, ja se on tietysti iso kulttuuriteko ja signaali myöskin sinne suuntaan, paitsi että myöskin tuo sitten konkreettisesti apua ja edistää suomalaista kirjallisuutta ja kirjailijoiden mahdollisuuksia tehdä arvokasta työtään. Samoin nyt tällä hetkellä valmistelussa on ollut uusi kirjastolaki. Se on ollut lausuntokierroksella, ja se on hyvin pitkällä ja tulossa eduskuntaan, ja se on myös erittäin hieno laki, vahva laki, joka tulee vahvistamaan edelleen suomalaista kirjastolaitosta. Ja jatkossakin on niin, että jokaisen kunnan tehtäviin kuuluu kirjastojen ylläpito ja kirjastotoiminta, koko se sivistystehtävä, mitä se kattaa. Ja kirjastot tuodaan tällä lailla uuteen aikaan, edistetään digitalisaatiota ja pyritään turvaamaan kirjastotoiminnan resurssit.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-09T13:19:08,2016-09-09T13:20:23,Tarkistettu,1.1 2016_81_10,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaiken synkkyyden keskellä nämähän ovat hyviä uutisia. Tarkoittaako tämä nyt myös sitä, että todella samalla voidaan luopua tästä lakiehdotuksesta, johon edustaja Viitanen viittasi ja jonka mukaan sitten tätä uutta kirjastolakia ei tarvitsisi noudattaa kuntien? Jos näin on, niin se on erinomainen uutinen, ja annan jo etukäteen siitä kiitokset, että hallitus on tässä tarkistanut kantaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-09T13:20:26,2016-09-09T13:20:55,Tarkistettu,1.1 2016_81_11,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se on toden totta ollut tarpeen ja hyvä, että tätä uutta kirjastolakia on lähdetty valmistelemaan, ja se on tarpeen ja tärkeää. Ja tietenkin nämä periaatteet, että siinä säilyy se kirjastojen maksuttomuus ja kaikki nämä, ovat hyvä asia, ja niin uskoisin tapahtuvan tässä. Mutta nyt kysymys kuuluu juuri tästä, että mikäli me teemme hienon uuden kirjastolain, niin onko se norminpurkutalkoo nyt sitten siinä muodossa edelleen kuin se oli silloin kun hallitusohjelmaan kirjattiin — että ei sitten sen jälkeen ilmoitetakin kunnille, että nyt kun tässä vähän saatte säästömahdollisuuksia ja normeja puretaan, niin sitten ei tarvitse tiettyjä lakeja noudattaa. Eli onko nyt se uutinen hyvä, että okei, hallitus ei näin tule toimimaan vaan kirjastolakia tulee noudattaa, vai onko tässä nyt tulossa joku tällainen operaatio sitten, että kunnille ilmoitetaan, että teemme lain mutta ei sitä noudattaa tarvitse?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-09T13:20:56,2016-09-09T13:21:54,Tarkistettu,1.1 2016_81_12,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,"Ministeri Grahn-Laasonen, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_81_13,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,"Arvoi--sa puhemies! Kyllä lakia täytyy noudattaa, ja kirjastotoiminta on jatkossakin jokaisen kunnan tehtäviä, ja osa kunnista järjestää ne palvelut itse ja osa kunnista järjestää yhteistyössä toisten kuntien kanssa. Tämä kirjastolaki tulee vahvistamaan sitä kuntien vahvaa sivistystehtävää huolehtia näistä sivistyksellisistä perusoikeuksia ja kirjastoista, jotka ovat meidän sivistysyhteiskunnan ihan kulmakiviä. Mutta samaan aikaan meillä on myöskin iso tehtävä siinä, että kirjastot uudistuvat ajassa, jotta ne tavoittavat uusia kohderyhmiä. Tämä digitaalisuus on yksi tärkeä suunta, ja kirjastoilla on ollut iso rooli esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamisessa semmoisena olohuoneena, kohtaamispaikkana. Kirjastot ovat yhä enemmän myöskin ihmisille paitsi tiedon hankinnan areenoita myöskin esimerkiksi työhuoneita tänä päivänä. Moni viettää mielellään aikaa siellä kirjojen ympäröimänä sivistyksen parissa, ja siellä lisäksi järjestetään hyvin monipuolisesti erilaisia tapahtumia ja ohjelmaa. Eli kirjastojen tehtäväkenttä monipuolistuu, mutta perustehtävät säilyvät, ja me pidämme (Puhemies koputtaa) hyvää huolta siitä, että suomalaiset kirjastot elävät ajassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-09T13:21:56,2016-09-09T13:23:10,Tarkistettu,1.1 2016_81_14,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia siitä, että ministeri täällä nyt toteaa, että periaatteena tulee olla se, että kirjastolakia tarvitsee noudattaa. Haluan vielä tässä puheenvuorossa nyt varmistaa, että toivottavasti tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että normienpurkutalkoot eivät tule koskemaan kirjastoja eikä kuntia millään tavalla kannusteta tällaiseen. Ja minä toden totta pidän tärkeänä sitä, että näin on, ja tämä on siihen nähden sitten kyllä uusi linjaus, koska muistan hyvin sen keskustelun, huolestuneen keskustelun, mikä alkoi silloin. Hämmästeltiin, miten tämä on mahdollista, että tietyissä kuntien vapaa-ajan toiminnoissa, kirjastoissa, liikuntatoimessa, nuorisotoimessa, ei tarvitsisi sitten noudattaa tiettyjä säädöksiä, jotta pääsemme normeja purkamaan. Mutta siihen ""hei me puretaan normeja ja tehdään tässä suhteessa vahinkoa"" ‑linjaan tämähän on merkittävä korjausliike.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-09T13:23:10,2016-09-09T13:24:08,Tarkistettu,1.1 2016_81_15,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on merkittävä uudistus, ja itse asiassa tämänsuuntaista olisi odottanut jo silloin, kun teillä oli ministerinsalkku. Kun meillä on ollut kirjastolaki, jossa velvoitetaan, että kirjasto pitää olla, mutta itse asiassa minkäänlaisia vaateita ei ole ollut siitä, mitä siellä kirjastossa on, niin jos teillä olisi ollut halu ministeriaikananne vahvistaa tätä, te olisitte voinut tehdä tiukemmat vaateet siihen, mitä kirjastossa pitää olla. Nyt on määritelty vain se, että kirjasto pitää olla. Äsken kuulimme, kuinka ministeri Grahn-Laasonen toi esille, että kirjastolaki uudistetaan niin, että se vahvistaa kirjaston roolia jokaisessa kunnassa, ja toi esille myös nämä uudet tavat, eli ei enää pelkästään perinteisiä kirjoja. Ja pidän tätä erittäin myönteisenä, että asiassa edetään nyt, kun kokoomuksella opetusministerin salkku on ja hallituksella on tällainen halu uudistaa ja vahvistaa. Eli ei riitä, että on ne pelkät seinät, mitä demarien aikana on ylläpidetty, vaan nyt pitää saada sinne hyvää, uutta sisältöä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-09T13:24:10,2016-09-09T13:25:16,Tarkistettu,1.1 2016_81_16,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ehkä edustaja Timo Heinonen ei tiedä sitä tai tunne ehkä tätä lähihistoriaa, (Timo Heinonen: Laki menee näin!) nimittäin minun aikanani, nimenomaan silloin, me käynnistimme, edellisen hyvän hallituksen toimesta, tämän kirjastolain valmistelun. Työryhmä perustettiin, ja ministerin vahva tahto silloin oli se, että tähän työryhmän toimeksiantoon kirjoitetaan, että kirjastolaitoksen on tulevaisuudessakin säilyttävä maksuttomana, ja tähän toimeksiantoon kirjoitettiin juuri näitä tärkeitä asioita, joita työryhmä lähti selvittämään ja lakia valmistelemaan. Eli tämä valmistelutyö pistettiin silloin käyntiin, ja se oli erittäin, erittäin tärkeää. Ja nyt on hyvä, että se saatetaan maaliin. Pelko on ollut se, että tämä hallitus normienpurun nimissä päästää kirjastolaitoksen rapautumaan, ja oli hyvä kuulla, että näin ei sitten ole tarkoitus tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-09T13:25:17,2016-09-09T13:26:10,Tarkistettu,1.1 2016_81_17,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässähän hyvät uutiset nyt sitten jatkuvat. Minusta tavallisen kirjastonkäyttäjän kannalta tässä on nyt varmaan turha lähteä kinastelemaan siitä, kuka niin sanotusti korjaa pisteet. Jos tämä uusi kirjastolaki tulee, se on selvä, että se laitettiin edellisen hallituksen aikana eteenpäin, ja me toivomme (Pia Viitanen: Annamme kaiken tuen sille!) — annamme kaiken tuen sille — että tämä hallitus vie sen maaliin. Se on selvä asia. Mutta sitten olen kyllä huomaavinani, että tässä hallitus on tekemässä nyt vähän suunnanmuutosta. Jos ymmärsin oikein edustaja Heinosen puheenvuorot, niin nyt hallitus on lisäämässä normiohjausta kirjastojen sisään. Hän totesi, että aikaisemmin säädettiin vain, että pitää olla kirjasto, ja nyt hallitus tuo normeja siihen, mitä sieltä kirjastosta pitää löytyä. Kun ottaa huomioon, että Sanni Grahn-Laasonen oli aikoinaan käynnistämässä näitä normitalkoita, niin näyttää siltä, että hallitus on tarkistamassa linjaa, ja en nyt tiedä, katsotaan laki, onko se hyvä vai huono. Mutta minusta (Puhemies koputtaa) se ajatus, että normit eivät ole aina paha tai aina hyvä — se, että hallitus tässä tarkistaa linjan — on tervetullutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-09T13:26:10,2016-09-09T13:27:22,Tarkistettu,1.1 2016_81_18,81/2016,2016-09-09,13.02,13.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015>>>Kertomus K 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on erilaisia uhkia maalailtu. Asia on tärkeä, ja se pitää ottaa vakavasti. Kirjastolaitos on suomalaisen sivistyksen yksi perusjalka, siitä olemme varmaan kaikki samaa mieltä. (Pia Viitanen: Kyllä!) Haluan kuitenkin tuoda ihan näin muistutuksena hallituksen merkittävän päätöksen, joka varmasti oppositiolle kelpaa, meille kaikille kelpaa, eli aivan tähän lähelle, Töölönlahden rannalle, nousee Helsingin uusi keskustakirjasto, joka palvelee kaikkia suomalaisia. Se ei ole mikä tahansa pikkuhanke, se on 100 miljoonaa euroa, josta valtiontukea tulee noin 30 miljoonaa euroa. Se ei tietenkään koko kuntakenttää ratkaise, mutta se on merkittävä signaali, ja siitä asiasta varmasti kaikki voimme olla iloisia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2016+11.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-09-09T13:27:24,2016-09-09T13:28:26,Tarkistettu,1.1 2016_82_1,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain, henkilötietojen  käsittelystä  rajavartiolaitoksessa  annetun lain 28 §:n ja henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_82_2,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain, henkilötietojen  käsittelystä  rajavartiolaitoksessa  annetun lain 28 §:n ja henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys tukee erittäin hyvin Sipilän hallitusohjelman tavoitetta rakentaa julkiset palvelut digitaalisiksi ja käyttäjälähtöisiksi. Se on hyvä periaate. Tämän esityksen kautta voidaan muun muassa tehostaa ajoneuvon sähköisiä rekisteröintimenettelyjä. Viime vuosina useita tehtäviä on siirretty Liikenteen turvallisuusvirastolle, ja näin myös tämän esityksen kautta liikenteen rekisteröinnit jatkossa keskitettäisiin Trafille. Toivottavasti Trafilla on myös tulevaisuudessa resurssit kaikkien niiden tehtävien hoitamiseen. Tässä hallituksen esityksessä on tärkeää etenkin se, että tietojen sujuva siirtyminen eri viranomaisten välillä on luontevaa ja tapahtuu erittäin sujuvasti, luonteenomaisesti. Tässä tiedonvaihdossa on tietysti myös tulevaisuudessa varmistettava kansalaisten oikeusturva, mitä tietoja siellä välittyy. Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan tämä hallituksen esitys on kannatettava ja tukee siis nimenomaan hallitusohjelmaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+8.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-09-13T14:02:48,2016-09-13T14:04:19,Tarkistettu,1.1 2016_82_3,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain, henkilötietojen  käsittelystä  rajavartiolaitoksessa  annetun lain 28 §:n ja henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelman tavoitteena on rakentaa julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi, jotta julkisen talouden kannalta välttämätön tuottavuusloikka onnistuu. Ajoneuvoliikennerekisterilakiin ehdotetut muutokset tukevat tältä osin varsin hyvin hallitusohjelmaa. Hallitusohjelman tavoitteena on lisäksi se, että julkinen hallinto sitoutuu kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä vain kerran, siis vain kerran. Tässä esityksessä edistetään tämän periaatteen toteutumista. Lisäksi tämä lakiehdotus edistää myös hallitusohjelman tavoitetta tietojen sujuvasta siirtymisestä viranomaisten välillä. Arvoisa puhemies! Ajoneuvoliikennerekisteriin saisi tallettaa jatkossa siis tietoja rekisteri-ilmoituksen tekijän valtuuttamista henkilöistä. Tällöin valtuutettuna tehdyt rekisteröinnit voitaisiin jälkikäteen tarkistaa myös silloin, kun rekisteröinti on tehty sähköisesti tai henkilöasioinnissa ilman asiakirjoja niissä tilanteissa, joissa asiakirjoja ei muutoin henkilöasiointiin vaadita. Muutos edistäisi sähköisten rekisteröintipalvelujen käyttöä ja tekisi rekisteröinnin kansalaisille joustavammaksi ja luotettavammaksi. Tämä kaikki on siis hyvin kannatettavaa. Lisäksi, arvoisa puhemies, oikeus passi- ja henkilökorttirekisteriin tallennettujen kuvatietojen käyttöön ajokortissa ja muussa luvassa, jossa valokuva vaaditaan, helpottaisi hakijan asiointeja ja vähentäisi kustannuksia, koska erillistä kuvaa ei tarvittaisi. Passikuvien hinnoissa ja hintaan sisältyvien kuvien määrissä on valitettavasti suurta vaihtelua. Keskimäärin kuvia on saatavana noin 18—20 euron hintaan. Mahdollisuutta kuvatietojen käyttöön ajokortissa tai muussa luvassa käyttäisi arvioiden mukaan noin 100 000 asiakasta vuodessa. Tällöin asiakkaille koituisi vuodessa yhteensä noin 20 miljoonan euron säästö. Valtuutetun tiedon tallentaminen ajoneuvoliikennerekisteriin voisi lisätä sähköisten rekisteröintipalveluiden käyttöä. Tämä helpottaisi uusien sähköisten palveluiden kehittämistä ja tehostaisi virkatyötä valtionhallinnossa. Lisäksi valtuutetun tiedon tallettaminen parantaisi rekisteröintien ja rekisteritietojen luotettavuutta. Kaikki siis kannatettavia esityksiä, joita pyritään edistämään tämän hallituskauden kunnianhimoisilla digitaalisilla uudistuksilla. Toki puutteitakin on ja kunnianhimon tasoa on lisättävä hallituksen digitalisaatiopyrkimyksissä — niistä ajankohtaisimpana tietenkin liikennekaari, jossa yhteisymmärrys kunnianhimon tasosta on vielä valitettavasti saavuttamatta. Lisäksi muitakin kehittämiskohteita löytyy, esimerkiksi se, että yritysten Y-tunnuksia ei vieläkään saada heti verkosta. Luulisi senkin olevan kohta jo realismia, kun kuuntelee esimerkiksi tätä käsittelyssä olevaa hallituksen esitystä. Myös tästä esityksestä rohkaistuneena voisimme pohtia henkilökortin ja passin voimassaoloajan pidentämistä kymmeneen vuoteen. Tai voisimme pohtia vaikkapa rakennuslupaprosessin sähköistämistä. Ei näidenkään uudistusten luulisi olevan kovin kummoisia. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on kaiken kaikkiaan kannatettava esitys, mutta kuten kuvasin, työtä on vielä monella muulla sektorilla vähintään yhtä paljon jäljellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+8.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-09-13T14:04:20,2016-09-13T14:08:19,Tarkistettu,1.1 2016_82_4,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_82_5,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Martti,Talja,Kansanedustaja,KESK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Sipilän hallitus on todellakin ottanut asiakseen laittaa Suomi kuntoon askel askeleelta. Eräs merkittävä, tähän mennessä ehkä merkittävin, askel oikeaan suuntaan on työvoitoksi kutsuttava yhteiskunta- ja kilpailukykysopimus. Nyt lähetekeskustelussa oleva hallituksen esitys 130 perustuukin juuri työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman kilpailukykysopimuksen kokonaisuuteen. Lakiesitys on siis osa laajempaa kokonaisuutta tehdä osaltaan työn tekeminen ja työn teettäminen kannattavaksi. Hallitus on joutunut tässä vaikeassa taloustilanteessa tekemään varhemmin monia ikäviä leikkauspäätöksiä koskien erilaisten etuuksien saajia. Tosiasia kuitenkin on, että tämän päivän parempiosaiset, palkansaajat, eivät usein saa esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen maksamia sosiaalietuuksia. Siksi on tasapainoisuudenkin nimissä erittäin välttämätöntä, että myös palkansaajat osallistuvat yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Sipilä kävi viime viikolla avaamassa kotikaupungissani Lahdessa entisen Nastolan kunnan alueella sijaitsevan Wipakin pakkausmateriaaleja valmistavan tehtaan uuden tuotantolinjan. Monialakonserni Wihurin hallituksen puheenjohtaja halusi perustaa uuden tuotantolinjan juuri Nastolaan, vaikka pelkällä bisnesjärjellä ajateltuna linja olisi kannattanut sijoittaa muualle Eurooppaan. Hallituksen puheenjohtaja Antti Aarnio-Wihuri kertoi paikallisessa lehdessä, että palkat Suomessa ovat kilpailijamaihin verrattuna varsin samansuuruiset, mutta palkan sivukulut nostavat kustannuksia merkittävästi. Wihuri-konserni kuitenkin halusi tukea kotimaan työllisyyttä, siitä kiitos heille. Tämä työeläkevakuutusmaksujen osittainen siirto työnantajalta työntekijälle on yksi konkreettinen esimerkki, kuinka voimme yhteiskuntana olla kannustamassa yrityksiä työllistämään. Työttömyysvakuutusmaksun korotus ei yksilöä ajatellen muodostu kohtuuttoman suureksi, mutta yleiskuvaa ajatellen siitä saatava hyöty työllistäville yrityksille on merkittävä. Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen esityksen toimenpiteiden myötä heitän pallon edelleen työnantajien suuntaan. Toimenpiteiden on näyttävä muuallakin kuin ylisuurissa osingoissa ja optioissa. On rohkeasti uskallettava investoida ja palkata lisää työvoimaa. Nyt teille on annettu siihen edellytyksiä. Vielä kun loput kilpailukykysopimuksessa sovitut toimet tulevat täytäntöön, uskallan odottaa Suomen siirtymistä vihdoin sille paljon puhutulle kasvu-uralle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1321,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Martti Talja,1321,2016-09-13T14:08:40,2016-09-13T14:11:50,Tarkistettu,1.1 2016_82_6,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Käsillä olevassa hallituksen esityksessä työntekijän työeläkevakuutusmaksua nostetaan ja vastaavasti työnantajien työeläkevakuutusmaksua lasketaan, yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä. Työntekijän työeläkevakuutusmaksua nostettaisiin 0,2 prosenttiyksikköä vuosina 2017 ja 2018 sekä 0,4 prosenttiyksikköä vuosina 2019 ja 2020. Vasemmistoliitto ei jaa hallituksen näkemystä kilpailukykysopimuksesta ja ajatusta työn halpuuttamisesta talouslaman lääkkeeksi, emmekä tule antamaan tukeamme tämän lakiesityksen hyväksymiselle. Verotulojen hiipuminen ja työttömyyteen liittyvien menojen kasvu ovat velkaannuttaneet julkista sektoria. Tähän valtio on reagoinut karsimalla menoja ja vähentänyt näin kysyntää entisestään. Kilpailukykysopimus ilmentää pääministeri Sipilän hallituksen ajamaa politiikkaa, jolla työnantajien työvoimakustannuksia alennetaan ja palkkoja leikataan. Näillä toimenpiteillä ei mielestämme saavuteta kilpailukykysopimukselle asetettuja odotuksia. Työnantajien palkkakustannusten alentaminen ei ratkaise Suomessa vientiteollisuuden ongelmia tilanteessa, jossa maailmantalous nyt on. Suomen vientiteollisuuden nousu riippuu palveluiden ja tuotteiden laadusta ja siitä, että tuotetaan kysyntää vastaavia tavaroita. Laadun puutetta ei voi korvata alhaisilla kustannuksilla eikä alhaisilla hinnoilla. Laatua ja innovaatiota saataisiin satsaamalla korkeaan osaamiseen, koulutukseen, tuotekehitykseen ja työhyvinvointiin. Näistä pitkän aikavälin kasvun eväistä hallitus päinvastoin leikkaa. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan työntekijöiden maksaman työeläkevakuutusmaksun arvioidaan vuonna 2017 kasvavan noin 160 miljoonaa euroa, vuonna 2018 noin 320 miljoonaa euroa, vuonna 2019 noin 670 miljoonaa euroa ja siirtymäajan loputtua vuonna 2020 jo yli miljardin. Työnantajien keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu alentuisi vastaavalla määrällä. Hallitus hellii ja syleilee työnantajia monin tavoin: vuonna 2017 työnantajien eläkemaksun, työttömyysvakuutusmaksun sekä sosiaaliturvamaksun alennukset, työajan pidennys 24 tunnilla sekä nollakorotukset alentavat työvoimakustannuksia ja helpottavat kaikki yritysten kustannuksia. Kaikkein kovakouraisimmin kilpailukykysopimus kohtelee julkisen sektorin virkamiehiä ja työntekijöitä. Julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosentilla kolmen vuoden määräajan. Leikkaus tuntuu kaikkien julkisen sektorin työntekijöiden lompakossa: hoitajien, opettajien, poliisien ja palomiesten. Erityisen kovasti lomarahaleikkaus osuu pienituloisiin. Kun työajan pidennyksen rahallinen arvo huomioidaan, tarkoittaa kilpailukykysopimus perhepäivähoitajalle noin 98 euron, kiinteistönhoitajalle 112 euron, kokille 116 euron ja lähihoitajalle 134 euron kuukausittaista ansionmenetystä, ja nämä ovat pienituloisille ihmisille todella suuria summia. Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka ei ole välttämättömyys, vaan se on arvovalinta, kylmä ja huono valinta. Leikkauslinja musertaa yhteiskuntamme peruspilareita, korkean osaamisen, yhdenvertaisten julkisten koulutus-, terveys- ja hoivapalveluiden ja luottamukseen perustuvan yhteiseen hiileen puhaltamisen hengen. Vaihtoehto olisi nyt pysähtyä katsomaan talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä ja todella miettiä, millaisen yhteiskunnan haluamme Suomesta rakentaa. Julkisen sektorin työntekijöiden työ terveydenhuollossa, vanhustenhoivassa, lastenhoidossa ja niin edelleen on aivan keskeistä, jos halutaan maamme menestyvän myös tulevaisuudessa. Epäoikeudenmukainen leikkauspolitiikka ei osoita arvostusta näitä ihmisiä kohtaan eikä lisää ihmisten työhyvinvointia tai työmotivaatiota. Seurauksena osa työntekijöistä varmasti lähtee ulkomaille hakemaan arvostusta. Monia sysätään epävarmuuteen ja toimeentulovaikeuksiin. Tämä ei ole järkevää politiikkaa, eikä se ole oikein.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-09-13T14:11:51,2016-09-13T14:17:17,Tarkistettu,1.1 2016_82_7,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Pekonen on nyt virittänyt sanallisen tykkinsä kohteen väärin. Edustaja Pekonen nimittäin syytti hallitusta siitä, että julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikataan. Edustaja Pekonen, ei tämä ole hallituksen päätös. (Eduskunnasta: Juuri näin!) Päinvastoin, jos minä esimerkiksi olisin saanut päättää ja jos lomarahoihin olisi haluttu puuttua, niin totta kai olisin tehnyt oikeudenmukaisemman ja reilumman päätöksen eli lomarahoja olisi leikattu tasapuolisesti kaikilta, jos niiden leikkaaminen on välttämätöntä. Näin myös kaikki ne, joilla on tämän maan suurimmat palkat, olisivat tulleet tämän leikkauksen kohteeksi. Edustaja Pekonen, ei hallitus päättänyt julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaamisesta. Siitä päättivät työmarkkinajärjestöt. (Eduskunnasta: Juuri näin!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-13T14:17:19,2016-09-13T14:18:23,Tarkistettu,1.1 2016_82_8,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz puhuu järkeviä. Hän täällä peräänkuuluttaa sitä, että kaikkien, myös suurituloisten, tulisi osallistua näihin talkoisiin, mikäli tällaisia taloustalkoita tarvitaan. Mutta, edustaja Zyskowicz, kyllä täytyy muistaa, mistä kaikesta tässä on kysymys, mistä lähdettiin liikkeelle, kun kilpailukykysopimuksesta lähdettiin neuvottelemaan. Ei ollut minkäännäköistä reilua neuvottelutilannetta, vaan kyllä hallitus oli tehnyt oman esityksensä (Ben Zyskowicz: Rimasta!) jo neuvottelupöytään mentäessä, ja hallitus uhkasi pakkolaeilla, lupasi tuoda nämä pakkolait tänne, jolloin lähdettiin neuvottelemaan sitten näistä heikennyksistä. Mutta vasemmistoliitto ei voi seistä näiden heikennysten takana, mitä nyt on tehty, jotka kohtelevat nimenomaan julkisen sektorin työntekijöitä aivan todella epäoikeudenmukaisesti. (Markus Mustajärvi: Me ollaan johdonmukaisia!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-09-13T14:18:24,2016-09-13T14:19:21,Tarkistettu,1.1 2016_82_9,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän hyvin, että vasemmistoliitto ei kannata kilpailukykysopimusta, ja se on ihan teidän oma ratkaisunne. Mutta päätöstä siitä, että vain julkisen sektorin palkansaajien lomarahoja leikataan, kun taas yksityisen sektorin palkansaajien lomarahoihin ei kosketa, ei tehnyt maan hallitus, vaan sen päätöksen tekivät työmarkkinajärjestöt. Kun edustaja Pekonen viittasi pakkolakeihin ja maan hallitukseen, niin on toki totta, että koko tätä prosessia ja koko tätä sopimusta ei olisi syntynyt ilman hallituksen luomaa painetta. Mutta hallitus omalta osaltaan asetti tavoitteet Suomen kustannuskilpailukyvyn kohentamiseksi. Hallitus ei päättänyt siitä, mistä eri komponenteista syntyvä sopimus koostuu. Näin ollen päätös julkisen sektorin lomarahojen leikkaamisesta ei ollut hallituksen vaan työmarkkinajärjestöjen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-13T14:19:21,2016-09-13T14:20:28,Tarkistettu,1.1 2016_82_10,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Nyt palataan sitten puhujalistaan ja debattiin uudelleen, jos tarvetta on.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_82_11,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Hieman harmillista, että varsinkin salin vasemmalta laidalta luodaan tällaista vastakkainasettelua yritysten ja työntekijöiden välille. (Naurua) Ei meillä ole yrityksiä ilman työntekijöitä eikä työntekijöitä ilman yrityksiä. Ja minun mielestäni on hienoa, että Suomessa on pystytty tekemään tämäntyyppinen sopimus näin vaikeassa paikassa — kattavuus yli 90 prosenttia, se on kiitoksen arvoinen suoritus. Ja se itse asiassa saa kiitosta myös maamme hallitukselta, joka alentaa ensi vuonna työntekijöiden ja myös eläkeläisten verotusta, kaiken kaikkiaan taitaa olla noin 515 miljoonaa euroa. (Ben Zyskowicz: Plus eläkeläiset!) — Kyllä. — Se on merkittävä alennus, ja sillä pystytään vahvistamaan ostovoimaa Suomessa, mistä nimenomaan nyt, vaikkapa tänään julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan, yritykset ovat pystyneet palkkaamaan uusia työntekijöitä, ja heidän odotuksensa ovat parantuneet. Tässä tuoreessa Pk-yritysbarometrissa nimenomaan esille nousee se, että oman kotimaan sisämarkkinat ovat ne, jotka pitävät nyt taloutta yllä, ja vielä tarvitaan lisää toimenpiteitä sen eteen, että vienti saadaan vetämään. Hallituksen tavoite on ollut 110 000 työpaikkaa, ja se vaatii kyllä vielä lisää toimenpiteitä tämän kilpailukykysopimuksenkin jälkeen. Tänäänhän meillä on käsittelyssä ensimmäinen osa tästä kilpailukykysopimuksesta, joka on siis työmarkkinajärjestöjen sopima kokonaisuus, ei yhdenkään puolueen sopima, ei hallituksen sopima, vaan työntekijöiden ja työnantajien, työmarkkinajärjestöjen itse sopima kokonaisuus. He saivat etsiä ne palikat, jotka he halusivat tähän kokonaisuuteen ottaa. On totta, niin kuin edustaja Zyskowicz toi keskustelussa esille, että hallitus asetti riman, asetti sen varsin korkealle, mutta aika laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa myös jaettiin ne tosiasiat, että meidän on väistämättä tehtävä isompia korjausliikkeitä maamme talouden tasapainottamiseksi ja kasvun aikaansaamiseksi. Me tarvitsemme tämän kilpailukykysopimuksen jälkeenkin, kun sen vaikutukset tulevat täytäntöön, lisää toimenpiteitä talouden kasvamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. Meillä on maassa yli 170 000 yksinyrittäjää, ja heistä itse asiassa 45 000 on sellaisia, joiden todelliset kuukausiansiot alittavat itse asiassa virallisen köyhyysrajan. Eli ei yrittämisestä kannata nyt kovin kateellinen olla. Se on kovaa työtä. Siinä ei usein ole lomia, siinä ei ole työaikoja, eikä siinä ole monella edes oikeutta sairastaa. Ja sen takia pidän tärkeänä sitä, että myös näiden pienten yritysten ja yksinyrittäjien sosiaaliturvaa jatkossa pystytään vahvistamaan. Pk-yritysbarometri, johon viittasin, tänään kertoi siitä, että odotukset ovat parantuneet monessa pienessä ja keskisuuressa yrityksessä, ja se itse asiassa kuvaa hyvin sitä todellisuutta, missä me elämme. Meillä Suomessa alle 10 työntekijän yrityksiä on yli 93 prosenttia meidän koko yrityskannasta, suuryrityksiä vain 0,2 prosenttia eli vajaa 600. Pk-yritysten osuus siis on peräti 99,8 prosenttia, ja jos katsoo sitä, mihin nämä työpaikat Suomessa ovat syntyneet, niin ne ovat syntyneet nimenomaan tänne pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämän vuosituhannen kymmenen ensimmäisen vuoden aikana suuryritykset palkkasivat vain 7 000 uutta työntekijää, kun samaan aikaan pk-yritykset yli 100 000. Ja sen takia meidän kannattaa ja pitää lisää toimenpiteitä kohdistaa nimenomaan tänne pk-yrityskenttään, että me saamme työtä myös niille, jotka tällä hetkellä ovat työttöminä. Niistä hallituksen pitää myös kantaa huolta. Pidän myönteisenä sitä, että nyt maksuperusteinen arvonlisävero tulee käyttöön, että enää yrittäjät ja yritykset eivät toimi luotonantajina ja pankkeina valtiolle vaan maksetaan siinä vaiheessa, kun raha asiakkaalta tilille tulee. Yrittäjävähennys on sellainen, mitä ei tässä maassa ole ennen nähty. Nyt se tullaan näkemään. Ja jo ennen tämän hallituksen alkua pidin myönteisenä, että arvonlisäveron alarajaa nostettiin. Sen nostamista kannattaisi ehkä vielä syksyn keskusteluissa nostaa uudelleenkin esille. Se olisi helppo ja nopea keino saada kasvua ja uusia työpaikkoja tähän maahan. Arvoisa puhemies! Aivan loppuun itse toivon, että paikallisessa sopimisessakin voitaisiin tässä maassa edetä. Itse luotan niin paljon suomalaiseen työntekijään ja suomalaiseen työnantajaan, että he pystyisivät näitä asioita entistä enempi yhdessä sopimaan, ja haluaisin, että me vahvistaisimme sopimusyhteiskuntaa tästäkin näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-13T14:20:32,2016-09-13T14:26:27,Tarkistettu,1.1 2016_82_12,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp",Käydään muutama puheenvuoro tuosta nyt listalta ja sitten jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_82_13,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hyvät Suomen kansan edustajat! Tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys liittyy työmarkkinoilla sovittuun kilpailukykysopimukseen. Sopimuksen tavoitteena on se, että me parannamme Suomen kustannuskilpailukykyä ja sitä kautta luomme tähän maahan lisää talouden kasvua ja työllisyyttä. Kuinka paljon uusia työpaikkoja kilpailukykysopimus lähivuosina tulee tähän maahan synnyttämään? Tarkkoja lukuja ei tietysti kukaan pysty etukäteen esittämään, mutta arviot, joita on esitetty, liikkuvat 20 000:n ja 40 000:n työpaikan vaiheilla. Onko olemassa takeita siitä, että tämä kustannuskilpailukykyä parantava kilpailukykysopimus todellakin luo uusia työpaikkoja, tuhansia uusia työpaikkoja tähän maahan? Sopimuksen vastustajat, kuten vasemmistoliitto, sanovat mielellään, että eivät usko, että tämä sopimus, johon liittyy tietysti myös kielteisiä seikkoja työntekijöiden ja palkansaajien kannalta, johtaisi työllisyyden parantumiseen. Pitää kuitenkin todeta, että en tiedä Suomesta, en Euroopasta enkä maailmaltakaan yhtään ainoata ekonomistia, joka olisi eri mieltä siitä seikasta, että maan kustannuskilpailukyvyn parantuminen johtaa työllisyyden parantumiseen. Jos vasemmistoliiton piirissä esimerkiksi edustaja Pekonen tai joku muu tietää tällaisen talouden asiantuntijan, joka ei tähän yhtälöön usko, niin mielelläni kuulisin tästä henkilöstä ja hänen tutkimuksistaan. Toisin sanoen: Erittäin laaja konsensus ymmärtääkseni talousasiantuntijoiden piirissä vallitsee siitä, että kun kustannuskilpailukyky kohenee, sen seurauksena myös työllisyys paranee. Missä määrin, millä aikajaksolla ja mitkä muut seikat siihen vaikuttavat, ovat tietysti asioita, joista ollaan eri mieltä, mutta kun on kysymys tästä etumerkistä, siitä mielestäni erimielisyyttä ei ole: sopimus toimii positiivisesti työllisyyden parantamiseksi. Sen vuoksihan tämä sopimus on työmarkkinoilla solmittu, ja osaltani olen sitä mieltä, että kyllä Suomen työmarkkinajärjestöt ansaitsevat hatunnoston siitä, että sopimus on solmittu, vaikka totta kai siinä on paljon sellaisia yksityiskohtia, jotka yhdelle tai toiselle taholle eivät mielellään maistu. Mainitsin jo tämän lomarahojen leikkaamisen vain julkisen sektorin työntekijöiltä. Totta kai, jos lomarahoihin nähtiin välttämättömäksi puuttua, olisi ollut reilumpaa ja oikeudenmukaisempaa, että lomarahat vastaavalla tavalla — esimerkiksi nyt sovitulla tavalla, 30 prosenttia 30 vuoden aikana — olisi leikattu kautta koko linjan. Mutta, rouva puhemies, oleellista on se, että tämä kilpailukykysopimus ei luonnollisestikaan yksin riitä hallituksen asettaman kunnianhimoisen työllisyystavoitteen saavuttamiseen. Hallitushan tavoittelee noin 72 prosentin työllisyysastetta, noin 110 000 uutta työpaikkaa, ja tänä päivänä esitetyt arviot ovat sellaisia, että nyt tehdyillä päätöksillä, nyt putkessa olevilla ratkaisuilla saavutetaan tästä tavoitteesta ehkä runsaat puolet. Tästä tulemmekin siihen, että tarvitaan uusia toimia, uusia päätöksiä hallitukselta työllisyyden parantamiseksi, ja työllisyyden parantaminen luonnollisesti myös toteuttaa hallituksen sitä keskeistä tavoitetta, että julkisen talouden tasapaino paranisi. Niinpä äskettäin päättyneessä budjettiriihessä hallitus teki uusia päätöksiä työllisyyden edistämiseksi. Olemme jo täällä jonkun verran keskustelleetkin työvoimapolitiikan tehostamisesta. Olemme keskustelleet veroratkaisuista, joilla parannetaan sekä palkansaajien että yrittäjien verotusta, ja esillä riihessä oli muun muassa niin sanottu asuntopaketti, josta myös tehtiin päätökset. Sen lisäksi hallitus saattoi kolmikantaiseen valmisteluun ratkaisuja, joilla pyritään 10 000 uuden työpaikan synnyttämiseen muun muassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa kehittämällä ja sillä, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa voitaisiin käyttää palkkatukena tai starttirahana tai muulla tavoin aktiiviseen työllistymiseen. Mielestäni on hyvä huomata — ja toivon, että myös edustaja Terho ja hänen johtamansa eduskuntaryhmä on tämän huomannut — että hallitus on sitoutunut budjettiriihessä siihen, että tämän kolmikantaiseen valmisteluun laitetun jatkotyön tulee valtiovarainministeriön parhaan arvion mukaan tuottaa noin 10 000 uutta työpaikkaa, tai ehkä tarkemmin sanottuna 10 000 henkilön työllistyminen. Eli hallitus on tähän yhdessä sitoutunut, ja me hallituspuolueissa, kaikissa kolmessa, lähdemme siitä, että kun tähän on sitouduttu, niin hallitus toivottavasti yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa löytää sellaisia ratkaisuja, joilla tähän tavoitteeseen voidaan päästä. Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi haluan minäkin sanoa tästä paikallisesta sopimisesta. Se ei ole mikään taikatemppu työllisyyden parantamiseksi, mutta se on yksi keino edistää työllisyyttä, kuten on nähty hyvin monissa Suomen kaltaisissa Euroopan maissa. Sen takia pidän välttämättömänä, että sen jälkeen, kun kilpailukykysopimus on lakannut olemasta voimassa, eli vuoden 17 jälkeen, paikalliseen sopimiseen palataan ja sitä hallituksen toimin, mieluummin tietysti laajassa yhteisymmärryksessä eri tahojen kanssa, myös ryhdytään edistämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-13T14:26:29,2016-09-13T14:34:06,Tarkistettu,1.1 2016_82_14,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kilpailukykysopimus ja nyt käsiteltävänä oleva lainsäädäntö: On pakko tässä yhtyä kyllä Zyskowiczin ja Heinosen näkemykseen siitä, että kyllä on oikein, että työntekijöiden verotuksen alentuminen on hyvä asia. (Eduskunnasta: Hyvä!) Mutta kuka maksaa sen? Kuinka se kohdistuu niille julkisen sektorin työntekijöille, joidenka lomapalkkoja leikataan? Plusmerkki on miinusmerkkinen. Tämä tosiseikka unohtuu sieltä oikealta laidalta katsantokannasta, että vaikka tässä hallituksen linjauksessa nyt puhutaan koko ajan siitä kilpailukykysopimuksen työmarkkinaratkaisusta, niin lähdettiin rakentamaan yhteiskuntasopimusta, tuottavuusloikkaa, ja nyt loppuvaiheessa se sai nimeksi kilpailukykysopimus. Vasemmistoliitto ei arvostele kolmikannassa tehtyjä tai työmarkkinajärjestöjen omia ratkaisuja ja kunnioittaa sitä neuvottelutietä. Kysymys on kolmikantaisuudesta. Tämä on tehty työmarkkinajärjestöjen välillä, mutta ei pidä unohtaa sitä, että valittavissa oli kaksi erilaista näkemystä. Kuten edustaja Heinonen toi esille, rima nostettiin korkealle, ja kysymys on siitä, että työmarkkinajärjestöjen palkansaajapuolella tämä näyttäytyi niin, että giljotiinin terä oli nostettu korkealle: jos ette lähde mukaan tähän, tapahtuu näin ja näin. Se oli hallituksen ratkaisu, se oli oikeistolaista politiikkaa, joka nyt toteutuu tässä omassa muodossaan. Harmillista, että tässä salissa ei rohjeta tuoda niitä kilpailukykysopimuksen negatiivisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat SAK:laiseen palkansaajajärjestöön ja heidän työntekijöihinsä julkisella sektorilla. Toivon hieman sivustatukea muiltakin eduskunnan vasemmistolaisilta puolueilta tai ainakin yhteiskunnallisesti moraalia kantavien puolueiden osalta. Kasvua tapahtuu, se on totta, mutta mikä sitä kasvua tällä hetkellä edistää? Kokoomuksen suunnasta esitetään, että kun tätä verotusta kevennetään, niin se pitää yllä kotimaista kasvua. Myllykoski ei ole se asiantuntija eikä tiedä sellaista asiantuntijaa, joka väittäisi, ettei palkkakustannusten alentaminen loisi kilpailukykyä. Aivan varmasti näin onkin. Mutta jos ajatellaan verotuksellisesti tätä asiaa, niin niiltä ihmisiltä, jotka joutuvat oman elintasonsa ylläpitämiseksi ja perheensä ruokkimiseksi, lääkitsemiseksi, asumiseksi ja vaatettamiseksi laittamaan kaiken niin sanotusti kulutuksessa olevan rahan, leikataan tällä hetkellä eniten, mikä tyrehdyttää kaikkein eniten juuri sitä, että meidän kotimarkkinat vetävät. Meidän palvelusektori, joka olisi uusien innovaatioiden ala kansainvälisessä viennissä, ei ainakaan nyt kotimaassa voi kehittyä positiivisesti, jos juuri siltä sektorilta leikataan varoja niiltä ihmisiltä, jotka käyttävät kulutukseen lähes kaiken sen mahdollisen varan ja ottavat sitten lisäksi vielä meidän yhteiskunnan tukea joko kunnilta taikka valtiolta. Olemme alistamassa ihmisiä nyt tässä tilanteessa tukien varaan entistä enemmän, kun ihmisten ostovoima vähenee. Me tulemme siis toisella kädellä yhteiskunnan kukkarolle, kun toisaalta toitotamme sitä, kuinka hyvin tässä nyt verotusratkaisu tuo ostovoimaa lisää. Se on sumutusta, ja minun mielestäni olisi älyllistä rehellisyyttä tunnustaa se, että pienipalkkaiset julkisen sektorin työntekijät menettävät tällä ratkaisulla. Vielä korostan, että ei vasemmistoliitto todellakaan halua kiistää sitä neuvottelumandaattia, mikä kuuluu työmarkkinajärjestöille, mikä lähtee siitä kolmikantaisuuden periaatteesta, minkä onneksi tämä hallitus on omalta osaltaan ottanut käytännön pelivälineeksi ja nyt edelleen haluaa työllistämistä kehittää niin, että työmarkkinajärjestöt ovat osa sitä ratkaisua, eikä tuoda vain kaikkea pakolla. Kolmikanta on arvostettava asia: se on osa yhteiskuntarauhan säilymistä, se on neuvottelukulttuuria, jolla voidaan edistää tässä maassa myös vaikeissa tilanteissa olevia ratkaisuja, ja siinä mielessä se on tärkeä mekanismi. Siinä mielessä kun tässä edustaja Zyskowicz toi esille paikallisen sopimuksen tavoitteita, niin varmasti meillä on mahdollisuuksia kehittää sitä, mutta meidän on pakko nähdä se, että kun tässä keskustelussa tuodaan helposti esille Saksan malli, niin Saksan malli ei tarkoita sitä, että pk-sektorin yrittäjällä on henkilöstönsä kanssa mahdollisuus sopia jotakin toisin tai että siellä olisi joku sellainen kriisilauseke, joka laukaisee sen mahdollisuuden, että yritys, joka on huonossa taloudellisessa tilanteessa, voisi sitä taloudellista tilannetta hyväksi käyttäen laskea työntekijöidensä palkkoja. Ei ole yksi eikä kaksi pienyrittäjää tai pk-sektorin yrittäjää, jotka ovat tulleet sanomaan, että älä nyt sinä ainakaan, Jari, tule hyväksymään tällaista järjestelmää, joka luo markkinahäiriötilanteen yritysten välillä. Ei ole mahdollista, että jo lähtötietoisesti yrittäjä, joka tekee liian halvan tarjouksen, voittaa sen tarjouskilpailun ja puolen vuoden päästä sanoo, että nyt se on kuulkaas sillai poijat ja naiset, että meijän täytyy laskee palkkoja, ettei tää firma kaadu. Meillä ei voi olla tässä maassa semmoista mahdollisuutta, että yksittäinen järjestäytymätön työntekijä ottaa vastuun paikallisesta sopimisesta oman rahapussinsa varassa. Meillä pitää olla järjestelmä, joka takaa työnantajan ja työntekijöiden välisen tasavertaisen neuvottelumahdollisuuden ja riitojen ratkaisumallin, jossa myös työntekijöiden edustajalla on mahdollisuus turvautua liittonsa oikeusapuun ja oikeusturvaan niin, ettei yksittäinen työntekijä, joka sopii toisten työntekijöiden puolesta mahdollisesti, joutuisi vastuuseen siitä, että se paikallinen sopiminen onkin lainvastainen. Jos niin halutaan, että näin laajat neuvotteluoikeudet annetaan, että millään lainsäädännöllä ei olekaan mitään merkitystä, olemme todellakin kaukana siitä, että voimme rakentaa tätä maata yhdessä. Minä arvostan niitä yrittäjiä, jotka näyttävät kirjanpitonsa ja tilauskirjansa työntekijöille ja sanovat: olemme tässä tilanteessa, mitä tehdään? Siitä lähtee aito, avoin paikallisen sopimisen kulttuuri, mutta paikallinen sopiminen tarkoittaa kyllä tässä tilanteessa sitä, että molemmilla sopijaosapuolilla pitää olla yhdenvertaiset neuvottelumahdollisuudet. Arvoisa puhemies! Oli liki, että en innostunut. Lopetan tähän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-09-13T14:34:15,2016-09-13T14:42:23,Tarkistettu,1.1 2016_82_15,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","No niin, nyt on mahdollisuus pyytää vastauspuheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_82_16,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ajattelen niin, että on hyvä, että maahan on saatu työmarkkinaratkaisu, jossa tärkein osuus on se, että yrityksillä on tämä palkkalinja tiedossa nyt eteenpäin, ja tämäkin työmarkkinajärjestösopimushan täyttää kaikki sopimuksen vanhat tunnusmerkit. Sitä arvostellaan monilta laidoilta. Mutta kun edustaja Zyskowicz ja Heinonen kävivät tuolla pöntössä kurmuuttamassa heitä, jotka esittävät kriittisiä kohtia tästä, niin pakko sanoa, että täältä salin vasemmalta laidalta esitetty kritiikki on kyllä vielä pientä piiperrystä siihen nähden, miten hallituspuolue kokoomuksen kansanedustajat Lepomäki ja Vartiainen ovat runnoneet tätä sopimusta. Siis onko hallituksella edes omat rivit kasassa tässä? Lepomäki on sanonut, että tämä on askel väärään suuntaan. Saimme juuri kuulla, kun Zyskowicz kovasti kertoi, että tämä on oikeaan suuntaan. No, SDP olisi ottanut tässä tilanteessa käyttöön nämä työeläkemaksujen Emu-puskurit, joilla oltaisiin voitu helpottaa ostovoimaa ja myöskin parantaa yritysten tilannetta. Vielä mitä tulee verolinjaan, niin ongelma on se, että nyt tämä hallituksen verolinja suosii suurituloisia eikä suosi pieni- ja keskituloisia, vaikka toisin on luvattu. (Puhemies koputtaa) Miten te tämän perustelette?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-13T14:42:29,2016-09-13T14:43:43,Tarkistettu,1.1 2016_82_17,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! En kehunut tämän sopimuksen yksityiskohtia. Niitä varmasti voidaan arvostella. Se on sopimus, joka on tehty työmarkkinajärjestöjen kesken, ja kehuin sitä, että on hyvä, että he pääsivät sopuun ja tekivät tämän ratkaisun. Sitä kehuin tuossa omassa puheenvuorossani eli annoin täyden tukeni sille, että jos työntekijät ja työnantajat näin yhdessä päättivät, niin silloin on hyvä, että myös poliitikot ja puolueet ovat sitä tukemassa, kun he ovat tämän ratkaisun tehneet. Jos varmasti kokoomus olisi ratkaisun tehnyt tai joku toinen puolue yksin, niin olisi tehnyt varmasti erityyppisiä ratkaisuja. Varmasti paikallinen sopiminen olisi ollut vahvemmin kokoomuslaisessa mallissa mukana ja moni muu. Mutta itse olen ennen muuta huolissani siitä, että meillä on liian monta talouden vaikeaa vuotta takana. Me olemme velkaantuneet, meillä työttömyys on pahentunut, ja nyt me tarvitsemme vain toimenpiteitä sen eteen, että tähän maahan saadaan lisää työtä, työpaikkoja, kasvua. Vain sen kautta me voimme pelastaa tämän hyvinvointiyhteiskunnan ja toisaalta antaa niille työttömillekin työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-13T14:43:44,2016-09-13T14:44:53,Tarkistettu,1.1 2016_82_18,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä hienosti puhutaan monessa puheenvuorossa, että kilpailukykysopimuksella parannetaan yritysten hintakilpailukykyä ja luodaan niitä työpaikkoja, kuten edustaja Zyskowicz arvioi 20 000—40 000 uutta työpaikkaa. Minä silti ihmettelen sitä, jos tuolla kunnissa lähihoitajille ilmoitetaan, että työaika pitenee 24 tuntia vuosittaista ansiotasoa nostamatta ja lomarahoja leikataan 30 prosenttia. Kuten sanottu, niin se tekee lähihoitajilla noin 134 euroa kuukaudessa. Minä en usko, että Suomi nousee näitä palkkoja alentamalla. Olen saanut monta viestiä sieltä hoitavalta henkilöstöltä, että nämä toimet olisivat ihan ymmärrettäviä, jos näillä säästyneillä rahoilla palkattaisiin lisää hoitohenkilökuntaa päivähoitoon tai vanhustenhuoltoon. Mutta mitä tekee tämä hallitus? Vähentää nimenomaan henkilöstöä juuri näiltä aloilta, vähentää henkilöstöä, leikkaa lomarahoja, pidentää työaikaa. Minä haluaisin vielä kysyä hallituksen edustajilta, (Puhemies koputtaa) mitä työpaikkoja tällä syntyy ja minne. (Timo Heinonen: Lomarahoja ei hallitus leikannut!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-09-13T14:44:53,2016-09-13T14:46:06,Tarkistettu,1.1 2016_82_19,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! On todellakin niin, että jos me haluamme tämän Suomen nostaa sieltä laman suosta ylös, niin meidän on pakko parantaa kilpailukykyämme. Kaikkihan on periaatteessa siitä kiinni, toimiiko meidän vientiteollisuus, onko meillä satamissa tapahtumia, vievätkö laivat ulkomaille suomalaisia tuotteita markkinoille, joista rahaa Suomeen kertyy. Me olemme viime vuodet eläneet aika pitkään sillä, että kotimainen kysyntä on toiminut hyvin. Ei sitä voi moittia, mutta sekin on hiipumassa. Siitä on selviä merkkejä, koska ulkomailta tuleva, vientituloilla saatava rahavirta, mikä Suomeen tulee, (Välihuutoja vasemmalta) luo sen meidän kansantaloutemme voimallisuuden. Se on nähty niin monta kertaa, ja tämähän on todistettu myös sillä, että aikoinaan, kun devalvoitiin, lähtivät vientimarkkinat vetämään, lähtivät kotimarkkinat vetämään heti sen perään. Tämä on kokonaisuus. En jaksa ymmärtää tällaista oppositioajattelua, että teetpä niin tai näin, niin aina väärin päin. Kuitenkin me olemme näiden velkojemme kanssa aina itse suomalaiset ongelmissa. Jos korko lähtee nousemaan, olemme välittömästi vaikeuksissa, koska korko vie valtion budjetista yhä enemmän rahaa sinne korkoihin, (Puhemies koputtaa) kun olemme velassa. Tämä olisi syytä teidänkin muistaa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-13T14:46:07,2016-09-13T14:47:16,Tarkistettu,1.1 2016_82_20,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hoskoselle pakko sanoa, että kyllä niin tai näin ja aina väärin päin. Jokaisesta asiasta löytyy omanlainen näkemyksensä. Mutta on toki huomioitava se, että Suomessa työpaikkoja luodaan nimenomaan pk-sektorille. Pk-sektorin alihankintaverkosto, joka mahdollistaa meidän veturiyritysten, vientiteollisuuden mahdollisuuksia olla markkinoilla, on merkittävä. Mutta täytyy muistaa, mitkä meillä ovat sitten näitä kaikkein kovimpia verosuunnittelijoita. Ne löytyvät juuri näistä veturiyrityksistä, jotka häikäilemättömästi tytäryritysten välisten kauppojen perusteella vievät verotuloja pois tästä maasta. Olen muutaman yrittäjän kanssa keskustellut, ja he sanovat, että he pelkäävät, kun tämä kiky tulee voimaan, sillä koska alkavat ne neuvottelut siitä, että kun nyt saatte kolme päivää halvemmalla teetettyä miehillänne töitä, niin koska se näkyy heidän hinnoissaan, että he saavat kolme päivää halvemmalla tämän tuotteen. Tämä on se, mistä tässä salissa ei keskustella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-09-13T14:47:16,2016-09-13T14:48:23,Tarkistettu,1.1 2016_82_21,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kilpailukykysopimus oli todella hallituksen keskeinen tavoite ja se onnistui, syntyi, ja se loi työrauhan pitkäksi aikaa ja aivan selvästi toi luottamuksen koko yhteiskuntaan. Tulokset alkavat nyt näkyä, muun muassa Pk-yritysbarometri tänään kertoo siitä. Siitä, että sopimuksen sisältö on sellainen kuin on, kantavat sataprosenttisesti vastuun työmarkkinaosapuolet, ja minäkin ihmettelen, että tämä julkisen puolen lomarahojen leikkaus sisältyi näin raakana sinne. Se ei kyllä ollut perussuomalaisten tavoite. Tavoite oli saada oikeudenmukainen, kohtuullinen ratkaisu, mutta näin kävi, ja se ei ole missään tapauksessa hallituksen syy. Hallitus toimii pelastaakseen Suomen talouden ja työllisyyden määrätietoisesti hallituksen ohjelman mukaisesti. Tämä oli keskeinen osa sitä, ja nyt ollaan oikealla tiellä, nousu on selvästi lähtenyt käyntiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-13T14:48:24,2016-09-13T14:49:29,Tarkistettu,1.1 2016_82_22,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jotenkin vain muistelen, että siellä hallituksen tarjous pakkolaeista sisälsi muun muassa sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkausta, sairaussakkoa, työajan pidennystä, lomarahojen leikkausta. Siinä se hallituksen resepti oli, siis nuo pakkolait siellä taustalla olivat, kuten muistamme. Mutta tässä puhuttiin velasta ja viitattiin, ettemme voi velkaantua. Nythän tässä on mennyt todellakin väärinpäin hallituksella, että hallitus suinkaan ei ota vähemmän velkaa vaan entistä enemmän velkaa. Se oli hyvin hämmentävää, ja tulimme siihen johtopäätökseen, kun sitten katselimme näitä hallituksen arvovalintoja verotuksen suhteen, mitä jää viivan alle kenellekin, että velkaa ilmeisesti otetaan lisää siksi, että voidaan antaa nimenomaan hyväosaisimmille veronkevennyksiä. (Timo Heinonen: Vastustatteko veronkevennyksiä?) Hallitus itse pystyy verolinjallaan vaikuttamaan, mitä rahapussiin jää. Nythän käy niin, että esimerkiksi pieni- ja keskituloisista saa ehkä pienituloinen parikymppiä kuussa ja sitten suurituloinen johtaja saa tonnin vuodessa verohelpotuksia. Samoin on varaa miljoonaperintöjen verojen kevennykseen, (Puhemies koputtaa) metsälahjavähennyksiin, kaikkeen tähän, eli ei tämä veropolitiikka, joka on ihan hallituksen oma valinta... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-13T14:49:30,2016-09-13T14:50:41,Tarkistettu,1.1 2016_82_23,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Joku viisas on sanonut, että meillä on oikeus omiin mielipiteisiimme, mutta meillä ei ole oikeus omiin faktoihimme. Niinpä haluan teille, esimerkiksi edustaja Myllykoski ja edustaja Pekonen, todeta, että on aivan fakta, takuuvarma fakta se, että siitä, että lomarahoja leikattiin vain julkisen sektorin työntekijöiltä, ei päättänyt — uskokaa nyt — maan hallitus, vaan siitä päättivät työmarkkinaosapuolet. Tämä on fakta. Jos te tämän faktan kiistätte, niin esittäkää nyt sitten jotain tukea tälle kiistämisellenne. Sen jälkeen meillä voi olla omia mielipiteitä siitä, oliko tämä hyvä vai huono ja olisiko se pitänyt tehdä jollakin toisella tavalla, mutta tästä faktasta ei minun mielestäni kannattaisi tässä salissa eikä julkisuudessa jatkaa sellaista keskustelua, että hallitus on leikannut nimenomaan naisvaltaisen julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-13T14:50:41,2016-09-13T14:51:47,Tarkistettu,1.1 2016_82_24,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä kaikkien kollegoiden läsnä ollessa en tuota faktaa tule kiistämään. (Oikealta: Hyvä!) Edustaja Zyskowicz, haluan kuitenkin esittää siihen vankan mielipiteeni, mistä se johtuu. Minun mielipiteeni on se, että se oli hallituksen tahtotila, pakkolakien myötä, jossa sitten keskusjärjestöt tekivät tällaisen ratkaisun, jota päätöstä ei tehnyt hallitus. Mutta en kyllä halua pestä puhtaaksi hallituksen käsiä, sillä joku on ollut pakotettu tekemään tämän päätöksen. Ja sekin on Myllykosken mielestä fakta, että käsien pesulle ei tässä ryhdytä ja pesköön joku toinen sitten toisten jalkoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-09-13T14:51:47,2016-09-13T14:52:40,Tarkistettu,1.1 2016_82_25,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on tärkeä osa kilpailukykysopimusta, ja sitä sietääkin kyllä kiitellä. Merkittävä saavutus hallitukselta. Palaan edustaja Pekosen ensimmäiseksi pitämään puheenvuoroon, jossa moititte suomalaisen työn ja suomalaisten vientituotteiden laatua. Minä haluan kyllä kertoa, että Suomen viennin ongelmat eivät missään tapauksessa johdu siitä laadusta, vaan esimerkiksi EU-komission vertailussa, joka taannoin tehtiin, jossa tutkittiin 3 500:aa erilaista suomalaista vientituotetta, todettiin, että olimme EU-maiden kärkikastia, numero yksi siellä. Hämmästelen sitä, miten te ette luota suomalaisen työn ja suomalaisten tuotteiden laatuun, koska samalla te ilmaisette epäluottamuksenne niitä suomalaisia työntekijöitä kohtaan, jotka näitä tuotteita valmistavat ja joista niin moni teitäkin äänestää. Hämmästelen kyllä tällaista suhtautumista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-09-13T14:52:40,2016-09-13T14:53:36,Tarkistettu,1.1 2016_82_26,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy sen verran edustaja Kärnälle korjata, että en missään vaiheessa kyseenalaistanut suomalaisen vientiteollisuuden laatua, vaan nimenomaan peräänkuulutin lisää myöskin uusia innovaatioita ja satsausta korkeampaan osaamiseen. Uskon, ettei kenelläkään, joka tässä maassa vientiteollisuutta valmistaa ja uusia innovaatioita rakentaa, ole minkäännäköistä halua olla satsaamatta myös tulevaisuudessa laatuun. Nythän hallitus leikkaa kovalla kädellä nimenomaan näistä: laadusta, tuotekehityksestä ja innovaatioista. Sinne satsausta tarvitaan myös jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-09-13T14:53:36,2016-09-13T14:54:24,Tarkistettu,1.1 2016_82_27,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! On totta, että meidän pitää pitää huoli myös meidän innovaatioista jatkossa ja tulevaisuudessa, mutta kun ne keinot eivät juuri tähän hetkeen vain ole niitä oikeita. Me tarvitsemme toimia juuri nyt, ja jos ne yksikkötyökustannukset ovat liian korkeita, se tarkoittaa sitä, että valitettavasti monta kertaa meidän vientituotteidemme hinnat ovat liian korkeita, mikä tarkoittaa sitä, että meillä ei ole sitten vientituotteita, ei ole vientiyrityksiä, sitä kautta ei ole vientipaikkoja eikä myöskään niitä verorahoja. Vasta kun meillä on nämä verorahat ja kakku kasvatettu, sen jälkeen me voimme palkata lisää niitä edustaja Pekosenkin vaatimia julkisen alan hoitajia. Mutta tässä järjestyksessä meidän on pakko tehdä nämä toimenpiteet, tässä ja nyt, jotta me saamme yksikkötyökustannuksia alaspäin ja sitä kautta kilpailukykyä takaisin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-09-13T14:54:24,2016-09-13T14:55:24,Tarkistettu,1.1 2016_82_28,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa puhemies! Pakko puuttua nyt edustaja Heinoseen, joka markkinoi tätä yrittäjävähennystä pienyrittäjien tukena. Kyllä siitä hyötyvät kaikkein rikkaimmat henkilöyrittäjät. Määrällisesti yrittäjävähennyksen saajissa useammat olisivat pieniä yrittäjiä, kuten 10 000 parturi-kampaajaa ja monia muita, joille satasen tai kahden hyöty on suuri. 130 miljoonan tukipotista kuitenkin suurin osa, valtaosa, kymmenet miljoonat päätyvät ylimpiin tuloluokkiin. Siis apteekkarit, asianajajat ja lääkärit käärivät jo nyt suurten tulojensa päälle useiden tuhansien eurojen lisärahat. Keskimääräinen apteekkari saa 5 700 euroa lisää vuodessa. Hekö ovat yhteiskunnan hädänalaisimpia — vai kaverikapitalismin hyötyjiä? Jos halutaan kohdistaa tukea nimenomaan pieniin yrityksiin, nuo rahat pitäisi sijoittaa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostoon, kuten SDP on omana vaihtoehtonaan esittänyt, 10 000:sta 30 000 euroon. Se todella auttaisi pieniä yrityksiä, parturi-kampaajia, eikä tekisi kallista apteekkarivähennystä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-13T14:55:25,2016-09-13T14:56:31,Tarkistettu,1.1 2016_82_29,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Zyskowicz jo erittäin hyvin korjasi tätä, eli julkisen sektorin lomarahoja ei siis hallitus ole leikkaamassa. Ja kun täällä ei vihreitä ole paikalla ketään, niin toivottavasti he eivät ole myöskään torilla tätä viestiä viemässä, vaan kerrotaan rehellisesti, mistä tässä on kyse. Hallitukselle olisi varmasti kelvannut sekin, että lomarahoja olisi voitu leikata kaikilta tai tehdä muita ratkaisuja. Hallitus otti sen paketin sellaisena kuin työntekijät ja työnantajat itse sopivat. Siihen ei tehty muutoksia. Se kelpasi juuri sellaisena kuin työntekijät ja työnantajat sen itse sopivat. (Jari Myllykoski: Ja juristit kiittävät!) Mistä hallitusta voi syyttää? Hallitusta voi syyttää siitä, että kotitalousvähennys nousee ensi vuonna, maksuperusteinen alvi tulee, yrittäjävähennys tulee. Niistä voi hallitusta syyttää, ne ovat hallituksen päätöksiä. Nyt taite parempaan on nähty, ja toivottavasti sen myötä ja sen eteen voidaan tehdä lisää oikeita ratkaisuja, koska se on meidän kaikkien yhteinen etu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-13T14:56:31,2016-09-13T14:57:41,Tarkistettu,1.1 2016_82_30,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa puhemies! Voi tätä käsienpesua täällä hallituspuolueiden osalta. Kun meillä työministeri vasta vähän aikaa sitten sanoi tässä salissa, että hän on valmis tuomaan pakkolain, joka leikkaa pakolla lomarahoja, (Oikealta: Se oli bluffia!) niin nyt sitten hallituspuolueet täällä pesevät käsiään. Mutta päivän uutinen on se, että kokoomus ei tiedä, mitä mieltä se on tästä työmarkkinasopimuksesta. Emme edelleenkään saaneet vastausta siihen, tukeeko kokoomuksen ryhmä yksimielisesti tätä vai ei. Kovimmat äänenpainot tätä sopimusta vastaan on kuultu nimenomaan hallituspuolue kokoomuksen kansanedustajien riveistä. Mutta nyt se olennainen kysymys tässä on: mitkä ovat hallituksen omat toimet? Olemme nyt monta kuukautta saaneet kuulla, että kun hallitus sitten tuo nämä veronkevennykset, joilla muun muassa nyt näitä maksuja täällä kompensoidaan, niin ne kohdistetaan pieni- ja keskituloisille — mutta nythän näin ei käy. Kaikkein suurimman hyödyn tästä hallituksen verolinjasta korjaavat kaikkein suurituloisimmat, kuten olemme kuulleet. (Puhemies koputtaa) Edustaja Zyskowicz, miten tässä nyt näin kävi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-13T14:57:42,2016-09-13T14:58:51,Tarkistettu,1.1 2016_82_31,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee kokoomuksen suhtautumiseen kilpailukykysopimukseen, niin kokoomus kannattaa tätä kilpailukykysopimusta. Se on totta, että se sitoo hallituksen käsiä eräiltä osin, ja se on totta, että paikallisessa sopimisessa ei päästy eteenpäin, ja sekin on totta, että kokoomuksen eduskuntaryhmässä on jäseniä, esimerkiksi mainittu edustaja Lepomäki, jotka suhtautuvat tähän sopimukseen kielteisesti. Mitä sitten tulee edustaja Lindtmanin pohdiskeluun veronkevennyksistä, niin nyt itse asiassa kävi niin, kilpailukykysopimuksessa tehty ratkaisu johtuen näiden maksujen verovähennyskelpoisuudesta kevensi hyvätuloisten verotusta, ja hallituksen oma ratkaisu paikkaa tilannetta tasaiseksi niin, että hallituksen oma ratkaisu suuntautuu pieni- ja keskituloisiin — tämä on ehkä vähän kikkailua, eli rehellistä on sanoa, että tasaisesti kaikkiin (Puhemies koputtaa) tuloluokkiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-13T14:58:52,2016-09-13T15:00:02,Tarkistettu,1.1 2016_82_32,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Myllykoski peräänkuulutti täällä puolueiden moraalia ja sen tunnustamista, että tämä sopimus on erittäin raskas. Kilpailukykysopimus on erittäin raskas monille aloille, kyllä se voidaan ihan ääneen sanoa, ja se on sanottukin. Arvostamme suuresti sitä, että koko suomalainen työmarkkinakenttä on nyt yhdessä kantamassa taakkaa tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Tietenkin toivoisi, että myös edustaja Myllykosken puheenvuorossa olisi keskitytty siihen suureen ongelmaan, työttömyyteen. Ja kuten täällä on keskusteluissa tullut esille, niin ongelmamme on se, että meidän vientimme ei vedä. Valitettavasti meidän vientialamme ovat aika kapeita, jos me vertaamme vaikkapa länsinaapuriin. Nyt sitä ostovoimaa, jota tässä maassa kuitenkin jonkin verran vielä on, hallitus koettaa avittaa niin kauan, että me saamme sen viennin jälleen vetämään, ja siitähän tässä on kysymys. Työllisyydestä ja sen parantamisesta tässä on kysymys. Toivottavasti tekin olette kiinnostuneita siitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-13T15:00:02,2016-09-13T15:01:10,Tarkistettu,1.1 2016_82_33,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Toivottavasti tämä ei tule yllätyksenä, mutta olen enemmän kuin kiinnostunut ja olen valmis tekemään enemmän kuin uskottekaan sen hyväksi, että suomalainen pk-sektorin yrittäjä, joka on se potentiaalinen työllistäjä tässä maassa, voisi työllistää ensimmäisen vieraan työntekijän tai työllistää 200 päivää työttömänä olleen tai alle 25-vuotiaan tai 30-vuotiaan juuri tutkinnon suorittaneen. Vasemmistoliitto on esittänyt ja jo omassa toimenpidealoitteessani vuosi sitten esitin, että ensimmäisenä vuonna yrittäjä, joka palkkaa tästä kohderyhmästä työntekijän, saisi vapautuksen 100-prosenttisesti sosiaalimaksuista — en halua käyttää sanaa ""sivukulut"", sosiaalimaksuillahan eläkkeet, tapaturmavakuutukset ja muut kustannetaan — seuraavana vuonna 70 prosenttia ja sitten 30 prosenttia. Tämä olisi kustannusneutraali valtiolle, täysin ilmainen keino. Toivon, että hallitus ottaa tästä kopin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-09-13T15:01:12,2016-09-13T15:02:18,Tarkistettu,1.1 2016_82_34,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän täytyy yksityiskohdista huolimatta kuitenkin hallitusta ehdottomasti kiittää tästä suuresta kuvasta ja olla tyytyväinen tästä toimintakykyisestä hallituksesta, joka myöskin sai koko maan työmarkkinajärjestöt mukaan näihin yhteisiin talkoisiin, joten kiitos kuuluu myös työmarkkinajärjestöpuolelle. Ja onhan nyt tilanne jo hieman parempi: vuoden takaiseen verrattuna nyt on 30 000 työllistä enemmän. Se täytyy ihan ilolla todeta myöskin. Ja täytyy muistaa se, että parasta työllisyydenhoitoa on kuitenkin työpaikkojen säilyttäminen ja ennen kaikkea uusien synnyttäminen, ja sen takia meidän työllisyys- ja yrittäjyyspaketit ovat tätä varten aivan oiva keino. Naisten asemaa nyt tässä surkutellaan. Täytyy kuitenkin muistaa se, että hallitus vihdoin ja viimein tämän 2 500 euron vanhemmuuden kustannusten kertakorvauksen antaa — ikuisuuskysymys, joka on nyt aika pitkälle kuitenkin ratkaistu. Ja täytyy muistuttaa nyt työmarkkinajärjestöjen puoleen, että parasta tukea naisille on palkkatasa-arvo. (Jari Myllykoski: No nyt en väitä vastaan!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-09-13T15:02:20,2016-09-13T15:03:29,Tarkistettu,1.1 2016_82_35,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Pakkolait, yhteiskuntasopimus, kilpailukykysopimus — mielestäni siinä on sellaisia termejä, joita työtön ei tarvitse. Nimittäin työtön tarvitsee työtä, ja jokainen meistä tässä salissa ymmärtää, että työ on työttömälle paljon muutakin kuin se työ. Mutta miten päädyttiin siihen, että julkisen puolen lomarahoista lähtee se 30 prosenttia, koeaika pitenee 4 kuukaudesta 6:een, takaisinottovelvoitteen aika lyhenee 9 kuukaudesta 4:ään ja jo työssä olevat tekevät 24 tuntia lisää työaikaa samalla palkalla? Näihin toimenpiteisiin, hyvä hallitus, päädyttiin vain ja ainoastaan teidän pakkolakiesityksien kautta. Sitten itse ihmettelen, miten nuo kaikki mainitsemani parantavat todellisuudessa työllisyyttä. Edustaja Kulmunin mielestä ne kaiketi parantavat, niin kuin hallituksen mielestä kyseiset toimet edistävät pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja madaltavat työllistymisen kynnystä. Mutta minä uskallan olla monen työttömän kanssa eri mieltä, että ne eivät sitä tee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-09-13T15:03:31,2016-09-13T15:04:36,Tarkistettu,1.1 2016_82_36,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Se, että julkisen alan lomarahoja leikattiin, ei johdu pienimmässäkään määrin niin sanotuista pakkolakisuunnitelmista. (Naurua) Ei siinä ole mitään kytkentää. Työmarkkinajärjestöillä oli täysi vapaus sopia, minkälaisen sopimuksen ne tekivät, ja ne tekivät näin. Minusta siinä tehtiin huono päätös, koska se koskee vain julkista sektoria ja on aika raju silläkin puolella. Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella sosialidemokraattisen valtiovarainministerin ja työministerin johdolla Suomi velkaantui, julkinen sektori velkaantui, noin 9 miljardia euroa joka ainut vuosi. Työttömyys nousi 100 000:lla. Bruttokansantuote aleni kolmena vuonna peräkkäin ja kilpailukyky oli erittäin huono. Näinkö olisi voitu jatkaa? Se olisi ollut täysin edesvastuutonta. Siksi tarvittiin hallitusohjelmaan säästöt, työelämän uudistukset ja suuret rakenneuudistukset, ja niitä viedään eteenpäin, ja niillä Suomi pelastuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-13T15:04:38,2016-09-13T15:05:46,Tarkistettu,1.1 2016_82_37,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tähän alkuun suosittelisin edustaja Kankaanniemelle, että faktat tarkistetaan. Tämä hallitus molemmissa budjettiriihissään ottaa enemmän velkaa kuin edellisellä hallituskaudella otettiin. (Toimi Kankaanniemi: Ei pidä paikkaansa!) — Se pitää paikkansa, ja voimme tilastot katsoa. Mutta, puhemies, siitä halusin kyllä sanoa, että näissä pakkolaeissa oli mukana muun muassa sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkaus, siellä oli sairausloman sairaussakko esillä. Voisin kyllä hieman sanoa, että ehkä nämäkin asiat olisivat toteutuessaan aika pahasti lyöneet sinne julkiselle sektorille, naisvaltaisille aloille, (Ben Zyskowicz: Vainko sinne?) ja siksi puhun tästä, että tosiasia on tämä, että käsiä tässä nyt pestään hurjaa vauhtia hallituspuolueiden joukossa. Ja kuten sanottu, puhemies, hallituksen omista ratkaisuista, omista verolinjoista, riippuu, mitä kellekin kukkaroon jää. Kyllä minä olin aika järkyttynyt, kun luin sen uutisen, että lähihoitajalta saattaa mennä noin 600 euroa vuodessa (Puhemies koputtaa) kikyn veronkevennyksistä huolimatta. Hallitus olisi voinut tehdä toisenlaisen veroprofiilin, ja arvostan sitä, että Zyskowicz täällä rehellisesti myönsi, että nyt tämä menee suurituloisia suosien.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-13T15:05:47,2016-09-13T15:06:56,Tarkistettu,1.1 2016_82_38,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu on osoittanut konkreettisesti sen, että me etäännymme itse aiheesta kovin kauas mutta kuitenkin pysyen itse isossa asiassa. Elikkä kun haluamme tämän Suomen talouden panna kuntoon, sehän tarkoittaa tietysti aika kovia toimenpiteitä, koska olemme syvällä velan suossa. Se on kiistämätön tosiasia. Meillä on yli 300 000 työtöntä, ja on valtava määrä ongelmia eri puolilla Suomea. Tästä taudista ei selvitä ihan pienillä lääkkeillä. Elikkä hieman ihmettelen sitä, että aina, kun jotain tehdään, aina sitten kaikki on mennyt kuitenkin väärin päin opposition mielestä. Opposition tehtävänähän tietenkin on kaikki kyseenalaistaa, mutta tässä on kuitenkin monta, monta hyvää asiaa, ja toivoisin, että esittäisitte edes muutaman järkevän vaihtoehdon, koska meidän pitää työtä saada tähän maahan lisää, palkanmaksua lisää ihmisille ja ennen kaikkea sitä, että pystymme pikkuhiljaa niitä velkoja maksamaan. Sen velan varassa elämiseen älkää, hyvät ihmiset, enää laskeko yhtään. Ei mene monta vuotta siihen, kun korko lähtee nousemaan, ja sinä päivänä olemme pulassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-13T15:06:57,2016-09-13T15:08:02,Tarkistettu,1.1 2016_82_39,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Taimela puhui työntekijöiden tietyistä heikennyksistä työelämässä. Meidän täytyy muistaa myös se, että nämä ovat yrittäjille ja yrityksille työllistämisen esteitä. Tuolla turuilla ja toreilla kun pyörii, niin siellä tulee oikeastaan kolme asiaa ylitse muiden. Ensimmäinen on byrokratian purku, jota me tässä kiivaasti yritämme tehdä. Toki kunnianhimoa siinä pitäisi nostaa. Toisena tulee tämä irtisanomissuoja ja takaisinottovelvollisuus, joita nytten maltillisesti mielestäni laitetaan siihen suuntaan, että työllistäminen olisi jatkossa mahdollista. Ja kolmantena ovat sitten nämä sivukulut, jotka kuuluvat nyt tähän kiky-pakettiin. Nämä kaikki toimet ovat oikeansuuntaisia. Se, ovatko nämäkään sitten loppujen lopuksi riittäviä, jää nähtäväksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-09-13T15:08:03,2016-09-13T15:08:59,Tarkistettu,1.1 2016_82_40,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Taimela kyseli täällä sen perään, mitenkä tämä kilpailukykysopimus nyt sitten parantaa sitä työllisyyttä ja viennin mahdollisuuksia. Kyllä se parantaa sillä tavalla, että nyt me tulemme kerta kaikkiaan Saksan ja Ruotsin perässä sen suhteen, kuinka paljon meillä tuote maksaa täällä tehdä ja minkälaisia asioita me saamme kaupattua maailmalle. Toki tämä on iso kokonaisuus. Ei tämä kilpailukykysopimus yksistään ratkaise tätä koko tilannetta, ja sen sosialidemokraatitkin varmasti tietävät, kun edellisellä kaudella esimerkiksi tehtiin aika merkittävä yhteisöverokevennys, jolla samalla lailla oli tarkoitus tavoitella Suomeen työllisyyttä. On kuitenkin hienoa huomata, että ilmeisesti myös sosialidemokraatit kannattavat sitä, että nyt syyskuussa kolmikantaisesti jälleen neuvotellaan ja koetetaan saada vaikkapa ansiosidonnaista paremmin käyttöön starttirahana yritykseen tai palkkatukena. Että kyllähän tässä tämmöisiä yhteisiäkin intressejä toivon mukaan on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-13T15:09:01,2016-09-13T15:10:01,Tarkistettu,1.1 2016_82_41,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä vastauksena: SDP:hän tunnetusti omassa vaihtoehdossaan ottaa vähemmän velkaa kuin hallitus ottaa, ja SDP:llä tunnetusti otetaan vähemmän velkaa, koska me esitämme työllisyystoimia tässä ja nyt. Meidän vaihtoehtomme olisi ollut TEL-maksujen väliaikainen alentaminen — auttaa sekä palkansaajia että työnantajia — eli Emu-puskurit käyttöön, Rinteen malli. Meillä on konkreettiset esitykset yrittäjien tukemiseksi, vientipaketti, investointien tukeminen, muun muassa homekoulut ja homepäiväkodit kuntoon. Ja toden totta, hallituksen vastaus on: veronkevennyksiä hyväosaisille. Minä nyt, puhemies, toistan: minä arvostan sitä, että edustaja Zyskowicz täällä äsken rehellisesti myönsi, että tosiasia on se, että nämä veronkevennykset, mitä hallitus itse tekee, käytännössä suosivat suurituloisia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-13T15:10:02,2016-09-13T15:10:57,Tarkistettu,1.1 2016_82_42,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan velanotosta, ja totta, työttömyyskorvauksia maksetaan Suomessa lähes yhtä paljon kuin vuosittain otetaan valtionvelkaa. Edustaja Hoskonen peräänkuulutti lisää työpaikkoja, mutta tosiasiassa työajan pidentäminen johtaa työttömyyden kasvuun valtiolla ja kunnilla. Ja nyt jo yliopistoilla on irtisanottu paljon ihmisiä, seuraavaksi ovat vuorossa ammatilliset oppilaitokset. Mutta tässä on nyt moneen kertaan sanottu, edustaja Kulmunikin siellä julisti, että uusia työpaikkoja syntyy, ja minä edelleen haluan kysyä, vaikka täällähän ei ole ministeriä paikalla: nyt kun tämä kilpailukykysopimus etenee ja todella julkisen sektorin pienipalkkaisilta, naisvaltaisilta aloilta leikataan lomarahoja, lisätään työaikaa, niin mitä työpaikkoja näillä toimenpiteillä saadaan, kuinka paljon uusia työpaikkoja, ja minne ne syntyvät?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-09-13T15:10:59,2016-09-13T15:11:58,Tarkistettu,1.1 2016_82_43,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ei kukaan ole kieltänyt sitä, että hallitus asetti paineita työmarkkinoille, jotta saadaan aikaan sellainen yhteiskuntasopimus, joksi sitä siihen aikaan kutsuttiin, joka parantaa meidän kustannuskilpailukykyä. Mutta vielä kerran joudun oikomaan: Hallitus ei missään vaiheessa lähtenyt esimerkiksi siitä, että vain julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikataan, julkisen sektorin, jossa tunnetusti on matalammat palkat kuin yksityisellä sektorilla ja jossa tunnetusti on enemmän naisia töissä kuin yksityisellä sektorilla. Ei hallitus tällaista vaatinut. Täällä kerrottiin oikein, mitä hallituksella oli koskien sairauspäiviä ja koskien muuta, ja hallitus jopa väläytti julkisen sektorin pisimpien lomien lyhentämistä, mutta kyllä se ratkaisu, että vain julkisen sektorin lomarahoja leikataan, oli työmarkkinajärjestöjen, uskokaa jo.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-13T15:12:00,2016-09-13T15:13:04,Tarkistettu,1.1 2016_82_44,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! En nyt halua uskontunnustusta tässä siteerata, mutta kyllä minä sen uskon ja olen sen myöntänyt, että näin juuri on tapahtunut. Mutta tässä näkee tämän kokoomuslaisen retoriikan siitä, että kun halutaan omistajille ja omistavalle luokalle vielä enemmän, niin olisi nämä leikkaukset pitänyt suunnata ehdottomasti myös yksityiselle sektorille, jotta yrittäjille ja jotta niille vientiyrityksille, osakkeenomistajille olisi pystytty vielä enemmän antamaan. Nyt on kysymys arvovalinnasta, mitä kamppailua täälläkin käydään. Nyt on kysymys siitä, että palkansaajajärjestöt eivät suostuneet siihen ratkaisuun, että tehdään suoraan työnantajille vielä niin merkittävä tulonsiirto, mitä hallitus on jo omilla voimillaan tehnyt. Sitä pakkoa eivät palkansaajajärjestöt eivätkä myöskään työnantajapuolen työmarkkinajärjestöt enää sulattaneet, että niin oltaisiin vääristetty tätä tilannetta ja maailmankuvaa tässä yhteiskunnassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-09-13T15:13:05,2016-09-13T15:14:15,Tarkistettu,1.1 2016_82_45,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp",Sitten takaisin tuon listan pariin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_82_46,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva eläkelakien muuttaminen on osa hallituksen politiikkaa, jolla kilpailukykyä parannetaan. Kysymys ei ole siis mistään pakottamisesta vaan työmarkkinajärjestöjen keskinäisestä sopimuksesta, joka hyvin vastaa siihen, mitä hallitus haluaa, että mihin tätä maata kehitetään ja luodaan tähän maahan uusia työpaikkoja ja päästään pikkuhiljaa lamasta ulos. Meillä on karmea tosiasia edessämme ollut jo vuosia ja vuosia: vientiteollisuutemme ei vedä. Vientitilastot vuosi vuodelta, kuukausi kuukaudelta ovat yhä huonompia. Ja tämä tietää sitä, että yhä useampi ihminen joutuu työttömäksi, koska tämä maa elää sillä ulkomaankaupalla, mitä Suomi käy parhaillaankin kauppakumppaneittemme kanssa. Sinänsä on onnetonta, että Euroopan unionin jäsenmaissa, jotka ovat meidän pääasiallisia markkina-alueita — Saksa, Ranska, Britit ja sitten tietenkin läntinen naapurimme Ruotsi — on myös jonkinasteinen lama menossa, että me emme omia tuotteitamme sinne niin paljon saa myytyä, mutta kuitenkin olemme jotenkuten pärjänneet, ja pikkuisen on parannustakin näkyvissä. Pääministeri Sipilän hallitus tähtää siihen, että velkaantuminen tässä maassa saadaan kuriin viimeistään vuonna 2022. On syytä jokaisen kansanedustajan muistaa tänä päivänä ja vielä huomisaamunakin, että korko ei markkinoilla aina ole pieni. Tällä hetkellähän korkomarkkinat Euroopassa ovat suorastaan, voisi sanoa, sairaat, eletään nollakoron aikaa, vaikka Euroopan keskuspankki dumppaa markkinoille joka kuukausi 80 miljardia euroa rahaa valtioiden joukkovelkakirjalainoihin ja käyttää näitä dumppaamiaan rahoja myös yritysten velkakirjojen ostoon. Elikkä tilanne on selkeästi sairas, ja toivoisin, että tämän eduskunta huomioi. Matalan koron aika loppuu jonain päivänä, ja näin velkainen valtio kun Suomi on, niin olemme hyvin äkkiä hyvin hyvin vaikeassa tilanteessa, paljon vaikeammassa kuin tällä hetkellä Suomi on. Työpaikka on elintärkeä jokaiselle ihmiselle, se on selvä asia. Työpaikan kautta tulee se sosiaalinen ympäristö, jossa ihminen elää, hankkii elantonsa ja voi hyvin. Se on myös hänen eläketurvansa kannalta aivan välttämätön. Julkisen talouden kannalta verokertymä riippuu nimenomaan työpaikoista, ja pystymmekö näillä verokertymillä sitten tuottamaan ihmisille ne palvelut, joita me välttämättä arkipäivisin tarvitsemme? Jokaiselle ihmiselle, joka joutuu työttömäksi, se on oman lajin murhenäytelmä ja erittäin vakava sellainen. Suomen eduskunnan on pidettävä huoli siitä, että aidosti niitä työpaikkoja tähän maahan rupeaa syntymään eikä vain tänne suuriin kaupunkeihin, mikä valitettavasti tuntuu tällä hetkellä olevan se ajan trendi, vaan myös maaseudulle, jossa biotalouden mahdollisuudet ovat olemassa ja monet, monet muut asiat. Suomeen olemme tällä hetkellä muuten luomassa sellaista järjestelmää — keskittämällä kaikki tänne kaupunkeihin — jossa muun muassa asumistukien kautta maksamme valtavia summia, jotka menevät aivan vääriin tarkoituksiin. Kun maa on kuitenkin Euroopan unionin harvimmin asuttu maa, voisihan sitä kehittää muutakin Suomea kuin suuria kaupunkeja. Arvoisa rouva puhemies! Yksi vilkaisu vielä siihen, mitä nyt tämän kilpailukykysopimuksen toteuttaminen tässä maassa on. Onko tämä sitten katastrofi vai ei? Kun aikanaan Suomi 1990-luvun alussa oli suuren laman kourissa, niin silloin tehtiin todella rajuja ratkaisuja. Vuonna 91, silloin Ahon hallituksen aikaan, tehtiin ensin marraskuussa 12,3 prosentin devalvaatio ja sitten markka päästettiin kellumaan syyskuun 8. päivänä 1992. Näiden yhteisvaikutus valuuttaan oli noin 40 prosenttia, eli Suomen markan arvo putosi noin 40 prosenttia, mikä tähän meidän kilpailukykysopimukseen verrattuna oli aivan valtavan, valtavan suuri asia. Me täällä riitelemme muutamasta prosentista näkemättä sitä, millä aikanaan 90-luvun alussa tämän maan talous pantiin kuntoon. Se oli todellinen matokuuri. Nyt on kysymys pelkistä perunan hitusista, mitä nyt käsitellään. Nämä luvut, mitä nyt tässä esityksessä, kilpailukykysopimuksessa on, ovat pientä lastenleikkiä verrattuna siihen 90-luvun alun menoon. Se oli todella rajua. Ja sitten: Toimivatko tällaiset matokuurit? No, Suomi on sen kerran kokenut ja tietää, että se toimii. Ikävä kyllä siinä syntyy myös hyvin ikäviä tarinoita, mutta se oli ainoa vaihtoehto sillä hetkellä Suomessa. Saksan mallin mukaisesti: Saksahan on tehnyt Hartz-uudistuksen 2000-luvun alussa, vuosina 2003 ja 2005. Peter Hartzin johdolla suunniteltiin tämä uudistus, ja Saksan silloinen liittokansleri Gerhard Schröder vei asian läpi ja laittoi Saksan talouden kuntoon. Silloinhan puhuttiin, että Saksa on Euroopan sairas mies. Miten on tänä päivänä? Nämä tehdyt toimenpiteet joustavoittivat Saksan työmarkkinoita. Saksa on tällä hetkellä Euroopan johtava talousmaa kaikin puolin ja erittäin vahva taloudeltaan. Meidän kansanedustajien olisi hyvä muistaa se, että mikään ei tässä maassa synny eikä missään maassa synny, ellei tehdä oikeita päätöksiä. Ja kun ollaan vaikeassa tilanteessa, niin silloin pitää niitä päätöksiä tehdä, koska se päättämättömyys on kaikkien kannalta se heikoin vaihtoehto — aina. Joten toivoisin, että Suomen eduskunnassa tälle asialle löytyisi ymmärrystä hieman enemmän ja ennen kaikkea analyyttista keskustelua siitä. Jos otamme pienen yksityiskohdan, niin jokainen voi varmaan väitellä seuraavaan maailmantappiin asti, oliko se yksittäinen asia oikein vai väärin. Mutta jos tämä iso linja unohtuu, niin sen tien päässä on sitten se suomalaisen kansantalouden alasajo, ja minä olen ihan varma siitä, että Suomen eduskunnassakaan sitä kukaan ei halua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-13T15:14:20,2016-09-13T15:20:18,Tarkistettu,1.1 2016_82_47,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Olen ehdottomasti sen kannalla, että yrittäjän maksuvelvoitteita kevennetään ja sääntelyä, joka estää työllistämistä, puretaan. Nyt kun taloudessa on vihdoinkin tapahtunut käänne ylöspäin, niin sitä vasten tämä käsillä oleva esitys ei ihan avaudu. Kilpailukykyä parannetaan, mutta ostovoimaa leikataan. Tuotteista tehdään kilpailukykyisiä, mutta ostajaa kuristetaan. Pidän huonona sitä, että tässä esityksessä nämä yrittäjille suunnatut kevennykset peritään palkansaajalta. Tämä leikkaa kansalaisten ostovoimaa, sitä tällä hetkellä lähes ainoaa voimavaraa, joka kannattelee henkitoreissaan olevaa suomineitoa. Tätä ei voi pitää järkevänä. Eikö hallitus tosiaan löydä mitään muuta keinoa näille säästöille kuin työntekijän ostoskassin? Hyvä hallitus, ihan avoin, vipitön kysymys teille: olisiko tämä TEL-maksujen väliaikainen keventäminen niin huono vaihtoehto ollut? Ei todellakaan. Eikö sitä voisi nostaa keskusteluun ennemmin kuin viedä tämän viimeisenkin ostoeuron pois? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-13T15:20:20,2016-09-13T15:21:48,Tarkistettu,1.1 2016_82_48,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tätä on nyt kokeiltu monta vuotta, tuovatko yrityksille annetut miljardituet työpaikkoja. Muistamme miljardin euron Kela-vähennyksen, reippaan yhteisöveron laskun, monet muut edut jo ennen nykyisen hallituksen kaverikapitalismia, ja ne on toteutettu hyvässä uskossa. Ja kyllä, myös sosialidemokraatit ovat halunneet uskoa, että yritysten kilpailukyvyn parantaminen tuo hyvinvointia ja työpaikkoja. Tulokset eivät ikävä kyllä ole vakuuttavia. Suomen suurimmat yritykset ovat vähentäneet kymmeniätuhansia työpaikkoja ja aikovat jatkaa samalla tiellä. Samalla osinkoja jaetaan enemmän kuin koskaan. Siksi tulonsiirto palkansaajilta yhtiöiden kassaan ei ole oikeudenmukainen, ja sen kompensoiminen veronalennuksilla johtaa budjettitalouden vaikeuksiin, lisää julkisen talouden alijäämää ja lisää velkaantumistarvetta. Sosialidemokraatit ehdottivat vaihtoehtobudjetissa reilumpaa vaihtoehtoa: väliaikaista työeläkemaksujen laskua sekä työntekijöiltä että työnantajilta. Silloin palkansaajien nettotulot ja ostovoima olisivat kasvaneet samalla, kun työnantajien kustannukset olisivat supistuneet. Tarkoitus olisi palata normaaliin tilanteeseen heti, kun kasvu on liikkeellä, viimeistään kolmen vuoden kuluessa. Tätä ehdotustamme hallitus ei ikävä kyllä ottanut ajaakseen. Nyt siirretään rahaa veronmaksajien taskuista yrityksille. Toivotaan, että aikaisemmat ikävät kokemukset osoittautuvat nyt vääriksi. Kilpailukykysopimus lisää pienituloisten maksutaakkaa ja helpottaa suurituloisten verotusta. On aivan välttämätöntä, että hallituksen verolinja kääntää tämän epäoikeudenmukaisen tilanteen päinvastaiseksi. Pieni- ja keskituloisten on saatava suurempi hyöty varsinkin lomarahojen menettämisen kompensoimiseksi, ja suurituloiset, jotka eivät ole muutenkaan osallistuneet kiky-talkoisiin tai mihinkään talkoisiin, eivät tarvitse euroakaan lisää. Siis verolinjaksi ei riitä se, että kaikki tuloluokat saavat samoja veronalennuksia kiky-sopimuksen yhteistuloksena, vaan on lisättävä pieni- ja keskituloisten ostovoimaa enemmän kuin suurituloisten. Eläkeläiset maksavat korkeampaa veroa kuin palkansaajat, toisin kuin kokoomus ennen vaaleja lupasi. Nyt hallitus lupasi eläkeläisille saman verohuojennuksen kuin palkansaajille. Seuraamme silmä kovana, toteutuuko lupaus vai kasvaako veroero entisestään. Nykyisillä hallituksen toimilla ei korjata kuitenkaan sitä aikaisempaa virhettä, vaan keskituloinen eläkeläinen maksaa tällä hetkellä yhä 250 euroa enemmän veroa vuodessa kuin samoilla palkkatuloilla oleva. Tämän epäoikeudenmukaisuuden SDP korjasi vaihtoehtobudjetissaan ja korjaa tänäkin vuonna. Lupaatteko, että pieni- ja keskituloisen eläkeläisen ja palkansaajan veroero ei kasva? Voidaanko se luvata? Ja sitten vielä tähän niin sanottuun yrittäjävähennykseen. Yritin tuossa äsken todistaa ja taisinkin onnistua todistamaan, että se on epäonnistunut ja epäoikeudenmukainen. Kukaan ei edes vastauspuheenvuoroissaan yrittänyt puolustaa sitä. Kuulostaa aika häpeämättömältä. Toistan sen, että määrällisesti yrittäjävähennyksen saajista useimmat ovat pieniä yrittäjiä, kuten 10 000 parturikampaajaa ja iso määrä maatalousyrittäjiä, joille satasen, kahden hyöty on suuri ja merkittävä. Mutta 130 miljoonan tukipotista kuitenkin suurin osa, valtaosa, monta kymmentä miljoonaa päätyy aivan muualle, ylimpiin tuloluokkiin, siis apteekkareille, asianajajille ja lääkäreille, jotka käärivät isojen tulojensa päälle nyt useiden tuhansien eurojen lisärahat. Hekö ovat nyt yhteiskunnan hädänalaisimpia? Näinkö työllisyyttä lisätään? Älkää viitsikö. Tämä on keskustan ja kokoomuksen lahja omille eturyhmille, kaverikapitalismia. Mutta jos halutaan kohdistaa tukea nimenomaan pieniin yrityksiin, niin nuo rahat pitäisi sijoittaa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostoon, kuten SDP on omana vaihtoehtonaan esittänyt. Aina on vaihtoehto, ja sen esitämme. 10 000 euron raja nostettaisiin 30 000 euroon, mikä auttaisi oikeasti niitä pieniä yrityksiä, parturikampaajia, eikä tehtäisi tätä kallista apteekkarivähennystä. Muistettakoon, että valtiovarainministeri Rinne korotti tämän alvirajan tähän nykytasoon, jota edustaja Heinonenkin kovasti kauniisti kiitti. Nyt on aika astua askel eteenpäin. No, tätä alvialarajan nostoa edustaja Heinonenkin nyt väläytti, mutta kyllä senkin kustannus liikkuu sadoissa miljoonissa. Ihmettelen siis, kuinka paljon veronmaksajien rahaa kokoomuksella on oikeasti käytössä. Me SDP:ssä koemme vastuuta valtiontaloudesta ja esitämme tätä siis vaihtoehtona tälle loputtomalle tuhlaamiselle, jonka ansiosta valtion velkaantuminen vain pahenee, vaikka ihmiset pienentävät palkkojaan. Lopuksi, arvoisa puhemies: Ihmiset ovat valmiita tinkimään, jos julkiset palvelut turvataan, mutta tätä ei ymmärrä kukaan, että köyhiltä leikataan ja sitten se raha siirretään rikkaille kavereille ja alijäämä ja velkaantuminen pahenevat. Selittäkää tämä kansalaisille, jos osaatte.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-13T15:21:52,2016-09-13T15:27:38,Tarkistettu,1.1 2016_82_49,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hienoa kuulla kaksi väkevää puheenvuoroa, edustaja Harakan ja ehkä sitten sieltä toiselta suunnalta edustaja Hoskosen. Hyviä ja virkistäviä näkemyksellisiä puheenvuoroja, joissa on omat argumentaationsa. Mutta tässä kohtaa, jos pisteitä annettaisiin, niin ten points Harakka ja sitten ehkä vähän vähemmän Hoskonen, noin niin kuin ideologiselta näkemykseltään ja sen osalta, mikä on yhteiskunnallisesti tasapainoista ja tasa-arvoa lisäävää ja estämässä eriarvoisuutta. Erinomaisena esimerkkinä tästä valitettavasta suunnanmuutoksesta tämän hallituksen osalta on veroero. Se on yhtä kuin tuloeron kasvattaminen, ja se näissä puheenvuoroissa, joita tuolta oikeiston suunnalta esitetään, jää valitettavasti huomioimatta. On erittäin tärkeää, kun yritysverotuksessa tehdään uudistuksia, että ne uudistukset olisivat suuntautuneet niille pk-sektorin yrittäjille, jotka työllistävät työntekijöitä. En väitä, etteivätkö juristit ja apteekkaritkin työllistä työntekijöitä, mutta se potentiaali niissä miljoonissa euroissa olisi vain ollut niin paljon suotuisampaa tuoda juuri niiden alvin etujen kautta, mitä myös vasemmistoliitto on ponnekkaasti ajanut jo muutaman vuoden ajan. Eli sinne, missä sitä työtä syntyy — on yksintyöllistäjiä, itsensätyöllistäjiä ja yksinyrittäjiä — olisi pitänyt antaa mahdollisuuksia palkata ensimmäinen vieras työntekijä ja mahdollistaa sitä kautta sen talouskasvun parempaa syntymistä. Nämä hallituksen toimet tällä hetkellä valitettavasti ovat hyydyttämässä kotimarkkinoiden kysyntää ja sitä kautta entisestään ovat tuomassa julkiseen talouteen epätasapainoa sillä tavoin, että sieltä joudutaan leikkaamaan jatkossa vielä enemmän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-09-13T15:27:39,2016-09-13T15:29:54,Tarkistettu,1.1 2016_82_50,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajat! Edellisessä, pidemmässä puheenvuorossa kuin tässä, kysyin, tietääkö kukaan ketään sellaista ekonomistia tai muuten talouden asiantuntijaa, joka olisi eri mieltä siitä näkemyksestä, että kun yritysten kustannuskilpailukyky kohenee, se vaikuttaa myönteisesti työllisyyden kehitykseen. Sellaisia ei löytynyt, kunnes nyt ilmeisesti edustaja Harakka ilmoittautui, ja kun tiedän, että edustaja Harakka on talouden asiantuntija, niin on hyvä, että yksi tällainen on löytynyt. Voin kertoa, edustaja Harakka, että kaikki muut asiantuntijat ovat vakuuttuneita siitä, että kun yritysten kustannuskilpailukyky vahvistuu, se lisää työllisyyttä. Missä määrin ja millä aikavälillä ja mitkä muut seikat siihen vaikuttavat, on sitten kiistanalaisempaa. Rouva puhemies! Edustaja Viitanen osoitti minulle kiitoksia, oliko se nyt rehellisyydestä vai suoraselkäisyydestä. Oli kummasta tahansa, niin kiitokset on aina otettava nöyrästi vastaan. (Toimi Kankaanniemi: Molemmista varmaan!) Haluan selventää, että kilpailukykysopimus ja hallituksen veroratkaisu yhdessä, aivan kuten edustaja Harakka totesi, merkitsevät sitä, että veronkevennys toteutuu tasaisesti kaikilla eri tulotasoilla. Sen lisäksi valtiovarainministeri Orpon budjettipohjassa oli tällä kertaa se seikka, jonka hallitus vielä budjettiriihessään vahvisti, että vastaava veronkevennys kuin palkansaajille tulee myös eläkkeensaajille. No, onko se sitten oikein vai väärin, että veronkevennykset kohdistetaan tasaisesti kautta linjan, jolloin euromääräisesti eniten hyötyvät ne, joilla on suurimmat tulot, siitä voidaan tietysti keskustella, mutta huomauttaisin siitä, että kun viime vuosina on verotusta kiristetty, niin aina kun verotusta on kiristetty — jos se on tehty tasaisesti kautta linjan — niin vastaavasti suurimmat euromääräiset kiristykset ovat tulleet sinne, missä on suurimmat tulot. Sen lisäksi, sivumennen sanoen, erilaisten solidaarisuus- ja niin sanottujen raippaveroratkaisujen kautta on tietoisesti ja varmasti monelta osin perustellusti haluttu nimenomaan suurituloisimpien palkansaajien verotusta kiristää enemmän. Edustaja Pekonen ja eräät muut nostivat täällä esiin sen ehkä kaikkein tärkeimmän kysymyksen, että miten tämä kilpailukykysopimus lisää työpaikkoja. Monta kertaa tuolla turuilla ja toreilla tämä kysymys tulee aivan ymmärrettävästi vastaan. Viimeksi sunnuntaina olin edustaja Heinosen kanssa edustaja Pekosen kotipaikkakunnalla Riihimäellä Asematapahtumassa, jossa kauniissa säässä oli valtavasti ihmisiä, ja usein tällaisissa tapahtumissa sairaanhoitajat tai muut julkisen sektorin työntekijät aivan ymmärrettävästi kysyvät, miten se, että heidän työaikaansa pidennetään kuudella minuutilla päivässä tai heidän lomarahaansa leikataan, sitten muka lisää työllisyyttä Suomessa. No, palautan tässäkin yhteydessä mieliin, että nämä yksittäiset ratkaisut, esimerkiksi se, että lomarahaa leikataan vain julkiselta sektorilta, ovat työmarkkinajärjestöjen päättämiä. Samoin nämä työajan pidennykset, esimerkiksi se, että työaikaa pidennetään julkisella sektorilla kuusi minuuttia päivässä eikä esimerkiksi kolmella kokonaisella päivällä vuodessa, ovat työmarkkinajärjestöjen sopimia. Mutta, edustaja Pekonen ja muut, koko ajatus tässä kilpailukykysopimuksessa on se, että kun yritysten kustannuskilpailukykyä, siis yritysten kustannuskilpailukykyä ja varsinkin vientiyritysten kustannuskilpailukykyä, lisätään, niin se tuo Suomeen enemmän voittoja kansainvälisissä tarjouskilpailuissa, se tuo Suomeen enemmän tilauksia ja se tuo Suomeen enemmän työtä. Kun puhutaan julkisesta sektorista, niin on ihan selvää, että sen enempää lomarahojen leikkaaminen kuin työajan pidentäminen ei tuo julkiselle sektorille lisää työpaikkoja. Päinvastoin, kun työaikaa pidennetään, se tarkoittaa julkisella sektorilla sitä, ainakin laskennallisesti, että työpaikkoja tarvitaan vähemmän saman suoritteen tekemiseen kuin aikaisemmin lyhyemmällä työajalla. Koko asian clou tai asian selitys onkin siinä, että tässä kilpailukykysopimuksessa näillä ratkaisuilla, jotka koskevat julkista sektoria — kuten sielläkin työajan pidentäminen, kuten juuri siellä lomarahojen leikkaaminen — osin rahoitetaan valtion ja julkisen talouden kannalta niitä ratkaisuja, jotka kilpailukykysopimuksessa muualla tehdään, kuten näiden työnantajamaksujen alentamista. Eli vaikka tämä yhtälö on vaikea, ja minunkin on se vaikea jossain Riihimäen Asematapahtumassa edustaja Pekosen kollegalle, siis ei kansanedustajakollegalle vaan perushoitaja- tai sairaanhoitajakollegalle, selittää, niin tätä kautta tämä asia kuitenkin on selitettävissä ja tätä kautta se myös selittyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-13T15:29:54,2016-09-13T15:36:48,Tarkistettu,1.1 2016_82_51,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kokenut edustaja Zyskowicz on taitava retorikko, joka kääntää sanomani juuri sellaiseksi, johon hän mieluummin vastaa, siitä mitä tarkoitin ja sanoin. Minä haluan, että pieniä yrityksiä autetaan. Sosialidemokraatit haluavat sitä. Juuri siksi olen epätoivoissani siitä, että käytätte tämän avustuksen, niin sanotun yrittäjävähennyksen, suurimpien, rikkaimpien auttamiseksi, niin että se valuu kymmenin miljoonin ylimpiin tuloluokkiin. (Timo Heinonen: Eihän hän puhunut siitä!) Esimerkiksi sitä, että lääkärit muuntavat työtuloja elinkeinotuloiksi, on pidetty haitallisena asiana, mutta nyt hallitus suorastaan kannustaa siihen. Miksi tässä ei ole kattoa? Miksi ei mieluummin keskitetä näitä toimia nimenomaan pienten yritysten auttamiseen ja koroteta alv-velvollisuuden alarajaa 10 000:sta 30 000:een? Ja vielä toinen asia: Emme kannata sitä, että tasaisesti jaetaan verohyötyä, vaan se on tehtävä pieni- ja keskituloisia suosien. Meidän kansanedustajien tulotasolla emme tarvitse (Puhemies koputtaa) veronkevennyksiä enää euroakaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-13T15:36:48,2016-09-13T15:37:57,Tarkistettu,1.1 2016_82_52,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on käyty aika kirjava ja monipuolinen keskustelu talouden tilasta ja ennen kaikkea nyt kiky-sopimuksen vaikutuksista ja sisällöstä, ja hyvä näin. Haluaisin siihen jonkun sanan sanoa. Ensinnäkin tämä kiky-sopimus on tämän hallituskauden tärkein talous- ja työllisyyspoliittinen toimi, jonka arvon ja merkityksen tekevät työmarkkinajärjestöt, vähempi kuitenkin ehkä hallitus. Tässä mielessä on nähtävä tämä ratkaisu kuitenkin niihin vaihtoehtoihin nähden, joita edessä on puolustettavissa — kipeitä ratkaisuja, mutta kuitenkin. Ajatelkaapa, että jos tänä syksynä tehtäisiin työmarkkinaratkaisuja hajautetusti tämän yleisen epävarmuuden keskellä, jota maailmassa ja meillä on, niin minkähänlaista sopimuspolitiikkaa täällä nyt tehtäisiin. Sitä paitsi ehkä vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että tämä tehty ratkaisu johti eri vaiheitten jälkeen siihen, että pakkolakipaketti pantiin sivuun. Se johti siihen, että erillinen esitys pakkolaeista paikalliseen sopimiseen pantiin sivuun ja asioissa edettiin neuvotteluteitse ja saatiin ratkaisuja, eli siihen, että myöskin kolmikantayhteistyötä halutaan jatkaa tulevaisuudessa. Minusta ne ovat aika tärkeitä asioita. Tässä mielessä on kuitenkin ehkä hyvä todeta, että kilpailukykysopimus ei sellaisenaan ratkaise kaikkia meidän ongelmia. Ei hintakilpailukyky ole ainoa meidän talouden haaste. Siinä me otamme Saksaa ja Ruotsia kiinni, mutta meidän ongelmat ovat paljon syvemmällä, ja ne liittyvät meidän kasvuun, työllisyyteen. Meillä on sylissä pitkäaikaistyöttömyyden suomenennätys parasta aikaa. Meidän kasvuluvut ovat erittäin heikkoja, ja näillä kasvuluvuilla, jos me emme saa sitten talouden dynamiikkaa liikkeelle, tämä tavoite aikaansaada 110 000 uutta työpaikkaa ja nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin karkaa entuudestaan. Tämän vuoksi tämä katse pitäisi nyt nostaa — ei pelkästään puhua hintakilpailukyvystä vaan meidän todellisesta kilpailukyvystä. Meidän ongelma on viennin heikko veto ja ennen kaikkea se, että meillä on romahtanut korkean jalostusasteen vienti Suomesta. Tästähän tutkijat ovat ihmetelleet, että miksi me emme pysty laajentamaan tätä viennin jalustaa ja saamaan uutta vientiä korkean jalostusasteen tuotteille. Jos me emme siinä onnistu, niin sitten meille käy vähän huonosti. Toinen haaste tietysti liittyy tuottavuuteen. Siitäkin on täällä vähän puhuttu. Meillä on ollut monta vuotta aika huono tuottavuuden kehitys, ja tässä me tarvitsisimme tällaiset kansalliset talkoot, jotka ulottuvat aina yrityksiin saakka, nostaa myönteisellä tavalla tuottavuutta, joka tulee olemaan meidän talouskasvun keskeisin moottori tulevina vuosina: saada tuottavuus nousuun. Kolmas haaste tietysti liittyy investointien verkkaisuuteen. Kaikki ne talouspoliittiset toimet, jotka tukevat sitä, että Suomeen investoidaan, olisivat erittäin tärkeitä, samoin kuin se, että meidän vientiteollisuudella ja palvelujen viennillä on hyvät toimintaedellytykset harjoittaa Suomessa vientiä. Tässä minä rohkenisin vähän ajatella eteenpäin, ja se ajatus olisi se, että kun hallituksen puoliväliarvio omasta työstään tulee keväällä, olisiko mahdollista, että nostettaisiin katse näistä varpaista vähän eteenpäin ja hallituskin miettisi vähän riskiäkin ottaen tällaisen investointiohjelman rakentamista Suomeen, ohjelman, joka liittyisi toisaalta investointien tukemiseen yksityiselle sektorille mutta johon liittyisi myös julkisia investointeja, joita tämmöisinä aikoina kannattaisi tehdä. Minä luulen, että tällaisella ajattelutavalla — toivoisin — saataisiin joku uusi vauhti tähän tämmöiseen negatiiviseen kierteeseen meidän talouden elvyttämiseksi ja sitä kautta myöskin vientimahdollisuuksien parantamiseksi. Näin ajattelen. Sitten ehkä lopuksi: Näissä olosuhteissa ei pidä enää työttömiä kurmuuttaa. Työttömyysturvan lisäleikkaamiselle ei minusta ole enää perusteita. Jokainen meistä ymmärtää, että jos me lähdemme työttömyysturvaa leikkaamaan näissä työllisyysolosuhteissa, se johtaa käytännössä siihen, että ihmiset tippuvat entistä enempi kunnallisen toimeentuloturvan varaan, asumistukimenot kasvavat eivätkä nämä ihmiset valitettavasti aina pääse töihin. Ja tästä kertovat myöskin ne karmeat luvut, joita meillä on pitkäaikaistyöttömyydessä: ne kestot pitenevät. Ja ajatelkaa: Kolmen kuukauden sisällä 35 prosenttia työttömistä työllistyy. Jos pannaan sitten vuosi, niin alle 30 prosenttia, ja jos on ollut kaksi vuotta työttömänä, niin enää vain 9 prosenttia työllistyy. Meidän olisi tehtävä pikaisesti tämmöinen pitkäaikaistyöttömyyden taittamisohjelma, josta me olemme tehneet 15 kohdan esityksen, ja toivoisin, että siihen suhtauduttaisiin suopeasti, koska se on se meidän suurin ongelma, koska hoitamatta siitä seuraa suuri yhteiskunnallinen syrjäytyminen tässä maassa, ja siihen meillä ei ole varaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-09-13T15:38:02,2016-09-13T15:43:54,Tarkistettu,1.1 2016_82_53,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain  ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua, joka on ollut todella hyvää, ja yhdyn kyllä edustaja Ihalaisen ajatuksiin siinä mielessä, että meidän ongelmammehan on se, että meillä ei ole investointeja, meillä on huono jalostusarvo ja sitten että tämä vienti ei vedä, ja se ei yksin koske vain suuria yrityksiä vaan pieniäkin. Mutta täällä on käyty myös keskustelua tästä kilpailukyvystä. Se on tehty ja sovittu. Tietysti voidaan miettiä sitä, miksi tämä lomarahojen leikkaus koskee vain julkista puolta, mutta tähän on tultu. Mutta nyt hallitus on luvannut näitä veroaleja noin 500 miljoonaa euroa. Vaikka olenkin hallituspuolueen edustaja, minä kyllä ainakin toivon sitä, että jos me haluamme oikeudenmukaisuutta, niin meillä esimerkiksi, jotka saamme — mitä se nyt on tämä palkka — olisi kyllä sitten varaa leikata näitä rahoja. Niin kuin täällä opposition edustajat ovat sanoneet, pitäisi kyllä katsoa, että ne veronalennukset suunnattaisiin pienituloisille, että ei vain kaikille tasaisesti. Jos me haluamme, että pienituloisillakin on ostovoimaa, niin kyllä hallituksellakin olisi katsomisen paikka, että tehtäisiin tämmöisiä oikeudenmukaisia ratkaisuja juuri pienituloisten osaksi. Ainakin toivon tätä, että hallituksen piirissä käydään näitä keskusteluja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+9.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-13T15:43:55,2016-09-13T15:45:30,Tarkistettu,1.1 2016_82_54,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp. Keskustelussa ensimmäisenä hallintovaliokunnan puheenjohtaja edustaja Eerola.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_82_55,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan tähän alkuun haluan välittää osanottoni Kajaanissa viikonlopun aikana väkivallanteossa surmansa saaneen henkilön omaisille ja ystäville. Käsiteltävänä on kesäkuussa hallintovaliokunnan yksimielisesti hyväksymä mietintö, joka koskee kansalaisaloitetta rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkottamiseksi. Aloite on luonteeltaan toimenpidealoite lainvalmisteluun ryhtymisestä. Tarkoitus on, että valmistellaan uusi laki, jonka nojalla vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotetaan, jos heidät on tuomittu vankeusrangaistukseen, rangaistuksen pituudesta riippumatta. Poikkeus tehtäisiin vain niissä tapauksissa, joissa karkotus varmuudella rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia. Arvoisa puhemies! Tämän kansalaisaloitteen heikkous on siinä, että meillä on jo voimassa lainsäädäntö, jonka nojalla ulkomaalainen voidaan karkottaa. Itse asiassa Suomen voimassa oleva lainsäädäntö on tiukempi kuin kansalaisaloitteen tavoite. Voimassa olevan lain nojalla ulkomaalaisen maahan pääsy voidaan estää ulkomaalaislain ja Schengenin rajasäännöstön perusteella. Ulkomaalainen voidaan myös käännyttää. Kysymys on silloin henkilöstä, jonka maassa olo edellyttää oleskelulupaa mutta jolle ei ole myönnetty oleskelulupaa. Tältä osin viittaan tarkemmin valiokunnan mietintöön. Karkottaminen on puolestaan sellainen menettely, jolla määräaikaisella tai sitten pysyvällä oleskeluluvalla maassa oleva ulkomaalainen poistetaan maasta. Karkottamisesta on kysymys myös silloin, kun maasta poistaminen tapahtuu oleskeluajan voimassaolon tai rekisteröidyn oleskeluoikeuden jo päätyttyä eikä ulkomaalainen poistu vapaaehtoisesti. Ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta säädetty rangaistus on vähintään yksi vuosi vankeutta. Karkottaminen ei näin ollen edes edellytä, että henkilö on tuomittu vankeusrangaistukseen. Karkottamiseen riittää säännöksen valossa jopa yhdyskuntapalvelurangaistus, valvontarangaistus tai sakko, kunhan rangaistus on langetettu rikoksesta, jonka maksimirangaistus on laissa vähintään yksi vuosi vankeutta. Edellä todetun lisäksi hallintovaliokunnan mietinnöstä ilmenee, ettei ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 2 kohta edellytä toistuviin rikoksiin syyllistymisen osalta lainkaan niiden vakavuuteen liittyvää vaatimusta, vaan kuinka lievät rikokset tahansa voivat periaatteessa tulla kysymykseen ulkomaalaisen karkottamisen perusteena. Hallintovaliokunta korostaa, että maamme voimassa oleva lainsäädäntö sisältää laajat mahdollisuudet rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiseen. Viime vuosina Suomesta on karkotettu vuositasolla suunnilleen 250 ulkomaalaista, ja karkotuksista noin 30 prosentissa perusteena on ollut rikos. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta toteaa kokoavasti, että maamme lainsäädäntö on tiukempi kuin kansalaisaloitteessa valmisteltavaksi ehdotettu lainsäädäntö. Hallintovaliokunta ei katso aiheelliseksi Suomen voimassa olevan lainsäädännön väljentämistä, koska valiokunta ei pidä perusteltuna rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkottamisen vaikeuttamista nykyisestään. Selvyyden vuoksi on syytä todeta, että tietyt kansainväliset velvoitteet kieltävät ulkomaalaisen karkottamisen, jos häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Kansallisesti kyseinen säännös sisältyy sekä perustuslain 9 §:n 4 momenttiin että ulkomaalaislain 147 §:ään. Ja edelleen paikallaan on varmaan vielä mainita, että karkottamisasiassa on kaikissa tapauksissa tehtävä eri seikat huomioon ottaen kokonaisharkinta ennen kuin karkottamisesta sitten lopullisesti päätetään. Mainittakoon vielä, arvoisa puhemies, että mietinnöstä ilmenee, että hallitus valmistelee hallitusohjelman mukaisesti lakiehdotusta törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden rikok-senuusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta poistamisen nopeuttamiseksi. Esitystä odotetaan tänne eduskuntaan käsittelyyn viimeistään ensi keväänä. Hallintovaliokunta tähdentää kansalaisaloitteen riittävän huolellisen ja perusteellisen valmistelun merkitystä muun muassa pitemmällä tähtäimellä koko kansalaisaloitemenettelyn legitimiteetin kannalta. Kansalaisaloitejärjestelmän uskottavuuden vuoksi on aiheellista selvittää niitä toimenpiteitä, joilla voitaisiin edistää riittävän laadukkaiden kansalais-aloitteiden valmistelua. Lopputulemana hallintovaliokunta ehdottaa, että tämä kansalaisaloite hylätään.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-09-13T15:45:50,2016-09-13T15:52:58,Tarkistettu,1.1 2016_82_56,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Somalialainen mies saapui Suomeen 1990 ja haki maasta turvapaikkaa. Turvapaikkaa hänelle ei myönnetty, mutta hän sai humanitäärisistä syistä väliaikaisen oleskeluluvan. Se päättyi keväällä 1994. Vuotta aiemmin tämä mies oli raiskannut 13-vuotiaan tytön Tampereella. Pari vuotta myöhemmin mies oli edelleen Suomessa, murhasi 15-vuotiaan tytön Tampereella. Elinkautisen vankeustuomion aikana mies syyllistyi myöhemmin vain muutaman tunnin vankilomalla pienen lapsen törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Ulkomaalaisvirasto antoi miehestä karkotuspäätöksen itse asiassa jo vuonna 2001. Se on edelleen voimassa. Miestä pidettiin tuossa päätöksessä vaarallisena. Helsingin hovioikeus päätti kuitenkin laskea tämän miehen elinkautisesta ehdonalaiseen vapauteen viime keväänä. Nyt mies on vapautumassa vankilasta. Rikosseuraamuslaitos vastusti vapauttamista ja yritti itse asiassa saada tämän asian vielä korkeimman oikeuden käsittelyyn saamatta kuitenkaan siihen lupaa. Korkein oikeus ei myöntänyt lupaa asian käsittelyyn. Itse olen tehnyt lakialoitteen, joka on eduskunnan käsittelyssä, siitä, että näiden vaarallisuusarviointien tulisi olla sitovia, niin että kun ammattilaiset toteavat, että joku henkilö ei ole yhteiskuntakelpoinen ja että häntä ei voida vapauttaa, sen pitäisi olla sitovaa. Se on toinen keskustelu, ja toivon, että tämä lakialoitteeni eduskunnan käsittelyssä etenee ja oikeusministeriössä etenee, niin että tulevaisuudessa tämäntyyppisiltä tilanteilta vältyttäisiin, missä siis kaikki ammattilaiset toteavat, että kyseinen rikollinen ei ole yhteiskuntakelpoinen, häntä ei tule vapauttaa. Hovioikeus, joka tämän vapautuksen teki Rikosseuraamuslaitoksen vastustuksesta huolimatta, perusteli, että tämä mies, joka oli siis raiskannut, murhannut ja raiskannut ja vielä vankilomalla käyttänyt törkeästi pientä lasta seksuaalisesti hyväksi, voidaan päästää vapaaksi sen takia, että hän on ollut pitkään vankilassa, miehellä on sosiaaliset verkostot ja hän on opiskellut. Hovioikeus piti myönteisenä seikkana myös sitä, ettei mies käytä alkoholia eikä hänellä ole päihteidenkäyttöhistoriaa. Hänellä on toki muunlainen, aika rankka rikoshistoria. Hovioikeuden päätöksestä nousi iso kohu, ja ymmärtääkseni se on ollut myös yksi tämän kansalaisaloitteen taustainnoittaja. Ja se päätös oli myös järkytys näiden rikosten uhrien omaisille. Tuo nainen, joka 13-vuotiaana raiskattiin, kertoi silloin keväällä Ilta-Sanomissa, että ""se ihminen pisti kaiken palasiksi, tuhosi minulta aivan kaiken"". Nyt kuitenkin tätä miestä ollaan vapauttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan. Saadaanko mies nyt sitten karkotettua Suomesta Somaliaan? Se on nyt kysymys, ja siihen toivon myös hallintovaliokunnan tuoreelta puheenjohtajalta, edustaja Eerolalta, vastausta ja kannanottoa. Ymmärrän, että jos tämä lakialoite on viemässä — niin kuin uskon, että se olisi viemässä teidän perusteellisen valiokuntakäsittelynne kuulemisten perusteella — höllempään suuntaan, niin se olisi väärin, mutta nyt on kyse minun mielestäni siitä, pitääkö lainsäädäntöä muuttaa, että tämäntyyppisestä henkilöstä pääsemme Suomessa eroon. Poliisi on todennut, että on paljon liikkuvia osia. ""Asia ei ole yksinkertainen, eikä mitään ole vielä kirkossa kuulutettu"", totesi komisario Liisa Lintuluoto Helsingin poliisilaitokselta. Tämä mies on kertonut syntyneensä Mogadishussa Somaliassa, ja näitä Mogadishun turvallisuustilannearvioita on parannettu, mutta siitä huolimatta näyttää siltä, että miestä ei olla saamassa Suomesta pois. Hän ei onneksi ole vapautunut kuin vankilasta. Hän on tällä hetkellä säilöönotettuna. Siihen täytyy olla syy, ja syy on se, että on tavoite, että hänet saadaan karkotettua maasta. Minun ymmärtääkseni nykylainsäädännön mukaan häntä voidaan pitää säilössä enintään vuosi. Mikä on tilanne vuoden päästä? Onko tämä raiskaaja, murhaaja-raiskaaja, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttäjä vapaana ensi vuoden syyskuussa? Siitä on tässä minun mielestäni kyse, ja tähän pitää löytyä Suomessa järjestelmä niin, että tämäntyyppiset henkilöt eivät vapauteen voi päästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-13T15:53:02,2016-09-13T15:59:24,Tarkistettu,1.1 2016_82_57,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa, joka nykyään turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaankin liittyen käy välillä sillä tavoin yksipuolisena, että kumpikin osapuoli vain huutaa omia kantojaan, muistutan aluksi, että rikollisten karkotus on lähtökohta, ihan kansainvälisestikin selvä asia. Myös suomalainen karkotetaan ulkomailta takaisin Suomeen, jos hän sen maan lakien mukaan on karkotettava eli on syyllistynyt niin vakaviin rikoksiin. Tärkeää tässä keskustelussa onkin pitää mielessä, miten lakia tulee kehittää. Tulee luoda entistä selkeämmät kriteerit ja oikeudenmukaiset kriteerit ja sitten noudattaa niitä näissä karkottamisasioissa. Tämän karkottamiskansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 54 000 ihmistä, ja se on selkeä merkki siitä huolesta, onko tämä Suomessa toimiva järjestelmä oikeudenmukainen. Siitä, mitä edustaja Heinonen aikaisemmassa puheenvuorossa kertoi, näemme, että se ei ole aina Suomessa oikeudenmukainen järjestelmä. Tämän käsiteltävän kansalaisaloitteen muotoilu oli valitettavasti virheellinen, kuten edustaja Eerola avauspuheenvuorossa kertoi, mutta sen kansalaisaloitteen ajatus oli oikea, se periaate, minkä me kaikki tiedämme siinä olevan taustalla, on oikea — eli näiden karkottamiskriteerien tiukentaminen. En voi olla tässä yhteydessä ottamatta esiin omaa lakialoitettani, joka koski tätä vakaviin rikoksiin syyllistyneiden automaattista karkotusta, sillä minä uskon, että tämän kansalaisaloitteen taustalla on, kuten siitä tekstistäkin käy ilmi vaikka se lyhyt siinä on, nimenomaan se, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet tulisi karkottaa automaattisesti. Tämä tarkoittaa myös sitä toisin sanoen, että viranomaisilla ei saa olla liikaa harkintavaltaa. Pitää olla selkeät karkotuskriteerit ja niitä pitää noudattaa, ei niin, että viranomainen tekee päätöksiä satunnaisten syiden viittelemänä siinä. Nyt kun tulevaan lakimuutokseen ollaan menossa — vielä ole tietoa, mikä se hallituksen esitys on, joka ollaan keväällä antamassa, siitä ei ole selkeää tietoa vielä edustajilla — olisi kuitenkin siinä esityksessä aiheellista ottaa just huomioon tämän kansalaisaloitteen tarkoitus, se, että karkotuspäätöksiä tulee todella tehostaa, nimenomaan sitä päätöksentekoa. Sitten jos puhutaan siitä, että tätä karkotusprosessia pitäisi nopeuttaa, niin siihen soveltuu kyllä myös tämä aiemmin esiin ottamani seikka, eli jos halutaan nopeuttaa, niin nopeutetaan prosessin kestoa lyhentämällä. Tätä voitaisiin tehdä esimerkiksi niin, että tämä hallintovalitusoikeus poistettaisiin ja siirrettäisiin kokonaan yleisten rikosasiain tuomioistuimien puolelle se vakavien ja törkeiden rikoksien karkotuspäätöksenteko. Silloin ei tarvitsisi enää tehdä hallinto-oikeusprosessia siihen päälle, ei tarvitsisi olla poliisin esitystä Maahanmuuttovirastolle ja sitten Maahanmuuttoviraston harkintaa. Tämä on yksi tapa, mitä esitän, miten nopeutettaisiin sitä prosessia, mutta uskon, että nyt tätä asiaa käydään hallituksen sisällä tiukasti tulevina kuukausina kyllä läpi ja päästään siihen tulokseen, miten tätä nopeutetaan ja toivottavasti myös karkotuspäätöksen antamista tehostetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-09-13T15:59:34,2016-09-13T16:04:57,Tarkistettu,1.1 2016_82_58,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Edustaja Heinonen puhui täällä paljon esillä olleesta somalimiehen tapauksesta. Meillä ei ole Somalian kanssa sellaista sopimusta, että Somalia ottaa vastaan sinne karkotetut omat kansalaisensa. Mielestäni on kuitenkin erittäin hyvä, että tästä huolimatta poliisiviranomaiset pyrkivät tämän yksittäisen tapauksen kohdalla siihen, että henkilö kuitenkin voitaisiin Somaliaan palauttaa. Onnistutaanko tässä, sitä emme tiedä, koska meillä ei viime vuosilta ole kokemuksia somalialaisten palauttamisesta Somaliaan. Kuitenkin muutaman vuoden takaa on esimerkiksi tapaus, jossa Suomessa törkeisiin rikoksiin syyllistynyt somalimies onnistuttiin palauttamaan Somalimaahan. Arvoisa puhemies! Puhun nyt kahdesta asiasta: ensinnäkin ulkomaalaisten rikoksiin syyllistyneiden karkotusprosessista ja sitten viime aikoina keskustelua herättäneestä kysymyksestä siitä, saako tällainen karkotettu tai käännytetty henkilö, joka kaikesta huolimatta on jäänyt lainvastaisesti Suomeen, samanlaista sosiaalista turvaa, normaalia toimeentulotukea kuin laillisesti maassa olevat ulkomaalaiset ja kantasuomalaiset. Mitä ensin tulee tähän karkotusprosessiin, niin meillähän laissa on ne perusteet, joilla ulkomaalainen rikoksiin syyllistynyt voidaan karkottaa, ja nämä perusteet hallintovaliokunnan puheenjohtaja Eerola teki selväksi. Prosessi on se, että tällaisen henkilön kohdalla poliisi virkavastuulla esittää Maahanmuuttovirastolle asianomaisen karkottamista. Sen jälkeen Maahanmuuttovirasto virkavastuulla tekee päätöksen siitä, karkotetaanko tämä henkilö vai ei. Tämän jälkeen henkilöllä on luonnollisesti jo Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti mahdollisuus riippumattomaan tuomioistuimeen eli tässä tapauksessa hallinto-oikeuteen valittaa tästä asiasta. Sen jälkeen hallinto-oikeus tekee päätöksen karkottamisesta. Minun mielestäni tämä riittäisi. Me voisimme lyhentää karkotusprosessia sillä, että hallinto-oikeudesta olisi valituskielto korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tänä päivänä näin ei ole, vaan hallinto-oikeuden päätöksestä voi tehdä valituslupahakemuksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Minun mielestäni on selvää, että jokainen karkotettava pyrkii kaikin keinoin pitkittämään Suomesta tapahtuvaa karkotusta toivoen, että sinä aikana olosuhteet muuttuisivat esimerkiksi perhesiteen solmimisen tai muun perusteella sellaisiksi, että hän voisikin jäädä maahan. Näin ollen näen, että tämä mahdollisuus hakea vielä valituslupaa hallinto-oikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen on tarpeeton ja sitä käytetään käytännössä tämän karkotusprosessin pitkittämiseen. Riittävä oikeusturvan tae jo Euroopan ihmisoikeussopimuksenkin valossa on siinä, että viranomaisen päätöksestä, eli Maahanmuuttoviraston päätöksestä, voi valittaa riippumattomaan tuomioistuimeen. Eli tältä osin mielestäni tulisi säätää valituskielto hallinto-oikeudesta eteenpäin. Toinen asia, josta tässä yhteydessä haluan puhua, on tämä laittomasti maahan jäävien ulkomaalaisten oikeus sosiaaliturvaan. Kuten esimerkiksi edustaja Heinosen puheenvuorosta kävi ilmi, meillä on maassamme karkotettuja, jotka eivät kuitenkaan suostu maasta poistumaan ja joiden kohdalla pakkopalauttaminen ei onnistu. Sen lisäksi meillä tulee käytännössä viimeistään ensi vuonna olemaan maassa vähintään satoja, ellei jopa tuhansia, sellaisia henkilöitä, jotka kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan on päätetty käännyttää maasta mutta jotka eivät suostu maasta poistumaan, vaikka on olemassa täysin lainvoimainen päätös heidän turvapaikkahakemukseensa ja näin ollen lainvoimainen käännyttämispäätös. Mikä oikeus näillä laittomasti maassamme olevilla on sosiaaliturvaan? Hieraisin silmiäni, kun luin Yleisradion uutisten nettisivuilta aamulla 31.8. eli pari viikkoa sitten otsikolla ""Tiesitkö? Suomi antaa toimeentulotukea ulkomaalaisille, jotka jäävät maahan ilman lupaa"". En todellakaan tiennyt enkä usko, että kukaan muukaan tietää, koska tämä uutinen ei mielestäni pidä paikkaansa. Niinpä oma-aloitteisesti otin yhteyttä ja korjasin asiaa ja lausuin oman mielipiteeni — olenhan minäkin eräänlainen perustuslakiasiantuntija asioita opiskeltuani ja vuosikausia perustuslakivaliokunnassa toimineena — ja totesin, että jos ihminen on laittomasti Suomessa, niin hänellä on oikeus luonnollisesti välttämättömimpään sosiaaliturvaan, tarkoittaen esimerkiksi ravintoa, kattoa pään päälle pakkasella, lääkkeitä ja vastaavaa, mutta että tällaisen ihmisen kohdalla, joka on saanut lainvoimaisen kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa tai lainvoimaisen karkotuspäätöksen, koko suomalainen oikeusjärjestys olettaa, että henkilö poistuu maasta mahdollisimman pian. Ja näin ollen tietystikään hänelle ei voi kuulua tavanomainen, normaali toimeentulotuki, jota tietyn normitulon mukaan annetaan ja aina vähintään kuukaudeksi kerrallaan. Mielestäni asia oli selvä, ja ystävällisesti haastattelivat minua uutisiin ja ottivat tämän kantani. Minun kantani on myös linjassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanssa, joka heinäkuussa teki Hollantia koskien vastaavanlaisen ratkaisun: Kyse oli etiopialaismiehestä, joka ei suostunut poistumaan kotimaahansa ja jota ei väkisin voinut käännyttää, ja Hollanti kieltäytyi antamasta hänelle muuta kuin neljän viikon toimeentulotuen ja tietyin ehdoin myös majoituksen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi, että Hollannin menettely oli Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen. Eli luulin, että asia on niin kuin sanoin ja että asia olisi aika lailla kunnossa — vaan eipä ollutkaan. Yleisradio ihan ymmärrettävästi halusi kuulla myös muualta näkemystä. Ja niinpä valtiosääntöoikeuden professori Turun yliopistossa, professori Lavapuro, oli täysin eri mieltä kanssani. Hän oli sitä mieltä, että ""Zyskowiczin tulkinta on kuitenkin ongelmallinen siitä syystä, että se asettaa ulkomaalaiset paperittomat eriarvoiseen asemaan"". Sivumennen sanoen en puhunut paperittomista, koska se on mielestäni hämäävä yleiskäsite, koska se voi pitää sisällään sekä laillisesti maassa olevia, kuten nämä kerjäläiset Helsingissä, että laittomasti maassa olevia, kuten esimerkiksi karkotettuja ihmisiä. Edelleen Lavapuro sanoo: ""Perustuslaki on kuitenkin asiassa yksiselitteinen. Jokaiselle on taattu oikeus välttämättömään toimeentuloon. Jos siihen ei olla tyytyväisiä, voidaan muuttaa perustuslakia."" Lavapuro sanoi myös näin: ""Ihmiset ovat yhdenvertaisia. Eivät suomalaiset, vaan ihmiset. Tämä perustuslain 19 § 1 momentti koskee jokaista, eikä meillä ole mitään perustetta kohdella heitä eri tavoin."" Eli jos ymmärrän Lavapuron oikein, että hänen mielestään meillä ei ole mitään perustetta kohdella eri tavoin sellaista ihmistä, joka on Suomessa laittomasti ja joka on meidän oikeusjärjestyksemme mukaan poistumassa ensi tilassa maasta, verrattuna sellaiseen ihmiseen, joka on maassa täysin laillisesti, niin, jos Lavapuro on tätä mieltä, miten sen lievästi sanoisi, kyseessä on hyvin omituinen kannanotto. Totta kai meillä on perustuslaillinen oikeus — ja minun mielestäni myös velvollisuus, mutta ei se nyt mikään perustuslaillinen velvollisuus ole — eri tavoin arvioida sellaisen ihmisen tarvetta sosiaaliseen tukeen, joka täysin laillisesti on maassamme, kuin sellaisen ihmisen, joka on laittomasti maassamme ja jonka oletamme ja haluamme poistuvan maastamme. Ja tämä professori Lavapuron käsitys, jos se on oikein referoitu ja olen sen oikein ymmärtänyt, on täysin käsittämätön. Tiedän, että professori Lavapuro kuuluu perusoikeusfundamentalistien koulukuntaan ja olen tottunut siihen, että tuon koulukunnan piiristä voi tulla vaikka minkälaisia perustuslakitulkintoja. Mutta pitää sanoa, että näin huonosti perusteltuun kannanottoon en ole törmännyt pitkään aikaan. Haluan vielä lopuksi, kun aikakin loppuu, herra puhemies, sanoa, että kun tästä asiasta näyttää vallitsevan erilaisia oikeudellisia tulkintoja, niin toivoisin, että eduskunnan perustuslakivaliokunta jossain sopivassa yhteydessä voisi ottaa tähän asiaan kantaa. Ja sitä varmasti toivovat myös esimerkiksi ne sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet, jotka tällä hetkellä valmistelevat uutta opasta koskien toimeentulotuen myöntämistä puheena olevissa tilanteissa. Aivan lopuksi haluan vielä sanoa: Kun apulaisoikeusasiamies Sakslin joulukuussa viime vuonna otti kantaa ilman pysyvää oleskelulupaa Suomessa olevien oikeuteen saada toimeentulotukea, niin tämä kanta on julkisuudessa virheellisesti, myös tässä Ylen uutisessa, tulkittu kannaksi laittomasti maassa olevien oikeuteen saada toimeentulotukea. Ja tätä Sakslinin kanta ei tarkoita. Sen vahvisti viimeksi eilen Uudessa Suomessa asian esitellyt virkamies. Eli meillä ei ole voimassa auktoritatiivisen lainvalvontaviranomaisen, esimerkiksi apulaisoikeusasiamiehen, kantaa siitä, että myös laittomasti Suomessa olevilla ihmisillä olisi oikeus samaan tavanomaiseen toimeentulotukeen kuin laillisesti maassa olevilla ihmisillä, eikä tällaista kantaa tietystikään edes voisi olla olemassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-13T16:04:58,2016-09-13T16:17:29,Tarkistettu,1.1 2016_82_59,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun käsittelimme hallintovaliokunnassa tätä kansalaisaloitetta, oli aivan välttämätöntä käydä pohdintaa myös siitä, miten kansalais-aloite ylipäätään voisi olla nykyistä tehokkaampi kansalaisaktiivisuuden väline. Lainsäädännön on aina täytettävä tietyt oikeudelliset reunaehdot, jotka — kuten tässäkin valiokunnan mietinnössä todetaan — seuraavat muun muassa perustuslaista tai kansainvälisistä velvoitteista seuraavia perusperiaatteita. Jotta kansalaisaloite voisi aidosti olla aloite lainsäädännöksi eikä vain julkisen keskustelun herättäjäksi, kansalaisten pitäisi jollakin keinolla saada niiden tekemiseen tukea. Muutoin aloitteiden taustalla voi olla vääriä tietoja, ja lopulta kansalaisaloitteen käsittelyssä käytännössä vain kuormitetaan eduskuntaa ja tietysti aloitteen tekijää. Tuon valiokuntakäsittelyn jälkeen olenkin vakuuttunut siitä, että kansalaisaloitteet tarvitsisivat vähintäänkin jonkinlaisen juridisen ennakkotarkistuksen ennen eduskuntakäsittelyä, mielellään jo ennen nimien keräämistä. Kukaan ei vaadi täydellisiä, lainsäädäntöön suoraan istuvia aloitteita, mutta kansalaisaloitteiden pitäisi perustua oikeaan käsitykseen suomalaisesta lainsäädännöstä. Nyt käsiteltävä aloite ei perustunut tai oli tässä tapauksessa aikaansa jäljessä. Tätä kansalaisaloitetta voi tosin myös kiittää keskustelun laajentamisesta tässä lainsäädännössä. Nykyinen lainsäädäntö sisältää muun muassa laajat mahdollisuudet rikoksiin syyllistyneiden karkottamiseen, jota kansalaisaloitekin keskeisiltä osin vaati. Toivottavasti aloitteen saaman julkisuuden myötä oikea mielikuva välittyy suomalaisille. Lisäksi sisäministeriössä, niin kuin puheenjohtaja Eerolakin mainitsi, on meneillään selvitys törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden maasta poistamisen nopeuttamisesta. Eduskunnan käsiteltäväksi saanemme asian ensi keväänä, ja siinä voitaneen puuttua niihin kysymyksiin, mihin aiemmissakin puheenvuoroissa on viitattu. Arvoisa puhemies! Paljon on kritisoitu hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa. Hallintovaliokunta seurasi viime vuonna ja tarkemmin loppuvuonna kriisiytynyttä tilannetta läheltä, ja voi vain todeta, että jotakin oli tehtävä. Vuosi sitten näihin aikoihin viikossa tuli turvapaikanhakijoita sama määrä kuin aiemmin oli tullut vuodessa. Tilanne oli kerta kaikkiaan saatava hallintaan. Minusta hallitus onnistui joulukuun linjauksillaan tilanteen haltuunotossa hyvin. On totta, että säädöksiä kiristettiin, mutta samalla prosessit pyrittiin saamaan sujuviksi EU:n ulkorajoilta aina kotouttamiseen saakka. Vetovoimatekijöidenkin poistaminen oli tarpeellista, sillä ei Suomi pysty ottamaan taakkaa enemmän kuin on voimavaroja. Se ei olisi ollut maahantulijoidenkaan etu. Niinpä keväällä poistettiin ulkomaalaislaista humanitäärinen suojeluperuste, joka oli vuonna 2009 lakiin otettu niin kutsuttu Suomi-lisä, jonka myötä 7 prosenttia myönteisistä päätöksistä tehtiin. Myös perheenyhdistämisen kriteereitä tiukennettiin EU-direktiivin antamissa puitteissa ja samalla yhteispohjoismaisella linjalla. Tässä yhteydessä on myös todettava, että Migri tekee omaa työtään ja sille on annettava siihen rauha. Palautukset perustuvat turvallisuuskatsauksiin, joita Migri myös päivittää säännöllisesti. Kaiken kaikkiaan olen itse luottavainen, että jos turvapaikanhakija tarvitsee turvapaikan ja perusteet ovat kunnossa, hän kyllä Suomesta turvapaikan saa. Vastaavasti myös, arvoisa puhemies, karkotusta koskevat toimet kaipaavat tarkistuksia ja tarvittaessa niitä on nopeutettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-09-13T16:17:29,2016-09-13T16:22:09,Tarkistettu,1.1 2016_82_60,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Elsi Katainen ihan oikein minun mielestäni pohti sitä, mikä näiden kansalaisaloitteiden tulevaisuus on. Ei taida olla yhtään kansalaisaloitetta vielä ollut sellaista, joka olisi ollut ihan suoraan siirrettävissä lakikirjaan. Kuitenkin näissä ilmaistaan selkeällä tavalla aika ison suomalaisjoukon tahtotila, ja tietysti se on ehkä se viesti, mikä näistä tulee. Voisi miettiä myös sitä, tarvitaanko se tarkka lakitekninen kirjoitusasu vai riittäisikö se, että se on tahdonilmaus, missä tehdään tietty viesti selväksi kansanedustajille, eduskunnalle, ja sen jälkeen normaali lainsäädäntökoneisto sen tekisi, jos eduskunnasta enemmistö näin päättää. Tämä voisi olla yksi järkevä malli, jolla voitaisiin edetä. Sitten oma juttunsa ovat tietysti nämä aloitteet ja vasta-aloitteet ja vasta-aloitteiden vasta-aloitteet. Näitä täytyy varmasti tulevaisuudessa pohtia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-13T16:22:11,2016-09-13T16:23:17,Tarkistettu,1.1 2016_82_61,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen puhuu aivan oikein, mutta mikäli itse olen ymmärtänyt oikein kansalaisaloitejärjestelmää, niin aloite voidaan laatia myös siihen muotoon, jossa se on kehotus lainsäädäntötyöhön ryhtymiselle. Eli en nyt näe tässä ristiriitaa nykyisen olemassa olevan lainsäädännön kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-09-13T16:23:17,2016-09-13T16:23:38,Tarkistettu,1.1 2016_82_62,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,Siirrytään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_82_63,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä aihealue on ihan syystäkin herättänyt paljon julkista keskustelua ja tunteita. Uskoisin, että on melko lailla päivänselvää, että kun Suomi toivottavasti tarjoaa turvaa, niin eivät he, jotka turvattomuutta tuovat, voi olla ensimmäisenä jonossa. Teimme hallintovaliokunnassa yksimielisen mietinnön tähän aloitteeseen ja kävimme aloitteen hyvin perinpohjaisesti läpi siitä huolimatta, että aloite oli tietyiltä perusolettamiltaan aikaansa jäljessä tai, sanotaan, virheellinen. Toisaalta aloite mahdollisti sen, että asia saatiin puitua kattavasti läpi, ja nyt toivottavasti kaikki suomalaiset ovat hiukan viisaampia siinä, mikä tilanne tässä asiassa on. Ymmärrän myös oikein hyvin sen kansalaisilta kumpuavan huolen ja närkästyksen. Kun puhumme vakavista rikoksista, ne koskettavat pahimmillaan aivan perustavanlaatuisesti ihmisiä. Henkilökohtaisestikin olen sitä mieltä, että esimerkiksi seksuaalirikoksista annettavat rangaistukset Suomessa ovat liian usein liian alhaisia. Toisaalta kun mietimme karkottamista, niin, kuten valiokunta toteaa, tässä on useita asioita, jotka on huomioitava. Meidän on noudatettava kansainvälistä oikeusvaltioperiaatetta ja pidettävä huolta siitä, että kaikki tapahtuu niin sanotusti sivistyneesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen myös sellaisissa tapauksissa, kun joku on tullut Suomeen tekemään jotain korvaamattoman kammottavaa. Toivon yleisesti, että pidämme mielessämme oikeusvaltioperiaatteen, kun puhumme maahanmuuttopolitiikasta laajemminkin, etenkin myös niissä tapauksissa, joissa käsittelemme sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole rikoksia tehneet. Tällä hetkellä on herännyt aivan aiheellisia huolia siitä, täyttyvätkö kaikki ihmisoikeudet, kun Suomi antaa kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-13T16:23:43,2016-09-13T16:25:42,Tarkistettu,1.1 2016_82_64,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan puheenvuoronsa lopussa edustaja Parviainen kiinnitti huomiota siihen, täyttyvätkö kansainväliset ihmisoikeudet, kun Suomi antaa turvapaikkapäätöksiä. Olen myös julkisesta keskustelusta huomannut, että esimerkiksi professori Martin Scheinin on sanonut, että Maahanmuuttoviraston eräässä yksittäistapauksessa irakilaismiehelle antama kielteinen päätös on perustuslakiemme vastainen. Edelleen olen huomannut, ihan äskettäin, että on väitetty, että lainvalmistelussa ulkomaalaisasioissa ministeriöissä tai eduskunnassa ei kiinnitetä riittävästi huomiota perusoikeuksiin ja ihmisoikeuksiin. Voin sanoa, että jokainen — jokainen — maahanmuuttoa ja ulkomaalaisia koskeva esitys, joka viime vuosien aikana on tullut, on mennyt perustuslakivaliokuntaan ja jokaista on perusteltu sivukaupalla suhteessa perusoikeuksiin ja ihmisoikeuksiin. Nämä asiat ovat esillä jatkuvasti, ja Suomen järjestelmässä asioista päättää perustuslakivaliokunta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-13T16:25:44,2016-09-13T16:26:59,Tarkistettu,1.1 2016_82_65,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,Listaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_82_66,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisat herra puhemies ja kollegat! Jouduin palauttamaan mieleen, koska tämä varsinainen mietintö kerettiin tehdä jo silloin ennen kesätauon alkua ja nyt sitten keskustellaan heti syyskauden alussa. Äsken todettiin se näkemys, että valiokunta oli hyvin yksimielinen, ja se lähtökohta, että Suomen lainsäädäntö sisältää jo varsin laajat mahdollisuudet rikoksiin syyllistyneiden karkottamiseen, niin vakaviin rikoksiin kuin vähän pienempiin rikoksiin, jos katsotaan, että ihminen on vaaraksi yhteiskunnalle ja muille ihmisille tai että niitä rikoksia on isompi määrä. Mutta ikävää on, että tämä keskustelu kansalaisaloitteista tuntuu menevän jotenkin epämääräiseen suuntaan, jos meille tulee enemmän samantyyppisiä kansalaisaloitteita, joissa ei ole perehdytty Suomen nykyiseen lainsäädäntöön. Minun — joka arvostan kansalais-aloitetta ja kansalaisten mielipiteen kuulemista — mielestäni on valitettavaa, että meillä jollain mielikuvalla luodaan iso, kymmenientuhansien ihmisten allekirjoittama kansalais-aloite, joka perustuu virheellisiin tietoihin. Tähän, en niinkään lakitekniseen asiaan vaan tähän, toivoisin tarkempaa kontrollia ja, niin kuin valiokunta viittaa omassa mietinnössään, mietintää niistä toimenpiteistä, jotta tällaiset kansalaisaloitteet eivät etenisi edes tänne eduskuntaan asti ennen kuin niissä on oikeasti korjattu ne virheelliset tiedot, koska pelkkien mielikuvien varassa erilaisten asioitten tuominen eduskuntakäsittelyyn ei mielestäni ole eduskunnan arvovallankaan mukaista. Mutta eduskunnan on tietenkin käsiteltävä asioita, joista ihmiset ovat huolestuneita, ja tästä syystä me olemme kirjoittaneet tänne mietintöön yksimielisesti, että pitäisi miettiä niitä toimenpiteitä, joilla tätä laadukkuutta kansa-laisaloitteiden osalta saadaan parannettua. On todettava, että karkotuspäätöksiä on siis tehty, mutta huomattava on se, että suurin osa karkotuspäätöksistä on tehty muilla perusteilla kuin rikosperusteilla, elikkä oletettavasti sillä perusteella, että ihminen ei ole saanut turvapaikkaa eikä ole saanut oleskelulupaa ja tämän jälkeen tehdään karkotuspäätös. Mielestäni on ihan perusteltua, että karkotuspäätöksen tekee Maahanmuuttovirasto joko omasta, poliisin tai rajavalvonnan esityksestä, mutta voidaan myöskin tietysti evätä maahanpääsy tai tehdä käännytyspäätös. On erilaisia mahdollisuuksia. Ja on tietysti perusteltua ihmisoikeusnäkökulmasta, mistä edustajat täällä keskustelivat, että ei voida luovuttaa väkisin maahan, jossa eittämättä ihmisellä on riski tulla tapetuksi, joutua kuolemanrangaistukseen, kidutukseen tai muuhun ihmisarvoa loukkaavaan kohteluun. Tämmöisiin paikkoihin ei tietenkään Suomen pidä ihmisiä palauttaa. (Ben Zyskowicz: Eikä voikaan!) — Eikä voi. Juuri näin, ja sen takia arvostan sitä linjaa, mikä on olemassa. Sitten vielä keskusteluun siitä, onko ulkomaalaisten osalta enemmän rikoksia ja minkä tyylisiä rikoksia: Tässä on eroja, ja me varmaan kaikki olemme sitä mieltä, että minkäänlaisia rikoksia ei pitäisi olla. Mutta mielikuva siitä, onko ulkomaalaisuus jotenkin suurempi riski rikoksien tekemiselle: tästä ei ole mitään näyttöä, kun katsotaan rikostilastoja. Sitä vastoin ulkomaalaisten riski joutua rikoksen uhriksi on suurempi kuin suomalaisten osalta. Siis ulkomaalaiset valitettavasti joutuvat nopeammin ja helpommin rikoksen uhriksi eivätkä ole poikkeavasti enemmän rikoksia tekeviä kuin suomalaiset. Elikkä yleistyksistä pitäisi päästä tässä kohtaa eroon. Sitten tämä kysymys, mitenkä tätä prosessia voitaisiin nopeuttaa, koska se on varmaan kaikkien meidän mielestä ihan perusteltua ja tarpeellista ja 2—3 vuotta asian käsittelyä on liian pitkään: Jotta me noudattaisimme oikeusvaltioperiaatetta — enkä haluaisi luopua kaikista valitusmahdollisuuksista ja muusta — yksinkertaisin keino olisi tietenkin lisäresurssit hallinto-oikeuksiin. Tällä hetkellä sieltä ollaan ymmärtääkseni vähentämässä. Toinen asia on se, että nämä valitusprosessit käsiteltäisiin kiireellisenä. Ei laitettaisi pinon alimmaiseksi vaan nostettaisiin pinon päällimmäiseksi, jolloinka saataisiin ne nopeasti käsiteltyä. Kolmantena voi miettiä sitä, voisiko jo ennen kuin valitusprosessi on lopullisesti loppuun käyty laittaa alulle prosessin karkottamisesta niin sanottuihin turvallisiin maihin, elikkä voitaisiinko jo siinä kohtaa, kun valituskierre on vielä olemassa, palauttaa mahdollisesti rikoksiin syyllistynyt. Näillä keinoilla, ilman että puututtaisiin sinänsä valitusoikeuksiin, ilman että puututtaisiin ihmisten oikeuteen ja suomalaiseen oikeusvaltiokäsitykseen, meillä on monta mahdollisuutta, jotka tarjoan tässä hallitukselle pohdittavaksi, kun mietitte sitä lainsäädännön valmistelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-09-13T16:27:00,2016-09-13T16:33:12,Tarkistettu,1.1 2016_82_67,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä nyt käsittelyssä oleva kansa-laisaloite on erittäin vahva huolestuneiden kansalaisten tahdonilmaus. Mutta kuten vanha suomalainen sananlasku toteaa, ei melatta merelle, niin tässä on valitettavasti lähdetty sinne merelle aivan ilman venettä ja myös niitä pelastusliivejä. Mikäli aloite tällaisena hyväksyttäisiin, niin se vaikeuttaisi merkittävällä tavalla rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkottamista, ja tämä ei varmastikaan ole ollut myöskään aloitteen tekijän tarkoitus. Tämän vuoksi nyt jatkoa ajatellen on äärettömän tärkeää tarkastella niitä keinoja, joita meillä on näiden kansalaisaloitteiden suhteen, että silloin, kun ne tänne käsittelyyn etenevät, ne ovat sellaisia aidosti ongelmaan puuttuvia, aidosti lainsäädännön mukaisia, joihin sitten eduskunta voi omalla arvovallallaan puuttua. On selvää, että nykyisessä lainsäädännössä meillä on käytössämme kaikki tarvittavat työkalut rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkottamiseksi. Tällä hetkellä tiettyjen maiden osalta ei ole niinkään kyse lainsäädännöstä, vaan on kyse palauttamissopimuksista, ja tässä esitänkin vetoomuksen hallitukselle ja erityisesti ulkoministeri Soinille, että ennen kaikkea nyt Somalian ja Irakin kanssa nämä palauttamissopimukset pyrittäisiin ensi tilassa hoitamaan kuntoon. Kokonaisuutena tässä keskustelussa, mitä ulkomaalaisista käydään, turvapaikkapolitiikasta käydään ja rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisesta käydään, haluan palauttaa mieliin, että meidän on Suomessa oltava sivistyksen, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden mallimaa ja meidän on tämänkin pohjalta aina muistettava, mitä se ""maassa maan tavalla"" tarkoittaa: yhteisiin pelisääntöihin on sitouduttava, ja ne sellaiset henkilöt, jotka eivät tähän ole valmiita, voivat myös maasta poistua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-09-13T16:33:14,2016-09-13T16:35:12,Tarkistettu,1.1 2016_82_68,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme kansalaisaloitetta vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisesta. Oman puheenvuoroni alussa yhdyn niihin puheenvuoroihin, joissa muistutetaan siitä, että tässä maassa eletään tämän tasavallan lakien mukaan ja vakavien ja vähemmänkin vakavien rikosten tekeminen turvapaikanhakijana tai muuna kansalaisena on aivan yhtä tuomittavaa. Eduskunnan hallintovaliokunnan käsittelyn yhteydessä valiokunta oli yksimielinen siitä, että rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisessa soveltamiskynnys jo nykyisen lainsäädännön puitteissa on matala. Kyse ei ole siis ainoastaan karkottamisesta siinä tapauksessa, kun turvapaikanhakija syyllistyy vakaviin rikoksiin, vaan myös sakkorangaistuksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden ja tässä maassa oleskelevien ulkomaalaisten osalta palautus voidaan käynnistää ja palautusprosessi myös usein käynnistyy. Ydinkysymys asioiden käsittelyssä on se, johonka tässä keskustelussa ollaan jo viitattu: miten rikosasioiden tutkinta ja oikeusprosessi näissä karkottamis- ja palautuskysymyksissä toimivat? Kiinnitänkin huomiota viime kauden lopulla eduskunnassa istuneen parlamentaarisen toimikunnan valmisteluun. Tässä parlamentaarisessa toimikunnassa olivat edustettuina kaikki viime kaudella tässä talossa istuneet puolueet, ja tämän toimikunnan toimesta syntyi myös toimenpide-esityksiä siitä, millä tavalla pitäisi jatkossa nopeuttaa oikeusprosesseja. Yhdyn edustajien Zyskowicz ja Paatero pohdintaan siitä, että meidän pitää joustavoittaa myös tätä valitusjärjestelmää siltä osin kuin tarvetta on, kuitenkaan tätä oikeusperustaa murentamatta kohtuuttomasti. Samassa yhteydessä pitää varmistaa myös poliisin tutkinnan ja oikeudenhoidon määrärahat, ja kiinnitänkin lopuksi huomiota ensi vuonna toivottavasti valmistuvaan Sipilän hallituksen esitykseen tähän asiaan liittyen. Toivon tälle esitykselle ja ennen kaikkea sen valmistelulle jo tässä vaiheessa kaikkea mahdollista hyvää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-09-13T16:35:14,2016-09-13T16:37:31,Tarkistettu,1.1 2016_82_69,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite on tervetullut lisä meidän suomalaisessa demokratiassa. Se on rikastuttanut poliittista keskustelua ja saanut eduskunnan keskustelemaan ja ottamaan kantaa myös sellaisiin kansalaisia puhuttaviin asioihin, jotka eivät muuten saisi politiikassa tilaa. Eduskunnassa on käsitelty monenkirjavia aloitteita. Suhteellisen nuorena demokratian työkaluna kansalaisaloite hakee kuitenkin vielä paikkaansa. Vasemmistoliiton kanta on, että kaikki aloitteet on käsiteltävä vakavasti ja riittävällä perusteellisuudella. Hyvä on laatia kaikista aloitteista valiokunnan mietintö, jotta ne tulevat käsittelyyn myös täysistunnossa. Siinä ei kuitenkaan ole mieltä, että eduskunta joutuu käsittelemään puolivillaisia kansalaisaloitteita, etenkään jos ne ovat ilmeisen virheellisiä. Se ei ollut tarkoitus silloin, kun kansalaisaloite vuonna 2012 mahdollistettiin Suomessa, ja tästä on täällä salissa tänään kuultu monta puheenvuoroa. Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva aloite on monella tapaa kyseenalainen. Ensinnäkin tämä aloite on teknisesti virheellinen. Vaikka aloitteen tekijät selkeästi halusivat kiristää ulkomaalaislainsäädäntöä, merkitsisi aloitteen läpimeno tosiasiassa löysennystä voimassa olevaan lakiin verrattuna. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa vakaviin rikoksiin syyllistyneiden karkottamisen. Toiseksi aloite on sisällöllisesti kyseenalainen, sanoisinko populistinen. Siinä esitetään monimutkaiseen ongelmaan yksinkertaisia ratkaisuja. Suomen on kunnioitettava YK:ssa ja EU:ssa sovittuja yhteisiä sääntöjä ja pidettävä korkeassa arvossa niitä kansainvälisiä sopimuksia, joihin olemme sitoutuneet. Oikeusvaltiossa kaikkia rikoksentekijöitä myös kohdellaan samoin kriteerein taustasta riippumatta. Suomeen on tullut paljon ihmisiä sotaa käyvistä ja sotien runtelemista maista: Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Syyriasta. Nämä ovat maita, joihin karkottaminen ei ole helppoa, varsinkaan jos nämä maat eivät suostu ottamaan ihmistä vastaan. Henkilöä voi uhata myös kuolemanrangaistus. Parasta rikollisuuden ehkäisyä on pitää huoli hyvinvointiyhteiskunnasta, sen palveluista ja turvaverkoista ja estää syrjäytymistä. Maahanmuuttajien tehokas kotoutuminen ja työllistyminen on ensisijaisen tärkeää, rangaistuksia koventamalla ei näitä ongelmia kestävästi ratkaista. Vasemmistoliitto ei kannata tätä aloitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-09-13T16:37:41,2016-09-13T16:40:50,Tarkistettu,1.1 2016_82_70,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ensinnäkin hallintovaliokuntaa hyvästä mietinnöstä ja myös siitä, että valiokunta on käsitellyt tämän asian. Mietintötekstissähän viitataan siihen vaihtoehtoon, että mietinnön olisi voinut jättää myöskin käsittelemättä puutteiden vuoksi. Mutta nyt meidän pitäisi myös keskustella siitä, että ensinnäkin demokratiaa tulee tietenkin kannattaa, mutta onko kansalaisaloitteen tekeminen tänä päivänä jopa liian helppoa. Tänä päivänä riittää 50 000 nimeä, mutta tulisiko sen olla 100 000 nimeä esimerkiksi? Plus sitten laadun tulisi olla sellainen, että sen mukaan voidaan täällä tehdä enemmän loppupäätöksiä. Olennaista on kuitenkin se, että kun tämmöinen aloite otetaan käsiteltäväksi, se tulee käsitellä vakavasti ja asianmukaisesti, ja se vaatii paljon aikaa ja rahkeita. Mielestäni yli 50 000 ihmisen kannanilmaisu ansaitsee kuitenkin vastauksen. On tärkeää, että mietinnössä on viitattu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja siihen, miten nykyisellään on mahdollista toimia karkottamisen suhteen. Vaikka tämä enemmänkin hieman iskulauseenomainen kansalaisaloite ei täytäkään niitä laadullisia kriteereitä, joita lainsäädäntömuutoksiin suoranaisesti johtavalta aloitteelta odotetaan, niin ei sitä ole laadittu silti aivan turhaan. Ymmärrän tämän kansalaisaloitteen ainakin osittain pikemminkin kannanilmaisuna ja huolenosoituksena kuin varsinaisena lainsäädännöllisenä aloitteena. Uskon lakialoitteen taustalla olevan etenkin huolen niistä tilastoista, joiden mukaan eräissä rikostyypeissä tietyt ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat voimakkaasti yliedustettuna. Tämä huoli on otettava äärimmäisen vakavasti. Mietinnössä viitataan sisäministeriössä vireillä olevaan, hallitusohjelman mukaiseen hankkeeseen törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksenuusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta poistamisen nopeuttamiseksi. Toivottavasti tämän hankkeen pohjalta tullaan antamaan jämerä hallituksen esitys eduskunnalle mahdollisimman pian. Siitä toivoakseni on kuitenkin laaja yksimielisyys, että jos annamme jonkun ulkomaalaisen ihmisen oleskella maassamme eri syistä ja hän sitten tekee täällä vakavan rikoksen, niin lähtökohtaisesti meidän on voitava poistaa tällainen henkilö maastamme mitä pikimmin rangaistuksen kärsittyään. Ulkomaalaisten rikollisten tehokas rankaiseminen ja maasta karkottaminen on myös omiaan vähentämään rasismia ja niitä ennakkoluuloja, joita kantaväestön keskuudessa voidaan niin maassamme eläviä valtaosaltaan kunnollisia ulkomaalaisia kuin maahanmuuttopolitiikkaamme kohtaan tuntea. Onneksi nämä rikokset ovat kuitenkin äärimmäisen harvinaisia, ja kyllähän me täällä Suomessa voimme elää turvallisin mielin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-09-13T16:40:59,2016-09-13T16:44:52,Tarkistettu,1.1 2016_82_71,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voin kyllä yhtyä niihin lukuisiin puheenvuoroihin, joita täällä on käytetty myös itse kansalaisaloitejärjestelmästä ja siitä, miten me saisimme jonkinlaista etukäteistukea juridiikan osalta sille, etteivät kansalaisaloitteet nyt kompastuisi ensi sijassa ainakaan siihen, että ne pohjautuvat virheelliselle olettamalle tai vanhentuneelle tiedolle. Pidän erittäin hyvänä, että hallintovaliokunta kuitenkin otti kansalaisaloitteen käsiteltäväksi näistä puutteista huolimatta. Valiokunnan mietinnössä on kyllä paljon sellaista, jota voi jatkossa viedä eteenpäin parlamentaarisesti, ja hyvä myös, että valiokunta oli yksimielinen mietinnössään. Tähän kansalaisaloitteeseen, joka koskee nyt sitten vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista, liittyy osittain mielestäni myös toinen kansalaisaloite, joka on ollut lakivaliokunnan puolella käsittelyssä. Tässä keskustelussakin on tullut esille lapsiin kohdistuneiden seksuaalisten rikosten rankaisemisen tiukentaminen, kun näitä asioita on vähän limittäin käsitelty. Itse asiassa meidän lakimme on monin paikoin jo varsin tiukkakin, mutta kuitenkaan se rangaistuskäytäntö ei sitten vastaa sitä lainsäätäjän tahtotilaa. Siihen kyllä toivoisin, että oikeusministeri hallitusohjelman mukaisesti toisi mahdollisimman pian nämä tarkistukset, niin että myös rikoksista tuomittujen tuomiot tulisivat sille tasolle, mille lainsäätäjä on ne tarkoittanut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-13T16:44:54,2016-09-13T16:46:47,Tarkistettu,1.1 2016_82_72,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Edustaja Paatero puhui aivan oikein siitä, että me emme tietystikään voi karkottaa ketään sellaisiin olosuhteisiin, joissa häntä uhkaa esimerkiksi kuolemantuomio. Tämä on ainoa oikea kannanotto. Suomi on oikeusvaltio, Suomi on sivistysvaltio, ja erilaisissa kansainvälisissä sopimuksissa ja omassa perustuslaissammekin tämä on selvä lähtökohta. Niinpä esimerkiksi vaikka kävisi ilmi, että joku irakilainen on syyllistynyt Suomessa törkeään rikokseen, mutta tiedämme, että hän ennen Suomeen saapumistaan on Irakissa niiden joukossa, jotka siellä ovat syyllistyneet esimerkiksi vankien ampumiseen, niin me emme voisi häntä sinne lähettää, jos tietäisimme, että hänet — kuten eräät muutkin näihin vankien ampumisiin syyllistyneet — olisi tarkoitus tuomita kuolemaan. Herra puhemies! Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota asiaan, josta puhuivat ainakin edustajat Katainen ja Parviainen, eli kyse oli Maahanmuuttoviraston työskentelystä tämänhetkisen turvapaikkapaineen alaisena. Minun mielestäni Maahanmuuttovirasto tekee erittäin vaikeissa olosuhteissa työtään, ja on sääli, että julkisessa keskustelussa on Maahanmuuttoviraston työhön kohdistettu kritiikkiä, joka on ainakin julkisuudessa tulkittu mielestäni aika lailla yksioikoisesti. Viittaan Helsingin Sanomien yksitoistasivuiseen juttuun, siis näin A-nelosilla yksitoistasivuiseen juttuun, jonka ydinviesti noin yli kymmeneltä Maahanmuuttoviraston työntekijältä oli se, että he joutuvat tekemään työtään kovissa aikataulupaineissa ja kokevat, etteivät riittävällä huolellisuudella aina pysty asioita käsittelemään. Mielestäni tämä on aivan ymmärrettävää, ja enpä tiedä kovin monia työntekijöitä julkisella tai yksityisellä sektorilla, jotka eivät olisi sitä mieltä, että heillä käytettävissä olevaan aikaan nähden on vähän liikaa töitä ja liian kiire. Mutta tämän jutun pääviesti oli siis se, että heihin kohdistuu kovia tulostavoitteita ja tämä aiheuttaa aikataulupaineita siitä seuraavine ongelmineen. Nyt tämä Maahanmuuttoviraston nimettömien työntekijöiden antama viesti on yksioikoisesti tai lähes yksioikoisesti julkisuudessa kääntynyt sellaiseksi, että heiltä ei vaaditakaan paljon suorituksia eli paljon ratkaisuja vaan että heiltä vaaditaan paljon kielteisiä ratkaisuja. Joka ei tätä usko, niin voi katsoa vaikka viime perjantain Pressiklubin televisiosta tai kuunnella tämän aamun Ykkösaamua, jossa toimittaja haastatteli ministeri Risikkoa. Nyt Suomen julkinen keskustelu — ilmeisesti somesta puhumattakaan, sitä en osaa sanoa, kun en ole siellä — on sellainen, että Maahanmuuttoviraston työntekijöiltä muka vaaditaan tiukasti lisää kielteisiä päätöksiä. Virastossa on nyt yli 500 tähän tilanteeseen palkattua työntekijää, enkä ollenkaan ihmettele, etteikö heidän joukossaan ole varmasti heitäkin, jotka näin kokevat. Mutta tämän Helsingin Sanomien laajan jutun ydinviesti ei — toisin kuin nyt julkisuudessa annetaan ymmärtää — ollut siis tämä, vaan se ydinviesti oli se, että heiltä vaaditaan liikaa päätöksiä. Tässä koko jutussa oli yksi kohta, jossa tuli esiin tämä vaatimus kielteisistä päätöksistä, ja se kuuluu näin: ""Huolestuttavaa on se, että moni Migrin virkamies sanoo kokeneensa, että heiltä vaaditaan enemmän kielteisiä päätöksiä. Kokemus ei perustu mihinkään ohjeeseen, vaan yleiseen ilmapiiriin ja yksittäisiin signaaleihin."" Tästä on julkisessa keskustelussa siis vedetty johtopäätös, että heiltä vaaditaan nimenomaan lisää kielteisiä päätöksiä ja että heitä poliittisesti painostetaan tähän suuntaan. Miten asia minun mielestäni on? No, asia on niin, että ensinnäkin demokratiassa, jollainen Suomikin on, lait säätää hallitus ja viime kädessä eduskunta. Ja me säädimme lain, jossa poistimme niin sanotun humanitäärisen suojelun kategorian meidän lainsäädännöstämme, kategorian, jota ei missään muussa maassa ollut. Totta kai tämä, siis eduskunnan julkisesti demokraattisessa prosessissa tekemä lainmuutos, johti siihen, että sellaiset henkilöt, jotka aikaisemmin olisivat saaneet myönteisen päätöksen tämän humanitäärisen suojelun kategorian perusteella, eivät enää saa myönteistä päätöstä. Silloin kun tätä asiaa käsiteltiin tässä salissa, minä luulin, että se koskee aika lailla pientä joukkoa, koska aikaisemmin tuolla perusteella hyvin harvalle oli myönnetty oleskelulupa. Olin tässä asiassa mitä ilmeisimmin väärässä. Eli irakilaisten kohdalla se on koskenut ilmeisen suurta joukkoa, siis ihmisiä, jotka, jos tuo vanha laki olisi ollut voimassa, olisivat sillä perusteella saaneet oleskeluluvan mutta uuden lain nojalla eivät saa. Eli tässä Irak ilmeisesti on sellaisessa tilanteessa, jossa juuri tämä humanitäärisen suojelun kategoria olisi ollut varteenotettava kategoria. Mutta tämä ei ole siis mitään salaista poliittista painostusta, vaan se on eduskunnan, kansan valitseman eduskunnan, säätämä laki, jota totta kai virkamiesten pitää noudattaa. Toinen avoin julkinen poliittinen ohjaus on annettu hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa 8. joulukuuta 2015. Siinä aivan julkisesti sivulla 3 sanotaan: ""Yhdenmukaistamme turvapaikkaa koskevia käytäntöjä EU- ja Pohjoismaiden kanssa."" Eli taaskaan ei ole kyse mistään hämärästä poliittisesta painostuksesta, vaan täysin legitiimistä poliittisesta ohjauksesta, joka demokraattisessa järjestelmässä kuuluu poliittiselle järjestelmälle. Tällä on varmasti ollut vaikutusta, kun on verrattu Suomen käytäntöjä Ruotsiin ja huomattu, että esimerkiksi irakilaisten kohdalla Ruotsi oli soveltanut tätä sisäisen paon mahdollisuutta paljon enemmän kuin mitä Suomi oli tehnyt. Nämä mitä nyt mainitsin — eduskunnan säätämä laki, hallituksen avoin poliittinen linjaus — totta kai ovat vaikuttaneet, ja niiden pitääkin vaikuttaa tietysti, koska nämä virkamiehet ja tämä virasto ovat olemassa soveltaakseen Suomen lakia. Mutta sitten näistä väitteistä, että on olemassa salaisia poliittisia painostuksia — niitä on sitten kissojen ja koirien avulla nyt mediassa etsitty, että mistäs näitä paineita tulee — haluan sanoa, että on varmasti yksittäisiä poliitikkoja, jotka blogeissaan tai muulla tavoin ovat toivoneet ja ""vaatineet"" Migriltä tiukempaa linjaa, mutta aivan samoin ja vielä enemmän meillä on poliitikkoja, jotka blogeissaan ja Facebook-päivityksissään ja Twitterissään ovat vaatineet Migriltä enemmän myönteisiä päätöksiä. Esimerkiksi poliitikot Li Andersson ja Ville Niinistö, mainitakseni pari esimerkkiä. Sen jälkeen meillä on media, Suomen suurimmat mediatalot, Yleisradio ja Helsingin Sanomat, jotka selvästi eivät pelkästään pääkirjoituksissaan vaan juttuvalinnoissaan ja uutisoinnissaan ovat tyytymättömiä nykyiseen Maahanmuuttoviraston linjaan ja itse asiassa edellyttävät tai toivovat, että tulisi enemmän myönteisiä päätöksiä. Sen lisäksi meillä on juristeja, jotka julkisuudessa moittivat Maahanmuuttoviraston päätöksiä jopa perustuslain vastaisiksi ja vaativat enemmän myönteisiä päätöksiä. Sen jälkeen meillä on ollut esimerkiksi mielenosoitus Maahanmuuttoviraston edessä, jossa vaadittiin enemmän myönteisiä päätöksiä. Tämä kaikki on mielestäni aivan luonnollista vapaassa kansalaisyhteiskunnassa. Eli Maahanmuuttovirastoon on kohdistunut varmasti painetta, kansalaismielipidettä, erilaista aktiviteettia kielteisten päätösten puolesta, mutta aivan varmasti erittäin paljon aktiviteettia — erilaiset pakolaisjärjestöt, Pakolaisneuvonta, Pakolaisapu ja muut — myönteisten päätösten puolesta. Tämä on aivan luonnollista, näin demokratiassa toimitaan. Ja Maahanmuuttoviraston tehtävä on noudattaa Suomen lakia ja tehdä sen mukaisia päätöksiä, ja näin uskon, että he ovat tehneet ja toimineet. Herra puhemies! Tarkoitus oli vielä puhua toisestakin asiasta, mutta mikäs siinä on, että kun itse puhuu, niin aika menee niin nopeasti. Haluan ihan lyhyesti sanoa, että nyt ihan viime päivinä meillä on Suomessa, muun muassa Helsingin Sanomien palstoilla ja valtiosääntöoppineiden seminaarissa, käyty keskustelua siitä, että Suomessa ei enää kunnioiteta perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia yhtä paljon kuin vielä muutama vuosi sitten. Minun mielestäni tämä keskustelu on kyllä aika lailla perusteetonta. Esimerkiksi korkeasti kunnioittamani Elisabeth Rehn sanoo Helsingin Sanomissa, että kun Suomessa ei noudateta perusoikeuksia, niin sitä perustellaan sillä, että ei Unkarissa ja Puolassakaan noudateta. Minun pitää sanoa, että minä en ole kuullut kyllä yhdenkään vastuullisen poliittisen tahon perustelevan esimerkiksi meidän maahanmuuttopolitiikkaa sillä, mitä tapahtuu Unkarissa ja Puolassa. Sen sijaan olen kuullut monien perustelevan sitä sillä, mitä tapahtuu esimerkiksi Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa. Sitten aivan oma lukunsa on professori Martin Scheinin, joka yksittäisen Maahanmuuttoviraston tekemän ratkaisun perusteella sanoi, että tämän Mosulista kotoisin olevan irakilaismiehen tapauksessa annettu päätös on vastoin Suomen perustuslakia. Se on aikamoinen kannanotto valtiosääntöprofessorilta jutussa, joka on kesken. Mitäköhän sanottaisiin, jos rikosoikeuden professorit menisivät keskeneräisiin juttuihin, Anneli Auerin tapauksiin tai muihin, sanomaan kesken jutun, mikä on asiassa oikea laintulkinta? Sitä paitsi Scheininin kannanotto on muutenkin täysin käsittämätön. Jokainen — jokainen — tähän saliin tullut ulkomaalaisia koskeva lainmuutos on käsitelty eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Jokaisessa on sivukaupalla käsitelty lain suhdetta perusoikeuksiin ja meitä sitoviin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Puheet siitä, ettei näihin kiinnitetä huomiota, ovat aivan pohjaa vailla. (Puhemies koputtaa) Ja perustuslakivaliokunta on, kuten meidän järjestelmään kuuluu, arvioinut näiden lakiehdotusten suhteen meidän perustuslakiimme mutta myös suhteen Suomea sitoviin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Se, että perustuslakivaliokunta ei ehkä aina ole ollut samaa mieltä perusoikeusfundamentalistiseen koulukuntaan kuuluvien niin sanottujen ihmisoikeusjuristien kanssa, on sitten aivan oma lukunsa. Ehkä tästä asiasta puhumme huomenna lisää, kun on käsittelyssä oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015, jonka esipuheessa oikeuskansleri nostaa esille ongelman, jota minä kutsun perusoikeusfundamentalismiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-13T16:46:56,2016-09-13T16:59:38,Tarkistettu,1.1 2016_82_73,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin nostan vielä muutaman asian, mitä näiden rikollisten karkotusasioiden ympärillä pyörii. Ensinnäkin täälläkin uudelleen esiin tullut oikeus toimeentulotukeen. Sehän tuntuu aivan käsittämättömältä, että jos meillä ei ole yleisiä palautussopimuksia ja sen kautta ei saada ikään kuin tällaisia massapalautuksia syntymään, niin sitten henkilö voisi täällä laittomasti oleskella ja nauttia toimeentulotukea. Tämä esiintynyt Ylen julkaisema uutinenhan, jossa näin tulkittiin, ei tosiaan pidä paikkaansa. Ei yksilö voi hankkia itselleen hyötyjä laittomasti. Kielteisen päätöksen saavat myös määrätään käännytettäväksi. Tämä on tässä asiassa yksi juridinen aivan perusasia, joka on aika pitkälti unohtunut, koska näissä käsitteissä lehtimiehillä, kuten varmasti muillakin, tulee vaikeuksia ikään kuin erottaa, mitä nämä asiat ovat, että mikä on esimerkiksi turvapaikanhakijan kielteisen päätöksen ja käännytysmääräyksen ero. Mutta sillä on juridista eroa, ja missään en ole lukenut edes sellaista pohdintaa, että käännytyspäätöksen saanut, maassa laittomasti oleskeleva, saisi oikeuden täyteen toimeentulotukeen. Edes sellaista pohdintaa en ole missään kuullut, saati että siitä sitten tosiaan joku tutkija esimerkiksi omana mielipiteenään lähtisi sitä laintulkintaa tekemään. Eli vain kiireelliseen hätäapuun on tosiaan toimeentulotuen oikeus, mutta se on lähinnä ruoka-apua. Tämä toimeentulotukiasia tosiaan lähti apulaisoikeusasiamies Sakslinin päätöksestä, joka koski ilman lainvoimaa olevia oleskelulupapäätöksiä. Siitä tehtiin liian pitkälle meneviä tulkintoja. Siitä päätöksestäkin ne, jotka sitä oikein tarkasti katsovat, huomaisivat, kun siellä on se Helsingin hallinto-oikeuden juttu, mihin vedotaan, että siinäkin oli kyse nimenomaisesti tämmöisestä ilman lainvoimaa olevasta päätöksestä. Eli laittomasti hankittu hyöty ei saa lainsuojaa. Nämä perusoikeusfundamentalistit voivat toki tällaisenkin perustuslain tulkinnan sosiaaliturvasta tehdä, mutta se on kyllä väärä. Eihän esimerkiksi varaskaan saa perustuslaillista omaisuudensuojaa laittomasti hankkimalleen omaisuudelle. Sitten näistä palautuksista. Niistä ei välttämättä muodostu niin suurta ongelmaa karkotettavien rikollisten tapauksessa, vaan ne palautukset pitää mielestäni pystyä sopimaan myös tapauskohtaisesti. Käsittääkseni tällaiseen on pystyttykin, eli pystyttäisiin palauttamaan rikollisia ilman, että on yleistä palautussopimusta maan kanssa. Me kaikki asioita seuranneet tiedämme, että yleisen palautussopimuksen aikaansaaminen Somalian ja Irakin kanssa on osoittautunut vaikeaksi, mutta sitten täytyy myös huomata, että niissä maissa Euroopassa, joilla näitä palautussopimuksia on, niitä ei vain välttämättä pystytä täysimittaisesti käyttämään tai täytäntöönpanemaan siitä huolimatta. Eli se palautussopimus ei näiden rikollisten karkottamisessa välttämättä ole se pääasia, vaan ne palautukset pitää pystyä tekemään tapauskohtaisesti. Ne täytyy tehdä. Sitten ihan vielä näihin kulupuoliin, jotka ihmisillä on mielessä. Ensin, ennen kuin rikoksesta tuomittu karkotetaan, hänhän kärsii vankeusrangaistuksen. Tämä tietenkin ihmisiä mietityttää ja herättää ajatuksia. Jos mietitään nyt vaikka tätä Otanmäen tapaustakin, niin jos henkilö tuomittaisiin sitten taposta ja jos sieltä tulisi vaikka 10 vuoden tuomio, niin sehän merkitsee tietenkin 10 vuoden — tai vähennettynä näillä meidän nykylain vähän huonoilla vähennysmetodeilla — tuomion kärsimistä suomalaisessa vankilassa, jolloin tietenkin se maksaa yhteiskunnalle aivan hirveästi. Se vankilassaolo on aika kallista. Sen takia tähänkin asiaan olisi syytä pohtia vähän muutosta, että vankeusrangaistus pyrittäisiin vähän ulkoistamaan esimerkiksi Viroon tai Venäjälle. Minä ainakin olisin valmis Viron kanssa, kun se on toinen EU-maakin, sopimaan niin, että virolaiset vangit ainakin menisivät sinne Viroon. Me voisimme ostopalvelusopimuksena hankkia virolaisille vangeille vankipaikan Virosta. Sitten viimeisenä vielä tuon tällaisen epäkohdan ilmi, nimittäin Suomen kansalaisuuden saaminen. Tämä ulkomaalaisen käsite tietenkin koskee vain sellaista henkilöä, joka ei ole vielä saanut kansalaisuutta. Eli tässähän on ongelma, että kun Suomen kansalaisuuden saa helposti, neljässä vuodessa, niin silloin sellaista henkilöä, joka on sen saanut, ei voida tietenkään enää palauttaa, kun häntä ei voida juridisestikaan ulkomaalaisena pitää. Kansalaisuuden peruuttamisesta varmasti aina käydään keskusteluja, mutta sitä jotenkin juridisesti pidän aika hankalana konstruktiona, ja en sillä tavalla usko, että siihen ihan tullaan menemään. Sen sijaan pitäisin parempana, että kansalaisuuden saamisen kriteerejä vaikeutettaisiin myös, ihan jo sitä kestoa, kuinka pitkään henkilön on pitänyt pysyvästi asua maassa. Se voitaisiin mielestäni tuplata vaikka heittämällä kahdeksaan vuoteen. Jos tällainen tehtäisiin, sekin antaisi vähän pidemmän ikään kuin koeajan maahan muuttaneelle siitä, ettei hän sitten rikoksiin syyllisty. Eli se neljä vuotta on vähän vielä lyhyt tämmöinen koeaika kansalaisuuden saamista ajatellen. — Kiitos. Ei minulla muuta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-09-13T16:59:42,2016-09-13T17:07:30,Tarkistettu,1.1 2016_82_74,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä kansalaisaloitetta laadittaessa sen tekijöiden tarkoitus on oman tulkintani mukaan ollut kiristää nykyistä lainsäädäntöä siten, että muodostetaan automaatio vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiseksi, vaikka tämä nyt ei täysin tästä kansalaisaloitteen sanamuodoista ilmenekään. Eikä kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden tarkoituksena myöskään liene ollut ulkomaalaislain lieventäminen lievempienkään rikosten osalta. Edustaja Tavio kertoi aiemmin tänään, että hän on laatinut lakialoitteen, jolla pyritään vakavia rikoksia tehneiden ja lainvoimaisen tuomion saaneiden ulkomaalaisten automaattiseen karkottamiseen ilman nykyisen kaltaista raskasta hallinnollista menettelyä. Olen itsekin allekirjoittanut tämän lakialoitteen, ja toivon mukaan se etenee laiksi asti. Eduskuntaan on keväällä tulossa myös hallituksen esitys karkottamisten tehostamiseksi, ja valmistelun yhteydessä tulee ottaa huomioon tämänkin kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden henkilöiden huolet siitä, että maahan on jäänyt ulkomaalaisia, rikoksia tehneitä henkilöitä, ja kiristää siten ulkomaalaislakia riittävästi. Edustaja Paatero totesi aiemmin tänään, että ulkomaalaisten todennäköisyys syyllistyä rikokseen ei olennaisesti poikkea kantaväestöstä, mutta valitettavasti tilastojen mukaan joidenkin kansalaisuuksien osuus seksuaalirikoksista on huomattavasti niiden väestöosuutta suurempi ja eräissä tapauksissa jopa yli kymmenkertainen. Arvoisa puhemies! Lopuksi sanon, että kansalaisuuslakiamme on syytä tiukentaa vaikkapa Tanskan mallin mukaisesti. Tanskassahan vaaditaan esimerkiksi useiden vuosien työhistoria yhtenä kansalaisuuden myöntämisen ehtona. Vielä lopuksi: Suomeen tulee perustaa tarkasti valvottuja palautuskeskuksia kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Viime aikaisten tapahtumien valossa nämä suljetut palautuskeskukset olisivat olleet jo pitkään ehdottoman tarpeellisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-09-13T17:07:32,2016-09-13T17:09:47,Tarkistettu,1.1 2016_82_75,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hieman tässä keskustelussa itseäni häiritsi se, että hallintovaliokunta meni ainakin osittain sen taakse, että tässä kansalaisaloitteessa olivat nuo pykälämuotoilut sellaisessa muodossa, että ne eivät olisi tiukentaneet tätä lainsäädäntöä karkotuksista. Mielestäni kuitenkin tämän kansalaisaloitteen tahtotila on ollut yksiselitteisen selvä: yli 50 000 ihmistä on kansalaisaloitteen tehdessään halunnut tiukempaa politiikkaa Suomessa vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiseksi. Meillä on hieman tässä salikeskustelussa ennenkin ollut sitä henkeä, että ollaan menty sen taakse, että jokin kansalaisaloite on teknisesti tehty väärin taikka siinä on tämäntyyppisiä virheitä. Minun mielestäni ne ovat toissijaisia, ja sen takia itse toivon, että näitä kansalaisaloitteita viedään entistä enempi sen tahdonilmaisun suuntaan ja sen jälkeen, esimerkiksi tässä tapauksessa, jos eduskunnasta enemmistö kannattaa — niin kuin tänään en ole kuullut oikeastaan yhtään, joka olisi vastustanut tämän kansalaisaloitteen lähtökohtaa, ei täällä ole ollut paikalla vihreät sitä vastustamassa, ja yksi vihreä, joka oli paikalla, aika laajasti tätä henkeä kannatti — niin eduskunta voisi antaa viestin, että näin toimimme ja tiukennamme sitä. Tämä kansalaisaloitteista yleisesti, ja ehkä vielä se, että pitää miettiä myös sitä mahdollisuutta, että voisiko kansalaisaloitteen niin sanotusti myös vasta-allekirjoittaa, millä voitaisiin estää tätä kansalaisaloitteen ja vastakansalaisaloitteen sarjaa, mikä nyt näyttää syntyvän ainakin osasta näistä tunteita herättävistä kansalaisaloitteista. Vaarallisuusarvioinnit rikollisille: toivon, että niistä tulee sitovia. En tässä keskustelussa ole saanut vastausta siihen, (Puhemies koputtaa) mikä on tämän somalimiehen kohtalo vuoden päästä, kun hänen kiinnipitonsa päättyy, eli onko hän vapaana suomalaisessa yhteiskunnassa sen jälkeen — sen päivä näyttää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-13T17:09:47,2016-09-13T17:12:03,Tarkistettu,1.1 2016_82_76,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen>>>Kansalaisaloite KAA 4/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heinonen aivan puheenvuoronsa lopuksi kiinnitti huomiota siihen, mitä tapahtuu sellaiselle henkilölle, jolla on vaikkapa voimassa oleva karkotuspäätös tai voimassa oleva käännytyspäätös mutta jonka kotimaa ei ota pakkopalautusta vastaan eikä henkilö suostu poistumaan Suomesta vapaaehtoisesti. Tämän kysymyksen osalta olemme vielä ihmeissämme, kun nyt käsittelyssä olevat tuhannet lähinnä Irakista olevat henkilöt saatuaan turvapaikkahakemukseensa kielteiset päätökset kaikissa valitusportaissa jäävät tai osa heistä jää kuitenkin Suomeen, kun meillä ei ole mahdollisuutta pakkopalautukseen Irakiin. Olen jo edellä puheenvuoroissani todennut ja mielestäni osoittanut, että ainakaan oikeutta täysimääräiseen toimeentulotukeen ei voi olla tällaisella laittomasti maassa olevalla ihmisellä, mutta haluan tässä yhteydessä vielä todeta, että on hyvä asia, että eduskunta viime vaalikauden aivan lopulla muutti lakia niin, että tällaiselle laittomasti maassa olevalle henkilölle ei tarvitse enää myöntää tilapäistä oleskelulupaa. Jos me myöntäisimme laittomasti maahan jääville ihmisille tilapäisen oleskeluluvan, niin me eräällä tavoin vetäisimme maton alta koko turvapaikkaprosessilta. Myönnän, että on ongelma, että meillä olisi satoja tai jopa tuhansia ihmisiä Suomessa, jotka ovat maan alla tai joka tapauksessa laittomasti maassa, mutta en silti voi kannattaa sellaista ajatusta, että nämä, jotka eivät suostu lähtemään, (Puhemies koputtaa) palkittaisiin myöntämällä heille oleskelulupa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+10.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-13T17:12:03,2016-09-13T17:14:08,Tarkistettu,1.1 2016_82_77,82/2016,2016-09-13,14.00,17.16,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle hylkyjen poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen  hyväksymisestä  sekä  laeiksi  yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten  voimaansaattamisesta  ja  merilain, alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain ja alusrekisterilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 20/2016 vp","Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 20/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä yleissopimuksesta ja hallituksen esityksessä tarkoitetun ilmoituksen antamisesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_83_1,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Keskustelu asiasta alkaa. Esittelypuheenvuoron käyttää oikeuskansleri. Ole hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_83_2,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Jaakko,Jonkka,Valtioneuvoston oikeuskansleri,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp," Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Kiitän tilaisuudesta saada esitellä oikeuskanslerin kertomuksen vuodelta 2015. Toimintakertomus antaa kuvaa siitä, minkälaisia kysymyksiä Oikeuskanslerinvirastossa on vuoden aikana käsitelty ja millaisia kannanottoja niihin on esitetty. Poimin käsiteltyjen asioiden laajasta kirjosta muutamia äärilaitoja. Pohdittavina olleet aiheet ulottuivat Suomen ja Naton välisistä yhteistyökuvioista koulun sisäilmaongelmiin. Lausuntoja annettiin yhtäältä tiedustelulainsäädännön ja toisaalta varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamisesityksistä. Ratkaisuissa käsiteltiin niin ydinvoimalaitoksen rakennusluvan edellytyksiä kuin työnhakijan ja toimeentulotuen hakijan oikeusturvaongelmia. Oikeuskanslerinvirasto on näköalapaikka yhteiskuntaan, jossa esiintyvät oikeudelliset kysymykset heijastuvat tavalla tai toisella virastoon. Monesti ne tulevat tuota pikaa myös konkreettisesti työpöydille. Kertomusvuosi oli Oikeuskanslerinviraston toimintaympäristössä poikkeuksellisen vaiherikas. Taloudellinen tilanne ja sen korjaustarpeet työllistivät päättäjiä ja loivat yleistä huolestuneisuutta. Painetta lisäsi äkillisesti ryöpsähtänyt maahanmuutto sen vaatimine toimenpiteineen ja seurausilmiöineen. Mieleen nousi kysymyksiä: Voiko totutun kaltainen hyvinvointivaltio ylipäänsä enää kestää, ja miten käy oikeusvaltion? Kaikkea hyvää ei riitä kaikille, mutta riittääkö oikeuttakaan? Ihmisten turvallisuudentunne oli monista syistä koetuksella. Tällaiset huolet kuulsivat taustalla monissa Oikeuskanslerinvirastoon tulleissa yhteydenotoissa. Kantelut oikeuskanslerille ovatkin varsin hyvä yhteiskunnallisen tilanteen ilmapuntari. Tosin on otettava huomioon sekin, että kaikkein suurimmassa avuntarpeessa olevat eivät välttämättä kykene kantelemaan. Tämän vuoksi laillisuusvalvonnan on herkällä korvalla kuunneltava heikkojakin signaaleja. Ihmisten ajankohtaiset huolet näkyvät myös kertomuksen alkulehdille painetuissa ratkaisijoiden puheenvuoroissa. Apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale käsittelee työhön ja työttömyyteen liittyviä kysymyksiä laillisuusvalvojan näkökulmasta. Hänen puheenvuorostaan käy ilmi, miten kauas ulottuvia jälkiä pitkäaikaistyöttömyydellä ja sen seurauksilla saattaa olla. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Omassa puheenvuorossani pohdin oikeuskanslerin roolia oikeusvaltion puolustajana sekä oikeuden ja politiikan rajapintaa. Tähän pohdintaan on syynsä. Oikeusvaltion rajoja ja periaatteita ollaan näinä aikoina haastamassa monesta suunnasta, joskus sinänsä hyvienkin arvojen ja tavoitteiden nimissä. Laillisuusvalvonnalta edellytetään tässä kohdin korostettua valppautta ja harkintakykyä ja myös omien rajojensa tiedostamista. Perusoikeuksien tinkimätön kunnioittaminen on yksi oikeusvaltion tunnusmerkeistä, mutta näitäkin säännöksiä joudutaan tulkitsemaan ja joskus myös punnitsemaan. Perusoikeussäännöksillä on kova juridinen ydinalueensa, mutta mitä etäämmälle siitä mennään, sitä enemmän tulkintaan tulee mukaan arvostuksenvaraisuutta. Säännöksiä sovellettaessa joudutaan arvioimaan, missä menee oikeuden ja politiikan raja, milloin tulkinnassa ollaan jo oikeuden tuolla puolen alueella, joka kuuluu pikemmin arvopolitiikoille kuin juristille. Jos tämä raja hämärtyy, on olemassa vaara, että politiikka tulee tulkintaan oikeuden kaavussa — tai toisinpäin, arvot teknistyvät juridisiksi minimivaatimuksiksi. Oikeuden ja politiikan ja yleisemmin sanottuna asiantuntijatiedon ja poliittisen ohjauksen sekoittuminen on lähimmillään luonnollisesti lainvalmisteluprosessissa. Tämän asian eteen joudutaan todennäköisesti yhä useammin, kun taloudellisessa niukkuudessa on sovitettava yhteen erisuuntaisia arvo- ja tavoitepohjaisia intressejä ihmis- ja perusoikeusnormien asettamissa raameissa. Arvoisat kansanedustajat! Otan vielä esille yhden kysymyksen, jota olen kosketellut myös puheenvuorossani, nimittäin yhteiskunnallisen legitimiteetin. Oikeusvaltion toimivuuden kannalta on keskeistä, että julkisten tehtävien hoito perustuu lakiin, mutta yhtä tärkeää on, että ihmiset luottavat niitä hoidettavan oikeudenmukaisesti. Jos luottamus tähän murenee ja päätösten yleinen hyväksyttävyys heikkenee, julkisen vallan legitimiteetti kärsii. Tässä on oikeuskanslerillakin oma roolinsa. Oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan syvällisin merkitys onkin mielestäni siinä, että organisaatioiden ulkopuolinen ja riippumaton laillisuusvalvonta tukee luottamusta julkisen päätöksenteon lainmukaisuuteen. Siihen kuuluu niin lopputuloksen oikeellisuus kuin se, että itse menettely koetaan oikeudenmukaiseksi. Ajoittain esitetään epäilyjä siitä, että viranomaistoimintaan olisi ulkoapäin puututtu objektiivisuutta vaarantavalla tavalla. Tällaisia epäilyjä syntyy muun muassa virkanimitysten yhteydessä. Valvonnassa on siten tärkeä kiinnittää huomiota myös päätöksentekoprosessiin ja pyrkiä avaamaan sitä. Näin voidaan yhtäältä paljastaa päätöksentekoa rasittavia epäasiallisia vaikuttimia ja toisaalta hälventää aiheettomia epäluuloja. Laillisuusvalvonnan tästäkin puolesta on käsillä olevassa kertomuksessa esimerkkejä. Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Olen kosketellut tässä puheenvuorossa eräitä mieltäni laillisuusvalvojana askarruttavia yleisen tason kysymyksiä. En ole halunnut rasittaa kuulijoita kertomukseen sisältyvillä yksityiskohdilla ja tilastoilla. Pari toimintaamme kuvaavaa tunnuslukua haluan kuitenkin vielä mainita. Olemme asettaneet tavoitteeksi saada kaikki kantelut ratkaistuksi yhden vuoden aikana. Tämä tavoite on käytännöllisesti katsoen saavutettu. Yli vuoden vireillä olleita kanteluita on tällä hetkellä vain muutama. Keskimäärin kantelut ratkaistaan vajaassa kolmessa kuukaudessa. Valtioneuvoston valvonnan tärkein muoto on yleisistuntoon menevien asioiden ennakollinen tarkastus. Tämän niin sanotun listatarkastuksen merkitystä osaltaan kuvastaa se, että esittelylistoista noin 15 prosentissa havaitaan korjaamista vaativia puutteita tai virheitä. Valtioneuvoston valvontaan liittyvissä tehtävissä on kyettävä reagoimaan tarvittaessa hyvinkin nopeasti, laadusta kiireessäkään tinkimättä. Oikeuskanslerinviraston laajan tehtäväkentän mukanaan tuoma henkilöstön monipuolinen asiantuntemus on tämän tavoitteen saavuttamisessa avainasemassa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/Q6109574,Male,1953-02-12,,virkamies,,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Jaakko Jonkka,529,2016-09-14T14:01:29,2016-09-14T14:09:29,Tarkistettu,1.1 2016_83_3,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos oikeuskanslerille mielenkiintoisesta kertomuksesta ja esittelypuheenvuorosta. Kertomuksessa käsitellään monia tärkeitä teemoja, muun muassa työllisyyspolitiikkaan ja sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä, ja kuten oikeuskansleri totesi, kantelut ovat lisääntyneet ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevat eivät pysty itse edes kantelemaan. Itse nostan tässä omassa puheenvuorossani esille kuitenkin aivan toisenlaisen asian eli lainvalmistelun ja yleensäkin asioiden valmistelun tason, josta oikeuskanslerikin oli kertomuksessaan huolissaan. Kuluneen vuoden aikana eduskunnan käsittelyyn on tullut liian monta huonosti valmisteltua lakiesitystä. Kuten oikeuskansleri mainitsee, pahimmassa tapauksessa liian nopealla aikataululla laadittu lakiesitys voi toteutuessaan sisältää ristiriitaisuuksia ja epäselvyyksiä. Kiireeseen vetoaminen on kyseenalaista, sillä lait vaikuttavat kansalaisten elämään monella tavalla usein pitkän aikaa, ja siksi on mielestäni epäeettistä tehdä lainvalmistelua liialla kiireellä. Kysymys on kansalaisten oikeusturvasta. Myös lakiesitysten arviointien taso ja laajuus vaihtelevat huomattavasti, ja arvioinnit puuttuvat joistakin esityksistä kokonaan. Täällä salissakin on moneen kertaan kyselty, että missä ovat vaikuttavuusarvioinnit tai vaihtoehtoiskustannuslaskelmat. Yhtenä esimerkkinä voi mainita lapsivaikutusarviointien puutteet, vaikka hallitus alkutaipaleellaan lupasi niitä tehdä. Toisena esimerkkinä on se, että täällä on ollut lukuisia lakiesityksiä, jotka vaikuttavat lapsiperheiden toimeentuloon, mutta nämä esitykset on tuotu erillisinä asioina käsittelyyn, eikä näiden erillisten lakiesitysten kokonaisvaikutuksia ole esitelty missään. Lapsiperheköyhyys uhkaakin kasvaa ja syventyä huolestuttavalla tavalla. Arvoisa puhemies! Kansanedustajan menestyksekkään työn kannalta on välttämätöntä, että eduskunnassa sovittuja sääntöjä noudatetaan. Kansanedustajan ja erityisesti oppositiokansanedustajan yksi tärkeä työväline on kirjallinen kysymys. Kirjalliseen kysymykseen vastausajaksi on sovittu 21 päivää, ja monessa ministeriössä tämä toteutuu hyvin ja jopa erinomaisesti. Olen kuitenkin huomannut ja saanut palautetta myös kollegoilta, että tietyissä ministeriöissä aikataulut eivät useimmiten pidä. Ääriesimerkkinä omalla kohdallani on se, että vastauksen antaminen kesti lähes 60 vuorokautta ja saatuani vastauksen huomasin, että kysymykseeni ei oltu lainkaan vastattu, vaan niin sanotussa vastauksessa puhuttiin ihan muusta asiasta kuin mitä olin kysynyt. Tein uuden kysymyksen samasta asiasta antaen samalla palautetta edellisen vastauksen laadusta. Toisella kerralla kysymykseeni oli vastattu hyvin ja erittäin asiallisesti, mutta jälleen aikataulut reilusti ylittäen. Toisin sanoen: kun minun olisi pitänyt saada vastaus kolmessa viikossa, vastauksen saaminen kysymykseeni kesti yli kolme kuukautta. Eikö näitä määräaikoja tarvitsekaan noudattaa? Totta kai joskus voi tulla viivästys, enkä sitä yhtään ihmettele, mutta kun sama toistuu tietyissä ministeriöissä usein, ei voi olla kysymättä, mistä tämä johtuu ja eikö asialle pitäisi tehdä jotakin. Kysynkin, arvoisa oikeuskansleri: miten näihin viivästyksiin tulee tavallisena rivikansanedustajana suhtautua?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-14T14:09:34,2016-09-14T14:13:51,Tarkistettu,1.1 2016_83_4,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tässä oikeuskanslerin kertomuksessa viime vuodelta olisi lukuisia kohtia, joista olisi mielenkiintoista käydä keskustelua, ja on hyvä, että erilaisiin asioihin on puututtu. Esimerkiksi oikeuskansleri on käsitellyt kantelun poliittisista virkanimityksistä, kun opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru nimesi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin johtajan, ja tätä asiaa on muun muassa täällä laajasti käyty läpi, ja poliittiset virkanimitykset ovat yksi sellainen asia, josta tässäkin salissa on usein keskusteltu. Myös Malmin lentokentän päätöksentekoprosessi nousee oikeuskanslerin kertomuksessa esille, ja siitäkin mielelläni voisin puhua. Mutta oikeastaan halusin tässä vaiheessa keskusteluun nostaa oikeuskanslerin päätöksen, jossa hän moittii erästä kaupunkia liian hitaasta koulun sisäilmaongelmiin puuttumisesta. Tämä on asia, josta eduskunnassakin on tehty runsaasti selvityksiä ja työtä. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka käsitteli kantelua, jossa kantelijan mukaan viiden vuoden aikana jopa 20 opettajaa, ja oppilaita, oli joutunut jättämään työnsä sisäilmaan liittyvien terveysongelmien vuoksi. Kaupungin selvityksen mukaan koulurakennuksessa oli ollut sisäilmaongelmia jo vuosia ja rakennusta oli vuosien mittaan remontoitu useasti, mutta sen kuntoon saaminen oli osoittautunut poikkeuksellisen hankalaksi. Tämä koulu on rakennettu vuonna 64, ja ensimmäiset sisätilaongelmista johtuneet korjaukset tehtiin vuonna 2007—2008, ja vauriokorjauksia tehtiin myöhemmin 2010—2012, eli vain muutama vuosi tuosta peruskorjauksesta jouduttiin tekemään uusia korjauksia. Kaupungin selvityksistä ei käynyt ilmi, milloin ensimmäiset epäilyt näistä sisätilaongelmista olivat tulleet perusopetuksesta vastaavien viranomaisten tietoon, ja tämä on aika iso ongelma tällä hetkellä kunnissa monissa paikoissa — puhutaan päiväkodeista, kouluista tai jopa vanhainkodeista, palvelulaitoksista: tämäntyyppisistä ongelmista valitettavasti vaietaan ja niihin ei tartuta sillä vakavuudella kuin pitäisi. Viime viikolla itseeni otti yhteyttä eräs nuori opettaja, joka on vasta muutamia vuosia ollut opettajana, ja tällä hetkellä hän ei pysty tekemään opettajan työtä sen takia, että hänelle on tullut niin vaikeat ongelmat terveyden kanssa sisäilmaongelmista. Myös oikeuskansleri Jonkka löysi moitittavaa siitä, kuinka kaupunki oli soveltanut asiakirjajulkisuutta. Kaupungin tilakeskus oli vuosien ajan kieltäytynyt antamasta koulun sisäilmaongelmiin liittyneitä asiakirjoja niitä pyytäneille. Tästä voi hyvin kysyä, miksi tällaisia tietoja ei anneta. Ja kun tässä kantelussa puhuttiin viidestä vuodesta, niin se on usein siellä työtä tekevälle opettajalle tai muulle henkilökunnalle kohtalokasta, mutta ajatelkaapa niitä lapsia, jotka ovat olleet noiden viiden vuoden aikana, lähes koko alakouluikänsä, näissä luokkahuoneissa — mikä terveydellinen haitta heille on mahdollisesti tullut? Sisäilmaongelmat julkisissa tiloissa, eli kouluissa ja muissa, on todella laaja ongelma meidän maassa laajemminkin. Sisäilmaongelmat kohdistuvat arviolta jopa 600 000—800 000 ihmiseen vuosittain. He altistuvat kosteus- ja homevaurioille päivittäin. Ongelmia on niin julkisissa kuin yksityisissä rakennuksissa, ja sairastumiset sekä korjaustyöt tulevat kalliiksi. Hallitukset ovat tehneet erilaisia hometalkoita, korjaustalkoita, mutta siitä huolimatta nämä ongelmat jatkuvat. Jo pelkästään julkisten tilojen ongelmat ovat laajoja ja aiheuttavat miljardikustannuksia. Eduskunta puuttui asiaan neljä vuotta sitten tekemänsä raportin kautta, jossa todettiin, että vaurioituneissa rakennuksissa on päiväkotien ja koulujen osalta 172 000—259 200 henkilöä, hoitolaitoksissa 36 000:sta 47 000:een ja toimistoissa 27 500:sta jopa 55 000:een henkilöä. Tämä antaa hieman kuvaa siitä, miten isosta ongelmasta on kyse. Kyse ei ole pelkästään homeongelmista. Julkisten tilojen sisäilmaongelmat eivät aina johdu homeesta vaan esimerkiksi erilaisista mattojen ja kosteuden synnyttämistä ongelmista. Sanomalehti Kaleva aikanaan teki jutun, jossa kuvattiin näitä tapauksia ja itse asiassa selvitettiin sitä, että jopa kolme tapausta neljästä oli tämän tyyppisen matto-kosteus-yhdistelmän aiheuttamia eikä kyse ollutkaan perinteisestä homeongelmasta. Sisäilmaongelmien syyksi paljastuvat usein myös erilaiset ilmanvaihdon häiriöt. Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinhan mukaan ongelmia aiheuttaa muun muassa rakennusten huono huolto ja ylläpito. Vanhoissa rakennuksissa ilmanvaihto voi tuoda ongelmia, jos rakenteet jossain kohtaa vuotavat ja tilassa on epäpuhtauksia, mikrobeja tai vaikka radonia. Jos ilmastoinnin painesäädöt eivät ole kohdallaan, rakennukseen voi Vinhan mukaan syntyä voimakkaita alipaineita ja ilmanvaihto imaisee epäpuhtauksia rakenteista sisäilmaan. Tämä on entistä useammassa keskustelussa noussut esille. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa paine-erot rakenteiden yli ovat olleet niin pieniä, etteivät ne yleensä ole aiheuttaneet tämän tyyppisiä ongelmia, joista nyt monet ovatkin ilmastoinnin aiheuttamia. Pari vuotta sitten uutisoitiin, että Tampereen kaupungin kyselyssä epäiltiin yli 30 koulussa olevan jonkinlaisia sisäilmaongelmia. Samaan aikaan Tampereen kaupungin hallitsemissa rakennuksissa oli energiansäästön vuoksi rajoitettu ilmanvaihtoa siten, että ilmastointi suljettiin tai sitä vähennettiin, kun rakennuksia ei käytetty. Voisi hyvin nyt pohtia sitä, kuinka iso ongelma on itse asiassa rakentamisen rinnalla osaamaton käyttö ja kiinteistöjen huolto. Valtion liikuntaneuvostossa liikuntarakentamisessa laajensimme ja velvoitimme jokaisen uuden liikuntapaikan pitämään huoltokirjaa siitä, mitä rakennuksessa tehdään sen elinkaaren aikana. Meillä oli tilanne, että valtiolta haettiin tukea peruskorjaukseen liikuntapaikassa, joka oli alle kymmenen vuotta vanha. Eli peruskorjaustarve oli tullut vajaassa kymmenessä vuodessa. Silloin voi kysyä, mikä on sellainen syy, mikä ajaa kiinteistön niin nopeasti peruskorjaustarpeeseen. Ainakin olisi hyvä, että tällaisen huoltokirjavelvoitteen kautta pakotettaisiin pitämään kirjaa siitä, mitä näissä rakennuksissa tehdään. Toinen iso kysymys sitten, mihin ehkä enempikin on puututtu, on rakentaminen. Kuivausaikojen täytyy olla tarpeeksi pitkiä, ja yksi iso kysymys, mikä minun mielestäni pitäisi jopa lainsäädännöllä miettiä tässä kaikkien norminpurkutalkoidenkin keskellä, on se, että pitäisikö rakennusaikainen kosteudensuojauskin vahvistaa jollain tavalla pääsäännöksi. Se ei itse asiassa rakentamiskustannuksia kovin paljon nostaisi. Se helpottaisi rakentamista myös huonolla säällä, pakkassäällä ja suojaisi nämä rakenteet kosteusvaurioilta. Meillä on hyviä esimerkkejäkin: Pudasjärven kaupunki päätti näiden kaikkien sisäilmaongelmien keskellä ryhtyä rakentamaan julkisia tiloja hirrestä, ja nyt Pudasjärvellä on maailman suurin hirsikoulu. On mielenkiintoista nähdä, mitä siellä sisäilma-asioiden kanssa tapahtuu — itse uskon, että ei sellaisia ongelmia, mitä näissä meidän betonibunkkereissa nyt on nähty, ja valitettavaa on, että niitä betonibunkkereita, missä näitä sisäilmaongelmia on, ei ole rakennettu vain 60—70-luvuilla vaan aivan viime vuosina. Haluan kiittää oikeuskansleria siitä, että tähän asiaan on myös hänen kertomuksessaan puututtu erään kantelun kautta, mutta nämä asiat pitää saada kuntoon ilman, että niistä opettajien, vanhempien tai muiden tarvitsee edes kanteluita tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-14T14:13:54,2016-09-14T14:24:11,Tarkistettu,1.1 2016_83_5,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa oikeuskansleri! Hyvät kansanedustajat! Oikeuskanslerin äsken käyttämässä esittelypuheenvuorossa ja myös oikeuskanslerin kertomuksen johdantotekstissä sivuilla 12 ja 13 tätä kertomusta oikeuskansleri kiinnittää huomiota ilmiöön, joka on nimeltään perusoikeusfundamentalismi. Oikeuskansleri ei luonnollisestikaan käytä tätä ilmaisua mutta siteeraa emeritusprofessori Markku Helinin artikkelia, joka professori Markku Helin on tämän ilmaisun isä. Oikeuskansleri kirjoittaa seuraavaa: ""Perustuslailla ja erityisesti perusoikeuksilla on tietysti keskeinen asema. On kuitenkin huomattava, että perusoikeuksia koskevilla säännöksillä on sisällöllinen ydinalueensa (’kova juridinen ydin’), mutta mitä etäämmälle siitä mennään, sitä enemmän mukaan tulee arvosidonnaisuutta. Tämä herättää muun muassa kysymyksen, voiko käytännössä käydä niin, että tulkinnassa oikeus ja politiikka sekoittuvat — ja äärimmillään jopa niin, että politiikka tulee tulkintaan oikeuden kaavussa. Missä on oikeuden ja politiikan raja? Milloin tulkinnassa ollaan jo oikeuden tuolla puolen? Kokenut lainvalmistelija ja juristiprofessori kirjoittaa: Tasapaino järkkyy, jos perustuslakiin kirjoitettuja arvoja ei oteta todesta. Mutta se järkkyy myös, jos ’perustuslakiasiantuntijat katsovat voivansa antaa tieteellisiä vastauksia kysymyksiin, jotka ovat poliittisia’. Kirjoittaja korostaa, että perustuslakikysymyksiä ei voida ratkaista pelkällä asiantuntijatiedolla. ’Perustuslakien tulkinnassa on kysymys siitä, miten perusoikeuksissa ilmaistuja arvoja — yhdenvertaisuutta, yksityiselämän suojaa ja sananvapautta — on sovellettava käsillä olevassa konkreettisessa lakihankkeessa. Tämän arvioiminen on pikemminkin arvopoliitikkojen kuin juristien työtä.’"" Herra puhemies! Olen hyvin tyytyväinen siitä, että korkea lainvalvoja, korkea juristi, oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota tähän ilmiöön, johon olen itsekin jonkun verran huomiota kiinnittänyt. Kuulemme nyt näiden perusoikeusfundamentalistien kannanottoja mediassa ja äskettäin olleessa valtioseminaarissa siitä, että perusoikeudet tai ihmisoikeudet eivät ole muodissa tai että perustuslakivaliokunta ei kiinnitä niihin riittävästi huomiota, kun tosiasiassa on kyse siitä, että näissä asioissa esitetään muitakin tulkintoja kuin sellaisia, jotka heidän mielestään ovat oikeita. Uusin tulkintakiista aivan viime päiviltä on syntynyt siitä, tuleeko sellaisillekin ulkomaalaisille, jotka ovat Suomessa laittomasti, antaa sama toimeentuloturva, normaali toimeentulotuki, kuin laillisesti Suomessa oleville ihmisille. Mehän tiedämme, että viime vuonna Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa, jotka tulevat ensi vuoden kuluessa saamaan ratkaisunsa turvapaikkahakemukseensa. Jo nyt tiedämme, että tulee olemaan paljon kielteisiä päätöksiä, jotka saavat lainvoiman, jolloin myös samassa yhteydessä tehty käännytyspäätös saa lainvoiman. Kuitenkin poliisin arvion ja kaikkien muiden arvioiden mukaan meille Suomeen tulee joka tapauksessa jäämään satoja, valitettavasti ehkä jopa tuhansia ihmisiä, jotka ovat saaneet lainvoimaisen kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa, joiden tulisi poistua maastamme, jolle poistumiselle ei ole mitään objektiivisia esteitä, mutta jotka kuitenkaan eivät suostu maastamme poistumaan vaan laittomasti jäävät Suomeen. Mikä on näiden ihmisten oikeus toimeentulotukeen? Tämä viimeisin keskustelu lähti liikkeelle pari viikkoa sitten olleesta Yleisradion uutisesta, joka netissä oli otsikoitu ""Tiesitkö? Suomi antaa toimeentulotukea ulkomaalaisille, jotka jäävät maahan ilman lupaa."" No en todellakaan tiennyt. Ja tässä uutisessa, jossa viitataan virheellisesti muun muassa apulaisoikeusasiamies Sakslinin viime joulukuussa antamaan päätökseen, joka ei lainkaan koskenut laittomasti maahan jääviä ulkomaalaisia, väitetään, että näillä laittomasti maahan jäävillä ulkomaalaisilla olisi muka oikeus yhtäläiseen toimeentulotukeen kuin laillisesti maassa olevilla ihmisillä. Minä annoin pyydettäessä tästä myös oman arvioni ja sanoin, ja sanon nyt, että totta kai, kun Suomi on sivistysvaltio, Suomi on oikeusvaltio, jokainen ihminen Suomessa, vaikkapa rahansa hukannut turisti, saa riittävän tuen siihen, että hänellä on riittävä ravinto, hänellä on mahdollisesti tarpeelliset lääkkeet, hänellä on riittävä majoitus, ainakin pakkasella — tämä on oikeusvaltio Suomen velvollisuus, se lähtee jo Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja kaikista muistakin kansainvälisistä velvoitteistamme — eli jokaisesta ihmisestä Suomessa viime kädessä pidetään huolta, mutta sellainen käsitys, että tällaisella ihmisellä, oli se sitten vaikka rahaton turisti tai laittomasti Suomessa oleva ulkomaalainen, olisi yhtäläinen oikeus esimerkiksi toimeentulotukeen, josta on säädetty toimeentulotukilaissa, kuin laillisesti maassa olevilla ihmisillä, ei tietystikään ole perusteltu eikä meidän perustuslakimme sitä edellytä. Tämän minä Yleisradiolle lausuin. Tämän jälkeen astui kuvaan mukaan perusoikeusfundamentalistien koulukunta. Tähän koulukuntaan kuuluva professori Lavapuro kommentoi Ylen uutisissa esittämääni, mielestäni oikeaa tulkintaa Suomen perustuslaista ja Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista. Jos professori Lavapuroa on siteerattu oikein, niin hänen käsityksensä on täysin käsittämätön. Luen nämä sitaatit. ""Zyskowiczin tulkinta on kuitenkin Lavapuron mukaan ongelmallinen siitä syystä, että se asettaa ulkomaalaiset paperittomat eriarvoiseen  asemaan."" ""Ihmiset ovat yhdenvertaisia. Eivät suomalaiset, vaan ihmiset. Tämä — siis perustuslain 19 §:n 1 momentti — koskee jokaista, eikä meillä ole mitään perustetta kohdella heitä eri tavoin."" ""Lavapuron mukaan perustuslaki on kuitenkin asiassa yksiselitteinen."" ""Jokaiselle on taattu oikeus välttämättömään toimeentuloon. Jos siihen ei olla tyytyväisiä, voidaan muuttaa perustuslakia"", toteaa Lavapuro ylimielisesti. Hyvät ystävät, perustuslaki, 19.1, totta kai takaa jokaiselle Suomessa olevalle oikeuden sellaiseen toimeentuloon, että pidetään huolta ihmisen ravinnosta, pidetään huolta esimerkiksi hänen tarpeellisista lääkkeistään, pidetään huolta hänen majoittumisestaan. Mutta sellainen tulkinta, että me emme saisi tehdä eroa sen perusteella, onko ihminen Suomessa vastoin Suomen lakia vai onko hän Suomessa aivan normaalisti, laillisesti, ulkomaalainen tai suomalainen, on todellinen pohjanoteeraus. Totta kai tämä ero saadaan ja se pitää tehdä. Jos ihminen on Suomessa laittomasti, se tarkoittaa sitä, että koko meidän oikeusjärjestelmämme, viime kädessä näissä tapauksissa korkein hallinto-oikeus, on todennut, että asianomaisella ei ole laillista perustetta olla Suomessa. Silloin meidän oikeusjärjestyksemme edellyttää ja olettaa ja odottaa, että tällainen laittomasti maassa oleva ihminen poistuu Suomesta ensi tilassa. Ja niinpä minäkin kannatan sitä, että hänelle annetaan toimeentulotukena matkalippu kotimaahan. Jos nyt lähtisimme siitä, että tällaisella ihmisellä on kuitenkin oikeus normaaliin toimeentulotukeen, esimerkiksi kuukaudeksi aina kerrallaan, niin sehän olisi vastoin koko sitä ajattelua, mihin meidän oikeusjärjestyksemme on perustunut asianomaisen ihmisen kohdalla, kun hän on saanut kielteisen päätöksen ja kun hänellä on voimassa oleva käännytyspäätös, jota hänen pitää noudattaa. Tämä on niin omituinen tulkinta, että meinaavat sanat loppua kesken. (Pertti Salolainen: Käsittämätön!) Professori Lavapuron tulkinta ei ole myöskään (Puhemies: Aika!) Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linja — päinvastoin. Heinäkuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin otti kantaa Hollannin tapaukseen, jossa etiopialaismies ei suostunut poistumaan maasta, vaikka hänellä oli lainvoimainen kielteinen päätös oleskelulupaansa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi, että Hollannin laki, joka antaa oikeuden neljän viikon toimeentulotukeen ja tietyin ehdoin majoitukseen mutta sen jälkeen vain välttämättömimpään, on sopusoinnussa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa. Herra puhemies! Kuten sanoin, meillä tulee olemaan satoja näitä ihmisiä ensi vuonna, lähinnä pääkaupunkiseudun kunnissa, mahdollisesti muissakin kunnissa — no, ensi vuonna toimeentulotuki siirtyy Kelalle. (Puhemies koputtaa) Kun tästä meidän perustuslakimme sisällöstä vallitsee näköjään tällä tavoin erilaisia tulkintoja, niin pidän erittäin tärkeänä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta ottaisi tähän asiaan kantaa ja selkiyttäisi tämän tilanteen. Sitä varmasti toivovat nekin sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet, jotka tällä hetkellä valmistelevat uutta ohjeistusta koskien myös toimeentulotuen myöntämistä laittomasti maassa oleville. Tietysti kaikkein parasta olisi se, että toimeentulotukilakia (Puhemies koputtaa) tältä osin... [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Pyydän, että puhuja noudattaa puhemiesneuvoston suosittelemaa aikaa.] Joka tapauksessa parasta olisi, että tältä osin toimeentulotukilakia selkeytettäisiin, mutta sitäkin työtä varten perustuslakivaliokunnan kannanotto olisi hyvin tervetullut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-14T14:24:14,2016-09-14T14:36:23,Tarkistettu,1.1 2016_83_6,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"No niin, avaamme vastauspuheenvuorokierroksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_7,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikkea hyvää ei riitä kaikille, ja siinä mielessä yhdyn edustaja Zyskowiczin näkemyksiin. Mutta tähän maahanmuuttopolitiikkaan ylipäätään liittyy myös muita haasteita kuin tämä toimeentulotukiasia. Totean, niin kuin arvoisa oikeuskansleri sanoi puheessaan, että oikeuden ja politiikan rajapinta kipinöi. Oikeusvaltion toimivuuden kannalta on tärkeää, että julkisten tehtävien hoito perustuu lakiin. Kansalaiset ovat viime päivinä järkyttyneet Maahanmuuttoviraston päätöksistä palauttaa kotimaahansa muun muassa pakkoavioliittoa ja kunniamurhaa pakeneva afganistanilaisnainen sekä myös jumalanpilkkasyytöksiä pakeneva pakistanilainen pastori perheineen. Herää kysymys, onko turvapaikan saavien määrä päätetty poliittisesti etukäteen. Nämä ovat vakavia kysymyksiä, eli miten oikeusvaltion käy ja miten käy pienen pohjoisen hyvinvointivaltion, niin kuin oikeuskanslerikin totesi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-09-14T14:36:31,2016-09-14T14:37:42,Tarkistettu,1.1 2016_83_8,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Annika,Lapintie,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Zyskowicz on kiihtyneessä mielentilassa, käytti hyvän puheenvuoron ja otti siihen puuroja ja vellejä vähän sekaisin. Eli, kuten edustaja Zyskowicz kahdeksan vuotta perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toimineena hyvin tietää, ne asiat, mistä julkisuudessa käydään keskusteltua ja mitä tiedotusvälineet siteeraavat, ovat kyllä ihan muuta kuin mitä perustuslakivaliokunta sitten tulkitsee. Kuten edustaja Zyskowicz ja muutkin varmasti hyvin tietävät, niin perustuslakivaliokunnan tehtävänä on tutkia sen käsittelyssä olevien lakiehdotusten perustuslainmukaisuutta ja ihmisoikeussopimuksien noudattamista. Siinä mielessä näitä ennenaikaisia toiveita saa totta kai esittää, kun sananvapauttakin kunnioitamme. Mutta olen oikein iloinen siitä, että edustaja Zyskowiczin puheenvuorossa kuitenkin selvästi todettiin, että perusoikeudet ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille riippumatta siitä, minkä maan (Puhemies koputtaa) kansalaisia he ovat, ja se on kaiken lähtökohta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p479,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Annika Lapintie,479,2016-09-14T14:37:43,2016-09-14T14:38:58,Tarkistettu,1.1 2016_83_9,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä edustaja Zyskowiczin puheenvuoroon siinä, että perustuslain tulkinta on aina tietyllä tavalla arvosidonnaista. On tietenkin turha kuvitellakaan, että se olisi puhdasta, pelkkää juridiikkaa, kun mietitään sitä, miten meidän perusoikeuksia yksittäisissä tapauksissa tulkitaan, kun meille tulee perustuslakivaliokuntaan hallituksen esityksiä lausunnolle. Joskushan on esitetty sitä, että pitäisi perustaa Suomeen perustuslakituomioistuin sitä varten, että päästäisiin eroon tästä ongelmasta. Mutta minusta tämä olisi väärä tie. Meillä perustuslakivaliokunta on aika usein osoittanut, että systeemimme on aika toimiva. Ja niissäkin maissa, joissa on perustuslakituomioistuin, se politiikka ja arvosidonnaisuus siirtyy sinne tuomioistuimen sisälle. En halua tässä lähteä nyt arvioimaan kuitenkaan yksittäisten tutkijoiden tai professorien kannanottoja, heillä on oikeus niihin, mutta, kuten valiokunnan puheenjohtaja edellä totesi, perustuslakivaliokunta lopulta tekee ja arvioi sen, (Puhemies koputtaa) mikä on se voimassa oleva tulkinta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-09-14T14:38:58,2016-09-14T14:40:08,Tarkistettu,1.1 2016_83_10,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczin pohdinta osui täysin oikeaan ja asian ytimeen. Kuvaamallaan tavalla perustuslain tulkinta vesittäisi tyystin koko turvapaikkatutkinnan ja siitä tehtävät päätökset.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-09-14T14:40:08,2016-09-14T14:40:29,Tarkistettu,1.1 2016_83_11,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokuntaa on totuttu pitämään valiokuntana, jossa puoluepoliittiset intressit eivät ole sillä tavalla esillä kuin substanssivaliokunnissa. Tämä ei voi tarkoittaa sitä, etteivätkö perustuslakivaliokunnan jäsenet silti voisi toimia arvopoliitikkoina, niin kuin tässä on peräänkuulutettu. Ymmärrän niin, että perustuslaki eräällä tavalla on kirjannut suomalaisessa yhteiskunnassa meille kaikille tärkeimpiä yhteisiä arvoja. Vaikka sitä sanotaankin normihierarkian ylimmäksi tasoksi, niin kysymys on meille yhteisistä perustavanlaatuisista arvoista ja näitä sitten valiokunta yhteisesti siellä tulkitsee. Tämä on tärkeää pitää mielessä. Mitä tulee edustaja Zyskowiczin tärkeään puheenvuoroon ja haasteeseen perustuslakivaliokunnalle, niin ajattelen, että tämä liittyy nyt siihen, että perustuslakia on tulkittava kokonaisuutena, ei vain yksittäisinä lainkohtina, yksittäisinä pykälinä. Kun katsomme perustuslain 2 luvun 6 §:ää, jossa puhutaan yhdenvertaisuudesta, niin siellä todetaan: ""ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan"" ja niin edelleen. Tämä täytyy pitää mielessä silloin kun tulkitaan (Puhemies koputtaa) muita vaihtoehtoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-09-14T14:40:29,2016-09-14T14:41:40,Tarkistettu,1.1 2016_83_12,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin huomauttaa, että nämä edustaja Zyskowiczin mainitsemat perustuslakifundamentalistit — näinkö ilmaisu meni — nämä yksittäiset oikeusoppineet eivät ole mitä tahansa yksittäisiä sananvapauden käyttäjiä, vaan monilla heistä ja heidän lausunnoillaan on keskeinen painoarvo siinä, millaista lainsäädäntöä tässä maassa menee läpi perustuslakivaliokunnasta. Ei heidän lausuntojaan julkisuudessa voi ohittaa silleen, että heillä on oikeus sanoa, mitä he haluavat. Nyt sieltä on viime päivinä tullut muun muassa lausuntoja, joissa otetaan kantaa yksittäisten perustuslakivaliokunnan jäsenten edustajakokemukseen ja tällaisiin täysin käsittämättömiin asioihin, joka asettaa näiden henkilöiden objektiivisuuden asiantuntijoina varsin kyseenalaiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-14T14:41:41,2016-09-14T14:42:24,Tarkistettu,1.1 2016_83_13,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voidaan kysyä, että silloin kun on kysymys asiasta, josta meidän kaikki ykkösketjun perustuslakiasiantuntijat ovat suurin piirtein samaa mieltä ja täällä poliitikot heidän kanssaan eri mieltä, eikö silloin tulla sille alueelle, jolla juurikin perustuslailla politikoidaan. Uuden perustuslain ""jokainen"" ei tee eroa ihmisten välillä laillisuuden ja laittomuuden mukaan, vaan oleellista on oleskelu Suomen lainkäyttöalueella. Jokainen tarkoittaa jokaista. Mitä tulee toimeentulotukeen: Tämän lisäksi oleellista sen määrittelemisessä, kuuluuko näille henkilöille toimeentulotuki, on se, määritelläänkö toimeentulotuki sellaiseksi välttämättömäksi toimeentuloksi, johonka perustuslaki antaa subjektiivisen oikeuden. Sen sijaan se, oleskeleeko maassa oleskeluluvalla vai ilman sitä, ei ole tässä keskeinen tekijä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-14T14:42:24,2016-09-14T14:43:29,Tarkistettu,1.1 2016_83_14,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä puhutaan perusoikeuksista, ja yksi perusoikeus on tehdä kantelu muun muassa terveydenhuoltoon liittyvistä teemoista. Hyvä oikeuskansleri, olette tässä kirjassa kertonut kahdesta kantelusta liittyen terveydenhuollon teemaan ja mainitsitte puheessanne osuvasti, että kantelu on yhteiskunnan ilmapuntari, joka kertoo siitä, miten meillä menee ja saavatko kaikki äänensä kuuluviin — myös ne hiljaisimmat, joista meidän kaikkien tulee kantaa huolta. Kysyisin teiltä, oletteko tässä vuosien aikaan huomanneet minkälaista kehitystä kantelujen määrässä: mistä asioista tulee kanteluja, mistä asiapiiristä ja missä ne mahdollisesti ovat vähentymässä? Meillä kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat hyvinkin näkyviä ja tapahtuu potilasvahinkoja. Voisi kuvitella, että siellä, jos jossakin, on mahdollisuus, että kanteluja tulee entistäkin enemmän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-14T14:43:29,2016-09-14T14:44:35,Tarkistettu,1.1 2016_83_15,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuen myöskin edustaja Zyskowiczin näkemyksiä tästä perustuslakivaliokunnan roolista. Samoin myös edustaja Kantolan näkemystä siitä, että perustuslakivaliokunnalla on rooli tulkita ikään kuin arvojen myötä tätä yhteiskuntaa, pidän tärkeänä. Mielestäni kulloinenkin perustuslaillinen arvio pitää tehdä siinä arvoympäristössä, jossa kulloinkin eletään. Meillä kuitenkin yhteiskunnassa asiat muuttuvat ja tilanteet muuttuvat, ja perustuslakivaliokunnalla on ollut tässä ihan lähiaikoinakin eriäviä näkemyksiä esimerkiksi tästä tupakoinnista autossa silloin kun autossa on lapsi. Ihan perustelluista syistä tänä päivänä perustuslakivaliokunta on asiasta ottanut eriävän kannan kuin aikaisemmin. Eli perustuslakivaliokunnankin tulkinta varmasti voi olla muuttuva, ja mielestäni perustuslain pitäisi olla enemmän mahdollistava kuin rajaava. (Puhemies koputtaa) Tässä ollaan menossa vaarallisille vesille, kun tänä päivänä perustuslakia käytetään lähestulkoon jarruna asiassa kuin asiassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-09-14T14:44:36,2016-09-14T14:45:49,Tarkistettu,1.1 2016_83_16,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lienemme kaikki sitä mieltä, että elämme oikeusvaltiossa. Keskustelu lähti siitä, mikä on laittomasti maassa olevien oikeus eri näköisiin palveluihin. Uskallan väittää, että jos lähetämme täältä viestin, että lakia ei tarvitse noudattaa eli jos joku on todennut, että teillä ei ole oikeutta olla täällä, niin onko se viesti silloin se, että ei tarvitse noudattaa lakia, mikä tarkoittaa sitä, että hänellä on avoin valtakirja olla noudattamatta kaikkia muitakin lakeja. Näin ollen olen ehdottomasti samaa mieltä, mitä tulkitsen Zyskowiczin olevan, että näillä, jotka ovat laittomasti maassa, ei ole samoja oikeuksia kuin meillä muilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-09-14T14:45:49,2016-09-14T14:46:56,Tarkistettu,1.1 2016_83_17,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lapintie, en ole kiihtyneessä mielentilassa vaan yhtä rauhallinen kuin aina muutoinkin. (Naurua) Edustaja Kontula, en ole huomannut, että kukaan muu valtiosääntöoppinut kuin Lavapuro olisi esittänyt tällaisen täysin omituisen kannan, ja nyt te toisena henkilönä ilmoittauduitte tähän joukkoon. Korostan sitä, että olen apulaisoikeusasiamies Sakslinin kanssa samaa mieltä siitä, että joka tapauksessa pitää tehdä yksilöllinen harkinta. Jos meillä on vaikka laittomasti maassa oleva ihminen, jonka lapsi on sairaalahoidossa esimerkiksi seuraavat kolme viikkoa, niin on aivan luonnollista, että tälle henkilölle annetaan riittävä toimeentulo tämän kolmen viikon ajaksi eikä edellytetä, että hän poistuu välittömästi. Lopuksi totean, edustaja Lapintie, että kyllä, teillä on nyt perustuslakivaliokunnassa oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 15, jossa on tämä mainittu Sakslinin tapaus. Ja esimerkiksi suvivirsi oli asia, jossa otitte kantaa ilman, että oli mitään lakia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-14T14:46:56,2016-09-14T14:48:04,Tarkistettu,1.1 2016_83_18,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä ilmeisimmin tässä on kysymys tästä perustuslain 19 §:n 1 momentin tulkinnasta eli siitä, että ""jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon"". Tässä kohtaa, niin kuin edustaja Zyskowicz otti esille, apulaisoikeusasiamies on ottanut tähän asiaan kantaa, että oleskelulupa ei ole toimeentulon edellytys ja kaikille Suomessa oleskeleville tulee myöntää toimeentulotukea. Tosin, jos katsoo tarkemmin tätä Sakslinin lausuntoa, niin siinä ei suoraan sanota ihan näin vaan itse asiassa otetaan kantaa siten, että kun ei ole vielä lopullista päätöstä tämän henkilön kielteisestä turvapaikkapäätöksestä, niin siinä vaiheessa voisi toimeentulotuki tulla kyseeseen. Mutta oli asia miten tahansa, niin joka tapauksessa itse näen, että tämä ""välttämätön"" — jos sitä tulkitaan, mikä on ""välttämätön"" — tarkoittaisi ennemminkin sitä, että ruoka, majoitus ja menolippu kotimaahan voisivat olla niitä välttämättömiä, (Puhemies koputtaa) mitä pitäisi tarjota. Tämä on se tulkinta, mikä minusta tässä olisi syytä tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-14T14:48:06,,Tarkistettu,1.1 2016_83_19,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minähän en ottanut samaa kantaa kuin Lavapuro, koska en ole perustuslakiasiantuntija, en uskalla tehdä niin pitkää loikkaa, että arvioisin suoraan toimeentulotuen olevan subjektiivinen oikeus paperittomille henkilöille Suomessa. Sen sijaan siitä, mitä sana ""jokainen"" tarkoittaa meidän perustuslaissa tässä yhteydessä, muistan lukeneeni sekä professori Ojaselta että myöskin professori Viljaselta kannanoton, asiaa käsittelevän artikkelin. Nyt joudun toimimaan muistin varaisesti eli voin olla väärässäkin mutta voin tarkistaa tämän jälkikäteen. Näin ollen uskalsin puhua siitä, että perusoikeusasiantuntijoiden ykkösketju on tästä asiasta melko lailla yksimielinen. Me voimme yhdessä edustaja Zyskowiczin kanssa tutustua tarkemmin tämän istunnon jälkeen uuden perustuslain esitöihin ja katsoa, mitä siellä asiasta sanotaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-14T14:49:15,2016-09-14T14:50:15,Tarkistettu,1.1 2016_83_20,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen tutustunut perusoikeusuudistuksen esitöihin, ja tässähän ei olla eri mieltä siitä, etteikö perustuslain 19 § 1 momentin mukaan jokaisella — jokaisella — Suomessa ole oikeus välttämättömään toimeentuloon. Eri mieltä ollaan siitä, kun Lavapuron mukaan, jos häntä on oikein referoitu, näillä laittomasti maassamme olevilla on yhtäläinen oikeus toimeentulotukeen — siis toimeentulotukeen, joka on tarkoitettu erilaisiin asioihin, jotka toimeentulotukilaissa on lueteltu — kuin niillä, jotka ovat laillisesti Suomessa. Näin ei ole, ja näin ei voi olla. Ei löydy, en usko, sellaista perustuslakivaliokuntaa Suomesta, joka tämän tulkinnan voisi vahvistaa. En usko, että sellaista valiokuntaa Suomesta löytyy. Lopuksi piti sanoa jotain vielä lisäksi, mutta sen unohdin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-14T14:50:15,2016-09-14T14:51:13,Tarkistettu,1.1 2016_83_21,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeuskanslerin kertomuksessa oli yllättävän vähän valituksia viljelijän oikeusturvan toteutumista kohtaan. Meidän hallitusohjelman linjauksenamme oli myös tämän kohdan sekä viljelijän omaisuudensuojan parantaminen. Tällä hetkellähän viljelijän omaisuudensuojaa ei koske kotirauha, ja siksi maatilat ovat melko suojattomia erilaisten aktivistien hyökkäyksiltä. Mutta tärkein asia, miksi oikeusturvan ei katsota oikein toteutuvan, on se, että meidän tukivalvontamme, sekä valvonnat, maksatukset että sanktiot, ei tunnu toteutuvan oikeudenmukaisesti. Jo pelkästään se, että maksatusten viiveestä ei tullut minkäänlaista viivästyskorkoa, siitä ei voinut valittaa, saiko sitä rahaansa viljelijä ajoissa, ja itse asiassa, jos oli jotakin epäselvyyksiä esimerkiksi ympäristötuessa, sitä eivät ole viime vuodelta viljelijät saaneet vieläkään, vaikka se kuuluisi jopa täysimääräisenä, jos kaikkia valvontoja ja raportteja näiltä osin, epäselvyyksien osilta, ei ole keretty tekemään. Valvonnoista ei edelleenkään viljelijä saa minkäänlaista pöytäkirjaa, ei ole tietoa siitä, onko valvonnassa havaittu puutteita vai ei. Vaikka suullisesti todettaisiin, että asiat ovat kunnossa, voi puolen vuoden päästä ilmestyvä valvontapöytäkirja osoittautua sellaiseksi, että siitä on seuraamuksia. Mutta ennen kaikkea sanktioitten kohtuullisuus olisi asia, johon pitäisi pystyä puuttumaan. Luen erään kansalaisen maaliskuun sähköpostista suoraan: ""Meillä Mavin tarkastajat tekivät valvontakäynnin lokakuussa 2014. Noin 170 eläintä käytiin läpi hyvässä hengessä, ja tulos oli 99-prosenttisesti oikea. Vain kolmen vasikan syntymäilmoituksissa oli viiveitä. Tänään oli sitten elyn tarkastus, ja sekin meni kohtuullisen hyvin: 185 eläintä valvottiin, poistoissa ei ollut yhtään viivettä, korvamerkit olivat ok. Muutaman vasikan kohdalla oli jokunen ylipäivä, ja kolmen astutussonnin pitopaikassa oli virhe, vaikka tietenkin eläimet nyt olivat tilalla, olivat kesällä astumassa toisessa paikassa. Kysynkin, kuinka se on perustuslain ja yleisen oikeuskäytännön mukaista lainsäätäjän mielestä, että kun laki täydentävistä ehdoista on nyt tullut voimaan ja kiristettiin tulkintaa, niin ennen uuden tulkinnan voimaantuloa tehdyt virheet rangaistaan nyt. Siis jos oikeuskäytäntö muuttuu ja edellisen käytännön mukaan on toimittu, niin voiko olla, että sanktioidaan siitä vanhan käytännön tavasta? Kaiken lisäksi Mavin tarkastajat eivät tätä pitopaikkavirhettä silloin tarkastuksessaan ilmoittaneet vuonna 2014."" Tässä tapauksessa sanktio oli noin 5 000 euroa, ja sen lisäksi viljelijä joutuu kolmen vuoden erityistarkkailuun. Viljelijä kysyy, mitä tekemistä tämänkaltaisella idiotismilla on ruokaturvallisuuden kanssa. No, ei tietenkään mitään, ja kyllä se tuntuu kohtuuttomalta, että vanhoista rikkeistä, jotka itse asiassa tässäkään salissa eivät varmaan kenenkään mielestä niin huimilta rikkeiltä tunnu, että sonni on ollut toisella laitumella eikä sitä ole ymmärretty ilmoittaa mutta se on ollut tallessa, tämäntyyppisistä seuraamuksena sitten voi olla vaikka se 5 000 euroa. Sen lisäksi nostan vielä erittäin kipeän lainsäädäntökohdan maatalouslomituslaista. Henkilö oli hakenut työkyvyttömyyseläkettä, sitä ei hyväksytty, hän valitti tästä. Siitä oli seurauksena, että viljelijä ei voi saada sijaisapua. Siis viljelijällä ei ole oikeutta sairastaa, jos hänellä on oikeusprosessi kesken. Minusta tämä ei ole oikeusturvan mukaista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-09-14T14:51:23,2016-09-14T14:57:04,Tarkistettu,1.1 2016_83_22,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset oikeuskanslerille mielenkiintoisesta kertomuksesta. Nostan tähän keskusteluun mukaan jatkoa tähän politiikan ja juridiikan väliseen problematiikkaan. Otan lainauksen heti kertomuksen alusta: ""Juristit ovat jarrumiehiä — niissäkin tilanteissa, joissa oikeastaan pitäisi jo painaa kaasua. Oikeusoppineet ovat pikemminkin kehityksen esteitä kuin sen eteenpäin viejiä. Lakikirja kädessä ei uudistuksia tehdä."" Vaikka tämä onkin ehkä hieman karrikoiva avaus, se on silti ajankohtainen ja hyvä nosto keskusteluun. Täytyy todeta ääneen, että juristitkin ovat ihmisiä. Ihmisillä on halu vaikuttaa ympäristöönsä, ja niin on myös juristeilla. Joskus juristit voivat olla jarrumiehiä, silloin kun he hakemalla hakevat laista tulkintoja, jotka edistävät heidän omaa maailmankuvaansa ja elämänkatsomustaan. Erityisesti tämä näkyy perustuslakia tulkitsevilla ihmisoikeusjuristeilla, joille lain tulkinta voi olla jopa tapa tehdä politiikkaa — tai siltä se ainakin näyttää — politiikkaa, joka heille ei lakimiehinä kuulu. Asia kun on niin, että juristit tai asiantuntijat eivät ole saaneet yhtään ääntä, joiden mandaatilla voi säätää lakeja. Heidän tehtävänsä on noudattaa lakeja ja kommentoida lakeja kysyttäessä. Toinen asia, mikä tulee mieleen, on tämä keskustelu vaikutusarvioista ja niiden käyttö poliittisena lyömäaseena. Nykyään tuntuu olevan keskusteluissa muotia, että jos joku päätös tai esitys ei miellytä, niin ensimmäinen argumentti, mikä kaivetaan esiin on, että tätä, tätä ja tätä vaikutusarviota ei ole tehty. Jos vaikutusarvio tehdään, niin seuraava vastaus on, että vaikutusarvio ei kelpaa. Jokuhan ne vaikutusarviotkin aina tekee, ja se joku, joka ne tekee, on tyypillisesti virkamies tai asiantuntija, jota edelleenkään kansa ei voi vaihtaa. Poliitikot kansa voi vaihtaa. Arvoisa puhemies! Minun mielestäni meidän täytyy korostaa eduskunnan valtaa päättää näistä asioista. Meidät kansa voi vaihtaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-14T14:57:09,2016-09-14T14:59:24,Tarkistettu,1.1 2016_83_23,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jossakin puheenvuorossa täällä arvosteltiin lainvalmistelun laatua. Kuitenkaan oikeuskanslerin tehtäviin ei kuulu osallistua itse säädösvalmisteluun. Teillä on kuitenkin suuri ja tärkeä rooli valtioneuvoston ennakollisessa valvonnassa. Lainvalmistelussa voidaan olla yhteydessä Oikeuskanslerinvirastoon, kun pohdittavana on perus- ja ihmisoikeuskysymykseen liittyviä seikkoja ja niitä tulee arvioida. Kysyisin teiltä: millaisia yhteydenottoja saatte, ja ollaanko teihin yhteydessä? Arvoisa puhemies! Sitten vielä palaan tähän terveydenhuollon kysymykseen: Täällä on muun muassa tutkittu kantelua liittyen asian viipymiseen, jossa kantelija on pyytänyt potilasasiakirjoihin merkityn väärän tiedon oikaisemista ja se on tehty pitkällä viiveellä, kuitenkin ilmeisesti sitten toteutettu. Nämä ovat juuri niitä pieniä asioita, joista tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani myös mainitsin: kuinka kaikki ne, jotka eivät välttämättä ymmärrä eivätkä tiedä tätä prosessia, miten kantelussa mennään eteenpäin ja mistä kaikista asioista voidaankaan kannella, saavat äänensä kuuluviin? Täytyy sanoa, että tämä on sellainen teema, josta itse olen saanut myös sähköpostia. On ollut henkilö, joka on ollut potilaana, ja sitten hänestä kirjoitetut diagnoositiedot ovat olleet hänen mielestään joiltakin osin virheellisiä, ja hän on ihmetellyt, kuinka niitä voi sitten mennä oikaisemaan ja millaiseen prosessiin siitä sitten joutuu. Kysyisinkin teiltä: miten me saamme nämä ihmisten äänet kuuluviin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-14T14:59:26,2016-09-14T15:01:16,Tarkistettu,1.1 2016_83_24,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ottaisin myös kantaa, kuten edellä edustaja Mäkisalo-Ropponen, lainvalmistelun tasoon. Esimerkiksi eduskunnan pitkäaikainen pääsihteeri Tiitinen otti kantaa asiaan jäädessään eläkkeelle vuodenvaihteessa, ja hän arveli, että yksi heikentymisen syistä on se, että yksittäisiä selvitysmiehiä käytetään entistä enemmän monijäsenisten työryhmien sijaan. Aiempina vuosikymmeninä nämä työryhmät olivat yleisempiä lakihankkeiden valmistelussa. Vaikka näihin paikka paikoin raskassoutuisiin komitea-aikoihin ei ehkä kaivata takaisin, on totta, että yksittäisten selvitysmiesten valmistelussa lait jäävät pakostakin kapeampialaisiksi kuin jos tämä olisi tehty ryhmässä, jossa eri näkökulmia punnitaan painavammin. Ongelmana on myös se, että uusien lakihankkeiden aikataulut ovat liian kireät. Voisin luetella tukuittain esityksiä, joissa lausuntoaika on lyhyt tai lausuntoja jopa on hyvän hallintotavan vastaisesti pyydetty kesäisin, jolloin esimerkiksi kuntien on suorastaan melkein mahdoton ollut antaa lausuntoa, kun luottamushenkilöitä ei ole saatu kokoustamaan paikalle. Meillä on myös isoja uudistuksia, jotka menevät yli vaalikausien, esimerkiksi nyt sote- ja maakuntaitsehallintouudistus. Myös koulutuksen osalta kaivattaisiin pitkäjänteisempää politiikkaa kuin vain vaalikaudelle ulottuvaa, ja näkisin kyllä parempana, että valmisteltaisiin parlamentaarisessa ryhmässä, jolloin kaikki puolueet hallituspohjasta riippumatta olisivat sitoutuneet viemään näitä uudistuksia eteenpäin isojen hankkeitten osalta. Myös vaikutusarviot monesti puuttuvat, ei ole rahoituslaskelmia tai ne ovat vaillinaisia, sukupuolivaikutusten arviointia tai vaikutusarvioita lasten asemasta ei ole tehty. Olisi hyvä, että laadusta ei kiireessäkään tingittäisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-09-14T15:01:19,2016-09-14T15:03:18,Tarkistettu,1.1 2016_83_25,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä kirjasta olisi paljon sanottavaa, mutta puutun vain yhteen asiaan, joka on minulle läheinen ja josta esimerkiksi edustaja Heinonen käytti jo puheenvuoron. Eli täällä on otsakkeena ""Koulun sisäilmaongelmiin olisi tullut tarttua ripeämmin"". Tosiaan eilen illalla oli tämä kansalaisinfo, ja olen jättänyt sisäilmaa koskevan toimenpidealoitteen, ja refereeraan aika pitkälti eilistä puhettani. Työterveyslaitoksen mukaan Suomessa ainakin 800 000 ihmistä altistuu päivittäin sisäilmaongelmille. Altistumista kosteusvaurioille voi tapahtua niin kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa kuin työpaikallakin. Rakentamisen ja korjauksen tavoista on puhuttu paljon ja niihin on etsitty oikeita tapoja ja ratkaisuja, samoin rakennusten oikeanlaista käyttöä ohjeistetaan. Kuitenkin kosteusvaurioiden johdosta jo sairastuneet ovat jääneet aivan liian vähälle huomiolle. Kemikaaliherkistyneiden sekä sairastuneiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja sairastuneiden joukossa on kasvavassa määrin lapsia. Lukuisten kansainvälisten tutkimusten mukaan kyseessä on voimakkaasti kasvava, työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä lisäävä kansanterveysongelma. Jos oireiluun ei reagoida ajoissa ja oikealla tavalla, sairaus muuttuu krooniseksi ja aiheuttaa merkittäviä seurauksia sairastuneiden elämään, kuten toimeentulon ja työ- tai opiskelupaikan menetys, taloudellinen romahdus, sosiaalinen eristäytyminen ja jopa kodittomuus. Monen sisäilman vuoksi sairastuneen oireita ei oteta vakavasti, vaan ne tilastoidaan vasten asianomaisten tahtoa usein psyykkisinä sairauksina mielenterveyspotilastilastoihin. Tällaisia kokemuksia on suurella osalla sairastuneista, joten syntyvä tilastollinen harha on oletettavasti merkittävä. Sairastumisen tunnistaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja varhainen puuttuminen tilanteeseen ovat edellytykset sairauden pahenemisen ehkäisemiseksi. Putoaminen työelämästä tai nuoren syrjäytyminen sisäilmasairauden vuoksi aiheuttaa yhteiskunnalle suurempia kustannuksia kuin ennaltaehkäisy tai kuntoutus. Vuonna 2015 ympäristöherkkyys lisättiin kansainväliseen ICD-10‑tautiluokitukseen Suomessa nimikkeellä R68.81 eli Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille. Kyseinen koodi ei kuvaa sairautta vaan oireita eikä täten oikeuta esimerkiksi sosiaalivakuutusetuuksiin. Koodi ei siis tuo kuntouttavaa apua sisäilmasairastuneille. Toistaiseksi on myös määrittelemättä, lasketaanko sisäilman kosteusvauriomikrobit ja kemikaalit näihin tavanomaisiin tekijöihin. Jos Kela ei myönnä sisäilman ai-heuttamaa oirekuvaa sairaudeksi, jäävät sairauspäivärahat saamatta. Sairauspäivärahaa hakiessa ei voi samanaikaisesti olla työtön työnhakija. Sisäilmasta sairastunut ei voi myöskään päästä sairauseläkkeelle tai saada tarvittavaa päivittäistä apua ja tukea, vaikka olisi pysyvästi invalidisoitunut, kun virallista sairautta tai todistetta invaliditeetista ei ole. Sisäilmasairauksiin liittyviä eläkkeitä tai ammattitauti- ja työperäisiä sairauksia ei pääasiallisesti tällä hetkellä korvata. Kuntouttavia toimia korvataan satunnaisesti, kun diagnoosiksi saadaan jokin muu kuin itse sisäilmasairastuminen. Nykyisellään vaikeassakin tilanteessa olevat sairastuneet jäävät vaille yhteiskunnan apua tai tukea eivätkä heidän kohdallaan toteudu samat perustuslailliset oikeudet kuin muilla kansalaisilla. Tästä saimme hiljattain tietoa vihaisilta äideiltä. Sairastuneiden ohjaaminen erilaisiin käyttäytymisterapioihin tavoitteena opetella sietämään muun muassa hometoksiinialtistusta on lisääntynyt. Työterveyslaitos ohjaa ympäristösairaita näihin terapioihin ja järjestelmällisesti jopa pieniä lapsia, jotka oireilevat niin sanotuissa homekouluissa. Kokemusten kautta paras tapa edistää paranemista on altistuksen välttäminen. Arvoisa puhemies! Lääkärikoulutukseen ei Suomessa ole vielä sisällytetty erilaisten altisteiden tunnistamista, niihin liittyvien oireiden diagnosointia ja hoitoa. Virallinen lääkärikoulutus esittää edelleen ympäristömyrkkyjen aiheuttamien sairastumisten olevan puhtaasti psykosomaattispohjaista. Lääkärikoulutuksen ja yleisen tietotaidon saaminen ajanmukaiselle tasolle on yksi perusedellytys sille, että maahan saadaan luotua uusia tuki- ja toimintajärjestelmiä, jotka estävät sairastuneiden putoamisen normaalielämästä. Lopuksi yhteenvetona voin todeta, että sairastuneet tarvitsevat uudet diagnoosinumerot saadakseen tukea toimenpiteisiin ehkäisemään lisäsairastumista, tukea kuntoutumiseen, työllistymiseen, sairastuneille soveltuvien asuntojen hankintaan ja yhdenvertaiseen sosiaaliturvaan. Lisäksi terveydenhoitohenkilökunnalle tarvitaan ajanmukaista koulutusta sairaiden diagnosointiin ja hoitoon. Tarkastusvaliokuntahan antoi 2. toukokuuta 2013 mietinnön, jossa se ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi 14:ää erilaista kannanottoa. Siihen kannattaa jokaisen tutustua. Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä vaikea asia pystyttäisiin ottamaan täällä eduskunnassa käsittelyyn. Kun on puhuttu tasavertaisesta ihmisestä, niin ajattelen juuri niitä pieniä lapsia, kymmeniätuhansia, jotka käyvät tänä päivänä homekouluissa — voi olla niitä lapsia, jotka eivät parane siitä koskaan — ja samoin työelämässä olevia tuhansia aikuisia, jotka ovat menettäneet työpaikkansa, jopa asunnonkin, koska he eivät pysty asumaan tavallisissa asunnoissa, että mieluummin eletään teltassa tai parvekkeella. — Tämä lyhyesti, kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-14T15:03:21,2016-09-14T15:10:21,Tarkistettu,1.1 2016_83_26,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jotenkin viime vuosina on ollut muodikasta poliitikoille syyttää oikeustieteilijöitä politikoinnista silloin, kun oikeustieteilijöiden kommentit eivät miellytä. On totta, että perustuslaki ei ole ikuinen. Perustuslakiin on tehty sen historian aikana useita muutoksia, ja Suomessa vielä useammin on tapana venyttää perustuslain sisältöä tulkintakäytännön kautta. Mutta perustuslaki ei myöskään ole jotakin sellaista, minkä pitää taipua ja muuttua arvoilmapiirissä, niin kuin täällä joku esitti. Perustuslaki on määritelmällisesti luonteeltaan ja idealtaan konservatiivinen. Se on tarkoitettu tasaamaan maailman tuulia ja niitä arvoilmapiirien heilahduksia. Se näkyy jo siinä, että se on vaikeutetun säätämisjärjestyksen takana. Se näkyy myös siinä, että muualla perustuslaki on useimmiten tuomioistuimen takana ja meilläkin ykköstulkitsija, perustuslakivaliokunta, katsoo roolinsa itsenäiseksi muista poliittisista intresseistä. Viimeiseksi perustuslain konservatiivisuutta lisää se, että sen minimitason määrittää kansainväliset ihmisoikeussopimukset, jotka nimenomaan aikanaan ovat syntyneet suojaamaan ihmisiä poliitikkojen tyhmyyksiltä, sellaisilta poliittisilta päätöksiltä, jotka ovat ihmiskunnan historiassa johtaneet hirveisiin lopputuloksiin. Perustuslaki ja sen sisältö ei siis ole kiukuttelukysymys, vaan se on kysymys, joka tulee ottaa vakavasti, ymmärtää sen merkitys, ymmärtää sen rooli tässä meidän päätöksentekojärjestelmässä. No, mitä tulee sitten paperittomiin. Paperittomat ovat meille poliittisesti melko uusi asia. Minä tiedän paljon poliitikkoja, jotka joutuivat ensimmäistä kertaa pohtimaan paperittomuuskysymystä vasta pari vuotta sitten, kun asia tuli eduskunnassa esille terveydenhoitoon liittyvän lainsäädännön yhteydessä. Sen sijaan kansainvälisen ihmisoikeuskeskustelun näkökulmasta paperittomat ovat hyvin vanha kysymys. Siitä näkökulmasta se, että meillä perusoikeusuudistuksessa siirryttiin kansalaisesta ""jokaiseen"", ei ole mikään kauhean radikaali uudistus, vaan hyvässä linjassa sen kanssa, mihinkä kansainvälinen ihmisoikeuskeskustelu on menossa. On selvää, että se, mitä tämä ""jokainen"" tarkoittaa suhteessa paperittomiin ihmisiin, selkiytyy vasta vähitellen tulkintakäytännön myötä. On myös selvää, että meillä on paljon vanhentunutta lainsäädäntöä, paljon vielä sellaista lainsäädäntöä, joka ei ehkä ole uudessa linjassa uuden perustuslain kanssa tai jolle ei ole tehty perustuslakitarkastelua uuden perustuslain voimassa ollessa. Niitä sitten muokkaillaan vähitellen sitä myöten, kun asia tulee ajankohtaiseksi, perustuslakivaliokunnan työlistan kautta. Meillä tehtiin keväällä 2015 eduskunnassa iso muutos meidän maahanmuuttopoliittiseen linjaan, kun päätettiin, että ne ihmiset, joita ei voida palauttaa kansainvälisten sopimusten vuoksi ja jotka toisaalta eivät suostu palaamaan vapaaehtoisesti, jätetään vain kaiken säätelyn ulkopuolelle, ikään kuin heitä ei olisi olemassa. Silloin kun tämä asia oli keskustelussa, minä koetin kovasti kysellä, mitä me teemme sitten, kun näitä ihmisiä on satoja, mitä me teemme sitten, kun näitä ihmisiä on tuhansia, kun meillä on tuhansia ihmisiä, jotka ovat kokonaan tai merkittävältä osin meidän oikeusjärjestyksen näkökulmasta marginaalissa ja jotka vaativat meiltä aivan uusia erityistoimia. Silloin kukaan ei halunnut tästä asiasta puhua. Nyt se tuntuu kovasti aktuaalilta. Jos paperittomuus hoituisi maailmasta pois se kieltämällä, asia olisi monessa muussa maassa, jossa paperittomuutta on ollut paljon pitempään kuin Suomessa, hoidettu jo ajat sitten. Se ei toimi, se ei mene niin, sen me ainakin voimme oppia katsomalla vähän ympärillemme. Me emme myöskään Suomesta käsin, niin kauan kuin meillä on jonkinnäköiset hyvinvointirakenteet, voi tehdä niin huonoa tarjousta, että ihmisten kannattaisi palata niihin olosuhteisiin, joista monet heistä ovat tulleet. Lisäksi on selvää, että tämä meidän järjestelmämme ei kestä loputtomiin tämän kysymyksen välttelyä. Ja tässä kohtaa minä palaisinkin oikeuskanslerin ja oikeuskansleri-instituution kertomukseen, oikeusasiamieheen ja sen toimintaan. Nämä ovat niitä tahoja, joilta minä toivoisin enemmän kannanottoa, enemmän linjausta suhteessa jo meidän olemassa olevaan lainsäädäntöön ja siihen, miten sitä tulisi paperittomien kohdalla toteuttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-14T15:10:28,2016-09-14T15:16:19,Tarkistettu,1.1 2016_83_27,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Jatkamme puhujalistaan, ja jos on puheenvuorotarpeita, niin voi pyytää varsinaista puheenvuoroa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_28,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kertomuksessa sivulla 146 käsitellään tehtyjä ratkaisuja, ja täällä on käsitelty ratkaisua, jonka korkein hallinto-oikeus teki 19. marraskuuta 2014, jolloin korkein hallinto-oikeus kumosi lainvastaisena opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen Perussuomalaiset Nuoret ry:n avustushakemuksesta nuorisotoimintaan vuodelle 2013. Henkilökohtaisesti tämä on tietysti siinä mielessä mielenkiintoinen ratkaisu täältä lukea ja katsoa sitä oikeuskanslerinkin lausuntoa, kun itse olen tämän valituksen ollut aikanaan tekemässä. Ensinnäkin kiitän oikeuskansleria hyvin asiallisesta ja punnitusta harkinnasta ja lausunnoista. Täällä oikeuskansleri toteaa ""ministeriön asiaan osallisten virkamiesten menetelleen lainvastaisesti perustaessaan päätöksensä muun ohella järjestön esittämiin poliittisiin kannanottoihin ja jättäessään kuulematta järjestöä kyseisistä kannanotoista, joilla oli ollut vaikutusta ministeriön päätökseen"". Varsin merkittävää, että tosiaan päätös syntyi siitä, että nähtiin lainvastaiseksi se, että päätös perustui poliittisiin kannanottoihin, joita järjestö on tehnyt. Aikanaanhan tämä tukipäätös tehtiin silloin, kun edustaja Paavo Arhinmäki toimi kulttuuri- ja urheiluministerinä — tämä tietysti tehtiin virkamiestyönä, esityksenä ministerille. Mikä on tässä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä ja tässä oikeuskanslerinkin luonnehdinnassa asiasta mielenkiintoista, on se, että tässä hyvin vahvasti nähdäkseni puolustetaan sanan- ja mielipiteenvapautta, mikä on hyvin hienoa. Mutta se, minkä otin esille opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle, kun käsiteltiin nuorisolakia, sen uudistusta, on tietysti se, minkä oikeuskanslerikin täällä ottaa esille — kun uudistustyö on käynnissä — että lakia olisi tältä osin kyllä selkiytettävä. Pitää varoa sitä, että nuorisolailla ei kavenneta sanan- ja mielipiteenvapautta esimerkiksi tällaisen valtion-avustusharkinnan yhteydessä. Se, mikä tässä Perussuomalaiset Nuoret ry:tä koskevassa päätöksessä aikanaan oli varsinaisesti kyseessä tämän poliittisen mielipiteen osalta, johon silloin opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet ottivat kantaa, oli heidän mukaansa se, että ""järjestön näkemykset monikulttuurisuuteen liittyvissä asioissa ovat olleet ristiriidassa nuorisolain arvopohjan kanssa"". Eli kuten nähdään, niin suoraan viitataan nuorisolakiin, sen arvopohjaan, eli siihen lainsäädäntöön, mitä nyt sitten ollaan uudistamassa. Herää tietysti juuri kysymys siitä, missä menee tavallaan se raja, milloin voidaan esimerkiksi valtiontuen kohdalla katsoa, että jonkun järjestön, joka tukea hakee sinänsä muuten asiallisin perustein, joku tällainen mielipide sitten estäisi tuen saamisen. Aikanaan, kun tämä oli käsittelyssä, niin media nosti mielestäni hyvin aiheellisesti esille sen, että samaan aikaan esimerkiksi Kokoomusnuoret oli tehnyt lausunnon siitä, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan pitäisi poistaa lainsäädännöstä. Se ei kuitenkaan ollut heitä estänyt saamasta valtiontukea. Eli on hyvin vaikea tehdä harkintaa tämmöisen suhteen, että mikä on sitten nuorisolaissa se arvopohja, jonka perusteella lähdettäisiin joltain järjestöltä valtiontukea eväämään. Ja siksi onkin nähdäkseni merkittävää, että sekä korkein hallinto-oikeus että oikeuskansleri tässä omassa tulkinnassaan näkevät, että sanan- ja mielipiteenvapaudella pitää olla hyvin merkittävä painoarvo ja ei voi kovin heppoisin perustein lähteä määrittelemään sitä, mitä poliittinen järjestö saa olla mieltä jostain poliittisesta kysymyksestä. Se, mikä tästä on myös tehnyt hyvin ongelmallisen kysymyksen silloin aikanaan, ja näyttää siltä, että tekee edelleen, on se, että nämä esitykset tästä valtiontuesta nuorisojärjestöille tekee, voi sanoa, osittain poliittisesti nimitetty toimikunta, jossa on siis toimijat, jotka ovat toimineet tai toimivat aktiivisesti poliittisissa puolueissa tai poliittisissa nuorisojärjestöissä. Eli siinäkin mielessä on hyvin vaikea ajatella, miten tällaiset toimijat voisivat tavallaan arvioida toisten poliittisten toimijoiden oikeutta muodostaa mielipiteitään poliittisiin kysymyksiin. Toivon, että tähän ministeri Grahn-Laasonen myös tosiaan paneutuu, että sanan- ja mielipiteenvapautta kunnioitetaan mahdollisimman pitkälle, muuten yleisen lain ja hyvän maun rajoissa. Sen verran haluan ottaa kantaa siihen, mitä edustaja Kontula tässä sanoi ja pohdiskeli: Pohdintahan on paikallaan — itse olen perustuslakivaliokunnan jäsen, ja täytyy käydä jatkuvaa pohdintaa siitä, mikä on suomalaisen yhteiskunnan suhde perustuslakiin, miten sitä tulkitaan. Uskon, että ei kukaan halua sulkea oikeusoppineiden suuta julkisuudessa esittää näkemyksiään, ja heidän pitääkin suorastaan esittää näkemyksiään, varsinkin jos toimittaja niitä kysyy. Mutta se, mikä on ongelmallista näin perustuslakivaliokunnan jäsenen näkökulmasta, on se, että jos tulee sellainen tunne, että tavallaan julkisuuden kautta jollain tavalla ohjattaisiin tiettyyn suuntaan päätöksentekoa tai, sanoisin, liialti ihmisten ajattelua siinä suhteessa, että unohdetaan se, että on kansanvallan kautta valitut kansanedustajat, jotka sitten ovat näitä asioita arvioimassa ja myöskin sitten lopulta päättämässä, ja heidän harkintaansa sitten viime kädessä perustuu se, miten oikeusoppineiden näkemykset sitten siinä päätöksessä otetaan huomioon. Useinhan kuitenkin on kyse asioista, joissa oikeusoppineidenkin näkemykset jakaantuvat hyvin vahvasti. Eli tavallaan tällaista määräenemmistöistä harkintaa, että oikeusoppineista valtaosa olisi tätä mieltä ja sen perusteella voidaan tehdä tietty päätös, niin on niin, että aika harvassa kysymyksessä asia menee niin, vaan joudutaan enemmänkin tekemään laadullista harkintaa eli siltä pohjalta, kenellä on paras argumentti, sitten tekemään tämä perustuslakivaliokunnan mietintö tai lausunto. Ja mitä tulee tähän kysymykseen paperittomista, niin ymmärrän sinänsä tämän edustaja Kontulan näkemyksen siitä, että paperittomat pitää ottaa jollain tavalla lainsäädännössä huomioon, ja tämän ryhmän olemassaoloa ei tietenkään voi kiistää, mutta toisaalta on minusta erikoinen ajatus, että ei olisi mitään merkitystä sillä, onko laittomasti vai laillisesti maassa, esimerkiksi mitä tulee siihen, millainen tulkinta otetaan siitä, saako toimeentulotukea vai ei. Minun nähdäkseni — viitaten siihen, mitä edustaja Kontula sanoi — se ei toimi ja se ei ole oikein, jos ajatellaan, että kaikki samat oikeudet ovat paperittomalla kuin olisi Suomen kansalaisella. Eli kyllä jonkinlainen ero täytyy olla sen laillisen ja laittoman välillä, ja tämä on sitä tulkintaa, mitä tässä sitten täytyy valiokunnankin tehdä. Mutta tosiaan, kiitän oikeuskansleria erinomaisesta toimintakertomuksesta, ja näillä huomioilla halusin nykyiselle opetusministerille myös antaa hieman evästystä siihen, että tällainen tapaus on aikanaan ollut sanan- ja mielipiteenvapaudesta ja se on syytä ottaa huomioon myös tätä uutta nuorisolakia sorvattaessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-14T15:16:31,2016-09-14T15:24:16,Tarkistettu,1.1 2016_83_29,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunta ja perustuslakivaliokunta joutui viime vaalikaudella useampaan kertaan pysäyttämään yritykset saada sote-ratkaisu Suomeen. Valiokuntaan tuotiin paperi, josta ei voitu lausua, koska se ei ollut hallituksen lakiesitys. Sitten tuotiin parikin lakiesitystä, toinen hallituksen esitys ja sitten valiokunnan nopeasti tekemä esitys, ja kaikki nämä törmäsivät perustuslakiin, eikä asioita voitu viedä eteenpäin. Silloin heräsi kysymys siitä, eikö lainvalmisteluvaiheessa olisi syytä kuulla perustuslakiasiantuntijoita huomattavasti systemaattisemmin, niin että siitä hallituksen lakiesityksestä, joka tulee eduskuntaan, voitaisiin silloin jo varsin suurella todennäköisyydellä tietää, että se on perustuslain piiriin mahtuva. No, tähän problematiikkaan itse asiassa, arvoisa oikeuskansleri, emeritusprofessori Markku Helin viittaa siinä mielipidekirjoituksessaan, josta osaa olette siteerannut tässä kertomuksessa. Löysin tämän Markku Helinin mielipidekirjoituksen. Hän ottaa esiin ministeri Rehnin pohdiskelun siitä, miten tässä niin sanotussa pakkolakiasiassa olisi pitänyt saada ajoissa perustuslakiasiantuntijoilta arvio siitä, kannattaako hallituksen tässä ja tässä suunnassa edetä. Lainvalmistelun probleemiksi Markku Helin toteaa juuri sen, että riittävää perustuslakiasiantuntijoiden käyttöä, sellaista instituutiota, meillä ei oikein ole siinä vaiheessa, kun valtioneuvosto tai ministeriö valmistelee lakiesityksiä. Kysyisin oikeuskanslerin kantaa siihen, pitäisikö meidän kehittää tai korostaa tätä perustuslakiasiantuntijoiden käyttöä jo siinä lainvalmisteluvaiheessa ennen kuin tulevat sitten esitykset perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, jossa tietysti eduskunta sitten ottaa kantaa näihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-09-14T15:24:18,2016-09-14T15:26:01,Tarkistettu,1.1 2016_83_30,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on otettu monia tärkeitä asioita esille, muun muassa nämä sisäilmaongelmat ja niiden moninaiset terveysvaikutukset ja terve rakentaminen jatkossa ja niin edelleen. Tärkeitä asioita. Mutta minä haluaisin nostaa esille perus- ja ihmisoikeudet Suomessa. Tämä puheenvuoro tulee vähän yllättäen. Mutta kun selasin tätä oikeuskanslerin kertomusta vuodelta 2015, täällä hyvin selkein kirjaimin on sanottu, että oikeuskanslerin toimenkuvaan kuuluu muun muassa perus- ja ihmisoikeuksien valvonta, ja sen otsikon alla on eri kappaleita yhdenvertaisuudesta, siellä on uskonnon- ja omantunnonvapaudesta, oikeudesta työhön ja niin edelleen, ja sitten kun kääntelin näitä sivuja, niin täällähän tulee selkeästi: esimerkiksi perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Edelleen perustuslain 11 §:n mukaan jokaisella on uskonnon- ja omantunnonvapaus. Uskonnon- ja omantunnonvapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan ja niin edelleen. Edelleen, jos yhtenä kappaleena vielä nostan esiin, perustuslain 18 §:n mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla ja niin edelleen. En tiedä, kuinka hyvin arvoisa oikeuskansleri on tietoinen, että Suomessa kaikkia näitä perustuslain lupaamia oikeuksia rikotaan terveydenhuollossa. En tiedä, kuinka hyvin arvoisa oikeuskansleri on tietoinen siitä, että jos on vakaumus, kristillinen, uskonnollinen tai eettinen vakaumus, ettei halua olla osallisena elämän lopettamiseen, niin se rajoittaa Suomessa opiskelumahdollisuuksia, opiskelupaikkaan pääsemistä. Esimerkiksi gynekologian alalla ei ole Suomessa mahdollista saada erikoistumispaikkaa, mikä rajoittaa sen alan ammatin harjoittamista, sillä alalla eteenpäin pääsemistä. Kätilöt nykytietämyksen mukaan voivat hankkia ammatin, mutta heillekin, jos he eivät suostu elämän lopettamiseen, esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla osoitetaan ovea tai paremminkin ei anneta työpaikkaa ollenkaan, elleivät he suostu raskaudenkeskeytyksiä suorittamaan. Tämä siitäkin huolimatta, että synnytysten hoitaminen, elämän auttaminen tähän maailmaan on yksi perustavaa laatua olevista ammateista ja samoin naistentautien, synnytysten erikoislääkärin ammatti. Itse olin alullepanijana siinä kansalaisaloitteessa, joka keräsi lähes 70 000 allekirjoitusta. Nimenomaan siinä peräänkuulutettiin, että he, jotka joko uskonnollisen tai eettisen vakaumuksen perusteella eivät voi osallistua elämän lopettamiseen, voisivat saada yhtäläiset oikeudet ja yhtäläiset mahdollisuudet opiskeluun, ammatin hankkimiseen, ammatin harjoittamiseen ja uralla etenemiseen. Kuitenkin eduskunnassa, kun käytiin keskustelua aiheesta, sitä jyrättiin monien kansanedustajien toimesta sillä perustelulla, että se vaikeuttaisi abortin saamista Suomessa. Kuitenkin naisilla on lainmukainen oikeus saada abortti. Itse naistentautien, synnytysten erikoislääkärinä olen sitä mieltä, että tämän osa-alueen potilaiden hoito, niin ennen toimenpidettä kuin sen jälkeenkin, tulee saada paremmaksi tässä maassa. Kun on lakisääteinen oikeus tähän hoitomuotoon tai hoitoon, niin se tulee turvata joka ikisessä kolkassa Suomessa. Kukaan tässä salissa, joka käytti tuolloin puheenvuoroja, ei ollut huolissaan siitä, että läheskään kaikki lääkärit pienellä paikkakunnalla tai pohjoisessa eivät suorita esimerkiksi sydämen varjoainekuvauksia, jos tulee hyvinkin elämää uhkaavia rintakipuja, eikä monikaan siellä suorita polvi- tai lonkkaleikkauksia tai monia muita toimenpiteitä, mutta kaikkien näidenkin potilaitten hoito järjestyy niin kuin järjestyy kaikkien tarvittavien naistentautien, synnytysten alaan kuuluvien potilaidenkin tutkimus ja hoito asianmukaisella tavalla, niin kuin lain mukaan ja hyvän hoitokäytännön mukaisesti kuuluukin. No, tämä kansalaisaloite äänestettiin nurin joulukuussa, mutta tämän jälkeen se on saanut hyvin laajaa huomiota kansainvälisesti, ja kun tätä kerron, olen oikeastaan hyvin kaksijakoisella mielellä, koska toisaalta olen iloinen siitä, että monin paikoin monet järjestöt kansainvälisesti ovat kiinnittäneet huomiota ja itse asiassa ihmetelleet, voiko Suomessa, joka on länsimainen demokratia ja oikeusvaltio ja jossa naisten oikeuksia, lasten oikeuksia, ihmisoikeuksia, sanan- ja uskonnonvapautta, perusoikeuksia kunnioitetaan, tämä olla totta. Minulle se on ollut hyvin kipeä ja itse asiassa häpeällinen asia. Olen aikaisemmin ollut maailmalla hyvin paljon rinta rottingilla ylpeänä Suomesta, suomalaisuudesta ja yhteiskunnan rakenteista ja oikeuksista huolehtimisesta täällä. Mutta joka tapauksessa Brysseliin Euroopan parlamenttiin omantunnonvapausseminaariin kutsuttiin alkuvuodesta. Siellä oli suuria juristijärjestöjä, ja sieltä meni komissiolle tietoa, ja suurten puolueiden eri järjestöjen edustajia oli siinä seminaarissa, ja siellä muun muassa kysyttiin, että ymmärsimmekö me oikein, että suomalaisilta gynekologeilta voidaan evätä kokonaisuudessaan synnytysten hoitaminen, jos he eivät voi osallistua joko eettisen tai uskonnollisen vakaumuksen vuoksi elämän lopettamiseen eli aborttiin, siitäkin huolimatta että se voi monissa työpaikoissa tulla erittäin harvoin eteen. Ja minä sanoin, että tämä on aivan totta, koko tämmöinen perustavaa laatua oleva ammatti voidaan Suomessa evätä vakaumuksen perusteella. Sen jälkeen Pikkuparlamentissa keväällä oli koolla For the Next Generations, tämmöisen YK:n alaisen niin sanotun round table ‑verkoston jäsenet, ja heidän kokouksessaan sain olla puheenjohtajana. Siellä oli parlamentaarikkoja eri maista ja edelleenkin, kun oli kyse koulutuksesta, heidän oli vaikea uskoa, että Suomessa voidaan näin rajoittaa koulutuspaikkaan pääseminen ja ammatin saaminen ja sen harjoittaminen. For the Next Generations keräsi Pikkuparlamentissa edustajia yli sadasta eri maasta, ja siellä oli muun muassa Brysselistä suuren juristijärjestön edustaja puhumassa, ja hän toi edelleenkin esiin sitä epäkohtaa, mikä Suomessa on. Monissa muissakin tällaisissa kansainvälisissä järjestöissä — viimeksi taisi olla toissa päivänä, kun ihmisoikeusjärjestön edustaja vieraili täällä Suomen eduskunnassa, meillä oli ihmisoikeusryhmän kokous siellä — edelleen hämmästystä herättää, voiko Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa, missä pyritään kaikkien ihmisoikeudet, myös uskonnonvapaus, takaamaan, edelleen tänä päivänä 2016 olla tilanne, että evätään vakaumuksen vuoksi opiskelupaikka, työpaikka ja uralla eteneminen. Minä tiedän, että Brysselissä Euroopan parlamentissa on useampia järjestöjä, joille Suomi on silmätikkuna siinä mielessä, että täältä kerätään raportteja ja tullaan julkaisemaan niiden raporttien perusteella myös julkaisu. Sanoisin lyhyesti nyt näin: Minä toivoisin, kun oikeuskanslerin, niin kuin ymmärrän, toimenkuvaan myös kuuluu huolehtia näistä asioista, että me voisimme saada tämänkin asian Suomessa tolalleen. Silloin reilut 40 vuotta sitten, kun raskaudenkeskeytys tuli lailliseksi Suomessa, se mahdollisti sen, että monet tavattoman ikävät ja henkeä uhkaavat komplikaatiot, mitä laittomista aborteista oli käsillä, saatiin pois. Ja monet iäkkäämmät gynekologit, jotka silloin olivat toimessa, sanoivat, että se oli hyvä asia, pelastettiin henkiä. Raskaudenkeskeytys on laillinen Suomessa, ja sitä tietyissä paikoissa tietyillä poliklinikoilla hoidetaan, niin kuin kuuluukin. Mutta ei voi olla oikeusvaltiossa niin, että samanaikaisesti kun tytöt ja naiset saavat oikeuden halutessaan saada myös tällainen toimenpide, niin niinkin perustavaa laatua olevia ammatteja kuin esimerkiksi kätilön tai naistentautien ja synnytysten lääkärin ammatti evätään, toisin sanoen, että suomalaiset joutuvat matkustamaan ulkomaille ja hankkimaan siellä esimerkiksi naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin spesialiteetin ja palaamaan sen jälkeen Suomeen. Suurin osahan minun ammattialaani kuuluvista erikoislääkäreistä toimii sellaisissa toimipaikoissa, missä tämäntyyppisiä potilaita ei edes käsitellä, eli suurin osa gynekologeista hoitaa esimerkiksi ikäihmisiä, syöpätauteja, lapsettomuushoitoja ja monia monia muita, ammattiala on tavattoman laaja. Toivoisin, että oikeuskansleri puuttuu tähän asiaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-14T15:26:05,2016-09-14T15:36:29,Tarkistettu,1.1 2016_83_31,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin tuohon edustaja Kontulan puheenvuoroon halunnut äsken puuttua. Käytettiin sanaa ""paperiton henkilö"". Täytyy muistaa, että paperiton henkilö voi myös olla laillisesti maassa, jos hän on vielä siinä tilanteessa, ettei hänen tilannettaan ole käsitelty. Laittomasti maassa oleva henkilö on sitten ihan jotain muuta, hänen asiansa on jo saanut päätöksen. Täällä salissa on puhuttu perusoikeuksista ja ihmisoikeuksista. Välttämättömät tarpeet pitää tietysti taata kaikille, mutta se, mitä se tarkoittaa, on nimenomaan ruoka, majoitus, hygieniatarvikkeet, lääkkeet ja muu välttämätön. Lähtökohta on kuitenkin se, että nämä kyseiset henkilöt ovat laittomasti maassa — ei heillä voi olla samoja oikeuksia kuin niillä henkilöillä, jotka ovat laillisesti. Tämä sinänsä toimii, jos näin olisi, myös houkuttavuustekijänä, ja aivan kuten tuossa edustaja Jalonen ja muutama muukin ovat sanoneet, niin haluammeko me antaa sitä viestiä maailmalle, että meillä Suomessa ei lakia tarvitse noudattaa, että jos et noudata lakia, niin ei se mitään haittaa, ei sinulta rahoja silti evätä? Näinhän se asia ei voi olla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-09-14T15:36:32,2016-09-14T15:37:53,Tarkistettu,1.1 2016_83_32,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosialismi on sairautta, minun mielestäni ainakin, mutta valitettavasti nykyinen lainsäädäntö istuttaa meitä kaikkia niihin sosialismin saappaisiin, ja se ei toimi. Kiitän erityisesti edustaja Zyskowiczia niistä puheenvuoroista, joita hän käytti tähän aiheeseen liittyen. Minusta kallis ja pitkä turvapaikanhakuprosessi menettäisi ainakin osittain merkityksensä, jos lopputulemana olisi se, että toimeentulotuki kuuluisi myös laittomasti maassa oleville. Niille, jotka saavat kielteisen päätöksen, voimme maksaa paluulipun ja lisäksi antaa elinikäisen maahantulokiellon. Meillä ei ole varaa eikä velvollisuutta elättää kaikkia, jotka tänne tulevat enemmän tai vähemmän sepitettyine tarinoineen. Aidosti hädänalaiset ovat asia erikseen, mutta heillä tuskin on varaa maksaa tuhansia euroja salakuljettajalle, he pysyvät siellä kotimaassaan. Sieltä nyt tulee näitä turvapaikkaturisteja, jotka tulevat tänne siipeilemään, sinne niihin oloihin jäävät heidän vaimonsa, lapsensa, jotka tarvitsisivat sitä apua. (Anna Kontula: Te kielsitte perheenyhdistämisen!) Sitten vielä tästä, mitä tulee terveydenhuoltoon, ilmaiseen semmoiseen. Minulta esimerkiksi monet huolestuneet ihmiset kysyvät, miksi meillä on rahaa hoitaa tuhansien maahantulijoiden terveyttä, nuorten miesten, kun kantasuomalaiset miettivät, miten saisi rahaa ja miten pääsisi vastaanotolle, lääkkeet maksavat ja niin edelleen, leikkausjonot ovat pitkiä. Nämä laittomasti täällä olevat tulevat kaikkien jonojen ohitse, ja heitä kyllä hyysätään. Siksi sanon, että sosialismi ei käy tähän hommaan. Meidän täytyy kansallisesti ottaa ensin suomalaiset ja täällä asuvat työtä tekevät ihmiset huomioon, ja sitten vasta ruvetaan maailmaa parantamaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-09-14T15:37:56,2016-09-14T15:41:05,Tarkistettu,1.1 2016_83_33,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Toteaisin ensin edustaja Ronkaiselle, että tietoisesti en käytä käsitettä ""laittomasti maassa oleva"" sen takia, että kansainvälisessä keskustelussa se on erittäin ristiriitainen käsite ja siihen liittyy monia semmoisia taustaolettamia, joita minä en halua olla kannattamassa ja tuoda suomalaiseen keskusteluun. Mutta kovasti suosittaisin edustaja Ronkaista tutustumaan siihen, mitä toimeentulotuella nykypäivänä saa, kun hän sanoo, että pitää taata ruoka, majoitus, lääkkeet ym. mutta ei toimeentulotukea. Toimeentulotuki, 484 euroa, jos oikein muistan, kuussa, ei kyllä riitä kauheasti muuhun kuin siihen ruokaan, majoitukseen, lääkkeisiin ym., eikä kaikkien kohdalla kyllä siihenkään. Näiden käsitteleminen kahtena eri kysymyksenä osoittaa vain tietämättömyyttä siitä, mikä on suomalaisen toimeentulotuen nykytaso. Mitä tulee perustuslakiin ja siihen keskusteluun, että se estäisi, perustuslaki, meiltä poliittisen päätöksenteon ja poliittisen tahdon toteutumisen: Useimmitenhan perustuslakivaliokunnan tekemät muutokset — huom. muutokset ja huomiot ovat suosituksia — silloin kun ne ovat säätämisjärjestyskysymyksiä, liittyvät tavallisesti johonkin sellaiseen pieneen yksityiskohtaan, joka on varsin helppo korjata. Meillä on loppujen lopuksi meidän lainsäädännössä hallituksen esityksissä hyvin vähän sellaisia, jotka menevät pykälän taakse perustuslakivaliokunnassa. Prosentti on todella todella pieni. Mutta jos nyt sitten on kuitenkin niin, että on iso ristiriita perustuslain ja jonkun hallituksen esityksen välillä ja poliittista tahtoa sen läpiviemiseen, niin siinä tapauksessa me muutamme perustuslakia. Ei siinä ole mitään sen ihmeellisempää. Meillä on olemassa siihen ihan vakiintunut käytäntö, mitenkä se tapahtuu. Ei perustuslaki mitään poliittista tahtoa estä, se vain vähän hidastaa pahimpia tyhmyyksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-14T15:41:07,2016-09-14T15:43:17,Tarkistettu,1.1 2016_83_34,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun oikeuskansleri on paikalla, on pakko kommentoida terveydenhuollon ammattilaisten oikeutta kieltäytyä abortista. Täällä eduskunnassa käytiin aiheesta laaja, monipuolinen ja suurimmaksi osaksi hyvin asiallinen keskustelu, jonka lopputulema oli se, että yhteispäätöksellä tämä nykyinen käytäntö päätettiin pitää voimassa eli se, että terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole oikeutta kieltäytyä abortista. Isona syynä siihen ratkaisuun oli muun muassa se, että jos uskonnollisista tai muista eettisistä syistä tällainen oikeus tulisi, olisi yhtä lailla tultava oikeus muun muassa kieltäytyä hoitamasta naisia, ja sitä emme halua, vaan haluamme pitää lääkärit kaikkien yhteisessä käytössä. Lisäksi juttelin silloin, keskustelin useammankin lääkärin kanssa ja muun muassa näiden aloitteen tekijöiden kanssa tilanteesta, ja hekin tunnustivat sen tosiasian, että suurimmassa osassa terveydenhuoltolaitoksia pyritään kunnioittamaan lääkäreiden arvoja ja ajattelumaailmaa ja pyritään siihen, ettei kukaan vastentahtoisesti joutuisi tätä ikävää toimenpidettä hoitamaan. Ymmärrän hyvin, jos lääkärille se ei ole niitä työpäivän kohokohtia. Tästä lakialoitteesta, kansalaisaloitteesta oli kuitenkin se hyöty, että selkeästi pohdintaan jäi se, millä saisimme abortin tarvetta vähenemään ja millä saisimme ehkäisyä parannettua. Ja on ollut ilo huomata, että moni kunta tämän keskustelun ja kansalaisaloitteen jälkeen on ottanut käyttöön muun muassa maksuttomia e-pillereitä nuorille, mikä on selkeä parannus entiseen, menneeseen ja mikä auttaa tässä tilanteessa myös niitä lääkäreitä, jotka eivät näitä toimenpiteitä halua tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-09-14T15:43:18,2016-09-14T15:45:16,Tarkistettu,1.1 2016_83_35,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä edustaja Järvisen kanssa, että raskaudenkeskeytyksen tarpeen vähentämiseksi pitäisi nimenomaan saada ehkäisyasiat sillä tavalla kuntoon, että kun raskaus tulee ajankohtaiseksi, se olisi aina iloinen asia. On totta, että osassa sairaaloita pyritään vakaumus huomioimaan ja myös esimerkiksi jos lääkäri tai hoitaja, kätilö on itse raskaana, niin on aivan yleinen käytäntö, että silloin ei tarvitse osallistua raskaudenkeskeytyksiin. Mutta niin kuin sanottu, tässä laajassa ammatissa raskaudenkeskeytykset ovat nykyisin vain hyvin hyvin hyvin pieni osa sitä koko ammatinkuvaa, varsinkin kun nykyisin raskaudenkeskeytykset tehdään suurelta osilta — yli 90 prosenttia — kotona eli naiset itse tekevät sen. Mutta edelleenkin on, että erikoistumaan ei pääse, se evätään ja että toisaalta, niin kuin sanottu, on myös suuria sairaaloita, missä kätilöille jo ilmoitetaan se, että jos ei osallistu, voi osallistua raskaudenkeskeytykseen... Vaikka nämä samaiset kätilöt (Puhemies koputtaa) esimerkiksi ovat sanoneet, että he voisivat hoitaa esimerkiksi vaikeita tapauksia, jolloin on syntymässä vammainen lapsi tai kuollut lapsi. Ja vielä jos saan sanoa sen, että tässä (Puhemies koputtaa) on kyse elämästä ja kuolemasta. Tämä on aivan erityyppinen kysymys kuin mikään muu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-14T15:45:19,2016-09-14T15:46:35,Tarkistettu,1.1 2016_83_36,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,Palataan puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_37,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kontulalle sanoisin näin, että itse sekä turvapaikkatutkintaa että maastakarkotusesityksiä tehneenä ja siihen tutkintaa tehneenä näen, että kylläkin tämä termi ""laittomasti maassa oleskeleva"" on täysin validi ja voimme sitä kyllä, kuten edustaja Ronkainen käytti, aivan hyvin käyttää. Itse ajattelen monia turvapaikanhakijoita, jotka ovat tulleet paperittomina: kun he ovat hakeneet turvapaikkaa, he ovat laillisesti maassa, kunnes kielteinen päätös on lainvoimainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-09-14T15:46:38,2016-09-14T15:47:21,Tarkistettu,1.1 2016_83_38,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jouduin välillä olemaan toisessa kokouksessa eikä minulla ole ollut tilaisuutta seurata keskustelua, mutta itsekin kiinnitin huomiota siihen, että edustaja Kontula aikaisemmin käytti ilmaisua ""paperittomat"", ja tiedän hyvin, että tämä on yleinen käsite, jota käytetään eri kielissä ja eri yhteyksissä. Mielestäni ""paperittomat"" on kuitenkin jonkin verran hämäävä yleiskäsite, koska tuon käsitteen alle sijoittuu sekä heitä, jotka ovat laillisesti Suomessa, että heitä, jotka ovat laittomasti Suomessa. Mitä tarkoitan? Tarkoitan sitä, että kun Suomessa viime aikoina on puhuttu paperittomista, esimerkiksi Global Clinicin yhteydessä, niin usein tarkoitetaan esimerkiksi Suomessa, lähinnä pääkaupunkiseudulla, olevia EU-kansalaisia, jotka elättävät itseään kerjäämällä. Heitä me kutsumme paperittomiksi, mutta nämä ihmiset, nämä EU-kansalaiset, ovat täysin laillisesti Suomessa. Se on aivan eri asia, että minä kieltäisin kerjäämisen, mutta siitä ei nyt ole kyse. Eli nämä ihmiset ovat laillisesti Suomessa. Samoin turvapaikanhakija, joka on hakenut turvapaikkaa ja saanut esimerkiksi Maahanmuuttovirastolta kielteisen päätöksen, josta on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen, on täysin laillisesti Suomessa. No, sitten jos paperiton-käsitteellä tarkoitetaan sellaista turvapaikanhakijaa, joka on saanut lainvoimaisen kielteisen päätöksen ja jolla myös käännytyspäätös on voimassa, niin silloin hän voi olla jonkun mielestä paperitonkin, mutta hän on laittomasti Suomessa. Siis Suomen lain mukaan hänellä ei ole oikeutta olla Suomessa ja hänen pitäisi poistua Suomesta. Viitaten siihen, mitä aikaisemmin puhuin toimeentulotuen saamisen edellytyksistä, on tärkeätä, että teemme eron laillisesti ja laittomasti Suomessa olevien välillä. Esimerkiksi EU-kansalaiset, jotka kerjäävät Suomessa, ovat täysin laillisesti, mutta heillä on omat syynsä olla hakematta toimeentulotukea, joka tietyn ajan itse asiassa heille kuuluisi, mutta se olisi myös, jos he toistuvasti turvautuvat toimeentulotukeen, peruste siihen, että heillä ei ole oikeutta oleskella Suomessa. Näin ollen, kun puhutaan paperittomista, siinä hämärretään se oleellinen ero, onko ihminen laittomasti vai laillisesti Suomessa. Näin ollen, kun puhutaan esimerkiksi oikeudesta toimeentulotukeen, on asian kannalta kaikin tavoin selkeämpää ja täsmällisempää, että erotetaan laillisesti ja laittomasti Suomessa olevat ihmiset, ja toivon, että tämä pidetään mielessä. Esimerkiksi, sanon vain, kun Yleisradio uutisissaan, siis verkossa, siteerasi jotain lausumaani tähän liittyen, niin siinä oli otsikkona, että Zyskowiczin mielestä paperittomilla ei ole oikeutta täyteen toimeentulotukeen. En ole sitä mieltä. Jos niin sanottu paperiton on laillisesti Suomessa, niin hänellä on oikeus täyteen toimeentulotukeen. En itse ainakaan tällä hetkellä näe perustetta, miksi toimeentulotuen kohdalla katsoisimme laillisesti maassa olevien kohdalla merkittäväksi sen eron, onko hänellä voimassa oleva, esimerkiksi pysyvä, oleskelulupa vai ei. Tältä osin sosiaali- ja terveysministeriön antamat ohjeet vuodelta 2013, joita apulaisoikeusasiamies Sakslin tarkasteli, aivan aiheellisesti ja ymmärrettävästi joutuivat kritiikin kohteeksi, ja nythän ollaan valmistelemassa uusia ohjeita, joita minun mielestäni tullaan tarvitsemaan nimenomaan siinä tilanteessa ensi vuonna, kun meillä on satoja ihmisiä, jotka ovat laittomasti Suomessa, mikä on heidän mahdollisuutensa saada toimeentulotukea samoin perustein kuin niiden, jotka ovat laillisesti Suomessa. Minun mielestäni on itsestään selvää, että heillä ei voi olla samanlaista oikeutta. Mutta kuten aikaisemminkin sanoin, niin yksilöllinen harkinta jokaisen kohdalla on varmasti tarpeen, koska tällaisella laittomasti Suomessa olevalla ihmiselläkin voi olla siinä tilanteessa sellaisia perusteita, esimerkiksi, kuten mainitsin, että hänen lapsensa on Suomessa sairaalahoidossa, että hänelle on perusteita myöntää toimeentulotukea pidemmäksi aikaa kuin esimerkiksi siihen kiireelliseen tilanteeseen, että hän saa katon pään päälle ja riittävästi ruokaa siihen saakka, jolloin voi ensitilassa poistua Suomesta. Herra puhemies! Sen haluan vielä tehdä täysin selväksi, että Suomen oikeusjärjestelmä ei voi sietää sellaista tilannetta, että kun korkein hallinto-oikeus on lainvoimaisesti todennut, että ihmisellä ei ole oikeutta oleskelulupaan Suomessa eikä kansainväliseen suojeluun Suomessa ja hänen tulisi poistua kotimaahansa, sen jälkeen yksittäinen kunnan sosiaalitoimen virkailija tai vuodenvaihteen jälkeen yksittäinen Kansaneläkelaitoksen toimeentulotuesta päättävä virkailija päättäisi hänen mahdollisuudestaan palata kotimaahansa eri tavoin kuin mitä maan oikeusjärjestelmä ja viime kädessä korkein oikeus on päättänyt. Eli minun mielestäni semmoinen tilanne, että korkein oikeus viime kädessä on arvioinut, että asianomaisella on mahdollisuus palata kotimaahansa ja että hän ei saa kansainvälistä suojelua Suomessa Suomen lainsäädännön perusteella, ja sen jälkeen joku Kelan virkailija päätyisi siihen, että hän ei voikaan palata omaan kotimaahansa, poiketen siitä, mitä korkein hallinto-oikeus on lainvoimaisesti päättänyt, olisi täysin mahdoton ajatellen meidän oikeusjärjestystämme, ajatellen sitä, että viranomaisten pitää toimia johdonmukaisesti ja panna täytäntöön lainvoimaiset oikeusistuinten ratkaisut tehokkaasti ja viivytyksettä. Arvoisa puhemies! Ihan toisena asiana olisin todennut, että kun edustaja Östman moitti täällä Maahanmuuttoviraston ratkaisuja eräissä yksittäisissä turvapaikanhakijoiden tilanteissa, niin haluan aivan yleisesti sanoa, että demokratiassa, kuten Suomessa, eduskunta säätämällä lait on päättänyt, mikä on Suomen linja kansainvälisen suojelun tapauksissa, sen jälkeen Maahanmuuttovirasto virkavelvollisena viranomaisena noudattaa eduskunnan säätämiä lakeja ja viime kädessä riippumaton oikeuslaitos päättää siitä, onko tulkinta oikea missäkin kohdassa. Ei siis ole kyse virheiden korjaamisesta, vaan siitä, että eri tilanteissa tehdään erilaisia tulkintoja ja viime kädessä riippumaton oikeuslaitos tekee sen auktoritatiivisen tulkinnan. On aivan varma, että Maahanmuuttovirastoon kohdistuu paineita, mutta niitä tulee kahdesta suunnasta: tulee sellaisia toiveita, että pitäisi olla tiukka tai tiukempi linja, mutta tulee myös sellaisia toiveita, esimerkkinä nyt edustaja Östmanin puheenvuoro tai lukuisat julkiset kannanotot, muun muassa median puolelta, juristien puolelta, pakolaisjärjestöjen puolelta, sellaisia kannanottoja, joissa toivotaan nykyistä löysempää tai, sanotaan, lempeämpää tulkintaa. Ja näitä paineita, totta kai, demokratiassa aina on, mutta Maahanmuuttovirasto noudattaa Suomen lakia, ja itse ainakin luotan siihen, että Maahanmuuttovirasto tekee hyvää ja tarkkaa työtä niissä vaikeissa olosuhteissa, joihin he ovat joutuneet, joissa tulostavoitteet ovat kovat. Sen sijaan, kun on väitetty, että poliittinen johto tai poliittinen taho vaatii lisää kielteisiä, sehän on täysin väärä väite — vaatii tiettyjä määrällisiä tavoitteita ja ne paineet ovat kovat, mutta me emme voi, siis poliittiset päättäjät, vaatia heiltä sen enempää tiukempaa tai löysempää linjaa, vaan he virkavelvollisuuksiensa ja virkansa mukaisesti ja virkavastuulla soveltavat voimassa olevia lakeja, joista tietysti viime kädessä eduskunta päättää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-14T15:47:24,2016-09-14T15:56:18,Tarkistettu,1.1 2016_83_39,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä siihen terveydenhoitohenkilökunnan tilanteeseen liittyen haluaisin alleviivata sitä, että meidän aloitteessamme ja tuossa omassa aiemmassa puheenvuorossani on nimenomaan kyse aivan erityislaatuisesta tilanteesta, on kyse elämästä ja kuolemasta. Ja minusta silloin kun puhutaan näistä asioista, sen täytyy olla aivan oma kategoriansa eikä siihen samaan koriin voi mitään muita mielipiteitä tai aatteita liittää. Meillä Suomessa ei ole kuolemanrangaistusta, ja toivon mukaan koskaan ei tulekaan, meillä ei ole eutanasiaa, mutta niissä maissa — kun puhutaan länsimaisesta demokratiasta, oikeusvaltiosta — joissa eutanasia on tai kuolemanrangaistus on, ketään virkamiestä tai terveydenhuollon henkilökunnan edustajaa ei pakoteta vastoin vakaumustaan osallistumaan kuolemanrangaistuksen suorittamiseen eikä eutanasiaan. Mutta jos ajattelemme sitä, että eutanasia jossakin vaiheessa Suomeen tulisi lailliseksi ja tulisi vastaavanlainen tilanne kuin nyt on raskaudenkeskeytysten suhteen ja esimerkiksi naistentautien ja synnytysten erikoisalalla toimivien lääkäreitten tai hoitajien suhteen, niin silloinhan tilanne esimerkiksi lääkäreillä olisi, että oikeastaan ne lääkärit, jotka eivät vakaumuksensa vuoksi voi osallistua elämän lopettamiseen, eivät juuri voisi erikoistua muuhun kuin, sanotaanko, patologiaan, jossa tutkitaan jo valmiiksi kuolleita ihmisiä, koska eutanasiatoive voi tulla millä erikoisalalla tahansa. Ja jos on vastaavanlainen käytäntö kuin tällä hetkellä on gynekologiassa, niin silloinhan ei voisi lähteä erikoistumaan millekään alalle. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on ottanut selkeän kannan, että sekä potilaiden oikeudet että hoitohenkilökunnan oikeudet tulee ja voidaan molemmat toteuttaa. Itse yli 20 vuotta lääkärinä toimineena lisäisin tähän vielä, että se pitää toteuttaa vielä nykyistä paremmin (Puhemies koputtaa) potilaiden hyviä hoitoketjuja toteuttaen. Toivon, että oikeuskansleri puuttuu tähän asiaan, eikä meidän tarvitsisi olla enää silmätikkuna myöskään maailmalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-14T15:56:21,2016-09-14T15:58:30,Tarkistettu,1.1 2016_83_40,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen edustaja Zyskowiczin kanssa aivan samaa mieltä siitä, että ""paperiton"" on epämääräinen käsite. Sitä ei käytetä sen takia, että se olisi kauhean tarkka, vaan sen takia, että se on keskusteluissa käytännöllisempi kuin ne muut vaihtoehdot, joita sen yhteydessä käytetään. Miksi se on käytännöllisempi? Ensinnäkin sen takia, että se kuvaa nimenomaan suhdetta juridiikkaan. Puhutaan paperittomuudesta silloin, kun henkilöltä puuttuu jokin sellainen status, jokin sellainen asiakirja, joka mahdollistaisi oikeuden johonkin palveluun. Tässä Zyskowiczin puheenvuorossa mainitut Romanian ja Bulgarian romanit, jotka elättävät täällä itseään kerjäämällä, pullonkeräyksellä ja lehtiä myymällä, eivät ole paperittomia sanan samassa mielessä kuin henkilö, jolta puuttuu oleskelulupa, mutta he ovat paperittomia suhteessa meidän terveyspalveluihimme, koska heillä ei oman maansa terveysjärjestelmän takia ole oikeutta siihen sosiaalivakuutukseen, joka muuten kattaa suurimman osan EU-kansalaisista. Samalla lailla sellainen Suomen kansalainen, joka on menettänyt kotikuntaoikeutensa Suomessa muutettuaan muualle ja sitten toisaalta täällä toisesta maasta takaisin tullessaan siirtynyt jo sikäläisen terveysvakuutuksen ulkopuolelle, on paperiton suhteessa meidän terveysjärjestelmäämme, vaikka hänellä totta kai on oikeus palata kansalaisena omaan kotimaahansa. Tässä mielessä paperittomuus on monimutkainen käsite. Mutta silloin, kun me puhumme oikeudesta johonkin tiettyyn asiaan, esimerkiksi välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, niin silloin se on hyvin eksakti käsite ja se yhdistää ryhmiä, joista osa on vajaaoikeuksisia, osa on täysin oikeudettomia meidän järjestelmämme näkökulmasta, koska problematiikka näiden kannalta on kuitenkin sama. Toinen syy, minkä takia paperittomuus on käytännöllinen käsite ja ehdottomasti käytännöllisempi kuin erilaiset laittoman ja kriminaalin muodot, on se, että se ei ole samalla lailla stigmatisoiva. Silloin kun me puhumme laittomasta, me puhumme lähtökohtaisesti henkilöstä, joka on rikkonut lakia, mutta myös näissä ihmisissä, jotka ovat maassa luvatta, on hyvin monentyyppisiä tapauksia. Yksi hyvin tyypillinen esimerkki on avioliitto, jonka meidän viranomaisemme ovat tuominneet valeliitoksi ja ilmoittaneet tälle ulkomaalaiselle osapuolelle, että mene kotios. Ainoa keino, jolla pariskunta voi tehdä valituksen ja osoittaa jatkokäsittelyssä, että yhteiselämä ja rakkaus on aitoa, on se, että he pysyttelevät yhdessä siitä huolimatta, että tämän toisen osapuolen Suomessa oleskelu onkin siinä tilanteessa luvatonta. Ja hallinto-oikeuksiin päätyneistä valituksista 40 prosenttia valeliittoepäilyistä kumoutuukin. Yleensä syynä on se, että on joko syntynyt tai syntymässä vauva tästä valeliitosta, joka ei ole mahdollista ilman tätä luvatonta yhdessä oloa ja yhteiselämää. Oma kysymyksensä sitten on se, mitkä ovat henkilöiden oikeudet, ja, riippumatta siitä, puhummeko me laittomista, puhummeko me paperittomista, puhummeko me joistakin aivan muista, käydään sitten keskustelu siitä, millaiset oikeudet kuuluvat kenellekin, mikä on se minimitaso, mikä meidän järjestelmässämme kuuluu jokaiselle ja mitkä ovat ne tilanteet, mitä meidän järjestelmämme kestää. Ja jos me katsomme muuta maailmaa, missä on pidempi kokemus laajasta paperittomuudesta, niin me huomaamme, että kuripolitiikka ei toimi: Ne ihmiset, jos ovat jäädäkseen, jäävät sinne yhteiskuntaan. Jos he eivät saa virallisia työpaikkoja, he kasvattavat harmaata sektoria työllistyen sinne. Jos he eivät pääse viralliseen lääkäriin, syntyy epävirallisia kansalaisjärjestöjen sairaaloita. Jos he eivät pääse oikeaan kouluun, syntyy erilaisia hämäriä omaoppimisympäristöjä. Ja niissä maissa, missä on iso paperiton väestö, on jouduttu ottamaan lusikka kauniiseen käteen ja myöntämään, että näille ihmisille on pakko antaa jotkut oikeudet ihan jo sen takia, että järjestelmä ei kestä sitä, että siellä on valtava väestönosa oikeuksien ulkopuolella, ja koska tavalliset ihmiset joutuessaan joka päivä tekemisiin paperittomien henkilöiden kanssa eivät pidä enää legitiiminä semmoista järjestystä, jossa osa porukasta, osa heidän arkisesta naapurustostaan on ihan perustavien oikeuksien ulkopuolella. Tämä on kysymys, johonka me joudumme ottamaan kantaa. Minä toivoisin, että ihmiset perehtyisivät ja ottavat tämän vakavasti, koska ei se paperittomuus tule tästä maasta mihinkään häviämään. Ei se katoa sillä, että säädetään lakeja ja kielletään. Ne ihmiset ovat täällä, ja heidän täällä olonsa määrä riippuu ihan muista tekijöistä kuin siitä, kuinka paljon erilaisia kieltoja me onnistumme saamaan aikaiseksi tässä talossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-14T15:58:30,2016-09-14T16:04:40,Tarkistettu,1.1 2016_83_41,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin edustaja Kontulan esittämät näkökohdat. Haluan kuitenkin sanoa, että en mielelläni käytä yleiskäsitettä ""paperiton"" silloin, kun puhun ihmisistä, jotka kiistatta ovat laittomasti Suomessa. Tarkoitan ihmisiä, joilla on lainvoimainen päätös siitä, että heillä ei ole oikeutta jäädä Suomeen, joilla on lainvoimainen käännytyspäätös olemassa ja jotka itse asiassa ihan ulkomaalaislain mukaan syyllistyvät ulkomaalaislain mukaiseen ulkomaalaisrikkomukseen, kun eivät noudata sitä päätöstä, että heidän tulisi lähteä Suomesta pois. Samaa mieltä olen siitä, että meille tulee jäämään niitä — pelkään niiden ihmisten määrän olevan vähintään sadoissa — jotka saatuaan lainvoimaisen kielteisen ratkaisun turvapaikkahakemukseensa, jäävät kuitenkin Suomeen. Ja pidän tärkeänä sitä, että me valmistaudumme tähän tilanteeseen, että meillä olisi selvät ohjeet ja säädökset, esimerkiksi juuri aikaisemmin puheena olleen toimeentulotuen suhteen, joka ei luonnollisestikaan voi heidän kohdallaan olla yhtä laaja kuin niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat Suomessa täysin laillisesti. Tähän tilanteeseen meidän on varauduttava, ja pyrkimyksenä tietysti voi olla laillisuutta kunnioittavassa yhteiskunnassa vain se, että ne, jotka ovat laittomasti Suomessa, poistuvat Suomesta ensi tilassa. Mihin kaikkeen tässä joudutaan, se jää nähtäväksi, mutta en kannata sitä, että esimerkiksi vahvistamalla heidän toimeentulotukeaan loisimme lisää perusteita heille jäädä maahamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-14T16:04:41,2016-09-14T16:06:46,Tarkistettu,1.1 2016_83_42,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kontula otti esiin käytännönläheisen, pragmaattisen näkökannan siitä, että joku laki olisi pakko säätää esimerkiksi sen takia, että maassa olisi niin paljon laittomia tai paperittomia maassa oleskelijoita. Toisaalta, jos tämän logiikan kääntää toisinpäin, maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä, jotka voisivat tulla hakemaan parempaa elintasoa Suomesta. Jokainen ymmärtää, ettemme me voi ottaa tänne satoja miljoonia ihmisiä hakemaan parempaa elintasoa. Eli eikö meillä olisi tällä samalla logiikalla käytännön pakko säätää semmoinen laki, että raja pistetään jossain kohtaa kiinni? Montako miljoonaa ihmistä me voimme tänne ottaa? Emme ainakaan niitä satoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-14T16:06:47,2016-09-14T16:07:26,Tarkistettu,1.1 2016_83_43,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Keskustelu on siinä vaiheessa, että myöntäisin nyt puheenvuoron oikeuskanslerille. Aikaa on suurin piirtein sen mukaan, minkä verran aikaa katsoo tarvitsevansa, ehkä 5 minuuttia voisi olla se sopiva maksimi. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_44,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Jaakko,Jonkka,Valtioneuvoston oikeuskansleri,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015 >>>Kertomus K 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan yhteen kysymykseen, joka tuli usealta taholta tässä — ja yritän olla lyhytsanainen. Elikkä kysyttiin sitä, miten lainvalmistelussa paremmin voitaisiin perustuslaki- ja säätämisjärjestysnäkökohdat ottaa huomioon. No, ensinnäkin näen niin, että ministeriön omat lainvalmistelijat, omat virkamiehet, ovat avainasemassa tässä, että ministeriöissä on riittävä perustuslain tuntemus. Toinen asia on se, että me olemme Oikeuskanslerinvirastossa viestittäneet ministeriöille, että me olemme käytettävissä, jos ministeriöissä on tällaisia perustuslakipohdintoja, säätämisjärjestyspohdintoja. Ja mielellämme näemme niin, että me saamme etukäteen tämmöiset ongelmalliset tapaukset käsiteltäväksi, että ne eivät tule vastaan sitten pari päivää ennen istuntoa listatarkastuksessa, jolloin sitten peli on jo oikeastaan menetetty, varsinkin jos ministeriöissä on sitten kova kiire lähettää se hallituksen lakiesitys eduskuntaan. Semmoinen hypoteettinen mahdollisuus, että meidän duubioita ei otettaisi huomioon tässä lainvalmistelussa — siitä voin vain todeta, että oikeuskanslerilla ei ole oikeutta pysäyttää sen hallituksen lakiesityksen eduskuntaan lähettämistä. No, miten sitten näitä ulkopuolisia perustuslakiasiantuntijoita voitaisiin käyttää jo siinä lainvalmistelun varhaisessa vaiheessa? Minä en uskalla mennä sanomaan sitä, miten nämä perustuslakiasiantuntijat sitten olisivat käytettävissä. En minä näe siihen mitään estettä, ja tietämäni mukaan joskus tällaisia perustuslakiasiantuntijoita, professoreja, on lainvalmistelussa jo tuossa vaiheessa käytetty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/Q6109574,Male,1953-02-12,,virkamies,,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+4.aspx,fi,Jaakko Jonkka,529,2016-09-14T16:07:45,2016-09-14T16:10:14,Tarkistettu,1.1 2016_83_45,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_83_46,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on ilo esitellä eduskunnalle hallituksen esitys ympäristönsuojelulain muuttamisesta, joka koskee jätevesien käsittelyä haja-asutusalueella. Tämä hallituksen esitys noudattaa hallitusneuvotteluissa löydettyä ja sovittua ratkaisua. Suurimmalla osalla haja-asutusalueen kiinteistöjä uusi esitys tarkoittaa sitä, että niin sanotuilla kuivanmaan kiinteistöillä kalenteriin merkitystä jätevesijärjestelmien remonttiajankohdasta luovutaan ja siirrytään käytäntöön, jossa kiinteistön jätevesijärjestelmän kunto arvioidaan ja tehdään tarvittavat parannukset silloin, kun muutenkin kiinteistöllä tehdään suurempia remontteja. Näitä niin sanottuja kuivanmaan kiinteistöjä ovat sellaiset asuinrakennukset, jotka sijaitsevat yli 100 metrin päässä vesistöstä tai merestä tai jotka eivät sijaitse vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella. Remontteja, joiden yhteydessä sitten näillä kiinteistöillä tuo jätevesijärjestelmän kuntoon laittaminen tehtäisiin, ovat esimerkiksi vesikäymälän rakentaminen ja talousjätevesijärjestelmän uusiminen tai rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- ja muutostyö, siis hyvin suuri peruskorjaustyö. Herkemmillä alueilla, missä ympäristön pilaantumisen riski on suurempi, eli ranta- ja pohjavesialueilla, on nyt tämän esityksen voimaan tullessa kolme vuotta aikaa laittaa näitä jätevesijärjestelmiä kuntoon, mikäli korjattavaa on. Ranta-alueella tarkoitetaan enintään 100 metriä vesistöstä tai merestä sijaitsevaa aluetta ja pohjavesialueilla puolestaan vedenhankintakäytössä olevia tai siihen soveltuvia pohjavesialueita. Näillä alueilla olevilla kiinteistöillä nyt tuon lainsäädännön mukaisen puhdistusvaatimuksen pitäisi täyttyä lokakuun loppuun 2019 mennessä, kolme kesää aikaa tehdä tarvittavia remontteja. Lakiesitykseen sisältyy myös poikkeusmahdollisuudet. Kunnan toimivaltainen viranomainen voisi edelleen myöntää kiinteistökohtaisen poikkeuksen näillä herkilläkin alueilla tuon määräajan noudattamisessa, jos jätevesien määrä olisi huomattavan vähäinen tai kustannukset muodostuisivat kohtuuttomiksi. Tämä vielä lieventää nyt voimassa olevia poikkeuspykäliä. Arvoisa puhemies! Usein kansalaisia askarruttaa, että entäpä kun siellä omalla mökillä tai talolla ei nyt sitten ole edes sitä vesivessaa, mitä silloin. Pääsääntö on se, että kaikkien haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajien ei siis tarvitse alkaa suunnitella jätevesijärjestelmän uusimista. Jos esimerkiksi siellä kesämökillä on kantovesi ja kuivakäymälä, niin silloin pilaantumisen vaaraa ei ole tai se on hyvin minimaalinen. Samoin kunnostusta ei tietenkään tarvita, jos kiinteistö liitetään viemäriverkostoon tai kiinteistöllä on jo säädökset täyttävä jätevesijärjestelmä. Myös tuo vuonna 2011 säädetty ikävapautus, joka vapautti silloin yli 68-vuotiaat tekemästä näitä remontteja, on edelleen voimassa. Jos vakituisesti asuva kiinteistön haltija tai haltijat olivat tuolloin 2011 maaliskuussa 68 vuotta täyttäneitä, niin heitä nämä uudetkaan määräykset eivät mitenkään enempää koske. Nyt siis, arvoisa puhemies, tähän haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien käsittelyyn on tuotu aimo ripaus sitä kaivattua tervettä järkeä ja laadittu ratkaisu, joka on ihmisten ymmärrettävä ja hyväksyttävä. Toimet keskittyvät sinne, missä hyöty on suurin, eli rannoille ja pohjavesialueille. Pikkuhiljaa remonttien myötä kaikkien haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesikäsittely etenee ja paranee sitä mukaa, kun kiinteistöillä remontteja tehdään. Haluan kiittää hallitusryhmiä tässä hyvästä yhteistyöstä. Todellakin tuo ratkaisu löytyi ja se etsittiin hallitusneuvotteluissa ja sen mukaan tässä on edetty. Sen pohjalta ohjeistettiin työryhmä, jossa oli lukuisia sidosryhmiä tekemässä tätä valmistelutyötä. On hienoa, että pääosin nämä työryhmissä mukana olleet tahot ovat esitykseen tyytyväisiä ja sen toimeenpanoon sitoutuneita. Näin ollen toivon ja uskon, että hallituksen esityksen mukaan etenemällä tämä vuosia puhuttanut ja välillä tunteitakin kuumentanut haja-asutusalueiden jätevesikäsittely saadaan ratkaistua ihmisten ymmärrettävällä ja hyväksyttävällä tavalla.", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-09-14T16:10:35,2016-09-14T16:16:58,Tarkistettu,1.1 2016_83_47,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ministerille esittelystä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta on meille perussuomalaisille tärkeä, sillä lain muuttamisella kohtuullistetaan ja selkeytetään haja-asutuksen talousjätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä. Lainmuutoksella huomioidaan muun muassa, millaisella alueella kiinteistö sijaitsee, ja toisaalta myös se, millaisia toimia kiinteistöllä tehdään. Suomessa asumiskustannukset ovat hyvin korkeat, ja minullekin on kerrottu useita kohtuuttomiksi mieltämiäni esimerkkejä, kuinka kiinteistönomistajia suorastaan rahastetaan tilanteissa, joissa maalaisjärjen mukaan tarvetta siihen ei olisi. Arvoisa puhemies! Niin sanotut mummonmökkiasujat ja monestikin pienituloiset eläkeläiset ovat olleet pakotettuja hankkimaan kalliita jätevesijärjestelmiä. Nyt tämä vääryys poistetaan. Tällä perussuomalaisten ajamalla lainmuutoksella on tarkoitus lisätä kiinteistönomistajan harkinnanvapauden lisäämistä, kun hän voi päättää, milloin kiinteistöllä tehdään sellainen luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jolloin myös talousjäteveden käsittelyjärjestelmä tulee saattaa vastaamaan perustason puhdistusvaatimusta. Tämä auttaa myös niitä, jotka ovat juuri rakentaneet uuden omakotitalon vesihuoltoineen, ja tuolle haja-asutusalueelle aletaankin vuosikymmenien odottelun jälkeen viimein rakentamaan kunnallistekniikkaa, kuten tiedän esimerkkejä Pohjois-Espoon alueelta. Pyydänkin kiinnittämään huomion myös näihin rajatapauksiin, kun uusi omakotitalo on rakennettu haja-asutusalueelle mutta aluetta aletaankin kaavoittaa asemakaavalla ja kunnallistekniikkaa aletaan rakentamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-09-14T16:16:58,2016-09-14T16:19:35,Tarkistettu,1.1 2016_83_48,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Käydään muutama puheenvuoro tässä ensin ja sen jälkeen, kun ilmeisesti on debattiin aihetta, annetaan sille ja rakennetaan sille tilaa ja sijaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_49,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä ympäristönsuojelulain muuttamisesta. Ensinnäkin kiitos ministeri Tiilikaiselle asian eteenpäinviemisestä ja esittelystä, samoin kiitos ministeri Sanni Grahn-Laasoselle, joka vuonna 2014 ympäristöministerinä ollessaan siirsi asetuksen toimeenpanoa vuoteen 2018. Jätevesiasetus on annettu jo 2003, se on herättänyt paljon hämmennystä ja myös ärtymystä kansalaisissa. Puhdistusjärjestelmä piti asentaa haja-asutusalueilla sijaitseviin kiinteistöihin alun perin asetuksen mukaan vuoteen 2014 mennessä. Kansalaisten näkökulmasta on valitettavaa, että sääntely on näyttäytynyt kohtuuttomana ja poukkoilevana. Jatkoaikoja ja muutoksia on annettu, ja nyt taitaa olla jo kolmas kerta menossa, ja nyt uskon, että päästään vihdoin sitten maaliin ja lopulliseen ratkaisuun. Toivottavaa on, että tämä hallituksen esitys tässä muodossa on sekä ympäristönäkökulman että yleisen hyväksyttävyyden kannalta oikea ja, uskaltaisinko nyt sanoa, lopullinen, jos tässä maailmassa nyt mikään lopullista on. Niin kuin ministeri esitteli, niin alle 100 metrin päässä vesistöstä tai pohjavesialueesta sijaitsevan kiinteistön tulee täyttää puhdistusvaatimus lokakuuhun 2019 mennessä eli vielä on aikaa sitten laittaa asiat kuntoon. Alueellinen rajaus on sitten niin sanotuissa kuivanmaan mökeissä tai mökeissä tai kiinteistöissä, jotka ovat yli 100 metriä vesistöistä, ja niissä tämä puhdistusvaatimus tulee sitten toteutettavaksi siinä vaiheessa, kun tehdään isompi luvanvarainen korjaus- tai muutostyö kiinteistöön. Tästä tulee se joustoelementti, eli jos isoa remonttia tai muutostyötä ei tee, niin puhdistusvaatimus ei laukea. Tämä on hyvä esitys pitkässä, mutkikkaassa asiassa. Valiokuntakäsittelyssä kuulemme asiantuntijoita, ja ainakin itseäni kiinnostaa vielä kuulla se, miten tämä 100 metrin raja määritellään, tai nythän se on niin kuin esityksessä määritelty niin, että se on kiinteistöstä tai kiinteistön seinästä. On esitetty myös ajatuksia, pitäisikö sen olla puhdistusjärjestelmästä tai poistoputkesta, joka voi siis olla lähempänä kuin se 100 metriä. Edelleen, miten suhtaudutaan kylätaajamiin, joissa ei keskitettyä vesihuoltoa ole, eli niissähän saattaa olla merkittävää pistekuormitusta? Sitä ei tässä esityksessä ole. Tietysti ympäristönäkökulmasta kiinnostaa se, kun nyt noin 200 000 kiinteistöä jää tämän puhdistusvelvoitteen ulkopuolelle ikään kuin määrittelemättömäksi ajaksi, mikä tällä on ympäristön kannalta sitten vaikutus. Tietysti se asia korjaantuu sitä mukaa, kun niitä isompia remontteja tehdään, mutta tässä nyt joudutaan ikään kuin joustamaan ympäristönäkökulman ja sitten tämän kohtuullisuusnäkökulman välillä. Varmaan keskustelua herättää myös se, että hallituksen esityksessä on tämä poikkeamismahdollisuus. Niille kiinteistöille, jotka ovat alle 100 metriä vesistöstä, voidaan antaa kunnan ympäristöviranomaisen poikkeus, jos kiinteistön käyttö on huomattavan vähäistä — eli mitä tarkoittaa se ""huomattavan vähäinen""? — tai kustannukset olisivat kohtuuttomia kiinteistönhaltijan kannalta. Esityksessä sanotaan, että tähän harkintaan otetaan mukaan ikä, elämäntavat, sosiaalinen suorituseste kuten työttömyys tai sairaus. Nyt on tärkeätä sitten, että ne soveltamisohjeet, kun tulevat aikanaan sitten kuntiin, ovat ymmärrettävät ja kaikille varmasti samanlaiset, jotta laki olisi sitten kaikille hyväksyttävissä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-09-14T16:19:41,2016-09-14T16:25:02,Tarkistettu,1.1 2016_83_50,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin tyytyväinen. Täytyy sanoa, että nyt terve järki on voittanut. Miksi vaatisimme kuivanmaan rakennuksilta valtavia investointeja silloin, kun mitään muuta investointia ei olla tekemässä, jos siitä ei ole edes näyttöä, että ympäristön tila erityisesti paranisi? Oli absurdeja tilanteita. Esimerkiksi vanhapoika, tai niin kuin nykyään sanottaisiin, sinkkumies, joka asuu tehokkaasti viljellyn pellon reunalla ja tuottaa muutaman kilon fosforia vuodessa, joutuisi investoimaan kovatkin investoinnit jätevesijärjestelmäänsä. Sinänsähän meidän täytyy muistaa, että tätä jätevesijärjestelmää toki voi uusia muutenkin kuin panospuhdistamolla, mutta monesti mielikuva annettiin, että vain tällaiset erityisen kalliit ratkaisut olisivat toimivia. Ne ihmiset, jotka ovat näihin investoineet, eivät ole tehneet hukkainvestointia. Meilläkin kotona on 17 000 euroa laitettu panospuhdistamoon, ja olemme tyytyväisiä, että lähijärvemme pysyy puhtaana. On asianmukaista se, että missä ollaan vesistöjen vierillä, siellä asiat hoidetaan kuntoon. Ei kai kukaan halua omia lähivesiään pilata. Samoin on itsestään selvää, että siellä missä vettä otetaan yhteiseen käyttöön, siellä pohjavesistä tulee huolehtia. Sitä vähän pohdin, että kun tämä pohjavesien alue on vähän heikosti rajattu tai määritelty, niin toivottavasti täällä puolella ei sitten tule sellaisia oikeusmurhia. Siellä on monen asteen pohjavesialueita, ja nämä rajaukset eivät välttämättä oikein aina ole ehkä todenmukaisia. Tämä esitys ei koske ihan vähää määrää ihmisiä. Tuossa taisi edustaja Kiurun puheenvuorossakin tulla maininta siitä, että haja-asutusalueellahan on 290 000 rakennettua pientaloa ja niistä 7 prosenttia sijaitsee pohjavesialueella ja noin 16 prosenttia vesistöjen varrella elikkä noin 200 000 asuntoa nyt sitten tämän määräajassa tapahtuvan, voisi sanoa, turhan investoinnin osalta — paitsi että sitä ei tarvitse tehdä, ja tämä on erittäin hyvä asia. Yksi asia, minkä haluaisin nostaa, on se, että kunnissa on tehty erilaisia ympäristönsuojelumääräyksiä tai rakennusmääräyksiä ja niitä myös, totta kai, käydään ylipäätään kunnissa nytkin läpi. Haluaisin, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota, että se olisi yhteisesti, demokraattisesti päätetty, mitä siellä tapahtuu, ja ihmiset olisivat tietoisia ja punninneet niitä asioita. Joissakin kunnissa on aika kireitäkin vaatimuksia, ja tiedän, että monen kansanedustajan kotipaikkakunnallakin on sellaisia vaatimuksia, jotka ovat huomattavasti lainsäädäntöä tiukempia. Toinen asia, minkä haluaisin nostaa, on se, että sitten kun näitä investointeja tehdään, niin siihen saa kiinteistönomistaja jatkossakin toivottavasti kotitalousvähennystä niin kuin on tähänkin asti saanut ja todellakaan meillä ei ole mitään ajatuksia tämän asian muuttamisesta. Mutta vielä haluaisin yhden asian nostaa, ja se on kuivakäymälät. Olisin toivonut, että jopa tässä itse lainsäädännössä olisi ollut vähän lievempi tulkinta näitten harmaitten jätevesien biologisen hapenkulutuksen arvon kohdalta kompostikäymälöissä, joissa molemmat käymälätuotteet päätyvät hyötykasvien lannoittamiseksi. Mielestäni se olisi kiertotaloutta parhaimmillaan, mutta tätä varmasti voidaan asetuksissa ja alemmilla säädöksilläkin sitten tulkita järkevästi. Pääasia, että hyväksymme tämän modernin tavan järjestää käymälässä käyntimme. Ylipäätään ravinteitten kierrätyksen tulee olla vahva askel eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-09-14T16:25:03,2016-09-14T16:30:29,Tarkistettu,1.1 2016_83_51,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron ministerin täällä käyttämän esittelypuheenvuoron ja ehkä jo täällä käytettyjen edustajapuheenvuorojen johdosta, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_52,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on väitetty, että tämä uusi lakiehdotus keventää säännöksiä ja selkeyttää niitä. Se toki keventää, sitä ei voi kieltää, mutta valitettavasti säännöksiä ei todellakaan selkeytetä. Kun tämä hallitus on ottanut jo hallitusohjelmassaan työkseen ja tehtäväkseen sääntelyn purkamisen ja byrokratian purkamisen, niin haluaisinkin kysyä ministeriltä: Miten on mahdollista, että nyt tehdään laki, jossa on paljon poikkeuksia ja poikkeamismahdollisuuksia ja jossa poikkeukset ovat vielä laaja-alaisia ja osittain erittäin huonosti rajattuja? Kun katsoo kansainvälisiä tutkimuksiakin, niin niiden mukaan sääntelyä ja sen toimijoille aiheuttamaa byrokratiataakkaa kuormittavat juuri eniten tämänkaltaiset säädökset, joissa näitä poikkeamismahdollisuuksia on paljon. Eikö tämä sinänsä toimi vastoin hallitusohjelman tavoitteita? Muuten on hyvä, että tässä asiassa aletaan päästä maaliin. Mitä tulee kohtuuttomiin kustannuksiin, haluan todeta sen, että se ei ole aiemminkaan ollut jätevesiasetuksen syy vaan jobbareiden syy, jotka ovat saaneet puolelleen erilaisia tiloja ja rakennuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-09-14T16:30:47,2016-09-14T16:32:08,Tarkistettu,1.1 2016_83_53,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toteaisin tähän edustaja Järvisen kommenttiin siitä, että tässä laki ei selkeydy, että kyllä asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tässä tämä laki nimenomaan tulee selkeytymään ja myös kohtuullistumaan näiden asianomaisten osalta. Tässä ei vielä näissä puheenvuoroissa ole sitä tullut esille, että kunnilla tosiaan on hyvä ja laaja poikkeusmahdollisuus eli kunnat voivat itse määrätä sitten lisää alueita, joilla haluavat turvata alueiden vesihuollon. Näin on jo monessa kunnassa, eli tämä sääntely on paljon tiukempaa monessa kunnassa kuin tämä laki sitten tulee olemaan. Tässä todella kiitän ministeriä siitä, että nyt saadaan rauha ja selvyys asian suhteen ja lopullinen ratkaisu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-09-14T16:32:12,2016-09-14T16:33:17,Tarkistettu,1.1 2016_83_54,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Tästä fokuksesta vielä vastauspuheenvuorot, ensin edustaja Kalmari ja sitten edustaja Järvinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_55,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Järvinen näki tämän byrokraattisena ja monimutkaisena. Minusta on surullista, jos edustaja Järvinen, joka monesti on puolustanut täällä heikompia ihmisiä, nyt haluaisi, että ei, vaikka olet kuinka vähävarainen, sinua ei koske mikään poikkeus, sinun täytyy investoida. Minusta on erittäin hyvä, että tällaisia asioita on, mutta se on pääasia, että nämä suuret linjat kuitenkin miellyttävät kaikkia, sillä ne ovat ympäristön kannalta hyviä ja ne ovat maalaisjärjen käytön kannalta hyviä — vältetään turhat investoinnit.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-09-14T16:33:23,2016-09-14T16:34:06,Tarkistettu,1.1 2016_83_56,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä syytökset tämän lakiesityksen poikkeusmahdollisuuksista ovat tulleet nimenomaan asiantuntijoilta. He ovat sitä mieltä, että tämä sallii paljon poikkeuksia, poikkeamismahdollisuuksia ja poikkeukset ovat laaja-alaisia. Ja jos katsotaan näitä kriteereitä, joiden turvin saa poiketa tästä jätevesiasetuksesta: jos siellä puhutaan elämäntavoista ja suorituskyvyistä, niin kyllähän ne ovat kohtuullisen laaja-alaisia luonnehdintoja. Ja kun täällä ovat tulleet esiin myöskin nämä kuivanmaan mökit ja se, että on hyvä, että ne jätetään ulos tästä laista, niin kannattaa muistaa, että usein puhe kuivanmaan mökistä on harhaanjohtava, sillä niissäkin vedet usein menevät jokia myöten vesistöihin tai on olemassa kaivojen pilaantumisvaara, ja näitä mökkejä on muuten nimenomaan täällä Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-09-14T16:34:07,2016-09-14T16:35:13,Tarkistettu,1.1 2016_83_57,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin halusin puheenvuoron lähinnä siitä syystä, kun ministeri sanoi, että tämä lakiehdotus selkeyttää nykyistä tilannetta. Ne asiantuntijat, jotka ovat antaneet lausuntoja ympäristöministeriön tekemään esitykseen — joilla on kompetenssia todella tässä asiassa — kuten esimerkiksi Syke, ovat täysin päinvastaista mieltä, juuri siitä syystä, että nämä viittaukset näihin poikkeuksiin ovat hyvin epämääräisiä ja myöskin se, mikä tarvitsee tämän perustason puhdistamisen, on myös hyvin väljärajainen, ja silloin voidaan tehdä hyvin monimielisiä tulkintoja. Ihmiset asettuvat hyvin eriarvoiseen asemaan siinä, mitä heiltä vaaditaan. Nämä ovat erittäin hankalia tilanteita, ja nämä pitää pystyä ratkaisemaan tämän lain sisällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-09-14T16:35:15,2016-09-14T16:36:20,Tarkistettu,1.1 2016_83_58,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Myönnän vielä debatin tässä vaiheessa puheenvuorot edustajille Mäkelä, Tanus, Torniainen, Kiuru ja Taimela ja sen jälkeen ministerille puheenvuoron, ja siitä sitten jatketaan sen jälkeen sen mukaan kuin tarvis on. Pyyntöjärjestystä pitää kohtuudella noudattaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_59,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ettei totuus pääsisi unohtumaan, niin kyllä se täytyy muistaa, että eihän tässä nyt ole järki kokonaan voittamassa vaan ainoastaan osittain. Eli se peruskysymyshän lähti liikkeelle siitä, mihin tämmöistä lainsäädäntöä yleensäkään tarvitaan, miksi sitä jätevesiasiaa piti alun perinkään käydä sormeilemaan. Maaseudulla on aina asuttu. Ennen siellä on asuttu enemmän kuin nykyään. Keskittämispolitiikan ansiosta maaseutu on tyhjentynyt. Minkä takia niistä jätevesistä on nyt tullut niin paljon myrkyllisempiä kuin aikaisemmin, että sitä asiaa on yleensäkään täytynyt käydä vatvomaan? Ymmärrän kyllä, että tämä on kompromissi, tällä mennään nyt eteenpäin. Mutta tämä on se peruskysymys. Järki vain vähän etenee, ei suinkaan täysin voita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-14T16:36:43,2016-09-14T16:37:24,Tarkistettu,1.1 2016_83_60,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset ministeri Tiilikaiselle siitä, että talonpoikaisjärkeä on käytetty tämän lain valmistelussa ainakin niin, että meidän silloin tällöin mökkiä, ulkohuussia ja kantovettä käyttävien ei tarvitse tehdä kalliita investointeja. (Riitta Myller: Ei ole ennenkään tarvinnut!) Ja sanoisin, että juomakelpoinen järvivesi mökkirannassa on edelleenkin todella arvokas, ja sitä jatkossakin vaalimme talonpoikaisjärjellä. Siellä Pohjois-Savossa tuli jossakin vaiheessa hyvin monenlaisia vaatimuksia, olivatko ne sitten aiheellisia tai eivät, mutta joka tapauksessa ainakin tältä osin sanoisin, että kuulostaa hyvältä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-14T16:37:25,2016-09-14T16:38:26,Tarkistettu,1.1 2016_83_61,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin lämmin kiitos ministeri Tiilikaiselle siitä, että tämä hallituksen esitys on nyt täällä eduskunnassa. Tätä haja-asutusalueella asuvia ihmisiä erittäin suuresti koskettavaa asiaa on todellakin vatvottu aivan liian kauan, ja se epätietoisuus, miten asia tulee muuttumaan, on vaivannut ihmisiä. Kiitos, että nyt tässä on selkeä esitys, miten asia paranee. Se on hyvä asia. Ei varmaan kukaan halua tietoisesti lähteä pilaamaan vesistöjä ja ei myöskään sijoittaa kymmeniätuhansia euroja sellaisiin laitoksiin, joita ei välttämättä edes tarvitse. Tärkeää tästä eteenpäin on se, että kaikkien kuntien viranomaisilla on selkeät ja yksiselitteiset ohjeet, kuinka menetellään ja minkälaisia järjestelmiä tarvitaan. Haluaisin lopuksi kysyä ministeri Tiilikaiselta tästä kuivanmaan ratkaisusta: onhan se todellakin niin, että silloin ainoastaan tarvitsee tehdä muutoksia, jos tekee (Puhemies koputtaa) jätevesijärjestelmän muutoksen tai rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevan (Puhemies koputtaa) korjaustoimenpiteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-09-14T16:38:08,2016-09-14T16:39:20,Tarkistettu,1.1 2016_83_62,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Totean tästä keskustelusta, että on monessa puheenvuorossa noussut esille se, että selkeyttääkö tämä tilannetta ja kuinka ymmärrettävä se on. Nyt sitten on tullut näkemyksiä puolesta ja vastaan. Siitä päästään siihen kysymykseen, että kuinka ymmärrettävää on virkamiesten antama ohjeistus, esitteet, oppaat, kuntien verkkosivut. Ja se on nyt varmasti hyvinkin keskeinen asia tästä eteenpäin, että kansalaiset varmasti ymmärtävät sen, mihin tällä pyritään ja miten pyritään. Kysymykseni kuuluu: miten ministeri on ajatellut, että ministeriö hoitaa tätä tiedottamista kuntiin päin ja kansalaisiin päin, että nyt tästä eteenpäin varmasti viesti menee samanlaisena kaikille perille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-09-14T16:39:22,2016-09-14T16:40:18,Tarkistettu,1.1 2016_83_63,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Vielä edustaja Taimela, vastauspuheenvuoro, ja sitten ministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_64,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän lain taustasta voi todeta surullisesti sen, että jo kolmannen kerran voimaantulosääntö on muuttumassa. Ja mistä olen eniten huolissani: niistä kansalaisista, jotka ovat toimineet vuosien saatossa laitetoimittajien painostuksen alla, vaillinaisilla ja muuttuneilla tiedoilla, ja joista moni on ottanut pankkilainoja hoitaakseen jätevesiään, huonoimmassa tapauksessa laitteistolla, johon ei olisi ollut tarvetta tai jota ei ole pystytty edes liittämään asianmukaisella tavalla myöhemmin muuhun infraan. Huoleni ministeri Tiilikaiselle ovat hyvin samankaltaiset kuin mitä täällä salissa on ollut myös muilla edustajakollegoilla: kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu poikkeamispykälää käytettäessä, ja toinen huoleni ovat nämä neuvontaresurssit ja selkeä ohjeistus, koska näistä on tullut myös palautetta eri toimijoilta jo tätä asiaa käsiteltäessä. Minun mielestäni kansalaiset ansaitsevat jo kuluttajansuojan nimissä paljon parempaa kuin mihin he ovat saaneet tottua vuosien saatossa jätevesien käsittelyjärjestelmiä koskevassa sääntelyssä, ja mielestäni on myös oltava rehellinen siinä, että tässä asiassa moni poliitikko voi mennä peilin eteen, koska näitä kohtuuttomia kustannuksia on tullut jopa niin, että siitä ei ole vesiensuojelun tarkoituksesta ja näkökulmasta ollut hyötyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-09-14T16:40:21,2016-09-14T16:41:38,Tarkistettu,1.1 2016_83_65,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Ja ministeri, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_66,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan tuosta järjen käytöstä. Mielestäni järkevää on huolehtia rantojen ja vesistöjen puhtaudesta ja juomavesien puhtaudesta, ja sen tämä sääntely tulee jatkossakin varmistamaan. Mielestäni järkevää on se, että jos ympäristölle ei aiheudu suurta riskiä, silloin ei kansalaisilta vaadita liikoja, ja juuri tässä tämä ratkaisu lepää, että sinne, missä tuo ympäristön kuormituksen riski on suurin, tulee nopeasti toimenpiteitä, ja missä riski on pienempi, siellä siirrytään tähän puhdistuksen parempaan tasoon ajan kanssa. Totean vielä sen, että vaikka nyt parisataatuhatta kiinteistöä voi olla näillä kuivanmaan alueilla, niin erittäin monella niistä asiat ovat aivan kunnossa tänäkin päivänä. Erittäin monella on se kolme sakokaivoa ja maaperäkäsittely ja hommat lain edellyttämällä tasolla. Se ei suinkaan tarkoita, että kaikilla ovat hommat alle lakitason, mutta tämä asia tulee kaikkien kiinteistöjen kohdalla ajastaan kuntoon, jos niitä peruskorjataan ja aiotaan jatkossakin käyttää ja järjestelmiä remontoida. Torniaisen kysymys: juuri näin, eli tuo remonttitarve siellä kuivanmaan kiinteistöjen jätevesijärjestelmissä laukeaa silloin, jos taloon rakennetaan vesikäymälä tai talousjätevesijärjestelmää muuten uusitaan tai tehdään uuden rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- ja muutostyö — maankäyttö- ja rakennuslaissa on tämmöinen ilmaisu — erittäin järeä peruskorjaus. Sitten jonkun verran herätti kysymyksiä nämä poikkeukset, että ovatko ne nyt sekavia vai monimutkaisia. Joskus se terve järki on lakia ihmeellisempää, ja kun nyt lakipykäliin ei kaikkea voi kirjoittaa, niin poikkeus on mahdollista saada tästä määräajasta silloin, jos ei ole tarvetta eli ei ole ympäristökuormituksen riskiä, tai toiseksi, jos ei ole rahaa rakentaa. Eli arvioidaan sen henkilön sosiaalinen tilanne, taloudellinen tilanne: mahdottomia ei keneltäkään vaadita, sillä perusteella kunta voi antaa viisi vuotta jatkoaikaa. Tai jos kuormitusta ei ole, niin taaskaan ei vaadita. Ei näitä asioita voi pykäliin yksiselitteisesti kirjoittaa, mutta luotan siihen, että Suomen kunnissa osataan tervettä järkeä käyttää, eli jos ihminen tulee hakemaan sitä poikkeusta, hän sen asiallisilla perusteilla saa. Ja valtaosin, kuten esimerkiksi edustaja Torniainen täällä sanoi, kukaan ei tieten tahtoen halua omaa rantaansa tai omaa juomavettään sotkea — jos on mahdollisuudet panna asiat kuntoon, (Puhemies koputtaa) niin varmasti moni sen tekee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-09-14T16:41:42,2016-09-14T16:44:49,Tarkistettu,1.1 2016_83_67,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Ja aiemmin käydyssä debattivaiheessa, ennen ministerin puheenvuoroa, vastauspuheenvuoron ovat vielä pyytäneet ainakin edustajat Kärnä, Turunen ja Järvinen, ja pyydän nyt niitä edustajia, jotka kenties vielä haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan nyt ylös ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Kärnä, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_68,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille tästä erinomaisesta vastauksesta ja kiitokset siitä, että tämä asia nyt lopultakin on täällä eduskunnassa käsiteltävänä. Tähän opposition kritiikkiin täytyy todeta kyllä, että meillä on vanha sanonta, jonka mukaan hyvä on toisen housuilla tuleen istua, ja näin se on tässäkin tapauksessa. On aivan selvää, että me emme voi ryhtyä tarkasti sääntelemään sitä, millä tavalla kussakin yksittäistapauksessa tulee toimia, vaan meidän tulee luottaa siihen, että kunnissa osataan käyttää maalaisjärkeä, ja silloin kun henkilö hakee tällaista poikkeamaa, niin meidän on annettava riittävä vapaus virkamiehille tällainen poikkeus heille antaa. Itse olen ainakin äärettömän tyytyväinen siihen, että tässä esityksessä järki on voittanut ja se on huomioitu. Kiitos siitä hallitukselle ja ministeri Tiilikaiselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-09-14T16:45:08,2016-09-14T16:46:02,Tarkistettu,1.1 2016_83_69,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä on käyty keskustelua siitä, että selkeyttääkö tämä vai ei, niin kyllä tämä ihan selkeästi selkeyttää. Kiitos ministerille tuosta oivallisesta äskeisestä puheenvuorosta, missä vastasitte. Se kiteytti aika hyvin, mistä tässä on kysymys. Itse asiassa minulla olisi kaksi kysymystä tässä yhteydessä ministeri Tiilikaiselle. Miten nämä kunnalliset jätevesimääräykset, jotka ovat kuntakohtaisia, suhtautuvat tähän lakiin? Menevätkö ne yli tämän lain? Onko tämä laki niin kuin minimi, vai voidaanko kunnissa sitten näitä jätevesimääräyksiä tehdä tiukemmiksi? Toinen kysymys on sitten se, että kun aikaisemmin on käyty keskustelua siitä, toimivatko nämä laitteet, mitä sitten lailla edellytetään hankkimaan, niin millä tavalla tähän laitepuoleen on kiinnitetty, tai kiinnitetäänkö jatkossa, esimerkiksi Sykkeen kautta huomiota?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-14T16:46:04,2016-09-14T16:47:13,Tarkistettu,1.1 2016_83_70,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä peräänkuulutettiin sitä, miksi ylipäänsä tällainen laki tarvitaan, kun Suomessa on osattu järvien ympärillä asua vuosikymmeniä. No, vastaus on hyvin helppo. Ja se on se, että valitettavasti edelleenkin moni järvi Suomessa nuhraantuu ja rehevöityy ja se kehitys pitää saada pysäytettyä. Tulen itse Puruveden rannalta, joka on yksi Suomen puhtaimmista ja kirkkaimmista vesistä. Ja valitettavasti siellä on käynnissä sama ilmiö: järvi rehevöityy; vuosikymmenien metsäojat, joita on saatu tehdä ilman lupamenettelyä, tuovat jatkuvasti uutta humusta; ja samaan aikaan mökkiläisten lukumäärä ja ranta-asukkaiden lukumäärä on moninkertaistunut, ja tämä vain kuormittaa järveä tavalla, jota se yksin ei kestä. Siksi on tärkeää, että tämä laki saadaan voimaan edes ranta-asutuksen osalta. Ja siksi on loistavaa, että kunnilla, monilla kunnilla, on kaava ja suojelumääräyksiä, jotka menevät tämän asetuksen yli.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-09-14T16:47:16,2016-09-14T16:48:16,Tarkistettu,1.1 2016_83_71,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä siitä, onko tämä laki selkeä vai ei. Minusta ei sen selkeämpää voi olla. Jos asut vesistön rannalla tai pohjavesialueella, teet ne investoinnit, mitä vaaditaan, että ympäristö ei pilaannu ja vesi pysyy kunnossa, ja teet ne vuoden 19 lokakuun loppuun mennessä. Ja jos et siellä asu, niin teet tarvittavat investoinnit sitten, kun teet perusparannusta omassa talossasi. Se ei ole lakitekstiä tämä ""perusparannus"", mutta suomalainen ymmärtää, mitä tarkoittaa tämän tason investointi kotona. Eli jos ei sellaiseen ole tarvetta, niin ei ole tarvetta sitten jätevesijärjestelmän uusimisellekaan. Minusta tämä on erittäin järkevää. Vielä haluan nostaa sen asian, että on todellakin niin, mitä ministeri sanoi: Kolme sakokaivoa tai jopa kaksi (Puhemies koputtaa) sakokaivoa, jossa on erilliset osat. Se, että toisessa sakokaivossa on kolme erillistä vesialuetta, jo riittää, kun on kunnossa... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-09-14T16:48:18,2016-09-14T16:49:32,Tarkistettu,1.1 2016_83_72,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"No niin, ja nyt olisi aika reippaasti aika ylitetty. Täällä on edustaja Mölsällä vielä vastauspuheenvuoro, mutta on hänellä heti varsinainenkin puheenvuoro. Ehkä edustaja Mölsä käyttää kummatkin. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Mölsä, ja sitten ministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_73,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Järvinen epäili ensimmäisessä puheenvuorossaan tätä, että keventääkö tämä ja selkeyttääkö tämä. Tähän asti, nykyisten lakien mukaan ja asetusten mukaan, maassamme on ollut noin 200 000 epätietoista siitä, täytyykö tehdä jotain. Nyt tämän jälkeen, kun tämä laki tulee voimaan, niin ennen vuotta 2004 rakennetussa kiinteistössä ei tarvitse tehdä yhtään mitään, ellei sitten — niin kuin 156 b §:ssä todetaan, 1 ja 2 kohta — korjata jätevesijärjestelmiä taikka sitten tehdä uudisrakentamiseen verrattava rakennustoimenpide, silloin se raukenee. Tämä on erittäin selkeä laki mielestäni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-09-14T16:49:37,2016-09-14T16:50:33,Tarkistettu,1.1 2016_83_74,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Ja sitten ministeri vielä, josko minuutti riittäisi. Tarvittaessa vähän ylitsekin aikaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_75,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Koetan olla ripeä. Muutama kysymys jäi vastaamatta. Tämä lainsäädäntö on todellakin minimilainsäädäntöä, ja kunnilla on omissa ympäristönsuojelumääräyksissään mahdollisuus tehdä tätä lakitasoa tiukempia vaatimuksia. Ja esimerkiksi monet kunnat ovat säätäneet, että rannoilla täytyy olla vaikka umpisäiliö, jos siellä on vesivessoja. Että ei sitten tippaakaan vessavesiä pääse vesistöön. Tämänkaltaisia määräyksiä meillä on noin 200 kunnassa, jotka ovat ajatelleet sitä asiaa sitten tarkemmin. Mutta tämä on minimi, joka tuo nyt sitten kaikille tietyn tason. Täällä kysyttiin tästä neuvonnasta. Ja todellakin, varmasti sitä neuvonnan tarvetta on edelleenkin niin kuntien viranomaisten suuntaan kuin yksittäisten kansalaisten suuntaan. Vaikka, aivan niin kuin edustaja Mölsä äsken totesi, tämä hyvin monen osalta selventää tilanteen. Ja vielä: Pykäliin on vaikea kirjoittaa sitä tilannetta. Uskon, että kun moni miettii, että nytpä tässä kiinteistössä on tarkoitus asua vielä pitkään ja tehdäänpä kunnon remontti, niin kun kerran remonttiin ryhdytään, niin aika luontevaa on, että samalla katsotaan sitten, onko se likakaivopuoli kunnossa. Ja taas kerran lähdetään siitä ihmisten normaalista käyttäytymisestä eikä niinkään siitä, miten tämä nyt pystytään pykälässä varmistamaan. Nyt se on tehty, niin kuin lakitekniikka antaa myöten. Uskon, että terve järki menee tässäkin pitemmälle. Edustaja Turunen kysyi vielä tästä laitepuolesta. Tämmöinen normaali tuotevastuulaki ja kuluttajansuojalaki ovat voimassa myös näissä laitteissa. Ja kuten sanottu, aina ei tarvita kalliita laitteita, vaan myös se normaali sakokaivokäsittely riittävän monella osastolla ja maaperäimeytys on kohtuullisen varmatoiminen menetelmä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-09-14T16:50:37,2016-09-14T16:52:34,Tarkistettu,1.1 2016_83_76,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_77,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevan hallituksen esityksen historia on varoittava esimerkki poliittisesta virheestä, jonka vuoksi etenkin haja-asutusalueilla asuvia vähäosaisia kansalaisia on kuritettu täysin syyttä. Matti Vanhasen toisen hallituksen aikana ympäristöministeriössä valmisteltiin nimenomaan maahamme silloinen jätevesiasetus, joka oli epäoikeudenmukainen monia kansalaisia kohtaan. Sen seurauksena moni mökin mummo ja vaari joutui panemaan viimeiset roponsa likoon asetuksen epäonnistuneen valmistelun johdosta. Tässäkin asiassa tuntui tavoitteena olevan maalta pakottaminen, joka oli silloin varmaan tarkoitushakuista. Moni uskoi kaupunkilaistumisen tuovan mukanaan puhtaampaa maaseutua. Aikoinaan asian valmistelussa olisi kannattanut ministeriön virkamiehien tehdä visiitti ruohonjuuritasolle niiden kansalaisten pariin, joita tämä asia kipeästi koski. Nyt on onneksi toinen ääni kellossa. Hallitus on sopinut jätevesiasetuksen kumoamisesta, ja merkittävästä lieventämisestä säädetään käsittelyssä olevassa ympäristönsuojelulaissa juuri niin kuin hallitusneuvotteluissa aikoinaan sovittiin. Päätös on tehty vaatimuksestamme. Itse näissä neuvotteluissa mukana olleena tiedän, että vääntöä oli, mutta periksi ei annettu. Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti taistelleet asian korjaamisen puolesta jo vuosia. Viime vaalikaudella teimme tästä muiden muassa eduskuntaryhmässä yhteisen laki-aloitteen jätevesiasetuksen kumoamiseksi. Nyt haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyä muutetaan selkeäksi ja järkeväksi. Uusia jätevesijärjestelmiä ei tarvitse rakentaa kiinteistöissä, ellei asunto sijaitse pohjavesialueella tai alle 100 metrin päässä vesistöstä. Näillä alueilla sijaitsevien kiinteistöjen määräaikaa myöhennetään syksyyn 2019. Lisäksi kunnan viranomainen voi myöntää poikkeuksen, jos jätevesien määrä on vähäinen tai jos kustannukset muodostuisivat kohtuuttomiksi. Valtaosalla kiinteistöistä luovutaan nyt määräaikaan sidotuista jätevesiremonteista. Nyt niiden kiinteistöjen omistajien, joiden kiinteistö tai mökki sijaitsee kaukana vesistöistä, ei tarvitse huolehtia jätevesiasetuksesta lainkaan, kuten tässä jo monessa puheenvuorossa on tullut selväksi, ellei sitten tee esimerkiksi uudisrakentamiseen verrattavaa rakennusluvan vaativaa peruskorjaus- tai muutostyötä. Hyvää tässä uudessa esityksessä on myös se, että monet vanhukset ja muut pienituloiset hyötyvät samaten uudesta järkevästä säätelystä. He nimittäin voivat hakea poikkeuslupaa kunnalta lähellä rantaakin, jos jätevesien määrä on vähäinen tai vanhus ei taloudellisista syistä pystyisi toteuttamaan remonttia kohtuullisin kustannuksin sillä hetkellä. Jatkossa tässä on huolehdittava siitä, etteivät ministeriön virkamiehet pääse asetustasolla muuttamaan tämän lain tarkoitusta. Siitä on pidettävä kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-09-14T16:52:51,2016-09-14T16:57:13,Tarkistettu,1.1 2016_83_78,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka alkuunsa kritisoinkin lainsäädännön peruslähtökohtia ja tarkoitusta, niin silti täytyy ilmaista tyytyväisyys siihen, että hallitus nyt kuitenkin kohtuullistaa tätä surullista, maaseudun ihmisiä vuosia huolestuttanutta jätevesilakia. Hallitukselle täytyy myös nostaa hattua siitä, että se on kyennyt myöntämään vuosien saatossa lainsäädännössä tehtyjä virheitä ja että sillä on halua kohtuullistaa normistoa ja lainsäädäntöä edes jälkikäteen. Tämä oli perussuomalaisten keskeinen tavoite, sillä meillä on uutena suurehkona puolueena kyky kertoa myös hallituskumppaneillemme, että keisarilla ei ole vaatteita tässäkään asiassa. Arvoisa puhemies! Toivon ja edellytänkin, että jatkossa sama linja jatkuu. Kansalaisilla on oikeus asua myös kasvukeskusten ulkopuolella. Sitä ei saa vaikeuttaa kohtuuttomilla määräyksillä tai maksuilla. Tähän kyllä pystyy hallitus, jonka ytimen kautta kuuluu maakuntien ääni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-14T16:57:13,2016-09-14T16:58:09,Tarkistettu,1.1 2016_83_79,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On kuitenkin muistettava, mistä on kysymys, eli kysymyshän on hyvästä vedenlaadusta ja hygieniatasosta ja siihen johtavasta jätteidenkäsittelystä, ja tästä hyötyvät erityisesti asukkaat itse. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, on laadittu säädökset haja-asutusjätevesien käsittelystä. Ja kuten täälläkin on tullut jo moneen kertaan ilmi, niitä on myös moneen kertaan muutettu ja aikatauluja väännetty. Laissa nykyiselläänkin on paljon joustovaraa ja harkinnanmahdollisuutta toteuttaa jätevesien puhdistus asianmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Suurimmat virheet Suomessa onkin tehty juuri siinä, että lainsäädäntöä lähdettiin aikanaan kehittämään ja myös toteuttamaan laitevalmistajat ja laitemyyjät edellä. Tähän liittyy se, mistä täällä puhutaan: ihmisten rahastaminen. Kuivanmaan mökit, joissa ei ole tulo- eikä menovettä, eivät ole tarvinneet mitään järjestelmiä tähänkään saakka. Eli kannattaa myös palauttaa mieleen se, mikä on tosiasia. Tämän asian ympärillä on hyvin paljon epämääräistä keskustelua, ja se ei tietysti koskaan ole hyväksi, jos tällaiselle pohjataan sitten lainsäädännön muuttaminen. Nyt siis hallitus ilmoittaa, että se haluaa muutoksillaan kohtuullistaa kiinteistönomistajille tulevia velvoitteita ja samalla selkiyttää ja yksinkertaistaa säädöksiä. Kuitenkin, niin kuin täällä on jo käynyt keskustelussa ilmi, monet tahot ovat hallituksen esitykseen antamassaan lausunnossa epäilleet erityisesti sitä, että säädökset hallituksen esityksessä selkiytyisivät. Esimerkiksi Syke omassa lausunnossaan toteaa, että ""nyt tehdyillä muutoksilla ei nykyistä lainsäädäntöä selkiytetä, vaan päinvastoin säätely muuttuu aikaisempaa monimutkaisemmaksi ja monitulkintaisemmaksi sekä vaikeammin ennakoitavaksi"". Aikaisemmin tänään puhuttiin hyvästä lainsäädännöstä. Tämä ei vaikuta siltä, että nyt oltaisiin tekemässä tässä mielessä hyvää lainsäädäntöä. Tämän seurauksena myös säätelyn kustannukset voivat nousta merkittäviksi. Ymmärtääkseni hallituksella ovat myös nämä norminpurkutalkoot, joiden yksi tehtävä on vähentää paitsi byrokratiaa myöskin kustannuksia. Tämä tulkinnanvaraisuuden lisääntyminen on seurausta muun muassa siitä, että lakiehdotuksessa ei riittävän tarkasti kerrota, milloin perustason puhdistamisvaatimuksia pitäisi noudattaa. Tämä riippuisi yhtäältä kiinteistön sijainnista, toisaalta siinä tehtävistä kiinteistä parannustöistä. Eli epäselvää on, millaisia muutoksia ja korjaustöitä edellyttää se, että ranta- ja pohjavesialueen ulkopuolella vaaditaan jätevesien perustason puhdistamista. Epäselvyyttä on myös siitä, mitkä ovat ne kriteerit, joilla annetaan poikkeamisia näillä herkillä alueilla, kuten vesistöjen lähellä ja pohjavesialueilla. Täällä on sitä selvitetty, mutta asiantuntijoitten mukaan ne ovat niin vaikeasti tulkittavia, että varmasti seuraa sitten suuria kysymysmerkkejä kunnan viranomaisten taholta ja myös se, että samassa kunnassa voidaan antaa hyvin erilaisia päätöksiä esimerkiksi naapureille tai että — vieläkin paremmin — eri kunnissa hyvin eri tavalla näitä tulkitaan. Tämä ei lisää ihmisten oikeusturvaa millään tavalla. On hyvä kuitenkin, että tässä on kysymys minimilainsäädännöstä ja että tämä kuntien ympäristönsuojelumääräysten asema pidetään ennallaan, koska kunnissa tiedetään paremmin myöskin se, minkälaisia määräyksiä tarvitaan, jotta vesistön laatu ja tila ja ympäristön tila säilyvät mahdollisimman hyvinä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-09-14T16:58:16,2016-09-14T17:03:24,Tarkistettu,1.1 2016_83_80,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen lukenut tämän 56-sivuisen esityksen, ja minusta tämä vaikuttaa hyvin tervejärkiseltä ja käytännölliseltä esitykseltä. On järkevää, että herkät alueet, kuten rannat ja pohjavesialueet, on pantu omaan ryhmäänsä kiireellisesti toteutettaviksi ja sitten muut kohteet toteutetaan asianomaisen henkilön tilanteen ja suunnitelmien mukaan. Eli annan täyden kiitoksen tästä esityksestä ja toivon, että nyt eräs vaihe tässä jätevesikeskustelussa olisi päättynyt ja asialle voitaisiin panna aika vahva piste.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-09-14T17:03:28,2016-09-14T17:04:18,Tarkistettu,1.1 2016_83_81,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta — ja osittain myös meidän vasemmistoliiton ryhmän mielestä, tosin ryhmässä vähän keskusteltiin vaihtelevin näkemyksin tästä laista, mutta tätä yleensä pidettiin hyvänä — tämä esitys eduskunnalle laiksi ympäristösuojelulain muuttamisesta tulee ihan tarpeeseen. Jos mietitään käytännössä, tämä laki tulee helpottamaan kiinteistökohtaista talousjätevesien käsittelyä ja säännöstelyä ja samalla laki tietyltä osin selkeytyy, ja tämä on hyvä asia. Etenkin kun vertaa tämän vielä voimassa olevan lain vaatimuksiin, nämä lain muutokset ovat siihen nähden tervetulleita. Tämä johtuu siitä, että minä henkilökohtaisesti olen ollut itse rakentamassa lukuisia tämmöisiä vesi- ja viemärilinjoja pumppaamoineen haja-asutusalueille. Voisi sanoa, että verkostoja on rakennettu kilometreittäin sinne, mistä ne jätevedet on pumpattu jätevesipuhdistamoihin, ja kymmenittäin olen tehnyt erilaisia pumppaamoja ja nähnyt sen tuskan, mitä näillä ihmisillä on, kun on menty pihoille tekemään sitä, ja toisaalta me olemme pöllyttäneet mennessämme miljardeja vuosia ollutta maata nurin ja sinne on pantu tilalle muovia, mikä on epäorgaanista ainetta. Ja sitten kun miettii, mitä tämän lain noudattaminen yksittäiselle ihmiselle, sille mökin mummolle tai papalle, on merkinnyt, se on tiennyt tuhansia, jopa yli 10 000 euron rakentamis- ja liittymiskustannuksia. Ne rahat ovat niiltä ihmisiltä poissa. Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän hyvin tämmöisen jätevesilain tarpeen sellaiselle alueelle, missä on runsaasti kiinteistöjä ja asukkaita suhteellisen tiiviillä alueella. Siellä nämä jätevesimäärät kasvavat huomattavasti ja tarve saada tämmöinen jätevesiverkosto on ihan ok, ja siinä kustannuksetkin per kiinteistö jakautuvat, eli halvemmaksi tulee ja tavallaan kohtuullistuu tämä rakentamisen malli siellä. Mutta tosiaan on sitten tämä yksittäisten kiinteistöjen laita: Kun sinne pihalle mennään kaivinkoneineen ja muineen, revitään ne pihat auki, rakennetaan sitä vesijohtoa ja viemäriä sinne, ne kustannukset nousevat yllättävän korkealle. Ja minulle on jotenkin ollut käsittämätöntä se asia, että jonkun mökin mummon tai papan sen jätevesikokkareen takia pitää tämmöinen investointi tehdä. Luonnontuotteesta, mikä... (Riitta Myllerin välihuuto) — No, ne ovat olleet kuntakohtaisia, mutta minä olen nähnyt sen tuskan, kun ne ovat liittyneet siellä, ja tiedän, mitenkä siinä on käynyt, ja minusta tämä lainmuutos on ihan tarpeellinen. Tässä kun tämä laki on ollut voimassa — minä muistan, kun tätä on tehty — minulle on tullut pitkän ajan myötä tämmöinen käsitys, että tästä on tullut vuosien saatossa semmoinen tilanne, että tämän voimassa olevan lain avulla on tyhjennetty haja-asutusalueiden asukkaiden pankkitilit ja siirretty heidän varat muoviputkia pitkin pienpumppaamoteollisuudelle. Jotenkin tuntuu, että tässä on käynyt näin. Se, mitä minä olisin tähän lakiesitykseen kaivannut, on se, että olisi ollut vaikuttavuusarviot, että mitkä nämä vaikuttavuudet ovat tämän lainmuutoksen jälkeen. Ja toisaalta minä sitten näen, että tämä laki olisi voinut tulla aikaisemminkin voimaan — esimerkiksi kun vuonna 2011 silloinen ministeri tätä lakia muokkasi, nämä olisi voitu hoitaa siinä vaiheessa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-09-14T17:04:23,2016-09-14T17:08:56,Tarkistettu,1.1 2016_83_82,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä toistuvasti käytetään puheenvuoroja siitä, kuinka mökin mummoja ja pappoja on höynäytetty, niin on pakko todeta vielä kertaalleen se, että se ei ole aiemminkaan ollut lain eikä minkään jätevesiasetuksen syy vaan sen syy, että jobbarit ovat nähneet oman mahdollisuutensa. Kun täällä on puhuttu näistä kymmenentuhannen tai jopa korkeammista investoinneista, niin haluan tuoda yhden esimerkin. Toteutimme tämän jätevesiasetuksen mukaisen järjestelmän omalle saunamökillemme, teimme ketjutuksen näistä sakokaivoista juuri niin kuin pitää, ja koko tämän toimenpiteen hinta oli tarvikkeiltaan 600 euroa ja töineen noin 1 000 euroa. Ei todellakaan puhuta kymmenistätuhansista, ja on todella harmillista se, että puheet erilaisista jäteveden puhdistamoista ovat menneet ja uponneet ihmisiin niin syvästi, että valtavia hankkeita on lähdetty toteuttamaan, koska sitä ei jätevesiasetus ole koskaan vaatinut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-09-14T17:09:02,2016-09-14T17:10:09,Tarkistettu,1.1 2016_83_83,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt tämä haja-asutusalueiden jätevesikäsittely on tullut selkeämmäksi ja järkevämmäksi. Viime kaudella muuten tein tästä asiasta kirjallisen kysymyksen, ja ministeri Ville Niinistö oli silloin vastaamassa ja kyllä vastasi aika karkeasti tähän asiaan, mutta nyt on tietysti kelkka kääntynyt, kun ollaan oppositiossa. Kun haja-asutusalueilta ovat kuitenkin ihmiset lähteneet pois ja alueet tyhjentyneet, niin sinne ruvettiin rakentamaan tuommoisia kalliita, järjettömiä laitoksia. Minä voisin antaa, kun täällä joutuu rautalangasta joka paikassa vääntämään mallin: Asun semmoisella paikalla vuoren rinteellä, ja siellä mäellä asuu kaveri. Nyt tämä käy kyykkäämässä siellä, ja se lähtee varmaan tulemaan sieltä, saastuttaa mennessään monta paikkaa, siitä on joku 500 metriä rantaan. Minun isäni asuu siinä välillä, on 87-vuotias eikä ole vielä saastunut. Iines ja Otto ovat siellä rannalla, vielä ihan järven rannassa, ne ovat yli kasikymppisiä, eivät vieläkään ole kuolleet. Nyt tämmöisiä järjestelmiä tehdään sitä varten, että nämä ihmiset pelastuisivat. Iät ja ajat siellä on eletty näitten asioitten kanssa eikä siellä ole saastuttu eikä muuta. Tästä on tehty ihmekupla, vihreä kupla. Milloinka lainsäädäntö on tehnyt tästä sonnasta niin viisasta nykyään, että se ohittaa nämä ihmiset, menee vielä jopa Itämereen asti ja saastuttaa sitäkin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-09-14T17:10:14,2016-09-14T17:12:01,Tarkistettu,1.1 2016_83_84,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun kuuntelin edustaja Myllerin puheen tässä, niin hiukan kyllä hämmästyin. Joko Myller tarkoittaa sitä, että ei pitäisi olla minkäännäköistä asetusta jätevesien hoidolla, tai jos tarkoitatte, että nykyinen on parempi kuin tämä tuleva, niin perusteluksi ei käy se, että tämä uusi laki tulee kalliiksi. Täytyy kysyä, mihin perustuu tämä väite, että tämä tulee kalliiksi, koska nimenomaan tämä ei tule kalliiksi, jos vertaa tätä nykyolotilaan. Nyt ei pakoteta järjestelmällisesti tiettyyn aikamäärään asti ihmisiä investoimaan tai tekemään näitä investointeja, ja tämä on minun mielestäni tässä jutussa tämä isoin asia, että näitä kansalaisia, jotka asuvat siellä haja-asutusalueella, ei pakoteta tiettyyn päivämäärään mennessä tekemään näitä investointeja. Aivan niin kuin ministeri tässä sanoi, minun mielestäni oli hyvin sanottu se, että jos ei ole ympäristöriskiä, ja sitten tämä toinen perustelu, että jos ei oo rahhoo, niin sitten voi hakea viisi vuotta aikaa lisää. Sitten on myöskin se, että 68 vuotta täyttäneiltä ei tätä edellytetä. Milloin sitten edellytetään, niin tämäkin on inhimillinen juttu, että edellytetään sitten, kun tehdään rakennusluvan vaatimia remontteja tai uusitaan se järjestelmä. Tämä on kaikin puolin suhteessa tähän nykytilaan oikein inhimillinen, hyvä, selkeyttävä edistysaskel, ja tämmöinen mielikuva, että nyt tämä tulisi jotenkin kalliiksi, ei pidä paikkaansa, vaan juuri näillä perusteilla tämä on tervejärkinen, selkeyttävä ja ei-yleispakottava. Nämä ovat ne kolme isoa asiaa, jotka ovat hyvää tässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-14T17:12:03,2016-09-14T17:14:04,Tarkistettu,1.1 2016_83_85,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä minun kritiikkini kohdistui nimenomaan siihen, että vaikka lähdetään selkeyttämään lainsäädäntöä, mitä varmasti tarvitaan, niin sellainen instituutio kuin Suomen ympäristökeskus, jolla luulisi olevan kompetenssia tämäntyyppisiin asioihin, arvioi, että tämä ei selkeytä vaan päinvastoin tekee monitulkintaisemmaksi tämän lainsäädännön. Ja kun ne, jotka ovat vastuussa siitä, miten sitä käytännössä toteutetaan, ovat kunnan viranomaiset, silloin siellä tulee hyvin erilaisia päätöksiä riippuen kunnista, ja myöskin eri virkamiehiltä tulee erilaisia päätöksiä. Ja sitten jos näistä valitetaan tai tämä hallinnointi muuten on ontuvaa, sitä kautta tulee niitä kustannuksia. Eli se kustannusten kasvu liittyy tähän hallintoon ja sen hallinnon selkeyteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-09-14T17:14:05,2016-09-14T17:15:15,Tarkistettu,1.1 2016_83_86,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä vaikuttaa nyt hiukan debatoinnilta, mutta kun nyt tuli edustaja Mylleriltä toiseen kertaan tämä, että kunnissa on erilaisia päätöksiä: Otetaan nyt esimerkiksi tämä ranta-alueen raja, 100 metriä. Se on otettu tähän lakiesitykseen sen vuoksi, että se on käytössä noin sadassa kunnassa, eli useimmissa kunnissa käytetään tätä 100:aa metriä, mutta yli 200 kunnassa se on jotain muuta. Tällä hetkellä, siis nykykäytännön mukaan, meillä on erilaiset ympäristömääräykset erilaisissa kunnissa. Kunnat rakentavat nämä ympäristömääräyksensä, myös jätevesimääräyksensä, siltä pohjalta, mikä siellä kunnassa on paras. Se on luonnollista, että ne ovat erilaisia, mutta kun ensimmäisessä puheenvuorossanne sanoitte, että kunnan viranomaiset antavat jopa naapureille erilaisia päätöksiä, se ei yksinkertaisesti... Virkamieshän toimii virkavastuulla, joten tämmöistä menettelyä ei voi tulla, eikä sitä tämä laki aiheuta millään tavalla niihin päätöksiin, mitä kunnassa tehdään. Jos kunnassa tehdään päätöksiä lain perusteella, ne kohtelevat naapureita samalla tavalla. Ei tämä laki semmoista ongelmaa missään tapauksessa tuo, se on aivan tuulesta temmattua, eikä pitäisi käyttää tämmöisessä kuitenkin suhteellisen julkisessa keskustelussa tällaista perustetta, joka ei pidä paikkaansa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-14T17:15:17,2016-09-14T17:16:44,Tarkistettu,1.1 2016_83_87,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Ilmeisesti varsinainen puheenvuoro, edustaja Järvinen. Tulkitsen näin, että pyysitte varsinaisen puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_88,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näin tein, vaikka haluankin vastata tässä edustaja Turuselle. — Tässä puhutaan kuntien kohtelusta eri asukkaita kohtaan ja sanotaan, että on helppo tehdä rajauksia esimerkiksi sen mukaan, onko rahaa vai ei, ja se kuulostaa periaatteessa tosi kauniilta, että jätevesijärjestelmiä ei joudu uusimaan, jos rahaa ei ole, mutta käytännössä se tarkoittaa vain isoa selvitystyötä sinne kunnalle. Siis lähdetäänkö silloin tutkimaan pankkitilin suuruutta vai ansiotulojen suuruutta? Tutkitaanko pääomatuloja, mahdollisia osinkotuloja, vuokratuloja? Se on iso tehtävä, ja olisi reilua ja rehellistä mielestäni myöntää, että tämä lainsäädäntö tällaisenaan aiheuttaa paljon byrokratiaa ja töitä sinne kuntiin, joissa niitä elämäntapoja ja sitä rahattomuutta pohditaan. Ja se tähän lainsäädäntöön sisältyy, ja tämä on se asia, jota muun muassa Sykkeen asiantuntijat ovat epäilleet ja kritisoineet, eli nyt se työmäärä siirtyy kuntiin. Ja kunnissa muuten välillä on erilaista kohtelua myös jopa naapurien kesken. Tästä on hyviä esimerkkejä, tai vähän huonompiakin esimerkkejä, muun muassa esimerkiksi talon ulkopintojen, talon korkeuden ja niin edelleen tällaisten asioiden suhteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-09-14T17:16:47,2016-09-14T17:18:13,Tarkistettu,1.1 2016_83_89,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Järvinen jo sanoi niitä asioita, joita varten tämän puheenvuoron pyysin, mutta totean vain sen, että kun tällaiseen urakkaan lähdetään, että lainsäädäntöä lähdetään uudistamaan, sen pitäisi pystyä sitten selkeästi parantamaan tilannetta niin, että se lainsäädäntö olisi yksiselitteisempää. Nämä esimerkit, kuten esimerkiksi se, onko varaa tehdä joku, tai sitten vielä epämääräisemmät elämäntapakysymykset mutta myöskin se, että mitä sitten konkreettisesti tarkoitetaan esimerkiksi sillä, että näitä kuivanmaan kiinteistöjä peruskorjataan... Mitkä ovat sitten ne tulkinnat, joita kunnissa tehdään? Juuri sen vuoksi, että kunnat joutuvat hyvin paljon harkitsemaan asioita tässä yhteydessä, tarvitaan niitä työtunteja, tarvitaan selvitystyötä, ja tämä lisää tätä byrokratiaa, ja tämä ymmärtääkseni ei ole myöskään sitten linjassa niitten tavoitteitten kanssa, joita toisaalta hallitus on esittänyt sen osalta, että saataisiin tätä byrokratiaa purettua (Puhemies koputtaa) ja normeja vähennettyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-09-14T17:18:13,2016-09-14T17:19:45,Tarkistettu,1.1 2016_83_90,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Myönnän ministerille nyt puheenvuoron, 3 minuuttia puhujakorokkeelta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_91,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos laajasta keskustelusta. Tuo yleisilme tuntuu olevan, että tämähän alkaa mennä jengoilleen. Olin erityisen ilahtunut tästä edustaja Semin vankkaan käytännön kokemukseen perustuvasta puheenvuorosta. Siitä kuulsi se, että aiheessa on ollut ongelmia ja nyt uskoo myös hän, että tämän lain myötä asiat saadaan kuntoon. Tämä oli mukava puheenvuoro opposition puolelta. Mutta sitten tässä yritettiin tehdä ongelmaa siitä, onko tämä nyt monisyinen tai vaikeasti tulkittava ja lisääkö tämä byrokratiaa vai vähentääkö. Tämä vähentää byrokratiaa, ja tämä on helpommin virkamiesten tulkittavissa kuin aiemmin. Miksi? Sen takia, että aikaisemmin kaikki mahdolliset kiinteistöt haja-asutusalueilla, 290 000 kappaletta, ovat voineet tulla hakemaan sitä viiden vuoden lykkäystä. Nyt 200 000 ei tarvitse. Tämä lykkäysten mahdollinen määrä supistuu huomattavasti, koska kunnan viranomaisen pakeille sitä siirtymäaikaa tarvitsee tulla hakemaan ainoastaan niiden, jotka ovat rannoilla tai pohjavesialueilla. Siis mahdollisten poikkeusten määrä pienenee. Aikaisemmin se kunnan virkamies on joutunut selvittämään kaksi asiaa. Nyt voimassa olevassa laissa edellytetään, että nämä sosiaaliset perusteet arvioidaan eli ne tulot, ja vaikka todettaisiin, että ihmisellä ""ei oo rahhoo"", niin kuin edustaja Turunen sanoi, niin ei se riitä vaan sen jälkeen on täytynyt vielä turhan takia selvittää, että no mitenhän se ympäristön kuormitus, tai toisinpäin. Jos on ilmiselvää, että kuormitus on vähäinen, niin se ei riitä vaan sitten täytyy vielä ruveta peuhaamaan sitä tulopuolta. Kun olemassa oleva lainsäädäntö on edellyttänyt molempien poikkeusmahdollisuuksien yhtäaikaisen voimassaolon, nyt tämä tehty esitys vähentää tätä työtä, koska jos selvitetään, että ei ole tuloja, asia sillä selvä, ja jos selvitetään, että kuormitus on vähäinen, asia sillä selvä. En ymmärrä, mihin nämä väitteet byrokratian lisääntymisestä perustuvat. Onneksi uskon, että täällä monet edustajat ovat todenneet, että kansalaiset tämän jälkeen ymmärtävät, ja sen täytyy olla eduskunnan lainsäädännön tavoite, että kansalaiset ymmärtävät, mitä heiltä vaaditaan. (Riitta Myller: Toivotaan!) — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-09-14T17:19:49,2016-09-14T17:22:34,Tarkistettu,1.1 2016_83_92,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Jaaha, edustaja Turusella on vielä pyydetty puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_93,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen nyt tulkinnut niin, että edustaja Myller haluaa selkeyttää tätä lakia sillä tavalla, että kaikki pakotetaan yksinkertaisesti investoimaan. Sitten se olisi aika selkeätä. En minä pysty oikein muuten teidän puheitanne tulkitsemaan. Palataan siihen asiaan, miten viranomaiset kunnissa tekevät päätöksiä, ja palataan siihen, voidaanko naapurille tehdä erilaista päätöstä. Ottamatta kantaa siihen, voidaanko vai ei, olennaista tämän hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä on se, että täytyy todeta, että tämä laki ei johda, ei kannusta tai ohjaa tekemään sellaisia päätöksiä, jotka olisivat naapurille esimerkiksi tai muutoin epäoikeudenmukaisia. Tämä laki ei siihen yksinkertaisesti ohjaa. Se kuuluu tähän keskusteluun, kun me puhumme tästä hallituksen esityksestä. Se on eri keskustelu sitten, tehdäänkö kunnissa semmoisia päätöksiä. Voi olla, että tehdään, mutta tällä lailla ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Toinen asia: Puhun tähän vielä, palaan siihen, kun sanoin, että perusteena on se, jos ei oo rahhoo. Mutta minun mielestäni se on hyvä peruste myöskin senkin takia, jos katsotaan, että se investointi on kohtuuton. Jos puhutaan niistä mummonmökeistä sitten, me tiedämme suurin piirtein kiinteistöjen arvot ja sen, miten niille on käynyt tuolla haja-asutusalueella. Sitten meillä on vanhempia asuntoja, mökkejä, joitten arvo on käytännöllisesti katsoen alle tämän jätevesijärjestelmän rakentamisen, ja on kohtuutonta silloin tämmöiseen investointiin pakottaa, jos puhutaan 5 000 euron tai alle 5 000 euron vanhasta hirsimökistä, jossa on kuitenkin sitten ne vanhat vesiputket siellä. Jos niille ei aiota tehdä mitään, on kohtuutonta vaatia tämmöinen investointi. Tämä on kaikin puolin hyvä hallituksen esitys. Tämän takana on helppo hengittää. Tämä on hyvä juttu. Kiitos ministerille!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+5.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-14T17:22:45,2016-09-14T17:24:45,Tarkistettu,1.1 2016_83_94,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_83_95,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitos on eduskunnan valvonnassa oleva itsenäinen sosiaaliturvalaitos. Nyt käsittelyssä on Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2015, ja nostan esittelypuheenvuorossani kertomuksesta esille keskeisiä kohtia. Aluksi totean, että Kelan arvot — osaava, ihmisiä arvostava, yhteistyökykyinen ja uudistuva — kuvaavat hyvin kertomuskautta. Suurin osa suomalaisista saa Kelan etuuksia. Kelan hoitaman sosiaaliturvan etuusmenot olivat kertomusvuonna 14,3 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakulut olivat 430 miljoonaa euroa, ja mikä olennaista todeta, niiden osuus etuusrahastojen kokonaiskuluista oli 2,9 prosenttia eli toimintakulut ovat pysyneet alle 3 prosentin. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi 2017, ja uudistus lisää ihmisten yhdenvertaisuutta, mutta kääntöpuolella voi myös olla etuusmenojen kasvu. Voi sanoa, että Kela kantoi vastuuta taloustalkoissa hyvin vahvasti, kun vuoden aikana toteutettiin pysyvä 10 miljoonan euron lisäleikkaus toimintakuluihin ja tämän lisäksi myös tutkimustoiminnalle asetettiin 400 000 euron säästövaade. Heikosta työllisyys- ja taloustilanteesta ja osin Kelaan liittyvistä muutoksistakin johtuen työpaine Kelassa on ollut kova, ja huolimatta työttömyysturvan 8 prosentin ja asumistukihakemusten 24 prosentin määrän kasvusta ja myöskin huolimatta uusista tehtävistä ja toimintamenoleikkauksista Kelan henkilöstö on selvinnyt vaativassa tilanteessa hyvin ja Kela on saavuttanut hakemusten läpimenotavoitteet kohtuudella. Sehän on olennaista, että Kela tekee tehokkaasti työnsä ja ihmiset saavat heille kuuluvat etuudet ajoissa, viipymättä, ja tästä on hyvä kyllä kiittää Kelan henkilöstöä. Kelan palveluksessa oli kertomusvuonna 5 968 henkilöä, mikä on 40 henkilöä vähemmän, ja myöskin vuosityöpanos väheni lähes 100 henkilötyövuodella huolimatta siitä, että tehtäviä tuli enemmän ja myöskin työmäärä kasvoi. On hyvä todeta, että henkilöstön työhyvinvoinnin tunnusluvut ovat pysyneet hyvällä tasolla ja valtaosa henkilöstöstä on aiempaa tyytyväisempää työhönsä kokonaisuudessaan ja Kelaa pidetään hyvänä työnantajana. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen on vahvasti panostettu, ja tämä on olennaista sanoa, koska Kelan henkilöstö tekee Kelan palvelut. Tietenkin, mikä tärkeintä, mitä Kelan valtuutetut seuraavat ja mikä myöskin tässä kertomuksessa on tarkkaan dokumentoitu, on se, että asiakastyytyväisyys Kelan palveluihin on hyvällä tasolla ja valtaosa toimistossa käyneistä koki palvelun ystävälliseksi ja koki myöskin saaneensa riittävästi tietoa. Kela kehittää jatkuvasti palveluvaihtoehtojaan, ja lähtökohtana on asiakaslähtöisyys. Yhä useampi Kelan asiakkaista hoitaa asiointinsa verkossa, ja kela.fi-verkkopalvelun kehittäminen jatkuu. On merkittävä saavutus, että hakemuksista 60 prosenttia tehtiin verkossa, eli se on lähes 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Ja mikä tärkeätä kansalaisten kannalta, niin liitteet ovat yhä useammin myöskin verkossa, kulkevat Kelaan, ja tätä suomalaiset ovat toivoneet. Kela on myös aloittanut ajanvarauspalvelun elämän suurten muutosten tilanteisiin, eli on mahdollista varata aika ja käydä omia asioitaan läpi. Tämä on ihmislähtöistä palveluiden kehittämistä. Eduskunta on tarkkaan seurannut digitalisaatiota ja tietojärjestelmien kehittämistä sote-alalla, ja on hyvä tässä todeta, arvoisa puhemies, että Kelan Kanta-palveluiden kehittäminen jatkuu vilkkaana. Parhaillaan rakennetaan myös valmiuksia sosiaalihuollon asiakastietojen Kanta-arkistointiin. Kanta-palvelujahan ovat sähköinen reseptilääketietokanta, Potilastiedon arkisto sekä Omakanta-palvelu, jossa jokainen meistä voi tarkistaa omat terveystietonsa ja reseptit. Lähes 90 prosenttia lääkekorvausten piirissä olevista resepteistä on jo sähköisiä. Kela kehittää jatkuvasti toimintojaan yhteistyössä suomalaisen yhteiskunnan kanssa niin, että vähemmällä saisi enemmän ja voimavaroja olisi juuri niille ihmisille, jotka apua ja tukea tarvitsevat. Yksi hyvä esimerkki on taksimatkojen suorakorvaushanke, joka on laajennettu koko Manner-Suomeen: matkojen yhdistelyllä on säästetty 16 miljoonaa euroa ja noin 6,5 miljoonaa ajokilometriä. Tämä on myös osa Kelan toiminnan hiilijalanjäljen pienentämistä. Kela on myös aktiivisesti mukana kansallisessa kestävän kehityksen työssä, jonka edistymistä seurataan eri mittareilla vuoden aikana, ja todellakin tuo yksi keskeinen mittari on hiilijalanjäljen laskenta, joka on pienentynyt joka vuosi. Yksi esimerkki on henkilöstön koulutus, jota tehdään isolta osalta etänä, mikä on mahdollistanut sen, että mittava määrä kelalaisia on ollut koulutuksessa ja samalla on voitu säästää voimavaroja ja parantaa osaamista. Kelan tutkimusosasto on mukana monissa lainsäädännön kehittämishankkeissa ja on hyvin tuottelias julkaisutoiminnassaan. Kertomuksen liitteenä on tiivistelmä kertomusvuoden tutkimuksista, ja siellä ovat myöskin keskeiset tulokset ja havainnot. On hyvä myöskin todeta, että Kela on vahvasti ollut mukana hallituksen perustulokokeilun valmistelussa ja ilman Kelan osaamista ei tätä kokeilua olisi näin nopeasti saatu eteenpäin. Totean vielä, että Kela on hyvin vahvasti mukana syrjäytymisen ehkäisyssä ja meneillään on useita tutkimus- ja toimenpideohjelmia, joilla syrjäytymisongelmaan pureutumiseksi luodaan malleja. Tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvat toimenpiteet on otettava laajemminkin, entistä vahvemmin osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa. Totean Kelan kuntoutuksen osalta — kuntoutushan on keskeinen osa Kelan toimintaa — että Kelassa näkyy vahvasti työelämän vaatimusten koventuminen ja varhaisten eläkereittien sulkeminen. Kelan kuntoutusmenot olivat yhteensä 445 miljoonaa euroa, mikä on lähes 9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kuntoutusjärjestelmän monimuotoisuus ja palvelujärjestelmien hajanaisuus vaikeuttavat oikean kuntoutuspolun löytymistä, ja Kelan näkökulmasta on erinomaista, että hallitus on käynnistänyt kuntoutuksen kokonaisuudistuksen valmistelun. Lopuksi totean vielä valtuutettujen toimintakertomuksesta hallinnon uudistuksesta ja Kelan tulevaisuudesta. Kelan aluehallinnon 40-vuotinen historia päättyi, kun Kelan aluehallinto ja aluekeskukset lakkautettiin ja Kelan organisaatio muuttui kaksiportaiseksi. On hyvä todeta, että tämä organisaatiouudistus ei vaikuttanut Kelan palvelupisteiden määrään ja muutos tehtiin myöskin ilman irtisanomisia. Eli Kelan palveluverkkoon kuuluu 183 toimistoa ja 139 yhteispalvelupistettä, eli voimavarat on laitettu sinne kentälle ja ihmisten palveluihin. Mutta Kelan iso hallintouudistus jatkuu edelleen, eli vuoden aikana Kelan hallinto keveni merkittävästi, kun 24 vakuutuspiiriä lakkautettiin ja ne korvattiin 5 vakuutuspiirillä. Ja mikä olennaista — ja ehkä esimerkiksi ja malliksi myöskin sote-uudistukselle — Kelan asiakaspalvelut saivat oman tulosyksikkönsä ja ensimmäistä kertaa asiakaspalvelu oli oma tulosyksikkönsä. Sote-uudistus vaikuttaa suuresti Kelan toimintaan tulevaisuudessa. Valtuutetut ovat erityisesti käsitelleet toimintavuoden aikana sote-uudistusta ja ovat yhteisymmärryksessä, yksimielisesti lausuneet ja pitäneet tärkeänä, että Kelan asiantuntijoiden osaamista hyödynnetään sote-rahoitusuudistuksen ja koko uudistuksen valmistelussa. Viisasta ja välttämätöntä on myöskin hyödyntää sote-uudistuksessa olemassa olevaa Kelan toimivaa järjestelmää ja osaamista. Ihan lopuksi totean vielä, arvoisa puhemies, että toimintakertomuskauden aikana valittiin Kelan uudet valtuutetut, eli kesäkuussa valittiin nykyiset Kelan valtuutetut, kun edellisen eduskuntakauden valtuutettujen kausi päättyi. Kun tätä Kelan toimintakertomusta on tehty, niin tässä on hyvin tarkkaan pyritty vastaamaan siihen, mitä eduskunta on tältä kertomukseltaan edellyttänyt. Erityisesti kertomuksen informatiivisuutta on lisätty, eli siellä on liitteenä koko Kelan toimintakertomus ja esimerkiksi keskeiset tutkimustulokset ja myöskin liite, missä ovat aikaisemmat ja nykyiset Kelan valtuutetut, koska tässä oli kaksi valtuutetturyhmää tämän toimintakertomuksen aikana. Toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta tähän paneutuu ja saamme sitten viestiä siitä, miten tätä kertomusta voidaan kehittää, ja myöskin Kelan toiminnan osalta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+7.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-09-14T17:25:25,2016-09-14T17:35:14,Tarkistettu,1.1 2016_83_96,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kelan valtuutettujen toimintakertomuksessa nostetaan esille perustoimeentulotuen myöntämisen ja maksamisen siirtyminen Kelan hoidettavaksi ensi vuoden alusta. Tähän liittyvät päätökset tehtiin jo edellisen hallituksen toimesta, ja toimintakertomuksen mukaan siirron valmistelu on aikataulussa. Pidän siirtoa järkevänä mutta haluan nostaa esille muutamia askarruttavia asioita aiheesta. Nykyisin toimeentulotukihakemuksen voi jättää kunnan sosiaalitoimeen, kunnan kirjaamoon, yhteispalvelupisteeseen tai tehdä sähköisesti, ainakin osassa kuntia. Toimintakertomuksen mukaan Kela lupaa, että se tulee palvelemaan toimeentuloasiakkaita kaikissa Kelan palvelukanavissa. Käydystä julkisesta keskustelusta olen kuitenkin ymmärtänyt, että Kela erityisesti haluaa panostaa sähköiseen asiointiin. Tämä on hieno tavoite, mutta käytännön elämässä kokemus on osoittanut, että erityisesti toimeentulotuessa erilaisten liitteiden lähettäminen usein aiheuttaa sen, että hakemus on paperinen, hakija kun ei välttämättä saa liitteitä sähköiseen muotoon. Olen myös huolissani niiden ihmisten puolesta, joilla ei ole mahdollisuutta sähköisen hakemuksen tekemiseen joko netin tai tietokoneen puuttumisen vuoksi tai osaamisvajeen vuoksi tai siksi, ettei hänellä ole verkkopankkitunnuksia, joilla kirjautua. Useilla luottotietonsa menettäneillä tällainen tilanne valitettavasti on, ja heitä on kuitenkin useita satojatuhansia Suomessa. Ihmiset eivät välttämättä uskalla lähettää hakemusta myöskään postissa, koska postinkulku on muuttunut nykyään epäluotettavaksi. Kun on kyse viimesijaisesta toimeentuloturvasta, ei sitä uskalleta riskeerata sillä, ettei ole varma, meneekö hakemus Postin kautta perille. Eli käytännössä ihmisillä on siis kaksi vaihtoehtoa: joko sähköinen hakemus tai henkilökohtaisesti hakemuksen vieminen perille. Kuntien toimintaverkko on laajempi kuin Kelan. Kuntia on 313, joilla jokaisella on oma toimipisteensä, johon hakemuksia on voinut jättää. Kelalla ei ole toimipisteitä jokaisessa kunnassa, vaan sillä on toimintakertomuksen mukaan omia asiointipisteitä 183 toimistoa ja yksi sivuvastaanotto. Tätä harventunutta palveluverkkoa on korvattu kunnissa olevilla yhteispalvelupisteillä. Kelan kanssa yhteispalvelusopimuksen tehneitä kuntia oli 140. Toimintakertomuksesta ei ilmennyt sitä, kuinka monta kuntaa on kokonaan vailla joko Kelan omaa pistettä tai yhteispalvelupistettä. Mielestäni tässä toimeentulotuen siirtämisessä Kelalle on turvattava se, ettei yhdessäkään kunnassa käy niin, että ei ole paikkaa, jonne toimeentulotukihakemuksen voi henkilökohtaisesti jättää ja jossa se kirjataan heti saapuneeksi. Kuntien ja Kelan on yhdessä tästä huolehdittava. On nimittäin hakemuksen jättäjälle erittäin tärkeä asia, että hakemus kirjataan saman tien saapuneeksi, koska sillä on vaikutusta käsittelyaikaan. Laki sanoo, että päätös toimeentulotuesta on saatava viimeistään 7. arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä saman tien tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Käsittelyajoissa on ollut osassa kuntia pahoja ongelmia. Joissakin tapauksissa hakijat ovat joutuneet odottamaan useita viikkoja rahattomana ja ruoattomana. Erityisesti lapsiperheiden osalta tilanne on ollut suorastaan kammottava. Tämä on johtunut kunnissa liian vähäisestä henkilöstön määrästä. Uskon ja toivon, että Kela pystyy pitämään kiinni 7 arkipäivästä. Jos ei, niin Kelan valtuutettujen ja kansanedustajien on puututtava tilanteeseen heti. Heti vuoden alusta lähtien on Kelasta saatava käsittelyajoista raportit kuukausittain. Kuten aiemmin tänään oikeuskanslerin toimintakertomuksessa todettiin, niin viranomaisen resurssipulaa ei ole laillisuusvalvonnassa katsottu hyväksyttäväksi perusteeksi asioiden käsittelyn aiheettomalle viivytykselle, eli Kelassakin on huolehdittava, että työntekijöitä on riittävästi käsittelemässä hakemuksia. Arvoisa puhemies! Muut toimeentulotuen lajit eli täydentävän toimeentulotuen, ehkäisevän toimeentulotuen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvän toimeentulotuen myöntävät edelleen kuntien sosiaalitoimet. On kuitenkin erittäin tärkeää, että Kelan ja kuntien välinen yhteistyö toimii saumattomasti ja ihmisiä pystytään auttamaan oikea-aikaisesti. Yksilön kannalta tarkasteltuna tänä päivänä suomalainen palvelujärjestelmä toimii liian myöhään ja vasta vakavien ongelmien ilmaannuttua. On erittäin valitettavaa, että kunnat säästösyistä ovat minimoineet budjetissaan ennalta ehkäisevän toimeentulotuen, jolloin ei ihmisiä voida auttaa, vaikka nähdään, että ehkäisevällä toimeentulotuella voitaisiin välttää esimerkiksi ylivelkaantumista ja ongelmien mutkistumista. Toimeentulotukilain perusteella toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskusteluun viimeistään 7. arkipäivänä pyynnön esittämisestä. Epäselvää on, että Kelako nyt nämä pyynnöt ottaa vastaan ja toimittaa kaupungin sosiaalityöntekijälle. Ihmisten ei tarvitse sitä tietää, kenelle pyyntö tulee osoittaa, vaan apu pitää saada yhdestä palvelupisteestä. Nostan esille esimerkiksi lääkäreiden ja neuvoloiden vastaanotot, joilla tarvittaisiin kokonaisvaltaista näkemystä ihmisestä, sillä hyväkään lääke ei auta, jos vanhuksella ei ole rahaa ostaa lääkkeitä, tai hyväkään terveystarkastus ei auta, jos lapsiperheellä ei ole varaa ostaa ruokaa. Tiedetään, että lapsuudenaikainen köyhyys on yksittäisistä nuorten aikuisten hyvinvoinnin riskitekijöistä se merkittävin. Mitä nuorempi lapsi on ollut perheen kohdatessa taloudellista puutetta, sitä haitallisempaa se on myöhemmän hyvinvoinnin kannalta. Eli kuinka lääkärit ja neuvoloiden työntekijät saataisiin tekemään yhteistyötä Kelan ja kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa? Tämä on varmasti yksi kiperimpiä kysymyksiä sote-uudistuksessa, ja toimeentulotuen siirtäminen Kelalle ei tähän auta, eikä tämä korjaannukaan, jos sote-uudistuksessa vaarannetaan integraation toteutuminen kokoomuksen yksityistämisinnon vuoksi. Arvoisa puhemies! Tiedetään myös, että toimeentulotuen alikäyttö on laajaa. Moni toimeentulotukeen oikeutetuista ei sitä hae tiedonpuutteen tai asian häpeällisyyden vuoksi. Koska Kela on useimmille suomalaisille tuttu kumppani, uskon, että kynnys hakea toimeentulotukea madaltuu Kelaan siirron myötä. Uskon myös, että hyvin kirjavat kuntien käytännöt muun muassa hakemusten liitteiden suhteen poistuvat ja ihmiset saavat yhdenvertaisempaa kohtelua jatkossa. Vielä lopuksi, arvoisa puhemies: Toivon, että Kelasta löytyy inhimillisyyttä tehdä päätökset ja maksatukset ennen joulua ja muita pitkiä pyhiä. Olen kuullut lukuisia surullisia tarinoita siitä, kuinka lapsiperheet odottavat joulunpyhät päätöstä rahasta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+7.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-09-14T17:35:15,2016-09-14T17:44:36,Tarkistettu,1.1 2016_83_97,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota yhteen muutokseen Kelan linjauksissa vuoden 2015 aikana. Vuonna 2015 Kela nimittäin muutti käytäntöjään tilanteissa, joissa huomataan henkilölle maksetun liikaa jotakin etuutta. Päätettiin, että jatkossa, mikäli kysymys on toimeentulotukiasiakkaasta, liikamaksu menee suoraan perintään eli henkilöltä itseltään ei veloiteta sitä pois, koska ajatellaan, että toimeentulotuki on se minimitaso, jolla ihminen voi tässä yhteiskunnassa tulla toimeen, mutta toisaalta perinnän myötä hän menettää luottotietonsa. Se on aika epäinhimillinen linjaus, kun tiedetään, mitä kaikkea luottotietojen menetys tässä yhteiskunnassa tarkoittaa. Vaikka maksuhäiriömerkintää ei ole alun perin tarkoitettu sanktioksi, niin käytännössä se toimii niin kuin sanktiot. Se haittaa työn saamista, se haittaa asunnon saamista, se haittaa vakuutusten saamista. Mikäli henkilöllä ei ole valmiiksi pankkitunnuksia vaan hän joutuu niitä luottohäiriömerkintäisenä hakemaan, niin se haittaa jopa Kelassa asiointia, koska hänen on vaikea saada siihen tarvittavia tunnuksia. Yleinen käytäntö meillä Suomessa on, että veloista voi neuvotella. Jos minä nyt yhtäkkiä jäisin rahattomaksi, niin minä kävelisin pankkiin ja neuvottelisin sitten asuntolainani takaisinmaksuohjelman sellaiseksi, että pystyn siitä suoriutumaan. Toimeentulotukiasiakkaille ei vastaavaa neuvottelumahdollisuutta ole, ei siitä huolimatta, että varmasti osa näistä toimeentulotukiasiakkaista haluaisi mieluummin elää parikymppiä niukemmin, vielä alle sen toimeentulominimin, ja maksella sitä velkaansa hitaasti pois kuin menettää ne luottotietonsa. Lisäksi me tiedämme, että toimeentulotukiasiakkuus on usein väliaikaista. Voi hyvin olla, että vaikka tässä kuussa olet toimeentulotukiasiakas, niin kahden tai kolmen kuukauden päästä sinulla on työpaikka ja voisit maksaa sen liikamaksun pois niillä palkkatuloillasi. Erityisen epäreilu tämä Kelan linjaus on sen takia, että se koskee myös tilanteita, joissa liikamaksu on syntynyt siitä, että henkilö ei ole osannut antaa Kelalle oikeita tietoja tai täyttää kaavakkeita oikein — ja jopa tilanteita, joissa liikamaksu johtuu viranomaisen virheestä: viranomainen on tehnyt virheen, maksanut liikaa, huomaa virheensä, asettaa liikamaksun perintään, ja henkilö menettää luottotietonsa kolmeksi, pahimmaksi tapauksessa jopa neljäksi, vuodeksi siitä eteenpäin. Tämä ei minun mielestäni mitenkään sovi kenenkään oikeustajuun, että näin toimitaan, ja minä toivonkin, että meidän edustajat siellä Kelan valtuustossa tekevät parhaansa sen eteen, että tähän asiaan saataisiin parannus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-14T17:44:39,2016-09-14T17:48:17,Tarkistettu,1.1 2016_83_98,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos Kelan valtuutetuille tästä toimintakertomuksesta. Kertomuksen sisältö ja muoto on kehittynyt viimeisten parin vuoden aikana hyvään suuntaan. Muistan ihan selkeästi, että aiempina vuosina täällä salissa käytettiin tämän asian lähetekeskustelun aikana useita kriittisiä puheenvuoroja toimintakertomuksen laadusta. Nyt kertomus antaa melko hyvän käsityksen Kansaneläkelaitoksen kokonaistoiminnasta, ja on minusta hyvä asia, että on menty eteenpäin tässä asiassa. Mutta, arvoisa puhemies, minä haluan kiittää Kelaa erityisesti laadukkaasta tutkimustoiminnasta. Siellä tehdyt tutkimukset ja selvitykset ovat ajankohtaisia ja erittäin hyvin tehtyjä. Kelan tutkimustoiminta on tärkeää myös meille poliittisille päättäjille, sillä parhaimmillaan sieltä saa erinomaista tutkimustietoa päätöksenteon perustaksi. Siitä iloitsen erityisesti, että Kela tutkii myös lainsäädännön jälkikäteisiä vaikutuksia eli arvioi sitä, mitä tietystä lainsäädännöstä on seurannut kansalaisille jälkikäteen. Ja sitä tietoahan me täällä kovastikin tarvitsemme. Tällaista tutkimus- ja selvitystyötä tehdään yleensäkin liian vähän. Olenkin huolissani tutkimusmäärärahojen vähentämisestä, sillä samaan aikaan myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoimintaa ollaan resurssien karsimisen takia jouduttu vähentämään. Minun mielestäni poliittisen päätöksenteon pitäisi pohjautua entistä enemmän tutkimusnäyttöön, ja siksi tutkimustoiminnan vähentäminen voi pahimmillaan tarkoittaa jopa päätöksenteon laadun heikentymistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-14T17:48:20,2016-09-14T17:50:12,Tarkistettu,1.1 2016_83_99,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämä Kelan valtuutettujen toimintakertomus on hyvin informatiivinen ja hyvin laadittu. Erityisesti kiinnitän huomiota siihen, että Kela on kyllä pysynyt ajassa mukana ja kehittynyt sähköisten palvelujen osalta, tietojärjestelmäuudistusten osalta, tutkimuksen osalta, ja sitten myös tämä hallinnon kehittäminen vahvasti merkitsee sitä, että Kela on hyvässä kuosissa ottamaan uusia haasteita vastaan. Toivonkin, että tulevina vuosina Kansaneläkelaitos entistä vahvemmin on mukana, kun sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää uudistetaan, samoin kuin perusturvaa kehitetään kannustavaksi ja älykkääksi, ja tässä hyvin merkittävä on tuo kansallinen tulorekisteri, jota Kela on yhdessä muiden, muun muassa Verohallinnon kanssa kehittämässä vuoteen 2019 mennessä. Se mahdollistaa sen, että perusturvaa voidaan todellakin kannustavaksi uudistaa, ja siinä toivon, että Kansaneläkelaitoksen asiantuntijuus pääsee vahvemmin esiin. Toivon, että valiokunnassa nyt kiinnitetään erityisesti huomiota näitten sähköisten palvelujen, Kanta-palvelujen, osalta tähän sähköisen lääkemääräyksen toteuttamiseen. Nythän Kelan tuottama selainkäyttöinen reseptiohjelma Kelain otetaan tämän syksyn aikana käyttöön, ja siihen liittyy huolia niiden lääkäreiden osalta, jotka eivät terveydenhuollon yksiköissä toimi, että tuo reseptinkirjoitusoikeus myös faktisesti kaikilla lääkäreillä säilyisi ja ei tulisi sitten turhaa kuormitusta muulle terveydenhuollolle, jos nämä reseptit jäävät (Puhemies koputtaa) kirjoittamatta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+7.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-09-14T17:50:12,2016-09-14T17:52:18,Tarkistettu,1.1 2016_83_100,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perustoimeentulotuen siirto Kelaan on mittava hanke, ja kun tuota lakiesitystä sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli, niin kiinnitimme huomiota myöskin niihin seikkoihin, jotka ovat tässä hankkeessa huolestuttavia, ja niihin nyt pyritään vastaamaan. Täällä edustaja Taavitsainen nosti esille tämän kunnan ja Kelan yhteistyön, ja tosiaankin asiakasohjauksen yhteistyömalli Kelan ja kunnan väliselle yhteydenpidolle on valmistumassa, ja Kela on valmistellut mittavat koulutus- ja tiedotusohjelmat, jotta tämä asia sitten, kun vuodenvaihteessa uudistus on käynnissä ja laki astunut voimaan, onnistuisi. Tavoite on tosiaankin, että asiakkaat voivat käyttää kaikkia Kelan palvelumuotoja, voidaan valita myöskin ajanvarauksella aika ja käydä asiat huolella läpi. Ja tavoite todellakin on, että Kelan toimistot ja yhteistyöpalvelupisteet ovat niin kattavia, että ne saavuttavat varmasti jokaisen suomalaisen. Tätä palvelupisteverkkoa pitää valtuutettujen seurata. Käsittelyajat ovat valtuutettujen joka kokouksessa käsittelyssä, niitä seuraavat hallitus ja Kelan hallinto. Ja on olennaista katsoa, että tämä toimeentulotuen maksatus sujuu viivytyksettä. Se on viimesijainen etuus, ja sen kanssa on oltava tarkkana. Tutkimusrahoituksesta: Yhdyn huoleen siitä, että Kelan tutkimuksen rahoitukseen kohdistui 400 000 euron säästöt, ja ehkä osana koko sote-uudistusta Suomessa pitää ratkaista, miten sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus ja tutkimus rahoitetaan — siitä on leikattu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ja varmin tapa on saada vaikuttavaa ja hyvää sosiaali- ja terveydenhuoltoa, arvoisa puhemies, silloin kun se perustuu tutkittuun tietoon. Eli Mäkisalo-Ropposen puheenvuoro oli täällä erinomainen. Ja vielä totean sen, että Kela toimeenpanee sitä lainsäädäntöä, jota eduskunta säätää: kun täällä havaitaan epäkohtia, niin sitten viime kädessä se on kansanedustajien käsissä, minkälaista lainsäädäntöä olemme säätäneet, koska (Puhemies koputtaa) se on Kelan tehtävä sitä (Puhemies koputtaa) toimeenpanna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+7.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-09-14T17:52:19,2016-09-14T17:54:26,Tarkistettu,1.1 2016_83_101,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olisin myös halunnut alleviivata sitä, että Kelan valtuutettujen toimintakertomus näytti näin selattuna varsin selkeälukuiselta ja hyvältä, nopeasti sieltä saa tietoa, siitä iloitsin. Tässä muutamia asioita on nostettu jo esiin, mitä minullakin oli ajatuksissa. Tämä kansallinen tulorekisteri on yksi niistä, ja toivoisin, että sen tulemista voitaisiin mahdollisuuksien mukaan nopeuttaa ja nimenomaan tuohon perusturvakokeiluun liittyen. Kristillisdemokraateillahan on ollut esillä se kannustava perusturva sieltä Briteistä, universal credit ‑mallin myötäisesti mukailtuna, ja siihen tarvitaan tuo kansallinen tulorekisteri. Ja toiveissa kyllä olisi, että ennen kuin perustulokokeilua lähdettäisiin tekemään, niin saataisiin tuo kansallinen tulorekisteri ja siten voitaisiin tämä kannustava perusturva ottaa kokeiluun. Lääkärien ja neuvoloiden työntekijöiden tulee tehdä kokonaisvaltaista työtä, ja toivottavasti näin onkin, mutta myös yhdessä sosiaaliviranomaisten ja Kelan työntekijöiden kanssa. Se on asia, mihin tietysti pitää kiinnittää jatkossakin huomiota. Ja yksi asia tässä esiin nostettavaksi vielä: kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle ensi vuoden alusta, niin toiveissa olisi, että myös tuo keliakiakorvaus, mikä poistettiin, voisi Kelan perustoimeentulotukeen tulla liitetyksi, jotta ainakin nämä heikompituloiset, heikommassa asemassa olevat, voisivat saada lisäkorvauksia, jotta he voisivat noudattaa sitä ruokavaliota, mikä on aivan ehdotonta keliakian hoitamiseksi. Mehän tiedämme, että sieltä äkkiä tulee komplikaatioita, jotka ovat hyvin kalliita, ja suurin osa niistä kalliista komplikaatioista tulee varmasti tuon perustoimeentulotuen varassa oleville. Reseptinkirjoitusoikeus tuli jo (Puhemies koputtaa) esille, ja toivoisin myös siihen (Puhemies koputtaa) kiinnitettävän huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+7.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-14T17:54:26,2016-09-14T17:56:35,Tarkistettu,1.1 2016_83_102,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä tuosta valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaan puheenvuorosta, jossa hän kiinnitti huomiota syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, joiden kohdalla erityisesti Kansaneläkelaitoksen tietojenanto-oikeutta eri viranomaisille on käsitelty valtuutettujen piirissä, ja edellisessä kertomuksessa siihen erityisesti kiinnitettiin huomiota. Kun sosiaali- ja terveysvaliokunta viime syksynä antoi tästä edellisestä kertomuksesta mietinnön, niin valiokunta piti tärkeänä, että hallitus arvioi näitä ehdotuksia huolella ja sitten antaa eduskunnalle tarvittaessa myös esityksiä lainsäädännön muuttamisesta, jotta tuo tietojenanto-oikeus muille viranomaisille olisi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohdalla sujuvaa ja tarkoituksenmukaista. Itse en tiedä, mikä tilanne tällä hetkellä nyt hallituksen piirissä on, minkälaisia selvityksiä asiasta on tehty, mutta pidän tätä kyllä erityisen tärkeänä. Erityisesti viime vaalikaudella tuolta sisäministeriön näkökulmasta seurasin tätä samaa asiaa, ja tietojensaantioikeus on todella tärkeä, että pystytään ongelmiin tarttumaan ajoissa. Sen vuoksi toivon, että valiokunta kuulisi ja arvioisi, mikä tilanne tällä hetkellä tämän suhteen on ja onko mahdollisesti nyt tulossa vielä näitä tarvittavia lainsäädäntömuutoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+7.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-09-14T17:56:36,2016-09-14T17:58:35,Tarkistettu,1.1 2016_83_103,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 8/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 8/2016 vp.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_83_104,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 8/2016 vp," Arvoisa puhemies! Uutena ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana saan esitellä edustaja Kaikkosen puheenjohtajakaudella tehdyt kaksi vastausta. Ensin totean sen, että ulkoasiainvaliokunnalla ei ole huomauttamista tämän kertomuksen suhteen. Se on tämä päätösesitys. Pohjoismaiden neuvoston laajasta toimialasta nostan tässä esittelypuheenvuorossa esille lähinnä vain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä havaintoja. Aiheiden käsittely on kiitettävällä tavalla viime vuosina lisääntynyt, ja ulkoasiainvaliokunnan puolesta painotetaan sitä, että on tärkeää käyttää myös se mahdollisuus, joka pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyy, käydä keskustelua myös Suomen turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Kertomusvuonna 2015 keskeisimmät keskustelunaiheet liittyivät toisaalta Pohjoismaiden puolustuspoliittiseen yhteistyöhön, sitä käytiin lähinnä Nordefcon osalta, ja toisaalta itäiseen yhteistyöhön. Itäisessä yhteistyössä viime vuonna tuli selviä taka-askeleita. Pohjoismaiden neuvoston itäisellä yhteistyöllä on yli 20 vuoden perinteet tiiviistä ja laaja-alaisesta yhteistyöstä Venäjän parlamentin kanssa sekä Luoteis-Venäjän lakia säätävien elinten kanssa. Viime vuonna yhteistyö oli edellisvuoden tavoin poikkeuksellisen vähäistä johtuen Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään, mutta on erittäin valitettavaa, että kertomusvuonna Venäjä heikensi yhteistyön edellytyksiä julistamalla Pohjoismaiden ministerineuvoston Luoteis-Venäjän-toimipisteet ulkomaisiksi toimijoiksi. Käytännössä tämä on johtanut toimistojen sulkemiseen ja hankaloittaa yhteistyöprojektien hoitamista. Pohjoismaiden neuvosto päivittikin Reykjavíkin täysistunnossa lokakuussa viime vuonna suuntaviivat Venäjän kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Päivitetyt suuntaviivat antavat realistisen ja toimivan lähtökohdan nykyiselle yhteistyölle. Huoli Venäjän demokratiakehityksen suunnasta sekä rauhan ja vakauden vastaisesta toiminnasta on aiheellinen, mutta samanaikaisesti ja huolimatta kiristyneestä maailmanpoliittisesta tilanteesta on erittäin tärkeää, että parlamentaarista vuoropuhelua ja diplomatiaa Venäjän kanssa jatketaan, vaikkei yhteistyötä voidakaan tehdä normaaliin tapaan. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta pitää myönteisenä myös neuvoston lisääntynyttä yhteistyötä Valko-Venäjän kanssa. Tämän jatkuvuuden varmistamiseksi oli Suomen kannalta hyvä, että järjestön Valko-Venäjän- ja Venäjän-raportoijan tehtävä pysyi Suomella Erkki Tuomiojan tultua nimitetyksi tehtävään Kimmo Sasin jälkeen. Viime vuotta sävytti luonnollisesti myös pakolaiskriisi. Se heijastui kaikkiin Pohjoismaiden neuvoston kokouksiin. Kriisi vaikutti pohjoismaiseen vapaaseen liikkuvuuteen, kun rajatarkastukset palasivat väliaikaisesti osalle rajanylityspaikoista. Vapaa liikkuvuus on kuitenkin ollut erittäin pitkään yksi pohjoismaisen yhteistyön, sanoisin, myös kulttuurin peruselementtejä, ja ulkoasiainvaliokunta pitää hyvänä, että Suomi on valinnut aiheen ja siihen liittyen rajaesteiden poistamisen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskautensa yhdeksi läpileikkaavaksi teemaksi. On myös erittäin myönteistä, että rajaesteiden purkaminen oli Suomen parlamentaarisen valtuuskunnan yksi prioriteettiaihe viime vuonna. Katsomme ulkoasiainvaliokunnassa, että tiiviillä pohjoismaisella yhteistyöllä voidaan muun muassa tehostaa pakolaiskriisin alkusyihinkin vaikuttamista. Yhdymme myös neuvoston suositukseen kehitysavun pohjoismaisen yhteistyön vahvistamisesta ja edellytimme tätä valtioneuvostolta uuden kehityspoliittisen linjauksen käsittelyn yhteydessä. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että parlamentaarikkojen osallistuminen pohjoismaisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tiivistämiseen Pohjoismaiden neuvoston piirissä on jatkossakin tärkeää.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+8.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-09-14T17:58:55,2016-09-14T18:03:36,Tarkistettu,1.1 2016_83_105,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vuonna 2015 Pohjoismaiden neuvoston loppukautta etenkin sävytti keskustelu turvapaikanhakijoiden tilanteesta. Yhteispohjoismaisesti tuo tilanne kohtasi meitä aika nopeasti ja sitä ei oltu osattu odottaa mutta tilanne saatiin kuitenkin sitten yhteisen pohjoismaisen yhteistyönkin ansiosta hyvin hallintaan. Toki epävakaa tilanne jatkuu, ja esimerkiksi Turkin kesäinen vallankaappausyritys ja siitä seurannut epävakaa jatkumo luo kyllä semmoista pelkoa, miten nämä Euroopan unionin turvapaikanhakijoita koskevat mekanismit nyt sitten toimivat jatkossa. Toki ne juurisyyt ovat edelleenkin ratkaisematta, kun konfliktit jatkuvat Syyriassa, Irakissa ja Afganistanissa. Kuitenkin pohjoismaisittain pikkuhiljaa mielestäni sitä keskustelua täytyisi saada siirtymään integraatioon ja siihen, miten me mahdollisimman hyvin nyt sitten niitä parhaita käytäntöjä voimme vaihtaa Pohjoismaiden kesken, miten se joukko, joka jää Pohjoismaihin oleskeluluvan saatuaan, saataisiin osaksi meidän pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaamme. Pohjoismainen yhteistyö on Suomelle ja toivon mukaan jokaiselle Pohjoismaalle äärimmäisen tärkeää ja arvokasta. Siksi toivoisinkin, että myös kansallisissa keskusteluissa se näkyisi enemmän. Olemme tehneet pitkään valtavan hyvää yhteistyötä monelta eri alalta, mutta ehkä sitä pidetään jo niin vakiintuneena, ettei sitä aina edes muisteta tuoda esille ja ennen kaikkea niitä sen hyviä puolia. Kieltämättä pohjoismaiselta yhteistyöltä toivoisi myös ehkä suurempaa kunnianhimon tasoa ennen kaikkea kansallisessa keskustelussa. Toki me vankkumattomat nordistit, jotka olemme mukana pohjoismaisen yhteistyön tekemisessä monilla eri tasoilla, olemme uppoutuneet siihen korviamme myöten. Mutta se, että se olisi myös laajassa kansallisessa keskustelussa, on toki meidän vastuullamme. Mutta olisi hirvittävän tärkeää, että myös ministeriöt ja ministerit sitoutuisivat pohjoismaiseen yhteistyöhön, koska ne asiat koskettavat kaikkia hallinnonaloja. Ei ole kysymys ainoastaan siitä, että ne koskisivat pohjoismaisen yhteistyön ministeriä tai ulkoministeriä, vaan joka ikisellä hallinnonalalla täytyy tehdä pohjoismaista yhteistyötä. Pohjoismaiden neuvosto on aika isokin koneisto, vaikuttava, ja siellä tehdään paljon asioita. Mutta siinä, miten asiat tulevat sitten kansalliselle tasolle toimeenpanoon, meillä on kyllä ryhdistäydyttävää. Arvoisa puhemies! Arvostan sitä, että ulkoasiainvaliokunta omassa mietinnössään pitää pohjoismaista yhteistyötä suuressa arvossa. Ensi vuonna, kun Suomesta tulee Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtaja, on meillä kansallisestikin varmasti mahdollisuus nostaa pohjoismaisia teemoja enemmän keskusteluun ja Suomella ennen kaikkea osoittaa sitten sellaista pohjoismaista johtajuutta sen puheenjohtajuuskauden aikana. Ohjelman valmistelu on käynnissä, ja ensi viikolla Suomen valtuuskunta sitten tulevan vuoden puheenjohtajuuskauden ohjelmastakin toivon mukaan päättää. Haluaisin tähän loppuun vielä nostaa esille rajaestekysymykset. Ne ovat olleet pohjoismaisella agendalla aina. Viime vuonnakin ne olivat siellä suuresti. Sitten kun Pohjoismaiden neuvostossa tehtiin organisaatiouudistusta ja päädyttiin siihen, että perustetaan tällainen uusi rajaestetyöryhmä, jonka toiminnassa nyt on kaksi valiokunnan jäsentä jokaisesta Pohjoismaiden neuvoston valiokunnasta, niin toivottavasti se saa rajaesteiden poistamiseen uutta vauhtia ja sellaista omistajuutta, että myös ratkaisuja syntyy, hyvässä yhteistyössä tietenkin rajaesteneuvoston kanssa. Tärkeää olisi, että lainsäädäntömme valmistelutyössä aina otettaisiin huomioon myös pohjoismainen näkökulma ja siitä mahdollisesti aiheutuvat seuraukset rajaesteiden valossa, onko sellaisia olemassa, jos jokin lainsäädäntömuutos tai asetus annetaan. Suomessa itse asiassa tällaista lainsäädäntökäytäntöä on ollutkin, mutta se ei ole kyllä kovin laajaa ja yleistä. Toki olisi hienoa, että se Suomessa toimisi hyvin ja me saisimme sen leviämään myös muihin Pohjoismaihin ilman, että meidän täytyy aina sitten ratkoa niitä rajaesteitä, vaan me voisimme keskittyä niihin yhteisiin asioihin ja niiden edistämiseen eikä rajaesteongelmien ratkaisemiseen, jos niitä ei edes tulisi. Tämä olisi tietenkin tahtotila. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+8.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-14T18:03:45,2016-09-14T18:09:15,Tarkistettu,1.1 2016_83_106,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 8/2016 vp,"Ärade talman! Suomi on pohjoismaisen yhteistyön valokeilassa tällä hetkellä ja tulevana vuonna. Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston elikkä hallitusten puolella puheenjohtajamaana nyt tänä vuonna, ja ensi vuonna Suomi toimii puheenjohtajana Pohjoismaiden neuvostossa eli parlamenttiyhteistyön puolella. Kaikki tiedämme, että Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin olympiavuonna 1952. Neuvostossa on yhteensä 87 valittua jäsentä, joista Suomesta on 20 jäsentä ja sitten 20 varajäsentä. Mikään ei ole niin itsestään selvää kuin pohjoismainen yhteistyö. Kaikki ovat tästä asiasta samaa mieltä, ja kansalaisten tuki tehtävälle pohjoismaiselle yhteistyölle riippumatta alasta on aina vankka. Haluan nostaa kaksi asiaa esille: 1) tämän hetken ajankohtaiset aiheet Pohjoismaiden neuvostossa ja 2) Suomen tulevan puheenjohtajuuden Pohjoismaiden neuvostossa. Tärkein ja isoin asia viime vuonna oli, kuten edellisissäkin puheenvuoroissa jo viitattiin, tämä turvapaikanhakijakriisi ja sen aiheuttamat haasteet pohjoismaiselle yhteistyölle. Pohjoismaat ovat tähän asti olleet edelläkävijöitä vapaan liikkuvuuden osalta, ja viime vuonna tilanne johti sitten siihen, että ensimmäistä kertaa moneen kymmeneen vuoteen rajoja vähän niin kuin suljettiinkin Pohjoismaiden välillä. Ulkoasiainvaliokunta toteaa mietinnössään, että ""valiokunta katsoo, että tiiviillä pohjoismaisella yhteistyöllä voidaan tehostaa pakolaiskriisin alkusyihin vaikuttamista"". Neuvosto käsitteli tätä turvapaikanhakijakriisiä ja rajatarkastusten vaikutuksia pohjoismaiseen yhteistyöhön useammassakin neuvoston istunnossa. Lisäksi käytiin vuoropuhelua Pohjoismaiden hallitusten kanssa siitä, miten löydetään ratkaisu tähän tilanteeseen, ja on pakko huomauttaa, että esimerkiksi nämä rajatarkastukset, mitkä sitten Tanskan ja Ruotsin välillä ja Saksaan päin tulivat, tapahtuivat suunnilleen muutama viikko Islannissa käydyn täysistunnon jälkeen, kun ulkoministerit ja pääministerit olivat siellä olleet keskustelemassa meidän parlamentaarikkojen kanssa. Pohjoismaiden neuvosto käsittelee yhä enemmän ulko- ja turvallisuus- ja myös puolustuspoliittisia kysymyksiä, ja nämä kysymykset olivat vahvasti näkyvillä myös kertomusvuoden istunnoissa. Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että ""valiokunta katsoo, että parlamentaarikkojen osallistuminen pohjoismaisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tiivistämiseen Pohjoismaiden neuvoston piirissä on jatkossakin tärkeää"". Tärkeimmät muut ajankohtaiset aiheet Pohjoismaiden neuvostossa tällä hetkellä ovat muun muassa pohjoismaisen EU-yhteistyön tiivistäminen, pohjoismaisen terveysalan yhteistyön tehostaminen eli tämä niin sanottu Könbergin raportti sekä pohjoismaisen työmarkkinoihin liittyvän yhteistyön edistäminen, Nielsenin raportti. Arvoisa puhemies! Sitten toiseksi nostan esille Suomen tulevan puheenjohtajuuskauden Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2017, itsenäisyytemme juhlavuonna. Suomi toimii puheenjohtajana Pohjoismaiden neuvostossa siis vuonna 2017. Neuvoston poliittista työtä johtavat Pohjoismaiden neuvoston suomalainen presidentti ja varapresidentti. Neuvoston täysistunto pidetään lokakuussa Suomessa, ja Suomi isännöi kansainvälisiä kokouksia. Lisäksi laaditaan ja toteutetaan kunnianhimoinen puheenjohtajuusohjelma. Puheenjohtajuuskauden valmistelut ovat parasta aikaa käynnissä ja hyvällä mallilla. Pääsemme toden teolla vahvasti muokkaamaan ja luomaan yhteistä pohjoismaista agendaa. Työtä pohjoismaisen yhteistyön tiivistämiseksi ja esimerkiksi rajaesteiden poistamiseksi jatketaan — ja tässä nämä rajaesteet eivät nyt siis tarkoita näitä turvapaikanhakijakriisiin liittyviä asioita vaan sitä, että käytäntöjä ja lakeja yhdenmukaistetaan, jotta esimerkiksi suomalaisilla ammattitutkinnoilla olisi helpompi käydä töissä Norjan tai Ruotsin puolella ja päinvastoin. — Kiitos, arvoisa puhemies!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-09-14T18:09:23,2016-09-14T18:14:55,Tarkistettu,1.1 2016_83_107,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 8/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 8/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hetken aikaa, kun Suomi ja — Norjaa ja Islantia lukuun ottamatta — muutkin Pohjoismaat liittyivät Euroopan unioniin, vaikutti siltä, että pohjoismainen yhteistyö ja pohjoismaiset yhteiset projektit ovat vähän niin kuin tarpeettomia, tai niin kuin täällä jo todettiin kauniisti, että ne ovat itsestään selviä. Mutta, puhemies, minusta maailman viime aikojen tapahtumat ja kehitys, mitä Euroopassa ja ihan lähialueillammekin Itä-Euroopassa ja Itämerellä on tapahtunut, ovat osoittaneet, että pohjoismainen yhteistyö on jälleen kerran erittäin ajankohtaista. EU:n haasteet ja ongelmat, brexit, kaikki se, mitä mantereellamme tapahtuu, vaativat minusta entistä tiiviimpää yhteistyötä Pohjoismaiden välillä. Meidän historiamme ja arvopohjamme on kuitenkin hyvin samanlainen: hyvinvointiyhteiskunta, sosiaalinen markkinatalous, miesten ja naisten välinen tasa-arvo. Ne ovat niitä arvoja, mistä moni muukin maa haluaa ottaa meiltä mallia. Itse suhtaudun myös edustaja Eerolan äsken esille ottamaan puolustusyhteistyöhön ja ulko- ja turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön Pohjoismaiden kesken erittäin myönteisesti ja toivon, että siinä otetaan askelia ja oppia. Lisäksi Suomella olisi erittäin paljon oppimista varsinkin Ruotsin ja Tanskan työmarkkinauudistuksista. Siellä on paljon korkeampi työllisyysaste. Toivottavasti mekin pystymme niitä uudistuksia viemään läpi, vaikka joskus tuntuu täällä eduskuntakeskustelussa, että jos työmarkkinoita vähän joustavoitetaan, niin se tarkoittaa jotakin hyvinvointivaltion romuttamista, mutta ei se sitä ole esimerkiksi Tanskassa tarkoittanut. Arvoisa puhemies! Haluan loppuun nostaa esille vielä pohjoismaisessa yhteistyössä Merenkurkun, Kvarkenin alueen. Tällä alueella Pohjanlahden molemmin puolin on valtavaa potentiaalia yrittäjyydessä, ja toivon, että tämä Vaasan uusiutuvan energian laivahanke saadaan eteenpäin ja Västerbotten ja Pohjanmaan maakunnat voivat olla ikään kuin tämmöinen uuden aluepolitiikan mallialue.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+8.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-09-14T18:14:57,2016-09-14T18:17:06,Tarkistettu,1.1 2016_83_108,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 7/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 7/2016 vp.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_83_109,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Myös tämän kohdalla ulkoasiainvaliokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. Viime vuosi Etyjin kohdalla, sen parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnan osalta, vei väkisinkin ajatukset Etyjin ja Etykin varsinaisiin perusjuuriin, peruskysymyksiin, mihin Etyjin toiminta nojaa. Sen toimintahan perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen, joka korostaa sotilaallisen turvallisuuden lisäksi demokratian, ihmisoikeuksien sekä taloudellisten ja ympäristökysymysten merkitystä turvallisuuden kokonaisuudessa. Eli se on tämmöinen kokonaispaketti, josta ei vain poimita osia, vaan se on tietty kokonaisnäkemys siitä, mihin eurooppalaisen turvallisuuden pitää kestävällä tavalla nojata. Nämä periaatteet on vahvistettu alun perin Helsingin päätösasiakirjassa — siitä on jo aikaa kulunut — ja sen jälkeen kylmän sodan päättymisvaiheessa on hyväksytty Pariisin peruskirja ja inhimillisen ulottuvuuden sitoumus. Näitä keskeisiä periaatteita nyt on selkeästi haastettu. Näihin periaatteisiinhan sisältyy myös jokaisen valtion oikeus päättää itse esimerkiksi liittymisestä kansainvälisiin sopimuksiin tai järjestöihin, ja samoin näihin periaatteisiin sisältyy tiukasti se, että valtioiden alueellinen koskemattomuus ja suvereniteetti ovat kunnioittamisen arvoiset. Näitä periaatteita Venäjän toiminta Ukrainan kriisissä haastoi, ne ovat olleet takaisku Etyjin edustamalle yhteistyövaraisen turvallisuuden mallille. Ukrainan kriisin yhteydessä Etyj on toisaalta osoittanut tarpeellisuutensa. Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että jännittyneessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa Etyj tarjoaa edelleen tarpeellisen kehyksen Euroopan vakauden ja turvallisuuden vahvistamiseen tähtäävälle toiminnalle. Ukrainan kriisi oli kertomusvuoden aikana vahvasti esillä parlamentaarisen yleiskokouksen kaikissa kokouksissa ja yleiskokouksen puheenjohtajaksi heinäkuussa 2014 valitun kansanedustaja Ilkka Kanervan toiminnassa. Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että yleiskokouksen päätöstä valita Kanerva myös toiselle yksivuotiskaudelle, puheenjohtajatoimikaudelle heinäkuussa 2015 voidaan pitää tunnustuksena paitsi Kanervan työlle Ukrainan kriisiin liittyen myös hänen pyrkimyksilleen selkiyttää parlamentaarisen yleiskokouksen toimintatapoja. Luonnollisesti vuoden 15 toimintaa sävytti Suomen osalta se hyvin tunnettu tapahtumaketju, joka johti Suomen päätökseen olla myöntämättä maahantulolupaa niille Venäjän valtuuskunnan jäsenille, jotka olivat Euroopan unionin matkustuskieltolistalla. Tämä aiheutti luonnollisesti pitkällisen keskustelun myös Etyjin piirissä tämän jälkeen. Kaiken tämänkin jälkeen ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että vuoropuhelua venäläisparlamentaarikkojen ja muiden tahojen kanssa voidaan jatkaa rakentavien ratkaisujen löytämiseksi Venäjän ja länsimaiden lukkiutuneiden suhteiden parantamiseksi. Arvoisa puhemies! Aivan kuten äskeisessä Pohjoismaiden neuvoston kertomuksessa totesin siitä Venäjän päätöksestä, millä tavalla he ikään kuin määrittivät uudelleen Pohjoismaiden neuvoston toimistojen statuksen Venäjälle, joka käytännössä on johtanut näiden toimistojen toimintakyvyn rapautumiseen, niin myös Etyjin puitteissa toimet ovat olleet sellaisia, että ei voida puhua tässä Venäjän tarkastelussa vain yksittäisasioista, vaan Venäjällä on tällä hetkellä sellainen kokonaisote, jolla se, voi sanoa, haastaa niitä periaatteita, joihin kansainvälinen yhteistyö on perustunut. Tämä tekee tästä koko tilanteesta vaikean, mutta tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan myös sitä parlamentaarista yhteistyötä, jossa vuoropuhelua käydään.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+9.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-09-14T18:17:36,2016-09-14T18:22:03,Tarkistettu,1.1 2016_83_110,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta on mietinnössään todennut, että Etyjin toiminta perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen, kuten äskeisessä puheenvuorossa edustaja Vanhanenkin totesi. Tämä on tärkeää pitää mielessä, kun tarkastelemme Etyjin ja mukaan lukien parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaa. Kansainvälispoliittinen tilanne on selkeästi jännittynyt. Sen me kaikki huomaamme. Sotilaallinen läsnäolo ja aktiivisuus Itämerellä on lisääntynyt. Maat kiinnittävät entistä enemmän huomiota puolustus- ja sotilasyhteistyöhön. Muskelien näyttämisen sijaan Etyj tarjoaa tässä ajassa voimakkaasti kaivatun rauhanomaisen kehyksen Euroopan vakauden ja turvallisuuden vahvistamiseen tähtäävälle toiminnalle. Erityisesti juuri nyt laajaa turvallisuuskäsitystä ei saa unohtaa. Etyj korostaakin poliittis-sotilaallisen turvallisuuden lisäksi nimenomaan demokratian ja ihmisoikeuksien sekä taloudellisten ja ympäristökysymysten merkitystä turvallisuuden kokonaisuudessa. 35 Etykin osanottajamaata sopivat vuonna 75 kansainvälisen politiikan pelisäännöistä. Nämä ovat Etyjin toiminnan 10 perusperiaatetta. Näiden joukossa oli periaate valtioiden alueellisesta koskemattomuudesta ja suvereniteetin kunnioittamisesta. Mutta kuten tiedämme, näitä periaatteita on räikeästi loukattu ja se on asettanut Etyjiä ja sen osanottajamaita haastavaan tilanteeseen. Tämä tilanne on siis aiheuttanut haastavan tilanteen näille maille. Nyt me olemme tilanteessa, jossa Etyjillä ja sen parlamentaarisella yleiskokouksella on tärkeä rooli. Etyj-yleiskokous voi tarjota foorumin vuoropuhelulle ja dialogille ja kansanedustajien kohtaamisille sekä kahdenvälisesti että erilaisissa kokoonpanoissa. Tämä työ on jatkunut nyt vuonna 2016. Etyj voi antaa täysipainoisen panoksen ainoastaan, jos järjestön kaikki osapuolet toimivat yhdessä, yhteistuumin ja samoja periaatteita noudattaen. Yleiskokouksen presidentti Ilkka Kanerva onnistui erinomaisesti kahden vuoden toimikautensa aikana luomaan hyviä suhteita yleiskokouksen ja Etyjin hallitustenvälisten toimielinten välillä. On tärkeätä, että Etyjin ministerit, pysyvä neuvosto ja erityisedustajat tietävät, mitä me parlamentaarikot teemme ja miten me näemme tilanteiden kehittyvän. On tärkeää muistaa, että parlamentaarisessa yleiskokouksessa ovat edustettuina lähes kaikkien poliittisten puolueiden ja suuntausten edustajat. Suomen valtuuskunta on ilolla pannut merkille mietinnön kirjauksen Etyjin vaalitarkkailun merkityksestä sekä yleiskokouksen ja vaalitarkkailua toimeenpanevan ODIHRin suhteiden myönteisestä kehityksestä. Suomen valtuuskunta aikookin panostaa osallistumiseen vaalitarkkailuihin vahvasti. Järjestimme viime keväänä oman seminaarinkin aiheesta. Viime sunnuntaina edustaja Raatikainen seurasi parlamenttivaalien toimitusta Valko-Venäjällä, ja torstaina yleiskokouksen presidentti emeritus Kanerva lähtee Moskovaan johtamaan Etyjin koko vaalitarkkailijavaltuuskuntaa. Itse olen lähdössä tarkkailemaan parlamenttivaaleja Montenegrossa. Syyskaudella on lisäksi parlamenttivaalit Georgiassa ja Makedoniassa ja tietenkin presidentinvaalit USA:ssa. Arvoisa puhemies! Aivan lähitulevaisuudessa, syyskuun lopulla, yleiskokous kokoontuu Makedonian pääkaupungissa Skopjessa. Kokousten teemana on tilanne Välimeri-alueella sekä Kaakkois-Euroopassa sekä hyvän hallinnon ja luottamusta edistävien toimien edistäminen koko Etyj-alueella. Suomen valtuuskunta pyrkii hyödyntämään eri maissa järjestettäviä kokouksia monella tavalla. Yksi uusi tapa on tutustua Etyj- ja EU-missioihin ja suomalaisasiantuntijoiden työhön kentällä. Kesällä Tbilisissä tavattiin joukko suomalaisasiantuntijoita, jotka toimivat EU:n mission eri toimipisteissä Georgiassa. Nyt Skopjessa meillä on erinomainen tilaisuus tutustua Etyj-missioon Nina Suomalaisen johdolla. Lopuksi lyhyt kommentti yhteistyöstä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Tämä niin kutsuttu NB8-yhteistyö on vakiintunut myös Etyjissä. Kokoonnumme säännöllisesti kokousten yhteydessä ja niitä ennen. Nämä ovat erittäin tärkeitä tilaisuuksia saada ensi käden tietoa siitä, mitä ajatellaan muualla, ja siten me voimme myös suunnitella yhteisiä hankkeita. Suomi isännöi seuraavan NB8-kokouksen helmikuussa täällä Helsingissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+9.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-09-14T18:22:16,2016-09-14T18:27:20,Tarkistettu,1.1 2016_83_111,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015>>>Kertomus K 5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime vuonna Etyjin toiminnan osalta kyllä edelleen keskusteluja varjosti Ukrainan kriisin jatkuminen, se että tilanteeseen ei ole löydetty diplomaattista ulostuloa. Se hiertää kivenä kengässä edelleenkin. Kansainvälisen oikeuden loukkaukset Venäjän toimesta on Etyjissä moneen kertaan tuomittu, ja olisi tärkeää etenkin se, että tästä tilanteesta päästäisiin kuitenkin diplomatian keinoin sitten eteenpäin ja keskustelemaan, mutta se valitettavasti sävyttää Etyjin yleiskokouksenkin toimintaa. Viime vuonna Suomessa juhlittiin Etykin 40-vuotisjuhlaa. Valitettavaa oli kokouksen ympärille muodostunut jännittynyt tilanne. Mutta tätä kokoustakin tärkeämpää on toki se suuri kansainvälisen politiikan yhteistyö, mikä Suomesta aikanaan aloitettiin, ja liennytyksen kulttuuri, että päästäisiin eteenpäin niistä vaikeistakin kysymyksistä. Hienoa, että suomalainen yleiskokouksen presidentti Kanerva onnistuttiin valitsemaan yleiskokouksen johtoon. Hän on ansiokkaasti toiminut ja nyt pääsee sitten jatkamaan työtään myös Etyjin rauhanvälittäjän tehtävissä, mikä on erittäin hienoa suomalaisittain. Valitettavaa on, että vaikuttaa siltä, että näiden jäätyneiden konfliktien oheen on tulossa uusia, tai oikeastaan uusvanhoja, etenkin, kun Nagorno-Karabahin alueelta kesällä kuultiin ikäviä uutisia. Tämäkin osoittaa sen, että Etyjin toiminnalle edelleenkin on suurta, suurta tarvetta, ehkä enemmän kuin koskaan. Ja siksi kyllä haluan kiittää Suomen Etyj-parlamentaarikkovaltuuskuntaa hyvästä ja aktiivisesta ja työstä ja toivottaa jatkoa myös tälle kaudelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+9.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-14T18:27:26,2016-09-14T18:29:34,Tarkistettu,1.1 2016_83_112,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Lakialoite laiksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 45/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_83_113,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Lakialoite laiksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 45/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kyse on lakialoitteesta laiksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain 2 luvun 4 §:n muuttamisesta. Nykyinen lakipykälä kuuluu siten, että ""täysi-ikäinen henkilö, joka kykenee päättämään hoidostaan, voi luovuttaa uusiutumattoman elimen tai uusiutumatonta kudosta vain lähiomaisensa tai muun läheisensä sairauden tai vamman hoitoa varten"". Tämä toimintahan on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston alaista toimintaa, ja ehdotuksemme on, että poistaisimme tuosta pykälästä rajoitteen lähiomaisesta tai muusta läheisestä ja jatkossa lakipykälä kuuluisi siten, että ""täysi-ikäinen henkilö, joka kykenee päättämään hoidostaan, voi luovuttaa uusiutumattoman elimen tai uusiutumatonta kudosta toisen henkilön sairauden tai vamman hoitoa varten"". Ensinnäkin haluaisin sanoa suuret kiitokset niille 116 kansanedustajalle, jotka allekirjoittivat tämän lakialoitteen. Kiitokset paitsi itseni myös kaikkien niiden noin neljänsadan vaikeaa munuaisen vajaatoimintaa sairastavan potilaan puolesta, jotka Suomessa odottavat sopivaa munuaisen luovuttajaa. Munuaissiirto on vaikean munuaisten vajaatoiminnan paras hoito. Se tutkitusti pidentää potilaiden elinikää ja parantaa heidän elämänlaatuaan verrattuna keinomunuais- eli dialyysihoitoon. Munuaissiirto ei ole ainoastaan kustannustehokasta vaan säästää lisäksi yhteiskunnan rahoja. Dialyysihoito sairaalassa maksaa kunnalle noin 60 000 euroa vuodessa hoidossa olevaa kohden. Suomalaistutkimusten mukaan toimiva munuaissiirre säästää jo ensimmäisen vuoden kuluttua leikkauksesta yhteiskunnan varoja noin 40 000 euroa vuodessa verrattuna dialyysihoitoon. Koska munuaissiirteet toimivat nykyään keskimäärin 20 vuoden ajan, yksi onnistunut munuaissiirto säästää rahaa terveydenhuollolta satojatuhansia euroja. Lisäksi potilasta ajatellen raskas dialyysihoito ja sen elämänlaatua heikentävä vaikutus jäävät pois. Suomessa tehdään vuosittain noin 220 munuaissiirtoa. Se ei ole riittävä määrä. Munuaissiirtoa odottaa tälläkin hetkellä lähes 400 potilasta. Siirtojen lukumäärää rajoittava tekijä on sopivien luovuttajien puute. Joka vuosi useita potilaita kuolee munuaisten vajaatoiminnan komplikaatioihin munuaissiirtoa odottaessaan. Suomessa perinteisesti yli 90 prosenttia munuaissiirroista on tehty aivokuolleilta luovuttajilta saaduilla elimillä, kun taas maailmanlaajuisesti keskimäärin 40 prosenttia munuaissiirroista tehdään eläviltä luovuttajilta. Suomessa eläviltä luovuttajilta on tehty munuaissiirtoja aina erittäin vähän, vain 10—15 vuodessa eli 2—2,7 siirtoa miljoonaa asukasta kohden. Muissa Pohjoismaissa 2010-luvulla on eläviltä luovuttajilta tehty vuodessa 13—20 siirtoa miljoonaa asukasta kohden. Esimerkiksi Tanskassa tehtiin viime vuonna 119 munuaissiirtoa elävältä luovuttajalta ja väestöltään samankokoisessa Suomessa vain 15 siirtoa. Suomi jää vertailussa kauas lähes kaikista länsimaista. Esimerkiksi Alankomaissa siirtoja eläviltä luovuttajilta tehtiin vuonna 2014 jopa 534 eli 32 siirtoa miljoonaa asukasta kohden, mikä on lähes 12-kertainen määrä Suomen vastaaviin lukuihin nähden. Eläviltä luovuttajilta tehtyjen siirtojen suurempi määrä on erinomainen mahdollisuus lisätä siirtojen kokonaismäärää ja helpottaa epäsuhtaa elinten saatavuuden ja tarpeen välillä. Elävältä luovuttajalta tehdyn munuaissiirron ennuste on paljon parempi, ja siirre toimii pidempään, kuin aivokuolleelta luovuttajalta tehdyn siirron, koska siirre saadaan tutkitusti terveeltä luovuttajalta ja leikkaus voidaan tehdä ennalta suunniteltuna ajankohtana. Tällä hetkellä aivokuolleelta saatavaa munuaissiirrettä joutuu odottamaan keskimäärin 1,5—2 vuoden ajan ja monessa tapauksessa jopa pidempään. Dialyysihoito on elimistöä kuormittavaa ja kuluttavaa hoitoa. Suomalaisen tutkimuksen mukaan siirtoa edeltävä pidempi odotusaika dialyysihoidossa lisää kuolleisuutta siirron jälkeen. Elävältä luovuttajalta siirto voidaan tehdä ilman merkittävää odotusaikaa. Suurin eläviltä luovuttajilta tehtävien siirtojen määrää rajoittava tekijä tällä hetkellä on Suomen nykyinen lainsäädäntö. Kudoslain 101/2011 mukaan täysi-ikäinen henkilö, joka kykenee päättämään hoidostaan, voi luovuttaa uusiutumattoman elimen vain lähiomaisensa tai muun läheisensä sairaudenhoitoa varten. Tämänhetkinen laintulkinta on noudattanut hallituksen esitystä, minkä mukaan lähiomaisia ovat aviopuoliso, lapsi, vanhempi ja sisarus. Muita läheisiä ovat esimerkiksi avopuoliso tai muu luovuttajan kanssa samassa taloudessa asuva henkilö. Tämä tulkinta on rajannut ulkopuolelle ensimmäisen asteen sukulaisia kaukaisemmat sukulaiset — esimerkiksi sedät, tädit, serkut — ja esimerkiksi ystävät. Tilanne eroaa dramaattisesti muista Pohjoismaista ja länsimaista, joissa useissa maissa sukulaisten ja ystävien lisäksi luovuttajaksi voidaan tutkimusten jälkeen hyväksyä myös muu terve vapaaehtoinen, joka haluaa luovuttaa munuaisen tuntemattoman ihmisen sairaudenhoitoon. Muissa Pohjoismaissa lainsäädäntö ei rajaa munuaisen luovuttajia sukulaissuhteen tai asuintalouden mukaan. Esimerkiksi Ruotsissa luovuttajana voi toimia vaikkapa ystävä tai serkku tai myös anonyymi, niin sanottu altruistinen luovuttaja. Useissa maissa elävien luovuttajien määrää on pyritty lisäämään myös kehittämällä niin sanottua paired exchange ‑järjestelyä, jossa esimerkiksi veriryhmien epäsopivuuden tai kudostyyppien epäsopivuuden vuoksi potilas—luovuttaja-parin A, elävä luovuttaja, ei luovutakaan munuaista omalle läheiselleen vaan toisen vastaavan parin potilaalle B, ja vastaavasti potilas B, elävä luovuttaja, puolestaan luovuttaa munuaisen potilaalle A, eli vaihtokauppana niin sanotusti. Suomessa on jatkuva ja pysyvä tarve tehdä enemmän munuaissiirtoja, koska dialyysihoidossa olevien potilaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Jokainen onnistunut munuaissiirto säästää yhteiskunnan varoja satojatuhansia euroja ja parantaa potilaiden elämänlaatua ja eliniän ennustetta. Parhaat tulokset munuaissiirroilla on silloin, kun voidaan käyttää tervettä, vapaaehtoista, elävää luovuttajaa. Elinluovutusta ja elinsiirtoja koskevassa kansallisessa toimintasuunnitelmassa on esitetty tavoitteeksi vuoteen 20 mennessä lisätä eläviltä luovuttajilta tehtävien munuaissiirtojen määrää 10:een miljoonaa asukasta kohden vuodessa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on päästä samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa. Elävältä luovuttajalta tehtävien munuaissiirtojen lisäämisen tavoite ei voi toteutua, mikäli lainsäädäntöä ei muuteta. Tarvitsemme Suomessa kiireesti muutoksen nykyiseen lakiin. Rajoittava lainsäädäntö on suurin syy siihen, että munuaissiirtoja eläviltä luovuttajilta tehdään Suomessa aivan liian vähän. Laki ja käytännöt eroavat suuresti muista Pohjoismaista, ja toiminta Suomessa tulisi ehdottomasti pikaisesti saada muita Pohjoismaita ja Länsi-Euroopan maita vastaavalle tasolle. Toisin sanoen ehdotamme, että lakia ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä 2 luvun 4 §:n osalta muutetaan seuraavalla tavalla: ""Täysi-ikäinen henkilö, joka kykenee päättämään hoidostaan, voi luovuttaa uusiutumattoman elimen tai uusiutumatonta kudosta toisen henkilön sairauden tai vamman hoitoa varten. Elimen tai kudoksen irrottamiseen tulee olla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston lupa."" — Niin kuin tähänkin asti. Jos me ajattelemme nyt tätä sote-uudistusta, niin olen monta kertaa sanonut, että tässä olisi ehdolla lakiuudistus, joka olisi myös erittäin hyvä sote-laki. Jos ajattelemme, että tässä on ehdolla paras mahdollinen hoito potilaalle, tämän munuaissiirrännäisen jälkeen potilas voi elää täysin normaalia elämää, osallistua työelämään, harrastaa niin kuin kuka tahansa muukin, ja kaiken lisäksi tässä paitsi on kyse potilaan kannalta parhaasta hoidosta niin tässä on kyse myös muutoksesta, joka säästää valtavia määriä yhteiskunnan varoja. Niin kuin sanottu, noin 400 vaikeasta munuaisen vajaatoiminnasta kärsivää potilasta odottaa sopivaa munuaissiirrännäistä, ja toivoisinkin, että tämä lakiehdotus voitaisiin pikaisimmin käsitellä valiokunnissa ja saattaa se voimaan, niin että emme enää menettäisi (Puhemies koputtaa) potilaita, jotka odottavat sopivaa siirrännäistä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+11.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-14T18:30:39,2016-09-14T18:40:54,Tarkistettu,1.1 2016_83_114,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi kalastuslain 49 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 28/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_83_115,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kalastuslain 49 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite ei lisää verkkoja vedessä metrilläkään. Aloite ainoastaan helpottaa verkkokalastusta sekä kalastuksenvalvontaa ja tekisi verkkokalastuksen myös turvallisemmaksi. Halusin kertoa tämän heti näin aluksi, koska erityisesti arvostamani Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö SVK sekä Maailman luonnonsäätiö WWF lienevät ymmärtäneet aloitteen väärin. Muussa tapauksessa he eivät levittäisi aloitteesta väärää tietoa. Voimassa olevan lain mukaan kotitarvekalastaja voi halutessaan laittaa maksimissaan 240 metriä verkkoja veteen. Ely-keskus tai kalaveden omistaja voi tätäkin rajoitusta vähentää tai kieltää verkkopyynnin kokonaan, mikäli se esimerkiksi vaarantaa tai tuhoaa kalakantoja tai estää taloudellisesti arvokkaiden kalakantojen vahvistumista. Tämä 240 metrin verkkomäärä ei ole siis mikään jokamiehenoikeus, joka sallitaan jokaiseen veteen ja kenelle hyvänsä. Tärkeintä on aina, etteivät kalakannat tarpeettomasti vaarannu tai tuhoudu. Voimassa olevan lain mukaan kotitarvekalastaja voi ottaa veneeseensä maksimissaan 240 metriä verkkoja ja laskea ne sitten veteen pyytämään. Mikäli samassa veneessä on kaksi kotitarvekalastajaa, niin veneessä saa olla edelleen vain tuo 240 metriä verkkoja, koska lain mukaan tämä 240 metrin rajoitus on vene- ja pyyntikohtainen eikä kalastajakohtainen, kuten aloitteessa halutaan muutettavaksi. Jos siis veneessä on kaksi kotitarvekalastajaa, jotka molemmat haluavat viedä oman 240 metrin kiintiönsä mukaiset verkot veteen, tulee toimia niin, että ensin viedään toisen verkot veteen ja tämän jälkeen palataan hakemaan rannalta toisen verkot ja viedään ne pyytämään eri kerralla. En pidä tällaista toimintaa mitenkään tarkoituksenmukaisena. Sama tilanne on toisinpäin. Kerron esimerkin. Säätiedotuksen mukaan on tulossa useita vuorokausia kestävä myrsky. Haluaisin naapurini kanssa hakea verkkomme turvaan. Verkkoja on 5 kilometrin päässä vedessä yhteensä 480 metriä, joten lähdemme matkaan moottoriveneellä, koska soutaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Nykylain mukaan on ensin haettava toisen verkot ja eri kerralla toisen. Tällainen toiminta lisää osaltaan myös perämoottorin kuluja ja päästöjä veteen ja ilmaan. Kyseessä ei ole myöskään rikoslain mainitsema pakkotila, joka oikeuttaisi lakia rikkomalla ottamaan kaikki 480 metrin verkot veneen kyytiin. Arvoisa puhemies! Olen ollut edellisessä ammatissani poliisina vuosikymmeniä tekemisissä kalastuksenvalvonnan kanssa. Tiedän, että valvonnassa noudatetaan voimassa olevaa lakia, mutta noudatettavien lakien tulee olla myös yksinkertaisia ja selviä sekä myös oikeudenmukaisia. Kun valvonnassa tulee vene vastaan, se tarkistetaan. Mikäli veneessä on kalamiehellä yli 240 metriä verkkoja, tulisi virkavastuulla kalastusta valvovan virkamiehen antaa kalamiehelle siitä rangaistus. Nykyisen lain mukaan rangaistus tulisi kalamiehelle siitä, että hänellä on liikaa verkkoja veneessä, eli kalastuslain rikkomisesta. Lain tulee aina olla hyväksyttävä ja oikeudenmukainen. Muussa tapauksessa lain kunnioittaminen vähenee. Nykyisessä kalastuslaissa on muutamia järjettömyyksiä, ja tämä aloite osaltaan on poistamassa niistä yhden. Olen 90 muun kansanedustajan kanssa järkeistämässä verkkokalastusta siten, että vene- ja pyyntikohtainen rajoitus muutettaisiin kalastajakohtaiseksi rajoitukseksi. Tämä on se seikka, jota tällä aloitteella halutaan muuttaa. Aloitteessa ei siis lisätä verkkojen määrää. Arvoisa puhemies! Yhtenä mutta ei vähäisimpänä seikkana haluan tuoda esiin turvallisuuden verkkokalastuksessa. Olen ollut useita kertoja naaraamassa hukkunutta verkkokalastajaa, joka on ollut vesillä yksin ja jostain syystä joutunut veden varaan ja lopulta hukkunut. Mikäli mahdollistaisimme sen, että kalamiehet voisivat jatkossakin viedä ja noutaa oman verkkokiintiönsä mukaiset verkot yhdessä, se lisäisi myös heidän turvallisuuttaan ja loisi kuvan, että lainlaatijat välittävät heistä. Tässä aloitteessa ei ole kansantaloutta huonontavia seikkoja. Se ei lisää kustannuksia, ja mikä monelle tärkeintä, se ei lisää verkkojen määrää vedessä metrilläkään.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+12.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-09-14T18:41:28,2016-09-14T18:46:45,Tarkistettu,1.1 2016_83_116,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_83_117,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen lakkauttamisesta on ollut kuin esinäytös Savonlinnan Oopperajuhlilla tänä kesänä esitetystä oopperasta Kuolleesta talosta. Tässä oopperassa orkesterin soittamat tahtilajit vaihtuvat moneen kertaan. Soittajat soittavat haastavia kuvioita, ja lyömäsoittimet tulevat esille jykevällä soitollaan, ja kahleet sekä alasin tuovat lisämaustetta musiikkiin. Oopperan aikana saa kokea monenlaista tunteiden kirjoa, kuten iloa, surua, hieman sääliä, haikeutta ja pettymystä. Ja miten paljon tähän teokseen on tehty töitä ja miten monella eri tasolla: näyttämöavustajat, kuorolaiset, solistit, ohjaaja, tekniset avustajat, valomiehet, kapellimestari, soittajat, puvustajat, maskeeraajat, kuvaajat, lavastajat, kuiskaajat ja niinpäin pois. Olemme saaneet kokea ja nähdä Savonlinnan kampuksen osalta kaiken tämän. Voisimmeko kirjoittaa libreton kuitenkin uusiksi loppukohtaukseen? Tähän oopperaan tarvitaan onnellinen loppu. Arvoisa puhemies! Työn määrä vuosien varrella — heitämmekö sen kaiken hukkaan? Savonlinna tarvitsee monenlaista osaamiskeskittymää, sitä omaa korkeakoulua, valon pilkahdusta tulevaisuudesta. Korkeakoulu on uuden tiedon ja osaamisen lähde alueen asukkaille, verkostonsa yrityksille ja julkisen sektorin piirissä työskenteleville, työvoimalle, työttömille, innovaatioille, eri tasoiselle koulutukselle, ja sillä on monia vahvoja vaikutuksia paikkakunnan elinkeinotoimintaan ja sosiaaliseen rakenteeseen. Itä-Suomen yliopiston valitettavan päätöksen sulkea Savonlinnan kampus tultua julki olemme Savonlinnassa ryhtyneet aktiivisesti miettimään uudenlaista toimintamallia, jolla voimme säilyttää yliopiston kaupungissamme. Tavoitteenamme ei ole rakentaa päällekkäisyyksiä muiden yliopistojen kanssa, vaan synnyttää omaperäinen ja ainutlaatuinen osaamiskeskittymä Suomessa. On selvä, että Savonlinnan kampuksen muuttaminen itsenäiseksi yliopistoksi on Suomen kehittämisen kannalta keskeinen ja tärkeä kysymys. Koko Savonlinnan yrityselämä ja asukkaat, kampuksen henkilökunta, Opettajien Ammattijärjestö, opiskelijajärjestöt, enemmistö kansanedustajista eduskunnassa, Etelä-Savon maakunta sekä lukuisat muut tahot ovat olleet yliopistotasoisen opetuksen Savonlinnassa säilymisen puolella. Arvoisa puhemies! Pienuus ei ole haitta silloin kun osaamme olla innovatiivisia. Hewlett ja Packard aloittivat autotallissa Kaliforniassa, samoin Steve Jobs. Savonlinnan normaalikoulu on muuten ollut tarjolla Applen ADS-kouluksi ensimmäisenä Suomessa. Loistava esimerkki pienestä yhteisöstä käynnistyneestä osaamisen hyödyntämisestä. Nykyisessä maailmassa useat yhteistyöverkot hoituvat vierailevien professoreiden ja digitaalisen maailman kautta. Pienellä yliopistolla voi siis olla merkittäviä ja arvokkaita yhteistyöverkostoja alan parhaimpiin toimijoihin koti- ja ulkomailla. Dubaissa on poikkeuksellisen suuri määrä ulkomaalaisia korkeakouluja, esimerkiksi sellaiset huippuyliopistot kuin Cambridge ja Oxford mukaan lukien. Suurin osa niistä on bisneskouluja. Voisiko Savonlinna tarjoamalla hyvät olosuhteet ja Venäjän läheisyyden houkutella myös tällaisia oppilaitoksia tekemään Suomeen bisnestä? Yliopistoista tulee jatkossa yhä enemmän markkinavetoisia yksityisten yritysten kaltaisia instituutioita, jotka eivät kilpaile pelkästään parhaista opiskelijoista ja henkilökunnasta vaan myös rahoituksesta ja maineesta sekä globaaleista markkinoista. Kilpailu akateemisilla koulutusmarkkinoilla sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on se kenttä, jolla Savonlinna haluaa toimia. Savonlinnalla on kaikki mahdollisuudet nousta merkittäväksi yliopistokaupungiksi, joka tulee jatkossa myymään palvelujaan kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Tämä edellyttää, että Savonlinnassa kehitetään malli, jossa yliopistoa johdetaan yhä enemmän yritysmäisesti ja jossa taustalla on uusien rahoituskanavien hyödyntäminen. Arvoisa puhemies! Savonlinnassa jo tähän saakka tarjottu opetus, koulutus ja erityisesti myös täydennyskoulutus on ollut erittäin laadukasta. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kiinan Haidianin kanssa käynnistynyt yhteistyö opettajien täydennyskoulutuksessa. Tämän yhteistyön puitteissa kiinalaiset opettajat pääsevät tutustumaan käytännön opetustyöhön Savonlinnan Taidelukiossa sekä Lyseon lukiossa. Savonlinnan kampuksella ja kaupungilla on pitkä yhteistyö Venäjän eri alueiden ja yliopistojen kanssa muun muassa matkailu- ja kulttuurialalla. Venäläiset korkeakoulut ovat viime aikoina osoittaneet kasvavaa kiinnostusta myös täydennyskoulutukseen maakunta- ja kuntahallinnon eri sektoreilla. Yhteistyökyselyjä koskien monenlaisia aloja tulee eri maista paljon. Yliopistotasoisen opetuksen säilyminen Savonlinnassa on myös merkittävä aluepoliittinen ratkaisu. Suomen hallitusohjelmassa pyritään voimakkaasti parantamaan elinkeinoelämää ja yrittäjyyttä. Savonlinnan yliopisto voisi olla edelläkävijä uusien toimintamallien luomisessa ja uudenlaisen kansainvälisyyden edistämisessä. Savonlinnan yliopistolla on hyvät mahdollisuudet olla merkittävä toimija, joka muuttaa kehityksen suunnan. Nyt on myös aika toimia korkeakoulujen vaikutuspiirissä ja niiden lähipaikkakunnilla. Kaakkois- Suomen alue on poikkeuksellinen Suomessa. Se sijaitsee kahden metropolialueen, Pietarin ja Helsingin, välissä. Väkimäärältään sen kolme maakuntaa, Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Kymenlaakso, muodostavat reilun puolen miljoonan väestön. Kysyntää hyvistä koulutuspalveluista on siis myös jatkossa. Savonlinnassa on yliopiston toiminnan kannalta riittävä infra, hyvät toimitilat ja paljon asuntoja opiskelijoille. Savonlinnan yliopistomallissa tavoitteena on toimia tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Samalla yliopisto tulisi tukemaan yrityksiä, joilla on halua ja valmiuksia kansainväliseen kasvuun. USA:ssa ja Venäjällä on paljon esimerkkejä innovaatioyrityksistä, jotka toimivat yliopistojen kyljessä ja ovat mukana yliopistojen rahoituksessa. Savonlinnan yliopisto haluaa samalla rakentaa mallia, jossa yhdistetään kansainvälistymisvalmiuksia yhteistyössä seudullisten kehittämisyhtiöiden, kauppakamarien ja kauppayhdistysten sekä muiden yhteistyöverkkojen kanssa ja muiden opetusta antavien laitosten kanssa. Yhteistyö ja kansainvälisesti ajattelevat ihmiset ovat Savonlinnan voimavara. Arvoisa puhemies! Jos eduskunnassa voisi käyttää puheessa taustamusiikkia, nyt voisivat vaikka vasket soittaa fanfaaria taustalla. Arvoisa puhemies! Näillä edellä mainituilla perusteilla esitän yliopistolain 1 §:n muuttamista siten, että Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampus muutetaan itsenäiseksi yliopistoksi ja yliopistolakiin kirjataan yliopistopaikkakunnaksi Savonlinna.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+13.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-14T18:47:13,2016-09-14T18:55:07,Tarkistettu,1.1 2016_83_118,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itä-Suomen yliopisto päätti viime huhtikuussa lakkauttaa Savonlinnan perinteikkään opettajankoulutuslaitoksen, joka perustettiin Savonlinnan seminaariksi vuonna 1952, vuosi ennen Joensuun seminaaria. Päätös on kestämätön koko Itä-Suomen osaamisen kannalta. Jo Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen lakkauttaminen on osoittanut näinkin lyhyessä ajassa, kuinka vaikeaa päteviä opettajia on alueelle saada. Syksystä 2018 lähtien koko Itä-Suomessa ei ole enää kuin yksi opettajankoulutuslaitos. Savonlinnan OKL:n lakkauttamista on vastustanut pääministeristä ja eduskunnasta lähtien laaja joukko myös tutkijoita ja asiantuntijoita. OKL:n lakkauttaminen voi aiheuttaa paikkakunnalle ja itse asiassa koko Itä-Suomeen osaamisvajeen ja paikkakunnalle lisäksi asuntomarkkinoiden romahduksen ja vaikuttaa jopa Oopperajuhlien järjestämiseen. Yliopistojen autonomia määriteltiin perustuslakivaliokunnan toimesta toissa hallituskaudella onnettomasti koskemaan myös hallintoa. Lakkautusten lisäksi autonomia toisaalta mahdollistaa kampusten perustamisen mille paikkakunnalle tahansa. Savonlinnaankin voisi tämän järjettömyyden minimoimiseksi toinen yliopisto perustaa oman kampuksen. Yliopistolain muutos on toinen vaihtoehto, jossa yliopistoluetteloon lisätään Savonlinnan yliopisto. Siihen tämä lakialoite tähtää. Yliopistosta tulisi Suomen pienin, mutta pienet yliopistot ovat varsin hyvin pärjänneet kansainvälisissä vertailuissa. Savonlinnassa infra on kunnossa, opiskelija-asunnot ovat halpoja, kampus on viihtyisä ja ympäristö on mitä parhain opiskeluun. Osaaminen on vielä Savonlinnassa tallella. Moni työntekijä ei ole halunnut työtarjouksista huolimatta lähteä Savonlinnasta vaan toivoo, että tilanne vielä ratkeaisi järkevällä tavalla. Perustamalla Savonlinnan yliopiston voitaisiin kokeilla, kuinka esimerkiksi koulutusvientiä voitaisiin kehittää alueella. Erinomaisesti vertailussa pärjännyt Savonlinnan normaalikoulu kerää jo nyt kävijöitä eri puolilta maailmaa. Nyt on aika toteuttaa hallitusohjelman hyvä suunnitelma suomalaisen koulutusviennin kasvusta. Olen samaa mieltä edustaja Turusen kanssa: tähän oopperaan tarvitaan onnellinen loppu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+13.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-09-14T18:55:12,2016-09-14T18:58:06,Tarkistettu,1.1 2016_83_119,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori on kiteyttänyt vastuukysymykset hyvin. Hänen mukaansa alueellinen sijainti on sekä alueellisesti että valtakunnallisesti suuri tiede- ja koulutuspoliittinen kysymys, jossa yliopistojen itsehallinto ei estä valtion ohjaustoimivaltaa. On hyvä, että tämä lakiesitys on eduskunnassa käsittelyssä, sillä OKL:n lakkauttaminen Savonlinnasta on historian pahin yksittäinen päätös Savonlinnan kaupungin kannalta. Tämä on se syy, minkä takia toivon parasta työintoa ja toteutusta kaikilta hallituksen jäseniltä, jotka yrittävät korvaavia toimenpiteitä saada. Onneksi meillä on pääministeri Juha Sipilän lausunto siitä, että tulevaisuus näyttää Savonlinnan kannalta paremmalta. Hän on valmis lähtemään hakemaan sellaista ratkaisua, joka pitkässä juoksussa olisi myös alueen elinvoimaa nykyisestä kasvattava ratkaisu. Ja hallitus on hänen mukaansa valmis sellaisen ratkaisun synnyttämiseen. Mutta täytyy sanoa, että hallitus olisi voinut tehdä tämän asian helpommin säilyttämällä Savonlinnan OKL:n. Nyt noin suurin piirtein 100 miljoonaa euroa uhrataan siihen, että toimintoja Savonlinnasta lakkautetaan ja niitä perustetaan uudelleen Joensuuhun, kun tällä 100 miljoonalla olisi voitu tukea esimerkiksi korkeakoulujen kansainvälistymistä suoraan, kuten opetusministeri Grahn-Laasonen on moneen kertaan peräänkuuluttanut. Se olisi ollut se helpompi tie. Nyt valitaan se vaikeampi. Toivotan parasta työintoa tähän työhön ja toivon todella kollegani sanoin, että tällä oopperalla on vielä iloinen loppu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+13.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-09-14T18:58:08,2016-09-14T18:59:57,Tarkistettu,1.1 2016_83_120,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2016 vp,Jatkamme puhujalistaa. Puheenvuoroja voi varata P-painikkeella.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_83_121,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tässä edustaja Turusen laki-aloitteessa on sellainenkin hyvä puoli, että kun nuorilla ihmisillä on koulutusmahdollisuuksia ympäri maan, ei kaikkien tarvitse pakkautua kasvukeskuksiin. Ainakin osa heistä, jotka Savonlinnan yliopistossa opiskelisivat, jäisivät valmistumisensa jälkeen joko sinne tai lähialueille. Savonlinnassa pärjää hyvin ilman ruotsia. Perussuomalaisten ajama pakkoruotsikokeilu voitaisiin aloittaa vaikkapa siellä. Koulutukseen voisi sisältyä ruotsia, mutta se pakollisuus voidaan poistaa. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Turusen aloitetta 99-prosenttisesti. Jätän tuon pienen varauksen, koska aloitteessa on tällainen lause kohdassa ""Savonlinnan yliopistollisen koulutuksen kehittämismahdollisuudet"": ""Maahanmuuttajalasten ja ‑perheiden parissa tehtävä toiminta voidaan laajentaa maahanmuuttajien kotoutumiseen johtavan koulutusmallin kehittämistyöksi."" Mielestäni me emme tarvitse tällaisia laajentamisia vaan me tarvitsemme ennen kaikkea kotiuttamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+13.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-09-14T19:00:04,2016-09-14T19:01:37,Tarkistettu,1.1 2016_83_122,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen lakkauttamista yritimme kaikin keinoin ja monin tavoin vastustaa. Minusta se on yksi erittäin järjetön päätös, mikä valitettavasti näytti jyräävän ja menevän eteenpäin. Niin kuin tässä on aiemmin käytetty hyviä puheenvuoroja useampien edustajien toimesta, on merkittävää huomata, että Savonlinna on Kaakkois-Suomen alueella Pietarin ja Helsingin välillä ja sillä, minkälaista koulutusta, minkälaista toimintaa tuossa kaupungissa on, on myös monella tapaa aluepoliittista vaikutusta. Kannatan Savonlinnan yliopistoaloitetta. Niin kuin sanottu, mikään Suomen yliopistoista ei ole aloittanut heti suoraan suurena yliopistona. Aikanaan niin Helsingissäkin kuin muissakin yliopistokaupungeissa yliopistot ovat aloittaneet kohtalaisen pieninä toimijoina. Kun on ollut näkyä, on ollut käsitystä, miten mennään eteenpäin, ja niin kuin monissa puheenvuoroissa on tullut esille, Savonlinnassa niin alueena kuin yliopistonakin on monenlaisia mahdollisuuksia ja niitä ei saa jättää käyttämättä. Kannatan esitettyä aloitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+13.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-14T19:01:39,2016-09-14T19:03:01,Tarkistettu,1.1 2016_83_123,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Järvinen otti esiin sen, että hallitus antoi tämän tapahtua. Tämä oli todellakin Itä-Suomen yliopiston hallituksen päätös, ja maan hallitus teki kyllä kaikkensa tämän asian estämiseksi. Maan hallituksella on nimittäin käytössä rahalliset panostukset, pystytään tarjoamaan resursseja. Todella Sipilä, meidän pääministerimme, tarjosi erittäin kovat panostukset: viisi vuotta kertaa 2 miljoonaa euroa ja sitten vielä erittäin edullisen vuokrasopimuksen Senaatti-kiinteistöiltä. Mutta lopulta, kun tarjottiin monia asioita, niin tuli kuitenkin ilmi ihan rehtori Mönkkösen suulla, että tätä ei raha ratkaissut. Todella perustuslakivaliokunta määritteli yliopistolakia valmisteltaessa silloin toissa kaudella, että autonomiaan kuuluu myös hallinto, joten valitettavasti on nämä ristiriitaiset lausunnot. Minäkin todella olisin toivonut, että olisimme voineet vedota Tuorin lausuntoon. Perustuslakivaliokunta on näin kuitenkin päättänyt, että hallinto tähän autonomian alle kuuluu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+13.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-09-14T19:03:01,2016-09-14T19:04:34,Tarkistettu,1.1 2016_83_124,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon, että tämän autonomialainsäädännön alle ei nyt yritä piiloutua kukaan, koska on aivan itsestään selvää, että yksikään autonomista asemaa nauttiva yliopisto Suomessa ei voi itse päättää siitä, mitä oppiaineita siellä opettaa. Yksikään suomalainen yliopisto ei voi alkaa opettaa opettajia tai oikeustiedettä, ellei opetusministeriö näitä tutkinnonanto-oikeuksia sille myönnä. Viime kädessä jokainen hallitus kantaa aina vastuun päätöksistä. Ja sen takia on hyvä, että tämä lakialoite on nyt käsittelyssä. Nyt hallituksella on mahdollisuus käyttää juuri sille kuuluvaa valtaa ja halutessaan perustaa Savonlinnaan yliopistokeskittymä tai yliopisto, kummasta vain halutaankaan puhua. Ehkä tässä kohtaa sen takia olisi hyvä tietää ja saada tietää myös se, kuinka laaja tuki hallituksessa on tällä, edustaja Turunen, aloitteellasi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+13.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-09-14T19:04:36,2016-09-14T19:05:40,Tarkistettu,1.1 2016_83_125,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiasiassa edustaja Kosonen kertoi juuri äsken, miten tämä asia meni. Joensuun yliopiston hallitus teki tämän päätöksen, ja he ilmoittivat, että millään rahallakaan he eivät muuta päätöstä tee. Itse asiassa, kun yliopiston hallitus oli tämän päätöksen tehnyt, niin olen kuullut — tämä on kuulopuhetta ja huhua, ja siksi sanonkin, että tämä ei välttämättä pidä paikkaansa — että siellä oli sitten vedetty ylävitoset. Se kertoo siitä, että kyllä yliopiston hallitus oli päättänyt vahvasti sen, että lakkauttavat sen ja siihen ei pystynyt millään rahallakaan vaikuttamaan. Mutta erityisen kiitoksen annan edustaja Hakkaraiselle ja edustaja Tanukselle, että he ovat täällä paikalla. Olisin toivonut pikkuisen enemmän aktiivisuutta eduskunnan kansanedustajilta. On luonnollista, että me kolme savonlinnalaista edustajaa olemme täällä, koska tämä on tärkeä asia Savonlinnalle. Mutta olisin toivonut tietysti vähän suurempaa osanottoa. Tietysti päivä on ollut pitkä, kello on nyt 19.07, ja siksi vielä haluan kiittää edustaja Tanusta ja edustaja Hakkaraista, että he jaksoivat vielä näillä illan tunteina tulla puolustamaan Savonlinnaa, joka on kuitenkin ymmärtääkseni hyvin kaukana heidän omista vaalipiireistään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+13.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-14T19:05:41,2016-09-14T19:07:24,Tarkistettu,1.1 2016_83_126,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se pitää tietysti paikkansa, että Itä-Suomen yliopisto päätti lakkauttaa opettajankoulutuksen Savonlinnassa, mutta siinä kohtaa ministeriöllä on vastuu ja oikeus halutessaan siirtää opettajankoulutus haluamaansa paikkaan tai vaikka ylläpitää se Savonlinnassa. Sen ei tarvitse siirtää sitä automaattisesti Itä-Suomen yliopiston johonkin toiseen toimipisteeseen, vaan se on aina ministeriön päätös. Olen iloinen siitä, että tämän lakiesityksen myötä vastuu siirtyy sinne, minne se kuuluukin, eli hallitukselle. Uudistan kysymykseni siitä, kuinka laaja tuki hallituksessa on tällä yliopistokeskittymäehdotuksella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+13.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-09-14T19:07:25,2016-09-14T19:08:13,Tarkistettu,1.1 2016_83_127,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vastauksena Järvisen kysymykseen: minä en ole tämmöistä haastattelututkimusta tehnyt mutta aion sen kyllä tehdä ja pystyn tähän kysymykseesi vastaamaan. Tietysti maito on kaatunut kannusta, ja me olemme kuitenkin tässä tilanteessa. Kannu on kuitenkin vielä kädessä, meidän täytyy hakea nyt uutta maitoa siihen kannuun. Siihen me tarvitsemme, ei syyttelyä enää tässä vaiheessa eikä tämmöistä negatiivista energiaa, me tarvitsemme nytten positiivista energiaa, yhteen hiileen puhaltamista nuotion samalta puolelta, ei vastakkaisilta puolilta, että me saamme semmoisen hyvän draivin päälle tässä. Edustaja Järvinenkin viittasi nyt näihin Savonlinnan kompensaatioihin, että nämä menetykset pystyttäisiin sitten korvaamaan Savonlinnalle, mitä se aluetaloudellisesti aiheuttaa. Mutta minä pidän kuitenkin, että se menetys on sillä tavalla, kun menetetään yliopiston kampus, myöskin tämmöisellä henkisellä puolella — ei aineellisella puolella — aika iso menetys. Tämän vuoksi olemme edustaja Kososen kanssa tämän lakialoitteen tehneet. Toivomus on tietysti, että tämä lakialoite menee läpi, Savonlinnaan voitaisiin perustaa yliopisto. Minä uskon, että siellä Savonlinnassa on sitä osaamista ja tämmöistä positiivista energiaa niin paljon, että siitä tulisi kyllä hyvin innovatiivinen tämmöinen yliopisto, joka poikkeaisi tästä yleisestä yliopistolinjasta kyllä tämän oman tyylinsä ja oman tämmöisen linjansa kanssa, niin kuin omassa varsinaisessa puheenvuorossani just hahmottelin, mitä se (Puhemies koputtaa) voisi olla, ehkä tämmöinen enemmän yrittäjämäinen yliopisto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+13.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-14T19:08:14,2016-09-14T19:10:23,Tarkistettu,1.1 2016_83_128,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhumme historian yksittäisestä surkeimmasta päätöksestä Savonlinnan osalta, on selvää, että tätä asiaa puidaan vielä hyvin pitkään. Olen itse tehnyt vastaavansisältöisen aloitteen, ja siihen on osallistunut myös noin 10 muuta opposition edustajaa, eli allekirjoittajia on hieman enemmänkin. Sen takia erityisesti toivotan parasta onnea työssä kompensaation suhteen, kun tiedämme ajan haasteet. Vain jotkut muut vastaavat opiskelupaikat ovat oikea, pitkäjänteinen mahdollisuus korvaaviksi menetelmiksi ja kun tiedetään, että sote-uudistuksen yhteydessä myös ammattikorkeakoulupaikat ovat kovalla koetuksella. Jos Savonlinnan keskussairaala menettää toiminnoistaan kirurgiaa, sisätauteja, mielenterveyspsykiatriaa, jo nykyiset ammattikorkeakoulupaikat Savonlinnassa ovat vaakalaudalla. Sen takia on todella kova tavoite, jos aikoo toteuttaa kaupungin toiveen siitä, että kaupunkiin kaivataan vähintään 420:tä uutta ammattikorkeakoulupaikkaa, jotta jollain tavalla pystyttäisiin korvaamaan opettajankoulutuslaitoksen menetys. Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia, niin oppositiota kuin hallitusta, ja varmasti teemme kaikki parhaamme sen eteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+13.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-09-14T19:10:23,2016-09-14T19:11:53,Tarkistettu,1.1 2016_83_129,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Järvinen tuossa otti jo esille Savonlinnan keskussairaalan tilanteen, jonka olisin myös halunnut vielä nostaa esiin. Jos me ajattelemme kaupunkia, niin koulutus, eri koulutuslaitokset ja toisaalta sitten terveydenhuollon laitokset, sairaala ovat hyvin keskeisiä siinä, millä tavalla kaupunki ja sen väestö jaksaa. Ja niin kuin tuossa edustaja Järvinen nosti esiin, niin sairaalan osalta supistuksia on tehty ja myös ne synnytykset sieltä lopetettiin, ja sillähän on sitten jatkumona vaikutuksia tosi monille muille sairaalan erikoisaloille. Nyt jos me ajattelemme, niin Savonlinna kaupunkina ei ole kovin suuri, mutta ei ole myöskään Lappeenranta. Lappeenrannassa myös toimii erittäin, sanoisinko, vitaali ja omanlaisensa yliopisto, jonka sivuilla muun muassa lukee, että tervetuloa ajattelemaan toisin. Ja samaa sanoisin, samalla kun toivotan onnea Savonlinnan tälle aloitteelle, lähettäisin viestiä muuallekin Suomeen: tervetuloa ajattelemaan toisin. Pieni voi olla hyvin joustava ja löytää erilaisia ratkaisumalleja ja myös yhteistyössä kansainvälistyä ja myös yhteistyössä yrittäjien kanssa. Sieltä voi löytyä hyvinkin jatkumoa esimerkiksi Lappeenrannan yliopistolle, joka on kuulemma valittu 20 yliopiston joukkoon maailmassa tietyllä alueella, elikkä siitä vain, Savonlinna, perään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+13.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-14T19:11:54,2016-09-14T19:13:25,Tarkistettu,1.1 2016_83_130,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan viimeisenä puheenvuorona, todennäköisesti, haluaisin tarttua oikeastaan siihen, mitä edustaja Järvinen sanoo, että me tarvitsemme tämän asian hoitamiseen oppositiota ja hallitusta. Kun tässä viitattiin sitten Savonlinnan sairaalan toimintaan esimerkiksi, niin me tarvitsemme myös Savonlinnan kaupungin edustajilta tätä yhteistyökykyä, neuvotteluhalukkuutta siihen. Savonlinnan sairaalan toiminnot liittyvät hyvin pitkälle tähän tulevaan sote-ratkaisuun ja siihen, miten Etelä-Savossa sitten terveydenhoito järjestetään, ja on äärimmäisen tärkeätä, että Savonlinnan sairaalan toiminnot säilyvät vähintään sillä tasolla, millä ne tällä hetkellä ovat. Siellä on tosiaankin paljon näitä koulutuspaikkoja, ja sairaala toimii harjoituspaikkana, ja tämän vuoksi se on äärimmäisen tärkeätä. Mutta niin kuin edustaja Järvinen sanoi, siihen tarvitaan kaikkien, niin opposition kuin hallituksenkin, hyvää yhteistyöhenkeä ja neuvotteluhalukkuutta täällä pääkaupungissa, mutta sitten sitä tarvitaan myöskin Savonlinnassa, kun kaupunki neuvottelee sitten yhdessä toisten eteläsavolaisten kaupunkien kanssa tätä sote-ratkaisua, että miten sitä työtä jaetaan ja näinpäin pois. Nämä neuvottelut ovat äärimmäisen tärkeässä asemassa. Siis kysymys on isosta kokonaisuudesta. Kun nyt puhutaan Savonlinnan OKL:n siirtymisestä Joensuuhun, mikä on jättänyt aluetalouteen tämmöisen ison, paikattavan aukon, niin kyllä se on niin, että sen saaminen kunnolla paikatuksi tarkoittaa tämmöisen ison kokonaisuuden yhteensovittamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+13.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-14T19:13:26,2016-09-14T19:15:28,Tarkistettu,1.1 2016_83_131,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on iloinen hetki, kun tässä salissa halutaan Savonlinnalle hyvää, ja se on varmasti meidän kaikkien tavoite. Tosiasiahan on se, että viime kaudella päätetty päivystysasetus vei Savonlinnasta synnytykset, ja sitä myötä noin sata synnytystä vähemmän siellä viime vuonna oli, mikä on merkittävä vähennys kaupungin syntyvyyteen. Nämä ovat isoja asioita, kuinka sairaala toimii tuommoisella pienellä paikkakunnalla, ja jos otetaan huomioon sitten vielä alueen saaristoisuus, etäisyydet muihin kaupunkeihin, niin on aivan äärimmäisen tärkeää, että meillä siellä sairaala on hyvällä tasolla edelleenkin. Ja tässä on otettu puheeksi myös nämä ammattikorkeakoulupaikat, ja sairaalan tason tietenkin pitää olla tällä nykyisellä tasolla senkin tähden, että nämä ammattikorkeakoulupaikat siellä säilyvät. Ja samalla tavalla kuin tässä jo on tullut esiin, niin kyllä maakunta-sotealue Savonlinnaankin yltää, ja minun toivomukseni olisi, että oltaisiin niissä pöydissä, joissa näistä asioista päätetään, eli on äärimmäisen tärkeää, että Savonlinna on mukana Mikkelin kanssa ja Pieksämäen kanssa neuvottelemassa siitä, millä tavalla Etelä-Savon infraa käytetään tulevassa sote-uudistuksessa. Tämä kaikki vaikuttaa tietenkin meidän aluetalouteen, ja silti toivon tälle lakialoitteelle hyvää menestystä sitten valiokunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+13.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-09-14T19:15:29,2016-09-14T19:17:26,Tarkistettu,1.1 2016_83_132,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi päihdehuoltolain 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 32/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_83_133,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi päihdehuoltolain 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 32/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lakialoite laiksi päihdehuoltolain 10 §:n muuttamisesta: Sikiöaikainen alkoholialtistus on yleisin ehkäistävissä oleva sikiövaurioiden syy. Tutkimustietojen mukaan noin 6 prosentilla raskaana olevista naisista on päihderiippuvaisuus. Tarkkaa alkoholin vaurioittamien lasten määrää on mahdotonta laskea, mutta joidenkin arvioiden mukaan alkoholi vaurioittaa joka vuosi pysyvästi jopa tuhatta sikiötä. Diagnoosi saadaan usein vasta vuosien kuluttua lapsen syntymästä, mikä vaikeuttaa tilastointia. Päihteiden käyttö raskausaikana altistaa lapsen fetaalialkoholisyndroomalle, FAS-oireyhtymälle, jonka seurauksena lapsella voi olla kasvuhäiriöitä, keskushermoston rakenteellista poikkeavuutta ja pahimmassa tapauksessa vakava ja pysyvä aivovaurio. Alkoholi on sikiölle myrkky. Etanoli läpäisee istukan ja sikiön verenkiertoon toistuvasti joutuessaan aiheuttaa pysyviä, kehityksellisiä elinvaurioita keskushermoston lisäksi sydämeen, munuaisiin, luustoon ja aistinelimiin. Tietyt aivojen kehityksen vaiheet ovat erityisen herkkiä etanolin vaikutuksille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 10 000 alle 16-vuotiasta lasta, joilla on jonkinasteinen äidin raskausajan päihteidenkäytön aiheuttama vaurio. Päihdehuoltolaki 41/1986 mahdollistaa alkoholin ja muiden päihteiden käyttäjien vastentahtoisen hoidon eli pakkohoidon. Pakkohoito on äärimmäinen keino, mutta esimerkiksi itsetuhoisen tai väkivaltaisen potilaan kohdalla joskus ainoa keino auttaa. Päihdehuoltolain tahdosta riippumattoman hoidon määräykset soveltuvat torjumaan alkoholistien itselleen ja ympäristölleen aiheuttamia haittoja. Sen sijaan päihteitä käyttävän raskaana olevan naisen tapauksessa laista ei ole tällä hetkellä hyötyä. Tahdosta riippumatonta hoitoa tulisi voida soveltaa päihdeäitien hoidossa, kun tavoitteena on syntymättömän lapsen suojelu. Muissa Pohjoismaissa alkoholiongelmista kärsivien äitien tahdonvastaisesta hoidosta on saatu hyviä kokemuksia. Ensisijaisesti tietysti on turvattava vapaaehtoisen päihdehoidon riittävät resurssit kaikkialla maassa. Vapaaehtoisuuteen pohjautuvan päihdekuntoutuksen tulee olla ensi sijalla, mutta viime kädessä sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vuoksi syntyneiden kehitysvammojen muodostuminen voitaisiin ehkäistä esimerkiksi äidin omaan sitoumukseen perustuvalla raskausajan tahdosta riippumattomalla hoidolla. Ongelmana on usein päihdekuntoutuksen edellyttämä pitkäjänteisyys. Raskausaikana nainen on erityisen motivoitunut pääsemään irti päihteistä. Äiti saattaa haluta hoitoon, mutta ei jaksa pysyä hoidossa tarvittavaa aikaa ilman riittävää tukea. Jokainen äiti, myös päihderiippuvainen, pohjimmiltaan haluaa lapsensa parasta. Kyseessä on ennen kaikkea myös naisen oma etu: hän pääsee pitkäjänteiseen hoitoon, ja lapsi syntyy terveempänä. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus synnyttää toimintavelvoitteen sosiaalitoimeen jo ennen lapsen syntymää. Ilmoitusvelvollisia ovat samat tahot kuin varsinaisessa lastensuojeluilmoituksessa, ja ilmoitus tehdään ensisijaisesti sosiaalipäivystykseen. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehtävä tilanteissa, joissa ilmoittajalla on perusteltu syy epäillä tulevan äidin tai isän kärsivän esimerkiksi päihdeongelmasta tai vakavasta mielenterveyden häiriöstä. Kohdussa elävän asema on hyvin eriarvoinen kuin samanikäisen keskoslapsen. Kohdussa elävän lapsen voi äiti päihderiippuvuutensa vuoksi myrkyttää ja vammauttaa kohtuun, keskoslapsen tai vastasyntyneen vastaava kohtelu olisi rikos. Sikiön ja tulevan lapsen elinikäisen terveyden tulee olla tärkeämpää kuin äidin raskaudenaikaisen oikeuden päihteiden käyttöön. Sen vuoksi ehdotamme — koko kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä on allekirjoittanut tämän lakialoitteen, jonka me lääkärit, Päivi Räsänen ensimmäisenä allekirjoittajana, olemme allekirjoittaneet — että teemme muutoksen päihdehuoltolain 10 §:ään seuraavasti: ""Hoitoon määräämisen edellytykset Hoitoon tahdostaan riippumatta voidaan määrätä henkilö, jonka hoidon ja huollon järjestämisessä vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut eivät ole mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja joka päihteiden käytön vuoksi vakavasti vaarantaa kohdussaan elävän sikiön hengen tai terveyden."" Tämä lakiehdotus on erittäin tärkeä paitsi kohdussa kasvavia lapsia ja heidän terveyttään mutta myös heidän äitiään ajatellen, ja pitkällä tähtäimellä taas kun ajattelemme, niin tämä mahdollisuus säästää valtavasti yhteiskunnan varoja. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+14.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-14T19:17:54,2016-09-14T19:24:14,Tarkistettu,1.1 2016_83_134,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi tuloverolain 57 ja 98 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_83_135,83/2016,2016-09-14,13.59,19.33,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi tuloverolain 57 ja 98 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lakialoite laiksi tuloverolain 57 ja 98 a §:n muuttamisesta. Tässä aloitteessa ehdotetaan, että tuloverolain 57 §:n 1 momenttiin lisätään uusi 3 kohta ja 98 a §:ään lisätään uusi 2 momentti, jonka perusteella yhteisö sekä luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saa vähentää verotuksessa kehitysyhteistyöhön antamansa lahjoituksen tietyin rajoituksin. Rahalahjoituksen tulee olla vähintään 850 euroa ja enintään 50 000 euroa, ja sen saajan tulee olla vakiintunut kehitysyhteistyötä tekevä kansalaisjärjestö. Jo nykyisin tuloverolain perusteella on mahdollista esimerkiksi tehdä tulostaan lahjoitusvähennys rahalahjoituksesta, joka on tehty tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen. Edelleen nykyisen tuloverolain mukaan luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on mahdollista tehdä lahjoitusvähennys puhtaasta ansiotulostaan, siitä rahalahjoituksesta, jonka on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen. Lahjoitusvähennystä supistettiin 1980-luvun lopulla toteutetussa niin sanotussa kokonaisverouudistuksessa siten, että vähennyskohteita leikattiin ja samalla yksityishenkilöiden oikeus vähennykseen poistettiin. Vähennysoikeuden rajoittaminen perustui lyhyeltä ajalta saatuihin kokemuksiin, joiden pohjalta esimerkiksi humanitääriseen avustustoimintaan annettujen lahjoitusten määrän arvioitiin pysyvän vähäisenä. Suomalaisen tieteen, taiteen ja kulttuuriperinnön tukeminen on tärkeää. Yhtä tärkeää Suomen on kuitenkin pitää kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan ja tehdä oma osuutensa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi on sitoutunut kasvattamaan kehitysyhteistyömäärärahojaan 0,7 prosenttiin. Suomi sitoutui YK:n kehitysstrategian mukaiseen 0,7 prosentin tavoitteeseen jo 1970-luvun alussa. Tämän lisäksi Suomi on sitoutunut tavoitteeseen myös osana EU:n yhteistä tavoitetta. Hallituksen säästötoimien myötä kehitysyhteistyömäärärahat ovat laskeneet merkittävästi ollen kehyskaudella 2017—2020 keskimäärin 0,39 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon. Saavuttaaksemme 0,7 prosentin tavoitteen tarvitaan toimenpiteitä, joilla lisätään kansalaisten halua vaikuttaa kehitysyhteistyön edistämiseen. Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Etäiseltä tuntuvat maailmantapahtumat vaikuttavat myös suomalaisten hyvinvointiin. Kehityksen, turvallisuuden ja ihmisoikeuksien välisten yhteyksien, niin sanotun laajan turvallisuuden, merkitys on viime vuosina kasvanut. Kun ihmisten elinolosuhteet paranevat, niin myös levottomuuksien ja konfliktien riski vähenee. Kehityspolitiikalla ja kehitysyhteistyöllä voidaan vaikuttaa myös sellaisiin Suomeakin koskettaviin kysymyksiin kuin kansainvälinen rikollisuus, ympäristötuhot, huumeet, pandemiat ja laiton siirtolaisuus. Kehitysyhteistyö on katastrofien ennaltaehkäisyä, ja se on paljon halvempaa kuin jälkihoitona toimitettava humanitäärinen apu. Kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön osallistumisella on Suomelle myös ulkopoliittinen merkitys. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli Suomen kehityspolitiikan kokonaisuudessa. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö täydentää julkista kahdenvälistä, monenkeskistä ja EU:n kehitysyhteistyötä. Kansalaisjärjestöjen lisäarvo on niiden suorat kontaktit ruohonjuuritasolle sekä arvokas työ kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa kehitysmaissa. Ulkoministeriön hallinnonalaan kuuluva kehitysyhteistyö on tarkoin valvottua toimintaa. Yleisesti ottaen valtaosa kehitysyhteistyövaroista menee perille. Väärinkäytökset ovat harvinaisia, viime vuosina määrältään muutama promille kehitysyhteistyövaroista. Ulkoministeriön alueosastoilla on keskeinen vastuu omien hankkeidensa evaluoinnista ja tarkastuksesta. Rahankäyttöä ja kumppanimaiden kanssa sovittujen tulosten saavuttamista valvotaan ja tarkastetaan monin tavoin. Laajentamalla lahjoitusvähennysoikeutta koskemaan myös kehitysyhteistyötä voidaan kannustaa suomalaisia konkreettiseen yhteisvastuuseen ja auttamiseen, tukea pitkälti vapaaehtoistoimintaan perustuvaa kolmatta sektoria sekä edesauttaa kehitysyhteistyötavoitteiden saavuttamista. Suomi on yksi harvoista länsieurooppalaisista maista, joissa lahjoitusten verohelpotusjärjestelmä on hyvin suppea. Laajempi lahjoitusjärjestelmä vähentää verotuloja, mutta hinta on pieni, jos kannustevaikutuksen avulla voidaan edistää niin sanottua laajaa turvallisuutta. Aloitteessa lahjoituksille asetetaan ala- ja yläraja. Tämän edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen lahjoitusverovähennyksiin eli 57 §:ään liittyen. Tässä yhteisö saa valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla vähentää tuloistaan vähintään 850 euron ja enintään 50 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty sellaiselle Verohallinnon nimeämälle Euroopan talousalueella olevalle yhdistykselle, säätiölle tai jonkin edellä mainitun yhteydessä olevalle rahastolle, jonka varsinaisena tarkoituksena on kehitysyhteistyön harjoittaminen. Edelleen ehdotamme 98 a §:n muuttamista, joka koskee luonnollisen henkilön lahjoitusvähennystä. Ehdotamme, että pykälä jatkossa kuuluisi seuraavasti: ""Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saa vähentää puhtaasta ansiotulostaan vähintään 850 euron ja enintään 50 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty sellaiselle Verohallinnon nimeämälle Euroopan talousalueella olevalle yhdistykselle, säätiölle tai jonkin edellä mainitun yhteydessä olevalle rahastolle, jonka varsinaisena tarkoituksena on kehitysyhteistyön harjoittaminen."" Tämä lakialoite on kaikkien kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän edustajien allekirjoittama ja alun alkaen saanut meidän kansanedustaja Päivi Räsäsen aloitteesta alkunsa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2016+15.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-14T19:24:42,2016-09-14T19:32:33,Tarkistettu,1.1 2016_84_1,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_84_2,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,Edustaja Viitanen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_84_3,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen tässä jo koko viime vuoden ajan ollut huolissani eläkkeensaajien verotuksen tasapuolisesta kohtelusta palkansaajaan nähden, ja olemme myös vaatineet, että veronkevennysten on yhtä paljon kohdistuttava eläkkeensaajiin kuin palkansaajiinkin. Siksi uutinen siitä, että hallitus on muuttanut linjaansa tässä uudessa budjetissaan, oli tietenkin hyvin iloinen uutinen. Mutta, puhemies, jonkin verran hämmästystä herätti tietenkin se, että kun saimme tutustua viime aikoina eduskunnan tietopalvelun tekemiin laskelmiin, niistä kävi ilmi, että nimenomaan pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien ostovoima, se mitä jää lompakkoon, pienenisi ensi vuonna. Käteen ei jäisi enemmän, vaan käteen jäisi vähemmän. Tässä herää kysymys ja tämä on vähän hämmentävä tilanne: mitä nyt ylipäätään verotuksessa on tällä hetkellä tapahtumassa. Nyt, ministeri Orpo, heti tähän alkuun haluaisin teiltä kysyä: onko todellakin (Puhemies koputtaa) nyt niin, että enemmistön eläkkeensaajista ostovoima laskee ensi vuonna?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-15T16:03:10,2016-09-15T16:04:30,Tarkistettu,1.1 2016_84_4,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, olen ylpeä siitä ratkaisusta, mikä pystyttiin tekemään, eli kun kiky-sopimuksen mukaisesti palkansaajien verotusta kevennetään, niin hallitusohjelmaan (Välihuuto) — se on sama linja näköjään kuin teillä — on kirjattu niin, että nämä samat alennukset tehdään myöskin eläkkeensaajille, ja näin me pystymme nyt tekemään. Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys, ja ennen kaikkea sillä tuetaan kotimaista ostovoimaa. Varmasti suurimmalla osalla kotitalouksista nämä lisäeurot menevät kulutukseen, ja kun meidän kasvu ja työllisyyden kehitys ovat tällä hetkellä hyvin pitkälle kotimarkkinan varassa, niin tämä on ehdottoman hyvä asia. Tällä ostovoiman lisäyksellä hallitus tietenkin pyrkii kompensoimaan niitä muita ostovoimaan vaikuttavia tekijöitä, ja pidän tätä hyvin merkittävänä, mutta työ jatkuu, ja ainoastaan talouskasvun kautta, paremman työllisyyden kautta me pystymme myöskin sitten seuraavissa vaiheissa edelleen parantamaan ostovoimaa myöskin eläkeläisten ja pienituloisten osalta, mitä siis nyt olemme tekemässä kuitenkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-15T16:04:30,2016-09-15T16:05:36,Tarkistettu,1.1 2016_84_5,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_84_6,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä nyt väkisinkin vielä jäi epäselväksi, mitä eläkkeensaajien ostovoimalle on tapahtumassa. Me tulemme todella tarkkaan seuraamaan tilannetta. Mutta kaiken kaikkiaan haluan palauttaa nyt mieliin tämän hyvin tärkeän periaatteen, että eläkkeensaajia ja työssä olevia tulee kohdella yhdenvertaisesti. Oli sitten eläkkeellä tai töissä, niin on reilua, että tuloja kohdellaan verotuksessa samalla tavalla, ja tälle vuodelle tehty veroero hallitukselta oli suuri epäoikeudenmukaisuus, ja eläkkeensaajat kokivat sen myös eräänlaisena arvostuskysymyksenä. Ministeri Orpo, edeltäjänne ministeri Stubb, silloinen ministeri Stubb, ei halunnut sitoutua tähän tasa-arvoiseen verokohteluun siitä huolimatta, että hän ennen vaaleja näin lupasi. Nyt minä kysyn teiltä, ministeri Orpo: haluatteko te sitoutua tästä eteenpäin siihen, että eläkkeensaajia ja palkansaajia kohdellaan verotuksessa samalla tavalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-15T16:05:45,2016-09-15T16:06:48,Tarkistettu,1.1 2016_84_7,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä lukee hallitusohjelmassa, että näin me teemme, ja minusta se budjettiesitys, joka tänään on julkaistu, on osoitus siitä, että me haluamme näin tehdä ja teemme, koska nyt nämä samat veronkevennykset tulevat sekä palkansaajille että eläkeläisille. Se on, kuten sanoin, oikeudenmukaisuuskysymys, ja tähän me pyrimme myöskin tulevissa päätöksissä. Minusta tämä on aivan selkeä lähtökohta hallituksen politiikassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-15T16:06:50,2016-09-15T16:07:17,Tarkistettu,1.1 2016_84_8,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo puhui kauniisti ostovoimasta ja pienituloisista. Pienituloista palkansaajaa ei kuitenkaan lämmitä se, että prosentuaalisesti hallituksen verolinja kohtelee kaikkia tasaisesti. Euroilla sitä ruokaa ostetaan ja vuokrat maksetaan. Miksi hallitus ei kohdenna veronalennuksia pienituloisten hyväksi? Se tukisi tutkitusti työllisyyttä ja talouskasvua ja kaventaisi tuloeroja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-15T16:07:20,2016-09-15T16:07:51,Tarkistettu,1.1 2016_84_9,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässähän kävi niin, että kun työmarkkinajärjestöt löysivät sovun kiky-ratkaisun pohjaksi, niin sen veroratkaisun ja näiden maksujen muutoksen seuraus, joka tästä syntyi, oli, että tosiasiallisesti suurituloisten palkansaajien verotus olisi keventynyt ja pieni- ja keskituloisilla pysynyt samalla tasolla tai kiristynyt. Hallitus on kohdistanut oman veronkevennysvaransa eli tämän 515 miljoonaa nimenomaan pieni- ja keskituloisille, ja sillä pystymme korjaamaan tämän niin, että nyt jokaiselle tulee se 0,6 prosenttiyksikön aito ansiotulojen kevennys. Se ei siis ole kompensaatiota, vaan se on aito kevennys kaikille. Sen lisäksi, mitä tulee pieni- ja keskituloisiin, hallitus on aikaisemmin jo tehnyt päätöksen 450 miljoonan työtulovähennyksen parantamisesta, joka on nimenomaan suunnattu pieni- ja keskituloisille. Eli kyllä tässä tätä työtä tehdään, mitä edustaja Aalto peräänkuuluttaa. (Oikealta: Eikö kelpaa vihreille?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-15T16:07:52,2016-09-15T16:08:56,Tarkistettu,1.1 2016_84_10,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todella hallitus lupasi tuloveron kevennyksiä, mikäli tämä kilpailukykysopimus hyväksytään. Pienituloisille kikyn palkanalennusten kompensointi onkin todella tarpeen, ja on tässä tosi hienoa kuulla, että hallitus on nyt tarttunut toimeen ja todella tekee näitä tuloveron alennuksia kohdistetusti nimenomaan sinne pienituloisiin ja eläkeläisiin. Todellakin nyt toivoisin jotain konkreettista. Tämä on uusi esitys, aikaisemmin on näyttänyt vähän toisenlaiselta. Niin kuin, ministeri, itsekin sanoitte, alun perin nämä tuloveron kevennykset olisivat kohdistuneet nimenomaan suurituloisiin. Minkälaisia konkreettisia toimia te olette tehneet, jotta nyt ne tuloveron kevennykset hyödyttävät kaikista eniten nimenomaan pienituloisia ja keskituloisia ihmisiä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-09-15T16:08:58,2016-09-15T16:09:53,Tarkistettu,1.1 2016_84_11,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Ministeri Orpo, keskustelu eläkeläisten verokohtelusta laajeni kaikkea verotusta koskevaksi. Sallitaan se tällä kertaa näin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_84_12,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Se on hyvä asia, koska veronkevennykset kohdistuvat kaikille, (Naurua) hallituksen linjauksen mukaisesti. Me olemme tänään tehneet sen konkreettisen teon, eli kun me olemme hyväksyneet valtion talousarvioesityksen, niin siellä konkretisoituu se linja, jonka kuvasin aikaisemmin, että nämä veronkevennykset tulevat tasasuuruisina kaikille. Tosiaan tämä pääseminen pieni- ja keskituloisten osalta samaan lopputulemaan kuin suurempituloisten osalta tehdään nimenomaan hallituksen toimesta, koska se kiky-sopimus itsessään olisi keventänyt vain suurempituloisten verotusta. Sitten lisäksi on vielä suunnattu 30 miljoonaa näiden kiky-vaikutusten kompensointiin kaikkein pienituloisimmille. He eivät maksa veroa, mutta me haemme tällä hetkellä sitä mallia, miten tämä 30 miljoonaa kohdistetaan kaikkein pienituloisimmille. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi maksujen alennukset tai muut keinot, joilla esimerkiksi työllistymisen edellytyksiä voidaan parantaa. Tämä työ on meillä vielä kesken, ja haemme sen vaikuttavimman keinon, jolla kaikkein pienituloisimpia voimme auttaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-15T16:09:54,2016-09-15T16:11:06,Tarkistettu,1.1 2016_84_13,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnalla oli mahdollisuus tutustua Kiinaan, ja siellä tämä keskustelu oli hiukan erilaista. Täällä me valitamme ja syyttelemme toinen toisiamme. Siellä enemmän keskityttiin siihen, miten saadaan aikaan sitä tuottavuutta, jolla näitä euroja sitten voidaan jakaa. Minusta oli hyvä, että hallitus kykeni tekemään tämänkaltaisen päätöksen, että nämä veronkevennykset kohdennetaan pienituloisille ja että myöskin eläkeläiset ovat mukana. Mutta kysyn arvoisalta pääministeriltä: kun tänään valtioneuvosto on päättänyt budjetin, onko siellä nyt niitä kilpailukykyä tehostavia asioita, (Välihuutoja) jotta me pärjäämme tässä tulevassa kilpailussa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-09-15T16:11:08,2016-09-15T16:11:58,Tarkistettu,1.1 2016_84_14,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Hivenen verotuksen ulkopuolella liikutaan, mutta pääministeri vastaa. (Naurua)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_84_15,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä ovat nyt kaikki ne toimet, mitä budjettiriihessä päätettiin, lisäksi ne toimet, mitä kehysriihen jälkeen päätettiin yrittäjyys- ja työllisyyspaketin osalta. Ehkä voisin vielä palata tähän verotuskysymykseen, kun hämmennystä selvästi aiheuttaa tämä kohta tuossa kiky-sopimuksessa. Siellähän siirrettiin työnantajilta työntekijöille kuluja. Osa näistä kuluista on verovähennyskelpoisia. Ja kun tämä verovähennyskelpoisuus aiheuttaa sen, että se olisi pelkästään helpottanut enemmän suurituloisten verotusta, niin sen takia hallitus on kohdentanut nämä omat toimensa pieni- ja keskituloisille ja sitten erikseen tämän noin 30 miljoonaa vielä niille palkansaajille, jotka eivät käytännössä veroja maksa. Tästä johtuu se, että hallitus on tosiaan ohjelmansa mukaisesti keskittänyt veronalennusvaran pieni- ja keskituloisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-15T16:12:01,2016-09-15T16:13:10,Tarkistettu,1.1 2016_84_16,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä, että keskusteltaisiin myös siitä, miten me käytämme verovähennyksiä sekä myöskin erilaisia sosiaalisia tukia ja muun muassa vuokratukia yhteiskunnassamme. Otan esimerkin: VVO-yhtymä on Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja, ja VVO:n asuntokannan keskivuokra nousi viime vuonna yli 4 prosenttia. Näin isot korotukset heikentävät myös pienituloisten ostovoimaa. Tilinpäätöksen mukaan VVO:n liikevaihto oli viime vuonna 370 miljoonaa, tulos verojen jälkeen liki 180 miljoonaa ja osinkojakin jaettiin ruhtinaallisesti. Huima tulos asettaa vuokrankorotukset kyseenalaiseen valoon. Markkinajohtajana VVO määrittää yleistä vuokratasoa, joten vetoaminen yleisen vuokratason nousuun ei vakuuta. Suuri osa voitoista tulee asumistuen kautta veronmaksajien kukkaroista. (Hälinää) Kysyn: miten vastaamme tähän asiaan ja haasteeseen hallituksena ja eduskuntana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-09-15T16:13:12,2016-09-15T16:14:22,Tarkistettu,1.1 2016_84_17,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Arvoisat edustajat, pyydän kiinnittämään huomiota siihen, että kyselytunnin idea ja ajatus on se, että siinä fokuksessa, mistä kysymys tehdään, pysytään myös jatkokysymyksissä ja ministereiden vastauksissa. Pelkästään se, että se sana, joka on alkuperäisessä kysymyksessä, löytyy jatkokysymyksestä, ei oikein kunnolla riitä. (Naurua) Mutta jos nyt kuitenkin tällä kertaa joku ministereistä haluaa vastata tähän kysymykseen, niin toki sallin vastauksen. — Ministeri Tiilikainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_84_18,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti: Tuetussa vuokra-asuntotuotannossa tarkoitus on tietysti, että siellä voidaan asua järjellisillä ja kohtuullisilla kustannuksilla ja vuokrien korotus perustuisi omakustannusperiaatteeseen — näin siis tuetuissa asunnoissa. Rakentamisen ja asumisen kehittämiskeskus ARA on se valvova viranomainen, joka katsoo, että näinkö menetellään, ja VVO on todellakin hankkiutunut eroon pitkälti näistä yleishyödyllisistä tuetuista kohteista ja siirtynyt enempi kovanrahan rakentajien puolelle.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-09-15T16:14:58,2016-09-15T16:15:47,Tarkistettu,1.1 2016_84_19,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,Ministeri Orpo vielä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_84_20,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp," Arvoisa puhemies! Totean vielä sen, että hallitusohjelman mukaisesti valtiovarainministeriössä selvitetään säätiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen verokohtelua, ja tämä selvitys on tietenkin sellainen foorumi, jonka yhteydessä näistäkin asioista voidaan sitten keskustella. (Eero Heinäluoma: Suuria säätiöitä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-15T16:15:48,2016-09-15T16:16:07,Tarkistettu,1.1 2016_84_21,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymykseni koskee tämän kysymyksen alkuperäistä aihetta eli tämän hallituksen veropolitiikkaa. Silloin, kun yhteiskunnassa rahat ovat tiukilla ja niistä on vähän oikeastaan kenellekään jaettavaa, meidän päättäjien on erityisen tärkeää kohdistaa kaikki pelivara, mitä on käytettävissä, sinne, missä eniten tarvetta on. Se on myös kaikkein järkevintä talouspolitiikkaa, koska pieni- ja keskituloisille kohdennetut kevennykset menevät varmimmin kiertoon ja silloin saamme useimmin euron kiertämään täällä yhteiskunnassa. Valtiovarainministeri mainitsi, että kiky-sopimuksen yhteydessä oli tehty veroratkaisu. Eihän siinä mitään veroratkaisua tehty. Veroratkaisu on hallituksen vastuulla. Ja kun te koko kesän olette puhunut, että tästä ratkaisusta tehdään sellainen, joka tukee pieni- ja keskituloisia, niin nyt kun minulla on teidän tuore esityksenne tästä tuloverolaista ja katson näitä taulukoita, niin tässähän esimerkiksi eläkkeensaajan osalta käy niin, että tavallinen eläkkeensaaja saa alle kympin kuussa enemmän käteen ja (Puhemies koputtaa) isotuloiset saavat jopa 500 euroa. Miksi vaikeina aikoina, kun velkaantuminen kasvaa, teillä on varaa kaikkein hyvätuloisimpien veronkevennyksiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-15T16:16:08,2016-09-15T16:17:20,Tarkistettu,1.1 2016_84_22,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp," Arvoisa puhemies! Joo, tarkennan: Siis kiky-sopimuksen yhteydessä tehty veroratkaisu ja siihen liittyvä ratkaisu olivat sen kaltaisia, että siinä se yhteisvaikutus, kun se sitten tarkkaan VM:ssä käytiin läpi ja laskettiin, kohdistui suurempituloisille. Siksi hallitus teki tämän oman ratkaisunsa, jolla me pääsimme tähän tasaiseen verokohteluun kaikille. Olen kanssanne siitä täysin samaa mieltä, että nimenomaan pieni- ja keskituloisten osalta ne lisäeurot menevät varmasti kulutukseen, ja kuten sanoin, se on kaikkein parasta meidän kotimaiselle kysynnälle ja markkinoille ja tietysti omalta pieneltä osaltaan myöskin auttaa näitä pienituloisia. Tämä oli siis se logiikka, eli siinä kiky-sopimuksen yhteydessä syntynyt ratkaisu oli sen kaltainen, että se kohdistui sinne yläpäähän. Me tasoitimme sitä tällä ratkaisulla. Mielestäni työn verotuksen keventäminen, ansiotulojen verotuksen keventäminen, aina, kun se on mahdollista, on järkevää politiikkaa. Nimenomaan työstä ja ahkeruudesta tämän maan hyvinvointi kasvaa, ja siksi pidän tätä ratkaisua järkevänä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-15T16:17:21,2016-09-15T16:18:24,Tarkistettu,1.1 2016_84_23,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Värderade herr talman! Jag vill berömma regeringen. Det är bra med skattelättnaderna för löntagare, pensionärer och låginkomsttagare. Men då det gäller helhetsbeskattningen och köpkraften är jag förundrad över ett annat beslut. Regeringen bestämde i budgetförhandlingarna att driva igenom en ny båtskatt. Det har tidigare sagts att en båtskatt knappast kommer att inbringa några nettopengar då den är så krånglig och byråkratisk att driva in. Vice statsminister Timo Soini motiverade båtskatten med att klämma åt herrarnas lustjakter, men det är många pensionärer som är båtägare som nu får sin skatt höjd. Bästa regering och finansminister Orpo, finns det seriösa motiveringar för båtskatten och hur mycket den kommer att hämta in, och hur har man tänkt att den ska utformas i praktiken för att inte också drabba vanliga finländska, åländska pensionärer?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2016-09-15T16:18:25,2016-09-15T16:19:17,Hyväksytty,1.1 2016_84_24,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaneuvotteluissa veneveron käyttöönotosta päätettiin ja sen tuottoarvioksi on määritelty 50 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä valtiovarainministeriö viimeistelee tätä veneverolakia. Se on haastavaa, miten tämä määritellään, mutta tällä hetkellä suunta näyttäisi olevan se, että nimenomaan tehon perusteella ja toisaalta pituuden perusteella veneitä verotettaisiin. Veron suuruus tulisi olemaan veneen tehosta ja koosta riippuen 100:sta 300 euroon. Mutta kuten sanoin, tätä valmistellaan parhaillaan, ja lähiaikoina sitten palataan näihin yksityiskohtiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-15T16:19:58,2016-09-15T16:20:48,Tarkistettu,1.1 2016_84_25,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä selvää on, että tämä hallituksen verolinja aiheuttaa oikeutetusti huolta. Täällähän esimerkiksi tällä viikolla edustaja Zyskowicz kyllä myönsi, että hallituksen omat ratkaisut suuntautuvat lopulta tasaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että suurituloiset saavat enemmän. Käytännössä katsoen se siis tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hallituksella on varaa laskea isotuloisten johtajien verotusta useilla sadoilla euroilla ja ihan tavallinen pienituloinen, keskituloinen palkansaaja hyötyy muutaman kympin. Ja moni on ihmetellyt, että aikoina, jolloin tehdään aika julmia leikkauksia työttömien työttömyysturvaan, opiskelijoille, lapsiperheille, kaikkialla leikataan, kuitenkin samaan aikaan tosiasia on, että hallituksella riittää veronkevennysvaraa hyväosaisimmille, miljoonaperintöjen verotuksen keventämiseen, metsälahjavähennyksiin. Mielestäni nämä eivät ole näinä aikoina oikeita arvovalintoja. Kysynkin, ministeri Orpo: mitä te vastaatte sille työttömälle, (Puhemies koputtaa) joka nyt näitä arvovalintoja ihmettelee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-15T16:20:53,2016-09-15T16:22:00,Tarkistettu,1.1 2016_84_26,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin työttömälle haluan sanoa sen, että me teemme kaikkemme, jotta hänellä on mahdollisuus työllistyä. Siksi työllisyys on nostettu hallituksen politiikan kärkeen ja budjettiriihessäkin tehtiin päätöksiä, joilla työllisyyttä pyritään parantamaan ja työttömän asemaa, työnhakua helpottamaan. Mutta vielä tähän veropolitiikkaan. Siis jo viime vuonna tehtiin 450 miljoonan euron työtulovähennys, joka kohdistetaan pieni- ja keskituloisille työntekijöille ja joka on mielestäni erittäin solidaarinen. Se on myöskin järkevää, että työtä kannattaa ottaa vastaan. Sen lisäksi myöskin maksupuolella varhaiskasvatusmaksujen korotus peruttiin, mutta pidettiin voimassa se, että kaikkein pienituloisimpien varhaiskasvatusmaksut laskevat. Tälläkin on iso vaikutus muun muassa työn vastaanottamiseen ja pienituloisten lapsiperheiden asemaan. Sitten tämä yleinen ansiotuloverotuksen keventäminen 0,6 prosentilla — minusta on oikeudenmukaista se, että se tehdään kaikille. Ja sitten täytyy muistaa se, että Suomessa on edelleen maailman kovinta luokkaa oleva progressio. Silläkin on kuitenkin merkityksensä, kun me mietimme kasvua ja työllisyyttä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-15T16:22:01,2016-09-15T16:23:06,Tarkistettu,1.1 2016_84_27,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Erinomaista, että vasta julkaistu budjetti on kovaa työn linjaa, vahvaa työn linjaa. Siinä on ytimessä se, että työ kannattaa ja kaikki toimet tehdään sen eteen, että on työtä. On hienoa, että kaikkien palkansaajien ansiotuloverotus laskee, mutta kun tämä keskustelu on ollut kovin monipolvista, niin olisi hyvä, että vielä kerran valtiovarainministeri sanoisi, kun tätä moni suomalainen kuulee, että onhan niin, että nämä veronalennukset koskevat myöskin eläkeläisiä. Kokoomuksen eduskuntaryhmälle on ollut erittäin tärkeää, että myöskin niitten ihmisten, jotka ovat koko ikänsä työtä tehneet, verotusta alennetaan ja myöskin heidän ostovoimaansa turvataan. Voisiko valtiovarainministeri vielä kerran sanoa tämän ääneen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-09-15T16:23:09,2016-09-15T16:23:52,Tarkistettu,1.1 2016_84_28,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"No niin, valtiovarainministeri vielä kerran.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_84_29,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä mielelläni tämän toistan koko meidän hallituksen puolesta: Kyllä, ne veronkevennykset, jotka nyt on päätetty, jotka ovat tämän päivän budjettiesityksessä, koskevat myös eläkkeensaajia, samalla tavalla eläkkeensaajaa kuin palkansaajaa. Se on hallitusohjelman kirjaus, ja se on oikeudenmukaisuuskysymys, ja siitä me olemme pitäneet nyt kiinni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-15T16:23:53,2016-09-15T16:24:15,Tarkistettu,1.1 2016_84_30,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Ja vielä kerran, edustaja Lindtman.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_84_31,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tämä ostovoimakysymys tuli nyt tässä esille. Maamme eläkkeensaajat olivat todella iloisia siitä, että hallitus nyt kuukausien ja kuukausien keskustelujen jälkeen suostui ottamaan eläkkeensaajat näiden veronkevennysten piiriin. (Naurua) Mutta nyt on kyse siitä, miten nämä kohdennetaan, ja edustaja Sarkomaa otti esille erittäin tärkeän kysymyksen ostovoimasta. Kun edelleen toistan, katson tätä teidän tänään antamaanne esitystä, niin tämä tarkoittaa sitä, että tavalliselle, vähän reilut 1 500 euroa eläkettä saavalle näistä veronkevennyksistä olisi tulossa alle kymppi käteen kuussa. Valtiovarainministeri Orpo, kaksi kysymystä. Riittääkö tämä siihen, että ostovoima kasvaa, vai laskeeko se? Ja toistan kysymyksen: kun rahasta on tiukkaa, miksi teillä on varaa kaikkein hyvätuloisimpien suuriin veronkevennyksiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-15T16:24:17,2016-09-15T16:25:14,Tarkistettu,1.1 2016_84_32,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ostovoiman kasvattaminen on tietenkin tärkeää kotimaisen kysynnän ja työllisyyden ja jokaisen perheen kotitalouden ostovoiman kannalta, ja siihen näillä veroratkaisuilla pyritään. Itse asiassa tänään tehdyssä hallituksen päätöksessä on vielä tarkennettu eläkeläisten osalta nimenomaan sitä tulovaikutusta — en tiedä, onko se uusin versio toimitettu, mutta joka tapauksessa sitä on vielä tarkennettu niin, että se paransi suhteessa pieni- ja keskituloisten asemaa, käytännössä suhteellisen tasaisesti se sinne etenee. Sen lisäksi tämä hallitus on jo kaksi kertaa korottanut takuueläkettä, eli myöskin tässä on tultu kaikkein pienituloisimpia eläkeläisiä vastaan. Minä pidän tätä ratkaisua oikeudenmukaisena ja ostovoimaa parantavana, ja se on työllisyyden kannalta merkittävä, ja ainoastaan työllisyyden kautta me pystymme jatkossakin tekemään hyvää politiikkaa, huolehtimaan myöskin kaikkein heikko-osaisimmista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-15T16:25:15,2016-09-15T16:26:21,Tarkistettu,1.1 2016_84_33,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,Ja viimeinen lisäkysymys tähän teemaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_84_34,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu paljon palkansaajien verotuksesta, mutta on erittäin tärkeää ottaa huomioon myös yritysverotus. Pk-yrittäjät luovat tähän maahan sen vaurauden, millä tämä maa myös nousee talousahdingostaan. Siksi kysyisinkin siihen liittyen, kun nyt on tullut yrittäjävähennys ja maksuperusteinen arvonlisävero. Elinkeinoministeri Olli Rehn, joka nyt valitettavasti ei tänään ole paikalla, on puhunut siitä, että voitaisiin jollain tavalla soveltaa myös Viron yritysveromallia, jota esimerkiksi Suomen Yrittäjät kannattaa. Kysynkin arvoisalta valtiovarainministeriltä, voisiko Suomi jollain tavalla soveltaa Viron yritysveromallia, joka ainakin Virossa on tuottanut työpaikkoja ja myös kassavirtaa, lisää yrityksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-15T16:26:26,2016-09-15T16:27:09,Tarkistettu,1.1 2016_84_35,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys eläkkeensaajien ostovoimasta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2016 vp," Arvoisa puhemies! Todellakin, yritysveropuolella ensi vuoden alusta tulee yrittäjävähennys voimaan ja sen lisäksi erityisesti pk-yrittäjien kannalta todella tärkeä maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtyminen. Niistä voi olla tyytyväinen. Sen lisäksi edellisviikolla asetettiin valtiovarainministeriön verotyöryhmä, jonka tehtävänä on tammikuun loppuun mennessä arvioida yritysverotuksen kokonaisuudistamisen tarvetta. Siinä yhteydessä myöskin arvioidaan erilaisten investointivarausmallien, muun muassa Viron veromallin, kaltaiset ratkaisut. Me haluamme tehdä nämä huolella: huolellinen valmistelu, johon on tilattu asiantuntijataustatyötä, ja sen pohjalta tehdään harkitusti ratkaisut. Tavoitteena on, että ratkaisuja voidaan tehdä puolivälitarkastelussa ensi keväänä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-15T16:27:11,2016-09-15T16:28:05,Tarkistettu,1.1 2016_84_36,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Niinistö.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_84_37,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maailmantalous uudistuu kovaa vauhtia, ja valtaosa kasvusta tulee tätä nykyä uusista, puhtaista ympäristöratkaisuista ja palvelutalouden kasvusta. Naapurimaamme Ruotsin vienti on kasvanut juuri palvelualoilla lähes puolella viimeisen viiden vuoden aikana, ja se on Ruotsin kasvun avain. Suomessa hallitus antaa edelleen erittäin paljon tehottomia yritystukia siihen, että pysytään mieluummin vanhassa elinkeinorakenteessa kuin uudistetaan sitä. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on kritisoinut jo aiempia yritystukia. Kesäkuussa he arvioivat, että raskaan teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ei ole parantanut raskaan teollisuuden kilpailukykyä ja valtio menettää vuosittain 200 miljoonaa euroa verotuloja saamatta vastinetta, ja samaan aikaan se on poistanut kannustimen ottaa käyttöön kotimaista uutta, puhdasta energiatehokkuusteknologiaa. Nyt te olette lisäämässä tällaisia yritystukia sen sijaan, että niitä vähennetään, kun otatte uuden päästökaupan kompensaatiotuen käyttöön. Valtiovarainministeri Orpo, miksi reilun markkinatalouden ja edelläkävijämarkkinoiden luomisen sijaan te tuette vanhaa yritysrakennetta tehottomilla yritystuilla?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-09-15T16:28:10,2016-09-15T16:29:26,Tarkistettu,1.1 2016_84_38,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,Ministereistä ilmeisesti ministeri Mykkänen on lähinnä tämän kysymyksen ydintä. Eli ministeri Mykkänen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_84_39,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Kai,Mykkänen,Ulkomaankauppa-  ja  kehitysministeri,KOK,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän päästökauppakompensaatioon, niin päästökaupan tarkoitushan ei ole nostaa teollisuuden sähkön hintaa, vaan kannustaa tuottamaan energiaa hiilen ja öljyn ja kaasun sijaan puhtaalla vaihtoehdolla, ja siihen mekanismiin tämä meidän energiariippuvaisimpien teollisuusalojen rahallinen kompensaatio ei mitenkään vaikuta: ilmastotavoitteet pysyvät täysin samoina, ja tämä kompensaatio tulee päästökauppatuloista sinänsä tähän. Viittasitte tässä Ruotsiin, muihin edelläkävijämaihin, kuten Saksaan. Suurin osa Euroopan unionin jäsenmaista, jotka kuuluvat tähän samaan päästökauppajärjestelmään, johon valitettavasti kaikki maailman maat eivät vielä kuulu, käyttää samantyyppistä kompensaatiota, jonka me vasta nyt, viimein, otamme käyttöön, muun muassa Saksa, joka on ehkä energiavallankumouksen kärkimaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-09-15T16:29:34,2016-09-15T16:30:27,Tarkistettu,1.1 2016_84_40,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_84_41,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Mykkänen rajoitti vastauksensa vain tähän yhteen tukeen. Tosiasiassa raskas teollisuus saa yhteensä noin 600 miljoonan euron edestä vuosittain erilaisia verotukia, ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen talousasiantuntijat ovat pitäneet niitä tehottomina tukina, jotka eivät paranna kilpailukykyä. He ovat sanoneet tästä uudesta tuesta myös näin: ""Yritysten todellisiin tuotantopäätöksiin perustuvissa tutkimuksissa ei ole löytynyt tutkimusnäyttöä, että hiilivuotoriskiä olisi edes olemassa. Siinä mielessä tämä ei ole millään tavalla perusteltua julkisten varojen käyttöä lisätä näitä tukia."" Ne vain poistavat kannustimen ottaa käyttöön uutta energiateknologiaa. Ja kysymys on huomattavasti laajempi. Siis samana aikana, kun hallitus leikkaa tämän 600 miljoonan euron edestä ihmisten sosiaaliturvasta ja koulutuksesta, tällä rahalla se tehottomasti pönkittää sitä, että älkää vain vähentäkö omia ympäristöpäästöjänne, älkää ottako suomalaista teknologiaa käyttöön. Eikö kannattaisi uskoa markkinatalouteen tehottoman valtion sotkeentumisen sijaan, jossa valtio itse asiassa estää uusiutumista (Puhemies koputtaa) eikä edistä sitä? Ministeri Orpo, budjetista vastaavana ministerinä toivon teiltä vastausta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-09-15T16:30:36,2016-09-15T16:31:44,Tarkistettu,1.1 2016_84_42,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Niinistö tietää, Suomessa on jo pitkään tehty energiapolitiikkaa, jossa on kuitenkin ympäristön saastuttamista verotettu koko ajan enemmän ja enemmän, ja tätä linjaa on myöskin hallitus jatkanut. Mutta mitä tulee teollisuuden tukemiseen, minusta tässä kokonaisuudessa, johon tekin viittaatte viisaasti, kannattaa ottaa huomioon, mikä meidän työllisyystilanne oikeasti tällä hetkellä on. Minä en ainakaan haluaisi ottaa myöskään sitä riskiä, että me tällä hetkellä tekisimme ratkaisuja, jotka nostaisivat meidän teollisuutemme kustannuspohjaa niin paljon, että se vaarantaisi niitä työpaikkoja, jotka meillä on tällä hetkellä. Minä en haluaisi sitä riskiä ottaa. Mutta siellä taustalla on, kuten tiedätte, myöskin runsaasti ratkaisuja, jotka ovat varmasti ilmaston ja ympäristön kannalta oikeasuuntaisia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-15T16:31:45,2016-09-15T16:32:35,Tarkistettu,1.1 2016_84_43,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Samalla tavalla kuin ennen vaaleja kaikki puolueet totesivat, että koulutuksesta ei pidä leikata enää, sen jälkeen kuitenkin on leikattu valtavasti uuden hallituksen toimesta, samalla tavalla ennen vaaleja kaikki totesivat, että tehottomista yritystuista on voitava tinkiä, kun rahasta on tiukkaa. Ottamatta nyt kantaa sitten VATTin tutkimuksiin siitä, kuinka tehottomia nämä hallituksen nyt esittämät keinot ovat, joka tapauksessa kysyn arvoisalta pääministeriltä: kun resurssit ovat vähissä, me tarvitsemme uusia innovaatioita, me tarvitsemme innovaatioita, joilla energiaa säästetään entistä enemmän, joilla tuotteita tuotetaan entistä puhtaammin, ja kuten edustaja Niinistö totesi, tämä markkina on kuitenkin se, joka globaalisti kasvaa kaikista eniten, niin pitäisikö meidän suunnata nämä vähät resurssit kuitenkin sellaisille aloille, sellaiseen yritystoimintaan, jolla on todella pitemmälläkin aikavälillä tulevaisuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-09-15T16:32:39,2016-09-15T16:33:42,Tarkistettu,1.1 2016_84_44,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,Pääministeri ilmeisesti haluaa vastata.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_84_45,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nämä kysymykset tietysti ovat ministeri Rehnin alueella, joka nyt ei ole täällä vastaamassa, mutta hallitus on tehnyt valtavan määrän toimenpiteitä, jotka tähtäävät puhtaan energian ja cleantechin eteenpäinmenemiseen. Meillä on tulossa ilmasto- ja energiastrategia, ja otamme siellä erittäin kovat tavoitteet ja haasteet. Me tiedämme, että suomalainen teollisuus nimenomaan tällä alueella voi antaa myöskin maailmalle ilmastonmuutokseen paljon. Meillä on paljon annettavaa maailmalle, ja kun ilmasto- ja energiastrategia aikanaan tulee eduskunnan käsittelyyn, näette sen konkretian tason, millä ehdotuksia tulemme tällä alueella tekemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-15T16:33:44,2016-09-15T16:34:35,Tarkistettu,1.1 2016_84_46,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se ei ole yllätys, että vihreitä eivät kiinnosta suomalaiset työpaikat, (Välihuutoja vihreiden ryhmästä) mutta jollakin tapaa se on pieni yllätys, että ne eivät myöskään kiinnosta vasemmistoliittoa. Tässä nyt ei ollut sosialidemokraattien puhetta välissä, mutta toivon, että ainakin demareita kiinnostavat suomalaiset työpaikat. Tässä teollisuuden kompensaatiossa on kysymys siitä, että suomalainen teollisuus säilyttää kilpailukyvyn. Muun muassa Puola kompensoi sataprosenttisesti omaa teollisuuttaan, joka käyttää fossiilisia polttoaineita. Suomi on tässä pikkusen mukana, me tuemme ainoastaan 50 prosenttia. Mutta tarkoitus on säilyttää suomalaiset työpaikat. Tästä on kysymys. On väärin tätä kompensaatiotukea, mikä teollisuudelle annetaan, verrata mihinkään sosiaaliturvajärjestelmään tai mihinkään muuhun. Kysymys on nimenomaan suomalaisista työpaikoista. Kysyisinkin ympäristöministeri Tiilikaiselta: ovatko nyt selvinneet laskuperusteet tälle EU:n ilmastopäästöjen taakanjaolle EU:n sisällä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-15T16:34:36,2016-09-15T16:35:45,Tarkistettu,1.1 2016_84_47,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki laskentaperusteet eivät varmasti ole vieläkään selvinneet, mutta samalla kun Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti maailmassa mennään kohti ilmastoystävällisempää politiikkaa ja EU toteuttaa tuota omaa lupaustaan 40 prosentin päästövähennyksistä, Suomi on siinä etupainotteisesti ja aktiivisesti mukana hallitusohjelmamme kirjauksilla: uusiutuva energia yli 50 prosenttiin, uusiutuvat liikennepolttonesteet 40 prosenttiin, tuontiöljyn puolitus. Eli hallituksen konkreettiset toimet ja tavoitteet ovat hyvin ilmastomyönteisiä. Samalla kuitenkin haluamme puolustaa myös niitä olemassa olevia teollisia työpaikkoja. Mitä tulee näihin äskeisiin tukiin: Itse asiassa VATT kritisoi juuri näitä joitain energiatukia. Ketkä olivat hallituksessa päättämässä niiden löperöistä perusteista ja korotuksista vuodelle 2012? Vihreät ja vasemmistoliitto. (Välihuutoja — Hälinää — Puhemies koputtaa)", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-09-15T16:35:47,2016-09-15T16:36:53,Tarkistettu,1.1 2016_84_48,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vienti ja etenkin sen tukeminen on taitolaji. Kiina ja monet muut maat pelaavat aivan omilla pelisäännöillä, sen me tiedämme kaikki. Mutta silloin pitää tukea, kun on vaikeaa. Siinä mielessä kannatan ja tuen hallitusta tässä asiassa. Outokumpu ja muut toimijat ovat vaikeuksissa, työpaikkoja on oikeasti tuhansia vaikeuksissa. Mutta kysymys on kuitenkin kauppapolitiikasta, kysymys on EU-tason asiasta, ja sen takia kysynkin teiltä, ministeri Mykkänen: mitä te aiotte tehdä sille, että Kiina ja muut vastaavat hyvinkin aggressiivisesti käyttäytyvät maat valtiontukipolitiikassa pelaisivat samoilla pelisäännöillä kuin me Suomi ja muut EU-maat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-09-15T16:36:58,2016-09-15T16:37:55,Tarkistettu,1.1 2016_84_49,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Kai,Mykkänen,Ulkomaankauppa- ja  kehitysministeri,KOK,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeä kysymys, ja me olemme ehkä aika isossa tienhaarassa yleensä sen kanssa, päästäänkö eteenpäin maailmanlaajuisessa vapaakaupassa ja reiluissa pelisäännöissä sen eteen, että eurooppalainen ja aasialainen teollisuus olisivat samalla viivalla. On erittäin tärkeää, että tänä syksynä päästään eteenpäin Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa sopimuksissa, jotka avaavat tien seuraavaksi Kiinan, Intian, Etelä-Amerikan kanssa auki oleviin EU:n kauppasopimuksiin, joissa pystyttäisiin aste asteelta myös sopimaan niistä pelisäännöistä, mitä tulee valtiontukiin, nykyistä tarkemmin. Tämä toki liittyy myös kysymykseen Kiinan markkinatalousasemasta, jota tänä syksynä arvioidaan, ja lopputavoitteen täytyy olla se, että Kiina tulee myöskin päästöhinnoittelussa samaan suuntaan kuin mitä me olemme tehneet. Tässä on onneksi ympäristöministeri Tiilikainen osaltaan tehnyt hyvää työtä, ja on päästy Pariisin ilmastosopimukseen johtavien suurvaltojen johdolla ja sikäli eteenpäin ollaan menossa. Itse asiassa hintaerot näissäkin asioissa ovat kaventumassa energian hinnoissa. Ennen kuin ollaan samalla viivalla, minusta on reilumpaa, että teräs tehdään (Puhemies koputtaa) Torniossa kuin Kiinassa, mutta niin kauan jatketaan neuvotteluja. — Kiitos.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-09-15T16:37:57,2016-09-15T16:39:06,Tarkistettu,1.1 2016_84_50,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy puhua tosiasioita ja faktoja silloin, kun ruvetaan väittelemään erilaisista tuista. Itse asiassa nämä tuet ovat juuri sitä, kun joissakin maissa on esimerkiksi pienempi energiaverotus ja yritetään päästä samalle viivalle teollisuuden kanssa, tai että esimerkiksi Saksa tekee samanlaisia vähennyksiä. Yritetään pitää teollisuutta Suomessa ja kehittää sitä Suomessa, sehän se tavoite on, jolloin sitä on vähän vaikea aidosti verrata. Toiseksi: Aidosti on myöskin hiilivuotoa. Esimerkiksi terästeollisuudessa on tapahtunut niin, että Euroopassa Kiina toi 9 prosenttia vielä 2004, nyt se tuo 26 prosenttia. Samanaikaisesti Kiinassa ovat CO2-päästöt lisääntyneet 4 miljoonalla tonnilla vuodessa. Eli on faktoja myöskin tähän suuntaan. Mutta kysynkin oikeastaan ministeri Tiilikaiselta: On eri puolilla maailmaa tehty myöskin mielenkiintoisia uusia näkökulmia vaikka päästökauppakysymyksiin, että ne laitetaan tiettyihin rahastoihin, joista tuetaan taas niitä uusia cleantech-aloja ja saadaan tietyllä tavalla uutta vauhtia. (Puhemies koputtaa) Olisiko tämäntyylisessä mallissa jotain uutta, joka Suomelle olisi myöskin hyväksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-09-15T16:39:07,2016-09-15T16:40:18,Tarkistettu,1.1 2016_84_51,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä osa tuota kansainvälistä ilmastopolitiikkaa on se, että eri maissa monin keinoin edistetään juuri sitä puhdasta, päästötöntä teknologiaa, sen käyttöönottoa, sekä myös erilaisilla kansainvälisillä rahastoilla tuetaan maita sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Tämä luo vuosikymmeniksi hyvin vakaan ja kasvavan markkinan, ja uskon, että tässä markkinassa suomalaisilla ja eurooppalaisilla yrityksillä on hyvä mahdollisuus kasvaa. Uusia yrityksiä mahtuu, uusia työpaikkoja mahtuu, kunhan meillä on ratkaisuja tarjota ja kansainväliset rahoitusinstrumentit käytetään järkevällä tavalla hyödyksi. Mutta kansainvälinen ilmastopolitiikka antaa tälle hyvän selkänojan, ja tähän mahdollisuuteen meidän kannattaa tarttua.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-09-15T16:40:19,2016-09-15T16:41:14,Tarkistettu,1.1 2016_84_52,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyse on viime kädessä valinnoista. Siis meidän, suomalaisten, huipputalousasiantuntijoiden mielestä nyt laitetaan yhteensä satoja miljoonia euroja, jopa yli 600 miljoonaa euroa, vuosittain sellaiseen tukeen, joka tutkimusten mukaan ei ylläpidä kilpailukykyä, ei luo työpaikkoja, mutta pikemminkin estää teollisuuden uusien työpaikkojen luomisen, koska ne teollisuusalat, jotka panostavat uuden ympäristöteknologian käyttöönottoon, eivät saa kotimarkkinoita. Nyt on kysymys hyvin tehottomasta yritystuesta, ja minun mielestäni ja vihreiden mielestä ei pitäisi luoda sellaisia pysyviä yritystukia, jotka ylläpitävät vanhaa elinkeinorakennetta, vaan meidän pitäisi helpottaa meidän teollisuutta, palvelutaloutta ja yrityselämää uusiutumaan markkinatalouden ehdoin, ja silloin tarvitaan kannustusjärjestelmiä niin, että me saamme edelläkävijämarkkinat Suomeen, uusia aloja kehittymään, ja sillä tuetaan myös niitä vanhoja aloja, niin että ne osaavat tehdä myös niitä uusia tuotteita. Näin ollen myös telakkateollisuudessahan se innovaatiotuki tuli siihen LNG-teknologiaan eli uuteen. Telakkateollisuus pelastui uudistumalla, ei sillä, että pidettiin vanhasta kiinni. Kysyn siis hallitukselta vielä: (Puhemies koputtaa) eikö voisi uskoa reiluun markkinatalouteen, jolloin myös ansiotuloverotusta voitaisiin keventää ja saada kilpailukykyä sitä kautta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-09-15T16:41:16,2016-09-15T16:42:30,Tarkistettu,1.1 2016_84_53,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,"Arvoisat edustajat, pyydän, että pysytään aikarajoissa, jotka on sovittu: 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_84_54,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp," Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä tilanne, jossa esimerkiksi metsäteollisuuteen ensimmäisen kerran kymmeniin vuosiin tehdään miljardi-investointia: on suunnitteilla ja lähdössä liikkeelle uusia. Ne perustuvat pitkälle uusiutuvan energian käyttöön, ja on uusia innovatiivisia ratkaisuja. Mutta me tiedämme myöskin sen, että se kilpailukyky koko alalla, myös terästeollisuudessa, metalliteollisuudessa, telakkateollisuudessa, edelleenkin on aika hiuskarvan varassa, miten se toimii. Kun on myöskin niitä puheenvuoroja, joita minä uskon, joita minä haluan kuunnella, jotka varoittavat siitä, että lisäkustannusten luominen tällä hetkellä meidän teollisuudelle, jossa on meille tärkeitä työpaikkoja ja tällä hetkellä kasvua, heikentäisi kilpailukykyä ja voisimme aiheuttaa merkittävää vahinkoa meidän työllisyydellemme, joka on edelleen huonoissa kantimissa, siksi tätä ratkaisua ei mielestäni nyt tässä tilanteessa pidä tehdä. Mutta siinä olette ihan oikeassa, että meidän pitää jatkossa suosia koko ajan ratkaisuja, aina kun tilanne mahdollistaa, jotka ovat ympäristöystävällisiä, jotka ajavat uuden teknologian kehittämiseen. Mutta meidän täytyy edetä tässä kuitenkin niin, että me huolehdimme suomalaisesta työllisyydestä.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-15T16:42:34,2016-09-15T16:43:43,Tarkistettu,1.1 2016_84_55,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään tuli tieto, että bkt:n kasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 0,9. Huolta kannattaa kantaa. Tässä taustallahan täytyy olla kysymys siitä, että meidän vienti on nyt liian heikoissa kantimissa, investoinnit ovat liian vähäisiä. Tähän ajatteluun liittyen on erittäin tärkeää, että päästökauppakompensaatio energiaintensiiviselle teollisuudelle pystytään näissä olosuhteissa turvaamaan, koska se on niin herkässä vaiheessa. Meillä ei ole mitään edellytyksiä lähteä nyt muuttamaan. Toinen asia liittyy siihen, että Finnveran takausvaltuuksia nostettiin, mikä on sekin erittäin tärkeä asia ja viesti siitä, että vienti lähtisi vetämään, mutta kyllä meidän varmaan yritystukien tämmöinen kokonaisuudistus pitäisi tehdä, perata nämä yritystuet, katsoa sitä kokonaisuutta ja ehkä pyrkiä siihen, että enempi tuetaan tämmöistä innovatiivisuutta, yrityksen liikkeellelähtöä, sen tyyppisiä asioita tulevaisuudessa. Miten suhtaudutte tällaiseen kokonaisperkaamiseen ja uudistuksen tarpeeseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-09-15T16:43:47,2016-09-15T16:44:50,Tarkistettu,1.1 2016_84_56,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys yritystuista (Ville Niinistö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme varmasti tämmöisen kokonaistarkastelun. Tästä on paljon puhuttu, mutta meidän täytyy tätä siirtymää tehdä hyvin huolella ja harkiten, sillä tavalla, että me pystymme antamaan aikaa uusiutumiselle. Meidän teollisuus, esimerkiksi metsäteollisuus, on uusiutunut huiman nopeasti innovaatioiden kautta kohti biotuotetehtaita. Muistaakseni kolmisenkymmentä anomusta erilaisista biotuotehankkeista on tuolla TEMissä nyt sisällä. Meillä on myöskin iloisia uutisia tuolta investoinnin puolelta. Investointi-, vientitakausrahamäärää on nostettu merkittävästi. Se on positiivinen asia, että kysyntä on siellä lisääntynyt. Myöskin pk-yritysten barometri oli noussut tuplaksi edellisestä barometristä, mikä sekin lupaa hyvää. Meillä on tämmöisiä varovaisia positiivisia merkkejä, ja näitä meidän pitää nyt pystyä vahvistamaan, niin että tälle kasvun uralle pääsisimme. 2 prosentin kasvu alkaa näkyä sitten jo työllisyydessä. Niissä luvuissa ei vielä olla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-15T16:44:53,2016-09-15T16:46:03,Tarkistettu,1.1 2016_84_57,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen valmistelusta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Henriksson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_84_58,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys sote-uudistuksen valmistelusta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Ensiksi lainaus yhden kansanedustajan puheesta: ""Yli vaalikausien kestävien uudistusten valmistelu on tehtävä parlamentaarisesti. En ymmärrä, miksi tämä hallitus luopui tästä suomalaisen parlamentarismin yhdestä vahvuudesta. Tällä vaalikaudella puolustusvoima-, vaalipiiri-, kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset olisivat ilman muuta vaatineet parlamentaarisen valmistelun."" Lainauksen sotea koskeva osuus olisi voinut olla opposition yhteisestä vaatimuksesta, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulisi palauttaa parlamentaariseen valmisteluun. Lainaus on kuitenkin keskustan puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän, marraskuussa 2013 pitämästä puheesta. (Vasemmalta: Oho!) Nyt, kun keskusta on hallituksessa, on ääni kellossa muuttunut. Arvoisa pääministeri, oletteko unohtanut aikaisemmat lausuntonne parlamentaarisesta valmistelusta ja sen tärkeydestä, (Puhemies koputtaa) vai miksi olette tyrmännyt opposition vaatimuksen? (Puhemies koputtaa) Onko tämä nyt niin sanottu eri asia?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-09-15T16:46:07,2016-09-15T16:47:20,Tarkistettu,1.1 2016_84_59,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen valmistelusta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se on totta, että viime vaalikaudella parlamentaarinen valmistelu ei ollut kovin suosittua. Tällä vaalikaudella olemme perustaneet parlamentaarisen seurantaryhmän viemään sotea eteenpäin siitä, mihin me jäimme viime vaalikaudella. Ja nyt ihan uutena asiana myöskin omistajaohjauksen tueksi on perustettu tämmöinen parlamentaarinen neuvottelukunta. Siellä ei ole mitään tällaista elintä aikaisemmin ollut, että me pystymme tätä omistajaohjaukseen liittyvää, valtion omistukseen liittyvää, asiaa seuraamaan yhdessä pitkäjänteisesti ja tekemään siellä olevia pitkäjänteisiä linjauksia yhdessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-15T16:47:21,2016-09-15T16:48:06,Tarkistettu,1.1 2016_84_60,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen valmistelusta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. Myönnän muutaman lisäkysymyksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_84_61,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys sote-uudistuksen valmistelusta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, niin kuin hyvin tiedätte, parlamentaarinen seurantaryhmä on ihan eri asia kuin parlamentaarinen ryhmä. Nyt peräänkuulutan sitä parlamentaarista yhteistä seurantaa ja myös sitä, että saadaan olla mukana itse valmistelussa. Sote-uudistus on keskustan johdolla muuttunut myös maakuntauudistukseksi. Tämä on uusi elementti, ja tämä on äärettömän iso uudistus. Se on ehkä kautta aikojen suurin yksittäinen hallinnollinen uudistus, mitä tässä hyvässä maassa on tehty. Arvoisa pääministeri, eikö nyt olisi korkea aika luottaa siihen, että kaikki eduskuntaryhmät olisi hyvä ottaa tähän mukaan, jotta saadaan hyvä tulos?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-09-15T16:48:15,2016-09-15T16:49:01,Tarkistettu,1.1 2016_84_62,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen valmistelusta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2016 vp," Arvoisa puhemies! Haluan tästä parlamentaarisesta työryhmästä sanoa ensinnäkin niin, että jos me muistelemme sitä viime vaalikautta, niin ei viime vaalikauden alussa Kataisen hallitus ollut innokas laittamaan niitä parlamentaarisia työryhmiä. Se innokkuus tuli vasta sen jälkeen, kun hallituksella oli vaikeuksia viedä niitä asioita eteenpäin. Minä olin itse viime vaalikaudella sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja tein kaikkeni, että siellä olisi saatu sosiaali- ja terveyspalveluitten uudistaminen tehtyä, mutta niin kuin tiedämme, se ei onnistunut. Mutta sitten tämän hallituksen parlamentaarisista töistä liittyen tähän reformitoimintaan: Itse tässä nopeasti arvioin, että sen parlamentaarisen sote-työryhmän lisäksi meillä on maakuntauudistuksen parlamentaarinen työryhmä. Tulevaisuuden kunta on parlamentaarisessa työryhmässä: millainen on tulevaisuuden kunta? Ja myös sitten kokeilutoiminnan osalta on parlamentaarinen neuvottelukunta. Että kyllä myös tätä vuorovaikutusta tässä on. Aina pitää hakea myös lisää, mutta sitten minä kyllä sanon, että jos (Puhemies koputtaa) meillä on jo 800 sivua hallituksen esityksiä lausuntokierroksella, on vaikea ajatella, (Puhemies koputtaa) että me nyt aloittaisimme alusta parlamentaarisella työllä.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-09-15T16:49:24,2016-09-15T16:50:34,Tarkistettu,1.1 2016_84_63,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sote-uudistuksen valmistelusta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä sote-uudistuksessa on monen suulla todettuna historiallisesta uudistuksesta kysymys. On kysymys erittäin merkittävästä yhteiskunnallisesta muutoksesta, jossa on tärkeää, että tämmöinen yhteisymmärrys säilyy vaalikausien ylitse. Tässä on nyt vedottu siihen, että viime kaudella hallitus ei parlamentarismia halunnut harrastaa. Miksi te nyt toistatte tämän saman virheen? Minusta olisi tärkeätä nyt tässä tilanteessa löytää yhteisymmärrys, joka vie ylitse vaalikausien sillä tavalla, että voidaan kansalaisten palvelut turvata ja saada turvaverkot kuntoon. Tämän parlamentaarisen seurantaryhmän edellinen kokous on ollut ennen juhannusta tähän sote-uudistukseen liittyen. Sen jälkeen tämä työryhmä ei ole kokoontunut. Sillä ei ole minkään näköistä vaikutusvaltaa ollut näihin isoihin linjauksiin pakkoyhtiöittämisestä ja varojen siirtämisestä yksityisille yrityksille. Minä toivon todellakin, että hallitus tarttuu tähän opposition esitykseen nyt, joka sosialidemokraattien aloitteesta tehtiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-15T16:50:36,2016-09-15T16:51:40,Tarkistettu,1.1 2016_84_64,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen valmistelusta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että kun olen tutustunut tarkkaan tähän opposition edustajien yhteiseen näkemykseen tästä soten parlamentaarisesta valmistelusta eiliseltä päivältä ja nähnyt sen ja kun te siinä esitätte todellakin tämän, että valtioneuvosto kutsuisi välittömästi parlamentaarisen työryhmän varmistamaan, että tämä valmistelu etenee, niin kyllä minusta, jos meillä todellakin on lausuntokierros ollut jo monta viikkoa menossa, on vaikea nähdä, että me samaan aikaan aloittaisimme alusta parlamentaarisella työryhmällä. Sitten kun täällä keskusteluissa vilahtaa se, että nyt on aloitettu tämä maakuntauudistuskin, niin se ei ole varmaankaan tullut eduskunnalle kyllä yllätyksenä, että sehän on hallitusohjelmassa selkeä kirjaus, että hallitus käynnistää myös valtion aluehallinnon kokoamisen ja maakunnallisten tehtävien kokoamisen ja laittaa ne tänne itsehallinnolliselle alueelle. Jos me teemme itsehallinnollisuutta myös soten osalta, (Puhemies koputtaa) niin totta kai nämä on yhdistetty yhteen.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-09-15T16:51:42,2016-09-15T16:52:44,Tarkistettu,1.1 2016_84_65,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sote-uudistuksen valmistelusta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Seurantaryhmä todellakin on eri asia kuin työryhmä. Seurantaryhmässä lähinnä saadaan tietoa, mutta siellä ei päästä osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon. Sote-uudistus on erittäin merkittävä koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Se on tärkeä perusterveydenhuollon saatavuuden parantamiseksi, saumattomien palveluketjujen turvaamiseksi ja kustannusnousun hillitsemiseksi. Sitä voisi merkitykseltään verrata peruskoulu-uudistukseen. Viime vaalikaudella parlamentaarisessa valmistelussa kaikki sitoutuivat siihen, että julkinen palvelutuotanto on pääasia ja sitä täydennetään yksityisellä palvelutuotannolla. Nyt nykyhallituksen käsissä uudistuksesta on tullut yksityistämis- ja yhtiöittämisprojekti ja alkuperäiset tavoitteet näkyy unohdetun. Eikö olisi järkevää tehdä nyt sellainen uudistus, joka kestää aikaa ja johon kaikki puolueet voivat sitoutua myös tulevaisuudessa, ja eikö sellainen yhteinen linja ja yhteinen uudistus saataisi parhaiten parlamentaarisella valmistelulla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-15T16:52:45,2016-09-15T16:53:52,Tarkistettu,1.1 2016_84_66,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja  uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen valmistelusta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2016 vp,"Joudun kyllä nyt toistamaan itseäni, että jos meillä on näin pitkälle tämä valmistelu tässä kohtaa tehty, niin on vaikea ajatella, että me aloittaisimme alusta. Mutta tämän ajatuksen näistä kaikista tavoista jaan aivan täysin edustaja Sarkkisen kanssa. Eivät tavoitteet ole hävinneet. Sote-uudistuksen tärkein tavoite on, että me pystymme turvaamaan ihmisille yhdenvertaiset palvelut, kasaamaan ja vähentämään tätä alueellista eriarvoisuutta ja myös turvaamaan rahoituksen ja laittamaan sen takia leveämmille hartioille tämän soten järjestämisvastuun. Ja ne leveämmät hartiat ovat tässä tapauksessa maakunta.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-09-15T16:53:54,2016-09-15T16:54:33,Tarkistettu,1.1 2016_84_67,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen valmistelusta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2016 vp,"Edustaja Rinne, ehdottomasti viimeinen puheenvuoro tähän keskusteluun. (Naurua)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_84_68,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sote-uudistuksen valmistelusta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2016 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Teiltä puuttuvat, arvoisa hallitus, pykälät valinnanvapaudesta. Teiltä puuttuvat kiinteistöomaisuusmassan siirtoon liittyvät periaatteet. Teiltä puuttuu tämän kustannuskehityksen hallinta tulevaisuuteen tästä mallistanne. Teillä on julma leikkauslista tähän pakettiin liitteenä. Kysyn vain: millä tavalla tähän valmisteluun voisi päästä mukaan, että saataisiin nämä asiat kuntoon sillä tavalla, että myöskin kunnat voitaisiin kiinnittää tähän palvelutuotantoon mukaan? Arvoisa hallitus, pyydän, että mahdollistatte tämän parlamentaarisen valmistelun jatkon tältä osin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-15T16:54:37,2016-09-15T16:55:19,Tarkistettu,1.1 2016_84_69,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen valmistelusta (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2016 vp," Arvoisa puhemies! Totean ensinnäkin tämän 3 miljardin euron säästötavoitteeseen osalta, että siitä todellakaan emme ole luopuneet, vaan siellä maakuntien rahoituslaissa on myös mekanismi, jolla turvataan se, että se 3 miljardin euron kustannuskehityksen kova nousu saadaan hillittyä. Valinnanvapauden osalta on tunnettua se, että niitä linjauksia tehdään lähiviikkoina, mutta siitä, mitä on julkistettu siellä kesäkuun lopussa jo muutaman sivun verran, kyllä näkee sitä linjaa, ja marraskuussa pystymme esittämään sen hallituksen esityksen valinnanvapauden osalta. Mitä tulee kiinteistöihin, tarkoititte ilmeisesti niitä mahdollisesti tyhjilleen jääviä kiinteistöjä. Niitten osalta olemme tehneet koko kesän selvitystyötä ja pystymme antamaan jo nyt tässä lähiviikkoina siitä lisää tietoa kunnille ja kaikille lausunnonantajille, ja se on kyllä tärkeä kysymys. Siitä tulemme pitämään huolen, että tästä tulee lisätietoa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-09-15T16:55:20,2016-09-15T16:56:21,Tarkistettu,1.1 2016_84_70,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys telakkateollisuuden vientitakuista (Olavi Ala-Nissilä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Ala-Nissilä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_84_71,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys telakkateollisuuden vientitakuista (Olavi Ala-Nissilä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä jo todettiin, Suomen talouden ja työllisyyden kannalta on kolme tärkeää asiaa: vienti, vienti ja vienti. Tässä suhteessa kuuluu myönteisiäkin uutisia, kuten pääministeri viittasi, pk-yritysten barometrit väreilevät ylöspäin. Mutta ennen kaikkea laivanrakennusteollisuudesta varsinkin Länsi-Suomessa, Turussa ja Raumalla, kuuluu myönteisiä uutisia: Nyt todellakin kauppa käy ja varasto vaihtuu. Lasketaan kaiken kaikkiaan, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tämä suomalaisen telakkateollisuuden tuotanto voisi nousta jopa 70 miljardiin euroon. Tämä tuo myönteisen ongelman siinä mielessä, että tämä vaatii myöskin vientiluoton rahoitusta, jota meidän kilpailijamaatkin tekevät. Tiedustelenkin hallitukselta: miten te nyt olette varautuneet, kun tietenkin jotenkin on varauduttu, tähän meriteollisuuden tärkeään nousuun, joka heijastuu koko maahan myönteisellä tavalla?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.4.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-09-15T16:56:25,2016-09-15T16:57:23,Tarkistettu,1.1 2016_84_72,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys telakkateollisuuden vientitakuista (Olavi Ala-Nissilä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä ovat todellakin myönteisiä uutisia, mitä tuolta Turun suunnalta on kuulunut. Tässä on tullut myönteistä kysyntää myöskin vientitakuita kohtaan, ja hallitus teki tällä viikolla päätöksen siitä, että vientitakuiden enimmäismäärää merkittävästi nostetaan. Myöskin Finnveralta kuulimme, että tuotteiden kysyntä, myöskin näiden uusien tuotteiden kysyntä koskien välirahoitustuotteita, on alkanut kasvamaan. Meillä on, niin kuin mainitsin jo aikaisemmin, pk-yritysten barometri nousussa. Ja vielä tähän Turun caseen: ehkä tämä paljon parjattu rikkidirektiivikin meillä kääntyy sitten eduksi, koska käsittääkseni nämä laivat on varustettu LNG-moottoreilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.4.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-15T16:57:23,2016-09-15T16:58:16,Tarkistettu,1.1 2016_84_73,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys opiskelun ja perhe-elämän yhdistämisestä (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Essayah.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_84_74,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys opiskelun ja perhe-elämän yhdistämisestä (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Väestörakenteen pitkäaikainen vinouma on luonut maahamme niin huoltosuhde- kuin myöskin kestävyysvajeen, elikkä suomeksi sanottuna meille syntyy liian vähän lapsia. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että 0,5:n kasvu hedelmällisyysluvussa vähentäisi meidän kestävyysvajetta 2 miljardilla eurolla. Yksi keskeinen haaste on perheen ja opiskelun yhteensovittaminen. Koulutettu pääkaupunkiseudulla asuva nainen saa yleensä ensimmäisen lapsen vasta 34-vuotiaana, kymmenen vuotta sen jälkeen kun paras hedelmällisyysikä on ohi. Olisinkin kysynyt opetusministeriltä: Mitä hallitus aikoo tehdä sen helpottamiseksi, että opiskelu ja toisaalta perhe-elämä voitaisiin paremmin yhdistää? Onko hallitukselta tulossa taloudellista tukea opiskeleville perheille?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-15T16:58:22,2016-09-15T16:59:22,Tarkistettu,1.1 2016_84_75,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys opiskelun ja perhe-elämän yhdistämisestä (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän perheministeri ei taida olla tänään vastaamassa. Tämä on nimittäin aika lailla suurempi kysymys kuin pelkästään opiskeluihin liittyvä kysymys tämä Suomen vähäinen tai vähentynyt lisääntyminen. Mutta asia on vakava, ja erityinen asia tietysti liittyy siihen, että voi, kunpa Suomessa ne perheiden erilaiset lapsilukutoiveet täyttyisivät. Ja mitä tulee tähän opiskelujen yhdistämiseen, niin se on kyllä ihan aidosti ongelma, millä tavalla voitaisiin tukea entistä enemmän opiskelujen ja perhe-elämän yhteensovittamista ja millä tavalla voidaan lähettää sellainen positiivinen signaali, että myöskin silloin, kun opiskellaan, on ihan mahdollista ja jopa toivottavaa, että niitä perheitä perustetaan ja myös muut elämän osa-alueet menevät eteenpäin omien toiveiden mukaisesti. Tällä hetkellä meillä on käynnissä monenlaisia koulutukseen liittyviä uudistuksia, (Puhemies koputtaa) joilla voidaan tähdätä siihen, että syntyisi joustavampia opintopolkuja, joissa voitaisiin ottaa paremmin opiskelijoiden omat odotukset huomioon, ja opiskelijat (Puhemies koputtaa) ovat myöskin siirtymässä yleisen asumistuen piiriin asumisen tukemiseksi.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+2.5.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-15T16:59:24,2016-09-15T17:00:40,Tarkistettu,1.1 2016_84_76,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 14/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Arvoisat edustajat, kiinnitän huomiota siihen, että asioiden käsittely jatkuu ja edustaja on puhujapöntössä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_84_77,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli hallituksen esitystä numero 125, joka koskee tupakkalakia. Tässä esityksessä on kysymys elokuun 15. päivänä voimaan tulleen tupakkalain siirtymäsäännökseen jääneen teknisen puutteen korjaamisesta. Säännöksen tarkoituksena oli, että kuluttajat voivat tilata ulkomailta sähkösavukkeita ja nikotiininesteitä, kunnes tuotteita tulee Suomessa myyntiin uuden lain mukaisesti. Siirtymäsäännöksen mukaan etämyynnin kielto tulee voimaan ensi vuoden alusta. Siirtymäaika on kuitenkin tarpeen myös yksityishenkilöiden suorittamalle näiden tuotteiden hankkimiselle tai vastaanottamiselle, jotta Tullin ei tarvitse takavarikoida laillisesti myytyjä tuotteita. Tullin on lakiehdotuksen mukaan viran puolesta palautettava mahdollisesti takavarikoidut tai haltuun otetut tuotteet. Valiokunta puoltaa mietinnössään siirtymäsäännöksen täydentämistä esityksen mukaisesti. Hallituksen esityksen antamisen jälkeen on ilmennyt, että ennakkoilmoituksia näiden tuotteiden myynnistä Suomessa on tehty siten, etteivät ensimmäiset tuotteet ole myynnissä vielä ensi vuoden alkaessa. Näin ollen valiokunta ehdottaa mietinnössään, että tältä osin siirtymäaikaa pidennetään ensi vuoden heinäkuun alkuun, jotta ei syntyisi tuotteiden käyttäjien kannalta ongelmallista tilannetta, jossa tuotteita ei myytäisi Suomessa eikä niitä voisi myöskään laillisesti tilata ulkomailta. Valiokunnan mietintö on yksimielinen ja puoltaa lain hyväksymistä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-09-15T17:01:12,2016-09-15T17:03:25,Tarkistettu,1.1 2016_84_78,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten valiokunnan puheenjohtaja esitteli tämän asian, tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden tilaaminen ulkomailta kielletään vuoden 2017 alusta ja tämä liittyy uuteen tupakkalakiin, joka astui voimaan elokuun puolivälissä. Jatkossa sähkötupakoiden nikotiinipatruunoita myydään kotimaisissa kaupoissa. Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoitus oli toki kirjata lakiin tämä siirtymäaika, jolloin tuotteiden tilaaminen olisi vielä laillista, mutta tämä siirtymäsäännös jäi kuitenkin kirjaamatta lakiin kokonaan. Tämä nyt esitetty esitys on tekninen muutos ja korjaus siihen, että tuotteita on mahdollista tilata ensi vuoden 2017 heinäkuun alkuun saakka ja tuotteet ovat siis mahdollisesti markkinoilla. Tällä halutaan myös korjata se käyttäjien, joita kuitenkin on, kannalta ongelmallinen tilanne, jonka he ovat kokeneet, ja myös se, että Tulli pystyy luovuttamaan heille takaisin nämä takavarikoidut tuotteet. Tässä on tapahtunut kömmähdys, ja tarkoitus ei kuitenkaan ole ollut vaikeuttaa kenenkään tuotteiden saamista, ja nyt se asia korjataan. Tästä on myös paljon tullut yhteydenottoja, tämä on puhututtanut kesällä liikkuessa. Ihmiset ovat kyselleet, että onko tällainen asia tiedostettu, ja toki on, ja aina kun virhe tapahtuu, niin se korjataan, ja siinä mielessä se on nyt tehty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-15T17:03:25,2016-09-15T17:04:59,Tarkistettu,1.1 2016_84_79,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä todella korjataan tekninen kömmähdys, eikä siinä suhteessa minulla ole mitään huomautettavaa. Mutta haluan tässä yhteydessä kiinnittää huomiota tupakkalain jatkovalmisteluun. Sosiaali- ja terveysministeriön edustaja jossakin mediassa kertoi, että nyt kun tämä iso uudistus on saatu tehtyä, niin nyt ei ole mitään jatkoa odotettavissa. Minun mielestäni on erittäin tärkeätä, että me jatkamme tupakkalain uudistamista, ja seuraavaksi on nostettava esille nämä brändittömät tai merkittömät tupakka-askit, jotka on edistyksellisimmissä maissa jo otettu käyttöön. Uskon, että tällä uudistuksella olisi merkitystä tupakoinnin vähentämispyrkimyksessä ennen kaikkea nuorten keskuudessa. Toinen asia, joka liittyy tähän nyt esillä olevaan tupakkalakiin siltä osin kuin se tulee voimaan ensi vuoden alusta, on tämä parveketupakoinnin kielto. Olen nähnyt mediassa mutta valitettavasti myös erilaisten niin sanottujen asiantuntijatahojen esittäminä mitä kummallisimpia tulkintoja tästä parveketupakoinnin kiellosta. Lakihan säätää täysin yksiselitteisesti, että kun taloyhtiö hakee, niin kunnan on määrättävä — siis on määrättävä — mikäli savu voi kulkeutua ja niin edelleen. Siinä ei lue, että ""voi määrätä"". Ja siinä laissa ei ole mitenkään kyse siitä, kuinka usein naapurissa on jotain bileitä, missä käydään parvekkeella tupakalla, tai onko tupakoiva naapuri muuttanut pois talosta vai ei. Tupakointikielto tulee määrätä, jos taloyhtiö hakee, sellaiseenkin taloyhtiöön, missä ei ole asukkaana tällä hetkellä ainuttakaan tupakoitsijaa. Toivon, että sosiaali- ja terveysministeriö tarvittaessa antaa selventäviä ohjeita eri tahoille, jotta tällaiset väärinkäsitykset pystytään torjumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-15T17:05:00,2016-09-15T17:07:03,Tarkistettu,1.1 2016_84_80,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tietysti harmi, että tämäntyyppisiä virheitä pääsee syntymään ja ne pääsevät läpi. Hyvä, että tämä nyt ehditään todennäköisesti korjata ennen kuin se tavallaan tulee turhaksi tuon vuodenvaihteen myötä. Pidän itse hyvänä sitä, että tämä parveketupakointikielto tulee voimaan ja sen eduskunta on jo hyväksynyt. Nyt olen vain seurannut vähän mielenkiinnolla sitä, kuinka isoja kokonaisuuksia loppupelissä sitten tullaan tämän lainsäädännön myötä kieltämään kerralla. On tarpeen seurata sitä, miten nämä päätöksenteot tapahtuvat. Sehän on mielestäni kyllä kovin byrokraattinen ja hankala malli, ja toivon, että voitaisiin tulevaisuudessa mennä siihen suuntaan, että taloyhtiö voisi itse päättää sen — samalla tavalla kuin päättää monesta muustakin asiasta — tupakoidaanko näissä taloissa parvekkeella. Mitä tulee tupakointiin autossa, kun siellä matkassa on lapsi, niin on erittäin myönteistä, että sitä koskeva muutos nyt vuodenvaihteessa saadaan voimaan. Siinäkin toki valvonta on hivenen erikoinen, kun sitä sysätään esimerkiksi opettajille ja muille. Mutta olen edustaja Zyskowiczin kanssa samaa mieltä siitä, että toimenpiteitä tupakoinnin vähentämiseksi Suomessa kannattaa jatkaa. En ole aivan varma, johtavatko nämä siihen, sillä useat tietysti käyttävät sähkötupakkaa yhtenä tienä eroon perinteisestä tupakasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-15T17:07:03,2016-09-15T17:08:40,Tarkistettu,1.1 2016_84_81,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Juvonen tässä toi esille, tässä lakiesityksessä on kyse teknisestä korjauksesta, ja hyvä niin, mutta tässä yhteydessä tietysti on syytä käyttää puheenvuoro, niin kuin edustajat Heinonen ja Zyskowiczkin käyttivät, yleisesti tupakoinnista ja tupakkalainsäädännöstä. Kyllä minua henkilökohtaisesti ihmetyttää hieman se tietynlainen kiihko suorastaan, jolla tupakoitsijoita ollaan laittamassa ahtaalle. En ole itse aktiivitupakoija, mutta tosin, niin kuin moni suomalainen, varmasti passiivitupakoija. Ja kun ajatellaan esimerkiksi tällaista ajatusta savuttomasta Suomesta, niin kyllä se tällä haavaa minusta tuntuu aika epärealistiselta ajatukselta. Toki jos ihmisten tottumukset muuttuvat ja he itse tekevät sen ratkaisun, niin hyvä niin, mutta niin kuin edustaja Heinonen tässä toi esille, esimerkiksi tämä sähkötupakka on ollut monelle ihmiselle tie tavallisesta tupakasta poistumiseen, ja on nähdäkseni hankalaa, että tälle tielle näin tehdään kuin nyt on päätetty. Sitten tämä ajatus siitä, että kun on lapsia kyydissä, niin siitä tupakoinnista tehdään laitonta, on totta kai ajatuksena täysin kannatettava ja hyvä, mutta kyllähän nyt normaali järkevä ja ajatteleva ihminen tekisi joka tapauksessa niin, jos tupakoi, että ei tupakoi silloin, kun on lapsia kyydissä. Minulla kyllä herää se kysymys, että miten tällaista lainsäädäntöä valvotaan ja millä tavalla se sinänsä muuttaa sitä tilannetta — tosiaan maalaisjärjellä joka tapauksessa näin tulisi toimia ilman lainsäädäntöä. Tässä yhteydessä herää myös kritiikki siihen, että uskotaan aina niin vahvasti lainsäädännön voimaan. Itse haluaisin uskoa ensin sen maalaisjärjen voimaan, ja sitten jos se jostain syystä ei toimi, niin jos mahdollista, katsotaan lainsäädäntöä. Tässä tunnutaan menevän enemmänkin lainsäädäntö edellä ja maalaisjärki jätetään toiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-15T17:08:40,2016-09-15T17:10:26,Tarkistettu,1.1 2016_84_82,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tupakkalainsäädännön valmistelussa on hyvä mennä kaupunkilaisjärki edellä, ja todellakin tässä lakiesityksessä toteutetaan se tarkoitus, joka tupakkalakiesityksessä oli, että kunnes näitä tuotteita eli sähkösavukkeita ja nikotiininesteitä tulee myyntiin Suomessa, kuluttajat voivat näitä tilata, ja se tässä nyt todetaan. Kyllä täytyy vahvana viestinä hallitukselle ja sosiaali- ja terveysministerille laittaa se, että maailmalla tehdään koko ajan toimenpiteitä savuttoman valtion aikaansaamiseksi. Suomi on ollut edelläkävijä, mutta me emme välttämättä ole, jos me jäämme tämän tupakkalain kanssa makaamaan, vaan toimia tarvitaan täällä. Plain package voidaan toteuttaa, mutta myöskin eri alueilla tupakoinnin kielto: esimerkiksi leikkikentillä, missä lapset ovat päivittäin, olisi järkevää kieltää tupakointi. Eli paljon meillä on vielä tehtävää, jos katsotaan, mitä kansainvälisesti tehdään. Ja kyllä vahva viesti varmasti sosiaali- ja terveysvaliokunnasta voidaan lähettää sosiaali- ja terveysministerille, että tupakkalainsäädännön uudistusta tulee todellakin jatkaa. Täytyy sanoa, että jos me katsomme ennenaikaisia kuolemia, niin kyllä tupakka on kaikessa ykkönen: Suomessa kuolee vuosittain 5 000 ihmistä tupakointiin. Eli kyllä on kansanterveydellisesti kaikkein kustannustehokkainta uudistaa tupakkalakia systemaattisesti. Toivon, että ministeri tuo vielä uutta lainsäädäntöä tällä eduskuntakaudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-09-15T17:10:26,2016-09-15T17:11:56,Tarkistettu,1.1 2016_84_83,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Savuton Suomi 2030 on todellakin tavoite, ja toisin kuin edustaja Elo, minä uskon, että tämä utopia on mahdollista saavuttaa ja toteuttaa. Kuka olisi uskonut aikanaan, että ravintolatupakointi oikeasti joka ikisessä pubissa saadaan kitkettyä pois? Mutta näin vain kävi, ja liikkeellehän lähtivät sellaiset maat kuin Irlanti, Kalifornia, Yhdysvalloissa monet osavaltiot. Olin itse silloin sosiaali- ja terveysministeri, kun tätä lainsäädäntöä tehtiin myös Suomessa, ja vastustus oli kova. Väitettiin, että ravintola-ala kaatuu kerta kaikkiaan, jos tupakointi siellä lopetetaan. Kuinka on käynyt? Ravintola-ala on hyötynyt siitä, että savuttomassa ilmassa voivat ihmiset viihtyä ja syödä ja sinne voivat lapsiperheetkin tulla lastensa kanssa. Eli tällä puheenvuorollani haluan myös tukea tätä, mitä edustajat Zyskowicz ja Sarkomaa täällä totesivat, että tämä hallituksen esitys vie asiaa eteenpäin, mutta ei tämä tähän saa jäädä. Siihen, että meillä on savuton ympäristö, pitää kaikin keinoin rohkaista. Pitää kannustaa myös luopumaan tupakoinnista ja luoda savuttomia ympäristöjä, myös ulkoilmassa, aivan kuten Sarkomaa sanoi, leikkipuistoihin, uimarannoille, sellaisille paikoille, joissa lapset, nuoret, perheet ja me kaikki elämme, joissa savu häiritsee ja luo pahoinvointia. Eli tavoitteena pitää olla savuton Suomi, ja se on kaikille eduksi. Se ei tarkoita sitä, että joitain ihmisiä pannaan ahtaalle. Ei se sitä tarkoita, vaan tarkoittaa sitä, että ihmisillä on oikeus savuttomaan ympäristöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-09-15T17:11:57,2016-09-15T17:13:45,Tarkistettu,1.1 2016_84_84,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihmisten oikeuksien rajoittaminen on aina kysymys, jota pitää harkita tarkkaan. Toisaalta taas myös ihmisten terveyden on oltava keskiössä silloin, kun mietitään, millainen yhteiskunta meillä on ja millaisiin tavoitteisiin me pyrimme. Jos tänä päivänä tupakka tuotaisiin markkinoille, niin sitä ei hyväksyttäisi millään foorumilla, koska se pitää sisällään kuitenkin niin paljon ihmisen elimistölle ja terveydelle vaarallisia haitta-aineita, että sitä ei kerta kaikkiaan voisi hyväksyä markkinoille. Meillä on hyvin paljon erilaisia kokeiluja, erilaisia testejä, erilaista kontrollia markkinoille tulevien tuotteiden kohdalla, ja pienemmistäkin asioista tulee hylkäävä päätös. Me olemme kuitenkin tilanteessa, jossa tupakka on hyväksytty maailmanlaajuisesti, mutta sehän, että meillä on tavoitteena savuton Suomi, savuttomat sairaalat, savuttomat työpaikat ja niin edelleen, on mitä mainioin tavoite. Millä lailla siihen päästään, niin kyllä se tapahtuu askel kerrallaan. Täällä todettiin muun muassa tupakkalain ensimmäiset vaiheet Suomessa, kun Irlanti oli yhtenä esimerkkinä. Itsekin kävin ihan Irlannissa omalla kustannuksellani lomamatkalla, ja oli suorastaan mielenkiintoista nähdä, miten irlantilaiset suhtautuivat omissa pubeissaan tilanteeseen. Luulin, että siellä on kauhea vastustus. Päinvastoin, pubien rakennekin oli hieman muuttunut. Sinne tuli naisia, sinne tuli miehiä, niitä, jotka eivät halunneet olla tupakansavussa, puhumattakaan sitten henkilökunnasta ja muusta. Elikkä me olemme siirtyneet Suomessa monta askelta eteenpäin, ja sen takia nämäkin hallituksen esitykset kaikkine korjausliikkeineenkin ovat sitä johdonmukaista työtä, mitä Suomi tekee ja mitä Euroopassa ja maailmalla tehdään laajemmaltikin. Kyllä tälle työlle pitää antaa tuki, vaikka siitä välillä tulee palautettakin. Toisaalta tupakkalain hyväksymisen jälkeen moni minutkin aikoinaan ripittänyt totesi, että onpa nyt mukava, kun ei ravintolaillan jälkeen ole pää kipeänä ainakaan savusta ja vaatteet eivät haise tupakalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-09-15T17:13:45,2016-09-15T17:15:51,Tarkistettu,1.1 2016_84_85,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä edustajat Sarkomaa, Haatainen ja Rossi ovat pitäneet erinomaisia puheenvuoroja, ja niihin on erittäin helppo ja hyvä yhtyä. Edustaja Elo oli huolissaan siitä kiihkosta, jolla tupakointia vastustetaan. Tämä ilmaisu saattaisi sopia minuunkin, jos en olisi muutoin hyvin rauhallinen ihminen, mutta kyllä myönnän, että hyvin johdonmukaisesti yritän toimia tupakointia vastaan. Olen sitä mieltä, että meillä, enemmistöllä ihmisistä, jotka kärsimme tupakansavusta, olisi oikeus nykyistä useammassa tilanteessa julkisissa tiloissa välttää tupakointia, tupakansavua ja sen aiheuttamaa haittaa. Tämä tavoite, että Suomi voisi olla savuton vuonna 2030, on hyvä pitää esillä ja mielessä, ja se kannustakoon sosiaali- ja terveysministeriötä valmistelemaan uusia tiukennuksia tupakkalainsäädäntöön. Mitä tulee edustaja Elon siihen näkemykseen, että eihän kukaan normaali ja järkevä ihminen tupakoi autossa, jos siinä on lapsi, ja että sen takia tällaista lainsäädäntöä ei tule säätää, niin voi vain yksinkertaisesti sanoa, että ei kukaan järkevä ja normaali ihminen ryöstä ja raiskaa, ja kuitenkin me tarvitsemme lainsäädäntöä, jossa tätä asiaa käsitellään ja se kielletään ja säädetään vielä sanktiokin siitä niille vähemmän järkeville ihmisille, jotka kuitenkin näihin rikoksiin syyllistyvät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-15T17:15:52,2016-09-15T17:17:41,Tarkistettu,1.1 2016_84_86,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti en ole tupakoinnin ystävä, mutta poliitikkona en voi olla jakamatta Elon huolta siitä, millaista kontrollipolitiikkaa tupakoinnin yhteydessä ajetaan läpi. Pitää huomioida, että meidän yhteiskunta on täynnä erilaisia terveyspaheita mutta vain jotkut niistä nousevat poliittiseksi ongelmaksi. Tyypillisesti nämä ovat sellaisia paheita, jotka ovat erittäin yleisiä työväenluokkaisessa kulttuurissa, kun taas toisaalta sellaiset terveyspaheet, jotka ovat tyypillisiä kaikille kerrostumille tai erityisesti ylemmälle keskiluokalle, eivät saa osakseen lainkaan vastaavaa kohtelua. Tupakoinnin lisäksi toinen tämmöinen työväenluokkainen pahe, johonka kohdistetaan kontrollia, sanktioita ja stigmatisointia, on lihavuus. Kumpikin näistä nousi tähän asemaan vasta siinä vaiheessa, kun niistä tuli työväenluokkaisia paheita. Niin kauan kuin eliitin keskuudessa tupakointi ja mässyttely oli tavallista, niin kauan niitä pidettiin täysin hyväksyttävinä toimintoina. Jos objektiivisesti ajatellaan sekä yksilölle aiheutuvia terveyshaittoja että ympäristölle aiheutuvia erilaisia haittoja, vähintään yhtä haitallisia ovat esimerkiksi alkoholinkäyttö ja työuupumus, joidenka kustannukset tälle yhteiskunnalle sekä taloudellisesti että inhimillisesti ovat valtavia mutta joiden yhteydessä kuitenkin ne keinot, joita ylipäätään kohdistetaan, liittyvät enemmän hoivaan ja joiden yhteydessä vaaditaan yksilönvapautta ja luottamusta yksilölliseen vastuuseen. Jos ajatellaan, mikä on meidän lastemme tulevaisuuden kannalta kaikkein vaarallisin pahe, se on tietysti ylikulutus, jota tietenkin harjoitetaan eniten niissä piireissä, joissa rahaa on eniten, mutta siihen ei kohdistu käytännössä minkäänlaisia kontrollitoimia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-15T17:17:41,2016-09-15T17:19:41,Tarkistettu,1.1 2016_84_87,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oli virkistävää, että edustaja Kontula toi tämän luokkataistelunäkökohdan tähän keskusteluun, mutta pakko kysyä: kun naapurissa vieressä joku juo viinaa tai uupuu työssään tai syö lihaa tai kuluttaa liikaa rahaa erilaisiin turhuuksiin, niin nämä kaikki saattavat olla haitallisia asioita, mutta millä tavoin se esimerkiksi minun, astmasta kärsivän ihmisen, terveydentilaani vahingoittaa, että tämä vieressä istuva ihminen kaataa konjakkia suuhunsa, niin kuin eliitin piirissä tiettävästi tehdään, tai tekee ylikulutusta tai näitä muita edustaja Kontulan mainitsemia asioita? Eli kyllä kai tässä tupakoinnin kieltämisessä on kyse juuri siitä, että niille vieressä oleville, esimerkiksi lapsille, aiheutetaan haittaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-15T17:19:43,2016-09-15T17:20:49,Tarkistettu,1.1 2016_84_88,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oli kyllä mielenkiintoista tämä luokkakantaisuusnäkökulma todellakin löytää tähän tupakointiin. Minä luulisin, edustaja Kontula, että jos te olette, kuten puheenvuorosta ilmeisesti kävi ilmi, huolestunut työväestöstä erityisesti, niin kyllä kai silloin teidän pitäisi edistää heidän terveyttään. Keuhkosairaudet, astmaatikot, syöpäsairaudet, jopa tutkimusten mukaan esimerkiksi, kun puhutaan synnyttämisestä tai sitä edeltävästä raskauden liikkeelle saattamisesta ja näin edelleen — tupakoinnilla on kaikkiin näihin asioihin vaikutusta. Tästä löytyy aivan selkeää tieteellistä tietämystä ja tutkimusta. Eli voisin kyllä kuvitella ihan oikeasti, että pitäisi huolestunut olla työväestön puolesta ja katsoa, ettei kannata polttaa, koska sillähän on kaikkiin näihinkin tekijöihin, joihinka hieman viittasin, heikentävää vaikutusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-09-15T17:20:49,2016-09-15T17:21:56,Tarkistettu,1.1 2016_84_89,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"No, vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Haatainen. Sitten samoille edustajille, jotka ovat pyytäneet vastauspuheenvuoroja ja jotka muutamat teistä olette täällä vielä paikan päällä, myönnän varsinaisia puheenvuoroja tämän jälkeen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_84_90,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Kontulan puheenvuoroon liittyen haluaisin nyt vähän tämmöisen tasoittavan puheenvuoron käyttää sen suhteen, että ei lietsottaisi tällaista luokkaerokeskustelua tai muuta vastaavaa, koska tosiasiahan on se, että tupakoivia on enemmän alemmissa yhteiskuntaluokissa, joihin kumuloituu myös muita terveysongelmia. Ylipaino ja tällaiset kysymykset ovat tietysti myös terveydelle vaarallisia, mutta kyllähän tässä lähtökohtana on se, että pyritään auttamaan ihmisiä pääsemään irti sellaisista elämäntavoista, jotka ovat uhkana heidän terveydelleen ja tulevaisuudelleen. Se ei tarkoita sitä, että ihmisiä syyllistetään tai heidän elintilaansa rajoitetaan, mutta tupakassa on ihan selvä tämä kysymys, että se on ympäristöhaitta ja sivusavu on kaikista vaarallisinta, me tiedämme sen, ja moni ihminen on myös allerginen tupakansavulle. Se ei ole pelkästään sitä — tietysti jos tupakansavua nuuhkaisee joskus, niin ei siitä varmaan syöpä heti tule — mutta moni on allerginen sille, ja on väärin, että ihmiset joutuvat altistumaan jatkuvasti savulle. Siitä syystä on hyvä olla riittävästi ja mahdollisimman paljon savuttomia ympäristöjä. Tämän vuoksi esimerkiksi parveketupakointikysymys on asia, joka tuli saattaa lainsäädännössä kuntoon. Se on paljon aiheuttanut huolta ja murhetta, kun on yritetty ratkoa tässä epäselvässä juridisessa tilanteessa sitä, miten menetellään. Nyt olisi vain syytä, että ministeriö tekee nämä prosessit selviksi ja selkeiksi, että kun taloyhtiö hakee savuttomuutta, niin sieltä kunnasta se päätös tulee ja asia sitten sitä myöten on selvä ja etenee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-09-15T17:21:56,2016-09-15T17:23:59,Tarkistettu,1.1 2016_84_91,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ihan mukava kerrankin sanoa, että edustaja Kontula piti oikein hyvän puheenvuoron. Yhdyn sen verran tähän ajatukseen, että kyllä työmies ja työnainenkin on kopsunsa ansainnut ja ehkä sen nortinkin, jos niin haluaa, eikä tarvitse THL:n edustajan tulla vyötärönympärystä mittamaan. Kyllä täällä tällä hetkellä laillista on tupakoida ja on laillista vähän mässäilläkin välillä, jos niin haluaa, ja se kopsukin tosiaan ottaa. Tämä on se, mitä tässä haen, että tuntuu, että koko ajan enemmän halutaan kontrolloida sitä, mitä ihminen saa tehdä, mitä ei saa tehdä. Tämä tässä häiritsee, koska emme me siitä ole eri mieltä, että tupakka on terveydelle vaarallista. Totta kai tieteellinen todistusaineisto on siitä täysin kiistatonta, ja esimerkiksi passiivitupakointi voi tosiaan olla jopa vaarallisempaa kuin aktiivitupakointi. Mutta se, mistä olen tosiaan eri mieltä, on se, että jos edustaja Zyskowicz joidenkin muiden kannattamana esittää, että pitäisi vielä tiukemmalle linjalle mennä kuin mitä nyt on menty, kun on tosiaan kielletty jo esimerkiksi parveketupakointi ja sähkötupakka, niin en usko, että nämä uudet tämän jälkeiset askeleet voisivat merkittävästi auttaa siihen (Välihuuto) — anteeksi, ei ole kielletty, korjataan sen verran — että todella yhä useampi luopuisi sen takia tupakasta. En jaksa uskoa siihen. Uskon, että merkitystä on valistuksella ja sillä, että ne ihmiset, jotka jo nyt eivät tupakoi, omalla esimerkillään osoittavat, että se elämä on terveellisempi ja se on mahdollista ja autetaan sitten siinä ystävää tupakasta eroon pääsemiseen, kun se on hänelle se, mitä hän haluaa. Mutta en tosiaan usko siihen, että näillä lainsäädännöllisillä rajoituksilla enää enempää tässä kysymyksessä terveyden kannalta voidaan auttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-15T17:24:00,2016-09-15T17:25:47,Tarkistettu,1.1 2016_84_92,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Herra puhemies! Myös tällainen ikään kuin huomaavainen tupakanpoltto on hyvä kyllä noteerata. Nimittäin kyllä moni ihminen katsoo, missä paikassa haluaa tupakoida ja onko siitä haittaa toisille, koska se passiivinen tupakointi, tai savun valtaan ja vaikutukseen joutuminen, on todella ihan oikeasti sekä kiusallista monelle että myös vaarallista. Tässä mielessä toivoisi kyllä, että tupakoitsijoiden keskuudessa tällaista valistunutta tupakointivalistustakin pystyttäisiin viemään ilman lainsäädäntöä eteenpäin — ihan jopa sitä myöten, minne se tupakka sitten tumpataan: tumpataanko se tuosta vain niin kuin roisisti omalle tai naapurin pihalle tai jalkakäytävälle tai muulle. En minä jaksa sitä koskaan ymmärtää, että paikkoja liataan. Herra puhemies! Ihan tähän lopuksi vielä haluan kyllä muistuttaa siitä, että tupakkasairauksien kustannukset ovat tässä maassa arviolta noin kahden keskussairaalan koko vuotuisen kapasiteetin verran. Puhutaan siis noin 2 miljardin euron panostuksesta. Ja tässä suhteessa kyllä meidän yhteiskunnalla on sitten oltava oikeus, koska veronmaksajien rahoilla me kuitenkin joudumme nämä terveydenhuollon kulut kustantamaan, ohjata näitä asioita ja pyrkiä vaikuttamaan sekä ihmisten näkövinkkelistä että yhteiskunnan näkövinkkelistä myönteisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-09-15T17:25:47,2016-09-15T17:27:11,Tarkistettu,1.1 2016_84_93,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rossi, oletteko te tietoinen, millaisia kustannuksia alkoholi tässä yhteiskunnassa aiheuttaa tai millaisia kustannuksia aiheuttaa passiivisuus työhyvinvoinnin hoidossa? Kumpikin tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin tupakointi. Näihin asioihin ei kuitenkaan puututa. Me kaikki olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että tupakointi on terveydelle vaarallista, mutta silloin, jos meillä on useita tekijöitä, jotka ovat objektiivisesti yhtä vaarallisia — saati, että jokin on vähän vaarallisempi — ja johonkin reagoidaan, toiseen ei reagoida ja nämä vielä keskittyvät selkeästi sosio-ekonomisten kulttuurien mukaan, niin silloin kysymys on luokkapolitiikan medikalisoinnista eikä enää hyväntahtoisesta pyrkimyksestä osoittaa toisille, miten heidän pitäisi elää. Viime vuonna pyöri elokuvissa semmoinen roskismainos, jossa oli puhuva roskis. Minä en tiedä, kuinka moni sen näki. Aina, kun sen viereen istui joku henkilö, joka tupakoi, se alkoi solvata tätä ihmistä. Se kertoi, kuinka pahalta sinä haiset, kysyi, että kuvitteletko, että kukaan tuommoista haluaisi pussata, vaimosikaan ei varmaan tykkää sinusta. Jos täällä sanotaan, että ei kukaan varmasti halua tupakoitsijoita syyllistää, niin kyllä minä, jos olisin ollut tupakoitsija, olisin vähän loukkaantunut siitä, että minuun yhdistetään inhon, likaisuuden ja epämiellyttävyyden tendenssejä. Ja näinhän ei toimita sellaisten terveyspaheiden kohdalla, jotka ovat tyypillisiä ylemmille sosiaaliluokille. Tämä on fakta, josta löytyy aika paljon tutkimusta Suomessa tänä päivänä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-15T17:27:11,2016-09-15T17:29:02,Tarkistettu,1.1 2016_84_94,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näiden vuosien aikana on puhuttu yksistään tästä tupakan vaarallisuudesta, ja se kyllä ihmetyttää, niin kuin edustaja Kontulakin mainitsi. En väitä vastaan, etteikö se ole vaarallista, mutta nämä rajoitukset vain aina koskettavat tätä tupakkia. Mutta jos ajatellaan, mitä alkoholi tuo tullessansa, sanotaan, että se on viisasten juoma, mutta täällä ei kyllä puhuta yhtään mitään siitä, mitä tämä valtava alkoholin kulutus tuo yhteiskunnalle: mitä se tuo ensinnäkin sille, joka sitä kuluttaa — puhutaan juoppohulluudesta, on aivosurkastumisia, maksakirroosia, haimatulehduksia ja erilaisia syöpiä — ja nämä maksavat, kun niitä hoitaa, yhteiskunnalle hirmuisen paljon. Näistä sairauksista tulee myös valtavasti poissaoloja työstä, eli jo näin yhteiskunnan kannalta nämä ovat yhtä suuria kuin nämä tupakan vaikutukset. Olisi toivottavaa, että ne, jotka oikein tästä tupakkiasiasta puhuvat, kävisivät keskustelua näistä alkoholin haitoista ja siitä, kuinka valtavat kustannukset ne tuovat yhteiskunnalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-15T17:29:02,2016-09-15T17:30:22,Tarkistettu,1.1 2016_84_95,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä pieni tekninen muutos on herättänyt mielenkiintoisen, laajan keskustelun tupakan vaarallisuudesta. Itse muistan lapsuudesta, kuinka kodeissa oli aika tavanomaista, että tupakoitiin. Onneksi siitä on päästy eroon valistuksella ja sillä, että enää ei monissa kodeissa onneksi sillä tavalla tupakoida vaan hakeudutaan mieluummin sitten ulos tupakoimaan ja annetaan olla savutta niiden, jotka eivät tupakoi. Pidän myös erittäin myönteisenä sitä, että aikanaan tehtiin ratkaisu siitä, että toimistoissa ei tupakoida. Muistan lapsuudesta senkin, kuinka pankin tiloissa taikka kunnantalolla vielä tupakoitiin, ja ei ole kovin kauan siitä, kun ravintola-alan työntekijät pakotettiin olemaan savussa. Nyt onneksi hekin ovat siitä vapaita, ja olen ymmärtänyt, että niin työntekijät kuin asiakkaatkin ovat aika tyytyväisiä siihen, että tupakointi hoidetaan muualla kuin siellä sisätiloissa. Pidän myös itse myönteisenä sitä, että lapsia suojellaan passiiviselta tupakoinnilta, ja ymmärrän sen enkä ole kannattamassa, että kodeissa tupakointia kielletään. Mutta on hyvä, että tällaisissa paikoissa, missä yleisesti ollaan, tähän passiiviseen tupakointiin puututaan, ja toivottavasti kodeissakin valistuksella se saadaan vähenemään. Tämä on tärkeää ja jokaisen lapsenkin etu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-15T17:30:22,2016-09-15T17:32:03,Tarkistettu,1.1 2016_84_96,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edellisessä puheenvuorossani edustaja Haatainen ihan asiallisesti huomautti virheestä, jonka haluan tässä yhteydessä korjata. Eli tietenkään ei olla kieltämässä sähkötupakkaa, vaan siihen ja kaikkiin muihinkin tupakkatuotteisiin tunnusomaisesti liittyvät maut tai tuoksut, ja sitten sähkötupakkaan sama ostoikäraja kuin tupakalle muuten. Eli haluan tämän korjata, ettei tule kenellekään väärää tulkintaa siitä, miten tämä asia menee. Vielä tähän, mitä edustaja Heinonen otti esille, mistä tietysti olen samaa mieltä, että ei ole syytä lähteä kaikkialta tupakointia, esimerkiksi kodeista, kieltämään: Näen vain itse, että jos puhutaan Savuton Suomi 2030:stä, mikä minun mielestäni valistusmielessä on ihan hyvä tavoite, niin jos valistuksen kautta siihen päästään tavallaan niin sanotusti vapaaehtoispohjalta, niin se on hyvä tavoite. Mutta jos siihen halutaan lainsäädännöllisesti päästä, niin minun on vaikea nähdä, miten se lopulta muuten tapahtuisi kuin siten, että käytännössä kielletään kaikista muista tiloista tupakointi paitsi siihen erityisesti suunnitelluista tiloista, joita esimerkiksi ravintoloissa on. Eli tämä on se, mitä haen, että mihin tässä lopulta halutaan lainsäädännöllisesti mennä. Näen, että sille pitäisi jotkut rajat olla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-15T17:32:03,2016-09-15T17:33:15,Tarkistettu,1.1 2016_84_97,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sekä kulttuurisesti että lainsäädännöllisesti Suomi on menossa hyvään suuntaan sekä tämän tupakan osalta että sitten alkoholin osalta. Kummassakaan tapauksessa ne verot, mitkä peritään näissä yhteyksissä, eivät vastaa sitä yhteiskunnan kuormaa, mitä niistä syntyy. Eiköhän lainsäädännön ja lainsäätäjän pitäisi lähteä siitä ajatuksesta, että jos joku aiheuttaa haittaa toiselle, esimerkiksi terveydellistä haittaa tai sitten jotain muuta haittaa, niin siihen pitäisi jollakin tavalla puuttua. Minusta on hyvää kehitystä nyt tehty tässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-09-15T17:33:15,2016-09-15T17:33:54,Tarkistettu,1.1 2016_84_98,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kontula, kysyitte tuossa, että tiedänkö, mitä alkoholihaitat maksavat Suomessa yhteiskunnalle ja ehkä ihmisillekin ja laajemmaltikin katsottuna. Kyllä näistä on hyvin paljon arvioita. THL:n arviot kulkevat 2:n—3:n ja jopa paljon suurempien miljardimäärien kautta kuin mitä tupakan osalta on. Eli puhutaan todellakin sellaisista yhteiskunnan menoeristä, että meillä monet täällä käytävät keskustelut ovat niin kuin peanuts siihen verrattuna. Ja näin ollen kyllä, totta kai, myös alkoholin terveyshaitoista pitää olla huolissaan. Sitä vartenhan Suomessa myös harjoitetaan tietyllä lailla aika tiukkaakin alkoholipolitiikkaa, vaikka se on nyt tässä laventunut matkan varrella monellakin lailla, mutta siinäkin myös vastuullisuus on mukana. Sen takia minä toivoisin myös, että tähän tupakkatuotteiden käyttöön ja sille puolelle, kun nyt tätä lainsäädäntöä käsitellään, myös se vastuullisuus tulisi jollakin tapaa mukaan, ja se lähtee kyllä ihmisistä itsestään. Vaikea sitä on lainsäädännön kautta aina sanoa, kuinka ihmisten tulee käyttäytyä. Mutta huomaavainen ihminen ottaa huomioon myös toiset ihmiset, ja tätä minä kyllä toivon, että sitä tapahtuisi ihan kaikkien väestöpiirien joukossa. Sen takia edelleenkin minä jotenkin vierastan tätä ajatusta, että tämäntyyppiset nautintoaineet — jota ne ovat tietysti kaikki, tupakka, alkoholi, varmaan huumeetkin — jollakin lailla luokitellaan vielä yhteiskunnan ehkä sosioekonomisten asioiden perusteella. Totta kai sieltä löytyy kohteita, että jotkut käyttävät jotakin enemmän ja näin edelleen, mutta ongelma on yhteinen, ja minä haluan kyllä korostaa tätä asiaa. Sen vuoksi myös tupakkalaille on ihan ymmärrettävä jatko Suomessakin, ja varmaan jatkoa tulee ministeriön ja myös vähän laajempienkin piirien toimesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-09-15T17:33:54,2016-09-15T17:35:54,Tarkistettu,1.1 2016_84_99,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen tässä kuunnellut tätä keskustelua, joka on itse asiassa aika hyvä yleiskeskustelukin siihen, mitkä asiat oikeasti olisivat sellaisia, joita me lainsäätäjät voisimme ohjata hyvällä lainsäädännöllä. Kyllä tupakan suhteen tämmöinen systemaattinen verotuksen kiristäminen olisi sellainen ohjausvaikutus, jolla varmasti tupakointia myös voitaisiin vähentää. Kuulun itse siihen ryhmään ihmisiä, joka on joutunut koko lapsuutensa kärsimään tupakansavusta. Meillä on ollut viisi ihmistä polttamassa pienessä asunnossa, mikä johti siihen, että aloitin oman tupakointini 8-vuotiaana, ja sitten 12-vuotiaana hengellisen herätyksen myötä se tupakointi sitten onneksi jäi. Mutta kyllä tämä kehitys, mikä meillä nyt tässä on, on erittäin hyvä. Jos me aiomme päästä tänne Savuton Suomi 2030:een, niin me tarvitsemme paljon enemmän tällaisia ohjausvaikutuksia kuin sellaisia ehdottomaan kieltoon perustuvia vaikutuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-15T17:35:54,2016-09-15T17:37:10,Tarkistettu,1.1 2016_84_100,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan tupakasta ja tupakan haitallisista vaikutuksista, niin kaikkihan me tiedämme ne — myöskin me, jotka tupakoimme. Aika usea meistä varmasti haluaisi lopettaa, jollei se olisi niin addiktoiva kuin se on. Se lopettaminen ei ole mitenkään helppoa. Olin tässä juuri kymmenisen päivää Kiinassa ja voin kertoa, että sielläpä ei juurikaan näkynyt ihmisiä ulkona polttamassa. Toki se oli ulkona sallittua, mutta kaikkialla sisällä myös Kiinassa kielletty. Kiina haluaa vähentää myöskin tupakkaa ja sen tuomia haittavaikutuksia. Siellä oli äärimmäisen vaikea muuten löytää savukkeita. Niitä ei löytynyt ihan noin vain. Ei myyty ravintoloissa, ei myyty hotellissa. Piti löytää se sellainen kioski, missä niitä myytiin. Mutta jos lähdetään siitä, että pelkästään näillä veronkiristyksillä pyritään tupakkaa kitkemään pois, niin siinä on kahtalainen vaikutus: toisaalta valtio menettää tietysti verotuloja aika hyvin siinä, jos ihmiset lopettavat tupakanpolton, ja vielä enemmän siinä, kun ihmiset eivät lopeta mutta käyvät hakemassa naapurimaista ja käyttävät salakuljetettua tupakkaa. Silloin tupakan haittavaikutukset säilyvät mutta verotuloja ei tule. Tämä on taas yksi sellainen asia, missä on kaksi puolta. Minä olin aikoinaan sitä mieltä, että missään nimessä ei pitäisi olla totalitaarista kieltoa, mutta olen muuttanut kantaani sen takia, että poikani, jolla oli siihen aikaan pari alle kymmenvuotiasta lasta, sanoi, että hänen mielestään olisi oikein hyvä asia, että näille ei koskaan myytäisi tupakkaa, ja jos se nyt jo kielletään, niin he eivät koskaan edes ala polttaa tupakkaa. Eli kyllä se on tämmöinen eteenpäin ajattelu. Tässä ja nyt -katkaiseminen ei tule koskaan toimimaan, mutta jos tehdään yhdessä töitä sen eteen, että 10 vuoden tai 15 vuoden päästä Suomi on savuton, niin niihin talkoisiin olen minäkin valmis.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-09-15T17:37:10,2016-09-15T17:39:20,Tarkistettu,1.1 2016_84_101,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä lyhyesti. Kyllähän asia on niin, että sekä alkoholin että tupakan käyttämisen tässä maassa kokonaan loppumisen kansantaloudellinen merkitys olisi vain positiivinen, siis vain positiivinen se yhtälö.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-15T17:39:20,2016-09-15T17:39:41,Tarkistettu,1.1 2016_84_102,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_84_103,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä elämänkatsomustiedon opetukseen pääsee ainoastaan oppilas, joka ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan tai joka tunnustaa sellaista uskoa, jota ei oppilaitoksessa opeteta. Tiettyyn kirkkoon tai uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että perhe tai opiskelija itse kannattaisivat myös tämän uskonnon kouluopetusta. Siksi oikeus valita oman uskonnon ja elämänkatsomustiedon väliltä tulisi ulottaa myös perusopetukseen ja lukiolaisiin. Valinnanvapautta puoltavat perustuslain uskonnon ja omantunnon vapaus sekä syrjimättömyys uskonnon ja vakaumuksen perusteella. Lakiesitys vahvistaisi lasten ja heidän perheidensä katsomuksellista autonomiaa ja varmistaisi uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluville saman valinnanvapauden kuin nykyisin on niihin kuulumattomilla. Elämänkatsomustiedon valinta voi olla ensisijainen vaihtoehto esimerkiksi sellaisissa perheissä, joissa katsomuksellista yleissivistystä ja vertaiskeskusteluun painottuvaa metodia pidetään oman uskonnon kouluopetusta tärkeämpänä. Samoin on perheitä, jotka omasta hengellisestä vakaumuksestaan huolimatta kannattavat kirkon ja valtion erottamista ja katsovat oman uskonnon opetuksen kuuluvan perheelle tai seurakunnalle. Lisäksi useimpien uskontojen piirissä on varsin paljon erilaisia opillisia käsityksiä, mikä osaltaan saattaa himmentää oman uskonnon opetuksen tarkoituksenmukaisuutta. Näissä tilanteissa perheillä on nykyjärjestelmässä kaksi vaihtoehtoa: joko he taipuvat laittamaan lapsensa uskonnonopetukseen, tai sitten vähintään toisen vanhemmista on erottava kirkosta yhdessä lapsen kanssa. Arvoisa puhemies! Tilastojen mukaan Suomi käy parhaillaan mittavaa hengellistä murrosta. Luterilaisten osuus väestöstä on sukupolvessa romahtanut kymmenisen prosenttia, mutta myös kirkkoon liittyjiä on huomattavan paljon. Liikkuvuus eri uskontojen ja uskonnottomuuden välillä on lisääntynyt. Myös suomalaisten uskon kohteet muuttuvat. Esimerkiksi Kirkon tutkimuskeskuksen raportin mukaan melkoinen osa luterilaisen kirkon jäsenistä kertoo uskovansa toisin kuin kirkko opettaa. Tällaisessa tilanteessa yhteiskunnan on viisasta pyrkiä rakenteisiin, jotka mieluummin tukevat ihmisten hengellistä etsintää eivätkä aseta sille keinotekoisia esteitä. Ehdottamani lakimuutos tukee perheiden katsomuksellista autonomiaa. Se myös helpottaa johdonmukaisten oppisisältöjen tarjoamista lapsille silloinkin, kun vanhemmat vaihtavat uskontokunnan tilastokategoriasta toiseen kesken koulupolun. Ensimmäisen version tästä aloitteesta kirjoitin jo lähes 15 vuotta sitten, kun oma esikoiseni aloitteli ensimmäistä luokkaa. Silloin sen toi eduskunnan käsittelyyn silloinen kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen. Aloite sai tuolloin kannatusta, mutta keskustelussa käytettiin myös huolestuneita puheenvuoroja. Osa silloisista edustajista epäili, että perheiden valinnanvapaus johtaisi uskonnonopetuksen radikaaliin vähenemiseen suomalaiskouluissa. Oma arvioni kuitenkin on, että tällainen huoli on liioiteltu. Valtaosa uskontokuntiin kuuluvista perheistä pitää edelleen hyvänä, että koulu opettaa heidän lapsilleen oman uskonnon teologiset ja kulttuuriset perusteet. Sen sijaan yksittäisten lasten ja perheiden kohdalla valinnanvapaus voi kuitenkin olla merkittävä asia. Lainmuutoksen myötä elämänkatsomustieto saisi muutaman oppilaan lisää ja kirkko menettäisi ehkä muutaman jäsenen vähemmän, kun lapsen pääsy elämänkatsomustiedon opetukseen ei enää riippuisi vanhemman uskontokunnasta. Tämä on tärkeää, sillä uskonnonvapaus toteutuu siellä, missä vähemmistö voi toimia enemmistöstä poikkeavalla tavalla.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-15T17:40:12,2016-09-15T17:44:42,Tarkistettu,1.1 2016_84_104,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! En kovin usein edustaja Kontulan kanssa ole tässä salissa samaa mieltä ollut, mutta tällä kertaa ainakin varovasti olen samaa mieltä. Olen tähän asiaan törmännyt muutamien yhteydenottojen myötä. Itse kuulun luterilaiseen seurakuntaan ja olen käynyt uskonnonopetuksen, mutta opettajana tiedän myös niitä tapauksia, että perhe olisi halunnut valita elämänkatsomustiedon ja se ei onnistunut. Ratkaisu heillä oli se, että he erosivat sitten kirkosta. Niin kuin edustaja Kontula toi esille, jos tämä voisi toimia myös sillä tavalla, että valinnan kirkkoon kuulumisesta voisi tehdä myöhemmin, se voisi tukea ihan hyvällä tavalla perheiden ja lasten valinnanvapautta. Kaiken kaikkiaan tämä uskonnonopetuskysymys tulee kyllä olemaan isossa murroksessa tulevaisuudessa Suomessa. Tällä hetkellä se jo aiheuttaa monissa kaupungeissa isoja haasteita, kun eri uskontokuntiin kuuluvia on paljon, ja silloin tietysti kustannuksia syntyy näistä opetusryhmistä paljon. Pienissä kunnissa sitten taas tilanne on se, että yksittäiset oppilaat eivät saa oman uskonnon opetusta ja silloin he ohjautuvat tähän elämänkatsomustietoon. Minun mielestäni tämä on ihan tutkimisen arvoinen aloite. Toivon, että sivistysvaliokunta käy tästä keskustelun, ja toivon, että tämä osaltaan herättää sitä keskustelua, mihin suuntaan uskonnonopetusta Suomessa viedään ja mikä on se vastaus, millä tavalla pystymme tulevaisuudessa takaamaan hyvän ja laadukkaan uskonnonopetuksen kaikille oppilaille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-15T17:44:42,2016-09-15T17:46:40,Tarkistettu,1.1 2016_84_105,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kontulan lakialoitteessa esitetään perusopetuslakia ja lukiolakia muutettavaksi siten, että vapaus valita joko elämänkatsomustiedon tai uskonnon opetus koskee jokaista oppilasta uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä riippumatta. Voimassa olevan lain mukaan opetuksen järjestäjä on velvollinen järjestämään sen Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan mukaista uskonnonopetusta, johon oppilaiden enemmistö kuuluu. Tähän opetukseen voivat osallistua huoltajan pyynnöstä myös muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat tai niihin kuulumattomat oppilaat. Perinteisesti Suomessa enemmistö oppilaista kuuluu pääsääntöisesti evankelisluterilaiseen seurakuntaan. Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon tärkeimpiä eettisiä ohjeita, kultaista sääntöä, rakkauden kaksoiskäskyä ja kymmentä käskyä. Tärkeitä sisältöjä ovat myös ihmisoikeusetiikka, YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Nämä ovat asioita, jotka ovat varmaankin hyväksi kaikille uskontoon tai uskonnottomuuteen katsomatta ja hyvää elämänkatsomusopetusta jokaiselle. Evankelisluterilaisen uskonnon opetus kouluissa on muuttunut hyvin paljon maailman muuttuessa. Voimassa olevan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulun uskonnonopetukseen sisältyy nykyiselläänkin laaja katsomuksellinen yleissivistys uskonnonopetukseen, uskontoihin ja katsomuksiin muualla maailmassa. Oppilaita rohkaistaan myös pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä ja kannustetaan uskonnoista keskusteluun sekä omien näkemysten perusteluun. Mutta kun ajattelen, että meidän Suomi on kristitty maa ja monet ihmiset pitävät itseään kristittyinä, niin meillä ovat ne perinteiset asiat, joita meidän pitäisi tulla vaalimaan edelleenkin. Yhtenä: joulujuhla tuntuu aika surkealta, jollei siellä tämä ""Enkeli taivaan"" kuulu, tai jos kevätjuhlassa ei kuulu suvivirsi. Koulu voi järjestää myös uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, tai sisällyttää erilaisia uskonnollisia toimituksia ja myös monessa paikassa ruokarukouksia. Tällaiset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista, ja perustuslain mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Oppilaan huoltaja usein ilmoittaa, osallistuuko oppilas näihin tilaisuuksiin vai ei. Arvoisa puhemies! Kristillinen kasvatus kuuluu perinteisesti suomalaiseen opetukseen, mutta siihen ei ole tänä päivänä kenenkään siis pakko osallistua. Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus opettaa myös muuta uskontoa tai elämänkatsomustietoa, jos niiden opetukseen osallistuvia oppilaita on vähintään kolme. Huoltajan pyynnöstä uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta ja joka ei osallistu oppilaiden enemmistön uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Näinä vuosina ja vuosikymmeninä on tullut itse seurattua lasten ja nuorten uskonnon oppikirjoja. Niissä annetaan hyvin laajaan elämänkatsomukseen ohjaavat tiedot. Näin ollen tämä lakiesitys on mielestäni tarpeeton, ja toivon, että tämä ei tulisi hyväksytyksi, ja juuri sen tähden, että ainakin minä pidän hyvin tärkeänä, että maassamme vielä on tätä kristillistä kasvatusta ihan vauvoista eläkeikään saakka. Mutta jokaisella on tietysti oikeus ja velvollisuus tehdä näitä aloitteita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-15T17:46:40,2016-09-15T17:51:22,Tarkistettu,1.1 2016_84_106,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kontulan lakialoite valinnanvapauden lisäämiseksi uskonnon ja elämänkatsomustiedon välillä on mielestäni looginen ja kannatettava. Erityisesti se toisi parannuksen nykytilaan, jonka voidaan tulkita kohtelevan ihmisiä eriarvoisesti. Aikaamme leimaa kenties enemmän kuin koskaan tarve tietoon ja ymmärrykseen, joka liittyy erilaisiin maailmankatsomuksiin ja uskonnollisiin näkökulmiin. Aivan yhtä tärkeää on dialogi ja sen ymmärtäminen, miksi toiset ja me ajattelemme niin kuin ajattelemme, kuin toisten mielipiteiden ja erilaisuuden kunnioittaminen siis, paitsi uskontojen välillä, niiden sisällä, myös suhteessa esimerkiksi uskonnottomiin ihmisiin, joita on kasvava määrä Suomessakin. Olisinkin valmis viemään tämän ajattelun vielä hieman pidemmälle ja korvaamaan sekä uskonnon että elämänkatsomustiedon opetuksen kouluissa yhteisellä yleisellä katsomusaineella, josta jokainen saisi tarvittavat eväät erilaisten johtopäätösten vetämiseen siitä, mikä se oma henkilökohtainen henkinen, filosofinen tai uskonnollinen polku sitten olisi. Tämä ajatus yhteiseen katsomusaineeseen siirtymisestä toimisi myös osana normipurkua, koska tällä hetkellä me opetamme jossain määrin päällekkäisiä asioita eri aineissa. Lisäksi on melko haastavaa tarjota uskonnonopetusta eri uskontojen edustajille esimerkiksi pienemmillä paikkakunnilla. Yhteinen katsomusaine mahdollistaisi paremman dialogin. Mutta koska asiat etenevät yleensä asteittain, niin katsoisin, että edustaja Kontulan esitys on tässä vaiheessa erinomainen askel hyvään suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-15T17:51:22,2016-09-15T17:53:22,Tarkistettu,1.1 2016_84_107,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä edustaja Kontulan tekemä lakialoite toimii kyllä erinomaisena keskustelunavauksena siihen, miten uskonnon rooli yhteiskunnassa tulevaisuudessa jäsentyy. Nykyinen opetussuunnitelman linjaus on mielestäni hyvä ja toimiva ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt tavoitteet toimivat myös hyvin tässä moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa uskontojen määrä ja erilaisten uskontojen harjoittajienkin määrä jatkuvasti lisääntyy. Koulun uskonnonopetus on laajaa peruspaneutumista eri uskontoihin ja niihin perehtymistä, ja siellä saa hyvin laajan tiedon siitä, minkälaisia uskontoja maailmassa on. Joitakin vuosia sitten luovuimme tästä tunnustuksellisuudesta, mikä toi ehkä sitten uskonnonopetukseen sitä väljyyttä, että ei tarvinnut uskoa johonkin vaan enemmänkin kuvattiin sitä, millaisia uskomusjärjestelmiä maailmassa on. Yhteiskuntatutkijat ovat sitä mieltä, että tulevaisuudessa uskontolukutaito on yhteiskuntarauhan kannalta kaikista merkittävimpiä asioita, ja olen tässä heidän kanssaan kyllä samaa mieltä. En usko, että tämä edustaja Kontulan tekemä lakialoite menestyy, mutta minusta se toimii hyvänä keskustelunavauksena, ja kannatan itse kyllä nykyistä järjestelmää. Mutta tunnustettava on, että tälle vuoropuhelulle eri uskontojen välillä tulisi myös koulussa luoda enemmän puitteita ja mahdollisuuksia, jotta sitten tämä suomalainen tapa ja sivistyksen kautta syntynyt yhteiskuntarauha olisi täällä kaikin tavoin yhä edelleenkin toteutumassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-15T17:53:22,2016-09-15T17:55:27,Tarkistettu,1.1 2016_84_108,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kontulan lakialoite on kyllä todellakin hyvä avaus keskustelulle uskonnonopetuksen merkityksestä, suunnasta ja myöskin opetuksen järjestelyistä. Nimittäin voimassa olevan lain määräys kolmesta oppilaasta ja huoltajan pyynnöstä järjestää muun uskonnon opetusta on joskus hyvin haasteellinen — erityisesti opetuksen järjestäjille, joilla on paljon pieniä kouluja, jotka ovat hyvin etäällä toisistaan. Opettajan löytäminen on usein se iso haaste. Kelpoisuuden omaavaa muuta kuin valtauskonnon opettajaa ei ole helppo löytää pienillä tuntimäärillä. Monen eri uskonnon tuntien järjestäminen ei ole siis vain isojen kaupunkien opetuksen järjestäjien kontolla, vaan myös pienissä kunnissa saattaa olla eri uskontoja elämänkatsomustiedon lisäksi. Yhden oppilaan ryhmän opettaminen ei ole tarkoituksenmukaista, ei oppilaan eikä opetuksen tavoitteen kannalta, ja olisi syytä pohtia tässä samassa yhteydessä, pitäisikö muuttaa lakia uskonnonopettamisen kohdalla siten, että lähtökohtana olisikin oppilaaksiottoalue eikä opetuksen järjestäjä, tai vaihtoehtoisesti sitten pohtia, nostaisimmeko oppilasmäärän kolmen oppilaan sijasta huomattavasti korkeammalle. Tähän lakialoitteeseen palatakseni kieltämättä on mielessäni useitakin sellaisia tilanteita, joissa huoltajien on ollut hyvin vaikea ymmärtää lain tarkoitusta siinä tilanteessa, kun he esimerkiksi evankelisluterilaisen kirkon jäseninä olisivat halunneet lapsensa elämänkatsomustiedon opetukseen, mutta se ei ole ollut mahdollista, kun taas kirkkoon kuulumaton on voinut tulla uskonnonopetukseen, vaikka koulussa on tarjolla elämänkatsomustiedon opetusta. Toisella mahdollisuus valita, toisella ei. Toivon, että keskustelu tästä asiasta jatkuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+4.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-09-15T17:55:27,2016-09-15T17:57:18,Tarkistettu,1.1 2016_84_109,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun mietitään sitä, että minkä tähden kirkkoon kuuluvan lapsen tulee osallistua uskonnonopetukseen, niin sieltä taustalta löytyy YK:n sopimus, jossa taataan se, että vanhemmat saavat antaa lapsellensa oman uskonsa mukaisen opetuksen, elikkä heillä on oikeus varmistaa se, että lapset saavat sen uskonnon opetusta, jota he itse edustavat, joka on heidän oma vakaumuksensa. Ja tältä pohjalta tämä suomalainen kouluopetus uskonnonopetuksessa lähtee muotoutumaan. Jos vanhemmat eroavat kirkosta, niin lapsihan ei automaattisesti silloin eroa kirkosta, vaan alle 12-vuotiaasta lapsesta on tehtävä erillinen eroilmoitus, sitten taas 12—14-vuotiaan kohdalla myös lapsen omaa näkemystä asiasta kysytään, ja 15—17-vuotiaan kohdalla tilanne on se, että lapsi tai nuori voi itse erota kirkosta ja siinä tapauksessa taas vanhempien suostumusta tähän asiaan pyydetään. Eli tällä tavalla on haluttu varmistaa tätä YK:n sopimusten pohjalta tulevaa vanhempien oikeutta antaa oman vakaumuksensa mukainen opetus omalle jälkikasvulle, ja siitä tämä asetelma lähtee. Se on totta, että tänä päivänä me tässä yhteiskunnassa tarvitsemme pikemminkin enemmän tätä uskontojen lukutaitoa, ja monesti olen ajatellut, että se on vähän samalla tavalla kuin kielten opiskelussa, että kun oppii oman äidinkielen ja sen rakenteet, niin sitten on helpompi oppia vieraita kieliä. Ja oman uskonnon opetushan lähtee meillä Suomessa koululaitoksessa juuri siitä, että omalle ikäkaudelle sopivalla tavalla ne oman uskonnon perusteet tulevat tutuiksi, jolloinka on helppo sitten myöskin oppia muita maailman uskontoja. Siinä mielessä pidän tätä suomalaista järjestelmää hyvänä enkä toivo, että siitä ollaan luopumassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-15T17:57:19,2016-09-15T17:59:25,Tarkistettu,1.1 2016_84_110,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan alkuun toteaisin edustaja Mäkipäälle, että tässä aloitteessahan ei nyt käsitellä jouluenkeleitä tai suvivirttä vaan pyritään takaamaan uskontokuntaan kuuluville yhtäläinen valinnanvapaus suhteessa niihin perheisiin, jotka eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan tai kuuluvat niin pieneen uskontokuntaan, että heidän kohdallaan tehdään erityisjärjestelyitä. Ja minä en näe, että tällainen ajatus on kristillisen tradition vastaista vaan pikemminkin hyvin linjassa kristinuskon keskeisten opettajien keskeisten ajatusten kanssa ihan sieltä ensimmäisestä vapaasta valinnasta ja sen seurauksien kantamisesta lähtien. Edustaja Essayah toi esiin YK-sopimuksen ja vanhempien oikeuden opettaa omaa uskontoaan lapsilleen. Tämähän on vähän eri asia kuin se, onko vanhempien pakko laittaa lapsensa oman uskontokuntansa päälinjaa noudattavaan opetukseen koulussa. Ne ovat kaksi eri asiaa, ja missään YK-sopimuksissa ei ensinnäkään edellytetä, että uskontoa tulisi opettaa kouluissa, ja vielä vähemmän siellä edellytetään, että vanhempien tahdon vastaisesti lapselle tulisi opettaa jotakin tiettyä uskontoa pelkästään sen takia, että lapsi ja vanhemmat sattuvat kuulumaan tiettyyn uskonnolliseen kategoriaan. Tällaista mikään YK-sopimus ei suojaa. Minä itse tunnen vakaumuksellisia kristittyjä, joille uskon ja oman seurakunnan erillisyys maallisesta vallasta on vakaumuksellinen ja omantunnonkysymys ja jotka siitä huolimatta, että saattavat uskoa hyvinkin samalla tavoin kuin meidän luterilaisen kirkon päälinja, kokevat tästä syystä ongelmalliseksi laittaa lapsensa valtiovallan tarjoamaan uskonnonopetukseen. Toisaalta tiedän sellaisia perheitä, joissa kylläkin kuulutaan kirkkoon mutta se, että lapsi saa mahdollisimman laadukasta opetusta, nähdään tärkeämpänä asiana kuin se, että koulu tarjoaa nimenomaan oman uskonnon opetusta, ja priorisoidaan elämänkatsomustiedon ryhmät sen takia, että ne ovat yleensä kooltaan pienempiä ja niissä on mahdollisuus sellaiseen vertaiskeskusteluun, jota meidän isot kouluryhmät eivät juurikaan, perusopetuspuolella varsinkaan, tarjoa ja joka sitä kautta opettaa sellaisia keskustelutaitoja, joita esimerkiksi kansanedustajan työssä sitten myöhemmin kovasti tarvitaan. Edustaja Parviaiselle toteaisin, että itse epäilen, että pelkästään jo taloudelliset paineet tulevat johtamaan siihen, että me siirrymme jossain vaiheessa yhteiseen katsomusaineeseen. Minä en pidä sitä huonona kehityksenä. Erillinen oman uskonnon opetus on vähän samantyyppinen ajatus kuin jos meillä yhteiskuntaoppia opetettaisiin niin, että kun lapset tulevat kouluun, niin kysyttäisiin, että ovatko vanhemmat nyt kokoomuksen vaiko vasemmistoliiton jäseniä, ja sitten lapset jaettaisiin ryhmiin tällä perusteella ja vasemmistoliittolaisille opetettaisiin sitten Marxin pohjalta sitä suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta ja niille kokoomuslaisille vaikkapa Adam Smithin pohjalta. Kuten edustaja Laukkanen totesi, uskontolukutaito on jatkossa entistä tärkeämpi taito, ja sen takia minä olen iloinen, että sen painoa sekä kaikkien oman uskonnon opetussuunnitelmien että myös elämänkatsomustiedon piirissä on parannettu, ja uskon, että tämä uskonnonlukutaito ehkä kehittyisi parhaiten silloin, jos meille syntyisi ryhmiä, joissa eri uskontotaustoista tulevat lapset ja nuoret keskustelisivat keskenään ja pääsisivät tutustumaan toistensa katsomuksellisiin lähtökohtiin. Mutta niin kauan kuin me emme ole vielä kovin lähellä yhteistä katsomusainetta, minun mielestäni se, että lapsilla ja perheillä on yhtäläinen valinnanvapaus, on pelkästään loogista ja reilua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-15T17:59:25,2016-09-15T18:04:23,Tarkistettu,1.1 2016_84_111,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä yhden näkökulman nostaisin tässä, ja sehän on se, että lapsihan ei kouluun tullessaan pohdi, mitä uskontoa hän mahdollisesti edustaa tai kannattaa. Hän pikemminkin ehkä pohtii, mihin hän uskoo, ja se on minusta tässä keskustelussa hyvin merkittävä osa, niin kuin edustaja Essayah hyvin nosti esiin, että on haluttu taata vanhempien oikeus päättää, missä ja minkälaisessa uskonnonopetuksessa heidän lapsensa on. Viime vuosikymmenten aikana Suomeen on syntynyt erilaisia maailmankatsomuksellisia kouluja, ja näistä voimakkaimmin kasvaneita ovat kristilliset koulut, joita on tällä hetkellä jo 15, ja uusia on syntymässä. Näiden koulujen syntymisen taustalla on se, että tämä maallistumiskehitys on niin nopeaa, ja tämä tarve ikään kuin luopua siitä, että lapset tai nuoret uskoisivat johonkin, on siellä taustalla, sen heikentäminen, ja siksi näitä maailmankatsomuksellisia kouluja syntyy. Pidän tätäkin tärkeänä, että Suomi on vapaa maa ja niille on myös tilaa syntyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-15T18:04:24,2016-09-15T18:05:47,Tarkistettu,1.1 2016_84_112,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä haluan varmistaa, että edustaja Kontulalle ei jäänyt väärää käsitystä: en todellakaan ole ymmärtänyt YK:n sopimuksia niin, että ne velvoittaisivat Suomen järjestämään uskonnonopetusta, vaan nimenomaan niissä annetaan se oikeus vanhemmille opettaa oman uskontonsa mukaista vakaumusta myöskin lapsille. Ja sitten taas meillä Suomessa puolestaan — kun meillä sitten opetussuunnitelmissa lähdetään siitä, että meillä on tarjolla uskonnonopetusta — on lähdetty siitä, että jos kerran ihmiset uskonnonvapauden vallitessa tässä maassa kuuluvat johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan, niin on tietysti se lähtökohtaolettamus, että sen uskontokunnan mukaista opetusta sitten niille lapsille halutaan antaa. Ja ehkä Suomessa tämä, voisiko sanoa, meidän kansankirkon luonne jollakin tavalla sitten hämärtää. Teidänkin puheenvuorossanne tuli esille, totesitte, että on paljon ihmisiä, jotka sanovat, että kuulun kirkkoon mutten usko niin kuin kirkko opettaa, tai jotain vastaavaa. Tietenkin tämäntyyppisissä kysymyksissä sitten pitää miettiä, onko jäsenyys siinä yhdyskunnassa se paras mahdollinen tapa toteuttaa omaa vakaumusta, jos sitten se oma vakaumus on paljonkin ristiriidassa sen uskonnollisen yhdyskunnan oppien kanssa. Tietenkin sitten, kun puhutaan tästä yleisestä etiikan opetuksesta, jota jotkut pitävät tavoitteena, uskontohan on paljon muutakin kuin vain pelkkää etiikkaa. Esimerkiksi valtauskonnoissa siihen yleensä liittyy käsitys esimerkiksi synnistä, käsitys kuolemasta, käsitys armosta, pelastuksesta, hyvin erilaisia tämäntyyppisiä, voisiko sanoa, uskonnollista lukutaitoa tarvitsevia käsitteitä, ja siinä, miten eri uskonnot näitä asioita tuovat esille ja opettavat, on minun mielestäni äärimmäisen tärkeää, että lapsi oppii siinä omassa, tutussa uskonnollisessa kontekstissa niitten käsitteitten sisällön. Hänen on sitten helpompi esimerkiksi vieraita uskontoja opetella, joita meillä Suomessa kouluopetuksessa erinomaisen hyvin tuodaan esille, kun käydään esimerkiksi (Puhemies koputtaa) vieraitten uskontojen sisältöä läpi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-15T18:05:47,2016-09-15T18:07:53,Tarkistettu,1.1 2016_84_113,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2016 vp,"Jos edustaja haluaa jatkaa, pyydän siirtymään puhujapönttöön.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_84_114,84/2016,2016-09-15,16.00,18.10,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tarvitse katsoa kuin viimeistä Kirkko ja kaupunki ‑lehteä nähdäkseen, että jopa kristillisen luterilaisuuden mainstreamin sisällä on paljon hyvin toisistaan poikkeavia käsityksiä aivan uskon peruskysymyksistä. Uskonto on aina sosiaalista, ja sen takia minä ymmärrän, että ihmisillä voi olla vankka halu kuulua kirkkoon ja olla uskonnollisen yhteisönsä jäseniä siitä huolimatta, että he jossakin teologisessa kysymyksessä taikka jossakin perustavassa kohtaa ovat sen mainstreamin kanssa eri mieltä ja haluavat lapselleen erilaista opetusta — tähänhän nämä kristilliset koulutkin perustuvat. Edustaja Laukkaselle minä nyt vielä haluaisin varmistaa, kun hän tässä puolustaa vanhempien oikeutta päättää: Nimenomaan sitä minäkin tässä puolustan, että vanhemmat voisivat sen vakaumuksensa mukaisesti päättää sen, mikä on se oppisisältö, jonka heidän lapsensa saavat. Nyt se toteutuu monen vanhemman kohdalla ainoastaan sillä ehdolla, että hän eroaa itse kirkosta eli astuu ulos siitä kotiseurakunnastaan, koti‑ uskonnollisesta yhteisöstään, joka saattaa olla hänelle hyvinkin arvokas hengellinen viitekehys, ja se on minusta aika kova hinta — varsinkin kun kaikki lapset, kaikki perheet, kaikki vanhemmat eivät joudu samanlaista hintaa maksamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-15T18:07:54,2016-09-15T18:09:33,Tarkistettu,1.1 2016_85_1,85/2016,2016-09-16,13.03,13.30,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_85_2,85/2016,2016-09-16,13.03,13.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on siis käsittelyssä pankkivaltuuston kertomus. Katsoin tuota talousvaliokunnan mietintöä, ja siellä on monia hyviä havaintoja. Yksi, minkä haluan tähän alkuun todeta: on ollut varsin ajankohtaista ja tärkeää, että valiokunta kiinnittää huomiota siinä muun muassa tähän Finanssivalvonnan tilanteeseen, sen mahdollisuuteen suorittaa valvontatehtävää ja sen resurssitarpeeseen, ja mielestäni tämä on hyvin asiallista. Mutta, puhemies, tässä yleisemminkin kun puhutaan taloudesta ja sen kehitysnäkymistä, niin tietenkin aika tuore asia on tämä tänään tänne pöydälle jaettu valtion talousarvioesitys. Tietenkin tässä Suomen Pankki esimerkiksi ostaa parhaillaan Suomen joukkovelkakirjalainoja — tarkoittaa tietenkin sanaa ""velka"". Eli valtio, Suomi, velkaantuu koko ajan, ja tästä olemme yhteisesti kantaneet paljon huolta myös täällä eduskunnassa. Ja kun tätä kirjaa nyt rupesin katselemaan, niin kyllä hämmästys on tietenkin ollut siinä suhteessa suuri, kun hallitus on jo pitkään puhunut, että nyt pitäisi velkaantumista taittaa, esimerkiksi monia kipeitä säästöjä, työttömyysturvan leikkauksia ja leikkauksia eläkkeensaajilta ja lapsiperheiltä, tehdään sen nimissä, että pitää saada velkaantuminen kuriin. Mutta kuinka ollakaan, entistä enemmän velkaa otetaan, ensi vuonna 5,5 miljardia, ja eihän tällä tolkulla siitä loppua tule. Samaan aikaan kuitenkin hallituksella on ollut varaa tehdä veroesityksiä, jotka suosivat suurituloisia: miljoonaperintöjen verotusta kevennetään, metsälahjavähennyksiä tarjotaan. Kyllä herää kysymys, senkö takia Suomi edelleen velkaantuu, että olisi sitten varaa, millä tehdä arvovalintoja, joissa jaetaan tätä yhteistä hyvää lähinnä hallituksen lähellä oleville kavereille, etupiireille. Olemme vähän kyselleet tämän kaverikapitalismin (Puhemies koputtaa) perään... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: No niin, ja nyt jos edustaja haluaa jatkaa, niin pyydän häntä puhujapönttöön.] Jospa se tällä erää riittää, mutta voisin jatkaa seuraavassa puheenvuorossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-16T13:05:30,2016-09-16T13:07:43,Tarkistettu,1.1 2016_85_3,85/2016,2016-09-16,13.03,13.30,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen otti tärkeän asian esiin. Varmaan yhteinen huoli on tämä velkaantuminen, ja niin kuin nähtiin tästä Suomen Pankin tilanteesta, niin siellä on — onko siellä 15 miljardin euron arvosta — voi sanoa, ikään kuin tätä valtion velkariskiä. Totta kai valtio tarvitsee rahoitusta, mutta kyllä tässä tietysti herää kysymys, kun varmaan viimeisen vuoden aikana tässä salissa eniten käytetty sana on ""velka"". Kun on viety opiskelijoilta kahden viikon ruokarahat tai kun leikataan lapsilisiä tai eläkkeitä, niin aina on perusteltu sitä sillä, että Suomen velkaantuminen pitää saada pysähtymään. Kyllä nyt suuri yllätys on, kun tätä budjettikirjaa katsoo, että tilanne on se, että tänä vuonna otetaan enemmän velkaa kuin edellisen hallituksen viimeisenä vuotena, ensi vuonnakin otetaan vielä enemmän velkaa kuin 2015 ja vielä 2018:kin alijäämä on suurempi kuin se, mikä oli Rinteen viimeinen budjetti. Meillähän on ollut esillä tämä velkakello jo useamman kerran täällä istunnossa. Olisinkin halunnut hallituspuolueilta, erityisesti kokoomukselta, kysyä, onko teillä arviota siitä, että kun tämä velkaantuminen jatkuu pysyvästi näin korkealla, mitä luulette, paljonko tulee tämän kauden aikana lisää tähän velkakelloon, kokoomuksen kakkuun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-16T13:07:43,2016-09-16T13:09:23,Tarkistettu,1.1 2016_85_4,85/2016,2016-09-16,13.03,13.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitanen päivitteli velkaantumista, ja on hyvä, että myös salin vasemmalla reunalla ollaan nyt herätty siihen, että toimenpiteitä tarvitaan. Vielä maaliskuussa sosialidemokraatit olivat valmiita 2—3 miljardin säästöihin ja luvattiin, että niistä tulee konkreettiset esitykset ja että ne tehdään vielä etunojassa vaalikaudella. Tällaisia toimenpiteitä eivät valitettavasti sosialidemokraatit ole vaalien jälkeen esittäneet. Onneksi nyt toimenpiteitä on tehty perussuomalaisten, keskustan ja kokoomuksen ollessa hallituksessa, ja talous on saatu nyt heti ensimmäisen vuoden jälkeen jo hienoiseen kasvuvireeseen. Se on toki niin hienoinen, että tarvitaan vielä lisää toimenpiteitä. Mutta oli myönteistä, että esimerkiksi yritysbarometri kertoi siitä, että yritysten luottamus ja tunnelma on parantunut ja monet kokevat niin, että heillä on tänä vuonna ja ensi vuonna paremmat mahdollisuudet myös työllistää. Itse pidän myönteisenä sitä, että esimerkiksi työn verotusta kevennetään ja se tehdään nyt nimenomaan niin, että se tulee jokaiselle suomalaiselle työtä tekevälle — pystytään vahvistamaan hivenen ostovoimaa — ja arvovalintana tehdään myös se, että tämä veronkevennys tehdään jokaiselle suomalaiselle eläkeläisellekin. Sekin on tärkeä, hyvä asia ensi vuonna. Myös maksuperusteinen arvonlisävero, yrittäjävähennys ja niin poispäin tulevat omalta osaltaan lisäämään tämän maan kasvua ja työllisyyttä. Toivotaan, että tämä orastava hienoinen talouskasvukäänne, mikä nyt on saatu aikaan, vahvistuisi ensi vuoden aikana ja pääsisimme tästä vaikeasta taloustilanteesta eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-16T13:09:24,2016-09-16T13:11:30,Tarkistettu,1.1 2016_85_5,85/2016,2016-09-16,13.03,13.30,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,Ja keskustelu pankkivaltuuston kertomuksesta jatkuu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_85_6,85/2016,2016-09-16,13.03,13.30,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä pankkivaltuuston kertomus antaa tietysti mahdollisuuden käydä laajempaa keskustelua, ja SDP näyttää haluavan vähän lämmitellä jo ensi viikon keskusteluja valtion budjetista täällä perjantai-iltapäivän ratoksi, ja sehän toki sopii, eihän siinä mitään, tärkeitä asioita, ja kyse on isänmaan taloudesta, mikä tietysti vaikuttaa kaikkeen. Tuossa jotenkin teidän puheistanne sai semmoisen kuvan, että ikään kuin velkaantuminen olisi kiihtymään päin. Jotenkin semmoinen klangi teidän puheissanne on, varsinkin kun kuuntelin tuota edustaja Viitasen avausta. Näinhän ei ole. Velkaa otetaan ensi vuonna vähemmän kuin tänä vuonna — vähemmän kuin tänä vuonna — (Antti Rinne: Enemmän kuin 2015!) ja syntyy näkymä, jossa velat eivät ole vielä tasapainossa mutta tulot ja menot ovat tasapainossa vuonna 2021. Kertarysäyksellähän tätä ei voi laittaa tasapainoon. Ette tekään varmaan sitä ole ehdottamassa, tai tietysti odotan mielelläni teidän vaihtoehtobudjettianne, että mikä se sitten on. Mutta hallituksen näkemyksen mukaan kertarysäyksellä ei voida laittaa tuloja ja menoja tasapainoon — se olisi suomalaisten kannalta kohtuuton ratkaisu, varsinkin pienituloisten kannalta ja sosiaaliturvan varassa elävien kannalta kohtuuton ratkaisu — vaan hallitusti, asteittain, mennään kohti tasapainoa ja askel otetaan siihen jo ensi vuonna. Ne veroratkaisut, mitä tehdään, kyllä edistävät työllisyyttä ja yrittäjyyttä: edistetään kotimaista kysyntää, edistetään pk-yritysten toimintamahdollisuuksia, edistetään sukupolvenvaihdoksia. Kyllä siinä on kysymys siitä, että yhä useampi suomalainen pääsisi työelämän piiriin. Ja jos tässä työllisyystavoitteessa ei mennä kohti maalia, niin se kyllä aiheuttaa sitten ongelmia myös tämän velkaantumisen osalta. On erittäin tärkeää, että tässä päästään eteenpäin, ja ensimmäisiä hyviä merkkejä on näkyvissä: pk-barometri, minkä edustaja Heinonen mainitsi, kesän työttömyysluvut, suuret laivatilaukset. Tässä on joitakin hyviä merkkejä näkyvissä, ja tätä myönteistä kehitystä pitää nyt jatkaa. Siihen tarvitaan vielä lisää toimenpiteitä, joilla varmistetaan, puhemies, se, että Suomi lähtee nousun tielle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-09-16T13:11:31,2016-09-16T13:13:31,Tarkistettu,1.1 2016_85_7,85/2016,2016-09-16,13.03,13.30,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä opposition levy rahisee — opposition levy rahisee. Samat asiat, jotka ovat olleet vuoden pinnalla, pyörivät ikään kuin päivästä toiseen, ja ikään kuin paniikkia nostetaan. Hallitus onneksi työskentelee, kuten myös Suomen Pankki, koko EKP-järjestelmä, eurooppalaisen ja Suomen talouden nostamiseksi. Minulla onkin kysymys teille — kuka haluaa oppositiosta vastata? — edustaja Lindtman tai puheenjohtaja Rinne tai kuka vain: Miksi SDP ei ole toiminut oman varjobudjettinsa mukaisesti eli esittänyt Suomen Pankin pankkivaltuustossa sitä tuloutusmäärää, jonka te olette halunneet kirjoittaa tänne varjobudjettiinne? Miksi te ette ole esittäneet sitä siellä, että Suomen Pankki tulouttaisi sen valtiolle? Minusta sekin olisi yksi rehellinen toimenpide, ei se, että edustaja Lindtman mielellään kertoo täällä, että olette tasapainottaneet budjettia pienemmällä velan määrällä. Hallitus joutuu kamppailemaan ilman muuta velanotossa sen kanssa, kuinka myös suomalainen kulutuskysyntä sitten kaiken kaikkiaan säilyy. Mutta tässä suhteessa minä ainakin näen, että nyt teot ja sanat, puhumattakaan varjobudjetista, eivät ole kohdanneet toisiaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2016+4.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-09-16T13:13:31,2016-09-16T13:14:51,Tarkistettu,1.1 2016_85_8,85/2016,2016-09-16,13.03,13.30,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,"Arvoisat edustajat, niin kauan kuin tässä käydään kelpo keskustelua maksimissaan 2 minuutin puheenvuoroin, en myönnä väliin joillekuille 1 minuutin vastauspuheenvuoroja. Pidän tästä kiinni.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_85_9,85/2016,2016-09-16,13.03,13.30,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pankkivaltuuston kertomus kertoo siitä, että Euroopan keskuspankkijärjestelmässä on jouduttu harjoittamaan sellaista raha- ja korkopolitiikkaa, joka on ollut hyvin aktiivista, ja on tehty poikkeuksellisiakin toimia. Tämä osin johtuu siitä, että euroalueen jäsenmaat eivät ole pystyneet rakenteellisiin uudistuksiin, sellaisiin uudistuksiin, joilla voitaisiin työllisyyttä, toimeliaisuutta ja yrittäjyyttä edistää. Tänään katselin — kun puhutaan verotuksesta — Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtajan esiintuomaa verokäyrää viideltä viime vuodelta. Viime vaalikaudella valitettavasti ei pystytty rakenteellisiin uudistuksiin, sen sijaan verotusta kiristettiin merkittävästi. Ei pystytty säästämään, verotusta kiristettiin, ja valitettavasti se on Suomen talouden kehityksen kannalta, työn verotuksen kiristyminen erityisesti, minusta hyvin negatiivinen ilmiö. Nytkin on kysymys tässä siitä, että me pystymme Suomessa — Suomessakin — sellaisiin rakenteellisiin uudistuksiin vielä, joilla voimme työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistää ja saada sitä talouskasvua aikaan, joilla voimme sitten näissä aika hitaan talouskasvun oloissa maailmassa saada sellaista talouskasvua, joka helpottaa meitä julkisen talouden tasapainottamisessa. Kuten edustaja Kaikkonen totesi, on myönteisiäkin merkkejä, erityisesti vaikka meriteollisuudessa, ja pk-sektorilla on investointeja lähtemässä liikkeelle. Tätä kehitystä meidän täytyy nyt voimistaa, ja tämänkin pankkivaltuustokeskustelun ääressä, arvoisa herra puhemies, meidän täytyy katsoa nyt eteenpäin, mitä voimme tehdä suomalaisen hyvinvoinnin hyväksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2016+4.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-09-16T13:15:02,2016-09-16T13:16:49,Tarkistettu,1.1 2016_85_10,85/2016,2016-09-16,13.03,13.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitanen on huolissaan valtion velkaantumisesta, ja niin oli edustaja Rinnekin vielä ennen eduskuntavaaleja. Puheenjohtaja Rinne nimittäin esitellessään SDP:n tavoitteita tälle vaalikaudelle puhui 4 miljardin euron sopeuttamistarpeesta ja kertoi, että SDP on valmis 2,6 miljardin euron menoleikkauksiin. No, niitä tässä odotellaan, ehdotuksianne, näkemyksiänne, mistä te otatte sen 2 600 miljoonaa vuositasolla. Kun tämän kertoisitte, niin voitaisiin sitten verrata, miten hyvin te löydätte sellaisia säästökohteita, jotka ovat vähemmän haitallisia, vähemmän ikäviä kuin ne säästöt, joihin hallitus on pakosta joutunut esimerkiksi koulutuksen osalta. Tämän saman haasteen toki esitän ja olen monta kertaa esittänyt myös vihreille. Kokoomuksen työlinja näkyy vahvasti hallituksen työssä. Monia toimia on tehty työllisyyden ja kasvun edistämiseksi, lisää päätöksiä tehtiin budjettiriihessä. Yksi päätös, joka on jäänyt liian vähälle huomiolle, oli se, että päätettiin asettaa virkamiestyöryhmä kannustinloukkujen purkamisen edistämiseksi, ja tätä työtä on tarkoitus tarkastella viimeistään puoliväliriihessä. Kuten täällä ovat muun muassa edustajat Kaikkonen ja Heinonen kertoneet, niin myönteisiä merkkejä Suomen taloudessa näkyy monia: työllisyys on hitusen parantunut, ja odotukset esimerkiksi pk-sektorilla ovat valoisammat. Kuitenkin haluan kaikille korostaa sitä, että nyt tehdyillä toimilla ei näillä näkymin päästä hallituksen keskeiseen työllisyysastetavoitteeseen ja sen takia (Puhemies koputtaa) pitää olla valmis uusiin kasvua ja työllisyyttä tukeviin toimiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-16T13:16:50,2016-09-16T13:18:52,Tarkistettu,1.1 2016_85_11,85/2016,2016-09-16,13.03,13.30,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yritän löytää tästä yhteyden keskuspankin toimintaan ja pankkivaltuuston kertomukseen. Keskuspankkijärjestelmä vastaa rahapolitiikasta, ja ovat verraten varovaisia ottamaan talouspolitiikkaan kantaan, mutta siltä osin kuin makrotasolla kantaa otetaan, niin se suosittelee sitä, että julkisia alijäämiä painettaisiin alaspäin, mutta ei kertarysäyksellä vaan asteittain niin, että huolehditaan myös markkinoiden toimivuudesta, kulutuskysynnästä. Siksi minusta ei pidä katsoa nyt yksittäisiä vuosia myöskään tämän hallituskauden alussa, nouseeko vai laskeeko vuositason alijäämä. Siihen vaikuttavat sellaiset seikat kuin suuret tuloveronkevennykset tai suuret infraan tapahtuvat satsaukset, joita nyt alkukauteen tehdään, jotka ovat ajallisesti perusteltuja, koska nyt kasvua pitää saada liikkeelle ja elvytystoimia käyntiin. Täytyy luottaa siihen, minkä talousarvioesityskin osoittaa, että tulevina vuosina näillä päätöksillä päästään alijäämää supistamaan, ja uskon, että tämä tulee kyllä toteutumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2016+4.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-09-16T13:18:52,2016-09-16T13:20:06,Tarkistettu,1.1 2016_85_12,85/2016,2016-09-16,13.03,13.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Täällä on esitetty paljon kysymyksiä, mutta ehkä tässä SDP:n vaihtoehtobudjetissa kiteytyy se olennainen vastaus. Tässä on meidän yhtälömme, joka ottaa vähemmän velkaa kuin hallitus ottaa, joka tekee veroratkaisut oikeudenmukaisemmalla tavalla, laajentaa veropohjaa niin, että hyväosaisemmatkin osallistuisivat lamatalkoisiin ja vältettäisiin kaikista julmimmat leikkaukset, mitä hallitus nyt on tekemässä lapsiperheille, opiskelijoille, eläkkeensaajille, työttömille, pieniosaisimmille. Tämä on reilumpi, työllistävämpi vaihtoehto, ja se aika iso ero hallituksen talouspolitiikkaan tässä on se, että tässä myös tehdään selkeitä esityksiä työllisyyden parantamiseksi, mitä muuten, puhemies, tästä budjettikirjasta edelleenkin löydän hyvin vähän. Hallitushan on odottanut tässä yli vuoden vailla todellisia työllisyystoimia uskomalla vain sokeasti johonkin kilpailukykysopimukseen ja sen varjolla tietynlaiseen palkansaajan kyykyttämishenkeen, mitä näissä pakkolakivaiheissa tässä prosessissa oli, ja hukattiin samalla aikaa. Mutta mitä tulee tähän velkaantumiseen, arvoisa hallitus, niin tietenkin näyttää vähän kiusallisesti siltä, että tämäkin hallitus tuossa taisi vähän muutella näitä velkaantumisarvioita ihan vain sillä, että katsottiin, miten myyntitulot ajoitetaan tai minkälaisia ovat verotuloarviot, ja kikkailuahan tämä on. Mutta se julma tosiasia, mistä te ette pääse eroon, on se, että entistä enemmän otetaan velkaa verrattuna siihen, mitä viime hallituskauden lopulla otettiin, ja se on täysin ristiriidassa sen koko teidän ison viestinnän ja teidän omien sanojenne kanssa, missä te jatkuvasti kannatte huolta velkaantumisesta ja minkä varjolla teette näitä julmia leikkauksia. Mutta, arvoisa hallitus, tulisiko kenties mieleen esimerkiksi verolinjaa muuttaa oikeudenmukaisemmaksi? Siitäkin meillä on SDP:ssä oma vaihtoehto, ja minä vähän luulen, että, puhemies, me jatkamme tätä keskustelua tällä kertaa... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja voi siirtyä puhujapönttöön. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)] (Olavi Ala-Nissilä: Onko tuo uusi vaihtoehtobudjetti vaiko se vanha?) — Uutta parhaillaan laaditaan, ja se on jo aika hyvässä vaiheessa, niin että sieltä vinkkejä saa kyllä ottaa. Puhemies! Jatkan sen verran vain lyhyesti tässä, koska 2 minuuttia on kovin lyhyt aika tuossa paikan päältä korjailla näitä kaikkia, mitä täällä on sanottu. Mutta sanotaanko, että uskon, että keskustelu jatkuu ensi viikolla hyvin vilkkaana muun muassa juuri tästä verolinjasta. Nimittäin eilen vielä, kun kuunteli hallituksen puheenvuoroja kyselytunnilla ja muualla, näytti siltä, että hallituksen mielestä aurinko kovasti paistaa ja nyt on tehty hyvät veroratkaisut, jotka ovat kaikille hyvin tasapuolisia ja muuta. Siinä suhteessa kyllä järkytys oli myös iso, kun nyt olemme alkaneet purkamaan tätä kokonaisuutta. Silloin tiedossa oli se, että tietenkin, jos kaikille annetaan tasasuuret kevennykset, enemmän se suurituloinen hyötyy. Mutta kun nyt alkaa sitten näitä erilaisia verokäppyröitä, graafeja, paljastumaan, niin tulee muuten monta kysymystä, mitä tulemme esittämään sitten ensi viikolla tämän suhteen. Huonoa tekee, kun katsoo tiettyjä arvovalintoja, nimittäin siellä on monta asiaa, missä todella korostuu se, että hallituksen valinnoilla tässä budjettiesityksessä nimenomaisesti tehdään sellaista veropolitiikkaa, että hyväosainen hyötyy, pieni- ja keskituloinen ei niinkään. Tämä on tosiasia ja fakta. Mutta, puhemies, tämä oli vain täydennys. Odotan innolla ensi viikkoa, ja haluan todella tässä yhteydessä, kun puhumme tästä Suomen Pankin kertomuksesta, korostaa sitä, mitä edustaja Vanhanen ei tiennyt, mistä yhteys löytyy: se löytyy tietenkin siitä velasta, mistä tämä keskustelu alkoi. Siitä toivoisin myös hallituspuolueilta analyyseja, miksi näin, miksi teidän vaihtoehdoissanne entisestään Suomi velkaantuu. (Matti Vanhanen: Juuri äsken kerroin!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-16T13:20:06,2016-09-16T13:24:19,Tarkistettu,1.1 2016_85_13,85/2016,2016-09-16,13.03,13.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitanen, ei siitä teidän vaihtoehtobudjetistanne löydy 2,6 miljardilla säästöjä. (Pia Viitasen välihuuto) Niitä ei löydy siitä, ja hyvä, että tämä keskustelu näyttää jäävän henkiin vielä tämän päivän jälkeen, kun kerran vielä maaliskuussa sosialidemokraattien mukaan tällä nyt alkaneella, nyt toimivalla, vaalikaudella on varauduttava sopeuttamaan julkista taloutta 4 miljardilla eurolla — silloin puheenjohtaja Antti Rinne on tiedotteen antanut — ja 4 miljardin euron sopeutuksesta 3 miljardista pitäisi SDP:n mukaan päättää heti vaalikauden alussa. Täällä todetaan, että sopeutuksesta toteutettaisiin julkistalouden menopuolella kaksi kolmasosaa ja tulopuolella yksi kolmasosa. [Puhuja katsoi tietoja älypuhelimestaan.] Vaalikauden alussa tämä tarkoittaisi menoleikkauksia 2 miljardilla, ja myöhemmin sopeutettavasta osasta leikkausten osuus olisi 0,6 miljardia eli yhteensä 2,6 miljardia. Sellaisia säästöjä ei löydy, ja ajattelin, kun siinä ei äsken ollut montaa puheenvuoroa, että olisin käyttänyt ihan vain tämmöisen minuutin puheenvuoron ja edustaja Rinne, puheenjohtaja Rinne, olisi ehtinyt vielä kertoa ne säästöt tässä tämän perjantain aikana. (Antti Kaikkonen: Ensi viikollakin ehtii!) Mutta hyvä, että tämä keskustelu jää henkiin ja puheenjohtaja Rinteellä on aikaa nyt viikonlopun aikana tehdä ihan selkeä listaus, kun ensi viikolla talouskeskustelu jatkuu. Hämmästelin sitä, että edustaja Viitanen arvosteli hallituksen verolinjaa — verolinjaa, joka laskee jokaisen suomalaisen eläkeläisen verotusta, eli eläkeläisten verotusta kevennetään — ja SDP arvosteli edustaja Viitasen suulla myös sitä, että jokaisen työntekijän verotusta kevennetään. Hämmästelen sitä, että tällaista verolinjaa näin rajusti täällä arvostellaan, mutta tietysti (Pia Viitasen välihuuto) jokaisella on oikeus, ja toivotaan, (Puhemies koputtaa) että nämä säästöt...",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-16T13:24:19,2016-09-16T13:26:26,Tarkistettu,1.1 2016_85_14,85/2016,2016-09-16,13.03,13.30,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,"Pyytäisin puhujaa siirtymään puhujapönttöön, mikäli aikoo jatkaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_85_15,85/2016,2016-09-16,13.03,13.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on nyt vastauspuheenvuoro, jos sallitte tähän, edustaja Heinoselle. Eli, edustaja Heinonen, minä luulen, että ensi viikolla te ette enää ihmettele tätä kritiikkiä. Nimittäin teillä on nyt viikonloppu aikaa tutustua aika tarkkaan näihin tämän hallituksen veroesityksiin. Kyllä minä vähän pelkään, että siinä on nyt käymässä niin, että kun te teitte esimerkiksi eläkkeensaajien verotuksen osalta jo tälle vuodelle epäreilun teon, te eriarvoistitte eläkkeensaajan ja palkansaajan verotuksen, niin tämä veroero pysyy ja joiltain osin jopa kasvaa, aivan päinvastoin kuin mitä olette kertoneet. Minä toivon, että voimme rehellisesti keskustella näistä asioista sitten paremmalla ajalla ensi viikolla, mutta tämä nyt tällaiseksi pieneksi muistijäljeksi, että kovasti näytti aurinko paistavan, (Puhemies koputtaa) mutta äkkiä yö tuli.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-16T13:27:13,2016-09-16T13:28:18,Tarkistettu,1.1 2016_85_16,85/2016,2016-09-16,13.03,13.30,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,Ja nyt minuutti meni.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_85_17,85/2016,2016-09-16,13.03,13.30,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pankkivaltuuston kertomuksessa tuodaan hyvin esille keskuspankkirahoituksen ongelmat tällä hetkellä. Ehkä sellainen sanonta, että ""narulla on vaikea työntää"", kuvaisi tällä hetkellä tätä Euroopan rahapolitiikkaa ja toisaalta myöskin sitten talouspolitiikan ongelmia. Tänä päivänä todellakin keskuspankissa on negatiiviset korot elikkä pankit maksavat siitä hyvästä, että makuuttavat rahojansa siellä, ja tuntuu, että pankkilainan saatavuus, rahan saatavuus, ei niinkään ole se ongelma eurooppalaisilla markkinoilla, vaan se, että yksinkertaisesti kysyntää ei saada liikenteeseen ja kannattavia investointikohteita ei ole, ja siksi tämmöisiä hyvin radikaalejakin keinoja, jopa esimerkiksi helikopterirahoitusta, on ehdotettu ratkaisuksi. Ehkä tähän velkaantumiskeskusteluun vielä sen verran haluan sanoa, että edellistä hallitustahan haukuttiin kaikkien aikojen huonoimmaksi hallitukseksi. Täytyy kuitenkin muistaa se, että edellinen hallitus puolitti sitä edellisen hallituksen velkataakan. Nyt tällä hetkellä kun katsoo tämän hallituksen talouspoliittista linjaa, me olemme vasta vuonna 2019 siinä samassa tilanteessa kuin mihin edellinen hallitus lopetti. Siinä mielessä tässä on syytä olla todella huolestuneita tästä velkaantumisesta. Velkaantuminen kiihtyi heti hallituksen ensimmäisenä vuonna, 2016. Varmasti meillä oppositiossakin löytyy ymmärrystä siitä, että tilanne on tämä, mikä on. Mutta toisaalta sitten on väärin antaa vääränlaisia mielikuvia siitä, niin että kerrotaan, että tehdään hirmuisen tiukkoja leikkauksia ja ratkaisuja, kun sitten tosiasiallisesti tämä velkaantumisvauhti on äärimmäisen huolestuttava. Ja täytyy muistuttaa, että edellinen hallitus nosti 100 eurolla perusturvaa ja tämä nykyinen leikkaa. Elikkä kyllä tässä täytyy katsoa sitä, mihin niitä rahoja sitten kohdennetaan. Velkaantuminen on meidän kaikkien yhteinen huoli, ja minä uskon, (Puhemies koputtaa) että ensi viikolla päästään hyvään keskusteluun siitä, minkälaisia vaihtoehtoja eri puolueet sitten siitä esittävät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-16T13:28:19,2016-09-16T13:30:21,Tarkistettu,1.1 2016_86_1,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Ilmoituksia,"Arvoisat kansanedustajat! Ilmoitan, että Vietnamin parlamentin puhemies herra Phung Quoc Hien on seurueineen saapunut seuraamaan täysistuntoa, joten eduskunnan puolesta lausun arvoisat vieraat tervetulleiksi eduskuntaan. (Suosionosoituksia)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_86_2,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut erikoisvaliokunnat voivat antaa työjärjestyksen mukaisesti lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Valtiovarainministeri Petteri Orpon esittelypuheenvuoron jälkeen lähetekeskustelu jatkuu ryhmäpuheenvuoroilla, joiden pituus on enintään 7 minuuttia. Ryhmäpuheenvuorojen ja debatin jälkeen keskustelu jatkuu nopeatahtisena ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskustelun jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen asioista 5.—23.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_86_3,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Tässä budjettiriihessä hallitus oli valinnan edessä: teemmekö päätöksiä, joilla nostetaan työllisyyttä ja lisätään työnteon ja yrittäjyyden kannustimia, vai jatkammeko jatkuvien leikkausten ja säästöjen tiellä? Korkea työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunta ovat erottamaton pari. Siksi hallitus on päättänyt asettaa nimenomaan työllisyyden kaikessa päätöksenteossa etusijalle. Me olemme kuitenkin vielä kaukana hallitusohjelmaan määritetystä tavoitteesta. Suomi ei vielä näillä toimilla ja näillä näkymillä ole tulossa kuntoon. Vielä emme ole tavoittamassa työllisyystasoa, jolla voimme kestävästi turvata hyvinvoinnin tuleville sukupolville. Hallitus työskentelee itse asiassa hyvin haastavassa tilanteessa. Viennistä riippuvainen taloutemme ei ole parhaassa iskussa — kilpailukykymme on annettu rapistua vuosikausia. Tästä syystä suomalaiset tuotteet eivät käy kaupaksi maailmalla. Samaan aikaan globalisaatio, automatisaatio, talouden uudelleenjako haastavat meitä ulkoapäin. Talouden indikaattorit kuitenkin kertovat sitä, että hallituksen päätösten suunta on oikea. Me olemme onnistuneet kääntämään talousennusteiden suunnan negatiivisesta varovaisen positiiviseksi pitkän taantuman jälkeen. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan hiljalleen koheneva työllisyys, alhainen inflaatio ja merkittävät työn veronalennukset tukevat kulutusta ja tulevaisuudenuskoa. Tätä kehitystä ovat vahvistaneet erityisesti kilpailukykysopimuksen syntyminen, yritysverotukseen ja työn verotukseen tehdyt uudistukset sekä markkinoita avaavat uudistukset, kuten kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen. Itse asiassa tänään aamulla saimme uusimmat työllisyysluvut, jotka näyttäisivät edelleen hienoista työllisyystilanteen paranemista — hyvä niin. Kasvu pyörii tänä vuonna ja tulevina vuosina kuitenkin vain noin 1 prosentin tuntumassa. Se ei meille riitä. Ennusteen mukaan vuonna 18 kokonaistuotantomme on lähes 3 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna 2008. Suomella on siis pian takanaan hyvinvoinnin kasvattamisen osalta menetetty vuosikymmen. Vastaanotin elokuussa kolmen arvostetun ekonomistin, Sixten Korkmanin, Vesa Vihriälän ja Bengt Holmströmin, raportin talouspolitiikan suuntaamistarpeista. Raportissaan professorit toteavat, että tehdyillä ratkaisuilla velkaantumiskehitys todennäköisesti taittuu lähivuosina, mutta toisaalta talouspolitiikka ei ole niin kiristävää, että se heikentäisi kotimaista kysyntää. Ekonomistien viesti on itse asiassa aika selvä: hallituksen talouslinjan perusviritys on oikea. Mutta yhtä selkeä viesti oli se, että me tarvitsemme lisää rakenteellisia uudistuksia, jotta saamme aikaan kasvua ja jotta työllisyys paranee. Ekonomistien suositukset ovat juuri niitä keinoja, joita jo löytyy meidän hallitusohjelmastamme: työn verotuksen keventäminen, yritystoiminnan edellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen, työllistämisen kynnysten alentaminen, työttömyysturvan lyhentäminen, koulutusjärjestelmän uudistaminen, sääntelyn purkaminen ja kilpailun lisääminen. Vaikka hallitus on päättänyt karsia julkisia menoja 4 miljardilla eurolla neljän vuoden aikana, kasvavat julkiset menomme siitä huolimatta huolestuttavan kovaa tahtia. Hallituksen tavoitteena on siis vain hillitä tässä vaiheessa ja tässä tilanteessa menojen kasvua. Meidän menojemme kasvu johtuu ennen kaikkea siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve  Suomessa kasvaa, kun väestö ikääntyy. Lisäksi työttömyydestä aiheutuu julkiseen talouteen miljardien lasku. On korkea aika yhteisesti todeta, että veronmaksajien rahoilla tehtävä elvytys ei Suomea pelasta. Suomen valtio ja kunnat ovat velkaantuneet vuodesta 2009 noin 9 miljardin euron vuosivauhtia. Yhteensä vuosina 2009—16 olemme siis käyttäneet noin 70 miljardia euroa enemmän kuin olemme tienanneet. Kaikki tässä salissa olevat puolueet ovat istuneet tuona aikana hallitusvastuussa. Suhdannevaihteluita tasaamaan tarkoitettu velkaelvytys ei ratkaise Suomen talouden rakennemuutoksesta johtuvia ongelmia. Siksi hallitus pyrkii parantamaan kilpailukykyä ja työllisyyttä, ratkaisemaan rakenteellisia ongelmia, tekemään verotuksesta kannustavampaa ja rakentamaan suomalaisille yrityksille parempaa toimintaympäristöä luoda Suomeen talouskasvua ja työtä. Tästä hyötyy jokainen suomalainen. Arvoisa puhemies! Hallituksen tuore budjettiehdotus on vastuullinen kokonaisuus, jossa on keskitytty talouden uudistamiseen työllisyyden vahvistamisen kautta. Lisäksi budjetissa pidetään kiinni menojen kasvua hillitsevästä talouspolitiikan linjasta. Ensi vuonna valtiontalouden menot ovat 55,2 miljardia euroa ja tulot 49,7. Tulojen vajaus katetaan ottamalla velkaa 5,5 miljardia euroa. Valtio siis velkaantuu edelleen karkeasti samaa tahtia kuin tänäkin vuonna. Velkaantumisvauhti hidastuu kohti kehyskauden loppua, kun hallituksen päätökset alkavat täydellä voimallaan tehota. Totean varmuuden vuoksi myös edustajille muun muassa SDP:ssä, jotka ovat vuorotellen kauhistelleet sekä säästöjä että velkaantumisen kasvua, että nopeatahtinen velkaantumisen taittaminen tarkoittaisi kireämpiä säästölistoja ja hennon talouskasvumme vaarantamista. (Pia Viitanen: Kannattaa katsoa vaihtoehtobudjettiamme!) Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiehdotuksen verolinja on työtä ja työllisyyttä tukeva ja yrittäjyyttä tukeva. Hallitus on kahdessa ensimmäisessä budjetissaan keventänyt suomalaisten palkansaajien verotusta yhteensä noin miljardilla eurolla. Sen lisäksi olemme tehneet ansiotason muutosta vastaavat tarkistukset veroperusteisiin, jotta kenenkään verotus ei yleisen ansiotason nousun myötä kiristyisi. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että laaja keskituloisten ryhmä, joka kannattelee suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, hyötyy nyt tehtävistä veronalennuksista. On reilua, että jokaiselle palkansaajalle jää tehdystä työstä enemmän käteen. On reilua, että tässä maassa ahkeruudesta palkitaan. (Ben Zyskowicz: Hyvä!) Työn verotuksen keventäminen on teko työllisyyden puolesta. Ensi vuonna palkansaajien verotus kevenee 515 miljoonalla eurolla osana kilpailukykysopimukseen liittyvää veroratkaisua. Kaikkein pienituloisimpien palkansaajien ja eläkeläisten maksuja kevennetään 30 miljoonalla eurolla. Myös eläkeläisten verotusta kevennetään vastaavasti, 137 miljoonalla eurolla painottaen pieni- ja keskituloisia eläkkeensaajia. Kiky-sopimuksen sisältämät maksumuutokset olisivat tuoneet veronkevennyksiä vain suurituloisille, mutta hallitus päätti omilla toimillaan kohdistaa veronkevennyksiä myös pieni- ja keskituloisille sekä eläkeläisille. (Timo Heinonen: Se on oikein!) Uudet työpaikat syntyvät erityisesti pk-yrityksiin. Siksi yritysten kasvunäkymiä tuetaan ottamalla käyttöön listaamattomien yritysten yrittäjävähennys. Yritysten sukupolvenvaihdoksia, suomalaista omistajuutta ja työpaikkojen säilymistä Suomessa tuetaan lahja- ja perintöverotusta uudistamalla. Otamme käyttöön maksuperusteisen arvonlisäveron, jota pk-kenttä erityisesti on pitkään toivonut. Kotitalousvähennystä parannetaan reilulla 30 miljoonalla. Metsälahjavähennystä parannetaan, jotta lisäämme puun liikkeellesaantia sekä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Hallituksen verolinjan profiili on hyvin selkeä: työtä ja yrittäjyyttä verotetaan kevyemmin, ja veronkiristykset kohdistuvat ympäristölle haitallisiin kulutus- ja haittaveroihin. Arvoisa puhemies! Hallituksella oli heikon talouskasvun ja vaikean työllisyystilanteen johdosta kaksi vaihtoehtoa: lähteä lisäleikkauksiin tai ryhtyä lisätoimin, jotta mahdollisimman moni työikäinen ja työkykyinen voisi päästä töihin. Työllisyyttä tukevia toimia tulee nyt voimaan runsaasti. Yksi isoista rakenteellisista muutoksista on työttömyysturvan käytön muovaaminen passivoivasta aktivoivaan tukeen, kuten esimerkiksi palkkatukeen ja starttirahaan. (Oikealta: Hyvä!) Minusta tässä kokonaisuudessa on paikallaan kiittää myös oppositiopuolue SDP:tä. Puolue on tehnyt rakentavia ehdotuksia työttömyysturvan uudistamiseksi. Kyse onkin isosta muutoksesta: sen sijaan että käytämme julkisia varoja työttömyyteen, käytetään niitä mieluummin aktiivisen työllistymisen tukemiseen, henkilöiden omien työllistymisen edellytysten parantamiseen. Samaa teemaa pohtii myös juuri nimittämäni puoliväliriiheen politiikkasuosituksia valmisteleva kannustinloukkujen purkamista pohtiva työryhmä. Hallitus odottaa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tehtävästä työryhmätyöstä edellytyksiä 10 000 uuden työpaikan syntymiselle ja 10 000 henkilön työllistymiselle. Minusta on perusteltua, että tiiviisti työmarkkinajärjestöjen intressipiiriin kuuluvaa kokonaisuutta valmistellaan yhdessä heidän kanssaan. Työ on edennyt rakentavassa hengessä, vaikka aikataulu on erittäin tiukka — hallitus odottaa esityksiä syyskuun loppuun mennessä, ja tarkoitus on ja hallitus on linjannut, että uudistukset tulevat voimaan 1.1.17. Budjettiehdotukseen hallitus sisällytti lisäksi esitykset työvoimatoimistojen palveluiden tehostamisesta. Työttömien nykyistä parempaan palvelemiseen ja työllistymiseen satsataan 17 miljoonaa euroa, joilla on tarkoitus ostaa erityisesti yksityistä työnvälitystä julkisten palveluiden tueksi. Jatkossa jokaiselle työttömälle järjestetään haastattelu kolmen kuukauden välein. Jokaiselle työttömälle tullaan laatimaan henkilökohtainen työllistymissuunnitelma. Kaiken tämän idea on se, että työttömiä ei jätetä yksin, vaan heitä on autettava työllistymisvalmiuksien parantamisessa ja työpaikan löytymisessä. (Kimmo Kivelä: Eikä kyykytetä enää!) Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön kohdennetaan yhteensä 14,5 miljoonaa euroa. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää — olemmehan kaikki nähneet viimeisen OECD:n raportin, ja me varmasti jaamme erityisesti huolen nuorten miesten jäämisestä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. (Jukka Gustafsson: No entä teot?) Naisten työllisyyttä ja tasa-arvoa työmarkkinoilla tuetaan ottamalla käyttöön — vihdoin — 2 500 euron kertakorvaus äitiysvapaalle jäävän äidin työnantajalle vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Päivähoitomaksuja kevennetään pienituloisimpien perheiden osalta, ja tälläkin teolla me tuemme erityisesti äitien työssäkäynnin mahdollisuuksia. (Jukka Gustafsson: Ehkä kiitos demareille tästäkin!) Kaikki nämä edellä kuvaamani toimet kertovat siitä, että hallituksella on lukuisia toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi ja olemme ryhtyneet määrätietoisiin toimenpiteisiin työllisyysasteen 72 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi. Haluan nostaa esille vielä muutamia asioita: Omais- ja perhehoidon kehittämiseen hallitus kohdentaa 90 miljoonan euron satsauksen, ja ikäihmisten kotiin vietävien palveluiden tukemista kohennetaan lähes 5 miljoonalla eurolla. Lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseksi hallitus sisällyttää vesirokkorokotteen kansalliseen rokotusohjelmaan. Pieniä mutta erittäin tärkeitä lisäyksiä. Opiskelijoiden asumistuki yhdistetään yleiseen asumistukeen, mikä parantaa erityisesti kaikkein pienituloisimpien opiskelijoiden asemaa. Koulutukseen ja koulutusjärjestelmämme uudistamiseen tehdään rakenteellisten uudistusten ja säästöjen rinnalla nyt myös määrärahojen lisäyksiä. Me pääsemme luomaan myös uutta, entistä kestävämmältä, uudistetummalta pohjalta. Ensi vuonna maamme yliopistoja pääomitetaan yhteensä 150 miljoonalla eurolla. 30 miljoonaa euroa satsataan nuorten tutkijoiden urapolkujen kehittämiseen ja opiskelijoiden ympärivuotisen opiskelun turvaamiseen. Peruskoulun puolella puolestaan käynnistetään uudistustyö muun muassa oppimisympäristöjen kehittämiseen ja opettajien koulutukseen satsaamalla. Yhteensä ensi vuonna näihin tarkoituksiin on käytössä runsaan 40 miljoonan euron ylimääräinen määräraha. Arvoisa puhemies! Tässä budjettiehdotuksessa hallitus ei esitä uusia säästötoimenpiteitä jo aikaisemmin sovittujen säästöjen lisäksi. Jo tehdyistä säästöpäätöksistä kiinni pitäminen ja uusien, perusteltujenkin lisäysten tekemättä jättäminen on ymmärrettävästi hyvinkin vaikeaa, mutta se on aivan välttämätöntä. Me teemme kipeitä säästöjä, se on totta. Ensi vuonna merkittäviä sovittuja säästöjä kohdistuu muun muassa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, opintotukeen ja ansiosidonnaisiin etuuksiin. Mutta kuten totesin, hallitus on tehnyt linjavalinnan satsata työllisyyttä vahvistaviin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin ikuisuuksiin jatkuvien leikkauslistojen tekemisen sijasta. Silti me emme voi täysin sulkea pois myös uusien säästöjen tarpeellisuutta tulevaisuudessa, jos olemme siinä tilanteessa, jossa hallitus ja työmarkkinajärjestöt eivät kykenisi riittäviin työllisyyttä vahvistaviin ratkaisuihin. Mutta hallitus on linjansa valinnut. Me tulemme tekemään kaikkemme, jotta leikkausten polkua ei tarvitse jatkaa. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tekee tiukkaa finanssipolitiikkaa, satsaa työllisyyteen, uudistaa työttömyysturvaa, tekee erilaisia asioita siksi, että me haluamme säilyttää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan sellaisena kuin mihin me olemme tottuneet, ja me varmasti haluamme yhdessä, että se on sellainen myöskin tulevaisuudessa. Se on mahdollista vain, jos me uudistamme suomalaista yhteiskuntaa, suomalaista kansantaloutta, julkisia palveluita, teemme Suomesta dynaamisemman ja mahdollistamme sitä kautta mahdollisimman monen työikäisen ja työkykyisen osallistumisen työelämään, sillä vain korkea työllisyysaste mahdollistaa sen hienon hyvinvointiyhteiskunnan, jossa me elämme.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-20T12:03:45,2016-09-20T12:19:04,Tarkistettu,1.1 2016_86_4,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Sitten siirrytään ryhmäpuheenvuorokierrokselle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_5,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta on näinä päivinä liikkeellä koko Suomessa osana puolueen 110-vuotisen taipaleen viettoa. Itse tapasin suomalaisia äskettäin Kajaanissa ja Keravalla. Mieleeni jäi etenkin kaksi keskustelua: Kajaanissa reilut seitsemänkymppinen mies marssi luokseni ja sanoi jotenkin tähän tapaan: ""Kaikkonen, laittakaa nyt isänmaan asiat kuntoon, vaikka se kipeää tekeekin. Mutta älkää riidelkö keskenänne. Ei teitä torailemaan ole sinne Arkadianmäelle valittu, vaan tekemään päätöksiä."" (Keskustan ryhmästä: Oikein! Juuri näin!) En voinut oikein muuta kuin nyökytellä. Tämä herra tiesi kyllä omakohtaisesti sen, minkä me nuoremmat voimme lukea historiankirjoista. Olemme suomalaisina vuosikymmenien aikana pärjänneet silloin, kun olemme kyenneet uudistamaan Suomea, sopimaan, tekemään tarvittavia päätöksiä, tekemään yhteistyötä. Keravalla puolestaan elämäntyönsä opettajana tehnyt nainen kertoi huolensa nuorista, nuorisotyöttömyydestä ja syrjäytymisestä. Osa nuorista tulee kodeista, joista ei välttämättä paljon apua elämänuralle ole. Yhteiskunnan isompaa puuttumista tarvitaan, jotta mahdollisimman moni nuori pääsee opintojen tai työelämän syrjään kiinni. (Outi Alanko-Kahiluoto: Te leikkaatte koulutuksesta!) Tämä nainen oli sydämellään mukana siinä, miten tämän päivän nuoret voivat. Arvoisa puhemies! Näiden taannoisten keskustelujen jälkeen aloin pohtia, miltä tämä puolueiden nokittelu ja muukin yhteiskunnallinen keskustelu ihmisistä oikein mahtaa tuntua. Hallituksen budjettiriihen jälkeen ilma on jälleen kerran ollut — ja varmaan on tänäänkin — sakeana vastakkainasettelua, mittailua voittajista ja häviäjistä, vähättelyä ja arvostelua. Joutuu kysymään, nähdäänkö tässä talossa vieläkään Suomen ongelmien vakavuutta, saati sitä, minkälaisessa maailmassa elämme. Uutiset Suomen rajojen ulkopuolelta kertovat jännitteistä, sodista, terrorista, väkivallasta sekä inhimillisestä hädästä. Täällä kotimaassa talouden suunta on nyt varovasti kohti parempaa, mutta kyllä ongelmia edelleen riittää. Vakavin on ilman muuta se, että meillä on edelleen satojatuhansia ihmisiä vailla työtä. Etenkin tällaisissa maailmanoloissa suomalaisilla on oikeus odottaa meiltä päättäjiltä ennen muuta kahta asiaa: huolehdimme viisaalla ulkopolitiikalla maamme turvallisuudesta ja laitamme voimavarat samaan aikaan Suomen ongelmien ratkaisemiseen. (Eva Biaudet: Puolittamalla kehitysavun!) Ongelmat ovat yhteisiä. Toivottavasti, arvoisa puhemies, tässä keskustelussa pystytään keskittymään ratkaisujen hakemiseen. Arvoisa puhemies! Tärkeintä Suomen kuntoon laittamisessa on saada työllisyys paranemaan. Se on keskustalle kaiken tavoitteena. Vain työllisyyttä parantamalla voimme turvata palvelut jokaiselle myös tulevaisuudessa sekä pitää huolta heikompiosaisista. (Pia Viitanen: Se ei parane vain puhumalla!) Suomea ei saa päästää eriarvoistumaan ja jakautumaan kahtia. Ehyt yhteiskunta kestää tukevimmin myös maailman myllerryksen ja ulkoiset paineet. Kesäkuussa allekirjoitettu kilpailukykysopimus on ennen kaikkea työllisyyssopimus. Arvioiden mukaan se voi luoda maahamme 35 000—45 000 työpaikkaa. Se on paljon. Kilpailukykysopimusta täydentää hallituksen päättämä, yhteensä lähes 3 miljardin euron investointiohjelma teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseksi, uusien liikennehankkeiden aloittamiseksi ja tietoliikenneyhteyksien rakentamiseksi. Nämä hankkeet elvyttävät osaltaan Suomen taloutta ja työllistävät koko maassa. Työllisyys- ja yrittäjyyspaketeilla parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, helpotetaan ihmisten työllistämistä ja työllistymistä ja lisätään työnteon kannustavuutta. Arvoisa puhemies! Osa ratkaisuista on kolmikantaisesti valmisteltavana. Työryhmällä on tämän kuun loppuun saakka aikaa tehdä yhteinen esitys. Luotamme siihen, että työmarkkinaosapuolilla on halu päästä tulokseen samalla tavalla kuin kilpailukykysopimuksesta neuvoteltaessa. (Ben Zyskowicz: No ei ihan samalla tavalla!) Keskustan eduskuntaryhmä puolustaa sopimusyhteiskuntaa. Sopimisen tapoja on kuitenkin pystyttävä uudistamaan ja paikallista sopimista edistämään. (Li Andersson: Entä pakkolait?) Tärkeintä on, että tuloksia syntyy ja työllisyys paranee. Nyt sopimalla on saatava aikaan lisää ratkaisuja, joilla ihmisille saadaan töitä. Olennaisinta on saada investointeja Suomeen ja vienti vetämään. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetti sisältää aiemmin sovittuja menosäästöjä, mutta uusia säästöjä budjettiriihessä ei tehty. Emme väheksy minkään säästön vaikutuksia, päinvastoin. Budjetin suuressa kokonaisuudessa joskus pieniltä tuntuvat asiat ovat useimmiten tavallisten ihmisten elämässä niitä isoimpia asioita, sitä ei pidä väheksyä. On muistettava kuitenkin, miksi säästöjä valitettavasti joudutaan tekemään: Suomi on ylivelkaantunut. Jos mitään ei tehdä, rahat loppuvat. Asia on loppujen lopuksi yksinkertainen, minkä moni tietää myös omasta taloudestaan. Keskustan eduskuntaryhmälle, arvoisa puhemies, oli kuitenkin tärkeää, että niukkuudesta huolimatta pystytään tekemään myös joitakin myönteisiä parannuksia. Nyt teemme tuntuvat panostukset esimerkiksi omaishoidon ja perhehoidon kuntoon laittamiseen, naisten työmarkkina-aseman kohentamiseen, nuorten syrjäytymisen torjumiseen ja sotiemme veteraanien elinolojen parantamiseen. Keskusta pitää myös hyvänä, että yli kuusikymppiset pitkäaikaistyöttömät pääsevät nyt eläkkeelle ja suurissa vaikeuksissa olevalle maataloudelle tulee kriisipaketti. Myös päivähoitomaksujen korotuksen peruminen on aivan hyvä asia, se on hyvä asia. Itse asiassa pienituloisimpien perheiden päivähoitomaksuja jopa alennetaan. Tämän vuoden alussa tehty työtulovähennyksen korotus huomioiden olemme päättäneet yhteensä noin miljardin veronalennuksista, jotka kohdistuvat pääosin pieni- ja keskituloisiin ja eläkeläisiin. Veronalennuksilla ylläpidetään osaltaan kotimaista kysyntää ja työllisyyttä. Arvoisa puhemies! Olemme huolissamme kärjistyneestä vastakkainasettelusta Suomessa. Tuomitsemme jyrkästi kaiken väkivallan ja vetoamme maltin ja yhteiskuntarauhan puolesta. Vihapuheet, saatikka vihateot, eivät ole isänmaallisuutta. Itsenäinen Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Suomalaisilla — näin uskon — on sittenkin enemmän yhdistäviä kuin erottavia asioita. Etenkin päättäjien on tällaisena aikana oltava sillanrakentajia. Keskustan tavoite on rakentaa turvallista, työllistävää ja tasa-arvoista Suomea, jossa kaikki suomalaiset ja koko maa pidetään mukana. Tämä on vastaus myös alussa mainitsemani kajaanilaisen miehen ja keravalaisen naisen ajatuksiin. Talous- ja työllisyystilanteessamme, arvoisa puhemies, on orastavia merkkejä paremmasta. Suomen suunnan muuttamista on nyt määrätietoisesti jatkettava. Keskustan eduskuntaryhmä antaa tukensa hallitukselle Suomen kuntoon laittamisessa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-09-20T12:19:14,2016-09-20T12:26:45,Tarkistettu,1.1 2016_86_6,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) Suomen suunta on kääntynyt. Reilun vuoden hallitustaipaleen jälkeen on totta kai vielä paljon tehtävää, mutta vaalikauden alun katastrofaaliseen tilanteeseen on jo saatu selvää kohennusta ja hallituksen työn tulokset alkavat olla näkyvissä. (Vasemmalta: Lisää velkaa!) Hallituksemme tärkein tehtävä on tuoda maahamme työtä, turvallisuutta ja parempaa uskoa tulevaisuuteen. Tämä on koko kansakunnan yhteinen hanke, kansallistalkoot, joihin nyt myös työmarkkinajärjestöt ovat kiky-sopimuksen myötä antaneet merkittävän panoksensa. Tällä hetkellä, vihdoin, taloutemme jälleen kasvaa ja työllisyysaste on noussut noin 0,5 prosenttiyksikköä siitä, kun hallitus aloitti työnsä. Ennen nykyistä hallitusta olivat Suomen talouden ongelmat jatkuneet jo seitsemän vuoden ajan. Vaikka muissa EU-maissa talous oli jo kääntynyt nousuun, eivät edelliset hallitukset olleet saaneet — yrityksistään huolimatta — Suomea mukaan tähän nousuun edes muiden maiden vanavedessä. Vaadittiin siis uudenlaisia toimia. Koska euroalueen jäsenenä olemme menettäneet oman valuuttamme, ainoaksi vaihtoehdoksi maamme kilpailukyvyn parantamiseksi jäi niin kutsuttu sisäinen devalvaatio. Siksi yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmisteltu kilpailukykysopimus on merkittävin korjausliike talouteemme koko eurojäsenyytemme aikana. Jokaisen suomalaisen työpaikan säilyttämiseksi on taisteltava kaikin keinoin viimeiseen asti. Tämä näkyy myös tässä budjettiratkaisussa ja sen yhteydessä päätetyssä työllistämistoimenpiteiden listassa. Mutta yhteiskunnan hyvinvoinnille pelkkä kasvukaan ei vielä yksin riitä, vaan yhtä lailla tärkeää on harjoitetun politiikan oikeudenmukaisuus. Myös tässä on tehty merkittävä korjausliike edelliseen hallitukseen nähden. Me perussuomalaiset sanoimme tämän jo viime vaalikaudella, mutta toistan sen nyt: mielestämme edellinen hallitus teki karkean virheen antaessaan suuryrityksille ylisuuren, melkein miljardin euron, yhteisöveron alennuksen. Se oli silloisen sosialidemokraattisen valtiovarainministerin kylmä arvovalinta, jolle ei ollut mitään ulkoista pakkoa ja jolle en pysty osoittamaan muuta perustetta kuin vakaumuksellisen kaverikapitalismin. (Välihuutoja vasemmalta) Päätöksestä eniten hyötyivät suuret pankit, mutta kyseenalaista, täysin kyseenalaista, on, tuliko lainkaan työpaikkoja tai kasvua. (Pia Viitanen: No onkos hallitus tehnyt toisin?) Nykyinen hallitus on tehnyt toisenlaisen arvovalinnan ja antaa nimenomaan palkansaajille ja eläkeläisille vastaavan kokoluokan veroalennukset kuin suuryritykset edellisellä hallituskaudella saivat, vieläpä painottaen työtulovähennyksen korotuksen kautta nimenomaan pieni- ja keskituloisia palkansaajia. (Juho Eerola: Se on oikein!) Tämä on yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista, parantaa ostovoimaa ja tukee talouskasvua. Samoin pienyrittäjät saavat mojovan yrittäjävähennyksen, jolla edellisen vaalikauden yhteisöveroalennuksen epäoikeudenmukaista verokohtelua korjataan. Pienyrittäjien toimintaa helpotetaan myös maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönotolla. Jälleen edellisestä hallituksesta poiketen emme myöskään nosta arvonlisäveroa, koska se iskisi juuri kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin ja kuihduttaisi kasvua. Sen sijaan pääomaverotuksen ylintä luokkaa on jo nostettu ja ylimpiin tuloluokkiin kohdistuvaa solidaarisuusveron pohjaa on jo laajennettu. Arvoisa puhemies! Hallituksemme tavoite on kääntää velkaantuminen laskuun. Se on lopulta oikeudenmukaisuustoimenpiteistä kaikkein suurin: me emme suostu varastamaan tulevien polvien hyvinvointia, me kieltäydymme syömästä lastemme suista. Tämän johdosta talouden kuntokuuri jatkuu hallitusohjelmaa noudattaen tässäkin budjetissa — tosin annan auliisti oppositiolle tunnuksen, että myös nykyiset oppositiopuolueet tekivät runsaasti leikkauksia ollessaan hallituksessa ja tällä tavoin toteuttivat vastuullista talouspolitiikkaa. Iäkkäämmille kansalaisille on luvassa erillinen oikeudenmukaisuustoimenpide. Niin kutsuttu Lex Lindström mahdollistaa sen, että yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät, joiden pääsy työmarkkinoille ei ole todennäköistä, päästetään kortistossa roikottamisen sijaan kunniallisesti eläkkeelle. Tämä toimii myös työllistämistoimenpiteenä siltä osin, että työttömien saamat palvelut voidaan jatkossa paremmin kohdentaa sinne, missä resursseista on eniten hyötyä. Ylipäänsä opposition toistamat syytökset siitä, että hallitus työllistämistoimenpiteiden suhteen olisi hukannut aikaa, ovat vailla pohjaa. Kilpailukykysopimus ja muut hallituksen valmistelemat uudistukset nostavat puolueettomien virkamiesarvioiden mukaan työllisyyttä noin 65 000—70 000 henkilöllä. Lisätoimenpiteistä keskustellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä, edelleen tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta kiinni pitäen. Yksi hallituksen keskeisistä hankkeista onkin työttömyysturvan järkeistäminen ja työttömien aktivointi. Valtionvarainministeriön budjettiehdotus luo tähän lähtökohdat, mutta työttömyyden ja ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan on saatava lisää toimenpiteitä. Merkittävä uudistus tässä on se, että valtion maksama osuus työttömyysturvasta voidaan jatkossa käyttää palkkatukeen, starttirahaan ja liikkumisavustukseen. Tällä mahdollistetaan 10 000 työttömän aktivointi. Vielä on syytä mainita perintöveroalennus. Tämä veroale annetaan kaikille perinnöille, kaikille perinnöille, (Välihuutoja vasemmalta) ja samalla muun muassa korotetaan 50 prosentilla lesken ja alaikäisen lapsen verovapaan perinnön osuutta. Lisäksi tukitaan vihdoin ja viimein porsaanreikä, joka on mahdollistanut pankeille tuottoisan bisneksen perintöverotuksen suunnitteluun säästöhenkivakuutuksella. Arvoisa puhemies! Totean siis perussuomalaisten eduskuntaryhmän puolesta tyytyväisyydellä, että vaikka työtä riittää jatkossakin, on käännekohta Suomen kansallistalkoissa tapahtunut — ja se on tapahtunut samanaikaisesti sekä kasvun että oikeudenmukaisuuden suuntaan. Perussuomalaisessa Suomessa työnteko kannattaa aina, suomalaisista pidetään huolta ja sääntelyä puretaan, veroja vähennetään kaikilta tasapuolisesti eikä vain suuryrityksiltä ja pankkiireilta. Kasvu ja oikeudenmukaisuus edellyttävät, että monien tarpeet menevät harvojen edun edelle ja yhteinen isänmaan etu yli kaiken. (Juho Eerola: Väkevää todistusta!) — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-09-20T12:26:51,2016-09-20T12:34:06,Tarkistettu,1.1 2016_86_7,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan aloittaa tämän puheenvuoron hiukan poikkeuksellisella tavalla: Useita vuosikymmeniä on kulunut siitä, kun Suomessa ihminen on saanut surmansa poliittisen väkivallan uhrina. Nyt kuitenkin keskellä Helsinkiä uusnatsien mielenosoituksessa on käyty väkivalloin ihmisen kimppuun kohtalokkain seurauksin. Viimeistään nyt meidän poliitikkojen on tehtävä kaikki voitavamme, jotta aatteellisten päämäärien ajaminen väkivalloin tai muun rikoksen keinoin Suomessa loppuu. (Eva Biaudet: Hyvä!) Arvoisa puhemies! Yhdeksäs finanssikriisin jälkeinen laiha vuosi on edessä. Suomi on kärsinyt pitkittyvästä taantumasta ja on kasvunäkymiltään Euroopan heikoimmin suoriutuvien maiden joukossa. Kalevi Sorsan Korpilampi-puhetta vuodelta 77 lainatakseni: ""Syyllisiä on turha hakea — olemme kaikki täällä."" Meillä kaikilla on peiliin katsomisen paikka sen osalta, olisiko pitänyt saada enemmän aikaiseksi, sillä kaikki puolueet ovat vuorollaan olleet kantamassa vastuuta. Monet uudistukset ovat eri syistä jääneet odottamaan toteutumistaan. Esimerkiksi työmarkkinoiden toiminnan tehostamistarpeet ovat olleet tiedossa jo parikymmentä vuotta. Kun rahapolitiikan keinovalikoima supistui, kaikki ymmärsivät, että negatiivisten sokkien varalle oli kehitettävä uusia keinoja kustannusten sopeuttamiseksi ja kilpailukyvyn palauttamiseksi. Mutta niitä ei kehitetty. Tämä on keskeinen syy, miksi Suomi on tänään vaikeuksissa. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen toinen ja valtiovarainministeri Orpon ensimmäinen budjettiesitys toteuttaa hallitusohjelmassa sovittua finanssipolitiikan linjaa. Linja on lievästi kiristävä mutta sopeutusta hieman pidemmälle ajalle jaksottava. Maltillinen mutta määrätietoinen tiukan talouden linja on välttämätön, jotta pystymme säilyttämään luottamuksen Suomen kykyyn ja tahtoon hoitaa taloutensa kestävälle pohjalle. Se luottamus on välttämätöntä säilyttää, koska vaihtoehtona on ajautuminen hallitsemattomaan velan kasvuun. Sekä kotimaiset että ulkomaiset talouspolitiikan arvioitsijat, esimerkiksi IMF, ovat todenneet linjamme pääosin oikeaksi. Tämä toivottavasti rohkaisee kaikkia hallituspuolueita pitämään kiinni hallitusohjelmassa sovituista tavoitteista. Tämä ei jää ainakaan kokoomuksesta kiinni, sen voin luvata. Arvoisa puhemies! Kesän ja alkavan syksyn mittaan on kuultu puheenvuoroja, jotka pyrkivät vähättelemään velanottoon sisältyviä riskejä. Sillä on todella paljon väliä, onko velkaa 100, 150 vai 200 miljardia. Jo nykyisellä velan määrällä vain 1 prosenttiyksikön nousu euroalueen yleisessä korkotasossa tarkoittaisi 320 miljoonan euron lisäystä velanhoitokustannuksiin. Ensi vuonna Suomi maksaa 1,3 miljardia valtionvelan korkoja vuodessa. Vertailun vuoksi: ulkoministeriön ja oikeusministeriön määrärahat ovat saman verran, 1,3 miljardia. Velanottoon suruttomasti suhtautuvat voinevat vastata kysymykseen: jos velanhoitokustannukset vaikka kaksinkertaistuvat, lakkautetaanko oikeusjärjestelmä ja ulkosuhteet, vai mistä lisämeno katetaan? Kärjistyksellä muistutan, että korot eivät tule olemaan alhaalla ikuisesti. Kun korot lähtevät nousuun, silloin joudutaan todella raskaiden valintojen eteen. On parempi pitää kustannukset kurissa ja toteuttaa rakenteellisia uudistuksia nyt, kun se vielä melko kohtuullisin keinoin on tehtävissä. Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys toteuttaa kokoomuksen työlinjaa, mitä ryhmämme puolesta ilolla tervehdin. Nyt tehtävät tuloveronkevennykset ovat luontevaa jatkoa tämän vuoden alusta voimaan tulleelle työtulovähennyksen laajennukselle. Kilpailukykysopimusta täydentävän, hallituksen oikeudenmukaisesti kohdentaman lisäkevennyksen ansiosta myös pienituloisen palkansaajan ja eläkeläisen tuloverotus kevenee yhtä paljon. On tärkeää huolehtia siitä, että verotuksen progressio ei kiristy entisestään. Kokoomus haluaa, että lisäansioiden hankkiminen ahkeruudella ja itseään kehittämällä ja vaativampiin tehtäviin hakeutumalla on palkitsevaa ja houkuttelevaa. Budjettiesityksen verolinjauksissa on muutenkin aihetta iloon. Ensimmäisenä mainitsen yrittäjävähennyksen. Yrittäjyyden kannustavuuden vahvistaminen luo edellytyksiä uuden kasvun ja uusien työpaikkojen synnylle. Maksuperusteinen arvonlisävero puolestaan tulee helpottamaan erityisesti pienten yritysten kassanhallintaa, kun tilitykset tehdään vasta siinä vaiheessa, kun rahat todella näkyvät tilillä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä iloitsee myös kotitalousvähennyksen laajentamisesta. On järkevää kannustaa suomalaisia ostamaan suomalaista työtä. Määrärahapuolella kokoomuksen eduskuntaryhmä arvostaa erityisesti 90 miljoonan panostusta peruskoulun kehittämiseen ja opettajien täydennyskoulutukseen. Vaikeinakin aikoina on huolehdittava osaamisesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta. (Timo Heinonen: Juuri näin!) Arvoisa puhemies! Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus määräytyy sen pohjalta, saadaanko työllisyys merkittävästi kohenemaan vai ei. 72 prosentin työllisyysasteeseen pääsemiseksi ei ole vielä tehty riittävästi. Kannustan voimakkaasti hallitusta jämäkkyyteen tässä tärkeässä asiassa ja haastan myös työmarkkinaosapuolia ennakkoluulottomuuteen. Nyt pitää heittää lyhytnäköiset arvovalta- ja intressinäkökulmat sivuun ja ajatella isänmaan ja sen ihmisten parasta. Sellaisia puheenvuoroja en tänään halua kuulla, että mitään uutta ei enää tarvitsisi tehdä. Suomalaisen työn puolesta on tehtävä kaikki voitava. Asioita ei tapahdu, niitä tehdään — laiva ei käänny itsestään. Hyviä merkkejä on jo näkyvissä. Silti uusia toimia tarvitaan, jotta myös tulevaisuudessa voidaan taata laadukas koulutus, tasa-arvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä turvallinen elinympäristö kaikille. Sen me kaikki tässä salissa olemme suomalaisille velkaa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-09-20T12:34:14,2016-09-20T12:41:28,Tarkistettu,1.1 2016_86_8,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Hyvät kollegat! Tänään pääaiheena on budjetti, mutta meidän on syytä yhdessä pysähtyä viimeaikaisten tapahtumien ääreen. Yhdyn edellisissä puheenvuoroissa esitettyihin vetoomuksiin siitä, että meidän on yhdessä kerrottava, että me emme hyväksy sitä, mitä Suomessa on viime aikoina tapahtunut. Haluamme rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa keskinäinen kunnioitus ja luottamus vallitsee. Arvoisa puhemies! Vanha sanonta kuuluu, että ei työ meitä väsytä, vaan kaikki se, mikä on vielä tekemättä. Talousarvioesityksestä käy hyvin ilmi hallituksen linja. Hallitus pitää kiinni aikaisemmista menokatoistaan. Työllisyydessä sen sijaan on vielä paljon tekemättä. Aika käy vähiin. Hallitus tekee kautensa aikana neljä budjettiesitystä, nyt olemme nähneet niistä jo kaksi. Molemmista puuttuu yksi ja sen mukana kaikki: todelliset työllisyystoimet. (Pia Viitanen: Näin on!) Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että pitkäaikaistyöttömyydessä on saavutettu uusi Suomen ennätys. Työllisyys on markkinavoimien varassa. Nyt hallituksessa — edellisessäkin puheenvuorossa kuultiin — vannotaan sen nimiin, että kotitalousvähennyksen vähennyskelpoista osuutta nostetaan 5 prosentilla. Kuka uskoo, että tällainen näpertely synnyttää todellisia työllisyysvaikutuksia? Jos todellisia vaikutuksia halutaan, kotitalousvähennys pitäisi ulottaa kerros- ja rivitaloihin, joissa asuu 2,5 miljoonaa suomalaista. Se vauhdittaisi korjausrakentamista, puuttuisi homeongelmiin ja näkyisi työllisyydessä. SDP tulee esittämään konkreettisia toimia, joilla Suomi saadaan työlinjalle — työlinjalle, arvoisa hallitus, mutta ei halpatyölinjalle. Työeläkemaksujen Emu-puskurin käyttö parantaisi ostovoimaa ja helpottaisi työllistämistä. Rinteen työllistämismalli antaisi työtä tuhansille. Arvonlisäverovapaan toiminnan alarajan nostaminen 30 000 euroon ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen tukevat pienyrityksiä. Työttömien koulutusta helpotetaan Akavan esityksen mukaisesti. Terveyskeskukset ja koulut laitetaan kuntoon kuntien investointeja tukemalla. Nyt kannattaa laittaa tasetta töihin ja investoinnit vauhtiin ilman, että velkaantuminen lisääntyy. Arvoisa puhemies! Usein sanotaan, että oppositiosta ei anneta riittävästi tunnustusta hallitukselle. Tällä kertaa haluankin antaa tunnustusta hallitukselle sen halusta arvioida uudelleen eräitä aikaisempia kannanottoja. Tarpeellisia uusia kantoja ovat: päivähoitomaksujen jättikorotuksista luopuminen — niistä, joita opetusministeri Grahn-Laasonen vielä keväällä esitti; veronkevennysten ulottaminen eläkkeensaajille — asia, jota koko hallitus vielä vuosi sitten vastusti; ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien armahtaminen Lex Taipale ‑mallin mukaisesti — asia, jota sosiaali- ja terveysministeri Mäntylä vielä kesäkuussa vastusti. (Jukka Gustafsson: No niin, perussuomalaiset!) Usein kysytään, voiko oppositiosta vaikuttaa. Kyllä voi. Sipilän hallituksen ensimmäinen vuosi on siitä hyvä esimerkki. Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat ahkeraa ja sitkeää väkeä. Vaikeuksista olemme selvinneet aina kovalla työllä ja pitämällä yhtä. Työ ja kansakunnan eheys, siinä on reseptiä tämänkin päivän vaikeuksien voittamiseen. Vuosi sitten pääministeri Sipilä vetosi tv-puheessaan suomalaisiin: ""Joudumme tekemään sarjan kivuliaita päätöksiä, joiden avulla yhteiskuntamme rahoitus saatetaan kestävälle pohjalle."" Sipilä jatkoi: ""Kaikki vastuulliset suomalaiset haluavat lopettaa velaksi elämisen."" Suomalaiset vastasivat pääministerin huutoon. Viimeisen vuoden aikana suomalaiset ovat osoittaneet, että he ovat valmiita tinkimään omastaan pienemmän velan ja suuremman työllisyyden hyväksi. Palkansaajat ovat ottaneet suuren taakan kantaakseen. Eläkkeensaajien, opiskelijoiden, työttömien ja lapsiperheiden toimeentulosta leikataan, jotta — kuten suomalaisille on luvattu — velkaantuminen saadaan taittumaan. Suomalaiset tekivät sen, mitä pääministeri pyysi, mutta hallitus ei pitänyt omaa lupaustaan. Budjetin suurin uutinen onkin se, että suomalaisten kukkarosta säästettyjä rahoja ei käytetäkään velaksi elämisen lopettamiseen. Ministeri Orpon budjettiesitys ensi vuodelle ottaa paljosta puheesta huolimatta valtiolle enemmän velkaa kuin ministeri Rinteen budjettiesitys vuodelle 2015. Tällä tietoa myös vuoden 2018 alijäämä on suurempi kuin vuonna 2015. Suomalaiset jäävätkin kysymään, mihin sosiaaliturvan ja palveluiden leikkauksista syntyneet säästöt käytetään. Vastaus löytyy budjettiesityksestä: hallitus jakaa suomalaisilta leikatut rahat omille taustaryhmilleen. (Välihuutoja) Nyt kaikkein varakkaimpia, apteekkareita ja juristeja, hellitään useiden tuhansien eurojen verovähennyksellä joka vuosi tästä eteenpäin. Suomen suurituloisin apteekkari saa lahjaksi 25 000 euroa puhtaana käteen siitä huolimatta, että lainsäädännön arviointineuvoston mukaan tämä vähennys ei paranna kilpailukykyä eikä kannusta yrittäjyyteen. Miljoonaperintöjen saajat, metsälahjan saajat, suurimpia ansiotuloja nauttivat saavat pysyvät, suuret, uudet veronkevennykset. (Pia Viitanen: Näin käy!) Sinne ne suomalaisilta leikatut rahat menevät. Kaupanmyyjä ja lastenhoitaja joutuvat tyytymään pariinkymmeneen euroon kuukaudessa, ja työttömäksi jääneen sähköasentajan toimeentuloa leikataan 5 000 eurolla vuodessa. Viime vaalikaudella oppositiopuolue keskusta vaati Robin Hood ‑veroa, jonka tarkoitus oli ottaa rikkailta ja antaa köyhille. Nyt kun keskusta on hallituksessa, tulos on täysin päinvastainen. Pääministeri Sipilästä ei tullutkaan Robin Hoodia vaan Nottinghamin seriffi, joka ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille. (Välihuutoja) Ei tullut työllisyysbudjettia, tuli verotuksen osalta vaalibudjetti. Ei tullut koko kansakunnan yhteistä budjettia, tuli omille kavereille tehty tukiaispaketti. Suomen itsenäisyyden juhlavuosi ansaitsee parempaa. Arvoisa puhemies! Työttömien lisäksi myös opettajat ja pienituloiset joutuvat pettymään hallituksen budjettiesitykseen. Koulutuksen uusilla piiloleikkauksilla kokoomus petti koulutuslupauksen jälleen kerran. Timo Soinin lupaus muuttaa kaikki alle 1 000 euron kuukausitulot verovapaiksi antaa odottaa itseään. Sen sijaan hallitus ja perussuomalaiset esittävät sotiemme veteraanien rintamalisien leikkausta ensi vuodelle, juhlavuodelle, jolloin Suomen itsenäisyydestä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Voi aikoja, voi tapoja! Arvoisa puhemies! Toivoa ei pidä menettää. Tällä eduskunnalla on mahdollisuus korjata hallituksen esitystä oikeudenmukaisempaan ja työllistävämpään suuntaan. Me tulemme esittämään Suomen siirtämistä työlinjalle, pidämme kaikki suomalaiset mukana, sopeutamme taloutta oikeudenmukaisesti, kannamme kansainvälisen vastuumme, otamme vähemmän velkaa. Kannamme vastuuta Suomesta, kaikista suomalaisista kaikkialla Suomessa. Arvoisa puhemies! Itsenäisyyden juhlavuoden teema kiteytyy yhteen sanaan: yhdessä. Kunnioitetaan menneiden polvien työtä, annetaan nuorille polville toivoa, jaetaan laman taakka oikeudenmukaisesti, (Sari Sarkomaa: Missä on SDP:n taloustaju?) muutetaan Suomen suuntaa, (Puhemies koputtaa) ja, arvoisa puhemies, tehdään se yhdessä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-20T12:41:33,2016-09-20T12:49:34,Tarkistettu,1.1 2016_86_9,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää yhtyä edellisten puhujien vetoomuksiin siitä, että koko eduskunta tuomitsee yksituumaisesti kaiken poliittisen väkivallan ja äärioikeiston toiminnan. Itse budjettiin. ""Tarkoitus pyhittää keinot"" kuuluu vanha sananlasku. Sen voisi kirjoittaa kangasta vasten, kehystää ja laittaa hallituksen huoneen seinälle. Sananlasku kuvaa hyvin hallituksen talouspolitiikkaa. Suomen talous on saatava kestävälle pohjalle, olemme tästä kaikki samaa mieltä. Tarkoitus ei kuitenkaan pyhitä hallituksen keinoja. Talouden kestävyyttä arvioidaan liikaa vain kestävyysvajeen kautta. Talous on kestävä, kun se tuottaa hyvinvointia ihmisille maapallon kantokyvyn rajoissa. Arvoisa puhemies! Kun ajattelee sosiaalista kestävyyttä, hallituksen budjetti ei vähennä tuloeroja, se ei lyhennä leipäjonoja, eikä se torju köyhyyttä, päinvastoin. Syrjäytyminen on todellinen riski yhä useammalle nuorelle. Silti hallituksen leikkuri iskee ammatilliseen koulutukseen ja opiskelijan toimeentuloon. Päivästä toiseen työhakemuksia lähettävän ihmisen on vaikea ymmärtää, että ansioturvan keston ja tason heikentämisen pitäisi kannustaa nopeammin töihin. Ymmärtääkö hallitus, että keppi ei auta, jos töitä ei ole tarjolla? Kyseessä ei ole rakenteellinen uudistus, kyseessä on puhdas leikkaus. Hallitus vie roposia niiltä, jotka käyttävät jokaisen sentin lähikauppaan ja lääkkeisiin. Se ei ole sosiaalisesti kestävää eikä taloudellisesti järkevää. Nuo eurot tulevat tutkitusti takaisin veroina ja työllistävänä vaikutuksena. Talouskasvumme pohjavire tulee tavallisen kansan kukkarosta. Sieltä niistäminen sammuttaa sen pienen lämpöä, valoa ja toivoa tuovan kipinän kansantalouden kamiinasta. Hyvä sosiaalipolitíikka on aina järkevää ja kestävää talouspolitiikkaa ja toisinpäin. Arvoisa puhemies! Kun ajattelee ekologista kestävyyttä, hallituksen budjetti ei torju ilmastonmuutosta. Se ei hidasta luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, eikä se suojele arvokkaita luontokohteita, päinvastoin. Hallitus käyttää satoja miljoonia euroja vuosittain keventääkseen eniten saastuttavan teollisuuden sähkölaskua. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan kyse on julkisten verovarojen tuhlaamisesta. Sillä ei ole vaikutusta yritysten kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Väitettyä hiilivuotoa ei tutkimustiedon valossa ole havaittavissa. Kyse on pro business ‑linjauksesta, ei pro market ‑toiminnasta. Hallitus sitoo rahaa vanhakantaisen ja energiasyöpön teollisuuden tukemiseen. Se hidastaa teollisuuden uudistumista ja estää uusien markkinoiden syntymisen. Se siitä markkinataloudesta. Hallituksen esitys ei puutu ekologiseen kestävyysvajeeseen. Tänä vuonna luonnonsuojelumäärärahoja on leikattu jo 60 prosenttia. Se istuu huonosti tavoitteeseen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Viime keväänä metsäteollisuus ja useat metsä- ja ympäristöalan järjestöt vetosivat hallitukseen, että se turvaisi metsien rnonimuotoisuusohjelma Metson rahoituksen. Silti hallitus rahoittaa ympäristön saastuttamista ympäristönsuojelun sijaan. Emme voi elää yli luonnonvarojen. Kestävä ympäristö- ja ilmastopolitiikka luo uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Se estää myös taloudellisia katastrofeja ja toisinpäin. Arvoisa puhemies! Kun ajattelee talouden kestävyysvajetta, hallituksen budjetti ei vähennä valtion velkaantumista eikä alijäämää, se ei vähennä työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia eikä se anna taloudelle eväitä uuteen kasvuun. Hallitus näyttää odottavan veto-apua maailmantaloudesta kuin Godot’ta konsanaan kädet yhteen kiky-korttiin sidottuina. Suomen on turha odottaa Amerikan serkkua tai Kiinan kaveria auttamaan meitä tästä kurimuksesta. Meidän on itse uudistuttava, muuten edessä on kylmä suihku ja leikkauskierre. Entinen kokoomusministeri ja Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori sanoi osuvasti, että kolmikanta ja kiky jähmettävät Suomen. Emme pysy enää nopean ja jatkuvasti muuttuvan maailman vauhdissa. Vapaavuori oli oikeassa. Suomen on pystyttävä vastaamaan maailmantalouden muutoksiin rakenteita uudistaen. Hevosten kanssa ei voi käydä taistoon tankkeja vastaan. Tilanne on vakava. Rakenneuudistuksia ei kyetä tekemään kiky-jumin vuoksi, eikä leikkaamalla saada Suomea nousuun. (Jari Leppä: Miten se olisi pitänyt tehdä?) Yhtälö johtaa siihen, että hallitus ei tule onnistumaan 72 prosentin työllisyysastetavoitteessaan. Tämä tarkoittaa valtiovarainministeri Orpon sanoin, että hallituksen talousohjelmalta lähtee pohja pois. Hallituksen on otettava sille kuuluva valta käyttöönsä. Se ei saa ulkoistaa vastuutaan työmarkkinajärjestöille. Sote- ja eläkeuudistusten ohella on remontoitava vero- ja sosiaaliturvajärjestelmä. Perustulokokeilu on hyvä suunta. Esitetyssä muodossa se on kuitenkin vain varjo aidosta perustulosta. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) Tarvitsemme parempaa asuntopolitiikkaa sekä suorien yritystukien ja verotukien kohdentamista tutkimus- ja kehityskäyttöön. Paikallisen sopimisen osalta suositan työntekijät osallistavaa Saksan yritysneuvostomallia. Vastavalmistuneet nuoret ja ikääntyneet ihmiset on saatava paremmin työmarkkinoille. Jo huoltosuhteemme ja työllisyystavoitteemme edellyttävät tätä. Osaaminen turvataan perumalla koulutusleikkaukset ja satsaamalla tutkimukseen, tieteeseen ja tuotekehittelyyn. Julkisia voimavaroja hyödynnetään paremmin fiksummalla hankintapolitiikalla. Arvoisa puheenjohtaja! Numeroista ja prosenteista puhuminen on helppoa. Helppoa ei ole kuitenkaan sillä vanhuksella, joka joutuu maksamaan enemmän elintärkeistä lääkkeistään. Helppoa ei ole sillä amiksella, jonka saama lähiopetus vähenee. Helppoa ei ole niillä herkillä Suomen metsillä, joiden monimuotoisuus heikkenee. Helppoa ei ole sillä työttömällä, jolle työllistymishalusta huolimatta ei ole tarjolla töitä. Helppoa on aina leikata heikommilta. Kestävää olisi pyrkiä uudistumaan ja huolehtia niistä, jotka tarvitsevat meitä. Tarkoitus ei talouden tasapainottamisessa pyhitä keinoja. — Kiitoksia. (Kimmo Kivelä: Olipa yhteistyöhenkinen puhe!)",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-20T12:49:39,2016-09-20T12:57:12,Tarkistettu,1.1 2016_86_10,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainvälisen talouden suurimpia ongelmia on eriarvoisuus. Viime vuosina useat tutkimukset ovat varoittaneet lisääntyneen eriarvoisuuden haitallisista vaikutuksista. Suuret tuloerot hidastavat talouskasvua, lyhentävät kasvujaksoja ja luovat taloudellista epävakautta. Tutkimukset kumoavat niin sanotun trickle‑down‑oletuksen, valumaefektin, jonka mukaan maan vaurastuminen hyödyttää automaattisesti myös pienituloisia. Myös Suomen taloushistoria osoittaa, ettei teoria toimi. 1960-luvun alusta 90-luvulle pienituloisten ansiot lisääntyivät nopeammin kuin muiden. Mitä pienituloisemmasta ihmisestä oli kyse, sitä nopeammin tulot kasvoivat. Vuosina 1990—2014 tämä kehitys kääntyi päinvastaiseksi. Toisin sanoen mitä pienemmät ansiot, sitä vähemmän ne kasvoivat. (Ben Zyskowicz: Kaikkien tulot nousivat!) Rikkaimman prosentin käytettävissä olevat tulot sen sijaan kaksinkertaistuivat. Arvoisat kollegat, miten tässä näin on päässyt käymään? Perusturvan leikkaaminen on ollut keskeinen syy köyhyyden kasvuun, kun taas tuloverotuksen eriyttäminen ja pääomatulojen edullinen verotus on vaikuttanut suurituloisten varallisuuden kasvuun. Eriarvoisuuden lisääntyminen on ollut seurasta tietoisista poliittisista valinnoista, joita tuolla naapurirakennuksen salissa on tehty. Taloustieteen professori Markus Jäntti totesi minulle taannoin olevansa hämmästynyt siitä, ettei taloustieteen piirissä käytävä keskustelu eriarvoisuuden haitallisuudesta näy lainkaan politiikassa. Se ei näy myöskään tässä hallituksen esityksessä ensi vuoden talousarvioksi. Pienituloisilta otetaan ja suurituloisille annetaan veronkevennyksiä. Tuloerot kasvavat. Työmarkkinatukea, kansaneläkettä, lapsilisiä ja kotihoidon tukea leikataan ja indeksejä jäädytetään. Kaikki nämä leikkaukset kohdistuvat suoraan pienituloisiin, jotka kärsivät jo aikaisemmista säästöistä. Suomessa opiskelijat kuuluvat kaikista pienituloisimpien joukkoon. Tästä huolimatta opintotuen indeksistä luovuttiin ja nyt opintotukeen tehdään valtavan iso leikkaus. Yli neljänneksen leikkaus opintorahaan yhdistettynä tukiajan lyhentämiseen 10 kuukaudella on täysin kohtuutonta. Jatkossa nuorten, jotka jo nyt kuuluvat kaikista pienituloisimpien joukkoon, odotetaan ottavan entistä enemmän velkaa toimeentulonsa turvaamiseksi. Te hallituksessa perustelette menoleikkauksia sillä, ettette halua jättää velkaa tuleville sukupolville. Nyt kuitenkin pakotatte nuoret velkaantumaan henkilökohtaisesti. Arvoisa puhemies! Uudet koulutusleikkaukset ovat jälleen uusi vaalilupausten rikkomisen suomenennätys. Toivon, ettemme joudu enää kuulemaan yhtään ministeri Grahn-Laasosen puheenvuoroa, jossa hän nimittää leikkauksia rakenteellisiksi uudistuksiksi. Koulutusleikkauksilla ei ole mitään tekemistä rakenteiden uudistamisen kanssa. Ammatilliset oppilaitokset aikovat toteuttaa 190 miljoonan euron leikkaukset pääosin vähentämällä henkilökuntaa. Tämä tarkoittaa, että ryhmäkoot suurenevat ja lähiopetus vähenee. Kun muutama viikko sitten vierailin ajoneuvoasentajien ammatillisessa oppilaitoksessa, opettajat ihmettelivät, miten heidän pitäisi pystyä kouluttamaan tulevaisuuden ammattilaisia, kun lähiopetuksesta koko ajan supistetaan. Oppilaat joutuvat opiskelemaan automekaanikoiksi lukemalla aiheesta kirjoja ja suorittamalla etäkursseja netin kautta. Arvoisa puhemies! Perusturvasta ja koulutuksesta on muka pakko leikata, mutta uusiin verovähennyksiin ja yritystukiin hallituksen rahat riittävät aina. Ensi vuonna valtion tuloja alentavat ja hyvätuloisten asemaa parantavat uusi yrittäjävähennys, uusi metsälahjavähennys, kotitalousvähennyksen laajentaminen sekä perintö- ja lahjaverotuksen keventäminen. Teollisuudelle annetaan uusi päästökaupan kompensaatiotuki, jonka hinta valtiolle on 43 miljoonaa. Paitsi että tuki on ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa, eivät tutkimukset edes tue sen perusteeksi esitettyä väitettä hiilivuodosta. Paljon energiaa käyttävää teollisuutta tuetaan muutenkin jo sadoilla miljoonilla vuodessa. Hallituksen tuloverokevennyksistä hyötyvät eniten suurituloiset. Työttömien, pienituloisten eläkeläisten ja pientä palkkaa saavien käytettävissä olevat tulot laskevat ensi vuonna. Kaikista suurituloisimpien suomalaisten tulot kasvavat eniten. Julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkausta ei kompensoida. Heidän ostovoimansa vähenee ensi vuonna. Näin Sipilän kiky-Suomessa kohdellaan lähihoitajia, lastentarhanopettajia, opettajia, laitoshuoltajia, poliiseja ja palomiehiä. Eläkeläisten ostovoima laskee verokevennyksistä huolimatta paitsi suurituloisten kohdalla. Koska kansaneläkkeestä leikataan, on vähennys suurin pienituloisimmille eläkeläisille. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto on esittänyt, että koulutukseen ja perusturvaan kohdistuvat leikkaukset perutaan. Tämä tapahtuu niin, että listaamattomien yritysten erillisverokohtelusta luovutaan ja ylintä pääomaveroluokkaa korotetaan prosenttiyksiköllä. Haluamme perua hyvätuloisille suunnatun yrittäjävähennyksen sekä perintö- ja lahjaverotuksen keventämisen. Osallistetaan heidät, joilla on maksuvaraa ja ‑kykyä, eikä kurjisteta pienituloisimpia enempää. Eriarvoisuus ei synny itsestään, eikä se poistu, ellei sen eteen tehdä tietoisia poliittisia valintoja. (Eduskunnasta: Eihän se poistu, jos ei tule työtä!) Lopuksi haluan kiittää erityisesti kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajaa äärioikeistolaisen väkivallan selkeäsanaisesta tuomitsemisesta. Se oli tervetullut ja tarpeellinen kannanotto, johon on helppo yhtyä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-20T12:57:17,2016-09-20T13:04:55,Tarkistettu,1.1 2016_86_11,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Ensin myös minä haluan täysin rinnoin yhtyä edustaja Jokisen puheenvuoron ensimmäiseen osioon, jossa rasistiset ja väkivaltarikokset tuomittiin yksiselitteisesti.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-09-20T13:05:00,2016-09-20T13:05:54,Tarkistettu,1.1 2016_86_12,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Folks förtroende för det politiska systemet har fått sig en törn och det gäller både i Europa och i Finland. Och vi, vårt ansvar är att få förtroendet tillbaka. Nästa år firar Finland sin hundraåriga självständighet och vår skyldighet är att göra allt för att jubileums-årets tema Yhdessä — Tillsammanas verkligen avspeglar vår nations tillstånd. En enad nation där hatbrott på inga villkor får förekomma. ",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,sv,Peter Östman,1141,2016-09-20T13:12:26,2016-09-20T13:13:08,Tarkistettu,1.1 2016_86_13,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ryhmille puheenvuoroista. Haluan aloittaa siitä, minkä edustaja Östman nosti esille: sanoitte, että tämä on liian optimistinen kuva. Ei ole optimistista kuvaa. Meillä on hyvin realistinen kuva siitä, missä mennään. Meidän työllisyystilanne on heikompi kuin mitä pitäisi, ja pitkälle sen taustalla on kaksi asiaa: meidän kilpailukyvyn heikkous eli pitkään jumissa ollut ulkomaankauppa, toisaalta meidän talouden rakenteet. Näihin asioihin hallitus kiivaasti käy kiinni. Sen lisäksi me teemme lukuisia toimenpiteitä työllisyystilanteen parantamiseksi. SDP ei ollut niitä vielä löytänyt budjettikirjasta ja hallituksen päätöksistä — nyt teillä on aikaa niihin perehtyä — mutta sieltä löytyy lukuisa määrä toimenpiteitä, (Pia Viitanen: Todellisia toimia ei ole!) joilla työllisyyteen puututaan. Ja ei ole yksittäisiä ratkaisuja, joilla tämä kaikki korjaantuu, vaan meillä on hallitusohjelman toimenpiteitä, muun muassa infrarakentamista, perusväylänpitoa, on korjausvelkaa. Meiltä löytyy verotuksellisia toimenpiteitä: puolustan voimakkaasti työn verotuksen keventämisen merkitystä työllisyydelle pitkällä aikavälillä. Työ on se, mistä meidän maamme hyvinvointi vain ja ainoastaan elää, ja silloin, aina kun mahdollista, meidän kannattaa maltillisesti keventää työn verotusta. Eli toimenpiteitä löytyy paljon, mutta sen lisäksi meidän täytyy käydä määrätietoisesti näitten rakenteellisten uudistusten kimppuun, viedä niitä eteenpäin, kuten vihreiden ryhmäpuheenvuorossa näitä nostettiin esille. Sote-uudistus on aivan oleellista saada maaliin, sillä on erittäin suuri kestävyysvajetta taklaava merkitys. Sosiaaliturvajärjestelmän uudistus laitettiin liikkeelle eilen — siihen on valmisteleva työryhmä, jonka tarkoituksena on tehdä konkreettisia esityksiä sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisesta kannustavaan suuntaan. Monia, monia muita asioita meidän pitää pystyä uudistamaan: edelleenkin työmarkkinoiden uudistamiset. Hallituskauden loppupuolella meidän pitää palata näihin asioihin, kun kilpailukykysopimus ei ole enää näin sitovasti voimassa. Mutta mitä tulee tähän vihreiden täällä esille nostamaan energiatukikysymykseen ja siihen liittyvään ilmastopolitiikkaan, ympäristöpolitiikkaan, niin minä haluaisin korostaa voimallisesti sitä, että Suomessa teollinen tuotanto, terästuotanto tai paperituotanto, on varmasti maailman mittapuulla puhtainta mahdollista. Meillä on erittäin suuri riski hiilivuodolle ja sille, että tämä tuotanto menisi maihin, joissa se ei ole niin ympäristöystävällistä, ja samaan aikaan meillä on äärettömän suuri riski menettää näitä kallisarvoisia teollisia työpaikkoja, (Ville Niinistö: Ei ole!) jotka ovat meille aivan kaikki kaikessa. Me tiedämme, kuinka helppoa esimerkiksi paperiteollisuuden on siirtää tuotantoaan kilpailijamaihin, ja siksi minä en uskaltaisi sitä riskiä ottaa, että lähtisin näitä nyt leikkaamaan ja että lähtisimme... Mutta te olette oikeassa: nämä kaikki yritystukeen liittyvät asiat ovat sellaisia, joita maltillisesti pitää voida tarkastella. Nyt tämä linja on mielestäni vastuullinen ja työllisyyttä ja myös ympäristöpolitiikkaa korostava. Mielestäni terve julkinen talous, johon tällä esityksellä kuitenkin tähdätään — tiukka 4 miljardin säästökuuri jatkuu, joka on varmasti kipeä, ja on teot työllistymisen parantamiseksi — eli se, jos me saavutamme näillä julkisen talouden tasapainon, terveemmän tilan, on paras tae sille, että me voimme auttaa heikommassa asemassa olevia ihmisiä. (Puhemies koputtaa) Samaan aikaan tarvitaan kasvua ja työllisyyttä lisääviä toimia, ja niitä hallitus tekee jatkuvasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-20T13:20:17,2016-09-20T13:24:10,Tarkistettu,1.1 2016_86_14,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja sitten pääministeri Sipilä, myös 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_15,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se on selvä, että hallitus ja me kaikki täällä tuomitsemme viime päivien tapahtumat. Tarvittaessa myös lainsäädäntöä muutetaan. Itse en myöskään kyseenalaistaisi sitä, ettemmekö me kaikki tuomitsisi nämä tapahtumat. Se vain lisää vastakkainasettelua. Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus on ottanut tehtäväkseen Suomen kuntoon laittamisen. Sen takia hallituksen tärkein tehtävä nyt on nostaa Suomen talous kasvuun ja kohenevan työllisyyden uralle ja sitä kautta turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Tämä tavoite on nyt oikealla uralla. Budjetin menopuoli on pystytty pitämään kurissa. Uusia linjauksia 4 miljardin raskaan säästöpaketin kokoamiseksi ei hallituksen tarvinnut tehdä. Nyt siis täysi huomiomme on työllisyysasteen nostamisessa. 72 prosenttia työllisyysasteena on minimi, että me pystymme nykyiset hyvinvointipalvelut turvaamaan. Työnteon kannusteita lisätään, ostovoimaa turvataan. Tiukasta talouden tilanteesta huolimatta pystyimme budjetissa tekemään myös joitakin merkittäviä määrärahalisäyksiä, esimerkiksi omais- ja perhehoidon kehittämiseen kohdennetaan 90 miljoonan euron lisärahoitus. Niin kuin täällä on mainittu muutaman kerran, Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Sen kunniaksi panostamme sotien veteraanien palveluihin noin 40 miljoonaa euroa. Yliopistoja pääomitetaan, oppimisympäristöjä kehitetään, biotaloutta viedään eteenpäin, teitä ja muuta infraa korjataan ja rakennetaan. Talouskasvun ja työllisyyden kautta haetaan menopuoli nousuun. Hallituksen tavoitteena on tasapainoinen budjetti vuonna 2021. Silloin velkaantuminen loppuu. Hallituksen päättämät noin miljardin veronkevennykset ovat pääosin kohdistuneet pieni- ja keskituloisiin ja eläkeläisiin, siis miljardin veronkevennykset pieni-, keskituloisiin ja eläkeläisiin. Valtiovarainministeri luetteli yrittäjyyttä edistävät veroratkaisut. Melkein kaikki hallitusohjelmassa päätetyt tulevat voimaan ensi vuoden alusta. Nämä ovat yhteensä noin 170 miljoonaa euroa. Veropäätöksillä hallitus pyrkii ennakoivasti toimiin, joilla vahvistetaan teollisuuden kilpailukykyä ja myös kotimaista kysyntää ostovoiman kasvattamisen kautta. Kansantalouden tuotanto oli heinäkuussa 1,5 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Talouskasvu alkaa jo näkymään työllisyysluvuissa. Työllisyysaste oli tänään julkistetuissa luvuissa vuoden takaisesta kohonnut noin prosenttiyksiköllä ja työttömyys vastaavasti pienentynyt noin prosenttiyksiköllä. Vajaa 30 000 ihmistä enemmän oli töissä. Myös pk-yritysten suhdannenäkymät ovat parantuneet. Kun puolitoista vuotta sitten hallitus aloitti, niin joka viides yritys odotti parempia suhdanteita seuraavan vuoden aikana; nyt tämä määrä on kaksinkertaistunut noin 43 prosenttiin. (Puhemies koputtaa) Vielä on tekemistä. Olemme selvästi oikealla tiellä. (Puhemies koputtaa) Tänään saimme eteenpäin myöskin yhden uudistuksen, jolla on työllisyysvaikutuksia, kun liikennekaaresta on nyt päätökset tehty. (Oikealta: Erinomaista!) Suomen talouskasvu on kotimaisen kysynnän varassa. Myös vienti on saatava vetämään. Töitä siis riittää eteenpäinkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-20T13:24:11,2016-09-20T13:28:12,Tarkistettu,1.1 2016_86_16,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Nyt keskustelu jatkuu debatin muodossa. Pyydän siihen osallistuvia ilmoittautumaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_17,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuuntelin mielenkiinnolla opposition puheenvuorot ja tärkeät viestit, mitä sieltä tuli. Hyviä evästyksiä, mutta välillä tuntuu, että on vähän tahallistakin väärinymmärtämistä. Vaikkapa SDP:n Antti Lindtmanin puheenvuorossa oli mielestäni vähän sen tapainen henki, että hallituksen hyvät päätökset ovat kyllä SDP:n ansiota mutta huonot päätökset ovat hallituksen vika. (Pia Viitanen: Pääosin näin! — Naurua) Tämmöistä henkeä oli siellä jonkun verran enemmänkin. Mutta kun tässä nyt muitakin puheenvuoroja haravoi ja etsii, niin sattuu silmään muutakin. Haluaisin siteerata vihreiden Antero Vartian tuoretta, aika freesiä, puheenvuoroa, jossa hän toteaa havaintoja tehtyään: ""Me demonisoimme hallitusta, maalaamme mielikuvaa, että he tekevät asioita pahuuttaan."" ""Se tekee välttämättömien päätösten läpiviemisestä entistä vaikeampaa"", hän toteaa. Vartian mielestä opposition pitäisi kantaa huomattavasti isompi vastuu siitä, että tarvittava rakennemuutos todella saadaan aikaiseksi, ja hän vielä jatkaa, puhemies: ""On erilaisia tapoja toimia vastavoimana. Voi syyllistää päätöksentekijää tai olla mahdollisimman rakentava kritiikissään. Kyllä jokainen sen tietää, että meidän on tehtävä (Puhemies koputtaa) koviakin ratkaisuja."" Arvoisa puhemies! Ei minulla muuta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-09-20T13:28:21,2016-09-20T13:29:35,Tarkistettu,1.1 2016_86_18,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuulemamme kritiikki on hyvin samantapaista kuin olemme koko tämän hallituskauden kuulleet. Ensinnäkin sosialidemokraatit arvostelivat meitä jälleen työllisyystoimien puutteesta, vaikka heidän omalla hallituskaudellaan menetettiin 100 000 työpaikkaa, joista me olemme jo ensimmäisenä vuonna saaneet neljänneksen takaisin, ja vielä suurin osa meidän työllistämistoimenpiteistämme (Pia Viitasen välihuuto) on vasta tulossa voimaan. Edelleen keskeisenä kritiikkinä toistui jälleen demareiden taholta väite siitä, että me jaamme veronalennuksia taustaryhmillemme. No, kuten puheessani totesin, niitä tulee leskille, orvoille, pienyrittäjille, eläkeläisille, pieni- ja keskituloisille duunareille — kyllä, perussuomalaisten taustaryhmille. Samalla johdonmukaisuudella varmasti tunnustatte, kun kevensitte suuryritysten ja pankkien verotusta, että toimitte aivan saman logiikan ohjaamina kuin me olemme nyt toimineet, enkä lainkaan sitä epäilekään. Vihreille totean nyt lähinnä sen, että luettelitte paljon asioita, jotka olivat teidän mielestänne vaikeita tai eivät olleet helppoja. Sen sijaan lupauksia annoitte helposti hyvin suuren luettelon jälleen ilman hintalappua. (Puhemies koputtaa) Puhetta ei ollut helppo kuunnella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-09-20T13:29:35,2016-09-20T13:30:48,Tarkistettu,1.1 2016_86_19,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä vihreiden puheenvuorossa arvosteltiin hallitusta pyrkimyksistä työllisyystoimissa ja puhuttiin kepistä ja kovista keinoista. Minä olen sitä mieltä, että työttömät saavat keppiä joka päivä, kun he sinnittelevät pienen toimeentulonsa kanssa ja yrittävät päästä töihin. Tähän nyt haetaan muutosta näillä hallituksen toimilla. (Vasemmalta: 4 euroa!) Tämä budjetti on poikkeuksellinen ja historiallinen siinä mielessä, että seitsemän vuoden korpivaellus ansiotuloverotusten korotuksessa nyt päättyy. Se on erittäin merkittävä suunnanmuutos, ja se koskee kaikkia tuloluokkia. Ylipäätään meidän pitää ajatella niin, että verotuksessa pitää verottaa enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän, ja verottaa vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän, siis suomalaista työtä, työpaikkoja kaikissa tuloluokissa. Työn verotuksen suunnanmuutos tässä merkityksessä on nyt todella merkittävä suunnanmuutos, ja hallitus on oikealla linjalla, jotta saadaan Suomeen lisää työtä ja verotuloja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-09-20T13:30:48,2016-09-20T13:31:55,Tarkistettu,1.1 2016_86_20,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Siinä Kaikkonen on kyllä oikeassa, että kaikki ne asiat, joissa hallitus on nyt tämän vuoden aikana tehnyt linjamuutoksen, ovat olleet asioita, joita täältä oppositiosta on kerta toisensa jälkeen, kuukausi toisensa jälkeen, vaadittu, ja minusta siinä on ihan aidon tunnustuksen paikka. Mutta, arvoisa puhemies ja arvoisa valtiovarainministeri, kaikki me olemme huolissamme velkaantumisesta, etenkin nyt, kun Suomi täyttää 100 vuotta. Nyt olisi tärkeää, että tehtäisiin eri sukupolvien kannalta mutta myös eri väestöryhmien kannalta oikeudenmukainen budjetti. Nyt tämä ongelma on siinä vain se, että kun te leikkaatte hoitajamitoituksesta tai opiskelijoilta kahden viikon ruokarahan tai työttömiltä, silloin te sanotte, että nyt Suomelta on rahat loppu, teiltä pitää leikata. Mutta kun siirrytään tulopuolelle, niin siellä kaikkein suurimman hyödyn korjaavat kaikkein hyvätuloisimmat näiden eri verovähennysten muodossa, oli sitten kyse miljoonaperintöjen saajista tai erittäin hyvätuloisista henkilöyrittäjistä, kuten apteekkareista ja juristeista, ja sen vuoksi velka kasvaa. Täällä on tätä velkakelloa joskus aikaisemminkin näytetty, mutta tämä on nyt päivitetty: kokoomuksen uusi suomenennätys lähentelee jo 120:tä miljardia euroa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-20T13:31:55,2016-09-20T13:33:09,Tarkistettu,1.1 2016_86_21,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tulee valtiovarainministeri Orpon kritiikkiin vihreitä kohtaan tässä energiaintensiivisen teollisuuden tukemisessa, niin VATTin mukaan energiaintensiivisen teollisuuden lisätukeminen ei tue kilpailukykyä, ei tue työllisyyttä ja se on suorasanaisesti julkisten varojen tuhlaamista aikana, jolloin jokainen euro pitäisi käyttää työllisyyden tukemiseen. Jos hallitus ei pysty kumoamaan VATTin tutkimusnäyttöä, kumotkaa omat linjauksenne. Ja mitä tulee kokoomukseen, uudistakaa rohkeasti, menkää kohti rakenneuudistuksia pelkän leikkauslinjan sijaan. Kuunnelkaa, mitä ex-ministeri Jan Vapaavuori sanoi: me tarvitsemme uudistumista tässä vaiheessa enemmän kuin yhtään mitään muuta asiaa. Menkää kohti pro market ‑linjaa, markkinoiden kehittymistä, aitoa kilpailua, pro business ‑linjan eli nykyisten yritysten ja omistajien tukemisen sijaan. Siinä on markkinataloutta — menkää kohti markkinataloutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-20T13:33:09,2016-09-20T13:34:11,Tarkistettu,1.1 2016_86_22,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Orpolle: Päästökaupan kompensaatiotukihan on uusi tuki teollisuudelle. Te olette nyt ottamassa käyttöön siis 47 miljoonan edestä uutta teollisuuden tukea siitä huolimatta, että hiilivuodolle ei ole löydettävissä tieteellisiä perusteita, siitä huolimatta, että sähkö on erittäin edullista teollisuudelle Suomessa tällä hetkellä, siitä huolimatta, että energiaintensiivistä teollisuutta jo tuetaan monien satojen miljoonien edestä, ja siitä huolimatta, että VATT on todennut, että tämä jo olemassa oleva tuki ei oleellisesti ole parantanut teollisuuden kilpailukykyä. Tälle siis hallitus löytää melkein 50 miljoonaa euroa lisää rahaa, mutta samanaikaisesti te päätätte leikata kaikista pienituloisimpien suomalaisten perusturvasta. Työttömille ei löydy rahaa, pienituloisille eläkeläisille ei löydy rahaa, eikä opiskelijoille löydy rahaa. Tässä on ihan puhtaasti kyse hallituksen arvovalinnoista, ja tämä linja on kyllä erittäin kaukana reilusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-20T13:34:11,2016-09-20T13:35:16,Tarkistettu,1.1 2016_86_23,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Löysin hyvin mielenkiintoisen sitaatin ruotsalaisen Svenska Dagbladet ‑lehden palstoilta. Ruotsin opetusministeri lausuu siellä näin, tämä on suora lainaus: ""Joissakin maissa ympärillämme on viime vuosina leikattu voimakkaasti valtion satsauksista tutkimukseen. Ruotsi ei aio seurata tätä trendiä. Hallitus on ottanut vastuun taloudesta ja aikoo päättäväisesti jatkaa investointeja tietoon ja osaamiseen, jotta yhteiskuntarakenne vahvistuu."" Ensi vuonna satsataan yli 40 miljoonaa lisää tutkimukseen, ja vähitellen lisätään satsauksia niin, että uusi, saavutettu taso on 290 miljoonaa korkeampi vuonna 2020. Näin siis Ruotsissa, joka on keskeinen kauppakumppanimaa mutta myöskin keskeinen kilpailijamaa Suomelle. Mutta Suomessa viikate sen kun vain heiluu opetussektorilla. Miksi hallitus jatkaa näitä koulutus- ja tutkimusleikkauksia? Onko hallitus kenties sitä mieltä, että Suomen kansa on jo täysin oppinut?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-09-20T13:35:16,2016-09-20T13:36:16,Tarkistettu,1.1 2016_86_24,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ekonomistien arviot hallituksen julkaistuista perustulokokeilun alkuselvityksistä olivat aika karuja. Ekonomistit arvioivat, että työttömät häviävät ja työnteon kannustavuus nousee varmasti vain, jos budjetti voidaan päästää 9—11 miljardia euroa miinukselle, eivätkä edes byrokratian pahimmat kiemurat välttämättä poistuisi. Kysyn: onko hallitus oikeasti tutustunut KD:n kannustavaan perusturvamalliin, joka perustuu Britannian universal credit ‑malliin? Mallissa sosiaaliturvan etuudet yhdistetään yhdeksi yleistueksi ja otetaan käyttöön kuukausittainen tulorekisteri, jolle tuki maksetaan harkinnanvaraisena, elämäntilanteeseen sidottuna tukena. Etuna tästä olisi vielä se, että kannustinloukut oikeasti vähenevät, työnteosta tulee kannattavaa, työttömyysloukut vähenevät ja työllistymisveroasteet laskevat. Aiotteko te tutustua KD:n perusturvamalliin näiden tietojen pohjalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-09-20T13:36:16,2016-09-20T13:37:25,Tarkistettu,1.1 2016_86_25,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, te piditte noin vuosi takaperin tämmöisen poikkeuksellisen puheenvuoron Ylessä suoraan kansalaisille, jossa te vetositte, että ihmiset ymmärtäisivät sitä, että eläkeläisiltä, työttömiltä, opiskelijoilta leikataan merkittävästi, koska pitää velkaantumiskehitystä vähentää. No, te olette todennut täällä eduskunnan edessä myöskin sen, että nämä leikkaukset, jotka hallitus on tehnyt, ovat epäoikeudenmukaisia, vähän niin kuin epäreiluja, ja että vain sen takia näitä tehdään, että on välttämätöntä velkaantumiskehitys taittaa. Kysyn teiltä: Miksi te ette silloin tuossa televisiolähetyksessä puhunut siitä, että metsänomistajat tulevat saamaan metsälahjaverotuksen? Miksi te ette kertonut siitä, että tulee tämmöinen apteekkarivähennys, joka luo merkittäviä varakkaitten ihmisten etuisuuksia. Tai miksi ette kertonut siitä, että miljoonaperijät saavat jopa 7 000 euron verovähennyksen nettona? Kysyn teiltä: miten tähän on tultu, ja koetteko, että juksasitte tuossa puheenvuorossa Ylessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-20T13:37:25,2016-09-20T13:38:34,Tarkistettu,1.1 2016_86_26,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Talouden suuressa kuvassa kilpailukykysopimus, vakauttava talousarvio, byrokratian purku ovat oikeita lääkkeitä siihen, että saadaan aikaan paremmat edellytykset työlle ja yrittämiselle. Kansainvälisen vakaan tai oikeastaan heikon kasvun aikana onkin pakko löytää myös henkiseltä puolelta edellytyksiä. Meitä suomalaisia vaivaa rimakauhu, ja näiden vakauttavien toimien lisäksi meidän jokaisen pitäisi löytää enemmän niitä tekijöitä, joilla tätä rimakauhua puretaan ja joilla meille syntyisi enemmän se käsitys, että itse me voimme itsemme nostaa tästä — emme vastakkainasettelulla, vaan hakemalla voimaa toinen toisistamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-09-20T13:38:38,2016-09-20T13:39:31,Tarkistettu,1.1 2016_86_27,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR ,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri Orpo totesi, että tässä budjetissa hallitus asettaa työllisyyden kaiken muun edelle. Jos näin on, täytyy kysyä, miksi hallitus sitten lisää niiden ihmisten määrää, jotka ovat toimeentulotuesta riippuvaisia. Näin nimittäin tapahtuu hallituksen omankin budjetin mukaan. Kun asumistuesta leikataan ja kun kaikkein pienimpiä etuuksia leikataan, tapahtuu niin, että toimeentulotukiriippuvaisten määrä kasvaa. Ja kaikkien köyhyysasiantuntijoiden mukaan toimeentulotukiriippuvuuden lisääminen on merkittävä este työllisyydelle, merkittävä este sille, että ihminen pystyisi pääsemään köyhyyden ja työttömyyden katiskasta yksin ulos. Samoin täytyy kysyä, miksi hallitus heikentää naisten työssäkäynnin edellytyksiä. Te leikkaatte vanhusten palveluista ja samaan aikaan lisäätte omaishoidon rahoitusta. Omaishoidon rahoituksen lisääminen on sinänsä hyvä asia, mutta kun te samaan aikaan heikennätte vanhuspalveluita, käy niin, että naiset entistä useammin joutuvat omaishoitajiksi, (Puhemies koputtaa) ja tämä heikentää naisten työllisyysastetta. Miksi teette näin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-09-20T13:39:34,2016-09-20T13:40:47,Tarkistettu,1.1 2016_86_28,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen monesta hyvästä toimenpiteestä huolimatta valtion velkaantuminen ei ikävä kyllä ole vielä taittunut riittävästi, ja merkittävän uuden menoerän ovat muodostaneet maahanmuuttoon liittyvät kustannukset, jotka ovat kasvaneet useilla sadoilla miljoonilla euroilla tavanomaiseen tasoon nähden. Tarkkaa summaa niistä ei näytä tietävän kukaan edes valtiovarainministeriössä. Maahanmuuttopolitiikkaa on onneksi kiristetty tällä hallituskaudella lainsäädännöllisin keinoin, mikä ensi vuoden talousarvion mukaan alentaa maahanmuuton kustannuksia noin 180 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna. Menoja aiheutuu jatkossa kuitenkin merkittävästi paitsi valtiolle myös oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita vastaanottaville kunnille. Työ maahanmuuton menojen karsimiseksi onkin vielä pahoin kesken, ja siksi hallituksen viime vuonna sopimat hyvät maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiset linjaukset on vietävä pikaisesti (Puhemies koputtaa) ja täysimääräisesti käytäntöön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-09-20T13:40:47,2016-09-20T13:41:56,Tarkistettu,1.1 2016_86_29,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sipilän hallitus on sitoutunut ohjelmassaan siihen, että veroaste ei nouse vaalikauden aikana — siitä huolimatta, että monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että maltillinen veroasteen nostaminen ei olisi vaaraksi Suomen taloudelle ja työllisyydelle. Nyt kuitenkin ensi vuoden budjetissa hallitus laskee veroastetta yhdellä prosenttiyksiköllä. Sen yhden prosenttiyksikön hinta on 2 miljardia euroa — 2 miljardia euroa samaan aikaan kun hallitus päivittelee velkaantumisvauhdin jatkumista ja päivittelee monia muita asioita. Sopii kysyä, olisiko tälle 2 miljardille Suomen työllisyyden ja talouskasvun kannalta parempia käyttötapoja. Pitäisikö nämä epäoikeudenmukaiset ja Suomen tulevaisuudelta pohjaa vievät koulutus‑ ja tutkimusleikkaukset perua? Pitäisikö perua niitä leikkauksia, jotka kohdistuvat pienituloisimpien ihmisten toimeentuloon ja niin edelleen? Tämä on kysymys suoraan valtiovarainministeri Orpolle. Mietittekö muita vaihtoehtoja kuin 2 miljardin heittämistä veronkevennyksinä eri suuntiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-09-20T13:41:57,2016-09-20T13:43:00,Tarkistettu,1.1 2016_86_30,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on valinnut työn linjan ja tässä budjetissa on vahvistanut sitä eikä ole lähtenyt uusien leikkausten tielle. Tämän budjetin myötä tehdään siis päätöksiä, joilla turvataan palvelut ja hyvinvointi, ja hallituksen esittämät toimet — muun muassa ansiotulon verotuksen keventäminen, ansio-sidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen, työvoimapalveluiden uudistaminen, asuntorakentamisen lisääminen, kotitalousvähennyksen laajentaminen, yrittäjävähennys, yritysten ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottaminen tai maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönotto pienille yrityksille, pois lukematta päivähoitomaksujen kevennyksiä pienituloisille ja korvausta vanhemmuuden kustannuksista — ovat kaikki tärkeitä askelia siihen, että saamme Suomen nousuun ja pystymme välttämään leikkaukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-09-20T13:43:01,2016-09-20T13:43:53,Tarkistettu,1.1 2016_86_31,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Värderade fru talman! Jag tror att vi alla är överens om att sysselsättningen är vår största utmaning, och därför är det bra att man har fått till stånd kiky-avtalet, men det räcker inte. Därför har vi från svenska riksdagsgruppen fört fram tio åtgärder med förslag hur vi kan förbättra sysselsättningen ytterligare. Nu hoppas vi att regeringen också skulle ta lyra, till exempel då det gäller att förnya familjeledigheterna och öka antalet lokala avtal.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-09-20T13:43:53,2016-09-20T13:44:23,Tarkistettu,1.1 2016_86_32,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen budjetissa on kahdenlaista vajetta: Otamme lisää velkaa 5,5 miljardilla eurolla, mikä on osapuilleen saman verran kuin heikon työllisyyskehityksen aiheuttama työttömyysmenojen hoito. Se on kestämätön yhtälö pidemmän päälle. Toinen vaje on hallituksen budjetin inhimillisyysvaje. Me leikkaamme heikompiosaisilta. Hallitus haluaa leikata — jälleen kerran — lapsiperheiltä, pienituloisilta eläkeläisiltä ja myöskin paljon sairastavilta. Nämä etuusleikkaukset syövät ihmisten ostovoimaa. Edellinen hallitus, jota haukuttiin monta kertaa huonoimmaksi hallitukseksi ikinä, nosti perusturvaa 100 eurolla. Tämä hallitus leikkaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä. (Välihuutoja) Ja erittäin vakava on myöskin tämä hoivavaje: hallitus on pienentämässä hoitajamitoituksia ja myöskin suurentamassa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja. Miksi tämä inhimillisyysvaje?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-20T13:45:08,2016-09-20T13:46:17,Tarkistettu,1.1 2016_86_33,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Orpo, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_34,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se, että meillä on työllisyys kärjessä ja me teemme toimenpiteitä työllisyystilanteen parantamiseksi, on myöskin paras tapa todellakin torjua köyhyyttä ja syrjäytymistä. Mitä useampi ihminen, joka on työikäinen ja työkykyinen, on työelämässä, sitä paremmin me pystymme estämään uusia syrjäytyneitä nuoria, uusia syrjäytyneitä perheitä ja ihmisiä — sitä paremmin, mitä useampi saadaan töihin. Tämä on ihan yksiselitteinen asia, ja siellä on lukemattomia toimenpiteitä, joita me teemme työllisyyden parantamiseksi, ja uusia toimenpiteitä on valmisteilla kohti puolivälin tarkastelua, joka on taas alkuvuodesta. Se, että me kiinnitämme erityistä huomiota yrittäjyyteen ja yrittäjäpolitiikkaan, on minusta täysin perusteltua. Ne lisäarvoa tuottavat työpaikat, joilla Suomi nousee, voivat syntyä lähestulkoon vain pk-yrityksiin, ja samaan aikaan meidän pitää tietenkin huolehtia siitä, että meidän olemassa oleva teollisuus säilyy kilpailukykyisenä ja ne työpaikat pysyvät Suomessa. Mutta nimenomaan yrittäjäpolitiikka, johon muun muassa nämä täsmäyritysvähennykset osuvat, on sitä keskeistä työvoimapolitiikkaa myös, ja sellaisena se pitää mieltää ja nähdä. Hyvinvoiva yritys on se, joka voi työllistää. Kilpailukykysopimus tukee Suomen kilpailukykyä, mutta kilpailukykysopimuksesta pitää ymmärtää — ja sanoa ääneenkin — se, että se ennen kaikkea, siinä muodossaan kuin se valmistui, parantaa palkanmuodostuksen aikaisempina vuosina tehtyjä virheitä, mikä mahdollistaa nyt sen, että me saamme tässä palkkakilpailukyvyssä kiinni meidän keskeisiä kilpailijamaitamme. Ne vaikutukset alkavat näkymään kunnolla valitettavasti vasta vuonna 18 ja 19, mutta ne vaikutukset ovat merkittäviä silloin, ja tälle pitää antaa arvo, nimenomaan tälle osuudelle kilpailukykysopimuksesta. Vielä näihin teollisuuden tukiin. Teidän pitää lukea VATTin raportti kokonaan: siellä myöskin sanotaan, että jos näitä tukia vähennetään, niin ne aiheuttavat hinnannousupaineen (Eduskunnasta: Lisää!) teollisuuden tuotteisiin. Ja hallitushan ei halua nyt heikentää kilpailukykyä vaan parantaa sitä, tai ainakin pitää sen ennallaan, suojellakseen näitä meille tärkeitä teollisiakin työpaikkoja, ja siksi edelleen perustelen tätä linjaa, joka meillä tässä on. (Touko Aallon välihuuto) Joitakin huomioita vielä. Täällä nousi esille naisten työmarkkina-asema. Kaksi asiaa: Ensinnäkin tämä 2 500 euron kertakorvaus naisen työnantajalle äitiyden kustannuksista on aivan erinomainen asia. Sitä on vuosikausia haettu, nyt se toteutuu, olen siitä ylpeä. Ja myöskin vielä esimerkkinä siitä, että hallitus asetti työllisyyden etusijalle, otan tämän päivähoitokysymyksen. Voi ihan vapaasti tehdä politiikkaa sillä, että se on muutettu päätös, ei siinä mitään, mutta kun se tehtiin työllisyysperusteella ja se tehtiin keskituloisen perheen toimeentulon perusteella (Ville Niinistön välihuuto) — ja ennen kaikkea, kun se tehdään työllisyysperusteella — ja se syy on se, että se olisi merkittävällä tavalla nostanut työllistymisen kynnystä, jälleen kerran osunut taas naisiin ja äiteihin, niin eikö se ole hyvä asia, että tämä on korjattu? Politiikkaan kuuluu sekin, että jos tehdään vääränlaisia ratkaisuja, vääränlaisia linjauksia, niitä korjataan, ja ainakin minä olen ylpeä tästä korjauksesta. (Välihuutoja)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-20T13:46:17,2016-09-20T13:49:44,Tarkistettu,1.1 2016_86_35,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja pääministeri Sipilä, 3 minuuttia, myös täältä puhujakorokkeelta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_36,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutama asia. Työllisyystoimiin ensinnäkin. Kiky-sopimus tulee voimaan ensi vuoden alusta. Se on merkittävin toimi ensi vuoden budjetissa ja ensi vuonna, ja hallitus tekee omat toimensa siihen liittyen. Palkkatuessa me olemme paljon jäljessä vaikkapa meidän naapurimaitamme Ruotsia ja Tanskaa, ja palkkatuen määrää lisätään nyt ottamalla käyttöön työttömyysturvan perusosa, ja myös yritämme saada mahdolliseksi ansiosidonnaisen käyttämisen palkkatukena ja starttirahana. Ostovoiman parantamisen hallitus tekee veroratkaisuilla, yrittäjyyden edistämisen keinot valtiovarainministeri tuossa luetteli, ja investointeja vauhditetaan. Sitten tähän velkaantumiskysymykseen. SDP:llä oli viime kaudella kaksi keinoa velkaantumisen pysäyttämiseksi: nostetaan veroja ja leikataan kunnilta. Nämä olivat ne kaksi pääkeinoa. No, verojen nostaminen syö kilpailukykyä, lisää työttömyyttä. Viime kaudella tuli 100 000 työtöntä lisää. Ja kun leikataan kunnilta, me siirrämme valtion ongelmia kuntien harteille, ja se on peruspalveluista leikkaamista. Mikä on meidän keinomme velkaantumisen estämiseksi? Me pyrimme pitämään menot nyt tällä noin 55 miljardin tasolla. Ne päätökset, ne linjaukset, on tehty. Ja se toinen keino on se, että työllisyysaste pitää saada 72 prosenttiin, ja sinä päivänä, kun se työllisyysaste on siellä 72 prosentissa, suunnilleen sinä päivänä, tämä velkaantuminen loppuu. Näistä veropäätöksistä vielä. Siis miljardi on kevennetty pieni- ja keskituloisten verotusta. No, täällä arvosteltiin esimerkiksi tätä sukupolvenvaihdokseen liittyvää perintöverohelpotusta, ja kyllä se on tässä nähty, kuka tänä päivänä työllistää: kyllä se on kasvollinen sinivalkoinen suomalainen omistaja. Nimenomaan tätä pyritään nyt tällä vahvistamaan, että se sukupolvien ketju yrittäjyydessä säilyisi — sitä helpotetaan, edes pieniltä osin sitä helpotetaan. Sitten täällä arvosteltiin myöskin tätä yrittäjävähennystä. Se on siis henkilöyhtiöiden verotukseen kohdistuva. Siinä on suuri veroero syntynyt, kun yhteisövero on 20 prosentissa. He ovat siis fysioterapeutteja, suutareita, he ovat käsityöammateissa olevia ammattilaisia ja niin edespäin (Välihuutoja) — on siellä apteekkareitakin, totta kai, mutta henkilöyhtiöihin kohdistuva on tämä yrittäjävähennys, jota monet täällä oppositiostakin ovat kannattaneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-20T13:49:45,2016-09-20T13:52:59,Tarkistettu,1.1 2016_86_37,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Sitten jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_38,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo, se velka: Sanottiin, että velkaa taittaakseen pitää leikata, ja oli yllätys, että hallitus ei suinkaan velkaantumista taita. Kuten täällä edustaja Lindtman totesi, me päivitimme tämän velkakellon, jossa kokoomus, joka pitää muutenkin hallussaan suomenennätystä velkaantumisessa, lisää johtoaan valitettavasti edelleen, ja nyt sitten otetaan jo 120 miljardia velkaa kokoomuksen johdolla. Velkakello tikittää, ja toden totta, on nähty, että nyt on varaa hyväosaisten verohelpotuksille, ja tämän vuoksi me velkaannumme. Puhemies! Täällä puhuttiin ostovoimasta. En ollut uskoa silmiäni, kun katsoin nyt tätä tietopalvelun päivitettyä laskelmaa. Sen mukaan valtaosalla eläkkeensaajista muuten ostovoima laskee ensi vuonna. Se laskee, koska tehdään indeksileikkauksia eläkkeisiin. Tämä on se tosiasia. Ei tullut, puhemies, toden totta Robin Hoodia, vaan tuli Nottinghamin seriffi, ja moni kansalainen toivoo kyllä nyt aivan toista. Hälyttävää, puhemies, oli se, että ministeri Orpo sanoi, (Puhemies koputtaa) että ei voi sulkea pois sitä, että ensi keväänä (Puhemies koputtaa) taas leikataan — ja tätä menoa kyllä leikataan, kun rahat jaetaan hyväosaisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-20T13:53:01,2016-09-20T13:54:15,Tarkistettu,1.1 2016_86_39,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää Petteri Orpoa, valtiovarainministeriä ja koko hallitusta siitä, että ansiotulojen verotusta kevennetään. Kuten kansanedustaja Kalle Jokinen totesi, pitää verottaa vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän. Me haluamme enemmän suomalaista työtä, suomalaista omistajuutta, suomalaista yrittäjyyttä — sitä pitää verottaa vähemmän. Samalla myös tehdään oikeutta eläkeläisille: he saavat aivan vastaavan veronkevennyksen kuin palkansaajat. Demareitten kritiikki velkaantumisesta tuntuu jotenkin epäuskottavalta. Te vastustatte, edustaja Viitanen ja Lindtman ja kumppanit, jokaista säästöä, mitä hallitus on tänne esittänyt, ja sen jälkeen te kannatte huolta velkaantumisesta. Hyvä, että kannatte, mutta antakaa siitä oikeaa tietoa. Täällä budjetin liitteenä on talouden katsaus: sivulta 21 löytyy taulukko, josta käy ilmi, että toisin kuin te väitätte, valtion velkaantuminen on vuosittain vähenemässä vuoteen 2015 verrattuna (Puhemies koputtaa) eikä suinkaan lisääntymässä, kuten te väititte.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-20T13:54:15,2016-09-20T13:55:25,Tarkistettu,1.1 2016_86_40,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kylmä fakta on se, että esimerkiksi tässä budjetissa otetaan enemmän velkaa kuin otettiin esimerkiksi valtiovarainministeri Rinteen budjetissa. Mutta, arvoisa puhemies, on erittäin hyvä, että pääministeri nyt otti esiin tämän vähennyksen, josta todella suurin osa kohdistuu kaikkein hyvätuloisimmille. Puolet tästä teidän mainostamastanne vähennyksestä menee pelkästään kymmenykselle, kaikkein rikkaimmalle 10 prosentille, ja nämä fysioterapeutit ja muut jäävät käytännössä nuolemaan näppejään. Ja tämä on se koko hallituksen verolinjan suurin ongelma: kun te ennen vaaleja sanoitte, että nyt tarvitaan robinhood‑henkeä, että otetaan rikkailta ja annetaan köyhille, niin nyt te otatte köyhiltä ja annatte rikkaille Nottinghamin seriffin tapaan. Arvoisa puhemies! Kun lainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut tätä teidän esitystänne, se toteaa, että esityksen perusteluista puuttuu se, miten konkreettisesti tämä kannustaa yrittäjyyteen tai parantaa kilpailukykyä. Nyt kun te olette saaneet tämän uuden arvioinnin, (Puhemies koputtaa) oletteko valmiit arvioimaan näitä uusia veronkevennyksiä, ettei jouduta, (Puhemies koputtaa) niin kuin valtiovarainministeri Orpo sanoi, uusiin leikkauksiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-20T13:55:25,2016-09-20T13:56:37,Tarkistettu,1.1 2016_86_41,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikeina aikoina pitäisi tehdä päätöksiä, joilla puolustetaan yhteiskunnan keskeisimpiä arvoja eli erityisesti lastemme tulevaisuutta, koulutusta, tutkimusta ja tuotekehitystä, joiden varassa suomalaisten tulevaisuuden osaaminen ja työpaikat lepäävät, ja sosiaaliturvaa eli sitä, että kaikkein heikko-osaisimmista pidetään huolta. Tässä hallituksen budjetissa te valitettavasti otatte niiltä, joilla on jo nyt vähän, ja annatte niille, joilla on jo paljon. Nyt tarvittaisiin uudistuksia, jotka eivät pönkitä vanhoja rakenteita vaan luovat uusia talouden mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Elinkeinopolitiikassakin te pidätte kiinni vanhasta mieluummin kuin kannustaisitte uusien ratkaisujen käyttöönottoon, ja juuri nämä ratkaisut, mitä te olette tehneet, jähmettävät tätä yhteiskuntaa niin, että niitä uusia työpaikkoja ei synny, työllisyysaste ei nouse. Ja sitten te luotte leikkausautomaatin, jossa te teidän arvopohjaltanne sitten leikkaatte lisää niiltä köyhiltä opiskelijoilta, työttömiltä ja eläkeläisiltä, jotka tässä budjetissa nyt jo häviävät, pienituloiset — opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset — häviävät. Nyt kysynkin hallitukselta: ettekö voisi panostaa siihen, että panostukset elinkeinopolitiikkaan (Puhemies koputtaa) laitetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen eikä vanhojen elinkeinojen (Puhemies koputtaa) pönkittämiseen uusilla tuilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-09-20T13:56:37,2016-09-20T13:57:51,Tarkistettu,1.1 2016_86_42,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pari kommenttia. Edustajat Aalto ja Andersson peräänkuuluttivat tässä energiaverojen tukea ja vetosivat VATTin tutkimukseen. Heidän on varmaan syytä perehtyä siihen tarkemmin, koska se tutkimus on vuosilta 2011—2014. Vuonna 2011 ne tuet olivat 60 miljoonaa; vuonna 2012, kun te olitte hallituksessa, ne olivat 200 miljoonaa. (Vasemmalta: Oho!) Eli te nostitte ne. (Välihuutoja) Ja sitten edustaja Lindtmanille: Kun esititte, että kotitalousvähennys kohdistettaisiin asunto-osakeyhtiöihin myös, niin siinä samalla romutettaisiin kyllä yksi verotuksen periaatteellisia kysymyksiä, eli kulu on kunkin oma tekemä ja sen saa vähentää vain omana kulunaan, ja jos tämä tulisi asunto-osakeyhtiölle, joka on huolenpitovelvollinen, olisi kyse silloin yhtiön kulusta. Tässä varmaan teidän puheenjohtajanne Rinne voi antaa tukiopetusta, koska hän on erittäin hyvin perillä tästä asiasta. Olemme viime kaudella hänen kanssaan tästä keskustelleet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p583,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2016-09-20T13:57:52,2016-09-20T13:58:58,Tarkistettu,1.1 2016_86_43,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Lintilä tässä totesi, energiaintensiivistä teollisuutta tosiaankin tuetaan jo tällä hetkellä Suomessa useiden satojen miljoonien edestä. Ja se, mihin me nyt haluamme vastauksen, on se, miksi tarvitaan uusi tuki näiden jo annettujen tukien päälle, joista hallitus nyt on linjannut ja joihin tullaan käyttämään yli 40 miljoonaa jatkossa. Meillä on esimerkiksi metsäteollisuuden puolella jo suunnitteilla aika paljon merkittäviäkin investointeja Suomeen, eli mitään keskeistä suurta kilpailukykyongelmaa ei vaikuttaisi olevan. Eli mihin hallitus perustaa tämän arvionsa siitä, että nyt pitää lisätä energiaintensiivisen teollisuuden tukia, samanaikaisesti kun kaikista heikko-osaisimmilta leikataan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-20T13:58:58,2016-09-20T13:59:45,Tarkistettu,1.1 2016_86_44,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on tässä eduskunnan tietopalvelun yhteenveto siitä, mitä tapahtuu verotuksessa palkkojen suhteen: kokki, lastenhoitaja tai autonkuljettaja noin kahden tonnin tuloilla saa veroalea 25 euroa kuukaudessa, kolme tonnia tienaavat kätilö, sähköasentaja ja palomies 37 euroa käteen kuukaudessa, 10 000 euroa tienaava johtaja 105 euroa käteen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hallituksen veropolitiikka niiden rahojen suhteen, millä ostetaan kaupasta, suosii nimenomaan rikkaita, hyvätuloisia ihmisiä. Eläkkeitten osalta tämä on surkeaa luettavaa. Takuueläke laskee 7 euroa, ja noin 2 prosenttia sen ostovoima laskee. Työeläkettä 1 000 euroa kuussa saavan ostovoima laskee yli prosentin verran, 1 500 euron eläkkeellä tulee miinus 0,3 prosenttiyksikköä ja vielä 2 000:n eläkkeellä miinus 0,1 prosenttiyksikköä. Miten te tämän voitte kääntää ylipäätään niin, että pieni- ja keskituloisille toteutetaan veroratkaisut?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-20T13:59:46,2016-09-20T14:00:50,Tarkistettu,1.1 2016_86_45,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Orpo, 2 minuuttia siitä paikalta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_46,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi haluaisin kuulla — en voi tässä kysyä, mutta ehkä ehditte vastaamaan — kannatatteko te, puheenjohtaja Rinne, kiky-sopimusta vai ette. Työmarkkinajärjestöt sopivat sen perusratkaisun, jonka hallitus oli valmis siunaamaan kilpailukyvyn nimissä, suomalaisen työllisyyden nimissä, mikä merkitsi siis sitä, että suurituloisempien verotus olisi keventynyt. Me suuntasimme meidän veronkevennysvaramme pieni- ja keskituloisille ja lisäksi suuntaamme 30 miljoonaa kaikkein pienituloisimmille, että he saavat tämän saman mukaan. Ja mitä tulee vielä tähän eläkepolitiikan verolinjaan, se lukee jo hallitusohjelmassa. On hyvä, että olette olleet samaa mieltä siitä, että eläkeläiset saavat saman verokohtelun kuin mahdollisen yhteiskuntasopimuksen myötä. Minusta se on aivan loogista. Minua kiinnostaisi tietää, oletteko te kiky-sopimuksen kannalla vai ette. Minusta se on merkittävä asia kuitenkin, että se pystyttiin palkanmuodostuksen, kilpailukyvyn nimissä solmimaan. Lisäksi on hyvä huomata, että SDP kantaa huolta velkaantumisesta. Edellisen neljän vuoden hallitustyöskentelyn aikana se ei aina ollut mielessä. Se oli hyvä kuitenkin, että siinä loppuvaiheessa velkaantumista saatiin kurottua, mutta muistan lukemattomia keskusteluja siitä, onko tämä suhdanneongelma vai rakenteellinen ongelma, voidaanko velalla elvyttää vai ei, ja te olitte yleensä aina sillä puolella, että otetaan vain lisää velkaa, koska kyseessä on suhdanneongelma. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Ei ole, meillä on rakenteellinen ongelma, ja siksi meidän pitää tehdä rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoihin, verotukseen, julkiseen talouteen, eri puolille yhteiskuntaan. Pitää tehdä muutoksia, joilla lisätään kilpailullisuutta: kauppojen aukioloajat, alkoholilainsäädännön vapauttaminen ja niin edelleen, liikennekaari, jolla me saamme dynamiikkaa, uusia työpaikkoja, kuten esimerkiksi puheenjohtaja Niinistö totesi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-20T14:00:51,2016-09-20T14:02:32,Tarkistettu,1.1 2016_86_47,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus painosti työmarkkinaosapuolet ratkaisuun sillä tavalla, että uhkasitte pakkolaeilla (Välihuutoja). Lopputulos oli kilpailukykysopimus, jota SDP on tukenut sen takia, että se vaihtoehto oli selkeästi huonompi vaihtoehto. Mutta ette te pääse tällä keskustelulla karkuun tätä hallituksen vastuuta veropolitiikasta. Kilpailukykysopimus ei pitänyt sisällään veroratkaisuja. Nyt tässä ratkaisussa te tuotte ratkaisun, jossa kokki saa kaksikymppiä kuukaudessa ja johtaja saa 105 euroa kuukaudessa. Tämän veropolitiikan takana on tämä hallitus, tämä suosii suurituloisia ja rikkaita. Ja vielä velka kasvaa. Velka kasvaa sillä tavalla, että kokoomus voittaa tämän kilpailun ylivoimaisesti: 118,6 miljoonaa on tämän hallituskauden lopussa kokoomuksen ottamaa velkaa tässä valtakunnassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-20T14:02:35,2016-09-20T14:03:30,Tarkistettu,1.1 2016_86_48,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Pääministeri Sipilä, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_49,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Niinistö ja vihreät täällä vaativat hallitukselta silloin, että me menemme PAMia vastaan, kun nämä kiky-neuvottelut olivat viimeisillään. Ihmettelen suuresti nyt sitä, että nyt te irtisanoudutte koko sopimuksesta — ettei sitä olisi pitänyt tehdä. Edustaja Rinteelle tästä veromallista: Tässä kiky-sopimuksessa siirtyy työnantajilta työntekijöille maksuja. Osa näistä maksuista on verovähennyskelpoisia. Se on selvää, että nämä verovähennyskelpoiset erät, joista työmarkkinajärjestöt sopivat, suosivat suurituloisia enemmän, ja hallitus korjasi tämän tilanteen omalla veroratkaisullaan kohdistaen sen pieni- ja keskituloisiin sillä tavalla, että nyt saadaan suhteellisen tasainen viiva, joka on kaikilla noin 0,6 prosenttia keventävä. Kun puhutaan prosenteista, niin se on selvä asia, että prosentti on vähemmän tonnista kuin kolmesta tonnista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-20T14:03:32,2016-09-20T14:04:42,Tarkistettu,1.1 2016_86_50,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime vaalikaudella sosialidemokraattinen valtiovarainministeri vei todellakin läpi yhteisöveron alennuksen, lähes miljardi kevennystä vuosittain. Se on siirtynyt suurelta osin osinkoihin, ja näistä osingoista suuri osa on mennyt amerikkalaisille eläkesäätiöille ja muille rajojemme ulkopuolelle. Nyt sosialidemokraatit vastustavat yrittäjävähennystä, joka koituu pk-yritysten hyväksi, henkilöyhtiöitten hyväksi, ja jää sataprosenttisesti kotimaahan. Tässä on vertailupohja teidän veroteoillenne ja nyt hallituksen veroteoille. Rouva puhemies! Sitten tähän julkiseen velkaan. Sosialidemokraatit pitävät yllä käsitystä siitä, että vain valtio velkaantuu. Viime vaalikaudella kunnat velkaantuivat 7 miljardia, ja pääsyy oli noin 5 miljardin valtionosuuksien leikkaukset. Nyt kuntatalous vahvistuu tämän budjetin myötä. (Puhemies koputtaa) Lisäksi valtion kassaa syötiin 7 miljardia viime kaudella. (Jukka Gustafsson: Oliko hallituksessa porvarienemmistö?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-20T14:04:44,2016-09-20T14:05:56,Tarkistettu,1.1 2016_86_51,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme samaa mieltä ministeri Orpon kanssa siitä, että pieni- ja keskisuuriin yrityksiin pitää kohdistaa tukia, mutta yrittäjävähennys, josta hän puhuu, ei ole se täsmätoimi. Se ei lisää työllisyyttä eikä investointeja. On näin, että 10 000 parturi-kampaajaa Suomessa ilahtuu ehkä siitä satasesta, jonka hyötyy, mutta suurin osa tämän tuen määrästä, 70 miljoonaa, valuu kaikkein korkeimpiin tuloluokkiin. Onko tämä oikeudenmukaista? Mitä hyötyä tästä on? Miten apteekkarille annettu keskimääräinen 5 700 euron lahjoitus helpottaa Suomen työllisyyttä? Lisäksi tasa-arvo on Suomelle tärkeä asia. Siksi meidän vaihtoehtomme on se, että arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostetaan 10 000:sta 30 000 euroon. Se on täsmätoimi pienille ja keskisuurille yrityksille ja vaihtoehto tälle hallituksen haulikolla ampumalle tukiaiselle. Miksi ette toteuta tätä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-20T14:05:57,2016-09-20T14:07:02,Tarkistettu,1.1 2016_86_52,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vastakkainasettelu ja tahallinen väärinymmärrys kyllä valtaa ja vaivaa tätäkin keskustelua. Mutta on aivan selvää, että Suomea ei saa päästää eriarvoistumaan, me olemme ulkoisiakin uhkia vastaan vahvempia yhtenäisempänä. Tätä orastavaa talouskasvua tukevat muun muassa kilpailukykysopimus ja hallituksen yrittäjyys- ja työllisyystoimet. Tämä kiky on ollut kyllä sellainen rakenteita ravisteleva ja keskustelua herättävä asia, ollaan keskusteltu asioista, joihin esimerkiksi työmarkkinajärjestöt eivät ole aikaisemmin suostuneet. Viime viikon uutiset luottoluokittajilta kertovat myöskin osaltaan, että me olemme ihan oikealla tiellä. Luottoluokittaja Standard & Poor’s nosti arvionsa Suomen näkymistä negatiivisista vakaiksi — ja näin teki pari muutakin luottoluokittajaa — ja se perustelee näkemyksiään sillä, että talous elpyy ja vakautuu nimenomaan hallituksen toimien ja kikyn ansiosta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-09-20T14:07:05,2016-09-20T14:08:08,Tarkistettu,1.1 2016_86_53,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Värderade talman! Ahvenanmaan itsehallinto täyttää viiden vuoden päästä 100 vuotta. Viimeisin itsehallintolaki astui voimaan 20 vuotta sitten, kun myös nykyinen taloudellinen järjestelmä valtion ja itsehallinnon välillä astui voimaan. Nykyinen järjestelmä perustuu siihen, että kaikki Ahvenanmaalla maksavat valtionverot valtiolle aivan kuten kaikki muutkin. Ahvenanmaa saa näistä veroista sitten takaisin, 0,45 prosenttia valtion kaikista verotuloista. Ongelma on, että tasoitusprosenttia ei ole tarkistettu sen jälkeen, kun kyseinen järjestelmä tuli voimaan yli 20 vuotta sitten. Järjestelmän voimaantulon jälkeen Ahvenanmaan väestömäärä on kasvanut yli 16 prosentilla, kun taas koko maan väestö on kasvanut 8 prosentilla. Nopeasti kasvavasta väestöstä huolimatta Ahvenanmaa saa edelleen saman 0,45 prosentin könttäsumman. Hallitus käsitteli budjettiriihessä Ahvenanmaan valtiovarainministeriön pyyntöä nostaa könttäsumma 0,45 prosentista 0,48 prosenttiin, mutta hallitus päätti, että könttäsummaa ei tällä kerta nosteta. Haluan siksi kysyä pääministeri Sipilältä tai valtiovarainministeri Orpolta: miten hallitus tulee jatkossa työskentelemään tämän Ahvenanmaalle tärkeän ja olennaisen kysymyksen parissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2016-09-20T14:08:09,2016-09-20T14:09:23,Tarkistettu,1.1 2016_86_54,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa lukee hienosti, että ""laatusuosituksia hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tarkistetaan"". Tämä tarkistaminen tarkoittaa suomeksi, että hoitajamitoitusta heikennetään ja vanhusta kohti on hoitajia jatkossa entistä vähemmän. Tarkistaminen tarkoittaa myös sitä, että jatkossa hoitotyöntekijöinä voi työskennellä entistä väljemmin perustein eli jopa ilman koulutusta tai vajaalla hoitoalan koulutuksella. Arvoisa hallitus, onko tämä teistä todella laatusuositusten tarkistamista? Onko tämä teistä hyvä säästökohde? Minusta tämä on aivan käsittämätöntä politiikkaa ja kertoo todellakin hallituksen arvostuksesta niin vanhuksia kuin hoitotyöntekijöitäkin kohtaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-09-20T14:09:27,2016-09-20T14:10:19,Tarkistettu,1.1 2016_86_55,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minusta hallituksen pitäisi nyt avata silmät siihen, kuinka kristallinhauras meidän hyvinvointiyhteiskuntamme on ja kuinka hallituksen toimet entisestään heikentävät kaikkein heikko-osaisimpien ja köyhimpien asemaa: vammaisten, sairaiden, pienituloisten eläkeläisten. Roimat veronalennukset kohdistetaan suurituloisille, (Timo Heinonen: Ja pienituloisille ja eläkeläisille!) ja on edesvastuutonta leikata koulutuksesta, ammattikoulutuksesta, yliopistoilta, tulevaisuuden kasvueväistä. Minä pidän kyllä tärkeänä toimia työllisyyden eteen, ja siksi haluan sanoa, että hallituksen perustulokokeilu on kyllä puutteistakin huolimatta ihan positiivinen asia, jotta voidaan selvittää, miten se kannustaa pitkäaikaistyöttömiä töihin. On kuitenkin niin, että perustulo kannustaa tekemään työtä, yrittämään, ja kun monet pienyrittäjät ovat ilmaisseet, että erityisesti yrittäjän sosiaaliturva on todella heikolla tolalla, niin ehdottaisin hallitukselle harkittavaksi, että järjestettäisiin sellainen perustulokokeilu, johon otettaisiin myös otanta (Puhemies koputtaa) pienyrittäjiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-09-20T14:10:21,2016-09-20T14:11:33,Tarkistettu,1.1 2016_86_56,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Budjettiesityksen yhteydessä VM julkisti myös lähivuosien talousennusteen, ja ne luvut ovat kyllä tosi huolestuttavia niin kasvun, työllisyyden kuin investointienkin näkökulmasta katsottuna ja ennen kaikkea siinä, että meillä työttömyys ja pitkittyvä työttömyys kasvaa. Meille on syntymässä sosiaalinen kestävyysvaje, ei vain taloudellinen. On tärkeätä nähdä, että meidän kilpailukykymme juurisyyt eivät ole suomalaisten palkkatasossa. Sen eteen on tehty paljon ja kilpailukykyä parannettu. Meidän ongelmamme ovat teollisuuden arvonlisän romahtamisessa, meidän ongelmamme ovat meidän korkean jalostusasteen viennin heikkenemisessä. Nyt tämän talous- ja elinkeinopoliittisen otteen ja kunnianhimon pitäisi olla paljon korkeammalla tasolla, mikä parantaa meidän vientimme, investointiemme kilpailukykyä ja lähtökohtia, kuten sillä tavalla, että viennin jalustaa laajennetaan, investointiedellytyksiä Suomeen parannetaan, tuottavuutta nostetaan ja sitten (Puhemies koputtaa) energia tehdään kohtuuhintaiseksi ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostetaan (Puhemies: Ja aika!) eikä leikata. Voiko hallitus lähteä tälle uuden kasvun tielle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-09-20T14:11:34,2016-09-20T14:12:46,Tarkistettu,1.1 2016_86_57,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen joskus miettinyt, mitä meillä suomalaisilla on sellaista, jossa olemme maailman johtava, ja en ole oikein löytänyt työelämän puolelta muuta kuin yleissitovuuden. Ehdottaisin, että Suomi ryhtyisi viemään tätä yleissitovuutta. Se olisi palveluvientiä, ja luulen, että säilyttäisimme markkinaosuutemme aika pitkään siinä. Kirjapainoteollisuus saisi TESin kirjojen myötä merkittävän uuden avauksen, ja ainakin epäilen, että kilpailijamaissa, jos saataisiin tämä yleissitovuus, meidän suhteellinen asemamme paranisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-09-20T14:12:47,2016-09-20T14:13:29,Tarkistettu,1.1 2016_86_58,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen, joka on erittäin tärkeää juuri sen takia, että tämän meidän hyvän yhteiskunnan perusta ei rapaudu, on selkeästi kiinni siitä, miten saamme uutta työtä aikaiseksi. Myös hallitus on tämän omissa puheenvuoroissaan todennut. Kuitenkin, kuten täällä on monta kertaa todettu, tutkimuksesta, tuotekehityksestä, innovaatioista leikataan yli 65 miljoonaa euroa. Ainut tie, jolla Suomi voi saada uutta työtä, kulkee uuden osaamisen kautta, ja meillä olisi vielä lisää varoja käytettävissä näihin asioihin. Täällä on puhuttu näistä yritystuista, ja edustaja Ihalainen on tuonut esille sen, että kaikki yritystuet pitää saada uudelleen tarkasteluun. Kysynkin teiltä: onko hallitus lähtemässä uudelleen tarkastelemaan yritystukia siltä pohjalta, että me todella saamme tämän oman osaamisemme käyttöön ja sitä kautta uusia työpaikkoja ja viennin vetämään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-09-20T14:13:31,2016-09-20T14:14:40,Tarkistettu,1.1 2016_86_59,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sanotaan tämä nyt ihan suoraan: tämä budjetti on minun poliittisen historiani aikana tehdyistä budjeteista paras. Kiitos siitä valtiovarainministerille ja koko hallitukselle. (Välihuutoja) Tätä on ilo puolustaa täällä. Mitä tulee tähän energiaintensiivisen teollisuuden päästökaupasta aiheutuvien epäsuorien kustannusten kompensointiin, niin kun täällä vihreät sanovat, että tämä on uutta, niin okei, se on Suomessa uutta, mutta se ei ole meidän kilpailijamaissamme uutta, ja tämä on se olennainen asia. Meidän kilpailijamme käyttävät tätä kompensaatiota, ja me olemme kilpailukyvyssä jääneet jälkeen. Suomi ei käytä täyttä 100:aa prosenttia siitä, mitä EU hyväksyisi, vaan 50 prosenttia eli puolet siitä, mikä olisi sallittua. Tämä auttaa kuitenkin meidän kilpailuasemaamme. Meidän energiaintensiivinen teollisuus ei kilpaile Suomen kansalaisten kanssa vaan kansainvälisten, toisten saman alan toimijoitten kanssa globaaleilla markkinoilla. Siksi tämä on järkevä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-20T14:14:41,2016-09-20T14:15:50,Tarkistettu,1.1 2016_86_60,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kohtasin Jyväskylän kävelykadulla vanhemman naisen, ja hän kysyi minulta, miksi veronkevennyksiä annetaan enemmän niille, joilla jo on, etenkin tilanteessa, jossa rahaa on vähän ja kaikkialta leikataan. Tämä nainen jatkoi: ""Kerätäänkö veronalennusten johdosta vähenevät veroeurot taas palvelumaksuilla takaisin niiltä, jotka kantavat muutenkin raskaimman taakan tässä taloustilanteessa?"" Hyvä kysymys. Ja minua itseäni kiinnostaa kysyä vielä siitä, että kun tehtiin valtavia leikkauspäätöksiä, niitä perusteltiin valtionvelan ja alijäämän lisääntymisellä, mutta nyt kun tehdään veronalennuksia, näitä puheita ei näy eikä kuulu yhtään missään. Pääministerille tiedoksi, että tässä kiky-sopimuksessa parasta oli se, että nämä 13 kuukautta kestäneet vatulointiväännökset saatiin lopulta päättymään, mutta ehkä pahinta on se, että hallitus rakentaa koko talouspolitiikan yhden kortin varaan. Ja kuten Vapaavuorikin toi esiin, myös kolmikannan on pystyttävä uudistumaan tässä maailman tilassa. Maailma muuttuu nopeasti, (Puhemies koputtaa) Suomi ei voi olla jähmeä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-20T14:15:51,2016-09-20T14:17:01,Tarkistettu,1.1 2016_86_61,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Aalto, kyllä raskaimman taakan kantavat esimerkiksi ne yrittäjät ja yritykset, jotka ovat menettäneet tämänkin taloudellisen suhdanteen aikana varallisuuden, tulevaisuuden, ja samalla lailla tietysti kaikki ne henkilöt, jotka ovat joutuneet kärsimään tästä näin. Yksittäisten esimerkkien hakeminen tietysti on aina meitä kaikkia koskettavaa, ja totta kai me tiedämme, että eihän tämänkään tulevan talousarviovuoden aikana mannaa tule taivaalta satamaan. Mutta kuitenkin hallitus tekee juuri sitä linjaa, jolla luodaan edellytyksiä yrittäjyydelle, työllisyydelle, ja parantaa kokonaisesti meidän Suomen tulevaisuutta. Erityisesti haluan todeta sen, että tätä byrokratian purkamista niin maatalouden kuin monien muidenkin asioiden parista tulee jatkaa voimakkaasti, koska se luo myös uutta ja vähentää niitä kustannuksia, jotka ovat myös niitä työllistämisen, yrittämisen esteitä ja muita. Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää hallitusta siitä, että tämä sinivalkoinen talousarvioesitys pitää sisällään sen pääministerin veteraanijuhlassa antaman lupauksen, että veteraaneista pidetään huolta, (Puhemies koputtaa) kotiin vietäviä palveluita tuetaan, ja tätä (Puhemies: Aika!) kautta myös isänmaa kiittää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-09-20T14:17:02,2016-09-20T14:18:13,Tarkistettu,1.1 2016_86_62,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Orpo kysyi, haluammeko jatkaa jatkuvien leikkausten ja säästöjen tiellä vai haluammeko hakea kasvua, työtä ja työllisyyttä. Minun mielestäni hallituksen vastaus on tähän oikea: halutaan hakea kasvua, työtä ja työllisyyttä, ja niitä toimia tässä hallituksen esityksessä on runsaasti. Kun kasvu on heiveröistä, niin sitä ei pidä järkyttää vaan sitä pitää ennen muuta vahvistaa. Sen takia veronkevennykset on oikein tehdä jokaiselle suomalaiselle. Ja pidän oikeana myös sitä, että olette tehneet valinnan siitä, että myös eläkeläisten verotusta ensi vuonna kevennetään. Se vahvistaa jokaisen suomalaisen ostovoimaa. Täällä on arvosteltu — veli tässä oikealla — esimerkiksi koulutuksen säästöjä. Pidän itse merkittävänä sitä, että uusi peruskouluohjelma panostaa 90 miljoonaa peruskoulun kehittämiseen, oppijalähtöisyyteen, maailman parhaisiin opettajiin, avoimeen toimintakulttuuriin ja digitalisaatioon. Meidän pitää luoda myös (Puhemies koputtaa) sitä uskoa näihin uusiin nuoriin suomalaisiin, että tämä haave... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-20T14:18:14,2016-09-20T14:19:25,Tarkistettu,1.1 2016_86_63,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaisen suomalaisen ostovoimahan ei kasva. Tämän budjetin iso kuva, kaikkien plussien ja miinuksien jälkeen, on tuloerojen kasvu ja tuloerojen kasvu niin, että osa porukasta jää miinukselle. Tässä salissa kaikki saavat ensi vuonna noin tonnin lisää. Sitten ovat ne toiset, joille jää entistä vähemmän rahaa maksaa niitä kasvaneita lääke- ja palvelumaksuja. Me tiedämme, että tuloerot heikentävät talouskasvua, heikentävät sisäistä turvallisuutta, heikentävät koettua onnellisuutta. Minä en ymmärrä, miten meillä tässä tilanteessa on varaa tällaiseen budjettiin. Hallitus puhuu yhteispelistä, mutta miten voi olla niin, että joka erän jälkeen, kun se työtön katsoo lompakkoonsa, siellä on muutama euro vähemmän, ja kun minä katson lompakkoon, niin siellä on muutama euro enemmän? Ei se yhteispeli vain onnistu tällä tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-20T14:19:27,2016-09-20T14:20:30,Tarkistettu,1.1 2016_86_64,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Rouva puhemies! Tämän päivän TEMin tiedote kertoo, että elokuun lopussa oli 342 500 työtöntä työnhakijaa. Työttömyydellä on yhtä monet kasvot, ja minä uskon, että noista sadoistatuhansista työttömistä joku katsoo tätäkin lähetystä ja ihmettelee tätä taitoa puhua ohi ja ymmärtää väärin. Ihmettelen myös sitä, että vasemmistoliiton puheenjohtaja Andersson viime viikolla kyselytunnilla kyseenalaisti sen, että ministeri Lindström ja hallitus suunnittelevat aivan uudenlaista lähestymistapaa, niin että työ- ja elinkeinotoimistoissa, te-palveluissa, pystytään kohtaamaan nämä työttömät ihmiset, ja arvosteli sitä, että näitä ihmisiä halutaan tavata. Nimenomaan kentältä on tullut viesti siitä, että nämä työttömät, jotka ovat saattaneet olla vuosikymmeniä töissä, kun joutuvat työttömiksi, eivät osaa hakea töitä. Eikö tämä ole mahtava uudistus, (Eduskunnasta: Ohhoh!) että tavataan nämä ihmiset ja (Puhemies koputtaa) annetaan heille keinot hakea työtä? Tästä kiitos, hallitus. Tämä on ihmisen teko.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-09-20T14:20:33,2016-09-20T14:21:44,Tarkistettu,1.1 2016_86_65,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kannattaa kuunnella tarkemmin, mitä edustaja Andersson puhuu kyselytunnilla. Se, mitä me olemme arvostelleet, on se, miksi työttömien kohdalla aina käytetään pakkoa ja keppiä (Välihuutoja) eli miksi pakotetaan kaikki työttömät kolmen kuukauden välein haastatteluihin. (Keskustan ryhmästä: Olettekos te kuunnellut vastausta?) Me esitimme täällä omaa toimintamallia. Eli mikäli hallitus on huolissaan siitä, että työttömät eivät saa henkilökohtaista palvelua, niin miksi eivät takaa te-toimistoille riittäviä resursseja, jotta te-toimistot voivat taata henkilökohtaisen tapaamisen jokaiselle sitä haluavalle työttömälle vähintään kolmen kuukauden kuluessa? (Ben Zyskowiczin välihuuto) Tämä on se toimintamalli, mitä me olemme täällä esittäneet. Sitten vielä, mitä tulee eläkeläisten ostovoimaan, haluan todeta, että kaikkien alle 2 500 euroa kuussa eläkettä saavien eläkeläisten ostovoima laskee ensi vuonna johtuen siitä, että nämä veroratkaisut eivät kompensoi muun muassa niitä leikkauksia, mitä kansaneläkkeeseen tehdään, mikä iskee kaikista kovimmin juuri pienituloisiin eläkeläisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-20T14:21:44,2016-09-20T14:22:52,Tarkistettu,1.1 2016_86_66,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Andersson ja myös sosialidemokraattiset kanssaveljet ja ‑sisaret koko ajan syyttävät hallitusta siitä, että tämä talouskriisi ja tämä taloustilanne on väärin sammutettu. (Kari Uotila: Olisikin sammutettu!) Te esititte kuitenkin itse aivan samoja sopeutustoimia vaaliohjelmassanne. Muun muassa sosialidemokraatit esittivät myös 4 miljardin euron leikkauksia, joista 3 miljardia tehdään leikkauksilla ja 1 miljardi tehdään sitten verotuksella. Nyt hallitus toteuttaa sitä samaa linjaa, minkä se on aikanaan tehnyt. Kaikkein tärkeintähän tässä on saada lisää työpaikkoja ja työtä. Ilman työtä tässä maassa ei kukaan kohta voi hyvin. Mielestäni hallitus on kyllä onnistunut siinä tällä budjetilla. Se osoittaa sen, että työntekoon kannustetaan ja vähäosaisista pidetään huolta. Ei tämä ole niin kamala tilanne kuin mitä te annatte ymmärtää katsojille tällä hetkellä. Täällä on paljon hyviä asioita, ja hyvä olisi niistä puhua, kuten esimerkiksi nuorten töihin saattamisesta ja nuorten tukemisesta siihen, etteivät he jää tämän yhteiskunnan ulkopuolelle, kuten esimerkiksi otetaan koppi heistä tuolla (Puhemies koputtaa) työvoimatoimistoissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-09-20T14:22:53,2016-09-20T14:23:59,Tarkistettu,1.1 2016_86_67,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on täällä puolustanut näitä kipeitä ja vaikeita leikkauksia sillä, että nyt ollaan sitten taittamassa velkaantumiskehitystä. Kuitenkin totuus on, että tämä hallitus on vasta vuonna 2019 siinä samassa tilanteessa kuin mihin edellinen hallitus tämän maan jätti. Tuntuu todellakin pahalta, että nämä leikkaukset, joita näin puolustellaan, kohdistuvat koko ajan näihin samoihin ihmisryhmiin. Ne ovat lapsiperheet, pienituloiset eläkeläiset ja paljon sairastavat ihmiset. Pieni inhimillisyys tässä budjetissa oli, pilkahduksen verran, Lex Lindström. Mutta kun tutustuin tarkemmin, niin huomasin, että tämä Lex Lindström tarkoittaa ilmeisesti sitä, että nämä ihmiset eivät suinkaan pääse työeläkkeelle vaan he tipahtavat tuohon takuueläkkeen piiriin, mikä tarkoittaa tosiasiallisesti noin 50:tä euroa enemmän heidän työttömyyspäivärahaansa. Pitääkö tämä paikkansa, että Lex Lindström on tällä tavalla tehty ja muotoiltu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-20T14:24:00,2016-09-20T14:25:05,Tarkistettu,1.1 2016_86_68,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy osoittaa SDP:n toimijoille myös kiitosta viime vaalikaudesta, sillä nyt alkavat näkymään ne hedelmät, joita yhteisöveron kevennys tuottaa: Meillä yritysten investointinäkymät alkavat paranemaan, ja myös Standard & Poor’s ja muut luottoluokituslaitokset näkevät Suomen talouden tulevaisuuden paljon positiivisempana, eli meillä on yritysten kilpailukyky jonkun verran veroratkaisujen puolesta viime vaalikaudelta parantunut, ja myös julkisen talouden leikkaukset tuovat vakautta tähän. Eli SDP on toteuttanut leikkauksia, joita nyt kehutaan luottoluokituslaitosten toimesta. Meno- ja verosopeutuksessahan meillä on selkeä ero näköjään SDP:n kanssa, turha sitä on kierrellä. SDP luulee, että veroja kiristämällä talous lähtee kasvuun, ja hallitus taas toisinpäin. Meidän puolellamme on asiantuntijatietoa ja SDP:llä ilmeisesti jotain muuta tietoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-09-20T14:25:07,2016-09-20T14:26:05,Tarkistettu,1.1 2016_86_69,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työn linja on hyvä tavoite, ja hallituksella on paljon hyviä tavoitteita. Mutta toivottavasti hallitus ei ole pelottelun tiellä. Se tuli nimittäin mieleen, kun kuuntelin edustaja Jokisen puheenvuoroa ja pelottelua siitä, että kyllä ne korot tulevat nousemaan. En tiedä, kenen ekonomistin, kenen asiantuntijan arvioon tämä pohjautuu, mutta kun samalla tiedämme sen, mikä EU:n tilanne on, ja sen, että Japanissa tämä aika kesti kauan, jatkuu edelleen, niin olisin nyt kysynyt ministeriltä: onko tämä edustaja Jokisen esittämä näkemys myös hallituksen linja, eli tiedättekö te jotain sellaista, mitä me emme tässä salissa tiedä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-09-20T14:26:06,2016-09-20T14:26:59,Tarkistettu,1.1 2016_86_70,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Ministeri Orpolle lienee seuraavan puheenvuoron jälkeen hyvä antaa vastausvaihtoehto.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_71,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että edustaja Häkkänen otti edellisen hallituksen toimet esiin. Nimittäin se suurin vaikutus, mistä nyt saadaan nauttia, näkyy erityisesti tässä isossa rakentamis- ja infrapaketissa, joka näkyy muun muassa tänään julkistetuissa työllisyystilastoissa. Eli juuri siellä työllisyys on parantunut. Silloinhan oli kyseessä silloisen valtiovarainministeri Rinteen viimeinen budjetti, jolloin laitettiin liikkeelle jämäkät toimenpiteet. (Markku Rossi: Viime korjausvelkaryhmän esitysten pohjalta!) Mutta, arvoisa puhemies, tämän budjetin suurin uutinen on paitsi tietenkin se, että kokoomus jälleen parantaa nimissään olevaa velkaantumisen suomenennätystä, myös se, että valtiovarainministeri väläytti lisäleikkausten mahdollisuutta ensi keväänä. (Eduskunnasta: No, kumpaako haluatte?) Perussuomalaisethan ovat jo etukäteen sulkeneet ne pois, pääministeri on todennut, että kaikki vaikeat päätökset on nyt tehty. Nythän tässä on olemassa se riski, että nyt nämä isot veronkevennykset, joista suurimmat hyödyt keräävät kaikkein hyvätuloisimmat, tullaan leikkaamaan ensi keväänä pois, etenkin kun nämä työllisyystoimet puuttuvat. Arvoisa valtiovarainministeri, olisiko nyt aika kääntää suuntaa, (Puhemies koputtaa) ettei tarvitsisi ensi keväänä mennä lisäleikkauksiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-20T14:27:06,2016-09-20T14:28:24,Tarkistettu,1.1 2016_86_72,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Sitten ministereiden vuoro. Ministeri Orpo ensin, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_73,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä kerran näihin suurituloisimpien veronkevennyksiin. Ne siis syntyivät teidänkin kovasti arvostamanne työmarkkinamekanismin kautta, jossa sovittiin maksujen muutoksista työnantajan ja työntekijän välillä, joilla on erilainen verokohtelu, joka johtaa siihen, että suurituloisimpien verot kevenevät. Tätä olivat muun muassa SAK, STTK, Akava sopimassa. Hallitus suuntasi oman veronkevennyksensä pieni- ja keskituloisille. Ja uskomme vakaasti siihen, että kun meidän talouden kasvu on erittäin haurasta, se on kotimarkkinoiden varassa, niin nimenomaan työn verotuksen keventäminen, ansiotulojen verotuksen keventäminen kaikille, on parasta lääkettä nyt siihen, että me pidämme yllä kotimaista ostovoimaa, työllisyyttä ja sitä haurasta talouskasvua, joka on meille aivan ensiarvoisen tärkeää. Kilpailukykysopimus sen sijaan parantaa meidän kilpailukykyä, meidän viennin kilpailukykyä, joka on se meidän kaikkein suurin ongelmamme tällä hetkellä, siis kilpailukyvyn puute. Mutta kun sitten katsotaan tätä yritysten toimintakenttää, koska yritysten menestymisestä kuitenkin on kyse, niin yksi merkittävä rakenteellinen uudistus, josta tässä ei vielä ole puhuttu, on se, että hallitus on budjettiriihen yhteydessä päättänyt aloittaa yritysverotuksen kokonaisuudistuksen valmistelun. Siihen on nimetty työryhmä, jonka toimeksianto on myöskin tuonne puolivälitarkasteluun. Tarkoitus on katsoa koko yritysverotuksen kokonaisuutta, siis suurta kokonaisuutta — nyt ei kiinnitetä huomiota ensisijaisesti yksityiskohtiin, vaan katsotaan suurta kokonaisuutta — jotta meidän kokonaisverotusjärjestelmämme yrityksille on investointeihin, kasvuun ja työllistämiseen kannustava, siis niin, että kannattaa investoida Suomeen, kannattaa työllistää Suomeen, kannattaa käyttää pääomia nimenomaan yritystoimintaan eikä vain omistamiseen. Minusta tämä on aivan oleellinen kysymys, joka on puhtaasti hallituksen, eduskunnan käsissä, merkittävä mahdollisuus rakenteelliseen uudistukseen, jossa me voimme toimia. Ja minä toivon, että me löydämme sellaisia ratkaisuja tämän asiantuntijatyön pohjalta, joissa todellakin me voisimme nähdä, että suomalainen elinkeinoelämä ja yritystoiminta lähtee laajamittaisesti kasvuun ja että se vahvistaa meidän pärjäämisen edellytyksiä. Edelleen: Kun tässä puhutaan näistä yritysverotukseen tehdyistä uudistuksista, niin jostain syystä täällä salissa ainakaan opposition puolelta ei muisteta mainita kovinkaan usein maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtymistä, joka on erittäin tervetullut monelle pk-yritykselle. (Välihuutoja) Eli verot maksetaan sen jälkeen, kun asiakkaalta on saatu hinta. Tästä on tullut todella paljon kiitosta, ja minusta on kohtuullista nostaa esille myöskin niitä asioita, jotka ovat positiivisia ehdottomasti kaikkien mielestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-20T14:28:30,2016-09-20T14:31:26,Tarkistettu,1.1 2016_86_74,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja pääministeri Sipilä, myös 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_75,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kankaanniemi nosti tärkeän näkökulman esille, eli kun puhutaan julkisen talouden tasapainosta, mikä siis on hallituksen tavoiteuralla 2021, niin se koskee myöskin kuntataloutta. Ensimmäistä kertaa nyt tässä hallitusohjelmassa lähdettiin tarkastelemaan tätä koko kokonaisuutta sillä tavalla, että ongelmaa ei siirretä kunnille. Kunnat velkaantuivat viime kaudella liian paljon, ja tästä salista on ongelmaa siirretty kunnille. Kunnat ovat nyt tässä 0,5 prosentin uralla, elikkä miinus 0,5 prosenttia bkt:stä kuntatalous saisi olla alijäämäinen vuonna 2019 hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti. Ne toimet, mitä täältä on nyt tehty kuntatalouteen, ovat jatkuvasti vahvistaneet kuntataloutta. Myöskin tämän budjetin mukaiset toimet tulevat sitä vahvistamaan. Tässä joku edustajista sanoi, että tässä salissa oleville tulee tonni lisää. Minä toivon todella, että myöskin ne kikyn maksujensiirrot ynnä muut vaikutukset tulevat näkymään kansanedustajan pussissa. Ministerit tekivät jo tämän vuoden alusta 7 prosentin palkanalennuksen ennakoiden tätä kiky-sopimusta. Edustaja Andersson nosti työvoimapalveluiden resurssit. Hallitus lisää 17 miljoonaa euroa työvoimapalveluihin. En näe sitä kovin suurena keppinä, että jokaiselle työttömälle tehdään nyt työllistämissuunitelma ja sitä käydään kolmen kuukauden välein läpi. Minä näen tämän merkittävänä askeleena eteenpäin ja merkittävänä toimena: vahvistetaan työvoimapalvelujen resursseja ja tehdään työllistämissuunnitelma ja käydään se kolmen kuukauden jälkeen läpi. Jos katsotaan sitten julkisen talouden tasapainoa, niin meidän pitää muistaa, että vuoden 2015 budjetissa oli noin 1,2 miljardia sellaisia eriä liikelaitoksilta tuloutuksia, Valtion Eläkerahastosta tuloutus ja valtionyhtiöiden myyntejä, joita me emme voi laskea pitkässä juoksussa tasapainottaviksi eriksi. Maksuperusteinen alv: tämä on erityisesti pienille yrityksille äärettömän tärkeä, koska pienissä yrityksissä, erityisesti henkilöyrityksissä, eletään kädestä suuhun — tällä on iso merkitys yrityksen kassavirtaan. Joku täällä nosti korot esille. Kyllä se nähdään Euroopan maiden vertailusta, että mitä huonommin talous on hoidettu, mitä suurempi on epätasapaino, sitä enemmän se näkyy myöskin valtion koroissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-20T14:31:29,2016-09-20T14:34:44,Tarkistettu,1.1 2016_86_76,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Sitten jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_77,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Rouva puhemies! Sehän on näin, että yrittäjä sitä työtä luo, ja siksi annan tunnustusta hallitukselle kristillisdemokraattien kauan ajaman henkilöyhtiöiden yrittäjävähennyksen toteuttamisesta. Miksi? No siksi, että päätöksen myötä oikeudenmukaisuus verotuksessa toteutuu vihdoin, ja se ei koske vain parturiliikkeitä vaan muistaakseni 120 000:ta Suomessa toimivaa pk-yritystä. Kannatamme lämpimästi myös alviverotusta maksuperusteiseksi. Se, mikä huolestuttaa meitä, on se, että vuonna 2020 alijäämä on edelleen 3,3 miljardia, mutta se katoaa taianomaisesti seuraavana vuonna eli 2021. Kysyn pääministeriltä, tai valtiovarainministerikin saa vastata: Millä konstilla suunnittelette miljardien alijäämän yhtäkkiä katoavan? Onko keksitty joku uusi ihmelääke vai kenties uusi, älykkäämpi hallituspohja seuraavalle kaudelle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-09-20T14:34:44,2016-09-20T14:35:47,Tarkistettu,1.1 2016_86_78,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Värderade talman! Regeringens målsättningar om att höja sysselsättningsgraden och stävja skuldsättningen är bra och alldeles riktiga. Tyvärr saknas tillräckliga åtgärder för att nå dessa mål. Det här är den första stora bristen i regeringens budgetproposition. Regeringen borde nu våga gå in för allt större helhetsreformer. Några exempel: familjepolitiken borde reformeras, flexibiliteten på arbetsmarknaden borde stärkas, och också arbetsmarknaden som helhet borde reformeras. Regeringen borde möjliggöra mottagande av arbete och nya investeringar i Finland på ett helt annat sätt än man gör nu. Jag tycker att regeringen är pantfången i de små, korta reformstegens politik. Vissa reformer styr regeringen inte alls, yrkesutbildningen: först nedskärningarna 2017 och själva reformen 2018. Och dessutom: av högskoleväsendet kräver regeringen strukturella reformer, men var finns visionerna?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,sv,Mikaela Nylander,769,2016-09-20T14:35:48,2016-09-20T14:37:07,Tarkistettu,1.1 2016_86_79,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Orpon esittelemä ensimmäinen budjetti on toivoa tuova työnäyte. Työn linja on aivan oikea. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että hallitus on pureutunut siihen ongelmaan, että meillä naisten työllisyysaste on selvästi alempi kuin muissa Pohjoismaissa. On hyvä, että tähän on tartuttu: 2 500:n kertakorvaus, jolla korvataan työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia. Tästä oppositio on saattanut puhua, mutta toimia ei ole tehty. Nyt tämä hallitus toimeenpanee tämän. Toinen tärkeä asia on päivähoitomaksujen alentaminen pienituloisilla, erityisesti yksinhuoltajilla, joiden työllisyysaste on ollut kovin alhainen. Mutta tämä ei vielä riitä. Toivon, että hallitus osana työllisyyspakettia tekee päätöksen vanhempainvapaajärjestelmän uudistamisen aloittamisesta. Se syrjii erilaisia perheitä, se ajaa naiset pitkiin perhevapaisiin, ja se on muutenkin joustamaton. Esimerkiksi SAK on tehnyt mallin, että se voitaisiin kustannustehokkaasti tehdä. En keksi yhtään syytä, miksei tätä uudistusta aloitettaisi. Keksiikö valtiovarainministeri syyn, miksi tätä päätöstä ei tehtäisi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-09-20T14:37:08,2016-09-20T14:38:17,Tarkistettu,1.1 2016_86_80,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin toivoisi, että kun ensi vuonna on 100-vuotias Suomi, niin kaikki kansalaiset voisivat kokea tämän maan yhtä arvokkaana, ja että tämä viesti eduskunnasta myös olisi se, että me arvostamme myös kansalaisia riippumatta heidän taustoistaan. Siitä syystä erityinen painopiste nyt tällaisissa oloissa pitäisi olla eriarvoistumiskehityksen katkaisemisessa. Nyt kun tätä esitystä katsoo, niin tämä jatkaa sitä edellisen budjetin linjaa eli nostetaan maksuja pienituloisilta, paljon sairastavilta, erityisesti ikääntyneiltä ihmisiltä, ja leikataan heidän etuisuuksiaan. Se, mikä on hyvä asia, on se, että korostetaan työtä ja työn merkitystä. Täällä puhutaan naisten työssäkäynnin vahvistamisesta, ja se on minusta tärkeä lähtökohta, mutta tämä hallituksen esitys tästä 2 500 euron äitiyspaketista työnantajille ei tätä kysymystä kyllä ratkaise. Olennaista on, että (Puhemies koputtaa) äitiys- ja vanhempainvapaita joustavoitettaisiin ja isiä kannustettaisiin enemmän pitämään vapaita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-09-20T14:38:19,2016-09-20T14:39:31,Tarkistettu,1.1 2016_86_81,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi rakensi menestyksensä sotien jälkeen satsaamalla koulutukseen. Suomi nousi 1990-luvun lamasta panostamalla koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystyöhön. Sama resepti toimisi nytkin, mutta sitä hallitus ei kuitenkaan käytä, vaan sen sijaan hallitus leikkaa korkeakoulutuksesta lisää 20 miljoonaa euroa kiky-sopimuksen varjolla, ei panosta tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoimintaan vaan vähentää niitä rahoja ja leikkaa 190 miljoonaa euroa ammattikouluilta. Ensimmäistä kertaa olemme tilanteessa, jossa suomalaisten koulutustaso laskee. OECD:n raportin mukaan joka viidettä nuorista pojista uhkaa syrjäytyminen ja 10 000 nuorta koko ikäluokasta jää peruskoulun jälkeen ilman jatkokoulutuspaikkaa. Kysynkin: Miksi nyt ei satsata koulutukseen, vaikka se on ainoa kestävä tapa tulevaisuuden menestykseen? Ja miten hallitus uskoo näille nuorille käyvän, kun ammattikouluista leikataan 190 miljoonaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-20T14:39:32,2016-09-20T14:40:41,Tarkistettu,1.1 2016_86_82,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Monen opposition edustajan suulla on puhuttu, kuinka väärin verohelpotukset kohdennetaan. Minä kyllä luotan pääministeriin, pääministerin suomalaisen miehen sanaan: hän itse blogissaan kirjoittaa pienituloisten verojen ja maksujen asiaan liittyen, että paras mahdollinen toteutustapa selvitetään vielä. Minä luotan, että hallitus löytää tähän tällaisen oikeudenmukaisen ratkaisun kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kannalta. Toiseksi, minä onnittelen hallitusta. Tässä äärimmäisen vaikeassa tilanteessa, jossa toivon merkit — niitä toki on — ovat äärimmäisen hauraat, osataan tehdä täsmäkohdennuksia vahvuuksien vahvistamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-09-20T14:40:41,2016-09-20T14:41:48,Tarkistettu,1.1 2016_86_83,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meidän jokaisen pitää muistaa, että me keräämme veroja, jotta me voimme pitää yllä hyvinvointipalveluita. Nyt näyttää siltä, että hallitus jakaa verohelpotuksia niille ihmisille, jotka pärjäävät jo muutenkin hyvin, ja niille, joilla on talous tiukalla, tulee lisää palvelumaksuja ja näitä heikennyksiä, jolloin he eivät pärjää ja heille tulee lisää köyhyyttä sitä kautta. Tässä salissa on useita kertoja aikaisempina vuosina puhuttu ja myös viime vuonna puhuttiin harmaan talouden torjuntaan satsaamisesta ja sieltä kerättävien verojen määrästä: on puhuttu ja arvioitu, että me menetämme yli miljardi euroa verotuloja. Nyt kun katsoo tätä kirjaa, niin jään ihmettelemään, miksi hallitus vähentää harmaan talouden erillismäärärahaa 9,6 miljoonaa euroa. Eikö meidän pitäisi silti satsata näihin toimenpiteisiin, jotta veroja voidaan kerätä pois niiltä, jotka niitä koettavat (Puhemies koputtaa) kiertää? Ja... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-09-20T14:41:49,2016-09-20T14:43:02,Tarkistettu,1.1 2016_86_84,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Elinkeinoelämän piiristä kuuluu tosiaan myönteisiä uutisia, erityisesti pk-sektorilla nähdään tulevaisuus valoisampana, ja tässä tilanteessa nyt on erittäin tärkeää, että meillä on tämä kilpailukykysopimus. Sehän on sillä tavalla historiallinen sopimus, että ensimmäisen kerran siinä palkansaajat ottavat merkittävän vastuun yritysten kilpailukyvyn parantamisesta, se kannattaa aina muistaa. Työttömyyshän maksaa 5—6 miljardia euroa vuodessa, ja sitä taustaa vasten on äärettömän tärkeää, että nyt haetaan niitä aktiivisia toimia, joilla ihmiset saataisiin näillä rahoilla työllistetyksi tavalla taikka toisella, koska työllä on meille jokaiselle tärkeä itseisarvo. Täällä on nyt tavattoman paljon puhuttu sitten tästä verotuksen kohdentumisesta, onko se oikein vai väärin. Mennäänpäs takaisin siihen malliin, jonka minusta työmarkkinajärjestöt ovat yhdessä sopineet, jossa käytetään prosenttiperusteisuutta. Silloin jos halutaan todella oikeudenmukainen ratkaisu, niin sitten otetaan kaikille sama euromäärä, jolloin se on sitten oikeudenmukainen. Mutta kun mennään prosentilla, niin se riippuu palkoista, ja niin kauan kuin mennään prosentilla, se ei ole sama kuin se, että olisi se vähimmäismäärä kaikille ihan sama. Muistakaa vain, mistä pöydästä se on kotoisin: se on työmarkkinapöydästä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-09-20T14:43:04,2016-09-20T14:44:15,Tarkistettu,1.1 2016_86_85,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erinomaisen tärkeää, että käydään nyt tämä työmarkkinaosuus tästä läpi, ettei kenellekään jää täällä väärää kuvaa. Tämä työmarkkinasopimushan ei sisältänyt veroratkaisua, senhän valtiovarainministeri viime torstaina täällä myönsi — ja nytkin huomaan, että nyökyttelee. Hallitus vastaa tästä verolinjasta, ja se kuuluu ihan perustuslainkin mukaan hallitukselle. Koko kesä on sanottu, että nyt tehdään sellainen ratkaisu, joka painottuu pieni- ja keskituloisiin. Nyt on käynyt selväksi, että tavallinen kokki, lastenhoitaja tai kaupanmyyjä saa parikymppiä, kun suurituloinen johtaja saa jopa tonnin vuodessa. Arvoisa valtiovarainministeri, nyt tämä on herättänyt jo kritiikkiä hallituspuolueissa. Edustaja Kivelä kysyi äsken, voidaanko tätä verolinjaa vielä arvioida. Minusta on erittäin hyvä, että myös hallituspuolueista nyt tätä kyseenalaistetaan. Valtiovarainministeri, oletteko valmiita siihen, että eduskunnassa tätä teidän epäoikeudenmukaista veroprofiilianne muutetaan oikeudenmukaisemmaksi, jotta keskituloisetkin saavat sen, mitä heille on luvattu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-20T14:44:16,2016-09-20T14:45:23,Tarkistettu,1.1 2016_86_86,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Orpo, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_87,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käyn todella ihan tarkkaan tämän nyt läpi. Siis työmarkkinaratkaisu kiky-sopimuksesta ei pitänyt sisällään varsinaista veroratkaisua, mutta välillisesti kyllä, koska kyse on maksujen siirrosta työnantajalta työntekijälle, jolla on erilainen verovähennyskohtelu. Siitä tulee se verovaikutus, joka — teitä ne eurot niin kovasti kiinnostavat — vaikuttaa niin, että yli 100 miljoonalla eurolla euroja kohdentui suurituloisille. Minä kysyn teiltä nyt edelleen: ettekö te olisi tehneet kilpailukykysopimusta? Tehän olette mestareita näissä työmarkkina-asioissa. Koska tämä oli se ratkaisu siellä pöydässä, niin me pistimme sen oman 515 miljoonaa pieni- ja keskituloisille, ja se ei muutu, vaikka kuinka selittäisitte. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-20T14:45:24,2016-09-20T14:46:12,Tarkistettu,1.1 2016_86_88,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Orpo, kyllä minä nyt oikeastaan tämän sanoman kiteyttäisin tasan siihen, mitä kokoomuslainen edustaja Ben Zyskowicz viime viikolla totesi täällä salissa. Hän sanoi, että tämä on hallituksen veroratkaisu, muu on lähinnä kikkailua ja että tämä 0,6 tulee tasasuuresti kaikille. Ja sehän tarkoittaa silloin sitä, arvoisa ministeri Orpo, että hyvätuloinen saa enemmän käteen. Se pienituloinen kokki saa sen parikymppiä, ja se suurituloinen johtaja saa satasen kuussa. Tätä se tarkoittaa, näin yksinkertaista se on. Tämä on hallituksen veroratkaisu, ja hallitus omilla valinnoillaan ratkaisee sen, mitä jää viivan alle ja millainen profiili muodostuu. Näin se on, ja se on syytä tunnustaa. Toinen asia: Täällä tämä eläkkeensaajien verotus on herättänyt kysymyksiä. Olemme tyytyväisiä, että tällä kertaa eläkkeensaajat saivat samat veronkevennykset, kuten me olemme halunneet, mutta veroero, jonka hallitus tälle vuodelle teki, jää edelleen olemaan siten, että täällä on tiettyjä (Puhemies koputtaa) tuloluokkia, jotka maksavat... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-20T14:46:15,2016-09-20T14:47:27,Tarkistettu,1.1 2016_86_89,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäiset merkit siitä, että hallituksen politiikka on vaikuttamassa positiivisesti maan talouteen, ovat selvästi nähtävissä. Työttömyys on hieman laskusuunnassa, eri talouden aloilla on selvää kasvua — rakennuspuolella yli 12 prosenttia tänä vuonna — elikkä erittäin merkittäviä positiivisia tapahtumia on tapahtumassa. Elikkä tällä voidaan jo todentaa se, että hallituksen politiikka puree. Tuo opposition asenne asioihin on hieman ihmeteltävä. Totta kai jokaisesta esityksestä löytyy pieni, sanotaanko, heikompi asia kuin on joku muu asia. Te tartutte siihen pieneen linjaan, askartelette yksityiskohtien kanssa, mutta ette näe suurta linjaa. Ainoa tie tässä maassa ylöspäin on se, että saamme ihmisille töitä. Työttömyys maksaa noin miljardi euroa per 50 000 työtöntä. Elikkä tähän hallituksen kannattaa panostaa, ja niinhän hallitus tekee. Katsokaa, hyvät opposition edustajat, joskus peiliin ja miettikää, kannattaako riidellä yksityiskohdista, jos isot asiat ovat menossa oikeaan suuntaan. (Mika Niikko: Hyvä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-20T14:47:28,2016-09-20T14:48:28,Tarkistettu,1.1 2016_86_90,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on turha näkemyseroja verhota sen taakse, että pitäisi olla yhdenmukainen ajattelussa kaikissa olosuhteissa. Mutta se, minkä takia itse asiassa pyysin puheenvuoron, liittyy tähän verotuksen ja ostovoiman suhteeseen. Nythän näyttää siltä, että hallituksen profiili tuolla verotuksessa tulee ostovoimaa parantamaan palkansaajilla pääsääntöisesti. Mutta sitten kun katsotaan työttömiä ansioturvan piirissä, peruspäivärahan piirissä olevia ihmisiä tai sitten eläkeläisiä takuueläkkeestä lähtien, tai eläkeläisten veroprofiilin muutosta, niin se tarkoittaa selkeästi ostovoiman leikkausta, puhumattakaan sitten näistä ihmisistä, jotka ovat julkisella sektorilla töissä. Siellä on pienipalkkaisia ja parempipalkkaisia ihmisiä julkisen sektorin töissä, joilta menee 30 prosenttia lomarahasta. Se tarkoittaa tässä näitten ihmisten osalta pahimmillaan melkein 1 000 euron nettomenetystä, jota eivät missään tapauksessa nämä teidän verojen muutokset korvaa. Kysyn: miten te olette huolissanne kotimarkkinoitten tilanteesta? Sieltähän meidän kasvu on tullut tähän mennessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-20T14:48:31,2016-09-20T14:49:36,Tarkistettu,1.1 2016_86_91,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voisin tässä tietysti lähteä demarien kanssa nokittelemaan, mutta uskonpa, että se ei katsojia kiinnosta ja demaritkaan eivät oikeasti kuuntele, niin että puhun mieluummin kuntataloudesta, kotikunnista. Se ihmisiä kiinnostaa. (Naurua) Nämä hallituksen toimet vahvistavat nyt kuntataloutta yli 400 miljoonalla eurolla. Tässä aiemmin nostettiin OECD:n raportti esille: viidesosa suomalaisista nuorista miehistä on syrjäytymisvaarassa, ei työelämässä, ei opiskelemassa. Tämä on totta. Tähän hallitus puuttuu muun muassa kuntataloutta vahvistamalla, ja sellaisen kannustavan viestin haluan kunnille sanoa, että ottavat käyttöön tämän työllistämisen kuntalisän, joka palkkatuen kanssa antaa pitkäaikaistyöttömälle inhimillisen ja kunnalle kannattavan tavan korvata pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvat kustannukset, ne päättyvät. Esimerkiksi kotikuntani Espoo on tämän ottanut käyttöön. Suosittelen kuntia tähän tarttumaan. Se on myös avain nuorisotyöttömyyden taittamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-20T14:49:37,2016-09-20T14:50:36,Tarkistettu,1.1 2016_86_92,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on peräänkuulutettu rakenteellisia uudistuksia, ja kyllä niitä minun mielestäni aika paljon hallituksen budjettiin ja ylipäänsä hallitusohjelmaan kuuluu. Valitettavaa on tietenkin se, että talouden tilanne on edelleen aika kehno ja joudumme tekemään myös leikkauksia, mutta vaikkapa ammatilliseen koulutukseen, josta edellinen hallitus ainoastaan leikkasi, tämä hallitus tuo myös reformin ja uudistuksen, (Hanna Sarkkinen: Missä se on?) ettei se leikkaus olisi niin kohtuuton. Ja tietenkin se täytyy kohdistaa myös tasaisesti ympäri Suomen eikä ainoastaan siten, että se kohdistetaan pohjoiseen tai itään, kuten edelliset toimijat tekivät. Mutta olen minä myös hieman huolissani tästä vihreiden ja vasemmiston suhtautumisesta suomalaiseen teollisuuteen. VATTin kritiikki kohdistui siihen energiaveroleikkuriin — ei suinkaan tähän päästökauppakompensaatioon, jota te nyt kritisoitte. Kyllä minua tämmöisessä taloustilanteessa huolettaa suomalainen työ ja työllisyys, miksi meidän pitäisi ajaa teollisiakin työpaikkoja tästä maasta pois.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-20T14:50:38,2016-09-20T14:51:43,Tarkistettu,1.1 2016_86_93,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Voisin jatkaa edustaja Mikkosen puheesta liittyen koulutuksen tärkeyteen. Olin viime viikolla Kiinassa valtiovarainvaliokunnan kanssa, kävimme Shanghaissa ja Pekingissä. Kiinan kaltaiset maat eivät ole pelkästään tällaisia maita, jotka keskittyvät halpaan työvoimaan ja sitä kautta teollisuuteen, vaan nekin innovoivat ja nekin keskittyvät it-teknologiaan, vihreään teknologiaan, koulutustason nostoon. Ja samalla, mitä me teemme? Hallitushan leikkaa lisää ammatillisesta koulutuksesta, korkeakouluilta leikataan yli 20 miljoonaa kilpailukykysopimuksen varjolla. Tavallaan kysymys on siitä, että Suomi pärjää vain ja ainoastaan osaamiseen panostamalla, ja kun me teemme näitä ikään kuin huonoja ratkaisuja, niin muut maat (Puhemies koputtaa) tekevät niitä hyviä ratkaisuja, ja tässä on se vaara, että me voimme hävitä tämän kilpailun. Tässä pitää olla tarkkana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-09-20T14:51:44,2016-09-20T14:52:49,Tarkistettu,1.1 2016_86_94,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kulmuni tässä äsken totesi, että tämä hallitus tuo sisällöllistä reformia toisen asteen koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen ja edellinen hallitus ei tehnyt sitä. Päinvastoin, edellinen hallitus toi sekä säästöt että tämän tiekartan, miten koulutusta lähdetään uudistamaan. Se kaatui tässä eduskunnassa aivan viime metreillä, mutta me samanaikaisesti toimme nämä molemmat paketit. Te teette päinvastoin: ensi vuonna leikkaukset, reformin sisältö vasta vuonna 2018. Näin se meni, ja näin tämä etenee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-09-20T14:52:52,2016-09-20T14:53:47,Tarkistettu,1.1 2016_86_95,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Niinhän siinä taisi käydä, arvoisa puhemies, edellisen kauden loppumetreillä, että se koko paketti kaatui sitten täällä eduskunnassa, hallituksen oma esitys, mihin sisältyivät myös erittäin suuret ammatillisen koulutuksen leikkaukset. Tätä tasapainottamistyötä me joudumme valitettavasti jatkamaan edelleenkin, mutta me tietenkin koetamme tehdä leikkauksia sillä tavalla, että ne tulisivat tasapuolisesti eivätkä kohdistu ainoastaan joihinkin alueisiin tässä maassa. Näistä reformeista haluaisin vielä jatkaa, että ei minun mielestäni ole pieni asia se, että Suomi astuu kansainväliseen aikaan siinä, että meille tulee tähän maahan maakuntahallinto, joka on ollut jo 100 vuotta länsinaapurissamme, me koetamme tehdä vihdoin viimein sote-uudistuksen, jota on roikotettu, kilpailukykysopimus on eurooppalaisessa työmarkkinakentässä tänä päivänä aika suuri saavutus, me puramme byrokratiaa monilta osilta, on perustulokokeilu, kohta alkaa liikennekaaresta infotilaisuus. Eivätkö nämä kaikki ole rakenteellisia uudistuksia myös?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-20T14:53:50,2016-09-20T14:54:49,Tarkistettu,1.1 2016_86_96,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Historiattomuus on yksi iso ongelma eduskunnassa, kun ei osata katsoa menneeseen, tulevaisuuteen sekä nykyisyyteen samalla kertaa, ja minusta edustaja Kulmunin puheenvuoro kertoo hyvin siitä, että hän ei tiennyt, mistä näissä uudistuksissa on kysymys. Minusta on tärkeää todeta, että tämänkin hallituksen ammatillisen koulutuksen reformin pitäisi kaatua siksi, että se perustuu vain ja ainoastaan aloituspaikkojen leikkaukseen ja opettajien irtisanomiseen. Sellaista ei voi nimittää ammatillisen koulutuksen reformiksi, ja juuri siksi nämä ohjauskeinot viimeksi kaatuivat täällä eduskunnassa, silloiset hallituspuolueet kokoomusta lukuun ottamatta eivät olleet valmiita aloituspaikkoja lopettamaan — ja oppositiokaan ei ollut silloin valmis aloituspaikkoja lopettamaan, mutta nyt näyttää olevan. Arvoisa puhemies! Nyt kun sain puheenvuoron, niin kysyisin vielä valtiovarainministeriltä: Miksi te ette pysäytäkään tätä velkaantumista, vaikka sitä kovasti hallitusohjelmassa mainostitte? Sen sijaan kokonaisveroaste 1 prosentilla laskee, mikä olisi ollut 2 miljardia euroa. Kysyn nyt näiden isojen tavoitteiden perään. Miksi velkaantuminen ei siis pysähdy, 2 miljardia euroa kuitenkin on liikkumavaraa? Miksi sitä ei käytetty siihen, (Puhemies koputtaa) että ihmisten perusturvaa ei olisi leikattu eikä koulutuksesta olisi leikattu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-09-20T14:54:52,2016-09-20T14:56:07,Tarkistettu,1.1 2016_86_97,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Tähän lieneekin hyvä nyt tarjota valtiovarainministerille 3 minuutin puheenvuoroa — ja sitten vähän lyhyempiä näille kahdelle muulle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_98,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Niin, arvoisa puhemies, kyllä velkaantumisen taittaminen on aivan keskeinen hallituksen tavoite edelleen, ja me teemme sen eteen töitä ja toimia, muun muassa sen kipeän 4 miljardin leikkauslistan, jonka toimeenpanoa täälläkin omalta osaltaan taas viedään eteenpäin. Meidän täytyy saada työllisyys kasvuun. Meidän pitää saada vienti vetämään, niin kuin minä olen sanonut monta kertaa. Ne ovat ne keskeiset asiat, joiden eteen pitää tehdä töitä. Me emme ole saaneet siis ulkoa sitä veto-apua, jolla tämä olisi parantunut. Mitä tulee reformeihin, vaikkapa koulutuksen reformeihin, niin edustaja Kiuru varmasti muistaa, ja kun on sitä historiaa, perspektiiviäkin, niin kuten sanoin, näitä reformeja olisi pitänyt tehdä Suomessa jo ajat sitten, myöskin koulutussektorille ja laajasti. Nyt niitä tehdään, ja tässä salissa toivoisin voimakasta tukea niille. Silloin kun on rahaa vähemmän, niin silloin pitää käyttää rahat tehokkaammin, siitä näissä reformeissa on kysymys. Koulutuksen säästöistä on puhuttu vuosia, eikä syyttä, koska se ei ole varmastikaan hyvä asia. Nyt me olemme kuitenkin tilanteessa, jossa me emme tee uusia säästöjä tehtyjen säästöpäätösten päälle mutta on pidettävä kiinni niistä, mitkä ovat pohjissa. Mutta nyt on kuitenkin joitakin positiivisia signaaleja: esimerkiksi jo viime kaudella liikkeelle laitettu yliopistojen pääomittaminen, siihen tulee 150 miljoonaa euroa; peruskoulun digitalisaatio eli peruskoulun uudistaminen, joka on aivan kaikki kaikessa meidän tulevaisuuden kannalta, siihen tulee 40 miljoonan euron panostus; 30 miljoonaa euroa nuorten tutkijoiden työskentelyyn ja ympäri lukuvuoden opiskelun mahdollisuuksien parantamiseen. Lisäksi budjettineuvotteluissa tehtiin kirjaus siitä, että tutkimuksen, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen rahoittamisen vahvistamiseksi lähdetään valmistelemaan uutta pääomittamista, joka olisi taas erinomainen uusi askel siinä, että vahvistetaan pohjaa suomalaiselle tutkimukselle ja tieteelle. Nämä ovat juuri niitä keinoja, joissa — erästä pääministeriä lainaten — pistetään tasetta töihin eli siirrettäisiin tuottavaan ja tulevaisuuteen kohdistuvaan toimintaan. Vielä kiky-sopimuksesta seuranneiden veronkevennysten ja maksumuutosten vaikutuksiin. Hallitus on varannut 30 miljoonaa siihen, että kaikkein pienituloisimpien ja heikoimmassa asemassa olevien osalta myöskin saadaan näitä vastaavia vaikutuksia. Tätä mallia haetaan, se ei ole yksinkertaista, koska pienituloisimmat eivät maksa niin paljon veroa. Suomessa on useina vuosina useiden hallitusten toimesta nimenomaan pienten palkkatulojen verotusta ja tulojen verotusta laskettu, mutta tälle 30 miljoonalle haetaan paras kohde, jotta se osuu ja kohdentuu parhaiten heikompiosaisiin. Ja mitä tulee sitten velkaantumisen taittamiseen, niin kyllä se lähtee työllisyyskehityksestä ja talouskasvusta, ja kun katsoo niitä lukuja, näkyy se aleneva kehitys, erityisesti 2018 lähtien velkaantumisen määrä ennusteiden mukaan on alhaisempi. Se perustuu kansantalousosaston puolueettomaan arvioon, ja siihen vaikuttaa se, että hallituksen laajat toimenpiteet, säästöt ja kasvua tukevat toimenpiteet, alkavat purra.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-20T14:56:15,2016-09-20T14:59:44,Tarkistettu,1.1 2016_86_99,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Vehviläinen on pyytänyt lyhyttä, 2 minuutin puheenvuoroa sieltä paikaltaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_100,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Anu,Vehviläinen,Kunta-  ja  uudistusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean uudistusministerinä pari kommenttia tähän perustuloasiaan ja työttömän näkökulmasta siihen, missä tilanteessa nyt kaiken kaikkiaan ollaan. Kyllähän me kaikki puolueina olemme vastuussa siitä, että me olemme viime vuosien ja vuosikymmenten aikana luoneet tämmöisen kannustinloukun, ikiliikkujan tietyllä tavalla — taitaa olla niin, että Kelalla on yli sata etuutta, ja te tiedätte, että yhtä palikkaa kun vähän siirtää, niin se aiheuttaa ongelmia muualla — ja on hyvä, että eilen aloitti tämä valtiovarainministeriön asettama kannustinloukkutyöryhmä. Mutta sitten tähän samaan asiaanhan liittyy tietysti se, miten sovitetaan yhteen sosiaaliturvaa ja niitä työtuloja. Viime vaalikaudella oli hyvä asia se, että otettiin käyttöön tämä suoja-osa, 300 euron suojaosa, ja nyt tämän perustulokokeilun ensimmäisen vaiheen osalta on kysymys nimenomaan siitä.  Siksi se on suunnattu nimenomaan 2 000:lle Kelan perusetuutta saavalle työttömälle, jotta katsotaan, olisiko sillä vaikutusta siihen, että he työllistyisivät ja saisivat työtuloja käyttöön. Meillä on hallituksessa mahdollisuus ottaa tähän kokeiluun lisää laajennusta — mutta ensi vuoden alussa lähdetään tällä tavalla liikkeelle — miettiä sitä, laajennetaanko joihinkin muihin ryhmiin tai otetaanko verotuksellisia elementtejä, ja sen takia minusta on hyvä, että täälläkin käydään keskustelua myös tämän perustulokokeilun sisällöstä. No, sitten toinen tärkeä asia, josta päätettiin jo vuosi sitten tämän vuoden budjetin yhteydessä, on tämä kansallinen tulorekisteri. Kansallinen tulorekisterihän tarkoittaa sitä, että vuodesta 2019 alkaen kaikkien meidän tulot ovat siellä samassa rekisterissä viranomaisten käytettävissä, ja se tulee helpottamaan sitä, että sosiaaliturvan ja sitten työtulojen yhteensovitus ja verotus ovat yhdessä nähtävillä. Nämä ovat vaikeita asioita, eivät nämä tapahdu yhtäkkiä sormia napsauttamalla vaan vaativat aikaa, ja minä toivon, että tässä saamme hallituksena koko eduskunnan tuen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-09-20T14:59:48,2016-09-20T15:01:54,Tarkistettu,1.1 2016_86_101,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja ministeri Lindström, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_102,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ruhtinaallisen ajan olen tätä keskustelua tässä kuunnellut, ja tosi paljon on tullut puhetta työllisyydestä, työttömyydestä, ja se on tietysti se hallituksen ykköstavoite, että tämä 72 prosentin työllisyysaste saavutetaan ja sitä kautta sitten velkaantuminen loppuisi. Hämmästelin kyllä tässä vasemmistoliiton ja vihreitten ryhmäpuhujia ja heidän kantaansa tähän suomalaisen teollisuuden tukemiseen. Väitän, että se, että suomalainen teollisuus on täällä Suomessa, on jo sinällään ilmastoteko. Väitän senkin, että minulla on omakohtaista kokemusta siitä 80-luvulta 2000-luvun puoleenväliin ja varmaan näihin päiviin saakka, kuinka paljon suomalainen teollisuus on tehnyt ympäristötekoja ja sitä kautta tukenut sitten sitä, että ilmastonmuutos ei etene. Näistä työpaikoista, jotka ovat siellä teollisuudessa — on myönnettävä, että suurteollisuus ei tänä päivänä ole työllistänyt, itse asiassa se on irtisanonut enemmän ihmisiä, ja ne työpaikat tulevat sinne pk-sektoreille — niin kuin valtiovarainministeri omassa puheenvuorossaan sanoi, on vain pidettävä kiinni. Me emme halua ottaa sitä riskiä — voidaan aina perustella kumminkin päin vain — että nämäkin työpaikat karkaisivat tämän hiilivuodon kautta ulkomaille. Tästä puhun kyllä omasta kokemuksesta. Arvostan tietysti VATTin tutkimusta ja näin poispäin, siellä on varmaan syvällisempää analyysiä ja tietoa kuin minulla. Minä puhun sitten omasta kokemuksesta ja olen tätä mieltä vahvasti. Edustaja Essayah, joka ei ole enää paikalla, kysyi tästä kertaluontoisesta eläketuesta, jota nyt sitten kutsutaan milloin milläkin nimellä, mitä se pitää sisällään. Sen lain valmisteluhan on vasta menossa, ne yksityiskohdat tarkentuvat muun muassa tämän eläkkeellepääsyn rajapäivän osalta — sitä ei ole vielä päätetty — mutta näyttäisi nyt siltä, että se olisi takuueläke. Tältä se näyttäisi, ja nämä yksityiskohdat tarkentuvat sitten, ja kun saan sitä informaatiota lisää tämän valmistelun aikana, niin ilman muuta siitä sitten tiedotetaan näitten yksityiskohtien osalta. Tämähän on hyvin tarkkaa puuhaa: jos sanotaan, että on 60 vuotta, 5 vuotta työttömänä, mihin se raja vedetään, tarkoittaako se yhtäjaksoista työttömyyttä vai mitä? Tämä on tietysti sellainen asia, että nämä kaikki yksityiskohdat täytyy päättää ja sitten tiedottaa, kun ollaan varmoja, keitä tämä asia koskee. Mutta tässä se tieto, mikä minulla tällä hetkellä asiasta on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-20T15:01:58,2016-09-20T15:04:45,Tarkistettu,1.1 2016_86_103,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisat edustajat, jatkamme vielä debattia jonkun aikaa, ja varmemmaksi vakuudeksi pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. Huomioin kyllä äsken ministeripuheenvuoron aikana täällä käytetyt puheenvuorot.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_104,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä kun oppositiota on kuunnellut, niin voi tulla sellainen kuva, että parempituloiset eivät maksaisi veroja ollenkaan tässä maassa. Meillä on Suomessa äärimmäisen korkea veroaste, joka taitaa olla OECD:n mittauksen mukaan neljänneksi korkein tässä koko OECD-alueella, ja myös meidän progressiomme on hyvin suuri — mitä enemmän tienaat, sen enemmän maksat veroja. Herra puhemies! Tämä hallitus on tehnyt hyviä tekoja. Tämä on sopijahallitus, kilpailukykysopimus saatiin maaliin.  Me olemme saaneet tehtyä hyviä ratkaisuja tähän talousarvioesitykseen sen suhteen, että me kannustamme yrittäjyyteen, me saamme paljon kaivattuihin sukupolvenvaihdoksiin niin metsätiloille kuin yrityksille draivia, saamme yritystoiminnan jatkumaan, saamme sitä kautta verotuloja ja sitä kautta tuettua biotaloutta ja tämän maan taloudellista kehitystä. Hyvä, hallitus!",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-09-20T15:05:04,2016-09-20T15:06:12,Tarkistettu,1.1 2016_86_105,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon viennin merkityksestä. Ministeri Orpo kuvasi sitä hyvin ja myöskin edustaja Ihalainen omassa puheenvuorossaan. Itse pidän myöskin hyvin tärkeänä sitä, että mietimme, mitkä ovat ne keinot suomalaisille yrityksille hakeutua uusille markkinoille. Tässä budjetissa on joitakin keinoja, muun muassa Finnfundin eli meidän Teollisen yhteistyön rahastomme lisärahoitus. Mutta näillä uusilla markkinoilla meitä vaanivat monet ongelmat. Siellä ovat ihmisoikeudet, ympäristökysymykset, alkuperäiskansakysymykset, miesten ja naisten tasa-arvo, halpatyövoima, työntekijöiden oikeudet. Nyt viittaan esimerkiksi lukemaamme lehtiuutiseen: Thaimaassa Finnwatchin asiantuntija joutui ehdolliseen vankeuteen siitä, että otti näitä asioita esille. Mielestäni olisi erittäin tärkeätä, että valjastaisimme kaiken suomalaisen osaamisen liittyen tähän, ja se koskee myöskin kansalaisjärjestöjen tietotaitoa ympäristössä ja muussa. Nyt kansalaisjärjestöjen roolia on vähennetty täällä kehitysyhteistyöpuolella. Tämä on huono myöskin suomalaisten yritysten etabloinnin kannalta näille uusille markkinoille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-09-20T15:06:12,2016-09-20T15:07:21,Tarkistettu,1.1 2016_86_106,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK ,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Haluaisin kanssa puuttua muutamaan asiaan tässä keskustelussa. Ensimmäinen todellakin liittyy tähän päästökauppakompensaatioon: Asia ei ole aivan niin yksinkertainen kuin sanotaan. Kahdeksassa eri EU-maassa on otettu tämä päästökauppakompensaatio tällä hetkellä. Olemmeko me heikommassa kilpailutilanteessa? Samanaikaisesti esimerkiksi näyttäytyy, että suomalainen teollisuus on neljä viisi kertaa ympäristöystävällisempää per terästonni kuin jossakin hiilivuotomaassa. Eli tämä, miten pitäisi tehdä näitä asioita, ei ole niin yksinkertainen asia, ja kuitenkin teollisuudella on laajat alihankintaverkostot ja se vaikuttaa kymmeniintuhansiin työpaikkoihin. Ja toinen: Haastaisin vähän keskusteluun myöskin siitä, että kun keskusteltiin yhteisöveron ja sen alentamisen merkityksestä, niin täytyisi joskus keskustella myöskin niitten yritysten kanssa, jotka investoivat tänne, mikä merkitys yhteisöveron kilpailukyvyllä on ollut. Ei sorruta myöskään populismiin. Väitän, että myöskin siinä on ollut tuhansia, tuhansia työpaikkoja. Edustaja Uotilalle, joka ei taida (Puhemies koputtaa) olla paikalla, sanoisin, että haluan keskustella niitten asiantuntijoitten kanssa, jotka suosittelevat verotuksen, ja työn verotuksen, (Puhemies koputtaa) kasvattamista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-09-20T15:07:22,2016-09-20T15:08:35,Tarkistettu,1.1 2016_86_107,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen huolissani siitä, että me puhumme enemmän kikystä, taloudesta ja rakenteista kuin ihmisistä, niistä tavallisista kansalaisista, joita me täällä edustamme ja joiden jokapäiväiseen arkeen ja elämään päätöksemme vaikuttavat. Jokaista hallituksen esitystä pitää tarkastella yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Meille vasemmistoliitossa eivät käy eriarvoisuutta lisäävät leikkaukset kaikista pienituloisimpien toimeentuloon, koulutukseen tai vanhuspalveluihin. Meistä ei ole oikein laittaa syyttömiä lapsia, vammaisia tai sairaita maksamaan suurtyöttömyydestä aiheutunutta laskua. Mutta valitettavasti köyhyyden ja pahoinvoinnin lisääminen sekä palveluja rajusti keskittävä politiikka näyttää olevan Sipilän hallituksen linja. Oletteko te, arvoisa ministeri Orpo, valmis ottamaan vasemmistoliiton esitykset oikeudenmukaisemmasta tulonjaosta, verotuksesta (Puhemies koputtaa) ja työllisyyden hoidosta tosissanne? Oletteko valmiit edistämään (Puhemies koputtaa) kansakunnan menestystä perumalla koulutusleikkaukset ja ostovoimaa heikentävät (Puhemies: No niin, nyt on minuutti ylittynyt reippaasti!) perusturvan leikkaukset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-09-20T15:08:36,2016-09-20T15:09:53,Tarkistettu,1.1 2016_86_108,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on aika vähän puhuttu investoinneista, jotka eivät välttämättä niin hirmu huonolla tolalla kuitenkaan ole olleet, vaikka tietysti ovat liian heiveröisiä. Kun katsoo Suomen karttaa, niin kyllähän lounais- ja länsirannikolla tapahtuu aika tavalla investointihommia, Äänekoski on meneillään, rakentamisbuumi on varsinkin etelässä hurjan kova. Se, mihin haluan kiinnittää huomiota, on se, että biotalousinvestoinneista aika suuri osa noin maantieteellisesti sijoittuu laajaan Itä-Suomeen. Niitä hankkeita on toki olemassa, ja toivon, että hallitus niiltä osin ponnistelee, että niitä saataisiin liikkeelle nykyistä paremmin, sillä kaikella tällä on aika iso merkitys sille, että työllisyysaste saadaan nousemaan siihen 72:een, mieluummin sitten reippaasti ylikin. Älkää unohtako Itä-Suomea investoinneissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-09-20T15:09:54,2016-09-20T15:10:54,Tarkistettu,1.1 2016_86_109,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Alkupuheenvuorossaan ministeri Orpo ja myöhemmin edustaja Elo sivusivat puheenvuoroissaan tuoretta dramaattista kansainvälistä tutkimusta, joka kertoi, että 20—24-vuotiaista nuorista miehistä yli 21 prosenttia on ulkopuolella koulutuksen tai työelämän. Tämä luku on kasvanut tuplasti kymmenen vuoden aikana. Nyt en syytä tietystikään yksin hallitusta tästä tilanteesta, mutta olisin odottanut, että ministeri Orpo olisi jonkun kommentin antanut siihen, miten luulette, että nuorten aikuisten osaamisohjelman lopettaminen, yhteiskuntatakuun lakkauttaminen, Sanssi-kortin, Ihalaisen kortin, jolla tuhannet nuoret pääsivät työelämään, lakkauttaminen, ryhmäkokojen kasvattaminen ja muu vaikuttavat jo nyt tähän dramaattisen (Puhemies koputtaa) korkeaan lukuun, jota emme voi tässä salissa ohittaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-09-20T15:10:56,2016-09-20T15:12:06,Tarkistettu,1.1 2016_86_110,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Vielä edustaja Mölsä, ja sen jälkeen ministeri näköjään haluaa käyttää minuutin puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_111,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kääriäinen viittasi näihin investointeihin, ja menen nyt asuntopoliittiseen tavoitteeseen myös, ne ovat jääneet vähemmälle tässä. Muutama vuosi sitten maassamme vallitsi ilmiö nimeltään ""maan tapa"", ja kun siitä päästiin eroon, niin tilalle tuli SDP:n ""toverikapitalismi"". Mitä tarkoitan? Tarkoitan nyt yleishyödyllistä rakentamista, jota tuetaan valtion rahoilla eli verorahoilla. Tällä hetkellä ARA tutkii, rikkoiko VVO-yhtymä Oyj osinkojen lainmukaisuutta, kun Y-Säätiön kaupat maksettiin VVO Asunnot Oy:lle. Sieltä osinkoja ei voi maksaa lain mukaan. Jos porvari välttelee veronmaksua, on huuto ay-piireissä kova — ja erittäin aiheellinenkin tietenkin. Kun ay-liike välttyy verolta, sieltä ei kuulu pihaustakaan, vaikka aihetta olisi. Missä on teidän moraalinne, edustaja Lindtman? Tiedättekö jo, minkälaista selvitystä tästä asiasta tehdään? Onko veronkierrosta kysymys, minkälaisia verosummia menetetään? Onko toverikapitalismia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-09-20T15:12:11,2016-09-20T15:13:16,Tarkistettu,1.1 2016_86_112,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ennen ministeriä kuitenkin tässä mainittiin edustaja Lindtmanin nimi. — Edustaja Lindtman, teille puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_113,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näinä aikoina, kun palkat ja eläkkeet eivät nouse, kohtuuden vaatimus ulottuu kaikkialle, ja se koskee myös VVO:ta. Tämän olemme selvästi todenneet, ja voin sen tässä uudelleen todeta. Mutta, arvoisa puhemies, palaan nyt vielä siihen kysymykseen, mikä on aivan olennaista tässä budjetissa, valtiovarainministeri Orpo: Te väläytitte lisäleikkauksia ensi keväälle. Yksikään teidän hallituskumppaneistanne täältä ei ole sitä kommentoinut. Perussuomalaiset ovat todenneet, että lisäleikkauksia ei enää tule — piste. Keskustasta on todettu, että vaikeat päätökset ovat ohi. Nythän tässä on selvä riski, kun työllisyystoimet puuttuvat tästä hallituksen toisestakin budjetista ja kun te jaatte nämä isot veronkevennykset, joista hyötyvät kaikkein suurituloisimmat eniten, että nämä veronkevennykset joudutaan leikkaamaan ensi keväänä pois. (Puhemies koputtaa) Miten kommentoitte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-20T15:13:33,2016-09-20T15:14:38,Tarkistettu,1.1 2016_86_114,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Ja nyt on ministeri Orpolla puheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_115,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerinä minulla on velvollisuus todeta se, että jos työllisyys ei lähde kasvuun ja Suomen kansantalous kasvuun, niin siitä seuraa se, että meillä ei ole varaa pitää tätä nykyistä hyvinvointia yllä. Siitä kai tekin puhutte, kun olette huolissanne velkaantumisesta, ja ei se ole mikään suuri salaisuus tai yllätys, jos tämän sanoo ääneen. Mutta hallitus ei halunnut tässä eikä halua lähteä leikkausten tielle, koska se on tuhon tie ja se pitää saada poikki — tiedätte itse, kuinka turmiollista se oli, me olemme tehneet sitä vuosikausia yhdessä — vaan nyt panostetaan työllisyyteen ja kasvuun, työllisyyteen ja kasvuun, jotta me vältämme leikkaukset, jotta pääsemme jonain päivänä siihen, että voimme lisätä rahaa niihin hyviin tarkoituksiin. Mutta haluaisin kyllä ottaa kiinni asiasta, johon edustaja Gustafsson kiinnitti huomiota, ja siihen tarttua — nostin omassa puheenvuorossanikin esille tämän OECD:n tutkimuksen erityisesti nuorten miesten tilanteesta. Minusta se on sellainen, johon meidän pitää todella vakavasti kaikkien tarttua. Tämä hallitus ei ole sitä yksin aikaansaanut, mutta se kertoo myöskin siitä, että ne keinot, joita meillä on ollut laajasti käytössä muun muassa viime hallituskaudella — silloin teimme niitä yhdessä muun muassa sosialidemokraattien ja monen muun puolueen kanssa — eivät ole toimineet, koska me olemme nyt tässä tilanteessa. Meidän täytyy miettiä näitä, ja onneksi esimerkiksi satsaaminen peruskouluun ja sen digitaalisiin oppimisympäristöihin ovat nyt sellaisia oikeansuuntaisia toimia. Lisäksi hallitus lisäsi muun muassa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön määrärahoja. Mutta tämä on hyvin vakava kysymys. Edustaja Gustafsson on aivan oikeassa, kun nostaa sitä esille, ja meidän pitää ottaa tämä vakavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-20T15:14:39,2016-09-20T15:16:17,Tarkistettu,1.1 2016_86_116,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä on nyt tärkeä uutinen, että täällä ministeri Orpo väläyttelee lisäleikkauksia ensi keväälle. Sanoitte, että se olisi tuhon tie, ja toden totta, se olisi tuhon tie myös ensi keväänä. Juuri siksi tämä teidän yhtälönne ei ole nyt kestävä. Ministeri Orpo, se ei ole kestävä siksi, että teillä on jo toinen budjetti neljästä vailla konkreettisia toimia työllisyyden eteen. Te puhuitte koko kesän, että nyt ykkösasia on työllisyys, ja näyttää olevan niin, että ainoa konkreettinen työllisyystoimi tulee sanasta ""jatkovalmisteluun"", ja eihän se nyt loputtomiin voi mennä niin. Kun niitä työpaikkoja ei luoda tässä ja nyt, seuraa kierre, josta seuraa se, että velkaannutaan, annetaan veronkevennyksiä hyväosaisille ja sitten todetaan ensi keväänä, että oho, rahat on loppu ja nyt lisäleikataan — hei, me lisäleikataan. Tätä ei kukaan halua, emme ainakaan me täällä oppositiossa eikä SDP. Juuri siksi me tarvitsemme työllisyystoimia tässä ja nyt. Ministeri Orpo, ottakaa koppi tästä SDP:n esittämästä (Puhemies koputtaa) kotitalousvähennyksen ulottamisesta kerrostaloille... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-20T15:16:19,2016-09-20T15:17:24,Tarkistettu,1.1 2016_86_117,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva budjetti on todellakin työlinjaa, siinä on lukemattomia toimia työllisyyden edistämiseksi. Selväksi on tullut tässä valtiovarainministerin johdolla, että hallitus edustaa vahvaa työlinjaa, mutta epäselväksi on jäänyt, mikä on SDP:n linja. Täällä edustaja Lindtman heiluttelee velkakelloa, ja samaan aikaan te tyrmäätte kaikki hallituksen talouden tasapainottamisesitykset, joita on myöskin pakko tehdä, vaikka painopiste on työlinjassa. Teidän vaihtoehtobudjettinne on perustunut uskonvaraisiin rahoihin, ja yhtäkään selkeää leikkausesitystä teillä ei ole. Minä toivon, että kerrotte nyt, millä tavalla te tasapainottaisitte budjetin ja oletteko te eri mieltä hallituksen budjetin kanssa. Siinähän euromääräisesti velkaannutaan vähän enemmän, koska siellä on mittavia panostuksia peruskoulun kehittämiseen, siellä on yliopistojen kehittämiseen (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) ja esimerkiksi vanhustenhoidon kehittämiseen. Haluaisitteko te leikata näitä rahoja, vai mitä te haluatte? (Puhemies koputtaa) Kukaan, joka tätä kuuntelee, ei ole saanut selvää, mikä on SDP:n talouslinja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-09-20T15:17:25,2016-09-20T15:18:35,Tarkistettu,1.1 2016_86_118,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta on helppo jatkaa, mihin edustaja Sarkomaa jäi. Minä jäin oikein miettimään sitä, kun edustaja Hänninen täällä totesi, että missä ovat ihmisten asiat tässä budjetissa, ja minulla on kyllä aika vakaa käsitys siitä, että valtiovarainministeri ja koko maan hallitus penää nyt tämän työllisyysasteen nostoa ja uusia työpaikkoja nimenomaan ihmisten ja suomalaisten parhaaksi. (Välihuutoja) Minä olen luullut, että me kaikki edustamme yhteistä käsitystä siitä, että työllisyys on ihmisen elämän merkityksellisyyden kannalta aika iso asia. Toinen asia, mitä minä olen ihmetellyt: minusta on ymmärrettävää, jos oppositiolla on joku selkeä kärki, mistä hallitusta arvostelee, olkoon se sitten velanotto, mutta se, että arvostelee yhtä aikaa verolinjaa, velanottolinjaa ja leikkauslinjaa, kuulostaa siltä, että silloin on hakusessa oma fokus siitä, mitä itse asiassa te olisitte sitten tehneet. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-09-20T15:18:36,2016-09-20T15:19:28,Tarkistettu,1.1 2016_86_119,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Usein juhlapuheissa vaaditaan sitä politiikalta, että sen päätökset perustuvat tutkittuun asiantuntijatietoon. Tässä salissa meillä on tänään vastakkain ministeri Lindströmin mutu ja VATTin tutkittu asiantuntijatieto. Ministeri Orpo, ministeri Lindström, kumotkaa ne VATTin väitteet tai sitten oma lisätukenne. Täällä puhutaan hiilivuodosta — sitä ei ole tutkittu asiantuntijatieto havainnut missään vaiheessa. Täällä puhutaan kilpailukyvystä ja työllisyydestä — ei ole havaittu suoraa yhteyttä. On havaittu se yhteys, että satojen miljoonien lisätuet ovat karhunpalvelus nimenomaan teollisuudelle ja työllisyydelle, ennen kaikkea kokoomuksen suuntaan: jos puhutte markkinataloudesta, niin puhukaa ennen kaikkea tästä pro market ‑linjasta, siitä, että markkinat kehittyvät, luodaan uutta kilpailua, eikä pro business ‑linjasta, jossa pidetään vain ja ainoastaan nykytuet ja annetaan ne nyky-yrityksille ja nykyomistajille. Kokoomus, (Puhemies koputtaa) missä on se markkinatalous?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-20T15:19:31,2016-09-20T15:20:38,Tarkistettu,1.1 2016_86_120,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime torstain kyselytunnilla edustaja Ihalainen ja edustaja Skinnari ilmoittivat kuitenkin, että tämä päästökaupan kompensaatio on sosialidemokraattien linjan mukaista. Onko näin, se tietysti nyt nähdään jatkossa, mutta vihreät tekevät tällä nyt edesvastuutonta politiikkaa. Arvoisa puhemies! Edustaja Rinne viime vuoden kesäkuussa hallitusohjelmaa käsiteltäessä vaati, että toisen asteen koulutukseen pitää tehdä 270 miljoonan leikkaukset. Hallitus onneksi teki vain 190 miljoonan. Eli tämmöinen linjanmuutos on tullut toisen asteen koulutuksen osalta, ja se on erittäin tärkeää, että sosialidemokraattien malli ei toteudu. Arvoisa puhemies! Toivon, että sosialidemokraatit tuovat vaihtoehtobudjettinsa tänä syksynä aikaisemmin kuin viime vuonna. (Pia Viitasen välihuuto) Se tuli viime vuonna vasta marraskuun lopussa. Kaikki pienemmät ryhmät toivat sen jo kaksi, kolme tai (Puhemies koputtaa) neljä viikkoa aikaisemmin, sosialidemokraatit silloin, kun budjetti oli jo lyöty käytännössä kiinni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-20T15:20:39,2016-09-20T15:21:50,Tarkistettu,1.1 2016_86_121,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! SDP tuo vaihtoehtobudjettinsa siten kuin eduskunnassa on sovittu ja näistä päivämääristä yhdessä puhemiesneuvostossa päätetty. (Eduskunnasta: Yhteisesti!) Kyse on siitä, mitä euroja budjetissa on, mutta kyse on myös siitä, miten nuo eurot vaikuttavat ja millainen kehitys on. Edustaja Kääriäinen puuttui investointeihin varsin aiheellisesti, ja kun katsomme esimerkiksi VM:n uutta talousennustetta, niin se kertoo, että investoinnit ovat kyllä hiukan lähteneet liikkeelle ja ne ovat laaja-alaisia, mutta huolestuttavin piirre siellä on se, että t&k-investoinnit eivät kasva vaan pienenevät. Ja tämä ehkä kertoo siitä, mistä täällä on käyty keskustelua: koulutuksesta, osaamisesta ja Suomen tulevaisuudesta. Mutta haluaisin oikeastaan kysyä, kun täällä on paljon korostettu hallituksen työelämäreformeja ja niiden vaikutuksia, sitä että työllisyys paranee. Kun katsoo budjettikirjaa, niin teidän ennusteissanne sanotaan, että rakenteellinen (Puhemies koputtaa) työttömyys on heikompaa kuin tälle vuodelle on ennustettu, te sanotte, että nuorisotyöttömyys (Puhemies koputtaa) pysyy ennallaan ja että työttömyyden kestot pysyvät ennallaan. Ettekö te usko reformeihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-09-20T15:21:53,2016-09-20T15:23:02,Tarkistettu,1.1 2016_86_122,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen budjettiesitys lähtee siitä, että tuetaan työtä ja työllisyyttä, ja siihen hyvin läheisesti liittyy nimenomaan tämä verotuksen keventäminen. Verotuksen keventäminen nimenomaan pieni- ja keskituloisille ihmisille antaa mahdollisuuden siihen, että ne eurot tulevat sieltä kiertoon. Ja kun kotitalousvähennys myös laajenee tässä, niin sitä kautta saadaan myöskin pientä yrittäjyyttä aikaan. Se, mihin voitaisiin yhä enempi kiinnittää huomiota, on se, kuinka yksinkertaista on ihmisten palkata jotain pientä tehtävää varten työntekijä: olisi selkeä summa, mitä maksetaan työntekijälle ja sitten yhdelle tilille, mihin maksetaan nämä palkan sivukulut, ja sitten tämä byrokratiamylly tietoliikennepohjaisesti toimisi niin, että pystyttäisiin yksinkertaisesti työllistämään. Tämä vähentäisi harmaata taloutta, ja tämä antaisi mahdollisuuden myöskin pienimuotoisten yritysten toiminnalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-09-20T15:23:03,2016-09-20T15:24:08,Tarkistettu,1.1 2016_86_123,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Värderade talman! Arvoisa puhemies! Kokonaisveroastehan on Suomessa varsin korkea, ja sen takia, jos se on mahdollista, työn verotuksen keventäminen on periaatteessa tervetullutta. Me tulemme esittämään omassa vaihtoehtobudjetissamme, miten me sen tekisimme. Mutta, arvoisa puhemies, tässä ministeri Orpo puheenvuorossaan otti esille muun muassa sen, että sote-uudistus on erittäin tärkeää saada maaliin. Meidänkin mielestämme olisi tärkeätä saada sote-uudistus maaliin, mutta se pitäisi toteuttaa oikeudenmukaisesti ja niin, että kansalaiset myös kokevat, että se on oikeudenmukainen uudistus, joka on yhdenvertainen eri puolilla Suomea. Me puhumme 3 miljardin kestävyysvajevaikutuksesta — se on valtava summa. Nyt me olemme nähneet, että hallituksen aikomuksena on todella karsia kovalla kädellä sairaalaverkostoa ja jakaa maa 12:een A-luokan maakuntaan ja 6:een B-luokan maakuntaan, eikä hallitus ollut kiinnostunut siitä, että me saisimme parlamentaarisen jatkovalmistelun tälle. (Puhemies koputtaa) Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, miksi teette näin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-09-20T15:24:10,2016-09-20T15:25:21,Tarkistettu,1.1 2016_86_124,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus toteuttaa hallitusohjelmaa, ja se on hyvä uutinen. Voisi sanoa, että ne 30 000 nyt työtä saanutta ovat kiitollisia siitä asiasta ja myös antavat uskoa yrityksille siihen, että hallitus tulee jatkossakin toteuttamaan hallitusohjelmaa, niin että Suomessa kannattaa työllistää, ja sitten työttömät saavat uskoa siihen, että Suomessa kannattaa työllistyä. Aikaisemmin oli puhetta tästä yhteisöverosta, ja silloin puhuttiin siitä, että olisi huono asia ollut se, että sitä tiputettiin 20 prosenttiin viime kaudella, mutta minä toivoisin, että sitä asiaa mietittäisiin vähän tarkemmin ja laajemmin. Nimittäin nythän se tuottaa ensi vuonna jo enemmän kuin mitä se oli silloin 2013. Ja se ei tippunutkaan sitä miljardia, niin kuin sanottiin silloin edellisellä vaalikaudella, vaan 280 miljoonaa, ja viime vuonna nousi jo puoli miljardia euroa yhteisöveron tuotto, ja verottaja on siitä onnellinen. Toisaalta osingot ovat kasvaneet, (Puhemies koputtaa) ja sitä kautta verottaja on saanut enemmän tuottoa elikkä yhteiskunta on hyötynyt. Ja tämä on erittäin hyvä muutosvoima (Puhemies koputtaa), koska sitä kautta saadaan uusiin yrityksiin uutta voiteluainetta elikkä sitä rahoitusta, (Puhemies: Aika!) joka meillä suurin... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-09-20T15:25:23,2016-09-20T15:26:44,Tarkistettu,1.1 2016_86_125,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen karu arvovalinta on tuloerojen kasvattaminen ja eriarvoisuuden lisääminen, se on tämän budjetin suuri linja, ja sitä tämä perussuomalaisten edustaja Turusen ylistämä budjetti tekee. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan hallituksen leikkaus- ja verolinja kasvattaa tuloeroja ja veroalennukset kohdentuvat eniten rikkaille, eli köyhiltä otetaan ja rikkaille annetaan. Ja täytyy kyllä kysyä, miten tässä näin kävi, että näihin talkoihin osallistuvat vain vähävaraiset. Samallakin budjetin loppusummalla voitaisiin tehdä paljon tasa-arvoisempaa politiikkaa. Mutta, arvoisa puhemies, täällä on puhuttu tästä yritystukien rakenteesta. Itse toivoisin tietoon ja tutkimuksiin perustuvaa yritystukipolitiikkaa. Valitettavasti hallituksen yritystukipolitiikka vähentää kaikista tehokkainta yritystukea, tutkimus- ja kehitysrahoitusta — tätä ovat kaikki asiantuntijatkin arvostelleet — ja samaan aikaan otetaan käyttöön uusi päästökauppakompensaatio, jonka tehokkuutta ja tarpeellisuutta tieto ja tutkimukset eivät tue. (Puhemies koputtaa) Onko tässä nyt mitään tolkkua työllisyyden kannalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-20T15:26:45,2016-09-20T15:27:54,Tarkistettu,1.1 2016_86_126,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä palaan vielä tähän työvoimapalvelukeskusteluun ja myös tähän edelliseen puheenvuoroon siinä mielessä, että minusta tuntuu, että moni niistä lähes 350 000 työttömästä kokee, että parasta, mitä hallitus voisi heille antaa, on työpaikka — usko tulevaan ja mahdollisuus ottaa koppi omasta elämästä. Tämän tämänpäiväisen TEMin tiedotteen mukaan meillä oli avoimia työpaikkoja elokuun aikana 82 500 eli 16 200 enemmän kuin vuosi sitten elokuussa ja niitä ilmoitettiin viime kuussa 13 900 enemmän. Tämä on hirvittävän hyvä asia. Mutta minä haluaisin vielä penätä sitä, mihin tuossa äskeisessä puheenvuorossa viittasin: Vasemmistoliitto vastustaa sitä, että näitä uudistuksia työvoimapalveluihin tehdään. Miksi ihmeessä se inhimillinen kohtaaminen, minkä hallitus tällä hetkellä haluaa mahdollistaa, että kolmen kuukauden välein (Puhemies koputtaa) tavataan työtön ihminen, on pahasta, (Puhemies koputtaa) ja mikä teistä olisi riittävä peruste sille... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Yritetäänpä pysyä tässä sovitussa minuutin aikaikkunassa.] ...että voisi kieltäytyä tuosta tapaamisesta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-09-20T15:27:57,2016-09-20T15:29:13,Tarkistettu,1.1 2016_86_127,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Vielä edustaja Tuppurainen, ja sen jälkeen ministerille 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_128,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin malttia SDP:n tuuppimiseen. Kyllä se vaihtoehtobudjetti sieltä tulee sillä aikataululla, mikä on yhdessä sovittu. Puhemies! Tässä budjettikirjassa on muutamia euromääräistä kokoaan merkittävämpiä asioita, ja yksi niistä liittyy kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiin. Me yli puoluerajojen juhlapuheissa kannatamme kolmatta sektoria ja kansalaisjärjestöjä, mutta on outoa, kun katsoo tätä ulkoministeriön hallinnonalaa, että ulkoministeriön hallinnonalalle kuuluvilta etenkin rauhanjärjestöiltä on kaikilta pyyhkäisty rahoitus pois. Ne on siirretty epämääräiseen hankerahoitukseen, mikä tulee vaikeuttamaan näitten merkittävien kansalaisjärjestöjen tekemistä, eivätkä he tiedä, mitä tulevana vuonna heidän määrärahoilleen tulee tapahtumaan. Nämä eivät ole mitä tahansa kansalaisjärjestöjä, vaan kyseessä on muun muassa Suomen YK-liitto tai presidentti Martti Ahtisaaren kriisinhallintaorganisaatio. Tulee kysyneeksi, että jos järjestöjen rahoitusperusteita halutaan uudistaa, niin miksi tähän ei tehty huolellista valmistelua ja asetettu selvitysmiestä. Mikä on, ministeri Orpo, tämän merkittävän muutoksen taustalla? (Puhemies koputtaa) Miksi te ette puuttunut ulkoministeri Soinin vedätykseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-09-20T15:29:19,2016-09-20T15:30:29,Tarkistettu,1.1 2016_86_129,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja ministeri Orpo, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_130,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin huoli t&k-investoinneista on aivan oikea. Nyt kun katsomme kohti tuota alkuvuoden puoliväliriihtä, tätä tutkimuksen, yliopistojen, t&k-panosten rahoittamista, niin tämä on siinä yksi elementti. Sen lisäksi osana tätä yritysverotuksen kokonaisuutta meidän täytyy arvioida myöskin mahdollisuudet tukea nimenomaan t&k-investointeja, ja minusta tämä on aivan oleellinen asia. Mutta minä haluaisin nyt vielä kerran palata tähän SDP:n veropolitiikan arvosteluun. Siis minua kiinnostaisi nyt tietää se ja saada yksinkertainen vastaus siihen, kannatatteko te kiky-sopimusta vai ette. Jos ette tämän veroratkaisun takia, niin se on uutinen. Se on iso uutinen, jos te vastustatte SAK:n, STTK:n, Akavan sopimaa kiky-sopimusta. (Eduskunnasta: Se olisi historiallista!) Jos te taas puollatte sitä, olette sen kannalla, niin silloin te kannatatte myöskin näitä suurituloisemmille tulevia maksujen alennuksia eli veronkevennyksiä. Tämä on aivan oleellinen kysymys, ja jos ei minulle vastata, niin toivottavasti jollekin muulle vastataan tästä asiasta. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-20T15:30:30,2016-09-20T15:31:48,Tarkistettu,1.1 2016_86_131,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo, minä kerran jo teille vastasin, ihan edustaja Ben Zyskowiczin sanoilla, että sinänsä tämä on vähän kikkailua, kun näistä puhutaan, että tietty osa sitä, tietty osa tätä. Lopputulos on kuitenkin aina se, että se veroratkaisu on hallituksen ratkaisu. Ei kikyssä sovittu veroratkaisusta. Veroratkaisun lopputulos — se, mitä jää viivan alle pienituloisilla tai suurituloisilla — on hallituksen ratkaisu. Ja tätä me olemme, arvoisa ministeri Orpo, kritisoineet siksi, että teidän ratkaisuillanne hyvätuloinen johtaja saa mittavia veronkevennyksiä, joku pienituloinen siivooja tai lähihoitaja saa kovin pieniä kevennyksiä. Olemme kritisoineet sitä, että teillä tuntuu olevan varaa keventää merkittävällä tavalla niiden ihmisten verotusta, jotka saavat miljoonaperinnön. Olemme kritisoineet sitä, että teillä on varaa metsälahjavähennyksiin. Mutta silloin kun pitäisi työttömästä pitää huolta, rahat loppuvat. Te nipistätte, (Puhemies koputtaa) te leikkaatte työttömien toimeentulosta, (Eduskunnasta: Entäs se kiky-sopimus?) joilla muutenkin on vaikeaa. (Puhemies koputtaa) Eläkkeensaajien ostovoima laskee leikkausten myötä. Tästä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-20T15:31:52,2016-09-20T15:33:02,Tarkistettu,1.1 2016_86_132,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"No niin, keskustelu verotuksesta näyttää jatkuvan. Myönnän muutaman puheenvuoron ennen ministerin puheenvuoroa — ministeri pyytää, hän saa kohta — mutta sitä ennen edustaja Zyskowicz.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_133,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitanen, kilpailukykysopimuksen seurauksena ennen kaikkea suurituloisimpien verot olisivat keventyneet. Hallituksen oma ratkaisu oli veroratkaisu, joka kohdistuu ennen kaikkea pieni- ja keskituloisiin. Olen sanonut ja sanon nyt, että kikyn ja hallituksen toimien yhteisenä seurauksena on se, että verotus kevenee kautta linjan tasaisesti, (Antti Lindtman: Siinä se tuli!) tässä on tämä ratkaisu. (Eduskunnasta: Onko se oikein?) Kiky olisi ottanut suurituloisten keventämisen, ja hallitus tasapainotti, lopputuloksena kautta linjan tasainen kevennys. Herra puhemies! Kun sain puheenvuoron, niin haluan vielä kiinnittää kikyn osalta huomiota siihen, että pääministeri ihmetteli vihreiden epäjohdonmukaisuutta. Minustakin on yllätys, että vihreät näin rajusti hyökkäävät palkansaajajärjestöjä (Puhemies koputtaa) ja kikyä vastaan, vaikka siinä on omat ongelmansa, (Puhemies koputtaa) kuten juuri tämä, että vain julkiselta sektorilta lomarahoja leikataan, mikä ei siis ollut hallituksen päätös vaan työmarkkinajärjestöjen päätös.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-20T15:33:11,2016-09-20T15:34:22,Tarkistettu,1.1 2016_86_134,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Vielä myönnän puheenvuorot edustajille Ala-Nissilä, Meri ja Lindtman ja sen jälkeen sitten ministerille puheenvuoron tähän keskustelun osaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_135,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voin yhtyä tuohon edustaja Zyskowiczin puheenvuoroon, ja toisaalta voin myöskin onnitella hallitusta, että tänäänkin yksi rakenteellinen uudistus kuitenkin, liikennekaari, lähtee eteenpäin. Me teemme nyt budjettia 100-vuotiaalle Suomelle ja me otamme velkaa todella jokaista ensi vuonna syntyvää lasta kohden yli 100 000 euroa — se laitetaan siihen äitiyspakkaukseen mukaan — ja kyllähän se on meidän yhteinen häpeämme. Myöskin talouden itsenäisyys, niin kuin pääministeri sanoi, on tärkeää. Me näemme Kreikasta, Ukrainasta, mitä se merkitsee, kun maa menettää talouden itsenäisyytensä. Ehkä minusta täällä on aivan tarpeettomasti verrattu hallitusta Nottinghamin seriffiin. Minusta, jos ministeri Orpoa ja pääministeri Sipilää johonkin vertaisi, niin kyllä se on tämä joviaali munkki Tuck, joka kantoi ihmisiä harteillaan yli synkän virran, sitä työtähän tässä nyt tehdään. (Antero Laukkanen: Aijai!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-09-20T15:34:30,2016-09-20T15:35:28,Tarkistettu,1.1 2016_86_136,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä pääministeri Sipilä otti esille erittäin tärkeän asian, kun puhutaan tästä verotuksesta: tämän kuntien tilanteen Mehän muistamme, että silloin jos me vähennämme kuntien valtionosuuksia, kunnat joutuvat nostamaan kuntaveroa, joka on se tasavero, joka on tosi vaikea kunnille. No, lisäksi ihmettelen sitä, kun kansanedustaja Viitanen totesi, että tällä kertaa tulee veroale myös eläkeläisille. Milloin viimeksi on tullut eläkeläisille veroale? Oliko seitsemän vuotta sitten? (Eduskunnasta: 2015!) Mitä varten te ette ole itse olleet ajamassa sitä? Minulla on semmoinen mielikuva... (Välihuutoja) — Te voitte vastata seuraavaksi, pyytää puheenvuoroa sitten. Sitten edustaja Viitanen puhuu miljoonaperinnöistä. Onko tullut mieleen, että Suomessa on satoja alaikäisiä lapsia, jotka jäävät ilman toista huoltajaa yksinhuoltajaperheissä? Pääasiallinen omaisuus on asunto. He eivät ole miljoonaperijöitä, he ovat yksinhuoltajaperheissä asuvia alaikäisiä lapsia, joiden tilannetta nyt helpotetaan sillä, että tätä verovapauden rajaa nostetaan. Onko se miljoonaperintö? Minusta se on yksinhuoltajien ja perheiden auttamista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-09-20T15:35:29,2016-09-20T15:36:37,Tarkistettu,1.1 2016_86_137,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Totean vain, että viimeksi eläkkeensaajien verotusta helpotettiin 2015. (Pia Viitanen: Rinteen viimeisessä!) — Rinteen viimeisessä budjetissa. Mitä tulee tähän perintöveroon, niin ihmettelemme, miksi suuremman hyödyn siitä keräävät nimenomaan ne miljoonaperinnöt, eivät ne, mistä Leena Meri puhui. (Leena Meren välihuuto) Menevätkö nekin rahat, jotka nyt leikattiin sotiemme veteraanien rintamalisistä, tänne itsenäisyyden juhlavuoteen? Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Orpo taitaa nyt harrastaa tällaista huolellista väärinymmärrystä. Tämä on todettu moneen kertaan: me tuemme sitä, että maahan on saatu työmarkkinaratkaisu, ja me tiedämme sen, että siellä on tapahtunut näitä maksunalennuksia, mutta te ette hallituksen omaa veropolitiikkaa pääse pakoon tämän taakse. Teillä on täysi vapaus tehdä sellainen veroratkaisu kuin te haluatte. Ja nyt te, toisin kuin olette mainostaneet, teette kokonaisuuden, jossa pieni- ja keskituloiset jäävät euromääräisesti mopen osaan suhteessa suurituloisiin. Kysynpä vielä tähän loppuun, arvoisa valtiovarainministeri: Kun te niin paljon puhuitte, että nyt korjataan tämä eläkkeensaajien, palkansaajien veroero, niin minkä takia tavallisissa eläkkeensaajien tulotasoissa, noin 1 500 euroa, (Puhemies koputtaa) eläkkeensaajien ja palkansaajien veroero (Puhemies koputtaa) kasvaa? Minkä takia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-20T15:36:39,2016-09-20T15:37:52,Tarkistettu,1.1 2016_86_138,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja nyt ministeri, paikan päältä 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_139,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oli hyvä kuulla. Niin epäilinkin, että SDP kannattaa kilpailukykysopimusta, jonka työmarkkinajärjestöt ovat sopineet. Ehkä meidän ei kannata paljoa tätä enää jatkaa, mutta siis (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) ne maksuperustemuutokset, jotka laskivat suurituloisten verotusta, syntyivät siinä pöydässä, ja hallitus teki oman kompensaationsa pieni- ja keskituloisille. Mutta mitä tulee väärinymmärtämisiin, niin toivoisin, että kun te puhutte tästä sotaveteraanikysymyksestä, niin antaisitte arvon sille 40 miljoonalle, joka panostetaan Suomi 100 vuotta ‑juhlavuoden kunniaksi veteraanien, kaikkien veteraanien, kotiin vietävien palveluiden parantamiseen. Minusta olisi hyvä, että toisitte senkin esille, kun tätä varmasti seurataan ja katsotaan. Ja sitten, jotta ei nyt kaikkia näitä yritysverotukseen liittyviä asioita aivan mollata, nostan edelleen esille tämän maksuperusteisen arvonlisäveron ja haluan myöskin puolustaa metsälahjavähennyksen parantamista. Me olemme täällä puhuneet investointien liikkeelle saamisesta Suomeen, Itä-Suomen tilanteesta. Me tiedämme, että siellä on lähdössä liikkeelle isoja investointeja, mutta se viimeinen silaus puuttuu, ja siihen tarvitaan kilpailukykyä — siinä viittaan vihreiden kammoon näitä energiatukia kohtaan — eli sitä varmasti katsotaan, mikä on se kilpailukyky, kannattavuus Suomessa, ja sitten sen lisäksi tarvitaan puuta liikkeelle. Suomessa on täysin pirstoutunut metsänomistamisrakenne, ja tämä on täsmätoimena valmisteltu juuri siihen, että metsänomistus ei pirstoutuisi, jotta sukupolvenvaihdoksia tehtäisiin, jotta metsänomistamisessa mentäisiin ammattimaisempaan suuntaan, aktiiviseen metsänomistamiseen, ja että puu saadaan liikkeelle. Minusta ei kaikkea kannata mollata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-20T15:37:55,2016-09-20T15:39:41,Tarkistettu,1.1 2016_86_140,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri ,Pekkarinen,Ensimmäinen  varapuhemies ,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Nyt edustajat Alatalo, Kiljunen, Lauk-kanen ja Virolainen, tässä järjestyksessä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen  varapuhemies  Mauri  Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_141,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todellakin hyvä, että tuo pirstoutunut metsänomistus saataisiin sillä tavalla toimimaan, että me saamme puuta — me kaupunkilaiset omistamme metsää aika paljon. Mutta sen verran täytyy sanoa tunnelmista tuolla pk-sektorilla, kun kiertää Suomenmaata, että siellä on tunnelmat vähän parempaan päin, ja se vaatii tietysti — ja nimenomaan hallitus on niitä tehnytkin — nyt verotusasioita, ‑muutoksia. Esimerkiksi tämä yrittäjävähennys tulee kyllä oikeaan paikkaan: pienyrittäjät ja mikroyrittäjät Suomea pyörittävät, ja heillä on ollut tiukkaa. Ja myös tämä maksuperusteinen alv — maksetaan sitten, kun on laskuista rahat saatu — on erittäin tärkeä, koska rahankierto on hyvin hidasta ja monet pienet yritykset kärsivät likviditeettiongelmista tällä hetkellä. Totta kai myös se, että tuo kotitalousvähennys hieman isonee, työllistää. Jos me kaikki pienyrittäjät pystymme työllistämään yhdenkin ylimääräisen henkilön, niin se todella auttaa paljon tähän työllistämiseen. Sekin, että työttömyysturvaa voidaan jatkossa käyttää palkkatukeen ja starttirahaan, on erittäin tervetullut asia. Näin työttömiä aktivoidaan. (Puhemies koputtaa) Kotitalouksien ostovoima on tärkeää, ja kikyn myötä on tullut tämä palkansaajia auttava asia. Ja liikennekaari: on hyvä uutinen, että tänään se (Puhemies koputtaa) nimenomaan tuolla nyt julkistetaan, ja se tulee (Puhemies koputtaa) myös monipuolistamaan palveluja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-09-20T15:39:47,2016-09-20T15:41:08,Tarkistettu,1.1 2016_86_142,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Orpo, te totesitte tänään aikaisemmin, että haette mallia, kuinka tämä 30 miljoonaa euroa kohdennetaan pienituloisimmille ihmisille. Nyt te kuitenkin kohdistatte jälleen kerran indeksileikkaukset kaikkein pienituloisimmille ihmisille, ihmisille, jotka ovat riippuvaisia yhteiskunnan turvaverkosta sekä sosiaaliturvasta: kyse on kansaneläkkeestä, työttömyysturvasta, asumistuesta, lapsilisistä ja niin edelleen. SOSTE on arvioinut, että leikkaustenne seurauksena 5 000 ihmistä putoaa köyhyysrajan alapuolelle ja samalla suuri joukko ihmisiä tulee siihen köyhyysrajan tuntumaan. Nyt kysyisin: kun me tiedämme, että näille ihmisille kohdistetut etuudet menevät suoraan kulutukseen ja sitä kautta me vahvistamme myös työllisyyttä ja meidän taloutta, niin ministeri Orpo, millä te perustelette sen, että nämä leikkaukset on kohdistettu jälleen kerran näitten kaikkein pienituloisimpien ihmisten (Puhemies koputtaa) toimeentuloon ja sitä kautta heikennätte myös... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-20T15:41:08,2016-09-20T15:42:16,Tarkistettu,1.1 2016_86_143,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuossa kävelin käytävällä ja katselin tv:stä tätä keskustelua ja tein sellaisen havainnon, että poliitikkojen ja kansan lukutaidossa on hyvin erilainen näkemys. Kun poliitikko katsoo tätä verotulotaulukkoa ja toteaa, että siellä joku saa 20 euron huojennuksen ja joku 400 euron huojennuksen, niin se on sama asia, kun taas sitten se pienituloinen naapuri, joka katsoo sitä, ei millään voi ymmärtää, miksi joku saa 400 euron hyvityksen ja hän saa vain 30 euron hyvityksen. Tämä on tämä lukutaitoero, joka tässä on. Ja minä kyllä ajattelen itseäni suurituloisena ihmisenä — en olisi kyllä yhtään ollut pahoillani, vaikka en olisi saanut sitä 400 euron helpotusta tuleville vuosille, ja olisin nähnyt sen ennemmin annettuna sinne vähätuloiselle puolelle. Tämä on se, miten kansa kuuntelee tätä keskustelua. He eivät ymmärrä ollenkaan tätä näin, kun me väitämme täällä, että kaksikymppiä ja 400 euroa on sama asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-20T15:42:17,2016-09-20T15:43:20,Tarkistettu,1.1 2016_86_144,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minulla on ollut vakaa käsitys, että tässä salissa ymmärretään se, että korkea työllisyysaste on edellytys meidän tulevalle hyvinvoinnille, (Pia Viitanen: Niin minullakin!) mutta tämän jankkaamisen jälkeen joudun muuttamaan tätä käsitystäni ehkä toiseen suuntaan. Olisinkin toivonut, että oppositio olisi voinut tukea hallituksen esitystä työtä, työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevasta budjetista, mutta sen sijaan (Pia Viitasen välihuuto) te keskitytte vihjailemaan tulevista lisäleikkauksista, joista kukaan ministeri ei ole puolella sanallakaan sanonut. (Antti Lindtmanin välihuuto) Haluaisin kiittää hallitusta naisten työmarkkina-aseman parantamiseen liittyvistä toimista. On aiheellista huomauttaa, että meillä nuorten hedelmällisessä iässä olevien naisten työllisyysaste on 69 prosenttia ja Ruotsissa se vastaava on 79 prosenttia. Tämä hallitus tekee aidosti toimia tasa-arvon eteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-09-20T15:43:23,2016-09-20T15:44:25,Tarkistettu,1.1 2016_86_145,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Taloudellisesti kaikkein heikoimmassa ja muuten haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten kannalta tämä talousarvio on todella surullista luettavaa, sillä näiden ihmisten tilanne heikkenee entisestään — sille ei voi mitään, kun katselee näitä lukuja. Hallitus sanoo tekevänsä näitä säästöpäätöksiä kansantalouden kuntoonsaamiseksi, mutta vaihtoehtoiskustannuksia ei ole kyllä laskettu eikä esimerkiksi sitä, miten paljon toimeentulotukimenot tulevat kasvamaan näiden säästöpäätösten johdosta. Köyhyyden kasvu tarkoittaa myöskin toimeentulotuen menojen kasvua, koska toimeentulotukea saavien määrä kasvaa. Tämä on arvovalinta, koska samalla kun köyhyys lisääntyy, hallitus antaa kaikkein rikkaimmille tuhansien eurojen verovähennyksiä. Arvovalinta on myöskin se, että vanhustenhoidon mitoituksessa vähennetään henkilöstöä, eli ikäihmiset eivät tule jatkossa saamaan enää inhimillistä ja laadukasta hoitoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-20T15:44:27,2016-09-20T15:45:30,Tarkistettu,1.1 2016_86_146,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu työllisyydestä ja siitä, kuinka todenmukaisia nuo luvut ovat. Te-toimistojen ilmoituksen mukaan kuitenkin uusia avoimia työpaikkoja oli todellakin elokuussa enemmän tänä vuonna kuin viime vuonna, ja se on mielestäni osoitus siitä, että hallituksen toimenpiteet pikkuhiljaa alkavat purra. Toki liike on vielä aika pieni, mutta oikeansuuntainen. Siksi mielestäni nämä hallituksen esitykset tähän työllisyys- ja yrittäjäpakettiin ovat tarpeellisia. Haluaisin nostaa muun muassa tämän yksittäisen asian, elokuva-alan tuotantokannustimen, mikä ei ole noussut mielestäni riittävästi keskusteluun. Tämä on aivan uusi, ja kulttuuriala kaipaa tällaista piristystä, ja suomalainen elokuva on menestynyt viime vuosina erittäin hyvin. Täällä on myös paljon — työttömyysetuuden laajentamista ja kotitalousvähennyksen korotusta — millä on merkittävää vaikutusta työllisyyteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-09-20T15:45:32,2016-09-20T15:46:34,Tarkistettu,1.1 2016_86_147,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palaisin vielä tähän metsälahjavähennykseen, kun valtiovarainministeri Orpo ja muutama muu ihmettelivät, miksi me vihreät olemme suhtautuneet siihen varauksella. Tämä teidän esityksenne budjetistahan ei ole vielä voimassa, mutta esimerkiksi tämän päivän lehdessä kerrotaan, miten nyt on tulossa kenties yksi vuosituhannen parhaista puunmyyntivuosista Suomessa, kun sekä MTK että Metsäteollisuus kehuvat kilpaa, että puunkauppa käy niin hyvin — se on tämän päivän lehdessä. Minä kysyisinkin teiltä: jos puunkauppa käy näin hyvin, eikö näille miljoonille olisi nyt oikeasti jotain parempaa käyttöä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-20T15:46:36,2016-09-20T15:47:12,Tarkistettu,1.1 2016_86_148,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse haluan kiittää hallitusta, että te kaikesta huolimatta olette jaksaneet työstää näitä työllisyyspaketteja ja käydä näitä pitkällisiä kilpailukykyneuvotteluja, koska kaikki leikkauksethan viime kädessä johtuvat kahdesta asiasta: meidän työllisyysaste on liian pieni, ja todelliset työttömyyden kustannukset ovat liian korkeat. Itse asiassa työttömyyden kustannukset Helsingin Sanomien mukaan, kun he tarkastelivat laajasti, olivat 7,6 miljardia euroa, ja minusta tämä kannattaisi tässäkin salissa panna merkille. Myös oppositio on ollut näitä lukuja rakentamassa, valitettavasti väärään suuntaan. Te ette omana hallituskautena ole pystyneet nostamaan työllisyysastetta, mutta sentään työttömyyden kuluja te olette pystyneet nostamaan, se on ihan väärinpäin mennyt. Kaikki tämä on talouden perusta, ja jos me haluamme, että Suomi pärjää, meidän pitää nostaa työllisyysastetta ja pienentää työllisyyden todellisia kuluja. Jos nämä kaksi suhdetta eivät muutu siitä, mihin ne nyt ovat jumittuneet, niin varmaan tätä meidän velkaa ei pystytä lyhentämään, se jatkuu ihan samanlaisena. Eli kiitoksia, hallitus, että te olette (Puhemies koputtaa) täysin oleelliseen keskittyneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-09-20T15:47:15,2016-09-20T15:48:27,Tarkistettu,1.1 2016_86_149,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Talousarvio perustuu talouden kasvuun, ja valitettavasti viime hallituskaudelta jäi lähes 300 000 työtöntä tämän hallituksen käsiin, ja vaikka viime vuoden aikana ollaan saatu 30 000 työllistettyä, niin silti nämä luvut ovat suuria. Ennen kaikkea on murheellista nuorisotyöttömyys ja myös pitkäaikaistyöttömyys, ja jollei työllisyyteen päästä, niin meillä ei ole viennin vetoisuutta eikä myöskään talouden kasvua. Kaikki riippuu siis työllisyydestä, ja on aivan oikein, että yritysten kasvua on helpotettu, että kun tiedetään, että maassamme on ensinnäkin 170 000 yksinyrittäjää, heille annetaan näitä helpotuksia. On muistettava, että vain yrittäjät työllistävät. Samoin sitten hallituksen toimesta, on nyt asia kuinka tahansa, on annettu pieni- ja keskituloisille ja eläkeläisille myös verohelpotuksia. Ja se, mikä myös on tärkeää, on tämä maaseutuun panostaminen, että yhtenä on täällä tämä maaseudun kriisipaketti, onko se nyt 40—50 miljoonaa euroa, joka kohdennettaisiin (Puhemies koputtaa) investointeja tehneille tiloille. Toivon, että oppositio antaa semmoista myönteistä sivutukea, (Puhemies koputtaa) että yhdessä mennään eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-20T15:48:29,2016-09-20T15:49:51,Tarkistettu,1.1 2016_86_150,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Nyt on aika kyllä mennyt reippaasti yli. — Edustaja Kaikkonen. (Antti Lindtman: Nyt tulee rakentava loppupuheenvuoro!),PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_151,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on kritisoitu näitä elinkeinoelämää tai sukupolvenvaihdoksia edistäviä veroratkaisuita. Kyllähän niilläkin on vissi tavoite: edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Jos otetaan vaikka tämä metsälahjavähennys, niin sillähän edistetään sitä, että puu liikkuu myös tulevina vuosina. Tästä on jatkuvasti alalla käyty keskustelua. Ja kun puu liikkuu, niin mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että sahalla on työtä, metsurilla on töitä ja rekkamiehellä on töitä, muutamia esimerkkejä mainitakseni, ja tässä pitää katsoa myös sitä, että töitä on pitkälle tulevaisuuteenkin. Kyllä näillä on omat perusteensa. Arvoisa puhemies! Jotenkin on annettu semmoinen kuva, että suurituloisten verotusta tämä hallitus ei kiristä ollenkaan, ei ole siihen koskenutkaan. Sehän ei pidä paikkaansa. Jos katsotte vaikkapa omaa verokorttianne, edustaja Lindtman, ja vertaatte sitä Rinteen viimeiseen budjettiin, niin maksatteko te tänä vuonna enemmän veroa vai vähemmän veroa? Maksatteko enemmän vai vähemmän? Voitte vastata tähän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-09-20T15:49:54,2016-09-20T15:51:01,Tarkistettu,1.1 2016_86_152,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni on oikein, että pieni- ja keskituloisille palkansaajille on annettu tässä 450 miljoonan työtulovähennys aikaisemmin, ja nyt puhutaan sitten uusista veronkevennyksistä. Toisekseen, en pidä siitä keskustelun tasosta, että täällä tietyllä lailla demonisoidaan hyvätuloisia. (Antti Lindtman: Niin, kuka demonisoi?) Kyllä hyvätuloisetkin rahansa ovat ansainneet, ja siinä mielessä, jos esimerkiksi mietitään nuorta hyvätuloista aikuista, joka tällä hetkellä maksaa 6—7 prosenttia enemmän veroa kuin esimerkiksi Ruotsissa, se aiheuttaa kyllä paljon sitä, että meiltä tällä hetkellä lähtee tuhansia ja tuhansia korkeasti koulutettuja suomalaisia ulkomaille ja he eivät valitettavasti enää tänne takaisin monta kertaa tule, ja nämä ovat juuri niitä osaajia, joita me tällä hetkellä tarvitsisimme uusia työpaikkoja luomaan ja näin poispäin. Kysyisinkin: mitä valtiovarainministeri lupaa heille, että tämä (Puhemies koputtaa) tietynlainen ilmapiiri ja myös heille tulevat veronkevennykset jatkossa kannustaisivat heitä jäämään Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-09-20T15:51:08,2016-09-20T15:52:20,Tarkistettu,1.1 2016_86_153,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja vielä edustaja Elomaa, ja sinä aikana valmistautuu edustaja Lindtman.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_154,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on paljon yksinyrittäjiä, kuten edustaja Mäkipääkin totesi, ja yrittämiseen hallitus myös kannustaa kovin. Maksuperusteisen alvin käyttöönotto on saanut paljon kiitosta pieniltä yrityksiltä ja yrittäjiltä. Vaikka eläkeläisille tulee myös veronkevennyksiä 135 miljoonaa ja kaikkein pienituloisimmille lisärahoitusta 30 miljoonaa, niin tosiasia kuitenkin on, että ne takuu- ja kansaneläkeläiset ja pienen työeläkkeen saajat ovat kovilla, jos leikkaustoimenpiteet sattuvat kohdistumaan samaan henkilöön. Luotan kuitenkin siihen, että hallituksessa vielä ajatellaan näitäkin ihmisiä tarkemmin. Ja kuten ministeri Orpo sanoi, veteraaneja muistetaan: haitta-aste sotainvalideille laskee 15:stä 10:een, ja sitten myös kotiin vietäviä palveluita lisätään. Harmi, että näin myöhään tulevat nämä asiat, (Puhemies koputtaa) jotka olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten, mutta hyvä nytkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-09-20T15:52:24,2016-09-20T15:53:34,Tarkistettu,1.1 2016_86_155,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Otetaan ihan suora vastaus Kaikkosen kysymykseen. Vaikkapa 80 000 euroa ansaitseva maksoi tänä vuonna parisataa euroa vähemmän veroa kuin vuonna 2015 Rinteen budjetin aikana. Mistä se johtuu? Se johtuu siitä, että venytitte työtulovähennystä niin, että vaikka tässä solidaarisuusverossa tehtiin pieni rajan muutos, niin työtulovähennys itse asiassa aiheutti sen, että 80 000 euroa ansaitseva maksaa vähemmän veroa, joten se siitä, edustaja Kaikkonen. (Antti Kaikkosen välihuuto) Mutta on erinomaisen hyvä asia, että nyt tulivat esiin nämä erilaiset verovähennykset, jotka tässä ovat saaneet aika paljon kritiikkiä. Täällä on myös sanottu, että nyt hallitus purkaa byrokratiaa. Suora sitaatti lainsäädännön arviointineuvoston yrittäjävähennystä koskevasta raportista: ""Esitysluonnoksessa on puutteellisesti perusteltu, miten esitys konkreettisesti parantaa kilpailukykyä tai kannustaa yrittäjyyteen. Arviointineuvosto katsoi, että esitysluonnos ei kohdista riittävästi huomiota riskiin, että esitys saattaa johtaa melko suuriin veromenetyksiin ja verotuksen monimutkaistamisesta aiheutuvaan sääntelytaakan kasvuun."" (Puhemies koputtaa) Eli hyvätuloiset hyötyvät, ja byrokratia ja sääntely kasvavat, se on tämän kaverivähennyksen tulos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-20T15:53:34,2016-09-20T15:54:52,Tarkistettu,1.1 2016_86_156,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Vielä puheenvuorot edustajille Lauslahti, Kiuru ja Kaikkonen ja sen jälkeen ministerille puheenvuoro, ja jos vielä ministerin puheenvuoron jälkeen näyttäisi olevan erityisen suurta tarvetta lyhyeen debatin jatkamiseen, niin se sitten suotaisiin. Vähitellen kuitenkin siirrytään debatista varsinaisiin listapuheenvuoroihin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_157,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on erittäin mukiinmenevä hallitus, ja voi sanoa, että budjettikirja, joka meidän käsissämme on, ei ole haulikolla ammuttu kirja vaan hyvin täsmätoimia sisältävä kirja. Edustaja Lindtmanille: Meillä on ollut koko ajan työlinja. On hienoa, että SDP:kin yrittää päästä työlinjalle. Tulokset ratkaisevat. Tämän hallituksen aikana on syntynyt 30 000 työpaikkaa suomalaisille, suomalaisille, jotka tarvitsevat työtä, sillä työllä me pystymme myöskin köyhien etuja ajamaan ja huolehtimaan siitä, että hyvinvointiyhteiskunta säilyy ja siltä osin välittävää linjaa voidaan myöskin vahvistaa tulevaisuudessa. Jos katsotaan, mitä hallitus on tehnyt, hallitus on tehnyt kovia säästöpäätöksiä, kyllä, mutta samaan aikaan hallitus on kyennyt myöskin rakentamaan sitä uutta kasvun pohjaa, sitä kasvun pohjaa, jolla me saamme uutta työtä ja jota kautta myöskin rahoitamme hyvinvointiyhteiskunnan. (Puhemies koputtaa) Hyvä, hallitus!",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-09-20T15:55:14,2016-09-20T15:56:23,Tarkistettu,1.1 2016_86_158,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Edustaja Kiuru. [Pauli Kiuru aloitti puheenvuoron.] — Sovitaanpa, että Krista Kiuru ensin ja otetaan sitten Pauli Kiuru vielä ennen ministeriä. (Pauli Kiuru: Selvä!)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_159,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"No niin, arvoisa puhemies, naiset ensin vaikka heikoille jäille. Nyt uskallan sen nimittäin tässä ihan suoraan sanoa, että kyllä tässä hallituksen suurin ansio on se, että kyllä te osaatte mainostaa tekemisiänne aivan toiseen kanttiin kuin viime hallitus. Nimittäin se viime hallitushan todellisuudessa puolitti perimänsä alijäämän viime kaudella, mutta tämä hallitus pääsee siihen samaan nipin napin vuonna 2019, kun kovasti yrittää. Velkaantumisen taittamisesta ei ole puhettakaan, mahdollisesti 2021 mutta ilman mitään katetta. No, me tietysti täällä ihmettelemme, miksi sitten kansalaisille sanotaan, että nyt pitää leikata ja säästää, koska nyt pitää pysäyttää velkaantumiskehitys — sehän ei pysähdy. Tätä rahaa tarvitaan miljardi euroa esimerkiksi verojen kevennyksiin, joiden kärki auttamatta tässä salissa on ollut siinä, ovatko ne tässä tilanteessa kohtuullisia. Kyllä meidän täytyy myöntää, että siitä kikyä on vain vähän reilu puolet eli kyllä verojen kevennyksiä tulee. Mihin? Hyvin kyseenalaisesti. Ja tässä ei vielä kaikki: tämä kaikki kiteytyy siihen, (Puhemies koputtaa) että samaan aikaan kun ilmoitetaan täällä, että kyllä vähäosaisilta pitää säästää... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: No, nyt jos saan pyytää kiteyttämistä todellakin.] ...kysyisinkin siitä, että 2 miljardia menee tähän verojen kevennykseen rahaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-09-20T15:56:24,,Tarkistettu,1.1 2016_86_160,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tietysti, kuka on suurituloinen? Silloin kun tätä solidaarisuusveroa aseteltiin siinä hallituksessa, missä te olitte, edustaja Lindtman, niin tuolloin tuon veron alaraja oli, oliko 90 000 vai 100 000 euroa. Tämä hallitus laski sen 72 000 euroon vuodessa elikkä noin 6 000 euroon kuukaudessa. (Timo Heinonen: Tämä on siis sitä solidaarisuutta!) Näin siinä kävi, ja näin ollen lopputulos on se, että jos katsoo sitten työn verotusta suurituloisilla, sanotaan nyt tulovälillä 80 000—120 000 euroa vuodessa, niin keskimäärin kyllä verotus on kireämpää kuin silloin, kun valtiovarainministerinä oli Rinne, sd.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-09-20T15:57:54,2016-09-20T15:58:43,Tarkistettu,1.1 2016_86_161,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olympiamenestys viime kesänä Suomen osalta ei aivan vastannut odotuksia. Paralympialaisissa kuitenkin tuli hieman parempaa menestystä, suoranainen tähtisuorituskin nähtiin. On arvioitu, että liikunnallinen pohja suomalaisilla lapsilla ja nuorilla ei oikein kestä huippu-urheilun edellytyksiä. Urheilu on sinänsä tärkeää, mutta liikunta on vielä tärkeämpää, kun ajatellaan laajoja kansanryhmiä. Sillä on suorat yhteydet sosiaali- ja terveysmenoihin ja ihmisten hyvinvointiin. Kysyn valtiovarainministeri Orpolta, kun Sanni Grahn-Laasonen ei ole paikalla: Miten tämä liikuntaraha näkyy täällä? Onko meillä Liikkuva koulu ‑hanke jatkumassa samalla tavalla kuin viime vuonna? Miten liikuntapaikkarakentaminen näkyy laajoille kansanryhmille, suuntautuuko se huippu-urheiluun vai laajoille kansanryhmille enemmän? Ja olenko tulkinnut oikein, että rahoitus liikunnalle ylipäätään kasvaa tässä erinomaisessa budjettiesityksessä (Puhemies koputtaa) ensi vuodelle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-09-20T15:58:45,2016-09-20T15:59:56,Tarkistettu,1.1 2016_86_162,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja nyt ministeri Orpo, ehkä 3 minuuttia. Jos oikein ymmärrän, niin ministerillä taitaa olla meno sitten seuraavaan paikkaan, eli nyt 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_163,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos lähtee tästä isosta kuvasta kerran vielä, niin todellakin, niin kuin edustaja Eestilä täällä totesi, meillä työttömyydestä johtuvat kulut kaiken kaikkiaan ovat laskelmien mukaan jopa yli 7 miljardia, työttömyysturva 5 miljardia, muut työttömyydestä aiheutuvat kulut 1,3 — joka tapauksessa julkiseen talouteen kohdistuva meno kuitenkin pitkälle yli 6 miljardia. Sekin jo selittää sen, miksi me olemme jatkuvasti, vuodesta toiseen, siinä tilanteessa, että pitää leikata valtiontaloudesta, julkisesta taloudesta muualta. Siksi tätäkin kautta tämä työllisyystilanteen parantaminen on avain siihen, että me saamme liikkumavaraa kaikille tärkeiden palveluiden ja tulonsiirtojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Siihen ei ole mitään muuta poppakonstia. Hallitus on nostanut työllisyyden ylivoimaisesti ykköstavoitteekseen, ja minusta tässä keskustelussa jos jostain ollaan varmaan samaa mieltä, niin siitä, että työllisyys on avain. No sitten me olemme tietenkin eri mieltä keinoista, mutta uskallan vieläkin, kaiken tämän keskustelun jälkeen, väittää ja olen vakuuttunut siitä, että hallituksen budjettikirjassa on — ja tällä hetkellä jo putkessa, eduskunnassakin käsittelyssä olevaa — runsaasti lainsäädäntöä, joka tähtää työllisyystilanteen parantamiseen. Nämäkään eivät riitä. Siksi me olemme käynnistäneet uutta valmistelua kannustinloukkujen purkamiseksi, työttömyysturvan kehittämiseksi yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, yritysverotuksen kokonaisuudistusta. Me tarvitsemme uudistuksia, jotta me saamme tämän työllisyystilanteen ratkeamaan, ja me tarvitsemme niitä lisää. Me tarvitsemme uudistuksia meidän talouteen. Me olemme vapauttaneet kauppojen aukioloajat, me olemme helpottamassa alkoholilainsäädäntöä, mikä tuo lisää kilpailua, työtä. Tänään on julkaistu liikennekaari: merkittävä, suuri rakenteellinen uudistus, joka asiantuntijoiden laskelman mukaan voi tuoda tullessaan jopa 20 000 uutta työpaikkaa. Se luo aivan uudenlaista bisnesmahdollisuutta ja sitä kautta kasvun mahdollisuuksia. Minä olen erittäin iloinen siitä, että se on nyt maaliin saatu ja vielä niin, että taksit ovat siinä mukana, koska jos taksit olisivat jääneet ulkopuolelle tässä vaiheessa, niin ne olisivat kärsineet merkittäviä tappioita tässä kisassa. Eli kyllä hallitus toimii nyt päättäväisesti, pitää samaan aikaan kiinni tiukasta finanssipolitiikan linjasta, 4 miljardin säästöistä — ei tehty lisäyksiä budjettineuvotteluissa, vaikka tarpeita olisi vaikka millä mitalla, niin kuin täälläkin on käynyt tänään ilmi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-20T16:00:08,2016-09-20T16:02:48,Tarkistettu,1.1 2016_86_164,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisat edustajat, tätä keskustelua on käyty nyt aika tarkkaan 3 tuntia. Täällä on vielä muutama vastauspuheenvuoro perintönä edellisestä keskusteluvaiheesta. Myönnän ne, ja sitten siirrytään varsinaisiin puhujalistan mukaisiin puheenvuoroihin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_165,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD ,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! SDP on aina halunnut olla ja onkin ollut työlinjalla. Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytyminen työstä ja koulutuksesta on Suomessa kovassa kasvussa, kertoo OECD:n tuore maavertailu. Suomalaisista 20—24-vuotiaista miehistä yli viidennes eli yli 20 prosenttia on vailla työtä tai ei ole koulutuksessa. Mitä te tästä huolimatta hallituksessa teette? Leikkaatte ammatillisesta koulutuksesta tuon 190 miljoonaa ilman mitään ohjausta, ja näinpä sitten koulutuksen järjestäjät joutuvat itse pohtimaan, vähentävätkö opettajia, ennestään niukkoja opetustunteja vai sitten opiskelijamääriä. Samalla ajatte alas nuorisotakuuta, nuorten aikuisten osaamisohjelma on loppumassa ja etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan resursseja heikennetään. Arvoisa hallitus, tavoitteeseenne työllisyysasteen nostamisesta on helppo yhtyä, mutta miksi unohdatte nuoret ja heikennätte osaamista, sitä kaikkein tärkeintä asiaa, millä Suomi voi nousta ja saadaan ne ihmiset töihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-09-20T16:03:05,2016-09-20T16:04:13,Tarkistettu,1.1 2016_86_166,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään on aika vähän puhuttu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, mitä ei pitäisi kyllä tämänkääntyyppisessä keskustelussa sivuuttaa. Ulkopolitiikan johtaviksi ajattelijoiksi itsensä nostaneet vihreät Ville Niinistön johdolla linjasivat, että meidän pitäisi luopua yleisestä ja yhtenäisestä asevelvollisuudesta ja tehdä asepalveluksesta täysin vapaaehtoinen. Vihreät näin irtautuvat oikeastaan kaikkien muiden puolueiden pitkästä perinteestä, joka on nojannut yleiseen ja yhtenäiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen. Pidän erittäin myönteisenä sitä, että maamme hallitus ei ole lähtenyt tällaiselle vihreiden politiikan linjalle vaan panostaa uskottavaan maanpuolustukseen. Ensi vuonna varusmieskoulutus pidetään nykyisellä tasolla, kertausharjoituksiin ei puututa eli ne pidetään normaalilla tasolla ja myös edellisen sodan veteraaneista kannetaan arvokkaasti huolta. Annan tästä kyllä täyden kiitoksen tälle hallitukselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-20T16:04:14,2016-09-20T16:05:25,Tarkistettu,1.1 2016_86_167,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä sanoa, että ihmettelen suunnattomasti, että täällä varsinkin keskustapuolueen taholta ollaan huolestuneita siitä, miten hyvätuloisia verotetaan. Minä muistutan, että tässä maassa on ainakin 120 000 sellaista ihmistä, jotka elävät kansanedustajan kahden kuukauden palkalla koko vuoden, heidän tulotasonsa on sen kaltainen — itse asiassa meillä on köyhiä 900 000, niin että taitaapa niitä olla jo miljoonan verran. Mitä sitten tekee hallitus tähän työllisyyspuoleen? Järjestää Leelian lepotuolin: ottaa ihmiset kolmen kuukauden välein keskustelemaan. Siellä on 350 000 työtöntä. Jos he kaikki käyvät siellä kolmen kuukauden välein, missä välissä työvoimatoimisto pystyy työllistämään tai etsimään työpaikkoja? No, eihän sen tarvitsekaan. Olen ymmärtänyt, että te haluatte ulkoistaa työn etsimisen ja sitä kautta sitten mahdollisesti työllistää ihmisiä. Eli kummat ovat turhia: yksityiset työnvälittäjät, jotka eivät ennätä keskustella kolmen kuukauden välein työttömien kanssa, vai työvoimatoimistot, jotka keskustelevat (Puhemies koputtaa) kolmen kuukauden välein kunkin työttömän kanssa (Puhemies koputtaa) mutta eivät etsi töitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-09-20T16:05:25,2016-09-20T16:06:38,Tarkistettu,1.1 2016_86_168,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Onneksi sain puheenvuoron, koska aion kiittää hallitusta. Kiitän hallitusta: Toisin kuin vielä viime keväällä esititte, nyt te perutte nämä päivähoitomaksujen jättisuuret korotukset — hyvä niin. Vielä vuosi sitten te vastustitte veronkevennysten ulottamista eläkkeensaajille. Nyt se keino onneksi teille myös kelpasi. Tyytyväinen olen myös siitä, että Lex Taipale, ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien armahtaminen, on tahtotilanne. Vielä kesäkuussa ministeri Mäntylä tätä vastusti. Arvoisa hallitus, on reilua myöntää, että jotain on tuossa välissä myös tapahtunut. Sitten mitä tulee liikenteeseen ja liikenneväylien korjausvelkaan: Ihmettelen itse, miten olette päätyneet eri seutujen elinvoimaisuuden nimissä ja näissä korkeissa työttömyysluvuissa siirtämään tiestön korjausvelkaeuroja 100 miljoonaa vuodelle 2018. Ja sitten kun täällä on puhuttu tästä liikennekaaresta, josta nyt sitten tänään hallitus pääsi jonkunnäköiseen sopuun, (Puhemies koputtaa) niin täytyy sanoa, että me seuraamme kyllä tarkkaan, (Puhemies koputtaa) tuleeko siitä jotain muutakin kuin ""rakenteellinen uudistus"". Itse sitä vähän epäilen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-09-20T16:06:38,2016-09-20T16:07:55,Tarkistettu,1.1 2016_86_169,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Ja viimeinen puheenvuoro tähän debattivaiheeseen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_170,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heinoselle, joka taisi tosin jo poistua (Timo Heinonen: Ei poistunut!) — Ei poistunut, hienoa! — kommentoin tästä, että olen tietenkin iloinen siitä, että olette seurannut, mitä vihreiden puoluevaltuuskunta on keskustellut, ja viittasitte tähän vihreiden puoluevaltuuskunnassa hyväksyttyyn ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjapaperiin. No, eri asia, kuinka paljon se liittyy tähän budjettikeskusteluun tässä ja nyt, mutta katson asiakseni vastata. Kyseessähän oli pitkän aikavälin tavoite siirtymisestä — pitkällä aikavälillä — mahdollisesti vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Tässä tilanteessa tämä valtuuskunnan tekemä linjaus ei ole nähdäkseni sellainen, että siitä pitäisi erikseen tässä salissa keskustella, koska meidän eduskuntaryhmämme kyllä on tietoinen tämän hetken ulko- ja turvallisuuspoliittisista realiteeteista ja siitä, että — vaikka kunnioitammekin valtuuskuntamme linjausta — tämä tavoite ei ole lyhyen aikavälin kysymys tässä ja nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-20T16:07:56,2016-09-20T16:08:52,Tarkistettu,1.1 2016_86_171,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Siirrymme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_172,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden valtion talousarvioesitys 100-vuotiaalle Suomelle sisältää paljon positiivisia elementtejä mutta toki myös aiemmin sovittuja säästöjä, jotka nyt laitetaan toimeen. Menneisiin ei koskaan pidä liikaa takertua, mutta edellisen hallituksen perintö oli sellainen, että viimeistään nyt uudistuksia on ollut välttämätöntä tehdä. Meille on jäänyt pitkä lista tekemättömiä töitä, ja Suomen kuntoon laittaminen edellyttää sitä, että tulot ja menot saatetaan tasapainoon. Erityisen paljon palautetta tämänkin päivän keskustelussa on tullut työttömyysturvaan kohdistuvista säästöistä. Keskusta ymmärtää siihen liittyvän huolen. Työttömyys maksaa kuitenkin suomalaiselle yhteiskunnalle yli 5 miljardia euroa vuodessa, eikä meillä siihen ole varaa. Erityisen tärkeää on huolehtia, että työttömyys ei pitkity heillä, joiden paluu työmarkkinoille olisi mahdollinen. Budjetin ratkaisuilla tuetaan Suomen talouden elpymistä ja työllisyyden parantumista. Työllisyyden saaminen nousuun on kestävin tapa turvata palvelut ja pitää huolta heikoimmista. Budjetti on minusta oikeanlainen myös tähän tilanteeseen, jossa vienti ei vedä mutta kotimaisesta kysynnästä on pidettävä huolta. Työn verotuksen alentaminen kannustaa työntekoon ja tukee ostovoimaa. Yritysveropaketti toteuttaa monia pitkäaikaisia verotavoitteita. Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin, ja siksi on hyvä, että tehdyt veroratkaisut helpottavat niiden tilannetta. Ensi vuoden budjetissa joudutaan ottamaan lisää velkaa, mutta kokonaisuutena olemme tavoitteessa lopettaa Suomen velaksi eläminen vuonna 2021. Tie talouden tasapainoon on siis vielä pitkä. Arvoisa puhemies! Oppositio väittää, että hallitus suosisi suurituloisia, ja on kyseenalaistanut hyvätuloisille kohdistettavia veronkevennyksiä. Se lienee jonkunlainen pääaihe tänään tässäkin keskustelussa. Tausta suurituloisten veronkevennyksiin on kilpailukykysopimuksessa, osa niistä tulee kikyn sivuvaikutuksina automaattisesti. Tätä kautta keski- ja suurituloisille kohdentuu automaattisesti kevennyksiä 100 miljoonan euron edestä. Hallituksen päätös taas kohdistuu pieni- ja keskituloisille ja on suuruudeltaan noin 400 miljoonaa euroa. Tänään on montakin kertaa saanut ihmetellä sitä, miksi opposition on niin vaikea hyväksyä se, että hallitus todellakin keventää heikompien verotusta. Lopputulemana palkkatuloverotus kevenee tasaisesti kaikilla tulotasoilla. Arvoisa puhemies! Vaikeana aikana tämä hallitus tekee oikeudenmukaista politiikkaa. Kun esimerkiksi demarit olivat hallituksessa, yksinhuoltajien päivähoitomaksut jäivät alentamatta. Niitä alennetaan nyt. Aika vähälle huomiolle on jäänyt se, että budjetissa sovittiin 2 500 euron kertakorvauksesta naisten työnantajille vanhemmuuden kustannusten nykyistä oikeudenmukaisemmaksi jakamiseksi. Tätä ikuisuusongelmaa on nyt siis vihdoin helpotettu, ja se edistää etenkin nuorten naisten työmarkkina-asemaa. Ylipäätään meidän on yhteistyössä jatkettava työelämän uudistamista niin, että ihmiset voivat paremmin sovittaa työ- ja muuta elämää yhteen. Pidän tärkeänä, että hallitus ja työmarkkinaosapuolet tekevät myös nämä uudistukset yhdessä. Työ, työelämä ja työmarkkinat ovat sellaisessa muutoksessa, että uudistukset, ja mieluummin yhdessä tehden, ovat välttämättömiä. Yhteiskunta- eli kilpailukykysopimus on poikkeuksellinen etenkin julkisten alojen työntekijöiden kannalta. Se on ennen muuta työllisyyssopimus, ja vain työllisyyttä parantamalla muut — myös palvelut ja työpaikat julkisilla aloilla — voidaan turvata. Arvoisa puhemies! Myös se on oikeudenmukaista, että uusia leikkauspäätöksiä ei ole tehty. Hallitusta täytyy kiittää siitä, että tiukasta talouden tilanteesta huolimatta budjetti sisältää myös positiivisia määrärahapäätöksiä. On oikein, että itsenäisen Suomen kunniaksi sotiemme veteraanien työlle annetaan arvoa 40 miljoonan euron lisäyksellä. Myös omais- ja perhehoitoa kehitetään 90 miljoonalla eurolla. Lisäksi nuorten kuntoutusrahaan tehtiin iso satsaus. Minusta budjetin kokonaisuus on hyvä, nyt on vain pidettävä suuri kuva selvillä ja tavoitteet mielessä. Olemme oikealla uralla, vaikka tekemistä vielä riittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-09-20T16:09:07,2016-09-20T16:14:26,Tarkistettu,1.1 2016_86_173,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"(Olavi Ala-Nissilän välihuuto) Herra puhemies! — Kiitoksia, edustaja Ala-Nissilä, teillä on valtavan paljon suurempi kokemus ja tietotaito tällä alalla, mutta teemme yhdessä hyvää työtä tuolla valtiovarainvaliokunnassa muun muassa. Arvoisa puhemies! Viime vaalikauden tiedoista on tullut täällä aika lailla epäselvä kuva. Tosiasia on kuitenkin se, että julkinen velka, jota muun muassa OECD, EU ja monet muut tahot seuraavat — nimenomaan julkista velkaa, ei yksin valtionvelkaa — kasvoi viime vaalikaudella noin 9 miljardia euroa joka ainut vuosi, 9 miljardia euroa. Valtio velkaantui noin 20 miljardia, kunnat 7 miljardia, ja kuntien velka kasvoi juuri sen tähden, että valtionosuuksia leikattiin todella reippaasti. Eli edellisen hallituksen — tai edellisten hallitusten, kun siinä oli niitä kaksi — säästöpolitiikka oli sitä, että leikataan kunnilta ja leikataan koulutuksesta ja muut jätetään tekemättä, ja uudistukset myös jätettiin tekemättä. Tämä on tosiasia. Eli velkaa otettiin valtavasti, bruttokansantuote laski kolmena vuonna viime vaalikaudella, työttömyys kasvoi 100 000:lla, kilpailukyky heikkeni ja niin edelleen. Tämän perinnön sai nykyinen hallitus runsas vuosi sitten. Teimme hallitusohjelman niin, että päätettiin tehdä etupainotteiset leikkaukset menoihin velkaantumisen saamiseksi hallintaan. Nuo 4 miljardin leikkaukset on päätetty, pääosin tehty, nyt tehdään muodollisesti päätöksiä vielä joiltakin osin. Sen jälkeen päätettiin tehdä kilpailukykysopimus ja työ- ja yrittäjyyspaketti. Nämä on nyt tehty, vaikka on vasta runsas vuosi kulunut tätä hallituskautta. Rakenneuudistukset ovat työn alla, ne ovat pitkäkantoisia. Eläkeuudistus astuu voimaan ensi vuoden alussa, sitä muun muassa sosialidemokraatit vielä keväällä 2011 vastustivat: silloinen puheenjohtaja Urpilainen sanoi, että sosialidemokraatit eivät koskaan tule hyväksymään eläkeiän korottamista. Mutta niin he vuosi sitten täällä sen vain hyväksyivät — niin se takki kääntyy. (Sirpa Paateron välihuuto) Eläkeuudistuksen lisäksi sote-uudistus on menossa hyvää vauhtia eteenpäin, kuntien tehtäviä ja vastuita karsitaan ja niin edelleen. Tämän lisäksi hallitusohjelmassa on kärkihankkeita, joilla luodaan uusia kasvualoja ja vauhditetaan niitä. Korjausvelkaa, jota viime kaudella kasvatettiin, nyt pienennetään määrätietoisella paketilla, infraa parantamalla. Byrokratiatalkoot etenevät, mitä ei tapahtunut viime kaudella lainkaan. Eli tässä tilanteessa nyt ollaan, ja nyt on selvästi nähtävissä, että jo tässä vaiheessa, alkusyksyllä 2016, tulokset tämän hallituksen toiminnasta alkavat näkyä. Velkaantuminen ei kasva, koska valtionvelka, maahanmuuttokustannuksista huolimatta, kasvaa vain noin 5,5 miljardia tässä budjetissa ja kuntatalous vahvistuu tämän budjettiesityksen myötä. Kuntaliiton hallituksessa olemme käyneet tämän läpi ja todenneet yksimielisesti — kaikki puolueet siellä mukana, nämä isommat puolueet — että kuntatalous tämän budjetin myötä vahvistuu noin 40 miljoonaa euroa. Kun vertaa sitä viime kauteen, jolloin leikattiin miljardimäärin kunnilta, henkilöstöä irtisanottiin, palveluja heikennettiin, veroja kiristettiin kunnissa ja niin edelleen, niin muutos on todella suuri, ja ennen kaikkea siis kunnat eivät valtion toimenpiteiden johdosta velkaannu. Näin ollen velkaantuminen taittuu nyt jo aivan selvästi. (Olavi Ala-Nissilä: Kyllä!) Kun otetaan vielä huomioon se, että edellisellä hallituskaudella valtion kassaa syötiin 11 miljardista 4 miljardiin eli noin 7 miljardia, nyt ei ole enää mahdollisuutta syödä 7:ää miljardia, kun ei kassassa ole kuin 4 miljardia. Eli näin on käänne tapahtunut ja luottamus valtion ja koko yhteiskunnan toimintaan on vahvistunut, ja se näkyy myös siinä, että työpaikkoja syntyy, yritykset luottavat tulevaisuuteen, investoinnit ovat lähdössä käyntiin. Kilpailukykysopimus on arvokas, sen tekivät työmarkkinaosapuolet, ja hallitus teki viisaasti veroratkaisut painottaen pieni- ja keskituloisia ja antaen myös eläkeläisille osuuden tästä kokonaisuudesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-20T16:14:35,2016-09-20T16:20:10,Tarkistettu,1.1 2016_86_174,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tänä ja ensi vuonna maamme bkt:n ennustetaan kasvavan vain noin prosentin vauhtia. Tämän varsin maltillisen, liian maltillisen, kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Yksityistä kulutusta tukee kotitalouksien ostovoiman kasvu, missä yhtenä tärkeänä tekijänä on se, että tuloverotusta kevennetään kaikilta suomalaisilta, ja myös eläkeläisten verotusta. Vuonna 2017 työttömyysasteen ennustetaankin alenevan. Tästä huolimatta kokonaiskuva tulevista vuosista on talouskasvun kannalta erittäin vaisu, ja sen takia me tarvitsemme lisää toimenpiteitä. Niin kuin tässä edellä on useammassa puheenvuorossa tuotu esille, meillä on ei seitsemän laihaa vuotta vaan nyt jo kahdeksan laihaa vuotta taloudessa takana ja käänne vasta hyvin hentoinen, ja sen eteen pitää nyt tehdä töitä. Sen takia budjetin keskiössä onkin työllisyys ja yrittäjyys. On jokaisen suomalaisen etu, että tähän maahan saadaan lisää työtä ja työpaikkoja. Se on työttömän etu, mutta se on myös jokaisen työssä olevan etu. On sovittu uusista työllisyystoimista, jotka sisältävät myös useita asuntorakentamista edistäviä toimia, ja lisäksi hallitus päätti nyt syksyllä kasvua ja yrittäjyyttä edistävästä veropaketista. Vuoden 2017 lopussa eli nyt käsittelyssä olevan budjetin jälkeen valtionvelan arvioidaan olevan kuitenkin jo noin 111 miljardia euroa. Se on noin 51 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden velkaantumisen kasvu pysähtyy kuitenkin vuonna 2018, ja toivotaan, että nämä toimenpiteet, missä yhtenä tärkeänä tekijänä on työmarkkinajärjestöjen sopima kilpailukykysopimus, nopeuttavat tätä ja saamme talouden kasvuun. Tavoitteena on nimittäin nostaa maamme talous kestävän kasvun ja paranevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan rahoitus nyt ja tulevaisuudessa. Kaikille palkansaajille tulevat nuo tuloveronkevennykset, niin kuin eläkeläisillekin, ja yrittäjävähennys kannustaa yritystoiminnan harjoittamiseen. Myös yritysten sukupolvenvaihdoksia edistetään siihen liittyvää verotusta keventämällä, ja samaan aikaan pienyritysten maksuvalmiutta lisätään siirtymällä kauan kaivattuun maksuperusteiseen tilitykseen arvonlisäverotuksessa, eli enää tämän jälkeen yritykset eivät toimi valtiolle tietynlaisina pankkeina. Erittäin myönteistä tässä talousarviossa on myös se, että varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan ja korotuksista luovuttiin. Tämä ratkaisu osoittaa, että voidaan myös tehdä päätöksiä, jotka kumoavat jotain aiemmin suunniteltua, jos ne osoittautuvat työn ja työnteon kannalta kannattamattomiksi taikka väärään suuntaan tilannetta vieviksi. Pidän erittäin myönteisenä myös sitä, että vanhemmuuden kustannuksia vihdoin tasataan. Naispuolisten työntekijöiden työnantajille tulee 2 500 euron kertakorvaus, jolla tasataan perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia. Työverotuksen kevennyksestä jo muutaman sanan sanoin. Haluan vielä tähän loppuun nostaa esille myönteisenä asiana sen, että hallitus päätti myös maatalouden kriisipaketista, mutta se ei yksin tule kuitenkaan riittämään suomalaisen ruuantuotannon turvaamiseen, ja me tarvitsemme tässä lisätoimenpiteitä jo huoltovarmuudenkin näkökulmasta. Peruskoulun uudistus on merkittävä työ, johon kärkihankerahaa ohjataan — uskallan sanoa, että melkein enempi kuin millään vaalikaudella tätä ennen — 90 miljoonaa euroa, ja siinä nostetaan oppilas keskiöön. Aivan lopuksi nostan esille nämä liikennehankkeet. Meillä liikenteeltä kerätään merkittävästi veroja, ja on hyvä, että vihdoin tätä tiestön ja rataverkon korjausvelkaa laitetaan kuntoon ja myös muutamia tärkeitä liikennehankkeita pystytään käynnistämään, joista itse haluan nostaa esille erityisesti Lahden eteläisen kehätien, joka on merkittävä myös koko Suomelle. Se vauhdittaa itä—länsisuuntaista liikennettä aina Turusta Lahden kautta kohti Venäjää, ja toivotaan, että myös Venäjän tilanne vakiintuu ja tasaantuu niin, että kauppa sinnekin lähtee jälleen vetämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-20T16:20:15,2016-09-20T16:25:43,Tarkistettu,1.1 2016_86_175,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies, hyvä kollegat! Hallitus on kertonut työllisyyden ja yrittäjyyden olevan budjettiesityksessään pääosassa, joten keskityn itsekin niihin. Jotta tuottavuus ja kilpailukyky kohenevat ja uusia menestyviä yrityksiä sekä työpaikkoja syntyy riittävästi, on talouttamme uudistettava etenkin uutta teknologiaa hyödyntämällä. Myös työn tarjoamisesta kannattaa tehdä edelleen nykyistä helpompaa. Jaan hallituksen tilannekuvan. Keinoistakin olen osin samaa mieltä. Suurin näkemys-eromme liittyy koulutukseen. Suomen perinteisiä heikkouksia globaalin menestyksen näkökulmasta ovat olleet esimerkiksi syrjäinen sijainti, harva asutus ja kotimarkkinoidemme pienuus. Näistä heikkouksista olemme pyrkineet eroon ja olemme kompensoineet niitä maailman kärkeen sijoittuvalla koulutuksella. Jos työ pitää Suomen liikkeessä, on koulutus se perusta, jolle pärjääminen voi ylipäätään maassamme syntyä. Siksi koulutuksesta ei pidä enää leikata. Nyt kun teknologiamurros hävittää ja muuttaa vanhoja työtehtäviä ja ammatteja, jos jotakin tarvitsemme, niin laadukasta koulutusta kääntääksemme tilanteen eduksemme. Esimerkiksi ensi vuodelle osuvat ammatillisen koulutuksen megaleikkaukset tarkoittavat pahimmillaan sitä, että perustavanlaatuinen ammatillinen osaamisemme ei enää pysy riittävästi uudistuvien alojen ja teknologiamurroksen mukana, puhumattakaan siitä, että nämä leikkaukset ovat sosiaalinen aikapommi. Koulutusjärjestelmää kannattaa edelleen uudistaa suuntaan, jossa käytännöllinen osaaminen ja sen kehittäminen korostuvat. Yksi ihmisen tärkeimmistä taidoista on uuden oppiminen. Tämän taidon merkitys korostuu yhä enemmän. Myös niin sanotun syvätyön eli korkeaa keskittymistä vaativan työn rooli kasvaa tulevaisuuden yhteiskunnassa. Olemme esittäneet koulutusleikkausten korvaamista ympäristölle haitallisia tukia karsimalla. Kaikki leikkaukset kirpaisevat toki jossakin. Meidän päättäjien tehtävänä on kuitenkin valita käsillä olevista vaihtoehdoista siedettävimmät, koulutusleikkaukset kun ovat työllisyydenkin kannalta se huonoin vaihtoehto. Arvoisa puhemies! Työllisyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen budjetissa on hyvä asia. Myös starttirahasta saadaan enemmän irti, kun sen käyttömahdollisuuksia laajennetaan. Samalla hallitus kuitenkin kertoo vahvistavansa työttömyysturvan vastikkeellisuutta ja tiukentavansa työn vastaanottovelvoitteita, aivan kuin työttömät ihmiset eivät lähtökohtaisesti haluaisi töihin. Poikkeuksia on aina, mutta enemmistöä ei pidä simputtaa sen vuoksi, jos pieni vähemmistö tekee toisin. Suhtaudun epäillen myös kolmen kuukauden välein tehtäviin työttömien määräaikaishaastatteluihin. Jos tarkoituksena on aidosti auttaa, niin ajatus on hyvä. Sen sijaan jos tarkoitus on puhua pehmeitä aktivoinnista ja työllistää lähinnä työnvälittäjiä, en innostu. Työttömien pompottelu olisi myös ristiriidassa perustulokokeilun kanssa, perustulon taustalla kun on ajatus paitsi vähentää byrokratiaa myös luopua holhoamisesta ja ehdoista. Se mahdollistaa ihmisten omat valinnat ja joustot erilaisissa työ- ja elämäntilanteissa. Valitettavasti perustulokokeilu uhkaa jäädä tyngäksi: kokeilubudjetti on kovin pieni ja aikataulu äärimmäisen tiukka, eikä mallissa ole sitä paitsi mukana verotusta. Kahden vuoden määräaikainen ja otannaltaan suppea kokeilu tuskin riittää osoittamaan perustulon arvoa aktiivisten ihmisten elämänpolkujen mahdollistajana tai turvana muutoksissa. Näin toteutettuna kokeilu ei myöskään tuota riittävästi tieteellisesti relevanttia aineistoa. Toivottavasti kokeilua voidaan vielä kehittää ja laajentaa. Arvoisa puhemies! Meistä yhä useamman työ on tavalla tai toisella epätyypillistä. Ongelmana näissä töissä ovat byrokratia ja kannustinloukut. Pienenkin työn vastaanottaminen voi edellyttää liutaa selvityksiä. Työn vaikutuksia sosiaaliturvaan on hankala ennakoida. Perustulokokeilun tulokset jäävät nähtäväksi, mutta sitä ennenkin voidaan onneksi tehdä paljon. Valtiovarainministeri Orpon päätös kannustinloukkujen selvittämisestä nykyistä tarkemmin on mielestäni tervetullut, ja toivon, että se myös johtaa toimenpiteisiin. Tarvitsemme laajan nipun erilaisia ratkaisuja. Esimerkiksi ensimmäisten työntekijöiden palkkaamista on edelleen helpotettava. Työtä kyllä on, pulaa on työpaikoista. Kalliin ja epäekologisen päästökauppakompensaation tai muiden tehottomien yritystukien tai esimerkiksi jo nyt hyvin vetävän puukaupan kannalta tarpeettoman metsälahjavähennyksen sijaan meidän kannattaisi satsata tutkimukseen ja koulutukseen ja alentaa työn verotusta edelleen. Kasvukeskuksissa työn vastaanottamisen pullonkauloja löytyy myös asumiskustannuksista. Myös kotimaista omistajuutta kannattaa vahvistaa lisää. Lisäksi esimerkiksi yrittäjävähennystä pitäisi kohdentaa reilummin myös pienempiin yrityksiin tai suoraan työllistämisen helpottamiseen, unohtamatta tietenkään välttämättömiä jatkoaskelia vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi. Se työ on vasta alussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-20T16:25:52,2016-09-20T16:30:59,Tarkistettu,1.1 2016_86_176,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtion talousarvioesityksen suuri linja on tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvaminen. Köyhimmiltä leikataan, ja veronkevennykset kohdentuvat eniten kaikista hyvätuloisimmille. Herää kysymys, onko meillä varaa tehdä suurituloisille näin suuria veronkevennyksiä tässä tilanteessa, varsinkin kun tutkimusten valossa tiedetään, että pienituloisille suunnattavat tulonsiirrot ja veronkevennykset tukevat ostovoimaa ja työllisyyttä paljon paremmin kuin suurituloisille suunnattavat lisäeurot. Herää kysymys, millä tietopohjalla ja millä arvoilla Suomen politiikkaa nyt tehdään. Hallitus esittää uuden yritystukimuodon, päästökauppakompensaation, käyttöönottoa, vaikka lähes kaikki puolueet sanoivat ennen vaaleja olevansa valmiita vähentämään tehottomien yritystukien määrää. Hallitus perustelee uutta tukea hiilivuodon estämisellä, ja tuki tulee kohdentumaan paljolti metsä- ja metalliteollisuuteen. Esitetty uusi yritystuki ei ole perusteltavissa. Tutkimukset eivät tue väitteitä hiilivuotoriskin olemassaolosta nykytilanteessa. Hiilivuotoriskiä vastaan puhuu myös se, että energiaintensiivinen metsäteollisuus tekee Suomeen parhaillaan suuria investointeja päästökaupasta huolimatta. Tuki on outo tilanteessa, jossa sähkön hinta ei ole nousussa vaan päinvastoin uusi tuulivoimakapasiteetti painaa sähkön hintaa alas nyt ja todennäköisesti myös tulevina vuosina. Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä ei ole toiminut aiotulla tavalla, eivätkä päästöoikeuksien hinnat ole nousseet. Kompensoitavaa ei siis juuri ole, kun sähkön hinta ei ole nousussa ja päästöoikeuksien hinta mataa. Hallitus tuhlaa veroeuroja sellaisen uhan torjuntaan, jota ei nyt ole näköpiirissä. Hallituksen suunnitelma päästökauppakompensaatiosta on ristiriidassa myös hallituksen omien kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. On myös muistettava, että paljon energiaa käyttävää teollisuutta tuetaan jo nyt vuosittain sadoilla miljoonilla sähköveron alennuksen muodossa. Yritystukia ei voi niputtaa samaan koriin, vaan toiset tuet ovat toisia tehokkaampia ja vaikuttavampia. Päätöksiä tulisikin tehdä tietoperusteisesti. On tragikoomista, että samaan aikaan, kun hallitus esittää uuden, tehottoman tuen käyttöönottoa, se leikkaa kaikista tehokkaimpia yritystukia eli tutkimus-, innovaatio- ja tuotekehitysrahoitusta kovalla kädellä. Näitä leikkauksia ovat eri tahot arvostelleet, myös elinkeinoelämä. Hallituksen yritystukipolitiikka on tuhoisaa yritysten kilpailukyvyn, Suomen innovaatiopolitiikan, viennin ja pitkän aikavälin työllisyyskehityksen kannalta. Suomen kansantalouden tutkimus- ja kehitysintensiteetti laskee nyt huomattavan alas. Herää kysymys, millä tietopohjalla Suomen yritystukipolitiikkaa nyt tehdään. Nostan esiin myös leikkaukset kehityspolitiikkaan. Kaikista kovimmalla kädellä viime vuoden historialliset leikkaukset koettelivat kansalaisjärjestöjen tekemää kehitysyhteistyötä, ja ensi vuoden budjetti ei korjaa tätä vahinkoa — tämä siitä huolimatta, että juuri valmistuneen arvioinnin mukaan kumppanijärjestöjen tekemä kehitysyhteistyö on erittäin tehokasta ja tuloksellista, ja arvioinnin suosituksena olikin, että näitä leikkauksia pitäisi pyrkiä perumaan. Kuitenkin kaikista tehokkaimmasta ja tuloksellisimmasta kehitysyhteistyön muodosta leikattiin kaikkein eniten. Herää jälleen kysymys, millä tietopohjalla Suomen politiikkaa nyt tehdään. Lopuksi haluan nostaa esiin kaksi myönteistä asiaa: Esitin viime vuoden budjetissa, että Suomessa pitäisi ottaa käyttöön av-alan tuotantokannustinjärjestelmä, jolla voitaisiin houkutella Suomeen kansainvälisiä elokuva- ja tv-alan tuotantoja ja näin saada Suomeen vientituloja ja näkyvyyttä, osaamista ja työtä. Ehdottamani tuotantokannustin maksaisi itsensä välittömästi takaisin. Esitykseni ei viime vuonna mennyt läpi, mutta nyt se on mukana hallituksen budjettiesityksessä, ja erittäin suuri kiitos tästä. Kannustin on tärkeä elementti produktioitten houkuttelussa ja suomalaisen av-alan nousun tukemisessa. Lisäksi haluan kiittää hallitusta Nelostien Oulu—Kemi-välin kunnostusrahoituksen sisällyttämisestä ensi vuoden budjettiin. Niin minä kuin usea muukin alueemme kansanedustaja esitti sitä viime vuoden budjettiin, ja sitä on esitetty usein aikaisemminkin. Nyt tämä Pohjois-Suomen elintärkeä valtimo saadaan vihdoin kunnostettua, ja kiitos siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-20T16:31:12,2016-09-20T16:35:54,Tarkistettu,1.1 2016_86_177,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Ahvenanmaan itsehallinto täyttää viiden vuoden päästä 100 vuotta. Itsehallinto on näin ollen melkein yhtä vanha kuin Suomen itsenäisyys. Ahvenanmaa halusi vapautua Venäjästä samalla tavoin kuin Suomi. Samaan aikaan kun Suomi unelmoi itsenäisyydestä, Ahvenanmaalla unelmoitiin kuitenkin uudelleenyhdistymisestä Ruotsiin. Suomen itsenäistyminen Venäjästä ei merkinnyt loppua Ålandsrörelsen-kansanliikkeen työlle, joka ajoi yhdistymistä Ruotsin kanssa. 96,2 prosenttia Ahvenanmaan aikuisväestöstä allekirjoitti vetoomuksen uudesta maasta eroamiseksi. Suomi tarjosi silloin Ahvenanmaalle autonomista asemaa tasavallassa. Tämä oli tarjous, jonka ahvenanmaalaiset hylkäsivät. Ahvenanmaan kysymys vietiin sen sijaan Kansainliiton käsiteltäväksi. Kansainliitossa päätettiin, että Ahvenanmaa jäisi osaksi Suomea autonomisena alueena, mutta Suomi pakotettiin takaamaan Ahvenanmaan väestölle oikeus ruotsin kieleen, omaan kulttuuriinsa ja perinteisiinsä. Ahvenanmaalla päätös otettiin vastaan suurella pettymyksellä. Ahvenanmaa ei halunnut itsehallintoa, Ahvenanmaa halusi uudestaan tulla osaksi Ruotsia. Tästä on nyt lähes sata vuotta aikaa, ja itsehallinto on kehittynyt hyvin. Nykypäivänä useimmat ahvenanmaalaiset ovat tyytyväisiä, että Ahvenanmaasta tuli itsehallinnollinen. Vaikka Ahvenanmaa on tänä päivänä erilainen, eivät perimmäiset tekijät ole kuitenkaan muuttuneet. Ahvenanmaan itsehallintoa on kuluneiden 95 vuoden aikana kehitetty useaan otteeseen. Viimeisin itsehallintolaki astui voimaan 20 vuotta sitten, kun myös nykyinen taloudellinen järjestelmä valtion ja itsehallinnon välillä astui voimaan. Nykyinen järjestelmä perustuu siihen, että kaikki Ahvenanmaalla maksavat valtionverot valtiolle, aivan kuten kaikki muutkin. Ahvenanmaa saa näistä veroista sitten takaisin 0,45 prosenttia valtion kaikista verotuloista. Toisinaan on esitetty, että tämä olisi taloudellinen tuki Ahvenanmaalle, mutta näin ei ole, vaan se on osa niistä rahoista, jotka ahvenanmaalaiset ovat maksaneet valtiolle, jotka sitten siirretään takaisin, sillä prosenttimäärää 0,45 käytetään huolimatta maksettujen rahojen määrästä. Ahvenanmaa on hyvä veronmaksaja, sillä työllisyys on hyvä ja työttömyys alle 4 prosenttia. Usein Ahvenanmaa maksaa yli 0,6 prosenttia valtion koko suorasta verosta. Ongelma on, että tasoitusprosenttia ei ole tarkistettu sen jälkeen, kun kyseinen järjestelmä tuli voimaan yli 20 vuotta sitten. Järjestelmän voimaantulon jälkeen Ahvenanmaan väestömäärä on kasvanut 16 prosentilla, kun taas koko maan väestö on kasvanut 8 prosentilla. Nopeasti kasvavasta väestöstä huolimatta Ahvenanmaa saa edelleen saman 0,45 prosentin könttäsumman. Ahvenanmaan yhteiskunnassa elää nykyään lähes 30 000 asukasta. Taloudellisesta näkökulmasta olisi parempi, että Ahvenanmaalla asuisi vain 10 000 asukasta nykyisen taloudellisen järjestelmän piirissä, sillä nykyisen järjestelmän mukaan Ahvenanmaan könttäsumma olisi siinä tapauksessa edelleen 0,45 prosenttia. Mutta emme kuitenkaan halua olla pienempiä. Haluamme kasvaa, toivomme kasvua, haluamme luoda uusia yrityksiä ja olla mukana kehittämässä taloutta, jotta Suomi saadaan nousuun. Siksi Ahvenanmaalla on jo pitkään tehty töitä sen eteen, että könttäsummaa säädettäisiin vastaamaan nykyistä todellisuutta. Väestö ei ole ainoa asia, jonka määrä on lisääntynyt. Valtion eräiden liiketoimintojen yhtiöittäminen ja EU-jäsenyys ovat lisänneet byrokratian määrää ja tosiasiallisesti vaikuttaneet summaan negatiivisesti. Hallitus käsitteli budjettiriihessä Ahvenanmaan valtiovarainministeriön pyyntöä nostaa könttäsumma 0,45 prosentista 0,48 prosenttiin, jotta summa vastaisi nykyistä todellisuutta ja huomioisi ne asiat, jotka äsken mainitsin. Hallitus päätti budjettiriihessä, että könttäsummaa ei tällä kerralla nosteta. Valtion tilanne talousarvion kannalta on kireä ja budjettialijäämä suuri. Mutta itsehallinto ei kuitenkaan ole suhdannekysymys. Tässä on kyse siitä, että itsehallintojärjestelmän on toimittava myös käytännössä. Suomi on kansainvälisesti hyväksytyissä ja voimassa olevissa sopimuksissa sitoutunut Ahvenanmaan itsehallintoon sen seurauksena, että Ahvenanmaa jäi osaksi Suomen suvereniteettia, juuri niin kuin Suomi toivoi. Valtiolla pitää siksi olla suurempi vastuu ylläpitää voimassa olevaa lainsäädäntöä ja huolehtia siitä, että taloudellinen itsehallintojärjestelmä myös toimii käytännössä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2016-09-20T16:36:04,2016-09-20T16:41:46,Tarkistettu,1.1 2016_86_178,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön ja koko hallituksen budjettiesitys tulevalle vuodelle ei juurikaan suuria yllätyksiä sisällä vaan jatkaa varsin totutulla linjalla. Taloutta yritetään kyllä kammeta paremmalle uralle, mutta heikko työllisyyskehitys pienentää verokertymää, ja heikompiosaisiin kohdistuvat etuusleikkaukset syövät kansalaisten ostovoimaa. Työttömyysmenot ovat jo yli 5 miljardia euroa eli osapuilleen saman verran kuin ensi vuonna otamme lisää velkaa, ja tämä on juuri se kestämätön yhtälö, jota kansantalous ei pitkällä tähtäimellä pysty kestämään. Tässä budjetissa on kaksi vajetta, joita tuossa debatissa jo jonkun verran toin esille. Ensinnäkin on tämä budjetin alijäämä ja sitten toisaalta tämä inhimillisyysvaje, mikä näissä budjetin leikkauksissa tulee esille, kun nämä leikkaukset kohdistuvat koko lailla samoihin ihmisryhmiin eli lapsiperheisiin, pienituloisiin eläkeläisiin ja paljon sairastaviin ihmisiin. Hallitus on myöskin sitten lainsäädännöllä aiheuttanut sen, että kun kunnat taloudellisessa tilanteessaan tuskin pystyvät juurikaan näitten minimilainsäädäntöjen yli menemään, niin meillä vanhusten hoitajamitoitusta ollaan laskemassa, sen minimiä laskemassa, ja toisaalta myöskin päiväkotien ja varhaiskasvatuksen ja sitten perusopetuksen ryhmäkokoja ollaan kasvattamassa. Tällä tavalla sitten, voisi sanoa, oikeastaan kolmenkinlaista vajetta tästä löytyy: niin sitä budjettivajetta, inhimillisyysvajetta kuin myöskin sitten hoivavajetta. Viime kaudesta on muistettava se, että kun hallitusta haukuttiin kaikkien aikojen huonoimmaksi, niin kuitenkin tämä hallitus tulee vasta vuonna 2019 pääsemään samalle alijäämän tasolle kuin mihin edellinen hallitus maan jätti. Ja täytyy muistaa, että edellinen hallitus pystyi nostamaan perusturvaa 100 eurolla, kun tämä hallitus taas leikkaa. Kyllä näitä lukujen valossa täytyy myöskin uskaltaa katsoa. Kun otetaan velkaa ja sitten samanaikaisesti leikataan kansalaisilta, tehdään kipeitä leikkauksia ja kerrotaan, että tällä tavalla ollaan sitten tätä velkaantumista taittamassa, ja kun tosiasiallisesti numerot näyttävät, että näin ei ole tapahtumassa, niin silloin herää kysymys, käytetäänkö rahoja oikealla tavalla tämän budjetin sisällä. Mutta se on selvä — mistä varmasti sekä hallitus että oppositio voivat olla yhtä mieltä — että yhä useampi suomalainen on saatava mukaan yhteisen kakun kasvattamiseen ja työllisyysaste on saatava reippaaseen nousuun. Kiky-sopimuksesta huolimatta työmarkkinaosapuolet ovat juuttuneet aika lailla poteroihinsa eivätkä ole pystyneet sitten työmarkkinoiden suurempaan uudistamiseen. Kristillisdemokraatit ovat esittäneet koko ajan kannustavan perusturvan mallia, jossa työ ja sosiaaliturva yhteensovitetaan kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Näin työmarkkinoille hakeutumista eivät estä paperisota ja kannustinloukut vaan työn vastaanottaminen kannattaa aina ja satunnaisesta tai osa-aikaisestakin työstä tulee kannattavaa. Todellakin tässä haluamme sparrata hallitusta ja kannustaa siihen, että jätetään tämä hyödytön 20 miljoonan perustulokokeilu, josta jo etukäteen tiedämme, että sitä ei voida toteuttaa sellaisenaan koko kansalle, toteuttamatta, käytetään sekin 20 miljoonaa siihen, että me saisimme nopeasti tuon reaaliaikaisen tulorekisterin paikalleen, jolloinka me voisimme käydä kokeilemaan tätä kristillisdemokraattien mallia, joka edellyttää tämmöisen reaaliaikaisen tulorekisterin olemassaoloa, ja päästä oikeasti sitten kannustavaan malliin. Kristillisdemokraatit ovat esittäneet myös sitä, että työttömyysturvan kohdalla, nimenomaan ansiosidonnaisen, voitaisiin tätä viimeistä sataa päivää käyttää palkkatukeen tai starttirahaksi, jolloin se olisi kustannusneutraali ratkaisu eikä jätä ihmistä tyhjän päälle, kuten pelkkä yksioikoinen ansiosidonnaisen leikkaaminen. Hallitushan on kaavaillut nyt tätä työttömyysturvan ansiosidonnaisen keston lyhentämistä. Toki tätä samaa asiaa ollaan miettimässä myöskin sinne tavallisen työttömyysturvan puolelle, että sitä voitaisiin käyttää sitten palkkatukeen tahi starttirahaksi. Me esitämme, että kannattaa työmarkkinapöytiin viedä myös tätä pohdittavaksi. Kun käytettäisiin sataa viimeistä päivää, niin silloin ei olisi tätä ongelmaa siitä, että se jollakin tavalla aiheuttaisi kilpailun vääristymää. Mahdollisuudessa työllistää on hyvin suuria alueellisia eroja, ja ansiosidonnaisen lyhentäminen porrastamalla ei toimi työllistymisen kannusteena vaikeilla työttömyysalueilla. Jos sen sijaan ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha seuraisi leikkauksen sijasta työtöntä, niin hän voisi käyttää oman työttömyysturvan palkkatukeen tai vaihtoehtoisesti starttirahaan oman yrityksen käynnistämisessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-20T16:41:54,2016-09-20T16:47:02,Tarkistettu,1.1 2016_86_179,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä budjettikeskustelua on kuunnellut nyt reilut 4 tuntia, rohkenen sanoa, että varmasti aivan jokainen edustaja, niin ministeri kuin riviedustajakin, löytää tästä budjetista sellaisia hankalia asioita, joista itse, jos saisi päättää, mielellään päättäisi toisin. Ja vaikka tätä kuunnellessa voi todeta, että oppositio ei tunnu löytävän oikein mitään hyvää tästä budjetista, niin kuitenkin se, mikä ratkaisee, on kokonaisuus. Hallitus pyrkii vaikeassa taloustilanteessa tekemään parhaansa Suomen suunnan kääntämiseksi parempaan. Tällä budjetilla on kolme avainsanaa: työ, yrittäjyys ja yhteisvastuu. Yhteisvastuu ilmenee muun muassa siinä, että veronkevennykset painotetaan prosentuaalisesti kuitenkin pieni- ja keskituloisille. Ja vaikka sosiaalietuuksia joudutaan leikkaamaan, se tehdään tasaisesti: kaikkia etuuksia alennetaan vajaalla prosentilla. Kun me joudumme kärvistelemään, niin kärvistellään sitten yhdessä. Tässäkin tavoitteessa on vielä tekemistä. Yhteisvastuuta on myös se, että opiskelijat siirretään budjettiesityksen mukaan yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017 alkaen, minkä myötä opiskelijat ovat asumistuen saajina samassa asemassa kuin muutkin pienituloiset. Uudistus lisää menoja vuonna 2017 noin 16 miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna vuositasolla 41 miljoonaa euroa. Erityistä yhteisvastuuta on se, että itsenäisyyden juhlavuonna veteraanien maksuttomien kotipalvelujen saajajoukkoa laajennetaan tuntuvasti. Tavoitteena on tavoittaa noin 5 000 kotona asuvaa, kotipalvelua tarvitsevaa veteraania. Lisärahoituksen tarve on yhteensä 40 miljoonaa, mutta veteraanimme ovat tämän todella ansainneet. Yhteisvastuuta on myös maatalouden kriisipaketti, josta täällä on monessa puheenvuorossa mainittu. Se ei ratkaise maatalouden kriisiä mutta tuo välttämätöntä helpotusta kestämättömään tilanteeseen. Arvoisa puhemies! Toinen avainsana on työ. Tällä budjetilla panostetaan uusien työpaikkojen syntymiseen, ja minusta on ollut hieman hämmentävää kuunnella esimerkiksi vasemmistoliiton puheenvuoroja, joissa jyrkästi vastustetaan sitä, että jokainen työtön kohdataan kolmen kuukauden välein. Ministeri Orpo sanoi aivan oikein, että työttömiä ei saa jättää yksin. Siksi on erinomaista, että työttömyysjärjestelmää lähdetään uudistamaan toden teolla. Palkkatuen ja starttirahan rahoitusta muutetaan, palkkatukea ja starttirahoja rahoitettaisiin osittain työttömyysetuusmäärärahoista ja niin edelleen. Nämä ovat kaikki sellaisia uudistuksia, joilla pyritään todella ohjaamaan työttömiä työn piiriin ja sitä kautta parantamaan myös suomalaisten kansalaisten tasa-arvoisuutta. Aivan erityistä tasa-arvoa työmarkkinoille tuo hallituksen esitys myöntää naispuolisten työntekijöiden työnantajille 2 500 euron kertakorvaus perheenlisäystilanteissa. Tämä luo tasa-arvoa todella työmarkkinoille. Enää nuoria naisia ei samalla tavalla kuin tänä päivänä syrjitä työelämässä. Arvoisa puhemies! Kolmas avainsana on yrittäjyys ja sen edistäminen. Täällä on paljon jo kehuttu maksuperusteista arvonlisäverojärjestelmää pienille yrittäjille. Osalle heistä arvonlisäverojärjestelmä on suuri ongelma, ja sen takia on erinomaista, että tämä maksuperusteisuus otetaan nyt käyttöön. Alvi tarvitsee tämän jälkeen tilittää vasta kun rahat on saatu tilille. Myös kotitalousvähennyksen korottaminen on merkittävää, mutta erityisesti yrittäjävähennys, joka tuo henkilöyhtiömuodossa ja toiminimellä toimiville yrittäjille helpotusta. Moni tämän päivän pienyrittäjä on nykypäivän torpparin asemassa, usein tehdään pitkää päivää pääsemättä samaan ansiotasoon kuin palkkatyössä. Ja jos joku heistä sitten menestyy, ei kannata olla kyllä kateellinen: he luovat Suomeen hyvinvointia ja työpaikkoja. Arvoisa puhemies! Se, mistä olen huolissani, on suomalaisen kansan kahtiajakautuminen, se, että meillä on yhä enemmän, kasvava joukko, erittäin hyvin toimeentulevia mutta myös kasvava joukko niitä, jotka eivät ole pysyneet mukana, jotka taistelevat jokapäiväisestä leivästä. Näitäkin elämäntarinoita kohtaamme tuolla toreilla, ja ne koskettavat. Meidän on yhdessä tehtävä töitä sen eteen, että kaikki suomalaiset pysyisivät mukana ja voisimme kokea, että olemme samassa veneessä. Erityisesti täällä eduskunnassa, tässä salissa, kaipaisin sitä, että emme koko ajan soutaisi eri suuntiin, vaan voisimme monessakin asiassa ajatella niin, että olemme kuitenkin samassa veneessä ja meillä on yhteinen tavoite, niin kuin me varmasti perimmiltään ajattelemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-09-20T16:47:12,2016-09-20T16:53:10,Tarkistettu,1.1 2016_86_180,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten, keskustan ja kokoomuksen muodostama hallitus on nyt tehnyt töitä Suomen talouden pelastamiseksi reilut puolitoista vuotta. Työnsä aloittaessaan hallitus asetti tärkeimmiksi tavoitteikseen Suomen velkaantumisen taittamisen ja työllisyyden kasvun. Puolessatoista vuodessa valtion velkaantumistahti onkin alkanut hidastua, pitkään jatkunut työttömyyden kasvu on saatu katkaistua ja työttömyysaste on lähtenyt laskuun. Samoin työllisyysaste on kasvamassa. Olemme siis menossa oikeaan suuntaan. Talousarvion ansiotuloverotus kevenee 515 miljoonalla eurolla kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen veronkevennyksen johdosta. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti noin 135 miljoonalla. Eläkkeiden verotuksen keventäminen on oikeansuuntainen ratkaisu, mikä edistää eläkeläisten oikeudenmukaisempaa verokohtelua. Veteraanit ja sotainvalidit on otettu hyvin huomioon ensi vuoden budjetissa. Ensi vuodesta lähtien kaikki kotona asuvat avopalveluita tarvitsevat veteraanit voivat saada maksuttomia palveluita kotiin. Samalla sotainvalidien haitta-aste lasketaan 15 prosentista 10 prosenttiin. Näitä parannuksia olisi voitu toki tehdä aiemminkin, aikaisempien hallitusten aikana. Sillä olisi ollut varmasti kansan tuki. Nyt veteraaneja on jäljellä enää noin 22 000. Veteraanien vähentyessä pitäisi mielestäni kaikilla olla mahdollisuus päästä joustavasti hoitokotiin, jos he niin haluavat. Veteraanien hoitoa pitäisi kehittää edelleen esimerkiksi veteraanien puolisoiden ja sotaorpojen osalta. Arvoisa puhemies! Pienyrittäjien tukeminen maksupohjaisella alvilla ansaitsee kiitosta. Arviolta 90 prosenttia suomalaisista yrityksistä pääsee nyt maksuperusteisen alvin piiriin. Uudistuksen jälkeen pienyrittäjä voi maksaa kaupasta maksettavan arvonlisäveron sillä rahalla, jonka hän kaupasta saa, eikä rahaa tarvitse ainakaan lainata pelkkää veronmaksua varten. Myös yrittäjävähennyksen käyttöönotto helpottaa yrittäjien arkea. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tuetaan ottamalla käyttöön niin sanottu metsälahjavähennys. Perintö- ja lahjaveroasteikkoja kevennetään maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Pienten yritysten kehittäminen on tärkeää, koska ne luovat Suomelle tulevaisuutta. Suuret yritykset vähenevät entisestään. Valtaosa yrityksistä on pikkuruisia. Tiedän yrittäjän vaikeudet, myös palkkalistoilla olen ollut, ja tämä edistys on kohdallaan: pienyrittäjät ovat tiukoilla. Yrittäjäpaketti koituu kaikkien yrittäjien hyväksi ja tämän kautta myös palkansaajien. Haluaisin mainita myös ministeri Lindströmin esityksen, joka mahdollistaa yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien eläkkeellepääsyn. Se on sisällytetty talousarvioon. Tämä on inhimillinen linjaus, joka helpottaa ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien arkea. Monelle heistä eläkkeellepääsy on oikea ratkaisu. Budjetissa varmistui, että päivähoitomaksujen suunnitellut korotukset perutaan. Monet lapsiperheet sinnittelevät hyvin tiukoilla, joten on tärkeää, etteivät päivähoitomaksut nousseet. Vielä tärkeämpää on se, että jo aiemmin sovituista pienituloisten lapsiperheiden maksujen kevennyksistä pidetään kiinni. Hallituksen päätös jättää Guggenheim vaille valtion rahoitusta on herättänyt paljon keskustelua. Kun mietitään Guggenheimin rahoittamista, on hyvä muistaa, että kotimaisten museoiden rahoitusta on jatkuvasti vähennetty. Tässä tilanteessa olisi mielestäni epäoikeudenmukaista rahoittaa valtion rahoista Guggenheimia. Tuki audiovisuaalisille markkinoille on erittäin positiivinen uutinen. Elokuvayhtiöt voivat nyt kuvata Suomessa, ja tarve lähteä pienten kustannusten perässä esimerkiksi Viroon tai Baltian maihin vähenee. Myös kansainväliset yhtiöt ovat olleet aina kiinnostuneita tulemaan kuvaamaan Lappiin. Tämä on erittäin hyvä uudistus, ja tällainen toiminta tuo myös matkailualalle lisää tuloja. Liikkumisen merkitystä on vaikea liioitella. Liikunta lisää tunnetusti ihmisten hyvinvointia ja alentaa terveydenhoitokustannuksia. Liikkuva elämäntapa on helpointa omaksua nuorena. Onkin ilo huomata, että tunti liikuntaa päivässä ‑hanke etenee vauhdilla. Arvoisa puhemies! Budjetissa on otettu huomioon myös maatilojen ahdinko muodostamalla yhteensä 50 miljoonan kriisipaketti. Tilat, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin hintojen romahtamisen ja Venäjä-pakotteiden tuloksena, saavat nyt hieman helpotusta. Maatalouden kansalliseen tukeen lisätään ensi vuonna 10 miljoonaa, mikä kohdennetaan erityisesti investointeja tehneille tiloille. Maatilojen maksuvalmiutta vahvistetaan lainojen valtiontakauksilla ja maksuhelpotuksilla sekä tukimaksujen aikaistamisella, edistämällä toimintaedellytyksiä, vahvistamalla biokaasun tuotantoa maatiloilla ja luomumaidon käyttöä julkisissa hankinnoissa sekä liha- ja maitovalmisteiden alkuperäismerkintöjen käyttöä vahvistamalla ja vauhdittamalla. Tämä on todella tärkeä uudistus niin ikään. Elintarviketuotanto, oma, on todella arvokasta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-09-20T16:53:23,2016-09-20T16:59:18,Tarkistettu,1.1 2016_86_181,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lohelle: kyllä minä uskon siihen, että me olemme samassa veneessä ja haluamme soutaa samaan suuntaan, mutta meillä on pikkasen erilaiset keinot, sillä vasemmistoliitto ei voi hyväksyä sellaisia esityksiä, jotka lisäävät kansalaisten tuloeroja ja hyvinvointieroja. Tämä hallituksen budjettiesitys nimittäin kurittaa tavallista kansaa monin eri tavoin. Hallitus leikkaa niin työttömiltä, opiskelijoilta, lapsiperheiltä, eläkeläisiltä kuin vammaisiltakin. Nämä ihmiset ovat maksajina lamassa, jota he eivät ole aiheuttaneet. Näyttääkin siltä, etteivät hallituspuolueet ole oppineet mitään 90-luvun säästöistä ja niiden seurauksista. Tämä on hyvin valitettavaa. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Niin meidän kaikkien tulisi ajatella, mutta tämä tulisi näyttää myös teoilla toteen eikä pelkillä sanoilla. Hallitus osoittaa tätä tulevaisuuden arvostustaan heikentämällä erityisesti lapsiperheiden toimeentuloa ja leikkaamalla Suomen kivijalasta elikkä laadukkaasta koulutuksesta. Eivätkö meidän lapsemme ja nuoremme ansaitse parempaa kuin leikkauksia leikkauksien perään? Haluammeko lisätä lasten eriarvoisuutta ja nuorten syrjäytymistä epäoikeudenmukaisilla ja lyhytnäköisillä leikkauksilla? Pienituloisten perheiden tai minkään muunkaan perheen lapset eivät ole vastuussa maatamme riepottelevasta suurtyöttömyydestä tai syyllisiä siihen. Perusturvaetuuksia leikkaamalla hallitus leikkaa suhteessa kaikista eniten vähäosaisilta, ja työttömien perheiden lapsiin kohdistuu kerralla useita eri leikkauksia, kun työmarkkinatuki ja lapsilisät pienenevät. Ei ihme, että syntyvyys on maassamme nälkävuosien tasolla, kun hallituksen arvostus lapsiperheitä kohtaan on tällaista. Vaikeina aikoina tarvittaisiin sydäntä investoida arvokkaimpaan pääomaamme eli lapsiin, tulevaisuuteemme. Arvoisa puhemies! Haluan eduskunnan diabetesryhmän jäsenenä nostaa budjettiesityksen useista epäoikeudenmukaisista leikkauksista esiin diabetesta sairastavien kohtelun. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnoille lähettämässä niin kutsutussa lääkesäästöpaketissa esitetään arviolta 20 miljoonan euron säästöä laskemalla merkittävästi diabeetikkojen tarvitsemien ei-insuliinien korvausastetta 100 prosentista 65 prosenttiin. Esitetyn kaltainen heikennys uhkaa monien potilaiden mahdollisuutta hyvään ja riittävään hoitoon. Diabetes on jo valmiiksi kallis sairaus. Miten hallitus kehtaa ottaa hampaisiinsa yhden tietyn potilasryhmän? Haluaako hallitus arvottaa sairaita ihmisiä keskenään? Esitetty säästötoimi voi uhata diabetespotilaiden hyvää hoitoa. Riskinä on, että tarvittavaa lääkitystä ei hankita suurien kustannusten takia. Diabetesliiton laskelmien mukaan esitetty leikkaus lisäisi joidenkin potilaiden kustannuksia jopa sadoilla euroilla vuodessa. Toteutuessaan säästö johtaisi siihen, että hoitoa ei valita sen mukaan, mikä on sopivin, vaan sen mukaan, mikä on taloudellisesti potilaalle mahdollista kustantaa. Arvoisa puhemies! Koko maatamme on kuluneen viikon aikana järkyttänyt nuoren Jimi Karttusen kuolema. Uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen propagandatapahtumassa Helsingin keskustassa menetettiin viimeisimpien tietojen mukaan ihmishenki rasistisen natsiaatteen kynsiin. Hallituksen on reagoitava tähän välittömästi kasvavaan äärioikeiston uhkaan ja turvattava ne resurssit, joilla ihmisvihamielinen ja väkivaltainen ääritoiminta saadaan pysäytettyä. Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan eriarvoistuminen ei ole meidän kenenkään etu. Yhteiskunta ei ole eheä silloin, jos vaikeina aikoina otetaan niiltä, joilla on vähiten, ja annetaan niille, joilla on eniten. Tällainen politiikka murentaa yhteiskuntaa sisältä ja alkaa ennemmin tai myöhemmin uhata itse itseään. Jos koko ajan juustohöylätään, leikataan ja nipistetään köyhiltä, niin jossain vaiheessa tämä kamelin selkä katkeaa. Miten käy yhteiskuntamme sisäisen turvallisuuden silloin, kun jo nyt väkivaltainen ääriliikehdintä on nousussa? Politiikan tulisi palvella kansaa eikä kansan poliitikkoja. Aletaan siis talouspolitiikassa noudattaa sitä solidaarisuuden periaatetta, jossa kaikille annetaan tarpeiden mukaan ja kaikki antavat kykyjensä mukaan. Tällä muistisäännöllä syntyisi budjetteja, jotka eivät lisää eriarvoisuutta ja tuloeroja vaan toisivat ihmisten keskuuteen lisää turvaa ja oikeudenmukaisuuden tunnetta. Onneksi vielä ei ole liian myöhäistä muuttaa politiikan suuntaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-09-20T16:59:27,2016-09-20T17:04:44,Tarkistettu,1.1 2016_86_182,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä edellisessä puheenvuorossa annettiin ymmärtää, että hallitus tai allekirjoittanut tuossa edellisessä puheenvuorossa kannattaisi sellaista politiikkaa, jossa lisätään tuloeroja tai hyvinvointi-eroja Suomeen, niin haluan todeta, että näinhän ei ole. Hallitus pyrkii sen takia juuri satsaamaan tähän työllisyyteen ja työpaikkojen lisäämiseen, jotta saataisiin näitä hyvinvointieroja kavennettua. Jos ajatellaan näitä leikkauksia, niin ne tehdään ainoastaan sen takia, että me voimme turvata pitkällä tähtäimellä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan. Jos me lähtisimme sille tielle, jota esimerkiksi vihreät ovat täällä esittäneet, että velkaannutaan vain lisää ja lähdetään tekemään ongelmia suomalaiselle energiaintensiiviselle teollisuudelle ja sitä kautta vähentämään työpaikkoja, me olisimme kyllä tuhon tiellä. Kuten tuossa puheenvuorossa totesin, jos me joudumme — niin kuin me nyt joudumme — kärvistelemään, niin kärvistellään yhdessä, jaetaan tätä tuskaa tasaisesti. Näin myös veroratkaisuilla on pyritty tekemään, mutta tietenkin tässä kärvistelyssä ja sen tasaisesti jakamisessa meillä on kyllä vielä kilvoittelemista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-09-20T17:04:48,2016-09-20T17:05:58,Tarkistettu,1.1 2016_86_183,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi, tänään on paljon keskusteltu siitä, miten esimerkiksi nämä verohelpotukset tulevat kohdentumaan ja mitä esimerkiksi eläkeläisten keskuudessa tulee tapahtumaan. Kun on laskettu, että eläkeläisten enemmistö köyhtyy elikkä ne, jotka tienaavat alle 2 500 euroa kuussa — ja tämä on ihan eduskunnan tietopalvelun tietoihin perustuva laskelma — ja sitten rikkaimmat hyötyvät, niin eikö tämä lisää tuloeroja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-09-20T17:06:01,2016-09-20T17:06:31,Tarkistettu,1.1 2016_86_184,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_185,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Enligt budgetpropositionen för år 2017 är målet för servicestrukturreformen inom social- och hälsovården att förbättra hållbarheten inom de offentliga finanserna, att tjänsterna ska bli mer klientorienterade, ha bättre effekt och bli mer kostnadseffektiva och integrerade än vad de är i nuläge. Vidare står det att läsa att tyngdpunkten inom social- och hälsovården är förlagd till förebyggande arbete, smidigare vårdkedjor, en välmående personal och fungerande informationssystem. Det här låter för bra för att vara sant. Då regeringens målsättning är att hejda kostnadsökningen inom social- och hälsovården från den årliga 2,4 procenten till 0,9 fram till år 2030 och på så sätt spara 3 miljarder euro frågar jag, bästa regering: Hur har ni tänkt att denna ekvation ska gå ihop? I stället för att koncentrera sig på hälsovården och på att se till att servicekedjorna tryggas och enhetligas har regeringen lagt hela sin uppmärksamhet på att bygga upp en byråkratisk och konstgjord landsskapsstruktur där den dyra specialsjukvården fått spela huvudrollen. Lösningarna för den förebyggande vården och för socialtjänsterna lyser med sin frånvaro trots de goda föresatserna. Är det så att det sektoröverskridande förbyggande arbetet fortfarande ska skötas av kommunerna? Av kommunerna, som genom reformen har gått miste om 60 procent av sina skattemedel och i praktiken inte har resurser att trygga det viktiga arbetet? Av kommuner som hittills skött sin hälsovård kostnadseffektivt och nu drabbas extra hårt i förhållande till andra? Tala om jämlik behandling. Frågorna kring social- och hälsovårdsreformen är många. Hur kommer det att gå för den fungerande skolhälsovården och studenthälsan? Är valfriheten ett alternativ också här? Hur tryggas servicen för andra specialgrupper i samhället, såsom hjälpbehövande åldringar och personer med funktionshinder? Socialtjänsterna hör hemma i kommunerna, nära medborgaren och nära kunden. Det är tjänster som förutsätter kunnande om individens specialbehov och kräver ofta snabba insatser. Att flytta dessa tjänster och besluten om dem längre bort, utom klientens påverkningsmöjligheter, äventyrar både närdemokratin, vikten av närservice och kvaliteten på vården.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2016-09-20T17:06:36,2016-09-20T17:09:48,Tarkistettu,1.1 2016_86_186,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on käytetty tänään hyviä puheenvuoroja. Monet ovat perusteltuja, ja on ollut helppo niihin yhtyä niin puolesta kuin vastaankin, ja huomaan sen tässä, että yhteiskuntamme on aika isossa arvojen muutoksessa hyvin monella tasolla. Täällä joku keskustelijoista mainitsi, edustajista, että ei saa päästää Suomea kahtia jakautumaan. Valitettavasti Suomi on jo jakaantunut kahtia, nimittäin pitkittäissuunnassa. Me näemme tämän kehityksen selvästi siinä, että itäpuoleisessa osassa Suomea köyhyys lisääntyy, eriarvoisuus palveluiden saannissa kasvaa, koulutusmahdollisuudet keskittyvät, sairaalapalvelut keskittyvät usein pitkien etäisyyksien päähän ja taas Länsi-Suomi, läntinen osa Suomea pystysuunnassa, kukoistaa ja sinne jatkuvasti sijoitetaan uusia kehitystä tukevia tukia. Täällä puhuttiin myös syyllisyydestä, että on turhaa hakea syyllisiä, sillä olemme kaikki paikalla. Minusta se oli mielenkiintoinen lause. Ehkä hieman koen, että en niin kollektiivisesti tätä syyllisyyttä itselleni ota, kun täällä on tullut vasta reilu vuosi istuttua, mutta ymmärrän sen ajatuksenkulun. Arvoisa puhemies! On yleensä niin ja historiasta havaittavissa, että pääoman ehdoilla rakennettu yhteiskunta, jossa inhimilliset arvot eivät ohjaa päätöksiä, tuottaa aina lopulta sosiaalisesti epäoikeudenmukaisen yhteiskunnan. On syytä korostaa yhteiskunnallisesti merkittävänä vaatimuksena tätä kuuluisaa totuutta, että yhteinen hyvä kuuluu kaikille, ei vain niille, joilla on riittävästi voimaa ajaa omia etujaan. Hallitus tuo monia helpotuksia yrittäjyyteen, hyvä niin. Työpaikat syntyvät nyt yrittämisessä. Itsellänikin on pitkä yrittäjäura, ja ymmärrän sen, miten vaikeaa on esimerkiksi palkata uusia työntekijöitä, ja joskus tuntuu, että mieluummin repii omasta selkänahastaan sen tekemisen kuin lähtee siihen peliin, että jos sattuu saamaan työntekijän, joka ei sitä työtänsä pysty hoitamaan, onko esimerkiksi mahdollista ja miten hänestä päästä eroon ynnä muuta. Nämä asiat ovat todellisia, ja näihin nyt tartutaan, ja hyvä niin. Olisi kuitenkin oikein tässä Suomen vaikeassa tilanteessa, että kaikki yrityksille suunnatut helpotukset, niin verotuksen kuin investointitukienkin osalta ja muodossa, sidottaisiin jonkinlaiseen työllistämisvelvoitteeseen Suomessa. Näin turvaisimme sen, etteivät nämä tukirahat päätyisi ainoastaan kansainvälisille sijoittajille vaan osa hyödyistä jäisi myös Suomeen työpaikkojen muodossa. Haluaisin kiinnittää huomiota myös siihen, että on erittäin tärkeää, että huomaamme ammatillisen koulutuksen merkityksen Suomessa. Nyt ammatilliseen koulutukseen on kohdistettu rajujen säästöjen aloittaminen jo ensi vuonna, vaikka reformilainsäädäntö tulee voimaan vasta 2018 alussa. Reformissa uudistetaan koko ammatillinen koulutus, koulutuksen rahoitus, ohjaus, tutkintorakenne, koulutuksen toteuttamismuodot sekä järjestäjärakenne. Nykyiset lait yhdistetään uudeksi lainsäädännöksi. Ensi vuodelle aikaistetut säästöt uhkaavat vakavasti ammatillisen opetuksen laatua. Säästöjä on mahdotonta tehdä hallitusti ja strategisesti kestävällä tavalla, kun reformin linjaukset eivät ole vielä tiedossa. Tätä hoppua kovasti ihmettelen. Pahimmillaan tämä tarkoittaa ammatillisille oppilaitoksille kahta peräkkäistä rajua rakenneuudistusta, jotka toteutetaan vain vuoden sisällä toisistaan. Kiireellisesti toteutetut leikkaukset voivat johtaa harkitsemattomiin ja aluepoliittisesti vahingollisiin ratkaisuihin. Kehotammekin hallitusta korjaamaan suunnitelmaansa niin, että säästöt toteutetaan hallitun rakenneuudistuksen kautta sen sallimassa aikataulussa. Ehkä suurimpana virheenä tässä talousarviossa kuitenkin on tekniikan tutkimuksen rahoitus, siitä leikkaaminen. Suomalainen kilpailukyky on tämän tutkimuksen varassa. Kun katsomme maailmanlaajuista patenttien hakemislistaa, kuinka paljon Suomi on rekisteröinyt patentteja, olemme jäämässä maailman huippukehityksestä auttamattomasti jälkeen, ja tämä olisi hallituksen hyvä tiedostaa. Tässä kaikki tällä erää, arvoisa puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-20T17:11:02,2016-09-20T17:16:51,Tarkistettu,1.1 2016_86_187,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaimeat lupaavat merkit osoittavat, että talouden pohjakosketus on vähitellen ohittumassa, ja on selvää, että Suomella on kaikki mahdollisuudet siirtyä vähitellen talouskasvun aikaan, mutta toki se näyttää vaativan vetokasvua ja vetoapua myös kansainvälisestä taloudesta. Hallituksen iso kokonaislinja edetä ikään kuin kolmea tietä on epäilemättä oikea: tehdään säästöjä, tehdään isoja rakenneuudistuksia, mutta tehdään sitten myös mittavia toimia kasvun aikaansaamiseksi, joista epäilemättä suurin ja merkittävin on kilpailukykysopimus. Sen lisäksi muun muassa hallituksen päättämä lähes 3 miljardin euron investointiohjelma erityisesti monipuolisen infran rakentamiseen edesauttaa kehitystä koko Suomessa. Ensi vuoden budjetissa joudutaan ottamaan lisää velkaa, mutta kokonaisuutena olemme uskottavasti tavoitteessa lopettaa Suomen velaksieläminen lähivuosina. Tavoitteesta lopettaa Suomen velaksieläminen on ehdottomasti pidettävä kiinni. Tämä on välttämätöntä jo talouspolitiikan uskottavuudenkin kannalta. Pidän kaiken kaikkiaan budjettiesitystä kokonaisuutena hyvänä. Sen kanssa on pidettävä mielessä suuri kuva ja tavoitteet. Tavoitteista tärkein on totta kai saada työllisyys paranemaan. Vain tätä kautta kykenemme turvaamaan tarvittavat yhteiskunnan palvelut ja huolehtimaan heikoimmista. Budjetin työllisyys- ja yrittäjyyspaketti sekä verolinja kokonaisuutena tukevat työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Verolinja on myös monella tavalla oikeudenmukainen. Verohelpotukset kohdennetaan hallituksen erillistoimin pieni- ja keskituloisille, eläkeläiset mukaan lukien. Täytyy sanoa, että lähes miljardin verohelpotukset tässä tilanteessa ovat hallitukselta erittäin kova valinta. Rohkenen arvioida, että budjetti on niin oikeudenmukainen kuin se tällaisessa taloustilanteessa suinkin voi olla. Tätä korostaa myös se, että tiukasta tilanteesta huolimatta kyetään tekemään myös myönteisiä parannuksia, kuten muun muassa nuorten syrjäytymisen torjumiseen tai omais- ja perhehoidon parantamiseen. Olen siis tyytyväinen budjettiesityksen verolinjauksiin. Ne tukevat toimeliaisuutta koko Suomessa. Valtaosa uusista työpaikoistahan syntyy pk-yrityksiin. Siksi on hyvä, että toimia kohdistetaan niihin: yrittäjävähennys henkilöyrittäjille, yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen perintö- ja lahjaverotusta keventämällä, maksuperusteisen alv-tilityksen käyttöönotto ja niin edespäin. Täälläkin puhuttu metsälahjavähennyksen käyttöönotto helpottaa metsätilojen ongelmallisia sukupolvenvaihdoksia. Sillä lisätään varmasti puunkäyttöä, piristetään yrittäjämäistä metsätaloutta ja kasvatetaan tilakokoa. Kaikki nämä seuraukset ovat välttämättömiä sille, että Suomessa kyetään investoimaan meille elintärkeään metsätalouteen. Puuta pitää saada liikkeelle. Näillä toimilla sitä saadaan liikkeelle, muutenhan näitä investointeja ei pystytä tekemään. Palveluiden turvaamiseen liittyy keskeisesti kuntatalous. Kunnistahan jouduimme olemaan todella huolissamme viime vaalikaudella erittäin rajujen valtionosuusleikkausten myötä. Nyt tässä on tapahtunut selkeä linjanmuutos tämän hallituksen aikana. Meillä on nyt tämän hallituksen myötä konkreettisesti käytössä muun muassa rahoitusvastuun periaate. Se vahvistaa kuntataloutta. Myös ensi vuoden budjetti eri toimenpitein on kuntataloutta ainakin lievästi vahvistava. Toki kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus ensi vuoden osalta kuntien rahoitusasemaan on jossakin määrin heikentävä, mutta on kuitenkin uskottava, että pidemmässä juoksussa kunnat hyötyvät kilpailukykysopimuksen suotuisista vaikutuksista kasvuun ja työllisyyteen. Tärkeä on myös kilpailukykysopimuksen yhteydessä linjattu perälauta koskien kuntataloudelle asetettua rahoitusasematavoitetta. Maatalouden osalta on tietysti elintärkeää, että sen syvä kannattavuuskriisi saataisiin taltutettua. Budjetissa omalta osaltaan siihen on tehty linjauksia. Puhemies, aivan lopuksi kaksi lausetta: Budjetin täsmälinjaus Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi on Hossan kansallispuiston perustaminen Kainuuseen ja osin Koillismaalle. Tämä on tavattoman hieno ja merkittävä päätös Kainuulle ja Koillismaalle — siitä lämmin kiitos hallitukselle. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-09-20T17:16:56,2016-09-20T17:22:32,Tarkistettu,1.1 2016_86_188,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kesälomillaan EU-parlamentaarikko Merja Kyllönen laukoi kilpailukykysopimuksesta, että kaikenlainen hömpänpömppä myy, ja vähätteli sitä, että meillä on kriisi päällä. On pakko ihmetellä, kuinka nopeasti mieli on muuttunut — samaan aikaan vasemmiston varjobudjetin mukaan valtiontaloutta pitäisi elvyttää vielä suuremmalla velanotolla. Vielä kolme vuotta sitten ministeri Kyllönen yritti ratkoa Kataisen hallituksessa maamme talousongelmia, mutta historiankirjat ovat tältä osin tyhjät. Opposition uskottavuus on nyt lujilla, kun Suomen talous ja ennen kaikkea työllisyys ja vienti ovat nyt kuitenkin vähitellen kääntymässä parempaan suuntaan. Yksityisten investointien ennustetaan kasvavan 4,3 prosenttia, ja kasvu on laajapohjaista. Vuoden 2017 kasvuksi ennustetaan 0,9:ää prosenttia. Kasvun taustalla on edelleen investointien suotuisa kehitys ja yksityinen kulutus. Teollisuuden ennustetaan kääntyvän noin 2 prosentin nousuun, etupäässä metalliteollisuuden ansiosta. Siis Suomi nousee. Nyt kun kriisitilanne on hieman helpottamassa, niin oppositio on jo valmis jakamaan orastavan hyvinvoinnin tuttuun tapaansa ympäri Etelä-Eurooppaa. Samaan aikaan kehitysmaiden ongelmat ja hätä ovat laajenemassa teollisuusmaihin ja terroristien hirmuteot seuraavat toinen toistaan. Lisäksi ainakin Suomessa median luomat kauhuskenaariot ruokkivat sensaatiohakuisuudellaan kansaa hallituksen kaikkia hyviä toimia vastaan, vaikka kaikille pitäisi olla selvää, että entinen meno ei voi jatkua. Samaan aikaan oppositio suoltaa hömpänpömppäpropagandaansa päivästä toiseen. Hallitusohjelman mukaisesti verohelpotukset tulevat, ja tällä kotimaista ostovoimaa lisätään. Siis suunta on ihan oikea. Ostovoiman ja työllisyyden lisäksi vienti kääntyy voitolliseksi. Tätä kaikkea olemme siis saamassa aikaiseksi kikyllä ja samoin muilla toimenpiteillä. Arvoisa puhemies! Jo debatissa totesin, kuinka muutama vuosi sitten maassamme vallitsi ilmiö nimeltään maan tapa. Kun siitä päästiin eroon, niin riesaksi tuli SDP:n toverikapitalismi. Mitä tarkoitan? Tarkoitan yleishyödyllistä rakentamista, jota tuetaan valtion rahoilla eli verorahoilla. ARAn eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen listoilta löytyy yleishyödyllisiksi nimettyjä asuntoyhteisöjä, kuten myös VVO. Tiedämme, että yleishyödyllisyys tarkoittaa tuloverolain mukaan muun muassa sitä, että yhteisö ei saa tuottaa toiminnallaan siihen osallistuville taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena tai kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Tässäkin tapauksessa valtio on tukenut ensin asuntojen rakentamista ja sitten niissä alati kallistunutta asumista vuokratuella, ja nyt kun asunnot myytiin, ay-omistajat kuittaavat myynnistä miljoonia euroja, joista ne eivät yleishyödyllisinä yhteisöinä maksa veroja. Jos porvari välttelee veronmaksua, on huuto ay-piireissä kova — ja tietenkin hyvin aiheellinen. Kun ay-liike välttyy veroilta, sieltä ei kuulu pihaustakaan, vaikka aihetta olisi. Arvoisa puhemies! Sosialistien ajatuksen mukaan kapitalistisessa yhteiskunnassa omaisuus kertyy vähitellen yhdelle kymmenestä. Kun näin on käynyt, tulee proletariaatti, takavarikoi omaisuuden valtiolle ja tietyn ylimenokauden jälkeen valtio kuolee tarpeettomana pois eli hieman samoin kuin Robin Hood aikoinaan toimi. Mutta nyt te toimittekin aivan kuten Nottinghamin seriffi. Köyhyyden rajamailla elävät ihmiset maksavat viimeisillä rahoillaan vuokransa, ja osa vuokrista on tarkoitettu käytettäväksi heidän kiinteistöjensä korjauksiin, mutta yllätys yllätys: rahat kiertävätkin toverikapitalistin vaalikassaan. Aivan häikäilemätöntä menoa, ja tämä on tämän päivän ilmiö.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-09-20T17:22:40,2016-09-20T17:27:58,Tarkistettu,1.1 2016_86_189,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtion ensi vuoden talousarvio vie eteenpäin hallitusohjelman tavoitteita työllisyysasteen nostamisesta, julkisen velan kasvun taittamisesta ja velaksi elämisen lopettamisesta. Useammalle vuodelle jaksotettu säästöohjelma pitää menojen kasvun kurissa mutta ei toisaalta aiheuta liian äkillistä kokonaiskulutuksen pudotusta, mikä olisi vahingollista esimerkiksi kotimarkkinayritysten toimintaedellytyksille. Talouden tervehdyttämistavoitteista pidetään kiinni. Hallituksen talouspolitiikan linja on sekä kansainvälisten että kotimaisten talousasiantuntijoiden mukaan pääosin oikea. Talousarvioesityksen määrärahoiksi esitetään 55,2:ta miljardia euroa. Budjetti on 5,5 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Työtä on siis vielä paljon edessä, jotta velkaantuminen saadaan kestävälle tasolle. Velkaantumisen taittaminen edellyttää sitä, että vienti lähtee vetämään ja Suomeen syntyy lisää erityisesti yksityisen sektorin työpaikkoja, ja siihenhän nämä budjetin toimet tähtäävät. Hyvinvointiyhteiskunta ja korkea työllisyys nimittäin ovat pari. Suomella on kaksi vaihtoehtoa: joko vahvistamme työllisyyttä tai karsimme hyvinvointiyhteiskunnan palveluja. Kokoomukselle valinta on aivan selvä: me haluamme turvata koulut, neuvolat, terveyskeskukset, eläkkeet ja riittävän toimeentulon kaikille sekä pitää huolta yhteiskunnan heikoimmista. Se ei kuitenkaan onnistu, jos emme saa vahvistettua työllisyyttä. Nykyisillä toimilla hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta ei vielä toteudu. On selvää, että lisää vaikuttavia toimia työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys toteuttaa työlinjaa ja sisältää lukuisia kasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä veromuutoksia. Työn verotuksen keventäminen vahvistaa ostovoimaa sekä tukee kotimaista kysyntää ja tekee työn vastaanottamisesta nykyistä kannattavampaa. Ansiotulojen verotusta kevennetään ensimmäisen kerran seitsemään vuoteen. Veronalennukset koskevat kaikkia tuloluokkia ja myös eläkeläisiä. Yrittäjyyden kannustavuutta vahvistetaan uudella yrittäjävähennyksellä. Maksuperusteinen arvonlisävero puolestaan helpottaa erityisesti pienten yritysten kassanhallintaa. Yritysten sukupolvenvaihdoksia edistetään keventämällä perintö- ja lahjaveroa. Kotitalousvähennystä korotetaan 45 prosentista 50 prosenttiin, minkä toivotaan kannustavan kotitalouksia ostamaan lisää suomalaista työtä. Yrittäjien pitkään toivomat ja kokoomuksen ajamat veromuutokset helpottavat erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää. Arvoisa puhemies! Budjettiesitys sisältää monia hyviä kirjauksia myös perheiden arjen kannalta. Naisten työmarkkina-asemaa parantaa se, että vanhemmuuden kustannusten tasaaminen vihdoin etenee, kun työnantajille aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia ryhdytään tasaamaan kertakorvauksella ensi huhtikuusta alkaen. Tekoja työelämän mahdollisuuksien tasa-arvon parantamiseksi tarvitaan jatkossakin. Seuraavaksi on aika tuoda myös perhevapaajärjestelmämme nykyaikaan ja edistää yhteisvastuullisempaa jakoa vanhemmuuden kustannuksissa. Se on myös tehokas keino tukea yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Kokoomuksen aloitteesta hallitus luopui päivähoitomaksujen korotuksista ja päätti alentaa pienituloisten maksuja. Toteutuessaan maksukorotukset olisivat heikentäneet perheiden ostovoimaa, naisten työmarkkina-asemaa sekä työnteon kannattavuutta, ja myös säästöt julkiseen talouteen olisivat jääneet pieniksi. Arvoisa puhemies! Vielä loppuun yksi hyvä esimerkki budjetin lisäpanostuksesta, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti, nimittäin vesirokkorokotteen ottaminen kansalliseen rokotusohjelmaan. Sen arvioidaan käytännössä hävittävän (Puhemies koputtaa) vesirokkotaudin Suomesta ja säästävän noin 80 000 poissaolotyöpäivää ja 13,6 miljoonaa euroa vanhempien työstä poissaolosta aiheutuvia kustannuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2016-09-20T17:28:05,2016-09-20T17:33:28,Tarkistettu,1.1 2016_86_190,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Keskityn puheessani omien valiokuntieni, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön, hallinnonalojen muutamaan asiaan. Haluan ensiksi kiittää hallitusta siitä, että varhaiskasvatukseen aiotut maksukorotukset peruttiin. Tulee kuitenkin muistaa, että tämän vuoden budjetin heikennykset varhaiskasvatuksen laatuun eli suuremmat ryhmäkoot ja päivähoito-oikeuden rajaus ovat nyt voimassa. Onneksi sentään maksut eivät heikennetystä palvelusta nousseet. Iloinen asia on myös elokuvan tuotantotuki, joka nyt vihdoin saatiin mukaan ja sitä kautta lisää työtä ja vientituloja Suomeen kulttuurin alalla. Tälle vuodelle tehdyt perusopetuksen laatuun, tasa-arvoon ja ryhmäkokoihin kohdistuneet säästöt näkyvät tänä päivänä karulla tavalla oppilaiden ja opettajien arjessa. OAJ:n luottamusmieskyselyn mukaan joka toisessa kunnassa on leikattu perusopetuksen tuntikehystä ja yli kolmanneksessa lukioiden tuntikehystä edellisestä vuodesta. Perusopetuksessa joka toisessa kunnassa on vähennetty jakotuntien määrää. Yli puolessa kunnista perusopetuksen ryhmäkokoja on suurennettu ja lukioidenkin yli 40 prosentissa. Monessa kunnassa myös koulujen ja oppilaitosten johtamista on heikennetty. Joka kolmannessa kunnassa on yhdistetty rehtorin virkoja ja/tai päiväkodin johtajan virkoja. On kovin ikävää, että hallitus nyt jatkaa tätä linjaa tekemällä näihin vielä lisäleikkauksia. Tilanne siis tulee ensi vuonna pahenemaan. Arvoisa puhemies! Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön, OECD:n, tuore maavertailu on Suomen osalta karua luettavaa. Tämä OECD:n vuotuinen jäsenvaltioidensa koulutuksen tilaa selvittävä tutkimus osoittaa, että nuorten syrjäytyminen työstä ja koulutuksesta on Suomessa kovassa kasvussa. Suomalaisista 20—24-vuotiaista miehistä yli viidennes on vailla työtä tai ei ole koulutuksessa elikkä on niin sanottuja NEET-nuoria. No, mitä hallitus tässä tilanteessa tekee? Se leikkaa ammatillisesta koulutuksesta hallituksen kärkihankkeena 190 miljoonaa ja vieläpä siten, että leikkaukset tehdään ilman järjestäjäverkon tarkastelua, jota kautta olisi säästöjä ehkä voinut paremmin olla saatavissa. Koulutuksen järjestäjät joutuvat vähentämään opettajia, tämä summa tarkoittaa 3 800 opettajan työpanosta. Tai sitten voidaan vähentää ennestään niukkoja opetustunteja — tämä tarkoittaisi sitä, että lähiopetustunteja olisi vain 2,5 päivää viikossa ammattikoululaisilla — tai sitten opiskelijamääriä, tämä tarkoittaisi 18 000:ta opiskelijapaikkaa. Järkevämpää olisi ollut tarkastella järjestäjäverkkoja ja tehdä yhteistyötä muun muassa koko toisen asteen koulutuksen tilojen suhteen, niin kuin korkeakoulusektorilla yhä enemmän tänä päivänä ollaan tekemässä. Arvoisa puhemies! Samalla hallitus ajaa nuorisotakuun alas. Nuorten aikuisten osaamisohjelma ajetaan vähitellen alas. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta eivät nekään leikkauksilta säästy. Hallituksen tavoitteeseen työllisyysasteen nostosta on helppo yhtyä, mutta miksi ihmeessä unohdetaan nuoret ja ajetaan alas esimerkiksi tuo vallan mainio nuorten aikuisten osaamisohjelma, vaikka sen avulla on saatu aikaan todellisia menestystarinoita siitä, kuinka syrjään jääneet nuoret ovat saaneet koulutuksen ja työpaikan ja saaneet elämänsyrjästä uudelleen kiinni? Juuri kun nämä verkostot on rakennettu ja saatu toimimaan ja nuoret ovat löytäneet tämän ohjelman ja se toimii oikein hyvin, niin se ajetaan alas. Tämä on oikeastaan ihan voimavarojen tuhlausta. Arvoisa puhemies! Sydämeltään sivistynyt yhteiskunta huolehtii heikommistaan: lapsista, vammaisista, sairaista ja vanhuksista. Hallitus on nyt päätöksillään rakentamassa sellaista yhteiskuntaa, jossa tämä periaate alkaa jäädä huolestuttavasti unohduksiin. Hallituksen epäinhimillisiä suunnitelmia heikentää vanhustenhoivaa on vaikea hyväksyä. Vanhustenhoidon kustannuksia vähennetään yli 50 miljoonalla samaan aikaan, kun ikäihmisten määrä ja palveluntarve koko ajan kasvavat. Viime vaalikaudella säädettyyn vanhuspalvelulakiin tehdään heikennyksiä ja vanhuspalveluiden ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen alarajaa aiotaan alentaa nykyisestä 0,5:stä 0,4:ään. Jo tällä hetkellä työskennellään vanhustenhoidossa voimien äärirajoilla. Tämänhetkinen mitoitus hädin tuskin riittää perushoitoon. Lähi- ja perushoitajista jopa 93 prosenttia on huolissaan hoidon laadusta. Pohjoismaisen Nordcare-tutkimuksen mukaan meillä on vähemmän henkilökuntaa hoidettavien määrään nähden kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa hoitajalla on päivävuoron aikana autettavanaan keskimäärin 12 vanhusta, kun Tanskassa ja Norjassa on vain 8. Tilanne oli samankaltainen kymmenisen vuotta siten, kun tätä aiemmin tutkittiin. Jopa Valviran mukaan oikeus hyvään hoitoon ei enää toteudu, jos nykyistä vähimmäismitoitusta alennetaan. Samalla vaaratilanteiden riski kasvaa ja jopa kovakourainen kohtelu, josta on paljon uutisoitukin, voi lisääntyä. Toivottavasti hallitus kuuntelee edes Valviraa eikä tee vanhustenhoivasta epäinhimillistä (Puhemies koputtaa) ja ajattelee myös työntekijöiden jaksamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-09-20T17:33:34,2016-09-20T17:38:44,Tarkistettu,1.1 2016_86_191,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on valtion talousarvioesitys vuodelle 2017. Elo—syyskuun budjettiriihessä tehdyt päätökset saatiin valmiiksi kaavaillussa aikataulussa, vaikka tilanne ei missään nimessä helppo ollutkaan. Eräs tärkeimmistä lähtökohdista budjettiriihessä oli luoda edellytyksiä työllisyyden parantumiselle. Hallitusohjelmassa on linjattu, ettei veroaste nouse enää nykyisestä. Budjetti tuokin mukanaan 515 miljoonan euron tuloveronalennukset osana kilpailukykysopimukseen liittyvää pakettia. Työntekijöiden lisäksi eläkeläisten verotus kevenee ensi vuonna. Myös kaikkein pienituloisimmille kohdennetaan 30 miljoonan euron tuki. Tarkoituksena on siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta kohti haittaveroja, esimerkiksi tupakkatuotteiden verotusta. Tähän suuntaan on edetty jo aiemmin tällä vaalikaudella. Hallituksen kärkitavoitteena on tehdä työllistäminen ja työnteko nykyistä helpommaksi ja kannattavammaksi. Erityisesti pien- ja yksinyrittäjien toimintaedellytyksiä kohennetaan. Yrittäjät ovat tähän asti joutuneet tilittämään arvonlisäveron suoriteperusteisesti, vaikka raha ei olisi vielä siirtynytkään asiakkaalta yritykselle. Yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen pitkäaikainen toive on ollut siirtyminen maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen ainakin pienimmissä yrityksissä. Nyt tämä toive toteutuu, ja jatkossa pienimmät yritykset maksavat arvonlisäveron vasta saadessaan maksun myymästään tuotteesta tai palvelusta. Pienyrityksille ei siten enää aiheudu kohtuuttomia seurauksia laskunmaksun viivästymisestä. Hallitus toteuttaa myös hallitusohjelman kirjauksen yrittäjävähennyksestä. Sen toteutuessa liikkeen- ja ammatinharjoittajien, maa- ja metsätalouden harjoittajien sekä elinkeino- ja verotusyhtymien tuloksesta saa tehdä verotuksessa 5 prosentin vähennyksen. Myös kotitalousvähennyksen määrä kasvaa ja auttaa parantamaan työllisyyttä. Arvoisa puhemies! Budjettiriihessä tehtiin muitakin periaatteellisesti merkittäviä päätöksiä: Perussuomalaisten esitys yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästämiseksi eläkkeelle toteutuu. Päivähoitomaksut pysyvät kohtuullisina, ja pienituloisten osalta niitä jopa alennetaan. Rintamaveteraanien kuntoutusetuuksia ja maksuttomia kotiin annettavia avopalveluita laajennetaan itsenäisyytemme juhlavuoden kunniaksi. Sitä vastoin valtio ei myönnä Guggenheimille rahoitusta, vaikka eräät eturyhmät museo-hanketta ankarasti lobbasivatkin. Taloudellisesti kannattamattoman museohankkeen tukeminen ei millään muotoa voinut olla perusteltua, kun monesta muusta kohteesta joudutaan leikkaamaan. Meille perussuomalaisille tämä oli moraalisestikin erittäin tärkeä kysymys. Hallitukselle jää budjettiriihen päätöksistä huolimatta edelleen paljon tehtävää, jotta valtion velkaantuminen saadaan kuriin. Vanhasen kakkoshallituksen aikana alkanut nopea velkaantuminen ei ikävä kyllä ole vielä kunnolla taittunut, ja valtiontalouden alijäämä on 5,5 miljardia euroa myös ensi vuonna. Kuntien taloudellinen asema on kuitenkin parantunut tällä hallituskaudella ja paranee edelleen tämän nyt hyväksyttävän budjetin myötä. Merkittävän uuden menoerän muodostavat maahanmuuttoon liittyvät kustannukset, jotka ovat kasvaneet useilla sadoilla miljoonilla euroilla tavanomaiseen verrattuna. Maahanmuuttopolitiikkaa on kiristetty lainsäädännöllisin keinoin, mikä vaikuttaa maahanmuutosta aiheutuviin kuluihin noin 180 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna, mutta työtä kustannusten alentamiseksi on edelleen jatkettava. Arvoisa puhemies! Toisaalta julkisella sektorilla on muiden toimenpiteiden lisäksi otettava käyttöön tuottavuutta parantavaa uutta teknologiaa. Kustannuksia voidaankin jatkossa alentaa muun muassa digitalisaatiota paremmin hyödyntämällä. Tässä onnistumalla pysyy kunnallisveroaste kohtuuden rajoissa, eivätkä tehokkaammat toimintatavat ole tietenkään muutoinkaan haitaksi. Sote- ja maakuntauudistuksen onnistuminen vaikuttaa erittäin merkittävästi julkisen sektorin taloudelliseen kantokykyyn hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä tulee huomioida alueiden väliset erot ja mahdollistaa pitkän tähtäimen erikoistuminen ja kehittyminen. Näin palvelut voidaan turvata kustannustehokkaasti myös olosuhteiden muuttuessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-09-20T17:38:57,2016-09-20T17:44:08,Tarkistettu,1.1 2016_86_192,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämänpäiväiset keskustelut ja puheenvuorot käsittelyssämme olevasta ensi vuoden budjetista ovat vilisseet valtavia lukuja ja käsitteitä, jotka ovat varmasti monelle lähetystä seuranneelle melko vieraita. Tavallisen ihmisen arjessa taloudesta puhutaan ihan eri termein. Monessa ihan tavallisessakin kodissa lasketaan palkkapäivänä, riittävätkö rahat laskujen jälkeen ruokaan ja ylipäänsä elämiseen. Siihen päälle ihmisillä on vielä työelämän paineet ja muut inhimillisen elämän myötä- ja vastoinkäymiset. Lisäksi uskon monen kokevan turvattomuutta siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Tutkimustenkin mukaan suomalaisia huolettaa työttömyys, se, miten palvelujen käy, ja yhteiskunnan eriarvoistuminen. Meillä on todella paljon ihmisiä, joilla ei mene hyvin, alkaen nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömistä. Näihin huoliin meillä pitää politiikalla vastata. Työttömyyden taltuttaminen, tai — kääntäen — työllisyyden parantaminen, on se, mikä ratkaisee Suomen tulevaisuuden. Tämänpäiväisen työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan meillä on noin 342 000 työtöntä työnhakijaa. Kun Suomessa oli reilut 60 000 työtöntä, julisti presidentti Kekkonen 1970-luvulla hätätilan. Ajat ovat tietysti kaikkinensa kovin erilaiset nyt 40 vuotta myöhemmin, mutta tietynlainen hätätila on kyllä aivan perusteltua. Ja kun katsoo hallituksen linjaamia toimia työllisyyden parantamiseksi, voi todeta, että hallitus ymmärtää Suomen hätätilan. Ensi vuoden talousarvioon on linjattu paljon uusia toimenpiteitä yritysten työllistämisen helpottamiseksi, työn, lyhytaikaisenkin, vastaanottamisen kannattavuuden parantamiseksi ja työnvälityksen tehostamiseksi. Arvoisa puhemies! On ymmärrettävää, että työttömyysturvan leikkaukset aiheuttavat ihmisissä huolta: miten minun käy. Hallitus ei halua jättää työtöntä yksin. Te-toimistoja on paljon arvosteltu viime aikoina siitä, että työtön työnhakija ei saa palvelua kasvokkain virkailijan kanssa, työtön keskustelee tietokoneen kanssa tai korkeintaan puhelimitse virkailijan kanssa. Nyt hallitus kaavailee muutoksia toimintakulttuuriin niin, että jokaiselle työttömälle työnhakijalle taataan tapaaminen elävän ihmisen kanssa kasvokkain kolmen kuukauden välein. Tämä on mielestäni valtavan tärkeä asia, kun pyrimme auttamaan ihmisiä työnhaussa ja myös ehkäisemään syrjäytymistä. Syitä työttömyyteen on lähes yhtä paljon kuin on työttömiä. Siksi on päivänselvää, että paremmin jokaisen työttömän henkilökohtaisen tilanteen tuntemalla hänelle löydetään työpaikka. Ja aivan sama pätee myös yritysten suuntaan: heille löytyy juuri heidän tarvitsemansa työntekijä. Arvoisa puhemies! Hallitus arvioi, että ensi vuonna työttömyysturvaan käytetään yli 2,8 miljardia euroa. Se on sosiaali- ja terveysministeriön budjetista 20 prosenttia. On varmasti oikeus ja kohtuus, että hallitus todella on ymmärtänyt hätätilan ja on etsinyt uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi. Vain työllisyysasteen nostamisen kautta voimme löytää kantavan pohjan, jolta meidän kaikkien tarvitsemia julkisia palveluja voidaan rahoittaa kestävällä tavalla, ei velanoton kautta. Uskon, että valtaosa niistä yli 340 000 työttömästä työnhakijasta ja erityisesti niistä 127 900 pitkäaikaistyöttömästä on sitä mieltä, että on oikein ja kohtuullista yrittää löytää uusia keinoja työttömyyden vähentämiseksi. Uskon, että he kokevat hallituksen ponnistelut paljon vakuuttavampina kuin opposition räksytyksen — tuon opposition, jolla viime eduskuntakaudella oli täysi valta ja mahdollisuus tehdä omin konstein työllisyyspolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Tätä budjetin käsittelyä jatketaan tulevat päivät ja valiokunnissa tulevat viikot, kun käymme eri ministeriöitten pääluokkia läpi. Tulevina päivinä otan sitten kantaa niiden pääluokkien sisältöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-09-20T17:44:34,2016-09-20T17:49:18,Tarkistettu,1.1 2016_86_193,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus antaa vaalikauden toisen budjettinsa eduskunnalle kaksijakoisissa tunnelmissa. Toiveikkuutta hallituksen työhön luovat tämän vuoden kasvuluvut. VM:n ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvua vauhdittavat erityisesti kotimainen kysyntä sekä rakentamisen investoinnit. Synkempää luettavaa ovat arviot vuosikymmenen lopun kasvunäkymistä. Samaisen VM:n ennusteen mukaan seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää 1 prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla kumulatiivinen kasvu jää vain noin 3 prosenttiin. Huolestuttavinta kuitenkin on edelleen arvioitu Suomen viennin kehitys tulevina vuosina. Historiallisesta kilpailukykysopimuksesta huolimatta Suomen vienti jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Bkt:lla ilmaistuna tämä tarkoittaa sitä, että sen taso tulee olemaan vielä 2018 noin 3 prosenttia pienempi kuin vuonna 2008. Samalla teollisuustuotannon taso jäisi vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolle kuin kymmenen vuotta sitten. Ennustetun kaltaisella talouskasvu-uralla Suomen talous tulee olemaan herkkä negatiivisille šokeille, ja lisäksi kasvu ei riitä olennaisesti parantamaan työmarkkinoiden tilannetta. VM:n asiantuntijoiden mukaan nopeampaan kasvuun tarvittaisiin isoja rakenteellisia uudistuksia, joilla aidosti vaikutetaan kotitalouksien ja yritysten käyttäytymiseen. Työmarkkinoiden kohtaantoa, yritysten toimintaympäristöä sekä työn kilpailukykyä pitäisi parantaa. Samalla pitäisi pitää huoli myös tämän hetken kasvun moottorin eli kotimaisen kysynnän pysymisestä käynnissä. Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä olevassa budjetissa moniin näihin asioihin haetaan parannusta. Kotimaista kasvua tuetaan mittavilla veronkevennyksillä. Nuorten naisten työmarkkina-asemaa parannetaan toteuttamalla kauan vireillä ollut vanhemmuuden kustannusten tasaaminen työnantajalle. Yrittäjyyttä edistetään monilla keinoilla. Yrittäjävähennys otetaan käyttöön samoin kuin maksuperusteinen arvonlisävero pk-yrittäjille. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tuetaan ottamalla käyttöön niin sanottu metsälahjavähennys. Perintö- ja lahjaveroasteikkoa kevennetään maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Hyvien asioiden listaa voisi tästäkin vielä jatkaa. Arvoisa puhemies! Pohdittavan arvoista on kuitenkin se, ovatko nämä toimet riittäviä. Oma vastaukseni on, että eivät, paljon enemmän on tehtävä työllisyyden lisäämiseksi. Tämän pitää tarkoittaa sitä, että hallituksen pitää kiristää tahtiaan työllisyyttä parantavien rakenneuudistusten teossa. Tänään lukkoon lyöty liikennekaari on tästä hyvä esimerkki. Toteutuessaan tämä uudistus tuo arvioiden mukaan jopa 20 000 uutta työpaikkaa. Vastaavanlaisia läpimurtoja pitää nyt saada aikaan myös julkisen sektorin kauan odottaneesta digitalisaatiosta, sotesta nyt puhumattakaan. Toisaalta yhtä lailla iso vastuu korkeammasta työllisyysasteesta on suomalaisilla työmarkkinoiden toimijoilla. Heillä pitää olla rohkeutta jatkaa suomalaisten työmarkkinoiden uudistamista kiky-sopimuksen jatkoksi. Kilpailu globaaleilla markkinoilla tulee entisestään kiihtymään ja siirtymään yhä enemmän jopa työtehtävätasolle. Siksi tässä kilpailussa pärjääminen edellyttäisi sellaisen sopimuskulttuurin luomista, jossa erityisesti palkat ja työajat olisivat tapauskohtaisesti päätettävissä. Toistaiseksi tähän suuntaan liikkumisessa vauhti on ollut vielä kovin hidasta. Suomalaisen työttömän näkökulmasta olisi kuitenkin toivottavaa, että tähän voitaisiin vielä tällä vaalikaudella palata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-09-20T17:49:35,2016-09-20T17:54:15,Tarkistettu,1.1 2016_86_194,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi vuonna Suomi täyttää 100 vuotta. Juhlavuoden teemana on ""Yhdessä"". Valitettavasti juhlavuoden budjetti ei tue 100-vuotisjuhlan teemaa. Budjettikirjassa se kyllä näkyy sanana kannessa, muttei sen sisällössä. Hallituksen valinnat eriarvoistavat suomalaisia. Tiedämme kyllä kaikki, että taloustilanne on vaikea, ja on oikein, että hallitus etsii keinoja, miten päästä tästä eteenpäin. Kuitenkin hallituksen leikkauspolitiikka osuu kaikkein rajuiten niihin, jotka ovat jo muutenkin heikossa asemassa. Takuueläkkeellä ja työmarkkinatuella elävien ostovoimaa leikataan kaikkein eniten, samoin opiskelijoiden, siis niiden suomalaisten, joiden tulot ovat kaikkein pienimmät. Hallitus yrittää kyllä omilla verotoimillaan paikata kilpailukykysopimuksen aiheuttamaa vaikutusta, joka keventää eniten pieni- ja keskituloisten palkkatyöläisten kukkaroa. Valitettavasti tuo yritys jää puolitiehen. Hallituksen omat veronkevennykset työntekijöille suosivat eniten kaikkein hyvätuloisimpia, suuripalkkaiset hyötyvät eniten niin prosentuaalisesti kuin euromääräisestikin. Eläkeläisten veronkevennyksissä on sama juttu: pienituloisten eläkeläisten ostovoima vähenee, suurituloisille eläkeläisille sen sijaan jää enemmän käteen. Onkin hyvin vaikeaa nähdä, kuinka tämä lisää suomalaisten tunnetta siitä, että olemme yhdessä, kuten juhlavuoden teema kuuluu. Valitettavasti sama rakenteellinen ongelma on myös sinänsä kannatettavassa yrittäjävähennyksessä. Suurimman hyödyn siitä korjaavat hyvätuloisimmat yrittäjät, kuten lääkärit ja asianajajat — parturi-kampaajat, fysioterapeutit ja kioskinpitäjät sen sijaan eivät vähennystä juurikaan näe. Vähennys tulisikin kohdistaa siten, että se hyödyttää eniten kaikkein pienituloisimpia yrittäjiä. Arvoisa puhemies! Suomen menestys on rakentunut laadukkaan koulutuksen varaan. Siitä syntyi maamme menestystarina, ja sen avulla selvisimme 1990-luvun lamasta. Sama resepti toimii nytkin: vain huolehtimalla osaamisesta, jokaisen mahdollisuudesta kouluttautua, korkeasta koulutuksesta ja riittävästä satsauksesta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan voimme pärjätä globalisaation ja digitalisaation aikana. Koulutuksesta ei ole varaa leikata, sillä koulutuksesta leikkaaminen vie pohjan tulevaisuuden rakentamiselta. Arvoisa puhemies! 100-vuotias Suomi ansaitsee enemmän ja pystyy parempaan. Se pystyy pitämään huolta heikoimmista, se pystyy huolehtimaan tulevaisuuden menestyksestä satsaamalla koulutukseen ja nuoriin. Sillä on varaa niin kulttuurin kuin kansalaisjärjestöjen tukemiseen. Se kykenee uudistamaan rakenteita ja ottamaan kehityksestä kiinni. Se pystyy tekemään loikan puhtaaseen energiaan ja kulkemaan eturintamassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja huolehtimaan luonnon runsaan lajikirjon säilymisestä, jos se vain haluaa ja jos budjettiratkaisulla tuetaan tämäntyyppistä kehitystä. Arvoisa puhemies! Haluan vielä tähän loppuun erikseen nostaa esiin kehitysyhteistyörahat, koska meillä ei tällä viikolla ole erillistä keskustelua ulkoministeriön hallinnonalasta. Ensi vuoden budjetissa kehitysyhteistyön määrärahat jäävät kauaksi tavoitteesta. Olemme luvanneet sekä kansainvälisen että kotiyleisön edessä käyttää kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Ensi vuonna taso on 0,4. Kaikkein köyhimmille maille olemme luvanneet 0,2 prosentin bruttokansantulo-osuuden. Edes näille maille emme pysty pitämään lupaustamme: annamme 0,15. Myös järjestöjen tukea on vähennetty radikaalisti. Ulkoministeriön omankin selvityksen mukaan tämä oli virhe. Tämä riippumaton arviointi osoitti, että nimenomaan järjestöjen tekemä työ on tuloksellista ja kustannustehokasta. Järjestöt tekevät tärkeää työtä konfliktien vähentämiseksi, ihmisoikeuksien turvaamiseksi, kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi, työntekijöiden oikeuksien puolustamiseksi, vammaisten kouluttamiseksi, lasten ja nuorten osallisuuden tukemiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Sillä on saatu aikaan tuloksia, ja arvioinnin mukaan järjestöjen tukea tulisi lisätä. Mutta kuitenkin budjettiesityksessä järjestöille esitetään samaa määrärahaa kuin viime vuodellekin, jolloin sitä rajusti leikattiin. Usein vaaditaan, että konfliktien keskellä paenneita ja niitä, joilla ei ole ruokaa, puhdasta vettä eikä koulutusta, pitäisi auttaa lähellä, siellä missä he asuvat. Olen samaa mieltä, mutta miksi näin ei tässä budjetissa tehdä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-20T17:54:32,2016-09-20T17:59:42,Tarkistettu,1.1 2016_86_195,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta on valtion talousarvioesitykseen liittyvä esitys. Vaikutukset valtion talousarvioon huomioidaan hallituksen esityksessä vuoden 2017 talousarvioksi ja tulevissa esityksissä. Esityksellä on vaikutus myös hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan. Suomen kansallinen rahapelipolitiikka on jo 70 vuoden ajan perustunut yksinoikeusjärjestelmään, jonka tavoitteet määritellään arpajaislaissa. Järjestelmällisellä ja säännellyllä rahapelipolitiikalla on taattu yleishyödyllisiin arpajaisiin osallistuvien oikeusturva, estetty arpajaisiin liittyvät väärinkäytökset ja rikokset sekä torjuttu arpajaispeleistä aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Nykyiset rahapeliyhteisöt ovat oikeudelliselta luonteeltaan erilaisia: Raha-automaattiyhdistys on julkisoikeudellinen yhdistys, Veikkaus Oy on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, ja Fintoto Oy on raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Hippos ry:n kokonaan omistama osakeyhtiö. Sisäministeriö asetti viime vuoden tammikuussa selvityshankkeen laatimaan ehdotuksen Suomen rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisista ratkaisumalleista. Hankkeen taustalla oli rahapelialan digitalisoitumisesta johtuva voimakas toimintaympäristön muutos. Lisäksi kolme erillistä rahapeliyhteisöä voitaisiin tulevaisuudessa tulkita kilpailutilanteeksi, joka ei ole EU:n sisämarkkinoilla toimivassa yksinoikeusjärjestelmässä sallittu. Selvityshankkeen johtopäätöksissä todettiin, että yksinoikeusjärjestelmän ylläpitäminen edellyttää toimenpiteitä. Lisäksi rahapelipoliittisten tavoitteiden turvaamiseksi on keskeistä, että omistajaohjaus, valvontaviranomainen ja säädösvalmistelu pidetään edelleen erillään ja niille turvataan riittävät resurssit. Rahapeliyhteisöjen rahapelitoiminnat yhdistetään yhteen uuteen, kokonaan valtion omistamaan osakeyhtiöön, jonka nimeksi tulee Veikkaus, mikä mahdollistaa valtiovallan harjoittaman vastuullisen rahapelitoiminnan sääntelyn myös suoran määräysvallan ja omistajaohjauksen kautta. Rahapeliyhteisöjen yhdistäminen tuo taloudellisia etuja, kuten operatiivisen tehokkuuden parantumisen, kasvumahdollisuudet, tuotekehityksen tehostumisen, markkinamahdollisuuksien paremman hyödyntämisen sekä päällekkäisten investointien välttämisen. Kysynnän kanavoituminen uusiin virtuaalisesti toimeenpantaviin rahapeleihin sekä erilaisiin yhdistelmäpeleihin voi kuitenkin vaikuttaa myönteisesti uuden rahapeliyhtiön liikevaihtoon. Rahapelitoimintojen yhdistämisellä ei ole merkittäviä välittömiä vaikutuksia rahapelipolitiikasta vastaavan sisäministeriön tehtäviin. Rahapelitoiminnan valvontaa on tarkoitus kuitenkin vahvistaa, ja rahapelien toimeenpanon valvonta tulisi siirtää Poliisihallituksesta sisäministeriön poliisiosaston alaisuuteen. Valvonnan tulee olla itsenäistä, luotettavaa sekä tehokasta, ja valvovan viranomaisen on kyettävä puuttumaan nykyistä tehokkaammin arpajaislain vastaiseen pelitoimintaan. Yhdistymisvaiheessa esityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia myöskään henkilöstön määrään. Vuonna 2015 rahapeliyhteisöillä oli henkilöstöä yhteensä noin 2 000 henkilöä, joista hallinnon henkilöstöä oli noin 360 henkilöä. Lainsäädännön kehittämisellä pystytään vaikuttamaan arpajaislain vastaisen ulkomaisen rahapelitarjonnan torjuntaan tuotevalikoiman monipuolistuessa. Kun rahapelitoiminta on viranomaisten valvontavastuun piirissä, voidaan rahapelitoiminnan valvontaa vahvistaa. Rahapelitoiminta on taloudellista toimintaa, jossa on otettava huomioon myös haittojen ehkäisy. Siirtymällä yhden yksinoikeustoimijan malliin voidaan haitallisia seuraamuksia, kuten ongelmapelaamisen määrää, torjua ja ehkäistä paremmin. Rahapelitoimintojen yhdistyminen on hallinnollinen uudistus, jolla ei ole vaikutusta rahapelien pelaamiseen tai pelitarjontaan. Uudistus mahdollistaisi kuitenkin myös digitaalisen pelaamisen kehittämisen, sillä digitaalisten pelien osuus tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Arvoisa puhemies! Jotta suomalainen rahapelitarjonta pysyisi kansainvälisen kehityksen mukana, tulee nykyistä (Puhemies koputtaa) arpajaislainsäädäntöä muuttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-09-20T17:59:48,2016-09-20T18:05:10,Tarkistettu,1.1 2016_86_196,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Susanna,Koski,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä talousarviokeskustelut ovat eduskunnan vuoden tärkeimpiä keskusteluja. Jokaisella eduskuntapuolueella on mahdollisuus mittauttaa uskottavuutta arvioimalla esitettyjä ja esille nousseita vaihtoehtoja. Finanssikriisin jälkeen jokainen eduskuntapuolue on vuorollaan ollut kantamassa vastuuta maamme taloudesta hallituksessa. Valitettavasti on todettava, että toistaiseksi hyvinvointiyhteiskunta saa yhä odottaa pelastajiaan, vaikka hyvää tahtoa on kiistatta riittänyt. Valtion velkaantumisen sanotaan taittuvan. Silti otamme yhä noin 5,5 miljardia euroa lisää velkaa ja listassamme on mittava määrä veronkorotuksia, jotka koituvat niin kotimaisen kuin ulkomaisenkin kysynnän osalta viime kädessä asiakkaiden maksettavaksi. Talous kasvaa tänä vuonna valtiovarainministeriön uusimman ennusteen mukaan noin prosentin verran. Myös seuraavina vuosina talouskasvun ennustetaan jäävän 1 prosentin tuntumaan. Nykyisessä laajuudessaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon kustannukset vaatisivat noin 3 prosentin jatkuvan talouskasvun, eikä tätä tasoa olla lähelläkään. Budjettikokonaisuus ilmentää hyvinvointiyhteiskunnan konseptia, mistä se muodostuu, ja ennen kaikkea, miten se rahoitetaan. Tämän yhtälön lohduton lopputulema on ollut jo pitkään tiedossa, vaikka harmittavan harva on ollut valmis asian myöntämään. Nykyisen kaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen käy näillä budjetin eväillä mahdottomaksi. Nyt tarvitaan siviilirohkeutta merkittäviin uudistuksiin, joiden mittakaava on oikeassa suhteessa yhteiseen haasteeseemme, hyvinvointiyhteiskunnan konseptiin ja sen kestävään rahoitukseen. Arvoisa puhemies! Hallitus on yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa sorvannut kilpailukykysopimusta, vain Sipilä enää tietää, miten kauan — valitettavasti jo niin kauan, että alkaa unohtua, miten erinomaisen hyvä hallitusohjelma meillä onkaan, yhä toteuttamista vaille valmiina. Ensimmäinen vuosi hallituskaudesta hukattiin yhteiskuntasopimusneuvotteluihin työmarkkinajärjestöjen kanssa. Prosessin konkreettisin anti näyttäisi olevan passiiviseksi jäänyt eduskunta, jonka tärkein tehtävä on ollut lähinnä kärsivällinen odottaminen. Kilpailukykysopimus saatiin aikaan, ja sitä ollaankin juhlittu niin kuin se pelastaisi valtiontalouden syöksyltä jyrkempään alamäkeen. Yhteiskuntasopimukselta ja kilpailukykypaketilta odotettiin jopa 15 prosentin tuottavuusloikkaa — kunnianhimoinen tavoite, mutta sen osalta ainoastaan suunnitelma on enää totta. Joko itsen psyykkaaminen hallitusohjelman toteuttamiseksi olisi riittävää? Eikö tässä maassa ole ongelmia vielä kylliksi listattu tai vaivoja valmiiksi valiteltu, jotta perustuslain budjettivaltaa uskallettaisiin rohkeammin käyttää nimenomaisesti tässä salissa toteuttamalla työmarkkinoille kipeästi tarvittavia uudistuksia? Suomalainen työmarkkinareformi olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten, mutta uskallus tunnustaa taloustieteelliset faktat ja tehdä tarvittavat toimenpiteet on puuttunut. Jos vertaamme Suomen nykytilaa esimerkiksi Ruotsiin, ovat ongelmat ja tekemättömyyden seuraukset ilmeisiä. Ruotsin bruttokansantuotteen, työllisyysasteen ja viennin kasvu on seurausta työmarkkinareformista, joka Ruotsissa toteutettiin jo viime vuosikymmenellä 90-luvun lamasta viisastuneina. Suomessa on kerta toisensa jälkeen sivuutettu ne keinot, jotka estivät Ruotsin taantumisen samaan taloudelliseen rappioon, mitä Suomessa olemme vaarassa joutua todistamaan. Ruotsissa työmarkkinauudistuksen yksiselitteisenä päämääränä oli työllisyysasteen nostaminen ja yhä useamman saaminen työelämään mukaan. Kohtuullisesti siinä onnistuttiinkin lyhentämällä ja porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa, sisällyttämällä karenssipäivä sairauspoissaoloihin sekä hyväksymällä nuorille ja kokemattomille työntekijöille työn tuottavuuden mukainen palkkataso. Ruotsissa ymmärrettiin laajasti jo paljon ennen meitä, että hyvinvointiyhteiskuntaa ei voida maksaa velkarahalla vaan mahdollisimman moni on saatava työhön kiinni ja siten huolehtimaan yhteisestä hyvinvoinnista. Suomessa myös työmarkkinaosapuolilla olisi tässä asiassa tiukka itsetutkiskelun paikka. Sekä työntekijä- että työnantajaliitot olivat kiinteästi mukana tukemassa Ruotsin työmarkkinauudistusta yhteistyössä hallituksen kanssa, ei sitä vastaan, kuten meillä Suomessa on tapana. Arvoisa puhemies! On perusteltua kysyä, onko Suomea edes mahdollista uudistaa. Perusongelma säilyy muuttumattomana sekä ratkaisukeinot näennäisinä niin kauan kuin tulonjako asetetaan politiikassa tulonmuodostuksen etusijalle. Talousarvioesityksen työllisyyttä parantavat toimet palauttavat hyvinvointiyhteiskunnan velvollisuuksien ja oikeuksien tasapainoa. Kuten taloustieteilijä, edustaja Juhana Vartiainen on asian kiteyttänyt, valtiovallalla on velvollisuus auttaa ihmisiä työllistymään mutta oikeus odottaa, että ihmiset ottavat joustavasti työtarjouksia vastaan. Vastaavasti kansalaisilla on oikeus odottaa hyviä työvoimapalveluja sekä velvollisuus hakea työhön aktiivisesti. On itsestäänselvää, että kumpikaan osapuoli ei voi toteuttaa ja vaatia vain oikeuksiaan, myös velvollisuuksista suhteessa toiseen on huolehdittava. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen on oikea askel kannustavampaan malliin. Kaikesta huolimatta annamme kokoomuksessa ja annan myös omalta osaltani täyden tuen hallitukselle hallitusohjelman toimeenpanossa ja riittävien toimenpiteiden toteuttamisessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1337,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Susanna Koski,1337,2016-09-20T18:05:13,2016-09-20T18:10:25,Tarkistettu,1.1 2016_86_197,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi elää ja hengittää työstä ja yrittäjyydestä. Keskeisenä ajatuksena vuoden 2017 budjettiesityksessä onkin antaa lisäpotkua maassamme orastavalle kasvulle, josta saimme viitteitä myös tänään julkaistusta työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksesta. Uusien työpaikkojen määrä on noussut ja työttömyys laskenut vuoden takaisesta tilanteesta. Voidaan sanoa, että hallituksen toimet ovat alkaneet tuottaa tulosta, tosin tuloksesta on vastannut lähinnä pk-sektori eikä vienti ole vetänyt vieläkään. Henkseleitä ei voi siten paukuttaa. Työn linjalla on syytä kuitenkin jatkaa. Niin yritystoiminnan kuin työn tekemisenkin kannusteita lisätään nyt monin eri tavoin. Samoin pidetään huoli siitä, että palvelut ja niiden rahoituspohja ovat jatkossakin hyvällä tasolla. Esitys perustuu pitkälti hallituksen aiemmin tekemiin päätöksiin sekä kilpailukykysopimukseen. Arvoisa puhemies! Meidän on kaiken kaikkiaan syytä muistaa, kuinka vakavassa tilanteessa rakas Suomenmaamme edelleen on. Valtionvelka on kahdeksassa vuodessa kaksinkertaistunut, samaan aikaan kun osuutemme maailmanmarkkinoista ovat puolittuneet. Veronmaksajien määrä on liian pieni ja työttömien määrä liian suuri. Tulomme eivät riitä Suomen kustantamiseen. Velkaantumisen taittamisen tavoitteesta on ehdottomasti pidettävä kiinni. Sen saavuttamiseen tarvitaan säästöjen lisäksi kuitenkin myös rohkeita rakenteellisia uudistuksia sekä yrityksiä ja työpaikkoja. Talous on saatava vauhtiin ja ihmisille töitä. Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet sopivat viime vuonna ohjelmassaan muun muassa työn tekemistä ja työllisyyttä tukevan veropolitiikan harjoittamisesta, kasvua edistävien panostuksien, työllisyyttä vahvistavien uudistuksien sekä julkista taloutta turvaavien rakenteellisten uudistuksien tekemisestä. Niin ikään luvattiin, että työn verotusta kevennetään. Yhteisen tilannekuvamme mukaisesti Suomen talous ja työllisyys kyetään kääntämään kasvuun vain yrittäjyyden ja työn tekemisen kautta. Hallituksen veropolitiikan kokonaislinja tähtää kasvuun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Budjettiesitys onkin perin uskollinen sekä hallitusohjelman linjalle että sen mukaisesti viimeisen vuoden aikana tehdyille ratkaisuille. Henkilöverotusta kevennetään painottaen etenkin pieni- ja keskituloisia, mikä parantaa ostovoimaa. Työllistymisen helpottamiseksi työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta tullaan laajentamaan liikkuvuusavustukseen, starttirahaan ja palkkatukeen. Myös työttömien tapaaminen joka kolmas kuukausi on hyvä asia, samoin kuin varhaiskasvatuksen maksukorotusten toteuttamatta jättäminen ja toisaalta maksujen alentaminen pienituloisimmilta. Yrittäjyyden olosuhteita parannetaan niin ikään. Nyt pienyrittäjätkin ovat joutuneet tilittämään arvonlisäveron, vaikka he eivät olisi maksuja itse vielä saaneetkaan. Maksuperusteisuuteen siirtyminen helpottaa noin 190 000 pienimmän yrityksen tilannetta, unohtamatta yrittäjävähennystä, kotitalousvähennyksen korvauksien kasvattamista, metsälahjavähennystä tai sukupolvenvaihdoksen edistämistä ja niin edelleen. Arvoisa puhemies! Muutos on aina vaikeaa, olipa se sitten miten tarpeellista tahansa. Ilman sitä kuitenkaan tuskin koskaan pääsemme pois siitä näivettymisen laaksosta, johon olemme nyt vuosiksi jääneet. Kun työnteko kannattaa ja yrityksillä on kilpailukykyiset mahdollisuudet pärjätä, on tulevaisuutemme valoisampi. Pienistä ja vähän suuremmistakin muutoksen puroista muodostuu ajan myötä suuri joki, joka vie meidät suomalaiset eteenpäin. Mitään yhtä taikalääkettä Suomen tilanteen korjaamiseksi ei ole olemassa, sen me kaikki tiedämme. Budjettiesitys pitää kuitenkin sisällään hyviä askeleita oikeaan suuntaa ja tukee hallitusohjelmassa linjattujen tavoitteiden toteutumista. (Puhemies koputtaa) Maailma ei pysähdy valtion talousarvioon nyt tai minään muunakaan vuonna. Uudistustyötä on syytä edelleen jatkaa reippaalla otteella hallitusohjelman mukaisesti. (Puhemies koputtaa) Sen olemme velvoitettuja tekemään Suomen ja suomalaisten hyväksi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-09-20T18:10:33,2016-09-20T18:15:56,Tarkistettu,1.1 2016_86_198,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sanotaan, että kansanvaltaisissa järjestelmissä suunnittelun ja päätöksenteon aikajänne ulottuu vain kuluvan vaalikauden loppuun. Kuitenkin yhteiskunnan ja talouden rakennekysymyksiä pitäisi pohtia vuosikymmenien tai sukupolvien aikajänteellä. Pitkällä aikavälillä Suomen ja koko maailmantalouden haasteena näyttää olevan talouskasvun pysyvä hidastuminen. Kysymys ei ole suhdanneongelmasta, joka olisi ratkaistavissa elvytyspolitiikalla. Talouden kasvutekijät ovat käymässä vähiin. Talouskasvu syntyy tuotannontekijöiden lisäpanostuksista ja niiden tuottavuuden paranemisesta. Tärkeimmän tuotannontekijän, ihmistyön, tarjonta ei ole enää kasvussa kehittyneissä tai keskituloisissa maissa. Vahvaa työikäisten väestönkasvua on luvassa vain maissa, joiden talouden painoarvo ei optimistisenkaan ennusteen mukaan ole lähivuosina kovin suuri. Samaan aikaan kehittyneet maat tekevät kaikkensa, etteivät ne saisi muuttoliikkeen tuomaa työvoimaa. Työn tuottavuuden kasvua on vaikea ennakoida. Emme tiedä, olemmeko lähestymässä teknologista murrosta — varovaisuus on kuitenkin paikallaan, työn tuottavuuden kasvu on jo pitkään ollut hidastumassa. Arvoisa puhemies! Talouden globalisaatiokehitys on aivan erityinen huolenaihe. Kansainvälisen kaupan kasvu on vuosikymmenien ajan ollut maailmantalouden kasvun veturi. Tavaroiden ja palvelusten kauppa on lisännyt kilpailua, mahdollistanut kehittyneemmän teknologian leviämistä ja tehnyt kansainvälisestä työnjaosta toimivaa. Tavaratuotannossa tutkimus- ja kehitystyö, välituotteiden valmistus ja kokoonpano on jaettu ketjuihin ympäri maailman, ja myös palveluiden ja pääomien markkinoilla on löydetty keinoja jakaa työtä ja voimavaroja järkevällä tavalla. Nyt globalisaatiokehitys on pysähtymässä. Kansainvälinen kauppa kasvaa vain pari prosenttia vuodessa. Tätäkään vaisua vauhtia ei voida pitää taattuna. Suuret alueelliset kauppasopimukset TTIP ja TTP Atlantilla ja Tyynellämerellä ovat vastatuulessa. Suomelle globalisaation pysähtyminen on erityisen kohtalokasta. Olemme olleet globalisaation kiistattomia voittajia. Kansantaloutemme on rakenteeltaan ollut kuin tehty kansainväliseen työnjakoon. Me olemme osanneet tehdä investointihyödykkeitä ja keskittyä muutamiin toimialoihin. Vastaavasti olemme käyttäneet hyväksi muualla tuotettuja tavaroita ja palveluita. Jos kehityksen pyörä kääntyy taaksepäin, on suomalaisten hyvinvointi vaarassa. Talouden rakenneongelmat vaativat kauaskantoisia ratkaisuja. Nyt on tehtävä kaikki Suomen talouden perustan vahvistamiseksi. Tärkein voimavaramme on osaaminen, josta on pidettävä huolta. Hallituksen päätös kohdistaa menoleikkauksia koulutukseen on vastuuttomuutta. Erityisesti ammatillisen opetuksen voimavarojen leikkaaminen puree niin tulevaan työllisyyteen kuin tuottavuuteenkin. Osaavien ammatti-ihmisten sijaan meillä on entistä enemmän syrjäytyneitä nuoria aikuisia. Arvoisa puhemies! Talouden päälinjojen ohella on paikallaan kiinnittää huomiota suomalaisen kansalaisyhteiskunnan saamaan arvostukseen ja tukeen. Vuosi sitten hallitus leikkasi ulkoministeriön pääluokasta kansalaisjärjestöille maksettavaa tukea. Leikkaus kavensi järkevän ja tutkitusti tuloksellisen kansalaisjärjestötyön voimavaroja. Järjestöt kuitenkin sopeuttivat toimintaansa niukkoihin näkymiin. Nyt esitellyssä budjetissa meno on mennyt vieläkin tolkuttomammaksi. Järjestöjen varsinaiset määrärahat on pyyhkäisty budjettikirjasta kokonaan. Kansalaisjärjestöt ovat nyt tyhjän päällä. Ne eivät voi laatia omia talousarvioitaan ja toimintasuunnitelmiaan, ne eivät voi rakentaa tulevaisuuttaan epävarman hankerahoituksen varaan. Ehkä vapaan kansalaisjärjestötyön kurittaminen on hallituksen arvovalinta. Hallitus haluaa Suomen siirtyvän jälkidemokraattiseen maailmaan, jossa hallitus jakaa tukea vain omilleen. Ehkä hallitus uskoo meidän siirtyneen globalisaation jälkeiseen aikaan, jossa Suomi voi sulkeutua muulta maailmalta. Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettipäätöksissä ei ole painottunut pitkäjänteisyys. Suomen tulevaisuuden sijaan hallituspuolueita kiinnostaa irtopisteiden noukkiminen. Saiko kokoomus peruutettua päivähoitomaksujen korotuksen? Saiko keskusta oudolta kuulostavan metsälahjavähennyksen? Saivatko perussuomalaiset mieleisensä moottoriajoneuvoverotuksen? On vaikea päätellä muuta kuin että hallitus on aloittanut niin kutsuttujen vaalibudjettien teon jo toisena toimintavuonnaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-09-20T18:16:02,2016-09-20T18:20:40,Tarkistettu,1.1 2016_86_199,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän viimeisimpään asiaan, jonka edustaja Tuppurainen nosti: Täytyy kiittää hallitusta siitä, että hallituksella on ollut viisautta muuttaa sellaisia päätöksiä, jotka yksinkertaisesti ajaisivat suoraan seinään johtuen siitä, että ne ovat niin huonoja. Viisas päättäjä myöskin korjaa päätöksiä ja tekee uusia ja tarvittaessa myöskin sitten peruu niitä. Toinen näkökulma on myös se, että kyllä hallitus suuntaa ennen kaikkea ulospäin maailmaan, vienti syntyy ulkomaille tehtävästä kaupasta. Tämä tilanne, jossa eletään — talouskriisi, automatisaatio, ilmastonmuutos — avaa valtavat mahdollisuudet Suomelle ketteränä maana ottaa oma paikkansa ja luoda uutta työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-09-20T18:20:44,2016-09-20T18:21:34,Tarkistettu,1.1 2016_86_200,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä olemme tyytyväisiä siihen, että hallitus budjettiriihessään päätti peruuttaa ne kohtuuttomat päivähoitomaksujen korotusesitykset, mutta erikoista tässä on se, että kun kokoomus tätä saavutusta juhlii, niin se unohtaa sen, että koko esitys tuli nimenomaan kokoomukselta, se että korotetaan varhaiskasvatuksesta ja päivähoidosta annettuja maksuja. Samalla keskusta tyydyttää itseään lähellä olevia metsänomistajia ja yrittäjäpiirejä laatimalla uusia veronkevennys-, verovähennysmallejaan ja perussuomalaiset ovat iloisia saatuaan herrojen huvipursivähennyksiä. Ei tästä kokonaisuudesta voi muuta johtopäätöstä vetää kuin että tyypillistä omien kannattajajoukkojen miellyttämistä olevaa jakopolitiikkaa, mikä on vaarallista Suomen kokonaistaloudellisen menestyksen kannalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-09-20T18:21:37,2016-09-20T18:22:26,Tarkistettu,1.1 2016_86_201,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Jatkamme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_202,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen tyytyväinen talousarvioon ja ministereidemme tekemään työhön. Lukuisat perussuomalaisille tärkeät tavoitteet toteutuvat. Edustaja Tuppurainen, kyllä, herrat eivät välttämättä ole ydinkohderyhmäämme. Ne ovat, joille nämä herroihin iskevät korotukset eivät tule. Turvapaikanhakijoihin liittyvät menot laskevat, samoin myös maahanmuuttoon käytettävät määrärahat. Huolimatta merkittävistä veronkevennyksistä valtion verotuotot kasvavat noin 2 prosenttia. Hallitusohjelman mukaiset toimet vahvistavat kuntataloutta ensi vuonna noin 400 miljoonalla eurolla. Syntyvien säästöjen määrään ja ajoitukseen kunnat voivat vaikuttaa itse. Koko julkiseen talouteen kilpailukykysopimus vaikuttaa nettona jopa 1,2 miljardia euroa. Tähän sisältyy muun muassa kaikkien työnantajien sairausvakuutusmaksujen alennus. Hallitus toteuttaa Lex Lindströmin. Kyseessä on kertaluonteinen poikkeusmenettely, jonka myötä yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien on mahdollista päästä ennenaikaisesti eläkkeelle. Alkuperäisen ehdotuksen teki aikanaan Ilkka Taipale, joka laittoi sosialidemokraattien jäsenkirjan lepäämään vuonna 2012. Silloin Taipale sanoi, että puoluejohto ja entinen työministeri Ihalainen eivät huomioineet hänen ehdotuksiaan köyhyyden puolittamiseksi ja pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle pääsemiseksi. Taipaleen idean toteuttajana toimivatkin nyt perussuomalaiset, vaikka työministeriö on vuosikausia ollut sosialidemok-raattien vaikutusvallan alaisena. Ironista? Ehkä. Yllättävää? Ei. Torppasimme lopullisesti Guggenheimin valtionrahoituksen. Mikään ei estä hankkeen etenemistä yksityisin varoin, mutta julkisia varoja ei tämänkaltaiseen hankkeeseen ole moraalista käyttää. Ansiotuloverotuksen kevennys 515 miljoonaa euroa toteutetaan kaikille tuloluokille ja eläkeläisille. Yrittäjille tulee muun muassa maksuperusteinen arvonlisävero, ja kotitalousvähennys nostetaan 50 prosenttiin. Päivähoitomaksujen korotus perutaan, ja pienituloisten maksunalennukset säilyvät. Tämä korvataan rakentamattoman maan kiinteistöveroa ja tuulivoimapuistojen veroa muuttamalla. Asiakasmaksujen aleneminen helpottaa pienituloisten 2—3 hengen perheiden asemaa ja kannustaa erityisesti yksinhuoltajia ottamaan työtä vastaan. Autoveron keventäminen, tuo perussuomalaisten lempilapsi, jatkuu ensi vuonna 36 miljoonalla eurolla. Omais- ja perhehoitajat huomioidaan, kunnat saavat yli 90 miljoonaa euroa omais- ja perhehoidon kehittämiseen. Sotiemme veteraanit saavat useita toimia heidän hyväkseen, kun juhlimme ensi vuonna 100-vuotista itsenäisyyttämme. Kaiken kukkuraksi perussuomalaiset torjuivat vaatimallani tavalla Ahvenanmaan valtionosuuden kasvattamisen, joka olisi vienyt 15 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Tässä yhteydessä on myös hyvä kysyä ministeri Grahn-Laasoselta: Mitä kuuluu hallitusohjelmaan kuuluvalle toisen kotimaisen kielen vapaaehtoisuuteen perustuvan kielikokeilun toteuttamiselle? Lainsäädännölliset edellytykset on tietääkseni jo selvitetty, ja nyt pitäisi pikavauhtia siirtyä kielivalikoiman laajentamiseen eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset on työväenpuolue ilman sosialismia. Perussuomalaiset ymmärtävät yrittäjän todellisuuden. Paljon on kuitenkin kiinni työmarkkinajärjestöistä. Perussuomalaisten tavoitteena on useita eri malleja, joilla ihminen saa jalan työn oven väliin — myös he, joilla on työrajoitteita. Kysymys on uudesta sopimisesta, jossa ei kuitenkaan mennä alle työehtosopimusten. Erityisen tyytyväinen olen työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyyden edistämiseen tähtäävistä keinoista, yhteensä 170 miljoonaa euroa lisää työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Kannustankin kuntia ottamaan käyttöönsä työllistämisen kuntalisän, joka yhdessä palkkatuen kanssa on sekä pitkäaikaistyöttömälle että kunnalle kannattavaa, kun pitkäaikaistyöttömyydestä korvattavat kustannukset päättyvät. Esimerkiksi Espoo ja Naantali toteuttavat tällaista kaikkia osapuolia, työnantajaa, työnhakijaa ja kuntaa, hyödyttävää mallia. OECD:n mukaan jopa 20 prosenttia suomalaisista nuorista miehistä on syrjäytymisvaarassa. Tässä on yksi keino kunnille vaikuttaa myös nuorisotyöllisyyden puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-20T18:22:31,2016-09-20T18:27:35,Tarkistettu,1.1 2016_86_203,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen talousarvioesitystä vuodelle 2017. Suomella on merkittäviä kilpailuetuja moniin verrokkimaihin nähden. Suomalaiset ovat koulutettuja ja rehellisiä, pidämme sopimuksista kiinni, ja meihin voi luottaa. Yhteiskuntamme on kansainvälisesti verrattuna turvallinen ja korruptoitumaton. Toimintaympäristö on vakaa ja ennustettava. Toki meillä on myös erilaisia kilpailuhaittoja. Työmarkkinoiden joustamattomuus, omistajayrittäjien vähyys ja etäinen sijaintimme ovat usein esillä olleita tekijöitä. Osaan näistä voimme omilla päätöksillämme vaikuttaa, sijainnille emme voi mitään. Markkinointi- ja erityisesti myyntiosaamista sekä ‑koulutusta on parannettava. Kansainvälisessä kaupassa vaatimattomuus ei ole hyve. Myyntityö on tärkeyteensä nähden aliarvostettua. Tampere 3 ‑hanke on esimerkki uudesta ajattelutavasta. Arvoisa puhemies! Muuttunut turvallisuustilanne Euroopassa ja Itämerellä näyttäytyy esimerkiksi USA:n tai Kiinan näkökulmista erilaisena kuin eurooppalaisessa tulkinnassa. Kansainväliset yritykset miettivät investointeja tehdessään monia muuttujia. Koulutetun työvoiman saatavuus, verotuksen ennustettavuus, energiahuolto ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuus arvioidaan. Vuonna 2014 puolustusministeri Haglund sanoi Talouselämän haastattelussa, ettei Nato-jäsenyys ole merkittävä kustannuskysymys. Hän viittasi muutaman kymmenen miljoonan maksuosuuteen Naton budjetista. Silloisen puolustusministerin näkemyksen mukaan asia on ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys. Sitähän se on suurimmalta osalta, mutta myös taloudellinen ulottuvuus on olemassa. Presidentti Ahtisaari puolestaan kiinnitti huhtikuussa 2016 huomiota mahdolliseen Nato-jäsenyyteemme kansainvälisten investointien näkökulmasta. Hänen mukaansa Nato-jäsenyydellä voi olla vaikutusta myös ulkomaisiin investointeihin. Länsimaiset sijoittajat ja yritykset saattavat mennä Suomen sijaan esimerkiksi Baltiaan, koska nämä ovat Nato-maita — näin pohti presidentti Ahtisaari. Puolustuspoliittinen selonteko on valmisteilla. Kokonaisturvallisuuteen liittyy oleellisesti myös talous: investoinnit, työpaikat, verotulojen kertyminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen. Mahdollisen Nato-jäsenyytemme myönteiset ja kielteiset vaikutukset talouteen on saatava näkyviin. Asiaa pitää punnita valmisteilla olevassa puolustuspoliittisessa selonteossa, jonka näkökulma ulottuu yli vaalikauden. Toinen mahdollinen foorumi on ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta valmisteilla oleva mietintö, joka on työstettävänä ulkoasiainvaliokunnassa. Talous ja kokonaisturvallisuus liittyvät kiinteästi toisiinsa. Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite on, että työllisyysaste nousee hallituskaudella 72 prosenttiin ja työllisten määrä kasvaa 110 000 hengellä. Lisäksi tavoitteena on, että julkisen talouden velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Tavoitteet ovat kovia. Kannustavuuden ja työnteon lisääminen ovat ymmärrettäviä keinoja rakennemuutosten rinnalla. Ilman niitä velkaantumisen leikkaaminen tarkoittaisi kohtuuttomia kiristyksiä ja hyvinvointiyhteiskunnan vaarantumista. Talousarvioesityksessä on monia kohtia, jotka parantavat kannattavan yrittämisen ja työllistämisen edellytyksiä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-09-20T18:27:40,2016-09-20T18:32:14,Tarkistettu,1.1 2016_86_204,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Luin tässä taannoin vuoden 1972 Suomen Maaseudun Puolueen eli SMP:n Suomen Uutiset ‑puoluelehteä. Huomasin, että vaikka maailma on muuttunut ja Suomi siinä mukana, niin kansalaisten kuin päättäjienkin huolenaiheet ovat pysyneet vuosikymmenet samoina. Lehdessä todettiin, että sairaanhoitoalan työntekijät ovat palkkakuopassa ja verotus on ankaraa. Verotuksen kevennystä on toivottu myös nykypäivänä kauan. Tämä hallitus tekeekin lähes historiallisen päätöksen antamalla verohelpotuksia ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen. Eläketulon verotusta kevennetään 135 miljoonalla eurolla, ja kiky-sopimuksen myötä palkansaajien verotus kevenee 515 miljoonalla eurolla. Myös lahja- ja perintövero kevenee. Myös kuntien velvoitteiden kasvusta Suomen Maaseudun Puolue kantoi vuonna 1972 huolta. Lehdessä todettiin, että kuntien velka on lisääntymässä — kun valtio antaa kunnille tehtäviä, on kunnan saatava niistä täysi korvaus. Tämä hallitus kantaa aidosti huolta myös kuntataloudesta ja pyrkii purkamaan turhaa byrokratiaa ja antaa sen lisäksi kunnille mahdollisuuden toteuttaa vaatimiaan palveluita. Esimerkiksi ikääntyneiden ihmisten kotiin vietävien palvelujen lisäämiseen osoitetaan budjetissa lähes 5 miljoonaa euroa valtionosuuden lisäyksen kautta. Myös asuntotuotanto haluttiin vuonna 1972 tasolle, jolla asuntokanta alueellisesti olisi vastannut väestön tarpeita ja väestörakennetta. Lehdessä todettiinkin napakasti, että asuntopula on poistettava asutuskeskuksista. Miten toimii tämä hallitus? Se sopi uusista työllisyystoimista, jotka sisältävät myös useita asuntorakentamista edistäviä toimia. Lisäksi valtioneuvoston antaman asetusmuutoksen tavoitteena on, että valtion tukemat vuokra-asunnot ohjautuisivat kireillä asuntomarkkina-alueilla niitä eniten tarvitseville. Tarkoituksena on myös parantaa pienituloisten mahdollisuuksia asua ja työllistyä pääkaupunkiseudulla. Myös lasten päivähoitoon haluttiin parannuksia jo vuonna 1972 ja kannettiin huolta myös äitien työssäkäyntimahdollisuuksista. Myös tämä hallitus kantaa huolta perheiden työssäkäynnin ja päivähoidon yhteensovittamisesta. Päivähoitomaksujen osalta löydettiin hyvä ratkaisu: päivähoitomaksut eivät siis nouse kenelläkään, mutta esimerkiksi pienituloisten yksinhuoltajien päivähoitomaksut kevenevät nykyisestä. Erityiskiitoksen hallitus ansaitsee naisvaltaisten alojen yrittäjien tukemisesta. Työllistämistä haittaavaa vauvalaskua tasataan 2 500 eurolla, ja se on erittäin kannatettavaa. Näitä samoja asioita on siis yritetty eri hallitusten toimesta hoitaa lähes 50 vuotta. Jokainen puolue tässä salissa on vuorollaan ollut hallitusvastuussa. Tämä hallitus on tehnyt konkreettisia parannuksia. Arvoisa puhemies! Syyskuisessa valtiovarainministeriön Budjettikatsaus 2017:ssä todetaan, että Suomen talouskasvu on vaisua vuosina 2016—2018, ja vaikka vienti piristyykin ensi vuonna, se jää yhä alhaiselle tasolle, samalla kun markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Suomi lukeutuu monien kansainvälisten mittareiden mukaan edelleen maailman parhaimpien maiden joukkoon. Nykytahdilla emme kuitenkaan pysty jatkossa kustantamaan sellaista Suomea, johon olemme vuosikymmenten saatossa tottuneet. Velkaa on liikaa, vienti ei vedä, ja kasvunäkymät ovat heikot. Taloudellinen huoltosuhde heikentyy menojen kasvaessa. Nykyisellä työtä tekevien määrällä ei yksinkertaisesti ole mahdollista rahoittaa nykyisiä julkisia menoja. Kylmä tosiasia on, että Suomi joutuu ottamaan joka vuosi lisää velkaa rahoittaakseen hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Hallituksen vuoden 2017 talousarvioesitys toteuttaa hallitusohjelmassa linjattuja tavoitteita. Keskiössä ovat työllisyys ja yrittäjyys. Työllisyys tuo lisää veroeuroja, joilla palveluita rahoitetaan. Jokainen päättäjä tietää, ettei vastuunkanto ole taloudellisesti haasteellisina aikoina kivaa eikä helppoa. Politiikkaan ei pidä lähteä mukaan, jos etsii hyötyjä itselleen tai haluaa pikavoittoja. Tämä on pitkäjänteistä työtä suomalaisten ja Suomen eteen. Paljon jäi vielä kommentoimatta tästä budjettiesityksestä, mutta palataan niihin tämän viikon aikana (Puhemies koputtaa) eri ministeriöiden käsittelyn yhteydessä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-09-20T18:32:28,2016-09-20T18:37:38,Tarkistettu,1.1 2016_86_205,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Taloudellisesti kaikkein heikoimmassa ja muuten haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten kannalta tämä talousarvio on surullista luettavaa, sillä näiden ihmisten tilanne huononee entisestään. Hallitus sanoo tekevänsä säästöpäätöksiä kansantalouden kuntoonsaamiseksi ja velkaantumisen vähentämiseksi, mutta valitettavasti se ei ole lainkaan laskenut vaihtoehtoiskustannuksia, esimerkiksi sitä, miten paljon toimeentulotukimenot tulevat kasvamaan näiden säästöpäätösten johdosta. Köyhien määrän kasvaminen tarkoittaa samalla toimeentulotuesta riippuvaisten kansalaisten määrän kasvamista. Nämä ovat arvovalintoja, sillä samalla kun köyhyyttä lisätään, hallitus päättää perintö- ja lahjaveron alentamisesta. Toisaalta tosiasia on, että hallitus ottaa tänä vuonna velkaa enemmän kuin viime vuonna. Hallitus leikkaa jopa lapsilisistä, jotka ovat aiemmin olleet esimerkiksi keskustalle lähes pyhä asia. Muun muassa Juha Sipilä käytti oppositiossa ollessaan 8.4.2014 eduskunnassa puheenvuoron, jossa hän totesi: ""Karkein virhe on lapsilisien leikkaaminen. Viime laman opetukset on pidettävä mielessä, kun mietimme leikkauksia."" Nyt keskusta on pääministeripuolueena toistamassa lähes kaikki viime laman virheet. Vaikka lapsilisiin kohdistuvat leikkaukset eivät ensi vuonna euromääräisesti ole suuria, niin niiden vaikutus tulee kertaantumaan lähivuosina, sillä hallitus on purkanut myös lapsilisien indeksisidonnaisuuden. Kun lasketaan yhteen kaikki hallituksen tekemät pienituloisiin lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaukset, niin yksiselitteisesti voidaan todeta tämän hallituksen syventävän voimakkaasti vanhempien taloudelliseen asemaan perustuvaa lasten eriarvoisuutta ja lisäävän lapsiperheköyhyyttä. Tällä hetkellä arvioidaan köyhissä lapsiperheissä asuvan jo 135 000 lasta. Erityisen heikkoon tilanteeseen joutuvat yksinhuoltajat. Lasten eriarvoistumiskehitystä lisää myös päiväkotien ja peruskoulun oppilasryhmäkokojen suureneminen. Erityistukea tarvitsevat lapset jäävät suurissa ryhmissä vaille heidän tarvitsemaansa henkilökohtaista tukea ja ohjausta. Myös koulutusleikkaukset jatkuvat hallituksen lupauksista huolimatta. Uusia leikkauksia on tulossa muun muassa ammatilliseen koulutukseen, josta opettajia irtisanotaan ja oppituntien määrä vähenee. Seuraan läheltä kahden ammattiopiston toimintaa ja olen todella huolestunut opettajien jaksamisesta jo nyt. Opettajat viestittävät suurta huolta siitä, että oppituntien väheneminen väkisinkin heikentää opetuksen laatua, sillä kaikkea opetusta ei voi siirtää työpaikoille. Arvoisa puhemies! Meillä on eri arvioiden mukaan noin 80 000—100 000 nuorta aikuista ilman ammatillista koulutusta. Jokainen ymmärtää, että heidän työllistymisensä tässä työllisyystilanteessa on hyvin vaikeaa. Viime kaudella käynnistyi niin sanottu nuorten aikuisten osaamisohjelma, jossa toteutettiin räätälöityä koulutusta juuri tälle kohderyhmälle. Olen seurannut läheltä parin NAO-ryhmän toimintaa, ja tulokset ovat olleet hämmästyttävän hyviä. Räätälöidyn koulutuksen avulla pitkän aikaa työelämän ulkopuolella olleet nuoret aikuiset ovat valmistuneet ammattiin ja lähteneet jatko-opintoihin tai työelämään. Monen opiskelijan kohdalla voidaan todeta, että jos he olisivat olleet niin sanotussa tavallisessa ryhmässä, tulokset eivät olisi olleet näin hyviä. Nyt hallitus on valitettavasti ajamassa alas tätä erittäin hyväksi todettua toimintaa. Nuorten tilannetta heikentää myös etsivän nuorisotyön ja nuorisotakuun rahoituksen väheneminen jopa aiemmin ilmoitettua enemmän. Myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä vanhustenhoitoon kohdistuvat säästöt ovat kohtuuttomia. Erityisesti vanhustenhoidon henkilöstömitoitusten alentaminen tuntuu vastuuttomalta esitykseltä. Jokaisen pitäisi ymmärtää, että jos esimerkiksi viittätoista paljon apua tarvitsevaa ikäihmistä hoitamassa on työvuorossa vain yksi hoitotyöntekijä, niin laadukkaasta ja inhimillisestä kohtaamisesta ja hoidosta on turha puhua. Tätä tarkoittaa 0,4-henkilöstömitoitus. Viime keväänä ja tänä syksynä on puhuttu paljon myös ikäihmisten kaltoinkohtelusta. Syyt tähän ovat moninaiset, mutta varmuudella voidaan sanoa, että hoitajien uupuminen johtaa helposti tähän huonoon kohteluun. Hallituksen toimet lisäävät hoitajien uupumista ainakin kahdella tavalla. Työtä on kerta kaikkiaan liikaa, ja toisaalta hoitajat uupuvat myös ammatti-identiteetin ja todellisuuden väliseen ristiriitaan. Suurin osa hoitajista nimittäin haluaisi tehdä työnsä hyvin, mutta olemassa olevilla resursseilla se ei ole mahdollista. Hallituksen säästöt tulevat edelleen pahentamaan tätä tilannetta. Lopuksi, arvoisa puhemies: vaikka työttömien työntekijöiden määrä on vähentynyt — se on siis hyvä asia — niin pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan. Pitkäaikaistyöttömiä on 15 000 enemmän kuin viime vuonna, ja tähänastiset hallituksen keinot (Puhemies koputtaa) ovat olleet tuloksettomia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-20T18:37:58,2016-09-20T18:43:21,Tarkistettu,1.1 2016_86_206,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Pyydän, että puhuja pitää kiinni sovitusta ajasta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_207,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatusmaksujen osalta on pakko nostaa tässä yhteydessä tämä asia, kun edustaja nosti yksinhuoltajaperheiden aseman: Varhaiskasvatusmaksujen alennus tulee kohdentumaan juuri näiden yksinhuoltajien tilanteeseen. On laskettu, että se saattaa tarkoittaa jopa lähes 700:aa euroa vuodessa, oliko se 650 euroa, ja se on kuulkaa iso summa yksinhuoltajaperheessä, kun lähdetään katsomaan kuukausitasolla. Voi sanoa, että se on erittäin merkityksellinen, välittämistä osoittava teko hallitukselta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-09-20T18:43:26,2016-09-20T18:44:57,Tarkistettu,1.1 2016_86_208,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Mäkisalo-Ropponen, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_209,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lauslahdelle kiitos siitä, mitä olette yksinhuoltajien eteen tehneet. Se on erittäin hyvä asia, mutta huoli on siitä, että kokonaisuudessaan lapsiperheköyhyys on kasvamassa. Viime vuonna, noin vuosi sitten, köyhiä lapsia oli 120 000; nyt heitä on 135 000. Eli se ilmiö on koko ajan kasvamassa. Ja totta kai kaikista niistä helpotuksista, mitä hallitus on tehnyt, täytyy sanoa kiitos, mutta kokonaisuudessaan köyhien lasten määrä on kasvamassa ja lapsiperheköyhyys on syventymässä, ja tämä tarkoittaa myös sitä, että entistä useammat perheet ovat toimeentulotukiasiakkaita ja heistä tulee toimeentulotukiriippuvaisia. Se ei ole yhteiskunnan kannalta yhtään hyvä kehitys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-20T18:44:10,,Tarkistettu,1.1 2016_86_210,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tulevan vuoden talousarvioesitys perustuu siis kasvun tukemiseen. Siihen ei sisälly uusia säästötoimia hallituksen aiemmin päättämien toimien lisäksi. Viimeisen vuoden aikana työllisyys on kehittynyt myönteisesti ja kasvanut 33 000 henkilöllä verrattuna vuoden takaiseen. Hallitus on päättänyt useista työllisyyttä vahvistavista toimenpiteistä jo aiemmin, kuten esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta, ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisesta ja kilpailukykysopimuksen veronkevennyksistä. Heikko työllisyysaste syventää julkisen talouden alijäämää ja lisää julkistalouden velkaantumista. Budjettitalouden alijäämä on 5,9 miljardia euroa. Suomi tarvitsee ennen kaikkea työtä ja suomalaista yrittäjyyttä selviytyäkseen. Uudet työllisyystoimenpiteet ja yrittäjyyden kannusteet ovat välttämättömiä, koska tämänhetkisen arvion mukaan työllisyys ei ole kehittymässä aivan tavoitteiden mukaan. Vaikeassa taloustilanteessa on pidettävä kiinni hallitusohjelmasta ja menokehyksestä. Velkaantuminen on saatava taitettua. Jotta meillä on varaa nyt ja tulevaisuudessa turvata palvelut ja niiden rahoituspohja, on turvattava yrittäjyyden ja työllisyyden edellytykset. Mitään muuta tapaa ei ole. Työn tekemisestä on tehtävä kaikissa olosuhteissa kannattavaa. Työelämä on muuttunut viime vuosina siihen suuntaan, että koko ajan on enemmän osa-aikaisia työntekijöitä sekä osa-aikaisia pienyrittäjiä. Ongelmaksi koetaan, että työtarjouksia ei uskalleta ottaa vastaan, koska työttömyysturva- ja työttömyysvakuutusjärjestelmä on kankea ja hidas. Päätöksiä joutuu odottamaan kauan, ja lyhytaikaisen työn vastaanottaminen ei kannata. STM ehdottaa naispuolisten työntekijöiden työnantajille maksettavaa 2 500 euron kertakorvausta, jolla voitaisiin tasata perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia. Kertakorvauksella voitaisiin myös tukea nuorten naisten tasa-arvoista kohtelua ja työllistymistä. Arvoisa puhemies! Myös maaseudun asuttuna ja toimivana pitäminen edellyttää panostamista maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiin ja maaseudun yrittäjyyteen. Tähän on tervetulleita uudistuksia tulossa, kuten yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen, perintö- ja lahjaverotuksen keventäminen ja lahjaveron perusteella myönnettävä metsälahjavähennys. Myös kotitalousvähennystä kasvatetaan noin 30 miljoonalla eurolla. Maaseudun kriisipaketti sisältää yhteensä 50 miljoonaa euroa eri kriisitoimien rahoittamiseksi. Tuki kohdennetaan erityisesti investointeja tehneille tiloille. Maatilojen maksuvalmiutta vahvistetaan lainojen valtiontakauksilla ja maksuhelpotuksilla sekä tukimaksujen aikaistamisella. Maatalouden toimintaedellytyksiä vahvistetaan myös jatkamalla sikojen suojelusta annetun asetuksen siirtymäaikaa, edistämällä biokaasun tuotantoa maatiloilla ja luomumaidon käyttöä julkisissa hankinnoissa sekä liha- ja maitovalmisteiden alkuperäismerkintöjen käyttöä vauhdittamalla. Budjettiesityksessä on isojen liikennehankkeiden lisäksi kohdistettu liikenneverkon ylläpitoon toista miljardia euroa. Perusväylänpidon määrärahoista runsaat 400 miljoonaa kohdentuu korjausvelan pienentämiseen. Korjausvelkaa onkin vuosien varrella kertynyt valtavasti, ja nyt on vihdoin alettava laittamaan kuntoon rapautunutta maantieverkostoa syrjäseuduillakin. Syrjäseutujen sorateillä on välttämätöntä raskasta liikennettä, kuten puunkuljetusta ja muuta yritystoimintaa sekä koulukuljetuksia. Ei siis sovi laskea vain tien varrella asuvien talouksien tai autojen määriä — tarvitaan myös näille pienempiosuuksisille teille korjaustoimenpiteitä. Omais- ja perhehoidon kehittämiseen esitetään noin 40 miljoonaa euroa ja ikääntyneiden ihmisten kotiin vietävien palvelujen lisäämiseen 5 miljoonan euron valtionosuuden lisäys. Lisäksi omaishoitajien ja perhehoitajien vapaajärjestelyjä ja palveluja kehitetään ja perhehoitopalkkioita korotetaan. Suunta on enemmän laitoshoidosta kotihoitoon päin, ja tämä onkin hyvä niin kauan kuin ikääntynyt pystyy kotona asumaan. Ja muutama sana vielä näistä hoitajamitoituksista: Sellaisissa laitoksissa, joissa on huonokuntoisia ikääntyneitä, ei ole hoitajamitoituksesta varaa tinkiä. Kaikille on pystyttävä tarjoamaan inhimillistä ja hyvää hoivaa, (Puhemies koputtaa) ja liian vähällä hoitajien määrällä se on mahdotonta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-20T18:45:01,2016-09-20T18:50:18,Tarkistettu,1.1 2016_86_211,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomion siihen, että kelpo budjettiesityksestä huolimatta kansantalouden pidemmän aikavälin näkymät ovat murheellisen heikot. Vaikka viime aikoina on nähty heikkoja kasvusignaaleja, talousarvion liitteenä oleva talouskatsaus on masentavaa luettavaa. Oli sitten hallituksessa tai oppositiossa, on syytä suhtautua vakavasti talouden ja julkistalouden pitkän aikavälin näkymiin. Tämän ja kahden ensi vuoden kasvulukujen ennusteet ovat 1 prosentin tuntumassa. Lähes kaikki huoltotaseen kysyntäerät vuosina 16—18 ovat 0:n ja 1:n tienoilla lukuun ottamatta investointeja, jotka kohoavat erittäin alhaiselta tasolta vaatimattomaan noin 3 prosentin kasvuun. Talouden trendikasvu arvioidaan pitkällä aikavälillä runsaaksi prosentiksi. Työllisyyden tavoiteltu nousu 110 000 hengellä ei valtiovarainministeriön ennusteen mukaan näytä nykyisin rakentein toteutuvan kuin puoliksi. Nämä kasvutekijät eivät vielä riitä siihen, että voisimme huokaista helpotuksesta. Hyvinvointimenojen ylläpitäminen väestön ikääntymisen aikakautena ei ole hoidettavissa muuten kuin nostamalla työllisten määrää. Siksi kenenkään ei pidä tuudittautua sellaiseen uskoon, että pärjäisimme ilman, että joudumme edelleen luomaan kriittisen katseen kaikkiin tukimuotoihin, jotka rohkaisevat pitkiin poissaoloihin työmarkkinoilta. Työelämävaliokunnassa on tänä syksynä käsiteltävänä muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistus, joka lyhentää turvan kestoa 100 päivällä. Tällainen uudistus alentaa tutkijoiden yhteisen käsityksen mukaan työttömyysastetta pysyvästi toisin kuin julkiset työllistämistoimet, jotka jättävät työmarkkinoiden toimintatavat ennalleen. Lyhennyksen jälkeenkin yrityksille on silti houkuttelevaa pyrkiä eroon ikääntyneistä työntekijöistä, ja ansiosidonnainen työttömyysturva lisäpäivineen muodostaa varhaisen sillan eläkkeelle ammattiliittojen hiljaisella hyväksynnällä. Siksi on tärkeää, että lähivuosina suunnitellaan uudelleen koko työttömyysturvamme niin, että se todella toimii vakuutuksena työttömyyden varalle mutta ei ylläpidä korkeaa rakennetyöttömyyttä. Toinen tukijärjestelmä, johon ajan mittaan on välttämätöntä palata, on perhevapaiden kokonaisuus. Emme kerta kaikkiaan kykene ylläpitämään hyvinvointimenojamme tai parantamaan työmarkkinoiden tasa-arvoa, ellemme saa nostetuksi pohjoismaisittain alhaista naisten työvoimaan osallistumisen astetta. Pitkään hierottu kilpailukykysopimus on tarpeen, koska sen ansiosta alkaa tuiki välttämätön suhteellisen kustannustasomme korjausliike. Se ei kuitenkaan muuta työmarkkinajärjestelmämme rakenteellisia piirteitä, ja sen synnyttämisen tuskat osoittivat kolmikantapäätöksenteon ongelmat. Se on kertakorjaus, joka kirjoittaa työpanoksen hintalapun uusiksi mutta ei vielä takaa sitä, että kustannustaso vastedeskin pysyisi euroalueen sisällä kilpailukykyisellä tasolla. Jos mikään ei muutu, sopimuksen umpeuduttua aletaan taas puskea kustannustasoamme ylöspäin kaikille pakollisilla yleisillä palkankorotuksilla, jotka nostavat ansioita myös sellaisissa yrityksissä, jotka eivät kykene nousua kantamaan, sekä sellaisille esimerkiksi ikääntyneille työntekijöille, joiden tuottavuus ei nouse korotusta vastaavasti. Tässä tapauksessa työllisyyden kasvu hirttyy kiinni kustannusten nousuun ja työttömyys juuttuu korkealle tasolle, reippaasti yli 8 prosentin tuntumaan. Siksi palkkasopimusjärjestelmän uudistaminen ja yksilöllinen ja paikallinen sopiminen ovat tuiki välttämättömiä uudistussuuntia, kuten myös työehtosopimusten yleissitovuuden modernisoiminen. Arvoisa puhemies! Olen käynyt läpi uudistussuuntia, joita monet tässäkin salissa pitävät kiistanalaisina. Vain tällaisten uudistusten avulla saadaan työllisyyttä pysyvästi nostetuksi. Ken torjuu tällaiset uudistukset, saa samalla varautua siihen, että tulevatkin hallitukset joutuvat säästämään välttämättömistä koulutus- ja hyvinvointimenoista. Kuten nyt julkaistu taloudellinen katsaus osoittaa, meillä on edelleen noin 6 miljardin euron kestävyysvaje. Jos tällainen säästötarve tuntuu suurelta kaikista heistä, jotka ajattelevat luovansa seuraavankin hallituksen ohjelmaa, kehotan kääntämään tyynesti ja rohkeasti katseen työmarkkinoiden rakenteellisiin uudistuksiin, muuten tätä säästötarvetta ei voi välttää kerta kaikkiaan millään tempulla. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2016-09-20T18:50:23,2016-09-20T18:55:25,Tarkistettu,1.1 2016_86_212,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olin kirjoittanut pitkän puheen, missä olisin luetellut hallitusohjelman myönteisiä asioita. Päätinkin puhua osittain lonkalta — siitä että välillä on vaikea ymmärtää, miksi hallitus kehuu hallitusta ja oppositio haukkuu sitä, siitä että me elämme keinotekoisissa laumoissa nimeltä ""puolueet"", siitä että tämä yhteiskunta tappelee liikaa ja se ahdistaa kaikkia, siitä miten vaikea työmaa tämä on ja miten mielenkiintoinen. Arvoisa puhemies! Lukeeko näitä meidän puheitamme joskus joku? Voiko riviedustaja vaikuttaa budjettiin? Paljonko valtiovarainministeriön virkamiehillä on valtaa suhteessa meihin, vaaleilla valittuihin kansalaisiin? Minä nimittäin kaikesta huolimatta pidän kansanedustajia tärkeinä. Vaikka moni ei sitä usko, me olemme suurin osa ihan tavallisia ihmisiä, jotka haluavat tehdä hyviä asioita yhteiskunnan hyväksi. En halua pelkkää virkamieshallintoa, mutta onko meillä jo sellainen? Haluan kuitenkin antaa kiitosta hallitukselle ja oppositiolle. Molemmat ovat esittäneet tärkeitä asioita ja näkemyksiä. Uskon, että vastakkaiset asetelmamme ovat osittain keinotekoisia. Talous on tällä hetkellä vaikeimpia ongelmiamme. On hyvä, että siitä värikkäästi keskustellaan, kunhan pysymme rehellisinä itsellemme. Arvoisa puhemies! Pidän sen varsinaisen budjettipuheenvuoroni sittenkin varmaan huomenna. Nyt ei tunnu siltä, vaikka odotin puheenvuoroani monta tuntia. Lopuksi sanoisin, että on mielestäni hiukan väärä mittari laskea puheenvuorojemme määrää. Nyt on aivan liikaa toistoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-09-20T18:55:36,2016-09-20T18:58:02,Tarkistettu,1.1 2016_86_213,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me tiedämme Suomen talouden tilanteen haastavuuden ja tiedostamme senkin, että maailman muutosvauhti on hurja — paikalleen ei saa jäädä. Viime päivien uutiset valavat kuitenkin uskoa parempaan ja uskoa siihen, että orastava kasvu voi kovalla työllä muuttua menestystarinaksi, sellaiseksi Suomeksi, johon ehdimme tottua jo tämän vuosituhannen alussa. Pk-yritysbarometri on myönteinen, samoin palkansaajien usko työpaikkojensa säilymiseen. Pidänkin varsin erikoisena, miten oppositio iltapäivän ajan moitti hallitusta vääristä toimista tai ainakin siitä, ettei tehdä riittävästi tai että vääriin ihmisiin kohdistuvia toimia on työn alla. Hetkittäin mieleeni palautuvat vuodet, jolloin lapseni olivat uhmaiässä. Suomen hyvinvoinnin takaa vain riittävän korkea työllisyysaste, kuten tohtori Vartiainen äsken väkevästi todisti. Totta on, että yritykset luovat työpaikkoja, joten hallituksen kaikki toimet pyrkivät sellaisen toimintaympäristön luomiseen, että kannattaa yrittää, kannattaa investoida, kannattaa työllistää ja kannattaa ottaa työtä vastaan. Olen erityisen tyytyväinen budjettiehdotuksen kirjauksiin naisten työmarkkina-aseman parantamisesta. Vanhemmuuden kustannusten kertakorvaus on juuri oikea signaali tasa-arvon edistämiseen ja siihen, että nuoret naiset pääsevät työurallaan ja palkkakehityksessään eteenpäin ja kasvattamaan eläkekertymiään. Me myös usein vertaamme Suomea ja Ruotsia keskenään, ja varsin merkille pantavaa on, että Ruotsissa nuorten naisten, 25—34-vuotiaiden, työllisyysaste on 79,4 prosenttia, kun Suomessa vastaava on 68 prosenttia. Vanhemmuuden kustannusten kertakorvaus ei kuitenkaan yksinään riitä. Tarvitaan uusia keinoja äitiyden ja uran yhdistämisen helpottamiseksi: perhevapaajärjestelmän joustavoittamista, osa-aikatyön mahdollisuuksien lisäämistä, yleisestikin ottaen työaikojen joustavoittamista ja etätyön mahdollisuuksia. Erityisesti pahenevan akateemisen työttömyyden ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden aikana työttömien tilanteen parantamiseksi on tehtävä kaikki, mihin mielikuvitus riittää, on sitten kysymys työvoimahallinnon rakenteiden uudistamisesta tai digitalisaatiosta tai yksityisten työvoimapalveluiden hyödyntämisestä. Työtön työnhakija uskoakseni haluaa töitä eikä pistä pahakseen kolmen kuukauden välein olevia tapaamisia, joiden tarkoituksena on todellakin löytää hänelle töitä. Arvoisa puhemies! Monessa iltapäivän puheenvuorossa viitattiin OECD:n raporttiin, jonka mukaan 20—24-vuotiaista joka viidennes on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Me tiedämme, että edellinen hallitus yritti hoitaa tätä asiaa siinä kuitenkaan onnistumatta. En syytä hallitusta, vaan perimmäisenä syynä oli heikko taloustilanteemme. Onneksi OKM on reagoinut asiaan, ja lähiaikoina järjestetään parhaiden asiantuntijoiden pyöreän pöydän keskustelu, jossa ongelmaa pyritään ratkomaan. Sen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut keväällä asiantuntijoista koostuvan ryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa nuorisotakuun kaikkein tehokkaimmat keinot ja esittää uusia toimia, joilla nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä ja työllistymistä edistää. Ensimmäiset toimenpide-esitykset valmistuvat tammikuussa. Arvoisa puhemies! Turun seudun meriteollisuuden taloudellinen nousu ja positiiviset tulevaisuudennäkymät pitkälle tulevaisuuteen ovat koko Suomen yhteinen asia. Laivanrakennuksen alihankintaketju nimittäin yltää kaikkialle Suomeen, ja laivatilaukset tuovat työtä ja hyvinvointia koko Suomelle. Nyt onkin vakavasti pohdittava, miten voidaan varmistaa, että laivanrakennuksen nousukauden vaikutukset saadaan mahdollisimman vahvasti vaikuttamaan ja tukemaan koko Suomen talouden elpymistä. Meriteollisuuden kasvun suurimpana haasteena on koulutetun työvoiman puute. Tämä koskee niin toisen asteen ammattihenkilöitä, amk-tutkinnon suorittaneita insinöörejä kuin diplomi-insinöörejä ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Turku on merkittävä korkeakoulukaupunki, mutta alueella on tästä huolimatta valtava työvoimapula ja osaajavaje erityisesti teknisillä aloilla. Tämä tulee ratkaista pikaisesti, jotta alan koulutusta pystytään lisäämään Varsinais-Suomessa. Valtiovallan apua tarvitaan myös uusiin ratkaisuihin, joilla teknillisten yliopistojen ja Turun alueen korkeakoulujen yhteistyötä vahvistetaan entisestään. Nimittäin koko Suomen etu on tukea valmistavan teollisuuden ja erityisesti meriteollisuuden kasvua ja yritysten työvoiman saatavuutta Varsinais-Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-09-20T18:58:16,2016-09-20T19:03:14,Tarkistettu,1.1 2016_86_214,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies, herr talman! Tämän budjettikeskustelun parasta antia, voisiko sanoa, toiveikkainta antia, tähän mennessä oli se, kun useimmat ryhmäpuheenvuoronkäyttäjät tässä salissa viittasivat Suomen 100-vuotisjuhlavuoden teemaan ""Yhdessä"" ja vakuuttivat haluaan kehittää tätä kansakuntaa ja yhteiskuntaa yhdessä. Mutta ehkä päivän suurin uutinen on kuitenkin se, että hallituksen valitsema verolinja pahasti sotii tätä kaunista kansakunnan yhdessäpitämisajatusta vastaan, koska se on kovin eriarvoistava ja kohtelee suomalaisia kovin eri tavalla. Valtiovarainministeri Orpo useaan otteeseen täältä ministeriaitiosta meni tuon kiky-sopimuksen taakse ja viittasi aina, kun verolinjasta kysyttiin, tähän kiky-sopimukseen, mutta kuten kaikki asioihin perehtyneet kansanedustajat tietävät, veroratkaisu ei sisältynyt tähän kilpailukykyratkaisuun, jonka työmarkkinajärjestöt tekivät, vaan veroratkaisu oli vain ja ainoastaan täysin yksin hallituksen tekemä iso arvovalinta. Hetki sitten meille kaikille kansanedustajille tuli Suomen Tietotoimiston tekstiviesti, joka kuului seuraavasti: ""Eduskunnan tietopalvelun muistio: Ostovoima kasvaa ensi vuonna eniten niillä, jotka tienaavat tänä vuonna vähintään 7 000 euroa kuukaudessa."" Eli, hyvät kollegat, kiistely hallituksen verolinjasta voidaan nyt siis lopettaa. Fakta on se, että sekä suhteellisesti että euromääräisesti rikkaat hyötyvät enemmän kuin pieni- ja keskituloiset, ja tätä tosiasiaa hallituksen edustajat eivät täällä pääse karkuun. Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Edustaja Virolainenkin, joka juuri lähti täältä, viittasi Ruotsin hyvään tasa-arvopolitiikkaan, mutta on hyvä myös nähdä, että myös Ruotsissa on tänään parlamentille esitelty ensi vuoden budjetti. Ruotsin sosialidemokraattisen hallituksen esittelemä budjetti on täysin erilainen kuin Suomen oikeistohallituksen esittelemä budjetti, se on 180 astetta eri suunnassa. Ruotsin hallitus on valinnut lisäpanostukset, 70 miljardin kruunun lisäpanostukset, osaamiseen, 10 miljardin panostukset kunnille peruspalveluihin. Heidän keskeinen tavoitteensa on terveyserojen kaventaminen, ja he panostavat erityisesti yksinhuoltajaäiteihin, pienituloisiin lapsiperheisiin, paljon sairastaviin ja työttömiin — ja tämä ei siis puheissa, vaan todellisissa teoissa. Nyt joku tietysti sanoo täällä, että Ruotsissa on täysin eri talous- ja työllisyystilanne. Juuri näin. Ruotsissa on täysin eri talous- ja työllisyystilanne, ja suurin selittävä tekijä sille on, että siellä tehdään juuri sitä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan perustuvaa ja sosiaalisesti, koulutuksellisesti ja asuntopolitiikan kannalta kestävää politiikkaa, joka myös on se punainen lanka ja aivan keskeinen tekijä Suomen sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa, niin viime vuonna kuin myös tämän kuluvan syksyn aikana. Mutta, puhemies, summa summarum, tämän päivän budjettikeskustelun — se sisältää paljon pieniä yksityiskohtia — tärkein ja suurin yksittäinen asia on se, että hallituksen valitsema verolinja on kerta kaikkiaan väärin ja epäoikeudenmukainen. Se tulee vähentämään pienten eläkeläisten ostovoimaa, se kohtelee eri tuloryhmissä olevia ihmisiä sekä suhteellisesti että kokonaissummien osalta eriarvoisesti niin, että se hyödyttää kaikkein eniten suurituloisia. Se ei ole talouspoliittisesti viisasta, eikä se myöskään ole oikeudenmukaista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-09-20T19:03:18,2016-09-20T19:07:59,Tarkistettu,1.1 2016_86_215,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen taloudessa on viime aikoina ollut nähtävissä pieniä merkkejä paremmasta. Viikko sitten julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan pk-yrityksillä on aiempaa paremmat odotukset. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 43 prosenttia uskoi suhdanteiden paranevan seuraavan vuoden aikana. Kasvuhakuisten pk-yritysten määrä on kasvanut keväästä 5 prosenttiyksiköllä. Myös esimerkiksi rakennusteollisuudessa suhdanne on kääntynyt positiiviseksi — nostureita näkyy enenevässä määrin. Isoja yksittäisiä uutisia on tullut vastikään Turun ja Rauman telakoiden laivatilauksista. Kotimaakunnastani Lapista kuulen nykyään voittopuolisesti hyviä talousuutisia liittyen vaikkapa matkailuinvestointeihin, teollisuuteen, biotalouteen. Kokonaisuutena suhdannenäkymät eivät kuitenkaan ole kovin paljoa plussalla. Maailmantalouden ja maailmankaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet. Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 0,9 prosenttia. Valtiontalous ei ole vielä kuosissa, ja jälleen valtio ottaa velkaa (Pia Viitanen: Niinpä!) 5,5 miljardin euron edestä. Arvoisa puhemies! Budjetin punainen lanka on kuitenkin talouden elpymisen ja työllisyyden nostamisen tukemisessa. On loogista ja tärkeintä, että keskitymme nyt työllisyyteen, kun viime kuunkin lopussa työttömiä työnhakijoita oli 342 500 henkeä. Tämä luku on kuitenkin vähemmän kuin vuosi aikaisemmin, ja työllisyysastekin on hieman parantunut. Se oli 69,9 prosenttia, ja se on 1,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin elokuussa 2015. Tähän työllisyyden parantamiseen pyritään monilla toimenpiteillä. Yli 515 miljoonaa euroa on sovittu veronkevennyksiä kilpailukykysopimuksen ansiosta, ja hallitus kyllä ennen kaikkea toivoo ja myös omilla toimillaan on tehnyt niin, että niitä kohdennettaisiin pieni- ja keskituloisille ja myös eläkeläiset huomioidaan tässä tilanteessa. On toki niin, että oppositio koko ajan tuo esille sitä, että hallituksen verolinja on heidän näkökulmastaan kestämätön, (Maarit Feldt-Rannan välihuuto) mutta kuitenkin esimerkiksi solidaarisuusveron alaraja lasketaan 72 000 euroon. Tasapainottamisliikkuja koetetaan tehdä myös siellä, niin että se on tasapuolinen kaikille. Tärkeää on, että eläkeläiset ja pienituloiset huomioidaan, kun tehdään tulonsiirtoja. Tässä vaiheessa nämä veronkevennykset auttavat meidän kotimaista kysyntäämme, ostovoimaa ja sitä kautta työllisyyttä. Työllisyyttä pyritään nostamaan myös työllisyys- ja yrittäjyyspaketilla. Yritysveromuutokset, kuten yrittäjävähennys ja maksuperusteinen alvitilitys, ovat pk-yrityksille tärkeitä, sillä niissä on suurin potentiaali uusien työpaikkojen syntymiseen. Naisten työllistymistä edistetään 2 500 euron kertakorvauksella äidin työnantajalle ja työnteon kannustavuutta lisätään. Arvoisa puhemies! Ensi vuonna Suomi täyttää 100 vuotta. Sen kunniaksi teemme merkittäviä panostuksia sotiemme veteraanien palveluihin. Kunnallisiin avopalveluihin oikeuttava haitta-asteraja alenee 15:stä 10 prosenttiin. Omais- ja perhehoitoon tulee mittavia panostuksia, 40,7 miljoonaa sen kehittämiseksi. Vapaajärjestelyjä pyritään kehittämään. Perhehoitopalkkioita korotetaan. Kotiin vietäviin palveluihin tulee panostuksia. Ja juhlavuonna (Puhemies koputtaa) täytyy tietenkin muistaa, kuten aina, myös nuoria. Nuorten kuntoutusraha nousee, ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha, (Puhemies koputtaa) takuueläkkeen tasolle, ja... [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Pyydän, että puhuja huomioi suositusajan.] ...uskon, että tämä budjetti orastavaa kasvua pystyy tukemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-20T19:08:17,2016-09-20T19:13:48,Tarkistettu,1.1 2016_86_216,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Tässä on vastauspuheenvuorotarvetta, otetaan lyhyt debatti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_217,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On kyllä sinänsä hyvin häkellyttävää, kun kuuntelee keskustan edustajien kommentteja näistä hallituksen verolinjoista. Äsken mainittiin esimerkiksi solidaarisuusvero. Nythän toimitaan niin, että tämä ylin tuloluokka saa vastaavat inflaatiotarkistukset kuin muutkin, mikä tarkoittaa juuri sitä, että hallitus tietoisesti omilla päätöksillään keventää myös hyväosaisten veroja eikä enää kauheasti solidaarisuusverosta mitään näy. Ja kun hallitus on tehnyt sen oman yhtälönsä, jossa kaikille annetaan prosentuaalisesti tasasuuri kevennys, niin lopputulos sitten näkyy tietenkin siinä — kuten tietopalvelu on katsonut, miten käy ostovoimalle esimerkiksi palkansaajien osalta — että kaikkein eniten ostovoima paranee nimenomaan niissä suurissa tuloissa, yli 7 000 ansaitsevilla. Että siinä mielessä tietenkään puheet siitä, että nyt sitten tehtäisiin jollain tavalla oikeudenmukaista veropolitiikkaa, (Puhemies koputtaa) eivät pidä yksinkertaisesti paikkaansa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-20T19:13:55,2016-09-20T19:15:00,Tarkistettu,1.1 2016_86_218,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minunkin korvaani pahasti särähti tämä edustaja Kulmunin kaunis ajatus siitä, että hallituksen veropolitiikalla halutaan edistää työllisyyttä ja ostovoimaa. Jos otetaan nyt ihan minkäväriset silmälasit vain pois päästä, niin jo hallituksen oma arviointineuvosto omassa arviossaan toteaa, että esimerkiksi tästä metsälahjavähennyksestä, joka on veronkevennys, ei ole mitään laskelmia, minkäännäköisiä työllisyysvaikutuksia. Myöskään tämä apteekkarivähennys, joka tuo kaikkein rikkaimmille suomalaisille apteekkareille 25 000 euron vuosittaisen ilmaisen lahjan, ei lisää työllisyyttä ollenkaan. Ja juuri niin kuin edustaja Viitanen täällä sanoi, myöskään tämä ostovoima-asia ei ole niin kuin edustaja Kulmuni antoi ymmärtää, koska tänään julkistettu eduskunnan tietopalvelun laskelma kertoo, että esimerkiksi 1 000 euron kuukausieläkettä tänä vuonna saaneen ostovoima putoaa runsaalla prosentilla ja 500 euron eläkkeellä 1,5 prosentilla. (Puhemies koputtaa) Faktat pöytään, edustaja Kulmuni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-09-20T19:15:03,2016-09-20T19:16:07,Tarkistettu,1.1 2016_86_219,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Kulmuni, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_220,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Niin, ymmärrän tietenkin sen kritiikin, mitä oppositiosta tulee. Eihän tämä tilanne mitenkään hirvittävän helppo ole, ja se perintö, mikä edelliseltä hallitukselta jäi, oli kyllä aika vaikea monilta osin. Ja paikkansa kyllä pitää se, että me kiristämme solidaarisuusveron rajaa enemmän kuin mitä esimerkiksi sosialidemokraatit sille tekivät. Kuitenkin on niin, että verrattuna vaikkapa vuoteen 2015 palkansaajan, joka tienaa 2 000 euroa kuussa, työtulovähennys on 235 euroa korkeampi vuonna 2016, ja vuonna 2017 työtulovähennyksen arvellaan olevan 395 euroa korkeampi kuin vuonna 2015. Siellä on monenlaisia erilaisia kohtia, millä pyritään työllisyyttä edistämään. Tämä on tietenkin iso kokonaisuus, ja kyllä yksi iso asia — mikä tulee syyskuun loppuun mennessä työmarkkinaosapuolten kautta — on esimerkiksi se, miten me saisimme ansiosidonnaista päivärahaa paremmin käytettyä työllisyyteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-20T19:16:11,2016-09-20T19:17:15,Tarkistettu,1.1 2016_86_221,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Jatkamme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_222,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy kyllä myöntää, että en ollut ihan vielä tietoinen siitä, että näin nopeasti pääsee käyttämään vähän pidemmän puheenvuoron, mutta hyvä niin. Siis sen verran vielä tuohon edelliseen, mihin vastauspuheenvuoroa vähän huutelin, puhemies, todettakoon nyt, että tämän hallituksen suuri solidaarisuusveroratkaisuhan meni lopulta niin, että kun tätä työtulovähennystä ulotettiin kovin korkeisiin tuloluokkiin, niin kuinka ollakaan, sitten ihan tosissaan vaikkapa kansanedustajien tulolla tosiasiassa mitään solidaarisuusveroa ei enää maksettukaan ja tässä tehtiin tällainen. No, tällä kertaa sitten hallitus on päättänyt, että kaikki saavat 0,6 prosenttia veronkevennystä, mikä sitten tarkoittaa sitä, mitä täällä ollaan todettu, että joku pienipalkkainen siivooja tai joku muu saa 10—20 euroa ja sitten isotuloinen johtaja saa reilu 100 euroa, tätä tämä sitten tarkoittaa. Kun kyse on siitä, että rahaa on vähän, niin silloin herää kysymys, miten sitä käytetään kaikkein järkevimmin, a) että se työllistäisi ja b) että se olisi reilua. Tässä tapauksessa, jos isotuloinen johtaja saa lisää rahaa, se ei suoranaisesti varmasti työllisyyttä edistä, mutta sen sijaan se, että pienituloisten ostovoimaa helpotetaan, taas edistää. Siksi oli esimerkiksi hyvin hämmentävää ja aika surullistakin nähdä ostovoimalaskelmat esimerkiksi eläkkeensaajien kohdalta. Torstaina, kun tätä kyselimme kyselytunnilla, miltä näyttää, niin hallituksen mukaan vielä aurinko paistoi ja hienosti menee, kun veronkevennykset koskevat myös eläkkeensaajia, mutta sitten kun katsotaan se ostovoima, mitä sinne rahapussiin jäi, niin kylläpä siinä kävi niin, että nimenomaan pienituloisilla eläkeläisillä se ostovoima laskee, ja tämä on sinänsä paitsi epäreilua myös sitten sen kannalta epäviisasta, että kun meidän pitäisi saada talouden rattaat pyörimään ja ihmisten ostovoima, niin sitten käy kuitenkin näin. Mutta, puhemies, oikeastaan sen verran vielä tästä talouspoliittisesta kokonaisuudesta, että tässähän on nyt käynyt tyypillisesti niin, että tästä velasta aluksi sanottiin, että halutaan estää velkaantumista ja siksi tehdään näitä leikkauksia, jotka kirpaisevat kaikkia ja ovat hyvin vaikeita, siksi leikataan työttömiltä, siksi leikataan opiskelijoilta, eläkkeensaajilta, lapsiperheiltä, sairailta erilaisia etuuksia ja muuta, ja sitten kun näin perustellaan ja saadaan suomalaiset ajattelemaan, että selvä, talkoisiin sitten osallistutaan, niin — mikä on aika omituista — julkistetaan budjetti, jossa velkaantuminen ei suinkaan taitu vaan päinvastoin velkaa otetaan entistä enemmän. Sinänsä tämä on oikeasti vakava kysymys, ja siksi varmasti moni suomalainen kysyy, mihin nyt sitten on käytetty tätä rahaa, joka suomalaisilta ihmisiltä on leikattu. Ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että sitä on käytetty kaikkein rikkaimpien, hyväosaisimpien veronkevennyksiin. No, mitä siitä seuraa? Puhemies! Oli todella merkille pantavaa ja hälyttävää se, että valtiovarainministeri Orpo tänään salikeskustelussa väläytteli lisäleikkausten mahdollisuuksia ensi kevääksi. Jos eivät työllisyyden rattaat pyöri, jos ei kasvua synny, jos velkaantuminen jatkuu, joudutaan lisäleikkausten tielle — näin ministeri Orpo. Tietenkin ministeri Orpon ja tämän hallituksen yhtälöllä juuri näin käy, ja tästä me sosialidemokraatit olemme varoittaneet jo vuoden. Ellei tehdä työllisyystoimia, jotka vaikuttavat tässä ja nyt, niin joudumme tähän kierteeseen. Kaiken kukkuraksi, kun sitä työllisyyskehitystä ei ole syntynyt, hallitus vielä tuhlaa niitä pieniä rahoja, mitä on, hyväosaisten veronkevennyksiin ja tekee julmia leikkauksia pieniosaisimmille. Tästä me olemme olleet kriittisiä ja rakentaneet oman vaihtoehtomme siten, että me ottaisimme vähemmän velkaa kuin hallitus mutta työllistäisimme enemmän ihmisiä emmekä tekisi niin epäreiluja leikkauksia. Minulla on tässä eräs artikkeli, jossa kerrotaan, että hallituksen päätavoitteet ovat karkaamassa käsistä, kerrotaan, että hallitus kyllä onnistui yhdessä tavoitteessaan eli veronkevennyksissä (Puhemies koputtaa) mutta samaan aikaan velkatavoite karkaa, työllisyystavoite karkaa. (Puhemies: Suositusaika on 5 minuuttia!) Näin esimerkiksi kokoomuksen johtava talousasiantuntija Juhana Vartiainen totesi, että tässä oli Pyrrhoksen voitto, ja sillähän tarkoitetaan voittoja, joissa tappiot ovat niin suuret, että tällaisia voittoja ei enää moneen kertaan kestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-20T19:17:56,2016-09-20T19:23:25,Tarkistettu,1.1 2016_86_223,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On selvää, että Suomen velkaantuminen harmittaa, harmittaa varmasti kaikkia. 5,5 miljardia euroa on iso summa, ja tämä velkaantuminen on jatkunut nyt vuosia. On selvää, että neliraajajarrutusta emme pysty tekemään yhdessä vuodessa emmekä yhdessä budjetissa, vaan tämän vaalikauden lopulla velkaantuminen saatetaan siihen asteeseen, että emme joudu enää syömävelkaa ottamaan. Sen takia, hyvät opposition edustajat, olisi tärkeää, että nämä uudistukset saadaan ripeästi eteenpäin, jotta kustannukset ja talousnäkymät myöskin tuovat lisäsäästöjä, ja teemme rakenteellisia uudistuksia muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, toisen asteen koulutukseen ja niin edelleen. Ne tuovat säästöjä, ja ne tuovat sitten myöskin (Puhemies koputtaa) lisäeuroja tähän muuhun toimintaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-09-20T19:23:27,,Tarkistettu,1.1 2016_86_224,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta olisi reilua, että hallitus ja hallituspuolueitten edustajat sanoisivat suoraan, miten on toimittu, kun se kuitenkin pyytää nyt suomalaisilta todella paljon, siis vähäosaisilta, työttömiltä, lapsiperheiltä, opiskelijoilta, tosi paljon. Pääministeri tuli kaikkien suomalaisten eteen tv-puheessaan ja sanoi, että ""joudumme tekemään sarjan kivuliaita päätöksiä, joiden avulla yhteiskuntamme rahoitus saatetaan kestävälle pohjalle, kaikki vastuulliset suomalaiset haluavat lopettaa velaksi elämisen"". Hallitus koko ajan puhuu tästä, mutta hallitus silti ottaa velkaa enemmän kuin tänä vuonna ja antaa tällaiset hulppeat veronalennukset metsänomistajille, miljoonaperintöjen saajille. Teidän täytyy ymmärtää se, että se tuntuu tavallisista suomalaisista, jotka joutuvat todella vähästään luopumaan, todella julkealta, ja silloin olisi edes reilua, että hallitus myöntäisi suoraan sen, mikä käy ilmi tästä velkakellosta, että nyt te elätte nuorison ja tulevaisuuden rahoilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-09-20T19:24:33,2016-09-20T19:25:37,Tarkistettu,1.1 2016_86_225,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Niin, arvoisa herra puhemies, juuri tämän vuoksi, jotta hallituspuolueet nyt vähän miettisivät, me päivitimme tämän velkakellon, ja tämä on todella karua kertomaa. Kokoomus valitettavasti on muutenkin ollut suomenennätysasemassa tässä velkaantumisessa, ja nyt sitten johto vain kasvaa ja huikeita lukemia saavutetaan, ja tämä on vakava asia. Kuten sanottu, tästä ei ole huolissaan pelkästään SDP tai oppositio, vaan toden totta täällä muun muassa kokoomuksen talousasiantuntija myöntää sen, että jos onnistuttiinkin siinä, että hallitus onnistui veroja keventämään, niin samaan aikaan epäonnistuttiin niin, että velkaantuminen jatkuu ja työllisyysastetavoite karkaa käsistä. Kokoomuslainen talousasiantuntija Vartiainen nimittää tätä Pyrrhoksen voitoksi ja sanoo, että näin on, tällaiseen ei enää ole varaa. Me tiedämme, että se tarkoittaa sitä, että (Puhemies koputtaa) tällaisia voittoja ei enää haluta, ja siksi kannattaisi olla hyvin vakavasti huolissaan tästä kokonaisyhtälöstä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-20T19:25:39,2016-09-20T19:26:48,Tarkistettu,1.1 2016_86_226,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen kuntoon laittamisessa nämä uudistukset ovat välttämättömiä, ja niistä jo äsken kerroinkin. Mutta sen lisäksi on selvää, että joudumme tekemään kipeitä leikkauksia, joiden edessä emme missään nimessä pistä päätä pensaaseen vaan toteamme, että säästötalkoisiin on kaikkien lähdettävä ja meidän on omaa velkaantumistamme — siis omaa syömävelkaamme — pakko saada pois. Se koskettaa, se koskettaa lapsiperheitä, se koskettaa eläkeläisiä, se koskettaa kaikkia suomalaisia, ja sen palautteen olemme esimerkiksi viime viikonloppuna keskustan 110-vuotisjuhlakiertueella saaneet kansalaisilta. Eivät tämä tule mitenkään yllätyksenä, että ihmiset näitä vastustavat, näitä kommentoivat tai kritisoivat. Nämä ovat kipeitä leikkauksia, mutta niitä myöskin joudutaan tekemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-09-20T19:26:50,2016-09-20T19:27:52,Tarkistettu,1.1 2016_86_227,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja vastauspuheenvuorot myönnetään seuraaville: edustajat Räsänen, Feldt-Ranta ja debatin käynnistänyt Viitanen, ja sen jälkeen puhujalistaan. — Edustaja Räsänen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_228,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä kysyä, kun, edustaja Vehkaperä, olette sitä mieltä, että kipeitä päätöksiä pitää tehdä, kenen kannalta kipeitä päätöksiä. On ihan totta, että heikompiosaisten, pieni- ja keskituloisten, osalta teette todella kipeitä päätöksiä, mutta suurituloisten osalta nämä ovat aika mukavia päätöksiä. On vaikea kuvitella, että samaan aikaan kun koko ajan sanotaan, että pitää leikata, pitää tehdä vaikeita päätöksiä, sitten kuitenkin osoitetaan, että eniten esimerkiksi ensi vuonna ostovoima kasvaa heillä, ketkä tienaavat 7 000 euroa kuukaudessa tai yli. Mikä oikeudenmukaisuus tässä on takana? Jos te olette oikeasti sitä mieltä, että tehdään vaikeita päätöksiä, niin eikö silloin niiden kaikista vaikeimpien päätöksien pitäisi koskettaa heitä, kenellä kantotaakka ja kantokyky on paras mahdollinen? Nyt täytyy kyllä ihmetellä, miten ihmeessä sitä voidaan kutsua oikeudenmukaisuudeksi, kun täällä käydään vain heikompiosaisten kukkarolla eikä ollenkaan mietitä, voisiko yhteiskunnan (Puhemies koputtaa) parempiosainenkin osa osallistua näihin talkoisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-09-20T19:27:59,2016-09-20T19:29:09,Tarkistettu,1.1 2016_86_229,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Niin, arvoisa puhemies, kyllä näin on. Edustaja Vehkaperä täällä puhui, että tehdään rakenteellisia uudistuksia ja vaikeita uudistuksia. Ei, vaan te olette tehneet valinnan. Te olette tehneet sellaisen valinnan, että te olette valmiita leikkaamaan tavallisilta suomalaisilta, pieniltä eläkeläisiltä, lapsiperheiltä, opiskelijoilta, sen takia, että te olette halunneet rahoittaa apteekkarivähennyksen, autoveronkevennykset, metsälahjavähennyksen, perintö- ja lahjaveronkevennyksen miljoonaperinnön saajille, osakkeiden luovutustappion vähennysoikeuden muista pääomista, Makeran pääomituksen, korkeakoululahjoitusvähennysoikeuden yksityishenkilölle ja osakeyhtiötappion laajemman vähennyskelpoisuuden. Tämän te olette halunneet tehdä ja sen takia, että te voitte sen rahoittaa, te lainaatte, otatte lisää velkaa tuleville sukupolville, ja leikkaatte opiskelijoilta, lapsiperheiltä, työttömiltä ja pieniltä eläkeläisiltä. Kertokaa edes totuus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-09-20T19:29:10,2016-09-20T19:30:12,Tarkistettu,1.1 2016_86_230,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän se niin on, että näinä aikoina kovin moni suomalainen ihminen on kaivannut tosissaan sitä Robin Hoodia. Sitä on ihan tosissaan kaivattu, ja kyllä minä pistin merkille todella, että hallitus on kyllä tutustunut tähän tarinaan, mutta tietenkin oli iso pettymys, kun ei sieltä sitten lopulta Robin Hoodia tullutkaan vaan tuli se mainittu Nottinghamin seriffi. Niinpä on tapahtunut se, mitä edustaja Feldt-Ranta ja Räsänen tuossa aiemmin kuvasivat, että tämä Nottinghamin seriffi sitten otteellaan vie köyhiltä ja antaa rikkaille, ja näin se logiikka valitettavasti on kaiken kaikkiaan tällä hallituskaudella vain mennyt. Tämä on sinänsä ikävää, koska muistammehan, että viime hallituskaudella, kun keskusta oli oppositiossa, keskusta itse esitti Robin Hood ‑veroa, jonka tarkoituksena oli tietenkin toimia päinvastoin kuin hallitus nyt toimii, eli ottaa rikkaalta ja antaa köyhälle, mutta hupsista, nyt kävikin toisinpäin. Siksi toivon, arvoisa keskusta, että torjutte (Puhemies koputtaa) nyt lisäleikkaukset, joita tällä hetkellä esimerkiksi Orpo väläyttelee. Tällä politiikalla te tulette tekemään niin, mitä en suinkaan toivo.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-20T19:30:13,2016-09-20T19:31:29,Tarkistettu,1.1 2016_86_231,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"No niin, ja sitten jatkamme puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_86_232,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Puitteiden pitäisi olla nyt riittävän hyvät yritystoiminnalle: Yritysten kustannuskilpailukyky on suhteellisen hyvä. Kilpailukykysopimus, joka lopulta saatiin aikaan työmarkkinajärjestöjen voimin, kaventaa osaltaan Suomen viennin kilpailukykyeroa suhteessa kilpailijamaihin. Suhteellista kilpailukykyämme parantaa myös muissa maissa tapahtuva yksikkötyökustannusten nousu. Rahoituskaan ei yleensä ole pullonkaula, varsinkin kun valtio tarjoaa monien kanavien kautta apua alkavien yritysten rahoitukseen. Korkotaso on matala. Yritysverotus on kohtuullista, kun osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloveroprosentti on 20. Ensi vuoden alusta tulee voimaan yrittäjävähennys, joka alentaa muiden yritysmuotojen, kuten liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä henkilöyhtiöiden, verotusta. Työvoiman saatavuuskin on kohtuullisen hyvä. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät toki kaikilta osin kohtaa. Esimerkiksi joillakin turkulaisilla yrityksillä on ollut haasteita houkutella insinöörejä, jotka ovat asettautuneet Helsinkiin. On saatava aikaan uutta toimintaa ja taloudellista kasvua, vain näin voi syntyä uusia työpaikkoja. Näyttää kuitenkin siltä, että äärimmäinen perusepävarmuus estää investoimasta ja suurta osaa yrittäjiä vaivaavat pelot kilpailukyvyn menettämisestä. Euroopan keskuspankin vuolaasti jakama rahoitus näyttää reaali-investointien asemesta löytävän tiensä finanssisijoituskohteisiin. Pitkällä tähtäyksellä tällainen kehitys johtaa näivettymiseen. On kuin nostaisi joesta vettä ja kaataisi sen jokeen takaisin. Viime aikoina on puhuttu paljon kotimaisen kulutuskysynnän merkityksestä taloudellisen kasvun moottorina. Kotimaista kysyntää ei sovi väheksyä, mutta tosiasia on, että se kohdistuu varsin merkittävästi myös tuontitavaroihin ja ‑palveluihin. Olennaista on saada hyvään käyntiin vienti, jolla lopulta maksetaan myös tuonti. Vientiä ikävä kyllä rajoittaa maailmantalouden heikko kasvu. Markkinaosuuksia pitäisi pystyä voittamaan kilpailijamailta. Selvää on, että Venäjä-pakotteet ovat rokottaneet Suomea enemmän kuin muita Euroopan unionin jäsenvaltioita. On hyvin mahdollista, että edessä on pitkä ajanjakso, jonka kuluessa työllisyys kehittyy heikosti. Tämä johtuu siitä, että digitalisaatio syö nyt henkisen alan työpaikkoja samaan tapaan kuin teknologinen kehitys aikanaan vähensi työpaikkoja esimerkiksi teollisuudessa ja maataloudessa. Kehitystrendi voi olla niin voimakas, että työllisyyskehityksen olennaiseen paranemiseen löytyy keinoja vasta ennalta arvaamattoman pitkän ajan päästä. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan otetaan käyttöön 5 prosentin yrittäjävähennys liikkeen- ja ammatinharjoittajille, maa‑, metsä- ja porotalouden harjoittajille sekä elinkeino- ja verotusyhtymille. Nyt hallituksen esitys yrittäjävähennykseksi on olemassa, ja toivottavasti se saadaan piakkoin myös eduskuntaan. Yrittäjävähennys tulisi voimaan 1.1.2017. Yrittäjävähennyksen tavoitteena on hallitusohjelman linjausten mukaisesti kannustaa yritystoiminnan harjoittamiseen. Niissä yritysmuodoissa, joita viime eduskuntakaudella toteutetut yhteisöverokannan alennukset eivät koskeneet, otetaan käyttöön yrittäjävähennys. Näitä muita yritysmuotoja ovat yksityisliikkeet, henkilöyhtiöt, maataloudet, metsätaloudet ja porotaloudet. Näissä yritysmuodoissa toimii noin puolet Suomen Yrittäjien jäsenkunnasta. Arvonlisäverotuksessa sallitaan ensi vuodesta lähtien pienyrityksille maksuperusteinen ilmoittaminen 500 000 euron liikevaihtoon asti. Tämä on tärkeää, sillä tilitysten viivästyminen on johtanut monet pienyrittäjät maksuvaikeuksiin, kun suoriteperuste on ainoana vaihtoehtona pakottanut arvonlisäveron maksamiseen ennen kuin myyjä on saanut ostajalta rahat. Arvoisa puhemies! Maatalous on vaikeassa kriisissä ja tarvitsee kipeästi kriisipakettinsa, tarvitsisi enemmänkin. Erittäin tärkeä on budjettiin sisältyvä viljelijätukien täydennys, jonka kohdistaminen on vielä ratkaisematta. Budjettiin sisältyvä 10 miljoonan euron erityistuki pyritään käyttämään niin, että maatalouden tuotantorakennukset voitaisiin Ruotsin tapaan vapauttaa kiinteistöverosta. Tästä kuitenkin käydään neuvotteluja EU:n komission kanssa. Tärkeä on myös lomitusmaksujen alennus, joka tosin perustuu lomitusmenojen rakennesyistä tapahtuneeseen alentumiseen. Syksyn lisäbudjetissa on vielä tulossa maidontuotannon kriisituki, josta puolet saadaan EU:n varoista. Myös maksuvalmiusluottoja, joille myönnettäisiin osittainen valtiontakaus, valmistellaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-09-20T19:31:49,2016-09-20T19:37:16,Tarkistettu,1.1 2016_86_233,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluaisin kiittää hallitusta budjettivalmistelusta. Valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä on keinoja talouden piristämiseksi, sekä työtä turhien normien purkamiseksi myös talousarvion pohjalta jatketaan. Työ Suomen kuntoon laittamiseksi ei todellakaan ole helppoa. Kuitenkin työllisyystilanteeseen ja taloudelliseen tilanteeseen on saatu orastavaa pilkahdusta paremmasta huomisesta, mutta edelleenkin ulkomaanvientimme kehitys on heikkoa. Tästä syystä kasvun aineksia on etsittävä myöskin kotimaisen kysynnän kasvattamisella. Niin palkansaajien kuin eläkeläistenkin ostovoimaa parannetaan veronkevennyksillä. Tämä on hyvä teko hallitukselta kotimaisen kysynnän tukemiseksi. Keskustajohtoinen hallitus ei ole unohtanut myöskään pienyritysten asemaa Suomessa. 90 prosenttia maamme yrityksistä on alle viiden henkilön yrityksiä. Budjetissa esitetty arvonlisäveron maksuperusteinen tilitys kasvattaa pienyritysten maksuvalmiutta merkittävästi ja parantaa näin myös pk-yritysten mahdollisuuksia työllistää uusia työntekijöitä. Tämän lisäksi 5 prosentin yrittäjävähennys kannustaa yritystoiminnan harjoittamiseen. On arvovalinta, että veropolitiikassa huomioidaan näillä toimenpiteillä myös pienyrittäjät. Myöskin metsälahjavähennyksellä vauhditetaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, mikä lisää puukauppaa ja tuo rahaa niin kulutuskysyntään kuin laajasti koko maahan mutta etenkin maaseudulle. Kotitalousvähennyksen korottamisella on merkittävä osa tässä verotuspaketissa. Vähennyksen korottaminen on hallitukselta merkittävä ele suomalaiselle paikallistaloudelle sekä ennen kaikkea kotona tapahtuvalle hoiva- ja hoitotyölle. Myös omais- ja perhehoidon kehittämiseen on kohdennettu rahoitusta. Tämä 90 miljoonan euron lisärahoitus tulee tukemaan omaishoitajien tärkeää ja raskasta työtä. Se menee todella oikeaan osoitteeseen. Haluaisin kiittää hallitusta vesirokkorokotteen ottamisesta rokoteohjelmaan. Se on hieno näyte siitä, miten kansalaisten terveyteen panostamalla voidaan säästää kymmeniätuhansia työstäpoissaolopäiviä ja täten myös euroja, veronmaksajien rahoja. Pidän tärkeänä myös kansallisen genomistrategian toteuttamista lähes 6 miljoonan euron panostuksella. Tämä tuo tulevaisuudessa monenlaisia hyötyjä ja avaa uudenlaisia mahdollisuuksia tiedemaailmassa. Tällaisiin edistysaskeliin on myös tulevissa talousarvioissa syytä panostaa. Perustulokokeilun lisäksi hallitus edistää kannustinloukkujen purkamista korottamalla nuorten kuntoutusrahaa. Nuorille maksettavan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha nostetaan takuueläkkeen tasolle. Tämä on pieni toimenpide mutta saajilleen todella kaivattu. Tämän lisäksi hallitus panostaa opiskelijoiden osalta oikeudenmukaisempaan sosiaaliturvaan siirtämällä opiskelijoiden asumislisän yleisen asumislisäjärjestelmän piiriin ja täten myös poistamalla vanhempien tulojen vaikutuksen opintorahaan täysi-ikäisiltä itsenäisesti asuvilta toisen asteen opiskelijoilta. Tämä on hieno ja pitkäaikainen opiskelijaliikkeen tavoite. Hyvä, että se nyt toteutuu. Opetuksen laatuun panostetaan myös budjetoimalla 20 miljoonaa euroa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamiseen, joka on osa hallituksen kärkihanketta, jossa pyritään opettajankoulutusta ja nimenomaan opettajien täydennyskoulutusta kehittämään. Tämä on äärimmäisen tärkeä tavoite, sillä opettajien täydennyskoulutus muutoin opettajuuden mallimaassa Suomessa on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tästä syystä pidän erittäin tärkeänä, että tässä kärkihankkeessa ollaan hyvässä vauhdissa. Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää vielä hallitusta budjettivalmistelusta ja siitä, että tässä on pyritty vaikeista ajoista huolimatta löytämään keinoja talouden, myöskin mikrotalouden, piristämiseen. Täten luodaan uutta kasvua ja mahdollisuuksia kotimaisen kysynnän korottamisella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-09-20T19:38:43,2016-09-20T19:43:37,Tarkistettu,1.1 2016_86_234,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen talouden kuntoon laittaminen ei ole mikään pikku juttu ja pieni asia. Meidän talouteen vaikuttavat maailman tuulet ja tuiverrukset, Euroopan taantuma mutta myöskin esimerkiksi maahanmuuton kasvavat kustannukset. Suomen hallitus on käynyt talouskasvun kimppuun oikeastaan kaksin rattain. Joudumme tekemään sarjan kipeitä leikkauksia, jotka koskettavat kaikkia suomalaisia, mutta ennen kaikkea uudistuspallot on laitettu ilmaan. Tarvitsemme sosiaali- ja terveysuudistuksen, tarvitsemme ammatillisen koulutuksen reformin, tarvitsemme maakuntauudistuksen ja ‑hallinnon, tarvitsemme monia uudistuksia, joilla taloutta ja Suomea laitetaan kuntoon. On selvää, että velkaantuminen pitää ja tulee taittaa tämän vaalikauden aikana, mutta yksi budjetti ja budjettikirja ei sitä valitettavasti tee. Velkaantuminen jatkuu samaa vauhtia kuin aikaisempina vuosina, ja joudumme ottamaan 5,5 miljardia euroa velkaa. Hallitus on käynyt myös työelämän uudistuksien kimppuun. Kilpailukykysopimus toivottavasti tuo uusia työpaikkoja. Työllisyysasteen tavoittelu 72 prosenttiin on tärkeää. Työelämää uudistetaan monella tapaa. On vaikea nähdä sitä kritiikkiä, miksi esimerkiksi työttömyysetuuksia ei voitaisi käyttää palkkatukena tai starttirahana — uudistamisia tarvitaan. Työn verotusta kevennetään 515 miljoonalla eurolla, mutta eläkeläisiäkään ja eläkeläisten ostovoimaa ei ole unohdettu: eläketulojen verotusta kevennetään 135 miljoonalla eurolla. Talouskasvu tarvitsee siis leikkauksia meneillään olevista menoista, uudistuksia mutta myös tulevia investointeja, niitäkään ei ole unohdettu. Infran perusrahoituksen kasvattaminen on yksi isoimmista kärkihankkeista, joita hallitus on laittanut tämän vaalikauden aikana jo eteenpäin. Suomen väylien, tiestön, satamien, ratojen, korjausvelka 2015 oli 2,5 miljardia euroa, ja tämähän kasvaa koko ajan. Nyt väylien korjausvelkaa laitetaan kiihtyvällä tahdilla kuntoon, ja tuo myöntövaltuus 550 miljoonaa euroa tiestön ja ratojen, satamien perusparantamiseen tulee nyt kreivin aikaan. Myös yksityisteitten valtionavustuksia korotetaan 13 miljoonalla eurolla. Erityiset kiitokset annan omasta maakunnastani Pohjois-Pohjanmaalta liikenneministeri Bernerille ja hallitukselle siitä, että pitkään tavoiteltu valtatie 4:n perusparannusrahoitus tulee nyt kuntoon ja saamme tämän yhden Suomen tärkeimmistä väylistä nyt sitten Oulu—Kemi-välillä kuntoon. 125 miljoonan euron hanke yhdessä 30 miljoonan, siis paikallisten kaupunkien ja kuntien rahoituksen, myötä tuo Suomeen kilpailukykyä ja talouskasvua, työllisyyttä myös pohjoiseen. Arvoisa puhemies! Monet tämän sinivalkoisen kirjan uudistuksista ja talouslinjauksista ovat hyviä. Mainitsen niistä muutaman: Naisvaltaisten alojen kilpailukykyä pyritään parantamaan kertakorvauksella raskaana olevien naisten työnantajille, 2 500 eurolla, vanhemmuuden kustannusten jaolla — se on tärkeä, yksi edistysaskel. Pidän myös tärkeänä, että kotitalousvähennystä on laajennettu, ja sillä tarkennamme sen, että palvelualoille syntyy lisää työpaikkoja. Normien purku etenee. Keskusta on esittänyt niitä toimia jo yli 200, ja tämä hallitus on laittanut täytäntöön useita kymmeniä. Tulemme näkemään niissäkin paljon edistystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-09-20T19:43:41,2016-09-20T19:48:47,Tarkistettu,1.1 2016_86_235,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ehkä vielä muutaman sanan haluaisin sanoa tästä asiasta, mistä me sosialidemokraatit olemme koko ajan puhuneet, ja se on se, että tästä hallituksen budjettiesityksestä yksi puuttuu ja sen mukana kaikki: ne ovat ne todelliset paikat työpaikkojen luomiseksi. Ongelma on se, että myös viime vuonna tähän aikaan me totesimme, että hallituksen budjetista yksi puuttuu ja sen mukana kaikki, ja ne olivat silloinkin ne työllisyystoimet. Ihmettelimme kovasti sitä, että hallitus tuntui hyvin sokeasti uskovan siinä vaiheessa pakkolakeihin ja mahdollisiin syntyviin ratkaisuihin sitä kautta. Mutta jo silloin varoitimme tilanteesta ja sanoimme, että jos jonkinlaisia ratkaisuja työmarkkinoilla syntyy, ne eivät missään tapauksessa vaikuta tässä ja nyt heti vaan vasta tulevina vuosina. Nythän tämä on nähty, että koska sokeasti uskottiin ensin pakkolakeihin — sitten nähtiin toivoa, onneksi sinänsä sopimusyhteiskunta voitti ja pakkolait haudattiin — niin nyt kuitenkin hukattiin vuosi. Mutta se, mikä tässä on hämmentävää, on se, että sen jälkeen kun vuosi hukattiin ja koko kesä puhuttiin hallituksen toimesta, että nyt otetaan työllisyys ykkösasiaksi, nyt teemme oikein kunnon työllisyyspanostukset, ja kun sen valtavan puheen myötä minäkin oikein ilostuin, että hienoa, että nyt hallitus vihdoin ottaa työllisyyden ykkösasiaksi, jo oli aikakin — vähän tuli mieleen, että hitaita ovat herrojen kiireet, mutta pääasia, että nyt sitten työllisyys nousee — niin oli se kyllä tavatonta, että hallitus sen jälkeen julkaisi budjettikirjan, jossa käytännöllisesti katsoen sellaisia työllisyystoimia, jotka toisivat uusia työpaikkoja tässä ja nyt, ei edelleenkään esitetä. Se vastaus tähän työllisyysongelmaan oli hallitukselta budjettiriihen jälkeen, että jatkovalmisteluun. Mutta täytyy ymmärtää, että loputtomiin vastaus työllisyysongelmaan, työttömyyden hoitoon, ei voi olla ""jatkovalmisteluun"". Näin se ei voi mennä, vaan tarvitaan konkreettisia toimia, jotka vaikuttavat tässä ja nyt. Se, mikä minua, puhemies, hieman pelottaa, on se, että ei kai nyt vain ole käymässä niin, että hallitus on jälleen kerran lykkäämässä työllisyystoimia. Tuntuu, että hallituksen ainoa ajatus, minkä se haluaa tästä työryhmästä, jonne nämä jatkotoimet nyt sysättiin, saada aikaan, olisi se, että siellä tapahtuisi lisänipistyksiä, lisäleikkauksia, työttömien ihmisten toimeentuloon, mikä todellakin on väärin, ja sellaista ei pitäisi tehdä. Samaan aikaan hallitus väläyttelee, että katsotaan sitten kevään kehysriihessä niitä työllisyystoimia. Katselin tuossa lauantaina Ykkösaamua, ja siellä vähän vihjattiin, että semmoinenkin mahdollisuus on, että kehysriihtä lykättäisiin jopa yli kunnallisvaalien, mikä tarkoittaisi, että mentäisiin jo pitkälle kevääseen ennen kuin mahdollisesti sitten niitä seuraavia työllisyystoimia tulee. Näin ei voi jatkua. Nyt on kaksi neljästä budjetista nähty: ei työllisyystoimia, jotka vaikuttaisivat välittömästi tässä ja nyt. Nyt on kaksi vuotta tähän mennyt. Siksi tämä talous ei ole lähtenyt kasvuun, siksi rahaa on vähemmän — rahaa olisi paljon enemmän, jos olisi enemmän työpaikkoja. Siksi joudutaan leikkaamaan, ja sitten kaiken kukkuraksi se paha yhtälö, mistä olemme tänään puhuneet moneen kertaan, on se, että siksi myös velkaannumme ja sitten sitä vähääkin liikkumavaraa käytetään niiden kaverien veronkevennyksiin, mikä tarkoittaa siis sitä, että teemme paitsi talouspoliittisesti epäviisasta myös hyvin epäreilua politiikkaa. Siksi, arvoisa puhemies, on tärkeää, että me sosialidemokraatit olemme tehneet vaihtoehtobudjetissa lukuisan joukon konkreettisia ehdotuksia, joilla vaikutettaisiin tässä ja nyt. Ehkä yksi semmoinen asia, mistä paljon puhuttiin tässä muutama viikko sitten, oli vaikkapa homekoulujen korjaaminen. Ei ole oikein, että lapset joutuvat olemaan huonossa sisäilmassa ja opettajat ja henkilöstö työskentelemään huonossa sisäilmassa, ja OAJ:n puheenjohtajakin esitti, että nyt olisi aika valtion tukea investointeja, jotta voitaisiin korjata homekouluja. Tämä oli hieno esitys, koska tämä on sama esitys, minkä SDP oli omassa vaihtoehtobudjetissaan esittänyt. Olemme esittäneet 100 miljoonan lisäpanostusta siihen, että korjataan lasten homekouluja, terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kirjastoja. Tässä yksi konkreettinen esimerkki. Toinen konkreettinen esimerkki voi olla TEL-maksujen alentaminen, kolmas Rinteen malli. Toivon, että hallituspuolueet lukevat näitä meidän vaihtoehtobudjettejamme ja katsovat sieltä, mitä kaikkea konkreettista voitaisiin tehdä tässä ja nyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-20T19:48:52,2016-09-20T19:54:21,Tarkistettu,1.1 2016_86_236,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuoreet tilastot kuitenkin näyttävät taloudelle plussaa, vaikka tässä edellisessä puheessa kovin synkin sävyin maalattiin Suomen tilannetta. Viime viikolla kerrottiin, että eniten kasvoi talonrakentaminen ja muutenkin kaikki päätoimialat olivat kasvussa vuoden toisella neljänneksellä. Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset tulevasta ovat parantuneet. Lähes puolet niistä arvioi suhdanteiden paranevan ensi vuoden aikana, ja tämä näyttää näkyvän myös tuoreissa työttömyysluvuissa, jotka ovat hieman parantuneet. Elikkä työpaikkoja on tullut, mutta totta kai niitä toivottaisiin vielä paljon, paljon enemmän. Mutta joka tapauksessa tunnelmat ovat kääntymässä. Vienti ei nyt kovin paljon vedä, mutta meidän täytyy uskaltaa tehdä uudistuksia, että Suomi voi lähteä hyvään kasvuun. Hallitus on tehnyt jo kasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä veromuutoksia. Merkittävä uudistus on esimerkiksi se, että valtion maksama osuus työttömyysturvasta voidaan jatkossa käyttää palkkatukeen, starttirahaan ja liikkumisavustukseen. Tämä voi mahdollistaa jopa 10 000 työttömän aktivoinnin. Talouteen tuo potkua myös kotitalouksien ostovoima. Kilpailukykysopimukseen liittyen palkansaajien verotus kevenee yli 500 miljoonaa euroa. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti yhteensä noin 135 miljoonaa euroa. Toivottavaa toki olisi, että Kelan eläkkeisiin ja takuueläkkeisiin kaavailtu 0,85 prosentin suuruinen leikkaus voitaisiin vielä perua. Se riippuu meidän taloustilanteestamme. Leikkaus nimittäin kohdistuu kaikkein pienituloisimpiin vähimmäisetuuksien saajiin. Tänä vuonna Kelan eläkkeiden tasoa leikattiin 0,4 prosentilla. Hatunnosto hallitukselle ja terveiset Ilkka Taipaleelle, että yli kuusikymppiset pitkäaikaistyöttömät pääsevät nyt eläkkeelle, kiitos nyt sitten Lex Lindströmin. Suurissa vaikeuksissa olevalle maataloudelle tulee kriisipaketti, ja tämä oli toki välttämätöntä. Tässä on sinnitelty koko kesä maatiloilla ja odotettu, että saataisiin apua suureen hätään, ja siellä on jopa jouduttu ottamaan velkaa maatiloille. Päivähoitomaksujen korotuksen peruminen on hyvä asia. Pienituloisimpien perheiden päivähoitomaksuja jopa alennetaan, ja näin naisten työllistyminen ainakin tältä osin paranee. Myönteistä on, että kotitalousvähennystä kasvatetaan 45 prosentista 50 prosenttiin. Se on pieni muutos, mutta aina kuitenkin kotiinpäin siinä mielessä, että tällä edistetään kotitalouspalvelujen kysyntää ja tarjontaa ja siten vahvistetaan paikallistaloutta ja nimenomaan myös ehkäistään harmaata taloutta, koska on aina järkevää kuitti ottaa, kun sen työn teettää. Kannusteita yritystoimintaan vahvistetaan uudella yrittäjävähennyksellä, ja iso kysymys on myös tämä alvi-asia, että alvi maksetaan vasta sitten, kun on saatu tulot laskutetuista laskuista. Nimittäin monet firmat painivat likviditeettiongelmien parissa, kun rahankierto on kovin hidasta, kun laskutetaan asiakkaita. Metsätalouden verotuksessa otetaan huomioon myös vastaavan suuruinen vähennys kuin yrittäjävähennys. Se on hyvä asia. Yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia edistetään perintö- ja lahjaverotusta keventämällä. Tämä ei ole mikään suurten herrojen juttu, tämä on ihan tavallisiin ihmisiin kohdistuva, ihan keskituloisiin ja pienituloisiinkin ihmisiin tämä asia kohdistuu, koska monesti tulot ovat pienet, vaikka omaisuusmassaa siellä maaseudulla olisikin, talojen ja pirttien muodossa. Metsälahjavähennyksellä helpotetaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, mutta tämä on hyvin komplisoitu, tämä metsälahjavähennysasia, ja se ei ole kauhean helppo uudistus. Toimenpiteellä lisätään puunkäyttöä, edistetään yrittäjämäistä metsätaloutta ja kasvatetaan tilakokoja. Tupakkaveroa korotetaan. Tämä on tietysti valtiontalouden ja terveyden kannalta perusteltua, mutta pitää muistaa myös, että se kirpaisee erityisesti niitä yhteiskunnan heikompiosaisia, koska juuri heidän huvinsa monesti se tupruttelu on. Itse näin veneenkäyttäjänä sanon, kun rekisteröityjen veneiden ja kevyiden moottoriajoneuvojen vuotuinen vero otetaan käyttöön ensi toukokuusta lähtien, että no, kyllä me voimme sen veneveron maksaa tietysti, ei se siitä ole kiinni, mutta toivottavasti se ei millään tavalla huononna veneiden rakentamisessa menekkiä, ja toki ulkomaillehan esimerkiksi Pohjanmaaltakin noita veneitä rakennetaan. Omaishoitajia hallitus ei ole unohtanut. Omaishoitajien ja perhehoitajien vapaa-aikajärjestelyjä ja ‑palveluja kehitetään ja perhehoitopalkkioita korotetaan. Se, että ikääntyneiden ihmisten kotiin vietävien palvelujen lisäämiseen osoitetaan (Puhemies koputtaa) melkein 5 miljoonaa euroa, on hyvä asia. Kyllä täällä paljon on hyviä asioita, mutta totta kai me tarvitsemme nyt sitä, että vienti vetää ja talous lähtee kasvuun täällä Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-09-20T19:54:26,2016-09-20T19:59:52,Tarkistettu,1.1 2016_86_237,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään on täällä salissa keskusteltu pitkään hallituksen ensi vuoden budjettiesityksestä. Työllisyyden parantaminen tai oikeastaan työllisyyden paranemisen edellytysten luominen onkin meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Myös Sipilän hallituksen loppukauden tärkeä päämäärä on nimenomaan työllisyyden parantaminen. Siihen hallitus nyt panostaakin monin eri keinoin. Yhtenä tärkeänä talouskeinona on kotimaisen kysynnän pitäminen korkeana. Palkansaajien verotus kevenee ensi vuonna 515 miljoonaa euroa ja eläkkeensaajien 135 miljoonaa euroa. Lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään kuluttajahintaindeksin nousua vastaava tarkistus, vaikutus yhteensä 178 miljoonaa euroa. Myös kotitalousvähennystä korotetaan, se on hyvä asia. Yritystoimintaa vahvistetaan uudella yrittäjävähennyksellä. Metsätalouden verotuksessa otetaan huomioon vastaavan suuruinen vähennys. Yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjaverotusta kevennetään sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi. Kaikki hyviä keinoja. Työttömyysturvaa uudistetaan aktivoivaan, työllistymistä tukevaan suuntaan. Työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta laajennetaan liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen. Starttirahan käyttömahdollisuuksia laajennetaan. Palkkatukea saavien määrä kasvaa ensi vuonna merkittävästi. Myös pienituloisten 2—3 hengen perheiden päivähoitomaksuja kevennetään, ja myös yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät pääsevät tulevaisuudessa eläkkeelle. Kaikki hyviä ja kannatettavia asioita. Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon-alalta rahoitetaan lukuisia hankkeita eri puolella Suomea, sillä niiden työllisyysvaikutus on huomattava ja ne työllistävät nimenomaan koko Suomessa. Liikenneväylien tämänhetkistä noin 2,5 miljardin euron laskennallista korjausvelkaa onkin saatava vähennettyä määrätietoisesti. Perusväylänpidon lisärahoitus korjausvelan vähentämiseen kasvaa ensi vuonna 100 miljoonalla eurolla, kuten hallitus on jo aiemminkin linjannut. Lisäksi tähän tarkoitukseen siirretään uusille hankkeille varattua rahoitusta 104 miljoonalla eurolla. Myös tänään saatu päätös liikennekaarihankkeesta on hyvä asia. Sen kautta tulevaisuudessa saadaan myös työllisyyttä parannettua koko Suomessa. Ensi vuonna on tarkoitus käynnistää viisi uutta liikenteen kehittämishanketta: mukana ovat valtatie 4, Oulu—Kemi; valtatie 5, Mikkeli—Juva; valtatie 12, Lahden eteläinen kehätie; tärkeä yhteysväli, kaksoisraide välillä Luumäki — Imatra — Venäjän raja; ratayhteyden parantaminen Helsingistä Turkuun. Hankkeille ehdotetaan määrärahoja vuodelle 2017 kaiken kaikkiaan 47 miljoonaa euroa, mutta ne jatkuvat sitten tulevina vuosina. Nämä hankkeet hyödyttävät koko Suomea. Lisäksi hallitus on sopinut viennin vauhdittamiseksi Finnveran vientitakuuvaltuuksien nostamisesta. Tämäkin tukee hallituksen työllisyystavoitetta. Arvoisa puhemies! Työllisyys on parantunut hieman verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Se on hyvä signaali myöskin tulevaisuuteen, ja tätä suuntaa on hyvä jatkaa. Suomi tarvitsee näitä positiivisia viestejä. Hallitus mahdollistaa myös normien purkamisella ja rohkealla kokeilulla yhteiskunnan kehittymistä ja työllisyyden parantamista tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-09-20T19:59:56,2016-09-20T20:05:01,Tarkistettu,1.1 2016_86_238,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan tämän hallituksen budjetin hyvien asioiden kehumista. Positiivinen kehityssuunta nimittäin jatkuu omais- ja perhehoitajien kohdalla. Ensi vuonna omais- ja perhehoitajien vapaiden ja palveluiden kehittämiseen kohdennetaan kunnille 90 miljoonan euron lisärahoitus. Omais- ja perhehoitajat tekevät arvokasta ja hyvin pyyteetöntä työtä, joka säästää kuntien menoja kalliimman laitoshoidon tarpeen vähentyessä. On äärimmäisen tärkeää, että puitteet ovat kunnossa, jotta nämä ihmiset jaksavat tehdä tätä äärimmäisen tärkeää ja raskasta työtä. Mutta koska tuo raha ei ole korvamerkittyä, jää myös kuntapäättäjille paljon valvottavaa, miten tuo raha kunnissa käytetään, jotta se kohdistuu siihen, mihin se on tarkoitettu. Suomen täyttäessä 100 vuotta ei voida liikaa painottaa myöskään sotaveteraaniemme tärkeyttä Suomen itsenäisyydelle. Ensi vuodesta alkaen kaikkien kotona asuvien avopalveluita tarvitsevien veteraanien on mahdollista saada maksuttomia palveluita kotiin. Hienoa on myös se, että sotainvalidien haittaraja-astetta lasketaan 15 prosentista 10 prosenttiin. En malta tässä yhteydessä olla mainitsematta, että meillä on myös sellaisia sotaveteraaneja, joiden olisi aikoinaan ollut mahdollista hakea tätä sodassa saamiensa vammojen invaliditeettia, mutta he eivät sitä hakeneet. Meillä kotona on vuonna 23 syntynyt 93-vuotias sotaveteraani, joka ei aikanaan halunnut, tai pikemminkin uskaltanut, hakea tuota invaliditeetin haitta-astetta, koska pelkäsi sen olevan este työllistymiselle sodan jälkeisinä vuosina. Sittemmin ahkera opiskelu työntekoon yhdistettynä toi töitä monella saralla, muun muassa opettajana — toi se polku hänet myöskin tänne Arkadianmäelle. Toimivat liikenneyhteydet ovat, arvoisa puhemies, meille kaikille kestävän kasvun perusedellytys. Hallitus on nostanut yhdeksi kärkihankkeekseen maamme teiden korjausvelan pysäyttämisen. Erityinen kiitos täytyy antaa näin päijäthämäläisenä kansanedustajana ja iloita siitä, että myös valtatie 12:n, vt 12:n, Lahden eteläinen ohikulkutie saa vihdoinkin sen rahoituksen. Sen eteen on tehty vuosikausia töitä, ja viime eduskuntakaudella se nytkähti hieman eteenpäin, ja nyt sille saatiin rahoitusratkaisu ja melkein 200 miljoonaa euroa. Myös sisäinen turvallisuus on tärkeä asia, josta tämä hallitus on ottanut vaarin. Sisäinen turvallisuus on suomalaisen demokratian ja yhteiskunnan kivijalka. Käsiteltävässä sisäministeriön hallinnonalan talousarvioesityksessä poliisille kohdennetaan tulevana vuonna 5 miljoonan euron lisämääräraha muun muassa automaattisen liikennevalvonnan lisäämiseen ja harmaan talouden torjuntaan. Myös poliisikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen esitetään 0,4:ää miljoonaa euroa. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen vuoden 2017 talousarvioesitys toteuttaa hallitusohjelmassaan linjattuja tavoitteita ja onkin sitoutunut asetettuun 72 prosentin työllisyystavoitteeseen. Uudet työpaikat syntyvät pääosin pieniin yrityksiin, ja pk-yritysten hyvinvointi on siis avainasemassa. Yrittäjyyttä tuetaan 5 prosentin suuruisella yrittäjävähennyksellä sekä — mikä on saanut yrittäjiltä paljon hyvää palautetta — pk-yritysten toimintaa helpotetaan mahdollistamalla arvonlisäveron maksuperusteinen tilitys, samalla kun arvonlisäveron pidempiin tilitysjaksoihin oikeuttavia liikevaihtorajoja korotetaan. Myös perintö- ja lahjaverotusta kevennetään yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi. Erityisesti palvelualoja ajatellen myös kotitalousvähennyksen korottaminen työn osalta 45 prosentista 50 prosenttiin on sekin erinomainen linjaus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-09-20T20:05:10,2016-09-20T20:09:31,Tarkistettu,1.1 2016_86_239,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän vaalikauden tärkein asia on työllisyyden kohentaminen. On tärkeää, että me saamme työllisyyttä kuntoon koko Suomen alueella. Näihin toimiin eivät yksistään hallituksen toimet riitä. Siksi tarvitaan sopimisen yhteiskuntaa, ja on merkille pantavaa, että hallitus on asettanut työryhmän valmistelemaan ihan nopeallakin tahdilla lisää työllisyystoimia tämän kilpailukykysopimuksen lisäksi yhdessä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa: on merkille pantava asia, että me edelleenkin haluamme edistää työllisyyttä sopimalla, etsimällä keinoja, mahdollisuuksia kolmikantaneuvotteluiden avulla. Tähän yhteistyöpöytään on siis kuulutettu kaikki mukaan. Arvoisa puhemies! Maatalouden kriisipaketti on yksi isoimmista asioista myös tässä tulevassa budjetissa. Me kaikki puhumme kotimaisen ruoan, lähiruoan puolesta aivan hengästyttävällä tavalla, mutta on selvää, että tuottajien, maatalousyrittäjien, ahdinko on syvä. Yksistään tämä maatalouden kriisipaketti, 50 miljoonaa euroa, ei poista Suomesta sitä ongelmaa, että kotimaisuusastetta ruoantuotannossa on lisättävä ja myös alkutuottajien pussiin on jäätävä enemmän. Kaupan ala tuntuu ottavan tuosta välistä hiukan liikaa jo tällä hetkellä pois. Maatalouden kriisipaketti tuo siis lisähelpotusta siihen, että investointeja saadaan nyt eteenpäin. Lisäksi lomitukseen ja maatalousyrittäjien jaksamiseen halutaan kiinnittää huomiota. Lainojen takauksiinkin on nyt tulossa helpotuksia. Arvoisa puhemies! En oikein ymmärrä sitä kritiikkiä, jota oppositiosta on tänäkin iltana esitetty, että metsälahjavähennys ja perintö- ja lahjaverotus olisivat jotakin hyväosaisille siirrettävää sulle—mulle-verotusta. On tärkeää miettiä, että näilläkin, kuten metsälahjavähennyksellä, tehdään tärkeitä siirtoja siinä mielessä, että sukupolvenvaihdokset, yrittäjyyden jatkuminen, työpaikkojen turvaaminen ovat tässä ne prinsiipit, joiden takia tässä perintö- ja lahjaverotuksessakin helpotuksia tehdään. Tämä on siis valintakysymys, mutta yksi osa sitä työllisyyspakettia. Tämä hallitus on osoittanut myöskin neuvottelussa perääntymisen taitoa. Yksi niistä tapauksista — inhimillisiäkin syitä ajatellen — oli päivähoitomaksujen korotusten peruminen. Ja inhimillisen siitä tekee se, että päivähoitomaksuja kevennetään pienituloisille perheille, minkä näen tärkeänä kädenojennuksena ja myöskin edesauttavan sitä, että vanhemmat voivat lähteä työelämään ja me voimme myöskin nauttia laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. On tärkeää osoittaa tästä budjettikirjasta myöskin se, että omais- ja perhehoidon kehittämiseen satsataan nyt tulevana vuonna 90 miljoonaa euroa, jotka annetaan siis kunnille, ja siellä sitten harkitaan omais- ja perhehoidon kehittämistä ja sitä, miten sitä arkea helpotetaan. Viestejä omaishoitajilta tulee varmasti meille jokaiselle jaksamisen, vapaiden ja sen hoidon järjestämisen ja tukipalveluiden järjestämisen puitteissa. Tämä on yksi kädenojennus hallitukselta tähän akuuttiin asiaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-09-20T20:09:34,2016-09-20T20:14:30,Tarkistettu,1.1 2016_86_240,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Att regeringen enats om att införa en båtskatt från nästa år för att rädda statsekonomin känns som en konstig prioritering. Finland har 342 500 arbetslösa, arbetslösheten kostar över 6 miljarder euro per år, men i stället för att vidta seriösa åtgärder för att få upp sysselsättningen och få fler finländare i jobb prioriteras en ny byråkratisk båtskatt som lär bli mycket krånglig att driva in.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2016-09-20T20:14:35,2016-09-20T20:15:14,Tarkistettu,1.1 2016_86_241,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Talouspoliittisesti katsoen budjetti on tasapainoinen kokonaisuus, se ei ole voimakkaasti kiristävä eikä elvyttävä. Se sopii nykytilanteeseen, jossa Suomen vienti vetää heikosti, ja velkaantumisen kasvu pyritään pysäyttämään mutta kotimaisesta kysynnästä pidetään huoli. Käytettävissä olevat panokset ohjataan työllisyyden edistämiseen. Kestävin keino työllisyyden ja talouskasvun edistämiseen on saada yksityinen sektori investoimaan ja työllistämään. Siksi olennainen osa budjettia ovat pk-yritysten toimintaedellytysten parannukset. Nyt toteutetaan esimerkiksi 5 prosentin yrittäjävähennys henkilöyhtiöille, otetaan käyttöön maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys, helpotetaan yritysten sukupolvenvaihdoksia ja kasvatetaan kotitalousvähennyksiä. Maatalousyrittäjät saavat helpotusta ahdinkoonsa kriisipaketin kautta. Myöskään valtiojohtoista elvyttävää politiikkaa ei ole unohdettu. Yhteensä satojen miljoonien edestä tie- ja korjausrakennushankkeita pannaan toimeen ensi vuonna. Elvytys on hyvä piristysruiske työllisyydelle ja yksi keino muiden joukossa nostaa työllisyyttä. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa budjetista esiin erityisesti muutaman kohdan. Olen ollut itse voimakkaasti edistämässä audiovisuaalisen alan tuotantotukea, joka on nyt mukana budjetissa. Tuella on parhaimmillaan suuret kansantaloudelliset ja aluetaloudelliset vaikutukset. Nykyään jo 19:ssä Euroopan maassa on houkutuksena tämä elokuvatuotantoja tukeva av-tuki, jossa tarjotaan rahallista tukea. Tuki maksaa itsensä reilusti takaisin verotuloina. Kun iso tuotanto tulee viikkokausiksi kuvaamaan vaikkapa Itä-Suomeen, työllistää se lähialueella monenlaisia yrityksiä majoitus- ja kuljetusliikkeistä cateringpalveluihin, puhumattakaan valmiin elokuvan vaikutuksista alueen brändiin ja turismiin. Kulttuurissa ja luovilla aloilla on valtava potentiaali myös kansantalouden näkökulmasta. Hienoa, että meillä on nyt hallitus, joka uskoo siihen. Budjetissa on myös 2 500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle vanhemmuuden kustannusten nykyistä oikeudenmukaisemmaksi jakamiseksi. Lakisääteiset vanhemmuuden kustannukset on tasattu Suomessa hyvin, mutta esimerkiksi raskausajan sairauspoissaoloja tai sijaisen rekrytointikuluja ei nykyisellään korvata työnantajalle. Uusi kertakorvaus tulee tässä vastaan ja edistää toivon mukaan nuorten naisten palkkaamista. Tämä ei ole vielä riittävä, mutta kuitenkin ehdottomasti iso askel juuri oikeaan suuntaan. Tätä jatkumoa on päivähoitomaksujen alentaminen. Savonlinnalaisena ja saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana olen myös tyytyväinen ministeri Vehviläisen työhön sen puolesta, että saaristo-osakuntien saaristoisuus huomioidaan jälleen valtionosuusjärjestelmässä. Sipilän hallitus on tarttunut saaristolisäjärjestelmän kehittämistarpeeseen todella hyvällä päättäväisyydellä — kiitos siitä. Arvoisa puhemies! Kaikista merkittävin työllisyystoimi on budjettiprosessin ulkopuolella sorvattu kilpailukykysopimus. Sen on laskettu lähivuosina tuovan ainakin 35 000 uutta työpaikkaa. Kyseessä on ennen kaikkea työssä käyvien kädenojennus työnhakijoille, kun työvoimatarpeen lisäys mahdollistetaan työvoimakustannuksia alentamalla. Mahdollinen negatiivinen ostovoimavaikutus kuitenkin kompensoidaan työntekijöille ansiotuloverotusta keventämällä. Myös eläkkeiden verotusta kevennetään vastaavasti. Kuten edustaja Vehkaperä tuossa juuri mainitsi, metsälahjaveron ja perintöveron kevennykset ovat myös tärkeä osa toimia, joilla työpaikat pysyvät Suomessa ja yritysten niin halutessa myös suvun hallussa. Oppositiossa mielellään vääristellään asiaa, kuten tänäänkin olemme täällä salissa kuulleet, ja esitetään se niin, että hallitus keventää hyvätuloisten verotusta. Korostan: kaikkien ansiotuloverotusta kevennetään, ja se tehdään siksi, ettei kikyyn suostuneita työntekijöitä haluta rangaista ostovoiman alenemisella. Muistan, että oppositiossa haukuttiin kikyn ehtoja vielä keväällä, mutta nyt sitten haukutaan sitä, kun ehdoista tulevia negatiivisia seurauksia kompensoidaan. Toki opposition on oltava hereillä, mutta tietynlaista johdonmukaisuutta kaipaisin. Lopuksi totean, että orastava talous- ja työllisyyskasvu valaa uskoa siihen, että asioita on tehty oikein. Nytkin tehdyt ratkaisut alkavat vaikuttamaan talouteen ja työllisyyteen viiveellä, ja myös maailman taloussuhdanteilla on vaikutusta siihen, kuinka Suomen suunta muuttuu. Se on selvä, että negatiiviset ajatukset ja uudistusvastaisuus eivät suunnan muuttamista edistä. Onneksi meillä on tällä hetkellä muutosta pelkäämätön hallitus, jonka suuret reformit etenevät hyvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-09-20T20:17:20,2016-09-20T20:22:42,Tarkistettu,1.1 2016_86_242,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun eduskunta jälleen käsittelee hallituksen budjettiesitystä ensi vuodeksi, niin tässä yhteydessä on tärkeää arvioida myös laajempaa talouspoliittista linjaa ja arvioida budjettia myös siitä näkökulmasta, toteuttaako se pyrkimystä oikeudenmukaisuuteen vaiko ei. Tässä hallituksen budjettiesityksessä ehkä hämmästyttävintä on kuitenkin sen kunnianhimon puute. Pelkään pahoin, että jos tällä politiikalla jatketaan, niin hallitus ei pääse omiin tavoitteisiinsa: velkaantuminen ei taitu, työllisyysaste ei nouse tavoitteen mukaisesti, talouskasvu ei lähde kunnolla liikkeelle, ja eriarvoisuus kasvaa. Ja jos todella tällä talouspolitiikan linjalla jatketaan, niin kun hallitus ei tule yltämään näihin omiin tavoitteisiinsa, mitä se on itselleen asettanut, niin se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että valtiontalouden ongelmat uhkaavat tälläkin kertaa jäädä seuraavan hallituksen kontolle — eli tapahtuu juuri se, mistä tämä hallitus on syyttänyt edeltäjäänsä. Joka kerta kun hallitus on leikannut, se on perustellut kipeitä leikkauksia sillä, että ne tehdään pakon edessä, jotta velaksi eläminen loppuu. Tämän kaiken jälkeen budjettiesitys onkin suuri yllätys, sillä hallitus ei suinkaan vähennä velanottoa. Tässä yhteydessä sopii muistaa, että tämän hallituksen budjettiesitykset ottavat enemmän velkaa kuin viime hallituksen budjettiesitykset, ja tässäkin on taas kysymys sellaisesta, mistä tämä hallitus syyttää viime hallitusta. Tässä yhteydessä toivoisin nykyiseltä hallitukselta rehellisyyttä. Sen sijaan näiden kipeiden leikkausten tuomaa liikkumavaraa käytetään kyllä tässä budjetissa suosimaan hyvätuloisia, eikä siitä pääse yli eikä ympäri. Esimerkiksi kun tätä yrittäjävähennystä on markkinoitu pienyrittäjien tukemisena, niin tosiasiassa 130 miljoonan tukipotista suurin osa päätyy ylempiin tuloluokkiin, joissa apteekkarit, asianajajat ja lääkärit käärivät jo nyt suurten tulojensa päälle useiden tuhansien eurojen lisärahat. Samalla tavalla ansiotulojen veronkevennykset ja esimerkiksi nämä miljoonaperintöjen verohuojennukset ovat kädenojennuksia jo entisestään varakkaille suomalaisille. Eikä siitä pääse yli eikä ympäri, että kun tarkastellaan ostovoimaa ja sen muutoksia, niin eniten siitä hyötyvät he, ketkä tienaavat vähintään 7 000 euroa kuukaudessa. Näinä vaikeina aikoina on pakko kysyä, onko tämä sitä oikeudenmukaista politiikkaa, mitä meidän pitäisi tehdä. Näistä hallituksen toimista koituvan laskun maksajiksi laitetaankin pieni- ja keskituloiset suomalaiset erilaisten leikkausten muodossa, ja en ihmettele yhtään, että tämä toiminta panee kansalaisten oikeudentajun todella kovalle koetukselle. On totta, että jos Suomen talouden suuntaa halutaan kääntää, niin työllisyys on kaikki kaikessa, ja tarvitsisimmekin sellaisen budjetin, joka vielä enemmän lisäisi työllisyyttä ja talouskasvua ja sitä kautta antaisi meille suuntaa parempaan huomiseen. Talouden uuden nousun ja työllisyyden kasvun kannalta keskiössä ovat todella pienet ja keskisuuret yritykset. Niiden tutkimus- ja tuotekehityspanostusten tukemiseen budjetin pitäisi panostaa jo ensi vuonna. Pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja markkinoillepääsyn vauhdittamisen eteen olisi mahdollista tehdä paljon enemmän töitä. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että esimerkiksi Ruotsissa samaan aikaan tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia kasvatetaan valtavasti — ja meillä Suomessa näitä panostuksia leikataan. En usko, että sillä leikkaamisella ainakaan tämä tutkimus- ja tuotekehitys muuntautuu uusiksi tuotteiksi ja sitä kautta työllisyydeksi ja hyvinvoinniksi. SDP on esittänyt, että yritysten maksaman arvonlisäveron alarajaa nostettaisiin nykyisestä 30 000 euroon sekä yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamista helpotettaisiin. Nämä olisivat toimia, mitkä näkyisivät välittömästi myös työllisyydessä. Samalla kehottaisin hallitusta edelleen tarttumaan myös SDP:n esitykseen siitä, että Emu-puskurit otettaisiin käyttöön ja myös sillä tavalla tehtäisiin palvelus työllisyydelle ja sitä kautta talouskasvulle. Nyt olisikin korkea aika lopettaa kansalaisten oikeudentajun koettelu kestämättömällä kaverikapitalismilla ja ryhtyä kasvuhakuisen talouspolitiikan tekemiseen koko Suomen menestyksen puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-09-20T20:22:55,2016-09-20T20:28:10,Tarkistettu,1.1 2016_86_243,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen ensi vuoden budjettiesitys jatkaa samaan malliin kuin hallituksen aiemmat budjetit. Pari asiaa on hyvä nostaa tästä budjettiesityksestä. Juhlapuheissa puhutaan nuorten tulevaisuudesta kiinni pitämisestä tai suomalaisen osaamisen kehittämisestä, mutta hallitus edelleen jatkaa koulutuksesta leikkaamista. Muun muassa ammatillisesta peruskoulutuksesta leikataan sekä opintotuesta leikataan. Lisäksi hallitus leikkaa korkeakouluilta 20 miljoonaa euroa kikyn varjolla. Jos leikkaamme meidän ykkösvaltistamme, tämä tulee vaikuttamaan meidän pärjäämiseemme myös taloudellisesti. Kun muu maailma panostaa juuri näihin samoihin asioihin — koulutukseen, innovaatioihin ja muuhun kehitystoimintaan — niin on erittäin huonoa, että hallitus tekee päinvastoin. Toinen pointti, minkä haluaisin nostaa, liittyy julkisen rahan tehokkaaseen käyttöön. Me kaikki haluamme, että julkinen raha käytetään tehokkaasti. Viime keväänä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus teki politiikkasuosituksen eli tutkimuksen, ja he tulivat siihen lopputulokseen, että energiaintensiivisen teollisuuden saamat verotuet eivät ole perusteltuja. He sanoivat, että tämä ei ole parantanut yritysten kilpailukykyä ja lisäksi tästä on haittaa myös ympäristölle. He sanoivat suhteellisen suoraan, että valtio menettää vuosittain 200 miljoonaa euroa. Se on iso summa. Ja on huolestuttavaa, että tämä ei esimerkiksi näy budjetissa. Kysymys kuuluu, eikö meidän tulisi tutkia kriittisesti, kuinka tehokkaasti julkinen raha toimii, ja vetää johtopäätökset, jos meillä on tutkittua tietoa siitä, että se ei toimi halutulla tavalla. Muutama sana vielä oikeudenmukaisuudesta: Sain juuri äsken STT:ltä tekstiviestin, ja sen mukaan eduskunnan tietopalvelun muistion mukaan ostovoima kasvaa eniten niillä, jotka tienaavat tänä vuonna vähintään 7 000 euroa kuussa. Minä toistan: ostovoima kasvaa eniten niillä, jotka tienaavat tänä vuonna vähintään 7 000 euroa kuussa. Tämä ei kuulosta oikeudenmukaiselta talouspolitiikalta. Talouspolitiikan tarkastelussa on erittäin tärkeää, että heikoimmista huolehditaan aina ja kohdennetaan menoleikkaukset ja veronkorotukset siten, että ne ovat ympäristön ja talouskasvun kannalta mahdollisimman vähän haitallisia. Valitettavasti hallitus ei toimi näin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-09-20T20:28:13,2016-09-20T20:31:38,Tarkistettu,1.1 2016_86_244,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Noin 9 tuntia sitten ministeri Orpo muistutti meitä siitä, että on paljon nuoria, erityisesti nuoria miehiä, jotka jäävät koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Toisen asteen koulutuskaan ei nykyisellään takaa sitä, että saisi työpaikan. Meidän on syytä kiittää hallitusta siitä, että nuorten vaikea tilanne on huomioitu tässä budjetissa. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön kohdennetaan yhteensä 14,5 miljoonaa euroa. Nyt on tärkeää etsiä kaikki keinot ja ottaa parhaat käytännöt käyttöön. Meiltä pitää löytyä nykyistä enemmän luovuutta uusien nuoria tukevien toimien aikaansaamisessa. Tiedonkulku takkuaa nuorten rinnallakulkijoiden välillä. Ainakaan mihinkään viranomaisten välisiin tiedonsiirtopulmiin tämä nuorten auttaminen ei saisi nyt jäädä. Meidän hienoinen kasvu lepää kotimaisen kysynnän varassa. Ulkomaanvienti pitää saada vetämään. Monesti meiltä näyttää unohtuvan se, että itse asiassa olemme saarella. Esimerkiksi pohjoisen sahateollisuuden tuotteet ovat kilpailukyvyn suhteen epäedullisessa asemassa kilpailijamaahan Ruotsiin nähden esimerkiksi kuljetustuen, väylämaksujen ja satamamaksujen osalta. Kunnianhimoisemmin meidän pitää hakea ratkaisuja siihen, että kilpailussa olisimme samalla viivalla. Kansainvälisten matkailijoiden vierailut Suomessa ja heidän täällä ostamansa palvelut ovat mitä suurimmassa määrin vientiä, mutta saavutettavuus on valitettavasti yksi tärkeimmistä kilpailukykyyn liittyvistä tekijöistä matkailualalla. Kun ajatellaan Pohjois-Suomen mahdollisuuksia kehittää ja kasvattaa matkailun toimialaa kansainvälisillä markkinoilla, lentoliikenne on muodostunut kriittiseksi tekijäksi ja jopa kasvun esteeksi. Matkailuyritykset ja koko Pohjois-Suomen aluetalous menettävät matkanjärjestäjien antaman arvion mukaan jo lähes 200 miljoonan euron tulot vuositasolla johtuen riittämättömistä reittiyhteyksistä. Tämä ongelmahan on merkittävä tulppa kasvulle. Pohjois-Suomen lentoliikennettä koskeviin logistisiin ongelmiin pitää meillä tehdä pikaisesti kehittämisohjelma ja riittävät resurssit sille, että tarjontaa voidaan etupainotteisesti lisätä ja että matkailijamäärien kasvulle luodaan todella oikeat mahdollisuudet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-09-20T20:31:42,2016-09-20T20:34:07,Tarkistettu,1.1 2016_86_245,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vuoden 2017 talousarviota on laadittu olosuhteissa, jotka ovat vaikeat, ja voi sanoa, että hallitus on onnistunut budjetin laadinnassa vähintään kohtuullisesti. Maailmantalous on edelleen epävakaa. Sen takia meidän on aivan välttämätöntä saada tässä talossa aikaan Suomelle sellainen talousarvio seuraavaa vuotta varten, joka tukee kotimaista kysyntää ja kotimarkkinoita mahdollisimman hyvin. Työttömyyden kulut ovat noin 5 miljardia euroa vuodessa, mikä on aivan valtava summa. Ajatelkaa: jokainen 50 000 työtöntä, jotka saamme töihin viisaalla politiikalla, pienentää valtion menoja noin 1 miljardilla eurolla, ja päälle tulee sitten vielä se moni muu yhteiskunnallinen positiivisuus, mikä lisää muun muassa kysyntää kotimarkkinoilla. Eli kysymys on erittäin suurista asioista. Ensimmäisen kerran voi sanoa, että positiivisia enteitä on ilmassa pitkästä aikaa. 2008 alkaneen laman jälkeen työttömyysluvut ovat kääntyneet lievään laskuun — se on tämän päivän tilastotieto, ihan tuore sellainen. Taloudessa on myös niin positiivisia merkkejä, että kaikki kansantalouden talousalat ovat tällä hetkellä plussalla, parhaimmin ehkä rakennusala, metalliteollisuus. Kaikki tietävät sen, että uusia laivoja on tilattu tästä maasta monta, ja se säteilee hyvinvointina hyvin, hyvin monelle ihmiselle ja hyvin moneen yritykseen. Oppositiohan on ollut tässä keskustelussa erittäin kriittinen hallituksen esitystä kohtaan, mikä sinänsä on aivan ymmärrettävää, mutta kuitenkin nämä äsken mainitut positiiviset luvut osoittavat, että hallituksen tekemät ratkaisut ovat olleet oikeita ja vievät talouden kehitystä positiiviseen suuntaan, se on kiistämätön tosiasia. Positiivisimmat uutiset kansantaloudessamme, teollisuudessamme ovat ehdottomasti metsäteollisuudessa ja metalliteollisuudessa. Äsken mainittu laivateollisuus on ilmoittanut uusista tilauksista, metsäteollisuus investoi merkittävästi, rakentaminen on lisääntymässä, kemianteollisuudessakin on positiivisia merkkejä ilmassa. Voi sanoa yhteismitallisesti näistä kaikista positiivisista uutisista, että kaikkein tärkeintä tämän maan kansantalouden kannalta ja suomalaisten kannalta on se, että vientiteollisuus saadaan mahdollisimman hyvään iskuun, koska sieltä tulevat ne kovat eurot, jotka pyörittävät myös kotimarkkinoita. Ilman niitä euroja tämän maan kotimarkkinat eivät pelaa. Valtion talousarvio 2017 sisältää positiivisia asioita. Veronkevennysten osalta voi sanoa, että hallitus on tehnyt viisaan esityksen, kun veronkevennykset on keskitetty ja painotettu alempiin tuloluokkiin. Se kilpailukykysopimuksen reilu 500 miljoonaa, mitä tuli verokevennyksiä, nimenomaan on keskitetty alempiin tuloluokkiin, ja on huomioitu myös eläkeläiset, ettei sitten päästä sanomaan, että eläkeläiset on tässäkin asiassa jätetty vähemmälle. Pienihän se veronkevennys on, mutta kaikki on plussaa kuitenkin. Yrittäjävähennys, 5 prosenttia, joka kohdistuu henkilöyrittäjiin, on erittäin merkittävä. Se väite, että kysymyksessä suositaan joitakin apteekkareita tai joitakin muita: Kun kysymyksessä on henkilöyrittäjä, niin totta kai se kuuluu kaikille, ei rajaa voida vetää. Se on ihan normaalia menettelyä, että kun laki tehdään, se koskee kaikkia. Syrjintään ei pidä mennä. Näitä voidaan sitten toki korjata muilla verotuksen keinoilla, jos semmoinen tilanne kohdalle tulee. Työllisyyteen ollaan ajamassa uusia keinoja, joilla ihmisiä saadaan töihin. Sen osalta, onnistuvatko työryhmät pääsemään seuraavan kuukauden aikana sopuun budjettiriihessä sovitusta uudesta keinosta, jolla osa työttömyyskorvauksesta voitaisiin käyttää palkkatukeen, toivon henkilökohtaisesti, että ehdottomasti pitää päästä sopuun ja ratkaista tämä vaikea ongelma. Kaikki keinot on nyt käytettävä, että ihmiset saadaan töihin. Suomi ei nouse tästä suosta millään muulla kuin omalla työllä ja saamalla ihmiset töihin ja tavoiteltu työllisyysaste 72 tavoitettua. Sitten yksi asia, arvoisa rouva puhemies, on vielä sitten se, että liikenneväyliin investoidaan merkittävästi. Alempi tieverkko, rataverkko ja liikenneväylät yleensä ovat päässeet huonoon kuntoon. Sitä on turha enää itkeä, mutta nyt ollaan ihan selkeästi asettumassa uudelle linjalle: teitä korjataan, ratoja korjataan, ja liikennekaaresta tullut sopu mahdollistaa uusia rahoituskeinoja. Kaikki nämä ovat positiivisia uutisia. Lopuksi, arvoisa puhemies, toivoisin vielä, että Suomessa olisi rohkeutta omien kotimaisten mahdollisuuksien käyttöön, kotimaisten raaka-aineiden käyttöön. Tarkoitan sillä Vuotoksen ja Kollajan rakentamista. Minun päähäni ei millään mahdu, että tässä maassa ei voida jo valjastettuja koskia rakentaa edelleen, loppuun asti. Onhan käsittämätöntä, että Vuotoksessa on jo pato, mutta sinne ei saa turbiinia asentaa. Onhan se pöljä homma, että minä rakentaisin kotiini vuolukiviuunin, mutta en saisi kantaa halkoja sisälle — hulluhan minä olisin. Sama koskee metsien käytölle tehtyjä esteitä, samoin rakentamiselle tehtyjä esteitä ja byrokratiaa. Kaikkea tätähän me puramme, mutta pitäähän meillä olla myös itsekriittisyyttä sille, mitä me teemme, ettemme tee pöljiä ratkaisuja ja sen jälkeen ihmettele, miksi talous ei nouse.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-20T20:34:11,2016-09-20T20:39:36,Tarkistettu,1.1 2016_86_246,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus ja varmasti kaikki puolueet täällä ovat yhtä mieltä siitä, että meidän kaikkein tärkein tehtävä on saada työllisyyttä nousuun. Mutta siitä, kuinka me tulemme sen tekemään, meillä on hyvin erilaisia näkökulmia. Arvoisa puhemies! Puutun nyt tässä puheenvuorossani ainoastaan kahteen asiaan: toinen on työpajatoiminta, ja toinen liittyy ikäihmisten asioihin. Arvoisa puhemies! Hallitus on nostanut työpajatoiminnan sekä etsivän nuorisotyön yhdeksi kärkihankkeeksi. Siltä osin hallituksen toiminta oli todella ristiriitaista viime syksynä, kun se leikkasi näihin toimintoihin kohdistettua rahoitusta. Myönteistä oli, että eduskunta korjasi tämän epäkohdan. Nyt nuorten työpajatoiminnasta leikataan 150 000 euroa tähän vuoteen verrattuna sekä etsivästä nuorisotyöstä leikataan lähes miljoona tähän vuoteen verrattuna. Toivottavaa olisi, että eduskunta jälleen korjaisi työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön tarvittavan rahoituksen. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kannalta olisi ehdottoman tärkeää, että työpajojen perusrahoitus ja palkkatukirahoitus turvataan. Vuosia kestänyt lyhytjänteinen ja poukkoileva rahoitus on kestämätöntä. Perusrahoitusta ja palkkatukirahoitusta korjataan vuosi toisensa jälkeen lisätalousarvioilla. Tässä ei ole mitään järkeä. Rahoituksen jatkuva epävarmuus vaikuttaa toiminnan kehittämiseen, mutta sillä on merkitystä myös nuorille, kun ei tiedä, kuinka pitkään voi olla työpajatoiminnassa mukana. Samanaikaisesti jonossa on nuoria, jotka odottavat palkkatukirahoitusta. Tämä turhauttaa ja joidenkin osalta myös ajaa nuoret yhteiskunnan ulkopuolelle. Riskinä on, että nämä nuoret syrjäytyvät vuosiksi. Tämä on monen nuoren kannalta erittäin epäinhimillistä ja yhteiskunnan kannalta myös kallista. Tästä syystä rahoituksen pitkäjänteisyyttä olisi parannettava. Tämä mahdollistaisi toiminnan pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kehittämisen sekä loisi myös nuorille luottamusta tulevaisuuteen. Työpajat ovat monessa kunnassa ainoa lähipalvelu, johon voi ohjata työtä tai koulutusta vailla olevia nuoria. Nuorten ja valmentautujien määrä kasvaa jatkuvasti, mikä kertoo palveluiden lisääntyvästä tarpeesta. Palveluiden vaikutukset on koettu positiivisiksi. 93 prosenttia työpajoilla olleista nuorista on kokenut sosiaalista vahvistumista työpajajaksojen aikana. 70 prosenttia työpajojen nuorista sijoittui vuonna 2015 työpajajakson jälkeen esimerkiksi koulutukseen, työelämään tai muuhun ohjattuun toimintaan. Työpajoilla on myönteinen vaikutus nimenomaan niihin nuoriin, jotka eivät kykene vielä avoimille työmarkkinoille tai hakevat omaa paikkaansa elämässä. Näin koulutus ja opinnot selkeytyvät ja elämänhallinta vahvistuu. Meidän tulee tunnistaa myös eri toimialojen samanaikaiset leikkaukset, jotka kohdistuvat samoihin nuoriin ja heidän tarvitsemiinsa palveluihin. Tältä osin kokonaisvaikuttavuus tulisi tehdä myös nuorten ja heidän palveluidensa osalta. Etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla on valtavat ja pitkäkantoiset vaikutukset ihmisen elämään. Sen avulla saadaan koulusta pudonneet työttömät tai muussa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret takaisin kiinni ensin normaaliin arkeen ja sitä kautta koulutus- ja työpaikkoihin. Tähän sijoitettu raha maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin verotuloina ja säästyneinä sosiaaliavustuksina. Viime vaalikaudella käynnistettiin nuorisotakuutoiminta, jonka tehtävänä oli taata työ-, työkokeilu-, työpaja-, koulutus- tai kuntoutuspaikka jokaiselle alle 25-vuotiaalle. Nyt takuu on käytännössä ajettu alas hallituksen toimesta. Sen rahoitusta on jäljellä alle 10 prosenttia suhteessa takuun alkuvuosiin. Nuorisotakuu tulee palauttaa voimiinsa ja siihen sisällyttää koulutus- ja työllisyystakuun lisäksi myös sosiaali- ja terveyspalvelut. Nuoren elämäntilanne on nähtävä kokonaisuutena, ja hänelle on turvattava kaikki tarvittava ohjaus ja palvelu. Nuoren on voitava luottaa elämässään tukeen, ammattitutkinnon sekä hyvän osaamisen saamiseen sekä näiden avulla myös työllistymiseen. Nuorille on annettava uskoa tulevaisuuteen eikä murennettava sitä. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-20T20:39:38,2016-09-20T20:45:02,Tarkistettu,1.1 2016_86_247,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tänään moni edustaja aloitti talousarviopuheensa irtautumalla rasismista ja väkivallasta. Niin haluan tehdä minäkin. Haluan edistää lainsäädäntöä, joka kieltää ja tuomitsee väkivallan ja vahingonteon omien tarkoitusperien ajamiseksi. Kaikenlaisten äärijärjestöjen toimintaan pitää suhtautua kriittisesti, ja niiden toimintaa tulee valvoa. Ja mikäli niissä sorrutaan laittomuuksiin, pitää niistä seurata asianmukaiset sanktiot. Olipa sitten kyseessä äärioikeisto, äärivasemmisto tai äärikeskusta, jota itse edustan, kenenkään toiminta ei saa perustua väkivaltaan ja laittomuuksiin. Tänään myös olemme kuulleet useassa yhteydessä, että te-toimistojen ilmoituksen mukaan vuonna 2016 oli noin 14 000 uutta avointa työpaikkaa enemmän kuin elokuussa 2015. Yhteensä työpaikkoja oli avoinna noin 82 500. Samaan aikaan kokoaikaisesti lomautettuja oli 2 000 vähemmän, yhteensä noin 17 200 henkilöä. Tämä on mielestäni osoitus siitä, että pieni mutta vielä riittämätön liike oikeaan kehityssuuntaan on tapahtunut. Hallituksen työllisyys- ja yrittäjyyspaketti tarjoaakin vielä lisää parannusvaihtoehtoja työllisyystilanteeseen. Täällä jo muutama puheenvuoro sitten edustaja Kosonen hyvin ansiokkaasti kertoi elokuva-alan tuotantokannustimista, jotka lisäävät kulttuuri- ja taide-elokuvien tuotantoa. Monella tavalla alueilla näistä asioista pääsevät nauttimaan niin yrittäjät kuin alan taiteilijatkin. Lisäksi hyvä hallituksen esitys on mielestäni työttömyysetuuden käytön laajentaminen palkkatukeen ja starttirahaan. Omasta mielestäni palkkatuki on yksi tehokkaimpia työllisyyttä parantavia toimenpiteitä — siitä on itsellänikin henkilökohtaisia kokemuksia. Kotitalousvähennyksen korotus lisää kotitalouspalveluiden kulutusta. Se antaa usein työtä siivoojille, remontoijille, hyvinvointipalveluiden tarjoajille ynnä muille kädentaitajille, joita tällä hetkellä on työttömyyskortistossa aivan turhan paljon. 5 prosentin yrittäjävähennys henkilöyhtiöille tuo pienet ja isot yhtiöt samalle viivalle ja kannustaa pienyrittäjiä kasvuun ja sitä kautta työllistämiseen. Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys vahvistaa pienten yritysten maksuvalmiutta, eikä näin ollen pienten yritysten tarvitse toimia niin sanotusti pankkina valtiolle. Tässä muutamia hyviä esimerkkejä, millä työllisyyttä voidaan parantaa. Arvoisa puhemies! Maataloudesta on täällä puhuttu, mutta maanviljelijät ja perheet ja maatalousalan ammattilaiset elävät tällä hetkellä erittäin vaikeaa taloudellista aikaa. Kaiken kaikkiaan hallituksen kriisipaketti, noin 50 miljoonaa, on tervetullut lisä maatalousyrittäjille. Tänä vuonna siitä käytetään noin 29 miljoonaa ja ensi vuonna 21 miljoonaa. Monella paikkakunnalla maatalous on vaikeuksissa, ja maanviljelijöiden jaksaminen sekä lomituksien hoitaminen ovat niitä asioita, mitkä ajavat monta maanviljelijää haasteelliseen tilanteeseen. Totuus kuitenkin on se, että niin kauan kuin oikeaa hintaa tuottajalta ei saada, kaikki tämmöiset toimet ovat väliaikaisia, ja toivon, että tässä tuottajahinta-asiassa hallitus ja suomalainen kauppa ja keskusliikkeet pääsevät tulevina vuosina merkittävästi eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-09-20T20:45:07,2016-09-20T20:49:53,Tarkistettu,1.1 2016_86_248,86/2016,2016-09-20,12.01,20.58,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Uusi kalastuslaki tuli voimaan tämän vuoden alusta. Nyt sitten tässä talousarvioesityksessä kalatalouden kannalta ei ole pelkästään hyviä asioita elikkä talousarvion puolelta on aika paljon myös ongelmia. Nimittäin kalatalouspuolelta tärkein momentti on niin sanottu kalastuskorttimaksumomentti, ja se on supistumassa edellisvuoteen verrattuna peräti 18 prosenttia. Tämä ei ole mikään yllätys, sillä edellisen hallituskauden aikana eräiden tahojen aikaansaama yli 65-vuotiaiden vapauttaminen kalastonhoitomaksun maksuvelvollisuudesta on odotetusti vähentänyt momentin kertymää. Tästä asiasta keskusteltiin lain valmistelun viime vaiheessa todella paljon, ja alun perin oli tarkoitus, että myös yli 65-vuotiaille olisi tullut tämä kalastonhoitomaksu, mutta se vedettiin kuitenkin loppuvaiheessa sieltä pois. Vuonna 2016 on sitten kuitenkin varattu talousarvioon riittävä määrä varoja eli 10,3 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle esitetään 8,7:ää miljoonaa euroa. Vähennys olisi 1,6 miljoonaa. Tämä vähennys johtuu siitä, että kalastonhoitomaksuja onkin kertynyt tänä vuonna 18 prosenttia vähemmän kuin etukäteen ajateltiin. Käytännössä tälle vuodelle ei tule enää kertymään juuri minkään vertaa kalastonhoitomaksuja, ja nyt tiedetään se, että tuo määrä on nytten tämä eikä se varmasti tule ensi vuonnakaan olemaan tuota paljoa enempää. Kalastonhoitomaksun kertymän koolla on väliä, sillä tällä hoidetaan kalatalouden niin sanottu perusrahoitus. Kalastuslain mukaan korttivaroja käytetään viiteen eri tarkoitukseen: ensinnäkin kalastuksen valvontaan, omistajakorvauksiin — elikkä käytännössä kalastovesistöjen hoitamiseen, kalanpoikasten hankkimiseen ja kaikkiin tämmöisiin asioihin — sitten kalatalousaluetoimintaan, neuvontapalveluihin ja tietenkin maksujenkantokustannuksiin. Sitten ensinnäkin valvonnasta: Uhanalaisten taimenkantojen varjelu ja mainioiden valtiollisten kalatiestrategioiden toteuttaminen vaatii myös resursseja, se vaatii todellakin rahaa. Nykyiselläänkin nämä varat ovat jo alimitoitetut, ja nyt sitten niistä oltaisiin vähentämässä 18 prosenttia sen takia, että tämä ikäraja on määritelty niin kuin se on määritelty. Valvontapuolelta se, että kuluneen vuoden aikana on raportoitu ympäri maata useita törkeitä salakalastustapauksia. Esimerkiksi yksi tapaus oli erittäin uhanalaisen saimaanlohen salapyynti virvelillä ja muilla lupavehkeillä Kuurnan voimalaitoksen alakanavassa Pohjois-Karjalassa. Mutta niitäkään ei pystytä riittävästi valvomaan. Kalastuksen valvontaan tarvitaan ehdottomasti lisää rahoitusta, jotta tämänkaltaiset törkykalastukset saataisiin kitkettyä pois. Kotimaisen kalan käyttäminen on todella vähäistä. Puhutaan kotimaisesta ruoasta, lähiruoasta, mutta tiedättekö te, että Suomessa syödystä kalasta vain 24 prosenttia on kotimaista kalaa? Suomessa myydystä eli kaupallisesta kalasta vain 16 prosenttia on kotimaista kalaa ja siitäkin 10 prosenttia on kasvatettua kalaa, joten ainoastaan 6 prosenttia on luonnonkalaa ja siitäkin suurin osa mereltä, elikkä vain noin pari prosenttia Suomen kalasta on sisävesiltä kaupallisesti kalastettua kalaa. Eli meillä on todella vähän kotimaisessa käytössä suomalaista kalaa. Näitä kaikkia toimintoja pitäisi kehittää, mutta varat ovat vähenemässä vain. Pysyvä ratkaisu tähän ongelmaan olisi se, että nyt budjettilakina muutettaisiin kalastuslakia siten, että kaikki yli 18-vuotiaat kalastusta harrastavat henkilöt — lukuun ottamatta mato-ongintaa, pilkkimistä ja silakan litkausta — olisivat velvollisia maksamaan kalastonhoitomaksun, jos he kalastavat. Nyt kalastonhoitomaksusta vapautetut yli 65-vuotiaat ovat merkittävä kalastajajoukko, ja suurten ikäluokkien eläköitymisen sekä kalastajien ikärakenteen seurauksena tämä vapaakalastajien joukko yhä vain kasvaa. Käyttäjä maksaa ‑periaate olisi hyvä periaate myös kalastuksessa. Metsästyskortin lunastavat kaikki, jotka metsästävät, (Puhemies koputtaa) eli noin 300 000 henkilöä elikkä huomattavasti enemmän kuin on kalastuskortin maksun maksavia, (Puhemies koputtaa) vaikka näitä kalastajia on paljon enemmän. Olisi minullekin nyt helpompi olla hiljaa tästä asiasta ja toimia nykyisen lain mukaan, koska ilman muuta eläkeläisille ei saa tulla lisämaksuja, mutta meidän täytyy saada kalastettavaa kalaa myös yli 65-vuotiaille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2016+4.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-09-20T20:50:20,2016-09-20T20:56:04,Tarkistettu,1.1 2016_87_1,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut erikoisvaliokunnat voivat antaa työjärjestyksen mukaisesti lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Keskustelu keskeytettiin tiistaina 20.9.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelu jatkuu nopeatahtisena. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskustelun jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 4.—22. asiasta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_87_2,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies, värderade talman! Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 916 miljoonaa euroa. Kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon, hallinnonalan määrärahataso on 16 miljoonaa euroa pienempi kuin kuluvana vuonna. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Määrärahatason lasku johtuu ennen kaikkea kilpailukykysopimuksen mukaisista kustannusneutraaleista määrärahavähennyksistä. Oikeusministeriön hallinnonalan virastojen kuluvan ja myös ensi vuoden taloudellinen tilanne on hyvä Oikeusrekisterikeskusta lukuun ottamatta. Oikeusrekisterikeskuksen taloudellista tilannetta parannetaan vuoden 17 talousarvioesityksessä 200 000 euron suuruisella hallinnonalan sisäisellä siirrolla. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että kevään julkisen talouden suunnitelmassa päätettiin Rikosseuraamuslaitokselle merkittävästä lisämäärärahasta laitoksen toimintakyvyn turvaamiseen ja vankilaverkoston ylläpitoon. Hallinnonalan virastojen toimintaan vaikuttavat säästöt kasvavat lähivuosina. Virastojen niin sanotuilla siirtyvillä määrärahoilla, joiden taso on hyvä, tästäkin haasteesta selvitään. Tärkeää on jatkaa määrätietoista taloudenhoitoa ja toiminnan tehostamista. Tavoitteena on, että oikeusturva toteutuu käytännössä. Oikeusturvaa kehitetään toteuttamalla oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa juuri valmistuneen täytäntöönpano-ohjelman mukaisesti. Käräjäoikeuksien määrää on tarkoitus vähentää muodostamalla nykyistä suurempia yksiköitä. Uudistuksen tavoitteena on luoda edellytykset lainkäytön laadun parantamiselle ja hyödyntää tuomarien osaamista aiempaa monipuolisemmin sekä parantaa tuomioistuinten toiminnan tehokkuutta. Rakenneuudistuksessa pidentyvien etäisyyksien haittoja vähennetään lisäämällä sähköisiä asiointimahdollisuuksia ja paikasta riippumattomia työskentelytapoja. Riidattomat velkomusasiat ja eräät muut siviilioikeudelliset asiat on tarkoitus keskittää muutamaan käräjäoikeuteen, mitä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa keväällä 2017. Oikeusaputoimistojen rakennetta uudistetaan lokakuussa 16 voimaan tulevalla uudistuksella, jonka vaikutukset näkyvät vuodesta 2017 lukien. Tavoitteena on keventää ja selkeyttää hallintoa, jotta voimavaroja voidaan jatkossa kohdentaa nykyistä enemmän asiakastyöhön. Kuudesta oikeusapupiiristä muodostetaan kuusi virastoa. Uudistuksessa ei ole tarkoitus tehdä muutoksia toimipaikkoihin. Ulosottoon liittyviä työllistymisen kannustinloukkuja puretaan. Myönnetään helpotuksia ulosottoon työllistymisen kannustamiseksi ja pienituloisten ylivelkaantuneiden henkilöiden aseman helpottamiseksi. Muutoksien valmistelu käynnistetään tämän syksyn kuluessa. Oikeusministeriön hallinnonalalla on käynnissä viisi laajaa toimintojen uudistamishanketta ict:n avulla. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli 100 miljoonaa euroa, josta lisärahoituksella katetaan noin 60 prosenttia. Ict-hankkeiden tarkoitus on tehostaa tuomioistuinten, syyttäjälaitoksen, ulosottolaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen toimintaa. Vuodelle 17 ehdotetaan tietojärjestelmien kehittämiseen 17 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi ehdotetaan 3 miljoonaa euroa yleisten tuomioistuinten istuntosalien varustamiseksi aineistojen sähköisen käsittelyn edellyttämällä laitteistolla. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esitykseen sisältyneet ehdotukset laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseksi. Muutokset tulivat voimaan 1. päivänä syyskuuta 2016. Jatkossa oikeudellisena avustajana hallintoasian käsittelyssä on pääasiassa oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja oikeusapulain nojalla, mikä merkitsee painopisteen siirtymistä turvapaikka-asioissa nykyistä enemmän yksityisestä oikeusavusta julkiseen oikeusapuun. Valtiolle menetetyksi tuomittuja menettämisseuraamuksia vastaaviin korvauksiin ehdotetaan 8 miljoonan euron määrärahaa. Rikosasioissa asianomistajalla on mahdollisuus hakea Oikeusrekisterikeskukselta korvausta tapauksissa, joissa rikoksella saatu hyöty on tuomittu menetetyksi valtiolle ja menettämisseuraamus on pantu käytäntöön. Periaatteena on, että rikoksentekijä ei ole velvoitettu maksamaan kahteen kertaan rikoksesta saamaansa hyötyä. Vuonna 17 valmistellaan syyttäjänlaitoksen organisaatiouudistusta toiminnallisista lähtökohdista siten, että uusi organisaatio voi aloittaa vuoden 18 alusta. Rikosseuraamuslaitoksen toimintaa kehitetään nykyisessä vankilaverkostossa. Toimintakyvyn turvaamiseksi Rikosseuraamuslaitokselle ehdotetaan 3,7 miljoonan euron määrärahalisäystä. Hämeenlinnan naisvankilan, Keravan avovankilan ja Jyväskylän uudisrakennuksen rakentaminen alkavat vuoden 17 aikana. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-21T10:02:23,2016-09-21T10:07:42,Tarkistettu,1.1 2016_87_3,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Nyt on tästä aiheesta mahdollista käydä debattia. Pyydän ilmoittautumaan siihen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_4,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toimiva oikeuslaitos on kivijalka. Se on meidän hyvinvoinnin perusta mutta myös meidän kilpailukyvyn perusta. Ja tuossahan oikeusministeri jo hienosti luetteli näitä uudistuksia, mitä on tekeillä. Ne noudattelevat paljon oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa, niin kuin pitääkin. Täytyy sanoa, että oikeusministeriössä on tällä hetkellä näköjään tekemisen meininki, uudistuksia tehdään. Hienoa on etenkin se, että rikosprosessia entisestään kevennetään — sitähän on jo kevennetty. Tämmöiset yksinkertaiset asiat voidaan hoitaa paljon kevyemmin, ja kun siihen liittää vielä rangaistusvaatimuksen eli sakon käyttöalan laajentamisen, niin prosessit kevenevät hyvällä tavalla. Haluaisin kuitenkin kysyä tästä sakon muuntorangaistusasiasta, mikä täällä on mainittu. Se on lähellä sydäntäni ja lähellä rehellisten kauppiaiden sydäntä. Millä aikataululla se tulee, ja mimmoinen prosessi siitä tulee? Tuleeko siitä kevyt prosessi vai raskas prosessi, niin kuin tämä edellinen oli? Tähän haluaisin vähän lisätietoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-09-21T10:07:48,2016-09-21T10:08:52,Tarkistettu,1.1 2016_87_5,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Ärade talman! Viimeksi eilen pääministeri puhui näistä natsismin ja rasismin seurauksista ja sen laajenemisesta tai voimakkaammasta esiintulosta Suomessa ja siitä, että hallitus haluaa pyrkiä kaikin keinoin vastustamaan sitä. Oikeusministeriössä on demokratian edistämisyksikkö. Sen yhteydessä on myöskin erityisvaltuutettujen toimisto, ja myöskin ETNO toimii sen yhteydessä. Budjetista ei kuitenkaan näy, että tällä alueella olisi mitään erityispanostuksia hallituksella. Tuntuu merkilliseltä, että tässä tilanteessa ei olla haluttu panostaa näihin. Samalla esimerkiksi tasa-arvotyöhön näyttää tulevan heikennyksiä, koska suunnitteilla on tasa-arvovaltuutetun lakkauttaminen tai yhdistäminen yhdenvertaisuusvaltuutettuun. Mitkä perustelut ovat tällaisten heikennysten takana, kun tällä hetkellä nimenomaan pitäisi ihmisoikeuksien seurantaan (Puhemies koputtaa) ja tukemiseen olla enemmän varoja, niin kuin pääministeri eilen vähän viitoitti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-09-21T10:08:53,2016-09-21T10:10:09,Tarkistettu,1.1 2016_87_6,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Viime kaudella panostettiin vahvasti harmaan talouden torjuntaan. Toimet purivat parhaiten rakennusalan lisäksi kuljetus- ja romualoilla, ympäristörikosten valvonnassa ja ulosoton erikoisperinnässä. Esimerkiksi rakennusalan käännetty arvonlisäverojärjestelmä ja tämä veronumero sekä työmaiden kirjalliset henkilöluettelot sekä urakoiden ja työntekijöiden ilmoittaminen verottajalle lisäsivät verotuloja ja kitkivät epätervettä kilpailua. Nämä satsatut lisäeurot maksoivat itsensä takaisin. Lisäpanostuksia tarvittaisiin myös nyt syyttäjälaitokseen, ulosottoon sekä konkurssivalvontaan. Kysyisinkin ministeriltä: eikö tämä lisärahoitus olisi järkevää, koska se vahvistaa rikosvastuun toteutumista ja toisi merkittäviä hyötyjä valtiolle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-09-21T10:10:09,2016-09-21T10:11:07,Tarkistettu,1.1 2016_87_7,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön hallintoala arvioi, että työttömien määrän arvioidaan pysyvän korkealla tasolla jatkossakin, ja tämä ei meille varmasti ole yllätys. Mutta lisäksi täällä puhutaan siitä, että kotitalouksien velkaantumisaste ja tulottomien kotitalouksien määrä ovat jatkaneet kasvuaan eikä merkittävää muutosta ole nähtävissä. Lisäksi täällä mainitaan myös se, että uusien maksuhäiriömerkintöjen ja luottorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä on pitkään ollut kasvussa. Tällä hetkellähän meillä on noin 367 000 henkilöä, joilla on maksuhäiriömerkintä, ja tämä määrä kasvaa koko ajan. Olen saanut tietooni sen, että hyvin paljon nuoret aikuiset ja nuoret saavat maksuhäiriömerkintöjä semmoisista pikkuasioista, kuten esimerkiksi kirjaston lainakorvausten maksujen maksamattomuuksista ja sitten näistä liputta matkustamisesta olevista sakoista ja terveydenhuollon maksujen laiminlyönneistä, elikkä tämmöistä pientä sälää on hyvin monella, joista tulee suoraan luottohäiriömerkintä. Voitaisiinko näitä asioita millään tavalla perata pois, ettei tule näitä turhia (Puhemies koputtaa) valtion tekemiä ulosottomerkintöjä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-09-21T10:11:07,2016-09-21T10:12:17,Tarkistettu,1.1 2016_87_8,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Olisin ministeriltä kysynyt: Oletteko te huolissanne käräjäoikeusuudistuksesta, siitä, miten se vaikuttaa kansalaisten oikeusturvan toteutumiseen ja miten saamme sinänsä hyvät tavoitteet sähköisen asioinnin käyttöön ottamiseksi konkretisoitua? Olisiko mahdollista edelleen säilyttää tietyillä paikkakunnilla istuntopaikka, vaikka näitä käräjäoikeuksia vähennetään? Oletteko pohtineet vielä tätä vaihtoehtoa, ja oletteko saaneet riittävän selvityksen edellisen käräjäoikeusverkostouudistuksen vaikutuksista? Onko tämä karsiminen tuonut niitä tavoiteltuja säästöjä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-09-21T10:12:17,2016-09-21T10:13:03,Tarkistettu,1.1 2016_87_9,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä oikeusministeriön hallinnonalalla on monia isoja uudistuksia, ja yksi todella liittyy tähän käräjäoikeusverkostoon. Nyt näyttää siltä, että valtionhallinnon sopeutustoimissa samat seutukaupungit joutuvat useitten eri hallinnonalojen supistustoimien kohteeksi. Onko nyt arvioitu oikeusministeriön puolella, että jos kunnilla on tällaista vastaantulohalukkuutta esimerkiksi käräjäoikeuden istuntopaikkojen osalta — tässä viittaan esimerkiksi Iisalmeen tai Raaheen — voitaisiinko jatkaa toimintaa näillä paikkakunnilla? Ja toinen ikuisuushanke: Pelson vankilan peruskorjaus. Vanhasen hallitus 2008 päätti kehittää Pelson vankilaa ja toteuttaa investoinnit. Alkaa lähestyä kymmenvuotiskausi. Tuleeko ministeri Lindströmistä ministeri, joka saattaa tämän pitkän prosessin päätökseen? Nyt on käynyt niin, että terveysviranomaiset ovat edellyttäneet, että puretaan nämä vanhat osastot, ja Pelsoa uhkaa alasajokierre. Mutta teillä on mahdollisuus, arvoisa ministeri, nousta sankariksi tuolla pohjoisessa ja yksi investointi kohdistaa myöskin Pohjois-Suomeen Pelson vankilan osalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-09-21T10:13:03,2016-09-21T10:14:11,Tarkistettu,1.1 2016_87_10,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Oikeusministeriön hallinnonalalla tapahtuu nyt paljon uudistuksia, ja näyttää hieman siltä, että erityisesti näillä ict-uudistuksilla pyritään korjaamaan sitä jatkuvaa henkilöstöresurssipulaa. Tällä hetkellä esimerkiksi syyttäjälaitoksessa pohditaan sitä, että resurssit ovat jo niin vaatimattomat tällä hetkellä ja vielä lisää resursseista viedään seuraavan kahden vuoden aikana 30 miljoonaa euroa, ja he aivan oikeutetusti kysyvät, ja nyt olisi poliitikkojen aika sitten kertoa, mitä asioita jätämme hoitamatta. Eli tilanne on varsin huolestuttava sieltä tulleiden uutisten mukaan. Sitten yksi keskeisiä asioita on, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat, että oikeusjärjestelmä vastaa tästä. Nyt jos edes ei pystytä tällä hetkellä tutkimaan poliisin tasolla riittävästi asioita, viemään syyttäjäprosesseja läpi, saatikka tuomioistuinprosesseja läpi riittävässä ajassa, niin miten kansalaisten oikeusturva (Puhemies koputtaa) voi toteutua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-21T10:14:11,2016-09-21T10:15:25,Tarkistettu,1.1 2016_87_11,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oikeusministeriön hallinnonalalla on todella menossa koko joukko tärkeitä ja merkittäviä uudistuksia, ja on hyvä, että esimerkiksi tähän tietojärjestelmien uudistamiseen panostetaan nyt lisäresursseja, samoin kuin istuntosalien varusteluun ja siihen, että ne saadaan sähköisesti toimiviksi. Meneillään on merkittävä prosessi turvapaikanhakijoiden osalta, ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja perheenyhdistämistä koskeviin asioihin ehdotetaan tässä budjetissa 19 miljoonaa euroa hallinto-oikeuksiin ja oikeusapuun kohdennettuna. Olisin kysynyt: miten tätä tilannetta seurataan, ja onko tarkoitus arvioida tässä matkan varrella tämän riittävyyttä? Tarkoitushan kuitenkin on, että turvapaikkahakemuksista tehtävät valitukset eivät hidastaisi oikeusprosesseja muutoin. Ja tärkeää olisi, että oikeusasteet toimivat jatkossa sujuvasti, vaikka tämä turvapaikanhakijatilanne varmasti kuormittaa näitä oikeusasteita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-09-21T10:15:25,2016-09-21T10:16:29,Tarkistettu,1.1 2016_87_12,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Vielä edustaja Skinnari ennen ministerin vastausmahdollisuutta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_13,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille alustuksesta. Haluaisin myös todeta huoleni tässä edelleen, että ihmettelen, miten yksi mies, yksi ministeri, voi hoitaa niin työministerin kuin oikeusministerin tehtävää. Sellaista yli-ihmistä en itsekään keksisi enkä usko, että robotisaatio tätäkään ongelmaa ratkaisee. Mutta sitten lainsäädäntöön ja sen laatuun. Me olemme perustuslakivaliokunnassa liian useaan otteeseen huomanneet sen tosiasian, että lainsäädännön valmistelu ja sen laatu ei ole sillä tasolla kuin sen oikeusvaltiossa tulisi olla. Kyse ei siis ole yksittäistäistapauksesta, vaan siitä, että se on toistuvaa. Miten te, arvoisa ministeri, aiotte laittaa tämän asian kuntoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-09-21T10:16:29,2016-09-21T10:17:26,Tarkistettu,1.1 2016_87_14,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Lindström, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,sv,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_15,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan edustaja Tolvasen kysymyksestä liittyen tähän sakon muuntorangaistukseen ja aikatauluun ja siihen, mitä sillä nyt sitten haetaan, kun eduskunta on aikanaan lausumassaan edellyttänyt, että hallitus selvittää viipymättä tätä mahdollisuutta yksinkertaistaa ja keventää sakon muuntorangaistusmenettelyä. Tämä on tietenkin se ohje, minkä pohjalta me toimimme, ja sitä selvitetään tämän lausuman mukaisesti, ja tavoite on antaa siitä vielä tämän vuoden aikana hallituksen esitys tänne eduskuntaan. Sitten myöhemmin selvitetään vielä erikseen se muuntorangaistuksen täytäntöönpanon aloittamistehtävien siirtäminen ulosotolta Rikosseuraamuslaitokselle. Tässä tähän vastausta. Edustaja Biaudet puhui rasismista, ETNOsta, valtuutetuista. Jos näistä valtuutetuista lähtisi liikkeelle, niin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutetuista, kun näitä keskusteluja on käyty ja heidänkin lausuntonsa saatu, ainakin minulla on se käsitys, että heillä itsellään ei ole vastustusta näitten tehtävien yhdistämiseen. (Eva Biaudet: Kaikki järjestöt vastustavat!) — Kyllä, olen tästä tietoinen. — Kysymys kuuluu vain siis siinä, kun itse olen tutustunut sekä tasa-arvovaltuutetun että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimenkuvaan ja tehtäviin, että siellä on minun mielestäni hyvin paljon sellaisia asioita, jotka menevät päällekkäin, joissa tehdään samoja asioita, vaikka toki siellä on erojakin. Sen takia on ihan paikallaan katsoa myös näitten tehtävien yhdistämistä. Mitään päätöstä asiassa ei ole tehty. Kun me tiedämme, että tässä tulee henkilövaihdoksia joka tapauksessa, tapahtui niin tai näin, niin kyllä tätä asiaa on syytä selvittää. Tästä nyt ei ole hallituksenkaan sisällä vielä samanmielisyyttä, miten tämän asian kanssa edetään. Mitä nyt sitten tulee tähän keskusteluun näistä resursseista liittyen ETNOon ja niin edelleen, kyllä me oikeusministeriössä, kun demokratiapalvelut ja nämä kaikki kuuluvat sinne, totta kai otamme nämä asiat vakavasti ja teemme niillä resursseilla, mitä meillä on. Mielestäni on kannettu kyllä hyvin sitä vastuuta tästäkin kysymyksestä. Edustaja Ojala-Niemelä harmaan talouden panostuksista kyseli. Koska aika juoksee, pyrin siihen vastaamaan tarkemmin seuraavassa puheenvuorossani. Vastaan siihen joka tapauksessa. Mutta Pelson vankilaan haluaisin tässä yhteydessä ottaa kantaa, kun joku sanoi, että historiankirjoihin tästä pitäisi päästä. Me tiedämme, että siellä on jouduttu ottamaan pois käytöstä 72 vankipaikkaa näitten vakavien sisäilmaongelmien vuoksi, ja meillä on nyt Rikosseuraamuslaitoksessa ryhdytty toimenpiteisiin näitten korvaavien vankipaikkojen rakentamiseksi Pelsolle. Neuvottelut Senaatti-kiinteistöjen kanssa ovat käynnissä, ja sitä hanketta kiirehditään. Se, mitä sitten jatkossa tapahtuu, on varmaan sitten myös tulevaisuutta, mutta tässä vaiheessa nämä korvaavat tilat on tarkoitus rakentaa, eli Pelsolla on siinä mielessä tulevaisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-21T10:17:27,2016-09-21T10:20:50,Tarkistettu,1.1 2016_87_16,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Sitten jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_17,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lisärahoitus harmaan talouden torjuntaan syyttäjälaitokselle, ulosottoviranomaisille, konkurssivalvontaan, Tullille sekä työsuojeluviranomaisille vahvistaisi rikosvastuun toteutumista talousrikosasioissa. Se toisi merkittäviä lisätuloja konfiskoitavan rikoshyödyn muodossa. Näin se todennäköisesti maksaisi myös itsensä sijoituksena valtiolle takaisin. Tämän vuoksi SDP esittää tällaista lisärahoitusta talousarvioon. Harmaan talouden tehokas torjuminen on korostetun tärkeää. Näemme hallituksen esityksestä lähetettyjen työntekijöiden kohdalla, tämän vaatimattoman korvaussumman kohdalla, selkeää haluttomuutta hillitä laitonta kabotaasia ja sen myötä harmaan talouden toteutumista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-09-21T10:20:53,2016-09-21T10:21:49,Tarkistettu,1.1 2016_87_18,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomea pidetään luotettavana, oikeudenmukaisena ja turvallisena oikeusvaltiona. Mikäli haluamme Suomen myös tällaisena pysyvän, niin oikeusministeriön määrärahojen ja toimintaympäristön sekä resurssien on oltava riittävällä tasolla. Suomalaisten oikeusturvan on toteuduttava myös tulevaisuudessa, kuten täällä on jo todettu. Tällä budjettiesityksellä oikeusturvaa kehitetään ja sopeutetaan kiristyvään talouteen vuosille 2013—2025 laaditun oikeudenhoidon uudistamisohjelman linjausten pohjalta. Itse olen tyytyväinen siihen, että nyt olemassa olevaa vankilaverkostoa kehitetään nimenomaan nykyisessä verkostossa ja pitäydytään pois siitä aikaisemmasta, poukkoilevasta linjasta. Toivon, että tämä linja jatkuu ja myöskin Pelson vankila saa sen pysyvän aseman myös tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-09-21T10:21:49,2016-09-21T10:22:59,Tarkistettu,1.1 2016_87_19,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä esittelystä. Olisin muutamia asioita kysynyt ja kommentoinut. Meillä ovat laillisuusvalvojat myös olleet huolissaan siitä, että tuomioistuimien resurssit ovat riittävät meidän oikeusturvan ja tehokkaan oikeudenkäynnin kannalta. Täällä on esitetty näitten riidattomien velkomisasioiden ja tiettyjen siviilioikeudellisten asioiden keskittämistä, ja olisin ehkä kysynyt, mitä näillä siviilioikeudellisilla asioilla tarkoitetaan tarkemmin. Tämä on ihan hieno asia. Onko mietitty sitä, että niitä saatettaisiin siirtää jopa sitten muihinkin viranomaisiin, joissa voisi löytyä resursseja? Esimerkiksi maistraattejahan on joskus mietitty näitten riidattomien avioerojen ratkaisijaksi. Olenko ymmärtänyt oikein, että vaikka oikeusaputoimistoverkostoa ollaan keskittämässä, niin toimipisteitä ei vähennetä elikkä avustajien saatavuus varmistetaan koko maassa? Vielä pikaisesti: Mitä kuuluu vakuutusoikeusuudistukselle? Siitä tulee kansalaisilta tosi paljon kysymyksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-09-21T10:23:00,2016-09-21T10:24:04,Tarkistettu,1.1 2016_87_20,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan nostaa saman asian esiin, jonka edustaja Ojala-Niemelä ja edustaja Kymäläinen täällä jo esittivät, eli kyse on harmaan talouden torjunnan rahoituksesta. Tämä on yksi niistä kohdista, mistä valtiolle on mahdollista myös saada näinä vaikeina aikoina lisätuloja. Sen takia sosialidemokraatit ovat kantaneet huolta harmaan talouden torjunnan määrärahoista. Olemme niitä esittäneet lisättäväksi. SDP on esittänyt yli 20 kohdan ohjelman harmaan talouden torjuntaan, ja ministeri Lindström on aikaisemmin suhtautunut esityksiimme, ainakin osaan niistä, positiivisesti. Haluaisinkin nyt tiedustella ministeriltä, millä tavoin ja missä aikataulussa viette eteenpäin näitä sosialidemokraattien esityksiä siitä, että harmaan talouden torjuntaan kunnolla panostetaan ja sitä kautta myös haetaan sitten Suomen valtiolle lisää rahoitusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-09-21T10:24:04,2016-09-21T10:24:58,Tarkistettu,1.1 2016_87_21,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esittäisin oikeusministeri Lindströmille kaksi kysymystä, jotka molemmat liittyvät nettimaailmaan. Toinen on tämä hanke tietojärjestelmien kehittämiseksi, jota olette käynnistelemässä ja joka saa ensi vuonna lisärahoitusta. Kysyisin: Oletteko huomioineet tässä hankkeessa sen, että hanke todellakin toteutuu hyvin, niin että emme joudu esimerkiksi toimittajaloukkuun? Toisaalta, oletteko harkinneet esimerkiksi avoimen lähdekoodin mahdollisuuksia osana tätä hanketta? Toinen kysymys liittyy nettiäänestyksiin, joista valtioneuvoston demokratiapoliittisessa selonteossa esitetään kokeilua, ja myöskin oikeusministeriön nettiäänestystyöryhmä vuonna 2015 on päätynyt siihen, että ongelmistaan huolimatta nettiäänestystä kannattaisi kokeilla esimerkiksi kunnallisissa neuvoa-antavissa äänestyksissä. Kysyisin: onko tämä asia etenemässä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-21T10:24:58,2016-09-21T10:25:54,Tarkistettu,1.1 2016_87_22,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri Lindström, tämä harmaa talous on nyt se pääkysymys tässä teidän sektorillanne. Teillä on kaikki työkalut tässä nyt käytettävissä. Yhteiskunta menettää miljardeja miljardeja verotuloja joka vuosi, ja muut joutuvat nämä menetetyt verotulot maksamaan omissa veroissaan. Ministeri Lindström, vuosi sitten täällä, kun SDP esitti omaa harmaan talouden torjuntaohjelmaa, 20 kohdan ohjelmaa, jossa on myös esityksiä, jotka eivät vaadi rahaa, jolla harmaata taloutta saataisiin kitkettyä, niin te lupasitte, että te viette niitä asioita hallituksen sisällä eteenpäin. Nyt edustajat Ojala-Niemelä, Kymäläinen ja Sanna Marin ottivat erittäin tärkeän asian esiin, nimenomaan harmaan talouden torjunnan resurssit. Mutta se, minkä te lupasitte viedä hallituksen sisälle, oli tämä alipalkan maksamisen kriminalisointi. Ministeri Lindström, miten harmaan talouden torjunta on edistynyt, milloin alipalkan maksaminen kriminalisoidaan, (Puhemies koputtaa) mitä sille hallituksessa on tapahtunut?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-21T10:25:55,2016-09-21T10:27:07,Tarkistettu,1.1 2016_87_23,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus budjettiriihessä päätti, että se tekee toimia työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi ja parantamiseksi. Se kuuluu teidän toiseen ministeritehtäväänne, mutta tämä asia tulee myös oikeusministerin tontille siinä kohtaa, eli tällä hetkellä maksuhäiriöiset ihmiset, joilla on perinnässä ja ulosotossa maksuja, ikään kuin loukuttuvat niille paikkakunnille, joilla he tällä hetkellä ovat, koska on hyvin vaikea lähteä muuttamaan työn perässä paikkakuntaa, kun maksuhäiriöiden takia ei voi tehdä esimerkiksi vuokrasopimusta tai saada rahoitusta lyhyt-aikaista lainaa, takuuvuokraa vastaan. Miten olette ajatellut lähestyä tätä kysymystä, jotta maksuhäiriöisten ihmisten uusi alku olisi mahdollinen muuttamalla paikkakunnalta työn perässä ja sitä kautta pääsemällä uuteen elämän alkuun ja myös sitten hoitamaan ne maksurästinsä aikanaan omin ansiotuloin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-09-21T10:27:08,2016-09-21T10:28:11,Tarkistettu,1.1 2016_87_24,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On äärettömän tärkeätä, että meillä on toimiva oikeudenhoito ja että siihen panostetaan riittävästi. Ministeri sanoi, että hän on tyytyväinen tähän ensi vuoden talousarvioon. Itse olisin kyllä huolissani tulevaisuudesta, mitä tulee oikeudenhoitoon. Me tiedämme jo tänä päivänä, että meillä on sellaisia tapauksia, joissa poliisi ei ehdi tutkia ja joissa syytteet ehtivät vanhentua. Oletteko te huolissanne tästä asiasta? Sitten toinen asia: käräjäoikeusuudistus. Hallitushan keskittää nyt valtavasti sekä ter- veydenhuollon puolella että myös oikeudenhoidon puolella. Millä kriteereillä ollaan nyt päädytty siihen, että käräjäoikeuksia vähennetään 27:stä 20:een, ja miksi näistä neljä on kaksikielisiä käräjäoikeuksia? Millä kriteereillä myös näitä istuntopaikkoja lakkautetaan, kun esimerkiksi Pietarsaaresta lakkautetaan istuntopaikka, joka on varta vasten otettu käyttöön, ja Kauhavalla säilyy? Mahtaako sillä olla mitään merkitystä, että toinen hallituskumppani on erittäin vahva Kauhavalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-09-21T10:28:11,2016-09-21T10:29:24,Tarkistettu,1.1 2016_87_25,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Vielä yksi puheenvuoro ennen ministeriä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_26,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus aikoo tuplata ylinopeussakkojen määrän, ja keskustelussa on ollut esillä myös sakotusrajan laskeminen 5 kilometriin tunnissa. On selvää, että liikennesääntöjä pitää noudattaa eikä nopeusrajoituksia saa ylittää. Olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että liikennevalvonta ja poliisitoiminnan resurssit painottuisivat todellisiin ongelmiin. Jos sakotusrajaa alennetaan, jää huomautuksen mahdollisuus käytännössä kokonaan pois valikoimasta ja se moninkertaistaisi myös ajokieltojen määrän. Mahdollista puuttumiskynnyksen alentamista on perusteltu liikenneturvallisuudella, mutta todellisuudessa kyseessä on tavoite kerätä entistä enemmän rahaa rikesakkojen kautta. Kysyn ministeriltä: eikö sitä periaatetta ja näkökulmaa, että oikeusjärjestelmän on oltava riippumaton eivätkä rangaistukset saa perustua valtion rahantarpeeseen, ole pohdittu teillä hallituksessa tai teillä oikeusministeriössä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-09-21T10:29:24,2016-09-21T10:30:33,Tarkistettu,1.1 2016_87_27,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Lindström, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,sv,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_28,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos jatkan näitä vastauksia siinä järjestyksessä kuin näitä kysymyksiä on tullut. Edustaja Outi Mäkelä kysyi näistä turvapaikkavalituksista, toisaalta siitä, etteivät ne kuormita sitten ja ole pois jostain muusta. Me parasta aikaa pohdimme sitä, että kun nämä asiat on keskitetty tuonne Helsingin hallinto-oikeuteen, niin voitaisiinko hajottaa näitä toimenpiteitä muualle maahan. Tämä on prosessissa, ja näyttää siltä, että se voisi olla yksi toimiva ratkaisu tähän, niin että saataisiin purettua tätä jonoa. Kyllä tätä seurataan koko ajan ja sinnehän on panostettu, sinne on tullut lisää resursseja eli tekeviä käsiä. Siinä tietysti menee oma aikansa, että nämä ihmiset oppivat sitten siihen työhön. Mutta kyllä näihin on puututtu ja sitä seurataan koko ajan. Edustaja Olli-Poika Parviainen kysyi tästä nettiäänestyksestä. Siihen vastaan seuraavaksi. Se on etenemässä, ja minulle on esitelty sitä asiaa, ja vaikka siinä on tunnistettu tiettyjä riskejä ja ongelmia, niin siitä huolimatta minulla on ainakin se ymmärrys, että hallituksen sisällä suhtaudutaan positiivisesti tähän nettiäänestykseen. Se on siis eri asia kuin se koneellinen äänestys, joka aika usein menee vähän sekaisin, eli siinähän oli huonoja kokemuksia. Mutta kyllä tätä nettiäänestystä viedään eteenpäin, ja sitä on aikomus tuoda jossain vaiheessa joihinkin vaaleihin kokeiluun. Sitten tähän harmaaseen talouteen. Hallitushan on siis hyväksynyt erillisen ohjelman ja on siis jatkanut sitä työtä, mitä edellinen hallitus on aloittanut. Nämä määrärahat harmaan talouden torjuntaan pysyvät 2017 samalla tasolla kuin tänä vuonna. Se täytyy tietysti tunnustaa, että tuomioistuimille ei tässä talousarviossa esitetä 1,5 miljoonan euron lisämäärärahaa. Kuitenkin on otettava huomioon, että tuomioistuinten määrärahatilanne on ensi vuonna kaiken kaikkiaan hyvä. Tätä harmaan talouden kehittämistä on tehty, ja hallitus ottaa myös tämän sosialidemokraattien viestin vakavasti, kuten olen itsekin luvannut. Alipalkkauksen kriminalisointia minä olen selvittänyt, ja tämä on nyt siis virkamiesten näkemys, tämä, mitä nyt seuraavaksi sanon. Heidän näkemyksensä on se, että yleistä kriminalisointia ei voida pitää perusteltuna. Perustelu on se, että lainsäädännössä on muutenkin kiinnitetty huomiota alipalkkaukseen liittyviin ongelmatilanteisiin, kuten ulkomaalaisten työntekijöiden asemaan. Rikosoikeudella suojellaan jo nykyään heikompaa osapuolta, jos kysymys on esimerkiksi erehdyttämisestä, ymmärtämättömyydestä tai ajattelemattomuudesta. Rikosoikeutta ei sitä vastoin tule käyttää yksityisoikeudellisten sopimusriitojen ratkaisuun. — Tämä on niin kuin lyhyesti virkamiesten vastaus tähän kysymykseen, minkä edustaja Lindtman esitti. Harmaan talouden torjunta siis jatkuu, ja me suhtaudumme siihen vakavasti. Tuossa ministerikollega, valtiovarainministeri, joka on myös entinen sisäministeri, kuiskasi, että kyllä sinne poliisiinkin on resursseja määrätty nimenomaan harmaan talouden torjuntaan, eli kyllä hallitus ottaa tämän vakavasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-21T10:30:34,2016-09-21T10:33:58,Tarkistettu,1.1 2016_87_29,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Hyvä, sitten voidaan jatkaa keskustelua.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_30,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Rouva puhemies! Kysyisin näistä käräjäoikeusasioista. Kun näitten vähentämistä tässä on suunniteltu, niin siinähän on pitkälti kysymys ihmisten turvallisuudesta. Kun käräjäoikeuksien kuljetuksiin joudutaan sitomaan hirmu paljon poliiseja mukaan, niin he ovat silloin poissa siitä normaalista palveluksesta ja normaalitoiminnasta, millä rikollisuutta vähennetään ja katsotaan ihmisten perään, että niitten asiat ovat turvallisesti hoidossa. Tämä vaikuttaa myös sillä tavalla, että kun oikeuspalvelut viedään ihmisiltä etemmäs kuin ne tähän mennessä ovat olleet, niin se on keskittämisen kannalta erittäin paha asia. Kysynkin ministeriltä: Onko tehty arviota, kuinka paljon nämä keskittämiset tulevat maksamaan valtiolle, kun huomioidaan todistajien ja muiden asianomaisten liikkumiset sinne keskittämispaikalle, ja kuinka paljon se lisää turvattomuutta, kun poliisia sidotaan siihen kuljetusaikaan? (Puhemies koputtaa) Ja mitkä ovat olleet ne karsinnan kriteerit, millä tavalla vaihdetaan paikkoja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-09-21T10:34:02,2016-09-21T10:35:17,Tarkistettu,1.1 2016_87_31,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Työministeri Lindström, oikeusministeri Lindström, asiahan on niin, että harmaan talouden torjunta on tärkeää reilun ja oikeudenmukaisen kilpailuympäristön luomiselle. Se myös luo lisää taloudellista tehokkuutta. Harmaasta taloudesta kärsivät julkinen talous, työntekijät ja myöskin reilut yritykset, ne, jotka toimivat pelisääntöjen mukaan. Alipalkkaus on tällä hetkellä yksi ihan keskeisiä elementtejä, jotka sitä epäreiluutta tuovat. Olen parinkymmenen vuoden ajan seurannut työmarkkinoita läheltä, siellä työskennellyt, ja kyllä se on niin, että erityisesti isolla työmaalla, missä on paljon ulkomaalaisia työntekijöitä, tämä alipalkkaus syrjäyttää suomalaisia yrityksiä ja niitten työntekijöitä sitä työtä tekemästä. Tarvitaan myöskin kanneoikeus, jolla vahvistetaan se, että työsuojeluasiat, työolosuhteet ja palkkaus ovat kunnossa. Kysynkin teiltä: oletteko tuomassa ammattiliittojen kanneoikeutta tähän kokonaisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-21T10:35:18,2016-09-21T10:36:21,Tarkistettu,1.1 2016_87_32,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedän, että käräjäoikeuksien ja istuntopaikkojen lakkauttaminen koskettaa kipeästi monia paikkakuntia, ja sitä ei voi väheksyä. Mutta minusta tähän uudistukseen sisältyy myös mahdollisuus, nimittäin mahdollisuus parantaa myös asiakkaiden, voisi sanoa, palvelua siten, että me digitalisaation kautta lisäisimme etäkäsittelyjä ja etäkuulemista niin, että voitaisiin todistajia ja pienissä rikosjutuissa myös vastaajia kuulla videoyhteyden välityksellä nykyistä enemmän. Nyt haluaisin kysyä ministeriltä: miten tätä etäkuulemista aiotaan lisätä niin, että tulevaisuudessa ei tarvitsisi matkustaa hieman kauempana oleviin käräjäoikeuksiin? Toinen kysymys koskee tätä summaaristen asioiden käsittelyä. Ruotsihan teki ratkaisun, että ne keskitettiin ulosottoon, jotta ei kahden oikeusviranomaisen, käräjäoikeuden ja ulosoton, tarvitse käsitellä vaan ulosotto käsittelee nämä riidattomat ratkaisut. Mikä on keskeinen peruste, miksi Suomessa ei lähdetty tälle tielle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-09-21T10:36:22,2016-09-21T10:37:32,Tarkistettu,1.1 2016_87_33,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jani,Toivola,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on monessa kohtaa perustellut leikkauksia tulevaisuuden hyvinvointivaltion turvaamisella. Mutta samaan aikaan, kun me katsomme noita leikkauksia, on tärkeä miettiä, milloin niillä leikkauksilla mahdollisesti on heikentävä vaikutus tuon samaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuteen, esimerkiksi jos me puhumme ihmisten taloudellisesta eriarvoistumisesta ja siitä, miten se vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin varmistaa oikeusturvansa ja saada apua, tai eri väestöryhmien asemasta yhteiskunnassa ja siitä, miten se potentiaalisesti vaikuttaa heidän oikeusturvaansa. Tässä oikeusministeriön esittelyosassa todetaan: ""Yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen, syvenevä kahtiajakautuminen sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös hyviksi ja tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille."" Olisin kysynyt ministeriltä erityisesti: mitä tämä kahtiajakautuminen tarkoittaa, mihin sillä viitataan, minkälaisia haasteita se ministerin näkökulmasta aiheuttaa, ja miten siihen on varauduttu tulevan vuoden budjetissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1114,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jani Toivola,1114,2016-09-21T10:37:32,2016-09-21T10:38:37,Tarkistettu,1.1 2016_87_34,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Keskustelussa nostettiin esiin tuomioistuimet ja niiden ruuhkautuminen. Nostaisin esiin yhden niitä kuormittavista tekijöistä, nimittäin huoltajuuskiistat. Olen pohtinut, mitä huoltajuuskiistojen vähentämiseksi voisi tehdä, ja olenkin sitten ehdottanut lastensuojeluun tukihenkilömallia eli henkilöä toimimaan omaisen ja viranomaisen välille ikään kuin tueksi ehkäisemään konf-likteja, jotta meidän käräjäoikeuksia ei tarvitsisi kuormittaa huoltajuuskiistoilla niin paljon. Tällä voisi olla vaikutusta myös lastensuojelun 1 300 miljoonan euron kuluihin. Voisiko ministeri olla valmis harkitsemaan tällaista tukihenkilömallia huoltajuuskiistoihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-09-21T10:38:38,2016-09-21T10:39:31,Tarkistettu,1.1 2016_87_35,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todella, vuosi sitten, kun me ehdotimme tämmöistä yli 20 kohdan ohjelmaa harmaan talouden torjumiseksi, minä ymmärsin, että ministeri ainakin sydämessään ja puheissaankin myötäeli näitten meidän tavoitteidemme kanssa. Ja nyt on kysymys siitä, miten näissä päästäisiin käytännössä eteenpäin. Konkreettisia asioita: Eikö voitaisi ajatella, että tämä veronumero laajennetaan muuallekin kuin rakennusalalle? Sillä on erittäin suuri merkitys. Alipalkkauksen kriminalisointi on mahdollista. Kanneoikeus ajetaan sen takia, että myös nämä lähetetyt työntekijät pääsevät paremman turvan piiriin. Meillä on siihenkin malli. Tilaajavastuulakia täytyy vielä koettaa kehittää, että siinä alihankintaketjussa kaikki noudattavat verovelvoitteita, palkkavelvoitteita. Tänne eduskuntaan on tullut hankintalaki. Olin siitä vähän pettynyt siltä osin, että siellä on vain rakennusalan kohdalla, joka viime kaudella toteutettiin, se, että pitää noudattaa pelisääntöjä, jos haluaa päästä hankintoihin. Tässäkin pitäisi laajentaa tämä koskemaan muitakin aloja kuin rakennusalaa. Tässä muutama esimerkki, mistä voisi ottaa tämmöisen työohjelman harmaan talouden arkiseksi torjumiseksi, ja nyt kysyisin, voisimmeko me tässä tehdä hyvää yhteistyötä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-09-21T10:39:32,2016-09-21T10:40:47,Tarkistettu,1.1 2016_87_36,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus ja ministeri Lindström ansaitsevat kiitokset siitä, että sopivat budjettiriihen yhteydessä selvittävänsä ja purkavansa ulosottoon liittyviä työllistymisen esteitä. Syytä tähän on, sillä esimerkiksi monen pitkäaikaistyöttömyyden taustalla on myös vakava ylivelkaantumisen ongelma, ja ikävä kyllä trendi on huononeva. Viime vuonna joka kymmenes suomalainen oli ulosoton asiakas ja maksuhäiriömerkinnöissä tehtiin uusi synkkä ennätys. Kysyisinkin nyt ministeriltä lisätietoja tämän budjettiriihessä sovitun kokonaisuuden edistymisestä ja siitä, kuinka laaja tämä paketti on. Tuleeko mukana olemaan ulosotossa olevien henkilöiden työmarkkina-aseman parantaminen tai ylivelkaantumista ennalta ehkäiseviä keinoja, kuten vaikkapa kauan odotettu positiivinen luottotiedon rekisteri tai tämän tiedon välittämismahdollisuus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-09-21T10:40:48,2016-09-21T10:41:56,Tarkistettu,1.1 2016_87_37,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Otetaan vielä yksi puheenvuoro ennen ministerin vastausta jälleen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_38,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Wallinheimo esitti erittäin tärkeän kysymyksen. Ylivelkaantuneiden velkajärjestelyissä apua tarjoava Takuu-Säätiö on kertonut, että suurin osa pikavipeistä otetaan nykyään ihan tavallisiin arjen menoihin, kuten esimerkiksi syömiseen, lääkekuluihin ja vuokrakuluihin. Sinänsä viime kaudella tehtiin hyvä uudistus siinä, että nämä alle 2 000 euron pikavipit laitettiin kuriin, mutta se, mitä sen jälkeen on tapahtunut, on se, että on tullut paljon tämmöisiä yli 2 000 euron lainoja antavia firmoja, joita voi sanoa ryöstöfirmoiksi, jotka ratsastavat tällaisten köyhien, velkaantuneiden ihmisten velkakierteellä ja kiskovat hurjia korkoja, mikä johtaa sitten pahenevaan velkakierteeseen. Olisin kysynyt oikeusministeriltä sitä, oletteko oikeusministeriössä havainnut tämän kehityssuunnan ja aiotteko pistää tämän uuden pikavippiryöstötalouden kuriin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-09-21T10:41:56,2016-09-21T10:43:06,Tarkistettu,1.1 2016_87_39,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Lindström, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,sv,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_40,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos aloittaisi näistä käräjäoikeusasioista, siis uudesta kokonaisuudesta ja niistä perusteluista, millä perusteella näitä on sitten esitetty lakkautettavaksi. Nämä perustelut ovat seuraavanlaisia: on esitetty lakkautettavaksi sellaisia toimipaikkoja, jotka ovat kohtuullisen välimatkan päässä muusta käräjäoikeuspaikkakunnasta tai jotka ovat vähäisellä käytöllä tai joiden turvallisuudessa on puutteita ja joiden vaatima tekninen varustelutaso edellyttäisi käyttötarpeeseen nähden suuria investointeja. Tässä on isoja linjaperusteluja näille lakkautettavaksi esitettäville toimipisteille. Tähän käräjäoikeusverkoston uudistamiseen ja oikeusturvaan ja ylipäätään sitten tähän tekniikan käyttöön, josta täältä tuli kysymyksiä: Totta kai nämä ehdotetut muutokset tarkoittavat sitä, että joissain tapauksissa välimatka sinne tuomioistuimeen kasvaa. Sähköinen asiointi on lisääntynyt ja lisääntyy tämän aineistopankin eli Aipan myötä entisestään. Näitten videoneuvottelujen käyttöä lisäämällä esimerkiksi rikosasian vastaaja voi osallistua istuntoon videon välityksellä, eikä esimerkiksi vankiloiden sijainnilla olisi enää vastaavaa merkitystä. Käräjäoikeuden asiakaspalvelua ja videokuulemista voitaisiin järjestää esimerkiksi toisen viranomaisen toimipaikan yhteydessä olevassa palvelupisteessä. Näin myös säästetään sekä asianosaisille että valtiolle näistä matkakäräjistä aiheutuvia matkakustannuksia. Tämä valtion oikeusaputoimiston toimipaikkaverkko on maantieteellisesti kattava, ja siihen verkostoon on siis ollut tarkoitus tehdä muutoksia — se edustaja Merelle vastauksena. Sitten nämä maksuhäiriöiset ja kannustinloukkuvaikutus. Me nimenomaan nyt selvitämme sitä mallia, millä tähän voitaisiin puuttua: onko se nyt sitten se suojaosan nostaminen — joka on tietysti haasteellinen tietystä näkökantista eli OM:n budjetin sisältä, koska siellä on sitten ulosottoon vaikutuksia — tai sitten joku muu esimerkki on ollut semmoinen, että kun nykyään tavallaan tämä ulosottovapaakuukausien määrä on ollut 4 kuukautta, niin voisiko sitä nostaa vaikka 6 kuukauteen esimerkiksi. Tämmöisiä malleja on pyöritelty, mutta hallitus päätti budjettiriihessä, että tähän tehdään se ratkaisu, tähän puututaan. Me näemme tämän yhtenä vakavana kannustinloukkuna, että ihmiset eivät uskalla ottaa töitä vastaan, ja siksi tähän ollaan etsimässä ratkaisua. Tämä ongelma on tunnistettu myös semmoiseksi, johon pitää puuttua. Vielä tähän sosialidemokraattien tarjoukseen työohjelmaksi. Kaikki ne ideat, joita teillä on, otetaan vakavasti. Muistan vain viime vaalikaudelta, kun itsekin puhuin tosi paljon harmaan talouden torjunnan puolesta ja esitin konkreettisia vaihtoehtoja sen kehittämiseksi, niin ikävä kyllä eivät ne meidän esittämämme vaihtoehdot silloin menneet eteenpäin. Viittaan esimerkiksi ulkomaalaistarkastajan sakotusoikeuteen, joka olisi ollut hyvä. Mutta me olemme nyt hallituksessa, te olette oppositiossa. On hyvä, että me teemme yhteistyötä tässä asiassa. (Puhemies koputtaa) Eli kyllä me otamme teidän esityksenne huomioon ja etsimme rakentavalla tavalla ratkaisuja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-21T10:43:07,2016-09-21T10:46:41,Tarkistettu,1.1 2016_87_41,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Edustaja Lindtman jatkaa debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_42,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Katsotaan tuloksia. Sillä, että me teimme toimenpiteitä esimerkiksi täällä rakennusteollisuuden puolella, oli kiistatta tuloksia. Ennen kuin rakennusala lähti nousuun, verotulot kasvoivat siitä huolimatta, ja muistan kyllä nämä toimet, edustaja Ihalaisen johdolla tehdyt aivan uraauurtavat toimet harmaan talouden torjunnassa — otettiin isoja loikkia eteenpäin, ne saivat kiitosta koko oppositiosta. Mutta nyt se huoli on tässä se, että me olemme tehneet esityksiä, useimmat niistä eivät tarvitse rahaa, mutta kello käy ja Hakulista ei näy. Puoliväliriihi lähestyy, ja jos me vuodesta toiseen tulemme tänne budjettikeskusteluun ja kysymme, että missä viipyvät ne esitykset, jotka te olette luvanneet viedä hallitukseen sisään, niin jos niitä ei näy, niin riski on, että aika loppuu ja miljardien veromenetykset vain jatkuvat, rehelliset yritykset kärsivät ja tavalliset veronmaksajat maksavat omista kukkaroistaan. Milloin tulee päätöksiä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-21T10:46:43,2016-09-21T10:47:55,Tarkistettu,1.1 2016_87_43,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Lindström, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,sv,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_44,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Koetin olla rakentava, kuten edustaja Ihalainen omassa puheenvuorossaan, enkä niinkään päällekäyvä. Minä sanoin, että teidän esityksenne otetaan vakavasti, mutta tämä ei ole mitään pikajuoksua, niin kuin hyvin tiedätte. Tässä menee oma aikansa, kun me katsomme nämä läpi: mikä on realistista, mitä voidaan viedä eteenpäin, ja mikä käy kaikille hallituspuolueille? Eli me kolmestaan sitten päätämme, mikä menee eteenpäin. Eli vielä kerran: me otamme nämä teidän ehdotuksenne vakavasti, koska meillä on kaikilla yhteinen tavoite: saada harmaata taloutta kuriin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-21T10:47:56,2016-09-21T10:48:38,Tarkistettu,1.1 2016_87_45,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit tulevat antamaan teille täyden tuen, arvoisa ministeri, että te saatte nämä esitykset, hyvät esitykset, läpi siellä hallituksessa. Ja jos näyttää siltä, että ne meinaavat sinne jumittua, niin tervetuloa tänne, me annamme kaiken tuen. Minä uskon, että ministeri on tässä nyt hyvällä asialla, ja nyt vain tarvitaan jämäkkyyttä. Ja sopisiko nyt vaikka niin, että tehtäisiin semmoinen puolivälitarkistus myös tästä harmaasta taloudesta, koska jos nämä lipsahtavat sinne hallituskauden toiselle puolelle, niin pelkään, että veromenetyksiä ei koskaan enää saada takaisin? Arvoisa ministeri, SDP tukee täysin teitä tässä työssä. Toivottavasti saamme vihdoin tuloksia aikaiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-21T10:48:40,2016-09-21T10:49:27,Tarkistettu,1.1 2016_87_46,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Orpo, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_47,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Sanotaan nyt varmuuden vuoksi, että meillä on kyllä hallituksessa ihan yhteinen tahto viedä harmaan talouden, talousrikollisuuden vastaisia toimia eteenpäin. Me päätimme talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa viime keväänä, että harmaan talouden erityisohjelmaa, joka on viime kaudella yhdessä pistetty liikkeelle, jatketaan ja sen määrärahoista huolehditaan. Sen lisäksi näitä uusia keinoja, joita tässä on noussut esille, varmasti positiivisesti katsotaan. Tämä jo pelkästään valtiovarainministeriönkin näkökulmasta. Me olemme asettaneet korkeat tavoitteet siitä, paljonko harmaata taloutta kuriin saattamalla saadaan lisää verotuloja valtion kassaan, ja siksi tämä on myöskin hyvin järkevää toimintaa taloudellisesti. Ja vielä totean senkin, että kun puhuttiin tästä ulosotosta ja sen vaikutuksista työn kannustavuuteen, näitten ihmisten asemaan, erityisesti köyhimpien ihmisten asemaan, niin tässä meillä oli aivan yhteinen tahto jo budjettiriihessä, että me löydämme ratkaisun. Meillä oli valmius tehdä se jo riihessä, mutta vielä oli yksityiskohtia, mitkä piti selvittää, kuten ministeri Lindström tässä hyvin vastasi, ja me haemme niihin täydentävään budjettiesitykseen mennessä ratkaisun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-21T10:49:29,2016-09-21T10:50:44,Tarkistettu,1.1 2016_87_48,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä nousivat jo esille nämä pikavipit, ja se on ihan totta, että niissä on edelleen ongelmia, ja toivon, että siihen puoleen puututaan ja kaiken kaikkiaan tähän netissä tapahtuvaan rikolliseen toimintaan. Meille tulee jopa kansanedustajille semmoisia tarjouksia, joissa ilmoitetaan, että me olemme jotain voittaneet. Sitten meidän täytyy antaa sinne tilitiedot ja yhteystiedot ja vastaavat. Jokainen tietää, mistä siinä on silloin kysymys. (Välihuutoja vasemmalta) Nostan tämän vain esille sen takia, että kuinka paljon tätä kautta sellaiset ihmiset, jotka ovat hädässä, tarttuvat tämmöiseen tilaisuuteen. Minun kysymykseni kuuluukin: onko tälle mitään tehtävissä, koska tämä on valitettavasti kasvava rikollisuuden laji ja johtaa harhaan niitä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä olla varuillaan ja joilla on hätä? Tämä yhdistyy tähän valitettavan usein.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-09-21T10:50:45,2016-09-21T10:51:34,Tarkistettu,1.1 2016_87_49,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vielä tuosta harmaan talouden torjunnasta: Sehän koskee montaa ministeriötä, mutta kun olemme budjetin lähetekeskustelussa, niin oleellinen kysymys on, lisääntyvätkö vai vähentyvätkö harmaan talouden torjuntamäärärahat yhteensä laskettuna. Sisäministeriön tiedotteessa kerrottiin, että tehdään 5 miljoonan lisäpanostus, mutta kun budjettia lukee muilta osin, niin voi tulkita, että samaan aikaan leikataan 9,6 miljoonaa. Kun fakta on, että vuonna 2014 pelkästään verotuloina ja rikoshyödyn takaisinsaamisena saatiin 47,7 miljoonaa, ja sitten menetykset ovat todella valtavia harmaasta taloudesta, niin kysyn valtiovarainministeriltä, joka vastaa koko budjetista: lisääntyvätkö vai vähentyvätkö harmaan talouden torjuntaan kohdistetut määrärahat vuoden 2017 budjetissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-09-21T10:51:35,2016-09-21T10:52:38,Tarkistettu,1.1 2016_87_50,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Yksi sektori, jota tämä harmaan talouden torjunta koskee myös, on liikenne. Eilen kuultiin hienoja uutisia: liikennekaari menee eteenpäin ja menee luotettavalla tavalla, ja siihen panostetaan. Iso asiahan siinä on tämä digitalisointi. Tavaraliikennettä ja henkilöliikennettä pystytään yhdistämään, ja yksi olennainen asia tässä kokonaisuudessa on sähköinen rahtikirja. Siihen liittyy myös tämä harmaan talouden torjunta, koska siitä jää aina sormenjälki sitten rekistereihin ja pystytään seuraamaan kokonaisuutta. Mimmoisena työvälineenä ministeri näkee tämän sähköisen rahtikirjan? Ja toinen asia: miten voidaan lisätä hallinnollisia maksuja sakkojen kohdalla eli miten saadaan myös ulkomaisille rekoille ennen maasta poistumista tämä sanktio? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-09-21T10:52:38,2016-09-21T10:53:48,Tarkistettu,1.1 2016_87_51,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiitosta vankilaverkoston kehittämisestä, muun muassa Hämeenlinnan naisvankilan uudisrakentamisen käynnistämisestä, ja myös siitä, että vankeustuomiot ovat tiukentuneet muun muassa seksuaalirikoksissa. Myös vakavien rikosten suunnittelun kriminalisoinnissa niin sanotun Lex Hakolan toimesta on saatu hyviä tuloksia. Eilen saimme tiedon, että koulusurma on jälleen pystytty estämään, ja useita tämän lainsäädännön aikana. Helsingin rautatieaseman tapahtumat ovat nostattaneet myös keskustelua, ja kysyisin oikeusministeriltä: Ovatko keinot tämäntyyppisten tapahtumien estämiseksi tällä hetkellä kunnossa? Eli ovatko keinot — lainsäädäntö ja toisaalta poliisin resurssit — sellaisessa kunnossa, että näihin pystytään paremmin puuttumaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-21T10:53:49,2016-09-21T10:54:48,Tarkistettu,1.1 2016_87_52,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä vastauksesta näihin valtuutettuihin ja tasa-arvoon ja toivon, viitaten edelliseen puheenvuorooni, että pohditaan sitä, voisiko myöskin ETNO saada enemmän voimavaroja. Haluaisin kiinnittää huomiota kuitenkin tähän tasa-arvovaltuutetun tilanteeseen. Entisenä yhdenvertaisuusvaltuutettuna voin kertoa, että mielestäni siellä ei ole päällekkäisyyksiä eikä mikään estä heitä tekemästä yhteistyötä. Nythän ei ole kysymys naisista, mutta yleensä kun puhutaan vähemmistöistä, niin ajatellaan, että vähemmistöt haluavat olla mukana päättämässä heitä koskevista asioista, ja tuntuu tosi oudolta, että jos naiset vastustavat ja kokevat, että tämä on erittäin tärkeä erityisvaltuutettu, niin sitä ei sitten oteta huomioon. Kysymyksessähän ei ole pelkästään tällainen henkilöstöasema-asia vaan hyvin poliittinen kysymys. Ja jos ajattelee, että tällä hetkellä poliittinen johto on hyvin miesvaltainen, niin tuntuu aika vaikealta tässä tilanteessa, että vähättelisimme tasa-arvovaltuutetun merkitystä, joka on kuitenkin maailmankuulu tällainen ihmisoikeusinstituutio. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-09-21T10:54:49,2016-09-21T10:55:59,Tarkistettu,1.1 2016_87_53,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäistä kertaa budjetissa on määräraha maakuntavaaleja varten — tai toistaiseksi nyt vielä valmistelua varten. Tämä on historiallista. Maakuntavaaleista tiedottaminen kansalaisille aikanaan on hyvin tärkeää, ja oikeusministeriön on hoidettava tämä asia huolellisesti. Uusi maakuntahallinto tarvitsee vahvan demokratian, ja jos ihmiset eivät koe tätä omaksi asiakseen, niin sen jälkeen voi käydä niin, että he eivät äänestä ja legitimiteetti on heikko tässä asiassa. Budjetissa valmisteltaviksi jo määritetyt maakuntavaalit ja presidentinvaalit käydään yhtä aikaa, joten säästöjä tulee siis huomattavasti, vaikka tiedottamiseen tultaisiin panostamaan aikanaan enemmänkin. Samoin tulisi harkita vakavasti eduskuntavaalien ja EU-vaalien käymistä yhtä aikaa, kun ne ensi kerralla sattuvat olemaan lähekkäin. Juristina tiedostan kyllä ne ongelmat, mitä oikeusvaltiossa syntyy, (Puhemies koputtaa) jos eduskunta pidentää omaa toimikauttaan, (Puhemies koputtaa) mutta kyse on kuitenkin (Puhemies: Aika!) isoista säästöistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-09-21T10:55:59,2016-09-21T10:57:13,Tarkistettu,1.1 2016_87_54,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olisin tuosta harmaasta taloudesta halunnut vielä sen verran sanoa, että tulokset riippuvat siitä, kuinka paljon työntekijöitä harmaan talouden kimpussa on, se on ihan suoraan verrannollinen tähän. Harmaan talouden torjuntatyö on erityisen tuloksellista ollut siellä syyttäjälaitoksessa. Kyse on verovelvollisen kirjanpitorikoksista, joissa talousrikostutkinnan tehokkuus riippuu olennaisesti siitä, miten syyttäjä voi käsitellä juttuja. Ja kuten täällä entinenkin oikeusministeri sanoi, syyttäjät ovat kyllä helteessä jo nykyisen työmääränsä kanssa ja resursseja ei liialti ole. Eli näissä talousrikossyyttäjien ajamissa jutuissa valtiolle konfiskoitu hyöty on noin 100 miljoonaa euroa per vuosi, eli tuotos—panos-suhde on erittäin merkittävä. Siksi kyllä toivoisin, että tätä syyttäjien saamaa rahaosuutta voitaisiin vielä tarkastella ensi vuoden budjetissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-09-21T10:57:14,2016-09-21T10:58:12,Tarkistettu,1.1 2016_87_55,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Yksi puheenvuoro ennen ministerin vastausta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_56,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Värderade fru talman! Som en del av tingsrättsreformen ska hanteringen av så kallade summariska tvistemål centraliseras till vissa hovrättskretsar, något som ledamot Lohi också var inne på. För Ålands del innebär det att de summariska tvistemålen är viktiga för tingsrättens volym på Åland. Också för övriga svenskspråkiga i landet är det viktigt att summariska tvistemål i framtiden handläggs också på svenska, dels för rättssäkerhetens skull, dels för att inte översättningskostnader ska uppstå och skapa ett dyrare och sämre system än det nuvarande. Det är därför viktigt att handläggningen av summariska tvistemål fortsättningsvis kan garanteras också i praktiken på två språk, och att det i Ålands fall blir så att de summariska tvistemålen blir kvar i Ålands tingsrätt. Jag vill därför fråga justitieminister Lindström om han kan säga hur beredningen av detta framskrider och hur regeringen tänker trygga en rättssäker organisering av summariska tvistemål i framtiden, också på svenska.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2016-09-21T10:58:16,2016-09-21T10:59:11,Tarkistettu,1.1 2016_87_57,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Lindström, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,sv,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_58,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Puhemies! Aloitetaan tästä summaaristen asioiden kysymyksestä, eli tämä oikeusministeriön asettama työryhmä valmistelee parhaillaan ehdotusta summaaristen asioiden käsittelyn keskittämisestä rajoitettuun määrään näitä käräjäoikeuksia, ja tällä haetaan tietysti sitten käsittelyyn tehokkuutta. Tehokkuus ei tietenkään saa johtaa siihen, etteivät nämä kielelliset oikeudet enää toteutuisi summaarisissa asioissa, eli tämä tarkoittaa sitä — edustaja Löfströmin ja monen muun huoleen tästä kielikysymyksestä — että kaikessa, mitä näissä kaikissa uudistuksissa tehdään, pitää pitää huoli siitä, että nämä kielioikeudet toteutuvat ja palvelua saa myös sillä ruotsin kielellä ja suomen kielellä, molemmilla yhtä lailla. Työryhmän tehtävänä on myös sitten arvioida mahdollisuuksia kehittää todisteellista tiedoksiantoa. Se on keskeinen tavoite, koska haastehakemusten tiedoksianto muodostaa merkittävän osan velkomusasioiden käsittelykustannuksista. Työryhmälle asetettu määräaika päättyy 31.1.2017. Sitten edustaja Ojala-Niemelän ja monen muun jatkama keskustelu harmaasta taloudesta liittyen syyttäjälaitokseen: Syyttäjälaitoksen määrärahatilanne tulee olemaan kehyskaudella selvästi aleneva mutta kohtuullinen. Vaikean viime vuoden jälkeen syyttäjien määrää pystytään hieman lisäämään. Meneillään olevat tietojärjestelmäuudistukset aiheuttavat tietysti kuluriskin, johon on pyritty varautumaan siirtyviä määrärahoja kerryttämällä. Sitten edustaja Jalosen kysymykseen, voitaisiinko tämä niin sanottu hallinnollinen maksu, tieliikennevirhemaksu, ottaa käyttöön: Liikenne- ja viestintäministeriössä on käynnissä tämmöinen tieliikennelain kokonaisuudistus, josta varmaan olette tietoinen. Siinä yhteydessä tarkastellaan myös liikennerikkomusten seuraamuksia, ja oikeusministeriö osallistuu tähän työhön. Eräänä vaihtoehtona nykyisin käytettävälle rikesakolle on, että siirryttäisiin hallinnolliseen maksuun. Näitä vaihtoehtoja arvioidaan ja valmistelutyötä tehdään yhdessä LVM:n johdolla. Ihan tähän loppuun totean: Kiitoksia asiallisesta keskustelusta. Pahoittelen, että en todellakaan ehdi ihan joka asiaan vastaamaan, koska näihin ei ihan sekunnissa pystytä vastaamaan. Laittakaa sitten vaikka kirjallinen kysymys, jos eivät vastaukset tyydytä. Mutta olen pyrkinyt vastaamaan ainakin näihin isompiin juttuihin ja sellaisiin, mitkä ovat olleet selkeästi tässä nopeasti vastattavissa. Monet ovat sen verran haastavia, että niissä menee enemmän kuin 5 minuuttia aikaa. Mutta kiitoksia asiallisesta keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-21T11:00:15,2016-09-21T11:03:03,Tarkistettu,1.1 2016_87_59,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Siirrytään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_60,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin toimintaympäristö on muutoksessa, mutta perusta pysyy entisellään. Laadukas ja maksuton koulutus, korkea sivistystaso sekä toimivat varhaiskasvatuspalvelut ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruskallio. Kaikille suomalaisille on taattava yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen myös tilanteessa, jossa julkisen talouden velkaantuminen asettaa opetus- ja kulttuuriministeriönkin hallinnonalalle erittäin tiukat reunaehdot. Hallitus uudistaa koulutusjärjestelmää sen kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Läpileikkaavia teemoja koulutuksen uudistuksissa ovat pedagogiikan vahvistaminen, laadukas opettajankoulutus sekä oppimisympäristöjen kehittäminen ja digitalisointi. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus muodostavat merkittävimmän osuuden julkisista koulutukseen käytettävistä resursseista. Budjettiriihi toi lapsiperheille hyviä uutisia, kun varhaiskasvatusmaksujen suunnitellut korotukset peruttiin ja hallituksen päätöksen mukaisesti varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja päinvastoin alennetaan noin 10 miljoonalla eurolla. Varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen ja korotusten peruminen edistää työllisyyttä ja tasa-arvoa ja helpottaa lapsiperheiden taloustilannetta. Päätös helpottaa kaikkia maksujen piirissä olevia lapsiperheitä ja aivan erityisesti pienituloisia yksinhuoltajaperheitä, joiden maksut alenevat tai jopa poistuvat kokonaan. Päätöksen myötä yhä useampi lapsi pääsee varhaiskasvatukseen. Meidän tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten saamme varhaiskasvatuksen osallistumisastetta nostettua, sillä tässä eroamme muista Pohjoismaista. Lapsi hyötyy varhaiskasvatuksesta monin tavoin. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen osallistuminen ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee lasten myöhempää oppimista ja opintietä. Ensi vuosi on merkittävä varhaiskasvatuksen näkökulmasta myös siksi, että varhaiskasvatus on juuri saamassa ensimmäistä kertaa omat varhaiskasvatuksen perusteet, jotka muistuttavat opetussuunnitelmia, jotka meillä jo on muilla koulutusasteilla. Arvoisa puhemies! Hallitus panostaa perusopetuksen uudistamiseen, jotta meillä on tulevaisuudessakin maailman paras peruskoulu. Yhteensä uudistukseen ohjataan 90 miljoonaa euroa uusien opetussuunnitelmien jalkauttamiseksi ja erityisesti opettajankoulutukseen panostamiseksi. Hallituksen panostuksilla uuden pedagogiikan ja uusien oppimisympäristöjen käyttöönottoa vauhditetaan. Jokaiselle opettajalle taataan mahdollisuudet oman lähtötasonsa mukaiseen täydennyskoulutukseen. Jokaiseen Suomen 2 500 peruskouluun mahdollistetaan oma tutoropettaja tukemaan opettajia esimerkiksi uuden teknologian ja uuden pedagogiikan käyttöönotossa. Kouluissa käynnistetään huippuluokan kokeiluja, joihin kytketään viimeisin tutkimustieto. Tulevaisuuden peruskoulu ‑visiotyö käynnistyy myös tänä syksynä, ja uusi visio esitellään Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna elokuussa 2017. Vuonna 2017 rahoitusta kohdennetaan digitaaliseen osaamiseen sekä kielikokeiluihin ja taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistämiseen yhteensä 22 miljoonaa euroa. Turvapaikanhakijatilanteesta johtuen muun muassa perusopetukseen valmistavan opetuksen ja aikuisten perusopetuksen määrärahoja lisätään vastaamaan kasvaneeseen koulutustarpeeseen. Hallitus on varautunut maahanmuuttajien määrän kasvuun ja reagoinut turvapaikanhakijatilanteeseen myös lisäämällä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja maahanmuuttajille, uudistamalla aikuisten perusopetusta, luomalla vastuukorkeakoulumallin yhdessä korkeakoulujen kanssa sekä lukuisin muin toimenpitein. Hallitus on varannut ensi vuodelle 15,2 miljoonaa euroa koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseen ja erityisopetuksen laadun kehittämiseen. Lisäksi erillismäärärahoja on tarkoitus suunnata perusopetuksen oppimistapoja ja ‑ympäristöjä kehittäviin toimenpiteisiin. Lisäksi tuetaan oppimisen ja pedagogiikan kehittämistä lähikouluperiaatetta vahvistaen tavoitteena oppimistulosten parantaminen ja koulupudokkuuden vähentäminen. Taiteen perusopetuksen saavutettavuutta parannetaan niin ikään kärkihankkeella. Arvoisa puhemies! Hallitus on käynnistänyt yhtenä kärkihankkeenaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin. Reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädäntö, tutkintorakenne, rahoitusjärjestelmä sekä säätely- ja ohjausjärjestelmä. Tavoitteena on luoda tulevaisuuden ammatillinen koulutus, joka vastaa nopeasti työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja palvelee eri ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita. Elinikäinen oppiminen vahvistuu ja muuttuu pysyväksi toimintatavaksi. Työpaikoilla oppimista lisätään merkittävästi. Käyttöön otetaan uusi koulutussopimusmalli erityisesti nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseksi. Oppisopimuskoulutuksen vetovoimaa vahvistetaan vähentämällä siitä työnantajalle (Puhemies koputtaa) aiheutuvaa taloudellista ja hallinnollista taakkaa. Tästä ammatillisen koulutuksen reformista keskustelemme varmaan tänään myöhemminkin. [Puhemies Maria Lohela: Ministeri, nyt on jo mennyt reippaasti yliajalle. 5 minuuttia on puheen pituus.] Kiitän. Meillä jäi paljon vielä asioita käsiteltäväksi, mutta onneksi tässä on keskustelun aikana mahdollista käsitellä muun muassa korkeakoulutusta ja liikuntaa ja kulttuuria. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-21T11:03:11,2016-09-21T11:08:50,Tarkistettu,1.1 2016_87_61,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Näin. Sitten siirrytään debattiin, ja sen aloittaa edustaja Puumala.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_62,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Rouva puhemies! Vaikka tämä toimintaympäristö säilyykin haasteellisena, niin paljon oikeudenmukaisia asioita on saatu tähän budjettiin, ja siihen meidän pitää olla tyytyväisiä: pienituloisten varhaiskasvatusmaksuja kevennetään, opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin — siis tuki kohdistuisi jatkossa enemmän sitä kaikista eniten tarvitseville — työllisyyspaketin myötä nuorisotyöhön, työpajatoimintaan on varattu rahoitusta siten, että leikkaukset eivät kohdistu sinne, opettajien täydennyskoulutukseen ensi vuoden osalta yli 20 miljoonaa, digitaalisten oppimisympäristöjen vauhdittamiseen 18 miljoonaa, liikunnan lisäämiseen 7 miljoonaa, kielikokeiluihin 5 miljoonaa, korkeakoulujen oppimisympäristöjen ympärivuotisen opiskelun kehittämiseen 30 miljoonaa. Enkä tällä sano sitä, että vain euroja lappaamalla tulisi tuloksia, mutta näitten kaikkien panostusten takana on toimintatapojen muutos, ja niitä me pyrimme saamaan aikaiseksi oikeudenmukaisella tavalla. Eli sillä tavalla olemme vähän paremmalla tiellä, vaikka edelleen haasteita paljon riittää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-09-21T11:08:55,2016-09-21T11:10:00,Tarkistettu,1.1 2016_87_63,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin hankalat ajat, mutta silti arvovalintoja on tehty, ja ne ovat monet sellaisia, joista voimme olla myös ylpeitä, kuten äskeisessä puheenvuorossa nostettiin monia asioita esille. Nostan muutaman ihan meidän peruskoulun näkökulmasta. Peruskoulu on menossa kohti uutta vuosikymmentä, ja siltä osin siellä on erittäin hyviä toimenpiteitä, joista ehkä tärkein on se, mikä on meidän opettajien ammattitaito. Opettajien ammattitaitoon laitetaan, voi sanoa, selkeitä panostuksia niin sillä tavalla, miten me täydennyskoulutusta annamme, kuin siten, millä tavalla opettajakoulutusta tulee kehittää. Peruskoulun jälkeiseltä ajalta nostan lukion ja lukiosta korkea-asteelle siirtymisen. Siellä puolella meillä on muuten paljon tehtävää. Aivan liian kauan menee aikaa ennen kuin meidän nuori pääsee korkea-asteen opintoihin. Lisäksi aivan liian moni on liian pitkään meidän korkea-asteella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-09-21T11:10:02,2016-09-21T11:11:14,Tarkistettu,1.1 2016_87_64,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tällekin vuodelle tehdyt perusopetuksen laatuun, tasa-arvoon ja ryhmäkokoihin kohdistuneet säästöt näkyvät karulla tavalla oppilaiden ja opettajien arjessa: joka toisessa kunnassa on leikattu perusopetuksen tuntikehystä, joka toisessa kunnassa on vähennetty jakotuntien määrää, yli puolessa kunnista ryhmäkokoja on suurennettu. Nyt aiotte jatkaa tätä linjaa tekemällä lisää leikkauksia. Niinpä opetusryhmät tulevat entisestään kasvamaan eivätkä oppilaat saa yksilöllistä tukea. Siitä huolimatta, että suomalaiset oppimistulokset ovat olleet nyt 10 vuotta laskussa ja Suomen panostukset perusopetukseen ovat alle OECD:n keskiarvon, teette silti näitä leikkauksia. Parhaiten ja heikoiten menestyvien oppilaiden ero oppimistuloksissa on kasvanut, ja yhä suurempi joukko nuoria ei saavuta perusopetuksen vähimmäistavoitteita. Arvoisa ministeri, miten koulutuslupaus toteutuu näillä reunaehdoilla? Miten pystytte parantamaan oppilaiden tilannetta entistä suuremmissa oppilasryhmissä? On aika vaikea muuttaa toimintatapoja, kun ryhmäkoko kasvaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-09-21T11:11:14,2016-09-21T11:12:14,Tarkistettu,1.1 2016_87_65,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jani,Toivola,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri on itsekin useaan otteeseen todennut, että näitä kipeitä leikkauksia joudutaan tekemään sen takia, että voidaan turvata myöskin tulevaisuudessa meidän hyvinvointiyhteiskunta. Se ihan varmasti osittain pitää paikkansa, ja me kaikki realistisesti ymmärrämme, että valintoja täytyy tehdä ja turvaaminen on tärkeätä. Mutta samaan aikaan on tärkeää pohtia, milloin ne leikkaukset heikentävät tuon samaisen hyvinvointiyhteiskunnan olemassaoloa tällä hetkellä ja myöskin tulevaisuudessa, ja koulutukseen kohdistetut leikkaukset ovat iso esimerkki tästä. Valtiovarainministeri nosti erikseen esille eilisessä budjettikeskustelussa pojat ja nuoret miehet ja jaetun huolen näiden poikien ja miesten tulevaisuudesta pohjaten varmaankin tuohon OECD:n raporttiin. Kun samaan aikaan me katsomme koulutukseen kohdistuvia leikkauksia — pelkästään ammatilliseen koulutukseen 190 miljoonaa, nuorisotakuun vesittyminen tai etsivän nuorisotyön heikentäminen — niin miten me tällaisessa asetelmassa silloin voimme ajatella, että me ihan oikeasti kaikki kannamme huolta esimerkiksi näistä nuorista pojista ja miehistä? Siinä syntyy valtava epäluottamus ja ristiriita, joka ihan varmasti (Puhemies koputtaa) syö sitä tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskuntaa. Miten... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1114,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jani Toivola,1114,2016-09-21T11:12:16,2016-09-21T11:13:26,Tarkistettu,1.1 2016_87_66,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen puhui paljon niistä pienistä määrärahalisäyksistä, mitä tehdään, mutta hyvin vähän niistä isoista määrärahaleikkauksista, joita hallitus nyt tekee ensi vuonna ja joista se kaikista suurin leikkaus kohdistuu ammatilliseen koulutukseen. Ministeri Grahn-Laasonen, rakenteellinen uudistus tarkoittaa mielestäni sitä, että tehdään asioita eri tavalla — tehdään asioita fiksummin, uudistetaan toimintatapoja ja saadaan sitä kautta toteutettuja säästöjä. Miksi tätä ammatillisen koulutuksen reformia sitten toteutetaan tässä marssijärjestyksessä, jota hallitus nyt esittää, jossa ensin viedään rahat, leikataan rahoitusta ja vasta sitten vuosi myöhemmin tulee tämä lainsäädännöllinen reformi, joka antaa koulutuksen järjestäjille mahdollisuudet uudistaa toimintatapoja? Jo nyt tulee viestejä koulutuksen järjestäjiltä siitä, että heillä ei ole mahdollisuuksia tehdä näitä säästöjä muutoin kuin leikkaamalla yksikköhintaa, mikä tarkoittaa vähemmän lähiopetusta, vähemmän henkilöstöä, ja oppilaiden mahdollisuudet esimerkiksi päästä sinne työelämään oppimaan (Puhemies koputtaa) heikentyvät, kun osaamistaso laskee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-21T11:13:27,2016-09-21T11:14:38,Tarkistettu,1.1 2016_87_67,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Leikkaukset ovat mittavia, ja silloin kun tehdään suuria leikkauksia, hallitukselta vaaditaan myös sisällöllistä ohjausta ja visioita suunnasta ja päämääristä. Hallitus on muun muassa vaatinut, että korkeakoulut ryhtyvät rakenteellisiin uudistuksiin. Kysymykseni kuuluu: mitä hallitus tekee rakenteellisten uudistusten aikaansaamiseksi, mikä koskee korkeakoululaitosta? Ministeri mainitsi tässä varhaiskasvatussuunnitelman — se on todella hyvä ja aivan välttämätön työväline ja ohjausväline. Mutta samanaikaisesti hallitus tässä budjettikirjassa puhuu siitä, että esikoulun yhteyteen suunnitellaan kerhotoimintaa. Miten, arvoisa ministeri, tulette takaamaan sen, että tämä kerhotoiminta on myös laadukasta varhaiskasvatusta ympäri Suomenmaata? Minun mielestäni tämä on kohtalonkysymys, (Puhemies koputtaa) varsinkin nyt, kun vihdoin saadaan se varhaiskasvatussuunnitelma.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-09-21T11:14:39,2016-09-21T11:15:49,Tarkistettu,1.1 2016_87_68,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kohta on siinä mielessä kaksijakoista luettavaa, että sinällänsä lainsäädäntöuudistukset muun muassa varhaiskasvatuksessa, nuorisolaissa ja ammattikoulutuksen osalta ovat hyviä, mutta sitten kun niiltä viedään se rahoituspohja, niin joudutaan tilanteisiin, joissa muun muassa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa ryhmäkokoja suurennetaan, ja niin kuin edustaja Andersson täällä hyvin nosti esille, ammatillisessa koulutuksessa joudutaan kummalliseen tilanteeseen eli ensin viedään rahat ja sitten vasta ollaan tätä lainsäädäntöreformia toteuttamassa. Eikö esimerkiksi tässä ammatillisen koulutuksen kohdalla olisi mahdollista miettiä uudestaan, jotta ei jouduta kahteen kertaan tekemään koulutuksessa kummallisia toimenpiteitä? Lisäksi olisin kysynyt vielä tästä, että kun opiskelijat ollaan siirtämässä yleisen asumistuen piiriin, miten käy perheellisten opiskelijoitten. Siitä on esitetty huolta, että heidän elämäntilanteensa tosiasiallisesti tulee heikentymään: jos he nostavat kuitenkin opintotukea samanaikaisesti, niin heidän taloutensa huononee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-21T11:15:50,2016-09-21T11:16:54,Tarkistettu,1.1 2016_87_69,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatukseen, oppisopimuskoulutukseen ja liikunnan edistämiseen tulee paljon parannuksia, kiitos siitä ministerille ja hallitukselle. Lainauskorvausten suhteen ollaan saavuttamassa pohjoismaista tasoa, mikä on hieno asia. Audiovisuaaliselle eli elokuva-alalle tulee kannustinraha, ja se tuo tulevaisuudessa myös rahaa. Mutta varsinainen kysymykseni ministerille on alueellisesta kielikokeilusta, johon annetaan 5 miljoonaa: Perustuslaillisia tarkistuksia tehdään. Hallitusohjelmaan tämä on merkitty, että kielikokeilu tulee. Pysytäänkö aikataulussa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-09-21T11:16:56,2016-09-21T11:17:35,Tarkistettu,1.1 2016_87_70,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Vielä yksi puheenvuoro ennen ministerin vastausta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_71,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Opetusministerin ja hallituspuolueitten edustajien puheet ja teot eivät vastaa todellisuutta. Täällä on tiedossamme OAJ:n tutkimus ja selvitys, joka kertoo sen, että yli puolessa kunnista perusopetuksen ryhmäkokoja on suurennettu ja lukioidenkin yli 40 prosentissa. Eli näkyy hallituksen päätös valtionosuusleikkauksista, tasa-arvorahojen ja ryhmäkokoavustusten käytännössä poistaminen. Minä sanon nyt, opetusministeri, että näillä leikkauksilla tullaan menemään alaspäin oppimistuloksissa. Tässä ei, kuulkaa, paljon digiloikka auta, jos muut oppimis-edellytykset heikennetään aivan olennaisella tavalla, mitä ryhmäkokojen kasvu esimerkiksi käytännössä tarkoittaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-09-21T11:17:38,2016-09-21T11:18:44,Tarkistettu,1.1 2016_87_72,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Grahn-Laasonen, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_73,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Gustafsson, siitä tilanteesta, missä nyt olemme, voidaan kyllä katsoa myöskin taaksepäin edellisten opetusministerien kausille, mitä silloin tehtiin tai ennen kaikkea jätettiin tekemättä. Huolia tässä keskustelussa on noussut resursseihin liittyen. Kuntien ja valtion taloudellinen tiukka tilanne ei ole uutinen tässä salissa. Me kaikki elämme sitä todellisuutta, ja siitä syystä meidän on kyettävä muun muassa työllisyyden parantamisen kautta saamaan Suomen talous jälleen noususuhdanteeseen, jotta voidaan sitten tehdä myöskin lisäyksiä muun muassa opetukseen ja tutkimukseen. Mutta sisällön puolella tapahtuu tällä hetkellä paljon hyvää, ja näistäkin puheenvuoroista jo kuulin niihin liittyviä kommentteja ja kehittämisajatuksia. Peruskoulu kehittyy, uudet opetussuunnitelmat ja sen tuki kärkihankkeen 90 miljoonan  euron  panostuksen  kautta, tutor-opettajamallit, opettajankoulutuksen kehittäminen. Ammatillisessa koulutuksessa teemme isoa lainsäädäntöuudistusta, jossa uudistuu koko toiminta alkaen 2018. On totta, että on haastavaa, että säästöt kohdistuvat jo ensi vuodelle, mutta pyrimme saamaan uuden lain lausuntokierrokselle tässä jo lokakuun aikana, jotta koulutuksen järjestäjillä on aikaa varautua ja valmistautua. Haluan korjata myös käsityksen, joka täällä nousi liittyen nuorisotakuuseen. Etsivää nuorisotyötä ei heikennetä, vaan sen resurssit on turvattu tämän vuoden tasolla myös ensi vuoden budjetissa, mistä olen hyvin iloinen. Samoin hallitus panostaa nuorten aikuisten osaamisohjelmaan eli siihen, että pyrimme kouluttamaan niitä nuoria aikuisia, joilta on jäänyt syystä tai toisesta toisen asteen tutkinto kesken tai ei ole aloitettukaan. Eli pyritään luomaan tukea niille nuorille aikuisille, jotka ovat syrjäytymisriskissä, ja erilaisin keinoin kehittämään sitä viime hallituskauden nuorisotakuuta siihen suuntaan, että se aidosti myöskin vähentäisi koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää. Koulutustakuusta pidetään kiinni. Täällä nousi esiin kulttuurin puolelta hyvinä uutisina muun muassa lainauskorvauksen nostaminen pohjoismaiselle tasolle. Kiitän tässä eduskuntaa myöskin hyvästä yhteistyöstä asiassa. Hallitus teki tärkeän sivistyspoliittisen ratkaisun nostamalla ensi vuoden budjetissa satavuotisjuhlavuonnamme kirjailijoiden lainauskorvaukset sille tasolle, mihin ne kuuluvatkin, eli yhteispohjoismaiselle tasolle. Samoin hallitus ottaa käyttöön av-kannustimen eli audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen, millä pyritään kannustamaan, että meidän elokuva-alalla olisi paremmat mahdollisuudet ja myöskin Suomi voisi saada ulkomailta tuotantoja ja sitä kautta osaamista ja myöskin työllisyyttä elokuva-alalta Suomeen. Mitä hallitus tekee rakenteellisten uudistusten aikaansaamiseksi korkea-asteella? Hallitusohjelman mukaisesti edellytämme korkeakouluilta osaamisen kokoamista ja päällekkäisten koulutusvastuiden tarkastelua, profiloitumista, tiivistyvää yhteistyötä, selkeytyvää työnjakoa. Korkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa tiivistetään ja elinkeinoelämäyhteistyötä vahvistetaan. (Puhemies koputtaa) Opiskelijavalinnat, opintoprosessit, joustavat opiskelumahdollisuudet — kaikki nämä mainitut asiat ja moni muu ovat olleet esillä yliopistojen kanssa keväällä käydyissä neuvotteluissa (Puhemies: Nyt meni yliajalle!) ja ammattikorkeakoulujen kanssa nyt syksyllä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-21T11:18:46,2016-09-21T11:22:26,Tarkistettu,1.1 2016_87_74,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Jatketaan keskustelua.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_75,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeri tekee raskasta ja arvokasta työtä, mutta yhdestä piirteestä en pidä. Te olette aloittanut uuden toimintakulttuurin: joka toinen kerta te arvostelette edeltäjiänne perustelematta ja argumentoimatta sitä juurikaan. Minä lyhyesti totean tässä yhteydessä omalta kohdaltani muutamia tärkeitä juttuja hallitusohjelman mukaisesti. Nuorten aikuisten osaamisohjelma, suuri menestys. Juuri ne nuoret, joihin nyt on kiinnitetty huomiota, jotka eivät ole työelämässä ja joilta puuttuu tutkinto. Osana yhteiskuntatakuuta huolehdittiin siitä, että jokaiselle nuorelle on koulutuspaikka peruskoulun jälkeen. Parhaimpana vuonna olin lisäämässä koulutuksen tasa-arvo- ja ryhmäkokorahoja 83 miljoonaa euroa. Nyt puhuitte 15 miljoonasta eurosta. (Puhemies: Aika!) Tämä kertoo tämän sivistyseron, mikä hallituksilla ja ministereillä oli.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-09-21T11:22:29,2016-09-21T11:23:41,Tarkistettu,1.1 2016_87_76,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Grahn-Laasonen, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_77,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei ole leikannut perusopetuksen perusrahoituksesta. Te leikkasitte siitä. (Eduskunnasta: Oho! — Välihuutoja) Arvoisa puhemies! Tässä salissa jokainen eduskuntapuolue on ollut päättämässä ammatillisen koulutuksen leikkauksista, ja tämä täytyy muistaa myös tässä keskustelussa, kun käydään, että edellinen hallitus siis jo rakennepoliittisessa ohjelmassa valmisteli 260 miljoonaa toisen asteen säästöjä, jotka sitten jäivät eduskunnan viimeiseltä viikolta perinnöksi tälle hallitukselle tehtäväksi. Se, mitä me olemme tehneet, on, että olemme nyt rakentaneet rakenteellista uudistusta, jossa uudistuvat ammatillisen koulutuksen käytännössä kaikki osat. Rakenteellinen uudistus tehdään, jotta se koulutuksen laatu voidaan turvata ja ne opiskelijoiden mahdollisuudet, nuorten mahdollisuudet, siitä huolimatta, että määrärahat sitten heikkenevät jo, ja tähän heikkenemiseen ovat taustalla todella nämä edellisellä hallituskaudella tehdyt ratkaisut. Vielä haluan muistuttaa, edustaja Rinne, (Puhemies koputtaa) joka tuossa toivoi puheenvuoroa, siitä, (Puhemies: Aika!) että te olette tämänkin hallituskauden aikana todennut, että... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-21T11:23:43,2016-09-21T11:24:58,Tarkistettu,1.1 2016_87_78,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Te, ministeri Grahn-Laasonen, aloititte sillä, että koulutusta uudistetaan ja pedagogiikkaa vahvistetaan. Kysyisin teiltä — ja toivon, että saisin suoran vastauksen: Miten pedagogiikkaa vahvistaa se, että ammatilliselta puolelta leikataan 190 miljoonaa euroa niin, että lähiopetus tulee vähenemään, niin, että etäopetus tulee lisääntymään? Miten tämä vahvistaa pedagogiikkaa? Te mainitsitte sen, että haluatte panostaa siihen, että toisen asteen kesken jääneet opinnot saadaan täydennettyä. Mikä teidän arvionne on siitä, kun nyt jo ammatillisella puolella keskeyttämisprosentit ovat korkeita, kun te leikkaatte ammatillisesta opetuksesta, lähiopetuksesta, tuleeko tämä entisestään lisäämään keskeyttämistä, tuleeko tämä entisestään lisäämään syrjäyttämistä ja mikä tämän vaikutus on ammatilliseen osaamiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-09-21T11:24:59,2016-09-21T11:26:05,Tarkistettu,1.1 2016_87_79,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri, me kaikki puolueitten puheenjohtajat annoimme ennen eduskuntavaaleja koulutuslupauksen, jossa todettiin, että nyt on tehty niin paljon koulutusleikkauksia, että on menty kipurajan ylitsekin, ja todettiin, että koulutusleikkauksia ei tulla tekemään tulevaisuudessa. Nyt te teette tähän kokonaisuuteen tämän vaalikauden aikana 3 000 miljoonan euron, 3 miljardin, leikkaukset. Te vaarannatte, arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, kansakunnan tulevaisuutta ja lasten ja nuorten tulevaisuutta näillä leikkauksilla. Te olette tehneet maailmanennätyksen koulutuslupauksen pettämisessä tämän hallituksen toimesta. (Pia Viitanen: Guinnessin Ennätysten kirjaan menee kyllä!) Te olette rakentamassa lapsille, nuorille ja kansakunnalle tulevaisuutta, joka ei osaamisen kautta kykene rakentumaan hyväksi, tulevaisuutta rakentavaksi yhteiskunnaksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-21T11:26:06,2016-09-21T11:27:04,Tarkistettu,1.1 2016_87_80,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Grahn-Laasonen, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_81,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän on pakko todeta keskiviikkona 3.6.2015 tällä hallituskaudella vaalien jälkeen edustaja Antti Rinteen vastauspuheenvuoro, jossa teiltä on juuri kysytty, mistä SDP säästäisi eli mitkä teidän säästövaihtoehtonne ovat. Täällä on lista näistä kohteista, ja yksi näistä kohteista siellä olisi ollut myöskin tämä viime vaalikaudella kaatunut toisen asteen säästöratkaisu, josta olisi huolehdittu ilman, että koulutuspaikkoja tai koulutuksen laatua olisi lähdetty heikentämään, 270 miljoonaa euroa. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-21T11:27:05,2016-09-21T11:27:42,Tarkistettu,1.1 2016_87_82,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä on nyt tärkeää muistaa se, että se viime vaalikauden rakenneuudistus tapahtui sillä tavalla, että tehdään rakenneuudistus ensin ja sen jälkeen niistä tulee säästöjä. (Eduskunnasta: Päinvastoin!) Te olette tekemässä puhtaasti 190 miljoonan säästön, joka tulee johtamaan siihen, että 17 600 opiskelupaikkaa nuorilta, jotka ovat tällä hetkellä ilman työtä ja koulutuspaikkaa, tullaan viemään pois ammatillisen koulutuksen puolelta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-21T11:27:44,2016-09-21T11:28:09,Tarkistettu,1.1 2016_87_83,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä tietysti on vähän kolme linjaa sosialidemokraateilla: Se linja, jonka te kirjoititte kehykseen silloin alun perin, oli tämä 270 miljoonan euron leikkaus. Se, joka oli teidän vaaliohjelmassanne, on toinen vaihe, se oli samansuuruinen vielä, ja te vielä puhuitte siitä eduskunnassa. Mutta nyt te olette sitä mieltä, että leikkauksia ei ehkä pitäisi tehdä ollenkaan. Kyllähän te sen tiedätte, kun olette hieno mies ja erittäin älykäs, että eihän sellaista leikkausta ole olemassakaan, joka olisi jotenkin tehty joistakin rakenteista ja ei vaikuttaisi henkilökuntamääriin eikä oppilasmääriin, vaan se vain hävittäisi 270 miljoonaa teidän vaaliohjelmanne mukaisesti virtuaalisesti jostakin rahaa, mutta sillä ei olisi vaikutusta mihinkään. Te olette niin fiksu mies, että te tietenkin tiedätte, että näin ei ole. Te olisitte halunneet leikata ammatillisesta koulutuksesta enemmän kuin me. (Mika Niikko: Kyllä!) Onneksi hallitus muuttui ja nyt leikataan sentään vähemmän, vaikka vieläkin todella paljon, ja se käy kipeää, se koskettaa sydämestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-09-21T11:28:11,2016-09-21T11:29:20,Tarkistettu,1.1 2016_87_84,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toistan vielä uudelleen sen, että viime vaalikaudella SDP:n vaihtoehto, joka rakennettiin, tuotiin tänne eduskuntaan ja kaatui keskustapuolueen erityiseen vastustukseen, oli rakenneuudistus, jossa olisi muutettu rakenteita tavalla, josta olisi tullut säästöjä. Se vaihtoehto meillä on edelleen omassa vaaliohjelmassamme ollut esillä, ja toivon, että tutustutte, edustaja Puumala, tähän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-21T11:29:23,2016-09-21T11:29:49,Tarkistettu,1.1 2016_87_85,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Todellakin nyt ollaan toteuttamassa historiallista reformia ammatilliseen koulutukseen, ja sillä on myös vahvasti koko koulutuksen kentän tuki. Nythän meillä on tähän asti ollut se ongelma, että ammatillisessa koulutuksessa oppisopimuskoulutus, aikuiskoulutus ja nuorisoasteen koulutus saavat rahoituksensa ikään kuin eri putkista ja se on sitten luonut ilmeisesti näitä rakenteita, joista edellisellä kaudellakin sosialidemokraatit olisivat näitä säästöjä tehneet. Tällaisia rakenteita pitää järkevöittää. Tässä on kuitenkin tiettyjä haasteita ja tiettyjä kokonaisuuksia, joihinka toivoisin nyt tässä keskustelussa myös keskityttävän. Yksi on todella vapaan sivistystyön ja nuorisoasteen koulutuksen, ammatillisen koulutuksen yhteistyö. Mitenkä se tässä reformissa tullaan huomioimaan? Myöskin sitten nostan esille näiden kalliiden koulutusten aseman. Tämä on yhteinen haaste hoitaa tämä uusi koulutusmalli ja reformi siten, että eri koulutusaloilla on myöskin mahdollisuus jatkua ja koulutuksen laadun kehittyä edelleenkin hyväksi. Joten kysyisinkin ministeriltä: (Puhemies: Aika!) kuinka näiden kalliiden koulutusten asema turvataan jatkossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-09-21T11:29:54,2016-09-21T11:31:07,Tarkistettu,1.1 2016_87_86,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni jo silloin vuonna 2015 keskustelussa kävi selväksi, että näin suuria rahamääriä ei leikata toiselta asteelta ammatillisesta koulutuksesta ilman, että koulutuksen laatu kärsii. Tästä olen samaa mieltä niitten kanssa, jotka ovat sitä mieltä, että rakenneuudistuksella ei edes 190:tä miljoonaa pysty tekemään järkevästi niin, etteikö se heikennä koulutuksen tasoa. Mutta se, mitä hallitus nyt tekee, on siis se, että vaikka nämä rakenneuudistukset ovat lykkääntyneet vuoteen 2019, niin te pidätte jääräpäisesti kiinni siitä, että rahat viedään ensin pois ja vasta sitten tehdään toiminnallista kehittämistä. Kaikki asiantuntijat alalla pitävät tätä vääränä. Se sotkee ammatillisen koulutuksen kehittämisen. Ensiksi joudutaan ajamaan alas toimintoja ja laatua, ehkä toimipisteitä, ehkä oppilasmääriä, ja näin ollen sitten se kahden vuoden päästä tehtävä uudistus, jossa ehkä voisi jonkun verran järkevöittää toisen asteen koulutusta niin, että rahaakin säästyisi ja aidosti, tulee jälkijunassa ja ei auta tässä. Tämä on selkeä virhe teiltä, (Puhemies koputtaa) ja toivonkin, ministeri, että vastaatte: miksi tätä leikkausta ei voitaisi kohtuullistaa huomattavasti pienemmäksi edes, niin kuin ala toivoo, ja lykätä vuoteen 2019?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-09-21T11:31:08,2016-09-21T11:32:17,Tarkistettu,1.1 2016_87_87,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Puhemies! Toki on selvää, että nämä koulutuksen leikkaukset ovat kipeitä ja meidän oppimistulokset ovat heikentyneet viime vuosina, mutta kaiken keskellä on muistettava, että OKM:n budjetti on edelleen lähes 6,8 miljardia. Tähän liittyen ammatillisen koulutuksen reformi tosiaan on sellainen, jota koulutuksen kentällä järjestäjät toivovat. Ja katson, että ei pidä seurata samankaltaisesti ammattikorkeakoulureformia, että päädyttäisiin vain yhteen organisaatiomalliin eli osakeyhtiömalliin, vaan täytyy olla myös muunlaisia organisoitumismahdollisuuksia. Itse toivon vielä, kun puheenvuoron lopulta sain, ministeriltä vastausta: miten tämä toisen kotimaisen kielen hallitusohjelmaan kirjattu vapaaehtoisuuden asia, (Puhemies koputtaa) sen aikataulutus, etenee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-09-21T11:32:18,2016-09-21T11:33:25,Tarkistettu,1.1 2016_87_88,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa käy taas ilmi tämä vastakkainasettelu, mihin me helposti tässä salissa joudumme. Itse asiassa olen ymmärtänyt, että tämä ammatillisen koulutuksen reformi on otettu varsin hyvin alalla vastaan ja sitä on valmisteltu varsin hyvässä yhteisymmärryksessä alan toimijoiden kanssa. On nähty paljon vaivaa ja tehty työtä, että nämä säästöt pyritään myöskin toteuttamaan niin, että ne olisivat järjestäjän kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaiset. Totta kai ne ovat sellaisia päätöksiä, joita ennemmin jätettäisiin tekemättä, mutta kun niitä joudutaan tekemään, niin sitten yritetään tehdä ne mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Toivoisikin, että me voisimme keskustella myöskin näistä positiivisista satsauksista, joita hallitus tekee, joita täällä hyvin aikaisemmissa puheenvuoroissa jo mainittiinkin. Ja jos puheenvuoron vielä uudelleen saan, niin mielelläni käyttäisin aikaa myöskin esimerkiksi nuorisotyötä ja kulttuuria koskeviin hyviin satsauksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-09-21T11:33:27,2016-09-21T11:34:34,Tarkistettu,1.1 2016_87_89,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Vielä yksi puheenvuoro ennen ministerin vastauspuheenvuoroa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_90,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koulutuksessa on meneillään ja suunnitteilla valtavat mullistukset, ja minä todella olen huolissani suomalaisten lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Koulutus on hyvinvointiyhteiskunnan perusjalka, ja ajattelen, että näin suuria leikkauksia ei millään voi hyväksyä. Mutta kaikki ei ole vain euroista ja rahasta kiinni. Ministeri, sanoitte puheenne alkuosassa, että kaikille on taattava yhtäläiset mahdollisuudet opiskeluun. Euroopan parlamentissa, YK:n alaisessa verkostossa ja monissa juristijärjestöissä, niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin, on ihmetelty Suomen tilannetta. Suomihan on tunnettu tasa-arvon maana. Suomi on tunnettu esimerkkimaana, mitä tulee koulutukseen ja opetukseen, ja kuitenkin tähän asiaan liittyen rikotaan Suomessa monia perustuslain pykäliä, ja näitä rikkomuksia on erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Kysyisinkin ministeriltä: aikooko ministeri jatkossa edesauttaa niin, että Suomessa yhtäläiset opiskelumahdollisuudet toteutuisivat eettisestä tai uskonnollisesta vakaumuksesta, erilaisesta taustasta (Puhemies koputtaa) huolimatta kaikille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-21T11:34:39,2016-09-21T11:35:48,Tarkistettu,1.1 2016_87_91,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Grahn-Laasonen, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_92,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos monista hyvistä puheenvuoroista. Palaan vielä tuohon ammatillisen koulutuksen reformiin, koska se on selkeästi iso asia myös koskien ensi vuotta. Olen ihan samaa mieltä siitä, että se säästöjen aikataulutus on haaste eli että säästöt tulevat voimaan ensi vuonna mutta reformi on mahdollista suuren lainsäädäntöuudistuksen vuoksi toteuttaa vasta 2018 alusta. Tässä on kuitenkin haettu sellaista toimintamallia, missä pystytään turvaamaan koulutuksen järjestäjille mahdollisuus reagoida jo sen reformin toimintalinjausten mukaisesti muun muassa sillä tavalla, että ensi vuoden säästöjen osalta koulutuksen järjestäjillä on hyvin paljon liikkumavapautta, toimintavapautta toteuttaa niitä säästöjä jo valmistaen sitä omaa organisaatiotansa siihen uuteen aikaan, siihen reformin aikaan silloin 2018 alusta. Reformia on myöskin valmisteltu hyvässä yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kentän kanssa, ja uskallan sanoa, että sen sisällöllä on vahva ammatillisen koulutuksen kentän tuki. Siellä nähdään tarvetta ammatillisen koulutuksen uudistamiselle, ja nämä suuntaviivat, joita nyt viedään eteenpäin, on laajasti siellä allekirjoitettu. Tietenkään ei aina voi olla niin, että jokainen on samaa mieltä kaikista yksityiskohdista, mutta on haettu sellaista kokonaisuutta, joka vie ammatillista koulutusta eteenpäin, vaikka taloustilanne on tiukka, ja pystymme vastaamaan tulevaisuudessa niihin nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin entistäkin joustavammin. Yksi hyvä esimerkki on vaikkapa se, että kun meillä vuosien varrella tutkintojärjestelmä on paisunut eli ammatillisessa koulutuksessa aina, kun on tullut uusi osaamistarve, on rakennettu sen ympärille uusi tutkinto ja tällä hetkellä niitä tutkintoja on se jotain 350, joiden väliltä opiskelijoiden pitäisi pystyä valitsemaan se oma ala ja vaihtoehto, ja niistä on tullut liian kapea-alaisia ottaen huomioon tulevaisuuden osaamistarpeet, niin tämän tutkintouudistuksen myötä, joka on osa tätä ammatillisen koulutuksen reformia, tutkintojen määrä puolittuu ja niistä tulee laaja-alaisempia ja sisälle rakentuu sitten erikoistumisväyliä. Tätä on pidetty muun muassa erittäin hyvänä osana ja uudistuksena. Toinen iso kokonaisuus on työpaikkaoppimisen ihan merkittävä lisääminen, eli koulutussopimusmallissa pyritään siihen, että nimenomaan voidaan vaikuttaa keskeyttämisiin. Meillä on paljon sellaisia opiskelijoita, jotka peruskoulun jälkeen haluaisivat enemmän oppia tekemällä eli vähemmän istua pulpetissa ja saada enemmän käytännön kokemusta, nähdä sen työelämän, saada siitä aitoja kokemuksia, inspiroitua, innostua, motivoitua siitä oman työn jäljen näkemisestä. Siitä syystä on paljon hyviä esimerkkejä siitä, millä tavalla on voitu opiskelumotivaatiota lisätä työpaikoilla, kun se oppiminen siirtyy työpaikoille. Koulutussopimuksen keskeinen idea on, että se vastuu kuitenkin siitä oppimisesta ja siitä laadusta on oppilaitoksella, ja tämä haastaa tietysti myös opettajuutta mutta on iso mahdollisuus. Täällä nousi esiin tasa-arvo koulutusjärjestelmässä. Se on ollut meidän suomalaisen koulutusjärjestelmän ihan niitä peruskallioita, että me lähdemme täällä siitä, että kaikille taustasta riippumatta turvataan yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen ja maksuttomaan koulutukseen, ja tästä pidetään tiukasti kiinni. Meillä on haasteita peruskoulun puolella muun muassa oppimistuloksissa ja sitten tässä koulujen eriytymisessä, joka johtuu paitsi asuinalueiden eriytymisestä myöskin siitä, että kunnilla on erilaiset taloustilanteet. Tähän me voimme vastata muun muassa näillä mahdollisuuksien tasa-arvoon kohdistettavilla erityisavustuksilla heikommilla alueilla toimiville kouluille. Se on havaittu hyväksi tavaksi, jatkamme siinä edellisen hallituksen hyvää työtä. Samoin on sitten tämä pedagogiikan kehittäminen ja peruskoulun uudistaminen, opettajien valmiuksien vahvistaminen, erilaisten monipuolisten oppimisympäristöjen rakentaminen ja niin edelleen, ja siihen todella tämä uusi peruskouluohjelma vastaa. Tämä uusi peruskouluohjelma on taas sitten rakennettu yhdessä koulutuksen ammattilaisten kanssa. Siinä on ollut semmoinen vahva johtoryhmä, ja siinä on mukana Kuntaliitto ja kunnat sitä kautta, Opettajien Ammattijärjestö OAJ ja tutkijoita, yliopistojen opettajankouluttajia ja tämmöisiä koulutuksen monipuolisia tuntijoita, ja siitä olen hyvin innostunut ja uskon, että sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, kun se tehdään käsi kädessä kouluissa muutenkin nyt juuri tänä syksynä alkaneen opetussuunnitelmien käyttöönoton kanssa. Tässä ehkä sellaisia peruslinjoja. Meillä tietysti tuolla kulttuurin puolella mainitsinkin av-kannustimet, lainauskorvaukset, alkavan valtionosuusuudistuksen, liikunnan puolella Liikkuvan koulun, sen valtakunnallistamisen, tuodaan liikuntaa lasten ja nuorten koulupäiviin, on tehty uudet suositukset varhaiskasvatukseen ja lasten liikkumiseen ja niin edelleen. Siellä se painopiste on ollut selkeästi lapsissa ja nuorissa. Kielikokeilusta tuli kysymyksiä täällä. Sen lainsäädännän valmisteluaikataulu on se, että tämän syksyn aikana valmistuvat kaikki tarvittavat selvitykset ja valmistelu siitä, mitkä edellytykset tämän kokeilun edistämiselle meillä on. Kiitän kaikista puheenvuoroista ja toivon, että tämä hyvä vuoropuhelu eduskunnan kanssa saa jatkoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-21T11:35:56,2016-09-21T11:41:27,Tarkistettu,1.1 2016_87_93,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Debatti jatkuu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_94,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää todella tästä av-tuotantotuesta opetusministeriä. Se on erinomainen asia Suomen luovalle alalle ja sitä myöten koko Suomelle, koska tämä tuki mahdollistaa parhaimmillaan suuret kansantaloudelliset ja aluetaloudelliset vaikutukset. Myös tässä välitän kiitokset ministeri Rehnille, yhteistyössä TEMin ja OKM:n kanssa tämä on hienosti sujunut. Liikkuva koulu ‑hanke on erinomainen esimerkki siitä, miten pienellä rahalla tehdään paljon. Mukana on jo lähes 70 prosenttia kouluista, ja viime vuonna saatiin erinomaisia tuloksia aikaan, eli kaksinkertainen määrä kouluja on nyt mukana. Olisin kysynyt kuitenkin tästä taiteen perusopetuksen saavutettavuusrahasta: minkälaisia konkreettisia toimenpiteitä on tulossa? Toinen kysymykseni liittyy puurakentamisen koulutukseen. Millä tavalla sitä aiotaan lisätä? Sehän on erinomainen tapa sitoa hiiltä, ja OKM:kin on tässä todella (Puhemies koputtaa) sillä tontilla, ilmastonmuutoksen torjuntatontilla, ja se on tärkeä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-09-21T11:41:31,2016-09-21T11:42:42,Tarkistettu,1.1 2016_87_95,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tahdon kiinnittää huomion monien hyvien täsmäkysymysten rinnalla kokonaisuuteen. (Jukka Gustafsson: Oikein hyvä!) Onko ministeri tietoinen siitä, että samaan aikaan, kun Suomen hallitus leikkaa kaikkien vaalilupausten vastaisesti opetuksesta, tieteestä ja koulutuksesta jopa 600 miljoonaa euroa, Ruotsissa tehdään päinvastoin? Ruotsi kulkee täysin eri suuntaan kuin Suomi. Ruotsi investoi koulutukseen ja tutkimukseen, ja sillä on visio: osaamisen ykkösmaa maailmassa. Mikä on Suomen visio? Miten Suomi aikoo pärjätä globaalissa kilpailussa, jos suurin voimavaramme ei pelkästään jää hyödyntämättä vaan sitä vieläpä tietoisesti heikennetään? Viime yönä Suomi hävisi Ruotsille 0—2, mutta koulutuksessa, tutkimuksessa ja tieteessä Suomi häviää Ruotsille 6—0.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-21T11:42:43,2016-09-21T11:43:43,Tarkistettu,1.1 2016_87_96,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeriä siitä, että nyt on selvästi mennyt läpi näitten maksujen uusi nimitys. Eli kun ennen puhuttiin ""päivähoitomaksuista"", niin sehän antoi väärän kuvan siitä, mistä on kysymys; tämä ""varhaiskasvatusmaksumaksut"" on se oikea sana, joka osoittaa, mistä on kysymys. Samalla kiitän hallitusta siitä, että nämä maksujen korotukset on estetty, koska se alhainen maksutaso on hyvää perhepolitiikkaa, se on oikeata työllisyyspolitiikkaa, ja jos mietitään kaikkia esteitä, joilla saatetaan aiheuttaa loppujen lopuksi se tilanne, että töihin ei kannata hakeutua, niin vastuullinen hallitus ei voi semmoisia päätöksiä tehdä. Mutta kysynkin ministeriltä vähän tästä tulevaisuudesta. Jos meidän työllisyysaste nousee ja työttömyys alenee, niin onko mahdollista, että me pystyisimme alentamaan näitä varhaiskasvatusmaksuja? Sillä tavalla me saisimme kiinni sitä eroa, mikä meillä on muihin sivistysvaltioihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-09-21T11:43:45,2016-09-21T11:44:49,Tarkistettu,1.1 2016_87_97,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy ensin aloittaa tunnustamalla, että hallitus on hyvin taitava siinä, miten asioita markkinoidaan. Se on politiikassa aivan uusi laji, ja siltä osin täytyy sanoa, että kaikki uudistaminen ja kehittäminen, joista te olette kauniisti täällä puhuneet, kätkee taustalleen sen, että vaaleissa luvattiin, että koulutuksesta ei enää leikata, luvattiin, että koulutuksesta ei enää leikata melkein 2,7 miljardin säästöjen päälle. Niitä ei peruttu, vaikka oppositio viime kaudella niitä arvosteli. Mutta sen päälle tehdään lähes 3 miljardin lisäleikkaukset. Siis mikä koulutuslupaus tällainen on? Luvattiin, mutta leikataan sittenkin. Ja minusta on aika järkyttävää, että te teitte jälleen lisää koulutusleikkauksia. OKM:n pääluokasta leikataan kiky-vaikutuksia 59 miljoonaa, ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta 21 miljoonaa. Miksi tätä salaillaan? Miksi, ministeri, te ette kertonut, minkälaisia uusia säästöjä tämä budjettiesitys sisältää? Sen lisäksi peruspalveluiden valtionosuuksiin (Puhemies koputtaa) tulee järkyttävät leikkaukset, (Puhemies koputtaa) ja se kohdistuu erityisesti varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Eli tämä ei pidä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-09-21T11:44:52,2016-09-21T11:46:05,Tarkistettu,1.1 2016_87_98,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Orpo, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_99,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Uusia leikkauksia ennen päätettyjen lisäksi ei tehty. Se, mitä sanoitte tästä kiky-sopimuksesta, ei ollut leikkaus. Se hyöty, mitä yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tuli säästöjä kiky-sopimuksen myötä, otettiin valtiolle, koska valtio tarvitsee ne rahat kiky-sopimuksen kustannusten maksamiseen. Mutta se rahoitusasema ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla säilyy tasan tarkkaan samanlaisena, ja tämä on fakta. Se ei ole leikkaus. Minä haluan tehdä tämän selväksi: Se ei ole leikkaus. Rahoitusasema pysyy samana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-21T11:46:06,2016-09-21T11:46:47,Tarkistettu,1.1 2016_87_100,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tämä on todella tärkeää, että pannaan tämä kohta nyt sitten historian arkistoihin, kun valtiovarainministerin suulla kuultiin, että tämä ei ole leikkaus. Te olette luvannut, että kuntatalous on kustannusneutraali. 168 miljoonaa säästetään kiky-vaikutusten ulosmittauksella kunnista. 28 prosenttia siitä laskennallisesti on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen menoja. Ministeri täällä väitti, että perusopetuksesta ei leikata. Se on minusta aika uskomatonta, koska jo kehysriihessä te leikkasitte valtionosuuksia, ja surullista, todella surullista, on se, koska täällä pitäisi kuitenkin pystyä niistä tosiasioista, jotka liittyvät budjettiin, rehellisesti ja avoimesti puhumaan. 168 miljoonaa plus 59 miljoonaa OKM:n pääluokasta kiky-vaikutusten ulosmittausta on minusta aika suuri koulutusleikkaus niiden koulutusleikkausten päälle, jotka on tehty. Sen lisäksi ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa ei riitä, vaan budjettiesitys sisältää 225 miljoonaa leikkauksia ammatillisesta koulutuksesta. Minusta siinäkin suhteessa pitäisi pysyä näissä luvuissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-09-21T11:46:52,2016-09-21T11:47:57,Tarkistettu,1.1 2016_87_101,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Vielä ministeri Orpo, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_102,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kuntatalous pitää katsoa kokonaisuutena, ja haluan huomauttaa siitä, että muun muassa kunta-alan järjestöt hyväksyivät sen sovun, jonka me neuvottelimme heidän kanssaan ja joka liittyi kiky-sopimukseen ja kuntatalouden kokonaisuuteen. Kunta—valtio-suhde on käytännössä samalla tasolla, tai siis se on suhteellisen plus miinus nolla. Ja tilanteessa, jossa valtio velkaantuu 5,5 miljardia, tämä on kohtuullinen tulos. Ja jos miettii kiky-sopimusta ja sen vaikutusta kuntatalouteen, jolla on sitten taas suuri merkitys sille, mikä on kuntien kyky huolehtia muun muassa sivistyksen, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tehtävistä, niin se tukee myöskin kuntataloutta. Jos työllisyys paranee kilpailukyvyn paranemisen myötä, se tukee kuntataloutta. Tämä pitää erottaa omakseen. Mutta edelleen sanon, että se, että kiky-sopimuksesta tuleva hyöty otettiin valtiolle, koska valtio faktisesti maksaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen palkat, oli kustannusneutraali, koska se rahoitusasema siltä osin (Puhemies koputtaa) pysyi ihan samanlaisena. Minusta on turha väittää, että täällä puhuttaisiin (Puhemies: Aika!) muunneltua totuutta. Se ei ole kovin asiallista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-21T11:47:58,2016-09-21T11:49:11,Tarkistettu,1.1 2016_87_103,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todella hyvä asia koulutuksen kannalta, että kuntatalous on nyt paremmassa kunnossa kuin viime vaalikaudella. Todella me joudumme myöskin tässä toiseksi suurimmassa pääluokassa säästämään eli opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa, ja se on haasteellista mutta kuitenkin välttämätöntä. Sen takia on tärkeätä, että nyt myös täällä eduskunnassa meillä jaostossa ja valiokunnassa katsotaan näiden päätösten vaikuttavuutta laajemmin. Erityisesti ammatillinen koulutus on tässä suhteessa haaste, ja nämä uudistukset ovat todella tärkeitä. Tässä tullaan myöskin siihen, että tämän koulutuksen pitäisi olla hyvinkin joustavaa. Esimerkiksi meidän suunnallamme ministeri Orpon kanssa tuolla Turussa, Raumalla, Uudessakaupungissa, Vaasassa hyvin nopeasti nyt teknologiateollisuus etenee ja on vaikeuksia saada koulutettua väkeä riittävästi siellä, insinöörejä, myöskin ammatillisella puolella. Koulutuksen pitäisi pystyä tähänkin taipumaan, että se on tässä hyvässä nousussa mukana. Mitä vaikuttavuuteen tulee, niin liikunnan, huippu-urheilun määrärahoissa, joita muuten perittiin takaisinkin puolisen miljoonaa, (Puhemies koputtaa) pitäisi katsoa (Puhemies: Aika täynnä!) sitä vaikuttavuutta... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-09-21T11:49:12,2016-09-21T11:50:22,Tarkistettu,1.1 2016_87_104,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä me nyt olemme kinastelleet näistä leikkauksista jo aika pitkään, mutta olisi tärkeää kyllä odottaa myös sosialidemokraateilta kunnollisia esityksiä, koska täällä on kaksi entistä opetus- ja kulttuuriministeriä paikalla. Siinä mielessä te ymmärrätte, että taloustilanne on todella vakava. Ja tämä taloustilanne on tullut vakavaksi aikaisempien hallitusten aikana. Tämä kiky-sopimus olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten, kaksi vaalikautta sitten. Meillä ei olisi näin vaikeata taloustilannetta. Nytten meillä on kuitenkin jotain housussa, ja se pitäisi putsata pois sieltä. Siinä mielessä täytyy kiittää ministeriä, että hän on onnistunut näin vaikean taloustilanteen aikana luomaan uusia toimintamalleja ja muutoksia, joilla saadaan aikaiseksi parempia tuloksia. Yksi näistä on tämä nuorten työssäoppimisen lisääminen ja esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformi, jossa ennen kaikkea nuorelle mahdollistetaan osatutkintoon tähtäävää koulutusta ja jossa nimenomaan näitä syrjäytyneitä nuoria yritetään ottaa kiinni ja antaa heille semmoisia polkuja, että he saavat työpaikkoja. Näitä asioita meidän tulisi täällä pohtia, mitä uusia keinoja tehtäisiin tässä taloudellisessa tilanteessa, (Puhemies koputtaa) eikä niinkään moittia tätä leikkauslistaa. (Jukka Gustafsson: Työssäoppiminen alkoi jo 15 vuotta sitten!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-09-21T11:50:23,2016-09-21T11:51:30,Tarkistettu,1.1 2016_87_105,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä me voimme käyttää tämän päivän siihen, että keskustelemme siitä, kuinka paljon eri puolueiden mielestä pitäisi säästää. Vasemmistoliiton näkemys on, että 190 miljoonaa on selvästi ylimitoitettu säästö, kun puhutaan ammatillisesta koulutuksesta. Mutta se kaikista keskeisin ja tärkein kysymys, johon ei olla vielä saatu vastausta ministeriltä, on, että vaikka hallitus pitäisi kiinni tästä ylimitoitetusta säästötavoitteesta, niin miksi te toteutatte nämä säästöt tässä järjestyksessä ja tällä tavalla. Tällä toimintatavalla ei ole kentän tuki. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä tulee koko ajan viestejä siitä, että mikäli nämä säästöt tehdään ennen kuin tämä sisältöuudistus astuu voimaan, niin se ei anna koulutuksen järjestäjille mitään mahdollisuuksia tehdä järkeviä säästöjä vaan niitä haetaan henkilöstöä vähentämällä, lähiopetusta vähentämällä ja ryhmäkokoja kasvattamalla. Se ei ole koulutuksen kehittämistä, eikä se ole ammatillisen koulutuksen uudistamista, ja tähän kysymykseen ei olla vieläkään saatu vastausta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-21T11:51:31,2016-09-21T11:52:35,Tarkistettu,1.1 2016_87_106,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minun mielestäni, kun puhutaan ammatillisesta koulutuksesta, tämä tutkintouudistus on todellakin hyvä. Mutta minun mielestäni siihen kysymykseen, mistä ollaan puhuttu, että miten taataan, että ne opiskelijat jatkossa, jotka tarvitsevat paljon lähiopetusta, saavat sitä, ei ole tullut vastausta — ei tullut kaksi viikkoa sitten eikä ole tullut nytkään. Kun on ollut erilaisia työryhmiä, jotka pohtivat tätä, niin miten voidaan taata, että saadaan lähiopetusta myös jatkossa? Sitten tästä kerhotoiminnasta, arvoisa puhemies, haluaisin kyllä saada vastausta jossain vaiheessa, kun suunnitellaan nyt, että kerhotoiminta on mahdollista esikoulun yhteydessä. Miten taataan silloin, että on laadukasta varhaiskasvatusta myös tämän uudistuksen jälkeen? Moniammatillinen yhteistyö on ollut vahvuus. Miten tämä taataan esimerkiksi oppilashuollossa, kun maakuntauudistus ja sote-uudistus astuvat voimaan? (Puhemies koputtaa) Mitä ministeriö pystyy tässä vaiheessa tekemään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-09-21T11:52:36,2016-09-21T11:53:48,Tarkistettu,1.1 2016_87_107,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä resurssikeskustelussa on hyvä muistaa se, että Suomen koulutuskustannukset ovat varsin hyvällä tasolla, jos kansainvälistä vertailua katsotaan, perusopetuksessa jopa oikein hyvällä tasolla. Täytyy todeta, että tämä meidän luokanopettajajärjestelmä näyttää olevan hyvin tuottava järjestelmä. Eli kaiken kaikkiaan minusta pitäisi pohtia sitä, miten näistä käytettävistä resursseista saadaan mahdollisimman hyvä tulos sitten aikaiseksi. On tietenkin huolestuttava se viidesosa nuorista miehistä, jotka ovat koulun ja työelämän ulkopuolella, mutta on pohdittava, miten panoksia käytettäisiin paremmin. Ihan suorana kysymyksenä ministerille: onko etenemässä Oulun yliopiston tutkinnonanto-oikeus rakennusalan diplomitutkintoon eli tämä ajatus siitä, että nykyisiä opintoja voitaisiin yhdistää niin, että saataisiin uusi erillinen tutkinto?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-09-21T11:53:49,2016-09-21T11:54:54,Tarkistettu,1.1 2016_87_108,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Rinne maalaili kyllä ihan kohtuuttoman kovia uhkakuvia aiemmassa puheenvuorossaan. Ei se maailma siellä arjessa ihan tuolta näytä. Toiminnallisia muutoksia voidaan tehdä ilman lainsäädäntöäkin, ja on kysymys siitä, millä tavalla meidän oppilaitosten johto rakentaa ja kehittää sitä oppilaitostaan. Uskon siihen, että meillä on aivan loistavia ammattilaisia, opettajia, oppilaitosten johtajia. He kykenevät kyllä ilman tätä tulevaa ammatillista reformilainsäädäntöäkin tekemään paljon. Otetaan esimerkkinä ihan tilankäyttö. Me kiersimme meidän eduskuntaryhmän sivistysvaliokuntaryhmän kanssa, ja siellä tuli esille ihan konkreettisia esimerkkejä, millä tavalla ihan tilankäyttöä voidaan tehostaa jo ilman tulevaa lainsäädäntöä. (Jukka Gustafsson: Ettekö te luota OAJ:n tutkimuksiin?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-09-21T11:54:55,2016-09-21T11:55:50,Tarkistettu,1.1 2016_87_109,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tänään ja myöskin eilen puhuttu nuorten aikuisten osaamisohjelmasta eli NAOsta. Minä olen itse seurannut läheltä tätä erittäin vaikuttavaa, viime kaudella käynnistynyttä ohjelmaa, ja siitähän on saatu erinomaisia tuloksia eri puolilla Suomea. Eli vailla ammatillista koulutusta olevia nuoria on koulutettu ammattiin, ja he ovat saaneet töitä tai jatko-opiskelupaikan. Syyskuussa ministeriöstä tuli tiedote, jonka mukaan NAO-ohjelmaan on tulossa 10 miljoonan euron lisäys. Minä ilahduin todella kovasti tästä tiedotteesta, mutta kun asiaa tutki tarkemmin esimerkiksi tästä budjettikirjasta, niin itse asiassa näyttääkin siltä, että NAO-ohjelmasta otetaan 12 miljoonaa pois eikä suinkaan sinne lisätä 10:tä miljoonaa. Että minun mielestäni oli hiukan ainakin harhaanjohtava se tiedote, mikä syyskuussa tuli, ja kysymykseni nyt kuuluu: miksi tätä todella vaikuttavaa ja myöskin ammattilaisten hyvänä pitämää ohjelmaa ollaan nyt ajamassa alas?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-21T11:55:54,2016-09-21T11:56:57,Tarkistettu,1.1 2016_87_110,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Vielä yksi puheenvuoro ennen ministeri Grahn-Laasosta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_111,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Savonlinnasta viedään opettajankoulutuslaitos ja sen myötä lähes 900 opiskelijapaikkaa. Tuore sote-selvitys kertoo, että uhan alla ovat nyt myöskin sairaalan päiväleikkaukset ja päivystystoiminta, jos se toteutuu sellaisenaan. Samalla se uhkaisi kaikkia niitä ammattikorkeakoulupaikkoja, joita hoitoalalla Savonlinnassa on. Savonlinnalle kysymys on aivan elintärkeä. Kun opettajankoulutuspaikat lähtevät, Savonlinnan kaupungin ensisijainen tavoite on saada kompensaatiota nimenomaan ammattikorkeakoulutuspaikkojen taholta, ja kun toisaalta sote-uudistus uhkaa jo nykyisiä paikkoja ja kun ammattikoulutukseen tulee lähes 200 miljoonan euron säästöt, toivoisin ministeriltä arviota siitä, millaiset mahdollisuudet on lisätä ammattikorkeakoulutuspaikkoja Savonlinnassa tai edes pelastaa ne nykyiset paikat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-09-21T11:57:01,2016-09-21T11:58:00,Tarkistettu,1.1 2016_87_112,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Grahn-Laasonen, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_113,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos jälleen keskustelusta. Täällä viitattiin Ruotsiin. Ruotsissa tehtiin jo kauan sitten sellaiset toimet, jotka korjasivat julkisen talouden tilannetta Ruotsissa. Ruotsissa on korkeampi työllisyysaste ja tällä hetkellä talous kasvaa yli 3 prosenttia vuodessa. Eli selkeätä on, että tässä suhteessa Suomen pitäisi pystyä tekemään ne vaadittavat toimet, se helpottaisi kaikin tavoin myöskin koulutuksen resursseja ja tilannetta. Eli kaikki energia ja voima pitää laittaa siihen, että Suomen työllisyystilanne saadaan nousuun ja julkinen talous tasapainoon, jotta pystytään tulevaisuudessa myöskin lisäämään koulutuksen määrärahoja. Täällä tuli vielä runsaasti puheenvuoroja ammatillisesta koulutuksesta. Siitä pääsemme pian puhumaan lisää, kun se lainsäädäntö saadaan eteenpäin. Kysyttiin muun muassa lähiopetuksen perään. Tässä ammatillisen koulutuksen reformissa keskeistä on osaamisperusteisuus eli se ajattelu siitä, että keskitetään huomiota siihen, että saavutetaan se määritelty osaaminen. Siihen tullaan sitten hyvin erilaisin keinoin eli yksilöllisiä polkuja rakennetaan. Ne, jotka tarvitsevat enemmän lähiopetusta, sitä saavat, heidän se pitää saada, ja sitten niille, jotka pystyvät itsenäisempään työskentelyn, työskentelyyn työpaikoilla ja sitä kautta oppimiseen, sekin on mahdollista. Samoin aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen on keskeistä, sillä saadaan lisättyä tehokkuutta. Tällä hetkellä meillä on tosielämän tilanteita, joissa aloitetaan aina alusta, vaikka puuttuisi vain tietty osaaminen, ja jatkossa pystytään joustavammin aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen kautta rakentamaan yksilöllisiä koulutuspolkuja ja sitä kautta myöskin tehostamaan ja säästämään niitä resursseja erityisesti tietysti aikuisten kohdalla, kun heillä on jo sitä aiempaa osaamista muun muassa työelämästä ja aiemmista opinnoista. Savonlinnan osalta tarkoitus on neuvottelukierroksella ammattikorkeakoulujen kanssa keskustella tästä tilanteesta. Hallitus on siihen kiinnittänyt huomiota. Taiteen perusopetus nousi esille, ja olen siitä hyvin iloinen. Se on yksi hallituksen kärkihankkeista, tavoitteena vahvistaa taiteen perusopetusta. Siinä on hyvin paljon innostusta ilmassa nimenomaan niissä mahdollisuuksissa, missä tuodaan taiteen perusopetusta, kulttuuria sinne koulujen iltapäiviin, mitkä ovat semmoista tyhjäkäynnin aikaa monissa perheissä, että vanhemmat ovat töissä ja harrastukset eivät ole vielä alkaneet. Ne iltapäivät kannattaisi ottaa paremmin käyttöön. Samoin sitten liikuntaseurojen kanssa tehtävä yhteistyö myös siellä koulujen iltapäivissä voi olla yksi keino madaltaa harrastamisen kynnystä ja myöskin perheille tulevia kustannuksia. Tälle hallitukselle on erittäin tärkeätä se, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus vähintään yhteen itselle mieluisaan harrastukseen, ja erilaisin toimin pyrimme siihen, että tämä olisi mahdollista. Pyrimme hillitsemään myöskin niitä kustannusten nousuja, mitä harrastamisessa on erityisesti isommissa kaupungeissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-21T11:58:03,2016-09-21T12:01:10,Tarkistettu,1.1 2016_87_114,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Keskustelu jatkuu seuraavaksi pääministerin puheenvuorolla. Tähän osioon meillä on käytettävissä 2 tuntia. — Pääministeri aloittaa, 8 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_115,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen suunnitelma velaksi elämisen lopettamiseksi julkisessa taloudessa vuonna 2021 perustuu siihen, että toisaalta menot jäädytetään noin 55 miljardiin valtion budjetissa ja tulojen ja menojen tasapaino saavutetaan suurin piirtein sillä hetkellä, kun työllisyysaste saavuttaa 72 prosentin rajan. No, mitä keinoja meillä tähän on? Ensinnäkin lyhyellä tähtäimellä me olemme tehneet tämän 4 miljardin raskaan säästöpaketin, toiseksi pidemmällä tähtäimellä menoja hillitään suurilla uudistuksilla, joista tärkein on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, ja esimerkiksi eilen julkistettu liikennekaari on tässä tärkeässä roolissa, ja kolmanneksi työllisyysastetavoite tulee myöskin — sen saavutettuamme — pienentämään työllisyysmenoja. Nämä kolme elementtiä muodostavat pääkeinot, millä menopuoli pidetään kurissa. Tulopuoli edellyttää sitä, että pääsemme parin prosentin kasvu-uralle ja että tuo työllisyysaste saavuttaa 72 prosentin tason. Tämä hallitus on myöskin sitoutunut siihen, että emme siirrä julkisen talouden ongelmia kunnille. Kunnat joutuisivat tinkimään silloin peruspalveluistaan. Kuntatalous laitetaan siis kuntoon samassa aikataulussa, se on jo nyt hyvällä uralla, ja kuntatalouden tasapaino on täysin mahdollista saavuttaa vuonna 2021. Veroasteen nostaminen, jatkuva nostaminen, on syönyt Suomen kilpailukykyä, suomalaisen työn kilpailukykyä, ja kilpailukyvyn heikkeneminen on näkynyt työllisyydessä. Tämä puolestaan kiertyy julkiseen talouteen kasvavana menopaineena, ja tästä kierteestä meidän nyt pitää päästä eroon. Verojen korottaminen ei tästä syystä ole hallituksen keinovalikoimassa julkista taloutta tasapainotettaessa. No, sitten siihen tärkeimpään eli työllisyyteen. Hallituksen keskeinen tavoite on siis nostaa työllisyysaste nykyisestä 68,7 prosentista 72 prosenttiin. Yleinen mielipide ja myös tämän salin henki näyttää pitävän tavoitetta epärealistisena. Kuitenkin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa työllisyysaste on selvästi meidän tavoitteen yläpuolella. Ei ole olemassa sellaista seikkaa, joka estäisi meitä kipuamasta Pohjoismaiden kumppaneiden tasolle. Sanotaan, että sitä saa, mitä mittaa — sitä saa, mitä mittaa. Kun kova työllisyysastetavoitteemme on jatkuvasti julkisessa keskustelussa, ajoittain myös kovan arvostelun kohteena, samanaikaisesti tavoitteeseen tarvittavien keinojen hyväksyttävyys hiljalleen kasvaa. Tavoitteeseen pääsemisestä toivottavasti tulee näin meidän kaikkien ja kansakunnan yhteinen tavoite. Kansantalouden vahvistuminen edellyttää yhtäältä kustannuskilpailukyvyn paranta-mista ja toisaalta panostamista korkean arvonlisän tuotteisiin ja palveluihin ja digitalisaatioon. Suomen tilanteessa, niin kuin eilen totesin, on myös myönteisiä valonpilkahduksia. On paljon myönteistä, mutta nämä signaalit ovat vielä kovin hentoisia. Pitkään jatkunut talouden supistuminen on kuitenkin takana. Viimeisimmän tiedon mukaan tuotanto kasvoi heinäkuussa 1,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Työllisyysaste nousi vuodessa prosenttiyksiköllä ja työttömyys meni prosenttiyksikön alaspäin. Samoiten suomalaisten epävarmuus työpaikan säilymisestä on vähentynyt merkittävästi, mikä on tukenut yksityisen kulutuksen kasvua. Pitkään jatkunut epätoivon ja apatian kehä on kääntynyt nyt toivoksi paremmasta, tekemisen meiningiksi. Kun saamme vielä sen käännettyä Suomi 100 ‑hengessä yhdessä tekemiseksi, meitä ei pysäytä kukaan. Sitten veroista muutama sana. Hallituksen veropoliittinen linja on kasvun ja työllisyyden vahvistaminen. Ansiotulojen verotusta kevennetään peräti runsaalla 500 miljoonalla eurolla, eläkeläiset saavat vastaavan kevennyksen. Tällä kaudella keskeisimmät toimet tähän mennessä ovat olleet siis tämä 515 miljoonaa tässä budjetissa, eläkeläisille 135 miljoonaa ja tälle vuodelle työtulovähennyksen korotus 450 miljoonaa. Nämä on kaikki kohdistettu pieni- ja keskituloisille. Suurituloisten verotusta hallitus on kiristänyt jatkamalla niin sanottua solidaarisuusveroa ja laskemalla sen alarajaa. (Pia Viitanen: Laskee suurituloisten veroa!) Myös pääomaveroa on korotettu. Ensi vuoden budjetissa hallitus toteuttaa pääosan hallitusohjelmassa luvatuista yritysten ja metsätilojen sukupolvenvaihdosta ja yrittäjyyttä, työllistämistä edistävistä toimista. Näiden yhteismäärä on 170 miljoonaa. Sukupolvenvaihdokset siis helpottuvat. Tällä halutaan taata sinivalkoisen kasvollisen omistajuuden säilyminen Suomessa. Työllistäminenhän on tapahtunut viime vuosina juuri tällaisissa yrityksissä. Sukupolvenvaihdosten huojennuksiin on liittynyt myöskin alaikäisiin kohdistuva epäkohta, joka tässä yhteydessä myöskin korjataan. No, sitten eilen täällä käytiin paljon keskustelua yrittäjävähennyksestä. Oppositiosta ainoastaan KD antoi selvän tuen yrittäjävähennykselle. Edellinen hallitus alensi yhteisöverokannan 20 prosenttiin ja samaan aikaan korotti merkittävästi pääomatulojen verokantaa. Näin osakeyhtiöiden verotusasema parani verrattuna muihin yhtiömuotoihin. Lähinnä verosyistä Suomesta on tullut yksi maailman osakeyhtiöityneimmistä maista. Tälle kehitykselle ei välttämättä löydy muita järkeviä perusteita. Näissä olosuhteissa katsottiin tarpeelliseksi keventää yksityisten elinkeinonharjoittajien, henkilöyhtiöiden osakkaiden sekä maatalouden, metsätalouden ja porotalouden harjoittajien verotusta erityisellä yrittäjävähennyksellä. Uusi vähennys keventää yrittäjäasemassa olevan henkilön verotusta suhteessa palkansaajan verotukseen. Tätä voidaan pitää perusteltuna muun muassa siitä syystä, että yrittäjän työ- ja sosiaalioikeudellinen asema on heikompi kuin työsuhteessa toimivan asema. Suomessa on tätä nykyä jo noin 150 000 yksin yrittävää, ja heidän määränsä on kasvussa. Toiveissa on, että tavoiteltavaan työllisyystavoitteeseen päästäisiin sekä työsuhteiden lisääntymisen että yrittäjien määrän kasvun kautta. Uusi yrittäjävähennys kohdistuu kaikessa olennaisessa hyvin pieniin yrityksiin. Vuoden 2014 verotustietojen perusteella 77 prosentilla verotettavaa voittoa tuottavista elinkeinonharjoittajista vuotuinen tulos oli alle 30 000 euroa. Henkilöyhtiöiden osalta vastaava luku oli 79 prosenttia. Hallitus haluaa siis korjata tämän. Fysioterapeutit, kampaajat, suutarit, maatalousyrittäjät, (Puhemies koputtaa) porotalousyrittäjät, vaikkapa kahvilayrittäjät: näiden kovaa työtä tekevien, pääasiassa yksin yrittävien aseman hallitus haluaa tällä päätöksellä korjata osakeyhtiömäistä toimintaa tekevien kanssa samalle tasolle. Arvoisa puhemies! Käyn vielä seuraavassa puheenvuorossani sitten tätä velkaantumisen probleemaa läpi. — 8 minuuttia tuli täyteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-21T12:01:24,2016-09-21T12:09:53,Tarkistettu,1.1 2016_87_116,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Nyt on mahdollisuus pyytää vastauspuheenvuoroja.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_117,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä ensi vuoden Suomen juhlavuoden teema on todella Yhdessä, ja tässä salissa aika moni meistä oli yhdessä vielä vähän aikaa sitten sitä mieltä, että tärkeintä on se, että menemme tästä vaikeasta talouden laaksosta yli yhdessä sillä tavalla, että kaikki pidetään kyydissä mukana, eli pidetään huoli siitä, että käytetään talouden sopeuttamiseksi oikeudenmukaisia keinoja, ja pidetään huoli, että tuloerot eivät pääse kasvamaan. No, eilen kävi selväksi se, että tästä hallituksen verolinjasta, jonka pääministeri myönsi, hyötyvät euromääräisesti ja suhteellisesti eniten kaikkein suurituloisimmat. Näin kävi ilmi eilen illalla. Nyt sen lisäksi, sitten kun on katsottu tätä budjetin menopuolta, Kelassa on tehty arvio siitä, että nämä teidän päätöksenne lisäävät lapsiköyhyyttä, lisäävät vanhusköyhyyttä, lisäävät yleistä köyhyyttä (Puhemies koputtaa) ja lisäävät tuloeroja. Miten tämä sopii näihin puheisiin, että mennään tästä yhdessä läpi niin, että kansakunta pysyy eheänä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-21T12:10:02,2016-09-21T12:11:28,Tarkistettu,1.1 2016_87_118,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vaikeina aikoina juuri pitäisi tehdä toimia, joilla puolustetaan sitä, mikä on arvokasta, ja nyt näyttää siltä, että hallitus ei tee niitä uudistuksia, mistä se puhuu, mutta hallitus kyllä tekee leikkaukset, jotka heikentävät heikompiosaisten asemaa, koulutusta ja lasten tulevaisuutta. Samaan aikaan Ruotsi panostaa juuri näihin asioihin. — Toivon, että pääministeri kuuntelee eikä naureskele vieressä olevan ministerin kanssa. Arvoisa puhemies! Te leikkaatte pääministerin oman idean nojalla nyt lisää korkeakouluilta, vaikka niille luvattiin, että lisää ei leikata. Elikkä te leikkaatte kiky-sopimuksen varjolla yli 20 miljoonaa euroa ensi vuonna ja yli 40 miljoonaa euroa useamman vuoden aikana korkeakouluilta — vaikka ne eivät ole osa julkista sektoria virallisesti, vaikka valtiovarainministeri niitä kohtelee muutoin erillisinä toimijoina, niin te leikkaatte heiltä nämä rahat, vaikka he olivat kiky-sopimuksessa mukana hyvällä uskolla, että he voivat nämä rahat säilyttää ja niillä kehittää toimintaansa. Miten te, pääministeri, vastaatte siihen, että yliopistot (Puhemies koputtaa) ja ammattikorkeakoulut ovat petettyjä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-09-21T12:11:28,2016-09-21T12:12:36,Tarkistettu,1.1 2016_87_119,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä ensi vuoden budjettia on mahdollista tarkastella kahdesta eri näkökulmasta. Ensimmäinen on vaikutukset tasa-arvoon ja eriarvoisuuteen. Kuten tässä kuultiin, perusturvaleikkaukset johtavat siihen, että pienituloisten suomalaisten ansiot laskevat, ja myöskin näistä veronkevennyksistä hyötyvät eniten suurituloiset. Suurin vaikutus ostovoiman osalta on niiden suomalaisten osalta, jotka tienaavat enemmän kuin 7 000 euroa kuussa, ja esimerkiksi eläkeläisten osalta ostovoima laskee kaikkien niiden eläkeläisten osalta, jotka saavat vähemmän kuin 2 500 euroa kuussa eläkettä. Toinen näkökulma on työllisyys. On mahdollista edistää työllisyyttä alentamalla tuloverotusta, kyllä, mutta työllisyyden näkökulmasta keskeistä olisi silloin saada aikaiseksi mahdollisimman suuri vaikutus ostovoimaan. Ja kun nämä ostovoimavaikutukset nyt ovat kaikista suurimmat suurituloisten kohdalla, samanaikaisesti kun pienituloisten ostovoima laskee, (Puhemies koputtaa) niin miten te olette hallituksessa arvioineet näitä työllisyysnäkökulmia ja -vaikutuksia tästä budjetista? Eikö nimenomaan työllisyyden edistämisen näkökulmasta olisi ollut tehokkaampaa ja (Puhemies koputtaa) järkevämpää rahankäyttöä suunnata näitä veronkevennyksiä pienituloisille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-21T12:12:36,2016-09-21T12:13:55,Tarkistettu,1.1 2016_87_120,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Pyydän, että pidetään kiinni tästä minuutin ajasta, niin kaikki saavat puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_121,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin me tiedämme, työllisyyden nostaminen on se keskeisin asia, jotta me voimme tulevaisuudessakin rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntamme. Tässä me olemme esittäneet kymmenen kohtaa, mitä toistaiseksi hallitus ei kokonaan ole ottanut ohjelmaansa. Toivoisin nyt, että hallitus ottaisi vakavasti muun muassa sen, minkä olemme RKP:n suunnalta nostaneet: panostuksen työhyvinvointiin. Professori Guy Ahonen esitti tässä muutama kuukausi sitten, että jos me panostaisimme enemmän työhyvinvointiin, me voisimme säästää jopa miljardeja, koska kyse on siitä, että tänä päivänä menee 25 miljardia siihen, että ihmiset eläköityvät ennakkoon ja voivat huonosti, sairauspoissaoloihin ja niin edelleen. Oletteko hallituksessa miettineet näitä asioita kunnolla? Sitten pitäisi ottaa huomioon myös se, että koko maata pitää pitää tulevaisuudessa mukana niin, että (Puhemies koputtaa) alueitten kilpailukyky säilyy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-09-21T12:14:00,2016-09-21T12:15:06,Tarkistettu,1.1 2016_87_122,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki hallitukset aikanaan tekevät myös hyviä päätöksiä. Arvoisa pääministeri, niin teidänkin hallitus on tehnyt. Silloin kun te teette hyviä päätöksiä, me kannatamme. Mainitsitte tämän yrittäjävähennyksen. Sen lisäksi voin tässä kertoa, että kannatamme lämpimästi myöskin sitä, että alviverotus muutetaan maksuperusteiseksi. Eilen puheessanne puhuitte perintöveromuutoksista, joiden avulla turvataan suomalaisten perheyritysten jatkuvuutta. Sekin on erinomainen päätös. Mutta sitten huolenaiheisiin. Hallitus esittää muutettavaksi lapsilisälain lapsilisän suuruutta koskevaa pykälää. Tällä muutoksella on tarkoitus toteuttaa hallituksen julkisen talouden suunnitelmaa. Tämä päätös lapsilisäleikkauksista ihmetyttää, kun ottaa huomioon, miten erityisesti te keskustalaiset lupasitte olla leikkaamatta lapsilisiä. Nyt te leikkaatte niitä kolmella tavalla: poistamalla indeksikorotukset pysyvästi ja poistamalla lapsivähennyksen verotuksesta (Puhemies koputtaa) ja 0,85 prosentin indeksileikkauksella. Tämä ihmetyttää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-09-21T12:15:07,2016-09-21T12:16:19,Tarkistettu,1.1 2016_87_123,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee lisää vientiä, lisää työpaikkoja, lisää verotuloja. Siinä mielessä on aivan ihmeellistä, että vihreät ja vasemmistoliitto vastustavat niitä toimia, joilla Suomen perusteollisuuden kilpailukykyä parannetaan ja koko sen ketjun, mikä liittyy tähän perusteollisuuden ympärillä olevaan toimintaan, samoin yrittäjyyteen tehtyjen toimenpiteiden osalta. Vasemmistoliitto, vihreät ja demarit vastustavat yrittäjävähennystä. Kyse on oikeudenmukaisuudesta: henkilöyhtiöitten asemaa saatetaan samalle tasolle kuin osakeyhtiöissä. Me tarvitsemme lisää pienyrittäjiä, pk-yrittäjiä, ja tässä mielessä tämä toimi, jota hallitus tekee, on oikeudenmukaisuuskysymys. Ostovoiman osalta on aivan käsittämätöntä, että täällä ammutaan alas tähän kilpailukykysopimukseen liittyvä veropoliittinen ratkaisu. Nyt te olette vastustamassa sitä ratkaisua, jolla saatiin aikaan Suomessa historiallinen kilpailukykysopimus keskustalaisen hallituksen ja koko hallituksen aikaansaannoksena. Totta kai se, demarit, teitä harmittaa, (Puhemies koputtaa) kun teitä ei enää tarvita tässä kiky-sopimuksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-09-21T12:16:19,2016-09-21T12:17:27,Tarkistettu,1.1 2016_87_124,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä totesin eilen jo, että tämä on minun poliittisen historiani aikana tehdyistä budjeteista paras budjetti. Tässä hallitus on ollut tienhaarassa: joko jatketaan edellisien hallituksien leikkauslinjalla tai panostetaan nyt kasvuun. Tämä hallitus panostaa kasvuun, ja tämä on minun mielestäni erityisen tärkeä linjanveto. Hallitus on tehnyt tässä budjetissa monta erityistä hyvää asiaa: nimenomaan just luonut niitä kasvun edellytyksiä ja luonut niitä työpaikkoja, niin että saavutetaan se kunnianhimoinen työllisyysasteen tavoite, mikä hallituksella on, 72 prosenttia, toimia viennin edistämiseksi, pienyrittäjyyteen, ja sitten minun mielestäni tämä veronalennus on oikein hyvä juttu, kuitenkin noin miljardin verran. Tämä työtulovähennys, 240 miljoonaa euroa, kohdistetaan pieni- ja keskituloisiin. (Vasemmalta: Suurituloiset saavat eniten!) Samoiten hallitus kompensoi tämän kikyn mukana tulevan veronalennuksen myös pieni- ja keskituloisille, (Puhemies koputtaa) ihan pienimmille tuloille 30 miljoonaa. Kysynkin pääministeriltä: eikö tämä teistäkin vaikuta hyvältä? (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-21T12:17:28,2016-09-21T12:18:41,Tarkistettu,1.1 2016_87_125,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Parlamentaarisessa demokratiassa opposition kuuluu luonnollisesti arvostella hallituksen toimia ja tuoda esille vaihtoehtoja, joita ei tietysti ole juurikaan nähty. Mutta kyllä minä sitä ihmettelen, että täällä Suomessa nyt oppositio moittii aivan kaikkea eikä näe mitään hyvää, kun kuitenkin Suomen taloudessa on näköpiirissä positiivisia merkkejä. Edustaja Ville Niinistö täällä sanoi, että tämä hallitus ei tee uudistuksia. No, tämä hallitushan tekee enemmän uudistuksia kuin yksikään sellainen hallitus, missä vihreät ovat olleet mukana: Eläkeuudistus — valtava uudistus. Sote etenee. Liikennekaari — iso uudistus. Normien purku. Koulupuolellakin tehdään merkittäviä uudistuksia, vaikka on jouduttu tekemään myös säästöjä. (Välihuutoja vasemmalta) Taloudessa ja työllisyydessä nähdään myönteisiä merkkejä, joskaan, niin kuin hallitus on itse todennut, tehdyt ratkaisut eivät vielä riitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-21T12:18:41,2016-09-21T12:19:47,Tarkistettu,1.1 2016_87_126,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman kuvasi näitä köyhyysasteen muutoksia eri väestöryhmissä. Niitten takana on ihmisiä. Minä olen paljon kulkenut tuolla ihmisten keskuudessa kentällä ja törmännyt eläkeläisiin, jotka miettivät, ostavatko ruokaa vai lääkkeitä. Hallituksen toimenpiteet ovat vaikuttaneet tähän. Olen törmännyt lasten vanhempiin, jotka miettivät sitä, miksi heidän lapsellaan on vain puolikas opettaja, kun hallitus leikkaa koulutuksen puolelta. Olen törmännyt opiskelijoihin, jotka miettivät ensi vuoden alusta toimeentuloaan, kun hallitus leikkaa 28 prosenttia toimeentulosta pois. Minä olen tavannut työttömiä, jotka miettivät, että kun tulee 300 tai 400 päivää täyteen, niin lähtee 1 500 euron tuloilla 1 500 koko tuesta tai 3 000 euron työttömyyttä edeltäviltä tuloilta 4 500 rahoista. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus eriarvoistaa ja jakaa suomalaista yhteiskuntaa todella rajulla tavalla. Pääministeri Sipilä, onko Alkion asia unohtunut? Hän toteaa, että köyhän asiaa ei saa koskaan unohtaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-21T12:19:48,2016-09-21T12:20:58,Tarkistettu,1.1 2016_87_127,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! ""Jos tästä 72 prosentin työllisyystavoitteesta jäädään, hallituksen talousohjelman perustalta lähtee pohja pois."" Näin totesi valtiovarainministeri Petteri Orpo Ylen Ykkösaamussa viime lauantaina. Valtiovarainministeri Orpo on myös todennut, että vaalikauden puoliväliriihessä otetaan uudet leikkaukset käyttöön, jos työllisyystavoitteesta jäädään. Joka ikinen ekonomistiarvio ja myös ihan tilastokatsaus antaa ymmärtää, että tästä tavoitteesta jäädään. Puoliväliriihessä on siis uusi leikkauslista tulossa käyttöön. Jos hallituksen talouspolitiikalta lähtee pohja pois, onko hallitus, pääministeri Juha Sipilä, valmis ottamaan uusia keinoja käyttöön, uusia rakenteellisia uudistuksia tai vaikka hyödyntämään sitä talouspolitiikan arviointineuvoston ja Roope Uusitalon suositusta veropalikan paremmasta hyödyntämisestä tässä tilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-21T12:20:59,2016-09-21T12:21:58,Tarkistettu,1.1 2016_87_128,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Vielä edustaja Arhinmäki ja edustaja Niinistö ja sen jälkeen valtiovarainministeri Orpo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_129,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, kun julkistitte hallitusohjelman, te sanoitte: ""Vahvojen ja hyväosaisten on kannettava muita suurempi vastuu."" Olen tästä samaa mieltä. Kun katsoo tätä teidän budjettiesitystänne ja eduskunnan tietopalvelun tekemiä laskelmia, niin tämän te olette unohtaneet. Ensi vuoden budjetissa leikataan, käteenjäävät tulot vähenevät köyhimmältä 20 prosentilta. Samaan aikaan te annatte kaikkein eniten rikkaimmalle 10 prosentille, niille, jotka tienaavat 7 000 euroa kuukaudessa tai enemmän. Minua mietityttää se, miten tämä teidän sanomanne on unohtunut vuodessa. Pohdin sitä, pyöriikö Alkio haudassaan, kun keskustan puheenjohtajasta, pääministeri Sipilästä on tullut päällään seisova Robin Hood, joka ottaa (Puhemies koputtaa) köyhiltä ja jakaa rikkaille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-09-21T12:21:58,2016-09-21T12:23:09,Tarkistettu,1.1 2016_87_130,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreät kyllä sanoo sen ääneen, jos hallitus tekee jotain hyvää, ja haluan sanoa, että liikennekaari, joka eilen tuli julki, on hyvä uudistus, jota me kannatamme. Se lisää kilpailua, lisää työpaikkoja, ja ennen kaikkea digitalisaatiossa on isoja mahdollisuuksia. Eli kyllä me toivomme hallitukselta juuri tämänkaltaisia uudistuksia, joissa saadaan työpaikkoja ja edistetään markkinataloutta mutta ei heikennetä heikompiosaisten asemaa tai leikata koulutuksesta. Meidän pääviesti on se, että hallitus on katsonut päälinjassaan lyhytnäköisesti seuraavan vuoden budjettia, niin että tavoittelee tietyn määrän leikkauksia ja ne toteutetaan, olivat ne järkeviä tai eivät. Tämä on se meidän kritiikkimme, kun pitäisi enemmän uudistaa, ja kannustan siihen suuntaan. Siksi haluan korostaa, että on todella nurinkurista, että samaan aikaan kun Ruotsi panostaa koulutukseen ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen, täällä laitetaan lisää rahaa sellaisiin tehottomina pidettyihin yritystukiin, joita asiantuntijat kritisoivat. Kaikki meidän asiantuntijat sanovat, että tehottomia yritystukia pitäisi vähentää ja reilua markkinataloutta ja kilpailua edistää. Valtiontukien pitäisi olla kannustimia talouden uudistamiseen, ei pysyviä vanhan säilyttämisen tukia, ja tässä haluan haastaa hallitusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-09-21T12:23:09,2016-09-21T12:24:21,Tarkistettu,1.1 2016_87_131,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyys on avainkysymys. Hallituksen asettama tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta tarkoittaa sitä, että yhä useampi ihminen, joka on työikäinen ja työkykyinen, pääsee osallistumaan työelämään, hänen tilanteensa paranee. Sillä vaikutetaan laajasti yhteiskunnan hyvinvointiin. On ihan selvää, että jos tuohon ei päästä ja jos ei olla sillä polulla, pitää tehdä lisää toimia. Siksi hallitus on nostanut työllisyyden kärkeen. Me haluamme tehdä kaiken mahdollisen, jotta mahdollisimman moni ihminen pääsee töihin. Ei ole mitään muuta keinoa. Ja jos talous ei kasva, jos työllisyys ei parane, niin se tarkoittaa koko Suomen kansantaloudelle erittäin ikäviä aikoja. En ole sanonut, että me olisimme tässä tilanteessa ensi keväänä. Me teemme kaikkemme nyt tällä valitulla linjalla, että työllisyys paranee, kasvu lähtee liikkeelle. Avainasemassa ovat ne lukuisat toimet, joita on budjetissa, ja myöskin ne uudistukset, jotka ovat valmisteilla — ja nimenomaan uudistukset. Edustaja Niinistö on siinä aivan oikeassa, että vain ja ainoastaan uudistamalla meidän yhteiskuntaa dynaamisemmaksi ja sellaiseksi yhteiskunnaksi, joka hyväksikäyttää digitalisaatiota, robotisaatiota ja uutta teknologiaa, ja sillä, että me nostamme aina sen työn tekemisen kannattavaksi kannustinloukkuja purkamalla, me saavutamme sen kestävän kasvun, jolla me voimme meidän hyvinvointiyhteiskunnan pelastaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-21T12:24:23,2016-09-21T12:25:49,Tarkistettu,1.1 2016_87_132,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Pääministeri Sipilä, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_133,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan muutaman sanan tästä velkaantumisesta. Eilisessä keskustelussa nousi esille, että tänä tai ensi vuonna velkaannuttaisiin enemmän kuin Rinteen tekemässä budjetissa vuodelle 2015. Jos te otatte tästä budjettikirjasta, sen lopussa olevasta liitteestä, esille sivun 69, niin siinä tarkastellaan julkisen talouden velkaantumista, ja meidän täytyy katsoa aina, kun velkaantumisesta puhutaan, nettoluotonantolukuja. Näistä nettoluvuista on putsattu pois kertaluonteiset tuloerät, kuten rahastojen, liikelaitosten tuloutukset ja valtion myyntitulot. — Nyt edustaja Niinistöä näyttää naurattavan tällä kertaa. — Tämä taulukko osoittaa, että Rinteen budjetissa 2015 otettiin velkaa enemmän kuin nyt. Meidän tavoitteemme siis on, että tämän taulukon viimeinen rivi vuonna 2021 on nolla. Tämä tarkoittaa siis, että julkisessa taloudessa velaksi eläminen on silloin loppunut. Ja tässä tarkastelussa on otettava huomioon myöskin se, että valtiontaloutta rasittaa kertaluonteisina erinä kärkihankkeiden rahoitus, joka on 1,6 miljardia kaiken kaikkiaan, ja ne ajoittuvat vuosille 2016, 2017 ja 2018, ja näitä ei ole enää vuonna 2019. (Pia Viitanen: Kuulostaa vähän nyt selittelyltä!) Mutta tämä taulukko, jos te siihen tutustutte, tuo esiin myöskin yhden huolenaiheen: työeläkerahastojen ylijäämä pienenee koko ajan. Se johtuu osittain siitä, että rahastojen tuotot pienenevät, mutta meidän pitää muistaa, että eläkejärjestelmän kestävyys on rakennettu myös 72 prosentin työllisyysasteen varaan, ja siitäkin näkökulmasta tämä hallituksen ydintavoite on aivan välttämätöntä saavuttaa. Muutamaan kysymykseen ehdin myöskin vastata. Kiky-sopimus lähtee siitä, että julkisesti rahoitetuilta instansseilta otetaan kiky-hyöty kilpailukyvyn parantamisesta. Kilpailukykysopimuksesta on kysymys. Tämä koskee kaikkia julkisesti rahoitettuja toimintoja: valtiota, kuntia, yliopistoja ja niin edespäin. Se on ollut koko ajan se lähtökohta, tästä ei varmasti kellään pitäisi olla mitään epäselvää. (Välihuuto) — On tietenkin niillä, jotka eivät neuvotteluissa ole olleet mukana. Sitten näihin kiky-sopimukseen liittyviin veronkevennyksiin. Muistan keskustelun kyselytunnilla tässäkin salissa: silloin Metalliliitto vaati miljardin kevennyksiä ehtona sille, että he lähtevät mukaan tähän sopimukseen, (Puhemies koputtaa) ja tähän tuli kovaa kannustusta tästä salista. Nyt näitä samoja päätöksiä arvostellaan tässä samassa paikassa. Jatkan sitten seuraavassa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-21T12:25:53,2016-09-21T12:29:06,Tarkistettu,1.1 2016_87_134,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Näyttää olevan vastauspuheenvuorotarvetta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_135,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä nyt toivoisin, että pääministeri ymmärtää, että tämä hallitus ottaa lisää velkaa siksi, että se saa antaa veronkevennyksiä omalle etupiirilleen. Suomalaiset ovat tänä päivänä olleet kovin huolissaan ja aivan ymmärrettävästi: eriarvoistuminen kasvaa, ja moni suomalainen, toden totta, on toivonut, että se Robin Hood ilmestyisi sieltä Sherwoodin metsästä. Ja tietenkin aika iso pettymys oli, että sieltä ei tullut Robin Hoodia vaan tuli se Nottinghamin seriffi, (Välihuutoja oikealta) joka nyt kuitenkin sitten leikkaa köyhiltä ja antaa rikkaille. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Veronkevennykset suuntautuvat suurituloisille, ja kaikkein pienituloisimmalta leikataan. Muun muassa kun Eläkeliiton puheenjohtaja Eeva Kuuskoski käytti puheenvuoronsa, hän sanoi, että eläkeläisiin kohdistuu julmia leikkauksia, lapsiperheiltä leikataan, työttömiltä. Puhemies! Minä nyt toistan tämän alkiolaisuuden hengen. Eikö, pääministeri, nyt olisi aika ottaa pari piirua alkiolaiseen suuntaan, pari piirua alkiolaiseen suuntaan siten, että köyhää ei unohdeta ja ihan tosissaan (Puhemies koputtaa) mietitään sitä, että köyhille annetaan ja mieluumminkin rikkailta otettaisiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-21T12:29:13,2016-09-21T12:30:26,Tarkistettu,1.1 2016_87_136,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä, että edustaja Viitanen siteeraa Alkiota. Alkio sanoi myöskin, että on vahvistettava ihmisen itsensä selviytymisen mahdollisuuksia, siis hän puhui omasta vastuusta (Pia Viitasen välihuuto) samalla kuin vahvasta yhteisvastuusta, mistä tämäkin budjetti kertoo. On todella hyvä, herra puhemies, että nyt Suomen itsenäisyyspäivän lähestyessä me pääsemme tästä viime vaalikauden tekemättömyydestä, verojen korotusten linjasta eroon uudistusten tielle, niin kuin edustaja Zyskowicz täällä hyvin kuvasi. Ei Suomi voi nousta itseään hiuksista vetämällä, niin kuin täällä oppositio kuvittelee. Ei tällä Donald Trump ‑retoriikalla tätä Suomea nosteta, hyvät ystävät, vaan meidän täytyy todella pureutua todellisiin uudistuksiin, nostaa Suomi yhdessä, kun täytämme sata vuotta, laittaa Suomi kuntoon, niin kuin pääministeri Sipilän johdolla me teemme. Tulkaa mukaan!",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-09-21T12:30:27,2016-09-21T12:31:22,Tarkistettu,1.1 2016_87_137,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän kauniisti kuvitetun satavuotiaan Suomen budjetin iso kuva valitettavasti on tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvu. Kyllä minua suututtaa se, että hallitus yrittää puheilla luoda kuvaa siitä, että nyt ollaan antamassa kädenojennus pienituloisille, vaikka tosiasia on se, että kaikki laskelmat osoittavat hallituksen politiikan heikentävän pienituloisimpien toimeentuloa ensi vuonna: työttömät köyhtyvät, pienituloiset eläkeläiset köyhtyvät, opiskelijat köyhtyvät. Lisäksi näiden samojen ihmisten toimeentuloa ja elämää hankaloittavat esimerkiksi asiakasmaksukorotukset ja lääkekorvausleikkaukset. Samaan aikaan hyvätuloisille annetaan satoja euroja enemmän. Onko tämä oikein, ja kohdentuuko tämä linja edes talouden kannalta järkevällä tavalla, sillä tiedetään, että pienituloiset käyttävät tulonsa suoraan kulutukseen ja sitä kautta se hyödyttää koko kansantaloutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-21T12:31:22,2016-09-21T12:32:26,Tarkistettu,1.1 2016_87_138,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä nyt näyttää, arvoisa oppositio, siltä, että kaikki ne, joita oppositio on tavannut, ovat nuoria, vanhoja, eläkeläisiä, opiskelijoita, lapsiperheitä, (Välihuutoja vasemmalta) mutta te olette unohtaneet tavata yrittäjät, ilmeisesti. Toivoisin, että keskustelisitte myöskin niitten yrittäjien kanssa, että me olemme vaatineet sitä 110 000:ta työpaikkaa, jolloin voitte ehkä kuulla sen, miksi tulee yrittäjävähennys — se antaa vähän mahdollisuuksia lisää. Mutta kysynkin arvoisalta valtiovarainministeriltä ja pääministeriltä: pitäisikö vielä tehdä lisää? Nyt on kysymys esimerkiksi yrittäjän sosiaaliturvapuolesta, että innostettaisiin sitä yrittäjyyden puolelle. Yksihän on esimerkiksi yrittäjien vakuutuspuoli: alle 10 000 euron vuosittaisella vakuutusmaksulla ei saa minkäänlaista ansioturvaa, jos menettää tietyllä tavalla yrittämisen edellytykset. Yrittäjillä tilanne on se, että neljä päivää on niin sanottu omavastuuaika siinä, ettei saa yhtään sairauskorvauksia, taikka se, että myöskin yrittäjän perheenjäsenet tulkitaan yrittäjiksi. Nyt voitaisiin tehdä lisää — voisiko (Puhemies koputtaa) oppositio olla samaa mieltä tästä asiasta? Aloitetaanko näistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-09-21T12:32:26,2016-09-21T12:33:34,Tarkistettu,1.1 2016_87_139,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Jaskarille ensiksi haasteesta. Viimeksi eilen SDP oli paikalla keskustelemassa Suomen Yrittä-jien kanssa heidän haasteistaan ja mahdollisuuksistaan. Arvoisa pääministeri, yrittäjät odottavat uusia avauksia. He odottavat avauksia myös kansainvälistymiseen. Ja tähän toki tarvitsemme niitä vetureita, niitä suuria yrityksiä, joista edustaja Niinistökin oli huolissaan — lähinnä heidän tuistaan. Kysymys on siis Suomen verotuloista, tuottavuudesta ja jalostusarvosta. Mutta miksi sitten Ruotsi menestyy? Miksi heillä talouskasvu kantaa? Miksi he pystyvät ylläpitämään hyvinvointivaltiota? Olemmeko me todella sitä mieltä tässä salissa, että me emme pysty haastamaan Ruotsia tässä asiassa — eli puhun nyt viennistä ja vientiin liittyvästä osaamisesta? Mitä mieltä olette, pääministeri, pystymmekö me voittamaan Ruotsin tässä ottelussa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-09-21T12:33:35,2016-09-21T12:34:43,Tarkistettu,1.1 2016_87_140,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitusta on toistuvasti kritisoitu siitä, että te ette tee minkäänlaisia vaikutusarviointeja. Ette arvioi päätöstenne vaikutuksia tuloeroihin, ette arvioi sukupuolivaikutuksia, ette arvioi lapsivaikutuksia. Jos katsoo tätä budjettia tarkkaan, niin havaitsee, että se on jälleen kerran tasa-arvovihamielinen budjetti. Perustelen tätä muun muassa sillä, että kun te vaikeutatte naisten työssäkäynnin edellytyksiä heikentämällä päivähoitoa, naisten työllisyysaste laskee. Jos verrataan Ruotsiin, Ruotsissa on perhepolitiikalla tuettu naisten työssäkäynnin edellytyksiä. Te ette tee mitään sen eteen, että perhepolitiikka olisi Suomessa tasa-arvoisempaa. Ette tasaa vanhemmuuden kustannuksia, (Välihuutoja oikealta — Ben Zyskowicz: Ensimmäistä kertaa historiassa tasataan!) ette tarkastele kriittisesti kotihoidon tukea ja kaiken lisäksi teette sentyyppistä vanhuspolitiikkaa, että te vähennätte vanhusten laitoshoitoa (Puhemies koputtaa) ja palveluasumista ja suuntaatte vanhustenhoitoa enemmän kotiin, jolloin kasvaa naisten hoivataakka, (Puhemies koputtaa) mikä vaikeuttaa puolestaan taas naisten työssäkäynnin edellytyksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-09-21T12:34:44,2016-09-21T12:35:59,Tarkistettu,1.1 2016_87_141,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Pyydän, että pidetään kiinni tästä sovitusta ajasta. — Nyt otamme vielä edustaja Strandin, edustaja Kaikkosen ja edustaja Lindtmanin, ja sen jälkeen pääministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_142,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Värderade talman! Arvoisa pääministeri, tässä kirjassa kuvataan hyvin, kuinka valtioneuvoston työssä ja johtamisessanne korostuu yhteensovittaminen, keskeisten ongelmien laaja-alaisuus sekä kokonaiskuvan ja ‑näkemyksen muodostaminen. Suomen kaltaiselle pienelle maalle on tietenkin erityisen tärkeää pitää huolta niiden alojen ja vientiklustereiden toimintaedellytyksistä, joita meillä onneksi vielä on. Missään nimessä ei saisi sortua vanhanaikaiseen sektoribyrokratiaan ilman syvällistä taloudellisten dynaamisten vaikutusten arviointia. Kysyisinkin pääministeriltä: onko esimerkiksi valtavan sote-uudistuksen kokonaisvaikutuksia analysoitu suhteessa siihen kaikista tärkeimpään, mistä Skinnarikin puhui, eli kasvaville markkinoille suuntautuvan korkean jalostusasteen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-09-21T12:36:06,2016-09-21T12:36:57,Tarkistettu,1.1 2016_87_143,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä nyt vähän on kohtuutonta sanoa, että hallitus ei tee mitään vaikkapa naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi. (Outi Alanko-Kahiluoto: Siellä on heikennyksiä!) Nyt suosittelen, että edustaja Alanko-Kahiluoto avaa sen kirjan ja katsoo, että sieltä löytyy ihan konkretiaa kyllä tämän asian suhteen. (Sirkka-Liisa Anttila: Onko se väärin tehty?) 2 500 euroa kertakorvauksena naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi — se on paras teko pitkään aikaan tällä sektorilla. Ja todetaan myös, että vaikkapa päivähoitomaksujen alentaminen yksinhuoltajilla kyllä sekin parantaa tilannetta monessa perheessä. Mutta, arvoisa puhemies, jos edustaja Viitanen sanoo, että me jaamme veronalennuksia omille eturyhmillemme: no, jos kaikki palkansaajat, yrittäjät ja kaikki eläkeläiset ovat meidän eturyhmiämme, niin kai sitten niin on. Mutta eivätkö ne teitä kiinnosta? Ja kyllä meitä kiinnostavat myös heikommassa asemassa olevat, ja sen takia, että pystytään turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, terveys, koulutus, päivähoito, vanhustenhoito, meidän pitää saada työllisyys ylös. Ja siinä suhteessa kysyn pääministeriltä: Onko mitään terveisiä, kuulumisia tuolta työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydästä? Etenevätkö neuvottelut siellä toivotulla tavalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-09-21T12:36:57,2016-09-21T12:38:02,Tarkistettu,1.1 2016_87_144,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos pääministeri kesken kaiken haluaa vaihtaa niitä lukuja, joita tarkastellaan, niin sekin on mahdollista, mutta jos niin tehdään, niin silloin se, mitä te sanoitte budjetti-infossa ja myös valtiovarainministeri sanoi, on puppupuhetta. Koska jos tuon saman taulukon mukaan mennään, niin ensi vuodelle velkaantuminen kasvaa eikä vähene, toisin kuin te vielä budjetti-infossa väititte. Vaihdetaan vain pelisääntöjä kesken, mutta kannattaa olla sitten tarkkana, ettei itse tule puhuneeksi itseään pussiin. No joo, tämä huomiona. Me käytämme niitä lukuja, joilla hallitus on aikaisemmin puhunut velkaantumisesta, ja kiistatta on niin, että velkaantuminen on tänä vuonna korkeampaa kuin Rinteen aikana. Arvoisa puhemies! Nyt pääministeri kuitenkin kiertää tätä keskeistä kysymystä. Mitkä ovat kokonaisuudessaan hallituksen päätösten vaikutukset suomalaisten eriarvoisuuteen (Puhemies koputtaa) ja eheyteen itsenäisyyden juhlavuotena? Voitteko vähän avata sitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-21T12:38:03,2016-09-21T12:39:16,Tarkistettu,1.1 2016_87_145,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Pääministeri, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_146,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin näihin veronkevennyksiin omille etupiireille: näitä etupiirejä ovat siis eläkeläiset, pieni- ja keskituloiset, pienyrittäjät ja yritysten sukupolvenvaihdoksia tekevät. No, sitten täällä on viitattu tähän taulukkoon, mikä tuli kiky-sopimuksen perusteella. Kiky-sopimuksessa työmarkkinaosapuolet sopivat muun muassa siitä, että sairausvakuutusmaksun päivärahamaksua siirtyy työnantajilta työntekijöille, ja tämä on verovähennyskelpoinen erä. Se on selvää, että se vaikuttaa siellä taulukkojen yläpäässä enemmän, ja hallitus korjasi tämän omilla toimillaan sillä tavalla, että veronkevennykset taulukkoihin tehdään pieni- ja keskituloisille. Sillä tavalla tästä saadaan niin tarkalleen suora käyrä kuin pystytään vain saamaan. Hallitus siis korjasi tämän. (Välihuutoja) Sitten Alkioni kyllä tunnen. Alkio toteaa muun muassa, että jos jonkun kansan tuotanto on pienempi kuin kulutus, sen talous menee rappiotilaa kohden. (Eduskunnasta: Tästä on kysymys!) — Tästä tässä on kysymys. — Tällä menolla me emme pysty pitämään huolta vähempiosaisista, niistä, jotka eivät itsestään pysty huolehtimaan. Vahva talous on kaikkein tärkein köyhän ystävä, koska se takaa pitkässä juoksussa sen, että pystymme hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämään. Sitten Ruotsin voittamisesta: Se henki kun tarttuisi tähänkin saliin, että se työllisyysasteen tavoite on täysin tehtävissä ja täysin mahdollinen. Haetaan niitä keinoja, joilla työllisyysaste saadaan nousemaan. No, sitten tähän Alanko-Kahiluodon esitykseen. Naisten asema (Puhemies koputtaa) työmarkkinoilla — historiallinen uudistus, 2 500 euroa tulee työnantajalle, josta äiti jää äitiyslomalle. Historiallinen uudistus, pitkään puhuttu, viimeinkin se saadaan nyt aikaan, ja se piti kieltämättä hallituksen runtata läpi, että se saatiin aikaiseksi. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-21T12:39:16,2016-09-21T12:41:40,Tarkistettu,1.1 2016_87_147,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tästä yrittäjävähennyksestä: Siinä on sama ongelma kuin hallituksen verolinjassa muutenkin. Eli miksi silloin, kun resurssit ovat vähissä, annetaan eniten rahaa niille, jotka tarvitsevat sitä vähiten? (Välihuutoja oikealta) Hallituksen oman esityksenkin mukaan ylivoimaisesti suurin euromääräinen hyöty tästä yrittäjävähennyksestä tulee harvalukuisille suurituloisille yrityksille ja ammatinharjoittajille tässä maassa, minkä vuoksi ehdotetulla vähennyksellä ei arvioida olevan merkittäviä yritystoimintaa kasvattavia vaikutuksia — hallituksen omasta esitysluonnoksesta. Meillä on Suomessa valtavasti itsensätyöllistäjiä, pienyrittäjiä, jotka elävät erittäin pienillä tuloilla ja jotka eivät hyödy tästä yrittäjävähennyksestä. (Juha Sipilä: Miksi eivät?) Sitä ryhmää hyödyttäisi enemmän esimerkiksi se, että lähdetään nostamaan alvin alarajaa, että huolehditaan yrittäjien sosiaaliturvasta ja että kohdennetaan veronkevennykset niille pienituloisille, joiden kohdalla myöskin nämä lisäeurot, mitkä saadaan, ja se lisäraha, mikä saadaan, kaikista varmimmin (Puhemies koputtaa) menevät kulutukseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-21T12:41:43,2016-09-21T12:42:51,Tarkistettu,1.1 2016_87_148,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että pääministeri tuntee Alkionsa, mutta totesin tämän Alkion keskeisen lauseen: köyhän asiaa ei saa koskaan unohtaa. Minusta olisi hyvä saada vastaus tuohon edustaja Lindtmanin kysymykseen siitä, miten te itse arvioitte tämän hallituksen politiikkaa eriarvoisuuden, yhteiskunnan jakamisen näkökulmasta. Kun Kansaneläkelaitoksen tutkimus osoittaa selkeästi, että Suomessa on Gini-kerroin nousemassa, se osoittaa selkeästi, että suomalaisten eri väestöryhmien osalta köyhyys on lisääntymässä, niin miten te itse arvioitte, onko hallituksen politiikka oikeudenmukaista ja reilua tavallista kansaa kohtaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-21T12:42:51,2016-09-21T12:43:32,Tarkistettu,1.1 2016_87_149,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä siitä, että talous on väline sille, että me saamme ihmisten hyvinvoinnin kuntoon, mutta jos talouspolitiikassa tehdään ratkaisuja, joissa leikataan juuri heikompiosaisilta, niin sitten se on vastoin sitä tavoitetta, mikä meillä pitäisi olla, että tässä juuri vahvistetaan suomalaisten yhtenäisyyttä ja kaikkien mahdollisuuksia tavoitella unelmiaan. Ensi vuoden budjetti lisää lapsiköyhyyttä, lasten luokkayhteiskunnan vaaraa, leikataan myös toiselta asteelta niin, että nuorten koulupudokkuus, erityisesti poikien syrjäseuduilla, uhkaa lisääntyä. Tämä ei voi olla se suunta, millä Suomen talous ja hyvinvointi nousevat, että koulutuksen saaminen on yhä vaikeampaa. Olen pääministerin kanssa myös arvopohjasta eri mieltä. Te myönnätte avoimesti, että teille kikyn tavoite oli leikata julkiselta sektorilta, niin työnantajilta kuin työntekijöiltä, ja siirtää se hyöty yksityisten yritysten saamaan hyötyyn heidän työntekijöidensä palkkaleikkurista. Eli hoitajat, opettajat ja poliisit maksavat tämän, ja heillä lomarahasta leikattiin niin, että moni heistä jää miinukselle, vaikka veronalennuksia tulee, ja se on teidän politiikkanne seurausta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-09-21T12:43:33,2016-09-21T12:44:40,Tarkistettu,1.1 2016_87_150,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kun sairaus on pitkäaikainen ja vakava, edessä on yleensä leikkaus, ja se on välttämätön. Suomi on pitkäaikaisesti, seitsemän kahdeksan vuotta, ollut vakavasti sairas taloudeltaan. Sitä hoidettiin tässä menneinä vuosina, ehkä seitsemän vuotta, verolaastarilla ja velkapillerillä, ja ne eivät muuta kuin pahensivat tilannetta. Nyt on tunnustettu tässä hallitusohjelmassa ja hallituksessa, että leikkaukset ovat välttämättömiä, jotta potilas paranee. Vähän aikaa leik-kaus tietysti tekee äärettömän kipeää, mutta harva siitä kieltäytyy, kun tietää, että onnistuneen leikkauksen jälkeen on hyviä vuosia edessä. Ja meillä on nyt nähtävissä, että leik-kaukset ovat jo alkaneet vaikuttaa: työllisyys paranee, velkaantuminen vähenee, bruttokansantuote nousee — päinvastoin kuin viime kaudella, jolloin kaikki nämä menivät punaiselle, väärään suuntaan, noilla väärillä lääkkeillä. Siksi meillä on nyt tulevaisuus (Puhemies koputtaa) ja paremmat näkymät, ja tästä kiitän kyllä hallitusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-21T12:44:40,2016-09-21T12:45:48,Tarkistettu,1.1 2016_87_151,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Jokinen viittasi täällä eilen ryhmäpuheessaan Kalevi Sorsan sanontaan, että syyllisiä ei tarvitse etsiä, me olemme kaikki täällä. Tässä suuressa talouskuvassa, jos sitä tarkastelee hieman pitemmältä aikajänteeltä, Suomen vaihtotase on käytännössä mennyt 15 vuotta alamäkeä. Nyt siellä onneksi alkaa näkyä pientä ylöspäin menemistä, mikä on kaikkein oleellisin asia, jos me meinaamme tätä tulonjakokeskustelua jatkaa. Te olette, arvoisa oppositio, kaikella kunnioituksella aivan erinomaisesti tuoneet esille nämä tulonjakokysymykset, mutta tulonhankkimisasioista minä en ole teidän suusta paljon kuullut. Te kaikki olette olleet hallituksessa sinä aikana, kun Suomen työttömyyden kustannukset ovat tuplaantuneet ja työllisyysaste ei ole noussut. Tämä ei ole moite, mutta tämä on fakta. Ja silloin minä olettaisin, että teidänkin pitäisi tuoda jonkinmoista positiivista sävyä keskusteluun ja kertoa niistä työmarkkinakysymyksistä, millä me saamme työllisyysasteen nostettua (Puhemies koputtaa) sinne 72:een ja työttömyyden kustannukset vähennettyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-09-21T12:45:49,2016-09-21T12:46:58,Tarkistettu,1.1 2016_87_152,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä oppositio kertoo, että hallitus tosiaan jakaa omille kannattajilleen rahaa, ja niinhän se tekee. Meidän kannattajamme ovat kirvesmiehiä, parturi-kampaajia, luovien alojen pienyrittäjiä, myös maanviljelijöitä, jopa poromiehiä. Heitä helpottaa tämä yrittäjävähennys, heitä helpottaa maksuperusteinen alv. Tämä hallitus, joka nyt on vuoden toiminut, on tarttunut sellaisiin asioihin, joihin lukuisat hallitukset eivät ole tarttuneet. Meillä uudistetaan liikennepuolta liikennekaaressa, ensimmäisen kerran kokeillaan vihreitten hellimää perustuloa, maakunta- ja sote-uudistus toteutetaan. On hienoa, että Santeri Alkio on nykyään ilmeisesti kaikkien eduskuntapuolueitten oppi-isä. (Välihuutoja) Alkiohan puhui aina köyhän asiasta, ja kyllä tässä ajassa, arvoisa puhemies, työttömän ihmisen asia on parasta köyhän asiaa. Työttömyydeltä meidän pitää katkaista niskat, ja se onnistuu vain sillä, että me uudistamme Suomea, me muutamme Suomea, mutta se pitää tehdä niin, että kaikki pidetään kelkassa, kaikki ihmiset ja alueet, ja tähän toivotaan kyllä punavihreää oppositiotakin (Puhemies koputtaa) mukaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-09-21T12:46:58,2016-09-21T12:48:06,Tarkistettu,1.1 2016_87_153,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! On aivan päivänselvä asia, että työllisyysastetta ei nosteta veroja korottamalla. Mielestäni se on sanottava ääneen. Mutta sen sijaan pitää katsoa sitä kokonaispakettia. Siinä olen samaa mieltä siitä, että pitäisi tehdä kunnon vaikutusten arviointia siitä, mitä ne uudistukset, jotka nyt halutaan viedä läpi, käytännössä tulevat merkitsemään niille kaikista heikoimmassa asemassa oleville, koska korotetaan omavastuuta koskien lääkkeitä, hoitokustannuksia, matkakustannuksia ja niin edelleen ja halutaan tehdä sote-uudistus, joka myös pahimmassa tapauksessa eriarvoistaa kansalaisia siitä, mikä tilanne on tänä päivänä. Toivon edelleen, pääministeri, että vastaisitte siihen kysymykseen, miksi ollaan jakamassa maata A- ja B-maakuntiin, joista A-maakunnissa on täyden päivystyksen palvelut ja kuudessa B-maakunnassa ei ole. Tämä on iso asia, (Puhemies koputtaa) ja se koskettaa montaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-09-21T12:48:06,2016-09-21T12:49:14,Tarkistettu,1.1 2016_87_154,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetti on edelleen 5,5 miljardia alijäämäinen, ja jos me olemme rehellisiä täällä salissa, niin julkisen sektorin velanottoa ei saada kuriin vain verotusta kiristämällä tai tekemällä leikkauksia sieltä täältä. Tarvitsemme talouskasvun emmekä saa sitä kasvua ilman uusia vientimarkkinoita. Kyllä me olemme KD:ssä huolissamme vanhustenhoidon tilasta yhtä lailla kuin lapsiperheiden jaksamisesta. Mutta se, mikä huolestuttaa myös eilisen keskustelun jälkeen, on se, että vuonna 2020 on edelleen 3,3 miljardia alijäämää mutta se katoaa taianomaisesti seuraavana vuonna eli vuonna 21. Kysyin eilen, millä konstilla te saatte tämän katoamaan, ja pääministerin vastaus oli, että velkaantuminen loppuu suunnilleen sinä päivänä, kun työllisyysaste on 72 prosenttia. Kysyn pääministeriltä: (Puhemies koputtaa) eikö se ollut tavoite jo tälle kaudelle, että työllisyysaste olisi 72 prosenttia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-09-21T12:49:15,2016-09-21T12:50:23,Tarkistettu,1.1 2016_87_155,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus siirtää häikäilemättä veronmaksajien rahaa omistajille. (Antti Kurvinen: Pienomistajille!) Niin sanotun yrittäjävähennyksen saajien listasta pääministeriltä ja muilta puuttui jotakin: lääkärit, apteekkarit, juristit. Eduskunnan tietopalvelun mukaan yli puolet rahoista, 70 miljoonaa euroa, menee ylimpiin tuloluokkiin. Suomen rikkain apteekkari saa 25 000 euroa puhtaana käteen joka vuosi — sellaista köyhän asiaa. Se ei lisää yrittäjyyttä, se ei lisää työllisyyttä, vaan velkaantumista jälleen yli 100 miljoonaa euroa. Jos haluatte aidosti auttaa pieniä yrityksiä, niin apteekkarivähennyksen sijaan nostakaa alvivelvollisuuden alarajaa, kuten SDP esittää. Ennen vaaleja 20 johtavaa taloustieteilijää vetosi, ettei yritysten perintöveroa lasketa, mutta hallitus laskee. Huojennusten jälkeen yrityksen perijän efektiivinen veroprosentti on 2,8 — siis 2,8 — ja sekin on liikaa. Vakavinta on, että samalla vaarannatte aidon yrittäjyyden. Miksi ette auta heitä ostamaan yritystä, jotka eivät ole syntyneet kultalusikka suussa? (Puhemies koputtaa) Miksi ette auta fiksua köyhää yrittäjäksi? Hatunnosto Sastamalan Ville Laineelle ja muille rohkeille uusille sinivalkoisille omistajille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-21T12:50:24,2016-09-21T12:51:36,Tarkistettu,1.1 2016_87_156,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä jatkuvasti oikein toistetaan, kyse on siitä, että ihmiset pitää saada töihin. Jotta ihmiset työllistyisivät, me tarvitsemme aidosti joustavat työmarkkinat, työllistämisen pitää olla nykyistä kannattavampaa ja työn tekemisen täytyy olla nykyistä kannattavampaa. Tarvitaan siis paikallista sopimista. Täytyy kiinnittää huomiota siihen, että yrityksille työn hinnalla ja työehdoilla on merkitystä siinä, työllistetäänkö. Mutta sitten se kolmas asia, että työn tekeminen olisi nykyistä kannattavampaa — yksi esimerkki: Jos yksinhuoltajaäiti Helsingissä, kahden tarhaikäisen lapsen äiti, saa palkankorotuksen 1 500 eurosta 2 000 euroon, käteen jäi aiemmin 35 euroa enemmän, nyt 70 euroa enemmän, sen takia, että päivähoitomaksuja laskettiin. Mutta nämä ovat myös ne kiilat, joihin kannattaa kiinnittää huomiota, koska jos niitä kiiloja saadaan pois päivähoitomaksun osalta, matala- tai pienipalkkaisten ihmisten tuloverotuksen osalta, (Puhemies koputtaa) niin on aivan toisella tavalla liikkumatilaa myös palkkojen osalta ja joustavuutta työmarkkinoilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-09-21T12:51:36,2016-09-21T12:52:48,Tarkistettu,1.1 2016_87_157,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Köyhän asiaa ei saa koskaan unohtaa, mutta valitettavasti te, pääministeri Sipilä, näytätte sen unohtaneen. Kun katsoo eduskunnan tietopalvelun laskelmia, niin 20 prosenttia suomen köyhimmistä ovat ne, jotka tässä teidän budjetissanne jäävät miinuspuolelle. Suurimman plussan saavat ne, jotka tienaavat yli 7 000 euroa kuukaudessa. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta, yhteiskunnan jakautumisesta, mutta kysymys on myös työllisyyspolitiikasta, jossa me kaikki jaamme yhteisen tavoitteen siitä, että työllisyysastetta pitää saada nostettua. Sitä pitää saada nostettua sillä, että vienti vetää, mutta tällä hetkellä työllisyyttä ylläpitävät kotimarkkinat, kotimainen kysyntä. Arvoisa pääministeri, kun te annatte kaikkein eniten niille, jotka tienaavat yli 7 000 euroa kuukaudessa, kuvitteletteko, että he käyttävät jokaisen lisäeuron ja -sentin (Puhemies koputtaa) kotimaiseen kysyntään, vai käyttäisivätkö pikemminkin ne, jotka tienaavat alle 1 500 euroa kuukaudessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-09-21T12:52:49,2016-09-21T12:54:05,Tarkistettu,1.1 2016_87_158,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Ministerit täällä ovat aivan aiheellisesti korostaneet korkean työllisyysasteen merkitystä maamme tulevaisuudelle. Meillä on onneksi jo ilonaiheita joillakin alueilla ja aloilla, ja esimerkiksi meriteollisuuden lupaava kasvu on myös sellaista, että se heijastelee koko Suomeen, varsinkin kun alihankintaverkko kattaa koko Suomen, ja siellä on nähtävissä jopa vahvaakin kasvua, ei pelkästään orastavaa kasvua. Mutta tällä kasvulla on kuitenkin haasteensa, nimittäin koulutetun työvoiman saanti, on sitten kysymys toisen asteen ammattilaisista, amk-insinööreistä, diplomi-insinööreistä tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Tämä näkyy Turun kaupungissa, joka on korkeakoulukaupunki: selvää osaamisvajetta on teknisillä aloilla. Toivonkin hallitukselta siinä vaiheessa, kun mietitään ratkaisuja, ymmärtäväisyyttä, jolla taataan osaavan työvoiman saatavuus (Puhemies koputtaa) niin Varsinais-Suomeen kuin koko Suomeenkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-09-21T12:54:05,2016-09-21T12:55:14,Tarkistettu,1.1 2016_87_159,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kritisoitiin sitä perhevapaakustannusten 2 500 euron määrärahaa ja tapaa, jolla se tehdään. Tämä on historiallinen saavutus. Näin mittavaa loikkaa tässä asiassa ei ole tehty aikaisemmin. Tiedän, että niitä uudistuksia ja korjauksia on tehty vähitellen, mutta tämä on erittäin merkittävä, ja nyt ollaan jo pitkälti yli puolet niistä kustannuksista tasattu tämän päätöksen jälkeen. Sitten, hyvä vasemmisto, heitän teille takaisin tämän kritiikin tästä verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Minun käsittääkseni työmarkkinapöydästä on lähtenyt se ajatus, että nämä kevennykset annetaan prosentteina, ja silloin kun ne annetaan prosentteina, vaikutus on juuri se, että isommat saavat niistä enemmän. Miksi te ette muuta sitä käytäntöä siellä työmarkkinapöydässä niin, että se on tietty tasasumma kaikille? Sitten puhutaan oikeudenmukaisuudesta, ei ennen. Tietty tasasumma kaikille, silloin voidaan puhua oikeudenmukaisuudesta. Se järjestelmä on luotu työmarkkinapöydässä, katsokaa peiliin!",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-09-21T12:55:14,2016-09-21T12:56:20,Tarkistettu,1.1 2016_87_160,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Ojala-Niemelä, ja sen jälkeen valtiovarainministeri ja pääministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_161,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tyystin sivuuttanut julkisen talouden menoleikkausten vaikutukset myös perus- ja ihmisoikeuksiin. Menoleikkaukset huonontavat entisestään heikoimmassa asemassa olevien asemaa, ja Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on jo pitänyt toimeentulotuen vähimmäistasoa Suomessa liian heikkona, ja voi sanoa, että näitten leik-kausten seurauksena meillä on kyllä kohtalaisen varmasti vaikeuksia Euroopan sosiaalisen peruskirjan noudattamisessa. Nyt olisi tarvittu nimenomaan linjakysymyksiä siitä, miten tehokkaimmin käydään hyvinvointiyhteiskunnan varjoissa vaanivaa köyhyyttä vastaan. Tulo- ja veropolitiikkaan tarvittaisiin täsmätoimia heikoimmassa asemassa olevien arkisen toimeentulon helpottamiseksi. Listalla ovat niin vähävaraiset lapsiperheet, koulupudokkaat, pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset, ylivelkaantuneet kuin köyhimmät eläkeläiset. Eikö, Sipilä, nyt ole aika kääntää kampea ja heittää hyväosaisten hyysääminen ja parantaa heikko-osaisten asemaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-09-21T12:56:20,2016-09-21T12:57:29,Tarkistettu,1.1 2016_87_162,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Sitten valtiovarainministeri, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_163,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tähän työllisyyskysymykseen, jossa oikeastaan on muutamia eri elementtejä: Ensimmäinen on kilpailukyky. Sen puolesta on tehty kilpailukykysopimus, joka kiistatta parantaa erityisesti suomalaisen viennin kilpailukykyä. Ensimmäinen miinusmerkkinen tuloratkaisu vuosikymmeniin, ja sille pitää antaa arvoa, että sellaiseen myöskin työntekijäjärjestöt ovat halunneet lähteä. Se on kiistaton apu tämän kilpailukyvyn kannalta, ja sitä kautta se tulee tukemaan työllisyyskehitystä. Toinen elementti on kotimainen kysyntä, jonka varassa tällä hetkellä olemme. Sitä tukee tämä veroratkaisu, kiistatta, varmasti tukee. Sitä tukevat myöskin lukuisat investoinnit, joita ollaan tällä hetkellä tekemässä perusväylänpitoon, infrahankkeisiin, korjausvelan purkamiseen. Kärkihankkeissa on paljon asioita, joilla kotimaista kysyntää ja kotimaisia investointeja tuetaan. Kolmas on tärkeä kysymys: kohtaanto. Meillä on tällä hetkellä avoimia työpaikkoja yhtä paljon kuin vuonna 2008, ennen tämän korpivaelluksen alkua. Siksi me olemme perustaneet nyt puoliväliriiheen määrätietoisen työn, jossa käydään tuloloukkujen kimppuun, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Maksut, verot ja etuudet käydään kaikki läpi ja puretaan. Toivottavasti saadaan konkreettisia tuloksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-21T12:57:32,2016-09-21T12:58:54,Tarkistettu,1.1 2016_87_164,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Pääministeri, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_165,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän yrittäjävähennykseen. Sillä tavoitellaan toki sitä, että se yksin yrittävä palkkaa kaverin, tekee enemmän tulosta ja näkee siellä mahdollisuuden. Veromuutoksillahan haetaan aina myöskin dynaamisia vaikutuksia. No, miksei sitä tehdä alvin alarajan nostolla? Sitä selvitetään myöskin tässä valtiovarainministerin esittämässä selvityksessä, mutta ei sekään ole aivan ongelmaton. Esimerkiksi parturi-kampaamossa, jos mennään alvirajan yli, helposti tulee niin, että sitten tulee se pakkoyrittäjyys siihen seuraavaan tuoliin. Me haluamme myöskin työnantajayrityksiä enemmän, ja uskoisin, että sen pitäisi olla myöskin SDP:n tavoitteena, että kaikista ei tehdä väkisellä yrittäjiä. Sitten tästä jakautumisen näkökulmasta, edustaja Rinne: Kaikkein tärkeintä on työllisyysasteen nostaminen. Tämän hallituskauden aikana nyt 25 000—30 000 ihmistä enemmän on töissä. Me olemme ihan hyvällä uralla, tavoiteuralla tässä, ja se on se kaikkein tärkein toimi kahdella tavalla. Ensinnäkin työ on parasta lääkettä moniin ongelmiin, se, että koemme tarpeelliseksi itsemme ja niin edespäin, ja sitten toinen puoli asiaa on se, että me saamme sillä tavalla julkista taloutta kuntoon. No, sitten kikyyn. Kiky ei leikkaa keneltäkään työnantajalta. Rahoitusasema pysyy samana. Tästä jatkuvasti liikkuu väärää tietoa. Rahoitusasema pysyy samana, se on sen koko homman idea. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti tällä korjataan lähinnä vientiteollisuuden yritystoiminnan kilpailukykyä, kustannuskilpailukykyä. Tämä on vain osa koko ratkaisua. Jos tämän salin opeilla nyt menisi eteenpäin, niin minä olen kyllä hyvin hämmentynyt tästä kiky-osuudesta. (Puhemies koputtaa) Täällä on todettu toisaalta, että kiky ei riitä, ja toisaalta sitten sanotaan, että kiky ei ole oikea toimenpide. Emmekö me voisi nyt sopia, että se kiky on oikea toimenpide? (Vasemmalta: Ei voida!) Työmarkkinajärjestöt ovat itse arvioineet sen tuovan 45 000 uutta työpaikkaa. Me arvioimme varovaisemmin 35 000 uutta työpaikkaa. (Puhemies koputtaa) Se on merkittävin toimi ensi vuonna. Jos se toteutuu, niin me olemme taas 1 prosenttiyksikön lähempänä 72 prosentin tavoitetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-21T12:58:56,2016-09-21T13:01:29,Tarkistettu,1.1 2016_87_166,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ihan selvää, että talouden kasvu ja työllisyysasteen nostaminen, työttömyyden vähentäminen ovat niitä keskeisiä asioita, kun pitkällä aikavälillä ja lyhyemmälläkin aikavälillä suomalaista yhteiskuntaa viedään eteenpäin. Mutta se, mitä me olemme kritisoineet hallituksen osalta, on erityisesti tämä menopolitiikan eriarvoistava linja. Niin kuin totesin, Kansaneläkelaitoksen laskelmissa selkeästi köyhyys lisääntyy Suomessa, ja köyhyyden takana on ihmiset. Te ette ole vastannut tähän kysymykseen, kun olen monta kertaa kysynyt sitä, miten te näette tämän menopuolen eriarvoistavan, yhteiskuntaa jakavan kehityksen vaikuttavan suomalaisen yhteiskunnan ilmapiiriin. SDP on esittänyt konkreettisia toimenpiteitä, aktiivista työllistämispolitiikkaa. Me olemme esittäneet konkreettisia toimenpiteitä työllistämiseen liittyen. Me olemme esittäneet konkreettisia toimenpiteitä viennin vahvistamiseen, kotimarkkinoitten vahvistamiseen. Ottakaa, arvoisa pääministeri, sieltä itsellenne eväitä hallituksen toimintaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-21T13:01:30,2016-09-21T13:02:40,Tarkistettu,1.1 2016_87_167,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ennen vaaleja käyty kilpailu siitä, kuka leikkaa eniten, on yhtä paljon pölhöpopulismia kuin jatkuva pelko‑ ja kauhukeskustelu tässä salissa. Suosittelen sen takia kansantaloustiedettä, yritystaloustieteen tai kotitaloustieteen soveltamista valtiontalouteen. Danske Bank arvioi muun muassa, että massatyöttömyyden ja miinuskorkojen aikana olisi järkevää lainarahan kautta kasvattaa valtion tuloja, vähentää työttömyyttä, tukea rakenteiden uudistamista ja näin vähentää sitä alijäämää, vähentää sitä velkaa. Kun hallituksen talouspolitiikalta on ilmeisesti nyt häviämässä peruspohjavire pois työttömyystavoitteen karkaamisen vuoksi, niin olisiko hallitus kenties valmis miettimään sitä, että reippaammin rakenneuudistukset putkeen ja sen kautta vaikka sitä velkakaasuakin voisi pikkusen aikaa painaa enemmän? Ja jos ette minua usko, niin kuunnelkaa vaikka kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaista tässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-21T13:02:40,2016-09-21T13:03:43,Tarkistettu,1.1 2016_87_168,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On oleellista myös se, mitä tässä budjetissa ei ole: tässä ei ole arvonlisäveron korotusta. (Vasemmalta: Se siitä puuttuisi!) Kun täällä vihreät ja vasemmistoliitto yrittävät profiloitua pienituloisten ja köyhän kansan ystävinä, niin he olivat itse viime vaalikaudella nostamassa arvonlisäveroa, mikä on tehokkain tapa nimenomaan kurittaa pienituloisia. Sitä ei ole tässä budjetissa. (Paavo Arhinmäki: Kyllä tehokkain tapa on leikata suoraan!) Ja tässä on ollut monta kertaa jo äänessä edustaja Touko Aalto. Aalto omassa blogissaan on itse esittänyt yhtenäistä arvonlisäverokantaa Suomeen, ja tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että nimenomaan ruuan ja lääkkeitten arvonlisävero nousisi merkittävästi. Tämä olisi todellinen kämmenenlyönti köyhän kansan poskelle. Arvoisa pääministeri, kun puhuin tästä arvonlisäverosta ja sen merkityksestä pienituloisille paljon suurempana kuin suurituloisille, haluaisin varmistaa sen — tässä budjetissa sitä ei ole, mutta onko siitä ollut puhetta — (Puhemies koputtaa) että se ei myöskään olisi koko vaalikaudella keinovalikoimassa mukana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-21T13:03:43,2016-09-21T13:04:54,Tarkistettu,1.1 2016_87_169,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pohdin blogissani, joka on syytä myös muidenkin kenties lukea, verotuksen kokonaisjärjestelmää ja sitä, miten sitä voisi fiksusti kehittää tulevaisuudessa. Yksi taloustieteilijöiden esittämä ajatus on se, että arvonlisäverokannat yhtenäistetään. Jos menet tekemään laskuharjoituksen, että jos vaikkapa arvonlisäverokannat yhtenäistetään 24 prosenttiin, valtion kassaan kilahtaa 2,4 miljardia euroa lisää varoja ja siitä voidaan vaikka 0,8 miljardia euroa laittaa suoraan kunnallisveron perusvähennykseen ja tukea suoraan ihmisiä tällä tapaa. Se olisi semmoinen taloustieteellinen lähtökohta tässä. Se aina kompensoidaan suoran tuen kautta mieluiten.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-21T13:04:55,2016-09-21T13:05:39,Tarkistettu,1.1 2016_87_170,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme tässä salissa monista asioista samaa mieltä. Ainoastaan paremmalla työllisyydellä ja paremmalla taloudella voidaan tämä hyvinvointiyhteiskunta säilyttää ja ylläpitää. Ja siitä ovat kaikki samaa mieltä, että tarvitaan uusia yrittäjiä, tarvitaan uusia vientimarkkinoita ja tarvitaan tuontia korvaavia uusia yrityksiä. No, mitenkä sitten meidän mielipiteemme jakautuvat? Mitenkä saadaan näitä uusia yrityksiä? Sen tähden hallitus panostaa esimerkiksi yrittäjävähennykseen, että saadaan uusia yrityksiä. Siinä on aina riski, kun lähtee yrittäjäksi, ja siihen, että se riski himmenee ja pienenee, tarvitaan kiihokkeita. Sen tähden sekä olemassa olevien että mahdollisesti uusien yrittäjien kannalta tarvitaan kiihoke. Yrittäjävähennys on selkeästi yksi sellainen, jota yrittäjät ovat toivoneet ja nyt ovat saaneet. Uskon, että tällä tavalla tässä asiassa päästään eteenpäin ja se meidän kaikkien yhteinen toive tulee toteutumaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-09-21T13:05:40,2016-09-21T13:06:48,Tarkistettu,1.1 2016_87_171,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleen vielä hämmästelen tuota edustajakaima Alanko-Kahiluodon puhetta ja sen tarkoitusta. (Ben Zyskowicz: Hän meni hakemaan sitä uutta puhetta, vanha oli mukana äsken!) — Niin, ja haluan nyt sen sanoa, että hallitus nimenomaan tässä budjetissa tasaa vanhemmuuden kustannuksia. Ehkä hän tosiaan meni lukemaan tätä budjettia, mitä siellä todellisuudessa sanotaan. Työn linja on hallitukselta ollut oikea linja, niin kuin tässä salikeskustelussa on kuultu, ja kun vaihtoehto olisi se, että tehdään uusia säästöjä tai lisäleikkauksia, niin tämä työn linja on se, mihin on kannattanut panostaa. Kuten, pääministeri, totesitte, tähän tavoitteeseen tarvittavien keinojen hyväksyttävyyskin pikkuhiljaa kasvaa, vaikka se ei kyllä tästä salikeskustelusta täysin ole käynytkään ilmi, paitsi edustaja Vartia kyllä ansaitsee erityismaininnan. 72 prosenttia on silti kova tavoite. Rohkeuden pitää riittää loppuun asti, ja pitää tehdä myös mahdollisia lisätoimia. Odotukset ovat korkealla, että kannustinloukkujen purkamista pohtiva työryhmä pääsee esityksiin. (Puhemies koputtaa) Toivon todella, että hallituksella riittää jatkossakin rohkeutta tarvittaviin toimiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-09-21T13:06:48,2016-09-21T13:08:01,Tarkistettu,1.1 2016_87_172,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En tunnistanut itseäni äsken työmarkkinajärjestöksi, niin kuin edustaja Anttila täällä totesi, vaan kyllä hallitus on se, joka tekee verotuspäätökset, ja edellisellä kaudella ne verotuspäätökset tehtiin niin, että tuloerot kapenivat. Nyt tätä ei olla tehty tällä samalla mallilla ja samalla logiikalla, vaan nyt tuloerot kasvavat. Ja se on hallituksen päätös, se ei ole työmarkkinajärjestöjen päätös. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet muista asioista kikyssä, mutta verotus kuuluu hallitukselle. Sitten tähän kasvuun. Ilahduttavaa, että se on lähtenyt käyntiin, mutta kun kaikki nämä toimet kerran toteutuvat, niin miten se hiipuu ensi vuonna? Mikä logiikka on tässä, kun kerran kaikki nämä hyvät hallituksen tehtävät tulee toteutettua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-09-21T13:08:02,2016-09-21T13:08:54,Tarkistettu,1.1 2016_87_173,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Herra puhemies! Eilisessä keskustelussa useampi edustaja täällä luonnehti niitä keskusteluja, joita kansalaisten kanssa on tässä kesän aikana käynyt. Omasta mielestäni yksi tärkein viesti kansalaisilta meille on se, että nyt tehkää ne tarvittavat uudistukset — tehkää ne tarvittavat uudistukset. Tällä linjalla hallitus, pääministeri ja valtiovarainministeri tällä hetkellä ovat, ja kyllä ihmettelen sitä, miksi täällä halutaan jatkuvasti kyseenalaistaa niiden uudistusten vaikutukset ja merkitykset, tavan takaa, jopa ne merkitykset ja vaikutukset, jotka tulevat suoraan yrittämisen edellytysten kohentamiseen: väistämättä työpaikkoja luovia, yritysten kehittämistä edistäviä toimenpiteitä ja sitä kautta meidän hyvinvointimme kohentamista ja niin edelleen. On selvä, että kohtalonyhteys on työllisyysasteen nostotavoitteen, 72 prosentin, kanssa, velkaantumisen taittamisen ja hyvinvoinnin turvaamisen kanssa. Se on ihan selvä kohtalonyhteys, ja sitä työtä nyt hallitus tekee. Mutta siihen kritiikkiin yhdyn, mitä täällä on, että meillä vientiponnistelut ja uusien tuotteiden saaminen (Puhemies koputtaa) markkinoille on oleellisen tärkeää. Siihen täytyy löytyä myöskin lisää paukkuja, niin kuin hallitus on myöskin itse todennut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-09-21T13:08:55,2016-09-21T13:10:08,Tarkistettu,1.1 2016_87_174,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vielä tästä kilpailukykysopimuksesta. Se ei ollut oikeudenmukainen ratkaisu, eikä vasemmistoliitto ole pitänyt sitä myöskään oikeana lääkkeenä niihin ongelmiin, joista Suomi tällä hetkellä talouden osalta kärsii. Julkisen sektorin työntekijät maksavat kilpailukykysopimuksesta kaikista kovimman hinnan, ja heidän palkanleikkauksiaan ei myöskään kompensoida näillä veronkevennyksillä, vaan julkisen sektorin työntekijöiden ansiotaso laskee. Mielestäni se edustaa myöskin menneen ajan työmarkkina-ajattelua. Ajatellaan, että Suomen kilpailukyky paranee sillä, että pidennetään työaikaa ja alennetaan palkkoja. Olen aika monta yritystä kiertänyt kesän aikana enkä ole vielä tavannut sellaista yritysjohtajaa, joka olisi minulle sanonut, että ""kyllä, työajan pidennys on minun yritykseni kilpailukyvyn kannalta keskeinen"". Luin talousjohtajabarometria tältä keväältä: kukaan siihen vastanneista yritysjohtajista (Puhemies koputtaa) ei allekirjoita väitettä siitä, että sillä olisi merkittävää vaikutusta oman firmansa kilpailukykyyn.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-21T13:10:09,2016-09-21T13:11:21,Tarkistettu,1.1 2016_87_175,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä pääministeriltä, kuinka talouden tasapainottaminen ja uudistaminen olisi helpompaa. Näyttää siltä, että valta on hajautuneena kovin moneen suuntaan: se on yhtä lailla työmarkkinajärjestöillä kuin valtiovarainministeriön virkamiehillä. Tämä voi olla toki myös hyvä asia. Hallituksella on myös valtaa, mutta pääministeri, koetteko, että teillä on riittävät työkalut saada aikaan muutoksia? Hallituksen ja opposition välinen keskustelu voisi olla enemmän eteenpäinvievää. Toimiiko poliittinen järjestelmämme? Mitä voimme tehdä paremmin uudistaaksemme Suomea?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-09-21T13:11:21,2016-09-21T13:12:03,Tarkistettu,1.1 2016_87_176,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On keskusteltu myös siitä, miksi Ruotsissa työllisyystilanne on paljon parempi. Siellähän työllisyysaste on tänä päivänä 75 prosenttia, ja me olemme 67:ssä. No, Ruotsissa muun muassa on kokonaan erilainen perhevapaajärjestelmä kuin meillä Suomessa. Jos kävelette Tukholmassa ja katsotte ympärillenne, niin näette paljon nuoria miehiä pienten lasten kanssa. Kyllä Suomessakin näitä miehiä näkee päiväsaikaan lasten kanssa, mutta ei yhtä paljon kuin Ruotsissa. Sen takia, herra pääministeri, me olemme peräänkuuluttaneet kunnollista perhepoliittista uudistusta, jotta me saisimme enemmän naisia töihin. Meillä pitää olla rohkeus nähdä ne mahdollisuudet, ja tässä olisi nyt syytä riisua ne ideologiset pakkopaidat ja nähdä, että tässä on mahdollisuus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-09-21T13:12:03,2016-09-21T13:13:00,Tarkistettu,1.1 2016_87_177,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuonna 73, jolloin Martti Miettunen pantiin hätätilahallituksen johtoon (Ben Zyskowicz: Se oli kyllä seitkytviis!) — sanos uudestaan (Ben Zyskowicz: Pari vuotta myöhemmin!) — okei — oli 63 450 työtöntä Suomessa. Sitä ennen työttömyys oli siinä 20 000—50 000 haarukassa pitkän aikaa. Neuvostoliiton kanssa käytävä kauppa piti työllisyyttä pitkään hyvänä. Sen jälkeen sitten tuli ongelmia ja Nokia piti pitkään Suomea pinnalla. Tällä hetkellä meillä on samoin laskuperustein noin 650 000 työtöntä. OECD:n tutkimuksissa Suomi sijoittuu kaikista heikoimmin, jopa aivan peränpitäjäksi, työmarkkinoiden jäykkyydessä. (Vasemmalta: Ei pidä paikkaansa!) — Pitää paikkansa. — Epäilen, että kaikki nämä perusongelmat johtuvat siitä, että työllistyminen on liian monimutkaista, liian riskipitoista ja näihin asioihin ei ole haluttu tai pystytty puuttumaan riittävän kovalla otteella. Jos halutaan parannusta, (Puhemies koputtaa) niin pakko on saada ihmisiä töihin enemmän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-09-21T13:13:21,2016-09-21T13:14:35,Tarkistettu,1.1 2016_87_178,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Sitten vielä edustaja Lindtman ja sen jälkeen pääministeri.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_179,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt me olemme saaneet uutta tietoa tähän yrittäjävähennykseen, tähän apteekkarivähennykseen. Pääministeri on tänään todennut, että yrittäjävähennys kohdistuu kaikessa olennaisessa hyvin pieniin yrityksiin. Sekä Veropäivässä aikaisemmin että nyt täällä perustelitte nämä luvut. Juuri hetki sitten tulleen tiedon mukaan Suomen Tietotoimisto kertoo, että hallituksen kaavailema yrittäjävähennys suosii eniten ylimpien tuloluokkien ihmisiä. Tämä selviää eduskunnan tietopalvelussa tehdystä muistiosta. Arvoisa puhemies! Tässä nyt joutuu, pääministeri, tämä teidän arvionne hieman outoon valoon. Onko todella näin? Jos on näin, oletteko valmis korjaamaan? Ja syy siihen, miksi me tätä kysymme, on, arvoisa pääministeri, se, että te itse nimesitte eriarvoisuuden yhdeksi Suomen isoimmista ongelmista vain hetki sitten. Nyt kaikissa päätöksissä tämä eriarvoisuus kasvaa. Tälle on olemassa myös nimi: kylmää politiikkaa. (Puhemies koputtaa) Sitä ei ole sanonut kukaan oppositiosta, sen on sanonut keskustan entinen erittäin arvostettu sosiaali- ja terveysalojen osaaja Eeva Kuuskoski, Eläkeliiton puheenjohtaja. (Puhemies koputtaa) Miten kommentoitte tätä politiikkaanne esimerkiksi hänelle, jos ette meille suostu kommentoimaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-21T13:14:36,2016-09-21T13:16:00,Tarkistettu,1.1 2016_87_180,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Pääministeri, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_181,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Totesin sekä Veropäivillä että täällä täsmälleen ottaen näin: ""Uusi yrittäjävähennys kohdistuu kaikessa olennaisessa hyvin pieniin yrityksiin."" Kuunnelkaa jatko: ""Vuoden 2014 verotusaineiston tietojen perusteella 77 prosentilla verotettavaa voittoa tuottavista elinkeinonharjoittajista vuotuinen tulos oli alle 30 000 euroa. Henkilöyhtiöiden osalta vastaava luku oli 79 prosenttia."" Tämä oli se viestini. Sitten muihin kysymyksiin. Niistä toimista, mitä tulee eteen ensi vuonna: Palkkatuki. Haetaan uusia muotoja työttömyysrahojen käyttöön aktiivisemmassa muodossa, ja tämä on siellä työmarkkinajärjestöjen pöydässä, mihin edustaja Kaikkonen viittasi. Sieltä kuuluu ihan positiivista, olen hyvin optimistinen, että se 10 000 työllisen lopputulos sieltä tulee. Sitten edustaja Östman kysyi täällä, mikä osuus vielä puuttuu siitä, että päästään velaksi eläminen lopettamaan vuonna 21. Puuttuva osuus on se työllisyysaste, eli me myönnämme sen, että tässä eivät vielä toimet siihen riitä. Edustaja Andersson, ehkä tuossa kiky-sopimuksessa olisi voinut paikallinen sopiminen edistyä enemmän — nyökkäilette, ilmeisesti olette samaa mieltä. Jos se olisi se keino, niin siitä olemme ehdottomasti samaa mieltä. Sitten tästä tietopalvelun aineistosta: ilmeisesti tässä ei ole otettu huomioon sitä varattua noin 30:tä miljoonaa sinne kaikkein pienituloisimmille, koska sitä ei ole vielä kohdistettu. Sitten veronkevennyksistä: (Puhemies koputtaa) Ne suuntautuvat hallituksen toimin kaikki pieni- ja keskituloisille. Työmarkkinajärjestöjen sopimus koski maksujen siirtymistä työnantajilta työntekijöille, ja yksi näistä maksuista on verovähennyskelpoinen, ja se tietenkin vaikuttaa siellä suurituloisten päässä eniten. Edustaja Turunen, alvin nosto ei ole ollut edes keskusteluissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-21T13:16:02,2016-09-21T13:18:30,Tarkistettu,1.1 2016_87_182,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te sanoitte tuossa joitakin tunteja sitten, että nyt tulee 500 miljoonaa verohelpotuksiin ja sama myös eläkeläisille. Nyt minä kysyisin, kun tuolla valtiovarainvaliokunnassa, joka muuten on juuri tämä budjettivaliokunta, kävi ministeri kertomassa, että tästä 500 miljoonasta kyllä ensin menee 100 miljoonaa sellaisille ihmisille, jotka ovat ahkeria ja tienaavat enemmän, ja sen jälkeen sitten annetaan 400 miljoonaa toisille, ahkerille ihmisille, jotka tienaavat enemmän, ja annetaan myös muille ihmisille, jotka tienaavat enemmän. Ja sanotaan vielä, että sama annetaan eläkeläisille. No, mistä syystä nyt, kun sitten lasketaan näitä asioita yhteen, käy siten, että eläkeläisten ostovoima laskee, pienituloisten takuueläkkeellä ja kansaneläkkeellä olevien ostovoima laskee 2 prosenttia, ja ne, jotka tienaavat 7 000 euroa, saavat seitsemänkymppiä kuukaudessa ja ne, jotka tienaavat 2 000 euroa, saavat kaksikymppiä kuukaudessa? Olkaa hyvä ja selittäkää: kumpi puhuu muunneltua totuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-09-21T13:18:32,2016-09-21T13:19:42,Tarkistettu,1.1 2016_87_183,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Valtiovarainministeri, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_184,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä oikein, mitä selittäisin, kun en tunnista tuosta sitä, mitä valtiovarainvaliokunnassa eilen kerroin. Mutta otetaan tämä vielä kerran: Eli ne kiky-sopimuksen maksujen ja muutosten vaikutukset johtivat siihen, että suurituloisten verotus ja veroluontoiset maksut alenivat noin 125 miljoonaa, jos muistan luvun oikein, ja kun hallitus oli luvannut 115 miljoonaa euroa kiky-sopimukseen veronalennuksia, se summa kokonaisuudessaan kohdistettiin sinne pieni- ja keskituloisille. Sen lisäksi eläkeläisten verotusta kevennetään vastaavasti ja siihen käytetään 137 miljoonaa euroa. Eli tämä on tämä kokonaisuus, ei niin kuin te sanoitte, tunnuitte ymmärtäneen väärin. Olen ehkä ilmaissut itseäni epäselvästi. Tämä on hyvin oikeudenmukainen ratkaisu. Sen lisäksi vielä 30 miljoonaa euroa suunnataan kaikkein pienituloisimmille, jotka maksavat vähän tai eivät ollenkaan veroa, ja me haemme sinne sen parhaan mallin, jolla me voimme kohdentaa. Kun puheenvuoron sain, niin haluan vielä todeta sen, että noteerasin tämän Danske Bankin ekonomistin esityksen siitä, että kun rahaa halvalla saa, niin sitä kannattaa ottaa. Mutta kuitenkin kyse on kokonaisuudesta ja siitä, että meillä velka kasvaa, niin kuin täällä on todettu. Tekin olette, edustaja Aalto, ollut siitä huolissanne. Se velka otettaisiin taas sen velan päälle, ja kun kaikki velka pitää maksaa takaisin ja kun kokonaisuus vaikuttaa siihen, miten meidän luottoluokitustamme arvioidaan, mikä taas vaikuttaa siihen, mikä on se korko, mitä maksamme veloistamme, niin en nyt kyllä heti lämpene. Mielestäni näitä keskusteluja ja varsinkin ekonomistien ajatuksia kannattaa kaikkia harkita ja punnita, mutta mielestäni nyt tämä velkaantumisen määrä on kova, ja tätä velkaa, mitä nyt otetaan, käytetään jo investointeihin ja työpaikkoihin, joten kyllä periaatteessa samaa logiikkaa käytetään nytkin jo.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-21T13:19:43,2016-09-21T13:21:38,Tarkistettu,1.1 2016_87_185,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä perhepolitiikkaan. Hallitusta on kyllä ihan oikeasti syytä kiittää siitä 2 500 euron kertakorvauksesta äitien työnantajille. Vihdoin tuohon ikuisuuskysymykseen saatiin edistystä. Hämmentävää, hämmästyttävää minusta on se, että vihreät yrittää koko ajan vetää lokaan tämän hyvän saavutuksen. Ihan parasta tasa-arvotyötä olisi kyllä se, että miesten ja naisten välinen palkkaero saataisiin kurottua umpeen — siinä toinen ikuisuuskysymys — ja on pakko katsoa sitten tietysti työmarkkinajärjestöjen puoleen ja siihen ryhmään, ketkä ovat lähimpänä sitä. Tuosta työllisyysasiasta vielä: Meillä on edelleen noin 70 000 työpaikkaa vailla tekijää, tämä kohtaanto-ongelma on olemassa. Jos nuo työpaikat saataisiin nyt täytettyä, niin jo se olisi pieni askel kohti 72 prosentin työllisyysastetta. Arvoisa pääministeri, mitä tehdä tuolle kolmannelle ikuisuusongelmalle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-09-21T13:21:41,2016-09-21T13:22:51,Tarkistettu,1.1 2016_87_186,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin kaikki tiedämme, vaikeat ajat ja vaikeat päätökset edellyttävät luottamusta. Mutta valitettavasti on niin, pääministeri Sipilä, että te olette omalla toiminnallanne horjuttanut tätä luottamusta. Vuosi sitten te piditte tv:ssä aika koskettavankin puheen kansakunnalle, jossa pyysitte eläkeläisiltä, lapsiperheiltä, opiskelijoilta ja palkansaajilta uhrauksia. Monet ymmärsivätkin tämän vetoomuksenne ja olivat valmiita tinkimään vähästään. Nyt vuotta myöhemmin olette tuoneet tänne eduskuntaan talousarvion, jossa hyvää on eläkeläisille, palkansaajille ja tavallisille yrittäjille kohdennetut veronalennukset. Mutta sitä te ette pääse karkuun, että tämä budjettiesityksenne pitää myös sisällään ihan uusia veronalennuksia, eräänlaisia kaverivähennyksiä, joita myönnetään hyväosaisille. Ja niin kuin edustaja Lindtman tuossa juuri sanoi, STT:kin kertoi tekstiviestillään meille, että hallituksen kaavailema yrittäjävähennys suosii eniten ylimpien tuloluokkien ihmisiä, (Puhemies koputtaa) mikä selviää eduskunnan tietopalvelun muistiosta. Miten te ajattelette, että tämä on oikeudenmukaista, ja miten te ajattelette, että se on taloudellisesti järkevää (Puhemies koputtaa) tässä tilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-09-21T13:22:52,2016-09-21T13:24:08,Tarkistettu,1.1 2016_87_187,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytymisestä on puhuttu ja kannettu huolta jo vuosia. Tuntuu kuitenkin, että tämä kyseinen aihe ei tällä hetkellä kuulu mediaseksikkäimpien joukkoon, sen verran vähän sitä on laajasti pidetty esillä. Syytä kuitenkin asiasta olisi puhua, nimittäin nuorten tilanne ei viime vuosien aikana ole kohentunut, päinvastoin. OECD:n viime viikolla julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten miesten osuus, sellaisten nuorten miesten osuus, jotka eivät ole työelämässä ja ovat koulutuksen ulkopuolella, on kasvanut viime vuosina huimaa vauhtia ja oli viime vuonna jopa 21,5 prosenttia. Jotain on tehty pahasti väärin tässä maassa jo pitkään viime vuosien aikana. Syrjäytymisen kokonaiskustannukset ovat miljardiluokkaa inhimillisistä menetyksistä puhumattakaan, ja pahimmillaanhan syrjäytyminen johtaa radikalisoitumiseen. Meillä on Suomessa paljon erilaisia sirpaleisia toimia syrjäytymisen ehkäisemiseksi, mutta se sirpaleisuus on ehkä juuri se ongelma. Kysyisin pääministeriltä: miten pääministeri näkee tämän tilanteen vakavuuden, ja millaisia ratkaisuja siihen (Puhemies koputtaa) voisi olla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-09-21T13:24:09,2016-09-21T13:25:17,Tarkistettu,1.1 2016_87_188,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä paljon siteerattu viisas Alkio on myös sanonut jotenkin niin, että vahva julkinen talous on köyhän paras ystävä. Totta kai tähän liittyy myös sitten se, että velkaantumisesta on päästävä eroon, ja minä ymmärrän sillä tavalla, että tämä hallituksen linjaus vie tätä maata siihen suuntaan, että päästään velasta eroon. Tähän kokonaisuuteen liittyy totta kai myös sitten sanonta siitä, että tämä maa elää vain koko voimallaan eli sillä, että tämä yhteiskunta pystyy hyödyntämään maan kaikkien alueitten niin henkiset kuin fyysisetkin voimavarat tehokkaasti hyväkseen, ja minä ymmärrän sillä tavalla, että kaikki nämä toimenpidelinjaukset, mitä tässä nyt hallitus on tehnyt koko maan kehittämiseksi, ovat monella tavalla myönteisiä. Mutta jotta jonkun kysymyksen tähän loppuun saa, niin kysyn, miten pääministeri nyt kaiken kaikkiaan arvioi tätä budjettilinjaa koko maan kehittämisen osalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-09-21T13:25:18,2016-09-21T13:26:24,Tarkistettu,1.1 2016_87_189,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, olette varmasti tutustunut näihin kansainvälisiin selvityksiin, OECD:n ja IMF:n raportteihin, jotka kertovat siitä, että tuloerojen kasvu hidastaa talouskasvua, ja tässähän hyvinvointiyhteiskunta on ihan keskeisessä asemassa. Olin juuri vastaanottamassa kaikkien ryhmien kansanedustajien kanssa eläkkeensaa-jien, Eetun, valtuuskunnan. He luovuttivat meille paperin, jossa he nostavat esiin juuri niitä asioita, joita me sosialidemokraatit nostamme esiin tämän budjetin puutteina. Emme kiistä sitä, että työllisyyttä pitää vahvistaa, se on ihan ykkösasia. Mutta kyllä he listaavat täällä kaikki nämä asiat: lääkekustannusten nousun, eläkeindeksien leikkaamisen, joka heijastuu kaikkiin etuuksiin, asumistuen leikkaukset. Kaikki nämä yhdessä nirhaavat eri puolilta sitä tuloa, joka kaikkein pienintä eläkettä saavien kohdalla on äärimmäisen tärkeä. Eli kysynkin, pääministeri: oletteko nyt sanojenne takana, kun julkisesti olette nostanut jo keväällä esiin tämän eriarvoistumisen kehityksen, jota halutaan (Puhemies koputtaa) taittaa? Mitä budjetissa voitaisiin muuttaa mielestänne, jotta tämä kehitys voitaisiin (Puhemies koputtaa) kääntää toiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-09-21T13:26:24,2016-09-21T13:27:44,Tarkistettu,1.1 2016_87_190,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Pyydän, että huomioidaan edelleen tämä minuutin vastausaika. — Nyt annan vielä seuraavat puheenvuorot: edustajille Häkkänen, Sarkkinen ja Rinne. Sen jälkeen pääministerin vastaus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_191,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä salissa on kiinnitetty ehkä vähän liikaakin huomioita pieniin yksityiskohtiin, joita budjetista löytyy. Niitä on tärkeää analysoida, mutta tosiasia on se, että talouspolitiikan iso kuva, sopeutuksen määrä ja samaan aikaan siihen yhdistetyt rakenneuudistukset, on juuri se oikea linja, jota OECD, Suomen Pankki, monet muut taloustutkimuslaitokset ovat Suomelle pitkään suosittaneet. Eli pidetään tämmöistä maltillista, lievästi kiristävää finanssipolitiikkaa ja samaan aikaan tehdään kilpailua avaavia toimenpiteitä hyödykemarkkinoilla, palvelumarkkinoilla, lisätään kannusteita yritystoimintaan ja pikkuhiljaa vähennetään velkaantumista. Tämä on asiantuntijoitten suosittama linja. Täällä vihreät olivat huolissaan siitä, otetaanko velkaa riittävästi — demarit haluavat, että otetaan velkaa vähemmän. Kyllä me otamme velkaa ihan tarpeeksi, ja infrahankkeita tehdään velkarahalla tälläkin hetkellä. Meillä on toistakymmentä, pari—kolmekymmentä itse asiassa, työllisyystoimenpidettä, kunhan ei välttämättä oppositiosta (Puhemies koputtaa) aina vastustettaisi niitä niin paljon. Ja SDP:kin voisi kehua yhteisöveron kevennystä, joka nyt tuo työpaikkoja lisää. Se oli hieno toimenpide, yritysveron alennus, viime vaalikaudella. Kehukaa sitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-09-21T13:27:55,2016-09-21T13:29:11,Tarkistettu,1.1 2016_87_192,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tutkimusten ja asiantuntijoiden mukaan kaikista tehokkaimpia yritystukia kasvun, kansainvälistymisen ja työllisyyden kannalta ovat innovaatio‑, tutkimus- ja kehitystuet. Kuitenkin näistä kaikista tehokkaimmista yritystuista nyt leikataan kovalla kädellä ja sen sijaan lisätään yritystukia, joita tutkijat eivät pidä kovin tehokkaina tai tarpeellisina tässä tilanteessa. Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan bruttokansantuoteosuus on painumassa huolestuttavan alas, ja se on todella huolestuttavaa yritysten toimintaedellytysten ja työllisyyden näkymien kannalta. Haluankin kysyä hallitukselta: onko teillä valmiutta tarkastella yritystukien kokonaisuutta vaikuttavuusnäkökulmasta? Ja sitten haluaisin sanoa hallituspuolueiden edustajille, että kannatamme lämpimästi yrittäjien sosiaaliturvan parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja odotamme ja toivomme hallituksen tuovan niitä esityksiä tänne saliin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-21T13:29:12,2016-09-21T13:30:19,Tarkistettu,1.1 2016_87_193,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen hieman hämmentynyt pääministerin vastauksesta liittyen tähän yhteisöveron kokonaisuuteen, kun (Juha Sipilän välihuuto) — yrittäjävähennykseen, anteeksi, yrittäjäverotukseen — te olette nyt todennut sen, että kaikista olennaisimmin se koskettaa näitä pieniä yrityksiä, ja nyt STT:n tiedon mukaan, jota on sanomalehti Kalevassa aukaistu enemmän, todetaan, että ylimpiin tuloluokkiin tämä vähennys, yrittäjävähennys, kohdistuu 70 000 ihmiselle ja alimpiin 20 000 ihmiselle. Mikä tässä asiassa nyt käytännössä on totuus? Onko tämä nyt sitten pienituloisten yrittäjien yrittäjävähennys, vai onko tämä isotuloisten, niin kuin tämä Kalevan uutinen antaa ymmärtää? (Ben Zyskowicz: Se on sekä että!) Kysyn: onko tässä tapahtumassa sillä tavalla, että yrittäjävähennys kohdentuu erityisesti ylimpiin tuloluokkiin? Lainsäädännön arviointineuvosto on pitänyt tätä tehottomana. Me olemme kritisoineet, arvoisa pääministeri, koko tätä eriarvoistavaa politiikkaa sen takia, että te myös itse nostitte sen esille. (Puhemies koputtaa) Haluaisin nyt tietää, vastatkaa nyt siihen kysymykseen, miten te arvioitte hallituksen politiikkaa eriarvoistumisen näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-21T13:30:20,2016-09-21T13:31:34,Tarkistettu,1.1 2016_87_194,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Pääministeri, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_195,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Monta kysymystä on vastaamatta. Vastaan ensin edustaja Henrikssonin kysymykseen tästä kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Tämän sote-uudistuksen yhteydessä totta kai pyritään turvaamaan mahdollisimman hyvin kielellisten oikeuksien toteutuminen. Tätä arviointia on nyt tarkennettu tämän lausuntokierroksen jälkeen, ja esimerkiksi Vaasan sairaalan status ei muutu. Sitten edustaja Elovaara kysyi, onko pääministerillä tarpeeksi työkaluja. Tähän täytyy vastata, että teemme kaiken sen, mitä näillä käytettävissä olevilla työkaluilla on tehtävissä. Täällä on arvosteltu sitä, että hallitus ei tekisi tarpeeksi uudistuksia. Joku taas on väittänyt ja moittinut, että tämä hallitus tekee uudistuksia kahden kolmen hallituksen edestä. Ainakaan siitä meitä ei voi moittia, etteikö uudistuksia viimeinkin pantaisi toimeen. Edustaja Leppä, edustaja Kalli, muutamat muut ottivat esiin tämän vientiteollisuuden probleeman, edustaja Korhonen otti alueellisen tasa-arvoisuuden. Ehkä nämä biotuotetehdashankkeet ovat nyt konkreettisin esimerkki siitä, mitä on liikkeellä — noin 30 hakemusta on TEMillä uusista hankkeista, ja näihin suhtaudutaan kyllä positiivisesti. Ne jakaantuvat tasaisesti koko maahan, sinne, missä luonnonvarat ovat, ja täällä näyttävät investoinnit lisääntyvän. Sitten on uskomatonta, että annetaan mielikuva siitä, että en olisi pitänyt niitä lupauksiani, mihin vetosin tv-puheessani. (Paavo Arhinmäki: Et ole kyllä!) Vetosin siinä ihmisiin, että tämä kiky-sopimus on nyt tarpeellinen tässä tilanteessa. Kiky-sopimukseen liittyivät veronkevennykset. Se toteutettiin. Ne lupaukset pidettiin. Se lukee hallitusohjelmassa, miten nämä kulkevat rinta rinnan. Uusia verovähennyksiä, mitä hallitusohjelmassa ei olisi sovittu, ei ole. Ei siellä mitään yllätystä ole. Esimerkiksi yrittäjävähennys lukee hallitusohjelmassa. Mitään yllätyksiä tässä suhteessa ei todellakaan ole syntynyt. No, sitten tästä isosta kuvasta. Täällä viitattiin parissakin puheenvuorossa OECD:n raporttiin. Nämä keskeiset arvioitsijat pitävät suurta linjaa oikeana — sitä tasapainoa, mikä on leikkauksien, uudistusten ja työllistävien toimien välillä, sitä suurta linjaa, pidetään oikeana. No, mitä on tehty sitten eriarvoisuuden pienentämiseksi? Täällä on huonosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta veteraaneille, omaishoitoon lisää, ja toisin kuin on väitetty, pienituloisten päivähoitomaksut pienenevät, ja sitten... (Puhemies koputtaa) — Jaha, se loppui siihen sitten. (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-21T13:31:40,2016-09-21T13:34:53,Tarkistettu,1.1 2016_87_196,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Annan tässä vaiheessa vastauspuheenvuorot edustajille Rinne, Andersson ja Aalto, ja sen jälkeen lähdetään painottamaan niitä edustajia, jotka eivät ole vielä päässeet ääneen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_197,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En saanut vastausta tuohon yrittäjävähennykseen liittyen, että onko se nyt vahvistamassa eriarvoisuutta yrittäjien keskuudessa vai ei. Mutta tämä iso kuvahan näyttäytyy nyt todella pahana: jos katsoo näitä Kansaneläkelaitoksen arvioita köyhyydestä, niin tämän kansakunnan kaikista heikoimmassa asemassa olevat ihmiset köyhtyvät, lapsiköyhyys lisääntyy, vanhuusköyhyys lisääntyy, köyhyysaste ylipäätään nousee, Gini-kerroin heikkenee. Arvoisa pääministeri, kysyn nyt teidän arviotanne tästä hallituksen politiikasta, siitä, onko teidän arvionne mukaan hallituksen politiikka eriarvoistamassa suomalaista yhteiskuntaa ja jakamassa suomalaista yhteiskuntaa entistä köyhempiin ja entistä rikkaampiin ihmisiin. (Eduskunnasta: Kiistättekö nämä asiat?) — Kiistättekö nämä asiat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-21T13:35:07,2016-09-21T13:35:57,Tarkistettu,1.1 2016_87_198,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Otetaan Andersson ja Aalto ja Henriksson myös, ja sen jälkeen pääministerille minuutin vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen sitten vaihdetaan niihin edustajiin, jotka eivät ole vielä päässeet ääneen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_199,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu siitä, tarttuuko oppositio pieniin yksityiskohtiin vai tähän kokonaiskuvaan. Vaikka mielestäni on hienoa, että pienituloisten varhaiskasvatusmaksut nyt pienenevät, niin se on pieni yksityiskohta liittyen tähän kokonaiskuvaan, ja tämä kokonaiskuva, jota oppositio täällä on nostanut esille, on se, että tämä budjettiesitys ensi vuoden osalta on tuloeroja kasvattava. Eli tässä ollaan leikkaamassa kautta linjan suomalaisten pienituloisten perusturvaa. Nämä leikkaukset kohdistuvat kaikkiin suomalaisiin pienituloisiin eläkeläisiin, työttömiin, paljon sairastaviin ja aika pitkälti myöskin lapsiperheisiin. Ja samanaikaisesti, kun tarkastellaan näitä hallituksen veroratkaisuja, niistä hyötyvät kaikista eniten yli 7 000 euroa kuussa tienaavat. Heidän ostovoimaansa tässä kokonaisuudessa nyt ollaan kaikista eniten kasvattamassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-21T13:36:09,,Tarkistettu,1.1 2016_87_200,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus korostaa talouskasvun ja työllisyyden merkitystä Suomen hyvinvoinnille. Varmaan kaikki tässä salissa voimme yhtyä tähän tavoitteeseen. Keinoista olemme hieman eri mieltä. Esimerkiksi talouden arviointineuvoston raportin mukaan verotuksen korottaminen olisi vähemmän haitallista talouskasvulle ja sen kautta työllisyydelle kuin esitetyt menoleikkaukset. Kun nyt näyttää, että hallituksen työllisyystavoite karkaa ja sen kautta hallituksen talouspolitiikan peruspohja on katoamassa, olisiko hallitus tässä uudessa tilanteessa valmis harkitsemaan sitä, että se arvioi uudestaan tavoitteet kokonaisveroasteesta ja toteuttaa osan menosopeutuksesta menoleikkausten sijaan verotukien karsimisen ja harkittujen veronkorotusten kautta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-21T13:37:08,2016-09-21T13:38:00,Tarkistettu,1.1 2016_87_201,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme menestyviä yrityksiä tähän maahan. Ne luovat meille ne työpaikat, joista saadaan sitten verotuloja, joilla rahoitetaan koko yhteiskuntaamme, ja tulevaisuudessa on entistäkin tärkeämpää, että meillä on ideoita. Nyt hallitus kuitenkin jatkaa koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaamista, vaikka kaikki asiantuntijat, ekonomistit ovat myös painottaneet sitä, että tämä on tavallaan väärä tie, ja me tiedämme, että se on vahingollista meidän tulevaisuuttamme ajatellen. Toivoisin, että hallitus vielä tässä asiassa voisi ajatella toisin ja perua näitä leikkauksia. Mutta sitten, arvoisa pääministeri, haluan kiittää tästä teidän viestistänne, että Vaasan sairaalan statusta ei tulla muuttamaan. Se on tärkeä viesti, ja todellinen suuri kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-09-21T13:38:01,2016-09-21T13:38:56,Tarkistettu,1.1 2016_87_202,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä yrittäjävähennyksestä: siis tämän uudistuksen tarkoituksenahan on pienentää, sehän ei poista kokonaan sitä osakeyhtiöiden ja henkilöyhtiöiden välistä veroeroa. Silloin kun yhteisövero pudotettiin 26 prosentista kahdella portaalla 20 prosenttiin, niin totta kai siitäkin hyötyvät ne, jotka tekevät kaikkein eniten tulosta. Totta kai, sehän on selvä asia, kun prosenttilaskua tehdään. Ja kuten olen tänä päivänä sanonut, vuoden 2014 verotusaineiston perusteella 77 prosentilla verotettavaa voittoa tuottavista elinkeinonharjoittajista vuotuinen tulos oli alle 30 000 euroa, eli alle keskituloisten luokassa oltiin, ja henkilöyhtiöiden osalta tämä oli 79 prosenttia. Tämä käsittelee siis lukumäärää. (Eduskunnasta: Se on selvä!) — No niin, hyvä kun tämä on selvä. Sitten jos mennään sinne eurojen jakaantumiseen, niin VM:ltä saamani arvion mukaan jos pannaan 50 000:een se raja suurituloisilla, niin silloin tälle ryhmälle kohdistuu nyt näillä verotiedoilla, mitä meillä on tällä hetkellä, 54 prosenttia yrittäjävähennyksestä. Ja jos totaaliaineistoa, yrittäjätuloja saavien joukkoa, tarkastellaan, niin suurituloisille — siis yli 50 000 euroa — kohdistuu 44 prosenttia yrittäjävähennyksestä. Eli nämä ovat luultavasti oikeita faktoja. Mutta tärkeintä tässä on se, että me nyt yhdessä myönnämme ja hyväksymme sen, että Suomessa voi yrittää myöskin henkilöyrityksessä, koska se on usein se yksin-yrittävän (Puhemies koputtaa) järkevin tapa, eikä tapeta tätä yritysmuotoa tällä veroerolla. Siitä tässä on kaiken kaikkiaan kysymys. (Touko Aalto: Miten se kohdentuu? — Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-21T13:39:09,2016-09-21T13:41:21,Tarkistettu,1.1 2016_87_203,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vähintä, mitä hallitus voisi nyt tehdä, olisi, että se myöntäisi, että tällä talousarviolla on eriarvoisuutta ja tuloeroja kasvattava vaikutus. Erityisesti huolestuttavaa on lapsiperheköyhyyden lisääntyminen ja lasten eriarvoisuuden kasvu, sillä tällä asialla on kielteisiä vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka talousarviossa on toki parannuksia hallituksen aikaisempiin esityksiin, kuten esimerkiksi tämä varhaiskasvatusmaksujen korotusten peruminen, niin kyllä tosiasia on se, että kokonaisuus on lasten köyhyyttä lisäävä. Me olemme tekemässä nyt samoja virheitä kuin 1990-luvun lamassa, jolloin joitain niistä kustannuksista, joita silloin syntyi esimerkiksi lasten palveluista, lasten perusturvasta vähentämisestä, maksetaan osittain edelleen tänä päivänäkin. Ja siksi minä kysynkin, missä ihmeessä viipyvät ne lapsivaikutusten kokonaisarvioinnit, joita hallitus on luvannut tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-21T13:41:22,2016-09-21T13:42:31,Tarkistettu,1.1 2016_87_204,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Johtajuus on ennen kaikkea vastuunkantoa, se ei ole tekosyiden keksimistä, ja nyt, arvoisa punavihreä oppositio, kun teidän puheistanne ottaa ne tekosyyt pois, niin oikeastaan jäljelle jää ainoastaan saliin syöksyvää kuumaa ilmaa. Te olette täällä tekemässä vaalityötä vailla vastuuta. Te vastustatte lähestulkoon kaikkea. Te hajotatte ettekä ole valmiina rakentamaan yhdessä, ja tämän taisi myös vihreiden Antero Vartia tässä taannoin todeta, kiitos siitä. (Eduskunnasta: Hyvin totesi!) Se osoittaa, että olette totuuden puolella. Minä kiitän hallitusta siitä, että teillä on ollut rohkeutta, johtajuutta ja vastuunkantokykyä siinä, että näitä isoja, tärkeitä uudistuksia on nyt saatu vietyä eteenpäin ja on tehty oikea tilannearvio ja nostettu tämä työllisyysasteen nostaminen tärkeimmäksi tavoitteeksi. Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-09-21T13:42:31,2016-09-21T13:43:31,Tarkistettu,1.1 2016_87_205,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kysyisin pääministeriltä valtion omistajaohjauksesta ja sijoitusyhtiö Solidiumista. Te olette julkisuudessa todennut, että Solidiumin pitää aktivoitua. Kysymys kuuluu: Mitä aktivoituminen käytännössä tulee tarkoittamaan? Tarkoittaako se sitä, että Solidium vaikuttaa aktiivisemmin pörssiyhtiöidensä hallituksiin ja välillisesti arkijohtamiseen tai että Solidium alkaa myydä aktiivisemmin, lyhyen aikavälin osakkeiden osto- ja myyntitoimintaa, vai tarkoittaako tämä uusi aktivoituminen sitä, että Solidium tekee entistä aktiivisemmin rajauksia osakeostoissaan esimerkiksi toimialojen suhteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-09-21T13:43:31,2016-09-21T13:44:18,Tarkistettu,1.1 2016_87_206,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelun aikana on kovasti kannettu huolta yhteiskunnan eheydestä ja kuilusta. Minusta tuntuu, että suurin eriarvoisuutta aiheuttava tekijä tällä hetkellä on kyllä se, että edellisen vaalikauden aikana meille syntyi tähän maahan 100 000 uutta työtöntä, tai tämän verran menetimme työpaikkoja. Nimenomaan sitä nyt koetetaan sitten tavoitella ja siihen ollaan saatu kilpailukykysopimus, joka on erittäin raskas monille aloille — kyllä se on tunnustettu täällä, mutta me olemme erittäin kiitollisia työmarkkinaosapuolille, että he ovat tämän sopimuksen tehneet. Mutta minulle on jäänyt hieman epäselväksi, kannattaako vai vastustaako oppositio nyt tätä kilpailukykysopimusta, koska siihen sisältyvä ongelma oli se, että hallitus joutui sitten omilla päätöksillään tasapainottamaan verotusta siten, että ne veronkevennykset kohdennettiin pieni- ja keskituloisille. Miljardien eurojen edestä meillä on työtä tekemättä tässä maassa, ja siihen hallitus pureutuu perustulokokeilulla. Olisinkin kysynyt pääministeriltä: missä vaiheessa tästä on odotettavissa tuloksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-21T13:44:19,2016-09-21T13:45:32,Tarkistettu,1.1 2016_87_207,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnä viittasi hieman väärällä tavalla. Haluaisin vain tuoda esille sen, että tässä salissa käydään hämmentävää keskustelua jatkuvasti siitä, mitä kukin teki milloin aikaisemmin, sen sijaan, että keskityttäisiin siihen asiaan. Toisin sanoen, edustaja Kärnä, tämäkin teidän puheenvuoronne siitä, kuinka punavihreä oppositio ei tee muuta kuin haastaa ja syyllistää, sekään ei ole totta. Puhutaan budjetista, puhutaan tämän yhteiskunnan rakenteista, tunnustetaan ongelmat ja mietitään, miten ne tulisi ratkaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-09-21T13:45:32,2016-09-21T13:46:09,Tarkistettu,1.1 2016_87_208,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin hienoa, että kilpailukykysopimus syntyi. On hienoa, että saavutettiin sovinto. Sopu saatiin aikaiseksi työntekijöiden ja työnantajien välillä pääministeri Sipilän ja hallituksen kätilöimänä. Olenkin hämmästynyt, kuten edustaja Kulmuni äsken, täällä käydystä keskustelusta, koska nyt vaikuttaa siltä, että kaikissa muissa eduskuntaryhmissä tätä yhteiskuntasovun saavuttamista ei enää nähdä hyvänä. Siksi ja tähän liittyen kysynkin pääministeriltä: olisiko tätä etenkin teollisuudelle ja varsinkin vientiteollisuudelle tärkeätä sopimusta syntynyt ilman näitä täällä pitkin päivää nyt kerta toisensa jälkeen opposition toimesta parjattuja veronkevennyksiä? Olisiko syntynyt tätä sopimusta, josta työnantaja- ja työntekijäpuoli pääsivät yhteisymmärrykseen ja jonka molemmat hyväksyivät, ilman näitä täällä opposition parjaamia veronkevennyksiä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-09-21T13:46:10,2016-09-21T13:47:18,Tarkistettu,1.1 2016_87_209,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron jo aikaisemmin, siinä vaiheessa, kun pääministeri kuvaili, ketkä kaikki hyötyvät teidän päätöksistänne, ja se hämmensi minua kovasti siksikin, että ettekö te lainkaan ole tutustunut näihin tietopalvelun synkkiin lukuihin siitä, että kaiken kaikkiaan esimerkiksi suurimmalla osalla eläkkeensaajista ostovoima tippuu. Ostovoima tippuu. Samaan aikaan selvitykset kertovat täälläkin monesti mainitun tosiasian, että näistä teidän veronkevennyksistänne lopputuloksena kuitenkin hyötyvät kaikkein eniten yli 7 000 euroa ansaitsevat. Ja siihen samaan aikaan, ihan oikeasti, te leikkaatte eläkkeitä, te leikkaatte lapsiperheiltä, työttömien toimeentuloa, kaikkea tätä. Siksi tämä huoli, minkä olemme esittäneet, on ollut iso. Puhemies! Eilen esimerkiksi ministeri Orpo vieläpä väläytteli tämän kaiken päälle mahdollisuutta, (Puhemies koputtaa) että ensi keväänä tehdään lisäleikkauksia. Pääministeri, olisiko teillä nyt sydäntä kuunnella sitä köyhää alkiolaiseen tapaan ja torjua joitakin näistä pahimmista leikkauksista ja sanoa, että ainakaan lisäleikkauksiin te ette (Puhemies koputtaa) myöskään suostu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-21T13:47:18,2016-09-21T13:48:37,Tarkistettu,1.1 2016_87_210,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olin myös osaltani vastaanottamassa kaikkien eläkeläisliittojen etujärjestö Eetun viestiä tähän tulevaan budjettiin, ja täytyy sanoa, viitaten tähän edelliseen puheenvuoroon, että kyllä siellä myös kiitosta tuli siitä, että myös eläkkeensaajat ovat saamassa kevennyksen verotukseen ensi vuonna. Mutta haluaisin avata: He antoivat meille tällaisen Huomisen kynnyksellä ‑tutkimuksen, jossa tutkitaan esimerkiksi eläkeläisten pelkoja ja huolia, ja tällä hetkellä kolmen kärki eläkeläisillä on eläkkeiden pienuus — no, siihen emme voi suoraan tällä hetkellä vaikuttaa, se on vuosikymmenten kehitys — toisena yksinäisyys — no, hallitus on siihen jo vastannut, meillä on kärkihanke siihen, että yritetään vastata siihen ja vähentää yksinäisyyttä — ja kolmantena sosiaali- ja terveyspalvelujen heikko saatavuus, ja niin kuin tiedämme, sote-uudistuksella pyrimme tähän vastaamaan. Mutta, arvoisa puhemies, varsinainen kysymykseni (Puhemies koputtaa) on se, että kun itsenäisyyden satavuotisjuhlapäätöksen myötä annamme veteraaneille 20 miljoonaa euroa, miten takaamme sen, että kunnissa tiedetään ja tunnistetaan ne veteraanit ja nämä rahat oikeasti menevät näiden avopalvelujen kehittämiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-09-21T13:48:39,2016-09-21T13:49:58,Tarkistettu,1.1 2016_87_211,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kiky-sopimuksen syntyminen oli arvokas asia. Se vakauttaa tilannetta ja luo pohjaa sille vientivetoiselle kasvulle, jota me nyt kipeästi tarvitsemme. Siksi kovasti ihmetyttää, että oppositiossa on tähän kiky-sopimukseen suhtautuminen näin hämärää, tai oikeastaan sosialidemokraattien kanta on hämärä. Mitä te haluatte? Olisitteko te halunneet vasemmistoliiton tapaan, että nyt olisi työmarkkinoilla täysi kaaos vuodenvaihteessa ja lakkoaallot ja muut? Se olisi ollut todennäköinen vaihtoehto tälle, ettei olisi syntynyt tätä sopimusta. Vihreät ovat sanoneet, erityisesti edustaja Aalto, että kiky-sopimus betonoi kaikki uudistukset työelämässä nyt tämän sopimuksen säädösten tai kohtien perusteella. Kysynkin pääministeriltä: minkä ajan kilpailukykysopimus (Puhemies koputtaa) sitoo niin, ettei voitaisi tehdä työelämän uudistuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-21T13:49:58,2016-09-21T13:51:10,Tarkistettu,1.1 2016_87_212,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Etenkin eilistä keskustelua kuunnellessa tuli sellainen kuva, että hallituksen energia- ja ilmastopolitiikka olisi opposition mielestä jotenkin kunnianhimotonta. Minulla on hieman toinen käsitys. Ministeri Tiilikaisen johdolla Suomi oli neuvottelemassa erittäin odotettua ja kovatavoitteista Pariisin ilmastosopimusta. Millä tavalla te, pääministeri, näette hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan ja miten näette sen, voitaisiinko näitä kovia tavoitteita ehkä asettaa vielä entistäkin korkeammalle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-09-21T13:51:10,2016-09-21T13:51:51,Tarkistettu,1.1 2016_87_213,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä äsken vihreistä peräänkuulutettiin analyysiä tästä kokonaisveroastetavoitteen muuttamisesta. Sehän perustuu tutkimustietoon eikä mihinkään mielipidekysymykseen. OECD, EKP, monet muut asiantuntijaorganisaatiot ovat nimenomaan suosittaneet sellaisille maille, joilla on jo korkea veroaste, sitä, että sopeutukset tehdään menosopeutuksena eikä verojen kiristyksenä. Ja nyt nämä SDP:nkin vaatimukset verojen lisäkiristämisestä tällaisessa vaiheessa, kun on hauras kasvu alkamassa, olisivat pahinta myrkkyä myös taloustutkimusten puolesta. Täytyy vähän ihmetellä tätä SDP:n intohimoa siinä, kun sanotte, että mitään ei saisi tapahtua esimerkiksi suuryritysten suuntaan. Juuri tehtiin viime vaalikaudella hyvä yhteisöveron alennus, joka nyt osoittaa positiivisia merkkejä siitä, että investoinnit ovat lähdössä kasvuun ja työllisyys lisääntyy. Samoin tehän kannatatte päästökauppakompensaatioita. Sehän on tuki suuryrityksille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-09-21T13:51:51,2016-09-21T13:52:57,Tarkistettu,1.1 2016_87_214,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Olen itsekin toisen keskisuomalaisen edustajan, edustaja Kankaanniemen, kanssa hieman hämmentynyt tästä sosialidemokraattien talouspolitiikan linjasta. Sellainen yksimielisyys täällä salissa kuitenkin tuntuu olevan, että työllisyysastetta tulisi nostaa nykyisestä. Yksi keskeinen keino työllisyysasteen nostoon on sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen. No, nyt hallitus toteuttaa kauan odotetun ja kauan itsekin odottamani perustulokokeilun. On selvää, että työn tarjonta lisää myös työn kysyntää ja sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamisella voidaan tietyllä tavalla purkaa kannustinloukkuja ja lisätä työn tarjontaa. Itse näen, että perustulo on aivan keskeinen toimenpide, jotta voidaan lisätä erilaisia pienyrittäjyyden mahdollisuuksia, osa-aikayrittäjyyden mahdollisuuksia, myöskin osa-aikatyön mahdollisuuksia ja tällä tavoin myös nostaa työllisyysastetta tulevaisuudessa. Kysyisinkin pääministeriltä: kuinka te näette perustulokokeilun tulevaisuudessa yrittäjyyden näkökulmasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-09-21T13:52:58,2016-09-21T13:54:05,Tarkistettu,1.1 2016_87_215,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan ensin pitää kysyä, kun täällä äsken sain kuulla uutisen, että Vaasan keskussairaala on saamassa statuksen pidettyä samanlaisena kuin tällä hetkellä: miten käy näiden muitten keskussairaaloitten, jotka ovat siirtymässä tähän mainittuun B-kategoriaan? Näitä on kuitenkin aika monta. Minua kiinnostaa tietysti henkilökohtaisesti vaikka Kymenlaakson keskussairaalan tilanne. Jos kerran yksi, niin miksi eivät sitten nämä muutkin? Sitten näihin työllisyysvaikutuksiin. Kun täällä on perintö- ja lahjavero, josta on ajateltu, että se on noin 40 miljoonan hyvä kaikille niille, jotka perivät jotakin, elikkä niille, joilla on sitä jotakin, ja kun peruste on ollut tässä työllistyminen, niin kuinka monta työpaikkaa on ajateltu, kun annetaan perintö- ja lahjaverohelpotuksia, siitä tulevan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-09-21T13:54:06,2016-09-21T13:55:00,Tarkistettu,1.1 2016_87_216,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän keskustelun aikana olen todella ihmetellyt sitä, kun oppositio hyökkää siinä, että eriarvoisuus kasvaa, tuloerot kasvavat. Hallitus on lähtenyt aivan oikealle tielle. Ainoa tapa, jolla näitä tuloeroja ja eriarvoisuutta voidaan torjua, on se, että saadaan ihmiset töihin. Ihmettelenpä suuresti sitä, että teille ei tunnu mikään kelpaavan. Meillä on työllisyystilanne pikkuhiljaa parantunut, eri toimialoilla on kasvua merkittävästi, uusia investointeja suunnitellaan, kuten pääministeri sanoi, noin 30 biotalouden alan investointia odottaa siellä ratkaisuaan. Kaikkea on olemassa positiivista edessämme, mutta valitus on mahdoton, tuntuu, että te pelkäätte jo uusia työpaikkojakin. Pitäisikö tehdä tempputyöllistämistä, vai mitä teille pitäisi olla, että se välttäisi? Ihmettelen suuresti, että teille eivät työpaikat vältä. Kyllä meillä Suomessa on valtava määrä mahdollisuuksia, meidän pitää vain tarttua niihin ja hyväksyä se, että uusia työpaikkoja syntyy niin Ilomantsiin, Rovaniemelle kuin Utsjoellekin, ei kaikki voi olla Helsingissä. Sitä paitsi, jos haluamme tänne lisää ruuhkaa, sehän tarkoittaa sitä, että meillä menee jo melkein 2 miljardia asumistukeen. Kuinka paljon lisää vielä halutaan maksaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-21T13:55:01,2016-09-21T13:56:19,Tarkistettu,1.1 2016_87_217,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Keskustelu alkaa kääntyä lopuilleen, mutta myönnän vielä seuraavat vastauspuheenvuorot: Yanar, Zyskowicz, Andersson ja Rinne. Ja sen jälkeen pääministeri vastaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_218,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vastaisin edustaja Häkkäselle, joka käytti puheenvuoron, jossa hän sanoi, että on paljon tutkimustietoa siitä, että pitäisi ennemmin leikata kuin nostaa veroja. Tämä ei perustu tietääkseni tutkittuun tietoon. Jos me mietimme vaikka talouden arviointineuvoston paperia, joka valvoo meidän talouspoliittista linjaa, niin hehän sanovat, että tämä politiikka, mitä hallitus tekee, tältä osin ei ole muuta kuin poliittinen linjaus, se ei perustu mihinkään tutkittuun tietoon. Siellä jopa nostetaan esille, että veronkorotukset voisivat olla osin parempia kuin menoleikkaukset. Tämä on sitä tutkittua tietoa. Jos me mietimme, jos minulta kysytään, niin mieluummin nostaisin hieman veroa enkä esimerkiksi leikkaisi koulutuksesta ja innovaatioista, jotka tulevat vaikuttamaan meidän tulevaisuuteemme. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-09-21T13:56:20,2016-09-21T13:57:24,Tarkistettu,1.1 2016_87_219,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Opposition kritiikki kautta koko keskustelun on keskittynyt eniten tulonjakokysymyksiin. Ne ovat tärkeitä, mutta pitää olla myös tuloja, joita jakaa. Kaiken taloudellisen hyvinvoinnin perusta on työnteko ja yrittäjyys — siis kaiken taloudellisen hyvinvoinnin perusta on työnteko ja yrittäjyys. Sen vuoksi hallituksen politiikka tähtää siihen, että työnteon ja yrittäjyyden edellytyksiä voidaan kohentaa, että työntekoa ja yrittäjyyttä syntyy enemmän. Silloin syntyy myös enemmän tuloja, joita voidaan jakaa. (Pia Viitasen välihuuto) — Edustaja Viitanen, ei taloudellisen hyvinvoinnin perusta ole verotus. Verotus on vain keino, jolla työnteon ja yrittäjyyden hedelmiä voidaan ja tuleekin käyttää osin myös yhteiseksi hyväksi. Mutta kuvitelma siitä, että jatkuvasti verotusta kiristämällä — siis jatkuvasti verotusta kiristämällä — saadaan yhä parempi hyvinvointi tähän maahan, on virheellinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-21T13:57:25,2016-09-21T13:58:30,Tarkistettu,1.1 2016_87_220,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyyden parantaminen on tietenkin äärimmäisen tärkeää, ja siksi oppositio on myöskin kritisoinut tätä hallituksen verolinjaa siitä, että työllisyysvaikutuksen näkökulmasta kaikista parasta olisi ollut keskittyä nimenomaan pienituloisten ostovoiman kasvattamiseen. Mutta edustaja Hoskonen on täysin väärässä siinä, etteikö ole muita keinoja torjua eriarvoisuutta. Perusturvaan tehtävät päätökset vaikuttavat suoraan eriarvoisuuden kehitykseen, ja sitä te olette nyt leikkaamassa, ja myöskin veroratkaisut hyvätuloisten osalta vaikuttavat eriarvoisuuden kehitykseen. Tässähän on nyt myöskin kyse siitä, miten hallitus jakaa sitä rahaa, mikä tässä budjetissa on. Te otatte rahaa pienituloisilta, te leikkaatte perusturvasta, työmarkkinatuesta, kansaneläkkeistä, lapsilisistä, kotihoidon tuesta, ja te annatte rahaa veronkevennysten muodossa hyvätuloisille yrittäjille, paljon energiaa käyttävälle teollisuudelle ja niille ihmisille, jotka saavat isoja perintöjä ja lahjoja. Siitä tässä on perimmiltään kyse.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-21T13:58:32,2016-09-21T13:59:41,Tarkistettu,1.1 2016_87_221,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tähän keskusteluun liittyen nyt todeta selkeästi sen, että SDP:n vaihtoehdossa talousarvioksi tälle vuodelle oli veroasteen korotus nolla, ja tämä on yksiselitteisesti selvä asia, että sitä keskustelua ei kannata jatkaa. Sitten haluan todeta myöskin sen, että SDP on tehnyt enemmän kuin yksikään puolue täällä hallituksen puolelta tai mistään muualtakaan aloitteita viennin vahvistamiseen, aloitteita kotimarkkinoitten vahvistamiseen ja yrityksien tukemiseen. Arvoisa puhemies! Minä en halua sotkea tätä keskustelua enää yhtään enempää. Minä olen nyt useamman kerran kysynyt pääministerin arviota siitä, (Hälinää — Puhemies koputtaa) lisääntyykö suomalaisessa yhteiskunnassa köyhyys, kasvavatko tuloerot tämän hallituksen esityksen mukaan. Pyydän teidän arviotanne, arvoisa pääministeri, tästä asiasta selkokielellä. Tai jos te ette halua vastata, niin kertokaa, miksi ette halua vastata kysymykseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-21T13:59:42,2016-09-21T14:00:40,Tarkistettu,1.1 2016_87_222,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Pääministeri, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_223,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rinne, te ette siis pitäisi sopimusta työmarkkinajärjestöjen kanssa, jos veronkevennyksiä ei anneta, jos teidän vaihtoehtobudjetissanne se on nolla. (Antti Rinne: Tälle vuodelle!) — Siis tälle vuodelle, ensi vuonna kyllä. Selvä. Hyvä. Hyvä, kun käsitin väärin. Verotuksesta: Verotuksen lähtökohtana hallituksella on siis se, että työn määrä kasvaa ja sitä kautta verotulot kasvavat, niin kuin edustaja Zyskowicz hyvin kuvasi. Tämä on hallituksen lähtökohta eikä se, että veroastetta nostamalla me jatkamme sitä syöksykierrettä, missä olemme, menetämme jatkuvasti suomalaisen työn kilpailukykyä. Edustaja Henriksson, minä toivon, että te ette käsittänyt väärin, mitä sanoin. Siis tämän Vaasan sairaalan status ei muutu siitä esityksestä. Nyt siellä on päivystys plus 11 erikois-alaa. Jatkossa siellä on yhteispäivystys perusterveydenhuollon kanssa ja 10 erikoisalaa. Eli haluan korjata, jos sanoin jotenkin huolimattomasti tämän asian. Kielelliset erityiskysymykset pyritään turvaamaan mahdollisimman hyvin. Perustulokokeilusta edustajat Kulmuni ja Honkonen kysyivät. Ministeri Vehviläinen tulee tästä antamaan kohta katsauksen. Siihen voidaan palata siinä yhteydessä. Edustaja Kankaanniemi kysyi, ovatko meidän kätemme sidotut. Kyllä uudistuksia tehdään koko ajan. Niitä tehdään yhdessä neuvotellen. Ne eivät ole sidottuja. Kiky-sopimus tulee voimaan ensi vuoden alusta, ja sitten taas ensi syksynä on uudet työehtosopimusneuvottelut. Edustaja Heikkinen, veteraanien kotipalvelut, 40 miljoonaa euroa. Tämä on yhteinen hanke kuntien kanssa, ja pidetään tietysti huoli, että se menee perille. Sitten edustaja Viljanen kysyy kikystä ja siitä, olisiko sitä syntynyt, jos ei veronkevennyksiä olisi annettu. Kyllä se on kokonaisuus, jossa kaikkien palojen täytyy olla mukana. Edustaja Wallinheimo, kysyitte Solidiumin tehtävästä. Sen tehtävänä ei ole suinkaan mennä pörssiin tämmöiseksi lyhytaikaiseksi spekulantiksi, vaan tehtävänä on pitkäaikaisesti suojata sinivalkoista omistusta ja totta kai sitten finanssitulojen tuominen valtion tuloihin. Sitten tähän eriarvoistumiskysymykseen ja siihen, miten hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan. Me olemme joutuneet tekemään todella raskaita päätöksiä, ja etuuksia on jouduttu leikkaamaan. Varmasti se lyhyellä tähtäimellä näkyy epäsuotuisana kehityksenä, mutta pitkässä juoksussa hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan vain, jos tämä kohta kymmenen vuotta jatkunut velaksi eläminen saadaan pysäytettyä, tulot ja menot tasapainoon. Siihen tarvitaan menokuria, uudistuksia ja siihen tarvitaan työllisyyttä edistäviä toimia, ja tämä nyt käsiteltävänä oleva valtion budjetti on looginen osa tässä kokonaisuudessa, mitä hallitus nyt tekee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-21T14:00:45,2016-09-21T14:04:22,Tarkistettu,1.1 2016_87_224,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Keskustelu pääministerin pääluokasta päättyy tässä yhteydessä. Siirrytään valtiovarainministeriön pääluokkaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_225,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä siis asiaa kuntataloudesta valtionhallinnon osalta ja sitten myös kokeilu- ja digitalisaatioasioista. Ensinnäkin kuntataloudesta. Kuntatalous vahvistuu ensi vuonna 39 miljoonalla eurolla, kun otetaan huomioon valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus. Ensi vuodesta on tulossa siis toinen peräkkäinen vuosi, kun kuntataloutta kyetään valtion toimesta vahvistamaan. Kikyn osalta totean lyhyesti sen, että totta kai kikyn keskeisenä tavoitteena, kuten täällä kahtena päivänä jo moneen kertaan on tuotu esille, on lisätä talouskasvua ja parantaa työllisyyttä ja sitä kautta pystyä hyödyttämään myös kuntataloutta lisääntyvien verotulojen muodossa. Ja edelleen totean tuohon budjettiriihen yhteyteen liittyneeseen keskusteluun, että jos meille tulisi hallituksen piirissä näköala kehysmenettelyn yhteydessä, kehysriihen yhteydessä, että kuntatalous ei kestä sillä uralla, millä se nytten on, niin me olemme valmiita tarkastelemaan sitä erityisesti tämän kikyn ja sitten ensi vuoden budjetin osalta. Näin aiomme toimia. Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näistä valtionosuuksista kunnille. Peruspalvelujen järjestämiseen ensi vuonna valtionosuudet ovat noin 8,5 miljardia euroa, joka on itse asiassa yli puolet valtionvarainministeriön koko määrärahoista, ja ensi vuonna valtionosuusprosentti on 25,23. Esitykseen sisältyy kuntien ja valtion välillä useita kustannusneutraaleja eriä, kuten esimerkiksi perustoimeentulon Kela-siirron 330 miljoonaa euroa vähentävä vaikutus valtionosuuksiin. Valtionosuutta vähentävät myös muun muassa viime hallituskaudella päätetty 50 miljoonan euron leikkaus sekä indeksisidonnaisiin menoihin kohdistettu säästö. Toisaalta määrärahan tasoa nostaa puolestaan esimerkiksi omais- ja perhehoidon kehittäminen — sitä kautta voidaan turvata omaishoitajille oikeus kolmeen vapaapäivään kuukaudessa — sekä vanhusten ja veteraanien kotipalvelujen kehittäminen. Valtionosuusjärjestelmän sisällä kohdennetaan 10 miljoonan euron osuus osasaaristokunnille saaristoisuudesta aiheutuvien kustannusten kompensoimiseen, ja korotusta saavia kuntia taitaa olla tasan 40. Tämähän poistettiin viime vaalikaudella. Talousarvioesityksessä on useammilla sekä valtiovarainministeriön että sosiaali- ja terveysministeriön erillisillä momenteilla määrärahoja sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Meillä on tarkoitus toimia siten, että täydentävässä budjettiesityksessä nämä määrärahat koottaisiin yhdelle momentille siten, että turvataan rahoitus uudistuksen häiriöttömään ja tehokkaaseen toteuttamiseen. Valtionhallinnon osalta totean sen, että hallitusohjelmaan kirjattuja yleisiä toimintamenoja koskevia säästöpäätöksiä viedään myös ensi vuonna eteenpäin ja se tarkoittaa ensi vuonna 30 miljoonan euron määrärahaleikkausta. Mukana myös ensi vuonna on 0,5 prosentin tuottavuusleikkaus, 20 miljoonaa euroa, ja myös kiky vaikuttaa vähentävästi toimintamäärärahoihin. Arvoisa puhemies! Digitalisaation osalta totean lyhyesti, että kansallinen palveluarkkitehtuuri, joka on laitettu jo viime vaalikaudella liikkeelle ja jota on nyt viety rivakasti täällä eduskunnassakin eteenpäin, etenee ensi vuonna niin sanotusti loppuunsa, koska ohjelma oli ensi vuodelle saakka. Meillä on rahoitusta sen loppuun saattamiseen ja käyttöönottovaiheeseen liittyviin liittymistukiin 27,5 miljoonaa euroa. Sen lisäksi ensi vuonna toteutamme näitä digikärkihankkeita. Meillä oli 100 miljoonaa kaiken kaikkiaan niihin varattuna, ja siitä on kolme neljäsosaa tällä hetkellä sidottuna. Kansallinen tulorekisteri, sähköinen osakerekisteri ja omaishoidon digitaaliset palvelut käykööt näistä esimerkkeinä. Sitten, arvoisa puhemies, ihan lyhyesti tästä kokeilutoiminnasta ja tästä perustulokokeilusta, joka on ehkä hallitusohjelman keskeisin, iso lainsäädäntötyötä vaativa kokeilu ja haastava sellainen, kuten tiedetään. Haluan tässä todeta sen, että perustulokokeilu lähtee ensi vuoden alusta liikkeelle tällä 2 000 henkilön satunnaisotannalla Kelan työttömien osalta, mutta hallitus aikoo laajentaa tätä kokeilua vielä lisää 2018, ja tulemme tekemään siitä päätöksiä nyt marraskuussa, kun tämä työryhmä on jättänyt oman raporttinsa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-09-21T14:04:40,2016-09-21T14:09:55,Tarkistettu,1.1 2016_87_226,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"No niin, pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat käyttää tässä yhteydessä debattipuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_227,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Perustulokokeilu on erittäin hyvä asia, sillä sirpaleinen sosiaaliturvamme kaipaa uudistamista, ja perustulon suuntaan eteneminen on se oikea tie, ja on hyvä, että historiallisen suurta uudistusideaa kokeillaan. Valitettavasti kokeilu näyttää jäävän hieman vajavaiseksi, kun sen piiriin ei tule esimerkiksi opiskelijoita tai yksinyrittäjiä ja kun mukana ei ole alueellista kokeilua, joka paljastaisi perustulon dynaamiset ja aluetalousvaikutukset. Nyt ministeri sanoi, että kokeilua ollaan myöhemmin valmiita laajentamaan, ja tämä on erittäin hyvä uutinen. Kysyisinkin nyt ministeriltä: ollaanko kokeilua myöhemmin laajentamassa enemmän muihin ihmisryhmiin, kuten opiskelijoihin tai yksinyrittäjiin, vai ollaanko tekemässä alueellinen kokeilu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-21T14:10:10,2016-09-21T14:11:02,Tarkistettu,1.1 2016_87_228,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitokset ministerille pääluokan esittelystä. Nyt kuntatalous on toisena vuotena peräkkäin positiivisesti kehittymässä, kun 39 miljoonaa euroa lisätään valtionosuuksia. Pitää muistaa, että edellisellä hallituskaudella leikkaukset olivat yhteensä 1 500 miljoonaa euroa. Kuntien työt ovat muuttumassa maakunta- ja sote-uudistuksen myötä. Maakunnan tehtäviin tulevat kuulumaan aluekehittäminen ja myöskin kaavoitukseen liittyvät asiat, ja kunnan tehtävissä tulee olemaan paikallinen elinkeinopolitiikka. Näettekö te, miten maakunnat ja kunnat voivat nyt sitten sopia rajanvedosta näiden välillä, ettei käy niin, että kunnat olisivat alisteisessa asemassa maakuntiin nähden elinkeinopolitiikan harjoittamisessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-09-21T14:11:05,2016-09-21T14:12:05,Tarkistettu,1.1 2016_87_229,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus päätti, että varhaiskasvatuksen subjektiivinen oikeus rajataan pois muun muassa työttömien lapsilta, ja samalla myös päätettiin päivähoidon ryhmäkokojen kasvattamisesta. Hallitus on myös puhunut siitä, että paikallistason päätöksentekoon pitää jättää varaa, ja nyt on epätietoisuutta siitä, miten tullaan menettelemään: onko hallitus nyt aikeissa sitten rangaista niitä kuntia ja kaupunkeja, jotka eivät aio rajata päivähoitoa muun muassa työttömiltä tai eivät suostu heikentämään päivähoidon laatua? Rangaistaanko niitä nyt ottamalla sitten valtionosuudet näiltä kunnilta pois? Tämä tieto olisi tärkeä saada. Nythän paikallisesti tiedetään aina ne olosuhteet ja tiedetään myös se, miten esimerkiksi Helsingin kaupungissa on paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä, työttömiä perheitä ja täällä tehdään pätkä- ja silpputöitä ja on pidetty myös tärkeänä sitä, että varhaiskasvatusmahdollisuus on subjektiivisena oikeutena (Puhemies koputtaa) näille perheille. Mutta tullaanko tämä leikkaamaan pois näiltä kunnilta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-09-21T14:12:08,2016-09-21T14:13:18,Tarkistettu,1.1 2016_87_230,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille aktiivisesta työstä digihankkeiden puolesta. Yksi tärkeä asia todellakin on tämä tulorekisteri ja sen saaminen sellaiseen kuntoon, että silloin voitaisiin yhdistää sosiaaliturva ja työtulot ja aidosti tehdä todella merkittävä toivottavasti perustili- eikä perustuloratkaisu siellä puolella. Kuitenkin tuntuu, että sitä ennen me joudumme vähän vellomaan tällaisissa vanhoissa rakenteissa, ja tuntuu, että jos tekee vähän töitä, niin sitten menettää kaikki sosiaali- ja työttömyysturvansa. Yksi ehdotus, joka on tullut esille, olisi tietyllä tavalla jonkinlainen työttömän verokortti, josta tietää, että ainakin 50 prosenttia aina tulosta saataisiin joka päivä itse asiassa nettona itselle. Pitäisikö meidän löytää joku malli, joka palvelisi vähän samalla tavalla kuin tämä tulorekisterimalli jo etukäteen, eikä odotettaisi vuoteen 2019?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-09-21T14:13:20,2016-09-21T14:14:20,Tarkistettu,1.1 2016_87_231,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuntatalous on vahva, ja sen näkee, kun katsoo valtiontaloutta ja kuntataloutta. Kunnissa kuitenkin pystytään toiminnat ihan tekemään plussapuolella, ja kunnalliset päättäjät ovat siitä kyllä minun mielestäni vastuunsa kantaneet ja onnittelunsa ansainneet. Tähän kilpailukykysopimukseen liittyi niin kummallinen episodi, että haluan nyt vielä varmistaa ministereiltä, että tullaanhan tämä arvioimaan kunnolla, koska oli niitä miljoonia, oli se 189 miljoonaa ja sitten miinus 90 miljoonaa, jotka ovat jäämässä kunnille rasitteeksi tämän kilpailukykysopimuksen plus- ja miinusharjoituksen jälkeen. Nyt kun tässä on ongelma myöskin se, että ne ovat kohdistumassa kuntiin hyvin erilaisesti, niin mitenkä voidaan turvata, että kilpailukykysopimukseen tulevan miinusmerkkisen miljoonamäärän pohjalta eivät minkään kunnan työntekijöitten työpaikat ole vaarassa? Tästä kuuluu nyt jo viestejä. Toinen kysymys sitten: miten ajattelette, nostavatko kunnat seuraavan kahden vuoden aikana huimasti veroja, koska sen jälkeen tulevat rajoitukset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-09-21T14:14:24,2016-09-21T14:15:34,Tarkistettu,1.1 2016_87_232,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maakuntauudistusta ja uutta kuntaa kohti mennessä on hienoa, että hallitus on kyennyt vahvistamaan kuntataloutta tässä kireässä taloudessa. Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö kyllä tuo ihan tarpeeksi haasteita muutoin. Nyt vastikään uudistuneen kuntalain myötähän kuntien ja kuntakonsernien alijäämien kattamisvelvollisuuden pitää olla todellista, pelkkä suunnitelma ei enää riitä. Kuinka on sitten kuntayhtymien, nyt purkuun menevien kuntayhtymien, sairaanhoitopiirien ja maakuntahallitusten alijäämien suhteen? Ovatko ne samassa tilanteessa kuin kuntakonsernit alijäämien kattamisvelvollisuuden suhteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-09-21T14:15:36,2016-09-21T14:16:23,Tarkistettu,1.1 2016_87_233,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muutama kysymys kunnista. Monet kasvavat kaupunkiseudut käytännössä pyörittävät Suomen taloutta ja ovat huolissaan siitä, miten kasvavat kaupunkiseudut varmistavat asemansa tulevassa kunta- ja aluehallintouudistuksessa. Kysyisin ministeriltä, milloin meillä on tarjota kaupunkiseuduille uutisia tässä asiassa. Toinen kysymys liittyy digitalisaatiohankkeisiin, joita olette vieneet aktiivisesti eteenpäin. Valtionhallinnon näkökulmasta uudistukset ovat lupaavia, mutta olen hieman huolissani siitä, miten me saamme kunnat mukaan sellaisiin uudistushankkeisiin, jotka niitä myös koskevat. Viittaan tällä siihen, että monessa kunnassa talousvaikeuksien kanssa painiessa usein tällaiset digitalisaatioon liittyvät hankkeet koetaan ylimääräisiksi tai ikään kuin lisävaivaa tai lisämenoja tuoviksi. Olen kokemuksesta oppinut sen, että kun kunnat budjetistaan päättävät, digitaalisaatioon ja myöskin esimerkiksi tietohallintoon liittyvät kysymykset jäävät usein sinne kakkoskoriin. Miten me muutamme tämän suunnan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-21T14:16:26,2016-09-21T14:17:34,Tarkistettu,1.1 2016_87_234,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Nyt kun tähän maahan tulee sitten maakuntaitsehallinto ja me siirrymme sellaiseen järjestelmään, mikä on aika yleinen käsittääkseni Euroopassa, niin miten, arvoisa ministeri, te näette, riittääkö pelkkä suositus siihen, kuinka paljon kuntaan jää sitten näitä niin sanottuja peruskunnanvaltuutettuja, vai pitäisikö tästä säätää laki, koska kunnalta nyt yksiselitteisesti lähtee aikamoinen määrä tehtäviä pois, 50 prosenttia, 60 prosenttia, kunnasta riippuen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-09-21T14:17:36,2016-09-21T14:18:11,Tarkistettu,1.1 2016_87_235,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella näitten budjettikeskustelujen yhteydessä meillä oli aina jatkuva huoli siitä, millä tavalla kunnat kaiken kaikkiaan tulevat pärjäämään, siitä syystä, että valtionosuusleik-kaukset olivat aika rajuja. Kun nyt katsoo taaksepäin, niin täytyy kyllä yhtyä tuohon edustaja Paateron kommenttiin siitä, että kuntia pitää onnitella mutta ennen kaikkea kiittää siitä, että vaikeasta tilanteesta huolimatta ne ovat onnistuneet hoitamaan kuntiaan ja kuntatalouttaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Siitä kunnille on kaiken kaikkiaan annettava kiitosta. Se on nyt myönteistä, että tällä vaalikaudella kuntien rahoitusasemaa parannetaan, mennään parempaan suuntaan. Budjettiesitys vahvistaa kaiken kaikkiaan hieman kuntataloutta. Mutta tietysti tähän kilpailukykysopimukseen liittyy pieniä kysymysmerkkejä. Ensi vuonna se ehkä heikentää jonkin verran kuntataloutta, mutta jaksan ainakin itse uskoa siihen, että pitkässä juoksussa se tulee talouden kasvun myötä vahvistamaan (Puhemies koputtaa) merkittävästi kuntataloutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-09-21T14:18:13,2016-09-21T14:19:25,Tarkistettu,1.1 2016_87_236,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ottaisin myös tämän kikyn vaikutukset, nyt vähän nurkkakuntaisesti omasta kotikunnasta Rovaniemeltä. Maanantaina kokoontui valtuusto, ja selvisi, että meillä on 5,6 miljoonaa euroa pakkasella talousarvio, ja tässä on huomioitu jo nämä kompensaatiot. Eli voi sanoa, että menoleikkauksia on tulossa joka puolelle, ja kuitenkin luvattiin, että se olisi ollut kustannusneutraali. Kuten tässä edustaja Paatero edellä sanoi, tässä on valtavia eroja kuntakohtaisesti, ja penään nyt vähän tämän kustannusneutraaliuden perään tässä. Sitten toinen asia: Kun meille tulee tämä maakuntaitsehallinto, niin minulla on pieni huoli siitä, miten varmistetaan se, että näillä itsehallintovaltuutetuilla on aitoa päätöksentekovaltaa eikä vain näennäistä. Kun raha tulee alkuvaiheessa kuitenkin valtiolta ja menee pääasiassa lakisääteisiin tehtäviin, niin miten varmistetaan se, ettei synny demokratiavajetta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-09-21T14:19:27,2016-09-21T14:20:28,Tarkistettu,1.1 2016_87_237,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Martti,Talja,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin mennyt pelastustoimen sektorille. Tällä hetkellä maakuntauudistuksen yhteydessä pelastustoimi tulee kuulumaan maakunnille. Tällä hetkellä maassa on kuitenkin sosiaali- ja terveystoimen järjestämiseksi yhteistoiminta-alueet, joiden osalta katsotaan, että samantyyppisesti viidellä alueella pelastustoimikin tulisi järjestää. Maakunnilla on hyviä kokemuksia kuitenkin itsenäisestä pelastustoimen järjestämisestä, ja heillä on selkeä oma rahoitusvastuu. Mikä nähdäksenne tulisi olla viiden yhteistoiminta-alueen ja sitten maakunnan välinen tehtävänjako tässä? Eikö 18 maakunnalla tulisi olla se järjestämisvastuu tässä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1321,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Martti Talja,1321,2016-09-21T14:20:30,2016-09-21T14:21:16,Tarkistettu,1.1 2016_87_238,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kuntien osalta edetään tosiaan muutoksen aikaa ja muutoksen vuosia. Monet kunnat nyt jo valmistautuvat tulevaan ja uudistavat organisaatioitaan, hallintoaan, ja toisaalta sitten kevään vaalit varmasti ovat yksi sellainen kynnys. Ehkä nyt ei vielä tälle syksylle tule kuntaveron korotuksia, mutta tulevaisuuteen kuitenkin pitää varautua, ja todellakin sitten jossain kohtaa mahdollisesti tulevat nämä jäädytykset. Kysyisin ministeriltä: Onko tämä kuntien varautuminen nyt ennenaikaista? Pitäisikö vielä pitää jäitä hatussa vai jo ajatella sitä tulevaa? Toisaalta sitten tästä kokeilukulttuurista haluaisin ehkä kuulla vähän enemmän. Olemme kuulleet nyt tästä perustulokokeilusta, mutta mitä muuta on meneillään, se on jotenkin jäänyt vähän pimentoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-09-21T14:21:18,2016-09-21T14:22:04,Tarkistettu,1.1 2016_87_239,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen julkisten palveluiden digitalisoinnin kärkihankkeeseen on todella varattu 2016—2018 yhteensä 100 miljoonaa euroa, ja tällä hetkellä on tärkeitä hankkeita jo käynnissä. Kiitos kansallisen tulorekisterin muodostamisesta, sähköisestä asunto-osakerekisteristä ja omahoidon digitaalista palvelua kehittävästä työstä. Yksi keskeinen tekijä, jolla pystymme lisäämään tehokkuutta, lisäämään potilasturvallisuutta ja saamaan aikaan säästöjä, jotka eivät ole hoidosta pois, on sote-uudistuksen yhteydessä aiottu sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen. Arvoisa ministeri, onko teillä jotakin kerrottavaa, mitenkä tämä tietojärjestelmän uudistustyö on lähtenyt käyntiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-09-21T14:22:06,2016-09-21T14:22:58,Tarkistettu,1.1 2016_87_240,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on luvannut, että kuntatalous laitetaan kuntoon. Valitettavasti kuitenkin ikäviä leikkauksia siirretään kuntien toteutettaviksi. Kunnat ohjataan palveluiden heikentämiseen valtionosuuksien leikkauksilla. Näin tehdään ainakin varhaiskasvatuksen ja vanhustenhoidon saralla, kun vähennetään valtionosuuksia esimerkiksi hoitajamitoituksen alentamisen nojalla. On ollut esityksiä siitä, että kunnat pakotettaisiin esimerkiksi asiakasmaksujen nostamiseen eli vietäisiin kunnilta pois mahdollisuus olla panematta heikennyksiä. Mitä mieltä ministeri on tästä? Lisäksi haluaisin kysyä siitä, miten tulee käymään kuntatalouden, jos tyhjilleen jäävät sote-kiinteistöt jäävät rasittamaan kuntien taloutta. Onko tähän jo mietitty lääkkeitä ja malleja, miten kuntatalouden ahdinkoa voidaan helpottaa? Lisäksi haluaisin kuulla vastauksia siihen, miten terveyden edistämisen tehtävään jatkossa kuntia aiotaan kannustaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-21T14:23:00,2016-09-21T14:24:05,Tarkistettu,1.1 2016_87_241,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pitää kyllä kiittää hallitusta tästä historiallisesta sote-maakuntauudistuksesta. Sehän on todella historiallinen. Maakunnille tullaan antamaan oma päätösvalta oman alueensa kehityksestä, palveluitten järjestämisestä. Se vastaa eurooppalaista käytäntöä hyvin laajasti. Kysyn ministeriltä: millä tavalla tämä uudistus etenee nyt eri maakunnissa, kun jonkin verran on viestejä siitä, että eräät keskuskaupungit ainakin ovat aika nihkeitä olleet tämän uudistuksen eteenpäinviemiseen? Tällä en tarkoita omaa maakuntaani, jossa Oulu on ollut erittäin aktiivinen ja myönteinen kehityksen eteenpäinviejä. Pitää kiittää hallitusta myös siitä, että viime hallituskauden erittäin voimakkaaseen kuntatalouden kurjistamiseen on tullut nyt suunnanmuutos. Kiitos siitä. Enää ei siirretä tätä velkaongelmaa kunnille, mikä on ollut takavuosien linja. Tässä mielessä kuntien tilanne on helpompi. Totta kai meillä on haasteita kunnissa: elinvoiman vahvistaminen ja uusien työpaikkojen saaminen ja sillä tavalla toimeentulon vahvistaminen myös siellä kuntataloudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-09-21T14:24:07,2016-09-21T14:25:15,Tarkistettu,1.1 2016_87_242,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lausun minäkin kiitokset hallitukselle, ettei kuntataloutta olennaisesti varsinkaan aikaisempaan verrattuna kurjisteta. Nyt kun tehdään tätä merkittävää maakuntauudistusta, aluehallinnon ja soten uudistusta, kunnat ovat todella isojen muutosten edessä ja monenlaisten muutosten pyörteisiin todella nyt joudutaan. Kuntalakia tullaan tässä paketissa varmasti muuttamaan ja kunnissa joudutaan tekemään myös monenlaisia hallinnollisia uudistuksia. Uskoisin, että hallintosääntöjä joudutaan rukkaamaan kunnissa ja monenlaisia muita vastaavia uudistuksia joudutaan tekemään. Kunnat näistä varmasti selviävät, mutta monenlaista tukea tarvitaan. Kysyisinkin ministeriltä, mitenkä kuntia tässä muutosprosessissa tuetaan ja tarjotaan kunnille heidän tarvitsemaansa juridistakin tukea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-09-21T14:25:16,2016-09-21T14:26:12,Tarkistettu,1.1 2016_87_243,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Myönnän vielä ennen ministerin puheenvuoroa puheenvuorot edustajille Paatero, Kankaanniemi, Laukkanen, Mäkelä, Haatainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_244,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! On totta, että tässä kuntatalouteen liittyen on niin monta kohtaa, ja yksi näistä, mistä koko hallintovaliokunta, ja sosialidemokraatit siinä mukana, on ollut huolissaan, on oleskeluluvan saaneiden kuntakorvaukset. Meillä on kaksi kysymystä. Toinen on se, että 90-luvun tasosta on tehty vain pieniä korotuksia, se pohja on liian matala, ja sitten toinen on se, että meillä on yhä edelleen järjestelmä, jossa — riippuen siitä, millä syyllä on tullut, onko tullut kiintiöpakolaisena vai turvapaikanhakijana — vuosimäärä on eri. Onko tähän suunniteltu sekä tasoon korotusta että sitten tätä vuosimäärän samanlaistamista? Tämä on siitä syystä erityisen tärkeätä, koska tällä hetkellä niitä on yhä edelleen tuhansia ja tuhansia vajaalla. Nyt monet kunnat joutuvat tilanteeseen, että ne kirjataan oikeusministeriön suosituksella siihen kuntaan, missä se vastaanottokeskus saattaa sijaita. Siinä kohtaa kunnat joutuvat aika ikäviinkin tilanteisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-09-21T14:26:22,2016-09-21T14:27:24,Tarkistettu,1.1 2016_87_245,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kuntaliiton puolueettomien laskelmien mukaan tämä talousarvio kokonaisuudessaan vahvistaa kuntataloutta noin 40 miljoonaa euroa. Se on aivan historiallista, kun ajatellaan viime vaalikautta, jolloin kolmena vuonna leikattiin kuntien valtionosuuksia todella voimakkaasti. Viime vaalikaudellahan kunnat velkaantuivat noin 7 miljardia euroa eli siirrettiin valtiolta velkataakkaa kunnille, joissa tasaverolla sitten niitä hoidetaan. Samalla se johti siihen, että kuntien henkilöstö oli kovilla, yt-neuvotteluja käytiin, veroprosentit nousivat ja palvelut heikkenivät. Nyt ei valtion toimenpiteitten takia näin enää tapahdu, ja siitä suuri kiitos hallitukselle. Mitä sitten kuntatalouteen muuten tulee, niin esimerkiksi eläkeratkaisu merkitsee sitä, että eläkemaksut alenevat ensi vuonna ja helpottavat kuntien taloutta. Tältä osinkin tilanne menee parempaan suuntaan. (Puhemies koputtaa) Ongelma on kuntien välisten erojen kasvu, ja siitä ministeriltä haluaisin kuulla ajatuksia, onko toimenpiteitä sen suhteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-21T14:27:26,2016-09-21T14:28:45,Tarkistettu,1.1 2016_87_246,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On arvioitu, että tämä sote-hallintouudistus maksaisi Uudenmaan alueella noin 150 miljoonaa euroa kunnille valtionosuuksien ja erilaisten muiden osuuksien menetyksinä, ja tästä tietysti iso osuus tulisi Espoolle. Pohdin nyt sitä, että kun suurille kaupungeille on tämä maksutaakka tulossa tässä ja siellä on nyt alkanut syntyä erittäin paljon nihkeyttä koko uudistusta kohtaan, niin olisiko tässä sellainen neuvottelun paikka, kun nyt pääkaupunkiseudun kaupungitkin tätä omaa erityislainsäädäntöä valmistelevat, että syntyisi semmoinen yhdessä tekemisen meininki. Sitten toisena: kun tämä kuntien harkinnanvaraisuus nyt lisääntyy, niin se tulee vääjäämättä johtamaan siihen, että varsinkin pienemmissä ja vähävaraisemmissa kunnissa tullaan palveluista leikkaamaan huomattavasti ja tämä edustaja Kankaanniemen mainitsema eriarvoisuus lisääntyy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-21T14:28:47,2016-09-21T14:29:51,Tarkistettu,1.1 2016_87_247,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kiitokset tosiaan hallitukselle siitä, että tässä sote- ja maakuntauudistuksessa on lähdetty ravakasti ja rapsakasti eteenpäin, ja toisaalta siitä, että tämä 1,6 miljoonan asukkaan Uusimaa on saanut tässä oman huomionsa, koska Suomi tietysti on vähän erilainen eri puolilta. Hallitushan on pyytänyt pääkaupunkiseudulta omaa erillisratkaisua, ja tätä pohditaan nyt parhaillaan. Olen kuitenkin hieman huolissani, kun tästä lausuntoajasta, joka on 10 viikkoa, alkaa olla kohta kolme viikkoa kulunut. Kuinka pitkään vielä tätä pääkaupunkiseutuasiaa joudumme odottamaan? Onko siitä jo jotain tietoa olemassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-09-21T14:29:52,2016-09-21T14:30:39,Tarkistettu,1.1 2016_87_248,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääkaupunkiseudulla on yli miljoona asukasta, ja täällä on hyvin tiheä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkko ja palveluita on kehitetty kaupunkien toimesta hyvin vahvasti. Osana tätä sote-uudistusta hallitus antoi pääkaupunkiseudun kunnille tehtäväksi, että jos he löytävät yhteisen ratkaisun, niin sitä voitaisiin sitten harkita, ja nyt pääkaupunkisedun kunnat ovat tehneet tämän esityksen omasta erillisestä ratkaisusta ja odottavat kovasti nyt sitten vastausta. Kysyisin nyt — samoin kuin täällä jo muutamissa puheenvuoroissakin sitä esitettiin — milloin tämä tullaan ratkaisemaan ja mikä tulee olemaan nyt sitten lopputulos vai aiotaanko pyyhkiä nyt sitten vain pöytää tällä esityksellä. Tästä olisi syytä pian saada vastaus, koska tämä järjestämislakihan on jo lausuntokierroksella ja kunnissa. Näissä kaupungeissa erityisesti nyt mietitään, mitä tähän vastataan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-09-21T14:30:40,2016-09-21T14:31:44,Tarkistettu,1.1 2016_87_249,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja nyt ministeri, 5 minuuttia. Tässä tuli niin monta käytettyä puheenvuoroa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_250,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä maakunta- ja sote-uudistuksesta. Kuten täällä tuli esille, se on nyt todellakin jo kohta ollut kolme viikkoa lausuntokierroksella ja lausuntokierros on sinne marraskuun 9. päivään eli 10 viikkoa. Minä itse pidättäydyn kyllä tässä tilanteessa, kun lausuntokierros on menossa, että ottaisin uusia linjauksia siihen, mitä hallitus on esityksessään nyt esittänyt. Tämän pääkaupunkiseutuasian osalta totean lyhyesti, että me teemme parhaillaan sitä arviointityötä sekä virkamiestasolla että myös poliittisesti ja siinä tarvitaan ratkaisu erittäin pian. Sitten näihin muihin kysymyksiin. Vielä edustaja Sarkkiselle perustulon osalta: Siinä on tarkoitus katsoa sitä, miten sitä laajennetaan marraskuussa, kun tämä tutkijatyöryhmä jättää sen oman loppuraporttinsa, eli että laajennetaanko, millä tavalla, tuleeko alueellista kokeilua ja näin. Mutta ensi vuoden alusta lähdetään liikkeelle tällä 2 000 työttömän henkilön otoksella. Sitten muutama muu kysymys. Edustaja Hautala kysyi näistä maakunta—kunta-asioista, että mitä siinä tapahtuu, mikä se työnjako on. Totean sen, että maakunnilla olevasta e-tehtävästä, mikä on nykyään ely-keskuksilla, puhutaan maakuntien osalta, mutta sitten kuntien osalta on selvät kolme — ainakin kolme — kovaa K:ta, on tämä kehittäminen, koulutus ja sitten kaavoitus, ja elinkeinopolitiikka ja ylipäänsä se, että kunnilla tulee olemaan tämä yleinen toimiala, mitä pidän hyvänä. Sieltä ne erot löytyvät. Mutta on ihan selvä asia, että maakuntien ja kuntien pitää tehdä keskenään hyvää yhteistyötä. Että on sitten näistä molemmista organisaatioista kysymys. Edustaja Haataiselle tästä, aikooko hallitus rangaista kohdentamalla jotenkin erillisrangaistuksia: Tämä on minulle ihan uusi ajatus. En ainakaan itse ole kuullut, että näin tässä toimittaisiin. Sitten edustaja Jaskarille tämän kansallisen tulorekisterin osalta: kyllä se on ihan valtavan mittava harjoitus, siinä on niin monia tahoja mukana, on Verohallinto, on Kela ja monia muita, ja tämä tarkoittaa silloin sitä, että meidän pitää tehdä sitä kunnolla ja huolella, että se 2019 on meillä käytettävissä. Sitten täällä tuli kysymyksiä siitä, miten käy kuntien työpaikkojen nyt jatkossa. Minä sanon, että kuntatalous on kokonaisuus, ja niin kuin te tiedätte, kun tehdään kuntatalousohjelmaa, niin se on KUTHANEKissa eli kuntien edustajien, Kuntaliiton ja eri ministeriöitten yhteinen näkemys. Että se on se kokonaisuus. Mutta siinä arvioidaan valtion toimenpiteitä, ei kuntien omia toimenpiteitä. Kyllähän se, mitä kunnat itse myös arvioivat, jos on tarvetta sopeuttaa — kunnat ovat itsemääräämisoikeuden piirissä, itsehallinnon piirissä, ja käyttävät niitä keinoja, mitä heillä kaiken kaikkiaan on. Nostavatko kunnat veroja kahden vuoden aikana? Minä en usko, että yksikään kunta nostaa turhaan veroja. Jos katsotaan meidän kuntaveroprosentteja, niin jokaisessa ne ovat niin korkeat, että semmoista varmuuden vuoksi nostamista en usko olevan. Sitten alijäämät kuntayhtymillä. No, kuntalaki edellyttää sen, että kuntayhtymät myös kattavat omat alijäämänsä. Ja ei voi ajatella niin, että kuntayhtymät tulisivat 2019 sitten alijäämäisinä mukaan näihin maakuntiin, vaan se on toteutettava. No, sitten täällä tuli esille, kun kyseltiin näistä muista kokeiluista, että mitä muuta on kuin tämä perustulo. Niitä on itse asiassa erittäin paljon: Opetus- ja kulttuuriministeriön puolella on paljon kokeilutoimintaa. Sitten on esimerkiksi yksi semmoinen moniakin kärkihankkeita yhdistävä kokeilu kuin digikuntakokeilu, jossa on ei pelkästään oppijoita vaan myös levittäjiä, ja siitä on juuri nyt tällä viikolla alkamassa sitten tämmöinen oma starttitilaisuus. Kokeiluissa on myös palvelusetelikokeilu ja valtavan paljon monilla eri alueilla olevia kokeiluja kaiken kaikkiaan. Sitten kysyttiin sitä, miten on kuntien valtuustojen koko. Tämähän on ihan tietysti kunnan itsensä päätettävissä. Meillä kuntalaki ja myös se luonnos maakuntalaiksi esittävät tietyn vähimmäismäärän asukaslukuun perustuen. Mutta kunta itse päättää siitä oman valtuustonsa koosta kaiken kaikkiaan. Sitten Paateron kysymys vielä kuntakorvauksesta ja näistä tasoista. Totta kai näistä asioista on keskusteltu hallituksen piirissä, se on ihan selvä asia. Mutta me emme ole tässä vaiheessa lähteneet nostamaan niitä. Tämä oli ehkä jonkun verran enemmän esillä alkuvuodesta kuin ihan nytten. Tämä on minun tuntumani tuolta kuntakentältä. Sitten oikeastaan vielä tähän lopuksi, kun Taljakin kysyi tästä pelastuksesta, minä totean sen, millä aloitin, eli kun tämä uudistus on nyt lausuntokierroksella, niin meidän pitää huolehtia siitä, että me saamme paljon aitoja lausuntoja, ja lausuntokierroksen jälkeen on hallituksen paikka uudelleen linjata, jos niin katsoo.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-09-21T14:31:48,2016-09-21T14:37:09,Tarkistettu,1.1 2016_87_251,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisat edustajat, jospa vielä on aihetta tai haluja muutamaan puheenvuoroon, otetaan ne.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_252,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä: Kun tämä sote-uudistus etenee hyvin ja maakuntauudistus siinä, niin mitä tulevaisuudessa tapahtuu niille kiinteistöille, mitkä jäävät tässä sote-uudistuksessa käyttämättä? Jäävätkö ne kuntien vastuulle? Siirtyvätkö ne maakunnan vastuulle? Kuka niiden veloista vastaa? Onko tällaisista asioista jo selvää suunnitelmaa, mitä voisi tuolla kunnissa kertoa sitten ajatuksena?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-09-21T14:37:19,2016-09-21T14:37:51,Tarkistettu,1.1 2016_87_253,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli tosi hyvä kuulla, että tämä kansallinen sähköinen tulorekisteri etenee. Me olemme siinä antaneet valitettavasti kilpailijamaille paljon etumatkaa. Olisin kysynyt siihen liittyen tästä yritysten tietojen sähköisestä raportoinnista viranomaisille. Siinä ei tarvitsisi tehdä niin paljon töitä, koska kaikki tämä määrittelytyö on tehty. Tarvitaan vain päätös siitä, että nämä tehdyt määrittelyt otetaan käyttöön, ja tehdään siitä sitovaa lainsäädäntöä. Nykyisellä käsipelillä ollaan siinä tilanteessa, että meillä on vuoden 2013 kansantalouden kirjanpito tuorein, mikä on valmis. Vuoden 2014 bruttokansantuotekin on vielä ennakkotieto. Eli onko tähän yritysten tietojen sähköiseen raportointiin tulossa ripeämpää otetta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-09-21T14:37:55,2016-09-21T14:38:44,Tarkistettu,1.1 2016_87_254,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä, mitä kuuluu kaksoiskuntalaisuudelle. Tuo aika pitkään varsinkin mökkipaikkakunnilla kaivattu ratkaisu olisi tietysti helpottamassa ja kasvattamassa verotuloja, kun kuormitus julkisiin palveluihin kasvaa. Miksi tuo hanke ei ole edennyt?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-09-21T14:38:48,,Tarkistettu,1.1 2016_87_255,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koska en saanut äskettäin vastausta, toistan vielä kysymyksen. Näitten maksualennusten, lomarahaleikkausten sekä työajan pidentämisen ja niistä syntyvien säästöjen vaikutus verotuloihin eri kunnissa on huomattava. Maan hallitus kuitenkin lupasi, että kiky on kustannusneutraali kunnille eli valtio kompensoi kunnille sopimuksen vaikutukset. Kannatan vahvasti sopimusyhteiskuntaa, mutta sopimisen ehdoton edellytys on luottamus. Tässä yhteydessä kyllä kysyisin sitä, voiko hallituksen sanaan tässä yhteydessä luottaa. Sitten paljon kysytään sitä, mitä tuonne itsehallintoalueille jää nyt sitten päätettäväksi, vai syntyykö meillä sinne demokratiavaje?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-09-21T14:39:08,2016-09-21T14:39:55,Tarkistettu,1.1 2016_87_256,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta selvitti 2012 mittavasti ja laajasti rakennusten kosteus- ja homeongelmia. Minä uskon, että monet meistä, jotka toimivat myös kuntapäättäjinä, kamppailevat siellä kuntataloudessa myös näitten ongelmakiinteistöjen parissa. Elikkä meillähän ei ole varaa sairastuttaa ketään, ei lapsia eikä henkilökuntaa, sisäilmaongelmista kärsivissä kouluissa tai päiväkodeissa. Kysyisinkin teiltä, ministeri, oletteko te ja onko hallitus aikonut tehdä tälle asialle jotain. Elikkä onko näitä avustuksia kunnille, niin että ne voisivat paremmin peruskorjata tai uudisrakentaa näitä home- ja kosteusvaurioisia kiinteistöjä? Onko tähän tilanteeseen tulossa parannusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-09-21T14:39:58,2016-09-21T14:40:45,Tarkistettu,1.1 2016_87_257,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä nousi jossakin kysymyksessä esille tämä valtuustojen koko. Jäin sitä miettimään. Sehän on aika moniulotteinen kysymys, siinä on ainakin kaksi näkökulmaa: ensinnäkin meidän demokratianäkökulmahan puoltaa ehdottomasti isompaa valtuustoa, mutta taas tämmöisen strategisen johtamisen näkökulma pienempää valtuustoa. Joka tapauksessa siihen vaikuttavat hyvin monet näkökulmat: kunnan rooli ja tehtävien muutos, ehdokkaitten saatavuus, valtuustotyön kuormittavuus, eri väestöryhmien äänen kuuluvuus tässä valtuustotyössä. Mutta se, mitä minä ainakin toivoisin: kun kunnissa nyt sitten päätetään ja kunnat itse päättävät, kuten ministeri sanoi, tämän valtuuston koon, niin ei keskusteltaisi pelkästään numeroina tästä valtuuston koosta vaan mietittäisiin samalla koko valtuuston roolia, toimintaympäristön muutosta ja niitten vaikutusta tähän valtuustotyöhön. (Puhemies koputtaa) Olisi tietysti hyvä, jos vähän laajempi kansalaiskeskustelukin asiasta kunnissa käytäisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-09-21T14:40:47,2016-09-21T14:41:55,Tarkistettu,1.1 2016_87_258,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä demokratiakysymys on tietysti mielenkiintoinen ja tärkeä, ja toivoisin, että maakuntahallinnossa voisi päästä siihen suuntaan, että se demokratia siellä todella toteutuisi eli vaaleilla valittavalla valtuustolla olisi ihan realistista, todellista päätösvaltaa. Sitä nyt ei riittävästi tule. Eli olisi verotusoikeus ja itsenäisempi päättämisvalta tehtävistä, ja valtion ohjausmahdollisuus olisi pienempi. Mutta se on nyt tulevaa, ja nähdään, mitä tapahtuu. Tuossa aikaisemmin totesin, että kuntatalous kaiken kaikkiaan budjetin myötä vahvistuu 40 miljoonaa euroa. Kiky vaikuttaa kuitenkin heikentävästi 90 miljoonaa euroa ensi vuonna, ja sen piti olla kustannusneutraali. Miten tämä nyt sitten huomioidaan, vai voidaanko uskoa siihen, että kun työaika pitenee, palkkauskustannukset alenevat, (Puhemies koputtaa) niin kuntatalous hyötyy kikystä niin merkittävästi, että tämä on kunnille myös positiivinen asia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-21T14:41:57,2016-09-21T14:43:07,Tarkistettu,1.1 2016_87_259,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta pääkaupunkiseuturatkaisusta vielä kysyisin, että kun kello käy, niin onko tarkoitus nyt neuvotella edelleen näistä yksityiskohdista sen suhteen ja onko sitten pohdittu, että annettaisiin jatkoaikaa, lausuntoaikaa tämän alueen kunnille. Kantojahan on hyvin vaikea vielä jättää ennen kuin tämä kokonaisuus on selvillä. Sitten vielä kysyisin toisesta asiasta, kuntien tehtävien ja velvoitteitten vähentämisestä. Mitä sille asialle kuuluu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-09-21T14:43:08,2016-09-21T14:43:41,Tarkistettu,1.1 2016_87_260,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Martti,Talja,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, arvostan sitä, että jätitte tulevan sote-paketin ja maakuntauudistuksen nyt tämän arviointinne ulkopuolelle, mutta siitä huolimatta kysyn teiltä: Mikä on oma arvionne nyt sitten jäävien kuntien ja tulevien maakuntien talouden mahdollisuuksista? Tällä hetkellähän me olemme voineet lukea maakuntauudistus—sote-paketista erilaisia laskelmia siitä, miten kuntien tulisi käymään, kuinka paljon jää sille peruskunnalle ja paljonko maakunnalle siitä sitten lohkeaa verotusta. Mikä on oma arvionne siitä, kuinka oikeaan osuneita ovat nämä arviot, laskelmat, koska kunnat käyttävät hyvin erilaisen osuuden sitten omista tuloistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin? Ja miten sitä pitäisi sitten mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa lähteä arvioimaan uudelleen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1321,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Martti Talja,1321,2016-09-21T14:43:43,2016-09-21T14:44:40,Tarkistettu,1.1 2016_87_261,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan ensin tähän kuntayhtymien alijäämään: Eikö niin, että ne siirtyvät alijäämineen sille tulevalle maakunnalle? Nimittäin tuskin tässä vajaassa kahdessa vuodessa on mitään mahdollisuutta kattaa kaikkia niitä alijäämiä, jollei sitten myydä kaikkia keskussairaaloita pois jollekin ulkopuoliselle. Tai sitten minä ymmärsin tämän jotenkin väärin. Tämän logiikan takia, jos minä olisin kunnanjohtaja, nostaisin nopeasti verotusta, koska on se elinvoimaisuus, mikä niihin verotuloihin tulevaisuudessa sitten jää, kun kunta ei saa enää korottaa. Kun kaikilta se 12,3 nyt joka tapauksessa vedetään samalla tavalla pois riippumatta siitä, mikä on kunnan lähtötilanne, niin sen takia varaudutaan. Eli minä ymmärrän hyvin, jos kunnanjohtajat tekevät tämmöisiä esityksiä, vielä kun yhteisöveroista lähtee. Ja tähän kuntalakiin, mihin nämä muutokset valtuuston koosta, lautakuntien määrästä ynnä muista liittyvät, on todella vaikea ottaa kunnissa kantaa tällä hetkellä, kun ei tiedetä, mitä sotessa tapahtuu ja kuinka monta lautakuntaa kannattaa olla, jos sote tulee. Sen takia minä ainakin joudun vastaamaan tähän toistuvasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-09-21T14:44:41,2016-09-21T14:45:49,Tarkistettu,1.1 2016_87_262,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuulimme valtiovarainvaliokunnan verojaostossa, että kun ottaa huomioon kaikki hallituksen toimet kiky-sopimus mukaan lukien, niin käsitykseni mukaan vatupassi pysyy kutakuinkin suorana ja jopa pientä vihreätä valoa jää, että se vaikutus pysyy kohtalaisen neutraalina. Mutta onko hallitus ottanut huomioon ne tulevat verotulomenetykset, että mitä jatkossa tapahtuu kuntataloudelle? Toinen asia: Miten hallitus on huomioinut kuntakohtaiset erot? Joissain kunnissa tämä tarkoittaa miinusmerkkistä tilannetta, joissain kunnissa vatupassi pysyy suorana, ja joissain kunnissa jotain pientä vihreätä valoakin näkyy siinä. Miten olette arvioineet tämän kokonaisuuden ottaen huomioon eri kuntien erilaisen tilanteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-21T14:45:51,2016-09-21T14:46:39,Tarkistettu,1.1 2016_87_263,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Myönnän vielä puheenvuorot edustajille Honkonen, Laukkanen ja Eestilä, ja sitten ministerille puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_264,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hautala tuossa aikaisemmin nosti esille kuntien ja tulevien maakuntien välisen elinkeinopoliittisen työnjaon, ja on todella hienoa, kun ministeri tässä totesi, että se asia on niiltä osin selkeärajainen. Nythän kuntien tehtäviin jatkossa tulevat entistä enemmän kuulumaan nämä elinvoima-asiat, on jopa sanottu, että kunnat tulevat olemaan elinvoimakuntia. Eli kuntien vastuulle todella jäävät edelleenkin nämä niin sanotut ""kädet savessa"" -tehtävät, pk-yrityskentässä tehtävät elinkeinojen edistämispalvelut, missä se paras osaaminen kunnissa mielestäni asuukin — ja hyvä näin. On kuitenkin tärkeää jatkossakin näiden uusien maakuntien osalta, kun niillä ovat nämä nykyiset ely-keskusten kehittämis- ja aluekehityspalvelut, pitää tiukka kumppanuus maakuntien ja kuntien välillä. Kysyisinkin ministeriltä: kuinka huolehditaan jatkossa siitä, että tämä kumppanuus maakuntien ja kuntien välille syntyy ja sen avulla tuotetaan entistä parempaa hyvinvointia tuonne alueille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-09-21T14:46:51,2016-09-21T14:47:59,Tarkistettu,1.1 2016_87_265,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä nostaisin tähän keskusteluun mukaan sen, että kun tämä uudistus Uudenmaan alueella tarkoittaa sitä, että tähän uuteen yhtiöön siirtyisi 67 000 työntekijää, ja sitten on tämä usean miljardin omaisuusmassa, niin onko olemassa jo jonkinlainen karttaharjoitus siitä, miten tämä asia oikeasti käytännössä hoidetaan, koska tällä alueella on kieltämättä semmoinen pieni epäuskon henki, miten mahtaa tällainen näin mittava uudistus onnistua vain sillä, että tulee joitain ohjeita, että pitää tehdä tällaisia leikkauksia ja tällaisia toimenpiteitä. Kysymys on kuitenkin aikamoisesta yhtiöstä: 67 000 ihmistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-21T14:48:00,2016-09-21T14:48:52,Tarkistettu,1.1 2016_87_266,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja vielä edustaja Eestilä, sitten ministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_267,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun me teemme näitä hallinnon uudistuksia ja organisaatiouudistuksia, niin ainakin oma käsitykseni on se, että loppujen lopuksi niiden onnistuminen on aika vahvasti kiinni ihmisistä, ja varsinkin niistä ihmisistä, jotka johtavat tätä muutosta. Me tiedämme, että yritysmaailmassa johtajat ovat kohtalaisen helposti vaihdettavissa, jos näyttää siltä, että tulostavoitteisiin ei päästä tai tulosta ei tule tai joku muu syy on aiheuttanut sen, että henkilöitä pitää vaihtaa. Oletteko te, arvoisa ministeri, keskustelleet hallituksessa siitä, miten sitten julkisella puolella jatkossa voidaan tällä tavalla kasvoja menettämättä vaihtaa ihmisiä, jotta saadaan oikeat ihmiset oikeille paikoille viemään aina muutoksia ja myös vakiintuneita toimintoja eteenpäin? Itse olen kokenut, että tämä on ikään kuin tämmöinen pysyvä ongelma, joka saattaa johtaa siihen, että henkilökunta kärsii ja vähän kaikki kärsivät, kun hommat eivät suju.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-09-21T14:48:52,2016-09-21T14:49:56,Tarkistettu,1.1 2016_87_268,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_269,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti en kyllä kaikkiin ehdi taaskaan vastata mutta yritän parhaani. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Pannaan 4 minuuttia sitten. (Naurua)] Nämä kiinteistöt tulivat monessa kohtaa nyt esille, ja te tiedätte sen, että tässä on tämä perusjako eli suppea jakaantumismalli eli nämä kuntayhtymien kiinteistöt menevät sinne maakunnille, ja jos muistan oikein, niin niiden arvo on yhteensä 2,4 miljardia ja velkoja siellä on 1,3 miljardia, eli ne menevät sinne maakunnille. Mutta sitten tästä kysymyksestä peruskuntien omistamista kiinteistöistä, jotka ovat erityisesti terveyskeskuksia, vanhainkoteja, palvelutaloja ja niinpäin pois, on juuri itse asiassa nyt tällä viikolla maanantaina tämä sote- ja maakuntauudistuksen projektiryhmä alustavasti linjannut. Siihen keinoja löytyy alueuudistus.fi‑sivustolla eli muutama keino siihen, miten pystyttäisiin yksittäistä kuntaa auttamaan siinä tilanteessa, jos kiinteistö on jäämässä käyttämättä sen kolmen vuoden jälkeen — siis kaikki kiinteistöthän vuokrataan vähintään kolmeksi vuodeksi kunnista maakunnan toimesta. Toivon, että siihen voitte tutustua sieltä. Sitten, edustaja Kasvi, tästä tulorekisteri- ja yritysasiasta. Tässä on käyty paljon kyllä keskustelua nyt aivan viime viikkoinakin ja on ollut duubioita, kannattaako yritysten lähteä tähän mukaan, ja se tehdään kyllä sellaiseksi, että yritysten kannattaa lähteä tähän mukaan ja että ne sitten kerralla ilmoitetaan ja niitä tietoja ei tarvitse ilmoittaa moneen paikkaan. Tästä on rakennettava heti kunnolla sellainen. Minä jaan tämän ajatuksen, että meillä liian monessa kohtaa niin sanotut vahvistetut tiedot laahaavat perässä. Sama koskee meidän kuntienkin tilinpäätöstietoja. Jos minä muistan oikein, niin taitaa olla, että Tilastokeskus ei ole viime vuoden tietojakaan vielä pystynyt antamaan vaan ne tulevat vahvistettuina vasta lokakuussa. Sitten tuli kysymys myös tästä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä, että mitä sille asialle kuuluu. Minä toistan sen, että kun siinä oli se miljardin euron kustannussäästötavoite, niin siitä se vähän yli 400 miljoonaa on työn alla. Näitä uudistuksia, mitä siihen liittyy, tehdään ja ne pitää tehdä tänä vuonna ja ensi vuonna. Osa tuli muun muassa sitä kautta, että eilen liikennekaari lähti eteenpäin. Sieltä tulee myös kustannussäästöjä, kun pystytään näitä kyytejä laittamaan yhteen, saamaan parempaa aikaan. Mutta sitten helmikuussa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa me laajensimme sitä hanketta koskemaan koko julkisen sektorin toimintaa, ja tätä laajennustyötä ollaan juuri nyt konkretisoimassa. Minä otan teille esimerkin, kun tämä liittyy myös tähän digitalisaatioon erittäin paljon. Kela ja Vero lähettävät vuositasolla 23 miljoonan euron edestä kirjepostia kansalaisille. Ne molemmat ovat isoja taloja, niin että sieltä kyllä varmaan sitä postia lähtee, mutta kai me ajattelemme niin, että muutaman vuoden päästä ei tarvitse lähteä sillä tavalla, ja minä olen laittanut selvityksen liikkeelle siitä, minkä verran me itse asiassa valtion puolelta pystyisimme myös saamaan kustannussäästöjä, jos tehtäisiin niin, että meillä olisi jokaisella tämmöinen sähköposti, jossa asiointi hoidetaan. Se varmasti tuottaa hyvää tulosta. Sitten kaksoiskuntalaisuusasia ja vapaa-ajan asunnon muuttaminen helpommin vakituiseksi on monimutkainen kysymys. Se liittyy tietysti maankäyttö- ja rakennuslakiin mutta sitten myös kotipaikkalakiin. Kotipaikkalaissahan meillä on hyvin selvästi, että meillä jokaisella on yksi kotipaikka, vaikka olisikin sitten paljon muualla tilapäisesti. Minun oma ajatukseni kulkee niin, että meidän pitää jatkossa pystyä kehittämään tätä, että kun verojärjestelmät kehittyvät, niin pystyisi olemaan myös usea, ettei olisi näin jyrkkä, että on vakituinen ja sitten tilapäinen tämä asia. Sitten edustaja Hänniselle vielä ehdin sanoa sen, että tässä yhteydessä, kun tämän hallinnonalan osaa katsotaan, ei täällä ole erillisiä näihin kosteus- ja homeongelma-asioihin, mutta nämä liittyvät tietysti rakentamiseen ja myös sinne ympäristöministeriön puolelle. Taas tuli käytettyä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-09-21T14:49:59,2016-09-21T14:54:26,Tarkistettu,1.1 2016_87_270,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Keskustelu VM:n pääluokasta tässä yhteydessä päättyy, ja siirrytään puhujalistaan. Kello 15 alkaa liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka. Sitä ennen ennätetään mennä puhujalistaa eteenpäin. Täällä on ensimmäinen puheenvuoro edustaja Vehkaperälle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_271,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Alkuviikko on käyty jo talousarviokeskustelua, ja on todettava se, että Suomen tilanne ei ole ehkä niin synkkä kuin mitä tämä eduskunta antaa siitä todistaa. On siis merkkejä paremmasta ja tunnelin päässä on valoa, mutta yksi asia, joka tämän asian edessä on tärkeä, on se, että talouskasvua syntyy Suomeen ainoastaan sillä, että me saamme lisää ja pystymme synnyttämään lisää työpaikkoja. Työpaikkoja ei synny niinkään julkiselle puolelle, vaan yksityiselle ja lisää yritysmaailmaan. On tärkeää, että me edelleen pystymme sopimaan työelämän ja työllisyyden pelisäännöistä. Sitä kilpailukykysopimus parhaimmillaan on, että kolmikantaisesti me pystymme miettimään, miten työelämää kehitetään tämän päivän työtä vastaavaksi ja niin, että hallitus on myöskin mukana tässä muun muassa veronkevennyksillä, jotka koskettavat työssä käyviä, mutta niin, että myöskin eläkeläisten verotus on otettu huomioon. Tällä yhteistyöllä on tästä jatkettava myös eteenpäin. Aikaisemmin tänään eduskunnassa on puitu jo useamman hallinnonalan budjetteja. Otan niistä muutaman. Oikeusministeriön budjettialalla on tärkeästi mietitty sitä, että meidän on Suomessakin varauduttava maahanmuuton kustannusten lisääntymiseen. Varautuminen on ensi vuonna 19 miljoonaa euroa, ja ne rahat täytyy ehdottomasti suunnata turvapaikkahakemusten käsittelyaikojen nopeuttamiseen. Se on inhimillistä niin tänne tulevien kuin sitten myöskin perheenyhdistämisten kohdalla, ja onhan se myöskin taloudellisesti tärkeää, että nämä turvapaikkahakemusten käsittelyt ovat inhimillisessä ajassa. Oikeusministeri Lindström puhui tänään myös Rikosseuraamuslaitoksen toimintamäärärahojen lisäämisestä — se on ensi vuodelle 3,7 miljoonaa euroa — ja nykyinen vankilaverkosto tulee jatkumaan. Mutta olen äärimmäisen huolissani, niin kuin debattikeskustelussa tuli ilmi, että Pelson vankila Vaalassa on ollut jo kymmenkunta vuotta odottamassa peruskorjausta. Jos ja kun ministerin sanaan on nyt luottaminen, niin kuin itse uskon, että hankkeella, Pelson vankilalla, on kiire ja sitä hanketta kiirehditään, niin haluan siihen myöskin uskoa. Alueella toivotaan, että Pelson vankila edelleenkin pysyy alueellisena niin, että vankeinhoito on edelleenkin myöskin koko Suomen mittakaavassa hoidettu hyvin. Se turvaa myöskin tärkeitä työpaikkoja tuonne alueelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla keskusteltiin kiivaasti tässä salissa jokunen tunti sitten toisen asteen koulutuksen säästöistä ja uudistuksesta. Tilannekuva on kuitenkin se, että edellinen hallitus ei kyennyt eikä pystynyt uudistamaan eikä päättämään toisen asteen koulutuksen säästöistä. Tahti on nyt toinen. Olemme joutuneet leikkaamaan myös ammatillisen koulutuksen puolelta. Tämä tekee kipeää. Minä olen itsekin ammatillisen koulutuksen päätöksenteossa mukana omalla alueellani. Se on tarkoittanut ja tarkoittaa ensi vuodelle yt-neuvotteluja, tilojen ja laitteiden tehokkaampaa käyttöä, joka on tietysti ihan järkeväkin ratkaisu, lisäksi myöskin nuorisoasteen ja aikuisopintojen yhdistymistä ja yhteistyötä, joka on sekin hyvä asia. Säästöt tuovat tuskaa koulutuksen järjestäjille, mutta päämäärä on tärkeä: se, että ammatillista koulutusta uudistetaan kertakaikkisesti tässä ja nyt. Siksi tämä reformi tehdään erittäin tiiviissä yhteistyössä nyt sitten ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa, jotka ovat mukana tiiviisti tässä rakentamassa uutta tutkintorakennetta, uusia tutkinnon sisältöjä, ja myöskin tiivistämässä sitä opetuksen järjestämistä. (Puhemies koputtaa) Työssäkäyntiä lisätään, oppisopimusta lisätään, ja rahoitus- ja ohjausjärjestelmä on yksi niistä keinoista, joilla kannustetaan oppilaitoksia nyt uudistumaan. Tämä on tärkeä asia, että hyvin vetovoimainen ammatillinen koulutus myöskin tulevaisuudessa pysyy (Puhemies koputtaa) hyvin vetovoimaisena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-09-21T14:54:44,2016-09-21T15:00:37,Tarkistettu,1.1 2016_87_272,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Yleiskeskustelu talousarviosta keskeytetään ja siirrytään pääluokkakohtaisessa keskustelussa liikenne- ja viestintäministe-riön pääluokkaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_273,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle yhteensä noin 3,2 miljardia euroa. Perusväylänpitoon esitetään ensi vuodelle noin 1,3 miljardia euroa ja investointeihin 434 miljoonaa euroa, joista 300 miljoonaa euroa aiemmin käynnistettyihin hankkeisiin, 107 miljoonaa euroa jo valmistuneiden elinkaarirahoitushankkeisiin ja palvelumaksuihin ja 27 miljoonaa euroa neljän uuden investoinnin aloittamiseksi. Kaiken kaikkiaan hallitusohjelmassa on linjattu, että korjausvelan kasvun pysäyttämiseen ja sen vähentämiseen osoitetaan hallituskaudella yhteensä 600 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 tähän tarkoitukseen on osoitettu 100 miljoonaa euroa, vuonna 2017 osoitetaan 200 miljoonaa euroa ja vielä 300 miljoonaa euroa vuonna 2018. Kun lisäksi vuonna 2017—2019 siirretään nimeämättömiin hankkeisiin varatusta rahoituksesta perusväylänpitoon yhteensä 364 miljoonaa, saadaan mittava summa, jolla korjausvelkaa laitetaan kuntoon. Vuoden 2017 osuus on 104 miljoonaa euroa. Lisäksi ehdotetaan aloitettavaksi uusia investointeja, jotka ovat valtatie 4, Oulu—Kemi, valtuus 125 miljoonaa; vt 5, Mikkeli—Juva, valtuus 121 miljoonaa; vt 12, Lahden eteläinen kehätie, 198 miljoonaa; Luumäki—Imatra—Venäjän raja ‑ratayhteyden parantaminen, valtuus 165 miljoonaa euroa. Lisäksi käynnistetään Helsinki—Turku-välisen nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu. Ajoneuvoveroa laajennetaan veneisiin ja moottoriajoneuvoihin. Tästä Liikenteen turvallisuusvirastolle aiheutuviin menoihin osoitetaan 1 miljoona euroa lisämäärärahaa. Tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen osoitetaan yhteensä 9,1 miljoonaa euroa. Liikenteen tukirahat pysyvät kuluvan vuoden tasolla, mikä turvaa palveluiden säilymisen nykytasolla. Joukkoliikenteen palveluiden ostoihin ja kehittämiseen kohdennetaan 84 miljoonaa euroa. Junaliikenteen ostoihin on varattu hieman yli 30 miljoonaa euroa. Määräraha on tarkoitettu valtion ja VR-Yhtymä Oy:n välille solmitun junan kaukoliikenteen sekä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alueen ulkopuolisen lähiliikenteen nelivuotisen sopimuksen vuoden 2017 menojen maksamiseen. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseen osoitetaan yhteensä 101,4 miljoonaa euroa. Tuki laajenee koskemaan myös merenmittausaluksia. Tuen laajentamiseen osoitetaan 1 miljoonan euron määräraha. Viestinnän määrärahoja sisältyy vuoden 2017 talousarvioesitykseen 519 miljoonaa euroa. Lisäksi on huomattava, että tulopuolelle hallinnonala kerryttää tuloja 40,7 miljoonaa euroa, joista lähes 34 miljoonaa euroa on taajuuksien huutokauppatuloja. Viestinnän määrärahoista suurin osa, 507,9 miljoonaa euroa, on siirtoa talousarviosta Valtion televisio- ja radiorahastolle Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseen. Yleinen taloudellinen tilanne huomioon ottaen määrärahaan ei tehdä indeksikorotusta ensi vuodelle. Tätä koskeva hallituksen esitys valtion televisio- ja radiorahastolain väliaikaisesta muuttamisesta on annettu samassa yhteydessä budjettiesityksen kanssa. Vakavien tietoturvaloukkauksien havainnointi- ja varoituspalvelujen resurssien varmistamiseen, niin sanottuun Havaro-toimintaan, osoitetaan Viestintäviraston toimintamenoihin 140 000 euroa. Lisämäärärahaa toimintaan on yhteensä käytettävissä 240 000 euroa vuonna 2017. Lisäksi Ilmatieteen laitokselle osoitetaan lisäystä 1 miljoona säätutkaverkoston korvaus-investointeihin. Yhden säätutkan korvausinvestointi maksaa noin miljoonan euron verran. Suurteholaskimen uusiminen käynnistyy myöskin. Laskimen uusintaan on varattu 2 miljoonaa euroa vuodelle 2017 ja loppuosa, 2 miljoonaa euroa, vuodelle 2018. Tässä, arvoisa puhemies, yhteenveto siitä, mitä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle on esitetty ensi vuoden budjettiin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-09-21T15:00:51,2016-09-21T15:05:50,Tarkistettu,1.1 2016_87_274,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat tähän pääluokkaan liittyen käyttää puheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_275,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitokset ministerille perusteellisesta esittelystä. Aivan ensiksi haluan lausua parhaat kiitokset myös siitä 3 miljardin euron investointiohjelmasta, joka on lähtenyt toteutukseen. Se on jo näkynyt eri puolilla maata, se tuo työtä ja elinvoimaa moniin maakuntiin. Myöskin kiinteät ja langattomat tietoliikenneyhteydet tulevat kehittymään, ja haluaisinkin kysyä teiltä: miten nyt nämä operaattorit ovat lähteneet mukaan tähän yhteistyöhön, koska yksinomaan valtionhan ei kannata olla siinä se toteuttaja, vaan siinä tarvitaan näitä operaattoreita mukaan? Myöskin raideliikenteessä tulee tapahtumaan varmaan paljon tällä hallituskaudella, ja meillä on niin sanottuja hiljaisia ratayhteyksiä. Vaasan vaalipiirissä muun muassa Suupohjan rata on yksi niistä, joka kaipaisi peruskorjausta. Onko mahdollista, että kilpailun avaamisella tällaiset niin sanotut hiljaiset ratayhteydet saataisiin tulevaisuudessa parempaan hyötykäyttöön ja (Puhemies koputtaa) myöskin sitten Kaskisten satama ja muut toimijat saataisiin pidettyä elinvoimaisina?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-09-21T15:06:04,2016-09-21T15:07:27,Tarkistettu,1.1 2016_87_276,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän kauden ehdoton ykköslinjaus on se, että perusväylänpitoon kiinnitetään huomiota, ja tästä on kiittäminen tässäkin kohtaa. Kuitenkin on huomioitava se, että nyt kun hankkeista, kehittämisestä, siirretään perusväylänpitoon, niin maailman pitää kehittyä ja maailma kehittyy. Tähän viitaten tahtoisin nostaa esille tämän tunnin radan suunnittelun Turku—Helsinki‑välille. Minun mielestäni, vaikka tunnin rata on hyvä asia, se on tässä kohtaa hieman, sanotaanko, taantumuksellinen. Ei katsota niitä vaihtoehtoja, mitä on näitä nopeampia, uudempia tekniikoita, eli edetään vanhassa ajassa, vanhalla tekniikalla. Voidaanko suunnitella Hyperloop-tyhjiösukkulatekniikalla kunnon yhteyttä, mikä sitten voi viedä maailmalle (Puhemies koputtaa) hyviä asioita muutenkin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-09-21T15:07:30,2016-09-21T15:08:41,Tarkistettu,1.1 2016_87_277,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy ensin antaa kiitos hallitukselle siitä, että tämä korjausvelkaraha, 600 miljoonaa euroa, on tullut ja se näkyy tuolla maakunnissa ja kantateillä ympäri Suomea. Tietenkin huonoa on se, että nyt tämä 100 miljoonaa euroa siirretään vuodelle 2018 ja se tietenkin haittaa tulevia investointeja ja biotalouden nousua. Olisin kysynyt, kun minulle soitti tänään entinen keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Lauri Oinonen ja hän oli huolissaan jälleen Seinäjoki—Haapamäki—Jyväskylä‑radan tulevaisuudesta. (Naurua) — Hän on ollut myöskin moneen muuhun yhteydessä selvästi. — Nyt osto- ja velvoiteliikennesopimus on auki. Tämä velvoiteliikennehän päättyy 10.12. VR meinasi pitää tiedotustilaisuuden, jossa se olisi saadun tiedon mukaan mahdollisesti kertonut uusista vuoroista näille rataosuuksille, miltä viime vuonna vuoroja leikattiin. Voitteko te kertoa, mikä tilanne nyt on näiden osto- ja velvoiteliikennesopimusten osalta, (Puhemies koputtaa) koska maakunnat ja Lauri Oinonen odottavat vastausta? (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-09-21T15:08:45,2016-09-21T15:09:49,Tarkistettu,1.1 2016_87_278,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn näihin kiitoksiin, joita täällä esitetään ministerin laatimaa budjettiesitystä kohtaan. Omasta puolestanikin pidän kokonaisuutta hyvänä, ja erityisen iloista on se, että tällaisena taloudellisen tiukkuuden aikana ollaan saatu uusiakin hankkeita mukaan, isoja hankkeita, vt 4, 5 ja 12 ja tietysti tämä Luumäki—Lappeenranta—Imatra—Venäjän raja ‑kaksoisraidehanke. Sen osalta tiedustelisinkin: kun nyt vedetään uusi, leveä junarata sinne rajalle asti, niin olisiko aika myös sitten keskustella naapurimaan kanssa siitä, että tämä rautatieliikenteen rajanylityspaikka virallisesti avattaisiin, jotta siellä säännöllinen liikenne voisi toimia ilman erityisjärjestelyitä? Jos jotain kehitettävää tästä budjettikirjan ulkoasusta sanoisin, niin sen, että hallinnon ja toimialan yleiset menot näyttävät satunnaisen tarkkailijan silmään varsin suurilta, 485 miljoonaa, mutta sehän on suurimmaksi osaksi alvia. Ehkä tämä kannattaisi ilmaista toisella tavalla, niin että ei synny väärää (Puhemies koputtaa) mielikuvaa siitä, että hallinnon kulut olisivat erityisen suuret.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2016-09-21T15:09:51,2016-09-21T15:11:03,Tarkistettu,1.1 2016_87_279,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että nyt puhutaan myös viestinnästä, vaikka liikenne vie toki suuremman huomion ja suurimmat rahat. Digitalisoituvassa maailmassa kriittisen kyberturvallisuuden taso on osoittautunut Suomessa heikoksi. Valitettavasti talousarvioesityksen perusteella on mahdotonta arvioida Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen resurssien riittävyyttä. On kuvaavaa, että keskus on niin pieni, etteivät sen määrärahat ole mahtuneet tämän ohuen kirjasen sivuille. Hyvinvointi- ja varoituspalveluun on sentään budjetoitu kokonaiset 140 000 euroa. Kysynkin: pidättekö Viestintäviraston liki puolella miljoonalla supistuvia määrärahoja riittävinä muun muassa Suomen tietoverkkojen turvaamiseen maailmassa, jossa erilaiset kyberiskut ovat jo arkipäivää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-09-21T15:11:04,2016-09-21T15:11:53,Tarkistettu,1.1 2016_87_280,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Viime vaalikaudella parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä linjasi, että nyt saa riittää meidän korjausvelka maanteillä, satamissa ja radoilla. Siellä pötköttää 2,5 miljardilla eurolla korjattavaa. Tällä vaalikaudella on vastattu huutoon, eli nyt lähes miljardin euron potti lähtee tulevina vuosina liikenteeseen, ja niin kuin kuultiin, niitä teitä on jo päällystetty ja nämä hankkeet ovat työllistäneet. Tämä on hyvä asia, mutta korjattavaa on koko ajan, ja siksi meidän pitää pystyä seuraavillakin vaalikausilla satsaamaan siihen infraan, mitä meillä täällä on. Se tarkoittaa sitä, että ehkä niitä aloittavia, uusia hankkeita joudutaan vähän jarruttamaan, mutta tämä korjausvelka on pakko saada lähestulkoon kokonaan hoidettua. Se on meidän biotalouden, työllisyyden, toimintaympäristöjen ja (Puhemies koputtaa) liikenneturvallisuudenkin kannalta tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-09-21T15:11:56,2016-09-21T15:13:06,Tarkistettu,1.1 2016_87_281,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Luin taannoin Kauppakamarin tekemän tutkimuksen, jossa kysyttiin elinkeinoelämästä erilaisia kriteerejä, jotka ovat tärkeitä erityisesti silloin, jos yritykset haluavat hakea kasvua. Ja yksi painopistealue oli nimenomaan se, että meillä on toimivat lentoliikenneyhteydet eri alueille Suomessa ja myöskin toimivat junayhteydet. Erityisesti huolissani olen oman kotiseutuni lentoliikenteen puolesta. Arvoisa ministeri, te olette vieraillut paikkakunnallamme ja tiedätte, että meillä on siellä hyvin vientivetoinen teollisuus, joka on täysin riippuvainen toimivista lentoliikenneyhteyksistä. Haluaisin kysyä: miten te näette, mikä on tämän Kokkola-Pietarsaaren lentokentän tulevaisuus teidän näkökulmastanne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-09-21T15:13:07,2016-09-21T15:14:03,Tarkistettu,1.1 2016_87_282,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosien, melkeinpä vuosikymmenten korjausvelan kasvun jälkeen on erittäin positiivista, että nyt hallituksessa ministeri Berner on tarttunut tämän ongelman korjaamiseen ja siihen nyt saadaan sitten rahoitusta. On tietysti tärkeää, että se jatkuisi myös tulevina vuosina eikä olisi vain yksi lyhytaikainen, koska tämä velka on iso ja siellä tapahtuu osin peruuttamatonta vahinkoa tai sellaista kehitystä ainakin, joka korjattaessa myöhemmin maksaa yhä enemmän. Arvoisa puhemies! Kysyn vielä näiden isojen hankkeitten osalta, mikä on mahdollisuus saada Jyväskylän pohjoispuolella Kirri—Tikkakoski-välin tien perusparannus. Se on Eurooppa-tie ja Äänekosken uuden hankkeen osalta äärettömän tärkeä. Liikenne on valtavan suurta ja raskasta, turvallisuusongelmat ovat suuria. Se jäi nyt tässä valitettavasti pois, mutta se pitäisi kyllä saada mahdollisimman pian työn alle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-21T15:14:04,2016-09-21T15:15:19,Tarkistettu,1.1 2016_87_283,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy heti aluksi todeta, että olen erittäin iloinen siitä, että valtatie 8 elikkä Oulu—Kemi-väli saa rahoitusta elikkä tämä maakunnan kärkihanke on nyt myös yksi hallituksen kärkihankkeista. Se on hienoa. Ja myös siitä kiitosta, että meillä on sama tavoite, että me haluamme varmasti kaikki kehittää liikennettä palveluna sujuvammaksi ja hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia. Mutta on pakko palata eiliseen elikkä tähän liikennekaareen ja siihen, että nyt ollaan taksilupien hinta- ja määräsääntelystä luopumassa. Olisin kysynyt arvoisalta ministeriltä: onko näitä alueellisia vaikutuksia miten arvioitu, elikkä jääkö kallistuvien taksimatkojen hintalappu kuntien ja asiakkaiden maksettavaksi harvaan asutulla alueella, missä tämä markkinaehtoinen kilpailu ei varmaankaan toteudu ihan niin kuin täällä pääkaupunkiseudulla? Toisaalta olisin kysynyt myös ministeriltä, kun palautetta tulee VR:n juna-aikatauluista: miten niitä saataisiin järkevämmiksi, jotta se (Puhemies koputtaa) saavutettavuus ja asiointi olisi kansalaisille parempaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-09-21T15:15:22,2016-09-21T15:16:27,Tarkistettu,1.1 2016_87_284,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää viime vaalikaudella toiminutta liikenne- ja viestintävaliokuntaa, joka silloin aloitti tämän korjausvelkatyöryhmän. Sitten se on realisoitunut silleen, että nyt pantiin sitten rahaa tähän perustiestöön. Itse haluan kiittää hallitusta erityisesti siitä tasapuolisesta kohdentamisesta, mikä koskee valtatie 45:tä, valtatie 12:ta ja sitten Luumäki—Imatra—Venäjän raja ‑yhteyttä, että joka puolelle Suomeen tuli isoja hankkeita, joiden yhteispakettihinta on yli 600 miljoonaa. Mutta jonkin verran ehkä on syytä esittää kritiikkiä sille veropolitiikalle, mitä Suomessa harjoitetaan. Se koskee autoilun verotuksen jatkuvaa nostamista, ja tämä ei ole nyt ensimmäinen kerta, kun valtio tulee autoilijan kukkarolle. Kun erityisesti Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa oma auto on julkisen liikenteen korvike, niin ei ole minun mielestäni ihan tasapuolista eikä oikeudenmukaista, että sitä koko ajan nostetaan. Tämä ministerille tiedoksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-09-21T15:16:28,2016-09-21T15:17:36,Tarkistettu,1.1 2016_87_285,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! On kohtuullista myös minun aloittaa kiitoksilla koskettaen erityisesti tätä meidänkin maakunnan kärkihanketta, Luumäki—Imatra-kaksoisraidetta. Kuitenkin totean, että tämä liikenteen 100 miljoonan euron leikkaus vuodelta 2017 vuodelle 2018 on outo. Te hallituksena ikään kuin leikkaatte itseltänne, ja te ikään kuin toimitte kehyspäätöksen vastaisesti eli perutte jo kertaalleen tehtyjä päätöksiä, ja tämä ei mielestäni ole suunnitelmallista taloudenpitoa. Liikennekaari julkaistiin eilen, ja tätä edelsi pitkä, keväästä jatkunut neuvottelu hallituksen osalta, ja sitä olemme toki ihmetelleet, miksi ette neuvotelleet ennen kuin tämän jätitte. Nyt huolena on, että taksien saatavuus voi muuttua varsinkin hiljaisina vuorokaudenaikoina ja kaupunkien kehyskunnissa. Siksi kysynkin: voidaanko laki kirjoittaa muotoon, joka mahdollistaa perusteettomaan hinnoitteluun ja epäedulliseen markkinatilanteeseen puuttumisen viranomaisille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-09-21T15:17:37,2016-09-21T15:18:50,Tarkistettu,1.1 2016_87_286,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on tällä hallituskaudella tehty erittäin suuri linjanmuutos liikenneväylien, siis teiden ja ratojen, kuntoon laittamiseksi täällä Suomessa. Perusväyliemme kunnon heikkenemisen ehkäisemiseksi ja parantamiseksi on jo aiemmin päätetty kaikkiaan noin 3 miljardin euron investointiohjelmasta. Se tuo työtä ja parempikuntoisia teitä koko Suomeen. Ensi vuonnakin perusväylänpitoon on merkittävä summa. Se on tosiasia. Ja merkittävää on myös, että yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen tehdään vuosittainen 10 miljoonan euron tasokorotus vuosille 2017—2019. Kiitos liikenneministerille, että kehysriihessä päätetyt neljä uutta investointihanketta käynnistyvät. Tosiasia kuitenkin on, että normaalin budjettirahoituksen kautta ei suuria investointihankkeita tulevaisuudessa saada liikkeelle, ja siksi on tärkeää, että myöskin selvitetään pikaisesti, miten Liikenneverkko Oy:n perustaminen voidaan toteuttaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-09-21T15:18:52,2016-09-21T15:20:05,Tarkistettu,1.1 2016_87_287,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toimivat liikenneyhteydet ovat kestävän kasvun perusedellytys, kuten tiedämme. Hallitus on nostanut yhdeksi kärkihankkeeksi maamme teiden korjausvelan pysäyttämisen, mikä on äärimmäisen hyvä asia. Päijäthämäläisenä kansanedustajana iloitsen erityisesti valtatie 12:n Lahden eteläisen ohikulkutien saamasta rahoituksesta. Sen eteen on tehty vuosikausia töitä. Viime eduskuntakaudella se hieman nytkähti eteenpäin, ja nyt sille saatiin rahoitusratkaisu. Kysyin teiltä, arvoisa ministeri Berner, edellisissä budjettikeskusteluissa, haluatteko päästä historiankirjoihin ministerinä, joka tämän 70-luvulta olleen hankkeen vie maaliin. Onneksi olkoon, te olette tehnyt sen. Ja, arvoisa ministeri, olisinkin kysynyt: näettekö te, että tämän tiehankkeen projektin rahoitusmalli olisi sellainen, jota myös muut alueet voisivat käyttää? Eli tässä tapauksessa Lahti ja Hollola osallistuivat tähän rahoitukseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-09-21T15:20:08,2016-09-21T15:21:12,Tarkistettu,1.1 2016_87_288,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitusta pitää minunkin kiittää siitä, että tähän liikenneväylien korjausvelkaan ollaan ihan aidosti panostamassa. Mutta ihmettelen myös itse valtavasti sitä, että nyt tämä 100 miljoonaa ollaan siirtämässä vuodesta 2017 vuoteen 2018. Eikö juuri tässä työttömyystilanteessa pitäisi paitsi satsata infraan myös antaa mahdollisuuksia tehdä työtä eri seuduilla mahdollisimman paljon? Sitten mitä tulee VR:ään, niin VR on todellakin esittänyt 3 vuoden sopimusta osto- ja velvoiteliikenteeseen monilla seuduilla ja reiteillä tämän nykyisen sopimuksen päätyttyä. Ihmettelen tässä kohtaa ministerille: Miksi tätä sopimusta edelleen ihmetellään? Miksi on niin vaikeaa tehdä osto- ja velvoiteliikenteestä sopimusta VR:n kanssa? Tätä tietoa jatkosta odottavat paitsi seudut myös palvelun käyttäjät ja tietysti myös veturinkuljettajat ja henkilökunta laajasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-09-21T15:21:13,2016-09-21T15:22:09,Tarkistettu,1.1 2016_87_289,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikuttaa siltä, että investointipäätökset ovat olleet todella hyviä, kun kehuja tulee Suomen laidasta laitaan. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että pidetään Suomi liikkeellä ja pyörät pyörimässä, mikä on erittäin hyvä kaiken kannalta. Itse kehun myös tätä perusväylänpidon määrärahojen nostamista, joka on selvästi ollut tosi tärkeä asia. Haluan myös tuosta eilisestä uutisesta, liikennekaaresta, todeta sen ja kiittää ministeriä siitä, että rohkeutta hallitukselta nyt löytyi ottaa askel tulevaisuuteen. Kuljetusalalle tulee nyt joustavuutta, jota ala on tarvinnut ja pieni maa tarvitsee. Suomi pysyy nyt tämän uudistuksen myötä mukana palveluiden ja teknologian kehityksessä. Tärkeää oli, että kaikille tulee nyt jatkossa samat pelisäännöt ja toisaalta että ala ei houkuttele jatkossa harmaaseen talouteen. Itse olisin vielä kiinnittänyt huomiota tähän romutuspalkkioon, joka valitettavasti jäi tästä pois. Olisiko sitä mahdollista vielä tarkastella (Puhemies koputtaa) tulevissa budjeteissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-09-21T15:22:10,2016-09-21T15:23:20,Tarkistettu,1.1 2016_87_290,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Myönnän vielä yhden kierroksen eri ryhmille puheenvuoroja ja sen jälkeen ministerille sitten vastauspuheenvuoron.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_291,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Olisin myös kiinnittänyt tähän korjausvelkaan huomiota ja kysynyt ministeriltä, mitä on tapahtunut tälle hankkeelle, josta käytettiin työnimeä Infra Oy, jonka tarkoitus oli nimenomaan tuon korjausvelan nopeampi kattaminen. Mikä tällaisen erillisen taseyksikön, joka saisi velkaa halvalla ja pystyisi tuottamaan työtä juuri tähän hetkeen ja parantamaan näitä, tilanne tällä hetkellä on? Onko se haudattu kokonaan, vai onko se vielä työlistalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-21T15:23:29,2016-09-21T15:24:08,Tarkistettu,1.1 2016_87_292,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Perusväylänpidon ja korjausvelan nostaminen keskiöön on tärkeä asia, ja siitä ministerille suuret kiitokset, että nämä hankkeet ja investoinnit lähtevät ympäri Suomea vahvasti nyt liikkeelle. Suomi kaipaa väylien kunnossapitoa niin rautateillä kuin maanteilläkin. Itse kiinnittäisin huomiota myös tuon laajakaista-asian etenemiseen. Onko se varmistettu, että ympäri Suomea tämä laajakaistahanke menee? Eilinen uutinen liikennekaarihankkeen eteenpäinmenosta oli myönteinen asia, ja mielestäni liikennekaaren tärkein asia on tämä Liikenneverkko Oy:n — tai Infra Oy:n, millä nimellä nyt sitä kutsutaankin — aikaansaaminen Suomeen. Toivonkin kuulevani, millä aikataululla ministeri arvioi, että tämä Infra Oy -hanke lähtee liikkeelle tai ainakin saadaan valmisteluun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-09-21T15:24:13,2016-09-21T15:25:14,Tarkistettu,1.1 2016_87_293,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Otan esille tämän viestinnän puolen ja kansalaisille tärkeän peruspalvelun eli postin. Kysyisin ministeriltä, mitä aiotte tehdä kansalaisten riittävien ja kohtuuhintaisten postipalveluiden varmistamiseksi. Omasta mielestäni kirjeposti pitää jatkossakin jakaa viitenä päivänä viikossa ja sanomalehtien jakelu turvata esimerkiksi niin, että sanomalehti määriteltäisiin yleispalvelutuotteeksi ja jakelun rahoittaminen hoidettaisiin yhdessä jakeluyhtiöiden kesken ilman veronmaksajien tukea. Onko ministeri tästä samaa mieltä? Nämä jo pari vuotta jatkuneet jakeluhäiriöt ympäri maata johtuvat keskeisesti siitä, että Postin työntekijöitä on liian vähän työmäärään nähden. Asian kuntoon saattaminen olisi aika yksinkertaista, mutta Posti ei ole sitä halunnut tehdä, eikä ole vielä ilmestynyt sellaista viranomaista, joka tämän asian patistaisi kuntoon. Toivon, että ministeri tiukasti puuttuisi tähän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-09-21T15:25:16,2016-09-21T15:26:23,Tarkistettu,1.1 2016_87_294,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Vielä ennen ministeriä edustajat Elomaa, Karimäki ja Wallinheimo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_295,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ministerille kiitos: Varsinais-Suomi saa rahoituksen, johon voi olla tyytyväinen. Tiestö saa hyvän rahoituksen. Taksiliikenne säilyy luvanvaraisena, mitä myös edustaja Jalonen on vahvasti tuonut esille, ja se on hieno asia. Elikkä, arvoisa ministeri, voidaanko nyt luottaa sitten siihen, että myös maaseudulla taksi kulkee, luotettavat taksit kulkevat jatkossakin, ja homma hoituu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-09-21T15:26:29,2016-09-21T15:27:02,Tarkistettu,1.1 2016_87_296,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun viime maaliskuussa itäisellä Uudellamaalla lähijunaliikenne lakkasi, siitä koitui valtavasti harmia monen perheen arkeen, työmatkaliikenteeseen, koululiikenteeseen, arjen matkoihin. Nythän osa noista matkoista on saatu palautettua muun muassa kuntien ja HSL:n tuella, mutta pullonkaulana on se, että kun on vain yksi melko huonokuntoinen raide Rantaradalla, niin junat eivät tunnu mahtuvan raiteelle, ja näin ollen sellaisiin työpäiviin kuin kahdeksasta neljään sopivia junavuoroja muun muassa siuntiolaisille ei ole tarjolla, ja olisi tosi tärkeätä saada lisäkapasiteettia Rantaradalle. Kysyisin: onko suunnitelmissa kaksoisraidetta Rantaradalle tai edes ohitusraiteita, jotta saataisiin lisäjunia mahtumaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-09-21T15:27:03,2016-09-21T15:28:01,Tarkistettu,1.1 2016_87_297,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Ja vielä edustaja Wallinheimo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_298,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin yhdyn niihin kiitoksiin siitä, että liikennekaari viimein on saatu maaliin, ja siitä tietysti suuri kiitos ministerille. Se luo työtä ja toimeliaisuutta Suomeen varmasti jatkossa, ja turhaa sääntelyä on jatkossakin tarve purkaa. Toisekseen ottaisin esille saman, minkä edustaja Kankaanniemi aikaisemmin, tämän Kirri—Tikkakoski-välin, ja siitä ministeri onkin maakuntalehteemme antanut haastattelun, jossa todetaan, että päätös tästä tehdään vuoden 2018 aikana. Pitääkö tämä tieto vielä kutinsa? Oikeastaan kolmantena olisi kysymys siitä, kun täällä budjettikirjan sivulla 555 sanotaan, että edellytykset media-alan uudistumiselle on jo luotu. Hieman opponoisin tätä, koska esimerkiksi digialvi on vielä 24, ja toivoisin ehkä tästä tietoa: ollaanko tätä veroa (Puhemies koputtaa) mahdollisesti laskemassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-09-21T15:28:02,2016-09-21T15:29:07,Tarkistettu,1.1 2016_87_299,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Nyt tässä oli aika monta puheenvuoroa. Myönnän 5 minuuttia ministerille. — Olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_300,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pyrin nopeasti vastaamaan näihin kysymyksiin. Operaattorit ovat sitoutuneet 1 miljardin euron edestä investoimaan kiinteään laajakaistaan seuraavan kahdeksan vuoden aikana, ja pitää paikkansa, että pyrimme nimenomaan katsomaan, että operaattoreille on hyvät mahdollisuudet olla mukana investoimassa. Turun tunnin radan rinnalla katsotaan, mitä Hyperloop oikeasti tarkoittaa ja miten uutta teknologiaa voidaan soveltaa. Olemme tässä lähtökohtaisesti uudelle teknologialle avoimia. Osto- ja velvoiteliikenteen osalta tässä on sellainen tilanne, että me teimme laajan kuulemiskierroksen, johon saivat osallistua maakunnat, kunnat mutta myöskin linja-autoliikenne, taksiliikenne ja muut toimijat. Tavoitteenamme oli nimenomaan saada kaikki osapuolet mukaan keskusteluun, jotta syöttöliikenne ja aikataulutukset saataisiin kohdennettua mahdollisimman hyvin. Tämä paketti on nyt koottu yhteen. Tämän lisäksi olemme tehneet laskelmat, joilla olemme katsoneet, paljonko on työhön ja opiskeluun liittyvää matkustamista, paljonko on vapaa-aikaan ja kulttuuriin ja turismiin liittyvää matkustamista. Sitten ollaan katsottu, paljonko ovat kustannukset per yhteys, ja sitten, paljonko on rahaa. Tästä on syntynyt itse asiassa näinä päivinä iso esitys, jota käydään VR:n kanssa läpi vielä tällä viikolla, ja olemme sitoutuneet siihen, että VR saa meiltä nämä päätökset ja päätösesitykset syyskuun aikana, jotta ne ehtivät aikatauluihin. Minä aidosti toivon, että nyt löydetään harkittu, laskettu, läpikäyty ja selvitetty ratkaisu, joka palvelisi toisaalta kaikkia osapuolia mahdollisimman hyvin, parantaisi yhteysvälejä mutta myöskin huolehtisi siitä, että veronmaksajan eurolle saadaan mahdollisimman hyvää vastinetta. Tätä ratkaisua toivottavasti pääsemme esittelemään siis ihan näinä päivinä. Tämän lisäksi oli kysymys sitten rautatieliikenteen rajanylityspaikan avaamisesta. Tätä keskustelua käymme, edustaja Kopra, nyt sitten myöskin naapurimaan kanssa, mutta se ei ole aina ihan niin nopeata kuin itse toivoisi. Havaron osalta olen kiitollinen, että kyberturvallisuuden tukemiseksi Viestintävirasto on saanut edes hyvin pienen määrärahan, josta olemme käyneet keskustelua nyt toista vuotta sen edistämiseksi, pitäisikö sitä olla enemmän — varmasti — ja pitäisikö meidän myöskin harkita, minkälaisen aseman me haluaisimme meidän kyberturvallisuuteen kehittää — ilman muuta — ja tämä on varmasti asia, joka tulee jatkossakin olemaan meillä esillä. Kokkola-Pietarsaaren lentokentän osalta tällä hetkellä meillä ei ole lentokenttäverkoston osalta minkäänlaista keskustelua, jossa pohdittaisiin lentokenttäverkoston osalta yksittäisten kenttien tilannetta. Me teemme tällä hetkellä Esko Ahon, Lauri Lylyn ja Inka Meron toimesta laajaa visiota siitä, minkälainen infra meillä tulee olemaan vuosien 2030—2050 osalta, ja yksi osa sitä kokonaisuutta on varmasti myöskin se lupaus, miten Suomi on saavutettavissa niin maan sisältä kuin maan ulkopuoleltakin. Toivon todella paljon tältä selvitykseltä. Jyväskylä—Tikkakoski‑tieyhteyden ajatus pitää, elikkä päätös vuonna 2018 tehdään yhdessä siinä vaiheessa, kun myöskin Infra Oy:n selvitys etenee. Liikenneverkko Oy- tai Infra Oy ‑ajatusta koskevan selvityksen pitäisi olla valmiina meidän toimestamme tämän vuoden loppuun mennessä, ja ajatus on, että katsotaan, voidaanko Liikenneverkkoa osana taserakennetta kehittää eteenpäin ensi vuoden 2017 kehykseen mennessä. (Eduskunnasta: Hienoa!) Liikennekaaren osalta kyllä meillä ajatus on hinnan ja määrän sääntelyn lähtökohta, että jos kilpailua saadaan aukeamaan, jos siinä tulee haasteita hinnoittelun osalta, niin lainsäädännön sisällä on pykälä, joka mahdollistaa Trafille puuttumisen hinnoitteluun, mutta ei kuitenkaan niin, että valtioneuvosto tekisi päätöksen hinnasta, vaan Trafille annetaan oikeus sitten osallistua tähän kokonaisuuteen. Rahoitusmalli, jossa kunnat osallistuvat mukaan siihen, miten Infraa tulevaisuudessa kehitetään, on osa tätä Liikenneverkko-selvitystä, ja pohditaan myöskin, miten tulevaisuudessa maakuntien kanssa yhteistyössä mietitään toisaalta meidän infrasuunnittelua ja ‑tarpeita ja sitten myöskin sitä mallia, millä tavalla tulevaisuudessa rahoitetaan. Postin osalta meillä on nytten lausuntokierros päättynyt ja seuraavien viikkojen aikana meillä on tehtävänä pohtia, minkälaista esitystä voimme tehdä, jolla turvataan nimenomaan palvelut. Toivottavasti voidaan tehdä sellainen lakiesitys, joka nimenomaan lähtee siitä, miten palveluista lähdetään, ja sitten mietitään erikseen se, miten Posti Oy toimii tulevaisuudessa. Tämä on vielä auki mutta tulee eduskunnalle toivottavasti tämän vuoden loppuun mennessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-09-21T15:29:14,2016-09-21T15:34:46,Tarkistettu,1.1 2016_87_301,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Jatketaan tätä debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_302,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen, että niin sanottu tunnin juna -hanke saa nyt budjetissa suunnittelurahaa. Haluan kiittää ministeriä ja hallitusta siitä, että nyt tämä Länsi-Uudellemaalle, Länsi-Suomelle ja koko Suomelle tärkeä ja hyödyllinen, jo vuosikymmeniä veteessä ollut hanke vihdoin etenee. Kiitokset siitä. Toiseksi minun on todettava, että Sipilän hallituksen ja etenkin kuluneen vuoden aikana olen tavoistani poiketen myöhästynyt useammastakin tilaisuudesta Uudellamaalla. Nämä sinänsä valitettavat myöhästelyt johtuvat kuitenkin hyvin usein positiivisesta asiasta, eli jo tänä vuonna katuja, teitä ja siltoja on myös Uudellamaalla korjattu kiivaalla tahdilla. Väylien korjausvelkaa on paikattu niin useilla Uudenmaan kulmilla, että melkein jokaisen puhereissun matkalle osuu (Puhemies koputtaa) tällainen viivästys. Olen erittäin tyytyväinen, että näitä viivästyksiä on tiedossa myös tulevana vuonna... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Nyt, arvoisa edustaja, seuraava puhuja myöhästyy omasta puheenvuorostaan.] ...ja lupaan henkilökohtaisesti parantaa tapani.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-09-21T15:34:52,2016-09-21T15:36:06,Tarkistettu,1.1 2016_87_303,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikenteeltä kerätään noin 7 miljardia vuosittain, ja on hyvä, että nyt liikenneministeri Bernerin johdolla tästä potista löytyy tähän korjausvelkaan ensimmäisen kerran merkittävästi rahaa, että saamme kirittyä tieverkkoamme kuntoon. Haluan kiittää tuosta Lahden eteläisestä kehätiestä ja myös nopeista raideyhteyksistä, mutta toivon, että ne eivät tarkoita aina sitä, että junat eivät malttaisi pysähtyä vaikkapa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Sieltäkin matkustajia mukaan tulisi. Miten, arvoisa ministeri, liikennekaaressa, mikä sinänsä on hyvä, tämä päivystysvelvoite tullaan hoitamaan, että maaseudulla myös hiljaisina öinä takseja saisi? Ja viimeisenä moottoripyörävero: Siinä ongelmaksi on tulossa se, että meillä on harrastajia, jotka ovat myös moottoripyöräkeräilijöitä, ja tähän veroon ei näytä olevan tulossa sellaista mekanismia, että se voisi pysäyttää sen veronmaksun. Toivoisin, että tätä vielä (Puhemies koputtaa) liikenne- ja viestintäministeriössä pohtisitte.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-21T15:36:08,2016-09-21T15:37:12,Tarkistettu,1.1 2016_87_304,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan kahteen asiaan. Ensimmäinen oli tämä VR. Tässä on puhuttu tästä osto- ja velvoiteliikennesopimuksesta, ja se tapahtui aika yllättäen, että VR sitten yhtäkkiä tämän infon peruikin, ja ymmärsinkö nyt oikein, että se nimenomaan peruttiin sen takia, että haluttiin katsoa nämä muut liikennemuodot yhteen? Jos näin oli, niin jään kysymään, miksei sitä missään vaiheessa julkisuudessa kerrottu, miksi tämä peruttiin. Tähän olisi hyvä saada selkeys, koska on tärkeätä, että nämä komentoketjut ovat eduskunnan näkyvissä: milloin mitäkin tapahtuu esimerkiksi täällä omistajaohjauksen puolella, ja kuka tässä käytti omistajaohjausta. Toinen asia, tämä korjausvelan ikään kuin nyt ensi vuoden leikkaus, joka on siis tämä siirto: tässähän tietysti tulee sitten kysymys, että jos se nyt kasaantuu sinne loppupäähän, niin ala sanoo, että silloin kun kasaantuu paljon keikkoja samoille vuosille, niin hinta on korkeampi ja on riski, että tämä ei ole ainoastaan siirto vaan tästä tulee aito leikkaus. Ja vielä viimeiseksi: kun valtiovarainministeri väläytti eilen lisäleikkauksia, niin voitteko te tässä nyt todeta, että vaikka mitä kävisi, (Puhemies koputtaa) lisäleikkauksia tälle puolelle ei tule, ettei tule lopullisia... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-21T15:37:15,2016-09-21T15:38:29,Tarkistettu,1.1 2016_87_305,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin haluan onnitella liikenneministeriä liikennekaaren maaliin saattamisesta. Se on ollut pitkä prosessi, ja sille on laskettu iso painoarvo hallituksen työllisyystavoitteiden toteuttamisessa muun muassa. Se varmasti tulee mullistamaan suomalaisen liikennekentän aika lailla ja luomaan uusia palveluita myös sinne, mistä niitä nyt on koko ajan kitketty valitettavasti pois. Iso kysymys on kuitenkin se, miten saavutetaan laajassa maassa monipuolisesti eri alueita. Jos ajatellaan vaikkapa Pohjois-Suomen kasvulukemia matkailun osalta, ne ovat olleet erittäin hurjia, jopa 20:tä prosenttia ja ylikin, mutta kuitenkaan lentoliikenteen saavutettavuus ei ole ollenkaan sillä tasolla, millä sen pitäisi olla. Yhtä kallis on lippu New Yorkiin kuin on se lipun hinta Ivaloon, ja tämä ei voi tietenkään olla järkevää. Lisäksi haluaisin kysyä, mitä tälle lentoliikenteen lippujen hinnalle meinataan tehdä, mutta myös Jäämeren ratayhteydelle. Minkälaista keskustelua naapurivaltioiden kanssa siitä käydään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-21T15:38:30,2016-09-21T15:39:35,Tarkistettu,1.1 2016_87_306,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todella hienoa työtä arvoisalta liikenneministeriltä tämän ja ensi vuoden osalta. Olisin kuitenkin kysynyt myöskin tällaisia pidemmän aikavälin suunnitelmia. Nyt me puhumme paljon puhtaan liikenteen vyöhykkeistä, puhutaan paljon liikenteen ja palvelujen yhdistämisestä, sähköautoista, vastaavista. Varmasti kuitenkin liikenne- ja viestintäministerillä on myöskin suunnitelmia näitten lohkojen osalta, koska me pystyisimme kenties muuttamaan koko liikenteen kulttuuri- ja toimintatapoja, olemaan kenties pilottimaa maailmassa ja Euroopassa, koska meillä on hyvät älyverkot ja tällaiset mallit, rakenne, alustat ovat kunnossa. Nyt me tarvitsemme erilaisia palvelukonsepteja, joita varmasti liikenne- ja viestintäministeriö haluaa edistää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-09-21T15:39:37,2016-09-21T15:40:26,Tarkistettu,1.1 2016_87_307,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Martti,Talja,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi elää viennistä, ja toisaalta Suomi on saaressa. Vientiteollisuutemme joutuu maksamaan erilaisia satama- ja väylämaksuja merkittävästi, ja tämä haittaa vientiämme. Käsittääkseni muissa Pohjoismaissa vastaavien maksujen määrät ovat hyvin erilaisia. Onko mahdollisuuksia tarkastella uudelleen pidemmällä aikavälillä, miten näiden vientiä haittaavien maksujen osalta voisimme menetellä ja edistää sillä tavalla myös kotimaisten tuotteiden vientiä ulos?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1321,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Martti Talja,1321,2016-09-21T15:40:27,2016-09-21T15:41:03,Tarkistettu,1.1 2016_87_308,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisat edustajat, täällä on vielä muutama edustaja, joka ei ole käyttänyt ensimmäistäkään puheenvuoroa tässä keskustelussa. Myönnän nämä puheenvuorot, sen jälkeen puheenvuoron ministerille, ja sen jälkeen lähdetään niitä useampia kierroksia käymään läpi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_309,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Junaliikenteen kannalta kulunut vuosi on kyllä ollut monella tavalla hämmentävä ja monen kansalaisen kannalta todella arkea ja työmatkaliikennettä, opiskeluliikennettä haittaava. Taustallahan on se tilanne, kun hallitus viime vuoden syksyllä esitteli budjettinsa ja kertoi leikkaavansa 12,8 miljoonaa euroa ostoliikenteestä. No, mitä sen jälkeen tapahtui? Valtavan paineen, kuntien, kansanedustajien, kuntalaisten paineen, jälkeen osittain nämä lakkautukset peruttiin — huom., vain 10.12. asti. Nyt ministeri tänään kertoi, että ihan lähipäivinä on tulossa ratkaisu siitä, mitä tapahtuu 10.12. jälkeen. Odotukset kyllä, ministeri, nousivat erittäin korkealle. VR:hän kertoi tässä jokin aika sitten, että se ilman valtion tukilisäystä, siis ilman valtion tukilisäystä, (Eduskunnasta: Ilman senttiäkään!) — ilman senttiäkään — oli valmis kolme vuotta liikennöimään suurimman osan näistä lakkautettavista linjoista. No, nyt ministeri kertoo, että hän muutaman ajan kuluttua tuo jonkun toisentyyppisen ratkaisun, ja meidän tehtävänämme on totta kai katsoa, onko se yhtä edullinen veronmaksajien kannalta kuin tämä VR:n tarjous, josta mielestäni ei olisi voinut kieltäytyä. Itselläni ei ole suuria luuloja, että markkinat hoitavat asiat: ei tapahtunut (Puhemies koputtaa) myöskään Y-junan kohdalla, kuten aikaisemmin lupasitte.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-09-21T15:41:18,2016-09-21T15:42:38,Tarkistettu,1.1 2016_87_310,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Danske Bankin ekonomisti Pasi Kuoppamäki otti tällä viikolla esille sen, että nyt kannattaisi rohkeammin panostaa infraan ja lyhentää tätä syntynyttä korjausvelkaa ja laittaa teitä ja väyliä kuntoon, koska lainaa saa 50 vuodeksi jopa reilun prosentin korolla ja aikajänne on näissä esityksissä aika pitkä, jopa 35—50 vuotta. Mitä mieltä olette tästä? Eikö tähän nyt kannattaisi tarttua? Sitten otan myös tuon lentoliikenteen esille, koska pohjoisessa se on todellinen pullonkaula. Meillä ovat matkailuyritykset tehneet paljon investointeja ja tulijoita olisi, mutta ei ole riittävästi lentoja. Eli tämä haittaa jo aluetaloutta, elinkeinoelämää, teollisuutta ja matkailua, ja 10 prosentin lisäys lentoliikenteessä kasvattaa bruttokansantuotetta 0,5 prosenttia. Finnair on myös ulkoistanut näitä lentoja Norra Oy:lle, ja ei voi olla niin, että flunssa-aalto peruuttaa näitä lentoja. Eli siellä ovat ihmiset tosi käärmeissään olleet (Puhemies koputtaa) kuluneena talvena. Eikö tähän saada... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-09-21T15:42:38,2016-09-21T15:43:52,Tarkistettu,1.1 2016_87_311,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Vielä edustajat Filatov ja Heikkinen, sen jälkeen ministerille puheenvuoro, ja sen jälkeen vielä jatketaan hetki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_312,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pakko sanoa ministerille, että Hämeessä ei yleensä hermostuta mutta nyt on kyllä hermostuttu, ja se liittyy näihin VR:n ratkaisuihin. Me olemme käyneet paikallisesti neuvotteluja siitä, että saisimme palautettua osan noista VR:n vuoroista. Kyse on lähinnä Riihimäen ja Lahden välillä vuoroista, jotka palvelevat nimenomaan opiskelijoita ja työssä käyviä henkilöitä, ja Helsinki—Hämeenlinna—Tampere‑yhteyksissä kyse on työssäkäynnistä ja esimerkiksi siitä, ehtiikö Tampereelle aamuksi töihin vai ei. Ja kun hallitus tavoittelee sitä, että ihmiset liikkuisivat työn perässä enemmän, niin todellakin toivon, että tätä arvostettaisiin eikä katsottaisi vain sitä kahdeksasta neljään ‑työrupeamaa. Nykyään ihmisten työajat vaihtelevat, ja esimerkiksi osa-aikatöissä käydään Hämeenlinnasta paljon ympäryskunnissa, samoin kuin Riihimäeltä ja Lahdesta. Ja jotta tämä olisi mahdollista, niin ei voi ajatella niin, että otetaan välillä bussi ja välillä juna, koska se ei toimi (Puhemies koputtaa) työmatkaliikenteessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-09-21T15:43:57,2016-09-21T15:45:02,Tarkistettu,1.1 2016_87_313,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin maanteillä tapahtuu paljon parannusta, sitä osoittavat jo tämän salin tämänhetkiset puheenvuorot: riippumatta siitä, onko hallituksessa vai oppositiossa, on havaintoja siitä, että jotakin nyt tosiaan meidän tieverkolle tapahtuu. Mutta kysymykseni oikeastaan koskee näitä uusia hankkeita, ja äskeisessä puheenvuorossa ministeri kertoikin, että on tarkoitus tiivistää ja kehittää valtionhallinnon ja maakuntahallinnon koordinointia uusien tiehankkeitten eteenpäinviemisessä. Mielestäni meillä Pohjois-Savossa on onnistuttu erinomaisesti siinä ajatuksessa, että katsotaan tätä niin raskaan liikenteen, perustuotannon kuin ihmisten kannalta, koko tämä heidän kulkuväylänsä niiltä pieniltä teiltä isoille teille otetaan huomioon, kun tarkastellaan uusia tiehankkeita ja parannushankkeita. Säilyyhän tämä ajatus, että alueilla tiedetään eniten, mitä parannuksia tarvitaan, niin että tuetaan jatkossakin sitä, (Puhemies koputtaa) että maakunta päättää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-09-21T15:45:02,2016-09-21T15:46:07,Tarkistettu,1.1 2016_87_314,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja nyt ministerille puheenvuoro, puhujapöntöstä 4 minuuttia. Sen jälkeen vielä jatketaan jonkun aikaa, ja siellä ensimmäisten joukossa puheenvuoroa jo odottavat edustajat Paatero ja Tolppanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_315,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todella niin, että 100 miljoonaa euroa on siirretty vuodelta 17 vuoteen 18, mutta varsinaista vahinkoa tästä siirrosta ei tapahdu: työt saadaan hyvin käyntiin sekä vuonna 17 että 18, ja uskon, että me pystymme myöskin pitämään tämän työn koko ajan tasaisena. Meillä on valtavasti hankkeita tällä hetkellä jo käynnistynyt ja liikkeellä, ja se näkyy myöskin tällä hetkellä infrayritysten näkökulmasta. Jäämeren rata on asia, jota ollaan käyty läpi myöskin tässä liikenneverkkoselvityksen yhteydessä, ja haluan myöskin muistuttaa siitä, että entinen pääministeri Paavo Lipponen tekee tällä hetkellä selvitystä koilliskaapelin näkökulmasta ja tässä yhdessä käydään keskusteluita myöskin naapurimaiden kanssa siitä, mitä yhteisiä intressejä meillä on infraan arktisella alueella. Tähän junaliikenteeseen liittyen tavoitteenamme on oikeasti nyt löytää kestävä ratkaisu, jolla pystytään yhteensovittamaan työssäkäyntiä, opiskelua, syöttöliikennettä, osto- ja velvoiteliikenteen käytettävissä olevat rahat ja jolla saadaan myöskin aidosti junaliikenteen matkustajamääriä kasvatettua. Tämä on vaatinut hyvin paljon läpikäyntejä ja selvityksiä, joita ollaan tehty sekä alueiden ja VR:n kanssa että sitten myöskin ministeriön sisäpuolella. Tavoitteenamme on löytää sellainen yhtälö, joka nyt mahdollisimman hyvin tukisi palveluiden kehittymistä. Haluaisin myöskin kiinnittää huomiota siihen, että tässä yhteydessä nyt emme puhu markkinaehtoisesta liikenteestä vaan ainoastaan osto- ja velvoiteliikenteestä ja siihen liittyvästä päätöksestä, joka nyt tehdään seuraavien päivien aikana, koska päätöksen on sovittu tulevan syyskuun aikana. Älykästä liikennettä kehitämme jatkuvasti. Meillä on yhteisiä kokeiluja menossa sekä Norjan että sitten alueiden kanssa pohjoisessa. Me haluamme myöskin olla aidosti älykkään liikenteen edelläkävijä, luoda sinne mahdollisuuksia uusille palveluille. Mutta haluan myöskin kiinnittää huomiota siihen, että Suomi sitoutunee erittäin merkittäviin päästövähennyksiin, joista suurin osa kohdistuu päästökaupan ulkopuolella liikenteeseen, ja tämä vaatii meiltä liikennejärjestelmään liittyviä uudistuksia. Tämä vaatii meiltä myöskin vaihtoehtoiseen käyttövoimaan liittyviä uudistuksia, joihin liittyvät myöskin verotuskysymykset, ja sitten tämä vaatii meiltä myöskin panostuksia vaihtoehtoisiin biopolttoaineisiin. Tästä tulee esitys eduskunnalle kansallisen energia- ja ilmastostrategian yhteydessä tämän vuoden aikana. Lentoliikenteestä mielelläni välitän eteenpäin Finnairille tämän palautteen näistä flunssa-aalloista ja muusta. Tämä on asia, joka kuuluu omistajaohjaukselle, ja siellä sitten toivottavasti asiaa ja viestinne kuljetetaan myöskin eteenpäin. Edellisessä kohdassa jäi vastaamatta siihen, miten taksit ovat saatavissa jatkossa maaseudulla. Uskon siihen, että kun me mahdollistamme digitalisaatiolla alustojen syntymistä, joilla palvelu ja tarjonta voivat kohdata, mutta myöskin kun voidaan liikennemuotoneutraalimmin yhdistää tavara-, henkilö- ja postipalveluita, niin se mahdollistaa myöskin sen, että voimme aidosti huolehtia siitä, että maaseudulla palvelut paranevat, ja saamme myöskin yrittäjille aitoja mahdollisuuksia luoda palveluita, jotka heidän kannattaa maaseudulla ja haja-asutusalueilla tuottaa. Tässä, arvoisa puhemies, vastaukseni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-09-21T15:46:15,2016-09-21T15:50:23,Tarkistettu,1.1 2016_87_316,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,On vielä 10 minuuttia aikaa keskustella.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_317,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä 100 miljoonaa kuulostaa vähän samalle kuin muutamat muutkin hallituksen päätökset, jotka on päätetty ja sen jälkeen peruutettu. Elikkä ei mitenkään poikkeuksellisen tuntuista, mutta ikävää niitten hankkeitten osalta tietenkin. Kysymys, mikä tuli sähköpostiini, oli se, että kun venevero tulee, niin koskettaako se myöskin meripelastusyhdistysten aluksia, koska siinä tulee tietysti lisää kustannuksia sille puolelle. Toinen kysymys on se, että kun meillä on näitä viennille erittäin tärkeitä satamia, pystytäänkö jossain kohtaa ajattelemaan näiden satamien infran priorisointia verrattuna kaikkiin 60 satamaan. Maakunnan alueelta tietenkin vt 15 on listalla ollut, ja toivottavasti etenee Kotka—Kouvola-väli. Ja viimeisenä kysymyksenä tämä yhteinen ajattelu, lentoliikenne, maantie- ja rautatieliikenne, ehkä vielä laivatkin: viime kaudella aloitettiin tekemään isoa selvitystä siitä, (Puhemies koputtaa) mitenkä, millä tuntimäärillä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-09-21T15:50:28,2016-09-21T15:51:30,Tarkistettu,1.1 2016_87_318,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi kannan suunnattomasti huolta objektiivisen tiedon saattamisesta myöskin haja-asutusalueille. Mikäli nyt ei taata sitä, että Posti jakaa sanomalehtiä myöskin viitenä päivänä viikossa, tarkoittaa se sitä, että haja-asutusalueilla ei myöskään sanomalehtiä viitenä päivänä viikossa saada, ja tänä päivänä se on kuitenkin vielä se laajin tapa saada tietoa. Maaseudulla nettiyhteydet ovat edelleenkin valitettavasti välillä huonoja, ja sen lisäksi kaikilla ei sitä nettiä vieläkään ole eikä nettilehtiä osata käyttää. Olisi erittäin tärkeä asia, että taattaisiin tämä tiedon saaminen. Toinen asia on sitten tämä junajuttu. Juna porhaltaa tällä hetkellä Vaasan ja Seinäjoen välillä Laihian, Isokyrön ja Ylistaron läpi pysähtymättä. Se tarkoittaa tuommoista noin 10 minuutin säästöä siinä ajassa. Nämä kaikki paikkakunnat kuitenkin ovat kahden kaupungin, (Puhemies koputtaa) sekä Vaasan että Seinäjoen, välillä työssäkäyntialueena... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-09-21T15:51:31,2016-09-21T15:52:36,Tarkistettu,1.1 2016_87_319,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Nyt ollaan kyllä aika tarkkana tässä ajassa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_320,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Ojala-Niemelä nosti esille Finnairin, ja siinä lienee takana lentäjäpula. Tässä suhteessa tahdon nostaa esille Ilmailuopiston merkityksen. Pidetäänhän silmällä, että toimintaedellytykset jatkuvat? Toinen valtionyhtiö, mikä tuli esille, on tietenkin VR. Kun me katsomme liikennekaarta, niin sen syvin olemus on MaaS, ja siinä kohtaa on sitten tämä rajapintojen aukaisu, mikä on olennainen tekijä siinä. Kannustetaanhan nyt jo etukäteen ainakin valtionyhtiötä aukaisemaan nämä rajapinnat, että tämä MaaS etenee todella ja ollaan maailman kärjessä? Pakko todeta, että myös minä olen saanut palautetta moottoripyörä- ja veneverosta. Se on tehtävä huolellisesti, että se tulee oikeudenmukaisesti. Ja pakko mainita vielä tämä vt 8 (Puhemies koputtaa) varsinkin erikoiskuljetusten vuoksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-09-21T15:52:36,2016-09-21T15:53:44,Tarkistettu,1.1 2016_87_321,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liikenneinfran rakentaminen on investointi ja sijoitus tulevaisuuteen, ja nyt kun näitä suuria perusparannushankkeita tehdään, niin myöskin aluerahoitushan näissä on osin mukana. Me olemme iloisia vt 4:n Oulu—Kemi-välin perusparannusrahoituksen tulosta, jossa 125 miljoonaa euroa tulee siis valtiolta, mutta alueen kunnat laittavat 30 miljoonaa euroa tähän myöskin rahoitusta. Ilmeisesti näitä hankkeita tehdään tulevaisuudessa myös näin, että kunnat ja alueet ovat osin mukana ja valtio tulee sitten tietysti isommalla potilla siihen mukaan. Onko näin, että aiotaan jatkaa näitä MAL- tai MALPE-sopimuksia, maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksia, joilla juuri näiden isojen kaupunkiseutujen infrarahoituksia voidaan katsoa asumisen, liikenteen ja palveluiden osalta, joilla kokonaisuuksia (Puhemies koputtaa) ajetaan yhteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-09-21T15:53:45,2016-09-21T15:54:49,Tarkistettu,1.1 2016_87_322,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Paljon puhutun liikennekaaren keskeisenä tavoitteena on uusien, älykkäiden palveluiden mahdollistaminen sekä sääntelyä keventämällä että liikennemarkkinoita koskevien tietojen avaamisella. Nämä tavoitteet ovat usein kuitenkin ristiriitaisia. Henkilö- ja tavaraliikenteen yritykset eivät välttämättä vapaaehtoisesti suostu avaamaan tietojaan, liikesalaisuuksiaan kilpailijoidensa käyttöön. Kysynkin: onko hallitus tarvittaessa valmis myös lisäämään tältä osin liikennepalveluiden sääntelyä, määräämään avaamaan tietovarantoja, jos se on tarpeen? Niin, ja miten liikennekaari ottaa huomioon rahti- ja henkilöliikenteen nopeasti etenevän automaation, ettei koko liikennekaarta tarvitse heti ensi kaudella kirjoittaa kokonaan uudestaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-09-21T15:54:50,2016-09-21T15:55:35,Tarkistettu,1.1 2016_87_323,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kysyn ensinnäkin: mahtaako tuleva vero koskea museomoottoripyöriä, museomopoja ja kenties museomoottorikelkkoja? Tämmöinen kysymys minulta kysyttiin. Vastasin kyllä itse siihen, että ei tule koskemaan, mutta parempi, että ministeri vastaa. Toinen kysymys kuuluu tästä meidän lentolippujen hinnoittelusta. Kaikkihan me tiedämme, että on helpompi ja halvempi lentää ulkomaille kuin matkustaa kotimaassa, ja nyt EU vaatii Finaviaa yhdenmukaistamaan kotimaan lentoasemilta perittävät lentoliikennemaksut, eli jälleen lentolippujen hinnat nousevat. Onko tämä vaatimus kohtuullinen? Jos meillä on tietty kulutaso jollakin lentokentällä, niin miten EU voi vaatia laskuttamaan enemmän kuin mitä oikea kulutaso on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-09-21T15:55:36,2016-09-21T15:56:21,Tarkistettu,1.1 2016_87_324,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ajoneuvojen romutuspalkkio oli ihan hyvä ajatus, ja sillä oli hyvä tarkoitus, ja sitä käytettiinkin paljon. Mutta nyt olen kyllä mielissäni, että sitä ei jatkettu. Kyllä minun mielestäni autoja ostetaan ilman romutuspalkkioitakin — ne ostavat, joilla on varaa uuteen autoon. Nythän tässä romutuspalkkiojärjestelmässä kävi siten, että ostettiin halpa auto, että saatiin 1 500 euron lisäalennus siitä uudesta autosta, ja ne halvat autot vietiin pois niiltä, jotka oikeasti niitä tarvitsivat. Siellä on paljon kesätyöntekijöitä, vähävaraisia, jotka tarvitsevat työssäkäyntiin kumminkin autoa, mutta romutuspalkkion kautta sitten romutettiinkin ne autot, mitä nämä vähävaraiset olisivat tarvinneet. Siinä meni se ajatus pois. En tykännyt. On hyvä, että tänä vuonna tätä ei ole tänne otettu. Haluan lahtelaisena kansanedustajana ministeriä myös kiittää tästä vt 12:n Lahden eteläisen kehätien etenemisestä. Tätä pitkään on odotettu, ja olen iloinen, että tällä hallituskaudella se on nyt mennyt läpi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-09-21T15:56:24,2016-09-21T15:57:25,Tarkistettu,1.1 2016_87_325,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Nyt viimeinen puheenvuoro ministerille, 2 minuuttia hänen itsensä valitsemalta paikalta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_326,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nopeasti avoimeksi jääneisiin kysymyksiin: Romutuspalkkion osalta: liikenne- ja viestintäministeriö on sinänsä ollut valmis sitä edistämään, mutta asia on ollut myöskin valtiovarainministeriön valmistelussa. Digialviin minulta taisi jäädä vastaamatta: sen osalta odotamme komissiolta vastausta ja toivottavasti saamme sitä myöskin jo tämän vuoden puolella. Haluaisin vielä korostaa, että korjausvelan osalta samat hankkeet tullaan toteuttamaan, vaikka 100 miljoonaa siitä ollaan siirretty seuraavan vuoden puolelle. Edustaja Kasvi, liikennekaaressa on itse asiassa pykälät, jotka velvoittavat kaikkia liikennekaaren piirissä toimivia avaamaan rajapintansa reittien, pysähtymispaikkojen ja hintojen osalta, toki ei asiakastietojen osalta. Tämä on se, joka mahdollistaa yhtenäisten matkalippujen ja matkaketjujen synnyttämisen ja myöskin sen, että aidosti saamme palveluita, jotka ovat ovelta ovelle ja mahdollistavat täysin digitaalisten ratkaisujen synnyttämistä. Samalla liikennekaari myöskin huomioi automatisaation ja robotisaation tulevat mahdollisuudet siten, että siellä ei ole esteitä — tietääksemme — jotka estäisivät uuden teknologian käyttöön ottamisen. Tästä näkökulmasta liikennekaari on ollut hyvin poikkeuksellista edelläkävijälainsäädäntöä. Toivottavasti olemme osanneet myöskin kaiken tästä näkökulmasta huomioida. Tämän lisäksi Finavian osalta laskeutumiseen liittyvät maksukäytännöt on asia, jota yhtiö tällä hetkellä selvittää EU:n kanssa, ja katsotaan, millä tavalla se tulee sitten vielä lopputulemana olemaan. Mutta on selvää, että haluamme katsoa, että säilyy kansallista liikkumatilaa tässä kysymyksessä. — Kiitoksia näistä palautteista ja evästyksistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-09-21T15:57:32,2016-09-21T15:59:26,Tarkistettu,1.1 2016_87_327,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Kiitoksia. — Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokasta on nyt keskustelut käyty. Nyt siirrymme maatalousministeriön pääluokkaan, ja siinä ministeri Tiilikainen, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_328,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,5 miljardia euroa. Siinä on vähennystä 14 miljoonaa kuluvan vuoden budjettiin verrattuna. Tulokertymäarvio hallinnonalalla vuonna 2017 on 886 miljoonaa, missä on vähennystä 84 miljoonaa kuluvan vuoden arvioon verrattuna johtuen EU:lta saatavien tukien pienentymisestä. Valtaosahan näistä hallinnonalan määrärahoista kohdentuu maa- ja elintarviketalouteen, 72 prosenttia, ja 13 prosenttia maaseudun kehittämiseen eli kaiken kaikkiaan tänne maatalouspolitiikan toimialalle yhteensä 85 prosenttia, ja se on hyvin luonnollista, koska nuo kaikki maatalouden tuet kuuluvat tähän lohkoon. Luonnonvaratalouden osuus pääluokan menoista on vajaat 8 prosenttia, maanmittauksen ja tietovarantojen osuus 2 prosenttia, Metsähallituksen vajaan prosentin ja hallinnon ja tutkimuksen osuus vajaat 5 prosenttia. Tässä karkea jako. Maaseudun kehittämisessä tietysti ensisijainen tavoite on maaseutualueiden potentiaalin hyödyntäminen sekä elinvoimaisuuden lisääminen. Kun Suomea laitetaan kuntoon ja halutaan lisää työpaikkoja, lisää yritystoimintaa ja lisää kasvua, niin tietenkin tuo biotalouden pohja lepää oikeastaan kaikkialla siellä, missä uusiutuvat luonnonvarat kasvavat. Ja näitten voimavarojen käyttöönotto kestävällä tavalla tietysti on tätä maaseudun kehittämistä. Maa- ja elintarviketaloudessa määrärahat vähenevät nettomääräisesti vajaalla 25 miljoonalla eurolla. Se johtuu siitä, että nyt tätä tukimaksatuksen aikataulua pystytään normalisoimaan. Eli kun hallitus budjettiriihessään päätti maatalouden kriisipaketista, yksi osa sitä oli tukimaksujen aikaistaminen, jossa ensi vuodelle alun perin maksuun kaavailtuja tukia pystytään tilittämään jo kuluvan vuoden puolella. Siitä johtuu tämä muutos. Kaiken kaikkiaan kehysriihessä päätettiin noin 50 miljoonan suuruisesta maatalouden kriisipaketista. Ensi vuoden budjetissa siitä näkyy 10 miljoonan euron lisäys kansalliseen tukeen, erityisesti investointeja tehneille tiloille kohdennettuna, maatalousyrittäjien jaksamiseen miljoona, lomitustoimintaan 10 miljoonaa euroa, joka käytetään muun muassa viljelijöiden maksujen alentamiseen. Jo aiemmin keväällä edellisen kehyspäätöksen yhteydessä tehtiin päätökset maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen vajaan 7 miljoonan euron ja luonnonhaittakorvauksien noin 20 miljoonan euron lisäyksistä kehystasoon nähden eli aiempien säästötoimien perumisesta. Ne näkyvät nyt siis ensi vuoden budjetissa lisäyksinä. ""Biotalous ja puhtaat ratkaisut"" -strategisen painopisteen toimeenpano näkyy myös: eli tuo Maatilatalouden kehittämisrahaston pääomitus, 38 miljoonaa ensi vuonna, kuluvana vuonna 11 miljoonaa — siinä siis hyvin tuntuva lisäys. Samaten kauppataseen nousuun tähdätään sillä, että vientiä ja kotimaisten elintarvikkeiden käyttöä edistäviin toimiin on erikseen korvamerkittyjä määrärahoja. Luonnonvaratalous — siis kala-, riista-, metsä- ja vesitalous, yleiset luonnonvara-asiat. Siellä on paljon luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyviä asioita, jotka eivät ole suuren suuria budjettikysymyksiä, mutta myös tällä puolella määrärahat hieman lisääntyvät johtuen Biotalous ja puhtaat ratkaisut ‑kärkihankerahoituksen kasvusta. Maanmittauksessa ja tietovarannoissa määrärahat puolestaan vähenevät vajaalla 3 miljoonalla. Se johtuu säästöjen lisäyksestä sekä tilusjärjestelyistä käytännössä. Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaa osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen vakuusjärjestelmän perustan, joten on kuitenkin hyvin tärkeätä, että tämä puoli pysyy toimivana ja kunnossa. Kilpailukykysopimus, jonka myötä palkkamenot yhteiskunnassa pienenevät, näkyy noin 5 miljoonan euron säästöinä täällä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. — Tässä, arvoisa puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-09-21T15:59:39,2016-09-21T16:05:19,Tarkistettu,1.1 2016_87_329,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Näin. Sitten siirrytään debattiin. Pyydän edustajia ilmoittautumaan siihen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_330,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset ministerille pääluokan esittelystä. Maatalouden vaikea taloustilanne on meidän kaikkien tiedossa, ja kiitokset hallitukselle siitä kriisipaketista, jonka olette aikaansaaneet. Se tulee jakautumaan sekä tälle vuodelle lisätalousarvion kautta että ensi vuodelle. Se on tarpeellinen, ja 50 miljoonan suuruusluokka oikeastaan hivenen yllättikin meidät. Ja kun siihen vielä lisätään se 20 miljoonan euron osuus, joka tulee yrittäjävähennyksen mahdollistamisen kautta, niin voidaan pitää tätä kohtuullisena. Totuus on kuitenkin se, että tämä on väliaikainen toimenpide — meidän on haettava myös muunlaisia ratkaisuja. EU:sta on haettava ratkaisuja nimenomaan tuotannon rajoittamiseen, ja kotimaisia toimia ovat sitten kuluttajien tekemät ratkaisut kaupoissa, kotimaisten elintarvikkeiden laadun ylläpito, alkuperämerkintöjen laajennus jalosteisiin, markkinoiden toiminta ja byrokratian purku.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-09-21T16:05:28,2016-09-21T16:06:32,Tarkistettu,1.1 2016_87_331,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todella voi yhtyä näihin kiitoksiin tämän kriisipaketin osalta, se tulee tarpeeseen, ja se auttaa runsaasti velallisia tiloja. Mutta haluaisin tässä yhteydessä nostaa esille tämän Mavin, Maaseutuviraston, 1,4 miljoonan euron lisärahan, kun meidän vaalipiirissä julkisesti hallituspuolue kokoomuksen taholta on esitetty sellainen käsitys, että tämä on täysin tarpeeton raha, sitä ei pitäisi olla budjetissa ollenkaan. Se on ensinnäkin pöyristyttävää, että tällaista kerrotaan. Voisiko ministeri sieltä aitiosta nyt sitten kertoa meille kansanedustajille ja sinne pöytäkirjoihin, mihinkä tämä 1,4 miljoonaa euroa tarvitaan? Me valiokunnan jäsenet kyllä tiedämme, että se menee tietojärjestelmien uudistamiseen, koska nämä tukimaksatukset ovat myöhästyneet nimenomaan sen takia, että nämä tietojärjestelmät eivät ole olleet kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-09-21T16:06:33,2016-09-21T16:07:22,Tarkistettu,1.1 2016_87_332,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun jokainen jäsenmaa voi itse päättää elintarvikepakkausten alkuperämaan ilmoittamisesta, niin kysynkin ministeriltä: Aiommeko me mennä tässä maksimaalisesti eteenpäin, ja asettaako EU jonkunlaisia rajoitteita sille, voidaanko tämä alkuperämaa sitten ilmoittaa elintarvikepakkauksissa? Meillähän eläinten hyvinvointivaatimukset ovat korkealla tasolla: meillä käytetään vähän antibiootteja, meillä sika saa pitää saparonsa ja kana nokkansa, niin kuin me kaikki tiedämme. Voidaanko näitä ikään kuin käyttää mainostarkoituksissa ilman, että me syyllistymme kohtuuttomaan protektionismiin? Toinen kysymys, arvoisa ministeri, liittyy näihin eläinten kuljetuksiin, jotka jälleen ovat nousseet tapetille. Miksi Suomessa tämä paikallinen teurastus ilman kuljetuksia ei ole sallittu, kun se toisessa jäsenmaassa, esimerkiksi Saksassa, on sallittu ja sitä käytetään jopa esimerkkinä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-09-21T16:07:23,2016-09-21T16:08:23,Tarkistettu,1.1 2016_87_333,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Jatkan siitä, mihin edustaja Eestilä jäi. Maaseutujaosto vieraili kesän aikana Kuopiossa ja Iisalmessa, ja keskeinen viesti meille päättäjille oli se, että vaikka me olemme kaikki samassa EU:ssa, minkä takia samoja sääntöjä tulkitaan niin eri tavoin: minkä takia Saksassa muun muassa laidunteurastaminen on mahdollista, Suomessa se ei ole. Elikkä puhtaasti sama kysymys, minkä edustaja Eestilä toi esiin: onko tälle tehtävissä jotain, että suomalaista maaseutua, maaseutuyrittämistä ei turhaan säännellä hengiltä? Annetaan se mahdollisuus elinvoimaiseen yrittämiseen ja tulkitaan niitä samoja sääntöjä samalla tapaa kuin muun muassa vaikka Saksassa tulkitaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-21T16:08:24,2016-09-21T16:09:09,Tarkistettu,1.1 2016_87_334,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän kuluneen kesän aikana on paljon keskusteltu eläinten hyvinvoinnista, ja se on myös aihealue, joka kuuluu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Hallituksen ansiolista tässä teemassa ei ole kovin imarteleva: eläinsuojeluasiamiehen virka on lakkautettu, turkisasetus on hyllytetty, ja eduskunta yhä odottelee eläinsuojelulain kokonaisuudistusta saatavaksi tämän salin käsittelyyn. Miten te, ministeri Tiilikainen, kuvailisitte hallituksen tahtotilaa eläinsuojelun eteenpäinviemisessä ja eläinsuojelun parantamisessa? Aiotteko te tuoda eläinsuojelulain uudistuksen eduskuntaan, mikä on sen aikataulu? Aiotteko te viedä eteenpäin — ilmeisesti ohjausryhmässä esillä olevia asioita — muun muassa parsinavettojen kieltämistä siirtymäajan myötä ja investointitukien lakkauttamista niitten uusien parsinavettojen osalta? Aiotteko te viedä eteenpäin emakkojen tiineytyshäkkien kieltämistä? Vai millaisen eläinsuojelulain te aiotte eduskuntaan tuoda?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-09-21T16:09:10,2016-09-21T16:10:13,Tarkistettu,1.1 2016_87_335,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kiitosten paikka on siinä, että rahaa on annettu sinne ahdinkoon, missä sitä tarvitaankin. Toki joku voisi ilkeämielisesti sanoa, että kun on valtimossa haava, niin laastarilla sitä ei paikata. Eli muitakin keinoja tarvitaan kuin tämä nyt budjetissa oleva raha. Olisin kysynyt ministeriltä, kuinka te olette omassa ministeriössänne pohtineet sitä, että hallitusohjelmassa ollaan keskitytty siihen, että biotalous on kärkihanke. Silti tässäkin budjetissa leikataan nyt Luken juuri siltä sektorilta, missä tutkimusta ja kehitystä kaivataan, eli niitä uusia innovaatioita. Varmasti vastauksessanne tulette tuomaan sen, että Akatemiaan on siirretty. Mutta kuinka te pystytte ohjeistamaan niin, että Akatemiassa sitten todellakin keskitytään tähän perustutkimukseen, kun nyt vireillä olevat hankkeet eivät tue ollenkaan sitä hallituksen ohjelmaa biotalouden kärkihankkeisiin keskittymisestä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-09-21T16:10:14,2016-09-21T16:11:15,Tarkistettu,1.1 2016_87_336,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Maaseutuohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että ohjelmakauden 14—20 aikana luodaan 5 000 uutta työpaikkaa ja tuetaan 6 000 yrityksen aloittamista, kehittämistä ja investointeja ja koulutetaan vähintään 20 000 henkilöä. Rakennetuen tavoitteena on myös 9 000 investointia ja lähes 3 000 tuettua sukupolvenvaihdosta. Arvoisa ministeri, maatalouden tukijärjestelmä on monimutkainen ja tekee monen maaseutuyrittäjän elämästä todella hankalaa. Moni alalla oleva yrittäjä tai alalle aikova miettii nykyisin, uskaltaako tai kannattaako hommaan ryhtyä. Täytyy tässä vaiheessa myöskin antaa kiitosta, että tässä maaseudulle maatalouden budjettiriihessä annettu kriisipaketti sisältää maatalousyrittäjien jaksamiseen kohdennetun 1 miljoona euroa ja lomitustoimintaan 10 miljoonaa euroa, jolla tavoitellaan viljelijöiden maksujen alentamista. Mutta kysyisin kuitenkin, mikä täällä on tullut hyvin usein esille: onko näkyvissä helpotusta tukiviidakkoon ja raportointiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-09-21T16:11:16,2016-09-21T16:12:26,Tarkistettu,1.1 2016_87_337,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin haluan ensin kiittää hallitusta ja ministeriä kriisipaketista, se tulee todella tarpeeseen, ja se on vastaus niille, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa tilanteessa nyt. Myös satsaukset jaksamiseen tulevat todella tarpeeseen, ja siitäkin kiitos ministerille ja hallitukselle. Mutta tietenkin kriisipaketti ratkaisee vain lyhyen ajan ongelmat. Pitkällä aikavälillä pitäisi löytää toiset toimenpiteet, ja sielläkin hallitus yrittää ainakin tehdä jotain, esimerkiksi hankintamenetelmien parantaminen on erittäin hyvä askel, Ruoka 2030 ‑ohjelmakin. Mutta se, mikä huolestuttaa, on määrärahan vähentäminen neuvontajärjestöiltä. Sieltä otetaan pois yli 40 prosenttia samaan aikaan, kun kirjoitetaan esimerkiksi, että pitäisi turvata yrityksille ja maatalouden harjoittajille kohtuuhintainen, ammattitaitoinen ja (Puhemies koputtaa) kattava neuvonta. Miten tämä on ajateltu? Millä tavalla se hoidetaan ilman rahaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-09-21T16:12:26,2016-09-21T16:13:42,Tarkistettu,1.1 2016_87_338,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Vielä yksi puheenvuoro ennen ministerin vastausta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_339,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomella ei ole varaa maatalouden alasajoon eikä maaseudun elinvoimaisuuden yhä nopeampaan hiipumiseen, ruoka kun ei kasva kaupan hyllyillä. Näistä syistä KD teki kesäkuussa aloitteen välikysymyksen jättämisestä. MTK oli vaatinut hallitukselta kriisitoimia, ja heidän arvionsa mukaan rahoitustarve oli luokkaa 100 miljoonaa euroa. No, hallitus on budjettiriihessään sopinut kriisipaketista, jonka suuruus on yhteensä 50 miljoonaa euroa — kiitos siitä. Mutta olisin kysynyt, kuinka suuri osa tästä tuesta maksetaan tänä vuonna ja kuinka suuri on se osuus, joka siirretään ensi vuodelle. Kiinnitän myös huomiota siihen samaan kuin edustaja Nylund, että näistä neuvontapalveluista leikataan 2,4 miljoonaa euroa eli 40 prosenttia kuluvan vuoden tasosta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-09-21T16:13:43,2016-09-21T16:14:43,Tarkistettu,1.1 2016_87_340,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Tiilikainen, 3 minuuttia puhujakorokkeelta, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_341,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kiitoksista. Tuo kriisipaketti tuli enemmän kuin tarpeeseen, ja olen tietysti iloinen, että hallitus yhteisesti ymmärsi viljelijöitten hätää. Tuo suuruus on 50 miljoonaa uutta rahaa. Itse asiassa kehyspäätösten yhteydessä, jotka nyt näkyvät ensi vuoden budjetissa, tehtiin jo 34 miljoonan euron rahapäätös lisäyksestä aiempiin kehyksiin, ja kun nämä kaikki, esimerkiksi edustaja Hautalan mainitsema yrittäjävähennyksen tuoma hyöty, parikymmentä miljoonaa, lasketaan yhteen, niin itse asiassa noin 100 miljoonan tai hieman yli edestä päätöksiä on tehty. Mutta aivan kuten monet teistä totesivat, tämä on ensiapua, ja näinhän se on, että se lopullinen helpotus maatalouden kannattavuusongelmaan voi tulla ainoastaan sieltä, että tuottajahinnat nousevat sen kaltaiselle tasolle, että se perustoiminta on kannattavaa. Se on se kaiken a ja o, joka sitten ongelmat poistaa. Tässä tietysti koko ruokaketju tuottajasta kuluttajaan saakka voi oman osansa tehdä, ja sen haasteen myös ruokaketjun toimivuudelle heitän. Nylund ja Östman kysyivät näistä maatalouden neuvontarahoista. Se on totta, että ne ovat niukkoja. Toisaalta meillä onneksi on maaseutuohjelmassa tämä Neuvo 2020 ‑järjestelmä, joka tarjoaa viljelijöille tietyn pumpsin neuvontaa vuosittain, eli se on erittäin tervetullut lisä näihin niukkeneviin neuvontajärjestön määrärahoihin. Joitain poimintoja tein, hyvät edustajat, kysymyksistä. Alkuperämerkinnöistä oli muutamalla edustajalla, Eestilä ja Hautala, mainintoja. Nyt ollaan tuomassa asetuksella alkuperämerkintöjä liha- ja maitojalosteisiin. Kyllähän meillä aika useasti tiedetään sen valmistajan perusteella, missä se kyseinen tuote on valmistettu, mutta entäpä se raaka-aineen alkuperämaa? Sitä tietoa kuluttajalla ei ole, ja se nyt näitten uusien jalosteitten alkuperämerkintöjen kautta halutaan kuluttajalle tarjota. Ranska on notifioinut pariksi vuodeksi tämän kaltaisen järjestelmän komission kanssa, ja hyvin samankaltaista nyt Suomi tekee, ja tuo asetuksen muokkailu on pitkällä. (Eduskunnasta: Hyvä!) Muuten täällä nousi kysymys tästä tukijärjestelmien monimutkaisuudesta ja byrokratiasta. Asioita on tehty, mutta erittäin paljon on tehtävänä. Esimerkiksi nämä teurastukseen liitetyt kysymykset ovat varmasti siellä selvitettävien asioitten listalla. Mitä tulee sitten tuohon eläinsuojelulakiin, niin aikataulu on sen kaltainen, että sitä valmisteleva työryhmä tämän vuoden loppuun mennessä saa työnsä päätökseen, minkä jälkeen lakiesitys laitetaan lausunnoille, ja sieltä se on sitten eduskuntaan etenemässä. Tuppurainen kysyi, että millainen esitys — tasapainoinen esitys, joka vie eläinsuojelua eteenpäin. Edustaja Myllykoski kysyi Luken leikkauksista. No, historiaan sen pitemmälti menemättä ne ovat aika kauan sitten tehtyjä leikkauksia, joita ei ole valitettavasti pystytty perumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-09-21T16:14:46,2016-09-21T16:18:40,Tarkistettu,1.1 2016_87_342,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Sitten jatketaan keskustelua.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_343,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Nyt tässä haluaisin kyllä kysyä ministeriltä, millä tavalla aiotte ottaa tulevana vuonna huomioon sen, mitä harmaahylkeet aiheuttavat vahinkoa ennen muuta Merenkurkussa ja kalastajille. Kalastajat kärsivät siellä tällä hetkellä niin paljon, että se elinkeino kuolee, mikäli valtiovallalta ja ministeriöltä ei sinne apuja tule. Minun tietääkseni ministeri kyllä tietää tämän ongelman varsin hyvin, mutta ainakaan minä en löytänyt nyt budjettikirjasta, että siihen olisi erikseen määritelty minkäänlaista rahaa, jotta saataisiin tämä asia kuntoon. Sehän ei edes kovin paljoa tarvitsisi, mutta se takaisi Pohjanmaan ja Merenkurkun kalastajille elinkeinon ja leivän myös tulevana vuonna. Se on äärimmäisen tärkeä asia siellä. Siellä tilanne on se, että hylkeet vain syövät saaliit, jos ei siihen tule apuja, että hyljekantaa voidaan pienentää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-09-21T16:18:45,2016-09-21T16:19:44,Tarkistettu,1.1 2016_87_344,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Susanna,Koski,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Myöskin osaltani ministerille ja ministeriölle kiitokset kriisipaketista. Se on äärimmäisen tärkeä signaali näinä ankarina aikoina kaikille maatalouden tuottajille. Kuitenkin perään muutosta siihen, että kun näitä kriisituen myöntämiseen liittyviä laskentaperusteita tarkastellaan, niin tarkasteltaisiin sen verran kriittisesti, että otettaisiin huomioon koko tilan tase nykyisen liikevaihdon sijaan. Lisäksi peräisin toimia myöskin kestävinä ratkaisuina kotimaisen ruuantuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Haluaisin kuulla, mikä ministerin ja ministeriön tilanne tällä hetkellä on niiden toimenpiteiden osalta, jotka ovat ennen kaikkea kestäviä ja edesauttavat sitä, että tuottajat voivat käyttää omaa rahaa oman talousahdinkonsa kohentamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1337,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Susanna Koski,1337,2016-09-21T16:19:45,2016-09-21T16:20:42,Tarkistettu,1.1 2016_87_345,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maatalous on historiallisen syvässä kriisissä, joten tukipaketti on kannatettava. Se kohdistuu aika isolta osin kotieläintiloihin, mutta itse asiassa maatalouteenkin kaivataan sellaista rakennemuutosta, että olisi enempi kasvisvalkuaista, härkäpapua, myös ihmisravinnoksi. Kysyisin ministerin toimenpiteitä tähän. Minä yhdyn niihin näkemyksiin, että on tosi valitettavaa, että on leikattu neuvonnasta ja tutkimuksesta, koska se on juuri sitä, mitä tarvitaan maatalouden rakenteelliselle, innovatiiviselle muutokselle. Ja kiirehdin myös eläinsuojelulakia. Olemme eläinsuojelukysymyksissä muita Pohjoismaita jäljessä. Tarvitaan sellainen laki, joka takaa paremmin eläinten hyvinvoinnin, mahdollisuuden liikkua, käyttäytyä lajityypillisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-09-21T16:20:42,2016-09-21T16:21:40,Tarkistettu,1.1 2016_87_346,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, suomalainen maatalous kamppailee tällä hetkellä erittäin suurien kannattavuusongelmien kanssa, talousahdingon kanssa. Haluan myös omalta osaltani kiittää ministeri Tiilikaista ja koko hallitusta maatalouden ahdinkoa lievittämään kootusta kriisipaketista. Se tulee todella tarpeeseen, ja toivon, että se kohdennetaan eniten ahdingossa olevien tilojen tilanteen helpottamiseen. Mutta maatalouden kriisi ei helpota ennen kuin tuottajahinnat saadaan oikealle tasolle, niin kuin ministeri täällä totesi, ja on erittäin hienoa, että alkuperämerkintävaatimus laajenee nyt liha- ja maitotuotteissa. Siinä kuluttajan ja tuottajan etu on yhteneväinen. Kuluttajat haluavat ostaa kotimaisia, laadukkaita tuotteita, ja meidän pitää saada entistä paremmin näkyviin hyllyssä se, mitkä elintarvikkeet ovat kotimaisia, laadukkaita tuotteita, jotta kuluttaja voi niitä sitten valita. Kysynkin ministeriltä: onko nyt mahdollisuutta, että saisimme EU-tasolla etenemään alkuperämerkintöjen laajentamisen myös viljatuotteiden osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-09-21T16:21:41,2016-09-21T16:22:51,Tarkistettu,1.1 2016_87_347,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä me yksi toisemme jälkeen todistelemme, miten hienoa tämä 50 miljoonan euron kriisipaketin saaminen oli, mutta tosiasiassa, kun katsomme totuutta silmiin, kyllähän kysymyksessä on vain laastari. Tarvitaan paljon pitkäjänteisempiä toimia kotimaisen ruoantuotannon ja alkutuotannon kannattavuuden turvaamiseksi. Ja todellakin: ei tukipolitiikka ole ratkaisu, vaan ainoa kestävä ratkaisu on se, että maatalouden kannattavuutta voidaan parantaa markkinoilla. Alkutuottajalle on saatava nykyistä suurempi osuus markkinoilta. Se on se ainoa vastaus, kun me tosiasiallisesti totuutta silmiin katsomme. Edellisellä kaudella ministeri Ihalaisen johdolla tehtiin reilun kaupan edistämisohjelma, joka antoi eväät siihen, että voidaan puuttua Suomessa poikkeuksellisen keskittyneen kaupan määräävään asemaan. Minä kysyn nyt teiltä, ministeri Tiilikainen: Mitä te olette nyt tekemässä, jotta alkutuottajan asemaa tässä elintarvikeketjussa voidaan parantaa? Te puhuitte ruokaketjun toimivuudesta. Mitkä ovat toimet? Mitä te teette?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-09-21T16:22:51,2016-09-21T16:23:53,Tarkistettu,1.1 2016_87_348,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Eilen täällä salissa SDP:n johdolla lueteltiin niitä ammattiryhmiä, joittenka tulot eivät kasva tulevina vuosina kovinkaan paljon. Edustaja Tuppurainen, taisi unohtua maanviljelijät. Moni maanviljelijä on sanonut, että heille olisi nollasopimus käynyt elikkä pari vuotta nollaratkaisu, mutta kun siellä tulot ovat alentuneet 20—25 prosenttia, niin sehän on aivan järkyttävä tilanne. Elikkä nyt toivon kyllä, että tulevina vuosina nämä puheet, mitä täällä käytetään, myöskin realisoituvat siihen, että me kaikki kannamme huolta suomalaisen elintarviketalouden tulevaisuudesta. Kiitos hallitukselle, että te olette antaneet ministerin johdolla tärkeän signaalin siitä, että hallitus pitää tärkeänä kotimaista ruuantuotantoa ja sitä ketjua. Sitten ministerille kysymys näistä petovahingoista ja kannanhoidollisesta metsästyksestä. Se on ollut erittäin tärkeää, ja on toivottavaa, että se jatkuisi, koska sillä tavalla on pystytty pitämään tietyllä tavalla hallinnassa tätä suurpetokantaa ja sen vahinkoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-09-21T16:23:54,2016-09-21T16:25:02,Tarkistettu,1.1 2016_87_349,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että maatalouden puolustajia löytyy nyt myös salin vasemmalta reunalta. Se on jo huoltovarmuuskysymyskin, ja kiitos siitä ministeri Tiilikaiselle, että sinne saadaan nyt kriisipakettia. Ja nämä alkuperämerkinnät ovat omalta osaltaan kyllä auttamassa myös suomalaista ruuantuotantoa. Kiitän myös siitä, että koskiensuojelulakia ei avata ja myös kalakantojen elinvoimaisuutta vahvistetaan. Olitte hetki sitten avaamassa Kotkan Korkeakosken kalatien, joka on hieno uusi kalatie. Millä tavalla ensi vuonna näiden kalateiden rakentamisessa edetään? Haluan myös kiittää siitä, että Suomi 100 -juhlakansallispuisto ensi vuonna, kun Suomi täyttää 100 vuotta, voidaan avata Hossaan, Moilasenvaaraan ja Julmaan-Ölkkyyn. Se on hieno teko ja sellainen teko, josta nauttivat myös tulevat sukupolvet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-21T16:25:02,2016-09-21T16:26:02,Tarkistettu,1.1 2016_87_350,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän ruokaketjun alkuvaiheeseen kuuluvat mitä suurimmassa määrin myöskin ammattikalastus ja ammattikalastajat. Me kaikki haluamme lautaselle puhdasta kotimaista kalaa, mutta jotta se onnistuisi, niin tarvitaan jatkossakin ammattikalastusta tässä maassa. Tiedossa on se, että ammattikalastus on jo entuudestaan hyvinkin vaikeassa tilanteessa, ja nyt kalastuselinkeinolle tarkoitettu kriisipaketti tulee sitten tällaisen kalastusvakuutukseen tarkoitetun leikkauksen muodossa. Kysyisin ministeriltä, onko tämä suunnitelma edelleenkin pöydällä ja mikä on ministerin visio suomalaisen ammattikalastuksen tulevaisuudesta myöskin tämän esitetyn leikkauksen valossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-09-21T16:26:02,2016-09-21T16:26:49,Tarkistettu,1.1 2016_87_351,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kalastajat ovat tosiaankin huolissaan elinkeinonsa puolesta. Kalastusvakuutus on kalatalouden ihan viimeinen kansallinen tukimuoto, ja sen kulut valtiolle ovat olleet viime vuosina noin miljoona euroa, mutta tätä ollaan nyt ilmeisesti puolittamassa. Näin ollen hylkeiden rikkomista pyydyksistä kalastajat saavat korvauksia tämän kalastusvakuutuksen kautta, kun maksaa ensin itse vakuutusmaksut ja omavastuut. Valtion korvausosuus on 40 prosenttia. Pienituloiset, alle 10 000 euroa vuodessa ansaitsevat kalastajat jäävät kokonaan ilman kor-vauksia. Olette ilmeisesti poistamassa nyt troolikalastuksen vakuutustuen ja vähentämässä valtion osuutta rysä- ja venevahinkojen korvauksista. Nämä leikkaukset ovat niin rajuja, että ne uhkaavat kaataa korvausasioita hoitavat kalastusvakuutusyhtiöt ja ‑yhdistykset. Tällöin kalastajat eivät saisi lainkaan korvausta myrskyvahingoista eivätkä hylkeiden rikkomista pyydyksistä. Teillä on hallituksen kärkihankkeena ""sininen biotalous nousuun"", jolla tavoitellaan myöskin kotimaisten kala- ja vesivarojen käyttöä ja viennin edistämistä. Miten tämä kalastajien vakuutusturvan romuttaminen on sitten linjassa tämän tavoitteen kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-09-21T16:26:50,2016-09-21T16:27:58,Tarkistettu,1.1 2016_87_352,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me olemme vuosia kuulleet sellaista mantraa, että puuta pitää saada liikkeelle. Nyt on syytä kiittää ministeri Tiilikaista, että olette muun muassa metsälahjavähennyksellä osallistumassa tähän. Me tiedämme, että metsätilat ovat pirstoutuneet vuosien aikana perinnönjakojen yhteydessä ja kaupunkilaisomistajilla ei ole ollut sitä kiinnostusta tilojensa hoitoon. Nyt kuitenkin tämä metsälahjavähennys mahdollistaa sen, että tilojen omistajarakenne nuorentuu, tilakoko kasvaa ja mahdollistetaan yrittäjämäinen toiminta aivan aidosti, puhumattakaan siitä, että silloin kun toimitaan yrittäjämäisesti, myös pystytään hoitamaan metsää huomattavasti kestävämmin. Ainakin tällaisessa illuusiossa olen elänyt. Näin me saamme puuta liikkeelle. Erittäin paljon kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-09-21T16:27:59,2016-09-21T16:28:52,Tarkistettu,1.1 2016_87_353,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Juuri tähän haluaisin ministeriltä näkemystä, onko arvioitu, toimiiko tämä niin kuin ollaan ajateltu: edistää sitä, että puuta saadaan liikkeelle. On aivan selvää — oman näkemykseni mukaan — että tässä nyt metsänomistajat laitetaan eriarvoiseen asemaan. On niitä, jotka saavat tämän lahjaveron kautta tällaisen etuuden, jolloin heille on mahdollista myydä metsäänsä jopa vähän halvemmalla kuin on markkinahinnat, koska he saavat sen veroetuuden kautta sen saman tuoton kuin ne, jotka jo omistavat metsää. Hallitus asettaa metsän‑ ja maanomistajat nyt eriarvoiseen asemaan myyntitilanteessa, ja kuka korjaa sen hyödyn? Varmasti se, joka ostaa, koska on aivan selvää, että missä tukia on, silloin tukien osalta joku imee sen tuen etuuden itselleen. Tämä tulee vääristämään markkinoita. Oletettavaa on, että on mahdollista, että puustoa, metsälöitä myydään jo varhaisemmassa vaiheessa eikä niin, että ne on kasvatettu arvokkaaksi tukkipuuksi, koska markkinoilta on saatavissa tällainen etuus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-09-21T16:28:53,2016-09-21T16:30:07,Tarkistettu,1.1 2016_87_354,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan oikein: kun teemme uudistuksia, niin niissä tulee joskus jonkun edustajan tai jonkun kansalaisen mielestä myös niin sanottuja haittatekijöitä. Mutta tässä tapauksessa uskallan sanoa metsäammattilaisen kokemuksella, että kun pyrimme siihen, että sukupolvenvaihdoksia syntyy myös metsätalouden puolella, niin se edistää aivan vääjäämättä metsien käyttöä, tuo puuta markkinoille. Meillä on tällä hetkellä Suomessa tilanne, että noin 1,5 miljoonaa hehtaaria ensiharvennuksia odottaa ostajaansa ja hakkaajaa ja hoitajaa. Sieltä tulee noin 50 miljoonaa mottia kuitupuuta ja vastaava määrä, toinen 50 miljoonaa mottia, energiapuuta. Jos me emme tätä mahdollisuutta itse käytä, ota niitä työpaikkoja sieltä metsästä, sehän johtaa sitten siihen, että tässä samassa salissa me taas vuoden kuluttua mietimme, kuinka paljon me laitamme rahaa esimerkiksi työttömyyden hoitoon. On parempi, että käytämme omia mahdollisuuksiamme kuin puhumme täällä tuulia ja taivaita. En tarkoita edustaja Myllykosken puheenvuoroa, joka oli hyvin perusteltu puheenvuoro, mutta muilta osin. Sitten itkemme niitä seurauksia. Parempi on tehdä ne mahdollisuudet, mitä on, ja jättää se pohdinta toisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-21T16:30:07,2016-09-21T16:31:17,Tarkistettu,1.1 2016_87_355,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Vielä yksi puheenvuoro ennen ministeriä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_356,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä kuulla, että lihan ja maidon alkuperämaamerkinnöissä mennään eteenpäin. Itse ajoin tätä asiaa aikoinaan meppinä, ja olisi ollut kiva saada silloisen keskustalaisen ministerin johtamasta maatalousministeriöstä Suomesta sille tukea. Mutta varsinaisesti pyysin puheenvuoron puhuakseni vähän biotaloudesta. Suomalainen biotaloushan voi menestyä, jos se on kestävää ja hyvämaineista. Tänään on tullut tietoja siitä, että Metsähallitus hakkaa liito-oravametsää Suomussalmella. Te, ministeri Tiilikainen, ohjaatte sekä ympäristö- että maatalous- ja metsäpuolelta Metsähallitusta. Mitä mieltä olette siitä, että valtion laitos rikkoo lakia? Mitä mieltä olette nyt tämän kokemuksen pohjalta sen tuoreen lakimuutoksen toimivuudesta, jossa poistettiin ely-keskuksilta velvollisuus kertoa metsänomistajille, missä liito-oravia on, jos ei edes Metsähallitus lainmukaisista velvoitteista tältä osin pysty selviämään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-09-21T16:31:17,2016-09-21T16:32:28,Tarkistettu,1.1 2016_87_357,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Tiilikaisen vuoro, 3 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_358,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana tuosta maatalouden kriisipaketista. Paitsi tämä raha, mikä siihen käytetään, siellä merkittäviä toimia ovat nuo maksuvalmiuslainat, joita valtio takaa, ja lainojen maksuaikataulun helpotukset. Tukien aikaistaminen on maksuvalmiuden kannalta erittäin tärkeä juttu. Itse asiassa budjettiriihen aikana uskalsimme luvata, että 70 miljoonaa maaseututukia ja sitten suoria tulotukia 90 miljoonaa, yhteensä 160 miljoonaa, aikaistuu. Eilen pystyimme kertomaan myös sen, että eläinten hyvinvointikorvauksista puolet pystytään tilittämään tämän vuoden puolella sen sijaan, että ne olisivat venyneet ensi kevääseen. Kaikki nämä muutokset kuitenkin edellyttävät sitä, että niitten eteen on tehtävä ankarasti työtä ja että todellakin nuo rahat liikkuvat ajoissa. Siitä, edustaja Wallin, johtuu tämä, että myös Mavi tarvitsee tuon lisämäärärahan, jotta pystytään nämä aiennukset varmasti toteuttamaan. Se jäi äsken vastaamatta. Kalastuksesta muutama sana. Hyljevahinkoja korvataan. Siitä, miten hyljevahinkoja voidaan estää: itse asiassa harmaahylkeen kaatolupia on enemmän kuin niitä on pystytty käyttämään, eli siellä täytyy nyt miettiä lähinnä, ovatko nuo metsästysajat kohdallaan, jotta pystytään harventamaan sitä kantaa, mikä vahinkoja aiheuttaa. Muuten näistä huolista kalastusvakuutuksesta ja siitä, miten sininen biotalous etenee, nyt täytyy huomata, että samaan aikaan meillä on tulossa yrityskohtaisiin kiintiöihin siirtyminen ensi vuonna. Esimerkiksi avomerellä troolikalastajilla on jatkossa tieto siitä, kuinka paljon he saavat kalastaa, jolloin ei tarvitse käydä kilpaa jonkun toisen kalastajan kanssa ja lähteä huonossa kelissä niitä vehkeitä rikkomaan avomerelle. Eli tästä puolesta tulee säästöjä, ja todennäköisesti kalastus voidaan myös kohdentaa sillä tavalla, että saaliin arvo on korkeampi ja kustannukset pienemmät. Todellakin valtaosa tästä kalastusvakuutuksen säästöstä kohdentuu juuri tuonne troolipuolelle. Rannikkokalastuksen korvauksistakin jonkun verran leikataan — katsotaan nuo lopulliset prosentit kohdalleen. Aika juoksee, ja kysymyksiä oli paljon. Suden kannanhoidollista metsästystä on tarkoitus jatkaa. Se vaatii varmasti vähän vielä keskustelua komission suuntaan, ja se täytyy tehdä. Tästä metsätilojen sukupolvenvaihdoksesta useampi edustaja puhui. Oikeastaan edustaja Hoskonen perusteli sen hyvin salille, että se, että metsänomistajakunta nuorenee, tuo puuta lisää markkinoille, ja sitä kysyntää meillä on. Metsäteollisuuden tuoreimpien tietojen mukaan päätetyt investoinnit tarkoittavat 11 miljoonan kuutiometrin lisähakkuita. Ja jotta tuo puu saadaan varmasti markkinoille, on hyvä, että metsänomistajakunta voi nuorentua. En usko tämänkaltaisiin mahdollisiin markkinahäiriöihin, mitä Myllykoski piti mahdollisina, juuri tässä tilanteessa, kun joka tapauksessa puun kysyntä kasvaa. (Puhemies koputtaa)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-09-21T16:32:29,2016-09-21T16:36:09,Tarkistettu,1.1 2016_87_359,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Jatketaanko toisella kertaa?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_360,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän liito-oravaan liittyen. Suojelutoiminnassa pitäisi myös pystyä joustamaan, eli jos ajatellaan vaikkapa nyt liito-oravan todellisia määriä, niin minä ainakin olen ymmärtänyt sillä tavalla, että se käytännössä edellyttäisi liito-oravan poistamista tiukasti suojelluista lajeista. Toiseksi sitten tästä metsälahjavähennyksestä, mihin edustaja Myllykoski kiinnitti huomiota. Kyllä minä itsekin uskon siihen, että se tulee käytännössä lisäämään yrittäjämäistä metsätaloutta ja sitä kautta edesauttaa metsätaloutta. Mutta sitten tämä maatalouden kannattavuus. Aivan totta, pitkässä juoksussa kannattavuus edellyttää sitä, että markkinoilta saadaan parempaa hintaa. Viime kaudella hyväksytty kilpailulain muutos oli siinä hyvä askel, mutta se ei ollut riittävä. Eli on todennäköistä, että on syytä harkita vielä kilpailulain muuttamista. (Puhemies koputtaa) Mutta, ministeri, mikä tässä tilanteessa on teidän viestinne sukupolvenvaihdosta miettiville nuorille viljelijöille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-09-21T16:36:13,2016-09-21T16:37:25,Tarkistettu,1.1 2016_87_361,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Rouva puhemies! Jatkan siitä, mihin Korhonen päätti. Tosiasiahan on se, että kuluttajien ostokäyttäytyminen ratkaisee, kuinka kotimaiset elintarvikkeet pärjäävät markkinoilla. Mutta jotta kuluttajat voisivat ostopäätöksillään vaikuttaa kotimaisen ruuan tuotantoon, on heidän saatava nykyistä paremmin tietoa siitä, mistä elintarvikkeiden hinta koostuu. Kaupan omien tuotemerkkien eli niin sanottujen private label ‑tuotteiden yleistyminen on myös johtanut hankintahintojen laskemiseen, ja koska Suomen päivittäistavarakauppaa dominoi kaksi suurta toimijaa, kehitys johtaa epäterveeseen kilpailutilanteeseen. Suuret toimijat pystyvät polkemaan tuottajahintoja alas isojen tuotantomäärien avulla. Se ei voi olla oikein, että kauppaketjut halpuuttavat elintarviketuotteita suomalaisten alkutuottajien kustannuksella. Mitä te vastaatte ministerinä tähän haasteeseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-09-21T16:37:26,2016-09-21T16:38:36,Tarkistettu,1.1 2016_87_362,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Östman on aivan oikeilla jäljillä, kyllähän keskusliikkeet päättävät, mitä Suomi syö. Mutta samalla on todettava se, että Suomi on täynnä superfoodia, Suomi on täynnä alkutuotannon mahdollisuuksia. Ongelmana on edelleen se, että emme ole osanneet kaupallistaa, kansainvälistää ja brändätä hyviä tuotteitamme. Mistä tämä johtuu? Miksi muut sen osaavat? Emme osaa luoda sitä jalostusarvoa, mistä me juuri nyt keskustelemme. Myös tutkimustoiminta, kehitystoiminta, se, mistä nyt leikataan, on tässä avainasemassa. Suomi tarvitsee brändi-Suomea, vähemmän bulkki-Suomea.  Näin ollen kysynkin teiltä, ministeri:  miten aiotte yhdessä TEMin, UM:n ja Team Finlandin kanssa mahdollistaa sen, että Suomesta tulee laadukkaita brändituotteita, joista tuottajat saavat vihdoin ansaitsemansa hinnan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-09-21T16:38:37,2016-09-21T16:39:45,Tarkistettu,1.1 2016_87_363,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin parit kiitokset. Suurkiitos siitä, että Euroopan metsäinstituutti EFIn perusrahoitusta lisättiin miljoonalla. Tällä on valtava merkitys sille, että myös Euroopassa ymmärretään suomalaista metsätaloutta ja metsäteollisuutta paremmin. Kiitos kriisipaketista. Nyt me huolehdimme sitten siitä, että se kohdennetaan mahdollisimman hyvin. Mutta kiitos myös edustaja Skinnarille loistavasta puheenvuorosta. Oma kysymyksenikin liittyy tähän samaan aiheeseen. Pari viikkoa sitten TEM uutisoi siitä, että tulevaisuuden maakunnissa halutaan entistä paremmin tukea viennin edistämistä elikkä tavallaan hajautetaan sitä viennin edistämisen osaamista maakuntiin. Miten me huolehdimme siitä, että myös maatalous, meidän puhdas ruoka, meidän upeat tuotteet ja niitten tuottajat saavat nämä palvelut ja että tosiaankin tämä tässä puheena oleva sektori on tässä touhussa mukana, että se viennin osaaminen ja meidän maailman puhtaimmat ruuat kohtaavat ja viennin edistäminen (Puhemies koputtaa) siltä osin varmistuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-09-21T16:39:46,2016-09-21T16:40:55,Tarkistettu,1.1 2016_87_364,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri totesi, että päätetyt investoinnit tarvitsevat puuta 10 miljoonaa mottia. Suunnitellut investoinnit ja ne toteutumassa olevat investoinnit tarvitsevat yhteensä 21 miljoonaa mottia. Meillä on yli 600 000 metsänomistajaa, ja osa on sellaisia, jotka eivät huolehdi metsistään — helsinkiläiselle professorille se on vain luontoarvo eikä mikään taloudellinen lähde. Voisivatko ministeri ja hallitus harkita sellaista vaihtoehtoa, että pitkällä tähtäimellä metsäpolitiikkaa johdettaisiin sillä lailla, että muodostettaisiin parlamentaarinen työryhmä, joka katsoisi vähän pitemmällä aikavälillä, ja sillä lailla voitaisiin sitouttaa koko Suomi ja eduskunta tähän työhön mukaan? Vaihtoehtonahan on vain tuonnin lisääminen, jos ei kotimainen puu liiku.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-09-21T16:40:55,2016-09-21T16:41:46,Tarkistettu,1.1 2016_87_365,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on kahden päivän aikana puhuttu viennin edistämisestä ja viennin lisäämisestä. Ministeri Tiilikainen, te keväällä teitte vienninedistämismatkan Kiinaan, ja valtiovarainvaliokunnan delegaatiolla oli viikko sitten mahdollista tehdä samanlainen matka. Tapasimme paljon kiinalaisia viranomaisia ja myös poliitikkoja, ja niissä keskusteluissa käytiin läpi sitä teidän avaamaanne reittiä sianlihan viennistä Kiinaan. Niissä keskusteluissa nousi esiin, että suomalaisten teurastamojen laatukriteerit ja sertifikaatit eivät välttämättä vielä vastaa sitä. Kysynkin nyt, ministeri Tiilikainen: mitä esteitä teidän mielestänne tällä hetkellä on sille, että suomalaista sianlihaa ei voida viedä, tai että mitä me voisimme tehdä, että jatkossa kiinalaiset voisivat ostaa Suomessa tuotettua sianlihaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-09-21T16:41:47,2016-09-21T16:42:52,Tarkistettu,1.1 2016_87_366,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä on vielä syytä palata tähän maataloustuottajien ongelmalliseen tilanteeseen ja vähän peilata historiaa, kun ainakin oma käsitykseni on, että entisessä Suomessa monet toimialat muodostivat ikään kuin kumppanuuden, jossa pidettiin toisista huolta. Ainakin voisi kuvitella, että tuottajat, teollisuus ja kauppa muodostavat eräännäköisen kumppanuuden, ja minun mielestäni olisi suotavaa, että siellä pidetään sitten kaverista huolta eikä anneta näivettyä pois, koska jos kotimainen elintarviketuotanto supistuu liikaa, niin on aika sinisilmäistä kaupankin ajatella, että jotenkin elintarvikkeet sitten olisivat jatkossa halpoja. Ulkoa ne eivät todennäköisesti tule sen halvemmalla, päinvastoin. Onko meillä, arvoisa ministeri, mitään muuta tietä kuin lakitie viedä eteenpäin semmoista ajattelumallia, että tämä ruuan halpuuttaminen nyt loppuisi? Sitä on pari vuotta kestänyt, ja kuitenkin maataloustuottajat pelastuvat, jos joka elintarvikepaketti maksaisi 20 senttiä enemmän ja jauhelihasta saataisiin 50 senttiä enemmän. (Puhemies koputtaa) Onko tämmöinen ajattelumalli vietävissä eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-09-21T16:42:53,2016-09-21T16:44:04,Tarkistettu,1.1 2016_87_367,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan kompata edustaja Wallinia tässä ajatuksessa parlamentaarisesta työryhmästä. Minä kuulin juuri, että Luonnonvarakeskus, Luke, on aloittamassa tutkimuksen, jonka työnimi on Metsä 150, ja se viittaa siihen, että pitäisi nostaa kasvua vielä. Kun se sata vuotta sitten oli kolmasosa nykyisestä ja 50 vuotta sitten puolet, nyt se kasvaa Luken mukaan 140 miljoonaa kuutiota vuodessa. Uusi päämäärä on 150 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja siihen tarvitaan — se on nimittäin kestävää kehitystä, jos mikä — koko yhteiskunta ja kaikki ryhmät mukaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-09-21T16:44:04,2016-09-21T16:44:58,Tarkistettu,1.1 2016_87_368,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Pakko Nylundin ja Wallinin puheenvuoroihin on yhtyä: me tarvitsemme jotain kansallista. Mutta, ministeri Tiilikainen, minä toivon kovasti, tai uskon niin, että tästä metsälahjaverosta meistä jompikumpi joutuu toteamaan, että ""Luja oli, veljeni, uskosi, vaan et tuntenut rantakivien paikkoja"". Minä vähän poraan kaatuneen maidon perään. Olisin toivonut, ja annankin semmoisen vienon toiveen seuraavia budjetteja tehtäessä, että hallitus esittäisi, että perikunnille luotaisiin mahdollisuus siihen — ja ehkä pieni pakotekin — että pitää olla aktiivinen, mutta jos perikunta päättää laittaa metsälön yhteismetsään, heille annettaisiin se veroherkku, joka nyt tässä annetaan ja joka voi olla se markkinahäiriöitä tekevä taho, mutta meillä on Suomessa tälläkin hetkellä 60 000 metsänomistajaa, jotka eivät tiedä omistavansa metsää. Eli tämä on se (Puhemies koputtaa) — yhteismetsät — johon pitää keskittyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-09-21T16:44:58,2016-09-21T16:46:09,Tarkistettu,1.1 2016_87_369,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Minäkin olin Kiinassa. Todella Suomen ruokatasetta hallitusohjelman mukaan meidän pitäisi tasapainottaa 500 miljoonalla. Se on erittäin tärkeä tavoite tässä, kun me tuomme niin paljon erilaisia elintarvikkeita. Silloin kolme asiaa on tärkeitä: vienti, vienti, vienti. Ja tämä sianliha on ilman muuta yksi, ja yhdyn tuohon edustaja Kallin kysymykseen, onko se sitten suurvaltapolitiikkaa vai miksi me emme saa erinomaista tuotetta liikkeelle. Myöskin arktinen brändi kokonaisuudessaan — tässä viittaan myöskin rukiiseen ja kauraan, jotka ovat tulevaisuuden vientituotteita: miten näette arktisen brändin mahdollisuudet osana Team Finlandin työtä saada tätä vientiä todella liikkeelle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-09-21T16:46:10,2016-09-21T16:47:01,Tarkistettu,1.1 2016_87_370,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvin laajasti biotalouteen, uusiutuvaan energiaan, suomalaiseen ruokaan tämäkin hallitus aika pitkälti laittaa toivonsa, kun mietitään, mistä saisimme koko maahan uusia työpaikkoja, miten saisimme entistä toimeentuloa yhä ylläpidettyä. Tämä on hyvä tavoite ja täysin perusteltavissa, mutta ilman koulutusta sekään ei onnistu. Kysynkin ministeriltä: minkälaiset mahdollisuudet teillä on vaikuttaa siihen, että esimerkiksi luonnonvara-alan koulutusta, maaseutualan koulutusta, näitä kalliita aloja, ei nykyisessä ammatillisen toisen asteen koulutuksen leikkausvimmassa hävitetä maakunnista? Tämä on paitsi alueellisen tasa-arvon kysymys myöskin maaseudulle jäävien nuorten ihmisten tulevaisuuden kysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-09-21T16:47:02,2016-09-21T16:47:57,Tarkistettu,1.1 2016_87_371,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä vasemmistoliittoa kiinnostaa suomalainen maatalous. Suomalaisen elintarvikeketjun työllistävä vaikutus on nimittäin 300 000 työpaikkaa. Se ei ole ihan vähän. Elikkä joka viides aikuinen saa palkkansa ketjusta, jonka alkupäässä on suomalainen maanviljelijä. Arvoisa puhemies! Hallituksen kriisipaketti maataloustuottajien ahdinkoon on hyvä asia, mutta lähinnä kosmeettinen ja enemmän symbolinen ele kuin todellinen tai riittävä apu maataloustuottajille. Huoltovarmuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää huolehtia kotimaisesta maataloudesta ja elintarvikeomavaraisuudesta. Miten te ministerinä konkreettisesti aiotte edistää suomalaisen puhtaan ruuan kilpailukykyä ja erityisesti pienten maata-lousyrittäjien jaksamista? Koska keskustan johdolla hallitus on esittänyt byrokratianpurkutalkoita, mitkä ovat ne konkreettiset keinot, joilla esimerkiksi helpotetaan tukihakemusviidakkoa maataloustuottajien osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-09-21T16:47:58,2016-09-21T16:49:03,Tarkistettu,1.1 2016_87_372,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viljelijöiden ahdinkoon on onneksi hallitus reagoinut, mutta itse kiinnittäisin huomiota erityisesti siihen viljelijöiden jaksamiseen. Itselleni on tullut näitä valitettavia murheuutisia jo ainakin parikin kappaletta tietoon. Miten hallitus aikoo tämmöisiin asioihin reagoida, ja onko siihen varauduttu? Kaiken kaikkiaan kun täällä on puhuttu tuottajahinnoista ja niiden korjauttamisesta, onko hallituksella myös tähän halpuuttamiseen jotakin uutta kerrottavaa tässä syksyn aikana vielä, koska totuushan on, että sinne tuottajahintoihinhan se korotus pitää saada, jotta viljelijän toimeentuloa pystytään parantamaan? Mutta on myönteisiäkin uutisia. Kymenlaaksossa Kaslink-meijeri on sellainen, joka laajentaa kaiken aikaa ja käyttää kotimaista maitoa ja jalostaa sitä hyvin pitkälle keskusliikkeiden merkkituotteiksi. Tämäntyyppisiä myönteisiäkin uutisia olisi syytä nostaa, ja toivon, että tällaiset asiat saavat ansaitsemansa huomion.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-09-21T16:49:04,2016-09-21T16:50:10,Tarkistettu,1.1 2016_87_373,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tuohon aiheellisestikin kiiteltyyn maatalouden 50 miljoonan euron kriisipakettiin sisältyy hiukan salakielinen ilmaisu 10 miljoonan euron erityistuesta investoineille tiloille. Sisäpiiriläisethän tietävät, että sillä tarkoitetaan mieluimmin maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistamista Ruotsin tapaan. Olisin kysynyt arvoisalta ministeriltä: onko yhteistyö tässä asiassa valtiovarainministeriön kanssa ollut kovin helppoa, ja jos siinä nyt EU:n komission lupaa tarvitaan, niin onko ryhdytty asiassa jo tarpeellisiin toimenpiteisiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-09-21T16:50:11,2016-09-21T16:50:55,Tarkistettu,1.1 2016_87_374,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Nostan keskusteluun vielä Itämeri-talkoot, koska on totta, että Itämeri voi huonosti, ja myös maatalouden ravinnepäästöjä pitää entisestään vähentää. Tarvitaan konsteja kiertotalouden edistämiseksi, muun muassa maatilakokoluokan biokaasulaitokset, sellaiset viljelytekniikat, joissa ravinnehuuhtoutumia ei valu, ja myös luomutuotannon edistäminen. Kysyisin: mitä hallituksella on uutta, ja uutta volyymia Itämeri-talkoisiin? Samalla toivon, että kun maataloutta viherrytetään, niin se tehdään tavalla, joka itsessään vähentää byrokratiaa ja tukee myös viljelijän jaksamista, jotta se tehdään kestävästi niin, että kuluttajat saavat puhtaasti tuotettuja, hyviä suomalaisia tuotteita, joissa otetaan huomioon myös ympäristön kestävyys ja kantokyky.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-09-21T16:50:55,2016-09-21T16:51:54,Tarkistettu,1.1 2016_87_375,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Susanna,Koski,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa jos jotain osataan, niin perätä parempia tuloja, parempia markkinahintoja, parempia tuottajahintoja, mutta niihin vaikuttaminen politiikalla on välillä kuin narulla työntäisi. Näin ollen, kun maataloudessa tuotantopanoskustannuksetkin ovat viime vuosina alati jatkaneet nousuaan — tässäkin budjetissa voidaan todeta, että kiinteistövero nousee, lämmitys- ja liikennepolttoaineiden vero sekä ajoneuvovero kiristyvät — niin onko kenties maatalouteen ja yrittäjyyteen liittyen tulossa jotain suurempaa verouudistusta, joka tähtäisi siihen, että tulonmuodostus olisi myös viljelijöille jatkossa sen suuntaista, että nimenomaan omaa tulovirtaa voi käyttää oman taloudellisen tilanteensa parantamiseksi? Kenties tuloverouudistus voisi olla tällainen ratkaisu tähän. Onko ministeriössä pohdittu tällaista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1337,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Susanna Koski,1337,2016-09-21T16:51:54,2016-09-21T16:52:56,Tarkistettu,1.1 2016_87_376,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kolme viestiä ministerille. Ensinnäkin, maatalouden kannattavuuteen: Panostakaa elintarvikeketjun toimivuuteen ja etsikää puhtaille, laadukkaille suomalaisille elintarvikkeille uusia vientimarkkinoita. Se on etenkin Venäjän asettaman tuontikiellon vuoksi erittäin tärkeätä. Toiseksi, asettakaa tuo mainittu parlamentaarinen työryhmä pohtimaan metsäteollisuuden toimintaedellytysten parantamista. Me tarvitsemme yhteisen kansallisen näkemyksen siitä, miten nämä investoinnit saadaan käyntiin, miten puuhuolto turvataan, miten metsäalan koulutus ja osaaminen tässä maassa pidetään, ja esimerkiksi siitä, miten Kemera-laki priorisoidaan. Ja kolmanneksi, puhemies, haluan nostaa esiin poronhoitolain päivitystarpeen. Tänä päivänä me kansanedustajat saamme paljon huolestuneita yhteydenottoja erityisesti Koillismaalta, missä on ongelmia asukkaiden ja porojen välillä, kun tuo vanha paimentolais-elinkeino leviää varsin tiiviille kaupunkiseuduille ja alueille ja yhteenotoilta ei vältytä. Nyt laki vaatii päivitystä, ja me odotamme teiltä, ministeri Tiilikainen, toimia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-09-21T16:52:57,2016-09-21T16:54:00,Tarkistettu,1.1 2016_87_377,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin haluan osaltani kiittää siitä 50 miljoonan kriisipaketista. Toki kun rahaa ei ole paljoa jaettavaksi, niin siellähän on aika paljon semmoisia toimia myös, jotka itse asiassa alkavat vaikuttaa vasta myöhemmin ja jotka vaativat sitten varmasti myös EU:n kanssa tsekkausta, että ne tulevat Suomessa mahdollisiksi. Silloin kun rahaa ei ole paljoa jaossa, niin on tärkeää, että byrokratiaa puretaan, ja näin ollen keskustankin eduskuntaryhmä on esittänyt 202 uutta norminpurkukohdetta, ja niistä iso osa itse asiassa koskee kyllä elintarviketeollisuutta ja maataloutta, ja toivottavasti niissä päästään myös eteenpäin. Arvoisa ministeri, haluaisin kuitenkin kysyä liittyen hankintalakiin — kun hallitus tuossa keväällä linjasi valtioneuvoston periaatepäätöksellä siitä, että hyvinvointikriteereitä täytyy noudattaa kotimaisissa hankinnoissa ja ruuantuotannon saamiseksi kotimaasta paremmin liikkeelle kaikkiin meidän laitoksiimme — miten nyt meinataan huomioida sitten siinä hankintalain käsittelyssä se, että se on ennen kaikkea kotimaista ruokaa, mitä Suomessa hankitaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-21T16:54:01,2016-09-21T16:55:11,Tarkistettu,1.1 2016_87_378,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Nyt kello menee siihen malliin eteenpäin, että yksi puheenvuoro ennen ministeriä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_379,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oliko tulkittavissa niin, että SDP ei enää aja kiinteistöveroa metsämaalle, kun täällä oli niin myönteisiä puheenvuoroja metsätalouden kannattavuuden parantamisesta ja puuhuollon turvaamisesta? Tämä on hyvä asia, jos tämä virallisestikin pitää paikkansa myöskin puoluejohdon osalta. Sehän on ollut se peikko, se keppi, jota te olette aina tarjonneet, että maa- ja metsäta-lousmaille kiinteistövero ja pannaan kyykkyyn nämä metsänomistajat ja maanomistajat. Hyvä, jos näin on. Mutta sitten ystävällisesti edustaja Koskelle sanon: varmaan tiedättekin, että veropolitiikkahan on valtiovarainministeriön valmistelussa, ja uskon, että keskustan puolella on valmiutta tarttua kaikkiin hyviin esityksiin, jotka parantavat tärkeän alkutuotannon kannattavuutta, mutta tuollainen puheenvuoro kannattaa käyttää huomenna kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksessa ja patistella ministeri Orpoa viemään tätä asiaa hyvin päättäväisesti eteenpäin myöskin veropolitiikan osalta. (Susanna Koski: Palaamme asiaan!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-09-21T16:55:15,2016-09-21T16:56:11,Tarkistettu,1.1 2016_87_380,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Tiilikaiselle oli sen verran paljon kysymyksiä, että 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_381,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Useat edustajat puhuivat tästä ruuan hinnan jakautumisesta viljelijän, elintarvikejalostuksen ja kaupan kesken. Todellakaan sitä suomalaista ruokaa ei kuluttajan lautaselle kerta kaikkiaan ilmesty, ellei se ruuantuotanto ole suomalaiselle viljelijälle kannattavaa, tämä on kaikkien osapuolten ymmärrettävä. Toukokuussa jo pyysin ketjun osapuolet ensimmäiseen palaveriin, näitä yhteydenpitoja jatketaan. Ja itse asiassa tässä on hyvä huomata se, että maatalousneuvosto toissa viikolla kohtuullisen suuren yksimielisyyden vallitessa päätyi päätelmiin, joissa ensisijaisesti tietenkin edellytetään sitä, että tämä elintarvikeketjun itsesäätely pelaa ja jokainen sen oikeudenmukaisen osan saa, mutta ei suljettu pois myöskään EU-lainsäädännön mahdollisuutta säädellä sitten tämän ruokaketjun tulonjakoa. Ensisijainen on kuitenkin alan itsesäätely — toivottavasti siinä meilläkin edetään. Monet edustajat puhuivat viennistä, ja se on todella näin, että siitä bulkki-Suomesta brändi-Suomeen siirtymisessä oikeastaan se kasvu tulee nimenomaan vientimarkkinoitten kautta. Meillä Suomessa ei kovin paljon enempää ruokaan rahoja kuluteta kuin tälläkään hetkellä, lähivuosina ainakaan, joten elintarvikeyritysten kasvu on pitkälti viennin varassa. Kiina on mielenkiintoinen markkina, ja niitä löytyy monia muitakin. Itse kävin kolmessa eri maassa viime talven aikana vienninedistämisreissuilla, ja jatkoa seuraa nyt syksyllä ja talvella, ja onneksi jotain aina tuolta mukaan tarttuu. Esimerkiksi tällä mainitulla Kiinan-reissulla saimme kiinalaisten viranomaisten loppuraportit näitten suomalaisten teurastamoitten tarkastuksista. Eli tuotanto-olojen pitäisi olla kunnossa, viimeiset täydennykset meiltä on toimitettu, mitä heidän viranomaisensa ovat toivoneet. Odotamme tietysti kiinalaisten päätöksiä. Evira toimii tässä hyvin yritysten tukena, jotta nuo kunkin kohdemaan mukaiset vaatimukset pystyttäisiin osoittamaan, ja meidän elintarviketarkastukseen ja ‑turvallisuuteen onneksi luotetaan. Tästä kannattavuudesta ja verotuksesta esimerkiksi edustaja Koski ja Rantakangas puhuivat, ja toden totta, se kuuluu tietysti valtiovarainministerin tontille, mutta olen tyytyväinen siitä, että yrittäjävähennys koskee myös maataloutta, maaseutuyrityksiä, ja sen myötä ensi vuoden budjetin verotusvaikutukset ovat ilman muuta viljelijöille myönteisiä. Metsät ovat Suomelle kansallinen asia, se on todella tärkeä juttu, ja meillä on pitkää tällaista metsäpolitiikan ja metsästrategian laaja-alaista valmistelua. Jos parlamentaarinen työ tuo siihen lisää sitoutumista ja sitä tulevaisuudenuskoa ja auttaa tavoitteen asetannassa, jotta uskallamme vielä kunnianhimoisempia tavoitteita metsäpuolelle asettaa, niin pohdin vakavasti tätä ehdotusta. Tuo EFIn määrärahojen lisäys, minkä edustaja Heikkinen mainitsi, on todella maininnan arvoinen. Sitä moni edustaja viime syksynä peräänkuulutti, että EFIllä on vaikeuksia. Huoleenne on vastattu ja nyt pysyvästi tuota määrärahatasoa on nostettu, ja EFIn osaamista tarvitaan Euroopan mitassa juuri tässä metsäpolitiikan ja myös ilmastopolitiikan yhteydessä, koska metsien merkitys myös sillä puolella korostuu. Viestini sukupolvenvaihdosta miettiville nuorille, mitä edustaja Korhonen lähestulkoon perinteiseen tapaan kysyi täällä salissa, on se, että maltti on valttia, mutta ruokaa ihmiset tarvitsevat joka ikinen päivä, ja maapallon väestö kasvaa. Meidän on tietysti päätöksentekijöinä yritettävä huolehtia siitä, että omalta osaltamme ne edellytykset kannattavaan toimintaan, järkevään toimintaan — ja byrokratian karsimisen kautta myös se järkevä toiminta tulee — turvataan, mutta sitten sieltä markkinoilta ja viennin kautta mahdollisesti niitä lisäeuroja pystytään vielä saamaan. Lopuksi: Edustaja Karimäki kysyi monesta ympäristöön liittyvästä näkökohdasta. Biokaasulaitoksia edistetään osana tuota kriisipakettia, ja sovimme, että maatilatason biokaasulaitoksia edistetään ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä konkreettisilla päätöksillä. Luomumaito on ollut Ruotsissa ja Tanskassa luomualan kasvun veturi. Sitä haluaa myös maan hallitus. Luomumaidon D-vitaminointi mahdollistetaan asetuksella ja koulumaitotukea suunnataan luomumaidon suuntaan, tavoitteena saada luomumaidon osuus kasvamaan kouluissa ja päiväkodeissa. Esimerkiksi kipsauskokeilu on vastaus maatalouden kuormituksen alentamiseen. Maaperän hiilipitoisuuden lisääminen, kaikkea tällaista, pannaan nyt testiin ja kokeiluihin. [Puhemies Maria Lohela: Ministeri Tiilikainen, on aika täynnä.] Aikani on jälleen täysi? [Puhemies Maria Lohela: Jälleen, kyllä.] Kiitoksia, arvoisa puhemies, ja kiitoksia edustajille vilkkaasta keskustelusta ja hyvistä ideoista, mitä heittelitte tännepäin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-09-21T16:56:15,2016-09-21T17:02:10,Tarkistettu,1.1 2016_87_382,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Siirrytään työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Molemmat ministerit käyttävät esittelypuheenvuorot tähän alkuun, ja sitten siirrytään keskusteluun. — Ministeri Rehn aloittaa, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_383,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Viime aikoina Suomen kansantalouden kasvu on osoittanut elpymisen merkkejä. Kun vielä viime vuonna liikuimme lähellä nollakasvua, niin tämä ja ensi vuosi näyttäisivät menevän lähelle 1 prosentin kasvua. Se ei kuitenkaan meille riitä, ei varsinkaan työllisyyden merkittävään kohenemiseen. Jotta pystymme parempaan, meidän on pidettävä huoli suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvystä. Maailmalla menestyvät yrityksemme kasvattavat vientiämme, ja yhteiskuntamme hyötyy siitä niin kasvavina investointeina ja työllisyytenä kuin myöskin verotuloina. Me olemme vahvasti vientivetoinen talous, vientivetoinen yhteiskunta. Kun viennin veturimme porskuttavat hyvin huollettuina ja rasvattuina, synnyttää se kestävää talouskasvua ja parantaa myöskin työllisyyttämme. Valtiolla on merkittävä rooli viennin ja investointien edistämisessä. Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa teimme viime viikolla linjauksen, jonka mukaisesti Finnveran vientitakuuvaltuuksia korotetaan 8 miljardilla eurolla 27 miljardin euron tasolle. Samalla vientiluottojen rahoitusvaltuus ja korontasausvaltuus nostetaan molemmat 13:sta 22 miljardin euron tasolle. Nykyisessä kilpailutilanteessa vientirahoituksen riittävyys on suomalaiselle yrityselämälle ja yrittäjyydelle osa niitä välttämättömiä kilpailukyvyn edellytyksiä, joita hallitus haluaa parantaa. Valtuuksien korotuksella on merkittävä vientiä ja työllisyyttä lisäävä vaikutus. Me työskentelemme kaiken kaikkiaan kovasti sen eteen, että saisimme suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvyn paremmalle tolalle. Kilpailukykysopimus on keskeinen elementti tässä yhteisessä ponnistuksessa. Sopimus on mainettaan parempi ja tukee nyt orastavaa kasvua synnyttäen arvioiden mukaan 35 000—45 000 uutta työpaikkaa. Tämän lisäksi olemme koonneet vastuualueellani laajan yrittäjyyspaketin. Valmistelu on käynnissä ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnyksen madaltamiseksi. Maakuntauudistuksen yhteydessä valmistelemme yritys- ja te-palveluiden yhdistämisen kasvupalveluiksi, jolloin työllisyyden ja yrittäjyyden palvelut nidotaan aiempaa vahvemmin toisiinsa. Ensi kuussa Tekes lanseeraa käyttöön innovaatiosetelin, jonka tavoitteena on tuoda aiempaa laajempi pk-yritysten joukko osaamisintensiivisten palveluiden käyttäjiksi. Ensi vuoden talousarvioesitys sisältää myöskin uuden konkreettisen työkalun,  jolla huolehdimme energia- eli sähköintensiivisen vientiteollisuuden kustannuskilpailukyvystä. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointiin esitämme 43 miljoonaa euroa, joka rahoitetaan päästökaupan tuloilla, niin että puolet niistä käytettäisiin tähän hiilivuodon estämiseen, mikä on tarpeen sekä talouden että ympäristön kannalta. Päinvastoin kuin viime aikoina on väitetty, hiilivuotoa esiintyy ja se on merkinnyt pitkää miinusta muun muassa terästeollisuudelle Euroopassa ja Suomessa. Ruostumattoman teräksen tuonti EU-maihin on kasvanut 9 prosentista peräti 26 prosenttiin vuosikymmenen aikana. Tuonnin lisäys on lähes kokonaan Kiinasta, jolloin myös globaalit kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet 4 miljoonalla tonnilla. Hiilivuotoon ja ennen muuta työpaikkavuotoon pitääkin suhtautua vakavasti sekä ympäristön että talouden näkökulmasta. Kuten SAK:n pääekonomisti Olli Koski, päteväksi arvostettu ekonomisti, on todennut: ""Muun muassa Maailmanpankki toteaa (toisin kuin VATT), ettei hiilivuodon riskiä voi missään nimessä sulkea pois. Syntyy vaikutelma, että VATT tarkoituksella vähättelee energiaverojen palautusten vaikutuksia kilpailukykyyn. Energiaverojen palautusten poisto heikentäisi energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä yhtä varmasti kuin palkankorotukset. Hinnankorotuspaineen aiheuttaman kilpailukykyvaikutuksen merkittävyydestä voi olla montaa mieltä, mutta sen kiistäminen kokonaan on perusteetonta."" (Puhemies koputtaa) Eli energiaintensiivisen teollisuuden, kuten metsä- ja metalliteollisuuden, osuus on Suomessa poikkeuksellisen suuri, EU-maista selvästi suurin. Me emme halua menettää (Puhemies koputtaa) kilpailukykyä muihin maihin verrattuna emmekä päästää teollisuutta pakenemaan maasta ja mantereelta. Siitä ei hyötyisi maailman ilmasto eikä suomalainen duunari.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-09-21T17:02:21,2016-09-21T17:08:11,Tarkistettu,1.1 2016_87_384,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi sitten esittelin tältä samaiselta paikalta ensimmäistä kertaa työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan talousarvioesitystä. Toin tuolloin esille ja toistan sen peruslähtökohdan, joka meillä on käsissämme, kun pohditaan työllisyysasioita: viime vuosien aikana heikkoa talouskasvuvuotta on seurannut aina heikko talouskasvuvuosi, ja kun tämä kaava toistuu peräkkäin riittävän monta kertaa, niin olemme siinä tilanteessa, että työllisyyskehityksemme on liian heikkoa. Olemmeko me lannistuneet? Emme ole. Olemmeko me olleet toimettomina? Emme ole. Olemmeko me nyt tehneet muutoksia? Kyllä olemme. Ennen kuin menen tarkemmin niihin yksityiskohtiin, joita olemme hallituksena tehneet työllisyystilanteen parantamiseksi, muutama sananen nykyhetkestä. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että kuluvana vuonna työttömyysaste olisi 9 prosenttia, jossa on parannusta viime vuoteen verrattuna 0,4 prosenttiyksikköä. Vuodelle 17 ennustetaan 8,8 prosentin työttömyyttä, joten vaikka juna liikkuu hitaasti, on suunta kuitenkin oikea. Tässä kehityskulussa hallituksen tekemät uudet avaukset ja, sanomattakin selvää, kilpailukykysopimus näyttelevät merkittävää osaa. Muutama sananen tarkemmin tämän hetken tilanteesta. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli viime kuun lopussa reilut 342 500 työtöntä työnhakijaa. Määrä on suuri, liian suuri. Se on kuitenkin 4 200 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Liian suuriahan nämä luvut edelleen ovat, mutta tosiasia toki on, että vuoden aikana päättämämme uudistukset eivät vielä näy luvuissa. Maltillinen talouskasvu ja nykyinen työllisyystilanne yhdistettyinä siihen faktaan, että meidän on saatava maamme julkinen talous kestävälle pohjalle, synnyttävät yhtälön, jota ei ole helppo ratkoa. Emme pysty ratkaisemaan yhtälöä menneiden vuosien tapaan lapioimalla lisää rahaa toimenpiteisiin, vaan meidän on taklattava ongelmia muilla tavoin. Mitään hokkuspokkustyöllistämistemppuja emme tarvitse, ei niitä missään hihan varressa olekaan, vaan uusia, laajoja ja ennen kaikkea vaikuttavia toimenpiteitä. Muutamme painopistettä passiivitoimenpiteistä enemmän aktiivitoimenpiteiden suuntaan. (Vasemmalta: Hyvä!) Tämän teemme laajentamalla työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta siten, että ensi vuoden alusta työttömyysetuuksiin STM:n pääluokkaan varattuja määrärahoja voidaan käyttää starttirahan, palkkatuen ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Lakiesitys tästä tulee eduskunnan käsiteltäväksi lokakuussa. Arvioimme, että tätä kautta avautuisi työmahdollisuus noin 10 000 työttömälle. Kokonaisuuteen liittyen siirrämme työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden momentilta 151 miljoonaa euroa STM:n pääluokkaan, minkä lisäksi, kuten äsken totesin, STM:n pääluokkaan varattuja työttömyysetuuksien määrärahoja käytetään aktivointiin. Talousarvioesitys lisää myös mahdollisuuksia tarjota työkokeilua työttömille työnhakijoille poistamalla lainsäädännöllisiä rajoituksia. Tavoitteena on lisätä työkokeiluja aloilla, joilla tyypillisesti tehdään osa-aikatyötä. Lisäämme myös te-toimistojen resursseja 17 miljoonalla eurolla. Te-palveluita tehostetaan ja yksityisten palveluntuottajien käyttöä lisätään. Ensi vuoden alusta lähtien työttömien määräaikaishaastattelut toteutetaan kolmen kuukauden välein, minkä johdosta voimme tukea työnhakijoita ja löytää jokaiselle työnhakijalle sopivia ratkaisuja aiempaa paremmin. Ovatko edellä mainitut riittäviä toimia? Eivät sellaisinaan. Päätimmekin budjettiriihen yhteydessä myös muista merkittävistä kolmikantaisista valmistelutoimista. Tiivistetysti ne voidaan todeta viiden kohdan listana: 1) ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen nopeampaan työllistymiseen kannustavaksi, 2) ansiosidonnaisen työttömyysturvan ansio-osan käyttö palkkatukena ja starttirahana, 3) työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyyden edistäminen osaamisohjelmalla, etsivällä nuorisotyöllä ja nuorten työpajoilla, 4) pitkään työttöminä olleille ja heikon työhistorian omaaville uusi työehtosopimuksen piiriin kuuluva palkkamalli, jossa mukana palkkaa täydentävä tuki, 5) ikääntyneiden kertaluonteinen eläketuki. Vaikuttava lista, mutta emme suinkaan lopeta ahkerointiamme tähän, vaan hallitus käynnistää valmistelun toimikautensa puolivälitarkasteluun kannustinloukkujen purkamiseksi ja työvoiman liikkumisen edistämiseksi. Loppuun vielä muutama sana vastuullani olevaan kotouttamiskokonaisuuteen. Elokuun viimeisimmät arviot kertovat, että oleskeluluvan saisi kuluvana vuonna noin 7 200 maahanmuuttajaa. Arvion pohjana on, että noin neljännes hakijoista saisi myönteisen päätöksen. Olemme lisänneet budjettiin kotouttamiskoulutuksen määrärahoja, samoin kuntakorvaukset kotouttamistoimista kasvavat 220 miljoonaan euroon, joka on kuutisenkymmentä miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Uuden tilanteen edessä olemme etsineet myös uusia rahoitusratkaisuja, joista nostaisin tässä esille maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen vaikuttavuusinvestointirahaston. Arvoisa puhemies! Tässä keskeisimpiä kokonaisuuksia vastuullani olevista talousarvioasioista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-21T17:08:15,2016-09-21T17:14:05,Tarkistettu,1.1 2016_87_385,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Hyvät edustajat, sitten siirrytään debattiin. Voitte osoittaa kysymyksiä tai huomioita molemmille ministereille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_386,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos molemmille ministereille näistä esittelyistä. Tässä budjetin yhteydessä on tehty paljon toimia työllisyyden parantamiseksi, työttömien aktivoimiseksi nimenomaan vaikuttavilla uusilla toimenpiteillä, mikä on erittäin hyvä asia, nimenomaan tämä työttömyysturvan käyttö palkkatukena, myös starttirahana ja liikkuvuusavustuksina. Se toinen puoli kuin työttömien aktivointi on luoda sitten edellytyksiä uusille työpaikoille, mutta myös luoda edellytyksiä nykyisten työpaikkojen säilymiselle. Kiitos ministeri Rehnille tästä hyvästä ja aika seikkaperäisestä selostuksesta siitä, mistä on kysymys tässä päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoinnissa, koska tässä ovat vallalla olleet  (Puhemies koputtaa)  kuitenkin aika pitkälle tämä Hesarin juttu ja VATTin tiedot... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-21T17:14:14,2016-09-21T17:15:25,Tarkistettu,1.1 2016_87_387,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille hyvistä aloituspuheenvuoroista. Ensimmäisenä haluaisin puuttua tähän vientivetoisuuskeskusteluun, jonka ministeri Rehn otti esille. On erittäin hyvä, että meillä nämä vientitakuut kasvavat, koska myöskin liiketoiminta lisääntyy. Suuri kysymysmerkki tai haaste on kuitenkin pienemmät vientitakuut. Ne ovat usein hyvin isoja, miljardienkin arvoisia laivatilauksia, jotka ovat tosi hieno asia, mutta sitten kun ruvetaan puhumaan miljoonasta, kahdesta miljoonasta vientitakuusta, tuleekin vaikeuksia. Usein jo markkinaselvitys tai asiakasselvitys syö kolmasosan siitä kustannuksesta, 100 000—150 000 euroa. Juuri tänään tuli yhdeltä yrittäjältä viestiä, että he ovat pientä vientitakuuta Kirgisian suuntaan hakemassa. Sanottiin, että ei voi ottaa riskiä. Tämä ainut riski on, että kolmessa kuukaudessa pitää maksaa takaisin. Eli kysymys näistä pienistä vientitakuista: miten ne saataisiin myöskin toimimaan, että pienemmät yritykset pääsevät tekemään vientiä sillä tavalla, että vientitakuu on mukana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-09-21T17:15:25,2016-09-21T17:16:36,Tarkistettu,1.1 2016_87_388,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri Lindström kuvasi sitä, että työttömyys on alentunut reilulla 4 000:lla vuoden takaiseen nähden, ja tämä on hyvä asia. Se on suunnilleen saman verran kuin aktivointiaste on noussut, elikkä tosiasiallisesti sillä, että aktiivitoimia on ollut hitusen enemmän kuin vuosi sitten, tuo työttömyyden alenema on saatu aikaan. Tähän nähden olen iloinen siitä, että työmarkkinatukea voidaan jatkossa käyttää palkkatukena ja starttirahana ja liikkuvuusavustuksina. Tuo malli ei ole uusi. Sitä on käytetty aiemminkin, mutta se on viisas malli silloin, kun rahasta on pulaa. Mutta kun katsoin noita lukuja: Te mainostitte, että tapahtuu paljon rakenteellisia uudistuksia. Miksi te sitten budjetissa arvioitte, että rakenteellinen työttömyys on ensi vuonna suurempaa kuin se on tänä vuonna, että työttömyysjaksot ovat suunnilleen samalla tasolla kuin ne ovat tänä vuonna ja että nuorten työttömyys on samalla tasolla kuin se on tänä vuonna? Jos katsoo noita teidän arviointejanne ja budjettikirjaa, niin te ette kuitenkaan ikään kuin usko näihin omiin toimiinne. Mutta toivoisin, että yhtä pontevasti kuin näitä muita asioita ajatte ajaisitte sitä, että työttömyysturvaa voi käyttää (Puhemies koputtaa) kouluttautumiseen, koska työvoimapoliittisen koulutuksen volyymi laskee aivan liikaa tähän tilanteeseen nähden.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-09-21T17:16:36,2016-09-21T17:17:50,Tarkistettu,1.1 2016_87_389,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että hallituksen politiikka on pikkuhiljaa ruvennut puremaan ja vientisatamissa alkaa tapahtua. Ja ministeri Rehn kertoi aivan hyvin siitä, että vientitakuita on lisätty ja sitten on vientiluototusinstrumentteja lisätty. Olisin kysynyt arvoisalta ministeriltä: Mikä on teidän mielestänne näköala vientikaupan lähiajan näkymiin vuoden 2017 aikana? Ovatko nämä tehdyt toimet riittäviä? Ja toinen asia, ministeri Lindströmille kysymys myös siitä, että kun näitä palkkatukia nyt ollaan suunnittelemassa, se on kolmikantaryhmässä suunnittelussa ja neuvottelut ovat meneillään: onko teillä näköalaa itsellänne, miten tämä saadaan onnistumaan? Tämähän olisi tärkeä asia, että onnistuttaisiin uusia instrumentteja luomaan ihmisten työpaikkojen tekemiseen, koska ainoa tehokas keino ihmisten hädän auttamiseen ja työttömän auttamiseen on se, että hänelle saadaan työpaikka. Se on kaikkein arvokkainta. Mitä luulette, onnistuuko tämä palkkatukihomma?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-21T17:17:51,2016-09-21T17:18:45,Tarkistettu,1.1 2016_87_390,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri Lindström, viisas työvoimapolitiikka ei lähde siitä, että ihmisiä ylhäältä päin aktivoidaan, vaan siitä, että ymmärretään ihmisten luonnollinen aktiivisuus ja pyritään katsomaan, onko järjestelmässä jotakin, joka estää sitä. No, meidän työttömyysturvajärjestelmän suuret kitkakohdat ovat viranomaispäätösten ennakoimattomuus, byrokratian raskaus ja avun puute: se, että niitä henkilökohtaisia tapaamisia ei oikeasti saa tai ne saa sitten, kun momentum on mennyt jo kuukausia sitten. Kaikki nämä olisi hoidettavissa sillä määrärahalla, joka nyt kohdennetaan näihin kolmen kuukauden välein järjestettäviin mekaanisiin tapaamisiin. Viime vuosina suunta on ollut se, että pyritään pikemminkin eriyttämään palveluita ihmisten tarpeen mukaan kuin tarjoamaan sitä samaa bulkkia kaikille — koska se ei toimi, koska siihen menee kauheasti rahaa, koska lopputulos on tehoton. Mitä jos me miettisimme tämän homman nyt uudestaan alusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-21T17:18:47,2016-09-21T17:19:58,Tarkistettu,1.1 2016_87_391,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! En tahdo vähätellä SAK:n pääekonomistin arviota. Minä toivon, että ministeri ja hallitus eivät myöskään vähättele riippumatonta tutkimustietoa. Tässä on nyt keskustelussa tämä hiilivuoto. Toinen arvio lähtee siitä, että sitä ei voida täysin poissulkea tulevaisuudessa, ja toinen arvio lähtee siitä, että tutkimustieto ei pysty sitä havaitsemaan. Onkin syytä kysyä, jos tässä ovat ne kaksi vaihtoehtoa, onko kenties kokonaisuudessaan lähes 650 miljoonan euron tuki aivan paikallaan, kun rahasta on puutetta ja uusia markkinoita pitäisi koko ajan kehittää ja euroja pitäisi löytyä myöskin sinne — ja VATTin tutkimuksen mukaan nämä tuet eivät ole hyödyttäneet kilpailukykyä eivätkä työllisyyttä. Tästä on ennen kaikkea kysymys. Ministeri unohti mainita sen, että pääekonomisti Koski sanoo myös, että monenkirjavat tuotantotuet ja niiden ristiriitaiset tavoitteet eivät johda tehokkaaseen lopputulokseen. Ja Koski korostaa, että nyt tulisi päästä kokonaistaloudellisesti tehokkaampaan (Puhemies koputtaa) energiajärjestelmään. (Puhemies: Aika!) Miltä osin alempi sähköverokanta ja energiaveroleikkuri ovat osa kokonaistaloudellista ratkaisua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-21T17:19:58,2016-09-21T17:21:10,Tarkistettu,1.1 2016_87_392,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Värderade talman, arvoisa puhemies! Työhyvinvointi on avainasemassa, kun tavoitellaan pidempiä työuria. Eläkeikiä on nostettu, mikä on hyvä asia talouden ja työllisyyden kannalta, mutta kysyn teiltä, arvoisa työministeri: mitkä ovat suunnitellut toimenpiteet työhyvinvoinnin parantamiseksi? Sairauspoissaolot maksavat arvioiden mukaan yhteiskunnalle ja työnantajille noin 24 miljardia euroa vuodessa. Miten näitä kustannuksia aiotaan vähentää? Leikkaamalla henkilömitoitusta jo ennestään raskaassa vanhustenhuollossa ei hoitajien jaksamista taatusti paranneta. Taloutemme kasvu edellyttää, että työntekijät ovat motivoituneita ja viihtyvät työssään. Nyt tarvitsemme vahvaa panostusta työhyvinvoinnin parantamiseksi. Miten se hoidetaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2016-09-21T17:21:11,2016-09-21T17:21:58,Tarkistettu,1.1 2016_87_393,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän talouskasvu lepää nyt liikaa vain kotimaisen kysynnän ja toisaalta rakentamisen varassa. Me emme pysy nyt maailmantalouden vauhdissa viennissä, ja me olemme menettäneet osuuksiamme. Tällä talouskasvuennusteella, joka nyt on muutamaksi vuodeksi tehty, ei työllisyystavoite tule toteutumaan. Me tarvitsemme nopeamman talouskasvun. Ja tästä tullaan siihen, että tämä hintakilpailukyky ei ole nyt se meidän pääongelma, vaan ongelma on se, että meidän pitää saada uusi vaihde tähän talous- ja elinkeinopolitiikkaan: viennin jalustan vahvistamista, korkean jalostusasteen tuotteiden viennin edistämistä, kohtuuhintaista energiaa ja investointeja tänne kotimaahan. Me tarvitsemme uutta elinkeino- ja talouspoliittista ajattelua tässä mielessä. Tähän istuu erittäin huonosti se, että leikataan Tekesin määrärahoja, jotka liittyvät tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Ja pari ilmaista ehdotusta kevään kehysriiheen, tähän puolivälitarkastukseen: olisi hyvä, (Puhemies koputtaa) että näiden kärkihankkeitten joukossa olisi palvelualojen... [Puhemies Maria Lohela: Nyt on kyllä jo reilusti yliajalla.] ...mukaan lukien matkailun, strateginen ohjelma, ja ehdottaisin, että tänne otetaan... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-09-21T17:22:01,2016-09-21T17:23:17,Tarkistettu,1.1 2016_87_394,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää hallitusta sen harjoittamasta politiikasta, joka tukee mikro- ja pienyrittäjyyttä sekä helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä. Erityisesti maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönotto on tervetullut uudistus kaikkien pienyrittäjien puolesta. Lisäksi mahdollisuus käyttää työttömyysetuuksiin varattuja määrärahoja starttirahana tukee uusien yritysten syntymistä. Yksi hallituksen kärkihankkeista on kannustinloukkujen purkaminen, jolla on suuri merkitys kaiken työn vastaanottamisen kannattavuuden ja jopa harmaan talouden torjunnan kannalta. Toivon, että kannustinloukkujen purkamista ja työvoiman liikkuvuuden edistämistä selvittävän työryhmän raportin jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö pystyy siinä yhtä hyviin toimenpiteisiin kuin mitä yrittäjyyden osalta on nähty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-09-21T17:23:17,2016-09-21T17:24:15,Tarkistettu,1.1 2016_87_395,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus ansaitsee kiitosta pragmaattisesta, käytännönläheisestä, lähestymistavasta käsillä oleviin kysymyksiin. Jos ajatellaan päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotukea, niin tämä ei välttämättä ole sellainen tukimuoto, jota minun ihanneyhteiskunnassani olisi, mutta kun eletään tässä käytännön maailmassa, missä ollaan, niin ei ole järkeä sellaisessakaan politiikassa, että viemme työpaikat ulkomaille ja samalla tosiasiallisesti päästöjen määrä lisääntyy. Tämä on aivan järkevä lähestymistapa tässä reaalisessa maailmassa. Samoin hallitus kantaa minusta vastuullisesti huolta myöskin työmarkkinoista kokonaisuudessaan, sekä työllistämisen kynnyksen madaltamisessa että sitten työntekijöiden insentiivien parantamisessa työn vastaanottamiselle. Tästä ansaitsevat molempien ministereiden esitykset täydet kiitokset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-09-21T17:24:17,2016-09-21T17:25:18,Tarkistettu,1.1 2016_87_396,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Rouva puhemies! Kiitokset molemmille ministereille hyvästä selonteosta. Ne ovatkin — idänkaupan ohella — meidän jaostomme keskeistä työsarkaa. Ministeri Rehnille: Yhdyn hänen arvioonsa siitä, että sattumalta juuri äsken Outokummun osake oli melkein 4,5 prosenttia nousussa. Teräksen hinta menee Suomessakin vähän eteenpäin. Mutta tämän talousarvion täydennyksenä tulee myöhemmin meitä edelleen sitova päätös lopettaa Terrafamen kaivos, ja se on aiheuttanut... Silloin keväällä me vierailimme siellä jaoston kanssa kaksi vuorokautta ja saimme hivenen paremman käsityksen Terrafamen tulevaisuudesta kuin hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta. Niitä täydentävät myös nyt julkisuudessa esitellyt numerot Terrafamen menestyksestä, (Puhemies koputtaa) ja olisin kiinnostunut kuulemaan ministeriltä siitä asiasta vähän enemmän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-09-21T17:25:20,2016-09-21T17:26:33,Tarkistettu,1.1 2016_87_397,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Haluan tähän alkuun todeta, että SDP tukee sitä linjausta, että teollisuuden kustannukset pyritään pitämään kurissa. Tuimme sitä viime hallituksessa, ja nyt kun olemme täällä oppositiossa, jatkamme samaa linjaa. (Harri Jaskari: Tosi hienoa!) Arvoisa puhemies! Meillä kuitenkin on se pohja, josta me ponnistamme, ja sen lisäksi me tarvitsemme sitten uusia aloja, ja sen takia minä tässä kokonaisuudessa yhdyn siihen, mitä edustaja Ihalainen täällä aikaisemmin sanoi, että meidän pitäisi kyllä tämä yritystukiviidakko kokonaisuudessaan käydä läpi, kuitenkin niin, että me emme tuhoa työpaikkoja, mutta pystyisimme satsaamaan uuteen kasvuun. Tämä oli myös, jos minä ymmärsin oikein, Olli Kosken viesti, kun hän kommentoi myös tätä päästökauppa-asiaa. Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus nyt tarkisti linjansa tässä työllistämisessä, mitä tulee näihin palkkatukirahoihin, ja nyt tässä on löydetty tämmöinen malli, se on hyvä, mutta, ministeri Lindström, tuleeko tässä nyt automaattinen palkkatuki, joka on (Puhemies koputtaa) Rinteen mallin kirkas ajatus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-21T17:26:34,2016-09-21T17:27:46,Tarkistettu,1.1 2016_87_398,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille esityksistä. Kiitän hallitusta erityisesti siitä, että ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät, yli 60-vuotiaat, pääsevät nyt tämän kertaluontoisen Lex Lindström ‑menettelyn piiriin. Tämä on aikaisemmin ollut ymmärtääkseni SDP:n ajatuksissa, mutta sitä ei valitettavasti saatu heidän työministeriaikanaan toteutettua, (Hälinää) ja hallitus osoittaa tässäkin etenemistä. (Krista Kiurun välihuuto) Olisin kysynyt ministeriltä: onko tämä menettely vapaaehtoinen, niin että siihen ei ketään velvoiteta? Sitten olisin kiittänyt vielä erityisesti siitä, että työttömistä otetaan nyt koppi. Vasemmisto tuntuu pitävän huonona sitä, että ihmisiä tavataan, vaikka kuitenkin edustaja Kontula sanoi tuossa aikaisemmin, että henkilökohtaisia tapaamisia ei saa — sitten kuitenkin hän arvostelee sitä, että niitä saa. Olisi nyt kiva tietää, onko se hyvä vai huono asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-09-21T17:27:46,2016-09-21T17:28:54,Tarkistettu,1.1 2016_87_399,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä nyt sattuu olemaan yksi sellainen sosialidemokraattinen työministeri, jonka aikana tuo ratkaisu on toteutettu — tosin silloin sen asian esitteli ministeri Mönkäre, koska se hänelle kuului ja yhdessä sen valmistelimme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-09-21T17:28:56,2016-09-21T17:29:11,Tarkistettu,1.1 2016_87_400,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto ei vastusta missään tapauksessa sitä, että työttömiä ihmisiä tavataan — tavataan kaikki, sitä parempi. Mutta vasemmistoliitto vastustaa sitä, että me hassaamme meidän vähiä rahojamme sellaisiin mekaanisiin tapaamisiin, joille ei ole selkeää tarvepohjaa, sen sijaan, että me pyrkisimme ensisijaisesti takaamaan ihmisille mahdollisuuden tavata viranomainen silloin, kun sitä tarvitaan. Tällä hetkellä tilanne on se, että jos ihminen tarvitsee työnhaussa apua, hän ei sitä meidän te-toimistosta saa, koska rahat eivät riitä tapaamisten järjestämiseen. Tämä on ongelma, joka minun mielestäni pitää ratkaista ensin, ennen kuin me lähdemme miettimään mitään tämmöisiä kolmen kuukauden ruletteja, joidenka tarkoituksena — ainakin niiden lausuntojen perusteella, joita siitä on nyt etukäteen annettu — on lähinnä kontrolloida työttömiä, vaikka se puetaan tällaisiin eufemismeihin kopin ottamisesta. Kopin ottaminen on huutoon vastaamista, ei kepittelyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-21T17:29:12,2016-09-21T17:30:18,Tarkistettu,1.1 2016_87_401,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Uskon, että valtaosa niistä yli 340 000 työttömästä työnhakijasta ja erityisesti niistä 127 900 pitkäaikaistyöttömästä on sitä mieltä, että on aivan oikein ja kohtuullista yrittää löytää uusia keinoja työttömyyden vähentämiseksi. Myös ne yritykset, joissa on 82 500 avointa työpaikkaa, varmasti ovat iloisia, että uusia ratkaisuja yritetään etsiä. Ihmettelen suuresti sitä tässä edellisessä puheenvuorossa tullutta vastustusta sille, että nyt todellakin halutaan antaa apua näille työttömille. (Eduskunnasta: Etkö kuunnellut?) Esimerkiksi ihminen, joka on ollut vuosia, vuosikymmeniä kenties työttömänä, todellakin tarvitsee apua siihen, ja tähän tarvitaan seurantaa, ja juuri tästä on te-toimistoja kritisoitu, että siellä ei saa henkilökohtaista kontaktia. (Välihuutoja) Ihmiset tarvitsevat kasvokkain tapaamista ja ongelmien läpikäyntiä. Se on parasta, mitä tämä hallitus voi työttömälle antaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-09-21T17:30:19,2016-09-21T17:31:28,Tarkistettu,1.1 2016_87_402,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt tietysti täytyy muistaa se, että meillä on jo nyt käytössä se, että kolmen kuukauden sisällä pitäisi tehdä työllistämissuunnitelma, ja jos ei sitä pystytä täyttämään, ei saadakaan sitä työpaikkaa tuotua, jos siihen rinnalle tuodaan Leelian lepotuoli joka kolmen kuukauden välein, se tarkoittaa, ministeri Lindström, 1 400 000:ta tapaamista per vuosi, ja nämä ovat vasta tapaamisia. Eikö olisi parempi käyttää nämä rahat siihen, että etsittäisiin aktiivisesti niitä työpaikkoja ja tehtäisiin töitä sen eteen, että avoimet työpaikat ja työttömät kohtaisivat toisensa? Tämän sijasta te olette nytten ulkoistamassa ennen muuta työnvälitystoimintaa. Onko niin, että te haluatte tehdä työnvälitystoimistoista, te-toimistoista, tällä hetkellä Leelian lepotuoleja, joissa kysytään kolmen kuukauden välein ihmisiltä, että mitä sulle kuuluu, olisiko kiva jos löydettäis sulle työpaikka, mutta voi voi, meillä ei ole aikaa etsiä sitä, kun meille tulee nytten seuraava ihminen tähän tapaamiseen. Pikkuisen tämmöistä pragmaattisuutta pyytäisin näihin asioihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-09-21T17:31:29,2016-09-21T17:32:37,Tarkistettu,1.1 2016_87_403,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Yksi puheenvuoro vielä ennen ministereiden vastauksia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_404,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä työtön työnhakija lähtökohtaisesti haluaa saada töitä, ja sen takia on aivan perusteltua, että aktivointia jatketaan ja jopa tehostetaan. Hallitus ansaitsee tuen myös sille, että laajaa pakettia viedään eteenpäin, jotta työttömyyttä todellakin taklataan. Pyytäisin ministeri Lindströmiä kiinnittämään huomiota akateemisten työttömyyden huimaan kasvuun, joka on jatkunut jo neljän vuoden ajan. Se kasvaa enemmän kuin yleinen työttömyys, ja itse asiassa yhä useampi on myös pitkäaikaistyötön. Sitten toiseen asiaan. Kun kansainvälisten selvitysten mukaan mitataan Suomen innovaatioympäristöä, niin me olemme ihan kärjessä, mutta sitten nämä innovaatiot eivät kuitenkaan muutu rahaksi. Ja me tiedämme, että aivan liian usein suomalaiset innovaatiot myydään keskeneräisinä maailmalle, kun emme saa riittävästi riskirahoitusta. Toivonkin, ministeri Rehn, että pistätte panoksia siihen, että riskirahoitusta, eri muotoja, löytyisi lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-09-21T17:32:40,2016-09-21T17:33:48,Tarkistettu,1.1 2016_87_405,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Sitten ministereille mahdollisuus vastata. 3 minuuttia molemmille. Ministeri Rehn aloittaa. — Olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_406,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Kiitoksia asiallisesta ja rakentavasta keskustelusta. Edustajat Jaskari, Ronkainen ja Rydman viittasivat hallituksen pragmaattiseen lähestymistapaan pienimpien yritysten asian edistämisessä, ja tämä nimenomaan pätee. Sipilän hallituksen elinkeinopolitiikan painopiste on siirretty aikaisemmasta enemmän suurem-pien ja keskisuurten yritysten kannustamisesta nimenomaan kaikkein pienimpien ja usein oikeastaan mikroyritysten kannustamiseen ja näiden kasvuun kannustamiseen, kansainvälistymiseen kannustamiseen. Koskien edustaja Jaskarin kysymystä pienimmistä vientitakuista tätä voidaan hyvin arvioida osana Finnveran rahoitusinstrumentteja ja katsoa, miten niitä voidaan kehittää nimenomaan tässä tarkoituksessa. Hyvin tärkeä kysymys. Edustaja Hoskonen kysyi viennin näkymistä. Mielestäni on hyvin tärkeää havaita se, että viime viikon pk-yritysbarometrissä, jonka otos on aika suuri, 6 000 yritystä, kasvuhakuisten yritysten määrä on nousussa, samoin suhdanneodotukset ovat paremmat mikrotasolla kuin makroennusteet kertovat tällä hetkellä. Siihen saumaan kilpailukykysopimus osuu nimenomaan sen takia, että se tukee suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvyn korjaamista ja kohentamista nimenomaan siinä saumassa, kun vienti pitää saada vahvasti vetämään. Arviomme mukaan kustannuskilpailukyvyn osalta saavutamme Ruotsin vuoteen 2018 ja Saksan vuoteen 2020 mennessä kilpailukykysopimuksen ansiosta olettaen, että palkankorotukset näissä kahdessa muussa maassa ovat suurin piirtein samaa tahtia ja tasoa kuin mitä ne ovat olleet viime vuosien aikana. Toivotamme siis parasta menestystä IG Metallille ja kaikille muille saksalaisille ja ruotsalaisille ammattiliitoille, koska niissä maissa on varaa ja sitä kautta mielekästä nostaa palkkoja ja sitä kautta ylläpitää myöskin niiden maiden omaa kysyntää ja koko euroalueen ja Euroopan talouden kysyntää. Se on aivan oikein. Sitten edustajat Ihalainen ja Lindtman samoin kuin Virolainen viittasivat innovaatio- ja tutkimusrahoitukseen elikkä tavallaan reaaliseen kilpailukykyyn pelkän kustannuskilpailukyvyn lisäksi ja rinnalla. Erittäin tärkeä kysymys. Budjettiriihessä päätettiin siitä, että innovaatio- ja tutkimusrahoituksen koko kenttää tarkastellaan hallituksen puolivälitarkasteluun mennessä elikkä ensi kevättalveen mennessä tehdään laadullinen ja määrällinen arviointi siitä, millä tavalla kyetään vahvistamaan suomalaista innovaatio- ja tutkimusrahoitusta ja ennen kaikkea sen kanavoitumista siihen, että se tukee suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä myöskin kasvavina markkinaosuuksina ja sitä kautta uusina työpaikkoina. Tähän perustettiin työryhmä, jota vetää opetus- ja kulttuuriministeriö. (Puhemies koputtaa) Mukana ovat TEM, VM, Akatemia ja Tekes, ja työ tosiaan tähtää puolivälitarkasteluun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-09-21T17:33:55,2016-09-21T17:37:43,Tarkistettu,1.1 2016_87_407,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Lindström, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,sv,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_408,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensiksi kiitoksia keskustelusta ja palautteesta. Edustaja Filatov kysyi, emmekö me usko omiin toimiimme. Kyllä me uskomme omiin toimiimme, mutta tämä ei ole pelkästään kiinni meidän toimenpiteistämme, vaan tähän tarvitaan myös muiden toimenpiteitä eli työmarkkinajärjestöjä, ja me tarvitsemme elinkeinoelämää, kaikkia, tähän. Sen jälkeen se tavoite, minkä me olemme asettaneet, toteutuu. Me uskomme omiin toimiimme, mutta siinä on, totta kai, myönnettävä, että on haasteita. Edustaja Hoskonen, näköala tähän Hetemäen työryhmään: Työ on kesken, niin että tässä vaiheessa on tietysti liian aikaista arvioida sitä, mitä siellä tulee tapahtumaan. Minä kyllä uskon ja tiedän, että siellä on rakentava lähestyminen ja yhteinen tahtotila etsiä ratkaisuja, ja se on erittäin positiivista. Edustaja Kontula ja edustaja Tolppanen, te tunnutte jo etukäteen tietävän, minkälainen malli on sitten tämä haastattelu. Edustaja Kontula puhui mekaanisista tapaamisista, ja edustaja Tolppanen on sitä mieltä, että ulkoistetaan työnvälitystoimintaa, ja molemmat menevät metsään, että heilahtaa. Eihän tässä ole siitä kysymys. Tässä ollaan tekemässä niin, että tueksi te-toimistoille tulee myös tämä yksityinen puoli auttamaan tässä haastatteluasiassa, koska tämä on erittäin iso haaste. Me tiedämme, että haastatteluvelkaa on todella paljon, ja sen takia me tarvitsemme avuksi yksityistä puolta ja se katsotaan myös. Me emme ole päättäneet, minkälainen se malli on, mihin se raha nyt sitten laitetaan. Ei sitä ole vielä päätetty, laitetaanko se 17 miljoonaa näihin teidän kutsumiinne mekaanisiin haastatteluihin. Näiden haastatteluiden tavoite on ottaa se työtön haltuun, hänen tilanteensa vakavasti, ja me tiedämme myös sen, että tulee olemaan iso haaste siinä, voimmeko me tavata kaikki naamasta naamaan. Varmaan joudutaan käyttämään myös tekniikkaa tässä apuna, tämä on niin valtava joukko. Mutta se tavoite on nimenomaan se — en puhu enää mistään kopista, koska silloin mennään jo pallopeliin — että koska työtön on ihminen, hänet pitää kohdata ja hänen tilanteensa yksilöllisesti ratkoa ja miettiä, miten tästä eteenpäin. Sen takia näitä rahoja laitetaan tähän, edustaja Tolppanen. No, sitten nämä viranomaispäätökset ja byrokratia, jotka edustaja Kontula nosti esille. Olen itse puhunut tässä kesän aikana siitä, että olen aivan samaa mieltä, että tämmöisestä byrokraattisesta lähestymisestä pitää päästä pois. Sen takia täytyy selvittää sitä, mitä voidaan tehdä ilman, että lainsäädäntöä tarvitsee muuttaa lainkaan. Eli ihan nämä tulkinnat ja soveltamisohjeet voisivat olla paljon notkeampia. Se on helpommin sanottu kuin tehty, mutta tätäkin haluan kartoittaa ja viedä eteenpäin. Edustaja Rehn-Kivi, työhyvinvointi: edellinen hallitus aloitti Työelämä 2020 -hankkeen, ja tämä hallitus jatkaa sitä, ja se viesti, mikä sieltä edelliseltä hallituskaudelta tuli, oli se, että nyt tällä hallituskaudella pitää päästä konkretian tasolle, sinne työpaikoille, panostamaan oikeasti siihen työhyvinvointiin, koska minäkin uskon, että sieltä on saatavissa paljon hyötyjä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-21T17:37:46,2016-09-21T17:41:13,Tarkistettu,1.1 2016_87_409,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_410,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on laadittu monia arktisia raportteja viime aikoina, muun muassa Lipposen EK:lle tekemä raportti ""Pohjoinen tahtotila"" ja valtioneuvoston kanslian arktinen raportti. Näissä mainittiin neljä kasvun ajuria: matkailu, energiapolitiikka, kestävä kaivannaistalous ja biotalous. Barentsin alueella on arvioitu olevan investointitarvetta jopa 196 miljardin euron edestä, ja avainkysymys on se, miten suomalaiset yritykset pääsevät kiinni näihin hankkeisiin. ESIR-rahastoja on myös hyödynnettävä aikaisempaa paremmin arktisen osaamisen tukemisessa, ja Suomesta tuleekin tehdä korkean arktisen osaamisen edelläkävijä. Nostan tässä yhteydessä esille Jäämeren ratayhteyden. Uusi väylä Aasiaan parantaisi Suomen kilpailukykyä ja nopeuttaisi liikennettä Suomesta Aasian kasvumarkkinoille. Kysyisinkin teiltä, ministeri Rehn: mitä konkreettisia toimia hallituksella on arktisten asioitten edistämiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-09-21T17:41:16,2016-09-21T17:42:18,Tarkistettu,1.1 2016_87_411,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä valtion talousarvioesityksessä, missä heti ensimmäisillä sivuilla linjataan talouspolitiikkaa, lukee, että verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Tämän parempaa linjausta verotuksen osalta ei voi tehdä. Minä todella haluaisin kannustaa hallitusta miettimään niitä keinoja, millä me saisimme sitä työn verotusta alaspäin. Se antaisi enemmän liikkumatilaa sille, miten työehtoja voidaan sopia, koska olennaista työntekijöiden kannalta on, paljonko heille jää käteen rahaa. Jos verotusta saadaan painettua siellä alaspäin, niin silloin meillä on myös enemmän liikkumatilaa puhua siitä, mikä on se työn hinta. Jotta tämä voidaan rahoittaa, niin meidän kannattaa verottaa niitä haittoja enemmän ja erityisesti olla myöntämättä yritystukia yrityksille, jotka aiheuttavat haittaa. Esimerkiksi tämä linjaus, 43 miljoonaa energiaintensiiviselle teollisuudelle: Hallituksen ei pitäisi valita voittajia vaan keskittyä siihen, että saadaan (Puhemies koputtaa) niitä työpaikkoja syntymään. 43 miljoonaa voitaisiin käyttää huomattavasti fiksummin (Puhemies: Aika!) nimenomaan laskemalla työn verotusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-09-21T17:42:20,2016-09-21T17:43:33,Tarkistettu,1.1 2016_87_412,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edellisen pääluokan kohdalla puhuttiin viennistä ja Kiinan markkinoista, ja on pakko jatkaa tätä. Meillä oli mahdollisuus tavata Hangzhoun ja Shanghain kaupunkien ja sen maakunnan viranomaisia, ja he antoivat hyvän vinkin, jolla voitaisiin suomalaisten yritysten etabloitumista edelleen vahvistaa sinne ja taas kiinalaisten tänne ja kiinalaisten pääomasijoittajien kiinnostusta nimenomaan Suomeen. He olivat valmiit perustamaan sellaista alustaa, jossa olisi mukana suomalaisia viranomaisia, kiinalaisia viranomaisia sekä suomalaisia ja kiinalaisia yrityksiä ja jossa selvitettäisiin, mitä esimerkiksi kiinalaiset ovat valmiit ostamaan. Markkinoilla kannattaa aina myydä sitä, mitä ostajat haluavat ostaa. Innostan ministeri Rehniä, että teidän ministeriönne, jos paikallisesta edustustosta tulee pyyntö, on aktiivinen ja osallistuu siihen, että tällainen alusta, jossa keskustellaan tästä asiasta, voi viedä tätä asiaa eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-09-21T17:43:34,2016-09-21T17:44:42,Tarkistettu,1.1 2016_87_413,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että edustaja Kalli nosti Kiinan ja sen mahdollisuudet esille. Ikävä asia on se, että muut meidän kilpailijamaamme ovat tällaisia alustoja tehneet jo pitkään. Mutta hyvä, että se asia tuli nyt esille ja Suomikin on mukana sellaisissa malleissa, mitä kilpailijamaat jo tekevät. On ikävä asia, että EU-jäsenyyden jälkeen Suomen kansainvälinen läsnäolo EU:n ulkopuolella on vähentynyt, ja väitän, että se on yksi syy siihen, että vientimme ei vedä. Meillä ei ole suhteita, meillä ei ole läsnäoloa, meillä ei ole sellaista osaamista kuin ennen. Siksi toivonkin, että pitäisimme Suomessa vähemmän innovaatioseminaareja keskenämme ja loisimme enemmän jalkoja maailmalle ja osaamista todellisen kaupan tekemiseen. Sitä Suomi tarvitsee. Kysyisinkin teiltä nyt, ministeri, sitä, oletteko te tyytyväisiä Team Finlandin toimintaan, ja jos ette ole, miten sitä kehittäisitte.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-09-21T17:44:43,2016-09-21T17:45:50,Tarkistettu,1.1 2016_87_414,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvioesitys edelleen vähentää työllisyyden ja kasvun kannalta kaikista tehokkainta tutkimus‑, tuotekehitys- ja innovaatiorahoitusta. Se tarkoittaa vähemmän uusia työpaikkoja, vähemmän uusia tuotteita, vähemmän kasvua. Näitä leikkauksia ovat kritisoineet asiantuntijat, ja näiden tukien teho on todistettu. Samalla lanseerataan uusi päästökauppakompensaatiotuki, vaikka sähkön hinta ei ole nousussa ja päästöoikeuksien hinta mataa ja vaikka energiaintensiivistä teollisuutta tuetaan jo nyt sadoilla miljoonilla euroilla. Tutkimustiedon valossa merkittävää hiilivuotoriskiä ei ole näköpiirissä, ja siitä kertovat myös metsäsektorin isot investoinnit tällä hetkellä Suomeen. Kiina harjoittaa tuetun terästuotannon teräsdumppausta Eurooppaan, ja siihen pitää puuttua, ja komissio on onneksi ryhtymässä siihen esimerkiksi tariffeilla. Näiden yritystukien kokonaisuus tulisi arvioida vaikuttavuusperusteisesti. Ei riitä, että yritystukia perustellaan löysillä oletuksilla. Haluaisin tietää, mihin tutkimuksiin ministeri Rehn perustaa tämän valitun linjan, että vähennetään asiantuntijoiden mukaan kaikista vaikuttavinta (Puhemies: Aika!) tukea ja lisätään vähemmän vaikuttavaa tukea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-21T17:45:52,2016-09-21T17:47:07,Tarkistettu,1.1 2016_87_415,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset ministereille sekä avauspuheenvuoroista että jo annetuista vastauksista. On oikein hyvä, että ministeri Lindström yksityiskohtaisesti vastasi myös tähän haastatteluihin liittyvään epäselvyyteen, mitä tässä on jatkuvasti pyöritelty. Olen hyvin iloinen siitä, että ministerit painottivat tätä, että me emme anna työpaikkojen paeta Suomesta. Me emme lannistu. Ja suuntakin on jo kääntynyt, vaikka on vielä hidas se kehitys, mitä me toivomme pystyvämme kasvattamaan erityisesti talouskasvun ja työllisyyden parantamisen suhteen. Haluaisin esittää pari yksityiskohtaista kysymystä, yhden molemmille ministereille. Ministeri Rehn painotti erinomaisesti tätä, että ensimmäisen työntekijän palkkaamista tulee jatkossa helpottaa. Voitteko avata tätä lisää ja ehkä sitä, kuinka paljon työpaikkoja tätä kautta on saatavissa? Meillähän on valtavasti yhden hengen yrityksiä tällä hetkellä. Ministeri Lindströmiltä kysyisin mainitsemastanne tulevasta pohdiskelusta sen suhteen, miten kannustinloukkuja voidaan purkaa. Miten tätä viedään sitten jatkossa eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-09-21T17:47:08,2016-09-21T17:48:15,Tarkistettu,1.1 2016_87_416,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työttömien haastattelu kolmen kuukauden välein on hyvä asia, jos haastatteluun sisältyy myös henkilökohtaista, ihmisen tarpeista lähtevää ohjausta, tukea ja valmennusta. Tällainen haastattelu ja ohjaus vaatii aikaa ja ammattitaitoa. Mikä tahansa tapaaminen ei auta, ja toivottavasti ministeri nyt huomioi myöskin tämän asian. Toivottavasti ministerin lupaus kolmen kuukauden välein tapahtuvasta haastattelusta koskee myös nuoria, sillä tällä hetkellä te-toimistoissa nuori joutuu jossakin päin Suomea odottamaan jopa yli puoli vuotta päästäkseen ensimmäisen kerran ammattihenkilön puheille. Tiedämme kuitenkin, että nuoren kohdalla kolmen kuukauden jälkeen syrjäytymisen riski kasvaa, jos hän ei pääse mihinkään kiinni. Kysynkin: lupaako ministeri nuorillekin ensimmäisen tapaamisen ammattihenkilön kanssa vähintäänkin kolmen kuukauden kuluttua, joka sekin itse asiassa nuoren kohdalla on usein liian pitkä aika?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-21T17:48:17,2016-09-21T17:49:21,Tarkistettu,1.1 2016_87_417,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin kiittää aluksi hallitusta siitä, että esimerkiksi vientirahoituksen määrää on nostettu 19:stä 27 miljardiin euroon. Se kyllä antaa orastavaa lupausta siitä, että vientimme alkaisi elpymään. Lisäksi budjettiriihessä oli iloinen kirjaus siitä, että tuulivoiman kiinteistöverotusta selvitetään, ja toivon mukaan se sitten saataisiin seuraavan vuoden budjettiinkin. Sillä pystyttäisiin leikkaamaan hyvin niitä ylisuuria tukia, joita syöttötariffista on tullut, ja kääntämään hyöty nimenomaan kuntataloudelle. Lisäksi myös audiovisuaalinen tuotantokannustin on mielestäni paikallaan, ja se on kyllä tämmöinen innovatiivinen ja uutta elinkeinoa tukeva järjestely, joka muissa Pohjoismaissa on jo ollut. Haluaisin kysyä ministeri Rehniltä, miten energia- ja ilmastostrategiaan liittyvä biopolttoaineiden sekoitevelvoite edistyy. Monet biojalostamohankkeet tällä hetkellä odottavat, että sieltä saataisiin vahva kirjaus nelinkertaistaa se sekoitevelvoite, mikä hallitusohjelmassa on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-21T17:49:22,2016-09-21T17:50:29,Tarkistettu,1.1 2016_87_418,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Luulisi, että hallitus tarttuisi tilaisuuteen lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin haaste, ja suomalaisella teollisuudella on tarjota ratkaisuja, energiatehokkuutta ja muita asioita. Niin sanottu ympäristöteknologia on jo kasvanut Suomessa metsäteollisuutta suuremmaksi teollisuudenalaksi liikevaihdoltaan, vienniltään ja työllistävyydeltään. Luulisi, että hallitus haluaa edistää sitä, että saamme lisää työpaikkoja ja kilpailukykyä tällä voimakkaasti kansainvälisesti kasvavalla alalla. No, kuten monet kollegat ovat jo todenneet, sen sijaan hallitus antaa entisten tukien lisäksi 43 miljoonaa uutta tukea eniten sähköä kuluttavalle teollisuudellemme, vaikka Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on todennut sen tehottomaksi, perusteettomaksi ja jopa haitalliseksi, ja myös strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden (Puhemies koputtaa) energiatutkijat ovat todenneet saman.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-09-21T17:50:30,2016-09-21T17:51:44,Tarkistettu,1.1 2016_87_419,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän poliittisten päättäjien pitää huolehtia siitä, että meidän teollisuudella ja elinkeinoelämällä on kilpailuedellytykset, jotka vastaavat meidän kilpailijamaitten tasoa. Tässä mielessä oli erittäin merkittävä tämä Finnveran vientitakuitten nostaminen. Sehän oli megaluokan ratkaisu, jos ajatellaan meidän työllisyyttä ja yritysten mahdollisuutta toimia. Sen sijaan on syvä ihmetys vasemmistoliiton ja vihreitten linjauksille. Te olette nakertamassa meidän perusteollisuuden kilpailukykyä. Olette viemässä sitä kautta työpaikkoja Suomesta pois. Te puhutte hyvinvoinnista ja kaikista hyvistä asioista, niin kuin eilenkin, mutta jos tämä teollinen pohja romuttuu — ja täällä on puhuttu viennistä, se romuttuu — niin eihän meillä ole rahaa sitten näihin kaikkiin hyviin asioihin. Tämä on aivan täydellistä hurskastelua. Mutta oli hieno asia, että SDP ryhmänjohtajan suulla tuli hallituksen tueksi tässä asiassa. Me tarvitsemme pitkäkestoista yhteistyötä, jolla varmistetaan suomalaisen elinkeinoelämän toimintaedellytykset, kilpailukyky ja sitä kautta suomalainen hyvinvointi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-09-21T17:51:45,2016-09-21T17:52:47,Tarkistettu,1.1 2016_87_420,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakangas ei varmaankaan kuunnellut, mitä sanoin. Totesin, että suomalainen ympäristöteknologia, jossa suurin potti on energiatehokkuutta palvelevat teknologia- ja muut ratkaisut, on jo suurempi ala liikevaihdoltaan, työllistävyydeltään ja vienniltään kuin metsäteollisuus. Se ala on voimakkaassa kasvussa. Meidän pitäisi tarttua siihen tilaisuuteen, mikä on tarjolla, edistää sitä alaa, jolla on kansainvälisesti erinomaiset kasvunäkymät. Sen sijaan tuhlaamme rahaa perusteettomaan tukeen. Tätä niin sanottua päästökaupan epäsuorien vaikutusten kompensaatiotahan perustellaan sähkön hinnalla. Eurostatin tilastojen mukaan viime vuoden jälkipuoliskolla Suomen teollisuuden sähkön hinta oli EU:n toiseksi alhaisin. Ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan mitään näyttöä niin sanotusta hiilivuodosta ei löydy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-09-21T17:52:48,2016-09-21T17:53:59,Tarkistettu,1.1 2016_87_421,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä se on Suomen hallitus, joka nakertaa Suomen kilpailukykyä ja leikkaa työllisyyden kannalta kaikista tehokkaimpia tukia. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotuet ovat tutkimusten mukaan kaikista tehokkaimpia tukia uusien työpaikkojen synnyttämiseksi, ja niillä me voimme saada Suomeen uutta kasvua, uutta vientiä ja sitä kaivattua hyvinvointia ja valtiolle tuloja. Yritystuet pitää suunnata sinne, missä ne luovat eniten työtä ja uutta vientiä, ja tämä suuntaaminen pitäisi tehdä tutkimustiedon pohjalta ja todistetun tiedon pohjalta. Kuten edustaja Hassi äsken sanoi, sähkön hinta Suomessa on erittäin matala, eikä ole tutkimustietoa, joka perustelisi näiden nyt lanseerattavien tukien tarpeellisuutta ja tehokkuutta. Eli toivoisin todella, että hallitus katsoisi yritystukien kokonaisuuden vaikuttavuusperusteisesti pitkällä aikavälillä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-21T17:53:59,2016-09-21T17:54:57,Tarkistettu,1.1 2016_87_422,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkkinen, te tulette Pohjois-Suomesta, missä on perusteollisuudella äärettömän iso merkitys: SSAB:n tehdas, Outokummun tehdas Torniossa ja niin edelleen. Tässä ei ole ristiriitaa, että me edistämme ympäristöteknologian vientiä — ei tietenkään — mutta kun te olette samalla valmiita viemään pois niitä perustyöpaikkoja sieltä perusteollisuudesta, niin nettotyöpaikkojen kasvuahan ei tapahdu. (Satu Hassi: Höpsistä!) Ja se, mikä on hallituksen linja, on se, että me pidämme perusteollisuuden kilpailukyvyn yllä mutta haemme uusia vientimarkkinoita ympäristöteknologialle ja kaikelle sille cleantechille, jossa meillä on osaamista. Mutta te pelaatte nollasummapeliä, olette viemässä perusedellytyksiä perustuotannosta ja sitten puhutte hyvistä asioista toki. Mutta kokonaisuus ratkaisee, ja Suomi tarvitsee vientiä, uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja, ja tässä mielessä on erittäin tärkeää, että tämä hallituksen toimenpide viedään päätökseen, jossa perusteollisuuden kilpailukyky turvataan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-09-21T17:54:58,2016-09-21T17:55:56,Tarkistettu,1.1 2016_87_423,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hassi, minusta te asetatte nyt aivan väärin perustein kaksi teollisuudenalaa vastakkain. Ympäristöteknologiaan perustuva teollisuus, joka työllistää paljon Suomessa ja omaa ison vientipotentiaalin, on äärimmäisen hyvä juttu, mutta se ei ole vastakkain kuitenkaan tämän meidän perusteollisuuden kanssa. Nyt tämä 43 miljoonaa euroa, mikä päästökaupan kompensaatioon laitetaan, on välttämätön tämän Suomen energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta, ja pitää muistaa se, että meidän kilpailijamaamme kompensoivat omaa energiaintensiivistä teollisuuttaan kaikella, mitä EU sallii, siis 100-prosenttisesti, Suomi aika hillitysti minun mielestäni, koska tämä kompensaatio, mitä Suomi antaa omalle teollisuudelleen ja auttaa sitä kilpailukykyä, on vain 50 prosenttia siitä, mitä EU sallii. Mutta, arvoisa ministeri Rehn, itse asiassa haluan kysyä myöskin tästä esirahoituksesta, koska sitä on aika vähän tullut Suomeen. (Puhemies koputtaa) Mitkä tässä nyt ovat nämä pullonkaulat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-21T17:55:57,2016-09-21T17:57:10,Tarkistettu,1.1 2016_87_424,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koska kunnioitettu ministeri Rehn siteeraa SAK:n pääekonomistia, tahdon tietää: mitä mieltä olette, ministeri Rehn, siitä pääekonomisti Kosken tavoitteesta ja väitteestä, että kokonaistaloudellisesti pitäisi saada tehokkain energiajärjestelmä rakennettua? Ja onko kokonaistaloudellisesti järkevää lisätä jo energiaveroleikkurin päälle, jo alempien sähköverokantojen päälle vielä uusi päästöhuutokaupan kompensaatiotuki tilanteessa, jossa Eurostat sanoo hyvin selkeästi, että sähkön hinta on Suomessa teolliselle toimijalle EU:n toiseksi halvinta? Kun rahaa on vähän, niin eikö ne eurot pidä kohdentaa sinne, missä ne parhaiten tukevat työllisyyttä ja kilpailukykyä, eikä sinne, missä tämä tuki on suoraan sanottuna tehotonta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-21T17:57:11,2016-09-21T17:58:06,Tarkistettu,1.1 2016_87_425,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä kuin tässä edelliset puhujat, edustaja Turunen ja edustaja Rantakangas, siitä, että nyt laitetaan nämä vastakkain. Jos puhutaan esimerkiksi Suomen terästeollisuudesta, se on noin 4—5 kertaa vähemmän ympäristöä saastuttava kuin Kiinassa oleva terästeollisuus. Ja tosiasia on, että kymmenen viime vuoden aikana teräksen tuonti Kiinasta on kasvanut 9 prosentista 26 prosenttiin. Sieltä on 4 miljoonaa hiilidioksiditonnia lisääntynyt tämä. Ainakaan ympäristön näkökulmasta tämä kenties ei ole huono ratkaisu. Koko ajan myöskin tämä teollisuus on parantamassa ympäristötasettaan ja tekee sitä tutkimusta ja kehitystä paljon paremmin kuin kenties muut. Ei puhuta ihan täysin siitä, että joku tuhoaa ja joku vähempi tuhoaa, vaan että joku on parempi tietyllä sektorilla ja joku huonompi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-09-21T17:58:07,2016-09-21T17:59:07,Tarkistettu,1.1 2016_87_426,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä voisi ajatella, että tehtäisiin semmoinen kompromissi, että pidetään teollisuuden kustannukset kurissa ja samaan aikaan panostetaan näihin innovaatioihin, ja hallitus voisi uudelleen arvioida, niin kuin edustaja Ihalainen tässä vetosi, esimerkiksi tätä Tekesin elinkeino- ja innovaatiotukien leikkausta, jotka nekin ovat todistetusti erittäin tehokkaita. Sarkkinenhan tästä puhui hyvin. Eli tämä ei ole joko tai, tämä on sekä että. Tämä on se järkevä linja, tällä kannattaisi mennä. Sitten, kyllä, meillä on tulevina vuosina edessä tämän koko tukiviidakon perkaaminen, ja se täytyy tehdä huolella. Mutta, arvoisa puhemies — joka näyttää nyt vaihtuvan — se vastaus, mikä jäi saamatta ministeri Lindströmiltä: Te puhuitte, te lupasitte ottaa tämän Rinteen mallin, joka on ajatus, että vähällä byrokratialla saadaan automaattinen työllistämisseteli. Nyt tässä jää mieleen, että tässä vain ikään kuin perutaan aikaisempia työllistämismäärärahojen leikkauksia, mikä sekin on kyllä hyvä, parempi kuin ei mitään. Mutta nyt kysymys: Tuleeko automaattinen työllistämisseteli? Tuleeko aito Rinteen malli? Esityksiä oppositiolta on pyydetty, me olemme niitä tehneet. Nyt olisi (Puhemies koputtaa) hyvä tietää, mitä niille tapahtuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-21T17:59:07,2016-09-21T18:00:32,Tarkistettu,1.1 2016_87_427,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Yritystoiminnan puitteiden pitäisi nyt olla hyvät, tai ne alkavat olla hyvät. Korkotaso on matala, rahoitusta on saatavilla, yhteisövero on kilpailukykyinen, yrittäjävähennys on tulossa, työvoiman saatavuus ja kohtaanto ovat kohtalaisen hyvät. Arvoisa elinkeinoministeri Rehn, sanoitte, että Suomen kustannuskilpailukyky alkaa olla kilpailijamaihin verrattuna kunnossa vuonna 2018. Kysyisin teiltä: alkavatko jo näillä toimilla ja tiedoilla investoinnit lähteä vahvasti käyntiin vuonna 2017, vai pitäisikö vielä kiirehtiä tätä joillakin lisätoimilla, ja mitä ne teidän käsityksenne mukaan olisivat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-09-21T18:00:33,2016-09-21T18:01:23,Tarkistettu,1.1 2016_87_428,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri Lindströmin esittelemät työllisyyttä parantavat rakenteelliset toimet kuulostivat lupaavilta, ja odotan näiden työryhmien tuloksia, mutta sen sijaan hallituksen ilmastopolitiikkaa lyövät todella korville nämä toimet, mitä te teette ja millä Pariisin ilmastotavoitteita vastaan toimitte. Nykymenolla ja nykylupauksilla me emme tule saavuttamaan Pariisin sopimuksen velvoitteita. Itse asiassa ilmasto lämpenee puolitoista astetta jo vuonna 2024, jos mitään ei tehdä, joten aikaa ei ole hukattavissa. Päästöhuutokauppatulot tulee ohjata kehitysyhteistyön ja ilmaston rahoitukseen, ei saastuttavalle teollisuudelle, kuten te teette. Uusiutuvan energian tuet loistavat poissaolollaan, pienimuotoisen uusiutuvan energian tuet. Kysyn hallitukselta: missä vaiheessa ovat syöttötariffitukien jatkojärjestelmät? Vihreät kannattavat huutokauppamekanismia, (Puhemies koputtaa) joka olisi markkinaehtoinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-09-21T18:01:24,2016-09-21T18:02:37,Tarkistettu,1.1 2016_87_429,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yle julkaisi eilen Taloustutkimuksella teetetyn tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisten luottamus työpaikan säilymiseen on kasvanut viime keväästä. Kyselyn mukaan työpaikkaansa erittäin tai melko turvattuna pitää 84 prosenttia. Erittäin iloinen olen siitä, että nuoret olivat tutkimuksen mukaan kaikkein optimistisimpia. Alle 25‑vuotiaista vain 7 prosenttia pelkää tai on ajoittain epävarma työpaikkansa puolesta. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön syksyn 2016 pk-yritysbarometrin mukaan jo 43 prosenttia kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Myös Hämeen työttömyysluvut ovat parantuneet viime vuodesta. Hämeen ely-keskuksen mukaan suunta on kääntynyt ja heinäkuussa oli jo lähes 1 500 työnhakijaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin — hyvä uutinen, jos mikä. Arvoisat ministerit, nämä tiedot osoittavat, että työllisyyteen vaikuttavat muutostoimenpiteenne (Puhemies koputtaa) ovat olleet oikeansuuntaisia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-09-21T18:02:38,2016-09-21T18:03:47,Tarkistettu,1.1 2016_87_430,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi meidän viennin suuria haasteita ja ongelmia on se, että meidän pitäisi saada keskikokoiset, kasvuhakuiset ja pk-yritykset kansainvälistymään, kiinnittymään arvoketjuihin, jotta ne pääsevät sinne markkinoille. Tässä pitää tehdä uusia ratkaisuja. SDP on esittänyt, että perustetaan sellainen jalusta, erityisyhtiö, joka edesauttaa näitten yritysten kansainvälistymistä, opastaa niitä, ja viedään kokonaiskonseptia eikä vain yksittäisiä tuotteita. Minusta tämä on hyvä ajatus. Me tarvitsemme jotain tällaista vahvuutta. Toinen asia, joka liittyy sitten meidän investointeihin ja joka on se toinen heikko kohta: Sen lisäksi, että hallitus miettii puolivälitarkastukseen liittyen yritysverouudistusta, niin kuin olen ymmärtänyt, olisiko järkevää, että hallitus tekisi myös kattavamman investointiohjelman, joka tukee ylimalkaan yksityisten investointien saamista Suomeen mutta myös julkisten investointien kehittämistä Suomessa? Sillä tavalla saataisiin vauhtia kasvuun ja työllisyyteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-09-21T18:03:47,2016-09-21T18:04:55,Tarkistettu,1.1 2016_87_431,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Me varmasti kaikki ymmärrämme sen huolen, mitä työttömyysturvan leikkaukseen henkilökohtaisella tasolla liittyy, mutta työttömyys maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle yli 5 miljardia euroa vuodessa. Suomen kuntoon laittamiseksi menojen kasvua on välttämätöntä hillitä, ja hallitus haluaa, että työttömyys ei pitkity. Ja tutkimusten mukaan työttömyysturvan korvaustasolla ja etuuden enimmäiskestolla on vaikutusta työttömyyden kestoon ja uudelleentyöllistymiseen Tälle ajatukselle sain vahvaa vakuutusta: Eilen illalla oli Yrittäjän ääni 2016 ‑tapahtuma, ja siellä tapasin pohjoiskarjalaisia yrittäjiä — Lieksassa tapasin vuosi sitten yrittäjän, joka oli teolliseen työpaikkaansa hakenut ammattitaitoista työvoimaa. Kysyin, joko on saanut työntekijän. Vieläkään ei ole saanut. Ja niin usein hänkin, niin kuin moni muukin yrittäjä, saa kuulla sen, että kysy hieman myöhemmin, minulla on vielä käyttämättömänä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Arvoisa ministeri Lindström, (Puhemies koputtaa) pystymmehän tehdyillä päätöksillä vaikuttamaan tähän, että tällaista toimintaa ei enää hyväksi nähtäisi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-09-21T18:04:55,2016-09-21T18:06:13,Tarkistettu,1.1 2016_87_432,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On syytä pohtia yritystukia laajemmalti. Niillä tuilla tarkoitetaan hyvää, mutta ongelma on se, että ne vääristävät helposti markkinoita. Ne yritykset, jotka ovat tuen piirissä, pärjäävät paremmin kuin ne, jotka eivät sitä saa. Yritykset, jotka saavat tukia, kasvavat niistä riippuvaisiksi, jolloinka niitä on hyvin vaikea vähentää tulevaisuudessa. Nämä tuet täytyy jollain tapaa rahoittaa, ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että me verotamme jossain muualla enemmän kuin tarvitsisi. Ja Suomessa me verotamme työtä aivan järjettömän paljon suhteessa siihen, kuinka paljon meillä on työttömiä, samaan aikaan, kun tiedetään, että sillä työn hinnalla on vaikutusta siihen, syntyykö työpaikkoja vai ei. Meidän kannattaisi ennemmin panostaa siihen, että lasketaan työn verotusta, ja mahdollistetaan sillä, että ei käytetä niin paljon rahaa näihin yritystukiin. Kansantalouden tasapainon ja kestävyyden kannalta me emme tarvitse vientiä ollenkaan niin paljon kuin me tarvitsemme sitä, että meidän työllisyysaste olisi nykyistä korkeampi. Ja siinä (Puhemies koputtaa) haetaan se tasapaino sillä, että vähemmän työn verotusta, ja rahoitetaan sillä, että vähemmän yritystukia ja enemmän haittaveroja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-09-21T18:06:14,2016-09-21T18:07:29,Tarkistettu,1.1 2016_87_433,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Jaskari ja Paatero, ja sen jälkeen ministerien vastauksia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_434,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olisin vielä palannut näihin mekaanisiin haastatteluihin, joista on sanottu ja tulkittu. Todellakaan me emme tiedä sitä, onko kysymys jotenkin mekaanisesta haastattelusta, mutta sehän tässä yhtenä ratkaisumallina on, että tämä työnvälitystoiminta monipuolistuu. Nyt katsotaan erilaisia vaihtoehtoja. On mukana yksityisiä ja julkisia toimijoita, aidosti katsotaan ne laatutekijät, mitä on. Ei todellakaan kukaan meistä halua, että se on joku mekaaninen tarkastus, vaan tietyllä tavalla se on kokonaisvaltainen keskustelu siitä, miten rakennetaan uudestaan kenties sellainen tunnelma, mitä työnhakijalla on ollut, mikä on johtanut epäonnistumiseen, että päästään takaisin työuran puolelle. Eikö näin ole, ministeri Lindström, että se näkökulma, mitä tässä halutaan antaa, on täysin toinen? Nyt ei ole kysymys millään tavalla työttömän häiritsemistä, vaan todellakin reitin, polun löytämisestä työelämään monipuolisemmin keinoin kuin tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-09-21T18:07:35,2016-09-21T18:08:40,Tarkistettu,1.1 2016_87_435,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus tekee paljon, mutta niin kuin edustaja Filatov lukee sieltä, että ei uskota omiin työllistämistoimiin, niin emme myöskään usko siihen, että kasvu lisääntyy, koska ensi vuodelle kasvua arvioidaan olevan vähemmän kuin tälle vuodelle. Mihin nämä kaikki tehtävät toimet häviävät, jos ei niistä kerran tule sitä kasvua eikä niitä työpaikkoja? Minä olen hämmentynyt tästä budjettikirjan tekstistä. Alueilta tulee yhä edelleen huolta siitä, että ei voida työllistää, sillä työllistämisrahat ovat loppu. Ei uskalleta, ei pystytä, ja ensi vuosi ei näytä yhtään paremmalta. Tämä tilanne oli nyt syyskuun alussa. Mitä se on ensi vuonna, jos kerran rahoitusta on mahdollisesti vielä vähemmän? Sitten kuntakokeilut. Erittäin kannatettava idea pitkäaikaistyöttömille, toivottavasti, suunnattuna mahdollisimman paljon. Mutta mitä tapahtuu kahden vuoden päästä, jos kerran kunnilta otetaan kaikki työllistämistoimet maakunnalle? Meneekö kaikki se saatu tieto Kankkulan kaivoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-09-21T18:08:41,2016-09-21T18:09:43,Tarkistettu,1.1 2016_87_436,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"No niin, nyt sitten ministereille: Rehn, 3 minuuttia, ja Lindström, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_437,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Lindtman osui maalipuiden sisään, kun hän viittasi Rinteen malliin, ja tämähän ei varmastikaan Jarpalle — anteeksi, ministeri Lindströmille — ole mikään ongelma eikä myöskään perussuomalaisille, koska Rinteen mallihan on alun pitäen Heikki Rinteen malli vuodelta 1983, jota työministeri Urpo Leppänen silloin ajoi voimakkaasti. Tein hänestä haastattelun niihin aikoihin ja sain sitten tarjouksen myöhemmin SMP:n puoluetoimistolta tulla heille töihin tämän haastattelun ansiosta. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Edustaja Kalli ja Skinnari puhuivat yrittäjyydestä ja viennistä, ja kiitän edustaja Kallia erittäin arvokkaasta vinkistä ja suhtaudun tähän ehdotukseen erittäin vakavasti. Totean sen, että me teemme hyvin paljon vienninedistämistyötä Kiinan suuntaan, ja juuri tämänkaltaisia avauksia me tarvitsemme. Skinnari kysyi näkemyksiä Team Finlandin toiminnasta. Mielestäni sen parhaita puolia on se, että kotimaan palvelumallia on kehitetty asiakaslähtöisyyden suuntaan ja yhden luukun periaatteen suuntaan. Toisaalta kehitettävää on varsinkin siinä, kuinka me saamme paremmin vientiin ja kansainvälistymiseen kykenevät ja kasvuun kykenevät — siis periaatteessa kykenevät — yritykset todella käytännössä tekemään sen ponnistuksen vientiin ja kansainvälistymiseen. Ja tässä yhdyn kyllä edustaja Ihalaisen näkemyksiin siitä, että meillä on varaa kehittää tämänkaltaista toimintaa osana Team Finland ‑työtä. Pyrimme ministeri Mykkäsen kanssa löytämään yrityksiä, jotka kykenisivät periaatteessa vientiin mutta käytännössä tarvitsevat siihen tukea. Edustaja Kulmuni kysyi sekoitevelvoitteesta. Hallitus on käynyt alustavan keskustelun kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Osaltani tulen esittämään sekoitevelvoitteen kasvattamista, mikä tulee osaltaan olemaan merkittävä kasvuruiske bioenergiatuotannolle, mikä taas merkitsee useiden biojalostamojen rakentamisen tarvetta. Se merkitsee työtä ja yrittämisen mahdollisuuksia ja on varsinkin maakunnille suuri mahdollisuus tässä vihreän kullan maassa. Päätteeksi vielä: Edustaja Turunen totesi mielestäni aivan oikein, ettei pidä asettaa vastakkain cleantechiä ja toisaalta perinteisempää teollisuutta. En vähättele VATTin tutkimusta, mutta kun sen lukee tarkemmin, niin se on paremminkin kirjallisuusselvitys kuin tiukka empiirinen tutkimus, ja Maailmanpankki on aika eri kannalla näistä hiilivuodon vaikutuksista. Muistutan vielä sen, että energiaveroleikkurista päätettiin viime hallituksen eli nykyisten oppositiopuolueiden toimesta, ja juuri tätä VATT on kritisoinut, kun se vei kuulemma kannusteita energiansäästöltä ja uusiutuviin siirtymiseltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-09-21T18:09:51,2016-09-21T18:13:09,Tarkistettu,1.1 2016_87_438,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Lindström, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,sv,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_439,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lindtman, tästä Rinteen mallista tai automaattisesta työllistämissetelistä: Sanoin tuossa aloituspuheenvuorossani, että tämä hallituksen malli palkkatuesta, siis tästä työttömyysturvan aktiivikäytöstä, tulee lokakuussa ja siinä yhteydessä ovat sitten nämä yksityiskohdat selvillä, minkälainen se malli on. Silloin voidaan sitten palata niihin yksityiskohtiin. Mutta tämä ajatus tuntuu olevan kuitenkin meillä, kuten me olemme monta kertaa keskustelleet, samanlainen, eli passiivirahaa käytetään aktiiviseen tukeen. Edustaja Meri, tämä kertaluonteinen eläketuki, millä nimellä sitä nyt sitten halutaan kutsuakaan, kyllä on vapaaehtoinen, ei ketään siihen pakoteta. Se on ihmisen ihan oma valinta, ja näin ollen tämä oli vastaus siihen kysymykseen. Edustaja Terho, kannustinloukkujen purkamisesta yksityiskohtia: siis hallitushan on käynnistänyt — käsittääkseni ministeri Orpo on tässä ollut se primus motor — näitten kannustinloukkujen purkamisen ja työvoiman liikkumisen edistämisen valmistelun, ja se valmistelun maali on tämän hallituksen toimikauden puolivälitarkastelu, jossa me sitten näitä toimia katsomme. Mutta jo nyt tämän aamun keskustelusta nostan esille muun muassa tämän ulosoton suojaosakeskustelun, tai millä tavalla se nyt sitten ratkaistaankaan, mutta joka tapauksessa näitä kannustinloukkuja on tunnistettu ja niihin halutaan tosiaan puuttua. Tämä tuli myös edustaja Heikkisen puheenvuorossa: millä saadaan se työn vastaanottaminen kannattavaksi. Tämähän on yksi hallituksen ihan avainkysymyksiä, ja siihen ilman muuta puututaan. Tämä on tietysti kestämätön tilanne, että meillä menee niin valtavasti rahaa tähän työttömyyden hoitoon. Sen takia on pohdittava, miten sitä olemassa olevaa rahaa voi käyttää fiksummin, ja sitä kohti tässä mennään. Edustaja Mäkisalo-Ropponen on ihan oikeassa siinä, että mikä tahansa haastattelu ei tietenkään ole tässä se toimiva ratkaisu, ja siinä, tulevatko nuoret mukaan. Näillä säännöllisillä haastatteluilla pyritään löytämään jokaiselle työnhakijalle sopivia ratkaisuja, ja kyllä minä ymmärrän tämän lauseen niin, että se tarkoittaa ihan kaikkia työttömiä. Sitten, edustaja Paatero, työllisyysmäärärahat eivät riitä — olen täysin tietoinen siitä, että tässä vaiheessa vuotta joillain alueilla alkaa olla niin sanotusti kassa tyhjä. Viime vuonnahan kävi niin, että kun hallitus aloitti, niin kassa oli tyhjä saman tien. Eli siellä on vielä vanhoja toimintatapoja. Tässä on isoja alueellisia eroja. Joillain alueilla on edelleen rahaa ihan hyvin jäljellä, mutta joiltain alueilta ne ovat loppu, ja tätä on sitten vanhaan tapaan lisäbudjetilla paikattu. Mutta kuten sanoin, kun me saamme käyttöön tämän passiivirahan aktiivisempaan toimintaan, niin uskon, että tästä palkkatuki- ja työllisyysmäärärahojen riittävyydestä ollaan silloin kampitettu yksi iso osa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-21T18:13:12,2016-09-21T18:16:39,Tarkistettu,1.1 2016_87_440,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Työpajoista noin 60 prosenttia on kuntien alaisuudessa. Ministeri Lindström, hallituksessa valmistellaan parasta aikaa työsopimuslakiin muutosta, joka tulee romuttamaan kuntien työpajat lähes kokonaan eri puolilla Suomea. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos kunta lomauttaa esimerkiksi opettajan tai käy yt-neuvotteluja yhdenkin työntekijän kanssa, kunnallisilla työpajoilla ei voitaisi jatkossa enää palkata työnhakijoita palkkatukityöhön eikä myöskään työkokeiluihin. Arvoisa ministeri, meillä on tästä jo aikaisemmin kokemusta pari vuotta sitten, kun esimerkiksi Lahden kaupunki joutui lakkauttamaan työpajojen palkkatuet noin 250 nuorelta. Onneksi silloinen ministeri Ihalainen korjasi tämän tilanteen, ja siltä osin asia on korjattu. Arvoisa ministeri, nyt te olette tekemässä tähän jälleen muutoksia. Toivoisin, että tulettehan (Puhemies koputtaa) huolehtimaan siitä, ettei kuntien työpajoja ajeta alas ja nuoret saavat jatkossa myös jatkaa palkkatukityössä ja työkokeilussa kuntien työpajoilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-21T18:16:42,2016-09-21T18:17:55,Tarkistettu,1.1 2016_87_441,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ymmärrettävää, että ministeri Rehn ei ennakoi mitenkään Terrafame-kysymystä. Joka tapauksessa, koska asetettu määräaika on vuoden loppu ja me joudumme, jaostomme ja ehkä sen enemmistö, ottamaan kantaa eduskunnan tavoin siihen jo budjetin täydennyksen yhteydessä ennen määräajan päättymistä, me joudumme eräänä keskeisenä kysymyksenä käsittelemään Terrafamea ja sen mahdollista tai ei-mahdollista osallistumista vielä rahallisesti ensi vuoden kuluessa tähän kysymykseen. Ministeri Lindström varmasti ymmärtää hyvin, miten tuhannen hengen työllisyys, joka siellä nyt on, vaikuttaa dramaattisesti niissä olosuhteissa, jotka Kainuun maakunnassa ovat. Niitä ei ole varaa päästää sieltä tänne etelään. Se ei ole Kainuulle hyväksi eikä täälläkään tungoksessa. Sen vuoksi tätä valmistelemme, että me tulemme siinä esiintymään koko syksyn aktiivisesti valmistelussa, (Puhemies koputtaa) että tietäisimme, miten osaltamme suhtautuisimme asiaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-09-21T18:17:57,2016-09-21T18:19:12,Tarkistettu,1.1 2016_87_442,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen opiskellut ministeri Lindströmin tiedotteet tarkkaan ja tiedän hyvin, että malli määräaikaistarkastuksista työttömille ei ole vielä täysin lukkoon lyöty mutta myös että sen keskeiset paalutukset on jo tehty: määräaika, kolme kuukautta, koskee kaikkia työttömiä, määräraha, joka lyödään lukkoon tässä budjetissa, ja myös sanktioiden uhka sen takana. Minä teen jatkuvasti työtä työttömien parissa, ja minä en ole vielä tavannut sellaista työtöntä, joka sanoisi, että minä työllistyisin parhaiten niin, että minä käyn tapaamassa virkailijaa silloin, kun ministeriölle sopii. Sen sijaan minä olen tavannut paljon työttömiä, jotka ovat sanoneet, että olisi kauhean kiva, jos minä saisin sen virkailijan kiinni silloin, kun minulla on joku akuutti asia, mitä minun pitäisi kysyä, tai joku akuutti tarve, missä minä tarvitsisin apua. Se saattaa olla kahden viikon päästä yhtä hyvin kuin kolmen kuukauden päästä. Jonkun kohdalla se on vasta viiden kuukauden päästä. (Puhemies koputtaa) Tätä minä tarkoitan, kun minä puhun mekaanisesta mallista ja siitä, että se ei toimi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-21T18:19:12,2016-09-21T18:20:23,Tarkistettu,1.1 2016_87_443,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän alkuun ministeri Lindströmiä ja tietenkin koko hallitusta budjettiriihen päätöksestä päästää kertaluontoisesti kaikki vähintään yli viisi vuotta pitkäaikaistyöttöminä olleet yli 60-vuotiaat henkilöt eläkkeelle. Tässä on kyseessä erittäin tärkeä moraalinen kädenojennus sellaisille henkilöille, joiden työllistymismahdollisuudet ovat valitettavan heikot, ja päätös vapauttaa samalla työvoimahallinnon resursseja muuhun käyttöön. Arvoisa puhemies! Tämä budjetti sisältää myös lukuisia yrittäjyyttä tukevia ratkaisuja. Niihin lukeutuvat monien muiden toimenpiteiden lisäksi itsensä työllistävien henkilöiden työttömyysturvan kehittäminen ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnyksen madaltaminen,  jonka myös edustaja Terho toi äsken esille.  Kysynkin elinkeinoministeri Rehniltä sitä, missä vaiheessa nämä ja monet muut hyvät uudistukset tuodaan lainsäädäntöön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-09-21T18:20:23,2016-09-21T18:21:29,Tarkistettu,1.1 2016_87_444,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että tässä salissa on yhtenäinen käsitys siitä, että tavoitteena on laajat mutta verrattain matalat veropohjat ja verotuksen painopisteen siirtäminen työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen verotukseen on erittäin tarpeellista. Kysynkin, onko hallitus valmis pohtimaan koko yritys- ja verotukijärjestelmän isompaa remonttia. Kysymys ei ole mistään pienistä summista: vuonna 2016 verotukien kokonaismäärä oli 25,3 miljardia euroa, josta 16,6 miljardia euroa kohdistui valtion verotuloihin. Kysymys on kuitenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä, että mitä enemmän haittoja verotetaan ja turhia yritystukia karsitaan, sitä enemmän voimme keventää työn ja yrittämisen verotusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-21T18:21:30,2016-09-21T18:22:24,Tarkistettu,1.1 2016_87_445,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että yrittäjyys- ja työllisyyskysymykset on nyt otettu oikein vahvasti esille. Tämän vuosituhannen 10 ensimmäisen vuoden aikana itse asiassa käytännössä kaikki uudet työpaikat syntyivät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Suuret yritykset palkkasivat vain reilut 7 000 henkeä ensimmäisten 10 vuoden aikana, ja samaan aikaan pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle. On hyvä, että nyt tämä kasvupotentiaali, mitä edelleen on paljon, otetaan hyötykäyttöön muun muassa maksuperusteisen alvin, yrittäjävähennyksen, vanhemmuuden kustannusten tasaamisen kautta, mutta me tarvitsemme vielä rohkeita askelia. Kikyn jälkeisessä ajassa on varmasti syytä ottaa vielä kerran keskusteluun myös paikallinen sopiminen. Meidän täytyy tässä maassa luottaa niin paljon niin työntekijöihin kuin työnantajiin, että he pystyvät tällaisia asioita ratkaisemaan, niin kuin jo monessa muussa massa pystytään työpaikoilla tekemään. (Touko Aalto: Saksan yritysverotusmalli!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-21T18:22:25,2016-09-21T18:23:34,Tarkistettu,1.1 2016_87_446,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Aika näköalatonta, aika mustaa on aika. Kasvu hiipuu, pitkäaikaistyöttömyys sen kuin lisääntyy, (Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!) eriarvoisuus kasvaa, köyhyys lisääntyy. Ajatelkaa, että 20—24-vuotiaista nuorista miehistä joka viides on toimettomana ilman koulutus- tai työpaikkaa. 15 prosenttia samanikäisistä tytöistä on toimettomana. Mutta niin on kyllä hallituskin toimettomana. (Välihuutoja) Minun täytyy sanoa, että on niin käsittämätöntä katsoa näitä arvioita, kun edes ajatusta kääntää tätä suuntaa ei ole, ja minä olen syvästi pahoillani siitä, että vielä viime vuonna tempputyöllistäminen oli kiellettyä. Tänä vuonna työllistämistoimet kyllä jo kelpaavat, mutta rahaa ei ole. Ja on kyllä käsittämätöntä, että kun yksistään nuorisotakuussa satsattiin aikaisemmin, viime hallituskaudella, 30 miljoonaa (Puhemies koputtaa) näiden nuorten saamiseksi toimettomuudesta pois, niin miksi sitä ei voisi ottaa uudelleen käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-09-21T18:23:34,2016-09-21T18:24:46,Tarkistettu,1.1 2016_87_447,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä täytyy edustaja Krista Kiurun puheenvuoron jälkeen todeta, että kannattaisi ehkä tutustua päivän aiheeseen hieman syvällisemmin. Ministeri Olli Rehn aivan äsken yrittäjäbarometriuutisista kertoi meille, että yrityksiin on virinnyt selkeästi positiivinen henki. Vienti on lähtenyt vetämään, eri yhteiskunnan toimialoilla on selvää kasvua: rakentamisessa, metalliteollisuudessa, kemianteollisuudessa, metsäteollisuudessa erikoisesti. Kaikki nämä positiiviset viestit on aikaansaatu ministeri Rehnin ja monen muun ministerin — pääministeri Sipilän johdolla — aktiivisilla työllistämistoimilla. Ministeri Lindström on tässä tehnyt valtavia edistysaskeleita, muun muassa tässä pitkään työttömänä olleiden ihmisten päästämisessä eläkkeelle reilusti. Nämä kaikki toimet ovat niitä juttuja, joihin meidän pitää panostaa ja tosissaan. En jaksa ymmärtää esimerkiksi edustaja Kontulan puheenvuoroa, jossa kolmen kuukauden välein käytävä haastattelu on valtava kauhu. Onhan siinä tietysti riski, että saattaa kaveri joutua töihin. Mutta minun mielestäni pitää kuitenkin ottaa se todesta, että nämä ihmiset pitää saada liikkeelle ja niillä toimilla saada aitoja työpaikkoja, joita hallitus tällä hetkellä parhaillaan tekee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-21T18:24:46,2016-09-21T18:25:57,Tarkistettu,1.1 2016_87_448,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vähintään toisen asteen koulutus on paras tae työpaikan saamiselle. Pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten aikuisten työura pitenee yli kuudella vuodella, kun he saavat koulutuksen. Näitä ilman työtä ja koulutusta olevia nuoria on meidän 20—24-vuotiaista miehistä jo enemmän kuin joka viides, ja määrä on kovassa kasvussa. Ministeri Lindström, mainitsitte esimerkkinä nuorten työllistämistoimista etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan. Näiden määrärahat kuitenkin laskevat koko ajan. Meitä sosialidemokraatteja huolettaa, mitä nuorten työllisyysasteelle tapahtuu, kun ajatte nuorisotakuun alas. Nuorisotakuu ei toteudu todellakaan ilman rahaa. Ja sitten, ministeri Rehn, uusien vientitulojen saamiseksi pitäisi lääkealan valtava taloudellinen potentiaali huomata ja ottaa se hallitukselle ihan strategiseksi valinnaksi. Lääkekehityskeskuksen perustaminen Suomeen olisi hyvä alku. Aiotteko ryhtyä toimiin asiassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-09-21T18:25:58,2016-09-21T18:26:58,Tarkistettu,1.1 2016_87_449,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositio näkee hirveänä mörkönä tämän, että kolmen kuukauden välein joutuu työtön käymään työvoimaviranomaisen haastattelussa. Minusta se on todella hyvä, että otetaan se koppi, niin kuin ministeri sanoi, työttömästä. Monet eivät uskalla etsiä itse töitä, eivät uskalla paljoa kotoa poistua. Nuoret peruskoulun jälkeen tai ammattikoulun jälkeen jäävät kotiin pelaamaan pelejä, he eivät osaa hakea töitä. Nyt he tuntevat, että heistä välitetään. Kolmen kuukauden välein he pääsevät keskustelemaan, saavat kannustusta, heitä rohkaistaan etsimään itsenäisestikin töitä, ettei ole pelkästään niin, että he sieltä työvoimatoimistosta saisivat töitä, vaan heitä koulutetaan, opetetaan ja rohkaistaan etsimään itsekin töitä. Tämä on minusta todella hyvä asia. Heistä huolehditaan, etteivät he tunne, että ovat syrjäytyneet sinne kotiin. Minä tiedän monia, jotka ovat olleet vuosia kotona, pelanneet pelejä, ja sitten kun ovatkin saaneet jotain kautta töitä, niin ovat todella hyviä työntekijöitä, mutta eivät ole uskaltaneet itse etsiä töitä, eikä ole heille myönnetty suoraan mistään. Tarvitaan tällaista rohkaisua, kannustusta ja huolenpitoa pitkäaikaistyöttömistäkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-09-21T18:26:59,2016-09-21T18:28:07,Tarkistettu,1.1 2016_87_450,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Luulen, että näiden haastattelujen synnyttämä pelkokerroin, jota tässä keskustelussa on käyty moneen kertaan läpi, vähenisi huomattavasti, jos ministeri kertoisi, onko tähän tarkoitus tuoda uudenlainen karenssi näiden haastattelujen seuraukseksi vai menemmekö me jo meidän nykyisellä hyvin karenssikeskeisellä politiikalla eteenpäin. Täällä on sanottu, että ihmiset eivät ota vastaan töitä. Kun tällaisia juttuja kuulee, niin toivon, että silloin yrittäjät olisivat yhteydessä työvoimatoimistoon, koska se, että leikataan työttömyysturvaa kaikilta niiltä, jotka epätoivoisesti hakevat töitä, ei ole reilua. Mutta mielestäni jos ihminen kieltäytyy hänelle tarjotusta työpaikasta, joka hänelle sopisi, niin silloin on aivan oikein asettaa karenssi ja viedä se työttömyysturva pois. Mutta mikä on ero sitten Rinteen mallilla ja ehkä sillä, mitä työmarkkinatuen aktiivikäytössä on tulossa? Jos se on edelleen te-toimiston päätösperäinen väline, niin silloin meillä menee iso osa (Puhemies koputtaa) ihmistyövoimasta byrokratiaan, kun automaattisella setelillä voisimme saada tuon rahan paremmin käyttöön ja erityisesti pienten yritysten tueksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-09-21T18:28:08,2016-09-21T18:29:23,Tarkistettu,1.1 2016_87_451,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan tähän nuoria työllistävään alaan. Matkailualalla saavutettavuus on yksi tärkeimmistä kilpailukykyyn liittyvistä tekijöistä. Kun me ajattelemme Pohjois-Suomen mahdollisuuksia kehittää ja kasvattaa matkailutoimialaa kansainvälisillä markkinoilla, lentoliikenteestä on muodostunut kriittinen tekijä, jopa kasvun este. Matkailuyritykset ja koko Pohjois-Suomen alueta-lous menettävät matkanjärjestäjien antaman arvion mukaan jo lähes 2 miljoonaa euroa vuosittain näitten riittämättömien reittiyhteyksien vuoksi. Tämä on jopa tietynlainen tulppa matkailun kasvulle. Hallitus on kuitenkin luonut ratkaisuillaan uskoa matkailualalle. Matkailualalla on kasvuhalua, on investointisuunnitelmia, mutta liikenneyhteydet tuottavat huolta pohjoisessa. Herra ministeri, onko tulossa toimenpiteitä siihen, että pohjoisen matkailukohteet olisivat paremmin kansainvälisten kulkijoiden saavutettavissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-09-21T18:29:23,2016-09-21T18:30:27,Tarkistettu,1.1 2016_87_452,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Myönnän vielä puheenvuorot edustajille Meri ja Ihalainen, ja sen jälkeen ministerien vastauspuheenvuorot.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_453,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muistan viime kevään vaalit ja yleisökeskustelun silloin: asiantuntijat ja median ihmiset päivittelivät televisiossa ennen eduskuntavaaleja ja katselivat sitä edellistä hallituskautta ja totesivat, että nyt ollaan kyllä aika pohjalukemissa, päätöksiä ei saada aikaan ja mitään ei tapahdu. Ja sen takia hyvin ihmettelen tätä edustaja Kiurun puheenvuoroa, että tämä nykyinen hallitus ei tee mitään. Ihmettelen, kun teillä on ollut se työministerin salkku viime kaudella ja valtiovarainministerin salkku, että miksi te ette tehneet näitä. Nyt te kerrotte, että hallitus ei tee mitään ja teillä olisi kaikki ratkaisun avaimet. Herranjumala, miksi te ette käyttäneet niitä? Te teitte 100 000 uutta työtöntä, ja nyt te sanotte meille, että me emme tee mitään, vaikka työttömyys on lähtenyt hienoiseen laskuun ja talous nousuun. Minä en ymmärrä sitä, että me emme muka tee mitään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-09-21T18:30:35,,Tarkistettu,1.1 2016_87_454,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Nyt on sen verran monta kertaa mainittu edustaja Kiurun nimi, että annetaan edustaja Kiurulle vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_455,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kiitän tästä mahdollisuudesta, koska edustaja Hoskonen antoi väärän todistuksen lähimmäisen lukutaidosta. Minä nimittäin suosittelen kaikkia katsomaan tätä valtion talousarvioesityksen yleisperustelukohtaa, sivua 9, kappaletta 2, neljättä riviä ja sen ensimmäistä paragrafia, että sieltä vain katsomaan, mitä hallitus itse arvioi talouskasvusta. Siteerasin vain tätä teidän esitystänne. Muilta osin, arvoisa puhemies, yritin sanoa, että me yhdymme siihen isoon kuvaan, että kyllä tämä työllisyysaste täytyy saada nyt ylös, mutta te lopetitte kaikki ne toimet, joilla aidosti voisi keksiä uusia mahdollisuuksia nostaa työllisyysastetta. Minä olen syvästi pahoillani siitä, että koulutus ei olekaan enää tälle hallitukselle väline nostaa työllisyysastetta. Muutama esimerkki: Miksi te ette tunnusta, että meillä on melkein 100 000 alle kolmekymppistä, jotka ovat perusasteen varassa? Se on kestämätöntä. 200 000 yli kolmekymppistä, jotka ovat perusasteen varassa. (Puhemies koputtaa) Tästä voisi aloittaa, kun koko porukka pantaisiin koulun penkille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-09-21T18:31:32,2016-09-21T18:32:44,Tarkistettu,1.1 2016_87_456,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella olisi ollut varmaan 200 000 ihmistä vailla työtä, ellei olisi tehty niitä toimenpiteitä ja pidetty yli 100 000 ihmistä koulutuksen ja työvoimapoliittisten toimien piirissä. (Krista Kiuru: Juuri näin, mallia kannattaa ottaa!) Että tämä on nyt kuitenkin se tosiasia. Mutta minun puheenvuoroni liittyy näihin yritystukiin, joista on käyty rakentavaa keskustelua. Ymmärsin ministeri Rehnin puheenvuorosta, että te läpivalaisette ja perkaatte nyt yritystuet sinne puoliväliarvioon, ja se on tosi tärkeää, ja tässä työssähän voisi miettiä vähän uusia kriteereitä. Yritystuen kriteereitä voisi olla esimerkiksi kolme: ne kohdistuvat ensisijaisesti innovatiivisiin tukiin, ne kohdistuvat ensisijaisesti yrityksen alkamisen tukemiseen, ja ne ovat pääsääntöisesti määräaikaisia, eivät pysyviä. Nämä ovat jo semmoisia kriteereitä, jotka voisivat viedä näitä yritystukia oikeaan suuntaan, koska niukkuutta siinäkin jaetaan. Viime hallituskaudella me perkasimme kaikki yritystuet, saatiin 250 miljoonaa säästöjä ja pantiin parempiin kohteisiin. Tämä työ nyt on varmaan edessä, tehtäisiin se huolella. (Puhemies koputtaa) Ja tuo on se minun kysymykseni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-09-21T18:32:44,2016-09-21T18:33:51,Tarkistettu,1.1 2016_87_457,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Nyt ministeri Rehn, 3 minuuttia, ja ministeri Lindström, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_458,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vastaan niihin kysymyksiin, joihin ehdin, jossakin määrin epämääräisessä järjestyksessä. Lähden liikkeelle edustaja Juhantalon kysymyksestä, koska hän esitti saman kysymyksen kahteen kertaan, ja tämä koskee Terrafamen tulevaisuutta. Tässä vaiheessa voi todeta sen, että Terrafamen jatkon edellytys on se, että ensinnäkin operatiivisen toiminnan tulee olla liiketaloudellisesti vankalla pohjalla ja ympäristön kannalta kestävällä tolalla. Tämän lisäksi yksityistä rahoitusta on löydyttävä tähän. Näistä tämä ensin mainittu ehto elikkä operatiivisen toiminnan käynnistyminen myönteisesti on tähän mennessä toteutunut, ja siitä on mielestäni yrityksen johdolle ja henkilöstölle annettava täysi tunnustus. Koskien taas yksityistä rahoitusta neuvottelut ovat edelleen käynnissä ja niihin palaamme sopivassa vaiheessa tietysti, ennen kuin eduskunta joutuu tekemään asiassa päätöksiä, elikkä aika pian joudumme tämänkin asian teidän kanssanne yhdessä käsittelemään. Katsomme totta kai asiaa paitsi ympäristön näkökulmasta myös Kainuun aluetalouden ja työllisyyden näkökulmasta. Edustaja Savio ja edustaja Terho kysyivät ensimmäisen työntekijän palkkauksen kynnyksen madaltamisesta, joka on hyvin tärkeä osa hallituksen työllisyysohjelmaa. Tämä valmistelu on loppusuoralla, ja pyrimme saamaan toimet voimaan ensi vuoden alkupuolelta. Olemme todenneet aikaisemmin, että siinä tultaisiin käyttämään joko palkkatukea, starttirahaa tai muita kannustimia, ja nyt tarkennetaan tässä selvitystyössä sitä, mitkä näistä ovat parhaiten toimivat konstit tämän tavoitteen saavuttamiseen. Edustaja Heinonen viittasi pk-yritysten työllistämiskykyyn. Se on juuri näin. Suuret yritykset panostavat Suomessa pitkälti tuottavuuteen, sekin on ihan perusteltua. Vastaavasti pk-yritykset työllistävät, ja senkin takia on hyvin tärkeää, että näitä toimia tehdään nimenomaan pienimmät ja pk-yritykset mielessä. Edustaja Eloranta, lääkeala on valtava taloudellinen potentiaali, juuri näin, ja sen takia tähän kenttään panostetaan. On syytä todeta, että viime viikolla Tekesin ja TEMin kuukausia kestäneitten neuvotteluiden tuloksena IBM Watson päätti sijoittaa Suomeen merkittävän osaamiskeskuksen, joka osaltaan vahvistaa nimenomaan lääke- ja terveysalan teknologian ja osaamisen vahvistumista Suomessa. Edustaja Parviainen kysyi matkailusta, ja sen osalta saamme matkailun yhteistyöryhmäesitykset aika pian varmasti, kun se työryhmä tekee oman mietintönsä, ja ryhdymme niitä sitten viemään eteenpäin. Vastaan seuraavassa puheenvuorossani edustaja Ihalaiselle ja edustaja Karimäelle koskien yritystukia, monille muillekin edustajille, jotka ovat asiasta kysyneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-09-21T18:33:56,2016-09-21T18:37:26,Tarkistettu,1.1 2016_87_459,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Herra puhemies! Aloitan edustajien Eloranta ja Kiljunen huomioista liittyen työpajatoimintaan ja sitten toisaalta etsivään nuorisotyöhön ja osaamisohjelmiin ja tämmöisiin asioihin. Eli avauspuheenvuorossani kerroin, että meillä on juuri tässä niin sanotussa Hetemäen kolmikantaisessa työryhmässä yhtenä toimenpiteenä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyyden edistäminen osaamisohjelmalla, etsivällä nuorisotyöllä ja nuorten työpajoilla. Emme ole siis ajamassa mitään nuorten yhteiskuntatakuuta alas vaan kehitämme sitä ja otamme niitä viime vaalikauden hyviä käytänteitä edelleen käyttöön ja kehitämme niitä. Eli tämä huoli tästä asiasta on turhaa. Sitten edustaja Kontula täsmensi, mitä hän tarkoittaa tällä mekaanisella haastattelulla. Kiitos tästä täsmennyksestä. Minä olen itse pohtinut sitä, kun olen kiertänyt tuolla ympäri maata, että miten tätä te-toimistokenttää pitäisi kehittää, ja yksi tämmöinen ihan käytännön idea on se, että sen sijaan, että meillä on fyysinen te-toimisto jossain, ne te-toimistopalvelut voivat olla siellä, missä ne ihmiset muutenkin ovat. Esimerkiksi Kuopiossa olin vierailulla, ja siellä on erittäin hyvä ostoskeskuksessa. Siellä oli tupa täynnä porukkaa. Mennään sinne, missä ne ihmiset muutenkin ovat, jolloin päästään tähän, mitä te haette, eli kun ihmisellä itsellään on tarve saada niitä palveluita, niin hän voi ne hakea sieltä ilman sen kummempaa byrokratiaa. Totta kai siinä voi joutua hieman jonottamaan, mutta tämä on kuitenkin se ajatus. Meillä oli tuolla SuomiAreenalla pop-up-työkkäri, missä kävi tuhansia ihmisiä. Tämäntyyppistä toimintaa pitää kehittää. Eli eivät te-toimistotkaan voi seistä tässä muuttuvassa ympäristössä eivätkä seiso toimettomina, vaan kyllä tätä puoltakin kehitetään. Sitten tähän edustaja Kiurun huomioon siitä, että hallitus olisi jotenkin toimettomana. En tiedä oikein, miten tähän reagoisin, (Timo Heinonen: Ei kannata!) koetan olla rauhallinen ja vastata kylmän rauhallisesti näin: Tämä hallitus, joka on teidän mielestänne toimeton, on vapauttanut kauppojen aukioloaikaa, ja viimeksi tällä viikolla liikennekaari on lähtenyt menemään eteenpäin, ja monia monia muita toimenpiteitä. Se, että ne toimenpiteet eivät ole välttämättä samoja, mitä te ajatte, johtuu siitä, että te ette ole hallituksessa, me olemme nyt tällä hetkellä hallituksessa. Teillä on hyviä ehdotuksia oppositiosta. Me kuuntelemme niitä, mutta hallitus tekee omia päätöksiään ja omia linjauksiaan. Eli kannattaa tietysti suhtautua rakentavasti myös niihin muutoksiin, valtaviin muutoksiin, mitä työttömyysturvan aktiivikäyttö muun muassa tarkoittaa. Ja nyt me haluamme tätäkin puolta vielä laajentaa ansiosidonnaisen puolelle. Minun mielestäni on aika kohtuutonta sanoa, että hallitus seisoo toimettomana. Toimeton hallitus ei saa mitään aikaiseksi, (Puhemies koputtaa) tämä hallitus saa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-21T18:37:28,2016-09-21T18:40:43,Tarkistettu,1.1 2016_87_460,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla on rajoitetusti käytössä euroja, niin väkisellään syntyy vastakkainasettelua, kun tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta leikataan ja toisaalta nyt lanseerataan tämä uusi päästökauppakompensaatio jo olemassa olevien satojen miljoonien tukien päälle. Tukijärjestelmien ja energiapolitiikan olisi oltava johdonmukaisia, ja olisi tärkeätä, että se tukisi uusien teknologioiden hyödyntämistä. Tämä on tutkimusten valossa kaikista tehokkainta politiikkaa kansantalouden kasvun ja työllisyyden kannalta. Mutta, arvoisa puhemies, sitten kiitoksia. Finnveran valtuuksien korottaminen on täysin oikea suunta. On tärkeätä, että Finnvera paikkaa markkinapuutetta ja tukee riskinottoa. Mutta täytyy samalla muistaa, että hyväksytään sitten se, että sieltä voi tulla ehkä isompia tappioita kuin aikaisemmin. Ja lisäksi haluan kiittää tästä linjasta ulosoton kannustinloukkujen purkamiseksi. Se on erittäin tärkeätä, ja toivottavasti saataisiin laajempikin paketti (Puhemies koputtaa) ylivelkaantuneiden aseman helpottamiseksi ja kannustinloukkujen poistamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-21T18:40:46,2016-09-21T18:41:59,Tarkistettu,1.1 2016_87_461,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Tapani,Tölli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt näkyy taloudessa jonkun verran positiivisia merkkejä, mutta haluan ottaa yhden asian esille ja kysyä molemmilta ministereiltä: mitä aiotaan tehdä arktisen alueen suhteen? Suomi on kohta Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa, ja tämä on tietynlainen momentum. Toimimmeko me aktiivisesti ja konkreettisesti? Paavo Lipponen on tehnyt erinomaista työtä selvittäessään tätä asiaa. Investointipotentiaali on monta kertaa suurempi kuin Suomen budjetti. Tässä eivät nyt auta pelkästään puheet, vaan se, miten tämä työ organisoidaan, että tuetaan yritysten hakeutumista sinne. Tällä hetkellä suomalaiset yritykset ovat melkein marginaalissa. Nyt meidän pitäisi katsoa oikeastaan karttaa sillä tavalla, että pohjoinen on alhaalla ja etelä ylhäällä. Niin hahmottuu se, mikä potentiaali taloudellisessa toiminnassa on tällä hetkellä arktisella alueella. Onko tämä erityisesti jonkun vastuulla hallituksessa? Se ei voi olla vain vasemmassa sivutaskussa, vaan se on aika iso juttu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p800,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Tapani Tölli,800,2016-09-21T18:41:59,2016-09-21T18:43:12,Tarkistettu,1.1 2016_87_462,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Arktisen alueen hyödyntämisestä huomauttaisin sen, että jotta ilmastonmuutosta saataisiin hillittyä, niin noin neljä kolmannesta tunnetuista öljyvaroista, mukaan lukien Arktiksen öljyvarat ja muut fossiilivarat, pitäisi pitää maassa. Ministeri Rehn kutsui lähinnä kirjallisuusselvitykseksi VATTin analyysiä siitä, onko niin sanottu hiilivuoto olemassa vai ei. Itse luin parhaani mukaan hallituksen esityksen tästä niin sanotusta päästökauppakompensaatiosta, ja siitä voisi sanoa ihan samaa. En löytänyt siitä yhtään kunnollista perustelua sille, miksi, millä perusteella, nyt todella olisi olemassa tämä hiilivuoto ja miksi tämä uusi tuki entisten päälle olisi perusteltu. Useammat kollegat ovat maininneet Kiinan. (Puhemies koputtaa) Kiinassa on päästökauppa leviämässä valtakunnalliseksi. Päästöjen hinta siellä on korkeampi (Puhemies: Pidetään kiinni tästä minuutin ajasta!) kuin EU:ssa, ja se on suomalaiselle ympäristöteknologialle keskeinen markkina-alue.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-09-21T18:43:14,2016-09-21T18:44:34,Tarkistettu,1.1 2016_87_463,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä nyt menevät sillä tavalla puurot ja vellit sekaisin, että me puhumme hiilivuodosta ja hiilivuotoriskistä meidän täytyy puhua. Kun nyt täällä on perusteltu tässä salissa VATTin tutkimuksella tätä, että kompensaatio on hyvä, niin minä pidän tätä enemmänkin tämän Marita Laukkasen henkilökohtaisena mielipiteenä, jonka hän on antanut Helsingin Sanomille. (Satu Hassi: On muitakin energiatutkijoita, jotka ovat samaa mieltä!) Täällä on väitetty myöskin sitä, että tässä kompensaatio kasvattaa päästöjä. Se ei pidä paikkaansa. Kompensaatio ei kasvata päästöjä millään tavalla. Teollisuuden intressi on tuottaa mahdollisimman energiatehokkaasti, nimenomaan energiaintensiivisen teollisuuden intressi on tuottaa mahdollisimman energiatehokkaasti tuotteensa. Kompensaatiossa on puhtaasti kysymys nimenomaan kilpailukyvystä, (Puhemies koputtaa) ja sitä Suomen teollisuus tarvitsee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-21T18:44:34,2016-09-21T18:45:42,Tarkistettu,1.1 2016_87_464,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ministeri Rehnille ihan lyhyt kysymys: onko teidän mielestänne fotoniikan mahdollisuudet Suomessa tällä hetkellä ymmärretty? Mutta varsinainen puheenvuoroni koskee välityömarkkinoita tai — kuten täällä jotkut ikävästi sanovat — tempputyöllistämistä, mikä on minusta kyllä vähän rumasti sanottu tästä hyvästä toimintamallista. Välityömarkkinoiden idea on, että ne toimivat siirtymänä vaikean työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden välissä, ja joidenkin kohdalla ne voivat olla jopa pysyvä vaihtoehto. Tällä hetkellä työvoimapolitiikan tulokseksi odotetaan työllistämistä sinne avoimille työmarkkinoille, ja sinne eivät kyllä valitettavasti kaikki nykyisillä työvoiman tuottavuusodotuksilla pysty siirtymään. Siksi kysynkin: pitäisikö ministeriössä työllistymisen vaikuttavuusmittareita hiukan uudistaa niin, että vaikuttavuus voisi olla myöskin yhteiskunnassa mukana pysymistä, elämisen hallintaa? Toisaalta välityömarkkinoilla tehdään myös yhteiskunnan kannalta tärkeätä työtä, (Puhemies koputtaa) kuten esimerkiksi ikäihmisten ja lasten parissa. Mitä mieltä ministeri on: miten kehitetään välityömarkkinoita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-21T18:45:43,2016-09-21T18:46:57,Tarkistettu,1.1 2016_87_465,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on useammassa puheenvuorossa tullut tämä päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki, ja jotta päästään konkretian tasolle tässä työllistämisessä, kysyn ministeri Lindströmiltä: Tunnetteko tapausta Pirkanmaalta, Valkeakoskelta, jossa kaksi viikkoa sitten paperikone suljettiin ja se puretaan ja ensi vuonna sama kyseinen paperikone käynnistyy Ruotsissa? Olisiko esimerkiksi juuri tässä tilanteessa yli 30 työpaikkaa voinut säästyä, jos tämä tuki olisi tullut aikaisemmin? Tietysti ymmärrän, että tämä on yksityiskohta ja ministerin on aivan mahdotonta kaikkia yksityiskohtia tietää, mutta itse pidän tätä aivan oikeansuuntaisena. Jos me emme pidä näistä perustyöpaikoista kiinni, niin tavallaan ne hyödyt, mitä sitten saadaan näistä uusista, ikään kuin sulavat, kun sieltä se peruskunto katoaa alta pois. Suomi elää edelleen kemiasta, paperista, metsästä, metallista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-09-21T18:46:58,2016-09-21T18:48:03,Tarkistettu,1.1 2016_87_466,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin haluaisin ottaa kantaa tähän teollisuuskeskusteluun, jota salissa on tänään käyty. Valitettavan vanhakantainen ajatus on monella edustajalla kotimaisesta teollisuudesta ja niistä ympäristönormeista, ympäristöteknologioista, mitä siellä tehdään — se on maailman huippua. Ja itse asiassa samalla, kun meidän teollisuus tuottaa näitä perusteollisuustuotteita, joita myymme sitten vientiin, tehdään myös erittäin korkeatasoista kehitystyötä vaikkapa kiertotalouden osalta. Tänään Sitra on ottanut kärkihankkeeksi yhden arktisen teollisuuden yksikön, esimerkkinä se, että Outokummun terästehdas koettaa kerätä kaikki mahdolliset romumetallit tehtaalleen, sulattaa ne uudestaan ja myy ruostumattomana teräksenä maailmalle. Tämä on yksi kiertotalouden hankkeista, ja minun mielestäni se ei aivan taantumukselliselta kuulosta. Sikäli on perusteltua, että meillekin päästökauppakompensaatio tulee, koska myös tärkeimmillä kilpailijamaillamme on se, ja tämä liittyy juuri siihen yritystukien problematiikkaan, että jos muut, niin kyllä meidänkin silloin tätä täytyy tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-21T18:48:04,2016-09-21T18:49:13,Tarkistettu,1.1 2016_87_467,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Rehn, elinkeinoelämän suurimpia haasteita on tietysti se, mitenkä me olemme hiukan edellä muita. Ja tästä näkökulmasta minä olen huolissani niistä erilaisista uusista liiketoimintamalleista ja tuottamisen tavoista, joita minä en löydä tästä budjetista ja joita minä en löydä myöskään meidän säädöstyöstämme tällä hetkellä. Meiltä puuttuu ihan keskeinen säädösympäristö sellaisiin uusiin liiketoimintamalleihin kuin jakamistalous ja alustatalous. Meiltä puuttuu yksinkertainen tukijärjestelmä minivoimaloille. Meidän julkisten tietovarantojen digitalisointi etenee mutta etenee hyvin epävarmoin askelin ja hitaasti. Näille kaikille ollaan tekemässä jotain, mutta minä pelkään, että me teemme niille muutama vuosi myöhässä, kun muut ovat tavallaan jo näyttäneet tietä ja vieneet ne keskeiset markkinat. Kuulisinkin mielelläni, mitä sellaista sanottavaa on, mikä rauhoittaisi minut tämän huolen suhteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-21T18:49:13,2016-09-21T18:50:22,Tarkistettu,1.1 2016_87_468,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Haluan todeta ministeri Lindströmille, että olin erittäin tyytyväinen hänen vastaukseensa siitä, että te keskeytätte tämän työsopimuslain valmistelun, jota ministeriössä nyt valmistellaan. Kun Valtakunnallinen työpajayhdistys teki näihin reiluun 230 työpajayhdistykseen eri puolilla Suomea kyselyä siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaisi näille kunnallisille työpajoille, miten he pystyisivät jatkossa työllistämään, jos tätä työsopimuslakia valmisteltaisiin, niin sieltä tuli vastaus, että noin puolessa näistä kunnista suunniteltiin joko lomautuksia tai yt-neuvotteluja, mikä käytännössä tarkoittaisi sitä, että näissä työpajoissa ei voitaisi enää jatkossa työllistää nuoria eikä niihin osoittaa työkokeiluja. Siinä mielessä haluan osoittaa ministerille kiitoksen tästä vastauksesta, että tämän työsopimuslain valmistelu siltä osin nyt korjataan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-21T18:50:22,2016-09-21T18:51:25,Tarkistettu,1.1 2016_87_469,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todella myönteisiä merkkejä on olemassa taloudessa. Länsirannikolla laivanrakennusteollisuus vetää Turussa, Raumalla, myöskin Vaasassa energiateollisuus, Uudessakaupungissa autotehdas ehkä todella merkittävästi työllistää. Nyt näyttää ilmiselvästi siltä, että tulee koulutusongelma, että esimerkiksi laivanrakennusteollisuuden työvoiman saanti ei kohtaa, koska diplomi-insinöörin koulutus on muualla kuin Turun ja Rauman seudulla. Olisiko tässä mahdollista tehdä nyt aktiivisesti yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja katsoa tätä koulutusta myöskin siinä mielessä, voitaisiinko joustavasti toimia niin, että koulutuksen saatavuus tässä tilanteessa olisi riittävän hyvää, jotta Suomi voisi nousta nyt, kun kauppa käy ja varasto vaihtuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-09-21T18:51:26,2016-09-21T18:52:25,Tarkistettu,1.1 2016_87_470,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Myönnän vielä seuraavat vastauspuheenvuorot: Lehto, Heinonen ja Lindtman. Sen jälkeen ministerien puheenvuorot.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_471,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä palata hetkiseksi tuohon Lex Lindströmiin. Sitten saa vapaaehtoisesti valita, haluaako siihen mennä, mutta minä luulen, että halutaan siirtyä sinne eläkkeelle. Minä tein pieniä laskelmia tällaisesta 60-vuotiaasta yksin elävästä lahtelaisesta. Elikkä jos se on ollut nyt työmarkkinatuella ja se siirtyy eläkkeelle ja jos se eläke on vaikka tuon takuueläkkeen suuruinen, niin sillä nousee noin kuusikymppiä tulo sitä kautta. Toisaalta taas sitten se maksaa työmarkkinatuesta 20 prosenttia veroa, takuueläkkeestä käytännössä nollaveroa, elikkä sen tulot kasvavat siitä jo parisataa euroa heti kättelyssä, plus sitten se pääsee eläkeläisen asumistuen piiriin, ja taas tulot lisääntyvät. Elikkä nyt sille pitkäaikaistyöttömälle jää yli 200 euroa kuussa käteen rahaa lisää. Voi sanoa, että tämä on todella suuri kädenojennus tälle pitkäaikaistyöttömälle, ja sitten vielä oppositio väittää, että hallitus ei ajattele yhtään näitä pienituloisia. Todella suuri 40 prosentin lisäys tulee tällaisille henkilöille tuloja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-09-21T18:52:32,2016-09-21T18:53:40,Tarkistettu,1.1 2016_87_472,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Krista Kiuru, joka nyt jo poistui täältä salista, oli niin kovin tuohtunut ja syytti näitä veljiä tuolla aitiossa, että ovat olleet kovin toimettomia. Täytyy kuitenkin nyt pöytäkirjaan oikaista, vaikka en Kiurulle voikaan oikaista: Tilastokeskuksen mukaan elokuun työttömyysaste oli 7,2 prosenttia, joten se oli laskenut prosenttiyksikön vuoden takaisesta. Työttömiä oli nyt 28 000 henkeä vähemmän kuin vuosi sitten, työllisiä puolestaan 27 000 enemmän. Lisäksi uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin te-toimistoihin elokuun aikana yli 51 000 eli lähes 14 000 enemmän kuin edellisvuoden elokuussa, ja kaikkiaan te-toimistoissa oli elokuussa avoinna lähes 83 000 työpaikkaa, yli 16 000 enemmän kuin vuosi sitten. OP:n ekonomistit totesivat eilen, että työllisyys lisääntyi, työttömyys laski, avoimien työpaikkojen määrä kasvoi, ja mikä hienoa, myös nuorten 15—24-vuotiaiden työttömyysaste (Puhemies koputtaa) oli elokuussa 1,7 prosenttiyksikköä alempi kuin aiemmin. Eli kyllä tässä hyvää työtä on tehty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-21T18:53:40,2016-09-21T18:54:55,Tarkistettu,1.1 2016_87_473,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me kaikki toivomme, että työllisyys lähtisi jyrkkään nousuun. En nyt haluaisi olla ilonpilaaja, mutta Krista Kiuru sanoi sen tosiseikan, mikä löytyy valtion budjetista: kasvu ensi vuodelle hidastuu. Ja sitten mitä tulee näihin työllisyyslukuihin, edustaja Heinonen, niin katsokaapa sitä työllisyyden trendiä sieltä. Ollaan käytännössä viime vuoden syyskuun tasolla. Ja edustaja Filatov täällä jo kertoikin, että itse asiassa se työttömyydessä tapahtunut muutos on tismalleen sama kuin se, joka on tapahtunut aktiivitoimenpiteiden piirissä. Ja on hyvä, että hallitus otti uuden asennon ja luopui tästä kokoomuksen tempputyöllistämisretoriikasta. Mutta, arvoisa puhemies, edustajat Filatov ja Mäkisalo-Ropponen täällä ottivat erittäin tärkeän asian esiin. On erilaisia polkuja työhön. Nyt kysyn: miten aiotte puuttua kohtaanto-ongelmaan? Olemme tässäkin tehneet rakentavan esityksen. Voitaisiinko työttömien omaehtoista koulutusta helpottaa? Se toisi myös vastauksen edustaja Ala-Nissilän kysymykseen. Tarja Filatov, työelämävaliokunnan puheenjohtaja, muun muassa tänään on ottanut siihen jykevästi kantaa. Ministeri Lindström, koska saamme kuulla hyviä uutisia tästä asiasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-21T18:54:56,2016-09-21T18:56:05,Tarkistettu,1.1 2016_87_474,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Rehn, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_475,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Heinonen kiinnitti mielestäni ihan oikeaan seikkaan huomiota. Meidän työllisyysasteemme on nyt 69,9 prosenttia viimeisten tilastojen mukaan. Kun vielä viikko pari sitten kävin pitämässä alustuksia Brysselissä ja eräillä muilla paikkakunnilla, kerroin 68,5 prosenttia tasoksi. Eli kyllä tässä on selvää paranemista tapahtumassa myöskin näiden konkreettisten tilastojen valossa. Edustaja Sarkkinen esitti kiitokset siitä, että Finnveran vientiluottoja kasvatetaan. Arvostan tätä, että toteatte tämän. Tämä on oikeastaan meille tavallaan positiivinen ongelma, koska vienti on alkanut vetää laivanrakennuksessa, ja muut alat, jotka ovat usein tärkeitä tällä kentällä, ovat merenkulun ja laivanrakennuksen lisäksi myöskin televerkot ja metsäteollisuus. On tärkeää, että viennin rahoitus ei muodostu pullonkaulaksi, ja sen takia näitä vientitakuita laajennettiin tiedostaen myöskin siihen liittyvät riskit. Edustaja Ala-Nissilä peräänkuulutti yhteistyötä koulutuksen saralla Varsinais-Suomen, Satakunnan teollisuuden kehittämisen osalta. Olen samaa mieltä, ja teemme yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tällä kentällä. Edustaja Tölli kysyi, mitä arktisen alueen suhteen tehdään. Olen samaa mieltä siitä, että Lipposen raportti oli hyvin tärkeä avaus tässä suhteessa, ja pääministeri ja ulkoministeri vetävät työtä. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa tietysti pitkälle liikennehankkeiden valmistelusta ja työ- ja elinkeinoministeriö vastaavasti elinkeinopolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Suomalaisten yritysten pääsemistä arktisen alueen hankkeisiin pyrimme edistämään kasvuohjelmilla ja arvioimme juuri sitä, miten pystymme paremmin saamaan suomalaisia yrityksiä mukaan näihin arktisen alueen kasvuohjelmiin. Edustajat Hassi, Vartia ja Karimäki kyselivät uudemman kerran tästä päästökauppakompensaatiosta. Totean sen, että tosiaan energiaveroleikkurista päätettiin viime hallituksen eli nykyisten oppositiopuolueitten toimesta, ja juuri tätä VATT on kritisoinut. Lainaan VATTin tutkimuksen alkua: ""Suomen energiaverotusta kiristettiin 2011. Energiaintensiivisen teollisuuden verotusta kuitenkin huojennettiin jo 2012 kilpailukyvyn turvaamiseksi. Huojennus yli kymmenkertaisti energiaveronpalautuksiin oikeutettujen yritysten määrän. Maksettujen palautusten arvo kasvoi samalla vajaasta 10 miljoonasta eurosta yli 200 miljoonaan euroon."" (Satu Hassi: Miksi vielä lisää sen päälle?) Tämä oli vihreitten hallituskauden merkittävimpiä saavutuksia. Edustaja Karimäki ja eräät muut kysyivät yritystukien kohtaloa ja kritisoivat sitä, että ei tuettaisi uusiutuvaa energiaa. Haluan korjata sen, että uusiutuvan energian tuet ovat kaksinkertaistuneet kärkihanketuen myötä eli kaiken kaikkiaan 100 miljoonaa euroa lisää kolmessa vuodessa, mikä kaksinkertaistaa aikaisemman energiatuen, ja sillä saadaan aikaisempaa nopeammin ja aikaisempaa useampia bioenergian tai muita uusiutuvan energian hankkeita liikkeelle painopiste nimenomaan siinä, että saamme innovatiivisia, tulevaisuuteen tähtääviä, ympäristöteknologiaa hyödyntäviä hankkeita liikkeelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-09-21T18:56:08,2016-09-21T18:59:48,Tarkistettu,1.1 2016_87_476,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Sitten ministeri Lindström, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_477,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Herra puhemies! Aloitetaan edustaja Lindtmanin kysymyksestä, tästä kohtaanto-ongelmasta. Itse olen tunnistanut kaksi merkittävää kohtaanto-ongelmaa: toinen liittyy asumiseen, asumisen hintaan, toinen liittyy liikkumiseen ja siihen liikkumisen hintaan. Asumisen osalta hallitus juuri päätti työllisyyttä tukevissa päätöksissään lukuisista toimenpiteistä, millä edistetään asuntorakentamista, ja siellä muun muassa parannetaan näiden ARA-tuettujen asuntojen oikeinkohdistumista 3 000 euron kuukausitulorajalla. Näitä toimenpiteitä on siis paljon muitakin. Mitä tulee sitten tähän liikkumiseen, niin senkin sanoin jo avauspuheenvuorossani, että tähän puolivälitarkasteluun tulee työvoiman liikkumista edistäviä toimenpiteitä. Eli kyllä tämä on tunnistettu, ja tietysti myös opposition esitykset ovat tervetulleita tämän kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi. Edustaja Mäkisalo-Ropponen: miten suhtaudun välityömarkkinoihin? Suhtaudun niihin hyvinkin rakentavasti ja pidän niitä erittäin tärkeinä. Mutta kuten tuo nimikin sanoo, ""välityömarkkinat"", olen ymmärtänyt sen niin, että se on matka johonkin ja se matka on sinne avoimille työmarkkinoille. Mutta jokainen tietää, että kaikista ei ole enää ikinä niille avoimille työmarkkinoille. Jopa minä tiedän sen. Ja näin ollen mitä tulee tähän kysymykseen siitä, pitäisikö nämä mittarit jotenkin arvioida uusiksi, niin olen avoin tälle esitykselle, koska kun me tiedämme sen, että kaikki eivät kuitenkaan tule työllistymään sinne avoimille työmarkkinoille mutta he voivat jotenkin muuten olla tässä yhteiskunnassa mukana, niin tämä on ilman muuta semmoinen asia, jota pitää tutkia, ja sanotaan näin, että näytän peukkua ylöspäin tälle ajatukselle. Edustaja Pauli Kiuru, tämä Tervasaari, joka oli siis ennen UPM:n omistama ja joka meni tällaiselle ruotsalaiselle omistajalle, on tietysti surullinen tarina siinä mielessä, että kone puretaan ja se käynnistyy sitten Ruotsin puolella uudestaan, ja se on tietysti ikävää. Kun meillä on pitkään ollut tämmöinen työkalu äkilliseen rakennemuutokseen, niin me olemme tulleet tavallaan siinä vaiheessa, kun tulipalo on jo päällä, ja olemme miettineet, miten me voisimme ennakolta estää näitä asioita. En tiedä, kun en tunne tämän tapauksen kaikkia yksityiskohtia, olisiko siinä voinut olla valtiolla mitään roolia, siis ennakoivan rakennemuutoksen kautta. En osaa sitä arvioida. Mutta nämä ovat juuri semmoisia tapauksia, joissa voitaisiin miettiä sitä. Itse asiassa tämmöinen ennakkotapaus tavallaan oli tämä meriteollisuuden tilanne, jossa mentiin hätiin ja pelastettiin tämmöinen toimiala. En tiedä, olisiko se tässä auttanut. (Puhemies koputtaa) Viimeisenä, arvoisa puhemies, edustaja Kiljuselle: työsopimuslain valmistelu jatkuu, kuten totesin, mutta totesin myös, että nuorten työpajat ovat työkalupakissa mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-21T18:59:52,2016-09-21T19:03:11,Tarkistettu,1.1 2016_87_478,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Sitten siirrymme ympäristöasioihin, ja ensimmäisenä ympäristöministeri Tiilikainen, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_479,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ympäristöministeriön hallinnonalan vuoden 2017 budjettiin on yhteensä noin 180 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö on siis määrärahoilla mitaten ehdottomasti pienin hallinnonala, ja tässä on merkittävä vähennys vielä kuluvaan vuoteen verrattuna joh-tuen siitä, että Metsähallituksen julkisten hallintomenojen kertaluonteinen siirto poistuu talousarviosta. Syken toimintamenot ovat vähentyneet, ja alusinvestointimäärärahatkin ovat pienempiä kuin viime vuonna, vaikka hyviä alusinvestointeja onkin luvassa. Ympäristön ja luonnonsuojelun menoihin ehdotetaan 92,1 miljoonaa euroa, alueidenkäyttöön, asumiseen ja rakentamiseen 25,7 miljoonaa ja sitten hallinnonalan toimintamenoihin 62,3 miljoonaa. Talousarvion ulkopuolella näiden äsken mainittujen lisäksi Valtion asuntorahaston varoja arvioidaan käytettävän 169 miljoonaa asuntotoimen avustuksiin ja 11 miljoonaa euroa korkotukiin. Lisäksi Valtion asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon 26,5 miljoonaa euroa. Itämeren ja sisävesien tilaa parannetaan vähentämällä vesien kuormitusta. Toimeenpanemme viime syksynä hyväksyttyjä vesien- ja merenhoidon suunnitelmia. Ympäristönsuojelussa panostetaan myös pilaantuneitten maa-alueitten kunnostamiseen. Näihin tarkoituksiin, ympäristönsuojelun edistämiseen ja Itämeren vesiensuojeluun, on varattu yhteensä runsaat 20 miljoonaa euroa. Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankinta saa 500 000 euroa, mikä viime syksynäkin täällä eduskunnassa keskustelutti, nyt se siis sisältyy tuohon budjettiin. Samaten täytyy mainita, että merentutkimusalus Arandaa remontoidaan kolmen tulevan vuoden aikana tuntuvalla summalla, ja se tietenkin parantaa meidän mahdollisuutta pitää vakaa tietopohja yllä Itämeren kunnon kohentamiseen liittyen. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson, joka on ollut hyvin toimiva työkalu monimuotoisuuden turvaamisessa, toimeenpano jatkuu. Natura 2000 ‑verkoston ja aiemmin päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien toteutus jatkuu. Nyt on sitten myös meriluonnon suojeluun liittyvistä uusista Natura-alueista kuuleminen käynnissä, missä vedenalaisia särkkiä ja riuttoja ja hiekka-alueita esitetään Naturan piiriin. Metso-ohjelman mukaisten metsäalueiden hankintaan on käytettävissä 8 miljoonaa. Se on pienempi määrä kuin aikaisemmin, siinä on varmasti eduskunnan mielestä puutteita, ja en panisi laisinkaan pahakseni, vaikka eduskunta tähän pystyisi lisämäärärahoja osoittamaan. Todetaan kuitenkin, että näillä kaikilla euroilla saadaan siis lisää suojelualueita hankittua ensi vuonnakin, vaikka tahti hidastuu aiempaan verrattuna. Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin ehdotetaan himpun vaille 30 miljoonaa, ja näistähän osa käytetään muun muassa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kansallispuiston perustamiseen Hossaan. Ympäristöhallinnolla on myös oma osansa biotalouden ja kiertotalouden puhtaitten ratkaisujen kärkihankkeitten toteuttamisessa, ja ne määrärahat luonnollisesti on budjettiin sijoitettu. Sitten asuntopolitiikan puolelta toteaisin sen, että nyt kootaan nämä eri tuetun asuntorakentamisen myöntövaltuudet yhteen, eli siellä on lyhyt korkotuki, 40 vuoden korkotuki sekä asumisoikeusasuntojen tuki vailla sellaisia keinotekoisia rajoitteita, ja mikä tahansa näistä tuetun asumisen muodoista vetää, niin siellä on käytettävissä tätä tukivaltuutta yli 1,4 miljardia. Pitkien korkotukilainojen omavastuukorko lasketaan 1,7 prosenttiin. Tällä tehdään houkuttelevaksi tuo pitkän korkotuen tuotanto, se on koron puolesta edullisempaa kuin lyhyt korkotuki. Erityisryhmien investointiavustuksien myöntämisvaltuutta korotetaan tähän vuoteen verrattuna 10 miljoonalla, se nousee 130 miljoonaan. Korjausavustuksiin, muun muassa hissien jälkiasennuksiin, 35 miljoonaa euroa (Puhemies koputtaa) ja näin edelleen. Kaiken kaikkiaan näillä toimenpiteillä varmistetaan se, että valtion ja eri kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksissa olevat rakentamisen tavoitteet saavat valtion puolelta sen luvatun vastaantulon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-09-21T19:03:25,2016-09-21T19:08:49,Tarkistettu,1.1 2016_87_480,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Nyt on mahdollisuus pyytää vastauspuheenvuoroja. Vastauspuheenvuorot aloittaa edustaja Hassi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_481,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Tiilikaiselle esittelypuheenvuorosta. Ihan ensiksi haluaisin, että ministeri Tiilikainen vastaisi kysymykseen, jonka esitin maa- ja metsätalousministeriön pääluokan kohdalla, koska se liittyy sekä maa- ja metsätalouteen että ympäristöön. Hallituksen kaavailuissa ja retoriikassa biotalous on yksi keskeisimpiä asioita. Jotta suomalainen biotalous voisi menestyä, sen on oltava kestävää ja hyvämaineista. Miten tämän kanssa sopii yhteen se, että Metsähallitus hakkaa liito-oravan pesimäalueita? Tästä budjetista toteaisin, että hallitushan teki jo kuluvan vuoden budjetin kohdalla kaikkein dramaattisimmat budjettileikkaukset juuri nimenomaan ympäristön- ja luonnonsuojeluun (Puhemies koputtaa) kehitysyhteistyön lisäksi, ja valitan kovasti, että tämä linja jatkuu ja hiukan vielä entisestään pahenee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-09-21T19:08:57,2016-09-21T19:10:08,Tarkistettu,1.1 2016_87_482,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Asuntorakentamiseen panostetaan, kiitos siitä hallitukselle ja ministeri Tiilikaiselle. Rakentaminen itse asiassa toimii tällä hetkellä jonkinlaisena talouden pienenä buusterina taikka veturinakin, ja siinäkin mielessä se on erittäin tärkeää. Meillä on kroonista asuntopulaa, varsinkin pääkaupunkiseudulla, ja myös rakentamistarvetta eri puolilla maata, ja on hyvä, että muun muassa valituksia ja muita pyritään, ainakin niiden käsittelyä, nopeuttamaan. Myönteistä on myös se, että ensimmäistä kertaa tässä maassa tehtiin maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimus myös kasvukäytäville, tärkeimpänä tietysti Helsinki—Hämeenlinna—Tampere. Arvoisa puhemies! Haluan tuoda esiin myönteisen asian, joka meillä jaostossa esille nousi: tämä Pidä Saaristo Siistinä ‑alushankinta, joka hoitaa koko saariston jätehuoltoa, on erittäin tärkeä, iso kiitos siitä. Ja sitten pieni huolenaihe: itse toivon, että jos rahaa vielä jostain löytyy, niin Metso-rahat ovat sellaisia, mitkä ovat tärkeitä meidän metsän monimuotoisuuden säilyttämiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-21T19:10:09,2016-09-21T19:11:16,Tarkistettu,1.1 2016_87_483,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Yksi hallituksen keskeinen kärkihanke on puurakentamisen lisääminen ja edistäminen. On todettu, että keskikokoisen puukerrostalon rakentamiseen tarvittava puumäärä kasvaa Suomen metsissä noin puolessa minuutissa. Puurakentamisen lisäämisellä on monia muitakin suotuisia vaikutuksia. Voidaan puhua terveellisemmästä asuinympäristöstä tai työympäristöstä, sisäilma-asiat ovat monesti paremmalla tolalla. Tämän lisäksi puurakentamisella on myös hyviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Mielestäni aina siellä, missä julkista rahaa käytetään rakentamiseen, oli puhe sitten kunnista tai ARAsta, olisi syytä miettiä, millä tavalla voisimme puurakentamista edistää. Kysynkin arvoisalta ministeriltä, millä toimenpiteillä hän aikoo puurakentamista ja sen edistämistä nyt sitten viedä eteenpäin hallitusohjelman hengessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-09-21T19:11:17,2016-09-21T19:12:13,Tarkistettu,1.1 2016_87_484,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Jo eilen yritin saada selville asumiseen liittyviä rahavirtoja, mutta nyt on oikea ministeri paikalla. Viime kaudella asuntoministeri Kiuru lupasi nopeasti kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, mutta teot jäivät puheiksi — tai sitten rahat ohjautuivat muualle. Aikoinaan saamassani kirjeessä todetaan näin: ""Ministeri Kiuru on toimillaan pyrkinyt rajaamaan joidenkin yritysten ja toimijoiden laillisia oikeuksia ryhtymällä ajamaan puolueensa omaksumaa politiikkaa siten, että politiikassa on pyritty asettamaan tiettyjä palvelualan toimijoita eriarvoiseen asemaan yhteiskunnallisia tukia myönnettäessä. Ministeri on puhunut, että lain hengen mukaan tietyt toimijat tulee rajata valtion tuen ulkopuolelle."" Arvoisa ministeri Tiilikainen, onko edellisen ministerin toimilla jotakin yhteyttä siihen, että nyt ARA selvittää, (Puhemies koputtaa) rikkoiko VVO osinkojen lainmukaisuutta jakaessaan rahaa toverijärjestölle, kun myi Y-Säätiölle 8 500 vuokra-asuntoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-09-21T19:12:15,2016-09-21T19:13:31,Tarkistettu,1.1 2016_87_485,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki ovat kiitelleet vapaaehtoista metsiensuojeluohjelma Metsoa, niin myös ministeri tässä aloituspuheenvuorossaan. Metsolla on saatu suojelupinta-alaa yhteisymmärryksessä ilman konflikteja. Valitettavasti luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot ja Metso-rahoitus ovat ensi vuonnakin leikatulla tasolla, se on erittäin valitettavaa. Kysyisinkin: Miten tässä tilanteessa voidaan saavuttaa budjetissa julkilausuttu tavoite luonnon monimuotoisuuden ehtymisen pysäyttämisestä ja uhanalaisten lajien suojelun parantamisesta? Ovatko nämä asiat synkronissa toistensa kanssa? Haluaisin kysyä ministeriltä sitä, miten edistetään vanhojen asunto-osakeyhtiöiden energiatehokkuusremontteja. Onko budjetissa siihen olevia toimenpiteitä, koska siellä on kuitenkin ehkä se suurin energiatehokkuuspotentiaali asumisessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-21T19:13:33,2016-09-21T19:14:35,Tarkistettu,1.1 2016_87_486,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Suomen juhlavuoden 100-vuotispäätös oli kansallispuisto Hossaan, ja 2,5 miljoonan euron rahoitus tämän kansallispuiston kohentamiseksi on erittäin hieno asia. Mutta olen erittäin huolissani myöskin Metsähallituksen kyvystä muiden retkeilyalueiden kunnossapitoon ja hoitotöihin. Olen saanut eri puolilta Suomea viestiä siitä, että olemassa olevat retkeilyalueet rapistuvat ja monet saaret, retkeilyalueet odottavat kunnostusrahoja. Mitä me voimme tälle asialle tehdä? Minäkin haluan sanoa muutaman sanan merimetsosta ja hylkeistä. Ministeri, te selvititte hylje- ja merimetsokantojen tilanteen. Mihin toimenpiteisiin ollaan nyt ryhdytty siinä, että merimetso- ja hyljekantoja voidaan vähentää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-09-21T19:14:37,2016-09-21T19:15:42,Tarkistettu,1.1 2016_87_487,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suomalaisessa luonnonsuojelupolitiikassa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on ollut muutama keskeinen kulmakivi. Haluan tunnustusta antaa siitä, että tästä yhdestä kulmakivestä kovista hallituksen sisällä olevista paineista huolimatta — en tiedä, mistä puolueesta tai miltä suunnalta ne tulivat — piditte kiinni eli koskiensuojelulakia ei avattu. Mutta, arvoisa puhemies, se toinen kulmakivi on todella tämä Metso-ohjelma, ja näyttää siltä, että tällä kehyskaudella siitä jää enää rippeet jäljelle. Tämä on aivan erinomaisen tärkeä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi nimenomaan täällä Etelä-Suomessa. Tiedän, että ministeri on sydämeltään tämmöinen luontoihminen, mutta kysyn: eikö tälle nyt voisi jotain tehdä? Ne viestit, jotka tulevat sekä metsäteollisuudelta että sitten luonnonsuojelupuolelta, sanovat, että tässä on jopa metsärauha vaarassa. Miten kommentoitte tätä metsäteollisuuden huolta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-21T19:15:44,2016-09-21T19:16:51,Tarkistettu,1.1 2016_87_488,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos myös tästä kansallispuistopäätöksestä. Siihen liittyen kysyisin ministeriltä: onko teillä näkemystä, tietoa, minkälaisia työllisyysvaikutuksia tulevalla kansallispuistolla on? Ymmärtääkseni kansallispuistot ovat hyviä myös taloudellisessa mielessä, työllistämismielessä. Ja onko muita kansallispuistohankkeita sen jälkeen mahdollisesti putkessa? Metso-rahoitusta käsiteltiin ympäristövaliokunnassa hyvinkin paljon viime vuonna ja ministerin toive kyllä varmasti otetaan huomioon tänä vuonna. Viime vuonna siirtoviemärit menivät edelle. Siellä oli kolme keskeneräistä hanketta, jotka haluttiin saattaa loppuun, ja ne saatettiin loppuun, ymmärtääkseni. Onko niin, että ne ovat nyt sitten valmistumassa, niin kuin meille luvattiin? Kiitos myös tästä Saaristo Siistinä -alushankinnasta. Siitäkin oli viime vuonna puhetta. Rahat eivät siihen riittäneet, mutta nyt se asia saatiin kuntoon. Metso-asiaan palataan valiokunnassa, ja uskon, että hyvää yhteistyötä sen puolesta varmasti löytyy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-09-21T19:16:52,2016-09-21T19:17:56,Tarkistettu,1.1 2016_87_489,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On syytä kysyä: onko hallitus edelleen sitoutunut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä? Näin sen vuoksi, että tänä vuonna, 2016, luonnonsuojelun määrärahoja on leikattu 60 prosenttia. Ja vaikka metsäteollisuus, useat metsä- ja ympäristöalan järjestöt löysivät toisensa, tekivät yhteisen vetoomuksen Metso-rahojen säilyttämiseksi, niistä jäivät vain rippeet. Toinen kysymys: onko ministeri tietoinen siitä, että Metsähallitus avohakkaa Suomussalmen Leipimäellä yli 170-vuotiasta vanhaa metsää, joka on useiden uhanalaisten lajien elinalue ja korkean suojeluarvon metsä? Tämä ei varmaankaan ole sitä kestävää biotaloutta. Miten vastaatte tähän?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-21T19:17:58,2016-09-21T19:18:54,Tarkistettu,1.1 2016_87_490,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pientaloteollisuus ry:n edustajat kävivät viime viikolla täällä eduskunnassa meitä tapaamassa, ja he kertoivat huolen siitä, että omakotitalorakentaminen on nyt hiljaisempaa sen tähden, että pankit vaativat erittäin varmoja vakuuksia, ja omarahoitusosuutta ja vakuuksia ei sitten lainoille ole. He tekivät esityksen, että valtio antaisi takauksen näille hankkeille, lupasivat, että 1 500 asuntoa, omakotitaloa, tulisi rakenteille ja tehtäisiin, jos enintään 80 000 euron tai enintään 30 prosentin vakuustakaus annettaisiin valtion toimesta. Tämä vaikuttaisi siis työllisyyteen myönteisesti, muistaakseni vajaa 1 000 työpaikkaa syntyisi, ja riskiä valtiolla ei tässä olisi, koska valtio voisi ottaa vastavakuuden siihen kiinteistöön ja sitten saisi takausmaksun, 2,5 prosenttia. Onko ministeri tästä tietoinen, ja voisiko tässä asiassa edetä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-21T19:19:00,,Tarkistettu,1.1 2016_87_491,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Otetaan tähän väliin ministeri, 3 minuuttia. Sen jälkeen jatkamme debattia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_492,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Puhemies! Edustaja Hassi tiedusteli Metsähallituksen hakkuista samoin kuin edustaja Aalto. Itse asiassa tuolla hakkuualueella, mistä nyt kiistaa on julkisuudessa ollut, ely-keskuksen viranomainen on käynyt rajaamassa sen liito-oravan esiintymisalueen, ja tietenkään Metsähallitus ei sille alueelle mene. Ja nyt kun on tieto siitä, että mahdollisesti tuolla alueella on laajemminkin näitä havaintoja, niin siellä on ely-keskuksen valtuuttama henkilö tänä päivänä käynyt tilanteeseen tutustumassa ja huomenna tekee päätöksiä. Eli asia on auki. Mutta kuten sanottu, Metsähallitus ei ole sieltä ely-keskuksen rajaamalta, arvokkaalta alueelta noita hakkuita tehnyt. Metso-rahoista moni teistä kantoi huolta, ja kuten itsekin totesin, ne ovat niukat. Tunnen tämän Metso-ohjelman varsin hyvin, koska olen eri käänteissä ollut sitä valmistelemassa ja oli ilo olla päättämässä Metso-ohjelman käyttöönotosta vuoden 2007 syksyllä. Totean kuitenkin, että vaikka nuo määrärahat nyt vuositasolla pienenevät, joka tapauksessa Metson toteutus jatkuu ja jokaisella miljoonalla, mikä siihen käytetään, saadaan lisää alueita suojelun piiriin, vaikka tuo toteutustahti hidastuu. Sen lisäksi olemme käynnistäneet — kun kaikilla on tiedossa tämä tilanne, että luonnonsuojelun määrärahoja, niin kuin kaikkia muitakin määrärahoja, tässä on aika suurella niukkuudella jaettu — alan toimijoitten kanssa tällaiset pyöreän pöydän keskustelut siitä, miten käytännön toimissa voidaan nykyistä paremmin luonnon monimuotoisuutta turvata siellä talousmetsissä, mitä meidän pinta-alasta on valtaosa. Tässä työssä ovat mukana niin ympäristöjärjestöt, teollisuus, metsänomistajat kuin muut alaan vaikuttavat toimijat. Tämä työ jatkuu, ja varmasti tässä niin teollisuus kuin ympäristöjärjestöt ja metsänomistajat tulevat esittämään omia ehdotuksiaan, miten voidaan nyt sitä monimuotoisuutta edistää, vaikka määrärahat ovat niukat. Eli yhteistyöllä pystytään tekemään, vaikka rahaa vähän onkin. Näistä rakentamisen, asumisen rahavirroista, mistä edustaja Mölsä kysyi, totean vain, että kaudella 2011—2015 asuntorakentamisen taso laski 30 prosentilla. Nyt se on kääntynyt nousuun, ollaan suunnilleen puolet tuosta vajauksesta saatu takaisin. (Puhemies koputtaa) ARA tutkii valtion tukemaa tuotantoa, ja antaa viranomaisten tehdä työtään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-09-21T19:20:14,2016-09-21T19:23:27,Tarkistettu,1.1 2016_87_493,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella on tehty useampia lakeja helpottamaan kaavoitusta sekä asuntojen ja toimitilojen rakentamista. Se on erittäin hyvä asia, sillä rakennusala työllistää sekä suoraan että välillisesti paljon suomalaisiakin. Hyvin alkanutta normien ja byrokratian purkamista on hyvä jatkaa myöskin ensi vuonna, ja toivon, että siihen ministeri paneutuu ennakkoluulottomasti, sillä etenkin täällä pääkaupunkiseudulla tarvitaan lisää kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa. Ensi vuoden talousarviossa haluan erityisesti kiittää siitä, että siellä erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan 130 miljoonan euron investointiavustuksella. Samoin korjausavustuksiin on tulossa 10 miljoonan korotus. Näillä euroilla tuetaan hissien rakentamista sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden (Puhemies koputtaa) asuntojen korjausta näin edistäen esteettömyyttä asumisessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-09-21T19:23:30,2016-09-21T19:24:38,Tarkistettu,1.1 2016_87_494,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Tiilikainen totesi, että jokainen miljoona, joka Metsoon käytetään, menee luonnonsuojelualueiden hankintaan. Valitettavaa on ainoastaan se, että tahti on aivan liian hidas. Meillä on käynnissä kuudes sukupuuttoaalto. Me menetämme harvinaisia lajeja: kuukkelimetsät, lahopuu. Kaunis monimuotoinen luonto on todella arvokas perintö meidän lapsillemme, ja siksi on niin tärkeää nostaa luonnonsuojelualueiden määrärahat vähintään vuoden 2015 tasolle. Mutta haluan kiittää ministeriä Pidä Saaristo Siistinä ‑alushankinnasta ja Arandan korjauksesta. Se on tärkeää Itämeren suojelulle. Ja Itämerestä haluaisin kysyä, mikä on Velmu-ohjelman tilanne. Tässä Velmu-ohjelmassahan selvitetään näitä Itämeren pohjan arvokkaita luontoalueita, ja tälle ohjelmalle on toivottu ja pitääkin saada jatkoa. Onko tälle rahoitusta turvattu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-09-21T19:24:43,2016-09-21T19:25:43,Tarkistettu,1.1 2016_87_495,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun katsoo näitä, miten asumistuet ovat kasvaneet esimerkiksi viime vuodesta tähän vuoteen, ne ovat nousseet 1,7 miljardista 1,9 miljardiin. Sitten jos katsoo pidemmällä välillä, niin asumistuet, joita on maksettu, ovat 2000-luvulla nousseet lähes 100 prosenttia, yli 90 prosenttia, ja samaan aikaan asuntovuokraindeksi osoittaa, että vuokrat ovat nousseet noin 50 — reilu 100 prosenttia. Kysyisinkin nyt ministeriltä: onko hallituksella tulossa uusia ajatuksia keinoista, miten pystyisimme hillitsemään vuokrien kohtuutonta nousua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-09-21T19:25:45,2016-09-21T19:26:27,Tarkistettu,1.1 2016_87_496,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin iloitsen tuosta Hossasta yhä edelleen, ja minulla on ilo tuoda Hossan yrittäjien kiitokset tästä hankkeesta. Siellä Hossassa on nyt tekemisen meininki: kävijämäärät ovat siellä lisääntyneet huomattavasti kuluvana vuonna, ja on huomattu, että luontomatkailu todellakin kiinnostaa kansainvälisestikin. Ainut, joka on hiukan pullonkaulana, on sitten tietenkin liikenneyh- teydet sinne Hossaan. Siellä Hossassa on tapahtunut paljon: siellä on uudistettu Värikallioitten katselulavaa, rakennettu laavuja, siltoja ja muuta palveluvarustusta. Eli tämä puistopäätös on itse asiassa poikinut paljon hyvää, nimittäin alueen matkailuyrittäjät ovat tehneet omia kehittämishankkeita, eli se 2,5 miljoonaa euroa on lisääntynyt huikeasti nyt sitten siellä paikallisesti. Yhdyn kyllä edustaja Vehkaperän huoleen koskien Metsähallituksen retkikohteitten rakenteitten kuntoa. Esimerkkinä siellä lähellä Hossan aluetta on Närängän erämaatila, jonne johtavat pitkospuut kaipaavat (Puhemies koputtaa) kiireellistä huolenpitoa. Eli siellä olisi kyllä paljon kohteita, mihin laittaa rahaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-09-21T19:26:30,2016-09-21T19:27:39,Tarkistettu,1.1 2016_87_497,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Karimäki totesi luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen liittyvistä Suomen kansainvälisistä sitoumuksista sen, mitä ajattelin sanoa. Samoin myöskin olin ajatellut, samoin kuin hän, kiittää tästä alushankintamäärärahasta. Siihen alushankintaan liittyen kuitenkin olisin todennut sen, että muilta osin ympäristöjärjestöjen määrärahat alenevat. Eli myös niissä leik-kauslinja jatkuu, mikä on valitettavaa, koska se heikentää niiden tekemää tiedotus- ja valistustyötä. Mutta tähän liito-orava-asiaan palaisin vielä. Te, ministeri Tiilikainen, vetositte nyt siihen, että Metsähallitus on toiminut sen tiedon varassa, mitä on saanut ely-keskukselta. Teidän johdollanne on valmisteltu jo säädetty laki, joka poistaa ely-keskuksilta velvollisuuden antaa metsänomistajalle tietoa siitä, missä liito-oravia on. (Puhemies koputtaa) Miten uskotte, että tämä käytännössä toimii, jos ei edes Metsähallitus maanomistajana osaa toimia oikein?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-09-21T19:27:41,2016-09-21T19:28:53,Tarkistettu,1.1 2016_87_498,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidetään yhdessä sovittuna, että Metso-rahoja nostetaan heti, kun talous sen sallii. Se on varmasti aika lailla yhteinen tahto. Ja tuohon rakentamiseen ja rakentamisen sääntelyn purkamiseen ja helpottamiseen: kannustan kyllä kokoomuksen joukoista ainakin napakkaa otetta viedä hallituksen kirjauksia eteenpäin. Itse olen sitä mieltä, että silloin kun jotain eläintä pitää suojella, pitää tehdä kaikki sen eteen. Tällainen eläin on esimerkiksi norppa. Mutta sitten meillä on eläimiä — merimetsot, naakat — jotka aiheuttavat tänä päivänä myös merkittäviä tuhoja. Kysyisin teiltä, kun olette ympäristöministerin lisäksi myös maa- ja metsätalousministeri, minkälaisia toimia voitaisiin harkita esimerkiksi naakkakannan kohtuullistamiseksi. Se aiheuttaa tällä hetkellä jo merkittäviä tuhoja niin rakennuksille kuin esimerkiksi paaleille. Ja hevosen lannan poltosta haluaisin hivenen tietää. Missä se etenee? (Puhemies koputtaa) Tämä pilottihanke tuntuu kovin hitaalta tieltä edetä hallitusohjelman kirjaukseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-21T19:28:57,2016-09-21T19:30:04,Tarkistettu,1.1 2016_87_499,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi haluan kiittää ministeriä siitä, että olette tehnyt päätöksen suden kannanhoidollisen pyynnin jatkamisesta. Se on erittäin tärkeä päätös rajaseudulla asuville — niille, jotka siellä susien kanssa asuvat. Mutta hallitus on budjetissaan vähentämässä suurpetojen aiheuttamista vahingoista syntyviä korvauksia. Suurpetojen aiheuttamista vahingoista korvaukset maksetaan muutenkin vasta vuoden kuluttua tapahtumasta, mikäli niihin on budjetissa osattu varautua. Siis korvauksia on mahdollista saada, mikäli niihin on osattu varautua. Kyse on maanviljelijällä, hunajantuottajalla sekä poromiehellä elinkeinosta. Myös metsästyskoiraharrastus on arvokasta. Saamani tiedon mukaan viime vuodenkaan vahingoista ei ole maksettu vasta kuin puolet. Olisi suotavaa, että hallituksen budjettiin osataan varata riittävä rahoitus suurpetojen aiheuttamiin korvauksiin, onhan niistä jo vuosien kokemus, ja vahingot lisääntyvät koko ajan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-09-21T19:30:07,2016-09-21T19:31:06,Tarkistettu,1.1 2016_87_500,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Edustaja Pakkanen, ja sen jälkeen ministerin vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_501,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Honkonen otti täällä esiin puurakentamisen julkisissa hankinnoissa, kun tehdään kouluja ja päiväkoteja. Myös itse haluaisin kiinnittää huomiota siihen, onko tässä nyt mitään lainsäädännöllisiä esteitä, että byrokratianpurkuhengessä mahdollistettaisiin tämä puurakentaminen, koska sillä on merkittävä työllistävä vaikutus Suomessa. Täällä on puhuttu Metso-hankkeesta paljon. Itse kiinnittäisin huomion erityisesti edustaja Vehkaperän merimetsohankkeeseen. Elikkä nämä lintukannat, myös naakka, ja haluaisin vielä lisätä siihen valkoposkihanhen: olisiko näiden merkittävään kannanlisäykseen jotain tehtävissä, jotta nämä haittatekijät pystyttäisiin eliminoimaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-09-21T19:31:07,2016-09-21T19:31:58,Tarkistettu,1.1 2016_87_502,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Sitten ministeri, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_503,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Puhemies! Aloitan tästä puurakentamisesta, johon äsken jäi vastaamatta. Edustajat Honkonen ja Pakkanen sitä kyselivät. Hallituksen tavoitteena on puurakentamisen edistäminen. Säädöskokoelmat käydään läpi. Jos siellä on puulle epäedullisia säädöksiä, ne muutetaan, puu samalle viivalle muitten materiaalien kanssa. Lähes nollaenergiarakentamisen säädöksissä varmistetaan, että hirsirakentaminen on jatkossakin mahdollista.  Tätä aihetta edistää kaikkien ministe-riöitten yhteistyönä tämmöinen erityinen puupromoottori, vai mikä puuromoottori se nyt oli, eli joka tapauksessa työ puurakentamisen edistämiseksi jatkuu ja tavoitteena on saada myös se kerrostalopuolella kasvamaan. Byrokratian purkamisesta: Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on valmisteilla. Se tulee tuomaan helpotusta tällä saralla, ja toki myös muita asiaan liittyviä juttuja osin on jo tehty ja tekeillä on, ja lisää ideoita otetaan vastaan. Kiitos niistä. Itämeren suojelun näkökulmasta: Kiitos kiitoksista näistä alushankinnoista. Tuo Velmu-ohjelma, mistä edustaja Karimäki kysyi, jatkuu. Sillä on saatu itse asiassa merkittävää tietoa. Nyt ensi vuonna keskitytään myös tämän tiedon jalostamiseen ja ikään kuin paremmin hyödynnettävyyteen, ja tähän tietoon perustuu se, että olemme juuri nämä Natura-aluetäydennykset meriluonnon osalta nyt voineet eteenpäin viedä. Vuokrien nousun hillinnästä edustaja Lehto kysyi, ja itse asiassa täällä on useitakin toimia, jotka eduskunta on jo hyväksynyt, lakiesityksiä. Rajoitetaan sitä omalle pääomalle mahdollista korkoa, minkä voi vuokra-asukkailta periä, rajoitetaan korjauksiin varautumista, kilpailutetaan kiinteistön huolto. Tämmöisiä velvoitteita on tullut, mutta tietysti tämä koskee vain sitä valtion tukemaa tuotantoa. Käytännössä asumisen hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja ainut keino estää hinnan raju nousu on lisätä rakentamista siellä, missä on asuntopulaa. Tämä on hallituksen kärkihanke, ja nämä toimet tähtäävät juuri siihen, että rakentamista lisätään. Tässä jo aikaisemmin edustajat Kiuru, Parviainen ja Vehkaperä viittasivat tähän, että näillä kansallispuistoilla ja luonnonsuojelualueilla on työllisyysvaikutuksia, kunhan se palveluvarustus on kunnossa. No, varmasti puutteita löytyy, mutta täytyy todeta, että tänä vuonna oikeastaan kautta linjan matkailu kansallispuistoissa, luontomatkailu muutenkin, on lisääntynyt ja se tulee tuomaan euroja. Esimerkiksi Hossassa on menty merkittävästi ylöspäin, vaikka kansallispuisto vielä ei ole edes auki. Eli näitä työllisyysvaikutuksia realisoituu. Totta kai toivon, että pystytään pitämään paikat kunnossa. (Puhemies koputtaa) Merimetsosta, arvoisa puhemies, jos saan vielä lauseen sanoa, koska sitä moni tiedusteli: Otetaan esimerkiksi tuo Suomen suurin kolonna Merikarvialla, missä vuonna 2015 pesi 4 000 paria ja vuonna 2016 nolla paria siksi, että sallittiin tämmöinen häirintä siellä, missä vahingot ja haitta ovat suuria. On ohjeistettu ely-keskuksia myöntämään näitä häirintä- ja karkotuslupia aiempaa paremmin tuon viime talvena istuneen työryhmän linjausten perusteella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-09-21T19:32:02,2016-09-21T19:35:50,Tarkistettu,1.1 2016_87_504,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Nyt tästä luonnonsuojelusta, erittäin tärkeästä luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta hieman arkisempaan asiaan. Vaikka nyt kyseessä on ympäristöministeriön pääluokka, niin otan silti sanan ""kannustinloukku"" ja byrokratian esiin. Nimittäin nyt budjettiriihen yksi ikävä päätös oli se, että te ilmoititte, että te rupeatte nyt jatkossa uusissa ARA-vuokra-asuntosopimuksissa tarkistamaan vuokralaisen tulot määräajoin. Kun hallitus on ottanut yhdeksi kärkihankkeeksi byrokratian purkamisen ja on puhuttu kannustinloukkujen purkamisesta, niin tässä tuodaan uusi byrokraattinen järjestelmä ja ennen kaikkea tässä tuodaan uusi kannustinloukku. Jos vuoropäälliköstä haluat edetä eteenpäin, niin jos menetät asunnon, niin kyllähän siitä tulee uusi kannustinloukku. Lupasitte vuosi sitten arvioida tätä uudelleen. (Puhemies koputtaa) Mitä sille on tapahtunut, miksi ette arvioineetkaan tätä uudelleen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-21T19:35:52,2016-09-21T19:36:59,Tarkistettu,1.1 2016_87_505,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palaan vielä tähän Metso-ohjelmaan. Omasta mielestänikin on erittäin tärkeää, että nyt kun meillä on tavoitteena lisätä puun käyttöä merkittävästi, niin samaan aikaan tasapainoisesti pyrittäisiin huolehtimaan myös siitä luonnon monimuotoisuuden säilymisestä, ja kannan siitä samasta syystä huolta Metso-ohjelman rahoituksesta. Esitänkin ministerille kysymyksen: nyt kun Metso-ohjelmassa on myös ollut tällaisia väliaikaisia suojelusopimuksia, niin eikö nyt kannattaisi näiden niukkojen määrärahojen aikana sitten ikään kuin Metso-ohjelman sisällä siirtää rahoja niihin pysyviin suojelusopimuksiin? Käsittääkseni siellä pieniä summia on näihin väliaikaisiin sopimuksiinkin ollut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-09-21T19:37:01,2016-09-21T19:37:44,Tarkistettu,1.1 2016_87_506,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedustelen hieman ministeriltä asuntokysymyksiä. Unelma kohtuuhintaisesta asumisesta karkaa yhä useammalta suomalaiselta yhä kauemmaksi. Ja tähän liittyviä toimenpiteitä tiedustelen ministeri Tiilikaiselta: Mitä nämä toimenpiteet voisivat olla? Mitä mieltä olette esimerkiksi siitä, jos asuntokaupan yhteydessä varainsiirtovero poistetaan tai jos seudullista kaavoitusta voitaisiin lisätä kasvukeskuksissa, ympäristökunnissa? Olisivatko nämä kenties sellaisia toimenpiteitä? Tai asumistukijärjestelmä kokonaisuudessaan — olisiko siellä kenties jotakin remontoitavaa? Mitkä ovat teidän top 3 ‑keinot, jotta kohtuuhintainen asuminen olisi kaikkien oikeus kaikkialla Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-21T19:37:49,2016-09-21T19:38:39,Tarkistettu,1.1 2016_87_507,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri ei äsken ehtinyt vastata kysymykseeni tästä Pientaloteollisuus ry:n esityksestä tässä vakuusasiassa. Sillä todellakin saataisiin heidän vakuutuksensa mukaan kolmessa vuodessa 4 500 asuntoa ja perheet saisivat asunnon sinne, missä on mahdollisesti työpaikkakin. Eli sillä olisi erittäin paljon myönteisiä vaikutuksia. Oletteko tutustunut ja näettekö, että voisiko sitä viedä eteenpäin? Sitten edustaja Mölsä otti esille tämän VVO-tapauksen. Totesitte, että se on selvitettävänä. Kysyn kuitenkin, että kun tämä on tavattoman ikävä, suorastaan hävettävä tapaus, mikä tässä on meillä esillä ollut, niin onko valmistelussa toimenpiteitä, joilla tällainen menettely voitaisiin ennalta ehkäistä, se, että asumistuet ja ihmisten maksamat vuokrat, jopa korjausrahat menevät kaupan myötä aivan toiseen tarkoitukseen kuin mihin ne on ajateltu ja tarkoitettu alun perin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-21T19:38:41,2016-09-21T19:39:47,Tarkistettu,1.1 2016_87_508,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman otti täällä esiin tärkeän asian: nämä ARA-asuntojen määräaikaiset tulotarkistukset, jotka nyt aiotaan ottaa käyttöön. Tässä on kyllä iso riski siitä, että tällä synnytetään kannustinloukkuja ja toisaalta asumisen segregaatiota. Kysyisin ministeriltä: ollaanko — jos osoittautuu, että nämä uhkakuvat tulevat todeksi — näitä valmiita tarkastelemaan sitten jatkossa? Mutta haluan myös kiittää hallitusta tästä Hossan kansallispuistosta ja haluaisin kysyä sitten tästä Porkkalasta, joka oli hyvällä kakkossijalla tässä kansallispuistohaussa: näettekö, että tulevina vuosina olisi edellytyksiä perustaa Porkkalan kansallispuistoa? Ja haluaisin lisäksi kysyä ministeriltä ilmastorahoituksesta. En sitä tuolta budjettikirjasta ole löytänyt. Mikä on ilmastorahoituksen taso ensi vuonna?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-21T19:39:49,2016-09-21T19:40:47,Tarkistettu,1.1 2016_87_509,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman otti, ja samoin Sarkkinen, tämän ARA-tuloraja-asian esille. Pitäisikö nyt, edustaja Lindtman, tulkita niin, että esimerkiksi ministerin, lääkärin palkalla saisi jatkaa asumista ARA-asunnossa, kun samaan aikaan asuntoon joutuu jonottamaan siivoojan tai kaupan kassan palkalla oleva henkilö? Valiokunnassakin on kuultu jo tästä asiasta, segregaatiosta, hieman. Kyllä kai on niin, että kun palkkataso nousee ja jos se raja on 3 000 eurossa ja kahdella henkilöllä, oliko se, 5 500 euroa, niin kai siitä luonnikkaasti pyritään sitten eteenpäin esimerkiksi osaomistusasuntoon tai omistusasuntoon. Ajatus siitä, että segregaation raja on 3 000 eurossa, tuntuu ehkä ylimitoitetun varovaiselta lähestymistavalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-09-21T19:40:49,2016-09-21T19:41:52,Tarkistettu,1.1 2016_87_510,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääkaupunkiseudulla asuminen on tuskaisen kallista, ja toivoisin, että hallitus kiinnittäisi enemmän huomiota siihen, miten meidän infrarakentaminen ja asuntorakentaminen kulkevat käsi kädessä, mutta myös tämän lisäksi siihen, miten meidän julkinen liikenne toimii tässä yhtälössä. Esimerkiksi itse asun Hämeenlinnassa ja meillä on junien pysähtyminen vähentynyt radikaalisti. Riihimäki ja Hämeenlinna ovat niitä alueita, joilta on käyty paljon töissä pääkaupunkiseudulla ja ikään kuin puskuroitu sitä, että kaikki eivät valu tänne vaan asuvat siellä, missä asuntoja on paremmin tarjolla. Nyt jos tällainen ajattelu katoaa asuntopolitiikasta, me itse asiassa rakennamme Suomea moneen kertaan ja ruuhkautamme sitä aivan turhaan. Toinen puoli, joka liittyy näihin kosteus- ja homeongelmiin: Tässä varmasti olisi yhden ison tarkastelun paikka, koska uskallan väittää, että ne panostukset, joita tehdään vaikkapa julkisella puolella homerakennusten ja koulujen korjaamiseen, säästetään terveydenhuollossa ja työkyvyttömyyseläkkeissä (Puhemies koputtaa) moninkertaisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-09-21T19:41:53,2016-09-21T19:43:00,Tarkistettu,1.1 2016_87_511,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun keskustellaan luonnonsuojelusta ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, on hyvä muistaa, että Suomi on jo tällä hetkellä Euroopan unionin suojelluin maa. Tämän vuoksi toivonkin, että nämä tulevat suojelutoimet etenevät pelkästään vapaaehtoisuuden voimin, ja erityisesti tämä edustaja Honkosenkin mainitsema Metso-ohjelma on erittäin tärkeä tässä asiassa. Samalla on hyvä muistaa, että on tärkeää turvata näiden olemassa olevien kansallispuistojen rahoitus, niin että siellä kyetään pitämään huolta näistä rakenteista. No, se siitä. Itse haluaisin nyt kiittää tässä vaiheessa ministeriä ja koko hallitusta siitä erinomaisesta päätöksestä, jonka teitte koskiensuojelulain suhteen. On tärkeää, että tätä lakia ei lähdetty avaamaan — siitä teitä tulevat kiittelemään tulevat sukupolvet, ja myös vaelluskalakannat kiittäisivät, mikäli ne osaisivat niin tehdä. Olisinkin kysynyt ministeriltä: millaisia toimia hallitus suunnittelee, että vaelluskalakantojen elinvoimaa voidaan nykyisestään edistää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-09-21T19:43:03,2016-09-21T19:44:07,Tarkistettu,1.1 2016_87_512,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valitettava tosiasia on, että maatalous aiheuttaa epäpuhtauksia ja heikentää myös vesien kuntoa. Etelä-Karjalassa tähän asiaan on puututtu muun muassa siten, että Pien-Saimaan vesistöjä on pystytty puhdistamaan erilaisten hankkeitten kautta. Siellä on annettu muun muassa ohjausta ja neuvontaa maatalousyrittäjille, jotka ovat tulleet tämän neuvonnan piiriin, ja positiivista siinä on ollut se, että kaikki, joille sitä on tarjottu, ovat tulleet ja ovat ryhtyneet myös erilaisiin toimenpiteisiin, ja sitä kautta myös vesistöä on pystytty puhdistamaan. Tämän lisäksi pitäisi antaa jätevesineuvontaa, ja siihen tarvitaan nyt lisää resursseja, kun lakikin on muuttumassa. Ympäristöhallinnon resurssit ovat kuitenkin nyt kohtuullisen pienet, eikä näitä työllistäviä ympäristönhoitotöitä enää pystytä tekemään. Rannat pusikoituvat, ja retkeilyreitistöt lahoavat. (Puhemies koputtaa) Voisiko tässä hyödyntää muun muassa pitkäaikaistyöttömiä ja palkkatukea, jotta voitaisiin tässä sitten monta asiaa yhdistää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-21T19:44:09,2016-09-21T19:45:20,Tarkistettu,1.1 2016_87_513,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä poronhoitoon ja siihen liittyviin ongelmiin. Nämä petovahingot itärajalla ja siellä erityisesti poronhoitoalueen eteläreunalla tuottavat jatkuvaa huolta poromiehille, ja todellakin, niin kuin mainittiin, korvausten saaminen on erittäin hidasta, tuskallisen hidasta. Mutta haluaisin nostaa yhden myönteisen asian budjetista: poroaitasopimusten mukaisten valtakunnanrajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito. Vuosikausia määräraha on ollut siellä sama, ja siinä on ollut suuria ongelmia, ja nyt budjetissa on siihen kohennusta. Eli kiitoksia nyt ministerille siitä, että poromiesten huoli on nyt sitten kuultu tältä osin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-09-21T19:45:24,2016-09-21T19:46:09,Tarkistettu,1.1 2016_87_514,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä hieman suurpetovahinkojen korvaamiseen, kuten edustaja Parviainen äsken mainitsi. On kohtuutonta, että petovahingot maksetaan vuoden viiveellä, koska asian voisi tehdä nopeamminkin, muun muassa byrokratiaa vähentämällä. Tällä hetkellä vahinkoa kärsineen on ensin tehtävä ilmoitus kotikuntansa maaseutuviranomaiselle, jolloin tiedot tallennetaan Maaseutuviraston ylläpitämään riistavahinkorekisteriin. Tämä viranomainen voidaan mielestäni ohittaa siten, että vahingon kärsinyt tekisi ilmoituksen itse riistavahinkorekisteriin. Tämän jälkeen riistanhoitoyhdistyksen asiantuntija käy toteamassa vahingot ja merkitsee samalla jäljet Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään. Tämä vaatii tietenkin uudenlaista ajattelua ja toimintatapaa asian suhteen, tällä tavoin saisimme kuitenkin petovahinkoilmoitukset reaaliaikaisiksi ja korvausten maksamista nopeutettua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-09-21T19:46:12,2016-09-21T19:47:08,Tarkistettu,1.1 2016_87_515,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on useassa puheenvuorossa puhuttu asunnon tai asumisen hinnasta ja kalleudesta, mutta ne ovat oikeastaan kaksi eri asiaa, asuminen ja asunto. Pitää muistaa, että asunnon hintaan vaikuttavat ensinnäkin sekä tontin hinta, kaavamääräykset, suunnittelu, materiaalit että itse rakentaminen. Tietysti ministeriö ja ministeri voivat omalta osaltaan vaikuttaa osaan näistä asioista, ja osa tulee myöskin, erittäin iso osa, sieltä kunnista, mitä päätetään. Ja toivon, että ne viestit menevät myöskin sinne kuntiin. Tässä asiassa nimenomaan byrokratiaa ja normeja pyritään purkamaan, viemään sitä eteenpäin. Toivon, että ministeri vie tätä asiaa eteenpäin. Sitten edustaja Aalto otti täällä esille tämän asumistukijärjestelmän kokonaisuuden tarkistamisen. Itse vilpittömästi toivon, että tähän päästäisiin ja se tarkistettaisiin. Se on tällä hetkellä turhan monimutkainen, ja kaikki eivät edes tiedä, mitä se sisältää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-09-21T19:47:10,2016-09-21T19:48:14,Tarkistettu,1.1 2016_87_516,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Useat edustajat ovat puhuneet asumisesta ja myös siitä, että asumistukijärjestelmän kustannukset ovat nopeasti kasvaneet: reilussa viidessä vuodessa yleisen asumistuen kustannukset ovat suunnilleen kaksinkertaistuneet. Ja on mainittu myöskin vuokrataloyhtiö VVO:n jättivoitot, joista voi sanoa, että iso osa koostuu yhteiskunnan maksamasta asumistuesta. Minäkin olisin kiinnostunut siitä, mitä ympäristöministeriössä suunnitellaan, jotta voitaisiin estää verovaroin maksettujen asumistukien valuminen ylivoittoihin. Edustaja Kärnän kanssa minulla on ilo olla samaa mieltä koskiensuojelulaista, mutta vielä toteaisin sen, että tämän hallituksen valitettava linja leikata tutkimusmäärärahoja näkyy myös ympäristönsuojelussa, jossa Suomen ympäristökeskuksen tutkimusmäärärahoja (Puhemies koputtaa) leikataan. Tämä muun muassa heikentää vesiensuojelun, mukaan lukien Itämeren suojelun, tietopohjaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-09-21T19:48:16,2016-09-21T19:49:27,Tarkistettu,1.1 2016_87_517,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja vielä vastauspuheenvuorot edustajille Honkonen ja Lindtman, ja sen jälkeen ministerin vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_518,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Täällä nyt on puhuttu paljon metsoista, täällä on paljon puhuttu Metso-ohjelmasta, ja edustaja Vehkaperä nosti nämä merimetsot puheeksi, mutta minä nostan vielä metson, joka on rakkaan kotimaakuntani Keski-Suomen maakuntalintu. Me olemme Keski-Suomessa erittäin huolestuneita, koska metsokannat ovat erittäin alhaiset olleet tässä viime vuosina, ja samoin tänä vuonna johtuen kylmästä ja sateisesta alkukesästä metson pesintä epäonnistui. Keski-Suomessahan on tehty edistyksellistä työtä, jossa Metsoparlamentissa ovat eri tahot, metsänomistajat, metsäteollisuus, metsänhoitoyhdistykset, etsineet keinoja, joilla tätä maakuntalinnun kantaa voitaisiin elvyttää. Kysynkin ministeriltä: voisiko löytyä jotain, kenties EU-rahoituksen reittejä, vähän tämän erittäin hyvän Life-hankkeen tavoin, jolla saataisiin aikaan jonkinlainen hanke, jolla voitaisiin metson elinympäristöjä ensinnäkin parantaa ja myöskin sitten tuottaa tietoa siitä, minkälaisilla toimenpiteillä metson kannat saataisiin nousuun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-09-21T19:49:33,2016-09-21T19:50:37,Tarkistettu,1.1 2016_87_519,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru, pidättekö todella tätä fiksuna päätöksenä? Näyttää siltä, että pidätte. Minulla on teille tähän yksinkertainen, simppeli vastaus: ""Se ei ole fiksu päätös."" Näin totesi teidän puoluetoverinne Jan Vapaavuori hetki sitten Helsingin Sanomissa. Ja hän jatkoi: ""Asunnon tarpeeseen vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkästään tulot."" Otanpa yhden esimerkin. Edustaja Kiuru, oliko niin, että te olette ollut isien oikeuksien asialla? Esimerkiksi yksinäisellä elatusvelvollisella isällä hyvin nopeasti saattaa tulla sellainen tilanne vastaan, että jo kolmen tonnin tuloilla, jos on isot elatusmenot, rahat eivät riitä elämiseen. Pitäisikö hänet häätää näistä asunnoista pois? Tähän haluaisin vastauksen. Arvoisa ministeri, toivoisin, että harkitsette uudelleen tätä päätöstänne, mutta jos ette harkitse, niin älkää tulko enää puhumaan byrokratian purusta, sääntelyn purusta tai kannustinloukuista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-21T19:50:38,2016-09-21T19:51:44,Tarkistettu,1.1 2016_87_520,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Pauli Kiuru.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_521,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Lindtmanille näistä huomioista. Mikään asia ei tietenkään ole mustavalkoinen, niin kuin me molemmat tiedämme. Luen teille pätkän hallitusohjelmasta: ""ARA:n vuokra-asuntojen asukasvalintoja kehitetään paremman kohtaannon saavuttamiseksi liittämällä asukasvalinnan sosiaaliseen tarveharkintaan tulorajat."" Tulkitsenko, edustaja Lindtman, oikein: te vastustatte sosiaalisen tarveharkinnan tulorajoja? Ja viittasitte ministeri Vapaavuoreen. Aivan oikein, entinen ministeri, edellinen ministeri Vapaavuori on Helsingin Sanomissa sanonut niin kuin te sanoitte, lainaus on oikein. Kokoomuksessa sallitaan erilainen ajattelu aivan samalla tavalla kuin teillä esimerkiksi demareissa presidentti Ahtisaari kannattaa Nato-jäsenyyttä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-09-21T19:51:46,2016-09-21T19:52:46,Tarkistettu,1.1 2016_87_522,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Ja vielä edustaja Lindtman.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_523,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä kyllä, miten kokoomus nyt sai tähän Nato-keskustelunkin vielä, mutta jos nyt pysytään itse asiassa, niin toki on niin, että puolueessa on erilaisia mielipiteitä, mutta täytyy sanoa, että vaikka monesta asiasta olen Jan Vapaavuoren kanssa eri mieltä, niin olen kyllä oppinut luottamaan hänen osaltaan näihin asuntoasioihin. Hän on monesti ollut järjen ääni ja on tässäkin tapauksessa. Ja haluan vielä sanoa yhden asian: Kun sanoitte, että lääkärin tai kansanedustajan tulotasolla, niin katsokaapa vaikka, kuinka moni on todella tämän tulotason omaava tällä hetkellä ARA-asunnoissa. Se siirtyminen tapahtuu luontevasti osaomistus- ja omistusasuntoihin. Ei siihen tarvita mitään uutta byrokratiaa tai kyttäysjärjestelmää. Luopukaa tällaisesta valtiojohtoisesta kyttäysjärjestelmästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-21T19:52:48,2016-09-21T19:53:41,Tarkistettu,1.1 2016_87_524,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Tiilikainen, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_525,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia mielenkiintoisista keskusteluista, hyvät edustajakollegat. Tämä tulorajakysymys, mistä siellä jo palloteltiin: Kyse on yksinkertaisesti vain siitä, että valtion tukemassa asuntotuotannossa halutaan uudet sopimukset varmistaa heille, jotka ovat suurimmassa asunnon tarpeessa. Tälläkin hetkellä arvioidaan monella eri kriteerillä sitä asunnon tarvetta, ja nämä kriteerit tulevat olemaan jatkossakin voimassa. Selvennetään vain tämä tulorajakysymys siihen 3 000 euroon, mikä sivumennen mainiten on aika monta kymmentä prosenttia korkeampi kuin suomalaisten mediaanitulo. Eli valtaosa suomalaisista pystyy edelleen hakemaan ARA-asuntoa. Täytyy muistaa, että nyt ei ole vielä mitään tarkastusmääräaikoja säädetty. Ainoastaan uusissa sopimuksissa katsotaan, että tämä tuloraja ei ylity. Olemassa oleviin sopimuksiin ei puututa millään tavalla. Jos joskus tulevaisuudessa sähköisen tulorekisterin myötä siirrytään jonkun pituisiin määräaikaistarkastuksiin, ne koskevat taas siitä hetkestä eteenpäin tehtäviä uusia sopimuksia. Sen toki sanon, että jos tähän järjestelmään mennään, niin silloin se kannustinloukkuproblematiikka voi olla relevantti riippuen siitä pituudesta, millä aikajaksolla näitä sopimuksia tarkastetaan. Se siitä. Täällä kysyttiin, sekä edustaja Aalto että edustaja Torniainen puhuivat, rakentamisen kustannustasosta. Torniainen melkein jo Aallolle vastasikin, mutta vastataan vielä täältäkin varmuudeksi, miten varmistetaan se unelma kohtuuhintaisesta asumisesta: lisäämällä rakentamista siellä, missä on pulaa asunnoista, keventämällä rakentamismääräyksiä, jotta rakentamiskustannukset eivät karkaa kohtuuttoman korkealle, ja tietysti palloa myös kunnille, nopeutetaan kaavoitusta ja maankäyttö- ja rakennuslain muutoksilla tehdään se valtion osuus tästä, niin että kunnat voivat nykyistä paremmin kaavoittaa. Miten estetään, että vuokria peritään liikaa tai niitä valutetaan vääriin taskuihin? Monikin edustaja viittasi tähän VVO-tapaukseen. Nyt on siis tehty jo näitä rajoituksia, kuinka paljon vuokralaisilta saa vuokraa korottaa eri tarkoituksiin. Tässä on alku. Nyt hallitus on antanut eduskunnalle esityksen uudesta yleishyödyllisyyslaista. Enää meillä ei ole tarvetta arpoa, onko joku toimija yleishyödyllinen, vaan aina katsotaan sitä rakennettavaa kohdetta, täyttääkö se kustannustasoltaan ja muuten nämä yleishyödyllisyyskriteerit, voidaanko sitä tukea, ja ARAn valvontamahdollisuuksia jonkun verran parannetaan tässä uudessa laissa. Edustaja Filatovin kanssa olen täsmälleen samaa mieltä liikkumisen ja asumisen suhteesta, että silloin kun liikenneyhteydet toimivat, on mahdollista hakea se kohtuuhintainen asunto vähän kauempaa ja varmistaa sillä tavalla, että pystyy töissä käymään ja asumaan kohtuuhinnalla. Koskiensuojelulaki ei aukea. Hallitus teki siitä päätöksen. On ilo tukea sitä päätöstä. Vaelluskalojen edistämisessä, vaelluskalakantojen edistämisessä meillä on kärkihanke, jossa on 7 eri jokialuetta tunnistettu, ja ensi vuonna 2,5 miljoonaa käytetään näitten kohteitten parantamiseen. Siellä on monenlaisia toimia: ylisiirtolaitteita, kalateitä, kutualueitten kunnostuksia ja niin edelleen. Aina katsotaan, mikä siellä kussakin vesistössä parhaiten tepsii. Tietysti tämä ei ole pelkästään valtion juttu, vaan se, miten voimayhtiöt tai muut yritykset, kunnat tulevat mukaan, tietysti voimistaa sitä vaikutusta. Edustaja Kiljunen puhui tästä Pien-Saimaan kunnostuksesta. Meillä on onneksi eri puolilla maata hirmu iso joukko tällaisia vesistöjen kunnostushankkeita, missä ovat innostuneet ihmiset tekemässä töitä vesistöjen hyväksi. Se on todella tärkeä juttu. Tämä petovahinkojen korvauskysymys, minkä muutama edustaja nosti esille: tuossa rytmissä on todellakin ollut ongelmia ja siinä varautumisessa, ja itse asiassa, menemättä yksityiskohtiin, tässä on tulossa parannuksia, että tiedetään jatkossa entistä paremmin, että se määräraha riittää. (Puhemies koputtaa) Monia muitakin hyviä kysymyksiä teillä oli, mutta kankeakielisenä ihmisenä en ehtinyt valitettavasti kaikkiin vastata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-09-21T19:53:47,2016-09-21T19:59:02,Tarkistettu,1.1 2016_87_526,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"No niin, nyt menemme sitten puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_527,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eilen ja tänään on käyty vilkasta keskustelua ensi vuoden budjetista. Mielenkiintoista on ollut kuunnella sitä, että opposition taholta tulee lauseita ""hallitus tekee väärin"" tai ""hallitus ei tee mitään"". Elämme kuitenkin todellisuudessa, että päätöksiä on tehtävä ja asioita on vietävä eteenpäin. Budjetin esitysten ensisijaisena tavoitteena on tukea Suomen talouden elpymistä ja työllisyyden parantumista, sillä vain työllisyyttä parantamalla voimme turvata Suomessa palvelut jokaiselle myös tulevaisuudessa sekä pitää huolta heikompiosaisista. Muutamia nostoja haluan ottaa esille. Meillä on merkkejä jo paremmasta tilanteesta Suomessa näkyvissä. Talous kasvaa nyt usean vuoden supistumisen jälkeen, ja työttömyys on hieman hellittänyt — se on hyvä asia. Tätä kehitystä hallitus edelleen tukee muun muassa yritysveropaketilla, joka kohdistuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jonne tänä päivänä valtaosa uusista työpaikoista syntyy. Työllisyys- ja yrittäjyyspaketeilla parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, helpotetaan ihmisten työllistämistä ja työllistymistä sekä lisätään työnteon kannustavuutta. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan nostaa vielä muutaman tärkeän asian, mitkä tuolla budjetissa ovat: Nimenomaan omais- ja perhehoidon kehittämiseen kohdennetaan 90 miljoonan lisärahoitus kunnille, sekä 40 miljoonan panostus sotiemme veteraanien palveluihin, ja siinä keskiössä ovat erityisesti kotona asumista tukevat palvelut. Hyvää on myös se, että opiskelijat tulevat yleisen asumistuen piiriin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-09-21T19:59:25,2016-09-21T20:01:45,Tarkistettu,1.1 2016_87_528,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen ja tänään on käyty laajaa keskustelua valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2017, ja tässä yhteydessä itsekin käytän hieman hajanaisen puheenvuoron parin päivän aikana käydyistä keskusteluista. Erityisesti tänään meillä oli liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan liittyviä asioita, ja siinä haluaisin nostaa nämä myönteiset liikennehankkeet ja korjausvelka-asiat, mitä hallituksen esityksestä löytyy. Se on hyvin tasapuolinen, ja merkittäviä isoja ja uusia investointeja saadaan liikkeelle, mutta erityisesti tämä perusväylän korjausvelka-asia keskustelutti jo päivällä, mutta se on semmoinen verisuonikysymys suomalaiselle yhteiskunnalle, että meillä on täällä väyläverkosto kunnossa. Infra Oy:n perustaminen ja syntyminen on mielestäni liikennekaaren tärkein asia, ja toivonkin, että siinä hyvin laajalla yhteistyöllä asiaa valmisteltaisiin ja sille saataisiin sellainen hyvä valmistelupohja ja sitä kautta turvattaisiin tämä suomalaisen väyläverkon rakentaminen ja korjausvelan ylläpito. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla puhuttivat suomalainen ruoka ja ruuan hinta ja tuottajien toimeentulokysymykset. Halpuuttamisesta keskusteltiin päivän aikana hyvin paljon, ja itsekin siihen osallistuin, mutta erityistä huolta toimeentulon lisäksi kannan tuottajien ja viljelijäperheiden jaksamisesta ja siihen kohdistuvista tuista. Toivon, että hallitus kiinnittää edelleen huomiota siihen, että erityisesti nuorten viljelijöiden jaksaminen varmistetaan. Oikeusministeriön hallinnonalan keskustelussa liikennerikkomuksiin kiinnitettiin huomiota, ja itse haluan nostaa asian, jossa liikennerikkomuksen tekijä Suomessa saa parhaimmillaan tai pahimmillaan kolminkertaisen rangaistuksen. Esimerkiksi puutavarakuljettaja, joka ajaa ylikuormalla, saa siitä sakon. Toinen rangaistus samasta asiasta: hän saattaa menettää ajokortin kenties vaikka kuukaudeksi, hän menettää toimeentulon kuukaudeksi. Sitten jos näin käy vielä ikävästi, että kyseinen kuljettaja haluaisi vuoden kahden päästä opettaa vaikka omalle tyttärelleen opetusluvalla ajokortin, niin hänellä on viiden vuoden sanktio, ettei hän saa opetuslupaa, ja jälleen hän saa kolmannen rangaistuksen kyseisestä ylikuormasta. Sinällänsä se ylikuorma on tietenkin liikennerikkomus, josta sakot ovat kohtuulliset, mutta nämä muut rangaistukset ovat mielestäni kohtuuttomia. Toivonkin, että tällaiseen moninkertaiseen rangaistuskäytäntöön Suomessa saataisiin oikeudenmukaisempi ratkaisu. Sitten vielä lopuksi haluan kiinnittää huomiota siihen, kun kuntaministerin kuulemisessa ja siihen hallinnonalaan liittyvissä asioissa keskusteltiin tulevassa sote- ja maakuntauudistuksessa maakunnille siirtyvien kiinteistöjen kohtalosta. No, se selvisikin ministerin vastauksesta, että ne, mitkä ovat kuntayhtymien omistuksessa, siirtyvät maakunnille velkoineen näin. Mutta mitä tehdään niille mahdollisille terveyskeskuksille, joissa ei parin kolmen vuoden päästä ole sitten enää asianmukaista toimintaa? Jäävätkö ne niille peruskunnille, ja mitä niiden mahdolliselle velkatilanteelle tehdään? Tähän toivoisin vielä saavani tässä kuluvan syksyn aikana paremman ja seikkaperäisemmän vastauksen, koska moni kuntapäättäjä nyt, kun talousarvioita laaditaan tuleville vuosille, joutuu ottamaan tähän asiaan kantaa. Erityisesti kuntia kiinnostaa myös tämä homekoulujen ja homekiinteistöjen rahoitus, löytyykö niihin riittävää rahoitusta hallitusohjelmasta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-09-21T20:01:49,2016-09-21T20:06:49,Tarkistettu,1.1 2016_87_529,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suuri laiva kääntyy hitaasti. Suomen suunta on kuitenkin jo kääntynyt parempaan. Nykyinen hallitus on ollut toimessaan reilun vuoden, joten paljon on vielä tehtävää, mutta vaalikauden lähtötilanteesta huolimatta työn alustavat tulokset ovat jo nähtävissä. Jokainen kansanedustaja ymmärtää, että meidän jokaisen tärkein tehtävä on luoda maahamme työtä, arjen turvallisuutta ja toivoa paremmasta huomisesta. Työllisyysaste on noussut noin 0,5 prosenttiyksikköä siitä, kun hallitus aloitti työnsä. Se on vähän, mutta suunta on oikea. Turvallisuuden parantamiseksi hallituksella on vielä paljon tekemistä. Edellisen hallituksen päätösten vuoksi tänä vuonna ja seuraavina vuosina esimerkiksi poliiseja valmistuu vuosittain vain noin 40, kun noin 300:n on mahdollista jäädä eläkkeelle. Tästä saamme kiittää edellisen hallituksen lyhytnäköisyyttä. Edellinen hallitus lahtasi myös liikennevalvonnan, jota on enää lähinnä automaattisen liikennevalvonnan myötä. Fyysisesti ei enää poliiseja näe esimerkiksi raskaan liikenteen valvonnassa. Ennen nykyisen hallituksen alkua olivat Suomen talouden ongelmat jatkuneet jo seitsemän pitkää vuotta. Seitsemän pitkää vuotta istuttiin käsien päällä ja odotettiin, että joku laittaisi asiat kuntoon. Nyt tämä joku eli hallitus on sitä tekemässä, ja sehän ei luonnollisesti kaikille käy. Omista eduista halutaan pitää kiinni kynsin hampain. ""Kaverille ei jätetä"" on saanut aivan uuden muodon, ja kun omat asiat ovat kunnossa, on helppo vähän köyhääkin muistaa. Yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmisteltu kilpailukykysopimus on erittäin merkittävä korjausliike talouteemme, sitä ei voi millään tavoin liikaa korostaa. Hallitus taistelee jokaisen suomalaisen työpaikan puolesta viimeiseen saakka. Tämä näkyy hyvin myös tässä budjettiratkaisussa ja sen yhteydessä päätetyssä työllistymistoimenpiteiden listassa sekä tulevissa hallituksen lakimuutosesityksissä. Kilpailukykysopimus ja muut hallituksen valmistelemat uudistukset nostavat työllisyyttä noin 60 000—70 000 henkilöllä. Lisätoimenpiteistä keskustellaan edelleen työmarkkinajärjestöjen kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä, tasapuolisuudesta, inhimillisyydestä ja oikeudenmukaisuudesta kiinni pitäen. Erityiskiitoksen minulta saa myös Lex Lindström, joka on erittäin inhimillinen yli 60-vuotiaalle pitkäaikaistyöttömälle. Toivottavasti päätökset saadaan mahdollisimman pian toimeen. Tämä budjettisesitys on varmasti hyvä myös pienyrittäjille — olkaa hyvä vain. Saatte yrittäjävähennyksen, jolla edellisen vaalikauden yhteisöveroalennuksen epäoikeudenmukaista verokohtelua korjataan. Teidän toimintaanne helpotetaan myös maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönotolla. Hallitus ei myöskään ole nostamassa arvonlisäveroa, koska se iskisi juuri kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin ja kuihduttaisi talouskasvua. Sen sijaan pääomaverotuksen ylintä luokkaa on jo nostettu ja ylimpiin tuloluokkiin kohdistuvan solidaarisuusveron pohjaa on jo laajennettu. Tämä on oikeudenmukaista toimintaa ja jäi edelliseltä hallitukselta vain puheen asteelle eli suomeksi sanottuna on tekemistä vaille valmis. Oikeudenmukaisuustoimenpiteistä kaikkein suurin on kuitenkin se, että Suomen velkaantuminen tulee kääntää laskuun. Sen vuoksi talouden kuntokuuri jatkuu hallitusohjelmaa noudattaen tässäkin budjetissa. Vaikka käännekohta Suomen kansallistalkoissa on nyt tapahtunut, riittää meille jokaiselle töitä jatkossakin oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden parantamiseksi. Työnteon tulee aina olla kannattavampaa kuin on kotona oleminen, vaikka koti on maailman paras paikka. Veroja tulee vähentää kaikilta tasapuolisesti. Inhimillisyys ja oikeusmukaisuus päätöksenteossa edellyttävät asennetta, että muiden tarpeet menevät oman edun edelle ja yhteinen isänmaan etu on yli kaiken.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-09-21T20:06:52,2016-09-21T20:11:24,Tarkistettu,1.1 2016_87_530,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on menestynyt valmistamalla korkean teknologian tuotteita, jotka käyvät maailmalla kaupaksi. Se perustuu osaamiseen. Uusien itujen kasteluun tarvitaan tutkimusta, joka pohjaa perustutkimukseen ja kannustaa yrityksiä innovoimaan. Mutta mitä tekee Suomen hallitus? Se halvaannuttaa yliopistomaailman jättimäisillä leikkauksilla tutkimuksesta ja koulutuksesta. Se vie nuorilta toivoa vähentämällä rajusti ammattikoulutuksen rahoitusta ja koulutuspaikkoja. Ja hallitus kurittaa kylmästi niitä, joilla jo ennestään on todella tiukkaa arjessa: leipäjonojen asiakkailta leikataan toimeentulotukea, pienituloisilta eläkeläisiltä leikataan, lapsiperheillä pienenevät lapsilisät. SOSTE on arvioinut, että budjetin indeksijäädytykset ja leikkaukset voivat siirtää suuren joukon ihmisiä köyhyysrajan alapuolelle. Tässä joukossa on vammaisia tai toimintarajoitteisia henkilöitä, joiden toimeentulo koostuu eläkkeestä sekä muista tuista ja kor-vauksista. Invalidiliiton mukaan lääkärissä käyminen ja lääkkeiden ostaminen on vähentynyt taloudellisten syiden vuoksi. Ihmiset joutuvat päättämään, onko varaa leipään vai lääkkeisiin. Hyvinvointivaltiosta on tullut kristallinhauras, ja hallituksen toimilla se murenee. Pariisin ilmastosopimuksen toivo hiipuu, kun hallitus antaa saastutustuen eli päästökauppakompensaation teollisuudelle. Se halvaannuttaa kehitystä, jota teollisuuskin niin kovasti tarvitsee: panostuksia puhtaaseen teknologiaan, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. VATT on kritisoinut energiaintensiivisen teollisuuden tukia kalliiksi, ympäristötavoitteiden vastaisiksi ja tehottomiksi. Päästökauppatulot pitää ohjata kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen. Hallituksen toimista voi kiittää työttömyysetuuden käytön laajennusta palkkatueksi tai starttirahaksi sekä pienyrittäjän maksuperusteista arvonlisäveroa. Pienyrittäjä selviää paremmin laskuista ajallaan, kun alv-tilitys tehdään yrittäjän saatua asiakkaaltaan maksun. Suuri osa uusista työpaikoista syntyy juuri pienyrityksiin. Yksinyrittäjälle tuki palkata apulainen, ensimmäinen työntekijä, olisi tosi tärkeä ja kaikille win-win-tilanne, kun tuen myötä syntyy uusi työpaikka. Moni yksinyrittäjä työskentelee uupumisen äärirajoilla, jolloin uusi työntekijä voi tuoda helpotusta. Antaisin tuen myös määräaikaisen palkkaamiseen, koska ymmärrän pienyrittäjän työllistämisen riskin ja luotan ihmisiin, että suuri osa palkatuista työntekijöistä saisi jatkoa. Hallitus aikoo kokeilla perustuloa, joka annetaan 2 000 pitkäaikaistyöttömälle. Miksei kokeilua voisi laajentaa myös mikroyrittäjiin? Heistä moni elää köyhyysrajan alapuolella. Perustulo on hyvä kannustin yrittämiseen ja työntekoon. Vihreiden budjettivaihtoehdossa korostuvat keinot saada työtä ja investointeja Suomeen. Muutoksen avaimet ovat ympäristöteknologiassa ja uusiutuvassa energiassa, nuorille tarjottavissa koulutusmahdollisuuksissa, työllistymistä edistävissä toimissa, kuten työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa, sekä pienyrittäjyyden helpottamisessa. Nykyinen tuki uusiutuvalle energialle, kuten syöttötariffi tuulivoimalle, on pian poistumassa. Viimeisetkin tuen turvin rakentuvat voimalat jauhavat pian sähköä ilmasta. Tariffien avulla tuulivoiman rakentaminen on saanut vauhtia. Jotta hyvä kehitys jatkuu, uusi tukijärjestelmä on saatava pian käyttöön. Sen ei tarvitse enää olla kovin antelias, sillä tekniikan kehityksen myötä kustannukset ovat laskeneet. Uusiutuvien energianlähteiden tukimalliksi me vihreät esitämme tarjouskilpailua eli huutokauppaan perustuvaa tukea. Vihreiden uusi pienenergiaohjelma vauhdittaisi maatilojen biokaasulaitoksia, maalämpöä ja aurinkoenergian pientuotantoa. Erityisesti julkisten rakennusten maalämpöön siirtymisessä on potentiaalia, ja aurinkoenergiasta on tehtävä houkutteleva vaihtoehto taloyhtiöille, kerrostaloille ja rivitaloille. Tehdään kerralla uusiutuvan energian kolmiloikka ja Suomi sataprosenttisesti uusiutuvilla toimivaksi vuoteen 2050 mennessä. Luonnonsuojelusta ei ole varaa perääntyä. Luonnon monimuotoisuus hupenee pelottavaa vauhtia, ja menossa on kuudes sukupuuttoaalto. Jopa 2 000 metsässä elävää lajia on uhanalaisia, mutta vain alle 2 prosenttia Etelä-Suomen metsistä on suojeltuja. Silti hallitus on leikannut yli puolet luonnonsuojelualueiden hankinnasta ja Metso-ohjelman määrärahoista. Luonnonsuojelun rahoitus pitää nostaa vähintään vuoden 2015 tasolle. Monimuotoisuuden väheneminen ei koske pelkkiä lahopuussa eläviä hyönteisiä, joista vain tutkijat ovat kiinnostuneita. Monimuotoisuuden kriisi on tuhottuja virkistys- ja monikäyttömahdollisuuksia, avohakattuja lapsuuden vanhoja satumetsiä ja marjastusmaita, uhattuja lintukantoja, menetettyjä matkailumahdollisuuksia. Suomen taloudessa on ollut alkuvuonna orastavaa kasvua erityisesti rakentamisen osalta sekä kaupan alalla lisääntyneen yksityisen kulutuksen vuoksi, mutta kasvusta puuttuu yksi tärkeä osa-alue eli vienti. Suomen talouden mahdollinen elpyminen on kestävää vasta, kun sitä tukee osaltaan vienti. Vientiä edistäisi se, että yritykset investoivat uuteen. Mahdollisuuksia on digitaloudessa, ympäristöteknologiassa ja palveluviennissä. Maatalous on historiallisen syvässä kannattavuuskriisissä. Siksi 50 miljoonan euron tukipaketti on kannatettava ja viljelijän jaksamisesta on huolehdittava, mutta jatkossa on keskeistä saada alkutuotannolle parempi kannattavuus. Uudet kasvisvalkuaistuotteet, kuten härkäpapu, kiinnostavat kuluttajia. Myös ympäristöystävällisessä luomussa on kasvupotentiaalia, ja maaseudulla on mahdollisuuksia hajautetun uusiutuvan pienenergian tuotantoon. Maataloustukien uudistamista on jatkettava, jotta ne kohdistuvat entistä enemmän Itämeren suojeluun kohdentuviin toimiin. Arvoisa puhemies! Meillä ei ole varaa tuupata ketään syvään köyhyyteen ja toivottomuuteen. Vihreiden budjettivaihtoehdossa valtiontaloutta tasapainotetaan maltillisemmin (Puhemies koputtaa) yhdistämällä ilmastonmuutoksen torjunta, talouden vakaus ja tulevaisuus. Suurten leikkausten sijaan karsimme ympäristölle haitallisia tukia. Miksi hallitus sulkee silmänsä kaikkein köyhimpien ihmisten hädältä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-09-21T20:12:09,2016-09-21T20:19:11,Tarkistettu,1.1 2016_87_531,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Useimmiten eduskunnan budjettikeskustelussa opposition puolelta arvostellaan veronkorotuksia ja sitä, että tuet ovat liian pieniä. Minä aion nyt tehdä päinvastoin: arvostelen yhden veron poistamista ja yhtä uutta tukea. Vero, jonka poistamisesta olen hyvin pahoillani, on makeisvero. Tämä tekee budjettiin noin 100 miljoonan euron loven. Hallituksen esittämistä perusteluistakin osa on asiaa, mutta loput sitten eivät. On totta, että nykyinen makeisvero on epäjohdonmukainen, mutta en mitenkään voi uskoa mahdottomaksi valmistella sellaista veroa, joka perustuisi valmiselintarvikkeen sisältämän lisätyn sokerin määrään. Tiettävästi tällainen vero on esimerkiksi Unkarissa. Pahinta makeisveron poistossa ei kuitenkaan ole se 100 miljoonan lovi verotuloihin, mikä aiheutuu välittömästi, vaan pahinta on vaikutus kansanterveyteen ja sitä kautta tulossa oleva jättilasku terveydenhoidolle. On kauan tiedetty, että ylipaino kasvattaa lukuisien sairauksien riskiä ja että erityisesti nuorten ylipainon yleistyminen on kansanterveyden ja samalla myös julkisen talouden aikapommi. Suurin piirtein joka viikko tulee uusia tutkimuksia nimenomaan sokerin vaikutuksesta ylipainoon ja sen terveysvaaroista. Toivon todellakin, että hallitus panee valmisteluun elintarvikkeeseen lisättyyn sokeriin perustuvan sokeriveron, joka on johdonmukainen ja jota alan teollisuus ei pysty syrjivänä riitauttamaan. No, se tuki, jota haluan vielä tästä puhujapöntöstä moittia, on täällä salissa debatissa jo moneen kertaan mainittu niin sanottu päästökauppakompensaatio, joka on ensi vuodelle arvioitu 43 miljoonaksi ja koko vuosikymmenelle reiluksi 200 miljoonaksi. Tämä uusi tukiainen kohdistuu aloihin, jotka nauttivat jo ennestään yli 400 miljoonan arvoista etua alennetusta sähköverosta ja lähes 200 miljoonan etua energiaveroleikkurista. Carbon Market Watch -analyysijärjestö on myös muistuttanut siitä, että päästökaupan alaiset suomalaiset yritykset ovat vuosina 2008—2014 ansainneet päästökaupalla yli 480 miljoonan euron edestä ansiottomia niin sanottuja windfall-voittoja, koska ovat saaneet päästöoikeuksia ilmaiseksi ja myyneet ylijääneitä päästöoikeuksia markkinoilla ja myös laskuttaneet päästöoikeuden hinnan asiakkailtaan. Kuten jo debatissa totesin, Suomelle olisi tarjolla mahdollisuus lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ihmiskunnan suurin haaste on ilmastonmuutos, ja kysyntä ratkaisuille, joilla ilmastonmuutos hillitään, on maailmalla kova ja voimakkaasti kasvava. Suomessa ympäristöteknologia eli cleantech on kasvanut jo metsäteollisuutta isommaksi teollisuudenalaksi sekä liikevaihdoltaan että työpaikkojen määrässä tai vientitulojen määrässä mitattuna. Alan maailmanmarkkinat kasvavat voimakkaasti. Alan ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavan 10 vuoden aikana. Kaiken järjen mukaan tulisi siis tukea ja kannustaa sellaisia aloja, joilla on suuri kasvupotentiaali, suuri tulevien työpaikkojen luomisen potentiaali, ja jotka myös tarjoavat ratkaisuja koko ihmiskunnan haasteisiin. Valitettavasti hallitus toimii aivan päinvastoin: se leikkaa tutkimusrahoja ja vie markkinoita energiatehokkuusratkaisuilta, jotka ovat suomalaisessa cleantechissä se kaikkein suurin potti. Arvoisa puhemies! Olen keskustellut ihmisten kanssa, jotka ovat tehneet suomalaisen ympäristöteknologian vienninedistämistyötä. He kertoivat, että useilla yrityksillä suurin pullonkaula on kotimaisten referenssien löytäminen, siis kotimaisten asiakkaiden löytäminen, joiden luo he voisivat ulkomaiset mahdolliset asiakkaansa viedä katsomaan, miten heidän teknologiansa toimii. Suomalaiset ympäristöteknologian yritykset, useatkin, ovat joutuneet viemään esimerkiksi aasialaisia asiakkaitaan Ruotsiin katsomaan sitä, miten heidän ratkaisunsa toimivat. Se, että hallitus lisää jo ennestään suuria tukia kaikkein suurimpien saastuttajien tukemiseen, kaivaa maata jalkojen alta niiltä ponnisteluilta, joita tehdään suomalaisen ympäristöteknologian, hienon suomalaisen osaamisen, työpaikkojen luomisen eteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-09-21T20:19:29,2016-09-21T20:25:10,Tarkistettu,1.1 2016_87_532,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olen tähän puheenvuorooni koonnut eilen ja tänään käydyistä keskusteluista muutamia asioita, joita en debattikeskustelussa päässyt kommentoimaan. Ensinnäkin ammatillisen koulutuksen säästöt ovat kauhistuttavan suuria, kun huomioidaan, että hallitus toteuttaa ensin säästöt ja sitten vasta rakenteellisen uudistuksen. Nimenomaan tämä järjestys on se ongelma. Seuraan parin ammattiopiston toimintaa hyvin läheltä, ja opettajat jo nyt tuskailevat ja uupuvatkin ammatti-identiteetin ja todellisuuden välisen ristiriidan kanssa. Opetustuntien vähentäminen tarkoittaa, ettei opettaja voi tehdä työtään hyvin, ja se näkyy myös oppimistuloksissa. Kaikkea opetusta ja opiskelua ei voi siirtää työpaikoille tai opiskelijoiden itseopiskeluun tai ryhmässä ilman opettajaa tapahtuvan opiskelun varaan. Tulevat säästöt entisestään pahentavat tätä tilannetta. Näin opettajat itse siitä omasta työstään minulle kertovat. Toiseksi, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen eri tavoin on tulevaisuuteen investointia. Se pitäisi ainakin nähdä investointina. Siksi asian pitäisi olla mukana kaikessa päätöksenteossa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kärkihanke ei auta, jos sitä ei saada mukaan kaikkeen politiikkaan. Yhtenä esimerkkinä on ehdotus makeisveron muuttamisesta sokeriveroksi. Olen edustaja Hassin kanssa täsmälleen samaa mieltä siitä, että veron mekaaninen poisto on huono asia, mutta sitä voidaan toki kehittää parempaan muotoon. Mutta kaikkein tehokkain tapa edistää terveyttä ja hyvinvointia on köyhyyden vähentäminen, sillä sosioekonomiset erot selittävät terveyseroja huomattavan paljon. Nyt hallitus toimillaan lisää köyhyyttä ja terveyseroja, ja tämä tulee kyllä pitkässä juoksussa kalliiksi yhteiskunnalle. Erityisen huolestuttavaa on lapsiperheköyhyyden lisääntyminen, sillä edellisen laman aikana lapsiin kohdennettuja säästöjä maksetaan osittain edelleen. Lopuksi, arvoisa puhemies: Suomi nousee jaloilleen vain uusien tuotteiden ja innovaatioiden avulla, jotka sitten pitää saada vielä myydyksi sinne maailmanmarkkinoille. Siksi koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehittelyyn, innovaatiotoimintaan ja markkinointiosaamiseen panostamisen tulisi olla budjetissa ensisijaista. Valitettavasti juuri näistä asioista hallitus säästää ja vie tällä tavalla kasvun edellytyksiä. Koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminta pitäisi nähdä tulevaisuuteen investointina. Se ei ole kulutuserä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-21T20:25:13,2016-09-21T20:28:26,Tarkistettu,1.1 2016_87_533,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Osana työllisyyttä lisääviä toimia hallitus on päättänyt myös, että ulosottoon liittyviä, työllistymisen estäviä kannustinloukkuja puretaan. Tarkoitus on myöntää ulosottoon helpotuksia työllistymisen kannustamiseksi ja pienituloisten ylivelkaantuneiden henkilöiden aseman helpottamiseksi. Tämä on hyvä asia. Oikeusministeriö selvittää, millä keinoin työllistymisen kannustinloukkuja saataisiin puretuksi. Valmistelussa arvioidaan ulosoton suojaosuuden korottamisen mahdollisuudet ja vaikutukset. Hallitus selvittää myös muita mahdollisuuksia kuin suojaosuuden korottamisen. On tärkeää, että toimenpide kohdistetaan työllistyviin velallisiin. Tarkoitus ei ole tehdä yleisiä helpotuksia hyväpalkkaisten ulosottovelallisten asemaan eikä muutoksia, jotka olisivat arveluttavia maksumoraalin tai luottoyhteiskunnan toimivuuden kannalta. Arvoisa puhemies! Ulosottotoimen rakenneuudistuksella, Ura-hankkeella, tavoitellaan tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamista ulosotossa vaarantamatta asianomaisten oikeusturvaa. Ulosottolaitos organisoidaan yhdeksi virastoksi. Toimipaikkaverkosto määräytyy asiakkaiden palveluntarpeen ja viranomaisten toiminnallisten tarpeiden perusteella. Työkulkujen osalta tavoitteena on tehostettu täytäntöönpanoprosessi. Hankkeeseen liittyy myös tietojärjestelmäuudistus, jonka tarkoitus on kehittää sähköisiä asiakaspalveluja ja automatisoida ulosottotiedonhankintaa sekä -menettelyä, jotta ulosottokäsittelyä voidaan tehostaa ja nopeuttaa. Tietojärjestelmäuudistukselle on sovittu 10 miljoonan euron lisärahoitus vuosille 16—18. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuoden 18 loppuun mennessä. Arvoisa puhemies! Hankkeen yhtenä tavoitteena on tehostaa ulosottolaitoksen täytäntöönpanoprosessia. Tarkoitus on jakaa ulosottoasioiden käsittelyketjun sisältämät tehtävät uudella tavalla eri henkilöstöryhmille asian laadun ja vaativuuden mukaan. Tämä hanke toteutetaan hyvässä yhteistoiminnassa ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ulosottolaitoksen henkilöstön ja sen edustajien kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-09-21T20:28:31,2016-09-21T20:30:40,Tarkistettu,1.1 2016_87_534,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Hallituksen budjettiesitys noudattelee valittua tuttua linjaa. Sen suhteen suurimmat valuviat ovat se, että työllisyystilanteen hoitamiseen ei panosteta tarvittavalla tavalla, sekä se, että niukkuutta jaetaan hyvin epäoikeudenmukaisesti. Leikkauspolitiikan hyväksyttävyydeltä on pudonnut pohja pois viimeistään siinä vaiheessa, kun kansalaisten arjesta leikatut rahat eivät ohjaudukaan velkaantumisen kääntämiseen vaan niistä on varaa myöntää helpotuksia myös hallituspuolueiden omille eturyhmille. Hallituksen veronkevennyksetkin hyödyttävät enemmän parempituloisia. Ei ole oikeudenmukaista, että ostovoima kasvaa eniten niillä, jotka tienaavat tänä vuonna vähintään 7 000 euroa kuussa, tai se, että yrittäjävähennys suosii eniten ylimpien tuloluokkien ihmisiä. Mitä nyt tarvitaan? Nyt tarvittaisiin kipeästi nopeita toimia, joilla saataisiin aikaan kasvua ja työpaikkoja, ihan käytännössä. Jos hallituksella olisi tähän selkeä ohjelma ja määrätietoisia toimia, leikkaukset voisi vielä jotenkin ymmärtää. Itse asiassahan te viette tilannetta paljon huonompaan suuntaan koulutusleikkauksilla, joilla murennetaan vielä tulevaisuuden osaamispääomastakin. Arvoisa herra puhemies! Maan turvallisuustilanne huolestuttaa monia. Olemme joutuneet Suomessa viime aikoina kohtaamaan sellaisia ilmiöitä, joita ei aiemmin edes osannut kuvitella. Väkivalta on kaikissa muodoissaan tuomittavaa. Tässä tilanteessa olisi tärkeää, että turvallisuudesta vastaavien viranomaisten resursseista pidettäisiin huolta. Mutta mitä tekee hallitus? Se leikkaa poliisien määrää sadalla ensi vuonna. Jo tämän vuoden taso, noin 7 200 poliisia, on kansainvälisessä vertailussa vähän, ja se jää asiantuntijoiden suosittamasta 7 500 poliisin tasosta merkittävästi. Se, että siitä ollaan leikkaamassa vielä lisää, on mielestäni jotenkin käsittämätöntä. Ensi vuonna meillä valmistuu 250 poliisia, se on 200 enemmän kuin tänä vuonna. Pahinta, mitä nyt voidaan tehdä, on laittaa heidät suoraan kortistoon. Sen myötä poliisin uran houkuttelevuus romahtaisi, ja tätä kautta poliisien määrän nostaminen olisi myöhemminkin käytännössä äärimmäisen haasteellista. Poliisien määrä liittyy suoraan myös liikenneturvallisuuteen, ja sen suhteen olen todella huolissani. Muun muassa kabotaasipäätökset ja samanaikainen valvonnan määrän väheneminen muodostavat melkoisen aikapommin, joka voi tulla kenen tahansa eteen liikenteessä. Omaan maakuntaani osuvat kipeästi aikeet heikentää Turun helikopteritukikohdan huonon sään toimintavalmiutta. Käytännössä Turun lentokenttä ollaan sulkemassa yöaikaan. Muutoksella on vaikutuksia meripelastustoimintaan saaristossa, ja se tekee määrätyissä olosuhteissa ja alueilla meripelastustehtävien suorittamisen täysin mahdottomaksi. Vetoan tässä vielä hallitukseen, että tätä asiaa harkitaan vielä uudelleen. Arvoisa herra puhemies! Hallituksen tapa lähteä tasapainottamaan valtiontaloutta on kasannut taloudellisia ongelmia vähävaraisille. Monien eri leikkausten yhteisvaikutukset laittavat monet ihmiset todella koviin vaikeuksiin. Samaan aikaan työllistyminen ja toimeentulo ovat heikentyneet, ja vastaavasti erilaiset omavastuut sekä kustannukset ovat nousseet, mikä vaarantaa monelle jopa perustarpeiden tyydyttämisen. On arvioitu, että budjettiesityksen indeksijäädytykset ja leikkaukset voivat siirtää suurenkin joukon ihmisiä köyhyysrajan alapuolelle. Sosiaaliturvaetuuksien heikennykset kasvattavat toimeentulotuen tarvetta. Pienituloiset eläkeläiset jäävät jälleen leikkausten maksajiksi. Järjestöt tuntevat ihmisten arjen hyvin, ja sieltä järjestökentältä kuuluu hälyttävää tietoa siitä, että lääkärissä käyminen ja lääkkeiden ostaminen on vähentynyt taloudellisten syiden vuoksi. Tästä me tulemme maksamaan kallista laskua, ja tämä on inhimillisen elämän kannalta täysin väärin. Vaikeina aikoina päätösten oikeudenmukaisuuden merkitys korostuu. Kansa voittaa vaikeudet parhaiten yhtenäisenä. Nyt hallituksen politiikka jakaa kansaa hyvä- ja huono-osaisiin entisestään. Näiltä pohjilta kannan suurta huolta siitä, miten saamme talouden ja työllisyyden kasvuun. Meidän tulisi tukea toinen toistamme vaikeiden aikojen yli, ja nyt uhkaa osa porukasta jäädä pahan kerran kyydistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-09-21T20:31:00,2016-09-21T20:35:38,Tarkistettu,1.1 2016_87_535,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Herra puhemies! Tämän budjetin mielestäni kaikkein tärkein sisältö on se, että yrittäjyyteen panostetaan hyvin paljon ja monella tavalla. Yrittäjät luovat työpaikkoja. Yritykset synnyttävät niitä. Julkinen sektori työllistää, ja siellä tehdään arvokasta työtä, mutta tiedämme, että se ei kuitenkaan meidän vientiämme vahvista eikä meidän taloutemme perustaa sitä kautta edesauta. Hallitus toteuttaa arvonlisäveron maksuperusteisuuden. Se on kauan esillä ollut asia, joka nyt toteutuu. Kiitos siitä. Yrittäjävähennys tulee käyttöön, 5 prosentin vähennys. Sitä on täällä monessa puheenvuorossa arvosteltu hyvin voimakkaasti sen tähden, että väitetään, että se hyödyttää suurituloisia eniten. Toki näin on, mutta se puoli on tainnut jäädä kokonaan ajattelematta, että se apteekkari, jolla on suuret tulot, saattaa itse tehdä nyt hyvin paljon töitä, ja nyt kun hän saa tämän veronkevennyksen, niin hän palkkaa yhden tai kaksi työntekijää apteekkiinsa, ja kun me vanhenemme ja käytämme lääkkeitä entistä enemmän, niin tarvetta tähän työntekijöiden määrän lisäämisen varmasti on useimmissa apteekeissa. Näin ollen se koituu mahdollisesti työttömänä olevan farmaseutin hyväksi, kun hän saa koulutustaan vastaavan työpaikan apteekista. Sama tapahtuu insinööritoimistoissa, ehkä asianajotoimistoissakin, että siellä on tarvetta uusille työntekijöille ja tulee sitä palkanmaksukykyä entistä enemmän. Tietysti näissä matalamman tulotason yrityksissä tämä on tarpeen myös yrittäjän oman toimeentulon ja yrittäjäriskin tuoman epävarmuuden pienentämiseksi. Eli siis yrittäjävähennys on erinomaisen hyvä asia. Kannatamme sitä lämpimästi, ja se on ollut tavoitteena. Perhekustannusten tasauksen kautta yrityksille myös luodaan ensimmäisen kerran, tämän hallituksen toimesta, vastaantulo 2 500 euron korvauksella. Yrittäjyys on siis se avainasia, jolla työllisyyttä ja Suomea nostetaan, ja nimenomaan pk-yritykset tekevät siinä arvokkainta työtä, koska sinne ne työpaikat ensi sijassa syntyvät. Kilpailukykysopimuksesta on täällä paljon käyty keskustelua. Kun me olemme yhteisvaluutassa, meillä ei ole devalvoitumisen mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi Ruotsissa on. Ruotsi ei ole devalvoinut, mutta sen kruunu on kellunut ja devalvoitunut, ja se on saanut sitä kautta kautta vuosien hyötyä viennillensä. Suomella ei vastaavaa ole, kun valitettavasti olemme tässä yhteisvaluutassa, joka ei Suomen tilanteeseen lainkaan nykyisin sovi. Työmarkkinaosapuolet tekivät arvokkaan työn, kun solmivat kilpailukykysopimuksen. Sitä en ymmärrä, miksi juuri julkisten alojen työntekijöiden lomarahoja päätti ammattiyhdistysliike leikata 300 eurolla. Miksi sitä ei tehty kaikille tai sitten hoidettu jollakin muulla tavalla? Mutta näin on työmarkkinoilla sovittu. Onneksi kun nyt kiky-sopimus sellaisenaan suosi hyvätuloisia, niin sen hallitus korjasi veroratkaisuillaan niin, että se suosii pieni- ja keskituloisia sitä kautta. Sosialidemokraattien kanta kiky-sopimukseen on ollut aika sekava. Edustaja Ihalainen, hänen kanssaan kun olen keskustellut, oli jopa kätilönä tälle kiky-sopimukselle, mutta nyt sitä monet sosialidemokraattiset kansanedustajat ovat täällä arvostelleet, ja nyt on se kuva, että jotkut jopa vastustavat sitä, kun se syntyi. Vihreät väittävät, että kiky-sopimus betonoi kaikki uudistukset Suomessa. Näin ei tapahdu. Pääministeriltä sitä päivällä kysyin, ja hän totesi, että ensi vuoden ajan uudistukset eivät ehkä ole niin mahdollisia muuta kuin neuvottelujen kautta. Mutta ei kiky-sopimus ole ikuinen. Kyllä sillä saadaan niin paljon hyötyä suomalaiseen talouteen, että kannatti se tehdä ja sitten odottaa joittekin muitten parannusten kanssa pikkuisen aikaa. Nimittäin se vaihtoehto, jota näyttää vasemmistoliitto ajavan, kun vastustaa kiky-sopimusta, on se, että se haluaa tukea AKT:ta ja niitä, jotka eivät olisi sopimukseen lähteneet, jotka olisivat tänä syksynä tai ensi talvena panneet Suomen pyörät seisahduksiin, ja se olisi ollut katastrofaalinen vaihtoehto Suomen taloudelle. Eli tältä osin tapahtui viisaasti, kun se saatiin ja työrauha saatiin joksikin aikaa. Lisäksi se synnyttää sen noin 40 000 työpaikkaa, ja se, mikä on jäänyt unohduksiin: kiky-sopimus aivan varmasti turvaa tuhansia työpaikkoja, jotka ilman sitä olisivat kaatuneet, ja työttömyys olisi kasvanut. Tämä siis kertoo hallituksen määrätietoisesta ja viisaasta politiikasta, ja sen tulokset alkavat näkyä. Tämän pääluokkakohtaisen keskustelun aikana havaitsin, että sosialidemokraatit vaativat, niin kuin muukin oppositio, suunnilleen joka pääluokkaan mittavia lisäyksiä. Veroja he vaativat pidettäväksi ennallaan — mikä tietysti käytännössä merkitsisi kiky-sopimuksen rikkomista — ja sitten vaativat, että velkaa ei saa ottaa. Tämä on täysin absurdi tilanne. Eihän niin voi olla, että menoja lisättäisiin valtavasti, verotuloja ei lisättäisi ja velkaa ei otettaisi. Mistä se raha tulisi? Ei mistään. Näin ollen tämä hallituksen politiikka on vastuullista, ja sen tulokset alkavat näkyä: työllisyys paranee, bkt kasvaa, kun se viime kaudella meni alaspäin, kilpailukyky paranee, ja saamme jopa velkaantumisenkin hallintaan tällä ohjelmalla, ja minä uskon, kuten pääministerikin, että 72 prosentin työllisyysaste on saavutettavissa, kunhan määrätietoisesti mennään eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-21T20:35:49,2016-09-21T20:43:15,Tarkistettu,1.1 2016_87_536,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Budjetissa esitetään muutettavaksi lapsilisälain lapsilisän suuruutta koskevaa pykälää. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että lapsiperheen tulot pienenevät lapsilisän pienenemisen vuoksi. Lähes suora lainaus hallituksen esityksestä: ""Lapsilisälaissa säädetään alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten valtion varoista maksettavasta lapsilisästä. Suomessa lapsilisä toimii tulontasauksena lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välillä. Lapsilisää maksetaan perheelle lapsesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi, ja se on lapsikohtainen, kaikille lapsiperheille maksettava etuus."" Lapsilisälakiin on viime vuosina tehty useitakin muutoksia, mutta itse lapsilisän perusteisiin ei ole uskallettu puuttua. Se on edelleen jokaisen perheen oikeus, olipa vanhempien tulotaso mitä tahansa. Itse pitäisin parempana, että lapsilisät olisivat progressiivisia tuloja, vanhempien tulotasosta riippuvaisia, ja silloin kun toisen vanhemman tulot olisivat esimerkiksi 70 000 euroa tai enemmän, ei lapsilisää enää myönnettäisi. Arvoisa puhemies! Sitten ihan erilaiseen asiaan eli poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapidosta olevaan kohtaan. Budjetissa esitetään myös, että eduskunta hyväksyisi esityksen poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä muista toimenpiteistä porojen pääsyn estämiseksi toisen valtakunnan alueelle. Esityksen tavoitteena on siis hyväksyä ja saattaa kansallisesti voimaan Kaarasjoella 9. joulukuuta 2014 tehty Suomen ja Norjan välinen uusi poroaitasopimus, joka korvaa vanhan vastaavan sopimuksen. Tarkoituksena on estää porojen pääsy Suomen ja Norjan välisen rajan yli. Sopimuksessa ei ole sinänsä mitään erikoista, koska Suomella on vastaavanlaiset poroaitasopimukset myös Ruotsin ja Venäjän kanssa, ja ne ovat toimineet pääosin hyvin. Esityksen mukaan sopimuksen sisältö on suurin piirtein sama kuin aikaisempi vastaava sopimus Suomen ja Norjan välillä. Merkittävimmät muutokset tässä sopimuksessa ovat uusien aitojen rakentaminen Inari- ja Tenojokilaaksossa sekä porojen rajanylitykseen liittyvän selvitysmenettelyn yksinkertaistaminen ja sujuvoittaminen. Vanhan poroaitasopimuksen mukaan kummankin maan poronomistajat ovat olleet velvollisia paimentamaan poroja siten, etteivät ne pääsisi toisen valtakunnan alueelle. Tämä lienee käytännössä varsin haastavaa, mutta suomalaiset poromiehet ovat onnistuneet siinä hyvin, koska viime aikoina porojen rajanylityksiä on tapahtunut vain Norjasta Suomeen päin. Nämä norjalaiset porot ovat viime aikoina aiheuttaneet keskimäärin noin 100 000 euron vuotuiset vahingot Tenojokilaaksossa Suomen puolella. Suomalaiset tilanomistajat ovat joutuneet odottamaan korvauksia parikin vuotta, mitä pidän kohtuuttomana itse kullekin. Jo aikaisemmin tänään kerroin, millä tavalla tätä korvauskäytäntöä saataisiin helpotettua. Arvoisa puhemies! Pidän kumpaakin esitystä erittäin hyvänä ja tarpeellisena. Samanlainen aita pitäisi kuitenkin saada myös Venäjän ja Suomen välille Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan sekä Etelä-Karjalaan rajasusien vuoksi. Tällä voitaisiin tehokkaasti vähentää susien tuloa Suomeen Venäjän Karjalasta. Tällä hetkellä rajasusien liikkumista ei estä mikään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-09-21T20:43:35,2016-09-21T20:47:29,Tarkistettu,1.1 2016_87_537,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kaudella pikavippejä suitsittiin määräämällä korkokatto alle 2 000 euron lainoille, joiden korko sai olla enintään 50 prosenttia plus peruskorko. Nykytilanne on se, että pikavippiyritykset kiertävät tätä lain kirjainta myöntämällä yli 2 000 euron lainoja, joita korkokattoraja ei koske. Käytännössä niistä maksetaan usein vähemmän kuin myönnetty määrä, eli lainaa pilkotaan osiin ja näin lainojen korko voi kuitenkin karata pilviin, toisin kuin alkuperäisessä korkokattolainsäädännössä oli tarkoitus. Hätätilanteessa otetulla pikavipillä voidaan usein maksaa vaikkapa kodin vuokra. Olisinkin tänään kysynyt ministeriltä, näkisikö hän, että jotain voitaisiin tehdä tällä vaalikaudella näiden pikaluottoyritysten korkokiskonnan suitsimiseksi, vaikkapa lakimuutoksia. Arvoisa puhemies! Näiden pikalainojen hoitaminen voi koitua joillekin mahdottomaksi ja aiheuttaa maksuhäiriömerkintöjä. Suomessa on tällä hetkellä ennätyksellinen määrä maksuhäiriöisiä ihmisiä, jo yli 370 000. Maksuhäiriömerkinnät voivat muodostaa ihmisille todellisen ongelman muun muassa asunnon hankkimisen yhteydessä. Moni vuokranantaja vaatii vuokralaiselta kotivakuutuksen. Kotivakuutuksen saaminen puolestaan voi olla mahdotonta, koska vakuutusyhtiöt eivät ehkä kotivakuutusta myönnä juuri tämän maksuhäiriömerkinnän vuoksi. Arvoisa puhemies! Kotivakuutukset kuuluvat vapaaehtoisiin vakuutuksiin, joissa on voimassa sopimusvapaus. Vakuutusyhtiöillä ei ole velvollisuutta tehdä vakuutussopimusta jokaisen sitä haluavan kanssa. Maksuhäiriömerkintä voi olla hyväksyttävä syy vakuutusyhtiölle kieltäytyä vakuutuksen myöntämisestä, mikäli sen perusteella voidaan objektiivisesti arvioida, että asiakas tulee jatkossakin laiminlyömään vakuutusmaksun suorittamisen. On varsin yleistä, että vakuutusyhtiöt epäävät kotivakuutuksen pelkän luottohäiriömerkinnän perusteella, vaikka vakuutussopimuslain tarkoitus on ollut, että käteismaksun hyödyntäminen olisi maksuhäiriötapauksissa pääsääntö. Käytäntö on kuitenkin täysin toinen. Maksuhäiriömerkintä usein estää kotivakuutuksen saamisen, ja näin mahdollinen muutto esimerkiksi työn perässä toiseen kaupunkiin voi olla mahdotonta. Arvoisa puhemies! Työttömiä kannustetaan ottamaan työtä vastaan myös kotikunnan ulkopuolella, vähän kauempaa. Monilla tähän olisi myös tahtotilaa. Maksuhäiriömerkintä voi kuitenkin olla este siirtymiselle toiselle paikkakunnalle työn perässä. Vuokra-asuntoa toiselta paikkakunnalta ei ehkä saakaan mahdollisen maksuhäiriömerkinnän vuoksi. Arvoisa puhemies! Koti on yksi ihmisen elämän toimimisen perusedellytyksistä. Olisinkin halunnut arvoisalta ministeriltä kysyä: miten näitä ihmisiä voitaisiin auttaa uuden työelämän alkuun toisella paikkakunnalla?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-09-21T20:47:37,2016-09-21T20:50:53,Tarkistettu,1.1 2016_87_538,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Myönnän vielä puheenvuoron edustaja Kivirannalle, ja sen jälkeen tämän asian käsittely keskeytetään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_87_539,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käytän tämän toisen puheenvuoroni yleiskeskustelussa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ammattikorkeakoulut ovat parinkymmenen vuoden toiminta-aikanaan vakiinnuttaneet asemansa osana koulutusjärjestelmäämme. Ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärä oli vuonna 2015 liki 140 000 opiskelijaa, joista noin 10 000 oli jatkotutkinnon eli ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia. Sekä opiskelija- että tutkintomäärät ovat olleet kasvavia. Tästä kokonaismäärästä noin 30 prosenttia opiskelee tekniikan alalla sekä 29 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Nämä kaksi yhteiskunnassamme erittäin näkyvää alaa vastaavat yli puolesta ammattikorkeakoulujen koulutuksesta. Nämä lukumäärät osoittavat sen vahvan voimavaran, joka alueellisesti toimivassa ammattikorkeakouluverkostossamme on. Varmistaaksemme tämän koulutuksen laadun ja aseman maassamme tulee kehittää sekä ammattikorkeakoulujen keskinäistä että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä laaja-alaisesti. Yhteistyön tulee toimia mahdollistajana siten, että molempien osapuolten vahvuudet tulevat yhteiseen käyttöön. Tällöin tulee ottaa huomioon ammattikorkeakoulujen vahvat työelämäyhteydet sekä yliopistojen korkeatasoinen teoriaosaaminen. Arvoisa puhemies! Hyvällä yhteistyöllä saavutamme lopputuloksen, joka vahvistaa molempien osapuolten toimintaa. Yhteistyön myötä myös ammattikorkeakoulujen kannalta on hyödyllistä keskittyä tiettyihin vahvoihin paikallisiin aloihin, jolloin korkeakoulu kykenee toimimaan vahvana alueellisena vaikuttajana. Se on eräs ammattikorkeakoulun perustehtävä. Yhteistyön myötä tulee myös mahdolliseksi säilyttää korkeakoulutuksen hyvä laatu ja samalla ylläpitää nykyinen laaja-alainen koulutusohjelmien tarjonta. Tämä ei tarkoita sitä, että jokainen korkeakoulu tarjoaisi kaiken mahdollisen koulutuksen, vaan kukin tarjoaisi sitä koulutusta, jonka toteuttamiseen on parhaat edellytykset sekä alueellisen koulutustarpeen että alueen realistisen opiskelijamäärän mukaan. Yhteistyön myötä korkeakoulujen käyttäessä mahdollisesti myös yhteisiä tiloja saadaan hyötyä myös nousseista tilojen käyttöasteista, jolloin tilavuokrien sijaan saadaan rahaa ohjatuksi tutkimukseen ja opetukseen. Arvoisa puhemies! Poliittisella päätöksenteolla pystymme luomaan ympäristön, joka turvaa ammattikorkeakoulujen kehityksen myös tulevaisuudessa. Laaja-alaista yhteistyötä tekemällä ammattikorkeakoulut pystyvät tehokkaasti vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja turvaamaan yritysten ammattitaitoisen työvoiman saannin sekä toimimaan vahvana alueellisena kehittäjänä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-09-21T20:51:10,2016-09-21T20:54:53,Tarkistettu,1.1 2016_87_540,87/2016,2016-09-21,10.00,20.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisat edustajat, on sovittu, että tämä keskustelu keskeytetään ennen viimeistä puheenvuoroa. Äsken, ennen edustaja Kivirannan puheenvuoroa, vain edustaja Kulmala oli puhujalistalla. Siitä syystä ilmoitin, että asian käsittely keskeytetään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_1,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_88_2,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_88_3,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meistä jokainen vanhenee vääjäämättä. Koti on meille jokaiselle rakas, mutta jossain vaiheessa elämää koti ei ole enää kaikille turvallinen paikka asua. Silloin tarvitaan muita ratkaisuja. Nyt hallitus on kuitenkin päättänyt heikentää eniten apua tarvitsevien ikäihmisten hoivaa vähentämällä hoitohenkilökunnan määrää. Sain tänään kirjeen Pohjois-Karjalasta. Siinä eräs pitkän työkokemuksen omaava hoitaja kuvailee tuntojaan näin: ""Jos henkilöstömitoitus laskee hallituksen suunnittelemalla tavalla, palataan vanhaan, tehtäväkeskeiseen työskentelyyn. Hoidetaan kuin kanoja kanalassa, esimerkiksi tietylle rivistölle annetaan mahantoimitussupot tiettynä päivänä ja sitten viedään suihkuun. Yksilöllisyydestä ei voi enää puhua tai omahoitajuudesta."" Kysynkin ministeri Rehulalta: Onko tämä se tapa, jolla takaamme arvokkaan vanhuuden Suomen rakentajille? Kuulostaako tämä teistä sellaiselta vanhuudelta, jossa ihmisarvoa kunnioitetaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-22T16:04:30,2016-09-22T16:05:46,Tarkistettu,1.1 2016_88_4,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihmisarvoisen vanhuuden edellytysten aikaansaaminen, ihmisarvoisen vanhuuden tukeminen on meidän päätöksentekijöitten vastuulla ja käsissä. Se on eduskunnan vastuulla ja käsissä, se on kuntapäättäjien vastuulla ja käsissä. Hoitoisuus on avainasia silloin kun puhutaan henkilöstötarpeesta, silloin kun puhutaan niitten ammattilaisten määrästä, jotka huolehtivat siitä, että ihmisarvoinen elämä toteutuu kaikissa tilanteissa. Toivon mukaan mahdollisimman moni pystyy asumaan mahdollisimman pitkään tuetusti, saaden palveluja kotiin. Me olemme menossa kohti aikaa, jolloin digitalisaatio, erilaisen teknologian hyödyntäminen mahdollistaa kotona asumisen entistä pidempään. Mikään tekniikka ei tule koskaan korvaamaan ihmistä, ei siellä kotonakaan, ja sitten meillä on aina joukko ihmisiä, jotka tarvitsevat sen 7/24-palvelun ja tuen. (Puhemies koputtaa) Ihmistä tarvitaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-22T16:05:46,2016-09-22T16:06:53,Tarkistettu,1.1 2016_88_5,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_6,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp," Arvoisa puhemies! Meillä on jo nyt sellainen tilanne, jossa ihmiseltä ei ehditä saada päivän aikana edes pyjamaa pois päältä. Hoitajamitoitus ei varmasti ratkaise kaikkia ongelmia mutta se tuo turvaa niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Hallituksen suunnittelema 0,4-mitoitus tarkoittaa, että 14 vanhuksen hoitoyhteisössä on aamu- tai iltavuorossa vain yksi hoitaja. Vuonna 2012 kaikki eduskunnassa kantoivat huolta hoitajien määrän riittävyydestä. Silloin sovittu 0,5-mitoitus mahdollistaa sen, että 14:ää henkilöä hoitaa sekä aamu- että iltavuorossa kaksi hoitajaa. Ja sekään ei ole paljon esimerkiksi muistisairautta sairastavien hoidossa ja hoivassa. Kysynkin ministeri Rehulalta nyt vietettävän muistiviikon hengessä: onko hallitus todellakin menettänyt muistinsa vaatiessaan, että hoitajien määrää vähennetään jo entisestään riittämättömästä määrästä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-22T16:07:03,2016-09-22T16:08:13,Tarkistettu,1.1 2016_88_7,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Samalla kun hallitus muistaa ja hallitus tietää, mistä on kysymys ja mitkä ne hoidon ja hoivan tarpeet arjessa ovat, on katsottava eteenpäin. Toisekseen siitä, millä edustaja Mäkisalo-Ropponen aloititte tuon kysymyksenne: Tätä palautetta tulee ihan liiankin paljon, että ihmisellä ei ole, ammattilaisella ei ole vanhukselle riittävästi aikaa. Mutta onneksi meillä on iso joukko vanhusten hoivaa ja hoitoa, jossa ihminen on ihmiselle ja sitä aikaa on. Tämä on yksi osa työtä, jota kentällä ihan ministeriöjohtoisestikin tällä hetkellä tehdään, että niitä hyviä käytäntöjä, tapoja ja toimintamalleja, joista on hyviä kokemuksia, jolloin ihmisellä on aikaa ihmiselle, ammattilainen pystyy keskittymään siihen työhön, johon hänellä koulutus on, me yritämme nyt monistaa, että se inhimillinen vanhuus olisi kaikille mahdollisimman hyvä ja mahdollinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-22T16:08:14,2016-09-22T16:09:18,Tarkistettu,1.1 2016_88_8,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kävin toissa viikolla tutustumassa joensuulaiseen palveluasumiseen ja saatoin kyllä omin silmin todeta sen, kuinka vähän hoitajilla on aikaa hoidettaville vanhuksille. Me tiedämme, että palveluasumisen piiriin tulee yhä huonokuntoisempia vanhuksia ja sen takia he tarvitsevat enemmän apua ja tukea. Hallituksen suunnitelmat siitä, että hoitajamitoitusta edelleen vähennetään, tarkoittavat sitä, että entistä vähemmän hoitajilla on aikaa vanhuksille ja entistä vähemmän voidaan toteuttaa viriketoimintaa tai kuntouttavaa toimintaa. Kysynkin nyt hallitukselta: oletteko te todella tietoisia siitä, millä tavalla hoitajat tänä päivänä työskentelevät, minkä verran heillä on aikaa vanhuksille, miten sitä aikaa tarvittaisiin paljon enemmän ja kuinka tämä hoitajamitoituksen vähentäminen auttaa asiassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-22T16:09:20,2016-09-22T16:10:17,Tarkistettu,1.1 2016_88_9,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tiedosta ja tiedon puutteesta valmistelu ei ole ollut tähänkään asti kiinni, eikä se tule olemaan sitä jatkossakaan. Kyllä se palaute niin ihmisten omaisilta kuin sitten niiltä ihmisiltä, naisilta ja miehiltä, joilla on pelko siitä, että he joutuvat toisten avun varaan, ja se tietoisuus on käytettävissä. Samoin hyödynnetään se paras asiantuntemus, joka käytettävissä on. Toisekseen tämän laatusuosituksen osalta pitää muistaa, että meillä on vanhuspalvelulaki, meillä on omaishoitolaki, meillä on sosiaalihuoltolaki, joka sääntelee sitä työtä, jota siellä vanhuspalvelujen arjessa tehdään. Hallitus on sopinut, että tämän syksyn aikana laatusuositus läpikäydään ja perataan kokonaisuudessaan ja tätä laatusuositusta peilataan niitä palvelutarpeita vasten, jotka arjessa ovat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-22T16:10:17,2016-09-22T16:11:17,Tarkistettu,1.1 2016_88_10,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen aikana ei todellakaan ole helppoa olla pienituloinen eläkeläinen tai vanhus. Olin eilen mukana vastaanottamassa Eläkeläisliittojen etujärjestön, Eetun, jäseniä, joiden viesti eduskuntaan oli varsin selvä: talousarvioesitys on epäoikeudenmukainen. Hoitajien vähentämisen lisäksi hallitus heikentää eläkeläisten asemaa leikkaamalla eläkkeitä, leikkaamalla lääke- ja matkakorvauksia ja nostamalla terveyskeskusten asiakasmaksuja. Hoitajien vähentäminen saattaa Valviran mukaan johtaa kiireen lisääntyessä jopa vanhusten kovakouraiseen kohteluun. Stressaantunut hoitaja ei ole hyvä hoitaja. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri: onko hallituksen tavoitteena se, että tulevaisuudessa vanhukset säilötään johonkin laitokseen, jossa hoitajat eivät ehdi tehdä edes välttämättömiä toimenpiteitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-09-22T16:11:20,2016-09-22T16:12:22,Tarkistettu,1.1 2016_88_11,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Yhden väitteen ainakin korjaan. Minulla ei ole tietoa, että hallitus kaavailisi asiakasmaksujen muutoksia ensi vuodelle. Jos jollakulla tämä tieto on, niin kertokaa ihmeessä. Minulla sellaista tietoa ei ole. Toisekseen, itsemääräämisoikeuden omaavan naisen ja miehen inhimillinen arki on se tavoite, johon tässä tähdätään. On kyse toki rahasta, on kyse euroista, mutta yhtäläisesti on kyse siitä, että esimerkiksi 7/24-hoivapaikoissa johdetaan sitä työtä oikein, huolehditaan siitä, että ammattilaiset saavat keskittyä omaa koulutustaan vastaavaan työhön, tehdään asioita, joilla mahdollistetaan se inhimillinen vanhuus. Meillä on räikeitäkin esimerkkejä jopa laiminlyönneistä. Jokainen laiminlyönti on liikaa, mutta kun niiden taustoja on tässä nyt selvitetty tämän ajan, kun itse olen tässä tehtävässä ollut, (Puhemies koputtaa) niin yleensä sieltä löytyy joku muu syy kuin puutteellinen lainsäädäntö tai suositukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-22T16:12:23,2016-09-22T16:13:32,Tarkistettu,1.1 2016_88_12,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! 17.7. vuonna 2013 oli murheen päivä. Silloinen hallitus toi laatusuosituksen kesälomien aikaan uudistettuna täysin pimennosta. Tämä hallitus toimii avoimemmin, ja aivan kuten ministeri kertoi, laatusuositusta ollaan uusimassa. Se on 0,5, ja te laskitte sitä kaikessa pimennossa 0,8:sta 0,5:een (Eduskunnasta: Oho! — Välihuutoja) laatusuosituksissa heinäkuussa. Ei siitä juurikaan puhuttu, mutta itse olin kesälomalla ja aika korppina siellä paikalla tein välittömästi kirjallisen kysymyksen aiheesta. Täällä sanottiin, että hoitajamitoitus ei korvaa kaikkia ongelmia hoitoalalla. Se on juurikin näin. Kysyisinkin ministeriltä, kun mainitsitte juuri tämän kaltoinkohtelun, hoitokärsimyksen: milloin me rupeamme ja ryhdymme puhumaan hoitokärsimyksestä, ja mitä sille olisi tehtävissä? (Eduskunnasta: Aivan hieno kysymys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-22T16:13:32,2016-09-22T16:14:27,Tarkistettu,1.1 2016_88_13,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tähän ydinasiaan: Hoitoisuus on se, jonka tulee määritellä henkilökunnan tarve. Hoitoisuuden tulee määritellä se tarve: mikä on ammattikoulutettujen ihmisten määrä, ne auttavat kädet, jotka siellä arjessa ovat tukemassa, auttamassa, mahdollistamassa ihmisarvoisen elämän. Toisekseen edustaja Juvosen kysymykseen: Asioista on voitava puhua niiden oikeilla nimillä. Yksi asia on myös itsemääräämisoikeuslainsäädännön eteenpäinvieminen. Se viime vaalikaudella kariutui perustuslaillisiin ongelmiin, mutta työtä on tällä vaalikaudella jatkettu ja ensi syksynä siihen laitetaan kunnon vauhti päälle niin, että vielä tämä eduskunta saa lainsäädännön, jossa ihmisen itsemääräämisoikeus niissä tilanteissa — esimerkiksi muistisairaiden osalta tämä on erittäin tärkeä asia — ja lainsäädäntö saataisiin sille tasolle kuin sen kuuluu olla. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-22T16:14:27,2016-09-22T16:15:28,Tarkistettu,1.1 2016_88_14,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän hallitus nyt linjauksessaan tosiasiassa on näitä minimimitoituksia, näitä hoitosuosituksia leikkaamassa, ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että viidesosalla leikataan nyt sitä minimivaatimusta, mikä on ympärivuorokautisessa hoidossa, jossa ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Me olemme kuulleet valiokunnassakin eri tahoja, ja Valvira on tämän ottanut myös esille julkisuudessa, että nyt näissä ympärivuorokautisen hoivan laitoksissa, paikoissa on todella raskashoitoisia potilaita, jotka tarvitsevat paljon hoivaa. Näissä paikoissa on todettu, että 0,4 on aivan riittämätön määrä, yksi hoitaja 14:ää asiakasta kohti. Tämän te olette nyt alentamassa näissä hoitosuosituksissa. Edellinen hallitus sopi, että 0,5 eli suurempi määrä hoitajia pitää olla näissä, ja kunnat nostivat (Puhemies koputtaa) hoitajien lukumäärää, ja melkein päästiin siihen. Sitä olisi pitänyt jatkaa. Kysyn ministeriltä: mitä vastaatte näille hoitajille, kun he siellä työnsä alla yrittävät hymyillä ja tehdä työnsä sydämellä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-09-22T16:15:29,2016-09-22T16:16:42,Tarkistettu,1.1 2016_88_15,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Vastaus on hoitoisuuden arviointi, joka määrittelee ammattilaisten tarpeen. Me olemme tällä hetkellä keskiarvoisesti tilanteessa noin 0,6, ja mikä se toinen desimaali olikaan. Se on se tämän hetken arjen tilanne. Meillä on vanhuspalvelulaki, meillä on sosiaalihuoltolaki, meillä on omaishoitolaki. Meillä on lainsäädäntöä, joka lainsäädännön tasolla määrittelee sen, millaista hoitoa ja hoivaa pitää olla. Toisekseen, miten jaksaa, niin se on myös meistä kiinni, että me kaikki tässäkin salissa viestitämme omalta osaltamme sen, että ongelmia on. Minä myönnän täysin, hallitus myöntää sen, että ongelmia on, mutta laatusuositusten osalta hoito, hoitoisuus, hoivan tarve on se, jonka tulee määrittää ammatti-ihmisten määrä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-22T16:16:43,2016-09-22T16:17:33,Tarkistettu,1.1 2016_88_16,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp," Värderade talman! Varje äldre människa borde ha rätt till en trygg ålderdom, och det är oerhört viktigt att regeringen skulle signalera att våra äldre är värdefulla, att vi har ett system som ser till att man kan vara trygg i sin vardag. Den här signalen som nu kommer, att man ska skära i vårdpersonalen när det gäller dygnet runt-vård från 0,5 till 0,4, är en signal som många säkert uppfattar som en mycket negativ signal, som om man inte skulle bry sig tillräckligt om de äldre. Frågan är: Har regeringen fått mycket sådan feedback att våra vårdare skulle ha för mycket tid för den äldre befolkningen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-09-22T16:17:34,2016-09-22T16:18:20,Tarkistettu,1.1 2016_88_17,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp," Arvoisa puhemies! Sellaista palautetta ei ole tullut, että olisi liikaa aikaa. (Eduskunnasta: Miksi sitä tehdään sitten?) Kritiikki kohdistuu siihen, että aikaa ei ole tarpeeksi, mennään paikasta toiseen tilanteessa, jossa ihmisen kohtaaminen ihan sosiaalisessa merkityksessäkin jää liian lyhyeksi, jää vajavaiseksi. Tämä on mahdollisuus, ja minä nyt joudun toistamaan aiemmin sanomaani siitä, että vastuuta on yhtäältä maan hallituksella mutta toisaalta myös siinä, mitä siellä arjessa tapahtuu. Toistan, että henkilöstö pitää mitoittaa sen mukaan, mikä on hoitoisuuden tarve ja millaisessa kunnossa on, mikä on fyysinen, mikä henkinen kunto, mitkä ne toimintakykyisyyden tasot ovat. Se on se ykkösasia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-22T16:18:38,2016-09-22T16:19:31,Tarkistettu,1.1 2016_88_18,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallinen ja inhimillinen vanhusten hoiva ja hoito on kokoomuksen eduskuntaryhmälle kunniakysymys. Sen takia ministeri Risikon johdolla valmisteltiin vanhuspalvelulaki, joka on tällä hetkellä voimassa, ja laissa todetaan, että vanhusten hoivassa pitää olla riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Tämä laki on voimassa. Tuon laatusuosituksen ongelma on se, että siinä on desimaaleja ja numeroita. Ihmiset ovat erilaisia, ihmiset eivät ole numeroita eivätkä desimaaleja. Kun täällä ministeri sanoo, että hoitoisuus on se lähtökohta, niin voisiko olla niin, että otettaisiin käyttöön valtakunnallinen hoitoisuusmittari? Sitä on muun muassa Tehy ehdottanut, että olisi valtakunnallinen hoitoisuusmittari, jolla sitten ohjattaisiin hoitohenkilökuntaa, niin osaamista kuin määrääkin. Tämä olisi sitten ratkaisu, että meillä olisi uudenlaiset laatusuositukset. Ja nyt kun on muistiviikko, niin muistutan, että Muistiliitto julkaisi eilen muistisairaiden laatukriteerit hoitoon. Toivon, että koko hallitus ja ministeri muistavat nuo laatusuositukset myöskin lukea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-09-22T16:19:32,2016-09-22T16:20:37,Tarkistettu,1.1 2016_88_19,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Silloin kun on kysymys ihmisestä ja jokainen meistä on yksilö, niin erilaiset numerot ovat hankalastikin yhteensovitettavissa siihen arkeen. Toisekseen hallitus on sopinut, että koko vanhustenhoidon laatusuositus nyt perataan, läpikäydään tämän syksyn aikana, ja niin hallitusryhmiltä kuin oppositioltakin otan mielelläni vastaan niitä ehdotuksia ja ideoita, joita tuohon laatusuositukseen tulisi jatkossa sisään kirjoittaa, niin että ihmisarvoinen ja parempi vanhuus olisi mahdollinen niin monelle kuin se suinkin on mahdollista, jokaiselle yksilönä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-22T16:20:37,2016-09-22T16:21:18,Tarkistettu,1.1 2016_88_20,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhusten hyvä hoito on meille ihmisarvokysymys. Ministeri on nyt monta kertaa vedonnut siihen, että ei pidä mennä näitten numeroitten taakse vaan hoitoisuudesta on kysymys. Oletteko kuitenkin selvillä siitä, että tänä päivänä hoitolaitoksissa hoidettavat vanhukset ovat yhä huonokuntoisempia ja siellä ei ole niitä kevyesti hoidettuja, jotka olisivat tasaamassa näitä suhdelukuja. Siinä mielessä sillä, että hallitus laskee tätä minimimitoitusta 0,5:stä 0,4:ään, on valtavan suuri merkitys. Te hyvin tiedätte sen, että kunnissa on rahapula, kovinkaan monessa kunnassa ei pystytä tätä hoitajamitoitusta sen minimin yläpuolella pitämään. Olisinkin kysynyt nyt ministeriltä tästä selvityksestä: Aiotaanko nyt tehdä aivan kattava, kaikki Suomen kunnat läpikäyvä selvitys siitä, millä tavalla tämä hoitajamitoitus tällä hetkellä asettautuu? Viime kaudella viime hallitus teki parhaansa sen eteen, ja silloin hoitajamitoitus oli kuitenkin korkeampi, ja nyt näyttää siltä, että tällä mitoituksella ei olisi ikään kuin väliä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-22T16:21:19,2016-09-22T16:22:26,Tarkistettu,1.1 2016_88_21,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! En kai ole missään vaiheessa väittänyt sitä, etteikö mitoituksella olisi väliä. (Sari Essayah: Te puhutte hoitoisuudesta!) — Se on se ydinasia, se hoitoisuus. Mutta totta kai mitoituksella on väliä, eihän muuten olisi käyty esimerkiksi sitä poliittista keskustelua, mikä luku on oikein tai mikä on väärin. Mutta yksi asia ja ydin on se, että se luku ei ratkaise sitä, mitä tapahtuu siellä hoito- ja hoivalaitoksen sisällä. Se ei ratkaise sitä, että jossakin on ongelmia ja jossain toisaalla menee paremmin. Kysyitte, onko hallitus tietoinen: Aika monesta asiasta on tietoinen. Minulla on omakohtaisia kokemuksia ministeriajalta ja ajalta ennen ministeriaikaa siitä, että kun menee ovesta sisään, niin siellä on henkilöitä, naisia ja miehiä, ja tuskin heitä on käsketty sanomaan, että minulla on nyt hyvä elämä, minulla on turvallista olla. Tätäkin palautetta tulee. Kolmas asia. En nyt ulkoa muista, missä kuussa, mutta siitä on aikaa, kun olen nähnyt kuntakohtaiset listat, joitten perusteella sanon, että keskiarvo on 0,6, (Puhemies koputtaa) ja se toinen desimaali ei nyt muistu mieleen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-22T16:22:26,2016-09-22T16:23:35,Tarkistettu,1.1 2016_88_22,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun myötä me olemme tietysti myös hyvinvointiyhteiskunnan arvokeskustelun ytimessä: miten pidämme huolta heistä, jotka eivät itse siihen enää kykene? Varmaan on syytä pohtia desimaalien lisäksi myös niitä meidän jokaisen ja myös eri puolueiden näkemyksiä siitä, mitä on hyvä hoito ja turvallinen vanhuus. On ihan selvää, että erityyppisissä hoitolaitoksissa on hyvin eritasoista hoitoa, ja on ikävää, jos tämän keskustelun perusteella muodostuisi kuva siitä, ettei henkilöstö tekisi parasta tai että kaikkialla asiat olisivat huonosti. Näin ei ole. Jo nyt monin paikoin ylitetään tuo mitoitus, ja pidän erittäin hyvänä, että ministerin linjaus on uusia ja käydä läpi koko se laatusuositus. Voitaisiinko päästä parempaan myös taloudellisesti kuntien kannalta muutakin kuin henkilöstöä vähentämällä? Mutta samalla haluan ministeriltä kysyä: Ymmärrykseni mukaan yli vaalikausien kaikki puolueet ovat sittenkin sitoutuneet tavoitteeseen (Puhemies koputtaa) kotihoidon lisäämisestä, ja hallituksella on tästä kärkihanke. Miten tämä jaksaa? Se on kuitenkin iso kuva ja tavoite: mahdollisimman pitkään kotona.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-09-22T16:23:37,2016-09-22T16:24:48,Tarkistettu,1.1 2016_88_23,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Ensimmäisessä tai toisessa vastauksessani totesin, että ollaan kenttävaiheessa siinä, että hyödynnetään uusia käytäntöjä, niitä hyviä käytäntöjä, joita on olemassa, niitä toimenpiteitä, joissa on aikaa olla ihminen ihmiselle ja koulutetun ihmisen aika on palvelun tarvitsijan käytettävissä ja hyödynnettävissä. Tämä työ on nyt siinä vaiheessa ja siinä asennossa, että maakunnittain kenttätyö on lähdössä liikkeelle ja yritetään näitä hyviä toimintatapoja, käytäntöjä, johtamiseen liittyviä mahdollisuuksia hyödyntäen päästä eteenpäin. Toisekseen, näistä uusista toimintatavoista hallitus on päättänyt — ja jo tänä vuonna lisäbudjettiin tuli raha, ensi vuonna täysimääräisesti — panostaa perhehoitoon, joka tulee olemaan ei ihan kokonaan uusi asia, mutta sen hyödyntäminen on meillä vielä uutta, ja se on suuri mahdollisuus. Eväitä on, ja esimerkiksi meidän kaikkien edustajien, jotka olemme kuntapäättäjiä, (Puhemies koputtaa) tehtävä on viedä (Puhemies koputtaa) viestiä kentälle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-22T16:24:48,2016-09-22T16:25:54,Tarkistettu,1.1 2016_88_24,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ennen eduskuntaan tuloani keräsin yli 15 000 nimeä vanhainkodissa olevien ihmisten oikeudesta ulkoiluun. Tämä oli tehtävä, sillä puolet heistä ei ole päässyt viimeiseen kuukauteen ulos edes omasta asuinrakennuksestaan. Siksi on äärettömän huolestuttavaa, että hallitus antaa viestin heikentää entisestään vanhuspalveluita. Ensimmäiseksi hoitohenkilökunnan vähentäminen: 1 henkilö 14 asukasta kohden. Tämän lisäksi heikennätte henkilöstön asiantuntemusta, osaamista, poistatte ihmisiltä oikeuden vastuutyöntekijään. Koska kaikki tiedämme nämä ongelmat, niin peräämme täällä ratkaisuja, miten näihin ongelmiin voitaisiin puuttua. Ja tässä kyllä mielestäni on kyse vain säästölaista. Sen takia kysyisinkin ministeriltä: annatteko mielestänne oikean signaalin vanhustenhoidon kehittämisestä näillä säästölaeilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-09-22T16:25:54,2016-09-22T16:26:56,Tarkistettu,1.1 2016_88_25,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys hoitohenkilökunnan määrästä (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Poliitikon yksi tehtävä on se, että pitää ääntä niiden puolesta, joitten oma ääni ei muutoin kuulu. Siitähän tässäkin keskustelussa osaltaan on kysymys. Keskustelun käyminen olisi helpompaa, jos edes yritettäisiin pysyä siinä todellisuudessa ja siinä arjessa, joka vallitsee. Myönnän: on ongelmia, on hoitolaitoksia, joissa on ongelmia, on räikeitäkin laiminlyöntejä. Mutta sehän, että teidän, edustaja Nurminen, on pitänyt kerätä 15 000 nimeä, kertoo siitä, että ne ongelmat on tunnistettu ja sitten on pitänyt ruveta nimien keruuseen, kun ei ole muuten muutosta tullut. Minusta on iso asia jo se, että näistä ongelmista puhutaan ääneen, mutta sitten taas toisinpäin, myös henkilöstön suuntaan tilanne ei ole läheskään niin synkkä ainakaan merkittävässä osassa hoitolaitoksia kuin annetaan ymmärtää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-22T16:26:56,2016-09-22T16:28:02,Tarkistettu,1.1 2016_88_26,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Yanar.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_88_27,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Suomalaiset ovat järkyttyneet. Suomessa on kuollut ihminen poliittisen väkivallan seurauksena 67 vuoden jälkeen. Jimi Karttusen kuolemaan johtanut uusnatsien hyökkäys keskellä Helsinkiä keskellä kirkasta päivää on muistutus meille kaikille siitä, että demokratiaa ja yhteiskuntarauhaa pitää puolustaa. Arvoisa hallitus, uusnatsit eivät ole uhka vain osalle suomalaisista, esimerkiksi maahanmuuttajille, vaan koko yhteiskuntajärjestyksellemme. Uusnatsien Suomessa ei ole tilaa vasemmistolaisille, seksuaalivähemmistöille, oikeistolaisille, keskustalaisille eikä muunlaisesti ajatteleville. Uusnatsien Suomessa on tilaa vain uusnatseille. Arvoisa pääministeri, koko Suomi janoaa teiltä arvojohtajuutta. Suomalaiset yhdessä haluavat puolustaa demokratiaa ja tasa-arvoa. (Puhemies koputtaa) Miten hallitus aikoo vastata suomalaisten huoliin ja estää äärioikeiston ja uusnatsien järjestäytyneen väkivallan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-09-22T16:28:07,2016-09-22T16:29:19,Tarkistettu,1.1 2016_88_28,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällainen väkivaltainen ääriliikehdintä on tuomittavaa. Minä uskon, että me kaikki tässä salissa tuomitsemme sen, mitä on tapahtunut, ja esitämme yhteisen osanottomme tässä menehtyneen omaisille. Ihmisarvo on jakamaton. Elämä on lahja, ja elämän lahjaa meidän kaikkien pitää kaikissa tilanteissa kunnioittaa. No, se, mitä hallitus tässä tilanteessa nyt asialle tekee: Olemme lähteneet selvittämään sisäministerin johdolla edellytyksiä lainmuutokselle, missä väkivaltaan kannustavat ääriliikkeet voitaisiin kieltää tai näiden väkivaltaisten ääriliikkeiden kantamat tunnukset voitaisiin kieltää. Sisäministerin johdolla tehdään tästä asiasta selvitys ja tarvittavat päätökset mahdollisimman nopeasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-22T16:29:20,2016-09-22T16:30:19,Tarkistettu,1.1 2016_88_29,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat pyytää vastauspuheenvuoron, ilmoittautumaan V-painikkeella.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_30,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Oron för rasism, för våldsbrott, för extremorganisationernas verksamhet, det är en oro som vi alla delar. Det är en oro som inte vidkänner några som helst partigränser. Var och en har rätt att få gå på gator och torg utan att utsättas för våld, sparkar, slag, få sin fysiska integritet kränkt. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,sv,Stefan Wallin,910,2016-09-22T16:30:28,2016-09-22T16:30:55,Tarkistettu,1.1 2016_88_31,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp," Arvoisa puhemies! Varmasti voimme tehdä paljon enemmän yhdessä. Me voimme myöskin yhdessä tehdä sen eteen, että vastakkainasettelu kaikissa eri kysymyksissä, isommissa ja pienemmissä, vähenee ja että me Suomi 100 ‑hengessä rupeamme yhä enemmän toimimaan ja tekemään asioita yhdessä. Myöskin eriarvoisuuden kehitykselle me voimme tehdä yhdessä enemmän. Ehkä siellä tärkeimpänä toimena on se, että yhä useampi suomalainen saisi olla yhteiskuntaa rakentamassa työelämässä. Meillä on varmasti myöskin lainsäädännössä puutteita, ja kyllä tämän vakavan tapahtuman seurauksena myöskin lainsäädäntöä pitää nöyrästi arvioida, onko siellä sellaisia ratkaisuja puutteisiin, joilla tällaiseen toimintaan voitaisiin paremmin puuttua. Hallitushan jo keväällä hyväksyi tämmöisen ohjelman, jolla pyrimme ennalta ehkäisemään ääriliikkeiden radikalisoitumista. Tämä ohjelma on pistetty toimeen jo koko maassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-22T16:31:31,2016-09-22T16:32:42,Tarkistettu,1.1 2016_88_32,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viharikosten ja ääriliikkeiden väkivallan ehkäisy edellyttää paitsi näitä tarvittavia lainmuutoksia ja ohjelman toteuttamista, niin myös riittäviä viranomaisresursseja. Ja kyllä tällä hetkellä on suuri huoli siinä, että tuo meillä käsillä oleva budjettiesitys tarkoittaa sitä, että tähän vuoteen verrattuna ensi vuonna poliisilla on yli 40 miljoonaa euroa vähemmän määrärahoja käytössään. Se käytännössä tarkoittaa noin 250 poliisimiehen vähenemää, jossa mennään alle tuon 7 000:n rajan. Kun nyt eduskunnalla on sekä tuo sisäisen turvallisuuden selonteko että tämä budjetti käsissään, niin kysyn teiltä, pääministeri: oletteko valmis siihen, että eduskunta korjaisi tuota hallituksen budjettiesitystä niin, (Puhemies koputtaa) että nuo tarvittavat eurot saataisiin, jotta poliisimäärä pystyttäisiin edes nykyisellä tasolla säilyttämään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-09-22T16:32:46,2016-09-22T16:33:56,Tarkistettu,1.1 2016_88_33,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp,Tähän kysymykseen vastaa sisäministeri Risikko.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_34,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Otitte erittäin tärkeän aiheen kysymykseksi. Väkivallalle, rasismille ja vihapuheelle pitää olla nollatoleranssi. Alkuperäisessä kysymyksessä oli kysymys väkivaltaisesta äärijärjestöstä. Ne pitää kieltää ehdottomasti. Sitten, kun puhutaan näistä resursseista: Täällä edustaja kysyi myös siitä, mitä me jokainen voimme tehdä. Oletteko huomanneet, että kun tapahtuu vihapuhetta ja tällaista, niin kun sitä paljon on, me turrumme siihen ja meitä ei enää kohta heilauta mikään? Se on tämän yhteiskunnan tuho. Siitä syystä meidän täytyy yhdessä tarttua tähän, ja siihen tarvitaan, aivan niin kuin edustaja Räsänen sanoo, resursseja. Me tarkastelemme näitä resursseja nyt uudelleen monestakin näkökulmasta. Meillä on ensi maanantaille varattu pääministerin johdolla keskustelutilaisuus tästä, ja me katsomme uudelleen tätä tilannetta. On vakava paikka.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-22T16:33:57,2016-09-22T16:35:02,Tarkistettu,1.1 2016_88_35,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kansallissosialismia kannattavat äärijärjestöt hyväksyvät oikeiksi ihmisiksi vain ne, jotka täyttävät heidän määritelmänsä. Heille ihmisarvo ei ole jakamaton. Nämä ryhmät pyrkivät ""puhtaan"" kansakunnan toteuttamiseen väkivallalla ja uhkailulla sananvapauden ja yhdistymisvapauden varjolla. Kaikkien puolueiden on nyt yhdessä torjuttava tätä ääriajattelua. Puolueiden on huolehdittava siitä, etteivät ne suojele riveissään sellaisia henkilöitä, jotka sympatisoivat ääriliikkeitä tai jopa osallistuvat niiden toimintaan. Arvoisa pääministeri Sipilä, sisäministeri Risikko, näiden liikkeiden kytkentään tähtäävät konkreettiset lainsäädäntötoimenpiteet ovat teidän vastuullanne. Milloin saamme konkreettisia esityksiä tänne eduskuntaan käsiteltäväksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-22T16:35:04,2016-09-22T16:35:59,Tarkistettu,1.1 2016_88_36,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Olemme tämän viikon aikana, sisäministeriö ja oikeusministeriö, katsoneet näitä lainsäädäntöjä nyt yhteen, ja ministeri Lindström tuli esille tällä viikolla listalla siitä, mitä lainsäädäntöä tällä hetkellä on. Olen kuitenkin sitä mieltä, että meidän on katsottava, onko niissä päivitettävää, onko täsmennettävää ja onko mahdollisesti tarvetta lisälakeihin ja -täsmennyksiin, mutta myöskin onko soveltamiskäytännöissä ja toimeenpanossa jotain, johonka pitää tarttua. Tämä kaikki tarkastelu tehdään nyt tällä viikolla. Meillä on tarkoitus keskustella tästä pääministerin johdolla ensi maanantaina. Sen jälkeen me tiedotamme tästä lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-22T16:35:59,2016-09-22T16:36:46,Tarkistettu,1.1 2016_88_37,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen hyvin huolestunut, kuten ryhmäni ja koko eduskunta, tästä ääriliikkeiden lisääntyvästä toiminnasta Suomessa. On meille kaikille päivänselvää, että tässä maassa on kaikkien sitouduttava demokraattiseen prosessiin ja yhteisiin pelisääntöihin. Niin kauan meillä on yhteiskunta kuin me kunnioitamme toistemme kansalaisoikeuksia ja nimenomaan yhteisömme pelisääntöjä. Niitä muutetaan laillisella prosessilla ja niitä valvotaan yhtä lailla oikeusvaltioperiaatetta noudattaen. Tätä meidän järjestystämme kohtaan on noussut erilaisia ääriliikkeitä: äärioikeistoa, anarkisteja ja muitakin. Haluaisin kysyä nyt erityisesti yhdestä, joka myös on nostanut viime vuosina merkittävästi profiiliaan ja näkyvyyttään Suomessa. Suomessa väitetään olevan noin 300 henkilöä, jotka ovat tavalla tai toisella yhteyksissä islamistisiin äärijärjestöihin. Kysyisin asianomaiselta ministeriltä: miten tähän on varauduttu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-09-22T16:36:47,2016-09-22T16:37:51,Tarkistettu,1.1 2016_88_38,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että otetaan myös muita näkökulmia tähän keskusteluun. Meillä on suojelupoliisi, joka seuraa hyvin monia asioita, ja hyvin paljon tietoja liikkuu näistäkin henkilöistä. On kuitenkin tarpeen, että me vahvistamme heidän resurssiaan, mutta myös vahvistamme sitä, että meillä on mahdollisuuksia seurata tällaisia tilanteita, ja myöskin kansainvälistä tietojenvaihtoa meillä pitää olla. Tämä eduskunta tulee päättämään tiedustelulainsäädännöstä tämän eduskunnan aikana, ja vetoan teihin jo tässä yhteydessä, että tässäkin on työkalu juuri tähän toimintaan, mistä nyt puhutte.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-22T16:37:51,2016-09-22T16:38:41,Tarkistettu,1.1 2016_88_39,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä kuolemantapaus on järkyttänyt kaikkia suomalaisia, ja ihmiset odottavat nyt valtionjohdolta selkeitä kannanottoja ja vastauksia siihen, miten äärioikeistolaiseen väkivaltaan ja rasismiin voidaan puuttua. Ja arvoisat kollegat, arvoisa pääministeri, minä toivon, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Tässä kyseisessä tapauksessa on kyse väkivaltaisen uusnatsijärjestön harjoittamasta poliittisesta väkivallasta, ei vastakkainasettelusta yleisesti eikä varsinkaan maahanmuuttokeskustelusta. Tämän nykylainsäädännön tilan arviointi on varmasti aivan perusteltua, mutta kyllä väkivaltaisten uusnatsijärjestöjen toimintaan on mahdollista puuttua nykylainsäädännönkin puitteissa. Silti mitään ei ole tehty, mitään ei ole tapahtunut. Pääministeri Sipilä ja ministeri Risikko: miten te aiotte huolehtia siitä, että viranomaiset käyttävät niitä keinoja, jotka jo (Puhemies koputtaa) nykylainsäädännönkin puitteissa ovat olemassa näiden järjestöjen toiminnan kitkemiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-22T16:38:42,2016-09-22T16:39:51,Tarkistettu,1.1 2016_88_40,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! On erittäin tärkeä näkökulma myös tuo. On tarkoitus, että nyt tämä lainsäädäntö perataan myös sillä lailla, onko toimeenpanossa jotain ongelmaa, onko mahdollisesti näitten lakipykälien, joita on jo vaikka kuinka paljon, soveltamisessa jotain ongelmaa, ja vielä, puuttuuko jotain. Olen oikeusministeriön edustajien kanssa neuvotellut tästä jo, ja he tuottavat nyt näitä omia näkemyksiään tästä, ja me sitten katsomme yhdessä tuolla sekä sisäministeriön että oikeusministeriön huippuvirkamiesten kanssa nämä asiat. Aivan varmasti tähän tullaan puuttumaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-22T16:39:51,2016-09-22T16:40:36,Tarkistettu,1.1 2016_88_41,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kaikki väkivalta, on se motiivi ihan mikä tahansa, on tuomittavaa. Kaikki väkivalta, on sen tekijä ihan kuka tahansa, on tuomittavaa. Näin pitää olla. Vihapuhe on tuomittavaa. Toisten halventava nimittely on tuomittavaa, tapahtuu se kasvokkain tai sosiaalisessa mediassa, ja muistetaan, että aina vastuu on rikoksentekijällä. Meidän tehtävämme on toki hoitaa lainsäädäntö kuntoon ja tuomita nämä teot, niin kuin nyt ilmeisesti kaikki täällä ovat tuominneet, niin kuin pitääkin tuomita. Olen iloinen, että ministeri Risikko on rivakasti puuttunut tähän lainsäädännön tarkasteluun ja toimintatapojen tarkasteluun ja ministeri Grahn-Laasonen myös tähän pehmeämpään linjaan, ennaltaehkäisyyn. Näin pitääkin olla. Täällä meillä Suomessa on tapahtunut viimeisten parin vuoden aikana vakavia väkivallantekoja, missä on vakava uhka ollut ihmisille, omaisuutta vahingoitettu. On otettava huomioon, että tämä on laajempi asia kuin vain yksi tuomittava, valitettava teko Asema-aukiolla. Haluaisin kysyä nyt tässä vielä tästä (Puhemies koputtaa) lainsäädännön tarkastamisesta: otetaanko huomioon myös tämä tunnusten käyttökielto ja samoin mielenilmauksen ennakkoilmoituksen ajan tekeminen aikaisemmaksi, että poliisi pystyisi tekemään tämmöisen uhka-arvion tilanteesta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-09-22T16:40:37,2016-09-22T16:41:52,Tarkistettu,1.1 2016_88_42,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Edustajan hyvään puheenvuoroon ja kysymykseen vastaus: kyllä otetaan, ja otetaan erittäin vakavasti. Poliisiylijohtaja Kolehmainen on jo tuonut oman kantansa poliisihallinnosta, ja aivan varmasti näin tehdään. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä: tällaiset tunnukset on kiellettävä. Mitä tulee kaiken kaikkiaan tähän meidän toimintaan, niin me tarvitsemme siihen myös resursseja mutta ennen kaikkea sitä, että tiedot kulkevat ja tehdään yhteistyötä eri viranomaisten kanssa, mutta on tärkeää myöskin se varhainen puuttuminen. Tällä hetkellähän ongelma on se, että poliisi voi puuttua vasta siinä vaiheessa, kun jotain on jo tehty, ja nyt meidän pitäisi päästä aikaisemmin siihen vihapuheeseen, josta on niin lyhyt matka väkivaltaan. Ja sitä vihapuhetta — johon me olemme jo turtuneet ja jonka me valitettavasti hiljaisesti samalla hyväksymme — on aika olla hyväksymättä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-22T16:41:53,2016-09-22T16:42:54,Tarkistettu,1.1 2016_88_43,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat olleet järkyttyneitä, ja nyt on erittäin tärkeää, että me kaikki laitamme jäitä hattuun ja annamme poliisin ja muitten rikostorjuntaviranomaisten tehdä työtään ja selvittää, mitä on todella tapahtunut. (Pentti Oinonen: Eikä lehtien!) Suomessa ei ole tilaa äärioikeistolle, ei äärivasemmistolle, ei ääri-islamisteille eikä ekoterroristeillekaan. Demokratia ei suojaa niitä, jotka haluavat tuhota demokratian ja ihmisoikeudet, siitä olemme varmasti kaikki täällä eduskunnassa samaa mieltä. Kysyisin vielä tarkentavan kysymyksen sisäasiainministeriltä: ollaanko nyt näiden tapahtumien johdosta selvittämässä, voidaanko lakkauttaa sellaisia rekisteröityjä yhdistyksiä, joissa mahdollisesti on äärimmäistä toimintaa, ja onko mahdollista tulkita, että ääriuskonnollisen tai ääripoliittisen järjestön voisi nähdä rikollisjärjestönä rikoslain tarkoittamassa merkityksessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-09-22T16:42:56,2016-09-22T16:43:59,Tarkistettu,1.1 2016_88_44,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä, aivan niin kuin edustaja Kurvinen tässä mainitsi, on tarkoitus selvittää tämä ja perata ihan perin pohjin. Kuinka paljon saadaan tämän viikon aikana ja maanantain keskusteluun, siinä mahdollisesti työtä riittää, mutta tarkoitus on juuri se, että me katsomme tämän kaiken kaikkiaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-22T16:44:00,2016-09-22T16:44:24,Tarkistettu,1.1 2016_88_45,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp,"Vielä tähän kysymykseen, edustaja Niinistö.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_46,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä uusnatsijärjestön toiminta ja äärioikeiston toiminta, sen poliittinen väkivalta, on suunnattu koko demokraattista yhteiskuntaa vastaan. Silloin meidän kaikkien päättäjinä ja suomalaisten ihmisten on yhdessä noustava osoittamaan, että me emme ole poliittisen väkivallan edessä hiljaa. Näin ollen toivon, että myös ministerit osallistuvat, kun lauantaina on Kansalaistorilla mielenosoitus, johon itse aion osallistua, sen puolesta, että me puolustamme yhdessä rauhaa, tasa-arvoa ja demokratiaa. On tärkeää osoittaa, että me olemme kansalaisten ja kansalaisliikkeiden kanssa yhdessä puolustamassa tasa-arvoista yhteiskuntaa. Arvoisa puhemies! Haluan myös tuoda esille sen, niin kuin ministeri Risikko hienosti toi esille, että äärioikeiston toiminta ja poliittinen väkivalta on se vakavin muoto siitä, mitä yhteiskunnassa on tapahtunut, mutta sen on mahdollistanut lisääntyvä vihapuhe ja tila sille. Olen kuullut lisääntyviä raportteja siitä, että ruotsin kieltä puhuvia ihmisiä on kiusattu. Suomeen adoptoituja, jotka näyttävät muunmaalaisilta, on kiusattu, vaikka he ovat asuneet koko ikänsä Suomessa. (Puhemies koputtaa) Ihmisiä on kiusattu sen perusteella, miltä he näyttävät, mitä ominaisuuksia heillä on tai mitä kieltä he puhuvat. Ja tässä tietoisesti jotkut, esimerkiksi turvapaikanhakijoita... [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Kysymys, kiitos.] ...ja maahanmuuttajia kohtaan, lietsovat vastakkainasettelua. (Puhemies koputtaa) Miten tämä voidaan purkaa, ja miten poliittiset päättäjät voivat osoittaa johtajuutta tämän asian edessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-09-22T16:44:26,2016-09-22T16:45:52,Tarkistettu,1.1 2016_88_47,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Niinistö toi esille tulevan lauantain tapahtuman: kyllä, siellä tavataan. Mutta sitten itse tähän kysymykseen: En mielestäni ole missään vaiheessa laittanut väkivallantekoja jotenkin eri kategorioihin. Minulle väkivalta on väkivaltaa, ja se pitää kieltää, ja sitä ei saa hyväksyä missään muodossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-22T16:45:52,2016-09-22T16:46:21,Tarkistettu,1.1 2016_88_48,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys ääriliikkeiden väkivallan estämisestä (Ozan Yanar vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin vakava aihe, ja kyllä meidän yhteiskunnassa näyttää olevan vakavia merkkejä siitä, että meiltä puuttuu kykyä asettua toisten ihmisten asemaan ja hyväksyä erilaisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriössä jo toukokuussa reagoimme käynnistämällä toimintaohjelman, jonka nimi on Merkityksellinen Suomessa, ja se löytyy sivuiltamme. Se on ohjelma vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja osallisuuteen edistämiseksi, ja siinä on kymmenen konkreettista toimenpidettä, joita omalla sektorilla voidaan viedä eteenpäin. Se sisältää opettajankoulutusta ja kouluissa tapahtuvaa tärkeätä ennalta ehkäisevää työtä. Kirjastot, nuorisotyö, kulttuuri, urheilu ja uskontojen välinen vuoropuhelu ovat kaikki mukana tässä ohjelmassa. Toivon ja kannustan kaikkia mukaan tämän ohjelman toimeenpanoon ja olen iloinen siitä, että laajasti kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunta ovat myöskin ottaneet tämän ohjelman omakseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-22T16:46:21,2016-09-22T16:47:25,Tarkistettu,1.1 2016_88_49,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Arhinmäki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_88_50,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! ""Vahvojen ja hyväosaisten on kannettava muita suurempi vastuu."" Näin pääministeri Sipilä sanoi, kun hallitusohjelma julkistettiin. Tämän lausunnon läpi katsoin myös hallituksen uutta budjettiesitystä. Siinä tosin ei ollut tulonjakovaikutusten arviointia — joko se ei kiinnosta hallitusta tai sitä ei vain kehdattu tehdä. Jouduimme itse teettämään laskelmat tulonjakovaikutuksista eduskunnan tietopalvelussa. Nämä vaikutukset ovat karua luettavaa. Hallitus antaa niille eniten, jotka tienaavat yli 7 000 euroa kuukaudessa, ja toisaalta kaikkein suurituloisimmille yrittäjille. 20 prosentilla pienituloisimmista käteenjäävät tulot tulevat alenemaan ensi vuonna. Työttömät, suurin osa eläkeläisistä, opiskelijat ovat maksumiehinä samaan aikaan, kun hallitus antaa isotuloisimmille. Arvoisa pääministeri Sipilä, onko tämä oikeudenmukaista ja reilua? Onko tämä teidän mielestänne vahvojen ja hyväosaisten suurempaa vastuunkantoa? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-09-22T16:47:32,2016-09-22T16:48:53,Tarkistettu,1.1 2016_88_51,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mitä me olemme nyt tekemässä? Me olemme pelastamassa hyvinvointiyhteiskuntaa ja pitkässä juoksussa varmistamassa sen, että me pystymme huolehtimaan niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan. Tässä välillä me olemme joutuneet tekemään hankalia ja kipeitä leikkauksia, sen me olemme myöntäneet. Me teemme samanaikaisesti leikkauksia ja samanaikaisesti teemme koko ajan toimia sen eteen, että saamme tuon työllisyysasteen nousemaan, 100 000 työtöntä lisää töihin, ja sitten teemme isoja uudistuksia suuren määrän, jotta voimme vastata tuohon kestävyysvajeeseen. Jos emme tätä kaikkea pysty tekemään, niin meillä on hurja urakka edessä, joka ei ole mukava urakka — silloin me puhumme vain leikkauksista. Meidän on saatava työn määrää lisättyä, enemmän ihmisiä kantamaan sitä yhteistä vastuuta ja reppua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-22T16:48:53,2016-09-22T16:50:07,Tarkistettu,1.1 2016_88_52,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan, jotka haluavat esittää jatkokysymyksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_53,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Sipilä, te sanoitte, että olette pelastamassa hyvinvointiyhteiskuntaa. Kysymykseni kuuluu: Miten hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen sopii se, että niille, joilla on kaikkein suurimmat tulot, te annatte kaikkein eniten lisää, ja niiltä, joilla on kaikkein pienimmät tulot, te otatte pois? Eikö se teidän vetoomuksenne hyvinvoiville ja pärjääville nimenomaan tarkoittaisi sitä, että me, joilla menee hyvin, kannamme suuremman vastuun ja pidämme huolta vaikeina aikoina kaikkein vaikeimmassa asemassa olevista? Te, pääministeri Sipilä, tällä budjettiesityksellä teette juuri päinvastoin: te annatte niille, joilla on, ja otatte pois niiltä, joilla ei ole oikein mitään, mistä edes olisi antaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-09-22T16:50:14,2016-09-22T16:51:18,Tarkistettu,1.1 2016_88_54,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Ilmeisesti edustaja Arhinmäki viittaa yrittäjävähennykseen, mistä (Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä) tässä nyt puhutaan. Yrittäjävähennyksellä tähtäämme siihen, että kannustaisimme erityisesti yksinyrittäviä — jotka tekevät henkilöyhtiömuotoisesti töitä fysioterapeutteina, suutareina, kahvilayrittäjinä ja niin edespäin — palkkaamaan yhden henkilön siihen yritykseen. Eli tätä veroeroa, mikä syntyi viime kaudella, koska osakeyhtiöiden verokantaa laskettiin ja yksinyrittävien henkilöyhtiöiden verotusta on kiristetty, korjaamme nyt tällä yrittäjävähennyksellä, joka oli monen, monen puolueen hallitusohjelmassa. Yrittäjyyteen kannustaminen on se liima, mikä sitoo kaikkia kolmea hallituspuoluetta yhteen. Sitä kautta saamme myöskin sitten lisää työpaikkoja. (Välihuuto)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-22T16:51:18,2016-09-22T16:52:27,Tarkistettu,1.1 2016_88_55,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmeisesti siitä teidän laskelmastanne puuttuu vielä se 30 miljoonaa, jonka hallitus on päättänyt kohdistaa kaikkein pienituloisimmille. Siihen pitää hakea malli, koska kaikkein pienituloisimmat eivät juuri maksa veroa, ja me haemme mallin, jolla se saadaan kohdistettua kaikkein parhaiten niin, että se osuu kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. (Eduskunnasta: Hyvä!) Mitä tulee tähän koko kysymykseen köyhyyden estämisestä, heikompiosaisten auttamisesta, niin kaikkein keskeisin keino on auttaa mahdollisimman moni työtön työhön. Tämä on hallituksen linjan keskeinen kysymys, ja kun me katsomme, missä on eniten potentiaalia, niin se on kotimarkkinoilla, kotimaisessa kysynnässä — siksi tuimme kilpailukykysopimusta työn verotuksen kevennyksellä kaikille tuloluokille. Tässä kävi vielä niin, että jos se olisi otettu puhtaasti kilpailukykysopimuksen mukaan, nämä veronkevennykset olisivat kohdistuneet vain suurituloisimmille. Hallitus kohdisti pieni- ja keskituloisille omansa, ja syntyi tämä prosentuaalinen tasaluku kaikille. Ulotimme tämän kevennyksen (Puhemies koputtaa) myös eläkkeensaajille, koska se on oikeudenmukaista. — Jatkan mielelläni seuraavassa puheenvuorossani.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-22T16:52:27,2016-09-22T16:53:35,Tarkistettu,1.1 2016_88_56,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen päätösten tulonjakovaikutuksista on puhuttu paljon. Voisitteko te ajatella, että ennen kuin eduskunta nuijii budjetin valmiiksi, te itse arvioisitte budjetin tulonjakovaikutuksen, jossa me näkisimme, miten säästöt ja miten veronkevennykset vaikuttavat ihmisiin? Olen täysin samaa mieltä siitä, että työllisyys on se keskeinen tavoite, jolla Suomi pelastetaan, mutta meille on syntymässä myös työssä käyvien köyhien luokka, jotka joutuvat turvautumaan yhä enemmän toimeentulotukeen ja muihin tulonsiirtoihin sen vuoksi, että se työ ei elätä. Tämäkin ongelma pitäisi katsoa läpi, koska silloin työ ei pelasta ihmistä köyhyydeltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-09-22T16:53:37,2016-09-22T16:54:21,Tarkistettu,1.1 2016_88_57,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä VM arvioi myöskin näitä tulonjakovaikutuksia. Tämä budjetti valmistui kokonaisuudessaan vasta joitakin aikoja sitten, ja on iso työ käydä sitä läpi. Me haluamme kehittää näitä vaikutusten arviointeja. Meidän täytyy löytää siihen myöskin resursseja ja kehittää tätä, pidän sitä ehdottoman tärkeänä tulevaisuudessa. Mutta vielä haluaisin jatkaa siitä, kun nimenomaan työllisyyteen ja kotimaiseen kysyntään panostetaan, että on vielä myöskin yksi elementti nimenomaan verotuksessa, jota olemme jo käyttäneet, ja se on se, että me olemme suunnanneet jo 450 miljoonaa pienten ja keskisuurten ansiotulojen työtulovähennykseen, joka sekin auttaa nimenomaan pienituloisia ja kannustaa ottamaan työtä vastaan — jää pienestä tulosta enemmän käteen — ja sitä kautta voidaan auttaa heidän asemaansa. Kyllä hallitus tekee paljon, ja kaikkein keskeisin asia on työllisyys. Meillä on paljon keinoja, joita tällä hetkellä ajamme sisälle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-22T16:54:22,2016-09-22T16:55:27,Tarkistettu,1.1 2016_88_58,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen vasen käsi ei tiedä, mitä oikea käsi tekee, ja se johtuu siitä, että te ette arvioi päätöstenne vaikutuksia ennen kuin annatte päätökset eduskunnalle. Eli kun te jätätte tekemättä vaikutusarvioinnit etukäteen, silloin te esimerkiksi toimitte omaa työllisyystavoitettanne vastaan. Me olemme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuulleet lukuisia asiantuntijoita näistä päätöksistä, joita hallitus nytkin esittää budjetissaan, ja monet asiantuntijat ovat tuoneet esille sen, että kun te eri tavoin leikkaatte kaikkein pienimpiä etuuksia, te työnnätte ihmisiä työttömyysturvalta, perusturvalta ja niin edelleen toimeentulotuen puolelle. Kun te näin teette, te työnnätte nämä ihmiset tämmöiseen loukkuun, josta on hyvin vaikea itse päästä pois. Se loukku on niin kuin katiska, niin kuin monet köyhyystutkijat ovat sanoneet. (Puhemies koputtaa) Kun hallitus yrittää säästää leikkaamalla perusturvaa, te aiheutatte pitkäaikaistyöttömyyttä omilla toimillanne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-09-22T16:55:29,2016-09-22T16:56:41,Tarkistettu,1.1 2016_88_59,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kyllä hallitus toimii juuri päinvastoin: yrittää näitä loukkuja poistaa, esimerkiksi sillä, että nämä miljardin euron veronkevennykset, mitkä on tehty, on suunnattu pieni- ja keskituloisille ja eläkeläisille. 170 miljoonaa on tämä yhteissumma niille toimille, joilla kannustetaan yrittämiseen. Mutta vielä tuohon edustaja Arhinmäen alkuperäiseen kysymykseen. Täytyy myöntää, että yhdessä asiassa olen pettynyt: siinä, miten ne, joilla menee kaikkein parhaiten, ovat vapaaehtoisesti lähteneet tekemään toimia. (Välihuutoja vasemmalta) Me emme pysty ottamaan etuja pois niiltä, joilla menee kaikkein parhaiten, (Vasemmalta: Verotus! — Puhemies koputtaa) vaan he päättävät itse esimerkiksi palkoistaan. Me täällä olemme yrittäneet näyttää esimerkkiä leikkaamalla 7 prosenttia (Puhemies koputtaa) ministereiden palkoista, ja toivoisin, että tämä henki 100-vuotiaan Suomen hengessä ja yhdessä tekemisen hengessä leviäisi. Suurituloisten palkkojen (Puhemies koputtaa) verotusta me olemme viime vuonna jo kiristäneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-22T16:56:41,2016-09-22T16:57:59,Tarkistettu,1.1 2016_88_60,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän se tosiasia on, että se suurin tulonjakovaikutus ja se kuilu on työttömän ja työllisen välillä. Jos me saamme tähän maahan töitä, niin meillä tietyllä tavalla asiat lähtevät menemään paljon paremmin kaikilla, myöskin niillä, joilla ei ole töitä. Onneksi viime päivinä on puhuttu paljon työllisyydestä ja yrittäjyydestä. On erittäin hienoa, että me olemme saaneet maksuperusteisen alvin, joka helpottaa sitten yrittäjän elämää ja kenties työllistämistä. On erittäin hyvä, että me olemme saaneet yrittäjävähennyksen. Mutta kysyn kuitenkin, pääministeri, vielä: Nythän yksi suuri haaste yrittäjyyden kasvattamiseksi on yrittäjän sosiaaliturva ja sen kehittäminen, ja sillä puolella voisi olla esimerkiksi, otan vaikka yhden esimerkin, yrittäjän perheenjäsenen tilanne. Silloin kun yrittäjä joutuu vähentämään yrityksestä työvoimaa, voi olla, että siellä on perheenjäseniäkin palkkatyössä, mutta heidät tulkitaan yrittäjiksi ja he jäävät kokonaan sitten työttömyysturvan ulkopuolelle. (Puhemies koputtaa) Olisiko tämäntyylisiä elementtejä, jotka lisää kannustaisivat yrittäjyyttä Suomeen ja lisäisivät työpaikkoja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-09-22T16:58:00,2016-09-22T16:59:12,Tarkistettu,1.1 2016_88_61,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp," Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä havainto. Ensinnäkin melkein 80 prosentilla näistä henkilöyrittäjistä, joille tämä yrittäjävähennys tulee, yrityksen tulos on alle 30 000 euroa vuodessa. Eli he ovat pienituloisia, alle keskituloisia. Lisäksi meillä on täällä tämmöisiä hankalia porsaanreikiä, jotka ovat nimenomaan perheenjäseniä koskevia. Esimerkiksi heidän työttömyysturvansa ja perusturvansa on monesti kyseenalaistettu sillä, että ovatko he kuitenkin käytännössä yrittäjiä, tai heidät luokitellaan yrittäjiksi. Nyt kun me puoliväliriiheen mennessä teemme selvityksiä näistä työllistävistä toimista, nämä seikat ovat myöskin meidän selvitettävillä listoillamme, joita valtiovarainministerin toimesta selvitetään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-22T16:59:12,2016-09-22T17:00:08,Tarkistettu,1.1 2016_88_62,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, asiahan on niin, että teidän hallituksenne eriarvoistaa suomalaista yhteiskuntaa, kasvattaa tuloeroja ja lisää köyhyyttä. Asia on siis näin. (Välihuutoja) Te äsken väititte, että te ette voi näille hyvätuloisille ihmisille tehdä yhtään mitään. Arvoisa pääministeri, on olemassa yksi hyvä keino. Se on verotus. Käyttäkää sitä. Te voitte verotuksen kautta oikeudenmukaistaa suomalaisen yhteiskunnan tuloeroja, te voitte oikeudenmukaistaa eriarvoisuuskehitystä, te voitte vähentää köyhyyttä oikealla tavalla verotusta korjaamalla. Miksi te, pääministeri, ette tee näin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-22T17:00:09,2016-09-22T17:00:52,Tarkistettu,1.1 2016_88_63,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me olemme jatkaneet suurituloisten solidaarisuusveroa, alentaneet sen alarajaa ja olemme myöskin nostaneet pääomaveroa. Me olemme tehneet siellä toimia, mutta niillä toimilla, joilla veroastetta nostetaan, käy niin kuin viime kaudella kävi: 100 000 työtöntä lisää. Veroasteen nostaminen syö suomalaisen yrityksen ja työntekijän kilpailukykyä, ja se on kierre, josta meidän nyt yksinkertaisesti on päästävä pois. Veroastetta nostamalla me emme pysty Suomea saamaan kuntoon; me tarvitsemme työn määrää enemmän, työntekijöitä enemmän, enemmän veronmaksajia. Tämä on hallituksen strategia, ei veroasteen nostaminen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-09-22T17:00:53,2016-09-22T17:01:46,Tarkistettu,1.1 2016_88_64,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp,"Vielä yksi vastauspuheenvuoro, ja sen saa kysymyksen alkuperäinen esittäjä edustaja Arhinmäki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_65,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Te, pääministeri Sipilä, nyt sekoitatte asioita. Te puhuitte yrittäjävähennyksestä, me puhuimme koko budjetin vaikutuksista. Silloin kun me olimme hallituksessa, etukäteen selvitettiin kaikkien päätösten tulonjakovaikutukset — eikä se kovin vaikeaa ole, koska eduskunnan tietopalvelu on sen voinut jo selvittää, valtiovarainministeriö pystyy aina sen selvittämään. Meillä oli taulukossa Gini-kerroin jokaiselle päätökselle. Kysymys on siis siitä, että teillä ei ole edes halua puuttua tähän ongelmaan, koska te ette ole niitä selvittäneet. Niissä maissa, joissa tuloerot ovat pienimpiä, on korkein työllisyys. Tuloerot lisäävät työttömyyttä. Nyt kysymys kuulukin: miksi te annatte yli 7 000 euroa kuukaudessa tienaaville kaikkein eniten ja otatte pienituloisimmilta pois? Työllisyyden näkökulmasta nimittäin pienituloisimmat käyttävät (Puhemies koputtaa) jokaisen euron ja sentin kotimaiseen kysyntään ja työhön, suurituloiset säästöihin, ulkomaanmatkoihin. Ne eivät palaa kotimaiseen työllisyyteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-09-22T17:01:53,2016-09-22T17:03:07,Tarkistettu,1.1 2016_88_66,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen  kysymys  talousarvioesityksen  tulonjakovaikutuksista   (Paavo  Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2016 vp," Arvoisa puhemies! Siis tietenkin me näemme sen, miten esimerkiksi verotuksen keventäminen vaikuttaa eri tuloluokissa, ja ne on käyty hyvin tarkkaan läpi. Se, mihin viittasin, on se, kuten sanoin, että meidän pitää kehittää näitä tulonjakovaikutusarviointiprosesseja (Outi Alanko-Kahiluoto: Ei, vaan käyttää!) — niitä pitää kehittää, meillä ei ole riittävän toimivia menetelmiä niihin — ja tämä prosessi on VM:ssä käynnissä. Mutta ne samat työvälineet, jotka ovat olleet teidän aikananne, ovat edelleen käytössä, ja niitä käytetään. Sanoisin vielä sen, että paras tapa köyhyyden torjumiseksi ja vähentämiseksi on työn lisääminen Suomessa, työttömien auttaminen työelämään. Se on meidän ykköstavoitteemme, ja se puolustaa sitä, että me olemme nimenomaan nyt panostaneet siihen, että työn tekemisen verotusta kevennetään, ja se tehdään tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin, mikä lähtee liikkeelle jo siitä kiky-sopimuksen (Puhemies koputtaa) perusratkaisusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-22T17:03:07,2016-09-22T17:04:12,Tarkistettu,1.1 2016_88_67,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Asian käsittely keskeytettiin 21.9.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelu jatkuu nopeatahtisena. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskustelun jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 7.-25. asiasta. Keskustelu jatkuu. Ministeri Rehula, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_88_68,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! 14,6 miljardia — 1,5 miljardia enemmän kuin tänä vuonna — johtuu siitä, että tehdään useampi rakenteellinen muutos siihen, mitä määrärahoja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on. Osaltaan kilpailukykysopimuksen vaikutukset näkyvät tuossa summassa. Ensi vuonnahan toimeentulotuen perusosa siirretään Kansaneläkelaitokselle, opiskelijoiden asumistuki siirtyy yleisen asumistuen piiriin, palkkatuen ja starttirahan rahoituksen osittainen siirto työ- ja elinkeinoministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön tapahtuu. Osaltaan ministeri Mattila huomenna käy oman osansa näistä läpi. Aivan luettelonomaisesti muutama määrärahamaininta asioista, jotka ovat suurempia tai pienempiä mutta kyseiselle ihmisryhmälle tai henkilöille isoja: Ensinnäkin me olemme sitoutuneet Istanbulin sopimuksen ratifiointiin. Ensi vuodelle tulee tähän vuoteen nähden 2 miljoonaa euroa lisää rahaa siihen, että turvapaikkoja tulee lisää. Tähän on koko kehyskaudella sitouduttu kumuloituvasti eli 2+2+2. Toinen asia: veteraanikuntoutukseen 20 miljoonaa euroa ensi vuodelle aivan uutta rahaa, ja olennaista on se, että avokuntoutuksen ja laitoskuntoutuksen raja pyritään häivyttämään niin, että kukin veteraani, joka on oikeutettu veteraaneille kohdennettuihin palveluihin, saisi sen palvelun, joka hänen elämäntilanteessaan paras on. Muutama henkilö, mieshenkilö, on invaliditeetiltaan ollut niin sanottu 15 prosentin haitta-asteen invalidi, ja nyt kun prosenttiraja muuttuu 15:stä 10:een, moni saa kotipalveluja, toisin kuin tänä vuonna. Tämä on pieni iso asia. Terveyden edistämisen määrärahoissa on 28 miljoonaa kaikkiaan rokotusohjelmaan. 4,2 miljoonaa euroa tulee lisää sitä varten, että vesirokkorokote tulee mukaan rokotusohjelmaan. Maatalouslomitukseen on yhteensä 11 miljoonaa, millä tähdätään erityisesti siihen, että viljelijät jaksaisivat paremmin. Arvoisa puhemies! Hallituksen kärkihankkeilla on iso merkitys siinä, miten määrärahat saadaan jatkossa riittämään. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistaminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat tulevana vuonna jalkautus- ja kenttävaiheeseen menossa. Liiankin pitkään tässä talossa olleena sanon, että tässä salissa on useita kertoja puhuttu hyvistä käytännöistä ja niiden hyödyntämisestä ja nyt on tarkoitus etsiä uusia tapoja, uusia toimintamalleja, uudenkaltaista johtamista, eri asiantuntijoitten yhteistyötä. Tämän työn kenttävaihe niin lapsien ja perheiden kuin ikäihmistenkin kohdalla on ensi vuoden listalla. Uusia toimia, uusia palvelukonsepteja, asiakaslähtöisyyttä lisäten palvelusetelikokeilu lähtee liikkeelle. Sitten, arvoisa puhemies, aihekokonaisuus, joka on paljon puhuttanut ja tulee puhuttamaan, on sosiaali- ja terveydenhuollon muutos. Aikataulun osalta tavoitteena on se, että vielä tämän vuoden aikana saadaan sosiaali- ja terveydenhuollon uusi järjestämisen lainsäädäntö eduskuntaan — sehän on parasta aikaa lausuntokierroksella — valinnanvapaus ja uuden rahoitusmallin pykälämuoto vielä tämän vuoden puolella lausuntokierrokselle ja ensi vuoden kevätpuolella eduskuntaan niin, että koko sote-kokonaisuus on yhtä aikaa eduskunnan käsittelyssä. 5 minuutin puitteissa vastaan kysymykseen 3 miljardista: On ollut mielenkiintoista seurattavaa se julkinen keskustelu ja väitteet salailusta aihepiirissä, jossa luulisi kaikilla puolueilla ja kansanedustajilla olevan yhteinen näkemys siitä, että nykymenoa jatkamalla homma ei onnistu. Me olemme taittamassa 3 miljardin euron edestä kustannuskehitystä. Ne valmistelut, jotka hallituksella ovat olleet, ovat olleet poikkeuksellisenkin avoimia siihen nähden, mitä joskus aikaisemmin valmistelu on ollut — se on sitten eri asia, olisiko pitänyt käsiohjausta ja kotiopetusta antaa. Mutta palaan keskusteluvaiheessa tähän aihepiiriin syvemmin. Olennaista (Puhemies koputtaa) on se, että hyvin avoimesti on kerrottu, mistä 3 miljardissa on kysymys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-22T17:07:01,2016-09-22T17:12:13,Tarkistettu,1.1 2016_88_69,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"No niin, nyt on mahdollisuus käydä aiheesta debattia, ja pyydän debattihalukkaita painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_70,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kyselytunnilla jo käytiin tätä vanhuspalvelukeskustelua, mutta palaan siihen vielä, koska tässä budjetissa nyt selvästi on otettu linjaksi, että leikataan vanhuspalveluiden hoitajamitoituksesta. Sinne on laskettu sisään 25 miljoonan euron vähennys kuntamenoihin, ja tämä tullaan tekemään niin, että näitä suosituksia heikennetään — suosituksia, jotka pari vuotta sitten yhdessä tehtiin, ja niiden mukaan on nyt sitten hoitajien mitoitusta vahvistettu. Minun huoleni liittyy siihen, että kun vanhustyön ja vanhuspalveluiden laatua pitäisi pystyä parantamaan ja myös houkuttelevuutta tulevana ammattina ja työpaikkana lisäämään, niin tämä ei välttämättä nyt kyllä sitä ainakaan vahvista. Kun ministeri otti itse tämän 3 miljardin säästön nyt esille tässä, niin olisi tietysti ihan hyvä kuulla, miten tämä 3 miljardia tullaan nyt sitten tekemään. Julkisuudessa on yksityiskohtaiset listat täytetty siitä, mistä tullaan ottamaan ja säästämään, ja kun tämä sosiaali- ja terveydenhuolto on kuitenkin henkilöstövaltainen ala, (Puhemies koputtaa) niin tämä herättää kysymyksiä, mihin nämä kohdennetaan. (Ben Zyskowicz: Teidän mukaanhan menot tulevat kasvamaan!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-09-22T17:12:27,2016-09-22T17:13:41,Tarkistettu,1.1 2016_88_71,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan äsken suullisella kyselytunnilla jo aloitettiin tätä keskustelua vanhustenhoidon säästöistä, ja tämä yhtälö herättää kyllä levottomuutta, kun katsoo, kuinka paljon säästöjä on leivottu sisään tähän laatusuositusten tarkastamiseen. Meille sosiaali- ja terveysvaliokunnassa annettiin STM:n virkamiesten puolelta semmoinen tieto, että kuntien menojen arvioidaan vähenevän yhteensä 52,4 miljoonaa euroa, kun tätä vanhuspalvelulakia tarkastetaan. Olisin nyt kysynyt ministeriltä siitä, kun tuossa suullisella kyselytunnilla kovasti painotitte sitä, että siellä vanhustenhoidossa on ammattikoulutettua henkilöstöä ja sillä tavalla laatu varmistetaan: Pitääkö nyt paikkansa, ja aiotteko kuitenkin heikentää laatua myös sillä tavalla, että poistettaisiin laista henkilöstön osaamista koskevia seikkoja elikkä lakia väljennettäisiin sillä tavalla, (Puhemies koputtaa) että ei tarvittaisi nykyisenkaltaista koulutusta henkilöstölle ja sitäkin kautta tulisi säästöjä? Tähtäättekö siis laadun heikentämiseen (Puhemies koputtaa) ja säästöihin sitä kautta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-09-22T17:13:45,2016-09-22T17:15:06,Tarkistettu,1.1 2016_88_72,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla ollaan tekemässä vuosisadan uudistusta, ehkä vieläkin suurempaa. Mieleen nousee kaksi kysymystä, ja ensimmäinen on tämä: nyt kun selkeästi yksityinen palvelutuotanto ja julkinen palvelutuotanto saatetaan kilpailemaan samoilla markkinoilla, niin miten te huolehditte nyt siitä, että julkisen sektorin kilpailukyky turvataan tilanteessa, jossa kunnallisen eläkelaitoksen maksut ovat 6 prosenttiyksikköä kalliimmat kuin yksityisen puolen terveydenhuollon työnantajamaksut eläkevakuutusten osalta? Toinen kysymys liittyy näihin tiettyjen leikkausten keskittämiseen niihin sairaaloihin, jotka ovat 24/7 päivystysvuorossa. Siitä tulee heijastusvaikutuksia sitten muitten sairaaloiden toimintakykyyn. Toivon, että tätä vielä selvitätte, koska ei kai tämän uudistuksen tarkoituksena kuitenkaan ole tehdä niin, että suurin piirtein sairaanhoidon palvelut karsitaan pois niiltä alueilta, joilla ei ole sitä (Puhemies koputtaa) kahtatoista sairaalaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-09-22T17:15:09,2016-09-22T17:16:16,Tarkistettu,1.1 2016_88_73,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minuakin hieman hämmästyttää, edustaja Alanko-Kahiluodon lailla, tämä hyvän ikääntymisen palvelujen laatusuositusten tarkistaminen. Nyt tämän tarkistamisen myötä todella hoitajia vähennetään eikä hoitajien koulutuksellakaan enää ole tulevaisuudessa väliä. Tämäkö todella on sitä tarkistamista? Itse ajattelen, että jos laatusuosituksia lähdetään tarkistamaan, niin tulee jotain parempaa, mutta sen sijaan näin ei näytä käyvän. Te puhuitte, ministeri, myös kyselytunnilla tuosta hoitoisuudesta, mutta valitettavasti minä pelkään, että se jää kyllä toissijaiseksi asiaksi: kun kuntien talous on tiukalla, niin silloin kyllä lähdetään siitä, että hoitohenkilökuntaa vähennetään hoitoisuudesta huolimatta. Kysyn vielä tähän loppuun, arvoisa ministeri, teiltä: Miten tätä kotihoitoa nyt sitten kehitetään? Kun laitoshoitoa vähennetään systemaattisesti, hoitajamitoitusta heikennetään, niin mitkä ovat ne kotihoidon kehittämiskohteet, painopisteet (Puhemies koputtaa) ja resurssit?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-09-22T17:16:18,2016-09-22T17:17:22,Tarkistettu,1.1 2016_88_74,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy tässä sanoa edelliselle edustajalle, joka puhui, että ei pidä paikkaansa, että hallitus olisi sanonut, että koulutuksella ei olisi väliä. Tällaista ei löydy mistään hallituksen linjauksista, ei myöskään hoitosuosituksen tarkistuksesta. Mutta totean täällä vastaan, kun SDP kysyi, mistä tulee se pitkän tähtäimen kustannusten taitto: Tässähän ei ole tarkoitus, että leikataan sosiaali- ja terveydenhuolloin menoja. Tämän on ministeri sanonut monta kertaa, me olemme monta kertaa sanoneet. Ihmettelen, miksi te aina vääristelette totuutta ja näin sanotte. Kyllä tässä on hyvä todeta, että tarkoitus on tehdä asioita kustannustehokkaammin. Yksi asia on se, että valinnanvapauden kautta nyt jonossa olevat eläkeläiset, työttömät, lapsiperheet pääsevät ajoissa hoitoon. Ja kuten sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen tietää, kun ajoissa saa hoitoa, se on vaikuttavampaa ja edullisempaa. Tämä on yksi konkreettinen esimerkki, millä me saamme sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset alemmaksi, kun ihmiset pääsevät tasa-arvoisesti hoitoon. Mutta teidän mallissanne (Puhemies koputtaa) ihmiset jäävät jonoon, mitään ratkaisua ei ole perusterveydenhuollon vahvistamiseen, ikävä kyllä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-09-22T17:17:24,2016-09-22T17:18:31,Tarkistettu,1.1 2016_88_75,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin me kaikki kyllä tiedämme sen, että kyse on 3 miljardin euron kustannuskehityksen taittamisesta, mutta vääjäämättä kyllä näkyy tässä budjetissa se, että täällä sitten palveluita leikataan eikä välttämättä kehitetä. Arvoisa puhemies! Meillä on vanhustenhoidosta kokemusta jo muutaman vuoden takaa, kun Valvira ja oikeusasiamies tekivät selvityksen vanhusten kaltoinkohtelusta, ja ministerikin varmaan muistaa sen, että ne selvitykset olivat todella karua kertomaa. Mutta yksi yhteinen piirre niissä oli: se oli riittämätön henkilöstö, osaamisen puute, henkilöstön uupuminen ja huono johtaminen. Ja ministeri Rehula, me tiedämme tällä hetkellä myös sen, että meidän Suomen hoitajamitoitus on selkeästi huonompi kuin muissa Pohjoismaissa, ja Suomessa ollaan nyt menossa huonompaan suuntaan kuin muissa Pohjoismaissa. Eikö meidän pitäisi pikemminkin suunnata toiseen suuntaan? Arvoisa ministeri, mitä te sanotte näille ihmisille, jotka nyt tällä hetkellä ovat hyvin ahdistuneita tässä tilanteessa siitä, mitä hallitus tekee? Mikä on heidän tulevaisuuden vanhustenhoitonsa? (Puhemies koputtaa) Voivatko he luottaa siihen, että he tulevat (Puhemies koputtaa) hoidetuksi myös tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-22T17:18:34,2016-09-22T17:19:54,Tarkistettu,1.1 2016_88_76,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Pyydän noudattamaan tätä minuutin sääntöä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_77,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muutama vuosi sitten kävimme Tanskassa tutustumassa vanhustenhoivaan, ja siellä kerrottiin, että juurikin näin ollaan saatu henkilökuntaa lisää, kun siellä on otettu toimintaan mukaan muun muassa työttömiä ja maahanmuuttajia elikkä ihmisille on annettu tekemistä. Mutta suinkaan koulutettua henkilökuntaa siellä ei ole lisätty. Laatusuositus vuonna 2008 siis laadittiin, ja viime kaudella sitä heikennettiin 0,8:sta 0,5:een. Nyt on toivottavaa, että tulevaisuudessa hoitoisuuden mukaan se hoitaja sitten sinne hoivapaikkaan määritellään. Joulukuussa tulee 30 vuotta itselläni siitä, kun valmistuin apuhoitajaksi, olen ollut yli 20 vuotta työelämässä, ja välillä oli myös geronomin opinnot. Olen nähnyt sen, että välillä tuntuu, että kun sairaanhoitaja menee kylvettämään potilasta, niin onko siinä sitten osaaminen ja tehtävänkuva kohdallaan vai pitäisikö palauttaa näitä vanhan ajan kylvettäjiä, kuntohoitajia avustamaan toimintaa sinne hoivakentälle. Mitä mieltä olette, ministeri, tästä ideasta? Meillä on paljon resursseja myös siihen antaa, (Puhemies koputtaa) että avustavia työntekijöitä palkataan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-22T17:19:56,2016-09-22T17:21:01,Tarkistettu,1.1 2016_88_78,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Sote-uudistus, Suomen suurin rakennemuutos vuosikymmeniin, on niin tärkeä, että on itsestäänselvää, että se tulee kunnolla sitouttaa kaikkiin muutoksen piirissä oleviin tahoihin. Oppositiopuolueet ovatkin esittäneet parlamentaarisen työryhmän perustamista, jotta kaikki eduskuntaryhmät voisivat olla mukana uudistuksessa ja jotta voidaan varmistaa, että lopputulos kestää vaalikausien yli. Uudistuksessa on yhä hyvin monta kysymysmerkkiä. Miten käy ennakoivan terveydenhuollon, miten järjestetään tärkeät lähipalvelut, kuten äitiys- ja lastenneuvolat, ja tuleeko valinnanvapaus myös kouluterveydenhuollon piiriin? Näihin kysymyksiin voisi työryhmä löytää vastaukset. Lisäksi perustuslain mukaan edellytettävät kielelliset vaikutusarvioinnit ovat yhä tekemättä. Kysyn teiltä, arvoisa ministeri: saavatko kaikki eduskuntaryhmät olla mukana tässä tärkeässä valmistelussa, ja koska arvioinnit kielellisistä vaikutuksista tehdään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2016-09-22T17:21:04,2016-09-22T17:22:05,Tarkistettu,1.1 2016_88_79,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Edustaja Östman, ja sen jälkeen ministerin vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_80,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisuudessa on käyty vilkasta keskustelua keskussairaaloiden kohtalosta, ja yksi tunteita herättävä on muun muassa oman vaalipiirini Vaasan keskussairaalan status. Eilen pääministeri Sipilä sanoi, että Vaasan keskussairaalassa säilyy päivystys ja kymmenen erikoisalaa. Tällä hetkellä on tietääkseni yksitoista erikoisalaa. Eli yksi kysymys on: mikä erikoisala olisi mahdollisesti häviämässä, ja onko kenties synnytysosaston tulevaisuus uhattuna, niin kuin jotkut ovat spekuloineet julkisuudessa? Toinen kysymys: millä pystytään parhaiten takaamaan, että Pohjanmaan ruotsinkielisille asukkaille turvataan erikoissairaanhoitoa yhdenvertaisesti myös jatkossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-09-22T17:22:09,2016-09-22T17:23:09,Tarkistettu,1.1 2016_88_81,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Rehula, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_82,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pohjanmaan ruotsinkielisille erityisen vaativan hoidon turva on erva-alueella Turussa. Toisekseen ruotsinkielisille turva palveluihin on se, että Vaasan nykyinen sairaanhoitopiiri, Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, kykenee tekemään yhteistyötä erva-alueen sisällä ja muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Mitkä ovat ne erityisalat, jotka jatkossa Vaasassa päivystävät, se ratkeaa ajallaan. Synnytysten osalta: Vaasassa synnytetään jatkossakin, mikä tulee edellyttämään esimerkiksi tiettyjen kirurgipäivystyskokonaisuuksien ylläpidon. Täysin valheellisiakin väitteitä levitetään siitä, mikä on Vaasan sairaalan tulevaisuus. Minä ymmärrän statuskysymykset. Minä ymmärrän hyvin, että niin on, miltä näyttää. Mutta se tehtävä, jossa olen ja josta hallitus kantaa huolta, on se, että 5,5 miljoonalle suomalaiselle äidinkielestä riippumatta on palvelut silloin saatavilla, kun niitä tarvitaan. Näillä statuksilla ei siinä tilanteessa paljon merkitystä ole, kun on hätä. Vaasassa synnytetään jatkossakin, mistä seuraa se, että siellä esimerkiksi kirurgipäivystys on olemassa. Se on aivan itsestään selvä asia. Mitä tulee sitten näihin 3 miljardin euron säästöihin, tässä tehtävässä toimiminen on sillä lailla hankalaa — tämä on ollut minun ongelmani, niitten ongelma, jotka ovat tässä tehtävässä olleet, ja niitten ongelma, jotka tulevat olemaan — että 3 miljardin euron säästöjen ydin — lähdetään ensinnäkin siitä — on, että kustannuskehitys saadaan taittumaan. Toisekseen, hallitus on lähtenyt hyvin avoimella linjalla liikkeelle. Edustaja Haatainen, satutte olemaan sen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen, jolle on useitakin kertoja kerrottu, mistä muodostuu tuo 3 miljardia. Se muodostuu järjestämisen integraatiosta, se muodostuu tiedon integraatiosta, se muodostuu valinnanvapaudesta, hoitojonojen lyhentämisestä valinnanvapauden kautta, perustason palvelujen parantamisesta. Se muodostuu siitä, että tieto on oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Se muodostuu ammattilaisten työn hyödyntämisestä, osaamisen hyödyntämisestä tilanteessa, jossa tietojärjestelmät toimivat nykyistä paremmin, tehokkuudesta, taloudellisuudesta ja oikea-aikaisuudesta. Tästä muodostuu se 3 miljardia. Paperit, jotka ovat olleet niin ikään täysin julkisia — se on sitten eri asia, jos ne eivät ole itse kunkin silmiin osuneet — kesäkuusta lähtien, niin sanottu NHG-selvitys, tuotantotaloudelliset selvitykset: Hieman kun perehtyy kyseiseen selvitykseen, niin näkee, että siellä on toimenpiteitä, jotka on toteutettu jo. Toisekseen hyvän valmistelun periaatteisiin kuuluu, että tehdään erilaista valmistelua, mutta puurot ja vellit ovat tässäkin asiassa pahemman kerran sekaisin. (Puhemies koputtaa) — Vanhuspalveluun en nyt tässä kohtaa ehtinyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-22T17:23:13,2016-09-22T17:26:24,Tarkistettu,1.1 2016_88_83,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Tulee vielä tilaisuus.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_84,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Voimassa olevan vanhuspalvelulain mukaan ikäihmisten hoivassa pitää tarjota monipuolista asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, gerontologisessa hoito- ja sosiaalityössä, geriatriassa, turvallisessa lääkehoidossa, ravitsemuksessa, monialaisessa kuntoutuksessa sekä suun terveydenhuollon alalta. Nyt aiotte poistaa nämä määrittelyt vanhuslaista ja saada sillä tavalla aikaan säästöjä. Samaan aikaan kun laskette hoitohenkilöstön määrää, vähennätte myös henkilöstön monipuolista osaamista, vaikka juuri sen avulla voisimme parantaa ikäihmisten toimintakykyä, jolloinka sitä perushoivaa ei ehkä niin paljon tarvittaisi. Lain heikennys tuntuu ihan järjettömältä. Aiotteko tosiaan poistaa nämä määrittelyt laista? Tuohon hoitajamitoitukseen liittyen jopa Valviran mukaan oikeus hyvään hoitoon ei enää toteudu, jos nykyistä vähimmäismitoitusta aiotaan hallituksen aikomalla tavalla alentaa. Arvoisa ministeri Rehula, aiotteko kuunnella Valviraa ja jättää hoitajamitoituksen rauhaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-09-22T17:26:29,2016-09-22T17:27:27,Tarkistettu,1.1 2016_88_85,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Suomi kansakuntana ikääntyy, ja myös ikäihmisten tarpeet ja toimintakyky muuttuvat ja painottuvat eri tavalla tulevaisuudessa. Näiden seikkojen takia on välttämätöntä löytää uusia kestäviä ratkaisuja vanhuspalveluihin. Olin eilen vastaanottamassa Eläkeläisliittojen etujärjestö Eetun viestin meille, ja he antoivat tällaisen kyselytuloksen, jossa on kysytty ikäihmisten omia kokemuksia siitä, mitä he näkevät suurimpina iäkkäiden ihmisten ongelmina tämän päivän Suomessa. Kolmen kärki on: eläkkeiden pienuus, yksinäisyys ja sosiaali- ja terveyspalveluiden heikko saatavuus. Eläkkeiden pienuuteen emme hyvin nopealla aikavälillä pysty puuttumaan. Se tavallaan korjaantuu sen myötä, kun tulevaisuudessa eläkkeet ovat suurempia. Mutta yksinäisyys on trendi, joka nousee. Sosiaali- ja terveyspalveluiden heikko saatavuus on se kolmas, joka heitä huolestuttaa. (Puhemies koputtaa) Arvoisa ministeri, mitenkä kärkihakkeitten ja sote-uudistuksen myötä pystymme vaikuttamaan näihin kahteen seikkaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-09-22T17:27:29,2016-09-22T17:28:40,Tarkistettu,1.1 2016_88_86,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Värderade talman! Arvoisa ministeri! Tässä selvitysosassa kuvataan hyvin toimintaympäristön osalta, kuinka hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitus edellyttää talouskasvua. Todetaan myös, että sote-uudistuksen tavoitteena on julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen. Mielestäni tulisikin olla itsestäänselvää, että kaikkien isojen reformien taloudellisia ja dynaamisia vaikutuksia huolellisesti ja monipuolisesti arvioidaan. Suomen kaltaiselle pienelle maalle on tietenkin erityisen tärkeää pitää huolta niiden alojen ja vientiklustereiden toimintaedellytyksistä, joita meillä onneksi vielä on. Kysyisinkin ministeriltä: onko, ja millä tavalla on, hallituksessa eri uudistusten kokonaisvaikutuksia analysoitu suhteessa siihen kaikista tärkeimpään rahoituksen kannalta eli kasvaville markkinoille suuntautuvan korkean jalostusasteen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-09-22T17:28:43,2016-09-22T17:29:29,Tarkistettu,1.1 2016_88_87,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Yksi inhimillisimmistä tavoista luoda säästöjä on tehdä terveyden edistämistä. Siltä osin ilahduttavasti voimme nähdä, kuinka terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen varataan 34,5 miljoonaa ja siinä on lisäystä 9 miljoonaa. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että vesirokkorokote tulee meillä rokotusohjelmaan. Siitä iso kiitos. Tämä on hyvä esimerkki siitä, (Tuula Haatainen: Se on hyvä asia kyllä!) millä tavalla vaikutetaan terveydenhuollon palveluiden kysyntään. Toinen kysymys liittyy siihen, kun puhuttiin 3 miljardin säästöistä. Nostaisin kyllä sen mahdollisuuden, millä tavalla me voimme kannustaa kuntia jatkossakin terveyttä edistäviin toimenpiteisiin, liikuttamaan lapsia, liikuttamaan senioreita, antamaan vaikka ilmaisen seniorikortin kaikille, jotta ikääntyneet pääsevät ilmaiseksi uimaan. Se on kuulkaa sellainen terveysteko, joka säästää erittäin paljon sote-kustannuksissa. Kolmas näkökulma (Puhemies koputtaa) on se, millä tavalla verotusta voidaan käyttää. Kannattaisin sokeriveron käyttöönottoa poistuvan makeisveron tilalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-09-22T17:29:32,2016-09-22T17:30:43,Tarkistettu,1.1 2016_88_88,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri Rehula, puhuitte paljon hoitoisuudesta tuossa kyselytunnilla, ja kysyisin hoitoisuuden, hoidon tarpeen ja henkilöstömitoituksen suhteesta. Tämä on meidän kaikkien allekirjoittama tavoite, että vanhusten toimintakyvyn salliessa heidän mahdollisuutensa asua kotona pitäisi mahdollisimman pitkälle turvata, mikä edellyttää tietysti mahdollisimman hyviä ja kattavia kotiin vietäviä palveluja. Mutta kun niitä parempitoimintakykyisiä vanhuksia siirretään sitten tavoitteittemme mukaisesti hyvien kotipalvelujen piiriin, niin se jäljelle jäävä joukko minun käsitykseni mukaan on entistä heikompikuntoisempaa ja hoitoisuuden tarve ja hoidon tarve heidän osaltaan on entistä vaativampaa. Miten siihen mitenkään mahtuu se, että samaan aikaan sitten henkilöstömitoitusta laitoksissa 7/24 heikennetään, kun jo tällä logiikalla on selvää, että ne laitoksiin jäävät vanhukset ovat entistä heikompikuntoisia? Ja lopuksi sitten ihan yksinkertainen kysymys: tuleeko pääkaupunkiseudulle (Puhemies koputtaa) sote-erillisratkaisu vai ei?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-09-22T17:30:46,2016-09-22T17:31:53,Tarkistettu,1.1 2016_88_89,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen panostukset omaishoidon ja perhehoidon tukemiseen ovat vihdoin merkittäviä — suuri kiitos siitä. Kannan kuitenkin edellisvuosien tapaan suurta huolta siitä, miten nämä luvatut 90 miljoonaa euroa tulevat käytetyiksi omais- ja perhehoitajien aseman parantamiseen. Kuten tiedämme, tiukan kuntatalouden aikana valitettavasti on käynyt niin, että näihin omaishoitosopimuksen tehneiden omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin varatut rahat ovat voineet hukkua kuntien muiden velvoitteiden hoitamiseen, ja koska nämä kyseessä olevat luvatut rahat eivät ole korvamerkittyjä, olisin halunnut ministeriltä kysyä: miten tarkasti kuntia ohjeistetaan, ja aiotaanko näiden rahojen käyttöä jotenkin valvoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-09-22T17:31:56,2016-09-22T17:32:43,Tarkistettu,1.1 2016_88_90,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaiken aikaa on ollut hyvin selvää, että pelkästään rakenteita uudistamalla ei saavuteta hallituksen tavoittelemaa 3 miljardin euron kustannuskehityssäästöä sote-uudistuksessa. Se, mitä rakenteita uudistamalla ei saada säästettyä, leikataan ihmisten peruspalveluista. Hallitus on valmistellut tämän kustannusleikkurin, ja sen kautta säästöt saadaan aikaan vaikka pakon kautta. Hämärän peittoon on jäänyt, mistä ihmisen peruspalveluista ja minkä verran ollaan valmiita leikkaamaan, ja julkisuuden kautta on noussut esiin tämä hallituksen tilaama sote-säästölista. Kysymys on nyt puhtaasti siitä, miltä osin hallitus on ottamassa tätä säästölistaa nimiinsä ja koska hallitus tuo tämän säästölistan eduskunnan käsittelyyn. Ei tarvita mitään kädestä pitäen ohjausta tai kotiopetusta. Tuokaa tämä eduskunnan käsittelyyn, sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, parlamentaariseen seurantaryhmään, sen sijaan että kaikessa hiljaisuudessa kesän pitkinä öinä se ladataan jonnekin nettiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-22T17:32:45,2016-09-22T17:33:44,Tarkistettu,1.1 2016_88_91,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Niilo,Keränen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Herra puhemies! Hyvin monissa kodeissa hoidetaan tänäkin päivänä ja on iät kaiket hoidettu vanhuksia ja sairaita ilman että olisi välttämättä minkäänlaista hoitokoulutusta, ja ihan tänäkin päivänä monissa laitoksissa ja palveluasumisessa nämä monet vanhukset eivät tarvitse suinkaan kokoaikaisia sairaanhoidon toimenpiteitä, vaan siellä tarvitaan tämmöistä tavallisen elämän tavallista perushoitoa. Kun edustaja Uotila otti esille äsken tämän mitoitusasian, niin minun käsittääkseni mitoituksella tarkoitetaan minimimitoitusta ja fiksu ja järkevä työnantaja kyllä perustaa niitä hoitajavakansseja sen mukaan, jos siellä tämä hoitoisuus on sitä huonompaa luokkaa. Mutta kysyisin, arvoisa ministeri, tässä kuitenkin asiaa, jota itse olen miettinyt: onko ehkä ajateltu, että kun tämä virallinen mitoitus ja koulutettu hoivahenkilökunta siellä on, niin vähemmän koulutettuja hoiva-apulaisia voitaisiin käyttää täydentämään heitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p573,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Niilo Keränen,573,2016-09-22T17:33:48,2016-09-22T17:34:59,Tarkistettu,1.1 2016_88_92,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Eläkkeiden pienuus, yksinäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus — kun ei vain sairastuisi — olivat tosiaan eilisen eläkeläisten delegaation päähuolia. Vuonna 2008 THL antoi hoitajasuositukseksi 0,8, ja silloin hoitoisuus laitoksissa oli aivan toista luokkaa kuin nyt, eli jos sitä ajattelemme, niin 0,5:kin on siitä todella kaukana. Oletteko, arvon ministeri, kuinka paljon ajatelleet ja miettineet hoitajien jaksamista tässä työpaineessa? Toinen kysymys, minkä haluaisin esittää: Vanhuspalvelulaista on täällä mainittu, ja se on hieno aikoinaan voimaan saatu laki, ja nyt kuitenkin ollaan miettimässä ikäihmisten hoidon erityisasiantuntemuksen ja vastuuhenkilöiden poistamista velvoitteista — ajatuksena on, että tällä saadaan säästöjä. Muualta maailmasta on viitteitä, että tällä tulee lisää kustannuksia. Onko tämä loppuun asti harkittu, ja kai tämä linjaus ollaan pois vetämässä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-22T17:35:02,2016-09-22T17:36:07,Tarkistettu,1.1 2016_88_93,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä 3 miljardin säästö on aika hurja, ja jos vaikkapa on kuunnellut, mitä selvitysryhmän puheenjohtaja Mats Brommels on todennut tästä säästötavoitteesta, niin hän on sanonut, että siihen tullaan pääsemään ""rajoittamalla palvelukapasiteettia, jolloin asiakas voi joutua odottamaan palveluun pääsyä"" — tämä ei liene kenenkään tässä salissa tarkoitus — ja hän toteaa, siis suora lainaus Helsingin Sanomista viime keväältä: ""Niille, jotka eivät halua jonottaa, jää mahdollisuus mennä omalla rahalla yksityiseen hoitoon."" Hän toteaa tässä samaisessa haastattelussa, että tämä teidän, hallituksen, sote-esityksenne on juuri se sama, jota hän oli valmistellut, eli ei varmaankaan tässä nyt mitään epäselvyyttä sitten ole siitä, millä tavalla tässä aiotaan edetä. Mutta se on tosi ikävää, että hallitus ei ole tuonut tätä rahoitusmallia ja tätä valinnanvapautta tähän kaikkien arvioitavaksi, koska se on hyvin olennainen osa tätä koko uudistusta, (Puhemies koputtaa) ja kunnissa tällä hetkellä kovasti ihmetellään, pystyykö tätä uudistusta laisinkaan toteuttamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-09-22T17:36:10,2016-09-22T17:37:19,Tarkistettu,1.1 2016_88_94,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Vielä edustaja Virolainen, ja sen jälkeen ministerin vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_95,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun lääketiede kehittyy huimasti, niin myös tautimekanismien entistä syvällisempi ymmärtäminen kehittyy samalla tavalla, ja näin meillä on yhä tarkempia diagnooseja ja saamme yksilöllisempää ja aiempaa tuloksellisempaa hoitoa. Siksi on syytä kiittää ministeriä, että myös biopankkien toimintaa tehostetaan tämän budjetin avulla. Meillä Suomessa on erittäin tutkimusmyönteinen kansa, ja myös meidän tutkimukset ovat erittäin eettisiä. Kun tällä hetkellä kerätään näytteitä, siinä edellytetään laajaa tietoista suostumusta, ja mehän olemme täällä jossain vaiheessa hyväksyneet elin- ja kudosluovutuslain yhteydessä sen, että se on tällainen niin sanottu opt-out-menettely, elikkä jollei vainaja ole tietoisesti kieltänyt, niin voidaan käyttää. Miten, ministeri, ajattelette myös jatkossa näytteiden ottoa, voitaisiinko tätä soveltaa siihen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-09-22T17:37:24,2016-09-22T17:38:24,Tarkistettu,1.1 2016_88_96,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Rehula, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_97,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensiksi, terveyden edistäminen: Se rahoitusratkaisu, joka on julkisten rahojen osalta nyt lausuntokierroksella, pitää sisällään sen, että kuntien valtionosuusjärjestelmään tulee yksi uusi elementti, ja se on terveyden edistämisen elementti. 60 miljoonaa euroa valtionosuuksista kohdennetaan toki yleiskatteisena mutta terveyden edistämiseen. Maakuntien rahoituksesta 1 prosentti tulee olemaan ennalta ehkäisevässä työssä terveyden edistämiseen, ei korvamerkittyä, mutta rahoitusmallissa on pohja. Tämä on monien toive ollut, ja tämä on pitkän väännön jälkeen tässä asennossa. Toisekseen tästä vanhuspalvelulaista, laatusuosituksista. Ensinnäkin, nämä muutokset, jotka ollaan vanhuspalvelulakiin tekemässä asiantuntijuuden ja vastuuhenkilön osalta, eivät pudota tyhjän päälle. Sosiaalihuoltolaissa on vuodelta 2015 ikääntyviäkin ihmisiä koskeva asia vastuun kantamisesta, palvelusuunnitelmien laatimisesta. Toisekseen, täällä puhutaan kentän palautteesta ja palautteesta esimerkiksi eri ammattiryhmien osalta. Myös sellainen toive on tullut ja hyvin laajasti, että annettaisiin kentälle, kunnille vapauksia siinä, millä koulutuksella olevia henkilöitä, niin korkeakoulutuksen kuin amk-tasoisen ja opintotasoisenkin koulutuksen omaavia ihmisiä, olisi hoidossa ja hoivassa mukana. Tämä on ollut yksi toive. Kolmas asia: Koko laatusuositus käydään läpi. Se, mikä on sitten se lopputulos, on tämän syksyn valmistelun savotta. Tämä on budjettikirjaan kirjoitettu asia, ja siellä käydään läpi niin ammattikuntakohtaiset kysymykset kuin sitten nämä mitoitusasiat. Mitä ajattelee, jos tätä keskustelua kuuntelee tänäänkin, yksikin nuori, joka pohtii uravalintaansa vanhuspalveluihin, geriatriaan ja niin edelleen liittyen? Kyllä meidän kaikkien vastuulla, riippumatta siitä, olemmeko hallituksessa vai oppositiossa, on myös tämä näkökulma. Sitten soteen. Ei tuo 3 miljardia ole uskon varassa. Se on laskettu niillä spekseillä, niistä pykälistä, jotka lausuntokierroksella olevassa paketissa ovat. Te toivotte täällä jonkun säästölistan tuomista eduskunnan käsittelyyn. Ei sellaista tule. On tehty tuotannollis-taloudellinen arviointi, annettu se arvio, mihin joudutaan, jos mitään ei tehdä. Tämä sote-järjestämislain kokonaisuus tulee tuomaan 3 miljardin euron säästöt (Puhemies koputtaa) — ja tarkkoja kun ollaan, niin ei edes säästöjä, vaan kustannusten tason taittumisen. Sitähän tässä haetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-22T17:38:26,2016-09-22T17:41:44,Tarkistettu,1.1 2016_88_98,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleen peräisin hallitukselta syitä tähän vanhuspalvelulain heikentämiseen. Viime kaudella saatiin historiallinen vanhuspalvelulaki, ja selvitin, mitä nämä mitoitukset tällä hetkellä ovat: 2 200 toimintayksikössä keskiarvo oli 0,62-mitoitus, ja vain 160 yksikköä alitti tämän 0,5:n, eli mitoitus oli 0,4—0,5. Eli lähinnä peräisin syitä, minkä takia halutaan antaa signaali, että kokonaisuutta pitää laskea, eikö pitäisi ennemminkin puuttua näihin epäkohtiin ja nostaa sitä alarajaa? Toinen liittyy näihin laatusuosituksiin. Meillä on pohjoismaisittain kaikista pätevin hoitohenkilöstö. Jos vertaillaan tätä, niin mielestäni tämäkin on signaalina huono. Kysymys, johon haluaisin yksinkertaisen ja selvän vastauksen: onko tämä vain säästölaki, ja onko selvitetty tämän lain vaikutuksia (Puhemies koputtaa) ikäihmisten perusoikeuksien toteutumiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-09-22T17:41:48,2016-09-22T17:42:55,Tarkistettu,1.1 2016_88_99,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta, ja meidän on kyllä muistettava, minkä takia me saamme 100-vuotisjuhlia ensi vuonna viettää. Sen ratkaiseva tekijä on sotiemme veteraanit, ja pidän äärimmäisen tärkeänä, että hallitus nyt ohjaa veteraanikuntoutukseen lisää varoja. Invaliditeettiprosentin laskeminen 15 prosentista 10 prosenttiin on hyvä asia, mutta kun katsotaan meidän koko veteraaniväestömme keski-ikää, joka alkaa olla 93 vuotta, niin ei siinä enää ihan hirveästi invaliditeettiprosentillakaan sitä merkitystä ole. Kysyisinkin ministeriltä: kuinka suuret mahdollisuudet meillä olisi poistaa tulevina vuosina tuo invaliditeettiprosentti kokonaan ja antaa veteraaneille heidän ansaitsemansa kuntoutus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-09-22T17:42:58,2016-09-22T17:43:59,Tarkistettu,1.1 2016_88_100,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Lauslahti otti esille makeisveron poiston ja sen, että meidän pitäisi luoda sen tilalle sokerivero, ja olen tästä aivan samaa mieltä. Budjettikirjan ehkä yksi hämmästyttävimmistä kohdista oli se, että tämä makeisvero aiotaan poistaa, jo ihan sen takia, että kyse on yli 100 miljoonan euron verovähennyksestä, ja toisaalta siksi, että me tiedämme, että sillä on kansanterveydellisesti merkitystä ja lasten lihavuus on aikapommi, joka tulee olemaan käsissämme. On totta, että EU on kritisoinut tätä, mutta se voitaisiin toteuttaa terveysperustein — näin on tehty myös muissa EU-maissa, kuten Tanskassa, Ranskassa ja Unkarissa — ja nyt kun EU-pakkausdirektiivin mukaan sokerimäärät tulevat olemaan pakkauksissa, nyt ehdottomasti täytyisi siirtyä sokeriveroon, ja on hölmöyttä nyt välillä poistaa se makeisvero ja sitten kohta luoda uusi vero. Se ei ole myöskään hyvää veropolitiikkaa poukkoilevuutensa vuoksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-22T17:44:02,2016-09-22T17:45:07,Tarkistettu,1.1 2016_88_101,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sote-menot ovat suuruusluokkaa 20 miljardia vuodessa, ja niiden kasvu esimerkiksi viime vaalikaudella oli noin 2,4 prosenttia per vuosi. Nyt tavoitteena on painaa se 2,4:stä 0,9:ään, eli 1,5 prosenttiyksikön taitto, ja se tarkoittaa 300:aa miljoonaa per vuosi — 10 vuodessa siis 3 miljardia. Tämä on ihan realistista, kun tämä hanke hyvin toteutetaan, ja luotan, että se näin toteutetaan. Se tulee integraation kautta, henkilöstön, kiinteistöjen, ict:n ja laitteiden nykyistä paljon suuremman tehokkuuden ansiosta, mihin on varmasti mahdollisuuksia, hankintojen uudistamisella ja kehittämisellä, suuremmilla yksiköillä, viisaalla valinnanvapausmallilla ja hyvällä toteutuksella — eli ihan mahdollista. Mitä tästä seuraa tämän 3 miljardin lisäksi? Hoitoonpääsy nopeutuu, hoitoajat lyhenevät, sairauspoissaoloajat lyhenevät ja niin edelleen. Eli tämä on erinomainen, hyvä ja määrätietoinen tavoite. Kysyn vain: miten nämä hyvinvoinnin ja terveyden tuen kriteerit (Puhemies koputtaa) pystytään määrittelemään niin maakunnille kuin kunnillekin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-22T17:45:10,2016-09-22T17:46:33,Tarkistettu,1.1 2016_88_102,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Muistutan vielä siitä, että pidetään kiinni tästä minuutin ajasta, niin että useampi ehtii puhumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_103,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensimmäisenä palautteena täytyy sanoa, että kyselytunnin vetäminen sujui mallikkaasti, kiitoksia siitä. Haluan... (Välihuutoja) — Joo, täytyy sanoa, että en minä sitä kyllä epäillyt, vaikka hän on omassa persoonassaan kyllä ollutkin särkemässä meidän Satakuntaa, mutta se ei kuulu tähän. (Naurua) — Edustaja Savola otti hyvän asian esille. Se on tässä kokonaisuudessa pieni murunen, mutta on todella hyvä, että edustaja Savola otti sen esille, että voitaisiin poistaa koko käsite siitä, onko 15—10 prosenttia. Minä haluaisin muistuttaa tässä tilanteessa siitä, kuinka paljon meillä on veteraaneja, jotka eivät ole tämän arvioinnin piirissä ja jotka ovat mielenterveytensä menettäneet siellä rintamalla, kuinka paljon meillä on ihmisiä, jotka henkisen kärsimyksensä vuoksi eivät tule koskaan saamaan minkäänlaista rahallista korvausta, (Puhemies koputtaa) saatikka sitten, että sen mielenterveyden hoitoon olisivat saaneet apua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-09-22T17:46:41,2016-09-22T17:47:53,Tarkistettu,1.1 2016_88_104,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tuota päivystysasetusta lukee, niin sieltä käy selville, että on esimerkiksi tiettyjä tapaturmia, joita ei Suomessa hoideta kuin yhdessä sairaalassa. Se osoittaa sen, että kun on näin pieni maa, niin on pakko jollakin tavalla laadukkaita hoitoja keskittää. Mutta nyt, kun nämä kaksitoista jossain määrin laajan palvelun päivystyssairaalaa jäävät, niin kysynkin ministeriltä: onko nyt ihan oikeasti niin, että jos jollakin alueella pitkien matkojen takia halutaan kevyt päivystys — kansa kutsuu sitä päivystykseksi — säilyttää, se olisi ehdottomasti kiellettyä? Tuntuisi joskus järkevältä hoitaa siellä tiettyjä asioita, esimerkiksi jos ajatellaan, että poliisi ottaa kiinni jonkun rattijuopon ja otetaan verikoe, niin sitä pitää lähteä parisataa kilometriä kuljettamaan, tai jotakin muuta tämmöistä. Haluaisin tähän vastauksen, ovatko muut päivystykset, jos vaikka kuinka pienetkin, kiellettyjä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-09-22T17:47:57,2016-09-22T17:48:54,Tarkistettu,1.1 2016_88_105,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Yhdyn täällä esitettyihin kiitoksiin muun muassa vesirokkorokotteesta, samalla myös toiveisiin: muun muassa edustajat Lauslahti ja Mikkonen toivoivat sokeriveroa tämän makeisveron tilalle terveyden edistämiseksi. Mutta oman eduskuntaryhmäni suurin huoli tämän pääluokan kohdalla liittyy vanhuspalveluihin. Me kyllä ymmärrämme valtiontalouden vaikean tilanteen ja säästötarpeet ja senkin, että tarvitaan niitä hyviä käytänteitä, tarvitaan kuntouttavaa työotetta vanhuspalveluissa, mutta vanhustenhoidon tasoa on kyllä vaikea turvata, puhumattakaan parantamisesta, jos samalla henkilöstön määrää suhteessa hoidettaviin tosiasiallisesti lasketaan. Kysynkin teiltä, ministeri: miten suhtaudutte tähän tuoreeseen pohjoismaiseen tutkimukseen, (Puhemies koputtaa) joka kertoo, että meillä jo nyt hoivatyöntekijöiden asiakasmäärät ovat huomattavasti korkeammat Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-09-22T17:48:57,2016-09-22T17:50:09,Tarkistettu,1.1 2016_88_106,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä kiinnitetään huomiota myös lomitustoimintaan ja sijaisaputoimintaan. Tämä on erittäin tärkeä huomio, koska maanviljelijöiden tilanne on kaiken kaikkiaan tällä hetkellä hyvin haasteellinen ja tämän lomitustoiminnan kohteeseen tämä 11 miljoonan lisäys on tervetullut asia. Huolta aiheuttaa nuorten — tai yleensä viljelijöiden mutta erityisesti nuorten — viljelijöiden jaksaminen. Kysynkin ministeriltä siihen liittyen: onko siihen joitain erityistoiveita vielä kerrottavana meille kansalaisille? Toinen asia: Täällä edustajat Savola ja Myllykoski ottivat tämän veteraanien asian esille. Kysyn siitä: kuinka voidaan varmistaa, että kunnat hoitavat heille kuuluvan velvollisuuden? Nyt valtio antaa rahat mutta itse toimenpidehän jää kuntien vastuulle aika pitkälti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-09-22T17:50:13,2016-09-22T17:51:11,Tarkistettu,1.1 2016_88_107,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kesällä meillä pohjoisessa nousi otsikoihin yksityinen vanhustenhoitokoti, jossa kaikki asiat eivät todellakaan olleet kunnossa. Puutteita ilmeni lääketurvallisuudessa, hygieniassa, henkilöstön määrässä, asiakasjärjestelmissä ja potilastiedoissa ja niin edelleen. Kysyisinkin: miten avin valvonnasta vastaavien yksiköiden resurssit turvataan? On totta, että suurimmassa osassa hoitolaitoksista toimitaan moitteettomasti, mutta sitä valvontaa tarvitaan niitten osalta, joissa näin ei menetellä. Sitten kysyisin vielä, jatkuvatko synnytykset Länsi-Pohjan sairaalassa. Voitteko antaa saman lupauksen kuin äskettäin annoitte edustaja Östmanille Vaasan osalta, koska Länsi-Pohja on Manner-Suomen toiseksi pienin synnytyssairaala mutta Lapin lapsista siellä syntyy suurin piirtein puolet?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-09-22T17:51:14,2016-09-22T17:52:05,Tarkistettu,1.1 2016_88_108,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä pääluokka käsittää ihmisen koko elämänkaaren, ja täällä on leikkauksia mutta on myös myönteisiä asioita. Esimerkiksi opiskelijat tulevat yleisen asumistuen piiriin, ja täällä on myös puhuttu omais- ja perhehoitoon satsaamisesta. Mutta eräs asia sitten. Täällä on puhuttu hoitajamitoituksista. Ajattelen, että maailma muuttuu ja että pitäisikö meillä jokaisella olla enempi vastuuta lähimmäisistä, juuri jos ajatellaan terveydenhuoltoa. Olenkin miettinyt, että mitenkäs, ministeri, on, voitaisiinko eri kunnissa järjestää semmoinen tilaisuus, että omaiset osallistuisivat syöttämiseen, ulos kuljetukseen ja samoin olisi ystävärenkaita ja tällaista, niin että nyt jokainen meistä, joka on terve, ottaisi vastuun näistä henkilöistä. Eihän siellä sairaalassa tosiaan tarvitse... Kun itsekin olen ollut, niin se on hirveän tärkeätä, ja tiedän, että esimerkiksi yhden vanhuksen syöttämisessä saattaa mennä puoli tuntia. Varmaan tämmöistä halukkuutta löytyy, mutta jonkun pitäisi olla semmoinen yhdyshenkilö, (Puhemies koputtaa) joka tästä ottaa kopin. Mitä mieltä ministeri on tästä ajatuksesta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-22T17:52:08,2016-09-22T17:53:18,Tarkistettu,1.1 2016_88_109,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kesän aikana kävin monessa erilaisessa vanhustenhoitopaikassa, kotipalvelussa ja tämmöisessä, tutustumassa siihen toimintaan. Siellä keskustelin hoitajien kanssa ja hoidettavien kanssa, miltä se tilanne näyttää. Siinä yhteydessä tuli esille tämä 0,4-mitoitus, mitä se käytännössä tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että vanhus saa vuoteen ja ruoan ja se loppu, normaali perushoito ja ulkoilu ja tämmöiset viriketoiminnot, jää pois. Jäinkin miettimään sitä tilannetta, onko tämä sitten ministerin mielestä semmoista vanhustenhoivaa arvostavaa päätöksentekoa, tällainen, että ruvetaan kiristämään sillä mitoituksella ja viedään hoitajilta mahdollisuus tehdä kunnon hoivatyötä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-09-22T17:53:19,2016-09-22T17:54:11,Tarkistettu,1.1 2016_88_110,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkuvasti kasvanut nuorisotyöttömyys on lisännyt myös nuorten toimeentulotuen asiakkaiden määrää, ja samaan aikaan meitä huolestuttaa nuorten syrjäytyminen. Toimeentulotukeahan voi hakea tällä hetkellä jopa vuosia tapaamatta koskaan sosiaalityöntekijää tai ‑ohjaajaa kasvotusten, ja tämä omalta osaltaan sitten lisää syrjäytymisriskiä. Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtyessä ensi vuonna tosiaankin Kelalle täytyy varmistaa, että saumaton yhteistyö sosiaalityön ja Kelan välillä sujuu. Kysyisinkin ministeriltä: miten me varmistamme sen, ettei ainutkaan nuori jää tämän uudistuksen jalkoihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-09-22T17:54:14,2016-09-22T17:54:55,Tarkistettu,1.1 2016_88_111,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Myönnän vielä vastauspuheenvuorot seuraaville edustajille: Heikkinen ja Haatainen. Sen jälkeen on ministerin loppupuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_112,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan ensimmäisenä kiittää edustaja Mäkipäätä aivan loistavasta näkökulmasta. Vapaaehtoiset ja omaiset ovat valtava voimavara, jota osataan eri tavoin käyttää hyödyksi eri puolilla vanhustenhoivaa. Näin on nyt, ja näin oli 20 vuotta sitten, kun itse vanhushoivassa aloitin, ja sitä kymmenisen vuotta eri puolilla Suomea olen saanut tehdä. Ensimmäinen kysymys ministerille olisikin se, miten me voimme tätä osiota viedä eteenpäin, että kunnissa ja hoitotyön johtamisessa nähtäisiin voimavarana vapaaehtoistyö ja omaiset. Toinen kysymykseni liittyy tähän valtavan hienoon panostukseen perhehoitoon. Usein nähdään vanhustenhoiva vain kahtena ääripäänä: joko se on kotihoitoa tai sitten laitoshoitoa. Mutta tähän välille tarvitaan paljon uutta, koska vanhukset ovat erilaisia ja kullakin on eri tarpeet. Minkälaisia ajatuksia perhehoidon kehittämisestä on ja mitenkä se on lähtenyt kärkihankkeena eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-09-22T17:55:06,,Tarkistettu,1.1 2016_88_113,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näistä 3 miljardin säästöistä: Ei näitä millään ole tällä tarkkuudella, mitä nyt julkisuudesta luetaan, siellä työryhmässä, parlamentaarisessa seurantaryhmässä, käyty läpi, ja toivon mukaan me saisimme nyt tiedon sitten siitä, ollaanko menossa näiden lukujen mukaan, niin kuin tässä kuvataan: muun muassa vammaispalveluista 210 miljoonaa ja niin edespäin. Nämä ovat lukuja, jotka merkitsevät myös palveluiden sisällössä paljon. Mutta varmaan saamme tästä selvityksen vielä sinne työryhmään. Kysyisin kuitenkin ihan toisesta asiasta, nimittäin turvakotien rahoituksesta. Se lisääntyy 2 miljoonalla, se on hyvä asia, mutta siitä huolimatta, että sitä nyt lisätään, sen tarve on itse asiassa 4 miljoonaa. Viime vuonna jäi 2 000 turvakoteihin hakeutunutta perhettä ilman paikkaa, jouduttiin käännyttämään pois. Kysyisin: olisiko sitä mahdollista mitenkään aikaistaa, kun sitä 2 miljoonalla tullaan nyt nostamaan, niin että laitettaisiin se kerralla kuntoon, ettei tässä paria vuotta tarvitse ovelta pois käännyttää? Sen voisi (Puhemies koputtaa) sellaisella määrärahalla laittaa kuntoon, että pystytään sitten palveluntarjonnalla siihen vastaamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-09-22T17:56:15,2016-09-22T17:57:30,Tarkistettu,1.1 2016_88_114,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja ministeri Rehula, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_115,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kysyn varmuuden vuoksi, tarkoittiko edustaja Haatainen päihdeäitien hoitoa vai näitä ensi- ja... (Tuula Haatainen: Turvakoteja!) — Turvakoteja. — Tämä turvakotiasia on tarkoitus hoitaa nyt vielä tämän syksyn aikana niin, että tämä homma tulee kuntoon, tämän määrärahan tarve, jota te olitte vailla, sikäli kuin me nyt olemme samalla kartalla. Tämä on tarkoitus hoitaa. Totean vielä: sikäli kuin olemme samalla kartalla. Toisekseen näistä sote-säästöistä: Olen tottunut siihen, että Kuntaliiton kanssa on aika ajoin ongelmia, koska heillä on erilaiset laskelmat kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriössä tai valtiovarainministeriön kuntaosastolla. Tämä 3 miljardia, tämä kokonaisuus — toistan sen nyt vielä kerran: myös parlamentaarisessa seurantaryhmässä ainakin kaksi kertaa on käsitelty, mistä se tulee. Ja sitten tämä niin sanottu NHG:n paperi, johon nyt on viitattu: Se on tehty, se on totta. Täällä, edustaja Aalto, väristyksen kanssa vaaditte sitä eduskunnan käsittelyyn. Ei sitä tuoda eduskunnan käsittelyyn. Ensinnäkin siellä on asioita, jotka on toteutettu jo, ja toisekseen en vahingossa käytä termiä tuotannollis-taloudellinen laskelma, ja se on koeponnistettu osana hyvää valmistelua. Me olemme tehneet yli 20 erilaista selvitystä erilaisista aiheista, teetätetty ja tullaan teetättämään lisää. Ei tässäkään asiassa musta muutu valkoiseksi sillä, että te, arvoisa edustaja Aalto, esimerkiksi sanotte täällä, että tuokaa lista eduskunnan käsittelyyn. Sitä ei ole salattu. Tämä koko sote-valmistelu, valinnanvapaus — me olemme tuottaneet aineiston julkisuuteen heti kun se on mahdollista. On ollut tässä valmisteluvastuussa olevana minulle hieman hankalaa aika ajoin se, kun ei ole kaikkiin kysymyksiin vastauksia. Toinen vaihtoehto olisi ollut se, että me olisimme valmistelleet kabineteissa asioita kuukausikaupalla ja tulleet sitten koko paketilla, kun se olisi ollut valmis. Meillä vieläkin työtä riittää. Esimerkiksi valinnanvapausmallin yksityiskohdat: se on tämän vuoden puolella, kun laki pykälineen lähtee lausuntokierrokselle. Sitten ihan ensimmäisestä sessiosta jäi vastaamatta yksi aivan olennainen asia, joka liittyy soteen. Perättiin parlamentaarista valmistelua, ja yksi perustelu oli se, että lähipalvelut määritellään. Eduskunnassa on kerran ollut laki, joka kaatui kunnalliseen itsehallintoon ja rahoitukseen — rahoitukseen ja kunnalliseen itsehallintoon. Tuossa lakiluonnoksessa, joka nyt on lausuntokierroksella, on 4 §, jossa puhutaan palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Tuon pykälän sisältö on jokseenkin yksi yhteen sen kanssa, joka oli kertaalleen eduskunnassa olleessa esityksessä. Tuon tarkemmalle tasolle siinä ei tulla pääsemään. Lähipalvelujen määrittely liittyy olennaisena osana maakunnalliseen valmisteluun, alueelliseen valmisteluun. Meillä on näyttöjä muutamalta alueelta, miten nuo lähipalvelut on maakunnallisesti määritelty. Biopankit ja genomit: Ensinnäkin biopankkilainsäädäntö tullaan läpikäymään, uudistamaan, tuodaan se tänne. Meillä on tällä hetkellä seitsemän biopankkia, ja todennäköisesti meillä jatkossa on vähän vähemmän, mutta toivottavasti niiden hyödynnettävyys on parempi, ja myös itse olen hyvin avoimin mielin sen osalta, että tietosuojat ja muut tällaiset koetetaan purkaa, niin että hyödynnettävyys lisääntyy. Toinen niistä positiivisista asioista, jotka toivon mukaan luovat jatkossa Suomeen työtä ja työpaikkoja, on genomistrategia, ja se ei ole enää pelkkä strategia, vaan sen jalkauttaminen on jo menossa. Sitä vetää ministeri Rehn, ja siinä ovat meillä opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö mukana. Se tulee olemaan jotakin sellaista, jolla tehdään jotakin ihan oikeaa ja uutta. Synnytysten osalta: Vaasassa synnytetään, Vaasassa on noin 1 400 synnytystä vuodessa. Länsi-Pohjalla on tilanne, jossa synnytyksien tulevaisuus on poikkeusluvan takana, ja niitten poikkeuslupien, jotka ovat tähän mennessä ministeriöön tulleet, käsittely on valmistelussa. Tulee päivä, jolloin niihin ilmestyy nimet alle, ja sitten katsotaan, mitkä ovat myönteisiä ja mitkä eivät. Yksi osa Länsi-Pohjan, koko Länskän, tulevaisuutta on se, millainen yhteistyörakenne ja verkko kyetään Oulun erva-alueella rakentamaan. Ja sitten näihin veteraanikuntoutuksiin. Vetoan jokaiseen kansanedustajaan, joka on kuntapäättäjä: huolehtikaa omissa kunnissanne, että tämä raha tulee käytettyä. Niin ei saa käydä, että vuoden päästä vastaavassa keskustelussa tai kyselytunnilla sanotaan, että joku veteraani on jäänyt ilman kuntoutusta. Nyt ollaan tilanteessa, jossa rahasta tämä ei ole enää kiinni. Nyt on kyse siitä, että yhteistyössä ministeriö, Kuntaliitto, kunnat, Valtiokonttori huolehtivat, että jokainen veteraani saa sen kuntoutuksen, joka veteraanille kuuluu. — Arvoisa puhemies, kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-22T17:57:33,2016-09-22T18:03:02,Tarkistettu,1.1 2016_88_116,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Keskustelu sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta päättyy. Siirrytään sisäasiainministeriön pääluokkaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_117,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sisäministeriön hallinnon-alalle ehdotetaan ensi vuoden talousarvioon määrärahoja yhteensä noin 1,5 miljardia euroa. Tämä on noin 200 miljoonaa euroa vähemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu suurimmaksi osaksi turvapaikanhakijoiden määrän tasaantumisesta loppuvuoden 2015 ruuhkahuipun jälkeen. Sisäisen turvallisuuden resursseja on kyetty lisäämään viime aikoina vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon on hallitusohjelman mukaisesti panostettu kohdistamalla vuodesta 2016 alkaen 28,5 miljoonan euron vuosittainen lisäys sisäministeriön hallinnonalalle. Toisaalta hallitusohjelman sisältämät toimintamenosäästöt ja muut tehdyt leikkauspäätökset pienentävät kaikkia toimintamenomomentteja myös meillä kumuloituvasti siten, että erityisesti vuoden 2017 jälkeen nämä säästöt tulevat asettamaan sisäisen turvallisuuden toimijat uusien haastavien ratkaisujen eteen. Arvoisa puhemies! Haluan seuraavaksi nostaa lyhyesti esiin ensi vuoden budjettinäkymiä ja muita budjettiin liittyviä keskeisiä asioita sisäasiainhallinnossa. Viime keväänä tehdyn kehyspäätöksen mukaisesti poliisille kohdennetaan vuodelle 2017 yhteensä 5 miljoonan euron lisämääräraha muun muassa automaattisen liikennevalvonnan lisäämiseen ja harmaan talouden torjuntaan. Määräraha nousee 10 miljoonaan euroon vuodesta 2018 alkaen. Poliisikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen ehdotetaan budjetissa 0,4 miljoonan euron määrärahaa ensi vuodelle. Suojelupoliisin resurssien turvaamiseksi viime kevään kehyspäätökseen sisältyy 2 miljoonan euron tasokorotus ensi vuodesta alkaen. Jotta suojelupoliisi kykenee suoriutumaan tehtävistään ja ennalta ehkäisemään toimialaansa kuuluvia uhkia, tulee virastoresursseja pitkäaikaisesti parantaa — ja pitkäjänteisesti. Suojelupoliisin resurssit ovat ilman muuttunutta toimintaympäristöäkin niukat, saati nyt, kun toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttaa merkittävimmin tilanne Venäjällä ja Itämeren alueella. Tavoitteena on vahvistaa sisäistä ja ulkoista turvallisuutta itärajalla ja pitää rajan-ylitysliikenne turvallisena. Rajavartiolaitos perustaa uuden, EU:n raja- ja merivartiojärjestelmän edellyttämän, nopean toiminnan rajavartijareservin. Tämä on yhdessä meillä EU-sopimuksessa sovittu. Tätä tarkoitusta varten Rajavartiolaitokselle on ehdotettu ensi vuoden talousarvioon 2 miljoonan euron lisämäärärahaa. On kuitenkin todettava se, että Rajavartiolaitoskin on erittäin vaikeiden sopeuttamistoimien kohteena ja tällä hetkellä käydään sitä keskustelua, mistä se raha otetaan, koska jokainen meistä ymmärtää, että rajavartiointi ja rajaturvallisuus ovat mitä suurimmassa määrin työvoimavaltainen ala ja siitä syystä me emme voi vähentää niitä henkilöitä sieltä kovin paljon. Pelastustoimessa toteutetaan parhaillaan uudistusta osana maakuntauudistusta sekä samassa aikataulussa ja samalla aluejaolla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa. Uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää, jossa nykyistä suuremmat alueet pystyvät varautumaan myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa. Näin varmistetaan pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene. Pelastustoimen palveluiden on pysyttävä jatkossakin lähipalveluina, ja siihen me satsaamme tuolla ministeriössä. Hätäkeskuslaitoksille tehtiin kevään kehyspäätöksessä 2 miljoonan euron tasokorotus vuodesta 2017 alkaen. Tällä pyritään varmistamaan laitoksen häiriötön toiminta ja uuden, verkottuneen tietojärjestelmän Erican käyttöönotto vaiheittain. Arvoisa herra puhemies! Hyvät kuulijat! Poikkeuksellinen turvapaikanhakijatilanne on asettanut viranomaisten toiminnan ja tuloksellisuuden vaatimukset uudelle tasolle. Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrän voidaan arvioida jäävän pysyvästi aiempaa korkeammalle tasolle. Tällä hetkellä noin 13 000 henkilöä odottaa ensimmäistä päätöstä turvapaikkahakemukseensa ja yli 23 000 henkilöä odottaa vastaanottojärjestelmän piirissä asiansa käsittelyä prosessin eri vaiheissa. Kuten tästä kaikki ymmärrämme, turvapaikkahakemusten mahdollisimman nopea käsittely on inhimillisin ja kustannustehokkain tapa hoitaa asiaa. Maahanmuuttovirasto on tehnyt viime vuoden lopusta lähtien merkittäviä lisärekrytointeja. Suuri asiakasmäärä on aiheuttanut prosessin kaikissa vaiheissa viiveitä, mikä on poikkeustilanteessa hyvin ymmärrettävää. Vastaanottomenoja on erittäin vaikeaa, käytännössä mahdotonta, täsmällisesti arvioida etukäteen. Vastaanoton menoihin vaikuttavat hakijamäärän ja hakemusten käsittelyaikojen lisäksi monet muut seikat, kuten hallintotuomioistuinten kyky selviytyä kasvavasta määrästä valituksia, kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamisen nopeus ja tehokkuus, vapaaehtoisen paluun toimivuus sekä oleskeluluvan saaneiden kuntaan siirtymisen nopeus. Vastaanoton menoihin on vuoden 2017 budjetissa varattu yhteensä noin 274 miljoonaa euroa. (Puhemies koputtaa) — Toivotte, että lopetan tähän näin. Minulla olisi vielä vähän tästä esittelyä. (Naurua) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Sopinee nyt niin, että ministeri esittelee loppuun asti tällä kertaa, jos sitä vähän vielä on.] Selvä, kiitos, arvoisa puhemies! — Vastaanottomenojen mitoittaminen vastaamaan hakijamäärää sekä lakkautettavien tai perustettavien vastaanottokeskusten tarvetta ajantasaisesti on erittäin haasteellista. Kapasiteettia pyritään mitoittamaan kulloistakin tilannetta vastaavaksi ja toiminnassa pyritään kustannustehokkuuteen. Sitten hallitushan antoi myös rahapelitoimintojen yhdistämistä koskevan budjettiesityksen eduskunnalle viikko sitten. Nykyisten kolmen rahapeliyhteisön — Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto — rahapelitoiminnot on tarkoitus yhdistää ensi vuoden alusta alkaen uuteen, valtion kokonaan omistamaan rahapeliyhtiöön Veikkaus Oy:hyn. Hallituksen esitys on valmisteltu laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä, ja tässä yhteydessä tämä esitellään, koska tämä on mitä suurimmassa määrin budjettilaki. Lopuksi haluan tuoda myös tässä yhteydessä esiin huoleni parhaillaan käynnissä olevasta voimakkaasta toimintaympäristön muutoksesta, jossa sisäinen ja ulkoinen turvallisuus limittyvät vahvasti toisiinsa. Toisaalta samaan aikaan sisäisen turvallisuuden resurssit ovat pitkällä tähtäimellä supistumassa. Tämä kehitys on ristiriidassa viranomaisten lisääntyvien ja monimutkaistuvien tehtävien sekä toimintaympäristön muutoksen kanssa. Ja aivan lopuksi vain totean, että tästä syystä olisi välttämätöntä tarkastella vielä kertaalleen poliisin ja muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden resurssitasoa. Jotta valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon linjausten toteuttaminen olisi mahdollista, tulisi ensi keväänä valmisteltavassa julkisen talouden suunnitelmassa, niin sanotussa kehysbudjetissa, tehdä varsinaiset korjausliikkeet viimeistään vuodesta 2018 eteenpäin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-22T18:03:22,2016-09-22T18:11:08,Tarkistettu,1.1 2016_88_118,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron tässä debattiosassa, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_119,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kokonaisuutenahan tämä talousarvioesitys vuodelle 2017 on noin 200 miljoonaa euroa pienempi kuin kuluvan vuoden talousarvio oli, kuten ministeri tuossa totesikin, ja suurimmat vähennykset kohdistuvat turvapaikanhakijoitten vastaanoton menoihin maahanmuuttohallinnossa, poliisissa ja Rajavartiolaitoksessakin, ja tämä vähennys johtuu nimenomaan siitä, että tämä turvapaikanhakijoitten määrä on tasaantunut — 200 miljoonaa euroa. Täytyy kiittää tässä yhteydessä hallitusta niistä kaikista kiristyksistä, mitä on meidän turvapaikkapolitiikkaan tässä vuoden aikana tehty. Ja se näkemys minulla on, että näitä kiristyksiä on entisestään jatkettava, jotta Suomesta tulee mahdollisimman vähän houkuttava maa näitten turvapaikanhakijoitten silmissä. Tämä budjettiesitys minun mielestäni on selkein todiste siitä, mistä on saatavissa mahdollisimman suuria säästöjä meidän talouteen. Tällä konstilla tuli nyt noin 200 miljoonaa. Jatketaan tätä hyvää työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-09-22T18:11:18,2016-09-22T18:12:26,Tarkistettu,1.1 2016_88_120,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikka hallintovaliokunnan puheenjohtaja tuossa sanoi, että säästöt tulevat turvapaikkakysymysten ratkaisun kautta, niin todellisuus taitaa olla kyllä samasta budjettikirjasta katsottuna vähän toisenlainenkin. Rouva sisäministeri, lupasitte tuolla SuomiAreenalla kesällä, että poliisin määrärahoja tulee lisätä. Nyt kun katson poliisin hallinnonalaa, siellä on miinus 42 miljoonaa, luku on negatiivinen. Miten tässä näin kävi? Suunta on väärä. Meillä on 7 200 poliisimiestä ja ‑naista kentällä, ja budjettikirjankin mukaan ja niiden tietojen mukaan, mitä tuolta sisäministeriön puolelta on hankittu, poliisien määrä uhkaa laskea tulevana vuonna alle 7 000:n. Todellakin alle 7 000:n, mikä on kipurajan alapuolella ja tuntuvasti. Rikoksista ja rötöksistä 70 prosenttia tehdään päihtyneenä. Nyt alkoholilakia on muutettu liberaalimpaan suuntaan. Miten alkoholilaki ja poliisin alenevat kehykset (Puhemies koputtaa) ovat synkroniassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-09-22T18:12:28,2016-09-22T18:13:38,Tarkistettu,1.1 2016_88_121,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Sisäinen turvallisuus on meille erittäin tärkeä asia. Ja ymmärrän sen, että näin niukkoina aikoina, kun rahaa on aina liian vähän, näiden määrärahojen sijoittaminen oikeisiin kohteisiin tuottaa tuskaa. Kaksi kysymystä: Toinen on Rajavartioston toiminta. Pystytäänkö nykyisillä niukoilla Rajavartioston määrärahoilla takaamaan, että esimerkiksi vihreän rajan valvonta toimii kaikissa tilanteissa kohtuullisen hyvin ja, sanotaan, aukottomasti, koska rajavartioinnissahan nollatoleranssi olla pitää? Ja toinen asia on sitten tämä kansainvälisten rajanylityspaikkojen ympärivuorokautinen aukiolo. Rajavartiosto on suunnitellut muun muassa Niiralan rajanylityspaikan sulkemista öiseksi ajaksi. Minun mielestäni tällaiseen tehtävään ei pidä mennä, koska se johtaa siihen, että esimerkiksi rajaliikenne ja rajakauppa vaikeutuvat, koska yöllä tapahtuu paljon rahtiliikennettä ja sen ajoittaminen pelkkään päiväaikaan on lähes mahdotonta tai johtaa ylivoimaisiin tilanteisiin. Mikä on tilanne tässä rajanylityspaikkojen ympärivuorokautisessa aukiolotilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-22T18:13:41,2016-09-22T18:14:46,Tarkistettu,1.1 2016_88_122,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täytyy osoittaa hallitukselle kiitosta sisäministeriön asioiden hoidosta viime vuosina, ja ministeri Risikko on sitä ansiokkaasti jatkanut tiukalla ja jämäkällä linjallaan. Meillä on paljon taloudellista vaikeutta tällä hetkellä Suomessa ja on jouduttu tekemään leikkauksia useille sektoreille, mutta hallitus on nimenomaan sisäasiainministeriön ja sitten myös oikeudenhoidon alalle panostanut rahaa ja tehnyt myös monia uudistuksia, ja on varjeltu näitä aloja isoilta leikkauksilta juurikin sen takia, että sisäisen turvallisuuden pitäminen tärkeänä tässä yhteiskunnassa on näinä aikoina erityisesti ollut hallitukselle tärkeää. Yleisestihän hallitus ja ministeriö reagoi valtavan hyvin viime vuonna tähän maahanmuuttopaineeseen. Kun katsotaan Euroopan muita maita, monet jäivät aivan jalkoihin tässä asiassa. Ja nyt minä luotankin siihen, että myös ensi vuonna, kun näitä laittomia maahanjääjiä tulee olemaan valtava määrä, (Puhemies koputtaa) myös tämä probleema pystytään hoitamaan samalla (Puhemies koputtaa) jämäkkyydellä sitten sisäministeriön sektorilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-09-22T18:14:47,2016-09-22T18:16:00,Tarkistettu,1.1 2016_88_123,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiinnitän myös itse huoleni poliisin henkilöresurssien määrään. Nykykehityksellähän vuoteen 2020 mennessä poliisien henkilötyövuodet vähenevät jopa yli 800:lla, ja tämä 7 000 poliisin kipuraja uhkaa jäädä kauas taakse. Tämä vaikuttaa tietenkin kaikkeen esitutkinnasta uuden teknologian käyttöönottamiseen tai vaikkapa some-näkyvyyteen, joka on olennaista ongelmien ennaltaehkäisemisen kannalta. Kysyisin sisäministeri Risikolta: miten te koette poliisin mahdollisuudet harjoittaa ennalta estävää ja ennalta ehkäisevää toimintaa myös niin sanotuilla pehmeillä keinoilla, nyt kun poliisi joutuu toimintaansa karsimaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-22T18:16:02,2016-09-22T18:16:49,Tarkistettu,1.1 2016_88_124,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeriltä tuli erittäin hyvä selvitys tuosta talousarviosta. Itse kannan huolta tuosta harmaan talouden tilasta, vaikka sinne oli kirjattu toiminnan turvaamiseen, nimenomaan harmaaseen talouteen ja liikenneturvallisuuteen, 5 miljoonaa euroa. Mutta sitten toisaalta kun sieltä harmaan talouden erillismäärärahoista otetaan 9,6 miljoonaa euroa pois, niin siitä tulee semmoinen matemaattinen negatiivinen ilmiö, että tämä toiminta on 4,6 miljoonaa tappiollinen. Voiko tätä aukaista vähäsen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-09-22T18:16:51,2016-09-22T18:17:27,Tarkistettu,1.1 2016_88_125,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kiinnitän myös huomiota tähän poliisien sektoriin tuleviin säästöihin, 42 miljoonaan euroon. Se merkitsee sitä, että noin 202 henkilötyövuotta on poistumassa poliisien puolelta. Pohjanmaan osalta se merkitsee 16 poliisin vähentymistä. Eilen tulleen Poliisihallituksen kehystaulukon mukaan kuitenkin tämä määrä nousee, niin että koko maassa vähennetään vielä 13 henkilötyövuotta, mutta Poliisihallituksen puolelle on tiettävästi tulossa 5 henkilötyövuoden lisäys. Aikaisemmin puhuttiin siitä, että työntekijöitä enempi kentälle ja pois hallinnosta. Näyttää siltä, että ensi vuonna vielä kyetään poliisien henkilötyövuosien määrässä yli 7 000:een, mutta vuonna 2018 se olisi alentumassa jo alle 7 000:n, mitä on pidetty hyvin kriittisenä linjana. Aiotteko ensi kevään kehyspäätöksessä tuoda lisää (Puhemies koputtaa) tai vaatia lisää rahoja, vai onko täydentävä talousarvio (Puhemies koputtaa) paikallaan tämän asian korjaamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-09-22T18:17:31,2016-09-22T18:18:41,Tarkistettu,1.1 2016_88_126,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Värderade talman! Tässä mainitaan, että aiotaan lieventää EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa, ja sen perään listataan iso määrä tarveharkintoja, eli käytännössä tehdään tarveharkintaista tarveharkintaa eli ei millään tavalla helpoteta käytännössä EU:n ulkopuolista työperäistä maahanmuuttoa. Se on suomalaisten yritysten etujen vastaista, se on ulkomaisten yritysten etujen vastaista silloin kun ne haluavat etabloitua tänne. Siinä ei ole taloudellista tai elinkeinopoliittista järkeä, sen lisäksi että käsittääkseni se ei myöskään edistä norminpurkua, jota hallitus on sanonut ajavansa. Mikä ajatus on tämän takana, vai liittyykö se vain oleellisesti tähän maahanmuuttopoliittiseen linjaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-09-22T18:18:44,2016-09-22T18:19:35,Tarkistettu,1.1 2016_88_127,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden taivaalle näyttää nousevan uusia uhkia. Viimeksi on uutisoitu erittäin valitettavasta ja surullisesta kuolemaan johtaneesta pahoinpitelystä Helsingin rautatieasemalla. Sitä ennen uutisoitiin kuolemaan johtaneesta ryöstöstä Kajaanissa. Kesällä radikaali eläinaktivistiryhmä EVR ilmoitti sytyttäneensä Vantaalla busseja tuleen: yhdeksän bussia paloi, ja vahingoiksi arvioitiin vähintään 1,5 miljoonaa euroa. (Eduskunnasta: Järkyttävää!) Kun tällaiset uudet lieveilmiöt ja jopa uhkat näyttävät olevan jo arkipäivää, on poliisin syytä tehostaa toimintaansa ja nostaa valmiuttaan. Tällaiset toimet eivät kerta kaikkiaan onnistu enää nykyisellä henkilömäärällä. Meidän tulisi lisätä poliisinvirkoja, mutta nyt näyttää käyvän päinvastoin, sillä poliisilaitoksista tulee viestejä, että jos rahaa ei saada lisää, joudutaan vähentämään henkilöstöä ja tinkimään jopa niin sanotuista haittatöistä. Ministeri totesi tuossa omassa puheenvuorossaan, että hänellä on toive saada poliisille lisärahoitusta, ja näillä sanoilla minä kannustan ministeriä toimimaan erittäin pontevasti, jotta poliisin rahoitukseen saadaan helpotusta ja lisäystä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-09-22T18:19:37,2016-09-22T18:20:51,Tarkistettu,1.1 2016_88_128,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Viimeisin arvio tämän hetken poliisimäärästä on 7 230. Kun ensi vuonna poliisin määrärahataso laskee nykyvuoteen verrattuna 42 miljoonaa, me tiedämme, että se tarkoittaa merkittävää henkilöstövähenemää: Poliisihallitus on arvioinut vähenemäksi 250 henkilöä, jolloin mentäisiin jo tuon 7 000:n rajan alle, ja on ihan selvää, että kun tilanne on jo nyt poliisissa vaikea, niin poliisin toimintakyky kaikilla poliisisektoreilla uhkaa merkittävästi heikentyä. Poliisijohdossa on puhuttu jo anarkiasta. Kun tuossa äsken kyselytunnilla te, ministeri, totesitte, että maanantaina kävisitte myös tätä resurssikeskustelua pääministerin johdolla, niin haluan nyt vielä kannustaa teitä tuohon keskusteluun ja varmistaa sen, että ollaanhan tuota määrärahatasoa lisäämässä niin, ettei tästä nykyisestä (Puhemies koputtaa) poliisimäärästä tarvitse mennä alaspäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-09-22T18:20:54,2016-09-22T18:22:08,Tarkistettu,1.1 2016_88_129,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy lausua kiitos sisäministeriölle ja erityisesti sisäministerille linjakkaasta toiminnasta koskien väkivaltaisten äärijärjestöjen ja niiden tunnusten kieltämistä ja tähän väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan puuttumista ja siihen erilaisten keinojen hakemista. Erinomaista on myös se, että poliisi valmistelee uusia tapoja puuttua vihapuheeseen. Kaiken kaikkiaan on hienoa, että ministeri on ottanut jämäkän otteen tähänkin asiaan. Toivon, että näissä konkreettisissa toimissa, niin väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan puuttumisessa kuin vihapuheeseenkin puuttumisessa, (Puhemies koputtaa) päästään mahdollisimman pian konkretiaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2016-09-22T18:22:10,2016-09-22T18:23:17,Tarkistettu,1.1 2016_88_130,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Rajavalvonta on ollut tiukoilla, ja nyt näyttää siltä, että ainoa keino selvitä on aina siirtää rajamiehiä paikasta toiseen, milloin niitä siirretään etelämpään, milloin siirretään pohjoisempaan. Tarve kuitenkin, kun Euroopan unioninkin puolelta tulee lisäpainetta, olisi lisätä 60 rajavalvojaa, mutta sitä vastoin on uhka, että määrä vähenee. Edustaja Hoskonen oli huolissaan Niiralan raja-asemasta, mutta kun niitä on kuitenkin useampi, mitkä meinataan sulkea, niin mainitsen kuitenkin tässä myöskin Imatran, joka on kuitenkin aika lailla meidän viennin osalta ja sieltä puun tuonnin osalta keskeisimpiä paikkoja koko metsäteollisuuden kannalta tähän liittyen. Harmaan talouden osalta viime syksynä tässä salissa koko eduskunta oli vahvasti sitä mieltä, että pitää suunnata erillisrahoitus sekä Verohallintoon että sitten poliisien puolelle tähän talousrikosten tutkintaan. Silloin sinne luvattiin — muistan, että silloinen ministeri Orpo lupasi sinne — 5 miljoonaa lisää, ja nyt siellä ei ole sitä. Miksi? (Puhemies koputtaa)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-09-22T18:23:19,2016-09-22T18:24:28,Tarkistettu,1.1 2016_88_131,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten ministeri tuossa esittelypuheenvuorossaan totesi, sisäinen turvallisuus ja ulkoinen turvallisuus ovat entistä lähempänä toisiaan tällä hetkellä. Ainakin itse näkisin hyvin tärkeänä sen, että sisäministeri tulisi myös TP-UTVAan edustetuksi lähitulevaisuudessa, niin keskeisesti ovat sisäasiainministeriön kysymykset nyt maamme turvallisuudessa kiinni. Kysyisinkin ministeriltä tähän rajasopimukseen liittyen, kun nyt tiedot ovat niin, että tätä rajasopimusta Venäjän kanssa ei jatkettaisi: minkälaista keskustelua te käytte tällä hetkellä Venäjän viranomaisten tai Venäjän kollegan kanssa meidän itärajamme tulevaisuudesta ja valvonnan pitämisestä? Tähän liittyen toivoisin jämäköitä toimia sen eteen, että saamme tuon rajavalvonnan pidettyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-09-22T18:24:30,2016-09-22T18:25:38,Tarkistettu,1.1 2016_88_132,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Menen vähän alueellisempaan näkökulmaan. Keski-Suomi on 275 000 asukkaan maakunta, ja meillä valtion aluehallinto sisäasiainministeriön osalta on jaettu niin, että hälytyskeskus on Vaasassa, poliisipiirin pääpaikka on nyt Tampereella ja nyt pelastuslaitoksen aluejakosuunnitelmien mukaan maakuntauudistuksen yhteydessä on suunnitelma, että pelastuslaitoksen pääpaikka olisi Kuopiossa. Näiden kuitenkin pitäisi toimia yhteistyössä, ja vielä yhteistyössä muun muassa ensihoidon ja sairaankuljetuksen ja sairaanhoidon kanssa. Kysyn, ministeri Risikko, teiltä: onko mahdollista, että tästä pelastuslaitoksen suuraluejaosta kuitenkin luovuttaisiin ja esimerkiksi Keski-Suomi säilytettäisiin järkevästi yhtenä omana pelastuslaitoksenaan? (Puhemies koputtaa) Tällä väestöpohjalla ja aluejaolla se olisi viisasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-22T18:25:39,2016-09-22T18:26:48,Tarkistettu,1.1 2016_88_133,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kotoutumiskoulutus on keskeinen väline aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisessa. Koulutukseen pääsyä joutuu kuitenkin useilla paikkakunnilla odottamaan hyvin pitkään. Erityisesti näinä taloudellisesti erittäin tiukkoina aikoina on erittäin hienoa ja tärkeää, että lukuisat vapaaehtoiset ympäri Suomea ovat ilmaisseet halunsa auttaa SPR:ää ja vastaanottokeskuksia sekä omalla toiminnallaan olla helpottamassa tulijoiden sopeutumista. Valitettavasti moni vapaaehtoistyöntekijä ei enää uskalla kiristyneessä ilmapiirissä, vihapuheen ja rasismin keskellä, osallistua auttamiseen. Lukuisat vapaaehtoistyöntekijät kertovat toistuvasta uhkailusta, väkivallan pelosta ja herjauksista, joiden kohteeksi sekä he että heidän perheensä joutuvat. Kysyisinkin ministeriltä: miten voisimme nostaa vapaaehtoistyön arvostusta ja taata sen, että jokainen, joka haluaa käyttää omaa arvokasta aikaansa tässä tärkeässä työssä, voisi tehdä (Puhemies koputtaa) sen turvallisesti ja turvassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-09-22T18:26:50,2016-09-22T18:27:55,Tarkistettu,1.1 2016_88_134,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jo sisäisen turvallisuuden selontekokin osoitti sen, että viranomaisten tehtävät lisääntyvät, monimutkaistuvat ja toimintaympäristö muuttuu monin tavoin. Nämä haasteet kaiken kaikkiaan tiedetään, mutta kuten ministerikin tuossa totesi, niin samaan aikaan kuitenkin sisäisen turvallisuuden resurssit aiemmin tehtyjen kehysten mukaisesti jatkavat kiristyvää linjaa. Me tietysti olemme sidoksissa tähän isoon talouden kuvaan, mutta itsekin sanoisin sillä tavalla, että esimerkiksi kun hallintovaliokunta nyt ensi vuoden budjettia käsittelee, niin me joudumme jo arvioimaan nykyistä tilannetta siitä lähtökohdasta, että nuo budjetin numerot eivät kenties ensi vuodelle riitä. Minä pidän täysin välttämättömänä sitä, että siinä vaiheessa, kun kehyksiä vuodesta 2018 eteenpäin arvioidaan, tämä muuttunut tilanne pitää kyllä ehdottomasti huomioida.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-09-22T18:27:57,2016-09-22T18:29:05,Tarkistettu,1.1 2016_88_135,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Myönnän vielä tässä debatin vaiheessa puheenvuorot edustajille Eloranta, Löfström, Tolvanen ja sen jälkeen ministerille, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_136,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitoksen sopeuttamissuunnitelmiin sisältyy Turun helikopteritukikohdan huonon sään valmiuden laskeminen luopumalla lennonjohtopalveluista. Huonolla säällä yöaikaan Rajavartiolaitoksen meripelastushelikopterit operoisivat Helsinki-Vantaan lentokentältä Turun sijaan. Meripelastuskyky heikkenisi dramaattisesti, ja lisäksi tulee muita kerrannaisvaikutuksia. Pelastushelikopteritoiminta on saaristossa välttämätön toimivalle sairaankuljetukselle ja meripelastustyölle. Tämä muutos lisäisi lentoaikaa Turun saaristoon merkittävästi, 45 minuuttia, ja samalla Saaristomeren meri- ja potilasturvallisuus onnettomuuden tai sairauskohtauksen sattuessa huononee. Turun lennonjohdon yöllinen kiinniolo vaikeuttaa toimintaa etenkin ulkosaariston alueella. Ahvenanmaan länsipuolelle ja Suomen lounaisille merialueille ei tietyissä olosuhteissa voitaisi ollenkaan enää apua viedä. Arvoisa ministeri, mitä vastaatte tähän huoleen, ollaanko heikentämässä nyt saaristossa elävien ja kulkevien turvallisuutta (Puhemies koputtaa) tällä tavalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-09-22T18:29:18,2016-09-22T18:30:21,Tarkistettu,1.1 2016_88_137,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Värderade talman, arvoisa puhemies! Gränsbevakningsväsendet står inför stora inbesparingskrav efter att redan ha genomfört stora sparprogram. Man har enligt mig nu sparat så pass mycket att man kommit ner till en slimmad organisation, att det är svårt att spara mer utan att verksamhetens servicenivå sänks. För sjöbevakningen föreslås i redogörelsen för den inre säkerheten att fyra sjöbevakningsstationer ska stängas. Sjöbevakningen gör ett enormt viktigt arbete i skärgården. På Åland har vi i dag kvar två stationer, Mariehamn och Kökar, efter att flera stationer tidigare har stängts. Kökars station är oerhört viktig för skärgården.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2016-09-22T18:30:22,2016-09-22T18:30:57,Tarkistettu,1.1 2016_88_138,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aluksi haluan kiittää ministeriä siitä, että hän loi tämmöisen realistisen tilannekuvan sisäisen turvallisuuden toimijoista, myös siitä ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden suhteesta ja toki myös siitä, kun arvoisa ministeri suoraan myönsi, että sisäisen turvallisuuden toimijat tarvitsevat lisärahoitusta. Edellisellä kaudella oli parlamentaarinen työryhmä, jota sain kunnian johtaa, ja jo siinä peräänkuulutettiin tämmöistä jatkuvuutta. Nyt eletään kädestä suuhun. Oletteko te nyt ensimmäinen sisäministeri, mitä toivon, joka voi luoda jatkuvuuden tähän sisäisen turvallisuuden toimijoiden rahoitukseen, jotta johto tietää, kuinka paljon on varaa palkata henkilöstöä? Toki nämä, mitä nyt on annettu lisää rahaa, ovat ihan hienoja kädenojennuksia, mutta pikkasen tarvitaan vielä lisää, että saadaan tämä toimimaan. Lopuksi kysyisin pelastusalueiden lukumäärästä. Koska niistä tehdään päätös, ja onhan se lukumäärä viisi, koska nyt jo huippuammattilaiset (Puhemies koputtaa) suunnittelevat toimintaa sen pohjalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-09-22T18:31:39,2016-09-22T18:32:45,Tarkistettu,1.1 2016_88_139,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Myönnän vielä ennen ministerin puheenvuoroa puheenvuoron edustaja Karille.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_140,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy tarkistaa, onko minulla sama budjettikirja kuin edustaja Tolvasella. Täällä on ollut hallituksen edustajien toimesta puhetta, että on lisätty rahaa. Kun katsotaan loppusummaa, niin sieltä puuttuu nyt 42 miljoonaa tämän vuoden rahoituksesta eli me menemme alaspäin niitten lukujen osalta. Jotta me saamme realistisen kuvan siitä, mihin edustaja Tolvanen hyvin viittasi omassa puheenvuorossaan, tästä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kokonaisuudesta — ymmärrettävä, hyvin hahmotettu ja ennen kaikkea hyvin organisoitu kokonaisuus — meidän pitää puhua samoista luvuista, olla rehellisiä ainakin toinen toisillemme. Nyt taso rahoituksen osalta on laskeva. Toivonkin ja odotan mielenkiinnolla ministerin näkemystä siitä, millä tavalla pääsisimme nouseviin lukuihin, vahvempaan poliisien määrään ja ennen kaikkea myös toiminnan vaikuttavuuteen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-09-22T18:32:51,2016-09-22T18:33:48,Tarkistettu,1.1 2016_88_141,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Ministeri — 5 minuuttia ja vain 5 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_142,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän näistä kannustavista sanoistanne ja myöskin tuestanne tälle sektorille. Otetaan näistä kaikista sektoreista, tämän hallinnonalan sektoreista, muutama sananen. Kannatte huolta poliisien voimavaroista, niin minäkin. Olette aivan oikeassa siinä, että kun, ensiksikin, on tehty keväällä se selonteko, jossa todettiin, että meidän pitäisi säilyttää vähintään se 7 000 poliisihenkilöä, niin se kehyspäätös, mikä on viime keväänä tehty, ei riitä. Se riittää ensi vuonna, mutta ei sitten seuraaviksi vuosiksi näihin 7 000:een. Siitä syystä tuossa aloituspuheenvuorossani toin jo esille sen, että — ja olen tästä jo budjettiriihessäkin todennut — kyllä, aion ensi keväänä budjettiriihessä tuoda tämän asian esille, että rahat eivät riitä siihen 7 000:een. Sen lisäksi, että täällä peräänkuulutettiin ennalta estävää työtä, alkoholilain tuomaa lisätarvetta poliiseihin, mikä on aivan totta, harmaa talous vaatii henkilöitä, ja sitten toivotaan nimenomaan sitä jatkuvuutta. Mehän teemme tällä hetkellä sisäisen turvallisuuden strategiaa ja monisektoraalista toimenpideohjelmaa, ja sieltä me saamme sitten myöskin tätä tietoa siitä, mihin kaikkeen tarvitaan resursseja. Sitten totean vielä sen, että siis kehyspäätöksessä ensi keväänä pitää saada korjaus tähän, mutta olen kyllä sitä mieltä, että me tarvitsemme jo keskustelun siitä, onko meillä mahdollisuus nyt jotenkin kohdentaa resursseja jo tässä ensi vuoden budjetissa. Se on nyt meillä keskustelussa sitten, ja kuten tuossa kyselytunnilla sanoin, aion viedä sen siihen maanantain keskusteluun myöskin. Olemme nyt jo suuntaamassa hieman enemmän resursseja noihin nettipoliiseihin. No sitten rajavartioasioista. Pystyykö toimimaan, kysyitte. Todellakin on niin, että sopeuttamisohjelmaa, joka on jouduttu tekemään tästä rahojen vähentämisestä johtuen, nyt juuri laaditaan, elikkä en pysty tässä vaiheessa ottamaan kantaa näihin, kun on mietitty, millä se sopeuttaminen tehdään, yön aikaisilla sulkemisilla raja-asemilla vai sitten vähennyksillä tästä lentotoiminnasta. Haluan kuitenkin vakuuttaa teille sen, että me teemme ihan varmasti kaikkemme, että turvallisuus ei heikkene. Mutta meidän pitää tätä katsoa, ja en pysty tässä vaiheessa siitä sanomaan, koska päätökset tehdään vasta sen jälkeen, kun meidän Rajavartiolaitos on tehnyt kaiken analyysin ja tuo minun pöydälleni sitten sen, mitä he ehdottavat. Kysyitte, arvoisa edustaja, tuosta, pääsisinkö UTVAan mukaan, ja siellä nyt sitten olen. Elikkä olen hyvin tyytyväinen, että sisäministeri voi olla UTVAn kokouksessa. Sitten tähän liittyy myöskin tämä rajasopimus, Raja-Jooseppi ja Salla. Senhän määräaika umpeutuu tuossa lokakuun alussa. Silloin aikoinansa, kun se tehtiin, se tehtiin siihen tilanteeseen, tarpeeseen mutta määräaikaisena ja kertaluontoisena, ja tällä hetkellä ei ole mitään tarvetta, että sitä tarvitsisi jatkaa. Pelastustoimen uudistuksesta totean, että virkamiesesitys on nyt lausunnolla, ja toivonkin, että kaikki lausuvat siitä ahkerasti, ja varsinainen alueitten määrä katsotaan sitten. Mutta pyydän kiinnittämään huomiota, että tämä uudistus on paljon muutakin kuin alueitten määrä. Se on myöskin sisällöllistä kehittämistä ja koko järjestelmän kehittämistä siihen tulevaisuuteen. Maahanmuutosta totesitte. Siinä nyt onneksi on käynyt niin, että meillä on vähemmän nyt niitä maahantulijoita, mutta ongelmaksi on muodostunut se, että nämä turvapaikanhakuprosessit ovat pitkittyneet. Eli meillä on vielä hyvin paljon sellaisia henkilöitä, jotka odottavat sitä ensimmäistäkin päätöstä, ja sitten on tietysti tämä valitusprosessi. Työperäisestä maahanmuutosta totesitte, ja olen samaa mieltä kanssanne, että sitä meidän pitää edistää, laillista työperäistä maahanmuuttoa, myöskin opiskelun vuoksi maahanmuuttoa pitää edistää. Sitten vapaaehtoisten merkitys on todella tärkeä, ja olen hyvin kiitollinen kaikille niille vapaaehtoisille, mutta olen myös sitä mieltä, että niin vastaanottokeskuksissa kuin myöskin kaikissa näissä toiminnoissa pitää se turvallisuus taata. Ja siinä meillä on nyt sitten onneksi poliisilla, muilla virkamiehillä ja vastaanottokeskusten väellä hyvä yhteistyö. Sitä pitää vielä vain kehittää ja tietojen kulkea. Senaattikiinteistöt on minunkin mielestäni aikamoinen murheenkryyni tällä hetkellä, kun meillä menee hyvin paljon näihin erilaisiin toimipisteisiin rahaa eikä päästä sitten kuitenkaan niitä sopimuksia purkamaan kovin herkästi. Varmasti vielä tässä (Puhemies koputtaa) sitten tulee lisää. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-22T18:33:52,2016-09-22T18:39:00,Tarkistettu,1.1 2016_88_143,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Vuonna 2015 raiskausrikoksia tuli tietoon 1 052, mikä on 4,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Hyvä ministeri, mille näyttävät nämä raiskaustilastot tällä hetkellä? Tampereella poliisi lehtitietojen mukaan oli 5 minuutissa paikalla, kun tällainen rikos tapahtui. Poliisia on kyllä arvostettava ja huolta kannettava riittävistä määrärahoista. Niistäkin vähäisistä, mitä on tulossa, toki on kiitosta annettava, samoin myös koulutukselle tulevista. Ikääntyneiden ihmisten kohtaama turvattomuus on hyvin tärkeä asia huomioida. Sukulaistätini joutui keskellä kirkasta päivää romanikerjäläisten ryöstämäksi silmänkääntötempulla. Olenkin tehnyt toimenpidealoitteen, missä esitän, että tässä sisäisen turvallisuuden strategiassa huomioidaan myös ikäihmisten kohtaama turvattomuus ihan keskellä kirkasta päivää ja palvelutalotkin huomioon ottaen. Mitä sille aloitteelle mahdollisesti kuuluu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-22T18:39:01,2016-09-22T18:40:03,Tarkistettu,1.1 2016_88_144,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Viime vuoden budjetissa suojelupoliisin määrärahoja lisättiin, samoin kuin sitten kevään kehyksissä sitä tasoa lisättiin 2 miljoonalla eurolla. Nyt olemme tälläkin viikolla keskustelleet erittäin valitettavasta väkivallantapauksesta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, ääriliikkeistä. Nämä ovat myös pohjoismaisia ilmiöitä, ja tämä järjestö, joka on tämän keskustelun keskiössä, on pohjoismaisesti toimiva liike. Kuinka hyvin suojelupoliisia koskeva lainsäädäntö vastaa siihen, että me voimme pohjoismaisesti kitkeä tällaisia äärijärjestöjä, ja toisaalta kuinka hyvin se lainsäädäntö vastaa sitä, että suojelupoliisi pystyy myös kansainvälisen tiedustelun kautta saamaan kaiken sen tiedon? Valitettavasti me olemme vielä takana pohjoismaisessa vertailussa, kun verrataan suojelupoliisin määrärahoja. (Puhemies koputtaa) Mikä on teidän käsityksenne tästä pitkästä kaaresta niiden suhteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-22T18:40:07,2016-09-22T18:41:13,Tarkistettu,1.1 2016_88_145,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Jani,Toivola,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Puhuimme tänään kyselytunnilla poliittisesta väkivallasta ja rasismista, ja haluan kiittää ministeriä suoraselkäisestä ja selkeästä toiminnasta kyselytunnilla. Hurjaa on huomata nyt se, kun katsoo tätä sisäministeriön hallinnonalaa ja lukee tätä tilannekuvaa, miten nopeasti tämä jo painettu kirja onkin monella tavalla vanhentunut, kun me mietimme, mikä on tällä hetkellä se turvallisuustilanne tai missä mennään ja minkälaisia asioita pitää ottaa huomioon. Toisaalta se keskustelu, mitä tänään käytiin, ei varmastikaan ole uutta, mutta se on vihdoinkin noussut uudella tavalla puheen kautta pintaan. Kun me puhumme rasismista, silloin on tärkeää puhua rakenteista, koska lopulta rakenteet ovat niitä, mitkä luovat sitä rasismia tai pitävät sitä yllä. Täällä puhuttiin näistä houkuttelevuustekijöistä, ja se on nyt ollut meillä aika määräävä tekijä, kun me puhumme turvapaikanhakijoista ja maahanmuutosta. Mutta siinä kannattaisi olla varovainen, koska usein se houkuttelemattomuus tarkoittaa tiukennusta, ja yleensä tiukennuksella me luomme juuri niitä asetelmia, missä jollekin ryhmälle tuleekin hatarammat mahdollisuudet viedä sitä elämää eteenpäin, tai leimallisesti se vaikuttaa siihen ajattelukulttuuriin, ajatteluun tietyistä ihmisistä (Puhemies koputtaa) tai ryhmistä, ja myös tällä tavalla me voimme luoda asetelmia, jotka pitävät yllä rasismia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1114,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Jani Toivola,1114,2016-09-22T18:41:15,2016-09-22T18:42:24,Tarkistettu,1.1 2016_88_146,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että tätä tämänkertaista sisäministeriön budjettia leimaavat puute ja kurjuus, mutta siitä ministeriä pitää onnitella, että näin niukoista aineksista on saanut kuitenkin kasaan tasapainoisen ja toimivan kokonaisuuden. Niin kuin esittelytekstissä on todettu ja täällä salissakin ääneen jo monta kertaa, tämä meidän turvallisuusympäristömme on muuttumassa. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus limittyvät toisiinsa, ja minusta tuntuu, että täällä salissa ollaan varmaan varsin yksimielisiä siitä, että se ihanteellinen tavoite siitä 7 000 poliisista pitkällä tähtäimellä on ehkä hieman naiivi ja liian matala. Oli ilahduttavaa kuulla, että ministeri on päättänyt ottaa kevään kehysriihineuvotteluissa tämän asian esiin, jotta tähän saadaan korjaava oikoliike. Minusta on aika kääntää suuntaa ja panostaa tähän turvallisuuteen enemmän. Kyllä nämä maailman tapahtumat tänä päivänä täällä Suomessakin ovat sitä luokkaa, että turvallisuus on syytä ottaa vakavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2016-09-22T18:42:28,2016-09-22T18:43:32,Tarkistettu,1.1 2016_88_147,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minullakin on huoli Rajavartiolaitoksen resursseista. Niukkojen resurssien johdosta muutamaa kansainvälistä rajanylityspaikkaa uhkaa sulkeminen yöajaksi, niin kuin täällä on jo aiemmin ollut puhetta. Tämmöinen tilanne on muun muassa Pohjois-Karjalassa Niiralan raja-aseman kohdalla. Tämä on huolestuttava ehdotus monestakin syystä. Ensinnäkin se heikentäisi vakavasti liikenneturvallisuutta, kun raskas liikenne siirtyisi liikkumaan päiväaikaan kapealla ja huonokuntoisella tiellä, ja yöajan sulkeminen heikentäisi myös matkailu- ja vientielinkeinojen tilannetta koko maakunnassa ja Itä-Suomessa. Minä toivonkin, että hallitus päätöstä tehdessään huomioisi myös nämä laajemmat näkökulmat, ei ainoastaan Rajavartioston tilannetta, koska tällä on myöskin aluepoliittisia vaikutuksia. Toiseksi pelastustoimen tilanteesta sen verran, että Pohjois-Karjalassa on ollut erittäin toimiva ja kustannustehokas pelastustoimi, ja me olemme olleet huolissamme, miten erinomaiselle toimintamallille käy, jos siirrymme viiden alueen malliin. (Puhemies koputtaa) Toivottavasti hallitus aidosti huomioi ja kuulee (Puhemies koputtaa) nämä maakunnasta annetut lausunnot.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-22T18:43:35,2016-09-22T18:44:46,Tarkistettu,1.1 2016_88_148,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan nostaa poliisien resurssit vielä esille, vaikka niistä on paljon puhuttu. Se tulee monella tapaa hyvin lähelle. Poliiseilla on palvelutehtävä olla kansaa ja kansalaisia varten, mutta mitä kentältä on kuulunut? Sen sijaan, että nyt ykkös-, kakkos-, kolmospaikalla on se palvelutehtävä, ensimmäisenä tehtävänä on miettiä, kuinka tehtävälistalta saadaan jollain syyllä pois niitä tehtäviä ilman, että niihin tartutaan. Seuraavaksi tärkeimpänä on kentältä kuulunut, että hoidetaan tehtävät mahdollisimman nopeasti, jotta näyttäisi siltä, että homma toimii. Kolmanneksi on sanottu, että kiireellinen hälytys voi tulla mutta puhelimeen täytyy sanoa, että vastaavia kiireellisiä hälytyksiä on kaksi tai kolme jonossa, että täytyy vain odottaa. Tai että kun tarvittaisiin kaksi tai kolme partiota, niin käytettävissä on vain yksi — mitä tehdään? Myös poliisien oma turvallisuus on hyvin kyseenalainen ja on hyvin suuressa tiristyksessä. Ja kentältä on kuulunut, että hyvin monet miettivät (Puhemies koputtaa) alan vaihtoa. Tämä on hyvin huolestuttavaa. (Puhemies koputtaa) Toivon, että ministeri tarttuu tähän mitä pikaisimmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-22T18:44:48,2016-09-22T18:45:55,Tarkistettu,1.1 2016_88_149,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on pidetty monia hyviä puheenvuoroja. Luin tässä tänään saapunutta Kelan tiedotetta Sosiaalivakuutus-lehdestä, jossa asiantuntijat toteavat, että yhteiskunnallinen eriarvoisuus ruokkii tyytymättömyyttä, ja mediasta onkin saatu nyt lukea, miten se on sitten yhteiskunnassa purkautunut. Tämä lehti on myös kartoittanut näitä tyytymättömyyden syitä, ja tässä on puhuttu myös siitä, että tyytymättömyys ei ole huono asia mutta se, miten se kanavoituu, on huono asia — jos se kanavoituu tällaisena tapahtumana, niin kuin olemme nyt saaneet nähdä. Nyt minä oikeastaan myös haastan tätä keskustelua vähän sillä lailla, että kun me puhumme tästä oikeudenmukaisuudesta ja vastakkainasettelusta, niin esimerkiksi — mikä tähän sisäministeriön hallinnonalaan liittyy — viikonvaihteessa oli eräs paperiton henkilö, joka ilmoitti, että hän alkaa tehdä rikoksia, jos hän ei saa asuntoa pään päälle ja hän on saanut kielteisen turvapaikan. Elikkä miten me voisimme lisätä sitä suomalaisen ihmisen tunnetta veronmaksajana, niin että hän olisi lainkuuliainen? (Puhemies koputtaa) Voimmeko sallia tällaisen, että lehdessä ilmoitetaan, että aletaan tehdä rikoksia, (Puhemies koputtaa) ja me emme tee asialle mitään? Se lisää vastakkainasettelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-09-22T18:45:56,2016-09-22T18:47:09,Tarkistettu,1.1 2016_88_150,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pakkanen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_151,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Itse kannan huolta pelastustoimen uudistuksesta ja muistuttaisin, että suomalainen vapaapalokunta on sellainen vapaaehtoistyöhön perustuva järjestö, joka huolehtii noin 60—70 prosentista Suomen kansalaisten ensivastetoiminnasta ja turvallisuudesta. Vapaapalokunnat käsittävät noin 80 prosenttia Suomen pinta-alasta, missä ne ovat ensimmäinen turvallisuusviranomainen, kun onnettomuus tai vahinko tapahtuu. Toivon, että tässä pelastustoimen uudistuksessa vapaapalokuntien toimintaedellytykset turvataan ja heille annetaan se heille kuuluva arvo ja mahdollisuus. Niin kuin tässä kuultiin, ministeri arvostaa vapaaehtoistyötä, ja tämä vpk-toiminta on yksi sellainen, ja se on myös nuorisolle erittäin hyvä koulutus- ja kasvun paikka.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-09-22T18:47:13,2016-09-22T18:48:09,Tarkistettu,1.1 2016_88_152,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Itse sinänsä kannatan, että automaattisestikin liikenteen valvontaa kannattaa tehdä, mutta jonkin verran tuntuu siltä, että tämän toleranssin laskeminen näin alas, mihin se nyt on laitettu, lisää merkittävästi hallinnollista työtä mutta ei todennäköisesti paranna liikenneturvallisuutta alinopeuksien lisääntyessä ja niin poispäin. Toivoisin, että ministeri tätä pohtisi. Myös sakotuksen pistejärjestelmä on sellainen, mitä Suomessa on usein esitetty, ja se voisi olla varsin kannatettava käyttöön ottaa ja kohtuullinen näihin puuttumisiin. Itse myös yhdyn näihin huoliin poliisin resursseista. Meillä tuntuu olevan tiettyjä paikkoja, Talvivaara ja muut, joihin aina rahaa löytyy, kun tarve on. Nyt on tarve, että poliisille pitää löytyä lisäresursseja, niin kuin ministerikin on puhunut, ja toivotaan, että löytyy. Tuo sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tietyllä tavalla lomittuminen ja ministerin mukaantulo UTVAn pöytään on myös erittäin kannatettavaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-22T18:48:11,2016-09-22T18:49:19,Tarkistettu,1.1 2016_88_153,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensin minäkin haluan kiittää ministeri Risikkoa siitä vahvasta arvojohtajuudesta, jota osoititte kyselytunnilla. Toiseksi haluan kiittää edustaja Mäkisalo-Ropposta, joka nosti nämä ympärivuorokautiset rajapaikat ja huolen niiden sulkemisesta, samoin kuin sen, että pelastuslaitosuudistuksessa ei hajotettaisi toimivia alueita, vaan tehtäisiin se niin, että nämä vahvuudet säilytetään. Sitten olisin kysynyt tästä Migrin tilanteesta. Silloin pari viikkoa sittenhän tuli tietoa siitä, että työntekijät joutuvat siellä paineen alla toimimaan ja laadusta ehkä sen takia tinkimään, ja tässä tuli esille, että vaikka nyt turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt, niin on vielä iso joukko jonossa näitä hakemuksia, joita tulee käsitellä. Olisin kysynyt: miten on nyt huomioitu ja millä tavalla seurataan sitä, että Migrillä on riittävät resurssit, jotta saadaan laadukkaita päätöksiä ja myös prosesseja voidaan (Puhemies koputtaa) nopeuttaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-22T18:49:20,2016-09-22T18:50:25,Tarkistettu,1.1 2016_88_154,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nostaisin myös esille tämän Venäjän ja Suomen välisen rajasopimuksen, joka päättyy nyt, taisi olla, lokakuun 6. päivänä. Sillähän on rajoitettu muunmaalaisten kuin suomalaisten, venäläisten ja valkovenäläisten ylitystä. Se toimi odotetulla tavalla, rauhoitti tuon tilanteen tuolla rajalla, mutta kun vierailimme, Lapin kansanedustajat, tuolla Raja-Joosepissa, niin kyllä siellä viranomaisten viesti oli se, että on puhtaasti kysymysmerkki, mitä tulee tapahtumaan, kun tämä väliaikainen sopimus päättyy. Toivon siinä tietenkin sitä, että jos tulee yllätyksiä, niin on sitten valmius reagoida nopeasti tähän tilanteeseen. Toinen asia, minkä nostan esille, on tämä rajojen aukioloaikojen supistaminen. Täällä on nostettu esille jo Niirala ja Imatra, mutta nostan tähän kolmantena tuon Sallan rajanylityspaikan. Kyllä meillä huoli siitä on, jos sitä aikaa supistetaan, koska nyt on Venäjältä paljon matkailijoita, jotka käyvät ihan päiväseltään Suomen puolella, ja kun tämä aukioloaika supistuu, niin silloin tämä ei mahdollistu enää siinä määrin kuin ennen, samoin kuin myös muun elinkeinopolitiikan kannalta se on huono asia. (Puhemies koputtaa) Toivon kyllä, että nämä säästöt löytyisivät jostakin muualta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-09-22T18:50:26,2016-09-22T18:51:34,Tarkistettu,1.1 2016_88_155,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Saimme toukokuulla sisäisen turvallisuuden selonteon, ja siinähän hallitus lupaa turvata koko maahan turvallisuuden. Eli varmaan paineita riittää, kun ollaan kuultu, että esimerkiksi poliisien määrät vähentyvät. Turvallisuushan on suomalaisen demokratian ja hyvinvoinnin kivijalka. Kun ministeri Risikko mainitsi, että nämä turvapaikkahakemukset eivät ole menneet niin joutuisasti, niin tietysti tämän odottavan kannalta olisi inhimillistä, että nämä päätökset saataisiin nopeasti käyntiin. Sitten vielä poliisista. Kun me tiedämme, että poliisiin luotetaan, ja kun heitä näkyy ympärillä, on se turvallisuudentunne. Näitä peltipoliiseja nyt on entistä enemmän tullut maanteiden varsiin, mutta eivät ne näe esimerkiksi sitä, missä kunnossa siellä autoilija ajaa. Ja ainakin tutut poliisit ovat viestittäneet minulle, että minkä takia sinne hallintoon laitetaan niitä poliisivirkoja eikä kenttätyöhön. Onko näin todellisuudessa? Tietysti se kenttätyö on erittäin tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-22T18:51:35,2016-09-22T18:52:46,Tarkistettu,1.1 2016_88_156,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime toukokuussa tosiaan eduskunnalle annettiin sisäisen turvallisuuden selonteko, jossa hallitus lupaa turvata sisäisen turvallisuuden resurssit koko maassa. Eduskunta antaa vastauksensa tähän selontekoon ensi kevään aikana, ja nyt tiedämme, että äärettömän tärkeää sisäisen turvallisuuden strategiatyötä tekee työryhmä, jonka toimikausi muistaakseni loppuu toukokuun aikana. Millä tavalla, arvoisa ministeri, nyt sitten on näillä aikatauluilla tarkoitus yhteensovittaa eduskunnan tahtotila sisäisestä turvallisuudesta tähän strategiatyöhön? Minkälaista vuorovaikutusta tässä strategiatyössä on tarkoitus eduskunnan kanssa käydä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-09-22T18:52:48,2016-09-22T18:53:44,Tarkistettu,1.1 2016_88_157,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Sisäministeriö teki elämänkaariselvityksen vuonna 87 syntyneistä lapsista ja heidän elämästään aikuisuuteen asti. Nämä lapset ovat eläneet lapsuuden laman aikana, jolloinka sitten erilaisia palveluja supistettiin, minkä seurauksena voitiin todeta näitten lasten osalta, että he ovat eläneet kohtuullisen vaikeaa elämää. On ollut huostaanottoja, psyykenlääkkeitä, koulukeskeyttämisiä ja niin edelleen. Nyt kun tätä sisäisen turvallisuuden selvitystä ja strategiaa tehdään, kysyisin ministeriltä: mitenkä te hyödynnätte, tai hyödynnättekö, sisäministeriön tekemää selvitystä sitten jatkotyöstämisen osalta? Sitten toinen asia, johon myös haluan kiinnittää huomiota, on Rajavartiolaitoksen ja näitten Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen aukioloajat. Toivoisin myös vastaavasti, kuten täällä on useissa puheenvuoroissa todettu, että nämä rajanylityspaikat Kaakkois-Suomessa turvataan. Kysyisinkin: mitä suunnitelmia teillä on niitten osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-22T18:53:46,2016-09-22T18:54:59,Tarkistettu,1.1 2016_88_158,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Toivolan ja monien muiden edustajien tavoin olisin halunnut kiittää ministeri Risikkoa erittäin linjakkaasta esiintymisestä kyselytunnilla. Toivon, että hallituksen tarkastelussa maanantaina ja Poliisihallituksen ja syyttäjän välisissä keskusteluissa voitaisiin päätyä siihen, että lähdettäisiin ajamaan kannetta tämän uusnatsijärjestön kieltämiseksi. En kuvittele, että järjestön kieltäminen sinänsä välttämättä kovin paljon käytännössä vaikuttaa järjestön toimintaan verkostomuodossa, mutta kyllä se mielestäni olisi yhteiskunnalta erittäin tervetullut ja tarpeellinen signaali siitä, mitä tällaisesta järjestöstä ajatellaan. Edellytyksenähän on se, että järjestön toiminta on selvästi lainvastaista, ja kun ajatellaan, kuinka monta väkivallantekoa tuon järjestön historiaan nyt mahtuu, niin mielestäni edellytykset kanteen nostamiselle (Puhemies koputtaa) näyttäisivät olevan olemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-22T18:55:02,2016-09-22T18:56:11,Tarkistettu,1.1 2016_88_159,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Vielä edustaja Tavio, ja sen jälkeen ministeri, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_160,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmiset ovat tosiaan huolissaan maamme sisäisestä turvallisuudesta. Viime aikoina, viime päivinä, on ollut varsin kiristynyt ilmapiiri. Osa poliitikoista käyttää nyt vielä tätä tutkintavaiheessa olevaa henkirikosta politiikanteon välineenä. Minun mielestäni näiden tunnemyrskyjen vallassa ei kuitenkaan kannata valmistella mitään hätiköityä lainsäädäntöä. Ylläpidetään ennemmin poliisin resursseja. Poliisin resurssien lisäämistä itsekin toivon, sekä suojelupoliisin että poliisin. Lisää poliisiresursseja kuitenkin tarvitaan, varsinkin koska laittomien siirtolaisten määrä on Suomessa kasvanut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-09-22T18:56:15,2016-09-22T18:57:17,Tarkistettu,1.1 2016_88_161,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Myönnän äsken sanotusta poiketen vielä puheenvuoron suurimman oppositioryhmän edustajalle tästä asianomaisesta valiokunnasta elikkä edustaja Karille, joka nousi tomerasti ylös, ja sitten ministerille se 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_162,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lämpimästi kiittäen haluan samalla tavalla kuin tässä jo useamman ryhmän edustajat kiittää ministeriä linjakkaasta esiintymisestä. Juuri näin. Poliittisessa toiminnassa käytetään erilaisia asioita esimerkkeinä. Jaan kyllä sen, että asioilla ei pidä elämöidä, mutta asioista pitää puhua, ja siitä iso kiitos ministerille. Juuri näin pitää toimia. Haluan tässä yhteydessä myös sanoa, että SDP tarttuu tähän ministerin ehdotukseen myös siitä, että katsotaan poliisin määrärahat jo syksyn aikana ja rakennetaan keväälle sellaista kehystä, jota SDP on omassa vaihtoehdossaan tarjonnut jo 7 200 poliisimiehen tason säilyttämisestä tulevina vuosina. — Kiitoksia, herra puhemies.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-09-22T18:57:32,2016-09-22T18:58:17,Tarkistettu,1.1 2016_88_163,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja ministeri, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_164,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Rajavartiolaitoksen sopeuttamistoimet siis arvioidaan monipuolisesti. Siinä katsotaan myös taloutta ja työssä kulkemista mutta ennen kaikkea sitä turvallisuutta. Kiitoksia, kun nostitte tämän ikääntyneiden ihmisten turvallisuuden. Se tulee olemaan varmasti siinä sisäisen turvallisuuden ohjelmassakin. Olette tehneet aloitteen eduskunnassa, ja täällä varmasti siihen sitten otetaan kantaa. Sen lisäksi, että tämä tulee sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, olen käynnistämässä itsekin toimia ikääntyvien ihmisten turvallisuuteen liittyen sisäministeriössä. Suojelupoliisista kysyitte, riittääkö lainsäädäntö. Tätä lainsäädännön tukeahan on lisätty, ja ainakin saamieni tietojen mukaan se on ollut kaikki tervetullutta. Mutta nyt kiinnitän huomiota siihen tiedustelulainsäädäntöön, jota varmasti myöskin ministeri Niinistö, joka täällä on paikalla, odottelee, elikkä kannustan teitä täällä parlamentaarisessa ryhmässä viemään sitä asiaa eteenpäin mahdollisimman nopeasti. Poliisien määrärahoista kannatte kaikki huolta — niin minäkin ja itse kaiken kaikkiaan tästä turvallisuudesta. Meillä on turvallisuuden uhkia hyvin paljon, niin sisäisiä kuin ulkoisia, ja me tarvitsemme kaikkia näitä turvallisuusviranomaisia. Kun he eivät ole täysin millään koneilla korvattavissa eivätkä sähköisillä digitalisaation menetelmillä, se on työvoimavaltaista alaa, me tarvitsemme ihmisiä. Mutta sanon kuitenkin poliisien määrärahaongelmista, että niitä ei pelkällä rahalla nyt ratkaista. Meidän pitää samanaikaisesti miettiä työnjakoa ja myöskin sitä, mihin keskitytään. Kyllä poliisilta menee hyvin paljon sellaisiin asioihin aikaa, jotka pitäisi jonkun muun hoitaa. Otetaanpa nyt ensiksikin esimerkiksi päihtyneiden kuljettaminen. Kuka on sanonut sen, että se on poliisin tehtävä? Sama juttu on päihtyneiden osalta eräällä lailla alueilla, joilla ei ole selviämisasemaa maakunnassa tai kunnassa, missä poliisit, joilla ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta välttämättä, silti joutuvat vartioimaan henkilöä, joka saattaa sitten jopa menehtyä siellä putkassa. Toivon, että me saamme myöskin tähän työnjakoon sitten jonkinlaista rotia. Sanoin, että palvelulupaustahan me olemme nyt tekemässä. Poliisit ovat toivoneet, että päättäjät sanovat, mihin keskitytään. Palvelulupaustoiminta on nyt käynnistynyt meidän kansliapäällikön johdolla. Pelastustoimessa sopimus- ja vapaapalokunnat ovat erinomaisen tärkeä asia. Edustaja Pakkanen nosti ne esille. Samaa mieltä. Sitten Migrin resursseja on lisätty. Kyllä minä uskon, että ne nyt selviävät siellä näitten asioitten kanssa. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on totta kai keskustelu kansanedustajien kanssa tärkeää. Sitten totean laittomasti maassa olevista, että sitä meidän ei tule sallia, kenenkään, että meillä laittomasti maassa olevien henkilöiden määrä (Puhemies koputtaa) tulisi kasvamaan. Tällaiseen vapaaehtoiseen palautukseen (Puhemies koputtaa) pitää satsata. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-22T18:58:19,2016-09-22T19:01:41,Tarkistettu,1.1 2016_88_165,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Keskustelu sisäasiainministeriön pääluokasta on päättynyt. Siirrymme puolustusministeriön pääluokkaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_166,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puolustusbudjettia laadittaessa on otettu huomioon hallitusohjelmassa mainittu parlamentaarisen selvitysryhmän vuonna 2014 esittämä määrärahalisäys, joka nousee kuluvalle vuodelle myönnetystä 50 miljoonasta eurosta 80 miljoonaan euroon vuonna 2017. Voimassa olevissa valtiontalouden kehyksissä tämä Puolustusvoimien materialististen suorituskykypuutteiden korjaamiseen tarkoitettu lisäys kasvaa asteittain vuositasolla 150 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä mukaan lukien indeksikorotukset. Puolustushallinnon näkökulmasta kyse ei ole puolustusmäärärahojen tasokorotuksesta vaan aiemmin tehtyjen mittavien leikkausten osittaisesta kompensoimisesta. Uutena tilausvahvuutena alkaa Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen vuonna 2017, jonka summa on ensi vuodelle 71 miljoonaa euroa ja kaikkiaan jatkovuosina 519 miljoonaa euroa. Käynnistyvän kehittämisohjelman suurimmat hankkeet sisältävät muun muassa sotilastiedustelun tiedonhankinnan ja maalittamistuen sekä tutkavalvonnan kehittämishankkeita, elektronisen vaikuttamisen kykyjä kaikkien puolustushaarojen tarpeisiin sekä alueellisten joukkojen tulenkäytön, tulivoiman johtamisen, panssaritorjunnan ja liikkuvuuden kehittämistä. Voi sanoa, että tällä vaalikaudella on Maavoimien vuoro, kun 2020-luvulla ovat edessä Meri- ja Ilmavoimien suuret strategiset hankinnat. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaisten toimintamenosäästöjen ja edellisellä vaalikaudella päätettyjen pysyvien toimintamenosäästöjen määrä on vastaavasti kasvamassa puolustusministeriön pääluokassa noin 12 miljoonalla eurolla vuoteen 2016 verrattuna. Tämä summa muodostuu muun muassa viranomaisten turvallisuusverkon käyttöönotosta, ostolaskujen viivästyskorkojen vähentämisestä, kirjanpidon keskittämisestä, palkkaliukumien kasvusta sekä valtionhallinnon kiinteistömenojen säästöistä. Kilpailukykysopimus leikkaa kaikkiaan Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoja noin 26 miljoonalla eurolla. Tästä osuudesta valtaosa koostuu lomarahojen alentamisesta sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun ja eläkemaksun alentamisista, jotka vähentävät menoja lähes 19 miljoonalla eurolla. Tämä ei muodosta ongelmaa, koska kyse on niin sanotusti läpivirtaavasta rahasta. Ongelmana on kilpailukykysopimuksessa sovittu työajan pidentäminen 6 minuutilla päivässä, jonka vaikutus Puolustusvoimissa on ensi vuonna yli 7 miljoonaa euroa. Se määrä on säästettävä henkilöstömenoista. Kiistämätön tosiasia on, että useamman vuoden aikana tehdyt mittavat ja kumuloituvat Puolustusvoimien toimintamenomäärärahojen leikkaukset ovat Puolustusvoimissa ongelma ja ne vaikeuttavat toiminnan tason ylläpitämistä Puolustusvoimien tehtävien ja sodanajan joukkojen koulutusvaatimusten mukaisella tasolla. Tähän ongelmaan tullaan pureutumaan parhaillaan tekeillä olevassa puolustusselonteossa. Lievästi pienenevistä toimintamenoista huolimatta Puolustusvoimien toimintavalmiutta ollaan kehittämässä käytettävissä olevien resurssien puitteissa toimintaympäristön edellyttämällä tavalla: Yleisen asevelvollisuuden edellytykset turvataan. Koko palveluskelpoinen miespuolinen ikäluokka koulutetaan. Varusmiesten maastovuorokausien määrä ja reservin kertausharjoitusten määrä pyritään pitämään vuoden 2016 tasolla. Myös lentotuntien ja Merivoimien alusvuorokausien määrä säilyy lähtökohtaisesti kuluvan vuoden tasolla. Kaikkiaan puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja 2,824 miljardia euroa. Menojen yhteismäärä on 62 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Voi sanoa, että tämä on laskennallista ja johtuu pääosin siitä, että vuoden 2016 talousarvio sisälsi huomattavan määrän materiaalihankintojen menoja, jotka myöhennettiin vuosilta 2013, 2014 ja 2015 vuodelle 2016, jotta rahoitus ja hankintojen toimitusajat vastaavat paremmin toisiaan. Tuo mainitsemani 62 miljoonaa ei siis ole varsinainen leikkaus, vaan se aiheutuu materiaalihankintojen maksatusajankohdan muutoksesta. Sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista ilman arvonlisäveromenoja käytetään yhteensä noin 914 miljoonaa euroa materiaaliseen valmiuteen. Puolustusmateriaalihankintojen osuus on tästä 480 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoista on suunniteltu käytettävän lisäksi materiaalien kunnossapitoon ja joukkojen varustamiseen noin 434 miljoonaa euroa. Puolustusministeriön pääluokan menojen osuus vuodelle 2017 ennustetusta bruttokansantuotteen määrästä on 1,31 prosenttia. Kuluvana vuonna se on 1,37 prosenttia. Puolustusministeriön pääluokan määrärahojen osuus kaikista valtion budjettitalouden määrärahoista on vastaavasti 5,1 prosenttia, kun se kuluvana vuonna on 5,3 prosenttia. Arvoisa puhemies! Kaikkiaan tässä Suomelle taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, jossa (Puhemies koputtaa) parhaillaan olemme, hallitus esittää puolustusbudjettiin 30 miljoonan euron lisäystä materiaalihankintoihin, mikä on luonnollisesti hyvä asia. Tällä saamme osittain kurottua umpeen viime hallituskaudella virheellisen politiikan seurauksena syntynyttä (Puhemies koputtaa) aukkoa materiaalihankintoihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-09-22T19:01:43,2016-09-22T19:07:19,Tarkistettu,1.1 2016_88_167,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat tähän debatin osaan osallistua, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. (Eduskunnasta: V?) — V niin kuin Ville. (Naurua) — Edustaja Kanerva.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_168,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä aikataulun ulkopuolelta varmistan, onko 2 vai 3 minuutin puheenvuorosta kysymys. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Nämä ovat minuutin puheenvuoroja, mutta jos sitten myöhemmin käyttää vielä toisen tai kolmannen puheenvuoron, parhaassa tapauksessa voi yhteensä saada 2 minuuttia.] Vanhan matematiikan mukaan näin. (Naurua) — No niin, arvoisa herra puhemies, tämä puolustusbudjetti on vähän niukkasbudjetti. Sille emme mitään näissä olosuhteissa näytä voivan. Tavoitteena tulisi olla paitsi tämä seurantaryhmämme suosituksen mukainen lin-jaus myöskin tavoitteen — 1,5 prosentin osuus bruttokansantuotteesta — kokoinen puolustusbudjetti, ymmärrettävistä syistä: tiedämme, että turvallisuustilanne meillä on entistä vaikeampana ja kireämpänä ympärillämme. Tulemme Ruotsista, jonka puolustusbudjetti on 1,8-kertainen Suomen puolustusbudjettiin verrattuna. Eräs seikka, joka hieman tietysti helpottaisi tilannetta, on syventyvä kansainvälinen yhteistyö. Sekään ei ole ilmaista, mutta se on rakennettavissa tavalla, joka vahvistaa puolustuskykyämme (Puhemies koputtaa), nostaa puolustuskynnystä ja sillä tavoin palvelee (Puhemies koputtaa) tavoitteitamme. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-09-22T19:07:32,2016-09-22T19:09:01,Tarkistettu,1.1 2016_88_169,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on tehnyt puolustuksessa oikea ratkaisuja. Varsinkin puolustusratkaisu on ollut kestävä. Tietysti leikkaukset, joihin ministerikin tuossa viittasi, ovat erittäin valitettavia tällaisina aikoina, joita me elämme. Varsinkin yleisen asevelvollisuuden pohjaan perustuva järjestelmä kertausharjoituksineen kaikkineen on kyllä vahva sana tämän päivän maailmassa, olletikin kun muualla sitä ajetaan alas — me olemme sen pitäneet ja koko ajan koettaneet kehittää eteenpäin. Sodanajan joukkojen määrä on se 230 000. Sitä pudotettiin. Tähän liittyen ministeri Niinistö on esittänyt haastattelussa, ehkä ääneenajatteluna, että pitäisi nostaa tuota määrää ylöspäin. Sehän tarkoittaisi myös varustuksen lisäämistä ja vähän rahaa lisää. Ministeri Niinistö, aiotteko te esittää sodanajan joukkojen määrän lisäämistä nyt tulossa olevassa puolustuspoliittisessa selonteossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-09-22T19:09:02,2016-09-22T19:10:03,Tarkistettu,1.1 2016_88_170,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, tuossa kyselytunnilla puhuimme hoitajamitoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta aivan samoin Puolustusvoimissa on puolustusvoimauudistuksessa sovittu henkilöstön määrästä niin, että yhtä joukkuetta kohti olisi 2,5 kouluttajaa. Tämä ei kuitenkaan nyt ole toteutunut. Puolustusvoimilla on tällä hetkellä 550 kouluttajan virkaa auki, ja tätä on yritetty laastaroida lisäbudjetilla antamalla sopimussotilaiden palkkaamiseksi rahaa. Mutta nyt kun katson tätä budjettikirjaa, sivua 257, niin täällä kerrotaan, että palkattavan henkilöstön määrä vähenee 50 henkilötyövuotta vuoteen 16 verrattuna ja vähennys aiheutuu pääosin määräaikaisten sopimussotilaiden määrän vähentämisestä. (Puhemies koputtaa) Voisiko ministeri selittää tämän kuvion?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-09-22T19:10:06,2016-09-22T19:11:10,Tarkistettu,1.1 2016_88_171,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia puolustusministerille. Tällä niukalla budjetilla pyritään ylläpitämään koko Suomen alueellinen puolustus, jossa yleinen asevelvollisuus on edelleen kustannustehokkain ja uskottavin ratkaisu. Läntinen naapurimaamme Ruotsihan luopui tästä yleisestä asevelvollisuudesta viime vuosikymmenen lopulla ja nyt on sitten kaavailemassa asevelvollisuuden takaisinottoa, muun muassa siitä syystä, ettei se ole saanut rekrytoitua tarpeeksi ammattisotilaita. Suomen puolustus nyt ja tulevaisuudessa nojaa vahvaan reserviin. Tärkeänä osana vahvan reservin jatkokouluttamista ja maanpuolustukseen sitouttamista on vapaaehtoinen maanpuolustus. Kysyisin ministeri Niinistöltä: miten ministeri tulee jatkossa huomioimaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisen tarpeet?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-09-22T19:11:12,2016-09-22T19:12:09,Tarkistettu,1.1 2016_88_172,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Ronkainen kiinnitti tärkeään asiaan huomiota. Tuo vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö on jälleen kohteena, se, mistä leikataan, mutta uskoisin, että hallituspuolueet yhdessä rintamassa hoitavat tämän asian kuntoon niin kuin perinteisesti. Toinen asia: Sotilaallinen kriisinhallinta on iso asia suomalaisille, ja viettäväthän suomalaiset rauhanturvaajat tänä vuonna 60-vuotisjuhlavuotta. Myönteisenä asiana onkin sinne tuo määrärahakorotus, lähes 30 prosenttia. Siitä ison osan vievät Libanoniin sijoittuvat joukkueet. Onko siellä kuitenkin joitain tämmöisiä sosiaalisia puutteita liittyen tähän YK:n rauhanturvaajien tehtävään? Muistaakseni aikanaan veteraanikortti on sotilaille luvattu, mutta tätä muuta, tapaturman ja palvelussairauden korvaamista kriisinhallintatehtävissä, en ainakaan itse huomannut tuolla budjetin rahoitusosassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-09-22T19:12:11,2016-09-22T19:13:12,Tarkistettu,1.1 2016_88_173,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yleisen asevelvollisuuden edellytykset turvataan, se on tärkeää. Varusmiesten maastovuorokausien ja reservin kertausharjoitusten määrä pidetään nykyisellään ja myös lento- ja alusvuorokausien määrä, ja myös kalustohankintoihin panostetaan. Tämä on tärkeää. Mutta sitten meillä on yksi puolue, joka tässä muuttuvassa tilanteessa linjaa täysin toisella tavalla. Vihreät linjasivat, että asepalveluksesta tulisi tehdä täysin vapaaehtoista ja luopua sen kautta kyllä — itse olen sitä mieltä — koko maan puolustamisesta. He ovat linjanneet, että 75 000 riittäisi reservin kooksi ja siitä siis puolet olisi miehiä ja puolet naisia. Kysyisin teiltä, arvoisa puolustusministeri: jos vihreät pääsisivät tekemään tämän tavoitteensa, niin mitä se tarkoittaisi maamme turvallisuuden ja koko maan puolustamisen näkökulmasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-22T19:13:13,2016-09-22T19:14:16,Tarkistettu,1.1 2016_88_174,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ymmärtääkseni kysymys on nyt lähetekeskustelusta ministerille, ja edustaja Heinonen tekee jonkinlaista omaa poliittista projektiaan tässä näin. (Välihuutoja) Mitä tulee itse kysymykseen, vihreät pyrkivät katsomaan kauas tulevaisuuteen ja miettimään erilaisia skenaarioita. Nyt kun puhe on ensi vuoden budjetista, siihen tämä edustaja Heinosen kysymys ei liity millään tapaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-22T19:14:17,2016-09-22T19:14:45,Tarkistettu,1.1 2016_88_175,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ei ole kuin pieni hetki siitä, kun Ruotsi teki tällaisen muutoksen, mitä vihreät nyt Suomessa esittävät. Eli ei tässä kovin kauaskantoisista asioista puhuta, kun taaksepäin katsotaan. Ruotsissa muutamassa vuodessa todettiin, että muutos on ollut väärä. Kun kuitenkin puolue, joka on ainakin muutamassa kaupungissa aika merkittävä, linjaa tällä tavalla ja vielä heidän puheenjohtajansa linjaa, että heillä on maan johtavat ulkopolitiikan keskustelijat, Hautala, Haavisto ja hän itse (Seppo Kääriäinen: Ajattelijat!) — ajattelijat, anteeksi — niin kysyisin kyllä ja haluaisin puolustusministeriltä kuulla, mitä hän ajattelee tämäntyyppisestä linjauksesta, jossa reservin koko painettaisiin 75 000:een ja sekin yritettäisiin vielä rakentaa täysin vapaaehtoiselta pohjalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-22T19:14:47,2016-09-22T19:15:44,Tarkistettu,1.1 2016_88_176,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Ministerille myönnetään puheenvuoro noin kymmenen käytettävän vastauspuheenvuoron jälkeen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_177,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Niin herkullinen aihe on tämä edustaja Heinosen esille nostama aihe, että tyydyn sitä lähinnä kommentoimaan, että lukekaa tiedotteeni. Tein tästä aiheesta myös oman tiedotteen ja tietenkin hämmästelin ihan samalla lailla kuin muut, parlamentaariset ryhmät, tätä esitystä. Mutta ministeri sanoi, että viime kaudella tehtiin virheitä. Niin tehtiin, minä olen ihan samaa mieltä ministerin kanssa. Niin tunnutaan tekevän kyllä tälläkin kaudella. Meillä on edelleenkin laskeva kehys puolustusbudjetissa, ja vaikka eri toimintamomenteille lisätäänkin rahaa, niin samaan aikaan joltain toiselta momentilta otetaan pois. Näin se tässä budjetissa menee. Yhdyn kyllä edustaja Kanervan, valiokunnan puheenjohtajan, näkemykseen siinä, että kyllä meillä on tällainen niukkasbudjetti käsitteillä nyt tälläkin hetkellä. Sotilaat ja poliisithan tekevät säästöt. Ei voi kysyä, miten he pärjäävät. Aina voi kysyä, miten kansalaiset sitten pärjäävät näiden säästöjen jälkeen. Kysynkin ministeriltä huoltovarmuudesta ja MPK:sta: Miten ministerin mielestä — meillä on Patria, meillä on monenlaista muuta teollisuutta — varmistetaan kotimainen huoltovarmuus? Miten me varmistamme (Puhemies koputtaa) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle puuttuvat 400 000, kun se raha edelleenkin puuttuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-09-22T19:15:51,2016-09-22T19:17:01,Tarkistettu,1.1 2016_88_178,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensin on todettava, että meillä on todella toimiva yleinen asevelvollisuus. Ja tiedämme yhtä hyvin, että meidän toimintaympäristömme muuttuu ja meidän puolustusvoimien on oltava ajan tasalla ja täytyy kehittää erilaista toimintavarmuutta. Nyt on paljon puhuttu kyberistä. Kyberpuolustuskyky vaatii sekä rahallista panostusta että riittävää osaamista. Digitalisaatio kehittyy nopeasti, ja kyberpuolustuksen tärkeä kehittämisen kohde onkin osaaminen. Myös fyysisen laitteiston on oltava kunnossa. Lopuksi vielä: Mehän asumme Venäjän naapurina, ja on toistatuhatta kilometriä yhteistä rajaa. Varmaan se tuo joitain haasteita, ja onkin tärkeää, että EU:n ja Venäjän yhteistyö parantuu entisestään. Tietysti se vahvistaa koko Euroopan turvallisuutta ja taloutta, ja tässä me olemme yhtenä osatekijänä ja teemme parhaamme, (Puhemies koputtaa) että näin tämä toiminta mahdollistuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-22T19:17:02,2016-09-22T19:18:06,Tarkistettu,1.1 2016_88_179,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä silmiinpistävää oli edustaja Aallon kiemurtelu tähän edustaja Heinosen kysymykseen liittyen, (Hälinää) kun puolustusjärjestelmästä me kysyimme. Edustaja Aalto, kyllähän tämä nyt olennaisesti liittyy budjettikysymyksiin, resursseihin, siihen, kuinka aiotaan maanpuolustus hoitaa ja sen riittävä rahoitus turvata. Otetaan esimerkiksi naapurimaa Ruotsi, jolla on huomattavasti suurempi puolustusbudjetti mutta silti puolustuskyky erityisesti maavoi-mien osalta pienempi, mikä johtuu siitä, että yleisestä asevelvollisuudesta on luovuttu. Mutta, herra ministeri, teitä arvostetaan valtavasti tuolla reserviläiskentällä. Te olette toiminut ministerinä hyvin: kertausharjoitusten määrä on saatu palautettua, ja te olette puolustanut reserviläisiä monessa tilanteessa. Mutta kyllä huolenaihe on tämä vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitus. Kysyisinkin: minkälaiset keskustelut te hallituksessa, valtioneuvostossa, kävitte tästä vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoituksesta, koska taas joudutaan täällä odottamaan joulukuuhun (Puhemies koputtaa) eduskuntakäsittelyyn asti, ennen kuin järjestöjen rahoitus varmistuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-09-22T19:18:07,2016-09-22T19:19:15,Tarkistettu,1.1 2016_88_180,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. — Ensin valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kanerva.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_181,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Herra puhemies! Aivan samaan aiheeseen haluan vielä puuttua ihan parlamentarismin pelisääntöjen kannalta. Tämä jojotus, jossa joka armias vuosi leikataan vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä, tarkoittaa sitä, että joutuvat siellä rakentamaan yt-neuvottelujen kautta omat ensi vuoden budjettiasetelmansa sen kaltaiseksi, että eduskunta kerta toisensa jälkeen on sanonut olevansa siitä selkeästi eri mieltä ja on palauttanut tämän puuttuvan osan. Tämä on parlamentin, tämä on eduskunnan aseman halveeraamista, jota valtiovarainministeriö tässä harjoittaa, ja pidän tätä periaatteessa kyllä erittäin kyseenalaisena toimintalinjana. Kysyn: olisikos ministerinkin mielestä hyvä tähän asiaan hiukan toisesta näkökulmasta kuin pelkästään määrärahakysymyksenä puuttua, että tämä jokavuotinen pallottelu ja eduskunnan selkeän kannan väheksyminen saataisiin pikkuhiljaa ajettua toiseen asentoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-09-22T19:19:18,2016-09-22T19:20:20,Tarkistettu,1.1 2016_88_182,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Edustaja Kääriäinen ja edustaja Mikkonen. — Edustaja Kääriäinen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_183,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ole varapuheenjohtaja, vaan edustaja Kari on varapuheenjohtaja, mutta puheenvuoron mielelläni kyllä käytän, arvoisa puhemies. Minä yhdyn tähän edustaja Kanervan erittäin vakavaan puheenvuoroon vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrärahoista, kun tämä on jokasyksyinen näytelmä. Tämä on vähän ilveilyä oikeastaan, ja kuitenkin suhteellisen pienestä rahasta puhutaan budjetin puitteissa. Se on millimetrin millimetriosa, mutta sitten kun se viedään sinne maanpuolustuskentälle, niin siellä se on erittäin suuri raha. Toisekseen on kysymys myös eduskunnan arvovallasta. Kyllä tämä on vähän arvoton näytelmä — toivottavasti tästä lähtee nyt vakava viesti valtiovarainministeriön suuntaan, että tämä tämmöinen peli kokonaan loppuisi. Lopuksi kysyn, arvoisa ministeri, kun olemme tehneet näitä kahdenvälisiä yhteistyöasiakirjoja, Ison-Britannian kanssa ja niin edelleen: Minkä merkityksen te annatte näille yhteistyöasiakirjoille, kun ne ovat tavallaan koonnoksia jo tapahtuvasta yhteistyöstä? Mikä merkitys niillä on tulevaisuuteen päin katsoen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-09-22T19:20:21,2016-09-22T19:21:28,Tarkistettu,1.1 2016_88_184,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Pyydän anteeksi edustaja Karilta ja myönnän samalla hänelle puheenvuoron. Hän on varapuheenjohtaja.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_185,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Minä puutun samaan asiaan kuin valiokunnan puheenjohtaja ja entinen puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Kääriäinen, MPK:n rahoihin. MPK tarvitsee ne omaan toimintaansa, laajamittaiseen toimintaansa, niin kuin täällä eduskunnassa hyvin MPK:n toiminta tunnetaan. Mutta tämä pelaaminen varmasti kuluttaa hallinnon aikaa ja resursseja samoin kuin vie meiltä poliitikoilta fokuksen aivan väärään suuntaan, ja sen lisäksi MPK käy aivan turhat yt-neuvottelut parhaillaan, varsinkin silloin turhat, jos ja kun eduskunta päättää palauttaa rahat MPK:lle. Tämä ilveily saa luvan päättyä. Puolustusministeriön hallinnonalasta on siirretty määrärahoja varaosien hankkimiseen ja kaluston puolelle toiminnan määrärahoista. Se myös kertoo siitä omasta kipuilusta, mikä budjetin sisällä parhaillaan puolustushallinnon sisällä käydään. Toivoisin ministeriltä vähän näköaloja tähän. Kertausharjoitusmäärärahathan on palautettu edustaja Kanervan johtaman työryhmän (Puhemies koputtaa) toimesta jo viime kauden puolella tällä esityksellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-09-22T19:21:32,2016-09-22T19:22:45,Tarkistettu,1.1 2016_88_186,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Edustaja Mikkonen ja sitten edustaja Blomqvist ja hänen jälkeensä ministeri Niinistö.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_187,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puheenjohtaja! Vihreiden tavoite vapaaehtoisesta asevelvollisuudesta on toki todella pitkän ajan tavoite eikä varmasti juuri tähän aikaan nyt osu. Sen sijaan meillä on vahva reservi, ja sen takia meidän täytyy huolehtia, että se on hyvin varustettu, hyvin koulutettu ja se myös harjoittelee, ja on hyvä, että nyt tämä kertausharjoitusmäärä on pystytty nostamaan sellaiselle tasolle, että reservin kyky säilyy. Mutta toki valikoivaan suuntaan asepalveluksessa voidaan mennä jo nyt, ja esimerkiksi kokemukset naisista, jotka ovat käyneet varusmiespalveluksen, ovat hyviä, ja he ovat hyvin motivoituneita. Tähän liittyen itse asiassa huomio kiinnittyi siihen, että sukupuolten välinen tasa-arvo oli nostettu tässä budjettikirjassa yhdeksi osaksi, ja siinä erot työtyytyväisyydessä miesten ja naisten välillä olivat aika suuret. Olisin kysynyt: onko tähän tehty minkäänlaisia toimenpiteitä, jotta (Puhemies koputtaa) ne parantuisivat? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-22T19:22:46,2016-09-22T19:23:56,Tarkistettu,1.1 2016_88_188,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Herr talman! Jag instämmer i den oro som flera ledamöter har uttryckt för de otillräckliga anslagen för det frivilliga försvarsarbetet och är också orolig över sättet på hur man respekterar riksdagens upprepade gånger visade vilja i den här frågan. Jag vill passa på att tacka ministern för att han har fortsatt arbeta för ett fördjupat nordiskt samarbete. Det är ett bra jobb på det hållet, det kunde vi konstatera när vi besökte Sverige i går också.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-09-22T19:23:58,2016-09-22T19:24:27,Tarkistettu,1.1 2016_88_189,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kanerva esitti varteenotettavan tavoitteen Suomen puolustusbudjetin koolle suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli 1,5 prosenttia. Tämähän on meillä sellainen pitkän aikavälin keskiarvo ollut, ja tähän pitäisi tietenkin kulkea. Mutta jos otetaan huomioon sotilaseläkkeet, Rajavartiolaitoksen menot ja eräitä muita menoja, niin itse asiassa tämä Suomen käyttämän puolustusbudjetin osuus on hieman suurempi kuin tämä 1,3, mitä se tänä ja ensi vuonna suurin piirtein tulee olemaan. Edustaja Kääriäinen totesi mielestäni aivan oikein, että Suomen puolustuksessa on tehty oikeita ratkaisuja. Yleinen asevelvollisuus on meidän maanpuolustuksemme peruskivi. Hän kysyi sodanajan joukkojen määrän nostosta, ja tämä on asia, johon tullaan palaamaan puolustusselonteon yhteydessä, mutta jo nyt julkisuudessa olleiden tietojen mukaan voin sanoa, että tämä määrä tulee nousemaan, jo pelkästään siitä syystä, että oikeuskanslerin tekemän tulkinnan perusteella voimme käyttää varusmiehiä tietyn koulutuksen saavuttamisen jälkeen vaarallisiinkin tehtäviin. Edustaja Taavitsainen kiinnitti huomiota puolustusvoimauudistuksessa asetettuun tavoitteeseen, eli 2,5 kouluttajaa per varusmiesjoukkue on tavoite, joka pitää saavuttaa, ja sopimussotilaat ovat osa ratkaisua. Valitettavasti rahaa ei ensi vuonna riitä aivan niin paljon kuin pitäisi. Toivoisin, että tähän asiaan voitaisiin lisäbudjetin kautta palata, koska kyseessä on verraten edullinen tapa kuitenkin saavuttaa tämä julkilausuttu, tärkeä tavoite. Edustaja Ronkainen ja useat muut kansanedustajat, edustaja Pakkanen ja edustaja Kari ja edustaja Kääriäinen ja edustaja Kanerva ainakin muistaakseni, nostivat esille tämän vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja erityisesti esitetyn määrärahaleikkauksen, 400 000 euroa. Olen aivan samaa mieltä kuin edustaja Kääriäinen, joka totesi, että tämä on arvoton näytelmä. Tämähän on toistunut eduskunnassa muistaakseni vuodesta 2011. Tämä summa on palautettu koko lailla täysimääräisenä joulun alla varsinaisessa budjetin hyväksymisessä, ja toivon todellakin, että näin tapahtuu tälläkin kertaa. Mutta kyllä tässä on kyse eduskunnan arvovallasta, ja toivon, että uusi valtiovarainministeri Orpo pystyy tähän puuttumaan ja laittamaan valtiovarainministeriön virkamiehet kuriin. (Eduskunnasta: Hyvä!) Edustaja Heinonen viittasi vihreiden turvallisuuspoliittisiin linjauksiin, ja edustaja Mikkonen totesi, että kyseessä on pidemmän tähtäimen linjauksia. Toivon todella, että ne ovat hyvinkin pitkän tähtäimen linjauksia, koska sen tyyppisellä määrällä kuin mitä on mainittu reservin koosta, muistaakseni 75 000—150 000, ei koko maata puolusteta, ja sitä paitsi tässä on vihreillä mennyt vielä puurot ja vellit sekaisin: reservi ei ole sama asia kuin sodanajan joukkojen määrä. Eli tästä, sanotaan nyt sitten, 75 000:sta pitäisi muodostaa sodanajan joukot, ja se on aivan lekkeripeliä. Toivon, että tällaisia puheita kukaan vastuullinen poliitikko ei enää levitä. Edustaja Kääriäinen kysyi, mitä merkitystä on näillä puolustuksen yhteistyöasiakirjoilla, mitä nyt viimeksi esimerkiksi Ison-Britannian kanssa on allekirjoitettu. Ne ovat enemmänkin olemassa olevan yhteistyön toteamista, eräällä tavalla poliittisia signaaleja. Ne eivät ole sopimuksia siinä mielessä, että niillä olisi juridista merkitystä, mutta ne kuitenkin antavat molempien maiden puolustushallintojen virkamiehille selkänojaa tehdä yhteistyötä. Parhaillaan meillä on tällainen yhteistyöasiakirja vireillä Yhdysvaltain kanssa, ja tässä pitkälti olemme seuranneet Ruotsin mallia, Ruotsihan on tämäntyyppiset yhteistyöasiakirjat tai aiejulistukset allekirjoittanut Yhdysvaltain ja Ison-Britannian kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-09-22T19:25:19,2016-09-22T19:30:14,Tarkistettu,1.1 2016_88_190,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Me jatkamme vielä tätä debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_191,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Puolustusvoi-mien toimintavalmiutta ollaan kehittämässä käytettävissä olevien resurssien puitteissa toimintaympäristön edellyttämällä tavalla. Ja kuten, arvoisa ministeri, totesitte, Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittää koko maan kattavaa alueellista puolustusjärjestelmää ja yleistä asevelvollisuutta puolustuksen perusratkaisuna. Äärimmäisen hyvä asia on, että yleisen asevelvollisuuden edellytykset turvataan ja koko palveluskelpoinen miespuolinen ikäluokka koulutetaan. Täällä on ilmeisesti jo vähän sivuttu tätä naisten vapaaehtoisen asepalveluksen merkitystä, mutta olisin halunnut kysyä vielä: miten itse suhtaudutte siihen, ja voisiko sitä jotenkin kehittää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-09-22T19:30:16,2016-09-22T19:31:07,Tarkistettu,1.1 2016_88_192,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kuten puolustusministeri meille kertoi ja budjetista on todettavissa, on varusmiesten ja reserviläisten koulutus mahdollista tällä tiukallakin taloudenpidolla viedä läpi suunnitellusti ensi vuonna, ja hyvä niin. Mutta samoin, kuten täällä monissa muissakin puheenvuoroissa on todettu, minäkin olen erittäin huolissani budjettiehdotukseen sisältyvästä, vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja ‑koulutuksen määrärahoihin tehdystä 400 000 euron eli noin 20 prosentin leikkauksesta. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta vapaaehtoisilla maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä rooli. Järjestöjen aktiivista toimintaa reserviläisten kenttäkelpoisuuden ylläpidossa ja erilaisiin häiriötilanteisiin varautumisessa ja maanpuolustustahdon ylläpidossa ei voi liiaksi korostaa, ja odotan ja tämän keskustelun perusteella toivon ja totean, että tämä määräraha tulee varmaan eduskuntakäsittelyssä palautumaan tämän vuoden tasolle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-09-22T19:31:07,2016-09-22T19:32:13,Tarkistettu,1.1 2016_88_193,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreiden mallista nopeasti vain sen verran, että oli se tarkoitettu lyhyelle tai pitkälle aikajänteelle, pidän sitä erittäin todellisuudesta vieraantuneena — erityisesti nyt, jolloin monessa muussa maassa on ymmärretty, että Suomen nykyinen malli on se, johon tulisi pyrkiä ja joka on toimiva malli. Mutta varsinainen kysymys liittyy toimintamenosäästöihin. Samaan aikaan, kun toimintamenomäärärahat jatkuvasti vähentyvät, lisääntyy Suomelle erittäin tärkeä kansainvälinen yhteistyö. Kasvava kansainvälinen yhteistyö lisää koordinoinnin ja suunnittelun tarvetta, mikä näkyy erityisesti puolustushallinnon erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden kasvavana työmääränä. Aihealueet ovat erittäin tarkkoja ja laajoja ja vaativat asiantuntemusta, mikä lisää asiantuntijoiden työtaakkaa. Kysyisin ministeriltä: miten työssäjaksaminen ja työn laadun säilyminen aiotaan taata puolustushallinnossa tämän haastavan yhtälön aikana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-09-22T19:32:14,2016-09-22T19:33:11,Tarkistettu,1.1 2016_88_194,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä jatkovastauksena tähän leijuvaan keskusteluun: Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta voidaan pitää erikseen seminaareja. Ne ovat varmasti tervetulleita meidän kaikkien mielestä. Nyt käsitellään ymmärtääkseni ensi vuoden budjettia. Puoluevaltuuskunta pohtii meillä erilaisia pitkän aikavälin skenaarioita, ja eduskuntaryhmä pohtii tässä ja nyt ensi vuoden budjettia — myös ne ovat kaksi eri asiaa. (Välihuutoja) Emme elä yhden totuuden maassa. Minne unohtuivat, muun muassa edustaja Heinonen, ne puheet moniarvoisen ja moninaisen keskustelukulttuurin arvostamisesta? (Ben Zyskowicz: Sitä just arvostetaan!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-22T19:33:13,2016-09-22T19:33:51,Tarkistettu,1.1 2016_88_195,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan arvostaa monipuolista keskustelua jatkamalla sitä. Eli vihreillä oli koolla jokin keskuskomitea, (Naurua) ja siellä todellakin hyväksyttiin tällainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto. Ilmeisesti nämä ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme johtavat ajattelijat, kuten Heidi Hautala, Pekka Haavisto ja Ville Niinistö — joka, viimeksi mainittu siis, ilmoitti nämä ja myös itsensä johtaviksi ajattelijoiksi — eivät olleet paikalla, kun tämä kannanotto hyväksyttiin, koska tämä tavoite siitä, että asepalvelus perustuisi täyteen vapaaehtoisuuteen, on esimerkki siitä, minkälaisessa unelmahöttömaailmassa vihreät elävät. Kun vihreät pitävät ymmärrettävästi paljon meteliä Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta ja pitävät sitä riskinä Suomen turvallisuudelle, niin on pakko kysyä esimerkiksi edustaja Mikkoselta: kumpikohan on suurempi riski Suomen turvallisuudelle, Fennovoima vai se, että ajamme (Puhemies koputtaa) armeijamme alas?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-22T19:33:56,2016-09-22T19:35:00,Tarkistettu,1.1 2016_88_196,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Kari.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_197,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Herra eduskunnan puhemies! Laaja parlamentarismi on ollut suomalaisen puolustuksen, maanpuolustuksen, iso rikkomaton pohja. Me, kaikki eduskuntapuolueet, olemme sitoutuneet siihen, että Suomea puolustetaan ja rakennetaan siihen yhteinen puolustuksen malli. Viime kauden lopulla tosiaan istui parlamentaarinen työryhmä, jossa linjattiin kertausharjoitusmäärän taso korkealle, joka nyt on onnistuttu pitämään, linjattiin budjettiin lisäyksiä, joita on pystytty tekemään, mutta ihan sinne asti, mitä työryhmä esitti, ei ole vielä päästy. Kysynkin ministeriltä: miten on vuosina 18—19, jolloin ollaan budjetin kehyksissä, pystymmekö me pitämään 18 000 reserviläisen kertausharjoituspäivät — kehyksissä, ei siis pelkästään ensi vuonna? Ja vihreiden mallista sen verran, (Puhemies koputtaa) että siinä oli hyvää ainoastaan väri, maastoväri vihreä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-09-22T19:35:04,2016-09-22T19:36:11,Tarkistettu,1.1 2016_88_198,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt on syytä ja paikallaan antaa reilu tunnustus ministeri Niinistölle. Ministerin puhetta kuunnellessa tuli mieleeni, että ministeri johtaa ministeriötään ja joukkojaan perinteiseen tapaan edestä. Usko yhteisen asiamme oikeutukseen näyttää olevan vahva — hyvä niin. Arvoisa puhemies! Myös minä yhdyn niihin puheenvuoroihin, joissa kannetaan huolta vapaaehtoisen maanpuolustustyön toimintaedellytysten turvaamisesta. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on erittäin tärkeää, ja on tärkeää, että aktiivisilla reserviläisillä on mahdollisuus myös tulevaisuudessa pitää hallussaan toimintaansa soveltuvia ampuma-aseita. Hyvä ministeri ja hyvä hallitus huolehtivat siitä, että niukkasbudjetin aikanakaan meidän reserviläisten ei kuitenkaan tarvitse pukeutua malli Cajanderiin. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-09-22T19:36:13,2016-09-22T19:37:15,Tarkistettu,1.1 2016_88_199,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen julkisten elintarvike- ja ruokapalveluiden kriteereistä ja sitä kautta koettaa edistää kotimaisen ruoan kysyntää myös julkisissa hankinnoissa. Puolustusvoimat on iso elintarvikkeiden hankkija, ja nyt kun eduskunnassa käsitellään myös hankintalakia, olisin kysynyt puolustusministeriltä: kuinka te ja teidän hallinnonalanne olette ottaneet huomioon tämän valtioneuvoston periaatepäätöksen, koska valitettavasti Puolustusvoimistakin aina aika ajoin on tullut tietoa siitä, että enemmänkin olisi voinut kotimaisia elintarvikkeita hankinnoissa käyttää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-09-22T19:37:18,2016-09-22T19:38:07,Tarkistettu,1.1 2016_88_200,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Ja valiokunnan puheenjohtaja Kanerva.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_201,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen hyvin suopea vihreille ja pidän heitä fiksuna puolueena ja sen vuoksi uskon, että johtavat toimijat, kuten Pekka Haavisto ja Krista Mikkonen, ovat niitä, joita kannattaa kuunnella, kun tehdään puolustus- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia jatkossa. Arvoisa ministeri, kysymys teille: Meillä on poikkeuksellisen vaikea aika edessä. Laivue 2020 ja hävittäjähankinnat ovat jäävuoren kokoinen haaste edessämme. Onko suunnitelmia, miten nämä taklataan? Toinen asia on kahdenväliset sopimukset, joita täällä käsittelitte. Nyt pitäisin tarpeellisena henkilökohtaisesti, että voitaisiin sisällyttää myös Saksa näiden kahdenvälisten sopimustahojen joukkoon, joiden kanssa Suomella voisi olla tämänkaltaista verkostoa toteutettavana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-09-22T19:38:09,2016-09-22T19:39:08,Tarkistettu,1.1 2016_88_202,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Myönnän vielä puheenvuorot tässä debattivaiheessa edustajille Taavitsainen ja Kääriäinen ja sen jälkeen ministerille parin minuutin puheenvuoron. — Edustaja Taavitsainen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_203,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri puheenvuorossaan lupasi lisäbudjettia, jolla sitten näitä sopimussotilaita saataisiin. Mutta kysyisinkin: eikö kuitenkin olisi parempi nyt budjetissa ihan sitten nämä tällaiset kiinteät vuosittaiset rahat laittaa, vai yritetäänkö tällä tavalla saada näyttämään budjetti paremmalta, vaikka tiedetään, että todellisuudessa sieltä puuttuu miljoonia? Nämä sopimussotilaathan voidaan palkata vain vuodeksi, ja he ovat auttavissa tehtävissä. Todellisuudessa sinne tarvitaan kuitenkin se noin 500, kantahenkilökuntaan, vakituista työntekijää. Ei kai tässä nyt ole turhaan lakkautettu Savon Prikaatia, Pohjois-Karjalan Prikaatia säästöjen aikaansaamiseksi? Ja sitten tehtiin tämä Puolustusvoimien uudistus, jossa tämä 2,5 kouluttajaa per joukkue (Puhemies koputtaa) määriteltiin. Päästäänkö tähän nyt milloin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-09-22T19:39:17,2016-09-22T19:40:23,Tarkistettu,1.1 2016_88_204,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Herra puhemies! Edustaja Kanerva kertoi jo äsken, että Ruotsin määrärahat ovat 1,8-kertaiset Suomeen verrattuna. Se on juuri näin. Kun tämän ottaa huomioon, niin kyllähän Suomi on järjestänyt oman puolustuksensa erittäin tehokkaalla tavalla. Näillä rahoilla hoidetaan maan puolustus, voidaan antaa virka-apua ja sitten osallistutaan kriisinhallintatoimintaan ja huolehditaan koko maan puolustamisesta. Kyllä nämä rahat käytetään erittäin tehokkaalla tavalla, nämä vähät rahat. Tähän periaatteelliseen puoleen. Kaikki budjettimäärärahat ovat erittäin tärkeitä. Niillä on kaikilla puolustajansa. Ne ovat tarpeellisia määrärahoja. Minä kyllä katson, että se raha, mikä pannaan maan puolustamiseen, on tavallaan ehto sille, että meillä on ylipäätään hyvinvointiyhteiskunta olemassa. Hyvä puolustus mahdollistaa sen, että meillä on hyvinvointiyhteiskunta ja sitten määrärahoja erinäisiin tarpeisiin, koulutukseen, päivähoitoon, eläkkeisiin ynnä muuhun sen sellaiseen. Minusta pitäisi tätä näkökulmaa kyllä korostaa, kun puhutaan Suomen puolustamisen tärkeydestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-09-22T19:40:24,2016-09-22T19:41:28,Tarkistettu,1.1 2016_88_205,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Myönnän vielä puheenvuoron edustaja Mikkoselle, ja sitten ministeri Niinistö. (Ben Zyskowicz: No niin, nyt saadaan vastaus!)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_206,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kulmunille tästä huoltovarmuusnäkökulman ja kotimaisten hankintojen esiin ottamisesta. Sama asiahan on edessä, kun mietitään näitä tulevia materiaalihankintoja, meillä on edessä isojakin hankintoja Puolustusvoimissa. Miten siinä varmistetaan se, että me saamme näiden hankintojen myötä myös työpaikkoja Suomeen eivätkä ne mene kaikki mahdollisesti rajojen ulkopuolelle? Sitten yksi asia, minkä haluan nostaa: Silloin kun hallitus aloitti toimintansa, meilläkin oli huoli näistä kriisinhallinnan määrärahoista, koska ohjelmaan oli kirjoitettu, että kriisinhallintaa vähennetään. Mutta silloin luvattiin, että lisäbudjettien kautta rahoitus hoidetaan, ja näin on aika lailla tehty — kiitos siitä. Ja kiitos myös siitä, että tänne budjettikirjaan on nostettu tämä YK:n 1325-lauselma ""Naiset, rauha ja turvallisuus"" ja siihen aiotaan (Puhemies koputtaa) kiinnittää huomiota myös suomalaisessa kriisinhallinnassa, miten naisten osuutta voidaan (Puhemies koputtaa) lisätä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-22T19:41:32,2016-09-22T19:42:36,Tarkistettu,1.1 2016_88_207,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Nyt ministeri Niinistö, jos 2 minuuttia sopii nyt, ja sitten vielä loppupuheenvuoro, 2 minuuttia, aikanaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_208,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Louhelainen kysyi naisten vapaaehtoisen varusmiespalveluksen merkityksestä. Sillä on kyllä merkitystä. Tarvitsemme naisia etenkin kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviin. Ilahduttavalla tavalla hakijamäärä on kasvanut kuluvanakin vuonna. Henkilökohtaisesti olen ja edustamani puolue on sitä mieltä, että voisimme harkita naisten ottamista kutsuntoihin mukaan, jotta voisimme levittää maanpuolustustietoutta, etenkin tätä mahdollisuutta vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen. Edustaja Viljanen kantoi huolta vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrärahoista. Pallo on todellakin eduskunnalla, ja toivon positiivista lopputulosta. Luotan tämän keskustelun jälkeen, että tämä asia ratkeaa suotuisalla tavalla. Edustaja Pelkonen kysyi asiantuntijoiden työtaakasta puolustushallinnossa. Teemme luonnollisesti työtyytyväisyyskyselyitä ja seuraamme tilannetta, kuulostelemme kenttää. Mutta kieltämättä puolustusvoimauudistuksen jälkeen, kun henkilökuntaa vähennettiin Puolustusvoimissa yli 14 000:sta nykyiseen 12 000:een, on työtaakka huomattavasti kasvanut. Edustaja Kari aivan oikein mielestäni viittasi laajaan parlamentarismiin. Se on tärkeä pohja. Kanervan ryhmä, joka 2014 sai valmiiksi mietintönsä, on loistoesimerkki tästä, ja toivon yhtä hyvää menestystä konsensuksen hakemisessa edustaja Kääriäisen johtamalle parlamentaariselle seurantaryhmälle. Konsensus on erinomaisen tärkeää maanpuolustusasioissa. Maanpuolustus on yhteinen asiamme. Edustaja Kulmuni kysyi Puolustusvoimista ja elintarvikkeista. Periaatteessa tämä kuuluu kyllä Leijona Cateringin hankintavastuulle. Myönnän kyllä, että kotimaista muonaa olisi hyvä olla enemmänkin, ja varmasti tähän asiaan on Leijona Cateringin syytä kiinnittää huomiota. Edustaja Kanerva kysyi näistä suurista strategisista hankkeista. Ne ovat Laivue 2020 ja HX-hanke. Ne on tarkoitus erillisrahoituksella hoitaa, niitä ei voi puolustusbudjetista tehdä. Olen samaa mieltä, että Saksa on syytä ottaa tähän yhteistyösopimusverkostoon, jossa sitä paitsi — jäi mainitsematta — ovat parhaillaan myös Viro ja Puola eli on näitä meille keskeisiä kumppaneita (Puhemies koputtaa) Itämeren alueella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-09-22T19:42:42,2016-09-22T19:45:05,Tarkistettu,1.1 2016_88_209,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kutsuntatarkastuksessa tavataan lähes koko ikäluokka nuorista. Me tiedämme, että syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat yksi riski Suomessa, ja kysyisinkin: kuinka tehokkaasti ohjataan — ja ohjataanko — kutsuntatarkastuksessa esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevaksi todetut nuoret jatkotuen piiriin? Toinen asia, mistä haluaisin kysyä, on kantasoluhoitoihin liittyvä. Kantasoluhoitoihin tarvitaan jatkuvasti terveitä nuoria luovuttajia, ja terveet nuoret miehet inttipalvelukseen astuessaan voisivat olla yksi tällainen ikäluokka, jota voisimme hyödyntää tehokkaammin. Eli onko kantasoluhoitoihin liittyen tämmöistä sylkykuppisolunäytteen antamista tehostetummin ollut esillä, kun ajatellaan näitä kutsuntatarkastuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-22T19:45:07,2016-09-22T19:46:07,Tarkistettu,1.1 2016_88_210,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Huoltovarmuus kuuluu olennaisena osana maamme puolustamiseen. Kiitän ministeriä niistä jämäköistä päätöksistä, joita ollaan huoltovarmuuden suhteen tehty erityisesti räjähteitten elinkaaren hallinnassa. Se, että meillä kotimaassa pysyy työvoima, pysyy osaaminen, on äärettömän tärkeä asia. Mutta huoltovarmuus liittyy äärimmäisen olennaisella tavalla myös meidän tulevaisuuden hankintoihin, näihin isoihin, ja siihen, että meillä kotimainen puolustusteollisuus pysyy Suomessa, ja Patriahan siinä on aivan olennaisena osana tekemässä puolustustyötä. Sen vuoksi kysynkin liittyen muun muassa tähän Laivue 2020:een: kuinka paljon uskotte tästä pystyttävän meillä kotimaisen elinkeinon ja kotimaisen teollisuuden toimin toteuttamaan, jotta mahdollisimman suuri siivu ja työllisyysvaikutus myös meille (Puhemies koputtaa) Suomeen näkyisi, puhumattakaan siitä huoltovarmuudesta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-09-22T19:46:09,2016-09-22T19:47:11,Tarkistettu,1.1 2016_88_211,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää puolustusministeriä jämäkästä linjasta EU:n yrittäessä painostaa Suomea asedirektiivinsä taakse. Työ jatkuu vielä, asia ei ole valmis, mutta maanpuolustus tarvitsee harjoitusta ja harjoitukseen tarvitaan aseita. Mutta kuten todettua aiemmin, maanpuolustusta on Suomessa hoidettu tosiaankin perinteisesti laajan konsensuksen kautta. Niinpä olen hyvin huolestunut eduskuntapuolue vihreiden linjauksesta. Me emme tässä salissa ole vieläkään saaneet vastausta, mikä on se pitkä aikaväli, jolla he suunnittelevat asevelvollisuusjärjestelmien käytännössä alasajoa. Se käy kovin huonosti yhteen vihreiden yleisen äkkiväärän ulkopolitiikan kanssa. Milloin saamme tähän vastauksen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-22T19:47:12,2016-09-22T19:47:53,Tarkistettu,1.1 2016_88_212,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kokonaisturvallisuudesta ja huoltovarmuudesta puhuttaessa yhä useammin käytetään sanaa ""resilienssi"". Asioiden määrittely on tärkeää, ja olen huomannut, että tämä sana on hieman epämääräinen. Haluatteko jotenkin tulkita sen suomeksi? Onko käytössä jotain suomenkielistä sanaa? Sitten vähän laajempi, isompi kysymys. Itämeren turvallisuustilanne on muuttunut, toimintaa on huomattavasti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Puolustusvoimat on yksi Suomen suurimmista koulutusorganisaatioista, mutta Puolustusvoimille kuuluu myös valmiustehtävä. Onko ajateltavissa niin, että kantahenkilökunta joutuu lisääntyneeseen valmiustehtävään ja sitä kautta paine ja mahdollisuudet koulutukseen osallistumiseen ja koulutuksen vetämiseen heikkenevät? Onko tämmöinen tilanne olemassa, ja jos on, niin näkyykö se tässä budjettikirjassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-09-22T19:47:55,2016-09-22T19:48:59,Tarkistettu,1.1 2016_88_213,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Itse myös kuulun niihin, jotka pitävät yleistä asevelvollisuutta ja laajaa reserviä erinomaisena vaihtoehtona suomalaisessa puolustusjärjestelmässä, ja se takaa myös hyvän ja koulutetun joukkueen lähettämisen tuonne kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Mikäli näitä ei olisi ja mentäisiin tähän vihreitten valikoivaan vaihtoehtoon, niin — vähän niin kuin kannatan ministeri Niinistön sanontaa — lekkeripeliksihän tämä homma silloin menisi. Se on aika osuva sanonta heidän vaihtoehdostaan. Se, kuinka pitkä se vihreitten ajatus on: eilisen tv-ohjelman perusteella on viisi vuotta se toleranssiaika, kun he muuttavat suunnitelmiaan. Eilen ainakin tv:ssä annettiin ymmärtää, että viisi vuotta sitten tämä asia oli jo esillä. Nyt muutetaan, kenties viiden vuoden päästä sitten (Ozan Yanar: Ei pidä paikkaansa!) teillä pelataan taas uusilla korteilla. Mutta esitän kysymyksen kuitenkin ministerille. Ruotsi eilen laittoi 150 miestä Gotlannin saareen. Voisiko ministeri (Puhemies koputtaa) vähän arvioida Itämeren tilannetta meille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-09-22T19:49:00,2016-09-22T19:50:05,Tarkistettu,1.1 2016_88_214,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vielä jatkaisin tätä meidän eilen A-studiossa aloittamaamme keskustelua vihreiden höttöisestä puolustuslinjasta. Kysyisin edustaja Mikkoselta, kun te siis linjapaperissanne esitätte yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista ja nyt itse täällä totesitte — sanatarkka lainaus — että ""ei sovi tähän aikaan"": mitkä muut teidän puolustukseen tai Suomen turvallisuuteen liittyvät linjauksenne ovat tällaista leikkihöttöä eivätkä teidän itsennekään mielestä oikeasti sovi toteutettaviksi, ja ovatko kenties jotkut teidän muutkin ohjelmapaperinne sellaisia, että (Puhemies koputtaa) ette niihin itsekään usko?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2016-09-22T19:50:10,2016-09-22T19:51:09,Tarkistettu,1.1 2016_88_215,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyn vähän samaa asiaa kuin valiokunnan puheenjohtaja Kanerva näistä isoista hankinnoista: 1,2 miljardia laivoihin, 5—9 miljardia ehkä lentokoneisiin. Tämä budjetti, jolla nämä on tarkoitus rahoittaa, on kuuleman mukaan kehyksen ulkopuolelta tai erillisrahoituksella. Tällaisia käsitteitä tietenkin viljellään siinä tilanteessa, kun on vähän tuskaa löytää näitä rahoja. Minä ymmärrän tämän myös opposition edustajana oikein hyvin — hankkeet ovat mittavia ja rahoitukset suuria. Mutta voisiko puolustusministeri pikkuisen alkaa avaamaan nyt ainakin laivojen osalta ja mahdollisesti vähän kuvaamaan, millä tavalla tämä laajamittainen lentokoneiden uusiminen pystytään rahoittamaan? Ja uudistan vielä sen aikaisemmankin kysymyksen vuosien 18 ja 19 kertausharjoitusmäärien tasosta: pystytäänkö tämä taso pitämään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-09-22T19:51:10,2016-09-22T19:52:08,Tarkistettu,1.1 2016_88_216,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tätä asiaa voi tarkastella myös sellaisesta näkökulmasta, että on vallalla kaksi epämieluisaa kehityskulkua: yhtäältä maanpuolustukseen suunnattavat resurssit pienenevät vuosi vuodelta, ja toisaalta se uhkakuva, jota maamme katsoo, muuttuu yhä synkemmäksi vuosi vuodelta. Eikö nyt olisi aika kuitenkin jo kääntää tämä kelkka ja alkaa satsata enemmän maanpuolustukseen? Arvoisa herra ministeri, oletteko sitä mieltä, että pohja on nyt saavutettu ja nyt tulisi muuttaa asennetta tässä asiassa? Kehitysideana esitän nyt, kun tämä hybridivaikuttaminen ja infosota, psykologiset operaatiot ovat pinnalla, kaikenlaista infovaikuttamista tapahtuu jo rauhankin aikana, ja käsitykseni on, että valtiolta kuitenkin puuttuu strateginen viestintäsuunnitelma: voisiko puolustussektori (Puhemies koputtaa) olla aktiivinen sen suhteen (Puhemies koputtaa), että tällainen suunnitelma laadittaisiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2016-09-22T19:52:11,2016-09-22T19:53:13,Tarkistettu,1.1 2016_88_217,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri kertoi avauspuheenvuorossaan, että nyt on Maavoimien vuoro kalustohankinnoissa. Ottawan sopimus oli erittäin suuri virhe ja kohtalokas päätös, jos ajatellaan Suomen uskottavaa puolustamista. Sopimushan kieltää maamiinojen käytön ja valmistuksen. Kysymykseni puolustusministerille on: onko pohdittu tai jopa löytymässä korvaavaa tekniikkaa tai kalustoa, jolla saataisiin tämä suuri musta aukko paikattua ja Puolustusvoimat ja nimenomaan maajoukot voisivat entistä paremmin luottaa kalustoonsa ja suorituskykyynsä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-09-22T19:53:14,2016-09-22T19:53:55,Tarkistettu,1.1 2016_88_218,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri viittasi täällä kutsuntoihin, jonne kutsuttaisiin sekä tytöt että pojat, olisi jonkunlaiset tulevaisuuskutsunnat. Onko tämä ajatusta pitemmällä oleva asia? Onko tässä suunnitelmia olemassa edetä tähän suuntaan jollakin aikajänteellä? Tähän liittyy myös kysymys siitä, että ministeri Häkämies asetti aikanaan Risto Siilasmaan työryhmineen tekemään tällaista varusmiespalvelun mielekkyyden parantamisohjelmaa. Kymmeniä ehdotuksia ymmärtääkseni Siilasmaa sai kootuksi. Mikä kuva teillä on, ministeri Niinistö, onko tästä suunnitelmasta, ohjelmasta, toteutettu jo suurin osa tai oikeastaan kaikki? Mikä on toteuttamatta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-09-22T19:53:59,2016-09-22T19:54:47,Tarkistettu,1.1 2016_88_219,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kanerva.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_220,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ensin, herra puhemies, kysymys siitä, että nyt tänään on tullut tieto siitä, että Venäjän duuman puhemies Sergei Naryškin siirtyy Venäjän ulkomaantiedustelun johtoon. Se pistää tässä yhteydessä kysymään myöskin sitä — ei tämä seikka, mutta tiedämme hänen poliittisen kompetenssinsa — onko tämä seikka, joka, kun mieleen kirvoittuu, merkitsee myöskin Suomen osalta sitä, että voimme avoimesti sanoa, että onko Suomen sotilaspuolen ulkomaantiedustelu ministerin arvion mukaan ajanmukaisesti hoidettu ja onko myös siinä lainsäädännöllisiä kehittämisen tarpeita. Toinen kysymys: Kuinka paljon painoa meillä pistetään siihen, että ulkomaisissa rauhanturva-, kriisinhallintaoperaatioissa löytyy suomalaiselle osaamiselle tilaa Esa Pulkkisen mukaisella tiellä? Toisin sanoen meillä on hyvä historia, mutta onko meillä myöskin vahva tulevaisuus tässä, koska sillä on valtavan iso merkitys arvovaltamme kannalta kansainvälisesti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-09-22T19:54:50,2016-09-22T19:56:02,Tarkistettu,1.1 2016_88_221,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja vielä edustaja Tanus, ja sen jälkeen ministeri saakin 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_222,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Varusmiespalvelun aikana opitaan monia, monia hyviä taitoja, jotka olisivat tarpeen varmasti meille kaikille, ja ajattelen, että eri kriisitilanteissa erilaiset kansalaistaidot voisivat olla erittäin tarpeellisia ja hyödynnettävissä. Kysyisinkin ministeriltä: onko ollut missään vaiheessa puhetta tai suunnitelmaa, että Puolustusvoimien taholta esimerkiksi varusmiespalvelun suorittaneiden johdolla olisi jotenkin laajempaakin opetusta kansalaisille joissakin tietyissä hyvissä kansalaistaidoissa, joista voisi olla hyötyä erilaisissa kriisitilanteissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-22T19:56:06,2016-09-22T19:56:51,Tarkistettu,1.1 2016_88_223,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja nyt ministeri vielä, josko 3 minuuttia riittäisi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_224,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tanus tarttui ensimmäisessä kysymyksessään syrjäytymisriskiin ja siihen, miten se havaitaan kutsuntatilaisuudessa. En ole asiantuntija, mutta varusmiespalvelus sinällään ehkäisee syrjäytymistä tutkitusti, ja se on myös esimerkiksi maahanmuuttajille, ainakin omasta mielestäni, parasta kotouttamista. Kantasoluhoitoihin liittyvä kysymys: rehellisesti vastaan, että en tiedä. Sitten edustaja Tanuksen jälkimmäinen kysymys liittyi kansalaistaitoihin kriisitilanteissa. Tätä meillä kyllä epäilemättä tarvitaan, sitä en kiistä ollenkaan. Edustaja Savola ja edustaja Kari kysyivät tästä Laivue 2020 ‑hankkeesta ja huoltovarmuudesta. Meillä on kyllä mielestäni hyvät edellytykset valmistaa nämä laivojen rungot Suomessa. Parhaillaan on aiesopimus tehty Rauma Marine Constructionsin kanssa, ja katsotaan, johtaako se sopimukseen, mutta meille on huoltovarmuuden takia tärkeää, että meillä säilyy tietotaitoa, koska me tarvitsemme laivoja, joiden täytyy muun muassa kulkea jäissä ja joiden pitää pystyä miinoittamaan. Nämä ovat sellaisia kykyjä, joita muualla maailmalla ei juuri harrasteta. Edustaja Kiuru kysyi resilienssi-sanan suomenkielistä versiota. Sille ei tosiaan vielä kelpo käännöstä ole löytynyt. Sehän tarkoittaa tällaista yhteiskunnan kestokykyä, sietokykyä, voisi sitä leikkimielisesti sanoa turnauskestävyydeksikin. Mutta otan ehdotuksia vastaan, jotta puolustusselontekoon saataisiin hyvä suomenkielinen käännös tälle tärkeälle sanalle. Edustaja Pakkanen kysyi Itämeren tilanteesta ja etenkin Gotlannista, kun Ruotsi sinne on viime aikoina päättänyt sijoittaa 150 sotilaan yksikön. Täytyy sanoa, että tämän kokoiset luvut ovat kaukana kylmän sodan aikaisista luvuista, mutta joka tapauksessa tämä osoittaa Ruotsin halun puolustaa Gotlantia, ja meidän kannaltamme katsottuna se tietenkin vakauttaa Itämeren turvallisuuspoliittista tilannetta, koska sotilaallisella tyhjiöllä on kriisitilanteissa tapana täyttyä. Edustaja Kopra kysyi, onko pohja saavutettu, viittasi puolustusbudjettiin. Se on saavutettu jo tänä vuonna, on jo päästy ylöspäin, ja maanpuolustukseen satsataan nimenomaan tämän Kanervan materiaaliin keskittyvän 150 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä nousevan lisäyksen kautta. Mutta nämä toimintamenot ovat se meidän ongelma, johon puolustusselonteossa on syytä keskittyä. Edustaja Ronkainen kysyi Ottawan sopimukseen liittyen jalkaväkimiinoja korvaavasta tekniikasta. On totta, että emme ole kyenneet minilennokeilla ja sensorilaitteilla ja raivauksenestopanoksilla ja viuhkapanoksilla täysin kattamaan tätä alue- ja pelotevaikutusta, mikä poistui jalkaväkimiinojen hävittämisen myötä, mutta odotamme, että kotimaisen teollisuuden innovaatioiden kautta tähän jo lähivuosina saamme jonkunnäköisen esimerkin, jolla voimme etenkin tätä pelotevaikutusta saada parannettua Maavoimien keskuudessa. Edustaja Kääriäinen kysyi tulevaisuuskutsunnoista. Tämähän oli keskustelu, jota kävimme viime hallitusneuvotteluissa ja toivottavasti käymme seuraavissakin hallitusneuvotteluissa ja pääsemme tässä asiassa eteenpäin. Siilasmaan raportin mukaisista tavoitteista on toteutettu valtaosa, joitain on jäänyt toteuttamatta, kuten esimerkiksi varusmiesten eläke. Sitten oli vielä edustaja Karin kysymys kertausharjoitusten tasosta, ja kyllä, se on poliittinen prioriteetti, että vuosina 2018 ja 2019 kertausharjoitukset säilyvät tällä nykyisellä 18 000:n tasolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-09-22T19:56:56,2016-09-22T20:00:48,Tarkistettu,1.1 2016_88_225,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Keskustelu puolustusministeriön pääluokasta päättyy. Nyt siirrytään budjetin yleiskeskusteluun, puhujalistaan siellä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_88_226,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunta on siis koko tämän viikon käsitellyt ja vielä huomisen käsittelee tätä ensi vuoden budjettia. Taloudellisesti vaikeina aikoina ei ole kivaa eikä helppoa olla päättäjän saappaissa. Jokainen puolue on tässä salissa vuorollaan ollut hallitusvastuussa ja pyrkinyt varmasti tekemään parhaansa. Tässä työssä on pienistä paloista kyettävä näkemään ja rakentamaan kokonaiskenttä, johon eurot pitäisi tasapuolisesti sijoittaa. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus perustuu talouden tasapainoiseen kehitykseen talouskasvua edellyttäen. Viimeiset vuodet valitettavasti Suomen kansantalous on ollut supistumaan päin. Nyt tarvitaan rohkeutta tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotta saamme talouden nousemaan. Koko valtion ensi vuoden budjettiesitys on siis 55,2 miljardia euroa, mistä uuden velan osuus on noin 5,5 miljardia. Vuoden lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 111 miljardia euroa, siis noin puolet enemmän kuin tämän vuoden budjetti. Tuo 55 miljardia jaetaan 11 eri ministeriön hallinnonalan, eduskunnan, tasavallan presidentin ja valtioneuvoston kanslian kulujen kesken. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle määrärahaesitys on peräti 14,6 miljardia euroa. Se on 1,5 miljardia euroa enemmän kuin tämän vuoden talousarviossa. Vertailun vuoksi: Sisäministeriön osuus budjetista on 1,5 miljardia euroa, mikä jakautuu siten, että poliisitoimeen tulee 49 prosenttia, Rajavartiolaitokselle 16 prosenttia, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen osuuteen 5 prosenttia sekä maahanmuuttoon 22 prosenttia. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2,8 miljardia euroa, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 6,8 miljardia, maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle 2,5 miljardia, liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle 3,2 miljardia euroa, työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle 2,9 miljardia euroa ja oikeusministeriön hallinnon-alalle vajaa miljardi euroa. Arvoisa puhemies! Nämä luvut osoittavat, että sosiaali- ja terveyssektorin kautta rahoitettavat palvelut ja rakenteet ovat huimasti suuremmat kuin muut hallinnonalat. Esimerkiksi eläkemenoihin käytetään 31 prosenttia. Eläkkeisiin ehdotetaan 4,5:tä miljardia euroa, mikä on 47 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden talousarviossa. Yli 60-vuotiaille yli viisi vuotta pitkäaikaistyöttömänä olleille myönnetään kertaluonteinen eläketuki, jonka nettovaikutuksen arvioidaan olevan noin 38 miljoonaa euroa. Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen ja perustoimeentulotuelle ehdotetaan määrärahoja 4,1 miljardia euroa, mikä on yli 730 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Sairausvakuutuksen rahoituksen määrärahaksi ehdotetaan lähes 2:ta miljardia euroa, mikä on sekin 0,7 miljardia euroa enemmän kuin tänä vuonna. Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitos eli Kela on eduskunnan valvonnassa oleva itsenäinen sosiaaliturvalaitos, jonka kautta suurin osa suomalaisista saa etuuksia. Kelan hoitaman sosiaaliturvan etuusmenot olivat viime vuonna 14,3 miljardia euroa — kasvua noin 2 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Ensi vuonna kulut ovat noin 15,6 miljardia euroa, mistä kansaneläkevakuutuksen kulujen osuus on 3,5 miljardia euroa, sairausvakuutuksen 4,8 miljardia ja sosiaaliturvan yleisrahaston kulut 7,2 miljardia euroa. Arvoisa puhemies! Tässä muutamia euromääräisiä lukuja, jotka vahvistavat ja valaisevat hieman sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamiseen satsataan myös ensi vuonna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-09-22T20:01:12,2016-09-22T20:05:24,Tarkistettu,1.1 2016_88_227,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Suomen talouden pitkään jatkunut taantuma on näkynyt suoraan julkisessa taloudessa. Suomen pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovat heikot pitkittyneen taantuman, työikäisen väestön määrän supistumisen ja teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi. Julkisen velan kasvu on huolestuttavaa. Vuoden 2017 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 111 miljardia euroa, mikä on 51 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 1,3 miljardia euroa, mikä on noin 0,2 miljardia euroa vähemmän kuin vuodelle 2016 on arvioitu. Talousarvioesitys vuodelle 2017 on 5,5 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Viime kaudella hallitus teki niin sanotusti helpot ratkaisut. Osaltaan sen seurauksena julkisen talouden tilanne heikkeni yleisen talouskehityksen rinnalla. Kokonaiskuva vuosista 2016—2018 on talouskasvun kannalta erittäin vaisu. Syynä alhaiseen kasvuun on se, että kehitys jää koko tämän kauden ajan heikoksi. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi, ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Hallituksen toiminnan keskiössä on työllisyys ja yrittäjyys. Hallituksen tavoitteena on julkisen talouden velkaantumisen vähittäinen lopettaminen ja kestävän, työllisyyttä parantavan talouskasvun edistäminen. Arvoisa puhemies! Kasvupolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys. Työllisyysaste nostetaan hallituskauden aikana 72 prosenttiin, ja samalla työllisten määrä kasvaa. Työllisten määrän arvioidaan lisääntyvän 0,3 prosenttia ja työttömyysasteen arvioidaan laskevan 8,5:een vuonna 2017. Arvoisa puhemies! Suomen verotusta on arvosteltu liian korkeaksi ja kovaksi. Verotuksen kiristymisestä huolimatta verotulojen kasvu on jäänyt vähäisemmäksi kuin menojen kasvu. Vuonna 2017 toteutetaan useita hallitusohjelman mukaisia verotusta keventäviä muutoksia. Lisäksi verotusta kevennetään kilpailukykysopimuksen tukemiseksi. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta haittaveroihin. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana. Verotuksen keventämisellä parannetaan yritysten asemaa myös tällä tavoin ostovoiman paranemisen kautta. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahat ovat mittavat. Valtiovarainministeriön hallinnonalan jälkeen kyseessä on toiseksi suurin määräraha — se on 26,4 prosenttia koko budjetista. Kysymys on suomalaisten hyvinvoinnista ja elämänlaadusta. Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan myös työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työhyvinvoinnista ja työntekijöiden terveydestä ja työ- ja toimintakyvystä. Erityisen myönteisenä pidän sitä, että kunnille esitetään omaishoidon tukemiseen 75 miljoonaa euroa enemmän ja perhehoitoon 15 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa. Panostukset ovat merkittäviä. Hyvänä pidän vanhemmuudesta aiheutuneiden kulujen tasaamista 2 500 eurolla kertakorvauksena työnantajalle. Se on hyvä asia. Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa myös työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin hyvänä, että perustamme syöpäkeskuksen. Oppositiossa ollessani tein muutamia toimenpidealoitteita siihen asiaan liittyen, ja on hienoa, että asia etenee.  Tänään julkistettiin uusin Roosa nauha,  jonka on suunnitellut rocklegenda Michael Monroe. Toivonkin, että jokainen laittaa rintaansa Roosan nauhan, jolla taistelemme syöpää vastaan ja tuomme esiin tätä tärkeää aihetta. Erittäin hyvänä pidin ministeri Rehulan kommenttia liittyen ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen päivittämistyöhön. Hän kertoi, että jokainen voi lähettää ministerille viestejä, millä tavalla toivoisi laatusuositusta kehitettävän ja mitä sinne toivottaisiin kirjattavan. Tämä on erittäin avointa ja hyvää toimintatapaa. Lopuksi nostan vielä suomalaisen hoitohenkilöstön hyvän osaamisen vanhustyössä ja gerontologiassa. Siitä on kannettu täällä huolta. Lähihoitajat, perushoitajat ja geronomit ovat ne tulevaisuuden vanhustyön tekijät, jotka ovat siellä perustyössä auttamassa ihmisiä, ja heidän koulutuksensa on äärettömän korkealaatuista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-22T20:05:26,2016-09-22T20:10:49,Tarkistettu,1.1 2016_88_228,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensi vuoden talousarvion käsittely alkaa olla tässä salissa loppusuoralla. Näistä pidetyistä puheenvuoroista on voinut tulla siihen tulokseen, että meillä kansanedustajilla tämä vallitseva tilannekuva on varsin hyvin tiedossa. Ensi vuoden talousarvion loppusummasta, 55,2 miljardia euroa, katetaan velalla noin 10 prosenttia ja loppu verotuloilla. Työttömyys on tällä hetkellä meidän yhteiskuntamme suurimpia pullonkauloja ja pulmia. Tällä hetkellä meillä viimeisimpien tilastojen mukaan on työttömiä 342 000. Se on onneksi vähentynyt viime vuoden vastaavasta ajasta noin 4 200:lla, mutta pahinta on se, että pitkäaikaistyöttömyys ja yli 50-vuotiaitten henkilöiden työttömyys on lisääntynyt. Positiivisena asiana on se, että alle 25-vuotiaiden työttömyys on vähentynyt. Ensi vuoden talousarviota voidaan pitää työllisyyden ja työn talousarviona. Hallituksen toimet tähtäävät siihen, että saamme nostettua työllisyyden 72 prosenttiin. Se onnistuu vain yrittäjyyttä tukemalla, siten että sukupolvenvaihdoksien määrää pyritään nostamaan tukemalla niitä, yrittäjyyttä ja yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan siten, että 5 prosentin yrittäjävähennys toteutetaan, ja myöskin sitten monia yrittäjiä auttaa arvonlisäveron osalta maksuperusteisuuteen siirtyminen. Myöskin kilpailukykysopimus, joka yhteiskunnassamme on saatu aikaan, on merkittävä edistysaskel siinä, että me voimme kulkea kohti tuota 72 prosentin työllisyystavoitetta. Kilpailukykysopimukseen liittyvät läheisesti veronkevennykset, jotka tullaan suuntaamaan erityisesti pieni- ja keskituloisille, ja kuten kaikki tiedämme, ne tulevat sitä kautta pohjautumaan pitkälti kulutukseen. Yksi yrittäjyyden parantumisen keino on myöskin se, että kotitalousvähennystä laajennetaan. Toki täytyy sanoa, että kotitalousvähennyksen laajentamisen yhteydessä tulisi kiinnittää huomiota myöskin siihen, kuinka yksinkertaista ihmisten työllistäminen yksityisille ihmisille olisi. Olisi paljon helpompaa, jos ihmiset voisivat maksaa yhden summan yhdelle tilille, jolta sitten työn sivukustannukset voitaisiin hoitaa ja loppuosa sitten työntekijälle. Arvoisa rouva puhemies! Maatalous on puhuttanut meitä koko kuluvan vuoden ajan, ja tähän talousarvioon ja syksyn mittaan annettavaan lisätalousarvioon liittyy maatalouden kriisipaketti. Se on tarpeellinen. Me kaikki tiedämme sen, että maatalouden tilanne on todella hankala. Tämä talousarvio tulee helpottamaan maatalouden tilannetta myöskin siten, että yrittäjävähennys, joka toteutetaan, auttaa maataloutta noin 20 miljoonan osalta, ja sitten viimekeväinen kehyspäätös 34 miljoonaa euroa yhdistettynä nyt sitten tähän kriisipaketin 50 miljoonaan nostaa vuoden takaiseen tilanteeseen nähden meidän maatalouden tulovirtaa runsaalla 100 miljoonalla eurolla. Sitten myöskin maatalouden tukimaksujen ennakot ja muut väliaikaiset toimenpiteet antavat edellytyksiä sille, että maatalouden olisi mahdollista tästä vakavasta tilanteesta päästä yli. Mutta me kaikki tiedämme sen, että se ei tule olemaan helppoa. Ratkaisuja on haettava muun muassa Euroopan unionista, jossa tuotannon rajoittaminen olisi yksi toimenpide, jolla voitaisiin tilannetta helpottaa. Mutta isolta osalta kotimaisilla ratkaisuilla vaikutetaan siihen, mikä maatalouden tulevaisuus on. Kotimaisten elintarvikkeiden laatukysymykset vaikuttavat kuluttajien ratkaisuihin, ja sitten sillä, että alkuperämerkinnät tullaan laajentamaan nyt myös jalosteisiin, on keskeinen vaikutus sen varmistamiseen, että kuluttaja ostaessaan tuotteita voi olla varma siitä, että kyseessä ovat kotimaiset, laadukkaat tuotteet. Markkinoiden toiminta on kuitenkin keskeinen osa siinä, kuinka tulovirta maatalouden, jalostuksen ja kaupan välillä jakautuu. Ja sitten myöskin byrokratianpurku on yksi sellainen keino, jolla voidaan maatalouden tilannetta helpottaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-09-22T20:10:53,2016-09-22T20:16:16,Tarkistettu,1.1 2016_88_229,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Talousarvion käsittely vuodelle 2017 on sujunut erittäin hyvin ja suorastaan juohevasti. Toki oppositio on roolinsa hyvin ymmärtänyt, mutta en näe sitä ongelmana, koska kuitenkin on nähty se tulevaisuudenusko, mikä budjettiin sisältyy. Pääministeri Sipilähän itse on sanonut tästä talousarvioesityksestä, että hän on tyytyväinen siihen budjettiesitykseen, koska sinne saatiin sisälle sellaisia asioita, joiden kanssa voidaan tulevaisuutta luottavaisin mielin rakentaa. Ensimmäinen asia, joka leimaa tätä talousarvion yleiskuvaa on ehdottomasti tämä kilpailukykysopimus. Tämä kilpailukykysopimus luo sen mahdollisuuden, että me voimme tässä maassa uskoa talouskasvuun, mutta tämä kasvu ei tule itsestäänselvästi. Tämä ei ole tänne budjettikirjaan vielä kirjoitettuna sillä keinoin, että sen varaan voisimme asiat jättää ja ikään kuin ruveta lepäämään laakereillamme, se ei käy. Meidän on ensimmäisenä huolehdittava siitä, että tämän maan kaikki taloudelliset mahdollisuudet otetaan aidosti käyttöön. Kerron muutaman esimerkin, rouva puhemies: Ensimmäisenä energiasta. En jaksa mitenkään ymmärtää sitä, että Vuotoksen ja Kollajan altaiden rakentaminen on tässä maassa suurin piirtein niin kuin pyhä kivi, johon ei kukaan saa koskea. Onhan se käsittämätöntä tässä maassa, että me maksamme 200—300 miljoonaa euroa tuulivoimalle tukea ja samaan aikaan suljemme silmämme tällaisilta valtavilta jo valjastettujen koskien lisärakentamisilta, jotka eivät maksaisi valtiolle yhtään euroa, päinvastoin valtio voisi kerätä niistä veroja tästä eteenpäin ja rakentamisen aikana valtavat määrät. Jos me itse omaa kotitalouttamme hoitaisimme tällä tavalla kuin tässä asiassa on tehty, jokainen Suomen kotitalous olisi mennyt ajat sitten konkurssiin. Toisena asiana maatalous. En mitenkään jaksa ymmärtää sitä, että 300 000 ihmisen työpaikoilla leikitään tässä maassa vähän niin kuin löysin rantein, että kyllä se maatalous varmaan selviää, vaikka hieman henkitoreissa onkin. Maatalous tarvitsee selvän, pitkäjännitteisen politiikan tässä maassa, että voimme luottaa siihen, että kotimaiset elintarvikkeet säilyttävät hyvän kilpailuaseman aina tässä maassa, ja se on sitä paitsi tulevaisuudessa valtava vientivaltti. Se on ihan varmaa, että maailmassa elintarvikkeiden kysyntä kasvaa väestön kasvaessa, ja ennen kaikkea Suomi pystyy tarjoamaan sen, mitä missään muussa maailman maassa ei ole: täysin puhtaan maaperän, ilman ja veden. Se on meille kilpailuvaltti, joka ei vanhene koskaan. Metsätalouden puolella olen huolestuneena seurannut tätä omien mahdollisuuksien pilaamista, jota tälläkin hetkellä tässä maassa tehdään. Kysymys on tällä hetkellä lähinnä uusiutuvan energian kestävyyskriteereistä, joita Euroopan unionin kautta yritetään kirjoittaa sellaiseen muotoon, joka vaikeuttaisi kotimaisen puun käyttöä. Tällaista epäisänmaallista toimintaa minun päähäni ei saa millään mahtumaan. Meidän on ymmärrettävä se, että suomalainen puu pitää pystyä kaikilta osin käyttämään maksimaalisesti hyväksi. Se on koko kansakunnan hyväksi. Hakataanko se motti sitten Utsjoelta vai hakataanko se Ilomantsista tai peräti Hankoniemeltä, sillä ei ole väliä, kunhan vain pidämme huolen siitä, että kotimaiset mahdollisuudet käytetään. Jos metsiä ei käytetä, silloin Suomen kansan tulevaisuus on paljon, paljon hämärämmän peitossa kuin tällä hetkellä on. Sitten myös turveasia on lähellä sydäntäni. Minä en jaksa millään ymmärtää, että kansakunta nimeltä Suomi, jolla on toistasataa miljardia euroa velkaa, uskaltaa panna valtavan energiavarannon hukkaan. Jokainen voi koeponnistaa tämän päätöksen viisautta. Käykää esittämässä norjalaisille, että te ette voi käyttää maakaasuvarojanne ettekä raakaöljyvarojanne, koska se saastuttaa luontoa. Tämän kysymyksen kun jokainen esittää tänä iltana itselleen, ymmärtää, miten isosta asiasta tässä on kysymys. Myös kaivosala on saanut hieman siipeensä viime vuosina, osittain ehkä hieman ansiostakin, mutta pitää myös muistaa, että meillä ei ole kotimaisia kaivosyhtiöitä. Kaikki se metallin, maaperän rikkauden, lisäarvo, mikä tulee, menee tällä hetkellä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ulkomaille, koska kaivosyhtiöt ovat lähes poikkeuksetta ulkomaisten omistuksessa. Muun muassa Sakatin valtavan kaivosalueen, joka on vielä tietenkin käyttämättömänä, taloudellisen arvon on veikattu olevan jopa suurempi kuin Outokummun kaivoksen arvo aikanaan, ja se oli reippaan 100 miljardin euron arvoinen kaivosponnistus tuolla kotimaakunnassani. Lopuksi, arvoisa rouva puhemies, se, että koko maan mahdollisuudet pitää vihdoinkin ottaa käyttöön. Minä en jaksa ymmärtää sitä, minkä tautta kaikki pitää keskittää tänne Helsinkiin, koska eihän täällä raaka-aineita ole. Jos joku kuvittelee, että asuntojen hintaa nostamalla ja pörssipeliä pelaamalla tämän maan velat on maksettu, niin siitä rohkenen olla eri mieltä. Ihan viimeisenä, arvoisa rouva puhemies: Palvelujen säilyttäminen tässä maassa kaikille kansalaisille on välttämätöntä. Sote-uudistukseen on sisäänkirjattuna hyviä asioita. Asiaa pitää uudistaa, mutta siitä ei saa tulla maaseutukuntien autioittamismenettelyä. Ei voi olla niin, että jonkun kunnan terveyskeskus pannaan kiinni sen takia, että se ei vain suunnitelmaan sovi. Kyllä palvelut pitää lähtökohtaisesti olla kaikilla, kuten sote-uudistuksen tarkoitus alun perin olikin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-22T20:16:18,2016-09-22T20:21:55,Tarkistettu,1.1 2016_88_230,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala oli tuossa jokin aika sitten keskustelussa, ja kun siinä en valitettavasti puhumaan päässyt, niin lyhyesti sitä halusin kommentoida. Pidän myönteisenä sitä, että varhaiskasvatusmaksujen korotuksista päätettiin luopua arvioinnin jälkeen. Niiden vaikutukset olisivat olleet negatiivisia monesta näkökulmasta, niin tavallisten perheiden näkökulmasta kuin kuntienkin näkökulmasta, ja siihen ei kannattanut mennä. Nyt hallitus vielä lisäksi päätti myös alentaa pienituloisimpien perheiden päiväkoti- ja varhaiskasvatusmaksuja, ja se on tärkeä arvovalinta näin vaikeana taloudellisena aikana. Myös vesirokkorokotuksen ottaminen kansalliseen rokotusohjelmaan on merkittävää. Se tulee muutamien vuosien aikana käytännössä hävittämään vesirokon Suomesta. Myös opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin on myönteistä. Ja sitten: Tuosta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kohdasta olisin halunnut vielä nostaa myös tämän sotaveteraanien kuntoutusmäärärahan lisäämisen ja sotainvali-dien invaliditeettiprosentin laskemisen ja kiittää siitä. Olen täysin samaa mieltä kuin täällä salissa aiemmin esimerkiksi edustaja Savola oli, että meillä olisi hyvä aika ja korkea aika nyt jo luopua näistä prosenteista ja antaa nämä arvokkaat palvelut, heidän ansaitsemansa palvelut, kaikille veteraaneille. Kriha-veteraaniohjelma on etenemässä. Tänä vuonna jokainen kriisinhallintaveteraani saa itselleen kriha-veteraanikortin, mutta nyt budjetista puuttuu tuo — ei kovin merkittävä summa, siis talouden näkökulmasta, mutta näiden miesten ja naisten näkökulmasta erittäin merkittävä — summa, ja vetoan kyllä valtiovarainministeriöön ja maamme hallitukseen, että täydentävässä esityksessä tuo saadaan budjettiin mukaan eli kriha-veteraaniohjelma saadaan näin kokonaisuutena maaliin. Usein tätä keskustelua on haitannut se, että vängätään vain vastaan eikä tuoda vaihtoehtoja. Sitten kun me kerromme, mitä vihreät ovat esittäneet julkisuudessa, niin siitä loukkaannutaan ja suututaan. Vihreät ensin ovat linjanneet ja sen jälkeen kiemurtelevat täällä salissa — ja nyt ei enää ketään ole sitten paikallakaan näihin kysymyksiin vastaamassa. Minun mielestäni tämä on aika oleellinen kysymys ja viesti suomalaisille on tärkeä, tätäkin keskustelua kuuntelee moni suomalainen. Meidän maassamme on linjattu ja on ollut yksituumaisuus siitä, että koko maasta halutaan pitää huolta myös maanpuolustuksen näkökulmasta. Koko maan puolustaminen on ollut meillä kaikille puolueille tärkeä yhteinen periaate, ja nyt vihreät ovat tästä irtaantumassa. Minun mielestäni olisi ollut nyt hyvä saada selkeä vastaus siihen, minkälaisesta aikajänteestä puhutaan: onko se tuo edustaja Pakkasen mainitsema 5 vuotta, vai onko se 50 vuotta vai 100 vuotta. Se jäi epäselväksi, ja ihmiset kyllä ovat huolissaan siitä. Sen takia itse toivon, että keskustelua tästä käydään. Vihreäthän linjasivat myös, että asevelvollisuus on paitsi ihmisoikeuksien vastainen myös identiteettiä muokkaava käytäntö. Ja reservin vieminen tuohon 75 000 mieheen olisi kyllä kohtalokasta koko maan puolustamisen näkökulmasta. Hyvä, että puolustusministeri Niinistö kertoi, mitä se tarkoittaisi arjessa, ja se tuli nyt selvästi esille. Nyt suomalaisilla on myös tältä osin mahdollisuus arvioida puolueita ja puolueiden erilaisia vaihtoehtoja. Itse kannatan tätä tähän asti yleistä linjaa, jossa koko maasta kannetaan huolta ja yleisestä ja yhtenäisestä asevelvollisuudesta pidetään huolta, niin että maamme on turvassa myös tulevina vuosina. Arvoisa puhemies! Yhdyn vielä lopuksi valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kanervan esille nostamaan näkemykseen vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrärahojen leikkauksesta. Olen täysin samaa mieltä, että tällaisessa lähes teatraalisessa tiettyjen määrärahojen jokavuotisessa leikkaamisessa, kun tiedetään, luotetaan siihen, että eduskunta ne palauttaa, ei ole oikeastaan mitään järkeä. Itse toivoisin, että nyt tässä keskustelussa olisi jo tänään voitu ilmoittaa, että tuo määräraha esimerkiksi tullaan eduskunnan toimesta palauttamaan. (Mikko Savola: Näin pitää tehdä!) Omalta osaltani ilmoitan, että tulen näin toimimaan valtiovarainvaliokunnassa, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen 400 000 euron leikkaus tullaan korjaamaan eduskuntakäsittelyn yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-22T20:21:57,2016-09-22T20:27:14,Tarkistettu,1.1 2016_88_231,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksen ehkä vaietuin osa, eräänlainen keisari ilman vaatteita, ovat maahanmuuton kustannukset. Niistä ei puhu oppositio, mitä suuresti ihmettelen, eikä niistä puhu juuri hallituskaan perussuomalaisia lukuun ottamatta. Kuitenkin ilman kohonneita maahanmuuttokustannuksia velanottomme olisi huomattavasti alempaa ja/tai meidän tarvitsisi leikata huomattavasti vähemmän etuuksia ja menoja. Maahanmuuttokustannukset ovat suuri rasite kansantaloudelle hetkellisestä alenemisestaan huolimatta. Valitettavasti emme voi nykylainsäädännön puitteissa suoraan päättää, paljonko turvapaikanhakijoita meille tulee. Mutta siitä me voimme päättää, paljonko rahaa käytämme per henkilö — yksikkökustannuksista. Viime vuoden talousarviokeskustelussa pidin useita puheenvuoroja, joissa vaadin maahanmuuton ja turvapaikanhaun yksikkökustannusten laskua. Nyt nämä kustannukset ovat laskeneet vuodesta 2015 vuoteen 2016, ja useimmissa kohdissa on havaittavissa laskua myös vuodelle 2017. Siitä voin esittää kiitokset mutta samalla todeta myös, että kyse on suurelta osin kalliiden, kiireessä ja ilman kilpailutusta tehtyjen vastaanottokeskussopimusten purkautumisesta. Arvoisa puhemies! Nämä toimet eivät siis todellakaan riitä. On löydettävä uusia keinoja leikata maahanmuuton yksikkökustannuksia. On moraalisesti mahdotonta olla leikkaamatta niistä, kun muualtakin leikataan. Niistä menoista on löydettävä leikkauksia palvelutason laskemisen ja toiminnan järkeistämisen kautta. Ongelmallista kustannusten arvioinnissa on myöskin niiden hajautuminen eri osiin budjettia. Vaadinkin siis, että hallitus lähtee jo alun perin sovittuihin toimiin maahanmuuton kustannusten erittelemiseksi, jotta niitä voidaan tarkastella ja tarvittaessa leikata kokonaistasolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-22T20:27:15,2016-09-22T20:29:19,Tarkistettu,1.1 2016_88_232,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä budjetin lähetekeskustelu on kertonut, että kokonaisymmärrys maamme talouden kokonaiskuvasta, työllisyystoimien vaikutuksista ja niukoista resursseista alkaa vähitellen tavoittaa salin toisenkin laidan. Tarvitsemme nimittäin enemmän kuin vuosikymmeneen todellista vastuunkantopolitiikkaa. Budjetin toteutuksessa on kyse ensisijaisesti siitä, miten sujuvoitamme päätöksentekoa, pystymmekö purkamaan ja uudistamaan julkisen puolen ja työmarkkinoiden rakenteita ja millaisin työkaluin, kannustuksin nostamme työllisyysastetta ja saamme viennin kasvuun. Samalla on vähennettävä menokasvua, ja loppuviimeksi kyse on siitä, miten meillä riittää tulevaisuususkoa toteuttaa se, mihin nykytasoa niukemmat resurssit riittävät. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteenamme on, että Suomi on maailman turvallisin paikka asua, yrittää ja tehdä työtä. Jotta se voi toteutua, meiltä vastuunkantajilta odotetaan valintoja, miten niukkoja resursseja voidaan käyttää vaikuttavimmin. Tässä salissa jaamme laidasta laitaan huolen sisäisen turvallisuuden resurssien riittämättömyydestä. Esimerkiksi osa rikostorjunnan tehtävistä kuormittaa poliisia huomattavasti, vaikka niitä suorittamalla ei merkittävästi lisätä turvallisuuden tunnetta. Meillä onkin siis oltava valmiutta keskustella ja priorisoida, voidaanko joidenkin rikosten selvittämistä painottaa resursoinnissa toisia tärkeämmäksi. On hyvä, että ministeri Risikko nosti esiin viime viikolla sen, että poliisille voitaisiin laatia niin sanottu palvelulupaus, missä määriteltäisiin, mitkä palvelut milläkin resurssitasolla pystytään turvaamaan ja toteuttamaan. Samalla meidän on varmaan myös syytä kyetä arvioimaan viime kausien lainsäädäntömuutoksia, mitä on tehty viimeisen parin hallituskauden aikana ja niiden toimesta. Arvoisa puhemies! Itsenäisen Suomen täyttäessä ensi vuonna 100 vuotta Sipilän hallitus osoittaa meidän kaikkien kiitollisuutta sotiemme veteraaneille siten, että veteraanien palvelulupaus kotona asumista tukevista palveluista ja kuntoutuksesta toteutuu. Ensi vuonna laajennetaan rintamaveteraanien maksuttomia kotiin annettavia avopalveluita, ja tarjonta laajenee kattamaan kaikki kotona asuvat veteraanit. Tässä on kuitenkin resurssien lisäksi myös tärkeä tiedotuksen paikka. Siinä, miten se toteutetaan, ei ole pulaa tahtotilasta eikä rahasta. Kyse on ajanmukaisesta kunnissa tehtävästä arvioinnista veteraanien avopalveluiden tarpeesta ja siinä tapahtuvista yllättävistä ja täysin ennakoimattomista muutoksista, palvelutarpeen muutoksien huomioimisesta. Valtiokonttori on onneksi joustavoittanut toimintatapoja, ja muun muassa vuoden alussa tehdyllä ohjekirjalla on mahdollistettu se, että puolisotkin pääsevät nyt myös päiväkuntoutukseen veteraanien kanssa. Monia asioita, arvoisa puhemies, voisi budjetista nostaa, mutta nostan oikeastaan vain yhden asian tähän loppuun: arktiset asiat. Ne ovat jääneet liiaksi marginaaliin myös tässä budjettiehdotuksessa, varsinkin kun kyse on siitä, miten hyödynnämme erityistä osaamistamme, tärkeistä vienti- ja matkailueuroista sekä vastuullisista ympäristötekijöistä. Suomi aloittaa ensi vuonna kaksivuotiskauden Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana. Olemme yksi kahdeksasta arktisesta valtiosta, ja katseet todellakin kääntyvät pohjoiseen monesta näkökulmasta ja syystä. Meidän on kansakuntana ja yhtenä aktiivisimmista Euroopan unionin arktisista valtioista toimittava siten, että EU:n tasolla ymmärretään arktisten asioiden merkitys ja mahdollisuudet laajalla rintamalla. Vetoan siis tässäkin yhteydessä siihen, että hallitus nopeuttaa arktisen strategian päivitystä sekä osoittaa tahtotilan ja sitä kautta myös kyseiset ministeriöt osoittavat resursseja vaikuttaa näihin tulevaisuutemme ja viennin kannalta merkityksellisiin asioihin. Tämä budjettikeskustelu on siis puhetta Suomen taloudesta ja tilasta ja tulevaisuudesta. Tähän loppuun vielä tuon esiin valtiovarainministeriön tänään julkaiseman tutkibudjettia.fi‑nettisovelluksen. Se on oiva osoitus valtiovarainministeriön viime vuosien kyvystä ja tahdosta uudistaa toimintatapoja, edistää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä keskustelua tulevaisuuden rakentamisesta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-09-22T20:29:21,2016-09-22T20:34:58,Tarkistettu,1.1 2016_88_233,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mistä lähtee hyvinvointi? Se lähtee yrittäjyydestä, yrittäjyyden kautta työllisyydestä, tämän kautta tulevista verotuloista ja verotuloilla saatavista palveluista. Jos tämä ketju ei ole kunnossa, jos meillä ei ole toimivia, menestyviä yrityksiä ja jos meidän yritykset eivät pysty työllistämään, me emme pysty rahoittamaan tätä meidän hyvinvointiyhteiskuntaamme. Tämä Juha Sipilän hallitus on yrittäjähallitus. Me haluamme tällä hallituskoalitiolla sen, että yrittäjyyden kautta me pystymme nostamaan Suomen siitä suosta, missä se on viime vuodet ollut. Monet ensi vuoden talousarvion tekijät nimenomaan viittaavat siihen, ja tämä budjettikirja pitää sisällään monia siihen liittyviä hyviä asioita, esimerkiksi — mainitakseni nyt muutamia — yritysten ja metsätilojen sukupolvenvaihdokset saadaan paremmin käyntiin, perintöveron suhteen tehdään helpotuksia, vanhemmuuden kustannuksia jaetaan yrittäjien kesken 2 500 euron kertakorvauksella, yrittäjävähennys otetaan käyttöön, maksuperusteinen alv otetaan käyttöön. Ne ratkaisut, mitä pystyttiin kilpailukykysopimuksen myötä saamaan sisään, ovat yrittäjyyttä edistäviä tekijöitä. Myös kotitalousvähennyksen laajentaminen on erittäin merkittävä asia ja myös harmaata taloutta ehkäisevä tekijä. Ja kun otetaan huomioon Sipilän hallituksen biotalouskärkihanke, ne kaikki voimavarat, mitä meillä metsissä on, mitä meillä maaseudulla on, mitä luonnonvaroja meillä kestävästi käytettävänä on, niin niissä on meillä tulevaisuuden eväät nostaa tämä maa ylös. Rouva puhemies! Kun täällä käytiin keskustelua opposition ja hallituksen välisessä debatissa, verotus nousi hyvin keskeiseksi tekijäksi ja täällä saattoi vasemman laidan puheenvuoroista tulla sellainen ymmärrys kuin meillä eivät parempituloiset maksaisi veroja ollenkaan. Mutta hyvänen aika, Suomi on OECD:nkin tilaston mukaan maailman neljänneksi korkeimman veroasteen sisällään pitävä maa. Meillä on valtavan korkea veroaste, me verotamme hyvin paljon. Me verotamme työnteosta, ja meillä progressio ohjaa sitä, niin että mitä enemmän tienaat, sen enemmän veroja myöskin maksat. Ja kyllä tämä progressio on meillä myös äärettömän raju: kun me kannustamme yrittäjyyteen ja työllisyyteen ja sitä kautta menestymiseen, niin jossain vaiheessa tulee myös vastaan se raja, kun pitää sanoa, että enempää ei voida rangaista niitten ihmisten työstä, jotka kuitenkin tämän hyvinvoinnin kakkua kasvattavat. Me velkaannumme ensi vuonna, se on huono asia edelleen. 5,5 miljardia euroa meidän valtion budjetista täytyy täyttää velanotolla. Suunnitelma tähän kattamiseen on, jotta vuoteen 2021 mennessä olisimme velaton maa, mutta se vaatii valtavasti töitä, ja se vaatii myös sen, että nämä yrittäjyyteen satsattavat toimenpiteet tuottavat ja me saamme sitä kautta lisää verotuloja ja myös sitten kurottua umpeen meidän valtiontalouttamme, kun investointeja ja kasvua tähän maahan tulee. Rouva puhemies! Maatalous ei ole vähäpätöinen asia. Me kaikki syömme, me tarvitsemme huoltovarmuudenkin näkökulmasta oman kotimaisen ruokamme, ja sen eteen on töitä tehty. Nyt tämä 50 miljoonan euron kriisipaketti on hyvä apu tähän hätään, mutta paljon on tekemistä silläkin saralla lisää. Byrokratian purku on yksi keskeisimmistä: Se näännyttää, se haittaa sen perustyön tekoa. Kaiken maailman lappujen täyttö, mikä tällä hetkellä koskee viljelijää, ja turhanpäiväinen työ, mitä tämä kaikki sääntely tekee, vaikeuttavat maatalousyrittäjien elämää huomattavasti. Alkuperämerkintöjen mukaantulo ja parantaminen kyllä parantaa kuluttajan luottamusasemaa, ja vetoankin kaikkiin meihin kuluttajiin, että ostamme mahdollisimman paljon kotimaisia tuotteita ja suomalaista ruokaa aina kun se on mahdollista. Rouva puhemies! Sanon vielä loppuun sote-asioista sen verran, että veteraanien invalidiprosentin lasku ja veteraaneille suunnattava 20 miljoonan euron tuki tulee oikeaan osoitteeseen, kun Suomi täyttää 100 vuotta ensi vuonna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-09-22T20:35:02,2016-09-22T20:40:36,Tarkistettu,1.1 2016_88_234,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä käsiteltävä asia, hallituksen budjettiesitys, käsittelee Suomen pienet ja isot asiat, ja maan rajojen ulkopuolellekin ulotutaan. Itse haluan käsitellä tässä puheessani niitä pieniä mutta suuria asioita, jotka koskettavat tässä maassa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Aivan äskettäin eduskuntaan tuotiin uusi hankintalakiesitys. Sitä on odotettu todella pitkään, siinä on paljon hyviä asioita, mutta yksi asia siinä on pahasti vinossa: se edelleenkin mahdollistaa sen, että vammaisten ja vanhusten palvelut voidaan kilpailuttaa tulevaisuudessakin raha edellä, ei laatua painottaen. Kunnat, jotka painivat tällä hetkellä hyvin vaikeissa taloudellisissa tilanteissa, odottavat tuota suurta sote-uudistusta eivätkä senkään osalta tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, joutuvat tekemään hyvinkin vaikeita päätöksiä, ja silloin usein se, minkä se lainsäädäntö mahdollistaa, sitten toteutetaan myöskin käytännössä. Ja aina se ei tarkoita sitä, että ihmisarvoinen päätöksenteko on silloin vallalla. Tämä pätee myöskin hoitajamitoitukseen, jota hallitus on nyt halunnut lähteä alentamaan vastoin kaikkien asiantuntijoiden mielipiteitä. Vuonna 2012:han kaikki puolueet täällä eduskunnassa sitoutuivat vanhuspalvelulakiin ja parempaan henkilöstömitoitukseen. Silloin päätettiin, että jos laatusuosituksen mukaista, vähintään 0,5-hoitajamitoitusta vuoden 2014 loppuun mennessä ei ole kaikissa meidän ympärivuorokautista hoivaa tarjoa-vissa laitoksissa miniminä — tietenkin pitää myöskin se hoidettavuus siinä katsoa — niin siinä tapauksessa säädetään tämä henkilöstömitoitus lakiin. Nyt tämä hallitus on laskemassa sitä tuosta 0,5:stä 0,4:ään. Valvira laati peruspalveluministeri Rehulan pyynnöstä lausunnon hoitajamäärän minimivaatimusten alentamisen seurauksista, ja Valvira toteaa hyvin yksiselitteisesti lausunnossaan, että kun vähimmäismitoitusta alennetaan, oikeus hyvään hoitoon ei toteudu, ja Valviran ylitarkastajalausunnon laatinut Elina Uusitalo kertoo hoitajamitoituksen alentamisen pahimmillaan johtavan jopa vaaratilanteisiin. THL on niin ikään lausunut tästä hallituksen esityksestä ja todennut, ettei tavoiteltu säästö voi edes toteutua käytännössä, sillä niin harvassa laitoksessa on enää 0,5-hoitajamitoitukseen sopivia vanhuksia. Siis hoidettavuus on kasvanut laitoksissa. Vanhukset elävät entistä pidempään, ja he elävät entistä pidempään omissa kodeissaan, mikä tietysti niille vanhuksille, jotka siellä pärjäävät, on hyvä asia, mutta kun siellä on paljon sellaisia vanhuksia, jotka eivät oikein siellä kodissaankaan enää pärjää edes riittävän kotihoidon avustuksella, niin he ovat todella huonokuntoisia, kun tulevat sitten sinne ympärivuorokautiseen hoitoon ja hoivaan. Me Suomessa kun haluamme aina verrata itseämme — ylpeilemme sillä, että olemme naapurimaittemme kanssa vähintään samalla tasolla — niin kun katsoo tätä Nordcare-tutkimushanketta, niin siitä saatavat esitulokset ovat kertoneet jo hyvin selkeästi, että esimerkiksi päivävuoron aikana suomalainen hoivatyöntekijä työskentelee keskimäärin 12 asiakkaan kanssa, kun vastaava luku Ruotsissa on 10 ja Norjassa ja Tanskassa 8. Ja käytännössä siis tämä henkilöstömitoituksen lasku, mitä meillä nyt ollaan tekemässä, tarkoittaa, että 100 hoitajasta 20:stä luovutaan. Se on se tosiasia, mitä tämä henkilöstömitoituksen alentaminen tulee tekemään. Vielä pieniä suuria asioita: Lastensuojelun menneisyyttä on tutkittu Suomessa, laitoin aikoinaan itse liikkeelle tämän selvitystyön. Meillä on paljon kaltoin kohdeltuja ja lastensuojelun piirissä hyvin epäinhimillisissä oloissa kasvaneita lapsia, nyt aikuisia, ja sitä asiaa lähdettiin selvittämään. Ministeri Rehulalle luovutettiin raportti tuossa keväällä, ja tein heti raportin luovuttamisen jälkeen ministeri Rehulalle kirjallisen kysymyksen. Kysyin, miten hän aikoo nyt edetä tässä asiassa, koska eihän se raportin antaminen vielä mitään ratkaise — Ruotsissa on nimittäin maksettu korvauksia, Norjassa, Tanskassa, monissa muissa Euroopan maissa, jälleen meidän referenssimaissamme on katsottu tarpeelliseksi korvata näille ihmisille heidän kärsimyksensä. Mutta ministeri Rehula ei ole palannut asiaan, vaikka hän lupasi palata, ennen kuin lehdet ovat puissa, ja nyt ovat lehdet jo puista putoamassa. Toivoisi, että täällä kun on keskustan edustajiakin salissa, niin viette ministerille terveisiä, että hän tämän asian pitäisi mielessään, ei unohtaisi. Nämä ovat pieniä mutta todella suuria ja tärkeitä asioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-09-22T20:40:42,2016-09-22T20:46:08,Tarkistettu,1.1 2016_88_235,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on jakautumassa yhä kahteen leiriin: niihin, joilla menee hyvin, ja niihin, jotka sinnittelevät päivästä toiseen perustoimeentulon rajoilla. Tämä hallituksen esitys valitettavasti tukee tätä kehitystä. Kuinka on mahdollista, että tilanteessa, jossa joudutaan leikkaamaan suuria summia sosiaaliturvasta ja tekemään kipeitä säästöjä, jotka vaikuttavat eniten jo ennestään pienituloisten arkeen, on hallitus samanaikaisesti valmis tuloveronkevennyksiin, jotka hyödyttävät euromääräisesti selkeästi enemmän suurituloisia? Siis verohelpotukset prosenttivaikutteisina, mutta kiristykset samansuuruisina kaikille tuloluokille. Kävikö hallituksella mielessä, että tässä tilanteessa esimerkiksi yritysverotusta olisi ollut varaa jonkin verran korottaa? Jokainen näkee, että aiemmin tehty yritysveron alennus 26:sta 20 prosenttiin ei ole tuonut niitä silloin luvattuja työpaikkoja. Työttömyys on vain kasvanut entisestään. Se lähes miljardin verohuojennus valui täysimääräisesti kasvaneina osinkoina osakkeenomistajille. Tähän ei reagoitu. Tässä budjetissa eniten hyötyvät ne, jotka jo muutenkin pärjäävät parhaiten. Jokainen voi laskea, kuinka paljon muun muassa valtionyhtiöiden jättipalkkoja nauttivat toimitusjohtajat hyötyvät euromääräisesti tästä budjetista. Ei siis puhettakaan yhteisistä talkoista. Kaikkein rankimmalla kädellä tämä hallitus aikoo kohdella sairaita ja eläkeläisiä. Hoitajamitoituksiin suunnitellut vähennykset ovat kuin jäätävä suihku jo entuudestaan vaikeassa tilanteessa olevalle vanhustenhoidolle. Näinkö me arvostamme isiämme ja äitejämme? Kristillisdemokraatit vastustavat ikäihmisiin ja sairaisiin kohdistuvia, heihin suunniteltuja leikkauksia ja toivovat hallituksen leikkausten sijaan osoittavan inhimillisyyttä omia vanhempiamme ja isovanhempiamme kohtaan. Heikennyksiä esimerkiksi hoitajamitoitukseen ei tule tehdä, vaan päinvastoin sitä tulee parantaa. En voi olla ottamatta esille sitä epäkohtaa, että samalla kun olemme päätöksillämme kurjistaneet eläkeläistemme vanhuudenpäiviä, ovat eläkerahastomme kasvaneet lähes kaksinkertaisiksi suhteessa valtionvelkaan. Eläkkeisiin tarkoitetut rahat kasvavat korkoa ulkomaisissa sijoituskohteissa samanaikaisesti, kun vanhuksemme joutuvat odottamaan kiireetöntä, inhimillistä hoitoa tai taistelemaan selviämisestä köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Voi vain kysyä, kuka syö ja kenen pöydästä. Tämän hallituksen budjetti osoittaa, että hallitus yrittää säästää Suomen nousuun. Monet leikkaukset, esimerkiksi leikkaukset koulutuksesta ja tuotekehityksestä, ovat valitettavan lyhytnäköistä politiikkaa. Todellisia ongelmia on joka päivä sadoillatuhansilla koululaisilla ja opiskelijoilla. Huono rakentaminen ja siitä seuranneet homeongelmat ovat todellinen ongelma, joka koskettaa sekä opiskelijoiden että heidän opettajiensa elämää. Ongelman korjaamiseksi tarvittaisiin yli miljardi. Jos tilanteeseen ei tartuta, ongelmat pahenevat ja yhä useampi koululainen ja opiskelija sairastuu pysyvästi ja kärsii sairaudesta pahimmassa tapauksessa koko loppuelämänsä. Tähän ongelmaan tulee tarttua nyt ja heti. Homesaneeraukset tulee saattaa alulle mahdollisimman pian, ja talousarvioon pitää varata riittävästi rahaa ongelmien hoitamiseksi. Kuinka tasapaino saavutetaan, se riippuu tietysti siitä, otammeko nopeasti esimerkiksi tehtyjä lakialoitteita käytäntöön. Jätin 116 kansanedustajan allekirjoittaman lakialoitteen, joka helpottaisi munuaissiirtoja, ja esimerkiksi tämän lakialoitteen toivon toteutuvan mahdollisimman nopeasti, koska se tuo suuria säästöjä sote-menoihin. Toisaalta, sotelta odotetaan 3 miljardin säästöjä, mutta jos hallitus aikoo toteuttaa ehdotetun alkoholilain uudistuksen, voimme varmuudella sanoa, että toivotut 3 miljardin säästöt lentävät siinä saman tien. Suomen suurin ongelma ei tällä hetkellä ole vain velkaantuminen vaan se, että säästämme itsemme kuoliaaksi ja heikennämme kansalaistemme perusoikeuksia. Suomen vahvuus on perinteisesti ollut ja tulee jatkossakin olemaan se, että jokainen sen kansalainen kokee olevansa yhtä arvokas. Tämän tulee toteutua myös ensi vuoden talousarviota tehtäessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-22T20:46:20,2016-09-22T20:51:21,Tarkistettu,1.1 2016_88_236,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tänään on käyty laajaa keskustelua talousarviosta, niin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta kuin sisäasiainministe-riön ja nyt viimeksi puolustusministeriön hallinnonalalta. Tähän viimeiseen osioon haluaisin itse muutamia kommentteja ja nostoja vielä tässä vaiheessa iltaa keritä antaa. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2,8 miljardia. Se on 7 prosenttia enemmän kuin edellisen hallituksen vuoden 2015 budjetissa oleva rahamäärä. Tässä on kuitenkin huomioitava, että jatkuva kustannusten nousu ja valmiuden parantamisen vuoksi tarve lisätä erilaisia materiaalihankintoja nostavat määrärahatarvetta enemmän kuin mikä se aikanaan edustaja Kanervan johtaman selvitysryhmän selvitystyössä oli ja mitä aikanaan osattiin ennakoida. Budjetti kuitenkin varmistaa, että varusmiesten ja reserviläisten koulutus pystytään ensi vuonna viemään läpi suunnitellusti ja 18 000 kertausharjoitusvuorokautta toteutuu. Tänä syksynä on tarkoitus myös antaa puolustusselonteko, ja se annetaan eduskunnalle näillä näkymin joulukuussa. Sotilaallinen kriisinhallinta saa lisärahaa, noin 30 prosenttia määrärahan korotusta, ensi vuodelle, se tulee varsinaiseen talousarvioon, ja ulkoministeriön puolellahan määrärahoja tulee vielä lisää. Määrärahat suomalaisiin kriisinhallintajoukkoihin ja niiden ylläpitoon budjetoidaan ulkoministeriön puolelta. Sitten tämän sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto ja hallintomenot sekä tarkkailijatoiminnan menot tulevat PLM:n puolelta. Sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio kohdistuu ensi vuonna euromääräisesti pääasiassa Libanoniin, UNIFIL-joukkoihin, mutta Suomi on mukana myös monessa muussa maassa, muun muassa Kosovossa, Välimeren alueella ja Afrikassa. Maanpuolustustyö ja vapaaehtoinen maanpuolustus on tärkeä osa suomalaista rauhanturvaamista ja puolustuspolitiikkaa. Valitettavasti sille osoitetaan 400 000 euron leikkauksia, mutta — niin kuin tänä iltana ollaan kuultu, ja niin uskon — joulukuussa viimeistään tämä asia yhteisesti täällä salissa päätetään ja nämä määrärahat palautetaan ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö pystyy jatkamaan normaalein resurssein. Ministeri Niinistö on sanonut keväällä, että tämä kriha-veteraaniohjelman toimeenpano etenee tavoitteiden mukaisesti. Ja näin ilmeisesti kriha-veteraanikorttien lähettämisen osalta onkin toteutunut, että kortti on mennyt 40 000 suomalaiselle rauhanturvaajalle tämän vuoden aikana. Sen sijaan tämä sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla oleva laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta on jossakin määrin vielä vaiheessa, ja toivon, että siihenkin vielä rahat löytyvät. Suomessa yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan koulutettuun reserviin perustuva kansallinen puolustusmalli on toiminut hyvin, ja se nauttii laajaa suosiota kansalaisten keskuudessa ja myös täällä salissa. On todettu, että se on hyvin kustannustehokas järjestelmä. Ainoastaan vihreät tänään ja viime päivinä ovat irtautuneet tästä asiasta, ja saa nähdä, milloin saamme kuulla, mikä se heidän vastauksensa tähän suomalaiseen maanpuolustukseen on. Keskustan ja itseni mielestä sotilasliittoon kuulumattomuus on tällä hetkellä se kestävä linjaus myös lähivuosille, mutta on hyvä Naton osalta pitää tätä rauhankumppanuusajatusta yllä, ja yhteistyön muodon tulee ollakin siinä meille se tulevaisuudenkin vaihtoehto, samoin kuin tiivistyvä yhteistyö Ruotsin kanssa antaa meille laajan turvallisuuspoliittisen tuen, ja voimme näin seurata yhdessä Itämeren tapahtumia. Se tiivistyvä yhteistyö on tärkeää suomalaiselle puolustukselle. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-09-22T20:51:37,2016-09-22T20:56:39,Tarkistettu,1.1 2016_88_237,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutaman kommentin vielä halusin tulla tänne kertomaan siitä, mistä olen erittäin iloinen ja mihin olen kiinnittänyt huomiota tässä keskustelussa. Meillä on Suomessa potilasturvallisuusstrategia, jolla on pyritty ennalta ehkäisemään potilasvahinkoja ja on kiinnitetty huomiota tähän tärkeään asiaan. Jo viime kaudella strategiaa oltiin päivittämässä, mutta kuinka kävikään? Sote-uudistus viivästyi sen verran, että sitä strategiaa ei saatu päivitettyä. Meillä on viime aikoina noussut keskusteluun paljon epäkohtia terveydenhuollon piiristä. On paljastunut kaltoinkohtelua, josta on kirjoitettu yleisökirjoituksissa, ja on hyvin vakavia tapahtumia, jotka ovat johtaneet jopa potilasvahinkoihin. Mielestäni se, että meillä on terveydenhuoltoalalla kaltoinkohtelua, on hyvin tärkeä aihe nostaa esille. Se on arka ja vaikea aihe. Itse hoitajana hyvin pitkän uran tehneenä tiedän, miten vaikeaa näistä asioista on puhua. Niistä pitäisikin puhua samalla tavalla kuin me puhumme potilasvahingoista, ilman että häpeämme tai pelkäämme tai syyllistämme toinen toisiamme, koska aina on käyttäytymiselle ja tapahtumille syy. Stressi, kiire, mitkä hoitoalalla ovat arkea, ovat monesti yksi laukaiseva tekijä. Tein toimenpidealoitteen, jolla esitän, että tässä päivitettävässä potilasturvallisuusstrategiassa huomioidaan myös hoitotyön eettiset periaatteet ja hoitokärsimysteema. Se hoitokärsimys on juuri sitä, että ihminen, hoidettava tai hänen omaisensa, kokee muuta kuin fyysistä kipua. Tätä vastaan meidän tulisi tehdä kaikkemme, että me saamme hyvän hoidon. Onko se hyvä hoito sitten sitä, että meillä on paljon hoitajia, vai onko se sitä, että meillä ovat oikeat hoitajat oikeissa paikoissa? Me puhumme täällä vanhustenhoidosta, mutta meillä on myös akuuttisairaanhoito, meillä on sairaalat, meillä on osastot siellä. Miten siellä hoitajat jaksavat? Eli kyllä se kysymys koskee koko hoitoalaa ja terveydenhuoltoa, onko meitä tarpeeksi. Hoitajana minun täytyy sanoa, että olen tehnyt kaikkeni sen eteen, että hoitajamitoitusheikennyksiä ei tehtäisi. Ja realistisena, sodan käyneitä ihmisiä 80-luvun lopulla hoitaneena ja 2000-luvun alussa sitten niiden sodan käyneiden ihmisten lapsia hoitaneena — koska he ovat sitten se seuraava sukupolvi, joka hoidettavana on — olen todennut, että ei se ihmisen hoitaminen kyllä ole muuttunut miksikään vaan ihmiset ovat samanlaisia, perustarpeet ja perushoidon laatu ovat ihan samaa. Hyvällä koulutuksella me voimme vastata siihen tarpeeseen, että henkilöstöstä pidetään hyvä huoli ja annetaan se mahdollisimman hyvä perushoito ja vastataan sitten siihen akuuttiin tarpeeseen. Myös siellä pitkäaikaishoivassa olevan ihmisen tulee päästä akuuttisairaanhoitoon, jos hän sairastuu siellä hoivapaikassa vakavasti. Eli kyllä tämä on tärkeä asia pitää yllä ja tärkeä teema. Ja pitää muistaa, että vaikka laatusuosituksen mitoitusta ollaan laskemassa, niin se on vain suositus. Se on ollut suositus vuosi sitten, kaksi vuotta sitten, viisi vuotta sitten, vuodesta 2008, jolloin tällainen laatusuositus kirjoitettiin. Eli todellinen hoitajamäärän tarve on arvioitava siellä hoivapaikassa, ja meillä on myös vanhuslaki, joka velvoittaa, että hoivapaikassa on oltava tietty määrä hoitajia. Eli ne toimet, mitä nyt olemme tekemässä, eivät auttamattomasti tarkoita sitä, että hoitajia pitää vähentää, vaan siellä tulee käyttää tervettä järkeä. Tämä asiahan nousi myös täällä keskustelussa esille. Hoitajamitoitus on myös siinä mielessä äärettömän hankala asia — pitäisi olla melkein fläppitaulu ja kertoa — että se ei ole työvuorokohtainen, ei meillä ole yöllä monta hoitajaa. Olen itsekin työskennellyt sillä tavalla, että ainoastaan itse olen ollut siellä. Kyllä vastuu on raskas kantaa. Ja sitten täytyy olla niitä vaihtoehtoja, mihin otetaan yhteyttä, jos tulee suuri hätä. Toki hoidettavatkin ovat erilaisia. Otin tuossa yhdessä puheessa esiin nämä raiskausrikokset ja hämmästelin sitä, että me puhumme monesti perusraiskauksista, mutta emme sitten niistä törkeistä. Tein kirjallisen kysymyksen siitä ja pyydän siihen vastausta, kuinka paljon näissä nousseissa luvuissa on sitten törkeitä raiskauksia. Kaiken kaikkiaan elämme vaikeita aikoja. Joudumme kyllä miettimään, että suu säkkiä myöten on elettävä, ja yritämme tehdä parhaamme. Kuunnellaan pieniä ihmisiä ja tuodaan heidän viestiään myös eteenpäin. Vanha sanonta sanoo, että koskaan ei voi olla niin ylpeä, ettei ole valmis muuttamaan tehtyä päätöstä. Mielestäni se meidän tulee myös muistaa, että me olemme valmiita myös tekemään toisenlaisia päätöksiä, jopa pyörtämään joitakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-22T20:56:42,2016-09-22T21:01:59,Tarkistettu,1.1 2016_88_238,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liittyen rajavartiointiin ja sen määrärahoihin: Jo aiemmin keskusteltiin suunnitelmista rajoittaa eräiden itärajan ylityspaikkojen, kuten Imatran, aukioloaikoja pois ympärivuorokautisista vain päivällä toimiviksi. Tätä kehitystä on mielestäni pidettävänä huolestuttavana, koska rajan yli käydään paljon kauppaa nytkin huolimatta vaikeasta maailmantilanteesta ja ruplan kurssin heikentymisestä. Miten sitten, kun ajat paranevat? Kuinka ne rajat saadaan palautettua ympärivuorokautisiksi? Se on myös rajan toisella puolella tehtävää toimintaa ja päätöksiä myös heidän puolellaan. On pelko, että tämä sulkeminen aiheuttaisi menetyksiä teollisuudelle ja työllisyydelle Itä-Suomessa, missä kumpikaan ei voi erityisen hyvin nytkään. Kysyisinkin: voidaanko tätä asiaa vielä harkita uudestaan ja etsiä nämä euromääräisesti pienet säästöt jostain muualta, kuten vaikka maahanmuuton valtavista määrärahoista? Tähän ei saatu vastausta sisäministeriltä pääluokan käsittelyssä huolimatta siitä, että huoleni jakoivat useat muutkin edustajat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-22T21:02:00,2016-09-22T21:03:05,Tarkistettu,1.1 2016_88_239,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kokonaisuudessaan talousarvio on mielestäni hyvin laadittu, mutta haluaisin tuoda siitä esille semmoisia pieniä kohtia, joita tulisi vielä pohtia tarkemmin. Ensinnäkin, tämä valtionapu 4H-toimintaan putoaa taas, jälleen kerran, aika paljon, miinus 16 prosenttia, ja 4H-toiminta on kuitenkin yksi olennainen asia, millä me saamme kehitettyä Suomessa yritystoimintaa, kasvatettua nuoret siihen, miten me saamme meidän luonnonvarat parhaaseen mahdolliseen käyttöön ja monimuotoiseen yrittämistoimintaan. Toivottavasti erityisesti tähän saadaan lisärahaa. Mutta mielestäni on väärin se, että vuodesta toiseen tästä samasta asiasta keskustellaan silloin viimeisen viikon aikana ja pieniä määrärahoja siinä vaiheessa annetaan — se pitäisi aivan reilusti varata jo talousarviossa oikealla lailla. Toinen asia on sitten nämä petovahingot, joista puhun joka vuosi. Olen kiitollinen siitä, että nyt sinne varataan 7,9 miljoonaa, mikä on hyvä asia, ihan niin kuin varattiin tälle vuodellekin. Mutta meidän täytyy huomioida se asia, että tässä maksetaan viime vuoden, elikkä edellisen vuoden, petovahingoista se loppuosa ja sitten tämän kuluvan vuoden petovahingoista tällä korvataan vain osa. Elikkä tällä ei pystytä korvaamaan niitä todellisia vahinkoja, mitä ensi vuonna sattuu, vaan se siirtyy jälleen seuraavalle vuodelle. Erityisesti poromiehet joutuvat odottamaan hyvin pitkään, ennen kuin he saavat korvaukset petojen tappamista eläimistä. Yleensä se tarkoittaa sitä, että 1,5 vuotta keskimäärin menee siitä, kun vahinko on tapahtunut, että saa vasta ne vahinkokorvaukset tästä vahingosta. Seuraavaksi on nämä kalatalouden edistämismäärärahat, joita on tarkoitus vähentää 18 prosenttia. Talousarviossa on tuotu selvästi esille se, että nämä kalatalouden edistämisrahat ovat täysin riippuvaisia siitä, paljonko kalastonhoitomaksuja tuleepi, ja nyt sitten tilanne on se, että meidän uudessa kalastuslaissa laitettiin semmoinen päätös, että yli 65-vuotiaat vapautettiin kalastonhoitomaksusta. Sinänsä hieno asia, mutta kun huomattava osa kalastajista on sen ikäisiä, yli 65-vuotiaita — ja jatkossa yhä enemmän — ja meidän pitäisi saada varmistettua, että heillekin olisi kalaa ja vesistöt tulisivat hoidettua, niin minä kyllä esitän ja toivon, että me voisimme budjettilakina muuttaa sen, että myöskin yli 65-vuotiaille tulisi kalastonhoitomaksut. Tuon tämän esille Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtajana, sillä olen todella huolissani siitä, että meidän vesienhoito ja kalojenhoito vähenee ja heikkenee ja meillä eivät todellakaan ole suomalaiset vesistöt kalojen osalta jatkossa kunnossa, kun eivät ole riittävästi kunnossa tälläkään hetkellä. Porotalouden rahoituksesta tuon esille sen, että meillä poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon varataan kyllä nytten vajaa miljoona, mutta se ei todellakaan riitä siihen, mitä kaikkea sen pitäisi olla. Elikkä meillä on poroaitojen tilanne nytten valtakunnan rajoilla heikentynyt ja niiden kunto ei kestä, elikkä siihen tarvittaisiin vielä enemmän määrärahoja. Viimeisenä kohtana tuon esille saamen kielen opetuksen. Meidän saamen kielen opetukseen on tällä hetkellä varattu kohtalaisesti määrärahoja saamelaisten kotiseutualueella, mutta meidän pitäisi nytten saada ihan omana kohtana voimakkaammin esille saamen kielen etäopetusasiat, ja erityisesti nämä etäopetusasiat tulisi huomioida saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Jo 60 prosenttia saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella, ja siten huomattava osa saamelaislapsista syntyypi saamelaisten kotiseutualueen eteläpuolella. Resurssit ovat hyvin vähäiset, ja osaaminen ja tietotaito tämän kielen opetukseen ovat todella vähäiset. Sen takia meidän pitäisi saada erityisesti koltan- ja inarinsaamen opetukseen nytten satsattua, ja se onnistuu vain sillä tavalla, että me saisimme lisättyä kunnolla, vaikka edes muutaman satatuhatta euroa, tähän saamenkieliseen etäopetukseen. Tässä tarvittaisiin sekä etäopetusmateriaali että pieniä määrärahoja siihen, miten tätä koulutusta otetaan vastaan. Itse savukoskelaisena odotan sitä, että me saisimme inarinsaamen kielen opetuksen etäopetuksena kunnolla liikkeelle, että minä sekä lapseni pääsisimme sitä opiskelemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-09-22T21:03:08,2016-09-22T21:08:16,Tarkistettu,1.1 2016_88_240,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä muutamalla sanalla kommentoida käytyä yleiskeskustelua talousarviosta. Erityisesti täytyy ihmetellä puheita vihreiltä, jotka tosin ovat kaikki salista hävinneet turvallisuuspoliittisen linjansa ruotimisen säikyttäminä, ja vasemmistoliitolta, jonka edustajat tosin ovat kaikki pois, ilmeisesti 6 tunnin edustajapäivää toteuttamassa. Heidän suunnaltaan on arvosteltu hallituksen esittämää 43 miljoonan euron rahoitusta päästökauppakompensaatioon. Kuitenkin vientiteollisuuden alojen liitot, niin työntekijä- kuin työnantajapuolelta, ovat vedonneet tämän rahoituksen puolesta. Mielestäni suomalaisen vientiteollisuuden työpaikat ovat ensiarvoisen tärkeitä, emme voi riskeerata niitä. Uskon liittojen asiantuntemukseen. Arvoisa puhemies, jos menetämme nämä työpaikat, ovat menoleik-kaukset vasta alussa. Sitä minä en halua nähdä, siksi kannatan kompensaatiota. Vastoin vihreiden ja vasemmistoliiton käsitystä, sähköä ei tule seinästä eikä rahaa automaatista, ellei joku ensin laita niitä seinään tai automaattiin. Mitä tulee sosialidemokraatteihin, jotka hekin ovat kaikki salista kadonneet vastuuta kantamasta, senhän kaikki tietävät, ettei suomalaisen pienyrittäjän asia ole heitä lähellä. Pidän silti kohtuuttomana heidän syytöksiään, että kotitalousvähennys olisi näpertelyä tai että yrittäjävähennyksestä hyötyisivät vain rikkaat apteekkarit. Kyllä siitä vähennyksestä hyötyvät kymmenettuhannet itsensä ja muiden työllistäjät monilla eri toimialoilla. Heitä me tarvitsemme, jos aiomme saada työllisyyden nousuun. Olen myös saanut viestiä, etteivät ne kaikki apteekkarit ole niin varakkaita. Moni saa paljon kohuotsikkoja pienemmät tulot ja kärsii silti hallituksen päättämien lääkesäästöjen vaikutuksista, jotka ovat monin verroin vähennystä suuremmat. Arvoisa puhemies! Tällaisella pelottelulla ja harhaanjohtavien tietojen esittämisellä ei tätä maata rakenneta. Kateus ei käyttövoimana pitkälle vie. Sen sijaan kannustaisin oppositiotakin ymmärtämään sen, että tilanne on vaikea ja vaatii uutta ajattelua. Soten surkuttelun sijaan voisimme yhdessä pohtia vaikkapa, miten saisimme hoitajien määrän ja voimat riittämään paremmin. Esimerkiksi vanhuksen voinee viedä ulkoilemaan ilman vuosien koulutustakin. Näitä ajatuksia tarvitsemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-22T21:08:22,2016-09-22T21:10:40,Tarkistettu,1.1 2016_88_241,88/2016,2016-09-22,16.02,21.13,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Oli ilo kuulla tässä keskustelussa ministeri Risikon kertovan, että sisäisen turvallisuuden strategiassa tullaan huomioimaan myös ikääntyneiden turvallisuus tulevaisuudessa. Se on edistysaskel, sillä siinä edellisessä strategiassa aihetta käsiteltiin todella kevyesti. Siellä mainittiin vain muutamia kaatumistapaturmiin liittyviä asioita ja paloturvallisuusteemoja. Nostan vielä muutaman hyvän asian tästä budjetista esille: Vesirokkorokotteen ottaminen mukaan on hyvä asia. Varhaiskasvatuksen maksukorotusten peruminen on aivan ensiluokkaisen tärkeää, samoin on tärkeää eläkeläisten huomioiminen kilpailukykysopimuksen veroratkaisun yhteydessä. Tupakkaveron korottaminen on hyvä asia, ja kyllä sokeriveronkin korottaminen saa minulta kannatusta. Omais- ja perhehoitoasioissa vapaajärjestelyt ovat erittäin hyviä. Kävin tutustumassa juuri hetki sitten Lohjalla avattuun ensimmäiseen ikäihmisten perhekotiin, ja täytyy sanoa, että millä ihmeellä me voisimmekin tätä hoitomuotoa saada esille ja kannustaa ja innostaa siihen ihmisiä lähtemään, koska minä kävin todella paikassa, missä oli kodin henki, inhimillistä ja ihanaa, ja vanhukset saivat viettää siellä aikaansa aivan kuin olisivat omassa kodissaan olleet. Siellä ei tarvitse herätä kellonlyönnillä seitsemältä eikä mennä kymmeneltä nukkumaan, jos ei väsytä. Sitten vielä tämä Lex Lindström, joka on aivan ensiluokkaisen hieno asia. Elikkä laskemme sieltä löysästä hirrestä niitä ihmisiä pois, jotka ovat siellä liiankin pitkään roikkuneet. Sitten vielä hieman suomalaisten yritysten menestymisestä ja siitä, että meillä olisi bio-, digi-, cleantech- ja terveysalalla paljon vientimahdollisuuksia. Espoossa, juuri siellä VTT:llä Otaniemessä, odotellaan, milloinka käynnistetään ensimmäinen robottiauto. Se on jo ihan valmis ja odottaa vain sitä ensimmäistä starttia. Virikekortit otettiin Espoossa käyttöön — eräs edustaja nosti aiheen esille. Perussuomalaisten aloitteesta omaishoitajat pääsevät uimaan ilmaiseksi. Viekää ihmeessä tätä kuntiin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2016+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-22T21:10:42,2016-09-22T21:12:44,Tarkistettu,1.1 2016_89_1,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Asian käsittely keskeytettiin 22.9.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelu jatkuu nopeatahtisena. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisten puheenvuorojen jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 6.—24. asiasta. Keskustelu asiasta jatkuu. — Ministeri Mattila, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_89_2,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksen taustalla on huoli Suomen kilpailukyvystä ja työllisyydestä sekä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentulosta. On hienoa, että meillä on osoittaa useita toimia tilanteen korjaamiseksi ja erityisesti kilpailukyvyn edistämiseksi. Suurimmat euromääräiset muutokset sosiaali- ja terveysministeriön budjetissa johtuvat kilpailukykysopimuksesta, joka tuo muutoksia muun muassa työnantajien sosiaaliturvamaksuun sekä yhdenmukaistaa työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuja. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti kaikkien työnantajien sairausvakuutusmaksua alennetaan 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, mikä lisää valtion rahoitusosuutta 706 miljoonaa euroa. Samalla euromäärällä alennetaan palkansaajien ja yrittäjien sairaanhoitovakuutuksen sairaanhoitomaksua ja nostetaan työtulovakuutuksen päivärahamaksua. Lisäksi työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuja yhdenmukaistetaan, ja tämän seurauksena palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun tuotto nousee ja valtion rahoitusosuus peruspäivärahasta laskee. Palkansaajan aikuiskoulutustuen perusosan rahoitus siirretään Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla katettavaksi. Lisäksi aikuiskoulutuksen enimmäispituus lyhenee 15 kuukauteen ja perusosa alenee 15 prosenttia. Valtio rahoittaa edelleen yrittäjän aikuiskoulutustuen. Kilpailukykysopimuksen maksukorotusten vaikutuksia kompensoidaan pienituloisille palkansaajille. Tätä varten on valtion osuuteen sairausvakuutuslaista johtuviin menoihin varattu 30 miljoonaa euroa, ja tämä kompensaatiomalli valmistetaan täydentävään talousarvioehdotukseen. Työntekijöiden keskimääräistä työeläkemaksua korotetaan ja työnantajien keskimääräistä työeläkemaksua alennetaan. Vuonna 2020 alennus on siten yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä. Arvoisa puhemies! Budjetissa on tarjota myös ratkaisua ja laajalti kannatettuja muutoksia työllisyyteen. Ikääntyneiden kertaluontoinen eläketuki, joka kohdennetaan yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille, niin sanottu Lex Lindström, on osoitus siitä, että vaikeassa tilanteessa olevia, eläkeiän kynnyksellä olevia ihmisiä on kuultu ja löydetty vaihtoehto. Toisena muutoksena on työttömyysturvan uudistaminen aktivoivampaan ja työllistymistä tukevaan suuntaan muuttamalla palkkatuen ja starttirahan rahoitusta siten, että niitä rahoitetaan osittain työttömyysetuusmäärärahoista. Kyseessä on kaksivuotinen kokeilu, jossa palkkatuen ja starttirahan perusosaa vastaava rahoitusosuus siirretään työ- ja elinkeinoministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön. Kokeiluun liittyen työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelevien kulukorvaus poistetaan, mikä säästää valtion menoja noin 29 miljoonaa euroa. Samalla kulukorvausta ryhdytään maksamaan työkokeilun ajalta ammatillista koulutusta vailla oleville nuorille, mikä lisää valtion kustannuksia 7 miljoonaa euroa. Muutoksista saatavalla säästöllä lisätään palkkatukea saavien lukumäärää. Näiden lisäksi matka-avustus ja muuttokustannusten korvaus yhdistetään liikkuvuusavustukseksi. Hallitus toteuttaa kärkihankkeillaan uraauurtavia kokeiluja, ja näistä mainittakoon erityisesti perustulokokeilu. Erittäin tärkeä kokonaisuus on myös Osatyökykyisille tie työelämään ‑kärkihanke, jonka tavoitteena on osatyökykyisten ihmisten jatkaminen työelämässä tai työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on myös käärinyt hihat kannustinloukkujen purkamiseksi. Nuorten kuntoutusraha ja nuorille maksettavan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha korotetaan takuueläkkeen tasolle. Naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasataan työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella. Tuki maksettaisiin kaikille työnantajille, jotka maksavat työsopimuksen tai työ- taikka virkaehtosopimuksen perusteella palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta äitiysrahakauden aikana. Kertakorvauksen tarkoituksena on paitsi tasata naispuolisen työntekijän vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia myös osaltaan tukea Suomen kilpailukykyä edistämällä naisvaltaisten yritysten työllistämistä ja kasvua. Vaikeina aikoina on tehtävä vaikeita päätöksiä. Julkisen talouden suunnitelman mukaisesti lääkekorvauksista säästetään 134 miljoonaa euroa vuoden 2017 alusta, ja valtionosuus tästä on 60 miljoonaa. Toimenpiteillä voidaan lisätä lääkkeiden hintakilpailua, vähentää lääkehävikkiä ja edistää rationaalista lääkehoitoa. Sairaus- ja kuntoutusrahojen tulorajoja ja korvausastetta (Puhemies koputtaa) alennetaan ylimmissä tulorajoissa. Indeksitarkistuksia kansaneläkeindeksiin ja kuluttajaindeksiin sidotuissa etuuksissa ei tehdä. Lisäksi kansaneläkeindeksin pistelukua alennetaan vuonna 2017. Näin toteutetaan (Puhemies koputtaa) pääosin julkisen talouden suunnitelmassa päätetty säästö. Säästöt koskevat muun muassa kansaneläkettä, työttömyysturvaa, asumistukia ja lapsilisiä. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan... [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Ministeri voi jatkaa seuraavassa puheenvuorossa, että saamme debatin käyntiin.] Kyllä voin, arvoisa puhemies, jatkaa. Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-09-23T13:02:30,2016-09-23T13:08:11,Tarkistettu,1.1 2016_89_3,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Nyt on mahdollisuus pyytää V-painikkeella puheenvuoroja. Meillä on aikaa käydä tätä keskustelua nyt puoli kahteen, ja sen jälkeen sitten suuren valiokunnan kokouksen jälkeen jatkamme kello 15.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_4,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me olemme täällä eduskunnassa keskustelleet vakavasta asiasta, eriarvoistumisen kasvusta ja lisääntymisestä yhteiskunnassamme. Pääministeriltä emme saaneet vielä vastausta siihen, millä tavalla hallitus aikoo nyt tarttua tähän todella polttavaan yhteiskunnalliseen kysymykseen. Toivon, että nyt uusi sosiaali- ja terveysministeri Mattila antaisi meille vastauksen ja valoa siihen, että tätä eriarvoistumisen kehitystä voitaisiin taittaa ja katkaista. Nimittäin nyt tässä käsillä olevassa budjetissa, arvoisa ministeri, leikataan kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä — paljon sairastavilta, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja työttömiltä — ja samaan aikaan annetaan verohelpotuksia suurituloisille. Voitteko tämän hyväksyä? Arvoisa ministeri, pyydän teiltä vastausta: miten tämä kehitys teidän mielestänne tulisi katkaista, ja miten voisimme todellisuudessa auttaa niitä ihmisiä, (Puhemies koputtaa) jotka sitä apua tarvitsevat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-09-23T13:08:27,2016-09-23T13:09:33,Tarkistettu,1.1 2016_89_5,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Menestystä ministeri Mattilalle vaativaan tehtävään: Teidän salkussanne ensi vuoden budjetissakin tapahtuu paljon mielenkiintoisia asioita, eikä vähimmässä määrin merkityksetön ole tuo perustulokokeilu, jota voidaan pitää historiallisena ja myös kansainvälisesti hyvin kiinnostavana. Olen ilahtunut siitä, että se on saatu ripeällä aikataululla toteutettua. Toivottavasti jonain päivänä se laajenee laajemmaksi kokeiluksi, ja jos tulokset osoittautuvat hyviksi, niin voimme käydä vielä perusteellisen keskustelun koko suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pohjasta. Niin ikään tuo kertakorvausasia on myös hyvä asia tasaamaan naisten asemaa työelämässä. Mutta, ministeri, siitä haluan kantaa huolta, että te kävitte läpi, että kansaneläkeindekseihin kohdistuu nyt säästöjä. Se käy hankaloittamaan niiden ihmisten elämää, jotka elävät perusturvalla, tavalla tai toisella. Sitten on tulossa 30 miljoonan kompensaatio, joka kohdistuu heille, joiden tulot ovat pieniä, ikään kuin (Puhemies koputtaa) tämän veronalennuksen tueksi. Mutta entäpä nämä ihmiset, jotka elävät nyt pelkästään sosiaaliturvan varassa, miten heitä tuetaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-09-23T13:09:34,2016-09-23T13:10:46,Tarkistettu,1.1 2016_89_6,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnassa on kuultu jo laajasti asiantuntijoita liittyen valtion talousarvioesitykseen myös STM:n osalta. Ehkä voisin omia tuntojani kuvata tässä salissa sanalla ""ahdistus"", kun kuuntelen näitä asiantuntijoita valiokunnassa. Arvoisa ministeri, ehkä kaikkein epäoikeudenmukaisimmalta leikkauskohteelta tuntuu lääkekorvauksiin kohdistuvat leikkaukset. Nämä leikkaukset ovat myös ristiriidassa terveyserojen kaventamiseen tähtäävien tavoitteiden kanssa. Tässä yhteydessä te siirrätte osan diabeteslääkkeistä 100 prosentin korvausluokasta 65 prosentin korvausluokkaan. Arvoisa ministeri, hoitavatko diabeetikot itseään jatkossa niillä lääkkeillä, jotka ovat heille parhaiten sopivia, vai niillä lääkkeillä, joihin heillä on varaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-09-23T13:10:46,2016-09-23T13:11:46,Tarkistettu,1.1 2016_89_7,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen työlinja, se, että teemme kaikkemme, että Suomeen tulee lisää työtä, (Eero Heinäluoma: Halpatyötä!) on kaikkein köyhimmänkin, vaikeimmassa asemassa olevan etu. On todella valitettavaa, että joudumme myöskin tekemään säästöjä, ja nuo säästöt osuvat kyllä kipeästi, se on ihan selvä. Hallituksen on tehtävä kaikkensa, että ne tehdään oikeudenmukaisesti, ja toivonkin, että uusi ministeri nyt vastaisi, millä tavalla vastaatte siihen eduskunnan toiveeseen, että kun valtion talousarvio tulee eduskuntaan, niin me saisimme sitten täydennyksenä vaikutusarvioinnin tiettyihin tärkeisiin ihmisryhmiin — puhun vammaisista, eläkeläisistä ja lapsiperheistä. Tästä sosiaali- ja terveysvaliokunta on juuri tänään puhunut. Mutta kiitokset siitä, että tämä hallitus on ottanut tämän aktiivisesti näppeihinsä ja valtiovarainministeri sanoi, että hän tätä myöskin työstää. Mutta kysyn vielä: Mitä yrittäjän sosiaaliturvalle tehdään? Moni yrittäjä tekee paljon työtä, pärjää pienellä. Meillä on edelleen epäoikeudenmukaisuuksia sosiaaliturvassa, muun muassa perheenjäsenten tilanne (Puhemies koputtaa) on kohtuuton. He jäävät ilman työttömyysturvaa. Voisitteko te tämän epäkohdan ripeästi korjata työttömyysturvassa yrittäjien osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-09-23T13:11:46,2016-09-23T13:12:59,Tarkistettu,1.1 2016_89_8,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tahdon kiittää hallitusta ja myös ministeriä siitä, että perustulokokeilu etenee, mutta tämä noin 20 miljoonan euron summa riittää noin 2 000 työttömän perustuloon. Tästä arvioinnista jäävät nyt verotulomuutokset tietämättä, eikä tiedetä, miten se vaikuttaa erilaisiin ihmisiin eri puolilla Suomea. Ministeri Vehviläinen väläytti jo perustulokokeilua numero kaksi 2018 ja siitä eteenpäin. Minkä verran tähän nyt on varattu kenties lisää rahaa, ja onko hallitus kulkemassa kohti aitoa perustuloa, jotta voidaan saada riittävästi tutkittua tietoa siitä, mitä tämä perustulo kaikille ihmisille kaikissa eri tuloluokissa tarkoittaisi Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-23T13:12:59,2016-09-23T13:13:54,Tarkistettu,1.1 2016_89_9,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Iso kysymys on siitä, kuka kuuntelee köyhää. (Eero Heinäluoma: Kyllä! — Välihuutoja vasemmalta) Olen oikein iloinen siitä, että vastauksena on perussuomalaiset ministerit. Meillä on Lex Lindström, joka on hyvä asia, ja toivoisin, että me saisimme myöskin Lex Mattilan. Kuka kuuntelee köyhää? ‑järjestö on jo pitkään esittänyt muutamaa vaatimusta (Eero Heinäluoma: 1 000 euroa verovapaaksi!) nimenomaan yksinelävien aseman selvittämiseksi. Toimeentulotuen kaikista hakijoista näitä yksineläjiä on 70 prosenttia. Kysynkin, ministeri Mattila, nyt Kuka kuuntelee köyhää? ‑järjestön vaatimuksista. Vastaatteko myöntävästi näihin: Että yksinelävien köyhyyttä itse asiassa aletaan tutkia. Että yksinelävien tukeminen on nostettava painopisteeksi työvoima-, päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä kuntien sosiaalityössä. Että sosiaalityöntekijöiden koulutuksessa yksinelävät tulee sisällyttää (Puhemies koputtaa) erityishuomiota vaativiksi. Vastaatteko yes?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-09-23T13:13:55,2016-09-23T13:15:03,Tarkistettu,1.1 2016_89_10,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin uudelle ministerille onnea tehtävään. Täytyy olla varsin rankkaa hoitaa tehtävää, jossa joutuu eriarvoistamaan näin paljon, jossa joutuu köyhiltä leikkaamaan, joutuu lapsiperheiltä leikkaamaan, joutuu eläkeläisiltä leikkaamaan. Toivon, että teillä on voimavaroja panna vastaan tässä tilanteessa näitä asioita kohtaan. Haluaisin myös erityisesti nostaa esille tämän diabeteksen kukkarolle käymisen ja muistuttaa ministeriä siitä, että diabetes on tänä päivänä Suomen eniten ja nopeimmin kasvava kansantauti. Diabeteksesta sanotaan, että se on pahempi kuin syöpä: syöpä voidaan aika monessa kohdassa jopa parantaa, mutta diabetes on elinikäinen kumppani. On erittäin harmittavaa, että tältä ryhmältä leikataan, ja jos se sattuu vielä samoille ihmisille, joille tulee työttömyysturvan leikkauksia, tulee lapsilisäleikkauksia, tulee asumistukileikkauksia, (Puhemies koputtaa) niin millä nämä ihmiset elävät?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-09-23T13:15:03,2016-09-23T13:16:07,Tarkistettu,1.1 2016_89_11,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on paljon erilaisia tukimuotoja. Osa niistä on hyvin tarpeellisia, kun taas osa johtaa myös kannustinloukkuihin. Asumisen valikoiva tuki on välttämätöntä, jotta myös pienituloiset saisivat katon päänsä päälle. Yleisen asumistuen kustannusten nousu on jatkunut tasaisena vuodesta 2008. Kasvua on ollut 56 prosenttia viidessä vuodessa, ja viime vuonna maksettiin lähes 670 miljoonaa. Kun työttömyys kasvaa ja vuokrat nousevat muita hintoja enemmän, monien ihmisten tulot pienenevät ja heille syntyy tarve ja oikeus asumistukeen. Hallituksen esitys kiinteistöveron alarajan korotuksesta iskee loven monen pienituloisen arkeen. Asuntomarkkinoilla on puolustettava heikompia. Kysymys: ovatko hallituksen toimet linjassa edustaja Turusen iskulauseen ""kuka kuuntelee köyhää"" kanssa? (Eero Heinäluoma: Eivät ole! — Pia Viitanen: Eivät todellakaan!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-09-23T13:16:08,2016-09-23T13:17:16,Tarkistettu,1.1 2016_89_12,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri täällä jo esittelikin hyvin kilpailukykysopimuksen vaikutuksia. Muistutan vain siitä, että se on todella historiallinen sopimus, joka on kyetty Suomen olosuhteissa sopimaan sillä tavalla, että myöskin palkansaajat tulevat turvaamaan oman työnantajansa kilpailukykyä ja sitä kautta omaa työpaikkaansa. Täällä on todettu myöskin se, että nyt on käynnissä kokeiluja, perustulokokeilu ja sitten on tämä työttömyysturvan aktivoimiskokeilu. On erittäin hyvä, että kokeilun kautta haetaan sitä mallia, joka käytännössä voisi toimia. Muuten emme tiedä, miten se toimii. Että on hyvä testata sitä etukäteen. Mutta totta on se, että me olemme joutuneet tällä vaalikaudella tekemään ikäviä päätöksiä, ja silloin on turha tässä salissa hakea syyllisiä, koska kaikki ovat vuorollaan olleet vastuussa eivätkä ole onnistuneet. Nyt onneksi elinkeinoelämältä on tulossa vihreätä valoa, talous on kasvussa, ja se antaa mahdollisuuden, että näitä asioita voitaisiin vielä loppuvaalikaudesta hoitaa parempaan suuntaan. Kysynkin ministeriltä: aiotaanko teettää selvityksiä näistä vaikutuksista, (Puhemies koputtaa) kun samaan ihmiseen kohdistuu monia leikkauksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-09-23T13:17:16,2016-09-23T13:18:22,Tarkistettu,1.1 2016_89_13,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin ministeriltä kysyä: oliko hallitus tietoinen siitä, miten ostovoimaan vaikuttavat nämä etuuksiin kohdentuneet merkittävät päätökset? Te vasta ministerinä aloititte, mutta kyllä tämä tieto piti varmasti hallituksen käytössä olla, ja siltä osin kyllä on sääli, jos tietoisesti halutaan, että 5 000 ihmistä lisää putoaa täysin köyhyysrajan ulkopuolelle. Se on aika kylmää politiikkaa ja kertoo siitä, että jos tämä oli todella poliittinen tavoite, niin silloin eivät toteudu ne Sipilän puheet kansalle, joissa hän vetosi tv-puheessaan ihmisiin ja siihen, että me joudumme tekemään sarjan kivuliaita päätöksiä, joiden avulla yhteiskuntamme rahoitus saatetaan kestävälle pohjalle. Hän toivoi siis, että kaikki vastuulliset suomalaiset haluavat lopettaa velaksi elämisen. Nyt on selvinnyt jo, että tämän hallituskauden aikana useilta ihmisiltä ostovoima putoaa jopa 6 prosenttia. (Puhemies koputtaa) Onko tämä, ministeri, teidän mielestänne oikein? Onko tämä oikein?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-09-23T13:18:22,2016-09-23T13:19:33,Tarkistettu,1.1 2016_89_14,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On myönteistä, että sotaveteraanit saavat lisää kuntoutusrahaa ja pystymme pitämään heistä entistä parempaa huolta. Suomalainen rauhanturvaaminen täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Ensimmäiset miehet lähetettiin Suezille 1956, ja sen jälkeen 45 000 naista ja miestä on palvellut yli 40:ssä rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaoperaatiossa. Te olette STM:stä toimittamassa kriisinhallintaveteraaneille veteraanikortit tänä vuonna, mutta budjettikirjasta puuttuu pieni summa, jolla saisimme myös näiden naisten ja miesten kuntoutuksen sen ansaitsemalle tasolle. Siellä on naisia ja miehiä, jotka kärsivät fyysisistä loukkaantumisista mutta myös psyykkisistä, ja toivoisin, että täydentävässä budjetissa tämä raha valtiovarainministeriöltä teille löytyisi. Tiedän, että te ministerinä olette ollut tässä myös aktiivinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-23T13:19:33,2016-09-23T13:20:42,Tarkistettu,1.1 2016_89_15,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyisin ensi- ja turvakotien rahoituksesta, joka on puhututtanut paljon. Sosiaali- ja terveysministeriö on aikaisemmin esittänyt noin 5 miljoonan lisärahoitusta ensi- ja turvakotitoiminnan välittömän toiminnan turvaamiseksi Suomessa, ja kuitenkin nyt sitten hallituksen budjettiesityksessä puhutaan pienemmästä lisärahoituksesta. Kokonaisuudessa budjetin näkökulmasta kyseessä olevat summat ovat äärimmäisen pieniä, mutta ne ihmiset, jotka ovat akuutin väkivallan kohteena tai väkivallan uhan kohteena, tarvitsevat yhteiskunnalta välitöntä apua. Suomi on myös allekirjoittanut kansainvälisen Istanbulin sopimuksen lähisuhdeväkivallan ehkäisemisestä, ja kysyisinkin ministeri Mattilalta: voitteko vielä jatkaa hallituksessa niitä keskusteluja, jotta löytäisitte jollakin tavalla ratkaisun saada ensi- ja turvakotien rahoitus edes jotenkuten säädylliselle tasolle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-23T13:20:42,2016-09-23T13:21:39,Tarkistettu,1.1 2016_89_16,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Kunnioitettu puhemies! Ihan näin budjetin kokonaisuutta ajatellen kun katsoo, niin itse asiassa tämä STM:n pääluokka on lähestulkoon ainoita LVM:n pääluokan kanssa, jossa suhteessa edelliseen budjettiin tulee huomattavia lisäyksiä. Kuitenkin tähän pääluokkaan lisätään 1 465 miljoonaa. Nostaisin oikeastaan kaksi tekijää, mitkä kasvattavat pääluokan kokoa: tämä asumistukikysymys, jonka edustaja Östman hienosti nosti esille, ja tähän pääluokkaan lisätään siihen todellakin 226 miljoonaa, ja sitten myöskin toimeentulotukeen lisätään 500 miljoonaa. Mutta haluaisin kysyä: kun lähestulkoon kaikissa muissa pääluokissa on pystytty hallinnon kuluja vähentämään, mutta täällä on pieni lisäys, 2,3 miljoonan lisäys, niin miten tämä sote-uudistus, heijastuuko se tähän hallinnon kulujen kasvamiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-09-23T13:21:39,2016-09-23T13:22:48,Tarkistettu,1.1 2016_89_17,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Mattila, oletteko te aidosti sitä mieltä, että te toteutatte oikeudenmukaista politiikkaa ja teette oikeudenmukaisia päätöksiä Suomen kansalaisille? Viime vuonna te teitte päätöksen siitä, että te heikennätte kaikkein pienituloisimpien ihmisten sosiaaliturvaa, heidän palveluitaan, leikkasitte lääkkeistä, asumiskustannuksia lisättiin. Tämä sama eriarvoisuuden linja jatkuu teillä tälle vuodelle. Nyt eri arviot ovat osoittaneet sen, että kun te leikkaatte kaikkein pienituloisimmilta ihmisiltä, niin heidän ostovoimansa heikentyy teidän hallituskautenne aikana 6 prosenttia. Millä te perustelette, että te leikkaatte kaikkein pienituloisimmilta ihmisiltä ja kohdistatte verohelpotuksia hyvätuloisille ihmisille? Onko tämä teidän mielestänne (Puhemies koputtaa) oikeudenmukaista politiikkaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-23T13:22:49,2016-09-23T13:23:53,Tarkistettu,1.1 2016_89_18,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eilen illalla televisiouutisia katsoessani tai odottaessani huomasin mainoksen, jossa kansalaisia kehotetaan tutustumaan budjettiin tutkibudjettia.fi-sivuilta, ja sehän on hieno asia, että kansalaisille annetaan ikään kuin tällainen väylä tutustua näihin budjetin perusteisiin. Mutta itse kyllä ajattelen, että tämä budjetti saisi olla myös meille kansanedustajille hiukan informatiivisempi nimenomaan näiden vaikutusarviointien suhteen, ja olisi kyllä erittäin tärkeää, niin kuin täällä on eri puheenvuoroissa nostettu niin hallituspuolueiden edustajien kuin opposition taholta se toive, että hallitus tekisi perusteelliset vaikutusarvioinnit, esimerkiksi lapsivaikutusten arvioinnin, mitä tämä budjetti vaikuttaa lasten kannalta. (Puhemies koputtaa) Tässä on hyvin monia muutoksia, jotka vaikuttavat lapsiperheisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-09-23T13:23:53,2016-09-23T13:25:00,Tarkistettu,1.1 2016_89_19,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että erilaisia kokeiluita viedään läpi ja saadaan niistä kokemusta, miten esimerkiksi sosiaaliturvan puolella voidaan tehdä parannuksia. Perustulokokeilu kuuluu juuri tällaisiin kokeiluihin. Paljon puhuttu asia on nyt sitten vihdoin edennyt kokeiluvaiheeseen. Ajattelin kysyä ministeriltä sitä, kun kuitenkin näille perustulolle mahdollisesti jääville ihmisillehän pyritään tällä perustulolla yhdistämään erilaisia tukia, jotta se olisi johdonmukainen ja selkeä, miten sitten tässä tilanteessa toimitaan, kun nythän on aika useassa tapauksessa kysymys työttömistä ihmisistä, joilla työtulo on jäänyt kokonaan pois. Kunnillahan on yhä enemmän vastuuta työttömien asioiden hoidosta ja heidän elämänsä kustannusten maksamisesta, maksetaan työmarkkinatukea ja sen kuntaosuutta siitä. Onko näiden monien tämänkaltaisten tukien yhteydessä käyty keskustelua, voitaisiinko tehdä sellainen paketti — nythän palkkatukikin on tulossa — jolla voitaisiin ihmisiä työllistää? (Puhemies koputtaa) Onko tässä tehty koordinaatiota?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-23T13:25:00,2016-09-23T13:26:05,Tarkistettu,1.1 2016_89_20,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Vielä edustaja Lindtman ja sen jälkeen ministerin vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_21,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Mattila, kun te tulitte ministeriksi, niin sanoitte, että te edustatte sitä, mitä pohjoismainen hyvinvointimalli parhaimmillaan tuottaa, ja että se näkyy myös siinä, mitä kannattaa puolustaa: tasa-arvoa, koulutusta, lapsilisiä ja muita. Minusta se oli hienosti sanottu. Mutta kun pääministeri ei suostunut meille arvioimaan tämän budjetin vaikutuksia ihmisten väliseen eriarvoisuuteen vaan oppositio on joutunut tilaamaan näitä laskelmia ja käymään läpi sen, että tämä budjetti paitsi veropuolella lisää eriarvoisuutta nyt myös tällä teidän sektorillanne lisää köyhyysastetta, lapsiköyhyysastetta, vanhusten köyhyyttä ja eriarvoisuutta, eli itse asiassa tapahtuu juuri päinvastoin kuin on tämä pohjoismaisen hyvinvointivaltion idea. Arvoisa ministeri, kun pääministeri ei suostu, (Puhemies koputtaa) voisitteko te arvioida tämän budjetin isoa kuvaa ihmisten välisen eriarvoisuuden näkökulmasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-23T13:26:06,2016-09-23T13:27:07,Tarkistettu,1.1 2016_89_22,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri Mattila, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_23,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä tuli monta kysymystä koskien eriarvoisuutta. Valiokunnan puheenjohtaja Haatainen aloitti tämän keskustelun, siihen liittyivät ainakin edustajat Anttila, Kiuru, Kiljunen, Räsänen, myös edustaja Lindtman, ja, edustaja Lindtman, kyllä juuri näin on. Te ja minä, varmasti me molemmat, edustamme sitä, mitä pohjoismainen hyvinvointimalli on tuottanut. Peruskoulu, terveyskeskus aikanaan ovat luoneet yhteiskunnallista tasa-arvoa ja alueellista tasa-arvoa, ihmisten välistä tasa-arvoa. Huolimatta siitä, että tässä budjetissa joudun tuomaan näitä sopeuttamistoimenpiteitä esiin, minä olen myös sitä mieltä, että meille jää myös hyvin paljon niitä elementtejä vielä elämään, olemaan vahvasti, mitkä edustavat pohjoismaista hyvinvointimallia. Peruskoulu, terveyskeskus jäävät ja myöskin niitä yhteiskunnan turvaverkkoja. Mutta tähän keskusteluun haluan vakuuttaa myös sen, että täytyy arvioida sitä, mitä vaikutuksia laeilla on. Minusta jokaiseen lainvalmisteluun, jokaisen lain säätämiseen sisältyy vaikutusarviointi. Pienituloisimmilta leikataan — niin, se on totta, että nyt on tehty indeksitarkistuksia. Mutta katsotaan myös sitä, mitä jää. Toimeentulotuen indeksitarkistukset säilytetään ennallaan, ja sitten jos nyt näillä tunnusluvuilla ollaan menossa eteenpäin, esimerkiksi indeksitarkistus vaikuttaa lääkekattoon niin, että se laskee. Mutta, edustaja Aalto, perustulokokeilu: Me emme siitä varmasti riitaa saa aikaiseksi. Se on ihan hyvä asia. Tietysti mallista voidaan käydä nyt ja onkin käyty keskustelua. Mutta minä toivoisin kyllä niin, että se panos, mikä nyt laitetaan... Tämä on kokeilu. Meille on siihen varattuna lisäresursseja, ja toivoisin, että tämä ei ole kokeilun kokeilu vaan johtaa lopulta siihen aitoon perustulomalliin, josta ollaan myöskin oltu kiinnostuneita hyvin laajalti ulkomaita myöten. Ja edustaja Hoskonen, kun nostitte sen, että miten tämä vaikuttaa — siis arvioidaan tätä työllistymistä, toimeentulotukea, yhteiskunnallisia verkkoja — toivon, että myös perustulokokeilun kautta saamme vastauksia sitten siihen. Edustaja Parviainen, nostitte esille tämän Ensi- ja turvakotien liiton asian. Kyllä, siihen meitä sitoo Istanbulin sopimus. Se on ihan totta. Mutta nämä ovat sitten siellä ministeri Rehulan tontilla. Kannatan kilpailukykysopimusta ja siihen liittyviä toimenpiteitä, mitä on tehty. Haluan, että tämä hallitus saa työllisyyttä edistäviä kokeiluja aikaiseksi. Ja sitten kun pääministeriltä olette kysyneet tiettyjä asioita, niin minun on hirvittävän vaikeata ihan täysin olla siinä keskustelussa mukana, kun pääministeri ei ole paikalla. Mutta olisi todella hyvä nähdä se kokonaiskeskustelu. Edustaja Sarkomaa, toivoitte ripeää korjausta yrittäjien sosiaaliturvaan. On aivan varmaa, että olipa sosiaaliturvan puutteita missä ryhmässä tahansa, niin totta kai niihin toivotaan parannusta, mutta en uskalla sanoa, että mikä on sitten se ripeä, mihin pystytään, ja millä askeleilla tässä liikutaan. Sitten, edustaja Turunen: Kuka kuuntelee köyhää? Kyllä hyvä oppositio kirittää hyvää hallitusta, näinhän se on juuri nyt, jos nostetaan se huoli tähän esille keskusteluun. Ja vielä enemmän: eduskunnassa on Köyhyysryhmä. Me tarvitsemme sen poliittisen keskustelun. Uskoakseni esimerkiksi Lex Lindström on noussut juuri sellaisista asioista, mitkä ovat olleet valmistelussa mutta mitä ei ole vain saatu tänne hallituksen pöydälle, ja jos jotakin tämmöistä köyhyystyöryhmää, köyhyysasiaa, köyhyyskeskustelua saadaan eteenpäin, niin oikein hyvä. No, sitten veteraanikuntoutukseen — jos, arvoisa puhemies, tästä pikkusen jatkan tätä puhetta, mikä jäi kesken: Veteraanikuntoutukseen ehdotetaan runsasta 200:aa miljoonaa euroa ja näistä osa siis sotilasvammakorvauksiin, sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, rintamalisiin, rintamaveteraanien kuntoutukseen. Tämä on erittäin hieno asia, että nyt, kun itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta, tällainen määräraha on laitettu. Toivon, että tässä sitten myöskin veteraanijärjestöjen kanssa pystytään oikein rakentavaan keskusteluun, että heidän tarpeensa sitten tulevat mahdollisimman hyvin kuulluksi ja kuntoutus on sitten kokonaisvaltaista kaikin puolin. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-09-23T13:27:00,,Tarkistettu,1.1 2016_89_24,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Tämän asian käsittely keskeytetään suuren valiokunnan kokouksen vuoksi. Täysistuntoa jatketaan kello 15.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_89_25,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Keskustelu sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta jatkuu. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat osallistua jo aiemmin käynnistettyyn debattiin, nousemaan vielä ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_89_26,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Puhuimme tuossa keskeytyneessä istunnossa lääkekorvauksiin kohdistuneista säästöistä, ja on todella tärkeää, että tuo kokonaisuus eduskunnassa tarkkaan katsotaan, mutta toivon myöskin, että hallituksen piirissä katsottaisiin, miten erilaisin uudistuksin saataisiin säästöjä niin, etteivät ne osu potilaisiin. Yksi on tarkoituksenmukainen lääkehoito. En tiedä, onko ministeri tutustunut siihen Oikea lääkehoito kokonaisarvioinnin avulla ‑kokeiluun, jossa todellakin katsottiin kolmen kuukauden aikana kotihoidossa tarkkaan vanhusten lääkehoitoa ja kolmessa kuukaudessa säästettiin per ihminen Kelalle 51 euroa ja asiakkaalle 76 euroa, kun havaittiin, että ikäihmisillä oli liikaa lääkkeitä. Samaan aikaan vielä ikäihmisten hoito parani, terveydenhuollon käyttö väheni. Tämä kokonaisuus on todella sellainen, joka pitäisi katsoa. Kuopio on ottanut palvelusetelin käyttöön, niin että rahapussin paksuudesta riippumatta ikäihmiset saavat tämän lääkehoidon kokonaisarvion. Voisiko tämä olla yksi keino, millä me saisimme kustannuksia säästettyä ja jokainen ikäihminen ja ihminen saisi silti lääkkeensä tasavertaisesti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-09-23T15:02:56,2016-09-23T15:04:06,Tarkistettu,1.1 2016_89_27,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän eriarvoisuusteemaan ja niihin syihin siellä taustalla, mitkä tätä kuilua kasvattavat eriarvoisuuden suhteen. Jo edellisessä budjetissa indeksejä jäädytettiin, ja nyt nämä kansaneläkeindeksisidonnaiset etuisuudet pienenevät, kun tätä indeksiä leikataan tällä 0,85:llä. Käytännössä siis tämä ensisijainen sosiaaliturva heikkenee, ja tämän seurauksena on nyt sitten lukuisa joukko ihmisiä tippumassa toimeentulotuen tasolle. Kysyisin nyt ministeriltä: oletteko te nyt näitä asioita käynyt läpi esimerkiksi työministeriön kanssa ja työministerin kanssa? Hallituksen ihan oikea tavoite on kannustaa työhön, löytää työpaikkoja, mutta toisaalta nyt tällä sosiaaliturvan muutoksella ja leikkauksella luodaan uusia kannustinloukkuja, koska toimeentulotuelle tippuessa ihmisten työllistyminen on entistäkin vaikeampaa. Tiedämme sen, että (Puhemies koputtaa) toimeentulotuki syö euro eurolta sitä tulevaa palkkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-09-23T15:04:08,2016-09-23T15:05:15,Tarkistettu,1.1 2016_89_28,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyviä asioita on takuueläkkeen nouseminen ja Lex Lindström, joka auttaa eläkkeelle pääsyä niillä ihmisillä, jotka ovat siihen jo oikeutettuja. Pidän erittäin hyvänä syöpäkeskuksen käynnistämistä ja pystyyn laittamista. Se on äärettömän tärkeä asia, että tietoa jaamme, ja Suomi jos joku on tutkimustyössä äärettömän edistyksellinen. Kysyisin kahdesta ihmistä koskettavasta asiasta. Toinen on potilasturvallisuusteema ja toinen on saattohoito. Potilasvahinkoja tapahtuu paljon, ja tiedän, että ministeriössä on päivitystyön alla potilasturvallisuusstrategia, mikä ikävä kyllä viime kaudella jäi tekemättä, koska sote viivästyi. Entäpä saattohoito? On ilo huomata, että hallitusohjelmassa on kirjaus, että saattohoitoa kehitetään. Hyvä ministeri, mitä sille osa-alueelle kuuluu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-23T15:05:17,2016-09-23T15:06:13,Tarkistettu,1.1 2016_89_29,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on julkisuudessa ja muutenkin tullut hyvää palautetta siitä, että opiskelijoitten asumislisä siirtyy yleisen asumistuen piiriin. Se sinällään on varmaan ihan myönteinen asia, mutta nyt on tullut esille se, että tämä kokonaisuus, joka tähän liittyy, pitäisi suorittaa kustannusneutraalisti. Käytännössä se tulee tarkoittamaan sitä, että osalla meidän nykyisen asumistukemme piirissä olevista ihmisistä ja perheistä asumistuki tulee ilmeisesti heikkenemään. Haluaisin nyt tässä yhteydessä, että ministeri kertoisi oikeasti: mitä tässä on tapahtumassa, miten tämä siirto tänne yleiseen asumistukeen tapahtuu, keihin ne leikkaukset kohdistuvat, ja mikä on se rahamäärä, paljonko loppujen lopuksi on tämän siirron yhteydessä toteutettava miljoonamäärä? Mikä on se leikkaus sieltä (Puhemies koputtaa) yleisestä asumistuesta, joka leikataan tämän takia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-23T15:06:15,2016-09-23T15:07:18,Tarkistettu,1.1 2016_89_30,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Olen hyvin huolestunut siitä, että perusturvaa tällä kaudella leikataan ja näitä indeksejä jäädytetään. Tilanne on siis se, ihan suomeksi sanottuna, että niiden ihmisten, jotka ovat perusturvan varassa, tulotaso ei enää riitä tämmöiseen minimitoimeentuloon. Ihmiset joutuvat leipäjonoon, ja itsekin olen saanut semmoisia viestejä, että leipäjonoissa ruoka loppuu kesken ja ihmiset ihan näkevät joillain paikkakunnilla nälkää. Tilanne alkaa olla Suomessa todella vakava kaikkein köyhimpien ihmisten kohdalla. Olisin kysynyt ministeriltä: kun näitä päätöksiä siellä ministeriössä tehdään, niin voisitteko edistää sitä, että päätösten vaikutuksia arvioitaisiin ennen kuin näitä päätöksiä annetaan eduskunnalle, koskien sitten lakeja tai sitten budjettia? Pidän hyvin huolestuttavana tätä tilannetta, jossa me joudumme oppositiosta (Puhemies koputtaa) käsin pyytämään eduskunnan tietopalvelulta laskelmat (Puhemies koputtaa) vasta sen jälkeen kun te olette tuoneet nämä esitykset jo eduskunnalle. Tämä on kestämätön tilanne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-09-23T15:07:19,2016-09-23T15:08:29,Tarkistettu,1.1 2016_89_31,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pienituloiset joutuvat usein tinkimään lääkkeistä ja hoidoista. Monet, varsinkin ikäihmiset, joutuvat jopa pohtimaan, ostaako lääkkeitä vai ruokaa. Näitä kertomuksia tosielämästä ovat monet meistä joutuneet kuulemaan. Sosioekonomiset erot ovat jo nyt suuret, mutta ovat nyt hallituksen päätöksillä vaarassa vielä kasvaa. Yksi eriarvoisuutta aiheuttava asia on talousarvioehdotukseen sisältyvä yli 130 miljoonan euron säästötavoite lääkekorvauksista. Säästö on jatkoa tämän vuoden alussa tehdylle lääkekorvaussäästölle, jossa otettiin käyttöön muun muassa tuo pienituloisille kipeä 50 euron alkuomavastuu. Rankimmin maksujen korotukset ovat iskeneet ja tulevat iskemään niihin, joilla on pienet tulot ja paljon terveysongelmia. Ensi vuoden leikkaus on koitumassa erityisesti diabeetikkojen maksettavaksi. Nämä leikkaukset vaarantavat tarkoituksenmukaisen hoidon saannin ja kansanterveyden kehityksen. OECD:n mukaan vain muutamissa maissa terveydenhuoltomenojen osuus kotitalousmenoista on suurempi kuin Suomessa. Miksi kasvatatte niitä edelleen ja lisäätte eriarvoisuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-09-23T15:08:31,2016-09-23T15:09:33,Tarkistettu,1.1 2016_89_32,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Vielä edustaja Sarkomaa, ja sen jälkeen ministerillä puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_33,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikutusten arvioinneista on puhuttu paljon, mutta haluan tässä sanoa, että tämän hallituksen aikana ei vaikutusten arviointia olla heikennetty, vaan päinvastoin tämä hallitus on nostanut tämän aktiivisesti agendalle. Juuri kyselytunnilla valtiovarainministeri totesi, että hän on tähän tarttunut. Toki aikaisemmilla vaalikausilla on tehty selvitysraportteja mutta mitään konkreettista uutta ei ole tullut. Jokainen hallitus on arvioinut yksittäisen lakiesityksen vaikutukset, kuten täällä ministerikin totesi. Mutta nyt se, mitä ministerille sanon: Me peräänkuulutamme sitä, että ehkä tulevaisuudessa budjetin täällä yleisperusteluissa olisi tai liitteenä ehkä budjetin saapumisen jälkeen tulisi arvio, jossa katsottaisiin keskeiset veronmuutokset, asiakasmaksut ja etuuksien leikkaukset ja näiden vaikutus tiettyihin ryhmiin. Tätähän aikaisemmin ei ole ollut. Minä sanon, että tässä tämä hallitus ottaa myöskin askelia eteenpäin, ja toivon, että ministeri vielä toteaa, että onhan näin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-09-23T15:09:36,2016-09-23T15:10:38,Tarkistettu,1.1 2016_89_34,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja vielä edustaja Kiuru, ja sen jälkeen ministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_35,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tämä on kyllä hiukan kiusallista, minun täytyy sanoa: Siis hienoahan tietenkin on se, että hallitus esittelee budjettia sähköisessä muodossa, se saatiin eilen tietää, ja tänään valtiovaroissa käytiin jo läpi sitä. Mutta se, mitä me kaipaisimme aidosti, olisi se, että me pystyisimme näihin vaikutuksiin paremmin perehtymään, että mikä mihinkin vaikuttaa. Outoahan on myös se, että esimerkiksi Gini-kertoimesta meillä ei ole mitään tietoa — ei verotuksen mutta ei myöskään näiden etuuksien osalta — ja se ei minusta ole kyllä kestävää politiikkaa. Viime kaudella tehtiin hyvin paljon töitä, että pystyttiin aina kertomaan budjetin esittelyn yhteydessä, miten tulo- ja varallisuuserot kehittyvät. Nyt me tiedämme jo sen, että miinuksella ollaan eli tulo- ja varallisuuserot sen kuin vain isontuvat, mutta olisi reilua kuitenkin tunnustaa, että todennäköisesti tällaista arviointia vaikutuksista ei ole tehty juuri ollenkaan. Tai sitten täytyy myöntää, että hallitus tarkoituksellisesti on halunnut ostovoimaa pahentaa 6 prosentilla näiden etuusryhmien ihmisten suhteen tämän hallituskauden aikana. Poliittiseksi päätökseksi (Puhemies koputtaa) se on aika kova, kun samaan aikaan suurituloiset hyötyvät näin paljon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-09-23T15:10:41,2016-09-23T15:11:49,Tarkistettu,1.1 2016_89_36,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ministeri, 3 minuuttia, ihan mistä tahansa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_37,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, kyllä Gini-kertoimen lisäksi on tärkeää kuunnella kansalaisia ja se, että edustajat ja ministerit menevät tuonne turuille ja toreille. Mutta täällä nostettiin esille vaikutusten arviointi, ja siitä, mitä sinne viivan alle jää, me haluamme tietää. Siitähän me varmasti olemme nyt yhtä mieltä. Toimeentulotuen indeksitarkistukset tehdään. Ja jos on nyt niin — vielä kertaan sen — niin kuin näyttää, että indeksitarkistuksen seurauksena myös lääkkeiden vuosiomavastuu laskee, se myöskin sitten kuuluu osaksi tätä lääkehoitopakettia. Ja sitten, edustaja Sarkomaa, nostitte esille tämän kysymyksen lääkehoidosta. Meillä on hallitusohjelmaan kirjattu rationaalinen lääkehoito ja sen kehittäminen. Tämä on varmasti yksi osa sitä, että käydään läpi. Nehän täytyy käydä juuri siellä asiakkaan luona, potilaan luona, joka niitä lääkkeitä käyttää, ja olen valmis tätä totta kai edistämään ja edistänkin. Se on hallitusohjelmaa. Ei siinä ole kahta puhetta. Eli kyllä, edustaja Haatainen, indekseihin tulee tarkistuksia. Ja onko hallituksessa tämä käyty läpi eri ministereitten kesken? Kyllä hallitus työskentelee kokonaisuutena, ilman muuta. Budjettiriihi tehdään yhdessä. Mutta totesin tuossa aiemmassa keskustelussa myös sen, että täytyy olla vaikutusten arviointia. Kyllä sitä tehdään, ja, niin kuin sanoin, sen täytyy kuulua jokaiseen lainsäädäntöprosessiin. Nyt keskustellaan budjettilaeista, mutta myös muut lait täytyy käydä läpi. Ja edustaja Alanko-Kahiluoto, tätä eriarvoistumisen tematiikkaa käytiin jo tuossa edellisessä keskustelussa läpi. On hyvä, että meillä on eduskunnan tietopalvelu, jota voidaan käyttää. On hyvä, että meillä on nyt avattu kansalaisille tämä tutustu budjettiin ‑palvelu. Ja edelleen olen valmis jatkamaan sitä keskustelua, mikä liittyy siihen — kun tässä nostettiin esille se, kuka kuuntelee köyhää — mitä on suomalainen köyhyys. Ja edelleen minä olen sitä mieltä myöskin, että täytyy puolustaa niitä olemassa olevia turvaverkkoja, mitä meillä on. Ja minun mielestäni huolimatta siitä, että tuon tähän osana muun muassa julkisen talouden sopeuttamisohjelmaa nämä säästölait ja tuon nämä lait osana kiky-sopimusta — joilla uskon molemmilla olevan aivan hyvä tarkoitus palvella isänmaata — niin tulee jatkaa keskustelua siitä, miten nämä lait vaikuttavat sitten: onko todella niin, että joku jää köyhyysloukkuun, onko niitä kannustinloukkuja? Ja edustaja Kiljunen, asumistuki ja sen yhtenäistäminen. Opiskelijoilta on tullut kiitosta, niin kuin tässä on käyty keskustelua. Valitettavasti nyt minulla ei niitä summia ole, mutta tätä keskustelua voidaan sitten vaikka kahden kesken jatkaa. Ja edustaja Juvonen, on hyvä että meillä on kirjattu saattohoito osana hyvää hoitoa hallitusohjelmaan, ja me molemmat tiedämme hoitajataustaisina, mitä elementtejä se tarkoittaa. Tätä työtä täytyy jatkaa. Ja on hyvä, että potilasvahinkoilmoitusjärjestelmä säilyy ennallaan, että me tiedämme potilasvahingoista. Niitä ei ole hallitusohjelmassa tarkoituskaan muuttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-09-23T15:11:51,2016-09-23T15:15:09,Tarkistettu,1.1 2016_89_38,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Jos vielä jollakulla on jotain lisäsanottavaa, pyydän nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_39,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksista. Haluan oikeastaan tuoda tähän nyt opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden geronomien, lähihoitajien ja sosionomien viestiä. Kiitos hallitukselle siitä, että tällä kaudella toitte esityksen, jolla saatiin aikaiseksi sosiaalityöntekijöille oma rekisteri Valviraan. Sinne on kovasti nyt rekisteröidytty, ja itsekin olen nyt virallisesti laillistettu geronomi. Siitä myös ministeri Paula Risikolle tietysti kiitosta, koska hän on ollut kovasti näitä asioita edellisellä kaudella ajamassa. Mutta nyt olen saanut yhteydenottoja tästä maksusta. Elikkä rekisteröintimaksu on se 100 euroa. Toki jokainen sen 100 euroa maksaa, koska sillä tavalla saadaan myös se laillistaminen. Mutta miten nyt sitten jatkossa? Mitenkä tähän tällaiseen maksuun suhtaudutaan tulevaisuudessa? Onko siinä mahdollisesti tulossa jotain muutosta? Mutta kiitosta kovasti. Tämä rekisteri on tarpeen ja parantaa juuri sitä teemaa, josta puhuimme, potilasturvallisuutta, kun työnantaja voi tarkastaa työntekijän taustat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-23T15:15:18,2016-09-23T15:16:22,Tarkistettu,1.1 2016_89_40,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, ettei tämä säästöpolitiikka mitään mukavaa ole tehdä, mutta se on vain pakko tehdä, että me saamme Suomen talouden sellaiseen jamaan, että meillä on mahdollisuus tulevaisuudessa pitää parempi huoli heistä, jotka ovat suoraan riippuvaisia valtiontaloudesta. Nyt tehdään todella muun muassa nämä lääkekorvaussäästöt, ja minun toiveeni on se, että vielä tällä vaalikaudella ehdittäisiin tekemään selvitys siitä, miten nämä eri toimenpiteet perustoimeentuloa ja takuueläkkeitä koskien ovat vaikuttaneet siellä ihmisen tasolla, jotta voitaisiin niitä vielä tällä vaalikaudella korjata, koska jos on tehty sellaisia toimenpiteitä, jotka on syytä korjata, ne on viisasta sitten korjata tämän hallituksen toimesta. Tämä on minun toiveeni, että nyt kun nämä pakko on viedä eteenpäin, niin selvitetään sitten tarkkaan, miten ne eri toimenpiteet siellä ihmisen tasolla vaikuttavat. Tiedän, että esimerkiksi se 50 euron lääkekorvauksen omavastuu, jonka joutuu maksamaan vuoden alusta, on monelle takuueläkeläiselle kova paikka.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-09-23T15:16:25,2016-09-23T15:17:26,Tarkistettu,1.1 2016_89_41,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyisin ministeriltä: Oletteko käynyt keskustelua ministeri Lindströmin kanssa niistä päätöksistä, mitä nyt TEMissä tällä hetkellä valmistellaan, muun muassa siitä, että yhdistyksille ja säätiöille on budjetissa varattu palkkatukimäärärahoja puolet nykyisistä? Tämän lisäksi kunnallisten työpajojen tilanne tulee vaikeutumaan TEMin lainsäädännön takia, jonka takia useat kunnalliset työpajat joutuvat irtisanomaan palkkatukityöläiset. Myös palkkatukijaksoa puolitetaan 12 kuukauteen. Näitten kaikkien yhteisvaikutus on se, että nämä ihmiset tulevat siirtymään joko työmarkkinatuelle tai toimeentulotuelle, asumistuki tulee lisääntymään, ja erilainen sosiaaliturva tulee lisääntymään näitten päätösten seurauksena, ja tietenkin kaikkein epäinhimillisintä on se, että nämä ihmiset ajautuvat ja syrjäytyvät koko yhteiskunnan ulkopuolelle. Oletteko käynyt keskustelua tästä (Puhemies koputtaa) ministeri Lindströmin kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-23T15:17:28,2016-09-23T15:18:34,Tarkistettu,1.1 2016_89_42,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen sen verran paljon tiukan taloudellisen kurin ystävä, että harvoin kehun varsinaisista määrärahalisäyksistä, mutta tällä kertaa kyllä hallitus ja ministeri ansaitsevat kiitosta siitä, että kun ensi vuosi on itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi, niin tämä on huomioitu myös sellaisena arvovalintana, että vielä kun siihen mahdollisuuksia on, sotiemme veteraanien palveluihin kohdistetaan määrättyjä lisäyksiä. Sotainvalidien haittaraja-astetta lasketaan 15:stä 10 prosenttiin jo aikaistetusti ensi vuoden alusta. Kaiken kaikkiaan 40 miljoonaa euroa lisätään avopalveluihin siten käytettynä, että 20 miljoonaa ensi vuonna, 15 miljoonaa 2018 ja 5 miljoonaa euroa 2019. Niin kauan kuin meillä vielä mahdollisuuksia on kunniavelkaamme maksaa, näin kuuluu toimia. Kiitokset tästä ministerille ja koko hallitukselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-09-23T15:18:36,2016-09-23T15:19:38,Tarkistettu,1.1 2016_89_43,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidän valitettavana sitä, että ministeri ei vastannut äsken kansanedustaja Haataisen esittämään kysymykseen siitä, mikä järki on siinä, että hallitus leikkaa perusturvaa, jonka pitäisi olla tämmöinen ensisijainen toimeentulon muoto kaikkein pienituloisimmille, ja aiheuttaa tällä sen, että nämä ihmiset siirtyvät sinne toimeentulotuen puolelle. Sinänsä voi sanoa, että on ihan hienoa, että hallitus ei kohdista indeksileikkausta toimeentulotukeen, mutta ongelmana on se, että ihmisten pitäisi tulla toimeen sillä perusturvalla, eikä niin että heidät työnnetään sinne toimeentulotuen puolelle. Toimeentulotukihan on tarkoitettu lyhytaikaiseksi avuksi kansalaiselle, mutta te teette sen, että kun te heikennätte perusturvaa, niin te työnnätte ihmisiä pysyvästi sinne toimeentulotuen puolelle, ja se on ongelma esimerkiksi tämän työllisyystavoitteen kannalta, koska toimeentulotuessa ei ole samanlaisia suojaosuuksia kuin on esimerkiksi työttömyysturvassa tai esimerkiksi asumistuessa. Eli toimeentulotuki on sen vuoksi tämmöinen hyvin köyhyyttä ja (Puhemies koputtaa) huono-osaisuutta ikään kuin syventävä tuen muoto, niin että ymmärrättekö te mitä te teette?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-09-23T15:19:40,2016-09-23T15:20:57,Tarkistettu,1.1 2016_89_44,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Nyt, edustaja Alanko-Kahiluoto, olette ylittänyt aika reippaasti ajan. (Outi Alanko-Kahiluoto: Oli pakko!) Toivon, että pysytään tuossa aikaikkunassa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_45,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin haluaisin vastausta siihen, onko nyt tehty arviota ja kuinka suureksi menoeräksi on sitten arvioitu budjetissa se lisämäärärahan tarve, joka tarvitaan toimeentulotukeen, kun näitä ensisijaisia etuisuuksia leikataan kansaneläkeindeksin leikkauksen myötä. Eli nyt siis se ensisijainen toimeentuloturva pienenee ja sieltä tippuu ihmisiä toimeentulotuelle. Tämä liittyy muun muassa yleisen asumistuen enimmäisasumismenojen jäädyttämiseen. Siellä tulee näin tapahtumaan. Onko tehty arviota ja mikä on ministerin arvio siitä, kuinka paljon tästä aiheutuu toimeentulotukimenojen puolella lisäkustannuksia? Sitten vielä kysymys: Miten näette sosiaaliturvan kehityksen tulevaisuudessa? Onko tämä meidän tiemme, että kohta kaikki alkavat olla toimeentulotuen varassa, kun ensisijainen sosiaaliturva on ollut se, (Puhemies koputtaa) mistä on haluttu pitää kiinni?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-09-23T15:21:05,2016-09-23T15:22:09,Tarkistettu,1.1 2016_89_46,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Edustaja Sarkomaa vielä, ja sitten ministeri kommentoi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_47,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tavoite ole eikä voi olla ja emme näe Suomen tulevaisuutta niin, että kaikki olisivat toimeentulotuen varassa. Me haluamme, että meillä on viimesijainen toimeentuloturva, mutta perustoimeentulon tason, perusturvan tason pitää olla riittävä, ja me näemme tämän haasteen tässä jo tiettyjen lakiesitysten arvioinneissa, että ne lisäävät toimeentulotuen tarvetta. Tämä on tärkeä asia katsoa, kun tätä kokonaisuutta arvioidaan, ja tässä viesti menee varmasti ministerille. Mutta näiden vaikeiden toimien, mitä tehdään esimerkiksi asumistuen osalta, tavoite on varmasti myöskin se, että se vaikuttaa kokonaisuudessaan asuntopolitiikkaan ja että meillä on huokeampaa asumista. Se on pitkä tie. Helppoja nämä eivät ole, ja hetkellisesti olemme erittäin kipeässä tilanteessa, mutta teemme sen sen takia, että tulevaisuus olisi parempi ja jotta tulevaisuudessa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kantaisi. Kiitos hallitukselle siitä, että vaikeina aikoina kehitetään terveyden tasa-arvoa. Rokotteisiin tulee rahaa. Vesirokkorokote, se on hienoa. Vanhemmuuden kustannuksia tasataan. Siitä ovat pitkään puhuneet vasemmisto ja vihreät, nyt tämä Sipilän hallitus tekee. Eli kyllä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa halutaan vahvasti kehittää ja vaikeina aikoinakin sitä tehdään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-09-23T15:22:11,2016-09-23T15:23:21,Tarkistettu,1.1 2016_89_48,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Nyt vielä ministerin puheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_49,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tietysti kun puhutaan toimeentulosta, toimeentuloturvasta, niin ensisijainen toimeentulon turva on työ — siis että meillä on työtä, siitä kertyy työeläkettä ja kuntiin veropohjaa ja sitä kautta rahoitetaan kuntapalveluja. Uskoakseni meillä on tavoite hallituksella parantaa julkista taloutta, meillä on kiky-sopimuksen kautta tarkoitus etsiä työpaikkoja, työtä suomalaisille. Näin. Indeksitarkistukset tehdään, se on totta, mitäpä tässä sitä kiertelemään. Näinhän tämä esitys on tähän tuotu. Mutta toimeentulotukea ei leikata, siihen tehdään indeksitarkistukset. Silti haluan uskoa, että tämän hallituksen tavoite ei varmasti ole se, että ihmisiä ollaan puskemassa erityisesti, että meillä on entistä suurempi joukko toimeentulotuella, vaan että meillä on entistä suurempi joukko työssä olevia ihmisiä. Tähän varmasti liittyi edustaja Anttilan puheenvuoro siitä, että kun nyt tehdään indeksitarkistuksia, kun nyt edetään tiukan talouden aikaa, me olemme olleet talouden taantumassa vuodesta 2008. Se ei ole tämän hallituksen syy, se ei ole oikeastaan minkään hallituksen syy erityisesti. Ei tässä syyttelemällä päästä eteenpäin vaan työtä tekemällä. Mutta niinä niukkoina aikoina, kun on tehty sopeuttamistoimenpiteitä, niin kyllä kannatan kokonaisarviota, totta kai. Mennään kysymään kansalaisilta, mitä heille kuuluu tänään. Edustaja Juvonen, juuri Suosikki- ja Terhikki-rekisterit ovat varmaan, mistä me nyt keskustelemme. Tätä keskustelua olen jo käynyt ja siihen perehtynyt, ja sitä täytyy jatkaa. Minäkin olen Terhikki-rekisterissä. Hyvä, että meillä rekisterit on ja sieltä hoitajien täytyy löytyä, ja vanhustyön kehittäminen on tärkeää. Edustaja Rydman, kiitoksia puheenvuorosta. Ennen kaikkea kuitenkin tästäkin kautta kiitos sotaveteraaneille, kunniakansalaisille, joita keskuudessamme vielä on. He ansaitsevat sen kuntoutuksen ja tuen, mitä nyt pystytään antamaan. Monet ovat antaneet vielä enemmän isänmaan puolesta, ja sitä emme voi enää heille korvata. Oliko vielä joku kysymys, mihin jäi vastaamatta? Voidaan jatkaa debattia. (Välihuuto vasemmalta) — Anteeksi, mikä oli, Kiljunen? — Ahaa, palkkatukiasia ja se, että sieltä leikataan. Kuitenkin sinne on kohdistettu rahoja, varoja. Ja olenko käynyt keskustelua Lindströmin kanssa? On varmasti paljon asioita, jotka ovat yhteisiä ministeri Lindströmille ja minulle. Mitään tarkkoja summia ei taaskaan ole edustaja Kiljuselle antaa, mutta totta kai käydään poikkisektoraalisesti tämmöiset työllistämiseen liittyvät kysymykset, missä voi olla esimerkiksi juuri nuorten kohdalla syrjäytymisriski olemassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-09-23T15:23:22,2016-09-23T15:26:23,Tarkistettu,1.1 2016_89_50,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Myönnän vielä muutaman vastauspuheenvuoron. Kello 13 alkaneessa istunnossa käytiin vajaa puoli tuntia keskustelua, nyt on kohta käyty niin ikään vajaa puoli tuntia. Jatketaan vielä hetken aikaa. Yleensä pääluokkakohtainen debatti on kestänyt noin tunnin verran.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_51,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Oikeastaan haluaisin tarkentaa sitä, että kun palkkatukea on nyt lisätty esimerkiksi starttirahaan ja se kohdistuu yrityksiin, niin käytännössä tässä on juuri se suuri riski, että nyt ne leikkaukset, jotka palkkatukeen tehdään, tehdään kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Se tarkoittaa nimenomaan työpajoissa olevia ihmisiä, meidän järjestöissä olevia ihmisiä, säätiöitä, joissa käytännössä nämä ovat niitä ihmisiä, joita yritykset eivät tällä hetkellä palkkatuella työllistä. Nämä ihmiset ovat niitä, jotka tarvitsevat valmennusta, erilaista tukea, oman elämänsä analysointia, ja käytännössä nyt tämä palkkatukileikkaus kohdistuu tänne. Sen takia näen, että tämä liittyy ministeri Mattilan toimialaan ja ministeriöön, koska nyt jos nämä ihmiset tippuvat sieltä, käytännössä he ovat toimeentulotuella tai työmarkkinatuella, asumistuella, ja riski on, että nämä ihmiset syrjäytyvät, koska ei ole tahoja, jotka heistä huolehtivat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-23T15:26:46,2016-09-23T15:27:51,Tarkistettu,1.1 2016_89_52,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan nyt vielä kerran sanoa sen, että ongelmana näissä leikkauksissa, jotka kohdistuvat pienimpiin etuuksiin, on se, että niissä ei saavuteta säästöä koko kansantalouden tasolla siitä syystä, että kun sieltä leikataan, niin työnnetään ihmisiä sinne toimeentulotukiriippuvuuteen, ja kun toimeentulotuki on ruokakuntakohtainen, se ei ole henkilökohtainen eikä siinä ole suojaosia, niin se estää näitä ihmisiä auttamasta itse itseään, kiskomasta itseään pois sieltä köyhyyden katiskasta. Tämä on se ongelma tässä. Eli tämän vuoksi hallituksen ei ole mitään järkeä leikata niistä perusetuuksista. Se on mieletöntä politiikkaa niin työllisyyden kuin kansantalouden näkökulmasta. Niin ei pitäisi tehdä. Kysymykseni kuuluu: ettekö te arvioi, kun te teette näitä päätöksiä, kuinka paljon lisääntyy näiden toimeentulotukiriippuvaisten määrä? (Puhemies koputtaa) Kuinka paljon lisääntyy niiden määrä, jotka eivät voi ottaa työtä vastaan, kun te teette näitä toimenpiteitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-09-23T15:27:52,2016-09-23T15:28:59,Tarkistettu,1.1 2016_89_53,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minuakin hiukan tämä nyt närästää, koska harvasella hallituksella on pikemminkin ollut tavoite köyhyyden vähentäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ja jo itse hallitusohjelmasta nyt sen tyyppisiä kirjauksia köyhyyden vähentämisestä on vaikea löytää. Mutta se, että tietoisesti tehdään politiikkaa, joka johtaa suurempaan köyhyysasteeseen, lapsiköyhyyteen, eläkeläisköyhyyteen, ylipäätään tulo- ja varallisuuserojen merkittävään kasvuun, tuntuu aika oudolta politiikkatavoitteelta. Ja minusta tässä keskustelussa myös se häiritsee, että miksi täällä vielä toistetaan sitä, että ""nämä täytyy vain tehdä"". Siis kerta kaikkiaan tällä viikolla on selvinnyt, että tämä valtion talousarvioesitys sisältää sen, että tosiasiassa kokonaisveroaste ei pysy paikallaan, niin kuin hallitus on tavoitellut, vaan tosiasiassa kokonaisveroaste laskee 1 prosentilla eli 2 miljardilla eurolla. Ja nyt ei ministeri Mattilankaan tarvitsisi (Puhemies koputtaa) olla täällä ollenkaan esittelemässä näitä etuusvähennyksiä, joihin liittyy isoja kannustinloukkuongelmia, jos se olisi käytetty hyödyksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-09-23T15:29:01,2016-09-23T15:30:11,Tarkistettu,1.1 2016_89_54,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Edustaja Vartialla olisi seuraava puheenvuoro. — Anteeksi, että minä joudun keskeyttämään, mutta on pelisäännöt, että on minuutin mittaiset vastauspuheenvuorot. On kaksi tapaa: joko minä koputtelen, tai sitten, jos ei se tehoa, minun on pakko tulla äänelläni ja keskeyttää se puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_55,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on vaikean paikan äärellä, kun talous on vaikeassa jamassa ja säästöjä on löydettävä. Yksi iso mahdollisuus on siinä, että apteekkiala avattaisiin kilpailulle. On puhuttu 100 miljoonan säästömahdollisuuksista Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimesta. THL:n tutkijat ovat puhuneet, että säästöjä on saatavissa. Muun muassa Kelan nykyinen pääjohtaja, entinen sosiaali- ja terveysministeri, on sanonut, että apteekkien välinen kilpailu tulee avata ja sieltä olisi saatavissa säästöjä. Nyt kun liikennekaarikin meni läpi, jäljellä on enää yksi ainut toimiala, jolla viranomainen päättää, kuinka monta toimijaa tarvitaan, missä he toimivat ja keitä he ovat, ja se on apteekit. Onko hallitus ajatellut, että tämäkin voitaisiin purkaa? Se ei vaaranna millään tapaa lääkitysturvallisuutta, sillä kriteerit apteekin perustamiselle pysyvät aivan samoina kuin mitä ne ovat nykyisinkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-09-23T15:30:11,2016-09-23T15:31:21,Tarkistettu,1.1 2016_89_56,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ja vielä edustaja Sarkomaa, ja hänen jälkeensä ministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_57,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä edustaja Kiurulle pitää sanoa, että pitäisi olla täysin selvää, että nykyisen hallituksen tavoite ei ole lisätä köyhyyttä. Puheenvuoronne oli kovin hämmästyttävä. Tämän hallituksen keskeinen tavoite on pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, ja se pelastuu vain sillä, että Suomessa on enemmän työtä. Valitettavasti työlinjan lisäksi joudutaan tekemään kipeitäkin leikkauksia. Mikään leikkaus ei ole vailla vaikutuksia, ja tavoitteemme on tehdä ne mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Se on haastavaa ja vaikeaa, ja siihen varmasti ministerikin omalta osaltaan tähtää. Apteekkien osalta täytyy sanoa, että hyvä asia on, että tässä lääkesäästöpaketissa lisätään jo kilpailua lääkefirmojen osalta ja lääkkeiden osalta eli sieltä on tulossa jo lisää säästöjä. Apteekkilaitosta on katsottava kokonaisuutena, se on tärkeä osa terveydenhuoltoa, mutta sentyyppiseen kilpailuun me emme varmasti tässä hallituksessa halua lähteä, että apteekit kilpailisivat hinnoilla ja että sairaat laitettaisiin juoksemaan lääkesäästöjen, lääkealennuksien välillä, vaan siitäkin järjestelmästä täytyy ottaa (Puhemies koputtaa) sillä tavalla ne säästöt, että potilaat eivät joudu juoksemaan hintojen perässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-09-23T15:31:26,2016-09-23T15:32:36,Tarkistettu,1.1 2016_89_58,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos vielä mahdollisuudesta vastata tähän hyökkäykseen. Minun mielestäni se on aika käsittämätöntä, että sama porukka, joka haluaa luoda kilpailukykyä, ei ota huomioon sitten sitä, miten kilpailukykyä luodaan. OECD on tarkkaan arvioinut sen, että tulo- ja varallisuuserojen kasvu ei johda kilpailukyvyn vahvistumiseen, päinvastoin. Siksi minusta on aika tärkeätä näin keskeisen pääluokan käsittelyssä nostaa esiin se, tehdäänkö tämä kilpailukyvyn alentaminen eli tulo- ja varallisuuserojen kasvattaminen ja köyhyyden lisääminen tarkoituksella vai tarkoituksetta. Nyt kun näyttää siltä, että on tehty tarkoituksella, niin yritin ehdottaa, että kuitenkin tarkoituksella on tehty myös se, että ei pidetä kiinni siitä, että kokonaisveroaste pysyy paikallaan, vaan on 1 prosenttiyksiköllä tässä esityksessä päätetty kuitenkin laskea kokonaisveroastetta. Kun tämä on ollut poliittinen tavoite, niin kysymys on siitä, olisitteko käyttäneet mielellänne nämä 2 säästyvää miljardia näihin etuuksien korjauksiin, (Puhemies koputtaa) jotka johtavat kannustinloukkuongelmiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-09-23T15:32:37,2016-09-23T15:33:40,Tarkistettu,1.1 2016_89_59,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Vielä ministerille 2 minuuttia, ja sen jälkeen tämä debattiosa päättyy.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_60,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiljuselle kiitos tuosta täsmennyksestä, että puolustatte juuri sitä kolmatta sektoria, minkä tunnette. Tiedän, että tunnette tämän hyvin, ja nämä ajatukset otetaan vastaan, ja aion keskustella ministeri Lindströmin kanssa totta kai. Mutta tietysti on myös todettava se, että kun yrityksiä tuetaan nyt ja kannustetaan palkkaamaan, niin ne myös työllistävät ja sitä kautta, työn lisääntymisen kautta tulee lisääntyvää hyvinvointia. Mutta sitten, edustaja Alanko-Kahiluoto, kirjoitinko tässä ihan oikein, että koko kansantalouden kannalta näillä leikkauksilla ei saavuteta säästöjä? Ei kai tässä tällä STM:n budjetilla nyt koko kansantaloutta ollakaan vääntämässä jaloilleen. Tämä on osa sitä, eli meillä on siis varmasti muita hallinnonaloja, jotka sitten ovat lisäämässä vaikkapa sen työllisyyden kautta hyvinvointia. Mutta minusta tuntuu, että tässä salissa tänään on ollut laajaa ymmärrystä, ajatusta siitä opposition ja hallituspuolueitten taholta, että tehdään sitä kokonaisarviointia, ja uskokaa minua, kyllä varmasti hallitus on näitä arvioita tehnyt, ja varmasti niitä laskelmia aikanaan minulle, siis henkilökohtaisesti ministerin pöydälle, tulee, ja niitä täytyy tarkastella. Näin se vain menee. Sitten, edustaja Vartia, minun mielestäni en voi täysin tällä hetkellä ja tässä ja nyt näillä perusteilla tämän keskustelun perusteella vielä yhtyä siihen ajatukseen siitä säästöstä, mitä mahdollisesti tästä vapauttamisesta saataisiin. Ei lääkkeitä voida käytännössä myydä kuitenkaan mielestäni kovin vapautetusti, koska pitää olla neuvonta, jos on oikeus myydä, ja se täytyy järjestää niin, että se on oikeudenmukaista. (Puhemies koputtaa) Olen tietysti avoin keskustelulle, mutta nyt tiedätte kuitenkin näkökohtani tällä hetkellä näillä tiedoilla tähän asiaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-09-23T15:33:43,2016-09-23T15:36:00,Tarkistettu,1.1 2016_89_61,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Tämä keskustelu sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta päättyy. Siirrytään talousarvion yleiskeskusteluun. Sitä jatketaan suosituksenomaisesti 5 minuutin puheenvuoroin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_62,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahat ovat mittavat. Se on kaiken kaikkiaan 26,4 prosenttia koko budjetista, elikkä isoja asioita, koskettavat pieniä ihmisiä mutta ovat suuria suuria kaaria ja kuvioita, mitä tehdään. Rationaalinen lääkehoito nousi täällä esille, ja sitähän hoitokentällä tehdään. Sitä tehdään kotihoidossa, sitä tehdään laitoksissa ympärivuorokautisessa hoidossa. Hoitajat ovat niitä ensimmäisiä, jotka näkevät, mitä tabletteja, mitä pillereitä ikääntyneelle ihmiselle menee. He vievät viestiä eteenpäin, lääkäri puuttuu, tarkastaa lääkelistoja ja toteaa, mikä joutaa pois. Eli sitä tarkastamista pitää tehdä, ja ne kemialliset cocktailit ovat vähentyneet Suomessa, ja tämä on erittäin erittäin hyvä asia. Kyllä juuri näin: apteekkien vapauttamisesta on kannettava huolta, siinä mielessä että Ruotsissahan tehtiin vapautuksia muun muassa oliko se Panadol-lääkkeen kanssa, ja siitähän seurasi paljon myrkytystapauksia. Elikkä tämä neuvonta ja ohjaus pitää olla siinä rinnalla. Leipäjonoista täällä puhuttiin, ja Espoossa muun muassa Manna-Apu tekee äärettömän tärkeää työtä leipäjonossa. Siellä ei ole ruoka ainakaan silloin loppunut, kun itse olen ollut siellä jonossa auttamassa. Päinvastoin kiitosta on annettava niille kaikille toimijoille, kauppiaille, jotka antavat sitä ruokaa sinne jonoon. Siellä on monipuolista tarjontaa, ja vapaaehtoisilla voimilla ne ihmiset auttavat toinen toisiaan. Täällä joku mainitsi, että ahdistaa budjetti, ja varsinkin tämä sosiaali- ja terveysministeriön ala. Minä sanon, että tämä on toiveikas. Kukaan ei juurikaan täällä kehu sitä, että takuueläkettä korotetaan, mutta se on äärettömän tärkeä asia. Tämä Lex Lindström on äärettömän tärkeä asia. Ja kun me olemme viime kaudella lukuisia kertoja yt-neuvottelujen aikaan puhuneet, että kuka kuuntelee (Puhemies koputtaa) sitä työtöntä, minkälaisen tuen me hänelle annamme, niin nyt me annamme tuen, työtöntä kuunnellaan, ja hän saa mennä kertomaan asioistaan. Se ei ole mitään pakkopullaa eikä sellaista pakotetta, vaan tarkoitus on hyvä ja tarkoitus on se, että kuunnellaan, mille siellä (Puhemies koputtaa) todellisessa mielessä tuntuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-23T15:36:16,2016-09-23T15:38:24,Tarkistettu,1.1 2016_89_63,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä talousarvioesitys todellakin on laadultaan sellainen, että se kasvattaa eriarvoistumiskehitystä. Ne suurimmat ongelmat liittyvät siihen, että vaikka tätä perusturvaa nostettiin 2010-luvulla — asumistuen taso nousi merkittävästi ja perusturvan taso nousi — silti se on alhainen jo nyt lähtökohdiltaan. Kun tässä esityksessä nyt näitä KEL-indeksisidonnaisia etuisuuksia leikataan ja asumistukien vuokrakattoja tarkistetaan ja jätetään tekemättä ne tarkistukset eli asumistuki heikkenee, niin me tiedämme samaan aikaan, että vuokrat nousevat noin 2,7 prosenttia, eli käytännössä kansalaisten ostovoima tulee kaiken kaikkiaan heikkenemään merkittävästi niiden osalta, jotka perusturvalla elävät. Se on 2 prosentin luokkaa, mitä ostovoima heikkenee, asiantuntijat sanovat. Tämä eriarvoistumisen kasvun salliminen on itse asiassa, arvoisa ministeri, teidän hallitusohjelmanne kirjausten vastaista, ja haluaisin kuulla: millä tavalla hallitusohjelmaa sitten noudatetaan? Jos sinne kirjoitetaan kauniita sanoja siitä, että eriarvoistumiskehitystä kavennetaan, niin sitten kuitenkin tällä politiikalla, näillä toimenpiteillä tullaan sitä kasvattamaan. Sitten vielä tähän, että vaikka nämä ensisijaiset etuisuudet ovat se, jolla ihmisten pitäisi pystyä sitten hädän tullen, kun on työttömyyttä ja sairautta, tulemaan toimeen, että ei tarvitse siihen viimesijaiseen toimeentulotukeen turvautua, niin nyt tulee käymään niin, että iso joukko tippuu tälle, ja siitä syntyy se kannustinloukku päästä töihin, hakeutua töihin, koska toimeentulotuki pienenee aina euro eurolta sen mukaan (Puhemies koputtaa) kuin tuloja tulee. Tämä on se iso asia, johon toivoisin, että hallitus vielä puuttuisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-09-23T15:38:32,2016-09-23T15:40:41,Tarkistettu,1.1 2016_89_64,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa, että ministeri on vielä paikalla. Minusta se on tärkeätä, koska ollaan ihan viime hetkillä talousarviota käsittelemässä, ja kyllä nyt tässä ensi vuoden budjetissa on sellaisia ongelmia, joihin on syytä kiinnittää huomiota. Minusta isoin juttu on oikeastaan se, että tämän hallituskauden aikanahan on lähdetty siitä, pääministeri Sipilän sanoin, että tullaan käytännössä tasapainottamaan valtiontalous tavalla, jossa enää ei velkaannuta. Nyt on ihmeellistä se, että näinhän ei tule ollenkaan tapahtumaan, ja se on minusta tässä ihmeellinen asia, koska tosiasiassa tämä hallitus näyttää olevan paljon parempi mainostamaan asioita — toteutuvatko ne vai eivätkö, se on sitten toinen asia. Mutta erityisesti on nostettava esiin, että viime hallituskaudella kuitenkin pystyttiin lähes puolittamaan edeltävältä kaudelta jäänyt ja peritty alijäämä. Nythän tulee tapahtumaan niin, että vuonna 2019 saavutetaan se, mihin edeltävä hallitus jäi. Käytännössä tässä tullaan velkaantumaan näiden seuraavien vuosien aikana 5,5 miljardin tahtia, joka johtaa siihen, että velkaantumiskehitys ei pysähdykään, toisin kuin ollaan väitetty. Eli velaksi eläminen, joka on ollut Sipilänkin suuri huoli, ei vaivaakaan tätä hallitusta, koska velkaantumiskehitystä ei tulla pysäyttämään. Vuoden 2021 lukujen perusteella on ilmoitettu hallituksen kalvoilla, jotka esittelevät budjettia, että velkaantuminen pysähtyisi, mutta niitä toimia, joilla tämä velkaantuminen pysäytettäisiin, ei ole olemassa, jolloin käytännössä tämä hallituskausi päättyy siihen, että saavutetaan vain edeltävän hallituskauden perityn alijäämän taittaminen. Tältä osin minulle on suuri pettymys se, että me olemme nyt tilanteessa, jossa sanotaan, että suomalaisten pitää säästää, perusturvasta pitää merkittävästi leikata ja jossa tosiasiassa sitä ei tehdä sen takia, että Suomessa velkaantumiskehitys loppuisi. Minulle Porissa kävi eräs eläkeläismies sanomassa, että kyllä me voimme tasapainottaa valtion budjetin, jos me lopetamme tämän velaksi elämisen. Mutta se ei riitä ihmisille selittämään tätä, kun velaksi eläminen nyt ei lopu. Ja erikoista tässä on se, että kun velaksi eläminen ei lopu, niin samaan aikaan kuitenkin jostakin löytyi rahaa 1 miljardi euroa siihen, että taloutta voidaan kuitenkin lihottaa näillä merkittävillä verojen kevennyksillä. Sen me myönnämme, että kiky-sopimuksessa ostovoiman turvaamiseksi on sovittu, että näitä verojen kevennyksiä tehdään 515 miljoonalla, mutta paljon tulee myös sellaisia uusia tukia ja etuuksia niille, jotka pärjäävät jo erityisen hyvin. Siksi minä kyllä olen huolissani, ministeri Mattila, siitä, miten te jaksatte tällaisena aikana puolustaa näitä etuuksien valtavia leikkauksia, jotka oltaisiin voitu kattaa sillä, että oltaisiin arvioitu myös tulopuolella, onko varaa menopuolella lisätä merkittäviä etuuksia niille, joilla jo menee hyvin. Kyllä minun täytyy sanoa, että nämä esimerkit esimerkiksi siitä, että apteekkarille jää merkittävästi enemmän lisäarvoa sen vuoden työstä kuin jää sellaiselle ihmiselle, joka on erittäin pienellä palkalla tai jopa etuuksilla — kun ostovoimasta lähtee 6 prosenttia tämän hallituskauden aikana heiltä, jotka ovat perusturvan varassa — on häikäilemätöntä politiikkaa. Se on sanottava. Ja se, millä tavalla luotaisiin työmarkkinoille sellaisia kannustimia, että ihmiset todella nousisivat perusturvasta käytännössä työmarkkinoille: kyllä nämä kannustimet, jotka nyt tässä luodaan tukkeeksi, ovat sensuuntaisia, joista ei hyvää heilahda. Nyt tullaan pakottamaan ihmisiä niin paljon toimeentulotuelle, jonka ongelma on tietenkin se, että silloin joutuu pohtimaan monet kerrat, voiko ottaa työtä vastaan, ja siltä osin tämä lyö hallituksen työllistymistavoitetta korville. Lisäksi tähän liittyy se, että asumisen enimmäistuet jäädytetään, ja se ei minusta ole kyllä kauhean fiksua. Ei pääkaupunkiseudun näkökulmasta — sitä on pyritty korjaamaan — mutta myöskään koko Suomen näkökulmasta, muiden kasvukeskusten näkökulmasta ei ole hyvää politiikkaa, että ollaan lähdetty tälle tielle. Nyt ollaan tilanteessa, jossa myös tältä puolelta luodaan työllistymiselle sellaisia esteitä, jotka maksavat meillä muualla aika paljon. Viime kädessä kaikki tämä olisi voitu välttää, jos olisi voitu jättää välistä ahneus siihen, että räätälöidään monenlaisia tukia omalle porukalle, (Puhemies koputtaa) joka niitä ei tarvitse.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-09-23T15:40:43,2016-09-23T15:45:52,Tarkistettu,1.1 2016_89_65,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Krista Kiurulle muistutan vain, mitä pääministeri täällä tämän budjettikeskustelun yhteydessä muistutti tästä velkaantumiskehityksestä. Tavoitehan on se, että me saamme työllisten määrän nousemaan 110 000 uuden työpaikan kautta tilanteessa, jossa meillä on talouden kasvua ja että vuonna 2021 velkaantuminen taittuu. Näinhän pääministeri täällä meille opetti, ja tämä löytyy taulukostakin täältä budjetista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-09-23T15:45:57,2016-09-23T15:46:25,Tarkistettu,1.1 2016_89_66,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Ja vielä edustaja Kiuru.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_67,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta oli ihan hyvä, että edustaja Anttila kiinnitti huomion siihen, että kyllä tämä velkaantumisen taittaminen on hallituksen suunnitelmissa, mutta minä yritin teille vain analysoida niitä asiantuntijoiden lukuja, jotka sanovat, että velkaantuminen ei siis taitukaan. Se ei taitukaan, mutta sillä perustellaan näitä esimerkiksi täällä STM:n pääluokassa olevia megasuuria leikkauksia. Ja sitä ei voi perustella, kun samaan aikaan 2 miljardilla eurolla lasketaan tätä kokonaisveroastetta, kun hallituksen tavoitteena oli pitää se paikallaan. Kyllä tässä ahneus on nyt tullut eteen. Ja sen takia täällä esimerkiksi ministeri Mattila sitten selittelee, että näitä etuuksia täytyy leikata. Johonkin sitä rahaa näyttää menevän, ja siksi minun mielestäni olisi rehellistä sanoa tästä velaksi elämisestä, että velaksi voidaan elää silloin, jos kaikkein suurituloisimmille suomalaisille hankitaan etuuksia ja sen maksavat kaikkein köyhimmät ihmiset Suomessa, ja se käy. Mutta ei kannata sanoa, että velkaantuminen loppuu nyt kun nämä etuudet täältä leikataan. (Puhemies koputtaa) Näin ei ole.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-09-23T15:46:27,2016-09-23T15:47:30,Tarkistettu,1.1 2016_89_68,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Nyt edustaja Kiljunen, ja sitten ministerillä vielä puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_69,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Ensinnäkin edustaja Anttilalle haluan sanoa sen, että meidän kaikkien yhteinen tavoite on se, että meidän työllisyys paranisi ja työllistettävien määrä kasvaisi, mutta valitettavasti teidän päätöksillänne tämä tulee entisestään vaikeutumaan, ja siinä mielessä täytyy sanoa, että asetan nyt paljon toiveita myös ministeri Mattilalle, että hän keskustelee näistä asioista ministeri Lindströmin kanssa, mistä äsken tuossa edellisissä puheenvuoroissani mainitsin. Mutta sitten toinen asia, vaikka nyt valitettavasti edustaja Juvonen lähti: Täällä istunnoissa on monta kertaa puhuttu siitä, miten hienoa on se, että meidän työttömiä haastatellaan kolmen kuukauden välein. Sekin on hyvä, että työttömät pääsevät työvoimatoimistoon ja pääsevät tuomaan omia näkemyksiään ja asioitaan ja heille tehdään asiakassuunnitelmat. Mutta se ei riitä. Ne suunnitelmat eivät riitä, jos niitten seurauksena ei ole todellisia toimenpiteitä. Mutta sitten toinen puoli tätä tarinaa on se, että nyt olemme saaneet tietää, että jos tämmöinen työtön ei ole tämän kolmen kuukauden aikana osoittanut olevansa töissä muutamia päiviä tai osoittanut olevansa aktiivinen, niin hän saa karenssin tästä, ja sen seurauksena hän menettää yhdeltä päivältä työttömyyspäivärahansa. Elikkä ei voi olla, että tämän kolmen kuukauden haastattelun tavallaan tavoite on se, että ihmisiä rangaistaan siitä, jos he eivät ole työelämässä tai osoita olevansa aktiivisia. Tämä ei ole sitä, mitä sosialidemokraatit ajattelevat, mutta tuemme sitä, että työvoimatoimistoissa ihmisiä haastatellaan, heitä tuetaan, heitä kannustetaan, heille etsitään työpaikkamahdollisuuksia ja sitä kautta vahvistetaan heidän työllistymistään. Tämä on meidän yhteinen tavoite, mutta ei tämä rankaiseminen, mikä tässä nyt on tullut esille tässä yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-23T15:47:30,2016-09-23T15:49:38,Tarkistettu,1.1 2016_89_70,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Vielä näyttäisi edustaja Kiurulla olevan puheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_71,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Puhemies! Minusta on kuitenkin tärkeä antaa myös valoa tulevaisuuteen ministeri Mattilalle, joka nyt on aloittanut ja jättänyt nämä edustajatoimet taakseen. Toivon, että ottaisitte tosiaan kopin siitä, voisiko ministeri Lindströmin kanssa neuvotella näistä kannustinloukuista, jotka tulevat myös tällä puolella esiin. Me teemme valtavasti täällä oppositiossa töitä, että ei näitä päivähoitomaksuja korotettaisi. Ja on tässä tunnustettava, että sama työhän oli myös minulla viime hallituskaudella edessä mutta silloin en lähtenyt viemään sellaista uudistusta eteenpäin, joka olisi kannustinloukkuja aiheuttanut lisää, ja sen takia sitten viime hallituskaudella päivähoitomaksuja ei korotettu. Nyt tämä valtiovarainministeriön unelma lopulta hylättiin sen takia, että huomattiin, että siihen liittyy kannustinloukkuja. Nyt tältä osin toimeentulotuen varaan jääminen on yksi iso kannustinloukku työllistymisen näkökulmasta ja tämän työllisyysasteen noston kulmasta, joka on meidän yhteinen tavoitteemme, niin varmaan pitäisi vielä katsoa näitä kannustinloukkuja, mitä kaikkea myös tällä puolella on. Ja minä pelkään, että tuo asumistuen enimmäismenotason jäädyttäminen on yksi sellainen kysymys, että voiko näissä isoissa kaupunkikeskuksissa samalla tavalla työllistää. Että koko tässä paletissa on näitä kannustinloukkoja. Kehotankin kyllä innokkaasti Mattilaa ottamaan kantaa näihin jatkossa, että saadaan tästä sellainen kokonaisuus, joka ainakaan ei löisi tuota isoa työllisyystavoitetta korville, koska sitähän me kaikki täällä salissa yhteisesti kyllä kannatamme. Lisäksi toivoisin, että nyt kun teidät tunnetaan kuitenkin tämmöisenä napakkana naisena, niin ottaisitte tähän nuorisotakuuseen aika tiukan, myötäsukaisen otteen, koska iso kysymys on myös se teidän tontillanne, että 20—24-vuotiaista nuorista miehistä jo yli 20 prosenttia ei ole koulutuksessa eikä töissä, (Puhemies koputtaa) ja 15 prosenttia samanikäisistä naisista. Että työtä ja kannustinongelmia riittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-09-23T15:49:41,2016-09-23T15:51:48,Tarkistettu,1.1 2016_89_72,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Vielä edustaja Anttilalle puheenvuoro, ja sitten toivon, että sallimme ministerille puheenvuoron ja teemme tilaa sille, että hän pitkän, pitkän matkan jälkeen pääsee sitten sen jälkeen kotia kohti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_73,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Krista Kiurun puheenvuoron johdosta pieni oikaisu. Jos oikein kuulin, te puhuitte 2 miljardin euron veronkevennyksistä. Minun matematiikkani ainakin näihin budjettitietoihin liittyen lähtee siitä, että kun otetaan aikaisemmin tehdyt huomioon, niin ollaan noin lähes miljardissa, ja ne on pääosin ohjattu ja ohjataan pieni- ja keskituloisille ja tätä kautta ostovoimaa lisäämään eli suomalaista kansantaloutta pyörittämään. Ei kannata ihan niin synkillä maalata, kun ei ole faktat pohjana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-09-23T15:51:49,2016-09-23T15:52:37,Tarkistettu,1.1 2016_89_74,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Ja vielä edustaja Kiuru.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_75,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että tämä tuli esiin, nimittäin tämähän on ihan tämän viikon tieto. Niin mekin ajattelimme aikaisemmin. Mutta nyt kun tätä budjettiesitystä on tarkemmin ruodittu, selvisi tosiaan, että ministeri Orpo ja kansliapäällikkö Hetemäki ovat vahvistaneet, että kokonaisveroaste, siis kokonaisveroaste, laskee 1 prosentilla, ja se tarkoittaa 2:ta miljardia euroa. Tämän kävin vielä itse Hetemäeltä varmistamassa, että se on varmasti 2 miljardia euroa. Sain siitä muuten laskelmat vielä. Että minä voisin toimittaa ne edustaja Anttilan sähköpostiin. Mutta näin se on, että 2 miljardia euroa, ja näistä paljon parjatuista koulutusleikkauksistakin olisi kaksi kolmasosaa voitu jättää tekemättä tai vaihtoehtoisesti kokonaan nämä etuusleikkaukset olisi voitu jättää tekemättä. Kyllä se näin nyt on. Meille, ketkä pyysimme, todella Hetemäki toimitti lisätietoa siitä, että kokonaisveroasteen paikalla pysymättä jäämiseen ja sen tietoiseen 1 prosentin laskuun johtaa tämä. Ja sillä ei pysty selittämään sitä tosiasiaa ja sitä faktaa, että näiden etuuksien varassa olevien ihmisten ostovoima tällä hallituskaudella tulee laskemaan 6 prosentilla näiden riippumattomien selvitysten mukaan. Sitten jos me ajattelemme, että olisi pitänyt tämä ottaa huomioon, silloin tietenkin olisi valittu erilainen verovipu. Nythän tällä verovivulla, joka otettiin, lähtökohta on se, että kun kaikille prosentuaalisesti samalla tavalla jaetaan, niin kaikkein suurituloisimmat hyötyvät siitä useilla sadoilla jos ei tuhansillakin euroilla vuodessa, kun kaikkein pienituloisimmat ihmiset, myös palkkatyössä olevat ihmiset, tienaavat tällä samalla veronkevennyksellä ostovoiman tukemiseksi paljon, paljon vähemmän, eli tämä ostovoiman vaaliminen ei valitettavasti pidä paikkaansa. Se oli minulle suuri pettymys, koska sitä olisi voinut verotuksella kuitenkin ohjata, mutta siinä päätettiin nyt pelastaa Suomen kaikkein suurituloisimmat, koska heillähän rankinta on tällaisena vaikeana aikana. — Ja tämä tietenkin oli, niin kuin tiedätte, (Puhemies koputtaa) tällainen hirtehinen huomio tähän iltaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-09-23T15:52:38,2016-09-23T15:54:46,Tarkistettu,1.1 2016_89_76,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,Ja vielä viimeinen puheenvuoro ministerille.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_89_77,89/2016,2016-09-23,12.59,15.57,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia, kun puhemies kantaa huolta kotimatkasta. Ensinnä edustaja Kiljusen esiin nostamat asiat näistä työttömien haastatteluista. Ne ovat varmasti nyt ehkä enempi siellä ministeri Lindströmin tontilla, mutta kuten todettu on, yhtymäkohtia on meidän kahden ministerin ministeriöiden asioitten välillä. Se, että työttömiä nyt haastatellaan kolmen kuukauden välein: Kyllä minä haluan ajatella kuitenkin suomalaisesta viranomaistoiminnasta siinä mielessä semmoista ihan positiivistakin, että siinä olisi semmoinen elementti, että pidetään huolta ihmisistä, heidät kohdataan kasvokkain, että se ei ole mitään sähköistä asiointia pelkästään tai se väli ei olisi pidempi. Mutta minä olen ymmärtänyt niinkin — korjatkaa nyt, jos tämä on väärin — että muistaakseni Norjassa, tai oliko joku muu Pohjoismaa, se haastattelujen tai siis tapaamisten väli on jopa lyhyempi tai se on jotenkin kontrolloidumpi — tai onko se elementti olemassa sitten siitä kontrollista, en tiedä. Vielä näistä haastatteluista haluaisin todeta senkin, että meillä on myös tutkittua tietoa pitkäaikaistyöttömien haasteellisista elämäntilanteista, ja sitä tutkimustietoa kannattaa ehdottomasti käyttää hyväksi. Esimerkiksi työterveyslääkäri Raija Kerätär on tehnyt väitöskirjan, jossa katsotaan tämmöistä monialaista työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointia pitkäaikaistyöttömällä — että tätä tutkimustietoa sitten soisin heille. Mutta sitten vielä noista kannustinloukuista, kun ne tulivat tässä esiin: Totta kai kannustinloukkuja täytyy perata läpi. Minusta se on ihan keskeinen osa hallitusohjelmaa: se on kirjattu, että kannustinloukut käydään läpi, ja se liittyy myös siihen, että normeja puretaan niin vaadittaessa. Toki normeilla on myös hyvä tarkoitus, maatahan hallitaan lailla, johdetaan lailla. — Kiitoksia keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2016+5.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-09-23T15:54:49,2016-09-23T15:56:54,Tarkistettu,1.1 2016_90_1,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_90_2,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kun hallitus arvioi perusteita talousarvioesitykselleen, niin keskiöön nousi työllisyys ja sen tukeminen. Ja yhtenä keskeisenä elementtinä työllisyyden tukemiseksi, sen taustalla olevan kotimaisen kysynnän vahvistamiseksi ja työllisyyden edellytysten parantamiseksi tehtiin kilpailukykysopimuksen yhteydessä veroratkaisu, 515 miljoonan veroratkaisu, jolla tehdään aitoa veronkevennystä kaikkiin tuloluokkiin 0,6 prosenttiyksikköä. Tämän lisäksi veroperusteisiin tehdään inflaatiotarkastus, joka estää ansiotulojen tulotason ja kustannusnousun myötä tulevan automaattisen veronkiristyksen. Minusta tämä on hyvin perusteltu linja tilanteessa, jossa me emme ole saaneet meidän vientiämme halutulla tavalla vetämään. Meidän vielä heiveröinen, noin prosenttiyksikön talouskasvumme perustuu kotimaiseen kysyntään, kotimaiseen kasvuun, ja tällä työn ansiotulojen verotuksen keventämisellä hallitus haluaa tukea etupainotteisesti — hallitusohjelman mukaisesti kylläkin — kotimaista kysyntää, kotitalouksien ostovoimaa ja sitä kautta meille tärkeää työllisyyttä. Taustalla on hyvä huomioida, että hallitusohjelman mukaisesti jo viime vuonna teimme 450 miljoonan työtulovähennyksen pieni- ja keskituloisille, joka on merkittävä sekä työn vastaanottamisen kynnyksen laskemiseksi, työnteon kannustamiseksi, työn verokiilan alentamiseksi että myöskin oikeudenmukaisuuden ja tulojaon näkökulmasta. Lisäksi ansiotulojen verotukseen vaikuttavia uudistuksia, jotka löytyvät budjetista, on kotitalousvähennyksen korvausprosenttien korottaminen 5 prosenttiyksiköllä, eli työkorvauksesta voi vähentää 45 prosentin sijasta 50 prosenttia, ja kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksetusta palkasta voisi vähentää nykyisen 15 prosentin sijasta 20 prosenttia. Nämä ovat korjauksia oikeaan suuntaan. Tähän käytetään 40 miljoonaa euroa. Tällä halutaan tukea kotimaista pienpalveluiden kysyntää ja kannustaa teettämään pientyötä ja torjumaan harmaata taloutta. Lisäksi tällä voidaan parantaa hieman sitä kykyä, joka kotitalouksilla on, hankkia esimerkiksi vanhusten palveluihin, kotipalveluihin, tarvittavaa lisäapua. (Vasemmalta: Keillä on, keillä ei!) Edelleen perustemuutoksia: Työnantajan entiselle työntekijälleen 6 kuukauden ajan työsuhteen päättymisen jälkeen järjestämä terveydenhuolto säädettäisiin verovapaaksi eduksi. Tämä liittyy kiky-kirjaukseen, jonka mukaan työnantaja on velvollinen järjestämään työterveyshuollon 6 kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen tietyissä olosuhteissa. Lisäksi hallituksen esitys pitää sisällään teknisiä tarkastuksia vapaaehtoisten lisäeläkkeiden eläkeikiin. Arvoisa puhemies! Minusta hallituksen veropoliittinen linja on kotimaista työllisyyttä, työntekoa, ostovoimaa ylläpitävä. Se on oikeudenmukainen ratkaisu, kun katsotaan koko veropolitiikan keskeiset elementit. Ja haluan vielä sitäkin korostaa, että tämä sama noin 0,6:n, 0,5 prosenttiyksikön alennus ulotetaan myöskin eläketuloon.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-27T14:05:44,2016-09-27T14:09:47,Tarkistettu,1.1 2016_90_3,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Kaikkien palkansaajien veroaste siis laskee ensi vuonna noin 0,5 prosenttia. Veronkevennyksiä tehdään kaiken kaikkiaan tuo 515 miljoonaa, ja niin kuin valtiovarainministeri Orpo kertoi, myös eläkeläiset ja kaikkein pienituloisimmat, jotka eivät maksa veroja, on huomioitu tässä verokokonaisuudessa. Näin siis hallitus huolehtii siitä, että myös eläkeläisten ostovoima vahvistuu ja heille tulee sama kevennys kuin palkansaajille. Koska kaikkein pienituloisimmat eivät maksa lainkaan veroa, kaikista pienituloisimmille suunnataan tämän kevennyksen lisäksi tuo noin 30 miljoonan euron maksujen alennus. Tämä valmistelu on paraikaa työn alla, ja uskon, että tällä tavalla me pystymme takaamaan, että ihan jokaisen suomalaisen ostovoima näinä vaikeinakin aikoina edes hivenen vahvistuu. (Vasemmalta: Höpö höpö!) Kilpailukykysopimus, josta päästiin lopulta sopuun pitkän väännön ja neuvottelujen jälkeen — kiitos siitä — keventää työn verotusta noin 100 miljoonalla eurolla. Tämä kevennys painottuu pääasiassa siis suurempituloisiin, ja tämän takia hallitus on kohdistanut oman veronkevennyksensä, joka on suuruudeltaan siis noin 290 miljoonaa euroa, nimenomaan pieni- ja keskituloisille, jolloin heidänkin kohdallaan päästään tähän noin 0,5 prosenttiyksikön veronkevennykseen kaikissa tuloluokissa. Itse pidän tätä erinomaisena ja hyvänä asiana. Tällä tavalla lisätään ostovoimaa, tällä tavalla lisätään kotimaista kysyntää ja samalla poistetaan työllistymisen esteitä ja myös pienennetään verokiilaa. Se on varmasti hyvä asia tällaisena talouden vaikeana aikana. Tuloveron kevennys kompensoi siis kilpailukykysopimuksessa tulevan lisämaksurasituksen, joka siirtyy siis työnantajilta palkansaajille, mutta ei siis pelkästään kompensoi, vaan se myöskin alentaa jokaisen suomalaisen veroastetta noin 0,5 prosenttiyksiköllä. Tämä on minun mielestäni hyvä ratkaisu ja vahvistaa sitä työn linjaa, jota hallitus on tällä kaudella halunnut esillä pitää. Tätä samaa ajatusta vahvistaa myös kotitalousvähennys. Jo viime viikolla budjettikeskustelussa en ymmärtänyt sitä arvostelua, mikä kotitalousvähennyksen kevennystä kohtaan tuli, sillä sillä tavalla on moni työtön, moni yrittäjä, moni yksinyrittäjä saanut lisää työtä tässä maassa ja kotitalousvähennys on ollut varmasti viime vuosina yksi tehokkaimpia uusia työllisyyttä lisääviä ratkaisuja. Minun mielestäni on hyvä, että sellainen mahdollisuus on jatkossakin ja sitä parannetaan. Arvoisa puhemies! Veroratkaisuun sisältyy myös muita verotuksen muutoksia, joista itse pidän erittäin myönteisinä arvonlisäveron maksuperusteisuuteen siirtymistä ja yrittäjävähennystä. Mutta kun tänään pääasia keskustelussa on näissä tuloveroratkaisuissa vuoden 2017 osalta, niin päätän puheeni siihen kiitokseen, että ostovoiman vahvistumisesta pidetään huolta niin, että se nimenomaan kohdistetaan kaikille työtätekeville eikä unohdeta myöskään eläkeläisiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-27T14:09:54,2016-09-27T14:14:18,Tarkistettu,1.1 2016_90_4,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,Käydään hetki kuitenkin vielä puhujalistaa läpi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_5,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan oikein, todellakin, Sipilän hallitus jatkaa määrätietoista työtään työllisyyden ja yrittäjyyden ja hyvinvoinnin hyväksi. Todella viime vaalikaudella, kun ei pystytty tekemään muita ratkaisuja, niin verotusta kiristettiin hyvin mittavasti, ja totta kai se on Suomen kilpailukykyä heikentänyt. Pidän erittäin hyvänä sitä, että syntyy yhteiskuntasopimus ja sitä kautta voimme nyt työn verotusta todellisuudessa keventää. Verotuksen suurin ongelma on kuitenkin ankara työn verotus Suomessa. Se luo kannustinloukkuja ja vie myöskin tietenkin ostovoimaa. On hyvä asia myöskin, että hallitus määritellysti edistää yrittäjyyttä ja tuo nyt henkilöyritykset, toiminimet, maatalouden harjoittamisen, metsätalouden harjoittamisen vähän lähemmäksi sitä, mitä osakeyhtiöt viime vaalikaudella verotuksessa saivat. Todellakin ministeri Orpo on asettanut työryhmän miettimään yritysverotuksen toimia. Se on hyvä, mutta minusta me tarvitsemme laajemman verotuksen tiekartan, laajemman asiantuntijaryhmän, joka miettii verotuksen uudistamista laajemmin Suomessa siten, että voisimme paremminkin suosia yrittäjyyttä, nimenomaan työllisyyttä ja työn verotusta keventää, kuitenkin huomioiden myöskin oikeudenmukaisuuden. Senkin hallitus on ottanut mielestäni ratkaisuissa kohtuullisesti huomioon. Tällä tavalla tämmöisen verotuksen tiekartan luomalla ensi vaalikaudelle voisimme uudistaa verotusta sillä tavalla kuin on välttämätöntä kovassa kilpailussa, jotta Suomi tältäkin osin edistää työllisyyttä ja uutta Suomen nousua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-09-27T14:14:23,2016-09-27T14:16:03,Tarkistettu,1.1 2016_90_6,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusta täytyy kiittää siitä perusasiasta, että ollaan keventämässä työn verotusta. Vasemmisto-oppositio luonnollisesti tässä salissa on julistanut suureen ääneen sitä, että väärin kevennetty. En pysty käsittämään vasemmiston uskoa siihen, että yksinomaan verottamalla saataisiin hyvinvointia tähän maahan. Tästä nähtiin konkreettinen esimerkki autoveron alennuksen yhteydessä. SDP:n varjobudjetissa jo käytettiin pariinkin otteeseen ne rahat, mitkä sillä verolla muka olisi voitu kerätä, mutta kävikin niin, että verojen lasku toi enemmän verotuloja kuin mitä oli ennen laskua. Joskus vähemmän veroa merkitsee enemmän tuloa. Tuleekin mieleen, että onko tämä väärin sammuttamisen syyttely oikeastaan tässä salissa merkki siitä, että hallituksen linja onkin oikea: kun vasemmisto-oppositio arvostelee, niin se on merkki siitä, että on tehty oikeita ratkaisuja. Omasta mielestäni tämä ratkaisu olisi voinut olla parempikin, myöskin hieman tasapuolisempi pieni- ja keskituloisia kohtaan, ja toivon hallitukselta jatkossa sellaisia linjauksia, joilla näiden veronalennusten lisäksi huomioidaan pieni- ja keskituloisten ostovoima. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäksi se on tärkeää myös kotimaisen kysynnän ja kotimarkkinoiden toiminnan kannalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-27T14:16:03,2016-09-27T14:17:17,Tarkistettu,1.1 2016_90_7,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin täällä on todettu, ansiotuloverotusta kevennetään 515 miljoonaa euroa kaikissa tuloluokissa ja myös eläkeläisiltä. Täällä on myös noussut huolta siitä, miten otetaan pienituloisimmat huomioon. No, siihenkin valtiovarainministeri tietysti vastauksen antoi, eli 30 miljoonaa maksujen kevennyksiä, joita katsotaan sitten tässä myöhemmin, miten ne parhaiten kohdistetaan. Mutta merkittävää on se, että ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen tuloverotusta kevennetään. Se on erittäin merkittävä signaali koko yhteiskunnalle, palkansaajille ja myös sitten yrittäjille, kun mietitään maksuperusteista arvonlisäveroa ja yrittäjävähennystä, jotka tässä yhteydessä myös tulevat. Ne saavat kyllä pk-yrittäjien kiitokset. Merkittävää on tässä suhteessa myös kotitalousvähennyksen nostaminen 50 prosenttiin. Sekin on saanut paljon kiitosta. Perussuomalaiset ymmärtääkin duunaria, yrittäjän arjen — työväenpuolue ilman sosialismia. (Vasemmalta: Ohhoh!) Ja tässä herääkin kysymys, olisiko vasemmisto-opposition mielestä sitten parempi ratkaisu kiristää verotusta. Tästä tietysti mielelläni kuulen opposition näkemyksiä, mitä te tekisitte toisin kuin mitä hallitus näillä minun nähdäkseni hyvillä ratkaisuilla tekee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-27T14:17:17,2016-09-27T14:18:32,Tarkistettu,1.1 2016_90_8,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyseessähän on nimenomaan hallituksen veroratkaisu ja hallituksen tekemät arvovalinnat, ja tietenkin siinä suhteessa on surullista ollut huomata, että puheista huolimatta eduskunnan tietopalvelun laskelmat ikävästi ja surullisesti osoittavat nyt sen tosiasian, että tässä käy nyt niin, että tällä hallituksen veroratkaisulla kokonaisuudessaan se pienituloinen saa vähän ja isotuloinen saa paljon enemmän. Eli kun täällä näihin työväenpuolueisiin viitattiin, niin kyllä se niin, kuulkaa, käy, että joku pienituloinen lastenhoitaja saa kympin pari ja hyvin suurituloinen johtaja sitten saa toistasataa veronkevennyksiä. (Timo Heinosen välihuuto) Tietenkin aiheellisesti silloin voidaan kysyä sitä, onko näinä aikoina tarkoituksenmukaista tehdä sen kaltainen veroratkaisu, joka kaikista eniten palvelee yli 7 000 euroa tienaavien ostovoimaa. Onko meillä siihen näinä vaikeina aikoina varaa? Toisin kuin täällä aiempi kokoomuksen puhuja todisti, niin eläkkeensaajan ostovoima, oli surullista katsoa (Ben Zyskowiczin välihuuto) tämä tietopalvelun laskelma, joka — täysin toisin kuin annettiin ymmärtää muun muassa kyselytunnilla pari viikkoa sitten — osoittaakin, että valtaosan eläkkeensaajista ostovoima laskee näiden päätösten seurauksena. (Ben Zyskowicz: Onko siinä se 30 miljoonaa mukana?) Se johtuu siitä yksinkertaisesta hallituksen valinnasta, että hallitus päätti leikata muun muassa eläkkeiden indeksejä. Kokonaisvaikutus toimii nyt tällä tavalla. Mitä tulee tähän eläkkeensaajan ja palkansaajan veroeroon, niin todettakoon, että hyvä, että tällä kertaa veronkevennykset annettiin myös eläkkeensaajille. SDP on tätä vaatinut koko syksyn, koko kevään, ja näin kävi nyt. Mutta valitettavasti sitä veroeroa, jonka tälle vuodelle hallitus teki, ei tässä korjata. Itse asiassa tietyissä tuloluokissa se veroero jopa isonee, ja se edelleen tässä sitten jää hallituksen korjattavaksi. (Olavi Ala-Nissilän välihuuto) Tosiasia on, arvoisat hallituspuolueiden edustajat, että valtaosalla eläkkeensaajista ostovoima laskee ja nämä palkansaajien verotukset kohdistuvat enemmän suurituloisille ja vähemmän sille pienelle ihmiselle, joka sitä ostovoimaa niin kovasti jokapäiväisessä elämässä tarvitsee. Kun veroratkaisujen profiili on tämä ja samaan aikaan hallitus leikkaa muun muassa työttömyysturvaa, hallitus leikkaa opiskelijoiden toimeentuloa, hallitus leikkaa eläkkeensaajilta, hallitus leikkaa vanhusten palveluista ja kaikesta tästä, niin tulee mieleen kysyä kysymys siitä, että kun puhutaan kansakunnan eheydestä, niin miten hallituksen budjettipäätökset toteuttavat tätä tavoitetta. Miten hallitus arvioi sitä, kuinka hallituksen omat budjettipäätökset lisäävät eriarvoistumista tässä yhteiskunnassa? Sitä me sosialidemokraatit kysyimme hyvin vakavasti viime viikolla pääministeriltä moneen kertaan, ja hän ei halunnut arvioida eduskunnalle sitä, miten nämä hallituksen päätökset vaikuttavat eriarvoistamiseen. Itseäni oikeastaan harmitti ja jopa kiukutti se tosiasia, että kyselytunnilla pääministeri kertoi, että häntä harmittaa, että hyväosaiset eivät ole vapaaehtoisesti osallistuneet näihin talkoisiin. Tässäpä kysymys: vapaaehtoisesti? Kun meillä olisi tässä tuloverolaki, missä nyt olisi ihan mahdollista verotuksen keinoin tehdä sellaisia ratkaisuja, että myös se hyväosainen, se parempiosainen, se johtaja, yritysjohtaja, myös osallistuisi enemmän, silloin ei tarvitsisi täällä pääministerin vastailla eduskunnalle, että voi harmi kun vapaaehtoisesti, samaan aikaan kun se perusduunari, se eläkkeensaaja ja se työtön ihminen maksaa ne veronsa. Tästä on ollut kysymys, puhemies, ja mielestäni nämä kysymykset, mitä olemme esittäneet, ovat olleet täysin aiheellisia. SDP:llä on oma verovaihtoehto. Siinä pieni- ja keskituloinen palkansaaja, eläkkeensaaja saisi vähän enemmän ja hyvätuloiset eivät saisi näitä runsaita veronalennuksia. Sanottakoon tähän loppuun vielä, puhemies, että kun täällä puhuttiin kotitalousvähennyksestä, niin tässä SDP:llä oli hyvä esitys hallituspuolueille. Tehdäänkin niin, että oikeasti edistetään työllisyyttä, oikeasti edistetään ihmisten kotien korjaamista ja ulotetaan kotitalousvähennys myös kerrostaloille ja rivitaloille, niissä asujille. (Toimi Kankaanniemen välihuuto) Ne kodit vaativat korjaamista, ja tässä meiltä hyvä kehittämisehdotus, johon hallituspuolueilla on oikein mahdollista tarttua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T14:18:33,2016-09-27T14:23:48,Tarkistettu,1.1 2016_90_9,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,Vielä edustaja Harakka.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_10,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus kehuu, että se on antanut veronalennuksia pieni- ja keskituloisille. On kuitenkin syytä huomata, että hallitus omilla verotoimillaan myös alentaa kaikkein suurituloisimpien verotusta. Ylimmän tuloluokan verorajaa lasketaan tässä taloudellisessa tilanteessa, näissä talkoissa, 0,25 prosenttiyksikköä samaan aikaan, kun pienten eläkkeiden ostovoima supistuu. On aivan ainutlaatuista, miten tämä hallitus huolehtii sen kaikkein varakkaimman 1 prosentin eduista (Jukka Gustafsson: Perussuomalaiset on hallituksessa!) paitsi tässä tuloverokevennyksessä myös miljoonaperintöjen veroalessa ja kuuluisassa apteekkarivähennyksessä. On positiivista, että työtulovähennystä kasvatetaan. Myös viime hallitus kasvatti sitä joka ikinen vuosi. Sitä taas on vaikea ymmärtää, miksi tuo pienituloisten tuki ulottuu 127 000 euron ansioihin asti. Sosialidemokraattien vaihtoehto, myös tänä vuonna, tarkoittaa monen satasen hyötyä pieni- ja keskituloisille, siis keskipalkkaan, 40 000 euroon, asti, mutta ei jo valmiiksi kaikkein suurituloisimmille. Pääministeri Sipilä tosiaan harmitteli täällä viime viikolla, että suurituloiset eivät nyt ole vapaaehtoisesti osallistuneet näihin talkoisiin, (Eero Heinäluoma: Yllätys!) joissa köyhät ja kipeät, työttömät ja opiskelijat saavat kyllä kärsiä. Pääministerin ei kuitenkaan tarvitse rukoilla hattu kourassa, vaan hänellä on työkalu: verotus. Työn verotusta on syytä alentaa mutta oikeidenmukaisesti, ennen kaikkea pieni- ja keskituloisille, jotta työn vastaanottamisen kynnys laskee. Siis verotuksen pitää tähdätä työn lisäämiseen, ei eriarvoisuuden lisäämiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-27T14:23:51,2016-09-27T14:25:38,Tarkistettu,1.1 2016_90_11,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,Nyt on mahdollista käydä debattia. Pyydän ilmoittautumaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_12,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty jo hyvää pohjakeskustelua, jota kommentoin lyhyesti. Edustaja Viitanen kertoi meille monista surunsa aiheista, ja tunnen kyllä suurta empatiaa, koska surunne on varmasti ollut hyvin pitkäaikainen. Muistellaan esimerkiksi viime vaalikautta, jolloin nimenomaan yhteisöveroa alennettiin sadoin miljoonin, mikä aiheutti vain sen, että me emme saaneet lisää kotimaista kysyntää ja ostovoimaa, vaan ainoastaan suuryritykset rikastuivat, kun taas arvonlisäveroa korotettiin, jolloin yhtäkkiä pienituloiset, ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, joutuivat maksamaan siitä, että saatiin suuryritysten verot alas. Minä ymmärrän, että te koitte surua, ja minä jaoin sen surun silloin. (Susanna Huovisen välihuuto) Meidän on myös hyvä ottaa esiin tämä Harakan esittämä pointti siitä, että työn verotusta on alennettava nimenomaan pieni- ja keskituloisia painottaen. Näin olemme tehneet jo tämän vuoden alusta alkaen, kun työtulovähennystä korotettiin, ja olemme keskittyneet nimenomaan pieni- ja keskituloisiin. Ja vielä täytyy ottaa esiin ministerin esille ottama 30 miljoonan paketti, jolla etsitään aivan uutta innovaatiota siihen, (Puhemies koputtaa) miten voitaisiin pienituloisten verotusta helpottaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-09-27T14:25:47,2016-09-27T14:27:00,Tarkistettu,1.1 2016_90_13,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kilpailukykysopimuksen alennusvaikutushan olisi mennyt suurituloisille ja keskituloisille, ja hallitus oikeudenmukaisesti kohdisti tämän lisäveronkevennyksen pienituloisiin ja myös eläkeläisiin. Ja nyt ihmetellä täytyy tätä sosialidemokraattien verolinjaa: silloin, kun veroja korotetaan, kyllä kelpaa progressiivinen verotus. Se kelpaa myös silloin, kun määritellään päivähoitomaksuja tai sakkoja. Progressiivinen verotus kelpaa silloin. Mutta silloin, kun verotusta alennetaan, se sama prosentuaaliperiaate ei sitten kelpaakaan siinä. (Ville Niinistö: Ei se ole progressiota!) Pitäisikö sitten mennä tasaverotukseen siinä vaiheessa? Eli vähän kuulostaa siltä, että ei ole johdonmukaista tämä verotusajattelu teillä tässä näin. Mutta haluan kiittää hallitusta tästä kotitalousvähennyksen lisäämisestä. Sitä kun katsotaan, en ymmärrä sitä arvostelua, koska  kotitalousvähennystä  käyttävät  hyvin  paljon perheet, 3—5-henkilölukuiset perheet, ja silloin menee perheiden eduksi myös tämä kotitalousvähennyksen käyttö.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-09-27T14:27:00,2016-09-27T14:28:08,Tarkistettu,1.1 2016_90_14,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on puhuttu paljon suomalaisen yhteiskunnan jakautumisesta ja eriarvoistumisesta. Nyt tämä hallituksen verotukseen liittyvä esitys jatkaa tätä hallituksen linjaa: eriarvoistaa, jakaa suomalaista yhteiskuntaa. On ihan selvää, että tämä hallituksen malli keventää verotusta tulee tarkoittamaan sitä, että kokki ja kätilö tulevat saamaan käteensä lisää parikymppiä, kun samaan aikaan suuripalkkainen johtaja, niin kuin täällä on todettu, seitsemän tonnin palkalla ja siitä ylitse, tulee saamaan noin satasen käteensä, noin viisi kertaa enemmän kuin tämä pienituloinen duunari tulee saamaan. Käsitättekö te, ministeri Orpo, sitä, että tämä teidän ratkaisunne, teidän esityksenne, tulee lisäämään suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuutta, jakamaan Suomen kansaa tilanteessa, jossa pitäisi löytää eheyttä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-27T14:28:09,2016-09-27T14:29:02,Tarkistettu,1.1 2016_90_15,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen verotuksen progressio todella tasaa tuloja. Hallitus on varannut tähän 30 miljoonaa. Se myöskin kohdistuisi kaikkein pienituloisimpien toimeentulon parantamiseen ja verotuksen keventämiseen, tai mitenkä noita tehdään. Minusta se on myöskin huomion arvoista tässä, että tämä on otettu huomioon. Minä luulen, että sosialidemokraatit eivät ole tyytyväisiä ennen kuin kaikilla Suomessa on yhtä paljon tuloja. Se siitä. Mutta kyllä meidän pitää myöskin kannustaa ihmisiä työntekoon. Työn verotus on Suomessa suuri verotuksen ongelma. Kun me haluamme työllisyyttä parantaa, niin minusta tämä on oikea linja, ja se, että huomioidaan myöskin eläkeläiset, on oikea linja. Hallituksen politiikka on aktiivista. Minä vielä korostan, että nyt jatkossa me tarvitsemme suurempaa kuvaa ja silloin verotuksen tiekarttaa, mitä tällä vaalikaudella tehdään, jotta Sipilä kakkonen voisi sitten uudistaa verotusta suuremmassa kuvassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-09-27T14:29:02,2016-09-27T14:29:57,Tarkistettu,1.1 2016_90_16,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tässä on kysymys toisaalta siitä, että veroratkaisujen on tuettava aidosti työllisyyttä, ja toisaalta myös siitä, että näinä aikoina, kun joudutaan tinkimään, kyllä kansan tarvitsee kokea, että nämä veroratkaisut ovat oikeudenmukaisia. Silloin kun käy, arvoisa hallitus, arvoisa ministeri Orpo, niin, että kaikkein suurituloisimmilla eniten laskee verotus, sitten on hallituksella varaa laskea miljoonaperintöjen veroa — siis laskea miljoonaperintöjen veroa näinä aikoina — niin kyllä silloin sen oikeudenmukaisuuden perään on hyvä kysyä. Täällä esimerkiksi perussuomalaiset ovat laskemassa nyt ilolla miljoonaperintöjen verotusta, mutta samaan aikaan vaalilupauksista huolimatta bensaveroa nostetaan ja muuta, niin että tämä hallituksen veropoliittinen yhtälö on hyvin kiinnostava. Mitä tulee sitten näihin hallituksen veroratkaisuihin, niin hallitushan tekee tämän ratkaisun niin, että esimerkiksi työtulovähennys hyödyttää vielä 127 000 tienaavia. Siis sillä tavalla voisin sanoa, että hallitus tekisi miehen tai naisen teon, mikäli se korjaisi vielä tätä verolinjaansa (Puhemies koputtaa) ja antaisi pieni- ja keskituloisille enemmän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T14:29:57,2016-09-27T14:31:09,Tarkistettu,1.1 2016_90_17,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen ajatuksesta siitä, että koska nämä kilpailukykysopimuksen vaikutukset olivat kaikkein suurimmat suuri- ja keskituloisiin, niin on syytä sitten omilla veroratkaisuilla huolehtia siitä, että pienituloisille annetaan ja parannetaan heidän ostovoimaansa, täytyy sanoa, että tämä oli hyvin kaunis ajatus. Mutta valitettavasti kaunis ajatus ei aina riitä, jos ei sitä pysty käytännössä toteuttamaan niin, että näin käy. Niin kuin me olemme nyt saaneet selville, niin eduskunnan tietopalvelun laskelmat näyttävät ihan suoraan, että pienituloisimmat saavat tässä kaikkein vähiten. Heidän ostovoimansa lisääntyy vähiten ei vain absoluuttisesti, kuten tietysti aina kävisi, jos on sama prosentti pienemmästä palkasta, vaan myös prosenttiosuuden suhteen. Yli 7 000 euroa ansaitsevat hyötyvät tästä eniten myös prosentuaalisesti. Minusta tämä on kyllä kummallinen arvovalinta. Kotimaisen kysynnän kannalta pienituloisempien ostovoiman lisäys olisi myös työllisyyden kannalta paljon parempi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-27T14:31:09,2016-09-27T14:32:17,Tarkistettu,1.1 2016_90_18,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä nyt tämän budjetin myötä on käynyt ilmi, minkälaista politiikkaa työväenpuolue ilman sosialismia tekee. Se leikkaa kaikista köyhimmiltä ja antaa veronalennuksia suurituloisille, kasvattaa eriarvoisuutta ja tuloeroja tässä maassa. Mutta haluaisin valtiovarainministeriltä kuulla: millä tavalla on työllisyyden edistämisen näkökulmasta perusteltua toteuttaa näitä veromuutoksia niin, että kaikista suurin ostovoiman kasvu tulee suurituloisille, yli 7 000 euroa kuussa ansaitseville? Eikö nimenomaan työllisyyden edistämisen näkökulmasta olisi ollut järkevää kohdentaa nämä veronkevennykset pienituloisten ostovoiman kasvuun, (Ben Zyskowicz: Eihän siltä kannalta eläkeläisille kannattaisi antaa veronalennuksia ollenkaan!) jolloin tämä lisäraha olisi mennyt kulutukseen ja kysyntään? Ja, arvoisa ministeri, lähetin VM:ään kyselyn tämän veroratkaisun työllisyysvaikutuksista, ja sieltä minulle vastattiin, että sen arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 8 000 hengellä. Tämä oli epävarma arvio, se toteutuu pitkällä aikavälillä ja se riippuu myöskin valituista taustaoletuksista. Onko tämä teidän mielestänne kelpo tavoite, kun puhutaan yli puolen miljardin veronkevennyksistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-27T14:32:17,2016-09-27T14:33:29,Tarkistettu,1.1 2016_90_19,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Seuraavaksi edustaja Essayah, jonka jälkeen sitten ministerin vastaus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_20,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiky-sopimuksen vastapainoksi annettu ostovoiman parantaminen on sinällänsä ihan oikeansuuntainen ajatus, mutta täytyy huomioida, että samanaikaisesti hallitus tekee näitä indeksileikkauksia sosiaaliturvaan, jotka vaikuttavat yli 200 miljoonaa euroa, ja nämä sosiaaliturvan leikkaukset useimmiten kohdistuvat sitten kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin ja myöskin pienituloisimpiin ihmisiin. Siellä on lapsiperheitä, siellä on paljon sairastavia ja myöskin pienituloisia eläkeläisiä, jotka sitten joutuvat kärsimään näistä sosiaaliturvaan kohdistuvista leikkauksista. Kotitalousvähennyksen 5 prosentin korotus on sinällänsä ihan oikeansuuntainen, mutta siinäkin täytyy muistaa esimerkiksi se, että kaikkein pienituloisimmat eläkeläisethän eivät pysty hyötymään tästä ja saamaan hoivapalveluita. Ja olisinkin kysynyt ministeriltä: onko mietitty sitä Sitran muutama vuosi sitten esittämää mallia, jossa todettiin, että näille pienituloisimmille voitaisiin kohdistaa esimerkiksi palveluseteleitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-27T14:33:30,2016-09-27T14:34:35,Tarkistettu,1.1 2016_90_21,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Ministeri Orpo, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_22,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aloitan jälleen kerran taas työllisyydestä. Se on koko meidän hyvinvointimme perusta, laaja työllisyysaste, ja meidän pitää tehdä kaikki toimemme niin, että ne tähtäävät työllisyyteen. Siksi hallitus lähti hallitusohjelmansa mukaisesti hakemaan laajaa yhteiskuntasopimusta, jonka uskon ainakin noin lähtökohtaisesti nauttivan ajatuksena kannatusta myöskin vasemmalla olevissa puolueissa. Syntyi kiky-sopimus, jossa määriteltiin näitä maksuperusteita uudelleen niin, että palkansaajan sairaanhoitomaksua alennetaan ja päivärahamaksua korotetaan. Päivärahamaksu ei ole vähennyskelpoinen, sairaanhoitomaksu on. Tästä seuraa, että suurimmissa tuloluokissa verot kevenivät. Minusta on nyt aivan oleellista, mitä mieltä SDP on kiky-sopimuksesta, siitä, minkä työmarkkinajärjestöt sopivat ja jonka hallitus otti, jotta voimme parantaa työllisyyttä. Hyväksyttekö te vai ette? On mielenkiintoista nähdä, kun te teette oman varjobudjettinne, onko tämä teillä siellä pohjassa. Jos te ette hyväksy kiky-sopimusta ja tätä veroratkaisua, se on mielestäni iso kannanotto teiltä. Vasemmistoliitto on selvästi sanonut, että te ette kannata tätä kiky-sopimusta — se on ainakin selkeää. Mutta teiltä odotan: mikä on teidän kantanne tähän? Jos te hyväksytte kiky-sopimuksen, te hyväksytte ne veronalennukset, jotka menevät myöskin suurempiin tuloluokkiin. (Eero Heinäluoma: Veroista päätetään täällä!) Tämä on aivan oleellinen kysymys. Mitä oikeudenmukaisuuteen tulee: Suomen työn verotuksen progressio on varmasti maailmanennätysluokkaa. Minusta se, että sitä nimenomaan työllisyyteen ja kilpailukykyyn tähtäävän kiky-sopimuksen ratkaisun myötä alennetaan kaikissa tuloluokissa tasavertaisesti, on nimenomaan työllisyyskysymys. Aina kun meillä on  mahdollisuus  tätä progressiota purkaa, työn tekemisen verotusta keventää, niin minusta se kannattaa tehdä. Ja minusta on epäoikeudenmukaista teiltä jättää huomiotta se oikeudenmukainen ratkaisu, että työtulovähennystä on kevennetty 450 miljoonaa euroa, mikä kohdistuu pieni- ja keskituloisille, ei näille suurempituloisille. Se tekee veropolitiikan kokonaislinjasta paljon oikeudenmukaisemman. Ja siihen päälle vielä tämä 30 miljoonan euron potti, joka luultavasti ei näy vielä niissä eduskunnan tietopalvelun laskelmissa, koska sitä mallia, miten se kohdennetaan kaikkein pienituloisimmille, ei ole vielä määritelty. Minusta tämä työn verotukseen liittyvä ratkaisu on kokonaisuudessaan oikeudenmukainen ratkaisu, ja täydennettynä eläketulojen veronkevennyksillä tämä on hyvin oikeudenmukainen ja laaja. Tämä tukee kotimaista ostovoimaa, kotitalouksien ostovoimaa ja sitä kautta kotimaista työllisyyttä. Ei 0,6 prosenttiyksikön veronkevennyksellä maailmoja rakenneta, mutta se on oikeaan suuntaan. Vain ja ainoastaan, kun me pääsemme sille tielle, että me kevennämme työn ja yrittämisen verotusta ja viemme verotuksen painopistettä välillisiin veroihin tai haittaveroihin, silloin me pääsemme terveeseen rakenteeseen, mutta sitä ei voi tehdä kertaheitolla valitettavasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-27T14:34:37,2016-09-27T14:37:49,Tarkistettu,1.1 2016_90_23,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä hallituksen esitys johtaa lisääntyvään eriarvoisuuteen. Tämä 0,6 prosenttiyksikköä tulee tarkoittamaan sitä, (Anne Kalmarin välihuuto) että se suuri johtaja tulee samaan sen 100 euroa kuukaudessa veronkevennystä, kun kokki ja kätilö tulee saamaan sen 20 euroa kuukaudessa veronkevennystä. Arvoisa puhemies! Haluan todeta selkeästi, että SDP tukee tätä kilpailukykyratkaisua, se on selvä asia. Sen vaihtoehtona olisivat olleet pakkolait täällä eduskunnassa hallituksen toimesta, ja hallituksen ne pois vedettyä luotiin edellytys sille, että työmarkkinaratkaisu saatiin tehtyä. Kyllä täytyy sanoa, että työmarkkinajärjestöt pelastivat tälläkin kertaa hallituksen monesta pulasta. (Timo Heinonen: Vaikka yrititte estää!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-27T14:37:53,2016-09-27T14:38:43,Tarkistettu,1.1 2016_90_24,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt siis kuulimme, että SDP hyväksyy kilpailukykysopimuksen, arvostaa järjestöjen tekemää työtä. (Jukka Gustafsson: Ei se ilman meitä olisi syntynyt!) SDP siis hyväksyy 0,6 prosentin veronalennuksen kaikissa tuloluokissa. Siksi luulisi, että kun maan hallitus on vielä lisäksi halunnut kohdentaa omat veronkevennysvaransa pieni- ja keskituloisille ja niille, jotka eivät edes maksa veroja, on vielä 30 miljoonan erityispotti, joka on vielä jakamatta — tämä on vielä hallituksen lisä — niin siitä tulisi nyt kannustimia sen lisäksi, että te hyväksytte sen, mitä kilpailukykysopimuksen ohessa on sovittu. (Eero Heinäluoma: Ikävät päätökset pannaan järjestöille ja mukavat hallitukselle!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-09-27T14:38:43,2016-09-27T14:39:31,Tarkistettu,1.1 2016_90_25,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin, en ole nyt ihan varma, onko meille jaettu edustaja Kalmarin kanssa tänne sama lakiesitys. Nimittäin, kun minä katson sitä, minkä valtiovarainministeri on tänne tuonut, niin sen mukaan, toisin kuin edustaja Kalmari sanoo, kaikkein suurituloisimpien verotus kevenee kaikista eniten sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Onkohan meillä, edustaja Kalmari, samat paperit? (Eero Heinäluoma: Eri silmälasit!) Sitten kun täällä viime viikolla erityisesti keskustan edustajat puhuivat siitä, että ei pitäisi politiikassa liikaa huolellisesti väärin ymmärtää, niin eikö tämä meidän kiky-kanta ole tullut nyt hyvin selväksi. Yhtä selväksi on tullut myös se seikka, minkä ministeri Orpo täällä aikaisemmin totesi: myönsi, että ei kiky-sopimus sisällä mitään veroratkaisua, veroratkaisu on hallituksen päätettävissä. Ja sen minä vielä jotenkin voin ymmärtää, että kokoomus täällä tukee täysin rinnoin, koska suurituloisten verotus kevenee eniten, mutta sitä minä en ymmärrä, että keskusta, joka viime kaudella ajoi robinhood-veroa, ja perussuomalaiset, (Puhemies koputtaa) jotka ajoivat Wahlroos-veroa, nyt keventävät (Puhemies: Aika!) kaikkein eniten kaikkein suurituloisimpien verotusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-27T14:39:32,2016-09-27T14:40:47,Tarkistettu,1.1 2016_90_26,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Ministeri Orpo, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_27,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Siis nämä ovat veroluonteisia maksuja, jotka määräytyvät siinä kiky-sopimuksessa. Minä olisin muistavinani, että SDP:kin oli huolissaan siitä, ennen kuin tämä veroratkaisu oli tehty, että ostovoima laskee. Että hallituksen pitää kompensoida ne. Minä muistan, että te vaaditte sitä. Eli silloin ymmärsitte kyllä sen, että nämä veroluonteiset maksut vaikuttavat ostovoimaan. Ja siksi minusta ei kannata nyt sitä tosiasiaa muuttaa, että ne veroluonteiset maksut ja verotus muodostavat kokonaisuuden palkansaajan näkökulmasta siitä, mitä jää käteen. Se 0,6 tulee siis kaikille, jokaiselle, tasaisesti niille, jotka työstä veroa maksavat, ja niille pienempituloisille se kompensaatio haetaan muualla sillä 30 miljoonalla eurolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-27T14:40:48,2016-09-27T14:41:42,Tarkistettu,1.1 2016_90_28,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo sanoi hyvin tärkeän asian esittelypuheenvuorossaan: pitää katsoa verotuksen kokonaisuutta ja tätä tulonjakovaikutusta. Ja kun tämän tekee, niin sitten alkaakin kyllä huolestua. Takuueläkeläinen menettää 7 euroa kuukaudessa — siis menettää 7 euroa kuukaudessa teidän päätöstenne takia — ostovoima vähenee noin 2 prosenttia, lähihoitaja menettää 500 euroa vuodessa. Sitten te annatte lisää rahaa: apteekkareille keskimäärin lähes 6 000 euroa veronkevennystä — lähes 6 000 euroa. Parhaimmat apteekkarit saavat teidän toimintanne tuloksena 25 000 euroa. (Eduskunnasta: Puhtaana käteen!) Kuinka monta uutta apteekkia meille syntyy, kun te kannustatte tällä 25 000 eurolla? Ei yhtään, koska ala on säännelty ja voitot ovat varmat. Joten kyllä Nottinghamin seriffi tuli ja vei tämän hallituksen verolinjan. Ymmärrän, että kokoomus on iloinen ja tyytyväinen, mutta että perussuomalaiset vielä tukevat täysin rinnoin. Suomen kansa muistaa tämän. (Jari Leppä: Saadaan lisää töitä, niin kyllä muistaa!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-09-27T14:41:43,2016-09-27T14:42:46,Tarkistettu,1.1 2016_90_29,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä nyt kuullaan tätä iänikuista jankkausta siitä, kuinka entinen työväenpuolue ja nykyinen työväenpuolue ilmeisesti erilaisista arvomaailmoista lähtien vievät tätä maata eteenpäin. Kyllä, Suomessa on liikaa veroja. Nyt tässä on tehty selväksi meidän lähtökohtiemme ero. Suomessa on liikaa veroja, Suomessa on liikaa sääntelyä. Me haluamme veroja pois, ja niitä otetaan kaikilta tasoilta, niin perintöveron kautta kuin työn verotuksen kautta. Ja kun te itse puhutte siitä, että te haluaisitte vain pienituloisille kohdentaa, niin tämä hallitus on tehnyt jo, korottanut jo työtulovähennystä, mitä te ette pystyneet tekemään neljässä vuodessa — me olemme jo tehneet sen. Te rupeatte nyt siitä sitten meille kertomaan, että tämä pitäisi tehdä uudestaan, mitä te ette tehneet koskaan. Ja lisäksi vielä muistetaan, että ainoa teidän suuri veroratkaisunne oli nimenomaan korottaa arvonlisäveroa, kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin osuvaa verotusta, ja alentaa suuryritysten verotusta, että pankkiirit ja pankit saivat jakaa suurempia — suurempia, ylisuuria — osinkoja. Tämä on teidän linjanne, ja te vielä arvostelette meitä sen jälkeen. Hämmästelen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-09-27T14:42:51,2016-09-27T14:44:07,Tarkistettu,1.1 2016_90_30,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Elina,Lepomäki,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt täytyy varmasti muistuttaa täällä mieliin se, miten nämä meidän veronmaksutilastot jakautuvat. Eli jos katsotaan sitä, kuinka suuri osa maksaa ansiotuloveroja valtion tuloihin, niin käytännössä 12 prosenttia maksaa 77 prosenttia valtion ansiotuloverokertymästä jo tällä hetkellä. (Eduskunnasta: Ei enää!) Ja sitten jos katsotaan tuloluokkaa 40 000—60 000 euroa ansaitsevat, niin tässä tuloluokassa me maksamme 7—8 prosenttiyksikköä enemmän veroa kuin Ruotsissa, esimerkiksi. Kyllä tässä nyt hallitus tekee täysin oikein, kun yrittää veroratkaisuin pureutua tähän vaikeaan tilanteeseen, jossa pyritään nostamaan sekä työn tarjontaa että työn kysyntää. Näissä korkeammissa tuloluokissa, jotka siis käytännössä rahoittavat valtaosan hyvinvointivaltiosta — ja hyvä niin — on ensisijaisen tärkeää, että nimenomaan työn kysyntää lisätään, että näitä työpaikkoja ja (Puhemies koputtaa) hyvätuloisia syntyy lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1279,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Elina Lepomäki,1279,2016-09-27T14:44:09,2016-09-27T14:45:20,Tarkistettu,1.1 2016_90_31,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan tietopalvelun laskelmat ovat vastaansanomattomat. (Eduskunnasta: Ne on puutteelliset!) Hallitus sekä leikkaa pienimmistä perusetuuksista tasoa että tekee tämmöiset indeksijäädytykset. Tämä vähentää pienituloisempien ostovoimaa 2 prosentilla vuodessa. Tämän lisäksi hallitus korottaa erilaisia asiakasmaksuja ja lisää omavastuuta lääke- ja matkakuluissa, ja tämän lisäksi yleisestä asumistuesta leikataan. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että kaikkein köyhimpiin, kaikkein pienituloisimpiin, kohdistuu kohtuuttomat leikkaukset ja tulee käymään niin, että eriarvoisuus ja köyhyys syvenevät nimenomaan näiden kaikkein heikko-osaisimpien kohdalla, jotka eivät voi omalla työllään parantaa omaa tilannettaan, koska kyse on nimenomaan ikääntyneistä, eläkkeensaajista, sairaista ihmisistä. Minusta on hyvin hämmentävää, kun edustaja Heinonen kävi (Puhemies koputtaa) tuolla puhujapöntössä sanomassa, että tätä tilannetta kompensoidaan (Puhemies: Aika!) 30 miljoonalla eurolla. Ei se riitä mihinkään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-09-27T14:45:20,2016-09-27T14:46:33,Tarkistettu,1.1 2016_90_32,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaikkien palkansaajien veroastetta siis lasketaan noin puoli prosenttia, myös eläkeläisten verotusta kevennetään. Tämä lisää ostovoimaa, lisää kotimaista kysyntää, poistaa työllisyyden esteitä ja pienentää verokiilaa. Se on minun mielestäni hyvä asia. Ja kun tässä nyt viitataan tähän 30 miljoonaan, mistä on jo todistettu, että se puuttuu näistä opposition laskelmista, joita on eduskunnan tietopalvelulla lasketettu, niin kysyisin ministeri Orpolta: voitteko jo hivenen kertoa, minkälaisia elementtejä tämä 30 miljoonaa, tämä kevennys, joka tulee kaikkein pienituloisimmille, voisi pitää tai tulee pitämään sisällään? (Eero Heinäluoma: Miksei se ole tiedossa jo?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-27T14:46:33,2016-09-27T14:47:23,Tarkistettu,1.1 2016_90_33,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että noin 30 miljoonan niin sanottu köyhyyspaketti on hyvä, mutta se ei riitä kompensoimaan eläkkeiden, lapsilisien, opintotuen, perusetuuksien leikkausta ja maksukorotuksia. Se on ihan selvä asia, että se ei riitä sen kompensoimiseen. Tosiasia on se, että köyhimmän viidenneksen käytettävissä olevat tulot tulevat laskemaan budjetin vaikutuksena ja tällä veroratkaisulla eniten lisääntyvät kaikista suurituloisimpien tulot. Eli hallituksen politiikka lisää tuloeroja: pienituloisimmilta otetaan ja suurituloisimmille annetaan eniten. Tämä ei ole järkevää myöskään ostovoimavaikutuksen eikä työllisyysvaikutuksen kannalta. Mutta haluan kysyä valtiovarainministeriltä: Voitteko te luvata, että suurituloisille nyt eniten kohdistuvat veronkevennykset eivät aiheuta lisää leikkauspaineita ensi vuonna? Eihän tule käymään niin, että näitä yli puolen miljardin veronkevennyksiä joudutaan kompensoimaan leikkaamalla lisää kaikista köyhimmiltä? (Eero Heinäluoma: Taatusti käy näin!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-27T14:47:23,2016-09-27T14:48:31,Tarkistettu,1.1 2016_90_34,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kaudella työn verotusta kiristettiin, ja se osaltaan johti 100 000 uuden työttömän syntymiseen. (Eero Heinäluoma: Vähemmän kuin Ahon hallituksen aikana!) Puhemies! Oli tärkeää, että hallituksen aktiivisella toiminnalla me saimme aikaan kilpailukykysopimuksen, johon tärkeänä osana liittyi veropolitiikka. Sitähän ei olisi syntynyt ilman tätä hallituksen lupausta palkansaajien verotuksen keventämiseksi. Mutta se hyvä puoli, mikä hallituksen päätöksessä on, että myöskin eläkeläiset huomioitiin, se oli tärkeä, (Eero Heinäluoma: Jota vastustitte vielä vuosi sitten!) ja myöskin sitten pienituloisimmat 30 miljoonan erillispotilla. Täällä on arvosteltu yrittäjävähennystä, mutta haluan muistuttaa, että siinähän henkilöyritykset tuodaan lähes samaan asemaan, mikä on osakeyhtiöillä, eli ne kymmenettuhannet pienyrittäjät, jotka olisivat muuten joutuneet huonompaan asemaan, (Eero Heinäluoma: Jotka ei saa yhtään mitään!) nyt pääsevät samaan asemaan, ja se on hyvä asia. Pitää myös muistuttaa, että suurituloisimpien osalta solidaarisuusveron alaraja laskettiin tämän hallituksen toimesta, elikkä matalammalla tasolla joudutaan maksamaan korkeampaa veroa, mikä on ihan oikein ja parannus edellisen hallituksen toimiin verrattuna.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-09-27T14:48:32,2016-09-27T14:49:38,Tarkistettu,1.1 2016_90_35,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että valtiovarainministeri puhuu ostovoiman merkityksestä, kiitos siitä. Pienituloista palkansaajaa ei paljoa lämmitä se, että prosentuaalisesti ansiotuloverotusta kevennetään kaikkien osalta, kun euroilla sitä ruokaa ostetaan ja lääkkeet hankitaan. Kaikkein suurituloisimmat vievät taas pidemmän korren, niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti, kaikilla mittareilla, eikä se ostovoiman lisäys pääse realisoitumaan. Hallitus yhdistää tiukan talouskurin kaikkein suurituloisimpia suosivaan veropolitiikkaan, ja tämä linja ei tue työllisyyttä, tämä linja lisää eriarvoisuutta ja tuloeroja. Kysynkin, miksi valtavia menoleikkauksia perustellaan alijäämän ja velan kasvun taittamisella mutta nämä puheet unohtuvat, kun kyse on veronalennuksista. Suuren kansan huoli on se, että nyt nämä veronalennuksin saadut pienet lisäeurot kerätään sitten pois palvelumaksujen korotuksilla tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-27T14:49:38,2016-09-27T14:50:41,Tarkistettu,1.1 2016_90_36,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kilpailukykysopimusta ei olisi syntynyt ilman tätä hallituksen veropakettia. Ja jos se olisi syntynyt ilman sitä, niin se olisi ollut erittäin epäoikeudenmukainen pieni- ja keskituloisia kohtaan. Näin ollen hallituksen linja tässä veropäätöksessä on aivan oikea. Se on kyllä kaukana siitä, mitä viime vaalikaudella sosialidemokraattinen valtiovarainministeri ajoi läpi, kun yhteisöveroa alennettiin yli 20 prosenttia, jolloin osingot kasvoivat rajusti. Niistä suuri osa on mennyt amerikkalaisille yhtiöille, ja muutenkaan eivät niistä ole eläkeläiset ja pienituloiset Suomessa saaneet mitään. Nyt eläkeläiset sentään saavat. Vasemmistoliitto tietysti haluaa, AKT:n rinnalla, että kiky-sopimusta ei olisi syntynyt ja olisi lakkoaalto ja sillä nyt sitten korjattaisiin Suomen tilannetta. Ei näin tapahtuisi. Apteekkarien osalta sanoisin, että apteekkarit palkkaavat lisää työttömänä olevia farmaseutteja, kun saavat siihen mahdollisuuden. Ja näin varmasti työllisyys paranee. Eivät ne jää kenenkään taskuihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T14:50:42,2016-09-27T14:51:54,Tarkistettu,1.1 2016_90_37,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Alan jo tottua siihen, että kokoomuslaisilta ministereiltä ei saa vastauksia vaikeisiin kysymyksiin, mutta kokeillaan vielä kerran. (Ben Zyskowicz: Saisi edes helppoihin!) Eli haluaisin kuulla valtiovarainministeriltä: Miksi juuri tämä hallituksen nyt valitsema verolinja olisi perusteltu työllisyyden edistämisen näkökulmasta, kun se johtaa siihen, että kaikista suurituloisimpien ostovoima kasvaa eniten? Oletteko vertaillut erilaisia veronkevennysmalleja työllisyysnäkökulmasta? Ja oletko itse tyytyväinen siihen, että käytetään yli puoli miljardia veronkevennyksiin, minkä seurauksena ehkä syntyy noin 8 000 työpaikkaa? Sitten mitä tulee tähän 30 miljoonan köyhyyspakettiin, niin kannattaa pitää mielessä, keille kaikille sen pitäisi riittää. Sen pitäisi riittää kaikille niille palkansaajille, jotka tienaavat alle 15 000 euroa vuodessa, joiden ostovoima nyt laskee kiky-sopimuksen seurauksena. Sen pitäisi riittää kaikille suomalaisille eläkeläisille, jotka saavat eläkettä alle 2 500 euroa kuussa, joiden ostovoima nyt laskee hallituksen leikkausten seurauksena. Tämän lisäksi sen pitäisi riittää opiskelijoille, kaikille työttömille, (Puhemies koputtaa) jotka työmarkkinatuen varassa elävät, ja niille pienituloisille perheille, (Puhemies: Aika!) joihin nämä leikkaukset myöskin kohdistuvat. (Puhemies: Aika!) Riittääköhän?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-27T14:51:54,2016-09-27T14:53:12,Tarkistettu,1.1 2016_90_38,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Edustaja Andersson, muistutan, että tässä salissa teititellään toisia. — Ministeri Orpolle minuutin vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_39,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä täytyy lähteä siitä peruskysymyksestä, että uskommeko me siihen, että työstä ja yrittämisestä syntyy hyvinvointi. Ja silloin, jos tähän peruskysymykseen vastaa, että kyllä, niin silloin pitää tehdä asioita, jotka tukevat työntekoa, sen teettämistä ja sen vastaanottamista. Ja työn ja yrittämisen verotuksen keventäminen — ja tässä tapauksessa erityisesti työn — on se ensisijainen suunta, minkä hallitus on ottanut seitsemän vuoden jälkeen, kun työn verotusta on kiristetty. Minä kyllä, edustaja Andersson, uskon siihen, että tämä on se linja, mitä meidän pitää jatkaa. Tämä on hyvä, erittäin hyvä, liike tässä vaiheessa ja se, että me etupainotteisesti, kuten sanoin aikaisemmin, tuemme kotimaista kysyntää ja kotimarkkinaa, jonka varassa meidän heiveröinen talouskasvu tällä hetkellä on, koska ulkomaankaupasta sitä vetoapua ei tule. No, mitä tulee taas kokonaisuuteen, niin ainoastaan sitä kautta, että me saamme tämän työllisyysasteen ylemmäs — johon siis uskon, että hallituksen keinot, nyt tehdyt ja tulossa olevat, ovat oikeita — julkinen talous vahvistuu, ja voimme pitää huolta paremmin niistä, (Puhemies koputtaa) jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Sitä ei voi tehdä valitettavasti toisessa järjestyksessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-27T14:53:14,2016-09-27T14:54:29,Tarkistettu,1.1 2016_90_40,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos todella painotetaan pieni- ja keskituloisia, niin silloin heidän täytyy saada samat eurot kuin suurituloisten. Sitten täällä esitettiin muunneltua totuutta: Toisin kuin edustaja Terho sanoi, edellinen hallitus nosti työtulovähennystä joka vuosi. Mutta teidän vähennyksenne tukee kymppitonnin kuukausituloja. (Eero Heinäluoma: Ne on pienituloisia ne kymppitonnin saavat!) Mutta vielä olennaisin juttu on se, että, toisin kuin täällä mainostetaan, hallitus laskee ylintä veroastetta. Toistan: hallitus laskee ylintä veroastetta. Miksi? Miksi kaikkein varakkaimpien verotusta piti hallituksen omin toimin, omalla tietoisella veropolitiikalla, kaventaa? Miksi kansanedustajan verotusta pitää keventää? Mitä tulee yhteisöveroon, yhtiöveron tasoon: Esitättekö te siihen korotusta, perussuomalaiset? (Eero Heinäluoma: Ei esitetä!) Esittääkö hallitus sitä? Se olisi uutinen. Mutta jos ette halua sitä nostaa, niin älkää jeesustelko.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-27T14:54:29,2016-09-27T14:55:27,Tarkistettu,1.1 2016_90_41,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikein hyvä, että teitte työtulovähennyksen korotuksen, se on oikein hyvä asia, niin kuin mekin olemme tehneet. Se on juuri samaa politiikkaa, mistä nyt, ihme kyllä, vain rupeatte meitä arvostelemaan, kun aiemmin te sitä teitte. (Hälinää) Se on erittäin hyvä, ja me olemme tehneet nimenomaan sitä tavoitettamme ja vaalilupaustamme, minkä puolue antoi ennen vaaleja, että tonnin voisi tienata kuussa, ja olemme askel askeleelta tehneet sitä toteen, jotta tämä voitaisiin verottomasti Suomessa saavuttaa. Se on hyvä tavoite, ja meillä on varmaan siitä yhteisymmärrystä. Työtä tekemällä tämä maa lähtee eteenpäin. Toistan: kaikki saavat veroalennuksia, eivät vain suurituloiset. Te alensitte vain suurten yritysten verotusta, me teemme tämän yrittäjävähennyksen, että saadaan oikeudenmukainen verokohtelu myös pienemmille yrityksille. Kuten sanoimme, kaikille tässä yhteiskunnassa on tärkeää saada lisää kannustavuutta, lisää työnteon kannustimia ja poistaa nimenomaan ylimääräistä taakkaa, joka hyydyttää talouden. Veroastetta ylläpitämällä ei tämä maa nouse.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-09-27T14:55:27,2016-09-27T14:56:33,Tarkistettu,1.1 2016_90_42,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oppositio keskittyy täällä ennen kaikkea veroratkaisujen tulonjakovaikutuksiin. Ne ovat tietysti tärkeitä, (Sosialidemokraattien ryhmästä: Ja työllisyys!) mutta vielä tärkeämpää on se, että onnistutaan luomaan lisää tuloja, joita voidaan sitten lisää jakaa. (Eduskunnasta: Oikein!) Kaikki taloudellinen hyvinvointi perustuu työntekoon ja yrittäjyyteen. (Eduskunnasta: Oikein hyvä!) Siis kaikki taloudellinen hyvinvointi perustuu työntekoon ja yrittäjyyteen, ja siksi myös veroratkaisulla pitää kokoomuksen mielestä tukea sitä, että luodaan parempia edellytyksiä työnteolle ja yrittäjyydelle. (Eero Heinäluoma: Niin kuin perintöveron lasku!) Taloudellinen hyvinvointi ei, toisin kuin vasemmalla luullaan, perustu verotukseen. Verotus on vain keino, jolla työnteon ja yrittäjyyden hedelmistä osa voidaan ja tuleekin käyttää yhteiseksi hyväksi. Sen takia on meidän mielestämme tärkeätä, että näitä veroratkaisuja katsotaan myös siltä kannalta, miten ne kannustavat työntekoon ja yrittäjyyteen, kuten valtiovarainministeri Orpon ehdotukset tekevät. (Eero Heinäluoma: Niin kuin apteekkarivähennys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-27T14:56:33,2016-09-27T14:57:41,Tarkistettu,1.1 2016_90_43,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaurauden lähde on ikuinen keskustelu ja kiistelyn aihe sen takia, että kysymyshän on kierrosta. Keskeisin syy, minkä takia yrityksen kannattaisi Suomeen tulla, on kaikki se, mitä me täällä verorahoilla olemme saaneet hyvän yritysympäristön eteen tehtyä. Mutta minä kommentoisin samalla edustaja Lepomäen huomiota siitä, että työn verotus on meillä tietyissä tuloluokissa niin paljon korkeampi kuin Ruotsissa. Samaan aikaan pääomiin kohdistuva verotus on Suomessa huomattavasti alempaa kuin EU:ssa keskimäärin. Oliko se nyt jopa 7 prosenttia alle EU:n keskiarvon? Erityisen suuri ero on suhteessa meidän keskeisiin kilpailijamaihimme. Eikö nyt, kun meidän pitää ottaa lainaa jokapäiväiseen elämiseen, olisi hyvä kiinnittää huomio näihin pääomaan kohdistuviin veroihin, joissa meillä sitä nostovaraa ihan selvästi olisi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-27T14:57:41,2016-09-27T14:58:38,Tarkistettu,1.1 2016_90_44,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten ministeri Orpo totesi äsken, niin sairausvakuutusmaksu alenee ja päivärahamaksu nousee, mutta tästä eivät hyödy kaikkein pienituloisimmat, esimerkiksi työntekijät, jotka ansaitsevat vuositasolla noin 14 000 euroa. Meille asiantuntijat ovat viestittäneet nyt sitä, että tämä 30 miljoonan euron kohde kohdistuisi nimenomaan niihin ihmisiin, jotka eivät tästä hyödy. Nyt kysyisin teiltä, kun täällä annetaan semmoinen mielikuva, että tämmöinen 30 miljoonan euron potti tulisi näille kaikkein pienituloisimmille, onko näin vai eikö ole näin, koska tästä leijuu erilaisia viestejä. Sitten toinen asia on se, että samanaikaisesti te teette kuitenkin indeksileikkauksia kaikkein pienituloisimmille sosiaaliturvan piirissä oleville ihmisille. (Eero Heinäluoma: Takuueläkkeet!) — Takuueläkkeet, työttömyyspäivärahat. — Näiden osalta on arvioitu, että näiden ihmisten ostovoima teidän hallituskautenne aikana laskee 6 prosenttia. (Puhemies koputtaa) Mitä te teette näille ihmisille? (Eero Heinäluoma: Antaa prosentin takaisin!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T14:58:38,2016-09-27T14:59:40,Tarkistettu,1.1 2016_90_45,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ehtinyt vastaamaan tähän 30 miljoonan kysymykseen aikaisemmin. Se on tällä hetkellä STM:n valmistelussa, ja hyvällä tahdolla haetaan sitä, miten se oikeasti kohdennetaan kaikkein tehokkaimmin niille, jotka ovat kaikkein pienituloisimpia. (Eero Heinäluoman välihuuto) — Sen linjauksen, kuten sanoin, tämän 30 miljoonan peruslinjan, me teimme budjettiriihessä, ja STM valmistelee sitä. Minä toivon, että se saadaan mahdollisimman nopeasti sieltä pois, jotta voin teille seuraavassa mahdollisessa debatissa asiaan antaa tarkempaa valaistusta. On katsottu suhteellinen määrä kokonaisuuteen nähden. Muistutan siitä, että takuueläkettä on tämä hallitus kahteen otteeseen parantanut. Se, että me joudumme näihin valitettaviin indeksileikkauksiin, juontaa siitä, että meidän julkinen talous on niin huonossa kunnossa, työttömyys on korkealla. Ja silloin, kun me joudumme sopeuttamaan julkisia menoja, on pakko mennä näille pitkille momenteille. Se on huono tie. Totta kai se on huono tie, jos me joudumme leikkaamaan palveluista ja tulonsiirroista. Mutta ainut tapa kääntää tämä on se, että me nostamme työllisyysastetta. (Puhemies koputtaa) Ja minä uskon, että hallituksen veropoliittisella linjalla parannetaan työllisyysastetta, (Puhemies: Aika!) mahdollisimman moni on töissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-27T14:59:40,,Tarkistettu,1.1 2016_90_46,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Harakka kysyi yhteisöverosta ja mahdollisesta yhteisöveron korottamisesta. Sitähän on muutamaan kertaan alennettu. Miten on, ministeri Orpo, onko yhteisöveron tuotto kasvanut vai onko yhteisöveron tuotto laskenut nyt viimeisen vuoden aikana? Minulla on semmoinen kuva, että tuotto on kasvanut, vaikka veroprosentti on laskenut, mutta tähän olisi hyvä saada varmistus ja kantanne myös siihen, miten mahdollinen veroprosentin nosto vaikuttaisi tuottoon sitten jatkossa. (Eero Heinäluoma: Ja paljonko tuli investointeja?) — Niin, tähän tuli hyvä kysymys Heinäluomalta. — Miten rakennusteollisuuden suhdanteet ja työllisyys ovat kehittyneet? Siitä olisi hyvä saada näkemystä. Ja kotitalousvähennyksestä arvionne siitä, ketä tämä pieni korjausliike palvelee yrityspuolella parhaiten: voidaanko ajatella, että se palvelee mikroyrittäjiä, jotka kaiketi keskimäärin tekevät hyvin pienellä mediaanipalkalla töitä ja tekevät todella pitkää päivää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-09-27T15:00:57,2016-09-27T15:02:07,Tarkistettu,1.1 2016_90_47,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että tässä salissa on suuri yhteisymmärrys siitä, että verotuksella pitää tukea työllistävyyttä ja ostovoimaa. Jos näin on ja puhumme eläkeläisistä, niin eläkeläisten verotus ei tietenkään vaikuta enää kovin paljon työllistävyyteen muuten kun juuri sen ostovoiman kautta. Ja sen takia, kun nyt moneen kertaan hallitus on sanonut, että tämä ostovoima paranee, toivoisin, että oikaisisitte tämän tiedon, koska kyllä selkeä tutkimus osoittaa, että kaikkien, jotka tienaavat eläkettä 2 500 euroa tai sitä vähemmän, ostovoima laskee — ja vielä siten, että kaikkein vähiten ansaitsevat eläkeläiset menettävät ostovoimaansa kaikkein eniten. Eli tämä ei mitenkään tue ostovoiman kasvua. Suomen eläkeläisistä joka neljäs ansaitsee vähemmän kuin 1 000 euroa — joka neljäs eläkeläinen ansaitsee vähemmän kuin 1 000 euroa. Koska asiakasmaksut ja kaikki muut kohdistuvat heihin kaikkein kipeimmin, kysynkin, onko erityistoimia heidän ostovoimansa parantamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-09-27T15:02:09,2016-09-27T15:03:17,Tarkistettu,1.1 2016_90_48,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vastuullinen toiminta hallituksessa on näin vaikeina aikoina ehdottoman tärkeää. Ei pidä luvata kaikkea kaikille, kun tiedetään, mikä on taloustilanne, oppositio. (Eero Heinäluoma: Tukipuolueita tarvitaan!) Me tiedämme kaikki, että kansaneläkeläisillä, takuueläkeläisillä, pienellä työeläkkeellä olevilla on hankaluuksia tulevaisuudessa, leikkauksia tehdään, ja tämä 30 miljoonaa pienituloisille on valtavan hyvä hallituksen esitys. Mutta minä kysyisinkin sitä asiaa — tiedämme, että nämä vanhemmat ihmiset eivät mielellään sitä sosiaaliapua eivätkä toimeentulotukea hae — nyt, kun se siirretään Kelalle, onko heillä henkisesti helpompi tämä tilanne hakea silloin, kun sitä tarvitaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-09-27T15:03:19,2016-09-27T15:04:14,Tarkistettu,1.1 2016_90_49,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on arvosteltu edustaja Lepomäen puhetta. Minusta se oli hyvin rehellinen puhe. (Eero Heinäluoma: Kyllä!) Minusta se oli hyvin rehellinen, ja se kertoi itse asiassa sen — ja olen oppinut häntä myös arvostamaan siitä, että hän yleensä pysyy faktoissa, ja tässä tapauksessa hän oli oikeassa. Hän kannattaa sitä, että kaikkein suurituloisimpien verotusta ja progressiota kevennetään, ja se on ihan muu linja kuin mitä täällä valtiovarainministeri tai edustaja Heinonen tai perussuomalaiset puhuvat. Täällä puhutaan, että painotetaan pieni- ja keskituloisia, mutta tosiasiassa kaikkein suurimman potin keräävät suurituloiset, ja tässä Lepomäen puheenvuoro oli rehellinen. Mutta sitten tämä apteekkarivähennys: Arvoisa puhemies, nyt löytyi isä tälle, nimittäin se on edustaja Kankaanniemi, joka sanoi, että nyt kun jokainen apteekkari saa keskimäärin viisi tonnia, niin sitten palkataan farmaseutteja — siis niitä farmaseutteja, joista tälläkin hetkellä on huutava pula. Mutta on hyvä tietää, että perussuomalaiset voimakkaasti tukevat näitä lisäeuroja, tuhansia euroja apteekkareille, ja onkin hyvä, että nyt ruvetaan seuraamaan, miten se apteekkien työllisyys kehittyy. On hyvä, (Puhemies koputtaa) että perussuomalaiset nyt antoivat selvän tukensa tälle esitykselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-27T15:04:15,2016-09-27T15:05:28,Tarkistettu,1.1 2016_90_50,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Elina,Lepomäki,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy tässä edustajakollega Lindtmanille ensin todeta Suomen kansan kuunnellessa, että kyllä minä pyrin puhumaan täysin faktojen mukaan ja jos joskus faktat muuttuvat, niin kyllä minunkin mielipiteeni muuttuu. Ja nyt on näin, että minähän en sanonut, että hallitus nimenomaan painottaisi esimerkiksi keski- tai suurituloisten veronalennuksia, vaan että hallitus tekee myös niitä. On hyvin keskeistä, että näin myös toimitaan, koska nämä tuloluokat kuitenkin, kuten totesin aikaisemmassa puheenvuorossani, rahoittavat merkittävän osan hyvinvointivaltion palveluista ja tulonsiirroista. Mutta sitten edustaja Kontulalle: En ole aivan varma, kuulinko oikein, mutta ilmeisesti tarkoititte, että Suomessa pääomatuloveroasteen osuus kaikista kerättävistä veroista on noin 7 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Euroopassa. (Anna Kontulan välihuuto) Ja itse asiassa, koska Suomen pääomatuloveroaste on hyvin lähellä eurooppalaisia keskitasoja, se vain tarkoittaa sitä, että meillä nimenomaan verotetaan työtä liikaa suhteessa pääomaan. Eli lasketaan sitä työn verotusta, ja tässä hallitus toimii nimenomaan juuri nyt esimerkin mukaan. (Oikealta: Kyllä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1279,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Elina Lepomäki,1279,2016-09-27T15:05:29,2016-09-27T15:06:38,Tarkistettu,1.1 2016_90_51,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhdestä asiasta me olemme täällä salissa täysin yhtä mieltä, ja se on se, että työpaikkoja meidän tähän maahan täytyy lisää saada. Käänne tähän suuntaan tapahtui muuten silloin, kun nykyisen hallituksen ohjelma julkistettiin, ja se on vahvistunut sen myötä, kun näitä budjettiesityksiä on tehty. Tämä näkyy siinä, millä tavoin yritykset, elinkeinoelämä luottavat barometrien perusteella tulevaan, luottavat talouden kehittämisen näkökulmaan, luottavat poliittiseen päätöksentekokykyyn, luottavat siihen, että uudistuksia tehdään. Tämähän on täysin keskeistä siinä, että me tähän yhteisesti hyväksyttyyn tavoitteeseen, lisätyöpaikkoihin, pääsemme. Siksi en ymmärrä ollenkaan, miksi täällä kritisoidaan niin voimakkaasti niin järkeenkäypiä asioita kuin yrittäjävähennys — se on aivan päivänselvä, että se luo uusia työpaikkoja. Sama on vaikkapa esimerkiksi metsätilojen spv:n kohdalla — se on vuorenvarma, että metsäkaupat lisääntyvät. Ja niin edelleen ja niin edelleen. Tämähän on aivan päivänselvä asia. Katsokaa, mitä barometrit näyttävät. Ne tulevat toteutumaan, ja se on ollut hallituksen tavoite kaiken aikaa: (Puhemies koputtaa) lisää työpaikkoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-09-27T15:06:40,2016-09-27T15:07:50,Tarkistettu,1.1 2016_90_52,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sellaisella apteekkarilla, joka saa 5 000 euroa puhtaana käteen tällä 5 prosentin veronalennuksella, on todella iso apteekki, ja sillä on paljon työntekijöitä, (Välihuutoja vasemmalta — Pia Viitanen: Keskimäärin!) ja se varmasti palkkaa sinne lisää. Meillä on 130 työtöntä farmaseuttia ja sitten alan ihmisiä muita. Siellä on työpaikkoja, kunhan ne vain avataan. Ja se siis ei ole sellainen rahasampo kuin teidän antamanne amerikkalaisten eläkesäätiöiden juhlan aihe. Sosialidemokraatit puhuvat täällä eläkeläisten ja pienituloisten puolesta. Muistan hyvin 15 vuotta sitten, kun te panitte taitetun indeksin, heikensitte ja poistitte pienituloisilta palkansaajilta eläkkeellä ollessa kansaneläkkeen pohjaosan. Sitten te poistitte varallisuusveron kaikkein rikkaimmilta, kymmenien miljoonien arvosta tuli muutamille rahaa. Ja nyt te vannoitte tämän yhteisöveron nimeen. Kyllä teidän historianne tässä suhteessa on hyvin musta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T15:07:51,2016-09-27T15:09:01,Tarkistettu,1.1 2016_90_53,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Vielä yksi vastauspuheenvuoro, sitten mennään puhujalistalle hetkeksi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_54,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edelliselle puhujalle vain todettakoon, että puheenvuoron arvoa lisäisi, jos pysyttäisiin tosiasioissa. (Toimi Kankaanniemi: Se on kaikki totta!) Puhemies! Kun täällä on puhuttu niin paljon työstä ja verovaikutuksista, niin kehottaisin teitä, arvoisat hallituspuolueet ja ministeri Orpo, tutustumaan lainsäädännön arviointineuvoston arvioon tästä niin sanotusta apteekkariverosta. Sen mukaan ei ole ollenkaan itsestäänselvää, että tämä vero lisäisi työllisyyttä, kasvua, kilpailukykyä. Samoin herätän kysymystä siitä, kuinka ihmeessä työllisyyttä parantaa se, että miljoonaperintöjen saajien verotusta kevennetään. Kuinka tämä työllisyyttä auttaa? Päinvastoin näen sen uhan siinä, minkä te, ministeri Orpo, itse otitte viime viikolla esiin, että mikäli työllisyys ei nyt lähde kasvamaan, niin ensi keväänä on edessä mahdollisesti lisäleikkauksia, ja silloin kyllä ajaudumme ojasta allikkoon. Me sosialidemokraatit olemme varoittaneet näistä lisäleikkauksista koko ajan, ja jo nyt te teitte niitä näiden indeksileikkausten myötä. Nyt on käännettävä suuntaa. Nyt on keskityttävä työllisyyteen ja verotuksessa myös sellaisiin ratkaisuihin, (Puhemies koputtaa) että pieni- ja keskituloiset hyötyvät mutta eivät niin paljon suurituloiset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T15:09:06,2016-09-27T15:10:18,Tarkistettu,1.1 2016_90_55,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Ministeri Orpo, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_56,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yritysverotukseen vielä. Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että hallitus perusti VM:ään yritysverotuksen kokonaisuutta pohtivan työryhmän, jonka toimeksianto on tammikuun loppuun. Sen on tarkoitus katsoa koko yritysverotuksen kokonaisuus, arvioida, miten me voimme kehittää järjestelmää niin, että se kannustaa investoimaan, työllistämään ja kasvamaan Suomessa. Varmasti vielä erityinen mielenkiinto pitää olla siinä, miten me saamme t&k-investointeja liikkeelle, voidaanko sitä tukea verotuksellisin keinoin. Tämä on myös megaluokan mahdollisuus, katsotaan, mihin siinä pystytään. Sitten vielä kerran haluan taas oikaista tämän: minä olen sanonut sen tosiasian, että jos työllisyys Suomessa ei parane, niin se tarkoittaa sitä, että julkinen talous ei vahvistu, mikä tarkoittaa sitä, että meidän rahat loppuvat ja me joudumme tekemään uusia leikkauksia. (Pia Viitasen välihuuto) — Se on fakta, joka sosialidemokraatinkin pitää ymmärtää, edustaja Viitanen. Se vain on niin, kyllä se täytyy saada ääneen sanoa. Mutta me teemme kaikkemme, me valitsemme sen työn linjan, että me teemme kaikkemme, jotta työllisyys paranee, jotta työllisyysaste nousee, jotta ei tarvitse tehdä näitä ikäviä leikkauksia suomalaiseen, tärkeään hyvinvointiyhteiskuntaan, sen palveluihin ja tulonsiirtoihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-27T15:10:19,2016-09-27T15:11:31,Tarkistettu,1.1 2016_90_57,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Puhujalistalta, edustaja Lepomäki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_58,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Elina,Lepomäki,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessahan ongelma tosiaan eivät niinkään ole tuloerot vaan se, että niitä tuloja ei ole tai niitä on varsin vähän ja harvalla joukolla. Suomessa tuloerot eivät ole viimeiseen 15 vuoteen kasvaneet, vaan päinvastoin pysyneet ennallaan ja viime vuosina jopa laskeneet. Sen sijaan meidän työllisyysasteemme on ollut erittäin pitkään hälyttävän alhainen. Itse asiassa, jos mietitään tätä hallituksen tavoitetta, 72 prosenttia, niin samoissa lukemissa ollaan viimeksi oltu vuonna 1990. Kyllähän tämäkin tavoite vaikuttaa aika raskaalta siihen nähden, mistä lähtötilanteesta tullaan. Sen vuoksi on erittäin tärkeätä, että kun näitä veroratkaisujakin mietitään, niin ei katsota nyt pelkästään tätä vuotta tai viime vuotta tai myöskään pelkästään viime hallituskautta, vaan katsotaan sitä, mikä tämä Suomen korkea verorasite on ja miten siihen on tultu. On erittäin tärkeätä, että veroratkaisuilla pyritään paitsi työn tarjonnan lisääntymiseen myös työn kysynnän lisääntymiseen. Kun katsotaan, miten Suomessa tulot jakautuvat nykyisin, niin itse asiassa semmoisia keskipalkkaisia töitä, joita vielä parikymmentä vuotta sitten oli runsaasti, on nykyisin huomattavan paljon vähemmän. 250 000 ihmistä ansaitsi vuonna 1995 suunnilleen saman verran eli sen keskipalkan ja nyt ainoastaan noin 110 000 ihmistä. Eli palkkahajonta on kasvanut, ja hyvä niin siltä osin, että se ainakin teoriassa voisi johtaa parempaan työllisyyteen, mutta se tarkoittaa sitä, että käytännössä tuloverojen maksu on harvan joukon harteilla, joten on erittäin keskeistä, että tätä joukkoa saadaan Suomessa kasvatettua, että suomalaiset koulutuksen ja muun työssä karttuvan osaamisen turvin pääsevät kohoamaan elinkaarensa aikana korkeampiin tuloluokkiin, ja tämä ihan siitä täydestä tulottomuudesta eli työttömyydestä alkaen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1279,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Elina Lepomäki,1279,2016-09-27T15:11:33,2016-09-27T15:13:45,Tarkistettu,1.1 2016_90_59,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edellinen puheenvuoro oli erinomainen, ja jatkaisin siitä, että kun puhutaan verotuksesta ja työn kannusteiden luomisesta, niin vaikka meillä on nyt ensi vuoden hallituksen esitys, meidän tulee katsoa paljon pidemmälle, minkälaista työlinjaa olemme rakentamassa, minkälaisia työnteon kannusteita olemme tekemässä pitkällä tähtäimellä. Huolimatta siitä, että tässä todetaan ja on vähäteltykin tätä 0,3 prosentin työllisten lukumäärän lisäystä, mielestäni se on oikean suuntainen ja sillä rakennetaan sitä polkua, jonka avulla meillä on entistä useammalle töitä. Se, että me puhumme pitkällä aikajänteellä, tarkoittaa sitä, että me näytämme ovea kvartaalipolitikoinnille, ja siltä osin voi sanoa, että hallitus kantaa tätä vastuuta. Jos katsotaan meidän edellisiä päätöksiämme, joita on toisteltukin täällä useamman kerran, me olemme lisänneet verotuksen progressiota, muun muassa tämäkin hallitus viime päätöksessään 450 miljoonaa euroa. Se lisäsi työnteon progressiota, eli sitä kautta tietyissä tuloluokissa, voi sanoa, on negatiivista vaikutusta työnteon kannusteisiin. Siltä osin on oikeudenmukaista vähintäänkin tässä hallituksen esityksessä katsoa tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti tätä tilannetta. Selvää on, että meillä on pienituloisia eläkeläisiä, ja on hyvä, että nyt hallitus myöskin kohdentaa veronalennukset eläkeläisille. Sen lisäksi se 30 miljoonaa euroa, joka kohdennetaan juuri pienituloisten kohdalle, on erittäin tärkeä, välittävä toimenpide. Lisäksi nostan esille, että meillä on tulossa 2018 myöskin takuueläkkeen korotus, 10 miljoonaa, joka tarkoittaa 8 euroa lisää jokaiselle takuueläkeläiselle kuukaudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-09-27T15:13:46,2016-09-27T15:15:45,Tarkistettu,1.1 2016_90_60,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Ainakin seitsemän vuotta perätysten on palkansaajien verotus käytännössä kiristynyt. (Eduskunnasta: Näin on!) Olemme kokoomuksessa olleet mukana tätä syntiä tekemässä, kun viime vaalikaudella esimerkiksi pyrittiin valtiontaloutta tasapainottamaan sekä verotusta kiristämällä että julkisen talouden säästöjä tekemällä. Veronkiristysten tie on kuljettu loppuun, ja olen hyvin tyytyväinen siitä, että ministeri Petteri Orpon ensimmäisessä budjettiesityksessä, hallituksen esityksessä, tehdään käännös parempaan eli tässä budjetissa ja tässä puheena olevassa veropaketissa palkansaajien verotus kevenee kaikissa tuloluokissa. Tämä kaikkiin tuloluokkiin ulottuva tasainen veronkevennys on siis yhteisvaikutusta yhtäältä kikyn ja toisaalta tämän hallituksen veroratkaisun kanssa, ja tämän yhteisvaikutuksena siis tasaisesti 0,6 prosenttiyksikköä kevenee palkansaajien verotus kaikissa tuloluokissa. (Antti Lindtman: 0,8!) Täällä on vahvasti tuotu esiin tämän ratkaisun euromääräiset erot eri tulotasoilla. Nämä esiin tuodut luvut ovat tietysti todellisia, mutta aivan samalla tavalla, kun verotusta kiristetään kautta linjan samalla prosenttiyksiköllä, aivan vastaavasti ne euromääräiset kiristykset ovat myös suurempia siellä tuloluokkien yläpäässä. Täällä on tuotu esiin tämän tuloverokevennyksen ostovoimavaikutus, ja sillä on oikeudenmukaisuuden ohella perusteltu myös sitä, että eläkkeensaajiin kohdistetaan sama 0,6 prosenttiyksikön veronkevennys. Itse korostaisin, niin kuin aivan viime keskustelupuheenvuoroissa, myös vaikutusta työnteon edistämiseen, koska verotuksella vaikutetaan työllisyyteen myös sitä kautta, että verotus vaikuttaa työnteon kannustimiin. Hyvä lähtökohta on se, että verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän, ja enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän. Kun me haluamme enemmän työtä tai suomalaista yrittäjyyttä, niin verotetaan sitä vähemmän — sanoinko väärin, siis kun haluamme enemmän työtä ja suomalaista yrittäjyyttä, niin verotetaan sitä vähemmän (Vasemmalta: Ihan oikein!) — ja toisaalta, kun me haluamme vähemmän esimerkiksi ympäristöhaittoja tai tupakointia, niin verotetaan sitä enemmän. Näin tässä hallituksen budjetissa ja hallituksen veropoliittisessa linjauksessa tapahtuu. Kuten jo keskustelupuheenvuorossani toin esille, niin täällä oppositio kiinnittää lähes yksinomaan huomiota tulonjakovaikutuksiin. Kuten sanoin, ne ovat tärkeitä. (Pia Viitasen välihuuto — Li Anderssonin välihuuto) — Mutta eikö vielä tärkeämpää, edustaja Andersson, ole se, että on tuloja, joita jakaa lisää? Nämä tulothan syntyvät ja kaikki taloudellinen hyvinvointi syntyy vain työnteon ja yrittäjyyden kautta. Sen takia kokoomukselle on tärkeätä, että tehdään sellaisia veroratkaisuja, jotka edistävät työntekoa ja yrittäjyyttä, luovat parempia edellytyksiä työnteolle ja yrittäjyydelle. Verotus ei ole se, millä viime kädessä kaikki palvelut ja tulonsiirrot rahoitetaan, toisin kuin vasemmalla luullaan. Verotus on vain keino, jolla osa työnteon ja yrittäjyyden hedelmistä voidaan ja tuleekin käyttää yhteiseksi hyväksi, vai kuvitteleeko esimerkiksi edustaja Viitanen, että kun meillä nyt veroprosentti, kokonaisveroaste, on ehkä semmoinen runsaat 44 prosenttia, niin jos meidän veroasteemme olisikin vaikka 54 prosenttia, niin palvelut ja tulonsiirrot olisivat paljon paremmalla tolalla, ja sitten kun veroaste olisi vaikka 64 prosenttia, niin edelleen vain palvelut ja tulonsiirrot paranevat? Edustaja Andersson ilmeisesti kuvittelee, että sitten kun veroaste on 84 prosenttia, niin sitten vasta meillä on pienet päiväkotiryhmät, pienet koululuokat ja tulonsiirrot ja palvelut ovat todella hyvässä kunnossa. Eihän se näin ole tietystikään, vaan verotuksella on tietysti myös merkitystä sekä yksityisten henkilöiden että yritysten käyttäytymisen kannalta. Siinä mielessä kuvitelma siitä, että mitä korkeampi veroaste, sitä paremmat tulonsiirrot ja palvelut, on yksiselitteisesti virheellinen. (Anna Kontulan välihuuto) Mutta, edustaja Andersson, kun saatte kohta vastauspuheenvuoron, niin vastatkaa myös seuraavaan: Te olette vasemmalla kiinnittäneet ennen kaikkea huomiota näihin euromääräisiin tulonjakovaikutuksiin ja euromääräisiin vaikutuksiin. Nyt kysyn teiltä, kun vasemmistoliitossa ajatte arvonlisäveron alentamista: jos arvonlisäveroa alennetaan, niin eivätkö siitäkin euromääräisesti eniten hyödy kaikkein suurituloisimmat? (Heli Järvinen: Kyllä!) Jos me ajattelemme vaikkapa elintarvikkeiden arvonlisäveroa, niin on aivan selvä, että jos se alenee muutaman prosenttiyksikön, niin se perhe, joka ostaa joka päivä sisäfilettä ja kaikkea muuta oikein kallista ruokaa, hyötyy varmasti enemmän kuin se köyhä opiskelija, joka ostaa joka päivä vaikkapa makaronilaatikkoa. Edustaja Andersson, miten te voitte ajaa tällaista veroratkaisua, josta euromääräisesti, huom. euromääräisesti, suurituloisimmat hyötyvät selvästi enemmän kuin pienituloiset? Tällä, rouva puhemies, yritin vain lopuksi sanoa, että näitä veroratkaisuja voi aina tarkastella monella tavalla. Tämä pelkästään euromääräisesti tehtävä tarkastelu ei tietystikään ole välttämättä se ainoa ja oikea tarkastelutapa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-27T15:15:47,2016-09-27T15:22:26,Tarkistettu,1.1 2016_90_61,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"En avaa tästä nyt uutta debattia, mutta vastauspuheenvuorot saavat edustaja Viitanen ja edustaja Andersson ja sitten edustaja Zyskowicz, mikäli hän sellaisen haluaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_62,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tulee veroasteeseen, niin SDP:llä on oma vaihtoehtonsa, jossa veroaste ei nouse ja velkaakin otetaan vähemmän, ratkaisut perustuvat oikeudenmukaisempaan verotukseen. Tästä kävi hyvin ilmi kokoomuksen linja: ei kokoomus kanna huolta verotuksen eriarvoistumisesta. Minua on hämmästyttänyt se, että perussuomalaiset täällä kiittelevät eriarvoistavia ratkaisuja ja myös keskusta on unohtanut alkiolaisen hengen. Mutta, puhemies, sitä minä odotin, edustaja Zyskowicz, että olisitte nyt vastannut siihen kysymykseen tästä eläkkeensaajien verotuksesta, (Antti Lindtmanin välihuuto) koska, toisin kuin te nyt sitten lupasitte, tämä veroero ei kuitenkaan poistu palkansaajien ja eläkkeensaajien välillä vaan monessa tapauksessa jopa kasvaa. Se oli hyvä, että eläkkeensaajille tulee kevennyksiä, mitä SDP on vaatinut jo vuoden, mutta tämä veroero jäi, ja eläkkeensaajien tappioksi. Ja minusta on tavatonta — uskon, että eläkkeensaajatkin sitä kovasti ihmettelevät — kun valtaosalla eläkkeensaajista ostovoima myös laskee. (Antti Lindtman: Veroero kasvaa!) Ostovoima laskee ja veroero kasvaa palkansaajiin nähden. Eli tässä on yhtälön tulos, ja siihen toivoisin selitystä edustaja Zyskowicziltä ja ministeri Orpolta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T15:22:37,2016-09-27T15:23:45,Tarkistettu,1.1 2016_90_63,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikutti siltä, että edustaja Zyskowicz tuli valmiiksi kirjoitetulla puheenvuorolla tänne, koska hän ei kyllä juurikaan ole kuunnellut esimerkiksi minun puheenvuoroani täällä salissa tänään. Olen tänään keskustellut juurikin tämän budjetin työllisyysvaikutuksista ja yrittänyt saada ministeriltä vastausta siihen, miksi juuri tämä verolinja on työllisyyden näkökulmasta se kaikista perustelluin. On päivänselvää, että verotuksella voidaan vaikuttaa työllisyyteen. Jos tarkastelee vasemmistoliiton vaihtoehtobudjettia, niin se sisältää veronkevennyksiä siis sekä näiden alennettujen alvikantojen osalta että myöskin pienituloisten tuloverotuksen osalta, koska me arvioimme, että silloin kun kohdennetaan pienituloisille, niin sen vaikutus kysyntään ja ostovoimaan on kaikista suurin. Enkä ole vieläkään saanut ministeriltä vastausta siihen, millä tavalla tämä hallituksen linja on kaikista perustelluin. Mitä tulee alennettuihin alviverokantoihin, on selvää, että tasavero, niin kuin alvi on, kohdistuu suhteellisesti eniten pienituloisiin, minkä lisäksi meidän veromalliimme myöskin sisältyy pääomatuloverotuksen kiristäminen, joka vaikuttaa sitten siihen, miten paljon suurituloisilla euromääräisesti jää käteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-27T15:23:46,2016-09-27T15:24:55,Tarkistettu,1.1 2016_90_64,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitaselle totean vain, että tässä budjettiesityksessä eläkkeensaajat saavat saman 0,6 prosenttiyksikön (Pia Viitasen välihuuto) veronkevennyksen kuin saavat palkansaajat — siis ne eläkkeensaajat, jotka maksavat valtionveroa. Mutta edustaja Viitanen, kun te yhtäältä arvostelette tätä veroratkaisua siitä, että euromääräisesti suurituloisimmat saavat eniten, niin ettekö te arvostele sitten omassa esityksessänne sitä, että euromääräisesti myös suurituloisimmat eläkeläiset saavat enemmän kuin pienituloisemmat eläkeläiset. (Pia Viitasen välihuuto) Sitten edustaja Andersson, halusin vain kiinnittää huomiota siihen, että tämä vasemmiston lempilapsikin, arvonlisäveron alentaminen, antaa suurempituloisille euromääräisesti enemmän kuin mitä se antaa pienituloisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-27T15:24:56,2016-09-27T15:25:56,Tarkistettu,1.1 2016_90_65,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Ministeri Orpo, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_66,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun minä pidän kuin pidänkin sinnikkäästi kiinni siitä, että tämä perusratkaisu hallituksen veroratkaisun pohjalle syntyi työmarkkinajärjestöjen kiky-sopimuksesta, joka on Suomen kasvun ja työllisyyden kannalta hyvä asia, niin kun kerran näin oli, niin hallitushan on nimenomaan oman veronkevennyksensä, 515 miljoonaa, kohdentanut pieni- ja keskituloisille. Sen lisäksi on työtulovähennys, joka on juuri sen mukainen mitä te toivoitte, 450 miljoonaa euroa, (Antti Lindtmanin välihuuto) joka on mielestäni kohtuullisen paljon. Kun sen pohjalla on vielä se tieto, että Suomessa on nimenomaan pienten palkkatulojen, työtulojen verotusta pystytty usean hallituksen, ainakin parin hallituksen, toimesta laskemaan, mikä on ollut viisasta politiikkaa, niin meillä pienten työtulojen verotus alkaa olla aika vertailukelpoisella tasolla Euroopan tasolla, eli siihenkin nähden tämä veroratkaisu on oikeudenmukainen ja työhön kannustava, työn vastaanottamiseen kannustava. (Välihuutoja vasemmalta)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-27T15:25:59,2016-09-27T15:26:54,Tarkistettu,1.1 2016_90_67,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Edustaja Mikkonen, puhujalistalta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_68,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Zyskowiczin kanssa siitä, että kannattaa vähemmän verottaa työtä, koska sitä me haluamme lisää, ja samaa mieltä myös siitä, että sitten veroja kannattaa kohdistaa niihin ympäristöhaittoihin mieluummin, koska niitä me haluamme vähemmän. Ja tietysti sen suhteen ihmetyttävät ne kaikki ympäristölle haitalliset tuet, joita tämä hallitus ei ole valmis vähentämään. Tässä on nyt paljon keskusteltu siitä, minkä verran nämä hallituksen veroratkaisut vaikuttavat eri tuloluokkiin. Kyllähän, kun katsotaan tätä ostovoiman kehitystä, on tosiasia, että tässä hyötyvät suurituloiset. Tässä on käyty nyt kiistaa myös siitä, että kun tässä on pohjalla tämä kiky-sopimus — sinänsä on ihan hyvä, että semmoinen saatiin aikaan — niin onko nyt kyse veroista vai veroluonteisista maksuista vai mitä ne ovat, mutta kyllä ihmisen kannalta oleellista on se, paljonko sillä tilinauhalla on kuukauden lopussa. Siinä mielessä valitettavasti tämä hallituksen veroratkaisu kyllä nyt sekä absoluuttisesti että prosentuaalisesti kohdistuu suurituloisempiin paljon avoimemmin käsin kuin pienituloisempiin. Ja kyllä tällä on kotimaisen kysynnän ja ostovoiman kannalta se negatiivinen vaikutus, että pienituloisemmilta rahat menevät suoraan kulutukseen, kotimaiseen kysyntään kasvattavasti, kun suurituloisen kohdalla se tarkoittaa lisää säästöjä, ulkomaanmatkoja, kulutusta jonnekin muuhun kuin siihen kotimaiseen lähialueelle. Sitten minä olisin kysynyt vielä, kun hallitus sanoo, että 30 miljoonaa he aikovat nyt kohdentaa näille kaikkein pienituloisimmille: miten se oikein aiotaan tehdä ja miten tämä 30 miljoonaa euroa saadaan riittämään? Näissä meidän laskelmissahan on aloitettu vasta 1 500 euron palkkatuloista, ja näissä tällä 30 miljoonalla eurolla ei vielä tätä vääristymää, mitä tässä ratkaisussa (Puhemies koputtaa) on tehty, saada korjattua, vaan ajatus meillä on ollut tässä laskelmassa, että tämä kohdistuisi vielä pienituloisempiin. (Puhemies koputtaa) Mutta näitä on paljon, ja 30 miljoonaa ei kyllä riitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-27T15:26:55,2016-09-27T15:29:16,Tarkistettu,1.1 2016_90_69,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan iso linja on ehkä se, mikä tästä salin keskustelusta on nyt puuttunut. Täällä on vähän pikkunäppärästi ryhdytty itsessään kehittelemään hauskoja sloganeita ja termejä tämänkin iltapäivän aikana, ja jokainen puolue ainakin oppositiossa kilpailee, kuka keksii apteekkarivähennyksen tai jonkun muun hauskan termin, joka hauskuuttaisi lehteriä ja varmasti tätä yleisöä sitten täällä alakerran salissakin. Talouspolitiikan iso kuva kuitenkin rakentuu hyvin pitkälti asiantuntijalaitosten suositusten varaan, OECD:n, IMF:n, Suomen Pankin, valtiovarainministeriön arvioiden varaan. Kokonaisveroasteen nostamisen estäminen on yksi keskeisimpiä, ja sekin perustuu asiantuntijatietoon. (Touko Aallon välihuuto) Siitä on erilaisia näkemyksiä, verotuksen sisäisestä tasapainosta, mutta tosiasiassa niissä maissa, joissa on korkea veroaste jo lähtökohtaisesti ja rakenteellisia ongelmia, ei kannata veroastetta nostaa, vaan tehdä enemmänkin menoleikkauksilla. Siinä mielessä tämä kokonaisveroasteen nostamatta jättäminen on aivan perusteltu. Mutta toisaalta täytyy sanoa, että hallitus tekee aika tasapainoisesti työn kysyntään ja työn tarjontaan liittyvää politiikkaa. Meillä on isoja infrahankkeita käynnissä — velkarahalla. Tästä varmasti SDP tykkää. Ne ovat velkarahalla käynnissä. (Pia Viitasen välihuuto) Me teemme monia muitakin uudistuksia, investointihankkeita, perustienpitoa, aloitamme uusiakin tiehankkeita ja rakentamishankkeita ja sitä kautta teemme elvytystä. Toisaalta me teemme myös veroelvytystä eli teemme merkittäviä kilpailukykysopimukseen liittyviä työveronkevennyksiä ja sitten muitakin veronkevennyksiä. Eli teemme isossa mittakaavassa työllisyyttä, yrittäjyyttä vahvistavaa politiikkaa kokonaisuudessaan. Ja se täytyy vielä sanoa myös, että kyllähän ostovoiman ja eriarvoisuuden kannalta tärkeintä politiikkaa on se, että talouspolitiikka yleisesti tukee työllisyyttä, uusia investointeja ja yrittäjyyttä. Se on ehkä vähän (Puhemies koputtaa) pikkunäppärää katsoa, kuinka monta euroa nyt juuri tässä tilanteessa saadaan, (Puhemies: Ja aika on täynnä!) vaan katsoa pitkällä aikajänteellä, lähteekö talous kasvuun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-09-27T15:29:17,2016-09-27T15:31:35,Tarkistettu,1.1 2016_90_70,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä tänään kuulleet, että vasemmistoliitto arvonlisäveron kevennyksellä antaisi euromääräisesti eniten sisäfileporvarille. Mutta mitä sitten tekee SDP? Se on jäänyt ainakin minulle epäselväksi, olisiko SDP halukas nostamaan veroja kaikissa tuloluokissa vai mikä se vaihtoehto on. No, katsotaanpa maaliskuuta 2015, mitä SDP sanoi ennen vaaleja: sopeutustarve 4 miljardia, leikkauksia 3 miljardia, myös indekseistä 800 miljoonaa leikkausta. Vaikka täällä edustaja Viitanenkin röyhistelee rintaa kuin punatulkku leikkauksista, niin näin olette sanoneet ennen vaaleja. Veronkorotuksia 1 miljardin euron verran — ainoana puolueena kaikista sanoitte, että haluatte korottaa veroja. Mitä tämä hallitus on tehnyt? Niin kuin täällä valtiovarainministeri on kertonut, keventänyt verotusta yhteensä lähes miljardilla eurolla, kun te olisitte vaaliohjelmanne mukaan lisänneet suomalaisten verotusta 1 miljardilla. Lisäksi puheenjohtaja Rinne aikanaan silloin, kun näitä päätöksiä tehtiin, teidän vaaliohjelmaanne uskoi, että talous kasvaa 2 prosentilla. Valtiovarainministeriön arvio silloin oli, että 1 prosentilla. Valtiovarainministeriö 1 — Rinne 0. Kumpi oli oikeassa? Kummalla oli realistisempi käsitys? Valtiovarainministeriöllä — ja uskallan väittää, että tällä hallituksella — realistisempi kuin sosialidemokraateilla. Mutta joka tapauksessa 4 miljardia sopeutuksia te olisitte olleet valmiita tekemään. Minä kysyn: Mikä teidän linjanne on nyt? Haluaisitteko te korottaa veroja kaikissa tuloluokissa, vai mikä on teidän ratkaisunne?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-27T15:31:36,2016-09-27T15:33:14,Tarkistettu,1.1 2016_90_71,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,Yksi vastauspuheenvuoro edustaja Viitaselle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_72,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tämä vaihtoehtobudjetti, ja siinä on meidän ratkaisumme. Olemme sen aika monta kertaa täällä, puhemies, toistaneet, että meidän ratkaisumme ottaa vähemmän velkaa kuin tämä hallitus. Veroaste ei nouse. Tämä perustuu sille, että meillä on konkreettisia toimia työllisyyden eteen täällä esittää. Myös veropohjaa laajennetaan ja tehdään oikeudenmukaisempia veroratkaisuja. Puhemies! Minä nyt todellakin toivoisin täällä, kun tässä nyt puhutaan erilaisista vaihtoehdoista — kun meillä esimerkiksi pieni- ja keskituloinen palkansaaja ja eläkkeensaaja maksaisivat vähemmän veroa kuin hallituksen esityksessä mutta hyvätuloiset maksaisivat enemmän — selitystä hallituspuolueilta vähintään siihen kysymykseen, mitä täällä ollaan kysytty, miten voi olla mahdollista, että väitteistä huolimatta täällä veroaste eläkkeensaajilla laskee vähemmän kuin palkansaajilla ja sillä tavalla tämä veroero ei tässä esityksessä tasoitu. Eli siihen minä toivoisin vastauksia, koska se on niin isosti ollut täällä esillä ja te niin paljon olette puhuneet siitä, että eläkkeensaajatkin nyt nämä veronkevennykset saavat. Voisimmeko tähän saada vielä vastauksen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T15:33:16,2016-09-27T15:34:26,Tarkistettu,1.1 2016_90_73,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuo vaihtoehtobudjetti taitaa olla vuoden vanha, niin että (Pia Viitanen: Laadimme uutta parhaillaan!) — ehkä eduskunnan tietopalvelu ehtii tekemään teidän kanssanne sen, se on hyvä asia — tuo ei vakuuta minua kylläkään. Itse asiassa tässä taloudellisessa tilanteessa semmoisen kovin erilaisen vaihtoehtobudjetin tekeminen on aika mahdotonta, (Pia Viitanen: 9.11.!) koska totta kai voidaan Sitraa ryöstää — ehkä teette sen Suomen itsenäisyyden juhlavuonna uudestaan — mutta en pidä sitä hyvänä. Puhemies! Todella työn verotus on Suomessa verotuksen suurin ongelma. Se ei koske yksin palkansaajan tuloverotusta, vaan kaikkea muuta, välillisiä veroja, mitkä työhön kohdistuvat. Niinpä palkansaajan on vaikea ostaa toisen työtä nettotuloillaan, ja tämä on työllisyyden kannalta tietysti iso ongelma, ja Suomessa palvelujen työllisyys ei siksi ole niin hyvä kuin se voisi olla. Eli nyt, kun työn verotusta voidaan keventää osana yhteiskuntasopimusta, mikä on erittäin hyvä asia, historiallinen saavutus, se on tärkeätä ja tällä tiellä meidän pitäisi voida jatkaa. Joku kotitalousvähennys osittain puuttuu pieneltä osalta tähän ongelmaan mutta ei tietenkään sitä ratkaise. Samalla todella, kuten edustaja Leppä totesi, yrittäjyysvähennykseen on kaikki perusteet olemassa, jotta myöskin oikeudenmukaisuusnäkökulmasta huomioitaisiin se, miten yhteisövero on laskenut. Todellakin, kun Suomen veropolitiikkaa jatkossa uudistetaan, työn verotus on se, mihin meidän pitää voida edelleen puuttua ja edelleen sitä kohtuullistuttaa, jotta ihmisillä on ostovoimaa ja jotta ihmisille saadaan työtä ja kannustavuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-09-27T15:34:27,2016-09-27T15:36:12,Tarkistettu,1.1 2016_90_74,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä salissa puhutun pitäisi perustua tosiasioihin, olla oikein ja kohtuullista. Tätä taustaa vasten itse pidän vähän kohtuuttomana tätä keskustelua yrittäjävähennyksestä, joka kuitenkin vaikuttaa kymmeniintuhansiin itsensä ja muitten työllistäjiin Suomessa, että sitä yrittäjävastaisten voimien toimesta tässä salissa yritetään mustamaalata jonkinlaiseksi apteekkarivähennykseksi. Mutta jos nyt puhutaan niistä apteekkareista, niin sain tuossa yhtenä päivänä palautetta, että kaikki apteekkarit eivät suinkaan tienaa näitä kohuotsikoiden mukaisia summia, mihin tässä salissa on toistuvasti ja vielä useamminkin vedottu, vaan huomattavasti vähemmän. Lisäksi kerrottiin, että hallituksen päättämät lääkesäästöt vievät joka tapauksessa apteekkareilta monin verroin sen summan, mitä tämä yrittäjävähennys tuo takaisin. Haluankin kysyä, miten tämä asia nyt sitten on: puhutaanko täällä faktojen pohjalta tiedoin ja argumentein vai mustamaalataanko täällä yhtä ammattikuntaa perusteettomasti?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-27T15:36:14,2016-09-27T15:37:11,Tarkistettu,1.1 2016_90_75,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyviä puheenvuoroja. Minä nyt meinasin noista apteekeista vähän puhua, mutta tuossa edellisessä puheenvuorossa puhuttiinkin. Jotenkin tulee mieleen, ettei täällä Suomessa muita olekaan kuin apteekkeja, että toivottavasti meillä nyt muutakin yritysmaailmaa on. Itse en ainakaan meinaa aina löytääkään apteekkia, eli toivoisin, että niitä olisi vähän enemmänkin. Mutta se siitä. Jään mielenkiinnolla odottamaan tuota 30 miljoonan kohdennusta pieni- ja keskituloisille, koska totta kai haluan, että ihmisillä on riittävästi toimeentuloa, eikä varmasti kukaan meistä halua, että ihmiset eivät tule toimeen. Siksi toivoisin, että lähdettäisiin keskustelussa siitä. Jotenkin todettiin, että me perussuomalaiset riemurinnoin hyväksymme eriarvoistavan politiikan, ja en ole kuullut kertaakaan käytettävän tämmöistä termiä täällä, mutta se on teidän oma tulkintanne (Pia Viitasen välihuuto) — ja toivon, että saan pitää puheenvuoroni joskus niin, ettei joku huuda sieltä taustalta. Sitten olisin halunnut muistuttaa siitä, että me olemme tehneet jo paljon pienituloisten hyväksi. Muistuttaisin, että 300 000 pienituloiselta henkilöltä poistuu Yle-vero. Takuueläkettä on nostettu kaksi kertaa, niin kuin ministeri kertoo. Omaishoitoon ja perhehoitoon on satsattu. Nämä ovat kokonaisuus, ja tässä tehdään kokonaistaloutta. Ei näitä niin kuin viikon aikajänteellä hoideta, vaan pitkällä aikavälillä yritetään parantaa tilannetta. Täällä on myös todettu se, että solidaarisuusveron alarajaa on tarkistettu todella paljon, mikä oli erittäin hyvä asia. Ilolla sitä tervehdin. Sitten vielä tuosta kotitalousvähennyksestä semmoinen pieni nyanssi, että senhän voi saada, jos minä ostan vanhemmille tai isovanhemmille tai heidän puolisoilleen kotitalouspalveluita. Se on hyvä muistaa, että myös hyvätuloiset lapset saavat ostaa vanhemmillensa näitä palveluita, elikkä sen ei tarvitse olla itselle. Toivon, että kaikki me lapset lähdemme mukaan tähän omien vanhempiemme tukemiseen. Gustafssonhan ilmoitti tässä aikaisemmin, että SDP:n ansiota on tämä kiky-sopimus, ja keväälle te kerroitte, SDP, että te ette voi vaikuttaa siihen — mielenkiintoista, kun hän mainosti tässä rivissä, että se on teidän (Puhemies koputtaa) ansiotanne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-09-27T15:37:12,2016-09-27T15:39:24,Tarkistettu,1.1 2016_90_76,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi ja äsken edustaja Mäkelä paljastivat sen, ketkä ovat perussuomalaisten kannalta niitä pieniä ihmisiä, kaikkein hädänalaisimpia Suomessa: Eivät takuueläkeläiset, eivät köyhät ja sairastavat, vaan apteekkarit, jotka ovat joka kunnan verotilastojen ykkösinä jo nyt. He ovat Suomen hädänalaisimpia, ja samoin yksityislääkärit ja asianajajat. Edustaja Häkkänen, tämä ei ole hauskaa. Tämä on äärimmäisen vakavaa. Pienyrittäjien asemaa täytyy parantaa, mutta tämä niin sanottu yrittäjävähennys ei sitä tee. Olen pahoillani apteekkareiden puolesta, että he ovat tässä esimerkkeinä niistä ylimmistä tuloluokista, joille 60 prosenttia niin sanotuista yrittäjävähennyksistä valuu — siis yli puolet, 75 miljoonaa. Mutta 5 000 euroa puhtaana käteen on itse asiassa alakanttiin, ja nyt edustaja Mäkelälle faktaa kuulopuheiden sijaan: Apteekkariliitto on laskenut, että keskiarvo käteen jäävästä rahasta on 5 700 euroa. Mutta lukekaa oma lakiesityksenne. Sen mukaan puolet yrittäjävähennyksen saajista ansaitsee 10 000 euroa vuodessa tai alle. He maksavat hyvin vähän veroa, jolloin hyöty on kuukaudessa 3 euroa 20 senttiä. Sillä saa Helsingissä yhden bussilipun, paluumatkan pienyrittäjä saa maksaa itse. Veroale, josta puolet saajista ei hyödy mitenkään ja josta puolet päätyy varakkaimmille, on epäonnistunut, se ei auta pienyrittäjiä. Siksi meillä SDP:ssä on vaihtoehto, joka suuntautuu nimenomaan pienyrittäjiin: Jatketaan valtiovarainministeri Antti Rinteen työtä ja nostetaan alv-velvollisuuden alaraja 10 000 eurosta 30 000 euroon. Sitä pienyrittäjät toivovat kaikkein eniten. Mutta en saanut ministeri Orpolta vastausta kahteen kertaan esittämääni kysymykseen. Kun te hoette sitä, että annatte pieni- ja keskituloisille, niin minkä tähden te laskette ylintä veroastetta? Se on teidän oma veroratkaisunne ja vastapainoa pienituloisille. Te laskette omilla veroratkaisuillanne ylintä veroastetta. Miksi, ministeri Orpo?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-27T15:39:24,2016-09-27T15:41:28,Tarkistettu,1.1 2016_90_77,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työn ja yrittämisen verotuksen keventäminen on hyvä tavoite. Kysymys on siitä, miten tuohon tavoitteeseen pyritään. Kysymys on myös siitä, miten veronalennusten aiheuttaman veropohjan hupeneminen katetaan. Oikea tapa toimia on se, että siirretään verotuksen painopistettä kulutuksen ja haittojen verotukseen, sekä se, että verotusta kevennetään pieni- ja keskituloisten osalta, jotta ostovoimavaikutus realisoituisi työllisyyteen ja talouskasvuun. Nyt ihmisillä herää pelko, että veronalennusten jättämä aukko täytetään lisäleikkauksilla ja/tai palvelumaksujen korotuksilla pienituloisille ja työllisyysvaikutukset jäävät saamatta. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä, onko hallitus valmis katsomaan verotuksen kokonaisuutta niin, että siirtyisimme aidosti mataliin mutta laajoihin veropohjiin, perkaisimme suorat yritystuet ja ennen kaikkea ne verotuet. Mitä enemmän verotamme kulutusta ja haittoja, sitä enemmän on varaa keventää työn ja yritysten verotusta. Mitä tulee kokonaisveroasteeseen, kuten edustaja Häkkänen täällä aikaisemmin viittasi, talouspolitiikan arviointineuvosto lyttäsi koko hallituksen verolinjan, siis aivan täysin tyrmäsi. On pöhköä tuijottaa vain verotulojen suhdetta kokonaistuotantoon ja kaventaa oman järkevän talouspolitiikan keinoja, etenkin kun pelkkä menojen leikkaaminen on haitallisempaa talouskasvulle ja työllisyydelle kuin veropalikan hyödyntäminen. Oletteko tutustuneet tähän talouspolitiikan arviointineuvoston verolinjauksia koskevaan raporttiin ja herättääkö se jotain ajatuksia, kenties toivottavasti myös toimia, jatkossa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-27T15:41:30,2016-09-27T15:43:21,Tarkistettu,1.1 2016_90_78,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa, että tämä hallitus tekee hyvin johdonmukaisesti ja asiantuntijatietoon pohjautuen yritystoiminnan ja työllisyyden eteen laajasti toimenpiteitä, niin työelämän sääntelyn uudistamista, yritysten verotukseen liittyviä kevennyksiä kuin työn verotukseen liittyviä kevennyksiä, ja osallistuu jopa palkkaratkaisujen edesauttamiseen voimakkaasti. Nyt täällä kritisoitiin yrittäjävähennystä. On totta, että kaikki verovähennykset tai veromuutokset eivät välttämättä kohdistu aina kaikista optimaalisimmin, mutta tälläkin kevennetään yritystoiminnan verotusta. Minä toivon, että kovinkaan moni pienyrittäjä ei ole katsonut tätä keskustelua ja tätä SDP:n hyökkäystä yrittäjiä kohtaan ja kohtelua. Tämä on ollut itse asiassa aika erikoinen asenne, siis ylipäätään se, että leimataan, että tavallaan yritystoiminta ei ansaitsisi veronkevennyksiä. Toinen kysymys alv-alarajan nostamisesta: Minä olen samaa mieltä, sitä pitäisi jossain vaiheessa keventää. Mutta siellähän isoimmat ongelmat liittyvät hallinnolliseen taakkaan, mitä alvitilityksissä ja muissa on, eli se pitäisi ensisijaisesti hoitaa, ja toinen on se, että kun nostetaan alvin alarajaa, se sitten maksaa käytännössä verotukena taas lisää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-09-27T15:43:22,2016-09-27T15:44:42,Tarkistettu,1.1 2016_90_79,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Apteekkarihan on pitkälti toiminimiyrittäjä. Mikä on tämän yrittäjävähennyksen ajatus? Tuoda tällaisten toiminimiyrittäjien verotusta lähemmäs osakeyhtiömuodossa olevien yritysten verotusta. No, mitä aikanaan sosi-alidemokraatit tekivät Urpilaisen johdolla, Rinteen johdolla? Laskivat yhteisöveroa, jolloin nimenomaan osakeyhtiömuodossa olevat yritykset hyötyivät ja pk-yrittäjät eivät hyötyneet. Mitä tulee sitten siihen, että edustaja Harakka vetoaa Apteekkariliittoon, niin Apteekkariliitto itse sanoo, että tämä yrittäjävähennys tuo apteekkarille keskimäärin 5 700 euroa, mutta samalla hallituksen päättämät lääkesäästöt vievät keskimäärin 27 000 euroa, joten on aika erikoista teidän vetää tällaisia johtopäätöksiä tällaisten lukujen jälkeen kuin te vedätte. Apteekkariliitto myös korostaa, että he ovat olleet mukana työryhmässä näistä lääkesäästöistäkin päättämässä ja sitoutuneet niitten läpivientiin, joten jos vedotaan faktoihin ja Apteekkariliittoon, niin tässä ne faktat ja profeetat ovat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-27T15:44:49,2016-09-27T15:45:55,Tarkistettu,1.1 2016_90_80,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin edustaja Häkkäselle täytyy todeta, että sosialidemokraatit haluavat tukea yrittäjyyttä ja nimenomaan pienyrittäjyyttä, muun muassa alvin alarajan nostamista 30 000 euroon, ensimmäisen työntekijän palkkaukseen helpotuksia ja niin edelleen. Elikkä sosialidemokraatit aidosti tukevat yrittäjyyttä ja haluavat sitä myös omassa vaihtoehtobudjetissaan sitten marraskuussa tarkemmin esitellä. Arvoisa puhemies! Kysyisin vielä ministeri Orvolta, kun yksi tärkeä tämmöinen iso kuva, jota täällä on peräänkuulutettu, on meidän tulonjakoeriarvoisuuden kasvu. Vaikka te sanotte, että 30 miljoonaa ohjautuu kaikkein pienituloisimmille, niin se ei poista sitä isoa kuvaa tuloerojen kasvusta. Ensinnäkin esityksenne eläkkeensaajien osalta luo eriarvoisuutta: veroero kasvaa eläkkeensaajien ja palkansaajien välillä. Ainoastaan kaikkein hyvätuloisimpien eläkkeensaajien, yli 90 000 euroa ansaitsevien eläkeläisten, verotus siltä osin kevenee, mutta sekin on teiltä arvovalinta. Tämän lisäksi kaikkein pienituloisimmille ihmisille te kohdistatte indeksileikkauksia: niin lapsiperheille, jotka ovat sosiaaliturvan varassa, kuin eläkkeensaajille. Te puhutte täällä, että takuueläke tulee nousemaan, mutta tämän esityksen pohjalta takuueläke tämän ratkaisun osalta pienenee 7 euroa. Sitten työttömyysturva alenee. Elikkä käytännössä niiden ihmisten osalle, jotka ovat sosiaaliturvan varassa ja jotka ovat kaikkein pienituloisimpia, te tulette kohdistamaan leikkauksia. Te puhutte, että toimeentulotukeen ei tule indeksileikkuria. Se olisi se viimeinen asia, jos te tekisitte sen vielä toimeentulotukeen. Toimeentulotukijärjestelmän pitäisi olla viimesijainen, väliaikainen, ja sen pitäisi olla kannustava, että ihmiset pääsevät sieltä pois, (Puhemies koputtaa) mutta käytännössä se tekee ihmiset riippuvaiseksi ja elämäntilanne tulee entistä vaikeammaksi. Arvoisa ministeri, mikä on teidän linjanne eriarvoisuuspolitiikkaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T15:45:56,2016-09-27T15:48:12,Tarkistettu,1.1 2016_90_81,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viimeisin puheenvuoro oli myös väkevä puheenvuoro nimenomaan näihin tulonjakovaikutuksiin liittyen. Haluan nyt korostaa, että koko hallituksen politiikka, myös veropolitiikka, tähtää siihen, että me emme vain jaa keskenämme tätä pienenevää kakkua eri tavalla ja uudelleen vaan että me pyrimme kasvattamaan tätä yhteistä kakkua. Sen vuoksi hallituksen politiikka, myös veropolitiikka, tähtää siihen, että työnteon ja yrittäjyyden edellytyksiä vahvistetaan, koska kuten olen sanonut, kaikki taloudellinen hyvinvointi perustuu viime kädessä työntekoon ja yrittäjyyteen ja verotus on vain keino, jolla osa näistä työnteon ja yrittäjyyden hedelmistä voidaan ja tulee käyttää yhteiseksi hyväksi. Kun hallitus toimii nimenomaan työllisyyden parantamiseksi, niin se vähentää sitä ehkä kaikkein merkittävintä eriarvoistavaa tekijää, joka on nimenomaan työttömän ja työssä käyvän välillä. Ja vaikka teemme voitavamme kasvun vauhdittamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi, niin silti tarvitsemme tässä maassa välittömiä valtiontalouden säästötoimia, joita nyt on päätetty viime vuonna ja tulee päätettäväksi tänä vuonna ensi vuotta koskien. Näitä säästöjä ei pääse karkuun, eivätkä päässeet demaritkaan ennen vaaleja, jolloin he niiden puolesta puhuivat, mutta nyt tietysti, kun oppositiossa voi tehdä tällaisia ilmaan huitovia vaihtoehtobudjetteja, niissä säästöt voidaan kokonaan sivuuttaa. Lopuksi haluan sanoa, että kyllä näissä tuloveroasioissa on myös oikeudenmukaisuusnäkökulma, ja oikeudenmukaisuusnäkökulma on myös siinä, että kun ihminen on ahkera, tekee työtä ja on tarmokas, niin siitä jäisi omaan ja oman perheen käyttöön vähän enemmän kuin ennen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-27T15:48:13,2016-09-27T15:50:21,Tarkistettu,1.1 2016_90_82,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täydennyksenä edustaja Elon puheenvuoroon: käsittääkseni apteekkarit ovat toiminimiyrittäjiä juurikin sääntelyn vuoksi eli eivät voi toimia osakeyhtiömuodossa, vaikka haluaisivatkin. Mutta mitä tulee tähän keskusteluun yrittäjävähennyksestä ja sen merkityksestä yrittäjille, niin Suomen Yrittäjät ovat varsin suorapuheinen järjestö monissa asioissa, ja heidän kotisivuiltaan tiedotteessa 21.9. tulee varsin suoraa puhetta: ""Yrittäjävähennys asettaa erilaiset yhtiömuodot verotuksessa enemmän samalle viivalle. Se on ennen kaikkea tasavertaisuuskysymys ja hyödyttää pienimpiä yrityksiä."" Myöhemmin jatkuu vielä: ""Ehdotus on osoitus siitä, että hallitus panostaa pienyrittäjyyteen."" Tämä kommenttina edustaja Harakalle, joka ilmeisesti haluaa esittää, että hän ja sosialidemokraatit tietävät tämänkin asian paremmin kuin yrittäjäjärjestöt ja yrittäjät itse — niin kuin sosialidemokraatit tietävät muutkin asiat paremmin kuin ne, joita asiat koskevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-27T15:50:22,2016-09-27T15:51:17,Tarkistettu,1.1 2016_90_83,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Olen itse toiminut yrittäjänä yli 30 vuotta, joten tiedän kyllä ihan omakohtaisesti, mitä tämä asia koskee. Suomen Yrittäjät on etujärjestö, joka ajaa omaa asiaansa ja on saanut nyt hallituksen puolelleen. Jos halutaan auttaa pienyrityksiä, niin autetaan pienyrittäjiä. Suunnataan tuki toimeentulon kanssa kamppaileville parturi-kampaajille, fysioterapeuteille, hierojille, käsityöläisille, itsensätyöllistäjille, eikä tärvätä tätä valtavaa rahaa ja kymmeniä miljoonia niille, joilla jo on. Pankaa nyt hyllylle tämä apteekkarivähennys ja tehdään tämä alvin alarajan nostaminen nyt. VATTin tutkimus suosittelee tätä lämpimästi. Ja nimenomaan, kuten edustaja Häkkänen sanoi, tämä byrokratia vähenee ja ihmiset rohkaistuvat yrittäjiksi ja samalla rohkaisemme yrittäjiä. Siis tehdään tämä ratkaisu tämän epäonnistuneen yrittäjävähennyksen sijaan. Tehdään se yhdessä, tehdään se nyt, tehdään se heti, koska se on se, mitä pienyrittäjät kaikkein eniten toivovat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-27T15:51:19,2016-09-27T15:52:33,Tarkistettu,1.1 2016_90_84,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tekee itse asiassa juuri sellaista politiikkaa, mikä myös tukee talouden yritysrakenteen ja työpaikkarakenteen tulevia trendejä. Meillä yhä enemmän työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ja tämä tarkoittaa sitä, että kaikki yritysrahoitukseen ja verotukseen ja työelämän sääntelyyn liittyvät kysymykset pitäisi yhä vahvemmin muuttaa suosimaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tähän liittyvät paikallinen sopiminen ja erilaiset muut hallituksen hankkeet. Mutta siitä minä olen iloinen, että taas tässä budjetissa viedään eteenpäin monia tärkeitä asioita, jotka hyödyttävät nimenomaan pieniä yrityksiä: maksuperusteinen arvonlisävero, kotitalousvähennyksen laajentaminen, jolla on myös positiivinen vaikutus harmaan talouden torjuntaan. Ja jossain vaiheessa tietysti pitää harkita myös sitä, että arvonlisäveron alarajan korottaminen tulee kyseeseen. Mutta yksi sellainen kysymys: meillä on myös monia henkilöyhtiöitä, joitten verorakenne koostuu pääomatuloverosta ja sitten ansiotuloveropohjista, ja yritykset joutuvat yhä enemmän toimimaan asiantuntijavaltaisilla aloilla, kun talous kehittyy yhä voimakkaammin asiantuntijavetoisemmaksi, niin minkä ihmeen takia täällä myös vihreät — kyllä minä ymmärrän, miksi demarit ja vasemmistoliitto — miksi myös vihreät ovat mukana vaatimassa korkeampaa ansiotuloverotuksen progressiota, koska tämä talouden trendi muuttuu yhä voimakkaammin asiantuntijavetoiseksi? Ja tämä jos mikä on monien tutkijoiden mielestä, tutkimuslaitosten mielestä, yksi suurin uhka Suomen talouskasvulle, innovaatiovetoiselle talouskasvulle. Tässä minä toivoisin kyllä, että vasemmisto, vihervasemmisto, miettisi linjaansa vielä uudestaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-09-27T15:52:34,2016-09-27T15:54:33,Tarkistettu,1.1 2016_90_85,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysyisin ministeriltä nyt kotitalousvähennyksestä vielä. Kun kotitalousvähennys on mahdollista niille ihmisille, joilla on verotusta, mutta käytännössä tästä eivät hyödy ne kaikkein pienituloisimmat ihmiset, jotka myös tarvitsisivat esimerkiksi wc-remonttia, homeremonttia ja muita vastaavia tai palveluihin tukea, niin kysyisin, miten tätä kotitalousvähennystä voitaisiin kehittää sillä tavalla, että myös kaikkein pienituloisimmat, jotka eivät ole tämän verotuksen piirissä, saisivat vastaavanlaisen hyödyn kuin me, jotka maksamme verotusta, ja sitä kautta voisivat hyödyntää kotitalousvähennystä esimerkiksi vaikka sitten wc-remonttiin tai johonkin muuhun vastaavaan. Sitten Ben Zyskowiczille äsken, kun hän totesi että hallituksella on yksi tärkeä osa-alue, jota hän nimenomaan painotti: vähentää eriarvoisuutta työttömän ja työssäkäyvän välillä. Mutta, arvoisa ministeri ja Ben Zyskowicz, näillä esityksillä, mitä hallitus tällä hetkellä tekee, te syvennätte nimenomaan tätä eriarvoisuutta näitten työttömien välillä, elikkä syvennätte pitkäaikaistyöttömyyttä. Esimerkiksi kohdennatte palkkatukea yrityksille, mikä sinällään on hyvä asia, koska moni vastavalmistunut nuori pääsee sitä kautta sitten työelämään kiinni, se on erittäin hyvä, mutta samanaikaisesti te leikkaatte. Järjestöt työllistävät valtavasti myös ihmisiä ja ennen kaikkea työllistävät niitä ihmisiä, jotka ovat vaikeimmin työllistettäviä. Nyt te leikkaatte järjestöjen palkkatukea lähes puolella. Kunnallisten työpajojen toimintaedellytyksiä leikataan sillä tavalla, että kunnalliset työpajat ajetaan alas. Elikkä juuri niiden ihmisten tilannetta, jotka tarvitsisivat tukea, ohjausta, neuvontaa työllistyäkseen, vaikeutetaan entisestään. Taas jälleen kerran luodaan tätä eriarvoisuutta ihmisten välille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T15:54:34,2016-09-27T15:56:45,Tarkistettu,1.1 2016_90_86,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Otetaan vielä edustajat Kontula ja Aalto, ja sitten ministerille vuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_87,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Häkkänen kysyi, minkä takia vasemmisto niin voimakkaasti progressiota puolustaa. No, ihmisyhteisöissä aina tulen keksimisestä lähtien on yleensä tupattu järjestää asiat niin, että ne, joilla eniten varaa ja voimia on, kantavat vastuun isommasta taakasta kuin heidän oma elämänsä edellyttää, ja sitä myöten kun modernina aikana sekä lapsuusjakso että myös vanhuusjakso ovat pidentyneet merkittävästi, niin tämä taakka on kasvanut luola-aikojen jälkeen. Minä itse kuulun kansanedustajan palkalla ylimpään tulokymmenykseen ja en kyllä voi sanoa, että verotus haittaa minun innovatiivisuuttani yhtään — rahat riittävät hyvin vielä siihen, että ajatus kulkee. Edustaja Zyskowicz ihmetteli, minkä takia tulonjako kiinnostaa vasemmistoa niin paljon, miksi ei kiinnostuta yrityksistä ja yritysten hyvinvoinnista. Tulonjaossa on ehdottomasti kysymys ihmisten koetusta onnellisuudesta ja objektiivisesta hyvinvoinnista, mutta se on myös taloustieteen valossa kysymys kasvusta ja yritysten hyvinvoinnista. Vasemmisto ei ole huolissaan tulonjakovaikutuksista vain siksi, että pienet tuloerot ovat hyväksi kansan yleiselle onnelle, vaan myös siksi, että ne ovat hyväksi elinkeinoelämälle yleensä ja kansantaloudelle yleensä. Ja se, että hallitus ei ole tehnyt tulonjakoarviota omasta budjetistaan, ei ole ainoastaan välinpitämättömyyttä kansalaisia kohtaan vaan myös huonoa taloudenpitoa, koska kysymys tulonjaossa on juurikin siitä isosta kuvasta, jota täällä on niin kovasti peräänkuulutettu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-27T15:56:48,2016-09-27T15:58:41,Tarkistettu,1.1 2016_90_88,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun rahaa on rajallinen määrä, niin verolinjaukset tulisi kohdentaa parhaiten työllisyyttä ja talouskasvua tukemaan. Tästä varmaan kaikki, ainakin periaatteessa, olemme samaa mieltä. Yrittäjien tukeminen on tärkeää, etenkin uusien, ja pk-yritysten tukeminen on tärkeää työllisyyden kannalta. Nykyjärjestelmän tilanne on se, että enemmänkin tuetaan jo olemassa olevia yrityksiä ja olemassa olevia omistajia sen sijaan, että luodaan uusia markkinoita, elikkä hallitus on hyvin vahvasti pro business -henkinen eikä niinkään pro market -henkinen, ja tässä toivoisin, että kokoomuskin muistaa markkinatalouden aina aika ajoin. Ja mitä tulee tähän yrittäjävähennykseen, niin tähänkin pätee sama periaate, että kun rahaa on vähän, se pitäisi kohdentaa kaikkein fiksuiten. Jos mietitään verojärjestelmän kannalta, niin itse asiassa tämä yrittäjävähennys lisää verojärjestelmän monimutkaisuutta ja toimii sen neutraaliperiaatteen vastaisesti. Se kohdentaa myös valtaosan yritysvähennyksen euroista kaikkein harvalukuisimpaan ja eniten tienaavaan porukkaan, ja itse asiassa se väite siitä, että osakeyhtiöverotuksen alentamista on pitänyt kompensoida henkilöyhtiöverotusta alentamalla, jotta verotus olisi yhdenmukaista, ei aivan pidä paikkaansa, sillä henkilöyhtiöiden verotus on tällä hetkellä huokeampaa, kun katsotaan koko skaalaa. Kun koko skaalaa katsotaan, niin henkilöyhtiöiden verotus on huokeampaa kuin osakeyhtiöiden, jotenka tässä mielessä muun muassa pääministerin premissit ovat väärässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-09-27T15:58:42,2016-09-27T16:00:21,Tarkistettu,1.1 2016_90_89,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Ministeri Orpo, 3 minuuttia tuosta puhujakorokkeelta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_90,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan edustaja Aallon puheenvuorosta. Sen verran puoluepolitiikkaa totesitte, että kokoomus muistaisi markkinatalouden. Minä toivon, että käytte siellä omassa ryhmässänne, omassa puolueessanne keskustelun markkinatalouden merkityksestä. Minun aikaisempien vuosien lukemattomien kokemusteni perusteella teille tämä on varmasti siellä joukossanne hieman epäselvempää, mutta kannustan teitä: te olette oikealla linjalla. Hallitus uskoo markkinatalouteen: kauppojen aukiolojen vapauttaminen, liikennekaari takseineen, alkoholilainsäädäntö, sote-uudistuksen merkitys — erittäin hyvällä polulla markkinoiden hyväksikäyttämiseksi, meidän kansantaloutemme parhaaksi. (Välihuutoja — Riitta Myller: Mihin ihminen jäi?) Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksestä vielä: Minusta  se on  selvää, että  kotita-lousvähennys on niille, jotka maksavat veroja, jotta voivat vähentää, ja ne, joilla on mahdollisuus vähentää verotuksesta, työllistävät, sillä torjutaan harmaata taloutta. Mutta minusta tärkeää myöskin on se — edustaja Kiljuselle — että tällä voidaan vähentää omalta osaltaan sitä julkisten palvelujen kysyntätarvetta, eli kun esimerkiksi vanhusten kotona asumisen palveluita voidaan vähentää verotuksesta ja lasten verotuksesta, niin olen varma, että sillä voidaan pienentää painetta julkisten palvelujen kysyntään. Tämä on verovähennys, ja jos ei veroa maksa, niin silloin sitä ei voida käyttää, mutta jos meillä on julkinen talous vahvempi, niin kuin me pyrimme, niin silloin me saamme niitä keinoja, joilla voimme tukea niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, myöskin esimerkiksi pienellä eläkkeellä eläviä, joita on siis kahdella päätöksellä hallitus auttanut, takuueläkkeen korotuksella, olkoonkin että indeksi toimii toiseen suuntaan, mutta kuitenkin se kokonaisuus on plussalla. Vieläkin tähän oikeudenmukaisuuskeskusteluun: Kyllä, siis keskeinen asia on työllisyys. Vain korkealla työllisyysasteella meillä on vahva julkinen talous, terveempi julkinen talous, silloin voimme auttaa myöskin heikommassa asemassa olevia, ei tarvitse leikata palveluista, jotka ovat kuitenkin se hyvinvoinnin perusta ja jokaisen pienituloisemmankin ihmisen turva. Tässä budjetissa hallitus on valinnut tämän työllisyyttä tukevan linjan, (Pia Viitasen välihuuto) se on meidän arvovalintamme. — Kyllä, se on meidän arvovalintamme: se näkyy veropolitiikassa, se on työtä, tekemistä, yrittämistä tukeva linja, koska vain sitä kautta meillä on varaa niihin kevennyksiin. Vielä totean sen, että kun me olemme asettaneet tavoitteeksi nämä 110 000 uutta työpaikkaa, niin kun puhuu lähes kenen kanssa tahansa, niin yleensä vastaus on se, että uudet työpaikat voivat syntyä vain ja ainoastaan pk-yrityksiin — siksi yrittäjävähennys, siksi kotitalousvähennys, siksi työn verotuksen keventäminen. Nämä kaikki tukevat sitä, että me kannustamme ja autamme yrityksiä. Ehkä, puhemies, tässä ajan puitteissa ne, mihin ehdin vastaamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-27T16:00:25,2016-09-27T16:03:27,Tarkistettu,1.1 2016_90_91,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työlinja, jota ministeri Orpo on tässä korostanut, on aivan oikea. Se on ainoa mahdollisuus, jolla päästään tästä tilanteesta eteenpäin. Aktiiviselle edustaja Viitaselle totean, että ministeri Orpo voisi kyllä esittää teille kansantaloustieteen Nobel-palkintoa, kun te sanoitte aikaisemmin, että te haluatte, että veroaste pysyy nykyisellään, te haluatte, että velkaa otetaan nykyistä merkittävästi vähemmän, ja silti te haluatte perua kaikki maksunkorotukset ja lisätä valtion menoja joka pääluokkaan satoja miljoonia. Tämä yhtälö ei pelaa. Jos se pelaa, niin silloin on kyllä Nobelin palkinnon ansainnut. (Ben Zyskowicz: Kyllä se oppositiossa menee!) Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksestä. Muistan, kun vuonna 1997 kotitalousvähennys otettiin käyttöön. Silloin otettiin rinnalle kokeiluna eräillä alueilla myös yritystukimalli eli annettiin tukea, kun esimerkiksi eläkeläinen suoritti kotitalousremontin tai jonkin vastaavan. Sitten vuonna 2001 Lipposen hallitus vertaili näitä malleja ja päätyi siihen, että otetaan vakinaiseen käyttöön tämä verovähennysmalli, ja hylättiin, jätettiin pois se yritystukimalli. Se oli minun mielestäni silloin virhe, ja pidän sitä nytkin virheenä. Mutta te voitte tietysti miettiä, miksi sosialidemokraatit toteuttivat tämän verotuksen kautta tapahtuvan mallin, joka ei ole kylläkään pienituloisen ystävä, koska niitä verotettavia tuloja ei kaikilla ole. Sitten tässä on noussut esille aika monia muita kysymyksiä. Nostan yhden uuden vielä: Hallituksen tämä budjettiesitys merkitsee sitä, että kuntatalous vahvistuu ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, ei paljon mutta kuitenkin. Kun edellisellä kaudella kunnilta leikattiin valtionosuuksia rajusti, (Puhemies koputtaa) niin kuntavero nousi, työttömyys lisääntyi, kunnat irtisanoivat väkeä ja palvelut heikkenivät. (Puhemies koputtaa) Nyt tämäkin on syytä ottaa huomioon... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja, jos haluatte jatkaa, niin pyydän teitä puhujapönttöön.] ...että näin tilanne on paljon parempi pienituloisten osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T16:03:28,2016-09-27T16:05:44,Tarkistettu,1.1 2016_90_92,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljuselle: Ihmettelen itse asiassa pohdintaasi. Jos ajatellaan, mitä hallitus tällä hetkellä tekee, niin pitkäaikaistyöttömien etu on se, että joka ikinen toimenpide, joka lisää työtä ja työpaikkoja, on myös pitkäaikaistyöttömän etu. Jos verrataan hallituksen aikana tapahtuneita toimenpiteitä (Pia Viitasen välihuuto) ja sitä, mitä niiden seurauksena on syntynyt: Meillä on tällä hetkellä työttömyysprosentti alentunut. Meillä on noin 30 000 ihmistä enemmän saanut työtä kuin oli aikaisemmin. Eikö se ole tärkeintä, että ihmiset pääsevät töihin ja ennen kaikkea meidän pitkäaikaistyöttömille alkaa löytyä työpaikkoja? Työnteon kannusteiden lisääminen on myöskin sellainen, joka on pitkän aikajänteen toimenpide. Se ei ole lyhytnäköistä politikointia, vaan se on pitkäjänteistä rakentamista, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattavampaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-09-27T16:05:46,2016-09-27T16:06:50,Tarkistettu,1.1 2016_90_93,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä hieman oudoksun näitä SDP:n puheita tästä eriarvoisuudesta. Ensinnäkin sen takia, että kun katsotaan, mikä on keskeisin tausta, selittävä syy sille, että tässä maassa eriarvoisuus ja huonovointisuus, näköalattomuus kasvaa, niin se on työttömyyden paheneminen, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden paheneminen — työllisyyshän on muuten hieman kohentunut mutta pitkäaikaistyöttömyys pahentunut. Katsotaan, mitä demarit ovat muualla Euroopassa tehneet: Saksassa Schröderin johtoinen hallitus oli työlinjahallitus — nyt siellä on Euroopan paras työllisyys. Ruotsissa työmarkkinoita on joustavoitettu demarijohtoisesti — nyt siellä on Euroopan yksi parhaita työllisyysasteita. Tanskassa kilpailukykyinen sosiaaliturva kannustaa työn vastaanottamiseen ja on nostanut työllisyysastetta. Katsokaa, SDP, vähän muualle, miten modernit sosialidemokraattiset liikkeet hoitavat työllisyysasioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-09-27T16:06:54,2016-09-27T16:07:52,Tarkistettu,1.1 2016_90_94,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisat edustajat, sanon tähän väliin, että täällä on teistä edustajista, jotka olette täällä salissa, useimmilla pyydetty puheenvuoro. Paikan päältä näytetään ne käytettävän. Ne käytetään. Ja jos debattiin aihetta, näiden nyt varattujen puheenvuorojen jälkeen vasta debattiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_95,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lauslahti jo vastasi edustaja Kiljuselle, mutta vastaan minäkin samoilla linjoilla. Kun sanoin, että hallitus pyrkii vähentämään sitä eriarvoisuutta, joka on seurausta työttömyydestä, niin edustaja Kiljunen sosialidemokraattisesti ymmärsi sen niin, että kyse on työttömien etuuksista. Me kokoomuksessa ymmärrämme sen niin, että pyrimme siihen, että nämä työttömät pääsisivät töihin, ja tämä on juuri se meidän työlinjamme, eli pyrimme vähentämään työttömyydestä seuraavaa eriarvoisuutta sillä, että entistä useammalla työttömällä olisi tilaisuus tehdä töitä, emmekä ennen kaikkea sillä, että työttömyysetuuksia pyrittäisiin parantamaan. Edustaja Kontula kertoi, että tulonjaolla on merkitystä koettuun onnellisuuteen, elinkeinoelämän menestykseen ja koko kansantalouden menestykseen. Minä uskon tämän. Mutta Suomen tulonjako on niin tasaista, että ne kielteiset vaikutukset, joita tutkimuksissa saadaan liian suurien tuloerojen vaikutuksista esimerkiksi elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja koko kansantalouden kehitykseen, ne riskit tulonjaosta eivät ole Suomen kohdalla ajankohtaisia. Suomi ei ole sellaisten räikeiden — ja sanon, onneksi ei ole sellaisten räikeiden — tuloerojen maa kuin moni muu maa tässä maailmassa. Kyllä Suomessa tärkeätä on tämän tulonjaon ohella se, että on tuloja, mitä jakaa, ja siksi hallituksen politiikka tähtää nimenomaan kasvun ja työllisyyden edistämiseen, koska vain työllisyyden parantumisen kautta saamme tähän yhteiskuntaan lisää tuloja, mitä jakaa. Kuten monta kertaa olen sanonut: verotus ei viime kädessä turvaa hyvinvointipalveluja. Verotus on vain keino, (Puhemies koputtaa) jolla työllisyyden hedelmiä voidaan ja tuleekin jakaa myös yhteiseksi hyväksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-27T16:08:10,2016-09-27T16:10:17,Tarkistettu,1.1 2016_90_96,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu on painottunut paljon tulonjakokysymykseen. Se lähtökohta tai se näkökulma, millä tämä budjettiesitys on rakennettu, on nimenomaan se työlinja. Se on se työlinja, (Pia Viitanen: Se työlinja, kun näkyisi, sitä ollaan odotettu!) että saadaan lisättyä työllisyyttä, lisättyä suomalaista työtä. Sen takia tehdään tuloveronkevennyksiä kaikkiin tuloluokkiin, jotta se kannustavuus tekemään lisää työtä, hankkimaan vähän lisäansioita, kehittämään itseään koulutuksella, hakeutumalla vaativampiin tehtäviin, myös palkitaan verotuksen kautta, ja se antaa mahdollisuuksia siihen tulokertymään ja sitä kautta siihen verotulokertymään, jolla nämä hyvinvointipalvelut kustannetaan. Eikä tässä vielä kaikki. Tämän lisäksi budjettiesitys tuo veronkevennyksen myös eläkeläisille, ja tällä koko tuloveronkevennysajattelulla haetaan sitä, että saadaan lisättyä suomalaista työtä, saadaan kotimaista kulutusta kasvatettua ja sitä kautta yhteiskunnan pyörät pyörimään. Mutta tämä progressiokeskustelu on huolestuttavaa. Meillä on tällä hetkellä Suomessa maailman korkeimpia kokonaisveroasteita, ja se ei kerta kaikkiaan enää kestä progression nostamista ilman, että kannustavuus häviää, osaajat pakenevat maasta, ja siihen meillä kerta kaikkiaan ei ole varaa. Eli sen takia on tärkeä huolehtia, että progressio ei enää kasva. Sitten näitä muutamia hyviä veroratkaisuja ja linjauksia, joita täällä on, esimerkiksi tämä yrittäjien maksuperusteinen alvi, josta on pitkään puhuttu. Nyt se tulee, se asia hoidetaan niin, että pienyrittäjät eivät enää toimi verottajan pankkina, vaan alvi tilitetään silloin, kun se maksu todellisuudessa tulee yrittäjän tilille. Tämä on sitä reilua, oikeudenmukaista veropolitiikkaa, jota tämä hallitus edistää. Vielä tuosta kotitalousvähennyksestä. Sitä tosiaan käyttävät paljon perheet, joissa on 3—5 henkilöä, (Puhemies koputtaa) sitä käyttävät myös kahden hengen eläkeläispariskunnat paljon, ja silloin sillä ostetaan kotitalous‑, hoiva- ja hoitotyötä, joka keventää yhteiskunnan velvoitetta järjestää näitä palveluita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-09-27T16:10:18,2016-09-27T16:12:35,Tarkistettu,1.1 2016_90_97,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Olen aivan samaa meiltä siitä, mitä tässäkin on puhetta, että kyllä ne uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja on hyvä, että mietitään, miten tuemme niitten työpaikkojen syntymistä entistä enemmän. Täällä on nostettu esiin kotitalousvähennyksen laajentaminen, sillä on varmasti jotain merkitystä, ja myös maksuperusteinen alvi, joka on hyvin tärkeä ja helpottaa pienyritysten kassavirran hallintaa. Mutta sitten minä haluaisin kysyä, onko tämä yrittäjävähennys sitten kuitenkaan paras keino siihen, että saataisiin uusia työpaikkoja ja pienyrittäjät uskaltaisivat palkata uusia työntekijöitä, koska siinähän on se kaikkein suurin kynnys, kun yrittäjät miettivät, uskaltavatko ottaa sitä ensimmäistä työntekijää. Meillä on yli 170 000 yksinyrittäjää, ja varmasti aika moni heistä on miettinyt, voisiko kenties palkata työntekijän ja saada sitä kautta sekä työllistettyä että sitä omaa toimintaansa laajennettua ja myös tuoda helpotusta omaan jaksamiseensa. Minä haluaisinkin kysyä ministeriltä, oletteko te miettinyt muita vaihtoehtoja kuin tätä yrittäjävähennystä, millä samalla summalla pienyrittäjiin panostamalla saataisiin parempaa vaikuttavuutta siihen, että tulisi uusia työpaikkoja lisää. Oletteko te laskenut, millä tavalla ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen vaikuttaisi, esimerkiksi vapauttamalla määräajaksi sote-maksuista tai alentamalla niitä merkittävästi, kun palkkaa ensimmäisen työntekijän? Jos se tehtäisiin tällä samalla summalla, niin millaiset ne vaikutukset olisivat, kohdistuisivatko ne paremmin ja toisivatko ne lisää työpaikkoja?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-27T16:12:35,2016-09-27T16:14:29,Tarkistettu,1.1 2016_90_98,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme varmaan kaikki yhtä mieltä siitä, että ensinnäkin työllisyyttä pitää vahvistaa, ja me tiedämme kaikki myös sen, että nämä uudet työpaikat syntyvät nimenomaan tänne pk-yrityspuolelle, pk-sektorille, ja meidän pitää tehdä kaikkemme, että työllisyys siltä osin myös vahvistuu. Sosialidemokraatit ovat esittäneet, kuten täällä on todettu, että ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tulisi verohelpotuksia, alvin alarajaa tultaisiin nostamaan 30 000:een, mikä sitä kautta tukisi työllisyyttä ja tukisi nimenomaan pk-yrittäjyyttä. Olen myös Ben Zyskowiczin kanssa tasan tarkkaan samaa mieltä siitä, että on tärkeätä, että jokainen työtön pääsee työhön, kuten hän itse totesi. Mutta nyt ongelmana on se, että tämä hallituksen linja ei toimi siten, että jokainen työtön pääsee työhön. Meillä on tällä hetkellä arvioitu, että meillä on noin 70 000—80 000 nuorta, jotka hakevat omaa paikkaansa elämään, joilla ei ole vielä edellytyksiä lähteä suoraan työmarkkinoille, jotka hakevat esimerkiksi koulutuspaikkaa tai omaan elämäänsä suuntaa. Meillä on pitkäaikaistyöttömiä, joilla saattaa olla, että heillä ei ole ammatillista koulutuspohjaa tai heillä on jonkunlainen ammatillinen koulutuspohja mutta syystä tai toisesta he eivät työllisty yrityksiin ja yritykset eivät heitä huoli, minkä takia esimerkiksi meidän järjestömme sekä meidän työpajamme ovat olleet erittäin hyviä työllistäjiä näille ihmisille. Sen takia on todella harmillista, että hallitus on nyt leikkaamassa näitten ihmisten työllisyysmahdollisuuksia leikkaamalla järjestöjen palkkatukea sekä vaikeuttamalla kunnallisten työpajojen toimintaedellytyksiä. Sen takia siitä ajatuksesta, mitä Ben Zyskowicz omassa puheenvuorossaan totesi, olemme tasan tarkkaan samaa mieltä, että jokainen työtön pääsee työhön. Toivon, että tällä linjalla myös hallituskin toimisi. (Ben Zyskowicz: Ainakin suunta on nyt oikea!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T16:14:30,2016-09-27T16:16:33,Tarkistettu,1.1 2016_90_99,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä toivoisin, että jokainen, joka työlinjaa kannattaa, googlaisi sillä omalla pädillään tuloerot ja talouskasvun. Heti ensimmäiseksi ruudulle pläjähtää IMF:n, OECD:n, Etlan raportteja siitä, mitenkä tuloerot vaikuttavat suoraan talouskasvuun ja mitenkä Suomessa tuloerojen kasvu on leikannut jopa kymmenenneksen talouskasvusta, jopa kymmenenneksen. Tämä tarkoittaa joko sitä, että me emme ole saaneet työpaikkoja, joita olisi tarvittu, tai sitä, että me olemme saaneet tosi paljon surkeampia työpaikkoja kuin me olisimme voineet saada erilaisella tulonjakopolitiikalla. Tästä syystä työlinja ei ole mikään vaihtoehto tuloerokeskustelulle vaan työlinjalla, mikäli sillä tarkoitetaan parempia työpaikkoja ja enemmän työpaikkoja, on vankka kohtalonyhteys siihen, millaisia tuloeroja me omalla toiminnallamme tässä salissa pyrimme ylläpitämään. Tästä syystä minä katson, että hallitus toimii myös omien tavoitteittensa vastaisesti silloin, kun se suhtautuu niin huolettomasti kuin se suhtautuu kysymyksiin tuloeroista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-27T16:16:34,2016-09-27T16:18:00,Tarkistettu,1.1 2016_90_100,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy ihan ensimmäisenä kommentoida tätä vasemmiston puolelta tullutta esitystä siitä, ovatko kaikki tuloerot täysin tuomittavia. Ei voida sellaista mallia tehdä, että kaikki... (Anna Kontula: Eihän kukaan ole semmoisesta puhunut!) — Niin, mutta tästä saa sen käsityksen, että jos joku tienaa enemmän, siitä syntyy merkittäviä taloudellisia ongelmia. — Suomessa on pienet tuloerot. Tuloerojen tasaamiseen pitää kiinnittää huomiota, mutta samaan aikaan täytyy muistaa se, että me emme voi ryhtyä mihinkään tämmöiseen Neuvostoliiton malliin, jossa ryhdytään tasaamaan kaikkia tuloja tai riskinotosta estämään esimerkiksi jonkun yrittäjän saamia voittoja. Tämä on ihan talouden normaali logiikka. Mutta sitten, mitä vihreät täällä ovat esittäneet tästä pro market ‑kysymyksestä, onko hallitus markkinamyönteinen, tämä on melkein yhtä hassu ajatus kuin joku demareitten velkapiirakka. Katsokaa nyt itseänne. Oppositio on haukkunut markkinamekanismin hyödyntämisestä tätä hallitusta historiallisen markkinamyönteiseksi, ja sen jälkeen tullaan sanomaan, ettei muka olla markkinamyönteisiä. Miettikää vihreissäkin vähän uudestaan tuo slogan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-09-27T16:18:01,2016-09-27T16:19:17,Tarkistettu,1.1 2016_90_101,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,Vielä edustaja Viitanen ja sitten ministerille vielä minuutti paikan päältä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_102,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sehän tässä nyt onkin, että kun täällä puhutaan työlinjasta, niin tähän mennessä me emme ole nähneet hallitukselta sitä työlinjaa, korkeintaan halpatyölinjan. Tässä on vuosi kökötelty ja odoteltu, eikä todellisia työllisyystoimia ole näkynyt. Että kello käy, Hakulista ei näy. (Ben Zyskowicz: Kovasti niitä työpaikkoja on kuitenkin syntynyt!) Ja se suurin vastaus työllisyystoimeksi hallituksen tässä budjettiriihessä oli, että jatkovalmistelu. Koko kesä puhuttiin siitä, että nyt tullaan täysillä työllisyyden puolesta, ja sitten oli aikamoinen pettymys, kun se isoin työllisyystoimi oli, että jatkovalmistelu, (Ben Zyskowicz: Katsokaa lukuja!) jolla kokoomus ainakin tähtää nähtävästi lähinnä työttömien ihmisten toimeentulon nipistyksiin edelleen. (Ben Zyskowicz: Katsokaa työttömyys- ja työllisyyslukuja!) Eli työlinjaa en ole löytänyt tästä kirjasta. Sitten kun löydän, olen tyytyväinen, koska vain sillä pystymme menemään eteenpäin, siitä olemme täsmälleen samaa mieltä. Leikkaukset ovat tuhoisia, ne osaltaan heikentävät työllisyyttä, heikentävät talouskasvua, ja tätä menoa, jos arvovalinnat pysyvät tällaisina, puhemies, me olemme siinä tilanteessa, mihin te, ministeri Orpo, viittasitte, että ensi keväänä sitten huomataan, että oho, rahaa ei olekaan ja Emu-alijäämä painaa niskaan ja sitten onkin ykskaks leikattava. Tästä varoitan ja toivon, että tämä uhkakuva ei toteudu. Mutta hyvältä tämä ei näytä. Kuka väittää, että esimerkiksi sillä, että se hyvätuloinen apteekkari saa 25 000 euron lahjan, tehdään työpaikkoja? No, Kankaanniemi väitti, sen kuulimme, mutta aika moni muu asiantuntija voi olla toista mieltä. Tai kuka sanoo, että sillä, että miljoonaperinnön saajan verotusta kevennetään, luodaan työpaikkoja? Tai, puhemies, kyllä minä ymmärrän, että kotitalousvähennystä rukataan, mutta tietenkin se hallituksen malli on näpertelyä siihen nähden, mitä SDP esittää ohelle. Me esitämme, että kotitalousvähennys ulotettaisiin myös kerrostaloihin, mikä tarkoittaisi sitä, että siinä tilanteessa voisi aidosti työllistää ja samaan aikaan korjata esimerkiksi (Puhemies koputtaa) ihmisten koteja lähiöissä. (Puhemies koputtaa) Puhemies! Tulenko jatkamaan? [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Ja nyt myönnän ministerille tähän sitten 2 minuutin puheenvuoron.] Mutta ymmärsin, että minulla on varsinainen puheenvuoro. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja Viitanen voi tulla tänne pönttöön jatkamaan.] Minä ihan lyhyesti jatkan, koska haluan... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Pelisäännöistä pidetään suurin piirtein kiinni. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)] Niin, puhemies, vain sen verran tulin tänne jatkamaan, että halusin vielä, kun ministeri seuraavaksi saa puheenvuoron, edelleen kysyä vastausta tähän meidän eläkkeensaajia koskevaan kysymykseen. Miten voi olla mahdollista, että valtaosalla eläkkeensaajista ostovoima tippuu? Minusta tämä olisi hyvin tärkeä kysymys, johon tulisi kaiken kaikkiaan saada vastaus. Ja sitten minä vain haluan kiteyttää tämän, että olemmehan me usein tässä sitä huolta kantaneet, että tällä menolla, näillä arvovalinnoilla käy niin, että ihmisiltä, pienituloisilta, työttömiltä, ei leikata siksi, että velkaa otettaisiin vähemmän, vaan tosiasiassa käy niin, että ilmeisesti näitä leikkauksia tehdään siksi, että on varaa enemmän sitten hyväosaisten veroja keventää. Ja tästä arvovalinnasta me olemme olleet hallituksen kanssa eri mieltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T16:19:21,2016-09-27T16:22:39,Tarkistettu,1.1 2016_90_103,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Ministeri, 2 minuuttia paikan päältä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_104,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kaiken tämän ankeuden ja synkkyyden jälkeen täytyy sanoa, että se työlinja näkyy jo siinä, että hallituksen kauden aikana työpaikkojen määrä on kääntynyt nousuun, työttömyyden kasvu on taittunut, työtuntien määrä kansantaloudessa on lisääntynyt merkittävästi, verotulot ovat lähteneet positiiviseen suuntaan. Eli tässä näkyy hallituksen työlinja, ja me teemme uusia keinoja, ja niitä löytyy myöskin sieltä budjettikirjasta, varmasti sieltä sitten syksyn opiskelulla löytyy. Mutta tähän kysymykseen näistä tuloeroista edustaja Kontulalle: Minun tietojeni mukaan Suomessa tuloerot eivät ole merkittävästi kasvaneet 2007-vuoden jälkeen, eikä ole näköpiirissä nyt tässä suurempaa muutosta. Se kylläkin johtuu siitä, että meidän talouskasvumme on ollut heikkoa ja talouskasvu yleensä tuppaa suurentamaan näitä tuloeroja. Mutta toisaalta kyllä sen tiedän taustalla, että kun meillä on korkea työttömyys, niin meillä on eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Mitä korkeampi työttömyys, sitä enemmän on sitä, ja siksi taas jälleen kerran palaan työllisyyteen, koska minusta se suurin yhteiskunnallinen ongelma, eli syrjäytyminen, eriarvoisuus, mahdollisuuksien tasa-arvon mureneminen, johtuu korkeasta työttömyydestä. Siksi hallituksella on tämä työlinja, ja me teemme aidosti paljon uusia toimenpiteitä tässä. Ja edustaja Viitanen: Kyllä meidän kuuluu valmistella myöskin lisää. Minä olen rehellisesti sanonut täällä, että nämä eivät vielä riitä, me valmistelemme lisää. Mikä ihmeen synti siinä on? Luultavasti te arvostelisitte täällä meitä siitä, jos me olisimme tuoneet tänne vielä raakile-esityksiä. Me valmistelemme kunnolla ja tuomme ne tänne sitten, kun ne ovat valmiina. Nyt budjettikirjassa ja meidän ratkaisuissamme (Pia Viitanen: Tässä on ollut vuosi aikaa valmistella!) on jo lukuisia esityksiä työllisyyden parantamiseksi. Niistä yksi keskeinen on tänään täällä keskeisenä keskustelunaiheena oleva työn verotuksen alentaminen, jota pidän työllisyystekona ja oikeudenmukaisesti rakennettuna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-27T16:22:41,2016-09-27T16:24:34,Tarkistettu,1.1 2016_90_105,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Herra puhemies! Kun vielä katsotaan vähän taaksepäin tässä lähtökohdaksi: Mitä eläkeläisiin tulee, muistan tavattoman hyvin, että 15 vuotta sitten — edustaja Viitanenkin oli täällä silloin — tehtiin myös veroratkaisuja, ja te annoitte veronkevennyksiä hyvätuloisille veronmaksajille, kun te alensitte myös kaikkein suurituloisimpien verotusta. (Pia Viitasen välihuuto) Se on pohjana meillä edelleen teidän tekojenne jäljiltä. Sitten te veitte voimaan taitetun indeksin, joka on tähän päivään mennessä vienyt miljardeja eläkeläisiltä. (Riitta Myller: Miksi ette korjaa sitä nyt kun olette hallituksessa?) Edelleen te poistitte pienituloisilta ansioeläkkeensaajilta kansaneläkkeen pohjaosan. Siitäkin nämä pienituloiset, entiset kaupan myyjät ja monet muut, ovat menettäneet (Riitta Myllerin välihuuto) satoja miljoonia, ehkä jopa useita miljardeja näiden 15 vuoden aikana. Nämä ovat teidän lahjojanne. (Välihuutoja) Sitten kun edustaja Heinäluomasta tuli valtiovarainministeri, hän ensimmäisenä asiana eduskunnalle esitteli varallisuusveron poistamisen kokonaan. Siitä on tullut suurimmille varallisuusveron silloisille maksajille miljardin suuruinen voitto jo tähän mennessä, koska se oli kymmeniä miljoonia vuotta kohti ja aikaa on kulunut merkittävästi. Eli tällä tavalla teidän veropolitiikkanne on toiminut. Viime vaalikaudella — edustaja Viitanen, kuunnelkaa (Pia Viitanen: Kuuntelen mutta ihmettelen!) — todellakin te jatkoitte sitä varallisuusverohenkistä linjaa, eli yhteisöveroa pudotettiin kaiken kaikkiaan 6 prosenttiyksiköllä eli noin 25 prosenttia. Se johti siihen, että osingot nousivat todella historiallisiin lukuihin: 11:tä miljardia maksettiin nyt osinkoja. Voi olla, että sillä oli positiivisia vaikutuksia työpaikkoihin, mutta ei niitä näkynyt kuitenkaan viime kaudella. Tästä huolimatta tuli 100 000 uutta työtöntä. Eli yhteisöveron alennus — perussuomalaiset olisi halunnut alentaa 2,5 prosenttiyksikköä, kun te halusitte alentaa 4,5 prosenttiyksikköä silloin viimeisessä vaiheessa — kasvatti osinkoja todella rajusti, ja niistä suuri osa meni amerikkalaisille eläkeyhtiöille puhtaana käteen. Nyt te haukutte yrittäjävähennystä, mutta se jää kuitenkin suomalaiselle pienyrittäjälle jok’ainut euro, mitä siitä hyötyä tulee. Minä väitän, että sellaisella apteekkarilla tai insinööritoimistolla tai asianajotoimistolla, jolla on suuret tulot, on myös paljon töitä, ja kun se tekee niitä töitä ja saa veronkevennyksen, niin se työllistää enemmän, lisää. Se on aivan selvä. Ei suuriin tuloihin pääse, eikä siis suureen veronalennukseen, ellei ole työntekijöitä ja isolla yritys. Eli tätä kautta uskon, että työpaikkoja tulee apteekkeihin. Apteekkariliiton sivuilta voitte katsoa: 131 farmaseuttia on työttömänä. On hienoa, jos he saavat työpaikan tämän alennuksen kautta. Samaten suunnittelutoimistoissa ja monessa muussa. Näistä osa on sellaisia, että ne eivät saaneet tätä yhtiöille tullutta yhteisöveron alennusta, mutta nyt ne saavat oikeudenmukaisen kohtelun tätä kautta. Apteekit eivät tosiaan ole osakeyhtiöitä, koska se apteekkilupa on aina luonnollisella henkilöllä, mutta ei tämä ole niin mustavalkoinen. Yrittäjävähennyksellä parannetaan työllisyyttä. Täällä on sitten nostettu — edustaja Kontula vai kuka, useampikin — tämä ensimmäisen työntekijän tuen malli. Siitä on puhuttu niin kauan kuin minä eduskunnassa olen ollut eli pian 30 vuotta, eivätkä sitä ole sosialidemokraatit toteuttaneet eikä kukaan mukaan. Sen toteuttamisessa on ilmeisesti vähän kilpailullisiakin ongelmia. Joo, sitten vielä: Viime kaudella todellakin elettiin sosialidemokraattien mallin mukaan. Julkinen velka kasvoi yli 9 miljardia vuodessa. Verotus kiristyi, ja siitä huolimatta työttömiä tuli 100 000 lisää ja bruttokansantuote putosi kolmena vuonna peräkkäin. (Pia Viitasen välihuuto) Tätäkö te haluatte edelleen jatkaa, että velkaa ja kovia veroja, ja sitä kautta talouden pysäyttämistä? (Anna Kontulan välihuuto) Hallituksen linja, että pannaan työ edelle, tuottaa nyt tulosta, ja tällä hetkellä jo nähdään, että uusia työpaikkoja on syntynyt, työttömyys alenee, bkt kasvaa, kun teidän aikananne se aleni. Vuonna 13 taisi 1,2 prosenttia bkt alentua, nyt se sentään kasvaa saman verran, eli muutos on todella selkeästi tapahtunut. Tämä verotus on kokonaisuus ja sitä pitää tarkastella sen mukaan. Esimerkiksi tämä 450 miljoonan euron työtulovähennys tulee pieni- ja keskituloisille. Se on äärettömän tärkeä ja otettava huomioon sitten sen 30 miljoonan lisäksi, mistä täällä on ollut paljon puhetta. On toki monia asioita, joihin mekin haluaisimme vielä parannusta ja muutosta, ja niiden aika tulee, kun saadaan talous kuntoon. Olen ihan varma, että me lisäämme tutkimukseen ja koulutukseen rahaa heti kun on mahdollista, kun meillä on sitä rahaa. Toisaalta esimerkiksi työpajat ja vastaavat toiminnot ovat (Pia Viitasen välihuuto) varmasti kärkilistalla silloin kun on meillä varaa lisätä taas panostuksia, mutta ei siihen, että pidetään keinotekoisesti yllä sellaista valheellista politiikkaa, mikä viime kaudella oli, että työttömyys kasvoi, velat nousivat ja verotus kiristyi. Se tappaa loputkin työpaikat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T16:24:35,2016-09-27T16:31:26,Tarkistettu,1.1 2016_90_106,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta edellisestä puheenvuorosta kuului se — erityisesti siellä puheen alkupuolella — että faktat ovat hakusessa muuallakin kuin Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Mutta, hyvä puhemies, täällä on puhuttu työlinjasta. Se ei kuitenkaan ole uskottava. Työttömille tarjotaan keppiä ja ajatellaan, että sillä tavalla työtä saadaan työttömille, että työttömyysturvaa leikataan. Toinen, mikä ei lisää tätä uskottavuutta, on se, että koulutuksesta, tuotekehityksestä, innovaatioista leikataan. Meillä ei Suomessa kuitenkaan ole mitään muuta mahdollisuutta nostaa työllisyysastetta, saada lisää työpaikkoja kuin löytää sellaista tekemistä, sellaisia vientituotteita, joilla on aitoa kysyntää maailmalla. Ja tämä ei synny millään muulla tavalla kuin osaamisen kehittämisellä. Ja kun me olemme tässä tilanteessa, että talous ei kasva, ja se on tähän saakka kasvanut kotimaisen kulutuksen voimasta, niin nyt ei missään tapauksessa pitäisi tehdä niin, että sitä ostovoimaa, joka pyörittää meidän taloutta tällä hetkellä, leikataan. Ja sitä leikataan nimenomaan, kun pienituloisille ei anneta samoja verohelpotuksia tai pienituloiset saavat pienemmät verohelpotukset kuin suurituloiset. Täällä on jo moneen kertaan tullut esille se, että nimenomaan pienituloisen taskussa se euro menee sinne kaupan kassan kautta, ja se on se, joka meille lisää varmasti niitä työpaikkoja. (Toimi Kankaanniemi: Entäs varallisuusvero?)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-09-27T16:31:28,2016-09-27T16:33:28,Tarkistettu,1.1 2016_90_107,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ihan ymmärrä näitä meidän vasemman puolen puheenvuoroja. Ensinnäkin, ostovoimaa vahvistetaan siltä osin, jos ajatellaan käsillä olevaa hallituksen esitystä, sehän alentaa verotusta eli vahvistaa ostovoimaa. Toinen kysymys liittyy meidän työttömiin: Eikö työttömän etu ole se, että on työtä? Eikö sen fokuksen pitäisi siellä vasemmalla puolella olla juuri siinä, (Välihuutoja vasemmalta) millä me saamme niille meidän työttömille lisää työtä? Hallitus on valinnut työlinjan, ja se näkyy jo tuloksina. Ja kaikissa toimenpiteissä, joita tehdään, tarkastellaan pitkälti, mikä on niiden työllisyysvaikutus, kuten tämänkin hallituksen esityksen työllisyysvaikutukset ovat positiivisia. Ja palaan vielä tulonjakokysymyksiin. Hallituksen esitys numero 135, jossa on useampia toimenpiteitä: kun katsotaan Gini-vaikutusta, niin se on plus miinus nolla. (Pia Viitanen: Miksi sen täytyy olla plus miinus nolla?)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-09-27T16:33:29,2016-09-27T16:34:36,Tarkistettu,1.1 2016_90_108,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Orpo, olette aivan oikeassa siinä, että tuloerot eivät ole merkittävästi kasvaneet vuoden 2007 jälkeen. Tämä ei suinkaan ole sattumaa. Siihen vaikuttaa talouden kansainväliset suhdanteet mutta myös se politiikka, jota Suomessa on tehty. Vielä pari hallitusta sitten — hallituksessa, jossa kokoomuskin oli — oli rutiinia tarkistaa kaikkien isojen poliittisten linjausten Gini-kerroin ennen kuin tehtiin mitään, ennen kuin mitään asiaa lyötiin lopullisesti lukkoon. Tätä vasten olin aika järkyttynyt, kun minulle tuli viime viikolla semmoinen käsitys, että pääministeri ei aivan varmasti edes tiennyt, mitä ne tulonjakovaikutukset olivat, ja ainakaan sellaisia ei ollut budjetista tehty. Minä en usko, että tämän budjetin tulonjakovaikutuksia pystytään sillä 30 miljoonalla muuttamaan. Niin isosta muutoksesta on kysymys. Käsitykseni on, että nyt me olemme menossa huonompaan suuntaan, ja sen takia puhun tulonjakovaikutuksista nimenomaan tässä kohtaa. Edustaja Häkkänen, minä puhun porvarillisen taloustieteen tuoreista tuloksista. Osoitan lähteet, joista ne ovat kaikkien tarkastettavissa. Te vastaatte puhumalla Neuvostoliitosta ja siitä, kuinka tämä linja johtaisi neuvostoliittolaisiin ratkaisuihin. Minun mielestäni tämä on enemmänkin noloa kuin kunnollinen osoitus siitä taloustieteen osaamisesta, jolla kokoomus noin yleensä on halunnut profiloitua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-27T16:34:37,2016-09-27T16:36:16,Tarkistettu,1.1 2016_90_109,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt taisi mennä vähän liioittelun puolelle myös siellä puolella. Kritisoin silloin aikaisemmin sitä teidän puhettanne, edustaja Kontula, siitä, että annoitte ymmärtää, että jos on vähänkään tuloeroja, tämä on taloudelle totaalisen haitallista. (Anna Kontula: En!) On täysin selvä — IMF:n, OECD:n, muiden tutkimusten mukaan — että niissä maissa, joissa tuloerot alkavat kärjistymään, kasvavat voimakkaasti, tämä on haitallista pitkällä aikavälillä talouden kehitykselle, työllisyyden kehitykselle. Mutta Suomessa onkin nimenomaan panostettava siihen työlinjaan: kaikki pysyvät mukana, jokainen osallistetaan työelämään, pitkäaikaistyöttömyys kitketään, (Riitta Myller: Hämäräpuhetta!) jopa kovilla toimenpiteillä, jotta ihmiset eivät syrjäydy, putoa kelkasta pois ja pääsevät tulokehitykseen myös tätä kautta mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-09-27T16:36:18,2016-09-27T16:37:09,Tarkistettu,1.1 2016_90_110,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Tässä on nyt muutama puheenvuoro, jotka ovat tällaisia lyhyisiä puheenvuoroja, ja jos sen jälkeen vielä on aihetta debattiin, jatketaan debatilla sitten tai näillä lyhyisillä paikalta pidettävillä puheenvuoroilla. — Edustaja Jokinen seuraavana.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_111,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu nyt paljon tästä Suomen tulonjakokysymyksestä, ja kun katsotaan Euroopan tasolla, EU-maiden vertailua, niin tulonjako Suomessa on EU-maiden viidenneksi tasaisin. Eli EU-maiden viidenneksi tasaisin on tulonjako Suomessa. (Riitta Myller: Siinähän on parannettavaa!) Ja sitten köyhyys- ja syrjäytymisriskiä kun katsotaan EU-maiden tasolla, niin se on Suomessa kolmanneksi alhaisin. Eli ei tätä kysymystä pidä paisutella. Totta kai, ei pidä myöskään vähätellä sitä tulonjakokysymystä, mutta ei sitä pidä paisutellakaan tästä EU-vertailun näkökulmasta. Toisaalta sitten pitää miettiä, mikä vaikuttaa siihen, että niillä pienillä tuloilla on vaikea tulla toimeen, ja silloin tullaan myös siihen työn hintaan — suomalaisen työn kilpailukykyyn, joka nostaa tuotteiden ja palveluiden hintaa — ja siihen ongelmaan meidän pitää pureutua ja hakea sitä kautta myös pienituloiselle ihmiselle mahdollisuuksia pärjätä arjessa. Mutta tämä tulonjakokysymys ei mielestäni ole se olennainen asia tässä. No, sitten tämä sama retoriikka jatkuu SDP:n taholta, se, että nyt hallitus tarjoaa työttömille keppiä ja kylmää, kovaa kyytiä. Minä olen sanonut aiemminkin sen, että työttömällä ihmisellä ja työttömän ihmisen perheellä tulee keppiä joka päivä ja kylmää kyytiä, kun niillä pienillä tuloilla koetetaan pärjätä siellä arjessa. Se on sitä keppiä, jota he tällä hetkellä saavat, ja sen vuoksi hallitus on valinnut tämän työlinjan ja sen, että lähdetään kehittämään niitä työllisyystoimia, (Eero Heinäluoma: Hallitus on valinnut halpatyölinjan!) esimerkiksi työttömän palveluntarpeen arviointi kolmen kuukauden välein, haetaan sitä polkua, mikä on se mahdollisuus löytää se polku työttömälle sinne työelämään ja kannustavuus sinne. Tähän hallitus on asettanut kannustinloukkutyöryhmän, joka tutkii myös niitä kannustinloukkuja, jotta voitaisiin (Puhemies koputtaa) yhdistää esimerkiksi sosiaaliturva- ja palkkatuloja ja sitä kautta löytää se polku työelämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-09-27T16:37:25,2016-09-27T16:39:33,Tarkistettu,1.1 2016_90_112,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toistan: kun se työlinja nyt löytyisikin täältä budjettikirjasta, mutta kun ainoa, mitä löytyy, on se halpatyölinja. Ja myös se, että työtön joutuu joka päivä taistelemaan niukalla toimeentulolla, ei tuo kyllä yhtäkään työpaikkaa lisää, se, että edelleen näiltä heikompiosaisilta, pienituloisilta ihmisiltä leikataan, kuten kokoomus haluaa. (Kalle Jokinen: Ei, ei, ei, ei!) Mutta kuten sanottu, puhemies, kokoomukselle sopii tämä arvovalinta, jossa eriarvoistetaan. Siinä minulla on vieläkin nielemistä kieltämättä, puhemies, kun hämmästelen sitä intoa, millä perussuomalaiset ovat puolustelleet tätä eriarvoistavaa, suurituloisia suosivaa politiikkaa. Minä vähän mietin, puhemies, olisiko niin, että perussuomalaisilla on hivenen huono omatunto tässä, koska Toimi Kankaanniemi omassa puheenvuorossaan käytti koko puheenvuoron vain ja ainoastaan SDP:n moittimiseen. Jos te edes yhden kymmenesosan tästä aktiivisesta tarmokkuudestanne käyttäisitte sen miettimiseen, miten työttömälle töitä, (Eero Heinäluoma: Köyhien auttamiseen!) — köyhien auttamiseen — miten nämä julmat leikkaukset voitaisiin perua, niin se auttaisi ehkä vähän. Toimisitte sillä tarmolla hallituksessa, teillä on valtikka nyt, te voitte tehdä politiikkaa. Jos edes kymmenesosan siitä tarmosta, millä nyt meitä moititte, käyttäisitte tähän, niin luulen, että maailma voisi olla vähän parempi ja lähempänä niitä lupauksia, mitä vaalien alla annoitte eläkkeensaajille. (Eero Heinäluoma: Tuhat euroa verovapaaksi!) Voimme mennä keskustelemaan sinne Keski-Suomen torille — niin kuin joskus lupasitte meidät kutsua sinne — että mitä sanoo eläkkeensaaja nyt sitten, kun ostovoimaa tosiasiallisesti leikataan. Mitä sanoo työtön, mitä sanoo työmies tai työnainen siitä, että tämmöiset palkkaleikkaukset ovat tuntuneet olevan, perussuomalaiset, teidän ainoa ratkaisunne tähän asiaan? Tässä mennään näillä arvovalinnoilla, kokoomuksen ymmärrän mutta todella perussuomalaisia oikein en ja en myöskään sitä, että keskusta on niin kauas siitä Alkiosta päässyt vieraantumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T16:39:34,2016-09-27T16:41:26,Tarkistettu,1.1 2016_90_113,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen, teiltä jää nyt puolet sanomatta, kun te ette koskaan kerro, miten te olisitte tehnyt ne 3 miljardin leikkaukset, mitkä Antti Rinne julisti 20. päivänä maaliskuuta 2015 eli kuukausi ennen eduskuntavaaleja. Rinne sanoi, että sosialidemokraatit leikkaavat 3 miljardia ja kiristävät verotusta miljardilla. Te olette kokonaan unohtaneet nämä ettekä kerro missään. (Pia Viitanen: Kertokaa omista ratkaisuistanne!) Joka paikkaan vain lisää ja lisää. Ei tällä verotuksen kiristämislinjalla luoda työpaikkoja Suomeen. Me voimme miettiä verotuksen painopisteitä ja koko ajan mietitään, mutta kokonaisveroasteen nostaminen ei ole se tie. Se nähtiin viime kaudella. Teidän politiikallanne tuhoutui työpaikkoja 100 000, (Eero Heinäluoma: Se oli kokoomuksen politiikkaa se!) kun otitte valtavasti velkaa ja kiristitte veroja. Ei ollut tulosta. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Taloutta tasapainotettiin enemmän kuin tällä kaudella!) Nyt velkaantuminen, julkinen velka vähenee hyvin merkittävästi. Te olette täysin väärässä siinä, kun te puhutte valtionvelasta. Kaikkialla katsellaan julkista velkaa, ja siihen pitää ottaa silloin kunnat muun muassa mukaan. Sitten korostan sitä, että hallitusohjelma on kokonaisuus. Siinä on nämä toimenpiteet, mitä tekin vaaditte kyllä, mutta olette unohtaneet etupainotteiset leikkaus- ja säästötoimenpiteet. Hallitus on ne tehnyt. Enää ei tule uusia leikkauksia tämän syksyn jälkeen. Sitten siellä on työ- ja yrittäjyyspaketti, jossa kiky-sopimus on erittäin arvokas tänään. Hienoa, että kuulimme Rinteeltä, että sosialidemokraatit ovat sen takana. (Eero Heinäluoma: Se on vuoden vanha uutinen!) Siihen on sitten veroratkaisu kytkettynä. Tämä etenee. Sitten rakenneuudistukset, eläke, sote ja muut vastaavat etenevät (Puhemies koputtaa) ja näin. Parasta sosiaaliturvaa on työ, ja sitä hallitus luo. Se on aivan eri linja kuin teillä oli, mutta tämä on (Puhemies koputtaa) oikea linja nyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T16:41:27,2016-09-27T16:43:40,Tarkistettu,1.1 2016_90_114,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Nyt vielä edustajat Kontula, Häkkänen ja Mikkonen, ja sen jälkeen sovittiin, että ministerille 2 minuutin puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_115,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Häkkänen, OECD arvioi reilun puolentoista vuoden takaisessa raportissaan tuloerojen syöneen Suomen talouskasvusta lähes 9 prosenttiyksikköä. On ihan naurettavaa väittää, ettei tällä olisi mitään työllisyysvaikutuksia. Kun tiedetään, että se tuloerojen kasvu oli pitkälti 90-luvun alussa tehtyjen poliittisten päätösten ja sitten sille pikkuisen vauhtia antaneiden myöhempien poliittisten päätösten seuraus, niin kyllähän me tässä talossa voimme sentään jonkin verran vaikuttaa siihen, mikä on meidän kasvumme, mikä on meidän työllisyytemme. Tämä on ihan oleellinen osa mitä tahansa järkevästi perusteltavissa olevaa työlinjaa. Järjestö korostaa lisäksi, että tuloeroihin puuttuminen verotuksella ja tulonsiirroilla ei haittaa talouskasvua, mikäli toimet on hyvin suunniteltu ja toteutettu. Sillä tuskin on tarkoitettu nyt meillä käsillä olevia hallituksen valintoja. (Toimi Kankaanniemen välihuuto)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-27T16:43:47,2016-09-27T16:44:50,Tarkistettu,1.1 2016_90_116,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se, joka väittää, että Suomessa ei tuloeroihin puututtaisi, ei ihan välttämättä ole katsonut, miten meidän verotuksemme rakentuu. Meillähän on erittäin kireä progressiivinen verotus, (Anna Kontula: Eduskunnan tietopalvelu on sen laskenut!) joka todellakin puuttuu tuloeroihin. Tässä muutaman asian listasin, kun SDP täällä koko aika esittää, että missä ovat työllisyystoimet. Tässä SDP:n tässä ja nyt ‑hokemassa, jota on kuultu nyt vuoden ajan, on vähän samanlaiset ongelmat kuin Schröderin hallituksella aikanaan, että Schröder teki sinänsä oikeita toimenpiteitä mutta kenttäväki vaati, että niitten toimien pitää näkyä samana päivänä. Schröder sai kenkää. Näissä työllisyystoimissakin pitää malttaa myös vähän aikaa odottaa. Muutamia toimenpiteitä, mitä on menossa: Velkaantumisen taittamiseksi muun muassa veronkorotuksia vältetään, mikä on isossa kuvassa tärkeä. Merkittäviä työ- ja eläketulon veronkevennyksiä tehdään, kilpailukykysopimus lisää yritysten kilpailukykyä, kotitalousvähennys, liikenneinfraa edistetään, perusväylänpitoon tulee 600 miljoonaa, yrittäjävähennys, pienyrittäjiä helpottava maksuperusteinen alv, vientirahoituksen merkittävä kasvattaminen, yritystoiminnan sääntelyn purkaminen muun muassa kauppojen aukioloaikoja vapauttamalla, liikennekaaren merkittävä paketti menee eteenpäin, yritysten sukupolvenvaihdoksia helpotetaan, metsälahjavähennyksellä lisätään puun käyttöä ja sitä kautta teollisuuden edellytyksiä toimia Suomessa, työttömyysturvan käyttöä starttirahana mahdollistetaan, koeaikoja pidennetään, määräaikaisten sopimusten tekemistä helpotetaan, takaisinottovelvollisuutta kevennetään ja monta muuta työllisyyttä lisäävää toimenpidettä, jota en ehdi tässä 2 minuutissa edes sanomaan. Meillä on joukko työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä. Tutustukaa niihin, niin käydään sen jälkeen keskustelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-09-27T16:44:52,2016-09-27T16:46:48,Tarkistettu,1.1 2016_90_117,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin vielä toistanut tämän kysymyksen liittyen tähän yrittäjävähennykseen, kun en saanut ministeriltä siihen vastausta. Elikkä kun me tiedämme, että näinä niukkoina aikoina rahaa on vähän, niin on tietysti äärimmäisen tärkeää, että se raha, mikä käytetään esimerkiksi erilaisiin vähennyksiin, kohdistuisi silloin fiksusti ja sillä saataisiin lisää niitä työpaikkoja. 128 miljoonaa euroa on siis tämä yrittäjävähennyksen suuruus, ja kysyin sitä, onko hallituksessa arvioitu, onko tämä nyt se tehokkain tapa siihen, että pieniin yrityksiin saadaan uusia työpaikkoja, vai olisiko ollut fiksumpaa kohdistaa se jollain toisella tavalla, esimerkiksi tämän ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvään määräaikaiseen vapautukseen näistä sotumaksuista tai niitten sotumaksujen prosentuaaliseen alennukseen jollain tavalla. Tähän olisin halunnut kuulla vastauksen: onko arvioitu, että tämä on nyt se kaikkein tehokkain tapa, varsinkin kun me olemme nyt kuulleet sen, miten se kohdistuu ennen kaikkea sinne kaikkein suurituloisimpiin yrittäjiin ja yrityksiin eikä niihin pienituloisimpiin yksinyrittäjiin, jotka ehkä haluaisivat palkata lisää työntekijöitä? Sitten minä kyllä tästä eriarvoisuudesta sen haluan sanoa, että kyllä minusta on valitettavaa, jos todella — kun todellakin — nyt on näin, että ilmeisesti näissä hallituksen suurissa päätöksissä ei ole tehty vaikutusarvioita riittävästi. Tämä Gini-kerroinhan on kyllä semmoinen hyvin helppo ja kelpokäyttöinen tapa siihen. On erittäin valitettavaa, jos me tuloeroja kasvattamalla joudumme tilanteeseen, niin kuin nyt, kun näitä etuuksien indeksileikkauksia tehdään, että kaikista heikoimmassa asemassa olevien tilanne vaikeutuu entisestään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-27T16:46:48,2016-09-27T16:48:47,Tarkistettu,1.1 2016_90_118,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Ministeri, paikan päältä 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_119,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se on valitettava totuus, että silloin kun julkisesta taloudesta joudutaan leikkaamaan, niin leikataan kaikkein suurimmilta momenteilta, joista ne rahat saadaan kokoon, ja ne osuvat silloin palveluihin ja tulonsiirtoihin. Tämä on erittäin valitettavaa. Silloin ne, jotka eniten tulonsiirtoja ja palveluita käyttävät, kärsivät eniten. Siksi siis jälleen kerran — minä toistan itseäni varmaan täällä koko syksyn — taas työllisyys. Ei ole mitään muuta oikoreittiä siihen, että me välttäisimme leikkaukset ja supistukset meidän hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiin elementteihin, jotka luovat tasa-arvoa, jotka luovat oikeudenmukaisuutta ja auttavat heikoimmassa asemassa olevia, eli palveluihin ja tulonsiirtoihin. Ja näistä vielä toivoisin, että päästäisiin tilanteeseen, jossa palvelut on se keskeinen ja tulonsiirtojen varassa mahdollisimman harva. Valitettavasti tällä hetkellä me olemme kaukana siitä tavoitteesta, mutta kaikki mahdollinen tehdään. Edustaja Häkkänen käytti aivan erinomaisen puheenvuoron, mikä säästää aikaani, koska olin kirjannut sivun verran työllisyystoimia, jotka hallitus on jo päättänyt, ja lisää toimia on todellakin valmisteilla. Minä odotan tämän viikon loppuun työmarkkinajärjestöjen kanssa yhdessä mallia työttömyysturvan uudistamiseksi aktivoivampaan suuntaan. Siinä on hyvin oleellista se, mikä on annettu lähtökohdaksi, että niin sanotusti kepit ja porkkanat ovat tasapainossa. Työ on edennyt hyvässä hengessä. Ymmärtää hyvin, että se ei ole helppo työ, mutta näitä vaikeitakin asioita vain pitää tehdä. Tähän yrittäjävähennykseen: Toki hallitus jo ohjelmaneuvotteluissaan kävi läpi lukemattoman määrän erilaisia toimenpiteitä, ja se arvovalinta oli se, että kun me odotamme, että ne 110 000 työpaikkaa syntyvät pk-yrityksiin, niin silloin tämä yrittäjävähennys koettiin oikeaksi keinoksi. Ja kun lähtökohta on se, että se menestyvä yritys on jo sellainen yritys, jolla on, mitä vähentää, (Puhemies koputtaa) niin silloinhan se menestyvä yritys siitä hyötyy, mutta kyllä me lähdemme siitä, että se kannustaa myöskin silloin uusien ihmisten palkkaamiseen. Sitten ihan lyhyesti, herra puhemies, totean vielä sen, että kun tässä nousivat esille (Puhemies koputtaa) nämä 90-luvun alun päätökset, niin kyllä silloin leikattiin ja leikattiin hyvin paljon — kuten puhemieskin varmaan muistaa — mutta samaan aikaan (Puhemies koputtaa) tehtiin rohkeaa veropolitiikkaa, jolla saatiin aikaan kasvua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-27T16:48:49,2016-09-27T16:51:11,Tarkistettu,1.1 2016_90_120,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ennen kuin ministeri Orpo lähtee, haluan tässä vielä todeta, että olimme viime kaudella hallituskumppaneita. Taloutta tasapainotettiin hyödyntämällä verotusta sekä tehtiin leikkauksia. Tältä osin verotus oli yksi työkalu meidän talouden tasapainottamisessa. Nyt te olette jättäneet verotuksen käytännössä hyödyntämättä. Te olette kohdistaneet nämä säästöleikkaukset pelkästään pienituloisten ja sosiaaliturvan varassa olevien ihmisten leikkauksiin. Siltä osin voisi todeta, että nykyinen toimintamalli ei ole sillä tavalla oikeudenmukaisuuteen pyrkivää kuin viime kaudella. Vaikka silloinkin tehtiin vaikeita päätöksiä, kuitenkin verotusta hyödynnettiin huomattavasti enemmän, tai oikeastaan käytännössä kokonaan. (Toimi Kankaanniemi: Ei pidä paikkaansa!) Haluan vain tässä yhteydessä sanoa sen ministerille, ennen kuin hän poistuu. Arvoisa puhemies! Sitten vielä edustaja Lauslahdelle. Kun totesitte, että ostovoimaa vahvistetaan, niin tosiasia kuitenkin on, että pienituloisten ostovoima tulee heikkenemään tämän hallituskauden aikana 6 prosenttia. Siltä osin ostovoiman kehitys näitten ihmisten osalta ei ole sitä, mitä te annoitte kuvan puheenvuorossanne. Puhuimme äsken työllisyydestä ja puhuimme pitkäaikaistyöttömistä ja kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten työllistämisestä. En lähde toistamaan niitä, mutta toivon, että luette eduskunnan pöytäkirjasta sen, mitä edellisessä puheenvuorossa tästä totesin, ja toivon, että voimme sitten jatkaa keskustelua tämän salin ulkopuolella. Sitten edustaja Kankaanniemelle. Aivan oikein tässä tuli esille se, että meidän pitää puhua taloudesta myös kokonaisuutena ja pitää huomioida myös kuntatalous tässä. Mutta nyt valitettava tosiasia on myös se, että kun meillä on tänä iltana täällä vielä käsittelyssä peruspalveluidenkin valtionosuuksia, niin käytännössä hallitus kohdistaa myös talouden tasapainottamista ja vastuuta asiakkaille muun muassa kuntapalveluiden asiakasmaksujen nousulla ja sitä kautta tasapainottaa kuntataloutta. (Puhemies koputtaa) Tältä osin tämäkään osio ei mielestäni ole oikeudenmukainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T16:51:12,2016-09-27T16:53:29,Tarkistettu,1.1 2016_90_121,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen sanoi viime kauden päätöksistä paljon. Kyllä, viime kaudella tehtiin päätöksiä ja sopeutettiin taloutta 3 miljardilla, nostettiin veroja 3 miljardilla. Sinne tuli solidaarisuusvero, eläkeläisten raippavero, solidaarisuusveron laajentamista, pääomatuloverotuksen kiristystä, pääomatuloverotuksen muuttamista progressiiviseksi, pääomatuloveron progression laajentamista ja niin edelleen ja niin edelleen. Tuliko talouskasvua? Ei tullut talouskasvua. Nyt koetamme eri työkaluilla — edustaja Häkkänen luetteli täällä hyvät työkalut — plus että nyt koetamme mennä rohkeamman veropolitiikan suuntaan. Mielestäni tämä on nyt linja, mitä täytyy kokeilla tässä taloustilanteessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-09-27T16:53:29,2016-09-27T16:54:14,Tarkistettu,1.1 2016_90_122,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mikkonen toi varsin tärkeän asian esille elikkä ensimmäisen työntekijän palkkaamisen ja sen problematiikan, mitenkä sitä voitaisiin edistää. Tässähän hallituksen normienpurkutyö ja myös kannustinloukkutyöryhmän työ hakee ratkaisuja siihen. Tällä hetkellähän yrittäjät pelkäävät työllistää ihmistä, koska pelätään niitä vastuita, joita siitä aiheutuu, pelätään sitä byrokratiaa, pelätään sitä, onko tämä yrittämisen ala vielä sellainen, että pystyn varmasti työllistämään tämän ihmisen myös aikojen kuluttua. Sen takia on tärkeätä, että haetaan ratkaisuja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen mahdollistamiseen ja siihen problematiikkaan. Nyt on tehty työsopimuslain uudistus. Siellä koeaikoja pidennetään, takaisinottovelvoitetta kevennetään, määräaikaisuuksia helpotetaan. Tietysti myös yrittäjävähennys ja maksuperusteinen alvi parantavat yritysten tilannetta, ja toivotaan, että sitä kautta ne parantavat myös edellytyksiä työntekijöiden palkkaamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-09-27T16:54:16,2016-09-27T16:55:30,Tarkistettu,1.1 2016_90_123,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka ministeri Orpo jo lähti, niin kiinnitän huomiota hänen perusteluunsa siitä, että pitää leikata köyhiltä sen takia, että tulonsiirroista suurin osa menee nimenomaan pienituloisille ja siellä on, mistä leikata. Tämähän ei pidä paikkaansa. Meillä köyhin desiili saa tulonsiirroista 9,4 prosenttia, kun taas rikkain desiili saa 10 prosenttia. Eli rikkain kymmenesosa saa enemmän tulonsiirtoja kuin köyhin kymmenesosa. Loput 80,6 prosenttia sijoittuu sitten väliryhmille. Jos tässä tilanteessa me emme löydä muuta keinoa kuin leikata toistuvasti, yhä uudestaan, aina niiltä pienituloisimmilta, niin kyllä se on silloin puhtaasti poliittinen valinta eikä mikään kysymys siitä, että ei vain ole mitään muuta paikkaa, mistä leikata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-27T16:55:31,2016-09-27T16:56:29,Tarkistettu,1.1 2016_90_124,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme perustuslakivaliokunnassa välillä joutuneet pohtimaan juuri näitä taloudellisia leikkauksia ja sitä, missä menevät perustuslain asettamat reunat. Muistuttaisin, että eräissä asiantuntijakuulemisissa tuli esille myös tämmöinen perustuslaillinen reunaehto, joka on hyvä muistaa, elikkä meidän tulee hoitaa meidän taloutta ja velkataakkaa siten, että myös tulevilla sukupolvilla on näitä perusoikeuksia, kuten oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja sosiaaliturvaan. Me emme saa syödä kaikkea juuri nyt, vaikka se meille ehkä helpompaa juuri nyt olisi. Katselin tuossa Sitran tutkimusta viime vuodelta, 7.7.2015. Siinä todetaan, että 11 prosenttia tulonsaajista maksoi toissa vuonna 45 prosenttia Suomen veroista. Tuohon ryhmään ylsi 50 000 euron vuotuisilla bruttotuloilla, jotka tekevät kuukaudessa Sitran mukaan noin 2 700 euron bruttotulot. Tässä keskustelussakin meidän olisi aina hyvä miettiä, mitä me pidämme suurituloisina, kuka täällä verot maksaa. 2 700 ei ole minusta kauhean iso tulo, ja kuitenkin täytyy muistaa, että he — minä kutsun heitä keskituloisiksi — kantavat täällä suuren vastuun. Ja meidän pitää myös pitää huoli siitä, että he jaksavat siellä työn keskellä. Sitten tätä kiky-sopimusta kun miettii, niin sehän on juuri palkansaajilta ojennus meidän työttömille. Kun he ovat olleet valmiita karsimaan omista eduistaan, muun muassa lomarahoistaan, niin en oikein jaksa ymmärtää sitä, miksi he eivät saisi sitten myös sitä verohelpotusta, joka oli siinä porkkanana. Jotenkin tuntuu, että meidän pitäisi myös vähän näitä käsitteitä käydä läpi, että mikä on suurituloinen. Tuolla saattaa joku ruudun takana miettiä, että maksan ihan älyttömästi veroja, kuntaverot siihen päälle, eikö mikään riitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-09-27T16:56:32,2016-09-27T16:58:31,Tarkistettu,1.1 2016_90_125,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Puhemies! Edustaja Kiljunen otti esille kuntatalouden. Me tänään jo kuuntelimme valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa kuntatalouden tilanteesta budjetissa, ja asiantuntija ministeriöstä kertoi, että kuntatalous tämän budjettikirjan lukujen valossa vahvistuu ensi vuonna 39 miljoonaa euroa. Kuntaliitto on laskenut ja saanut tuloksena aivan saman. Ja tämä on historiallista. Viime vaalikaudella kuntien valtionosuuksia leikattiin kumulatiivisesti arviolta 5 miljardia, ehkä enemmänkin, ja kunnat velkaantuivat, koko kuntasektori velkaantui 7 miljardia euroa — viime vaalikaudella. Mitä se merkitsi? Se merkitsi sitä, että kunnat nostivat lähes kautta linjan kuntaveroa. Se on tasavero, eli pienituloiset, joita te puolustatte, maksavat kuntaveroa enemmän. On siellä tietysti se pieni vähennys, mutta se ei ole kuitenkaan progressiivinen. Ja sen lisäksi, että verotus nousi, maksut nousivat, yt-neuvotteluja käytiin lukuisissa kunnissa, irtisanomisia oli, palvelut heikkenivät. Nyt ei vastaavia lukuja ole. Esimerkiksi asiantuntija totesi, että yhtään kuntaa ei ole ensi vuonna menossa selvitysmenettelyyn. Eli kuntatalous vahvistuu ja luottamus on siltä osin positiivinen. Verrattuna viime kauteen tilanne on täysin eri, ja se on erittäin tärkeä asia palvelujen tarvitsijan kannalta ja pienituloisten kannalta, koska näin eivät sitten verot nouse. Arvoisa puhemies! Tähän verokysymykseen vielä yritysvähennyksen osalta totean, että viime vaalikaudella, kun te sosialidemokraattien johdolla annoitte osakeyhtiöille yhteisöveroalennuksen, joka oli ehkä 800 miljoonan luokkaa vuosittain, se meni kaikille osakeyhtiöille, joilla on verotettavaa tuloa yhtiönä. Myös esimerkiksi osakeyhtiömuotoiset asianajotoimistot, suunnittelutoimistot — ja myös osa apteekeista, (Puhemies koputtaa) jotka toimivat osittain osakeyhtiöinä — saivat sen hyödyn. (Puhemies koputtaa) Mutta pienyrittäjät, jotka eivät ole osakeyhtiömuodossa, eivät sitä saaneet. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Nyt pyytäisin edustajaa pönttöön jatkamaan.] Nyt se tehdään tasapuolisuuden nimissä, ja sille on hyvät perusteet tältä osin, ja se vahvistaa (Puhemies koputtaa) työllisyyttä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T16:58:32,2016-09-27T17:01:10,Tarkistettu,1.1 2016_90_126,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Edustaja Merelle ja niille muille edustajille, jotka aikaisemmin tässä keskustelun kuluessa ovat vedonneet tähän 11 prosenttiin: Tilastoja lukiessa on hirveän tärkeätä, että tietää, mitä tilastoja lukee. Esimerkiksi tätä kaikkein hyvätuloisimpien verorasitusta koskevaa tilastoa lukiessa on hyvä muistaa, että ansiotuloverotus on yleensä ottaen valtion budjetissa verraten pieni veroerä, ja jos me katsomme eri tuloluokkien kokonaisveroastetta, niin kuva muuttuu aivan erilaiseksi. Sen takia on tarkoitushakuista puhua pelkästään ansiotuloverotuksesta. Usein myös unohdetaan, että kaikkein rikkaimpien varallisuudesta merkittävä osa tulee perimisestä eli ei ole peräisin omasta työstä. Tästä muun muassa Esko Seppänen kirjoittaa aika perusteellisesti. Unohdetaan myös, että rikkaimpien osalta verotus on regressiivistä. Kun me katsomme sitä kaikkein ylintä tuloluokkaa, niin se maksaa veroja pikkasen vähemmän kuin se seuraavaksi ylin tuloluokka eli käppyrä kääntyykin alaspäin siellä ylhäällä. Sitten unohdetaan se, että suurin osa näistä hyvätuloisimmista ihmisistä elää elämänsä muissa vaiheissa jossakin muussa tuloluokassa. Meidän järjestelmämme toimii niin, että silloin kun sinä olet työikäinen ja töissä, sinä maksat veroja enemmän, silloin kun sinä olet nuori ja opiskelet tai olet vanha ja eläkkeellä, niin silloin sinä olet saamapuolella ja yleensä myös niissä alemmissa tulodesiileissä. Meidän järjestelmässämme suurin osa tulonsiirroista tapahtuu elämänkaaren aikana, ei ihmisryhmiltä toisille, ja tämän takia pelkästään yhden vuoden tarkastelu siitä, kuka maksaa ja kuka saa, on harhaanjohtava. Ennen kaikkea on hyvä pohtia, olemmeko ihan oikeasti me kaikki, jotka kuulumme tähän rikkaimpaan tulokymmenykseen, todella ihan hirveässä köyhyysloukussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-27T17:01:11,2016-09-27T17:03:21,Tarkistettu,1.1 2016_90_127,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on valinnut täsmätoimien linjan, täsmätoimia työn lisäämiseksi. (Anna Kontulan välihuuto) Se on lyhykäisyydessään työttömän etu. Edustaja Kiljuselle: Otin esille hallituksen esityksen 135. Hallituksen esitys, joka meillä on nyt käsillä, keventää verotusta, mikä tarkoittaa sitä, että se lisää samalla myöskin meidän veronmaksajien ostovoimaa. 30 miljoonaa tullaan erikseen kohdentamaan täsmätoimin niille väestöryhmille, joihin tällä hallituksen esityksellä ei voida vaikuttaa, juuri niille vähempituloisille henkilöille. Lisäksi nostan esille näistä pienituloisista ryhmistä erityisesti meidän yksinhuoltajaperheemme, joiden kohdalla tulee myöskin toinen vastaantulo. Varhaiskasvatusmaksujen osalta tulee olemaan vähennystä näiden pienituloisten yksinhuoltajien näkökulmasta lähes 700 euroa. Se on erittäin merkittävä summa pienituloisen lapsiperheen taloudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-09-27T17:03:22,2016-09-27T17:04:42,Tarkistettu,1.1 2016_90_128,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä se tosiasia nyt kuitenkin kaiken tämän keskustelun jälkeen on se, että ei tästä veroprofiilista, mikä on nimenomaan hallituksen kokonaisveroratkaisu, oikein löydä sellaista elementtiä, että se jollain tavalla olisi reilu siinä suhteessa, että se hyödyttäisi erityisesti pieni- ja keskituloisia, vaan on täälläkin myönnetty tosiasia: tasasuuri prosenttiyksikkö kaikille tarkoittaa juuri sitä, että se hyvätuloinen johtaja saa anteliaasti veronkevennyksen ja se pienituloisempi laitosapulainen, kokki tai autonkuljettaja saa sitten kovin niukasti. Tämä on se tosiasia, ja tämä on hallituksen valitsema veroprofiili, ja kuten sanottu, se ei ole ollenkaan ihme, että kokoomus tätä veropolitiikkaa tukee, mutta se on ollut kyllä pienen pieni ihme ja ehkä yllätyskin, että entistä suuremmin äänenpainoin perussuomalaiset täällä esimerkiksi puolustavat tätä. Mitäköhän te nyt ajattelette, että se tavallinen kansalainen tai eläkkeensaaja siellä vaikka Hervannan Siwalla ajattelee siitä, että ennen vaaleja kovasti luvattiin pitää köyhän kansan puolta ja sitten tulokset ovat täysin päinvastaisia, eläkkeensaajilla ostovoima laskee valtaosalla ja kaiken kaikkiaan esimerkiksi työttömyysturvaa leikataan? Se on surullista mutta totta. Tässä me menemme. (Teuvo Hakkaraisen välihuuto) Sitten kun vielä katsomme tätä kuuluisaa apteekkarivähennystä, täällä siitä jo Timo Harakka esimerkiksi käytti erinomaisen puheenvuoron ja vähän avasi sitä kuvaa, meillä on tästäkin nämä tietopalvelun laskelmat, jotka osoittavat sen, että tämäkin suosii eniten ylempien tuloluokkien ihmisiä, ja kuten sanottu, niin suuri osa, valtaosa, tästä kevennyksestä menee niille ylimmille tulotasoille. Näin se menee. Profiili olisi voinut olla toisen näköinenkin tässä. Onko työllistäviä vaikutuksia tästä edes? Lainsäädännön arviointineuvosto toteaa, (Puhemies koputtaa) että ei välttämättä lisää kilpailukykyä, ja tässä me menemme. Ei myönteisiä työllisyysvaikutuksia näillä ratkaisuilla eikä oikeudenmukaisuuselementtiä, mitä (Puhemies koputtaa) tänä päivänä... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja Viitanen, valitkaa, puhutteko sieltä vai täältä.] ...vaadittaisiin mitä suurimmassa määrin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T17:04:43,2016-09-27T17:07:01,Tarkistettu,1.1 2016_90_129,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin edustaja Kontulalle sanoa, että en mitenkään tarkoitushakuisesti yhtään mitään valinnut. Otin tämän Sitran tutkimuksen tässä, se osui käsiini, ja täällä todetaan, että puhutaan suorista veroista, miten tämä on laskettu, ja siinä on todettu, että näihin veroihin on laskettu pääomatulovero, kunnallisvero ja sairausvakuutusmaksut. En ole tätä laatinut, niin että en osaa sanoa sitten. Minusta Sitralla on ollut aika hyviä, puolueettomia tilastoja. Ei ollut lainkaan tarkoitus, halusin muistuttaa kuitenkin, että myös tällaisella ihmisryhmällä, joka noin 50 000 tienaa vuodessa — ja 2 700 euroa on tämän tilaston mukaan keskimääräinen bruttotulo — on välillä oikeus saada veronalennuksia nimenomaan tämän kiky-sopimuksen johdosta. Pia Viitanen puhui tavallisista kansalaisista. Minusta hän on aivan tavallinen kansalainen. En voi ymmärtää, mitä hän ajattelee. Hän ajattelee, että kiva, että vuosienkin jälkeen minäkin saan joskus veronalennuksen, teen valtavasti töitä, olen sitoutunut tekemään pidempää työpäivää. Työkaverini valtionhallinnosta ovat kertoneet minulle, kuinka he ovat olleet mukana tässä, vaikka valtion ja kunnan virkamiehiltä otetaan kahteen kertaan. Heiltä menee lomarahoja ja sitten näitä maksuja vielä, niin että he ovat eriarvoisessa asemassa. Kyllä he ovat ansainneet myös pienen veronkevennyksen. Muistan niin monta vuotta, kun olen katsonut teidänkin touhujanne hallituksessa. Aina vain veronkorotus, veronkorotus, veronkorotus. Silläkö te meinaatte, että tätä maata ratkaistaan lopullisesti? Erikseen ovat panostukset pienituloisiin, mutta pitää muistaa, että minä en kovin monta tulonsiirtoa ainakaan näistä tavallisista tulonsiirroista tiedä, joita tulee keskituloisille, muuta kuin lapsilisät. (Pia Viitasen välihuuto) Siitä asunnon korkovähennyksestä, sitä on pienennetty. Ehdotatteko te sitten esimerkiksi vasemmistossa niin, että otetaan lapsilisät pois? (Puhemies koputtaa) Mitä sieltä voi leikata, kun ei sinne juuri muuta tule? Minä ihmettelen, mitä ihmeen tulosiirtoja sinne niin hirveästi tavalliselle ihmiselle on? (Anna Kontulan välihuuto) Kun suurimmalla osalla ei ole mitään pääomatulojakaan, niin mitä ihmeen (Puhemies koputtaa) tukia he saavat? (Hälinää)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-09-27T17:07:01,2016-09-27T17:09:08,Tarkistettu,1.1 2016_90_130,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tarkastelun rajaaminen pelkästään nyt tehtyihin päätöksiin on mielestäni epähistoriallista ja eräällä lailla epärehellistä, koska sellainen jättää huomiotta kaikki voimassa olevat ja aikaisemmin tehdyt ratkaisut, jotka vaikuttavat tässä hetkessä ja myös tulevaisuudessa, ellei muuta erikseen päätetä. Suomessa on yksi Euroopan ja samalla koko maailman tasaisimmista tulonjaoista. Euroopan laajuisessa vertailussa Suomen tulonjako on seitsemänneksi tasaisin ja EU-maista viidenneksi tasaisin. Suomalaisten köyhyys- ja syrjäytymisriski on Euroopan viidenneksi ja EU-maiden kolmanneksi alhaisin. Eri yhteyksissä esillä on ollut vertailuja siitä, miten paljon missäkin tuloluokissa olevat ovat maksaneet välittömiä veroja. Näihin liittyen on sinänsä aiheellisesti huomautettu, että myös välilliset verot olisi otettava huomioon, koska ne ovat regressiivisiä eli kohdistuvat pienituloisiin suhteessa enemmän kuin suurituloisiin, ja että esimerkiksi arvonlisävero on valtion tulonlähteenä nykyään jo merkittävämpi kuin ansiotulovero. Tämä on totta, mutta yhtä totta on myös se, että koska suurituloiset kuluttavat enemmän kuin pienituloiset, he myös maksavat absoluuttisina summina tarkastellen huomattavasti enemmän välillisiä veroja kuin pienituloiset. Suurituloiset myös ostavat kalliimpia vastaavia hyödykkeitä kuin pienituloiset, mikä lisää heidän maksamiensa välillisten verojen osuutta. Ehkä tärkein näkökulma, arvoisa puhemies, on, että nykyisen hallituksen päättämien vero- ja etuusmuutoksien tavoitteena on lisätä suomalaisen työn kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin, toisin sanoen saada lisää työtä suomalaisille ja lisää suomalaisia töihin. Tämä hyödyttää eniten niitä, joiden työ on eniten menettänyt kilpailukykyään 2000-luvun epäedullisten tuottavuus- ja kustannuskehitysten takia, eli pieni- ja keskituloisia. Samaan tähtäävät hallituksen työlinjan uudistukset. Kun työmarkkinat eivät toimi riittävän joustavalla ja tehokkaalla tavalla, usein ainoaksi sopeutettavissa olevaksi kustannuselementiksi jää työvoiman määrä. Näihin haasteisiin vastaaminen on vaikeaa tai mahdotonta, ellei myös vero- ja etuusmuutoksien seurauksena työssä käyvien suhteellinen hyöty kasva verrattuna työssä käymättömään. Myös ylempien tuloluokkien tuloverotuksen keventäminen on perusteltua. Suomi sakottaa korkeamman tuottavuuden työtä huomattavasti ankarammin kuin esimerkiksi Ruotsi. Arvoisa puhemies! Kireä progressio vie tehokkaasti kannustimet elintason kohentamiselta omalla ahkeruudella, itsensä kehittämisellä ja vaativimpiin tehtäviin hakeutumisella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-09-27T17:09:10,2016-09-27T17:12:21,Tarkistettu,1.1 2016_90_131,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä nyt vielä kerran, lähinnä tuohon sitä edelliseen puheenvuoroon, haluaisin kommentoida, että kyllä se nyt vaan surullista on, että silloin, kun rahaa on niukalti ja sanotaan, että meidän täytyy todella kaikkien elää niukasti, tinkiä omasta, niin kyllä se on tavatonta, se on silloin tavatonta, että meillä riittää veronkevennysvaraa, yllättäen, kaikkein suurituloisimmille: metsälahjavähennyksiä, suurituloisimmille suunnattuja apteekkarivähennyksiä, kaikkea tätä. Kyllä se on silloin tavatonta, miljoonaperintöjen verotusta on varaa keventää, ja mitä te sanotte sille työttömälle: te sanotte, että meillä ei ole rahaa, nyt leikataan työttömyysturvaa. Tässä pitäisi sanoa kyllä, että voi aikoja, voi tapoja, niin kuin täällä joskus on todettu, aivan aiheellisesti. Ja puhemies, kyllä se niin on, että tätä kirjaa [Puhuja näytti budjettikirjaa.] tutkin silläkin silmällä, että kun esimerkiksi puheenjohtaja Soini lupasi ennen vaaleja, että kaikkien alle 1 000 euron tulojen pitää olla verovapaita, niin ei niitä esityksiä kyllä täältä kirjasta nyt löydy, vaikka suurennuslasilla etsisi. Sen sijaan löytyy leikkauksia työttömille, lapsiperheille, opiskelijoille, kansaneläkeindeksistä säästetään, kaikesta tästä. Kyllä aivan päinvastoin nyt menevät nämä puheet ja teot, ja siitä kannan huolta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T17:12:22,2016-09-27T17:13:45,Tarkistettu,1.1 2016_90_132,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Merelle. Kyllä minä rehellisesti sanon, minusta on oikein mukava saada veronalennuksia ja keksin niille rahoille varmasti käyttöä. Mutta kun se tapahtuu samaan aikaan, kun leikataan monilta minun sellaisilta tutuiltani, jotka elävät lähellä sitä toimeentulotuen minimirajaa, niin minä en vaan kehtaa. Minusta se tässä tilanteessa on kohtuutonta, kun kuitenkin me kaikki tässä salissa kuulumme siihen rikkaimpaan, hyvätuloisimpaan kymmenykseen. Tämä hyvätuloisin kymmenys saa 10 prosenttia tulonsiirroista. Niistä osa koostuu vanhuuseläkkeistä, mutta ilman sitäkin luku on 5,6 prosenttia, mikä on minusta aika kova luku, kun ottaa huomioon, että kysymys on kaikkein rikkaimmista, mitä valtakunnasta löytyy. Samaan aikaan tämä sama porukka käyttää kaikkein eniten koulutuspalveluja, mutta myös hyötyy saamastaan koulutuksesta enemmän. Meillä on tutkimusta siitä, että samanlaisella tutkinnolla, samanlaisilla arvosanoilla rikkaan perheen lapsi saa huomattavasti hyvätuloisemman työuran kuin köyhästä perheestä tuleva lapsi. Edelleen me tiedämme tutkimustiedon pohjalta, että tämä sama porukka on etuoikeutettu myös meidän terveysjärjestelmässämme. Jokainen eduskunnan työterveyshuoltoa käyttävä tietää, kuinka hyvällä mallilla ne asiat ovat, mutta tästä on myös OECD-maiden vertailu, jonka mukaan Suomen terveysjärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa ihan siellä jumbosijoilla yhdessä USAn ja Viron kanssa. (Sinuhe Wallinheimon välihuuto) Tässä tilanteessa etujen kahminen meille tuntuu vaan kohtuuttomalta, katsoo sitä minkä tahansa aatesuunnan oikeudenmukaisuusarvioiden mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-27T17:13:45,2016-09-27T17:15:50,Tarkistettu,1.1 2016_90_133,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Herra puhemies! Me olemme nyt jo tähän mennessä tämän hallituksen toimesta lähestyneet sitä 1 000 euron verovapaata tuloa. Yle-vero poistettiin tämän vuoden alusta noin 300 000 kaikkein pienituloisimmalta. Se oli askel siihen suuntaan, ja työtulovähennyksen kautta tuli toinen askel (Pia Viitasen välihuuto) ja edelleen tulee, ja lupaus tietysti pyritään täyttämään tämän vaalikauden aikana. Toivomme, että siihen pienituloisten verotuksen keventämiseen myös sosialidemokraatit osallistuisivat tai suhtautuisivat positiivisesti. Te viime kaudella ette kulkeneet tähän suuntaan, vaan me lähdimme siitä, mihin te olitte jättäneet. Me kiristimme hyvätuloisten verotusta tämän vuoden alusta ja kevensimme pienituloisten verotusta. Se on muun muassa Veronmaksajain Keskusliiton laskelman mukaan tosiasia, siitä ette pääse mihinkään. Herra puhemies! Kaivoin tässä esille, eikä se nyt vaikeata ollut, puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinteen tiedotustilaisuuden uutisoinnin 20.3.2015 eli kuukausi ennen vaaleja. SDP lupasi silloin, että se hoitaa 3 miljardin leikkaukset leikkaamalla menoja 2 miljardia ja kiristämällä veroja miljardilla. Sitten kun hän jakoi niitä, mistä leikataan, niin Rinteen 800 miljoonan säästö tulisi valtionosuuksista kunnille. Lisäksi todettiin, että Rinteen mukaan veroastetta voidaan nostaa puoli prosenttia. Ja sitten tietysti tämä velkakysymys, kun te listasitte: kun ette kuitenkaan halua toteuttaa nyt näitä toimenpiteitä, niin se johtaa siihen, että velkaantuminen (Puhemies koputtaa) teidän mallillanne kasvaisi. Hallitus ei siirrä tuleville sukupolville vastuuta, ei veroilla tuhoa taloutta eikä kaada vastuuta tuleville sukupolville velkaantumalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T17:15:51,2016-09-27T17:18:05,Tarkistettu,1.1 2016_90_134,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En haluaisi jatkaa tätä jankutusta, mutta kun edustaja Kontula nyt kuitenkaan ei ehkä kuunnellut, mitä minä puhuin. Hänhän on hyvin perillä tilastoista — ja arvostan hänen osaamistaan — mutta toivon, että hän malttaa kuunnella, mitä minä sanon. Minä en sanonut, että haluan kahmia itselleni jotain etuja, en väheksynyt pienituloisia. Kerroin tästä Sitran tilastosta ja sieltä tulleista luvuista ja keskipalkoista, kun te aikaisemmassa puheenvuorossanne totesitte, että minä tarkoitushakuisesti jotain etsin. Minä vain kerroin, mitä minä löydän ja mitä sieltä tulee. Puhuin sellaisesta ryhmästä — minun työkavereistani valtion virastoissa — jotka ovat toimistosihteereitä, tarkastajia, hyvin keskituloisia ja pienituloisiakin ihmisiä, ja he ovat minulle sanoneet, että he maksavat nyt aika ison osuuden tässä kiky-sopimuksessa ja ovat iloisia siitä, että saavat pienen veronkevennyksen vuosien jälkeen. Tästä puheenvuorosta en voi ymmärtää, missä kohti väheksyn sitä, että jollain ihmisellä on vaikeaa tai kahmin itselleni etuja. Enhän minä itsestäni puhunut lainkaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-09-27T17:18:05,2016-09-27T17:19:13,Tarkistettu,1.1 2016_90_135,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi toi esiin hyvän näkökulman tähän, sosialidemokraattien niin sanotun vaihtoehdon asiaan. Muistan viime hallituskaudella, kun olin kaupunginvaltuustossa, ja pidin puheenvuoron, jossa syytin hallitusta 5 miljardin kulujen lisäyksestä tai valtionosuuksien viemisestä kunnille. Tällä kaudella en ole sellaisia puheenvuoroja joutunut pitämään vaan olen päinvastoin päässyt kiittämään hallitusta siitä, kun kunnille annetaan valinnanvara ja mahdollisuuksia palveluidensa järjestämiseen. Onko tämä nyt todella se sosialidemokraattien ja vasemmiston vaihtoehto, että leikataan kuntien valtionosuuksia ja pakotetaan kunnat leikkaamaan palveluitaan ja/tai nostamaan veroprosenttejaan entisestäänkin kestämättömältä tasolta? Ne ovat tasaveroja, ne ovat pois kaikkein pienituloisimmilta, paljon enemmän kuin valtionvero.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-27T17:19:13,2016-09-27T17:20:03,Tarkistettu,1.1 2016_90_136,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä se vaan niin on, että SDP:n vaihtoehto ei missään nimessä esimerkiksi leikkaisi sellaisia kunnallisia palveluja, mitä mielestäni hallitus hyvin julmasti nyt suunnittelee, kuten esimerkiksi vanhustenpalveluiden hoitajamitoitusta. (Toimi Kankaanniemen välihuuto) Siitä tulevat kyllä todella monet ihmiset kantamaan huolta. Ja tällaiset arvovalinnat ovat mielestäni vääriä ja niitä ei pitäisi tehdä. Ja juuri siksi olemme kysyneet tämän verolinjan oikeudenmukaisuuden perään, kun täällä on paljon hyväosaisia suosivia veronkevennyksiä ja kun katsomme ihan tätä ostovoimaprofiilia, niin niillä ihmisillä, jotka tienaavat yli seitsemän tonnia kuussa, ostovoima paranee entisestään. Ja tämän perään me olemme kyselleet, näiden arvovalintojen perään. SDP:n vaihtoehdossa pieni- ja keskituloiset maksaisivat vähemmän veroa kuin hallituksen vaihtoehdossa ja suurituloiset hieman enemmän, koska voisimme sillä tavalla olla solidaarisia. Velkaa ottaisimme vähemmän. Ja kyllä minä haluan nähdä, arvoisa puhemies, myös sen ratkaisun, mitä tässä hallituksen uudessa esityksessä kuntien osalta meille vielä realisoituu. SDP lähtee siitä, että kunnalliset palvelut tulee turvata. Ja samoin ei ole viisasta kaikkein pienituloisimpien ihmisten ostovoimaa leikata, koska se myös on työllisyyden kannalta tuhoisaa, puhumattakaan siitä, että se on epäreilua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T17:20:03,2016-09-27T17:21:25,Tarkistettu,1.1 2016_90_137,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen pahoillani, edustaja Meri, jos ymmärsin väärin, mistä kohderyhmästä puhuitte. Oletin teidän puhuvan edelleen tästä 11 prosentista, josta aikaisemmin keskustelimme silloin, kun perustelitte veronalennuksia. Mutta jos kysymys olikin toimistosihteerien veroalennuksista, niin en usko, että minulla sen paremmin kuin vasemmistoliitollakaan on kauheasti kritisoitavaa tämän ryhmän veronalennuksissa. Henkilökohtaisesti pitäisin kiireellisimpänä verouudistuksena pääomatuloverotuksen saattamista progression piiriin, jolloinka nimenomaan se toimistosihteerien tuloluokan verorasitus pääomatuloissa pienenisi merkittävästi nykyisestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-27T17:21:25,2016-09-27T17:22:10,Tarkistettu,1.1 2016_90_138,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan itsekin nyt näistä kunnallisista palveluista vielä sen verran todeta, että on ehdottoman tärkeätä, että kunnalliset palvelut turvataan kaikissa olosuhteissa. Kyse on ihmisistä ja ihmisten arjesta ja niistä lähipalveluista, jotka tuotetaan kunnissa. Sen takia, kun me puhumme kuntien taloudesta ja että kunnilla menee hyvin, niin käytännössä siellä taustalla tulee muistaa, että kun siellä tehdään päätöksiä, niin ne päätökset koskettavat ennen kaikkea kuntalaisia ihmisiä, lapsia, aikuisia, työttömiä ja sairaita. Tästä syystä kannan erittäin suurta huolta siitä yleisestä linjasta, jota toteutetaan hallituksen johdolla, elikkä siitä, että vastuuta siirretään muun muassa kuntapalveluista niin omaishoitajille, omaisille, läheisille kuin myös ihmisille itselleen. Tässä yhtenä osa-alueena ovat myös asiakasmaksujen korotukset, jotka liittyvät tähän kokonaisuuteen. Nyt suurena huolena on se, että kun eri puolilla Suomea ei ole toteutettu hallituksen tahtoa, muun muassa näitten asiakasmaksukorotusten nostamista 30 prosenttia, vaan on tehty esimerkiksi vain tarvittavat indeksitarkistukset, niin tämähän ei hallitukselle riitä, vaan hallitus lähteekin toteuttamaan lainsäädäntöä, jolla se pakottaa kunnat ja sairaanhoitopiirit näihin asiakasmaksukorotuksiin ja perustelee sitä sillä, että kuntalaiset ovat nyt eriarvoisessa asemassa tämän hallituksen päätöksen takia. Joissakin kunnissa, kuten Etelä-Karjalassa, asiakasmaksuja ei nostettu 30 prosenttia, vaan toteutettiin pelkät indeksitarkistukset, mutta sitten on kuntia, joissa toteutettiin 30 prosentin korotukset, ja siltä osin kuntatalous ja ihmiset siltä osin kyllä on tämän hallituksen toimesta asetettu hyvin eriarvoiseen asemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T17:22:11,2016-09-27T17:24:07,Tarkistettu,1.1 2016_90_139,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nythän hallitus on tehnyt jo näitä toimia esimerkiksi suuren pääomaveron progression korottamiseksi jo tällä kaudella, ja lisääkin voi olla tulossa. Mutta tuohon, mistä edustaja Viitanen antoi väärää todistusta hallituksen toimista liittyen esimerkiksi hoitajamitoitukseen, tai mistä aiemmin sosialidemokraatit ovat syyttäneet päivähoitoasioista hallitusta, tai asiakasmaksuasioista: nämähän ovat kaikki täysin vääriä syytöksiä siinä mielessä, että eihän hallitus näitä asioita ole kunnille pakottanut, vaan päinvastoin antanut mahdollisuuden hoitaa ne asiat kunnassa fiksummin ja paremmin laajemmalla vapaudella, jos kunnat siihen pystyvät, ja jos siellä löytyy sellainen tahto toteuttaa ne asiat. Elikkä ei ole viety rahoja eikä luotu lisää velvoitteita, vaan annettu lisää vapauksia. Esimerkiksi Lappeenrannassa kävi näin, että sosialidemokraatit vastustivat päivähoidon subjektiivisuuden viemistä ja ryhmien koon muuttamista, mutta sitten ei kuitenkaan ollut esittää rahoja sen asian toteuttamiseen, kun budjettia käsiteltiin. Elikkä on helppo vaatia silloin, kun ei tarvitse kertoa, mistä otetaan rahat, otetaanko ne veroista ja veronmaksajan rahapussista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-27T17:24:07,2016-09-27T17:25:18,Tarkistettu,1.1 2016_90_140,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ole varma, kuulinko äsken uutisen. En ole varma, kuulinko äsken uutisen. Tietenkin on hyvä, jos on niin, että hallitus ei aiokaan laskea hoitajamitoitusta 0,4:ään. Hyvä niin, jos ei hallitus näin aio, mutta tosiasiassa hallitus ainakin tähän asti on kertonut tekevänsä niin, ja tästä asiasta tullaan varmasti tänäänkin keskustelemaan jatkossa tässä salissa. Jos rahat viedään pois ja 0,4 asetetaan normiksi, niin sitähän se tarkoittaa. Arvoisa puhemies! Vaihtoehtoja on aina. Perussuomalaiset voisivat nyt palauttaa mieleensä viime kaudella vaatimansa Wahlroos-veron. Varmasti sama asia kuin tämä robinhood-vero, mitä keskusta viime kaudella vaati. Se oli meille pettymys, kuten tiedetään, että sieltä metsästä ei sitten marssinutkaan Robin Hood vaan päinvastoin Nottinghamin seriffi, ja näin tässä nyt sitten kuitenkin kävi. Viime kaudellahan nostettiin solidaarisuusveroa, pääomaveroa nostettiin, ja sillä tavalla tehtiin myös tätä veropuolen sopeutusta. Tässä meidän vaihtoehdossamme veroaste ei nouse, me vain tekisimme nämä veroratkaisut toisella tavalla, hieman oikeudenmukaisemmin. (Leena Meri: Solidaarisuusvero nousee!) Omistava luokka voisi osallistua hieman enemmän, ja myös tämänkaltaisia elementtejä on mukana. Minä toivon, että luette ensin tämän meidän vaihtoehtobudjettimme ja sitten 9.11. jatketaan tätä keskustelua. Mutta nyt on kysymys hallituksen päätöksistä, hallituksen linjanvalinnoista, joista te kaikki hallituspuolueet kannatte vastuuta, ja sitä vastuuta te ette pääse pakoon sillä, (Leena Meri: Ei me yritetä päästä pakoon!) että te sätitte muita ja teette tällaisia puheenvuoroja. Voimme me täällä jatkaa vaikka huomiseen tätä keskustelua. Jos me sillä pystyisimme muuttamaan maailmaa tai perumaan teidän hulluja päätöksiänne, mielellään jatkaisimme tätä keskustelua. Jotakin edistystähän täältä oppositiosta käsin olemme saaneet aikaiseksi, ja muutamia hulluimpia päätöksiä hallitus on onneksi perunut, ja kiitos siitä, mutta tässä on vielä paljon korjattavaa, ja siksipä teemme kaikkemme, jotta korjausliike syntyisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T17:25:18,2016-09-27T17:27:11,Tarkistettu,1.1 2016_90_141,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli pakko tarttua nyt tähän edustaja Mäkelän sanomaan viestiin. Tosiasia on, että hallitus linjaa valtakunnan linjaukset siitä, miten esimerkiksi ihmisten hyvinvointipalvelut turvataan tässä valtakunnassa. Ja jos hallitus esimerkiksi esittää 30 prosentin asiakasmaksukorotusmahdollisuuden kunnille, niin kyllä hallitus silloin tietoisesti ottaa sen riskin ja sen linjauksen, että se mahdollistaa, että Etelä-Karjalassa asiakasmaksu samasta palvelusta on erilainen kuin esimerkiksi Päijät-Hämeessä tai Rovaniemellä. Ja siltä osin, jos hallitus sitten toteaa sen — kun hallituksen tahtoa ei noudateta — että tämä eriarvoisuus kasvaa, niin hallitus tekeekin uudenlaisen linjauksen, päätöksen, että se pakottaa eri puolilla Suomea näitä asiakasmaksuja nostettavan, jonka seurauksena sitten voidaan sanoa, että eriarvoisuus ei samassa mittapuussa kasva, mutta joka tapauksessa ihmisten hyvinvointi ja mahdollisuus saada palveluita — se eriarvoisuus tulee kasvamaan. Tämän lisäksi linjauksena on tämän henkilöstömitoituksen alentaminen, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että asiantuntijat ovat osoittaneet jo nyt, että se on käytännössä mahdotonta, jos ihmisten perusturva perustuslain mukaisesti toteutetaan. Ja siltä osin on moniammatillisen geriatrisen ammatillisen osaamisen heikennyksiä ja vastuuhenkilöitä poistetaan, ja edustaja Mäkelä sanoo, että tällä tuodaan joustavuutta kunnille, että kunnilla on mahdollisuus heikentää ihmisten peruspalveluita. Minun täytyy sanoa, että tämä on kyllä aika hämmästyttävää politiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T17:27:12,,Tarkistettu,1.1 2016_90_142,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen, varallisuusvero poistettiin, taitettu indeksi otettiin käyttöön. Edustaja Kankaanniemi esitti pitkän stoorin siitä, mitä sosialidemokraatit ovat tehneet aikaisemmin. (Pia Viitasen välihuuto) Ja se ei todellakaan ole koitunut vähempiosaisten ja köyhien ihmisten hyväksi. Hallituksen ja perussuomalaisten tarkoitus on pelastaa hyvinvointivaltio. Sen rippeet ovat enää jäljellä, ja nyt pitää pelastaa edellisten hallitusten jäljiltä, joissa SDP:n kädenjälki on näkynyt, ja kovin suurta kiitettävää arvosanaa ei voi teille antaa. Mutta eikös meidän kaikkien tavoite kuitenkin ole, että se työllisyys on hyvä Suomessa ja sen perusteella rakennamme hyvinvointivaltion, niin että hyvinvointivaltio pelaa, niin että muistamme ja pystymme auttamaan vähempiosaisia ja kaikkia ihmisiä ja että meillä on hyvin kaikki asiat? Se lähtee työllisyyden parantamisesta. Ja myös tämä hoitajamitoitus. Kun on vaativa osasto, niin varmaan siitä pidetään huolta, että siellä ei hoitajamitoitus vähene. Täytyy katsoa, missä ovat ne vaativat potilaat, sieltä ei voi todellakaan vähentää henkilökuntaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-09-27T17:29:05,2016-09-27T17:30:28,Tarkistettu,1.1 2016_90_143,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy itsekin puolustaa edustaja Kiljusen näkemystä tähän edustaja Mäkelän puheenvuoroon näistä kunnille annetuista vapauksista liittyen henkilöstömitoitukseen tai asiakasmaksujen korotuksiin: Tämä tarkoittaa sitä, että valtio leikkaa kuntien rahoitusta tältä osin ja sillä kohdin ohjaa kuntia vähentämään tätä. Itse en näe, että se kovin mahdollistaa, jos rahoitusta leikataan, näiden toteutumisen, vaan se on selvä arvovalinta hallitukselta, että näistä asioista leikataan, ja kunnat ovat pakotettuja toimimaan tämän asian johdosta. Ja tämän haluaisin korjata. Täällä kun olen seurannut keskustelua, niin ehkä haluan vielä korostaa vahvemmin sitä arvovalintaa, mikä tässäkin tuloverolain käsittelyssä on tuotu esille: Hallitus selvästi leikkaa pienituloisilta, ja tämä pienituloisten ostovoima niin sanotusti pienenee näitten erilaisten asiakasmaksujen ja muiden korotuksiin, ja selvästi on haluttu painottaa kaikista parhaiten toimeentulevien ihmisten toimeentuloa entisestään. Ja ehkä tämä on se ydinasia, jota oppositio täällä perää, ja tämän työllisyysvaikutuksia. Olen ehkä myös pahoillani siitä, että hallitus ei tähän suoranaisesti vastaa tai myönnä tätä ihan selvää faktatietoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-09-27T17:30:29,2016-09-27T17:32:03,Tarkistettu,1.1 2016_90_144,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla taas kalskahtaa korvaan se, että täällä väheksytään kunnallista lähidemokratiaa. Siellä ovat paikalliset kuntalaiset valinneet valtuutetut, ja he tekevät erilaista punnintaa. Esimerkiksi sote-uudistuksessa on haluttu miettiä sitä lähidemokratiaa. Olen itse ollut mukana myös Kuntaliiton selvityksessä Uudellamaalla, ja siinä oli juuri erittäin keskeisenä tekijänä se, miten turvataan lähidemokratia, koska lähellä olevat ihmiset tietävät sen tilanteen parhaiten. En oikein ymmärrä sitä ajatusta, että kunnat pakotetaan päättämään jotakin. Olen ollut itse kunnanvaltuustossa koko tämän ajan vuodesta 2012 enkä ole kokenut, että minua on mihinkään pakotettu. Meillä otettiin Hyvinkään kaupungissa tämä subjektiivisen päivähoito-oikeuden tuoma mahdollisuus käyttöön, mutta korostimme sitä, että pitää olla erittäin matala kynnys siihen, että jos perheessä tarvitaan sitä kokopäiväistä päivähoitoa, sen saa. Toisaalta taas itse vastustan ryhmäkokojen kasvattamista, ja meillä on tulossa kaupunginhallituksen käsittelyyn tämä ryhmäkokojen kasvattaminen. Itse asiassa en aio kasvattaa sitä ryhmäkokoa, koska katson, että kun me päivähoito-oikeuden supistamisen otimme jo käyttöön, niin minä haluan, että siellä on sitten riittävästi henkilökuntaa ja nimenomaan käytämme näitä työkaluja, joita meille on annettu. En koe, että minua on pakotettu, ja olen erittäin ylpeä, että meillä on lähidemokratia. Ei väheksytä sitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-09-27T17:32:03,2016-09-27T17:33:33,Tarkistettu,1.1 2016_90_145,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntatalouden kysymys on mielenkiintoinen. Kun te viime kaudella leikkasitte äärettömän voimakkaasti kuntien valtionosuuksia, se johti siihen, että kunnat joutuivat irtisanomaan henkilöstöä, ja se johti sitten taas siihen, että ryhmäkoot kasvoivat ja hoitajien mitoitukset heittivät häränpyllyä — jos tällaista ilmaisua saa täällä käyttää. Eli teidän leikkauspolitiikkanne johti siihen, että palvelut laadultaan ja määrältään heikkenivät kunnissa. Nyt tilanne on se, että hallitus tällä budjetilla vahvistaa kuntataloutta, ja kun työllisyys vahvistuu, niin sekin tuo kunnille lisää tuloja. Ja edelleen: tämä budjettikirja ei sisällä esimerkiksi eläkeratkaisuun sisältyvää eläkemaksujen alentamista, mikä on tulossa. Eli kuntatalous vahvistuu, ja kunnilla ei ole silloin tarvetta leikata henkilöstöä vanhusten palveluista tai mistään muualtakaan, vaan pitää heidät töissä, ottaa jopa lisää, kun kerran talous antaa siihen myöden. Eli johtopäätös on se, että te johditte talouspolitiikallanne eli valtionosuuksien rajuilla leikkauksilla kunnat irtisanomaan ja vähentämään väkeä ja heikentämään palveluita ja korottamaan veroja, pienituloisia rasittavaa kuntaveroa. Ja nyt tilanne on päinvastoin: kuntien palvelut, jotka ovat lapsiperheille, vanhuksille, sairaille elintärkeitä, voivat nyt paremmin, kun kuntataloudesta pidetään valtion toimesta huolta. Tämä on se suuri muutos, joka teidän täytyy myöntää. Edustaja Jani Mäkelä sanoi aivan oikein: nyt hänen ei tarvitse pitää sellaisia puheita Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa kuin piti viime kaudella pitää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T17:33:34,2016-09-27T17:35:33,Tarkistettu,1.1 2016_90_146,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Nurminen puhui hallituksen arvovalinnasta siinä suhteessa, että tällä kertaa nyt annettaisiin rikkaille ja otettaisiin köyhiltä pois. Pitää varmasti katsoa hieman historiaa siinä mielessä, että todellakin viime kaudella teimme sopeutusta 6 miljardilla, jossa leikkasimme 3:lla ja sitten korotimme veroja 3 miljardilla. No, tämä 3 miljardin korotus  tarkoitti  sitä,  että  meillä  todellakin progressiivinen veroaste nousee tietyissä luokissa, muun muassa edustaja Nurmisen ikäisillä hyvin toimeentulevilla, yksin elävillä ihmisillä noin 6—7 prosenttia korkeammaksi kuin esimerkiksi Ruotsissa. He ovat fiksuja ihmisiä, jotka ajattelevat, että mitä minä täällä enää teen, minä voin lähteä ulkomaille tienaamaan paljon enemmän rahaa omalla osaamisellani. Valitettavasti näitä ihmisiä on tuhansia ja tuhansia tällä hetkellä ja he eivät tule takaisin Suomeen, he jäävät sille tielle. Ensin me koulutamme heitä sadoilla ja sadoilla tuhansilla, sitten kiristämme veroja ja karkotamme heidät ulkomaille. Mielestäni tämä ei ole hyvää kehitystä, (Hanna Sarkkisen välihuuto) koska me tarvitsemme nimenomaan tämäntyyppisiä ihmisiä jatkossa pyörittämään tätä maata. Aivovuotoa tapahtuu jatkuvasti näissä ikäryhmissä tällä hetkellä ulkomaille, ja valitettavasti moni heistä ei palaa. Mieluummin haluaisin toimintaympäristön sellaiseksi Suomessa, että he perustavat tänne yrityksiä, haluavat johtaa tätä maata tulevaisuudessa hyvässä toimintaympäristössä, ja nyt hallitus yrittää kehittää tätä toimintaympäristöä. Eikö tämä ole myös oikeudenmukaista?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-09-27T17:35:33,2016-09-27T17:37:20,Tarkistettu,1.1 2016_90_147,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan on sinänsä vähän ikävää, että kun täällä nyt sitten menneitä katsellaan, niin on hyvin vaikea tässä lähteä tarkastelemaan perussuomalaisten aikaisempia saavutuksia. Sen sijaan, jos ruvetaan luettelemaan, on mahdollista tietenkin luetella vaikka kuinka paljon petettyjä vaalilupauksia. Näin se on. Nyt esimerkiksi miljoonaperinnöille veronkevennystä ja samaan aikaan vanhuksilta leikataan. Kyllä moni tätä linjaa on ihmetellyt. Mutta, puhemies, tähän loppuun, koska aikaa on kulunut, minulla on ihan rakentava ehdotus. Jos esimerkiksi nyt sitten tulevina päivinä hallituspuolueet tutustuisivat tarkkaan näihin tietopalvelun laskelmiin, jotka osoittavat, että yli seitsemän tonnia tienaavat saavat eniten ostovoiman kevennystä ja että lähestulkoon kaikilla eläkkeensaajilla ostovoima heikkenee — tutkisitte nyt nämä faktat — niin kenties päätyisitte siihen, että tässä veroprofiilissa on vielä korjattavaa, ja voisitte korjata näitä aiempia päätöksiä. Tälle tulisi sosialidemokraateilta kaikki tuki. Edustaja Kankaanniemi voisi, vaikka haluaisi kenties illaksi taas kerran miettiä sosialidemokraattien tekemisiä, siinä ohessa tutustua näihin omiin listoihinne, mitkä teillä täällä on, (Toimi Kankaanniemi: Kyllä, kyllä!) ja sitten kenties lähteä vaikuttamaan myös perussuomalaisten sisällä siihen, että tämä politiikka muuttuisi oikeudenmukaisemmaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T17:37:21,2016-09-27T17:38:49,Tarkistettu,1.1 2016_90_148,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelälle tähän viereen haluan kommentoida sen verran, että jos valtionosuudet leikkautuvat, niin kunnille ei kyllä jää kovin paljon valinnanvapautta. Eli jos kunnat saavat valtionapua 0,4-mitoitukseen, niin monessa kunnassa tämä johtaa siihen, että minimisuosituksesta tulee maksimimitoitus. Ja nyt jo tiedän semmoisia kuntia tai itse asiassa hoitoyhteisöjä, joista minulle on kerrottu, että sieltä tulee nyt viestejä, että ensi vuoden alusta henkilöstöä vähennetään, koska hallitus on luvannut pienentää henkilöstömitoituksia. Kunnilla ei ole kauhean paljon valinnanvapautta tämmöisissä tilanteissa tehdä niitä omia joustavia ratkaisujaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-27T17:38:49,2016-09-27T17:39:33,Tarkistettu,1.1 2016_90_149,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Wallinheimo kertoi, että kaikki omanikäiseni muuttavat pois Suomesta verorasituksen takia. Tässä hetken aikaa pohdin tätä ja mietin, että en kyllä tunnista, että tällaista ilmiötä olisi kovin paljon. Suurin osa omanikäisistäni ovat enemmänkin huolissaan näistä koulutusleikkauksista ja kantavat huolta pienituloisille tulevista leikkauksista. Täytyy myös myöntää, että valtaosa nuorista — ja myös iso osa koulutetuista — on työttömänä, vailla työtä. Omista ajatuksistani ja siitä, miten itse tunnen tätä kenttää, en tunnistanut tätä ajatusta, minkä toitte esille tästä. Mutta ehkä sen haluan vielä sanoa loppuun, että minun mielestäni ei voi tehdä tämmöistä nuoret vastaan vanhat ‑asetelmaa, vaan nuoret sukupolvet haluavat kantaa vastuuta, he haluavat, että tehdään oikeudenmukaisia veropäätöksiä. Siinä mielessä nämä tämän hetken päätökset, joita perustelitte niin, että hyvätuloisilta pitää vain keventää verotusta, etteivät he muuta poies, eivät vastaa mielestäni nuorten arvomaailmaa tänä päivänä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-09-27T17:39:33,2016-09-27T17:40:55,Tarkistettu,1.1 2016_90_150,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä hallituksen tuloveronalennuksiin tähtäävä linja on ainakin pääperiaatteissaan oikea ja vahvistaa kyllä pitkällä tähtäimellä suomalaista työllisyyttä. Haluaisin kuitenkin jatkaa vielä kuntien asemaan liittyvää keskustelua, josta edustajat Mäkelä, Meri ja Kankaanniemi pitivät jo äsken hyvät puheenvuorot. Kokonaisuutenahan kunnille ei hallitusohjelman mukaan ole tulossa olennaisia uusia velvoitteita, tai jos niitä tulee, niin myös kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti. (Toimi Kankaanniemi: Sekin on historiallista!) Viime vaalikaudella sitä vastoin tehtiin aivan toisella tavalla ja kuntien taloudellinen tilanne heikkeni. Tämän budjettiesityksen myötä se sitä vastoin hieman paranee. Arvoisa puhemies! Lisäksi kuntien vanhoja lakisääteisiä tehtäviä tarkastellaan uudelleen ja aikojen saatossa tarpeettomiksi jääneet velvoitteet poistetaan. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että kunnat voivat huomattavasti nykyistä laajemmin hyödyntää paikallisten olosuhteiden tarjoamia mahdollisuuksia palveluiden tuottamisessa. Haluaisinkin vielä lopuksi kysyä edustaja Viitaselta: Mitä mieltä olette siitä, että nykyinen hallitus on jo viime vuoden lopussa laskenut solidaarisuusveron alarajaa ja nostanut ylempää pääomatuloveroprosenttia? (Pia Viitanen: Te ette halua kuulla vastausta!) Ovatko nämä olleet mielestänne oikeita ratkaisuja, ja jos ovat, niin miksi niitä ei toteutettu viime vaalikaudella, kun sosialidemokraateilla oli valtiovarainministerin salkku? (Pia Viitanen: Saanko suoraan vastata?)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-09-27T17:40:55,2016-09-27T17:42:35,Tarkistettu,1.1 2016_90_151,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,Annetaanpa edustaja Viitaselle vastauspuheenvuoro heti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_152,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Puhemies! Totta kai sosialidemokraatit kannattavat solidaarisuusveroa. Nimenomaan meidän toimestammehan viime kaudella sellainen tehtiin. (Perussuomalaisten ryhmästä: Ja me nostimme!) Nimenomaan meidän vaatimuksestamme viime kaudella solidaarisuusvero tehtiin. Tälläkin kaudella me kannatamme solidaarisuusveroa. Mutta me olemme kantaneet huolta, niin kuin tässäkin keskustelussa aiemmin muun muassa edustaja Harakka kertoi, siitä, että te olette kummallisesti tehneet tämän teidän yhtälönne, että solidaarisuusveron muka korottaminen tulee pois siitä, kun te työtulovähennystä ulotatte kovin laajasti. Ihminen, joka tienaa reilu satatonnia vuodessa, saa edelleen työtulovähennystä, ja sitä kautta se yhteisvaikutus toimii niin, että esimerkiksi kansanedustajatason ihminen ei maksa käytännössä mitään solidaarisuusveroa. Ei, sitä ei ole enää olemassakaan. Te toimitte näin tässä vaihtoehdossanne, ja siksi sosialidemokraatit omassa vaihtoehdossaan tulevat tekemään toisenlaisen mallin tälle solidaarisuusverolle, kuten muuten teimme tässäkin budjettikirjassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T17:42:35,2016-09-27T17:43:44,Tarkistettu,1.1 2016_90_153,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tähän sote- ja kuntatalouskeskusteluun lähdettiin, niin lähdetään nyt sitten. Tässä nyt ovat hieman mittakaavat ja rahamäärät hukassa. Kun sotessa ja siinä kestävyysvajeessa, mitä uudistuksella pitäisi paikata, puhutaan miljardeista, niin tässä käydään nyt puhumaan 70 miljoonasta. Ne ovat hieman eri summia, mitä kaikkea tässä tarvitsee vuosien kuluessa muuttaa ja järkeistää. Jos puhutaan tästä hoitajamitoitusasiasta, niin hallitusohjelmakirjauksen mukaan asia oli niin, että puolet tämän momentin kohteena olevista tarvitsee paljon hoitoa ja palveluita, ja henkilöstömitoituksen väljentäminen näin ollen voisi koskea enimmillään noin puolta asiakkaista ja porrastuisi ajallisesti. Tälläkin hetkellä tilanne on se, että mitoitus on suositus ja se keskimäärin ylitetään sote-palvelujen tarjoajien toimesta, elikkä he ovat katsoneet, että ne palvelut täytyy tuottaa toisella tavalla kuin mikä on minimisuositus, ja niin varmaan tulee olemaan jatkossakin, koska uskon, että sote-piireissä on vastuullisia ja asiansa tuntevia henkilöitä — ei kaikki viisaus suinkaan asu valtion tasolla. En usko, että tällä olisi välttämättä suoraa käytännön vaikutusta hoitajamitoitukseen, mitä nähtäisiin jokapäiväisessä hoitotyössä, ja maakuntauudistuksen myötä tämä on entistä korostetummin siellä piirin tasolla päätettävä palvelutason osa, paikallisen kehittämisen paikka, miten ne asiat voidaan hoitaa siellä tehokkaammin ja järkevämmin. Mitä tulee henkilöstöön mukaan laskettavien oppisopimuskoulutettavien, opiskelijoiden ja ilman ammatillista koulutusta olevien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttämiseen työtehtävissä, niin tämän mitoituksen ja tehtävänjaon väljentäminen antaa mielestäni hyviä mahdollisuuksia esimerkiksi siihen, että sellaiset toimenpiteet, mitkä eivät ole suorastaan hoidollisia, eli esimerkiksi vanhuksen vieminen ulkoilemaan, voitaisiin hoitaa nykyistä järkevämmin. Ei siihen tarvita mitään vuosien koulutusta. Nämä ovat kaikki sellaisia toimia, millä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä palveluita huonontamatta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-27T17:43:45,2016-09-27T17:45:42,Tarkistettu,1.1 2016_90_154,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Piti ihan tarkistaa edustaja Nurmisen ikä tässä näin, ja kyllä fakta vain on se, että tällä hetkellä Suomesta lähtee tuhansia ja tuhansia nuoria ihmisiä, jotka ovat nimenomaan 25—34-vuotiaita, ja tämä ryhmä on kasvava. Monet heistä kokevat, että suomalainen verotus tällä hetkellä on niin korkea, että he lähtevät hakemaan kannuksensa muualta. (Hanna Sarkkinen: Mikä lähde sinulla on?) — Tilastokeskuksen tietoja tässä näin lueskelen, että kyllä tämä on aito ongelma, ja mielestäni tähän täytyy puuttua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-09-27T17:45:42,2016-09-27T17:46:23,Tarkistettu,1.1 2016_90_155,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_90_156,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sen verran voisi oikeastaan jatkaa tätä keskustelua tietyistä verovalinnoista, että tässähän nyt hallitus esittää näihin polttoaineverotuksiin muutoksia, ja sehän tarkoittaa muun muassa sitä, että hallitus esittää bensaveron korotusta. Me olemme tietenkin aikaisemminkin tässä salissa vähän palauttaneet mieliin sitä, mitä perussuomalaiset puhuivat aiemmin näistä bensaveron korotuksista, ja hämmästyttää se, että perussuomalaisetkin nyt ovat suostuneet sitten siihen, että bensaveroa nostetaan. Vielä viime kaudella oppositiojohtaja Soini totesi muun muassa, että bensavero on tasavero, ei siinä pumpulla kysytä, paljonko on tili tai eläke, sama on hinta. Se on tasavero, tasaraha tarvitaan, muu ei auta. Tällaisia silloin puhuttiin, ja vielä sitten tässä hallituskauden alussakin, kun perussuomalaiset luettelivat omia saavutuksiaan muun muassa hallitusneuvotteluissa ja muualla, niin silloinhan kovasti kerrottiin, että no bensavero ei nouse. Tietenkin siinä mielessä oli hämmästyttävää ja kummastuttavaa se, että nyt sitten perussuomalaisetkin ovat tähän lähteneet ja nostavat bensaveroa. Tietenkään tämä sinänsä ei ole yllätys, kun esimerkiksi tuota äskeistä keskustelua muistelee, siellähän oikeastaan kaikki muutkin verolinjat menivät päälaelleen. Ennen vaaleja puhuttiin Wahlroos-verosta, ja nyt menevät ihan toisinpäin nämä veroratkaisut. Miljoonaperintöjen verotuksen keventämistä suorastaan kiitellään täällä, eduskuntaryhmän puheenjohtaja tuntui olevan siitä kovin innoistaan, tästä verolinjasta. On myös monia verovähennyksiä, mitkä menevät kuitenkin selkeästi hyväosaisimmille, niitä puolustellaan, ja samaan aikaan sitten leikataan työttömiltä ja leikataan opiskelijoilta, lapsiperheiltä ja muilta. — Tätä vaan kummastelen, että miten tässä nyt näin pääsi käymään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T17:46:47,2016-09-27T17:48:46,Tarkistettu,1.1 2016_90_157,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Herra puhemies! Tuossa aikaisemmin luin puheenjohtaja Rinteen vaalilupauksia, ja hän siinä ilmoitti, että kokonaisveroastetta sosialidemokraatit haluavat nostaa puoli prosenttiyksikköä. Se oli tietysti iso uutinen ja johti sosialidemokraatit sitten rajuun vaalitappioon, ja toisena vaalitappion syynä, minun arvioni mukaan, oli tämä yhteisöveron raju alennus, joka koitui siis niille yhtiöille, jotka kaikkein parhaimpaa tulosta tekevät, ne saivat satojen miljoonien vuotuiset veronkevennykset. (Pia Viitasen välihuuto) Tähän linjaan nähden teidän puheenne ovat jyrkässä ristiriidassa tänä päivänä. Mutta se on nyt näin, ja te saatte tehdä oppositiossa tietysti vastuutonta populistista politiikkaa. Viime kauden tulokset vaan kertoivat, että teidän politiikkanne johti verotuksen kiristymiseen, velkaantumisen rajuun kasvuun ja työttömyyden nousuun 100 000:lla, vaikka teidän tavoitteenne oli 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt on suunta tältäkin osin sentään toinen. Te viime syksynä esititte vaihtoehtobudjetissanne muun muassa pohjoismaista rahoitusveroa. Varmaan te esitätte sitä jälleen tänä vuonna, muistaakseni kolmisensataa miljoonaa piti tänä vuonna sillä tulla tuottoa, mutta kuitenkin se pohjoismainen rahoitusveromalli oli teillä sellainen, että se oli kiinni Ruotsin päätöksistä eli muista Pohjoismaista, Ruotsista ja ehkä Norjasta, (Puhemies koputtaa) Tanskastakin, ja tältä osin ei ollut mitenkään realistista saada tänä vuonna tuottoa sillä viime marraskuun lopulla esitetyllä mallilla. Tehkää nyt esitys siitä, millä te katatte ne verotulot, joita te tarvitsette vaihtoehtobudjettinne ja veropolitiikkanne (Puhemies koputtaa) korvaaviksi toimenpiteiksi. Teiltä ei sitä ole kuulunut — muuta kuin aivan katteettomia puheita. (Pia Viitasen välihuuto)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T17:48:46,2016-09-27T17:50:57,Tarkistettu,1.1 2016_90_158,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tässä kuunnellut edustaja Viitasen sanailua ja syyttelemistä perussuomalaisia kohtaan, milloin milläkin asialla. Tunnustan rehellisesti, että viime vaalikaudella, kun oli muistaakseni sosialidemokraattinen valtiovarainministeri, minulla ei ollut käsitystä siitä, kuinka huonolla tolalla maan talous oli, kuinka karmeassa kunnossa maan talous oli teidän, edellisen hallituksen jäljiltä. Kun nyt tämä talouden tila on realisoitunut, taikka olemme ymmärtäneet, millä mallilla se on, niin taloutta joutuu paikkaamaan erilaisilla verokertymillä, ja tämä polttoainevero on yksi niistä. Ja kun te tässä useissa puheenvuoroissanne olette kritisoinut sitä, että hallitus ja erityisesti perussuomalaiset haluavat ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille, niin ainakin tämä polttoainevero, kuten tuossa äsken mainitsitte, on tasavero, eli siellä pumpulla sitten kukkaron laadusta tai kunnosta riippumatta se polttoaine maksaa nyt kaikille yhtä paljon. Että ainakaan tässä ei voi kyllä sanoa, että tämä suosisi sen enempää köyhiä tai rikkaitakaan, kaikki maksavat saman verran. Ja me ymmärrämme (Pia Viitanen: Se on tasavero!) sen, että harvaan asutulla alueella omien ajoneuvojen käyttö on välttämätöntä, se on totta, (Riitta Myllerin välihuuto) mutta valtion kassaa joudutaan todellakin paikkaamaan ja korjaamaan edellisen hallituksen toimien jäljiltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-09-27T17:50:58,2016-09-27T17:52:32,Tarkistettu,1.1 2016_90_159,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä veronkorotus ei missään tapauksessa ole mitenkään mieluisa, ja täytyy palata siihen, miksi tähän ollaan tultu, miksi tätä veroa nyt ollaan korottamassa. Oman ymmärrykseni mukaan se johtuu siitä, että taas on siellä ongelma, missä EU. Elikkä kun makeisveron ja jäätelöveron korotusta ei voi toteuttaa ja jollain se täytyy paikata, (Sirpa Paateron välihuuto) niin mistä otetaan rahat? Leikataanko pienituloisilta vai korotetaanko polttoaineveroa? Joskus täytyy tehdä ikäviäkin ratkaisuja. Kuitenkin maassa erityisesti kasvukeskuksien ulkopuolella autolla liikutaan ja polttoainetta kuluu. Nyt eletään vaikeita aikoja ja ollaan korotuksen äärellä. Täytyy kuitenkin muistuttaa hallitusta ja meitä vastuussa olevia siitä, että vaikka nyt korotus ei niin paljoa kirpaisekaan öljyn edullisesta hinnasta johtuen kuin paremmassa tilanteessa, niin joskus tulevaisuudessa, kun se parempi tilanne on, me voimme toki laskeakin liikkumisen verotusta. Arvoisa puhemies! Kun nyt kerran sosialidemokraatit täällä salissa tästäkin asiasta metelin nostavat ja arvostelua esittävät, niin nyt teillä olisi paikka sitoutua julkisesti siihen, että aikanaan, kun olette seuraavan kerran hallitusvastuussa, te laskette tätä veroa. Sitoudutteko te siihen? (Naurua sosialidemokraattien ryhmästä) Vieläkin muistan, kun Ahon hallitus otti käyttöön väliaikaisen auton käyttömaksun ja demarit oppositiossa sitä vastustivat, totta kai, niin silti sosialidemokraatit eivät kahdeksan vuoden aikana saaneet poistettua auton käyttömaksua. Miten te tämän perustelette? Onko teistä myöskään alentamaan polttoaineveroa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-27T17:52:32,2016-09-27T17:54:01,Tarkistettu,1.1 2016_90_160,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nythän tämä meni vallan hullunkuriseksi — nythän tämä meni vallan hullunkuriseksi. Siis nythän täällä perussuomalaiset ovat nostamassa vastoin vaalilupauksiaan bensaveroa, te olette sitä nyt tekemässä, ja sitten te vaaditte — paitsi että te haukutte SDP:tä edellisistä vuosista vaikka millä sanoilla ja vaikka kuinka monta tuntia — että ""niin, sitten joskus, kun te olette hallituksessa, kyllähän te sitten, eikö niin, laskette taas tätä bensaveroa, minkä me perussuomalaiset, hupsista vaan, nostimme"". Ei tästä nyt ota, kuulkaa, erkkikään selvää tästä yhtälöstä. Kyllä te olette siinä vallan kahvassa nyt, ja jos bensaveroa nostatte, niin te kannatte siitä nyt ihan vastuun. Minä nyt satuin kysymään, mikä teidän perustelunne tälle on, kun vaalien alla puhuitte toista, mutta edustaja Kankaanniemeä taas kun kuunteli, niin minuutti käytettiin SDP:n puimiseen — ei sanaakaan bensaverosta tai perussuomalaisten linjasta. Niinpä niin, perussuomalaiset seuraavassa puheenvuorossa toki kertoivat, että se on tasavero, ja niin on, ja juuri sillähän Soini sitä vastusti viime kaudella, kun se köyhä maksaa siellä pumpulla ihan yhtä lailla kuin se rikaskin siitä bensasta. Tästä oli kysymys, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T17:54:02,2016-09-27T17:55:16,Tarkistettu,1.1 2016_90_161,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Herra puhemies! Muistan, että kun tästä sovittiin hallituksessa, niin sinne pantiin se takalaita, että kun raakaöljyn hinta nousee tietyn dollarimäärän yli, niin silloin tähän asiaan palataan, mutta eihän tämä tietenkään ole myönteinen asia. Silloin kun raakaöljyn hinta oli paljon korkeampi kuin nyt, niin teidän hallituksenne peri siitä vielä paljon enemmän raakaöljyn hintaan nähden, ainakin arvonlisävero ja myös polttoainevero, ja teidän politiikkanne johti siihen, että hinta oli todella korkealla. Nyt se on huomattavasti matalammalla, ja sitä kautta tämä ei nyt rasita lähellekään sillä lailla kuin silloin, kun te olitte vastuussa. Tämä on tietysti ikävä toimenpide, mutta toisaalta näin pieni korotus, kuin mitä tässä on kysymyksessä, jakautuu tavattoman suurelle maksajajoukolle, ja sitä kautta yksittäisen kuluttajan rasite tässä ei ole kovin iso. Viime kaudella esimerkiksi teidän aiheuttamanne kuntaveron nousu on paljon suurempi vielä tänä päivänä kuin tämä korotus, jota en tietysti sinänsä pidä hyvänä, mutta rahaa pitää saada, ja varsinkin teidän politiikkanne vaatisi sitä vielä paljon enemmän. Niin kuin edellisessä puheenvuorossa kysyin: mikä on teidän vaihtoehtonne tälle ja muille? Tarjoatteko jälleen Ruotsin politiikkaa eli jotain pohjoismaista veroa, jota emme pysty ottamaan edes kolmessa vuodessa käyttöön, puhumattakaan että sillä saataisiin vuoden 2017 budjettia tasattua? Mikä on se Rinteen veropaketti, jota hän silloin vaaleissa kansalle lupasi ja jolla hankki vaalitappion?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T17:55:16,2016-09-27T17:57:12,Tarkistettu,1.1 2016_90_162,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi puhuikin hyvin tuosta tilanteesta, että jos öljyn hinta muuttuu, niin siihen tämänkin veron suhteen voidaan reagoida ja palata. Mutta nyt en äsken ihan ymmärtänyt edustaja Viitasen puheenvuoroa. Onko teidät äänestetty tänne saliin perussuomalaisia arvostelemaan? En tavoittanut puheestanne mitään muuta substanssia kuin perussuomalaisten nokkimisen, vaalilupausten kaivelemisen ja siihen kannan ottamisen, mitä perussuomalaiset tekevät ja sanovat. (Pia Viitasen välihuuto) Onko tämä sosialidemokraattisen politiikan nykyinen sisältö ja subs-tanssi, että haukutaan muita puolueita? Mikä on teidän oma vaihtoehtonne? Millä te rahoittaisitte, tämän sijaan, että nostetaan polttoaineveroa, tämän vajeen budjetissa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-27T17:57:13,2016-09-27T17:57:54,Tarkistettu,1.1 2016_90_163,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä en hauku. (Sirpa Paateron välihuuto) — Edustaja Paatero, saisinko minä puheenvuoron nyt? — Elikkä minä en hauku, vaan minä kysyn. Haluaisin kysyä perussuomalaisilta: millä te perustelette polttoaineveron korotuksen? Yksinkertainen kysymys, ja toivoisin siihen vastauksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T17:57:55,2016-09-27T17:58:23,Tarkistettu,1.1 2016_90_164,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua hyvin tarkoin korvin, ja varmaan nämä keskustelut muistuvat sitten vuosien ja vuosikymmenten taakse. Olisi hyvä tietysti kysyä, vaikkei menneitä kannata kysyä, miksette hoitaneet niitä 300 000 työtöntä. Jätitte sen tälle nykyiselle hallitukselle. Ja sitten kukaan ei osannut arvata näiden turvapaikanhakijoiden valtavaa määrää, jotka nyt kustantavat tänä vuonna 800 miljoonaa. (Toimi Kankaanniemi: Ylikin!) Minä en halua moittia enkä kehua ketään, vaan vastuullisena päättäjänä ajattelen, mitä tuleman pitää. Me emme tiedä, mikä on maailman tilanne. Voi olla, että me joudumme nostamaan pakostakin veroja tai jotain muuta, jollei meidän työllisyystilanteemme parane. Tietysti oppositiossa on hyvä väittää kaikkea, (Vasemmalta: No tehän sen tiedätte!) mutta tämän kikyn jälkeen sanoisin, että ehkä olisi ollut parempi, että oltaisiin sitten annettu näitä veroaleja euroina eikä välttämättä prosentteina, että olisi tullut näin. Mutta kun ollaan hallituksessa, niin kaikkea emme sitten voi saada aikaan. Eli jos haluaa olla tosiaan vastuullisena, tämmöinen toistensa naljaileminen ei ole mistään kotoisin, vaan pitäisi tehdä yhteistyötä Suomen parhaaksi ja olla tietoisia, että meillä voi olla vielä kovat ajat, arvoisa oppositio, jollei ole niitä yrittäjiä, jotka työllistävät tänä päivänä näitä nuoria tai vanhempia ihmisiä. Kyllä meillä vielä varmaan yhteisymmärrys löytyy talvisodan hengen mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-27T17:58:23,2016-09-27T18:00:05,Tarkistettu,1.1 2016_90_165,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä käydään verotuksesta keskustelua. Verotus on todella kokonaisuus. Itse ajattelen niin, että juuri työn verotuksen keventäminen on tärkeätä työllisyysnäkökulmasta ja muutoinkin. Tietysti meidän pitäisi verottaa niitä, niin kuin täällä on todettu, joista aiheutuu haittaa, kuten esimerkiksi makeis- ja sokeriverolla, mutta tässä on tullut ongelmia EU:ssa ja on jouduttu hakemaan vaihtoehtoja, jotta budjetin tasapaino säilyy, ja silloin on päädytty tähän esitykseen, jossa on kieltämättä omat hankaluutensa. Kaikki tällaiset verot ja verot yleensäkin kiertyvät myöskin meidän tuotantomme vientikustannuksiin, ja siinä mielessä nämä ovat haasteellisia. Minä ymmärrän hyvin, että tällä tavalla hallitus joutuu kuitenkin katsomaan kokonaisuutta ja tulopuolesta myöskin pitämään huolta. Siinä mielessä en kokonaisuudessa ymmärrä keskustelua, mitä täällä opposition suunnasta käydään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-09-27T18:00:06,2016-09-27T18:01:13,Tarkistettu,1.1 2016_90_166,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mehän olemme nimenomaisesti sosialidemokraatteina kysyneet sen perään, että millä perussuomalaiset perustelevat sen, että he ovat nyt nostamassa bensaveroa, kun he toisin lupasivat kansalaisille. Jos eivät perussuomalaiset sitä usko, niin en tiedä sitten, puhuvatko ihmiset teille, mutta kyllä ainakin minulla monta kertaa on käynyt niin, että kun tuolla toreilla käy ja juttelen ihmisten kanssa, niin minulta on tultu kysymään, miksi perussuomalaiset nyt tällaista tekevät, kun vaalien alla puhuivat toista. Mielestäni kansalaisilla on oikeus kysyä, meillä kansanedustajilla on oikeus kysyä, kun meidän tarvitsee sitten myös näihin, puhemies, vastatakin. Täällä oli sitten se yksinkertainen kysymys: Miksi tämä tehdään? Miksi perussuomalaiset ovat tähän valmiita? Kuulin sitten välihuudosta, että ""no, kun valtio tarvitsee rahaa"". (Toimi Kankaanniemi: Näin on! — Lea Mäkipää: Näin on!) Tähän sitten perussuomalaiset ovat valmiita, että vastoin vaalien aluspuheita nostetaan bensaveroa. Mutta kuitenkin sitten samaan aikaan edellisessä pykälässä puhuimme aika paljon siitä, että oli kuitenkin varaa laskea miljoonaperintöjen verotusta. Eli tässä sitten nähdään näitä arvovalintoja, mitä ollaan tehty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T18:01:14,2016-09-27T18:02:29,Tarkistettu,1.1 2016_90_167,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitettiin suora kysymys siitä, minkä takia nostetaan polttoaineveroja. Minäkin, kun kierrän tuolla kenttää, olen kertonut, minkä takia sitä nostetaan. Minä olen sanonut sen ihmisille, että minulla ei ollut harmainta aavistustakaan siitä, kuinka huonossa tilassa tai jamassa Suomen talous oli viime hallituskauden loppupuolella. (Pia Viitanen: Eikö Soinillakaan?) Ja, kun olin hallitusneuvotteluissa, niin siinä vaiheessa minä vasta ymmärsin, tajusin ja havahduin siihen, että meidän talous on järkyttävän huonolla tolalla. Kun me joudumme taloutta paikkaamaan, niin me joudumme nostamaan veroja, ja tämä on tasavero, niin kuin tässä on monessa puheenvuorossa tullut esille. Tämä on tasavero, ja se koskee kaikkia polttoaineen ostajia samalla tavalla. Nyt voidaan tietysti spekuloida sillä, ottaako se enemmän nyt sitten parempituloisiin vai huonompituloisiin, mutta kaikki maksavat sen saman osuuden. (Riitta Myllerin välihuuto) Edustaja Mäkipää käytti minun mielestäni erinomaisen hyvän ja ratkaisevan puheenvuoron: Että tällainen juupas—eipäs-keskustelu ei ole kunniaksi kenellekään. Pitäydytään asialinjalla. Ja mielestäni meidän kaikkien 200 kansanedustajan tavoite ja tehtävä on edesauttaa valtion ja isänmaan asian hoitamista, ja luulen, että toistemme syyttämisellä tai syyllistämisellä me emme tähän tulokseen pääse. Että pyritään rakentavaan keskusteluun ja haetaan rakentavia ratkaisuja, ei lähdetä sellaiselle juupas—eipäs-linjalle. — Kiitoksia. (Pia Viitasen välihuuto)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-09-27T18:02:29,2016-09-27T18:04:04,Tarkistettu,1.1 2016_90_168,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Herra puhemies! Ehkä nyt pitää ajatukset miettiä uusiksi, mutta totean kuitenkin, että veroja kerätään yleiskatteisesti valtion menojen kattamiseen. Ja te esimerkiksi haluatte hirveästi lisää valtiolle menoja. Viime kaudella ne menot katettiin velanotolla. (Olavi Ala-Nissilä: Veronkiristyksillä myös!) Julkinen velka kasvoi, niin kuin olen todennut, yli 9 miljardia jokaisen 4 vuoden aikana keskimäärin. Me nyt emme halua jatkaa sitä politiikkaa, että siirretään lasku tuleville sukupolville velanotolla. Siihen sisältyy vielä asiantuntijoiden mukaan erittäin suuri riski. Me elämme epävarmoja aikoja: korot saattavat nousta, euro saattaa kaatua, kaikkea voi tapahtua. Jos me vain kasvatamme ja kasvatamme velkaa, niin kuin viime kaudella kävi, niin se on täysin vastuutonta politiikkaa. Toisaalta te kyllä viime kaudella nostitte sitä veroastetta, ja edustaja Rinne oli valmis nostamaan veroastetta, 0,5 prosenttia. Ja senkin me nyt näimme viime kaudella, mihin veroasteen nostaminen johtaa. Se johtaa talouden hyytymiseen, työttömyyden kasvuun, yritysten vaikeuksiin, kilpailukyvyn menettämiseen ja niin edelleen. Ja tämä toteutui viime kaudella. Nyt on sosialidemokraattienkin syytä tunnustaa tosiasiat: ei voida jatkaa entiseen malliin. Ja kun tarvitaan verotuloja kattamaan valtion menoja, niin polttoainevero on perinteisesti ollut teillä, niin kuin on nytkin, yhtenä keinona kerätä niitä veroja. (Riitta Myllerin välihuuto) Ja niin kuin totesin, se polttoaineveron korotus jakautuu valtavalle määrälle autoilijoita, lämmittäjiä ja niin edelleen, jolloin yksittäinen rasite on aika pieni. Ja aika harva pieneläkeläinen esimerkiksi ajaa, työmatkoja se ei aja ollenkaan, ja työmatkakustannukset korvataan, (Puhemies koputtaa) verotus ottaa huomioon ja niin edelleen. Että kyllä tässä on ihan sopiva paikka tehdä, vaikka tämä ikävää onkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T18:04:04,2016-09-27T18:06:17,Tarkistettu,1.1 2016_90_169,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Polttoaineveron korotus ei ole mikään kiva asia, on myönnettävä, että se on hankala. Mutta kuten täällä ovat perussuomalaiset Mäkelä, Savio, Mäkipää, Kankaanniemi muun muassa esittäneet, miksi perussuomalaiset ovat lähteneet hallituksen mukana tähän, syy on juuri se — ja Hongisto vielä — että meidän maamme on hankalassa tilanteessa. Meille tuli niin paljon suuria ongelmia, joita ei ole aikaisemmin hallituksilla ollut, muun muassa tämä maahanmuutto on yksi, mutta ei se ole ainoa, jotka tuovat sellaisia lisämaksuja, joihin me emme kukaan olleet varautuneet. Ja vastuullista politiikkaa pitää tehdä. Ja sosialidemokraatit, te olette olleet niin kauan kuin muistan aikaisemmissa hallituksissa, paitsi nyt te ette ole. Nämä isot ongelmat ovat vähitellen kasaantuneet, kasvaneet, ja nyt tuli vielä vuosi sitten tällaiset ongelmat lisää. Me olemme epätavallisen vaikeassa tilanteessa. Koko maailman talous on vaikeassa tilanteessa, Suomi myös. Nyt on vastuullisen politiikan astuttava kuvioihin ja meidän on noustava tästä suosta. Minä toivonkin, että sosialidemokraatit myös ja kaikki puolueet rakentavasti nyt osallistuvat ratkaisemaan ongelmat ja nostamaan koko Suomen valtion paremmalle tolalle. Minä uskon, että kaikista edustajista on siihen ja kaikilla on myös halua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-09-27T18:06:18,2016-09-27T18:08:09,Tarkistettu,1.1 2016_90_170,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä rakentavuudesta. Totta kai, kaikki haluavat rakentavaa keskustelua, rakentavaa politiikkaa, vastuunkantoa. Sitä myös me sosialidemokraatit haluamme ja siksi olemme esittäneet vaihtoehtobudjettimme ja tulemme myös tänä syksynä sen saman tekemään, koska on varmasti reilua myös kansalaisten kannalta, että ihmisille tarjotaan myös erilaisia vaihtoehtoja. Ja meillä on toisenlainen vaihtoehto, vähän erilaisia arvovalintoja, se nyt on tullut harvinaisen selväksi tässä viimeisen nelituntisen aikana. Ja tällä kertaa valitettavasti käy niin, että perussuomalaisten vastaus on sille työttömälle, kun työttömyysturvaa leikataan, että rahaa ei ole ja Suomi on vaikeassa tilanteessa ja velkaannumme, mutta samaan aikaan käykin ilmi, että itse asiassa velkaantuminen ei vähene. Päinvastoin velkaa otetaan entisestään. (Toimi Kankaanniemi: Ei pidä paikkaansa!) Ja, puhemies, kun sitten käy niin, että saamme kuulla, että nytpä tulee veronkevennysesityksiä, jotka suuntautuvat eniten suurituloisille miljoonaperijöille, rikkaille tai parastuloisille yrittäjille ja kaikkea tätä, niin kyllä tässä nyt sitten kysymys on arvovalinnoista, ja siihen toivoisin ihan rehellistä vastausta myös. Mutta siitä olen samaa mieltä, että tarvitaan yhteistä vastuuta, tarvitaan vastuuta työllisyydestä, ja siksi esimerkiksi meidän vaihtoehtobudjettimme nimenomaan keskittyy työllisyyden parantamiseen ja oikeudenmukaisempaan tulojakoon. Siksi olemme nimenneet esimerkiksi sen ""Suomi työlinjalle"". Ja jos me odotamme vielä toisen vuoden näitä työllisyystoimia, joita nyt ei ole näkynyt, niin suossa olemme vielä syvemmällä, ja sitä ei kai kukaan halua. (Toimi Kankaanniemi: Päinvastoin, tämä on käännetty kasvuun!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T18:08:10,2016-09-27T18:09:49,Tarkistettu,1.1 2016_90_171,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä täällä näissä verokeskusteluissa monenlaisia väitteitä kuulee. Edustaja Kankaanniemi, josta on kehkeytynyt erinomainen talouspoliitikko, mielestäni sanoi sen ihan oikein, että viime vaalikaudella, kun ei saatu uudistuksia liikkeelle, ei saatu päätöksiä täytäntöönpanoon mutta kuitenkin verotettiin, verotusrasitusta nostettiin, tavallaan talous sitäkin kautta hyytyi. Nythän on historiallinen käänne, kun veroaste kääntyi laskuun. Minusta on aivan oikein, että työn verotusta tässä kevennetään, koska se on suurin verotuksen ongelma minusta Suomessa, kun työllisyyttä pyritään kasvattamaan. Tämä kokonaisuus pitää nähdä. Mitä tulee, arvoisa puhemies, velkaantumiseen, niin meidän pitää muistaa kuitenkin, miten se pitäisi laskea. Kun Suomessa syntyy 50 000 lasta ja me otamme yli 5 miljardia velkaa, niin nyt ensi vuonna, jolloin Suomi täyttää 100 vuotta, me laitamme jokaisen lapsen äitiyspakkaukseen yli 100 000 euron velkakirjan. Sitä me emme voi jatkaa, ja siksi tämä uudistusten tie on erittäin tärkeä. Edustaja Viitanen, minä en usko teidän vaihtoehtobudjettiinne. Minä olen lukenut sen viimevuotisen, toivottavasti tulee realistisempi tänä vuonna. (Pia Viitanen: Se on hyvin realistinen! — Toimi Kankaanniemi: Se on täysin pohjaa vailla!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-09-27T18:09:50,2016-09-27T18:11:12,Tarkistettu,1.1 2016_90_172,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin perään asiallista ja rakentavaa keskustelua ja siksi haluan vielä kohdistaa huomion tämän päätöksen vaikutuksiin ihan tavalliseen ihmiseen. Täytyy todeta, että tämä kohdistuu kaikista voimakkaimmin maaseudun harvaan asutuille alueille, ja kun me tiedämme realiteetit, miten palvelut karkaavat koko ajan yhä kauemmaksi, niin tämä kohdistuu yhä rankemmin nimenomaan maaseudulla oleviin ihmisiin. Täällä on puhuttu paljon tästä tasaveroelementistä, ja itse näen vahvasti niin, että vaikkakin köyhä ja rikas maksavat saman verran, niin kuitenkin suhteessa tuloihin se korotus kohdistuu pienituloisiin voimakkaammin, kuten tasaverot yleensä. Tämän rinnalle toivoisinkin hallitukselta myös panostuksia joukkoliikenteen kehittämiseen ja sitä kautta julkisten liikenneyhteyksien parantamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-09-27T18:11:13,2016-09-27T18:12:21,Tarkistettu,1.1 2016_90_173,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On totta, että veropolitiikasta voi olla ihan päinvastaisia mielipiteitä helposti vaikka saman puheenvuoron aikana, mutta mitä tulee näihin erilaisiin painotuksiin, mitä hallitus on valinnut, niin ne ovat kuitenkin se linja, jolla pyritään Suomea saamaan liikkeelle. On totta, että siellä on yksityiskohtia, jotka voivat kirpaista, ja toivon mukaan on, ja onkin, esimerkiksi veronkevennyksissä ne kevennykset suunnattu selkeästi pieni- ja keskituloisiin luokkiin, jolloin on saatu aikaan siellä jotakin pientä positiivista. On totta, että polttoaineveron korotukset iskevät kaikkiin pienituloisiin tietenkin, mutta pitää muistaa se iso linja: meidän ei pidä veroastetta nostaa tässä maassa enää ylemmäksi. On taivaallinen tosiasia se, että jos me kiristämme verotusta, niin yhä etäämmäksi joudumme siitä päämäärästä, jolla yritämme saada tämän maan talouselämän pyörimään ja uusia työpaikkoja syntymään. Jos me kuvittelemme, että me voimme verotusta kiristämällä tähän päämäärään päästä, niin toivoisin hieman syvällisempää tarkastelua tässä asiassa. Ainoa tapa hoitaa asia on saada oman maan sisämarkkinat pidettyä kunnossa ja samalla pyrkiä kaikki ne keinot käyttämään, joilla vientisatamissa rupeaa tapahtumaan, suomalaiset tuotteet menevät markkinoille yhä paremmin ja saadaan syntymään aitoja kasvun eväitä sieltä vientimarkkinoilta. Kotimarkkinatkaan eivät loputtomiin ilman vientimarkkinoiden vetoa vedä. Se on selvä asia, että hiipuminen tapahtuu myös kotimarkkinoilla. Lopuksi, arvoisa puhemies, vielä se, että jos me haluamme tähän maahan aidosti niitä vientituloja lisää, niin meidän on tästä kokonaisuudesta pidettävä huoli. Se on totta, että pienestä yksittäisestä yksityiskohdasta me voimme tässä eduskunnan suuressa salissa kiistellä vaikka hamaan maailman tappiin asti, mutta jos se iso linja häviää, aivan kuten suunnistuksessa, emme koskaan pääse sinne viimeiselle rastille ja maaliin siitä onnistuneesti. Elikkä iso linja pitää pitää mielessä, ja hallituksella sellainen on, ja ensimmäiset merkit kasvusta ja uusista vientikaupoista ovat olemassa, minkä katson kuitenkin (Puhemies koputtaa) olevan positiivinen merkki onnistuneesta politiikasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-27T18:12:22,2016-09-27T18:14:29,Tarkistettu,1.1 2016_90_174,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama asia, kun sosialidemokraattien vaikutus on tuntunut olevan niin valtava, että minulla on ihan semmoinen olo, kun kuuntelee näitä puheenvuoroja, että me olisimme olleet monta kautta vain yksistään hallituksessa. Täytyy muistuttaa, että valitettavasti sosialidemokraatit ei ole ollut kuitenkaan yli 50 prosenttia tästä eduskuntajoukosta vaan on ollut viimeiset neljä edellistä vuotta — ei kahdeksaa vaan neljä edellistä vuotta — hallituksen jäsenenä ja siellä toiseksi suurimpana puolueena. Kun äsken oli todettu jotenkin niin, ettei tiedetty, mitä edellisen kauden tilanne oli, niin meillä kaikilla on tuo sama kirja käytössä ollut niin edellisellä kaudella kuin tälläkin kaudella. Kaikki ne faktat, miten taloudessa menee, löytyvät sieltä niin nyt kuin kaksi vuotta sitten. En minä tiedä mitään muuta kirjaa, mitä kukaan muu olisi tähän mennessäkään käyttänyt. Me emme ole esittäneet kokonaisveroasteen nousua tässä kohtaa. Sosialidemokraatit on aina ollut sitä mieltä, että progressio tulee olla, ja mielellään mahdollisimman vahva, jotta saadaan tasoitettua tätä ihmisten elämistä. Kun täällä sanotaan, että mitään ei tehty, viime kaudella meillä oli aika isoja rakenteellisiakin muutoksia, mutta sitä legendaa, että mitään ei saatu tehtyä, tuntuu jauhettavan muutamien kollegojen suussa ja puheissa kaiken aikaa. Yksi näkökulma tähän aiheeseen elikkä polttoaineveroon: Nyt on tehty säädös, jossa 80 kilometrin päästä työttömän on otettava työpaikka vastaan. Esimerkiksi tälle ihmisryhmälle on kuitenkin aikamoinen määrä, jos polttoaineeseen tulee korotus, ajaa sitä 160:tä kilometriä päivittäin saadakseen edes sen muutaman tunnin työpaikan itselleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-09-27T18:14:30,2016-09-27T18:16:27,Tarkistettu,1.1 2016_90_175,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pyydän kyllä edustaja Paateroa vaikkapa googlaamaan ""Antti Rinne ja leikkauslista"", niin tulee esille muun muassa Ilta-Sanomien artikkeli, jossa on myös videolla se, että puheenjohtaja Rinne kuukautta ennen eduskuntavaaleja sanoi, että sosialidemokraatit ovat nostamassa puoli prosenttiyksikköä veroastetta. Olisi tuhoisaa tälle Suomen taloudelle kiristää verotusta entisestään. No, miten se verotuksen kohdentaminen sitten on kysymyksessä, niin tällä esityksellä nostetaan moottoribensiinin hintaa noin 2,12 senttiä litralta ja dieselöljyn 2,41 senttiä litralta. Onhan se tietysti tuntuva nousu, mutta kun nyt polttoaineen hinta on todella selkeästi alempana kuin oli esimerkiksi kolme neljä vuotta sitten, niin tämä ei ole ihan niin kohtuuton. Ja tämä tietysti vaikuttaa moneen muuhun asiaan. Ehkä vielä noita työn velvollisuuksia ei ole kiristetty, niin kuin edustaja Paatero tuossa sanoi, mutta tietysti suunnitelmissa hallituksella on näitä toimenpiteitä tehdä, mutta todennäköisesti käy niin, että jos ihmisellä ei ole autoa, niin ei häntä velvoiteta, ja jos on auto, niin hän pystyy tekemään matkat vähän paremmin, etsimään sitä työpaikkaa muualtakin. Mutta tekeehän se tietysti kipeää. Mutta edelleen, herra puhemies, tässä keskustelussa jää sosialidemokraattien vaihtoehto täysin auki. Mistä te otatte ne verotulot, joita te vaaditte, kun te esitätte joka pääluokkaan satojen miljoonien korotukset ja velanottoa hallituksen esitystä vähäisemmäksi eli täydellistä muutosta viime vaalikauden politiikkaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T18:16:27,2016-09-27T18:18:32,Tarkistettu,1.1 2016_90_176,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten  polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on moneen kertaan jo todettu nämä meidän linjaeromme, ja hyvä, että niitä on. Itse asiassa olemme samalla linjalla viime kauden suhteen siinä, että kyllä hyväosaisilta pitää näinä aikoina hivenen enemmän voida ottaa, ja siksi silloin nostimme pääomaveroa ja teimme siitä progressiivisen ja perimme muun muassa solidaarisuusveroa. Nyt on ikävää, että toimitaan päinvastoin. Miljoonaperintöjen verotus kevenee ja tulee näitä apteekkarivähennyksiä, metsälahjavähennyksiä ja muuta, ja näihin kaikkiin tällä kaudella nyt sitten tällä hallituksella riittää varaa. Siinä olemme. Kuten sanottu — ehkä nyt toistan aika monennen kerran tänään, mutta kun sitä jälleen kerran kysyttiin — me teemme erilaisia veroratkaisuja. Me emme nosta veroastetta, mutta perimme veroja oikeudenmukaisemmin ja sitä kautta myös katsomme, että talouskasvua saamme aikaan. Ja myös, puhemies, tekisimme välittömästi vaikuttavia työllisyystoimia, jota kautta talouden rattaat pääsisivät pyörimään. Tässä meidän vaihtoehtomme, ja hyvä, että tähän keskusteluun lopuksi nyt sitten tuli sekin linjanveto, että perussuomalaiset nyt ovat sitä mieltä, että bensaveroa voi nostaa. Se tietenkin olisi ollut reilua ennen vaaleja kertoa, kun tilanne tiedettiin. Ainakin varmasti puheenjohtaja Soini tiesi, että tämä taloustilanne meillä ei moneen vuoteen ole ollut hyvä eikä ole edelleenkään. Olisi sitten kertonut, että näin tullaan toimimaan, eikä niin, että sitten tämäkin vaalilupaus käännetään päälaelleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-27T18:18:32,2016-09-27T18:20:01,Tarkistettu,1.1 2016_90_177,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta  annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_90_178,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta  annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jos tavoitteena on terveyden edistäminen, niin sen pitäisi näkyä kaikessa päätöksenteossa. Runsaalla sokerin käytöllä on yhteys moniin terveysongelmiin ja sairauksiin. Erityisen huolissaan pitäisi olla lasten ja nuorten sokerin käytöstä, sillä he saavat noin 14 prosenttia kokonaisenergiasta tällä hetkellä sokerista. Ensi vuoden alusta makeisverosta luovutaan ilmeisesti EU-komission ilmoituksen vuoksi, eli komission mukaan makeisvero vääristää kilpailua samankaltaisten tuotteiden välillä ja se on valtiontukisäännösten vastaista. Tilanne todennäköisesti muuttuisi, jos veroa ei perusteltaisi valtiontaloudellisin perustein, kuten nyt tehdään, vaan veron perusteena käytettäisiin kansanterveyden edistämistä. Tämmöisiä terveysperusteisia veroja on käytössä tällä hetkellä muissakin Euroopan maissa, ja siksi ihmettelenkin, miksi me emme käyttäisi niitä, miksi me emme edes selvittäisi tätä asiaa. Makeisveron mekaanisen poistamisen sijasta olisinkin toivonut, että olisi perusteellisesti selvitetty, olisiko verotusta voinut muuttaa esimerkiksi sokeriveron suuntaan ja perusteena käyttää nimenomaan kansanterveyden edistämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-27T18:20:39,2016-09-27T18:22:14,Tarkistettu,1.1 2016_90_179,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta  annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp","Arvoisa puhemies! On mielestäni valitettavaa, että käytössä olleesta makeisverosta nyt luovutaan tai se rajataan koskemaan vain virvoitusjuomia. Se on valitettavaa kansanterveyden kannalta, sillä hinnalla on kuitenkin merkittävä ohjausvaikutus. Verolla on kuitenkin saatu tuloksia sillä tavalla, että kulutus on veron käyttöönoton jälkeen vakiintunut ja jopa hieman laskenut. Veron poistuminen on valitettavaa myös kansantalouden kannalta, kun menetetään 110 miljoonan euron vuosittaiset verotulot. Nyt kun makeisten ja jäätelön hinnat tulevat veron poistumisen jälkeen laskemaan, on pelkona, että kulutus lähtee taas nousuun, ja se olisi erittäin valitettava kehitys kansanterveyden kannalta ja erityisesti lasten ja nuorten terveyden kannalta. Hallitus perustelee veron poistoa makeisilta EU-sääntelyllä ja tasapuolisella tuotteiden kohtelulla. On kuitenkin huomattava, että monessa EU-maassa verotetaan makeisia ja sokeripitoisia tuotteita. Toivoisinkin, että sen sijaan, että makeisvero poistetaan makeisilta ja jäätelöltä, ratkottaisiin mahdollisia tasapuolisuusongelmia mieluummin laajentamalla veroa muihinkin sokeroituihin ja epäterveellisiin tuotteisiin, kuten muissakin maissa on tehty, ja perustelemalla veron käyttöä kansanterveyssyillä. Toivoisin, että valiokuntakäsittelyn aikana voitaisiin vielä miettiä sitä, että sen sijaan, että tätä veroa rajataan ja vähennetään, jospa sitä laajennettaisiinkin samalla tavalla kuin monissa muissa EU-maissa on tehty. On perusteltua, että verotusta ohjataan haittojen verotuksen suuntaan. Mutta hyvää tässä lakiesityksessä on se, ettei maustamattomia kasvipohjaisia maitoa korvaavia juomia enää pidetä tämän veron piirissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-27T18:22:16,2016-09-27T18:24:23,Tarkistettu,1.1 2016_90_180,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta  annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kyseisessä hallituksen esityksessä ehdotetaan virvoitusjuomaveron piiristä poistettavaksi maustamattomat kasvipohjaiset maitoa korvaavat juomat. Tämä on kannatettava linjaus. Lisäksi pientuottajien jättäminen veron ulkopuolelle on erinomainen päätös hallitukselta. Myös juomista, jotka sisältävät merkittäviä määriä kasvipohjaisia raaka-aineita, tulisi poistaa kyseinen vero. Esimerkiksi kasvis-, hedelmä- ja marjaraaka-aineita sisältäviä juomia pidetään terveellisinä ja ravitsevina juomina, joiden kulutusta tulisi edistää. Osassa näistä juomista ei käytetä myöskään merkittäviä määriä sokeria. On totta, että aina, kun veroja poistetaan tai höllennetään, aiheuttaa se loven valtion kassaan. Kuitenkin yksi huomio terveyden edistämiseksi ja sairauksien ennaltaehkäisemiseksi on: veron poistaminen myös terveellisiksi todetuista juomista edistäisi niiden kulutusta ja samalla niiden tuomia terveysvaikutuksia. Näin saattaisimme myös nähdä säästöjä terveysmenoissa, samalla tuettaisiin elintarvikeketjussa mukana olevien yrittäjien toimintaedellytyksiä. Kansanterveyden näkökulmasta olisi suotavaa saattaa terveysvaikutuksia omaavat juomat verohelpotusten piiriin myös.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-09-27T18:24:23,2016-09-27T18:25:49,Tarkistettu,1.1 2016_90_181,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta  annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on mielestäni ongelmallinen, kuten täällä esimerkiksi edustajat Mäkisalo-Ropponen ja Sarkkinen ovat todenneet. Sokerin terveyshaitat ovat kiistattomat. Esimerkiksi WHO on linjannut, ettei terveyden kannalta sokeria kannattaisi olla ruokavaliossa yli 5:tä prosenttia päivittäisestä energiatarpeesta. Niin sanottu makeisvero on myös yleisesti laajasti hyväksytty Suomessa, ja vaikka tässä syytetään EU-sääntelyä muutoksesta, niin uskon, että nämä perustelut eivät ole kestäviä. Kansanterveydellisen aikapommin estämiseksi makeisvero kannattaa ja voidaan korvata terveysperustaisella sokeriverolla. Se olisi myös selkeämpi kuin nykyinen verotus. Ylipäätään tästä verosta luopuminen ei ole tässä taloudellisessa tilanteessa perusteltua. Uusi vero voitaisiin ottaa käyttöön hyvinkin nopeasti, ja me voisimme ilmoittaa EU-komissiolle jo tässä kohtaa, että olemme muuttamassa verotusta, jolloin voisimme jatkaa nykyisellä verolla, kunnes uusi vero on voimassa. Terveysperustainen sokerivero torjuisi myös muun maussa lasten ylipainoa ja hampaiden reikiintymistä ja varmasti säästäisi meille rahaa muualla. Tällainen vero on käytössä jo muun muassa Tanskassa, Unkarissa ja Ranskassa, joten kuvittelisin, että EU:n kanssa olisi löydettävissä yhteisymmärrys. Veropolitiikan ei kannata mielestäni, arvoisa puhemies, olla poukkoilevaa, puhumattakaan siitä, että tämä makeisveron poistaminen ilman korvaavaa sokeriveroa aiheuttaa valtiolle sellaisia menetyksiä, joille varmasti voisimme keksiä jotain muutakin. Kun mietimme, että esimerkiksi ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat noin 190 miljoonaa ja tässä puhutaan jo yksistään 100 miljoonasta, niin katsoisin aiheelliseksi miettiä vielä uudelleen, että löytäisimme keinon yhdessä EU:n kanssa mahdollistaa asiassa hyvä ja järkevä verotus jatkossakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+8.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-27T18:25:54,2016-09-27T18:27:52,Tarkistettu,1.1 2016_90_182,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta  annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! On helppo yhtyä näihin puheenvuoroihin, joissa ensinnäkin valitetaan ja hämmästellään tämän verotuksen muuttumista. Meillä on Euroopan unionissa olevaa lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kuitenkin tämän tyyppisen verotuksen ottamista, esimerkkinä Unkari, ja täällä on monia muitakin maita, joissa on esimerkiksi sokeriveroa käytetty. Nyt kun täällä minun puheenvuoroni jälkeen on hyvin korkealle arvostettu Timo Kalli ottamassa puheenvuoroa, niin toivoisin, että hän perustelisi tässä omassa puheenvuorossaan ja kertoisi meille, onko valmistelun yhteydessä ollenkaan vahvemmin otettu huomioon kansanterveyden näkökulma ja terveysvaikutukset. Sitä kautta me voisimme vaikuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymiseen ja verotuksella ohjata ihmisten terveyskäyttäytymistä myönteiseen suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+8.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T18:27:54,2016-09-27T18:28:55,Tarkistettu,1.1 2016_90_183,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta  annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten monet kollegat ovat todenneet, niin itsekin pidän tätä esitystä varsin haasteellisena nimenomaan kansanterveydellisten vaikutusten näkökulmasta ja myös näiden verotulomenetyksien johdosta, koska, kuten esimerkiksi edustaja Mäkisalo-Ropponen toi esille, lasten ja nuorten sokerin käyttö ylittää jo nyt hyvin voimakkaastikin erilaiset suositukset, ja tiedetään, että verotuksellisesti voidaan kulutusta ohjata. Pelkona on, korvataanko näillä sitten muita kansanterveydellisesti tärkeitä aterioita ja sitä kautta heikennetään kansanterveydellisiä syitä. Kuten edustaja Kiljunen toi esille, niin uskon, että me pystymme EU:n kanssa neuvottelemaan asian nimenomaan siitä näkökulmasta, että otetaan nämä kansanterveydelliset syyt ensimmäiseksi syyksi tälle ja katsotaan muista verrokkimaista, minkä kaltaisia verotuselementtejä siellä on käytössä. Kuten täällä on tuotu esille, niin tämmöinen terveysvero on käytössä muun muassa Unkarissa. Tämän kaltaisia elementtejä meidän tulisi valiokuntakäsittelyssä myös pohtia, koska tämä on sinällään tärkeä vero nimenomaan kulutusta ohjaavana verona.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+8.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-09-27T18:28:55,2016-09-27T18:30:23,Tarkistettu,1.1 2016_90_184,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta  annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp","Arvoisa puhemies! Oma käsitykseni on, että hallituspohjasta riippumatta käsittelyn pohjana meillä täällä tänään olisi ollut ihan vastaava vero. Tämä kiistatta johtuu siitä, että unionin suunnalta valtiovarainministeriötä on tässä asiassa jo monen vuoden aikana hoputettu ja jotain on ollut pakko tehdä. Siinä, olisiko ollut löydettävissä joku toinen ratkaisu, jolla olisi ollut terveysvaikutteita — täällä on mainittu esimerkiksi Unkari ja joitakin muita maita — veikkaan, että varmaan tähän suuntaan ei pelkästään Suomessa vaan monessa muussakin jäsenmaassa tullaan kulkemaan. Siitä olen samaa mieltä, että sokerin terveyshaitat ovat selvät, mutta tähän asiaan liittyy tietenkin myös toinen puoli. Tässäkin osittain kyllä puolustan suomalaista työtä ja suomalaisen elintarviketeollisuuden intressiä ja erityisesti pienempien yritysten toimeentulomahdollisuuksia. Nämä ovat asioita, joissa pitäisi löytää laajempia ratkaisuja koko unionin tasolta niin, että tällaista asiaa ei käytettäisi kilpailumielessä hyväksi. Tämä asia liittyy tuohon edelliseen asiaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+8.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-09-27T18:30:23,2016-09-27T18:31:58,Tarkistettu,1.1 2016_90_185,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta  annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp","Arvoisa puhemies! Euroopan unionin säädökset koskevat sitä, että tuotteet ovat syrjimättömiä sisämarkkinoilla, mutta on tiettyjä asioita, jotka menevät tämän yli. Ympäristökysymykset, kansanterveyskysymykset ovat niitä asioita, joilla voidaan perustella sitä, miksi toimitaan toisella tavalla. Ja nyt, kun tässä on vielä esimerkkejä siitä, että monet Euroopan unionin jäsenmaat ovat toimineet niin, että on kyetty nämä kansanterveysnäkökulmat pitämään tässä esillä, ihmettelen sitä, miksei myöskin Suomessa tähän ratkaisuun menty. Nyt on kyllä hyvin vahvasti sellainen tunne, että EU:n selän taakse mennään asiassa, jossa oltaisiin hyvin voitu tehdä toisenlainen ratkaisu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+8.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-09-27T18:31:59,2016-09-27T18:32:58,Tarkistettu,1.1 2016_90_186,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta  annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kalli on siinä oikeassa, että EU:n suunnalta tulee painetta muuttaa tätä lakia, mutta sen sijaan, että nyt hallitus esittää, että tätä rajataan merkittävällä tavalla — sillä tavalla, että tämä laki ei jatkossa enää koske lainkaan makeisia eikä jäätelöä — Suomella olisi täysi mahdollisuus muuttaa tätä verotusta sillä tavalla, että tämä koskisi terveysperusteisesti laajempaa sektoria lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita, jotka ovat kansanterveydellisesti haitallisia ja joita sen takia halutaan erityisverottaa. Näin tekee moni muu EU-maa, ja niillä monella muulla EU-maalla on täsmälleen sama EU-sääntely taustalla kuin Suomellakin. En siis aivan pysty ostamaan tätä perustetta, että mitään muuta vaihtoehtoa ei ole, koska se ei kyllä ole totta. Suomella olisi vaihtoehtona muuttaa tätä verotusta terveysperustaisesti ja laajentaa verotuksen pohjaa muihinkin lisättyä sokeria sisältäviin tuotteisiin, niin että kyllä nyt tulee tosiaan voimakkaasti sellainen olo, että tässä nyt EU:n selän taakse jostain syystä mennään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-09-27T18:32:58,2016-09-27T18:34:16,Tarkistettu,1.1 2016_90_187,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta  annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sehän, halutaanko tukea teollisuuden etua vai kansanterveyttä, riippuu aivan poliittisesta tahdosta. Ja jos kansanterveyttä ei huomioida päätöksenteossa, niin se kyllä tulee lisäämään terveysmenoja tulevaisuudessa. Etenkin tämän lakiesityksen kohdalla tulee huoli lapsista ja nuorista, koska he käyttävät niin paljon näitä sokerituotteita ja siitä on haittaa heidän tulevaisuutensa kannalta. Heidän sokerin käyttöönsä, makeisten käyttöönsä hinta vaikuttaisi varmasti tehokkaasti. Sokerin epäterveellisyydestä tuskin ollaan kovin eri mieltä, ja terveysperusteiset haittaverot ovatkin yksi merkittävä keino parantaa kansanterveyttä, mutta samalla ne toisivat meille myöskin järkevällä tavalla näitä verotuloja. Ihmettelenkin, miksi ei ole mietitty mahdollisuutta edetä terveysperusteisesti eli käyttää perusteluna tätä kansanterveysnäkökulmaa, kun se on kuitenkin ollut mahdollista myöskin muissa EU-maissa. Minä toivon kyllä hartaasti, että asiaa vielä mietittäisiin valiokunnassa uudelleen ja pohdittaisiin jopa sitä, voisiko tässä palata alkutekijöilleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-27T18:34:17,2016-09-27T18:35:35,Tarkistettu,1.1 2016_90_188,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_90_189,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksen tavoitteena on sisällyttää sähkösavukkeissa käytettävät nesteet tupakkaverotuksen piiriin, mikä on myönteinen asia. Uuden tupakkalain voimaantulon myötä sähkösavukkeet ja niissä käytettävät nikotiininesteet pääsevät nykyisin vapaammin Suomen markkinoille. Samalla niille otettiin käyttöön muihin tupakkatuotteisiin verrattavaa säätelyä. Tällä on pyritty ehkäisemään sitä, että lapset ja nuoret tai tupakoimattomat aikuiset aloittaisivat sähkösavukkeiden käytön, mikä voi myöhemmin johtaa sitten myös tupakointiin. Ja tällä tupakkaveron laajentamisella sähkösavukkeisiin voidaan nyt tukea näitä tavoitteita, joilla pyritään savuttomaan Suomeen. Arvoisa puhemies! THL selvitti nuorten tupakointia, joka oli myönteistä luettavaa. Vuonna 2015 yhdeksäsluokkalaisista pojista 12 prosenttia ja tytöistä 10 prosenttia oli tupakoinut päivittäin viimeisen 30 päivän aikana, kun vielä 4 vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 20 ja 18 prosenttia. Tupakkaa on myös kokeillut yhä harvempi, ja ensikokeilut ovat tapahtuneet entistä myöhemmin. Hyvä kehitys jatkuu savukkeiden käytössä, mutta samalla täytyy todeta, että sähkösavukkeet uusina tuotteina näyttävät kiinnostavan nuoria, mikä on tietenkin huolestuttavaa. Tämä asettaa meille viestinnällisiä ongelmia, ja sen takia meidän täytyy myös tältä osin viestittää tämän sähkötupakan todelliset riskivaikutukset nuorille. Ja sähkötupakkaa oli kokeillut puolet pojista ja puolet tytöistä. Vesipiippua kertoi (Puhemies koputtaa) kokeilleensa noin viidennes vastaajista. Tältä osin meidän täytyy vaikuttaa myös tämän sähkötupakan vaikuttavuuteen, että nuoret eivät käyttäisi sitä tupakan korvikkeena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+9.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T18:35:59,2016-09-27T18:38:16,Tarkistettu,1.1 2016_90_190,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä nyt käsillä oleva hallituksen esitys on ihan linjassa siinä, miten halutaan suhtautua tupakointiin yleensä tässä maassa. Kaikkien tiedossa ovat tupakan haittavaikutukset terveydelle, sen me kaikki tiedämme, ja sitä kautta on näitä haittaveroja näihin lisätty, ja nyt tulevat nämä sähkötupakat tähän samaan linjaan verokohtelussa, elikkä tässä asiassa ei ole mitään dramaattista. Toivoa sopii, että perheessä isät ja äidit opettavat lapsilleen sen, miten haitallista tupakointi on, ja myös sitten koulussa terveysoppitunneilla tämä sama asia käydään läpi, koska ainoa tapa estää tupakoinnin yleistyminen nuorten keskuudessa ja lasten keskuudessa on se, että jaetaan aitoa tietoa. Ja sitten valtiovallan tehtävänä on tietysti antaa riittävät määrärahat, että opetushommat pelaavat, ja toinen asia on tämä, että tupakkatuotteiden verotus on sillä tasolla, että se tuntuu. — Ei muuta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-27T18:38:16,2016-09-27T18:39:13,Tarkistettu,1.1 2016_90_191,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten tässä edellä on todettu, niin tämän hallituksen esityksen tavoite on tuoda myöskin sähkösavukkeet tupakkaveron piiriin. Ja tämän hallituksen esityksen tavoitehan on erittäin hyvä, niin kuin tässä edellä on jo hyvin sanottu. Sähkösavukehan on kansainvälisen tupakkateollisuuden viimeinen yritys saada monet, varsinkin nyt viime aikoina, länsimaiden nuoret ja lapset nikotiinin käyttäjiksi ja nikotiinista riippuvaisiksi, ja siksi on erittäin hyvä, että Suomessakin nyt toteutetaan tällainen verouudistus, jolla sitten tuodaan samanlaiset verotukselliset kustannukset sähkösavukkeidenkin käyttöön. Pidän myös erittäin hyvänä sitä kehitystä, mitä Suomessa viime vuosina on tapahtunut. Nythän on niin, kuten monet meistä, jotka tuolla koulumaailmassa olemme toimineet, olemme huomanneet, että nuorten ja lasten tupakointi ja kiinnostus tupakointia kohtaan on laskenut, ja siksipä on hyvä, että pyritään tätä kehitystä myös sähkösavukkeiden osalta torppaamaan, ettei tämä hyvä suunta kääntyisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+9.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-09-27T18:39:13,2016-09-27T18:40:20,Tarkistettu,1.1 2016_90_192,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 137 ja 143 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 139/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_90_193,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 137 ja 143 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 139/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Monissa yhteyksissä, kun olen tässä kauden mittaan kuullut yrittäjiä, tästä hallituksen esityksestä tai sen sisältämästä asiasta on tullut yksinomaan positiivista palautetta. On perustavanlaatuista oikeudenmukaisuutta, että verot maksetaan vasta rahasta, joka on saatu, eikä rahasta, joka saadaan ehkä myöhemmin. On käsittämätöntä, miten hallitukset ennen perussuomalaisten nousua ovat keksineetkin luoda maahan näin epäoikeudenmukaista lainsäädäntöä, jossa yrittäjät ja työnantajat on laitettu maksamaan veroa tulosta, jota ei ole vielä olemassakaan. Tämä arvonlisäveron muuntaminen maksuperusteiseksi ansaitsisi kyllä valtiollisen oikeudenmukaisuuspalkinnon, jos sellaisia jaettaisiin. Näin ilmiselvän vääryyden ja epäkohdan korjaaminen symboloi koko tätä hallituksen toimintaa ja tahtotilaa. Korjataan Suomea pienin askelin mutta määrätietoisesti nykyaikaiseksi ja työllistämistä kunnioittavaksi maaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+10.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-27T18:40:43,2016-09-27T18:41:38,Tarkistettu,1.1 2016_90_194,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 137 ja 143 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 139/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen kärkitavoitteena on tehdä työllistäminen ja työnteko nykyistä helpommaksi ja kannattavammaksi, ja siihen tähdätään sekä verotuksellisin että lainsäädännöllisin keinoin. Tämä hallituksen esitys arvonlisäverolain muuttamisesta on eräs valtion kannalta sinänsä pieni mutta monelle yrittäjälle merkittävä parannus aiempaan verrattuna. Yrittäjät ovat joutuneet tilittämään arvonlisäveron suoriteperusteisesti, vaikka raha ei olisi vielä siirtynytkään asiakkaalta yritykselle, ja se on aiheuttanut monelle yritykselle ongelmia, varsinkin kun maksuajat ovat pidentyneet viime vuosina. Yrittäjäjärjestöjen pitkäaikainen toive on ollut siirtyminen maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen pienimmissä yrityksissä, ja nyt tämä toive toteutuu nykyisen hallituksen päätösten myötä. Pienyrityksille ei jatkossa aiheudu enää kohtuuttomia seurauksia laskun maksun viivästymisestä, ja päätöksellä vähennetäänkin pienimpien yritysten käyttöpääoman tarvetta, mikä voi joissakin tapauksissa estää yrityksen konkurssin tai lopettamisen. Tämä uudistus koskee peräti 90:tä prosenttia arvonlisäverovelvollisista yrityksistämme. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin kannatettava, mutta kenties sitä voisi jatkossa edelleen vielä hieman parantaa. Tässä esityksessä liikevaihtorajaksi on asetettu 500 000 euroa tilikauden aikana. Se voisi olla vielä hieman korkeampikin, kuten joissakin muissa Euroopan maissa jo onkin. Kirjanpitolaissa mikroyrityksen rajaksi on määritelty 700 000 euron liikevaihto, ja olisi loogista, että vähintään tämä sama liikevaihtoraja olisi käytössä myös arvonlisäveron tilitysperusteita määritettäessä. Tämä selkeyttäisi samalla mikroyrityksiin liittyvää lainsäädäntöä. (Puhemies koputtaa) Muutos vaatisi EU:n arvonlisäverokomitean kuulemista, mutta toivottavasti asiaan vielä palataan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+10.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-09-27T18:41:38,2016-09-27T18:43:48,Tarkistettu,1.1 2016_90_195,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 137 ja 143 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 139/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt hallituksella on oikea ote suomalaiseen yrittäjyyteen. Sitä kannustetaan, sen kynnyksiä ja esteitä puretaan monella tavalla, ja näin ollen on odotettavissa, että se kasvu, joka on nyt lähtenyt käyntiin pitkän vaikean ajan jälkeen, saa lisää vauhtia tämän hallituskauden loppua kohti ja näin ollen myös se tavoite, että päästään 72 prosentin työllisyysasteeseen ja saadaan ne 110 000 uutta työpaikkaa, tulee yhä realistisemmaksi. Kilpailukykysopimus oli tässä mielessä erittäin tärkeä, samaten yrittäjävähennys, joka on tulossa, vaikka täällä sitä pilkataan erään ammattikunnan nimeä käyttäen, joten on kuitenkin nähtävä, että se on osa hallituksen kokonaispolitiikkaa ja tähtää työllisyyden parantamiseen, yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden lisäämiseen ja on näin ollen erittäin tärkeä uudistus. Tämä arvonlisäveron maksuperusteisuus on osa tätä yrittäjyyden edistämistä ja kannustamista ja tekemistä joustavammaksi. Maksuperusteisuus on todella tärkeä monelle yritykselle. Jotkut ovat sitä käyttäneet järjestelemällä laskutuksensa näin jo tähän mennessä, mutta nyt se tulee aivan lailliseksi, ja tätä kautta on mahdollista myös se, että yritys selviää vaikeistakin ajoista, kun ei joudu maksamaan arvonlisäveroja niin sanotusti ennenaikaisesti vaan silloin, kun on rahat käytössä. Tuloista on helppo maksaa veroja. Silloin kun ei ole tuloja, niin veron maksaminen on paljon vaikeampaa. Tästä johtuu selkeästi se, että yritykset ovat tämän arvonlisäveromallin kanssa vaikeuksissa, mikä meillä nyt on. (Puhemies koputtaa) Nyt se saadaan korjattua, kiitos tämän hallituksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+10.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T18:43:48,2016-09-27T18:45:57,Tarkistettu,1.1 2016_90_196,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 137 ja 143 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 139/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nykyisinhän arvonlisävero pitää maksaa tilikauden aikana käytännössä laskutuskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivään mennessä. Esityshän lähtee nyt siitä, että yrittäjä voi tilittää veron vasta sitten, kun yritys itse on saanut asiakkaaltaan maksun. Tämä on pieni esitys, mutta kun ajatellaan, että näitä alle 500 000 liikevaihdon yrityksiä on maassamme 90 prosenttia, niin kyllä tämä koskettaa ennen kaikkea juuri näitä pieniä, sanotaan nyt mikroyrityksiä, eli mielestäni tämä on erittäin hyvä ja kannatettava oleva esitys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+10.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-27T18:45:58,2016-09-27T18:46:48,Tarkistettu,1.1 2016_90_197,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 137 ja 143 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 139/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä ja kannatettava. On tärkeää, että nämä pienet yritykset, joiden liikevaihto todellakin on alle 500 000 euroa tilikautena, saavat tämän tavallaan ajantasaisen arvonlisäverojärjestelmän, maksuperusteisen, jossa tulleista alveista ja menneistä alveista tehdään tilitys vasta sitten, kun maksutapahtumat ovat tapahtuneet, elikkä ei tule mitään ennakkoja. Monelle pienyrittäjälle tämmöinen arvonlisäveron järkevä ajantasaistaminen tuo erittäin suuren hyödyn ja ennen kaikkea on myös signaali hallitukselta pieniin ja keskisuuriin yrittäjiin päin, että nämä pystyvät todella omassa toiminnassaan saamaan pikkuisen ennustettavuutta ja pikkuisen myös taloudellista kestävyyttä siihen toimintaan. Hallituksen ideahan on ollut koko ajan se, ja kylmä tosiasia on se, että suuret yritykset tänä päivänä mieluumminkin vähentävät työvoimaa ja uudet työpaikat, jos ne ovat syntyäkseen, syntyvät pieniin yrityksiin. Tämä hallituksen esitys nimenomaan sitä tukee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-27T18:46:48,2016-09-27T18:47:53,Tarkistettu,1.1 2016_90_198,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 137 ja 143 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 139/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaankin, täytyy lausua tästä esityksestä hallitukselle kiitokset. Paljon tulee esityksiä, joista tulee negatiivista palautetta, mutta tästä on kyllä kerta kaikkiaan tullut pelkästään positiivista palautetta. Tämä on erittäin tärkeä uudistus monille pienille yrityksille ja varsinkin sellaisille, joidenka liiketoiminta on sen muotoista, että siinä tuppaavat maksut viipymään. Itse keskustelin tässä tovi sitten yrittäjän kanssa, jolla on auton ja kolariautojen hinaukseen erikoistunut yritys, ja heidän tapauksessaan maksut saattavat vakuutusyhtiöstä johtuen viivästyä erittäinkin pitkään, ja tällä on, totta kai, yrityksen maksuvalmiuteen negatiivisia vaikutuksia. Senpä takia tämä esitys on todella, todella hyvä ja tuo monia uusia mahdollisuuksia näille yrityksille. Totta kai tämä 500 000 euron liikevaihtoraja voi jonkinnäköisen katon asettaa. Se voi myös johtaa siihen, että pilkotaan osia liiketoiminnasta pienempiin pöytälaatikkoyhtiöihin, mutta varmastikin näitä haasteita voidaan sitten myöhemmin arvioida.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+10.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-09-27T18:47:54,2016-09-27T18:49:10,Tarkistettu,1.1 2016_90_199,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 137 ja 143 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 139/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen budjettiesityksen kanssa on monesta asiasta helppo olla eri mieltä, mutta tämä on asia, josta olen sen kanssa hyvin samoilla linjoilla. Mielestäni tällä pienellä mutta tärkeällä askeleella annetaan hyvä signaali siitä, että yrittäjyyttä halutaan tukea, ja toisaalta myös muistetaan sitä, että erityisesti pienissä yrityksissä pienetkin mahdollisuudet arjen joustoihin voivat helpottaa paljon. Kuten edustaja Honkonen mainitsi, niin tämäkään esitys ei ole aukoton. Tietenkin tätä puolen miljoonan euron rajaa voidaan kiertää ja sen kanssa voidaan kikkailla, mutta se on minun nähdäkseni toissijaista suhteessa siihen, että tällä esityksellä kyllä helpotetaan monien yrittäjien arkea. Arvoisa puhemies! Yhä useammin myös yrittäjän arki on epätyypillistä, kun me jo tiedämme, että monet työsuhteet ovat luonteeltaan niin sanotusti epätyypillisiä ja hyvinkin vaihtelevia. Siksikin tällaisten joustojen rakentaminen on tärkeää. Toivon, että uudistukset eivät jää tähän, vaan jatkossa kiinnitämme huomiota myös ensimmäisten työntekijöiden palkkaamisen helpottamiseen nykyisestä merkittävästi, koska työtä Suomessa kyllä on, mutta työpaikoista on usein pulaa. Toisaalta myös yrittäjävähennystä kannattaisi kehittää edelleen. Voisi miettiä, onko sitä mahdollisuutta ohjata esimerkiksi pienempiin yrityksiin tai suoraan työllistämisen edistämiseen tai jotain muuta. Toivon, että keskustelu yrittäjyysasioista jatkuu aktiivisena tässä salissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+10.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-27T18:49:11,2016-09-27T18:50:45,Tarkistettu,1.1 2016_90_200,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 137 ja 143 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 139/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liittyen tähän arvonlisäverovelvollisuuteen, yrittäjyyden teemaan ja siihen jatkokehitykseen: Tässäkin salissa on tänään esitetty sitä, että arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostettaisiin esimerkiksi 30 000 euroon. Tästä aihepiiristä tuli eräs iäkkäämpi mieshenkilö kerran keskustelemaan minun kanssani toritapahtumassa ja sanoi, että semmoinen vähän vähemmän tiedetty asia on, että EU olisi Suomelta kieltänyt tällaisen toimenpiteen, että Suomi voisi tätä alarajaa itse muuttaa. Tarkistin, onko näin, ja kyllähän se vähän näin näyttäisi olevan. Seuraavassa vastaus kirjalliseen kysymykseen, KKV 366/2016 vp, suora lainaus: ""Arvonlisäverotuksessa sovellettavan veropohjan laajuus on säädelty Suomea sitovasti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetussa neuvoston direktiivissä (2006/112/EY). Liittymissopimuksessa Suomelle on myönnetty oikeus vapauttaa verosta sellaiset vähäisen liiketoiminnan harjoittajat, joiden vuosiliikevaihto on enintään 10 000 euroa. Verovelvollisuuden alarajan nosto tämän raja-arvon yläpuolelle edellyttäisi komission ehdotukseen pohjautuvaa neuvoston poikkeuslupaa. Suomi ei voi siten kansallisin päätöksin korottaa verovelvollisuuden alarajaa yli tämän määrän."" Eli tämä on ministerin vastaus kirjalliseen kysymykseen. Kyllä on näin, että meidän täytyy sitä asiaa neuvostolta kysyä Eurostoliitosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+10.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-27T18:50:45,2016-09-27T18:52:13,Tarkistettu,1.1 2016_90_201,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 137 ja 143 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 139/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on tänään todettu useissa puheenvuoroissa, täällä on kritisoitu monia tämänkin päivän esityksiä, mutta tämä esitys saa kyllä minultakin vahvan tuen. Olen ollut yrittäjän vaimona 30 vuotta, ja tämä on ollut meidänkin perheessä monesti pöydän ääressä keskusteluissa. Ongelmana on ollut nimenomaan se, että alvimaksut on joutunut maksamaan, vaikka varsinaista tilitystä ei ole tästä yrityksestä vielä tullut, elikkä ei ole käytännössä likviditeettiä tai maksuedellytyksiä suorittaa näitä alveja, ja nyt tämä mahdollistaa yritysten joustavan toiminnan ja turvaa sen, että tämä maksuturva näitten alvien maksamiseen on tätä kautta turvattu. Tuen tätä esitystä erittäin lämpimästi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+10.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T18:52:13,2016-09-27T18:53:12,Tarkistettu,1.1 2016_90_202,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 137 ja 143 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 139/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käytän tämän puheenvuoron sen takia, että saan kiittää edustaja Kiljusta. Se on aivan oikein, että annetaan hallituksen esitykselle täysi tuki silloin, kun se oikeasti on hyvä. Minulle ainakin tämä, kun itsekin olen paljon arvonlisäveroa joutunut käsittelemään, on eräällä tavalla oikeudenmukaisuuskysymys. Minua ihmetytti aina, että miksi minun pitää tilittää verottajalle sellainen raha, jota minä en ole saanut enkä koskaan kenties tule saamaan. Silloin kun me menemme maksuperusteisuuteen, niin toteutuu veronkannon oikea luonne, niin että siinä mielessä tämä on kyllä käsittämätöntä, että niin pitkään sai olla ikään kuin laittomassa tilassa tämä, minkä hallitus nyt korjaa. Todella täytyy yhtyä siihenkin, että joskus sitten, kun tätä lakia vähän uudelleen katsotaan, kyllä varmaan tämä 500 000 on sen verran pieni, että en minä ymmärrä, miksi senkään jälkeen yrityksen pitäisi maksaa veroa semmoisista rahoista, mitä se ei ole saanut. Kyllähän kaiken verotuksen pitää perustua siihen, kun puhutaan ansiotuloverotuksesta, että raha on saatu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+10.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-09-27T18:53:12,2016-09-27T18:54:20,Tarkistettu,1.1 2016_90_203,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 137 ja 143 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 139/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus joutuu tekemään kipeitä leikkauksia, mutta se tekee myös päätöksiä, joista tulee pelkkää hyvää palautetta, ja tämä on yksi sellainen. Maksuperusteinen alvihuojennus kohdistuu pieniin yrityksiin. Se on todella tarpeellinen tässä ajassa, kun kansalaisia innostetaan ryhtymään yrittäjiksi ja sitä kautta työllistymään ja työllistämään. On myös hyvä kuulla, että opposition taholta tulee kiitosta tästä hallituksen esityksestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+10.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-09-27T18:54:20,2016-09-27T18:54:53,Tarkistettu,1.1 2016_90_204,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_90_205,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi muun muassa tuloverolakia ja verotusmenettelystä annettua lakia. Pidän esitystä hyvänä ja kannatettavana. Hallituksen ohjelman yksi painopistealue on biotalous. Sen yhden kärkihankkeista, Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä, tavoitteena on monipuolistaa ja lisätä puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja kasvattaa puun jalostusarvoa sekä kasvattaa metsätilakokoa tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous ja metsien hyvä hoito. Tämänkin tavoitteen toteuttamiseksi tämä hallituksen esitys on tarpeellinen. Ehkäpä tärkein yksittäinen puun tarjontaan yleisesti vaikuttava seikka on puun hintataso, joka määräytyy puumarkkinoilla vallitsevan kysyntä- ja tarjontatilanteen mukaan. Puun hintatasoja seuranneena ei voi aina välttyä ajatukselta, etteivätkö hinnat olisi puumarkkinoilla ennakolta yhteisesti sovittu. Henkilökohtaisesti tarjontaan vaikuttavista tekijöistä merkittävimpiä lienevät kuitenkin hakkuumahdollisuudet, metsänomistajan ikä ja omistajan tulotaso. Puun myynnistä saatava tulo on pääomatuloa. Verovelvollinen eli metsänomistaja ilmoittaa veroviranomaisille veronalaiset tulonsa, niistä tehtävät vähennykset sekä muut verotukseen vaikuttavat tiedot. Verottaja saa näin tiedot myös tulojen maksajilta, puutavarayhtiöiltä, vakuutusyhtiöistä sekä Metsäkeskuksesta. Metsätalouteen kohdistuvat vähennykset metsänomistajan on sen sijaan ilmoitettava itse. Verovuonna 2015 oli yksityisen metsänomistajan pääomatulojen veroprosentti 30 ja yli 30 000 euron pääomatuloista maksettiin 33 prosentin veroa. Verovuodelta 2016 maksetaan 30 prosentin veroa 30 000 euroon saakka ja sen yli menevästä pääomatulojen veroprosentti on 34. Mielestäni nämä ovat varsin kovia veroprosentteja eivätkä välttämättä innosta metsänomistajaa puukaupoille. Puun myyntitulot ja metsätalouden menot kohdistuvat yleensä eri vuosille. Menovarauksella voidaan siirtää pääomatuloa seuraavien vuosien verotukseen. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia veronalaisesta pääomatulosta, josta on vähennetty mahdollinen metsävähennys ja hankintatyöarvo. Pidän tätä 15:tä prosenttia hieman liian alhaisena, vaikka metsävarausta toteutetaan yleensä kulujen verran, jotta tulos saadaan nollaksi. Tulos on tehtävä 4 vuoden kuluessa. Arvoisa puhemies! Viime vuosina puun saatavuuteen ei ole liittynyt merkittäviä ongelmia. Kysyntätilanne varmuudella paranee muun muassa metsäteollisuusyrityksissä jo käynnissä olevien ja odotettavissa olevien tuotannollisten investointien vuoksi. Puun kysynnän arvioidaankin kasvavan useita miljoonia kuutiometrejä tulevina vuosina. Senkin vuoksi tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä ja ajankohtainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+11.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-09-27T18:55:17,2016-09-27T18:58:56,Tarkistettu,1.1 2016_90_206,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt lähetekeskustelussa oleva hallituksen esitys metsälahjaveron huojennuksesta on hyvä ja kannatettava. Suomi seisoo edelleen tukevasti puujaloilla. Metsäteollisuutta on virheellisesti pidetty auringonlaskun alana, mutta parhaillaan metsäteollisuuteen tehtävät mittavat investoinnit kertovat jotain aivan muuta. Puu on kaiken perusta. Teollisuuden on saatava säännöllisesti puuta. Puun toimituksen turvaaminen on teollisuutemme elinehto. Metsätilojen omistus on tällä hetkellä monesti ikäihmisten käsissä. Heillä ei useinkaan ole elämänsä ehtoopuolella enää akuuttia rahantarvetta eikä erityistä intoa muutenkaan metsien hoitoon, joten monesti metsiin ei motoa lähetetä ainakaan rahanpuutteen takia ja hoitotoimetkin tahtovat jäädä usein tekemättä. Kun metsiä ei hoideta, puun kasvu hidastuu eikä puusta muutenkaan tule ykköslaadun tukkia ja sahatavaraa. Nuorilla on ikäihmisiä paremmat mahdollisuudet metsien hoitamiseen vaikkapa omana työnä. Moottori- ja raivaussaha pysyy parikymppisen metsurin käsissä ihan toisella tavalla kuin kasikymppisellä. Nuori ikäpolvi tarvitsee perhettä perustaessaan ja kotia rakentaessaan myös rahaa. Rahaa saadaan metsää hoitamalla ja metsää myymällä. Puuta hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti, ja tämä palvelee tietenkin metsänomistajia ja metsäteollisuutta. Tilojen sukupolvenvaihdosta taloudellisesti helpottamalla varmistetaan, että metsien omistajiksi valikoituu henkilöitä, joilla on tarve ja motivaatio metsien hoitoon ja taloudelliseen hyödyntämiseen. Arvoisa puhemies! Myös metsätilojen koko suurenee, ja tämä laskee puun korjuukustannuksia ja on sitä kautta taloudellisempaa myös teollisuudelle. Näin metsät tuottavat hyvinvointia meille suomalaisille myös tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+11.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-09-27T18:58:57,2016-09-27T19:00:57,Tarkistettu,1.1 2016_90_207,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, kasvattaa metsätilojen kokoa, edistää yrittäjämäistä metsätaloutta ja lisätä puun tarjontaa. Kaikki nämä ovat hyviä tavoitteita, joiden takana soisin koko eduskunnan seisovan. Metsä on meidän vihreä kultamme edelleen, ja kaikki tavoitteet sen kestävän hyödyntämisen lisäämiseksi ovat kannatettavia. Toisin kuin oppositiosta väitetään, ei tässä mitään lahjoja olla antamassa rikkaille, vaan helpottamassa maamme resurssien hyödyntämistä teollisuuden kasvattaminen päämääränä. Metsää omistavat aivan tavalliset ihmiset, yhä enenevissä määrin myös kaupungeissa asuvat. Tätä omaisuutta meidän täytyy saada tuottamaan ja kehittymään. Sukupolvenvaihdokset ovat tämän päivän realiteetti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+11.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-27T19:00:58,2016-09-27T19:01:42,Tarkistettu,1.1 2016_90_208,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys, jonka hallitus on tuonut eduskunnalle hyväksyttäväksi, on erittäin hyvä ja kannatettava. Tätä metsätilojen sukupolvenvaihdoslakiahan on odotettu jo pitkään, monien valtiopäivien ajan, ja nyt tämä on tässä sitten. Toki tämä on erittäin hyvä ja kannatettava esitys, joskin siinä on tiettyjä puutteita. Mutta harvoinhan sitä, jos koskaan, syntyy priimaa tulosta heti ensi yrittämällä, voi sanoa. Se on hyvä, että metsätilojen kohdalla tavoitteena on tietenkin ensinnäkin, ettei syntyisi tähän maahan niitä paljon puhuttuja perikuntia, joissa käytännössä metsätalous pysähtyy yhden sukupolven ajaksi, jopa pahimmillaan useamman sukupolven ajaksi, ja että tämä metsäomaisuus siirtyy nuoremmalle sukupolvelle. Silloin todennäköisesti metsää hoidetaan, saadaan markkinoille tulemaan paljon enemmän puutavaraa metsäteollisuuden raaka-aineeksi ja myös biotalouden raaka-aineeksi ja sitten saadaan tätä metsien tilakokoa kasvatettua. Tässä voisi terveellä periaatteella olla ruotsalaisille hieman kateellinen. Länsinaapuri on nämä asiat hoitanut paremmin, ja tämäkin asia on siellä hieman paremmin. Tilakoko, metsätilakoko on siellä suurempi, ja tällä keinolla on saatu syntymään järkevämpää metsätaloutta. Pirstoutuva metsätila ei ole kenenkään etu. Tämä monimutkainen metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennus on saatavissa monimutkaisen laskennan perusteella, ja käytännössä esimerkiksi kotiseutuni Pohjois-Karjalan korkeudella se huojennus astuu voimaan jossakin tuolla 50—60 hehtaarin kokoisilla metsätiloilla vasta. Kun pohjoiskarjalaisittain katsottuna keskimääräinen metsätilan koko on suurin piirtein 33 hehtaaria, kovinkaan moni tila ei tämän huojennuksen piiriin ikävä kyllä yllä. Mutta voi sanoa, että on tässä kuitenkin yritystä oikeaan suuntaan. Itse olisin pitänyt parempana, että tämä metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennus olisi hoidettu esimerkiksi metsävähennyksen kautta, jolloin se olisi koskenut kaikkia tilakokoon katsomatta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+11.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-27T19:01:44,2016-09-27T19:03:44,Tarkistettu,1.1 2016_90_209,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todellakin hyvä, että nyt viimeinkin tämä pitkäaikainen tavoite metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennuksesta saadaan etenemään, ja siitä syystä kyllä on syytä lausua hallitukselle kiitokset, että tämä hallituksen esitys nyt eduskuntaan on tuotu. Tässähän tosiaankin on tavoitteena lisätä metsätalouden dynamiikkaa eli lisätä näitä sukupolvenvaihdoksia, vauhdittaa niitä ja myöskin kasvattaa tilakokoja ja sitten tämän dynamiikan kautta lisätä puukauppaa. Tässä on monia etuja, aivan kuten tässä edellä on todistettu, muun muassa edustaja Hoskonen toi hyvin esille, että tämä vaikuttaa varmasti nimenomaan näihin passiivisiin metsänomistajiin ja näihin perikuntiin ja toivon mukaan niitä ei nyt sitten enää synny siinä määrin ja niitä päästään myöskin purkamaan ja tämän kautta myös sitten metsätalous muodostuu yrittäjämäisemmäksi. Sehän on selkeä tosiasia, että monesti nuoremmilla ihmisillä, nuorilla perheillä on se rahan tarvis aivan erilainen kuin sitten myöhemmällä iällä. Tästä syystä, kun saadaan näitä sukupolvenvaihdoksia syntymään ja metsänomistajakuntaa nuorennettua, varmasti se puukauppakin ja into toteuttaa sitten myöskin näitä varhemman vaiheen metsänhoitotöitä paranee. Tätä todellakin nyt tarvitaan, että saavutetaan nämä tavoitteet puukaupan määrän osalta ja saadaan puuta liikkeelle, aivan kuten hallitusohjelman tavoite selkeästi on. Luken laskelmien, Luonnonvarakeskuksen laskelmien, mukaanhan tällä hallituksen esityksellä ensimmäiset viisi vuotta valtio tulee saamaan arviolta enemmän verotuloja kuin ilman tämän vähennyksen toteuttamista. Senpä vuoksi tällä on varmasti positiivisia vaikutuksia monilta osin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+11.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-09-27T19:03:46,2016-09-27T19:05:33,Tarkistettu,1.1 2016_90_210,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän tämän esityksen perustelun sukupolvenvaihdosnäkökulmasta. Puukauppanäkökulmasta perustelut ovat mielestäni hiukan huvittavia sikäli, että puukauppahan ei ole tällä hetkellä mitenkään vaikeuksissa vaan päinvastoin meillä on tällä hetkellä mahdollisesti tämän alkaneen vuosituhannen vilkkain puukauppavuosi menossa parhaillaan. Toki se on hyvä, että mietitte näitä kysymyksiä, mutta jos esimerkiksi tasan viikko sitten sekä MTK että Metsäteollisuus kehuivat kilpaa, kuinka puukauppa käy niin hyvin, niin ne tässä salissa budjetin lähetekeskustelussa esitetyt puheenvuorot siitä, että puukauppaa edistääkseen täytyy nyt tällainen vähennys mahdollistaa, tuntuvat minun mielestäni vähän heikosti perustelluilta. En usko, että tämä esitys on millään tavalla haitallinen, mutta näkisin, että kun hallituskin on nyt peräänkuuluttanut kovaa talouskuria tässä salissa, niin näille miljoonille varmaan olisi löytynyt jotain muutakin käyttöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+11.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-27T19:05:34,2016-09-27T19:06:43,Tarkistettu,1.1 2016_90_211,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp,"Herra puhemies! Tämän esityksen osalta on ylisuuria odotuksia, ja tämän esityksen tullessa tänne on syntynyt erilaisia mielikuvia. Esityshän koskee niitä, jotka lahjana saavat metsän, ja sen tarkoituksena on edistää sukupolvenvaihdosta. Edelleen on syytä muistaa, että varsin valikoidusti tämän lahjan myötä syntyy se mahdollisuus, että tämän vähennyksen pystyy käyttämään. Kaiken edellytyksenä on, että ensinnä myydään niitä puita, mistä syntyy tietty määrä tuloa, joka sitten voidaan vähentää. Jos näin käy, niin tietenkin käy juuri niin, että yhteiskunta saa verotuloja, sillä on dynaamisia merkityksiä. Haluan vain rauhoittaa, että koko maailma ei kerralla muutu, että tässä otetaan askel oikeaan suuntaan. Itsekin yhdyn siihen, että toivottavasti tätä järjestelmää pystytään kehittämään tulevaisuudessa niin, että niillekin, jotka nyt jäävät tämän ulkopuolelle, tulevaisuudessa avautuisi mahdollisuus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+11.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-09-27T19:06:44,2016-09-27T19:07:58,Tarkistettu,1.1 2016_90_212,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Kalli totesi, niin tämä on erittäin hyvä askel oikeaan suuntaan. Se, että jää vielä ongelmia ratkaisematta, on aivan normaali tilanne politiikassa. Kaikkea hyvää samaan esitykseen harvoin saadaan. Mutta kuitenkin tämä on erittäin hyvä avaus ja, niin kuin sanoin, tästä on hyvä jatkaa. Tärkeintä on huomata se, että tämä metsätilojen pirstoutuminen saadaan pikkuhiljaa johonkin järjelliseen kuriin. Ei ole kenenkään hyöty tässä maassa, että metsätilan pinta-ala on 6 hehtaaria tai 5 hehtaaria. On hyvin todennäköistä, että sellaiselta pieneltä metsätilalta ei sitten niitä taloudellisesti järkeviä leimikoita pysty hakkaamaan, ja se taas johtaa yhteiskunnassa siihen tilanteeseen, missä Suomi tällä hetkellä ikävä kyllä on. Edustaja Olli-Poika Parviainen käytti hyvän puheenvuoron. Aivan, todellakin puukauppa käy tälläkin hetkellä kohtuullisen hyvin, ja tämä vuosi lienee ennätysvuosi pitkästä, pitkästä aikaa. Mutta tähän kaikkeen kauniiseen ja hyvään liittyy se kamala juttu, että tällä hetkellä suurin piirtein miljoona mottia kuukaudessa tulee tuota tuontipuuta Suomen rajojen yli, lähinnä Venäjältä — 95 prosenttia puusta tulee Venäjän rajan yli Suomeen. Ja tullitilastojen mukaan Venäjälle maksettu puu on paljon kalliimpaa kuin suomalaiselle metsänomistajalle maksettu puu. Miksi näin on? Sitä pitää viisaammilta kysyä tai paremminkin metsäteollisuuden suurilta johtajilta, että miksi naapurille maksetaan enemmän kuin kotimaiselle metsänomistajalle. Koska tässähän ilmiössä on se kamala juttu: jos me emme hakkaa omia metsiämme ja tee harvennushakkuita ajallaan suomalaisissa metsissä, niin meillä on puolitoista miljoonaa hehtaaria rästissä ensiharvennusmetsiä, jotka kaipaavat kiireellisesti kirvestä tänä päivänä. Jos nämä jätämme harventamatta, niin se tarkoittaa, että kymmenien vuosien kuluttua meillä on tukkileimikoita, joita sitten sahataan ja myydään maailmalle lankkuna ja muuna tavarana. Elikkä ongelmia meillä on, mutta toivoisin, että metsäteollisuus tässä asiassa pikkuhiljaa rupeaisi katsomaan sinivalkoisin silmälasein Suomea, tätä rakasta isänmaata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+11.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-27T19:07:59,2016-09-27T19:10:03,Tarkistettu,1.1 2016_90_213,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaankin, niin kuin tässä edustaja Hoskonen jo totesi, tämän hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä nimenomaan näitä sukupolvenvaihdoksia ja myöskin sitten kasvattaa metsätilojen kokoa — vaihdellen maan eri osissa hyvinkin pieniä metsätiloja voi olla. Ja sitten tämän mallin vaikutuksesta sitä puukauppaa saattaa tulla lisää. Se, minkä takia se puukaupan lisääntyminen tämän mallin kautta — toivon mukaan, jos näin käy — on hyvä, niin on se, että kun me pääsemme näihin passiivisiin metsätiloihin pureutumaan ja saamme siellä syntymään sitä puukauppaa, niin se parantaa meidän kansallisomaisuuden, metsän, tuottoa pitkällä aikavälillä ja luo metsätalouteen sitä dynamiikkaa, mitä tuossa peräänkuulutin. Ja täytyy myös todeta tähän se, että tässä mallissa sen vähennyksen syntymisen edellytyshän on se, että se lahja annetaan, ja tällöinhän lahjavero menee välittömästi maksuun. Ja siitä — aivan kuten valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Kalli tuossa aikaisemmin totesi — sitten, jos sitä puukauppaa sen jälkeen syntyy, niin voi sen vähennyksen tehdä, mutta pitää muistaa, että se lahjavero menee heti maksuun ja siitä on välittömiä tuloja valtiolle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+11.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-09-27T19:10:05,2016-09-27T19:11:24,Tarkistettu,1.1 2016_90_214,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp,"Herra puhemies! Metsätaloudelle, koko metsäklusterille luodaan erittäin paljon odotuksia ja tulevaisuutta ajatellen, biotalouden edistämistä ja edistymistä ajatellen yhä enemmän. Samaan aikaan meillä jo vuosikymmeniä on jatkunut kehityksen kulku, jossa metsänomistajien keski-ikä on noussut ja nousee edelleen. Samaan aikaan myös metsätilojen keskikoko pienenee. Eli nämä — kumpikaan asia, totuus, mikä tällä hetkellä on vallalla — eivät tue sitä, että metsästä yhä tehokkaammin sitä kestävällä tavalla hakattua puuta, jota kasvaa Suomessa paljon enemmän kuin sitä vuosittain hakataan, me saamme teollisuuden tarpeisiin, joka nyt investoi alalle erittäin paljon. Siksi on tosi hyvä, että nyt monien, monien vuosien odotuksen jälkeen hallitukselta tulee esitys, jossa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia halutaan helpottaa ja tavalla, joka kannustaa myymään puuta, eli sen huojennuksen saa vasta sen jälkeen, kun puukauppoja on tehnyt. Ja myöskin se, että tähän on asetettu rajat, tietää sitä, että jotta näiden huojennusten piiriin pääsee, niin täytyy määrätyt pinta-alat olla. Ja nämä kaksi asiaa varmasti edesauttavat sitä, että keski-ikä alenee ja lähtee alenemaan ja metsälöiden keskikoko lähtee kasvamaan. Tämä on erittäin hyvä asia. Ja niin kuin täällä todettua on, niin tämä on ensiaskel metsätilojen sukupolvenvaihdokseen ja siihen, että me pystymme entistä aktiivisemmin metsätaloutta harjoittamaan ja sitä kautta kasvattamaan meidän biotalousmainettamme, joka on jo nyt erinomaisen hyvä. Tässä on Suomella todella isot mahdollisuudet. Erittäin hyvä esitys hallitukselta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+11.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-09-27T19:11:25,2016-09-27T19:13:17,Tarkistettu,1.1 2016_90_215,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Metsäsektorista on tullut Suomelle todellinen kultakimpale, vaikka jossain vaiheessa luultiin, että on taantuvasta alasta kysymys. Alkuvuoden tavaraviennistä 23 prosenttia oli metsäteollisuuden ja metsäsektorin tuotteita, joten aikamoinen viennin lisäys on saatu tästä puusektorista. Tällä hetkellä on menossa parin miljardin edestä investointeja lisää, on tulossa Lappeenranta, Kotka, Kouvola, Lohja, Varkaus ja Äänekoski, ja sen takia meidän pitää saada puuta lisää liikkeelle 15 miljoonaa kuutiota. Ja tämä hallituksen esitys on sillä tavalla hyvä, että se tähtää tietenkin puun liikkeelle saamiseen mutta myös metsätilojen suurempaan kokoon. Ja kyllähän se täytyy todeta syyllistämättä ketään metsänomistajaa, syyllistämättä pienempien metsälöitten omistajia, että kyllähän se näin on, että mitä suurempia nämä tilat ovat, niin totta kai kaikki koneitten liikuttelu ja muu sitten tulee tehokkaammaksi, ja siihen suuntaan meidän täytyy pyrkiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+11.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-09-27T19:13:19,2016-09-27T19:14:22,Tarkistettu,1.1 2016_90_216,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_90_217,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan tai kuntayhtymän järjestämistä sosiaali- ja terveyshuollon avopalveluista aiheutuvat kustannukset korvattaisiin talvi-, jatko- ja Lapin sotien johdosta vahingoittuneille tai sairastuneille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on nykyisen 15 prosentin sijasta vähintään 10 prosenttia. Pidän esitystä erittäin tärkeänä ja kannatettavana. Valitettavasti tämä esitys tulee monelle sotiemme veteraanille jo liian myöhään. Tämä on kuitenkin hieno kädenojennus veteraaneillemme ja osoitus siitä, että hallitus huomioi Suomen 100-vuotisjuhlia myös kunnioittamalla veteraaneja esityksen mukaisesti. Olisin omalta osaltani halunnut korvausten piiriin myös varusmiespalveluksessa ja YK-tehtävissä vahingoittuneet ja sairastuneet invalidit, vaikka heidän tehtävänsä ovat olleet toisenlaisia sodassa palvelleisiin nähden. Toivottavasti heidän vuoronsa on seuraavaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+13.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-09-27T19:15:21,2016-09-27T19:16:29,Tarkistettu,1.1 2016_90_218,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on huomioinut hyvin sodissa 1939—1945 vammautuneet ensi vuoden budjetissa, kuten tämä hallituksen esitys osoittaa. Sotainvalidien haittaraja-aste lasketaan 15 prosentista 10 prosenttiin. Ehdotettu lainmuutos laajentaa korvauksen saajien piiriä ja edesauttaa ikääntyneiden sotainvalidien selviytymistä omassa kodissaan kotipalvelun, asumispalvelujen, liikkumista tukevien palvelujen, omaishoidon tuen sekä avosairaanhoidon turvin. Ensi vuonna Suomen täyttäessä 100 vuotta on moraalisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeää, että kaikki sotiemme veteraanit saavat kaiken tarpeellisen avun kotona selviytymiseen. Hallituksen esitys pyrkii varmistamaan, että sotainvalidi- ja veteraanietuuksiin oikeutetut ryhmät saavat etuudet ja palvelut niin kauan kuin hoivan ja huollon tarve jatkuu. Myös Ruotsissa asuvat sotainvalidit saatetaan tämän lainmuutoksen myötä tasa-arvoiseen asemaan Suomessa asuviin sotainvalideihin nähden. Arvoisa puhemies! En voi olla kuitenkaan toteamatta seuraavaa. Sotainvalidien ja veteraanien etuja koskevia parannuksia olisi pitänyt tehdä enemmän jo aiempien hallitusten aikana. Sillä olisi ollut kansan tuki, ja maamme talous olisi varmasti kestänyt sen. Nyt veteraaneja on jäljellä enää noin 22 000. Veteraanien vähentyessä pitäisi kaikilla heillä olla heidän niin halutessaan mahdollisuus päästä hoitokotiin ilman pitkiä jonotuksia, ilman hakemusten täyttämisiä. Kohdalleni on sattunut monia 95—100-vuotiaita veteraaneja, joilla ei ole ollut lähiomaisia auttamassa hoivapaikkaan muuttamista kotoa. Onneksi välittävänä osapuolena on ollut välittävät naapurit, jotka ovat tuoneet tämän asian tietoisuuteen ja ilmoittaneet tästä. Lopuksi: puolisoiden ja sotaorpojen asema olisi myös huomioitava ja, aivan kuten edustaja Kulmala sanoi, myös tulevaisuudessa YK-sotilaat ja niissä hommissa haavoittuneet. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+13.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-09-27T19:16:30,2016-09-27T19:19:29,Tarkistettu,1.1 2016_90_219,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että avopalveluista aiheutuvat kustannukset korvattaisiin niille vuosien 1939—1945 sotien johdosta vahingoittuneille tai sairastuneille, joiden työkyvyttömyysaste on nykyisen 15 prosentin sijasta vähintään 10 prosenttia. Tämä on todettu useassa puheenvuorossa. Heitä arvioidaan olevan asiakkaina kunnan avopalveluissa Suomessa noin 440 ja Ruotsissa noin 20. On hyvä, että viime vuosina on pyritty parantamaan myös Ruotsissa asuvien suomalaisten sotainvalidien mahdollisuutta maksuttomiin palveluihin Suomen lainsäädännön perusteella, jotta kummassakin maassa asuvat suomalaiset sotainvalidit olisivat keskenään mahdollisimman tasa-arvoisessa asemassa — samassa poterossa, kuten tavattiin sanoa. Lainmuutos ensi vuodesta alkaen aiheuttaisi lisäkustannuksia arviolta 4,7 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 noin 3,7 miljoonaa euroa. Ruotsissa asuvien tukeminen maksaa noin 100 000 euroa. Eli kyse on valtion menoihin tai velkaan nähden pienestä summasta, jolla on varmasti arvoaan suurempi merkitys tuen saajien keskuudessa. Arvoisa puhemies! Mielestäni toisaalta voidaan kysyä, eivätkö kaikki keskuudessamme elävät sotiemme veteraanit ole jo ikänsä perusteella sellaisessa kunnossa, että heillä kaikilla on vähintään tämä 10 prosentin työkyvyttömyysaste, mielestäni suurempikin. Toivon, että jokainen meistä edustajista vahtii omassa kunnassaan ja vaalipiirissään sitä, että tulevina vuosina nämä määrärahat ja budjetissa rintamaveteraanien avopalveluihin osoitetut määrärahat kohdennetaan kunnan toimenpitein mahdollisimman tehokkaasti veteraanien tukemiseen heidän tarpeidensa mukaisesti. Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi lakiesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+13.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-09-27T19:19:30,2016-09-27T19:21:33,Tarkistettu,1.1 2016_90_220,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt ovat käsillä ne vuodet, jolloin meidän on viimeistään maksettava kunniavelkamme Suomea sodissa puolustaneille henkilöille. Tämä sotilasvammakorvauksiin tarkoitettu määräraha on sotainvalidien poistuman myötä vähentynyt viime vuosina, mutta toisaalta valtiovarainvaliokuntakin on viime vuoden lopulla edellyttänyt mietinnössään, että lievävammaisten sotainvalidien kunnallisten avopalveluiden haitta-asterajaa alennetaan viimeistään vuonna 2017, jolloin vietämme Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa. Nyt tämä asia siis toteutuu. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä tervehdin tätä hallituksen esitystä erittäin suurella ilolla. Lievävammaiset sotainvalidit ovat olleet kotiin vietävien palveluiden suhteen väliinputoajaryhmä. Tarve kotiin vietäville palveluille on kuitenkin suuri, ja ne ovat laitoshoitoon verrattuna edullisia tukien myös hyvin kotona asumista. Tämän lakimuutoksen arvioidut kustannukset ovat vuosittain ainoastaan noin 5 miljoonaa euroa. Se on hyvin pieni hinta siitä, että saamme säätää tänä päivänä lakeja suomen kielellä täällä kansallisessa parlamentissamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+13.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-09-27T19:21:34,2016-09-27T19:23:10,Tarkistettu,1.1 2016_90_221,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On helppo yhtyä näihin edellisiin puheenvuoroihin, mitä täällä on pidetty näiden sotainvalidien tilanteesta. Nyt on myönteistä se, että tätä haitta-astetta madalletaan 10 prosenttiin ja mahdollistetaan sotainvalideille palveluiden saanti kunnissa. Nyt on ehdottoman tärkeätä, että kunnat tekevät palvelutarpeen arviointia ja rekrytoivat riittävästi henkilökuntaa, että nämä ihmiset saavat ne tarvittavat palvelut. Minun täytyy todeta Etelä-Karjalasta se, että meillä Eksoten alueella on ollut jo useita vuosia keskitetty palvelu, jossa on koottu kaikki sotainvalidit ja myös siten veteraaneja, että heidän tilannettaan seurataan, selvitetään ja palvelutarpeen arviointeja tehdään aina tarvittaessa, mitä kautta sitten on pyritty turvaamaan heille kaikille tarvittavat palvelut, mitä he tarvitsevat. Tältä osin tilanne heidän osaltaan on parempi. Mutta meidän täytyy muistaa, että suurin osa näistä sotainvalideista asuu vielä kotona, ja sen takia on tärkeätä, että nyt näitä kotiin vietäviä palveluita tämän lainsäädännönkin parantuessa turvataan kaikkialle Suomeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+13.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T19:23:11,2016-09-27T19:24:34,Tarkistettu,1.1 2016_90_222,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä esitys, ja mielelläni annan kiitosta hallitukselle tästä esityksestä. Avopalveluita laajentamalla voidaan pidentää sitä kotona olemisen aikaa ja samalla vähennetään sitä laitoshoidon tarvetta. Tämä on hyvä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Toki silloin, kun kotona oleminen ei ole enää turvallista ja ihminen ei halua siellä kotona olla, yhteisökotiin on päästävä mahdollisimman nopeasti. Mutta monet sotainvalideista haluavat olla kyllä mahdollisimman pitkään kotona, jos sinne saa riittävästi apua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+13.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-27T19:24:35,2016-09-27T19:25:21,Tarkistettu,1.1 2016_90_223,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan veteraanien palveluja uudistetaan vastaamaan heidän palvelutarpeitaan, ja nyt jos koskaan aika on näin tehdä. Veteraanijärjestöt ovat olleet vuosittain asialla, ja he ovat myös toivoneet, että tätä haitta-astetta lasketaan 15:stä 10 prosenttiin. Näitä kunnallisia avopalveluita ovat ateriakuljetus, siivous ynnä muut kodinhoitopalvelut. Sama koskee sitten myös näitä Ruotsissa olevia 18:aa henkilöä. Kun tiedetään, että näitten keski-ikähän on 92 vuotta, niin voidaan todeta, että tänäkin vuonna viimeinen iltahuuto soi monelle veteraanille ja vuonna 2025 näitä veteraaneja olisi enää noin 1 200 henkilöä yleensäkin, niin että nyt meidän kyllä pitää tehdä kaikki voitavamme — varsinkin, kun itsenäinen Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Jokainen meistä tietää, että ilman heidän ponnisteluitaan me emme saisi tänäkään päivänä elää vapaassa Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+13.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-27T19:25:22,2016-09-27T19:26:38,Tarkistettu,1.1 2016_90_224,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaisen hyvä hallituksen esitys, jossa sotilasvammalakia muutetaan niin, että haitta-asteen taso pudotetaan 15 prosentista 10 prosenttiin niin, että lähes kaikille invalideille, sodissa vammautuneille henkilöille voidaan turvata se kotihoito mahdollisimman pitkään ja kuntoutus myös siinä samalla. Sodissamme vammautuneet sotilaat, aikanaan kun saivat vamman, ovat kantaneet tätä vammaa läpi elämän, ja jokainen voi kuvitella, kun ikää tulee lisää, miten niiden vammojen vaikuttavuus lisääntyy koko ajan. Kun Suomi valmistautuu nyt juhlimaan 100:aa itsenäisyyden vuottaan, niin tällaisten asioiden kuntoon laittaminen on meille ensiarvoisen tärkeää, ja aivan kuten tiedämme, tässä valtion talousarviossa on myös riittävät kuntoutusrahat kaikille niille sotiemme veteraaneille, että he pääsevät asianmukaiseen kuntoutukseen. Tässä voi samalla lähettää terveiset myös kuntien päättäjille ja niin luottamusmiehille kuin valmisteleville virkamiehille, että jokainen kunnassa asuva veteraani, sotiemme veteraani, saa yhteydenoton ja hänestä pidetään hyvää huolta ja ennen kaikkea varmistetaan se, että nyt valtion myöntämät rahat kaikki käytetään kuntoutukseen niin, että veteraanien viimeiset elinvuodet ovat kovan elämäntyön jälkeen hyvin mukavia ja he saavat olla mahdollisimman pitkään kotona ja ennen kaikkea saavat asianmukaista hoitoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+13.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-09-27T19:26:39,2016-09-27T19:28:10,Tarkistettu,1.1 2016_90_225,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys sotavammalain muutoksesta on oikea ja hyvä ensi vuoden juhlavuosikin huomioon ottaen. Tosin on myönnettävä, että viimeisillä hetkillä ollaan liikenteessä tämän asian kanssa. Meidän keskuudessamme on todella nämä 22 000 veteraania, ja meidän on pidettävä huolta siitä, että yksikään heistä ei jää näitten palveluitten ja mahdollisten etuisuuksien ulkopuolelle. Aikaisemmin ainakin kuntatasolla oli ongelmia siitä, että riippui hyvin paljon itsensä veteraanin tai hänen omaistensa aktiivisuudesta se, saiko veteraani tai invalidi näitä hänelle kuuluvia palveluja. Sitten vastuu siirtyi vapaaehtoisvoimin esimerkiksi vanhusneuvostoille, ja nyt onkin mietittävä sitä, millä tavalla tästä asiasta huolehtimista voisi keskittää aivan viranomaistyöksi joko kunta- tai maakuntatasolle. Luulisi, että nämä 22 000 ihmistä saataisiin näin kunniakkaasti hoidettua, ja on pidettävä huolta siitä, heistäkin kaikki ovat yksilöjä, että yksilöllisen hoidon, oli se sitten kotiin tai muuten toteutettavissa, täytyy toteutua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+13.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-09-27T19:28:10,2016-09-27T19:29:23,Tarkistettu,1.1 2016_90_226,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp,"Herra puhemies! Vuosien mittaan tästä asiasta on tehty lukuisia aloitteita ja myös lausumia. Niin tehtiin viime syksynäkin: me valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa, jossa olen puheenjohtajana, kirjoitimme mietintöön lausuman, jossa edellytettiin tämän sotilasvammalain ja muiltakin osin veteraanien asioiden hoitamista niin, että niihin ei enää tarvitse eduskunnassa ja valiokunnassa koskaan puuttua. Nyt on syytä lausua valiokunnankin puolesta hallitukselle kiitokset, että lausuman mukaisesti on toimittu ja tämä esitys on meillä käsittelyssä nyt. Ensi vuosi on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Siihen voi hyvin vedota, ja toisaalta sodan päättymisestäkin on jo kulunut yli 70 vuotta, eli ollaan kyllä viimeisissä ajoissa, kun tätä asiaa edes voidaan käsitellä. Tässä keskustelussa on noussut esille tämä kuntien erilainen tilanne, ja se nousi myös viime syksynä, kun käsittelimme tätä asiaa jaostossa. Ilmeni, että eri kunnissa näitten määrärahojen käyttöaste vaihtelee tavattoman paljon. Jossakin Pohjanmaan kunnassa käytetään kaikki ja hyvin, jossakin muualla päin Suomea jää käyttämättä huomattavakin määrä, vaikka veteraaneja olisi. Tähän puoleen nyt tänään, kun kuultiin ministeriötä tästä asiasta ensi vuoden osalta, kiinnitin asiantuntijoiden huomion, ja he olivat samaa mieltä, ministeriön edustajat, että tässä on ongelma. Toivon todella, että nämä kuntakohtaiset erot saadaan kuntoon ja veteraanien kohtelu kaikkialla asianmukaiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+13.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T19:29:24,2016-09-27T19:31:28,Tarkistettu,1.1 2016_90_227,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  arpajaislain ja  eräiden  siihen  liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle maa- ja metsätalousvaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_90_228,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  arpajaislain ja  eräiden  siihen  liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä esityksellä ehdotetaan muutettavaksi arpajaislakia siten, että jatkossa ainoastaan yhdellä rahapeliyhtiöllä olisi yksinoikeus myydä rahapelejä Suomessa. Uusi rahapeliyhtiö olisi nimeltään Veikkaus Oy, ja se olisi kokonaan valtion omistama erityisyhtiö. Lainmuutoksen seurauksena Raha-automaattiyhdistyksen raha-automaatti- ja kasinotoiminta, Fintoton hevospelit ja nykyisen Veikkauksen rahapelit siirtyisivät saman katon alle. Suomessa on aina ollut rahapelien myyntiä koskeva yksinoikeusjärjestelmä. Tämä siksi, että rahapelit aiheuttavat myös haittoja ja Suomessa on katsottu, että lailla säännelty ja viranomaisvalvottu yksinoikeus on paras keino ehkäistä näitä haittoja. Meillä on ollut kolmen rinnakkaisen toimijan yksinoikeusjärjestelmä, jossa Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus ja Fintoto ovat saaneet toimeenpanna ainoastaan omaan toimialaansa kuuluvia rahapelejä. Se, että meillä on ollut kolme itsenäistä toimijaa, on ollut oma kansallinen ratkaisumme. Tämä ratkaisu on johtunut pelien erilaisista luonteista ja toisaalta eri pelien tuoton tarkoituksenmukaisesta jakautumisesta eri edunsaajatahojen kesken. Kolmen toimijan yksinoikeusjärjestelmämme on aikoinaan rakennettu sellaiseksi, että siinä ei esiinny peliyhtiöiden välistä kilpailua. Nyt tämä kolmen toimijan malli on osoittautumassa vanhanaikaiseksi. Tämä on seikka, josta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Kolmen toimijan mallissa niiden tarjoamien pelituotteiden on erottava toisistaan, sillä yksinoikeusjärjestelmässä ei voi olla keskinäistä kilpailua. Peliteknologia ja kulutustottumukset ovat kuitenkin muuttuneet. Pelejä tarjotaan ja pelataan yhä enemmän digitaalisissa kanavissa. Tämä kehitys johtaa myös pelituotteiden samankaltaistumiseen. Nykyisen arpajaislain säännökset soveltuvat huonosti kehityksen mukanaan tuomaan uudentyyppiseen rahapelitarjontaan ja -kysyntään. Myös yksinoikeusjärjestelmässä on mahdollisuus kehittää pelejä, mutta tiukka reviirijako kolmen eri toimijan välillä kaventaa tätä mahdollisuutta. Jos suomalainen rahapelitarjonta ei pysy tässä kehityksessä mukana, kotimaisen rahapelitarjonnan kanavointikyky valvottuun ja korkean kuluttajansuojan piirissä olevaan rahapelitarjontaamme vaarantuu. Samalla vaarantuu yksinoikeusjärjestelmämme olemassaolo ja sen tavoite haittojen torjunnassa. Tällä esityksellä mahdollisestaan yksinoikeuteen perustuvan rahapelijärjestelmämme ylläpitäminen ja vahvistaminen muuttuvassa rahapelialan toimintaympäristössä. Uudella rahapeliyhtiöllä olisi mahdollisuus toimeenpanna vastuullisesti myös aivan uudentyyppisiä rahapelejä, mikä kolmen toimijan mallissa ei ole ollut mahdollista. Tässä laissa uudelle yhtiölle asetetaan velvollisuus ottaa vastuullisuus huomioon toiminnassaan. Tässä esityksessä ehdotetaan myös, että rahapelipolitiikkaa seurattaisiin. Tämä tehtävä annettaisiin rahapeliasioiden neuvottelukunnalle, jonka tehtävänä olisi seurata rahapelipoliittisten tavoitteiden toteutumista ja kehittämistarpeita. Arvoisa herra puhemies! Suomalaiseen yksinoikeusjärjestelmään on aina kuulunut myös se, että rahapelien tuotot ohjataan yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Näin olisi myös jatkossa. On kuitenkin tärkeää huomioida, että tuottojen käyttäminen yleishyödyllisen tai yleisen edun mukaisen toiminnan rahoittamiseen ei ole EU-oikeuden näkökulmasta hyväksyttävä peruste yksinoikeusjärjestelmän ylläpitämiselle. Se voi olla järjestelmän suotuisa liitännäisseuraus, mutta ei sen pääasiallinen tarkoitus. Tämän suotuisan seurauksen jakautumisesta eri käyttötarkoitusten kesken säädettäisiin arpajaislaissa. 53 prosenttia käytettäisiin liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen, 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen sekä 4 prosenttia hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Arvoisa herra puhemies! Avustusmenettelyihin tulisi tässä vaiheessa joitain muutoksia. Jatkossa avustusten jakamiseen sovellettaisiin valtionavustuslakia kaikkien kolmen tuotonjakoministeriön osalta. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettava Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus vastaisi terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen myönnettäviä avustuksia koskevasta valmistelusta nykyisen Raha-automaattiyhdistyksen avustusosaston sijasta. Edunsaajat olisivat mukana avustusvalmistelussa uuden avustusasioiden neuvottelukunnan myötä. Hevossektorilla maa- ja metsätalousministeriö jakaisi jatkossa koko tuoton avustuksina. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus- ja avustusmenettelyt pysyisivät nykyisellään. Yhdistäminen tarkoittaisi muutoksia myös yhteisöjen työntekijöille. Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan henkilöstön työsuhteet päättyisivät, ja henkilöstö siirtyisi vastaaviin tehtäviin virkasuhteeseen uuteen avustuskeskukseen sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen. Sosiaali- ja terveysministeriö on vastannut avustuskeskuksen perustamiseen liittyvästä valmistelusta. Henkilöstölle on jo tarjottu virkasuhdetta tammikuusta 2017 lukien. Muu nykyisten yhteisöjen palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi vanhoina työntekijöinä uuden rahapeliyhtiön palvelukseen. Tähän esitykseen sisältyvien lakien on määrä tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Samassa yhteydessä on tarkoitus toteuttaa kaksi yksinoikeutta tukevaa rahapelipoliittista toimenpidettä, joilla vahvistetaan rahapelien valvontaa ja mahdollistetaan pelien haitallisuusarviointi. Rahapelitoiminnan valvontaa vahvistetaan uudistamalla Poliisihallituksen yhteydessä olevan arpajaishallinnon organisaatio ja lisäämällä sen resursseja. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä oleva rahapelien haittaominaisuuksia selvittävä arviointiryhmä aloittaa toimintansa. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen ei edellytä lainmuutoksia, mutta ne ovat yhteydessä tämän esityksen tavoitteisiin. Haluan vielä tähän lopuksi tuoda esille, että komissio on antanut lakiehdotuksesta Suomelle tiedonannon, jossa se muistuttaa Suomea niistä edellytyksistä, joilla voimme ylläpitää jatkossakin yksinoikeusjärjestelmää Euroopan unionissa. Suomen rahapelipolitiikan on noudatettava EU-tuomioistuimen ratkaisukäytäntöä, uuden Veikkaus Oy:n valvonnan on oltava tiukkaa, ja tämän lakimuutoksen mahdollistamien uudentyyppisten pelien on oltava yhdenmukaisia rahapelipolitiikkamme tavoitteiden kanssa. Näillä edellytyksillä ja tällä lakimuutoksella voimme turvata yksinoikeusjärjestelmämme elinvoimaisuuden pitkälle tulevaisuuteen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+14.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-27T19:32:02,2016-09-27T19:38:58,Tarkistettu,1.1 2016_90_229,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  arpajaislain ja  eräiden  siihen  liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen seurannut tätä isoa uudistusta Veikkauksen hallintoneuvoston jäsenen roolissa. Tähän liittyy paljon asioita, ja muutokset ovat hyvin suuria niitten yhtiöitten toiminnassa ja monissa muissakin asioissa. Muutama sellainen yksityiskohta, jotka ovat itselleni jääneet mieleen ja jotka ainakin jossain välissä olivat ongelmallisia ja joihin haluaisin saada selvyyttä sen suhteen, miten niissä on tullut jatkokehitystä: Eli oli sellaista keskustelua, että onko näitten uusien pelituotteiden määritelmä kenties edelleenkin siinä lakiesityksessä liian tiukka, elikkä että peliyhtiöt eivät pystyisikään vastaamaan kovin dynaamisesti tarpeisiin uusien pelien kehittämisestä vaan ne luvat täytyisi hakea kauempaa ja siinä kestäisi aikaa ja menetettäisiin kilpailuetua ulkomaalaisiin peliyhtiöihin verrattuna. Eli onhan tämmöinen jonkinasteinen niin sanottu kaatopykälä tässä laissa mukana, että muutkin tämänkaltaiset pelituotteet voidaan tuoda markkinoille ilman erillistä lupamenettelyä tai ainakaan liian raskasta sellaista? Toisena asiana: Onko tässä laissa miten nyt huomioitu se, että lainsäätäjän tahto olisi tuotu tarkkaan selville siinä, miten näitten pelien ehtoja valvotaan, eli ettei jäisi liikaa tilaa viranomaisten mielivaltaisille tulkinnoille esimerkiksi noitten pelien markkinoinnista, kun ikäviä episodeja nyt oli Veikkauksen yhteydessä, että Poliisihallituksesta sanottiin, että te ette saa markkinoida noin, ja se ei oikeastaan perustunut mihinkään muuhun kuin heidän omaan mielipiteeseensä ja tulkintaansa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+14.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-27T19:39:05,2016-09-27T19:40:37,Tarkistettu,1.1 2016_90_230,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  arpajaislain ja  eräiden  siihen  liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pitkään valmisteltu asia elikkä kolmen rahapeliyhtiön yhdistäminen on nyt onneksi tässä vaiheessa. Pitää tähän alkuun todeta lähtökohta, joka tuntui jossain kohtaa tässä unohtuneen, mistä ja ketä ollaan yhdistämässä. Sosiaali- ja terveysjärjestöt, ne yhdistykset, ry:t, ovat aikanaan perustaneet RAY:n, joka siis toimii yhä edelleen järjestöpohjaisena uuden lain alkamiseen asti. Toisena on Veikkaus, jonka ovat perustaneet Työväen Urheiluliitto, Palloliitto ja yleisurheiluliitto elikkä Suomen Urheiluliitto elikkä kansalaisjärjestöt. Valitettavasti en tiedä Hippoksen taustaa mutta ymmärrän, että sielläkin on enemmän kyse ollut yhdistysmuotoisesta toiminnasta. Tämän haluan sanoa tähän alkuun siitä syystä, että jotenkin tässä lain valmisteluvaiheessa tuntui, että tämä halutaan ottaa enemmän ministeriöiden haltuun, tästä halutaan tehdä viranomaistoimintaa ja tämä halutaan osaksi valtion budjettia. Kyse on reilusta miljardista eurosta tällä hetkellä, mikä on iso summa rahaa, ja kun tämä koko ilta on keskusteltu täällä näistä kymmenistäkin miljoonista, niin ymmärrän hyvin, että joillakin virkamiehillä on ollut jotenkin semmoinen olo, että nyt tästä saadaan yksi osa. Mutta haluan korostaa, että tässä yhä edelleen pitää pitää huolta siitä, että ne kansalaisjärjestöt ovat ne, jotka tästä hyötyvät myöskin tulevaisuudessa, ja kaikki raha ohjautuu myöskin tulevaisuudessa näille kansalaisjärjestöille, jotka tämän järjestelmän ovat alkuun laittaneet. Tässä yhteisessä Veikkaus Oy:ssä, niin kuin sen nimi nyt päätettiin sitten muuttaa, mikä minun mielestäni on aika hyvin, on tietenkin perusteena se, että näin saadaan turvattua tämä yksinoikeusjärjestelmä, näin pystytään paremmin huolehtimaan pelivilpeistä, pystytään paremmin puuttumaan haitalliseen pelaamiseen, addiktoitumiseen pelaamiseen ynnä muuhun. Mutta tietenkin tässä on tavoitteena samalla saada lisää tuottoja ja saada ne kapeikot, joita tällä hetkellä on ollut eri järjestäjien välillä, pois, elikkä ei tarvitse enää neuvotella siitä, kuuluuko joku peli jonkun järjestämisluvan piiriin vai ei, vaan nyt kun meillä on yksi yhtiö, niin siinä kohtaa tällaista keskustelua ei tarvitse enää käydä. Toivonkin, että näistä kiristyksistä Poliisihallituksen kanssa päästään hyvään yhteisymmärrykseen, niin että pelit, etenkin virtuaalisen muodon pelit, pystyvät tästä eteenpäin nykyistä helpommalla käsittelyllä sitten tulemaan käyttöön. Tuotonjakolaki on meille monille tuttu, joka on ollut Veikkauksen tuotonjaossa jo pitkän aikaa, vuosikymmeniä käytössä, ja se on minun mielestäni erittäin hyvä turva myöskin tässä, koska sosiaali- ja terveysalan järjestöt erityisesti olivat huolissaan siitä, voiko kulttuuri tai liikunta tai urheilu viedä nyt sitten suuremman osan. Tämä tuotonjakolaki, missä on prosenttimääräisesti siitä yhteisestä tuotosta määrätty, kuinka monta prosenttia menee erilaisiin käyttötarkoituksiin, turvaa mielestäni sen, että tätä keskustelua ei tarvitse käydä. Toivon myös, että ei tule semmoista tilannetta niin kuin jo muutama hallituskausi sitten, että yritettiin vyöryttää tänne rahapelien tuoton osalle muitakin katettavia kustannuksia. RAY:n puolella niitä on ollut useammankin kerran. Myöskin Veikkauksen tuotoista on joskus maksettu kirjastokustannuksia, joskus yritetty vyöryttää sinne museoiden vuokria ynnä muita, mitkä eivät sinne oikeasti kuulu. Toivottavasti nyt pidetään huolta siitä, että ne oikeasti säilyvät näiden kansalaisjärjestöjen käytössä. Se, mistä olen pahoillani, on, että me puhumme kolmesta yhtiöstä, emme neljästä. Suomessa on myöskin Ahvenanmaa osa Suomea, jossa on yhtiö nimeltä Paf, joka markkinoi varsin aggressiivisesti myöskin Suomen mantereen puolella, ja mielestäni ei ole mitään perustetta, että Pafia jotenkin käsiteltäisiin eri tavalla. Tiedän, että siellä on rikkomuskanteita tai muita meneillään, mutta siitä huolimatta se olisi mielestäni ollut myöskin arvokasta ottaa tässä yhteydessä tähän samaan linjaan. Tässä kritiikkiä tämän kolmen viikon lausuntokierroksen aikana tuli järjestöiltä erityisesti siitä, kun yhteisymmärryspöytäkirja, joka on kolmen yhtiön hallitusten elikkä kaikkien toimijoiden yhteisesti laatima, ei heidän mielestään tullut toteutuneeksi enää sitten varsinaisissa lakipykälissä. Erityistä kritiikkiä siellä tuli tietysti siihen kohtaan, missä mietitään, antaako tästä rahanjaosta joku neuvottelukunta vai avustustoimikunta tai muu lausunnon vai pystyykö siihen edes lausumaan vai minkälainen kriteeristö siihen sitten tulee. Tämä kohta jäi yhä edelleen jonkun verran sille kritiikin puolelle, niin että järjestöjen tahtotila tässä kohtaa ei toteutunut niin kuin he olisivat halunneet sitä viedä eteenpäin. Tässä komission palaute, joka tuli siis 1.9., jonka takia tämä lakipaketti saatiin tänne nyt, on erittäin positiivista, sillä myöskin Suomen kaikki rahapelijärjestelmät on aina haastettu yksityisten peliyhtiöitten osalta tuonne Euroopan unionin puolelle, mutta nyt tässä tämä ohjaus erityisesti laillisiin ja valvottuihin peleihin tulee olemaan se Suomen yksi linja. Tästä myöskin tässä Suomen kohta lainsäädännön mukaan olevassa, nyt jo väliaikaisesti perustetussa yhtiössä on otettu linjaus niin, että nykyistä parempi tunnistautuneena pelaaminen tulee olemaan se, mitä viedään eteenpäin, ja samalla tutkitaan sitä, kuinka paljon näistä pelihaitoista, joiden ennaltaehkäisyyn pitää satsata nykyistä enemmän, tulee oikeasti Suomen pelijärjestelmien kautta ja kuinka paljon niistä pelihaitoista itse asiassa tulee ulkomaille pelattavien pelien vuoksi, elikkä saadaan oikeasti faktatietoa myöskin tästä, mikä se varsinainen tilanne siellä on. Tähän toivon, että eduskunta saa ja etenkin hallintovaliokunta myöskin nämä asetukset jo nähtäväksi ennen kuin tämä on valmiina täältä eduskunnasta, koska siellä on aika merkittäviä asioita kirjoitettu sinne asetuksen puolelle. Sitten on tämä toinen vaihe, jonka toivon lähtevän liikkeelle varsin nopeasti, koska tämä arpajaislaki nyt, ensimmäinen vaihe, on vasta se alku ja siinä toisessa vaiheessa tullaan sitten vasta rajaamaan tuotepuolta ja markkinointipuolta nykyistä tarkemmin ja siinä päästään sitten vielä enemmän siihen sisällön puolelle. Sen takia toivon, että tämä keskustelu ja tämä valmistelu lähtee mahdollisimman pikaisesti käyntiin. Mutta kiitoksia, tämä varmaan jatkuu vilkkaana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+14.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-09-27T19:40:38,2016-09-27T19:48:58,Tarkistettu,1.1 2016_90_231,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  arpajaislain ja  eräiden  siihen  liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tosiaankin hyvä, että tämä iso ja merkittävä uudistus on nyt jo tässä vaiheessa. Työhän ei sinänsä ole helppo. Kuten tässä edellisessä puheenvuorossa edustaja Paatero totesi, niin kolme hyvin erilaisista lähtökohdasta toimivaa yhtiötä pistetään yhteen ja muodostetaan ikään kuin valtionyhtiö, ja sitten siihen vielä yhdistyy nämä merkittävät yhteiskunnalliset velvoitteet, mitä nyt RAY:llä, Veikkauksella ja Fintotolla on ollut erilaisten kansalaisjärjestöjen ja muun hyvän toiminnan rahoittamisessa. On hyvä, että monopoli nyt säilyy, eikä synny näitä keinotekoisia rajapintoja. Kun eletään tässä virtuaalisessa maailmassa, niin tämän meidän rahapelimonopolimmekin on pysyttävä tämän kehityksen perässä. Uskoisin, että tämän uudistuksen, tämän fuusion, myötä pystytään myöskin turvaamaan tämän yhtiön kilpailukyky ja ehkä jonkun verran myös estämään sitten näiden rahavirtojen karkaamista tuonne ulkomaille, ulkolaisen tarjonnan perään. Pidän myös erittäin hyvänä sitä, että tässä nyt kokonaisuudessa sinänsä pienen toimijan, Fintoton, jolla on suomalaiselle hevosurheilulle ja hevosalalle aika iso merkitys, asema ja rahoitusasema myöskin tässä turvataan. Sillä on suomalaiselle maaseudulle erittäin iso merkitys. Arvoisa puhemies! Nyt, kun ministeri on täällä paikalla, olisinkin kysynyt tätä, mihinkä edustaja Paatero edellisessä puheenvuorossa jo viittasi. Nyt kun täällä hallituksen esityksessä todetaan, että tavoitteena on turvata rahapelipolitiikkamme yhdenmukaisuus EU-oikeuden yksinoikeusjärjestelmälle asettamien edellytysten kanssa, niin kuinka tämä Paf, Ahvenanmaan rahapeliyhtiö, nyt sitten tähän EU-oikeuden näkökulmaan istuu?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+14.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-09-27T19:49:00,2016-09-27T19:50:58,Tarkistettu,1.1 2016_90_232,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  arpajaislain ja  eräiden  siihen  liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys on erittäin hyvä, eikä lakiesitykseen sinänsä mitään huomauttamista, sillä tällähän me turvaamme oman kansallisen mallimme säilymisen. Tätä yhdistymistä on työstetty hyvässä yhteistyössä, ja prosessi on sinällään ollut hyvä, vaikka järjestöiltä tuli vielä loppuvaiheessakin jonkun verran kritiikkiä. Mutta sitä kuitenkin kysyn, miksi ihmeessä päädyttiin tämän uuden yhtiön nimeksi valitsemaan Veikkaus. Ajattelen sitä tämän tulevaisuuden kannalta sillä tavalla, että jos halutaan rakentaa uutta kulttuuria ja yhteisöllistä toimintatapaa, kun kolme niin erilaista toimijaa liittyy nyt yhteen, niin tästä näkökulmasta olisi voinut pohtia tätä nimeä hiukan paremmin. Eli jos olisi annettu joku aivan uusi nimi, niin olisiko silloin ollut helpompi tässä uudessa yhtiössäkin lähteä ikään kuin puhtaalta pöydältä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+14.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-27T19:51:00,2016-09-27T19:52:04,Tarkistettu,1.1 2016_90_233,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  arpajaislain ja  eräiden  siihen  liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisen puhujan nimikysymyksistä, olisiko pitänyt antaa uusi nimi: itse olen kyllä sitä mieltä, että Veikkaus brändinä edustaa jo sinänsä niin suurta rahamäärää, että jos se olisi hylätty, niin minun mielestäni se olisi tavallaan ollut rahan heittämistä kaivoon. Siitä on niin vakiintunut, hyvä mielikuva suomalaisilla, ja pelataan juuri sen takia, että tiedetään, että raha kohdentuu hyväntekeväisyyteen ja yleishyvään, mihin se sitten kohdentuu — urheiluun, nuorisotyöhön, taiteeseen ja tieteeseen. Yksi kohta, mikä meidän kaikkien pitäisi muistaa, on se, että loppujen lopuksi, miksi mekin olemme täällä puhumassa vapaassa yhteiskunnassa, on suomenhevonen. Loppujen lopuksi, jos raviurheilu ja hevostalous voivat hyvin, ne edellyttävät ja auttavat, että suomenhevonen säilyy kartalla ja sen suku ei pienene liikaa, joten pidän erinomaisena, että tästä 4 prosentin jako-osuudesta on päästy sopuun, koska näillä kolmella toimijalla, jos katsoo historiaa vähän taaksepäin, on valitettavasti hieman kilpaileva ja ehkä riitainenkin historia takana. Nyt kun tämä Veikkaus aloittaa, niin minä toivon, että se mainonta ja kaikki toiminta on korkealla tasolla ja suomalaiset hyväksyvät ja käyttävät ikään kuin tätä sinivalkoista yhtiötä, sillä todella kova paine kohdistuu ulkomailta ja netin ja internetin kautta sellaiseen pelaamiseen, joka ei hyödytä suomalaista yhteiskuntaa. Mutta jos hevostaloutta ja erikoismaataloutta halutaan pitää Suomessa pystyssä, niin se edellyttää, että meillä on raviradoilla riittävät palkinnot ja ravirataverkosto on koko Suomea ajatellen riittävän kattava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+14.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-09-27T19:52:05,2016-09-27T19:53:55,Tarkistettu,1.1 2016_90_234,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  arpajaislain ja  eräiden  siihen  liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun tuli keskustelua Veikkauksen tai uuden peliyhtiön brändiasiasta, niin olen tuosta asiasta kyllä täysin edustaja Eestilän kanssa samaa mieltä, ollut jo alun perin sitä mieltä, että siinä oli suuri riski, että jos sitä nimeä käydään muuttamaan, väri-, kuvailmettä, graafista ilmettä käydään muuttamaan radikaalisti, niin Veikkauksen brändi saatetaan menettää ja voi tulla menetyksiä pelivaihdoissa tällaisissa asioissa. Tämä oli suuri pelko, ja onneksi muutokseen nyt sitten lähdettiin noin maltillisella tavalla. Keskustelu näistä pelihaitoista ja pelaamisesta ulkomaille: olisi tietysti mukavaa kuulla, onko tästä asiasta tuoreita tutkimuksia. Itse tein nettipelaamisesta lopputyön aikanaan ammattikorkeakoulussa, mutta siitä alkaa olla jo yli kymmenen vuotta aikaa reilusti. Onkohan näitä ilmiöitä nyt sitten viime aikoina tutkittu, miten paljon suomalaiset pelaavat ulkomaille? Se on varma tosiasia, että paljon pelataan. Sille ei mitään voida, kun Euroopan unionissa ollaan. Ulkomaille pelaaminen on väistämättä laillista. Veikkauksen tai uuden peliyhtiön täytyy pystyä kilpailemaan vapailla markkinoilla näitten peliyhtiöitten kanssa pelivaihdoista. Se on realiteetti, jonka kanssa on vain tultava toimeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+14.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-27T19:53:55,2016-09-27T19:55:06,Tarkistettu,1.1 2016_90_235,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  arpajaislain ja  eräiden  siihen  liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisihan sellainenkin nimi ollut käytettävissä nyt vapailla markkinoilla kuin esimerkiksi loistava keksintö Itella. Pankaapa omalle kohdalle. Tämä oli erinomainen ratkaisu ja perustui hyvin laajaan, poikkeuksellisen laajaan tutkimukseen, selvitystyöhön, harkintaan eri kannoilta, johon on hallinnossa ollut helppo yhtyä tätä nimeä koskien. Tämä päätös on suomalaisen yhteiskunnan peruspiirteen, kansalaisyhteiskunnan peruspiirteen, luultavasti tämän vaalikauden kaikkein ratkaisevin myönteinen päätös turvaamaan suomalaisen kansalaisyhteiskunnan moninaisuutta pitkälle eteenpäin. Tässä suhteessa tämä on ratkaisevan tärkeä. Ellei näin olisi tehty, niin todennäköisesti merkittävä osa siitä rahavirrasta, joka rahapelimaailmaan kuuluu, olisi siirtynyt ulkomaille, todennäköisimmin vielä paratiisiyhtiöitten suojiin ja voitoiksi. Pelihaittojen osalta tämä on kontrolloitu järjestelmä, joka Suomessa on käytössä. Kun joku kysyi, paljonko se ulkomaille netin kautta tapahtuva pelaaminen on tällä hetkellä, niin se on jo erittäin huomattavaa. Tämä lisää tietysti näiden yhtiöiden keskinäisellä innovatiivisella pelitarjontakuviolla sen, että suomalainen peliyhtiövaihtoehto on kilpailukykyinen suhteessa kansainvälisiin nettipelaamisvaihtoehtoihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+14.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-09-27T19:55:08,2016-09-27T19:56:41,Tarkistettu,1.1 2016_90_236,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  arpajaislain ja  eräiden  siihen  liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2016 vp,Jos otetaan vielä edustaja Elomaa ja sitten ministerille vastaus.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+14.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_237,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  arpajaislain ja  eräiden  siihen  liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on vain yksi rahapeliyhtiö tulevaisuudessa. Kolme yhdistyy: Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto. Ja totta kai meidän pitää pystyä ulkolaisten peliyhtiöiden kanssa kilpailemaan. Tämä on hyvä esitys, koska nyt siihen on mahdollisuus. Pelejä on kehitettävä, se on tosiasia. Eestilän, Kanervan ja Mäkelän kanssa olen samaa mieltä, että Veikkaus nimenä on paras mahdollinen. Se on todella jo brändi, ja jokainen suomalainen tietää, mistä on kysymys. Tämä yksinoikeusjärjestelmä on hyvä, koska liikunnan ja kulttuurin, nuorisotyön, tieteen ja taiteen tuen määrä voisi jopa vaarantua ilman tätä lakimuutosta, ja näin ollen tätä lakimuutosta on ihan itsestäänselvä ja helppo tukea. Kansalaisjärjestöjen asema ja myös nämä pelihaitat tulee ottaa tietysti huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+14.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-09-27T19:56:45,2016-09-27T19:57:54,Tarkistettu,1.1 2016_90_238,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  arpajaislain ja  eräiden  siihen  liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2016 vp,"Sisäministeri Risikko, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+14.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_239,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  arpajaislain ja  eräiden  siihen  liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti. Täällä oli hyviä kysymyksiä, ja aivan todella lyhyesti. Täällä kysyttiin, antaako tämä mahdollisuuden näiden uudentyyppisten pelien mukaan ottamiseen, ja mielestäni tätä lakia on tuunattu juuri siitä näkökulmasta, että saataisiin tämä uudenlainen maailma, mikä nyt on meillä esillä ja käsillä, otettaisiin kuitenkin hallitusti sillä tavalla, että haitat pystytään estämään. Ja on tutkittu myös haittoja, ja varmasti eduskuntakuulemisissa sitten valiokunnassa käyttekin läpi, erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta varmasti näitä haittoja käy läpi ja sitä, miten niitä yritetään sitten taklata. Tässähän on aina vaarana se, että kun pelejä lisätään ja tulee uudentyyppistä, niin myös haitat lisääntyvät. Mutta on mielestäni erinomaisen hyvä, että tätä tuottorahaahan käytetään myös haittojen ehkäisyyn. Olen aika kauan ollut sellaisissa tehtävissä, joissa aina ollaan oltu Raha-automaattiyhdistyksen kanssa tekemisissä, olen kansanterveysjärjestöissä toiminut elämäni, niin miten tärkeää, että meillä on tällainen järjestelmä Suomessa. Tuosta Ahvenanmaan Pafin tilanteesta, itse asiasta en osaa nyt tässä vastata, mutta minä vien viestiä tuonne meidän virkamiehille, jotka ovat varmasti tätä selvittäneet ja osaavat kertoa niistä taustoista. (Eduskunnasta: Siellä on EU takana!) — Niin, niin minä olen ymmärtänyt, että siellä on EU takana, mutta on varmasti hyvä, että käytte sitten läpi siitä. Minä itse sanoisin tästä kaiken kaikkiaan, että viimeistään nyt piti tehdä tämä. Nimittäin niin kauan kuin olen itse ollut ministerinä, niin kauan on tätä sorkittu, että tälle pitää tehdä jotain, ja nyt me saamme hallitusti tämän. Ja tämä oli nyt, voi sanoa todella, viimeisiä aikoja, että me saamme ihan oikeasti pidettyä tällaisen monopoliaseman tässä, että me saamme tämän rahan, mitä me pystymme nyt keräämään tässä, tähän yleishyödylliseen hyvään tarkoitukseen. Ajatelkaa, mistä me saisimme tällaiseen sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen — liikuntakasvatus, tiede, taide, nuorisotyö — tällaista rahaa, mistä me ne ottaisimme — ja sitten myöskin hevoskasvatus, hevosurheilu, mistä tiedän muun muassa puhemiehen olevan hyvin kiinnostunut, ja sitten meillä on täällä yhteisiä intressejä kaikilla, myös puhemies on kiinnostunut näistä, tiedän sen. Minun mielestäni hieno juttu. Täällä edustaja Kanerva, joka on hallintoneuvoston puheenjohtajana ollut tässä eräällä lailla kätilöimässä tätä, käytti erinomaisen hyvän puheenvuoron. Minulle on itselleni ollut hirveän tärkeää se, että minä vahdin sitä, että nämä rahat, jotka tässä kerätään, menevät juuri niihin tarkoituksiin, mikä tässä on se tarkoitus. Ja tällä on nyt varmistettu myöskin monella taholla sitä. Ja sitten en lähde veikkaamaan, mistä tuli Veikkaus, mutta uskon, että se tuli siitä, että tähän liittyy kaikkea sitä veikkausta. Mutta nimestä varmaan vielä keskustellaan. — Kiitos. — Ei tietenkään muuteta, mutta keskustellaan, mistä se tuli.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+14.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-27T19:57:57,2016-09-27T20:01:07,Tarkistettu,1.1 2016_90_240,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Pelastusopistosta annetun lain ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 157/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+15.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_90_241,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Pelastusopistosta annetun lain ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 157/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi Pelastusopistosta annettua lakia ja Poliisiammattikorkeakoulusta annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on siirtää pelastustoimen päällystökoulutuksen koulutusvastuu Savonia-ammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle. Kyse on nimenomaisesti koulutusvastuun siirrosta eli koulutuksen antamiseen liittyvän hallinnollisen toimivallan ja vastuun muutoksesta. Pelastustoimen päällystökoulutus tultaisiin jatkossakin toteuttamaan Kuopiossa Pelastusopistolla, jossa on koulutusta antava osaava opettajakunta ja asianmukaiset harjoitusvälineet ja -alueet. Pelastustoimen päällystökoulutus on sisäisen turvallisuuden kannalta erittäin tärkeä koulutusala, jossa annettavaa opetusta toteutetaan Suomessa ainoastaan Pelastusopiston puitteissa. Esityksellä pyritään siis turvaamaan pelastustoimen päällystökoulutuksen edellytykset sekä edistämään jo nykyisellään laadukkaan koulutuksen kehittämistä vastaamaan muuttuvia toimintaympäristöjä. Esityksen tavoitteena on myös lisätä sisäisen turvallisuuden oppilaitosten välistä verkostoitumista. Esityksen mukaan Pelastusopisto valmistelisi yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa opiskelijoiden valintaperusteet sekä opetussuunnitelman ja Pelastusopisto järjestäisi opetussuunnitelman mukaista opetusta Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun keskenään sopimalla tavalla. Kyse on siis kahden keskeisen sisäisen turvallisuuden alan oppilaitoksen voimien yhdistämisestä ja niiden asiantuntemuksen hyödyntämisestä. Opetuksen suunnittelussa on tärkeä ottaa huomioon se työelämälähtöisyys, mikä edellyttää käytännössä tiivistä yhteistyötä työnantajien kuten pelastuslaitosten kanssa. Esitys vaikuttaa valtion vuoden 2017 talousarvioon pelastustoimen päällystökoulutukseen tarkoitetun määrärahan siirtyessä pysyvänä siirtona opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta sisäministeriön pääluokkaan. Siirrettävä rahasumma on noin 1,2 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulutuksen rahoitusta on viime vuosina leikattu voimakkaasti, ja tämä on heijastunut valitettavasti myös pelastustoimen päällystökoulutukseen. Hallituksen esityksessä on kuvattu Savonia-ammattikorkeakoulun vuosittain vähenevää rahoitussummaa pelastustoimen päällystökoulutuksen kustannuksista: kun vielä viime vuonna Savonian antama nettorahoitus päällystökoulutukselle oli noin 1,32 miljoonaa euroa, niin laskelmissa vastaava rahoitusosuus olisi vuodelle 2017 jo alle 700 000 euroa. On selvää, että näin voimakkaat säästöt vaikeuttaisivat erittäin merkittävästi pelastustoimen päällystökoulutuksen toteuttamista nykyisessä muodossaan. Pelastustoimen päällystökoulutuksen noin 3 miljoonan euron vuotuisista kuluista loput on katettu aina sitten pelastustoimen toimintamenoista. Esitetyllä ratkaisulla määrärahan siirrosta takaisin sisäministeriön pääluokkaan pelastustoimen päällystökoulutukseen tarkoitettu määräraha saataisiin paremmin kohdennettua sille ajateltuun kohteeseen, mikä myös turvaisi pelastustoimen päällystökoulutuksen taloudellisia edellytyksiä. Hyvät kuulijat, hyvät edustajat! Tämä on herättänyt varmasti keskustelua siellä alueilla, ja kerron teille, että kun tulin tähän tehtävään, niin tämä oli aika ensimmäisenä siinä pöydälläni, ja otin hyvin tarkkaan selvää, koska itsekin — siviilivirkanihan on Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtori — jonkin verran tästä aiheesta tiedän. Tämän siirron tausta on ensisijaisesti taloudellisten edellytyksien varmistaminen, ja tällä varmistamisella me pystymme pitämään yllä laadukasta koulutusta. Tulevaisuus ei olisi ollut varmistettu, ellemme me olisi tehneet tätä paitsi taloudellisista syistä mutta myös siitä syystä, että me saamme tämän sisäisen turvallisuuden ja ulkoisen turvallisuuden osaamisen, jota edellytetään turvallisuuden takaamisessa, että me saamme vahvistettua sitä myös tällä tavalla, ja sitten me saamme synergiaa eri koulutusammateista, mutta ennen kaikkea myöskin me saamme päällystökoulutuksen pidettyä ammattikorkeakoulutasoisena. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+15.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-27T20:01:33,2016-09-27T20:06:14,Tarkistettu,1.1 2016_90_242,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Pelastusopistosta annetun lain ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 157/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan pelastustoimen päällystökoulutuksen koulutusvastuun siirtämistä Savonia-ammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle. Pidän tärkeänä, että pelastusalan koulutus on kokonaisuutena Kuopiossa Savonia-ammattikorkeakoulussa, missä on jo vuosia rakennettu koko koulutusympäristö pelastuskoulutuksen vaatimusten mukaiseksi. Pelastusopisto tiedosti jo 2010 valtiontalouden näkymät ja aloitti tuolloin kehittämishankkeen, jossa oli osallisena koko henkilöstö. Tuossa vaiheessa Pelastusopistolla lisättiin koko henkilöstön taloustietoisuutta ja ryhdyttiin keskustelemaan yhdessä siitä, kuinka voidaan itse vaikuttaa tulevaisuuteen muuttamalla toimintatapoja ja tarkastelemalla toimintatapoja edelleen. Tavoitteena oli löytää sellaisia toimenpiteitä, jotka toteuttamalla ei kuitenkaan vaaranneta opetuksen laatua kriittisen osaamisen näkökulmasta. Lisäksi ehdoton edellytys oli, ettei mitään sellaisia toimenpiteitä tehdä, jotka vaarantavat opiskelija- ja/tai henkilöstöturvallisuutta riskialttiissa toimintaympäristössä. Pelastusopistolla on edelleen jatkuva huoli riittävästä rahoituksesta. Valtiovarainministeriö julkaisi 14.8.2015 talousarvioehdotuksen vuodelle 2016. Siinä oli Pelastusopiston osalta erittäin huolestuttavaa luettavaa. Toiminta ja tulokset pysyisivät samoina, mutta htv-luku laskisi siten, että viime vuoden 101 htv:tä on tänä vuonna vain 88. Kriisinhallintakeskusta leikkaukset eivät koskisi, vaan siellä toimitaan edellisvuoden tasoilla. Pelastusopistolle annettiin jo keväällä 2015 selkeät talouden raamit, joiden mukaisesti toimintaa tuli suunnitella. Näiden raamien ja rahoituksen turvin ei olisi enää pystytty toteuttamaan lakisääteisiä tehtäviä. Saamani tiedon perusteella kehysrahoituksen ja palopäällystön koulutuksen rahoituksen leikkaukset tarkoittavat euroissa muun muassa tälle vuodelle 511 000 euroa ja ensi vuodelle 871 000 euroa vähennystä vuodesta 2015. Tässä vaiheessa haluan korostaa, että pelastusalan ammattikorkeakoulutus on sisäisen turvallisuuden kannalta erittäin tärkeä koulutusala, jossa opetusta Suomessa annetaan ainoastaan Pelastusopistolla. Erityisenä uhkakuvana ja huolenaiheena Pelastusopistolla on ollut kaluston ja harjoitusalueen korvaus- ja korjausinvestoinnit, joihin ei näillä rahoituskuvioilla ole ollut varaa. Miten siis käy uusiutumisen ja kehittämisen? Kuitenkin harjoitusalue on erittäin tärkeä ja merkittävä koulutuksen kannalta, ja jos sen annetaan rapistua, niin ei voida puhua liiketaloudellisen koulutuksen kehittämisestä. Jos ei korjata ja korvata, voidaan esittää kysymys, kumpi kuoli ensin, muna vai kana. Taitaa mennä molemmat. Juustohöylä, eläköitymiset, toimitilatehokkuuden lisääminen sekä liiketaloudellisen toiminnan kasvattaminen eivät riitä kattamaan sekä SM:n että OKM:n kautta tulevia rahoitusvajeita. Käytännössä rahoitusvajetta on lähes mahdotonta paikata ilman yt-menettelyä. Edellä mainitut summat ovat sitä luokkaa, että lomautukset ja lomarahojen leikkaukset ovat laastarihoitoa, joka voi toimia vuonna 2016, mutta ensi vuonna ollaan kiinni jo rakenteessa. Pelastusopisto ei sinänsä näin suuren luokan asioista päätä, vaan se on tulosohjaajan eli ministeriön tontille kuuluva. Toivotaan, että ministeriössä on ymmärrystä arjen turvaamiselle. Näin minä ainakin uskon. Tämän hallituksen esityksen mukaan pelastustoimen päällystökoulutuksen määrärahat olisivat vastaisuudessa osa sisäministeriön budjettia ja tulisivat sitä kautta sisäministeriön ohjattaviksi. Toivoa sopii, ettei rahoitusta enää vähennetä, kun opetustakin halutaan tällä tavoin hajauttaa. Pelastusopiston päällystötutkinnon osalta on 2014—2015 vähennetty 20 prosenttia opetustunneista. Tähän on liittynyt osittain opiskelijan omaehtoisen opiskelun lisääntyminen, ja osittain vähennykset ovat tarkoittaneet opetussuunnitelman sisäisiä muutoksia. Opetuksen osalta henkilöstön määrä on vähentynyt noin 15—20 prosenttia, ja vähennystä tulee erityisesti vuosien 2015—16 eläköitymisen seurauksena. Luonnollista poistumaa on Pelastusopistolla pyritty hyödyntämään tähän saakka hyvin, eli vain osa vapautuneista viroista on täytetty tai täytetään. Arvoisa rouva puhemies! Olen erittäin huolissani Pelastusopiston nykyisestä tilanteesta. Kyse on meidän jokaisen arjen turvallisuudesta ja turvallisuuden tuottajista. Hallituksen esityksessä ehdotetuilla muutoksilla pelastustoimen päällystökoulutus siirtyisi hallinnollisesti osaksi sisäministeriön hallinnonalaa, mikä mahdollistaisi sisäasiain hallinnonalaan liittyvän koulutuksen kehittämisen, suunnittelun ja taloudenpidon tehostamisen eheämpänä kokonaisuutena. Mikäli tämä onnistuisi, se olisi meidän kaikkien etu, mutta pessimistihän ei pety.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+15.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-09-27T20:06:17,2016-09-27T20:11:50,Tarkistettu,1.1 2016_90_243,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Pelastusopistosta annetun lain ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 157/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Päällystökoulutuksen koulutusvastuu ollaan siis siirtämässä Savonia-ammattikorkeakoulusta Poliisiammattikorkeakoulun vastuulle eli Kuopiosta Tampereelle, mutta ymmärtääkseni opetus jatkuu Kuopiossa siellä Pelastusopistolla. Tästä on tullut paljon kyselyjä ja kommentteja, kuten ministerikin tässä mainitsi. Pelastusopistolla on olemassa nimenomaan pelastustoimen tarpeisiin suunnitellut ja rakennetut tilat, monipuolinen harjoitusalue ja muu simulaatioympäristö sekä erittäin pätevä opetushenkilöstö. Pelastusopistolla on pelastustoimen substanssiosaaminen ja myös vahvat työelämäyhteydet, joiden ansiosta tutkintojen sisältöä on pystytty kehittämään ja huomioimaan, ja siellä on myös erittäin laadukasta tutkimustoimintaa. Toiminta on siis ollut erittäin laadukasta ja hyvää, Pelastusopisto on saanut toiminnastaan paljon positiivista palautetta, ja siksi minun on kyllä kysyttävä vielä, mitä etuja tästä siirrosta on opiskelijoille, henkilöstölle ja yhteiskunnalle. Tässä on taloudellinen perustelu takana, mutta onko tästä joitain muitakin etuja. Minä tiedän, että tämä lakiesitys on nyt viime metreillä sitten kovasti korjaantunut. Tämä oli ilmeisesti paljon, sanotaanko, huonompi aiemmin, ja nyt ministeri on pystynyt tätä huomattavastikin korjaamaan. Mutta siitä huolimatta minä kysyn, onko kunnollinen kustannus—hyöty-analyysi tehty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+15.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-27T20:11:52,2016-09-27T20:13:32,Tarkistettu,1.1 2016_90_244,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Pelastusopistosta annetun lain ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 157/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näissä samoissa ajatuksissa edellisten puheenvuorojen käyttäjien kanssa hyvin pitkälle itsekin olen. Tässä on tullut muutama kysymys ministerille, lyhyesti esitän niitä. Tässä puhutaan toistuvasti, että koulutusvastuu siirtyy Poliisiammattikorkeakoululle, mutta eikö niin, että myöskin tutkinnonanto-oikeus siirtyy yhtä lailla? Se on myöskin ihan huomionarvoinen asia, ja sillä on suuri merkitys niin sille luovuttavalle kuin myöskin sille vastaanottavalle taholle. On totta, että tuolla Pelastusopistolla Kuopiossa on nyt todella tarkoituksenmukaiset opetustilat, siellä on ne harjoitusalueet, laitteet, välineet, kallis, aivan erityinen, erikoinen infra sinne rakennettuna. Onko niin, että sitten Tampereelle siirryttäessä sinne ei tarvitse minkäänlaista muutosta tehdä, tai onko se todellakin näin, että fyysinen koulutus säilyy siellä Kuopiossa? Haluaisin kumoamisen niille huhuille, jotka kertovat, että näin alkuunsa kyllä koulutus Kuopiossa pysyy, mutta sitten siirtyisi vähitellen, osa osalta ehkä sitten sinne Tampereelle. Tiedän, että ministerin esityksessä ei tällaista ole, mutta tästä haluaisin vielä vahvennusta ja kommenttia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+15.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-09-27T20:13:33,2016-09-27T20:15:13,Tarkistettu,1.1 2016_90_245,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Pelastusopistosta annetun lain ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 157/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kiittää ministeriä, että hän on tämän hallituksen esityksen pannut lopulliseen muotoon. Niin kuin ministeri täällä itse sanoo, niin pelastustoimen päällystökoulutuksen koulutusvastuu siirretään Savonia-ammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle. Mutta se tilanne, mikä tällä hetkellä on, eli amk-opetusta annetaan ainoastaan Pelastusopistolla Kuopiossa, niin jatkuu. Eli tämä on ollut se huoli alueen kansanedustajilla, että mitä todellisuudessa tapahtuu. Ja minä toivoisin, että valiokunnassa tähän mietintöön sitten pannaan juuri tämä, että vaikka koulutusvastuu siirtyy Poliisiammattikorkeakoululle ja sisäministeriölle, niin siitä huolimatta tämä varsinainen koulutus tapahtuu Kuopiossa Pelastusopistolla. Minusta ministeri on hyvin tämän havainnut, että mitä järkeä on sellaisessa, että jonnekin investoidaan korkealaatuiset koulutustilat ja sen jälkeen, kun nämä tilat on todettu hyviksi ja niitä myydään ulkomaille asti, niin niitä ruvetaan siirtämään muualle. Sehän on kansantaloudellista tuhlausta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+15.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-09-27T20:15:14,2016-09-27T20:16:21,Tarkistettu,1.1 2016_90_246,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Pelastusopistosta annetun lain ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 157/2016 vp,Ja ministeri Risikko 3 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+15.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_247,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Pelastusopistosta annetun lain ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 157/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysyitte: mitä hyötyä? Voitte vaan olla varmoja siitä, että kun tulin tähän tehtävään, niin kun tuli tällainen koulutusasia minun eteeni ja kun satun tuntemaan tämän, kun olen ollut aikoinaan Savoniaa perustamassa ja sitten taas hyvin tunnen myös ammattikorkeakoulun yleensä, niin otin sen myös ihan sillä tavalla, että onko tässä järkeä. En lähtenyt sillä tavalla, että se tuli annettuna ja että nyt, kun tämä on niin pitkällä, niin tämä pitää viedä, vaan minä ihan oikeasti paneuduin siihen, onko tässä järkeä. Ja olen edelleen sitä mieltä, että tässä on järkeä. Nimittäin, mikä hyöty tällä saavutetaan? Me varmistamme sen talouden. Me jokainen tiedämme sen, että nyt kun koko ajan ammattikorkeakouluista on jouduttu vähentämään niitä resursseja, niin tällä, että me teemme tällaisen muutoksen... Kun minä katsoin, mitä on tapahtunut vuosien varrella, kun Savoniassa on ollut koulutusvastuu ja tämä tutkintoanto-oikeus, niin valitettavasti se budjetti on mennyt koko ajan alaspäin. Ja minä olen käynyt keskustelua myöskin Pelastusopiston rehtorin kanssa, että mistä se on voinut johtua. Ja näyttää siltä, että kun se on ollut siellä Savonialla, niin Savonialla kun on ollut heikko tilanne taloudessa tai vähentynyt, niin se on vähentänyt sitten myöskin tätä rahoitusta nimenomaan tässä. Tutkinnonanto-oikeus: Todella on aivan niin kuin sanotte. Sen lisäksi, että koulutusvastuu, niin kyllä tutkinnonanto-oikeuskin sitten siirtyy sinne Poliisiammattikorkeakoululle, mutta koulutuksen toteutus pysyy Kuopiossa. Siellä on kaikki fasiliteetit. Siellä on se osaava opettajakunta. Siellä on ne kaikki alueet. Siellä on pelit ja vehkeet, joita on varustettu vuosien aikana. Niitä ei ikikuuna päivänä ole mahdollista nyt siirtää Tampereelle. Ei ole mitään tarkoitusta, jos on näin paljon laitettu rahaa, ja ei se ole ainoastaan siitäkään, vaan siellä on aluekin sellainen, mitä ei nyt yhtäkkiä pystytä jonnekin siirtämään. Sehän olisi ihan rahan hukkaan heittämistä, jos me siirtäisimme sen nyt jonnekin. Ei, vaan siellä on ne fasiliteetit, siellä on se osaaminen, ja sitä me arvostamme. No sitten, mikä on vielä hyvä puoli: Me pystymme säilyttämään ammattikorkeakoulutasoisen opetuksen ja koulutuksen, kun meillä on tutkinnonantajana myöskin edelleen ammattikorkeakoulutasoinen, joka vastaa tutkintojen annosta. Ja sitten me pystymme tämän opiskelijan osaamista varmistamaan, kun meillä pysyy se ammattitaitoinen kokemusta omaava henkilöstö siellä Kuopiossa ja he jatkossakin sitten tuottavat sitä koulutusta. Minä uskon, että tällä me pystymme varmistamaan koulutuksen tason ja nimenomaan työelämälähtöisen koulutuksen. Se, mitä olen itse edellyttänyt muutettavaksi tuonne hallituksen esitykseen, on se, että työelämälähtöisyys on se kaikkein tärkein eli se, että pelastuslaitokset ovat mukana ja työelämä kaiken kaikkiaan kehittämässä tätä koulutusta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+15.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-27T20:16:23,2016-09-27T20:19:33,Tarkistettu,1.1 2016_90_248,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Pelastusopistosta annetun lain ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 157/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyn yhden kysymyksen, joka tuli tässä mieleen ministerin puheenvuoron yhteydessä. Nyt, kun tämä tutkinnonanto-oikeus annetaan toiselle ammattikorkeakoululle kuin joka käytännössä toteuttaa sitä, niin kysyn, ettei vain käy samalla lailla, kuten meillä on käynyt Etelä-Karjalassa. Jos en nyt väärin muista, niin metsäkoneenkuljettajakoulutus toteutetaan Etelä-Karjalassa mutta tutkinnonanto-oikeus on Tampereella, ja käytännössä sitten, kun sitä rahoitusta rakennetaan, niin se on tarkoittanut sitä, että kaikki työ tehdään Etelä-Karjalassa ja sitä välirahaa, niin sanottua välirahaa, noin 200 000 euroa, Tampere tästä tutkinnonanto-oikeudesta nyt sitten itselleen saa. Eihän tässä ole tämmöistä rahoitusautomaattia tai muuta vastaavaa, niin kuin nyt Ruokolahti—Etelä-Karjala—Tampere-akselilla on? Se on tietenkin herättänyt sillä tavalla harmia Etelä-Karjalassa, koska käytännössä kaikki työ tehdään kuitenkin siellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+15.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T20:19:33,2016-09-27T20:20:42,Tarkistettu,1.1 2016_90_249,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Pelastusopistosta annetun lain ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 157/2016 vp,Ministeri Risikolle 1 minuutti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+15.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_90_250,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Pelastusopistosta annetun lain ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 157/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Juu, kun me saamme sen saman hallinnon alle, eli me saamme sen sisäministeriön alle nyt kokonaisuutena, niin silloinhan tätä pystytään välttämään. Nyt se on ollut aivan toisenlaisen hallinnon alla, kun meillä toteutus on ollut sisäasiainministeriön alla mutta sitten se opinahjo, joka on antanut tutkinnon, on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön alla. Nyt me siirrämme nämä kaikki tänne — sekä se opinahjo, jolla on tutkinnonanto-oikeus, että se, joka toteuttaa sen, tuottaa sen, ovat saman hallinnon alla eli sisäministeriön alla. Minä uskon, että me pystymme tätäkin välttämään, koska, miksi me siellä siirtelisimme ylimääräistä rahaa. Minä järjestin tästä sellaisen neuvottelun, että kaikki tahot olivat paikalla. Oli ministeriön väki, Pelastusopisto ja Poliisiammattikorkeakoulu, ja me istuimme ja virkamiehet istuivat vielä pidempään kuin minä, ja meillä on ihan sellainen yhteispöytäkirja siitä, mitä on sovittu, että ei tule sellainen kysymys, että hetkinen, mitä tässä tapahtuu. Ja minä luotan siihen, että yhteistyössä jatketaan ja varmistetaan opiskelijalle se paras mahdollinen osaaminen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+15.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-27T20:20:43,2016-09-27T20:22:02,Tarkistettu,1.1 2016_90_251,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+16.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_90_252,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan edelleen nostaa nämä hallituksen ajamat vanhuspalvelulain heikennykset ja budjetin merkittävät leikkaukset näiltä osin tässä esille. Eli täällä on kaavailtu vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistamisella ja vanhuspalvelulain eräiden tehtävien poistamisella merkittävät leikkaukset vanhuspalveluihin. Muistuttaisinkin eduskunnan yhteisestä tahtotilasta viime kaudella, joka oli, että mitoitusta tulisi nostaa vuoden 2014 loppuun mennessä 0,5-tasolle, ja nythän hallitus ajaa tätä 0,4:ää. Tätä tahtotilaa on hyvin noudatettu siten, että tämä keskiarvo on noussut THL:n tutkimusten mukaan 0,63:een. Eli siinä mielessä on huono, että nyt tätä hyvää tahtotilaa heikennetään ja annetaan signaali, että vanhustenhoidon kehittämisestä voitaisiin leikata. Muistuttaisin myös, että tämä eriarvoistaa Suomen ikäihmisten ja ylipäätänsä vanhusten hoitoa. Kuten tiedetään asiakasmaksujen merkittävästä nostosta, niin varakkaat alueet ja varakkaat kunnat pidättäytyivät pitkälti nostamasta näitä maksuja, kun taas köyhemmät alueet olivat pakotettuja nostamaan ne. Pelkään, että samalla tavalla käy myös ikäihmisten hoidossa, että köyhemmät alueet ovat pakotettuja tiputtamaan ja laskemaan tätä mitoitusta. Nämä heikennykset vaikuttavat monilta osin myöskin ikäihmisten perusoikeuksiin ja hoitohenkilökunnan jaksamiseen. En pidäkään näitä esityksiä ja leikkauksia nämä olemassa olevat vanhustenhoidon haasteet tiedostaen hyväksyttävinä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+16.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-09-27T20:22:19,2016-09-27T20:24:17,Tarkistettu,1.1 2016_90_253,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkään en voi olla palaamatta tähän vanhustenhoidon henkilöstömitoitukseen. Viime torstaina keskustelimme tästä asiasta paljon kyselytunnilla, ja ministeri Rehula perusteli silloin henkilöstömitoitusten vähentämistä sillä, että hoidolliset tarpeet ratkaisevat henkilökuntamäärän. Valitettavasti tämä ei ihan käytännössä mene näin, koska minulle on jo nyt kerrottu hoitajien toimesta, että henkilökunnalle on jo ilmoitettu, että ensi vuoden alusta henkilökuntaa vähennetään, ja sitä on perusteltu nimenomaan sillä, että nyt tälle asialle on hallituksen lupa. Kukaan ei siis kysy asiakkaan tai ikäihmisen tarpeita, vaan 0,4 laitetaan suoraan työvuorosuunnittelun ja henkilöstömäärän laskentapohjiin. Minimisuosituksesta tulee siis suoraan maksimimitoitus. Tätä hallituksen esitystä ovat kritisoineet kaikki asiantuntijat. En usko, että Suomesta löytyy yhtään asiantuntijaa, joka olisi sitä mieltä, että tämä voidaan tehdä ilman, että ikäihmisten hoidon laatu heikkenee. Tätä kritisoivat myös alan ammattilaiset, omaiset ja ikäihmiset itse.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+16.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-27T20:24:18,2016-09-27T20:25:39,Tarkistettu,1.1 2016_90_254,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan jatkan tätä äskeistä keskustelua. Me kävimme tässä jo aikaisemmin tänään iltapäivällä keskustelua tästä ikääntyvien ihmisten hoivasta ja siitä, että nyt hallituksen esityksellä hallitus heikentää ikäihmisten tai vanhusten mahdollisuutta saada kaikki tarvittavat palvelut. Tässä on kyse ennen kaikkea ihmisten oikeusturvasta ja siitä, että ihmisen oikeutta niihin tarvittaviin palveluihin, mitä vanhuspalvelulaki on hänelle turvannut, nyt tällä esityksellä vaikeutetaan myös siten, että kunnat rupeavat säästämään henkilöstömitoituksessa, mahdollisesti korottavat asiakasmaksuja tasapainottaakseen omaa talouttaan, ja vaikeutetaan myös näitten moniammatillisten geriatristen tiimien toimintaa, koska nyt nämä tulevat lakiesitykset tulevat vaikuttamaan siihen, että myös näissä voidaan toteuttaa heikennyksiä. Vastuuhenkilö poistetaan. Tämä tulee ennen kaikkea vaikuttamaan siihen, että yksin asuvien, joilla ei ole läheisiä tai omaisia, tilanne tulee vaikeutumaan, kun ei ole ketään, joka huolehtii heistä. Tämä tulee lisäämään turvattomuutta monien vanhusten kohdalla. Ja se, mikä täällä tietenkin näkyy vielä: hallitus on suunnittelemassa yli 75-vuotiaitten vammaisten oikeuksien rajoittamista siten, että he eivät kuuluisi enää vammaispalvelulain piiriin. Aivan kuten täällä on edellisissä puheenvuoroissa todettu, niin kaikki asiantuntijat ovat osoittaneet ja sanoneet, että ensinnäkin nämä leikkaukset ovat mahdottomia, ne eivät ole järkeviä ja ne eivät myöskään noudata meidän perustuslaillista oikeusturvaa. Tämä on herättänyt erittäin paljon huolta, ei pelkästään vanhuksissa itsessään, vaan myös heidän läheisissään ja omaisissaan, koska voi olla tilanteita, että yksinkertaisesti läheiset asuvat ihan toisella paikkakunnalla kuin vanhus itse, minkä takia sitten ei päästä hoitamaan ja huolehtimaan näistä omista läheisistä. Sen takia tämä liittyy vahvasti tähän peruspalvelun valtionosuuteen, ja siihenhän myös viitataan tässäkin esityksessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+16.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T20:25:41,2016-09-27T20:27:56,Tarkistettu,1.1 2016_90_255,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kunta—valtio-suhde on hyvin moniosainen, ja nyt tässä valtion talousarvioesityksessä monet näistä osista liikkuvat. Kilpailukykysopimus, eläkelainsäädännön uudistus, joka tulee ensi vuonna voimaan, ja niin edelleen, vaikuttavat kunta—valtio-suhteeseen. Välillä kunnat ovat voittamassa, välillä kunnat ovat häviämässä tässä suhteessa. Mutta oleellista on se, mikä on tänne budjettikirjan selvityksiin kirjoitettu ja jonka Kuntaliiton hallitus totesi yksimielisesti hyvin tyytyväisellä mielellä muun muassa viime torstaina, että tämä budjetti kokonaisuutenaan pitkästä aikaa, ehkä kahdeksan vuoden jälkeen, vahvistaa kuntataloutta. Ei paljon, 39 miljoonaa, mutta vahvistaa kuitenkin. Ja kun katsoo näitä lukuja täältä liitetiedostosta viime vuosilta, niin viime vaalikaudella valtio säästi leikkaamalla kuntien valtionosuuksia todella rajusti. Eihän se ole mitään säästämistä, että leikataan toiselta julkisyhteisöltä näyttääkseen valtion budjetissa kauniimpia lukuja. Sehän on itsepetosta suoraan sanoen, ja näin tapahtui. Ja nyt, vuonna 2017, ei enää leikata, valtio ei leikkaa kokonaisuutena kaikkien näitten tekijöitten yhteisvaikutuksesta, ei leikkaa kunnilta. Säästöt kohdistuvat muualle. Se, että näin tapahtuu, on kuntien kannalta erittäin tärkeää. Se vahvistaa kuntien itsehallintoa. Se antaa kunnille mahdollisuuden palkata ihmisiä vanhustenhoitoon ja niin edelleen, mihin kunnallinen, paikallinen itsehallinto antaa mahdollisuuden eli varojen käyttöön järkevällä, harkitulla tavalla. Tämä on raju muutos siihen nähden, mikä on viime vuosina ollut. Tämän hallituksen kunniaksi on lausuttava näin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+16.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T20:27:57,2016-09-27T20:30:05,Tarkistettu,1.1 2016_90_256,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhuspalveluissa on varmasti paljon kehittämistä, ja on tietysti ihan aiheellista kiinnittää huomiota niihin epäkohtiin, mutta toisaalta sitten en pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että ikään kuin korostetaan vain niitä kielteisiä asioita, ja sillä tavalla varmasti myöskin luodaan epävarmuutta ja huolta, ehkä turhaankin, koska kaikki tiedämme ihan hyvin sen, että on erilaisia paikkoja, missä hoidetaan, ja se ei välttämättä todellakaan ole aina siitä hoitajamitoituksesta kiinni, joka sekin tietysti on osaltaan vaikuttamassa mutta ei varmasti ole edes se vaikuttavin asia, kun puhutaan siitä, kuinka vanhuksia hoidetaan, minkälainen heidän hoitonsa taso on. Viime kaudellahan hallitus kohdisti kuntiin todella rajut valtionosuusleikkaukset, mutta sitten se viime kaudella paljon kritisoitu rahoitusvastuun periaate, joka silloin ei toteutunut, toteutuu nyt, elikkä valtio korvaa kunnille täysimääräisesti ne tehtävät, joihin se on kunnat velvoittanut. Viime kaudella monet tehtävät vain puoliksi korvattiin kunnille, ja sen tietää, mitä siitä kunnille seurasi. Tämä on ainoa oikeudenmukainen tapa siirtää näitä tehtäviä, ja se myöskin turvaa ihan parhaiten ne palvelut, joita joka ikinen kuntalainen arjessaan käyttää. Olennaisinta on aina kuntien valtionosuuksien kokonaisuus, se kokonaisuus, eivät niinkään ne yksityiskohdat siinä ja ne yksittäiset tekijät valtionosuusjärjestelmässä. Kuntien kannalta tämä hallitus on todellakin tehnyt hyvää sillä tavalla, että pikkuhiljaa ollaan suuntaa kääntämässä kunnille edullisempaan suuntaan. Tästä yhtenä esimerkkinä on myöskin se, että reformiministeriryhmähän linjasi viime viikolla, minun mielestäni aivan oikein, etteivät kunnat jää yksin esimerkiksi näitten sote-kiinteistöjensä (Puhemies koputtaa) riskin kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+16.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-09-27T20:30:06,2016-09-27T20:32:25,Tarkistettu,1.1 2016_90_257,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aloitin aamuni sillä, että luin paikallisesta lehdestä, että varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ei suurenneta, subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta pidetään kiinni, vanhuspalveluiden henkilöstömitoitusta ei lasketa — hallituksen tahdosta huolimatta. Tämä oli meidän paikallisessa lehdessämme, ja Kotka, jonka velkamäärä on ehkä Suomen suurin tällä hetkellä, yrittää siitä huolimatta pitää näistä kiinni. Niin kuin täällä on useamman kerran jo todettu, valtio ohjaa kyllä näillä omilla linjauksillaan kuntia tekemään näitä päätöksiä, ja siinä kohtaa, kun se kokonaisuus eittämättä on plussan puolella, sikäli mikäli kikyn 90 miljoonan euron miinus ei tule realisoitumaan, kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin varsin suuret sekä tämän kilpailukykysopimuksen vaikutuksista että näistä muista vaikutuksista, ja kunnilla ei monessa kohtaa ole mahdollisuutta tehdä muuta kuin vetää ne minimit siinä kohtaa, jos valtion puolelta se ohjaus tulee niin, että nämä mitoitukset muutetaan, laki muutetaan sen mukaan ja valtionosuudet muutetaan sen mukaan, ja tästä on tämän kohdalla kyse. Voi olla, että kaikki muuttuu, ja todennäköisesti muuttuu siinä kohtaa, kun kunnat eivät voi enää säätää omaa veroprosenttiaan muutaman vuoden päästä. Voi olla, että kaikki muuttuu siinä kohtaa, kun tulee itsehallinto, jossa ei itsehallinnollisesti saa päättää taloudesta, ei siellä kunnan puolella eikä siellä maakunnan puolella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+16.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-09-27T20:32:27,2016-09-27T20:34:12,Tarkistettu,1.1 2016_90_258,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä hallituksen esityksestä on löydettävissä se selvä linja ja toteamus, että kilpailukykysopimuksen kautta saadaan konkreettisia säästöjä. Suomessa julkiset menot ovat olleet koko 2010-luvun vaihteen kestämättömän suuret suhteessa vientiteollisuuden tuomiin tuloihin. Velkaa on tästä syystä kertynyt kuntiin. Edustaja Kankaanniemi on oikeassa. Hallituksen toimet sen lisäksi, että ovat vahvistaneet kuntataloutta, antavat myös näyttöä siitä, että tätä kestämätöntä suhdetta voidaan ja halutaan muuttaa. Me kaikki, jotka olemme kuntapäättäjiä — useimmat meistä kansanedustajista olemme — tiedämme, ettei kuntataloudessa ole luvassa lihavia vuosia seuraaviin muutamiin vuosikymmeniin. Tämän tosiasian kiistäminen on vaarallista populismia. Sen sijaan, että lähdetään kiistämään tosiasioita, on otettava vastuu korjaavista toimista, kun vielä on aikaa. Tuli maakuntauudistus missä muodossa tahansa, taloudellisiin realiteetteihin nyt vain törmätään ja meidän on tehtävä ne rakennemuutokset, mitkä ovat välttämättömiä hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+16.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-27T20:34:14,2016-09-27T20:35:19,Tarkistettu,1.1 2016_90_259,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun me puhumme kuntataloudesta, niin meidän pitää muistaa se, että kunta on ennen kaikkea ihmisiä varten. Kun siitä lähtökohdasta täällä luodaan lainsäädäntöä, joka tuo ne puitteet, johonka kunta sitten sitä kuntalaisten palvelua lähtee rakentamaan, niin ongelma tämän hallituskauden aikana on ollut se, että — otetaan nyt vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut — sen seurauksena, että täällä tehdään päätöksiä, että asiakasmaksuja voidaan nostaa 30 prosenttia, nyt kunnat ovat suhtautuneet tähän hyvin eri lailla. Meillä Etelä-Karjalassa ei ole nostettu asiakasmaksuja, mutta täällä on paljon kuntia, joissa asiakasmaksuja on nostettu, ja tämän seurauksena kuntalaiset eri puolilla Suomea ovat eriarvoisessa asemassa. Toinen, johon täällä jo viitattiin edustaja Paateron toimesta, on esimerkiksi subjektiivisen päivähoidon rajaus. Nyt meillä on kuntia, joissa tätä rajausta ei ole tehty siinä mittasuhteessa, mitä se voitaisiin tehdä. Tulkintoja tämän rajauksen osalta on hyvin erilaisia. Tulkinnat siitä, milloin tämä rajaus voidaan tehdä ja millä perusteella ja kriteereillä, vaihtelevat hyvin pitkälle eri kunnissa. Tältä osin hallituksen seurauksena meidän kuntalaisemme, myös nämä lapset, ovat hyvin eriarvoisessa asemassa niissä tilanteissa, jos tämä rajaus lähdetään toteuttamaan. Osissa kunnissa onneksi tätä rajausta ei lähdetä tekemään. Samoin esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaan, kun on mahdollistettu erilaisia väljennyksiä, niin esimerkiksi nyt tuli eräässä seminaarissa viestiä, että Jyväskylän kaupunki on suunnittelemassa 300 lapsiperheen sosiaalihuollon palveluiden heikentämistä sen takia, että tämä lainsäädäntö sen tulevaisuudessa mahdollistaa. Elikkä tämä kuvaa sitä, mitä kuntataloudessa tällä hetkellä tämäkin esitys nyt tavallaan mahdollistaa, että kun kunnille annetaan lisää vapauksia, kun kunnat katsovat sitä hyvin tiukasti pelkästään kunnan talouden näkökulmasta, niin kuntalainen herkästi unohtuu tässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+16.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T20:35:20,2016-09-27T20:37:32,Tarkistettu,1.1 2016_90_260,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaki sisältää sen mekanismin, jolla sitten nämä kunnan ja valtion väliset suhteet rakennetaan lopulta. Eli tällä järjestetään kunnille riittävästi rahaa valtion näkökulmasta, enemmän tai vähemmän sama määrä kuin edellisvuosina, ja siksi tämä on sinänsä tärkeää. Mutta tästä huolimatta kunnalla on ja kunnalle jää itsehallinto, jonka puitteissa se päättää veroprosentistaan. (Sirpa Paatero: Eihän, kun just rajoitetaan!) — Edustaja Paatero, sitä ei rajoiteta kuin määräajaksi, tietyn siirtymäkauden ajaksi. Sitä ei voida rajoittaa, koska kuntalaisten itsehallintoon kuuluu se, että kunnalla on verotusoikeus. Tiedätte hyvin, että se on iso asia, jos ruvettaisiin rajoittamaan. Siinä kunnan luottokelpoisuus romahtaisi ja tulisi paljon seurauksia ja se rikkoisi perustuslakia. Ei ole kerta kaikkiaan edes mahdollisuutta rajoittaa pysyvästi. Lyhyen ajan tietyillä edellytyksillä voidaan rajoittaa kunnan veroprosentin määrää. Mutta kunnalla on siis verotusoikeus, sillä on maksujen suhteen oikeus. Nämä ovat suosituksia kaikki. Niin kuin kuulimme, kaikki kunnat eivät ole noudattaneet — se on kunnan itsehallintoa. Päättäjät siellä vastaavat siitä, etsivät rahat ehkä jostakin muualta. Maksujen suhteen tapahtuu näin. Myös se, että kunnalla on täysi oikeus panna vanhainkotiin tai johonkin laitokseen henkilöstöä niin paljon kuin haluaa ja tarpeelliseksi näkee, on arvovalinta. Näitä tehdään kunnassa jatkuvasti ja vaikka suosituksia muutetaan, niin ne ovat sittenkin vain suosituksia. Tässä suhteessa ne vain lisäävät kunnan itsehallinnollista päätösvaltaa, ja siinä mielessä ihan positiivista, että näitä määräyksiä, ohjeita ja suosituksia kevennetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+16.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T20:37:33,2016-09-27T20:39:43,Tarkistettu,1.1 2016_90_261,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kataiselle haluan todeta, että tässä henkilöstömitoitusasiassa ei ole mitään hyvää. Siis minä ymmärrän, että hallitus tekee hyviä päätöksiä muun muassa parantaessaan kotihoitoa ja omaishoidon tukea ja niin edelleen, niin että en suinkaan ole sanomassa, että kaikki hallituksen esitykset ovat huonoja, mutta tässä asiassa ei ole mitään hyvää. Nämä henkilöstömitoitukset laskevat nyt tehostetussa palveluasumisessa. Jos me tiedämme, keitä asuu tehostetussa palveluasumisessa, niin siellä nykyään asuu hyvin paljon apua tarvitsevia ihmisiä. Kun tämä esitys nyt mahdollistaa sen, että neljäätoista paljon apua tarvitsevaa ihmistä on hoitamassa yksi työntekijä työvuorossa, niin jokainen meistä voi kyllä päätellä jo tästä, että ei hoidon laadusta voi silloin enää puhua. Tämä johtaa kyllä kansalaiset eriarvoiseen asemaan, eli nyt kannattaa kyllä miettiä, missä kunnassa aikoo ikääntyneenä viettää viimeisiä päiviään, koska jossakin kunnassa saat ihan laadukasta, hyvää palvelua, siellä riittävät rahat palkata niitä hoitajia, vaikka valtionosuutta ei saa, mutta jossakin kunnassa — jos asut siellä, missä on vähän rahaa — sinua voi olla hoitamassa yksi hoitaja, ja siellä on kolmetoista muuta sinun lisäksesi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+16.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-27T20:39:44,2016-09-27T20:41:12,Tarkistettu,1.1 2016_90_262,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä erilaisissa puheenvuoroissa on tuotu esille kuntien oikeuksia ja kuitenkin samaan aikaan on vaadittu, että kuntien velvollisuuksien ja rahojen on tultava käsi kädessä. Ja kuten edustaja Mäkisalo-Ropponen toi esille, niin tämä eriarvoistaa kuntia, esimerkiksi henkilöstömitoituksen lasku tai subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen tai asiakasmaksujen korotukset, koska meidän tehtävänämme on huolehtia tasavertaisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta, vastuista ja velvollisuuksista siinä. No, sitten kiinnittäisin muihin asioihin myös huomiota. Täällä on tämä kuntien perustoimeentulotukimenojen muutos ja nimenomaan tämä toimeentulotuen siirto Kelaan. Sehän on hyvä päätös, mutta jatkossa on hyvä huomioida kuntiin jäävä sosiaalityö ja sen resursointi ja myös sitten Kelan ja sosiaalityön saumaton yhteistyö tämän muutoksen keskellä ja muutoksen jatkossa. Varsinkin kun hallituksen monet leikkaukset uhkaavat ajaa yhä useampia suomalaisia köyhyysrajan alapuolelle ja monet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen, niin tässä tilanteessa tähän on kiinnitettävä ehdottomasti huomiota. Ja lopuksi haluan vielä myös kiittää näistä omaishoidon panostuksista ja näihin lisäresursoinnista, siellä omaishoitajille on vapaapäivää ja erilaisia terveystarkastuksia. Nämä ovat olleet erittäin toivottuja omaishoitajille jo pitkään, ja nyt meidän velvollisuutemme on tietysti kunnissa vielä huolehtia, että nämä tulevat sitten oikeaan käyttöön. Myös kiitos siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+16.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-09-27T20:41:14,2016-09-27T20:43:01,Tarkistettu,1.1 2016_90_263,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jäin pohtimaan tuon edustaja Kankaanniemen puheenvuoron jälkeen, että mistäpä ne säästöt kunnille tulevat ja millä se tulos on siellä edes muka vahvistunut. Sehän tulee yksinkertaisesti siitä, kun yksittäisiltä ihmisiltä ruvetaan palvelumaksuja keräämään enemmän. Taksojen nostot, mitkä vaikuttavat perheellisiin, työttömiin, sairaisiin, ja näitten omavastuuosuuksien nosto vievät köyhiltä rahaa pois. Toisaalta kun miettii, mitä kiky toi tullessaan: se leikkaa lomarahoja pienipalkkaisilta työntekijöiltä, pidentää työaikaa, työnantajamaksuja siirretään työntekijöille. Nämä ovat sitten siltä työntekijältä pois ja ostovoimasta pois. Ja kyllä siinä nyt käy sillä tavalla, että siinä pienessä nousussa, mikä siellä olisi kuntataloudessa muka tulossa, maksajina ovat köyhät ja kuntalaiset ja kunnan työntekijät. Näin siinä käy. Jos miettii noita vanhuspalveluita ja niiden henkilöstömitoituksien tiukentamista, niin siinä on ajatuksena se, että siellä saadaan noin 13 miljoonan euron säästöt. Kyllä se minusta on selvää rahansiirtoa asukkailta kunnille eikä oikeita säästötoimenpiteitä, mitä valtiontaloudessa pitäisi tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+16.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-09-27T20:43:02,2016-09-27T20:44:30,Tarkistettu,1.1 2016_90_264,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kommentoisin vielä hieman tätä kuntien itsehallinnon näkökulmaa. Eli kyllähän nämä tietysti ovat kuntatasolla myös arvovalintoja ja kysymyksiä siitä, mihin sitä rahaa halutaan käyttää. Otan esimerkin omasta vaalipiiristäni, jossa jokainen kaupunki, myös ne velkaantuneimmat kaupungit, haluaa välttämättä pitää omaa laitosteatteria, useimmat haluavat pitää omaa laitosorkesteria. Ne ovat täysin vapaaehtoisia kulttuuritoiminnan muotoja, koska ainoastaan kirjastotoimintahan on lakisääteistä. Nämä kunnat valitsevat nyt käyttää rahaa näihin asioihin esimerkiksi niitten hoitajien sijaan. Onko se oikein vai väärin? Siitä päättävät jokaisen kunnan omat päättäjät, mutta halusin vain tuoda tämän esille. Kommentteina tuohon, että subjektiivinen päivähoito ei ole rinnasteinen hoitajamitoitukseen monessakaan suhteessa: Tuskin kukaan tulee sanomaan, että hoitajamitoituksen vähentäminen sinänsä on hyvä tai tavoiteltava asia. Sitä en usko. Mutta taas subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisella on laaja kansalaismielipide takanaan. Enemmistö ihmisistä on sitä mieltä, että ihminen ei tarvitse päivähoitoa, jos hän ei ole töissä. Lisäksi se säästöpotentiaali, mikä näissä toimenpiteissä on, on täysin erilainen. Päivähoidon järjestämistoimenpiteillä voidaan saavuttaa yksittäisen keskikokoisen kaupunginkin tasolla miljoonasäästöt vuodessa, kun taas tässä hoitajamitoituksessa puhutaan ainoastaan kymmenistä miljoonista valtion tasolla. Elikkä mittakaava on täysin erilainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+16.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-27T20:44:31,2016-09-27T20:45:53,Tarkistettu,1.1 2016_90_265,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan tästä lapsen subjektiivisesta oikeudesta varhaiskasvatukseen haluan siltä osin sanoa, että kyse on lapsen oikeudesta ja se lapsen oikeus ei saa olla riippuvainen siitä, mikä hänen vanhempiensa työllisyystilanne on. On sitten perheen ja päivähoidon ja varhaiskasvatuksen asia miettiä sitä, kuinka monta tuntia hän mahdollisesti siellä on. Ongelma tässä on myös se, että nyt, kun tämä rajaus on, meillähän on mahdollista, että erinäisissä tilanteissa lapselle mahdollistetaan kokopäiväinen varhaiskasvatus, mutta ne kriteerit, joilla sitä tehdään tällä hetkellä eri puolilla Suomea, vaihtelevat hyvin paljon, ja siinä mielessä lapset ovat siltäkin osin hyvin eriarvoisessa asemassa. Nyt haluaisin ennen kaikkea tähdentää, että varhaiskasvatuspäivähoito ei ole mikään, voisiko sanoa, tämmöinen vanhempien sijoituspaikka, johon vanhemmat vain vievät lapsen ja lapsi on siellä kuin säilytyksessä ja sitten hänet haetaan pois, vaan se on ennen kaikkea varhaiskasvatuspaikka, missä lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan. Mutta sitten toinen asia, josta haluaisin antaa kiitoksen, on tämä omaishoidon kehittäminen, johon nytten kaiken kaikkiaan tullaan panostamaan 90 miljoonaa euroa. Ja sen panostuksen pääasiallinen tarkoitushan on nimenomaan näitten vapaapäivien, näitten paikkojen kehittäminen: se, että erilaisessa elämäntilanteessa olevien perheiden ja ennen kaikkea näitten hoidettavien kannalta löydetään semmoisia hoitopaikkoja, mihinkä sitten tämä hoidettava voi mennä, ja omaishoitaja voi pitää hyvin tämän vapaapäivänsä. Mutta se, mikä minua huolestuttaa tässä, on se, että jos on 90 miljoonan euron panostus, niin samanaikaisesti budjetissa odotetaan 60 miljoonan euron säästöä. Näiden vapaapäivien kehittäminen ei voi tarkoittaa sitä, että pelkästään sillä odotetaan, että me saamme sitten myös 60 miljoonaa euroa säästöä. Elikkä tämä ajattelu ei minulle nyt kyllä oikein sovi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+16.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T20:45:54,2016-09-27T20:48:06,Tarkistettu,1.1 2016_90_266,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen  valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin olen huolissani kuntien välisistä eroista. Esimerkiksi Kauniaisissa, jossa ovat Suomen rikkaimmat, suurituloisimmat veronmaksajat, maksetaan 6 prosenttiyksikköä alhaisempaa kuntaveroa kuin Kiteellä, missä varmasti on paljon pienituloisempia. Näin on kehitys käynyt, ja se on kohtuuton. Näitä kuntien välisiä talouseroja ja sitä kautta palvelueroja tasataan valtionosuusjärjestelmällä. Ja edellisessä hallituksessa viime vaalikaudella teidän johdollanne valtionosuusjärjestelmä uudistettiin. (Anneli Kiljunen: Kokoomuksen johdolla!) — Sosialidemokraatit olivat valtiovarainministeripuolueena ja... (Anneli Kiljunen: Mutta pääministeripuolue oli kokoomus!) — Ei nyt puhuta siitä. Te olitte vastuussa. Vastuutatte meitä kaikesta tänä päivänä, ja me olemme vain toiseksi suurin hallituspuolue. Mutta te olitte toiseksi suurin, teillä oli muun muassa valtiovarainministeri. (Anneli Kiljunen: Te ette halunnut ottaa sitä vastuuta!) Teillä oli mahdollisuus korjata valtionosuusjärjestelmä, muuttaa se sellaiseksi, että Kotka ja Kitee olisivat siitä hyötyneet eivätkä niinkään Helsinki, Espoo, Kauniainen, jotka siitä eniten hyötyivät. Tämä järjestelmä on nyt uusittava. Tietysti soten myötä tai maakuntauudistuksen myötä se on pakkokin uudistaa. Ja silloin on vain katsottava, että tehdään oikeudenmukainen kuntienvälinen rahoitusjärjestelmä. Nykymalli ei ole oikeudenmukainen. Tärkeätä on siis, arvoisa puhemies, että kuntatalous ensi vuonna pitkästä aikaa vahvistuu valtion budjetin vaikutusten ansiosta. Se on aivan oleellinen kysymys. Ja sitten toinen oleellinen kysymys on, että kunnilla on täysi vapaus kohdentaa ne varat, joita on vanhustenhuoltoon tai jäähalliin tai teatteriin. Pannaan arvovalinta eteen ja sanotaan, kumpaan. Minun mielestäni pitää vanhustenhuoltoon panna, ovat suositukset mitkä tahansa, eikä sinne hyväosaisten huvituksiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+16.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T20:48:07,2016-09-27T20:50:22,Tarkistettu,1.1 2016_90_267,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun  lain muuttamisesta sekä  merimieseläkelain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+18.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_90_268,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun  lain muuttamisesta sekä  merimieseläkelain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annettua lakia siten, että tukiohjelma laajennettaisiin koskemaan merenmittausaluksia. Erityisalusten miehistökustannuksiin ei ole tällä hetkellä voinut saada tukea miehistötukilain nojalla. Ruotsi, kuten moni muukin eurooppalainen maa, on saanut huomattavaa kilpailuetua Suomeen nähden. Esimerkiksi Ruotsi on laajentanut tukiohjelmaansa vuodesta 2014 alkaen siten, että sen tukiohjelma kattaa erityisalukset, kuten merenmittausalukset, merentutkimusalukset sekä väyläalukset. Myös Tanskan ja Hollannin osalta vastaavia tukiohjelman laajennuksia on hyväksytty. Merenmittaus on kansainväliselle kilpailulle erittäin altista, ja tämä epäkohta on heikentänyt tarpeettomasti Suomen lipun alla purjehtivien merenmittausalusten kansainvälistä kilpailukykyä sekä Suomen että Euroopan pohjois-osien vesialueilla. Mikäli tilanne jatkuisi ennallaan, johtaisi se todennäköisesti siihen, että Suomen alueella merenmittausta harjoittavat alukset toimisivat ymmärrettävistä syistä esimerkiksi Panaman lipun alla ja saisivat Suomen aluevesillä toimiessaan toisesta maasta tukea ulkomaan meriliikenteeseen. En pidä tätä millään tavoin Suomen edun mukaisena. Nykyinen tilanne koetaan epäkohdaksi suomalaisen merenmittaushenkilöstön työllisyyden, suomalaisen merenmittausosaamisen säilymisen sekä varautumisen ja maanpuolustuksen kannalta, joten näidenkin syiden vuoksi hallituksen esitys on tarpeellinen ja erittäin kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+18.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-09-27T20:50:52,2016-09-27T20:52:34,Tarkistettu,1.1 2016_90_269,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 20. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle ympäristövaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+20.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_90_270,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi elää viennistä, ja viennin tukijalkana ovat yhä edelleen metsä- ja metalliteollisuus. Näillä toimialoilla Suomen teollisuus ei kilpaile niinkään maan sisällä vaan enemmänkin muualla maailmalla tehtävien tuotteiden ja muiden maiden kanssa, useimmiten vielä Euroopan unionin ulkopuolella olevien maiden kanssa. Nyt on keskusteltu paljon sekä tästä päästökauppakompensaatiosta että energiaveroleikkurista. Nämä teollisuudenalat, joita tämä asia koskettaa, ovat sellaisia, joilla riippumatta maasta, missä niitä tuotteita tehdään, energiaa tarvitaan paljon, ja tästä syystä on kysymys siitä, onko se parempi, että niitä tehdään täällä Euroopassa ja Suomessa, vai haluammeko, että nämä tuotteet ja tämä kaikki teollisuus siirtyy vaikkapa Kiinaan tai jonnekin Aasian puolelle. Tässä jotenkin on keskustelussa tuntunut menevän sekaisin se, että tällä ei lisätä teollisuuden päästöjä eikä tämä johda energian tuhlaukseen, vaan yhä edelleen tämä teollisuus on niin energiaintensiivistä, että aivan varmasti kaikki energiatehokkuustoimet, joita siellä on jo tehty vuosia, tulevat jatkumaan, eli on turha se pelko siitä, että nyt tällä kompensaatiolla yhtäkkiä tuhottaisiin suomalaisen teollisuuden oman tuotantonsa energiatehokkaammaksi tekeminen, vaan kaikessa yritetään tietysti minimoida tätä. Meillä tässä energiaveroleikkurissa, joka on tässä siis toisena keskustelussa — ei tässä lakiesityksessä, tämä on päästökauppakompensaatio — yhä edelleenkin tilanne on se, että suomalainen teollisuus siis maksaa energiaveroja. Jotenkin tuntuu tämä keskustelu vievän siihen päin, että ihan kuin energiateollisuus vain saisi jotakin hyvää, jotenka se enemmänkin tasaa tätä kilpailua, ei siis vie tätä maksurasitusta kokonaan. Meillä Suomi on saari, niin kuin on myöskin moneen kertaan todettu, ja siitä syystä suomalaisella teollisuudella on lisärasitus verrattuna myöskin vaikka eurooppalaisiin kilpakumppaneihinsa. Tästä syystä tämä Euroopan unionin sisällä oleva mahdollisuus, jota jo yhdeksän Euroopan valtiota tähän mennessä on päättänyt käyttää, on siis unionin jo hyväksymä lähtökohta ja mahdollisuus, ja tästä kompensaatiomahdollisuudesta Suomessa otettaisiin käyttöön noin puolet siitä, mitä Euroopan unioni mahdollistaa, ja niin, että se ei olisi vielä silloinkaan automaatti vaan siihen yhä edelleen vaikuttaisi päästöoikeuden hinta, sen tuensaajan sähkönkulutus tai tuotannon määrä. Mitään automaattia, joka samasummaisesti annettaisiin kaikille, ei olisi tulossa, vaan tasattaisiin kilpailua muiden, lähinnä Euroopan unionin sisällä olevien maiden ja niiden teollisuuden kanssa ja näin vältettäisiin hiilivuotoa pois Suomesta ja Euroopasta, sillä oletettavaa on, että nämä tuotteet joka tapauksessa tehtäisiin, ja on tämän salin tahdosta kiinni, tehdäänkö ne niin, että niistä on vähemmän ilmastohaittaa, vai niin, että niistä on enemmän ilmastohaittaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+20.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-09-27T20:53:08,2016-09-27T20:57:31,Tarkistettu,1.1 2016_90_271,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä olevan päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmän tarkoituksena on korvata päästökaupasta aiheutuva sähkön kallistuminen paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle ja vähentää näin osaltaan suomalaisen teollisuuden niin sanotun hiilivuodon riskiä. Tämä mainittu hiilivuotoriski on kuitenkin uskomus, ei havaintoihin perustuva tosiasia. Kyse on siis lahjasta energiaintensiiviselle teollisuudelle, ei kompensaatiosta. Juuri eilen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava ekonomisti Marita Laukkanen totesi Helsingin Sanomissa, että tämä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys ei suojele työpaikkoja. Kyseessä on könttäsummana maksettava yritystuki, joka ei vaikuta raskaan teollisuuden tuotantoon eikä lisää työvoiman kysyntää Suomessa. Kuitenkin esitystä perustellaan juurikin työpaikoilla. Ensi vuodelle tukeen on varattu 43 miljoonaa euroa, vuoteen 2021 mennessä puhumme jopa yli 230 miljoonasta eurosta. Rahat aiotaan ottaa päästökauppatuloista, joilla tuettiin aiemmin kehitysmaiden ilmastotoimia. Ilmastopoliittisesti asetelma on siis kummallinen paitsi kotimaassa myös kansainvälisen ilmastopolitiikan näkökulmasta. Esityksellä on muitakin erikoisia perusteluita. Esimerkiksi hallituksen esityksen sivulla 5 todetaan, että hiilivuodon riskiä vähentävät toimet ovat perusteltuja, vaikka hiilidioksidipäästöjen hinnoittelujärjestelmät ovatkin yleistymässä maailmanlaajuisesti. Tämän väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetä mitään konkretiaa. Kansantalouden kasvun kannalta tämä esitys on siis uskomuksiin perustuva ja epäselvä. Esitys ei taida edistää kansantalouden kasvuedellytyksiä eikä yritystoiminnan tehokkuuttakaan. Näin suuri resurssien sitominen sinänsä merkittävien ja tärkeiden mutta kansainvälisessä toimintaympäristössä verrattain heikkojen kasvunäkymien toimialoihin valtiontuen avulla voikin päinvastoin alentaa kansantaloutemme kasvumahdollisuuksia. VATT tuo esille myös sen, että esimerkiksi paperi- ja metsäteollisuus saavat jo nyt merkittäviä tukia energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusten sekä palvelu- ja kaupan alan yrityksiä alemman sähköveron muodossa. Myös Sitra on todennut, että nyt kannattaisi investoida mieluummin korkeamman jalostusarvon tuotantoon ja tutkimukseen, älykkyyteen ja kiertotalouteen. Esitys ei tue näitäkään. Arvoisa rouva puhemies! Päästökauppakompensaatiota on julkisuudessa perusteltu usein sillä, että päästökauppa nostaa sähkön hintaa. Eurostatin tuoreimpien tilastojen mukaan Suomessa teollisuuden sähkön hinta on kuitenkin Euroopan unionin toiseksi alhaisin. Esimerkiksi Puolassa, Virossa ja Romaniassa teollisuus maksaa sähköstään enemmän kuin Suomessa, puhumattakaan Saksasta. Työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi olisi järkevää kannustaa niitä teollisuudenaloja, joilla on globaalisti parhaat kasvun mahdollisuudet. Suomessa esimerkiksi ympäristöteknologia on tällainen ala. Suomalaisessa ympäristöteknologiassa liikevaihdoltaan suurin osa-alue on energiatehokkuutta parantavat teknologiat ja palvelut. Nyt tarvittaisiin politiikkaa, joka kannustaisi kunnianhimoisesti energiatehokkuuden parantamiseen edelleen. Tämä edistäisi alan teknologian ja osaamisen kehitystä ja toisi kotimaisia referenssejä voimakkaasti kilpaillulle alalle. Lahja, jonka hallitus antaa nyt eniten energiaa kuluttavalle teollisuudelle, toimii tasan päinvastoin: se jarruttaa osaltaan uudistumista, se jarruttaa kotimaisen vientikelpoisen osaamisen kehitystä ja samalla se jarruttaa myös uusien työpaikkojen syntyä. Arvoisa puhemies! Totta kai haluan minäkin säilyttää olemassa olevat työpaikat Suomessa, mutta tämä instrumentti on siihen nähden melko kallis ja varsin tehoton.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+20.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-27T20:57:33,2016-09-27T21:01:58,Tarkistettu,1.1 2016_90_272,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänä iltana olen haastanut sosialidemokraatteja monessa asiassa, mutta silloin, kun on aihetta kiittää, niin täytyy kiittää. Edustaja Paateron pitämä puheenvuoro oli erinomainen ja toi esille monia näkökohtia, joita itsekin olisin halunnut tuoda. Vasemmistoliiton ja vihreiden tavoin sosialidemokraatit eivät ole lähteneet tähän kummalliseen poliittiseen hyökkäykseen suomalaisen työn intressejä vastaan. Jos muut EU-maat tukevat omaa teollisuuttaan, miten me voimme pärjätä siinä kisassa edes käyttämättä puolta sallitusta kompensaatiosta? Vihervasemmisto on puheenvuoroissaan toistuvasti kyselytunnilta alkaen hyökännyt tätä tukierää vastaan käyttäen argumenttina vanhentunutta ja vääriin lähtökohtiin perustuvaa VATTin tutkimusta energiaintensiivisen teollisuuden energiaverosta. Tähän asiaan on ottanut kantaa paperisessa kirjeessään, joka on lähtenyt käsittääkseni kaikille kansanedustajille, koko joukko vientiteollisuuden järjestöjä niin työnantaja- kuin työntekijäpuoleltakin, yli sen rajaviivan. Kirjeessä on annettu viesti, että kompensaatio on maamme teollisuuden kilpailukyvylle ja työllisyydelle välttämätön ja tärkeä erä. Tämä on vastaansanomaton kuittaus näille teoreettisille mietinnöille Sitrasta ja ties miltä tahoilta, joissa ei näköjään ymmärretä käytännön asioita. Tämä tuki täytyy viedä eteenpäin tässä muodossa. Kannatan hallituksen esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+20.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-27T21:01:58,2016-09-27T21:03:22,Tarkistettu,1.1 2016_90_273,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tämä esitys tuli julki, toki siitä oli jo hallitusneuvotteluissa tietoa, mutta kun se nyt tuli julki, niin samoja epäilyjä oli, mitä täällä vihreät ovat esittäneet tämän suhteen. Mutta mitä paremmin tähän asiaan paneutuu, sitä selvemmäksi tulee, että kyllä meidän on tämä hiilivuotokysymys otettava äärimmäisen vakavasti. Noin 6—7 vuotta sitten olin talousvaliokunnassa ja vierailimme Tornion jaloterästehtaalla. Siellä keskustelimme johdon kanssa ja katselimme sitä tuotantoa. Siellä on valtava energian tarve, siis sähköä kuluu hirvittävät määrät. Ja kun tiedetään, että Kiinassa energian hinta hiilen ja muun kautta ja toisaalta työvoiman hinta, raaka-aineiden hinta, kaikki kustannustasot ovat aivan eri tasolla kuin meillä, niin siinä kilpailuasetelmassa ei suomalainen jaloterästehdas tuhansine työpaikkoineen missään tapauksessa pärjää, ellei siitä pidetä huolta hyvin tarkoin. Tästä on tässä kysymys. Hiilivuoto on siis erittäin suuri riski, eivät varmasti yhdeksän muuta EU-maata olisi tätä ottaneet käyttöön elleivät näkisi tätä riskiä. Meillä se on nähdäkseni erityisesti terästeollisuuden kohdalla tärkeä, ehkä kemian- ja osin metsäteollisuudenkin osalta. Energiakustannukset ovat kuitenkin yrityksille sen verran suuri erä vielä tämän tuenkin jälkeen, että kyllä ne yritykset tehostavat energiankäyttöään tästä huolimatta aivan varmasti, saavat jopa siihen lisää mahdollisuuksia tämän tuen kautta. Tätä kautta työpaikat turvataan ja suomalainen teollisuus pärjää siinä kovassa kilpailussa, missä se tänä päivänä on maailmalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+20.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-09-27T21:03:22,2016-09-27T21:05:32,Tarkistettu,1.1 2016_90_274,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mäkelä mainitsi tässä, että VATTin tutkimukset olisivat vanhentuneita. Minä nyt kuitenkin lähtökohtaisesti olisin taipuvainen uskomaan tutkittuun tietoon ennen kuin edustaja Mäkelän kommenttiin siitä, että hän ajattelee näiden olevan vanhentuneita, koska vientiteollisuus on lähettänyt kirjeen, jossa vientiteollisuus toivoo itselleen lisää rahaa. Se nyt varmaan ei ole mitenkään tavatonta, että me saamme monenlaisia kirjeitä, joissa perustellaan hyvinkin järkevin syin se, miksi mikäkin teollisuudenala tai toimija Suomessa rahaa tarvitsee. Kysymys on siitä, onko tämä nyt esitetty malli teollisuuden tukemiseksi järkevä ja vastaako se siihen tarkoitukseen, mihin se on väitetysti tehty. Minä olen sitä mieltä, että se malli ei vaikuta perustellulta ja tämä hiilivuotoriski, joka on mainittu, ei vaikuta uskottavalta. Sen sijaan on aivan todellisia riskejä työpaikkojen säilymiselle Suomessa näilläkin teollisuudenaloilla aivan muista syistä, mutta hiilivuoto tuskin on se syy. Vielä kun puhutaan kirjeistä, joita paperilla saamme, niin kyllä minäkin sain viime viikolla muistaakseni puoltatoista miljoonaa eläkeläistä edustavien järjestöjen kirjeen, jossa esitettiin useita huolestuneita havaintoja esimerkiksi vanhustenhuollon indekseistä. Kysyisin, onko edustaja Mäkelä lukenut nämäkin kirjeet yhtä hyvällä huomiolla kuin vientiteollisuuden terveiset. (Toimi Kankaanniemi: Totta kai!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+20.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-27T21:05:32,2016-09-27T21:07:08,Tarkistettu,1.1 2016_90_275,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp,"Rouva puhemies! Jäin pohtimaan äskeisiä puheenvuoroja. Kun miettii Suomen metsäteollisuuden kehitystä, mitä se on ollut aikojen saatossa, niin siinähän on luotettu siihen devalvaatioon ja siihen mekaaniseen kehittymiseen ja kaikki tämmöinen innovaatio- ja muu toiminta on jäänyt sieltä pois. Sen takia meidän teollisuuden tämänhetkinen menestyminen on ollut siitä kiinni, että on jouduttu kehittämään uusia tuotteita ja uusia tarvikkeita, mitä siellä tuotetaan. Nythän näyttää siltä, että Suomen metsäteollisuudella on uusi nousu ollut käynnissä ja tuotteet käyvät kaupaksi ja investointeja tehdään rajusti, ja siinä mielessä olen jäänyt miettimään, mitenkä näitä rahoja pitäisi sijoittaa. Kun miettii, että samanaikaisesti on leikattu tutkimuksesta, tuotekehityksestä, koulutuksesta ja muista tämmöisistä asioista, millä rakennetaan tämä hyvinvointi ja millä pidetään suomalaisen teollisuuden osaaminen ja taso korkealla, kaikissa niissä yrityksissä, missä minä olen käynyt vierailemassa, luotetaan siihen osaamisen tasoon ja siihen, että suomalainen koulutus tuottaa meille huippuosaajia, joilla on kehityskeinot ja tuotteitten parantamiskeinot hoitaa asioita eteenpäin. Sinänsä minä hyväksyn sen, että teollisuutta tuetaan ja hoidetaan näitä asioita, mutta se, että rahoja on otettu sieltä pois, missä niitä olisi ennen kaikkea tarvittu, minua huolestuttaa tällä hetkellä eniten.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+20.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-09-27T21:07:08,2016-09-27T21:08:40,Tarkistettu,1.1 2016_90_276,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suosittelisin edustaja Parviaiselle nyt ihan huolellisesti niitten kirjeitten, mitä kommentoi, lukemista ennen kuin kommentoi. Kysymys oli nimenomaan siitä, että kirjeessä olivat mukana myös työntekijäjärjestöt. En olisi antanut sille kirjeelle läheskään samaa painoarvoa, jos siellä olisi ollut pelkkiä työnantajajärjestöjä. Silloin tuo argumentti olisi voinut toimia, että ne järjestöt saavat jäsenilleen rahaa ja ovat tyytyväisiä. Mitä rahaa työntekijät tästä saavat? He ovat huolissaan työpaikoistaan. He näkevät, että heidän työpaikkansa voidaan turvata tällä järjestelyllä. Mitä tulee VATTin tai kenen tahansa tahon tutkimuksiin, ne kannattaisi varmaan lähteä esittämään niille yhdeksälle kilpailijamaallemme Euroopan unionissa, jotka näihin samoihin tukiin lähtevät vielä suuremmilla tukisummilla kuin Suomi on aikonut. Uskotteko todella, että meillä on kaikkia näitä maita pätevämmät tutkijat ja tiedemiehet tässä maassa kertomassa nämä tosiasiat meille? Minä valitettavasti en nyt ihan lähtisi esittämään tällaista väitettä, että me kaikkia niitä yhdeksää maata viisaampia olemme jokaisessa suomalaisessa tutkimuslaitoksessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+20.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-09-27T21:08:40,2016-09-27T21:09:44,Tarkistettu,1.1 2016_90_277,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen  esitys  eduskunnalle   laiksi  kansaneläkkeen ja  eräiden  muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 22. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+22.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_90_278,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle   laiksi  kansaneläkkeen ja  eräiden  muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Taas on se aika vuodesta, kun perusturvasta leikataan. Listalla ovat tällä kertaa esimerkiksi työmarkkinatuki, kansaneläke sekä eräät vammaisetuudet. Säästöjen kohdistumista köyhimpiin perusteltiin tässä salissa viimeksi tänään valtiovarainministerin suulla sillä, että rikkailla ei ole tulonsiirtoja leikattavaksi. Tämähän ei ole totta. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan köyhin kymmenes suomalaisista saa tulonsiirroista vain 9,4 prosenttia. Rikkain desiili saa tasan 10, siis pikkuisen köyhiä enemmän. Loput 80,6 prosenttia jakautuvat väliryhmille. Osittain lukuja selittävät ansiosidonnaiset vanhuuseläkkeet, mutta ilman niitäkin on köyhimpien osuus tulonsiirroista vain 13,6 prosenttia ja rikkaimpien 5,6 prosenttia. Ei siis pidä paikkaansa, että tulonsiirrot menisivät pienituloisille ja siksi vain heiltä voidaan leikata. Alemmissa tuloluokissa on enemmän tulonsiirtoja saavia ihmisiä, mutta toisaalta rikkailla könttäsummat ovat suurempia. Siinä, missä keskimääräisen köyhän nostamat veronalaiset sosiaalietuudet jäävät alle 2 000 euroon vuodessa, mätkähtää rikkaan pankkitilille lähes 70 000 euroa. Tulonsiirtojen allokointia hyvätuloisille perustellaan sillä, että ansiosidonnaiset etuudet ovat enemmän omaa rahaa kuin suoraan verorahoitteiset perusturvaetuudet. Eläkkeitä kutsutaan myöhennetyksi palkaksi ja työttömyysturvan ajatellaan määräytyvän työttömyysvakuutusmaksujen mukaan. Siksi niitä ei leikata. Mutta näinhän se ei tarkalleen ottaen mene. Ainoastaan vanhuuseläke on suoraan sidottu siihen, minkä verran järjestelmään on maksanut, ja sekin vain eläkkeen suuruuden, ei sen keston suhteen. Muissa ansiosidonnaisissa etuuksissa tärkein määräytymisperuste on etuutta edeltänyt tulotaso. Niinpä lyhyt korkeapalkkainen työjakso oikeuttaa parempaan sosiaaliturvaan kuin pitkä matalapalkkaura, vaikka jälkimmäinen olisi maksanut vakuutusmaksuja kokonaisuudessaan enemmän. Alkujaan köyhyyttä vastaan luodut järjestelmämme ovat vuosikymmenten kuluessa muuttuneet yhä enemmän elintason turvaajiksi. Vaikka osa ansiosidonnaisista etuuksista kustannetaan nimenomaisilla maksuilla ja juoksutetaan erityisten rahastojen kautta, se tässä salissa usein kuulutettu iso kuva on, että julkinen sektori kanavoi jo valmiiksi hyvätuloisille anteliaamman sosiaaliturvan kuin köyhälle. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että pelkästään perusturvaan nojaava tulonsiirtojärjestelmä ei ole realismia pirstaleisten työmarkkinoiden ja nopeiden tulovaihteluiden maailmassa. Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa tarvitaan muutosturvaksi näissä myrskyissä luovimiseen ainakin, kunnes saamme riittävän perustulon. On kuitenkin epärehellistä väittää, että köyhimmiltä leikataan, kun ei muualla ole, mistä ottaa. Leikata voisi myös kaikkein suurimmista tulonsiirroista esimerkiksi erilaisten kattojen kautta. Se on poliittinen valinta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+22.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-27T21:10:17,2016-09-27T21:14:03,Tarkistettu,1.1 2016_90_279,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle   laiksi  kansaneläkkeen ja  eräiden  muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämäkin lakiesitys heikentää erityisesti heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tilannetta, ja siksi tätä esitystä on mahdotonta hyväksyä. Hallituksen leikkaukset tuntuvat kohdistuvan kaikkein huonompiosaisiin: eläkeläisiin, työttömiin, lapsiperheisiin, pitkäaikaissairaisiin ja pienituloisiin ihmisiin. Ja erityisen huolestuttavaa on se, että nämä monet leikkaukset kohdistuvat samoihin henkilöihin ja aiheuttavat sillä tavalla merkittäviä toimeentulo-ongelmia. Yhteenvetona voidaan sanoa, että hallituksen linja lisää eriarvoisuutta ja ihmisten välisiä tuloeroja, ja tämä lakiesitys on yksi esimerkki siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+22.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-27T21:14:05,2016-09-27T21:14:54,Tarkistettu,1.1 2016_90_280,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle   laiksi  kansaneläkkeen ja  eräiden  muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä salissa ollaan taas poliittisten arvovalintojen äärellä, ja kannan jälleen huolta siitä, että tämäkin leikkaus tai nämäkin leikkaukset kohdistuvat jälleen kaikista pienituloisimpiin kansalaisiimme. Sen takia en voikaan hyväksyä tätä leikkausta. Kelan tutkimusten mukaan tämä lisää tuloerojen epätasa-arvoisuutta ja etenkin köyhyysaste tämänkin päätöksen johdosta lisääntyy ja varsinkin eläkeläisköyhyys kasvaa huomattavasti. Kuten on tuotu esille, niin pienituloisten ostovoima laskee ja esimerkiksi takuueläkettä leikataan, ja haluaisinkin nostaa näitten leikkausten kokonaisvaikutukset eri väestöryhmiin, kun huomioidaan erilaisten asiakasmaksujen, lääkekorvausten, Kela-matkojen ja muiden maksujen ja tulojen leikkausten yhteisvaikutukset eri väestöryhmiin. Väitän, että nämä monelta osin kohdistuvat nimenomaan iäkkäisiin, hyvin pienituloisiin eläkeläisiin, ja siinäkin kohtaa perään meiltä kansanedustajilta vastuuta, että onko tämä vastuullista politiikkaa tässä ajassa. Ehkä usein mekin joudumme kansalaisille vastaamaan näihin kysymyksiin, niin en kyllä osaa vastata enää näille ihmisille, mistä heidän pitäisi tinkiä omasta toimeentulostaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+22.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-09-27T21:14:55,2016-09-27T21:16:37,Tarkistettu,1.1 2016_90_281,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys  eduskunnalle   laiksi  kansaneläkkeen ja  eräiden  muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On helppo jatkaa näitä kahta edellistä puheenvuoroa tai oikeastaan kaikkia kolmea. Tämä hallituksen esitys edelleen heikentää nimenomaan kaikkein pienituloisimpien ihmisten toimeentuloa ja elämänlaatua. Tämä tulee leikkaamaan työttömyyspäivärahoja, lapsilisää, vammaistukia, takuueläkettä, kansaneläkettä elikkä niiltä ihmisiltä, jotka elävät hyvin pitkälle sosiaaliturvan varassa. Sitä kautta valitettavasti se yksi iso kuva, joka on hallituksella, on eriarvoisuuden lisääminen, ja tämä esitys tulee sitä entisestään lisäämään. Aivan kuten edellisissäkin puheenvuoroissa täällä on todettu, niin vuosi toisensa jälkeen tämä kohdistuu aina samoihin ihmisiin ja samoihin perheisiin: puhutaan sitten vaikka eläkkeensaajista, niin leikataan eläkkeen tasosta, sitten jos perheessä sairastetaan, niin sairaskuluja lisätään ja asiakasmaksuja korotetaan. Ja sitä kautta nämä kaikki säästöt, jotka hallitus tekee, kumuloituvat samoille ihmisille vuosi toisensa jälkeen. Olisin tästä syystä myös itsekin peräänkuuluttanut sitä, että ennen kuin näitä säästöjä lähdettäisiin tekemään ja tuomaan eduskunnalle, meillä pitäisi olla yhtenäinen selvitys siitä, mikä on näiden leikkausten ja säästöjen kokonaisvaikutus ja miten se vaikuttaa eri väestöryhmiin. Minun mielestäni tämäntyyppinen lainsäädäntövalmistelu, joka tällä hetkellä hallitukseltakin tulee, on jollakin tavalla myös eduskuntaa halveeraavaa, koska meidän pitää hakea nämä tiedot ja selvitykset ja vaikutusten arvioinnit muualta, koska niitä ei eduskunnalle automaattisesti ja luonnollisesti tuoda.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+22.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T21:16:37,2016-09-27T21:18:37,Tarkistettu,1.1 2016_90_282,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys  eduskunnalle   laiksi  kansaneläkkeen ja  eräiden  muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On helppo yhtyä näihin edellisiin puheenvuoroihin siitä, että tämä esitys on kyllä todella häpeällinen. Tässä leikataan niiltä kaikkein pienituloisimmilta, taas kerran. Ja kun me tiedämme, että nämä samat ihmiset ovat niitä, jotka esimerkiksi sairastavat eniten, niin hallituksen muut leikkaukset, vaikka näihin sairauskorvauksiin, ja lääkekorvauksen katon nostaminen tulevat kohdentumaan näihin samoihin ihmisiin. Vaihtoehtojahan on. Ei ole pakko leikata tästä. Jos halutaan leikata tulonsiirrosta, niin, aivan kuten edustaja Kontula sanoi, ne voidaan kohdistaa hyvätuloisimpiin, ei näihin kaikista heikoimmassa asemassa oleviin. Ei ole ihme, ettei tässä salissa näy tällä hetkellä yhtään hallituspuolueiden edustajaa puolustamassa tätä esitystä. Heitäkin varmasti hävettää se, miten voidaan mennä taas kaikkein vähäosaisimpien kukkarolle. Perussuomalaisetkin, joita vielä edellisen pykälän kohdalla tässä salissa oli, totesivat, että tässä kohtaa on varmasti parempi lähteä ulos, koska eihän tällaista päätöstä voi häpeämättä tehdä. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Kaikki hävis!) Ihmettelen kyllä syvästi tätä hallituksen esitystä, ja ne 30 miljoonaa, mitä hallitus on luvannut kaikille pienituloisimmille kohdentaa, eivät riitä kyllä alkuunkaan edes näiden indeksikorotusten perumiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+22.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-27T21:18:37,2016-09-27T21:20:15,Tarkistettu,1.1 2016_90_283,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 24. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+24.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_90_284,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsilisät luotiin aikanaan tulonsiirroksi lapsettomilta, työssä käyviltä henkilöiltä, jotka maksavat veroja, lapsiperheille. Tätä siirtoa on pidetty tärkeänä ja legitimoitu meidän järjestelmässä muun muassa sillä, että meillä myös eläketurva on julkisen sektorin varassa. Minä olen valmis maksamaan veroissani jonkun toisen ihmisen lasten elinkustannuksia, koska minä tiedän, että jonakin päivänä tuon toisen henkilöt lapset maksavat minun eläkkeeni ja vanhuudenhoivani. Näin tämä meidän järjestelmä pyörii. Me tiedämme myös, että tällä hetkellä Suomi on erittäin huolissaan alhaisesta syntyvyydestä, me tarvitsemme tänne lapsia joko muualta taikka sitten omasta toimesta, ja me tiedämme, että lapsiperheiden taloudellinen ahdinko vaikuttaa suoraan sekä perhekokoon että myös ylipäätään ensisynnytyksen ajankohtaan tai ikään ja halukkuuteen perustaa perhettä. Minun mielestäni Suomella ei tässä tilanteessa ole varaa leikata lapsilisää miltään tuloluokalta, kaikkein vähiten tietenkin niiltä kaikkein köyhimmiltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+24.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-27T21:21:14,2016-09-27T21:22:50,Tarkistettu,1.1 2016_90_285,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, että hyvin kuvaavaa tässä on, että kun siirrytään muun muassa tähän teemaan, niin täällä ei ole yhtään ainutta hallituspuolueen jäsentä salissa tällä hetkellä vaan täällä on pelkästään opposition edustajia. Arvoisa puhemies! Lapsilisä on ollut pyhä asia keskustapuolueelle, ja muistan viime kaudelta sen, kun keskusta erittäin voimakkaasti kritisoi hallitusta siitä, kun lapsilisiä leikattiin, ja sitten tässä yhteydessä sosialidemokraattien johdolla kuitenkin rakennettiin verotusjärjestelmä, joka kompensoi tätä lapsilisäleikkausta nimenomaan pienituloisille lapsiperheille, ja sitä kautta ne leikkaukset pystyttiin sitten kohdentamaan oikeudenmukaisesti, että pienituloisimmilta lapsiperheiltä tätä lapsilisäleikkauksen nettotuloa ei sitten hävinnyt. Mutta nyt kun tätä hallituksen esitystä lukee, niin täällä ihan selkeästi todetaan, että lapsilisän alentamisen ennakoidaan lisäävän toimeentulotukimenoja tulevaisuudessa. Toimeentulotukiriippuvuuden kasvu kuitenkin on yksi suuri pienituloisten lapsiperheiden työllistymistä vaikeuttava tilanne, koska toimeentulotuki leikkautuu pois lisätulojen kasvaessa. Pidemmällä aikavälillä hintojen noustessa ehdotettu lapsilisän tason alentaminen, yhdessä vuoden 2016 alusta voimaan tulleen lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistamisen kanssa, pienentää myös lapsilisiä ja perheiden ostovoimaa. THL on myös arvioinut, että tulonsiirrot, kuten lapsilisä, vanhempainpäiväraha, kotihoidon tuki, ovat jääneet ostovoimaltaan jälkeen yleisestä hintojen ja ansiotulojen noususta, jos kukaan perheessä ei käy töissä. Mitä vähäisempiä ovat perheen muut tulot, sitä enemmän painottuu tulonsiirtojen merkitys perheen taloudelle. Tästä syystä muun muassa lapsilisällä on suuri merkitys perheissä, ja tästä syystä myös köyhyysriski lisääntyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+24.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T21:22:50,2016-09-27T21:25:09,Tarkistettu,1.1 2016_90_286,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jaan myös edustaja Kiljusen harmistuksen siitä, ettei yhtään hallituspuolueiden edustajaa ole mukana tässä keskustelussa. Tämä lapsilisän säästöpäätös on lyhytnäköinen ensinnäkin siksi, että se lisää lapsiperheiden köyhyyttä, joka jo tällä hetkellä on hyvin iso ongelma Suomessa. Tämän leikkauksen vaikutus lapsiperheiden köyhyyteen ja toimeentulotukiriippuvuuteen on selvä, ja kiinnittäisin huomiota siihen, että puolet näistä köyhyysrajan alittavista perheistä ei käy tällä hetkellä ansiotyössä, joten nämä perheet ovat erityisen alttiita tämänkaltaisille tulonsiirroille ja varsinkin niiden muutoksille ja etenkin heikennyksille. Kun me tiedämme köyhyyden periytymisestä ja ylipäätänsä perheen pienituloisuuden merkityksestä lasten lähtökohtiin rakentaa hyvää elämää ja niihin epätoivottuihin haasteisiin tai ongelmiin, esimerkiksi syrjäytymiseen ja elämänhallintaan, joihin on osoitettu köyhyydellä olevan vaikutusta, niin pidän tätä leikkausta äärettömän huolestuttavana ja lyhytnäköisenä jo, ja etenkin, näiden lapsiperheiden köyhtymisen näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+24.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-09-27T21:25:10,2016-09-27T21:26:47,Tarkistettu,1.1 2016_90_287,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsilisiä on siis tarkoitus leikata niin, että saavutetaan kehyspäätöksen mukainen 11,7 miljoonan euron suuruinen säästö valtion menoihin. Vaikka lapsilisien leikkaus on euromäärältään pieni, niin sen vaikutus esimerkiksi ostovoiman heikkenemiseen kasvaa, koska hallitus on päättänyt poistaa myöskin lapsilisien indeksisidonnaisuuden. Hallitus on itsekin todennut, että lapsilisien alentaminen lisää toimeentulotukimenoja tulevaisuudessa ja se lisää myös toimeentulotukiriippuvuutta. Olemme nyt toistamassa 1990-luvun laman virheitä. Silloin leikattiin lapsiperheiden toimeentulosta, ja esimerkiksi THL:n tutkimus osoittaa, että jos vanhemmat olivat saaneet pitkään toimeentulotukea, niin lapsilla lisääntyivät vähäinen koulutus, mielenterveysongelmat, huostaanotot ja pienimuotoinen rikollisuus. Tämä meidän olisi pitänyt oppia edellisestä lamasta. Samoin lisääntyy myös toimeentulo-ongelmien kokeminen aikuisiässä. Eli lapsuuden olosuhteilla on huomattava vaikutus myöhempään hyvinvointiin. En voi olla ihmettelemättä, miksi hallitus ei edelleenkään ole tehnyt lapsiperheisiin kohdistuvien säästöpäätösten kokonaisvaikutusten arviointia. Pelkään pahoin, että nämä säästöpäätökset tulevat yhteiskunnalle pidemmällä aikavälillä todella kalliiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+24.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-27T21:26:47,2016-09-27T21:28:29,Tarkistettu,1.1 2016_90_288,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olisin itsekin perännyt nimenomaan sitä, mistä sosialidemokraatit ovat puhuneet koko tämän ajan, elikkä näitten lapsiperheisiin kohdistuvien päätösten kokonaisvaltaista arviointia. Olisimme toivoneet sitä, että ennen kuin tällaisia esityksiä yleensä tuodaan eduskuntaan, niin kokonaisarviointi olisi tehty ja sitä kautta oltaisiin saatu parempaa tietoa myös näitten päätöksien perustaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+24.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T21:28:30,2016-09-27T21:29:02,Tarkistettu,1.1 2016_90_289,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 25. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+25.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_90_290,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on vähän oikeastaan jatkoa viime syksyn lainsäädäntöesitykseen, että eläkkeensaajan asumistukeen liittyvien lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksien ja näiden keskimääräisten asumismenojen ja enimmäisasumismenojen jäädyttämistä jatketaan sitten myös eteenpäin. Emme voi hyväksyä, että eläkkeensaajan asumistukea tullaan näiltä osin leikkaamaan, varsinkin kun me tiedämme, että eläkeläisiin kohdistuu myös muita leikkauksia, kuten edellä keskustelussa olleet kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet ja lääkekorvausten tason lasku, matkakorvausten omavastuiden nostaminen ja tämä asiakasmaksujen 30 prosentin nousu ja niin edelleen. Elikkä tässä voi todeta sen, että eläkkeensaajiin ja sairaisiin ikääntyneihin ihmisiin kumuloituvat kaikki leikkaukset jälleen. Senkin takia olisimme ehdottomasti toivoneet, että tästäkin oltaisiin voitu tehdä vaikutusarviointi, jonka pohjalta me sitten tietäisimme, mitenkä on eläkkeensaajien kokonaistilanne, ja muun muassa tältäkin osin voitaisiin paremmilla perusteilla päätöksiä tehdä. Emme voi siis hyväksyä esitystä eläkkeensaajan asumistuesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+25.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-09-27T21:29:18,2016-09-27T21:30:50,Tarkistettu,1.1 2016_90_291,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys yhdessä muiden eläkeläisiin kohdistuvien leikkausesitysten kanssa lisää eläkeläisköyhyyttä ja myös syventää sitä. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloon kohdistuvia säästöjä on mahdotonta hyväksyä. Jo nyt meillä on paljon ikäihmisiä, jotka kertovat minulle, että he joutuvat miettimään joka kuukausi, ostavatko kaupasta ruokaa vai apteekista lääkkeitä. Näiden ihmisten määrä jatkaa kasvamistaan näiden päätösten johdosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+25.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-27T21:30:50,2016-09-27T21:31:30,Tarkistettu,1.1 2016_90_292,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itsekin olen samaa mieltä edellä olleiden edustajien kanssa, että tätä leikkausta ei voi hyväksyä, koska se kohdistuu jälleen hyvin pienituloisiin ihmisiin. Ylipäätänsä eläkkeensaajan asumistukea saavat jo ennestään hyvin pienituloiset ja usein kaupungeissa vuokralla asuvat ikääntyneet. Ehkä ongelmallisen tästäkin heikennyksestä tekee se, että eläkeläisköyhyys on todellinen ongelma Suomessa, ja luulen, että täällä ei ole ehkä niin hyväksytty sitä tosiasiaa, että sille ongelmalle pitäisi tehdä jotain, koska jatkuvasti tulee heikennyksiä, jotka ennestään vain heikentävät näiden tiettyjen ihmisten asemaa. Ja kuten edustaja Mäkisalo-Ropponenkin toi esille, niin asiakasmaksujen korotukset, isot ja merkittävät lääkekorvausten heikennykset, Kela-maksujen nostot ja sitten tulojen useissa tapauksissa jopa laskeminen lisäävät tätä eläkeläisköyhyyttä. Itse myös olisin perännyt hallitukselta näiden leikkausten kokonaisvaikutuksia ensinnäkin näihin ikääntyviin ihmisiin, koska luulen, että ne heikentävät hyvin merkittävästi näiden ihmisten asemaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+25.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-09-27T21:31:30,2016-09-27T21:33:05,Tarkistettu,1.1 2016_90_293,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä vasemmistoryhmässäkin on käyty keskustelua näistä asioista ja nähty tämä suoraan sinä hallituksen oikeistolaisena linjana, että köyhiä ruvetaan kyykyttämään. Tässä on yksi pahimpia esimerkkejä, mitenkä se tehdään. Vanhuksilta, joilla muutenkin on jo hankala elämäntilanne, viedään asumistukien myötä lisää rahaa pois ja heidän asemaansa vaikeutetaan. Minä tunnen hirmu paljon ihmisiä, vanhuksia, joiden luona olen käynyt kylässä, ja he kertovat siitä, mitenkä vaikealta tuntuu, kun rahat tuntuvat koko ajan loppuvan ja normaalielämiseen, mihinkään semmoiseen, mitä voisi itselleen jotakin pienempää hommata, eivät rahat riitä. Ollaan koko ajan riippuvaisia siitä, miten toimeentulotuesta tai muualta saadaan rahaa. Tämä ei ole ollenkaan semmoinen ratkaisu, mitä me kannatamme ollenkaan tässä, ja tulemme vastustamaan tätä esitystä, mitä hallitus on pohjannut tähän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+25.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-09-27T21:33:06,2016-09-27T21:34:14,Tarkistettu,1.1 2016_90_294,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Nurminen nosti tässä esiin tärkeän asian elikkä tämän eläkeläisköyhyyden. Minä luulen, että tämä on asia, mitä me emme ole ehkä vielä tarpeeksi hyvin ymmärtäneet. Me olemme ajatelleet usein, että aiempina vuosikymmeninä meillä oli paljonkin pienituloisia eläkeläisiä. Nyt sitten tulevaisuudessa meidän eläkeläiset ovat tulotasoltaan hyvinkin heterogeeninen joukko ja siellä on itse asiassa aika paljon myös hyvin toimeentulevia, mutta samanaikaisesti meillä tulee tulevaisuudessa olemaan äärimmäisen paljon hyvin pienituloisia eläkeläisiä johtuen esimerkiksi siitä, että monen työura on jäänyt hyvin lyhyeksi tai hyvin pirstaloituneeksi eikä eläkettä ole kertynyt. Sen takia olisi äärimmäisen tärkeää, että näistä erilaisista leikkauksista, mitkä nyt kohdistuvat monelta eri suunnalta eläkeläisiin, tehtäisiin semmoinen kokonaisarvio, minkä perusteella pystyttäisiin katsomaan, minkälaisiin eläkeläisiin nämä säästöt kaikkein eniten kohdentuvat. Sen tietysti pystyy nyt tälleen arvioimaankin vähän vain perustuen näihinkin esityksiin, mitä tänään on ollut, että kyllähän ne kohdistuvat niihin kaikkein pienituloisimpiin. Meillä tulee olemaan lisääntynyt joukko köyhyysrajan alapuolella eläviä eläkeläisiä, ja tämä on kyllä asia, mistä meidän kaikkien olisi syytä huolestua ja todellakin tehdä sellaista eläkeläispolitiikkaa, mikä kohdistuu ennen kaikkea kaikkein pienituloisimpiin, ja huolehtia siitä, että jokaisella eläkeläisellä on mahdollisuus elää ihmisarvoista vanhuutta ja tulot riittävät siihen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+25.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-27T21:34:15,2016-09-27T21:36:09,Tarkistettu,1.1 2016_90_295,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta  annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 26. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+26.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_90_296,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta  annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Pohdin tätä leikkausta, onko tämän aikuiskoulutustuen enimmäiskeston lyhennys ja perusosan pienentäminen tämän hetken työllisyyskehitys huomioiden järkevää. Vaikka ymmärränkin, että tämä on osa kiky-sopimusta, niin mielestäni meidän olisi hyvä keskustella kuitenkin tämän heikennyksen vaikutuksista. Kiinnittäisin aluksi huomiota etenkin tämän tuen lisääntyneeseen käyttöön. Vuonna 2009 näitä edunsaajia oli noin 4 000 mutta vuonna 2015 peräti 19 000 edunsaajaa. Toisaalta on todettu, että tätä tukea käyttävät etenkin naisvaltaiset alat, etenkin hoiva- ja hoitoala ja sitten opetuspuolen henkilöstö. Tämä tuki on ennen kaikkea tärkeä, koska sillä vastataan näihin jo olemassa oleviin ja tuleviin työelämän muutoksiin ja koulutus myös ehkäisee työttömyyttä hyvin merkittävässä määrin. Eli mielestäni, vaikka tämä on osa kiky-sopimusta, pitäisi kriittisesti tätä leikkausta tarkastella, mahdollisesti se perua, ja ennen kaikkea pitäisi arvioida tämän heikennyksen työllisyys- ja myös sukupuolivaikutukset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+26.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-09-27T21:36:29,2016-09-27T21:38:05,Tarkistettu,1.1 2016_90_297,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta  annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys leikkauksesta, ja ei varmaan tule yllätyksenä, että vasemmistoliitto vastustaa tätäkin leikkausta. Tässä puututaan sekä koulutustuen määrään että pituuteen, joista minä erityisesti olen huolissani tästä pituudesta. Tämä nykyinenkään pituus ei riitä kokonaisen uuden ammattitutkinnon suorittamiseen, eikä sitä ole voinut siihen käyttää. Ne tilanteet, joissa tätä täysimääräistä tukea on käytetty, ovat olleet sellaisia, jolloinka henkilö on halunnut parantaa osaamistaan jollakin erityisellä osaamisalueella, esimerkiksi kehittää it-taitojaan tai suorittaa jonkun 20 opintoviikon johtamiskoulutuksen, tai sitten tilanteita, joissa henkilö on opiskellut pitkään työn ohessa ja ikään kuin haluaa sitten viedä ne opintonsa loppuun tämän tuen turvin siinä kohtaa, kun haluaa keskittyä niihin enemmän. Tämä on ollut erityisesti naisten käyttämä tapa parantaa omaa työmarkkina-asemaansa tilanteessa, jossa me tiedämme, että naisille koulutus on huomattavasti tärkeämpää kuin miehille uralla etenemisen kannalta johtuen meidän epätasa-arvoisista työmarkkinoista. Niinpä myös siinä tehdyt heikennykset kohdistuvat väistämättä erityisesti naisiin. Jos minä saisin yksin päättää, minä rakentaisin semmoisen Suomen, jossa yksikään koulutus ei olisi turha ja yksikään leikkaus ei kohdistuisi koulutukseen. Kun me olemme maassa, joka ei ole hirveän resurssirikas, joka on pääomaköyhä, jonka ainoa suuri aarre on sen omat ihmiset, niin totta kai meidän pitäisi pyrkiä sellaiseen politiikkaan, jossa kaikki koulutus ei ole vain sen yksilön etu vaan meidän ihan kaikkien etu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+26.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-09-27T21:38:06,2016-09-27T21:40:17,Tarkistettu,1.1 2016_90_298,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta  annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä ehdotetaan aikuiskoulutustukeen heikennyksiä, eli tukikauden enimmäiskeston lyheneminen 19 kuukaudesta 15 kuukauteen ja tuen perusosan pienentäminen 15 prosentilla. Aikuiskoulutustuen rahoituspohjaa muutetaan siten, ettei valtio rahoittaisi enää palkansaajan aikuiskoulutustukea vaan tuki rahoitettaisiin kokonaisuudessaan työttömyysvakuutusrahaston toimesta. Valtio rahoittaisi kuitenkin edelleen yrittäjän aikuiskoulutustuen. Tämä lakiesitys on sovittu kiky-neuvotteluissa, ja työmarkkinajärjestöt halusivat tämän sopimukseen mukaan, sillä hallituksen alkuperäinen esitys olisi heikentänyt aikuiskoulutustukea tätä esitystä huomattavasti enemmän. Haluan kuitenkin puheenvuorossani tuoda esille, miten tärkeästä asiasta aikuiskoulutustuessa on kysymys. Tuen käyttöhän on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Vuonna 2009 sitä käytti 4 000 henkilöä mutta vuonna 2015 jo 19 000, eli tuki on työttömyyden ennaltaehkäisyä ja se on hyvä vastaus myös työelämän muutoksiin. Aikuiskoulutusrahasto teki aikuiskoulutustuen vaikuttavuustutkimuksen vuonna 2014. Muutama asia tästä vaikuttavuustutkimuksesta. Aikuiskoulutustukea käyttäneistä 96 prosenttia sanoi, että tuen merkitys oli melko tai erittäin merkittävä tekijä, mikä mahdollisti koulutukseen hakeutumisen. Samaa mieltä oli 93 prosenttia tukea käyttäneiden työnantajista. Noin kaksi kolmasosaa aikuiskoulutustuen saajista käytti etuutta osaamisen uudelleen suuntaamiseen tai kokonaan uuden ammatin hankkimiseen. Etuus oli auttanut sen käyttäjiä työllistymisessä uusiin tehtäviin tai kokonaan uuteen ammattiin. Noin yksi kolmasosa oli edennyt nykyisissä tehtävissään aikuiskoulutustuella kouluttautumisen ansiosta. Aikuiskoulutustuen vaikuttavuustutkimus osoitti, että taloudelliset syyt ovat merkittävin este kouluttautumiselle ja aikuiskoulutustuki mahdollisti taloudellisesti opiskelun monelle sellaiselle henkilölle, jotka muuten eivät olisi voineet lähteä opiskelemaan. Ammatillisen kehittymisen ja ammatinvaihdon mahdollistamisen lisäksi aikuiskoulutustuki paransi työkykyä ja työssäjaksamista. Näin sanoivat siis tähän kyselyyn osallistuneet aikuiskoulutustukea saaneet henkilöt. Siten aikuiskoulutustuki on myös hyvä keino pidentää työuria. Toivon todella, etteivät aikuiskoulutustuen hyödyt katoa tuen heikkenemisen myötä. Lopuksi, arvoisa puhemies: hallituksen esityksessä ei ole lainkaan sukupuolivaikutusten arviointia, ja se on minusta kyllä suuri puute, sillä vaikutukset kohdistuvat enemmän naisiin ja erityisesti sosiaali- ja terveysalan ja opetussektorin henkilöt ovat käyttäneet tätä tukea. Kyllä tässä olisi todellakin paikallaan ollut tehdä myös sukupuolivaikutusten arviointi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+26.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-27T21:40:19,2016-09-27T21:44:00,Tarkistettu,1.1 2016_90_299,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuinrakennusten  ja asuntojen  korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 27. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+27.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_90_300,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuinrakennusten  ja asuntojen  korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston vuonna 2013 tekemän ja edelleen voimassa olevan periaatepäätöksen, Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman, mukaan maassamme tarvitaan miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa vuoteen 2030 mennessä, jos meillä on tavoitteena se, että kotona asuu vähintään 92 prosenttia 75-vuotiaista henkilöistä. Vanhojen kerrostalojen suurimmat haasteet esteettömyyden kannalta liittyvät tämän periaatepäätöksen mukaan hissien puutteeseen tai olemassa olevien hissien pieneen kokoon. Vuonna 2015 näitä korjausavustuslain mukaisia avustuksia oli käytettävissä yhteensä 40 miljoonaa, vuonna 2016 oli 25 miljoonaa, ja nyt sitten ehdotetaan 35:tä miljoonaa, eli trendi on ollut laskeva, joskin nyt tänä vuonna sitten tulisi vähän enemmän kuin viime vuonna. Mutta siitä huolimatta on syytä kysyä, miksi näitä resursseja vähennetään, miksi tähän toimintaan ei anneta enempää määrärahoja, koska tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Jos kerran vanhusten kotona asumista halutaan tukea, niin tämä olisi erittäin hyvä keino siinä. Kaiken lisäksi tällä korjaustoiminnan tukemisella on myöskin ihan huomattavia työllisyysvaikutuksia, joten tähän asiaan olisi kyllä hallituksen kannattanut panostaa enemmän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+27.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-27T21:44:16,2016-09-27T21:46:06,Tarkistettu,1.1 2016_90_301,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 >>>Kertomus K 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 28. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 18/2016 vp. Asian käsittely keskeytettiin perjantaina 16.9.2016 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+28.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_90_302,90/2016,2016-09-27,14.03,21.47,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 29. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Asian käsittely keskeytettiin torstaina 15.9. pidetyssä täysistunnossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2016+29.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_91_1,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_91_2,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää muutoksia lakiin Maahanmuuttovirastosta ja lakiin kansainvälistä suojelua hakevien vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta. Lain muutoksilla valtion vastaanottokeskukset yhdistettäisiin Maahanmuuttovirastoon ensi vuoden alusta alkaen. Valtiolla on kaksi vastaanottokeskusta, toinen Joutsenossa ja toinen Oulussa. Valtion vastaanottokeskukset ovat valtion virastoiksi verrattain pieniä yksiköitä. Ne ovat muodostaneet Maahanmuuttoviraston kanssa yhden kirjanpitoyksikön vuodesta 2012 lähtien. Hallinnon yhdistämisellä katsotaan voitavan saavuttaa pidemmällä aikavälillä kustannussäästöjä. Maahanmuuttoviraston tehtävänä on ylläpitää riittävää määrää vastaanottokeskuksia kansainvälistä suojelua hakeville kulloisiinkin hakijamääriin perustuen. Uusien vastaanottokeskuksien perustaminen tapahtuu valtion määrärahojen puitteissa. Maahanmuuttovirasto ohjaa ja valvoo vastaanottotoimintaa. Maahanmuuttovirasto tarvitsee nykyisen lain mukaan aina valtuutuksen sisäministeriöltä, kun se perustaa tai lakkauttaa vastaanottokeskuksia. Vastaanottokeskusten perustaminen ja lakkauttaminen edellyttää paikallisten olosuhteiden sekä viranomaisten ja järjestöjen tuntemusta. Siihen Maahanmuuttovirastolla on sisäministeriötä paremmat edellytykset. Hallitus katsoo, että sisäministeriön roolista valtuutuksen antajana yksittäisten keskusten perustamisessa ja lakkauttamisessa voidaan luopua. Sisäministeriö vastaa Maahanmuuttoviraston tulosohjauksesta ja seurannasta ja sitä kautta vaikuttaa siihen, että vastaanottotoiminnan voimavarat, tavoitteet, tehokkuus ja laatu ovat tasapainossa ja toiminnassa saadaan kustannustehokkaasti aikaan halutut vaikutukset. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-28T14:02:22,2016-09-28T14:04:19,Tarkistettu,1.1 2016_91_3,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko ansiokkaasti jo esittelikin tätä lakiesitystä, joka todellakin sisältää kaksi merkittävää muutosta. Ensinnäkin sen, että nämä valtion vastaanottokeskukset eli Joutsenon ja Oulun valtion vastaanottokeskukset hallinnollisesti yhdistetään suoraan Maahanmuuttovirastoon. Toinen, mikä on ehkä poliittisesti vieläkin merkittävämpi muutos, on se, että jatkossa Maahanmuuttovirasto saisi päätösvallan muiden — siis myös muiden — vastaanottokeskusten perustamisesta ja lakkauttamisesta ja sisäministeriöllä ei enää tässä olisi sitten roolia. Esiselvityshän tehtiin jo viime vaalikaudella näistä lainmuutoksista, ja vuonna 2014 jo alustavasti hahmoteltiin, että nämä muutokset todellakin olisivat järkeviä ja ne ovat osa luonnollista kehitystä. Valtion vastaanottokeskukset ovat tällä hetkellä vielä valtion virastoja, ja virastoiksi ne ovat todellakin pieniä yksiköitä, ja toisaalta ne tukeutuvat jo hyvin monessa suhteessa Maahanmuuttovirastoon. Esimerkiksi ne muodostavat yhden kirjanpitoyksikön jo vuodesta 2012 lähtien, eli lähinnä valtion vastaanottokeskuksilla on henkilöstöhallintoon liittyvät tehtävät itsenäisesti hoidossa. Jonkin verran voi odottaa myös synergiaetua tämän hallinnollisen yhdistymisen jälkeen, sillä Maahanmuuttovirastollahan on näillä paikkakunnilla myös omat toimipisteet, jolloin henkilöstöä voidaan sitten mahdollisesti myös joustavammin jatkossa käyttää. On toki huomattava, että sekä Joutsenon että Oulun vastaanottokeskuksilla on ihan omat tärkeät erityistehtävät ja ne ovat vastaanottotoiminnan osaamiskeskittymiä. Joutsenon osalta ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän osaaminen sijoittuu sinne, ja sitten Oulun osalta taas alaikäisiä turvapaikanhakijoita koskeva osaaminen, ja nämä osaamisalueet ovat edelleenkin erittäin tärkeitä koko vastaanottotoiminnan palvelutuotannolle. Mielestäni on hyvä, että nyt tässä laissa selkeytetään sisäministeriön ja toisaalta Maahanmuuttoviraston vastuita. Eli sisäministeriö keskittyy ikään kuin siihen strategiseen johtamiseen ja ohjaamiseen vastaanottotoiminnan osalta, ja nyt sitten jatkossa selkeästi tämä operatiivinen vastuu myös vastaanottokeskusten perustamisen tai lakkauttamisen osalta kuuluisi sitten Maahanmuuttovirastolle. Koko vastaanottotoimintahan, niin kuin viime vuonna hyvin näimme, kun tämä turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui, vaatii erinomaista joustavuutta. Täytyy pystyä hyvin joustavasti perustamaan niitä vastaanottokeskuksia ja sitten myös sitä mukaa lakkauttamaan kun tarve vähenee. Pidän hyvänä sitä, että ihan samalla tavalla kuin tähän turvapaikkapäätöksentekoon liittyvät päätökset ovat viranomaispäätöksiä ja ne hoidetaan siellä Maahanmuuttovirastossa, jatkossa myös sitten tämä vastaanottokeskusten perustamista ja lakkauttamista koskeva päätöksenteko tehtäisiin siellä. Tässä nimittäin on se ongelma, että kun nämä päätökset ovat sitten tulleet myös tuonne ministeriön puolelle ja siihen on liittynyt, totta kai, esimerkiksi vahvaa aluepoliittista keskustelua — milloin on vastustettu vastaanottokeskuksen perustamista, milloin taas on vastustettu sen lakkauttamista, ja ministeriössä itsekin otin useampia delegaatioita vastaan, joissa jompaa kumpaa vastustettiin — niin mielestäni se ei ole ensisijaisesti poliittisen päätöksenteon paikka vaan nimenomaan viranomaispäätös, niin kuin tässä lakiesityksessä ehdotetaan. Eli järjestelmä voi tältä osin jopa kehittyä nykyistäkin joustavammaksi. Mutta sitten, arvoisa puhemies, yhden huolen nostan esiin tässä yhteydessä: Vastaanottokeskukset, puhutaanpa nyt sitten valtion tai muista vastaanottokeskuksista, nehän myös tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ympärivuorokautisesti turvapaikanhakijoille, ja tässä viime aikoina on puhuttu erityisesti mielenterveysongelmista, joita turvapaikanhakijoilla on. On puhuttu itsemurhayrityksistä ja myös sitten toteutuneista itsemurhista, ja tämä totta kai tekee aikamoisen paineen myös siellä vastaanottokeskuksissa ja varmasti koko yhteisölle luo tällä hetkellä paineita. Kun ministeri nyt on paikalla, kysyisin: millä tavalla sisäministeriössä on tähän huoleen havahduttu, millä tavalla pystytään turvaamaan myös mielenterveyspalveluiden saaminen, ja miten ministeri näkee, että tällä hetkellä pystytään vastaamaan näissä vastaanottokeskuksissa, joita on aikamoinen määrä vieläkin, tähän tarpeeseen? — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-09-28T14:04:22,2016-09-28T14:10:51,Tarkistettu,1.1 2016_91_4,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse haluaisin nostaa täältä esille ikään kuin pienen asian, niin kuin se tuntuu tällaisessa hallinnollisessa ratkaisussa olevan, mutta joka minun mielestäni on ehkä se kaikkein isoin asia nimenomaan tässä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tulevaisuudessa, ja toivoisin, että valiokunta kiinnittäisi erityistä huomiota tämän asian tarkastelemiseen. Tässä hallituksen esityksessä on hyvin, hyvin kevyesti perusteltu ehkä juuri sitä osaa ja pohdittu niitä ongelmia, vaikka kuitenkin aikaisemmissa lainsäädäntövaiheissa, siis silloin kun se perustettiin, pohdittiin tosi pitkällisesti, missä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tulisi olla. Kansainvälisessä vertailussa, jota tässä hallituksen esityksessä ei ole tämän kohdalla, nimenomaan ongelma viranomaisen läheisyydestä on todellinen, koska ihmiskaupan uhrien hakeutuminen tai ohjautuminen auttamisjärjestelmään edellyttää suurta luottamusta, ja siellä on yleensä perustana ihan perustellustikin luottamuspulaa viranomaisten ja heidän välillään varsinkin ulkomaalaistaustaisten uhrien kohdalla. Siinä mielessä tässä tavallaan mennään nyt vielä vaikeampaan auttamisjärjestelmään. Nyt tuolla Joutsenossa on kuitenkin rakentunut tällaista pitkäaikaista osaamista ja luottamusta, mutta nyt kun se yhdistetään lupahallintoon näin tarkasti, niin on syytä olla vähän huolissaan siitä, miten se vaikuttaa. Muutenkin käytännössä on tapahtunut niin, että Migri on tehnyt erilaisia päätöksiä ihmiskaupan tunnistamisissa kuin mitä auttamisjärjestelmä, jolle viime kaudella nimenomaan haluttiin antaa suurempi rooli ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa, jotta heille tulisi vahvempi asema, ja sitten Migri ei olekaan antanut heille oleskelulupaa. Olemme tästä puhuneet, ja vasta tuli ulos tämä nigerialaisista ihmiskaupan uhreista kertova raportti. Joten ongelma on, että ei tunnisteta. Tällä hetkellä (Puhemies koputtaa) myöskin kansalaisjärjestöt ohjaavat hyvin heikosti auttamisjärjestelmään, ja tähän luottamusasiaan pyydän valiokuntaa kiinnittämään erityistä huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-09-28T14:10:53,2016-09-28T14:13:12,Tarkistettu,1.1 2016_91_5,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan nostaa tässä keskustelussa esille syntymäkotikuntani Kyyjärven vastaanottokeskuksen ja koko kunnan erinomaiset ponnistukset kotouttamisen onnistumiseksi. Kunnassa on 70 turvapaikanhakijaa, joista valtaosa asuu kunnan omistamissa rivitaloasunnoissa — eivät siis kaikki yhdessä paikassa, vaan heillä on kaikilla omat kodit siellä. Jokaisella turvapaikanhakijalla on ystäväperhe Kyyjärvellä. Ystäväperheen kanssa tavataan säännöllisesti, jaetaan arjen askareita, tehdään pieniä remontteja ja niin edelleen. Joukko turvapaikanhakijoita on saanut työharjoittelupaikan paikallisesta betonielementtitehtaasta, ja 20 turvapaikanhakijaa on saamassa oppisopimuspaikan kyseisestä tehtaasta, ja sen jälkeen heille on luvattu vakituinen työpaikka Kyyjärvellä. Kielikoulutus on onnistunutta, lapset ovat valmistavassa opetuksessa. Miksi kerron tämän? Siksi, että en voi ymmärtää, että Migri on nyt lopettamassa tämän erinomaisesti kotouttamisessa onnistuneen kunnan vastaanottokeskuksen. Juuri pienten kuntien ongelmahan on ollut tähän saakka se, että sinne ei ole tahdottu tai he eivät ole olleet innostuneita ottamaan oikeastaan kovinkaan paljon turvapaikanhakijoita, eikä välttämättä tällaisia tuloksia kyllä ole isommissakaan paikoissa saatu. Eli nyt kannattaisi kyllä tämmöisestä kunnasta tehdä tietynlainen pilotti ja ottaa oppia siitä, miten pienikin kunta voi onnistua asioissa, joissa näyttää siltä, että isot eivät mitenkään onnistu. Kyyjärvellä eivät lennä polttopullot, vaan siellä on otettu turvapaikanhakijat täydellisesti yhteisön jäseniksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-09-28T14:13:13,2016-09-28T14:14:57,Tarkistettu,1.1 2016_91_6,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan tuosta edustaja Paloniemen ajatuksesta. Meillä on tosiaan pienillä paikkakunnilla hyvin toimivia vastaanottokeskuksia. Esimerkiksi, kun viime kesänä kävin tuolla Keiteleellä, niin he olivat kovin pahoillaan siitä, että hyvin toimiva vastaanottokeskus, jossa ei ollut minkäänlaisia ongelmia, sieltä lakkautettiin. Kävin Saarijärvellä, ja siellä on erinomaisen hyviä yritystoimintaan liittyviä pilottihankkeita. Jollakin tavalla täytyisi myöskin miettiä sitä, että se keskittäminen ja suuret keskukset eivät välttämättä ole niitten ihmisten tulevaisuuden ja mahdollisen kotouttamisenkaan, siinä vaiheessa jos he saavat positiivisen päätöksen, kannalta parasta mahdollista. Tässä vaiheessa ministeriltä voisi kysyä, joko tieto näistä uusista lakkautettavista keskuksista on olemassa. Onko listaa jo tehty? Sitten olisin halunnut ottaa esille ihmiskaupan uhrien tilanteen, siitähän on tässäkin lakimuutoksessa tai näitten vastaanottokeskusten hallinnoinnissa kysymys. Jutellessani turvapaikanhakijoitten kanssa naisissa on aika paljon niitä, jotka ovat joutuneet tuossa prosessissaan ihmiskauppiaitten kynsiin muun muassa sillä tavoin, että he ovat tulleet ensin EU:n alueelle, hakeneet turvapaikkaa esimerkiksi Italiasta ja siellä joutuneet ihmiskauppiaitten kynsiin, prostituutioon. Kun he ovat paenneet sieltä sitten Suomeen, he ovat Dublin-ta-pauksia, mutta aika monet näistä naisista eivät uskalla kertoa siitä, minkälaiset kohtalot heitä ovat tuolla matkan varrella kohdanneet, koska on se luulo, niin kuin monissa muissa maissa, että henkilö, joka on mukana prostituutiossa, on nimenomaan se syyllinen, vaikka hän tässä tapauksessa on ehdottomasti uhri. Siinä mielessä olisin kysynyt myös tätä ministeriltä: pystytäänkö noissa haastattelutilanteissa varmistamaan, että turvapaikanhakija tietää ja ymmärtää myöskin tämän, että jos hän on ihmiskaupan uhri, niin hän pystyy tästä kertomaan ilman, että häntä uhkaa joku syyte?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-28T14:14:57,2016-09-28T14:17:02,Tarkistettu,1.1 2016_91_7,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp,"Puhemies! Tämä esitys on monessa mielessä mitä kannatettavin ja on myös linjassa hallitusohjelman kanssa siltä osin, mitä tulee sääntelyn ja byrokratian purkamiseen. On hyvä, että Maahanmuuttovirasto päättäisi vastaanottojärjestelykeskusten perustamisesta — se tekee, joka osaa ja hallitsee kokonaisuuden. Ei ole oikea linja ollut se, että vastaanottokeskuksia on syntynyt kuin sieniä sateella ja henkitoreissaan oleva majoitusbisnes on ikään kuin saanut tekohengitystä tästä. Moniin matkailupaikkoihin, jotka ovat jo pari konkurssia tehneet ja vaihtaneet omistajia, onkin tullut vastaanottokeskus, ja sitten on ajateltu, että valtion maksaessa viulut saadaan liiketoimintaa taas kannattavaksi tai kulkemaan edes hitusen matkaa eteenpäin. Erittäin kannatettavaa on myös tämä, että ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annettua lakia muutetaan siten, että päätöksenteko on jatkossakin erillään Maahanmuuttoviraston oleskelulupaa ja kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia koskevasta päätöksenteosta. (Eva Biaudet: Ei se ole muutos!) — Se ei ole muutos, mutta nimenomaan on hyvä, että se on jatkossakin näin, että nämä asiat pidetään erillään. (Eva Biaudet: Sehän ei ole muutos, että pidetään erillään!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-09-28T14:17:02,2016-09-28T14:18:41,Tarkistettu,1.1 2016_91_8,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys tukee kyllä asiallista maahanmuuttotoimintaa Suomessa. Olisin kysynyt ministeriltä sitä, että nyt kun Maahanmuuttovirasto saa tätä päätäntävaltaa perustamisesta ja lakkauttamisesta, niin kysytäänkö siellä sitten alueellisesti millä tavalla mielipiteitä tai kuunnellaanko alueen ihmisiä, kun varmasti mielipiteitäkin on monenlaisia tässä asiassa. Haluaisin nostaa esille myös yksin tulevat pakolaislapset. Pohjoismaiden neuvosto käsitteli juuri eilen tätä asiaa. Olen itse hyvinvointivaliokunnan jäsen, ja tämä asia on ollut yksi meidän prioriteeteistamme valiokunnassa, ja siellä kannetaan suuresti huolta muun muassa siitä, että kadonneita, turvapaikkaa hakevia lapsia on päivä päivältä vain enemmän, heitä katoaa Eurooppaan, Pohjoismaihin, ja en tiedä, ministeri, mutta oletteko saanut tietoonne, mikä on Suomen tilanne? Onko lapsia kadoksissa Suomessa? Tässä mainittiin jo Oulun vastaanottokeskus, jossa on alaikäisten toimintaa, mutta miten nyt tulevaisuudessa tähän entistäkin enemmän panostetaan huomiota? Kyllä kuitenkin lapsista pitää pitää huoli ja taata heidän turvallisuutensa, etteivät he joudu juurikin tämän ihmiskaupan uhreiksi. He ovat hauraita ja siinä mielessä tällaisessa vaarassa, ja kysyisin sitä teiltä. Muuten asia on ihan kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-28T14:18:41,2016-09-28T14:20:12,Tarkistettu,1.1 2016_91_9,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmiskauppaa itsekin tutkineena aihe on hyvin läheinen, ja haluankin korostaa tätä kaikkien eri viranomaistahojen, kansalaisyhteiskunnan, kolmannen sektorin ja ihan tavallisten kansalaistenkin kykyä tunnistaa ihmiskaupan uhreja. Tuntuu, että jo vuosikausia on eri tahoilta sekä täällä Suomessa että muualla saanut kuulla tästä puutteesta liittyen kykyyn tunnistaa uhreja, ja totean vain, että tässä siirtolaiskriisissäkin tämä keskustelu on äärimmäisen tärkeä, ja haluaisin lainata kommodori Olavi Jantusta, jota näimme Italiassa ulkoasiainvaliokunnan matkalla. Hän sanoi, että hän ei pysty sanomaan, kumpi on pahempaa: se, että hukkuu Välimereen, vai se, mitä kaikkea matkan varrella tapahtuu ja mitä kohtaloita näille varsinkin naispuolisille ja lapsille tapahtuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-09-28T14:20:13,2016-09-28T14:21:16,Tarkistettu,1.1 2016_91_10,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Biaudet ja muutamat muut nostivat esiin tämän ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja Joutsenon vastaanottokeskuksen toiminnan siinä, ja sehän on todellakin erittäin tärkeää toimintaa, ja paine siihen on viime aikoina vielä kasvanut, eli asiakasmäärä valitettavasti on siellä lisääntynyt. Kävin itse ihan hiljattain siellä vierailulla ja arvostan kyllä todella sitä toimintaa ja asiantuntemusta ja osaamista, jota siellä on. Mutta toivon nyt, että ministeri vielä tarkentaisi tämän, koska itse ymmärrän niin, että varsinaisesti lainsäädännössä ei tapahdu muutosta ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän suhteen tämän lainmuutoksen myötä, eli meillä tälläkin hetkellä, siis voimassa olevassa laissa, Maahanmuuttovirastolla on velvoite ohjata ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanoa. Ja tämä aivan sama sanamuoto on sitten siirtynyt tähän uuteenkin lakiin, eli siellä lukee myös, että Maahanmuuttoviraston tehtävänä on ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjaus. Meillähän on vielä tämän lisäksi ihan oma erillinen lainsäädäntö, jolla ohjataan toimintaa ihmiskaupan uhrien auttamisessa, ja siinä on sitten ne omat valtuutukset, jotka eivät tämän lainsäädännön myötä ymmärtääkseni millään tavalla muutu, mutta korjatkoon ministeri, jos on tarvetta. Ja sitten vielä toinen asia. Tässä edustaja Paloniemi nosti esimerkiksi tämmöisen Kyyjärven, pienen paikkakunnan, kaltaiset vastaanottokeskukset. Ministeriöhän voi jatkossa nimenomaan tulosohjauksen avulla ohjata toimintaa niin, että priorisoidaan niitä paikkakuntia, (Puhemies koputtaa) joissa on ikään kuin suotuisat olosuhteet myös vastaanottotoimintaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-09-28T14:21:17,2016-09-28T14:23:31,Tarkistettu,1.1 2016_91_11,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen nosti esille, että ihan oikeasti ihmiskaupan uhrien auttamislakia ei muuteta. Mutta meillä on ollut tiettyjä ongelmia sen toteuttamisessa siinä mielessä, että on ollut luottamuspula, että sinne ei ohjata riittävästi uhreja. Siinä on se kysymys, mitä on aikaisemminkin pohdittu, että miten se hoituu, kun tullaan liian lähelle sitä viranomaistoimintaa. Se onnistuu kuitenkin jotenkuten, mutta vieläkin on niin, että esimerkiksi kansalaisjärjestöt eivät ohjaa tällä hetkellä, mikä on suuri ongelma. Lisäksi voi sanoa, että sen lisäksi, että autettavien uhrien asemaa vahvistettiin lainsäädännöllä, todellisuudessa se tulkinta on muuttunut niin, että heitä, joita on tunnistettu ihmiskaupan uhreiksi, on nyt poistettu maasta, vaikka heillä on lapsia ja muita, koska Migri ei ole antanut heille oleskelulupaa. Että siellä on tapahtunut jotain, mitä en oikein ymmärrä ja mikä ei ollut sen lain tarkoitus eikä lainsäätäjien tarkoitus minun ymmärtääkseni. Sitä kannattaa tarkastella valiokunnassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-09-28T14:23:31,2016-09-28T14:24:39,Tarkistettu,1.1 2016_91_12,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä yhdistämishankkeella tietysti tavoitellaan säästöjä ja myös ehkä jonkinlaista sujuvuutta ja erityisesti sitä, että nämä maahanmuuttoasiat tulisivat hallintoviranomaisen peukalon alle, ja tietyllä tavalla tämä poliittinen ohjaus tässä automaattisesti vähenee. Usein, kun yrittää auttaa turvapaikanhakijoita tai ihmiskaupan uhreja, niin saldo on se, että törmää aikamoiseen viranomaismuuriin, ja huoleni tässä on nyt se, että nyt tämä muuri tällä esityksellä kasvaa entisestään. Tämä on tärkeä asia, ja minusta on hyvä, että valiokuntakäsittelyssä huomioidaan se, että tämä kansalaisvaikuttamisen mahdollisuus Migrin toimintaan voisi jollakin tavalla lisääntyä. Lisäksi totean, että tämä esitys tietyllä tavalla myös etäännyttää tätä paikallisen tason tekemistä, kun kaukaa aletaan ohjaamaan sitä, mitä jossakin muualla tapahtuu, ilman että on käsitystä, mikä se todellinen tekemisen taso on. Olen tästä esityksestä kyllä jonkin verran huolissani, ja täällä myös edustajat Biaudet ja Räsänen käyttivät erinomaiset puheenvuorot näistä tähän liittyvistä uhista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-28T14:24:40,2016-09-28T14:26:07,Tarkistettu,1.1 2016_91_13,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Paloniemi ja eräät muut ovat kiinnittäneet huomiota tähän Kyyjärven vastaanottokeskuksen lakkauttamiseen. On aivan ymmärrettävää ja luonnollista, että kun turvapaikanhakijoiden määrä viime vuodesta on selvästi pienentynyt, niin silloin myös vastaanottokeskuspaikkojen tarve vastaavasti pienenee. Haluan kuitenkin sanoa sen, että mielestäni on aivan upeata, miten Kyyjärvi ja kyyjärveläiset ovat ottaneet vastaan sinne sijoitetut turvapaikanhakijat ja miten hienosti nämä turvapaikanhakijat näyttävät sopeutuneen kyyjärveläiseen ja suomalaiseen elämään. Tämä toivottavasti osoittaa kaikille kuntapäättäjille ympäri maan, että myös pienissä kunnissa maahanmuuttajien kotoutuminen onnistuu, ja se toivottavasti näkyy siinä, että näitä kuntapaikkoja tarjotaan riittävästi. Kuten täällä todettiin, moni turvapaikanhakija on Kyyjärvellä päässyt myös työhön tai vähintään työharjoitteluun, ja on käyty esimerkiksi Helsingin Sanomien mielipidesivulla kirjoittelua, jossa yrittäjä, jolla on ollut turvapaikanhakija palveluksessaan, ei voi ymmärtää sitä, että tämä turvapaikanhakija on saanut kielteisen ratkaisun turvapaikkahakemukseensa. No, se on selvää, että silloin, kun haetaan kansainvälistä suojelua, ratkaisut tehdään kansainvälisen suojelun tarpeen valossa eivätkä sellaiset seikat kuin esimerkiksi se, että on ahkera työmies tai työnainen, voi vaikuttaa ratkaisuun. Mutta sinänsähän olisi tietysti voitto sekä turvapaikanhakijalle että Suomelle, jos tällainen ahkera, työpaikan löytänyt ihminen voisi jäädä Suomeen. Ja onkin hyvä, että hallinto- ja oikeuskäytännössä on pidetty mahdollisena, että oleskelulupaa työn perusteella tällaisessa tilanteessa voidaan hakea myös Suomesta käsin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-28T14:26:07,2016-09-28T14:28:17,Tarkistettu,1.1 2016_91_14,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp," Arvoisa puhemies! Jatkan vielä tuota edellistä puheenvuoroani liittyen näihin yksin tuleviin pakolaislapsiin. Mielestäni on hyvin tärkeää, että me kehitämme jatkossakin entistä enemmän parempia — mutta myös varmempia — iänmääritysmenetelmiä, kun lapsia sieltä saapuu, jotta me saamme myös ne todelliset avuntarvitsijat esiin eikä tapahdu tätä väärinkäyttöä, mitä ikävä kyllä joskus aina on, että myös täysi-ikäiset ihmiset sitten pääsevät saapumaan niin sanotusti lapsina. Minä olisin vielä kysynyt teiltä, ministeri: Kun todellakin ollaan paljon keskusteltu tuolla Pohjoismaiden neuvostossa näistä lapsista, heidän kohtaloistaan ja siitä, että lapsia katoaa, niin millä tavalla me täällä Suomessa etsimme, jos lapsi katoaa? Etsitäänkö samalla tavalla kuin muitakin kadonneita henkilöitä, ja millainen tämä tilanne mahdollisesti on? Olisiko tässä jotakin parannettavaa? Jos lapsi katoaa, onko siitä tieto siellä keskuksessa? Tiedämmekö me, keitä kaikkia täällä on? Jokainen ylimääräinen tapaus, mitä tulee... Ja tämä viittaa juuri siihen, että on lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, mistä on paljon puhuttu, ja monet lapset joutuvat juurikin näiden tilanteiden kohteeksi, ja se jos jokin on kamalinta, mitä maailmassa voi tapahtua: ihmiskauppa ja se, että lapsi on se kärsijä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-28T14:28:18,2016-09-28T14:29:41,Tarkistettu,1.1 2016_91_15,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys on hyvä, mutta tässä yhteydessä on syytä kommentoida ylipäätään vastaanottokeskustoimintaa. Olen käynyt useammassa vastaanottokeskuksessa erityisesti täällä Etelä-Suomessa, esimerkiksi Vuosaaressa ja Kirkkonummella, ja täytyy kyllä kiittää Suomen Punaista Ristiä siitä toiminnasta, mitä he ovat vastaanottokeskusten osalta tehneet, koska ilman heidän toimintaansa ei kyllä viimevuotisesta siirtolaiskriisistä oltaisi pystytty selviytymään kuivin jaloin. Kaikissa näissä heidän keskuksissa, missä olen käynyt, toiminta on ollut hyvää ja laadukasta ja sekä asukkaat että työntekijät ovat olleet siihen tyytyväisiä. Pääosa kritiikistä liittyykin yksityisesti hoidettuihin vastaanottokeskuksiin, mutta valitettavasti lukuisista pyynnöistä huolimatta ei edes kansanedustaja ole päässyt tutustumaan tällaisen yksityisen vastaanottokeskuksen toimintaan. Useampaan olen ollut yhteydessä, ja kaikissa eri tavoilla on kieltäydytty tutustumiskäynnistä. Tätä voi pitää omituisena, ja ehkä se kertoo jotain siitä, onko toiminta riittävän hyvällä tasolla vai ei. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä: miten arvioitte muuten vastaanottokeskusten toimintaa, mihin tässä tulevaisuudessa pitäisi linjata? Itse näkisin, että se vaikuttaa ongelmalliselta, että yksityiset tahot ovat erityisesti tässä tilanteessa, kun on paljon pitänyt perustaa vastaanottokeskuksia, niin kuin edustaja Kivelä tässä sanoi, pystyneet rahallisesti hyötymään tilanteesta ja taso välttämättä ei ole ollut sillä tasolla, millä pitäisi olla. Miten tosiaan kommentoitte ministerinä tätä tilannetta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-28T14:29:41,2016-09-28T14:31:14,Tarkistettu,1.1 2016_91_16,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse myös pidän tätä hallituksen esitystä pääpiirteiltään oikean suuntaisena. Pidän hyvänä, että nyt selkeytetään Maahanmuuttoviraston roolia vastaanottokeskusjärjestelmän vetäjänä ja käynnistäjänä ja myös, silloin kun tarvetta ja mahdollisuus on, vastaanottokeskusten lakkauttamisten osalta. Kysyn kuitenkin ministeriltä tästä kuntien kuulemisesta — ei pelkästään kuntien kuulemisesta vaan muun muassa Suomen Punaisen Ristin ja muiden alueen toimijoiden, niin kuin täällä aikaisemminkin on mainittu: uudistetaanko tällä lainsäädännöllä myös sitä prosessia, jolla voitaisiin varmistaa, että niin kotouttamiselle kuin kuntien ja järjestöjen tarjoa-malle avulle vastaanottokeskuksissa olisi mahdollisimman hyvät ja toimivat edellytykset, jotta onnistuttaisiin siinä varsinaisessa tehtävässä eli kotouttamisessa, jos ja kun henkilö saa turvapaikan Suomesta? Valiokunnan käsittelyssä asiaa tullaan kuulemaan lisää ja siinä vaiheessa myös asiaan tullaan palaamaan. Mieluisaa oli huomata taloudellisten vaikutusten osalta, että ensisijainen tavoite hallituksella ei ole tässä asiassa saada säästöjä vaan tehokkaampaa toimintaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-09-28T14:31:15,2016-09-28T14:32:31,Tarkistettu,1.1 2016_91_17,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä nostaisin esille tässä, että kun valmisteluosassa kerrotaan ja luetellaan nämä, keitä tässä on kuultu, niin täältä puuttuvat juuri SPR, Amnesty ja ihmisoikeuskeskukset. Toivon, että kun tämä menee hallintovaliokuntaan, niin siellä sitten pidetään huoli, että myös näitä tahoja kuullaan, koska he ovat todella asiantuntijoita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-09-28T14:32:32,2016-09-28T14:32:56,Tarkistettu,1.1 2016_91_18,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp," Arvoisa puhemies! Inspiroiduin oikeastaan tuosta edustaja Zyskowiczin puheenvuorosta. Hän puhui hyvin viisaasti: meillä Suomessa on aina arvostettu uutteruutta, ja on todella hyvä, jos myöskin virallinen Suomi huomioisi tämän uutteruuden silloin, kun tänne tulee esimerkiksi turvapaikanhakijoita. Nythän tuo perheenyhdistäminen on tehty hyvinkin hankalaksi. Tämä tuloraja, 2 400, on kyllä sen verran korkea, että moni ihan tavallistakin työtä Suomessa tekevä suomalainen ei sellaisiin ansioihin pääse, ja sen vuoksi olisi hyvä, että huomioitaisiin myöskin tuo uutteruuden merkitys. Hyvää tässä on, että nyt Maahanmuuttoviraston roolia selkeytetään, mutta edelleen on hieman auki, millä tavalla meillä näitä alaikäisiä huomioidaan, kun näitä keskuksia perustetaan. Monet heistä juurtuvat hyvinkin nopeasti, saavat sieltä ystäviä. Myöskin paikallinen väestö ottaa heihin paljon kontaktia, on tällaisia kummiperheitä, ja sitten kuitenkin vastaanottokeskuksesta heidät lähetetään jonnekin muualle Suomeen, eli he joutuvat tavallaan tämän kotiutumisen aloittamaan alusta. Tämä voi monelle nuorelle ihmiselle olla semmoinen syrjäytymisen sysäys, ja on hyvin tärkeä asia, että tämäkin tässä kokonaisuudessa huomioitaisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-09-28T14:32:57,2016-09-28T14:34:18,Tarkistettu,1.1 2016_91_19,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on keskusteltu vastaanottokeskusten perustamisesta ja lakkauttamisesta ja siitä, millä tavalla päätöksenteko siitä tulisi tehdä. Itse kyllä omasta kokemuksestani luotan hyvin vahvasti siihen perusteluun, että Maahanmuuttovirastolla on paremmat edellytykset ja parhaimmat edellytykset näitä päätöksiä tehdä, koska se tuntee parhaiten kuitenkin myös ne paikalliset olosuhteet ja viranomaisten ja järjestöjen toiminnan. Mutta ministeriöllä säilyy edelleen se Maahanmuuttoviraston tulosohjauksen rooli, jossa näitä yleisiä linjauksia, yleisiä periaatteita sitten vastaanottokeskusten perustamisesta voidaan tehdä. Mutta näen kyllä ongelmallisena sen, että esimerkiksi vastaanottokeskuksen perustamiseen saattaa liittyä aika paljon sellaista poliittista painetta, että sitä vastustetaan jollakin paikkakunnalla, tai sitten sen lakkauttamista vastustetaan, ja ei ole hyvä, jos tämä päätös liikaa politisoituu. Mielestäni on parempi, että viranomainen sen päätöksen parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta tekee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-09-28T14:34:19,2016-09-28T14:35:49,Tarkistettu,1.1 2016_91_20,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pyysin vielä toisen puheenvuoron, kun edellisessä tuo aika tahtoi loppua kesken. — Julkisuudessa on käyty monesti juuri yrittä-jien virittämää keskustelua siitä, että he eivät voi ymmärtää, että heidän työhön tai työharjoitteluun ottamansa ahkera, tarmokas, hyvin työyhteisöön sopeutuva turvapaikanhakija ei sitten saakaan myönteistä päätöstä hakemuksensa perusteella. Tässä tilanteessa on silloin käsillä tietynlainen, voisiko sanoa, väärinkäsitys. Eli kun henkilö hakee Suomesta kansainvälistä suojelua, turvapaikkaa, on selvä, että silloin hänen osaltaan ratkaisu on tehtävä nimenomaan kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella ja tässä valossa katsotaan, onko henkilö oikeutettu turvapaikkaan tai toissijaiseen suojeluun. Onneksi kuitenkin oikeuskäytäntö ja hallintokäytäntö on saamieni selvitysten mukaan sellainen, että vaikka pääsääntöisesti lupaa työn perusteella saada oleskella Suomessa tulee hakea lähtömaasta, niin tällaisissa edellä kuvatuissa tilanteissa, joissa henkilöllä on Suomessa työpaikka ja työnantaja ja joissa ei ole kyse mistään väärinkäytösepäilystä, mitä turvapaikkajärjestelmäämme tulee, tällaiselle henkilölle voidaan hallinto- ja oikeuskäytännössä myöntää oleskelulupa Suomeen työnteon perusteella, vaikka tuo lupa onkin haettu Suomesta käsin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-28T14:35:50,2016-09-28T14:37:46,Tarkistettu,1.1 2016_91_21,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy vielä todeta tuohon edustaja Räsäsen puheenvuoroon, että toki arvostan Maahanmuuttovirastoa, mutta ihan itse nyt tiedän, että kun olen ollut Maahanmuuttovirastoon tässä Kyyjärvi-asiassa jo aika päivää sitten yhteydessä — enkä minä nyt katso, että se politisoituu, jos on kiinnostunut siitä, että tämmöinen hyvä pilottikunta saisi elää niitten turvapaikanhakijoittensa kanssa — niin minulle vastattiin kyllä Maahanmuuttovirastosta, että he eivät tunne paikallisia olosuhteita. Kyllä he tekevät aika kategorisin perustein myös näitä päätöksiä. He eivät nimenomaan tunne, koska heillä on kiire siellä, minä ymmärrän sen, ja paine on kova. Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa, Päivi. (Ben Zyskowicz: Edustaja Päivi, pitää sanoa edustaja Päivi!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-09-28T14:37:47,2016-09-28T14:38:29,Tarkistettu,1.1 2016_91_22,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp,"Nyt ministeri Risikon vuoro, 3 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_91_23,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia oikein hyvistä kysymyksistä. Nyt minä vain kuuntelen sitä, että onhan varmasti nyt ymmärretty, mitä tässä haetaan. Tässähän nimenomaan selkeytetään tätä Maahanmuuttoviraston toimintaa suhteessa ministeriöön, ja mielestäni on erittäin hyvä, että Maahanmuuttovirasto saa nyt tämän mandaatin tarkemmin näitä asioita selvittää. Vastaanottokeskusten perustaminen ja lakkauttaminen edellyttää aina paikallisten olosuhteiden, sekä viranomaisten että järjestöjen tuntemusta ja yhteistyöverkostoja, ja kyllä väitän, että siihen Maahanmuuttovirastolla on sisäministeriötä paremmat edellytykset, ja siitä syystä minä näen, että on tärkeää, että on siellä hallinnassa tämä asia. Kuitenkin tässä säilyy ministeriöllä tämä tulosohjausseuranta ja myös eräänlainen voimavarojen, tavoitteiden, tehokkuuden ja laadun tasapainotus ja toiminnassa huomioonotto ja varmistaminen, että näin juuri on. Siinä mielessä minä näen, että tämä on hallinnollinen muutos, joka helpottaa toimintaa ja päätöksentekoa. Sanoisin tästä vastaanottokeskusten toiminnasta, että varmasti on ollut haasteita. Siinä vaiheessa, kun näitä jouduttiin perustamaan nopealla aikataululla, onhan se jo todettukin, ihan kaikki ei mennyt niin kuin olisi hyvä ollut mennä, kun nopeasti jouduttiin tekemään niitä. Niissä sopimuksissa, joita silloin jouduttiin äkillisesti tekemään, kun oli kysymys todella niin, että meillä oli väki tuossa portahilla, siitä syystä meillä on totta kai perkaamista. Nyt on otettu tietysti siitä opiksi ja pohdittu myöskin, mitä seuraavassa vaiheessa, jos tällainen tulisi. Me opimme siitä tosi paljon, ja meillä on ihan niin sanottu sisäinen tarkastus tehnyt tämän ja tehnyt toimenpidesuunnitelman, ja Migri on ottanut kyllä itsekin tästä haltuun tätä asiaa, että me niistä opimme. Varmasti kuntien kuulemista harjoitetaan jatkossakin, ja nyt pitää huomioida, että se on sitten sitä kotoutumisen vaikutusta ja kotoutumisvaihetta, kun on tämä päätös saatu ja hyväksytty tämä oleskelu ja saatu turvapaikka, ja sitten tietysti tämä kotouttamislainsäädännön mukainen toiminta lähtee liikkeelle, ja se on sitten tuolla TEMin puolella. Sitten alaikäisten huomioinnista kannoitte huolta. Jos me tiedämme, että Suomeen on rekisteröitynyt alaikäinen ja häntä ei löydy mistään, niin totta kai häntä etsitään, mutta valitettavaa on, että me emme tiedä, kuinka paljon tänne on jostakin lähtenyt, koska he eivät välttämättä ole rekisteröityneet. He ovat saattaneet tulla ihmiskauppiaitten mukana tai tällaisten todella laittomien kuljettajien mukana, mikä on todella vakava juttu, mutta me emme valitettavasti niistä pysty tietämään. Sitten tietysti väitän kyllä, että Migrissä löytyy osaamista myös ihmiskaupan uhrien auttamiseen. Meillähän ministeriryhmässä nyt ihan lähiaikoina käsitellään tätä toimenpideohjelmaa, ja me julkaisemme sen, mitä muutoksia mahdollisesti tehdään vielä tähän ihmiskaupan uhrien auttamiseen. (Puhemies koputtaa) Tällä toiminnalla ei varsinaisesti olla siihen puuttumassa, tämä on vain hallinnollinen muutos. Sitten Kyyjärvestä tietysti olisin kehunut lisää, (Puhemies koputtaa) mutta aika loppuu. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-28T14:38:38,2016-09-28T14:41:59,Tarkistettu,1.1 2016_91_24,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_91_25,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä nousi selvästi vuoden 2015 aikana, jolloin syntyi tarve kehittää turvaamistoimia turvapaikkamenettelyn sujuvuuden ja kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamisen täytäntöönpanon turvaamiseksi. Ehdotuksen taustalla on myös edelliseen säilöön ottamista koskevaan hallituksen esitykseen kirjattu valtioneuvoston lausuma. Lausuman mukaan tavoitteena olisi jatkossa kieltää ilman huoltajaa olevien lasten säilöön ottaminen kokonaan. Lausuman johdosta tehty selvitys säilöönoton vaihtoehdoista, joka on siis meidän sisäministeriön julkaisu 35/2014, totesi, että Suomesta puuttuu useissa maissa yleisesti käytössä oleva mahdollisuus asuinpaikkaa koskevan velvoitteen asettamiseen. Selvitys ei ehdottanut kaikkien alaikäisten säilöönoton kieltämistä, sillä säilöönotto on viimesijaisena keinona tarpeellinen osa turvaamistoimien kokonaisuutta eivätkä mitkään vaihtoehdot täysin yllä sen vaikuttavuuteen. Siitä syystä tämä työryhmä ei esittänyt totaalista säilöönoton kieltämistä. Hallitus esittääkin nyt, että ulkomaalaislaissa olevien turvaamistoimien keinovalikoimaan lisätään kaksi uutta turvaamistoimea. Uusilla turvaamistoimilla laajennetaan viranomaisten käytössä olevaa turvaamistoimien valikoimaa ja vähennetään tarvetta säilöön ottamiselle. Ensimmäinen uusista turvaamistoimista koskee kaikkia turvapaikanhakijoita turvapaikkamenettelyn eri vaiheissa, ja se on tämä: Nykyisin turvapaikanhakija voi hakemuksen käsittelyn ajan asua joko vastaanottokeskuksessa tai hankkia itselleen yksityismajoituksen. Nyt ehdotettavalla asumisvelvollisuudella turvapaikanhakija voitaisiin määrätä asumaan nimetyssä vastaanottokeskuksessa. Hakijan olisi ilmoittauduttava vastaanottokeskuksessa 1—4 kertaa päivässä. Asumisvelvollisuuden tavoitteena on varmistaa turvapaikkaprosessin sujuvuus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että turvapaikanhakija olisi näin helpommin saapuvilla hakemuksensa käsittelyä, esimerkiksi turvapaikkapuhuttelua, varten. Asumisvelvollisuuden käytön avulla voitaisiin sujuvoittaa myös kielteisten päätösten saaneiden palauttamista. Asumisvelvollisuuden määrääminen harkittaisiin aina tapauskohtaisesti. Sen tulisi olla välttämätöntä hakemuksen käsittelyn tai maasta poistamisen varmistamiseksi. Velvollisuudesta myös olisi pakottavasta henkilökohtaisesta syystä mahdollisuus tilapäisesti poiketa. Sitten toinen uusista turvaamistoimista koskee ilman huoltajaa olevia alaikäisiä turvapaikanhakijoita, joita ollaan poistamassa maasta. Tässä hallituksen esityksessä ei ehdoteta luovuttavaksi lasten säilöön ottamisesta. Viranomaisten näkökulmasta säilöönotolle on edelleen selkeä tarve erityisesti maasta poistamisen turvaamiseksi. Käytännössä lapsia otetaan Suomessa säilöön erittäin harvoin. Lasten säilöön ottamisen vähentämiseen pyritään kehittämällä vaihtoehtoisia turvaamistoimia. Nyt ehdotettu lapsen asumisvelvollisuus on tarkoitettu lievemmäksi vaihtoehdoksi lapsen säilöön ottamiselle mutta on ankarampi kuin jo olemassa olevat ulkomaalaislain mukaiset turvaamistoimet. Lapsen asumisvelvollisuus voitaisiin määrätä, jos lapsen säilöönoton edellytykset täyttyvät. Velvollisuus voisi koskea vain 15 vuotta täyttänyttä lasta, joka on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen ja maastapoistamispäätöksen. Lapsi voitaisiin määrätä asumaan nimetyssä lapsille tarkoitetussa vastaanottokeskuksessa, pysymään sen alueella ja ilmoittautumaan siellä päivittäin. Lapsen asumisvelvollisuus kestäisi enintään kaksi viikkoa. Aikaa olisi mahdollista jatkaa enintään toisella kahden viikon ajanjaksolla, jos se on välttämätöntä maasta poistamisen turvaamiseksi. Määräämiseen sovellettaisiin säilöön ottamisen päättämisestä ja tuomioistuinkäsittelystä säädettyjä menettelyjä. Lapsi voitaisiin painavista henkilökohtaisista syistä myös vapauttaa tilapäisesti tästä velvollisuudesta. Lapsen asumisvelvollisuus uutena säilöönotolle vaihtoehtoisena turvaamistoimena vaikuttaisi myönteisesti lapsen asemaan ja lapsen edun toteutumiseen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-28T14:42:20,2016-09-28T14:46:50,Tarkistettu,1.1 2016_91_26,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys on todellakin lähtenyt liikkeelle tuosta viime vaalikauden hallituksen esityksen lausumasta, jossa edellytettiin, että sisäministeriö valmistelisi selvityksen vaihtoehdoista ulkomaalaisten säilöönotolle. Todellakin toivon, että tämä säilyy nimenomaan ja tätä käytetään nimenomaan vaihtoehtona säilöönotolle, eli että se kynnys pidetään riittävän korkeana sille, että tämä asumisvelvollisuus säädetään turvapaikanhakijalle. Meillähän turvapaikanhakijalla ei ole mitään yleistä asumisvelvollisuutta, eli hän voi järjestää asumisensa yksityismajoituksessa, vastaanottokeskuksessa ei ole pakko majailla, tai vaikkapa meillä on hyviä esimerkkejä esimerkiksi kansanopistoista, joissa opiskelee turvapaikanhakijoita vastaanottokeskusten ulkopuolella. Mutta pidän kyllä niin alaikäisten kohdalla kuin sitten yleisestikin hyvänä ja inhimillisenä tätä mahdollisuutta, että tällainen erityinen asumisvelvollisuus voidaan säätää silloin kun katsotaan, että se on sopiva vaihtoehto nimenomaan säilöönotolle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-09-28T14:46:51,2016-09-28T14:48:15,Tarkistettu,1.1 2016_91_27,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tarkoitus on muuttaa ulkomaalaislakia siten, että lakiin lisättäisiin säännökset asumisvelvollisuutta ja lapsen asumisvelvollisuutta koskevista uusista turvaamistoimista. Näin turvapaikkaa hakevalle henkilölle voitaisiin määrätä velvollisuus asua tietyssä vokissa ja ilmoittautua siellä läsnä olevaksi 1—4 kertaa päivässä — vai tarkoittaisikohan tämä nyt kuitenkin viikossa? Asumisvelvollisuutta voitaisiin käyttää aikuisen kohdalla keinona maasta poistamisen helpottamiseksi, koska se tarjoaa viranomaisille paremmat tiedot henkilöiden sijainnista. Esityksen tavoitteena on lisäksi vähentää säilöön ottamisen määrää ja edistää turvapaikkahakemusten käsittelyä. Aikuiselle tällainen asumisvelvollisuus voitaisiin määrätä kevyemmin perustein kuin nykylain mahdollistama säilöönotto, ja lasten kohdalla asumisvelvollisuus voitaisiin määrätä ilman huoltajaa olevalle, kansainvälistä suojelua hakeneelle 15 vuotta täyttäneelle lapselle, jonka saama maastapoistamispäätös on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi, vain jos säilöönoton edellytykset täyttyvät. Lapsen pitäisi tällöin pysyä vokin alueella, ja asumisvelvollisuus kestäisi enintään kaksi viikkoa. Tätäkin on mahdollista tietenkin jatkaa enintään toisella kahden viikon ajanjaksolla. Hallituksen esityksen tavoitteena on nimenomaan vähentää näiden tällaisten lasten, jotka tarvitsevat erityisiä turvaamistoimia, säilöönottojen määrää. Näiden turvaamistoimien käytön lähtökohtana on, että aina ensin harkitaan ulkomaalaislaissa säädettyjen säilöön ottamista lievempien turvaamistoimien käyttämistä. Jos näitä turvaamistoimia ei katsota tehokkaiksi, silloin voidaan ulkomaalainen ottaa säilöön. Nyt voimaan tulevan asumisvelvoitteen tarkoitus on se, että säilöönottoon ei tarvitsisi turvautua niin usein, ja erityisesti yksin tulleiden alaikäisten yli 15-vuotiaitten kohdalla tavoitteena on säilöön ottamisen minimointi ja korvaaminen asumisvelvoitteella. Tämä mahdollisuus kyseiseen ryhmään kuuluvien lasten säilöönottoon halutaan kuitenkin säilyttää erityistapauksia varten. Arvoisa puhemies! Haluaisin korostaa, että tällä esityksellä on tavoitteena vähentää kansainvälistä suojelua hakeviin kohdistettavia säilöönottoja ja hyödyntää pehmeämpiä keinoja, ja näin parannamme lasten asemaa. Kuitenkin tätä mahdollisuutta 15 vuotta täyttäneen lapsen säilöön ottamiseen on pidettävä perusteltuna esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi on toistuvasti syyllistynyt rikoksiin Suomessa oleskellessaan ja hänen maasta poistamistaan valmistellaan. Kyse on kuitenkin poikkeuksellisista tilanteista tällä hetkelläkin. On syytä huomata, että vuosina 2011—2012 otettiin säilöön yhteensä 4 ilman huoltajaa olevaa lasta ja vuonna 2013 heitä otettiin säilöön 10 ja vuonna 2014 vain 4. 2015 säilöön otettiin 11 ilman huoltajaa olevaa lasta, ja kuluvana vuonna elokuun loppuun mennessä ei ole otettu yhtään ilman huoltajaa olevaa lasta. Asumisvelvoitteen voimaantulo luultavasti vähentää näitä kuluja, ja näen tämän hallituksen esityksen erittäin tarpeellisena. Itse tein turvapaikkakuulusteluja, kun se kuului vielä poliisin osalle, ja silloinkaan en muista, että koskaan olisi ollut sellaista tilannetta — ehkä hämärästi joitakin yksittäisiä — ettei olisi saapunut kuulusteluihin. Mutta näen, että siinä kaikista olennaisinta on, että jos he saavat sieltä vastaanottokeskuksista jotain rahallista tukea — tai päivärahaa tai miksikä sitä nyt ikinä kutsutaankaan, että heillä on sitten mahdollisuus ostaa niitä hygieniatuotteita ynnä muuta — milloin he sen saavat. Se on se, mikä varmasti pitää ihmiset aina sitten saatavilla, oli se sitten kuulusteluista tai mistä tahansa muusta viranomaistoimenpiteestä kysymys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-09-28T14:48:17,2016-09-28T14:53:20,Tarkistettu,1.1 2016_91_28,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme historiallisessa murroksessa ja osallistumme sellaisiin päätöksiin, jotka vähitellen muodostavat historiaa ja sen ajan tunnukset, joita sitten vanhana ehkä saamme muistella toivottavasti hyvällä omallatunnolla. Tämä hallituksen esitys on siinä mielessä jälleen mielestäni erittäin hankala, että sen lähtökohdat eivät liity yksittäisen henkilön oikeuksien suojaamiseen tai hänen vapautensa suojelemiseen vaan se nimenomaan lähtee yleisestä ilmapiiristä, peloista ja niin edelleen. Siinä mielessä tuntuu siltä, että tässä jotenkin eletään tällaista rinnakkaistodellisuutta, kun on tutustunut siihen, millä tavalla maasta poistamiset todellisuudessa tapahtuvat. Me tiedämme niistä, että mitä paremmin ihminen on valmisteltu, mitä paremmin hän on voinut järjestää asiansa, niin sitä helpommin se sujuu, myöskin se maasta lähteminen. Onkin tärkeätä, että valiokunnassa kuullaan tarkkaan yhdenvertaisuusvaltuutettua, jolla on lainpohjainen velvollisuus valvoa näitä maasta poistamisia. Haluaisin, ettei koskaan enää yhtäkään lasta viedä niin, että hän ei saa sanoa jäähyväisiä koulun luokkakavereilleen ja he ihmettelevät, että mihin hän hävisi, kuoliko hän tai mitä hänelle tapahtui. Toivon, että ei koskaan enää maasta poisteta lasta, alaikäistä lasta, jota pidetään rikollisena mutta josta ehkä myöhemmin huomataan, että hän olikin ihmiskaupan uhri. Jokainen tällainen tilanne on liikaa, ja siinä mielessä nämä ovat vakavia tilanteita. Tähän hallituksen esitykseen ovat antaneet lausuntoja monet ihmisoikeuksia valvovat instituutiot, kuten Punainen Risti, jolla on ihan erityinen mandaatti seurata esimerkiksi säilöön otettujen ihmisten asemaa ja vierailla esimerkiksi vankiloissa ja säilöönotoissa, ja siinä mielessä ajattelen, että heidän lausuntonsa olisi erityisen painava sana tässä lain käsittelyssä, hallituksen esityksen käsittelyssä. He kiinnittävät huomiota juuri näihin perusteisiin, että tässä ei ole lainkaan arvioitu niitä vaikutuksia, miten nämä toimenpiteet vaikuttavat turvapaikanhakijoihin ja ulkomaalaisiin yleensä. He myöskin kiinnittävät toiseksi huomiota siihen, että on hyvä, että haetaan vaihtoehtoja säilöönotoille, mutta tässä hallituksen esityksessä ei ole sisällytetty varsinaisia vaihtoehtoja, vaan on esitetty uusi malli, joka on luonteeltaan lähinnä uusi turvaamistoimi, jota voidaan käyttää jo ennen kuin varsinaisen säilöönoton kriteerit, erityiset edellytykset ovat täyttyneet. Kun kynnys madaltuu, niin se tapahtuu ehkä myöskin helpommin. He kiinnittävät myös huomion siihen, että jos vastaanottokeskuksen henkilökunnalle annetaan velvollisuus valvoa rikosvastuun nojalla tätä asumis- ja ilmoittautumisvelvollisuuden noudattamista, niin he pelkäävät, että heidän työnsä näiden tehtävien hoitamisessa tulee mahdottomaksi, ja epäilevät, voivatko jatkossa hoitaa näitä asioita, koska se rikkoo heidän perustehtäväänsä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-09-28T14:53:23,2016-09-28T14:57:40,Tarkistettu,1.1 2016_91_29,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkossa kansainvälistä suojelua hakevalle ulkomaalaiselle voidaan määrätä velvoite asua määrätyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautua siellä 1—4 kertaa päivässä. Jos se on välttämätöntä maahantulon tai maassa oleskelun selvittämiseksi tai poistumisen varmistamiseksi, asumisvelvoitetta voidaan edellyttää myös tapauskohtaisessa harkinnassa. Velvoitteen tahallisesta noudattamatta jättämisestä voitaisiin tuomita sakkoon. Arvoisa puhemies! Tällä hyvällä esityksellä varaudutaan myös mahdolliseen turvapaikanhakijoiden määrän äkilliseen kasvuun. On hyvin erilaisia ennusteita siitä, mikä on paine Eurooppaa, myös Suomea kohtaan, EU:ta kohtaan, ja siihen on syytä varautua. Hallitus panee pala palalta toimeen yhdessä päätetyn turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman. Aikuiselle tämä asumisvelvoite voidaan määrätä kevyemmin perustein kuin nykylain mahdollistama säilöönotto. Yksin tulleiden alaikäisten eli tässä tapauksessa 15—18-vuotiaiden kohdalla tavoitteena on säilöön ottamisen minimointi ja korvaaminen asumisvelvoitteella. Mahdollinen säilöönotto on perusteltu, kuten edustaja Ruoho totesi, esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi on toistuvasti syyllistynyt rikoksiin Suomessa ollessaan ja hänen maasta poistamistaan valmistellaan. Edustaja Biaudet otti esille, että hallitus ei olisi esityksessään ottanut huomioon turvapaikanhakijoihin kohdistuvaa vaikutusta tässä esityksessä. Itse näkisin kyllä toisin. Niin kuin edustaja Ruoho toi esille, niin vuosina 2011—2012 otettiin säilöön 4 ilman huoltajaa olevaa lasta, 2013 otettiin 10, vuonna 2014 vain 4 ja 2015 otettiin 11, tänä vuonna ei vielä yhtäkään. Nimenomaan tämän asumisvelvollisuuden voimaantulolla ensi tilassa olisi tarkoitus se, että se todennäköisesti vähentäisi säilöönottotarvetta alaikäisten kohdalla. Nämä luvut voisivat mennä jopa nollaan. Joka tapauksessa on kyse poikkeuksellisesta menettelystä. Korostan sitä, että aina on kyse myös tapauskohtaisesta harkinnasta, jossa tämä on viimeinen turvaamismenettely, jos muu ei auta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-28T15:00:05,2016-09-28T15:02:53,Tarkistettu,1.1 2016_91_30,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan, että säädetään säännökset asumisvelvollisuutta ja lapsen asumisvelvollisuutta koskevista uusista turvaamistoimista. Kansainvälistä suojelua hakevalle ulkomaalaiselle voitaisiin määrätä velvollisuus asua nimetyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautua siellä 1—4 kertaa vuorokaudessa, jos se on välttämätöntä maahantulon tai maassa oleskelun edellytysten selvittämiseksi tai maasta poistamisen varmistamiseksi. Lapsen asumisvelvollisuus voitaisiin määrätä säilöönoton edellytysten täyttyessä ilman huoltajaa olevalle kansainvälistä suojelua hakeneelle 15 vuotta täyttäneelle lapselle, jonka saama maastapoistamispäätös on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi. Ilman huoltajaa olevan lapsen säilöön ottaminen on Suomessa poikkeuksellista. Mahdollisuutta 15 vuotta täyttäneen lapsen säilöön ottamiseen on kuitenkin pidetty perusteltuna esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi on toistuvasti syyllistynyt rikoksiin Suomessa oleskellessaan ja hänen maasta poistamistaan valmistellaan. Kuten edellä on todettu, säilöön ottaminen edellyttää aina tapauskohtaista kokonaisharkintaa, jossa kaikkia säilöönottoa lievempiä turvaamistoimia priorisoidaan. Lapsia koskevissa tilanteissa arvioidaan myös, olisiko lapseen kohdistettava lastensuojelullisia toimia ulkomaalaislain mukaisten turvaamistoimien ohella tai sijasta. Säilöönotto ei sellaisenaan kuitenkaan ole aina lapsen edun vastaista, vaan sillä voidaan myös turvata lasta koskevan menettelyn lainmukainen ja hallittu läpivienti. Arvoisa puhemies! Sisäministeriö sai 29 vastausta. Lausunnoissa kannatettiin pääsääntöisesti esityksen tavoitteita. Uudet hallinnolliset turvaamistoimet nähtiin yleisesti tarpeellisina. Useat lausunnonantajat muistuttivat, että säilöönoton vaihtoehtojen on oltava tosiasiallisia ja vaihtoehtoisia turvaamistoimia säilöönotolle. Arvoisa puhemies! Lapsen etu ja ihmiskaupalta suojelu tulee esiin seuraavalla tavalla ja seuraavaa tietä: Perustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Ulkomaalaislain 6 §:n mukaan lasta koskevassa päätöksenteossa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin. Pykälässä säädetään myös lapsen kuulemisesta ja lasta koskevien asioiden käsittelemisestä kiireellisesti. Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 746/2011 mukaan kyseistä lakia sovellettaessa lapsen etuun sekä tämän kehitykseen ja terveyteen liittyviin seikkoihin on aina kiinnitettävä erityistä huomiota. Tämän halusin siksikin tässä vielä puhua, koska edellisessä esityksessä käsiteltiin paljon lapsiin liittyviä asioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-28T15:03:00,2016-09-28T15:06:18,Tarkistettu,1.1 2016_91_31,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia lisäämällä siihen säännökset asumisvelvollisuutta koskevista uusista turvaamistoimista. Kansainvälistä suojelua hakevalle ulkomaalaiselle voitaisiin määrätä velvollisuus asua nimetyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautua siellä yhdestä neljään kertaan vuorokaudessa, jos se on välttämätöntä maahantulon tai maassa oleskelun edellytysten selvittämiseksi tai maasta poistamisen varmistamiseksi. Arvoisa puhemies! Viime päivinä on kohistu yllättävänkin paljon rasismista, mutta huomattavasti vähemmälle on jäänyt pohdinta kansalaisten asiallisesti perustellun maahanmuuttokriittisyyden kasvun syistä. Merkittävin syy maahanmuuttokritiikin lisääntymiseen lienevätkin kansalaisten arkitodellisuudessa kohtaamat epäkohdat. (Eva Biaudet: Mitä sillä on tämän asian kanssa tekemistä?) Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksen mukaan joidenkin kansallisuuksien alttius tehdä rikoksia on moninkertainen suomalaisiin verrattuna. Ero korostuu varsinkin seksuaalirikoksissa, mutta surullinen osoitus kasvaneista riskeistä on myös Otanmäessä tapahtunut suomalaismiehen tappo, (Välihuutoja) josta epäillään kahta turvapaikanhakijaa. (Eva Biaudet: Aika rasistista!) Arvoisa puhemies! Suomi on pidettävä turvallisena maana, eikä tätä Otanmäen tappoa saa missään tapauksessa vähätellä, vaikka sitä onkin käsitelty mediassa suhteellisen vähän. Tämä hallituksen esitys on oikean suuntainen, mutta muitakin toimenpiteitä on kiirehdittävä. Erityisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden hakijoiden maasta poistumista on nopeutettava. Hallitus onkin tuomassa keväällä siihen liittyvän esityksen eduskuntaan. Samassa yhteydessä on syytä tehdä myös lakimuutoksia minimipalveluita tarjoa-vien ja tarkasti vartioitujen palautuskeskusten perustamiseksi hallituksen viime joulukuussa hyväksymän turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti. Tiedustelenkin sisäministeriltä nyt kantaa näihin tuleviin lisätiukennuksiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-09-28T15:06:18,2016-09-28T15:08:24,Tarkistettu,1.1 2016_91_32,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni on rasististen mielipiteiden esittämistä sanoa, että joihinkin kansallisuuksiin liittyy enemmän rikollista toimintaa. Se ei päde, siinä ei ole mitään totta, ei mitään sellaisia globaaleja tutkimuksia, että johonkin kansallisuuteen liittyy enemmän rikollista toimintaa. Se on mielestäni täysin sopimatonta ja rasistista puhetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-09-28T15:08:25,2016-09-28T15:08:50,Tarkistettu,1.1 2016_91_33,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman hämmästelen tai aika paljonkin hämmästelen tätä edustaja Biaudet’n tässä antamaa kannanottoa. Mielestäni tutkimustuloksiin vetoaminen ja niihin viittaaminen ei missään tapauksessa voi olla rasismia. Tässähän aletaan mennä jo sananvapauden ja kansanedustajan perustuslaillisten oikeuksien rajoittamisen puolelle, jos näin tulkitaan. Minä voin kyllä edustaja Biaudet’lle, jos hän välttämättä haluaa, nämä tutkimustulokset toimittaa. Nämä ovat ihan netistä kyllä saatavilla. Kuten totesin, nämä ovat Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tekemiä tutkimuksia, ja sieltä ovat hyvin kyllä katsottavissa nämä eri kansalaisuuksien alttiudet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-09-28T15:08:53,2016-09-28T15:09:43,Tarkistettu,1.1 2016_91_34,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Puhemies! Minusta on tärkeätä puhua myöskin siitä, mitä rasismi on, ja mielestäni myöskin tässä salissa on tärkeätä joskus miettiä, mikä on rasismia ja mikä on syrjintää, mikä on ennakkoluuloja. Jos sanotaan, että tiettyihin kansallisuuksiin liittyy enemmän rikollisuutta, niin mielestäni se on rasismia. Eri asia on, jos Suomessa on erilaisia lukuja, mitä eri kansallisuudet ovat tehneet, mutta ei liity tiettyihin kansallisuuksiin, että joku tekee enemmän rikoksia. Sellaista ei voi yleistää, ja sellaista tutkimustietoa ei ole. Mielestäni se on enemmän rasistiseen mielipiteeseen pohjautuvaa kuin muuta. Tämä olisi minun mielestäni mielenkiintoista kuulla: mikä on teidän mielestänne rasismia, ja missä se raja kulkee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-09-28T15:09:43,2016-09-28T15:10:27,Tarkistettu,1.1 2016_91_35,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä on sinänsä merkittävä keskustelu. Tähän määrittelyyn otti kantaa yhteiskuntafilosofiaan erikoistunut tutkijatohtori Heikki A. Kovalainen Etiikka-blogissa. Hän totesi näin, että: ""Jos totean maahanmuuttajien olevan yliedustettuina esimerkiksi raiskaustilastoissa, edes tämä väite ei ole rasismia — jos se vain on totta."" Eli jos tilastollisesti voidaan osoittaa, että joku väestöryhmä tällaiseen syyllistyy enemmän, niin silloin pitää miettiä, mistä ne syyt johtuvat. Ne eivät varmasti johdu siitä, mistä nämä ihmiset tulevat, vaan syyt ovat jossain muualla, mutta tällaisen toteaminen ei ole rasismia. Se olisi rasismia, jos lähtisi sanomaan, että tästä syystä kaikki tämän ryhmän ihmiset ovat jotenkin epäilyksen alla — se olisi. Mutta se, että tämän tilastofaktan kertoo ja sitten miettii, mitä asialle pitäisi tehdä, ei missään tapauksessa voi olla rasismia. Ja aivan niin kuin edustaja Savio tässä sanoi, pitää ottaa totta kai huomioon myös kansanedustajan perustuslaillinen oikeus tuoda esille täällä näkemyksiään sillä mandaatilla, minkä kansa on antanut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-28T15:10:27,2016-09-28T15:11:34,Tarkistettu,1.1 2016_91_36,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kehottaisin edustaja Biaudet’ta olemaan hieman varovaisempi tämän rasistileimakirveen heiluttelussa. Toisaalta mikäpä ei edustaja Biaudet’n mielestä rasismia olisi? Sen olemme saaneet täällä kyllä jo moneen kertaan huomata. Mitä tulee tilastoihin, niin toivoisin, että tässä salissa ei olisi sellaista ajattelua, että jos ideologia ja faktat ovat ristiriidassa keskenään, niin sen huonompi faktoille, vaan lukisimme tilastoja ihan sellaisina kuin ne lukevat. Mutta mitä tulee itse tähän lakiesitykseen, niin sitä pidän kyllä hyvänä. Meidän turvapaikkapolitiikan kokonaisuuden kannalta on aivan keskeistä, että meidän palautuspolitiikka on uskottavaa, että myöskin meidän kielteiset päätökset asiaan kuuluvalla tavalla laitetaan täytäntöön. Ja tästä syystä pidän erittäin tärkeänä, että meillä on myöskin riittävät turvaamistoimenpiteiden mahdollisuudet sellaisissa tilanteissa, joissa joudumme olemaan epävarmoja, toteutetaanko tehdyt päätökset sillä tavalla kuin ne on tarkoitettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-09-28T15:11:34,2016-09-28T15:12:37,Tarkistettu,1.1 2016_91_37,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Ja vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Biaudet.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_91_38,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni on toki juuri ero, tässä puhuttiin hiukan eri tavalla näistä luvuista. On eri sanoa, että tiettyihin kansallisuuksiin liittyy enemmän rikollisuutta, ja sillä haluta perustella, että kaikkiin näihin ryhmiin haluaa tiukempia säännöksiä. Ymmärsin tämän puheen niin. On sitten hiukan eri, kun jos te sitten kaunistelette ja teette siitä vähän hienompaa ja se viesti muuttuu jo vähän toiseksi. Ja on ihan totta, että tilastoista voi kertoa, mutta jos sanoo, että tiettyihin kansallisuuksiin liittyy enemmän rikollisuutta ja sen takia meidän täytyy tehdä tiukempaa lainsäädäntöä, niin mielestäni silloin se pohjautuu rasistiseen näkemykseen ja minun mielestäni siitä on tärkeätä keskustella. Kun me keskustelemme rasismista, niin on hyvä pohtia, mitä se on ja mitä se ei ole. Siinä mielessä kiitän siitä, että saimme mahdollisuuden keskustella tästä asiasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-09-28T15:12:37,2016-09-28T15:13:27,Tarkistettu,1.1 2016_91_39,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,Sitten puhujalistalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_91_40,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palaan vielä edelliseen keskusteluun sen verran, että kansallisuus tuskin on ihmisen rikollisuutta määrittävä ominaisuus. Me hyvin tiedämme, miten suomalaisista kirjoitettiin, kun suomalaiset lähtivät vaikkapa töihin ulkomaille, mutta se on toinen keskustelu, ja siitä varmaan voitte debatoida sitten lisää. Mutta varsinaiseen aiheeseeni. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia lisäämällä siihen säännökset asumisvelvollisuudesta ja lapsen asumisvelvollisuudesta ja näihin liittyvistä turvaamistoimista. Kansainvälistä suojelua hakevalle ulkomaalaiselle siis, kuten sanottua, voitaisiin määrätä velvollisuus asua tietyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautua siellä, jos se on välttämätöntä maahantulon tai maassa oleskelun edellytysten selvittämiseksi tai maasta poistumisen tai maasta poistamisen varmistamiseksi. Lapsen asumisvelvollisuus puolestaan on esityksessä tarkoitettu vaihtoehdoksi lapsen säilöön ottamiselle, ja siihen liittyen noudatettaisiin säilöön ottamista koskevia menettelyjä. Lapsen asumisvelvollisuus kestäisi enintään kaksi kahden viikon jaksoa. Ihmisiä katoaa Euroopan turvapaikkareiteillä. Ihmisiä katoaa myös eri maissa. Ihmisiä katoaa myös turvapaikkaprosessien aikana. Niin sanottujen paperittomien ihmisten määrän kasvu yhteiskunnissa aiheuttaa monia haasteita. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tai alaikäiset lapset ovat erityisen hankalassa asemassa ja alttiina vaaroille ja ongelmille. Toimiva turvapaikkapolitiikka edellyttää myös toimivia välineitä, joiden avulla voidaan varmistaa niin maahantulon tai maassa oleskelun edellytysten riittävä selvittäminen kuin kielteisen päätöksen saaneiden osalta maasta poistaminenkin kansainvälisen oikeuden puitteissa. Asumisvelvoitekin on yhtenä välineenä ymmärrettävä, kunhan se on nimenomaan vaihtoehto säilöönotolle, ei vaihtoehto vastaanotolle. On tärkeää, että vaihtoehtoisten turvaamistoimien osalta kynnys niihin turvautumiseen pidetään korkeana. Myös asumisvelvollisuuden osalta kyseessä on kuitenkin perusoikeuksien rajoittaminen. Siksi on hyvä, että perustuslakivaliokuntakin ottaa asiaan kantaa. Asumisvelvollisuus on luonteeltaan selvästi ilmoittautumisvelvollisuutta vakavampi asia. Asumisvelvollisuuteen pitäisikin turvautua vasta siinä vaiheessa, jos ilmoittautumisvelvollisuutta laiminlyödään. Samalla vastaanottokeskusten työntekijöiden neutraali rooli on taattava ja olisi pidettävä nämä roolit erillään viranomaisrooleista. Ja yksilöllinen harkinta kaikissa päätöksissä olisi taattava jatkossa myös. Säilöönottoon liittyy monia ongelmia. Erityisen arveluttavana pidän alaikäisten säilöönottoa. Siksi on tärkeää, että säilöönotolle on mietitty vaihtoehtoja ja että niitä vaihtoehtoja myös aktiivisesti käytettäisiin suhteessa siihen säilöönottoon. Arvoisa puhemies! Valiokunnassa esitys on nyt käsiteltävä perinpohjaisesti. Myös lapsivaikutukset on arvioitava. Niiden kanssa ei kannata leikkiä. Viesti säilöönoton ongelmista on noussut esiin laajasti, ja, kuten nähtyä, jo edellinen hallitus on ollut asiassa aktiivinen. Siksi vaihtoehtoja säilöönotolle tarvitaan. Niiden vaihtoehtojen on oltava tietenkin käytännöllisiä, mutta toisaalta niiden on oltava myös inhimillisesti kestäviä. Kun lähdemme näistä lähtökohdista liikkeelle, arvaan, että lopputulos on hyväksyttävissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-28T15:13:33,2016-09-28T15:17:20,Tarkistettu,1.1 2016_91_41,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Puhemies! Kyllähän yhteiskunnallisesta keskusteluilmapiiristä tulee niin surulliseksi, mikä liittyy tässä tasavallassa käytävään keskusteluun maahanmuuton ympärillä. Erilaiset ääripäät hallitsevat keskustelua, ja ei millään tavalla pyritäkään sellaiseen dialogiseen keskusteluun, että ymmärrettäisiin toisten näkökantoja ja mielipiteitä, lukkiudutaan niin syvästi mielipiteisiin. Mutta tähän asiaan, hallituksen esitykseen: On huomattava, että tässä keskustelussa oleva pykälä sisältää sanan ""voitaisiin"", eli kyseessä on ennalta ehkäisevä valtuutus sellaisissa rajatapauksissa, joissa pelätään suojelua hakevan olevan vaarassa tulla siepatuksi, karkaavan tai jäävän laittomasti maahan. Alaikäinen lapsi voitaisiin myös tietyssä vastaanottokeskuksessa ilmoittautumisvelvollisuudella ja poistumiskiellolla keskuksen alueelta velvoittaa olemaan näin. Tämä on vaihtoehto lapsen säilöön ottamiselle. Tällainen menettely on mielestäni vähemmän traumaattinen lasta ajatellen. Lapsen asumisvelvollisuus kestäisi enintään kaksi viikkoa, ja hyvä niin. Mutta tässä kun määritetään velvollisuuksia, niin määritetään oikeuksia, ja hyvä niin, mutta määritetään myös sanktioita. Mikäli velvollisuutta rikotaan yleisesti, niin rikkoja voitaisiin tuomita sakkoon. Toisaalta on eri asia, miten sakkosanktio toimii käytännössä. Tähän toivoisin ministeriltä vastausta, miten tämä sakkosanktio käytännössä toimisi, mikäli kyseessä on varaton turvapaikanhakija. Onko se riittävä pelote?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-09-28T15:17:23,2016-09-28T15:19:27,Tarkistettu,1.1 2016_91_42,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen esityksen pääajatus tuntuu ihan perustellulta. Asumisvelvollisuus ja lapsen asumisvelvollisuus toimina olisivat kevyempiä kuin nykyinen säilöönotto tilanteissa, joihinka turvapaikkaprosesseissa aika ajoin joudutaan. Ja näin, säilöönottoa lievempi toimi kun tämä on, erityisesti haluan tässä kohdassa korostaa alaikäisten asemaa: itse pidän edelleenkin hieman kyseenalaisena sitä, että lakiin kumminkin jää myös alaikäisen säilöönotto toimena, mutta toivon edelleenkin, ja toivon entistä pontevampana, että asumisvelvollisuuden ja lapsen asumisvelvollisuuden käyttöönotto sitten näissä tapauksissa yleistyisi ja alaikäisten lasten säilöönotto siirtyisi jo historiaan. Pidän hyvänä myös, että perustuslakivaliokunta antaa tästä asiasta hallintovaliokunnalle lausunnon, koska tietenkin kun kyseessä on myös vapauden rajoittaminen, niin tulee myös tämä laillisuusarviointi perustuslakivaliokunnan käsitellä. Ja hallintovaliokunnassa aikanaan tehdään paljonkin tarkentavia kysymyksiä vielä tähän lakiesitykseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-09-28T15:19:28,2016-09-28T15:20:54,Tarkistettu,1.1 2016_91_43,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja Kari sanoi, tietysti perustuslakivaliokunta lausuntonsa antaa tämän esityksen perustuslainmukaisuudesta, mutta täytyy muistaa, että 15 vuotta täyttänyttä ilman huoltajaa olevaa kansainvälistä suojelua hakevaa lasta ei saa ottaa säilöön ennen kuin häntä koskeva päätös maasta poistamiseksi on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi. Eli ei voida ottaa säilöön turvapaikkamenettelyn kestäessä, vaan vasta, kun hän on saanut jo kielteisen päätöksen ja se on tosiaan tullut sitten täytäntöönpanokelpoiseksi. Lisäksi säilöön otettu lapsi on päästettävä vapaaksi viimeistään 72 tuntia tästä säilöön ottamisesta, ja vain erityisistä syistä häntä ylipäätään voi korkeintaan 72 tuntia säilössä pitää. Eli nämä asiat on tietysti tässä myös syytä muistaa, niin että kyllä puhutaan aika, sanotaanko, rajallisesta menettelystä, ja se on hyvä niin. Mutta tosiaan perustuslakivaliokunta sitten arvioi tämän perustuslainmukaisuuden, aivan niin kuin edustaja Kari totesi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-28T15:20:54,2016-09-28T15:21:58,Tarkistettu,1.1 2016_91_44,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp," Arvoisa puhemies! Itsekin olisin vielä toistanut sen, että tosiaankin tätä mahdollisuutta 15 vuotta täyttäneen lapsen säilöön ottamiseen on pidetty perusteltuna näissä tilanteissa, kun on todettu lapsen syyllistyneen toistuvasti rikoksiin ja hänen maasta poistamistaan valmistellaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-09-28T15:21:59,,Tarkistettu,1.1 2016_91_45,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Haluan vastata edustaja Elolle lähinnä sen, että kun puhutaan lapsen säilöönotosta, alaikäisen lapsen säilöönotosta, niin suosittelen myös edustaja Elolle tutustumista meidän säilöönottoyksiköihin. Säilöönotto toimenpiteenä on huomattavasti vahvempi kuin mikä nyt hallituksen lakiesityksessä on kuvattu asumisvelvollisuuden toimenpiteeksi. 1—4 kertaa ilmoittautumista asumisyksikössä on toimenpiteenä huomattavasti kevyempi vapauden rajoittaminen kuin toimenpide, joka suoritetaan, voiko sanoa, suljettujen ovien takana, jos nyt ei ihan vankilaolosuhteissa mutta tietynlaisessa pidätystilassa. On todella valitettavaa, että kun meille on tullut näitä turvapaikkakeskuksia, muun muassa osakeyhtiöomisteisia turvapaikkakeskuksia, niin sinne ei edustaja Elo ole päässyt tutustumaan, mutta uskon, että esimerkiksi Metsälän vastaanottokeskuksen säilöyksikköön varmasti pääsee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-09-28T15:22:22,2016-09-28T15:23:29,Tarkistettu,1.1 2016_91_46,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on myös syytä huomioida, että 2014 oli hyvä päätös: Joutsenon vastaanottoyksikössä on erityisesti tällaisille alaikäisille oleva yksikkö, jossa otetaan huomioon erityisesti näiden ihmisten tarpeet. Ja tässä täytyy muistaa, että hallituksen esityksen ajatuksena on juuri se, että vähennetään tätä säilöönottotarvetta tällä asumisvelvollisuudella. Eli tämä siinä on minun mielestäni hyvänä tavoitteena, ja uskon, että nämä jo sinänsä pienet luvut, mitä Suomessa tältä osin on ollut, mitkä tulivat aikaisemmin puheenvuoroissa esille, voivat pienetä jopa nollaan, ja se on Suomelle kunniaksi, jos näin käy, ja uskon, että tässä voimme myös opposition kanssa löytää yhteisen sävelen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-09-28T15:23:29,2016-09-28T15:24:12,Tarkistettu,1.1 2016_91_47,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,Ja listalle takaisin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_91_48,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen erityisen iloinen lasten osalta, että tässä mennään lievempään suuntaan, sillä jotenkin tuntuu julmalle se, että lapsia otetaan säilöön. Tämä asumisvelvollisuus on minun ymmärtääkseni myös monien kansalaisjärjestöjen toivomus, vaikka he olisivat varmaan menneet vieläkin pidemmälle, että saadaan tätä lasten tilannetta helpotettua. Sinne jää yhä edelleen se pieni mahdollisuus myöskin säilöönottoon, mutta pääasiassa näen, että se asumisvelvollisuus on se keino — jos tarvitaan. Mutta tässähän täytyy huomata, että niiden samojen kriteerien täytyy täyttyä lasten määräämisessä asumisvelvollisuuteen kuin nykyisessä säilöönotossa. Tämä määräaika elikkä 2 plus 2 viikkoa on ihan ymmärrettävä. Ei missään tapauksessa automaattia, ei aikuisellekaan, ja se on aina arvioitava tilannekohtaisesti. Elikkä joka kerta erillinen arviointi, joka kerta määräaikaisuus, ja sen takia minun mielestäni on hyvä, vaikka tämä aikuisten kohdalla ei mene ihan yhtä lievään versioon kuin lasten kohdalla, että kuitenkin se pääsääntö tästä eteenpäin voi olla se asumisvelvollisuus elikkä ilmoittautuminen yhden tai useamman kerran päivässä sinne paikkaan, mikä on se varsinainen asuinpaikka. Se on kuitenkin ihan eri asia kuin olla säilössä lukittujen ovien takana koko päivä. Jos näin me saamme tämän turvapaikanhakijoiden käsittelyjärjestyksen niin, että heidät saadaan kiinni silloin kun halutaan puhuttaa tai on ammattilaiset, jotka tulevat heitä tapaamaan, tai että siinä kohtaa kun on sitten mahdollisesti maastalähtö, on tiedossa, missä paikassa he ovat olemassa, niin siihen näen tämän olevan hyvä keino.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-09-28T15:24:13,2016-09-28T15:26:06,Tarkistettu,1.1 2016_91_49,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Säilöönoton vähentäminen on sinänsä erittäin kannatettava tavoite. Säilöönotossahan on käytännössä kyse vapaudenriistosta sellaisissa tilanteissa, joissa ihminen ei ole syyllistynyt mihinkään rikokseen. Ylivoimaisesti suurimpaan osaan säilöönottopäätöksistä Suomessakin on joku maasta poistumiseen liittyvä peruste, eli suurin osa ei liity turvapaikanhakijan tekemiin rikoksiin lainkaan. Alaikäisten kohdalla pitäisi mielestäni kokonaan luopua säilöönotosta. Tämä lakiesitys nyt kuitenkin herättää epäilyksiä liittyen juurikin tähän tavoitteeseen vähentää säilöönottoa. Monet ihmisoikeusjärjestöt ovat esittäneet, että korvaavaksi keinoksi säilöönotolle pitäisi ottaa käyttöön ilmoittautumisvelvollisuus, joka siis on huomattavasti kevyempi menetelmä kuin tämä, mitä hallitus nyt esittää. He ovat myöskin pitkään kampanjoineet sen puolesta, että Suomessa kokonaan luovutaan alaikäisten säilöönotosta, joten haluaisin nyt kysyä ministeriltä: miksi tässä yhteydessä ei voitu pohtia sitten näitä keinoja, jos kerran tavoitteena on vain säilöönoton vähentäminen? Se, mikä eniten herättää epäilyksiä tässä, on juurikin se, mikä tässä monissa puheenvuoroissa on todettu, että tämä asumisvelvollisuus voidaan määrätä kevyemmin perustein kuin säilöönotto tällä hetkellä. Eli haluan vielä kysyä ministeriltä myöskin: miten vältytään siltä, että tämä lakimuutos nyt johtaa siihen, että tämmöinen kontrolli ja ihmisten liikkumisen rajoittaminen nyt laajennetaan entistä suurempaan joukkoon?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-28T15:26:07,2016-09-28T15:27:53,Tarkistettu,1.1 2016_91_50,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen käännyttämisen toimeenpano on joskus rankkaa katsottavaa. Muutama vuosi sitten oli tilaisuus seurata tällaista toimeenpanoa lentokenttäbussin ikkunasta, kun olimme lähdössä Unkariin lentokoneella. Bussi jäi siihen odottelemaan, kun paikalle tuli poliisimaija ja siitä oltiin miestä saattamassa sitten poliisivoimin lentokoneeseen ja hän ryhtyi vastustelemaan. Tilanne loppujen lopuksi oli se, että kolme poliisimiestä istui tämän märkään asfalttiin kasvoilleen painetun miehen selässä ja hänet sitten nippusiteillä sidottiin, ja siinä vaiheessa lentokoneen kippari tuli sinne portaille ja ilmaisi, että hän ei ota tuota pakkokäännytettävää koneeseen ollenkaan mukaan, ja meille se oli tietysti hyvä merkki siitä, että voimme turvallisin mielin astua koneeseen. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen lakiesitys on pääosin hyvä ja tärkeä siinä mielessä, että tämä alaikäisten, 15—18-vuotiaiden, säilöönotto tulee nyt jäämään entistäkin vähemmälle osalle, oikeaan suuntaan mennään. Kysyisin ministeriltä: Onko niin, että tämä kynnys ei kuitenkaan alene siinä, että kynnys asumisvelvollisuuteen määräämiseen on yhtä korkea kuin tällä hetkellä säilöön ottamiseen? Täällä oli vähän erilaisia tulkintoja siitä, että aleneeko kynnys nyt sitten, että asumisvelvollisuus määrätään helpommin kuin se säilöönotto. Toinen kysymys liittyy tähän pitenemiseen: Kun säilöönotossahan tämä määräys on kerrallaan kolme päivää ja sitten voidaan määrätä toisen kerran kolme päivää ja tässä asumisvelvollisuudessa voidaan määrätä kaksi viikkoa ja sen päälle toinen kaksi viikkoa, niin harkittiinko, että tämä asumisvelvollisuuden määräaika olisi ollut esimerkiksi viikko, siis huomattavasti lyhyempi kuin nyt tämä kaksi viikkoa? Se on kuitenkin aika suuri määrä päiviä lisää siihen, mitä on tämä kolme päivää tällä hetkellä, vaikka olosuhteet ovatkin huomattavasti helpommat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-09-28T15:27:54,2016-09-28T15:29:47,Tarkistettu,1.1 2016_91_51,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat! On täysin ymmärrettävää, että kun viime vuonna turvapaikanhakijoiden määrä ylitti kaikki aikaisemmat ennätykset ja jouduttiin Suomessa uudenlaisen tilanteen eteen, se on herättänyt Suomessa hyvin monenlaista ja ristiriitaistakin keskustelua. Eräs juonne tässä keskustelussa, lähinnä median palstoilla, on ollut se, että Suomessa ei enää tänä päivänä annettaisi arvoa ja painoa ihmisten perusoikeuksille tai kansainvälisille ihmisoikeuksille. Eräät arvovaltaisetkin henkilöt ovat julkisuudessa lausuneet, että perus- ja ihmisoikeudet eivät enää ole muotia, ja on annettu ymmärtää, että meillä on ulkomaalaisasioihin liittyen säädetty lakeja, jotka ovat ristiriidassa perustuslakimme tuntemien perusoikeuksien tai kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteidemme kanssa. Haluan tämän johdosta sanoa, että jokainen — jokainen — ulkomaalaislain muutos tai ulkomaalaisia koskeva lainmuutos, joka viime vuosien aikana, jo ennen tätä turvapaikkakriisiä ja nyt turvapaikkakriisin aikana, on eduskunnalle annettu, on käsitelty myös eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Ja väite siitä, etteikö hallituksen esityksissä näissä asioissa enää kiinnitettäisi huomiota perus- ja ihmisoikeusnäkökohtiin, on totuuspohjaa vailla. Esimerkkinä mainitsen, että tässä nyt käsittelyssä olevassa esityksessä on sivulta 29 alkaen noin viisi sivua pohdiskelua ja arviointia tämän lakiesityksen suhteesta perustuslakiimme ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiimme. Näin on ollut asianlaita kaikkien ulkomaalaisia koskevien lainmuutosten kohdalla jo useita vuosia. Tämän tietävät hyvin esimerkiksi paikalla olevat perustuslakivaliokunnan jäsenet. Itse muistan esityksen, jolla vastaanottopalvelut lakkautettiin niiltä ulkomaalaisilta, joilla ei enää ollut aihetta saada vastaanottopalveluja. Siinäkin hallituksen esityksessä säätämisjärjestysperustelukohdassa todisteltiin, että vastaanottopalvelujen lakkauttaminen niiltä, joilla ei enää ole oikeutta saada vastaanottopalveluja, ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa, koska tällainen oikeus vastaanottopalveluihin myös niille, joilla ei ole niihin tarvetta, ei ole mikään perustuslaissa turvattu oikeus. Luin sen salissa kahteen kertaan, koska se oli mielestäni niin hölmö todistelu. Tämä vain osoittaa, että nämä asiat on otettu vakavasti ja otetaan vakavasti. Suomessahan on sellainen uniikki järjestelmä, että lakien perustuslainmukaisuuden arvioi jo säätämisvaiheessa eduskunnan perustuslakivaliokunta. Sen lisäksi meillä on perustuslain 106 §:ssä annettu tuomioistuimelle mahdollisuus arvioida lakien perustuslainmukaisuus yksittäistapauksissa. Tuo 106 § kuuluu seuraavasti: ""Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle."" Tätä 106 §:ää on sekä säädettäessä että sen jälkeen vakiintuneesti tulkittu siten, että jos eduskunnan perustuslakivaliokunta on kuitenkin ottanut asiaan kannan, niin silloin laki ei voi olla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa ja silloin tuomioistuin ei sen perustuslakivaliokunnan suorittaman harkinnan jälkeen voi harkita tämän lain perustuslainmukaisuutta. Rouva puhemies! Nyt olemme kuitenkin ilmeisesti törmäämässä uuteen ilmiöön. Yleisradion uutisissa 29. heinäkuuta haastateltiin professori Martin Scheininiä, nimenomaan liittyen näihin ulkomaalaislakien kiristyksiin, ja hän lausui Yleisradion referaatin mukaan seuraavaa: ""Tuomioistuimille ulospääsytie tilanteesta on arvioida tiukennusten perustuslaillisuutta, Scheinin toteaa."" Toinen sitaatti: ""Jos tiukennetut lainkohdat ovat perustuslain vastaisia, tuomioistuimet joutuvat sanomaan ainakin välillisesti, että eduskunta on ylittänyt harkintavaltansa suhteessa perustuslakiin."" Eli vaikka tähän asti kaikki oikeusoppineet — minun käsittääkseni — ovat olleet yksituumaisia siitä, että jos eduskunnan perustuslakivaliokunta on arvioinut ja harkinnut lakiesityksen perustuslainmukaisuuden, tuomioistuin ei voi sitä asiaa uudelleen harkita, niin tässä tilanteessa näköjään Martin Scheinin on tästä täysin vallitsevasta yksituumaisesta suomalaisesta järjestelmästä näköjään eri mieltä. No, totta kai saa olla eri mieltä eri asioista, jos haluaa. Haluan vain esittää kysymyksen: onko jo tultu tilanteeseen, jossa tämän perusoikeusfundamentalistisen koulukunnan juristit kyseenalaistavat eduskunnan perustuslakivaliokunnan auktoriteetin lakien perustuslainmukaisuuden tulkitsijana, jos perustuslakivaliokunta ei aivan kaikissa tulkinnoissaan ole samaa mieltä heidän kanssaan? Rouva puhemies! Muistutan vielä lopuksi professori Scheininin lausunnon johdosta, että jokainen viime vuosien aikana tehty ulkomaalaislain tiukennus tai muu muutos on siis käsitelty eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-28T15:29:47,2016-09-28T15:37:17,Tarkistettu,1.1 2016_91_52,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Zyskowiczia hyvin selventävästä puheenvuorosta asiassa, josta todella on ollut monenlaista kirjoittelua lehdissä, ja nimenomaan tästä näkökulmasta, minkä edustaja nosti täällä esille. Tätä tietoa pitää levittää enemmän siitä yksinkertaisesta syystä, että perustuslain mukaan perustuslakivaliokunnalle kuuluu näiden asioiden tulkinta, ja kun se siellä on tehty, niin se sitoo sen jälkeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-09-28T15:37:19,2016-09-28T15:37:45,Tarkistettu,1.1 2016_91_53,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz varmaan hyvinkin tietää, että ei perus- ja ihmisoikeusarviointia tehdä ainoastaan perustuslakivaliokunnassa vaan kyllähän sitä tehdään myöskin meidän tuomioistuinten toimesta kuten myöskin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Valitettavasti tämä oikeudellinen prosessihan, kun puhutaan näistä ja erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta, on hyvin hidas, eivätkä nämä meidän oikeuslaitoksetkaan ole vielä päässeet arvioimaan oikeudellisesti tätä muuttunutta turvapaikkapoliittista linjaa Suomessa. Nyt on julkisuudessa myöskin ollut paljon puheenvuoroja, joissa todetaan, että Maahanmuuttoviraston päätöksiä ja niiden laillisuutta tullaan kokeilemaan hallinto-oikeudessa eli odotetaan vielä hallinto-oikeuden ratkaisuja, mitä tulee Maahanmuuttoviraston tämänhetkisiin laintulkintoihin. Mielestäni tämä ei ole myöskään hyvän hallintotavan mukaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-28T15:37:46,2016-09-28T15:38:42,Tarkistettu,1.1 2016_91_54,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin on täysin luonnollista ja täysin hyvän hallintotavan mukaista, että Suomessa kuten kaikissa muissa oikeusvaltioissa viranomaisen päätöksestä voi valittaa riippumattomaan tuomioistuimeen. Tämä ei tarkoita eikä tietystikään voi tarkoittaa, että viranomainen tekisi tarkoituksella huonoja tai lainvastaisia päätöksiä ja lähtisi siitä, että korjatkoot sitten tuomioistuimet mahdolliset virheet. Tässä valitusoikeudessa on kyse siitä, että vaikka viranomainen luonnollisesti pyrkii tulkitsemaan lakia parhaan kykynsä ja harkintansa mukaan, niin oikeusturvan kannalta jo Euroopan ihmisoikeussopimus sallii kaikille sopimusvaltioiden kansalaisille oikeuden valittaa hallintoviranomaisen ratkaisusta riippumattomaan tuomioistuimeen eli Suomen turvapaikkajärjestelmässä tänä päivänä Helsingin hallinto-oikeuteen, josta vielä voi tehdä valituslupahakemuksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämä on täysin luonnollista, eli viime kädessä demokratiassa eduskunnan säätämien lakien soveltaminen yksittäistapauksissa kuuluu riippumattomille tuomioistuimille. Mitä sitten tulee perustuslainmukaisuuden harkintaan, edustaja Andersson, meillä on täysin vahvistunut, vakiintunut ja ymmärtääkseni yksimielisesti tai lähes yksimielisesti hyväksytty järjestelmä, jonka mukaan niissä tilanteissa, joissa eduskunnan perustuslakivaliokunta on arvioinut lakien perustuslainmukaisuuden ja eduskunta on sen mukaan sitten toiminut korjaten, tai jos ei ole tarvetta, jättäen korjaamatta, ei tuomioistuin voi enää erikseen arvioida asianomaisen lain perustuslainmukaisuutta. Jos tätä järjestelmää halutaan muuttaa, se on tietysti mahdollista, mutta nykyinen järjestelmä on tämä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-28T15:38:42,2016-09-28T15:40:50,Tarkistettu,1.1 2016_91_55,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ei ole nyt kyse valitusoikeudesta vaan siitä, että tämä Suomen turvapaikkapoliittinen linja myöskin on muuttunut viranomaispäätösten seurauksena ja myöskin muuttuneen laintulkinnan seurauksena eli ei välttämättä edes tässä salissa tehtyjen lakimuutosten kautta, joita sitten on arvioitu myöskin perustuslakivaliokunnassa. Mitä tulee Maahanmuuttoviraston päätöksiin, niin on muun muassa arvioitu, että tämä Maahanmuuttoviraston muuttunut tulkinta eri maiden turvallisuustilanteesta on merkittävästi vaikuttanut Suomen turvapaikkapoliittiseen linjaan, minkä lisäksi Maahanmuuttovirasto myöskin soveltaa tätä sisäisen paon mahdollisuutta, joka on kyllä ollut olemassa ulkomaalaislaissa aikaisemmin mutta jota ei ole käytetty ja sovellettu sellaisessa mittakaavassa kuin mitä nyt tehdään. Tätä linjanmuutosta ei ole arvioitu myöskään perustuslakivaliokunnassa, vaan nyt ilmoitetaan, että tullaan sitten näkemään ja kokeilemaan hallinto-oikeudessa, hyväksyykö oikeuslaitos tätä muuttunutta käytäntöä. Mielestäni tämä ei ole hyvää hallintotapaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-28T15:40:50,2016-09-28T15:42:00,Tarkistettu,1.1 2016_91_56,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp," Arvoisa puhemies! Myös minä haluan kiittää edustaja Zyskowiczia, entistä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaa, tavasta, jolla korostitte perustuslakivaliokunnan asemaa eduskunnan työn kokonaisuudessa. On tärkeätä, että ymmärrämme, mikä perustuslakivaliokunnan tehtävä on lainsäädännön perustuslaillisuuden, perustuslainmukaisuuden, ennakkoarvioinnissa ja -tarkastuksessa. Näin toimitaan. Perustuslaki pitää huolta siitä, että meidän järjestelmämme on vakaa. Se kertoo suomalaisen yhteiskunnan arvoista. Kun perustuslakivaliokunta arvioi lainsäädäntöä perustuslain näkökulmasta, niin se omilla tulkinnoillaan sitten tietysti tulkitsee myös perustuslakia, mutta perustuslakivaliokunnan käytäntö on se, että omia tulkintoja ei kovin nopeasti muuteta vaan katsotaan, mitä samantyyppisissä asioissa on aikaisemmin lausuttu. Perustuslain lisäksi nämä perustuslakivaliokunnan aikaisemmat lausunnot ovat pohjana usein, kun uusia lausuntoja tehdään. Joissakin asioissa perustuslakivaliokunnan tulkinnat ovat saattaneet hieman ajan kuluessa muuttua, ja näin voi jatkossakin tapahtua, mutta pyritään kääntämään niitä suuntia hyvin rauhallisesti tuossa valiokunnassa, kun perustuslakia tulkitaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-09-28T15:42:01,2016-09-28T15:43:10,Tarkistettu,1.1 2016_91_57,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin piti edustaja Anderssonille todeta, että kyllä, olette oikeassa, Suomessa voidaan valittaa yksittäistapauksissa myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja tietyn prosessin kautta myös EU-oikeuteen, jotka antavat meitä sitovia ratkaisuja. Mitä sitten tulee tähän Maahanmuuttoviraston tulkintatoimintaan ja ratkaisutoimintaan, niin ensinnäkin on niin, että eduskunta muutti lakeja siltä osin, että kun meillä aikaisemmin oli tällainen humanitäärisen suojelun kategoria, jota ei ollut muissa maissa, niin tämä humanitäärisen suojelun kategoria poistettiin eduskunnan säätämällä lailla, joka lainmuutos on vaikuttanut tietysti yksittäistapauksissa. Itse asiassa minä luulin silloin, että se ei juurikaan vaikuttaisi, mutta ilmeisesti nämä monet irakilaiset turvapaikanhakijat ovat olleet tilanteessa, jossa he olisivat voineet saada myönteisen ratkaisun aikaisemmassa humanitäärisen suojelun kategoriassa, mutta kun sitä ei enää meidän lakimme tunne, niin silloin on tietysti arvioitu heidän hakemustaan voimassa olevan lain mukaan, joka tuntee siis vain turvapaikan ja toissijaisen suojelun. Edustaja Andersson, minä uskon, että Maahanmuuttovirasto, niin kuin kaikki muutkin meidän virastot ja laitokset ja viranomaiset, jotka jatkuvasti jokapäiväisessä toiminnassaan joutuvat lakeja soveltamaan, tässä työssään tekee parhaansa ja pyrkii lakeja soveltamaan siten kuin eduskunta on ne säätänyt ja tarkoittanut. Se on sitten aivan eri asia, että oikeusvaltioon kuuluu, että viranomaisten päätöksistä voi valittaa tuomioistuimeen ja silloin tuomioistuin lopullisesti ratkaisee asian.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-28T15:43:10,2016-09-28T15:45:13,Tarkistettu,1.1 2016_91_58,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen yksi niistä, jotka olivat huolissaan tästä humanitaarisen suojelun kategorian poistosta. Muistan, kuinka silloin edustaja Zyskowicz täällä puhui siitä lakimuutoksena, jota kukaan ei voi vastustaa, koska se ei tule vaikuttamaan mihinkään. Toisin kävi, ja se on vaikuttanut turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksiin saada kansainvälistä suojelua Suomesta. Mutta se ei ole ainoa asia, joka on muuttunut, vaan kyllä myöskin näillä Maahanmuuttoviraston uusilla turvallisuuslinjauksilla ja tällä sisäisen paon soveltamisen muutoksella on ollut vaikutusta myöskin tähän yleiseen turvapaikkapoliittiseen linjaan. Ja ne ovat muutoksia, jotka ovat tapahtuneet meidän viranomaisten toiminnassa: niitä ei ole käsitelty täällä salissa eikä myöskään arvioitu perustuslakivaliokunnassa. Itse olen huolissani siitä, että tämä muuttunut turvallisuustulkinta yhdistettynä tähän tapaan soveltaa tätä sisäisen paon mahdollisuutta johtaa tilanteeseen, jossa käytännössä johdonmukaisesti kierretään palautuskieltoa, joka on ollut sekä kansainvälisessä pakolais- että ihmisoikeuslainsäännössä erittäin keskeinen turvapaikkapoliittinen periaate.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-28T15:45:14,2016-09-28T15:46:25,Tarkistettu,1.1 2016_91_59,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, kuten edustaja Andersson muisteli, silloin kun poistettiin humanitäärisen suojelun kategoria meidän lainsäädännöstämme, niin luulin, että se ei kovin monta tilannetta koske, ja tämä luuloni perustui siihen, että aikaisempina vuosina erittäin harva oli saanut kansainvälistä suojelua nimenomaan tämän humanitäärisen suojelun kategorian perusteella. No tässä kävi niin, että luuloni oli väärä, ja mehän tiedämme, että luulo ei ole tiedon väärti. Eli näiden irakilaisten kohdalla ymmärtääkseni on käynyt siten, että tämän aiemman lainsäädännön tunteman humanitäärisen suojelun kategorian perusteella he olisivat voineet saada myönteisen päätöksen sellaisessa tilanteessa, jossa nykyisen lain tuntema turvapaikan tai toissijaisen suojelun tarve ei heidän kohdallaan toteudu. Mitä tulee sitten tähän sisäisen paon mahdollisuuteen: Hallitus on erilaisissa linjauksissa korostanut sitä, että Suomen hallintokäytännön pitäisi pyrkiä olemaan linjassa lähinnä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden hallintokäytännön kanssa siltä osin kuin lainsäädännöstä ei muuta johdu. Ymmärtääkseni tämä vertailu juuri Ruotsin ja eräiden muiden maiden käytäntöihin vastaavissa tilanteissa, vastaavien maiden kohdalla ja vastaavien säädösten osalta on johtanut siihen, että tätä sisäisen paon mahdollisuutta on pidetty esillä enemmän kuin joissakin aiemmissa tilanteissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-28T15:46:26,2016-09-28T15:48:26,Tarkistettu,1.1 2016_91_60,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Tähän väliin nyt ministeri Risikon puheenvuoro, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_91_61,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti vain totean: Täällä on oikeastansa käyty tästä asiasta hyvin ansiokas keskustelu ja eräällä lailla myöskin käyty läpi tuota perustuslaillisuutta, enkä lähde sitä nyt toistamaan, koska tuolla hallituksen esityksessähän on hyvin paljon siitä. Minä vain ihan yleisellä tasolla totean tästä, että tämä työhän lähti aikoinansa käyntiin siitä, kun edellisessä hallituksen esityksessä, joka koski siis säilöön ottamista, oli valtioneuvoston lausuma ja lausuman mukaan tavoitteena olisi jatkossa kieltää ilman huoltajaa olevien lasten säilöön ottaminen kokonaan. No sitten kun tehtiin tätä selvitystä, että onko se mahdollista — tästä löytyy ihan sisäministeriön julkaisu 35/2014 — todettiin, että tätä ei pystytä ja ei voida täysin poistaa, vaikka tällainen lausuma olisikin, ja todettiin myös, että Suomesta puuttuu useissa maissa yleisesti käytössä oleva mahdollisuus asuinpaikkaa koskevan velvoitteen asettamiseen. Nyt me olemme sen tehneet, ja minun mielestäni — jos ajattelee sitä, kun minäkin aina kun minulle tuodaan joku esitys, että tällainen on meneillänsä, kyllä tarkkaan katson sen, että onko tässä järkeä — tässä on järkeä, koska nimenomaan on syntynyt tarve kehittää näitä uusia turvaamistoimia ja tässä on luotu vaihtoehtoja tälle säilöönotolle. Ja kun oikein käy läpi tätä tarkasti, että mitä tässä lähdetään tekemään ja mitä voi tehdä, niin minun mielestäni tämä on nimenomaan parannus tähän nykytilaan. Sitten kun tässä vielä on tarkkaan lasten kohdalla tämä käräjäoikeudenkin vahvistaminen ja tässä on mietitty tosi tarkkaan. Täällä kysyttiin myöskin näistä viikkomääristä ja niin edelleen: Kyllä niitäkin on pohdittu, ja varmasti sitten kun kuulette valiokunnissa, esittelijä sitten kertoo näistä erilaisista vaihtoehdoista ja perustelee näitä päätöksiä. Sitten tietysti, onko näitä vaihtoehtoja käsitelty, mistä edustaja Andersson kysyi: Kyllä, esimerkiksi täällä Selvityksessä säilöönoton vaihtoehdoista on myöskin sitten käsitelty näitä vaihtoehtoja. Nyt ollaan päädytty tähän, ja mielestäni ne ovat perusteltuja. Tärkeää on nyt kuitenkin muistaa sitten se, että oli mikä tahansa tilanne, aina katsotaan sen lapsen etu. Laki vaatii sitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-09-28T15:48:29,2016-09-28T15:51:01,Tarkistettu,1.1 2016_91_62,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua, ja on puhuttu näistä säilöönotoista. Nythän on tarkoitus, että näitä säilöönottoja vähennetään. Esimerkiksi viime vuonna oli säilöönottoja noin tuhat. Kuten ministerikin sanoi, tarkoituksena on, että voidaan määrätä asumaan nimetyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumaan siellä 1—4 kertaa vuorokaudessa, ja onhan tämä paljon pehmeämpikin vaihtoehto. Tiedetään, että meidän turvapaikanhakijamme ovat vähentyneet ja entisestään vähentyneet. Sain juuri tuossa tiedon, kun käsiteltiin edellistä lakiesitystä, että Maahanmuuttovirasto voi sitten määrätä, missä näitä turvapaikanhakijoita on. Nyt ensi kevääseen mennessä vähentyy yli 7 000:lla, ja näitä vastaanottokeskuksia, meidänkin kunta mukaan lukien, loppuu kevääseen mennessä. Nyt tavallansa pystytään sitten kontrolloimaan paremmin, kun niitä vastaanottokeskuksia tulee tänne suppeammalle eikä niitä enää ole ympäri maan niin, että niitä on ollut vaikea hallita. Sitten kun tulee näitä kielteisiä turvapaikkapäätöksiä, niin mielestäni tämä on ihan oikea ratkaisu, että Maahanmuuttovirasto on lopettanut nyt tämänkin päätöksen mukaan reilut 2 000 henkilöpaikkaa eri puolilta Suomea. Kaiken kaikkiaan minun mielestäni tämä esitys on semmoinen pehmeämpi. Mitä lapsiin tulee, niin kyllä me lähdemme siitä, niin kuin työasiainvaliokunnassakin puhuttiin näistä ihmiskaupoista sun muista säilöönotoista, että se on se vihonviimeinen asia, että varmaan näin tulee tapahtumaankin, ettei niitä lapsia, jotka yksinänsä tänne tulevat, sinne säilöön oteta. Minä uskon, että kannattaa näihinkin ministerin toimenpiteisiin luottaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-28T15:51:02,2016-09-28T15:53:02,Tarkistettu,1.1 2016_91_63,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan lopuksi haluan kiinnittää yhteen asiaan huomiota. Eduskunta siis poisti meidän turvapaikkalainsäädännöstämme niin sanotun humanitäärisen suojelun kategorian. Meillä oli aikaisemmin varsinainen turvapaikka niille, jotka täyttävät pakolaismääritelmän. Sitten oli niin sanottu toissijainen suojelu niille, joita ei voida palauttaa, koska siellä odottaisi epäinhimillinen kohtelu. Sitten kolmanneksi oli niin sanottu humanitäärinen suojelu niille, jotka saivat oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella sillä perusteella, että heidän lähtömaassaan olosuhteet olivat yleisesti sellaisia, että sinne ei katsottu voitavan ketään palauttaa. Sen jälkeen kun tämä humanitäärisen suojelun kategoria on poistettu, niin mediassa ja ehkä joidenkin poliitikkojenkin puheissa on sanottu, että Suomi ei enää anna kansainvälistä suojelua humanitäärisin perustein. No tämähän on täysin väärä ilmaisu. Koko kansainvälinen suojelu, koko turvapaikkapolitiikka on humanitäärisin perustein tapahtuvaa toimintaa, ja koko turvapaikkojen myöntäminen, toissijaisen suojelun myöntäminen on siis humanitääristä toimintaa, ja tässä annetaan humanitäärisin perustein ihmisille kansainvälistä suojelua Suomessa. Toivoisin, että jatkossa ei median piirissä eikä poliitikkojen piirissä annettaisi suurelle yleisölle väärää käsitystä väittämällä, että Suomi ei enää humanitäärisin perustein anna kansainvälistä suojelua. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-28T15:53:02,2016-09-28T15:54:41,Tarkistettu,1.1 2016_91_64,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä annetun lain sekä hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin  lainsäädännön  alaan  kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_91_65,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä annetun lain sekä hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin  lainsäädännön  alaan  kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys edellyttää monikansallisia suuryrityksiä raportoimaan toiminnastaan ja veroistaan maakohtaisesti veroviranomaisille. Tämä on tärkeää, jotta voimme pärjätä taistelussa harmaata taloutta ja verovälttelyä vastaan. On arvioitu, että EU-maat menettävät harmaan talouden ja verovälttelyn vuoksi jopa 1 000 miljardia euroa vuosittain, ja Suomessa tuon summan arvellaan liikkuvan noin 10—14 miljardin luokassa, joka vastaa 5:tä prosenttia maamme bruttokansantuotteesta. Kuten kaikki tiedämme, näille rahoille olisi varmasti käyttöä, jotta saamme säilytettyä hyvinvointiyhteiskunnan ja taattua riittävät palvelut kansalaisillemme. Ei kuitenkaan riitä, että tiedot raportoidaan vain veroviranomaisille. Nämä tiedot tulee tehdä julkisiksi, jotta ne ovat myös päättäjien, kansalaisten ja toimittajien saatavilla. Suomen tulisikin sisällyttää nyt käsittelyssä olevaan lakiin, että maakohtaiset veroraportit julkaistaan. Näin on toimittu Isossa-Britanniassa, jossa kansalliseen lainsäädäntöön on lisätty valtiolle mahdollisuus julkaista raportit. On myös hyvä huomata, että tästä julkaisemisesta ei syntyisi yrityksille mitään lisäkustannuksia. Kun tätä lakia valmisteltiin, pyydettiin lausuntoja ainoastaan elinkeinoelämältä. Onkin tärkeää, että kun lakiesitys jatkaa valiokuntaan käsittelyyn, niin valiokunta kuulee myös kansalaisjärjestöjä ja viranomaisia, jotka toimivat harmaan talouden ja verovälttelyn kitkemiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-09-28T15:55:24,2016-09-28T15:57:24,Tarkistettu,1.1 2016_91_66,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain,  aravalain ja avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 155/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_91_67,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain,  aravalain ja avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 155/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Noin puolet kaikista Suomen vuokra-asunnoista on valtion tuella rahoitettuja, ja niiden osuus on merkittävin etenkin suurissa kaupungeissa. Etenkin kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on pulaa varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa muuallakin Suomessa. Siksi on hyvä, että hallitus aktiivisesti hakee ja luo edellytyksiä asuntorakentamisen lisäämiseksi koko Suomessa. Rakentaminen ja asuntorakentaminen lisäävät myös työllisyyttä, ja työllisyyden lisääminen on hallituksen tärkeä kärkihanke. Työllisyyttä on saatava Suomessa paremmaksi. Tällä hallituksen esityksellä muutetaan yleishyödyllisyyssäännöksiä, jotka nykyään rajoittavat aivan liian paljon valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja omistavien yhteisöjen toimintaa. Esityksen mukaan jatkossa yleishyödyllistä toimintaa koskevat vaatimukset toteutettaisiin hankekohtaisesti, ei siis niin kuin nykyään, ja muutoksella lisättäisiin toimijoiden kiinnostusta valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa kohtaan. Jotta voitaisiin taata valtion tuen kohdentuminen asukkaille ja valtion riskien hallinta, korkotukilainan saajien olisi kuitenkin jatkossakin luonnollisesti täytettävä tietyt edellytykset esimerkiksi pitkäjänteisen vuokraustoiminnan harjoittamisesta ja yhteisön vakavaraisuudesta. Tämä hallituksen esitys on erinomainen, ja tässäkin yhteydessä haluan vielä tuoda esille ne monet hallituksen toimet, jotka ovat jo lisäämässä rakentamista ja asuntotuotantoa muutenkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+10.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-09-28T15:58:10,2016-09-28T16:00:14,Tarkistettu,1.1 2016_91_68,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain,  aravalain ja avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 155/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys tuskin vaikuttaa juuri lainkaan asuntojen rakentamiseen. Tästä ei myöskään todennäköisesti mitään suurta haittaa ole. En itse usko, että uusia rakentajia tämän pohjalta tulee. Me tarvitsemme muunlaisia toimia. Olen ymmärtänyt, että hallituksessa on ymmärretty, että se asuntopolitiikka, jolla aloitettiin, ei tuota tuloksia, koska nyt ollaan perumassa sitä, että nostettiin tuo pitkän korkotuen omavastuu 3,4 prosenttiin. Nyt sitä ollaan vähentämässä 1,7 prosenttiin. Olisi hyvä, että se menisi sinne 1 prosenttiin, koska tällaisella korkotasolla vasta olisi merkitystä siihen, että näitä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja todella rakennettaisiin. Oli aivan erinomaista, että eduskunta yksimielisesti lausui hallitukselle siitä, että tätä pitkää korkotukea pitää kehittää. Sen lainojen maksun takapainoisuutta pitää muuttaa niin, että tuo vuokrataso ja korjausmahdollisuudet koko vuokratalon elinajan pysyvät kohtuullisina, siis vuokrataso kohtuullisena ja korjausmahdollisuudet hyvinä. Eli hieman on edistystä tässä hallituksen asuntopolitiikassa tapahtunut, ja se on hyvä asia. Tästä voimme yhdessä vielä ympäristövaliokunnassa kehittää asiaa eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+10.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-09-28T16:00:15,2016-09-28T16:02:15,Tarkistettu,1.1 2016_91_69,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain,  aravalain ja avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 155/2016 vp"," Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä kuulla, että SDP:nkin suunnalta tätä hallituksen esitystä pidetään hyvänä. Tämän hyvä asia on nimenomaan se, että nyt yleishyödyllistä toimintaa koskevat vaatimukset muutetaan hankekohtaisiksi, etteivät ne ole yleisiä. Tämä nytten todennäköisesti lisää kiinnostusta nimenomaan valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa kohtaan, joka on valitettavasti ollut hiipumassa viime vuosina, koska siihen ei ole ollut keinoja, jotka olisivat ratkaisseet, että pystytään rakentamaan myöskin tuottavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+10.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-09-28T16:02:16,2016-09-28T16:02:57,Tarkistettu,1.1 2016_91_70,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain,  aravalain ja avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 155/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sanoin, että tämä ei ole hyvä eikä huono, koska en usko, että tällä on juurikaan vaikutusta. Mutta nyt on sanottava, että viime hallituksen aikana, kun tämä omavastuukorko oli yhden prosentin, niin viime vuonna, jolloin siis rakennettiin edellisen hallituksen budjetin pohjalta, päästiin erittäin hyvään tulokseen, 8 600 asuntoon. Ja ymmärsin, että nyt kun tämä taittui tässä tämän vuoden aikana, niin nyt sitten hallituksessa huomattiin, että otetaan käyttöön niitä samoja menetelmiä, jotka edellisen hallituksen listalla olivat asuntotuotannon voimistamiseksi. Ja tätä pidän hyvänä, että ei jääräpäisesti mennä sitä linjaa, joka ikään kuin oli omaksuttu, vaan katsotaan, että saadaan aikaan parempia tuloksia. Sen sijaan olen edelleenkin erittäin huolissani siitä, että tämä 10 vuoden korkotukimalli on käytössä ja siihen satsataan hyvin vahvasti. Uskon, että tässä eduskunnassa löytyy tahtoa siihen, että kehitämme tätä järjestelmää niin, että tämä lyhyt korkotuki ei syö mahdollisuuksia tältä pitkältä korkotuelta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+10.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-09-28T16:02:58,2016-09-28T16:04:34,Tarkistettu,1.1 2016_91_71,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain,  aravalain ja avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 155/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Myller omassa puheenvuorossaan viittasi tähän lyhyeen, 10 vuoden korkotukimalliin. Pitää muistaa, että viime eduskuntakaudella silloinen hallitus, jonka muun muassa asuntoministeri muistaakseni oli SDP:stä, oli tuomassa eduskuntaan sitä lyhyttä korkotukimallia tai välimallia silloin, mutta jostain syystä se ei tullut tänne eduskuntaan. Nykyinen hallitus on sitten tuonut tämän 10 vuoden korkotukimallin, ja eduskunta on myöskin päättänyt kesällä — laki on nytten astunut 1.8. voimaan — että kehitetään ja etsitään myöskin malleja sen 40 vuoden korkotukimallin kehittämiseksi edelleen. Että molempia malleja pyritään kehittämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+10.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-09-28T16:04:37,2016-09-28T16:05:33,Tarkistettu,1.1 2016_91_72,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain,  aravalain ja avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 155/2016 vp","Arvoisa puhemies! No niin, edustaja Torniainen sanoi, että oli tuomassa mutta ei tuonut, ja se johtui siitä, että ei arvioitu, että sillä mallilla voidaan rakentaa aidosti kohtuuhintaisia asuntoja. Ne ovat liian kalliita asuntoja, ne ovat liian lyhyen aikaa vuokrakäytössä ja ne mahdollistavat myös ikään kuin tällaisen välistävedon, ja siihen ei sosialidemokraattien mielestä yhtään yhteiskunnan rahaa voi laittaa kiinni. Mutta olen todella tyytyväinen siihen, että yhdessä, yksituumaisesti ympäristövaliokunnassa ja sitten myös täällä salissa hyväksyttiin se, että tätä pitkää korkotukea kehitetään. Ja nyt jäämme odottamaan, että sieltä tulee hyvät esitykset, joitten pohjalta suomalaista asuntopolitiikkaa ja ihmisten mahdollisuutta asua parannetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+10.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-09-28T16:05:34,2016-09-28T16:06:38,Tarkistettu,1.1 2016_91_73,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi kirkkolain 6 luvun muuttamisesta ja evankelisluterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_91_74,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi kirkkolain 6 luvun muuttamisesta ja evankelisluterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys liittyy vuoden 2017 eläkelakimuutoksiin, ja tällä esityksellä ehdotetaan kirkkolakia muutettavaksi siten, että seurakunnan, seurakuntayhtymän, tuomiokapitulin ja Kirkkohallituksen viranhaltijan eroamis-ikää nostetaan asteittain nykyisestä 68 vuodesta 70 vuoteen. Tämä muutos vastaa vuoden 2017 alussa voimaan tulevia työeläkelakien muutoksia, joilla nostetaan eläkeikää ja ikää, johon asti eläkettä karttuu. Vastaavat muutokset on tehty työsopimuslakiin, kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin ja valtion virkamieslakiin. Tämä esitys parantaisi viranhaltijoiden oikeudellista asemaa sekä edistäisi viranhaltijoiden ja työsopimussuhteessa olevien yhdenvertaista kohtelua. Esitys on kirkolliskokouksen ehdotuksen mukainen, ja kirkolliskokoukselle esitys valmisteltiin Kirkkohallituksessa, ja asiasta on myös neuvoteltu kirkon pääsopijajärjestöjen kanssa. Eli esitys on kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+11.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-28T16:06:53,2016-09-28T16:08:02,Tarkistettu,1.1 2016_91_75,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiatehokkuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle ympäristövaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_91_76,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiatehokkuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksellä on tarkoitus panna täytäntöön energiatehokkuusdirektiivin artikla, eli käsky käy jälleen Brysselistä. Taustalla kummittelevat Euroopan komission Suomelle antamassaan lausunnossa esille tuomat lisävaateet. Lakia täydennettäisiin myös eräiden energiatehokkuusdirektiivin määritelmien osalta. Tavoite on hyvä ja ylevä, eli tarkoitus on vahvistaa julkisen sektorin esimerkillistä roolia energiatehokkuuden edistäjänä. Säätelyn sujuvoittamiseksi lakiin ehdotetaan myös joitakin teknisiä muutoksia. Kuten sanoin, tavoite on hyvä, mutta kolikolla on tässäkin tapauksessa myös se pimeämpi puolensa. Nopeasti tulkittuna ja kärkevästi sanottuna direktiivi vaatii rakentamaan termospulloja, joissa asuminen aiheuttaa sisäilmaongelmia ja homesairauksia — vaikka sellaisia ei juuri mediassa käydyn keskustelun ja selvitysten perusteella taida olla edes olemassa. Vaarana on, että ihmisiä sairastuu erilaisiin hengityselinsairauksiin ja sairauspoissolopäivät heikentävät maamme alhaista kilpailukykyä. Arvoisa puhemies! Peräänkuulutan tässä yhteydessä kotimaisen puu- ja tiilirakentamisen uusrenessanssia sellu- ja pellavaeristeillä, itselämpiävien ja itsehomehtuvien uusteknologioiden sijasta. Terveellisempää asumista, vaikka asumiseen täällä Peräpohjolassa hieman enemmän energiaa kuluisikin. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+12.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-09-28T16:08:20,2016-09-28T16:10:01,Tarkistettu,1.1 2016_91_77,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiatehokkuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hongiston puheenvuoro oli hyvä, ja haluan nostaa siitä esille juurikin tämän energiatehokkuuden parantamisen toisen puolen eli kääntöpuolen ja sisäilmaongelmat ja homeongelmat ja sitä myötä ihmisten sairastumisen. On hyvin tärkeää, että ylläpidämme keskustelua siitä, mitä energiatehokkuudella myös voidaan saada aikaiseksi, jos se tehdään väärin tai huonosti. Kyllä liian tiiviit talot ovat loppupelissä kuitenkin ongelma niissä kysymyksissä, kun ihmiset kertovat, että miksi kodissa on sisäilmaongelmia tai jopa hometta. Sisäilmaongelmat ovat hyvin vakava asia Suomessa, ja on tärkeää, että tämänkin esityksen käsittelyssä kuullaan asiantuntijoita ja myös otetaan osaa tähän keskusteluun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+12.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-28T16:10:02,2016-09-28T16:10:59,Tarkistettu,1.1 2016_91_78,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_91_79,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on mielestäni perusteltu, koska vanhemmuuden kustannukset ohjautuvat pääosin naispuolisen työntekijän työnantajalle ja tämä aiheuttaa sen, että nuoret, synnytysikäiset naiset ajautuvat pysyvien työpaikkojen sijaan usein pätkätöihin. Tästä syystä heidän työuraansa muodostuu vanhemmuudesta johtuen aukkoja, mikä näkyy myöhemmin esimerkiksi matalampana eläketasona kuin miehillä. Esityksen mukaan naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasattaisiin työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella, ja sehän ei ole sitten veronalaista tuloa. Uudistuksesta aiheutuvat kustannukset rahoitettaisiin työtulovakuutuksista työnantajien rahoittamalla vakuutusmaksuosuudella. Tavoite jakaa vanhemmuuden kustannuksista yrityksille aiheutuvaa rahoitusvastuuta tasaisemmin kaikkien työnantajien kesken, ja se on perusteltua. Korvauksen saamisen edellytyksenä olisi, että työsuhde työnantajaan on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysrahakauden alkua ja että se perustuu vähintään vuodeksi tehtyyn työsopimukseen. Lisäksi edellytettäisiin, että työntekijän työajan on äitiys- tai adoptioäidin vanhempainrahakauden alkaessa oltava vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta. Vastaavasti korvausta maksettaisiin adoptioäidin työnantajalle tämän maksaessa palkkaa vanhempainrahakaudella. Esitys perustuu hallituksen kustannuskilpailukykyä vahvistaviin toimiin. Uudistuksen tavoitteena on osaltaan tukea Suomen kilpailukykyä edistämällä naisvaltaisten yritysten työllistämistä ja kasvua. Maamme kaikista yrityksistä lähes 100 prosenttia on pieniä ja keskikokoisia eli alle 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yksityisen sektorin henkilöstöstä nämä yritykset työllistävät 65 prosenttia ja tekevät yli puolet yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Pk-yritysten merkitys kansantaloudelle on erittäin tärkeä. Varsinkin pienelle yritykselle vanhemmuuden kustannukset ovat valtava rasite. Yhden vauvan on katsottu maksavan työntekijän keskimääräisestä kuukausipalkasta laskettuna äidin työnantajalle noin 17 000 euroa. Kolme keskeisintä kuluerää ovat raskaudenaikaiset sairauspoissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut. Tämän on katsottu olevan iso tulppa nuorten naisten työllistymiselle ja rasite naisvaltaisille aloille ja pienyrittäjille henkilökunnan palkkaamisessa. Tämä uudistus on ollut asia, jota myös Perussuomalaiset Naiset on ajanut vuosia ja jopa vuosikymmeniä. Uudistus on oikea askel naisten tasa-arvoisempaan asemaan työmarkkinoilla ja helpotus varsinkin naisvaltaisten alojen pienyrittäjille. Suomen Yrittäjänaisten vaikuttamistyön kärkitavoitteisiin on kuluvana vuonna kuulunut vanhempainvapaakulujen tasaaminen yhteisvastuullisesti ja laajalta veropohjalta. Suomen Yrittäjien mukaan tavoite jakaa vanhemmuuden kustannuksista yrityksille aiheutuvaa rahoitusvastuuta tasaisemmin kaikkien työnantajien kesken on oikea, mutta Yrittäjät toivovat rahoituspohjaa edelleen laajennettavaksi. Maan talouden kannalta työllisyyden edistäminen on erityisen tärkeää, ja siksi kaikki tavat helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä ovat tervetulleita. Minua jäi askarruttamaan, että tämä uudistus ei käsittääkseni koske naisyrittäjää, joka joutuu esimerkiksi palkkaamaan sijaisen oman äitiys- tai vanhempainvapaan ajaksi. Vastaavanlainen korvaus yrittäjän vanhemmuudesta johtuviin kuluihin olisi omiaan edistämään ja rohkaisemaan nuoria naisia myös yrittäjyyteen. Tämä hallituksen esitys käsittäisi noin 30 000 työnantajaa, ja kustannukset olisivat suunnilleen 75 miljoonaa euroa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+13.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-28T16:11:22,2016-09-28T16:16:07,Tarkistettu,1.1 2016_91_80,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä parannetaan naisten tasa-arvoista kohtelua, edistetään työllistymistä, ehdotetaan naispuolisen työntekijän perhevapaista työnantajille aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasattavaksi 2 500 euron kertakorvauksella. Tämä tuki ehdotetaan maksettavaksi työnantajille, jotka maksavat työ- tai virkaehtosopimuksen taikka työsopimuksen perusteella palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta äitiysrahakauden aikana. Tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä. Se tasaa työnantajien välillä äitiyden kustannuksia, se joustavoittaa työmarkkinoita, mahdollistaa tosiasiallisen yhdenvertaisuuden työmarkkinoilla, rohkaisee työnantajia palkkaamaan lisää työvoimaa sukupuoleen katsomatta, ja tällä on hyvin painava yhteiskunnallinen intressi, sillä tämä edistää jo sanomaani yhdenvertaisuutta. Tässä esityksessä kerrotaan tästä kertakorvauksesta, joka rahoitetaan työnantajien sairausvakuutusmaksulla, eli se ei vaikuta valtion menoihin. Mielestäni tämä esitys on juuri se, mitä Perussuomalaiset Naiset on ajanut, mitä Yrittäjänaiset on ajanut, mitä naiset ja äidit ovat aina haaveilleet ajettavaksi, ja nyt se on totta. Naisyrittäjän tyttärenä tietysti kannatan tätä erittäin paljon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+13.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-09-28T16:16:08,2016-09-28T16:17:37,Tarkistettu,1.1 2016_91_81,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleenkin Suomessa naisen euro on noin 83 senttiä ja naisen eläke-euro vain 75 senttiä. Monissa selvityksissä on todettu, että yksi suurimmista syistä on se, että nainen viettää lastensa kanssa paljon pidempiä aikajaksoja kuin perheen isä. Osasyy tähän problematiikkaan on se, että työnantajat eivät suosi isien vanhemmuudenvapaita, johtuen siitä että kustannukset työnantajille ovat edelleenkin niin kovat. Näitä kustannuksia kertyy oikeastaan kolmesta asiasta. Ensinnäkin ovat raskauden aiheuttamien poissaolojen kulut, ja uskokaa tai älkää: me elämme vuotta 2016, mutta edelleenkään kukaan tässä maassa ei tiedä, kuinka paljon raskaudenaikaisista poissaoloista on sellaisia, joihin syypää tai ainakin vahva vaikutin on ollut nimenomaan raskaus. Kaikki raskaudenaikaiset poissaolot menevät yhteen pussiin, jossa on niin kausi-influenssat, niin käden katkeamiset kuin se, että joutuu raskauspahoinvoinnin takia olemaan poissa töistä. Juuri tähän kohtaan on nyt helppo vaikuttaa, sillä eduskunnan naisverkosto on tehnyt toimenpidealoitteen, joka ei maksa mitään ja joka ei ole millään tavalla poliittinen mutta jonka avulla halutaan selvittää se, kuinka paljon aidosti raskaudesta aiheutuvia poissaoloja meillä on. Tämä vain siksi, että tulevaisuudessa, kun teemme päätöksiä, pystyisimme tekemään päätökset pohjautuen tietoon eikä luuloon, kuten tähän asti vielä tehdään. No näitä vanhemmuuden kustannuksia aiheutuu tietysti runsaasti siltä ajalta, kun vauva on pieni. Äitiys- ja vanhempainvapaasta koituvia palkkakuluja ja lomapalkkakuluja korvataan Kelan toimesta äidin työantajalle, mutta vain osittain. Yhteensä edelleenkin keskivertopalkan tienaavasta äidistä jää työnantajalle kuluja äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta noin 7 000 euroa. Kun mukaan lasketaan vielä sairaan alle 10-vuotiaan lapsen hoitokulut, tämä kokonaispotti näistä kolmesta alueesta on yhteensä 17 570 euroa — tämä rahasumma siis keskivertopalkkaa saavan naisen osalta, ja tämä keskivertopalkka, jonka pohjalta laskelma on tehty, on 3 300 euroa kuukaudessa. Suomen Yrittäjänaiset on yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa tehnyt laajan kyselyn, johon vastasi noin 1 000 yrittäjää, siitä, kuinka paljon sairaan alle 10-vuotiaan lapsen kanssa ollaan kotona. Tämän tutkimuksen ja selvityksen lopputulema oli se, että selkeä keskiarvo oli 5 päivää per lapsi. Itse kahden kohtuullisen terveen kakaran äitinä voin pitää tätä hyvin maltillisena summana ja määränä, koska kun huomioidaan kausi-influenssat, vatsataudit, rokot ja niin edelleen, 5 päivää vuodessa ei ole mitenkään ylimitoitettu arvio, mutta korostan edelleenkin: tätäkään lukua kukaan ei tarkasti tiedä, tämä on vain arvio. Ruotsissa nämä kaikki luvut ovat tarkasti selvillä, ja Ruotsissa muuten myös kaikki kulut 100‑prosenttisesti työnantajalle korvataan. Se on tietysti sitten se seuraava iso tavoite. On todella hienoa, että tässä ajassa hallitus ottaa tämän askeleen ja maksaa 2 500 euroa vauvarahaa jokaisen synnyttävän äidin työnantajalle. Tämä on mielestäni todella hieno ele tilanteessa, joka ei taloudellisesti ole helppo. Mutta meillä on olemassa esimerkkinä Ruotsin malli, josta meidän Suomessakin tulisi ottaa oppia. Ruotsissa käytäntö on siis se, että siellä kaikki nämä kulut, joista nytkin on puhuttu — niin raskauden aiheuttamat poissaolot ja äitiys- ja vanhempainvapaasta koituvat palkka- ja lomapalkkakulut kuin myös sairaan alle 10-vuotiaan lapsen hoitokulut — maksetaan yhteisvastuullisesti. Ne rahat kerätään sosiaalivakuutusmaksujen yhteydessä niin työntekijöiltä kuin työnantajiltakin. Ja uskokaa tai älkää, kaikki, niin työnantajajärjestöt kuin työntekijäjärjestöt, pitävät sitä Ruotsissa hyvin reiluna tapana. Yhdessä sen toimen kanssa, että isille on räätälöity vanhempainvapaista kolmasosa, se on myöskin saanut aikaan Ruotsissa sen, että isät pitävät vanhempainvapaista noin 25 prosenttia, mikä on varmastikin maailman huippuluku ja taitaa olla myöskin aika lähellä sitä maksimaalista lukua sen takia, että äiti on kuitenkin se, joka edelleenkin imettää vauvan. Kun sitä verrataan esimerkiksi Suomen lukuun — siihen, että Suomessa reilusti alle 10 prosenttia vanhempainvapaista on isien pitämiä — on ero huikea, ja ilman muuta haluamme tavoitella sitä samaa tilannetta täällä Suomessa, mikä Ruotsissa jo on. Ruotsin malli tulee toimimaan hyvänä esimerkkinä jatkossa myös meille, mutta iso kiitos hallitukselle tästä 2 500 euron vauvarahasta. Lisäksi kannattaa muistaa, että meille on esitetty myöskin erilaisia malleja perhevapaiksi. Olen iloinen siitä, että SAK:n esittelemä malli on saanut kannatusta yli puoluerajojen. Se on hyvin poikkeuksellinen malli ensinnäkin siinä, että se kannustaa isiä perhevapaille, se helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista ja tekee nykyjärjestelmästä joustavamman, mutta ennen kaikkea se ei myöskään lisää kustannuksia nykytilanteesta, ja sen takia se malli kannattaa ottaa vakavasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+13.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-09-28T16:17:38,2016-09-28T16:24:51,Tarkistettu,1.1 2016_91_82,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Juha Sipilä 8.3.2015 naistenpäivänä esitti keskustan aloitteena, että 2 500 euroa voitaisiin myöntää kertakorvauksena äidin työnantajalle. Nyt tämä hallituksen esitys on täällä salissa, ja olen siitä todella iloinen, että ollaan päästy tähän asti. Tämä on tärkeä askel oikeaan suuntaan kohti tasa-arvoisempaa Suomea. Erinomaista tässä esityksessä on se, että tässä huomioidaan sekä biologinen että adoptioäiti, molemmat voivat sen saada. Vanhemmuuden kustannusten jakautuminen edistää selvästi tasa-arvoisempaa naisten kohtelua työelämässä, työllistymistä ja myös jopa työsopimusten pituutta. Tämä edistää pienten, erityisesti naisvaltaisten yritysten mahdollisuutta palkata uusia työntekijöitä. Kuten tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa on kuultu, niin on selvää, että meidän perhevapaajärjestelmämme ei ole enää tämän hetken mukainen, niin paljon on erilaisia perhetilanteita olemassa Suomessakin. Uudistustarpeet ovat todella selkeitä, ja tämä uudistus täytyy tehdä varmasti pidemmällä aikavälillä. Sen tavoitteena täytyy olla nimenomaan selkeys, joustavuus ja se, että erilaiset perheiden tilanteet erilaisissa kombinaatioissa otetaan huomioon aina, joten tässä meillä riittää valtavasti työtä vielä, mutta tämä on hyvä askel oikeaan suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+13.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-09-28T16:24:53,2016-09-28T16:26:45,Tarkistettu,1.1 2016_91_83,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi turvallisuusselvityslain ja kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 20 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia.  Käsittelyn  pohjana on hallintovaliokunnan  mietintö HaVM 14/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_91_84,91/2016,2016-09-28,14.01,16.32,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi turvallisuusselvityslain ja kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 20 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyseessä tosiaan on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi turvallisuusselvityslain ja kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 20 a §:n muuttamisesta. Hallituksen esityksessä siis ehdotetaan muutettavaksi tätä turvallisuusselvityslakia sillä tavoin, että suojelupoliisista tulisi sisäministeriön hallinnonalalla ainoa toimivaltainen viranomainen tässä turvallisuusselvitysten laatimisessa. Lisäksi tätä lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että poikkeus turvallisuusselvityksen maksullisuudesta ei enää koskisi sisäministeriön hallinnonalan viranomaisia taikka sitten oppilaitoksen hakemusta. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi myös eräitä teknisiä tarkennuksia. Myös kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi muutoksenhakua koskeva eräänlainen teknisluontoinen muutos. Nämä ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan tammikuun alusta 2017. Korostettakoon, että hallintovaliokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina ja tekee sen yksimielisesti. Eli vielä kerran: Kaikki sisäministeriön hallinnonalan turvallisuusselvitykset ehdotetaan tämän myötä keskitettäväksi suojelupoliisin tehtäväksi. Meidän valiokunnalle esitetyn selvityksen perusteella vuoden 2016 alusta hallinnollisella määräyksellä toteutetulla turvallisuusselvitysten keskittämisellä suojelupoliisille on jo nyt, tätä ennenkin siis, saavutettu merkittäviä etuja kansalaisten ja turvallisuusselvityksen hakijaorganisaatioiden yhdenvertaisessa kohtelussa. Mitä tämä sitten tarkoittaa turvallisuusselvitysten maksullisuuteen liittyen? Ehdotettu muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että suojelupoliisin tekemät turvallisuusselvitykset ovat jatkossa maksullisia myös silloin, kun turvallisuusselvityksen hakijana on sisäministeriön hallinnonalan toinen viranomainen. Tällä ehdotetulla muutoksella voidaan osaltaan vähentää hallinnon sisäisiä turvallisuusselvityksiä ja näin ollen myös niistä aiheutuvia kustannuksia. Samalla valiokunta kuitenkin korostaa, että turvallisuusselvitysrekisterin käyttöön oikeutettujen henkilöiden määrä tulee pitää rajoitettuna. Valiokunta myös kiirehtii rekisterin käyttöönottoa. Arvoisa puhemies! Täällä kun ei ole ketään edustajia enää kuuntelemassa, päätän esitykseni tähän.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2016+15.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-09-28T16:27:30,2016-09-28T16:30:40,Tarkistettu,1.1 2016_92_1,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään tuonne ministeriaitioon. Pyydän sitten niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen jollekin paikalla olevista ministereistä, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_92_2,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Harakka.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_92_3,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teema on Yhdessä. Me suomalaiset olemme selviytyneet suuristakin vaikeuksista yhdessä, yhteistyöllä, tinkimällä omista eduistamme yhteisen edun puolesta. Se on itsenäisen Suomen suurin vahvuus, mutta se edellyttää luottamusta, luottamusta siihen, että kaikki osallistuvat voimiensa mukaan. Meillä päättäjillä on suurin vastuu oikeudenmukaisuudesta. Arvoisa varapääministeri, olette sanonut, että köyhiltä ei voi, ei saa eikä ole varaa leikata. Miksi siis olemme tilanteessa, jossa heikennätte pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa samalla, kun 7 000 euroa kuussa ansaitsevat hyötyvät eniten veronalennuksista, jossa heikennätte työttömyyskorvauksia ja leikkaatte lapsilisiä, mutta alennatte miljoonaperintöjen verotusta? Arvoisa varapääministeri, uskon sanojenne vilpittömyyteen. Miksi toimitte päinvastoin, lisäätte eriarvoisuutta Suomessa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-29T16:00:44,2016-09-29T16:01:51,Tarkistettu,1.1 2016_92_4,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aloitetaan eläkeläisistä ja pienituloisista eläkeläisistä. Tämä hallitus on tehnyt kaksi erillistä päätöstä takuueläkkeen nostamisesta. Viime hallituksessa, jossa teidän puolueenne oli mukana, te puhuitte takuueläkkeen nostamisesta, neljään vuoteen ette nostaneet takuueläkettä. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Arvoisa rouva puhemies! Sitten mitä tulee verotukseen, tämä hallitus tekee pienituloisille aika suuret verohelpotukset sen johdosta, että saatiin yhdessä ay-liikkeen, työnantajien kanssa kilpailukykysopimus. Se on erittäin huomattava verohelpotus, joka sieltä tulee, ja tämä verohelpotus tulee myös niille pienituloisille, jotka eivät maksa veroa. Siihen on noin 30 miljoonaa varattu, ja valtiovarainministeriössä etsitään vielä mallia, kuinka se pystytään toteuttamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-09-29T16:01:53,2016-09-29T16:02:59,Tarkistettu,1.1 2016_92_5,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_92_6,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"On selvää, että työllisyys on tässä tilanteessa kaikkein tärkeintä. Juuri siksi on vahinko, että hallituksen oma lainsäädännön arviointineuvosto katsoi, että hallituksen veroratkaisut eivät tue työllisyyttä. Hallitus on päättänyt niin sanotusta yrittäjävähennyksestä, joka lahjoittaa kaikkein suurituloisimmille apteekkareille, yksityislääkäreille ja asianajajille jopa kymmeniätuhansia euroja joka vuosi. Hallitus on myös päättänyt lahja- ja perintöveron alennuksesta, joka lahjoittaa miljoonaperintöjen saajille jopa kymmeniätuhansia euroja joka vuosi. Harvoin ovat näin harvat saaneet näin paljon. Viime viikolla pääministeri tunnusti pettymyksensä, että suurituloiset eivät ole vastanneet toivomukseenne eivätkä osallistuneet vapaaehtoisesti näihin talkoisiin. Arkkipiispa Kari Mäkinen pyysi hallitukselta oikeudenmukaisempaa verotusta. Arvoisa pääministerin sijainen, voitteko vastata tähän yhteisvastuuvetoomukseen ja muuttaa vielä näitä päätöksiä niin, että enää ette lisää kansalaisten eriarvoisuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-29T16:03:05,2016-09-29T16:04:11,Tarkistettu,1.1 2016_92_7,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koko suomalainen hyvinvointi on riippuvainen siitä, paraneeko meillä työllisyys ja lähteekö talouskasvu liikkeelle. Tästä on orastavia merkkejä. Tämän hallituksen tarkoituksena on luoda merkittävästi puitteita, jotta työpaikkoja saadaan lisää. Vaikka en halua penkoa historiaa, niin viime hallituksen aikana taisi tulla noin 100 000 uutta työtöntä lisää. Ei ole ihan yksinkertainen asia saada sitä mitätöityä lyhyessä ajassa. Mitä tulee sitten verotukseen, niin käsitykseni mukaan ei ole kovinkaan kauaa siitä, kun nykyiset oppositiopuolueet antoivat jättimäiset yhteisöverohelpotukset, jotka olivat satoja miljoonia euroja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-09-29T16:04:11,2016-09-29T16:04:59,Tarkistettu,1.1 2016_92_8,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaikkein parasta köyhyyden ja eriarvoisuuden torjuntaa on laaja työllisyys, se, että mahdollisimman moni voi olla työelämässä, se, että mahdollisimman moni nyt työttömänä oleva pääsee töihin. Siksi hallituksen keskeinen tavoite on nostaa työllisyysastetta, ja me käytämme sen eteen lukuisia keinoja. Niistä tämä veroratkaisu on yksi, josta edustaja Harakka kysyi. Sen veroratkaisun keskeinen elementti on työn verotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa. Se on myöskin saanut laajasti ekonomistien hyväksyntää, tämä perusajatus siitä, että me teemme etupainoisesti elvyttävää politiikkaa, koska kotimarkkina on nyt se, missä meillä se orastava kasvu on. Me tuemme tätä kasvua kaikille, kaikkiin tuloluokkiin kohdistuvalla tasaisella veronkevennyksellä. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta haluan korostaa sitä, että hallitus jo aikaisemmilla päätöksillään on keventänyt työtulovähennystä 450 miljoonaa, joka kohdistuu pieni- ja keskituloisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-29T16:05:02,2016-09-29T16:06:05,Tarkistettu,1.1 2016_92_9,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on päättänyt leikata jopa lapsilisistä. Näiden leikkausten vaikutus tulee kertaantumaan lähivuosina, kun hallitus on päättänyt purkaa myös lapsilisien indeksisidonnaisuuden. Kun lasketaan yhteen kaikki hallituksen tekemät pienituloisiin perheisiin kohdistuvat leikkaukset, niin voidaan todeta, että vanhempien taloudelliseen asemaan perustuva lasten eriarvoisuus kasvaa ja syvenee. Pääministeri Sipilä totesi viime kaudella, ettei lapsilisiin voi tehdä enää leikkauksia, koska pitää ottaa opiksi viime laman virheistä, ja, ministeri Soini, totesitte, ettei pienituloisilta voi enää leikata. Nyt te kuitenkin leikkaatte. Milloin aiotte tehdä hallituksen lupaaman lapsiperheisiin kohdistuvien säästöpäätösten kokonaisvaikutusten arvioinnin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-09-29T16:06:07,2016-09-29T16:07:00,Tarkistettu,1.1 2016_92_10,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on tärkeä teema, ja minä olen hyvin iloinen, että voin ilmoittaa edustaja Mäkisalo-Ropposelle sen, että tämä hallitus laski pienituloisten perheiden päivähoitomaksuja, ja mikäli en ihan väärin muista, niin se taisi pöytään tulla erään puolueen toimesta. Tämä hallitus myös perui päivähoitomaksujen korotukset, mikä minun mielestäni oli järkevää politiikkaa. (Eduskunnasta: Oman esityksensä! — Ben Zyskowicz: Ja sekin tuli erään puolueen toimesta!) — Ja sekin tuli... (Välihuutoja) — Arvoisa puhemies, mielelläni vastaisin, mutta tulee niin paljon kannustusta hyvän vastauksen johdosta, että koetan tässä mennä eteenpäin. — Lapsiperheiden ja lasten elämässä on meidän tulevaisuus, ja joka tapauksessa tämä hallitus tekee parhaansa siinä, että sellaiset puitteet säilyvät, jotta meidän lapsilla on turvallinen koulutie, riittävät sosiaalipalvelut ja muukin hyvinvointi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-09-29T16:07:01,2016-09-29T16:08:11,Tarkistettu,1.1 2016_92_11,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp," Arvoisa puhemies! Mitä tulee näiden budjettivaikutusten arviointiin, niin haluan ensin sanoa SDP:n edustajille, jotka kysyivät asiaa — ja tämä on noussut muutenkin esille — että kaikki ne työvälineet ovat edelleen käytössä budjetin laadinnan pohjana, mitkä olivat viime hallituksessakin, jossa te olitte mukana. Olen varmistanut, että näihin käytäntöihin ei ole tullut muutoksia, eli laajasti arvioidaan tulonjakovaikutuksia, samalla periaatteella kuin ennenkin. Sen lisäksi meillä on käynnissä valtiovarainministeriössä tärkeä työ, jossa nimenomaan näitä lapsiperhevaikutuksia arvioidaan ja kehitetään sitä prosessia, miten siihen päästään kunnolla kiinni. Tänään viimeksi olemme keskustelleet tästä ministeriössä, ja toivon, että siinä edetään ripeää vauhtia. Ja mitä yleisesti tulee lapsiperheiden asemaan, pidän erinomaisen hyvänä sitä linjausta, että pienituloisten lapsiperheiden päivähoito-, varhaiskasvatusmaksuja alennettiin ja sitten keskituloisista eteenpäin niitä ei korotettu — erittäin hyvä päätös.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-29T16:08:12,2016-09-29T16:09:14,Tarkistettu,1.1 2016_92_12,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kuitenkin muistuttaa, arvoisa varapääministeri, siitä, että tässä maassa on edelleenkin noin miljoona köyhää ihmistä, joilta ei voi, ei saa eikä pidä leikata yhtään mitään. Te vetoatte siihen, että olette tuoneet takuueläkkeen, ja siihen, että olette tuomassa perustulon. Kumpikin summa, joka näissä on, jättää ihmisen köyhyysrajan alapuolelle. Mikä tässä on se tarkoitus? Miksi te ette voi myöntää sitä, että nämäkin kasvattavat tuloeroja? Nämä tuovat eriarvoisuutta, leikkaukset, mitä tämä hallitus on tehnyt, vievät köyhiltä, antavat rikkaille. Tämä ei ole kuin Rodin Hood, joka ottaa rikkailta ja antaa köyhille, vaan kyllä tämä menee aivan toiseen suuntaan: köyhät ovat maksumiehinä tässä. Kuinka kauan te luulette, että köyhillä on varaa antaa rikkaille ja siirtää rikkaiden taskuihin rahaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-09-29T16:09:17,2016-09-29T16:10:16,Tarkistettu,1.1 2016_92_13,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se, mitä edustaja Tolppanen sanoo köyhien tilanteesta, on totta, ja meidän täytyy yhdessä tehdä kaikkemme sen eteen, että sitä voidaan lieventää, ja kaikista paras köyhyyden lieventäjä on hyvä työllisyys, se on kaikista paras tässä. Ja mitä sitten tulee toimeentulotukeen, se on viety Kelaan. Myöskin takuueläke on noussut, toisin kuin teidän nykyisin edustamanne puolueen aikana viime kaudella. Kuitenkin tämä hallitus ottaa köyhyyden vakavasti ja myöntää, että tässä on paljon työtä ja nämä asiat eivät ole hyvin. Mutta ainoa, millä tähän saadaan tulosta, on se, että päästään työllisyydessä ja talouskasvussa parempaan. Ja kyllä täytyy ajatella, kun te puhutte köyhistä ja lapsista, valtionvelkaa: kauanko me keski-ikäiset miehet ja naiset otamme miljarditolkulla velkaa ja siirrämme omat ongelmamme tuleville sukupolville?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-09-29T16:10:18,2016-09-29T16:11:27,Tarkistettu,1.1 2016_92_14,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ehkä ihan hyvä käydä ensin tämä eläkeläisasia läpi. Näiden indeksileikkausten myötä kaikkein pienituloisimpien, takuueläkkeen varassa olevien ihmisten ansiothan leikkaantuvat tämän kauden aikana. Se on fakta. Tämä on silmänkääntötemppu. Ja mitä sitten tulee, arvoisa puhemies, tähän erittäin tärkeään asiaan, jonka ministeri Soini otti esiin, tähän lasten tulevaisuuteen, niin valitettavasti on niin, että Kelan tutkimusblogin mukaan lasten köyhyys Suomessa tulee ensi vuonna lisääntymään näiden hallituksen päätösten kautta. Mutta mitä tulee näihin veronkevennyksiin: Sanoitte, että pienituloiset saavat suuret veronkevennykset. Katsotaanpas, mitä se tarkoittaa. Tavallinen eläkkeensaaja saa kympin, kokki saa parikymppiä, mutta johtajat saavat kuukaudessa jopa yli satasen ja esimerkiksi suurempituloiset apteekkarit jopa 25 000 euroa vuodessa. Ja samaan aikaan leikataan pienituloisilta. Kysyisin nyt hallitukselta: Mikä on teidän kokonaisarvionne toimenpiteistänne? Mitä vaikutuksia niillä on Suomessa eriarvoisuuteen ja tuloeroihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-09-29T16:11:28,2016-09-29T16:12:44,Tarkistettu,1.1 2016_92_15,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä asia, että tämä käydään läpi. Lisäksi vielä pienituloisille, myös eläkeläisille ja takuueläkeläisille ja monille muille: Yle-vero poistuu 300 000 pienituloiselta. Minun mielestäni se on hyvä asia. Veroja alennetaan, arvoisat kollegat, ensimmäistä kertaa 7 vuoteen. Jos veroja korottamalla kaikki asiat saadaan kuntoon, niin verotuksenhan pitäisi olla 100 prosenttia. (Eero Heinäluoma: Mites bensavero?) 450 miljoonaa — edustaja Heinäluoma ja muutkin — on tehty työtulovähennystä. Se kohdistuu pieni- ja keskituloisiin ihmisiin. Nämä ovat merkittäviä tekoja eivätkä pelkkiä puheita. Ja totta kai tämä työ jatkuu, ei maailma eikä Suomi ole valmis, mutta nämä ovat sellaisia toimia, joilla on lisätty oikeudenmukaisuutta tässä maassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-09-29T16:12:45,2016-09-29T16:13:40,Tarkistettu,1.1 2016_92_16,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Edelleen tähän kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiaan: tähän 30 miljoonaan — joka kohdistetaan kaikkein pienituloisimpiin, joihin ei voida kohdistaa veronkevennystä, koska pienimmissä tuloissa ei veroja makseta — todella haetaan tällä hetkellä mallia ja sitä tehdään STM:ssä, koska pitää löytää ne kaikkein vaikuttavimmat välineet, joilla se kohdistuu todellakin niihin ihmisiin, jotka kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ja joilla on pienimmät tulot. Mutta haluan todeta vielä senkin, että erittäin tärkeää oli se, että tämä kohdistui myöskin eläkeläisiin. Eläkkeensaajille tämä veronkevennys on oikeudenmukaisuuskysymys. Suurimmalla osalla nämä lisäeurot, joita se tuo, menevät suoraan kulutukseen ja palvelevat sitä tarkoitusta, jonka nostin esille, eli tarkoitus on tukea ihmisten ostovoimaa ja piristää suomalaista kotimarkkinaa ja kysyntää, omalta osaltaan vahvistaa työllisyyttä, joka on viime kädessä ainut ja paras keino sille, että meillä on hyvinvoiva Suomi ja mahdollisimman vähän köyhyyttä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-29T16:13:40,2016-09-29T16:14:41,Tarkistettu,1.1 2016_92_17,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on leikannut pienituloisilta ja pienituloisten asiakasmaksuja on korotettu, joten on todellakin väärä arvovalinta, että veronkevennykset kohdistetaan niin, että ne eivät hyödytä pienituloisia paremmin. Olisi pitänyt tehdä enemmän porrastusta. Työ on parasta sosiaaliturvaa, ja olisi hyvä, että kaikille olisi tarjolla työtä. Hallituksellahan on muistaakseni kärkihanke Osatyökykyiset työelämässä. Onko tästä luvassa mitään toimenpiteitä, mitään sellaista, joka todella auttaa osatyökykyisiä, kuten vammaisia henkilöitä ja pitkäaikaistyöttömiä, pääsemään kiinni työelämään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-09-29T16:14:42,2016-09-29T16:15:30,Tarkistettu,1.1 2016_92_18,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin hallituksen hyvä kärkihanke, joka on valmistelussa, ja minä olen luottavainen, että tämä hanke etenee. Varmasti siitä on ihan kohta myöskin antaa linjauksia. Haluaisin ilokseni myös ilmoittaa sen, että tämä hanke on herättänyt myös ulkomailla kiinnostusta. Tämä on jotakin sellaista, missä me suomalaiset olemme edelläkävijöitä. Ja varmaan palaamme tähän kysymykseen, kun jotakin valmiimpaa on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-09-29T16:15:32,2016-09-29T16:16:02,Tarkistettu,1.1 2016_92_19,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kokonaisuus ratkaisee, ja kun lasketaan yhteen tiedossa olevat hallituksen ratkaisut — kilpailukykysopimus, veromuutokset, leikkaukset — tulos on tässä: parhaan tulonsaajakymmenyksen tulot nousevat yli 800 euroa vuodessa, kahden alimman tulonsaajakymmenyksen tulot laskevat. Tässä on totuus. Onko tämä oikein, arvoisa pääministerin sijainen, ministeri Soini? Oikeudenmukaisuus koskee myöskin eri tulonsaajaryhmien välistä oikeudenmukaisuutta. Hallitus on korostanut yhdenmukaisuutta palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen osalta. Miten on perusteltua, että niinkin matalilla eläketulotasoilla tai keskitulotasoilla, 1 500—2 500 euroa kuukaudessa, ensi vuonna veroaste on eläketulonsaajilla korkeampi kuin vastaavaa tuloa saavilla palkansaajilla? Onko tämä oikeudenmukaista? (Jukka Gustafsson: No niin, nyt tuli faktat pöytään!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-09-29T16:16:03,2016-09-29T16:17:08,Tarkistettu,1.1 2016_92_20,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En ole aivan varma, onko tämä eläkeratkaisu, mistä te puhutte, tämän hallituksen aikaansaannosta (Välihuutoja vasemmalta) vai onko siinä pelkästään vanhaakin pohjaa mukana. Tämä hallitus tietysti vastaa kaikesta siitä, mitä se on tehnyt. Mutta sanon vielä selvästi: Tämä hallitus on tehnyt merkittävät verohelpotukset tulonhankkimisvähennyksen osalta. Tämä hallitus on antanut kaikkiin tuloluokkiin — se pitää kyllä paikkansa, että kaikkiin tuloluokkiin — mutta se oli lähinnä sitä, mitä kilpailukykysopimuksessa sovittiin. Sen lisäksi hallitus teki niitä korjaavia toimenpiteitä, joihin valtiovarainministeri Orpo viittasi. Mutta edelleen, kaikista selvin tapa päästä eteenpäin: meillä eivät mitkään rahat tule riittämään, jos meidän työllisyys ei parane ja talouskasvu ei lähde liikkeelle, ja me, ikävä kyllä, olemme tässä suossa olleet pitkälti vuodesta 2008 lähtien. Ja niin kuin sanoin, ei ole helppo tehtävä, (Puhemies koputtaa) 100 000 työtöntä tuli viime kaudella lisää. (Puhemies: Aika on täynnä!) Meillä on kova urakka edessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-09-29T16:17:10,2016-09-29T16:18:26,Tarkistettu,1.1 2016_92_21,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan kannalta on tärkeätä, että kansalaisia kohdellaan samalla tavalla. Ja kun täällä todettiin, että tämä yrittäjävähennys kohtelee kansalaisia eriarvoisesti: edellinen hallitus, niin kuin varapääministeri totesi, toteutti noin 1 000 asianajajan ja noin 200 korkeimman apteekkarin yhtiöveron alentamisen osalta heidän ratkaisunsa. (Välihuutoja vasemmalta) Sen tähden yhdenvertaisuuden nimissä: kun virheitä tehdään, virheitä pitää korjata. Mutta varsinainen kysymys, arvoisa varapääministeri. Tulottomien ja pienten eläkeläisten (Hälinää — Puhemies koputtaa) terveyspalvelujen, sosiaalipalvelujen ja sen verkon, jolla kansalaisia kohdellaan, kun heidän omat siipensä eivät kanna, kannalta on päätetty, että tänne tuodaan tämä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio. Kysyn nyt, jotta kansalaiset saavat siihen vastauksen: tuoko tämä hallitus (Puhemies koputtaa) sen kaltaisen esityksen, jolla tulottomille (Puhemies: Aika on kyllä täynnä!) ja pienituloisimmille taataan... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-09-29T16:18:26,2016-09-29T16:19:43,Tarkistettu,1.1 2016_92_22,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,Arvoisa rouva puhemies! Hyvin lyhyesti: kyllä.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-09-29T16:19:44,2016-09-29T16:19:51,Tarkistettu,1.1 2016_92_23,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämän hallituksen politiikka lisää köyhyyttä, kasvattaa tuloeroja, heikentää ostovoimaa isolta osalta kansakuntaa — eriarvoistaa sanalla sanoen. Arvoisa varapääministeri, teidän hallituksenne toiminta on ottaa 10 euroa pois ja antaa 1 euro tilalle ja juhlia sitten täällä salissa sitä. Ei ole ihme, että olette tätä 30 miljoonan euron kohdennusratkaisua nyt piilotelleet. Täällä budjettia on käsitelty jo pitkän aikaa, eikä ole tietoa vaikutuksista tämän 30 miljoonan osalta. Miksi te piilottelette tätä ratkaisua? Tehän olette jo useita viikkoja tienneet sen, että tämmöinen lopputulos hallituksen politiikalla tulee olemaan. Kysyn: Mitä esimerkiksi kokki tulee saamaan tästä rahasta? Kohdistuuko tämä 30 miljoonan euron raha sosiaaliturvan piirissä eläviin? Mitä eläkkeensaajat saavat tästä ratkaisusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-09-29T16:19:54,2016-09-29T16:20:53,Tarkistettu,1.1 2016_92_24,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä asia tutkitaan ja varmistetaan niin, että tämä 30 miljoonaa menee todella siihen osoitteeseen eli kaikista eniten vaikeuksissa oleville. Nyt etsitään se malli, ja se tulee täydentävässä myöhemmin esiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-09-29T16:20:54,2016-09-29T16:21:11,Tarkistettu,1.1 2016_92_25,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys veroratkaisujen oikeudenmukaisuudesta (Timo Harakka sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän eläkeläisten verokohteluun: Siinä on luultavasti nyt kyse juuri siitä, että kun niistä pienimmistä tuloista ei makseta veroa, niin siksi siellä se nyt tällä hetkellä on niin, että niissä tulovaikutuksissa ei näy tämä kaikille tuleva veronkevennys. Mutta juuri tähän ongelmaan haetaan sillä 30 miljoonalla ratkaisua. Sitten jälleen kerran täytyy todeta se, että kun me teimme kilpailukykysopimuksen, jotta me saamme maahan työtä, jotta saamme kilpailukykyä, teimme sen yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, ja se sopimus laski suurituloisten verotusta, ja hallitus on korjannut omilla toimillaan sen kohdistamalla oman veronkevennysvaransa pieni- ja keskituloisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-29T16:21:13,2016-09-29T16:21:56,Tarkistettu,1.1 2016_92_26,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Olli-Poika Parviainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_92_27,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hiljattain uutisoitiin OECD-raportista, jonka mukaan yli viidennes parikymppisistä miehistä on työn ja koulutuksen ulkopuolella. Kuluneen vuosikymmenen aikana näiden nuorten osuus on kasvanut lähes 10 prosenttiyksiköllä. Nuorten naisten vastaavat luvut ovat alhaisemmat, mutta yhteenlaskettunakin tilanne on Suomessa OECD:n keskiarvoa heikompi. Olemme päätyneet samaan joukkoon pahoissa talousvaikeuksissa painineiden EU-maiden kanssa. Hallitus on vähentänyt nuorisotakuun ja nuorisotyön rahoitusta. Myös koulutusleikkaukset pahentavat osaltaan asiaa. Satsaukset esimerkiksi nuorille tai palveluja tarjoaviin Ohjaamoihin ovat toki hyviä mutta mielestäni riittämättömiä. Kysynkin, arvoisa puhemies: miten hallitus aikoo vastata tähän yhteiseen haasteeseemme siltä osaltaan, että yksikään nuori ei jäisi tyhjän päälle?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.2.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-29T16:22:01,2016-09-29T16:22:54,Tarkistettu,1.1 2016_92_28,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä aihe ja suuri huoli nuorista, jotka jäävät kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Siitä syystä meillä on tällä hetkellä käynnissä erittäin monia toimenpiteitä, joilla pyritään tähän asiaan vaikuttamaan. Edellisellä hallituskaudella oli vilpitöntä yritystä. Tehtiin nuorisotakuuta, mutta sen tulokset eivät valitettavasti olleet kovin lupaavia, nimittäin nuorisotyöttömyys ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä ovat kasvaneet. Nyt tarvitaan parempia ja tehokkaampia lääkkeitä ja sitten toisaalta tarvitsee turvata sitä toimintaa, joka tuottaa hyviä tuloksia. Esimerkiksi etsivä nuorisotyö tavoitti viime vuonna 19 000 nuorta, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai ovat jo syrjäytyneet. Tätä toimintaa jatkamme, ja se rahoitus turvattiin budjettiriihessä samoin kuin työpajatoiminnan rahoitus. Ohjaamo-toimintaa, joka on yhden luukun palvelua nuorille, valtakunnallistetaan. Lisäksi olemme tekemässä ammatillisen koulutuksen reformia, missä kiinnitetään aivan erityistä huomiota läpäisyn parantamiseen elikkä siihen, että koulutus ei jäisi kesken, mikä on ihan keskeinen ongelma.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-29T16:22:55,2016-09-29T16:23:59,Tarkistettu,1.1 2016_92_29,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_92_30,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle vastauksesta. Ammatillisesta koulutuksesta ollaan reformista huolimatta leikkaamassa kuitenkin noin 190 miljoonaa euroa. Ammatillinen koulutus on yksi tärkeimmistä keinoista saattaa nuoriamme kohti työelämää ja pärjäämistä. Ammatilliset oppilaitokset ovat tunnetusti jo säästäneet seinistään ja hallinnosta. Nyt uhkana ovat lisäsäästöt opetuksesta, henkilöstöstä ja tärkeistä syrjäytymistä ehkäisevistä lisäpalveluista. Tämä lisää koulupudokkuutta ja opintojen keskeytyksiä. Ammatillisella koulutuksella on todella erityisen tärkeä tehtävä erityisesti nuorten miesten osallisuuden lisäämisessä. Sisäänottomäärien väheneminen puolestaan johtaa kasvavaan kilpailuun paikoista, jolloin juuri ne seiskan pojat putoavat helpoiten. Kysynkin hallitukselta: miten varmistatte sen, että ammatillisessa koulutuksessa voidaan toteuttaa jatkossa osallisuutta lisääviä syrjäytymisen vastaisia toimia leikkauksista huolimatta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.2.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-29T16:24:03,2016-09-29T16:25:01,Tarkistettu,1.1 2016_92_31,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jälleen erittäin hyvä kysymys, joka varmasti meille kaikille on tärkeä. Edelliseltä hallitukselta jäi perinnöksi ammatillisen koulutuksen säästöjä, ja tämä hallitus joutuu nyt toteuttamaan ne. Mutta me teemme sen rakenteellisen uudistuksen kautta pitäen aivan todella tiukasti kiinni siitä koulutustakuusta, eli jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle turvataan toisen asteen koulutuspaikka joko lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta. Sitten meillä on myöskin tietysti nuoria, joilla on sellaisia elämänhallintaan tai mielenterveyteen tai päihteisiin liittyviä ongelmia, joiden vuoksi he eivät voi opiskella. Siitä syystä viime kauden nuorisotakuuseen on lisätty myöskin mielenterveyspalvelujen elementtejä, joista ministeri Rehula varmasti voi jossain kohdassa kertoa enemmän. Mutta sitten ammatillisen koulutuksen reformissa se keskeinen ajatus on siinä, että rakennetaan joustavia polkuja, joissa pystytään entistä paremmin palvelemaan yksilöllisiä osaamistarpeita eli vähän ottamaan huomioon sitä, minkälainen sen nuoren tai sen opiskelijan lähtötaso on, minkälaista osaamista hän tarvitsee ja minkälaista tukea erityisesti siihen omaan opiskeluunsa juuri kyseinen (Puhemies koputtaa) opiskelija tarvitsee.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-29T16:25:02,2016-09-29T16:26:12,Tarkistettu,1.1 2016_92_32,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan se, että jo yli viidennes nuorista, 20—24-vuotiaista pojista on työn tai koulutuksen ulkopuolella, on todella huolestuttavaa. Moni heistä on myös vailla toisen asteen tutkintoa, ja silloin ennuste työmarkkinoilla on todella huono. Heidän, jotka eivät saa edes toisen asteen tutkintoa läpäistyä, mahdollisuutensa työllistyä ja pysyä yhteiskunnassa osallisena ovat heikot läpi elämän, ja sitten tulee syrjäytymisongelmia. Näihin nuoriin panostaminen on aina kannattavaa. Näitä nuoria, jotka jäävät nyt koulutuksen tai työn ulkopuolelle, on koko ajan kasvava määrä. Ja silloin haluan kysyä vielä koko hallitukselta, myös valtiovarainministeriltä ja pääministerin sijaiselta: Miten samaan aikaan voidaan leikata koulutuksesta näin paljon ja heikentää nuorisotakuun toimintaa, koska sieltäkin on leikattu? Nämä paikot näihin yksittäisiin työpajarahoituksiin eivät riitä, jos kokonaistilanne on se, että nuorten ulkopuolelle jääminen lisääntyy, erityisesti nuorten poikien, ja se on myös alueellinen ongelma. Mitä te aiotte koko hallituksena tehdä tälle, eikä vain jättää sitä opetusministerin paikkoratkaisujen varaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-09-29T16:26:13,2016-09-29T16:27:18,Tarkistettu,1.1 2016_92_33,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan korjata tästä edellisestä puheenvuorosta yhden käsityksen, ettei synny väärää käsitystä: Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitus turvattiin budjettiriihessä, eli se jatkuu. Samoin sitten panostamme nuorten aikuisten osaamisohjelman jatkumiseen eli siihen, että juuri niille nuorille, joilta on jäänyt koulutus eri syistä kesken tai käymättä kokonaan, voidaan tarjota niitä paikkoja siinä vaiheessa, kun ollaan noin parikymppisiä ja on heikko työmarkkina-asema, kun sitä koulutusta ei ole siellä taustalla. Eli näihin todella panostetaan. Samoin turvapaikanhakijoiden koulutukseen on erillisesti määrärahoja sovittu, jotta voidaan heti vastata siihen osaamistarpeeseen, mitä sieltä tulee, että saataisiin nopeasti heidätkin työelämään ja osallisiksi meidän yhteiskuntaan. Eli näihin asioihin kiinnitetään erittäin paljon huomiota. Siinä ammatillisen koulutuksen reformissa on nyt tärkeä onnistumisen paikka siinä, että tätä keskeyttämistä voidaan vähentää, koska se ongelma on nimenomaan siinä, että kaikki nuoret saavat sen koulutuspaikan, mutta se jää hyvin monilta toisella asteella kesken. Siihen kiinnitetään huomiota muun muassa kehittämällä sitä rahoitusmallia kannustavammaksi, jotta oppilaitosten kannattaa erityisesti panostaa nuorten tukemiseen, (Puhemies koputtaa) ja sitten lisätään työpaikkaoppimista, (Puhemies: Aika!) eli uusi koulutussopimusmalli.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-29T16:27:19,2016-09-29T16:28:32,Tarkistettu,1.1 2016_92_34,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tärkeä keskustelu tärkeästä aiheesta. Minulla oli tilaisuus maanantaina aloittaa tämä viikko vierailemalla Lahdessa tutustumassa nimenomaan tämmöiseen Ohjaamo-toimintaan ja heidän konseptiinsa. Minun mielestäni siellä on malli, josta kannattaa ottaa esimerkkiä muuallekin maahan, ja tätä ollaan viemässä. Eli he ovat tunnistaneet nämä ongelmat ja lähteneet yhdessä tekemään näitä ratkaisuja. Siellä ovat yritykset mukana, siellä ovat koulut mukana. Kyllähän tämä nuorten miesten koulupudokkaiden iso, kasvava määrä lähtee ihan sieltä koulusta, ja siitä pitää meidän kaikkien kantaa huolta. Monesti siinä vaiheessa, kun he tulevat sinne toiselle asteelle, voi olla jopa niin, että heillä on onneton lukutaito, laskutaito. Heidät on vain päästetty siihen vaiheeseen, ja se on karhunpalvelus näille ihmisille. Pitää myös pystyä vaatimaan. Tämä lähtee kotoa, tämä lähtee koulusta. Mutta nämä hyvät mallit ja tämmöisen toiminnan jakaminen ympäri Suomea — tässä on yksi hyvä vastaus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.2.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-09-29T16:28:34,2016-09-29T16:29:40,Tarkistettu,1.1 2016_92_35,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys noin 35 000 nuoresta miehestä, jotka ovat elämänsä parhaimmassa iässä, 20—24‑vuotiaita. Tämä luku on dramaattinen, eikä se vika ole yksin nykyisen hallituksen. Mutta yhdestä näkökulmasta se on, ja nyt katson erityisesti varapääministeri Soinia: Esimerkiksi tämä nuorten aikuisten osaamisohjelma, jossa on 15 000 ilman tutkintoa olevaa nuorta nyt suorittamassa tutkintoa. Mitä tekee hallitus? On dramaattisesti laskemassa näitä määrärahoja, ja se on minusta aivan väärää politiikkaa. Nyt pitää siis täsmäohjauksella saada ne nuoret, joista suurin osa on jättänyt koulunsa kesken, suorittamaan tutkinnon. Vain sillä tavalla voi päästä (Puhemies koputtaa) pysyvästi yhteiskuntaan kiinni. [Puhemies Maria Lohela: Onko kysymystä?] Siis oletteko, varapääministeri Soini, perehtynyt tähän asiaan? (Naurua) Nyt en laita ministeri Grahn-Laasosta tiukoille, vaan teidät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.2.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-09-29T16:29:41,2016-09-29T16:30:58,Tarkistettu,1.1 2016_92_36,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä oli mielenkiintoinen näkökulma: kumpi tässä nyt oli se kohde, nuori ihminen vai minä? Molemmat varmasti. Hyvä niin. (Jukka Gustafsson: Vakava asia, ministeri!) Kerrankin — kun kuuntelisitte, edustaja Gustafsson, niin pystyisi vastaamaan paremmin — tämä teidän kysymyksenne tai se, mitä te jatkokysyitte vihreitten kysymykseen, on sellainen, että olemme samaa mieltä. Minä jaan tämän huolen teidän kanssanne ja omalta osaltani teen parhaani tällaisten ratkaisujen osalta, ja näitä on monia muita. Tämä on varmasti hyvä, mitä sanoitte. Oppisopimuskoulutus on erittäin tärkeä. Tunnen aika paljon itsekin tämän ikäisiä nuoria miehiä. Se lukeminen ei aina maistu, mutta työ saattaisi maistua. Mutta olen siitä teidän kanssanne samaa mieltä, että jatkossa, jos sinulla ei ole sitä todistusta, sinä et välttämättä sitä työpaikkaa saa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.2.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-09-29T16:31:02,,Tarkistettu,1.1 2016_92_37,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Onhan se niin, että tämähän on dramaattinen luku, kuten edustaja Gustafsson sanoi, ja meidän täytyy ottaa tämä erittäin vakavasti, ja niin me otammekin. Jos joka viides nuori mies syrjäytyy peruskoulun jälkeen, niin se on viesti, joka on pakko ottaa vakavasti. Hallitus vastasi tähän osaltaan niin, että tähän nuorten aikuisten koulutukseen lisättiin 15:n päälle 10 miljoonaa kehykseen, tai sen kehyksen päälle, eli siihen lisättiin nyt määrärahoja. Sen lisäksi ministeri Grahn-Laasonen tekee ihailtavaa työtä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa etsiessään kaikin keinoin resursseja ja kohdentaen niitä juuri niihin kaikkein kipeimpiin kohtiin. Mutta tämä on asia, jossa on selvää, että tämä on hallituksessa otettu vakavasti, ja me etsimme laajalla rintamalla tähän ongelmaan keinoja ja apuja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-29T16:32:07,2016-09-29T16:32:56,Tarkistettu,1.1 2016_92_38,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä syrjäytymiskehitys nuorten keskuudessa on ikävä kyllä jatkunut jo useita vaalikausia. Nimittäin meillähän on yli 110 000 20—29‑vuotiasta nuorta, joilla ei ole toisen asteen koulutusta lainkaan, ja siinä mielessä on erittäin tervetullut tämä ammattikoulureformi. Olisin ministeriltä kysynyt sitä, millä tavalla te meinaatte saada nuoret jaksamaan istua siellä koulussa, koska monet nuorethan eivät jaksa kahta tai kolmea vuotta käydä sitä tutkintoa läpi siinä mielessä, että se on heille liian pitkä aika eikä se välttämättä oppimisympäristönä ole kaikkein paras. Toisekseen, myöskin tätä nuorisotakuuta uudistetaan, koska viime vaalikautena se ei oikein tuottanut tuloksia. Mitä odotuksia teillä siinä mielessä ministerinä on teidän näkökannaltanne siinä, että nuorisotakuutyöryhmä tekisi siellä? Nimittäin näistä asioista me parhaillaan keskustelemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-09-29T16:32:58,2016-09-29T16:33:53,Tarkistettu,1.1 2016_92_39,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se on todellinen, hyvä huomio, että moni peruskoulun jälkeen — erityisesti täällä on näitä poikia, mistä on puhuttu, mutta ihan yhtä lailla tyttöjä — haluaisi enemmän päästä tekemään käsillä työelämässä oikeasti niitä töitä ja kokee, että haluaisi jo päästä siitä ikään kuin koulumaisesta oppimisesta enemmän tämmöiseen käytännön tekemiseen. Tämä pitää ottaa ihan vakavasti. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on hyviä kokemuksia siitä, että niissä maissa, joissa on paljon tällaista työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, on matalampi nuorisotyöttömyys ja pystytään rakentamaan tiiviimmät yhteydet työelämään jo silloin opiskeluvaiheessa. Tästä syystä rakennamme tämän ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä laajempaa työssäoppimisen mallia, muun muassa tämmöisen uuden koulutussopimusmallin oppisopimuskoulutuksen rinnalle, kuitenkin ottaen huomioon sen, että me emme voi kouluttaa liian kapea-alaisesti vaan pitää olla myös sellaisia valmiuksia, joilla pärjää sitten muuttuvassa työelämässä, että voi oppia aina uusiin ammatteihin, jos se oma katoaa alta työuran aikana.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-29T16:33:54,2016-09-29T16:34:58,Tarkistettu,1.1 2016_92_40,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ammatillisen koulutuksen reformin ja säästöjen kohdalla on se kummallisuus, että ensin viedään rahat ja sitten oletetaan, että pystytään tekemään tuo reformi, lainsäädännön mukainen uudelleenjärjestäytyminen, ja tämä vääränlainen järjestys aiheuttaa sen, että on hyvin mahdollista, että tehdään sellaisia harkitsemattomia ja nopeita säästötoimenpiteitä tulevana vuonna ja se saattaa myöskin aluepoliittisesti vaikuttaa niin, että toimipisteitä laitetaan alas, kun pitää nopeasti yrittää löytää niitä säästökohteita. Tälläkin hetkellä esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa alle 16-vuotiaitten toisen asteen koulutuspaikkaan oleva välimatka on pisimpiä Suomessa, ja on pelättävissä, että siellä laitetaan näitten säästöjen takia toimipisteitä alas. Onko mitenkään mahdollista vielä harkita sitä, että odotettaisiin niin kauan, että lainsäädäntö saadaan paikoilleen, ennen kuin näitä säästöjä lähdetään viemään eteenpäin, jotta tämmöistä harkitsematonta aluepoliittista vaikutusta ei tulisi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-29T16:34:59,2016-09-29T16:36:01,Tarkistettu,1.1 2016_92_41,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä säästöjen aikataulu on todella haaste, ja se on tunnistettu, mutta siihen on vastattu myöskin niin, että tätä ammatillisen koulutuksen reformia on tehty erittäin hyvässä yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kentän kanssa, ja tavoitteena on saada lokakuun aikana ammatillisen koulutuksen reformi, tämä suuri lainsäädäntöuudistus, lausuntokierroksille, jolloin koulutuksen järjestäjillä on hyvin aikaa valmistautua ja he tietävät jo, mitä tulossa on sitten 2018 alusta, ja pystyvät sitten jo ensi vuonna sitä omaa toimintaansa sopeuttamaan sen uuden rahoitusmallin ja sen uuden toimintalainsäädännön pohjalta. Eli parhaamme teemme tiukassa taloustilanteessa tiukalla aikataululla, mutta täytyy sanoa, että ihailen kyllä myöskin sitä valmistelua, mitä ammatillisen koulutuksen järjestäjät yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiesten kanssa ovat tässä asiassa tehneet.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-09-29T16:36:01,2016-09-29T16:36:49,Tarkistettu,1.1 2016_92_42,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Modig.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_92_43,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eilen me kuulimme uutisen siitä, että taas yksi merkittävässä asemassa oleva kokoomusvaikuttaja siirtyy yksityisen, monikansallisen terveydenhuollon yrityksen palvelukseen. Kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja siirtyy liiketoiminnan kehityspäälliköksi eli kauppaamaan yksityisiä palveluita julkiselle sektorille. Samaan aikaan kokoomus on kääntänyt koko sote-uudistuksen suuntaa ja tehnyt siitä yhden Suomen suurimmista yksityistämishankkeista. Työpaikkoja saa toki vaihtaa, mutta kun yhtenä päivänä valmistelee suuria lakimuutoksia ja on keskeisellä paikalla tekemässä sote-uudistusta ja seuraavana päivänä saa merkittävän pestin lakimuutoksen suurelta hyötyjältä, herää väistämättä kysymys siitä, olisiko tarpeellista, että vastaavissa tilanteissa voitaisiin asettaa määräaikainen kilpailukielto. Kysyn siksi hallitukselta, varapääministeri Soinilta: ettekö näe ongelmaa siinä, että samat ihmiset valmistelevat ensin julkisten palveluiden yksityistämistä ja hyppäävät sen jälkeen lakimuutoksista hyötyvien suuryritysten johtoon keräämään bonuksia ilman minkäänlaista karenssia?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-09-29T16:36:53,2016-09-29T16:38:03,Tarkistettu,1.1 2016_92_44,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tietenkin ongelmallista, jos näitä tietoja käytetään hyväksi. Se on täysin selvä asia, mutta minun ymmärtääkseni niin ministerit kuin tärkeimmät avustajat ovat tehneet sitoumuksen siitä, että näin eivät tee. Minulla ei ole kompetenssia mennä arvioimaan yksityisen henkilön työpaikan vaihtoa, mutta yleisellä tasolla, edustaja Modig, te olette oikeassa. Näissä pitää olla pelisäännöt, joilla pystytään varmistamaan myöskin, että tämmöistä kermankuorintaa ei tapahdu. En tässä lähde yksityiskohtiin, kuka on mennyt mihinkin ja kuka ei, vaan meillä täytyy olla selkeät pelisäännöt, että sitä tietoa, jonka tietää hallituksessa — tai mitä tahansa sisäpiiritietoa, olkoon kysymys sitten taloudesta, osakkeista, myynneistä — ei saa käyttää väärin. Ja jos sitä käyttää, (Puhemies: Aika, ministeri Soini!) se on rikos. (Jukka Gustafsson: Nyt oli jo vähän vanhaa Soiniakin mukana!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-09-29T16:38:03,2016-09-29T16:39:16,Tarkistettu,1.1 2016_92_45,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta on tietenkin päivänselvää, että tämä herättää keskustelua, ja hyvä, että keskustellaan. Mitä tähän itse kysymykseen tulee, niin hallitushan on antanut karenssilainsäädäntöesityksen eduskunnalle. Se on käsittelyssä täällä, ja sen tarkoituksena on nimenomaan tällaisiin tapauksiin saada pelisäännöt selväksi. On jo aikaisemmin havaittu, että näille pelisääntöjen selkeyttämisille on selkeää tarvetta. Täytyy kuitenkin sanoa se, että välttämättä tämä karenssilainsäädäntökään ei ratkaise kaikkia ongelmia. Esimerkiksi ihan ajatuksena: jos me asetamme valtiolta yksityisen sektorin palvelukseen lähteneelle karenssin, niin hänelle pitäisi sitten maksaa palkkaa siitä, että hän on sen väliajan kotona. Tämäkään ei ole aivan yksiselitteistä. Mutta joka tapauksessa tämä pitää arvioida, käydä selkeästi läpi. Me tarvitsemme näihin asioihin selkeät pelisäännöt. Mitä tulee sote-uudistukseen, niin kaikki tiedot, mitä soteen liittyy, ovat julkisia. Ei ole sellaista salatiedettä, mitä ehkä joidenkin mielestä tässä nähdään. Mutta kaiken kaikkiaan (Puhemies koputtaa) minusta on hyvä, että ihmiset (Puhemies: Aika!) liikkuvat julkiselta yksityiselle ja päinvastoin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-29T16:39:18,2016-09-29T16:40:32,Tarkistettu,1.1 2016_92_46,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,Ja vielä puheenvuoro varsinaiselle vastuuministerille. — Ministeri Vehviläinen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_92_47,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän valtion virkamieslakiin liittyenhän tosiaankin täällä eduskunnassa hallintovaliokunnassa ovat juuri asiantuntijakuulemiset käynnissä, ja varmaan mietintökin pian valmistuu. Se on minusta tärkeää, että näin tehdään, koska meillähän on ollut jo vuodesta 2007 lähtien erilaista suositusta tämän osalta, ja 2014 eettinen neuvottelukunta esitti, että tällainen tulisi myös lainsäädäntöön. Siksi ollaan tässä liikkeellä. Ja kuten tässä ministeri Orpo sanoi, niin se tarkoittaa uusissa virkasuhteissa sitä, että jos tehdään tällainen karenssisopimus, niin samalla myös työnantaja sitoutuu siihen, että maksetaan sen vuoden ajalta — vuosi on se maksimikarenssiaika — myös palkka. Ministereitten osalta totean sen, että silloin kun tämän hallituksen ministerit aloittivat, niin me annoimme vapaaehtoisen sitoumuksen siitä, että jos tiedämme, että olemme siirtymässä toisiin tehtäviin ministerikauden aikana tai välittömästi sen jälkeen, niin siitä pitää antaa ilmoitus pääministerille.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-09-29T16:40:37,2016-09-29T16:41:41,Tarkistettu,1.1 2016_92_48,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_92_49,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen iloinen, että ajatus karenssista saa hallituksessa kannatusta. Tämä sote-uudistus on elintärkeä uudistus suomalaisen yhteiskunnan kannalta, ja ministeri Soinin mainitsema kermankuorinta tässä yhteydessä on voitava estää. Viime hallituskaudella meillä tuntui olevan puoluerajat ylittävä yhteisymmärrys siitä, että sote-uudistuksella pitää vahvistaa julkisia palveluita ja taata palveluiden integraatio. Nyt kokoomus on ajanut laajan valinnanvapauden mallin, joka muuttaa koko uudistuksen luonnetta aivan täysin. On todennäköistä, että jos tämä uudistus toteutuu nykyisen hallituksen suunnitelmien mukaan, isot, monikansalliset terveysalan toimijat tulevat ostamaan pienet, mahdollisesti kotimaiset toimijat ulos markkinoilta — ja kuten tiedämme, useat näistä monikansallisista terveysjäteistä eivät kovin mielellään maksa veroja Suomeen. Haluaisin kysyä siksi teiltä, valtiovarainministeri Orpo: Miten sote-uudistuksessa varmistatte sen, että meidän sosiaali- ja terveyspalveluihin laitettavat verorahat eivät päädy näiden monikansallisten veroja välttelevien yritysten voittoihin? Miten varmistatte sen, että sairaiden ihmisten maksamat asiakasmaksut ja koko muu (Puhemies koputtaa) verovaroin kustannettu toiminta (Puhemies: Aika!) ei siirry julkisesta taloudesta... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-09-29T16:41:45,2016-09-29T16:42:58,Tarkistettu,1.1 2016_92_50,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarkoitus on se, että me saamme verorahat riittämään niin, että meillä on mahdollisimman hyvät palvelut jokaiselle suomalaiselle. Hoitoon pääsee silloin, kun sitä tarvitsee, tämä on aivan oleellinen lähtökohta. Yhtä tärkeä lähtökohta on se, että veronmaksajien euroista pidetään huolta. Me emme tietenkään tee sellaista järjestelmää, jossa joku pääsisi kuppaamaan meidän rahojamme, ja me tulemme pitämään siitä valmistelussa huolen. Uskon, että vastuuministeri Rehula voi kertoa tästä lisää. Ja sehän, että käytetään tähän valinnanvapautta, on upea asia. Ihminen saa itse valita sen, mistä palvelunsa hakee. Sitten toinen: Hyödynnetään markkinoita. Huom. Julkinen sektori hyödyntää markkinoita, ei päinvastoin. Markkinat eivät hyödynnä julkista sektoria, eivät tule viemään veronmaksajien rahoja. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-09-29T16:42:58,2016-09-29T16:43:48,Tarkistettu,1.1 2016_92_51,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valinnanvapautta me kaikki kannatamme, mutta sosiaali- ja terveysuudistuksessa, jota te nyt ajatte, ei ole kysymys ihmisten, tavallisten suomalaisten, valinnanvapaudesta, vaan tässä on kysymys siitä, että annetaan vapaus suurille, monikansallisille, veroparatiiseista käsin toimiville yrityksille valita, maksavatko ne veroja meidän yhteisistä rahoistamme. Arvoisa rouva puhemies! Viime kaudella kaikki kahdeksan eduskuntapuoluetta tekivät yhdessä sote-uudistusta, oppositio pyynnöstä otettiin mukaan, ja oikein olikin. Tällä kertaa hallitus on kolmeen pekkaan ajanut tätä sote-uudistusta. Keskusta ja perussuomalaiset, jotka viime kaudella otettiin oppositiosta mukaan, ovat unohtaneet ne vaatimukset. Viime kaudella seitsemän puoluetta vastusti yksityistämistä, yksi puolue sitä kannatti. Arvoisa varapääministeri Timo Soini, tällaiset loikat, joista nyt puhutaan, olisivat estettävissä sillä, ettei anneta yksityisten riistää meidän sosiaali- ja terveyspalveluita. Miksi ihmeessä te annoitte kokoomukselle periksi, (Puhemies koputtaa) vaihdoitte mielipidettä vaalien jälkeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-09-29T16:43:51,2016-09-29T16:45:04,Tarkistettu,1.1 2016_92_52,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Arhinmäki, tiedän erittäin hyvin, että tätä ratkaisua viime kaudella yritettiin. Miksi se ei toteutunut? Teimme yhdessä sellaisen ratkaisun, joka ei läpäissyt perustuslakitestiä. Sen takia se epäonnistui. Ei ollut kysymys siitä, ettei meillä ollut halua tehdä, sitä ei vain semmoisena voinut toteuttaa, ja tässä maassa pitää noudattaa lakeja. Nyt teemme uuden yrityksen, ja voin sanoa, että en varmasti aja sellaista lakia, eikä tämä hallitus, aivan niin kuin ministeri Orpo sanoi. Meidän ainoa tavoitteemme on se, että me niukemmilla määrärahoilla, joihin meillä paine on, pystymme hoitamaan ihmiset sairauden perusteella, emme lompakon perusteella. Se on tämän hallituksen linja. (Satu Hassi: Kieltääkö perustuslaki hallitus—oppositio-yhteistyön?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-09-29T16:45:04,2016-09-29T16:46:01,Tarkistettu,1.1 2016_92_53,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,Värderade talman! På tal om landskapsreformen så är det anmärkningsvärt att Kommunförbundets styrelse i ganska kritiska ordalag uttalat sig om regeringens landskapsreform som för närvarande är på utlåtanderond.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,sv,Mikaela Nylander,769,2016-09-29T16:46:03,2016-09-29T16:46:20,Hyväksytty,1.1 2016_92_54,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämän valmistelun, joka on nyt vaiheessa — tilanteessa, jossa lakikokonaisuus on lausuntokierroksella — yksi keskeinen tavoite on ollut avoimuus. Välihuutoja tuli aiempien puheenvuorojen aikana siitä, keitä on pidetty syrjässä ja ketkä ovat olleet mukana. Kaikki se aineisto, joka valmisteluun liittyy, on ollut ja on avointa. Toisekseen, mitä tulee Kuntaliiton lausuntoon, niin Kuntaliitolle kuin oppositiollekin sellaisia terveisiä, että edellinen eduskunta, edellisen eduskunnan perustuslakivaliokunta, ohjeisti ja evästi, mikä on tukena tälle tämänhetkiselle valmistelulle siitä, mikä voi olla kunnan rooli jatkossa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-29T16:47:13,2016-09-29T16:47:59,Tarkistettu,1.1 2016_92_55,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvin tärkeätä, että Suomessa puututaan yritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun. Meillä on kaksikin tuoretta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua, jotka ovat merkinneet sitä, että useassa tilanteessa tällainen aggressiivinen verosuunnittelu katsotaan lain kieltämäksi veronkierroksi. Eilisessä Kauppalehdessä verokonsultit valittivat sitä, että Suomen liian tiukka hallinto- ja oikeuskäytäntö voi johtaa jopa siihen, että emme saa Suomeen niitä investointeja, joita Suomeen halutaan. Mielestäni tämä kertoo siitä, toisin kuin oppositio antoi ymmärtää, että Suomessa puututaan aggressiiviseen verosuunnitteluun, ja se on hyvä niin. Jos jotkin yritykset liian paljon kiinnittävät huomiota verotuksen välttämiseen, niin he varmasti joutuvat siitä vähintään julkisesti vastaamaan, ja se on sellainen seikka, jonka asiakkaat, jotka saavat jatkossa valita itse terveyspalvelujensa tuottajan, voivat — ja joka heidän ehkä tuleekin — ottaa huomioon valintoja tehdessään. Mitä tähän sote-uudistukseen kaiken kaikkiaan tulee, niin siinä valinnanvapaudessahan nimenomaan on kyse siitä, että asiakas, potilas, saa itse valita. Tänä päivänä valinnanvapaus on sellaisella asiakkaalla tai potilaalla, jolla on siihen varaa, sote-uudistuksen jälkeen myös muilla, eikö niin, ministeri Rehula?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-09-29T16:48:00,2016-09-29T16:48:06,Tarkistettu,1.1 2016_92_56,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Lausuntokierroksella olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa on kriteerit sille, mitkä edellytykset pitää täyttää, jotta voi tulla palvelutuotannon piiriin, julkisin varoin rahoitettujen palvelujen piiriin. Toisekseen, lausuntokierroksella olevassa säädöskokonaisuudessa on perustuslain 124 §:stä johtuen se, että niiltä toimijoilta, jotka käyttävät julkista valtaa ja julkisia rahoja, tullaan edellyttämään sitä, että niin päätöksenteko kuin eurojen käyttökin on avointa julkisuusperiaatteiden mukaisesti. Me olemme valmistelemassa lainsäädäntöä, ja toivon mukaan eduskunta aikanaan hyväksyy senkaltaisen lainsäädännön, että nämä opposition sinänsä retorisesti hienosti esitetyt lauseet olisivat aiheettomia. Ollaan tilanteessa, jossa tämä kaikki on alttiina nyt. Odotan palautetta, odotan kommentteja ja lausuntoja siitä, onko tämä taso, millä nyt ollaan, riittävä, mutta se, mitä on nyt kirjoitettu, tukeutuu kyllä perustuslain 124 §:ään.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-29T16:49:37,2016-09-29T16:50:41,Tarkistettu,1.1 2016_92_57,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että ministeri Rehulalla riittää uskoa. Ei voi muuta kuin toivottaa onnea ja menestystä etenkin tilaaja—tuottaja-mallille, joka ei pienemmässäkään mittakaavassa ole muilla aloilla välttämättä toiminut. Mutta kun nämä 18 sote-aluetta nyt on valittu ja puhumme täällä myös verotuksesta, jonka edustaja Zyskowicz hyvin nosti esille, niin edelleen palaan näihin kokoomuksen työpaikanvaihtoviikkoihin ja siihen, mitä Attendon, Mehiläisen ja Terveystalon sisällä ja ulkona tapahtuu. On hyvä, että uutta lainsäädäntöä valmistellaan, mutta kysyisin vielä sitä — totta kai työntekijöillä pitää olla oikeus vaihtaa työpaikkaa, se on selvää — millä aikataululla ja miten te aiotte tuoda tätä uutta lainsäädäntöä eduskuntaan ja millä tavalla se puuttuu näihin asioihin. (Eduskunnasta: Se on jo täällä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-09-29T16:50:43,2016-09-29T16:51:42,Tarkistettu,1.1 2016_92_58,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp," Arvoisa puhemies! Sanoin vissiin hetki sitten epäselvästi. Se on täällä käsiteltävänä, se annettiin tänne touko-kesäkuun vaihteessa ja on hallintovaliokunnassa minun käsitykseni mukaan. Asiantuntijakuulemiset ovat hyvässä vauhdissa, ja siitä tehdään mietintö erittäin pian. Eli päätämme siitä varmaan tässä yhteisesti parin viikon päästä täällä isossa salissa. Samalla haluan tässä todeta sen, että tämä ei ole kyllä ihan ainoa tapa, joka tämän nyt ratkaisee, mutta on hyvä asia, että laitetaan lakiin säädökset. Tämä nostattaa kysymyksen myös tietysti sinne kuntapuolelle ja myös maakuntauudistuksen osalle, ja me olemme linjanneet sillä tavalla hallituksen reformiministerityöryhmässä, että me haluamme viedä myös sinne kuntapuolelle ja myös maakuntalakiin nämä samat säädökset, että ne ovat samalla tavalla analogiset ja yhdenvertaiset sitten, kun ollaan täällä julkisella puolella työssä. Kunnan osalta on vähän eri asia: siellä suurin osa työsuhteista on työsopimussuhteita eikä virkasuhteita.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-09-29T16:51:43,2016-09-29T16:52:46,Tarkistettu,1.1 2016_92_59,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Joo, meillä on tosiaan hallintovaliokunnan käsittelyssä tämä uusi lainsäädäntö koskien näitten virkamiesten karenssia, ja mielestäni nämä viime päivien loikkaukset julkiselta puolelta yksityisen palvelukseen osoittavat kyllä, että tarve tarkemmalle sääntelylle on. Mutta tässä uudessa sääntelyssä on myös monia isoja kysymyksiä, kuten se, että mikäli esimerkiksi joku keskitason virkamies siirtyy yksityisiin tehtäviin, tai siirtyy siis pois siitä omasta virastaan, siirtyy vaikkapa itse toiminimellä tekemään konsulttitöitä, oli sitten toimeksiantoja tai ei, niin hän saisi sitten kotiin kannettuna vuoden palkan. Onko valtiovarainministerillä mitään laskelmia tästä, koska tämä on aika keskeinen kysymys, mikäli tämä aiotaan saada maaliin? (Ben Zyskowicz: Suo siellä, vetelä täällä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-09-29T16:52:48,2016-09-29T16:53:41,Tarkistettu,1.1 2016_92_60,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,"Tämä hallituksen esitys kuuluu minun valmisteluvastuulleni, ja totean, että on todellakin näin, että se karenssiaika voi olla korkeintaan yhden vuoden, ja siltä ajalta, jos tällainen karenssi laitetaan, tehdään karenssisopimus tämän uuden virkasuhteisen henkilön kanssa, ja täytyy maksaa se palkka sellaisenaan. Mutta sitten: Tämä olisi ollut mahdollista jo nyt. Meillä on todellakin ollut vuodesta 2007 saakka jo suositukset olemassa, ja minun käsitykseni mukaan tätä ei ole kovinkaan käytetty. Tämä varmaan juuri tästä syystä johtuen, että sitä ei haluta myöskään turhaan käyttää, aiheuttaa semmoisen aika ison kynnyksen. Mutta sitten toisaalta, kun tulee tapauksia aina silloin tällöin, se virittää tätä keskustelua. Nyt minä uskoisin siihen, että kun me saamme lain voimaan, niin uusien virkasuhteitten osalta, missä on tätä salassapidettävää tietoa ja virkamiehellä sellaista tietoa, josta on vaitiolovelvollisuus, sitä tullaan varmaankin käyttämään paljon enemmän. Mutta taloudelliset vaikutukset eivät ole minun käsitykseni mukaan tämän hallituksen esityksen osalta kovinkaan mittavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-09-29T16:53:44,2016-09-29T16:54:52,Tarkistettu,1.1 2016_92_61,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän alkuperäiseen kysymykseen. Tässä varapääministeri Soini ja valtiovarainministeri Orpo molemmat linjasivat, että pitää olla pelisääntöjä. Mutta ongelma nythän on juuri se, että näitä pelisääntöjä ei ole, ja sote-uudistus etenee kovaa vauhtia tähän yksityistämisen suuntaan. Nyt on juuri tullut uutisia siitä, että tämä karenssilainsäädäntöesitys saattaa viivästyä, ja haluan kysyä: millä aikataululla sitä nyt tuodaan eduskuntaan käsittelyyn, ja miksi tällaista lainsäädäntöä ei olla ulottamassa (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) kunnallisiin viranhaltijoihin, arvoisa puhemies? Varapääministeri Soini, kyllä se niin on, että tämä kokoomuksen ajama valinnanvapausjärjestelmä on muuttanut tämän sote-uudistuksen luonnetta täysin. Valinnanvapauden yhtenä tavoitteenahan on kasvattaa näiden yksityisten palveluntuottajien asemaa suhteessa siihen, mikä se on aikaisemmin ollut. Ja tätä tehdään julkisella rahalla. Julkinen rahahan on se, mikä potilaiden mukana jatkossa kanavoituu näiden monikansallisten (Puhemies koputtaa) terveysyritysten taskuihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-09-29T16:54:53,2016-09-29T16:56:00,Tarkistettu,1.1 2016_92_62,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp," Niin, sanon vielä kolmannen kerran: Tämä karenssilainsäädäntö on täällä eduskunnan käsiteltävänä, hallintovaliokunnassa. Tämä ei ole viivästymässä yhtään minnekään. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Se on täällä käsiteltävänä, ja me parin viikon päästä sen yhdessä tässä salissa toivottavasti hyväksymme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-09-29T16:56:01,2016-09-29T16:56:18,Tarkistettu,1.1 2016_92_63,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys karenssisäännöistä (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun oppositiosta kysyttiin tätä asiaa kolme kertaa, niin minä sanon toisen kerran: se karenssilainsäädäntö on jo täällä eduskunnassa. (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-09-29T16:56:19,2016-09-29T16:56:34,Tarkistettu,1.1 2016_92_64,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys syntyvyyden edistämisestä (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 92/2016 vp,Ehdimme ottaa vielä yhden kysymyksen. Edustaja Tanus.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_92_65,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys syntyvyyden edistämisestä (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 92/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Syntyvyys on maassamme niin matalalla tasolla, että eikö olisi korkea aika todella panostaa perhe- ja väestöpolitiikkaan ja kannustaa perheitä suurempaan lapsilukuun? Nyt hallitus toimii juuri päinvastoin, leikkaa jatkuvasti lapsiperheiltä. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Kysyisinkin ministeri Rehulalta: Onko hallituksella joitakin salaisia suunnitelmia lisätä syntyvyyttä, vai onko väestörakenteen vinouma ajateltu hoitaa ainoastaan maahanmuuton avulla? Unohtiko hallitus budjettia tehdessään kokonaan sen tosiasian, että ilman syntyvyyden reilua kasvua Suomen tulevaisuus on nykyhetkeäkin synkempi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-29T16:56:38,2016-09-29T16:57:20,Tarkistettu,1.1 2016_92_66,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys syntyvyyden edistämisestä (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 92/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässäkään asiassa hallituksella ei ole mitään salaisia suunnitelmia, ei lisäpöytäkirjoja eikä kabinettipäätöksiä. Toisekseen, eiköhän parasta perhepolitiikkaa ole se, että ennakoitavuus elämän kaikkein ruuhkaisimpina vuosina voisi parantua? Tässä haetaan sitä, että saataisiin ne talouden perustat kuntoon, saataisiin ihmisille varmistettua työpaikkoja, nähtäisiin se Suomen tulevaisuus sellaisena, että epävarmuustekijät olisivat mahdollisimman vähissä. Se on se iso kuva, johon tässä ollaan menossa. Mitä perhepolitiikkaan tulee, yritetään osana sote-uudistusta ja osana sitä ihan tavanomaistakin valmistelutyötä, jota ministeriössä on, huolehtia siitä, että lapsi- ja perhepalvelujen sisältöjä saataisiin vietyä tämän vuosikymmenen mukaiselle tasolle, paljon puhutut hyvät käytännöt monistettua koko maahan ja niin edelleen.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-09-29T16:57:21,2016-09-29T16:58:26,Tarkistettu,1.1 2016_92_67,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_92_68,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään meillä on lähetekeskustelussa kansalaisaloite äitiyslaiksi. Äitiyslain lisäksi tämä aloite vaikuttaisi kuuteen muuhun lakiin, kuten hedelmöityshoidoista, elatusavusta ja lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuihin lakeihin. Pääpiirteittäin aloite ehdottaa, että yhdelle lapselle voitaisiin vahvistaa kaksi äitiä. (Hälinää — Puhemies koputtaa) [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Anteeksi, pyydän, että täällä muut palaverit nyt keskeytetään ja keskitytään kuuntelemaan puhujaa. — Olkaa hyvä.] Aloite on tehty oikeusministeriön viime kaudella valmisteleman lakiluonnoksen perusteella. Edellinen hallitus jätti asian edistämättä, ja siinä se teki viisaasti. Meillä on Suomessa erinomaisen selkeä ja oikeudenmukainen käytäntö siinä, kuka on lapsen äiti. Äiti on lapsen synnyttänyt nainen. Tämä on sellainen itsestäänselvyys, ettei sitä ole tarvinnut kirjata edes lakiin. Yhtäkkiä kuin salamana kirkkaalta taivaalta jostain tarjotaan sellaista viisautta, että tarvittaisiinkin tällainen 70 sivun ohjeistus sen selvittämiseksi, kuka tai ketkä ovat lapsen äitejä. Lakiluonnoksen 54 pykälästä yksi ainoa pykälä käsittelee luonnollista äitiyttä. Loput 53 pykälää tarvitaan mahdollisen toisen äidin määrittelyyn. Jatkossa olisi siis äitejä ja ""äitejä"". Kansalaisaloitteen mukaan jälkimmäiset olisivat virallisesti ottaen äitiyslain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja äitejä. Hallituksen norminpurkutalkoista ei ainakaan tässä kansalaisaloitteessa ole kyse. (Eduskunnasta: Miten niin? Onhan!) Tämä niin kutsuttu 3 §:n 1 momentissa mainittu äiti on äiti, jos hän tunnustaa äitiyden, mutta jos hän tuleekin toisiin ajatuksiin, hän voi peruuttaa tunnustuksensa pois ja siten hän ei enää olisikaan äiti. Toisiin aatoksiin pitää tulla kuitenkin kuukauden sisällä lapsen syntymästä, koska sen jälkeen tunnustusta ei saakaan vetää pois. Arvoisa puhemies! On varmaan relevanttia tässä vaiheessa kysyä, mitä äitiyttä tämä tällainen on. Minun puolestani tämän edellisen sixpack-hallituksen kokoaman lakiehdotuksen voisi nimetä äitiyden käsitteen halventamisen laiksi. Äidiksi tullaan lapsi synnyttämällä, se on luonnon sanelema siunaus. On toki sijaisäitejäkin. Heidän roolinsa ei kuitenkaan ole ristiriidassa luonnollisen äitiyden kanssa vaan vahvistaa sitä. Jos lapsi on menettänyt äitinsä, hänelle pyritään järjestämään korvaava kokemus. Tämä on oikein. Selvää tässä ehdotuksessa ei ole muuta kuin se, että äitiyden uudelleenmäärittely johtaisi erittäin epäselvään tilaan. Lakiehdotuksessa puhutaan naisesta, joka saattaa olla lapsen toinen äiti. Voisiko Suomen laki enää sekavammaksi mennä? Arvoisa puhemies! Tämä aloite koskee vain hedelmöityshoidon yksittäistapausta. Pykäliä ja epäselvyyksiä syntyisi tukuittain lisää, jos joku jossain vaiheessa jatkaisi aloitteen logiikkaa pidemmälle. Pian joku vihreistä tai vasemmistoliitosta tai miksei myös muistakin puolueista voisi kysyä, miksi muut äidin ja isän titteleitä tavoittelevat asetetaan eriarvoiseen asemaan suhteessa niihin naisiin, joiden lesbokumppani on saanut hedelmöityshoitoa heidän yhdessäolonsa aikana. Tämänkö vanhempien sekamelskan keskelle laittaisimme lapsen? Looginen ihminen miettii jo, miksi lapsella ei voi olla vaikkapa kolmea tai neljää äitiä, jos kerran kaksi voisi olla mahdollista. Arvoisa puhemies! Vakavinta asiassa ovat juuri lapsivaikutukset. Jo tämän lain perusteella lapsen vanhempien määrittelystä voisivat riidellä hänen biologinen äitinsä, mahdollinen biologinen isänsä, äidin lesbokumppani tai lesbokumppanit, alaikäisen lesbokumppanin vanhemmat ja tietysti lapsi itse, lapsen etua edustaessa lastenvalvojan näkemys. Kunnalliselle lainvalvojalle jäisi velvollisuus selvittää, onko lapsella toinen äiti, jos niin on aihetta olettaa. Maalaisjärjellä moiselle oletukselle ei ole aihetta. Mutta joka tapauksessa tällaiseen joutuisivat lastenvalvojat käyttämään työaikaansa. Voiko kuvitella turhempaa tarkoitusta periä kansalta veroja? Lapsi itsekin saisi tosin sananvaltaa, mutta ainoastaan, jos hän on yli 15-vuotias. Silloinkaan hän ei saa vaikuttaa asiaan, jos hänellä katsotaan olevan esimerkiksi asian ymmärtämistä haittaava mielenterveyshäiriö. Tähänkin liittyy vakava vaara. Monia samaa sukupuolta olevien parien kasvattamia lapsia on noussut viime vuosina jopa julkisuudessa kertomaan kokemuksistaan. Joillekin on hyvin kipeä asia, että heidät on varta vasten erotettu toisesta vanhemmastaan. Tällaista kritiikkiä ei kaikissa piireissä koeta hyvänä, ja kuka tietää, mitä tulevaisuudessa pidetään mielenvikaisena? Missä ovat vammaisten oikeudet? Jos lapsella on kehitysvamma, hänen mielipidettään aloitteen mukaan ei tarvitsisi kuunnella. Arvoisa puhemies! Niin kutsutun äitiyden tunnustamisesta on aloitteessa tehty läpihuutojuttu. Tekijät ovat ylpeinä mainostaneet, että aloitteen myötä tunnustamisen voisi tehdä lyhyessä hetkessä neuvolassa. Voin kuvitella, että tällaisia tunnustuksia tehtäisiin ilman kunnon harkintaa vauvan odotuksen jännityksessä. Elämän kannalta vanhemmuus on kuitenkin muutakin kuin läpihuutojuttu. Vaikutukset ovat pidemmät kuin tunnustajan elämä. Kuten tiedämme, parisuhteet voivat muuttua riitaisiksi ja hajota. Suhteiden lyhytaikaisuus on erityisesti tyypillistä samaa sukupuolta olevien parisuhteissa. Pian löytyisi äitiyden tunnustanut, joka ei olisi tunnustuksesta enää niin hyvillään. Hänellä olisi niin kutsuttu lapsi, jolle olisi maksettava elatusrahaa ja jopa perintö. Voiko lapsen kytkeminen juridisin sitein tällaiseen henkilöön olla lapsen etu? Entä mikä on biologisen äidin oikeus? Maailmalta löytyy esimerkkejä, että biologisen äidin ja hänen naiskumppaninsa huoltajuuskiista voidaan ratkaista kumppanin eduksi. Tätäkö me haluamme? Tätäkö lapset haluavat? Saanen epäillä. Arvoisa puhemies! Yksityiskohtaisissa perusteluissa lukee seuraavaa: ""Äitiyden toteaminen ei edellytä sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen."" Tässä tarkoitetaan naista, joka on oikeudellisesti vahvistettu mieheksi mutta joka on säilyttänyt anatomisen sukupuolensa mukaisen suvunjatkamiskyvyn naisena. Tämä on tehty, jotta ei koituisi ongelmia, jos juridiselta sukupuoleltaan mies synnyttää lapsen, vaikka Suomen translaki ei anna tällaista mahdollisuutta. Tässä ehdotuksessa haluttaisiin varmistaa tietä translain muutokseen, vaikka siitä ei ole päätetty yhtään mitään. Esimerkiksi kokoomuksen edustajat Sirén ja Pelkonen ovat yhtyneet vihreiden vaatimukseen tässä samaisessa asiassa. Mielipidekirjoituksia lukiessa vaikuttaa siltä, ettei heidän mielestään elämässä ole sen suurempaa ihmisoikeusrikkomusta kuin kieltää miestä tulemasta raskaaksi ja synnyttämästä lasta. Voiko maailma mennä enää hullummaksi? Tätä kysyy tavallinen heteroisä. Ensin yhteiskunnan rahoilla sukupuolia korjataan, ja tämän jälkeen meillä tulisi sallia se, että mieheksi korjattu saa synnyttää. Pitäisi mielestäni jo päättää, mihin suuntaan ollaan menossa. Muutoksen yhteydessä muutettaisiin myös hedelmöityslakia. Tämäkään ei olisi mikään ongelmaton muutos. Luonnollisesta hedelmättömyydestä kärsivien heteroparien hoidonsaanti voisi vaikeutua sukusolujen puutteesta. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Kansalaisaloite on periaatteessa erittäin hyvä demokratian lisäkeino. Kansalaisaloitteista näyttää kuitenkin tulleen sukupuolivähemmistöjen etuja ajavien järjestöjen päätyökalu hankkia nostetta omille agendoilleen ohi kunnollisen lainvalmistelun. Kansalaisaloitteesta ei pitänyt tulla perheen ja hyvinvoinnin murentamisen keihäänkärkeä. Sukupuolineutraalia avioliittolakia ajanut kansalaisaloite läpäisi viime kautena eduskunnassa. Se uhkaa ensi vuonna ei ainoastaan sanan- ja uskonnonvapautta vaan myös lapsen oikeutta isään ja äitiin. Muut kansalaisaloitteet eivät ole eduskunnassa menestyneet. Suomalaisessa demokratiassa olisi aika ajoin hyvä kysyä enemmistön mielipidettä merkittävissä asioissa. Sveitsin suoran demokratian malli tärkeissä asioissa on kannatettava. Kansa saa esittää aloitteita nimiä keräämällä, mutta kansa myös päättää aloitteista yhdessä äänestämällä. Kansalaisaloitteen uudistusta pohdittaessa on syytä vakavasti keskustella siitä vaihtoehdosta, koska Suomessa voitaisiin siirtyä todelliseen kansanvaltaan, suoraan demokratiaan. Arvoisa puhemies! Lopuksi täytyy todeta vielä, että kaiken kaikkiaan en voi muuta kuin ihmetellä, jos kukaan sanoo, että tässä kansalaisaloitteessa on kyse lapsen edusta. Lapsen edun nimissä tätäkin tänne taloon tuodaan. Kyse on yksiselitteisesti lapsen tuotteistamisesta. Aikuisten halu saada vanhemman titteleitä ajaa yli luonnon tosiasioiden. Meidän päättäjien tulisi vihdoinkin ymmärtää se tosiasia, (Puhemies koputtaa) että lapset eivät ole aikuista varten vaan aikuinen on lasta varten. Eduskunnan tulee tehdä kaikkensa tukeakseen jokaisen lapsen oikeutta isän ja äidin muodostamaan perheyhteyteen eikä hajottaa sitä entisestään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-09-29T16:59:50,2016-09-29T17:10:35,Tarkistettu,1.1 2016_92_69,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Vaikka tämä puheenvuoro herätti vastauspuheenvuoropyyntöjä, lienee asiallista, että koska täällä on varmasti monilla muillakin edustajilla valmisteltuja puheenvuoroja, niin käymme muutaman puheenvuoron läpi ja sen jälkeen vasta menemme debattiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_92_70,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite haluaa tuoda suomalaiseen lainsäädäntöön uudenlaisen tavan määritellä äitiys tunnustamalla se silloin, kun naispari on hankkinut lapsen hedelmöityshoitojen avulla. Äitiyslain muutoksen lisäksi esitetään hedelmöityshoitolakia muutettavaksi siten, että naisparien on mahdollista saada hedelmöityshoitoja yhdessä. Naispareille annettavat hedelmöityshoidot saatettaisiin näin terveydenhuollon piiriin. On hyvä huomata, että nämä esitykset menevät huomattavan paljon pidemmälle kuin niin sanottu sukupuolineutraali avioliittolaki. Kristillisdemokraatit eivät aikoinaan kannattaneet hedelmöityshoitolain muutosta, koska sen myötä osa lapsista menetti oikeuden isään. Nyt nämä silloin esille nostamamme ongelmat siis tunnustetaan mutta sitä yritetään korjata varsin monimutkaisella säädösvyyhdillä puuttumatta itse ydinongelmaan. Lainsäädännöllä on luotu oikeusturvaongelma, kun on ohitettu vanhemmuuden biologiset tosiasiat. Kristillisdemokraatit eivät lähtökohtaisesti ole kannattaneet sellaisia hedelmöityshoitoesityksiä, joilla suljetaan lapselta oikeus sekä isään että äitiin. Jos hedelmöityshoitolakia avataan, lapsen oikeutta isään tulisi vahvistaa. Lainsäädännön lähtökohtana tulee olla lapsen oikeus vanhempiin, ei vanhempien oikeus lapseen. Adoptiolaissa, toisin kuin tässä kansalaisaloitteessa, isyyden merkitys tunnustetaan. Adoptiolain mukaan lapsen biologisen isän henkilöllisyys tulee pyrkiä mahdollisuuksien mukaan selvittämään ja hänen isyytensä vahvistamaan ennen adoptiota. Tämä on lain perustelujen mukaan tärkeää, jotta myös isän halu ja valmiudet huolehtia lapsensa hoidosta ja kasvatuksesta tulevat arvioiduksi ennen adoptiota. Lain säännöksillä edistetään sitä, että lapsi voi myöhemmin saada tiedon biologisen isänsä henkilöllisyydestä. Isyyden merkitys tunnustetaan adoptiolaissa, vaikka kyse on silloin tilanteesta, jossa lapsi ei edes tule lähtökohtaisesti hänen kanssaan kasvamaan. Lapsen oikeus biologiseen isään on lapsen edun mukaista myös kansainvälisten sopimusten pohjalta. Yhdistyneitten kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 7 artiklan mukaan lapsella on pääsääntöisesti oikeus tuntea vanhempansa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tapauskäytäntö turvaa myöskin lapsen oikeuden tuntea oman alkuperänsä. Arvoisa puhemies! Nykylainsäädännön mukaan äitiys perustuu joko synnyttämiseen tai adoptioon. Hyvä on huomata, että vanhemmuus perheen sisäisen adoption kautta on jo nykylainsäädännöllä mahdollista. Oikeusministeriön työryhmän mietintö isyyslain uudistamisesta muutaman vuoden takaa käy läpi kansainvälistä vertailua äitiyden määritelmästä, ja näyttää siltä, että niissä muutamissa maissa — muut Pohjoismaat ja Englanti ja Wales — joissa lapsen synnyttäneen äidin naispuoliselle kumppanille vahvistetaan vanhemmuus, käytetään sanaa ""vanhempi"" — ’föräldra’ tai, kuten esimerkiksi Norjassa, ’medmor’ — mutta ei äiti-sanaa. Äidiksi tuleminen tunnustamalla äitiys sekoittaa käsitteitä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa tulee kuitenkin tehdä ero synnyttävän tai juuri synnyttäneen äidin ja tunnustamalla äidiksi tulleen välillä. Aloite on myöskin ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa. Aloitteen perustelujen mukaan äitiyden toteaminen ei edellyttäisi sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen. Äiti voi siis olla nainen, joka on vaihtanut sukupuolensa mieheksi, ja tämähän on ristiriidassa voimassa olevan translain kanssa. Tässä siis ilmeisesti ollaan ennakoimassa translakiin muutosta. Kansalaisaloitteessa äitiyden selvittämistä voi vaatia myös se, ken katsoo olevansa lapsen äiti — tämä on suora lainaus tämän kansalaisaloitteen tekstistä. Ja täytyy sanoa, että juridisesti voi kyllä tulla hyvin mielenkiintoisia tilanteita, jos tunnustamalla äidiksi tullut henkilö haluaa myöhemmin perua tämän tunnustuksen tai jos syntyy epäselvyyttä siitä, onko hedelmöityshoitoihin päädytty yhteisellä tahdonilmaisulla. Muun muassa tuo oikeusministeriön työryhmän mietintö nostaa tämän seikan esille, vaikka sinällänsä suhtautuu positiivisesti tähän asiaan mutta toteaa, että äitiyden tunnustamisen peruminen on todellakin ongelmallista verrattuna esimerkiksi siihen, että meillä on lainsäädännössä mahdollisuus perua isyyden tunnustaminen. Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan voi vain todeta, että aiemmalla hedelmöityshoitolain muutoksella on saatu aikaan tarkoituksellista isättömyyttä ja nyt tätä yritetään paikata äitiyden käsite perinpohjaisesti muuttamalla. Toivon, että valiokunnassa ymmärretään tämän aloitteen juridiset ja periaatteelliset ristiriidat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-09-29T17:10:51,2016-09-29T17:16:37,Tarkistettu,1.1 2016_92_71,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä haluaisin muistuttaa kaikkia edustajia siitä, että meiltä edellytetään täällä arvokasta ja vakaata käytöstä, jokaiselta edustajalta, riippumatta siitä, mitä mieltä me olemme. Ja täytyy sanoa, että minun on todella vaikea kuunnella perheitä ja äitiyttä niin halventavia puheenvuoroja kuin mitä tässä ensimmäinen puhuja esitti. Ja minun täytyy sanoa kaikille näille äideille ja näille lapsille, jotka tätä lähetystä seuraavat, että sivistyneessä yhteiskunnassa teidän ei pitäisi joutua tällaista puhetta kuuntelemaan. Te olette ihan yhtä arvokkaita, te olette ihan yhtä oikeita perheitä kuin mikä tahansa muu perhe. Arvoisa puhemies! Suomessa syntyy lähes joka toinen päivä lapsi, jonka toista vanhempaa meidän lainsäädäntö ei tunnusta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos lapsen äiti kuolee synnytyksessä ja perhettä kohtaa tällainen tragedia, lapsi, jolla on rakastava vanhempi olemassa, on lain silmissä orpo. Tai jos vauvan vanhemmat eroavat raskauden loppuvaiheessa tai syntymän jälkeen, lapsi menettää oikeuden toiseen vanhempaan. Tällä vanhemmalla ei ole oikeutta tavata lastaan, mutta ei myöskään mitään velvollisuutta vastata lapsen elatuksesta, ja tämä ei ole lapsen etu. Arvoisa puhemies! Nykyinen hedelmöityshoitolaki ei mahdollista hoidon saamista parina, ja sen takia niistä syntyvät lapset jäävät ilman lain suojaa. Äidin on aina käytävä läpi adoptioprosessi lapsen syntymän jälkeen, ja tämä prosessi voi kestää kuukausia, jopa vuoden, ja koko tämän ajan tämän lapsen asema oikeuden edessä on epäselvä ja epävarma. Se, että me voisimme tunnustaa toisen äidin vanhemmuuden jo neuvolassa, turvaisi tämän lapsen oikeuden perhe-elämään ihan alusta asti, niin kuin on muillakin perheillä. Tämä säästäisi myös kuntien adoptioneuvojien ja käräjäoikeuksien aikaa ja voimavaroja. Tämä on ongelma, joka olisi todella helposti korjattavissa, ja sen ongelman korjaaminen ei ole keneltäkään pois, ei keneltäkään. Oikeusministeriössä on valmisteltu jo viime hallituskaudella äitiyslaki, joka olisi tämän asian korjannut. Me olemme lakivaliokunnassa itse asiassa tällä kaudella käsitelleet tätä asiaa, ja sen laajan asiantuntijakuulemisen pohjalta, jonka valiokunta kävi, enemmistön kanta oli täysin selvä: hedelmöityshoitolakia on korjattava, nykytilanne ei turvaa lasten yhdenvertaisuutta eikä ole lapsen oikeuden mukainen. Ja edustaja Niikolle tiedoksi, että juuri tästä syystä — lasten yhdenvertaisuuden ja lasten edun takia — tätä aloitetta puolustavat Suomen lastensuojelun asiantuntijat, niin Lastensuojelun Keskusliitto, Pelastakaa Lapset ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto kuin Suomen Unicef. Tässä on kyse lapsen edusta. (Stefan Wallin: Kyllä!) Sen lisäksi äitiyslaki säästäisi kuntien rahoja, se säästäisi valtion rahoja ja se vähentäisi byrokratiaa. Tämä laki ei vie kenenkään isyyttä pois, ei kenenkään. Tämä laki ei ole keneltäkään pois, mutta se parantaisi monen lapsen ja monen äidin asemaa. Sen takia minun täytyy sanoa, että minun on hieman vaikea ymmärtää sitä, minkä takia keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset eivät tuoneet tätä lakiesitystä siinä vaiheessa, kun muitakin sateenkaariperheitä koskevia lakeja korjattiin. Mutta minä haluan kiittää kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat tehneet mahdolliseksi sen, että meillä on nyt mahdollisuus korjata tämä asia. Arvoisa puhemies! Minun on itseni aina ollut todella vaikea ymmärtää sitä, minkä takia toisen perheen rakkaus olisi keneltäkään muulta pois. (Stefan Wallin: Juuri näin!) Minkä takia meillä täällä on niin suuri tarve vähätellä toisen perheen arvoa? Minkä takia me haluaisimme kieltää joidenkin perheiden olemassaolon? Nämä ovat ihan oikeita perheitä, nämä ovat ihan oikeita lapsia, nämä ovat ihan oikeita lapsiaan rakastavia äitejä. He riitelevät, he sopivat, he rakastavat, ja he huolehtivat toisistaan, ihan kuten me kaikki muutkin perheissämme. He ovat olemassa. Eivätkä nämä perheet, nämä äidit, nämä lapset lakkaa olemasta olemassa sen takia, että he eivät sovi kaikkien edustajien perhemuottiin. Sen takia meidän tehtävämme tässä talossa on turvata jokaisen lapsen yhdenvertainen kohtelu. Ja sen takia minun on todella helppo lämpimästi kannattaa tämän kansalaisaloitteen hyväksymistä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-09-29T17:16:39,2016-09-29T17:21:51,Tarkistettu,1.1 2016_92_72,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Myönnän vielä puheenvuorot seuraaville edustajille: Tanus, Sirén ja Modig. Sen jälkeen mennään debattiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_92_73,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite — hyvä mahdollisuus kansalaisten tehdä aloitteita ja saada asioita eteenpäin. Kyseinen kansalaisaloite sisältää kuitenkin paitsi esityksen kokonaiseksi äitiyslaiksi myös kuusi muuta lakia isoine muutoksineen. Tämä on kuin iso keräilyerä ministeriöön käyttämättä jääneistä mietinnöistä. Tällainen ei liene ollut tarkoitus, kun kansalaisaloitemahdollisuus avattiin. Seitsemän lakia, valtavan suuria asioita yhteen kansalaisaloitteeseen yhden eduskunnan napinpainalluksen taakse. Tällainen ei ole millään muotoa kannatettavaa. Kansalaisaloitteen tekstiä lainaten: ""Ehdotuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten yhdenvertaisuutta riippumatta hänen vanhempiensa perhemuodosta lapsen syntymän hetkellä."" Kyllä, tästä olen täysin samaa mieltä. Nimenomaan aikuisilla on velvollisuus huolehtia paitsi lasten yhdenvertaisuudesta myös lasten perusoikeuksista, ja tässä ollaan aivan ytimessä. Riippumatta ympäristöstä tai perhemuodosta kaikilla lapsilla on ja täytyy jatkossakin olla yhdenvertaiset perusoikeudet alusta liikkeelle lähtien, oikeus äitiin ja oikeus myös isään, eivätkä nämä oikeudet ja mahdollisuudet voi myöskään olla kiinni perimänsä lapselle antaneen isän mietteistä lomaketta täyttäessään tai rajoittua vain kuukauteen lapsen syntymän jälkeen, niin kuin aloitteessa esitetään. Puolet lapsesta on isältä. Niin lapsen kuin isän mahdollisuuksien ja perusoikeuksien täytyy säilyä. Lapset eivät ole aikuisten, eivät myöskään naisten toiveiden tai haaveiden pelinappuloita. Lapsilla on ihmisoikeudet, ja niitä tämä aloite ei valitettavasti kunnioita. Äitiyslaki, aloitteen tekstiä lainaten: ""Tätä lakia sovelletaan äitiyden toteamiseen ja vahvistamiseen sekä äitiyden kumoamiseen."" Elikkä äitiyskin voitaisiin kumota. Tässä jo heti alkuun on unohtunut määritellä se tärkein eli äitiys. Mikä on äiti, ja mitä on äitiys? Aloitetta lukiessa käy hyvin pian ilmi, että aloitteen takana olevat eivät ole lainkaan ymmärtäneet näitä ydinasioita tai sitten pyrkivät muuttamaan tyystin niiden merkitystä. Äiti — elämän ihme alkaa ja porautuu kohdun seinään, tulee osaksi äidin verenkiertoa, aineenvaihduntaa, liikkeitä, tuntemuksia ja tunteita. Yhteistä tiivistä vuorovaikutteista elämää yhdeksän kuukauden ajan. Se on valtava myllerrys, jossa äidin ja lapsen yhteys on jotakin aivan ainutlaatuista. Sitä voisi kuvailla hyvin pitkään, mutta vasta kun sen on itse kokenut, siitä voi jotakin ymmärtää. Tosin tässä maailmassa osa äideistä kaasuttaa raskausajan työkiireissä uraputkessa ilman, että siinä vaiheessa ymmärtää jakson ainutkertaisuutta. Kaikki äidit ovat naisia, mutta kaikki naiset eivät ole äitejä. Äitiys, äidiksi tuleminen muuttaa naista. Valtaosalla tärkeysjärjestys muuttuu, arvot kirkastuvat, ja kun hän, joka kohdussa on ollut osa minua, syntyy, niin se vuorovaikutus, lapsen viattomuus ja pyyteetön rakkaus koskettaa äitiä usein hyvin syvältä, antaa aivan uutta merkitystä ja uutta suuntaa äidin elämälle. Tässä tullaankin yhteen merkittävään syyhyn, miksi niidenkin kansanedustajien, jotka ovat aiemmin puoltaneet aloitetta, ei missään nimessä pitäisi hyväksyä esimerkiksi aloitteen ehdottamaa ennen lapsen syntymää tapahtuvaa toisen naisen vanhemmaksi tunnustamista. Vaikka naiset keskenään yhteisymmärryksessä ovat sopineet hedelmöityshoitoon menemisestä ja heillä omasta mielestään on kaunis ajatus perheestä, siis kahdesta naisesta, joista toinen tulee äidiksi, ja elämä jatkuisi auvoisena, niin realiteetti on usein aivan toisenlainen. Lapsen syntymä muuttaa perhettä, se muuttaa jokaista parisuhdetta, ja monessa parisuhteessa se on myös kriisi. Perheessä, jossa lapsen isä ja äiti ovat odottaneet yhteistä lasta, isän voi aivan erityisellä tavalla sitoa perheeseen tunne ja tietoisuus siitä, että käsillä oleva vauva on osa minua, ja myös ymmärrys siitä, että lapsi tarvitsee myös isän läheisyyttä, kosketusta ja hoivaa hyvään kasvuun ja kehitykseen. Kahden naisen yhteiselossa toiselta naiselta puuttuu niin osuus lapsen perimään kuin äitiyden muuttavan jakson läpikäyminenkin. Äidiksi tulo muuttaa äitiä, äidiksi tulo muuttaa naista, ja se vääjäämättä muuttaa myös parisuhdetta. Julkisuudessa vähemmän puhutaan, mutta tosiasia on, että monilla lesbosuhteeseen menevillä on lapsuudessa tai nuoruudessa syvälle tunteisiin tai kehoon vaikuttavia kokemuksia, laiminlyöntejä tai hyväksikäyttöä. (Olli-Poika Parviainen: Niin on heterosuhteissakin!) — Kyllä. — Lapsuuden tai nuoruuden lähi-ihmissuhteet vaikuttavat meihin jokaiseen. Mieli ei välttämättä muista, mutta keho muistaa. Parisuhde toimii monilla ainakin osin paikka-aineena, pyrkii lievittämään koettuja traumoja tai laiminlyöntejä, etsitään tasapainoa. Äitiys pehmittää naista, ja syntyvä lapsi hoitaa äitiä myös syvältä. Voi hoitaa ainakin osittain myös sisäisiä traumoja ja laiminlyöntejä, ja sen vuoksi parisuhteen toisen osapuolen merkitys voi muuttua hyvinkin paljon, varsinkin jos perustalla on alun alkaenkin ollut traumoihin tai laiminlyönteihin lievityksen etsiminen. Lesbosuhteita hajoaa. Ei olisi kenenkään etujen mukaista, ei lapsen eikä äidiksi tulleen kumppanin, että yhteisestä sopimuksesta hedelmöityshoitoon lähtemisen perusteella tämä kumppani vahvistettaisiin toiseksi vanhemmaksi. Adoptio, myös sisäinen adoptio, toimii edelleen lapsen oikeudellista asemaa määrittelevänä varsin hyvin. Jos lapsen oikeudellista asemaa lapsen elatusvelvollisuutta ajatellen mietitään, niin siinä voisi ajatella, että yhteisestä päätöksestä hedelmöityshoitoon lähteneen naisparin toinen osapuoli yhteisestä päätöksestä ja äidin niin toivoessa merkittäisiin jo ennen syntymää toiseksi huoltajaksi, elatusvelvolliseksi. Monet järjestöt, myös aloitteen takana olevat, ovat toistaneet, että YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsia ei saa laittaa eriarvoiseen asemaan hänen vanhempiinsa liittyvän syyn johdosta. Kyllä, myöskään äidin seksuaalisesta suuntautumisesta tai äidin parisuhteen muodosta riippumatta jokaisella lapsella, myös tämän lasten oikeuksien sopimuksen mukaan, on lähtökohtaisesti oikeus paitsi äitiin myös isään. En millään muotoa voi kannattaa tätä kansalaisaloitetta enkä näe, että kukaan, joka todella kunnioittaa lasten oikeuksia ja pyrkii edistämään niin lasten kuin äitien ja isienkin oikeuksia ja pyrkii edistämään myös erilaisten perheiden hyvinvointia, voisi kannattaa tätä ehdotettua esityspakettia. Sanottakoon, että itse olen toiminut yli 20 vuotta alalla ja kaikenlaisia nuoria tyttöjä, naisia, kaikenlaisia perhemuotoja kohdanneena pyrkinyt huolehtimaan tyttöjen ja naisten seksuaaliterveydestä, heidän hedelmällisyydestään ja pyrkinyt auttamaan lasten saamisessa heitä, niitä pariskuntia, perheitä, joilla lapsi on toiveissa, ja nähnyt monien perheiden myllerryksen, kun raskaus alkaa ja synnytys tulee, ja niin edelleen. Sanottakoon, että eilen istuin useamman tunnin 53 sivun kanssa ja levittelin niitä sohvalle ja minun oli vaikea päästä tästä lakipakettiehdotuksesta selvyyteen. Niin paljon epäselvyyksiä, niin paljon kyseenalaistamista, niin paljon sellaista, mitä ei suomalaisessa, demokraattisen yhteiskunnan lainsäädännössä pitäisi olla. Täytyy löytyä selkeämpiä keinoja turvata kaikkien hyvinvointi ja myös oikeudet, ja niin kuin useaan kertaan olen sanonut, lasten oikeudet edellä kaikenlaisten perheiden hyvinvointia edistäen. Mutta valitettavasti tämä kansalaisaloite... Hedelmöityshoitolakiin en tässä puutu. Myöhemmin otan puheenvuoron ehkä siitä. (Puhemies koputtaa) En millään muotoa voi kannattaa tätä kansalaisaloitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-29T17:21:58,2016-09-29T17:32:13,Tarkistettu,1.1 2016_92_74,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En nyt ole aivan varma, mistä oikein edes lähtisin liikkeelle. Mutta lähdenpä liikkeelle nyt siitä, mistä tässä aloitteessa on kysymys. Nimittäin tässä aloitteessa on juurikin kysymys lapsen oikeuksista, lapsen oikeusturvasta, lapsen oikeudesta vanhempiinsa. Nykyäänkin naisparin lapsi saa oikeuden molempiin vanhempiinsa, mutta se edellyttää pitkällisen, monivaiheisen sisäisen adoption prosessin. Äitiyslaki sen sijaan mahdollistaisi, että tämä lapsen tunnustaminen voitaisiin tehdä neuvolassa jo ennen lapsen syntymää. Eli kysymys on siitä, että turvataan naisparin lapselle kaksi vanhempaa heti syntymästä lähtien. YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsia ei todellakaan saa syrjiä vanhempien ominaisuuksien vuoksi. Eli vanhempien ominaisuudet, kuten sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen, eivät saa vaarantaa lapsen oikeudellista asemaa. Nykytilanteessa kuitenkaan, kun lapsi syntyy perheeseen, jossa on vanhempina kaksi naista hedelmöityshoitojen tuloksena, ei ole olemassa säädöksiä lapsen oikeudellisesta asemasta suhteessa ei-biologiseen vanhempaansa. Tästä siis on kysymys. Mutta tuntuukin, että nämä monet äitiyslakiin liittyvät vastustukset kumpuavat enemmänkin ehkä ennakkoluuloista tai vähintäänkin vääristä oletuksista. Yksi tällainen vastalause, johon on törmätty tämän äitiyslain osalta, on suhde isyyteen, ja äitiyslaki ei kyllä vie isyyttä yhtään keneltäkään. Se ei itse asiassa ole edes teoriassa mahdollista, koska tämä laki koskisi ainoastaan naispareja, jotka saavat lapsen hedelmöityshoidoilla tilanteessa, jossa isää ei ylipäätänsä voida vahvistaa. Äitiyslaki ei siis vie keneltäkään oikeutta isyyteen tai isään. (Sari Tanus: Ei pidä paikkaansa!) Itse asiassa äitiyslaissa on kysymys oikeastaan monessa mielessä aika teknisestäkin muutoksesta, eikä tällä muutoksella ole minkäänlaista arjen merkitystä suurimmalle osalle suomalaisten elämää yhtään millään tavalla. Perheiden monimuotoisuus on jo tätä päivää, erilaisia perheitä on jo, ja lapsia syntyy erilaisiin perheisiin. Sen sijaan tämä muutos on tosi tärkeä niille perheille, joita tämä koskee. Naisparit joutuvat tällä hetkellä käymään läpi aikaa vievän ja turhauttavan prosessin tämän perheen sisäisen adoption saamiseksi, ja tämä koetaan ihan ymmärrettävästi epätasa-arvoiseksi, nöyryyttäväksi ja turhaksi. Kyseessä on kuitenkin pari, joka on yhdessä toivonut ja odottanut yhteistä lasta. Huoli on turha myöskin liittyen tämän aloitteen sisältöön, ""sekavuuteen"", kuten edellinen puhuja tässä mainitsi. Nimittäin tämä lakialoite on itse asiassa valmisteltu huolellisesti oikeusministeriössä virkamiesten toimesta. Taustalla on isyyslaki, joka astui voimaan tämän vuoden alusta. Siinä säädetään lasten isyyden määräytymisestä. Viime kaudella valtioneuvostossa tätä asiaa käsiteltiin ja 14 ministeriä hyväksyi lausuman, jossa todetaan, että on tarve laatia säädökset siitä, miten lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiin voidaan vahvistaa naisparien osalta samaan tapaan kuin isyyslaissa. Oikeusministeriön työryhmä valmisteli luonnoksen äitiyslaiksi. Vaalikauden lopussa sitten päätettiin, että tämä asia ei etene, mutta tämä äitiyslakialoite pohjaa tähän oikeusministeriön laatimaan esitysluonnokseen ja sen mukaiseen lainsäädäntöön. Aloitteessa siis lähdetään siitä, että turvataan heti lapsen syntymästä lähtien kaikille lapsille samat oikeudet vanhemmistaan riippumatta, ja tätä ajatusta puoltavat kaikki suuret lapsi- ja perhejärjestöt — siis kaikki lapsi- ja perhejärjestöt ovat tämän aloitteen takana. Äitiyslaki on erityisen tärkeä nimenomaan tästä lasten yhdenvertaisuuden näkökulmasta, koska naisparille syntyvällä lapsella ei ole tällä hetkellä samanlaisia oikeuksia kuin muilla lapsilla. Oikeusturva toteutuu tällä hetkellä vasta tämän sisäisen adoption prosessin jälkeen, ja se voi viedä monta kuukautta ihan turhaan. Tämä äitiyslaki turvaa lapselle kaksi vanhempaa vahvistamalla äidin puolison roolin jo aikaisemmin. Tämä äitiyslaki selkeyttää nykyjärjestelmää, ja se säästää myös yhteiskunnan varoja, kun tämä kallis, monivaiheinen, työteliäs adoptioprosessi voidaan korvata vanhemmuuden tunnustamisella neuvolassa, niin kuin esimerkiksi isien kohdalla tehdään. Tämä on siis hyvä esimerkki turhan byrokratian purkamisesta. Nykyjärjestelmässä sisäisen adoption raskas prosessi vahvistetaan tuomioistuimessa, mutta äitiyslain mukaan tämä voitaisiin tunnustaa neuvolakäynnin yhteydessä. Tämä muutos ei ole keneltäkään toiselta millään tavalla pois, vaan ainoastaan puretaan tällaisia turhia, kalliita, raskaita välivaiheita. Tämän äitiyden tunnustamisen edellytyksenä on parin yhteinen suostumus hedelmöityshoitoihin, joissa on käytetty sellaisia luovutettuja sukusoluja, joiden luovuttajaa ei voida vahvistaa isäksi. Ei ole teoriassakaan mitään vaaraa siitä, että tämä veisi isää millään tavalla keneltäkään, vaan kysymys on ihan muista asioista. Aloite vaikuttaisi rekisteröidyssä parisuhteessa olevien naisparien hedelmöityshoidolla alkunsa saaneen lapsen vanhemmuuden vahvistamismenettelyyn. Tämä aloite siis vaikuttaisi ainoastaan tähän asiaan: rekisteröidyssä parisuhteessa olevan naisparin hedelmöityshoidon avulla saaman lapsen vanhemmuuden vahvistamismenettelyyn. Tähän tämä aloite liittyy. Se ei vaikuta vanhemmuuteen käytännössä yhtään millään muulla tavalla. Äitiyslailla ei ole muita vaikutuksia, ei isien, ei äitien elämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-09-29T17:32:15,2016-09-29T17:40:52,Tarkistettu,1.1 2016_92_75,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä täytyy vähän ihmetellä, että ilmeisesti täällä eduskunnassa saa sanoa ihan mitä vain. Pidän joitakin aiempia puheenvuoroja aidosti asiattomina. Edustaja Niikolle haluan todeta, kun te sanoitte, että äidiksi tullaan vain ja ainoastaan synnyttämällä, että no, se ei yksinkertaisesti pidä paikkansa ja se on äärimmäisen loukkaavaa kaikkia niitä äitejä kohtaan, joista on tullut äiti jotain muuta kautta. On olemassa, edustaja Niikko, äitejä, jotka eivät voi biologisesti tulla raskaaksi. Adoption kautta tullaan aivan samanlaiseksi, aivan yhtä arvokkaaksi, oikeaksi äidiksi. Sijaisperheen kautta voidaan tulla aivan samanlaiseksi, yhtä arvokkaaksi, oikeaksi äidiksi. Uusioperheet luovat uutta vanhemmuutta. Meidän tehtävämme ei ole ottaa kantaa siihen, mimmoisia perheitä ihmisten pitää perustaa. Meidän tehtävämme on lainsäädännön keinoin varmistaa, että kaikki lapset ovat yhdenvertaisessa asemassa. Täällä perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit hyvin hurskaasti aina puhuvat lapsen edusta, ja myös tämän aloitteen kohdalla te näette, että tämä ei ole lapsen etu. No, kaikki lastensuojelujärjestöt ovat kanssanne eri mieltä, he ovat sitä mieltä, että tämä on lapsen etu. Kovin selektiivisesti te sitä lasten etua puolustatte, koska niin moni lapsi jää sen teidän ahtaan perhekuvanne ulkopuolelle. Toivoisin, että olitte te naispareista ihan mitä mieltä tahansa, niin kykenisitte tämän lain kohdalla miettimään sitä, mikä on se lapsen etu, ja kyllä kaksi rakastavaa vanhempaa on ehdottomasti lapsen etu. Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että kansalaisaloite on jälleen näyttänyt voimansa, koska jo viime kaudella ministeriössä valmisteltiin tämä laki ja edellisen eduskunnan lakivaliokunnan enemmistökin oli sitä mieltä, että tämä on epäkohta, joka on korjattava, jotta lasten yhdenvertaisuus toteutuu. Tältä hallitukselta, kuten edelliseltä, puuttui rohkeutta ja sydäntä tuoda lakiesitys eduskunnalle, ja vaadittiin kansalaisaloite, jotta eduskunta pääsee asiaa käsittelemään ja tämän epäkohdan korjaamaan. Nykyisellä lainsäädännöllä naisparien lapset ovat eriarvoisessa asemassa. Molempia vanhempia ei voida tunnustaa lapsen vanhemmiksi, koska hedelmöityshoitolaki ei mahdollista, että hoitoa saadaan pariskuntana, vaikka lapsen hankinta on parin yhteinen tahto ja toive. Toisen äidin on aina käytävä läpi adoptioprosessi lapsen syntymän jälkeen, ja tämä johtaa siihen pöyristyttävään tilanteeseen, jossa lapsella ei ole oikeutta toiseen tosiasialliseen vanhempaansa heti syntymästä. Adoptioprosessi voi viedä muutamasta kuukaudesta jopa vuoteen. Silläkin uhalla, että tämä on liian raskas esimerkki, siinä traagisessa tilanteessa, missä biologinen vanhempi kuolee syntymän jälkeen, voi lapsi jäädä orvoksi, vaikka hänellä olisi tosiasiallisesti toinen vanhempi, joka häntä rakastaa ja joka on sitoutunut hänestä huolehtimaan. Se ei voi missään nimessä olla lapsen etu. Tämä koskee siis vain lapsia, jotka ovat saaneet alkunsa hedelmöityshoitoklinikalla siten, että siittiöiden luovuttaja on kieltänyt mahdollisuuden isyytensä vahvistamiseen. Se koskisi tilanteita, joissa kaksi aikuista on yhdessä halunnut aloittaa hedelmöityshoidot saadakseen yhteisen lapsen. Nykytilanteessa näillä lapsilla ei syntyessään ole kuin yksi vanhempi, eikä heille nykyäänkään voida vahvistaa isää. Aloite ei vie keneltäkään isyyttä. Tämä laki mahdollistaa lapselle kaksi vanhempaa, ja se on varmasti lapsen etu. Vanhempien, jotka ovat yhdessä päättäneet, että haluavat kantaa elämän mittaisen vastuun vanhemmuudesta, tulee olla samassa asemassa muiden vanhempien kanssa heti lapsen synnyttyä. Toinen äiti tulee aloitteen mukaisesti voida tunnustaa jo neuvolassa. Tällöin lapsen oikeudellinen asema on heti syntymästä selvä, ja näin laki on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen, sillä se kieltää lapsen syrjinnän hänen vanhempiensa ominaisuuksien vuoksi. Ei mitenkään voi olla lapsen etu, että hänellä ei ole oikeutta toiseen vanhempaansa. Äitiyslaki korjaisi tämän tilanteen, ja toivottavasti eduskunta sen hyväksyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-09-29T17:40:53,2016-09-29T17:45:02,Tarkistettu,1.1 2016_92_76,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Nyt avaamme debatin V-painikkeella, ja ensimmäisen debattipuheenvuoron saa edustaja Marin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_92_77,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin tätä vastauspuheenvuoroa edustaja Niikon puheenvuoron jälkeen. Hän muun muassa totesi, että sateenkaariperheiden tilanteessa lapsi syntyisi sekamelskan keskelle. Kokonaisuudessaan on sanottava, että tämä teidän puheenvuoronne, jonka tuolta pöntöstä käytitte, oli törkeä, se oli hävytön ja se oli ala-arvoinen. (Paavo Arhinmäki ja Silvia Modig: Kyllä!) Te ette selkeästi tuon puheenvuoron perusteella näytä ymmärtävän, mistä tässä äitiyslakipaketissa on kyse, ettekä myöskään valitettavasti näytä ymmärtävän sitä, että tässä yhteiskunnassa on ihmisiä, jotka elävät sateenkaariperheissä ja kenties seuraavat tätä keskustelua. Tämä viesti, minkä heille täältä välititte — ja tämän voin sanoa myös sateenkaariperheessä itse kasvaneena — oli se, että nämä perheet, nämä lapset ja nämä ihmiset ovat vähempiarvoisia kuin te itse tai se, mitä mielestänne edustatte.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-09-29T17:45:14,2016-09-29T17:46:19,Tarkistettu,1.1 2016_92_78,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä niin paljon vääristellään sanomisiani, että on pakko vähän oikaista, mikäli tässä minuutissa kerkeää edes jotain oikaisemaan. Ensinnäkin minä otin esille täällä tekstissäni sellaisen, kuten tässä kansalaisaloitteessa sanotaan, että ""äitiyden toteaminen ei edellytä sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen"". Eikö tämä ole sekamelska, jos tämä laki muuttuu tällaiseksi? En minä arvostellut mitään perherakenteita täällä. Täällä vääristelette näitä asioita, ja minua hämmästyttää, että kansanedustajat eivät pysty ilman tilittämistä puhumaan asioista asioina vaan että mennään aina henkilökohtaisuuksiin ja ruvetaan vääristelemään asioita. Toisekseen täytyy todeta se, mitä puheenvuorossanikin sanoin: Äidiksi tullaan lapsi synnyttämällä, ei lakeja säätämällä. Se on taivaan tosiasia. Toki on sijaisäitejä, minkä puheenvuorossanikin sanoin ja mainitsin, että heitä tarvitaan, jos lapsella ei ole aitoa äitiä, olemassa olevaa alkuperäistä äitiä. Mutta emme me voi lakeja säätää sen takia, että me haluamme kaksi äitiä tai kolme äitiä, joista joku voi olla jopa mies! (Puhemies koputtaa) Että tämän hulluuden pitäisi pikkuhiljaa alkaa loppua, koska täällä ei järki enää tehoa mihinkään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-09-29T17:46:20,2016-09-29T17:47:32,Tarkistettu,1.1 2016_92_79,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"No niin, pyydän, että täällä kuitenkin kunnioitus toisia edustajia kohtaan säilyy kaikilla puhujilla.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_92_80,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minua jotenkin häiritsee edustaja Niikon puheenvuoroissa, ja ehkä jollain tavalla tuli myös kristillisdemokraattien Tanuksen puheenvuorossa sellainen olo, että on olemassa joku käsitys siitä, että heteroperheet olisivat automaattisesti parempia kasvuympäristöjä. Mehän olemme käyneet täällä hyvinkin kipeitä ja kuumia debatteja, kun on puhuttu vaikka tasa-arvoisesta avioliittolaista, mutta tämä aloite on erittäin pientä ihmisryhmää koskeva aika juridinen keskustelu siitä, mikä on jo totta, että me vähän helpottaisimme sitä, kuinka se totuus tapahtuu siinä. Eli meillä on nyt jo naispareja, jotka voivat hankkia lapsia hedelmöityshoidon avulla, ja nyt me vain helpottaisimme sitä tapaa, miten tämä äitiys tässä yhteydessä voidaan tunnustaa. Minusta Suomessa tehtiin erinomainen laki, jossa isyyden tunnustamista helpotettiin viime hallituskaudella. Minusta se oli hyvä laki. Minusta myös tämä aloite on hyvin valmisteltu, ja siksi kannatan sen etenemistä, (Puhemies koputtaa) myös siksi, että lapsi- ja perhejärjestöjen näkemykseen luotan hyvin voimakkaasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-09-29T17:47:32,2016-09-29T17:48:44,Tarkistettu,1.1 2016_92_81,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Päättelin, että tämä kansalaisaloite ei aiheuttaisi kovinkaan kiivasta keskustelua. Ihan riippumatta siitä, mitä mieltä on ollut tasa-arvoisesta avioliittolaista, tässä laissa on kysymys lasten oikeuksista, siitä, että tämä on todellisuutta tänä päivänä Suomessa: meillä on perheitä, joissa hedelmöityshoidon kautta naispari saa lapsen. Nyt kysymys on siitä, miten me huolehdimme näistä lapsista, siitä, että heillä on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin syntyvillä lapsilla. Tämän vuoksi ajattelin, että kaikki ne, jotka sanovat puolustavansa lasten oikeuksia, ovat tämän puolella riippumatta aikaisemmista lainsäädännöistä. Olen pettynyt ja olen surullinen siitä, miten tässä muutamassa puheenvuorossa on jaettu ihmisiä vuohiin ja lampaisiin, annettu kuva, että on hyviä ja huonoja perheitä, (Puhemies koputtaa) hyviä ja huonoja ihmisiä. Tässä on kysymys ainoastaan siitä, että lapsilla on oikeus turvalliseen kotiin, turvalliseen perheeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-09-29T17:48:44,2016-09-29T17:50:00,Tarkistettu,1.1 2016_92_82,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sari,Raassina,Kansanedustaja,KOK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sari Tanus, lääkäri, määritteli salissa, mikä ja miten: mikä on äitiys, ja miten se äitiys syntyy? Ja hän vastaa, että äitiys syntyy synnytyksen ja raskauden kokemuksen kautta. Näin hän mitätöi, (Mika Niikko: Eikä mitätöinyt!) kuten Silvia Modig sanoi, adoptioäidit, uusioperheiden äidit, sijaisperheiden äidit. Minulle äitiys on muutakin kuin raskaus ja synnytys. Äitiys on sitoutuminen vanhemmuuteen, äitiys on sen arjen jakamista lapsen kanssa. Minä toivoisin, että tässä salissa ei mitätöitäisi niiden äitien oikeutta omaan kokemukseensa äitiydestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1307,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Sari Raassina,1307,2016-09-29T17:50:00,2016-09-29T17:50:49,Tarkistettu,1.1 2016_92_83,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Raassinalle haluaisin todella sanoa — aikaa oli 10 minuuttia — että minulla on erittäin suuri kunnioitus adoptioäitejä kohtaan, adoptiovanhempia kohtaan. Ne lapset, jotka ovat menettäneet vanhempansa, saavat kodin, adoptioäidin ja toivottavasti sen adoptioisän myös. Samoin sijaisperheissä ja avoimessa adoptiossa äidit, adoptioäidit, tekevät erittäin erittäin arvokasta työtä. Tässä on kyse siitä, että äiti, joka on raskaana... Minä kuvasin nimenomaan tätä tilannetta, että on pariskunta, kaksi naista, pari, toinen on tulossa äidiksi sen raskauden kautta ja toinen tässä tilanteessa ei ole äiti. Ja nimenomaan halusin nostattaa sitä esiin, niin kuin jossakin toisessakin puheenvuorossa oli, (Puhemies koputtaa) että tämä on iso asia, valtavan iso asia, mitä tapahtuu, kun nainen tulee raskaaksi ja synnyttää. (Välihuutoja) Ja se on eri...",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-29T17:50:50,2016-09-29T17:52:04,Tarkistettu,1.1 2016_92_84,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,Pidetään kiinni tästä minuutin vastauspuheenvuoroajasta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_92_85,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Jani,Toivola,Kansanedustaja,VIHR,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olin maanantaina Oulun kaupungissa puhumassa Oulun kaupungin henkilöstölle kaksi tuntia tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Se oli hieno tilaisuus, kun siellä esimerkiksi neuvolahenkilökunta hyvin avoimesti ja rohkeasti pohti sitä omaa kykyään kohdata erilaisia perheitä ja peilasi myös sitä, mikä on ero henkilökohtaisella vakaumuksella ja sillä ammatillisella kyvyllä kohdata kaikki yhdenvertaisesti. Nyt kun kuuntelee tätä keskustelua, niin tuntuu hämmentävältä, että me täällä yhteiskunnan keskiössä vielä debatoimme, onko jonkun perhe ikään kuin tunnustettava vai ei tai onko heillä mahdollisuuksia oikeuksiin vai ei. Vaan nimenomaan on kyse yhdenvertaisuudesta, niin kuin täällä on monessa puheenvuorossa todettu, lopulta hyvin teknisestä lainsäädännöstä, missä helpotetaan ja turvataan näiden jo olemassa olevien perheiden edellytyksiä. Tämä on oikeusministeriön valmistelema ja laajasti eri lapsi- ja perhejärjestöjen tukema esitys. Täällä todettiin myöskin, että aikuinen on lasta varten. Juuri sitä myöskin tällä lakiesityksellä pyritään vielä paremmin vahvistamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1114,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Jani Toivola,1114,2016-09-29T17:52:04,2016-09-29T17:53:08,Tarkistettu,1.1 2016_92_86,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Puheenjohtaja! Täällä on keskusteltu perhemuotista. Meillä on tällä hetkellä hyvin monenlaisia, erilaisia perheitä. Meillä on moniavioisia perheitä, vaikkei niitä avioliitoiksi kutsutakaan. Ja vaikka näitä moniavioisia perheitä, missä on monta aikuista esimerkiksi yhdellä lapsella vanhempana, ei kutsuta avioliitoksi, niin ei kukaan meistä ajattele, että he ovat vähemmän arvokkaita ihmisiä. (Sari Tanus: Juuri näin!) Tätä perustelua käytettiin, koska haluttiin romuttaa avioliittokäsitys nykyisellään ja laajentaa sitä samaa sukupuolta oleville. Tämä argumentti ei tässäkään asiassa päde. Meidän ei pidä mitätöidä demokratiaa. Me saamme olla eri mieltä, kunnioitetaan erilaisia mielipiteitä. Minä koen, että tämä on taas askel kohti sukupuolineutraalia yhteiskuntaa. Ja tämän esityksen mukaan siis nainen, joka on vaihtanut sukupuolensa mieheksi, voisi olla äiti. Tämä on askel eteenpäin, ja tiedän, että lisää esityksiä, mikäli tämä menee läpi, (Puhemies koputtaa) on tulossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-09-29T17:53:09,2016-09-29T17:54:14,Tarkistettu,1.1 2016_92_87,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsi tarvitsee kaksi rakastavaa vanhempaa, mutta lapsella voi olla vain yksi äiti. Lapsen tulee voida luottaa siihen, että äiti on äiti, eikä sitä tarvitse selittää kenellekään. Mutta lapsi tarvitsee ja hänellä on oikeus myös toiseen vanhempaan. Äitiyttä ei voi tunnustaa, se tulee lapsen syntymän myötä tai nykyisin jo hyväksi koettujen ja nähtyjen systeemien mukaan, mitä meillä lainsäädännössä on tällä hetkellä olemassa. Ne ovat todellakin kaikki lapsen edun mukaisia tilanteita. Lapselle on tärkeää, että äidin rinnalla on toinen henkilö. Se voi olla nainen, se voi olla mies — tärkeää on se, että lapsella on monta rakastavaa henkilöä, jotka katsovat, että heillä on vastuu lapsesta. Mutta lapsella voi olla vain yksi äiti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-09-29T17:54:15,2016-09-29T17:55:10,Tarkistettu,1.1 2016_92_88,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyselytunnilla kannettiin suurta huolta nuorten syrjäytymisestä ja yhteiskunnan ulkopuolelle ajautumisesta, ja muun muassa edustaja Niikko käytti silloin puheenvuoroja nimenomaan tähän aiheeseen liittyen, ja kun nyt reilua tuntia myöhemmin täällä Niikon puheenvuorossa muun muassa kyseenalaistetaan tuhansien sateenkaariperheissä elävien lasten perhemuoto, niin kysyn vain: Mihin tässä sitten unohtuu se huoli lapsesta ja lapsen oikeuksista? Eikö enää tässä vaiheessa olla huolissaan syrjäytymisestä? Sateenkaariperheissä elävien lasten suurimpia ongelmia nimenomaan ovat tämän yhteiskunnan ahdasmieliset suhtautumiset heidän perhemuotoihinsa ja heidän kokemansa syrjintä. Tämä esitys on erittäin pitkään odotettu, ja suuri kiitos aloitteen tekijöille ja kaikille allekirjoittaneille. Ja kuten täällä on jo tänään toistettu, on syytä toistaa: uudistus ei todellakaan ole keneltäkään pois, mutta sillä olisi valtava vaikutus siihen vähemmistöön, jonka elämää, arkea (Puhemies koputtaa) ja ihmisoikeuksia tämä nykyinen lainsäädäntö loukkaa syvästi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-09-29T17:55:10,2016-09-29T17:56:18,Tarkistettu,1.1 2016_92_89,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensin edustaja Huhtasaarelle haluan huomauttaa, että sukupuolta ei vaihdeta, se korjataan. Tämä on hyvin tärkeä ero. Toiseksi minä haluaisin muistuttaa siitä, että minä toivon sydämestäni, että kun me käymme tätä keskustelua tässä kansakunnan ikkunassa, me pitäisimme kiinni siitä vakaasta ja arvokkaasta käytöksestä, jota kansanedustajilta edellytetään. Sellainen puhe, jossa kokonaisia ihmisryhmiä leimataan, jossa tehdään karkeita yleistyksiä, jossa puhutaan perhesekamelskasta silloin, kun perhekäsitys ei vastaa omaa, on kiusaajan puhetta, ja minä toivon, että sellaista meidän ei tässä salissa tarvitse käydä. Olen myös hieman hämmentynyt siitä, miksi tämä luonteeltaan melko teknisluonteinen kysymys tuntuu herättävän näin voimakkaita kysymyksiä tätä aloitetta vastustavien ihmisten päässä, enkä oikein voi vetää muita johtopäätöksiä kuin sen, että löytyy poliittisia kantoja, joiden perusteella vastustetaan kaikkia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin ja heidän lapsiinsa liittyviä (Puhemies koputtaa) ihmisoikeuksien parannuksia, (Eeva-Maria Maijala: Ei pidä paikkaansa!) jos tilaisuus tulee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-29T17:56:18,2016-09-29T17:57:25,Tarkistettu,1.1 2016_92_90,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Niikko käytti suoran puheen, mitä hän tarkoitti. Jokaisella lainsäätäjällä on oikeus ja velvollisuus puhua sillä kielellä, minkä tuntee omakseen, ja minä myös näin puhun, että minun perhekäsitykseni lähtee ja tulee lähtemään siitä, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Kun käsittelimme sukupuolineutraaleja avioliittoja, kannattajat sanoivat, että se ei ole keneltäkään pois. Meni vähän aikaa, tuli aloite hedelmöityshoidoista, naisten hedelmöityshoidoista, ja sanotaan, että ei ole keneltäkään pois. Menee muutama vuosi, niin täällä joku iloitsee — täällä iPadia kun katson — että ihanaa, moniavioisuus tulee. Kestää muutaman vuoden, mutta jälleen me saamme kokea, kuka sitten onkin täällä eduskunnassa, että tulee kansalaisaloite moniavioisuudesta. On sisäistä avioliittoa, (Puhemies koputtaa) ryhmäavioliittoa, perheen sisältä, ja jälleen kannattajat sanovat, että se ei ole keneltäkään pois. (Puhemies koputtaa) Minun perhekäsitykseni ei tämmöistä voi ymmärtää, mutta kunnioitan kaikkia. (Puhemies: Nyt jo reilu minuutti!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-09-29T17:57:25,2016-09-29T17:58:49,Tarkistettu,1.1 2016_92_91,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Täällä on vielä muutama ensimmäistä kierrosta, sitten otamme vielä puheenvuoroja lisää.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_92_92,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aloite voidaan nähdä normien purkuna, hyvin teknisenä asiana. Se karsii hallintoa, säästää resursseja, ei estä isyyden vahvistamista, on huolellisesti valmisteltu ja johtaa erittäin käytännölliseen lakiin. Puhumme täällä nyt kuitenkin ihmisten elämästä ja ihmisten elämästä nimenomaan myös raskaimmilla hetkillä. Jos nykykäytännössä lapsen biologinen äiti kuolee tai pari eroaa eikä adoptiota toiseen äitiin ole vielä vahvistettu, lapsella ei juridisesti ole vanhempaa, vaikka käytännössä onkin. Adoptioprosessit voivat olla hyvin pitkiä ja kalliita. Henkisesti ne ovat aina hyvin raskaita. Laki takaisi juridisen suhteen syntyvälle lapselle vanhempiinsa heti syntymästä lähtien, eikä raskasta adoptioprosessia tarvitsisi käydä läpi. Haluan elää inhimillisessä Suomessa, jossa lapset ovat yhdenvertaisessa asemassa ja myös vanhemmilla on oikeus lapsiinsa. (Puhemies koputtaa) Tämä laki veisi Suomea yhdenvertaisempaan suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-09-29T17:58:50,2016-09-29T17:59:55,Tarkistettu,1.1 2016_92_93,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä koin edustajien Niikko ja Tanus puheenvuorot hyvin oudoiksi ja suuria ihmisryhmiä ja lukemattomia perheitä halventaviksi. Olen itse aivan perinnemenetelmällä kahden lapsen äidiksi tullut ja myöhemmin olen päässyt kolmen lapsen mummuksi, mutta en ollenkaan voi ymmärtää tätä edustaja Niikon ajatusta, että lasten oikeuksien tunnustaminen ja parantaminen tämän lakialoitteen mukaisella tavalla jotenkin halventaisi meitä biologisia äitejä. Aikoinaan, kun toinen lapseni oli vauva, luin psykologi Rudolph Schafferin kirjan äitiydestä ja nimenomaan äidin ja lapsen tunnesuhteesta ja kehityksestä, ja siitä jäi mieleeni (Puhemies koputtaa) näkemys, että äidin ei tarvitse olla nainen eikä hänen tarvitse olla yksi ihminen. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-09-29T17:59:57,2016-09-29T18:01:03,Tarkistettu,1.1 2016_92_94,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tästäkin keskustelusta huomaa, lapsen saaminen on vahvasti tunneasia, mutta minä ajattelen tätä lakialoitetta ihan pelkästään juridisena ja yritän rationaalisesti ajatella niin, että me olemme tässä nyt karsimassa turhaa byrokratiaa. Eli se adoptioprosessi jäisi nyt kokonaan pois, ja tämä tavoite, että lapsen oikeudellinen asema on selkeä jo hyvin varhaisessa vaiheessa, turvaa lapsen etua ja yhdenvertaisuutta, ja kai me nyt tässä salissa haluamme ajatella sitä lapsen etua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-09-29T18:01:05,2016-09-29T18:01:44,Tarkistettu,1.1 2016_92_95,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on nyt mainittu, että sateenkaariperheet ovat sekamelska, ja on puhuttu naisparien mahdollisista mielenterveysongelmista. Kyllä se nyt tosiasia on, että täällä ei ole puhuttu kunnioittavasti kaikista niistä eri perhemalleista, joita meillä on ollut olemassa vuosia ja jotka elävät arkeansa, tuolla kuuntelevat tätä keskustelua. Toivon, että te puheenvuoroissanne otatte huomioon sen ihmisen, jota tämä koskee, joka kuuntelee tätä keskustelua, koska tämä laki ei ole keltään pois. Niikko sanoi, että lakeja säätämällä ei tehdä äitejä — no, ei niin. Äitejä syntyy rakkaudesta ja huolenpidosta, ja tämä rakkaus ja huolenpito tällä lakialoitteella halutaan varmistaa jokaiselle lapselle, myös heille, jotka syntyvät kahden naisen perheeseen. Mutta myös minä näen tämän hyvin teknisenä ja juridisena ja olen hieman yllättynyt tästä keskustelun sävystä. Me olemme muuttaneet isyyden tunnustamista, meillä on tasa-arvoinen avioliittolaki. Tämä on juridinen kysymys, jossa jo olemassa oleville lapsille taataan yhdenvertaiset oikeudet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-09-29T18:01:46,2016-09-29T18:02:51,Tarkistettu,1.1 2016_92_96,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Tanus, Saarikko, Huhtasaari ja Arhinmäki, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_92_97,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hämmentävää ja surullista, että minun puheeni on koettu halventavina. Haluan selventää tässä, että en halveksi ketään. Kunnioitan ja pyrin kunnioittamaan jokaista ihmistä ihmisenä riippumatta hänen suuntautumisestaan. Tämä lakiesitys ei ole tekninen, tämä on paljon paljon muuta. Sanottakoon se, että vaikka lakiesitys olisi valmisteltu huolella, niin nimenomaan käytännössä nähdään, jos se aiheuttaa monenlaista sekavuutta. Tässä yli 20 vuotta näiden asioitten kanssa työtä tehneenä näen hyvin, että tämä tuo sekavuutta. On sanottu, että tämä ei ole keneltäkään pois. Nimenomaan, jos me ajattelemme, niin kuin tässä on tullut useammassa puheenvuorossa esille, että jos spermaa luovuttanut siinä vaiheessa laittaa ruksin paperiin, että ei halua isyyttänsä vahvistettavan, niin jos hän hieman myöhemmin tuleekin toisiin aatoksiin, niin silloin on tilanne, että vaikka lapsi haluaisi ja biologinen (Puhemies koputtaa) lapselleen perimän antanut haluaisi vahvistaa isyytensä, niin se ei ole enää mahdollista. Tämä laki tuo tullessaan myös sen, että joiltakin voi olla se todellinen oikea isä pois.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-29T18:03:05,2016-09-29T18:04:17,Tarkistettu,1.1 2016_92_98,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä täällä salissa hämmentävän monta kertaa on nyt käytetty sanoja ""sekavuus"" ja ""sekamelska"". (Eduskunnasta: Kyllä!) Minusta tuntuu ehkä myös, että tämäntyyppisillä puheenvuoroilla halutaan hämmentää ja tehdä tästä sinänsä yksinkertaisesta juridisesta muutoksesta jotenkin huomattavasti periaatteellisempi ja jyrkempi kuin se niitten perheiden arjessa on. Toki se on iso ja merkittävä periaatteellinen kysymys mutta tässä isossa kuvassa suomalaista perhepolitiikkaa sittenkin ainakin sellainen varma asia, joka ei ole keneltäkään mitenkään pois. Minusta on hienoa, että valoon tulee se tosiasia, että suomalaiset perheet ovat moninaisia. Itse haluan kunnioittaa vanhemmuutta sen kaikissa muodoissa ja toivoa jokaiselle suomalaiselle perheelle hyvää ja rohkeutta olla vanhempi niistä omista lähtökohdistaan käsin. Tämä on fundamentti, jolla itse ajattelen suomalaisen lapsi- ja perhepolitiikan kehittymistä ja kehittämistä. Siksi on hyvä vielä kerrata, mistä tässä on kysymys. (Puhemies koputtaa) Nykyisin naisparin lapsi voi saada kaksi vanhempaa perheen sisäisen adoption kautta ja äitiyslaki mahdollistaa... [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Pidän kiinni tästä minuutin ajasta.] ...sen tunnustamisen neuvolassa jo ennen lapsen syntymää. Näin yksinkertainen muutos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-09-29T18:04:21,2016-09-29T18:05:31,Tarkistettu,1.1 2016_92_99,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Politiikka on pääosin mielipiteitä. Mikä on poliittinen puolue, jos sillä ei ole ideologiaa? Tässä salissa, tässä yhteiskunnassa myös niin sanotusti ahdasmielisillä pitää olla tilaa ja myös erilaisille vakaumuksille pitää olla tilaa. Sipilä on linjannut, että tämä äitiyslaki on omantunnon asia, ja siitä me äänestämme ja sitä ennen nyt keskustelemme ja sitä sitten vielä valiokunnassa käsittelemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-09-29T18:05:34,2016-09-29T18:06:08,Tarkistettu,1.1 2016_92_100,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä olen ollut näissä asioissa tähän asti aina Päivi Räsäsen kanssa samaa mieltä. Nimittäin olen ollut sitä mieltä, että aikoinaan, kun rekisteröity parisuhde säädettiin, seuraava askel siitä oli tasa-arvoinen avioliittolaki. Olin sitä mieltä, että kun hedelmöityshoitolaista säädettiin, niin se tulee laajentumaan ja niin edelleen. Nämä eivät ole olleet mitään piiloagendoita. On kerrottu, että nämä ovat askelia. Mutta sen sijaan nyt tässä lainsäädännössä en kyllä tunnista niitä piiloagendoita, joita täällä nostetaan esiin. Se, että tässä epäillään olevan piiloagenda, kertoo ehkä tämän arvion tekijän omasta tavasta tehdä politiikkaa enemmän kuin niistä, jotka haluavat tehdä varsin teknisen ja yksinkertaisen lakimuutoksen, jolla halutaan turvata lapsille samanlaiset oikeudet kuin muillakin. Esimerkiksi kun täällä edustaja Mäkipää puhui hedelmöityshoidosta, (Puhemies koputtaa) niin tasa-arvoinen avioliittolaki ei liity tähän äitiyslakiin millään tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-09-29T18:06:10,2016-09-29T18:07:21,Tarkistettu,1.1 2016_92_101,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,Sitten palaamme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_92_102,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt kun olemme palanneet puhujalistaan, niin aivan ensi alkuun haluan kiittää edustajia Emma Kari, Saara-Sofia Sirén ja Silvia Modig erinomaisista puheenvuoroista tässä lähetekeskustelussa. Lapsen etu on, että hänellä on turvatut perhesuhteet heti syntymästään lähtien. Äitiyslaki takaa naisparien lapsille selkeämmän oikeudellisen aseman lapsen synnyttyä. On mielestäni suorastaan kummallista, että tämän asian edistämiseen on edes tarvittu kansalais-aloite, sillä esitys äitiyslaiksi on tunnetusti valmisteltu huolellisesti oikeusministeriössä jo vuonna 2014. Kiitos kuitenkin kansalaisaloitteen laajalle tekijä- ja tukijajoukolle tärkeän asian saattamisesta käsittelyymme tätäkin kautta. Äitiyslain myötä lapsen toinen äiti voisi tunnustaa lapsen omakseen, kun raskaus on alkanut hedelmöityshoitoklinikalla parin yhteisestä suostumuksesta. Nykytilanteessa tähän vaaditaan perheen sisäinen adoptio, joka jättää toisen vanhemman aseman pitkäksi aikaa vahvistamatta ja teettää tarpeetonta viranomaistyötä. Byrokratian purkamisen lisäksi kyse on perheiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Äitiyslaki tekee siis naisparien lasten oikeudellisesta asemasta turvatumman. Jos lapsen vanhemmat eroavat raskausaikana, äitiyslaki turvaa lapsen oikeuden elatukseen ja perintöön myös toiselta vanhemmaltaan sekä antaa lapselle oikeuden tavata toista vanhempaansa. Se myös turvaa lapsen tilanteen, jos toinen vanhemmista menehtyy raskauden aikana tai synnytyksessä. Nämä ovat traagisia tilanteita, ja lainsäädännön on oltava aukoton. Lapsen aseman vahvistamisen lisäksi äitiyslaki säästää myös yhteiskunnan resursseja, kun selkeissä tilanteissa naisparit eivät enää joudu läpikäymään perheen sisäisen adoption raskasta ja kuormittavaa prosessia turhaan. Laki säästää sekä kuntien adoptioneuvojien että käräjäoikeuksien työtä, sillä nykytilanteessa sisäistä adoptiota on haettava erikseen käräjäoikeudelta ja sitä varten on käytävä erillinen  adop-tioneuvonta. Tuntuu erikoiselta. Kaikki merkittävät lapsi- ja perhejärjestöt, arvoisa puhemies, kannattavat tätä aloitetta. Se on mielestäni vahva signaali sen puolesta, että vaikka tässä salissa käydään monenlaista keskustelua, niin tämän aloitteen läpimeno olisi lapsen etu. Oikeusministeriön valmistelussa on otettu täysimittaisesti huomioon isyyslain sisältö. Esitys sisältää myös tarvittavat muutokset liitelakeihin. Lisäksi äitiyslain yhteydessä on huomioitava tasa-arvoisen avioliittolain tuomat lainsäädännön muutokset. Äitiyslakia vastaava lainsäädäntö on voimassa kaikissa muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Länsi-Euroopan maissa. Hyväksymällä tämän lakimuutoksen emme siis olisi todellakaan yksin, päinvastoin. Laki ei ole keneltäkään millään tavalla pois. Se on tullut selväksi moneen kertaan. Vaikka kuinka puhuttaisiin, niin tämä laki ei ole keneltäkään millään tavalla pois. (Sari Tanus: Se estää isän tunnustamisen!) — Päinvastoin. Arvoisa puhemies! Tämä on ennen kaikkea laki, joka edistää lasten oikeuksia, edistää yleistä tasa-arvoa, edistää yhteiskunnan normipurkua, ja meillä on mahdollisuus tämä pieni lakimuutos nyt nopeasti halutessamme tehdä. Säädetään siis äitiyslaki, jotta naisparienkin lapsilla olisi syntymästään lähtien oikeus elatukseen, perintöön ja tapaamiseen suhteessa molempiin vanhempiinsa. Ei ole olemassa perusteltuja syitä tehdä toisin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-29T18:07:27,2016-09-29T18:11:12,Tarkistettu,1.1 2016_92_103,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Jatkamme puhujalistaa, ja nyt on puheenvuoron pyytäjiä sen verran vähän, että puheenvuoroja voi pyytää P-painikkeella.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_92_104,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että on harmillista, että äitiyslaki on lähetekeskustelussa juuri nyt, kun lakivaliokunta on Oulussa valiokuntamatkalla. Äitiyslaki tulee lakivaliokunnan käsittelyyn, ja valiokuntamatka on ollut eduskunnalla hyvissä ajoin tiedossa. Tähän keskusteluun onkin tästä syystä ollut vain muutaman meistä valiokunnan jäsenistä mahdollista osallistua. Käsittelyssämme on nyt kansalaisaloite äitiyslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Aloite on tärkeä naisparien ja ennen kaikkea naisparien syntymättömien lasten oikeusturvan kannalta. Asia on ollut esillä jo edellisen hallituksen aikana, jolloin oikeusministeriö valmisteli lakia silloisen oikeusministerin Anna-Maja Henrikssonin johdolla. Äitiyslaki on valmisteltu täysin valmiiksi oikeusministeriössä edellisellä hallituskaudella. Vastaava lainsäädäntö on voimassa kaikissa muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Länsi-Euroopan maissa, kuten täällä on aiemmissakin puheenvuoroissa tuotu esiin. Nykyisin se, että naisparin lapsi voisi saada kaksi juridista vanhempaa, vaatii pitkän ja raskaan perheen sisäisen adoptioprosessin. Tämä jättää lapsen oikeudellisen aseman heikoksi raskauden ajaksi ja myös syntymän jälkeen. Erityisen ongelmalliseksi tilanne muodostuu, mikäli synnyttävä äiti kuolee synnytyksessä. Tällöin lapsi jää juridisesti vaille vanhempaa, vaikka toinen vanhempi tosiasiallisesti on olemassa. Tilanne on lapsen oikeuksien kannalta kestämätön ja täysin tarpeeton. Lapsen oikeusturvaan on kiinnittänyt huomiota myös lakivaliokunta mietinnössään, kun käsittelimme tasa-arvoisen avioliittolain liitännäislakeja. Asia nousi vahvasti esiin asiantuntijalausunnoissa valiokuntakäsittelyn aikana. Arvoisa puhemies! Äitiyslaki määrittelee synnyttäjän puolison asemaa. Se mahdollistaa lapsen tunnustamisen neuvolassa ennen lapsen syntymää. Isät ovat voineet tunnustaa lapsensa neuvolassa vuoden 2016 alusta lukien isyyslain voimaantulon myötä, joka oli tarpeellinen ja hyvä uudistus, ja nyt tämä mahdollisuus on laajennettava koskemaan myös naisparien ei-synnyttävää äitiä. Tunnustamisen edellytyksenä on parin yhteinen suostumus hedelmöityshoitoihin, joissa on käytetty sellaisia luovutettuja sukusoluja, joiden luovuttajaa ei voida vahvistaa isäksi, ja tällöin tätä ongelmaa isyyden mahdollisuudesta tai tunnustamisesta ei tässä tilanteessa tosiasiallisesti ole. (Sari Tanus: Se ei ole koko totuus!) Äitiyslain säätämistä tukevat kaikki suuret lapsi- ja perhejärjestöt, mukaan lukien Suomen Unicef, Pelastakaa Lapset, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Väestöliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto. Tämä ei ole sattumaa, nämä tahot ajavat lasten oikeuksia.  Kansa-laisaloitteen pohjana oleva lakiluonnos on ministeriövetoisesti valmisteltu, sille on selkeä tarve, ja aloitteella on laaja kannatus asian kannalta keskeisten tahojen keskuudessa. Järjestöt ovat ottaneet asiaan tänään kantaa ja toteavat seuraavaa: ""Yhteiskunnan on huolehdittava jokaisen lapsen oikeusturvasta ja edistettävä lasten välistä yhdenvertaisuutta. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsia ei saa laittaa eriarvoiseen asemaan hänen vanhempiinsa liittyvän syyn johdosta."" Tilanne ei tällä hetkellä ole yhdenvertainen tai ongelmaton lasten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Äitiyslakia tarvitaan, jotta lapsella olisi syntymästään lähtien oikeus elatukseen, perintöön ja tapaamiseen suhteessa molempiin vanhempiinsa. Tähän varmasti viitataan, kun täällä on puhuttu teknisestä tai juridisesta lakimuutoksesta, (Silvia Modig: Juuri näin!) mutta sillä on kuitenkin myös iso merkitys näiden lasten oikeusturvan kannalta. Säätämällä äitiyslain turvaamme naisparien lapsille kaksi vanhempaa ja yhdenvertaisen aseman syntymästä lähtien. Tämä on vähintäänkin oikeus ja kohtuus. Eduskunnan tulee tarttua asiaan nyt ja korjata nykyinen ongelmallinen tilanne. Valitettavasti tätä työtä emme saaneet loppuun viime hallituskaudella. Kannatan lämpimästi kansalaisaloitetta äitiyslain säätämisestä ja toivon, että tämän salin keskustelu tästä eteenpäin jatkuu asiallisena. Nämä ihmiset ansaitsevat sen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-09-29T18:11:21,2016-09-29T18:15:58,Tarkistettu,1.1 2016_92_105,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sari,Raassina,Kansanedustaja,KOK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tämän hallituksen selkeänä tavoitteena on kansalaisten arkea vaikeuttavien normien purkaminen, on hämmentävää, ettei näin yksinkertaista ja selvää asiaa voitaisi hoitaa tällä lakimuutoksella ilman valtavaa tunnepohjaista debattia. Samalla se on yksi askel kohti sen tosiasian tunnustamista, että keskellämme elää erilaisia perheitä, eri tavoin maailmaan saatettuja lapsia ja eri tavoin vanhemmiksi tulleita tai tulevia ihmisiä. Lainsäädännön on seurattava perässä siten, että kansalaisten oikeudet tulevat turvatuiksi ja velvollisuudet määritellyiksi. Meidän täytyy — ja miksi meidän täytyy? — tässä salissa toistuvasti käydä keskustelua monille ihan arkipäiväisistä asioista, ja noissa keskusteluissa usein ihmisten yhdenvertaisuus ja jopa ihmisoikeudet tulevat kyseenalaistetuiksi varsin karkealla tavalla. Lähes kaikki olennainen on jo tästä asiasta sanottu, muun muassa Saara-Sofia Sirénin ja Silvia Modigin puheenvuoroissa, joihin lämpimästi voin yhtyä. Totean kuitenkin, että sisäinen adoptio on byrokraattinen prosessi, joka ei tällä hetkellä lapsen näkökulmasta turvaa hänen oikeuksiaan suhteessa vanhempiin, jotka ovat yhdessä päättäneet ryhtyä juuri tämän lapsen vanhemmiksi. Lapsen oikeus rakastaviin ja myös juridisiin vanhempiin toteutuu juuri tämän lain hyväksymisen kautta. Ja kuten jo sanottu, tämä ei ole keneltäkään pois vaan niin monelle lisää. Kansalaisaloite on tismalleen oikealla asialla, ja tuen sitä täydellä sydämellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1307,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Sari Raassina,1307,2016-09-29T18:16:01,2016-09-29T18:18:12,Tarkistettu,1.1 2016_92_106,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä tuen täydestä sydämestäni tätä kansalaisaloitetta ja tuen myös puheenvuoroja, joita edustajat Kari, Sirén, Raassina, Kosonen, Modig, Parviainen ja Marin ovat tästä asiasta käyttäneet. Olen samaa mieltä myös niiden edustajien kanssa, jotka ovat ihmetelleet sitä, miksi tällainen asia herättää intohimoja. Näyttää olevan niin, että usein sellaiset asiat, jotka eivät maksa mitään, jotka vain helpottavat ihmisten elämää eivätkä ole keneltäkään pois, herättävät intohimoja. Muistan aikaisemmilta vuosilta, kun opiskelijana, ennen kuin minulla oli mitään suunnitelmaa mennä naimisiin, luin komiteamietintöä, jossa ehdotettiin, että nainen voi pitää nimensä naimisiin mennessään, ja ajattelin, että ""kiva, tämä ehtii toteutua ennen kuin itse menen naimisiin"". Näin ei käynyt: minä ehdin olla kymmenen vuotta naimisissa ja erotakin, ennen kuin tämä sukunimilaki tuli voimaan. Useat edustajat ovat jo todenneet sen, että tätä ehdotusta tukevat kaikki suuret lasten oikeuksia ja lastensuojelua ajavat järjestöt, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Väestöliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Pelastakaa Lapset ja Suomen Unicef. Luulisi tosiaan, että tällainen asia olisi aivan itsestään selvä. Täällä on jo moneen kertaan todettu myös, että nykylaki jättää naisparin lapsen, jonka naispari on yhdessä päättänyt hankkia, oikeudellisen aseman epävarmaksi 1—12 kuukauden ajaksi, mikä ei ole lapsen oikeuksien mukaista. Kaikki me, joilla on lapsia, tiedämme, että se aika, jolloin lapset ovat pieniä, on vanhemmille hyvin vaativaa aikaa. Yhteiskunnan ei tarvitsisi lainsäädännöllisten esteiden takia hankaloittaa tätä aikaa yhtään sen enempää kuin mitä aivan luonnollisista syistä se aika on vaativaa. Täällä on väitetty, että tämä laki jotenkin heikentäisi lapsen oikeutta biologiseen isään. Ymmärtääkseni siltä osin tämä tilanne, naisparin lapsen tilanne, on aivan sama kuin heteroparin lapsen, joka syntyy luovutettujen siittiöiden avulla. Heteroparin aviomies on sen lapsen isä juridisesti, mutta lapsella on oikeus saada tietää näiden siittiöiden luovuttaja eli biologinen alkuperänsä. Eli tässäkin olisi kysymys vain tasavertaisuuden toteuttamisesta. Arvoisa puhemies! Eilen eduskunnan naisverkosto järjesti tilaisuuden, jossa muisteltiin yhden ensimmäisistä kansanedustajista ja ensimmäisen naisministerin Miina Sillanpään elämäntyötä. Siinä yksi keskeinen asia oli parantaa naimattomien äitien ja heidän lastensa asemaa. Suomessa on todella ollut pitkä aika, jolloin yhteiskunta suhtautui lapsiin aivan eri tavalla sen mukaan, olivatko nämä syntyneet avioliitossa tai oliko äiti naimisissa lapsen syntymän hetkellä vai ei. No, tästä olemme onneksi päässeet jo todella pitkän matkan eteenpäin, ja nyt on aika antaa tasavertainen asema myöskin naisparien lapsille. Arvoisa puhemies! Tuossa debatissa yritin referoida — mutta aika katkesi kesken — mielestäni viisasta kirjaa äitiydestä, jonka luin silloin, kun oma nuorempi lapseni oli vauva. Tartuin siihen kirjaan hiukan epäluuloisena, koska oletin, että se on jälleen yksi tällainen äitejä syyllistävä kirja, jossa sanotaan, että äidin pitää olla suurin piirtein koko ajan liimattuna siihen lapseen, muuten hän on huono äiti ja lapsi menee hunningolle, ja kukaan muu ei koskaan kelpaa pitämään lapsesta huolta. Kirja käsitteli lapsen ja äidin tunnesuhdetta, sen merkitystä lapsen tunne-elämälle ja kasvulle ja turvallisuudentunteelle, mutta siinä myöskin todettiin, että äidin — siinä mielessä kuin mitä se kirja käsittelee — ei tarvitse olla lapsen biologinen äiti, äidin ei tarvitse olla nainen eikä äidin tarvitse olla yksi ihminen. Äitiydessä ja vanhemmuudessa olennaisinta on se perhe, jossa lapsi kasvaa, ja sen perheen sisäiset tunnesuhteet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-09-29T18:18:17,2016-09-29T18:24:13,Tarkistettu,1.1 2016_92_107,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut hyvin paljon tärkeitä asioita esille, todella arvokkaita esityksiä kaikilta henkilöiltä. Tässä esityksessä ei ole kyse tasa-arvosta, vaan lapsen oikeudesta. Kyse ei ole todellakaan perheen tunnustamisesta, vaan yhdestä äidistä. Minä tunnustan perheeksi hyvin monimuotoiset perheet. Tänä päivänä on tärkeintä se, että lapsilla on rakastavat vanhemmat. Keneltäkään ei ole pois, että lapselle kirjataan vain yksi äiti, se on ehdottomasti lapsen etu, että kirjataan vain yksi äiti. Tärkeää on, että lapselle voidaan kirjata toinen vanhempi, toinen huoltaja, toinen henkilö, joka on juridisesti vastuussa lapsesta. Mutta lapsella voi olla vain yksi äiti. Kyse on myöskin biologiasta, kyse on normaalielämästä. Siinä olen samaa mieltä monen tässä salissa puhuneen ja asioita esittäneen kanssa, että tulee kirjata kaksi vanhempaa. Siitä lähes kaikki tässä salissa ovat samaa mieltä, että lapsi tarvitsee kaksi vanhempaa. Mutta todellakaan ei tarvitse olla kahta äitiä, vaan kaksi vanhempaa. Kuitenkin meidän tulee vielä pohtia, miten varmistetaan lapsen todellisen isän oikeus. Lainsäädäntöä voisi mielestäni muokata siltä pohjalta, että tällainen henkilö, joka on puoliso, ilmoittautuu jo raskausvaiheessa toiseksi huoltajaksi tai ehkä voisi olla jo automaattisesti toinen huoltaja ja hänet rekisteröidään toiseksi huoltajaksi, toiseksi vanhemmaksi. Me voisimme rakentaa lakikorjauksen lähtökohdaksi, että tällainen naispuoliso olisi aina toinen huoltaja olematta silti äiti. Analogia isyyden tunnustamiseen ei todellakaan sovellu, koska siinä todellinen biologinen isä tunnustaa isyyden, ei kuka tahansa henkilö, jonka kanssa äiti sattuu asumaan sillä hetkellä — tai vaikka olisi kuinka virallisesti jo yhdessä, äiti on silti aina äiti ja isä on isä. Todellista isää ei saa noin vain jättää heitteille, jos hän haluaa olla isä. Lapsella on todellakin siis oikeus kahteen rakastavaan vanhempaan, joista vain yksi voi olla oikeasti biologinen äiti tai muuten äiti. Itse olen neljän lapsen äiti, ja olen todella ylpeä ja onnellinen siitä, että minä olen onnistunut elämässäni saamaan neljä kaikkein tärkeintä asiaa, kaikkein suurinta asiaa — minä saan olla neljän lapsen äiti. Lapseni ovat varmasti aivan yhtä arvokkaita kuin he, jotka kasvavat kahden samaa sukupuolta olevan henkilön perheessä. Mutta heilläkin tulee olla selvästi oikeus yhteen äitiin ja kahteen vanhempaan. Lapset ovat Luojan lahja. Olen sanonut tämän hyvin monta kertaa, sillä meillä on Suomessa hyvin paljon aviopareja tai sitten muuten vain yhdessä eläviä pareja, jotka haluavat saada lapsen. Periaatteessa se olisi aina mahdollista, mutta nämä vain eivät saa lasta, vaikka kuinka yrittävät. Elikkä lapsen saanti on todella iso ja merkittävä asia. Ei äitiys ole noin vain otettava asia. Arvostakaamme niitä henkilöitä myöskin, jotka eivät ikinä pysty pääsemään äidiksi, vaikka kuinka yrittävät päästä äidiksi. Jatkakaamme tätä asiaa eteenpäin sillä tavalla, että lähdemme siitä, että lapsella tulee olla kaksi vanhempaa, mutta vain yksi äiti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-09-29T18:24:19,2016-09-29T18:29:14,Tarkistettu,1.1 2016_92_108,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä talossa on samanaikaisesti tämän keskustelun kanssa käynnissä sote-seurantaryhmän kokous, ja sen takia on vaikeata olla kahdessa paikassa samaan aikaan, mutta onneksi ehdin tänne saliin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-09-29T18:29:19,2016-09-29T18:29:58,Tarkistettu,1.1 2016_92_109,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Jani,Toivola,Kansanedustaja,VIHR,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan ihan aluksi sanoa, että annan lämpimän tukeni tälle kansalaisaloitteelle äitiyslaista. Haluan kiittää kaikkia niitä taustaorganisaatioita, yksilöitä ja ihmisiä, jotka ovat laittaneet omaa aikaansa tämän esityksen valmisteluun. Täällä on osassa tätä esitystä vastustavia puheenvuoroja todettu, että eikö täällä saa sanoa omaa mielipidettään ääneen, tai sanottu, että kyllähän jokaisella on oikeus mielipiteeseen ja sananvapauteen. Totta kai periaatteessa on, mutta itse kuulun siihen joukkoon, jossa haluaisin myös pohtia ääneen sitä, milloin jonkun ihmisryhmän kohdalla enää se sananvapaus ei voi toteutua siinä mielessä, että voidaan sanoa mitä vain. Se on yhteiskunnallista kehitystä, kun me tulemme tietoisiksi uudesta elämästä. Kun yhdenvertaisuus etenee ja tasa-arvo etenee, niin sen tulisi samalla silloin tuoda näille eri yksilöille tai eri vähemmistöryhmiin kuuluville ihmisille myöskin se ihmisoikeudellinen ja tasa-arvon suoja, niin että heidän ei tarvitse yhteiskunnassa altistua ihan minkälaiselle keskustelulle tahansa — tai varsinkaan keskustelulle, joka kyseenalaistaa sen elämän, mikä tapahtuu tällä hetkellä, tänään tässä ja nyt. Minun mielestäni tästä on kysymys. Itse katson, että jos me katsastelemme tätä kansalaisaloitetta äitiyslaista, niin meillä on edessä semmoinen kysymys, jonka ei pitäisi enää olla edes tässä salissa millään tavalla debatin alainen kysymys. Me puhumme perheistä, jotka elävät arkeaan tässä yhteiskunnassa tänään, niin fyysisesti kuin myöskin kielen ja verbaliikan tasolla. Täällä on puhuttu, että lapsella ei voi olla kahta äitiä, mutta meillä on valtavasti suomalaisessa yhteiskunnassa perheitä, joissa on tälläkin hetkellä kaksi äitiä ja joissa lapsi kutsuu kahta turvallista aikuista ympärillään omiksi äideiksensä. Tämä on minun mielestäni semmoinen näkökohta, joka on ehdottomasti otettava huomioon, ja uskon, että tämä on myöskin osa sitä argumentaatiota ja pohjaa, minkä takia kaikki merkittävimmät lapsen etua ajavat järjestöt Suomessa ovat lähteneet tämän esityksen taakse. Se on minun mielestäni semmoinen kannanotto, mitä ei myöskään kannata ottaa kevyesti. Nämä ovat hyvin vakaita järjestöjä, jotka tekevät kunnioitettavaa ja arvostavaa työtä monialaisesti lapsen edun näkökulmasta. He eivät myöskään hetken mielijohteesta lähde tukemaan asioita, vaan kyllä siellä on hyvin paljon asiantuntemusta ja harkintaa ja pitkän aikavälin perspektiiviä suomalaiseen yhteiskunnalliseen elämään, lapsen etuun, sen lapsen edun kehittymiseen ja suomalaisten perheiden kehittymiseen ja hyvinvointiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Viittasin aikaisemmin siihen, että olin Oulussa maanantaina tämmöisessä koulutusseminaarissa keskustelemassa kunnan työntekijöiden kanssa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Yksi näkökulma, mistä tästä puhuttiin: puhuttiin neuvoloista ja siitä, miten neuvolassa kohdata näitä erilaisia suomalaisia perheitä. Yksi hieno oivallus siellä oli se, että kun neuvolan vastaanotolle tulee perhe, joka on ehkä hoitajalle vaikka perhemuotona jotenkin uusi tai erilainen, josta hän ei ihan tiedäkään, voiko hän sitä vanhaa tapaa katsoa omaa ammattiaan soveltaa suoraan perheeseen, niin miten tärkeää ja ammatillisesti vastuullista siinä olisikin kääntää tilanne niinpäin, että ammattilaisuus ei olekaan tässä kohtaa heti välttämättä perheen neuvomista vaan se saattaisikin olla perheeltä avun kysymistä, keskustelun avausta siitä, että kertokaa teidän perheestänne ja teidän perheenne tarpeesta. Sillä kysymyksellä ammattilaisena minä avaankin oven sille, että se uusi perhemuoto tulee järjestelmälle tutuksi ja on mahdollisuus uudella tavalla arvioida, miten me nämä palvelut järjestämme, miten me sen kohtaamisen luomme, jotta te aivan varmasti saatte yhtä tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua kuin kaikki muutkin perheet. Tässä äitiyslain kohdalla minä ehkä meiltä päättäjinä toivoisin sitä samaa vastuuta, että nyt sitä yhteiskunnallista johtajuutta ja päätöksentekoa ja vakautta olisi se, että me uskallamme kysyä, me uskallamme avata korvamme niiden perheiden tarpeille ja toiveille ja odotuksille, jotka ovat osa meidän yhteiskuntaa, ja se heidän toiveensa olisi se ohjaava tekijä, niin että me näkisimme, että tämä laki on ehdottomasti semmoinen, joka täytyy laittaa kuntoon. Niin kuin täällä on monessa kohtaa hyvin jo kuvattu tosi monessa puheenvuorossa, lopulta on kuitenkin hyvin teknisistä muutoksista kyse, mutta samaan aikaan, vaikka ne ovat teknisiä muutoksia, niillä on kuitenkin myös se kulttuurinen taso. Kaikki nämä muutokset ovat osa sitä kulttuurista muutosta, jossa me luomme sitä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, yhdenvertaista kohtelua niin palvelujen tasolla kuin senkin kautta, minkälaista kieltä käytämme, miten me sanoitamme jokaisen suomalaisen perheen elämää tässä yhteiskunnassa, tai sen kautta, että jokainen lapsi voi kokea elävänsä yhtä arvokkaassa ja turvallisessa perheessä kuin kaikki muutkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1114,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Jani Toivola,1114,2016-09-29T18:33:24,2016-09-29T18:38:30,Tarkistettu,1.1 2016_92_110,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On taas ollut varsin hämmentävää kuulla, ja varmaan toisaalta täytyy olla edelleenkin entistä kriittisempi siinä, millä tavalla asioita esittää ja mitä sanakäänteitä käyttää. Mutta oma ajatukseni kyllä on ja ajattelen, kuka tuon minun ensimmäisen puheenvuoroni läpi lukeekin, että en voi kyllä sanoa, että sieltä löytyisi halventavia sanakäänteitä tai ketään ihmisryhmää siinä olisi painettu. Yritin kuvata sitä asiaa, mitä tapahtuu, kun elämä alkaa äidin kohdussa, ja mitä muutoksia tulee, ja toisaalta luoda kuvaa myös siitä, miten se helposti ja monessa parisuhteessa, kaikenlaisissa parisuhteissa, vaikuttaa hyvin dramaattisesti siihen parisuhteeseen. Mutta jos jollekin nyt on vielä epäselvää, niin toistan, niin kuin tuolta penkistä toistin jo aiemmin: Kunnioitan jokaista ihmistä ihmisenä. Jokaisella on samanlainen ihmisarvo (Saara-Sofia Sirén: Mutta ei samoja oikeuksia!) riippumatta ihonväristä, uskonnosta, taustasta ja niin edelleen. Mutta asioita voidaan käännellä, asioita voidaan väännellä, ja niin kuin tässä valtakunnassa on ollut nähtävissä viimeisten vuosien aikana myös, pyritään määrittelemään keskeisiä, vuosikymmeniä, vuosituhansia tietyllä tavalla ymmärrettyjä käsitteitä aivan uudella tavalla ja antamaan niille aivan uusia sisältöjä. Tässä on moneen kertaan sanottu, että tämä esitys ei olisi keneltäkään pois, ja minä toistan nyt sen, minkä sanoin tuolta penkistä jo: Tässä voi olla hyvinkin 30 vuorokautta synnytyksestä, ja se on se raja, kun biologisen isän ja tämän lapsen yhteys voidaan katkaista tyystin pois. Elikkä mies voi luovuttaa spermaa ajatuksena, että auttaa toisia, ja siinä vaiheessa voi olla ajatus, ettei isyyttä halua vahvistettavan, mutta kun asiaa ajattelee vähän aikaa, synnytyksestä on se 30 vuorokautta, ja jos se raja on mennyt yli, niin silloin ei ole enää lapsella oikeutta siihen biologiseen isäänsä. Ja tästä tässä on kyse. Ei ole oikein sanoa, että tämän lain myötä ei tulisi tilanteita, että se olisi joltakin pois. Minusta edustaja Eeva-Maria Maijala formuloi hyvin. Lapsella voi olla vain yksi äiti. Joku voi ajatella toisin äitiyttä, ja äitiä voidaan määritellä hyvin monella tapaa, mutta se, että pidetään kiinni siitä, että lapsella on vain yksi äiti, ei ole keneltäkään pois. Se ei ole keneltäkään pois. Ennen syntymää voidaan vahvistaa toinen nainen lapsen huoltajaksi ja lapsen juridinen oikeus ja turva voidaan näin taata. Tässä on moneen kertaan sanottu, että kyse on lapsen heikosta juridisesta oikeudesta tietyissä tilanteissa, mutta ennen syntymää, jos niin halutaan, molempien yhteisestä sopimuksesta ja äidin niin halutessa, toinen nainen voidaan vahvistaa lapsen huoltajaksi, ja silloin kaikki nämä heikkoudet, joita on esitetty tavallaan syyksi, että tätä lakiesitystä tuodaan, poistuvat. Jos äiti kuolee synnytyksessä, mitä sitten? Yksinhuoltajaäitikin voi kuolla. Ja kolarissa voivat kuolla molemmat vanhemmatkin. Mikä on lapsen juridinen tilanne silloin? Näitä tilanteita voi tulla vaikka kuinka paljon. Ei kaikkia voida tuoda lakipykäliin. (Olli-Poika Parviainen: Tämä asia voidaan!) — Mutta toiset lapset eivät ole silloin yhdenvertaisessa asemassa. Yksinhuoltajaäitien lapsille kai pitäisi samalla lailla miettiä. Samaten varmuuden vuoksi myös perheellisille. — Ja niin kuin sanottu, jos tällainen tilanne tapahtuisi — olen ollut myös sellaisessa tilanteessa yli 20 vuoden aikana — niin minä voin vakuuttaa, että suomalaisessa yhteiskunnassa tämä lapsi ei jää heitteille vaan hän varmasti saa kaiken tarvittavan tuen ja avun ja myös juridisesti asia hoituu. Potilassalaisuuksiin vedoten, niiden vuoksi, en voi tarkemmin näitä tapauksia avata. On sanottu moneen kertaan, että kaikki suuret järjestöt kannattavat tätä aloitetta. Tätä olenkin suuresti suuresti ihmetellyt. Toisaalta, olen jo aiemmin toisten asioiden yhteydessä havainnut, että näiden järjestöjen johtoryhmiin kuuluu paljon ihmisiä, joille isän ja äidin arvostaminen, ja nimenomaan isän ja äidin näkeminen lapsen kasvulle ja kehitykselle tärkeinä, onkin vähintäänkin kyseenalaista. Kun puhutaan, että kaikki suuret järjestöt kannattavat tätä aloitetta, niin ymmärrättehän, että silloin puhutaan muutamista henkilöistä, jotka edustavat näitä järjestöjä? Eli käytännössä on kyse muutamien ihmisten mielipiteistä, jotka edustavat näitä järjestöjä, eikä, niin kuin mielikuva on, ole niin, että taustalla on valtava määrä ihmisiä. (Saara-Sofia Sirén: Ne on isoja järjestöjä!) — Kyllä, mutta heidän johtoryhmissänsä on muutamia yksittäisiä ihmisiä. Että se kannattaa käytännössä myös muistaa. Edelleen on hämmentävää, kun on sanottu — niin kuin tuossa yksi edustaja lähtiessään sanoi — että ihmiset itkevät, kun kuulevat näitä puheita, ja että minunkin puheeni koettaisiin niin halventavana. On tosi surullista, jos näin tapahtuu. Mutta jos näin tapahtuu, niin myös pitkään terapiatyötä tehneenä ja myös hyvin paljon lesbo- ja homoyksilöiltä ja sateenkaariperhetyyppistä taustaa edustavilta ihmisiltä kuulleena minä kehottaisin, että ehkä olisi hyvä pysähtyä miettimään: Mikä aiheuttaa sitä ahdistusta tai surua? Mikä aiheuttaa sitä reaktiota? Onko se todella tämä puhe? Vai onko se joku tai jotakin sieltä historiasta, mikä nousee enemmän pintaan? Ihminen voi hyvin ja ihmisen hyvinvointia voi parantaa vain silloin, kun ihminen itse haluaa ensin katsoa omaa tilannettaan ja omaa historiikkiaan rehellisesti. Se koskee ihan meitä jokaista. Kansanedustajaa. Niin heteroa kuin homoa kuin lesboakin. Ihan jokaista meistä. Sitten täällä on sanottu myös sisäisestä adoptiosta. Sisäisiä adoptioita tehdään paljon, kaikenlaisille perheille, myös uusperheille, joissa on uusi isä ja uusi äiti, sisäisiä adoptioita tehdään. Ja täällä se on esitetty hyvin hankalana ja pitkänä ja huonona ja epäoikeudenmukaisena prosessina. Onko se välttämättä sitä? Yritin kuvata, että äiti, joka synnyttää, käy 9 kuukauden aikana läpi valtavan muutosprosessin, samoin, kun saa vauvan käsiinsä ja imettää, ne, jotka imettävät — koko se prosessi on valtava prosessi, joka puuttuu toiselta naiselta siinä vierellä. Minä näkisin varsin päinvastoin ja hyvänä prosessina, että käy asiaa läpi myös koulutuksissa, myös keskustellen ja niin edelleen, että siinä vaiheessa, kun adoptoi toisen lapsen, on myös omalta osaltaan käynyt tarkasti näitä asioita läpi. Lapsen adoptoiminen ja vanhemmuus ei ole mikään pikkukikka ja kevyt keikka, vaan se on läpi elämän kestävä, toivon mukaan, hyvä, toimiva, lämmin, rakastava suhde. Meillä valtakunnassa on monenlaisia perheitä. On aina ollut ja tulee olemaan. Mutta kyse on siitä, millä tavalla lainsäädännöllisesti viemme asioita eteenpäin niin, että kaikkien oikeudet, kaikkien perusoikeudet, ja lähtökohtaisesti ennen muuta kaikkien lasten oikeudet — ja ennen muuta riippumatta äidin parisuhteesta, riippumatta äidin seksuaalisesta suuntautuneisuudesta — yhdenvertaiset oikeudet, myös äitiin ja myös isään toteutuvat eikä niitä estetä. Ja niin kuin sanottu, minä toivon, että kukaan ei toista tässä salissa enää, että tämä esitys ei missään vaiheessa olisi keneltäkään pois. Niin kuin sanottu, 30 vuorokautta synnytyksen jälkeen on raja, missä voidaan hyvin blokeerata pois biologinen isä ja biologisen isän mahdollinen yhteys lapseen ja lapsen oikeus tähän biologiseen isään. Minä toivon, ettei toisteta asioita, mitkä kuitenkin tulevat esille. Tämä asia tulee aikanaan äänestykseen, ja minä toivon, että siitä äänestetään niin, että se on kaikille osapuolille hyvä ja oikeudenmukainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-29T18:38:33,2016-09-29T18:48:53,Tarkistettu,1.1 2016_92_111,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin tähän edustaja Tanuksen äskeiseen puheenvuoroon. Minä itse asiassa ymmärrän ihan hyvinkin, jos näistä puheista, joita täällä on pidetty, sellaiset äidit, joita tämä muutos koskee, pahoittavat mielensä. Minä ymmärrän sen mielipahan, koska he varmaankin kokevat, että heitä ei koeta yhtä hyvinä vanhempina heidän sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi tai sen vuoksi, että he eivät ole kokeneet raskautta ja synnytystä. Minä ymmärrän — jos edustaja Tanus on kuullut, että joku on pahoittanut hänen puheestaan mielensä — että se varmaan liittyy siihen, että hänen kyvykkyyttään vanhempana on arvioitu täältä eduskunnan salin pöntöstä käsin. Edustaja Tanus viittasi kanssa tähän sisäiseen adoptioon, että se ei välttämättä ole niin monimutkainen ja hankala prosessi. No, se on turhan monimutkainen ja hankala, koska se ei olisi välttämätön: tämä sama lopputulos voitaisiin saada pienemmällä byrokratialla ja lyhyemmässä ajassa. Mutta vaikka tämä prosessi ei olisi hankala, niin tosiasia on se, että tällä hetkellä lapsi on ilman sitä oikeudellista turvaa sen ajan, kun tätä prosessia käydään läpi. Vaikka lopputulos on ihan sama, että hänellä tämän sisäisen adoptioprosessin jälkeen on kaksi äitiä juridisesti, niin tätä prosessia odotellessaan hänellä ei ole yhtäläisiä oikeuksia kuin muilla lapsilla, hänellä ei ole samanlaista oikeudellista turvaa, vaan hän joutuu odottamaan tämän prosessin ajan. Muiltakin osin tuntuu, että on tarpeen tarkentaa joitakin yksityiskohtia liittyen tähän keskusteluun, jota tänään on käyty tämän kansalaisaloitteen tiimoilta. Useammassa puheenvuorossa on viitattu lapsen oikeuteen isään ja äitiin, ja tämä särähtää joka kerta minun korvaani, koska minä koen, että lapsella on oikeus huolenpitoon ja rakkauteen, ja tässä lakimuutoksessa on kysymys siitä, että halutaan turvata lapselle oikeus vanhempiinsa, molempiin vanhempiinsa, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä äitiyslaki tarvitaan, jotta kaikilla lapsilla, jotka tähän maahan syntyvät, olisi syntymästään lähtien samat oikeudet riippumatta siitä, mitä hänen vanhempansa edustavat sukupuoleltaan tai seksuaaliselta suuntautumiseltaan tai joltain muulta taustatekijältään, jolla ei pitäisi olla merkitystä. Tämä oikeus vanhempiinsa heti lapsen syntymästä asti koskee ihan käytännön asioita ja erilaisia tilanteita, joita elämässä voi tulla eteen kaikissa perheissä: oikeutta tavata vanhempiaan, oikeutta elatukseen tai perintöön, jos jotain todella ikävää sattuisi käymään. Senkin haluan vielä tarkentaa, kuinka isoa joukkoa tämä lakimuutos itse asiassa sitten koskisi, koska kuten sanottua, suurimpaan osaan suomalaisten elämää tämä muutos ei vaikuta millään tavalla. Suurin osa suomalaisista — isistä, äideistä, vanhemmista ja lapsista — jatkaa elämäänsä ihan samalla tavalla kuin tähänkin asti, mutta tämä laki koskee joitakin naispareja tässä maassa. THL on arvioinut, että tällaisia tapauksia, joissa hedelmöityshoitoa on annettu naispareille, on noin 160 kappaletta vuodessa. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevien perheiden sisäisiä adoptioita tehtiin viime vuonna 128 kappaletta. Tarkempaa erittelyä ei tästä tilastosta ole saatavilla, mutta tämä parien määrä on siis kutakuinkin jotakin 100:n ja 200:n parin välillä vuodessa näitä tapauksia. Heidän elämäänsä, heidän arkeansa tämä lakimuutos helpottaisi. Se säästäisi heidät siltä aikaa ja vaivaa vaativalta sisäisen adoption prosessilta, jossa on monia vaiheita ja joka sitten lopulta vahvistetaan tuomioistuimessa. Se säästää nämä vanhemmat tältä vaivalta, ja se säästää myöskin yhteiskunnan tältä turhalta byrokratialta. Minä haluan vielä myöskin kerrata tämän aloitteen keskeisen sisällön. Tällä lakiehdotuksella määritellään äitiyttä koskevat vastaavat perussäädökset, jotka lapsen isyydestä on säädetty nykyisin tällä isyyslailla, joka on moneen otteeseen jo mainittu. Tämä äitiyslaki ja tämä muutos, mitä sillä halutaan tehdä, koskee ainoastaan naispareja, jotka saavat lapsen hedelmöityshoidolla, ja sellaisia tapauksia, joissa isyyttä ei voida vahvistaa. Eli tämän lain mukaista äitiyden vahvistusta ei voida antaa, jos isyys lapseen nähden on isyyslain — tämän viime vuonna hyväksytyn lain — mukaisesti todettu tai vahvistettu tai se voidaan todeta tai vahvistaa. Tällä lailla ei siis todellakaan ole mitään vaikutusta yhtään kenenkään isyyteen, biologiseen tai muutenkaan. Muistutetaan vielä siitäkin, kun keskustelussa on vanhemmuuteen viitattu, että on varsin tuore tutkimus Coloradon yliopistosta, jossa käytiin läpi jopa 19 000 tieteellistä artikkelia ja tutkimusta tähän aihealueeseen liittyen. Näiden tutkimusten perusteella tutkijat olivat yksimielisiä siitä, että samaa sukupuolta olevien vanhempien lapset eivät eroa mitenkään heteroperheiden lapsista. Tämä koskee siis sekä samaa sukupuolta olevia pareja että esimerkiksi yksinhuoltajaperheitä. Lapset ovat lapsia ja samanlaisia lapsia riippumatta vanhemmista. Minä en voi siis millään ymmärtää, mihin liittyvät nämä viittaukset siitä, että naisparien taustalla on erilaisia traumoja, jotka voivat sitten heijastua esimerkiksi lapseen tai muuta. Sukupuoli tai se suuntautuminen ei tee kenestäkään parempaa tai huonompaa vanhempaa, eikä meidän paikkamme täällä ole sitä määritellä. Sekin vielä on hyvä muistaa, että tähän suuntaan maailma menee, meillä on erilaisia perheitä Suomessa, ja nyt me yritämme saattaa lainsäädäntöä vastaamaan sitä tilannetta, että meillä on erilaisia perheitä tässä maassa ja he ovat kaikki yhtä arvokkaita. Vastaava lainsäädäntö on voimassa jo kaikissa muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Länsi-Euroopan maissa. Minä toivon, että tämä kansalaisaloite hyväksytään, ja olen varsin toiveikas, että me saamme tästä jatkumon kansalaisaloitteeksi, joka on eduskunnassa mennyt läpi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-09-29T18:48:58,2016-09-29T18:58:12,Tarkistettu,1.1 2016_92_112,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"No niin, jatkamme puhujalistaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_92_113,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lapsia voi syntyä vain miehen ja naisen välisestä suhteesta, ja tästä voi mielestäni päätellä sen, että lapselle lähtökohtaisesti paras kasvuympäristö on miehen ja naisen muodostama perhe. Varmasti löytyy hyviä ja huonoja poikkeuksia, sitä ei käy kiistäminen, mutta kuten sanottua, kiistämätön tosiasia on myös se, että todella vain miehen ja naisen välisestä suhteesta voi lapsi syntyä. Olen sitä mieltä, että lainsäätäjät ovat aikoinaan tehneet virheen, kun ovat säätäneet siitä, että hedelmöityshoitoja on alettu myöntää yksittäisille naisille. Nyt tätä virhettä käytetään perusteluna sille, että meidän pitäisi siitä johtuen, että on tällaisesta tilanteesta syntyneitä lapsia, muuttaa sitten tätä äitiyslakia. Samoin myös tämä sisäisen adoption mahdollistava lainsäädäntö on johtanut tähän. Oikeastaan koko ajan on tehty sellaista lainsäädäntöä, sellaista politiikkaa, että hivuttamalla aina on viety tätä sukupuolineutraalia teemaa eteenpäin, ja siihen on myös liittynyt se, että näitä todellisia tarkoitusperiä on peitelty. Aina on sanottu, että tämä riittää, tällä taataan nämä oikeudet, mutta kyse on ollut aina siitä, että sillä saadaan ikään kuin lisäargumentteja siihen seuraavaan vaatimukseen. Aina perustellaan, että kun asia on jo nyt näin, kun tämä on säädetty lainsäädännöllä näin, niin miksei se sitten voisi olla vielä vähän helpommin näin ja oikeastaan voitaisiin vielä mennä pidemmälle. Mielestäni tosiaan tilanne on se, että tätä kansalaisaloitetta ei pidä hyväksyä. Meillä on aivan hyvä lainsäädäntö, joka sitä paitsi mahdollistaa tämän tilanteen, jota tässä nyt tällä kansalaisaloitteella kuitenkin pääpiirteissään ajetaan, eli on tämä sisäinen adoptio. Itse olen sitä mieltä, että sitäkään ei pitäisi olla, ei pitäisi olla hedelmöityshoitoja muille kuin vain niille, keille voidaan katsoa, että termi ""hoito"" on oikea sana. En ymmärrä sitä — ja on aika erikoista — miten yksittäistä naista, jos ei hän ikään kuin Raamatun perusteella voi neitsyenä tulla raskaaksi, hoidettaisiin sitten hedelmöityshoidoilla. Mielestäni tällainen ajattelu on myös yltiöyksilöllistä ajattelua, eli juuri kuten tässä keskustelussa on tuotu esille: lapsi on ikään kuin jokin sellainen, joka kaikkien olisi oikeus saada. Näin ei mielestäni kuulu olla, vaan lapsia saavat ne, ketkä saavat, ja yhteiskunnalle ei kuulu yksilölle taata lastensaantia hedelmöityshoitojen kautta. Mutta sitten, kun kyse on heteroparista, joka lähtökohtaisesti voi luonnonlakien puitteissa saada yhteisen lapsen, mielestäni on ihan asianmukaista, että se hedelmöityshoitomahdollisuus on. Ja mitä tulee tähän demokratiakeskusteluun siitä, että on merkittäviä kansalaisjärjestöjä, jotka puoltavat tätä kansalaisaloitetta, on sanottu, että ne ovat demokraattisesti valittuja ja näin, on aivan varmaa, että siellä kansalaisjärjestöjen jäsenistössä on paljon tahoja, jotka siitä huolimatta, että nämä henkilöt johtoon on demokraattisesti valittu, vastustavat tätä kansalaisaloitetta ja ovat toisista syistä mukana sitten näissä järjestöissä, eivät tästä syystä, että he haluaisivat tämän kansalaisaloitteen etenevän. Ja jos tätä logiikkaa, mitä tämän osalta tuotiin keskustelussa esille, noudatetaan, niin ihan yhtä lailla teidän, jotka korostitte näitten kansalaisjärjestöjen demokraattisuutta, pitäisi nyt sitten tunnustaa se, että myös evankelisluterilainen kirkko on samalla tavalla demokraattinen, ja teidän pitäisi tuoda täällä esille, että näin merkittävä yhteiskunnallinen toimija kuin evankelisluterilainen kirkko ei esimerkiksi aja tätä teidän ajamaanne sukupuolineutraalia avioliittolakia. Että pitää olla rehellinen. Sitten mitä tulee tähän keskustelun sävyyn, niin totta kai salissa välillä voi olla, että jokainen sananvalinta ei puolin ja toisin osu ihan oikeaan, mutta sillä, että vähän niin kuin naureskellaan näille kannoille, jotka kuitenkin edustavat tämänhetkistä lainsäädännön tilaa, niitä argumentteja, jotka ovat aikoinaan tähän johtaneet, naureskellaan, niitä vähätellään, sanotaan, ettei näitä tällaisia pitäisi enää kuullakaan, te teette kyllä karhunpalveluksen näille vähemmistöille, vaikka sitten saisittekin jossain vaiheessa tämän lainsäädännön haluamaksenne. Se jättää ehdottomasti hampaankoloon paljon niille, ketkä ovat eri mieltä periaatteellisista syistä, eivät ehkä aina osaa valita sanojaan parhaalla mahdollisella tavalla. Se, että te ikään kuin vaaditte, että täällä ei saisi esittää sellaisia mielipiteitä, ei kyllä palvele näitten verrattain pienten vähemmistöjen etuja, joittenka takia te täällä nyt olette tätä kansalaisaloitetta käsittääkseni edistämässä. Vai onko sitten vielä muitakin tarkoitusperiä, poliittisia tarkoitusperiä eikä vain asiat asioina ‑tarkoitusperiä? Toivon todella, että kunnioitetaan myös niitä näkemyksiä, joissa puolustetaan lainsäädännön nykytilaa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-09-29T18:58:16,2016-09-29T19:05:17,Tarkistettu,1.1 2016_92_114,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tanus on lääkäri. Itse olen agrologi ja varatuomari, eli puhumme hyvin paljon koulutus- ja työtaustojemme pohjalta näistä asioista. Elikkä ensinnäkin agrologina olen erikoistunut ja perehtynyt luontopuolen asioihin, biologiaan ja normaaleihin lisääntymisasioihin. Olen lakimiehenä käräjillä seurannut oikeustapauksia, joissa vanhemmat taistelevat oikeudesta lapseensa. Ne tapaukset ovat aivan hirveitä, ja niitä ei toivoisi kenenkään lapsen joutuvan kohtaamaan, siellä kun lapsetkin joutuvat tavalla tai toisella todistamaan, kumpi on parempi vanhempi. Tähän ei todellakaan pidä kenenkään joutua. Lapsen ja perheen ei pidä elää epävarmuudessa. Tämän vuoksi on todella tärkeää, että esitykset ja lait määritellään niin, ettei niissä ole ristiriitaisuuksille minkäänlaista pohjaa. Kyse on yleensä miehen oikeudesta omaan lapseensa näissä riitatapauksissa, joita käsitellään käräjillä, joten emme voi hyväksyä lakia, joka heikentää miehen oikeutta lapseensa. Lapsen syntymään liittyy kuitenkin aina siis myös mies. Toinen vanhempi ei saa olla vain tekninen kirjaus, kuten siinä, jos me menemme siihen, että hyvin nopeasti, esimerkiksi kuukausi lapsen syntymän jälkeen, olisi automaattisesti mies pois pelistä. Emme me tähän voi mennä. Ei miestä voi poistaa teknisellä suorituksella pois tämmöisestä tärkeästä asiasta. Isyys on elämän kestävä, hyvin pitkä asia, yhtä tärkeä kuin äitiys. Toivon, että tätä kansalaisaloitetta ei hyväksytä ja jatkossakin lapsesta todetaan ja tunnustetaan, että hänellä on vain yksi äiti mutta voi olla kaksi vanhempaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-09-29T19:05:18,2016-09-29T19:07:22,Tarkistettu,1.1 2016_92_115,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaksi asiaa. Ensinnäkin mielipiteitä eduskunnassa voi esittää ja esitetään, mutta toivoisin, että ne esitetään sellaisella tavalla, joka kunnioittaa toisia ihmisiä — ihmisiä, joilla on toisenlaiset elämänvalinnat ja elämän olosuhteet kuin mitä itse pidämme ideaaleina. Mutta tähän edustaja Tanuksen väitteeseen siitä, että tällä lailla jotenkin vietäisiin isyyttä naisparien lapsilta pois: Tässä lakialoitteessa hedelmöityshoidoista annettua lakia esitetään muutettavaksi vain siltä osin, että kun nyt voimassa oleva laki katsoo pariksi vain naisen ja miehen, jotka elävät keskenään avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa, niin muutoksen jälkeen parilla tarkoitettaisiin myös kahta naista, jotka elävät keskenään rekisteröidyssä parisuhteessa tai sen omaisissa olosuhteissa. Eli toisin sanoen tämä laki saattaisi hedelmöityshoidolla, luovutetuilla siittiöillä, syntyneet naisparien lapset tasan samaan asemaan kuin ne lapset, jotka syntyvät heteropareille luovutetuilla siittiöillä. On todella vaikea nähdä, että tämä olisi keneltäkään pois.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-09-29T19:07:23,2016-09-29T19:09:16,Tarkistettu,1.1 2016_92_116,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muutama kommentti: Edustaja Tanus totesi ilmeisesti, että hänen puheensa eivät voi loukata väestöryhmiä, koska hän sanoo, etteivät ne ole loukkaavia. No, tämä ei mielestäni kuitenkaan ratkaise asiaa. Jos oikein tulkitsin hänen puhettaan, niin hän myös vihjasi, että täytyy pohtia itsekseen, johtuuko paha olo, jota kokee liittyen siihen, mitä hän sanoo, todella puheista vai jostain omasta menneisyydestä. Tulkitsin jälleen kerran, että hän lähti psykologisoimaan niitä ihmisiä, joita hän ensin omalla puheellaan asettaa tiettyyn kategoriaan. Lisäksi hän viittasi Suomen johtavien lapsijärjestöjen lausuntojen olevan vain muutaman yksittäisen ihmisen mielipide ja toisti tätä kantaansa useaan otteeseen. Uskoisin kuitenkin, että näissä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kaltaisissa suurissa järjestöissä on olemassa järjestödemokratiaa, eikä siellä yksittäisten ihmisten mielipiteitä edistetä, vaan siellä katsotaan isoa kuvaa. Edustaja Saarakkala kritisoi hedelmöityshoitoja yleisesti ja korosti, että lapsia voi syntyä vain miehen ja naisen suhteesta. No, me tiedämme kaikki kyllä, että suhdetta ei tarvita siihen, että mies ja nainenkaan päättävät lapsen hankkia — siihen tarvitaan vain hetki aikaa. Lisäksi lähtisin ehkä siitä, että jos hedelmöityshoitoja, mitä edustaja Saarakkala kritisoi, jotenkin rajoitettaisiin yksin olevilta naisilta, niin sehän vain tarkoittaisi, että sitten lapsia pyrittäisiin hakemaan jotain toista kautta, niin kuin tämän takia on hedelmöityshoitoihin aikoinaan päädyttykin. Eri asia ovat sitten vielä ihmiset, jotka fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi tarvitsevat apua lapsen alkuun saattamisessa. Vielä edustaja Saarakkala viittasi kirkkoon. Minusta kukaan ei ole puuttunut kirkon oikeuksiin. Me säädämme täällä tässä salissa kuitenkin maallista valtaa. Aivan viimeisenä sanoisin, että täällä ei ole naureskeltu kenenkään mielipiteille. Täällä on kyllä tyrmistytty joistakin kannoista, mutta meidän varmasti täytyy kaikkien lähteä siitä, että kunnioitamme toisiamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-09-29T19:09:18,2016-09-29T19:11:27,Tarkistettu,1.1 2016_92_117,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tulin jälleen tänne eteen — on niin tiukasti 2 minuutista kiinni tuolla paikan päällä — kommentoidakseni edellisiä puheenvuoroja. Edustaja Parviainen nosti esiin suuret järjestöt. Niin, todella, minäkin toivoisin, että asia on näin kuin edustaja Parviainen sanoi, mutta valitettavasti kuluneen vuoden aikana heräsin toisiin lasten oikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Olen ollut tekemisissä useampienkin edustajien kanssa näistä järjestöistä, ja välillä on kyllä nostanut ihmetystä heidän suhtautumisensa asioihin, joilla on hyvin läheisesti tekemistä lasten ja lasten hyvinvoinnin kanssa, tai niihin kysymyksiin, joissa on kyse lapsen suhteesta isään ja äitiin. Edelleen oli puhe loukkaavasta tyylistä — mistä joku loukkaantuu tai pahoittaa mielensä — ja siitä, että psykologisoin. No, tässä salissahan on enemmän psykologiaa kuin ilmeisesti kukaan oikein ymmärtää, ja ihmissuhteissa ja siinä, miten jonkun puheen kokee ja ottaa vastaan, on enemmän psykologiaa kuin mitään muuta. Voisin nostattaa vain kysymyksen, että jos nämä minun edeltävät puheeni on koettu hyvin loukkaavina, niin riittäisiköhän sitten jana kuvaamaan sitä, mitä ovat ne puheet ja ne postit, mitä minä saan osakseni näiden puheiden perusteella. Sitä voivat ehkä joskus pysähtyä miettimään nekin, jotka ovat kokeneet tämän illan puheet loukkaavina. Täällä oli edelleenkin esiin nostettu se, että heteropareille luovutetulla spermalla syntyneillä lapsilla on sama tilanne kuin naispareille luovutetulla spermalla syntyneillä lapsilla. Tilanne on aivan eri. Heteropareille syntyneellä lapsella on perheessä isä ja äiti, jonka hoivassa he voivat kasvaa ja kehittyä. Edelleen aiemmin edustajan puheenvuorossa tuli esille, että täällä olisimme arvostelleet, että vanhemmat eivät ole yhtä hyviä vanhempia, tai että olisi epäilty joidenkin vanhempien kyvykkyyttä toimia vanhempina tai tuotu esiin, että joku olisi parempi vanhempi kuin toinen. Sellaista en ainakaan minä tästä puhujapöntöstä enkä myöskään tuolta paikaltani ole tuonut esiin missään vaiheessa. Emme ole puhuneet siitä, kuka on kuinkakin kyvykäs vanhempi. Moni ihminen voi olla erittäin hyvä vanhempi, erittäin hyvä kasvattaja, voi olla erittäin hyvä ihminen ja yhteisö, joka haluaa turvallisen, lämpimän ympäristön lapselle kasvaa ja kehittyä. Oikeus isään ja äitiin: YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa selkeästi sanotaan, että lapsella on lähtökohtaisesti oikeus omiin vanhempiinsa, ja asiayhteydestä on selkeästi käynyt esiin ja käy selville, että tässä tarkoitetaan lähtökohtaisesti oikeutta omiin biologisiin vanhempiinsa, isään ja äitiin, ja vielä niin, että mikäli mahdollista, lapsella on oikeus tuntea oma isä ja äiti, ja mikäli mahdollista, kasvaa heidän yhteydessään. Edelleen on sanottu — tästä edustaja poistui — että sisäinen adoptio säästäisi vanhemmat turhalta vaivalta ja niin edelleen. Kysynkin, onko se todella — sisäinen adoptio prosessina kuitenkin on varsin yksinkertainen ja nopea — aina hyvä, että se säästää vanhemmat vaivalta tai toisen vanhemman vaivalta. Lapsen saaminen, lapsen synnyttäminen, lapsen perheessä kasvattaminen on useasti vaivannäköä, ja se on nimenomaan vaivannäköä sen lapsen vuoksi ja sen lapsen hyvinvoinnin eteen, ja minä haluaisin, että siihen myös tässä valtakunnassa enemmän kiinnitettäisiin huomiota. Tämä valtakunta on tullut varsin itsekeskeiseksi, egoistien valtakunnaksi, niin kuin joku kuvaavasti on sanonut. Toivoisin, että tässä valtakunnassa opittaisiin enemmän miettimään toisia ja näkemään vaivaa toisten eteen. Vanhemmuus, (Puhemies koputtaa) lasten kasvattaminen on vaivan näkemistä. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja... — Anteeksi. Te voittekin jatkaa. 5 minuutin kohdalla on tapa kopauttaa kertoaksemme siitä, että 5 minuuttia on kulunut.] Kiitos, arvoisa herra puhemies! — Edelleen, minkä halusin kommentoida: Tässä keskustelussa nousi esiin, ja myös aiemmin, kun oli kyse Aito avioliitto ‑kansalaisaloitteesta, useampaan kertaan, että olisi 19 000 tutkimusta, joissa olisi todettu, että on aivan sama, minkälaisessa perheessä lapsi kasvaa. Todellakaan ei ole olemassa 19 000:ta tutkimusta. Jos Googleen laittaa haun ja tietyt hakusanat, niin sieltä nousee suurin piirtein tuo määrä artikkeleita tai viittauksia, joissa on mainintaa näistä asioista. Mutta tutkimuksia aiheeseen liittyen, kansainvälisiä tutkimuksia, on noin 200—300, ja näistä kriittisen objektiivisen tarkkailun kestäviä tutkimuksia on vain kourallinen, muutama. Ja näistä nousee kyllä selvästi esiin, että ei ole yhdentekevää, minkälaisessa perheessä ja minkälaisessa ympäristössä lapsi kasvaa ja kehittyy. Kaiken lisäksi ei ole yhden ainutta mainitunlaista tutkimusta, vaan päinvastoin, on erinäinen määrä vuosikymmenten ja vuosisatojen ajalta tutkimuksia, jotka osoittavat poikkeustapauksia lukuun ottamatta, ääripoikkeustapauksia lukuun ottamatta, että lapsen olisi paras kasvaa ja kehittyä omien vanhempiensa hoivassa. Me tiedämme, että jos on hyväksikäyttöä, jos on väkivaltaa tai tämäntyyppisiä tilanteita, niin silloin tilanne voi olla toinen. Mutta ellei näitä ääritilanteita ole, kautta vuosituhansien on tiedetty, että lapselle paras kasvu- ja kehityspaikka, mikäli se on mahdollista, on oman äidin ja isän hoivassa. Tässä ehkä nyt niitä päällimmäisiä, mitä tuli edustajien puheenvuoroissa kommentoitavaksi. Ilman, että minä psykologisoin ketään, niin kuin jo aiemmin sanoin, on kovasti surullista ja harmillista, jos ihmiset kokevat minun puheeni loukkaavana. Minä olen tehnyt yli 20 vuotta lääkärin työtä, gynekologina toistakymmentä vuotta ja sitä ennen yleislääkärinä erikokoisissa terveyskeskuksissa, ja koko ajan olen tehnyt neuvolatyötä, ehkäisyneuvolaa, äitiysneuvolaa, ja myös terapeuttista vastaanottoa olen tehnyt, sellaista vastaanottoa, jossa pyritään ennen muuta kuuntelemaan asiakkaita, luomaan sellainen turvallinen, rauhallinen ilmapiiri, jossa voi kertoa mitä tahansa, mitä haluaa kertoa. Ja niitä viittauksia, mitä aiemmin puheenvuorossani toin esiin sisäisistä traumoista tai elämänhistorian traumoista, minä voisin kertoa vaikka ensi viikkoon nimenomaan potilaiden ja asiakkaiden kertomana. Eli siinä suhteessa minä toivon, että ei olisi myöskään sellaista halventavaa suhtautumista silloin, kun viittaan joihinkin tämäntyyppisiin — en kerro niitä omasta päästäni tai edes monta kertaa tutkimustuloksista, vaan elävästä elämästä, niistä monista tarinoista, joita yli 20 vuoden aikana olen kuunnellut. Toivon, että tämä lakialoite menee maaliinsa, niin kuin jo aiemmin sanoin, kaikille oikeudenmukaisena ja hyvänä loppupäätöksenä ja lapsia, äitejä ja isiä, erilaisia perheitä ajatellen ja kaikkien hyvinvointia ajatellen. Ainoa mahdollisuus on, että tätä lakialoitetta ei hyväksytä. Tässä on aivan liian paljon heikkouksia, aivan liian paljon sellaista, mitä ei ole hyvä viedä tässä yhteiskunnassa eteenpäin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-29T19:11:29,2016-09-29T19:21:33,Tarkistettu,1.1 2016_92_118,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Parviainen ihan asiallisesti tässä argumentoi, ja kiitos siitä. Minusta on hyvä, että eri arvolähtökohdista pystytään käymään keskustelua kriittisesti mutta kuitenkin toisen kantoja ymmärtäen. Meillähän on hyvin erilainen lähtökohta siihen, miten nämä johtopäätökset sitten lopputuleman osalta tehdään. Itse olen sitä mieltä, että yhteiskunnan ei pitäisi edistää eikä kannustaa sitä, että yksittäiselle ihmiselle yksittäisenä henkilönä myönnettäisiin hedelmöityshoito, vaan että se myönnettäisiin parille. Ja kun hoitoa voidaan nähdäkseni antaa vain tilanteeseen, jossa on kyseessä sellainen pari, jonka yhteisestä kanssakäymisestä voisi tällainen jälkikasvu sitten syntyä, niin vain tällaiselle parille tämä hedelmöityshoito kuuluu. Se, että on mahdollista yksittäisen naisen käydä vaikkapa baarissa iskemässä mies ja sitten tätä kautta saamassa sukusoluja mieheltä ja tulla raskaaksi, ei mielestäni ole sellainen seikka, josta pitäisi ajatella, että kun näin on tosiasiallinen tilanne, niin sitten lähdetään antamaan näitä hedelmöityshoitoja yksittäisille naisille. Yhteiskunnan viestin pitäisi olla se, että lähtökohtaisesti lapsen on parempi olla perheessä, jossa on sekä mies että nainen eli molemmat vanhemmat. Avioliitto tietenkin myös tulee tässä kuvaan mukaan, ja kaikkein turvallisin järjestely myös yksilöitten oikeuksien kannalta on se, että avioliitossa sitten syntyy jälkikasvua. Silloin voidaan olla varmoja, että kyse on todellisesta sitoutumisesta eikä vaikkapa siitä, että yhden illan suhteen seurauksena syntyy jälkikasvua, (Puhemies koputtaa) jolle ei sitten lopulta löydy oikeastaan kahta todellista vanhempaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-09-29T19:21:34,2016-09-29T19:23:54,Tarkistettu,1.1 2016_92_119,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä yli 50-sivuinen monimutkainen kansalaisaloite mielestäni osoittaa sen, miten hankalaa on yrittää sovittaa sukupuolineutraalia ideologiaa elävään todellisuuteen, jossa lopulta jokainen lapsi saa alkunsa yhdestä biologisesta äidistä ja yhdestä biologisesta isästä. Äidiksi tullaan synnyttämällä tai adoptoimalla, ja tässä aloitteessa yritetään sovittaa isyyden tunnustamiseen luotua ja biologiseen isyyteen perustuvaa lainsäädäntöä äitiyteen paikoin hyvin kömpelölläkin tavalla. En kannata aloitetta vaan sen sijaan lapsen oikeuden vahvistamista äitiin ja isään myös hedelmöityshoitolain osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-09-29T19:23:55,2016-09-29T19:24:55,Tarkistettu,1.1 2016_92_120,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen salissa, koska on kyse niin tärkeästä asiasta. Kyse ei ole mistään teknisestä asiasta. Meitä täällä salissa ei ole enää montaa henkilöä. Lähes kaikki tämän kansalaisaloitteen puolesta puhuvat ovat jo lähteneet pois, mutta useimmat meistä, jotka olemme salissa, olemme niitä, jotka ovat alusta asti puolustaneet äitiyden arvokkuutta. Äitiys on todella iso asia, ja sitä ei koskaan ole saavutettu helpolla, eikä sen saavuttamisen pidä olla jatkossakaan liian helppoa. Äitiys on niin paljon enemmän kuitenkin kuin vain pelkkä vanhemmuus. Vanhempi on huoltaja. Onneksi vanhempi on usein lapsen äitiä rakastava puoliso, sukupuolesta riippumatta. Puoliso, toinen vanhempi, on erittäin tärkeä henkilö myös lapselle, mutta äiti, emä, on kuitenkin aina myös biologiassa se, joka taistelee viimeisenä lapsen puolesta. En väheksy yhtään toista lasta rakastavaa puolisoa, moni heistä on valmis tekemään lapsen puolesta mitä vain. Mutta äitiä, todellista äitiä, voi olla vain yksi. Äiti on äiti, äitiyttä ei voi jakaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-09-29T19:24:56,2016-09-29T19:26:34,Tarkistettu,1.1 2016_92_121,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Puolustan äitiyden arvoa ja puolustan tätä kansalaisaloitetta. Lasten kasvattaminen on vaivannäköä, se on totta, siitä itsekin puheenvuorossani puhuin, mutta en ymmärrä, miksi vaatisimme naisparin lasten vanhemmilta sellaista vaivannäköä, mitä emme vaadi heteroparien lasten vanhemmilta. Ei todellakaan ole sama, millaisessa perheessä lapsi kasvaa. Olennaista on, että lapsilla on rakastavat vanhemmat, ja se, että heistä huolehditaan. Olennaista ei ole se, mitä sukupuolta lasten vanhemmat ovat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-09-29T19:26:36,2016-09-29T19:27:20,Tarkistettu,1.1 2016_92_122,92/2016,2016-09-29,15.59,19.30,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Äitiyslaki>>>Kansalaisaloite KAA 3/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ero ja on tärkeää myös, ketkä ovat lapsen vanhemmat. Edustaja Saarakkala nosti esiin tärkeitä asioita. Avioliitto, jossa mies ja vaimo ovat sitoutuneet toisiinsa, on todella paras paikka lasten hankkimiselle. Näkisin, että kaiken tämän yhteiskunnan myllerryksen keskellä olisi hyvä myös keskustella siitä, millä tavalla voisimme avioliittoinstituutiota miehen ja naisen välisenä instituutiona vahvistaa myös siinä mielessä, että siinä lapsi saa kasvaa ja kehittyä biologisen äidin ja isän yhteydessä. Ainakin mahdollisuus siihen olisi. Hedelmöityshoitoihin tässä on monta kertaa viitattu. Itse asiassa reilun vuoden täällä eduskunnassa olleena ja tämän myllerryksen keskellä olleena tuntuu, että monia asioita olisi hyvä ikään kuin kirkastaa. Jos me ajattelemme todella tämän päivän hedelmöityshoitoja, niin siinä ollaan tarkoitushakuisesti luomassa enemmän ja enemmän lapsia, joilta puuttuu isä. Olemme luomassa, rakentamassa isättömyyttä ja tietyllä tavalla suurta juurettomuutta, ja minusta olisi hyvä myös miettiä sitä, onko se oikein. Minusta ei ole oikein, että me olemme luomassa tarkoitushakuisesti tähän yhteiskuntaan lapsia, joilta puuttuu isä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2016+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-09-29T19:27:22,2016-09-29T19:29:15,Tarkistettu,1.1 2016_93_1,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_93_2,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunta ottaa tässä mietinnössään kantaa vain Yleisradion hallintoneuvoston toimintavuotta 2015 koskevassa kertomuksessa esille tuotuihin seikkoihin eikä ota tässä yhteydessä kantaa yleisemmin Yleisradio Oy:n toimintaan tai sen kehittämiseen. Hallintoneuvoston kertomus on laadukkaasti laadittu. Yleisradio on eduskunnan alainen mediatoimija, jonka tiedonvälityksen ja muun toiminnan riippumattomuutta ja luotettavuutta pidetään tärkeänä tasapuolisen tiedonvälityksen, sananvapauden ja kansanvallan tukemisen kannalta. Tässä se ydinkohta oikeastaan on kiteytynyt noihin kohtiin, ja tarkemmat kohdat löytyvät täältä perästä. Ylipäätänsä media-ala on murroksen keskellä ja kuluttajien käyttötavat muuttuvat ja jakelukanavat monipuolistuvat ja mediakentällä tapahtuu paljon. Tässä muutoksessa on oltava hereillä ja aktiivisesti mukana kehittämässä omaa toimintaa. Se, minkä tahdon nostaa tästä nyt erityisesti esille, mikä on valiokunnan kanta ollut jo monena vuonna, on se, että aluetoimitusten merkitys on merkittävä alueiden kehityksen ja ihmisten identiteetin kannalta. Tässä kohtaa ei enempää mainittavaa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-09-30T13:00:51,2016-09-30T13:02:38,Hyväksytty,1.1 2016_93_3,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Valiokunnan mietinnössä nostetaan tärkeitä asioita esille. Pidän itse tärkeänä sitä, että myös tulevaisuudessa Yleisradio pystyy vastaamaan vähemmistö- ja erityisryhmille suunnatusta ohjelmatarjonnasta. Myös tämä aluetoimitusten merkitys on noussut usein täällä eduskunnassa esille. Myös valiokunta nosti sen esille ja kiinnitti huomiota muun muassa samaan asiaan, jota itse Yleisradiolta muutoksen julki tultua kysyin. Mielestäni hieman erikoista on, että aluetoimitukset kulkevat tänä päivänä kaupunkien nimillä. Minun mielestäni Yle Etelä-Karjala oli paljon kuvaavampi nimi aluetoimitukselle ja maakuntaradiolle kuin Yle Lappeenranta tai monta muuta. Ja sitten samaan aikaan kuitenkin, kun Yleisradio tämän muutoksen teki, tämä ei mene läpi kaikkien maakuntaradioiden, vaan sinne jäi kuitenkin osa vielä näillä vanhoilla nimillä. Itse olisin mieluimmin hakenut niistä maakunnista näitä nimiä ja tehnyt mieluummin tällaisia alueiden radioita kuin korostanut tämän kaupungin merkitystä. Yleisradiohan julkaisi tässä viime päivinä ison joukon suunnitelmia Ylen kehittämiseksi ja uudistamiseksi tulevina vuosina. Nämä muutokset johtanevat todennäköisesti radiokanavien vähennyksiin, draamatuotannon siirtymiseen verkkoon, mutta myös urheilu- ja musiikkitapahtumien tuotantojen muutoksiin. Mutta merkittävintä on ehkä se, että Yle siirtää ohjelmia ja muuta sisältöä jatkossa entistä enempi internetiin perinteisiltä kanavilta. Nämä uudistuksethan johtuvat kyllä pääasiassa mediaympäristön aika merkittävästä muutoksesta, ja on hyvä, että Yleisradio tekee näitä uudistuksia, ettei käy sitä kuin monessa muussa on käynyt, että aika uudistuksia jarrutetaan ja sen jälkeen ollaan myöhässä, kun toiset ovat menneet sinne. Tänä päivänä jo monet nuoret etsivät kaikki uutiset netistä ja katsovat ne tableteista tai puhelimista. Enää oikeastaan edustaja Zyskowicz odottaa puoli yhdeksän uutisia katsoakseen ne televisiovastaanottimelta, melkein kaikki muut ovat katsoneet jo ne hieman aiemmin omalta tabletiltaan. (Eero Heinäluoma: On meitä kaksi! — Välihuutoja) — No, muutamia löytyy salista, ja toki niitä Suomesta löytyy muitakin. — Mutta tähän suuntaan se menee, ja minun mielestäni hyvä, että Yleisradio uudistaa tätä. Toki tämän taustalla on nyt myös puhemiehenä istuvan kansanedustaja Arto Satosen johtaman parlamentaarisen työryhmän esitykset ja sen mukana tuomat muutokset. Mutta on hyvä, että Yleisradiota viedään nyt kuitenkin ennen muuta tässä muuttuvassa mediaympäristössä eteenpäin. Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen totesi, että näistä uudistuksista ei selvitä nyt millään juustohöyläasenteella, vaan heidän täytyy pystyä tekemään selvästi tilaa uudelle, ja näitä muutoksia nyt on tulossa. Suurimmat muutokset siis tapahtuvat draamatuotannossa. Jatkossa pidän myönteisenä sitä, että Yle tulee ostamaan lisää kotimaista draamaa eri tekijöiltä eli niin sanotusti yhtiön ulkopuoleltakin. Vuosien 2017 ja 2020 aikana se kohdistaa uuden kotimaisen draaman kehittämiseen kaikkiaan 20 miljoonaa euroa lisää rahaa, ja itse olen vakuuttunut siitä, että tämä tulee hyvällä tavalla vahvistamaan myös monipuolista ohjelmantuotantokenttää. Myönteisenä pidän myös sitä, että Ylen tavoitteena on se, että suomalaista draamaa saadaan jatkossa myös kansainväliseen levitykseen aiempaa enemmän. Huolestunut sen sijaan olen niistä supistuksista, joita on tulossa ennen muuta urheilun saralle. Itse pidän tärkeänä, niin kuin aloitin ja minkä valiokuntakin nosti esille, erityisryhmät ja heidän ohjelmatarjonnasta vastaamisen, mutta myös laadukkaat lastenohjelmat ja myös urheilutuotannon, sellaisen urheilutuotannon erityisesti, mitä ei muualla tavalla saada. Tämä on tärkeää, ja toivon, että myös hallintoneuvoston puheenjohtaja huomioi ja vie tätä viestiä myös eteenpäin. Olen varma, että tämän ajatuksen takana on vielä enempi kuin näitä puoli yhdeksän uutisen seuraajia tässä salissa on. Myönteistä tässä urheilupuolessa on se, että sitä tullaan myös ostamaan lisää niin sanotusti ulkoa eli käytetään myös tässä uusia tekijöitä, ja se tulee myös vahvistamaan varmasti alueellistakin tuotantoa. Selkeitä voittajia tulevaisuuden Ylessä ovat onneksi lapset ja nuoret. Lasten palveluita vahvistetaan ja nuorisolle kehitetään uusia mobiilipalveluita, joita tuossa alussa jo peräänkuulutin. Pidän hyvänä sitä, että Yle aikoo panostaa jatkossa myös verkon uutispalveluihin entistä enempi, sillä siellä ne suuret massat kuitenkin tulevaisuudessa tulevat liikkumaan ja uutisia halutaan lukea nopeasti. Uutisten panttaaminen ei enää onnistu eikä odottaminen, että skuuppi kerrottaisiin puoli yhdeksän uutisessa, vaan se kerrotaan heti, kun jotain on tapahtunut. Tähän suuntaan mediamyllerrys on menossa, haluamme sitä tai emme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-30T13:02:40,2016-09-30T13:09:12,Hyväksytty,1.1 2016_93_4,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yleisradion alueellisen televisio-, uutis- ja radiotoiminnan merkitys on suuri alueellisen tiedonvälityksen takaajana ja alueen identiteetin vahvistajana. Olen tyytyväinen, että Pirkanmaallakin on nyt omat uutisensa, mutta ihmettelen sitä, miksi se on Tampereen radio, ja samoin, mitä ajattelevat savonlinnalaiset siitä, että se on Mikkelin radio. (Olavi Ala-Nissilä: Tai Turun radio!) Tietääkseni täällä on menossa maakuntauudistus Suomessa, ja Yle menee päinvastaiseen suuntaan. Eli eikö Yle tunnusta sitä, että meillä on tulossa ihan oikeasti maakuntauudistus, jossa on maakunnat ja kunnat? (Vasemmalta: Freudilainen! — Välihuutoja) No, mennään eteenpäin. Kuitenkin se täytyy sanoa tässä, että 508 miljoonaa on Yleisradion julkisen palvelun kustannusten kattamiseen. Tämä summa kerätään yleisradioverolla, ja vaikka taloudellinen tilanne maassa on se, mikä se on, niin indeksikorotusta ei siis ensi vuodelle tehdä. Nyt, kun Ylen ohjelmistosta joudutaan tinkimään, on meillä täällä peiliin katsomisen paikka. Saimme pidettyä Ylen edelleen laajan julkisen palvelun yhtiönä, mutta hinnan maksamme Ylen rahojen leikkauksista. Sinänsä kiitos Satosen työryhmälle, että päädyitte samaan tulokseen kuin Ruotsissa ja Norjassa, jossa yritettiin paikallisia yleisradioita ajaa alas ja kuitenkin ne sitten lopulta säilytettiin. Ohjelmistokulut kyllä joka tapauksessa kasvavat. Sinänsä ajatus laatuun panostamisesta on hyvä, mutta tämä on myös helposti vain fraasi, kun puhutaan julkisen palvelun yhtiöstä. Jokaiselle pitäisi jotain tarjota ja vielä katsojat ja kuulijat pitää kanavilla, kun samaan aikaan kaupallinen media myös niitä havittelee. Se on selvää, että Yleltä edellytetään tiukkaa taloudenpitoa, toisaalta uudistumista, yhteistyötä media-alalla ja hankintojen lisäämistä, ja nythän siis hankintoja ulkopuolelta lisätään, se on sinänsä hyvä asia. Mutta myös ikäviä asioita on tapahtunut. Akuutti-ohjelma Oulusta siirretään Helsinkiin. Sitä on tehty 22 vuotta siellä, ja kyllä uskon, että se tiimi siellä olisi voinut hyvin edullisesti tätä ohjelman tekoa jatkaa. Tämä on nyt viimeinen tällainen alueella tehty ohjelmasarja, jota ei sitten enää siellä tehdä. Olen ymmärtänyt, että esimerkiksi Ruotsissa SVT paremmin ymmärtää tuotantoja myös Tukholman ulkopuolella. Yle on lisäämässä kotimaisen draaman hankintaa ja tosiaan 20 miljoonaa lisäeuroa uuden kotimaisen draaman kehittämiseen. Linjaus perustuu juuri tähän Satosen työryhmän asettamaan velvoitteeseen ja sillä tulee olemaan henkilöstövaikutuksia myös Yleisradion omassa tuotannossa. Draamapuoli on laajemminkin murroksessa, kun katsojat siirtyvät perinteisestä televisiosta verkkoon. Meistä monet ovat jo tänä päivänä muun muassa Netflix-in asiakkaita ja HBO:n asiakkaita, mutta toisaalta Ylellä on myös hyvä Areena. Suomen median keskeinen tulevaisuuden haaste on se, miten säilyttää kotimaisen median ja sisällöntuotannon kannattavuus- ja kilpailukyky kansainvälisesti kilpailuilla markkinoilla ja vielä päästä sinne kansainvälisille markkinoille. Musiikissa televisiolla ja radiolla on iso merkitys. Tulevaisuudessakin Radio Suomi ja Yle X ovat tekemässä osaltaan hittejä, kun ne ottavat biisejä soittolistoilleen. Monipuolisuutta voitaisiin kyllä lisätä myös prime time -aikaan elikkä parhaimpina kuunteluaikoina. Iltaisinhan Ylen radiokanavilla tulee varsin monipuolista musiikkitarjontaa ja paljon laajempaa listaa kuin kaupallisilla radioilla. Tv:ssä, voin sanoa näin viihteen veteraanina, musiikkitarjontaa on paljon kaupallisilla kanavilla, mutta me tarvitsisimme uutta suomalaista musiikkia esittäviä tv-ohjelmia ja niin, että ihmiset voisivat itse valita, mistä he haluavat hitin tehdä. Nyt meillä on aika paljon erilaisia formaattiohjelmia, jotka ovat ulkopuolelta tulleet. Euroviisujen aikaan toki siellä on semmoinen ohjelma, jossa myös uutta musiikkia tulee esille. On myönteistä, että Yle panostaa jatkossakin verkon uutispalveluihin, lastenohjelmiin ja nuorisolle suunnattuihin palveluihin. Todellakin toivon, että urheilupuolella ei lähdetä kuitenkaan tuohon kalliiseen hintakilpailuun, vaan että Yle voisi yhdessä kaupallisten medioiden kanssa tehdä yhteistyötä ja jakaa vähän näitä kalliita urheiluohjelmia, ja samalla, mihin edustaja Heinonenkin kiinnitti huomiota, on se, että me voimme suomalaisia pallopelejä ja suomalaisia tarpeellisia urheiluohjelmia lähettää ihmisille. Ne ovat erittäin tärkeitä myös tällaisen katsoja- ja kuuntelijasuhteen kannalta, eli he kokevat silloin Yleisradion tärkeäksi, kun se välittää myös näitä paikallisia urheilumuotoja Suomessa. Yle Teema ja Yle Fem jatkavat nyt sitten samalla kanavalla, jonka nimeä emme vielä tiedä, mutta minä luulen, että tämä on sinänsä hyvä ratkaisu, että monet me suomenkielisetkin voimme myös seurata luontevasti ruotsinkielisiä ohjelmia, ja siinä mielessä en näe tätä hirveän traagisena asiana. Tutkimusten mukaan kansalaiset luottavat Yleisradioon ja sen julkisen palvelun ohjelmien tavoitettavuus on hyvä. Yleisradion arvoa mittaavan tutkimuksen mukaan valtaosa vastaajista katsoi, että Yleisradio on onnistunut tehtävässään. Mutta kuitenkin toivoisin, että tasapuolisesti eri puolueita ja työmarkkinajärjestöjä käsiteltäisiin esimerkiksi MOT-ohjelmassa eikä nostettaisi vain yhden tai kahden puolueen tai järjestön virheitä. (Eero Heinäluoman välihuuto) Yle on aina muuttunut ajan mukana. Se tarkoittaa myös, että on tavoite lisätä Yle Areenan merkitystä ja tarjontaa. Yle on tehostanut toimintaansa voimakkaasti. Muistan aikoinaan, kun itse Ylessä työskentelin, niin kun pikkujoulut järjestettiin Dipolissa, niin piti kahdet pikkujoulut pitää, kun oli niin paljon väkeä. Nyt on onneksi menty siinä terveempään suuntaan. Mutta eihän Yle voi olla pelkkä ohjelmien tilaaja, täytyy siellä nimenomaan olla osaavia työntekijöitä, ja keskivartalolihavuus, mikä meitä kaikkia koskettaa, niin ehkä siellä johtajatasolla sitä voisi vähän sieltä pienentää. (Eduskunnasta: Puhu itsestäsi!) Ylellä on todellakin samanaikaisesti tv digitalisoitu, se on iso muutos, ja on uudistettu toimintatapoja ja rakennettu uusia verkkopalveluita. Vähemmällä väellä on nyt tehty enemmän ilman pomojen lisäämistä, ja tämä on hyvä asia. Tehokkuuden, uusiutumisen tarve voimistuu lähivuosina entisestään. Vielä tamperelaisena minun on pakko sanoa, että vähän ikävänä uutisena pidän sitä, että draamatuotanto lähtee Tampereelta. Tampereella on aina perinteisesti ollut iso draamatuotanto, kaikki me muistamme ne vanhat ohjelmat ihan Heikistä ja Kaijasta lähtien, ja väitän, että tällä on ollut iso merkitys myös monille taiteilijoille ja näyttelijöille siellä. Se on vahinko, jos tämä keskitetään. Uskon, että Mediapoliksessa niillä uusilla hienoilla laitteilla olisi voitu ihan hyvin jatkaa vielä myös draamatuotantoa, ja varmasti Yle olisi sen kestänyt myös taloudellisesti. Mutta kaiken kaikkiaan hyvää onnea Ylelle ja sille tärkeälle julkisen palvelun tehtävälle, sivistykselliselle tehtävälle, ja nimenomaan sille, että se palvelee myös erityisryhmiä. Oikeastaan yksi isoimpia käsitteitä on se, että demokratiaa täytyy vahvistaa. Olin Yhdysvalloissa syyskuussa ja seurasin presidentinvaalikampanjaa, ja sinun pitää katsoa siellä neljää—viittä tv-yhtiön kanavaa, että saat jonkunlaisen kuvan, FOXilla ja CNN:llä on niin erilaiset käsitykset. Jos luet Wall Street Journalia, niin siellä on ihan toisenlainen uutinen kuin taas New York Timesissa on. Eli meillä on onneksi Yle, joka toivon mukaan jatkaa neutraalisti uutisointia ja myös vahvistaa demokratiaa, niin että myös nuoret saadaan mukaan osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-09-30T13:09:14,2016-09-30T13:17:19,Hyväksytty,1.1 2016_93_5,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"No niin, ja nyt on mahdollisuus käyttää vastauspuheenvuoroja, ja ensimmäisen vastauspuheenvuoron saa edustaja Heinäluoma.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Hyväksytty,1.1 2016_93_6,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin Yleisradion toimintakertomus kyllä erittäin hyvin valaisee sen, että Yleisradio on tässä kovassa viestinnän murroksessa pärjännyt hyvin. Ennen muuta sen takia, että se on sopeutunut uuteen aikaan: tekee korkeatasoista ohjelmaa, ja se on mennyt tähän digiaikaan vahvasti mukaan, laventanut Ylen ohjelmien tarjontaa. Loistavaa, Areena! Niin kuin tässä mainittiin, niin meillä oli erinomainen työryhmä, joka käsitteli Yle-lain muutosta. Onneksi rahoituksesta päästiin edes siihen kompromissiin, mihin päästiin. Koska pelkästään tämä jäädytys on johtamassa nyt erittäin suureen myllerrykseen, joka ikävä kyllä ei voi mennä lävitse ilman että siitä on myös vahinkoa Ylen ohjelmatuotannolle ja katsojapalvelulle. Mutta olin erittäin hämmästynyt, kun huomasin hallituksen budjettiesityksestä, että yhtä Satosen työryhmän ehdotusta ei ollut toteutettu: sitä, että Yleisradio siirretään kehyksen ulkopuolelle. Tämä on mielestäni erittäin huono asia, koska kehyksen ulkopuolella oleminen on yksi tae sille, että Yle voi toimia riippumattomasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-09-30T13:17:26,2016-09-30T13:18:32,Hyväksytty,1.1 2016_93_7,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen palvelun yhtiön tehtävä on palvella koko kansaa, ja siellä, missä julkinen palvelu toimii hyvin, sananvapaus toteutuu ja mediakenttä on monipuolinen. Odotukset ja toiveet Yleä kohtaan ovat loputtomat, eivätkä ne ole aina keskenään johdonmukaisia vaan päinvastoin hyvin usein ristiriitaisia. Kansalaisilla on eräänlainen viha—rakkaus-suhde Yleä kohtaan: odotetaan ja toivotaan muutosta; sanotaan, että kaikki oli ennen paremmin. Ainakin voimme sen sanoa, että urheiluohjelmat olivat parempia silloin kun Virén juoksi ja Mäntyranta hiihti. Mutta Yle elää ajassa, ja huomioidaan teknologian muutos ja huomioidaan mediakäyttäytymisen muutos ja sen mukaan reagoidaan. Uskon, että kun tässä käydään keskustelua näistä alueellisista toimituksista ja näistä nimistä, niin tähänkin asiaan voidaan palata niin kuin aikoinaan palattiin tähän pääuutislähetyksen kellonajankohtaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-09-30T13:18:34,2016-09-30T13:19:49,Hyväksytty,1.1 2016_93_8,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen sitä mieltä, että onnistuimme erittäin hyvin tuossa Yle-työryhmässä ottaen huomioon, että 8 puoluetta sovitteli yhteen näkemyksiä, jotka kuitenkin lähtökohtaisesti olivat erityyppisiä, kuten julkisuudestakin on käynyt ilmi. Aika hyvät kompromissit saatiin aikaiseksi. Mitä tulee Ylen rahoitukselliseen asemaan, niin arvioisin kuitenkin muutosten nyt Ylessä enemmän kumpuavan tämän mediaympäristön muutoksista kuin siitä, että myös tuon Yle-työryhmän tuloksena indekseistä joudutaan tinkimään tuolla Ylessä, yhteisen päätöksen myötä, samaan tapaan kuin kaikki muutkin tässä yhteiskunnassa joutuvat nyt indekseistä tinkimään. Allekirjoittaisin sen, mikä tuli oikeastaan kaikissa puheenvuoroissa, ja toivoisin, että hallintoneuvoston puheenjohtaja voisi omalta osaltaan viedä viestiä eteenpäin siitä, että nyt kun maakuntauudistusta tehdään Suomessa ja nyt kun sinne Ylen tehtäväänkin on ensimmäistä kertaa kirjattu maakunnat ja näin vahvistettu alueellisen palvelun tärkeyttä, niin samassa yhteydessä myös nuo radionimet seuraisivat tätä johdonmukaista linjaa, josta yhdessä parlamentaarisesti päätettiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-09-30T13:19:51,2016-09-30T13:21:02,Hyväksytty,1.1 2016_93_9,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Värderade talman! Yle förändras och lever i tiden, och krympande resurser gör att Yle hela tiden ser över sin verksamhet och anpassar verksamheten efter de ekonomiska resurserna. Det som är viktigt är att konstatera att den hårda kärnan i public service-uppdraget består också i framtiden. Framtiden finns på webben, på Arenan, och det är viktigt att Yle också satsar på barn och unga. Jag ser det som viktigt att Yle går i bräschen för det här. Public service-uppdraget är oerhört viktigt för det svenska i Finland. Den identitetsskapande och stärkande funktionen är viktig, och det samma gäller program på samiska, romani och teckenspråk.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,sv,Mikaela Nylander,769,2016-09-30T13:21:04,2016-09-30T13:21:48,Hyväksytty,1.1 2016_93_10,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan korostaa sitä, mitä äskeinenkin puhuja, että Lex Jahvetin mukaan Yleisradio on ennen kaikkea eduskunnan radio ja tiedotuskanava. Se ei saa luistaa millään tavalla hallituksen suuntaan ja hallituksen päätösten suuntaan, vaan eduskunnan on pidettävä mustasukkaisesti kiinni tästä parlamentaarisesta valvonnasta Yleisradion suhteen. Yleisradion talous on viime aikoina, viime vuosina joutunut valtavien muutospaineiden kohteeksi. Nyt on syytä rauhoittaa tämä toiminta. Emme voi pitää Yleisradiota koko aikaa tällaisessa kuohuntatilassa, jossa se on ollut viime vuosina, vaan nyt täytyy antaa työrauha ja lähteä siitä, että näillä eväillä, jotka nyt on annettu, mennään varsin pitkän aikaa. Yleisradiohan on todella Suomen kansan kansallinen kronikka, (Puhemies koputtaa) sillä on oma erityislaatuinen arvonsa, ja siitä on pidettävä kiinni. Viimeinen virke: poliitikkojen on pidettävä näppinsä irti ohjelmatoiminnasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-09-30T13:22:06,2016-09-30T13:23:19,Hyväksytty,1.1 2016_93_11,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä edustaja Heinonen oli nyt ajastaan pahasti jäljessä, kun hän vaati Yleä vastaamaan digitaaliseen murrokseen. Hän sanoi, että nuoret hankkivat tietonsa netistä ja mobiilista eivätkä enää vahtaa puoli yhdeksän uutisia televisiosta. Mutta eivät nuo sisällöt sinne kännykkään ja nettiin putkahda tyhjästä, vaan jokuhan ne tekee ja se tekijä on tietenkin Yle. Eli teknologian eturintamassa kulkevalle edustajalle tiedoksi, että Ylen digitaalinen Elävä arkisto täyttää jo kymmenen vuotta ja Areena ensi vuonna. Yle on ollut eurooppalainen edelläkävijä sisältöjen julkistamisessa kaikissa päätelaitteissa. Ja tämä visionääri oli muuten toimitusjohtaja Mikael Jungner, joka jo yli kymmenen vuotta sitten totesi, että verkko on jatkossa sisältöjen päämedia. Silloin tässä salissakin varmaan pyöriteltiin päätä. Ylen kannalta on tietenkin hyvä, jos suurin ongelma on se, mikä on maakuntatoimituksen nimi, josta voidaan aivan hyvin edustaja Puumalan ehdotuksen mukaan päättää (Puhemies koputtaa) jossakin parlamentaarisessa komiteassa, jonka puheenjohtajaksi varmaan Puumalalla on aikaa ryhtyä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-09-30T13:23:21,2016-09-30T13:24:29,Hyväksytty,1.1 2016_93_12,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yleisradion tulee jatkossakin olla eduskunnan alainen, luotettava ja riippumaton tiedonvälittäjä, kuten edustaja Salolainenkin jo omassa puheenvuorossaan totesi. Se on tärkeä oikean tiedon ja sananvapauden kannaltakin. Kuten edustaja Alatalo omassa puheenvuorossaan otti esille Yleisradion alueellisen toiminnan, niin olen ehdottomasti samaa meiltä siitä, että Yleisradiolla on tärkeä rooli nyt ja tulevaisuudessa alueellisen tv- ja radiotoiminnan toteuttajana, ja siksi siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota, että se myös säilyy sellaisenaan. Sitä ihmiset myöskin kaipaavat ja odottavat sitä myöskin Yleisradiolta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-09-30T13:24:33,2016-09-30T13:25:24,Hyväksytty,1.1 2016_93_13,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yleisradio on merkittävä toimija, ja moniarvoinen tiedonvälitys on hyvin tärkeä asia. Yhdyn täysin edustaja Salolaisen näkemykseen siitä, että on syytä rauhoittaa, antaa työrauha. Siinä yhteydessä haluan kiittää kyllä sitä parlamentaarista työryhmää, joka Satosen johdolla teki hyvää yhteistyötä, vakiinnutti tilannetta, ja varmasti sinänsä historiankirjoituksesta tullaan huomaamaan, pelasti paljon Yleä tässä vaikeassa tilanteessa. Kiitos myös eduskunnan Yle-ryhmän kokoajille, edustajille Salolainen ja Heinäluoma tässä, että teitte myös hyvin merkittävää työtä tästä näkövinkkelistä. Puhemies! Tässä edustaja Heinäluoma äskeisessä puheenvuorossaan kiinnitti erittäin tärkeään asiaan huomiota eli siihen, miten on nyt mahdollista se, että budjetissa ei näy merkintää siitä, että Yle siirretään kehyksen ulkopuolelle. Tämä on tärkeä periaatteellinen kysymys, olemme tästä paljon täälläkin salissa keskustelleet. (Puhemies koputtaa) Nimenomaisesti tämä työryhmä tämän asian päätti ja linjasi parlamentaarisesti, joten miksi ei ole budjetissa mainintaa tästä kehyksen ulkopuolisesta siirrosta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-09-30T13:25:25,2016-09-30T13:26:37,Hyväksytty,1.1 2016_93_14,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse myös kiitän edustaja Satosta siitä työryhmätyöstä, mitä tehtiin Ylen taustalla. Se sai hyvän tuloksen aikaiseksi. Kaiken kaikkiaan Yle on eduskunnan alainen, ja toivonkin sen säilyvän vahvassa eduskunnan ohjauksessa. Mielestäni kyllä politiikoilla sen verran voi olla osuutta ohjelmasisältöön, että voivat ainakin esittää urheiluohjelmaa, jos on urheiluohjelmien kannattaja, kyllä sen voi ääneen sanoa, samoiten musiikkiohjelman tai kulttuuriohjelman. En pidä sitä pahana, että se viesti kulkee sitä kautta Ylelle. Alueelliset radiot ja toimitukset ovat tärkeät, ja itse kuulun myös niihin henkilöihin, jotka toivovat, että puheenjohtaja Kivelän johdolla tätä nimiasiaa vielä Ylessä pohditaan. Sen, mikä sitten tulee päätökseksi, aika näyttää. Toivoisin kuitenkin, että Kymenlaakson Radio palaisi Ylen nimeksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-09-30T13:26:38,2016-09-30T13:27:37,Hyväksytty,1.1 2016_93_15,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun Ylestä puhutaan, on todella syytä muistaa, että Ylehän on aikamoisten paineiden ja jatkuvan muutostarpeen alla ollut jo pidemmän aikaa. Toisaalta tämä rahoituksen puoli koko ajan kuitenkin junnaa nytkin paikallaan, ja toisaalta ohjelmatuotannon kustannukset kasvavat. Sitten meillä on täällä ollut jo erilaisia vaatimuksia, mitä kaikkea Ylen pitäisi tehdä, ja ympäröivä maailmakin myös muuttuu, ja siihen muutokseen Ylen pitäisi pystyä vastaamaan. Näissä haasteissa Yle on kyllä selvinnyt erinomaisesti ja on ollut etukenossa myös muovaamassa koko laajaa suomalaista mediakenttää ja näyttämässä suuntaa, mihin suuntaan kannattaa mennä. Erittäin ilolla kyllä tervehdin niitä kehitysaskelia, joita Yle on ottamassa myös sen suhteen, että se suuntaa toimintaansa yhä enemmän verkkotelevision suuntaan, kehittää Areenan toimintaa, ja sitä kautta mahdollistetaan se, että Ylen tavoitettavuus jatkossakin on korkealla tasolla ja se tavoittaa yhä paremmin myös (Puhemies koputtaa) nuoremmat ikäluokat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-09-30T13:27:38,2016-09-30T13:28:43,Hyväksytty,1.1 2016_93_16,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yle on instituutio, jolla on saappaat, jotka on vaikea — etten sanoisi: mahdoton — täyttää. Kun Yle-laki tehtiin, ajateltiin, että nyt päästiin jatkuvasta pelosta, onko rahaa ensi vuodelle jatkaa hyvän ja objektiivisen journalismin tekemistä. Ennen tätä Yle-lakia nimittäin Yle joutui sopeuttamaan omaa toimintaansa ja henkilökuntaansa, ja tämä tapahtui muutama vuosi ennen kuin oli tämä lehdistön massiivinen muutos myös käynnissä. Toisin nyt kuitenkin tuossa kävi, syynä nämä indeksit, ja sen takia, että tässä uudessa kentässä pystyttäisiin takaamaan Ylen objektiivinen tiedonvälitys ja tasapuolinen tiedonvälitys koko maassa, olisi äärimmäisen tärkeää, että ihan vakavasti nytten keskustellaan ja otettaisiin esille asia, millä pystyisimme siirtämään Yle-rahoituksen kehyksen ulkopuolelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-09-30T13:28:44,2016-09-30T13:29:41,Hyväksytty,1.1 2016_93_17,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Myönnän vielä seuraavat vastauspuheenvuorot: Heinonen, Alatalo ja Heinäluoma. Sen jälkeen istunto keskeytetään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Hyväksytty,1.1 2016_93_18,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos edustaja Harakan mielestä kaikki Ylessä on hyvin ja sitä on kehitetty riittämiin, niin mikäs siinä. Itse puhuin siitä, että pitää elää ajassa ja uudistaa, kun uudet jakelukanavat tulevat koko ajan entistä laajemmin käyttöön. Eli enää tällaista aikaan ja paikkaan sidottua tarjontaa ei ehkä ole syytä vahvistaa, vaan nimenomaan sitä joustavuutta, että ne ovat kaikkien ihmisten saavutettavissa. Ja kun tätä istuntoa on tänään poikkeuksellisesti seuraamassa myös perheeni pienempiä, niin täytyy kehuja antaa Pikku Kakkoselle: tämäkin aamu alkoi mukavissa tunnelmissa isän ja lapsen kanssa Pikku Kakkosta katsoessa. Sellaista ohjelmatarjontaa, mitä ei muualla maailmassa tehdä, tehdään nimenomaan täällä lasten ja nuorten saralla, ja siitä haluan erityisesti kiitosta antaa. Pidin hyvänä sitä, että edustaja Kivelä, joka on Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja, nosti esille tämän nimikysymyksen. Vaikka sille osa tuolta salin vasemmalta reunalta naureskelikin, (Puhemies koputtaa) että onko se iso kysymys, niin ehkä se on tällainen hyvä kysymys käydä vielä kertaalleen läpi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-09-30T13:29:48,2016-09-30T13:31:01,Hyväksytty,1.1 2016_93_19,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todella on tärkeää, että Yleisradio on uutisilla verkossa mukana, vaikka kaupallinen media tietysti on ollut hyvin kriittinen tätä kohtaan. Kiinnittäisin huomiota siihen, että televisio ja tietokonehan tavallaan yhdistyvät koko ajan. Kyllä meille tärkeitä edelleen ovat perinteiset lastenohjelmat, esimerkiksi Pikku Kakkonen ja BUU-klubben, ja kyllä minä uskon siihen, että silti myös tämmöinen perinteinen television katselu on olemassa. On toki totta, että se ehkä siirtyy tällaiseen ajattomaan katseluun sillä tavalla, että voidaan tilata näitä ohjelmia siihen aikaan, kun itselle sopii. Mutta erityisen tärkeänä näen kyllä tämän Yleisradion toimimisen verkossa. Ylen Areenahan on loistava kansallinen arkisto. Kaikki se, mitä siellä on, se säilyy jälkipolville, ja näen sillä erittäin suuren arvon. Sitä toki voidaan miettiä, voisiko kaupallinenkin puoli sitten hyödyntää sitä jotenkin paremmin, mutta erittäin suuri kansallinen muisti on siellä Ylen arkistoissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-09-30T13:31:02,2016-09-30T13:32:03,Hyväksytty,1.1 2016_93_20,93/2016,2016-09-30,12.59,13.33,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tarpeellinen, hy-vä keskustelu. Haluan erityisestikin kiittää edustaja Salolaisen puheenvuorosta, siinä asiat nähdään valtiomiesluokan tavalla isossa yhteydessä Yleisradion asemaan ohi poliittisten suhdanteiden. Mutta sitten huomioni kyllä kiinnittyi siihen, että kun tätä nykyisen varapuhemies Satosen johtaman työryhmän työtä on täällä kehuttu ja annettu sille tunnustusta, niin nyt laskeutui kyllä kummallinen hiljaisuus tämän kehysasian ympärille. Sen työryhmän ison linjan, tärkeän linjan osa ja myös yksi kompromissin tärkeä tekijä oli se, että Yle on kehyksen ulkopuolella, ja tänne on tullut täydellinen hiljaisuus hallituspuolueiden edustajien kommenteissa, että kukaan ei lausu tästä yhtään mitään. Tässä tulee vähän tämmöinen orwellmainen olo, että on yksi asia, joka on pois tästä, ja sitten katsellaan jonnekin katsomoon, että ei ole ikään kuin tietoa, mitä tälle asialle aiotaan tehdä, miksi tätä työryhmän tärkeätä ehdotusta ei ole toteutettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-09-30T13:32:05,2016-09-30T13:33:13,Hyväksytty,1.1 2016_94_1,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_94_2,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp," Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on hallituksen esitys eduskunnalle liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi liikennekaari, jolla toteutetaan hallitusohjelman kärkihankkeita digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten sujuvoittamiseksi. Tavoitteena on luoda edellytykset uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintamallien käyttöönotolle liikennesektorilla. Näin voidaan saavuttaa entistä paremmin käyttäjän tarpeisiin vastaavia liikennepalveluita ja mahdollistaa uutta liiketoimintaa. Liikenteen palveluistuminen ja uudet palvelumallit ovat merkittäviä tekijöitä vastattaessa myös ilmastonmuutoksen haasteisiin, kun kuljetuskalustoa jaetaan ja käytetään tehokkaammin.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-10-04T14:03:32,2016-10-04T14:04:29,Tarkistettu,1.1 2016_94_3,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Joukkoliikenteen digitalisaatio ja MaaSin synnyttäminen Suomeen on liikennekaaren ydinasia ja ydinkysymys ja siihen liittyen maksurajapintojen aukaisu. Tässä asiassa on minun mielestäni kiirehdittävä jo pikkasen etukäteen. Esimerkiksi valtionyhtiöt, kuten VR, voivat olla esimerkkeinä tässä ja kiihdyttää tätä toimintaa rajapintoja aukaisemalla. Toinen asia, mitä itse perussuomalaisena kansanedustajana huomioitsen tässä: Liikenneketjujen luotettavuus on erittäin tärkeää sille, että MaaS ylipäätään säilyy, ja tervehdin ilolla sitä, että taksin lupaehtoisuus pysyy jatkossakin. Ministerille nopea kysymys loppuun: (Puhemies koputtaa) Lakipaketti on iso, ja siinä on paljon korjattavaa. (Eduskunnasta: Oho!) Ovatko ministeriön virkamiehet valmistautuneet (Puhemies koputtaa) sitten näihin pieniin korjaustoimenpiteisiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-10-04T14:12:55,2016-10-04T14:14:09,Tarkistettu,1.1 2016_94_4,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sinänsä tämä liikennekaaren perusidea digitalisaation ja avoimien rajapintojen hyödyntämisestä sisältää suuria mahdollisuuksia Suomelle ja toivottavasti myös uutta työtä tässä tilanteessa, jossa me kaikki työpaikat tarvitsemme. Mutta jos mietitään tätä taksialaa tässä liikennekaaressa, niin täytyy sanoa kyllä, että perussuomalaiset söivät jälleen kerran yhden lupauksistaan. Koko kevään ja koko kesän olemme kuulleet eri medioista, että perussuomalaiset eivät ole tämän laajan taksialan vapauttamisen kannalla, ja nyt se sitten on tässä liikennekaaren kylkiäisenä kylläkin tulossa. Mutta ministerille olisin esittänyt muutaman kysymyksen: Maaseudulla ollaan todella huolissaan siitä, miten käy päivystyksen kiireisimpien aikojen ulkopuolella. Samaten ollaan todella huolestuneita taksipalveluiden ylihinnoittelusta jatkossa, ja tässä esityksessä ollaan kaavailtu, että Liikenteen turvallisuusvirasto voisi asettaa tarvittaessa näitä enimmäishintoja, jos hinnat nousevat kohtuuttomiksi. (Puhemies koputtaa) Millaisia resursseja tähän on käytettävissä, jos ja kun tämä lakipaketti näin menee eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-10-04T14:14:10,2016-10-04T14:15:22,Tarkistettu,1.1 2016_94_5,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kokonaisuutena arvioiden tämä lakipaketti, liikennekaari ykkönen, on hyvä, ja hyvä, että se vihdoin saatiin eduskuntaan. Se esitys, joka keväällä julkiseen keskusteluun alistettiin, on jalostunut varsin mukiinmenevään muotoon nyt tänne tullessaan. Digitalisaatio saa ison loikan. MaaS eli liikkuvuus palveluna etenee. Matkajärjestelmät, matkaketjut mahdollistuvat ja yhdistyvät toisiinsa, integroituvat, ja voidaan suunnitella ja ostaa matkalippuja paljon kätevämmin ja helpommin. Monia hyviä piirteitä on matkan varrella tullut tähän esitykseen: Se kymppitonnin firaabelikuskaussääntö poistui, tai ehdotus siitä poistui. Taksilupa tarvitaan edelleen, ajolupa tarvitaan edelleen takseissa. Taksien on oltava rekisteröity Suomeen, ja niin edelleen. Kokonaisuutena arvioiden, herra puhemies, tämä esitys tulee varmasti viemään Suomen liikennejärjestelmän uuteen aikaan ja mullistamaan niitä tapoja, joilla tässä maassa jatkossa liikutaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2016-10-04T14:15:22,2016-10-04T14:16:32,Tarkistettu,1.1 2016_94_6,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisuudessa on tosiaan puhuttu paljon siitä, että liikennekaari ei ole ottanut huomioon Uberia ja muita jakamistalouden liikennepalveluita. Kuitenkaan en löydä tästä liikennekaaresta sellaista kohtaa, joka itse asiassa edes haittaisi Uber-kuskien toimintaa, edellyttäen että he hankkivat taksiliikenneluvan, jonka saatavuutta ei siis rajoiteta. He voivat sen jälkeen ajaa laillisesti ja käyttää Uberin kyydin välitys- ja maksupalvelua, (Eduskunnasta: Juuri näin!) ajaa niitä kyytejä sitten yli tai alle kymppitonnin vuodessa. Olenko ymmärtänyt oikein? (Eduskunnasta: Oikein!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-10-04T14:16:32,2016-10-04T14:17:08,Tarkistettu,1.1 2016_94_7,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on harvaan asuttu pitkien etäisyyksien maa. Meidän tavaravirrat ovat aika ohkaisia. On hyvä, että liikennekaaressa nyt olemme pystyneet tuomaan liikennepalvelut 2020-luvulle ja valmistamaan itsemme siihen, että logistiikka, palveluiden ja ihmisten ja tavaroiden liikkuvuus, voi olla ja sen pitää olla Suomelle kilpailuetu ja -valtti. Siksi on hyvä, että matkaketjuja mietitään niin, että kaikki kulkuvälineet ovat mukana. Toinen vaihehan on tulossa liikennekaaresta pian, että tämä on vasta alkusoittoa. On hyvä, että matkaketjuissa ovat mukana myöskin taksit, jotka säilyvät luvanvaraisena, ja se turvaa meillä palvelut niin maalla kuin kaupungeissakin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-10-04T14:17:08,2016-10-04T14:18:06,Tarkistettu,1.1 2016_94_8,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikenteen kokonaisvaltainen uudistaminen on todellakin tärkeää. On hienoa, että saamme nyt vihdoinkin ryhtyä käsittelemään monia ex-liikenneministeri Merja Kyllösen alulle panemia uudistuksia. (Välihuutoja) Kuitenkin tuntuu valitettavasti siltä, että ministeri Bernerin käsissä tämä liikenneuudistus on nyt supistunut ideologiseksi yksityistämiseksi ja sääntelyn purkamiseksi. Erityisen huolissani olen taksilupien hinta- ja määräsääntelystä luopumisesta. Sillä voi olla arvaamattomia vaikutuksia. Kaikella todennäköisyydellä suurissa kaupungeissa yritykset aloittavat hintakilpailun kohti pohjaa, samalla kun harvempaan asutulla alueella hinnat nousevat. Kysyisinkin teiltä, ministeri Berner: voisitteko konkretisoida, mistä käytännössä saadaan säästöjä harvaan asutulla alueella, vai onko todellakin niin, että suurissa kaupungeissa hinnat laskevat ja maaseudun asukkaat joutuvat tässäkin uudistuksessa maksumiehiksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-10-04T14:18:07,2016-10-04T14:19:09,Tarkistettu,1.1 2016_94_9,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Puhemies, talman! Trafikpolitiken är en mångdimensionell helhet där det lätt går så att det är de stora trafikformerna, de stora projekten, som stjäl uppmärksamheten. Ändå är det så att det också finns mindre helheter som kanske i den stora helheten är små, men lokalt och regionalt livsviktiga. Hur ser ministern på skärgårdstrafikens framtid, denna landsväg över vatten?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,sv,Stefan Wallin,910,2016-10-04T14:19:09,2016-10-04T14:19:39,Hyväksytty,1.1 2016_94_10,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeä hanke, ja tässä esityksessä on paljon myönteistä. Myönteisenä pidän myös sitä, mitä siinä ei ole, eli on erinomaisen hyvä, että tästä jätettiin pois tämä ratojen ja teiden ja vesiteiden yhtiöittäminen. Se herätti kyllä erittäin suurta huolta, mihin suuntaan Suomea ollaan viemässä, jos nämä yhtiöitetään ja sitä kautta ryhdytään sitten keräämään rahaa niille tuleville omistajille. No, sitten on tämä taksiliikenteen vapauttaminen, ja siinä olen kyllä vähän epäilevällä mielellä. Pelkään, mitä tämä tulee tarkoittamaan, enkä vähiten sen takia, että olen itse päässyt nauttimaan vapautetuista takseista sekä Tallinnassa että Tukholmassa ja kokemukset eivät luvalla sanottuna olleet ihan kauhean riemastuttavia. Kiinnitän myös huomiota siihen, että vaikka Timo Soini sanoi vielä hetki sitten, ennen kesälomia, että yksiselitteisesti hän ja perussuomalaiset tulevat vastustamaan taksiliikenteen vapauttamista, (Puhemies koputtaa) niin tässä se nyt sitten on. Onko tämä nyt sitten kaksiselitteisesti vapautettu? (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-04T14:19:59,2016-10-04T14:21:10,Tarkistettu,1.1 2016_94_11,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että sosialidemokraattien ryhmäkansliasta taas ohjataan tätä porukkaa täällä salissa... (Eduskunnasta: Kuinka niin?) — Ai miksi niin? Mistä minä sen tiedän. Joskus näyttää siltä, että kansliasta lähtee niitä viestejä koko eduskunnan kaikille kansanedustajille. (Välihuutoja) Mutta mitä tulee tähän perussuomalaisten onnistumiseen tai epäonnistumiseen, niin kyllä hallitus on tässä onnistunut ja perussuomalaiset myöskin ovat pitäneet sanansa. Ei taksiliikennettä ole vapautettu, vaan luvanvaraisuus jatkuu edelleenkin ja poistettiin se alkuperäinen esitys 10 000 euron ajeluista ilman lupaa. Se on nyt tässä mukana. Siis taksiluvat säilyvät. Mutta hinnoittelu vapautetaan, ja tästä kysyisinkin ministeriltä: jos tulee tämmöisiä hinnoitteluylilyöntejä, niin onko välineitä puuttua sitten tämäntyyppisiin esimerkiksi Trafin kautta tai jonkun muun tahon kautta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-10-04T14:21:11,2016-10-04T14:22:11,Tarkistettu,1.1 2016_94_12,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä liikennekaari vastaa todella myös maaseudulla joukkoliikenteen näivettymiseen ja parantamiseen, että nimenomaan palvelut toimivat siellä ja nimenomaan taksit ovat myös mukana tässä, ja se on hyvä asia. Jos tulisi markkinahäiriö, että tulee liikaa takseja, niin kysyn ministeriltä: totta kai tätä myös seurataan varmasti? Ja totta kai kilpailun pitää olla rehtiä niin, ettei toinen voi ajaa verovapaalla polttoaineella ja toinen maksaa sitten veroja polttoaineesta. Ja sanoisin, että myös vakuutusten tulee olla kunnossa — Uber-takseissa ne eivät välttämättä ole kunnossa, ja jos sattuu joku onnettomuus, niin miten käy asiakkaalle? (Susanna Huovinen: Just näin!) Mitä hintoihin tulee, niin Ruotsissahan ne karkasivat käsistä, ja kai sitä seurataan kuitenkin jonkun verran? Olen ymmärtänyt niin, että Trafi tulee myös toimimaan silloin, jos tulee tätä ylihinnoittelua. Se, että todellakin voidaan yhdistää kyytejä, on hyvä asia, ja saadaan yhtenäisiä matkaketjuja, jopa samalla kortilla voi mennä sitten eteenpäin eri kulkuvälineillä. Mutta erityisen tärkeää on tietysti myös se, että asemapaikka, ainakin pääasiallisesti, säilyy, että siellä on myös päivystysvelvollisuutta. Olisin tästä kysynyt: näinhän on? (Eduskunnasta: Onko näin?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-10-04T14:22:12,2016-10-04T14:23:25,Tarkistettu,1.1 2016_94_13,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt tässä salissa tuntuu olevan liikennekaaresta nimenomaan digitalisaation ja matkojen yhdistämisen kohdalta aika suurta tukea ministerin esitykselle. Mutta sitten tämä taksipalveluitten vapauttaminen: Tuntuu, että taustalla on ajatus siitä, että siellä on se vahva helsinkiläiskuluttaja, joka älypuhelimella kilpailuttaa ja katsoo, minkä kyydin ottaa, ja unohdetaan se, että siellä on se mummo lumessa Kainuussa, joka on 20 kilometrin päässä kyläkeskuksesta ja ihmettelee, että millähän hinnalla, josko ollenkaan, löytää kyytiä sille illalle. Voi olla, että se ainut tarjolla oleva kyyti on sitten loppujen lopuksi apostolinkyyti. Siinä mielessä olisin kyllä halunnut nyt ministeriltä perätä: millä tavalla me todellakin pystymme varmistamaan sen maaseudun kuluttajan aseman? Että jos ei ole asemapaikkavelvoitetta, jos ei ole päivystysvelvoitetta, niin ne harvatkin yrittäjät varmasti karkaavat sinne kasvukeskukseen hakemaan kyytejä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-04T14:23:25,2016-10-04T14:24:27,Tarkistettu,1.1 2016_94_14,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Luen tässä pääkaupunkiseudun taksialan edunvalvonnan ja tilausvälitysyhtiöitten näkemyksiä tästä hallituksen esityksestä. Tämä on erittäin perusteltu paperi ja hyvin kriittinen hallituksen esityksen suhteen. Ihmettelen kyllä, miten on mahdollista, että pääkaupunkiseudun taksimiehet, taksiyrittäjät ja tilausvälitysyhtiöitten edustajat huolehtivat maaseudusta paljon enemmän kuin maakuntien keskustalaiset ja perussuomalaiset kansanedustajat. Tässä kohtaa on kyllä syytä kiittää pääkaupunkiseudun toimijoita. Mitä tulee sitten tähän hintasäännöstelyyn, niin mitenkä se oikein toimii? Jos on Trafille annettu tällainen tehtävä puuttua siihen, jos taksien taksat nousevat kohtuuttomasti eli nousu poikkeaa indeksikehityksestä, ja jos on rakennettu sellainen mekanismi, että hinnat nousevat maaseudulla, niin kuinka te voitte sitten pakottaa taksin ottamaan sellaisen kyydin, (Puhemies koputtaa) mikä ei ole kannattava?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-10-04T14:24:27,2016-10-04T14:25:36,Tarkistettu,1.1 2016_94_15,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On erittäin tärkeää, että liikennekaari on nyt tässä vaiheessa ja siirrytään liikennesääntelyssä aivan uudelle aikakaudelle, kun tuodaan digitalisaatio mukaan liikennemarkkinoiden kehittymiseen. Kokoomukselle oli tärkeää, että samaan yritystoimintaan ei muodosteta kaksia sääntöjä, ja tuo kymppitonnin poistaminen oli tärkeä asia. Samoin se, että esimerkiksi taksien tulee olla rekisteröityjä Suomeen, kun liikenne aloitetaan. On hienoa, että matkaketjuajattelu menee liikennekaaren myötä eteenpäin: Kärsämäeltä Korkeasaareen voi matkustaa samalla lipulla käyttäen eri liikennemuotoja, joita siinä matkan varrella tarvitaan. Mutta lähetekeskustelua kun käydään, niin vielä täällä on tarkennettavaa. Esimerkiksi lain valvonta ei voi yksistään olla Trafin kontolla. Siihen täytyy vielä poliisi ja Tullikin lisätä. Samoin tavaraliikennelain 29 ja 30 §:n nykyiset velvoitteet esittää liikennelupa tai muu todistus pyydettäessä valvontatilanteessa ja myös oikeus keskeyttää kuljetus, mikäli asiat eivät ole kunnossa, vaatisivat vielä tarkennusta mielestäni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-10-04T14:25:36,2016-10-04T14:26:39,Tarkistettu,1.1 2016_94_16,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Heti kysyisin tästä edustaja Jokisen ja jo aiemmin edustaja Kopran viittaamasta, että nyt edellytetään rekisteröintiä Suomeen: Miten tämä eroaa jo nyt käytössä olevasta autoverolainsäädännöstä, jossa vakituisessa käytössä olevalta autolta edellytetään tätä rekisteröintiä? Onko tämä tämmöinen tyhjä kupla, mitä uutta? Helsinkiläinen taksimies totesi kyydissä ollessani, että pienet kuolevat, hinnat nousevat, suuret kasvavat ja sitä saa, mitä tilaa. Eli uskon, että tähän viestiin oli kiteytettynä hyvin vahvasti ideologinen usko markkinavoimien vapauteen, mitä on nähty raskaan liikenteen kabotaasivapautuksena tai raideliikenteessä ja nyt taksien toimintamahdollisuuksien kaventamisena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-10-04T14:26:39,2016-10-04T14:27:35,Tarkistettu,1.1 2016_94_17,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä liikennekaaressa on paljon mahdollisuuksia liittyen juuri digitalisaatioon, matkaketjujen yhdistämiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta valiokunnassa on kyllä perattava huolellisesti läpi koko esitys. Esimerkiksi tähän taksiliikenteeseen liittyen pidän tärkeänä, että varmistetaan, että taksiliikenne toimii haja-asutusalueella jatkossakin, ja myös harmaan talouden torjunta on keskeinen asia. Taksimittariuudistushan on nyt juuri tehostanut sitä, että veronkiertäjät ovat jääneet kiinni, ja tässä ei ole varaa ottaa takapakkia. Joukkoliikenteen osalta pidän tärkeänä sitä, että kermankuorinta estetään ja varmistetaan, että kunnallisen ja alueellisen liikenteen järjestäjällä on yksinoikeus. Tämä siksi, että on myös ajettava hajavuorot, ilta- ja viikonloppuvuorot sekä kaupunkien reuna-alueista huolehdittava. Kysyn lopuksi vielä esteettömyydestä, sillä se on mitä keskeisin asia, kun yhdistetään matkaketjuja, että vammaiset henkilöt, liikuntarajoitteiset, vanhukset pääsevät kunnolla liikkumaan. Miten se on huomioitu tässä liikennekaariesityksessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-10-04T14:27:36,2016-10-04T14:28:47,Tarkistettu,1.1 2016_94_18,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liikennekaaressahan on todella paljon hyvää, mutta jokaisessa hyvässä esityksessä varmasti on paljon korjattavaakin, ja toivon kyllä, että eduskunta käy hyvin tarkkaan tähän esitykseen liittyvät asiat. Ehkä pahin puute — päinvastoin kuin edustaja Heinäluoma katsoi sen hyväksi asiaksi — on se, että tästä puuttuu ainakin vielä toistaiseksi tämä niin sanottu Live tai Infra Oy, koska mehän tarvitsemme rahaa nimenomaan rakentamiseen, ei omistajille keräämiseen. Tämä on se ero, jonka näkökulmana näen. Siinä yhdyn taas samaan näkökulmaan, että kyllä Tukholmassa edelleenkin on villi järjestelmä taksien hinnoittelussa. Minä luulen, että ei meistä kukaan suomalainen halua arpoa taksiasemalla tai ‑tolpalla, mitä se maksaa pöljälle tai jollekulle muulle. Kyllä tässä täytyy miettiä ihan tämä asia tarkkaan. Mitä tulee vielä ministeri Kyllösen aikaansaannoksiin, niin kyllä nykyinen ministeri joutuu ratkomaan näitä Waltti-kortin ja Matkahuollon ja liikenteen ongelmia, jotka ovat käsin kosketeltavissa. Lopuksi vielä, puhemies, en oikein ymmärrä tätä vihreiden logiikkaa, että veronkiertoa sallivaa Uber-järjestelmää ollaan näin innokkaasti tukemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-10-04T14:28:48,2016-10-04T14:29:57,Tarkistettu,1.1 2016_94_19,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp," Arvoisa puhemies! On hienoa, että hallitus on uudistusten tiellä ja pysähtyneisyyden aika eri aloilla on nyt jäämässä taakse. Tämä uudistus on hallitusohjelman yksi keskeinen, ja sillä saadaan tehokkuutta. Esimerkiksi, niin kuin täällä esityksessä todetaan, valtio, kunnat ja Kela maksavat tavattoman suuria summia joka vuosi näistä liikennepalveluista. On aika käydä ne läpi, uudistaa ne, ja tässä on siitä kysymys. Hallitus on panostanut nyt myös liikennehankkeisiin merkittävän paljon, ja se on tärkeä asia. Maaseudun näkökulmasta tämä taksiliikennekysymys on totta kai haasteellinen, ja sitä pitää valiokunnassa hyvin tarkkaan miettiä ja selvittää, miten se käytännössä toimii. Perussuomalaiset saivat tähän ne vaatimukset läpi, (Puhemies koputtaa) jotka meillä olivat kynnyskysymyksinä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-04T14:29:57,,Tarkistettu,1.1 2016_94_20,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä liikennekaaressa, niin kuin sanottiin, tavoitteet ovat hyviä. Tässähän erityisen hyvää on tietysti eri matkamuotojen yhdistäminen. Tässä on muuten esimerkki siitä, mihin tarvitaan sääntelyä: tämä on tehty uudella sääntelyllä, ja se on itse asiassa todella kovaa elinkeinovapauden tiettyä rajoittamista ja sääntelyä, että pakotetaan liikenneyrittäjät myymään lippuja niillekin, joita ne eivät haluaisi. Kun me olemme aina puhuneet tästä, onko sääntelyn purkaminen vain hyvä asia, niin tässä on esimerkki siitä, miten sääntelyä tarvitaan, vaikkakin ohi yksityisen elinkeinovapauden, että kokonaisuus tulee. Tämmöinen huomio. Mutta, arvoisa puhemies, ei nyt oikein saa selvää tästä perussuomalaisten taksikannasta. Nimittäin, arvoisa puhemies, todella on niin, että tässähän nyt vapautetaan... Taksiliikennettäkin on hyvä arvioida aika ajoin, mutta kun katsoo, mitä perussuomalaiset puhuivat ennen tätä liikennekaarta, niin yksiselitteisesti sanottiin, että taksilupien vapauttamista ei hyväksytä, ja nyt vapautetaan hinnat, vapautetaan lupien määrä. Kyllä tässä nyt moni taksiautoilija kysyy, meneekö tämä nyt sinne samaan Kreikan-puheiden ja (Puhemies koputtaa) pienituloisilta ei saa leikata ‑puheiden sarjaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-10-04T14:31:01,2016-10-04T14:32:15,Tarkistettu,1.1 2016_94_21,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Nyt valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Jalonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_22,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä otan tämän perussuomalaisten kansanedustajan roolin. Perussuomalaiset pitivät viimeiseen asti kiinni nimenomaan tästä nykymuotoisesta taksilainsäädännöstä. Jossakin kohti jouduttiin toki pikkasen joustamaan, että saatiin kompromissi, mutta ei siinä olennaisessa, eli taksi ei vapaudu. Lupa on edelleen oltava. Määrät nousevat, se on selvä. Kaikki vähänkin järkevät osaavat sen lukea sieltä esityksestä, ja myös hintasääntelyyn tulee muutoksia, joten tässä tulee iso mullistus, isoja muutoksia. Näihin isoihin kysymyksiin, kuten esimerkiksi tämä tavaraliikenneasia, miten hinnoittelu menee, miten maaseudun pääsääntöinen asemapaikkavelvoite ja niin edespäin hoidetaan, tarvitaan vielä monia tunteja, että selvitetään, mitä me käytännössä tarvitsemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-10-04T14:32:15,2016-10-04T14:33:31,Tarkistettu,1.1 2016_94_23,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Myönnän vielä tässä debattivaiheessa puheenvuorot edustajille Torniainen, Myllykoski ja Vikman, ja sen jälkeen sitten on ministerillä kommenttiaika.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_24,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liikenteen markkinat ovat voimakkaasti säädellyt ja julkisin toimin ohjatut. Nyt liikennekaari tulee murtamaan raja-aitoja, ja sen kautta liikenne nähdään laajassa mittakaavassa palveluna, nimenomaan palveluna tulevaisuudessa. Liikennekaari on iso kokonaisuus, ja se tulee nähdä myöskin isona mahdollisuutena kehittää nykyaikaisia liikennepalveluja koko Suomessa. Lakihankkeen valmisteluvaiheessa niin kuin täällä salissakin on käyty jo paljon keskustelua tästä taksiliikenteestä ja siitä, miten tämä liikennekaari vaikuttaa sitten taksiliikenteeseen tulevaisuudessa, ja on hyvä, että taksiliikenne on mukana tässä isossa liikennekaaressa. Se on tärkeää, ettei se jäänyt ulkopuolelle. Se olisi heikentänyt taksin asemaa tulevaisuudessa, mikäli se olisi ollut ulkona tästä. Ministeri Berner on löytänyt hyvän esityksen, joka huomioi kaikkein kiperimmät kohdat. Eli myös se kymppitonnin raja säilyy siellä edelleen, elikkä sehän on luvanvaraista toimintaa. Samoin myös tulevaisuudessa yritysten ja kuljetuskaluston on oltava rekisteröity Suomeen. Ja erityisen hyvää on se, että tässä on nyt riittävä siirtymäaika, jolloin yritykset ja toimijat pystyvät myöskin varautumaan tähän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-10-04T14:33:31,2016-10-04T14:34:51,Tarkistettu,1.1 2016_94_25,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että tämän vaatimattoman eduskuntakauteni aikana en ole kyllä koskaan nähnyt näinkin rikkinäistä eduskuntaa — mikä on tietysti oikeinkin mukavaa, että hallituspuolueet ehkä arvostelevat kaikkein eniten tätä esitystä ja osoittavat kriittisiä kannanottoja siihen, kuinka keskeneräistä ja kuinka vähän ja huonosti valmisteltua tuodaan hallituksen toimesta tänne. Mutta täytyy sanoa, että liikennekaari todella antaa mahdollisuuksia, ja voi sanoa, että tässä on vähän samanlaista jatkumoa kuin edellisen hallituksen aikana, jolloin liikenneministeri Kyllönen toi Kela-kyytien yhdistämisen, ja tällaisia meidän pitää tuoda, että meidän kantokyky sote-uudistuksessa voidaan huomioida. Liikennekaari ei saa tulla esteeksi sille, ettei meillä ihmisten hoivapalveluja pystyttäisi tehokkaammin ja kustannustehokkaasti hoitamaan. Positiivinen puoli on siinä. Mutta nyt todellakin asemapaikka (Puhemies koputtaa) on taksinkuljettajille erityisen tärkeä kysymys, ja sitä toivoisin, että ministeri avaisi täsmällisemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-10-04T14:34:52,2016-10-04T14:36:02,Tarkistettu,1.1 2016_94_26,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Edustaja Vikman oli puhemieheltä väärä huomio, eli nyt myönnän puheenvuoron ministerille, 3 minuuttia tuosta puhujakorokkeelta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_27,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liikennekaaren tavoitteena on mahdollistaa parempia palveluita asiakkaille, mahdollistaa myöskin parempaa kykyä tuottaa palvelua yrittäjille sekä mahdollistaa henkilö-, tavara- ja postikuljetuksien yhdistäminen palveluita yhdistämällä. Resursseja Trafille ollaan siirtämässä ely-keskukselta ja sitä kautta halutaan huolehtia, että resursseja on riittävästi. Tähän Uber-kysymykseen liittyen: Kyllä näin on, elikkä jokainen, joka saa ja läpäisee tämän taksiluvan, pystyy silloin ajamaan eri kyytivälittäjien palveluita. Tavoitteena on toki myöskin se, että tähän välitykseen syntyy kilpailua ja monenlaista tarjontaa. Se, mitä tämä lainsäädäntö velvoittaa, on, että se velvoittaa kaikkia välittäjiä avaamaan tietorajapintansa, mikä on ainutlaatuinen lainsäädäntö maailmassa. Toinen on se, että tässä velvoitetaan myöskin Uberia ilmoittamaan kaikki suoritukset maksuista, joita se saa vuosittain, kertaluontoisina summina Trafille. Tätäkin kautta saadaan seurantaa tälle harmaan talouden torjunnalle. Se, millä tavalla mahdollistetaan säästöjä harvaan asutulla alueella, on ennen kaikkea sillä, että mahdollistetaan kyytien yhdistäminen, mahdollistetaan palveluiden tuottaminen siten, että se toisi yrittäjälle mahdollisuuden tuottaa mahdollisimman kannattavaa liiketoimintaa itselleen ja sitä kautta myöskin mahdollisimman hyvää palvelua asiakkaalleen. Tämä pyritään huolehtimaan sillä, että voidaan yhdistää samalla kalustolla kuljetettavaa tavaraa, postia ja henkilöitä. Tämä on mahdollisuus, ja digitaalista alustaa hyödyntäen ja myöskin sitä kautta, että tämä lainsäädäntö on todellakin myöskin kaikkia toimijoita velvoittava, se mahdollistaa sen, että paremmin saadaan kysyntä ja tarjonta toisiaan kohtaamaan. Tavoitteenamme on huolehtia siitä, että meillä syntyy enemmän palveluita, ja liikennekaaren varaan on laskettu huomattavan paljon sen suhteen, että joukkoliikennepalveluita, mukaan lukien taksipalveluita, käytettäisiin nykyistä merkittävästi enemmän tulevaisuudessa. Hinnoittelun ylilyönteihin: Trafilla on oikeus puuttua hinnoitteluun. Tällä on tarkoitus myöskin tuoda sellainen mekanismi, joka aidosti mahdollistaa sen, että hinnoitteluun on kontrolli. Nykyisin kontrollioikeus on valtioneuvostolla, jatkossa se olisi viranomaisella. Tavoitteenamme on myöskin huolehtia siitä, että aidosti mahdollistetaan matkaketjut ja että esteettömyyden suhteen velvoitetaan kuljettajia siihen, että he pystyvät aidosti huolehtimaan avustamisesta kyydin tarjonnassa, mutta kysyntä on myöskin se, joka luo sitten tarjonnan, ja palvelun ostaja, joka on pääsääntöisesti yhteiskunnallinen esteettömissä kyydeissä, voi edellyttää oikeanlaisen kaluston ja osaamisen käyttöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-10-04T14:36:12,2016-10-04T14:39:35,Tarkistettu,1.1 2016_94_28,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisat edustajat, jatketaan vielä debattia noin puolisen tuntia. Jos kuitenkin tässä sitä ennen jo tulee ministerille tulenpalavaa vastattavaa, hän saa toki tilaisuuden siihen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_29,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikennekaaren suurin uudistus on siis täydellinen ajattelutavan muutos. Tähän päivään astihan kuljetusta ja liikennettä on ajateltu lähinnä paikasta toiseen siirtymisenä, ja nyt sitten jatkossa liikenne ja liikkuminen muuttuvat yhä enemmän kokonaisvaltaiseksi palveluksi. Tässä on paljon hyviä puolia ja mahdollisuuksia, ja itse uskon siihen, että me pystymme tällä kehittämään ja tehostamaan niin ihmisten liikkumista kuin postin liikkumista, pakettien liikkumista tulevaisuudessa. Kun tämän esityksen on valmistellut keskustalainen ministeri, niin olen vakuuttunut, että te kannatte huolta myös maaseudusta. Haluaisin kysyä siihen vielä vahvistusta, että kun päivystysvelvoitteesta luovutaan, niin millä tavalla Kihniössä, pienissä paikoissa ympäri Suomen saadaan tiistaina kello 22 lokakuussa sadeiltana (Puhemies koputtaa) taksi liikkeelle, eli mikä on se varmistuselementti, että tämä taksipalvelu turvataan myös maaseudulla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-04T14:39:50,2016-10-04T14:41:01,Tarkistettu,1.1 2016_94_30,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liikennekaari on erinomainen uudistus, jonka hyödyt tullaan näkemään seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Samalla tavalla kuin televerkkojen avaaminen mahdollisti koko teleklusterin nousun, niin tässä ollaan mahdollistamassa liikenteen suhteen vastaavanlaista. Ihmiskunta käyttää liikenteeseen kymmenen kertaa enemmän rahaa kuin teleliikenteeseen. Mitä tulee tähän taksiliikenteeseen, joka nyt on kaikista suurin kysymys, niin miten toimia Kihniössä tänä sadeiltana kello 22, kun se ainut alueen taksi on jo liikenteessä? Tarjonnan lisääminen parantaa näiden harvaan asuttujen alueiden ihmisten asemaa. Meillä on nämä kapistukset taskussa, joiden avulla on mahdollisuus välittää tietoa, että tarvitsee kyydin. Alueella on ihmisiä, joilla on auto, ajokortti ja aikaa ajaa. Olennaista on hyödyntää (Puhemies koputtaa) olemassa olevia resursseja huomattavasti nykyistä tehokkaammin, ja liikennekaari tekee sen mahdolliseksi. (Markku Rossi: On siellä useampi kuin yksi taksi!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-10-04T14:41:01,2016-10-04T14:42:09,Tarkistettu,1.1 2016_94_31,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhaa lakia kumottaessa ja uutta luotaessa on tietenkin varmistettava se, että meillä kuljetusalalla säilyvät toimivat ja tasapuoliset markkinat, ja tätä asennetta tarvitaan kyllä eduskunnalta sekä taksi- että tavaraliikenteen osalta. Olen huolissani siitä, että jos tämä laki tulee tällaisenaan voimaan, on kuorma- ja pakettiauto- sekä traktoriliikenteen osalta lopputuloksena kuljetusmarkkinoiden vinoutuminen nykyisten tavaraliikennelupien haltijoiden vahingoksi. Kysyisin ministeriltä: kun olette laittanut nyt tällaisen määräyksen, että ammattimaisen kuljetuksen määritelmässä on tällainen tulonhankkimistarkoitus, ja tämähän ei ole enää EU-asetuksen mukainen, koska EU-asetus lähtee siitä, että ammattimaisen liikenteen osalta liikennelupaa tarvitaan silloin kun täyttyy neljä (Puhemies koputtaa) ehtoa eli kuljetuksessa muu kuin oma tavara, tapahtuu tiellä kuljetus, saadaan korvaus ja se tapahtuu (Puhemies koputtaa) traktorilla tai autolla, niin miksi te olette tehnyt tällaisen muutoksen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-10-04T14:42:09,2016-10-04T14:43:27,Tarkistettu,1.1 2016_94_32,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Värderade herr talman! Jag tycker att förslaget till ny trafikbalk är balanserat och är positiv till förslaget. Digitaliseringen innebär stora möjligheter till effektivering och en bättre användarvänlighet. Det har redan förändrat trafiksektorn globalt på många platser. Jag hoppas att Finland med den nya trafikbalken kan bli ett land i framkant för företag som kan utveckla lösningar inte enbart för den finska marknaden utan också för export. Interoperabiliteten är i detta hänseende viktig för effektivering och användarvänlighet. Jag stöder också att man moderniserar vår taxilagstiftning så att den möjliggör en starkare konkurrens, produktutveckling och effektivering, inte minst genom det digitala. Det är bra att se branscher som en helhet och möjliggöra det nya servicekonceptet. Unga konsumenter i Helsingfors använder i dag Uber, trots att det inte är lagligt. Man använder det eftersom det är en bra produkt. Lagstiftningen måste därför vara modern och fungera för både unga och äldre konsumenter. Avslutningsvis en fråga. Slopandet av pristak har i Stockholm lett till en del lurendrejare som kör till ockerpriser. Det är någonting som också oroar finländare. Hur ska man garantera att den saken inte sker i praktiken här?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2016-10-04T14:43:27,2016-10-04T14:44:40,Hyväksytty,1.1 2016_94_33,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Myönteistä tässä liikennekaariesityksessä ovat nämä tavoitteet digitalisaation lisäämisestä, tiedon avaamisesta ja myöskin näiden matkustuspalvelujärjestelmien yhteensopivuuden lisäämisestä. Suurimmat ongelmat taas liittyvät näihin julkilausuttuihin tavoitteisiin liikenteen yksityistämisen lisäämisestä, josta nyt pahin esimerkki on tämä esitys liikenneverkkojen yhtiöittämisestä. Mitä tulee sääntelyn purkuun, niin kannattaa muistaa, että vaikka meillä tässä maassa varmasti on paljon turhaa byrokratiaa, meillä on myöskin hyvin paljon tarpeellista sääntelyä, jonka purkaminen taas voi johtaa epätoivottuihin lopputuloksiin. Tämän esityksen suurin ongelma on juuri se, että taksiliikenteen osalta ei käy ilmi, millä tavalla näitä uhkakuvia ja riskejä tullaan torjumaan. Eli miten huolehditaan taksipalveluista haja-asutusalueilla, miten huolehditaan taksipalvelujen laadusta asutuskeskuksissa, ja miten varmistetaan, että tämä hintasääntelyn purku ei johda ylihinnoitteluun tai hintavedätyksiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-04T14:46:02,2016-10-04T14:47:19,Tarkistettu,1.1 2016_94_34,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikennekaariuudistus tuo varmasti paljon uusia mahdollisuuksia, mutta totuuden nimissä on todettava se, että kun itse tunnen monta taksialan yrittäjää, niin he kyselevät sitä, arvoisa ministeri, tuleeko kaikille taksiluvan saajille samat pelisäännöt ja missä ne pelisääntöjen reunat ovat. Esimerkiksi Suomen lentoasemahan on meidän suomalaisten kannalta erittäin hyvä käyntikortti juuri taksien ansiosta, koska kaikki taksit ovat samantasoisia ja kuljettajien ja kaikkien vaatimukset ovat samanlaisia. (Vasemmalta: Jatkossa ei ole!) Moni taksiyrittäjä on huolissaan siitä, miten esimerkiksi tämä jatkossa tulee toteutumaan. Voiko siellä taksitolpalla olla vaikka traktorilla ja sanoa, että tulkaa kyytiin tuonne lavalle, ja lähdetään viemään eteenpäin, vai tuleeko siellä olemaan vaatimus siitä, että kaikki autot ovat määrätyn ikäisiä esimerkiksi, ja mimmoinen asu niillä kuljettajilla on, haalari päällä vai puku päällä ja niin edespäin? Tämä näin niin kuin vinkiksi nytten tuonne valiokuntaan, elikkä kun valmistellaan tätä lakia, niin tehdään sinne selkeät säännöt. Esimerkiksi taksiyrittäjä (Puhemies koputtaa) joutuu 4 000 euroa maksamaan pelkästään vakuutusmaksuja, jos hän meinaa näillä nykyisillä vakuutusmaksuilla ajaa taksia. Miten se jatkossa onnistuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-10-04T14:47:19,2016-10-04T14:48:50,Tarkistettu,1.1 2016_94_35,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisat edustajat! En kernaasti keskeyttäisi vastauspuheenvuoroa, mutta silloin, kun se menee hyvin reippaasti yli minuutin, minun on joko keskeytettävä tai nuijittava turhan kovaa tätä nuijaa pöytään. Pyydän, että pysytään mahdollisimman tarkasti siinä yhdessä minuutissa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_36,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän liikennekaaren valmistelusta, kun siinä ilmeisesti kesti aika pitkään se neuvottelu hallituksen sisällä ja sitä hierottiin aika pitkään, olisi voinut olettaa ja jäi mielikuva, että se tulee aika valmiina tänne. On kyllä erittäin poikkeuksellista, että kun ministeri tekee oman esityksensä, niin täällä siis lähes laidasta laitaan kaikki hallituspuolueet esittävät duubioita, viimeksi Mika Niikko kritisoi (Eero Heinäluoma: Ei Kankaanniemellä ole duubioita!) voimakkaasti tätä taksiliikenteen vapauttamista, mikä ei ole ihme, mutta onneksi edustaja Jalonen sen myönsi, että perussuomalaiset joutuivat tässä taipumaan. Että oikeastaan ainoat, jotka tässä ovat selvästi olleet puolesta, ovat olleet vihreät täällä. Arvoisa puhemies! Tämä hintasääntely on se, mikä herättää suurimmat kysymysmerkit. Ja kun on puhuttu tästä Timo Soininkin käyttämästä villistä lännestä, niin tämä on se suurin huoli, mihin nyt kansalaiset odottavat vastauksia, ja olen ymmärtänyt, että jopa (Puhemies koputtaa) hallituspuolue kokoomuksessakin odotetaan. Miten te olette ajatelleet tämän ratkaista niin, että todella tähän voidaan puuttua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-10-04T14:48:50,2016-10-04T14:50:02,Tarkistettu,1.1 2016_94_37,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Bernerin aikana liikennesektorista on tullut hallituksen yksi kärkihanke, jota kehitetään ja johon panostetaan: miljardi euroa korjausvelan pienentämiseen ja mittavia uudistuksia. Oli erittäin hieno asia, että kaikki liikennemuodot saatiin mukaan tähän liikennekaareen, ja se osoittaa myöskin ministerin halua huomioida erilaista palautetta ja neuvotella ratkaisusta. Oli hivenen huvittavakin tuo edellinen puheenvuoro, kollega Lindtman, että muuta vikaa ette löytänyt kuin sen, että tätä valmisteltiin huolella ja otettiin palautetta huomioon. Sehän kertoo juuri siitä, että hallituksella on halua ottaa palaute huomioon, ja nyt syntyi hyvä kokonaisuus. (Eero Heinäluoma: Yksi tyytyväinen löytyi!) Se kertoo hallituksen hyvästä päätöksentekokyvystä. Se kertoo siitä, että tämän päivän hallitus on päivä ja edellinen hallitus oli yö, jolloin ei päätöksiä saatu aikaan. (Välihuutoja) Täällä ei ole myöskään tullut esille, mikä olisi ollut vaihtoehto, jos tätä uudistusta ei olisi toteutettu. Meillä yhteiskunnan resurssit ovat rajalliset, ja sen takia tätä uudistusta tarvitaan. Minä luotan siihen, että ne hyvät tavoitteet saadaan toteutumaan juuri sillä tavalla kuin ministeri on täällä kertonut. (Eero Heinäluoma: Ensimmäinen tyytyväinen!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-10-04T14:50:02,2016-10-04T14:51:09,Tarkistettu,1.1 2016_94_38,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puheenjohtaja! Liikennekaari tuo Suomen nykyaikaan. Se mahdollistaa uusia liiketoimintoja nimenomaan liikenteen hallintapuolella ja tuotekehityksessä. Eräitten arvioitten mukaan tällä vapautuksella on mahdollista saada aikaan jopa 18 000 uutta työpaikkaa. Itse pidän hyvänä asiana sitä, että tässä vapautetaan esimerkiksi taksiyritysten lupa-asiat siten, että kun täyttää tietyt kriteerit, niin pääsee yrittämään, ja sitten tämä kysynnän ja tarjonnan laki määrää siis siitä, että se hinta asettuu sille kohdalle, jossa liikenteen käyttäjällä on tietty euromäärä käytettäväksi ja tarjoaja tarjoaa sillä hintaa, millä se menee kaupaksi, ja se ohjaa sitä liikennettä. Minun mielestäni täällä on aika lailla paljon käytetty aikaa siihen, että esimerkiksi Kainuussa olisi huono tarjonta sitten tämän jälkeen, mutta täytyy ottaa huomioon se, että Kainuun maaseudulla olevilla taksiyrittäjillä lähes kaikilla on sopimus jostakin, joko Kela-kuljetuksista tai koulukuljetuksista (Puhemies koputtaa) tai muista, ja ne tarjoavat edelleen myös muille kuljetuksia jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-10-04T14:51:10,2016-10-04T14:52:26,Tarkistettu,1.1 2016_94_39,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä hallituksen esitys on hyvä esitys hyvän hallintotavan vastaisesta valmistelusta, ei kylläkään ensimmäinen lajiaan. Siksi täällä on aukkoja, joista hallituksen jäsenetkin kilvan kertovat. Tämä kompromissiesitys — joka on muuten perussuomalaisille kabotaasin ohella jo toinen kompromissiesitys — ei käynyt lausuntokierroksella, vaan se tuotiin kiireellä, ja tätä muuten esittelytilaisuudessa hallituksen jäsenet liikuttavan yksimielisesti kehuivat. Tässä ei ole tehty vaikutusarvioita, miten käy kuluttajien tai alan toimijoiden, tai ei ole arvioita, miten tämä tulee vaikuttamaan Kelan tai kuntien kustannuksiin jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-10-04T14:52:27,2016-10-04T14:53:16,Tarkistettu,1.1 2016_94_40,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä salikeskustelua on kuunnellut, niin liikennekaari, suuri uudistus nimenomaan palveluna, on aiheuttanut tietysti kysymyksiä, ja aina suuri uudistus aiheuttaa kysymyksiä ja epäilyksiä. Mutta miksi liikennekaari on tärkeä? Se on sen takia tärkeä, että siinä asiakas asetetaan nimenomaan keskiöön: kun tähän asti liikenteen kehittäminen on ollut pikemminkin järjestelmäkeskeistä, niin nyt asiakas on nimenomaan keskiössä. Liikennekaari mahdollistaa uudenlaisten liikennepalvelujen kehittymisen ja yritystoiminnan. Sillä saadaan maaseudulle parempaa ja monipuolisempaa palvelutarjontaa, sillä mahdollistetaan yrityksille tilaa kehittää uutta liikennetoimintaa, ja se mahdollistaa myöskin uusien työpaikkojen syntymisen. Siis palveluita pystytään parantamaan tämän lain kautta — tämä on nimenomaan mahdollistava laki, ei rajoittava laki.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-10-04T14:53:16,2016-10-04T14:54:20,Tarkistettu,1.1 2016_94_41,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on viitattu sekä Ruotsin kokemuksiin että lentokentän taksiliikenteeseen. Kerron nopeasti esimerkin kesältä 92. Olin Arlandan lentokentällä hakemassa taksia noin 2 kilometrin päässä olevaan lentokenttähotelliin. Ei ollut puutetta tarjonnasta eikä ollut asiakas keskiössä, koska tarjontaa oli ainakin 50 taksia mutta kukaan ei suostunut ottamaan minua 2 kilometrin päähän kuljettaakseen, koska kaikki odottivat kyytiä Tukholman keskustaan. Ainoastaan pitkän tinkaamisen jälkeen ehkä kahdeskymmenes taksi siitä jonosta suostui siihen 2 kilometrin lyhyeen kyytiin mutta laskutti siitä kyllä sitten varmaankin puolet siitä, mitä olisi laskuttanut Tukholman keskustaankin. Tällaista vääntöäkö taksitolpilla ja tilausta tehdessä tällä uudistuksella, kun hinnoittelu vapautetaan, halutaan myös Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-10-04T14:54:20,2016-10-04T14:55:19,Tarkistettu,1.1 2016_94_42,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen, että Suomella on rohkeutta katsoa tulevaisuuteen ja ottaa tämä tärkeä askel digitaalisen tiedon hyödyntämiseen ja sääntelyn sujuvoittamiseen. Olen myös tosi tyytyväinen siihen, että lausuntokierroksen jälkeen esitykseen tehtiin näitä hyviä muutoksia, muun muassa se, että pelisäännöt ovat nyt kaikille samat ja että harmaata taloutta torjutaan entistä tehokkaammin. Tärkeää on myös, että kuljettajalla pitää olla ajolupa ja että toimipaikan pitää olla Suomessa. Täällä on näitä uhkakuvia maalattu ja puhuttu muun muassa mummoista lumessa ja kannettu huolta erityisryhmien tarpeista ja niiden toteutumisesta. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että muutoksesta huolimatta turvallisuudesta ja laadusta halutaan pitää huolta ja että kuljettajalla muun muassa tulee jatkossakin olla riittävät vuorovaikutus- ja kielitaidot sekä kyky avustaa erityisryhmiä ja huolehtia matkustajan turvallinen tulo ajoneuvoon ja poistuminen. Ja olisin vielä tarkistanut: eikö ole niin, että myös rikostaustat tarkistetaan tulevaisuudessa jopa nykyistä huolellisemmin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-10-04T14:55:19,2016-10-04T14:56:28,Tarkistettu,1.1 2016_94_43,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu, että maaseudulle saadaan parempia liikennepalveluja. Tätä kyllä sopii kyseenalaistaa, ja itse asiassa aika monet hallituspuolueitten edustajat ovat tämän saman asian nostaneet esille. Mielestäni erinomaisen hyvä on tavoite toimivista matkaketjuista. Mutta miten varmistetaan toimivat matkaketjut esimerkiksi sillä rautatieliikennepolitiikalla, jota nyt harrastetaan tuolla vähäliikenteisillä radoilla? Päätökset tehdään vuodeksi kerrallaan. On erittäin vaikea ajatella, miten tällaista sujuvaa liikennettä saadaan aikaiseksi sillä tavalla, että meidän päätöksenteko tapahtuu vuosittain. Samoin kysymys: silloin kun kysyntä ja tarjonta pyritään saamaan kohtaamaan toisensa, miten se aidosti kohtaa tuolla (Puhemies koputtaa) maaseutualueilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-10-04T14:56:29,2016-10-04T14:57:35,Tarkistettu,1.1 2016_94_44,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salikeskustelussa on hyvin paljon oltu huolissaan maaseudusta. Kiitos teille, että maaseutu kiinnostaa teitä. Minä olen itse syrjäisimmän maaseudun edustaja tässä salissa, ja minun mielestäni tämä esitys on erittäin hyvä. Olen taustaltani maaseudun kehittäjä ammattitoiminnoissani, ja me olemme hakeneet koko ajan uusia mahdollisuuksia, millä tavalla me voisimme alkaa kehittämään maaseutua, miten me saisimme uusia toimintamalleja aikaiseksi. Tämä liikennekaari antaa mahdollisuuksia yhdistää eri palveluita ja se antaa mahdollisuuden myös pienimuotoiseen toimintaan — mutta kaikki on tietysti lupien mukaista. Tämä antaa todella paljon mahdollisuuksia meille syrjäseuduilla yhdistää digitalisaatiota, tavaraliikennettä, erilaisia palvelutoimintoja ja kaikkia näitä. Mutta onhan tosi se, että meidän pitää miettiä, miten näitä ohjauksia rakennetaan. Meillä valiokunnassa ja ministeriössä tullaan varmasti keskustelemaan (Puhemies koputtaa) asiasta. Ja lopuksi: Haittaako se, vaikka traktori tulee hakemaan teitä taksiliikenteessä? (Puhemies koputtaa) Nimittäin harva teistä nousisi sen taksin kyytiin kuitenkaan. Ei siihen ole pakko nousta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-10-04T14:57:35,2016-10-04T14:58:46,Tarkistettu,1.1 2016_94_45,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä keskustelusta on nyt kokonaan myös unohtunut se ryhmä, ketä tämä koskee. Katselin erilaisia uutisvirtoja, ja siellä Taksiliitto on muun muassa todennut, että liikennekaari tuo uudistuksia ja Taksiliitto on siihen pääosin tyytyväinen. Luulisi, että sieltä se kovin kritiikki tulee. Lisäksi Linja-autoliitto on arvioinut, että markkinoiden avaaminen ja digitalisaation hyödyntäminen parantavat bussipalveluiden tarjontaa ja kiinnostavuutta ja tarkoittavat asiakkaiden kannalta parempia palveluita, todennäköisemmin alhaisempia hintoja ja laajempia palveluita. Erityisesti perussuomalaisille oli tärkeä tämä 10 000:n, miksikä sitä nyt sanoisi, alarajan poistaminen sieltä, että ei ole tämmöistä villiä länttä, johon täällä on viitattu. Se oli meille tärkeää, ja lisäksi se, että tämä toimipaikka on nyt Suomessa ja tämä edellytys on olemassa. Eli täällä perussuomalaisille merkittävimmät asiat saatiin säilytettyä, (Puhemies koputtaa) että me emme suinkaan ole kääntäneet takkiamme, tai mitä täällä nyt on haluttu esittää. (Välihuutoja vasemmalta)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-04T14:58:47,2016-10-04T14:59:56,Tarkistettu,1.1 2016_94_46,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liikennekaarihan on pääsääntöisesti äärimmäisen hyvä uudistus. Toki tietenkin, kun mennään yksityiskohtiin, niin piru piilee niissä yksityiskohdissa, ja itse haluaisin oikeastaan kysyä tällaista kysymystä: jos vaikka Jyväskylässä on joku suuri tapahtuma ja Hankasalmelle ei sitä taksikuskia välttämättä saada sitten, ja täällä kuitenkin lukee, että asemapaikkavelvoite pääsääntöisesti säilyy, niin kuka on se taho, joka nyt sitten mahdollisesti jatkossa määrää tämän tietyn taksikuskin sinne, joka tietenkin markkinaehtoisesti haluaisi olla siellä Jyvässeudulla tekemässä sitä rahaa, ja kuka nämä viulut sitten maksaa? Kyllähän tälläkin varmasti on joku maksaja siinä vaiheessa, kun tämä taksikuski sitten, poloinen, siellä Hankasalmella ilman kyytiä on. Että varmasti näihin haluaisin sitten jatkossa valiokuntatyössä panostaa paljonkin, koska tässä on aika suuria kysymyksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-10-04T14:59:57,2016-10-04T15:00:59,Tarkistettu,1.1 2016_94_47,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Wallinheimolle vastaan heti: kyllä se asiakas sen kyydin maksaa tulevaisuudessakin. Suomalainen taksijärjestelmä on muutoksen edessä, ja tässä liikennekaaressa ehdotetaan olennaisia muutoksia taksijärjestelmään: lupakiintiöstä tullaan luopumaan ja nykymuotoista asemapaikka- ja enimmäishintasääntelyä muutetaan. Tämähän on se oleellinen osa, missä suomalaisessa taksijärjestelmässä nyt tapahtuu muutoksia, mutta kyllä suomalainen taksi tämän kestää, tullaan pärjäämään edelleen tässäkin. Tässä nyt tärkeänä kysymyksenä on tasapuolisten toimintaedellytysten turvaaminen nykyisille sekä uusille alan toimijoille kuljetusmuodosta riippumatta. Hyvää tässä on tämä hintasääntelystä luopuminen, koska tämähän mahdollistaa muun muassa täällä pääkaupunkiseudulla kiireisellä ajalla hintojen nostamisen. Kuljettajan ansiotaso nousee merkittävällä tavalla, (Välihuutoja) ja tässäkin tapauksessa tämän talon käyttäjät ja asiakkaat tämän homman maksavat. Niin se on ollut tähänkin asti, ja niin se tulee olemaan tästä edessäkinpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-10-04T15:01:00,2016-10-04T15:02:04,Tarkistettu,1.1 2016_94_48,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä minusta nyt kuitenkin on vähän hämmentävää kuunnella näitä perussuomalaisten selittelyjä täällä, koska kuitenkin puheenjohtaja Soini sanoi vielä kesällä, että tämä on täysin yksiselitteistä, ettei taksiliikennettä vapauteta, ja nyt ollaan sitten siirrytty, jälleen kerran, tähän kaksiselitteisyyteen. Toisaalta tämä sinänsä ei minua yllätä, koska olen tottunut tässä salissa siihen, että perussuomalaiset puolustavat bensaveron nostoa ja pistävät autotallitkin energiatodistuksen piiriin. Ymmärrän, että tämä on nyt tätä nykyistä, mutta minä toivoisin, että kun annetaan joku viesti yksiselitteisyydestä, niin sitten ei mentäisi tähän tai ainakin selitettäisiin, miksi jälleen kerran näin on tapahtunut. Kyllä minä toivon toisaalta, puhemies, että vielä taksikuskit edustaja Kankaanniemenkin kyytiin ottavat, mutta he saattavat kyllä kovasti ihmetellä näitä ristiriitaisia puheita. Toivon, että tähän lakiesitykseen liittyvät huolet, mitä täällä on esitetty, otetaan nyt kaiken kaikkiaan tosissaan. (Puhemies koputtaa) Puhemies! Täällä sanottiin erään taksikuskin todenneen, että sitä saa mitä tilaa, ja aika moni kysyy tänä päivänä, että mistä sen tilauksen voisi perua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-04T15:02:07,2016-10-04T15:03:18,Tarkistettu,1.1 2016_94_49,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Puhemies! Edelleen perussuomalaisten vaatimuksesta säilyy luvanvaraisuus. Lisäksi tämän lakiehdotuksen myötä mahdollistuvat uudistukset taksikentällä, mitä nimenomaan taksiyrittäjät itse ovat toivoneet. Mutta minua ihmetyttää niin tässä keskustelussa kuin lainsäädäntöesityksessä muutenkin, että tässä digitalisaatiohuuman keskelläkään ei ole puhuttu liikenneturvallisuudesta mitään. Eletään mitä aikakautta tahansa, niin kaiken keskuksena tulee olla liikenneturvallisuus. Viime kaudella uudistettiin lainsäädäntöä siten, että yli 70-vuotias voi toimia ammattimaisessa liikenteessä. Onko ministerillä tietoa, missä määrin tätä mahdollisuutta käytetään ja onko sillä ollut liikenneturvallisuuteen kielteisiä vaikutuksia? Erityisesti pelätään, mitä tapahtuu raskaassa liikenteessä ja linja-autoliikenteessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-10-04T15:03:20,2016-10-04T15:04:25,Tarkistettu,1.1 2016_94_50,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minister Berner! Vaikka en tätä esitystä kaiken kaikkiaan kannata, niin pidän kyllä liikennekaarta itse asiassa välttämättömänä esityksenä. (Naurua) Se on juuri niin, me tarvitsemme kokonaisen ajatuksen muutoksen siihen, miten me liikennettä järjestämme. Kysehän on nyt niistä pelisäännöistä. Erityisen hyvää tässä esityksessä on digitalisaatio, avoimet rajapinnat ja yhtenäiset matkaketjut. Digitalisaatio ei ole, edustaja Kivelä, mikään huuma, vaan se on tosiasia, niin kuin on myös jakamistalous. Sen takia pidin hyvänä linjausta siitä, että välityspalveluiden on jatkossa ilmoitettava laskutetut kyytinsä, jos oikein ministeriä ymmärsin. Tämä on nimenomaan se tärkein, koska jakamistalous ei ole kenenkään mielipide vaan se on fakta, joka on täällä, ja nyt luodaan niitä pelisääntöjä, jotta ne markkinat ja se maailma syntyvät terveelle pohjalle. Tätä pidän tervetulleena. Itse en suurena digitaalisten palveluiden ja sovellusten ystävänä ole voinut Uberia käyttää, koska vasemmistolaisena en hyväksy verojen maksamatta jättämistä. Mutta se päällimmäinen huoli, joka tässä keskustelussa on tullut ilmi, on haja-asutusseutujen taksiliikenteen turvaaminen. Täällä sanottiin, että mitenkäs sitten kun Kihniössä (Puhemies koputtaa) torstai-iltana kello 22 ei saa kyytiä. Jos se on Kihniön ainoa taksipyyntö koko torstai-iltana, miten sinne syntyisi kilpailua, joka alentaisi hintoja ja toisi työtä taksikuskeille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-10-04T15:04:26,2016-10-04T15:05:46,Tarkistettu,1.1 2016_94_51,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Äsken sovitusti nyt tämä menee tästä poikki, ja myönnän puheenvuoron seuraavana edustaja Ala-Nissilälle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_52,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on todella suuri uudistus, historiallinen uudistus, ja keskustelusta huomaa, että tämän uudistuksen sisältö ei ihan avaudu taksin takapenkillä Demokraatti-lehteä luettaessa. (Naurua) Tässä on kuitenkin kysymys digitalisaation huimien mahdollisuuksien hyödyntämisestä, tässä on kysymys eri liikennevälineiden integraation hyödyntämisestä, tässä on kysymys tuhansista uusista työpaikoista, ja ennen kaikkea, puhemies, tässä on kysymys myöskin siitä, että turvataan suomalaisen liikenteen kehittämisinvestointien rahoitus pitkällä aikavälillä. Meillä ei ole rahaa enää kehittämiseen olemassa, ellemme löydä jotain uusia välineitä. Tämä liikenneverkkoyhtiö kokonaisuudessaan on sekin suuri, ennakkoluuloton uudistus, joka todella tarjoaa mahdollisuuksia siihen, että pystymme rahoituksen hoitamaan. Ettei enää tarvitse verrata lapsilisiä ja kannattavia liikenneinvestointeja keskenään, vaan ne voidaan todella hoitaa oman yhtiön kautta ja silti turvata sille demokraattinen ulottuvuus. Eli kannatan uudistusta, ja tulkaa nyt sen eilispäivän Demokraatti-lehden päivityksistä vähän tähän tulevaisuusnäkökulmaan mukaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-10-04T15:05:50,2016-10-04T15:07:03,Tarkistettu,1.1 2016_94_53,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä taksiliikenneasiassa on sanottu, että tässä on nyt mahdollisuus muun muassa siihen, että saadaan hintoja alas. Kuitenkin tässä varmistetaan se, että Liikenteen turvallisuusvirasto voi puuttua asioihin, mikäli hinnat nousevatkin ylös. Kummasta tässä on kysymys? Siitä, että hinnat ovat menossa alas, vai siitä, että hinnat ovat menossa ylös? Sen lisäksi haluaisin, arvoisa ministeri, kiinnittää teidän huomiotanne siihen, että vaikka täällä edustaja Vartia sanoi, että meillä on älypuhelimet taskussa ja niillä voidaan tilata sitten ja niillä saadaan se taksi, niin ainakaan minun isoäitini ei saa sillä sitä taksia tilattua. Ensinnäkin näkö on niin huono, että hän ei näe. Toisekseen hän ei osaa käyttää älypuhelinta. Kolmanneksi hän ei edes omista älypuhelinta. Mutta tässähän on tietenkin meille kaikille pikku vinkki: kaikille rakkaille vanhuksillemme älypuhelimet joululahjaksi. Pari vuotta on aikaa opettaa heidät käyttämään ja kilpailuttamaan sitten takseja. Missä on inhimillisyys tässä asiassa? Ymmärrän, että helsinkiläiset tämän osaavat, jopa vaasalaiset, mutta vanhukset eivät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-04T15:07:06,2016-10-04T15:08:11,Tarkistettu,1.1 2016_94_54,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä yksi tärkeä tekijä on tietysti nämä Kela-kyydit, ja nythän taksit ovat tulleet vastaan jo niin, että yhdistellään näitä kyytejä. Tämä digitalisaatio tulee avaamaan sen, että voidaan kuljettaa yhdessä enemmän asiakkaita. Sanoisin, että tämä on eräänlainen liikenteen kiky-sopimus, siinä mielessä että tämä tulisi Kelalle halvemmaksi. Toinen asia on tietysti koulukyydit myös. Tällä digitalisaatiolla ja tällä palvelujärjestelmällä voidaan kyytejä yhdistää todellakin. Toinen asia on tietysti sitten se, että tämä asemapaikkahan — kysyinkin ministeriltä — on siis pääasiallinen asemapaikka mutta toki se taksi voi käydä muuallakin tekemässä kyytejä. Mutta miten voidaan siellä Juupajoella sitten — täällä käytettiin Kihniö-nimitystäkin — varmistaa se, että ihmiset voivat luottaa, että taksi on siellä paikalla? Ja todellakin Liikenteen turvallisuusviraston on katsottava, missä vaiheessa ne hinnat sitten ovat, ettei meillä käy niin kuin Ruotsissa, että se on villi järjestelmä. Tämä on minusta tärkeä asia myös seurata, jotta asiakkaat voivat olla tyytyväisiä. (Puhemies koputtaa) Ja vielä sanon yhden asian: Takseilla on suuret vakuutukset. He maksavat paljon, melkein kymppitonnin vakuutuksia vuodessa. Uber-taksit eivät maksa. (Puhemies: Nyt olisi aika lopussa!) (Eero Heinäluoma: Edustaja Alatalolta on jäänyt Demokraatti-lehti sinne taksin takapenkille!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-10-04T15:08:15,2016-10-04T15:09:31,Tarkistettu,1.1 2016_94_55,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Vielä myönnän puheenvuorot edustajille Henriksson ja Häkkänen, ja sen jälkeen ministerille puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_56,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin myöhässä tähän istuntoon, koska tänään liikenneyhteydet eivät toimineet. Lennot Pietarsaaresta ja Kokkolasta olivat peruttuja, ja sittemmin myös VR:n juna Seinäjoelta Helsinkiin oli tunnin myöhässä, joten me tarvitsemme kyllä uutta liikennekaarta ja me tarvitsemme systeemin, joka voi myös palvella meitä kansalaisia silloin, kun tämmöinen tilanne esimerkiksi tulee eteen. Mutta, arvoisa puhemies, olisin mielelläni kuullut ministerin avaavan hiukan, mitä tämä digitalisaatio tulee käytännössä tarkoittamaan. Ollaanko jo löydetty joku konkreettinen sähköinen ratkaisu, vai onko se asia aivan auki? Nyt ainakin tähän pakettiin sisältyy taksikiintiöistä ja hintasääntelystä luopumista, ja sehän nyt ei ole digitaalista toimintaa, se on aika analogista toimintaa. Olisi hyvä, jos voisitte vielä avata tämän digitalisaation. (Puhemies koputtaa) — Och samma på svenska. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-10-04T15:09:37,2016-10-04T15:10:45,Tarkistettu,1.1 2016_94_57,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä myös muistaa vähän isompi kuva, mihin tämä koko liikennekaari liittyy. Tänään IMF viimeksi muistutti siitä, että Suomen taloudellisen menestyksen ihan kohtalonkysymyksiä on tuottavuuden lisääminen yksityisellä ja julkisella sektorilla. Erityisesti taloustutkimuslaitokset ovat Suomea hoputtaneet monta vuotta jo siitä, että niillä isoilla menoeräalueilla, sote-puolella, asumisessa, vähittäiskaupassa ja myös täällä liikennesektorilla, pitää saada tuottavuutta ja kilpailua lisää. Tämä liikennekaari on tästä hyvä esimerkki, että kun kotitaloudet käyttävät noin 17 prosenttia liikkumiseen, yritykset noin 13 prosenttia ja vielä julkisesti tuettuja kyytejä on yli miljardilla, niin tämä liikennekaari on aivan välttämätön. Tässä on ensisijaisesti hyvää se, että nyt digitalisaation, uuden teknologian hyödyntämisen rajapinnat avataan tähän täysimääräisesti. Tämä pitäisi tehdä monella muullakin toimialalla Suomessa. Mutta ennen kaikkea tässä saadaan säästöjä aikaan, työllisyysvaikutuksia, ja mikä isoin, tässä saadaan käyttäjälähtöistä palvelua (Puhemies koputtaa) asiakkaille, ei pelkästään ylhäältä alaspäin katsottuna vaan käyttäjälähtöistä palvelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-10-04T15:10:46,2016-10-04T15:11:57,Tarkistettu,1.1 2016_94_58,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Jo sanotusta poiketen vielä puheenvuoro ryhmänjohtaja Lindtmanille, ja sitten ministeri vastaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_59,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Innostuin tästä edustaja Alatalon kommentista, josta kyllä tuli mieleen, että hän oli nyt jättänyt sen Demokraatin sinne taksin penkille. Tämä vakuutusasia on yksi, mutta on toinen asia, mikä tässä keskustelussa ei ole tullut esiin. Kuten totesin aikaisemmin, niin tämän liikennekaaren tavoitteet ovat hyviä, rajapintojen avaaminen on hyvä, se, että matkaketjuja voidaan yhdistää, on hyvä. Tästä taksiliikenteestä se tietysti olisi puuttunutkin vielä, että tämä kymppitonnin raja tänne olisi jäänyt. Mutta yksi asia on jäänyt käsittelemättä: Tämä taksiautoilijoiden auton hankinnan verovähennys 5 000 euroa. Ministeri, mitä sille käy? Saavatko sen jatkossakin kaikki taksiautoilijat, ja saako sen niin monta taksia kuin he haluavat vain perustaa? Mitä tälle verovähennykselle käy, se on 5 000 euroa per taksi? Saavatko sen jatkossa kaikki, vai tuleeko siihen jokin rajoitus, vai poistetaanko se kokonaan? Tämä on erittäin tärkeä kysymys, mikä tuolla tulee vastaan. (Jari Myllykoski: Se on mopoautoon aika hyvä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-10-04T15:12:01,2016-10-04T15:12:59,Tarkistettu,1.1 2016_94_60,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Nyt ministerille puhujapöntöstä 4 minuuttia, ja sen jälkeen vielä ryhmittäin ehkä yksi, maksimissaan kaksi vastauspuheenvuoroa, ja sitten siirrytään normaaliin puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_61,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Skärgårdstrafiken kommer att tas upp i nästa fas av beredandet av trafikbalken, och där kommer vi också att sträva till att säkra att erbjudandet kommer att kunna stärkas. Priset kommer att måsta ges på förhand i alla tjänster.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,sv,Anne Berner,1313,2016-10-04T15:13:10,2016-10-04T15:13:36,Hyväksytty,1.1 2016_94_62,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntaliitto on ollut hyvin huolissaan tästä, että hallituksen esityksessä tekstissä on mainittu, että markkinaehtoinen liikenne on ensisijaista ja julkinen täydentävää. Tästä on kokemusta muun muassa ely-keskuksilla kilpailuttamisesta, jossa malli on näyttänyt kestämättömyytensä kalliina kilpailutuksina ja lyhyinä sopimuskausina. Toinen huomioni liittyy tähän, että keskustelussa mainittiin sanat harmaan talouden torjunta. Poliisihallitus on nimenomaan huomioinut, ettei harmaan talouden torjunnasta ole arvioita tässä esityksessä lainkaan. Onko tähän mahdollisesti tulossa korjausta? Ja miten oli edustaja Lindtmanin esittämän kysymyksen osalta 5 000:n vähennyksestä taksiautojen hankintaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2016-10-04T15:18:00,,Tarkistettu,1.1 2016_94_63,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi liikennekaaren parhaita piirteitä on mahdollisuus tehostaa julkisen sektorin eli valtion, kuntien ja myöskin Kelan liikennerahan käyttöä. Jatkossa liikenteen palveluja voitaisiin yhdistellä ja käyttää monipuolisemmin ja tehokkaammin, ja se jos mikä olisi sitten omiaan merkittävään julkisten panosten säästämiseen. Minä kysyisin ministeriltä: onko tähän mennessä jo pystytty yksilöimään, minkälaisia tehostamisen tai ihan euromääräisiä säästämisen mahdollisuuksia esimerkiksi kuntatasolla tai sitten ihan kansalaista kohden tässä olisi mahdollista saavuttaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-10-04T15:18:56,2016-10-04T15:19:39,Tarkistettu,1.1 2016_94_64,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liikennekaari sisältää semmoisia asioita, mitkä huolettavat ennen kaikkea lainkuuliaisuuden näkökulmasta. Lain ja kabotaasiliikenteen valvonta liikennekaaressa on suunnattu Trafin hoidettavaksi. Tämä herättää semmoisia kysymyksiä, että riittävätkö ensinnäkin Trafin voimavarat ja toiseksi onko sillä edes riittävät edellytykset valvoa kuljetuksien laillisuutta ja ottaa myös huomioon siinä tehtävässä liikenneturvallisuusasioita. Esitänkin kysymyksen: eikö tämän lain ja kabotaasiliikenteen ja liikenneturvallisuuden valvonnan pitäisi kuulua viranomaisille, poliisille ja Tullille, ja eikö pitäisi varata siihen riittävät resurssit ja huolehtia siitä, ettei harmaata taloutta synny liikenteen mukana ja ettei se lisäänny Suomessa ja että ammattitaitoiset viranomaiset vahtivat ja katsovat meidän kuljetuksien laillisuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-10-04T15:19:41,2016-10-04T15:20:48,Tarkistettu,1.1 2016_94_65,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liikennekaari on erittäin iso askel tulevaisuuteen, ja uskon, että kaikki ovat siihen sinänsä tyytyväisiä. Tämä joukkoliikenteen tuleva iso kehitys, koko liikennesektorin kehitys on mahdollista, ja on hienoa, että siinä on taksi mukana. Sehän oli jossain vaiheessa myös jäämässä pois, ja silloin se olisi ollut kohtalaisen iso katastrofi. Tässä taksiliikenteessä on tosiaan olennaista se, että se lupa pysyy. Lupavaatimus tulee pysymään jatkossakin, ja se on se avainkysymys. Tässä, niin kuin aloitin ensimmäisessä puheenvuorossani, on monia yksityiskohtia, joita pitää vielä tarkentaa, ja yksi niistä on esimerkiksi tuo pääsääntöinen asemapaikka ja mitä se on. Vielä perään ihan täsmennys: Uber on laiton nyt, ja jos se muuttaa totaalisesti toimintamalliaan, niin silloin se pääsee mukaan tähän toimintaan. Mutta se joutuu muuttamaan toimintaansa ihan (Puhemies koputtaa) täysin ja hankkimaan ne luvat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-10-04T15:20:50,2016-10-04T15:21:56,Tarkistettu,1.1 2016_94_66,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä jotkut edustajat, ainakin edustaja Kasvi ja nyt edustaja Jalonen, kiinnittivätkin huomiota näiden kyydinjakopalveluiden toimintaan. Tunnetuimpia niistähän ovat Lyft ja Uber, joista ainakin toinen toimii laittomasti tällä hetkellä Suomessa. Nyt kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että tämän sääntelyn myötä nämäkin toimijat voivat toimia Suomen markkinoilla, mutta samoin edellytyksin ja ehdoin kuin muutkin taksi- ja kyytipalvelutarjoajat. Edelleen kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että regulaatio, jota nyt teemme näitä kyydinjakopalveluita varten, on varsin liberaali verrattuna siihen, mitä maailmalta tällä hetkellä löytyy. Ihan esimerkkinä Kaliforniassa kyydinjakopalveluiden sääntely on huomattavasti tiukempaa kuin mitä me nyt olemme säätämässä. Hyvää näissä uusissa keksinnöissä on tapa laskuttaa ja valvoa kyytireittiä. Haluaisinkin kysyä ministeriltä: onko myös verottajan kanssa saatu jo sovittua rajapinnoista (Puhemies koputtaa) näiden yhtiöiden kanssa, että varmasti sitten valtiokin osansa näistä kyydeistä (Puhemies koputtaa) saa oikeudenmukaisella tavalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2016-10-04T15:21:58,2016-10-04T15:23:11,Tarkistettu,1.1 2016_94_67,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liikennekaari on iso ja tärkeä hanke, mutta tässä keskustelussa on noussut esiin paljon tarpeita, jotka tulee valiokunnassa huomioida, varsinkin se, että jatkossa seurataan lain vaikutuksia ja ollaan valmiita muutoksiin. Minä kiitän ministeriä, että nostitte esiin tämän esteettömyyskysymyksen ja piditte sitä tärkeänä. Toivonkin, että valiokunta paneutuu asiaan syvällisesti. Tällä hetkelläkään eivät läheskään kaikki joukkoliikennevälineet ole esteettömiä, ja nyt, kun yhdistetään erilaisia uusia vaihtoehtoja erilaisiksi matkapoluiksi, on entistä tärkeämpää kiinnittää tähän huomiota, että varmasti kaikki pääsevät työhön, harrastuksiin, matkustelemaan, voivat olla osallisia tässä yhteiskunnassa. Sitä myös YK:n vammaisten oikeuksien sopimus meiltä edellyttää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-10-04T15:23:14,2016-10-04T15:24:10,Tarkistettu,1.1 2016_94_68,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikennekaari tulee tarpeeseen, ja hyvänä esimerkkinä voidaan pitää linja-autoliikennettä, joka menneinä vuosina koki kovia, kun tuettu liikenne loppui, mutta linja-autoliikenne otti uuden suunnan ja on kehittynyt merkittävästi siinä roolissaan. Täällä keskustelussa on paljon puhuttu näistä takseista ja siellä mahdollisesti tulevista ongelmista. Yksi tietysti on tämä turvallisuus. Ja kun nyt on ehkä enempi vitsin puolella puhuttu näitten mopoautojen käytöstä taksiliikenteessä, niin kysyisinkin ministeriltä siitä, onko mahdollista, että näihin turvallisuusmääräyksiin kiinnitetään myöskin huomiota. On tietysti selvää, että vammaiskuljetuksissa ja koulukyydityksissä olevat säädökset jo edellyttävät takseilta tietyntyyppistä varustelua, mutta kuinka sitten näiden muiden käytettävien ajoneuvojen osalta on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-10-04T15:24:13,2016-10-04T15:25:08,Tarkistettu,1.1 2016_94_69,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen Muistiliiton puheenjohtaja ja tästä roolistani käsin erittäin huolissani näiden ammattipätevyyksien heikentämisestä ja poistamisesta. Merkittävä osa esimerkiksi taksiasiakkaista on toimintakyvyltään rajoittuneita, ja he tarvitsevat erityispalveluja ja apua. Esimerkiksi muistisairautta sairastava tai moni muukaan haavoittuvassa asemassa oleva kansalainen ei pysty kilpailuttamaan ja arvioimaan palvelujen tuottajaa ja toiminnan laatua tai antamaan yrittäjälle palautetta, jos joku asia meni pieleen kuljetuksen aikana. Ja jälkikäteen tapahtuva valvonta ei auta, vaan jokaisella kuljettajalla pitäisi olla osaamista ja ammattitaitoa, jotta tämä turvallinen matkustaminen toteutuisi. Kyllä minulla on tosi huoli tästä asiasta ja kysynkin ministeriltä: miten lakiesityksessä on huomioitu nämä erityisryhmien turvallisuusnäkökulmat, koska näiden henkilöiden kuljettamisessa on oltava erityistieto, erityistaito, erityisosaaminen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-04T15:25:11,2016-10-04T15:26:15,Tarkistettu,1.1 2016_94_70,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Semin kanssa varmaan jaamme yhteisen toiveen siitä, että liikkuva poliisi takaisin. Kiitän ministeriä siitä, että liikennekaareen tuli mukaan meille perussuomalaisille olennaisimmat kynnyskysymykset muun muassa taksien luvanvaraisuuden säilyttämisestä ja siitä, että yritysten tulee olla rekisteröityinä Suomeen. Myöskin otitte vakavasti huolemme siitä, ettei meillä toistettaisi Ruotsin virheitä. Kysyisin vielä ministeriltä: varmistetaanhan se, ettei pienyrittäjyys kuole isompien jalkoihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-10-04T15:26:18,2016-10-04T15:27:01,Tarkistettu,1.1 2016_94_71,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Myönnän vielä puheenvuorot edustajille Eestilä ja Myllykoski, sen jälkeen ministerille, ja sen jälkeen siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_72,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen taksi on tunnettu luotettavuudesta ja turvallisuudesta, ja yksi turvallisuuselementti tietenkin on se, että hinta on vakioitu ja ennalta määrätty. Kysynkin ministeriltä siitä, mitä tälle turvallisuusseikalle tapahtuu, kun jatkossa asetuksella määrätään vain enimmäistaksa — tietenkin nytkin, näinhän mittarit yleensä on säädetty. Mitä tälle kysymykselle tapahtuu tulevaisuudessa, kun asiakkaat saattavat olla monenlaisessa tilanteessa ja joutuvat sitten neuvottelemaan siitä, millä taksalla viedään? Onko ollut puhetta, että on joku Taksiliiton tai muun suositustaksa, että voi suoraan kysyä, että ajatteko suositustaksalla, ja jos kuski sanoo, että ajan, niin ei tarvitse sen jälkeen enää neuvotella?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-10-04T15:27:10,2016-10-04T15:27:58,Tarkistettu,1.1 2016_94_73,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! En lähde vastaväittämään ministerin kanssa, mutta ei tämä valinnanvapautta ja asiakaskontakteja välttämättä luo. Nythän me olemme nähneet kehityksen, missä Kelan kautta ihmiset eivät enää saa tutun kuljettajan palveluita vaan ne ohjautuvat jostakin kolmannelta osapuolelta. Tässä edustaja Hautala toi erittäin tärkeän asian esille, ja se on tämä turvallisuus. Tämä on yksi julkisen palveluliikenteen muoto, jolla on tiettyjä turvallisuusedellytyksiä, ja vakuutusten pitää olla kunnossa. On tosi tärkeätä nähdä myös se, mitä edustaja Eestilä tuossa puheenvuorossaan toi esille: sadepäivänä Helsingissä käydään tolpilla huutokauppa, että kuka maksaa satasen, että pääsee kyytiin. Eli tuleeko tähän joitakin sellaisia säädöksiä, että kohtuuttomia lähtöhintoja ei voida tolpalla pyytää? Ja kun tätä keskustelua on nyt tässä käyty, niin oman vaalipiirini perussuomalaiselle valiokunnan puheenjohtajalle minun täytyy kyllä sanoa, että perussuomalaiset tässä kohtaa nyt teki minulle kyllä sen, että oli enemmän kuin kolme pyörää, nyt ajettiin kyllä kaksilla rattailla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-10-04T15:27:59,2016-10-04T15:29:11,Tarkistettu,1.1 2016_94_74,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Ministeri Berner, 3 minuuttia puhujapöntöstä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_75,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntaliiton kanssa on käyty läpi liikennekaari, ja PSA-suoja säilyy EU-asetuksen mukaisena tässä esityksessä. Se tarkoittaa myöskin sitä, että yksinoikeuden voi kunta edelleenkin myöntää niin halutessaan. Harmaan talouden torjunnasta on tehty arvio liikennekaaren osalta. Se, millaisia säästöjä liikennekaari voisi tuottaa: Varovaiset laskelmamme ovat arvioineet 70 miljoonaa euroa vuodessa. Kela on arvioinut säästöjä korkeammiksi, mutta en halua tässä käyttää Kelan puolesta puheenvuoroa. Vakuutukset, turvallisuus ja erityispalvelut ovat edelleen erittäin keskeisiä liikennekaaren osia, ja pätevyysvaatimuksia on kaiken kaikkiaan kuitenkin kiristetty tämän osalta. Nythän liikennekaari edellyttää kuljettajalta ajolupaa, mutta se edellyttää myöskin liikennelupaa yrittäjältä. Se, mitä liikennekaaressa tavoitellaan, on se, että yrittäjällä olisi yrityksen mukainen vastuu asiakaspalvelusta ja myöskin henkilökunnastaan ja siitä, että kuljettajat vastaavat palvelusta ja pystyvät asianmukaiseen vuorovaikutukseen ja erityisryhmiä huomioivaan palveluun. Verotuksen osalta taksiliikenne on ollut tiukasti rajattua henkilöautoihin, jolloin verotuskysymystä on tyypillisesti tarkasteltu kalustokohtaisesti. Jatkossa on paljon enemmän väljyyttä siinä, millaisella kalustolla ajetaan, ja se tarkoittaa myöskin sitä, että tässäkin asiakkaalla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaiseen kyytiin hän on valmis astumaan. Verotuskysymystä tullaan todennäköisesti entistä enemmän tulevaisuudessa käsittelemään päästövähennyksiin liittyvien tavoitteiden osalta kuin kalustokohtaisesti. Tässä yhteydessä taksien autoverohuojennukseen ei tule eikä ole tulossa muutoksia. Tässä edustaja Myllykoski on aivan oikeassa, asiakaspalvelussa on paljon enemmän väljyyttä silloin, kun niin sanotusti omalla rahalla sitä kyytiä tehdään ja palvelua käytetään, kuin silloin, kun se on yhteiskunnan järjestämää, ja silloin on paljon suurempia vaikeuksia vaikuttaa siihen, kuka kuljettaja välttämättä siinä on mukana. Täällä on myöskin ollut keskustelua liittyen hinnoitteluun. Haluaisin todeta Ruotsin hinnoittelusta sen, että Ruotsin taksiliikenne on vapautettu 1996, ja paljon muutoksia on sen jälkeen tapahtunut myöskin Ruotsissa. Mobiiliosaaminen ja tiedonvälitys ovat parantuneet, ja myöskin liikennekaaressa on huomioitu ne opit, joita Ruotsissa on aikanaan saatu. Me olemme käyneet keskustelua Ruotsin viranomaisten, oikeusministeriön ja kuluttajansuojaviranomaisten kanssa, kun liikennekaarta on valmisteltu. Meillä on 20 vuotta myöhemmin se etu, että me voimme hyödyntää aivan erilaisia digitaalisia palveluita ja voimme myöskin huolehtia siitä, että hinta on kuluttajalla aina ennakkoon tiedossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-10-04T15:29:15,2016-10-04T15:32:39,Tarkistettu,1.1 2016_94_76,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,Siirrytään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_77,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme saaneet hallituksen 250-sivuisen liikennekaariesityksen saliin lähetekeskusteluun, ja keskustelu on ollut debatissa aika rapsakkaa. Liikennekaaren perusidea digitalisaation ja avoimien rajapintojen hyödyntämisestä sisältää suuria mahdollisuuksia Suomelle. Parhaimmillaan se mahdollistaa liikennepalveluiden fiksumman ja tehokkaamman hyödyntämisen. Tämä kaikki laadukkaasti toimiessaan hyödyttää ihmisiä joustavampien ja parempien liikennepalvelukokonaisuuksien muodossa. Tietorajapintojen avaaminen uusien liikennepalveluiden ja matkaketjujen luomiseksi on pääpiirteissään tavoitteiltaan kannatettavaa ja digitalisaatiokehitystä tukevaa. Mutta mitä tulee yksityiskohtiin, niin kuin jo debatissakin selvisi, hallituksen tuore esitys liikennekaareksi herättää erityisesti taksialalla suuria kysymysmerkkejä. Alkuperäinen liikennekaariesitys sisälsi alalle monia vakavia sudenkuoppia, jotka on nyt onnistuttu välttämään, vaikka taksitoimintaa vapautetaankin tämän hallituksen aikana ennenkuulumattomalla tavalla. Kevään ja kesän aikana saimme lukea useista eri medioista perussuomalaisten puheenjohtajan puheista, miten perussuomalaiset eivät hyväksy taksiliikenteen vapauttamista milloinkaan. Ministeri Soini lähetti terveisiä ministeri Bernerille muun muassa Suomen Uutisissa 18.4.: ""Perussuomalaiset ovat yksiselitteisesti taksilupien vapauttamista vastaan."" Samankaltaisia ulostuloja tuli hallituksen sisältä ainakin perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhon ja liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jalosen toimesta. Mutta miten kävikään? Taksiliikenne vapautuu, ja joku nykyinen ministeri saattaisi tässä kohdin todeta: miten te kehtaatte ja kyllähän te kehtaatte. Taksialalla toimijoiden näkökulmasta onneksi tässä lopullisessa esityksessä ei sentään ole aikaisemmin kaavailtua 10 000 euron villiä korttia, joka olisi mahdollistanut henkilö- ja tavaraliikennettä harjoitettavan ilman lupaa kyseisen summan edestä. Arvoisa puhemies! Esitykseen liittyy edelleen kuitenkin myös ongelmia ja haasteita. Taksisääntelyn vapauttaminen haastaa nykyiset toimijat. Siksi esitykseen sisältyvä siirtymäaika on täysin välttämätön, ja siitä kiitos. Kun on keskustellut alalla toimijoiden kanssa, heidän todellinen pelkonsa on se, että uudistuksen myötä taksitoiminta tulee tulevaisuudessa keskittymään voimakkaasti muutamille suurille yrityksille, jotka voivat muun muassa hinnoittelulla ostaa pienemmät toimijat ulos markkinoilta. Alueellisten taksimonopolien syntyminen kääntäisi liikennekaaren perusajatuksen nurinpäin ja nostaisi hintoja merkittävästi. Siksi niiden syntyminen pitää pystyä estämään. Maaseudulla kiireisimpien aikojen ulkopuolella takseja päivystää tulevaisuudessa todennäköisesti huomattavasti nykyistä vähemmän ja taksin saaminen voi olla hankalaa. Muutenkin taksit hakeutuvat enemmän kuntakeskuksiin, joissa on enemmän asiakkaita. Täytyy muistaa, että myös palveluita on keskitetty voimakkaasti. Esimerkiksi synnytykset karkaavat yhä kauemmas ja kauemmas. Maaseudulta keskellä yötä synnyttämään pääseminen saattaa jatkossa olla erittäin hankalaa, jos paikallista taksia ei ole saatavilla tai se yksi taksi on jo matkalla johonkin muualle. Tulevaisuuden taksipalveluita ajatellen koen, että meillä edustajilla on nyt suuri haaste määritellä liikennekaariesityksessä mainittu taksipalveluiden ylihinnoittelu. Enimmäishinnasta poikkeaminen vaatisi erillistä sopimista, jonka todistaminen on palveluntarjoajan vastuulla. Jos joku niin tämä on yksi kohta taksialan kohdalla, joka pitää erityisellä huolella liikenne- ja viestintävaliokunnan pöydän ympärillä selvittää. Lailla Trafin on pystyttävä aidosti ja tehokkaasti puuttumaan kipurajan ylittäviin hintoihin. Tästä oli myös maininta oikeusministeriön lausunnossa. Itse en halua Suomeen samankaltaista tilannetta kuin esimerkiksi Ruotsissa on: ellet tarkista hintapolitiikkaa etukäteen ja nappaat ensimmäisen taksin, voit huonoimmassa tapauksessa sanoa hyvästit koko lomabudjetille. Ajattelen niin, että hallituksen malli taksitoiminnasta voi loppujen lopuksi toimia käytännössä hyvin vain, mikäli alalle kyetään luomaan aito kilpailutilanne. Sinänsä on melkoisen yllättävää, että kokemukset hinnoittelun vapauttamisesta muissa Euroopan maissa kertovat taksihintojen rajusta kallistumisesta eikä päinvastoin. Nähtäväksi jää myös se, miten uudistus lopulta onnistuu Suomessa luomaan uusia tuloja yrittäjille, kun muun muassa taksien kustannusrakenne säilyy melko ennallaan. Arvoisa puhemies! Liikennekaaren lausuntokierroksella tuli myös huomioita kokonaisvaikutusarvioiden puutteellisuudesta. Markkinoissa ei ole huomioitu Suomen erilaisia oloja liittyen kaupunkiseutujen ja hiljaisempien maaseutualueiden palveluiden hinta- ja saatavuustekijöihin. Normien ja sääntelyn purku on istuvan hallituksen yksi kärkihanke, (Puhemies koputtaa) ja mekin tavoittelemme monessa asiassa tätä normien ja sääntelyn purkua, mutta sitäkään ei pidä tehdä ihmisten tai ympäristön kustannuksella. Tavaraliikennelupavaatimuksen poistaminen pakettiautokuljetuksilta tulee lisäämään harmaata taloutta, mikäli myös pakettiautokuljetusten tarjoajilta ei vaadita hyvämaineisuutta, vakavaraisuutta ja tosiasiallista toimipaikkaa Suomessa. Pienempää kalustoa suosiva säätely lisäisi liikenteessä olevien ajoneuvojen määrää sekä myös päästöjä. Tämän totesivat lausunnoissaan sekä AKT että SKAL. Arvoisa puhemies! Aivan tähän loppuun ja mitä tulee jatkotoimenpiteisiin: Hallituksen on kokonaisuutena pohdittava myös konkreettisia keinoja harmaan talouden torjuntaan liikennesektorilla, jotta sen tavoitteet aidosta kilpailusta ja liikenteen päästövähennyksistä olisivat edes mahdollista toteuttaa. Muun muassa edellä mainitsemani haasteet ja puutteet tulee valiokuntatyössä laajasti vielä selvittää. Valta on tässä talossa. Jos ymmärrys käsittelyn aikana kasvaa, sitä toivottavasti myös käytetään. Olin hämilläni debatissa mutta ilokseni huomasin, että useampi hallituspuolueen edustaja kaipasi tähän lakiin täsmennyksiä jo tässä lähetekeskusteluvaiheessa, joten niitä muutoksia varmasti on myös helppo valiokuntakäsittelyssä saada lävitse.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-10-04T15:32:41,2016-10-04T15:39:19,Tarkistettu,1.1 2016_94_78,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Berner on varmaan ollut monesti taksin kyydissä, mutta nyt taksit ovat ministeri Bernerin kyydissä, vieläpä kylmässä sellaisessa. Kovin paljon ei hallituksen esityksen valmistelussa ole kuultu varoittelevia puheita, vaikka ne olisivat olleet kuinka perusteltuja. Miksi lähteä näin radikaalilla tavalla muuttamaan toimivaa järjestelmää? Ruotsissa on maksettu kalliit oppirahat, niin kuin on moneen kertaan todettu, kun siellä onnistuttiin yhdistämään sääntelyn purkamisessa kaikki huonot puolet: kaluston heikkeneminen, harmaan talouden lisääntyminen ja hintojen nousu. Ilokseni havaitsin, että pääkaupunkiseudun taksialan edunvalvonnan ja tilausvälitysyhtiöitten kannanotossa kannetaan huolta maaseutualueesta paljon enemmän kuin mihin pystyvät maakuntien keskustalaiset kansanedustajat tai ainakin puheissaan pientä ihmistä puolustavat perussuomalaiset. Enpä olisi uskonut, että edustaja Maijalan kanssa me asumme samassa kunnassa, niin erilaista maailmaa hän tuntuu seuraavan. Pääkaupunkiseudun taksialan edunvalvojat kiinnittävät huomiota moniin sellaisiin kipukohtiin, jotka koskevat myös Lapissa. Taksialan edunvalvonta, mutta myös taksikuskit pohjoisesta etelään esittävät yhdenmukaista kritiikkiä hallituksen kaavailuista. Minäkin taksipalveluitten suurkuluttajana yhdyn esitettyyn kritiikkiin. Arvoisa puhemies! Kyse ei ole ainoastaan taksinkuljettajista ja yrittäjistä, vaan myös palveluitten saatavuudesta ja asiakkaista, ennen kaikkea lapsista, vanhuksista ja niistä, jotka toimintarajoitteen vuoksi tarvitsevat erityistä apua. Siksi taksinkuljettajien koulutus- ja koevaatimuksista luopuminen on kiistatta riskipeliä. Jälkikäteinen valvonta tulee aina myöhään ja vasta silloin, kun ongelma on jo syntynyt. Samaan aikaan vapautetaan yrittäjien palvelutasovaatimuksia ja lupakäytäntöjä, ja tästä seuraa, että entistä vapaammin valikoituvat yrittäjät käyttävät entistä vapaammin valikoituja kuskeja ja lopputuloksena on, että syntyy uusi matalapalkkainen työmarkkina, ja se ei ainakaan palvelun laatua lisää. Hallituksen esityksessä romutetaan nykyinen asemapaikkasääntely ja päivystysvelvoite. Niillä on kuitenkin turvattu taksipalveluitten saatavuus koko maassa. Ensimmäisenä uhan alle joutuvat harvaan asuttujen kuntien kauimmaisten kylien viimeisetkin palvelut. Siellä tuttu taksimies on vastannut paljon muustakin kuin auton ajamisesta, ja olen myös huomannut täällä kaupungissa, Helsingissä, sen, että monen vanhuksen ainoa läheisempi ihmiskontakti voi olla se tuttu taksimies. Valvovalle viranomaiselle eli Trafille annetaan jatkossa mahdollisuus puuttua hinnoitteluun, mikäli hinnat nousevat kuluttajahintoja nopeammin. Hallitus perustelee esitystään sillä, että kuluttajahinnat laskevat, mutta varautuu niiden nousuun. Se ei ole kovin uskottavaa eikä johdonmukaista. Tähän osittaissääntelyyn kuuluu kyllä se, että jos on asetettu tällaisia kattoja, niin toistepäin sen voi sanoa, että millä keinoin ministeri tai viranomainen pakottaa taksin ottamaan sen kannattamattoman kyydin vaikka kuinka kaukaa. Arvoisa puhemies! Liikennekaaressa ollaan muutenkin perimmäisten kysymysten äärellä. Jokaisen kehittyvän seutukunnan ensimmäisenä ehtona on hyvät liikenneyhteydet. Tosiasiallinen mahdollisuus liikkua palveluitten ja työpaikkojen perässä, kun ne hyvin usein ovat yhä kauempana, ratkaisee paljon. Jo nyt oman auton käyttö on monelle sellainen pakko, johon ei oikeastaan olisi varaa, ja autoilijoitten maksurasitus kokonaisuudessaan nousee. Matalapalkka- tai osa-aikatyöntekijöillä, kokonaan työttömillä, paljon sairastavilla tai vaikkapa pienellä eläkkeellä kituuttavilla ei ole varaa vaihtaa sitä yli 20 vuotta vanhaa Toyotaansa hybridiautoon ihan vain siitä riemusta, että hallitus niin tahtoo. Pitäisi olla vaihtoehtoja, mutta kun niitä ei vain ole. Kaikki entinen ei ole automaattisesti huonoa, mutta jos ideologia ohjaa suurta muutosta maksettavasta hinnasta välittämättä, jälki voi olla tuhoisaa. Hinnan maksavat rehelliset yrittäjät yhtä lailla taksiliikenteessä kuin kuljetusyrityksissä. Kannattaa muistaa, mitä on tapahtunut esimerkiksi kabotaasiliikenteessä. Mutta kaikista varmin laskun maksaja on se asiakas. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-10-04T15:39:24,2016-10-04T15:44:40,Tarkistettu,1.1 2016_94_79,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käymme nyt lähetekeskustelua hallituksen esityksestä ensimmäiseksi liikennekaareksi. Kyseessä on laaja säädöskokonaisuus, ja tämän avulla on tarkoitus purkaa säätelyä, vapauttaa liikennealaa taksien sekä linja-auto- ja pakettiautoliikenteen osalta kilpailulle ja edistää erilaisia digitalisaatioratkaisuja. Putkessa ovat sitten tulossa liikennekaari 2 ja 3, joista hallitus tekee esitykset eduskunnalle myöhemmin. Tämän liikennekaariesityksen valmistelussa on käyty vuoropuhelua hallituspuolueiden kesken ja luonnollisesti käyty laaja lausuntokierros. Näiden perusteella esitys ei vastaa alkuperäistä keväällä esitettyä vedosta, vaan sitä on muokattu ja moni kohta kirjoitettu uusiksi. Esimerkiksi alkuperäiseen esitykseen sisältynyt ehdotus taksi- ja kuljetusliiketoiminnan sallimisesta 10 000 euroon asti ilman mitään lupia tai veronalaisuutta on nyt esityksestä poistettu. Arvoisa puhemies! Liikennekaaren perusajatukset ja -tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Tämän uuden lainsäädännön avaamien mahdollisuuksien myötä Suomenkin liikennöintimarkkinoilla on mahdollisuus kehittyä vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden uuden tyyppiseen kysyntään. Liikennekaaren tavoitteita on muun muuassa saada liikennemarkkinoiden tieto kauttaaltaan digitaaliseksi, avoimeksi ja yhteentoimivaksi. Tämän myötä asiakkaat saavat uusia palveluita ja yritykset uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lupajärjestelmää on tarkoitus keventää, jolloin markkinoille tulo helpottuu. Samalla saadaan sääntely sellaiseksi, että myös uudet kyydinjakopalvelut voivat toimia osana liikennejärjestelmäämme. Hallituksen kantavana perusajatuksena on, että uudistustoimien myötä Suomi on maailman mittakaavassa liikennesektorin edelläkävijä. Todettakoon, että tällä hetkellä maailmalla ollaan monin paikoin meitä edellä. Pelkkä lainsäädäntö ei riitä, tarvitaan myös tekijät, mutta nyt tekemiselle annetaan mahdollisuus. Kun puhutaan matkaketjuista, digitalisaatiosta, rajapintojen avaamisesta ja MaaSista, niin mitä näillä sitten oikein tarkoitetaan? Esimerkiksi sitä, että henkilön halutessa matkustaa vaikka kotoa Lappeenrannasta Poriin SuomiAreenalle ei tarvitse ostaa juna- tai lentolippuja eri yhteysväleille erikseen, miettiä bussiaikataulua ja välillä heilutella taksia kadunkulmasta. Kaikki matkaosuudet voi varata ja maksaa kertaheitolla ja tämän jälkeen vain nauttia matkustamisesta murehtimatta lipuista ynnä muusta, kun vaihtaa kulkuvälinettä matkan varrella. Ja kun homma tehdään oikein, myös verottaja saa näistä ostoista tiedon suoraan eikä yrittäjienkään tarvitse erityistä kirjanpitoa ja kuittirumbaa käydä läpi, kun tiedot yhteiskunnalle antavat. Arvoisa puhemies! Ennen esityksen antoa merkittävä osa liikennekaaresta käydystä keskustelusta koski taksiliikenteen järjestämistä ja taksijärjestelmää kohtaavia muutoksia. On totta, että taksiala mullistuu. Kolme suurta muutosta taksiliikenteessä ovat taksilupien määräsääntelystä luopuminen, hinnoittelun vapauttaminen ja asemapaikkavelvoitteesta luopuminen. Nämä muutokset ovat suuria, ja niiden mahdollisia haitallisia vaikutuksia pyritään rajaamaan erityyppisillä reunaehdoilla. Näitä reunaehtoja ovat muun muassa taksiajoneuvojen rekisteröintivaatimus Suomeen, yrityksen toimipaikkavaatimus Suomessa, Trafin oikeus puuttua hinnoitteluun mikäli ongelmia ilmenee, kuljettajalla on edelleen oltava ajolupa, taksiyrityksellä tai yrittäjällä on edelleen oltava taksilupa, ja kuljettajaankin kohdistetaan tiettyjä vaatimuksia. Vaikka liikennemarkkinat uudistuvat, ei mattoa voi vetää nykyisten taksi- ja kuljetusyritysten alta. Siksi edellä kuvatuilla reunaehdoilla ja muillakin pyritään turvaamaan myös olemassa olevien yritysten toimintaedellytykset. Lainsäädännön vaikutuksia tullaan seuraamaan, ja tarvittaessa puututaan epäkohtiin. Niin kutsutun pakettiautoliikenteen tai kevyen kuljetusliikenteen osalta on säätelyä myöskin tarkoitus purkaa. Jatkossa alle 3,5 tonnin autoilla kuljetuksia harjoittavan ei tarvitse käydä pakollista yrittäjäkurssia. Erillistä luvanhakuprosessia ei ole, vaan luvan saa, kun rekisteröityy kevyen kuljetusliikenteen yrittäjäksi. Tähän rekisteröintiin tulisi liittää taustatarkistukset, jotta varmistetaan, että rekisteröityjen talous ja vastuullisuus ovat kunnossa ja vaadittavalla tasolla. Vielä voitaisiin pohtia, tulisiko rekisteröitymistä kutsua luvaksi. Pakettiautotkin on jatkossa rekisteröitävä Suomeen. Erityisenä huomiona totean, että esityksen myötä poistuvat tavaraliikennelain 29, 30 ja 32 §:t, jotka säätelevät poliisin valtuuksia valvoa kuljetuksia ja määrätä sanktioita. Tähän kuuluvat muun muassa kuljetusasiakirjojen ja muiden asiakirjojen esittämisvelvoite, poliisin oikeus määrätä sakkoa kuljetuksiin liittyvistä puutteista ja niin edelleen. Esityksen mukaan Trafin olisi jatkossa määrä valvoa näitä asioita. Sillä ei ehkä kuitenkaan ole organisaatioita tätä varten. Liikennekaariesityksen tämä kohta on siis haasteellinen. Harmaan talouden torjunnan kannalta asia on merkityksellinen, ja tähän tulee valiokuntakäsittelyssä kiinnittää huomiota. Arvoisa puhemies! Suuret muutokset ja hyvät asiat harvemmin syntyvät itsekseen tai helpolla. Liikennekaariesitys on käytävä nyt eduskuntakäsittelyssä pieteetillä läpi, ja eduskunnan on käytettävä toimivaltaansa sen eteen, että lopullinen hyväksyttävä lakipaketti vastaa tarkkaan niitä tavoitteita, jotka on asetettu, edellä esille nostetut asiat huomioiden ja aiheuttamatta turhaa haittaa tai hankaluutta kenellekään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2016-10-04T15:44:47,2016-10-04T15:50:30,Tarkistettu,1.1 2016_94_80,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten debatissa totesin, meillä on paljon kansalaisia, jotka eivät pysty kilpailuttamaan tai arvioimaan palveluntuottajaa tai toiminnan laatua, ja mainitsin esimerkkinä muistisairautta sairastavat. Pätevyys edellyttää koulutusta, ja esimerkiksi muistiyhdistykset ja muut järjestöt ovat kouluttaneet taksiautoilijoita näiden erityisryhmien kohtaamiseen ja auttamiseen jo taksikurssien aikana. Jos koulutus ja valvonta jää vain yrittäjän vastuulle, niin en ole aivan varma, miten ammattitaito varmistetaan. Toivon, että tämä asia katsotaan huolellisesti valiokunnassa, sillä en ole vakuuttunut ministerin vastauksen perusteella vielä tässä vaiheessa, miten tämä on tarkoitus toteuttaa ja varmistaa. Erityistä apua ja tukea tarvitsevat henkilöt eivät voi myöskään matkustaa missä kulkuneuvossa tahansa, ja myös tämä näkökulma on varmistettava valiokunnassa. Arvoisa puhemies! Kun erityisryhmien turvalliseen matkustamiseen on tietoisesti kiinnitetty huomiota esimerkiksi näillä taksikursseilla, niin tilanteet, joissa muistisairautta sairastava on jätetty kadulle yksin seisomaan, ovat vähentyneet huomattavasti, ja olen vakuuttunut, että tämä on osittain johtunut siitä, että näissä koulutuksissa on tähän asiaan myöskin kiinnitetty huomiota. Taksiautoilijat ovat myös aktiivisesti ryhtyneet ilmoittamaan viranomaisille, jos näkevät esimerkiksi yöllä kaupungilla harhailevan vanhuksen. He ovat erittäin tärkeä ammattiryhmä, joka voi näitä havaintoja tehdä. Kuten sanoin, nämä muutokset ovat tapahtuneet ainakin osittain yhtenäisen koulutuksen ansiosta. Lopuksi, arvoisa puhemies, kyllä minulla on myös huoli koulukuljetusten laadusta, koska lasten kuljetuksissa kuljettaja on aina tärkeä kasvattaja, eli hänellä on aina myös kasvattajan tehtävä mukana, ja riittävä ja tasalaatuinen koulutus on toiminut kyllä tärkeänä laatutekijänä myöskin näissä lasten kuljetuksissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-04T15:50:31,2016-10-04T15:52:38,Tarkistettu,1.1 2016_94_81,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan siitä, mitä hyvää tässä hallituksen esityksessä liikennekaaren ensimmäiseksi osaksi on. Liikennetiedon digitalisointi ja digitaalisen tiedon avaaminen kaikkien käyttöön open data ‑periaatteen mukaisesti on kannatettavaa, ja elinkeinopoliittisesti voi jopa sanoa, että se edustaa radikaalia tasa-arvoajattelua. Tiedon saatavuus avaa digitaalisella aikakaudella loputtoman määrän mahdollisuuksia kehittää uusia liiketoimintamalleja ja sovelluksia. Kannatettavaa on myös tavoite yhtenäisistä lippu- ja muista matkustuspalvelujärjestelmistä. Matkustajan kannalta siirtyminen yhdestä liikennemuodosta toiseen ja eri palveluntarjoajien välillä samalla lipulla on ehdottomasti elämää helpottavaa. Sama koskee tiedon saamista keskitetysti esimerkiksi aikatauluista ja eri matkustusvaihtoehdoista. Liikenteen digitalisointi voi myös tuoda uusia ratkaisuja esimerkiksi haja-asutusalueiden palveluihin. Perinteisen reittiliikenteen sijaan on mahdollista luoda uusia malleja esimerkiksi tilaus- ja kutsuliikenteeseen, jossa liikennepalvelut järjestetään tarvepohjaisesti. Se, millä tavalla tätä nyt tullaan edistämään esimerkiksi taksipalveluiden korvaamiseksi, jäi minulle epäselväksi. Digitalisaation edistäminen pantiin alulle jo Merja Kyllösen ollessa liikenneministeri, jolloin digitaalisuuden hyödyntämiseen loi edellytyksiä muun muassa ministeriön raportti avoimesta datasta ja ministeri Kyllösen kaudella valmisteltu liikenteen älystrategia. Liikenneverkkoyhtiön osalta voi todeta, että vasemmistoliitto kannattaa pitkäjänteisyyden lisäämistä liikennepolitiikassa sekä liikenneinfrainvestointien volyymin kasvattamista. Yhtiömuoto ei kuitenkaan ole meidän mielestämme oikea tapa tätä tehdä. Arvoisa puhemies! Mitä sitten ovat liikennekaaren ykkösosan suurimmat ongelmat? Taksiliikenteen osalta on todennäköistä, että hinta- ja päivystysvelvoitteista luopuminen johtaa taksien hintojen nousuun erityisesti ruuhka-aikoina, kun on eniten käyttäjiä. Hintasääntelyn poistaminen johtaa myös siihen, että taksikuski ja asiakkaat jatkossa joutuvat sopimaan keskenään hinnasta ennen matkaa. Se lisää kuskin työtä, saattaa aiheuttaa työturvallisuusriskejä sekä lisää myöskin riskiä erinäisille hintavedätyksille. Hiljaisimpina aikoina hintojen aleneminen uhkaa madaltaa kuskien tulotasoa, ja päivystysvelvoitteesta luopuminen vaikeuttaa taksinsaantia haja-asutusalueilla. Liikennekaariesityksestä ei käy ilmi, miten näitä uhkakuvia aiotaan torjua. Taksiluvat ovat kuitenkin vain yksi osa kokonaisuutta liikennekaaressa. Ylivoimaisesti suurin ongelma hallituksen suunnitelmissa ovat nämä julkilausutut tavoitteet lisätä liikenteen yksityistämistä. Yksi esimerkki pyrkimyksistä ovat suunnitelmat liikenneverkkojen yhtiöittämisestä. Se tarkoittaisi demokratian ja poliittisen ohjauksen merkittävää vähentymistä verrattuna nykytilanteeseen, ja yhtiömuoto helpottaisi myös liikenneverkkojen myyntiä tulevaisuudessa. Liikennepolitiikassa yleisesti tulee meidän mielestämme myös kiinnittää enemmän huomiota päästöjen vähentämiseen ja liikenteen kokonaisuudistamiseen ekologisempaan suuntaan. Suomessa on mahdollista saada isoja päästövähennyksiä aikaiseksi liikennesektorin kautta. Se edellyttää sekä autokannan uudistamista sähkö- ja biopolttoainepohjaisten ajoneuvojen suuntaan, liikenneinfrastruktuurin kehittämistä esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden lisäämiseksi että joukkoliikenteen kehittämistä kaikissa isoissa asutuskeskuksissa. Vasemmistoliitto on esittänyt, että pitäisi aloittaa liikenteen kokonaisverotuksen uudistaminen tavoitteena ohjata liikkumista ekologisempaan suuntaan. Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikan osalta vasemmistoliiton mielestä pitäisi edetä edistämällä liikennekaaren tavoitteita liikenteen digitalisaation, palveluiden yhteensopivuuden lisäämisen ja tiedon avaamisen osalta. Kannatamme liikenneverkkojen ja väylien ylläpidon ja infrainvestointien rahoituksen volyymin kasvattamista, mutta emme liikenneverkkojen yhtiöittämistä. Haluamme panostaa VR:n asemaan omistajapoliittisesti tarkistamalla tuloutusvaatimuksia sekä tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia velvoite- ja ostoliikenteen osalta. Taksisääntelyn osalta haluamme jatkossakin turvata taksipalveluiden alueellisen kattavuuden sekä hintojen ennakoitavuuden ja kohtuullisuuden. (Puhemies koputtaa) Tämän lisäksi näemme äärimmäisen tärkeänä aloittaa valmistelut liikenteen kokonaisverotuksen uudistamiseksi ilmastopäästöjen vähentämiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-04T15:52:38,2016-10-04T15:57:59,Tarkistettu,1.1 2016_94_82,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on käyty vilkasta keskustelua liikennekaaresta, ja uskon, että me tuonne valiokuntaan olemme saaneet hyviä evästyksiä täältä salista. Kiitos siitä kaikille teille edustajille, jotka osallistuitte aktiivisesti keskusteluun. Liikennepolitiikan uudistaminen on meistä kaikista varmasti todella tervetullutta ja tärkeää. Digitalisaation hyödyntäminen ja lippujärjestelmien yhteensovittaminen tulevat helpottamaan julkisen liikenteen käyttöä. Tällaisten todella suurten uudistusten yhteydessä on aina mietittävä, saavutetaanko niillä alkuperäiset tavoitteet, kohtelevatko ne ihmisiä yhdenvertaisesti ja mitä muita vaikutuksia päätöksillä on. Vasemmistoliitto haluaa kehittää julkista liikennettä raiteisiin panostaen ja siirtää tavaraliikennettä raiteille. Tieliikenteessä on edistettävä sähköllä ja biopolttoaineilla kulkevien autojen markkinoillepääsyä. Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, ja se tapahtuu parhaiten julkisella omistuksella. Liikenneturvallisuus sekä ilmastopäästöjen vähentäminen on kaiken a ja o. Arvoisa puhemies! Kuten jo debatissa totesin, olen erityisen huolissani taksilupien hinta- ja määräsääntelystä luopumisesta. Sillä voi olla todellakin arvaamattomia vaikutuksia. Kaikella todennäköisyydellä isot kaupungit tulevat hyötymään sillä tavalla, että asiakkaiden maksut sitten hintakilpailun seurauksena laskevat, kun on tarjontaa, mutta sitten harvaan asutuilla seuduilla hintojen nousupaineet tulevat varmasti olemaan olennaiset. Tämä ei mielestäni kohtele eri puolilla Suomea asuvia ihmisiä tasavertaisesti. On vaikea uskoa, että keskustavetoinen hallitus tekee tällaista keskittämispolitiikkaa. Ollaanko nyt taksien osalta luomassa uutta rahastusautomaattia? Palveluita ollaan muutenkin koko ajan keskittämässä kasvukeskuksiin, mikä lisää taksikyytien tarvetta, kun esimerkiksi sairaalat ovat entistä kauempana ihmisistä. Ministeri Bernerin mukaan uudistuksella tavoitellaan säästöjä, mutta kenen säästöjä? Jääkö kallistuvien taksimatkojen hintalappu kuntien vai asiakkaiden maksettavaksi? Myös esimerkiksi koulukyytien osalta kuntien kulut uhkaavat nousta pilviin. Onneksi tämä 10 000 euron keinotekoinen pienimuotoisen toiminnan raja poistettiin tästä lakiesityksestä lausuntokierroksen jälkeen. Se olisi ollut mielestäni todella haitallinen harmaan talouden torjunnalle. Nyt minua huolestuttaa kuitenkin, ollaanko pakettikuljetukseen luomassa uutta katvealuetta, kun pelkkä rekisteröityminen riittäisi. Harmaa talous on jo nyt merkittävä ongelma, ja nyt olisikin etsittävä kaikki keinot sen torjumiseen. Arvoisa puhemies! Kun sääntelyä nyt ollaan purkamassa rankalla kädellä, korostuu jälkikäteinen valvonta. Millaiseksi Trafin vastuu ja työmäärä muodostuvat? Miten hintavalvonta tapahtuu? Entä pystyykö Trafi sen lisäksi valvomaan asiakasturvallisuutta ja tyytyväisyyttä riittävästi? Kuljettajien pätevyysvaatimusten keventäminen huolettaa, sillä liikenneturvallisuuden ja työntekijöiden osaamisen on oltava huippuluokkaa myös jatkossa. Erityisesti paljon taksia käyttävien erityisryhmien kohdalla on todella tärkeää, että kuljettaja on pätevä ja kalusto asianmukaista, ihan kuten edustaja Mäkisalo-Ropponen omassa puheenvuorossaan toi esille. Arvoisa puhemies! Tämän liikennekaaren seuraavassa vaiheessa keskitytään todella olennaisiin kysymyksiin. Liikenneverkon mahdollinen yhtiöittäminen ja liikenneinvestointien rahoitusmalli ratkaisevat paljolti uudistuksen onnistumisen. Jään siis mielenkiinnolla odottamaan valmistelun etenemistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-10-04T15:58:00,2016-10-04T16:02:36,Tarkistettu,1.1 2016_94_83,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liikennekaari uudistaa Suomen liikennepolitiikkaa tulevaisuuden tarpeita varten. Moni on tässä salikeskustelussa pelännyt, että tämä uudistus vie maaseudun liikennepalvelut. No, tosiasiallisesti maaseudullahan ei juuri ole liikennepalveluita enää. Lapissakin on kuntia, joissa takseja ei saada edes täyteen. Niille luville, mitä siellä olisi, ei ole halukkaita. Jos me odotamme sitä, että ihmiset maaseudulla ajavat takseilla, niin en minä tiedä, kenellä siellä on varaa ajaa takseilla, ellei sitä kyytiä maksa joku muu. Mutta ei tavallinen ihminen voi maaseudulla tilata taksia tänä päivänäkään. Se on kyllä rikkaiden ja etuoikeutettujen ihmisten liikennemuoto. Sen sijaan, mitä liikennekaarella tavoitellaan, on se, että maaseudulle tulisi niitä palveluita — niitä palveluita, joita siellä ei valitettavasti nyt ole. Jatkuvasti me olemme olleet sellaisessa kierteessä, että maaseudun palveluja on vähennetty ja vähennetty, mutta nyt koetetaan ajatella toisella tavalla: miten sinne luodaan uusia palveluita. Arvoisa puhemies! Näinpä onkin aivan välttämätöntä, että kaikki ne mahdollisuudet, mitä teknologia meille tänä päivänä antaa, voidaan ottaa täysimääräisesti käyttöön. Ei ole matkalla olijan kannalta kovinkaan järkevää, että pitää katsoa bussiaikataulut ja juna-aikataulut ja lentoliikenneaikataulut kaikki eri paikoista. On välttämätöntä, että ne saadaan samaan applikaatioon, saman toiminnon alle. Näitä matkaketjuja pyritään uudistamaan. Täällä on jo paljon puhuttu digitalisaatiosta, ja haluan kiittää oppositiota siitä, että myös te tunnustatte sen arvon, mitä digitalisoituva maailma meille tuo, ja miten meidän täytyy ottaa siitä kaikki mahdollisuudet irti. Uskoakseni tulevaisuudessa liikennemuodot tulevat olemaan niin erilaiset, että me emme pysty ehkä tänä päivänä vielä aivan ajattelemaankaan sitä. Me puhumme tässäkin keskustelussa aika paljon vain takseista, mutta tälläkin uudistuksella pyritään muokkaamaan sitä, että syntyisi myös uudenlaisia ja erilaisia kulkumuotoja, ei ainoastaan takseja. Niinpä onkin aika ottaa se asiakas keskiöön, palvelun käyttäjä keskiöön ja jättää järjestelmä vähän sinne taustapuolelle. Mutta tämä ei tietenkään poista sitä, että edelleenkin julkinen valta erittäin mittavasti kantaa huolta siitä, niin kuin pitääkin, että lapset pääsevät kouluun, että vanhuksille on olemassa tuettuja palvelukyytejä, että Kela maksaa osuuden siitä. Eihän tämä ole kuitenkaan tarkoitus, että koetetaan sieltä hakea säästöjä, vaan nimenomaan luoda uusia ratkaisuja. Arvoisa puhemies! Suomi elää erittäin vaikeaa taloustilannetta, ja ei minusta ole aivan vähäpätöinen asia, että tällä liikennekaarella tavoitellaan tuhansia uusia työpaikkoja. Arvioita on tietenkin vaikea esittää, mutta kuitenkin on laskelmoitu, että vuoteen 20 mennessä tällä voisi syntyä jopa 5 700 uutta työpaikkaa. Ei minun mielestäni meidän kannata jättää käyttämättä mitään sellaisia mahdollisuuksia, joissa uutta työtä voitaisiin tähän maahan tuoda. En ole kuitenkaan mitenkään sinisilmäinen sille, että totta kai isot uudistukset aina pelottavat ja niihin sisältyy monenlaisia duubioita. Toki itsekin mietin sitä taksikysymystä, jota tässä ollaan jo monelta näkökulmalta käyty läpi, että miten käy sitten niillä alueilla, joilla ei ole markkinaehtoisuutta automaattisesti. On siksi välttämätöntä, että Trafilla on mahdollisuus puuttua peliin, jos hinnat lähtevät nousemaan, etteivät ne karkaa käsistä. Ja on tärkeää, että edelleenkin sääntelyä on olemassa. Verot täytyy maksaa Suomeen, täytyy olla ammattimainen, kuskilla ei saa olla rikostaustaa, täytyy olla vakavarainen ja monia muita asioita. Edelleenkin taksit myös päivystävät, ja edelleenkin heillä on asemapaikkavelvoite, joka on pääasiallinen. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun haluan vielä nostaa esille sellaisen asian, että aika harvoin Suomesta puhutaan kansainvälisessä mediassa. Liikennekaari oli kuitenkin yksi asia, joka herätti myös ehkä yhden arvostetuimmista kansainvälisistä talouslehdistä asian äärelle, nimittäin The Economist otti edellisessä numerossaan liikennekaaresta varsin monipuolisen artikkelin esille, ja sieltä ainakin palaute oli positiivista. Tämä on historiallinen ja erittäin kunnianhimoinen hanke.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-10-04T16:02:45,2016-10-04T16:08:00,Tarkistettu,1.1 2016_94_84,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen taksimiehen poika ja melkein sankari siis itsekin. Isäni ajoi Kiiminkijokilaaksossa taksikyytejä tansseihin, hän ajoi Kela-kyytejä, koululaisia, hän jakoi postia, kuljetti tavaraa, eli täsmälleen sitä, mihin nyt pyritään. Isällä oli vain lankapuhelin, mutta nyt apuna on digitalisaatio, ja siinä mielessä kannatan kovasti tätä liikennekaariesitystä. Uskon, että moni muukin sitä kannattaa. Suomi on laaja maa. Me haluamme pitää koko maan asuttuna. Valitettavasti vain edellisen hallituksen aikana meillä loppui Suomessa yli 200 bussivuoroa, koska PSA-asetus tehtiin sillä tavalla. Tuskin enää tulee sellaista aikaa, että meillä kulkisi bussi siellä puolityhjänä, vain muutama asiakas. Sen takia me tarvitsemme digiloikkaa ja tilausliikennettä. On tärkeää, että ihmiset ja tavarat pääsevät kulkemaan nopeasti, edullisesti, turvallisesti ja kattavasti koko Suomessa. Ikäihmisten on päästävä kauppaan ja hyvinvointipalveluihin, ja niille, jotka eivät omista autoa, on tarjottava kulkemisen edellytykset. Kun valtio joutuu tekemään säästöpäätöksiä, on huomattu muun muassa Kela-kyytien suuri menoerä, ja toki kansalaisten palveluista ja yhdenvertaisuudesta on nyt kyse. Kun Kela-kyyteihin toivotaan jonkinlaista kiky-sopimusta, niin taksit ovat siihen olleet valmiita. Ainakin se vastaus on tullut tuolta taksikentältä, että yhdistetään niitä kyytejä ja säästetään myös yhteiskunnan kustannuksia. Kulkeminen on keskittämisen kolikon toinen puoli. Aikoinaan, jo edellisten hallitusten aikana, tätä keskittämistä tapahtui koulujen osalta — silloinhan aina kuljetuskustannukset nousevat — ja nyt varmasti myös kun keskitetään terveyspalveluja, kuljetuskustannukset jälleen nousevat. Se on siis poliittinen valinta. Me joudumme liikenteen puolella maksamaan sen, mitä muualla sitten säästämme. Liikennekaariuudistuksen tavoitteena on lisätä valinnanmahdollisuuksia, ei vain liikennepalvelujen käyttäjien vaan myös alan yrittäjien mahdollisuuksia. Yrityksillä on vapaus valita toimintatapa, kilpailuvaltti ja kalusto. Digitalisaatio tosiaan mahdollistaa tilausliikenteen ja aivan uudenlaista yrittäjyyttä. Me voimme luoda uusia investointeja ja uusia työpaikkoja. Arvoisa puhemies! Liikennekaari helpottaa elämää, kun sääntely kevenee ja hallinnollinen taakka pienenee. Tämä vähentää myös yritysten kustannuksia. On kuitenkin selvää, että sääntelyä ja myös kattavia vakuutuksia tarvitaan varmistamaan liikenteen palvelujen ja asiakkaan turvallisuus. Oli myönteistä, että liikennekaaresta päästiin lausuntojen jälkeen ehjään esitykseen taksien osalta: sääntelyä väljennetään ja monta taksiyrittäjiä kismittänyttä ehdotusta on korjattu. Taksilupien määräkiintiöstä luovutaan eli takseja voi tulevaisuudessa olla enemmän, mutta kilpailua ei vapauteta villiksi: edelleen lupaehtoisuus säilyy ja Trafi valvoo taksiyrityksiä ja kuljettajia. Niin sanotut kymppitonnin taksiautoilijat purettiin esityksestä pois, ja tämä on jo liikenneturvallisuudenkin kannalta tärkeää. Pääasiallinen asemapaikka säilyy. Vaikkapa Juupajoella asemaansa pitävä taksi voi silti ajaa myös naapurikunnan puolella tämän uudistuksen myötä. Tärkeää on, että taksien kotipaikka on myös Suomessa. Arvoisa puhemies! Kilpailun kuitenkin tulee olla tasapuolista. Ei voi olla niin, että pikkubussit ajavat verovapaalla polttoaineella ja taksit eivät. Esitys tulee todellakin siinä mielessä olemaan meillä kriittisessä tarkkailussa. Jos meille tulee liikaa takseja ja markkinahäiriötä, niin pitäisi olla mahdollisuus myös tätä asiaa kiristää. Täytyy myös huomata, että taksit maksavat tällä hetkellä, riippuen bonuksista, 6 000:sta 10 000 euroon vakuutuksia, ja niillä vakuutuksilla turvataan se, että jos onnettomuus tulee, silloin korvataan asiakkaan vahingot. Ja todellakin, näitä ei ainakaan minun tietääkseni Uber-takseilla ole. Liikennekaari on väline turvata myös postinjakelupalveluja maassa. Ja todellakin, me tarvitsemme rahaa myös uusiin tiehankkeisiin. Hyvä, että sekin asia on tulossa tämän liikennekaaren jatko-osassa. Vaikka hallitus onkin nyt antanut todella paljon rahaa teiden korjaamiseen, myös uusia tiehankkeita pitää edistää. Monet osapuolet ovat olleet tyytyväisiä jo tässä vaiheessa, Linja-autoliitto ja monet muut. SKALin näkemyksiä on kuultu, ja sen vaatimuksesta myös poistettiin nämä 10 000 euron liikevaihdon yrittäjät ja näin. Mutta totta kai liikennekaari tulee olemaan liikenne- ja viestintävaliokunnassa tarkassa syynissä. Jotkut yksityiskohdat saattavat vielä hioutua. Taksiyrittäjät, ainakin liittonsa kautta, ovat kuitanneet, että tämän liikennekaaren kanssa voidaan elää. On myös hyvä, että siirtymäaikaa on lähes kaksi vuotta, niin että alan toimijat voivat muutokseen sopeutua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-10-04T16:08:11,2016-10-04T16:13:27,Tarkistettu,1.1 2016_94_85,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus ja ministeri Berner todellakin ansaitsevat isot kiitokset tämän laajan ja Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeän liikennekaarihankkeen saamisesta vihdoin tänne käsittelyyn. Siihen sisältyvä suurin muutos on ajattelutavan muutos. Siinä kuluttaja laitetaan aidosti keskiöön niin henkilö- kuin tavaraliikenteessäkin. Tähän päivään asti liikennettä on ajateltu lähinnä välineenä paikasta toiseen siirtymiseksi. Samalla raja-aidat eri kuljetusmuotojen välillä ovat olleet vaikeita ylittää. Nyt tähän tulee, arvoisa puhemies, muutos. Jatkossa liikenne ja liikkuminen muuttuvat yhä enemmän kokonaisvaltaiseksi palveluksi. Muutoksen mahdollistaja on erityisesti matkojen hinta- ja aikataulurajapintojen avaaminen. Sen myötä jokaisen meistä valinnanvara liikkumisen suhteen kasvaa. Myös kuljetusalan yrittäjille uusi liikennekaari tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi haja-asutusalueilla nyt perinteisiä taksipalveluja tuottavat yrittäjät voivat jatkossa tarjota niin halutessaan muitakin palveluja. Yrittämisen taloudellista kannattavuutta voisi kasvattaa esimerkiksi yhdistämällä taksikuljetuksiin postipalveluita, tavarakuljetuksia tai muita kotipalveluita. Vastaavasti kaupunkien pienelle henkilökuljetusyrittäjälle voi löytyä yllättävistäkin mahdollisuuksista uutta liiketoimintaa, kun hän yhdistää oman palvelunsa laajempaan kokonaisuuteen. Myös erilaisia alennuksia liikennepalveluista on helpompi muotoilla, kun palvelut ovat yhden luukun alla. Arvoisa puhemies! Liikennekaarelle asetetut taloudelliset odotukset ovat korkeita. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut, että liikennekaari voisi luoda jopa 18 000 uutta työpaikkaa lähivuosien aikana. Saattaa olla, että pitkällä aikavälillä liikennekaaren mahdollistama kehittyminen parantaa Suomen talouden tilannetta jopa paljon sovittua kilpailukykysopimusta enemmän. Toiveiden toteutuminen edellyttää ennen kaikkea sitä, että suomalaisissa liikenne- ja logistiikkapalveluissa otetaan käyttöön uuden teknologian, digitalisaation ja liiketoimintamallien tarjoamat mahdollisuudet. Tässä myös saattaa olla uudistuksen isoin haaste. Tuoreimmat tutkimukset nimittäin kertovat siitä, kuinka vähäistä digitalouden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen on erityisesti eniten työllistävissä pk-yrityksissä. Hyvälläkään lainsäädäntöympäristöllä ei ole merkitystä uuden kasvun luomisessa, jos sen tuomia mahdollisuuksia ei osata täysimääräisesti hyödyntää. Siksi toivonkin, että erityisesti kuljetusalan yrittäjät ottaisivat nyt koppia esimerkiksi parasta aikaa käynnistyvästä innovaatiosetelikokeilusta. Siinä yksi keihäänkärki on pk-yritysten digivalmiuksien kehittäminen yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen digiosaajien kanssa. Arvoisa puhemies! Liikennekaari on jälleen yksi erinomainen esimerkki hallituksen norminpurkutalkoiden edistämisestä. Niiden perimmäinen tarkoitus on helpottaa jokaisen meistä arkea, lisätä talouden dynamiikkaa ja luoda siten uutta kasvua ja työpaikkoja. Toisin sanoen markkinoille pääsyn esteitä poistamalla ja kilpailua lisäämällä voidaan mahdollistaa uuden työn syntymistä ilman, että se maksaa valtiolle yhtään mitään. Tulokset puhuvat puolestaan. Kauppojen aukiolon vapautus on luonut kaupan alalle 2 500—3 000 uutta työpaikkaa. Toteuttamista vaille valmis oleva alkoholilain uudistus luo puolestaan edellytyksiä työllisyyden parantamiselle ravintola-, panimo- ja elintarvikevientisektoreilla. Jokaista näitä tarvitaan, arvoisa puhemies, talouden suunnan muuttamiseksi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-10-04T16:13:34,2016-10-04T16:17:58,Tarkistettu,1.1 2016_94_86,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat edustajat! Tänään on aloitettu keskustelu liikennekaaresta, ja se on odotettu avaus hallituksen kärkihankkeeksi. Harmikseni totesin, että vain yksi liikennemuodoista nousi varsinaiseen keskusteluun. Olisin toivonut, että myös jo tänään olisi keskusteltu rautateistä, raskaasta liikenteestä, vesikuljetuksista, henkilöliikenteestä noin laajemmin, mutta vain taksiliikenne näyttää olevan tällä hetkellä se, mikä asiassa puhuttaa. No, siinä varmaan on osana myös se, että siellä on 10—20 euron hintaisista kyydeistä kyse, ja sellaiset euromäärät ovat sellaisia helppoja kokonaisuuksia ymmärtää myös tälle porukalle. Itselleni liikennekaaren tärkein hanke on väyläyhtiön perustaminen, ja toivon, että sille täällä salissa annetaan paljon enemmän aikaa ja aikanaan myös valiokuntatyössä. Toivon, että väyläyhtiö Suomeen perustetaan ja saadaan toimiva valtionjohtoinen yhtiö aikaiseksi. Muutama kommentti, mitä taksiliikenne on tänään ja mikä muuttuu: Taksi tänään on Suomessa tarveharkintaan perustuva lupajärjestelmä, jossa kunnassa tai alueella on kiintiömäärä, jonka ely-keskus vuosittain vahvistaa. Kiintiömäärän mukaan luvat vapautuvat, ja tänä päivänä niitä saavat uudet yrittäjät ja olemassa olevat yrittäjät vuoron perään, miten ely-keskus omassa harkinnassaan niitä jakaa ja lupia vapautuu. Myös säännöittäin kunnilta kysellään, riittääkö kiintiömäärä ja onko tarvetta lisätä vai vähentää kiintiöitä. Taksit käyttävät vahvistettua taksaa, elikkä on säädelty ylähinta mutta alahintaa taksipalvelussa ei ole säädelty, joten niin sanotulla alennetulla ja halvemmalla hinnallahan voi ajaa lain mukaan myös tänä päivänä. Luvanhaltijalla on päivystysvelvoite, ja se on aina lupakohtainen. Tämä takaa tasavertaiset taksipalvelut ympäri Suomea asemapaikalla, tai joillakin alueilla myös kotitaksi on se mahdollisuus, millä päivystysvelvoitetta hoitaa. Asemapaikka määritellään lupamäärityksessä. Samaten taksilupaan tulee maininta esteettömyydestä tai niin sanotusti henkilötaksista. Esteettömyys takaa vammaisille ja liikuntarajoitteisille taksien saatavuuden, ja näin myös vammaispalvelulain vaatimukset tulee huomioida. Digitalisaatiosta puhutaan tänä päivänä paljon. Se kuuluu asiaan, ja se on tulevaisuutta, mutta suomalaiselle taksille digitalisaatio on jo viimevuosisatainen perinne ajovälitysjärjestelmien myötä. Itse yli 2 miljoonaa kilometriä taksiautolla ajaneena olen jo 20 vuotta nauttinut digitalisaation eduista, muun muassa turvalaitteet taksissa ovat olleet jo kauan sitten digitalisoituja, kyydin välitys on tapahtunut kännykällä jo 15 vuotta ja aina tällainen seurattavuus on ollut mahdollista digitalisaation myötä. Mutta digitalisaatio kulkee eteenpäin, ja taksiala on siinä mukana ja haluaa olla kehityksessä mukana. No, mikä sitten muuttuu tässä uudessa esityksessä? Yksi asia, mikä ei muutu, on noin 5,5 miljoonaa suomalaista asukasta. Sinällänsä markkinat eivät äkkiä muutu, mutta kiintiömäärä poistuu, ja taksilupien määrä vapautuu, mutta lupa pysyy onneksi mukana. Asemapaikka muuttuu pääsääntöiseksi, siinä tulee höllentämistä. Mutta hinnoittelun osalta hinnoittelu vapautuu. Kuljettajakoulutuksessa tulee vapautusta tai helpotusta. Tämä mahdollistaa tietenkin enemmän kuljettajia alalle. Toisaalta siinä meidän lainsäätäjien pitää varmistaa, että laadukas ja turvallinen taksi Suomessa säilyy. Erilaiset yhdistetyt maksuvälineet tulevat tulevaisuudessa mahdollisiksi, eri liikennemuodot, ja tämä on hyvä ja kannatettava uudistus. Siinä täytyy varmistaa, että tämmöisiä Waltti-korttityyppisiä ongelmia ei Suomeen synny. Ajan puutteen vuoksi jatkan puhetta seuraavassa liikennekaarikeskustelussa. Mutta tämän päivän osalta omalta osaltani jätetään liikennekaari tähän. — Kiitoksia, hyvää keskustelua!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-10-04T16:18:09,2016-10-04T16:23:22,Tarkistettu,1.1 2016_94_87,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikennekaarta on tänään sekä eduskunnan oikealta että vasemmalta puolelta kiitelty. Astutaan siis uuteen aikakauteen kaikkien liikennemuotojen osalta ja ennen kaikkea varmistetaan se, että Suomessa eri liikennemuodot seurustelevat toistensa kanssa. Liikennekaari on meille elintärkeä, koska Suomi on todellakin harvaan asuttu maa. Meillä on todella pitkät etäisyydet ja ohkaiset tavaravirrat. Mutta me haluamme nyt meidän logistiikastamme tehokkaampaa ja parempaa sekä henkilö- että tavaraliikenteeseen. On selvä, että digitaalisuus tuo meille mahdollisuuksia. Se jouduttaa, parantaa, nopeuttaa palveluiden saatavuutta, ja tämä avoin tietojen rajapinta on erittäin tärkeä silloin kun puhumme eri liikennemuotojen, lippujärjestelmien, matkaketjujen yhdistämisestä. Se tuo sujuvuutta kaikkien liikkumisen arkeen. Logistiikasta voimme myös saada kilpailuvaltin Suomelle tulevaisuudessa. Tiedämme, että tavaravirrat muuttuvat maailmassa. Esimerkiksi Koillisväylä tulevaisuudessa voi mahdollistaa sen, että Suomen läpi kulkee entistä enemmän maailman tavaravirroista, ja siitä haluamme saada oman liiketoimintamme kukoistukseen. Liikennesektorin markkinat ovat jo tällä hetkellä Suomessa noin 30 miljardia euroa vuodessa eri liikennemuodoissa. Puhumme siis jo tällä hetkellä isosta potista rahaa, mitä liikkuu liikennesektorin alueella. Salissa on tänään keskusteltu todella vakavamielisestikin taksien tulevaisuudesta. Mutta toivon, että taksilupien vapautuminen parantaa taksiliikenteen mahdollisuuksia toteuttaa palvelumuotoista liikennettä tulevaisuudessa. On tärkeää muistaa, että taksien luvanvaraisuus säilyy edelleen, ja edustaja Pakkanen tässä kuvasi vallan hyvin ja yksityiskohtaisesti, mitä se tarkoittaa. Taksinkuljettajalta vaaditaan edelleenkin ajolupa, itse taksiliikenteen harjoittamiseen tarvitaan lupa, ajoneuvonkin tarvitsee täyttää vaatimukset, ja kaikkea tätä valvoo sitten Trafi, ja niin edelleen. Eli emme ole vapauttamassa taksiliikennettä aivan täysin villin lännen meiningiksi. Edustaja Mustajärvi puhui tästä puhujapöntöstäkin vilkkaasti siitä, miten tämä liikennekaari romuttaa nyt haja-asutusalueitten taksinkuljettamisen mahdollisuudet. Me luomme tällä hetkellä yrittäjille edellytyksiä sille, että tulevaisuudessakin haja-asutusalueilla on joukkoliikennettä, on taksipalveluita. On tärkeää muistaa se, että näitä palvelumuotoja yhdistetään toistensa kanssa ja myös yrittäjien mahdollisuuksia ansaita taksin kuljettamisesta parannetaan. Eduskuntaan tulee myöhemmin postilaki, jossa on myöskin kyse siitä, että kotiin kannettavien palveluitten lisäksi yhdistetään eri muotoja. Ministeri Berner on tästä puhujapöntöstä vakuuttanut tänään useaan otteeseen, mistä on kyse: palveluiden yhdistämisestä. Henkilöliikennettä, koulukuljetuksia, tavaravirtojen kuljettamista, ruokaa, lääkkeitä, postia — mitä vain keksimme, mitä voimme kuljettaa kumipyörien päällä. Eli tästä pitää miettiä ja ajatella, että liikennekaari mahdollistaa haja-asutusalueille myös taksipalvelut, kun se on liiketoiminnallisesti parempaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-10-04T16:23:27,2016-10-04T16:27:57,Tarkistettu,1.1 2016_94_88,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liikennekaaresta käyty keskustelu on keskittynyt taksiliikennelupiin, mutta taksit ovat vain pieni osa tästä esityksestä. Jos en tietäisi, miten rakkaita taksit ovat meille suomalaisille, epäilisin hallitusta tahallisesta taksisumutustaktiikasta. Huomion keskittyminen taksiliikenteeseen on kuitenkin sikäli ymmärrettävää, että kyytipalvelut ovat liikenteen tekniikan ja liiketoimintamallien kehityksen edelläkävijöitä. Uberista on tullut jakamistalouden synonyymi ja yksi robottiautojen ensimmäisistä käyttöönottajista maailmassa. Hallitusta on moitittu menneisyyteen jämähtämisestä, koska se ei vapauta taksiliikennettä kokonaan. Moni kommentoija on väittänyt hallituksen kieltävän Uberin ja muut vastaavat palvelut. Mutta kuten liikenneministeri Berner aiemmin totesi, liikennekaari ei kiellä Uberia tai Lyftiä tai Didiä, se vain edellyttää kyytipalveluiden tarjoajalta liikenneluvan, joiden määrää ei rajoiteta. Mikään ei siis estä hankkimasta taksiliikennelupaa ja käyttämästä esimerkiksi Uberia varausten ja maksujen välitykseen, jonka tiedot ovat tarvittaessa myös verottajan käytettävissä. Ratkaisevaa on se, kuinka kallista ja työlästä taksiliikenneluvan hankkiminen tulevaisuudessa on. Kannattaako sitä hankkia satunnaisia pikkujoulukauden keikkoja varten vai edellyttääkö se jatkuvaa, kokopäiväistä ajamista. Sen sijaan mainituista vakuutuksista en ole niin huolissani. Vakuutusyhtiöt kehittävät jo nyt uusia tuotteita uusille liikenteen tekniikoille ja palveluille. Liikenteen digitalisaation ennakoidaankin muuttavan koko vakuutusalaa radikaalisti, ei vain taksien vakuutusten osalta. Joka tapauksessa murroksesta tulee raju, kun pitkään tiukasti säädelty ala vapautuu avoimelle kilpailulle. Silti pidän taksialan avaamista kilpailulle perusteltuna. Suljettu sääntelytalous ei ole koskaan pidemmän päälle palvellut kuluttajan etuja, vaikka suljettuja markkinoita sääntelyn turvin hallitsevien yritysten etujärjestöt usein muuta väittäisivät. Ongelmia tulee varmasti vastaan, mutta voimme ottaa opiksi Ruotsin kokemuksista. Trafin tulee reagoida nopeasti, jos havaitaan esimerkiksi hintavedätyksiä tai jos osa Suomesta uhkaa jäädä täysin ilman taksipalveluita. Pienemmässä määrin sama on edessä kuljetusalalla, kun pakettiautoliikenteessä siirrytään lupamenettelystä ilmoitusmenettelyyn. Pakettiautojen liikennelupien saatavuutta, hinnoittelua ja toimipaikkaa ei kuitenkaan ole aiemminkaan rajoitettu lainsäädännöllä. Arvoisa puhemies! Liikennekaaren painavimpana teemana on liikenteen digitaalisten liiketoimintamallien edistäminen. Esimerkiksi henkilöliikennettä harjoittavien yritysten lippu- ja maksujärjestelmien edellytetään olevan yhteentoimivia, ja niiden on avattava palveluaan koskevat olennaiset tiedot yleiseen käyttöön. Matkustajia uudistukset varmasti ilahduttavat, sillä heidän on aiempaa helpompi arvioida ja vertailla liikennepalveluita. Sen sijaan kaikki liikenneyrittäjät tuskin hurraavat. Käytännössä hallitus pakottaa ne yhteistoimintaan kilpailijoidensa kanssa. Liikennekaari siis sekä purkaa vanhaa sääntelyä että luo uutta. Pääsääntöisesti sen tavoitteet ovat kannatettavia, mutta paljon riippuu käytännön toteutuksesta. Esimerkiksi uskallammeko velvoittaa viranomaiset ja yritykset tietojensa avaamisen lisäksi käyttämään standardoituja liikennetiedon esitysmuotoja ja määrittelemään tietovarantojensa käsitteet samalla tavalla. Tiedän, että tähän palataan liikennekaaren toisessa vaiheessa, ja toivotan liikenneministerille rohkeutta. Standardimuotoiset tietovarannot ja yhteiset sanastot ovat välttämättömiä liikennepalveluiden yhteensovittamiselle ja uusien palveluiden kehittämiselle. Arvoisa puhemies! Liikennekaarta on moitittu myös pitkästä siirtymäajasta. Yrityksille annetaan heinäkuuhun 2018 asti aikaa päivittää tietojärjestelmänsä täyttämään kaaren vaatimukset. Ajan katsotaan valuvan hukkaan, kun uusia palveluita ei päästä ottamaan nopeammin käyttöön. Ulkomaisten kuljetusyritysten pelätään sillä välin ehtivän valtaamaan Suomen markkinat. Tämä kritiikki kertoo paljon tästä ajasta. Perinteisen lainsäädännön näkökulmasta yli kahden vuoden siirtymäaika on poikkeuksellisen lyhyt, sen sijaan digitaalisten palveluiden kehityksen näkökulmasta puolitoista vuotta on toivottoman pitkä aika. Onnibussin perustajan Pekka Mötön sanoin: ""Pari vuotta on digimaailmassa melkein yksi sukupolvi."" Ei ihme, että meidän lainsäädäntömme tuntuu niin usein olevan pari sukupolvea ajastaan jäljessä. Arvoisa puhemies! Olen huolissani tämän iltaisen keskustelun painopisteestä. Me olemme keskustelleet pääasiassa menneisyyden liikenteestä, emme tulevaisuudesta — tulevaisuudesta, jota tämän kaaren pitäisi palvella. Me olemme puhuneet muun muassa taksinkuljettajista, ensi vuosikymmenellä katoavasta ammattikunnasta. Uber kuljetti viime kuussa robottivolvoilla ensimmäiset matkustajat Pittsburghissa. Japani ottaa robottitaksit käyttöön Tokion olympialaisissa vuonna 2020. Japanissa kehitetään robottitakseja nimenomaan Japanin autioituvan maaseudun tarpeisiin. Tarvetta taksipalveluille maaseudulla on, sillä monessa japanilaisessa metsäkylässä on jäljellä enää ikäihmisiä, joista moni ei pysty enää ajamaan omaa autoa eikä pääse siksi omin avuin kauppaan tai lääkäriin. Kuulostaako tutulta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-10-04T16:28:07,2016-10-04T16:33:42,Tarkistettu,1.1 2016_94_89,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liikennekaaren tavoitteena on luoda edellytyksiä uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintamallien käyttöönotolle liikennesektorilla. Tätä kautta parannetaan palvelua ja mahdollistetaan uutta liiketoimintaa liikenteessä koko Suomessa. Tavoitteena on jakaa liikenteen kuljetuskalustoa nykyistä tarkemmin ja tehokkaammin. Tällä on merkitystä myös liikenteen päästöjä vähennettäessä ja ilmastonmuutosta torjuttaessa. Liikennekaari yhdistää sekä uudistaa henkilö- ja tavaraliikennettä koskevat säännökset. Liikennekaari edistää merkittävästi uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa luomalla myös edellytykset avoimeen dataan ja tietovarantojen parempaan hyödyntämiseen perustuville uusille liiketoimintaideoille. Liikennekaarella säädetään lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuudesta. Liikenteen palvelut ovat sitä kautta mahdollisimman hyvin kaikkien tavoitettavissa ja yhdisteltävissä. Liikennekaarella uudistetaan julkisesti tuettuja henkilökuljetuksia. Uudistus henkilö- ja tavaraliikenteessä toteutetaan digitalisaatiota hyödyntämällä ja mahdollistamalla uudenlaiset markkinaehtoiset ja innovatiiviset palvelukonseptit kehittämällä uutta lainsäädäntöä. Samalla edistetään liikennepalveluiden syntymistä asiakaslähtöisesti, nimenomaan palveluna, markkinaehtoisesti ja terveen kilpailun pohjalta. Palveluja yhdistelemällä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjäkin. Liikennekaari toteutetaan kaiken kaikkiaan kolmessa eri vaiheessa. Tässä nyt käsiteltävässä ensimmäisessä vaiheessa muutokset kohdistuvat pääosin tieliikenteen sääntelyyn. Ensimmäisen vaiheen esityksellä kevennetään merkittävällä tavalla tieliikenteen palveluiden tarjoamista koskevaa sääntelyä ja vähennetään toimijoiden hallinnollista taakkaa. Esityksellä luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset nykyisille ja uusille toimijoille markkinoilla. Taksijärjestelmässä nykymuotoisista lupakiintiöistä luovutaan ja nykymuotoista asemapaikka- ja enimmäishintasääntelyä muutetaan. Toimijoiden pitää ilmoittaa asemapaikkansa ja päivystysaikansa eli pääasiallinen toiminta-alueensa ja palveluaikansa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi voi tarvittaessa antaa määräyksen taksiliikenteen palvelujen hinnoista, jos hinnat tulevat nousemaan kohtuuttomiksi. Ammattimainen taksiliikenne jää edelleen luvanvaraiseksi, mutta autokohtainen taksilupa muutetaan toimijakohtaiseksi taksiliikenneluvaksi. Joukko- ja tavaraliikenteen sääntelyyn ehdotetaan kevennyksiä, ja se on hyvä asia. Henkilöliikenteessä poistetaan joukkoliikenteen harjoittajia koskenut kansallinen vaatimus erillisestä reitti- tai kutsuliikenneluvasta. Toimijan on kuitenkin ilmoitettava säännöllisesti tarjottavan palvelun aloittamisesta, muutoksista ja myös lopettamisesta vähintään 60 päivää etukäteen. Kuorma-auton ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyyksiä kevennetään, niin että sääntely kohdistuu entistä täsmällisemmin nimenomaan ammattimaiseen toimintaan. Liikennelupien myöntäminen keskitetään yhdelle valtakunnalliselle lupaviranomaiselle, Trafille, josta tulisi myös jatkossa tieliikenteen luparekisteriviranomainen. Arvoisa puhemies! Täällä on tänään keskusteltu myöskin siitä, heikentääkö tämä liikennekaari, tämä esitys maaseudun joukkoliikennettä. Tosiasia kuitenkin on se, että vuosien kuluessa maaseudun haja-asutusalueilta on joukkoliikenne käytännössä jo hävinnyt. Siellä ei enää monia bussivuoroja kulje. Itse uskon, että tällä liikennekaarella on mahdollista, että maaseudulle syntyy monimuotoisia palveluita. Sillä mahdollistetaan esimerkiksi postin ja henkilöiden kuljetusten toteuttaminen samassa kyydissä, kun nykyään joudutaan ajamaan erillisiä kyytejä eri tarkoituksiin. Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan liikennekaari on todella iso lakikokonaisuus. Se on raja-aitoja murtava, suurten mahdollisuuksien uudistus. Siinä liikenne nähdään kokonaisuutena, eikä eri liikennemuotoja erillisinä osina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-10-04T16:33:48,2016-10-04T16:39:07,Tarkistettu,1.1 2016_94_90,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä liikennekaari on yksi hallitusohjelman mukaisista uudistuksista, joka pannaan nyt täytäntöön. Digitalisaatiohan on tämän hallituksen yksi kärkihanke, ja olisihan vallan kummallinen tilanne, että nykyaikaisiin tietojenkäsittelyjärjestelmiin, joita kaikilla yhteiskunnan alueilla käytetään tänä päivänä jo kohtuullisen paljon — soisi niitä käytettävän enemmänkin — liikennepuolella ei tartuttaisi. Edustaja Kasvi omassa puheenvuorossaan äsken käsitteli tätä oikein hyvin. Hän tietojenkäsittelyn huippuasiantuntijana ymmärtää tästä asiasta meistä ehkä parhaiten. Kuten sanottu, hallitus on päättänyt määrätietoisesti uudistaa tiettyjä asioita, jotta saataisiin maan talous kuntoon, ja tämä liikennekaari on juuri sellainen hanke. Tarkoitus on uudistaa liikennettä koskevaa lainsäädäntöä. Tämä koskee sekä tavarakuljetuksia että henkilökuljetuksia. Nyt käydyn lähetekeskustelun aikana en voi muuta kuin ihmetellä varsinkin sosialidemokraattien piiristä tullutta rankkaa arvostelua. Toki ymmärrän sen, että muutosvastarintaa aina on, vaikka uudistettaisiin mitä tahansa, mutta sen ymmärrän, että kyllä meidän pitää tämän maailman menossa mukana pysyä. Jälkeen jääminen tietäisi sitä suurinta tappiota, mitä olla voi. Sen takia kaikkia vastustavia puheenvuoroja en ymmärrä. Totta kai järkevää kritiikkiä ja epäilyä kaikissa uudistuksissa tulee olla, se kehittää yleensä hanketta parempaan suuntaan, mutta semmoista totaalista risukarhivastustamista on minun vaikea ymmärtää. Liikkumiseen liittyvät palvelut tässä maassa ovat kieltämättä hajanaisia. Tässä muutama viikko sitten törmäsin Joensuussa tilanteeseen, jossa muuan matkustaja epäili, että hän ei kerta kaikkiaan saanut tietää keinoa, millä menisi omalle kotipaikkakunnalleen, kun tarjolla ei ollut yhteistä tietoportaalia, mistä hän olisi voinut katsoa, mikä on se paras liikennemuoto. Siinä tulikin mieleeni, olisikohan hyvä vihdoin näitäkin asioita tarkistella. Digitalisaatio todellakin kuuluu myös liikennealalle, ja tässä liikennekaaressa on tarkoitus pitää siitä huoli, että markkinoiden tasapuolisuus pidetään koko ajan mielessä, että ketään ei lähdetä suosimaan — jos ei lähdetä kyllä sorsimaankaan. Eli tasapuolisuus on hankkeen yksi tärkeimpiä lähtökohtia. Taksiasiasta on, arvoisa puhemies, tässä lähetekeskustelussa puhuttu todella paljon, ja onhan se meille kaikille suomalaisille tärkeä asia. Taksipalvelun pitää olla saatavilla tämänkin hankkeen toteutumisen jälkeen, silloin kun liikennekaari on jo käytännössä. Paljon on epäileviä puheita, niitäkin toki ymmärrän, mutta kyllähän olemme kuulleet tämän keskustelun aikana ministeri Bernerin suulla ja myös monen kansanedustajan suulla, että taksipalvelut tässä maassa säilyvät ja niitä kehitetään ja todellakin valvontaakin vielä on. Liikennevirasto voi todellakin asioihin puuttua, jos jotain hullua menee. Ei Suomessa ole sellaista tilannetta, että viranomaiset eivät liiketoimintaa valvoisi. Sellainenhan ei ole mahdollista järjestäytyneessä yhteiskunnassa. Liikennelupa tarvitaan edelleen taksiliikennettä harjoittavilta, se on selvä asia. Yrittäjä vastaa jatkossa siitä, että ammattikuljettajat ovat ammattitaitoisia, ovat kurssinsa käyneet ja ovat kelpo kansalaisia tehtäväänsä hoitamaan. Pitää muistaa myös se, että kun toimitaan markkinoilla, niin siellä varmaan pärjäävät ne, jotka hyviä palveluita tarjoavat ja ovat joustavia, esimerkiksi taksiyrittäjä, jolta sen kyydin saa vaikka yölläkin. Laatuvaatimuksistakin pidetään kiinni, ettei ihan mennä alta riman, kun palveluita on tarjolla. Elikkä sitäkin asiaa seurataan, ja markkinat yleensä ovat siinä asiassa parhaita seuraajia. On syytä muistaa myös, että Taksiliitto on tälle uudistukselle näyttänyt vihreää valoa, niin että sitäkään duubiota nyt ehkä ei kannata kovin suurella metelillä nostaa esille. Lopuksi, arvoisa puhemies: Tämä liikennekaari toteutetaan kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisenä otetaan tieliikenteen sääntelyn uudistaminen. Tavoitteena on hallintoa vähentämällä ja palveluiden tarjontaa lisäämällä luoda uudet olosuhteet suomalaisessa liikenteessä, ja taksiuudistus on todellakin vain osa sitä. Toisessa vaiheessa sitten kosketaan tähän ammattipätevyysasiaan. Sen voin sanoa, että tuolla ammattipätevyyspuolella tämän päivän Suomessa on kyllä sellainen kirjo erilaisia lupia ja erilaisia sääntöjä, että on hyvä, että ne määrävälein käydään läpi ja saadaan turhaa byrokratiaa poistettua ja ennen kaikkea selkeytettyä tätä lupajärjestelmää, joka tässä maassa kieltämättä muistuttaa eräänlaista viidakkoa. Sitten kolmannessa liikennekaaren vaiheessa on tämä tarkasteluvaihe, elikkä varmistutaan siitä, että liikennekaaren tavoite toteutuu. Mitään lainsäädäntöähän tässä maassa, edes perustuslakia, ei ole luotu pysyväksi, vaan sekin elää aina ajan mukaan, ja sitten uudistetaan uutta liikennekaarta jo siinä vaiheessa, kun se on tullut voimaan. Jos on tarvetta joihinkin uudistuksiin ja huomataan joitakin epäkohtia, totta kai ne korjataan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-04T16:39:13,2016-10-04T16:44:25,Tarkistettu,1.1 2016_94_91,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys liikennekaareksi on lähtökohdiltaan hyvä. Se tähtää tulevaisuuteen ja pyrkii yhdistämään joukkoliikenteen saumattomaksi kokonaisuudeksi. Helppokäyttöisyys ja asiakaslähtöisyys ovat avainasemassa. Eri liikennemuotoja koskeva lainsäädäntö ja markkinoiden sääntely saadaan tällä koottua yhteen. Huomiota on kuitenkin kiinnitettävä maa- ja syrjäseudun palveluihin, erityisesti taksiliikenteeseen, joka ei saa heikentyä liikennekaaren myötä. Taksien asemapaikkavelvoitteen ja päivystyssääntelyn poistamisen myötä emme toivottavasti joudu ihmettelemään, onko maaseudulla kohta enää taksejakaan. Liikenne palveluna eli MaaS-periaatteen mukainen liikenne ei välttämättä toimi syrjäseudulla. Se on hyvä ja toimiva ajatus pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa, joissa on järjestelmällinen joukkoliikenne ja liikkuvat massat suurimuotoiseen toimintaan. Pienemmillä paikkakunnilla liikenteen ketjuttamisessa on haasteita. Olisi myös toivottavaa, että kuntien kokonaisvaltaisesti järjestämä joukkoliikenne olisi etusijalla markkinaehtoiseen nähden. Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry on esittänyt huolensa liikennekaaren epäkohdista. Esimerkiksi se, että alle 60 kilometriä tunnissa kulkevat traktorit eivät tarvitse liikennelupaa kuljetustehtäviin, vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Lisäksi muutos vie työtä jo muutenkin vaikeuksien kanssa painivalta kuljetusalalta. Pienimuotoisen liikennetoiminnan lisääntymisessä on myös harmaan talouden riski. Valiokunnassa on arvioitava tarkkaan nyt esitetyn liikennekaaren haittoja ja hyötyjä. Kilpailun ja hintojen vapauttaminen on toivottava muutos, joka antaa edellytyksiä uudenkaltaiselle yrittäjyydelle, mutta kohtuuhintaisten palveluiden (Puhemies koputtaa) tavoittelusta haja-asutusalueilla on pidettävä kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-10-04T16:44:28,2016-10-04T16:46:38,Tarkistettu,1.1 2016_94_92,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liikennekaari kokonaisuudessaan on hyvä. Moni debatissa ihmetteli, mihin ovat menneet kaikki ne puheet siitä. Eivät ne ole muuttuneet mihinkään. Perussuomalaiset on koko ajan nähnyt sen erittäin tärkeänä osana, että taksi pysyy lupasäänneltynä. Nimittäin luotettavuus on ehto liikennekaaren syvimmälle olemukselle, mitä me kaikki haluamme toteuttaa, MaaSille, joka on uudenlainen ajattelutapa ja tapa järjestää joukkoliikennettä. Se luotettavuus kiteytyy hyvinkin pitkälle siihen lupaan, ja perussuomalaiset sai tämän läpi: lupaehtoisuus pysyy, mikään ei ole muuttunut periaatteessa. Siellä on muutamia isoja kysymyksiä, joihin on selvitettävä vastaus, ja niitä on otettava kunnolla. Se on erittäin tärkeätä, että taksit ovat mukana tässä, koska se on olennainen osa tätä järjestelmää. Ja vaikka sekä perussuomalaisten että myöskin taksin mielestä nykyinen voimassa oleva määräsäännelty järjestelmä olisi toiminut tässä liikennekaaren ytimessä, niin kompromisseja jouduttiin tekemään, ja nyt sitten tässä on lähestulkoon Taksiliiton B-vaihtoehto kirjoitettuna, mikä oli myös perussuomalaisten vaihtoehto. Tämä on kuitenkin vain osa tätä isoa kokonaisuutta, eli tarvitsee ajatella isompaa kuvaa kuin pelkkää taksijärjestelmää. Siitä nyt on ollut suurimmat puheenvuorot ja suuret puheet, minäkin keskityn siihen kohtaan, mutta tässä on useita eri asioita, kuten esimerkiksi raskaan puolen liikennöinti ja esimerkiksi pakettiautot siinä kohtaa. Puhutaan samoista ehdoista, mutta sitten taas yhdessä kohtaa vähän luistetaan, niin että on pikkasen semmoinen tarkistamisen paikka. MaaS etenee vain siinä tapauksessa, jos se toimii niin luotettavasti, että ihmiset luopuvat omasta autostaan. Ihmiset luopuvat siitä kakkosautosta aluksi ja sitten myöhemmin omasta autosta. Se on vasta se kynnys, ja siinä on luotettavuus ja lupaehtoisuus kynnyskysymys. Näin ollen pidän perussuomalaisia kyllä suurimpina MaaSin eteenpäinviejinä. Tasapuolisiin ehtoihin. Siinä on tosi paljon semmoista, mitä tarvitsee valiokunnassa tarkistella. Seuraavassa liuta esimerkkejä: Mitä tapahtuu rekisteröinnille ammattiliikenteeseen, ja sitä kautta, mitä tapahtuu vakuutuksille? Mitä tapahtuu 9—16-paikkaiselle linja-autolle? Liikennekaaren mukaan nämä taksijärjestelmän osiot eivät koske sitä, joten siellä on epätasapuoliset tilanteet. Samoin veroissa on eroavuuksia, ja pakettiautot tosiaan ovat mahdollisesti ulkona koko jutusta sitä kautta, kun ei ole tuota lupaa. Entä taksamittari? Huhuja liikkuu vaikka minkämoisia, mutta kyllä minun näkemykseni mukaan nykyinen taksamittari on se, mikä siellä tulee olemaan tulevaisuudessakin henkilöliikenteessä, mitä henkilöautolla suoritetaan. Sitä ohjaa jo ystävämme EU direktiiveillään. Direktiivi muuten vaikuttaa sitten myös tuohon traktoriin ja 60 kilometriä suhteessa 40 kilometriin, että ei sekään ole ihan loppuun asti vedetty. Mitä tarkoittaa pääsääntöinen asemapaikka? Tarkoittaako se sitä, että kuski aloittaa päivänsä siitä kyseisestä paikasta ja lähtee sitten pois, mikä tekee loven sinne maaseudun palveluun? Täällä puhuttiin paljon, debatissa jo käytettiin esimerkkinä Kihniötä, joka on Suomen perussuomalaisin kunta. Kun kuski lähtee sieltä, saa sen ensimmäisen kyydin vaikkapa Poriin, niin tämä mahdollistaa sen, että se Kihniön auto jää ajamaan Poriin, ja näin ollen tyhjiö on siellä Kihniössä. Nämä ovat niitä, mitä pitää selvittää etukäteen valiokunnassa. Etukäteen pitää myös selvittää ja on selvitettävissä taksin hinta. Miten se tulee? Johtaako tämä semmoiseen tinkaamiseen, mihin me kaikki olemme joutuneet tottumaan ulkomaanreissuilla? Ei kuulosta hyvältä. Kuljettajan lupahan on tiukempi kuin nykyvaatimukset, mutta miten se kontrolloidaan? Minun näkemykseni mukaan luvan myöntäjän on kontrolloitava, että kuski on niiden lupaehtojen arvoinen. Eli siellä on myös se palvelupuoli testattu jollakin tasolla jo Trafin toimesta. Minun mielestäni se ei voi jäädä pelkästään yrittäjän vastuulle. Toki yrittäjän vastuulle tulee tässä isoa roolia. Isoin asia kuitenkin tässä on tosiaan se, että lupaehtoisuus pysyy. Mutta johtuen noista edellä mainituista kysymysmerkeistä minä pelkään, että tulee käymään niin, että maaseutu tyhjenee takseista, palvelu heikkenee, siellä tulee hinnat nousemaan, ja sitten kun kasvukeskuksiin tulee ylitarjontaa autoista, niin tulee olemaan aika paljon konkursseja. Tämä konkurssiaalto pitäisi jotenkin välttää. Mutta niin tai näin, veikkaan, että se taksi tässä on kuitenkin selviytyjän roolissa, maaseudun asukas ei välttämättä ole. Nämä ovat niitä isoja kuvioita. Joten minun johtopäätökseni tästä on se, että tähän pitää rakentaa jonkinasteinen seurantajärjestelmä, ja jos seurantajärjestelmästä tulee ikäviä uutisia, esimerkiksi näitä konkursseja, nousevia hintoja ja saannin hankaloitumista, niin siitä pitää tehdä johtopäätökset. Johtopäätös voi olla vaikka se, että palataan nykyjärjestelmään. Mutta jos mennään tämänhetkiseen tilanteeseen, niin tämä liikennekaari on iso lakipaketti, ja siinä on siis vielä monia yksityiskohtia, mitä on hiottava. Tämä ei tule muuttumaan tämmöiseksi unelmaksi, mitä tässä nyt ajatellaan, ennen kuin esimerkiksi kaikki aukaisevat ne maksurajapinnat, ja minun mielestäni valtionyhtiön, VR:n, on tehtävä se kiireen vilkkaa ensimmäisenä ja näytettävä mallia muille, jotta saadaan Suomesta joukkoliikenteen kärkimaa ja MaaS toteutuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-10-04T16:46:41,2016-10-04T16:55:18,Tarkistettu,1.1 2016_94_93,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perusajatus liikenteen kokonaisvaltaisesta uudistamisesta ja liikennettä koskevan lainsäädännön yhteenkokoamisesta on hyvä. Digitalisaation hyödyntäminen on yksi Merja Kyllösen ministeriaikanaan aloittaman liikennekaarihankkeen punainen lanka. Digitalisaatio on suuri mahdollisuus tehostaa liikennepuolen resurssien käyttöä, parantaa matkaketjujen toimivuutta ja liikenneinformaation saatavuutta, luoda suomalaisyrityksille uusia liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia sekä parantaa liikennepalveluiden asiakaslähtöisyyttä. Parhaimmillaan liikennemuotojen ja liikenneketjujen saumattomampi yhteensovittaminen ja resurssien yhteenkäyttö voi parantaa joukkoliikennepalveluita. Toiveena on, että uusien julkisen liikenteen palveluiden myötä seuraa henkilöautotarpeen vähentyminen ja joukkoliikennepalveluiden säilyminen ja jopa parantuminen myös isompien kaupunkien ulkopuolella. On kuitenkin selvää, että joukkoliikennepalvelut tarvitsevat jatkossakin julkista rahallista tukea, ja joukkoliikenteen tuki on viime vuosina ollut liian matalalla tasolla. EU on tänään allekirjoittanut Pariisin ilmastosopimuksen. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan toimia myös liikennesektorilla. Tarvitaan toimiva ja kattava joukkoliikennejärjestelmä, yksityisautoilun vähentämistä ja kuljetusten tehokkuuden parantamista sekä vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden lisäämistä. Fossiilisista polttoaineista on tulevaisuudessa siirryttävä sähköautoihin ja biopolttoaineisiin. Ympäristönäkökulma on tärkeä muistaa liikennepolitiikkaa uudistettaessa, ja liikennesektorin päästöjen vähentämisen tulee olla olennainen näkökulma liikennekaarta työstettäessä. Arvoisa puhemies! On hyvä, että jakamistalouden muotojen käyttöä mahdollistetaan ja olemassa olevat resurssit otetaan nykyistä paremmin hyötykäyttöön. Liikennekaaressa on kuitenkin äärimmäisen tärkeää varmistaa, että kaikki liikennetoimialalla toimivat pelaavat samoilla pelisäännöillä ja maksavat veronsa asianmukaisesti sekä maksavat palkkansa asianmukaisesti. On pidettävä huolta, ettei esimerkiksi pakettijakelun luvanvaraisuuden poistaminen johda harmaan talouden lisääntymiseen. Liikennekaaren ongelmakohta liittyy taksisääntelyyn, kuten täällä on tänään moneen kertaan todettu. Kysymys kuuluu, mihin olemassa olevaan ongelmaan tällä taksijärjestelmän sääntelyn muutoksella oikein vastataan. En oikein tiedä, mutta enimmäishintasääntelystä luopuminen tulee todennäköisesti synnyttämään uusia ongelmia. Uhkakuvana on, että asiakas joutuu joka kerta tinkaamaan erikseen hinnoista ja ne, jotka eivät osaa tingata, joutuvat maksamaan riistohintoja. Hintojen paisuminen erityisesti maaseudulla on varteenotettava riski. Hintasääntelyn poistamisen kokemukset Ruotsista eivät ole ruusuisia, ja toivottavasti tätä asiaa voidaan valiokuntakäsittelyssä vielä harkita. Mutta, arvoisa puhemies, vaikka taksisääntelyssä onkin liikennekaaressa ongelmia, niin tässä esityksessä on paljon muitakin näkökulmia ja tässä on myös paljon hyvää, mikä on myös syytä muistaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-10-04T16:55:28,2016-10-04T16:58:58,Tarkistettu,1.1 2016_94_94,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhaa lakia kumottaessa ja uutta luotaessa on varmistettava, että kuljetusalalla säilyvät toimivat ja tasapuoliset markkinat. Tätä asennetta tarvitaan valiokunnalta ja eduskunnalta sekä taksi- että tavaraliikenteen osalta. Tiedon avoin jakaminen sujuvien matkaketjujen aikaansaamiseksi on positiivinen ja kannatettava tavoite. Liikennekaaren tulee saada aikaan ihmisten arkea helpottavia digitaalisia ratkaisuja. Haluan kuitenkin nostaa esille hallituksen esityksessä olevia ongelmia liittyen henkilö- ja tavarakuljetuksiin, joihin toivon valiokuntatyöskentelyssä haettavan korjauksia. Jos tämä laki tulee tällaisenaan voimaan, on kuorma- ja pakettiauto- sekä traktoriliikenteen osalta lopputuloksena kuljetusmarkkinoiden vinoutuminen nykyisten tavaraliikenneluvan haltijoiden vahingoksi. Ala on hyvin pääomavaltainen, ja yrittäjillä on kalustossaan kiinni miljoonia. Emme kai sellaista seurausta halua, että heidän elinvoimansa heikentyy? Nykytilaan nähden hallituksen esityksessä on puutteita ja poikkeamia. Poikkeamista osa on ilmeisesti tietoisia valintoja, ja jotkut puutteet lienevät jääneet ministereiltä tiedostamatta etenkin vaikutustensa osalta. Ammattimaisen kuljettamisen määritelmä ei ole enää EU-asetuksen mukainen, kun siihen on lisätty tulonhankkimistarkoitus. EU-asetus lähtee siitä, että ammattimaisen liikenteen osalta liikennelupa tarvitaan, kun täyttyy neljä ehtoa: kuljetuksessa on muuta kuin omaa tavaraa, kuljetus tapahtuu tiellä, siitä saadaan korvaus, ja kuljetus tapahtuu autolla tai traktorilla. Mikä on tämä tulonhankkimistarkoitus? Entä jos henkilö kuljettaa ilman lupaa ja sanoo, ettei hänellä ollut tarkoituksenaan hankkia tuloja? Jos taustalla on tahtotila vapauttaa lupavelvollisuuden piiristä kimppakyydit, niin laissa voitaisiin erikseen määritellä vain kulut kattava toiminta. Liikennekaaressa esitetään myös vapautettavaksi traktoreilla tehtävä kaupallinen tavaraliikenne lupavaatimuksista tavalla, joka näyttää olevan vastoin EU:n liikenteenharjoittaja-asetusta. Liikennekaari edellyttäisi liikennelupaa vasta, kun traktorin rakennenopeus ylittää 60 kilometriä tunnissa, mutta EU-asetus asettaa lupavapautuksen rajaksi 40 kilometriä tunnissa. Ihmettelen suuresti, miksi arvoisa ministeri esittelee lain EU-asetusten vastaisesti. Liikennekaaren tavoitteena on yhdistää henkilöiden ja tavaroiden kuljettaminen. Miksi tässä laissa pakettiautoille ei kuitenkaan sallita henkilökuljetusta samoilla edellytyksillä kuin takseille ja linja-autoille sallitaan tavaroiden kuljetus? Arvoisa puhemies! On tullut esiin, että liikennekaari ei sisällä voimassa olevan lain mukaisia soveltamisalaa koskevia poikkeuksia. Tässä lakiesityksessä todetaan, että tavaraliikennelain 7 §:n sisältämät poikkeukset lupavaatimuksista voitaisiin antaa erillisellä valtioneuvoston asetuksella, mutta kun kyse on lain soveltamisalasta, niin tällainen menettely kyllä mielestäni loukkaa yksilöiden ja yhteisöjen oikeusturvaa. Eli liikennekaaren tulisi sisältää myös nämä soveltamisalan poikkeukset, ja lähtökohtaisesti niiden tulisi olla sellaiset kuin ne ovat voimassa olevassa laissa. Liikennekaaren sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta ehdotetaan otettavaksi pois poliisilta ja Tullilta ja annettavaksi Trafille tehtäväksi. Epäilen kyllä Trafin voimavaroja ja osaamista, eikä Trafilla edes ole edellytyksiä tien päällä tapahtuvaan valvontaan, joten kyllä tässä laissa tulee mainita myös poliisin ja tulliviranomaisen velvollisuus valvoa lain noudattamista, luvatonta liikennettä sekä kabotaasisäännösten noudattamista tien päällä sekä rajanylityspaikoissa. Arvoisa puhemies! Nykyinen laki sisältää muun muassa seuraavat liikenteessä käytettävää ajoneuvoa koskevat vaatimukset, joiden rikkomisesta laissa on säädetty rangaistus: On velvollisuus ilmoittaa ajoneuvo ammattimaiseen käyttöön ajoneuvoliikennerekisterissä. On vaatimus siitä, että ajoneuvo on luvanhaltijan yksinomaisessa hallinnassa, millä on estetty liikennelupien luovuttaminen toisten käyttöön. Nykyisessä laissa on myös vuokratun ajoneuvon käyttämistä koskevat säännökset ja liikenneluvan haltijan yhteystietoja koskevat merkintävaatimukset. Nämä velvoitteet on liikennekaaresta poistettu. Miksi? Onko tarkoitus, että liikennelupaa voi lainata toiselle henkilölle? Ei kai. En ymmärrä, miksi näistä vanhoista määräyksistä luovuttaisiin kokonaan. Niiden tulisi olla siellä niin, että liikenteessä käytettävää ajoneuvoa koskevat velvoitteet ja niiden sanktiot mainitaan. Liikennekaaresta on poistettu tavaraliikennelain 29 §:n velvollisuus esittää muun muassa ajoneuvossa mukana oleva liikennelupa, kuljetuslupa, kuljettajatodistus, EU-asetuksen edellyttämä todistus, vuokrasopimus tai rahtikirja joko paperisena tai sähköisenä osoittamaan kuljetusten laillisuutta ja kabotaasisäännösten noudattamista. Mutta liikennekaaresta on poistettu myös tavaraliikennelain 30 §:n oikeus keskeyttää laiton kuljetus sekä 32 §:n sanktiot, joten poliisi ei voi puuttua jatkossa pelkästään EU-asetuksen vastaiseen kuljetukseen eikä käynnistää rangaistusmenettelyä. Nykyinen kuljetusasiakirjojen esittämisvelvoite ja kuljetuksen keskeytysoikeus sekä niihin liittyvät sanktiot on oltava tässä liikennekaaressa. Toivottavasti nämä ovat vain vahingossa sieltä tippuneet. Liikennekaaressa esitetään, että henkilö, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta kuljettaa ammattimaisesti henkilöitä tai tavaroita tiellä ilman lupaa, on tuomittava luvattomasta ammattiliikenteen harjoittamisesta sakkoon tai enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Tässä kohtaa luvattoman liikenteen rangaistuskynnys on esityksessä nostettu kyllä poikkeuksellisen korkeaksi, käytännössä tarkoittamaan vain tahallisia tekoja. Tämä ei mielestäni ole oikea suunta, kun kyse on kuitenkin liikennealasta, joka on yksi aloista, joilla on ollut eniten ongelmia harmaassa taloudessa. Pelisääntöjen pitää olla reilut kaikille yrittäjille, ja ne yrittäjät, jotka eivät maksa verojaan ja työnantajavelvoitteitaan, pitää saada pois alalta. Tahallisuus on hankala tulkittava siellä tien päällä, mutta jos sanotaan yksinkertaisesti ""se, joka kuljettaa ilman lupaa"", on asia yksiselitteinen. Tällöin tuo rangaistavuus perustuu tekijän tuottamukseen kuten nykyisessäkin laissa. Liikennekaari asettaa liikenne- ja viestintävaliokunnalle erityisen velvollisuuden käydä huolella läpi esitetyt muutokset ja tehdä liikennekaarta koskevaan hallituksen esitykseen kaikki tarvittavat muutokset. Vaatimus korostuu, kun tarkoitus on tehdä useamman vuosikymmenen ajaksi eri kuljetusmuodot yhdistävä liikenteen markkinalaki, joka kohtelisi yhdenvertaisesti kaikkia kuljetusmarkkinoilla toimivia yrittäjiä ja yrityksiä. Pidän hyvänä nykyistä käytäntöä, että ammattimaiseen tavaraliikenteeseen pitää olla lupa ja luvan saa, kun käy neljän viikon kurssin, joka on siis neljä viikkoa viitenä päivänä viikossa kahdeksan tuntia päivässä, ja sen lopuksi on tentti. Kurssin suorittamisen lisäksi henkilön pitää olla vakavarainen, hyvämaineinen ja täysi-ikäinen. Ihmettelen, jos näistä vaatimuksista halutaan luopua. Nythän tämä kurssin käyminen on jäämässä pois ja vain tenttiminen jäisi jäljelle. Onko tässä kyse samanlaisesta koulutuksen aliarvioimisesta kuin on ollut hallituksen muissakin koulutusleikkauksissa? Itse pidän ammattipätevyyttä liikennealalla erittäin tärkeänä asiana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-10-04T16:59:09,2016-10-04T17:09:09,Tarkistettu,1.1 2016_94_95,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jo tässä vaiheessa on varsin selvää, että tästä liikennekaaren asiasta täytyy käydä aika laaja käsittely liikenne- ja viestintävaliokunnassa, eli kyllähän nämä huomiot ovat aivan oikeita, että tämä esitys on joiltain kohdin sanotaan nyt diplomaattisesti kysymyksiä herättävä. Mutta eihän tietenkään huono asia ole sekään, että eduskunnalle ja sen valiokunnille asiantuntijavaliokuntina tulee valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa lakiesityksiin. Päinvastoin se, että sitä päästään käsittelemään asiantuntijoita kuullen, on ainakin minun mielestäni hyvä asia. Näin kevennyksenä voisi sanoa, että on ihan hyvä, että SDP:kin yrittää nyt olla edes jonkun yrittäjän puolella. Viime viikot erilaisia yrittäjiä, kuten apteekkareita ja lakimiehiä, on haukuttu vain. Mutta se on hyvä alku, jos olette kuljetusyrittäjien puolella. Kenties tämä Suomi tästä nousuun saadaan. Tässä taksiliikenteen asiassa pitää kysyä: Mistä siinä oikeastaan on kysymys? Minkä takia se herättää niin paljon epäluuloja? Miksi taksiliikenne koetaan niin tärkeäksi? Itse näkisin, että taksiliikenteestä on muodostunut sellainen, voisi sanoa, de facto peruspalvelu vähänkin syrjäisemmille seuduille, joilla ei oikeastaan mitään muuta liikennettä käytännössä nyt ole autottoman liikkua. Koska edelliset hallitukset ovat niin paljon karsineet julkista liikennettä, ei enää kulje busseja, ja terveyspalvelut ja muut palvelut on siirretty keskuksiin, keskitetty voimakkaasti, niin jollainhan niihin täytyy mennä, ja nyt sitten siihen taksiin takerrutaan, kun ei ole muitakaan keinoja. Nyt täällä ovat monet maakuntien edustajat pitäneet puheenvuoroja siitä, että he uskovat, että kilpailun vapauttamisen myötä taksien tarjonta voisi jopa parantua maakunnissa. Itse uskoisin, että he tietävät, mistä he puhuvat, ja luottaisin aika pitkälle, että he voivat olla siinä oikeassakin. Mutta sitten taas jos näin ei olisi, vaan taksien määrä maaseudulla romahtaisi tai hinnat nousisivat, niin kyllä meillä täytyy olla vastaukset, miten sellaiseen tilanteeseen sitten reagoidaan ja miten nämä ongelmat voitaisiin ratkaista. Tässä ei välttämättä puhuta edes niinkään syvästä maaseudusta, vaan ihan maakuntien, aluekeskusten vähänkin syrjäisemmistä kulmakunnista — ei siellä välttämättä taksin saatavuus ole itsestään selvää tänäkään päivänä. Eli jotain korjausta siihen on ihan hyväkin tehdä. Mitä tulee liikenneturvallisuuden ja liikenteen laillisuuden valvontaan, niin kyllä itse olen sitä mieltä, että se kyllä kuuluisi poliisille noin viranomaisena ja siihen pitää olla ensinnäkin valtuudet ja toisinnakin resurssit. Elikkä jos ei ole valtuuksia, mitään ei voi tehdä, ja jos ei ole resursseja, niin valtuudet eivät käytännössä tule toteutumaan. Ihmettelen itsekin hieman tätä kuviota vastuun siirtämisestä Trafille. Onko siellä edes sellainen henkilökunta, joka pystyy tällaisen asian valvomaan ja hoitamaan? Tällaisiin täytyy saada vastaukset. Myös tämä kysymys siitä, onko jokaisella taskussaan älypuhelin, kun jollain helsinkiläisillä vihreillä sellainen on omien puheidensa mukaan tässä salissa: kyllä myöskin ne ihmiset, jotka ovat väliinputoajia digitalisaatiossa, joita väistämättä on, täytyy tässä esityksessä ja sen käsittelyssä huomioida. Arvoisa puhemies! Kuten aiemmin on todettu, piru asuu yksityiskohdissa, mutta onneksi ainakin valiokunnan puheenjohtajalla, edustaja Jalosella kuulosti puheenvuorossaan olevan hyvä lista näistä yksityiskohdista, joita meidän täytyy yhdessä hioa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-04T17:09:19,2016-10-04T17:13:01,Tarkistettu,1.1 2016_94_96,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,Jatkamme puhujalistaa. P-painikkeella voi varata puheenvuoroja.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_97,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitys liikennekaaresta on mittava, kunnianhimoinen ja tärkeä esitys. Liikennesektorilla on Suomen kansantaloudelle aivan erityinen merkitys: Päämarkkina-alueemme on merten takana. Hyödykkeiden vienti ja tuonti vaativat aina järjestelyitä ja aiheuttavat kustannuksia. Etäisyys ei ole tekijä vain Suomen ja ulkomaailman yhteyksissä. Se on merkittävä tekijä myös Suomen sisällä. Suomi on leimallisesti suurten etäisyyksien maa. Liikennesektorin kehittäminen, liikenteen tehostaminen, vaikuttaa koko Suomen talouden suorituskykyyn, talouden tuottavuuteen. Esityksen mukainen reformi on siksi epäilemättä tarpeellinen. Liikennesektori on tärkeä myös muutoin kuin liike-elämälle. Kysymys on palveluiden saannista. Kysymys on hyvästä arjesta, lasten pääsystä harrastuksiin, ikäihmisten pääsystä hoitoon ja hoivaan, työstä ja vapaa-ajasta. Esityksen mukainen palvelujärjestelmä vaikuttaa, ainakin näin ensilukemalta, hyppäykseltä parempaan. Mutta, puhemies, esityksessä on tietysti myös paljon arvosteltavaa. Taksiliikenteen lupakäytännön muutos on puhuttanut eniten, mutta kokonaisuudessa on paljon muutakin selvitettävää. Erityistä huolta kannan Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden selviämisestä julkisen liikenteen tuen niukentuessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-10-04T17:13:08,2016-10-04T17:14:45,Tarkistettu,1.1 2016_94_98,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pakko jatkaa siitä, mihin edustaja Tuppurainen jäi, eli nyt sieltä Itä-Suomesta. Kun sieltä maalta tulee pöpelikön perukoilta, niin aina tulee ajateltua asioita Savonrannan Rönkönvaaran mummon tai papan näkökulmasta, ja tietysti, kun tästä liikennekaaresta alettiin puhumaan aikanaan, ensimmäinen ajatus oli, että millä se ainoakin päivystävä taksi sille Rönkönvaaran mummolle kello kolme esimerkiksi nyt vaikka jouluyönä saadaan. Mutta täytyy vilpittömästi antaa myös tunnustus sille ennakkoluulottomalle lähestymistavalle, mitä tässä liikennekaaressa on viety eteenpäin. Tässä ajassa ja paikassa tuntuu rohkealta mutta myös todella hyvältä se, että on uskallettu ottaa isoja askelia ja pyritään avaamaan niitä vaikeita rajapintoja niin, että kyytien yhdisteleminen onnistuisi hyvinkin vapaasti riippumatta siitä, puhutaanko takseista, busseista, junista vai ratikoista. Tämä avaa aivan varmasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia toisaalta kuljetusyrittäjille ja toisaalta sovellusten kehittäjille. Ja uskon, että tästä vielä saadaan hyvä. Tilannetta eri puolilla Suomea oikeastaan kuvaa hyvin se, että siinä missä isoissa kaupungeissa uskotaan erilaisten MaaS-palveluiden eli Mobility as a Service -palveluiden kehittymiseen ja sitä tietä liikennejärjestelmän tehokkuuteen, on se Rönkönvaaran mummo siellä hädissään siitä, onko mahdollisuus saada tarvittaessa taksia silloin yhden kerran elämässä, kun sitä saattaisi tarvita. Täällä on pidetty aivan loistokkaita puheenvuoroja. Edustaja Kasvi maalaili hienosti sitä tulevaisuutta, joka liikenteessä meitä varmastikin odottaa. Kuvaavaa on se, että olemme kollegoita samassa puolueessa ja hän joutui kädestä pitäen opastamaan minua, mitä tarkoittaa Valopilkku-palvelu ja kuinka on mahdollisuus taksi tilata pelkällä napinpainalluksella ja vielä jopa seurata, miten taksi asiakastaan lähenee. No, oppia ikä kaikki. Jos pari asiaa saa ottaa tästä esiin, niin ilman muuta tuntuu helpottavalta se, että tässä kohtaa kuitenkin yhtiöittämisestä on luovuttu, kymppitonnin vapaista kuljetuksista on luovuttu, ja toisaalta se, että taksiluvista pidetään kiinni, vaikkakin siitä määräsääntelystä luovutaan. Olen kysellyt monelta taksilta siellä omalla alueellani siitä, miltä tämä liikennekaarisuunnitelma tuntuu, ja yllätyksekseni vastaanotto on ollut positiivinen. Taksiliiton johto on suhtautunut rakentavasti ja myötämielisesti esitettyihin ehdotuksiin, mutta myöskin ihan paikalliset taksinkuljettajat ovat ottaneet tämän ikään kuin myönteisenä askeleena. He ymmärtävät, että jotain uudistusta ja muutosta pitää tapahtua, ja kokevat, että nyt siihen voi olla maltillinen vaihtoehto ja ratkaisu, joten tässä muutoksessa kannattaa olla mukana. Olen siitä huolimatta iloinen siitä, että liikennevaliokunnan puheenjohtaja Jalonen ottaa vakavissaan huolen siitä, mitä käy taksiyrittäjille etenkin pienillä paikkakunnilla, ja varmasti valiokunta antaa tälle arvonsa mukaisen käsittelyn. Edustaja Taavitsainen toi täällä vahvasti, jopa sanasta sanaan, esiin Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n huolia. Niistäkin kannattaa valiokunnassa keskustella ja niihin kannattaa paneutua, etenkin mitä tulee pakettiautojen kohteluun henkilökuljetusten osalta, toisaalta siihen, miten saadaan traktoriliikenne myöskin EU-asetuksen mukaiseksi, ja toisaalta sitten siihen, miten tätä lakia ja kabotaasiliikenteen valvontaa tulevaisuudessa jatketaan. Siinä on ollut paljon parantamisen varaa jo tähän asti, ja jos valvonta siirtyy poliisilta ja Tullilta Trafille, pelätään ongelmia vielä enemmän. Kun tätä kokonaista liikennekaarta pohtii ja katsoo, niin tulee mieleen, tarvittaisiinko tähän maahan myöskin työkaari, tarvittaisiinko terveyskaari, yrittäjyyskaari, joissa yhtä ennakkoluulottomasti yhdistettäisiin erilaisia osa-alueita ja toimijoita. Ja jos olen soten oikein ymmärtänyt, niin tällaista terveyskaarta myös yritetään saada aikaan, jolloin asiakasta saataisiin palveltua mahdollisimman monialaisesti alusta loppuun. Ymmärrän hyvin, että meidän täytyy toisaalta pitää näkökulma vahvasti isoissa kaupungeissa — siinä, miten saadaan järkeä suurten kaupunkien ruuhkiin — mutta toisaalta toivon teidän kaikkien pitävän mielessä sen Savonrannan Rönkönvaaran mummon ja sen, miten jonkinlainen palvelu saadaan turvattua jatkossa myös hänelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-04T17:14:51,2016-10-04T17:20:45,Tarkistettu,1.1 2016_94_99,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä pari asiaa jäi mainitsematta. Ensinnäkin tästä taksiasiasta: Todellakin haluttiin lähetekeskustelun alkuvaiheessa luoda kuvaa, että taksiyrittäminen ja taksitoiminta tässä maassa menisi jotenkin holtittomaksi. Siitähän missään nimessä ei ole kysymys, ja tämän keskustelun aikana, kuten myös ministeri Bernerin puheenvuorojen aikana, on tullut harvinaisen selväksi, että luvanvaraisuus säilyy, laatutason valvonta säilyy ja sitten normaalit viranomaiskontrollit ovat olemassa ja veronkierto ei ole mahdollista. Että nämä perusasiat ovat kunnossa, mutta siitä voimme tietysti kiistellä, onko tämä uudistus sitten oikean mittainen ja oikean suuntainen. Oikean suuntainen se on, onko se riittävä, sen aika näyttää. Kuten sanoin tuossa edellisessä puheenvuorossani, niin tässäkin liikennekaarilakiesityksessä on sitten se kolmas vaihe, jossa tarkastetaan niitä toteutettuja toimia, ovatko ne olleet riittävän tehokkaita ja päässeet tavoiteltuun päämäärään. Yhteentoimivuus on nykyisen julkisen liikenteemme ja taksiliikenteemme ongelma, elikkä meidän tulee saattaa näiden eri liikennemuotojen yhteensopivuus ja yhteentoimivuus sille tasolle, että todellakin matkustaja pystyy esimerkiksi läppäristään taikka kännykästään katsomaan vaihtoehtonsa vaikka esimerkiksi tulla Ilomantsista Joensuun kautta Kuopioon, koska se tietohan riittää. On todellakin tänä päivänä surullista, että monella matkustajalla lähtiessään vaikka nyt Kuopiosta tulemaan vaikka nyt kohti Kihniötä — joka äskeisessä puheenvuorossa mainittiin — todellakin menee sormi suuhun, että mitkä ovat ne keinot. Nämähän pitää laittaa kuntoon, että tieto liikkuu ja ihmisille tarjotaan vaihtoehtoja. Siitä kaikki lähtee. Voin kertoa kuljetuspuolelta erään ystäväni, yrittäjän, tarinan. Hän kuljetti erästä kohtuullisen painavaa esinettä, osti sen toiselta puolen Suomea ja sitten yritti järjestää sille kuljetusta sinne liiketoimipaikkaansa. Se oli varsin merkillinen tarina. Monien monien vaiheiden jälkeen ja valtavien puheluruuhkien jälkeen se hinta putosi kolmasosaan ja palvelu nopeutui noin viikolla. Elikkä siinäkin tällaisten liikenteellisten digitalisaatiojärjestelmien kuntoonsaattaminen auttaa varmasti sen tavarankin ja erilaisten tuotteiden perille menoon. Elikkä ei tässä nyt kannata ihan vielä kirvestä kenenkään kaivoon heittää, kyllä tälläkin lakiesityksellä on hyvä ja perusteltu syy, ja emme me voi jäädä tuleen makaamaan siinä, kun muu maailma menee ympärillämme. Ei se enää kävele, se paremminkin juoksee. Se, että traktorit vapautetaan liikenneluvista, on aivan hyvin perusteltu asia, koska pitää muistaa, että maaseudulla moni maanviljelijä tai sitten ihan pelkästään traktoriyrittäjyyttä harjoittava yrittäjä tekee sitä työtään kovin pienessä piirissä, että hänen toimintasäteensä on kovin pieni. Hän todennäköisesti suorittaa tien lanausta, soran ajoa tai jotain muuta vastaavaa työtä, joka tapahtuu kovin pienessä piirissä, eikä pysty kovin paljon rekka-autojen kanssa kilpailemaan. Tämä on ihan järkevää, että niille ihmisille, jotka tämmöistä pienimuotoista yritystoimintaa harjoittavat, suodaan tämä mahdollisuus mahdollisimman pienellä byrokratialla. On tärkeämpää, että ihminen tekee töitä ja yrittää, kuin se, että odottaa byrokratian jonossa jotakin lupaa, mikä sitten johtaa siihen, että hänen elinkeinonsa kärsii ja hänen tulotasonsa heikkenee koko ajan. Demarien huoli on ollut tämän keskustelun aikana erittäin suurta, on siinä jotain perusteltua, en sitä missään nimessä väheksy. Mutta se, mikä minun sydäntäni lämmittää maaseudun ihmisenä, koska asun tuolla kotikunnassani Ilomantsissa edelleen ja voin siellä hyvin, on se, että maaseudun ihmisistä kerrankin kannetaan suurta huolta. Tämän panen suuresti merkille ja näitä sanoja tarkastelen tänä iltana vielä nukkumaan mennessäni sydämessäni, että miten maaseudun ihmisistä kerrankin välitetään. Tämä on erittäin positiivinen asia, ja totean, että uskon, että edustaja Heinonenkin, joka saapui juuri saliin, siirtyy siihen kansanedustajien joukkoon, joka kantaa suurta huolta maaseudun ihmisten palveluista. Tosiasiahan on se, että tänä päivänä (Timo Heinonen: Olen aina kuulunut siihen) — tiedän, että edustaja Heinonen toimii juuri mainitsemallaan tavalla — taksiliikenne maaseudulla toimii kyllä ihan hyvin, mutta se on ongelma, että tämän päivän taksin, joka tuo sen ihmisen kotiin vaikka nyt terveyskeskuksesta, toimet ovat niin kovin rajattuja, mitä hän siellä voi sitten tehdä. Kyllä tässä tarvitsemme tätä lupapolitiikan notkeuttamista ja joustavoittamista, niin että kyseinen henkilö, taksiyrittäjä, voi tehdä monta muuta asiaa ja siihen taksin kuljetukseen voidaan yhdistää monta muuta palvelua. Samoin niin kuin koulukyydissä, kun tuodaan vaikka siellä syrjäkylällä oleva lapsi kotiinsa koulusta, kyllä pitää olla mahdollisuuksia, eikä vain sen koulukuljetuksen takia pidä estää sitä, että mitään muuta ei sillä reissulla saa ajaa. Kyllä tähän pitää tulla järki, että kun se koululainen on saatettu turvallisesti kotiin, niin kokonaistaloudellisesti paluukyydissä, jos siinä sattuu jotain muuta kuljetettavaa olemaan, totta kai sen taksiyrittäjän pitää olla mahdollista hyödyntää sekin kuljetuskerta, ettei se mene hukkaan. Siitähän hyötyvät veronmaksajat, koska sitten tätä yhteiskunnan tilaamaa palvelua hoitava yrittäjä pystyy siinä samalla reissulla tekemään monta asiaa, jolloin syntyy kokonaissäästöä yhteiskunnalle, ja se nimenomaan näkyy verotuksen määrässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-04T17:20:51,2016-10-04T17:26:22,Tarkistettu,1.1 2016_94_100,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että täällä on Kihniön takseista kannettu huolta. Se on ihan paikallansa, että näihin maaseudun oloihinkin puututaan. Mutta me olemme jo alustavasti ajatelleet niin, että me olemme ketteriä pieniä kuntalaisia, että me emme hyväksykään muita kuin oman kunnan takseja. Päivystyskin on tähän saakka mennyt, ja uskon, että se menee tästä eteenpäinkin, ja taksit eivät siellä omassa kunnassa ole suuria palkkoja nauttineet tähänkään mennessä. Että uskon, että tämä hoituu kyllä ihan ketterästi. Täällä on sanottu, että varmaan valiokunnassa on paljon korjaamisen varaa, mutta alan yrittäjiltä on tullut kiitosta suunnitellun pienimuotoisen toiminnan poistumisesta esityksestä. Pienimuotoisen toiminnan mahdollistamisella olisi luotu alalle kahdet markkinat ja lisätty varmaan harmaan talouden mahdollisuuksia. Jos kuka tahansa olisi voinut ajaa taksia 10 000 euron ansaintatasoon asti, meille olisi saattanut muodostua aivan villit halpataksimarkkinat, mikä olisi ollut kilpailun vääristämisen lisäksi todellinen turvallisuusriski. Olemme myös vaatineet, että taksiyrittäjän kotipaikka voi olla vain Suomi. Yrityksellä pitää olla suomalainen Y-tunnus, ja auton pitää olla rekisteröitynä Suomeen. On tärkeää, että alan toimijat ovat jatkossakin kaikilta osin suomalaisen sääntelyn piirissä. Tästäkin ovat taksiyrittäjät kiittäneet, kuten myös siirtymäajan pidentämisestä, mikä tarjoaa mahdollisuuden valmistautua muutoksiin. Liikennekaari tulisi voimaan 1. heinäkuuta 2018. Tämä mahdollistaa sen, että alan nykyisillä toimijoilla on riittävästi aikaa mukauttaa toimintansa uuden lainsäädännön mukaiseksi. Yksi tärkeimmistä kriteereistä on jatkossakin määritelty pääasiallinen asemapaikka. Nyt lakiehdotuksen mukaan toimijoiden olisi ilmoitettava pääasiallinen toiminta-alueensa ja palveluaikansa eli käytännössä asemapaikkansa ja päivystysaikansa. Taksi voisi kuitenkin uudistuksen myötä jäädä odottamaan kyytiläisiä myös ilmoittamansa asemapaikan ulkopuolelta, ja muilta paikkakunnilta voidaan tulla paikkaamaan kysyntää toiselle paikkakunnalle. Asemapaikkasääntelyn ja päivystysvelvoitteen sääntelyn keventäminen on hiukan huolestuttanut taksiyrittäjiä, jotka ovat toivoneet tarkennuksia ja kirjauksia, jotta tavoite palvelujen turvaamisesta erityisesti haja-asutusalueilla tulisi turvatuksi. Hallituksen esityksessä on huomioitu taksiliikenteen asiakaskunnan erityisryhmät, jotka ovatkin suuri osa asiakkaista. Taksinkuljettajaan kohdistuvat poikkeuksellisen tiukat soveltuvuusvaatimukset ovat perusteltuja, koska suuri osa asiakkaista on toimintakyvyltään rajoittuneita ja asiakas on taksissa usein yksin kuljettajansa kanssa. Erityisen tärkeä seikka on vaatimus riittävästä vuorovaikutus- ja kielitaidosta. Koska osaamista ei jatkossa todenneta kokeilla tai tarkastuksilla eikä kouluttautumista vaadita, on kiinnitettävä huomiota siihen, miten taataan riittävä osaaminen varsinkin erityisryhmien palveluun. Terve aikuinen pystyy arvioimaan saamansa palvelun tason ja antamaan palautetta, mutta esimerkiksi lasten, vammaisten ja vanhusten osalta on oltava keinot valvoa kuljettajan soveltuvuutta. Uusi teknologia ja digitalisaatio avaa monia uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia hyödynnettäväksi. Tulevaisuuden liikenteen kannalta olennaista on, että tiedot ja tietojärjestelmät ovat yhteen toimivia ja rajapinnat avoimia. Liikennekaaressa esitetään, että liikkumispalveluja koskevat olennaiset tiedot avataan ja myös lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuudesta säädetään. Liikennekaari yhdistäisi ja uudistaisi henkilö- ja tavaraliikennettä koskevat säännökset. Joukko- ja tavaraliikenteen sääntelyyn ehdotetaan merkittäviä kevennyksiä. Pakollisesta yrittäjäkoulutusvaatimuksesta ehdotetaan luovuttavan. Kansallisia lisävaatimuksia poistettaisiin sieltä, missä toiminta perustuu EU-lainsäädäntöön. Koko liikennejärjestelmän uudelleentarkastelu on mittava hanke. Nyt ehdotettavassa ensimmäisessä vaiheessa liikennekaareen mahdollisuuksien mukaan kootaan ja yhtenäistetään erityisesti tieliikenteen säännöksiä. Liikennepalvelujen ostot ja muu julkinen tuki liikennejärjestelmälle ovat valtion- ja kuntataloudessa merkittävä menoerä. Kun palveluja voitaisiin tarjota, yhdistellä ja käyttää monipuolisemmin ja tehokkaammin, voitaisiin saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Esitys tukee hallitusohjelman tavoitteita kuntien kustannusten karsimisesta sekä kilpailukyvyn vahvistamisesta elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla. Lopuksi: Niin kuin täällä on sanottu, varmaan on niin sanottu viilaamisen paikka, kun tämä esitys lähtee valiokuntaan ja saadaan siellä kuulla asiantuntijoita, ja missä sitten on parannettavaa, niitä parannusehdotuksia myös yhteisesti voitaisiin tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-10-04T17:26:30,2016-10-04T17:32:04,Tarkistettu,1.1 2016_94_101,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On kyllä aika epäuskottavaa tämä perussuomalaisten liikuttava taksien puolustaminen. Viime keväänä kun liikennekaarilakiesitys oli lausunnolla kunnissa, niin esimerkiksi meillä Mikkelissä annettiin lausuntoa tästä lakipaketista — siinähän oli silloin vielä ne kymppitonnin vapaamatkustajatkin — eivätkä meillä ainakaan tuolla kenttätasolla perussuomalaiset ollenkaan vastustaneet tätä vaan hyväksyivät aivan mukisematta. Kun asiasta jopa äänestettiin, niin he äänestämällä osoittivat olevansa sen alkuperäisen esityksen kannalla. Tästä tämän päivän keskustelusta kun vetää yhteen, niin täytyy kyllä todeta, että tässäkin asiassa voidaan laittaa ruksi seinään niitten asioitten kohdalla, joissa perussuomalaiset ovat kääntäneet takkinsa. Meiltä paikallistasolta on tullut viestiä, että taksien osalta tämän lain suurimpia ongelmia on muun muassa viisi eri tapaa hoitaa taksiliikennettä, joista vain yhteen tarvitaan taksilupa. Taksinkuljettajien ammatillisesta kokeesta ja paikallistuntemuksesta aiotaan luopua — tätä meidän paikalliset taksit eivät halua. Taksien ja pienten linja-autojen verotus on epätasa-arvoisessa asemassa — tätä ei hyväksytä. Taksamittariin liittyvät kysymykset — sen on mielestäni pakko olla pakollinen varuste, koska se vastaa muussa liiketoiminnassa kassajärjestelmää. Sekä hinnoittelun osalta — kuinka hinnoitellaan, mikä on kohtuutonta? Nimittäin 7 000 euroa kuukaudessa tienaavan kohtuus on erilainen kuin 1 200 euroa kuukaudessa saavan pienituloisen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-10-04T17:32:07,2016-10-04T17:34:18,Tarkistettu,1.1 2016_94_102,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Maailma muuttuu, ja sen takia on hyvä, että uudistuksia tehdään. Jollain tavalla hämmentyneenä tänään esimerkiksi luin uutista, että Postin pitää korkeimman hallinto-oikeuden mukaan jakaa tulevaisuudessakin viitenä päivänä viikossa postit saaristoon sellaiseenkin paikkaan, johon ei tällaista päivittäistä, säännöllistä yhteyttä ole olemassa. Tämä maksaa nyt 200—500 euroa per kirje, kun sinne se on toimitettava korkeimman hallinto-oikeuden mukaan. Tietysti tässä toimitaan lain mukaisesti, mutta ehkä voisi pohtia, olisiko silloin uudistamisen paikka. Mistä tällaiset rahat tulevaisuudessa löytyvät, eli voimmeko me taata sen, että tulevaisuudessa esimerkiksi jokaiselle ihmiselle joka ainoa päivä pitää viedä posti, asuu hän sitten missä tahansa? Tämä on iso kysymys, ja sen takia on hyvä, että nyt liikennepuolella ollaan uudistamassa asioita. Hallitus päätti siis nyt syyskuussa liikennekaaresta, joka on hanke, jossa puretaan sääntelyä ja yhdistetään taksi-, linja-auto- ja tavaraliikenteen lainsäädäntö yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lakihanketta on kehuttu yhdeksi maailman edistyksellisimmistä liikennelainsäädännöistä, ja voi todeta, että ei suotta. Liikennekaaren suurin uudistus, niin kuin tuossa debatissa jo totesin, on täydellinen ajattelutavan muutos. Tähän päivään asti liikennettä on ajateltu, niin täällä kuin ehkä meidän kaikkien ajatuksissammekin, vain välineenä paikasta toiseen siirtymiseksi. Jatkossa tämän liikennekaariajattelun myötä liikenne ja liikkuminen muuttuvat yhä enemmän kokonaisvaltaiseksi palveluksi. Muutoksen mahdollistajana on erityisesti matkojen hinta- ja aikataulurajapintojen avaaminen. Meidän kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, edustaja Jokinen kuvasi hyvin sitä, että kun tämä saadaan toimimaan sillä tavalla kuin on tavoite, että se toimii, niin meillä on olemassa palvelu, jossa muutamalla klikkauksella ostat liput Kärsämäeltä Korkeasaareen, eli yhdellä sovelluksella pystytään tämä kokonaisuus hoitamaan ja saamaan yhtenäinen kuljettamisen ketju, on sitten kyse ihmisistä, paketeista, ehkä tulevaisuudessa siitä postistakin, mihin tuossa edellä viittasin, ja monesta muusta. Itse en ole Uberin puolustaja sen takia, että tiedän, että siihen sisältyy runsaasti veronkiertoa ja tämän tyyppisiä kysymyksiä, mutta me tarvitsemme laillisen mallin, joka hyödyntää samalla tavalla tämän päivän teknologiaa kuin Uber hyödyntää, mutta niin, että siitä maksetaan verot Suomeen. Sekin tässä esityksessä on hyvää, että tässä on selkeät kirjaukset näiden toimijoiden kuulumisesta suomalaisen verotuksen piiriin. Pienelle henkilökuljetusyrittäjälle voi löytyä yllättävästikin uutta liiketoimintaa, kun hän yhdistää oman palvelunsa laajempaan kokonaisuuteen, ja itse uskon, että liikennekaari on hyvä, mahdollistava esimerkki uudistuksesta, joka ei ainoastaan kehitä nykyistä vaan luo valtavan potentiaalin aivan uudenlaiselle liiketoiminnalle. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut, että liikennekaari voisi luoda jopa 18 000 työpaikkaa, ja joissain arvioissa on puhuttu vielä suuremmista määristä, kun kokonaisuus lähtee toimimaan ja saamme tämän kuljettamisen ja liikkumisen kokonaisuuden yhtenäiseksi. Tulevaisuuteen on varmasti parempi mennä mahdollisuuksien kuin vaikeuksien kautta, ja siksi liikenteen uudistaminen on valtavan hieno mahdollisuus, johon on syytä ja järkeä tarttua. Siitä kiitos maamme hallitukselle. Niin kuin debatissa totesin, kun itse maaseudulta tulen ja olen maaseudun puolta halunnut pitää, niin olen vakuuttunut, kun tämä liikennekaari on nyt valmisteltu keskustajohtoisesti liikenneministeri Anne Bernerin johdolla, että tässä on näihin huoliin kiinnitetty huomiota. Itse haluan yhtenä isona asiana esille nostaa tämän päivystysvelvoitteen. Voi olla, että se toimii niin hienosti kuin edustaja Vartia debat-osuudessa totesi, että kun se ainoa taksi siellä Kälviällä on käytössä, niin sieltä löytyykin sitten maatilalta toinen isäntä, jolla on myös tällainen lupa, ja hän lähtee ajamaan. Tämä on kaunis ajatus, ja voi olla, että se näin toimii tulevaisuudessa. Uskotaan siihen, mutta jos näin ei tapahdu, niin toivon, että tulevaisuudessa on mahdollisuus harkita uudestaan, onko alueita, missä jonkinlaista päivystysvelvoitetta tarvitaan. Maaseutu siis tässä on se, mihin minulla itselläni liittyy suurimmat pohdinnat, mutta niin kuin debatissa ja keskustelussa on esille tuotu, niin toki on mahdollisuuksiakin paljon juuri siinä, kun voimme yhdistää paketteja, voimme yhdistää ihmisten kuljetusta, koululaisia, ikäihmisiä ja kaikkea muuta, joten jos se saadaan hyvin toimimaan, niin uskon, että tässä on paljon mahdollisuuksia. Iso asia ovat Kela-taksit, jotka tänä päivänä toimivat Suomessa eri tavalla kuin esimerkiksi Ruotsissa, missä on tällaisia isompia sairaalabusseja käytössä, jotka keräävät ihmisiä isommalta alueelta. Se ei olekaan enää pelkästään kuljettamista, vaan kuljetetaan sinne lääkäriin tai sairaalaan mutta sen matkan varrella voidaan jo bussissa tehdä tiettyjä toimenpiteitä, valmistautua esimerkiksi leikkaukseen taikka joitain kokeita ottaa etukäteen. Kun tässä on kyse sähköisestä viestinnästä ja laitteista, niin avaan vielä tuon puhelimeni. Tässä keskustelun aikana sain Oulusta sähköpostin, jossa tuodaan yksi huoli esille, ja haluan sen myös pöytäkirjaan kirjauttaa ja valiokunnan käsittelyyn nostaa. Tässä todetaan: ""Keskustelette juuri liikennekaaresta, ja muun muassa taksit ovat lupineen paljon tapetilla."" Henkilö toteaa: ""Minua umpisokkona vammaisena kiinnostaa, onko taksiluvan saajalle miten asetettu tietotaitovaatimuksia, vähintään niille, jotka ajavat näitä vammaispalveluajoja. Ainakaan vaikeimpien vammaisryhmien osalta ei ole oikein, että tulee kuljettaja, joka ei koskaan ole mahdollisesti kohdannut esimerkiksi vaikeasti liikuntavammaista, umpisokeaa tai niin edespäin. Kai vammaisten turvalliset palvelut taataan jatkossakin? Siitä tässä olen huolissani."" Tämä on hyvä, juuri tullut kansalaisen huoli, ja toivon, että valiokuntakäsittelyssä näihinkin kysymyksiin vielä otetaan kantaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-04T17:34:30,2016-10-04T17:42:19,Tarkistettu,1.1 2016_94_103,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Taavitsainen piti tuossa varsin tarmokkaan puheenvuoron, mutta pyydän kuitenkin, edustaja Taavitsainen, voitteko tarkentaa, kun en oikein puheenvuoronne perusteella ymmärtänyt, mistä te tarkalleen ottaen mollaatte perussuomalaisia. Siis siitäkö, että olemme puolustaneet taksien kotimaisuutta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-10-04T17:42:22,2016-10-04T17:42:53,Tarkistettu,1.1 2016_94_104,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vähän tähän samaan teemaan kuin edustaja Tavio: Täällä on taas käynnissä yksi niistä illoista, kun muut yrittävät hoitaa yhteisiä asioita ja sosialidemokraatit toistavat ryhmäkansliansa keksimiä iskulauseita perussuomalaisten haukkumiseksi. Täytyykin ihmetellä, missä on se sosialidemokraattien vaihtoehto. Se tuli jo selväksi, että kaikki muutokset ovat huonoja ja taksin nykytilanne pitää säilyttää. Mutta miten itse uudistaisitte tätä järjestelmää? Onko edustaja Taavitsaisen mielestä hyvä lähtökohta uudistuksille se, että kysytään yhden kaupungin nykyisiltä yrittäjiltä, mikä muutos heille ei käy heidän nykyiseen yritystoimintaansa, vai pitäisikö kuunnella myös palveluiden käyttäjiä? Onko tämä taas yksi ""suklaata yrittäjille"" ‑hanke?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-04T17:42:54,2016-10-04T17:43:41,Tarkistettu,1.1 2016_94_105,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_94_106,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tärkeä koko vaalikauden mittainen työ on järkeistää tehtäviä ja lainsäädäntöä eli purkaa asetuksia ja normeja. Minulla on aina ollut tapana tässä salissa lausua kiitokset hallitukselle, kun niiden aika on. Tällä uudistuksella tavoitellaan valtion taloushallinnon uudelleen järjestämistä mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti. Toimintatapoja yhdenmukaistetaan, ja yhdenmukaiset toimintatavat säästävät aikaa ja rahaa. Säästö ei aina välttämättä tarkoita palveluiden huonontamista, tässäkään asiassa. Se voi tarkoittaa myös palveluiden tehostamista. Uudistuksen säästötavoite on verrattain pieni: tälle hallituskaudelle yhteensä 8 miljoonaa mutta vuodesta 19 eteenpäin noin 4 miljoonaa jokaisena vuonna. Esimerkki on kuitenkin tärkeintä. Tämä tuo esiin sen, että kaikki kivet on käännettävä, kun julkisvallan toimintatavoista etsitään säästöjä, jotka eivät ole pois pieneltä ihmiseltä. Tällä linjalla pitää jatkaa muissakin asioissa. Noihin lukuihin saadaan kyllä nollia perään, jos tahtoa löytyy. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-04T17:44:11,2016-10-04T17:45:10,Tarkistettu,1.1 2016_94_107,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_94_108,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen kohdalla meidän on nyt syytä pysähtyä ja miettiä, mitä tässä maassa oikein tapahtuu ja mistä tässä nyt oikein ollaan päättämässä. Meillä on edessämme esitys, joka asettaa Suomessa laillisesti asuvat ihmiset erilaiseen asemaan keskenään ja joka siksi minun nähdäkseni murentaa keskeisiä oikeusvaltio- ja ihmisoikeusperiaatteita. Toteutuessaan tämä esitys johtaa viralliseen jaotteluun, kahden kerroksen väkeen, kun rakennetaan hierarkkinen sosiaaliturva- ja sitä kautta myöskin perusoikeusjärjestelmä. Kun työttömät työnhakijat jaotellaan kahteen eri luokkaan käytännössä kansalaisuuden perusteella, on mielestäni kyse rakenteellisesta rasismista. Tehtyään perheenyhdistämisestä käytännössä mahdotonta ja poistettuaan humanitaarisen suojelun — ja Maahanmuuttoviraston tiukennettua maakohtaisia linjauksia ja tulkintaa sisäisestä paosta näin moninkertaistaen kielteiset turvapaikkapäätökset — ryhtyy hallitus siis vielä heikentämään oleskeluluvan saaneiden ihmisten taloudellista tilannetta. Arvoisa puhemies! Hallitus siis esittää, että oleskeluluvan saaneille maksettaisiin Suomessa jatkossa kotouttamistukea työmarkkinatuen sijaan. Ulkomaalaisille maksettava kotouttamistuki olisi vain 90 prosenttia suomalaisille maksettavan peruspäivärahan määrästä. Tämä tarkoittaa, että ihmisiä asetetaan eriarvoiseen asemaan heidän maassaolostatuksensa perusteella. Myönteisen oleskeluluvan saaneita työttömiä työnhakijoita kohdellaan huonommin kuin maahan syntyneitä tai kansalaisuuden saaneita. Hallituksen lakiesityksessä lukee, että lakiehdotuksen tavoitteena on mitoittaa maahanmuuttajien perustoimeentuloturva julkisen talouden ja kansantalouden tila huomioon ottaen kestävälle tasolle. Tavoitteena on Suomeen turvapaikanhakijoita vetävien tekijöiden vähentäminen. Yhden ihmisryhmän perusturvaa ollaan leikkaamassa alle yleisen vähimmäistason, ja päätöstä perustellaan siis puhtaasti julkisen talouden säästöillä sekä maahantulon vähentämisellä. Ministeriö olettaa lakiesityksen perusteluissa, että myönteisten oleskelulupapäätösten määrän nousu lisää myös myönteiseen päätökseen johtavia perheenyhdistämishakemuksia. Perheenyhdistäminen on kuitenkin, kuten totesin, tehty käytännössä mahdottomaksi näiden viime vuosien tiukennusten myötä. Tämän vuoden osalta on laskettu arvio perheenyhdistämishakemusten määrästä 17 000:sta 3 000:een. Näin raju tiputus kertoo, kuinka rajua linjan tiukentaminen on ollut. Tämän esityksen vaikutusta tuen vastaanottajien perusturvan riittävyyteen tai perusoikeuksiin ei ole oikeastaan arvioitu. Laajemmin kyse on siitä, miten kansalaisten perusoikeudet arvotetaan suhteessa julkisen talouden tasapainottamistarpeeseen. Ennen vanhaan muun muassa rikollisilla, mielenterveyspotilailla ja ylivelkaantuneilla ei ollut tasavertaisia oikeuksia muihin nähden. Nyt perusoikeuksien heikentäminen aloitetaan siirtolaisista ja ilman kansalaisuutta maassa asuvista. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kuitenkin kyse myös muustakin kuin julkisen talouden näännytyskuurista. Esityksen perusteluissa myönnetäänkin, että suunnitellut säästöt saattavat jäädä ilmoitettua pienemmiksi, sillä pienempi tuki tulee näkymään toimeentulotuen kasvavissa menoissa etenkin korkean vuokratason alueilla. Siksi minun nähdäkseni tämän hallituksen esityksen ytimessä on näkemys ihmisistä eriarvoisina. He, jotka tulevat muualta tänne, eivät omaa samanlaisia oikeuksia kuin he, jotka ovat syntyneet tänne. He, jotka joutuvat pakenemaan kodeistaan sotaa, vainoa tai kidutusta, eivät ansaitse yhdenvertaista kohtelua Suomen kansalaisten kanssa. Hallitus esittää jo valmiiksi epävarmassa asemassa oleville ihmisille heikompia perusoikeuksia kantaväestöön nähden. On hyvinkin mahdollista, että tämä esitys rikkoo Geneven pakolaissopimuksen ehtoja, joiden mukaan maassa laillisesti olevia pakolaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti lain edessä valtion kansalaisten kanssa. On myös mahdollista, että hallituksen esitys on ristiriidassa Euroopan unionin työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevien säännösten kanssa, sillä hallituksen esittämään maahanmuuttajamääritelmään kuuluisivat myös muiden EU-maiden kansalaiset. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen valitsema tie on vaarallinen ja vaarantaa periaatteen kaikkien yhtäläisistä perusoikeuksista. Toivottavasti erityisesti pienituloisten ja yhteiskunnallisesti heikossa asemassa olevien ihmisten asemasta huolissaan olevat näkevät, kuinka isoja yhteiskunnallisia uhkia tällaiseen lakiesitykseen sisältyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-04T17:45:43,2016-10-04T17:51:14,Tarkistettu,1.1 2016_94_109,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään hallitus esittää työttömyysturvalain muuttamista niin, että jatkossa työtön ulkomaan kansalainen saisi vähemmän työttömyystukea kuin työtön Suomen kansalainen ja että työttömälle ulkomaan kansalaiselle maksettaisiin jatkossa työmarkkinatuen sijasta kotouttamistukea, jonka suuruus olisi 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä. Ikävä kyllä tämä laki on jälleen hyvä osoitus siitä, mitä tapahtuu, kun halu jakaa meidät ""meihin"" ja ""niihin"" ajaa yli kaikesta muusta. Valmistelusta on puuttunut sydän ja järki. Aloitan sydämestä. Ihmiset ovat yhdenvertaisia, näin sanoo meidän perustuslakimmekin. Ihmiset ovat yhdenvertaisia alkuperästään riippumatta lain edessä. Kysymys on siitä, että kaikkia arvostetaan, että kaikilla on arvoa. Yhdenvertaisuuden lisäksi kyse on toimeentulosta. Emmekö me kaikki syö yhtä paljon? Emmekö me kaikki tarvitse tukea yhtä paljon, kun tarvitsemme turvaverkkoja? Yhtä suuri tuki on ollut merkki siitä, että kaikki Suomessa asuvat ovat yhdenvertaisia. Lukuisat järjestöt ovat olleet huolissaan tästä lakiesityksestä. Kyllä jonkun herätyskellon pitäisi soida useamman päässä, kun esitys herättää huolta sellaisissa järjestöissä kuin SPR, Pakolaisapu ja Ihmisoikeusliitto. Hallituksen esityksestä puuttuu sydän, mutta myös järki. Hallitus perustelee esitystään sillä, että maahan muuttaneita jotenkin auttaisi suurempi työntäminen töihin kuin muita. Maahan muuttaneiden työllistymisvaikeudet johtuvat pääasiassa heistä riippumattomista syistä. Työllistymisen esteenä ovat usein rakenteelliset seikat, esimerkiksi työnantajien asenteet ja se, että maahan juuri tulleella ei ole usein verkostoja täällä niin paljon kuin täällä pidempään olleella. Jos potentiaalinen työnantaja suosii eriväristä ihmistä kuin vaikkapa valkoista suomalaista, onko työllistymisen vaikeus maahanmuuttajan vika? Auttaako siihen se, että maahan muuttaneen henkilön elämä olisi taloudellisesti kurjempaa kuin nyt? No, paljon puhutaan säästöistä. Niitäkään ei ole tulossa. Kela nimittäin ennakoi, ettei säästöjä tule juurikaan, sillä toimeentulotuen menot nousevat, kun työmarkkinatuen menot laskevat. Kela myös arvioi, että lisäksi tästä tulee käsittelykustannuksia, koska nyt samojen ihmisten tulee toimittaa myös toimeentulotukihakemus. Eli mistä tällainen järjen puute? Voi olla, että syy on itse asiassa ideologian lisäksi kiire. STM jätti lausuntopyynnölle aikaa vain viikon. Tässä kaikessa haisee kiire päästä äkkiä jotenkin näyttämään jonkun nimeltä mainitsemattoman hallituspuolueen äänestäjille, että maahanmuuttajia tökitään jollain. No, tätä toki odottaa perussuomalaisilta, mutta hävettää toki kokoomuksen ja keskustan puolesta, että ne alistuvat jälleen nuivaan maahanmuuttopolitiikkaan. Varsinkin kokoomus, joka pelaa näissä asioissa kaksilla rattailla, on tarkan harkintapaikan edessä liittyen koko maahanmuuttokeskusteluun ja maahanmuuttopolitiikkaan. Minusta pitäisi ottaa järki ja sydän mukaan tähän esitykseen ja hylätä se. Se olisi viisasta. Toivon varsinkin kokoomuksen edustajien, jotka ovat täällä, ottavan kantaa tähän asiaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-10-04T17:51:22,2016-10-04T17:55:55,Tarkistettu,1.1 2016_94_110,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,Tässä vaiheessa on mahdollisuus käyttää debattipuheenvuoroja.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_111,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä lakiesityksestä voidaan luonnollisesti olla monta mieltä, ja myös kriittiset näkökohdat ovat paikallaan, kuten säästölakien kohdalla yleensäkin. Hallituksen esityksen mukaan tällä lailla aikaansaataisiin kolmen vuoden aikana muistaakseni noin 20 miljoonan euron säästöt (Eva Biaudet’n välihuuto — Ozan Yanarin välihuuto) — siis hallituksen esityksen mukaan. Mutta varsinaisesti pyysin puheenvuoron korjatakseni edustaja Yanarin puheenvuorossa olleen harmillisen virheen. Hän nimittäin perusti puheenvuoronsa alkuosan siihen, että tässä jaetaan ihmiset suomalaisiin ja ulkomaalaisiin. Kuitenkin, kuten hallituksen esityksestä sivulta 11 käy ilmi, tämä esitetty kotoutumistuki voi tietyissä tilanteissa koskea myös Suomen kansalaisia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-04T17:55:59,2016-10-04T17:57:03,Tarkistettu,1.1 2016_94_112,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on välttämätöntä muistuttaa Suomen perustuslain 19 §:stä, joka turvaa kaikille yhtäläiset oikeudet toimeentuloon ja sosiaaliturvaan. Se ei ole mikään kansalaisoikeus, vaan se on nimenomaan ihmisoikeus. Puhemies! Tässä yhteydessä on myös välttämätöntä muistuttaa näistä mahdollisista säästöistä, joita hallitus tällä esityksellään tavoittelee. Kyllä se menee tältä osin kuin Kankkulan kaivoon, koska nämä henkilöt, jotka tätä kotouttamistukea saavat, kaikesta päätellen tulevat saamaan ja myös oikeutetusti hakemaan toimeentulotukea — eli toisesta päästä menot vain kasvavat. Ja, puhemies, kolmanneksi tässä yhteydessä haluan muistuttaa myös hallituksen suurella tarmolla toteuttamasta perustulokokeilusta. Eikö siinä ollut ajatus juuri kaikille yleisestä ja yhtäläisestä perustulosta? Miten sen kanssa yhteen sopii ajatus tällaisesta kotouttamistuesta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-10-04T17:57:08,2016-10-04T17:57:59,Tarkistettu,1.1 2016_94_113,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä tosiaan tätä asiaa, kuten kaikkia maailman asioita, voi aina ajatella tunteella. Se olisi minustakin hienoa, jos kaikille maailman ihmisille voitaisiin taata samantasoinen perusturva kuin suomalaisille, mutta valitettavasti pidän sitä silti täysin epärealistisena. Mitä järkeen tulee, niin haluaisin kyllä kuulla opposition tulevissa puheenvuoroissa vähän enemmän sitten sitä järkeä, koska tuo jatkuva yhdenvertaisuuteen ja ihmisoikeuksiin vetoaminen menettää pikkuhiljaa Suomessa merkityksensä, koska te käytätte sitä joka asiassa ja joka keskustelun yhteydessä. Vaikka joku esimerkiksi tuomittaisiin rikoksesta vankilaan, niin ei se tarkoita, että kaikkien pitää mennä vankilaan, koska yhdenvertaisuus. Eli miettikää sitä yhdenvertaisuusasiaa hieman tarkemmin vielä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-10-04T17:58:01,2016-10-04T17:59:02,Tarkistettu,1.1 2016_94_114,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Värderade talman! Edustaja Tavio osui kyllä naulan kantaan: yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet ovat tosiaankin menettämässä merkityksensä. Kun hallituksen työskentelyä tarkastelee, niin jos on valinta tehdä rakenteellinen uudistus tai puoluepolitiikkaa, kerta toisensa jälkeen mennään sinne puoluepolitikointiin. Se koski sote-uudistusta, työllisyyspolitiikkaa, liikennepalkkiakin — aina mennään puoluepolitiikan suuntaan. Sen kyllä ymmärtää, kun katsoo tietyn puolueen kannatuslukemia. Kun puhutaan kotouttamisesta, mikä on se ainut oleellinen asia? Ainut oleellinen kysymys on: edistääkö tämä kotouttamista vai ei? Tämän tavoitteita kun lukee, niin tässä on ollut tavoitteena, että luodaan maahanmuuttajille perustoimeentuloturva, joka on julkisen talouden ja kansantalouden tila huomioon ottaen kestävällä tasolla, ja vähennetään vetäviä tekijöitä sekä luodaan järjestelmä, jossa tuki lähtökohtaisesti on alhaisempi kuin työmarkkinatuen taso. Ovatko nämä järkeviä tavoitteita? Vievätkö nämä hyvään kotouttamiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-10-04T17:59:05,2016-10-04T18:00:16,Tarkistettu,1.1 2016_94_115,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Moni kollega on jo hyvin tätä perusoikeuspuolta kommentoinut. Itse muistan ajan, en tosin ollut silloin vielä kansanedustaja mutta kuitenkin kansalainen, jolloin Suomessa eduskunnassa oli salin oikealla laidalla perustuslaillinen kansanpuolue. Nyt herää kysymys, pitäisikö erään puolueen tässä salissa nimetä itsensä perustuslaittomaksi kansanpuolueeksi. (Ben Zyskowicz: Missäs puolueessa edustaja oli silloin?) Mutta näistä säästöistä: Säästöthän kuulostaa tietenkin järkevältä perustelulta, mutta kun Kansaneläkelaitos on arvioinut, että tämä ei aiheuta säästöjä, niin tämä perustelu jää tyhjäksi. Eli toisin sanoen ainoa varsinainen muutos, minkä tämä aikaansaa, on se, että pakolaiset ja turvapaikanhakijat saadaan tuntemaan (Puhemies koputtaa) itsensä entistäkin epätervetulleemmiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-04T18:00:16,2016-10-04T18:01:27,Tarkistettu,1.1 2016_94_116,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuohon, mitkä ilmaisut täällä ovat kärsineet inflaation: Vanha tarina siitä, että huudetaan sutta kunnes kukaan ei enää usko, että se susi tulee sieltä, pätee myös tähän perustuslain vetämiseen joka ainoaan asiaan poliittisena argumenttina. Sitä vasemmisto-oppositio ja RKP paljolti harrastavat. Haluaisin huomauttaa, että tässä ei ole kysymyksessä viimesijainen sosiaalietuus vaan työttömyysturva, jotka ovat kaksi eri asiaa. Jos ihminen hakee toimeentulotukea, siinä huomioidaan myös hänen omaisuutensa ja muut tulonsa, omaisuus, jota useallakin turvapaikanhakijalla todennetusti on mukanaan. He eivät tarvitse viimesijaista toimeentulotukea, jos heillä on muuta omaisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-04T18:01:48,,Tarkistettu,1.1 2016_94_117,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,Vielä tähän debattiosaan edustaja Andersson ja sitten edustaja Adlercreutz ja edustaja Yanar myöskin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_118,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan tästä edustaja Hassin argumentaatiosta. Eli jos tätä tarkastelee puhtaasti säästöjen aikaansaamisen näkökulmasta, niin tämä on äärimmäisen tehoton laki. Kuten tässä Kelankin lausunnossa todettiin, niin tällä todennäköisesti ei tulla saamaan aikaiseksi mitään kovin merkittäviä säästöjä julkiseen talouteen johtuen siitä, että toimeentulotukimenot kasvavat. Eli se, mikä jää jäljelle, on laki, joka on äärimmäisen eriarvoistava, ja toivon, että kokoomuksen edustajat kommentoisivat nyt juuri tätä aspektia tästä laista ja miten te siihen suhtaudutte. Käytännössähän tässä siis luodaan nytten hierarkkinen järjestelmä, jossa työttömiä työnhakijoita kohdellaan eri tavoilla. Eli tietylle joukolle työttömiä työnhakijoita maksetaan alempaa sosiaaliturvaa puhtaasti heidän maassaoleskelustatuksensa perusteella, ja kyllä siinä on ihan aito riski siitä, että se on ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuuspykälän kanssa. Ja mitä tulee ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen, niin koskaan en ole itse kokenut niin suurta tarvetta puhua näiden arvojen ja asioiden puolesta (Puhemies koputtaa) kuin tänä päivänä johtuen juuri siitä, että nähtävästi ihmisoikeuksien merkitys on kovaa vauhtia vähenemässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-04T18:02:17,2016-10-04T18:03:31,Tarkistettu,1.1 2016_94_119,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Herr talman! Perustuslaki, ihmisoikeus, yhdenvertaisuus — nuo ikuiset rumat sanat, vai miten se nyt menikään. Tosiaankin Kela on sitä mieltä, että tämä ei säästä rahaa, ja jos vielä voi todeta, että se ei edistä kotouttamista, silloin minun käsittääkseni tämä on väärä laki. Tämä on väärää lainsäädäntöä, ja se tulisi vetää takaisin. Kysynkin kokoomuksen edustajilta: mikäli tämä ei säästä, niin ajatteko te sitten sitä, että tämä vedetään takaisin, vai oletteko tässä asiassa nyt hallituskumppanin armoilla? Ellei tämä edistä kotouttamista, ellei tämä säästä, niin tässä ei ole mitään järkeä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-10-04T18:03:33,2016-10-04T18:04:24,Tarkistettu,1.1 2016_94_120,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Heti kättelyssä kysymys edustaja Zyskowiczille: missä tilanteessa Suomen kansalaiset joutuvat kotouttamistuen piiriin, kuten väititte? Haluan tarkan vastauksen tähän, koska kukaan meistä ei ole siinä käsityksessä. Ykkösargumentti tätä lakia vastaan on järki, eli Kelan mukaan tämä ei tuo säästöjä. Minkä takia tämä sitten tehdään? Toinen argumentti on toki tämä yhdenvertaisuus, joka on joillekin kirosana. Perussuomalaiset vastustavat ilmeisesti perustuslakia. Se on aikamoista. Mutta siis tämä tulee johtamaan tilanteeseen, jossa vaikka 20 vuotta Suomessa asunut ulkomaan kansalainen joutuessaan työttömäksi joutuu saamaan vähemmän turvaa kuin me Suomen kansalaiset. Onko tämä oikein? Minusta ei todellakaan. Miksi kokoomus suostuu tällaiseen käsittämättömään ideologiseen valintaan, kun tämä ei tuo säästöjä? Tämä herättää tosi isoja kysymyksiä vaikka kokoomuksen hallituspolitiikasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-10-04T18:04:24,2016-10-04T18:05:29,Tarkistettu,1.1 2016_94_121,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Edustaja Tavio, jos odotatte hetken. Ymmärsin edustaja Zyskowiczin olevan halukas käyttämään vastauspuheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_122,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Yanar esitti suoran kysymyksen siitä, minkälaisessa tilanteessa tämä laki voisi koskea Suomen kansalaisia. Tältä osin viittaan hallituksen nyt käsiteltävänä olevan esityksen sivulle 11, jonka viimeisessä kappaleessa todetaan muun muassa, että ""ehdotettu kotoutumistuki voisi tulla maksettavaksi myös henkilölle, jolla on Suomen kansalaisuus"". Tämä on hyvin poikkeuksellista, mutta siinä kerrotaan sitten, minkälaisessa tapauksessa tämä voisi tulla kyseeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-04T18:05:40,2016-10-04T18:06:17,Tarkistettu,1.1 2016_94_123,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on osa hallituksen laajamittaisia toimia vastuullisemman maahanmuuttopolitiikan vuoksi. (Hälinää) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Hyvät edustajat, edustaja Taviolla on täällä nyt kuitenkin puheenvuoro.] Julkisen talouden vaatimia säästöjä tulee kohdistaa myös maahanmuuttoon, kuten hallitus tässä  tekee. (Eva Biaudet: Ei tee!)  Nykyisenlaisen humanitaarisen  siirtolaisuuden ydinongelma on, että suuri osa päättää tulla kaikista Euroopan maista tai miksei maailman länsimaiden maista juuri Suomeen, koska täällä on hyvä sosiaaliturvan taso, ja on valitettavaa, että suuri osa siirtolaisista päätyykin elämään tukien varassa. Humanitaaristen siirtolaisten työttömyys on moninkertainen kantaväestöön verrattuna. (Eva Biaudet: Alussa!) Näin ei tule olla. Suomeen saa tulla töihin mutta ei lorvimaan. Tässä työllisyystilanteessa Suomi ei tarvitse kuin harvinaisempien alojen korkeakoulutettua lisätyövoimaa. (Eva Biaudet: Dream on!) Ulkomaalaista matalapalkkatyövoimaa emme tarvitse. Jos joku on sitä mieltä, että tarvitsemme, niin sitä matalapalkkaisempaa työvoimaa löytyy monin kerroin yli tarpeen EU:n sisäpuolelta. Meillähän on yhä työvoiman vapaa liikkuvuus. Tämä esitys laskee turvapaikan saaneiden ulkomaalaisten sosiaalituen määrää noin 10 prosenttia ja nettomääräisesti noin 54 euroa. Lasku on raju, mutta säästön lisäksi tämä esitys tekee Suomesta vähemmän houkuttelevan kohdemaan sosiaaliturvan perässä kohdemaavalintaa tekevälle siirtolaiselle. (Eva Biaudet: Voimmeko me olla vähemmän houkutteleva?) Suomalaisten ei pidä tuntea syyllisyyttä tai huonoa omaatuntoa siitä, että elintasopakolaisten hyysäämiseen puututaan. Kasvaneen siirtolaisliikkeen alla ulkomaalaiselle voidaan ylipäänsä Euroopassa tarjota vain sellaista sosiaaliturvaa, joka kannustaa, jopa pakottaa työnhakuun, kielen opiskeluun ja sosiaalisten suhteiden luomiseen kantaväestöön, siis sanalla sanoen sopeutumiseen. Hallitus säästää tässä esitetyn kotoutumistukiuudistuksen kautta arviolta 22,4 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Tämä uudistus palvelee kansallista etua sekä suoraan rahallisena säästönä että myös ennalta ehkäisemällä sitä, että Suomeen tulee enemmän kohdemaan elintason perusteella valitsevia ei-työperäisiä siirtolaisia. Kotoutumistukea koskevat tässä esitetyt lait ovat voimassa väliaikaisesti eli 2017—2020. Tällä on tietysti käytännöllinen merkitys, mutta lainsäädännön väliaikaisuudella on myös tärkeä periaatteellinen merkitys. Väliaikaisuus merkitsee nähdäkseni sitä, että perussuomalaiset ja muut hallituspuolueet katsovat, että viimevuotinen siirtolaiskriisi on todellakin väliaikainen poikkeustila eikä Suomen uusi normaalitila. Suomen on syytä tiedostaa, että massiivinen siirtolaisuus ei ole väistämätön luonnonvoima vaan että siihen voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-10-04T18:06:19,2016-10-04T18:10:38,Tarkistettu,1.1 2016_94_124,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kehotan edustaja Taviota matkustamaan esimerkiksi Kreikkaan tai Saksaan, jos hän on siinä käsityksessä, että suurin osa siirtolaisista on tullut Suomeen turvapaikkaa hakemaan. Tai esimerkiksi Jordaniaan, Turkkiin tai Libanoniin. On syytä huomioida myöskin, että tämä rajaus nyt tulee koskemaan myöskin muita maahan tulleita kuin heitä, jotka tulevat tänne ikään kuin humanitaarisen suojelun perusteella, eli myöskin esimerkiksi avioliiton perusteella Suomeen muuttaneet tulevat olemaan tämän leikkauksen piirissä. (Ben Zyskowicz: Ja EU-kansalaiset!) Vielä edustaja Zyskowiczille haluan todeta, että oikeusministeriön lausunnossa itse asiassa kumotaan tämä väite siitä, että kotouttamistuki voisi tulla maksettavaksi henkilölle, jolla on Suomen kansalaisuus. Oikeusministeriö on siis todennut, että Suomen kansalaiselta ei vaadita maahantulon edellytyksenä oleskelulupaa, oleskeluoikeuden rekisteröintiä tai oleskelukorttia, joten Suomen kansalainen ei voine kuulua kotouttamistuen piiriin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-04T18:10:42,2016-10-04T18:11:47,Tarkistettu,1.1 2016_94_125,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tavio nyt antoi ymmärtää, että jotenkin valtaosa Eurooppaan tulleista pakolaisista suuntaisi juuri Suomeen. Tämähän on todella kaukana totuudesta. Maailman vähän yli 21 miljoonasta pakolaisesta yli puolet on kymmenessä maassa, joista suurimmat pakolaisten vastaanottajamaat ovat Turkki, Pakistan, Libanon, Iran, Etiopia, Jordania, Kenia, Tšad ja Uganda. Väestöön suhteutettuna ylivoimaisesti eniten pakolaisia on Libanonissa, seuraavaksi Jordaniassa, jossa sielläkin on yli viisi kertaa enemmän väestöön suhteutettuna kuin Ruotsissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-04T18:11:51,2016-10-04T18:12:39,Tarkistettu,1.1 2016_94_126,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vihreät ja vasemmisto tulkitsevat mielestäni tätä turvapaikanhakijoiden määrää tuosta puheestani melko erikoisella tavalla, sillä tarkoitin tietysti, että Suomeen tulee suhteutettuna väkilukuun Euroopassa äärimmäisen paljon turvapaikanhakijoita. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-10-04T18:12:40,2016-10-04T18:13:03,Tarkistettu,1.1 2016_94_127,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme monta argumenttia tässä sanoneet emmekä saaneet vastuksia tähän yhdenvertaisuuteen ja siihen, että tästä ei ole tulossa mitään säästöjä. Mutta haluan muistuttaa varsinkin edustaja Taviota, että tämä tulee koskemaan kaikkia ulkomaan kansalaisia ainakin ja kyse ei ole pelkästään turvapaikanhakijoista. Sanon vielä kerran: Henkilö, joka on 20 vuotta työskennellyt Suomessa, maksanut veroja Suomeen, joutuessaan työttömäksi joutuu siihen kategoriaan, että hän tulee saamaan 10 prosenttia vähemmän työttömyystukea. Onko tämä oikein? Ei todellakaan mielestäni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-10-04T18:13:08,2016-10-04T18:13:54,Tarkistettu,1.1 2016_94_128,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_129,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä vastauksena äskeisiin debattipuheenvuoroihin edustaja Hassille, että jos valtaosa pakolaisista on konfliktin naapurimaassa, niin silloinhan toimitaan aivan kansainvälisten sopimusten mukaan odotetulla tavalla. Eli kyllähän lähtökohta on se, että ihmiset hakevat turvaa siitä lähimmästä maasta, mistä he voivat turvaa saada, eikä tarkoituksena näissä pakolaissopimuksissa ole koskaan ollut se, että ihmiset lähtevät kansanvaellukselle ympäri Eurooppaa. Edustaja Yanarille kommenttina tuohon yhdenvertaisuusasiaan: Haluatteko te, että säädettäisiin sellainen laki, joka asettaisi turvapaikanhakijat erilaiseen asemaan kuin muut ihmiset? Olisiko se tasapuolista ja perustuslain mukaista, (Satu Hassi: Tehän sitä ajatte!) että turvapaikanhakijoille asetettaisiin huonompia ehtoja kuin muille, joilla ei ole kansalaisuutta? Erikoinen ajatus. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on hallituksen yhdessä päättämä ohjelman osa, joka laadittiin tavoitteena lieventää Suomen vetovoimaa laajamittaisen maahanmuuton kohteena. Tässä vetovoimalla nyt tarkoitetaan sitä, mikä vetää ihmiset tänne kahdeksan turvallisen maan läpi. Miksi nämä ihmiset eivät hae turvapaikkaa niistä kahdeksasta turvallisesta maasta, joiden läpi kulkevat ennen kuin tulevat Suomeen? Joku syy siihen on oltava, ja se syy on se, että Suomessa on niin hyvä sosiaaliturva ja he tietävät sen sosiaalisen median kautta. (Eva Biaudet: Höpö höpö!) Nykypäivänä tieto kulkee aivan toisella tavalla kuin vanhoina aikoina. Tällä vähennetään myöskin Suomen vetovoimaa ihmissalakuljettajien liiketoiminnan kohdemaana (Eva Biaudet: Se nyt ei ainakaan pidä paikkaansa!) ja turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön kohteena. Vaikka muutos on pieni ja ei poista sitä valtavaa miljardiluokan taloudellista taakkaa, mikä meillä tulee lähivuosina olemaan heikosti koulutettujen turvapaikan saaneiden ylläpidossa, niin edes hiukan se sitä keventää. Tavoitteena ei suinkaan voi olla tuella eläminen. Tarkoitus on se, että ne, jotka tänne tulevat ja saavat oleskeluluvan, integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja pääsevät töihin, jotta voivat maksaa nettoveroja. Meille on kerrottu, että maahanmuutto on rikkaus ja että tarvitsemme maahanmuuttoa työvoimapulan paikkaukseen. Jos asia on niin kuin väitetään, minkä takia tästä laista edes keskustellaan? Mihin tällaista työttömyysturvaa tarvitaan? Jos meillä on niin kova veto työmarkkinoilla ja meille tulee niin loistavaa, huippuosaavaa porukkaa turvapaikanhakijoina, niin eivätkö he mene työmarkkinoille suoraan? Miksi työttömyysturvasta yleensä tarvitsee keskustella?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-04T18:13:56,2016-10-04T18:16:25,Tarkistettu,1.1 2016_94_130,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen perustuslain 19 § turvaa Suomessa jokaiselle oikeuden sosiaaliturvaan, oikeuden välttämättömään toimeentuloon. Kyseinen lainkohta ei erottele Suomessa asuvia ulkomaan kansalaisia Suomen kansalaisista. Kyseessä on siten korostetusti ihmisoikeus, ei kansalaisoikeus. Olisi siis aiheellista suhtautua varovaisesti lainmuutoksiin, joissa asetetaan täällä asuvat ihmiset tosiasiallisesti eri asemaan kansalaisuuden perusteella. Niillä nimittäin vaikutetaan paitsi noihin niin kutsuttuihin vetovoimatekijöihin myös täällä ihan laillisesti asuviin ihmisiin. Entä miten esitys esimerkiksi kohtelee kauan maasta poissa olleita suomalaisia? Onko siitä selvyyttä? Niin sanottuihin vetovoimatekijöihin vaikuttaminen tällä tavoin on kyseenalaista. Toimeentulon eriarvoistaminen on syrjintää. Esitys ei myöskään toteuttane sille asetettua tavoitetta menojen säästämisestä. Työmarkkinatuen tasosta leikkaaminen lisää toimeentulotukimenoja — eli säästöä yhtäällä, kulua toisaalla. Kun otamme huomioon, että maahanmuuttajat asuvat useimmiten suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä asumismenot ovat suuret, merkitsee Kelan toimeentulotukiasiakkaaksi ohjautuminen isoja menoja. Säästöjä ei tule. Ja vielä: Eikö hallituksella ollut määrä edistää perustuloa, sitä kaikille samaa ja yhtäläistä? Yksi perustulon monista valuvioista on juuri sopimattomuus ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen. Tällä esityksellä hallitus tunnustaa, ettei sillä ole strategiaa perustulon toteuttamiseksi. Sosialidemokraattien viime keväänä hyväksytyssä kotouttamisohjelmassa linjataan, että maahan muuttaneisiin kohdistettujen toimeentulojärjestelmien tulee olla selkeitä ja yhdenmukaisia. Puhemies! Oleskeluluvan saaneita työttömiä ei pidä erotella muista maksamalla työmarkkinatukea alempaa tukea. Eriarvoisuutta ei pidä lisätä. Suomessa asuvien tulee olla yhdenvertaisessa asemassa. Yhdenvertaisen kohtelun ja perustuslain mukaisesti on jatkossakin noudatettava yhtäläistä asumisperustaista sosiaaliturvaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-10-04T18:16:30,2016-10-04T18:19:30,Tarkistettu,1.1 2016_94_131,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa debatissa jo esitin osan näistä pointeista, mutta vielä kootusti. Kollegat ovat ansiokkaasti jo tätä perustuslain ja perusoikeuksien näkökulmaa valaisseet, joten en lisää siihen lisänäkökulmia. Mutta haluaisin muistuttaa, että tänäkin vuonna yli 3 000 ihmistä on kuollut Välimereen. Jos mietimme, mistä meidän päättäjäsukupolvemme muistetaan ja mistä jälkipolvet kysyvät, että mitä teit, ja kysyvät meidän moraalista vastuutamme, niin mitä todennäköisimmin tällaisia kysymyksiä tullaan esittämään siitä, miten suhtauduimme niihin ihmisiin, jotka hädissään pakenivat Välimeren yli Eurooppaan, ja mitä olemme tehneet myöskin sitten Välimeren toisella puolen lähempänä konfliktimaita olevien pakolaisten auttamiseksi. Totesin jo sen, että ne kymmenen maata, joissa valtaosa maailman pakolaisista on, ovat pääosin maailman köyhimpiin maihin kuuluvia. Suurimmat vastaanottajamaat ovat siis Turkki, 2,5 miljoonaa pakolaista, Pakistan, 1,5 miljoonaa pakolaista, Libanon, yli miljoona pakolaista, Iran, lähes miljoona pakolaista, Etiopia, yli 700 000 pakolaista, Jordania, yli 600 000 pakolaista, ja kymmenen suurimman vastaanottajamaan joukossa ovat myöskin Kenia, Tšad ja Uganda. Ylivoimaisesti eniten väestöön suhteutettuna pakolaisia on Libanonissa, missä 1 000:tta asukasta kohti pakolaisia on yli 200. Jordaniassa on yli 80. Naapurimaassamme Ruotsissa, mihin noin 20 vuoden ajan on tullut suuruusluokkaa kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita verrattuna Suomeen samana aikavälinä, suhdeluku on 1 000:tta asukasta kohti 15. Jos katsotaan sitten tämän vuoden heinäkuun tilannetta, Euroopassa ylivoimaisesti suurin vastaanottajamaa on Saksa ja Suomea suurempia vastaanottajamaita ovat Itävalta, Sveitsi, Serbia, Ruotsi, Bulgaria, Alankomaat, Belgia ja Albania. Eli siis sellainen käsitys, jonka mukaan me olisimme jotenkin aivan erityisen houkutteleva maa turvapaikanhakijoille, ei nyt kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. No tietysti edustaja Mäkelän puheenvuoron saattoi tulkita niinkin, että kun me olemme täällä pohjan perukoilla, niin tänne ei ylipäätänsä kenenkään pitäisi tulla. No, kansainväliset sopimukset kuitenkin velvoittavat kaikkia maita, jotka ovat näitä sopimuksia ratifioineet, myös Suomea. Mutta muistuttaisin myös siitä, että vaikka siinä tilanteessa kun pakolaisvirrat tulevat Välimeren eteläpuolelta, tuntuu varmaan ymmärrettävistä syistä monille houkuttelevalta ajatella, että ensisijaisesti Euroopan etelälaidan maiden pitäisi ottaa kaikki vastaan, niin sääntöjen ja periaatteiden pitäisi olla sellaisia, että niitä voidaan noudattaa ja niiden mukaan elää myös toisenlaisissa tilanteissa. Meillä on pitkä itäraja Venäjän kanssa, ja varmaan Suomessa monikin asiantuntija on aika sydän syrjällään siitä, millaiseksi Venäjän kehitys lähivuosina ja lähivuosikymmeninä menee. Voi hyvin olla sellainen tilanne tulevaisuudessa joskus, jolloin me olemme sellainen maa, joka haluaa Euroopan maiden ja EU-maiden kesken taakanjakoa pakolaisvirroista. Muut kollegat ovat jo ansiokkaasti ruotineet sitä, että tämän lakiesityksen ainoa todellinen tarkoitus on antaa sellaista viestiä, että me tiukennamme turvapaikkapolitiikka, koska se nyt on yhdelle hallituspuolueelle ainoa asia, jossa he voivat omille kannattajilleen sitten esittää, että olemme jotain saaneet aikaan, kun kaikki muut vaalilupaukset on petettävä. Mutta niistä taloudellisista lupauksista, mitä tähän lakiesitykseen liittyy, Kela on jo todennut, että ne ovat perusteettomia. Vielä lopuksi toteaisin, että me kaikki varmaan olemme sitä mieltä, että sitä parempi, mitä suurempi osa kaikista ulkomaalaisista — turvapaikanhakijoista ja muista — löytää työpaikan, mutta paras tapa edistää sitä on purkaa niitä esteitä, joita tässä yhteiskunnassa ulkomaalaisten työllistymiselle on aika paljon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-04T18:19:32,2016-10-04T18:25:32,Tarkistettu,1.1 2016_94_132,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on siitä mielenkiintoinen, että jos pohtii, minkä takia lakeja säädetään, niin ajatellaan, että niille pitää olla joku järkevä peruste, mutta tässä heti esityksen alussa sanotaan, niin kuin täällä on tänään moneen kertaan erittäin tarkasti sanottu, että yksi tämän peruste on olla säästölaki, koska  valtionta-louden tilanne sitä vaatii ja jotta julkinen talous voisi kestää tätä maahanmuuttoa, ja samalla tulisi lieventää Suomen vetovoimaa turvapaikanhakijoiden maahanmuuton kohteena. Ja niin kuin täällä on sanottu moneen kertaan, tämä lainsäädäntö, nämä ehdotukset tuntuvat suhteessa näihin kahteen väittämään aika absurdeilta, suhteettomilta, tehottomilta. Minä ymmärrän, että tässä on jollain tavalla nyt yritetty kietoa tämä johonkin muuhun, ikään kuin sellaisiin tarkoitusperiin, jotka voisivat olla hyväksyttäviä, mutta täällä on käynyt tänään jo ilmi, että täällä osittain esitetään sellaista, mikä ei ole mahdollista: että ikään kuin voisi Suomen kansalaiselta edellyttää, että hän ei ihan normaalilla tavalla saisi muuttaa takaisin Suomeen. Ymmärtääkseni sekin on ollut tähän asti tavoite, että paluumuuttajia houkutellaan Suomeen, mutta ehkä tämä on tämän hallituksen tavoite, että ketään ei houkutella takaisin Suomeen. Jos katsoo näitä lukuja turvapaikanhakijoista ylipäätänsä maailmalla, niin aivan kuten edustaja Hassi täällä ilmoitti, itse asiassa 6 prosenttia hakeutuu Eurooppaan, ja vaikka nämä luvut Euroopassa ovat tuntuneet aika suurilta, silti maailmanlaajuisesti ei voi sanoa, että ne ovat kovin suuria. Jos katsoo Euroopan sisällä, esimerkiksi tänä vuonna suurin osa hakijoista hakeutuu Saksaan: 80 prosenttia syyrialaisista hakijoista, 65 prosenttia afganistanilaisista hakijoista ja 81 prosenttia irakilaisista hakijoista. Hyväksymisprosentit EU:ssa: syyrialaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentit ovat muualla Euroopassa noin 98 prosenttia ja irakilaisten 61 prosenttia, kun Suomessa ajatellaan, että kolme neljäsosaa tulee olemaan kielteisiä. Jostain syystä me arvioimme näitä aivan eri tavoin kuin muut. No, näillä perusteilla voisi kuvitella, että koska meillä on näin tiukka seula, niin ainakin hallituksen piirissä löytyisi sitten näille, jotka läpäisevät tämän meidän tiukan seulan, hiukan sydäntä kohdella heitä niin, että heillä olisi edellytyksiä pärjätä täällä ja elää täällä mahdollisimman paljon niin kuin muut ihmiset. Mutta nähtävästi tämä ei ole tarkoitus. Jos ajatellaan valtion taloudellista tilaa ja normienpurkua, niin tässä nyt joudutaan rakentamaan rinnakkaisjärjestelmä joitakin tuhansia henkilöitä varten, kuten Kelan lausunnossa todetaan. Mietin vain, mitä se tulee maksamaan ja minkä takia. Tuntuu aivan absurdilta. Heillä tulee olemaan myöskin velvollisuus määritellä maahanmuuttaja aivan uudella tavalla, aivan eri tavalla kuin kaikissa muissa tukipäätöksissä. He vastustavat tätä. En voi ymmärtää, että tämä voisi tuoda säästöjä. Kela sanoo myös, että koska toimeentuloturvaa ei voi säätää eriarvoisesti, tämä tarkoittaa sitä, että nämä kustannukset siirtyvät sinne kuntien puolelle toimeentuloturvamenojen piiriin, joten he eivät ainakaan näe — ja mielestäni Kela on yleensä aika hyvä asiantuntija nimenomaan näissä — että tässä voisi olla mitään säästettävää. Jos se edes olisi hyväksyttävä syy tälle laille. Mikä onkaan motiivi tälle hallituksen laille? Mielestäni tässä näyttää olevan ainoastaan tarve uskotella, ylläpitää ajatusta, että Suomeen tunkeutuu määrätön, aivan valtava määrä jotain muukalaisia niin kuin edustaja Tavio sanoi ""lorvimaan"" ja joita me ""hyysäämme"". Mielestäni nämä ovat aika alentavia ja hyvin kyseenalaisia sanoja, joilla halutaan ilmaista jotain ihan muuta kuin mitä yritettiin täällä asiallisesti sanoa. Puhutaan Unkarista ja Viktor Orbánin politiikasta: Viktor Orbán yrittää estää sen, että he joutuisivat käyttämään sen rahasumman, että he vastaanottaisivat ne 1 200 sisäisen siirron mukana tulevaa turvapaikanhakijaa, mihin EU velvoittaa. Mutta sillä rahalla, mitä hän käytti tähän vaaliin, hän olisi voinut jakaa jokaiselle 31 000 euroa. Tässä on kyse vähän samanlaisesta politiikasta, että maksoi mitä maksoi, kunhan me vain pelottelemme muukalaisilla ja turvapaikanhakijoilla ja teemme Suomesta mahdollisimman ällöttävän maan, että kukaan ei tänne halua enää muuttaa. Tähän asti ainakin ymmärtääkseni elinkeinoelämä on ajatellut, että maahanmuuttoa tarvitaan ja että Suomen pitää olla houkutteleva. Me olemme ylpeitä siitä, että meillä on hyvä koulutusjärjestelmä ja hyvä maa asua, ja kestävyysvajetta on aika vaikea kuroa umpeen, jollemme jollain tavalla pysty lisäämään maahanmuuttoa. Tämä hallituksen linja on aivan kestämätön, jolla halutaan sulkea Suomi pois muusta maailmasta. Ruotsissa taloustieteilijät ovat todistaneet, että maahanmuutto lisää talouskasvua, lisää työpaikkoja, ja esimerkiksi brexitiä arvioitaessa myöskin meidän oman valtiovarainministeriön asiantuntijat arvioivat, että suurin riski Englannin taloudelle on se, että maahanmuutto lopetetaan, koska se on ollut yksi aivan heidän talouskasvunsa peruste. Sen lisäksi että periaatteelliset syyt puoltavat tämän hallituksen esityksen hylkäämistä, toivon, että tässä myöskin tolkku ja järki voisivat voittaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-10-04T18:25:34,2016-10-04T18:32:32,Tarkistettu,1.1 2016_94_133,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä on monta asiaa, mistä tässä salissa ollaan eri mieltä. Tämä on yksi niistä, ja arvostan ihmisten mielipiteitä, mutta en ymmärrä, että asioita perustellaan tiedoilla, jotka eivät pidä paikkaansa. Olen huolissani eduskunnan arvovallasta ja tässä salissa käytävistä keskusteluista, jos esimerkiksi tämä turvapaikanhakijoiden suhteutettu asukasmäärä kulkee tästä salista niillä sanoilla, niin kuin se äsken täällä eräässä puheenvuorossa kerrottiin, että se on Suomessa kaikkein suurin — koska se ei pidä paikkaansa, ei minkäänlaisella matematiikalla, ei minkään vertailun kohdalla. Siitä syystä olen huolissani. Toinen syy, mistä olen huolissani, on lainvalmistelu. Tämä periaatteellisesti iso kysymys käsitellään niin, että lausuntoaikaa annetaan viikko, kun meillä on kaikkien lakien säätämisessä annettu yleiset ohjeet, että sen pitää olla vähintään 6—8 viikkoa ja että lausuntoja pyydetään riittävältä määrältä eri tahoja. Nyt on pyydetty neljältä toiselta ministeriöltä ja Kelalta, ei keneltäkään muulta. Elikkä lainvalmistelu ei näin saa sitä pohjaa, niin kuin on perinteisesti ollut ja hyviin tapoihin kuulunut ja kunnon lainsäädännön pohjaa valmisteltaessa tarpeen, elikkä lausuntoja kaikilta niiltä tahoilta, jotka olennaisesti liittyvät sen lain vaikutuspiiriin. Sitten tähän sisältöön. Minun mielestäni tämä kuulostaa samalta kuin hallituksen logiikka, että kun työttömyysturvaa leikataan, ihmiset menevät nopeammin töihin. Mielestäni tämä kuulostaa samalta ja ei pidä paikkaansa, jos ajatellaan, että kaikki ne ihmiset, ketä minä tapaan, jotka ovat työttöminä, kyllä menisivät töihin, kun vain olisi työpaikka. Näin epäilen, että tilanne on myöskin turvapaikanhakijoiden tai oleskeluluvan saaneiden osalta, ihan samalla tavalla kuin kaikkien suomalaistenkin osalta. Se, että heikennetään turvaa, ei luo lisää työpaikkoja vaan aiheuttaa ihmisille ongelmia ja ahdistusta. Perusteet sille, että tämä säästäisi, on kumottu jo lausunnonantajien pohjalta, elikkä toimeentulotukimenot lisääntyvät ja asumistuki oletettavasti myöskin. Mitään taloudellista perustelua tälle laille siis ei ole olemassa, sillä säästöjä ei ole tulossa. Tähän arviointiin, mitenkä kokonaisharkintaa käyttäen sitten asumisasia arvioidaan, on tietysti varmaan hyvä kiinnittää huomiota, mutta kuten täällä myöskin on jo todettu, tämä ei koskisi pelkästään oleskeluluvan saaneita vaan myöskin muita ihmisiä, jotka muuttavat Suomeen toisista maista. En voi myöskään siinä kohtaa sitä tukea. Sitten tämä huoli, että miksi aina pitää sitä perustuslakia niin kunnioittaa tai ottaa se huomioon tai käyttää perusteluna. Onneksi meillä on se perustuslaki. Onneksi meillä on se viimeinen niitti tässä talossa, johonka voidaan katsoa meidän lainsäädännön pohjaavan ja että se turvaa ihmisille tasavertaisen kohtelun. Täällä perustuslain 6 §:ssä lukee, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. Näin on kirjoitettu, ja minä toivon, vaikka tiedän, että perustuslakiakin kohtaan tämän hallituksen joillakin ryhmillä on kritiikkiä, että tätä ei nyt tässä kohtaa lähdettäisi edes yrittämään muuttaa. Näistä monista syistä johtuen en usko, että tämmöisenään laki missään tapauksessa tässä talossa ainakaan ihan helpolla etenee. Kun me omassa sosialidemokraattisessa puolueessa teimme omaa kotouttamisohjelmaa, kirjasimme siihen viime syksynä niin, että maahan muuttaneisiin kohdistettujen toimeentulojärjestelmien tulee olla selkeitä ja yhdenmukaisia, kotouttamista tukeva laki sidotaan työmarkkinatuen päivärahatasoon ja Suomessa asuvien tulee olla yhdenvertaisessa asemassa. Tätä linjaa ajattelimme tästä eteenpäinkin noudattaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-10-04T18:32:36,2016-10-04T18:38:13,Tarkistettu,1.1 2016_94_134,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itselleni nyt jäi vielä hieman epäselväksi, mihin sopimuksiin edustaja Hassi vetoaa siinä, että meidän tulisi ottaa turvapaikanhakijoita kahdeksan turvallisen maan läpi — turvapaikanhakijoita, joiden liikkuminen näiden maiden läpi perustuu Schengenin sopimuksen tarkoitukselliseen rikkomiseen kaikkien näiden maiden osalta. Kiintiöpakolaisistahan tässä ei ole kyse, vaan on kysymys täysin eri asiasta: Suomeen tulleista, joista suurin osa on todetusti perusteettomia hakijoita, sen näkee voimaan astuneista turvapaikkapäätöksistä. Täällä on vaadittu lisää säästöjä tästä lakiesityksestä, arvosteltu, ettei säästöjä tule tarpeeksi. No, minäkin toivoisin lisää säästöjä, mutta asia on nyt niin, että täällä pitää valmistella lait niiden perustuslakien pohjalta, mitkä nyt ovat voimassa. Kun nyt täällä on keskusteltu perustuslaista, niin kieltämättä siellä perustuslaissa on muutama sanoisinko kyseenalaiselle pohjalle johtava kirjaus, esimerkiksi se, kenelle kuuluvat perustuslain turvaamat oikeudet. Kuuluvatko ne kenties koko maailmalle vai Suomessa asuville vai kenelle, Suomen kansalaisille? Tässä on hyvin hatara pohja, niin kuin viime aikoina on käyty keskustelua jo paperittomien toimeentulotuesta. Tai se, että pahimpiinkaan rikoksiin syyllistyneitä ei voida kaikissa tapauksissa palauttaa lähtömaihinsa, on yleisen oikeustajun kannalta varsin kyseenalainen perustuslain kirjaus. Kuka lieneekään ne sinne aikoinaan lisännyt? Kyllähän perustuslakikin muuttuu, eivät ne siellä aina ole olleet. Arvoisa puhemies! Eikö valtion tarkoitus ole viime kädessä omien kansalaistensa edun valvonta? Pitäisikö olla niin, että Suomen perustuslaki täydessä määrässään koskisi vain suomalaisia, ja tulisiko kansalaisuuden saamisen olla paljon vaikeampaa, että näitä oikeuksia ei olisi niin helppo saada? Tämä on mielenkiintoinen kysymys, joka meidän eteemme asetetaan muuttovirtojen edessä. Tämä ilmiö suinkaan ei ole loppu. Mihin meillä on varaa? Ketä me pystymme elättämään?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-04T18:38:23,2016-10-04T18:40:17,Tarkistettu,1.1 2016_94_135,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Puhemies! Edustaja Mäkelä kysyi, mihin sopimuksiin viittaan. Schengen-sopimus on näistä yksi, ja Schengen-sopimus, toisin kuin väititte tai annoitte ymmärtää, ei sano, että turvapaikanhakijan pitää hakea turvapaikkaa ensimmäisessä EU-maassa, johon hän jalallaan astuu, vaan se sanoo, että hakemus pitää käsitellä ensimmäisessä maassa, johon hakemus on jätetty. Schengen-sopimus toisin sanoen ei ollenkaan kiellä kulkemasta läpi joidenkin Schengen-sopimuksessa mukana olevien maiden ennen kuin jättää sen turvapaikkahakemuksen. Ja sen lisäksi meillä on tietysti kansainväliset pakolaissopimukset, jotka velvoittavat antamaan turvaa tietyt kriteerit täyttäville ihmisille ja jotka ovat paljon vanhempia kuin Schengen-sopimus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-04T18:40:22,2016-10-04T18:41:21,Tarkistettu,1.1 2016_94_136,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,Tämän keskustelun aiheuttaneelle edustaja Mäkelälle vielä vastauspuheenvuoro. Edustaja Taviolla on ihan kohta varsinainen puheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_94_137,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tuohon äskeiseen täsmennyksenä, että se, että nämä ihmiset pystyivät liikkumaan Euroopassa, johtui Schengen-sopimuksen noudattamatta jättämisestä, mutta se, että he eivät hakeneet turvapaikkaa ensimmäisessä maassa, johon saapuivat, johtui Dublin-sopimuksen noudattamatta jättämisestä. Joka tapauksessa se, että ne ihmiset ovat täällä, johtuu siitä, että muut maat Euroopassa eivät ole noudattaneet omia kansainvälisiä sopimuksiaan. Tämä on kiistaton tosiasia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-04T18:41:27,2016-10-04T18:41:53,Tarkistettu,1.1 2016_94_138,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten kaikki salissa olevat kansanedustajat, joiden puolueet ovat myös toimineet hallituspuolueina, hyvin tietävät, niin lähtökohtana meidän järjestelmässämme on se, että hallituspuolueiden kansanedustajat tukevat täällä eduskunnassa hallituksen yksimielisiä ehdotuksia. Hallituksen yksimieliset ehdotukset syntyvät eri lähtökohdista, mutta selvää on se, että jokin asia hallituksessa on jollekin hallituspuolueelle tärkeämpi kuin jokin toinen asia ja kaikkien hallituspuolueiden pitää, jotta hallitusyhteistyö sujuu, luonnollisesti saada omia näkökohtiaan läpi hallituksen esityksiksi. Kokoomuksen käsitys tästä lakiesityksestä on se, mitä hallituksen esityksessä on kirjoitettu, eli se, että tämä säästää julkisia varoja tämän hallituksen esityksessä olevan arvion mukaan yli 20 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana, ja samoin se, mikä esitykseen on kirjoitettu, että tämä on sopusoinnussa perustuslakimme ja myös sen yhdenvertaisuussäädöksen kanssa. Tässä keskustelussa on kuitenkin esitetty painavia näkökohtia sen puolesta, että tämä lakiesitys ei tosiasiassa säästäisi julkisia varoja, ja myös esitetty hyvin perustein kysymyksiä siitä, onko tämä sopusoinnussa yhdenvertaisuussäädöksen kanssa. On selvää, että jos eduskuntakäsittelyn kuluessa käy ilmi, että ne lähtökohdat, joiden pohjalta kokoomus on ollut valmis tätä esitystä hallituksessa kannattamaan, eivät pidä paikkaansa, niin silloin joudumme luonnollisesti arvioimaan asiaa uudessa valossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-04T18:41:54,2016-10-04T18:44:00,Tarkistettu,1.1 2016_94_139,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! SDP ja vihreät ovat kyllä osoittautuneet jälleen väärinymmärtämisen mestareiksi. Ehkä tuo on ominaisuus, jota oppositiossa hieman sitten vaaditaan tai siitä on hyötyä. Ensinnäkin olen puhunut nimenomaan siitä, että Suomeen on saapunut suhteettoman paljon turvapaikanhakijoita. Ja selvennyksenä nyt vielä sitten edustaja Paaterolle ja Hassille, ja edustaja Yanarkin tätä samaa tuossa taisi kysellä: EU:ssa on 26 maata, ja tuon turvapaikkakriisin, siirtolaiskriisin (Ozan Yanar: 28, ja 27 kohta!) — niin, kohta britit lähtevät eli on vähemmän, niin päin — aikana kuitenkin näitä turvapaikkahakemuksia per capita on Suomeen tehty aivan tuolla kärkipäässä. Sen voi tarkistaa (Satu Hassi: Ei ole!) vaikkapa Googlesta, jos ei tähän väitteeseeni usko. Sitten Hassin seuraava väärä... Anteeksi, se oli edustaja Paateron esitys tuosta täydellisestä yhdenvertaisuudesta, joka hänen puheessaan kuultiin. Valitettavasti edustaja Paatero näyttää jo lähteneen, mutta koska tämä varmaan kiinnostaa vihreitäkin, niin kerron sen sitten teille. Eli tuo täydellinen yhdenvertaisuus voidaan juuri niin väärin tulkita perustuslaista kuin mitä edustaja Paatero sen tuossa tulkitsi, luki sanasta sanaan ja teki tämmöisen kirjaimellisen tulkinnan. Olisin tietysti ollut kiinnostunut (Puhemies koputtaa) tietämään, missä koulukunnassa tällaista opetetaan. (Puhemies koputtaa) — Jatkan kohta sitten uudella puheenvuorolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-10-04T18:44:03,2016-10-04T18:46:17,Tarkistettu,1.1 2016_94_140,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että yhdessä asiassa edustaja Mäkelä oli oikeassa, eli se, mitä sanoin edellä Schengen-sopimuksesta, oikeasti koskee Dublin-sopimusta. Dublin-sopimus sanoo, että turvapaikanhakijan hakemus on käsiteltävä ensimmäisessä maassa, johon hän hakemuksen jättää, mutta se ei todellakaan velvoita, ei sitä turvapaikanhakijaa eikä myöskään ensimmäistä EU-maata, johon tämä hakija saapuu, siihen, että se hakemus jätetään ensimmäiseen eurooppalaiseen saapumismaahan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-04T18:46:18,2016-10-04T18:46:59,Tarkistettu,1.1 2016_94_141,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa äskeisessä edustaja Zyskowiczin puheenvuorossa tuli hyvin ilmi, mikä on kokoomuksen tilanne tässä. Eli edustaja Zyskowicz sanoi vapaasti suomennettuna, että ""olemme hallituksessa, ja perussuomalaiset haluavat vain näitä asioita ajaa, ja me joudumme olemaan hiljaa, kun nämä tapahtuvat"". Minusta on häpeällistä, että kokoomuksen kaltainen puolue pystyy olemaan hiljaa, kun tehdään laki, joka ei ole yhdenvertainen ja toisaalta ei siinä ole mitään taloudellistakaan järkeä. Siinä mielessä olen hyvin pettynyt näihin selityksiin, jotka tulevat kokoomuksen suunnalta. Minulla on hyvin paljon ystäviä, jotka esimerkiksi symppaavat kokoomusta mutta näkevät, että tässä hallitusyhteistyössä kokoomus on jäänyt todella hiljaa perussuomalaisten edessä. Tämä tuntuu olevan tosiasia ja tulee ilmi tässäkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-10-04T18:47:00,2016-10-04T18:48:02,Tarkistettu,1.1 2016_94_142,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuudesta tosiaan sen verran luennoin tässä, että annan esimerkin: Kaikissa maailman maissa sen kulloisenkin maan kansalainen on aina paremmassa asemassa, eli kansalainen ja ei-kansalainen eivät ole absoluuttisesti yhdenvertaisessa asemassa. Kansallisvaltio on siis luotu sen maan kansalaisia varten. Tässä mennään jo tällaiseen ala-astetasoiseen valtio-oppiin. Edustaja Hassille: Kiitos, kun oikaisitte tuon Schengen-sopimusta koskevan aiemman lipsautuksen, mikä teillä meni väärin. Kiitos, kun korjasitte sen. Sinänsä on hyvin ironista, että otitte sen tässä esiin, koska Schengen-sopimuksessahan on ollut tarkoituksena nimenomaan turvata Schengen-alueen ulkorajoja — juuri turvata niitä. Siinä nimenomaan on tavoitteena sitä tarkkaa viisumivalvontaa harjoittaa EU:n sisäpuolella, Schengenin sisäpuolella, mitä vielä harjoitetaankin, mutta turvapaikkakontrolli on mennyt. Sitten te otitte esiin tämän Dublin II ‑asetuksen, ja se on se oikea asetus, mitä te lähditte tulkitsemaan, mutta senkin tulkinta teillä meni pieleen. Sen asetuksen tarkoitus on nimenomaan — siis nimenomaan on ollut — turvapaikanhaku ensimmäisestä EU-maasta, johon henkilö saapuu. Se järjestelmä on vain epäonnistunut, ja sen takia se uusi asetus onkin tekeillä. Tarkoituksena on siis ollut rajavalvonta ja hallittu maahanmuutto, ei tällainen siirtolaisaalto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-10-04T18:48:03,2016-10-04T18:50:04,Tarkistettu,1.1 2016_94_143,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä esimerkiksi edustaja Yanar ja moni muu on täällä puhunut, että kokoomus nyt olisi sitten rähmällään perussuomalaisten edessä tässä kysymyksessä, niin nyt opposition kannattaisi päättää, kuka on rähmällään ja kenenkin edessä, koska sitten taas toisaalta vasemmalta monesti väitetään, että perussuomalaiset ovat kokoomuksen kynnysmattona erilaisissa talouspoliittisissa uudistuksissa ja taksilaissa ja ties missä. Eli tämä on mielestäni täysin lapsellista nokittelua tässä arvovaltaisessa salissa, ja tällaiseen ei pitäisi lähteä. Hallitusohjelma on aina kompromissi siinä olevien puolueiden tahtotiloista ja taloudellisista realiteeteista. Se pitäisi myös opposition tunnustaa. Mutta haastaisin kyllä hieman edustaja Hassin näkemystä Dublin- ja Schengen-sopimusten tulkinnasta. Eihän se voi niin mennä, kun vaikkapa Suomi on Schengenin ulkorajaa, että me päästämme tänne ihmisiä tulemaan ilman asianmukaisia papereita, ihmisiä, joilla ei ole viisumia tulla Schengen-alueelle. Mehän rikomme Schengenin sääntöjä, jos me päästämme nämä ihmiset tänne vapaasti liikkumaan Schengen-alueelle. Kyllä meidän täytyy tarkistaa, onko heillä paperit, ja meidän rajavartijamme tarkastavat ihmiset, onko heillä paperit. Jollei heillä ole papereita, niin todennäköisesti ainut peruste, millä he voivat saada väliaikaisenkaan oleskeluluvan Suomeen, on turvapaikan hakeminen. Miksi Kreikka ei toimisi näin? Miksi muut maat eivät toimisi näin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-04T18:50:06,2016-10-04T18:51:21,Tarkistettu,1.1 2016_94_144,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En nyt jatka tätä sanailua Schengen-sopimuksesta. Totean vain, että ne väitteet, mitä täällä perussuomalaisten edustajat ovat esittäneet, että meidän maahamme saapuneet turvapaikanhakijamäärät väestöön suhteutettuna olisivat jotenkin korkeita, ovat kyllä yksiselitteisesti vääriä ja että luvut, joita aikaisemmin esitin, kertovat sen. Mutta voin lähettää teille linkkejä, jos asia kiinnostaa lähemmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-04T18:51:24,2016-10-04T18:52:01,Tarkistettu,1.1 2016_94_145,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  työttömyysturvalain ja  kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta  annetun lain 3 a §:n 2  momentin 2 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu alkaa varmaan olla lopuillaan, mutta sen voisi toki sanoa, että Suomi on EU:n reunamaa, ja voi tulla päivä, että mekin tarvitsemme solidaarisuutta. Perussuomalaisten ja toki tämän hallituksen ajama linja on myös ristiriidassa tämän asian kanssa. Jos ei halua olla inhimillinen, niin kannattaa olla toki looginen. Voi tulla päivä, että Suomikin tarvitsee muiden apua tässä kysymyksessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+9.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-10-04T18:52:02,2016-10-04T18:52:34,Tarkistettu,1.1 2016_94_146,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien  rahoituksesta  annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_94_147,94/2016,2016-10-04,13.59,18.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien  rahoituksesta  annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä vahvistetaan vuoden 2017 työttömyysvakuutusmaksut, ja siihen sisältyy kilpailukykysopimuksessa sovittu taakanjaon muutos, jossa työnantajan osuudesta kyseisestä maksusta siirretään 0,45 prosenttiyksikköä työntekijän maksettavaksi. Tämä esitys keventää siis ensi vuonna työnantajan maksuja, ja toivon lämpimästi, että tämä muutos toisi niitä toivottuja työpaikkoja lisää. Arvoisa puhemies! Nythän työssä käyvät ja työnantajat maksavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan, oli työntekijä kassan jäsen tai ei. Nämä ovat niitä veroluontoisia maksuja, jotka eivät ole veroja mutta jotka työnantajan ja työntekijän täytyy kuitenkin maksaa. Toivoisin, että joskus tulevaisuudessa työnantajalla olisi maksettavanaan työntekijästä vain yhdet maksut palkan päälle ja työntekijä maksaisi vain yhden veron eikä veron lisäksi kahta muutakin veroksi luonnehdittavaa maksua. Luulen, että tässä olisi yhteiskunnalle normienpurun ja säästön paikka.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2016+10.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-04T18:52:57,2016-10-04T18:53:55,Tarkistettu,1.1 2016_95_1,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Päiväjärjestyksen 6. asiana on ajankohtaiskeskustelu ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa. Ajankohtaiskeskustelu alkaa ryhmäpuheenvuorokierroksella, jossa puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Niiden jälkeen 3 minuutin puheenvuoron käyttävät sisäministeri Paula Risikko ja oikeus- ja työministeri Jari Lindström. Muut puheenvuorot varataan P-painikkeella, ja ne saavat kestää enintään 2 minuuttia. Myönnän nämä puheenvuorot harkitsemassani järjestyksessä, ja harkintani mukaan myönnän myös enintään 1 minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja. Kehotan pysymään näissä annetuissa aikarajoissa, koska tälle keskustelulle on varattu aikaa vain 2 tuntia. Näin huolehdimme, että mahdollisimman moni ehtii käyttämään puheenvuoron. Sitten siirrytään keskusteluun.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_95_2,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuun lämmin kiitos puhemiesneuvostolle, että tähän eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteiseen keskustelualoitteeseen löytyi aika täältä täysistunnosta aika nopeasti. Kiitoksia siitä. Arvoisa puhemies! Hallitus päätti Helsingin Asema-aukion tapahtumien jälkeen ratkaisuista, joilla puututaan ääriliikkeiden toimintaan maassamme. Nykyisten lakien soveltamista käytäntöön tehostetaan. Viranomaisille osoitetaan lisää voimavaroja. Keskusta tukee näitä ratkaisuja. Katsomme, että ratkaisut on sovitettu kestävästi yhteen ihmisten sanan- ja mielipiteen- sekä yhdistymis- ja kokoontumisvapauden kanssa. Perusoikeuksiin puuttumisen kynnys on tietoisesti asetettu korkealle. On myös ollut tärkeää, että puolueet ovat yhdessä tuominneet väkivallan, vihateot, vihapuheen ja rasismin. Arvoisa puhemies! Uskomme keskustassa suomalaisten odottavan meiltä päättäjiltä ennen muuta näkemystä siitä, millaisen haluamme tulevaisuuden Suomen olevan. Keskustan tavoite on uudistamalla rakentaa turvallinen, työllistävä ja tasa-arvoinen Suomi, jossa jokaisesta pidetään huolta ja koko maata kehitetään tasapainoisesti. Puolustamme myös tästä eteenpäin kansanvaltaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia. Millään väkivaltaan tai muihin rikoksiin syyllistyvillä ääriliikkeillä ei saa olla sijaa Suomessa. Kansanvallassa vaikutusvalta haetaan ja ansaitaan vaaleissa. Vaikutusvalta tulee tällöin suoraan Suomen kansalta. Arvoisa puhemies! Työttömyys on lisääntynyt Suomessa vuosikausia. Työttömyyden ongelma on vakava, ja sillä voi olla monia sivuvaikutuksia. Kestävin tae myös yhteiskuntarauhalle on, että saamme aikaan suunnanmuutoksen ja työllisyys saadaan Suomessa vihdoin paranemaan. Keskusta on sitoutunut tekemään työllisyyden parantamiseksi kaiken voitavan. Etenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät on saatava työn kautta takaisin mielekkään elämän syrjään kiinni. Jokaisella on oltava mahdollisuus tämän maan rakentamiseen omalla panoksellaan. Arvoisa puhemies! Suomalaiseen elämänmenoon on kuulunut moniääninen ja moniarvoinen keskustelu, jonka kautta olemme pystyneet aikaansaamaan yhteisen näkemyksen, sopimaan asioista ja uudistamaan Suomea. Olen saanut aika paljon yhteydenottoja tavallisilta suomalaisilta, joiden mielestä keskustelusta on monissa asioissa tullut kahden vastapuolen toisiaan leimaavaa ja loukkaavaakin huutelua, jossa maltillisille ja rakentaville näkemyksille ei oikein ole tilaa. Mustavalkoinen vastakkainasettelu ja myös vihapuhe jylläävät etenkin nettipalstoilla ja sosiaalisessa mediassa, valitettavasti. Keskusta haluaa olla palauttamassa Suomeen keskustelukulttuuria, joka nojaa vanhaan viisauteen ""arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin"". Moniääninen ja -arvoinen keskustelu on yksi ratkaisu myös ihan kaikenlaisten ääriliikkeiden hillinnässä. Etenkin tällaisena murrosaikana, arvoisa puhemies, eri mielipiteitä suvaitsevalle mutta ratkaisukeskeiselle keskustelulle on tarve. Uskomme suomalaisten tolkullisen enemmistön odottavan myös tätä meiltä päättäjiltä. Eduskuntakin itse voisi kenties omalta pieneltä osaltaan olla näyttämässä esimerkkiä. Kenties. Voisimmeko lopettaa toistemme ohi puhumisen, tai ainakin vähentää sitä, ja tahallisen väärinymmärtämisen, ja sen sijaan laittaa voimavaroja ratkaisujen hakemiseen, aidosti yhdessä? Arvoisa puhemies! Suomi on pian satavuotias. Tulevan juhlavuoden tunnus on ""Yhdessä"". Tuossa sanassa kiteytyy kosolti suomalaisuuden perimmäistä olemusta ja sitä, miksi olemme pärjänneet, vaikka isänmaatamme on vuosikymmenten aikana koeteltu niin sisältä kuin ulkoa, niin monin eri tavoin. Hyvät kollegat! Arvoisa puhemies! On jälleen meistä itsestämme kiinni, kohtaammeko tulevaisuuden yhdessä vai erillään. Keskusta katsoo, että tämä maa pitää rakentaa yhdessä työtä tekemällä ja toisistamme välittäen. Ollaan ihmisiksi.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-10-05T14:02:06,2016-10-05T14:07:16,Tarkistettu,1.1 2016_95_3,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on sitoutunut kitkemään kaikenlaisen aatteellisen väkivallan pois Suomesta. Tarkoitus ei pyhitä keinoja minkään aatteellisen päämäärän edistämiseksi, eivätkä ihmisten pahoinpiteleminen tai omaisuuden tuhoaminen yksinkertaisesti kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. Henkilöihin, yhteisöihin tai omaisuuteen kohdistuvat hyökkäykset eivät ole yhteiskunnallista vaikuttamista. Ne ovat rikollista toimintaa, jolle ei ole sijaa yhteiskunnassamme. Olen varma, että kaikki eduskuntapuolueet ovat yhtäläisen sitoutuneita puolustamaan länsimaista demokratiaa. Tuomitsemme yksiselitteisesti kaiken ihmisvihan, syrjinnän ja väkivallan. Demokraattisiin ja laillisiin yhteiskunnallisiin vaikuttamiskeinoihin eivät kuulu sen enempää äärioikeiston harjoittama ihmisten potkiminen kadulla kuin radikaalin ympäristöliikkeen suosima ilkivalta ja väkivalta esimerkiksi tuhopolttojen muodossa useita EU-maita kohdanneesta terrorismista puhumattakaan. Me perussuomalaiset emme halua Suomea, jossa vallitsee vahvemman oikeus tai anarkia. Kansan etua tulee edistää kansanvaltaisin keinoin ja kunnioittaa Suomen lakeja sekä niiden puolustajia. Puolustamme sananvapautta ja vaadimme poliisille riittäviä resursseja poliittisen väkivallan kitkemiseen sekä väkivaltaan syyllistyneille kovempia tuomioita. Demokraattisessa yhteiskunnassa mielipidettä ei ilmaista virkavaltaa väkivaltaisesti vastustamalla, mailalla hakkaamalla tai polttopulloja tai kiviä heittämällä. Sitä vastoin mielipide ilmaistaan vaaleissa tai rauhanomaisissa mielenosoituksissa, joihin osallistuvien koskemattomuus on taattava. Arvoisa puhemies! Keskustelemme nyt erittäin vakavasta asiasta. Suomalaisessa yhteiskunnassa on alkanut esiintyä säröjä, joiden korjaamiseen meidän kansanedustajien on yhteiskuntamme korkeimpina kansan valitsemina päättäjinä löydettävä ratkaisut. Ääriliikkeisiin ja poliittiseen toimintaan perustuvan väkivallan osuus suomalaisen yhteiskunnan koko väkivallasta on onneksi yhä pieni. Vuonna 2015 Suomessa tilastoiduista 30 000 pahoinpitelystä vain 17 oli ääriliikkeiden tekemiä. Silti jokainen tapaus on liikaa. Perussuomalaisten mielestä ratkaisu ei kuitenkaan ole erillinen, tiettyjen järjestöjen toiminnan kieltävä lainsäädäntö. Nykylainsäädäntö ja viranomaisten aiempi valmistelutyö antavat jo keinot puuttua väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan. Toimeenpanossa on sitä vastoin petrattavaa. Myöskään sananvapauden rajoittaminen tai kansalaisoikeuksiin puuttuminen eivät kuulu demokraattiseen Suomeen. Historiaa lukeneet tietävät hyvin, että harkitsematon järjestöjen toiminnan kieltäminen ja sananvapauden rajoittaminen voisivat johtaa entistä radikaalimpaan maanalaiseen toimintaan. Kiellettäviksi katsottavien yksittäisten järjestöjen tai ideologioiden nimeäminen on kansalaisoikeuksien näkökulmasta arveluttavaa, eikä lainsäädäntöteitse kuulu laatia tällaisia mustia listoja. Ääriliikkeen määritelmän täytyy olla kaikille liikkeille ja ideologioille yhtäläinen, jotta poliittiset ajojahdit vältetään ja tasapuolinen kohtelu lain edessä varmistetaan. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset haluavat torjua ääriliikkeiden aiheuttamaa uhkaa siten, että nykyistä lainsäädäntöä toimeenpannaan tehokkaammin ja uhkakuviin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sisäministeriö on julkaissut uudistetun Kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman. Kohdentamalla ohjelman keinoja radikalisoitumisvaarassa oleviin ryhmiin on mahdollista saada aikaan hyviä tuloksia. Puolueiden, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten on haastettava kaikki suomalaiset osallistumaan asialliseen julkiseen keskusteluun. Mitä paremmin ääritahojen tavoitteista ollaan selvillä, sitä helpompaa on ongelmien torjunta demokraattisin keinoin, ja toisaalta, asiallisen ja perustellun keskustelun esimerkiksi maahanmuutosta on oltava jatkossakin mahdollista ilman pelkoa leimautumisesta ääriliikkeen edustajaksi. Sananvapaus on länsimaisen demokratian tärkeä kulmakivi, ja sitä tulee kunnioittaa maailmankatsomuksellisista eroista huolimatta. Yhteiskunnassamme on kiistämättä yhä lukuisia korjaamista vaativia epäkohtia. Niitä on korjattava demokratian keinoin, jolloin kansalaisten tukemat uudistukset ja todistetusti toimiva kansanvaltainen hallintojärjestelmä vievät onnistuessaan tilaa myös ääriliikkeiden kasvulta. Niin kauan kuin me yhdessä uskomme yhteisten pelisääntöjen noudattamiseen, meillä on yhteiskunta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä antaa tukensa hallituksen toimenpiteille, jotka edesauttavat ääriliikehdinnän kitkemistä Suomesta ja tekevät kotimaastamme turvallisemman sekä nykyisille että tuleville sukupolville.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-10-05T14:07:24,2016-10-05T14:12:37,Tarkistettu,1.1 2016_95_4,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuus on ihmisen välittömin perustarve heti säällisen toimeentulon jälkeen. Turvallisuudentunteen takaaminen onkin eräs järjestäytyneen yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä. Euroopassa tapahtunut turvallisuusympäristön muutos on muuttanut yleistä asenneilmastoa kireämmäksi. Myös suomalaisten varsin hyvä luottamus turvallisuuteen on järkkynyt. Muutaman viikon takaiset Asema-aukion tapahtumat ovat järkyttäneet meitä kaikkia. Äärinationalistien mielenilmauksen yhteydessä ihminen joutui vakavan väkivallan uhriksi. Teemme kaikkemme sen eteen, että vastaavia tekoja ei enää tapahtuisi. Kokoomus tuomitsee kaiken poliittisen väkivallan, rasismin ja vihapuheen. Siis kaiken poliittisen väkivallan, rasismin ja vihapuheen. Meidän tulee tehdä kaikki voitavamme, jotta väkivalloin tai muilla rikoksilla ei enää ajettaisi Suomessa aatteellisia päämääriä. Hallitus hyväksyi viime viikolla sisäministeri Paula Risikon johdolla valmistellut toimenpiteet äärijärjestöjen toimintaan puuttumiseksi. Nyt tulee pyrkiä rajoittamaan äärijärjestöjen toimintaedellytyksiä, arvioimaan niiden laillisuutta, tehostamaan viharikosten tutkintaa ja parantamaan rikosten ennaltaehkäisyä. Väkivaltaiset äärijärjestöt eivät ansaitse lainsuojaa. Nykyinen lainsäädäntömme tuntee mahdollisuuden lakkauttaa sellainen järjestö, joka toimii olennaisesti vastoin lakia tai hyviä tapoja. Pidämme tärkeänä, että viranomaiset ja tuomioistuimet tulevat arvioimaan Suomen vastarintaliikkeen ja muiden vastaavien järjestöjen laillisuuden. Äärijärjestöjen toimintaedellytyksien rajoittamiseksi tulee arvioida myös mahdollisuutta kieltää äärijärjestöjen tunnusten käyttäminen ja mielenosoitusten riskiarvioinnin parantamista esimerkiksi pidentämällä mielenosoituksista ilmoittamisen määräaikaa. Hallitus linjasi poliisin resurssien kohdentamisesta äärijärjestöjen toiminnan selvittämiseen, ennaltaehkäisyyn ja vihapuheen tutkintaan. Viime viikonloppuna mediassa kerrotun mukaisesti viharikosten määrä on kasvanut. Erityisen huolestuttavaa on, että näissä teoissa näkyy väkivaltaisten äärijärjestöjen lisäksi radikalisoituneita yksittäisiä tekijöitä. Poliisitutkinnassa tulee panostaa aikaisempaa paremmin siihen, että viharikoksiin liittyvät motiivit saadaan tutkittua, jotta ne voitaisiin ottaa tuomioistuimissa nykyistä paremmin huomioon. Motiivin tutkinta on kyllä kieltämättä haastavaa, mutta sitä tulisi tehostaa, jotta rikoksen vihamotiivi voidaan huomioida syyteharkinnassa nykyistä useammin. Kukaan ei ole syntyessään rasisti. Syrjivä ajattelu ja vihapuhe ovat asioita, jotka opitaan. Esimerkiksi osattomaksi jäämisen kokemukset, syrjäytyminen ja turhautuminen ajavat etsimään merkityksiä ääriliikkeistä. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen julkisti toukokuun alussa ohjelman rasismin ja vihapuheen estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Merkityksellinen Suomessa ‑nimisessä ohjelmassa otetaan käyttöön koulutuksen, kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan toiminnot sen varmistamiseksi, että lapset ja nuoret oppisivat alusta alkaen suvaitsevaisiksi, toista kunnioittaviksi ja yhdenvertaisuutta arvostaviksi. Lasten ja nuorten parissa työskenteleviä kouluttamalla varmistetaan, että heillä on ammattitaitoa puuttua vihapuheeseen. Varhain puuttumalla voidaan ehkäistä vihapuheen muuttuminen vihateoiksi. Arvoisa puhemies! Viime aikojen keskustelu on keskittynyt oikeutetusti äärinationalistiseen väkivaltaan. Sen ohella on tärkeää toimia kaiken poliittisen väkivallan kitkemiseksi. Kenenkään ei tulisi joutua pelkäämään turvallisuutensa puolesta työpäivänsä aikana. On käsittämätöntä esimerkiksi, että mielenosoituksen yhteydessä virkatehtävää hoitava poliisi tai lepovuorossa oleva bussinkuljettaja joutuu väkivallanteon tai sen yrityksen uhriksi äärijärjestöjen toimesta. Vuosittain mielenosoituksissa, tai pikemminkin mellakoissa, aiheutetaan kymmenientuhansien eurojen vahinko sivullisten omaisuudelle. Väkivallan käyttäminen tai sivullisten omaisuuden tuhoaminen ei ole sallittua mielenosoittamista. Pidetään huoli, että myös näihin rikoksiin puuttumiseen on riittävät keinot. Arvoisat kansanedustajat, meillä päättäjillä on vastuu siitä, että maamme turvallisuus taataan. Väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan ja viharikollisuuteen tulee nyt puuttua. Hallituksen tekemät linjaukset ovat hyvä alku tähän työhön, jota tulee nyt jatkaa edelleen.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-10-05T14:12:44,2016-10-05T14:17:55,Tarkistettu,1.1 2016_95_5,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Romaanissaan Kärpästen herra Nobel-kirjailija William Golding kuvaa taitavasti sitä, miten sivistyneiden ihmisten käy kriisitilanteessa liikkeelle laitettujen perättömien huhujen vaikutuksesta. Peloissaan olevat ihmiset alkavat toimia irrationaalisesti. He alkavat epäillä toistensa aikeita. Syntyy liittoutumia. Järjettömät mielikuvat muuttuvat viholliskuviksi. Lopulta viha johtaa järjettömiin surmatekoihin yhteisössä, jonka piti olla kaikin puolin järkevä ja sivistynyt. Nobel-kirjailijan viesti on vahva: demokratian ja sivistyksen mureneminen johtaa lopulta järjettömään vihaan, väkivaltaan ja syyttömien kuolemaan. Arvoisa puhemies! Suomi on hyvä maa. Menestyksemme rakentuu demokratialle ja sivistykselle. Monipuoluejärjestelmämme on osoittautunut keinoksi, jonka kautta kansalaisten erilaiset näkemykset ovat päässeet vaikuttamaan yhteiskuntamme kehitykseen. Yhdessä olemme kyenneet luomaan suotuisat puitteet tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vahvistumiselle. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Muutos näkyy demokratian vastaisten äärioikeistolaisten, uusnatsismia edustavien ääriliikkeiden vahvistumisena. Näkyviin tullut poliittinen väkivalta on merkki pinnan alla tapahtuvasta huolestuttavasta liikehdinnästä. Olemme yhtä mieltä siitä, että on syytä nyt olla valveilla. Olemme nähneet kansalaisen menettävän henkensä poliittisen väkivallan uhrina. Poliittisista vaikutteista syntyvä väkivalta on uhka koko demokraattiselle järjestelmällemme, jos annamme väkivallan hyväksyville ääriliikkeille tilaa. Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että meillä on yhteinen halu sanoa jyrkkä ei kaikelle poliittiselle väkivallalle ja demokratian vastaisille ääriliikkeille. Vastuu demokratian puolustamisesta ja yhteiskuntarauhan lujittamisesta kuuluu meille kaikille. Se, mitä me lausumme tai mitä kantoja otamme tai minkälaisissa järjestöissä toimimme, on monille kansalaisille malli, jota he ovat valmiita seuraamaan. Äänestäjät ovat asettaneet meidät kantamaan vastuuta. Heillä on oikeus odottaa, että me myös puhumme ja toimimme vastuullisesti. Huonosti harkituilla sanoillamme ja teoillamme voimme vahvistaa asenteita, jotka antavat hyväksynnän demokratiaa halveksiville ääriliikkeille ja väkivaltaan johtavalle vihalle. Tai voimme viisaasti perustella ja vakuuttaa, että kaikista puutteistaan huolimatta demokratia on paras menetelmä edistää niin yksilön kuin koko kansakunnankin hyvää.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-10-05T14:18:02,2016-10-05T14:20:45,Tarkistettu,1.1 2016_95_6,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa sanotaan, että puhuminen on hopeaa mutta vaikeneminen kultaa. Hiljaisuus on meidän tavaramerkkimme. Bertolt Brechtin mukaan Suomi on maa, jossa vaietaan kahdella kielellä. On aika rikkoa tämä hiljaisuus. Kuolemaan johtanut väkivalta ääriliikkeen tilaisuudessa Helsingissä on herätys siihen, että Suomessa pesii väkivaltaan turvautuvia poliittisia liikkeitä. Sama nähtiin Jyväskylän kirjastopuukotuksessa tammikuussa 2013. Demokratialla on oikeus itsepuolustukseen. Emme hyväksy väkivallan käyttöä koskaan poliittisten tavoitteiden ajamiseen. Lainsäädännössä on jo nyt välineet väkivallan käytön, väkivaltaan yllyttämisen, rasismin, vihapuheen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Käytetään niitä. Rikoslakiin tulee myös lisätä järjestäytyneen rasismin kielto. Suomessa ei aina tunnisteta viharikoksia tai rasistisia motiiveja rikollisuudessa. Vuosittain tehdään 600—700 rikosilmoitusta, jotka sisältävät epäilyn rasismista. Rasismia rangaistuksen koventamisperusteena käytetään vuosittain alle 20 tapauksessa. Arvoisa puhemies! Viharikokset ja rasistiset rikokset ovat usein sanallisia loukkauksia. Saatamme vähätellen sanoa, että jokin asia on ""vain puhetta"". Unohdamme, että myös puhe on teko — puheella voi loukata, lannistaa, alistaa, syrjäyttää. Suuret muutokset maailmassa käynnistyvät aina puheella. Raamattu on puhetta. Perustuslaki on puhetta. YK:n ihmisoikeuksien julistus on puhetta. Puhe luo yhteiskuntamme ja muuttaa maailmaa. On tärkeää, mitä ja miten puhumme ja miten toisten puheisiin vastaamme. Vihapuhe ei ole Suomessa uutta. Vuoden 1918 sisällissodassa tapettiin ""punaroistoja"" tai ""lahtariperkeleitä"", aivan tavallisia suomalaisia, jotka eri syistä olivat ajautuneet konfliktin äärilaidoille — lopulta aseet kädessä. Maltillisesta puheesta oli puute. Näin tiedämme käyneen myös Jugoslavian hajoamissodissa ja Ruandan kansanmurhassa. Uusnatsien toimintakulttuuriin kuuluu väkivallan käytöllä pelottelu. Jokainen poliittinen liike joutuu tekemään selväksi suhteensa väkivaltaan. Vasemmisto on tehnyt pesäeron aseelliseen vallankumoukseen, oikeisto oikeistoradikalismiin, me vihreät ekoterrorismiin. Poliittisella kentällä kukaan ei saa flirttailla väkivallan tai vihapuheen kanssa. Kaikilla poliittisilla liikkeillä on tästä vastuu. Arvoisa puhemies! Pitäisikö Suomen vastarintaliike järjestönä ja sen tunnusten käyttö lailla kieltää? Viranomaisten asia on nyt selvittää, onko järjestöön pesiytynyt sellainen järjestyneen väkivallan ihannointi ja yllytyskulttuuri, että kovat keinot on otettava käyttöön. Sosiaalinen media on arkipäiväistänyt vihapuheen. Häpäisy ja väärien väitteiden esittäminen on jokapäiväistä. Julkisen sanan neuvoston langettavia päätöksiä keräillään. Kun somessa ja muussa mediassa asetutaan kokonaan hyvien tapojen ja lainsäädännön ulkopuolelle, on viranomaisten aika toimia. Vihapuheelle on laitettava raja. Mitä tapahtuu kouluissa tänään, se tapahtuu laajemmin yhteiskunnassa myöhemmin. Suomalainen koulu ei ole tällä hetkellä hyvä ja turvallinen paikka kaikille lapsille. Tulemme vielä löytämään tämän edestämme.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-10-05T14:23:25,2016-10-05T14:27:10,Tarkistettu,1.1 2016_95_7,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime aikojen keskustelussa on toistuvasti liitetty poliittinen väkivalta ääriliikkeisiin. Tämä ei ole viisasta tai edes totta. Suurin osa radikaaleista liikkeistämme ei nimittäin hyväksy väkivaltaa saati käytä sitä. Toisaalta historia tuntee esimerkkejä, joissa väkivaltaa käyttävät poliittisen kartan keskiryhmät. Valtavirrasta katsoen ovat toisinajattelijat aina ääressä. Toimivassa demokratiassa tämä kuitenkin nähdään vahvuutena. Ymmärretään, että järjestelmä tarvitsee ääriliikkeitä ajattelemaan laatikon ulkopuolelta, sanomaan ensimmäisenä ääneen sellaisia huimia ideoita kuin naisten äänioikeus, orjuuden kieltäminen, omaisuudensuoja, vapaa ehkäisy tai perustulo. Ongelmamme ei siis ole ääriliike vaan poliittinen väkivalta: poliittisesti motivoitunut väkivalta, poliittisten tavoitteiden ajaminen väkivallan keinoin. Viime kädessä demokraattiset oikeudet ovat aina toisinajattelun oikeuksia, sellaisia kuin oikeutta kävellä kadulla pelkäämättä, osoittaa mieltä ja järjestäytyä vaatimaan muutosta. Tämän kaiken poliittinen väkivalta asettaa kyseenalaiseksi. Arvoisa puhemies! Ihmisiä ei tapa nationalismi, ei anarkismi, ei edes kansallissosialismi, vaan toiset ihmiset. Siksi poliittistakin väkivaltaa ehkäistään tunnistamalla toimijoita, ei ympäripyöreällä taivastelulla ääriliikkeistä. On nimettävä, kuka lyö, kuka kannustaa lyömään ja kuka maksaa lyömisestä. Suomessa on joitakin ääriryhmiä, jotka hyväksyvät väkivallan ja käyttävät sitä. Poliittisen väkivallan ei kuitenkaan tarvitse olla perinteisessä mielessä järjestäytynyttä. On esimerkiksi syytä uskoa, että useat polttopulloiskut vastaanottokeskuksiin suunniteltiin ja toteutettiin yhden henkilön toimesta, vaikka niitä edelsikin rasistisissa nettijulkaisuissa ja keskustelupalstoilla rakennettu taustatarina. Meillä on jo olemassa lainsäädäntö, jota poliittisen väkivallan hillitsemiseen tarvitaan. Väkivalta on Suomessa kriminalisoitu, samoin vihapuheen kestoteemat ja rikollisen toiminnan rahoittaminen. Onneksi kyse on vielä niin pienestä ilmiöstä, että siihen puuttuminen ei voi olla myöskään resursseista kiinni. Niin, hyvät kollegat, enemmän harhaan kuin perille vie myös poliittisen väkivallan yhdistäminen syrjäytymiseen. Liian helposti se nimittäin eksyttää meidät leimaamaan köyhät potentiaalisesti vaarallisiksi reppanoiksi. On selvää, että eriarvoisuuden kasvu heikentää sosiaalisia sidoksia ja paisuttaa rikostilastoja. Sen sijaan poliittiseen väkivaltaan sillä ei ole yksiselitteistä suhdetta. Siksei olekaan uskottavaa, että poliittinen väkivalta väistetään nostamalla toimeentulotukea tai kannustamalla koulupudokkaita — sinänsä hyviä hankkeita kumpikin. Kyse on monimutkaisesta ilmiöstä, jossa keskiluokan oheneminen yhdistyy uuden teknologian mahdollisuuksiin ja historiallisen muistin rapautumiseen. Arvoisa puhemies! Jos rehellisiä ollaan, suomalaispoliitikot tapaavat hämmentyä poliittisen väkivallan edessä. Meillä ei ole rutiinia, ei oikeita sanoja, ei varmuutta niiden sanomiseen oikealla hetkellä. Se ei ole meille kunniaksi, mutta ehkä kuitenkin on parempi näin. Suomi on vielä maa, jossa poliittista väkivaltaa esiintyy kansainvälisesti vertaillen vähän ja jossa sillä ei ole laajojen väestöryhmien tukea, jossa voi törmätä ministeriin metrossa tai presidenttiin nakkikioskilla. Se on hieno asia. Väkivallaton poliittinen kulttuuri ei meilläkään ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Vielä 1940-luvulla isotätini potkittiin keskenmenoon kommunististen kirjoitusten vuoksi ja isoenoni ammuttiin pasifistina. Sen jälkeen on Suomen pitänyt kulkea pitkä matka. Meille tänä päivänä ei politiikka onneksi enää ole vakava turvallisuusriski. Tehdään nyt viisaita päätöksiä, jottei siitä sellaista tulekaan enää koskaan.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-05T14:28:42,2016-10-05T14:34:06,Tarkistettu,1.1 2016_95_8,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Värderade talman! Vi måste våga ställa frågan vad som har gått fel i Finland när en nazistisk organisation och en av organisationens frontfigurer, som är känd hos polisen från tidigare, tillåts sprida sitt diskriminerande och demokratifientliga budskap på nätet, uppmanar till militant träning med vapen och våldför sig — denna gång på en förbipasserande person, Jimi Karttunen, så att han dör. Till hans anhöriga vill vi här framföra vårt deltagande i sorgen. Värderade talman! För att travestera på kampanjsloganen om att allt handlar om ekonomin säger vi: It's about xenophobia, stupid! Ett skifte i den politiska kartan verkar ha skett i Europa och USA. Rasism och rädsla för invandring har givit oss Trump, brexit och en helt ny nationalistiskt färgad politik — för att citera Zack Beauchamp i tidskriften Vox. Hos oss har detta skifte gett en regering med sannfinländarna. Det är uppenbart att det i den sannfinländska partiapparaten och riksdagsgruppen finns personer som har kontakt och öppet sympatiserar med högerextremismen, rent av med denna nazistiska extremrörelse som nu är i fokus. Det är något som svenska riksdagsgruppen starkt tar avstånd från.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2016-10-05T14:34:12,2016-10-05T14:36:01,Tarkistettu,1.1 2016_95_9,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! ""Suomen vaikein sana (Hälinää — Puhemies koputtaa) on nyt ’yhdessä’."" Eilisen Helsingin Sanomien otsikon jutussa ei käsitelty itsenäisyytemme satavuotisteemaa ""Yhdessä"" eikä väkivaltaisia ääriliikkeitä ja vihapuhetta. Otsikko on kuitenkin osuva myös tämän päivän keskusteluun. Yhdessä toimiminen ei ole aina helppoa, mutta se on ainoa tie yhteiskunnan menestymiseen, ja toivon, että tämä keskustelu antaa vahvan viestin siitä, että me yhdessä puolustamme jokaisen Suomessa asuvan oikeutta elämään ja turvallisuuteen. Vihapuhe synnyttää vihatekoja. Erityisesti meillä päättäjillä on iso vastuu, miten käytämme sanoja. Väestöryhmien hyvien suhteiden rakentamiseen tarvitaan niin päättäjien, viranomaisten kuin koko kansalaisyhteiskunnan yhteisiä ponnisteluja. Kristillisdemok-raattinen eduskuntaryhmä ei hyväksy rasismia. Jokaisen ihmisen täysi ihmisarvo ei ole meille mielipide vaan luovuttamaton vakaumus. Sosiaalisen median keskusteluissa yhden ääriliikkeen laittomuuksia puolustellaan usein toisen ääriliikkeen laittomilla toimilla. Toistensa vastapooleja eivät kuitenkaan ole oikeiston ja vasemmiston ääriliikkeet tai kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten radikalisoituneet ryhmittymät: nämä kaikki ovat radikalisoitumisen eri muotoja ja yhtä haitallisia yleiselle turvallisuudelle. Näiden vastakohta on järjestäytynyt, demokraattinen yhteiskunta. Mielenosoittaminen kuuluu demokraattiseen yhteiskuntaan, mellakointi ja väkivalta eivät. Viimeisimmän ihmisoikeusselonteon mukaan: ""Vihapuhe rajoittaa sananvapautta luomalla yleistä turvattomuuden ilmapiiriä. Vihapuheen kohteena olevien henkilöiden oikeus oman mielipiteen ja identiteetin esiintuomiseen ilman pelkoa saattaa vaarantua."" Avoimen rasistinen puhe luo pelon ilmapiiriä, joka heikentää maahanmuuttajien mahdollisuuksia ja ehkä myös halua tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kärjistävistä lausunnoista tulee helposti itseään toteuttava ennustus. Rasismin aikaansaamasta kielteisestä kehästä seuraa syrjäytymistä ja houkutusta radikalisoitumiseen ja rikolliseen elämäntapaan. Ääriliikkeisiin ajautumisen taustalla, riippumatta aatteesta, on usein syrjäytymistä ja näköalattomuutta. Kielteisen kehän kääntäminen myönteiseksi vaatii yhteisöllisten työtapojen tuomista kouluihin, tehokasta kotouttamista sekä toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Koulutus- ja työllisyysasteen nostaminen ovat myös yhteiskuntarauhaa lisääviä toimia. Turvallisuusuhkien torjumiseksi tarvitaan myös riittäviä resursseja ja toimivaltuuksia turvallisuusviranomaisille. Arvoisa puhemies! Eduskuntaryhmämme on vakavasti huolestunut poliisin resurssien riittävyydestä ja samalla sisäisen turvallisuuden heikkenemisestä. Jo ensi vuonna poliisien määrä uhkaa vähetä yli 200:lla ja tuo 7 000:nkin poliisin raja alittua. Jätimme perjantaina talousarvioaloitteen 22 miljoonan euron lisäyksestä poliisin määrärahoihin, ja toivomme hallituspuolueilta ymmärrystä ja kannatusta aloitteellemme. Pelkät eduskunnassa lausutut korulauseet eivät valitettavasti riitä ääriliikkeiden torjumiseen. Siihen ei myöskään riitä muutaman poliisin siirtäminen kentältä netin ääreen. Keskeistä on, että poliisilla on maanlaajuisesti riittävät henkilöstövoimavarat, jotta se voi hoitaa hyvin tehtävänsä ja puuttua ilmenneisiin uhkatekijöihin ajoissa. Arvoisa puhemies! Jakautunut kansakunta on heikko kansakunta. Me tarvitsemme puheenvuoroja ja äänenpainoja, joissa erilaisia mielipiteitä kuunnellaan ja kunnioitetaan, erilaisia ihmisiä arvostetaan ja joissa pidetään huolta, että kaikki pysyvät kyydissä mukana. Olemme liian pieni kansakunta siihen, että joku suljetaan joukosta pois. Vikojen ja erimielisyyksien etsimisen ja korostamisen sijaan huomiota pitää kiinnittää asioihin, jotka meitä yhdistävät. Toivon, että viimeaikaisista synkistä tapahtumista alkaisi myönteinen kehitys, jonka myötä jokaiselle yksilölle kuuluva ihmisarvo palautetaan yhteiskuntamme perusperiaatteeksi ja sitä toteutetaan myös käytännön elämässä — yhdessä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-10-05T14:39:56,2016-10-05T14:45:25,Tarkistettu,1.1 2016_95_10,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Seuraavaksi ministeri Risikon vuoro, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_95_11,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus, niin kuin ehdoton valtaosa Suomen kansasta, tuomitsee kaiken väkivallan, vihapuheen ja rasismin. Hallitus päätti viikko sitten, että väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan puututaan laajasti ja tehokkaasti sekä lainsäädäntö- ja muilla toimilla että vahvistamalla viranomaisten resursseja. Väkivaltaisten ekstremististen yhdistysten tai yhteenliittymien laillisuus selvitetään. Poliisihallitus on jo aloittanut yhteistyön Valtakunnansyyttäjänviraston kanssa yhdistyslain mukaisten toimintavastuiden ja mallien selventämiseksi. Samalla on aloitettu valmistelemaan vihapuheen torjuntaan kohdistuvia toimia. Lisäksi käynnistetään lainsäädäntötoimia. Oikeusministeriö käynnistää arvioinnin kokoontumislain mukaisen ilmoitusmenettelyn muuttamiseksi. Sisäministeriö puolestaan käynnistää yhteistyössä oikeusministeriön kanssa arvioinnin, jonka tavoitteena on lakkautettujen väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnusten käytön kieltäminen lailla. Nämä ovat siis uusia toimia. Väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaa on pyritty ennalta ehkäisemään suunnitelmallisesti jo vuodesta 2012 lähtien. Huhtikuussa 2016 hyväksyttiin järjestyksessä toinen kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin vastainen toimenpideohjelma. Ohjelman tavoitteena on puuttua ajoissa ja oikealla tavalla väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan. Tästä esimerkiksi toimintamallina tällainen Ankkuri-toiminta, jota poliisilaitoksilla toteutetaan kautta maan. Nettipoliisitoimintaa on ollut Suomessa jo lähes kymmenen vuoden ajan, ja siitä on erittäin hyviä kokemuksia. Näkyvällä poliisitoiminnalla myös sosiaalisessa mediassa lisätään kansalaisten turvallisuutta. On selvää, että kaikkeen tähän mainittuun, mistä äsken tuossa kerroin, tarvitaan lisää voimavaroja. Tätä ilmiötä ei pelkästään hyvällä tahdolla selätetä. Sisäministeriö ja oikeusministeriö laativatkin tästä esityksen täydentävään talousarviokäsittelyyn. Arvoisa puhemies! Kaikki väkivalta ja vihapuhe on tuomittavaa. Vihapuhe on kasvualusta ääriliikkeille ja väkivallalle. Emme saa unohtaa, että sanoillakin voidaan loukata ja että myös verkossa pahoinpidellään ihmisiä. Henkisestä pahoinpitelystä on kovin lyhyt matka fyysiseen pahoinpitelyyn. Vuoropuhelun sijaan vihapuhe pyrkii vastakkainasetteluun. Halveksittavat sanat voivat provosoida vastaamaan samalla tavalla ja mitalla ja syventää pahan kierrettä. Tätä yhteiskuntamme ei voi eikä saa hyväksyä. Viranomaistoimet ovat vain yksi osa väkivallan ja vihapuheen ennaltaestämisessä ja torjunnassa. Kansalaiskeskustelulla ja jokaisella siihen osallistuvalla kansalaisella on merkitystä. Jokaisella meistä on vastuu osoittaa, ettemme hyväksy väkivaltaa, rasismia tai vihapuhetta. (Puhemies koputtaa) Sivusta seuraamisen aika on ohi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-10-05T14:45:30,2016-10-05T14:48:47,Tarkistettu,1.1 2016_95_12,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän keskustelualoitteen ovat allekirjoittaneet kaikkien — siis kaikkien — eduskuntapuolueiden edustajat. Tämä on tärkeä viesti. Oikeusvaltio ja demokratia, ne ovat yhteisiä arvoja, ja niiden puolustaminen on yhteinen tehtävä. Myös hallituksen viime viikolla hyväksymien ääriliikkeiden vastaisten toimenpiteiden viesti on selvä: Kaikkien väkivaltaisten ääriliikkeiden ja avoimesti rasististen järjestöjen toiminta on tuomittavaa. Minkäänlaista väkivaltaa ei tule hyväksyä. On olennaista, että ääriliikkeiden toimintaan puututaan välittömästi jo voimassa olevan lainsäädännön suomilla keinoilla. Väkivaltaiset tai rasistiset järjestöt, myös rekisteröimättömät, voidaan yhdistyslain nojalla lakkauttaa. Lakkautetun yhdistyksen toiminnan jatkaminen on rangaistavaa. Rikoslaissakin on säännökset tähän toimintaan puuttumiseksi. Rasistiset ryhmät rinnastetaan muihin järjestäytyneisiin rikollisryhmiin. Pelkästään lainsäädännölliset keinot eivät kuitenkaan sellaisenaan riitä, vaan olennaista on myös, että yhteiskunnallinen ilmapiiri ei tarjoa kasvualustaa minkäänlaisille ääriliikkeille. Meilläkin on tässä salissa vielä paljon opeteltavaa toistemme mielipiteiden kunnioittamisessa, ja vieläkin puhumme liikaa toistemme ohi. (Mika Niikko: Kyllä!) On tärkeää, että me, poliittiset päättäjät, näytämme esimerkkiä ja puutumme vihapuheeseen — siihen pitää ottaa nollatoleranssi — puutumme väärinymmärtämiseen, tahalliseen väärin-ymmärtämiseen, puhutaan vaikeista asioista ja kunnioitetaan toisten mielipidettä. Edustaja Räsänen ryhmäpuheessaan mainitsi, että meillä on vastuu siitä, miten käytämme sanoja. Se on nimenomaan juuri näin. Ja silloin pitää meidän jokaisen mennä peilin eteen. Tärkeä osa oikeusvaltiota on riippumaton oikeuslaitos. Oikeusministeri tai muutkaan valtioneuvoston jäsenet eivät tämän vuoksi voi ottaa etukäteen kantaa yksittäisten järjestöjen tai henkilöiden asemaan tai arviointiin. Tämä olisi perustuslain vastaista puuttumista tuomioistuinten toimintaan. Rikosten tutkinta kuuluu Suomessa poliisin vastuulle, ja tekojen viimekätinen arviointi on oikeuslaitoksen tehtävä. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että poliisin ja oikeuslaitoksen käytettävissä ovat riittävät voimavarat. Viime viikolla hyväksytyt toimenpiteet osoittavat, että hallitus suhtautuu myös tähän kysymykseen vakavasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-10-05T14:48:50,2016-10-05T14:51:55,Tarkistettu,1.1 2016_95_13,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,Keskustelu jatkuu 2 minuutin puheenvuoroilla.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_95_14,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että hallitus on jo aiemmin ja eduskunta tämän keskustelun myötä osoittanut aivan selväsanaisesti vastustavansa väkivaltaisten poliittisten ääriliikkeiden toimintaa ja kannatuksen nousua. Meidän on todella työskenneltävä määrätietoisesti sen eteen, että kaikki väkivaltaa käyttävät ääriliikkeet saadaan kitkettyä. Tässä työssä vaaditaan ilman muuta niin sanottuja kovia sisäisen turvallisuuden ydintoimia, kuten poliisia, mutta todella merkittävä tekijä on myös se, kuinka meidän nuorisomme voi. Ennen kaikkea heidän syrjäytymiseensä meidän on kiinnitettävä huomiota. Me olemme tänään puhuneet kuitenkin varsin vähän siitä, että Suomessa on uusnatsien lisäksi muitakin rikoksiin syyllistyneitä ääriliikkeitä. Esimerkiksi maaseudulla on jo kauan ihmetelty sitä, miksi muun muassa eläinaktivistien iskut maatiloille eivät ole herättäneet nykyistä laajempaa keskustelua. Jos siis haluamme, että kaikki ääriliikkeet tuomitaan yksiselitteisesti, on meidän otettava myös kaikki nämä erilaiset toiminnat huomioon ja tuomittava kaikki poliittisin perustein tehtävä ihmisiin tai omaisuuteen kohdistuva väkivalta. Muuten tämäkään keskustelu ei näyttäydy uskottavana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-10-05T14:51:58,2016-10-05T14:53:29,Tarkistettu,1.1 2016_95_15,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä asia, että tässä edellisessä puheenvuorossa otettiin nimenomaan esille se, että tämä koskee kaikkia äärijärjestöjä. Täällä oli puhetta tästä kielenkäytöstä. Ihmiset ovat ainakin minulta kysyneet, mitä on vihapuhe. Vihapuhe pitää ainakin Euroopan neuvoston ministerikomitean mukaan sisällään suvaitsemattomuutta ja vihaa. Siksi toivoisin, että joskus keskustelisimme tästä, että kansalaisetkin tietäisivät, mitä näillä termeillä tarkoitetaan, koska nyt monille tulee sellainen tunne, ettei oikeastaan mistään saisi puhua. Myös akateemiselta joukolta toivon vastuuta. Tällä viikolla Åbo Akademin professori tuli julkisuuteen hyvin kärkevillä puheillaan. Hän kiroili — en viitsi täällä eduskunnassa toistaa tätä — haukkui meitä eduskunnassa pahveiksi, jotka eivät osaa laskea. Hän kehuskeli sillä, että hän saa olla veemäinen, puhua ppp, mitä tahansa. Ja lopuksi, jos me vähänkin kritisoimme häntä, niin me voimme haistaa ppp ja piip. Elikkä kysyn sitä, mihin tämä keskustelukulttuuri on täällä menossa. Peräänkuuluttaisin vähän akateemistakin väkeä miettimään, että tähänkö tämä on menossa. Itse mietin tuossa, että ajatella, jos tästä tulisi normaalia kielenkäyttöä, niin aloittaisinko minäkin täällä, että (Puhemies koputtaa) ""kuulkaa, edustaja Elomaa, minä teille haistatan jotakin"". Eihän tämä ole normaalia. Meidän pitää päästä tällaisesta eroon. Tätä on joka paikassa nykyisin. Olen erittäin iloinen, että tämä tuli keskusteluun. Täällä tänään kuulin — mikä oli minusta erittäin ikävää — että erästä meidän kansanedustajaa on toinen kansanedustaja nimittänyt natsiksi. En halua heitä nimetä vaan toivon, että nämä ihmiset tulevat esille itse ja kertovat, onko tämä sopivaa käytöstä kansanedustuslaitoksessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-05T14:53:31,2016-10-05T14:55:32,Tarkistettu,1.1 2016_95_16,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy antaa sisäministeri Risikolle erittäin suuri kiitos siitä, että näihin toimenpiteisiin tartuttiin välittömästi ja ryhdyttiin valmistelemaan. Se oli tärkeää myös signaalivaikutuksena mutta myös se, että ryhdytään tekemään konkreettisia toimenpiteitä äärijärjestöjen kitkemiseksi tästä maasta. Tässä täytyy antaa myös kaikille hallituspuolueille iso tunnustus ja kiitos siitä, että on saatu yhteinen rintama saman tien aikaiseksi. Tässä ei jäänyt mitään epäselvää varsinaisesti siitä, etteivätkö kaikki olisi mukana. Sitä on varmasti kenenkään turha tässä arvuutella tai kysellä. Yksi kysymysmerkki on tietysti se, minkä takia ei ole jo puututtu riittävän ajoissa tiettyjen äärijärjestöjen toimintaan, vaikka laki sen mahdollistaisi. Eli tässä myös viranomaistoiminnassa pitää jatkossa olla varmasti selkeästi varpaillaan enemmän ja tarkkaavainen. Täällä tuli hyviä puheenvuoroja opposition ryhmäpuheenvuoroissa, joissa korostettiin sitä, että puheet ovat myös tekoja. Ja tämä meidän pitää kaikkien muistaa tässä salissa mutta myös sitten, kun kansalaisten kanssa keskustellaan ja kansalaiset saavat viestiä siitä, mikä esimerkiksi yksittäisen kansalaisen rooli on tässä. Se on sitä, että ei pidä olla hiljaa, jos naapuri tai kaveri alkaa käyttämään vihapuhetta tai käyttäytymään jotenkin epäsopivasti. Eli kansalaisyhteiskunnan valjastaminen, jokaisen ihmisen vastuun mukaan ottaminen on itse asiassa keskeisin keino, jolla tämä vihapuhe ja aggressiot voidaan kitkeä tästä maasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1334,Male,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2016-10-05T14:55:34,2016-10-05T14:57:17,Tarkistettu,1.1 2016_95_17,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tänään keskustellaan näistä vakavista asioista. Kaikilla meillä suomalaisilla on yhteinen vastuu maamme henkisestä ilmapiiristä ja demokratian tilasta. On ihan selvää, että mitä laajemmin ihmiset kokevat, että ovat mukana samanarvoisina muiden kanssa ja että on mahdollisuus säälliseen elämään, ja mitä vähemmän on köyhyyttä ja eriarvoisuutta, sitä vähemmän on kaikupohjaa ääriliikkeille ja poliittiselle väkivallalle. Suomessa ei pidä olla tilaa väkivaltaisille ääriliikkeille, ei mistään suunnasta. Näille ääriliikkeille ei pidä antaa tuulensuojaa. Siitä meillä kaikilla puolueilla ja yksittäisillä kansanedustajilla on yhteinen ja yksilökohtainen vastuu. Arvoisa puhemies! Kansanedustaja Timo Harakka on tehnyt nettipoliisia koskevan aloitteen. Tämä aloite on kannatettava, sillä sosiaalisessa mediassa leviävät vihapuheet ovat väkevä kasvualusta poliittiselle väkivallalle. Tässä olisi konkreettinen keino torjua väkivaltaisia ääriliikkeitä, niitten kasvualustaa. Hyvä, että hallitus on tarttumassa tähän esitykseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-10-05T14:57:19,2016-10-05T14:58:36,Tarkistettu,1.1 2016_95_18,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Poliittisella väkivallalla ja uusnatsismilla ei saa olla Suomessa sijaa. Suomella on kokemusta siitä, mihin vihan lietsonta ja väkivaltaan yllyttäminen voi johtaa. 30-luvulla Lapuan liike harjoitti väkivaltaa, sieppasi ja jopa tappoi ihmisiä, mutta virallinen Suomi katsoi tätä läpi sormien siihen asti, kunnes eduskunnan varapuhemies Hakkila ja ensimmäinen presidenttimme Ståhlberg joutuivat kyydityksen kohteiksi. Ellei silloin olisi herätty tuomitsemaan Lapuan liikkeen väkivaltaa, Suomi ei ehkä toisessa maailmansodassa olisi toiminut niin yhtenäisenä kansakuntana kuin toimi. Nyt Suomessa vihapuhe on päässyt leviämään, kärjistymään ja arkipäiväistymään, ensin netissä, jossa levitettiin puheenvuoroja, joita ennen vanhaan tapasi lähinnä kapakan pöydässä humalaisten suusta. Ensin niitä esitettiin nimimerkin suojassa, nykyään näkee jo ihmisten omalla nimellään levittävän räikeää rasismia ja jopa tappokehotuksia. Näin vihapuhe on ikään kuin normalisoitunut. Tätä on katsottu aivan liian pitkään läpi sormien, vaikka vihanlietsonta kansanryhmiä vastaan on ollut rikoslaissamme jo pitkään, samoin rangaistuksen koventamisperusteena on ollut jo pitkään järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluminen ja rasistinen motiivi. On hyvä, että hallitus on nyt luvannut ryhtyä toimenpiteisiin, jotta näitä jo olemassa olevia lakeja ryhdytään oikeasti noudattamaan. On hyvä, että poliisille annetaan resursseja lisää esimerkiksi netissä tapahtuvan vihan lietsonnan suitsimiseen. Arvoisa puhemies! Mistä tahansa yhteiskunnallisesta asiasta pitää voida keskustella, mutta se pitää (Puhemies koputtaa) tehdä tavalla, (Puhemies: Ja aika on nyt täynnä!) jolla ei leimata toisia ihmisiä ja ihmisryhmiä epäihmisiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-05T14:58:39,2016-10-05T15:00:50,Tarkistettu,1.1 2016_95_19,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni nämä hallituksen esittämät ratkaisut äärioikeistolaiseen väkivaltaan puuttumiseksi ovat oikein hyvät. Ongelma minun nähdäkseni ei ole lainsäädännössä vaan juuri toimeenpanossa, ja juuri sen takia on äärimmäisen hyvä, että siihen nyt kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota. Erityisen tärkeänä pidän itse, että jatkossa suhtaudutaan tarkemmin siihen, että kirjataan vihamotiivit rikosten tutkinnan yhteydessä. Se on tärkeätä, jotta saadaan kattava kuva siitä, kuinka yleisiä viharikokset ovat Suomessa, ja myöskin sen takia, että tuomioistuimet silloin voivat huomioida nämä vihamotiivit. Mutta tämän lisäksi pitäisi myöskin pohtia konkreettisia keinoja esimerkiksi tukea ihmisiä, jotka pyrkivät jättämään tämmöiset väkivaltaiset poliittiset ryhmittymät. Minä muistan, kun jokunen vuosi sitten minulle soitti yksi äiti, joka oli huolissaan siitä, että hänen poikansa oli aktivoitunut tällaisessa uusnatsiryhmittymässä. Hän kysyi minulta, mitä hänen pitää tehdä tässä tilanteessa tai kenen puoleen hänen pitää kääntyä, enkä minä oikein osannut vastata. Ruotsissa tämmöisiä exit-hankkeita on ollut käynnissä jo 90-luvulta asti, mutta Suomessa ensimmäinen vastaava on alkanut vasta tämän vuoden alusta, eli se toiminta käynnistyy nyt vasta syksyllä, ja tämä rahoitus tällekin hankkeelle on vasta yksivuotinen. Haluaisin nyt kysyä hallitukselta, eikö juuri tämänkaltaisiin toimintamalleihin myöskin pitäisi kiinnittää huomiota, jotta me voimme tukea ihmisiä, jotka pyrkivät eroon tämänkaltaisista ryhmistä. Lopulta haluan myöskin kiittää kaikkia niitä puheenvuoron pitäjiä, jotka ovat painottaneet puheen merkitystä vallankäytön välineenä ja sitä, miten me kaikki myöskin osaltamme voimme vaikuttaa puheilla ja sanavalinnoilla siihen, minkälainen tämä poliittinen ja yhteiskunnallinen ilmapiiri tässä maassa on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-05T15:00:51,2016-10-05T15:02:56,Tarkistettu,1.1 2016_95_20,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Värderade talman! När man använder politiskt våld, dessutom med dödlig utgång, finns det inga förmildrande omständigheter, ingen ursäkt och ingenting att bortförklara. Brottet måste entydigt fördömas. För mig är det faktiskt så att om man bekänner sig till en ideologi som redan historiskt begått fruktansvärda brott mot mänskligheten är det redan en sak som jag tycker att man ska fördöma. Det finns ingenting att hämta på den skräphögen. Samhällsklimatet har lett till att gränsen för det som är acceptabelt språkbruk har flyttats allt längre ut mot intoleransens, hatretorikens och rasismens stinkande sumpmarker. Vi har alla ett ansvar för att se till att den utvecklingen nu vänder.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-10-05T15:02:57,2016-10-05T15:03:07,Tarkistettu,1.1 2016_95_21,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jokaisella on toki perustuslainkin mukaan oikeus poliittiseen mielipiteeseen ja vakaumukseen, mutta tuo vapaus ei todellakaan ole rajaton, mitä tulee sen aiheuttamaan käyttäytymiseen ja tekoihin, sillä nehän koskettavat aina myöskin toisia ihmisiä. Vihapuhe, rasismi, antisemitismi, ääriliikkeet, ne eivät nauti minkäänlaista demokraattisen yhteiskunnan suojaa. Ja meidän on todellakin poliittisina päättäjinä myös itse kannettava vastuumme siitä, millä tavalla me täällä ilmaisemme itseämme. Kristillisdemokratian ytimessä on kristillinen ihmiskuva, ajatus siitä, että jokaisen ihmisen ihmisarvo on luovuttamaton ja jakamaton, ja myöskin opetus siitä, että toinen ihminen on lähimmäinen, olipa hän sitten eri uskoinen tai erilaisesta etnisestä ryhmästä. Yhteiseen ihmisyyteen kuuluu toisen kunnioitus, vaikka itse ajattelisi aivan toisin asioista, puhumattakaan sitten toisen ihmisen elämän ja ihmisarvon kunnioituksesta. Meidän tulee yhdessä toimia sen eteen, että tämän yhteiskunnan arvopohjassa selkeästi säilyy toisen ihmisen kunnioittaminen ja lähimmäisyyden ajatus. Veteraanisukupolvi opetti sen meille ajatuksella ""kaveria ei jätetä"". Meidän pitää katsoa ympärillemme ja miettiä, kuka on se tämän päivän kaveri, joka on vaarassa jäädä syrjään, ja ottaa huomioon tässä yhteiskunnassa syrjäytymisvaarassa olevat ja väärin kohdellut ihmiset. Arvoisa rouva puhemies! Pelkästään lainsäädännöllä ja paremmalla valvonnalla me emme saa tätä muutosta aikaiseksi, vaan kysymys on ennen kaikkea yhteiskunnan arvopohjasta, ja siinä kristillisdemokraatit haluavat tehdä yhdessä työtä kaikkien kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-05T15:04:53,2016-10-05T15:07:00,Tarkistettu,1.1 2016_95_22,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa ei ole ollut pohjaa ääriliikkeille siinä mitassa kuin muualla maailmassa. Suomi on edelleen turvallinen maa. Ei ole nimittäin monta maata maailmassa, jonka pääkaupungissa lapset voivat turvallisesti kävellä kouluun ilman vanhempia. Mielestäni kertoo paljon maastamme se, että asiasta keskustellaan täälläkin nyt vahvasti ja vakavasti. Rasismiin tuleekin suhtautua tällä vakavuudella, nollatoleranssilla. Ääriliikkeiden nousu on monimutkainen ilmiö, kuten varsin hyvin tiedämme. Tärkeitä keinoja sen ehkäisyyn ovat kuitenkin esimerkiksi työ, aktiivinen elämä, harrastukset, hyväksytyksi tuleminen ja historian tunteminen. Kukaan ei anna näiden ilmiöiden kasvaa, mikäli tuntee historiamme, niin Suomen kuin maailman historian.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-10-05T15:07:01,2016-10-05T15:08:06,Tarkistettu,1.1 2016_95_23,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on hyvä maa asua. Maamme lainsäädäntö asettaa maassamme asuville ja täällä oleskeleville oikeuksia ja velvollisuuksia. Etuoikeuksia ei saa olla kenelläkään. Ei kenelläkään. Kun noudattaa maamme lakeja, saa lakiin perustuvaa suojaa ja oikeutta ihan kirjaimellisesti. Tämän takia minä en ymmärrä henkilöitä, jotka ottavat oikeuden omiin käsiinsä asettumalla julkisesti lakejamme vastaan, levittämällä vihapuheita, rikkomalla yhteistä omaisuutta taikka polttelemalla poliisiautoja ja heittelemällä poliiseja kivillä. Jäätyään kiinni näistä teoista he pitävät itsestään selvänä, että heillä on sama lakiin pohjaava oikeus saada lain suojaa ja vielä ilmainen oikeudenkäynti. Minun mielestäni meillä pitää olla yhteiskunnassa selkeä nollatoleranssi kaikkea väkivaltaa, ilkivaltaa ja vihapuheita kohtaan, ei pelkästään poliittista väkivaltaa. Poliisin tehtävänä on pitää yllä yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Poliisi tarvitsee nykyistä paremmat resurssit onnistuakseen vaativassa tehtävässä. Muutama nettipoliisi ei valitettavasti riitä. Toivon, että tämä hyvä hallitus löytää poliisille lisärahoitusta, jotta kaikki tällä hetkellä vielä määräaikaisissa työsuhteissa olevat poliisit ja heidän virkansa voidaan vakinaistaa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-10-05T15:08:08,2016-10-05T15:09:41,Tarkistettu,1.1 2016_95_24,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on Suomessa uusnatsistinen, rasistinen järjestö, jonka tilillä on useita väkivallantekoja ja nyt mitä ilmeisimmin myös nuoren miehen kuolema. Meillä on myös väkivaltaisia anarkisteja, jotka erilaisissa tapahtumissaan ja mellakoissaan käyvät mielellään ja usein poliisien kimppuun. Suomessa voidaan lakkauttaa järjestö, joka toimii olennaisesti vastoin lakia. Tämän säädöksen arvioiminen ja soveltaminen kuuluu viime kädessä tuomioistuimille, mutta minun mielestäni on tärkeätä, että tätä nyt arvioidaan. Itse näen, että edellytykset lakkautuskanteen nostamiselle esimerkiksi uusnatsien järjestöä vastaan ovat olemassa. En tietystikään kuvittele, että natsit lopettavat toimintansa, jos järjestö lakkautetaan, mutta se on tärkeä viesti koko yhteiskunnalta siitä, mitä heidän toiminnastaan ajatellaan. Toisaalta voi kysyä, mikä hiljainen viesti sisältyy siihen, jos sallitaan avoimen rasistiset ja natsistiset järjestöt ja niiden toiminta. Myös poliisin voimavaroista on pidettävä huolta. Voimavarat eivät yksin riitä, tarvitaan myös toimivaltuuksia. Suomen poliisilla pitää esimerkiksi tiedustelussa olla kaikki ne toimivaltuudet, jotka eurooppalaisessa oikeusvaltiossa ovat mahdollisia. Rouva puhemies! En kaipaa natseja enkä anarkisteja kaduille, mutta kaipaan kyllä juuri tällä hetkellä kaduille tavallisia ihmisiä osoittamaan mieltään sitä vastaan, mitä Venäjä parhaillaan tekee Ukrainassa ja Syyriassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-05T15:09:48,2016-10-05T15:11:49,Tarkistettu,1.1 2016_95_25,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Moni on täällä sanonut, että vastuu kuuluu meille kaikille. Haluaisin itse lisätä siihen, että vastuu kuuluu meille kaikille ja meille päättäjille vielä ihan erityisesti. Kaikki eduskuntaryhmät täällä ovat todenneet, että valtaa voi käyttää tässä maassa vain demokratian kautta saadulla valtakirjalla. Pidän erittäin hyvänä, että kaikki eduskuntaryhmät ovat täällä siihen sitoutuneet. Seuraavan kerran käymme tässä maassa demokraattiset vaalit ensi keväänä, kun valitsemme kuntapäättäjät kaikkiin Suomen kuntiin. Pidän erittäin tärkeänä, että kaikki puolueet edellyttävät ehdokkailtaan sitoutumista toimimaan rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta. Tähän mennessä muut eduskuntapuolueet ovat ilmoittaneet edellyttävänsä tätä ehdokkailtaan, mutta hallituspuolue perussuomalaisten puoluesihteeri on ilmoittanut, että perussuomalaiset eivät edellytä rasismin vastaista sitoutumista kuntavaaliehdokkailtaan. Pidän ihan kestämättömänä, että maan hallituksessa oleva puolue ei tee tällaista edellytystä kuntavaaliehdokkailleen. Se herättää kysymyksen: miksi näin? (Mika Niikko: Populismia!) Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko totesi viisaassa ja vakaassa puheenvuorossaan, että jokaisella meillä on vastuu ja sivusta seuraamisen aika on ohi. Toivon todella, että se koskee kaikkia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-10-05T15:11:51,2016-10-05T15:13:26,Tarkistettu,1.1 2016_95_26,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Jani,Toivola,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta. Täällä on sanottu paljon asioita, mihin on hyvä yhtyä. Kun me puhumme äärioikeistosta tai puhumme poliittisesta väkivallasta, niin silloin meidän täytyy myöskin puhua rasismista. Tässä salissa on sen verran puhuttu rasismista ja aika yhteisesti ajatellaan, että ehdoton ei ja me emme sitä hyväksy. Mutta se ei vielä riitä, vaan meidän täytyy sen jälkeen myös puhua siitä, mitä on se rasismi, mitä me emme hyväksy, minkä kautta voimme tunnistaa, millä tavalla se yhteiskunnassa ilmenee ja minkälaisia konkreettisia tekoja me sen eliminoimiseksi voimme tehdä. Rasismi on ulkopuolisuutta yhteiskunnasta. Se on myös sitä väkivaltaa. Se on sitä, että kantaa suhteessa omaan tarinaansa häpeää tai pelkoa. Kun miettii omaa tulevaisuutta, niin se tie ei olekaan yhtä auki kuin vaikka sillä viereisellä ihmisellä. Kun puhutaan rasismista, se on myös rakenteita, ja silloin se on lainsäädäntöä, ja silloin meidän tässä talossa täytyy olla äärimmäisen tarkkoja siitä, minkälaista lainsäädäntöä me luomme tai minkälaista lainsäädäntöä me pidämme yllä ja toteuttaako se lainsäädäntö sitä arvopohjaa, jossa me esimerkiksi sanomme ehdottomasti ""ei"" rasismille. Tästä yksi hyvä ajankohtainen esimerkki on käsittelyssä oleva kotouttamislaki, jossa asetetaan selkeästi eri väestöryhmiä suomalaisessa yhteiskunnassa eriarvoiseen asemaan, ja silloin me luomme jo rakenteita, joka mahdollistaa myös sen yhteiskunnallisen kulttuurin, joka potentiaalisesti voi myöskin synnyttää rasismia, tai se voi jopa synnyttää poliittista väkivaltaa. Kun mietitään tätä kotouttamislakia, niin siinä ohjaavana tekijänä on ollut tämä vetovoimatekijäelementti, mistä paljon puhutaan, mikä sinällään on varmaan asia, minkä kanssa hallituksen täytyy tasapainoilla, mutta meidän täytyy olla varuillaan, sillä jos me rupeamme ei arvojen kautta suuntaamaan lainsäädäntöä esimerkiksi vetovoimatekijöiden kautta, niin yhtäkkiä me päädymmekin tilanteeseen, missä me olemme kadottaneet sen arvon ja me teemme valintoja ja lainsäädäntöä toisella reitillä. Ja kuka silloin vaalii sitä arvopohjaa, mille tämä yhteiskunta rakentuu? Kuka silloin vaalii sitä, että se ehdottomuus, jolla me täällä salissa toteamme, että rasismille ehdoton ei, (Puhemies koputtaa) toteutuu tässä yhteiskunnassa? Ja toivon, että tähän (Puhemies: Aika!) kiinnitetään huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1114,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Jani Toivola,1114,2016-10-05T15:13:29,2016-10-05T15:15:38,Tarkistettu,1.1 2016_95_27,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Annika,Lapintie,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Rouva puhemies! Meillä on lainsäädännössä selkeästi kielletty väkivalta — se on rikos. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan niin ikään on määritelty selkeästi rikokseksi, ja kuuluminen tällaiseen järjestäytyneeseen rikollisryhmään on myös rikos. Lisäksi rasistinen vaikutin eli motiivi on koventamisperuste rangaistuksissa. Ja mikä tällainen rasistinen vaikutin sitten olisi? Kansainvälisissä sopimuksissa selkeästi sanotaan, että jos rikos tehdään rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen alkuperän, etnisen alkuperän takia, kyseessä on rasismi, ja se on tehty silloin rasistisena rikoksena. Sen lisäksi viharikosta voidaan vielä käsitellä, jos rikoksen motiivina on seksuaalinen suuntautuminen tai uskonto. Eli sinänsä meidän lainsäädäntömme pitäisi olla aivan kunnossa. Toiseksi ottaisin esille laajan keskustelun, jota täälläkin on käyty sananvapaudesta ja siitä, miten se on riistäytynyt internetissä, miten on tullut itsestäänselväksi hyväksyä mitä ihmeellisimpiä määritelmiä toisista ihmisryhmistä tai toisista ihmisistä. Tämänkin osalta meidän lainsäädäntömme ja perustuslakimme on aivan selkeä: Sananvapaus on perusoikeus, mutta se ei oikeuta polkemaan muita perusoikeuksia. Muita perusoikeuksia on totta kai oikeus elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen mutta aivan samalla tavalla yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Sen lisäksi perustuslaissa on syrjinnän kielto, jota ei sananvapaudella saa loukata. Syrjiä ihmisiä ei saa sukupuolen takia, ei alkuperän takia, ei kielen takia, ei uskonnon takia, ja kaiken lisäksi vielä julkisella vallalla on velvollisuus pitää huoli perusoikeuksien toteutumisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p479,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Annika Lapintie,479,2016-10-05T15:15:40,2016-10-05T15:17:49,Tarkistettu,1.1 2016_95_28,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Värderade fru talman! Det känns helt ofattbart och ogreppbart med politiskt våld i vårt land. Det måste bli ett slut på att inte ta organisationer som Finska motståndsrörelsen på fullaste allvar. Motståndsrörelsen glorifierar utomparlamentariska metoder, strävar efter att kullkasta rådande rättsbaserade samhällsordning och använder våld för att nå sina politiska mål. Vi måste också ställa oss frågan varför unga män — för det är oftast män — väljer att aktivera sig i den här typens organisationer och blir nynazister. Jag har själv besökt Auschwitz, jag har sett lastplatsen till Treblinka i Warszawa. De är fasansfulla platser där en del av det mest fasansfulla nazisterna gjorde begicks. Hur någon efter förintelsen kan välja att bli nynazist är svårt att förstå. Vi måste minnas historien. Men det visar hur viktigt det är att vi inte låter ungdomar falla utanför samhällets skyddsnät, och att vi hjälper dem som riskerar att trilla ur. Vi har alla, vi politiker i synnerhet, ett ansvar att kraftigt ta avstånd från rasism och våld. Vi har alla möjlighet att också göra skillnad genom att inte, medvetet eller omedvetet, fiska upp motsättningar i samhället. Jag tror att vi behöver mer medmänsklighet, humanism och respekt i debatten, både i det riktiga livet och i sociala medier, för sociala medier är inte en parallell värld, de är på riktigt. Det känns hemskt att en ung människa ska behöva bli ihjälslagen för att samhället ska stanna upp och reflektera. Det här får inte bli business as usual. Inga undanflykter kan rättfärdiga att en oskyldig person sparkas ihjäl. Nu räcker det.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2016-10-05T15:17:51,2016-10-05T15:19:39,Tarkistettu,1.1 2016_95_29,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Det lämpar sig bra att jag fortsätter med min taltur efter riksdagsledamot Löfström.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,sv,Peter Östman,1141,2016-10-05T15:21:00,2016-10-05T15:21:19,Tarkistettu,1.1 2016_95_30,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin, kiitos keskustelusta toistaiseksi. Minä haluaisin oikeastaan — oli valmiita vastauksia tuossa, mutta en ehkä nyt mene niihin — haastaa tätä salia siinä, että me puhumme nyt ääriliikkeistä, me puhumme vihapuheesta ja väkivallasta, mutta se, mikä tässä keskustelussa vielä on minun mielestäni jäänyt keskustelematta, ja mielestäni se on aivan olennainen pointti, minun ajatuksissani, on ihan tavallisen tolkun ihmisen huolet ja murhe. Kun he tulevat vaaliteltalle — puhun nyt siis perussuomalaisena — he aloittavat yleensä, että ""minä en ole rasisti, mutta..."", ja sitten kyselevät meiltä, että mitä näille ihmisille annetaan, kun he tulevat tänne, ja me koetamme sitten vastata sen parhaan kykymme mukaan. Jos me emme vastaa, se johtaa huhupuheisiin, se johtaa arvailuihin ja mutuun, ja olen koko ajan koettanut tässä toimessa olla avoin, että myös ministeriöstä kerrotaan hyvät puolet ja huonot puolet avoimesti, koska tämä on minun mielestäni ainoa tapa, millä me pääsemme niistä mutuista ja sellaisista asioista eroon, ainakin vähemmäksi, että ei kuvitella asioita, vaan oikeasti kaiken pohjana on faktatieto. Me emme ääriajattelulle välttämättä voi mitään — meillä on rikoslaki, ja meillä pitää puuttua niihin, ne pitää tuomita — mutta liittyen tähän isoon, hiljaiseen enemmistöön, joka on niitä tolkun ihmisiä, niin kuin edustaja Haavisto tuossa omassa hienossa puheessaan sanoi: tämä on minun mielestäni se isoin ongelma, miten me pystymme kertomaan tämän kaiken avoimesti, koska se on ainoa tapa väljentää näitä epäluuloja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-10-05T15:22:46,2016-10-05T15:24:36,Tarkistettu,1.1 2016_95_31,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Ministeri Risikko, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_95_32,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos näistä kommenteista ja evästyksistä myös hallitukselle. Nykyinen lainsäädäntö siis antaa meille hyvät puitteet, se on ihan selvää. Toimeenpanoa on tehostettava, kuten olemme itsekin todenneet. Meillä oli erinomaisen hyvä analyysi oikeusministerillä ja sisäministeriön virkamiehillä, ja tultiin siihen tulokseen, että toimeenpanoon pitää nyt puuttua. Uusiakin toimia tarvitaan, ja noista äsken teille kerroin. Oikeusministeriö ja sisäministeriö ovat niitä yhdessä lähteneet valmistelemaan, ja me ihan aikataulullisesti nyt tämän syksyn aikanakin sitten näitä arvioita teemme. Mikäli tarvitaan puuttumista lainsäädäntöön, tarkennusta, täsmennystä, ehkä soveltamiseen liittyvää tarkennusta, niin se myös sitten tehdään. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen, se on tietysti kaikkein parasta. Meillähän on Ankkuri-toiminta, joka on tällainen moniammatillinen toiminta poliisilaitoksilla, ja se on hyvä, että se saadaan leviämään nyt joka puolelle. Sitten täällä viitattiin siihen, miten ne henkilöt, jotka ovat näissä mukana, saataisiin sieltä pois, jos he haluavat sitä ja itsekin huomaavat, että näin olisi parempi. Meillä on tämän vuoden alussa käynnistynyt Radinet-toiminta, jossa väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan osallistuneita henkilöitä tuetaan erilaisin tukitoimin irtautumaan väkivaltaisesta toiminnasta. Se on erinomaisen hyvä asia. Erityisen tyytyväinen... Näitähän voisi aina luetella, mitä kaikkea on tehty ja mitä tehdään, mutta se ei ole se juttu yksin. Näitä kaikkia tarvitaan, mutta se juttu on se, että me jokainen mietimme, mitä minä voin, mitä sinä voit tehdä ihan tavallisina kansalaisina. Meillä jokaisella nimittäin on vastuu, se on noussut tässä keskustelussa, ja se on mielestäni tässä kaikkein tärkeintä. On nimittäin vaara, että kun jotain asiaa on oikein paljon, niin ihminen turtuu siihen ja hiljaisesti hyväksyy. Se on tuho tälle yhteiskunnalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-10-05T15:24:37,2016-10-05T15:26:38,Tarkistettu,1.1 2016_95_33,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Debattipuheenvuoroja pyydettiin tuossa äsken jo niin paljon, että käytetään tämä loppuaika sitten minuutin puheenvuoroilla.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_95_34,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun keskustelemme ääriliikkeistä ja niiden tekemästä väkivallasta, voimme todeta, että onneksi meillä tämän tyyppinen, voisi sanoa, poliittinen väkivalta on vähäistä. Olemme myös toistaiseksi välttyneet vakavilta terroriteoilta, joita kuluneena kesänäkin Eurooppa on kohdannut. Viimeaikaiset tapahtumat osoittavat kuitenkin meille, että demokratia ja vapaa yhteiskunta eivät ole itsestäänselvyys. Sen edestä Suomessakin menneet sukupolvet ovat taistelleet ja meidän pitää jatkuvasti taistella. Emme saa alistua raukkamaisten viattomiin kohdistuvien terroritekojen edessä, emme myöskään minkäänlaisen väkivallan edessä. Sananvapautta ja avointa kansalaisyhteiskuntaa tulee puolustaa myös kansainvälisellä yhteistyöllä. Tässä työssä Suomikin on mukana, ja tulee olla. Se työ on rauhantyötä, ja sitä tehdään kunnioittaen ihmisoikeuksia. (Puhemies koputtaa) Arvoisa puhemies! On hyvä, että tästä salista lähtee nyt yhtenäinen viesti vapauden ja demokratian puolesta (Puhemies: Ja aika on täynnä!) kaikenlaista väkivaltaa vastaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-10-05T15:26:47,2016-10-05T15:27:59,Tarkistettu,1.1 2016_95_35,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu on tänään ollut pääosin korkealaatuista ja puheenvuorot sekä ryhmäpuheet erittäin hyviä. Ikävänä velvollisuutena kuitenkin minulla perussuomalaisten ryhmänjohtajana on vastata muutamiin niihin ala-arvoisiin huomautuksiin, mitä täällä on tehty meidän suuntaamme. Viittaan esimerkiksi RKP:n ryhmäpuheeseen. Kaikessa ystävyydessä totean, että kaikki se, mikä ei ole itselle mieleistä, ei silti ole rasismia. Näin ei voi lähteä liikkeelle, että jokainen demokratiaankin täydellisesti sitoutunut liike edustaa rasismia, jos edustaa eri mielipidettä. Silloin ollaan nimenomaan ääriajattelun suuntaan siirtymässä. Toinen kysymys meidän kunnallisvaaliehdokkaidemme sitoumuksista. Meidän jokainen ehdokkaamme on sitoutunut arvokkaaseen käytökseen, joka käsittääkseni sisältää myös sen, että ei tee mitään rasistisia toimia tai ulostuloja. (Välihuutoja) Lisäksi olemme jo allekirjoittaneet rasisminvastaisen julistuksen, kuten muutkin puolueet täällä. Tämä olisi hyvä muistaa ennen kuin jatketaan näitä naurettavia syytöksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-10-05T15:28:00,2016-10-05T15:29:07,Tarkistettu,1.1 2016_95_36,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskuntaryhmien yhteinen keskustelualoite ääriliikkeistä ja poliittisesta väkivallasta on erittäin tervetullut. Toivottavasti se omalta osaltaan herättää meidät kaikki nyt tähän kehitykseen, joka viime vuosina on valitettavasti mennyt vain huonompaan suuntaan. Minä toivon ja kannustan, että kaikki me luemme tuon keskustelualoitteen perusteellisesti ja pidämme siitä kiinni yksimielisesti. Tuossa aloitteessa sanotaan, että Suomi on maa, jossa jokainen ihminen on samanarvoinen. Periaate perustuu ihmisoikeussopimuksille ja omalle perustuslaillemme. Puhemies! Valitettavasti viimeksi eilen tässä salissa kuitenkin kiisteltiin ihmisten samanarvoisuudesta. Nyt on aika ymmärtää, että väkivalta ei ilmesty tyhjästä. Sinne johtaa tie, joka alkaa ihmisoikeuksien kiistämisestä, jatkuu vihapuheiden hyväksymisellä ja päätyy poliittiseen väkivaltaan. Jos emme käänny tältä tieltä, menetämme kalliista isänmaastamme kaiken sen, minkä puolesta on uhrauduttu ja tehty työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-10-05T15:29:09,2016-10-05T15:30:12,Tarkistettu,1.1 2016_95_37,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos hyvistä puheenvuoroista. Haluaisin nostaa yhden yksityiskohdan tähän keskusteluun, ja se on taito ja mahdollisuus lukea. Lukeminen opettaa empatiaa, se opettaa kunnioittamaan toisten kieltä, kulttuuria, historiaa. On vaikea ajatella järkevästi, jos ei osaa lukea. On vaikea puhua järkevästi, jos ei osaa lukea. On vaikea kirjoittaa järkevästi ja tahdikkaasti, jos ei ole mahdollisuutta lukea. Sosiaalinen media, jossa tämä tahditon kirjoittaminen usein ilmenee, tahtoo olla vähän nimeltäänkin jo vääristynyt: sosiaalinen media tuntuu olevan enemmänkin epäsosiaalinen media, epsome eikä some. Kannustan hallitusta kaikkiin niihin toimiin, jotka mahdollistavat hyvän äidinkielen, suomen tai ruotsin tai jonkun muun kielen, oppimisen ja lukemisen edistämisen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-10-05T15:30:14,2016-10-05T15:31:20,Tarkistettu,1.1 2016_95_38,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on kuultu tänään isoja ajatuksia ja merkittäviä asioita. Moneen kertaan olemme kuulleet, että nyt rasismiin, vihapuheeseen ja etenkin väkivaltaiseen liikehdintään puututaan laajasti, tehokkaasti ja välittömästi. Haluan johdattaa tämän keskustelun kuitenkin sen alkulähteille, Rautatieasemalle, missä Suomen vastarintaliikkeen jäsen surmasi suomalaisen nuoren miehen. Moni suomalainen pohtii tällä hetkellä, mitä se laajasti, tehokkaasti ja välittömästi puuttuminen tarkoittaa tässä tilanteessa. Kun oikeusministeriö on sanonut, että väkivaltainen yhdistys voidaan lakkauttaa, millaiset toimet ovat nyt edessä Suomen vastarintaliikkeen, joka on toistuvasti tarttunut väkivaltaan, lakkauttamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-05T15:31:21,2016-10-05T15:32:18,Tarkistettu,1.1 2016_95_39,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! 20 vuoden eduskuntaurani aikana minkään vaikean asian kohdalla en ole kokenut sellaista tunnelmaa kuin täällä tänään, kun kuuntelin ryhmäpuheita. Se vakava pohdiskelu, se sitoutuminen poliittisen väkivallan, rasismin torjuntaan oli suorastaan harrasta. Tämä antaa hyvän pohjan — hiljaisuuden aika on todella ohi. Mutta on tärkeää, kuten ministeri Lindström totesi, miten viemme tätä eteenpäin. Että se sama henki, joka oli tänään kaikissa ryhmäpuheissa, on joka kerta, kun me kohtaamme ihmisiä tuolla kaduilla, ja samaa viestiä samalla päättäväisyydellä, samalla sitoutumisella viemme eteenpäin. Täällä on myös kerrottu, että sanat ovat tekoja. Niin on kirjoitettukin sana. Jos joku järjestö asettaa tavoitteekseen väkivallalla valkoisen rodun ylivaltaan pyrkimisen ja laillisen yhteiskuntajärjestelmän romuttamisen, niin silloin on löydyttävä välittömästi keinot tällaisen toiminnan lopettamiseen, (Puhemies koputtaa) ja tämä on minusta se tärkein.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-10-05T15:32:19,2016-10-05T15:33:27,Tarkistettu,1.1 2016_95_40,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni on erittäin mielenkiintoista keskustelua ollut tänään, ja mielestäni on suurimmaksi osaksi ollut erittäin tärkeitä puheenvuoroja. Puhutaan ja keskustellaan paljon siitä, mistä äärioikeiston uudelleennousu maailmalla johtuu, ja monesti ajatellaan, että tämä liittyy sosioekonomisiin syihin, niin kuin täällä on sanottu, tai strategiseen tarpeeseen etsiä joitain yhteisiä vihollisia. Mutta viime aikoina on ollut myös teorioita, jotka viittaavat siihen, että äärioikeistoon kuuluvat itse asiassa pelkäävät eniten suhteellisen hierarkkisen statuksen menettämistä yhteiskunnassa ja liittävät sen maahanmuuttajiin, tällaiseen maahanmuuttopelkoon, ja haluavat pelotella maahanmuuttotulvilla. Siinä rasismin ja maahanmuuttopelon akselilla on kyllä tärkeätä keskustella ja pohtia myös pieniä tekoja, että yllyttävätkö ne tai tukevatko ne rasismia tai mihin ne pohjautuvat. Eilen viimeksi oli eduskunnassa keskustelu uudesta hallituksen esityksestä, joka nimenomaan kohdistuu ulkomaalaisiin työttömiin, että annetaan heille huonompi (Puhemies: Aika!) asema.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-10-05T15:33:27,2016-10-05T15:34:36,Tarkistettu,1.1 2016_95_41,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tavattoman hälyttävää, että vastakkainasettelu on kasvanut ja eri suunnilla olevat ääriliikkeet ovat nostaneet päätään. Ajattelen, että osasyyllisiä tähän kehitykseen olemme myös me päättäjät ja osaltaan tähän on vaikuttanut myös media. Kun leikkaamme jatkuvasti heikompiosaisilta, kun työelämään pääseminen on vaikeaa ja jokapäiväisessä elämässä pärjääminen on lievästi sanottuna haasteellista, se ruokkii katkeruutta, syrjäytymistä, radikalisoitumista ja se purkautuu johonkin. Rasismi voi helposti nostaa päätään. Medialla on suuri valta. Medialla on myös mahdollisuus uutisoida rakentavasti. Jos epäkohtien kritisoiminen leimataan aina fobiaksi tai huoli maan tai väestön tilanteesta ja siitä keskusteleminen leimataan rasistiseksi tai siihen suuntaan vieväksi keskusteluksi, se ei palvele rauhanomaista, rakentavaa yhteiseloa. Toivon vastuullista, objektiivista, rakentavaa uutisointia ja asioiden käsittelyä niin tässä salissa kuin mediassakin. Toimittajilla on suuri mahdollisuus vaikuttaa, mihin suuntaan ilmapiiri valtakunnassa menee jatkossa. (Puhemies koputtaa) Haastan jokaisen kansalaisen, (Puhemies: Aika!) myös jokaisen median edustajan... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-10-05T15:34:38,2016-10-05T15:35:45,Tarkistettu,1.1 2016_95_42,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan tässä vaiheessa palauttaa salissa meidän mieleemme edesmenneen presidentti Urho Kekkosen sanat: ""Vapaamielisyys, joka sallii kansalaisvapauksien väärinkäytön aina siihen saakka, jolloin tämä väärinkäyttö toteuttaa kansanvallan tuhoamisen, ei ole oikean kansanvallan kanssa sopusoinnussa. Kansanvallalla tulee olla oikeus itsepuolustukseen."" Kaikelle poliittiselle väkivallalle on sanottava ehdoton ""ei"", ja tästä salista on lähetettävä vahva viesti, ettei turkistarhausta voi vastustaa busseja polttamalla eikä ole mahdollista, että sivulliset joutuvat väkivallantekojen uhriksi siinä vaiheessa, kun uusnatsit osoittavat mieltään. Kiitän kaikkia eduskuntaryhmiä kauniista sanoista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-10-05T15:35:47,2016-10-05T15:36:44,Tarkistettu,1.1 2016_95_43,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun nyt täällä tänään puhumme väkivaltaisista ääriliikkeistä ja vuoron perään tuomitsemme sekä vasemmalla että oikealla nyrkillä tehdyt iskut, on meidän muistettava, että sekä lukumääräisesti että uhka-arvoltaan vakavin ääriliike on ääri-islamistiset ekstremistit. Meillä on Suomessa noin 100 henkilöä, jotka ovat käyneet sotimassa tai ovat nyt sotimassa esimerkiksi Syyriassa tai Somaliassa, maissa, joista monet heistä ovat tulleet tänne Suomeen pakolaisena sotaa pakoon. On ihan turha sanoa, että he eivät vielä ole täällä ainakaan tämän aatteen nimissä iskeneet, ja on vaarallista uskoa, että mitään ei tapahdu, kun kuitenkin kaikkialla Euroopassa, missä tämän väestön määrä on kasvanut, on jo tapahtunut. Ja kun muutama edustaja täällä aikaisemmin puhui näistä juutalaisiin kohdistuneista iskuista, niin tässäkin yhteydessä on huomattava, että jopa äärioikeistoa vakavampi uhka juutalaisille on Euroopassa nykyään ääri-islamistiset liikkeet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-10-05T15:36:48,2016-10-05T15:37:57,Tarkistettu,1.1 2016_95_44,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen polku johonkin alkaa jostakin. Itse kannan huolta ihmisten käyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa. Siellä ihmisiä solvataan ja tölvitään eikä osoiteta minkäännäköistä kunnioitusta ihmistä kohtaan eikä hänen mielipidettään kohtaan. Ja kun tällä tavalla sitten useita vuosia harjoitellaan, niin se ruokkii tietynnäköistä asennetta ja tietynnäköistä suhtautumista lähimmäistä kohtaan, ja on aika helppo arvata, että jos näillä asenteilla myöhemmin mennään sitten esimerkiksi johonkin ääriliikkeeseen, niin mitä siitä seuraa. Kysyisinkin, arvoisat läsnä olevat ministerit, voiko tälle ongelmalle mitään tehdä — nimittäin tämä joka päivä näyttää vain tulevan pahemmaksi ja pahemmaksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-10-05T15:37:58,2016-10-05T15:38:46,Tarkistettu,1.1 2016_95_45,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun tarkoitus on ollut osoittaa, että kaikki ryhmät haluavat tuomita väkivallan ja vihapuheen, ja hyvä näin. Mutta se ei riitä. Meidän täytyy kysyä, mitä jokainen meistä tekee eri ominaisuuksissa silloin, kun kohtaamme netissä vihapuhetta: poistammeko me sen, vai mitä me teemme? Mitä me teemme, kun me kohtaamme raitiovaunussa tai bussipysäkillä solvauksia tai tönimistä johonkin kolmanteen kohdistuvana? Tai mitä me teemme, jos meidän omassa eduskuntaryhmässämme on ihmisiä, jotka valokuvauttavat itsensä ääriliikkeiden edustajien kanssa (Juho Eerolan välihuuto) tai osallistuvat vihapuheen levittämiseen? Ei kenellekään, oli se bussipysäkillä, eduskunnassa tai netissä, tule antaa tuulensuojaa väheksymällä näitä tekoja: että pojat ovat poikia tai tämähän on vain harmitonta huulenheittoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-10-05T15:38:50,2016-10-05T15:39:46,Tarkistettu,1.1 2016_95_46,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,Seuraavan puheenvuoron jälkeen sitten ministeri Lindströmille mahdollisuus vastata. — Edustaja Niinistö.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_95_47,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikenlainen väkivalta ja ilkivalta on tuomittavaa, ja on tärkeää, että me yhdessä tässä salissa kansanedustajina, myös suomalaisina, toimimme rauhanomaisen kehityksen, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisten yhdenvertaisuuden puolesta. Ja nyt kun me pohdimme erityisesti tätä rasismin ja fasismin uhkaa tälle maalle, niin pitää muistaa, että nämä ovat aatteita, joissa ihmisten yhdenvertaisuus lähtökohtaisesti kyseenalaistetaan, osin väkivaltaisin keinoin. Siksi tämä on erityinen ongelma, ja siksi meillä on poliittisina johtajina myös arvojohtajuuden taakka kannettavanamme eli se, että me kaikilla teoillamme ja puheillamme osoitamme, että me puolustamme ihmisten yhdenvertaisuutta: laeissa, kansalaisina tuolla kaduilla, silloin kun me täällä eduskunnassa keskustelemme, joka teossamme. Arvoisa puhemies! Haluan myös korostaa sitä, että suomalaisuus on parhaimmillaan sitä, että se on mukaan ottavaa, että kaikki me yhdessä voimme hengittää vapaana tässä maassa tätä ilmaa. Ja oli hieno olla Peli poikki ‑mielenosoituksessa läsnä, kun nigerialaistaustainen laulaja lauloi Eppu Normaalia ja kaikki erilaiset (Puhemies koputtaa) suomalaiset yhtyivät siihen. (Puhemies : Aika!) Sitä on parhaimmillaan suomalaisuus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-10-05T15:39:53,2016-10-05T15:41:07,Tarkistettu,1.1 2016_95_48,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Ministeri Lindström, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,sv,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_95_49,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän vihapuheeseen ja siihen sääntelyyn, mitä edustaja Eestilä nosti esille. Siis siitä rangaistavasta vihapuheesta säädetään rikoslaissa, ja se keskeinen säännös on täällä moneen kertaan mainittu: kansanryhmää vastaan kiihottaminen. Ja siitä siis tuomitaan semmoinen ihminen, joka levittää yleisön keskuuteen viestiä, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotain ryhmää rasistisella perusteella. Näitä kansanryhmää vastaan kiihottamisia tuli viime vuonna poliisin tietoon 43 kappaletta, ja se määrä on ollut kasvussa. Ja tuomioistuimissa käsiteltyjen rikosten määrä on vaihdellut muutamasta kappaleesta vajaaseen kahteenkymmeneen. Tämä osin tietysti todistaa toisaalta sen ikävän seikan, että näitä on tullut lisää, mutta toisaalta sen, että tämä laki myös toimii ja näihin asioihin puututaan. Niiden soveltamisessa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Sitten tämä rasistisiin ryhmiin puuttuminen. Voidaan ensisijaisesti puuttua yhdistyslain avulla. Ja hallitus tosiaan päätti viime viikolla tai tässä taannoin osana sen ääriliikkeiden vastaisia toimenpiteitä, että yhdistyslain toimeenpanoa todellakin tehostetaan, ja Poliisihallitus ja syyttäjä arvioivat parhailleen sen lakkauttamiskanteen nostamisen edellytyksiä Suomen vastarintaliike ‑nimisen rekisteröimättömän yhdistyksen osalta. Tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, miten korkea se kynnys tämmöisen yhdistyksen lakkauttamiselle on, koska yhtään tämmöistä kannetta ei ole nykyisen yhdistyslain aikana nostettu. No, tässä toisaalta tulee tämä toiminta, jota tässä arvioidaan, mutta yhdistyksen lakkauttamisella puututaan perustuslaissa suojattuun yhdistymisvapauteen, ja tässä on tietysti tasapainoiltava, minkä vuoksi tämä kynnys lakkauttamiselle ei voi olla kovin matala.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-10-05T15:41:08,2016-10-05T15:42:58,Tarkistettu,1.1 2016_95_50,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että tästä salista lähtee voimakas ja yhtenäinen viesti siitä, että poliittista väkivaltaa kuten muutakaan väkivaltaa ei tässä maassa sallita. Viranomaisten tulee puuttua voimakkaasti poliittista väkivaltaa käyttävien liikkeiden toimintaan. Erityisen tärkeää on nyt vihdoin puuttua äärioikeistolaisen, uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen toimintaan, jonka toimijoiden tilillä on jo epäillyn kuolemantuottamuksen lisäksi muun muassa kaasuiskuja ja puukotus. Keskeinen tekijä matkalla kohti poliittista väkivaltaa on väkivallan oikeutusta rakentava puhe. Poliittinen väkivalta seuraa sille puheella ja politiikalla rakennettua oikeutusta, ja tätä oikeutusta rakentavat yleensä eri henkilöt kuin ne, jotka ryhtyvät siitä rohkaistuneena toimintaan. Tämä meidän päättäjien ja muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien on syytä muistaa ja ymmärtää. Politiikassa sanat ovat tekoja, ja sanoillamme voi olla joko poliittista väkivaltaa lietsova tai hillitsevä vaikutus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-10-05T15:43:01,2016-10-05T15:44:04,Tarkistettu,1.1 2016_95_51,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan antaa hallitukselle tunnustuksen siitä viime viikon linjauksesta väkivaltaisiin ääriliikkeisiin puuttumisesta, siitä että lainsäädäntöä nyt ryhdytään vakavasti soveltamaan ja tiukasti puuttumaan näihin ongelmiin ja sitten toisaalta myös tarkastellaan näitä viranomaisten resursseja ja toimintaedellytyksiä. Kun ministeri Risikko tuossa kertoi, että hallitus valmistelee nyt täydentävää budjettiesitystä turvallisuusviranomaisten resursseista, haluan nyt vedota siihen, että viime vaalikaudella kaikki eduskuntaryhmät tässä salissa sitoutuivat siihen, että poliisien määrää ei vähennetä. Ja sen takia vetoan siihen, että tuo uhka siitä, että poliisimäärä nyt lähestyisi sitä 7 000 rajaa, yhdessä torjutaan. Turvallisuus on (Puhemies koputtaa) valtion ydintehtävä, ja tässä (Puhemies koputtaa) on kysymys vain muutamasta kymmenestä miljoonasta eurosta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-10-05T15:44:06,2016-10-05T15:45:16,Tarkistettu,1.1 2016_95_52,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Vielä edustaja Mika Kari, ja sitten ministeri Risikko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_95_53,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että täällä eduskunnassa on tänään selkein sanoin sanouduttu irti väkivallasta ja vihapuheen käytöstä. Minusta kuulosti myös hyvältä, niin kuin tuossa edustaja Uotila aikaisemmin totesi, että täällä on kiinnitetty huomiota myös eduskunnan omaan keskusteluun, siihen, millä tavalla eduskunnassa käydään poliittista keskustelua. Kuitenkin haluan kiinnittää huomiota tähän edustaja Räsäsen toteamukseen poliisien resursseista. Poliittinen väkivalta on varsin pieni rikollisuuden muoto Suomessa, ja suoraan poliisin resurssit eivät tähän kyseiseen asiaan liity. Siltä osin haluan todeta, että sosialidemokraatit ovat myös esittäneet poliisin määrärahan lisäämistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-10-05T15:45:20,2016-10-05T15:46:11,Tarkistettu,1.1 2016_95_54,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Ministeri Risikko, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_95_55,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täällä kysyttiin poliisien resursseista, ja haluan siihen nyt sitten vastata: Meillähän on silloin selonteossa viime keväänä todettu, että pitäisi olla vähintään se 7 000. No, minä olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että se vähintään-sana on siinä todella tärkeä, koska koko ajan tulee uusia tarpeita ja se 7 000 ei tule riittämään. Kun siellä kehyksissä ei tällä hetkellä ihan niinkään paljon sitä rahaa ole, niin olen monessa yhteydessä jo todennut, että viime budjettiriihessä otin jo puheeksi tämän asian, elikkä että meidän pitää saada ensi keväänä se kehyskorjaus, mutta sen lisäksi me tarvitsemme nyt myöskin täydentävässä lisää resursseja, koska meillä on tällä hetkellä noin 7 200 poliisihenkilöä ja vain ainoastaan noin 7 henkilöä on työttömänä, eli meillä ei varsinaisesti ole reserviä missään. Nyt on sitten tilanne se, että meillä määräaikaisuus päättyy nyt noin 200 henkilöllä vuoden lopussa, mistä kaikki ovat tietoisia täälläkin talossa, ja nyt on tarkoitus, että me pystyisimme pitämään ne 200 määräaikaista vielä edelleen, koska me tulemme tarvitsemaan heitä. Siitä syystä ollaan nyt tekemässä sitä täydentävää esitystä. Myöskin tähän nettipoliisitoimintaan Poliisihallitus on tarttunut hyvin rivakasti, ja niitä resursseja tullaan lisäämään, ja siihen tarvitaan tietysti sitten niitä lisäresursseja. Sitten myöskin oikeusministeriön kanssa ollaan käymässä läpi, että se koko ketju tässä olisi. Nyt vielä haluan sen sanoa, että pelkällä rahalla tämä ei nyt ratkea, koska meidän pitää miettiä myös poliisien työnjakoa. Tällä hetkellä poliisit ottavat koppia sellaisista tilanteista, joissa muut palvelut eivät toimi: jos päihdepalvelut eivät toimi, poliisi ottaa kopin; jos mielenterveyspalvelut eivät toimi, poliisit ottavat kopin. Kaiken kaikkiaan tämä työnjako pitää saada kuntoon. Sitten haluan nyt tänä päivänä tässä julkisesti sanoa, että nyt on sellainen kummallinen asia liikkeellä, että oltaisiin poliisiverkostoa nyt vähentämässä. Se ei pidä paikkaansa. Viime keväänä on tehty poliisiverkostoon (Puhemies koputtaa) valitettavasti karsintaa, ja se (Puhemies koputtaa) karsinta riittää, enempää ei tarvita. (Puhemies: Nyt on aika täynnä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-10-05T15:46:14,2016-10-05T15:48:28,Tarkistettu,1.1 2016_95_56,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhutaan väkivallasta, rasismista ja vihasta eri muodoissaan, niin sehän on puhetta yhteiskuntarauhasta sanan syvässä merkityksessä. Minä näen tärkeänä, että yhteiskuntarauhan sosiaalista, henkistä ja moraalista pohjaa kaikin tavoin me kaikki yhdessä voisimme vahvistaa. Silloin siihen kuuluu myös se, että päättäjät omassa toiminnassaan ja puheillaan tässäkin huoneessa, esimerkillään, näyttävät, että eri mieltä voidaan olla, ja pitää olla, toinen toistaan kunnioittavassa sävyssä. Kouluilla, koululaitoksella on tässä suhteessa aikamoinen pohjamerkitys ja kodeilla niin ikään ilmapiirin rakentamisessa, että yhteiskuntarauhaa pyritään rakentamaan, eikä mediakaan ole tämän vaatimuksen ulkopuolella. Näissä asioissa kukaan ei ole katsomossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-10-05T15:48:29,2016-10-05T15:49:23,Tarkistettu,1.1 2016_95_57,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että keskustellaan siitä, mitä Suomen vastarintaliikkeen kaltaisille järjestöille pitäisi tehdä. Suomen linja on tähän asti ollut se, että seurataan ja jossain määrin suvaitaan, toivotaan, että toiminta kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Poliittisen väkivallan tutkijan Leena Malkin mukaan siinäkin on oma viisautensa, koska ylimitoitetut vastatoimet ovat voimakkaasti radikalisoiva tekijä. Samoin kuin se, jos eri suunnilta tulevia liikkeitä käsitellään eri tavoin suhteessa siihen, mitä nämä liikkeet tekevät. Nyt meidän poliitikkojen tehtävä on vahvasti todeta, että meidän poliittiseen järjestelmäämme ei kuulu poliittisen väkivallan käyttäminen. Sitten on vielä etsittävä konkreettiset toimenpiteet tämän väkivallan estämiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-10-05T15:49:26,2016-10-05T15:50:16,Tarkistettu,1.1 2016_95_58,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin ministereille hyvistä avauksista ja kollegoille keskustelusta. Erityisen iloinen olen tuosta ministeri Risikon avauksesta, näistä 200 poliisista, joiden määräaika päättyy vuodenvaihteessa. Se muistaakseni 14,3 miljoonaa vaatii lisää rahaa, ja hienoa, että siihen löytyy. Ja hienoa, että nettipoliisien toimintaa vahvistetaan. Mutta täytyy nyt muistaa, että jos netistä löytyy jotain, sitten sen jälkeen tarvitaan raadollista tutkintaa, ja jos sieltä löytyy jotain mikä vaikuttaa kentälle, niin sinne tarvitaan ihan virkapukuisia poliiseja estämään näitä mellakoita, että ei saa unohtaa tätä tärkeätä asiaa. Mutta on loistava juttu, että ministeri on ottanut kopin tästä. Mutta sinne oikeusministerin puolelle toivoisin: Nämä tietyt pykälät tästä järjestäytyneen rikollisryhmän toiminnasta ovat aika selkeitä, mutta se missä on epäselvyyttä on tuo rikoslain 17 luvun 1 a §, Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen. Sitä on vähän muutettu tällä hallituskaudella, mutta se ei vieläkään toimijoiden, poliisien ja syyttäjien, mukaan ole sellainen, että siinä saataisiin se tahallisuuspuoli (Puhemies koputtaa) näytettyä oikein toteen, että tähän toivoisin pientä tarkistusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-10-05T15:50:19,2016-10-05T15:51:27,Tarkistettu,1.1 2016_95_59,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tärkeätä, että kaikki suomalaiset ja myöskin eduskunta pysähtyvät niiden tapahtumien ääreen, joita me olemme viime aikoina Suomessa nähneet. Suomen vastarintaliikkeelle ei pidä olla eikä millekään sellaiselle organisaatiolle, joka toistuvasti järjestelmällisesti käyttää väkivaltaa poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, pidä olla sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa, kuten ei pidä olla minkäänlaiselle väkivallalle. Hallituksen linjauksia toimeenpanon tehostamisesta on helppo tukea. Siellä on esimerkiksi tähän nettivihapuheeseen puuttuminen, asia jota SDP:n piiristä esitettiin viime keväänä, ja siellä on monia muita. Nimenomaan tämä puuttumisen tehostaminen on erittäin hyvä asia. Mutta sitten ministerit ovat korostaneet paljon sitä, että mitä me kaikki voimme tehdä, ja on erinomaisen hyvä, että me kaikki puolueet allekirjoitimme tämän rasismin vastaisen peruskirjan. Siinä peruskirjassa todetaan, että puolueet myös sitoutuvat itse toimimaan niin, että kaikki, jotka ovat mukana toiminnassa ja kampanjoissa, (Puhemies koputtaa) ovat tietoisia näistä periaatteista. (Puhemies: Aika!) Siksi SDP on tämän esityksen tehnyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-10-05T15:51:29,2016-10-05T15:52:39,Tarkistettu,1.1 2016_95_60,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Otan esille yhden asian, joka keskustelussa ei vielä ole ollut esillä. Se on meidän kansallisten symboliemme käyttö, jonka nämä äärioikeistolaiset tai äärinationalistiset liikkeet helposti haluavat omia: Suomen lippu, Suomen vaakuna. Alkaen siitä, kun skinien hihoissa näkyy näitä Suomen lippuja ja toimitaan väkivaltaisesti. Olemme nähneet tätä ilmiötä maailmalla: Englannissa jalkapallohuligaanit koettivat viedä Union Jackin mennessään, Norjan lipusta jotkut Breivikin tukijat ovat yrittäneet tehdä tällaista symbolia Breivikin tuelle. On erittäin tärkeää, kun Suomi valmistautuu nyt 100-vuotisjuhlavuoteen, että pidämme kiinni näistä kansallisista symboleista, koemme, että ne ovat kaikkien symboleita, emme hyväksy, että niitä missään liitetään väkivaltaiseen tai äärikäyttäytymiseen. Ehdotan valtioneuvoston jäsenille, että Suomen 100-vuotisjuhlan yhteydessä erikseen kiinnitettäisiin huomiota tähän, että kansalliset symbolit takaisin meille kaikille suomalaisille. (Ben Zyskowicz: Hyvä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-10-05T15:52:40,2016-10-05T15:53:37,Tarkistettu,1.1 2016_95_61,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin vielä mainita, kun tässä ministeri Lindström puhui hiljaisesta enemmistöstä, että mielestäni on tärkeää huomioida se, että nämä äärioikeistolaiset liikkeet eivät muodosta uhkaa ainoastaan vähemmistöille tässä maassa, vaan juurikin meille kaikille ja koko meidän yhteiskunnan demokraattiselle järjestelmälle. Tämän Jyväskylän Suomen vastarintaliikkeen tekemän puukotuksen jälkeen minä jouduin pitkään vastaamaan nuorten alaikäisten ihmisten viesteihin, joita he minulle lähettivät, joissa kysyivät, uskaltavatko he osallistua vasemmistonuorten toimintaan, uskaltavatko he tulla meidän järjestämiimme keskustelutilaisuuksiin kirjastoissa, uskaltavatko he ylipäätään osallistua puoluepoliittiseen toimintaan, olla markkinoilla, kaduilla jakamassa poliittista materiaalia. Tämä mielestäni on juuri se kaikista suurin uhka, jonka tämän kaltaiset liikkeet muodostavat meidän yhteiskunnalle, ja tämä on se todellinen demokraattinen uhka, mitä he edustavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-05T15:53:39,2016-10-05T15:54:45,Tarkistettu,1.1 2016_95_62,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eduskunta käyttää lainsäädäntövaltaa, ja sen tulee käyttää sitä suvereenisti. Hallituksen tulee tehdä niitä toimenpiteitä, joilla ehkäistään niin rikollisuutta, rasismia, väkivaltaa sen kaikissa muodoissaan. Täällä on hyviä puheenvuoroja käytetty juuri tämän suuntaisesti, ja tälle on kyllä olemassa Suomen kansanedustuslaitoksen yksimielinen tuki. Erityisesti haluan kiittää edustaja Haavistoa ryhmäpuheenvuorostaan, siinä oli hyvä analyysi ja johtopäätöksiä, mutta myös tästä ajatuksesta, että nämä kansalliset symbolit ovat siinä oikeassa käytössä, mihin ne on tarkoitettu. Me voimme jokainen tehdä jotakin. Edesmennyt isäni aikoinaan sanoi — näin häntä hyvin harvoin liikuttuneena, mutta kerran hän totesi sen — että eräs kylän poika oli todennut Tyyrinmäen kotikylällä, että sinulla on hyvät pojat, he eivät ole koskaan kiusanneet minua. Siis häntä, poikaa, jota monet aika paljon kiusasivat. Jotenkin silloin tuli se tunne, mikä täälläkin on ollut, että mitä me kaikki voimme jokainen tehdä. Mitä me voimme tehdä sen eteen, jota kiusataan, jota parjataan, jota käytetään väkivallan kautta uhrina (Puhemies koputtaa) tai edistämään joitakin muita huonoja päämääriä? Tässä on meillä kaikilla tehtävää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-10-05T15:54:45,2016-10-05T15:55:59,Tarkistettu,1.1 2016_95_63,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelualoite on todella tärkeä, se on kiistatta varmaan jokaisen mielipide. Pääasiallisesti keskustelu on ollut hyvin rakentavaa. Yhdessä tekeminen on ollut suomalaisen yhteiskunnan vahvuus. Vaikeina aikoina varsinkin siitä on pidettävä kiinni vahvasti. Minkäänlaiselle ääriliikkeiden väkivallalle tai uhkailulle, tuli se sitten oikealta tai vasemmalta tai mistä tahansa, ei tule antaa tilaa. Paras aseemme tällaisen toiminnan kitkemiseksi on avoin vuoropuhelu, demokratian pelisääntöjen noudattaminen ja viranomaisten toimintamahdollisuuksien varmistaminen. Lisäksi työtä on tehtävä entistä pontevammin syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja mielenterveystyön saralla. Hyvinvoivat ja toimeliaat ihmiset nimittäin harvoin lähtevät mukaan ääriliikkeisiin. Minä kysyisin hallitukselta, minkälaisia suunnitelmia on tehty etenkin nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi. Osittain ministeri Risikko siihen jo vastasi. Ja samoin kiitän ministeri Lindströmiä, (Puhemies koputtaa) otitte esille tämän avoimen vuoropuhelun. Vaikeneminen (Puhemies: Ja aika!) ei ole hyvä asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-10-05T15:56:00,2016-10-05T15:57:10,Tarkistettu,1.1 2016_95_64,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,Vielä yksi puheenvuoro ennen ministereitä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_95_65,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on ollut erityisesti ryhmäpuheenvuoroissa erittäin selkeä sävel ja kyllä kaikissakin puheenvuoroissa, eli me haluamme nyt laittaa stopin väkivallan käytölle ja myös tällaiselle vihapuheelle, jossa kiihotetaan toimintaan toisia kansanryhmiä vastaan. Se on ollut erittäin tärkeä havainto, ja uskon, että tämä säteilee koko yhteiskunnassa. Samalla on sitten aiheellista katsoa, miksi me olemme tässä. Niin kuin edustaja Kontula sanoi, pitää puhua täsmällisesti siitä, kuka teki mitä. Me olemme täällä sen takia, että rautatieaseman edustalla Helsingissä on potkaistu katuun nuori mies, joka myöhemmin on kuollut, ja tämän teon takana on tämä Suomen vastarintaliikkeen aktivisti ja tällä liikkeellä on synkkä historia: 2010 kaasuisku Pride-kulkueeseen, 2011 Oulussa kiinnikäynti kokoomuksen aktiiviin, 2013 tämä Jyväskylän kirjastotilaisuuden puukotus, (Puhemies koputtaa) Vantaalla ja Kotkassa samanlaisia. Täytyyhän tämä nyt saada lopetettua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-05T15:57:15,2016-10-05T15:58:25,Tarkistettu,1.1 2016_95_66,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,Sitten tähän loppuun molemmille ministereille 1 minuutti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_95_67,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on hyviä keskusteluja käyty ja kiitos siitä, ja mielestäni tästä on hyvä jatkaa. Nyt ei saa unohtaa tätä keskustelua, mikä on täällä käyty, vaan tätä pitää jatkaa. Sanoin tuossa omassa puheenvuorossani, että sanoillakin voi pahoinpidellä, todella vakava asia. Voi pahoinpidellä myös sanoilla, ja monesti siitä on niin lyhyt matka siihen fyysiseen väkivaltaan. Mitä me voimme tehdä? Ennen kaikkea ennalta ehkäistä vanhempina, aikuisina, mutta myöskin tarttua siihen syrjäytymiskehitykseen ja sitten katkaista sen kierteen. Nimittäin tämä tartuntatauti voidaan kyllä hoitaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-10-05T15:58:29,2016-10-05T15:59:15,Tarkistettu,1.1 2016_95_68,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Ministeri Lindström, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,sv,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_95_69,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa>>>Keskustelualoite KA 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos keskustelusta. Ihan edustaja Tolvaselle liittyen nyt tähän järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuulumiseen ja lain selkeyttämiseen, niin tietysti nämä rikoslain säännökset on, näin minulle on kerrottu, tarkoituksella kirjoitettu tällaisiksi yleisiksi ja tekniikkaneutraaleiksi, mutta tämä teidän viestinne otetaan tietysti varteen. Noin yleisellä tasolla tähän edustaja Haaviston esille nostamaan esitykseen näistä kansallistunnuksista. Itsekin näin leijonakorumiehenä ja kun minulla on tukka nappanahkaa, minutkin voidaan jossain vaiheessa sekoittaa skinheadeihin. En todellakaan ole rasisti. Älkää antako ulkonäön hämätä. Kiitoksia asiallisesta keskustelusta kaikille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+6.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-10-05T15:59:16,2016-10-05T16:00:07,Tarkistettu,1.1 2016_95_70,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_95_71,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto ei jaa hallituksen näkemystä kilpailukykysopimuksesta ja ajatuksesta työn halpuuttamisesta talouslaman lääkkeeksi eikä hyväksy tätä lakiehdotusta. Toteamme, että aiemmatkaan työnantajamaksujen kevennykset, kuten työnantajien Kela-maksujen alentaminen ja sittemmin poisto, eivät ole merkittävästi luoneet uusia työpaikkoja, vaikka maksujen alennuksia on perusteltu tällä tavoitteella. Kilpailukykysopimus saatiin aikaiseksi uhkaamalla ammattiliittoja pakkolaeilla, jotka olisivat leikanneet palkkoja vielä kiky-sopimusta enemmän. Prosessiin vaikuttivat myös epäselvät suunnitelmat paikallisen sopimisen edistämisestä. Suomen vientiteollisuuden nykyiset haasteet ratkaisee Suomessa tuotettujen palveluiden ja tuotteiden korkea teknologian sekä koulutuksen ja osaamisen taso, mitä hallitus on niin ikään leikkaamassa vuoden 2017 valtion talousarvioesityksessä. Vuoden 2016 ensimmäisessä talousjohtajabarometrissä kukaan vastaajista ei nähnyt kilpailukykysopimuksella olevan merkittävää vaikutusta yrityksensä kilpailukykyyn. Muun muassa Turun telakan johtaja Jan Meyer painottaa, että palkkataso ei ole ratkaiseva vaan koko liiketoiminnan kuva, investoinnit, teknologian kehitys ja tuotteen laatu. Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan, että lakiehdotukset hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-10-05T16:01:17,2016-10-05T16:03:03,Tarkistettu,1.1 2016_95_72,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Käydään nyt ihan oikeata keskustelua. Edustaja Pekonen, oletteko te itse ja vasemmistoliitto ihan tosissanne sitä mieltä, että käytännössä kaikki Suomen ekonomistit ovat väärässä, kun uskovat, että kilpailukykysopimuksella on myönteinen vaikutus Suomen työllisyyskehitykseen? Erilaisia lukuja on luonnollisesti esitetty, koska kukaan ei voi tietää, mikä on sitten vuosien saatossa se todellinen merkitys, mutta sikäli kuin olen itse seurannut keskustelua, ekonomistien arviot ovat liikkuneet jossakin 20 000 ja 45 000 uuden työpaikan välillä. Eli edustaja Pekonen, ihan vakava kysymys: ovatko kaikki Suomen ekonomistit erehtyneet tässä arviossaan, ja mihin asiantuntemukseen te viittaatte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-05T16:03:09,2016-10-05T16:04:14,Tarkistettu,1.1 2016_95_73,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Arvoisa puhemies! Arvioita työllisyysvaikutuksista ja vaikutuksista talouskasvuun lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä on todellakin esitetty monenlaisia. Mutta on todettu, että ensi vuoden budjetissa kilpailukykysopimus laskee talouskasvua 0,2 prosenttia. Mitä tulee kilpailukykysopimukseen, kannatan sopimusyhteiskuntaa, kannatan kolmikantaista valmistelua, mutta perusporvarihallituksen politiikka saada aikaan kilpailukykysopimus ei edustanut kolmikantavalmistelua eikä se edustanut sopimusyhteiskunnan periaatteita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-10-05T16:04:14,2016-10-05T16:04:52,Tarkistettu,1.1 2016_95_74,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Arvoisa puhemies! Todellakin täytyy sanoa, että eihän tämä niin sanottu kilpailukykysopimus nyt kauhean kaunis prosessi ollut, ja varmaan siinä oli erilaisia menettelytapoja, joita voi kritikoida, ja voi sanoa, että on uhkailtu ja painostettu. Sitten toisinpäin katsoen — edustaja Zyskowiczin kysymys on kyllä ihan aiheellinen: Tämä on kuitenkin nyt se keskeinen osa, jolla taloutta yritetään vakauttaa ja rakentaa parempaa näköalaa tulevaisuuteen. Se mahdollistaa pidemmän ajan työmarkkinarauhan, yritystoiminnan edellytykset ja antaa myös tavalliselle palkansaajalle ja kotitaloudelle tiedon tulossa olevasta tulokehityksestä, joten tämän sopimuksen, joka on siis 2 miljoonan ihmisen työehtoja koskeva sopimus, ulkopuolelle asettuminen osoittaa kyllä aika suurta lahjakkuutta. Ihmettelen, että näin voi tapahtua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-05T16:04:54,2016-10-05T16:05:56,Tarkistettu,1.1 2016_95_75,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Uotila, siitä prosessista, joka johti tähän sopimukseen, voidaan olla montaa mieltä. Ja en ollenkaan kiistä hallituksen painostusta. Myös voidaan olla montaa mieltä niistä komponenteista, joista tämä sopimus koostuu, itsekin olen kritisoinut sitä, että lomarahoja leikataan vain julkisen sektorin työntekijöiltä. Mutta tästä riippumatta toistan kysymykseni siitä, että mikä on se ekspertiisi, mihin te nojaatte, kun te sanotte, että te ette usko, että tämä tukee Suomen työllisyyskehitystä. Mitä ensi vuoteen tulee, niin kaikkihan ovat korostaneet, että nämä muutokset vaikuttavat viiveellä eivätkä näy vielä ensi vuonna. Se, että kannatan tätä sopimusta, ei tietystikään tarkoita sitä, ettenkö pidä tärkeänä kaikkia niitä muita keinoja, joilla yritykset voivat kohentaa kilpailukykyään ja panostamista tutkimukseen ja innovaatioihin ja niin edelleen. Lopuksi totean, että tietysti vihreät, joiden (Puhemies koputtaa) talousajattelu on sellaista hulabaloota, ovat myös (Puhemies koputtaa) tätä sopimusta vastaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-05T16:06:01,2016-10-05T16:07:13,Tarkistettu,1.1 2016_95_76,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Arvoisa puhemies! On myös niitä ekonomisteja, jotka ovat sitä mieltä, että säilyttämällä hyvät neuvottelusuhteet, säilyttämällä aito sopimusyhteiskunta, tyytymällä äärimaltilliseen palkkakehitykseen tulevina vuosina, samaan aikaan kun verrokkimaissa Ruotsissa ja Saksassa tehdään tuntuvia palkankorotuksia, olisi lyhyessä ajassa tämä kustannuskilpailukykyongelma, joka meillä kiistatta jonkinmoinen on, sulanut pois. Nyt tällä kilpailukykysopimuksella, joka tehtiin kiristyksen, uhkailun, painostuksen edessä, vaarannetaan mahdollisesti myöskin yhteiskunnan toimivuutta ja yhteiskuntasuhteita pitemmällä aikavälillä, ja niillekin pitäisi joku hinta laskea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-10-05T16:07:13,2016-10-05T16:08:06,Tarkistettu,1.1 2016_95_77,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Meillä on nyt käsittelyssä yksi pieni osa kilpailukykysopimuksen mukaisista päätöksistä. Se prosessi ei välttämättä ollut kovin kaunis tai esimerkillinen, mutta se kuitenkin osoittaa isoa sopimishalua ja tahtoa tässä yhteiskunnassa, ja se myöskin merkitsee isoa yhteiskuntarauhaa tulevaan. Ja se on se syy, minkä takia me vihreät yritämme olla rakentavia, kun käsittelemme näitä lakeja. Toivomme kuitenkin vahvasti myös sitä, että näiden käsittelyssä tuodaan esiin se, miten näitä lakeja voisi jatkossa parantaa ja miten tilannetta, palkansaajien asemaa ja yhdenvertaisuutta voisi viedä eteenpäin, jotta myös ostovoima jatkossa taattaisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-05T16:08:06,2016-10-05T16:09:02,Tarkistettu,1.1 2016_95_78,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Ja vielä edustaja Heinäluoma, ja sitten edustaja Zyskowicz.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_95_79,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämän yleisen työeläkemaksuihin liittyvän kritiikin sijasta voisi kyllä puhua monesta muustakin asiasta, jotka liittyvät laatukilpailukykyyn, koska siellähän se meidän varsinainen ongelma on, että meiltä puuttuu sellaisia tuotteita, joita muut olisivat halukkaita ostamaan. Ja sitten voisi kyllä erikseen esittää sen kritiikin hallitukselle ja kysyä myös työmarkkinajärjestöjen perään, että minkä ihmeen takia niitä Emu-puskureita, jotka aikoinaan luotiin juuri erilaisiin yllätyksellisiin suhdannetilanteisiin vastaamiseksi, ei ole käytetty. Koko ajatushan oli, että on helpompi joustaa välillisissä työvoimakustannuksissa kuin tehdä palkanalennuksia, jotka johtavat ostovoiman heikentymiseen ja sitä kautta kotimaisen kysynnän vähentymiseen ja sitä kautta sitten isompiin työttömyysongelmiin. Eli ei ole puhuttu ollenkaan siitä, miksi tätä Emu-puskuria ei ole käytetty, miksi ei ole hyvinä aikoina kerätty (Puhemies koputtaa) enemmän ja huonoina aikoina sitten pienempiä maksuja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-05T16:09:02,2016-10-05T16:10:08,Tarkistettu,1.1 2016_95_80,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Järvisen puheenvuoro oli hämmentävä. Kun tämä kilpailukykysopimus solmittiin, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö otti voimakkaasti kantaa sopimusta vastaan, ja hän onnistui jopa sellaisessa tempussa, että hän kritisoi sitä sopimusta sekä oikealta eli niistä näkökohdista, joita esimerkiksi Suomen Yrittäjät oli esittänyt, että vasemmalta eli niistä näkökohdista, joita ne palkansaajajärjestöjen ryhmittymät, jotka vastustivat sopimusta, olivat esittäneet. Nyt ymmärsin edustaja Järvisen puheenvuoron — vai ymmärsinkö väärin — niin, että te pidätte kilpailukykysopimusta kaikkine puutteineenkin kuitenkin Suomen talouden ja työllisyyskehityksen kannalta positiivisena asiana. Mikä nyt sitten on vihreiden kanta, vai onko se se, mihin ylellisyyteen oppositiossa on tietysti varaa, että ollaan samaan aikaan sekä puolesta että vastaan, yleisöstä riippuen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-05T16:10:08,2016-10-05T16:11:16,Tarkistettu,1.1 2016_95_81,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Näin savolaisena minun varmasti on erityisen helppoa olla sekä puolesta että vastaan. Olemme esittäneet, varmasti jokainen meistä, kritiikkiä tämän kiky-sopimuksen tiettyjä kohtia kohtaan, mutta ehdottomasti tuemme sen tuomaa yhteiskuntarauhaa ja tuemme sitä. Siitä huolimatta tulemme jatkossakin esittämään, miten me olisimme voineet tehdä asian paremmin, kun täällä tullaan käsittelemään esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan lyhentämistä. Meillä on oma esityksemme siitä, miten sitä voisi jatkossa toteuttaa vielä rakentavammin niin, että se tukisi todella työttömyyden hoitoa parhaalla mahdollisella tavalla ja ihmisten työllistymistä, mikä on ilman muuta kilpailukykysopimuksenkin perimmäinen tarkoitus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-05T16:11:17,2016-10-05T16:12:17,Tarkistettu,1.1 2016_95_82,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ehkä johtuen edustaja Järvisen savolaisuudesta hänen puheenvuoronsa hämmensi entisestään. Ensinnäkin. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen ei ole osa kilpailukykysopimusta. Päinvastoin, palkansaajajärjestöt eivät sitä ole hyväksyneet eivätkä sitä kannata. Toiseksi. Meillä kaikilla, minullakin, ja luulen, että jokaisella tässä salissa, on varmasti kriittisiä näkökohtia kilpailukykysopimuksen yksittäisiä kohtia kohtaan. Mutta olenko nyt ymmärtänyt väärin, kun ymmärsin puheenjohtaja Niinistön ulostulon heti sopimuksen solmimisen jälkeen siten, että vihreät eivät kannata, eivät hyväksy kilpailukykysopimusta, kuten vasemmistoliiton edustaja Pekonen hyvin selvästi täällä toi esiin heidän kantansa? Eli vihreät eivät hyväksy, ja tätä on kerrottu kaikille niille palkansaajille, jotka ovat olleet tyytymättömiä, ja niille yrittäjille, jotka ovat olleet tyytymättömiä tähän sopimukseen. Ja nytkö on ymmärrettävä, edustaja Järvinen, että te kannatattekin tätä sopimusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-05T16:12:19,2016-10-05T16:13:27,Tarkistettu,1.1 2016_95_83,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Meillä on juuri työelämävaliokunnassa käsittelyssä muun muassa ansiosidonnaisen päivärahakauden lyhentäminen 500 päivästä 400 päivään, ja kyllä se meille ainakin on esitelty osana kilpailukykysopimusta ja sitä pakettia. Mitä tulee vihreiden kantaan kilpailukykysopimuksesta, niin sanon nyt vielä kerran: Se sopimus ei syntynyt kovin kauniisti, se ei ole kaikilta osiltaan paras mahdollinen, mutta me toivomme sen tuovan ja uskomme sen tuovan sitä yhteiskuntarauhaa, jota on haettu, ja kunnioitamme sitä. Siitä huolimatta kerromme myös omia kantojamme, silloin kun katsomme, että ne (Puhemies koputtaa) veisivät suomalaista yhteiskuntaa paremmin eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-05T16:13:27,2016-10-05T16:14:19,Tarkistettu,1.1 2016_95_84,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp",Siirrymme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_95_85,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Pekosen tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-10-05T16:14:30,2016-10-05T16:14:35,Tarkistettu,1.1 2016_95_86,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että täällä on näin vähän väkeä paikalla, koska todellakin tämä työeläkejärjestelmä, myös maksupolitiikka, antaisi aiheen pidempään ja tarkempaan keskusteluun. Viittasin jo edellä siihen, että työeläkemaksuja pitäisi voida käyttää joustavasti taloustilanteen mukaan, ja tästä me tarvitsisimme ison keskustelun yhteiskunnassa. Nyt meille on syntynyt sellainen tilanne, että hyvinä aikoina, jolloin pitäisi kerätä näitä maksuja enemmän, puskuroida — mistä aikoinaan 90-luvun lopulla sovittiin — tätä lisärahastointia ei tehdä, koska työnantaja vastustaa maksujen korotuksia, ja sen tuloksena nämä rahastot jäävät liian alhaisiksi hyvien aikojen vuosien mahdollisuuksiin nähden. Sitten kun on huonot ajat ja olisi järkevää taloussuhdanteiden kannalta, että maksuja voitaisiin väliaikaisesti laskea, vastaavasti palkansaajat ovat haluttomia tähän laskemiseen, koska on se pelko, että sitten näitä ei saada takaisin oikealle tasolle ja sitä kautta niillä on vaikutuksensa eläkkeiden turvaan. Ja näin me olemme jumiutuneet tällaiseen tilanteeseen, jossa eläkemaksut eivät toimi sillä tavalla suhdanteita tasoittavana elementtinä, taloustilanteessa auttavana elementtinä kuin talous- ja rahaliittoon liityttäessä suunniteltiin. Ikävä kyllä, tämän asian ympärillä vallitsee huomattava hiljaisuus ja tästä ei haluta puhua. Myös hallitus valitsi omassa toiminnassaan tämän tien, että lähdetään siitä, että taakkaa siirretään pysyvästi näissä maksuissa työntekijöiden puolelle ja työnantajan vastaavasti vähennetään, vaikka eläkevastuut ovat kuitenkin lähtökohtaisesti niin työnantajia kuin työntekijöitäkin koskettavia. Tämä isompi keskustelu siitä, miten me toimimme talous- ja rahaliitossa, olisi välttämätöntä käydä, ja toivon, että eduskunta jossain vaiheessa antaa sille tilaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-05T16:14:41,2016-10-05T16:16:45,Tarkistettu,1.1 2016_95_87,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Arvoisa puhemies! Työeläkerahastot ja niiden käyttö, niin kuin alkuperäinen tarkoitus oli, Emu-puskureina on todellakin keskustelun arvoinen asia, mutta näihin eläkerahastoihin kyllä joudumme tässä salissa tänä syksynä muista syistä varmasti palaamaan, koska jotkut ovat sitä mieltä, että rahastoissa on liikaakin rahaa ja ne pitäisi pistää itse asiassa jakeluun hyvin pikaisella aikataululla. Mutta mitä tulee vielä tähän kilpailukykysopimukseen, niin voin eduskunnan pöytäkirjoihin kirjauttaa sen henkisen vamman, jonka sain jo keväällä vaalien jälkeen, kun keskusteltiin yhteiskuntasopimuksesta. En kerro paikkaa, mutta se oli tuolla aika lähellä Etelärantaa, missä tapasin erittäin korkea-arvoisia työnantajapuolen työmarkkinajohtajia. Entisenä telakan pääluottamusmiehenä, kun keskusteltiin yhteiskuntasopimusneuvotteluihin lähtemisestä, totesin, että minulla on ollut sellainen tapa yhtenä neuvottelijana aikoinaan, että kun neuvotteluihin päätetään lähteä, niin molemmat osapuolet asettavat neuvottelutavoitteet. Sitten neuvotellaan näistä tavoitteista, ja joskus tulee 50—50-, joskus 40—60-tilanne, mutta erikseen asetettujen tavoitteiden pohjalta neuvotellaan. Silloin minulle todettiin, että tilanne on muuttunut, nyt tavoitteita asettaa vain toinen puoli. Ja sen jälkeen minua on ollut hirveän vaikea saada tämän kiristys-, uhkailu- ja painostussopimuksen taakse, joka syntyi sillä, että palkansaajia uhattiin, että jollette suostu etukäteen asetettuun tavoitteeseen, niin eläkeläisiltä leikataan lisää, lapsiperheiltä leikataan lisää, työttömiltä leikataan lisää ja niin edelleen tai palkansaajiin kohdistetaan vielä kovempi kohtelu kuin muuten. Elikkä tämä nyt vain selityksenä, että henkinen vamma jäi jo keväällä vaalien jälkeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-10-05T16:16:47,2016-10-05T16:18:50,Tarkistettu,1.1 2016_95_88,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä kilpailukykysopimus on yksi suurimpia talous- ja tietysti myös työmarkkinapoliittisia ratkaisuja, mitä tällä vaalikaudella tehdään. Sen vuoksi minua jäi vielä askarruttamaan tämä vihreiden suhtautuminen tähän merkittävään sopimukseen, jossa, niin kuin olen aikaisemminkin todennut, on varmasti kaikkien mielestä myös paljon puutteita. On sellainen sanonta, että kakkua ei voi sekä syödä että säilyttää, mutta minusta nyt näyttää, että vihreät onnistuvat tämänkin tekemään. Heillähän on tällä vaalikaudella ainakin gallupien valossa mennyt oikein hyvin, ja voi olla, että tässä on selitystä siihen, että luottamus näkyy vahvistuvan heitä kohtaan. Eli toisaalta heti sen jälkeen, kun sopimus solmittiin ja kun oli paljon tyytymättömiä esimerkiksi julkisen sektorin usein naisvaltaisilla työpaikoilla ja oli paljon tyytymättömiä esimerkiksi pienyrittäjien keskuudessa, niin puheenjohtaja Ville Niinistö — näin minä tulkitsen — antoi sen viestin, että vihreät eivät tällaista epäoikeudenmukaista sopimusta hyväksy, ja hän perusteli sen sekä näiden naisvaltaisten julkisen sektorin työntekijöiden tyytymättömyyden näkökulmasta että näiden pienyrittäjien tyytymättömyyden näkökulmasta. No, nyt kuitenkin tässä salissa vihreiden edustaja, edustaja Järvinen, on, näin ymmärrän, sanonut, että vaikka sopimuksessa on paljon yksityiskohtia, jotka vihreiden mielestä olisi pitänyt hoitaa toisin — niin kuin myös minun mielestäni ja luulen, että edustaja Heinäluoman mielestä ja monen muun mielestä — niin vihreät kuitenkin kaikkinensa pitävät tätä lopputulosta parempana kuin sitä, että se ei olisi syntynyt. Ota nyt tästä sitten selvää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-05T16:18:51,2016-10-05T16:20:56,Tarkistettu,1.1 2016_95_89,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä  annetun  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Zyskowiczin käynnistämä keskustelu ja kysymyksenasettelu on kyllä oikeutettu. Kyllähän näin isoon asiaan pitää olla kaikilla puolueilla selkeä kanta, ja sen kannan täytyy olla sama täällä eduskunnan päätöksenteossa kuin se on julkisuudessa muutoin. Se on kohtuullinen vaatimus. Tämä sopimushan on oikeastaan tähän asti hallituksen talouspolitiikasta se ainut osa, jolla on jotain tuntuvaa merkitystä, ja sillä varmasti on myös työllisyysmerkitys, joskin ikävä kyllä alkuvaiheessaan miinusmerkkinen, mihin edustaja Uotila täällä oikein viittasi. Pidemmällä aikavälillä suomalaisten tuotteiden kysynnän parantuessa sitten voimme odottaa plusmerkkiä. Kiinnitän kuitenkin huomiota siihen, että käsitykseni on, että eivätkös tämän työeläkeratkaisun sinällään liene kaikki muut hyväksymässä paitsi vasemmistoliitto, joka on siitä jäänyt ulos. Eli voi hyvin olla, että vihreätkin hyväksyvät tämän sopimuksen sitten käytännön päätöksenteossa, vaikka julkisissa Twitter- tai Facebook-kommenteissa on muuta esitetty. Mutta tästähän meillä on jo kokemusta, että puolueilla on taipumus kehittää vähän erilaisia vastauksia erilaisiin medioihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+7.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-05T16:20:57,2016-10-05T16:22:26,Tarkistettu,1.1 2016_95_90,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp. Asian käsittely keskeytettiin 30.9.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt keskustelu jatkuu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_95_91,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteiskunnassa on käyty hyvin vilkas keskustelu Yleisradion asemasta ja merkityksestä suomalaiselle tiedonvälitykselle. Moniarvoinen, mahdollisimman objektiivinen tiedonvälitys on tärkeä asia kansanvallassa. On tärkeätä, että ihmiset saavat useammasta lähteestä tietoa, voivat vertailla tuon tiedon luotettavuutta ja sitä kautta tehdä omia itsenäisiä päätöksiä. Yleisradion asema on ollut Lex Jahvetista, vuodesta 1948 lähtien erityisen merkittävä. Silloin tehtiin se tietoinen päätös, että Yleisradio toimii eduskunnan alaisuudessa ja että se ei ole hallituksen käskettävissä eikä komenneltavissa. Tällä haluttiin turvata riippumaton journalismi ja sen edellytykset silloinkin erittäin merkittävässä viestintävälineessä. Tämän mukaisesti on toimittu. Siksi heräsi suuri huoli, kun Sipilän hallitus aloitti ja kun hallitus ryhtyi tekemään yksipuolisia päätöksiä Yleisradion voimavaroista, ja sitä kautta myös sitten oli uhka, että yleisradiolainsäädäntö ja käytännöt olennaisesti muuttuvat. Keskustelujen jälkeen ja aika huomattavan kritiikin jälkeen asetettu kansanedustaja Arto Satosen työryhmä sai aikaan merkittävän, yksimielisen esityksen, jossa Yleisradion asema perustaltaan saatettiin turvata myös tässä ajassa. Ja rahoitusratkaisut syntyivät täällä yksimielisesti. Yksi osa tätä rahoitusratkaisua oli ehdotus siitä, että, toisin kuin hallitus yksipuolisesti oli päättänyt, yleisradiorahoitus palautetaan valtioneuvoston hyväksymien kehysten ulkopuolelle. Tällä on sikäli merkitys, että Yleisradion rahoitusta ja toimintamenoja ei voida käyttää perusteena sille, mitä hallitus muussa yhteiskuntapolitiikassaan tekee. Hämmästys on ollut suuri, kun tämän mukaista kannanottoa ei sisälly nyt täällä käsittelyssä olevaan budjettiehdotukseen. Kysyin tämän asian perään viime viikolla, enkä ole saanut siihen vastausta, ja toivonkin, että läsnä olevat hallituspuolueiden edustajat kertoisivat, (Puhemies koputtaa) mitä ihmettä tässä oikein on tapahtumassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-05T16:24:19,2016-10-05T16:34:19,Tarkistettu,1.1 2016_95_92,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Muistan, kun muutama vuosi sitten käsiteltäessä ensimmäistä — näin muistelisin — Yleisradion kertomusta toiminnastaan eduskunnalle käytin perusteellisen puheenvuoron, jossa olin sitä mieltä, että Yleisradion tulisi tehdä dokumentti tai dokumentteja omasta roolistaan suomettuneessa Suomessa ja suomettumisen edistäjänä lähinnä 1970-luvulla, joka minun mielestäni oli tässä suhteessa sitä pahinta aikaa, ja silloin tämä kehitys varsinaisesti otti kovasti lisää kierroksia. Katsoin, että Yleisradio on tämän velkaa Suomen kansalle, koska suomettumisen vuosina Yleisradio omissa ohjelmissaan valehteli Suomen kansalle esimerkiksi Neuvostoliiton arkitodellisuudesta. Kuuluisa on myöhemmin pääjohtajaksi tulleen Reino Paasilinnan kolhoosiohjelma, jossa kerrottiin, miten ihanaa ja onnellista onkaan siellä Neuvostoliiton kolhoosissa, ja kuuluisia ovat myös sellaiset ohjelmat kuin Naapurineljännes ja Näin naapurissa, jonne ihmiset saivat esittää kysymyksiä neuvostotodellisuudesta, joihin kysymyksiin sitten suomalaiset toimittajat valehtelivat vastauksissaan. Nämä vastauksethan perustuivat lähinnä neuvostoliittolaisen uutistoimiston APN:n materiaaliin, ja tietystikään niissä ei kerrottu, mitä Neuvostoliitossa ja muissa niin sanotuissa sosialistisissa maissa todellisuudessa tapahtui. Miten tämä oli mahdollista länsimaisen journalismin opit omaksuneessa Suomessa? Uskon, että kun Yleisradio tätä selvittäisi ja tekisi tästä ohjelmia tai ohjelman, niin samalla koko tämä suomettumisilmiö tulisi omalta osaltaan valotettua yhdestä näkökulmasta. Näkökulmalla tarkoitan tällöin sitä, että ei niinkään ollut kyse neuvostoliittolaisten tai Neuvostoliiton suoranaisesta painostuksesta, vaan kyse oli enemmän suomalaisten toimijoiden, olivat ne sitten poliitikkoja, akateemikkoja tai tässä tapauksessa toimittajia, omaehtoisesta toiminnasta, jossa pyrittiin jo etukäteen huomioimaan Neuvostoliiton näkökulma, ja näiden toimittajien motiivit olivat tietysti monenlaisia. Jotkut saattoivat olla kommunisteja, jotka aivan tarkoituksella valehtelivat suomalaisille, jotta Neuvostoliitto näyttäytyisi positiivisemmassa valossa ja kommunistinen aate saisi Suomessa kannatusta. Jotkut saattoivat olla niin sanottuja hyödyllisiä idiootteja — tämä on Leninin määritelmä — jotka lukivat APN:n vastauksia suomalaisten katselijoiden ja kuuntelijoiden kysymyksiin ja kuvittelivat näiden vastausten olevan totuudenmukaisia. Suurin osa näistä toimittajista minun tulkintani mukaan oli kuitenkin opportunisteja, jotka sen ajan ilmapiirin mukaisesti toimivat, kuten olettivat olevan oikein toimia esimerkiksi oman uransa etenemisen kannalta. Tämä Yleisradion toiminta oli todella julmaa suomalaista katsojaa kohtaan. Esimerkiksi kun lähetettiin Moskovaan kirjeenvaihtaja kertomaan illasta toiseen Yleisradion uutisissa — joita katsottiin siis molemmilta kanavilta, ja muita televisiouutisia ja radiouutisia ei ollutkaan — niin sinne lähetettiin 70-luvulla aina pesunkestävä kommunisti, ja korkeintaan syntyi joskus vähän kiistaa siitä, lähetetäänkö sinne enemmistökommunisti vai stalinisti eli niin sanottu vähemmistökommunisti. Luulen, että jälkimmäisiä lähetettiin enemmän. Myös muissa sosialistisissa maissa oli kirjeenvaihtajina pääasiassa tämän kommunistisen aatteen omaksuneita henkilöitä. Tunnetuin näistä on Lieko Zachovalová, joka oli Tšekkoslovakiassa ja josta jälkikäteen on Suomessa tehty suurta sankaria, koska hän muutaman sekunnin kiisteli tšekkoslovakialaisen puhelunvälittäjän kanssa raporttinsa pituudesta sinä aamuna, kun hän raportoi vuonna 1968 Tšekkoslovakian miehityksestä. Tämän kiistan sijaan voisitte katsoa, mitä hän sanoi. Hän ensinnäkin sanoi, että Tšekkoslovakia on vapaa maa. No, se ei todellakaan pitänyt paikkaansa. Sen jälkeen hän sanoi, että tämä miehitys on suuri väärinkäsitys. No, sekään ei pitänyt paikkaansa. Neuvostoliitto tiesi tasan tarkkaan, että jos se päästää tämän oman leirinsä repeämään Tšekkoslovakian kohdalla, niin kyllä seuraajia riittää, kuten parikymmentä vuotta myöhemmin näimme. No niin, palataan asiaan. Eli minun mielestäni Yleisradion pitäisi kertoa suomettumisen mekanismeista omalla kohdallaan. Painostiko joku poliitikko, painostiko Tehtaankatu tätä poliitikkoa? Jos, niin kuka ja mitä? Miksi sitten valehdeltiin, miksei kerrottu totuutta? Ei tarvinnut vulgaariin propagandaan Neuvostoliittoa vastaan lähteä, mutta kyllä totuuden kertominen olisi ollut aivan riittävää, koska niin kuin jälkikäteen tiedämme, niin sosialismi eli tässä tapauksessa siis kommunismi hallitsevana aatteena ei ollut niin paha kuin luulimme vaan paljon pahempaa. Miksi palaan tähän asiaan? Palaan tähän asiaan siksi, että viime viikkoina ja myös eräässä Yleisradion keskustelussa, johon itse osallistuin, on käyty keskustelua siitä, mitä se suomettuminen oikein oli. UPIn erään kiistellyn raportin tiimoilta on tuotu esiin suomettumissyytöksiä tai moitteita. Huomasin, että viimeksi erään uuden kirjan julkaisun yhteydessä presidentti Ahtisaari on esittänyt omia arvioitaan suomettuneista ihmisistä ja niin edelleen. Eli minun mielestäni olisi syytä, että suomettumisesta laajemminkin, mutta tässä tapauksessa nyt Yleisradion osalta, kerrottaisiin nykypolven suomalaisille, mitä se oli, mitä se ei ollut. Siinä voidaan haastatella vielä mukana olleita ihmisiä, ja minä luulen, että siinä ei kovin pitkää aikaa enää ole käytettävissä, kovin montaa vuotta, jos halutaan keskeisiä toimijoita myös haastatella ja kuulla. Eli, herra puhemies, tämän kertomuksen yhteydessä nyt uudistan tämän näkemykseni. Ohjelmapolitiikkaan, yksittäisiin ohjelmiin meidän poliitikkojen ei pidä puuttua, mutta tämän toiveen ja terveiset haluaisin Yleisradion suuntaan tältä arvokkaalta paikalta lähettää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-05T16:26:48,,Tarkistettu,1.1 2016_95_93,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän edustaja Zyskowiczin ehdotusta perusteltuna. Myös hänen kuvaelmansa ja kritiikkinsä 70-luvusta osuvat mielestäni suurelta osin oikeaan. Kuitenkin tätä historiankirjoituksen osuutta oikeastaan pitää laajentaa. Tämähän ei koskenut vain Yleisradiotamme. Voimme yhtä hyvin käydä lävitse Uuden Suomen kirjoittelua, mitä kerrottiin, mitä ei kerrottu. Me voimme myös käydä lävitse Kokoomuksen Nuorten Liiton toimintaa, miten Venäjä tai silloinen Neuvostoliitto näytteli tärkeätä roolia Kokoomuksen Nuorten Liiton ratkaisuissa. Eli kyllä historiankirjoitukselle on yleisestikin ottaen tarvetta. Mutta on tarve puhua myös tästä päivästä. Miten turvataan vapaa, riippumaton journalismi? Ja nyt, edustaja Zyskowicz, toivon, että te ette vaikene molemmilla kotimaisilla kielillä vaan kerrotte meille, minkä takia hallitus ei ole toteuttanut budjettiesityksessään yksimielisen parlamentaarisen ryhmän ehdotusta, että Yleisradion rahat otetaan pois kehyksestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-05T16:34:23,2016-10-05T16:35:24,Tarkistettu,1.1 2016_95_94,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Herra puhemies! Kiitos edustaja Heinäluomalle tuesta tälle ajatukselle. Ja toki olen täysin samaa mieltä. Eihän suomettuminen ollut mikään ilmiö, joka olisi rajautunut Yleisradioon, ei edes median piirissä puhumattakaan laajemmin, vaan se oli ilmiö, joka läpäisi koko suomalaisen yhteiskunnan. Kaikki toimijat olimme suomettuneita, käytännössä kaikki, enemmän tai vähemmän. Ja tätä ilmiötä, totta kai, historiantutkimuksen pitää käydä läpi, ja kaikkea tätä kannatan. Yleisradion kohdalla ajattelen näin, että kun Yleisradio oli niin keskeinen tekijä ja myös journalismin piirissä ehkä kaikkein suomettunein laitos, jos puhutaan valtajulkisuudesta, niin Yleisradiolla on mielestäni velvoitteita Suomen kansaa kohtaan. Mitä Kokoomusnuoriin tulee, niin professori Vesa Vares on tehnyt siitä hyvän kirjan ""Kaksi askelta edellä"" ja siinä myös Kokoomuksen Nuorten Liiton suomettuminen erinomaisen hyvin tulee käytyä läpi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-05T16:35:25,2016-10-05T16:36:31,Tarkistettu,1.1 2016_95_95,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Heinäluoma.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_95_96,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Koska uskon edustaja Zyskowiczin vilpittömyyteen, haluan antaa hänelle vielä yhden mahdollisuuden vastata tähän kysymykseen, jonka olen kaksi kertaa esittänyt. Pitää puhua myös tästä päivästä. Meille on tosi tärkeätä, että meillä säilyy riippumaton ja mahdollisimman objektiivinen tiedonvälitys, erilaisia näkökulmia. On erittäin tärkeää, että Yleisradiosta ei tehdä hallituksen radiota ja että sen ohjelmasisältöihin ei ryhdytä poliittisesti käymään käsiksi. Ja jotta tämä on mahdollista, niin Yleisradion rahoitus täytyy järjestää sillä tavalla, että Yleisradion johto tai toimittajat eivät joudu miettimään, että jos nyt teen tällaisen jutun ja kritikoin tämän hallituspuolueen toimintaa tai teen jonkun paljastuksen, niin sitten seurauksena on rahojen leikkaus. Tämä on tärkeätä senkin takia, että hallituspuolueista, muun muassa perussuomalaisista, tai sanotaan täsmälleen ottaen perussuomalaisista, sanottiin, että tämä raha-ase on sitten käytettävissä, kun ollaan tyytymättömiä, että onneksi tulee näitä päätöksiä, joilla Yle-veroasiaa käsitellään. Tässä pitäisi olla nyt moraalista rohkeutta vastustaa tällaista (Puhemies koputtaa) uussuomettunutta tapaa (Pia Viitanen: Aivan!) vaikuttaa politiikkaan. Eli vielä kerran, edustaja Zyskowicz: teillä on mahdollisuus lausua (Puhemies koputtaa) jotakin siihen kysymykseen, jonka olen esittänyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-05T16:36:32,2016-10-05T16:37:47,Tarkistettu,1.1 2016_95_97,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Herra puhemies! Tähän kysymykseen en osaa antaa ehdotonta vastausta, koska en ole ollut niissä keskusteluissa varsinaisesti mukana. Mutta sen tiedän aivan varmaksi, että journalistisen riippumattomuuden korostaminen on tärkeätä myös hallitukselle. Ja käsitykseni on se, että syyt siihen, minkä takia Yleisradion rahat ovat kehyksessä eivätkä kehyksen ulkopuolella, löytyvät enemmän budjettitekniikasta ja siitä tavasta, millä tavoin valtiovarainministeriö ja hallitus haluavat sisällyttää kaikki menot budjettikehykseen eivätkä jättää niitä budjettikehyksen ulkopuolelle. Ei ole kyse siitä, että haluttaisiin taloudella Yleisradiota uhata tai kiristää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-05T16:37:47,2016-10-05T16:38:47,Tarkistettu,1.1 2016_95_98,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"No, vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Heinäluoma.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_95_99,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näinhän meille kerrottiin, kun tämä kehyspäätös tehtiin vuosi sitten, että tällä ei ole mitään tekemistä politiikan kanssa, että linjaus on vain se, että kaikki menot pitää saada kehykseen. No, sitten me tiedämme, että kehyksen ulkopuolella on erilaisia rahastoja. Otan nyt vaikkapa esimerkiksi Maatalouden kehittämisrahaston, joka on ulkopuolella. Miksi se on ulkopuolella mutta Yle on sisällä? Ei sitä osannut kukaan selittää. Mutta kysymyshän kuului: ei niin, että miksi tämä aikoinaan on tehty, vaan minkä takia parlamentaarisen työryhmän yksimielistä esitystä ei ole toimeenpantu, kun se esitys kaikella kiireellä saatiin valmiiksi ennen kesälomia, jotta se voisi vaikuttaa tämän nyt käsittelyssä olevan vuoden 2017 budjettiin ja hallitus voisi rakentaa sille toimintansa elokuun budjettiriihessä? Tästä on pakko puhua, koska minusta näyttää, että jostain syystä tästä halutaan vaieta. Tästä on nyt puhuttu, esitetty monta kysymystä. Yhtään vastausta ei tule. Ministerit eivät puhu mitään. Hallituspuolueen edustajat yrittävät puhua mieluummin 70-luvun historiasta kuin tästä päivästä. Tämä jää edelleenkin täysin auki. Tämä on tämän päivän suomettumista ja vaikenemista (Puhemies koputtaa) tärkeässä asiassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-05T16:38:49,2016-10-05T16:40:03,Tarkistettu,1.1 2016_95_100,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,Siirrytään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_95_101,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on jo tässäkin keskustelussa tullut esille, niin on erittäin tärkeää, että oikeaa tietoa saadaan Yleisradion kautta. On tärkeää oikean tiedon, kansanvallan tukemisen ja sananvapauden kannalta, että Yleisradio on nyt ja myöskin tulevaisuudessa eduskunnan alainen luotettava ja riippumaton tiedonvälittäjä. Täällä on otettu tähän riippumattomuuteen jo puheissa kantaa, ja Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksen mukaan kansalaiset luottavat edelleen Yleen ja sen julkisen palvelun ohjelmistojen tavoitettavuus on hyvä. Tähän täytyy kyllä henkilökohtaisesti todeta, että kun tuolla kansalaisten parissa kulkee, niin tähän riippumattomuuteen tulee kritiikkiä myöskin kansalaisilta — saadaanko sitä oikea-aikaista tietoa, ja onko se täysin riippumatonta? Itse toivon, että tähän myöskin Yleisradiossa kiinnitetään jatkossakin huomiota. Se on erittäin tärkeä asia. Yleisradiolla on myös erittäin tärkeä rooli alueellisen tv- ja radiotoiminnan toteuttajana. Ja tuolla hallintoneuvoston kertomuksessa kyllä todetaan se, että tämä alueellinen toiminta on nyt ja myöskin tulevaisuudessa tärkeää. Se on myöskin Yleisradion strategiassa linjattu niin. Toivon, että siihen kiinnitetään huomiota. Se, että tietysti eduskunta ei, eikä hallintoneuvostokaan, puutu ohjelmistoon, mitä Yleisradio toimittaa, on tärkeää, mutta kyllä haluan henkilökohtaisesti sanoa, että toivon, että se on myöskin suomalaista ohjelmaa, mitä Yleisradiolta tulee niin televisiosta kuin radiosta. Ja mitä suomalaiset haluavat, niin myöskin suomalaista urheilua sieltä, sitä kansallistakin urheilua, suomalaista perinteistä urheilua. Sitä toivotaan, että sitä tulisi myöskin jatkossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-10-05T16:40:16,2016-10-05T16:42:23,Tarkistettu,1.1 2016_95_102,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se riippumattomuushan on juuri nyt sitä, että ei Ylen rahoitus saa olla siitä kiinni, milloin hallitus mitäkin tykkää Ylen ohjelmista, vaan tämä riippumattomuus on erittäin tärkeä periaate ja se, että se pystytään turvaamaan. Olen ennenkin sanonut kiitokset, viime perjantaina, tälle työryhmälle, joka teki hyvää työtä yksimielisesti yli puoluerajojen ja sopi niin, että tämä siirretään kehyksen ulkopuolelle, ja siksi on ollut hyvin hämmästyttävää, että nyt tätä kehyksen ulkopuolelle siirtoa ei ole tehty. Tässä oli puheenjohtajana Arto Satonen, ja erittäin hyvää työtä tekivät ryhmän tueksi muun muassa edustaja Salolainen ja ryhmässä mukana ollut Eero Heinäluoma, ja sillä tavalla tässä oli hyvä mieli vähän aikaa, mutta nyt se hämmennys on suuri. Että kyllä minäkin oikeastaan nyt edellyttäisin, että — täällä on nyt kaksi hallituspuolueiden edustajaa, edustajat Zyskowicz ja Torniainen — jos ette tässä ja nyt tiedä, miksi hallitus on näin toiminut, niin sen pikaisesti selvitytätte, koska eihän tämä käy päinsä, että vastoin sitä, mitä yksimielisesti työryhmä päättää, näin ei ole. Kyllähän se tietenkin vakavaa on, tässähän voi nähdä merkkejä ilmassa niin sanotusta uussuomettumisesta, ja siksikin toivoisin, että asia nyt kyllä korjataan pikaisesti. Siihen on eduskunnalla mahdollisuus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-05T16:42:25,2016-10-05T16:43:42,Tarkistettu,1.1 2016_95_103,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi täytyy esittää kiitokset Yleisradion johdolle ja työntekijöille pidemmältä aikaa, viime vuosien Yleisradion toiminnan kehittämisestä. Kun vielä muutama vuosi sitten yleisesti arveltiin, että aika on kulkenut Yleisradion ohitse, niin olemme tulleet tilanteeseen, jossa Yleisradio on ollut kärkitoimijana sopeutumisessa digitaaliseen aikaan. Yleisradio on kohdannut haasteensa erinomaisella tavalla, ei siis ihme, että Britannian BBC ja Suomen Yleisradio ovat saaneet parhaat arvosanat eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden vertailussa. Se, että Yleisradio saavuttaa eri kanavillaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta viikoittain, kertoo, että tämä laitos ja sen laadukas toiminta on tärkeää koko kansakunnalle ja kaikille suomalaisille. Merkitystä on myös sillä, että Yleisradio on rohkeasti siirtynyt uuteen aikaan. Yleisradion nettisivut ovat tärkeä osa luotettavaa tiedonvälitystä, Areena on erinomainen esimerkki siitä, miten vanha olemassa oleva Yleisradion kulttuuriaarteisto on saatettu uudelleen kaikkien kansalaisten saataville. On siis paljon hyviä esimerkkejä. Myös Yleisradion uutistoiminnan luotettavuus on saanut kansalaisilta poikkeuksellisen korkeat arvosanat, jopa sellaiset, että ne alkavat olemaan jo siinä rajalla, voiko niitä kertoa, kun prosentit ylittävät presidentti Niinistön suosion lukemat. Eli kun ollaan yli 90 prosentin luotettavuuslukemissa, niin voi kysyä jo, onko tämä jo liian pitkälle menevää. Tämä ei tarkoita sitä, ettei Yleisradiollekin tulisi virheitä, etteikö myös uutistoiminnassa tulisi virheitä ja ettemmekö me olisi ehkä kukin vuorollamme tyytymättömiä uutisointiin ja tehtyihin journalistisiin ratkaisuihin, ja varmaan tästä kritiikistä osa on myös sitten oikeaan osuvaakin. Se on eri asia, mutta peruskysymys on, että me annamme mahdollisuuden luotettavaan journalismiin ja rakennamme sitä koskevaa lainsäädäntökehikkoa ja myös rahoitusta. Kun tämä Satosen johtama työryhmä lähti erittäin vaikeista oloista ja erittäin suuresta vastakkainasettelusta liikkeelle, se loppujen lopuksi tuli kuitenkin yhteiseen maaliin. Haluan eduskunnan istunnossa antaa tunnustuksen työryhmän puheenjohtajalle, silloiselle kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajalle, edustaja Satoselle tämän työn erittäin hienosta, maltillisesta, rakentavasta ja taitavasta eteenpäinviemisestä. Vaikeista, hyvin erilaisia näkökohtia ja tavoitteita, hyvin dramaattisia muutoksia Yleisradion asemaan, hyvin suuria leikkauksia sisällään pitäneistä ehdotuksista päädyttiin kohtuulliseen kompromissiin. Päädyttiin siis kompromissiin, joka tarkoittaa sitä, että ensi vuoden osalta ja vuoden 18 osalta ei tehdä Yleisradion rahoitukseen muutoksia ja vuosi 2019 arvioidaan erikseen vuonna 2018, mutta sitten tämän kompromissin osa oli, että joka tapauksessa vuodesta 2019 eteenpäin siirrytään käyttämään voimassa olevan lainsäädännön mukaisia indeksitarkistuksia. Tämä tehtiin, ja nyt on nähty, että tälläkin on kuitenkin omat seuraamuksensa Yleisradion toimintamahdollisuuksille: yhtiössä on käynnistetty yt-menettely, joka tulee tarkoittamaan henkilöstön vähentämistä, ja ikävä kyllä on syytä pelätä, että se tarkoittaa myös ohjelmistossa selviä karsintoja — siitähän ensimmäiset merkit ovat näkyvissä, kun on tehty päätös yhdistää kaksi kanavaa, ruotsinkielinen FST-kanava ja sitten suomenkielinen Teema-kanava. Eli kyllä näillä, vaikkapa vain indeksien jäädytykselläkin, on todellinen merkitys sille, miten kansalaiset voivat Yleisradion ohjelmistosta tulevaisuudessa nauttia. Nähtäväksi jää, onko tämäkin ratkaisu sentyyppinen, että se tuottaa isompia vaurioita Yleisradion ohjelmatuotannolle. Odotan mielenkiinnolla Yleisradion johdon, hallituksen ja hallintoneuvoston asiaa koskevia ratkaisuja. Mutta erityisen merkittävä tämä työ on kuitenkin siltä kannalta, että kaikissa oloissa turvaamme tämän riippumattoman tiedonvälityksen. On tärkeätä, että eduskunnassa vallitsee vahva sitoumus siihen, että Yleisradion toiminta tapahtuu eduskunnan alaisuudessa ja valvonnassa, ei hallituksen valvonnassa. On tärkeätä, että hallitusneuvotteluissa ei ryhdytä käsittelemään yksipuolisesti Yleisradiota koskevia linjauksia, ja on tärkeätä, että ei luoda sellaisia rahoitusruuveja, joilla ryhdyttäisiin journalistisesti vaikuttamaan Yleisradion uutistoimintaan ja ajankohtaistoimintaan. Ja tältä kannalta katsoen tämä yksi asia on nyt sitten tästä työryhmän ehdotuksesta ikävä kyllä toteuttamatta, ja se yksi asia koskee Yleisradion rahoituksen siirtämistä kehyksen ulkopuolelle. Pidän tätä hämmästyttävänä. Kun meillä on olemassa parlamentaarinen työryhmä, jonka ehdotus oli yksimielinen, eli että siirretään kehyksen ulkopuolelle juuri tämän journalistisen riippumattomuuden turvaamiseksi, budjetista ei kahlaamallakaan löydy sanaakaan, että tämä olisi toteutettu. Ei. Yleisradio ilmeisesti pidetään kehyksessä ensi vuoden aikana, vastoin sitä, mitä työryhmä esitti. Täällä on sitten vähän yleisempikin merkitys. On selvä, että tämä ei ole sen ratkaisun mukaista, jonka työryhmä teki, joka oli osa kompromissia, tämä kehysratkaisu, kun oltiin valmiita siirtämään kehyksen ulkopuolelle, ja työryhmässä ne, jotka olisivat olleet nykyisen lainsäädännön voimassaolon kannalla eli olisivat olleet valmiita inflaatiokorjauksiin Yleisradion rahoituksessa, katsoivat, että osana kompromissia, kun tämä kehysasia ratkaistaan positiivisella, Yleisradion riippumattomuutta korostavalla tavalla, voidaan tämä muu rahoitus hyväksyä tavalla, joka ei kaikkien työryhmän jäsenten mielipiteitä vastannut. No, nyt tämä kehysratkaisu ei ole toteutunut. Tästä jää jäljelle myös se kysymys, missä määrin me voimme luottaa toistemme sanaan. Täällä edellisessä keskustelussa päivällä sanottiin, että sanat ovat tekoja, niin kuin ne ovatkin, aivan erityisesti politiikassa. Jäljelle jää siis se kysymys, missä määrin voimme luottaa hallituspuolueiden edustajien sanaan. Jos parlamentaarisesti sovitaan erittäin vaikeiden vaiheiden jälkeen jotain, niin onko niin, ettei tämä sopimuksen toteutuminen olekaan automaatio? Erityisen kummalliseksi tämän tekee se, että yksikään hallituspuolueen edustaja ei suostu tätä asiaa kertomaan: mitä tässä oikein on tapahtunut, miksi tätä yksimielistä ehdotusta ei ole ensi vuoden budjetissa toteutettu? Edustaja Zyskowicz kolmen kysymyksen jälkeen suostuu käsittelemään aihetta, mutta hänkin antaa vastaukseksi vanhan vastauksen vuoden takaa eikä vastaa siihen kysymykseen, miksi kesäkuista parlamentaarisen työryhmän yksimielistä esitystä ei ole toteutettu. Arvoisat kollegat, emmehän me näin voi toimia, täytyyhän meillä olla kyky keskustella, ja pitää olla joku selitys, miksi tätä työryhmän ehdotusta ei ole toteutettu. Täytyyhän siihen nyt joku selitys olla, ei tätä voi nyt ajatella niin, että tämä vaietaan ja toivotaan, että ei kukaan tästä kirjoita. No, siihen, että kukaan ei kirjoita, voi luottaa sen takia, että eiväthän lehdet kirjoita Yleisradion asioista noin lähtökohtaisesti. Se ei ole niiden ensimmäinen mielenkiinnon... (Ben Zyskowicz: Paitsi negatiivisesti!) — No, tietysti negatiivinen kritiikki, mutta kun nyt siitä ei ole kysymys. — Niin tämä ei sillä tavalla kiinnosta lehdistöä. Ja sitten Yleisradio itse ei uskalla näistä kirjoittaa ja sanoa yhtään mitään, etteivät he aja omaa asiaansa. Mutta olen ajatellut tässä nyt olla sitkeä. (Pia Viitanen: Kannattaa!) Eli aion penätä tätä asiaa niin kauan, kunnes joku hallituspuolueen edustaja nousee ylös ja sanoo, että tästä on kysymys. Niin että tämä on varoitus. Näitä puheenvuoroja tulee aina, kun siihen on mahdollisuus tässä salissa, jossa penätään sopimusten pitämisen, suomalaisen sopimuskulttuurin ja Yleisradion aseman kunnioittamisen perään. Tulen kysymään jatkossakin aina, kun siihen on mahdollisuus: minkä takia parlamentaarisen työryhmän yksimielistä ehdotusta siirtää Yleisradion rahoitus kehyksen ulkopuolelle ei toteuteta ensi vuonna?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-05T16:43:42,2016-10-05T16:53:01,Tarkistettu,1.1 2016_95_104,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK ,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Heinäluoma puheenvuorossaan peräsi sitä, miksei parlamentaarisen työryhmän yksimielistä ehdotusta ole viety eteenpäin. Aloitan kuitenkin vähän kauempaa. Se kritiikki siitä, miksi yleensä tämmöinen selvitys tehtiin, selittyy puhtaasti sillä, että me joudumme tänä päivänä kaikkiin organisaatioihin käymään sillä tavalla käsiksi, että katsotaan niitten kustannuskehitys. Yle on eduskunnan alainen, ja sen takia oli luonnollista, että parlamentaarisesti näitä toimia valmisteltiin. Itse pidän arvokkaana sitä, että me päädyimme, aivan niin kuin edustaja Heinäluoma sanoi, vaikeiden neuvottelujen jälkeen yksimieliseen ratkaisuun, joka on hyvä pohja viedä asioita eteenpäin. En nyt dramatisoisi tätä tilannetta tällä tavalla kuin edustaja Heinäluoma täällä tekee. Katsotaan nyt ihan rauhassa, mikä on ollut se peruste. Se saadaan selville ihan varmasti viimeistään valiokuntakäsittelyssä, kun budjettia käsitellään. Ja liikenne- ja viestintävaliokuntakin antaa budjetista oman lausuntonsa. Eli ei tilanne ole lainkaan niin dramaattinen. Tärkeintä on se, että meillä on yksimielinen esitys olemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-10-05T16:53:02,2016-10-05T16:54:09,Tarkistettu,1.1 2016_95_105,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvostan edustaja Anttilan puheenvuoroa ja hänen vastaustaan ja haluan sanoa, että kun edustaja Anttila oli tässä työryhmässä mukana, niin hänen panoksensa siihen, että se esitys saattoi ylipäänsä syntyä ja olla yksimielinen, oli erittäin suuri. Ikävä kyllä, me olemme nyt tilanteessa, että on lokakuu ja me emme vieläkään tiedä, mistä tässä on kysymys. Olisi tietysti toivottavaa, että tämä valiokuntakäsittelyssä voisi sitten valjeta, mutta pitäisin kuitenkin vähintäänkin jonkun sortin henkisenä velvoitteena hallituspuolueiden kansanedustajille selvittää tätä myös ulkopuolella valiokuntatyön ja kertoa tälle salille, koska tämä kiinnostaa muitakin kuin valiokunnassa olijoita, minkä takia tämä ei ole toteutunut. Ja toivon, että sillekin annetaan arvoa, että ainakin minun ajattelussani ollaan vahvasti sitouduttu siihen, että jos on joku parlamentaarinen työ ja siinä tulee yksimielinen ehdotus, niin sitä viedään eteenpäin, ja se on myös tämmöinen luottamuskysymys varsinkin, kun tarvitaan (Puhemies koputtaa) vaikeita kompromisseja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-05T16:54:10,2016-10-05T16:55:17,Tarkistettu,1.1 2016_95_106,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Osaltani myös kiitos Sirkka-Liisa Anttilalle, koska hän on ollut työryhmän jäsen, ja kuten sanottu, niin arvostan sitä työtä, mitä teitte, mutta valitettavasti tilanne tietenkin on se, että se ei sitten tällä hetkellä tunnu riittävän, että kaikki ovat yksimielisesti sopineet, vaan sitten hallitus toimii niin, että omassa esityksessään se ei toteuta tätä parlamentaarista sopimusta ja tahtoa. Siksi minä kyllä myös alleviivaisin edustaja Heinäluoman tavoin sitä sanaa ""luottamus"", ja tässä tietenkin on kysymys isosta asiasta. Lähden kyllä minäkin siitä, että kyllä täytyy tämän kokoisesta asiasta eduskunnalle saada selvitys. Se on ollut hämmentävää, että hallituspuolueet tästä eivät ole puhuneet. Toinen tietenkin on se, että voisi kysyä myös ministerin näkemystä siitä, miksi ihmeessä näin on ylipäätään voinut tapahtua. Mutta, puhemies, kyllä minä vähän samalla hengellä lähestyn asiaa, että tässä on syytä olla sitkeä. Tässä ovat sosialidemokraatit tehneet selkeän kompromissin ja saaneet aikaiseksi ratkaisun, joka sinänsä turvaa Ylen asemaa ja katsoo tulevaisuuteen, mutta on siinä ollut kivuliaitakin kohtia, ja siksi on hyvin tärkeää, että tämä sana pidetään, ja siksi myös minä edellytän kansanedustajana, että tähän asiaan saadaan selvyys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-05T16:55:18,2016-10-05T16:56:36,Tarkistettu,1.1 2016_95_107,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,Arvoisa puhemies! Ei nyt provosoiduta eikä provosoida liikaa. Tämä asia pystytään selvittämään ihan huomispäivän aikana. Odotetaan rauhassa. Palataan asiaan.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-10-05T16:56:36,2016-10-05T16:56:46,Tarkistettu,1.1 2016_95_108,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinäluoma piti arvokkaan ja hyvän puheen Ylen tehtävästä ja sen roolista, ja mietitään sitä meidän työryhmän työtä, mitä tehtiin. Ylessä sinänsä tehdään erittäin hyvää työtä, ohjelmatyötä, ja sen riippumattomuus on meille vasemmistoliitossa erittäin tärkeä asia. Siihen liittyen rahoitus on se osa, mitä pitää miettiä, että miten se riippumattomuus säilytetään. Siksi on tärkeää, että se tuodaan ja siitä rahoituksesta päätetään aina parlamentaarisesti eikä pidetä rahoitusta kehyksessä. Pitää huomioida myös Satosen työryhmän työn tulokset. Se oli erittäin hyvä ja asianmukainen työryhmä. Siellä tehtiin paljon kompromisseja, ja ehkä rahoituksen osalta tärkein kompromissi oli se, että päätettiin, että vuonna 2018 tarkastellaan vuoden 2019 rahoitusta, että se on Ylelle riittävä, (Puhemies koputtaa) ja se tehdään myös parlamentaarisessa työryhmässä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-10-05T16:56:50,2016-10-05T16:57:56,Tarkistettu,1.1 2016_95_109,95/2016,2016-10-05,13.59,17.00,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 >>>Kertomus K 7/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 19/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos myös edustaja Semille työryhmän jäsenenä. Kuten sanottu, vaikka oli monia vaikeitakin ratkaisuja — siellähän me jouduimme hyväksymään esimerkiksi sen, että hallitus oli vähän epäparlamentaarisesti päättänyt hallituskauden alussa ilman oppositiolta kysymistä indeksileikkauksista, ja sen seuraukset tässä on kuvattu, ja ne eivät ole olleet myönteisiä — niin sen nimissä, että kuitenkin saatiin se yhteinen näkemys, joka erittäin epävarmassa tilanteessa vakiinnutti Ylen aseman tulevaisuuteen — oli kauheaa katsoa se vuosi siinä, kun Yle joutui varmasti miettimään paljon — minä haluan nyt kiittää tässä lopuksi ihan aidosti kaikkia eduskuntapuolueita siitä, että tällainen päätös saatiin työryhmässä aikaiseksi, koska minä olen Ylen ystävä, niin kuin varmasti moni meistä, ja näemme sen, että moniarvoisen tiedonvälityksen tärkeä osa on se, että meillä on julkisen palvelun yhtiö, joka tuottaa meille kaikille laadukkaita palveluja, ja siksi oli tärkeää, että tämä työryhmä sai yksimielisen työn ja vakiinnutti aseman. Ja olen sanonut ennenkin, puhemies, että uskoisin, että kun jälkeenpäin Yle-historiaa kirjoitetaan, niin kyllä tämä työryhmä tulee varmaan siellä (Puhemies koputtaa) maininnan saamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2016+15.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-05T16:57:57,2016-10-05T16:59:15,Tarkistettu,1.1 2016_96_1,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla oleville ministereille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_96_2,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,Edustaja Haatainen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_96_3,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on vanhustenviikko. Erityisesti tällä viikolla ikäihmisten rooli ja arvokas vanhuus nostetaan Suomessa esille. Tätä vanhustenviikkoa on moni ikäihminen joutunut viettämään varsin apeissa tunnelmissa, kun hallitus on ilmoittanut leikkauksista vanhustenhoitoon ja hoitajamitoituksiin. Ministeri Rehula, kaksi viikkoa sitten kyselytunnilla me vetosimme teihin: perukaa hoitajamitoituksen leikkaus. Teiltä ei varmaan ole voinut jäädä huomaamatta, minkälainen ikäihmisten, omaisten ja hoitajien kansanliike on noussut esittämäänne leikkausta vastaan inhimillisen vanhustenhoidon puolesta. Siksi kysynkin nyt teiltä, arvoisa ministeri: ettekö te voisi harkita vielä tätä leikkausta ja peruuttaa nämä hoitajamitoitusten leikkaukset ja turvata meidän ikääntyneille kansalaisille turvallisen vanhuuden?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-10-06T16:01:16,2016-10-06T16:02:28,Tarkistettu,1.1 2016_96_4,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on vanhustenviikko. Ne naiset ja miehet, jotka työskentelevät arjessaan — ne ammattilaiset, jotka työskentelevät arjessaan — vanhusten kanssa, ja omaiset ovat vanhusten kanssa tekemisissä joka ainoa päivä. Me olemme tekemässä lainsäädäntöä: on tehty vanhuspalvelulaki, sosiaalihuoltolaki, joka ohjaa sitä arkea ja sitä työtä, jota siellä arjessa toimeenpannaan, jotta mahdollisimman hyvä hoito, ihmisarvoinen elämä olisivat mahdollisia jokaiselle, joka sitä apua ja tukea tarvitsee. Arvoisa puhemies! Hallitus on linjannut sen, että vanhuspalvelujen osalta haetaan nykyistä pienempää euromäärää, jolla pitäisi tulla toimeen. Meillä on sisältöjen kehittämistyö menossa, ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma, ja toisaalta sitten näitten säästöjen osalta nyt ollaan työstämässä sitä kokonaisuutta, jossa etsitään, miten tuo tavoiteltu säästö saadaan aikaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-06T16:02:29,2016-10-06T16:03:38,Tarkistettu,1.1 2016_96_5,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_96_6,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on perunut lukuisia huonoja päätöksiään. SDP vaati esimerkiksi eläkeläisten asumistuen leikkausten perumista, ja te peruitte sen huonon päätöksen. Nyt niin hoitajat kuin hallituksen asiantuntijakansanedustajatkin ovat myöntäneet, että tämä hoitajamitoituksen leikkaaminen on liian kova leikkaus. Onko tämä nyt ainoa päätös, jota te ette aio harkita uudelleen? Arvoisa ministeri, nyt kun hallituspuolueiden rivistä on myönnetty, että leikkaus pitää perua, niin katse nyt kyllä kohdistuu teihin. Arvoisa ministeri Rehula, kysynkin teiltä Suomen hoitajien mielenosoituksen alla: voisitteko te luopua hoitajamitoituksen leikkaamisesta, jota eivät kansalaiset sen enempää kuin hoitajatkaan ymmärrä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-10-06T16:03:50,2016-10-06T16:04:49,Tarkistettu,1.1 2016_96_7,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Eläkkeensaajan asumistuen valmistelu osana yleistä asumistukijärjestelmää päätyi tilanteeseen, jossa muutosta eläkkeensaajan asumistukeen ei tehty. Te sanoitte, edustaja Haatainen, että voitteko te perua päätöksen. Meillä on menossa valmistelu siitä, millä tavalla vanhuspalveluja jatkossa tehdään. Jotta voi perua jotakin, ensin pitää olla se, joka voitaisiin perua. Nyt ollaan valmistelutilanteessa. Budjettikirjassa, joka on jokaiselle pöydälle jaettu noin kuukausi sitten, lukee aivan selkeästi, että esimerkiksi vanhuspalvelujen laatusuositus käydään läpi — se käydään sekä haravalla että tiheämmällä kammalla — ja tuo valmistelutyö on nyt paraikaa menossa. (Eero Heinäluoma: Ymmärsikö joku jotain? — Eduskunnasta: Ei!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-06T16:04:50,2016-10-06T16:05:42,Tarkistettu,1.1 2016_96_8,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on vanhustenhoidosta kokemuksia jo muutama vuosi sitten, kun Valvira ja oikeusasiamies tekivät selvityksiä vanhusten kaltoinkohtelusta. Selvitykset olivat karua luettavaa. 90 prosenttia meidän hoitoyksiköistä sai huomautuksia puutteellisesta hoidosta. Yksi yhteinen piirre näissä oli riittämätön henkilöstö, osaamisen puute ja henkilöstön uupuminen sekä huono johtaminen. Arvoisa puhemies! Tästä syystä on käsittämätöntä, että te haette säästöjä nyt heikentämällä henkilöstömitoitusta ja henkilöstön osaamista, kun meillä on selkeää tietoa ja tutkimusta siitä, että se ei ole käytännössä mahdollista ilman epäinhimillistä vanhusten kohtelua. Arvoisa ministeri Rehula, kertokaa todelliset perustelut siihen, miksi te ette muuta henkilöstömitoitusta ettekä halua ylläpitää vanhustenhuollon hyvää palvelulaatua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-06T16:05:49,2016-10-06T16:06:55,Tarkistettu,1.1 2016_96_9,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Onneksi meillä on toisenkinlaisia, ihan tutkimuksiin perustuvia tietoja siitä, millä tavalla meillä ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa ihmiset arjessaan elävät. Omakohtainen kokemus on viimeisen kahden viikon ajalta. Olen kahdessa tällaisessa ympärivuorokautisessa yksikössä käynyt ja oletan, että tietysti on kerrottu etukäteen, kuka kylään tulee. Ei 82-vuotiasta miestä saa sanomaan opeteltuja sanoja, ellei hän olisi oikeasti sitä mieltä, että minulla on nyt hyvä elämä, täällä on hyvä olla. Onneksi meillä näitäkin kokemuksia on. Sitten on tämä toinen puoli, johon edustaja Kiljunenkin viittasi, ja itse asiassa omassa kysymyksessänne jo avasitte osaa siitä ongelmasta, mikä meillä kentällä on. Meillä on sosiaalihuoltolaki, meillä on vanhuspalvelulaki, meillä on suosituksia, jotka ohjaavat sitä hoitoa ja hoivaa. Syyllistämättä yhtään ketään esimerkiksi johtamisella on todella suuri merkitys. Toinen asia mitoitukseen liittyen: se on suositus, (Puhemies koputtaa) ja meillä on pääosa meidän palveluyksiköitä yli tuon mitoituksen, (Puhemies koputtaa) joka on tämän päivän suositus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-06T16:06:56,2016-10-06T16:08:09,Tarkistettu,1.1 2016_96_10,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt vietetään vanhustenviikkoa. Itselläni oli ilo vierailla Heinävedellä puhumassa vanhustenpäivän juhlassa, ja siellä nousi esiin huoli paitsi hoitajamitoitukseen suunnitellusta leikkauksesta myös uusista laskelmista, joita on tehty sote-uudistuksen tavoitteiden osalta. Nordic Healthcare Group on laatinut sosiaali- ja terveysministeriölle, pääministerin johtamalle valtioneuvoston kanslialle tarkat laskelmat siitä, miten sote-uudistuksessa voidaan toteuttaa ja saada aikaan säästöjä. Näissä laskelmissa oletetaan, että vuodessa voidaan saada nimenomaan vanhuspalveluista säästöpotentiaalia jopa lähes miljardi euroa. Siis vanhuspalveluista voidaan säästää jopa miljardi euroa. Haluaisin kysyä ministeriltä: miten te katsotte tämän olevan mahdollista, ja voisitteko sanoa myös näille heinäveteläisille, että tämä tavoite ei ole totta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-06T16:08:11,2016-10-06T16:09:13,Tarkistettu,1.1 2016_96_11,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Niin heinävetisille kuin kaikille muillekin: tuo laskelma, johon te viittaatte, on tehty tuotannollistaloudellisesta näkökulmasta tilanteessa, jossa siis tämä meidän lainsäädäntöehdotuksemme, joka nyt lausuntokierroksella sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksesta on, ei ole vielä ollut tuon joukon tiedossa. On täysin julkista se, millä tavalla ja millä menetelmillä, millä keinoilla sitä kustannuspainetta, joka on olemassa, yritetään vähentää. Kaikki laskelmat, jotka hallituksella on sote-muutokseen liittyen, lähtevät siitä, että meidän sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat. Kaikki laskelmat lähtevät siitä. Inflaation päällekin tulee lisäeuroja, mutta meidän pitää saada kustannuskehitys taittumaan niin, että meidän käytettävissämme olevat eurot riittävät. Toisekseen euroilla on merkitystä, mutta sillä, mitä siellä kussakin työpaikassa, kussakin kunnassa tapahtuu, on todella iso merkitys, miten siellä paikallisesti nämä voimassa olevat lait, asetukset ja suositukset täytäntöön laitetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-06T16:09:13,2016-10-06T16:10:19,Tarkistettu,1.1 2016_96_12,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hoitajana — joulukuussa tulee 30 vuotta siitä, kun valmistuin — olen tehnyt pitkän pitkän työuran siellä hoitotyössä ja joskus mietin, että olenkohan minä jäävi puhumaan niistä asioista, mitä siellä kentällä tapahtuu. Kyllä se on niin, että arvokas ja hyvä vanhuus, lämpimät, viipyvät kädet, kuuluvat kaikille ikäihmisille Suomessa. Olen nähnyt hoitoalalla myös hoitokärsimystä, kaltoinkohtelua, sitä, mistä täällä tänään puhuttiin ja mistä olen hyvin usein salissa puhunut. Viime eduskuntakaudella potilasturvallisuusstrategiaa oltiin uudistamassa, mutta uudistustyö jäi kesken, koska sote-uudistus ei valmistunut. Olen esittänyt, että sinne potilasturvallisuusstrategiaan esitettäisiin myös keinoja, mitenkä kaltoinkohtelua, hoitokärsimystä voitaisiin ennalta ehkäistä Suomessa. Nimittäin tämä hoitokärsimys on ensimmäinen askel potilasvahinkoon. Kysyisinkin: mitenkä tämä potilasturvallisuusstrategian päivittämistyö etenee, ja onko siellä hoidon eettiset periaatteet otettu mukaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-10-06T16:10:24,2016-10-06T16:11:33,Tarkistettu,1.1 2016_96_13,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Asiakirja, johon edustaja Juvonen viittaa, on valmistelussa edennyt niin, että vielä tämän kuun aikana meillä on päivämäärä, jolloin tuo asiakirja, joka tulee antamaan yhtäältä viestiä omaisille ja niille ihmisille, jotka palveluja tarvitsevat, ja toisaalta tukea sille johtamiselle ja vähän osviittoja ja eväitä potilasturvallisuuteen ja ihmisten kanssa toimimiseen, on tarkoitus käsitellä ministerityöryhmässä ja tällä tietoa myöskin koko hallituksen piirissä. Tämän asiakirjan laadinta on kalkkiviivoilla, ja toivon mukaan siitä tulee sellainen kuin on kentällä toivottu, nimenomaan tuki johtamiselle, tuki yhteisen tekemisen mahdollistumiselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-06T16:11:34,2016-10-06T16:12:32,Tarkistettu,1.1 2016_96_14,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Martti,Talja,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhuspalvelujen rakenneuudistus on käynnissä kaiken aikaa. Valtakunnalliset tavoitteet yli 75-vuotiaiden laitoshoidolle, ympärivuorokautiselle palveluasumiselle ja kotihoidolle on asetettu. Fyysisesti huonokuntoiset vanhukset aikaisemmin täyttivät vanhainkotimme. Tällä hetkellä muistisairaat ovat heidän sijallaan ja fyysisesti huonokuntoiset hoidetaan kotiin. Tällä hetkellä tiedotusvälineet ovat täynnä kuvia, joissa esitellään — niin kuin tekin, herra ministeri, tapasitte — hyväkuntoisia, virkeitä vanhuksia, jotka pysyvät asiassa, ja kysyisin: onko tässä mahdollisesti väärin sijoitus? Tämänhetkisestä mitoituksesta: Olin seuraamassa kilpailutusta, jossa Helsingin kaupunki edellyttää mitoituksen osalta, että siellä on paikalla se tietty mitoitusmäärä, ja toisaalta viereinen kaupunki edellyttää, että koko henkilökunnan mitoitus vastaa sitä asetettua tavoitetta. (Puhemies koputtaa) Miten päästäisiin valtakunnassa yhtenäiseen mitoituskäytäntöön?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1321,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Martti Talja,1321,2016-10-06T16:12:34,2016-10-06T16:13:44,Tarkistettu,1.1 2016_96_15,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä on nyt semmoinen toisaalta—toisaalta-tilanne. Meillä on hoidon ja hoivan yksiköitä, joissa tuo mitoitus, tuo luku ""nolla pilkku jotakin"", on 0,6 tai 0,72 tai 0,83. Se liittyy siihen, millainen hoitoisuus, hoidon ja hoivan tarve, niillä ihmisillä on, jotka kyseisissä paikoissa ovat. Näin tulee olemaan jatkossakin, näin pitää olla jatkossakin. Se on aivan olennainen asia, millainen on hoivan tarve niillä ihmisillä, jotka 7/24/365 ovat samassa tilassa. Miten tuo työ tehdään? Euroilla on merkitystä, mutta silläkin on merkitystä, millä tavalla johtaminen hoidetaan tai se, että tämmöisessä sopimustilanteessa täydellinen yhdenvertaisuus... Minä jopa toivon, että täydellinen yhdenvertaisuus ei toteutuisi, koska jossakin se tarve on (Puhemies koputtaa) 0,6 ja jossakin 0,75.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-06T16:13:45,2016-10-06T16:14:54,Tarkistettu,1.1 2016_96_16,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen itse koulutukseltani lähihoitaja ja työskennellyt vuosia terveyskeskuksen vuodeosastolla. Koin siinä omassa työssäni erityisen vaikeaksi sen, että usein oli liian vähän aikaa kohdata vanhuksia, ei juuri ollenkaan heidän ansaitsemallaan tavalla. Kiireessä ehti tekemään vain ne välttämättömimmät hoitotoimenpiteet. Kiireessä aamupuuro ehtii jäähtyä ennen kuin kukaan ehtii vanhuksen vuoteen reunalle avustamaan syöttämisessä. Kiireessä yövaipan vaihto venyy puoleenpäivään. Kiireessä vuodepotilaat jäävät päiväksi sänkyyn. Inhimillisyys ja kuntouttava työote ovat vain toiveena hoitajien mielessä. Arvoisa puhemies! Tällä viikolla SuPer haastoi kansanedustajat työskentelemään työvuoron vanhustenhoidossa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ottaa tämän haasteen vastaan. Otatteko te, hyvä hallitus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-10-06T16:14:55,2016-10-06T16:15:52,Tarkistettu,1.1 2016_96_17,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehula,Perhe-  ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Pääministeri vastaa hallituksen puolesta. Mutta, arvoisa puhemies, ymmärrän henkilöstön tuskankin siinä, että monissa paikoissa, joissa ympärivuorokautista tehostettua hoitoa, ympärivuorokautista hoitoa annetaan, ei ole riittävästi aikaa siihen työhön, johon on koulutus, johon on osaaminen ja jota haluaisi tehdä. Olen tämänkin kyselytunnin aikana useamman kerran todennut, että aika iso merkitys on silläkin, miten esimerkiksi teidän tapauksessanne, edustaja Pekonen, te olette päässyt vaikuttamaan siihen omaan työhönne, kuunteleeko teidän esimiehenne sitä palautetta, että nyt voitaisiin tehdä toisinkin. Laki on velvoittava. Laatusuosituksilla, suosituksilla ohjeistetaan, miten pitäisi toimia, mutta iso asia on se ja iso merkitys on silläkin, että esimiehet saisivat tietää tämän palautteen, minkä te annatte nyt täällä eduskunnan kyselytunnilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-06T16:15:53,2016-10-06T16:17:01,Tarkistettu,1.1 2016_96_18,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit vaativat, että jokaisella ihmisellä on oltava oikeus elää hyvää ja arvokasta elämää loppuun asti. Viime kaudella meidän johdollamme säädettiin vanhuspalvelulaki, ja tämän lain avulla on mitoitusta saatu nostettua Suomessa yli 0,6:een. Nyt kuitenkin hallitus on heikentämässä tätä hyvää lakia. Te olette heikentämässä henkilöstömitoitusta, leikkaamassa henkilökunnan osaamistasoa ja viemässä usein muistisairailta ihmisiltä vastuutyöntekijän, joka huolehtisi heidän oikeuksistaan. Arvoisa ministeri, kiinnittäisin teinä huomiota näiden ikääntyvien ihmisten elämänlaatuun ja heidän oikeuteensa turvaan, apuun ja ulospääsyyn. Miten te perustelette näille ihmisille tätä leikkausta ja millä konkreettisilla keinoilla parannatte näiden ihmisten elämänlaatua Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-10-06T16:17:01,2016-10-06T16:18:00,Tarkistettu,1.1 2016_96_19,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Nurminen avasi sen, mitä viime kaudella tapahtui. Kyllä, säädettiin vanhuspalvelulaki mutta samanaikaisesti leikattiin satoja miljoonia kuntien valtionosuuksista: jos oikein muistan (Välihuutoja vasemmalta) suuruusluokkana 270 miljoonaa euroa vuositasolla sillä perusteella, että se yhteinen tavoite laitospainotteisesta avopainotteiseen hoitoon ja hoivaan saataisiin toteutettua. Aika vähän tuo edellinen hallitus antoi eväitä siihen, miten siellä käytännön tasolla esimerkiksi tämä vanhuspalvelulaki versus 270 miljoonaa miinusmerkkisenä yhteensovitetaan. Se, mitä me nyt yritämme tehdä osana sitä palvelujen sisältöjen kehittämistyötä, on se, että kehitetään ikääntyvän väestön hoidon ja hoivan nimenomaan kotipalvelupainotteisuutta. Meillä on hyviä käytäntöjä maassa, meillä on hyviä esimerkkejä, ihan konkreettisesti, ja on muutosagentti, on niitten henkilöitten nimet, jotka aloittavat kentällä ihan lähikuukausina (Puhemies koputtaa) tämän työn, että sisällöissä päästäisiin paremmalle tasolle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-06T16:18:02,2016-10-06T16:19:11,Tarkistettu,1.1 2016_96_20,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhustenhoitoviikon aikana tulee mieleen, että millä tavalla me luomme sen hyvän polun kohti vanhuutta, millä tavalla me vanhana vältämme sen, että olemme laitoshoidossa. Siltä osin herää kysymys, millä tavalla me voimme kehittää meidän hoitoketjuja: Lonkkaliukumäki Espoosta on esimerkkinä siitä, kuinka pääsee kotiin laitoksen sijaan. Miltä osin me luomme seniorikortteja, joilla meidän vanhukset pääsevät liikkumaan ilmaiseksi? Siltä osin heittäisin myös kysymyksen tähän: mitä voimme tehdä, ennen kuin on liian myöhäistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-10-06T16:19:13,2016-10-06T16:19:55,Tarkistettu,1.1 2016_96_21,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Edelliseen kysymykseen viitatenkin, ihmisarvoisen vanhuuden tulee olla kaikkien niitten päättäjien ja arjessa työskentelevien ihmisten tavoitteena, jotka tulevaisuuteen näkevät ja tätä tulevaisuutta haluavat nykyistä paremmaksikin muuttaa — miten panostetaan ennaltaehkäisyyn ja siihen tekemiseen, että ei jouduta tilanteeseen, jossa äärimmillään tapahtuu asioita, joita sitten joudutaan jälkikäteen selvittämään, että mikä on mennyt pieleen. Tämä meidän ikäihmisten palvelujen sisältöjen kehittämistyö on, edustaja Lauslahti, juuri sitä työtä, jota nyt tällä hetkellä ministeriössä isolla joukolla valmistellaan, ja ei vain valmistella, vaan kentälle jalkauttamisvaihe alkaa lähiviikkojen, -kuukausien aikana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-06T16:19:56,2016-10-06T16:20:47,Tarkistettu,1.1 2016_96_22,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Rehula, tiedän ja luotan siihen, että te välitätte ja toivotte, että ne uudistukset, joita teette, todellisuudessa tulevat parantamaan vanhustenhuoltoa. Mutta käsi sydämelle, ministeri Rehula, eikö kuitenkin ole aika riskialtista, että juuri tällä hetkellä, kun tehdään niin suuria muutoksia soteen, puretaan normia sillä, että henkilöstömitoituksista luovutaan? Me tiedämme kaikki, että vanhojen ihmisten hoivassa ihmiset ovat ne, jotka tekevät sen hoivan, ei kukaan voi korvata sitä. Ja vähimmäistaso on yleensä aika heikko taso, ja siinä mielessä on hienoa, että tulee laatusuosituksia ja kehitetään johtamista, mutta tuntuu aika riskialttiilta luottaa siihen. Voimmeko nyt sitten kertoa niille vanhuksille, jotka pelkäävät joutuvansa laitoshoitoon tai eri hoitolaitoksiin, että he oikeasti voivat elää arvokasta ja hyvää vanhuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-10-06T16:20:49,2016-10-06T16:21:53,Tarkistettu,1.1 2016_96_23,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Erään vastauksen aikana kuulin salista välihuudon: ""Tuosta vastauksesta ei ymmärtänyt mitään!"" Yritin avata sitä, että hallitus on sopinut budjettiriihen yhteydessä ja kirjoittanut sen ihan budjettikirjaan, että nyt kammataan läpi laatusuositukset, nyt katsotaan se, millä tavalla nuo säästöt, joita tavoitellaan, on mahdollista toteuttaa. Tämä työ on menossa. Voiko varmistaa, voiko luvata? Lainsäätäjän tehtävä, hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että olosuhteet ovat niin hyvät kuin mahdollista, säädöspohja on niin hyvä kuin mahdollista, ja onneksi meillä pääosa vanhustenhoidosta ja -hoivasta on tasolla, jolla me kohtaamme niitä ihmisiä, jotka kokevat sen arvokkaan vanhuuden. Sitten kun ongelmia on, räikeimpiäkin sellaisia, niin ne selvitetään, ja yleensä niihin löytyy (Puhemies koputtaa) laista johtumattomat syyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-06T16:21:54,2016-10-06T16:23:01,Tarkistettu,1.1 2016_96_24,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Onneksi on niin, että tässä maassa ei ole enää kovin montaa sellaista vanhusten asumisyksikköä, jossa olisi alimitoitus. Ja mistä se johtuu? Se johtuu juuri siitä laista, joka viime kaudella hyväksyttiin: Euroopassa ensimmäinen laki vanhusten turvaksi hyväksyttiin Suomessa. Ja nyt jos palataan kysymykseen, mistä tässä on kysymys, niin tässä on kyse hallitusohjelman mukaisesta säästöstä: haluatte säästää 25 miljoonaa euroa ensi vuonna heikentämällä hoitajamitoitusta. Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että sellaisessa yksikössä, jossa on 14 ikäihmistä, joko ilta- tai aamuvuorossa on vain yksi hoitaja. Vain yksi hoitaja 14:ää ikäihmistä kohtaan, ja tämä asia tiivistyy nyt siihen. Teidän hallituspuolueenne omistakin riveistä on myönnetty, että tämä on kohtuuton säästö. Nyt katse kohdistuu teihin. Voitteko kertoa selvästi, tuletteko luopumaan tuosta hallitusohjelmasäästöstä vai ette? Tämä on nyt teistä kiinni, ministeri Rehula.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-10-06T16:23:04,2016-10-06T16:24:09,Tarkistettu,1.1 2016_96_25,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Onneksi kunnat viime vaalikaudella selvisivät siitä, että vanhuspalvelulaki säädettiin — hyvä, että säädettiin — ja kuntien valtionosuuksia leikattiin satoja miljoonia. Onneksi selvittiin siitä, että hallituksen säästöpäätöksenä tehtiin muistaakseni 270 miljoonan euron leikkaus sillä perusteella, (Eero Heinäluoma: Mikä se vastaus on? — Välihuutoja vasemmalta) että laitospainotteinen hoito muuttuu avohoitopainotteiseksi. Onneksi kunnat selvisivät ja nämä luvut hoitajamitoituksessa ovat sillä tasolla kuin ovat. Meillä on säästötavoite, ja kuten edellisessä vastauksessani sanoin, meillä on parastaikaa valmistelutyö menossa siitä, millä tavalla tuo säästötavoite voidaan täyttää. Mitä hoitajamitoitukselle tapahtuu? Se on osa tätä valmistelua, jota tässä nyt tehdään. (Vasemmalta: Ei tule vastausta!) ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-06T16:24:10,2016-10-06T16:25:11,Tarkistettu,1.1 2016_96_26,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä me nyt oppositiossa vetoamme hallitukseen, että nyt tarvitaan ehdottomasti inhimillisempää otetta. Ympärivuorokautisessa hoidossa on tällä hetkellä yhä raskaammin hoidettavia potilaita, ja tietysti se suuntaus, että me pyrimme siihen, että ihmiset voivat siellä kotona olla niin pitkään kuin mahdollista, on sitten tuonut tähän tilanteeseen. Tämä hoitajamitoituksen pienentäminen tässä tilanteessa oikeasti saattaa vaarantaa sen hoivan laadun, ihan niin kuin Valvira on varoittanut, ja siinä mielessä tämä vetoomus ei mielestäni ole ollenkaan turha. Täytyy muistaa, että jos pohjoismaisittain vertailemme tätä tilannetta, niin päivävuorossa keskimäärin hoitajia Norjassa ja Tanskassa on 8:aa vanhusta kohti noin yksi. Ruotsissa on myöskin 10:tä kohti yksi ja Suomessa peräti 12:ta, ja niin kuin täällä kuulimme, voi olla tilanteita, että 14 on vastuulla olevaa asiakasta, joten kyllä me todellakin toivomme, että hallitus nyt tässä (Puhemies koputtaa) hoitajamitoituksessa pystyisi perääntymään tästä päätöksestään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-06T16:25:14,2016-10-06T16:26:22,Tarkistettu,1.1 2016_96_27,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Huoli on yhteinen. Ymmärrän hyvin sen, että tähän valmisteluun vedotaan, toivotaan. Ymmärrän hyvin sen, että hallituspuolueiden rivistä ovat tämän päivän aikana sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntavastaavat vedonneet siihen, että tässä valmistelussa — aivan niin kuin siinä vetoomuksessa kiinnitetään huomiota — katsotaan se, mikä on tämän hoidon ja hoivan kokonaisuus. Siinä viitataan siihen kirjaukseen, jonka hallitus on budjettiriihessä tehnyt budjettikirjaan, joka on luettavissa kaikilla, että nyt käydään läpi tiheällä kammalla, millaisia vaihtoehtoja olisi löydettävissä. Hoitoisuus on asia, jonka tulee määritellä jatkossakin se hoitajatarve. Niitten ihmisten kunnon, niitten ihmisten toimintakyvyn, jotka ovat ympärivuorokautisessa hoidossa, tulee määritellä henkilöstön tarve. Niin on ollut, ja niin tulee olla myös jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-06T16:26:23,2016-10-06T16:27:32,Tarkistettu,1.1 2016_96_28,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhustenhoivan hoitajamitoituksen leikkaus on hallitukselta karu arvovalinta. Hoitajamitoituksen leikkaaminen ja vanhustenhoivasta suunniteltuja säästöjä voitaisiin perua esimerkiksi sillä, että peruttaisiin perintöveron kevennykset. On arvovalinta, että leikataan samaan aikaan vanhustenhoidosta ja samalla kuitenkin on varaa tehdä hyvätuloisille kohdentuvia veronkevennyksiä. Arvoisa puhemies! On hurskastelua vedota hyviin lakeihin, jos ei ole rahaa niiden toimeenpanoon. Tarvitaan hoitavia käsiä ja kohtaamista, ei hurskastelevia puheita. Arvoisa puhemies! 75 prosenttia suomalaisista ikäihmisistä kokee tulevansa kohdelluksi toisen luokan kansalaisina. Uusi kyselytutkimus kertoo tämän. Millaisen viestin ikäihmisten arvostuksesta nämä suunnitelmat leikata vanhustenhoivasta oikein antavat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-10-06T16:27:35,2016-10-06T16:28:37,Tarkistettu,1.1 2016_96_29,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Hallituksen pöydällä on monta isoa muutostyötä, joilla on tarkoitus yhtäältä huolehtia siitä, että meillä eurot riittävät siihen palvelutarpeeseen — siihen palvelutarpeeseen, jota ei tarvitse ennustaa, kun sen pystyy laskemaan — muun muassa sen johdosta, että meillä väki ikääntyy. Ihmisarvoisen, yksilölliset tarpeet huomioon ottavan vanhuuden on oltava tavoite, ja sitä tavoitetta kohti on mentävä. Tässä kokonaisuudessa en väheksy, en missään tapauksessa, yksittäisiä asioita — niin kuin esimerkiksi se, että tämä vanhuspalvelujen laatusuositus nyt käydään kokonaisuudessaan läpi. Yksikin nurkka jos pettää, niin koko kokonaisuus voi pettää. Mutta kyllä tässä savotassa, jossa tässä ollaan, yhtäältä koetetaan saada perustat sellaisiksi, että hallinto toimii, rahat riittävät, ja toisaalta sisältö sellaiseksi, että ihmisarvoinen vanhuus olisi mahdollinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-06T16:28:38,2016-10-06T16:29:42,Tarkistettu,1.1 2016_96_30,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK ,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Iloitsen siitä, että tämä hallitus on kirjannut hallitusohjelmaan lukuisia hankkeita, joilla parannetaan vanhustenhoivaa, kotihoitoa, perhehoitoa ja kuntoutusta, ja niihin todella satsataan kymmeniä miljoonia vuositasolla. Ollaan sitouduttu toimintakyvyn ylläpitoon ja siihen, että kaikista pidetään huolta. Ministeri Rehula, te toitte monessa vastauksessanne esille, että tuo vanhustenhoivan laatusuositus todella kammataan laajasti auki. Yksi osa tuota laatusuositusta on se, että nyt linjataan, että jokaisella vanhuksella pitää olla pitkäaikaishoidossa oma huone. Olen hoitanut dementoituvia ihmisiä useita vuosia ja tiedän, että yksin asuminen ei olekaan laatua niille ihmisille. Se, että huoneessa näkee toisen ihmisen, saattaa rauhoittaa ihmisen olemaan siellä ja tuntemaan olonsa kotoisammaksi. Kysynkin teiltä, ministeri: kun tuota laatusuositusta tarkastellaan, katsotaanko myös tätä huoneasiaa todella, että se voisi olla vaihtoehto säästöille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-10-06T16:29:45,2016-10-06T16:30:50,Tarkistettu,1.1 2016_96_31,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koko laatusuositus on työn alla. Asuminen on yksi osa sitä. Tämä on yksi niistä osista, osioista, aihepiireistä otsikoiden alla, jotka nyt käydään läpi, koska tämä koko laatusuosituskokonaisuus on pöydällä, ja se käydään hyvin tiheällä kammalla läpi. Ja asiat, jotka tulevat sitten ratkaisuun, me näemme sitten, kun tämä koko paketti on kahlattu, koko valmistelu on tehty. Me olemme budjettilain aikataulussa tässäkin asiassa, mikä tarkoittaa sitä, että tästä hetkestä noin kuukauden sisään pitää tietää, mistä kaikista yksittäisistä asioista nämä laatusuosituksen muutokset koostuvat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-06T16:30:52,2016-10-06T16:31:43,Tarkistettu,1.1 2016_96_32,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Vielä edustaja Alanko-Kahiluoto, ja sitten viimeinen kysymys tämän keskustelun avaajalle, edustaja Haataiselle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_96_33,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvin kiusallista katsoa vastuussa olevan ministerin kiemurtelua tässä asiassa. Teiltä on kysytty suoraan, aiotteko luopua siitä, että höllennätte hoitajamitoitusta vanhustenhoidossa, mutta emme ole puolen tunnin keskustelun jälkeen saaneet suoraa vastausta tähän kysymykseen. Sen sijaan me tiedämme tässä salissa, että hallitus leikkaa vanhustenhoidosta peräti 75 miljoonaa euroa. En ymmärrä sitä, kuinka voitte vakuuttaa, että laatu pysyy samana, vaikka samaan aikaan leikkaatte noin paljon. Ja on myös hyvin problemaattista, että arvoisa ministeri vetoaa omaan yksittäiseen käyntiinsä jossakin tietyssä hoitolaitoksessa ja toteaa, että asiat ovat hyvällä tolalla. Me tiedämme, että on toisenlaisiakin selvityksiä. Sitä paitsi te puhutte nykytilasta. Mikä on tilanne sitten, kun olette leikanneet nuo 75 miljoonaa tai kun olette leikanneet sen miljardin, joka luvataan siellä (Puhemies koputtaa) soteen liittyvässä tiedostossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-06T16:31:47,2016-10-06T16:32:59,Tarkistettu,1.1 2016_96_34,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ihan kysymystä tästä edustaja Alanko Kahiluodon puheenvuorosta löytänyt. (Välihuutoja vasemmalta) Se saattoi olla huono esimerkki, arvon edustajat, mitä käytin, mutta toisinpäin myös jatkoin sillä lauseella, että onneksi niitäkin tilanteita on, joissa ensinnäkin pääosa meidän senioriväestöstämme asuu, elää tilanteessa, jossa on hyvä olla, onneksi on näin. Tutkimukset, jotka kertovat kaltoinkohtelusta, tutkimukset, jotka kertovat ongelmista vanhustenhoidossa ja ‑hoivassa, tai ne yksittäistapaukset, joita aika ajoin täällä kyselytunnillakin käsitellään — selvitykset ovat sitä varten, että saataisiin kokonaiskuva, jotta voidaan tehdä muutoksia. Yksittäistapauksista, näistä räikeimmistä esimerkeistä iltapäivälehtien sivuilta, joka ainoa selvitetään, joka ainoa käydään läpi, mikä on mennyt pieleen, miksi on tapahtunut näin, kun ihmisarvoinen vanhuus ei ole ollut mahdollinen. Meillä on valmistelu kesken. On aika valmistella ja on aika päättää, ja (Puhemies koputtaa) sen päätöksenteon aika tässä kuukauden sisään tulee.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-06T16:33:00,2016-10-06T16:34:10,Tarkistettu,1.1 2016_96_35,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,Ja viimeinen lisäkysymys.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_96_36,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me olemme yli puoli tuntia nyt keskustelleet tästä aiheesta emmekä ole vielä saaneet suoraa vastausta siihen, aiotteko leikata hoitajamitoitusta, ‑suositusta, (Antti Kaikkonen: Valmistelu on kesken!) vai ette. Arvoisa ministeri, teidän hallituksenne jakaa verohelpotuksina moninkertaisen summan kuin mitä tällä leikkauksella tulette säästöjä aikaansaamaan, ja ne verohelpotukset jaetaan kaikkein varakkaimmille ihmisille. (Välihuutoja) Arvoisa puhemies! Me emme tule lepäämään ennen kuin tämä asia on kunnossa. Me haluamme saada vastauksen. Kansalaistorilla, eduskunnan vieressä, on mielenilmaus, siellä hoitajat ja omaiset odottavat vastausta. Olen menossa sinne tilaisuuteen. Kysyn vielä kerran: Mitä vastaan heille? (Puhemies koputtaa) Mikä on vanhustenhuollon tulevaisuus tässä ja nyt, ei kymmenen vuoden kuluttua, (Puhemies koputtaa) vaan tässä ja nyt?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-10-06T16:34:11,2016-10-06T16:35:19,Tarkistettu,1.1 2016_96_37,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys leikkauksista vanhustenhuollon hoitajamitoituksessa (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Niin, meillä on ministeriössä valmistelutyö menossa, ja sen valmistelun päätteeksi on aika tehdä johtopäätökset, yhteenveto, ja valmistelun aikana katsotaan tämä koko laatusuositus. Kun se työ on tehty, tulee aika päättää: se on noin kuukauden sisään, kun tähän asiaan saadaan yksiselitteisen selkeä suora vastaus. Se on minun valmisteluvastuullani. Toisaalta te koko hallituksen puitteissa vertasitte tätä veronkevennyksiin ja niin edelleen. Te olette itse, edustaja Haatainen, ollut ministerinä ja tiedätte, että vastuuministerit tekevät oman roolinsa mukaisen valmistelutyön ja sitten koko hallitus sen jälkeen päättää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-06T16:35:19,2016-10-06T16:36:07,Tarkistettu,1.1 2016_96_38,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Kari.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_96_39,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime päivien kuvat Aleppon raunioista kaivettavista lapsista ylittävät jo ihmisten sietokyvyn. Venäjä ja Syyrian hallitus pommittavat siviilejä taukoamatta. Tulitaukoa on rikottu, eivätkä avustuskuljetukset pääse enää perille. Nyt 300 000 ihmistä on saarroksissa Itä-Aleppossa, 85 000 lasta on loukussa kaupungissa, jonne sataa pommeja. Kysynkin teiltä, pääministeri Sipilä: mihin toimenpiteisiin Suomi aikoo ryhtyä EU:ssa, YK:ssa tai suoraan kahdenvälisesti Venäjän kanssa, jotta Venäjän ja Syyrian hallitukset saadaan viipymättä sitoutumaan tulitaukoon ja että hädänalaisille ihmisille saadaan toimitettua ruokaa, vettä ja lääkkeitä ja että me saamme nämä ihmiset turvaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-10-06T16:36:10,2016-10-06T16:37:10,Tarkistettu,1.1 2016_96_40,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se, mitä tuolla Syyriassa tapahtuu: Ne kuvat ovat kauhistuttavia, ja ne tiedot, mitä sieltä tulee, ovat kauhistuttavia. Me olemme ne jyrkästi kaikki tuominneet. Tänä päivänä muun muassa presidenttimme on keskustellut Venäjän presidentin kanssa kyseisestä tilanteesta. Meillä on Eurooppa-neuvoston seuraavan kokouksen pääaiheena Venäjä, ja Venäjällä on myöskin tässä asiassa ratkaisun avaimia käsissä. Olen keskustellut paljon myöskin kollegoiden kanssa. Se, mitä Euroopan unionissa lähinnä asialle on tehty ja voidaan tehdä, on se, että saamme humanitäärisen avun mahdollisimman hyvin perille. Nyt on kovin kovin suuria ongelmia tällä hetkellä myöskin humanitäärisen avun perillesaannissa. On sekä kansainvälisen yhteisön, YK:n, Euroopan unionin että kaikkien YK:n jäsenmaiden tehtävä päästä tässä asiassa eteenpäin. Se, mitä me voimme tehdä erityisesti, on vedota niihin, joilla päätösvalta on, tässä tapauksessa erityisesti Venäjään ja USA:han.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-10-06T16:37:11,2016-10-06T16:38:28,Tarkistettu,1.1 2016_96_41,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_96_42,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lähi-itä on ollut monien ihmisyyttä vastaan suunnattujen rikosten näyttämö. Myös Syyriassa vuonna 82 silloinen Haman kaupungin vastarinta kukistettiin niin, että jopa 40 000 siviiliä saattoi saada surmansa, ja siitä isä al-Assadin pojalle periytynyt oppi on, että tähän voidaan ryhtyä ilman, että siitä joutuu vastuuseen. Nyt Venäjän tuella Syyrian joukot tekevät samanlaista tuhoa Aleppossa. Mitä voidaan tehdä, jotta kansainvälisen oikeuden menetelmät ja sopimukset toimisivat niin tehokkaasti, että kukaan ei enää voisi kuvitella pääsevänsä irti vastuusta tällaisissa kammottavissa sotarikoksissa? Kansainvälisen rikostuomioistuimen allekirjoittajamaiden joukosta puuttuvat edelleen muun muassa Yhdysvallat ja Venäjä ja monet muutkin maat. Suomi on tähän panostanut voimakkaasti. Mitä me voimme tehdä lisää yhdessä Euroopan unionin kanssa tämän kansainvälisen oikeuden (Puhemies koputtaa) vahvistamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-10-06T16:38:38,2016-10-06T16:39:46,Tarkistettu,1.1 2016_96_43,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se, mitä Suomi voi tehdä, on tietenkin vedota niihin, jotka eivät vielä tässä mukana ole, ja erityisesti voimme toimia Euroopan unionin kautta yhdessä. Yhdessä Euroopan unionina meillä on parempi vaikutusvalta ja mahdollisuus vaikuttaa näihinkin kysymyksiin. Erityisesti Euroopan unionin yhteydessä ollaan keskusteltu nyt Syyrian osalta tosiaan siitä, miten saamme humanitäärisen avun perille. Euroopan unionin vaikutusvalta muuten on ollut tässä kovin heikko varsinaisesti tämän kriisin ratkaisussa. Mutta se, mitä Suomena olemme tehneet, on se, että käymme kahdenvälisiä keskusteluja, ja siitä esimerkkinä presidentin tämänpäiväinen keskustelu Venäjän presidentin kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-10-06T16:39:47,2016-10-06T16:40:39,Tarkistettu,1.1 2016_96_44,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisi tärkeätä, että Syyrian ilmatila voitaisiin sulkea, koska nämä hirvittävimmät teot tapahtuvat nimenomaan ilmatilan kautta. Voisiko Suomen hallitus ajatella, että se vetoaisi muihin EU-kollegoihin ja esittäisi, että tämä ilmatila voitaisiin saada suljetuksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-10-06T16:40:41,2016-10-06T16:41:05,Tarkistettu,1.1 2016_96_45,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä voimme tehdä senkin. Ensimmäinen asia, mikä Syyriassa pitäisi saada aikaan, on se, että tuo tulitauko siellä pitää ja viattomien siviilien tappaminen loppuu. Olemme vedonneet kaikissa yhteyksissä, missä toimimme, siihen, että tulitauko saadaan pitämään ja siviilien tappaminen saadaan loppumaan. Osana tulitaukoa on tietenkin se, että jos ilmatila suljetaan, niin ilmateitse tapahtuvat operaatiot sitten loppuisivat myöskin. Mutta tärkeintä on saada nyt tulitauko pitämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-10-06T16:41:05,2016-10-06T16:41:44,Tarkistettu,1.1 2016_96_46,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että nyt puhutaan sotarikoksista: siviilien pommittamisesta, sairaaloiden pommittamisesta, lasten jäämisestä loukkuun tällaisessa kaupungissa. Tiedämme YK:n voimattomuuden, YK:n turvaneuvoston heikkoudet tässä. Kun siellä on pysyviä jäseniä, kuten Venäjä, jotka ovat mukana pommituksissa, niin he voivat käyttää veto-oikeuttaan. Mutta olisi hyvin tärkeää, että sotarikosten tutkiminen jotakin kautta lähtisi liikkeelle, ja silloin vetoan siihen, että Suomi voisi EU:ssa tai suoraan YK:n pääsihteerin kanssa keskustellen kuitenkin käynnistää ja tukea prosessia, jossa sotarikosten selvittäminen jo aloitettaisiin. Se lisäisi osapuoliin myös painetta: he tietäisivät, että eivät tule pääsemään tästä koukusta, vaikka virallista rikostuomioistuinta ei ehkä saada sitten erillisellä päätöksellä perustettua. Voisiko Suomi tehdä esityksen siitä, että nyt jo alettaisiin seurata sotarikosten toteutumista ja raportointia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-10-06T16:41:46,2016-10-06T16:42:41,Tarkistettu,1.1 2016_96_47,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se on totta, mitä edustaja Haavisto esittää. Sillä, että on uhka sotarikosprosessista olemassa ja se nostetaan aktiivisesti esille, voi olla ennalta ehkäisevä vaikutus tähän kysymykseen. Voin hyvin ottaa sen esille Eurooppa-neuvoston kokouksessa, kun asiasta keskustellaan parin viikon kuluttua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-10-06T16:42:42,2016-10-06T16:43:10,Tarkistettu,1.1 2016_96_48,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Syyrian jo yli neljä vuotta jatkunut sota on ollut äärettömän raskas, ja sitä se on ollut ennen muuta siviiliväestölle. Taistelevia fraktioita on lukuisia, ja Syyrian sisäisten voimien lisäksi alueella ajavat omia intressejään muun muassa Venäjä, Yhdysvallat ja Turkki. Asetelman monimuotoisuutta kuvaa se, että on syytä epäillä, että esimerkiksi Pentagon ja CIA voivat tukea keskenään taistelevia joukkoja, toinen toista osapuolta. Aiemmin perättiin, kenelle Isis myy varastamansa öljyn. Nyt on syytä kysyä, kuka aseistaa al-Nusraa. Arvoisa ministeri, kuinka terroristijärjestölle vuotava taloudellinen ja aseellinen tuki saadaan tukittua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-10-06T16:43:11,2016-10-06T16:44:03,Tarkistettu,1.1 2016_96_49,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on jo haastava kysymys, että miten tuo saadaan loppumaan. Syyriassa taistelee jo niin monta osapuolta, että kukaan ei enää ota selvää, kuka siellä taistelee ja ketä vastaan. Tähän sotaa käyvien osapuolien rahoitukseen liittyy rikollista toimintaa, totta kai, ja sen estämiseksi pitää tehdä kaikki. Se, mitä Suomena pystymme tekemään, on Euroopan unionin kautta kahdenvälisissä keskusteluissa vaikuttaminen siihen kysymykseen ja tämä sotarikoskysymykseen puuttuminen samoiten.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-10-06T16:44:04,2016-10-06T16:44:52,Tarkistettu,1.1 2016_96_50,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä sota on äärimmäisen järkyttävä. Tähän asti on ajateltu, että tähän sotaan ei ole sotilaallista ratkaisua, mutta nyt kaikki Aleppon osalta viittaa siihen, että Syyrian hallitus Venäjän tukemana on selkeästi asettanut päämääräkseen sotilaallisen voiton saavuttamisen, joka tarkoittaa sitä, että kaikki ydinalueet, Aleppo mukaan lukien, tulevat hallituksen kontrolliin. Se noissa oloissa tulee tarkoittamaan valtavaa määrää uhreja, myös syyttömiä uhreja. Minusta hallituksen linja tässä on ollut täysin oikea. Yhteistyö Euroopan unionissa on se tapa, jolla vaikutamme, ja lisäksi kahdenväliset yhteydet Venäjään. Sotarikoskysymykseen puuttuminen ennalta ehkäisevänä keinona on välttämätöntä, mutta sen rinnalla tarvitaan kyllä mittavaa valmistelua humanitääristen operaatioiden suorittamiseen, ja kysymys on siitä, minkälaista taustakeskustelua seuraavien humanitääristen operaatioiden hyväksi käydään unionin puitteissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-10-06T16:44:54,2016-10-06T16:45:56,Tarkistettu,1.1 2016_96_51,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuo konfliktin lopettaminen eli juurisyiden poistaminen on tietenkin kaikkein tärkeintä. Mutta se, mihin Euroopan unionissa olemme varanneet varoja, on humanitäärinen apu, ja varmasti tulevat seuraavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa myöskin tämän avun perille saamisen kysymykset mutta myöskin tuon avun yhteinen lisääminen. Se tilanne Aleppossa on aivan järkyttävä. Siinä, mitä apua siellä tarvitaan ja mitä apua sinne saadaan perille, on järkyttävä ristiriita. Euroopan unionissa Suomi tulee vaikuttamaan siihen, että avun määrä saataisiin lisääntymään tuolle alueelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-10-06T16:45:58,2016-10-06T16:46:46,Tarkistettu,1.1 2016_96_52,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Myönnän vielä lisäkysymykset edustaja Packalénille ja tämän kysymyksen avanneelle eduskuntaryhmälle, sen edustaja Niinistölle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_96_53,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Tom,Packalén,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin palauttaa mieliin kuitenkin tämän arabikevään alun, mitä Syyriassa tapahtui ja mitä Aleppossa tapahtui. Aleppossa tämä kapina ei lähtenyt liikkeelle, vaan sinne taistelijat tulivat ulkopuolelta, ja he ilmoittivat, että kun aleppolaiset eivät lähteneet kapinaan, niin he joutuivat tulemaan sinne ja nostamaan sen kapinan hallitusta vastaan. Tällä hetkellä tilanne on se, että al-Nusran rintama, joka on siis Irakin al-Qaida, on merkittävin taisteluvoima liittolaisineen Aleppossa. Tämä tekee tästä asiasta, tästä koko tilanteesta hyvin monimutkaisen. Ja nyt haluaisin kysyä, että jotta tämä inhimillinen katastrofi, mikä siellä on, saataisiin jotenkin loppumaan, niin voisiko Suomen hallitus esittää jollain tavalla, tai Euroopassa ottaa esille, että saataisiin nämä sissiliikkeet tai terroristijärjestöt vetäytymään Alepposta, elikkä painostaa USA:ta, Saudi-Arabiaa, muita maita (Puhemies koputtaa) vetoamaan näihin omiin liittolaisiinsa, että ne vetäytyisivät sieltä ja saataisiin sinne rauha.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1095,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Tom Packalén,1095,2016-10-06T16:46:58,2016-10-06T16:48:09,Tarkistettu,1.1 2016_96_54,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tuossa totesin, vyyhti on hyvin monimutkainen, siellä on paljon osapuolia ja vaatii suurta poliittista yhteisymmärrystä ja poliittista tahtoa, että toimet siellä saadaan loppumaan. Myöskin Venäjän toimet viime päivinä alueella ovat tuomittavia. Tästä avun antamisesta: Meidän pitää muistaa, että apua tarvitaan paitsi siellä paikan päällä Aleppossa myöskin naapurimaissa. Esimerkiksi Jordania ja Libanon ovat kokoonsa nähden, väestöönsä nähden kestämättömässä tilanteessa. Molemmissa maissa on noin 1,5 miljoonaa pakolaista, ja meidän pitää pystyä auttamaan myöskin Jordaniaa ja Libanonia tässä tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-10-06T16:48:11,2016-10-06T16:49:07,Tarkistettu,1.1 2016_96_55,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,Vielä viimeinen kysymys.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_96_56,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se, mitä Aleppossa nyt juuri parhaillaan tapahtuu, on ihmisyyden kriisi. Kansainvälinen yhteisö on vannonut yhdessä, että sellaista, mitä tapahtui esimerkiksi Srebrenicassa, ei anneta tapahtua uudestaan, ja nyt se kuitenkin on tapahtumassa. Siellä on 300 000 ihmistä piiritetyssä Aleppossa, ja me tiedämme myös ne luvut: kansainvälisten arvioiden mukaan Syyrian sisällissodassa on kuollut jopa noin 300 000 ihmistä, joista valtaosa, jopa 80—90 prosenttia, on kuollut al-Assadin hallinnon uhreina. Eli siellä on hallinto ja sitä tukeva Venäjä, jotka ovat nyt yksipuolisesti rikkoneet tulitaukosopimusta. Ja me myös tiedämme, että EU:n ulkopoliittinen edustaja Mogherini on sanonut, että siellä olisi avustussaattueita kansainvälisillä järjestöillä Aleppon ulkopuolella valmiina menemään kaupunkiin, jos vain tulitauko saataisiin voimaan. Haluaisin vielä, pääministeri, voimakkaasti vedota teihin: tiedättekö, mitä Suomi on tehnyt ja mitä presidentti keskusteli Venäjän presidentti Putinin kanssa, jotta tämä apu saataisiin nopeasti perille ja myös Venäjä kunnioittaisi tulitaukoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-10-06T16:49:09,2016-10-06T16:50:15,Tarkistettu,1.1 2016_96_57,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Suomen toimista Syyrian tilanteessa (Emma Kari vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toki tiedän, mitä presidentti on keskustellut, mutta ei ehkä ole sopivaa avata kahdenvälistä keskustelua täällä. Se on tietenkin presidentin tehtävä. Minusta se, miten Suomi tässä tilanteessa toimii, on vaikuttaminen Euroopan unionin kautta mutta myös kahdenvälisesti. Ja voin taata sen, että Suomi on tehnyt ja tekee kaikkensa, että omilla vetoomuksillamme saisimme tilanteeseen uutta valoa ja siellä aivan mahdottomassa tilanteessa oleville ihmisille helpotusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-10-06T16:50:16,2016-10-06T16:51:03,Tarkistettu,1.1 2016_96_58,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys työttömien aktivoinnin mallista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 96/2016 vp,Ennätämme vielä pari kysymystä ottaa esille ja niistä kummastakin ehkä pari puheenvuoroa. Seuraavana edustaja Andersson.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_96_59,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys työttömien aktivoinnin mallista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 96/2016 vp,"Arvoisa puhemies! ""Työttömien kepittäminen saa riittää. Perussuomalaiset ei hyväksy esitystä työttömyysturvan porrastamisesta. Se on yksiselitteinen asia. Jos kolmikantainen työryhmä porrastamista esittää, niin tilanne voi olla toinen."" Näin on lausunut perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Sampo Terho. Mitä sitten tapahtui? Hallitus vie perussuomalaistenkin tuella eteenpäin esitystä työttömyysturvan heikentämisestä aktiivimallin kautta, siitä huolimatta, että palkansaajajärjestöt sitä vastustavat, ja siitä huolimatta, että palkansaajajärjestöt pitävät sitä kilpailukykysopimuksen vastaisena. Arvoisa ministeri Lindström, miten tässä nyt näin kävi? Miksi te käänsitte takkinne työttömien kepittämisen suhteen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-06T16:51:12,2016-10-06T16:52:08,Tarkistettu,1.1 2016_96_60,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työttömien aktivoinnin mallista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 96/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Alussa oli porrastus, joka Hetemäen työryhmän aikana muuttui työryhmän toimesta aktiivimalliksi. Se ei mennyt läpi, he kertoivat, että he eivät tätä hyväksy, minkä jälkeen hallitus toi tähän elementtejä, siis ideana, että miten tästä eteenpäin. Niitä tuli todella paljon, ja ne ovat todella merkittäviä, muun muassa tämä ikääntyneiden kertaluontoinen eläketuki, etsivän nuorisotyön kehittäminen, työttömyyden aikaisen omaehtoisen opiskelun kehittäminen selvitetään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, ja puoliväliriiheen mennessä valmistellaan nollatuntisopimuksille reilut pelisäännöt. Tämä kaikki plus paljon muuta tarkoittaa sitä, että SAK:n puheenjohtaja Helsingin Sanomissa eilen sanoi: ""Jos meille hankalia asioita jatkotyöstetään, suhtaudumme myönteisesti jatkoon."" Niin myös perussuomalaiset. (Sampo Terho: Vastasiko kysymykseen?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-10-06T16:52:09,2016-10-06T16:53:09,Tarkistettu,1.1 2016_96_61,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys työttömien aktivoinnin mallista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 96/2016 vp,Myönnän vielä lisäkysymyksen edustaja Anderssonille.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_96_62,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys työttömien aktivoinnin mallista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 96/2016 vp,"Se, että palkansaajajärjestöt edelleen osallistuvat tähän kokonaistyöhön, ei tarkoita sitä, että palkansaajajärjestöt hyväksyisivät tätä aktiivimallia. Palkansaajajärjestöjen kanta tähän aktiivimalliin on varsin selkeä, se on kielteinen. Sen sijaan perussuomalaisten kannoissa on kyllä melkoista epäselvyyttä tällä hetkellä. Kyllä tämä hallituksen aktiivimalli työttömän näkökulmasta selvästi on leikkaus, heikennys suhteessa nykytilanteeseen. Se leikkaa niiden työttömien työttömyysturvaa, jotka eivät kolmen kuukauden jälkeen löydä töitä tai pätkätöitä tai pääse näihin aktiivitoimenpiteisiin, joiden järjestämiseen resurssit eivät mitenkään tule riittämään. Ministeri Lindström, vielä kerran: jos olette tosissanne työttömien kepittämisen lopettamisen suhteen, jos haluatte kunnioittaa palkansaajajärjestöjen kantaa, niin miksi viette eteenpäin tätä aktiivimallia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-06T16:53:14,2016-10-06T16:54:15,Tarkistettu,1.1 2016_96_63,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys työttömien aktivoinnin mallista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 96/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos vastaan kysymällä: pitäisikö tämä kaikki, koko tämä paketti, mitä äsken mainitsin, plus se, että me olemme luvanneet katsoa tämän työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän, siis karenssit, tässä samassa yhteydessä — koska he pelkäsivät, että tästä tulee tavallaan kahteen kertaan rankaisu, tämäkin on luvattu tehdä — kaataa sen takia, että te sanotte, että tässä on kyseessä leikkaus? Se tilanne on sellainen, että jos sieltä tulee säästöjä, se kaikki raha käytetään siellä järjestelmän sisällä. Se ei ole silloin leikkaus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-10-06T16:54:17,2016-10-06T16:54:59,Tarkistettu,1.1 2016_96_64,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Suullinen  kysymys  kotimaisen  metsähakkeen  hyödyntämisestä  (Hannu  Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 97/2016 vp,"Edustaja Hoskonen, seuraava kysymys..",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_96_65,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK, Suullinen  kysymys  kotimaisen  metsähakkeen  hyödyntämisestä  (Hannu  Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 97/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen metsissä on tällä hetkellä hakattavaa puuta enemmän kuin koskaan Suomen historian aikana. Kuitenkin metsäteollisuus tuo puuta tällä hetkellä kiihtyvällä vauhdilla lähinnä Venäjältä, yli 10 miljoonaa mottia tänä vuonna. Aiheutuu kaksi ongelmaa: toinen on se, että raakapuusta maksetaan Venäjällä paljon paljon kovempi hinta kuin suomalaiselle metsänomistajalle maksetaan, mikä tuntuu näin maallikosta ajateltuna aika kauhealta asialta, ja toinen asia on sitten se, että tuontihake, joka tulee Venäjältä, saa myös kaksinkertaisen tuen, tuen päästökaupan kompensaation kautta ja sitten hakkeen energiatuen, kun tuotetaan sähköä uusiutuvalla energialla. Ministeri Tiilikainen ja ministeri Rehn ovat tehneet erinomaista työtä metsätalouden toimintojen lisäämiseksi Suomessa, hienoa työtä. Kysynkin ministeri Tiilikaiselta ensin: oletteko käyneet keskusteluja teollisuuden kanssa tästä ongelmasta? Ministeri Rehn, onko komissioon päin oltu yhteydessä tässä asiassa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-06T16:55:04,2016-10-06T16:56:00,Tarkistettu,1.1 2016_96_66,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Suullinen  kysymys  kotimaisen  metsähakkeen  hyödyntämisestä  (Hannu  Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 97/2016 vp,"Nyt jompikumpi ministeri vastaa, eivät molemmat. — Ministeri Rehn.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_96_67,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK, Suullinen  kysymys  kotimaisen  metsähakkeen  hyödyntämisestä  (Hannu  Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 97/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Hoskosta tästä kysymyksestä, joka kohdistuu hyvin tärkeään yhteiskunnalliseen seikkaan, ja ymmärrän hyvin niitä huolia, joita itäisessä ja pohjoisessa Suomessa vähän laajemminkin tästä asiasta koetaan. Hallitus on täysin sitoutunut edistämään bioenergiaa, metsä- ja puupohjaista bioenergiaa, hallitusohjelman mukaisesti. Se koskee tietysti myös sitä, että me pyrimme edistämään metsähakkeen hyödyntämistä, erityisesti kotimaisen metsähakkeen hyödyntämistä. Tämä ongelma, jonka edustaja Hoskonen tuo esiin, pitää selvittää perusteellisesti, ja sen takia olen ohjeistanut työ- ja elinkeinoministeriötä niin, että teemme lokakuun kuluessa selvityksen sekä uusiutuvan metsäenergian tukijärjestelmästä että myöskin siitä, minkälainen osuus tuontihakkeella tässä kokonaisuudessa on ja onko siellä jotakin tehtävissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.4.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-10-06T16:56:01,2016-10-06T16:57:06,Tarkistettu,1.1 2016_96_68,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2016 vp,Seuraavana Rehn-Kivi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_96_69,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Jag har vid flera tillfällen, också i denna sal, framfört min, den svenska riksdagsgruppens och många andras oro över att vi med social- och hälsovårdsreformen kör ner vårt välfärdssamhälle och den viktiga närdemokratin. Jag fortsätter med ett citat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.5.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2016-10-06T16:57:12,2016-10-06T16:58:00,Hyväksytty,1.1 2016_96_70,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehul,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Miksi me tarvitsemme muutoksen siihen sosiaali- ja terveydenhuollon perustaan, jonka päälle palvelut rakennetaan? Siksi, että perustuslainkin nojalla eduskunnan perustuslakivaliokunta on neljä kertaa ottanut kantaa siihen, että eriarvoistuminen lisääntyy, 19 §:n mukainen yhdenvertaisuus ei toteudu. Toinen perusasia, mikä on pakko ottaa vakavasti, on se, että sitä palvelutarvetta, josta tässä vanhuspalvelujen osalta jo keskusteltiin, ei tarvitse ennustaa, sen tietää, mitä on tulossa. Meidän pitää kyetä tekemään semmoinen ratkaisu niin hallinnon kuin rahoituksenkin osalta, että meillä ammattilaisia on riittävästi oikeaan aikaan oikeissa paikoissa. Jotta me voimme varmistaa koko Suomen alueella sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden, se edellyttää tämän muutoksen rakentamista. Nyt on se vaihe, jolloin lakipaketti on lausuntokierroksella. (Puhemies koputtaa) Siitä on lupa lausua, ja lausuntokierroksen jälkeen tehdään tarvittavia johtopäätöksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.5.aspx,fi,Juha Rehul,541,2016-10-06T16:58:31,2016-10-06T16:59:41,Tarkistettu,1.1 2016_96_71,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys elinsiirroista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2016 vp,"Aikaa on vielä 20 sekuntia, ja siksi myönnän vielä yhden kysymyksen, edustaja Tanus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_96_72,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys elinsiirroista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Heinäkuussa elinsiirtoviikon yhteydessä Suomi isännöi menestyksekkäästi elinsiirto- ja dialyysipotilaiden euroopanmestaruuskilpailuja. Nyt lauantaina vietetään Euroopan elinsiirtopäivää. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa, Suomessa terve ihminen voi luovuttaa munuaisen vain lähisukulaisen tai samassa taloudessa asuvan henkilön sairauden hoidoksi. Kuitenkin Suomessa munuaista odottaa jatkuvasti noin 400 potilasta, ja osalla heistä on jo sopiva luovuttajakin tiedossa, ja monet heistä odottavat kiihkeästi, milloin elinsiirtoja helpottava laki Suomessa saadaan voimaan. Kysynkin ministeri Rehulalta: mitä tälle lakialoitteelle kuuluu, jonka 116 kansanedustajan allekirjoittamana jätimme ja joka on tällä hetkellä ministeriössä, ja voisiko tämän monen potilaan kannalta elämän pelastavan ja normaalin toiminnan mahdollistavan ja samalla yhteiskunnalle suuria säästöjä tuovan lakimuutoksen saada pikaisesti eteenpäin ja eduskunnan hyväksyttäväksi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-10-06T17:00:01,,Tarkistettu,1.1 2016_96_73,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys elinsiirroista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! 116 kansanedustajan lakialoitehan on eduskunnan käsissä. Toisekseen, hallituksen piirissä tästä asiasta ei ole keskusteltu, mutta tässä kohtaa on ihan omakin mielipide, ja se on se, että suhtaudun myönteisesti siihen, että tämän lakialoitteen mukainen muutos voitaisiin Suomessakin saada aikaan. (Eduskunnasta: Hyvä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+2.6.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-06T17:00:12,,Tarkistettu,1.1 2016_96_74,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_96_75,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitokset lakivaliokunnalle, joka hyvin perusteellisesti suhtautui tähän Euroopan neuvoston direktiivin täytäntöönpanoon, joka hyvin merkittävällä tavalla lisää rikoksesta epäillyn oikeussuojaa ja parantaa sitä, sekä myös avustajan käytön selkeytyminen kuulusteluissa on hyvin keskeisenä asiana tässä esityksessä. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi esitutkintalakia, poliisien säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettua lakia, sakon ja rikesakon määräämisestä annettua lakia, rangaistusmääräysmenettelystä annettua lakia, rikesakkomenettelystä annettua lakia ja rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annettua lakia sekä oikeusapulakia. Esityksellä pannaan täytäntöön direktiivi oikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä. Esitutkintalain säännöksiä, jotka koskevat epäillyn avustajan läsnäoloa kuulustelussa, täydennettäisiin. Epäillyn avustajan läsnäolo kuulustelussa voitaisiin kieltää vain, jos se olisi välttämätöntä rikoksen selvittämisen merkittävän vaarantumisen estämiseksi. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta kuuli lukuisia asiantuntijoita, joiden huolellisen kuuntelemisen seurauksena tämä mietintö on valmistunut. Erityisesti kohta ""Epäillyn avustajan läsnäolo kuulustelussa"" oli laajan keskustelun kohteena. Täällä sanotaan näin: ""Esityksessä ehdotetaan tiukennettavaksi edellytyksiä, joilla epäillyn avustajan läsnäolo kuulustelussa voidaan kieltää. Voimassa olevan lain mukaan avustajan läsnäolo kuulustelussa on mahdollista kieltää painavista rikostutkinnallisista syistä. Nyt ehdotetaan, että avustajan läsnäolo saadaan kieltää vain, jos se on välttämätöntä rikoksen selvittämisen merkittävän vaarantumisen estämiseksi."" Poliisi ei tästä muutoksesta ollut kovin innostunut, koska he kokivat, että se ikään kuin rajaa heidän harkintavaltaansa tässä kuulustelutilanteessa. Kuitenkin merkittävää on se, että epäilty, kunnes toisin todistetaan, saa sen kaiken mahdollisen tuen, mitä hän tarvitsee tässä tilanteessa, joka voi monelle olla hyvinkin ainutlaatuinen kokemus. Välttämättä aina ei edes ihan heti lähtötilanteessa tiedä, miksi on joutunut epäillyksi, joten nämä tarkennukset tähän lakiin ovat erittäin tärkeitä ja merkittäviä. Lisäksi avustajan aktiivisuustasoa määriteltiin uudella tavalla: ei tarvitse passiivisena enää istua hiljaa vaan voi keskustella epäillyn kanssa, mikä sekin oli hyvin merkittävä uudistus tähän lakiin. Tässä vain muutama asia, jotka halusin nostaa. Uskon ja toivon, että täällä monet muut edustajat nostavat näitä hyviä asioita esiin, mitä tähän mietintöön on kirjattu. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-10-06T17:01:53,2016-10-06T17:05:53,Tarkistettu,1.1 2016_96_76,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun rikos tapahtuu, niin rikoksen selvittämisessä kaikkein tärkein vaihe on esitutkinta. Siinä esitutkinnassa se, mitä selvitystä saadaan, mitä todisteita saadaan rikospaikalta, mitä saadaan kuulusteluissa rikoksesta epäillyltä, todistajilta, on sellainen työ, jota ei voi paikata enää jälkikäteen. Meillähän on ollut julkisuudessa tiettyjä tapauksia, missä rikoksen selvittäminen on muuttunut lähes mahdottomaksi, kun virheitä on esitutkintavaiheessa tehty. Syyttäjä tai mikään tuomioistuin ei niitä virheitä pysty enää korjaamaan, ja siksi on erittäin tärkeää, että esitutkintaan laitetaan panoksia poliisin ja syyttäjän toiminnassa, niin henkilöresursseja kuin riittävä osaaminen, ja on erittäin tärkeää, että syyttäjät ovat, varsinkin vakavissa ja monimutkaisissa rikostapauksissa, mukana siinä esitutkintavaiheessakin ja tätäkin kehitetään. Koska esitutkinta on tärkein vaihe rikoksen selvittämisessä, on erittäin tärkeää, että ihmisellä on aina mahdollisuus saada ammattitaitoista apua siihen kuulustelutilanteeseen. Kuten edustaja Laukkanen totesi, se on hyvin haastava ja vaikea tilanne ihmiselle, ja erityisesti kun kyseessä on alaikäinen henkilö tai psyykkisesti häiriintynyt, psyykkisesti sairas henkilö, on erittäin tärkeää, että aidosti on mahdollisuus jo ensimmäiseen kuulusteluun saada avustaja paikalle. Nämä ovat näitä länsimaisen oikeusvaltion ihan perusperiaatteita. Itse näen, että on kaikkien osapuolten, myös poliisin, etu, että siellä kuulustelussa paikalla on ammattitaitoinen ja eettisesti korkeatasoinen avustaja, joka hallitsee nämä rikosasiat ja prosessuaaliset asiat. Tässä kohtaa kannan huolta siitä, että varsinkin tuolla maakuntien Suomessa käytännössä alkaa rikosasioita hoitavien asianajajien ja lakimiesten saatavuus olla vähentynyt aika paljon, ja tämä on sellainen asia, mistä täällä eduskunnassakin kannattaa olla huolissaan. Kuitenkin tarvitaan myös avustajia oikeusvaltiossa rikosasioihin, (Puhemies koputtaa) ei vain liikejuridiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-10-06T17:05:54,2016-10-06T17:08:03,Tarkistettu,1.1 2016_96_77,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi esitutkintalakia. Tällä esityksellä pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, joka koskee epäillyn ja syytetyn oikeutta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä. Esitutkintalain säännöksiä täydennettäisiin niiltä osin, jotka koskevat epäillyn avustajan läsnäoloa kuulustelussa. Epäillyn avustajan läsnäolo kuulustelussa voitaisiin kieltää vain, jos se olisi välttämätöntä rikoksen selvittämisen merkittävän vaarantumisen estämiseksi. Läsnäolokieltoa koskeva päätös voitaisiin saattaa myös tuomioistuimen tutkittavaksi. Esitutkintalakiin otettaisiin lisäksi säännökset avustajan käyttöä koskevasta oikeudesta luopumisesta. Vuonna 2011 voimaan tulleeseen esitutkintalakiin sisältyy jo tälläkin hetkellä varsin kattavat säännökset epäillyn oikeudesta käyttää avustajaa. Kansallinen lainsäädäntömme täyttää direktiivin vaatimukset muutamaa kohtaa lukuun ottamatta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan tiukennettavaksi edellytyksiä, joilla epäillyn avustajan läsnäolo kuulusteluissa voidaan kieltää. Nykyisen lain mukaan avustajan läsnäolo kuulustelussa on mahdollista kieltää ""painavista rikostutkinnallisista syistä"". Tässä esityksessä ehdotetaan, että avustajan läsnäolo saadaan kieltää ""vain, jos se on välttämätöntä rikoksen selvittämisen merkittävän vaarantumisen estämiseksi"". Näissä sanamuodoissa on huomattava ero. Omaan työkokemukseeni viitaten olen sitä mieltä, että nämä tiukennukset ovat tarpeettomia ja pelkästään haittaavat esitutkintaviranomaisen työtä. Avustajalla on jo nyt riittävät mahdollisuudet olla kuulustelussa mukana. Myös valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat tuoneet esiin, että edellytys rikoksen selvittämisen niin sanotusta merkittävästä vaarantumisesta on tarpeettoman korkea ja rajoittaa viranomaisten harkintavaltaa ja toimintamahdollisuuksia. Esitutkintaviranomaisten mukaan riittävää tulisi olla, että avustajan läsnäolon kieltäminen on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi. Olen tässä asiassa heidän kanssaan täysin samaa mieltä. Kuitenkin ehdotettu sanamuoto vastaa direktiivin vaatimuksia, eikä direktiivissä tältä osin ole kansallista liikkumavaraa, joten saamme tästäkin uudistuksesta kiittää EU:ta — joten kiitos, EU!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-10-06T17:08:06,2016-10-06T17:10:50,Tarkistettu,1.1 2016_96_78,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen edustaja Kulmalan kanssa samaa mieltä, että tiukennukset ovat turhia. Tässä rikoksesta epäillyn oikeusturvaa ollaan edelleen vahvistamassa. Mielestäni tämä on toiminut varsin hyvin, ja tämä sama rikoksesta epäillyn oikeusturva nyt ihan tuoreiden tilastojen mukaan jopa vaarantaa osan rikosten selvittelystä. Tuore selvitys osoittaa esimerkiksi sen, että kotietsinnät on monessa tilanteessa jätetty tekemättä sen takia, että meillä tämän hetken lainsäädäntö vaatii rikoksesta epäillyn oikeusturvan vahvistamiseksi, että poliisin on varattava kohteelle mahdollisuus olla läsnä kotietsinnän aikana. Nyt kun henkilö otetaan kiinni vaikkapa Turussa ja hänen kotinsa on Rovaniemellä, niin Turusta tämä henkilö täytyy kuljettaa kotietsintää varten Rovaniemelle, ennen kuin kotietsintä voidaan toteuttaa. Tänään on osoitettu se, että näitä kotietsintöjä ei sen takia tehdä, että se on niin byrokraattista, niin hankalaa, niin vaikeasti toteutettavaa, ja silloin voi kysyä, meneekö rikoksesta epäillyn oikeusturva jo itse rikoksen selvittelyn edelle. Keväällä juuri ennen viime eduskuntavaaleja sisäministeriössä tehtiin arviomuistio, jonka mukaan poliisilla pitäisi lisäksi tietyissä tapauksissa olla oikeus tehdä kotietsintä jopa salassa, ja lisäksi etsintöjä pitäisi ehdotuksen mukaan voida tehdä jo ennen kuin rikos on tapahtunut, siis tiedonhankintatarkoituksessa. Tällöin rikos voitaisiin estää ennalta. Itse toivon, että maamme hallitus ottaa tämän edellisen hallituksen aikana tehdyn sisäministeriön arviomuistion nyt vielä pöydälle ja katsoo kertaalleen, meneekö rikoksesta epäillyn oikeusturva nyt rikoksen selvittelyn edelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-06T17:10:53,2016-10-06T17:12:56,Tarkistettu,1.1 2016_96_79,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Laukkanen puheenvuorossaan sanoi, että tässä tehdään parannuksia rikoksesta epäillyn oikeusturvaan, ja hän piti näitä tiukennuksia hyvänä asiana. Minä taas henkilökohtaisesti olen kurkkuani myöten täynnä rikoksesta epäillyn oikeusturvan parantamista ja erilaisia tiukennuksia, joilla vaikeutetaan rikoksen selvittämistä. Tämän sanon sen vuoksi, että mielestäni Suomessa rikoksesta epäillyn ja myös rikoksesta syytetyn oikeusturva on jo tänä päivänä, ennen tätä uudistusta, aivan riittävällä tasolla. Aina pitää arvioida, että tämän rikoksesta epäillyn oikeuksien vahvistamisen vastapunnuksena on rikoksen selvittämisen intressi. Jos me jatkuvasti vain katsomme tätä rikoksesta epäillyn oikeusturvaa ja eri tavoin vahvistamme sitä ja vaikeutamme poliisin työtä, niin silloin me myös vaikeutamme rikoksen selvittämistä ja sysäämme rikoksen selvittämisen intressin sivummalle, vaikka se koko yhteiskunnan kannalta on erittäin tärkeä tekijä. Tietystikään en kannata sitä, että epäillyillä ei olisi mitään oikeuksia, päinvastoin kannatan, että heillä on ne oikeudet, jotka tällaisessa sivistyneessä oikeusvaltiossa pitääkin olla. Mutta se, että tuijotetaan jatkuvasti vain sitä puolta ja tätä kautta vaikeutetaan rikosten selvittämistä, ei mielestäni ole järkevää. Esimerkiksi mainitsen, että nykyisin tätä vapaudenmenetyksestä ilmoittamista kiinni-otetun läheisille voidaan lykätä, mikäli ilmoittamisesta on erityistä haittaa rikoksen selvittämiselle. No, sehän on ihan järkevä argumentti, että pitää voida lykätä, jos tästä ilmoittamisesta on erityistä haittaa rikoksen selvittämiselle. — Jatkan pöntöstä. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Juuri näin.] Herra puhemies! Totesin siis, että nykylainsäädännön mukaan vapaudenmenetyksestä ilmoittamista kiinniotetun tai pidätetyn läheiselle voidaan lykätä, mikäli ilmoittamisesta on erityistä haittaa rikoksen selvittämiselle. No, minä koen, että tämä on erittäin järkevä ja perusteltu syy lykätä, koska pyrkimyksenähän on selvittää rikos, ja jos siitä on erityistä haittaa rikoksen selvittämiselle, niin mikä on sen parempi syy lykätä tätä ilmoittamista? No, nyt kuitenkin EU-direktiivin pohjalta muutetaan niin, että tämä ei riitäkään syyksi tämän ilmoittamisen lykkäämiselle vaan nyt voidaan lykätä vain, jos se on välttämätöntä rikoksen selvittämisen merkittävän vaarantumisen estämiseksi. No, en tietystikään pysty etukäteen sanomaan, missä se raja käytännössä sitten menee, mutta kai jotain merkitystä näillä erilaisilla sanamuodoilla on. Eli kyllä se kynnys sille, milloin voidaan lykätä tätä ilmoittamista, tämän lainmuutoksen myötä nousee. Onko tämä järkevää? No, ei tietystikään ole järkevää, ei ainakaan rikoksen selvittämisen intressin kannalta, ja minun mielestäni se on tärkeä intressi koko yhteiskunnalle. Herra puhemies! Eilen tai toissa päivänä ulkoasiainvaliokunnassa oli kuultavana korkea poliisiviranomainen, joka totesi, että poliisin voimavarat ovat todella tiukoilla, ja hän myös totesi, että ne muutokset, jotka esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntöön on viime aikoina tehty, ovat huomattavasti lisänneet poliisin voimavarojen tarvetta. Kun meillä ei ole mahdollisuutta riittävästi antaa rahaa poliisille ja poliisin palvelujen turvaamiseksi — ei ole mahdollisuutta antaa niin paljon kuin mitä me täällä eduskunnassa varmasti kaikki haluaisimme — niin eikö olisi järkevää käydä läpi poliisin sellaisia toimintoja, jotka ovat perusteettomia, jotka aiheettomasti vievät voimavaroja ja joista voidaan luopua ilman, että se rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimusta tai mitenkään muutenkaan virheellisellä tavalla kaventaa epäillyn, kiinniotetun tai syytetyn oikeusturvaa? Edustaja Heinonen puheenvuorossaan toi esiin hyvän esimerkin tästä kotietsinnästä. Loppujen lopuksi, herra puhemies, haluan sanoa, että ei enää rikoksesta epäillyn, kiinniotetun ja syytetyn oikeusturvan parantamista, vaan rikoksen selvittämisen intressistä mieluummin poliisin toimintaedellytysten vahvistamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-06T17:12:56,2016-10-06T17:18:09,Tarkistettu,1.1 2016_96_80,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on laadukkaimpia keskusteluja, mitä tässä salissa käydään. Olisi mukavaa, jos enemmänkin käytäisiin tämmöisiä ihan perusasioitten äärelle ja meidän yhteiskunnan perusarvoihin meneviä keskusteluja semmoisen perinteisen kuittailun sijaan. Haluan kommentoida edustaja Heinosen puheenvuoroa siinä, että kyllä tämä kotietsintäsäännöstö täytyy käydä läpi. Nämä ovat tietysti aivan järjettömiä ja elämälle vieraita tilanteita. Samoin koen huolta, niin kuin edustaja Zyskowiczkin, rikoksen uhrin asemasta. Varsinkaan väkivalta- ja seksuaalirikosten uhrien asema ja varsinkaan se tuki sitten myöhemmin ja paluu normaaliin elämään eivät vieläkään Suomessa ole kunnossa. Mutta itse kun olen ollut mukana kuulusteluissa, avustanut rikoksesta epäiltyä ja istunut siellä hiljaa vieressä seuraamassa, että kaikki menee niin kuin pitää oikeusvaltiossa mennä, niin en voi kyllä ymmärtää esimerkiksi edustaja Kulmalan ja Zyskowiczin kritiikkiä: Mitenkä se, että ihminen voi saada ammatillisesti ja eettisesti oikein toimivan avustajan paikalle sinne kuulusteluihin, voisi vaarantaa rikoksen selvittämistä? Ja jos on epäily, että se vaarantaa rikoksen selvittämistä, niin herää kysymys, selvitetäänkö rikos jotenkin sillä tavalla, miten poliisi ei sitä voi selvittää. Kaikki me tiedämme sen, että ylilyöntejä ja todisteitten keksimistä ja mutkien oikomista ei koskaan saa esitutkinnassa tehdä. Ja itselleni ei ainakaan tule mieleen sellaista tilannetta, jossa ammattitaitoinen ja fiksu avustaja olisi voinut jotenkin vaarantaa sen rikoksen selvittämisen — aika erikoinen ajatus. Mutta semmoisia tilanteita valitettavasti, puhemies, tiedän, että on ollut vaikka alaikäinen henkilö ja häntä on kuulusteltu aika vakavistakin rikosepäilyistä ilman, että oikeudellisesti pätevä avustaja on ollut paikalla. Minusta se ei ole asianmukaista: jos on 15—16-vuotias ihminen, jota epäillään jopa vankeuteen johtavasta rikoksesta, niin kyllä siellä pitäisi minusta avustajan olla paikalla ja tämä pitäisi taata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-10-06T17:18:11,2016-10-06T17:20:12,Tarkistettu,1.1 2016_96_81,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos kaikille edustajille todellakin tästä hyvästä keskustelusta, ja erityisesti edustaja Kulmalan puheenvuoro oli kyllä joka sana harkittua ymmärrystä. On tietysti ihan selvää, että poliisi vastustaa tätä esitystä ja omien toimintojensa rajoittamista kuulustelutilanteessa. Direktiivin taustalla kuitenkin on se, että poliisin on koettu olevan kohtuuton toimissaan epäiltyjä kohtaan ja tämä oikeuslaitoksen keskeinen oikeusperiaate ""kunnes toisin todistetaan"" ei aina toteudu siinä kuulustelutilanteessa. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että kaikki tässä maassa voivat kokea, niin epäilty kuin poliisikin, että jos hänen kohdalleen tulee vastaava tilanne, voisi saada asianmukaista oikeusapua ja oikeussuojaa — kyllä se on jokaisen sivistysvaltion velvollisuus. (Antti Kurvinen: Asiallinen puhe!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-10-06T17:20:14,2016-10-06T17:21:20,Tarkistettu,1.1 2016_96_82,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt todella tässä keskustelussa ollaan oikeusjärjestelmän toimivuuden kannalta keskeisten asioiden äärellä, ja niin kuin täällä on hyvin usean kollegan suusta sanottu, tässähän epäillyn oikeusturvan — mikä sinällään on erittäin tärkeä asia, että sitä myös parannetaan ja siitä pidetään kiinni — lisäksi on kuitenkin syytä aina muistaa, millä tavalla me myös tuemme heitä, ketkä tätä tutkintaa tekevät, ja annamme heille myös ne resurssit ja mahdollisuudet suorittaa sen rikoksen tutkinnan, jotta tämä sujuu mallikkaasti. Nyt kun todella tilanne on se, että tutkinnan puolella resurssipula poliisilla tuntuu ja poliisi tästä aika ajoin varmasti meitä jokaista muistuttaa, niin voitaisiinko pohtia, olisiko ehkä muuten, muussa lainsäädännössä, sellaisia asioita, mitä me voisimme helpottaa, jotta tämä tutkinta onnistuisi paremmin? Eräs asia, mikä mieleeni tulee, voisi olla pohdinnan paikka: kun meillä on kuitenkin lainsäädännössä tämä esitutkintapakko, ja jos nyt ajatellaan hyvin isoja keissejä, missä on saattanut tapahtua muutamia lievempiä rikoksia ja sitten näitä törkeämpiä rikoksia, niin poliisin pitää tässä samassa tapauksessa myös nämä lievemmät rikokset tutkia ja esitutkinta tulee suorittaa mallikkaasti, vaikka olisi kyseessä sama tekijä ja niin edelleen, ja välttämättä näillä lievemmillä rikoksilla ei sitten tästä törkeämmästä rikoksesta saatuun tuomioon olisi juurikaan vaikutusta. Ehkä tämäntyyppistä keskustelua olisi hyvä käydä, että olisiko muussa lainsäädännössä mahdollisuuksia lieventää niitä paineita, mitkä kohdistuvat nimenomaan rikoksen tutkintaan, jotta me takaamme myös poliisille ne parhaat mahdollisuudet, jotta pystyvät sitten tätä tutkintaa tekemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-10-06T17:21:23,2016-10-06T17:23:18,Tarkistettu,1.1 2016_96_83,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitän sitä edustajaa — nyt en muista, kuka se oli — joka toi esiin tämän rikoksen uhrin näkökulman. Omassa kovin spontaanissa puheenvuorossani en sitä korostanut, kun puhuin rikoksen selvittämisen intressistä. Eli toki näen asian niin, että koko yhteiskunnan kannalta rikoksen selvittämisen intressi on voimakas, mutta varsinkin rikoksen uhrin kannalta on välttämätöntä, että myös hän voi kokea, että meidän oikeusvaltio suhtautuu oikeudenmukaisesti myös hänen perusteltuihin odotuksiinsa siitä, että häntä vastaan rikoksen tehnyt henkilö saa rikoksestaan asianmukaisen seuraamuksen. Täällä todettiin, että ymmärretään, että poliisi vastustaa. Minä en usko, että poliisi vastustaa tätä itsensä vuoksi, vaan ymmärrän asian niin, että poliisi kokee tehtäväkseen rikosten selvittämisen monen muun tehtävän ohella ja varmasti kokee, että sen tehtävän kannalta, siis rikoksen selvittämisen kannalta, tämä uudistus ei ole askel oikeaan suuntaan. Täällä todettiin, että oikeusvaltiossa, joka Suomi on ja joka Suomen pitää jatkossakin aina olla, pitää antaa kaikille asianmukainen oikeussuoja. Tästä olen täysin samaa mieltä. Eri mieltä olemme vain siitä, että minun mielestäni jo nykyinen Suomen esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntö ja esimerkiksi mainitsemani esimerkki siitä, milloin läheiselle ilmoittamista henkilön kiinniotosta voidaan lykätä, antavat riittävän oikeussuojan esimerkiksi tässä tapauksessa rikoksesta epäillylle, koska totta kai sitä pitäisi voida lykätä, jos ilmoittamisesta on erityistä haittaa rikoksen selvittämiselle, kuten nykyinen laki säätää. Lopuksi totean, että on hyvä, että täällä on ollut laaja yhteisymmärrys siitä, että pitäisi käydä läpi poliisin nykyisiä toimintavelvoitteita ja katsoa, olisiko siellä (Puhemies koputtaa) korjaamisen tilaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-06T17:23:19,2016-10-06T17:25:27,Tarkistettu,1.1 2016_96_84,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos tosiaan tästä hyvästä keskustelusta. Kun nyt on nimenomaan kyse esitutkintalain muutoksesta, muutamasta pykälästä, nimenomaan muun muassa poliisin säilyttämien ihmisten kohtelusta ja tämän oikeusapulain muutoksesta, niin itsekin lakivaliokunnan jäsenenä nostan vain pari pientä kohtaa esiin. Nimenomaan tässä poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelussa lakiin otettaisiin myös säännökset alle 18-vuotiaiden vapaudenmenetyksen ilmoittamisesta heidän huoltajilleen ja sosiaaliviranomaisille, mitä pidän hyvänä asiana. Ja toinen asia liittyen tähän oikeusapulakiin: Täällä on ollut hyvää keskustelua avustajan tarpeellisuudesta ja muusta, mutta myöskin ehdotetaan tässä yhteydessä muutettavaksi sitä, että avustajan palkkio voidaan jättää korvaamatta, jos asian hoitamisessa on ollut erittäin vakavia avustajasta johtuvia laiminlyöntejä ja puutteita. Tämä ei siis perustu niihin direktiivin vaatimuksiin, vaan sen taustalla on oikeudenhoidon uudistamisohjelma ja tavoitteena myöskin lisätä niitä keinoja valvoa. Mutta mitä sitten tulee tähän arviointiin esitutkintalain toimivuudesta kokonaisuudessaan, mikä heräsi myöskin tässä keskustelussa esiin, niin olen kyllä edustaja Heinosen ja Zyskowiczin, samaten edustaja Räsäsen, puheenvuorojen kanssa samaa mieltä siitä, että meidän on tällä kaudella kyettävä arvioimaan, miten esitutkintalaki kokonaisuudessaan toimii, koska poliisien resursseja emme pysty lisäämään sitä vastaavasti, mikä se palvelun tarve ja paine tällä hetkellä siellä on. Resurssit eivät riitä. Joten on kyettävä — vaikka ei ole kuin muutama vuosi niistä muutoksista, niin on kuitenkin uusi eduskunta — arvioimaan, miten sitä palvelun tarvetta voidaan vähentää. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-10-06T17:25:28,2016-10-06T17:27:32,Tarkistettu,1.1 2016_96_85,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp,"Herra puhemies! Tahdon myös osallistua tähän erittäin hyvään keskusteluun liittyen poliisin velvollisuuksiin suorittaa aina esitutkinta, kun syytä on epäillä rikosta. Olen kyllä täysin samaa mieltä edustaja Joona Räsäsen ja edustaja Talvitien kanssa siitä, että kyllä tässä talossa meidän pitäisi tähän asiaan tarttua. Tällä hetkellä poliisi kipuilee ja poliisimiehet ja poliisinaiset kokevat huonoa omaatuntoa siitä, että asioita on selvittämättä, ja he eivät voi oikeastaan laillisesti priorisoida, mitä tutkitaan, mitä ei tutkita. Esimerkiksi kun olemme tuolla hallintovaliokunnassa kaikki, edustaja Räsänen, minä ja Talvitie, niin siellä on meille tuotu esiin esimerkki, että jos on iso talousrikosvyyhti, niin siellä voi olla runsaasti lieviä petoksia, ja sitten on niitä petoksia ja törkeitä petoksia, ja näiden lievien petosten selvittäminen ei vaikuta siihen kokonaistuomioon millään tavalla, mutta virallisesti ja nykyisen lain mukaan ne pitäisi tutkia. Kyllä meidän pitäisi uskaltaa täällä talossa tehdä rohkeita valintoja ja tehdä sitä lainsäätäjän perustyötä ja suunnata niitä poliisin esitutkintaresursseja oikeaan suuntaan isojen, monimutkaisten, vakavien rikosten selvittämiseen. Tässä kyllä pitää lopettaa kaikkien poliitikkojen pään laittaminen pensaaseen, ja pitää ihan oikeasti meidän ottaa vastuuta tästä, eikä niin, että arjessa poliisi ottaa sitä vastuuta. Kuitenkin olen vähän huolissani tästä keskustelun sävystä, että me voisimme tinkiä oikeusturvasta, jotta rikokset selviävät. Se on aika vaarallinen polku, arvon kollegat. Itse ainakin uskon ihan viimeiseen asti siihen periaatteeseen, että mieluummin yhdeksän syyllistä henkilöä kävelee vapaaksi kuin yksi syytön tulee tuomituksi. Se on erittäin vaarallista, jos me alamme tinkiä oikeusturvasta, jotta saataisiin rikosten selviämistilastot kuntoon. Tämähän ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö poliisille pitäisi antaa riittäviä resursseja, ja sen me haluamme varmasti kaikki yli puoluerajojen täällä antaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-10-06T17:27:33,2016-10-06T17:29:37,Tarkistettu,1.1 2016_96_86,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämähän perustuu EU:n direktiiviin, ja kyllä tässä vähän tulee mieleen se, että kun EU:ssa on paljon jäsenmaita ja voi sanoa, että myös poliisin ja syyttäjien ja tutkinnanjohtajien toiminta eri EU-maissa on vähän eritasoista, niin olisiko tässä käynyt niin, että Suomessa me joudumme tiukentamaan omaa lainsäädäntöämme sellaisten ongelmien takia, joita on esiintynyt ja esiintyy ehkä joissakin muissa EU-maissa. Mutta toisaalta olen hyvin tyytyväinen siitä, että täällä esimerkiksi edustajat Räsänen ja Kurvinen toivat vahvasti esiin sen tarpeen, että poliisi voisi tietyissä tilanteissa jättää täysin merkityksettömät, pienet sivurikkeet tutkimatta omalla päätöksellään ja keskittyä oleelliseen. Esimerkiksi juuri voi olla joku valtava huumejuttu, jossa on sitten lukuisia käyttörikoksia, niin kuinka pitkälle näitä pitää tutkia, jos ja kun se on pois sitten oleellisemmasta? Nythän syyttäjä voi tehdä näitä ratkaisuja, mutta poliisi ei voi. Ja toivon, herra puhemies, että hallintovaliokunnassa ja tietysti sisäministeriössä ja oikeusministeriössä tätä asiaa nyt edistettäisiin. Edustaja Kurvisella oli erinomainen puheenvuoro. Valitettavasti se loppua kohti vähän huononi. (Naurua) Eli en tietystikään minä eikä kukaan tässä salissa ole sillä kannalla, että mitkä tahansa toimet olisivat oikeutettuja, kunhan vain rikokset selviäisivät. On ihan selvää, että täällä ei hyväksytä kidutusta eikä myöskään esimerkiksi sellaisia pidätysaikoja, jotka vielä silloin, kun tulin eduskuntaan aikoinaan, olivat ihan luonnollisia. Mutta minä olen sitä mieltä, että nykyinen oikeusturva olisi ollut ihan riittävä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-06T17:29:38,2016-10-06T17:31:41,Tarkistettu,1.1 2016_96_87,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Zyskowicz tässä kyllä osui ihan naulan kantaan, kun hän pohti tätä oikeuskäytäntöä muissa EU-maissa ja sitä, kuinka ikään kuin tässä tulemme hieman kuin direktiivin yliajamaksi. Uskon, että jos tätä liikkumavaraa tässä olisi ollut, niin valiokunnan mietintö olisi ollut ehkä hieman toisenlainen, mutta kun sitä ei ollut, niin jouduimme harkiten sitten menemään sen mukaan kuin ohjeet ovat tulleet, ja tämä on tätä uutta EU-aikaa. Vielä yhden asian tässä nostaisin esiin, ja se on tämä avustajan uusi aktiivinen rooli. Kun hänellä on nyt ollut mahdollisuus vain istua ja kysyä joitakin kysymyksiä, niin nyt hän voi osallistua keskusteluun niin tämän epäillyn kanssa kuin syyttäjänkin kanssa. Vaikka hän ei voi ohjata sitä keskustelua, hän voi silti olla aktiivinen, ja tämä on kyllä hyvin merkittävä turvallisuustekijä koko tähän prosessiin. Mutta niin kuin täällä on todettu, tämä esitutkintalain kokonaisarviointi ja katsominen on varmasti meillä edessäpäin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-10-06T17:31:43,2016-10-06T17:32:58,Tarkistettu,1.1 2016_96_88,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! En ole varma, viittasiko edustaja Kurvinen minun aiempaan puheeseeni (Antti Kurvinen: Kehuin sitä!) — kiitos, hyvä näin — kun puhuttiin tästä oikeusturvasta ja siitä, vaarantuuko se. Me suomalaiset tuoreimman poliisibarometrin mukaan luotamme poliisiin vielä enemmän kuin hetki sitten luotimme, eli luottamus poliisiin on vahvistunut. Silloin itse lähestyn kyllä tätä kysymystä juuri niin, että rikoksesta epäillyn oikeusturva, niin kuin edustaja Zyskowicz toi esille, nykyisellä tasolla olisi varmasti riittävä, ja kun toin nämä kotietsinnät esille, niin kyllä tämäntyyppisessä kysymyksessä en näe itse, että millään tavalla rikoksesta epäillyn oikeusturva vaarantuu siinä, että meillä poliisi — johon suomalaiset luottavat enemmän kuin mihinkään muuhun ammattikuntaan, ehkä palomiehet taisivat olla edellä ja sairaanhoitajat — menee tekemään tämän kotietsinnän vaikkapa Rovaniemellä, kun rikoksentekijä on pidätettynä Turussa, kun tämän päivän laki vaatii, että tämä rikoksentekijä täytyy laittaa autoon ja kuljettaa Turusta Rovaniemelle ja hän saa seistä paikalla siinä asunnossa, kun kotietsintä tehdään, ja tämän jälkeen hänet palautetaan takaisin Turkuun. Onhan se täysin järjetöntä käyttää meidän poliisiresursseja tämäntyyppiseen, ja sen takia toivon, että tämä sisäministeriön viime kaudella tekemä selvitys, viime maaliskuussa 2015 esitelty muistio, otetaan nyt huolelliseen käyttöön ja arvioidaan uudelleen myös tätä kotietsintää rikoksesta epäillyn oikeusturvankin näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-06T17:32:58,2016-10-06T17:34:56,Tarkistettu,1.1 2016_96_89,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on hyvin laaja yhteisymmärrys löytynyt siitä, että ehkä laajemminkin tätä esitutkintalakia tulisi nyt sitten uudelleen läpikäydä. Tästähän on paljon selvityksiä poliisin ja sisäministeriön toimesta tehty siitä, minkälaisia asioita siellä olisi ehkä mahdollista muuttaa. Oikeastaan nytten tässä kyllä vetoan hallituspuolueisiin, että se viesti myös sitten ministereille menisi, jotta oikeusministeriö, kenen hallinnonalaan tämänkin lain muuttaminen kuuluu, lähtisi työstämään näitä muutoksia, jotta saataisiin poliisille paremmat valtuudet siihen, että he pystyisivät esimerkiksi esitutkintavaiheessa priorisoimaan, mitkä ovat nyt todella niitä tutkintoja, joista niitä tuloksia saadaan, ja mitkä ovat sitten ehkä niitä, joilla ei ole ehkä sitten niin merkitystä tai joita tehdään sitten, kun on hieman parempi päivä. Toivomme, totta kai, että jossain vaiheessa pääsemme myös näitä poliisin resursseja nostamaan, mutta kun se päivä ei taida ihan huomenna olla, niin olisi hyvä käydä tämä lainsäädäntöpuoli nyt ainakin läpi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-10-06T17:34:57,2016-10-06T17:36:04,Tarkistettu,1.1 2016_96_90,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 99/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva lakiesitys ja valiokunnan mietintö tässä asiassa ovat hyvin perusteltuja. Tällähän pannaan täytäntöön näitä meidän rakastamiamme Euroopan unionin direktiivejä, mutta tässä asiassa nämä direktiivit kyllä takaavat kansalaisen oikeusturvan tilanteessa, jossa hän on sitten pidätettynä ja epäiltynä rikoksesta: miten hän saa käyttää avustajaa, ja onko sitten perusteltua jossakin tilanteessa esimerkiksi, että kuulustelussa tämä avustajan käyttäminen kielletään. On ymmärrettävää, että esimerkiksi kaikista törkeimmissä huumausainerikoksissa, missä on mahdollisuus, että avustajan käyttäminen saattaisi aiheuttaa vaikeuksia tälle kyseiselle tutkimukselle, kokonaisetua tarkastellaan, mutta pitää muistaa myös, että aina ovat voimassa Euroopan alueella ihmisoikeussopimukset ja näiden ihmisoikeussopimuksien määräyksiä tulee kunnioittaa. Mutta pitää olla aina se kokonaisharkinta siitä, ovatko tämä saavutettu etu ja tapahtuva rajoitus oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, niin kuin perustuslakivaliokunta asioita aina tarkastelee. Tämän takia tämä lakiesitys on hyvä ja perusteltu, että saadaan tähän asiaan selkeyttä nimenomaan niin, että näitä vakavimpiakin rikoksia pystytään selvittämään ilman, että tulee sen suurempia vaikeuksia, kun laki on selkeäsanainen ja yksiselitteinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-06T17:36:05,2016-10-06T17:37:26,Tarkistettu,1.1 2016_96_91,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain, henkilötietojen  käsittelystä  rajavartiolaitoksessa  annetun lain 28 §:n ja henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 21/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 21/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_96_92,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain, henkilötietojen  käsittelystä  rajavartiolaitoksessa  annetun lain 28 §:n ja henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 21/2016 vp","Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvoliikennerekisteristä annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on tehostaa ajoneuvojen sähköisiä rekisteröintimenettelyitä. Uudella lailla edistettäisiin hallitusohjelman tavoitetta rakentaa julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja digitaalisiksi, että julkisen talouden kannalta välttämätön niin sanottu tuottavuusloikka onnistuisi. Tällä edistettäisiin myös hallitusohjelman tavoitetta tietojen sujuvasta siirtymisestä viranomaisten välillä. Tavoitteet ovat erittäin kannatettavia. Tärkeimpänä kohtana pidän sitä, että esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annettua lakia ja henkilötietojen käsittelystä Tullissa annettua lakia siten, että Liikenteen turvallisuusvirasto saisi Rajavartiolaitokselta ja Tullilta opetusluvan, taksinkuljettajan ajoluvan ja liikenneopettajan luvan myöntämiseen sekä autokoululupiin liittyvää soveltuvuusharkintaa varten tarvittavat rikostiedot. Tämä esitys onnistuessaan lisääkin viranomaistoiminnan kustannustehokkuutta ja parantaa rekisterien luotettavuutta muun muassa lisäämällä rekisteritietojen siirtämistä viranomaisten välillä. Tämän pitäisi olla meidän kaikkien etu, ja jo tässä vaiheessa kiitän hallitusta hyvästä esityksestä, joka toivottavasti menee maaliin saakka. Liikennesektorin viranomaistoimintaa ja palveluja tulee tehostaa ja kehittää jatkossakin purkamalla tarpeetonta säätelyä ja edistämällä sähköisten menettelyjen ja palvelujen käyttöä. Toivonkin, että tällaisia esityksiä tulee hallitukselta jatkossakin lisää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+4.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-10-06T17:37:59,2016-10-06T17:39:42,Tarkistettu,1.1 2016_96_93,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain, henkilötietojen  käsittelystä  rajavartiolaitoksessa  annetun lain 28 §:n ja henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 21/2016 vp","Arvoisa puhemies! Voi kai todeta, että digiloikka etenee. Kaikki toimenpiteet, joilla saadaan nykyaikaisia sähköisiä teknologioita ja tätä meidän nettimaailmaa hyödynnettyä enemmän viranomaistoiminnassa, pitää ehdottomasti ottaa käyttöön. Kyllä tässä on tainnut sillä lailla valitettavasti käydä — ihan lähimaihin, vaikkapa Viroonkin, verrattuna — että Suomi on vähän pudonnut tästä informaatioyhteiskuntien ja tietoyhteiskuntien kehityksestä ja nyt sitten joudumme Sipilän hallituksen johdolla kuromaan tätä välimatkaa pois, mutta onneksi tämmöisiä loikkia silti otetaan. Kun me menemme maailmaan, jossa kaikki on tuolla kuidun päässä, tieto liikkuu ja informaatio liikkuu nopeasti verkoissa, niin tietosuoja on erittäin tärkeä asia, mutta siinäkin nyt Suomessa ehkä vähän tasapainoillaan sen kanssa, että miten meillä on riittävä suoja mutta että me emme sitten mene ihan älyttömyyksiin. Olen edustaja Kulmalan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että kyllä pitää olla mahdollista joustavasti viranomaisten vaihtaa tietoja, että saadaan päätökset ihmisille ja yrityksille nopeasti ja että sitten myös turvallisuusviranomaiset, kuten vaikka Rajavartiolaitos tai sitten poliisi, voivat hoitaa oman tehtävänsä ja pitää meidän arkipäivän turvallisena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-10-06T17:39:43,2016-10-06T17:41:05,Tarkistettu,1.1 2016_96_94,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain, henkilötietojen  käsittelystä  rajavartiolaitoksessa  annetun lain 28 §:n ja henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 21/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten edelliset puhujat ovat jo todenneet, tämä hallituksen esitys lisää viranomaistoiminnan kustannustehokkuutta ja parantaa myöskin rekisterien luotettavuutta. Se on hyvä asia. Tämä hallituksen esitys on nimenomaan sitä digiloikkaa eteenpäin, jota me kaipaamme, ja myöskin viedään eteenpäin, ei ainoastaan jäädä pohtimaan asioita. Tällä hallituksen esityksellä tehostetaan muun muassa ajokortti- ja muita lupamenettelyjä. Sitä ajokortin ja muun luvan hakemista helpotetaan. Se on myöskin ihmisille, kansalaisille, hyvä asia, että ei tarvitse enää montaa kertaa käydä vaikkapa passikuvassa: siellä viranomaisten tiedostoissa ne tiedot välittyvät jo sujuvasti. Tällä esityksellä saadaan myös kustannussäästöjä sekä Trafille että sitä kautta kansalaisille, kansalaisten elämä myöskin helpottuu. Sitten suhde hallitusohjelmaan. Tämä hallituksen esitys on myöskin sitä ihmisten arjen ja työn sujuvoittamista ja myöskin normien ja byrokratian purkamista. Tässä nimenomaan julkisten palveluiden rakentaminen tulee käyttäjälähtöiseksi ja ensisijaisesti digitaaliseksi, jotta me saamme onnistumaan sen tuottavuusloikan, jota tavoitellaan. Tässä on hyvä asia myöskin se, että nyt julkinen hallinto sitoutuu kysymään kansalaisilta ja yrityksiltä samaa tietoa ainoastaan yhden kerran. Se on hyvä asia, ettei useasti tarvitse vaivata kansalaisia. Se on myöskin hyvä, että tietojen siirtyminen viranomaisten välillä nyt sujuvoituu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-10-06T17:41:06,2016-10-06T17:43:02,Tarkistettu,1.1 2016_96_95,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain, henkilötietojen  käsittelystä  rajavartiolaitoksessa  annetun lain 28 §:n ja henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 21/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta on todella hyvä esitys ja vastaa hallitusohjelmassa mainittua digitalisoinnin tavoitetta. On erittäin hyvä asia, että tämäkin lakihanke vie meitä digitalisaatiossa pikkuisen eteenpäin, mutta onhan toisaalta kummallista, että tällä hetkellä me voimme esimerkiksi veroilmoituksen täyttää netissä aika pitkälti tai tehdä joitain muutoksia omiin verotietoihimme suoraan netissä ilman sen suurempaa vaivaa mutta sitten ajoneuvorekisteriasia on vähän toinen. Mutta nythän tässä sitä korjataan. Tietenkin kun digitalisaatiota harjoitetaan ja viedään näitä asioita eteenpäin, me aina törmäämme tietosuoja-asiaan. Suomessa varsinkin terveydenhuoltopuolella tietosuoja on viety älyttömän pitkälle, mikä sinänsä on hyvä asia. Se on myös intimiteettisuoja-asia: ihmisten tiedot eivät saa olla kaikkien käytettävissä, ja se on selvä asia. Mutta tämän viranomaispuolen hoitaminen niin, että voimme hoitaa näitä, vaikka autorekisteröintiasioita tai mitä muuta tahansa asiaa, digitaalisessa muodossa mahdollisimman juohevasti, palvelee tätä meidän Suomen yhteiskunnan kustannusten säästämistä. Meidän on pakko tähän mennä. Olemme jääneet valitettavasti aika pitkälti jälkeen muun muassa eteläisestä naapurista Virosta, jossa nämä asiat ovat paljon paljon pitemmällä kuin meillä. Vaikka olevinaan meillä Suomessa oltiin aikanaan digitalisaation esimerkkimaana, niin nyt olemme jääneet tässä asiassa jälkeen — mutta ei se mitään, onhan hiihtokilpailuissakin pieni jälkimatka vain innoke siihen, että hiihdetään vähän lujemmin. Toivon, että tällaisia esityksiä hallitus tuo tämän hallituskauden aikana lisää ja sitten aikanaan, kun uusi hallitus vuosien, vuosien kuluttua aloittaa, se jatkaa tätä samaa linjaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-06T17:43:03,2016-10-06T17:44:45,Tarkistettu,1.1 2016_96_96,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain, henkilötietojen  käsittelystä  rajavartiolaitoksessa  annetun lain 28 §:n ja henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 21/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Digiloikkaan on helppo kyllä yhtyä. Me olimme aikanaan näissä asioissa varmasti edelläkävijöitä, Nokian ja monen muun johdolla otimme ensimmäisenä niitä käyttöön. Ja kun esimerkiksi eteläinen naapurimaamme, mihin edustaja Hoskonenkin viittasi, Viro, tuli myöhemmin, niin he saivat toki näin ollen parempaa ja uudempaa tekniikkaa ja teknologiaa käyttöön. Meillä on nyt tällaisen päivittämisen paikka. Pidän tätä erittäin myönteisenä, että näitä järjestelmiä muutetaan sähköiseen muotoon, ja myös sitä, että ne keskustelisivat paremmin toistensa kanssa, ja myös sitä, että sähköiset rekisteriotteet tulevat, että enää ei tarvitse niitä autoihin printata, sillä ne löytyvät kuitenkin tänä päivänä jo kaikkien poliisiautojen yhteydestä, jos rekisteritietoja pitää tarkastaa. Yksi sellainen asia, kun nämä nyt muuttuvat digitaalisiksi, on hallituksen suunnittelema, sinänsä minusta aika järjetön moottoripyörien vero, joka on itse asiassa syntymässä tietojeni mukaan sellaiseen malliin, että sitä ei voisikaan, niin kuin autot tällä hetkellä voidaan, ottaa pois rekisteristä, että veroa ei tulisi. Minä tiedän useita moottoripyöräharrastajia, joilla on lukuisia moottoripyöriä. He eivät voisi niitä pois saada, vaan heille tulee maksu, jos he eivät siirrä niitä esimerkiksi sitten sinne Viroon kirjoille. Onhan se aivan järjetöntä, jos meidän rekisterit ovat sähköiset, että näitä laitteita ei voida ottaa samalla tavalla kuin autoja pois käytöstä ja näin myös tuon käyttömaksun piiristä. Kun tässä nyt puhutaan ajoneuvoliikennerekisteristä, niin haluan nostaa tämän esille, kun hallitus tätä mallia vielä valmistelee, että otettaisiin pohdintaan se, että myös moottoripyörille tämä vero olisi kohtuullinen ja järkevä, jos se on pakko käyttöön ottaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-06T17:44:46,2016-10-06T17:46:52,Tarkistettu,1.1 2016_96_97,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain ja tasa-arvovaltuutetusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 98/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 4/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_96_98,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain ja tasa-arvovaltuutetusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 98/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia ja tasa-arvovaltuutetusta annettua lakia, millä mahdollistetaan toimenpiteet sovintoon pääsemiseksi sekä sen vahvistamiseksi syrjintäepäilyä koskevissa tilanteissa. Pidän sovittelua tällaisissa tapauksissa erittäin tärkeänä ja ensisijaisena toimena, vaikka se ei aina ole mahdollista. Lain mukaan sovitteluun pitää olla edellytykset. Sovittelu edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta, ja suostumuksen voi peruuttaa missä tahansa sovittelun vaiheessa. Sovittelun tavoitteena on auttaa kaikkia osapuolia löytämään keskenään heitä tyydyttävät ratkaisut — joskus ne ovat kompromisseja — ja keinot rikoksesta tai riidasta aiheutuneiden haittojen hyvittämiseksi. Sovittelijoina toimivat tehtävään koulutetut vapaaehtoiset henkilöt ammattihenkilöstön ohjauksessa ja valvonnassa. Sovittelusta on yleisesti ottaen hyvät kokemukset, ja ne vähentävät riita-asioiden käräjäoikeuksiin viemistä huomattavasti. Oikeudenkäyntiin verrattuna sovinto on siten edullinen ja nopea oikeusturvakeino. Esityksellä paitsi parannetaan oikeussuojan mahdollisuuksia myös yhtenäistetään tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain säännöksiä. Hallituksen esitys parantaisi sukupuoleen perustuvaa syrjintää kokeneen oikeusturvaa vahvistamalla tasa-arvolain matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja. Esitys myös yhdenmukaistaisi tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain oikeussuojakeinoja. Nämä kaikki ovat meille erittäin tärkeitä seikkoja. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset vahvistavat osapuolten oikeussuojaa tuomalla lainsäädäntöön matalan kynnyksen keinon ratkaista syrjintäepäilyt, ja mielestäni tämä esitys on enemmän kuin tarpeellinen. Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pitänyt esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, vaikkakin kiinnittää huomiota siihen, ettei esityksessä ole käsitelty sovintomenettelyn toimimista opetuksessa ja koulutuksessa. Kuten valiokuntakin toteaa, perusopetuslain mukaisessa opetuksessa olevien oppilaiden, sekä alaikäisten että aikuisten, syrjinnän suojan tason tulisi olla samanlainen kuin muussa koulutuksessa ja myös vastata yhdenvertaisuuslain säännöksiä. Tämä seikka on hallituksen saatava vielä muutettua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+5.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-10-06T17:47:40,2016-10-06T17:50:36,Tarkistettu,1.1 2016_96_99,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain ja tasa-arvovaltuutetusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 98/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on mielestäni saanut mietinnössä sellaisen lopullisen muodon, joka on minun mielestäni erittäin hyvä ja kannatettava. Miesten ja naisten välinen tasa-arvo on mielestäni Suomessa erittäin hyvällä tasolla. Onhan meillä asioita, jotka kaipaavat parannusta. Hieman ihmettelen sitä, että tämä näin tärkeänä pidetty asia ei ole eduskunnassa herättänyt tämän suurempaa mielenkiintoa. Ainakin tuolla julkisilla foorumeilla, kun asioista keskustellaan, silloin on valtava määrä asiantuntijoita, mutta eduskunnan suuren salin näkökulmasta tämä asia ei näköjään olekaan kovin mielenkiintoinen. Mutta erittäin hyvä ja tärkeä se ehdottomasti on. Joka tapauksessa tasa-arvoasia tällä lakiesityksellä menee hyvän matkaa eteenpäin. Nimittäin tämä sovinnon mahdollisuus tässä menettelyssä, jossa tasa-arvoasioita käsitellään oikeusistuimissa — tai riita-asioissa yleensä — on erittäin hyvä asia. Aina kun pystytään asiat sopimaan, ettei tarvitse lakitupaan mennä, ja pystytään asiat sopimaan niin, että se tyydyttää molempia osapuolia, se on ehdottomasti se paras ratkaisu. Ja, arvoisa puhemies, parasta tässä vielä on se, että lakia muutetaan myös tasa-arvovaltuutettua koskien niin, että hänen tehtäviinsä lisätään tämä sovinnon edistämistä koskeva tehtävä, mikä minun mielestäni on erittäin hyvä, koska sillähän säästetään selvästi yhteiskunnan varoja ja ennen kaikkea saavutetaan se tilanne, joka sovinnonteossa yleensä aina on: kun sovitaan asiat, niin yleensä molemmille jää hyvä mieli ja silloin asiat etenevät juohevasti. Mutta jos tuomioistuin lausuu asioita, niin tuomioistuinhan tekee päätöksiä aina sen perusteella, mitä näyttö on, ja sen jälkeen sitten jompikumpi osapuolista yleensä on aika tyytymätön lopputulokseen. Mutta sovinnon jälkeen kaikki ovat tyytyväisiä. Tällaisia lakiesityksiä soisi tulevan yhä enemmän eduskunnan käsittelyyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-06T17:50:38,2016-10-06T17:52:24,Tarkistettu,1.1 2016_96_100,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain ja tasa-arvovaltuutetusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 98/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2016 vp,"Herra puhemies! Niin kuin täällä keskustelussa on tullut esille, yleensä usein riita-asioissa, on kysymys sitten vaikka työsuhteen päättämisestä tai sitten jostain taloudellisestakin riidasta, vaikka siinä kumpikaan osapuoli ei ikään kuin voittaisi ja kansanomaisesti riita pantaisiin keskeltä poikki, siinä jää kuitenkin molemmille osapuolille parempi olo siitä, että he kokevat, että tämä asia tuli paremmin ratkaistua. Aina sitten kun mennään oikeudenkäyntiin ja joudutaan hakemaan ratkaisu oikeudesta, kyllä se henkisellä tasolla jättää enemmän jälkiä. Ehdottomasti sovittelua pitää edistää, ja varsinkin semmoisissa pienemmissä riitatapauksissa me tarvitsisimme enemmän foorumeita, missä voisi sovitella. Esimerkiksi lasten huoltajuutta koskevissa asioissa tästä niin sanotusta Follo-sovittelusta on erittäin hyviä kokemuksia. Nyt puheena on kysymys tasa-arvosta sukupuolten välillä ja sovittelusta näissä syrjintätilanteissa, ja kyllähän tosiasia on se, että kaikenlainen syrjintä ja kiusaaminen on vitsaus tai kansantauti suomalaisissa kouluissa ja työpaikoilla. Se tällä hetkellä syrjäyttää valtavasti ihmisiä. Meidän pitää tehdä kaikki, mitä me voimme, syrjimisen ja kiusaamisen ehkäisemiseksi. Tietysti sellainen asia, mikä on erittäin tärkeä mainita tässäkin, on se, että vakavammat rikokset ja vakavammat laiminlyönnit yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa kohtaan eivät yleensä sovi sovitteluun ja ketään ei koskaan saa pakottaa sovitteluun. Jos ihminen haluaa hakea oikeussuojaa muualta, tehdä rikosilmoituksen tai lähteä käräjöimään, hänellä pitää olla siihen aina oikeus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-10-06T17:52:25,2016-10-06T17:54:15,Tarkistettu,1.1 2016_96_101,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain ja tasa-arvovaltuutetusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 98/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on pääosiltaan hyvä ja kannatettava, vie asioita eteenpäin ja tuo ikään kuin lisää työvälineitä asioiden selvittelyyn. Kun täällä on pidetty niin monia sovittelua korostavia ja arvostavia puheenvuoroja, en kuitenkaan voi olla muistuttamatta siitä, että on myös niitä riitatilanteita, joihin sovittelu yksinkertaisesti sopii huonosti. Sovittelua itse tekevien ihmisten mielestä tällainen on lähisuhdeväkivalta, jossa usein on fyysistä riippuvuutta, henkistä riippuvuutta, taloudellista riippuvuutta ja alistussuhteita, ja vaikka kumpikin osapuoli olisi halukas sovitteluun, lopputulos voi olla siitä huolimatta jommankumman osapuolen kannalta kohtuuttoman huono. Näissä tilanteissa sovittelua pitäisi käyttää vain hyvin harkiten ja poikkeuksellisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+5.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-06T17:54:16,2016-10-06T17:55:14,Tarkistettu,1.1 2016_96_102,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain ja tasa-arvovaltuutetusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 98/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2016 vp,"Edustaja Kulmala, kaiketi nyt normaali puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_96_103,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain ja tasa-arvovaltuutetusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 98/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kommentoin tässä edustaja Järvisen puhetta sillä tavalla, että ymmärtääkseni lähisuhdeväkivallassa ei voida käyttää sovittelua rikosasioissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+5.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-10-06T17:55:20,2016-10-06T17:55:36,Tarkistettu,1.1 2016_96_104,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain ja tasa-arvovaltuutetusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 98/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lähisuhdeväkivallassa voidaan osittain käyttää sovittelua, se on mahdollista, ja se on se syy, minkä takia halusin puheenvuoroni käyttää. Lähisuhdeväkivalta isolta osaltaan on nykyään onneksi muutakin kuin asianomistajarikos, eli jos näemme pahoinpidellyn puolison, poliisilla on oikeus nostaa siitä tutkinta ja tehdä syyte riippumatta siitä, että puoliso itse sitä ei haluaisi. Mutta tiedän, että parisuhdeväkivaltaankin sovittelua käytetään ja joskus, joissain harvoissa tilanteissa, siitä myös saadaan hyviä tuloksia, mutta kuten sanoin, vain hyvin harkiten ja poikkeuksellisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+5.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-06T17:55:38,2016-10-06T17:56:23,Tarkistettu,1.1 2016_96_105,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 11 §:n kumoamisesta>>>Lakialoite LA 35/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_96_106,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 11 §:n kumoamisesta>>>Lakialoite LA 35/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa seksuaalisesta ahdistelusta ehdotetaan säädettäväksi virallisen syytteen alainen rikos. Seksuaalinen ahdistelu on säännelty rikoslain 20 luvun 5 a §:ssä, jonka mukaan ""joka koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä rangaistusta, seksuaalisesta ahdistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi"". Seksuaalinen ahdistelu on tällä hetkellä asianomistajarikos, jolloin poliisilla on velvollisuus tutkia asiaa vain, jos asianomistaja vaatii rikoksesta rangaistusta. Arvoisa puhemies! Hieman taustaa: Kun seksuaalinen ahdistelu tuli rikoslakiin 2014, näiden rikostutkintojen määrä oli reilun vuoden jälkeen suuri, mikä osoitti, että laille oli tarve ollut olemassa. Seksuaalinen ahdistelu tarkoittaa tyypillisesti tapauksia, joissa joku koskettaa toista henkilöä luvatta genitaalialueelle, pakaroihin tai rintoihin niin, että kohde kokee tuon seksuaalisena — ja esimerkkinä uudenvuodenyöltä: teon kuvauksina oli lääppimistä, puristelua ja kasvojen nuolemista. Helsingin poliisilaitoksen mukaan ahdistelija on yleensä uhrille tuntematon, mutta Raiskauskriisikeskus Tukinainen kertoo, että heihin ovat ottaneet yhteyttä myös ihmiset, jotka ovat kertoneet joutuneensa seksuaalisen ahdistelun kohteeksi etenkin työpaikallaan. Seksuaalisen ahdistelun uhrit kokevat monta kertaa pelkoa työn jatkumisen puolesta, ja he miettivät, voiko tehdä rikosilmoitusta ja mitä siitä seuraa. Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen yhtenä kimmokkeena olivat tosiaan näiden viime uudenvuodenyönä Helsingissä tehdyiksi epäiltyjen ahdisteluiden tutkintaongelmat. Helsingin poliisilaitoksen päällikkö Lasse Aapio kertoi, kuinka oli asianomistajia, jotka eivät vaatineet rangaistusta mutta halusivat rikokset kuitenkin poliisin tietoon. Seksuaalisen ahdistelun muuttaminen virallisen syytteen alaiseksi on perusteltua myös siksi, että Suomi korostaa ihmisoikeuksia, mukaan lukien oikeutta turvallisuuteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen. Ihmisiä tulee suojella kaikenlaiselta seksuaaliselta ja sukupuoleen perustuvalta väkivallalta. Emme voi myöskään vähätellä seksuaalisen ahdistelun mahdollisia pitkäkestoisiakin vaikutuksia uhrin elämään. Arvoisa puhemies! Lisäksi seksuaalisen ahdistelun erityisen toimenpiteistä luopumissäännöksen kumoamisen tarkoituksena on vähentää seksuaaliseen ahdisteluun syyllistyneen mahdollisuuksia välttää rikosoikeudellisia seuraamuksia esimerkiksi painostamalla asianomistajaa peruuttamaan tekemänsä rikosilmoitus tai pyytämään syytteen nostamatta jättämistä. Säännöksen kumoamisella ilmaistaisiin yhteiskunnan pitävän seksuaalista ahdistelua rangaistavana tekona, jonka moitittavuus ei riipu siitä, haluaako asianomistaja syytettä nostettavaksi vai ei. Seksuaalisesta ahdistelusta syyttäminen asettamatta asian-omistajan pyyntöä erityiseksi perusteeksi jättää syyte nostamatta saattaisi myös vähentää seksuaalisen ahdistelun uhreihin kohdistuvaa painostusta. Toisaalta asianomistajan pyyntö jättää syyte nostamatta olisi edelleen mahdollista ottaa huomioon yhtenä tekijänä kohtuusperustetta sovellettaessa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+6.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-10-06T17:56:51,2016-10-06T18:01:26,Tarkistettu,1.1 2016_96_107,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 11 §:n kumoamisesta>>>Lakialoite LA 35/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Seksuaalinen ahdistelu on tällä hetkellä asianomistajarikos, jolloin poliisilla on velvollisuus tutkia asiaa vain, jos asianomistaja vaatii rikoksesta rangaistusta. Mielestäni tässä on ongelma, koska asianomistajana voi olla myös vajaavaltainen, jolla ei ole huoltajaa tai muuta sellaista mukana, tai kyseessä on henkilö, jonka pitäisi olla vajaavaltainen, mutta häntä ei ole siksi kirjattu. Alle 18-vuotiaan lapsen kohdalla vajaavaltaisuus on selvää, mutta ei henkilön kohdalla, joka kehityksensä tai muun seikan vuoksi voisi olla vajaavaltainen mutta ei sitä ole. Vajaavaltaisella tarkoitetaan alaikäistä eli alle 18-vuotiasta henkilöä sekä sellaista täysi-ikäistä henkilöä, joka on julistettu vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta vain silloin, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Tämä edellyttää riittävän ymmärryksen olemassaoloa. Vasta riittävän ymmärryksen puuttuessa hänen edunvalvojallaan on oikeus päättää asiasta. Mutta entä jos tätä edunvalvojaa ei ole mukana esimerkiksi torilla, missä mahdollinen seksuaalinen ahdistelu tapahtuu? Tässä lakiesityksessä ollaan seksuaalista ahdistelua ehdottamassa säädettäväksi virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Seksuaalinen rikos aiheuttaa aina uhrissa vammoja. Seksuaalirikoksen uhri on kuten puu, joka vaurioituu mutta jää elämään. Seksuaalirikosta ei välttämättä ymmärrä, ellei sitä ole itse kokenut, olipa sitten kohteena mies tai nainen. Mielestäni tämä lakimuutos on hyvä, ja toivottavasti se pääsee maaliin saakka.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+6.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-10-06T18:01:28,2016-10-06T18:03:15,Tarkistettu,1.1 2016_96_108,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 11 §:n kumoamisesta>>>Lakialoite LA 35/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on lähtöisin poliisien toivomuksesta. Seksuaalinen ei-toivottu käytös on halventavaa, nöyryyttävää ja vihamielistä. Oikeus koskemattomuuteen on korkeimpia arvoja. Seksuaalisen ahdistelun virallisen syytteen alaiseksi muuttaminen on perusteltua, koska Suomi korostaa ihmisoikeuksia, mukaan lukien oikeutta turvallisuuteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen. Ihmisiä tulee suojella kaikenlaiselta seksuaaliselta ja sukupuoleen perustuvalta väkivallalta. Tämä aloite on hyvä. Kannatan tätä ja toivon, että tämä etenee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+6.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-10-06T18:03:16,2016-10-06T18:04:07,Tarkistettu,1.1 2016_96_109,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 11 §:n kumoamisesta>>>Lakialoite LA 35/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite allekirjoitusvaiheessa on jostain syystä mennyt minulta ohi, ja haluan yhtyä tämän lakialoitteen allekirjoittajien joukkoon, joita tässä on runsas määrä. Kokoomuksesta, perussuomalaisista ja keskustasta ainakin allekirjoittajia löytyy. Oman nimeni mielelläni siihen lisäisin, niin että seksuaalinen ahdistelu muuttuisi asianomistajarikoksesta virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Se on varsin perusteltua. Tässä viitataan uudenvuodenyön tapahtumiin, mutta vastaavan tyyppisiä tilanteita voi tulla muitakin, ja ahdistelun kohteista osa saattaa jäädä saavuttamatta, taikka he eivät tule tietoon. He voivat kokea häpeää siitä, tai jonkin muun syyn takia ne eivät tule kaikki tietoon saaduksi. Sen takia on perusteltua, että voidaan käyttää esimerkiksi kamerakuvia hyödyksi tällaisten rikosten selvittämiseksi. Haluan tähän loppuun vielä todeta, että pidän myönteisenä sitä, että pikkuhiljaa seksuaalirikosten tuomiot meillä ovat koventumassa muutenkin. Meillä on useita hyviä lakialoitteita tälläkin hetkellä eduskunnan käsittelyssä, muun muassa lakialoitteemme, jossa esitämme, että törkeät lasten seksuaaliset hyväksikäytöt eivät vanhenisi rikoksina koskaan. Silloin tietysti jo puhutaan aivan eri tason rikoksista kuin tässä. Mutta tällainen lääppiminen, seksuaalinen ahdistelu ei kuulu hyviin tapoihin, ja niin kuin edellä on kuvattu, kaikkien koskemattomuus pitää turvata, ja tämä osaltaan on vahvistamassa sitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-06T18:04:07,2016-10-06T18:06:06,Tarkistettu,1.1 2016_96_110,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 11 §:n kumoamisesta>>>Lakialoite LA 35/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Ruoho on lakialoitteessaan ottanut kantaa kansalaisten yleisen oikeustajun ja myös yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta erittäin merkittävään asiaan. Kyse on nimittäin rikoksen uhrin asemasta ja hänen oikeuksistaan. Uhrin asemaahan korostettiin tänään myös erään toisen lakiesityksen käsittelyssä. Arvoisa puhemies! Toisinaan rikoksen ja varsinkin seksuaalirikoksen uhria voi vaivata niin suuri häpeäntunne, että hän saattaa alkaa kuvitella antaneensa rikokseen jonkin tiedostamattoman yllykkeen. Tällaisessa tapauksessa hän voi myös alkaa ymmärtää rikoksentekijää, ja häntä saattaa alkaa vaivata niin sanottu Tukholma-syndrooma. Uhri ei tällaisissa tapauksissa välttämättä halua tai pysty vaatimaan rikoksentekijälle kuuluvaa rangaistusta, vaikka se olisikin täysin oikeutettua. Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on hyvin kannatettava ja mahdollistaa seksuaalirikoksen tekijän rankaisemisen, vaikka asianomistaja ei pystyisikään rangaistusta vaatimaan. Seksuaalinen ahdistelu tulisi nyt virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Aiheeseen heijastuu myös käsitys kansalaisten yleisestä oikeustajusta ja sen toteutumisesta. Paljon on puhuttu muun muassa seksuaali- ja väkivaltarikoksista annettavien tuomioiden pituudesta, minkä edustaja Heinonenkin toi edellisessä puheenvuorossaan hyvin esille. Mielestäni näitä tuomioita ja rangaistuksia tulisi koventaa. Vaikka tämä lakialoite ei suoraan liitykään rangaistusasteikon tiukkuuteen, on se kuitenkin selkeä signaali siitä, että (Puhemies koputtaa) meidän lainsäätäjien tulee ottaa seksuaalirikoksiin selvä nollatoleranssi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-10-06T18:06:07,2016-10-06T18:08:09,Tarkistettu,1.1 2016_96_111,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 11 §:n kumoamisesta>>>Lakialoite LA 35/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kiittää tässä edustajakollegoita hyvistä puheenvuoroista, ja erityisesti kosketti ja ilahdutti se, että ymmärretään se uhrin asema, miltä se tuntuu olla tällaisen uhrina. Niin kuin aikaisemmin omassa puheessani viittasin myös, että jos tätä tapahtuu työkulttuureissa, niin sitä ihminen monta kertaa sitten pelkää sen oman työnsäkin puolesta, miten sille käy, jatkuuko se työsuhde sitten, jos ilmoittaa eteenpäin tällaisesta epätoivottavasta käytöksestä. Eilen minä viimeksi, arvoisa puhemies, kuulin ystävältäni tapauksen ja kuvauksen, joka ilmiselvästi oli seksuaalista ahdistelua, mutta kuitenkin siinä samalla kumpikin tiedostimme sen tilanteen, että tämä tietynlainen normikulttuuri, mikä meillä on sosiaalisessa käyttäytymisessä ja muussa, tavallaan estää sen, että sitä asiaa vietäisiin eteenpäin. Minä näkisin todellakin, että se helpottaisi sitä uhrin asemaa, kun se vastuu menisi niin kuin aikaisemmin, kun oli kyse pahoinpitelyn tulemisesta myöskin yksityisellä alueella virallisen syytteen alaiseksi. Vähän saman logiikan näkisin tässä asiassa tarpeellisena. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+6.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-10-06T18:08:13,2016-10-06T18:09:59,Tarkistettu,1.1 2016_96_112,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §: n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_96_113,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §: n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä asia on täällä käsittelyssä jo toiseen kertaan, mikä on tietysti eduskunnan arvovallalle ja työskentelytavoille hieman omituista. Toivoisinkin, että kun jatkossa tulee samansisältöisiä lakialoitteita, nämä voitaisiin käsitellä samalla kertaa. Asia on kuitenkin vakava. Savonlinnasta ollaan lakkauttamassa opettajankoulutuslaitosta 1.8.2018 lukien. Opettajankoulutuslaitoksessa opiskelee noin 900 opiskelijaa, ja sen kokonaisvaikutus Savonlinnan aluetalouteen on noin 12 miljoonan euron liikevaihto sekä 300 työpaikkaa. Väkilukuun suhteutettuna opiskelijamenetysten vaikutus on sama kuin jos Helsingin yliopistosta puolet lakkautettaisiin Helsingistä. Pääministeri Juha Sipilä on luvannut, että Savonlinnaa kompensoidaan tästä lakkautuksesta sillä tavalla, että Savonlinnan aluekehitystilanne tulee olemaan parempi kuin ennen OKL:n lakkautusta. Tätä varten on perustettu myös työryhmä valmistelemaan mahdollisia kompensaatioita. Opettajankoulutuslaitoksen lakkautuksesta aiheutuvien menetysten kompensoimiseksi keskeisin toimenpidekokonaisuus ovat koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla tuetaan ja vahvistetaan Savonlinnan elinvoimaisuutta, elinkeinorakennetta ja elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia kaikkein kestävimmin ja pitkäjänteisimmin. Kaikkein tärkeintä on nyt, että pääministeri lunastaa lupauksensa ja että Savonlinnalle annetaan konkreettisena ja varmana kompensaationa vähintään yhtä paljon koulutuspaikkoja kuin menetämme opettajankoulutuslaitoksen lakkautuksen seurauksena. Tästä syystä kaupungin johto edellyttää, että maan hallitus aidosti pohtii Savonlinnalle 420:tä lisäaloituspaikkaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle. Koulutusalojakin on mietitty. Puurakentamisen ja teollisuuden digitalisaation insinöörikoulutukset 100 uudella aloituspaikalla perustuvat Savonlinnan asemaan Suomen suurimpana mekaanisen metsäteollisuuden keskittymänä sekä kaupungin Teknologiapuistossa sijaitsevan Kuitulaboratorion ainutlaatuiseen teollisuuden teknologiatuotteiden tuotekehitysympäristöön. Toinen keskeinen koulutusavausesitys on kuntoutusalan koulutuksen valtakunnallinen osaamiskeskittymä 100 aloituspaikalla Savonlinnaan osana valtakunnallista työnjakoa. Savonlinnassa on jo nyt valtakunnallisesti merkittävä hyvinvointialan keskittymä, johon kuuluvat muun muassa keskussairaala, kuntoutuskeskus Kruunupuisto, kylpylä Casino sekä työelämän kuntoutusta antava kuntoutushotelli Herttua. Myös liikunta-alan ammattikorkeakoulutus vahvistaisi Savonlinnan vahvuuksia, sillä kaupungissa on Itä-Suomen ainoa urheiluopisto ja sen infrastruktuuriosaaminen ja hyvä vetovoimaisuus jo olemassa. Mutta muitakin toiveita on. Opettajankoulutuksen lähtö Savonlinnasta tulee vaikuttamaan sekä vuokra- että omistusasuntomarkkinoilla todella negatiivisesti. Välitön vaikutus on Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy:n ja Savonlinnan Vuokratalot Oy:n ajautuminen taloudellisesti täysin kestämättömään tilanteeseen. Kyseisten kohteiden Valtiokonttorin lainat pitäisi saada kokonaan anteeksi, koska muutoin molemmat yhtiöt menevät konkurssiin — kyseessä on noin 18 miljoonan euron panostus. Lisäksi valtiolta toivotaan 5—10 miljoonaa euroa purkuavustusta yhteensä noin 320 asunnon ylikapasiteetin purkamiseen kaupungin alueelta. Savonlinna esittää, että valtion toimintoina sinne voisi siirtää kompensaationa esimerkiksi Museoviraston. Yliopistolta vapautuu erittäin merkittävä määrä tiloja, joiden hyödyntäminen valtion toimintojen alueellistamisella olisi järkevää. Museoviraston toimialaan kuuluvien tehtävien siirtoja tulee tehdä, koska kaupungissa on jo nykyisellään vahva ja monipuolinen museo- ja matkailualan klusteri, joka voisi kehittää museotoimialaa matkailuelinkeinon näkökulmasta. Savonlinnassa on Museoviraston yksikkö, Olavinlinna, maakuntamuseo, Metsämuseo Lusto ja lukuisia pieniä museoita. Kaupunki esittää myös Metsähallituksen toimintojen alueellistamista Savonlinnan alueelle, ja perusteena on nimenomaan vahva metsäklusterikokonaisuus, josta meillä on paljon esimerkkejä metsäalan hallinnon, kehittämisen, museo- ja tutkimustoimintojen sijainnin puolesta sekä tietysti myöskin UPM:n, Metsä Woodin sekä Andritzin ominaisuudessa. Meillä on myös vahvaa kuitu-, energia- ja elinkaariosaamista Savonlinnan Kuitulaboratoriossa. Savonlinnan toivelistalla ja vaihtoehtoina kompensaatioille on myös väylähankkeita. Savonlinnan kaupunki esittää, että syväväylän siirto Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen toteutettaisiin kokonaisena hankkeena ja että hankkeeseen sisällytettäisiin rautatiesillan uudistamisen vaatima 12 miljoonan euron rahoitusosuus. Junayhteys Pieksämäelle kuten myöskin Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka ovat niin ikään toivelistalla. Ennen kaikkea oleellisinta tässä tilanteessa on se, että sote-ratkaisujen yhteydessä myös Savonlinnan keskussairaalan päivystystoiminta ja leikkaustoiminta saadaan vahvistettua. On aivan oleellista, että saamme pitää erikoissairaanhoidon päivystystoimintaa, ja tämä linjaus pitää varmistaa. Kirurgian, sisätautien ja anestesian päivystys sekä riittävät diagnostiset palvelut tulee turvata Savonlinnan keskussairaalassa päivystysten säilyttämiseksi, tai emme pysty säilyttämään edes nykyisiä ammattikorkeakoulupaikkoja. Mutta lopuksi kaikkein oleellisinta on se, että kun hallitus vähentää yhdestä kaupungista, yhdeltä alueelta näin kovalla kädellä valtion toimintoja, on ainoa kestävä keino antaa tilalle joitain muita valtion toimintoja, mieluiten opiskelupaikkoja, jos omaa yliopistoa emme saa. Jos sitten saamme lisäksi joitakin liike-elämän ja yrityselämän innovaatioita tai toteutuksia, ne ovat sitten jotakin lisää tähän, mutta aivan oleellista on nyt puhua siitä, mitä valtion toimintoja alue voi kompensaationa saada.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+7.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-06T18:10:12,2016-10-06T18:17:22,Tarkistettu,1.1 2016_96_114,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §: n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä käsittelyssä oleva lakialoite, eli Järvinen ynnä muut, on ikään kuin sisar- tai rinnakkaisaloite lakialoitteelle 31/2016, joka on kansanedustajien Kaj Turunen ja Hanna Kosonen tekemä. Tässä lakialoitteessahan tarkoituksena on perustaa Suomeen uusi yliopisto, mikä tapahtuisi muuttamalla yliopistolakia. Tämä lakialoite kumpuaa siitä huolesta ja tuskasta, jota aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Järvinen, hyvin kuvasi puheenvuorossaan, vaikeasta tilanteesta Savonlinnassa, joka syntyi, vaikka eduskunnan ja hallituksen enemmistö jotakin muuta olisi halunnut. Hallituksellahan on nyt tämä niin sanottu Savonlinna-työryhmä, joka sitten etsii näitä keinoja. Hyviä ehdotuksia tuli tuolta pöntöstäkin, millä tavalla voitaisiin tätä tilannetta Savonlinnan alueella helpottaa ja saada alueelle parempi tulevaisuus. Tässä en voi olla mainitsematta sitä, että saaristo-osakuntien valtionosuuksien parannushan oli yksi sellainen asia, mikä alkusyksystä tuli tietoon ja mikä omalta osaltaan vähäsen tulee helpottamaan Savonlinnan tilannetta. Arvoisa puhemies! Rohkenen tässä kohtaa vähän ajatella yliopistoja muutenkin ja yliopistojen alueellista merkitystä. On ihan selvää, että viimeisen 20:n ja 30:n vuoden aikana ne maakuntakeskukset, joissa on yliopisto, ovat pärjänneet, kuten esimerkiksi Jyväskylä on hyvä esimerkki, ja sitten ne, joissa sitä korkeinta opetusta ei ole tarjolla, ovat pärjänneet vähän heikommin tai jopa taantuneet. Haluaisin tässä kohtaa ottaa esille yliopistokeskusten aseman. Meillä on monissa kehittyvissä maakuntakeskuksissa, kuten Seinäjoella ja Kokkolassa, yliopistokeskukset, jotka vähän niin kuin elävät joka vuosi, vuodesta toiseen, siinä epävarmuudessa, että miltä se tulevaisuus näyttää, vaikka ne tekevät alueellisesti erittäin tärkeää tehtävää. Niiden oikeudellinen asema on tällä hetkellä turhan ohut. Minusta yliopistokeskusten asema ja tehtävät pitäisi nykyistä selkeämmin kirjata yliopistolakiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+7.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-10-06T18:17:23,2016-10-06T18:19:33,Tarkistettu,1.1 2016_96_115,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §: n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yliopistokeskuksista on todellakin puhuttu tässä salissa monen monta kertaa. Välillä rahoja ollaan oltu leikkaamassa ja välillä palauttamassa, ja olen edustaja Kurvisen kanssa samaa mieltä, että lakiin kirjaus niiden kohdalla olisi perusteltua. Tämä edustaja Järvisen aloite tietyllä tavalla osoittaa osan vihreiden tässä salissa käyttämistä aiemmista puheista hieman ainakin outoon valoon. Silloin on hallitusta täällä ryöpytetty ja syytetty tästä Savonlinnan opettajankoulutuksen lakkauttamisesta, mutta nyt edustaja Järvinen myöntää kollegoineen — tässä on allekirjoittajina Karimäki, Kasvi muun muassa vihreistä — että ""hallitus ei voi määrätä ohi yliopiston autonomian niitä paikkakuntia, joilla kukin yliopisto opetusta antaa"". Tämä laittaa kyllä vihreiden puheet vähintäänkin aika vankan populistisen varjon alle, kun täällä opetusministeri Grahn-Laasosta useilla kyselytunneilla, monissa muissa keskusteluissa on syytetty, että miksi hän tekee näin tai miksi hän ei puuttunut siihen. Nyt te kuitenkin kirjoitatte varsin selkeästi, että näin tämä on mennyt. Myös entinen opetusministeri, edustaja Gustafsson on syyttänyt hallitusta, että miksi Savonlinnan OKL:ää ei pelastettu, ja me tiedämme hyvin, että edellisen hallituksen aikana, missä myös vihreät olivat ja opetusministerinä Gustafsson, Tampereen yliopisto lopetti Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen. Itse tulen siltä alueelta ja tiedän sen tuskan ja jaan tämän tuskan, mikä täällä on tuotu Savonlinnan kohdalta, eli olen täysin samaa mieltä, että näitä toimenpiteitä pitää jatkaa, niin kuin edustaja Kurvinen toi esille. Mutta on rehellistä näissä keskusteluissa kuitenkin pitää esillä se totuus, minkä nyt myös vihreät tässä omassa lakialoitteessaan LA 38/2016 myöntävät, että hallitus ei voi määrätä eli hallitus ei ole tätä päätöstä tehnyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-06T18:19:34,2016-10-06T18:22:00,Tarkistettu,1.1 2016_96_116,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §: n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan saaristo-osakuntalisistä. On hieno juttu, että ne saatiin nyt palautettua, mutta pitää muistaa, että niiden osalta kyse ei ole minkäänlaisesta yliopistokompensaatiosta Savonlinnalle, vaan ikään kuin vääryydestä, joka on muutaman vuoden tauon jälkeen korjattu. Mitä sen sijaan tulee tähän yliopisto-asiaan: On selvää, että yksikään yliopisto tässä maassa ei voi itse päättää, mitä oppiaineita opettaa, mitä tutkintoja saa antaa, vaan se on aina ministeriön vastuulla. Ja, edustaja Heinonen, on aivan yksiselitteistä, että hallitus ei voi sanoa yhdellekään yliopistolle, että teidän on pakko opettaa jollakin tietyllä paikkakunnalla. Mutta kyllä hallituksella on se valta, että se voi päättää omasta halustaan siitä, jos se haluaa esimerkiksi opettajankoulutusta järjestettävän jollakin paikkakunnalla. Jos ei muuta vaihtoehtoa ole, jos se ei saa Itä-Suomen yliopistoa tai Helsingin yliopistoa tai muuta yliopistoa suostumaan siihen, niin viime kädessä kyse on juuri tästä, mikä meillä nyt on pöydällä, eli uuden yliopiston perustamisesta. Tämä aloite on tehty nimenomaan sen takia, että kun kohtuullisen moni hallituksen jäsen on yrittänyt luikerrella tässä tilanteessa Itä-Suomen yliopiston hallituksen tekemän ratkaisun taakse, niin nyt, kun on pöydällä aloite omasta yliopistosta, hallituksella on se valta, jos on tahto, perustaa yliopisto ja pitää huolta siitä, että opettajia koulutetaan laajalti tässä maassa eikä vain yhdessä paikassa yhdellä paikkakunnalla Itä-Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+7.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-06T18:22:00,2016-10-06T18:24:00,Tarkistettu,1.1 2016_96_117,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §: n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei kukaan ole luikerrellut minkään taakse, vaan juuri niin toiminut kuin te olette tähän lakialoitteeseen kirjoittanut. Te kirjoitatte, että ""hallitus ei voi määrätä ohi yliopiston autonomian niitä paikkakuntia, joilla kukin yliopisto opetusta antaa"". Te olette kuitenkin tässä salissa syyttänyt, että hallitus on vastuussa siitä, että se loppuu. Olen samaa mieltä, että hallitus voi perustaa uusia yliopistoja, ja me otamme myös Hämeenlinnaan mielellään Hämeenlinnan yliopiston ja varmasti jokaiseen OKL-kaupunkiin oman yliopiston, jos näin päätetään tehdä, se on totta. Mutta on epärehellistä syyttää hallitusta tästä päätöksestä, että opettajankoulutus on päättymässä Savonlinnassa. Sen päätöksen on tehnyt Itä-Suomen yliopisto, niin kuin te itsekin tässä lakialoitteessanne toteatte, ja on hyvä, että se nyt on pöytäkirjaan myös kirjoitettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-06T18:24:00,2016-10-06T18:25:07,Tarkistettu,1.1 2016_96_118,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §: n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2016 vp,"Herra puhemies! Aloitan nyt siitä, kun edustaja Järvinen vähän ehkä vähätteli tätä valtionosuuslainsäädännön muutosta saaristo-osakuntien osalta. Totean siinä kuitenkin, että kysymys on rahavirroista, joita tulee alueille ja joita tulee sinne kaupunkiin, ja kun ajatellaan Savonlinnan alueen elinvoimaa, niin kyllä kai sillä jokin merkitys on, vaikka ymmärrän, että tietenkään se ei korkeakoulutusta korvaa eikä tuo opiskelupaikkoja — se on toinen asia, sen eteen yhdessä tehdään töitä. Kuitenkin vähän ihmettelen, kuten edustaja Heinonenkin, vihreitä: Varmaan kahdetkaan rattaat eivät riitä, vaan niitä rattaita on viisi tai kuusi, tai riittääkö sekään. Nyt ollaan hirveän huolissaan pienten maakuntakeskusten korkeakoulutuksesta. Kun te lähditte edelliseen hallitukseen, Kataisen—Stubbin hallitukseen, niin siellä vaikkapa Hämeenlinnan OKL lakkautettiin ja se oli aivan ok vihreille, ja nyt sitten yhtäkkiä tämä maakuntien korkeakoulutus mietityttääkin vihreitä. Eli tämä on vähän ehkä tällaista monilla rattailla ajamista tai pikkusen huonomuistisuutta. Mutta kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, minä olen varmasti keskustalaisena kansanedustajana sen takana, että voitaisiin yliopistokoulutusta laajentaa kovastikin ja perustaa uusia yliopistoja. Kyllä vaikka Seinäjoellekin sopisi aivan hyvin yliopisto. (Timo Heinosen välihuuto) — Niin. — Olen kuullut tällaisia maalais- ja kaupunkilegendoja, että 1980-luvulla suunniteltiin maa- ja metsätieteellisen Viikin koulutuksen siirtoa Seinäjoelle, ja mikä sopisi paremmin kuin tämmöinen elintarvikkeisiin ja maatalouteen liittyvä korkein opetus jollakin tavalla sinne ruokaprovinssin keskelle. Eli itselläni ei henkilökohtaisesti ole mitään sitä vastaan, että perustellaan uusia yliopistoja, mutta kannattaisi ehkä vihreittenkin eduskuntaryhmässä miettiä, että ne kannat eivät eläisi aivan vuoden välein, ja mietittäisiin jotakin linjakkuutta siinä omassa politiikassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+7.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-10-06T18:25:07,2016-10-06T18:26:58,Tarkistettu,1.1 2016_96_119,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §: n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kannat eivät ole eläneet, linjakkuus on kyllä säilynyt, ja myönnämme etenkin, että Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen purkaminen ja lakkauttaminen oli ehdoton virhe, (Timo Heinonen: Eikö Hämeenlinnan?) ja siitä ollaan otettu se opiksi, että ei kannata sitä virhettä enää toistaa. Kainuussa tällä hetkellä tilanne on se, että siellä on pulaa pätevistä opettajista. Meille jää Itä-Suomeen enää yksi ainoa paikka, jossa opettajia koulutetaan, ja se on oikeasti huolestuttavaa. Mitä Hämeenlinnaan tulee, niin sen tilanne oli hyvin erilainen, koska ainakin itse olen kuullut, että iso osa henkilökunnasta ja opiskelijoista halusi siirtyä Tampereelle. Toisaalta mitä Hämeenlinnaan tulee, ei kertaakaan Hämeenlinnasta ollut sellaisia delegaatioita, sellaisia puolustuspuheenvuoroja kuin on ollut esimerkiksi Savonlinnan osalta. Hämeenlinnan osalta myöskin löytyy päteviä opettajia. Kannattaa myös muistaa, että kun valtion toimintoja on alueellistettu, niin jos muistan oikein, sekä Lahti että Hämeenlinna ovat juuri niitä voittajia tässä kisassa, eli Hämeenlinna on myös kompensaationa saanut erilaisia toimia. Mutta sekä edustaja Heinonen että edustaja Kurvinen puhuvat siinä asiaa, että etenkin tällaisilla aloilla, kun me puhumme opettajista, lääkäreistä, on aivan erityinen yhteinen vastuu siitä, että me kannamme huolta ja pidämme huolta siitä, että päteviä ammattilaisia riittää ympäri maata. Kuten jo kerran sanoin, yliopisto tekee päätöksen siitä, missä opettaa, mutta vain ja ainoastaan opetusministeriö ja hallitus kantavat vastuun siitä, mille ja kenelle se antaa tutkinnonanto-oikeuksia, ja nyt ne on annettu pois Savonlinnasta Joensuuhun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+7.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-06T18:26:58,2016-10-06T18:28:55,Tarkistettu,1.1 2016_96_120,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §: n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt menee jo vanhojen muistelemiseksi, mutta emme me ole Hämeessä sitä unohtaneet, että Tampere vei opettajankoulutuslaitoksen. Olin itse Hämeenlinnan OKL:n kasvatti, ja se oli pitkään ja lopetushetkeen asti Suomen paras OKL oikeastaan kaikilla mittareilla luettuna. Sieltä valmistuttiin nopeammin kuin oikeastaan mistään muusta yliopistosta maistereiksi. Sinne oli vaikeinta päästä, mikä kertoi sen vetovoimasta ja kiinnostavuudesta. Tietenkin ymmärrän sen, että henkilökunnasta osa halusi siirtää sen Tampereelle, sillä he asuvat Tampereella. Kun se henkilökunta, joka sitä aktiivisesti ajoi, eli Tampereen yliopiston johto ja osa näistä OKL:nkin opettajista, asuu Tampereella, niin totta kai oli mukava saada se yliopisto sinne, mutta ei sekään päätös suomalaisen opettajankoulutuksen tasoa ja alueellista tasapuolisuutta lisännyt. Itse en sitäkään päätöstä ymmärrä, mutta nyt ymmärrän, että vihreät ovat pitäneet sitä ratkaisua ihan hyvänä. Ja Hämeenlinna ei ole saanut tuon OKL:n lopettamisen jälkeen mitään kompensaatiota valtiolta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-06T18:28:55,2016-10-06T18:30:20,Tarkistettu,1.1 2016_96_121,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §: n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on viimeinen puheenvuoroni tähän asiaan ja tähän lakialoitteeseen, mutta totean nyt tässä vain, kun tätä ihan kohtalaisen tasoista korkeakoulupoliittista keskustelua on käyty, että en kyllä edustaja Järvisen tavoin vähättelisi yhdenkään maakuntakeskuksen koulutustarpeita tai sitä, mitä vahinkoa on voinut aiheutua, kun korkeakoulutusta on vähennetty. Kuten ensimmäisessä puheenvuorossani sanoin, on ihan selkeästi todistettavissa, että yliopistolla on erittäin iso merkitys sille ympäröivälle alueelle ja niille kaupungeille, joissa yliopistoja sijaitsee. Maakuntayliopistot ovat olleet suomalainen menestystarina, joten ymmärrän aivan hyvin sen pahan olon, mikä Hämeessä on edelleen ja mikä Hämeenlinnassa on. Kyllä minusta on erittäin tärkeää, että niin Hämeenlinnassa, Seinäjoella, Kokkolassa kuin Kajaanissakin vahvistetaan korkeakoulutusta. Minusta olisi tosi kiinnostavaa löytää tapoja, mitenkä ammattikorkeakoulut ja yliopistokeskukset voisivat yhdessä syntyä tai muodostua tämmöisiksi maakuntakorkeakouluiksi ja luoda vähän tämmöistä vaihetta numero kaksi suomalaisille maakuntayliopistoille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+7.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-10-06T18:30:20,2016-10-06T18:31:33,Tarkistettu,1.1 2016_96_122,96/2016,2016-10-06,16.00,18.33,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi yliopistolain 1 §: n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä maassa on tehty monenlaisia korkeakoulujen lakkautuspäätöksiä, toki myös eri tutkintojen aloittamispäätöksiä. Voisin nostaa myös siitä esimerkin: Edellisellä kaudella, kun eduskunnassa olin, päätimme aloittaa uudelleen hammaslääkärikoulutuksen Kuopiossa. Siihen johtivat selkeät syyt — itäsuomalaisten hampaat olivat aika surkeassa kunnossa — ja lopputulos on nyt se, että hampaiden kunto Itä-Suomessa on selkeästi parempi. (Timo Heinonen: Kuka oli opetusministeri?) Ja selkeästi saamme hammaslääkäreitä, koulutettuja hammaslääkäreitä, pysymään Itä-Suomessa, ja se on aivan erinomaista. Kun puhutaan opettajista, kannattaa jatkossa — sillä eivät lakkautukset tai ainakaan lakkautusuhat varmasti tähän pääty — pohtia myös sitä rahoitusjärjestelmää, jolla korkeakouluille rahaa annetaan, sillä tällä hetkellä rahaa annetaan ehkä opettaja-alalla jopa liiaksi tohtorinväitösten perusteella. Opettajankoulutuksessa se on erityisen hankalaa johtuen monesta syystä: Ensinnäkin moni henkilö hakeutuu opettajankoulutukseen halutessaan opettaa, siis on ikään kuin kutsumus, toive, opettaa lapsia tai nuoria. Ja se toinen asia on se, että jos sitten innostuu tutkimuksesta ja lähtee tekemään tohtorinväitöstyötä, niin monessa tapauksessa opettaja ei saa euronkaan lisäystä palkkaansa, ei pienintäkään muutosta työtehtäviinsä. On ilman muuta selvää, että tämä ei kannusta opettajia kouluttautumaan pidemmälle. Tästä syystä olisi syytä jatkossa pohtia sitä, voitaisiinko rahoitusperiaatteita jollain tavalla tarkistaa, jotta saisimme opettajankoulutuksen (Puhemies koputtaa) pysymään vahvana edes niillä paikkakunnilla, joilla sitä jatkossa on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2016+7.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-06T18:31:34,2016-10-06T18:33:35,Tarkistettu,1.1 2016_97_1,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2016 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 5.10.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Aino-Kaisa Pekonen Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_97_2,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_97_3,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tässä on lakialoitteen lähetekeskustelu koskien sähkön maksamisvaihtoehtoja kuluttajilla. Sähkö on useille kotitalouksille merkittävä kuluerä varsinkin sähkölämmitteisissä taloissa. Suomen kaltaisessa suurten lämpötilavaihteluiden maassa ajankohtaiseen kulutukseen perustuva laskutus vaihtelee vuodenaikojen ja lämpötilan mukaan merkittävästi, jopa useilla sadoilla euroilla. Osalle sähkön käyttäjistä tämä ei ole ongelma, mutta osalle on. Suuresti vaihtelevat sähkölaskut hankaloittavat monien kotitalouksien oman talouden suunnittelua ja tulevien kulujen ennakoimista huomattavasti. Ongelmat ovat suurimpia varsinkin pienituloisille kotitalouksille, kun kesä- ja talvikuukausien sähkölaskut voivat vaihdella merkittävästi. Moni kuluttaja ottaisi tasaerälaskutuksen käyttöön, jos sellainen vaihtoehto vain olisi tarjolla. Aiemmin sähköyhtiöt tarjosivat yleisemmin tasaerälaskutusvaihtoehtoa, mikä helpotti kotitalouksien tilannetta tasaamalla sähkölaskua koko vuodelle. Nyt tuntimittauslaitteistojen yleistyessä sähköyhtiöt ovat suurimmaksi osaksi luopuneet tasaerälaskuttamisesta ja siirtyneet reaalikulutukseen perustuvaan laskutukseen monien asiakkaiden toiveista huolimatta. Vuonna 2009 annetussa EU:n kolmannessa sähkön sisämarkkinadirektiivissä edellytetään erilaisten maksutapavaihtoehtojen tarjoamista kuluttajille. Käytännöksi on kuitenkin Suomessa muodostunut, että sähköyhtiöt eivät edelleenkään tarjoa lain hengen mukaisesti ja monien asiakkaiden tarpeista huolimatta tasaerälaskutusvaihtoehtoa, laskuttavat tasaerälaskuista erillisen käsittelymaksun tai nykyisellään jopa poistavat niitä aktiivisesti palveluvalikoimistaan. Tältä osin sähkömarkkinalaki onkin jäänyt puutteelliseksi ja sitä on nyt täydennettävä, jotta kuluttajille olisi tarjolla entistä paremmat vaihtoehdot oman talouden suunnitteluun. Velvoittava lainsäädäntö on tarpeen, ja sitä tässä nyt siis ehdotan. Jotta maksutapavaihtoehtokäytäntö vastaa alkuperäistarkoitusta, tulee sähkömarkkinalakia muuttaa vuoden 2013 hallituksen esityksen HE 20/2013 hengessä. Sähkömarkkinalain 57 §:ään jakeluverkonhaltijan laskutuksesta jakeluverkossa sekä 69 §:ään vähittäismyynnin laskutuksesta on sisällytettävä säännös, joka velvoittaa tarjoamaan kuluttajille erilaisia maksutapavaihtoehtoja. Näiden maksutapavaihtoehtojen tulee käsittää sekä laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuva laskutus että arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen pohjautuva, tasasuuruisiin maksueriin perustuva maksutapavaihtoehto, niin sanottu tasaerälasku. Vaikka kuluttaja valitsisi tasaerälaskutuksen, tulisi laskutuksen lähtökohtana yhä olla asiakkaan todettuihin lukematietoihin perustuva laskutus ja hänellä on oltava oikeus omien sähkönkulutustietojensa saantiin. Kulutuslukemat tulee tehdä vähintään kerran vuodessa tasaamaan asiakkaan todellista kulutusta. Tasaerälaskutuksesta tai muusta maksutavasta ei mielestäni pitäisi saada periä ylimääräistä palvelumaksua. Verkonhaltijalla olisi oikeus muuttaa asiakkaalta veloitettavan tasaerän suuruutta muuttaessaan hinnoittelua tai asiakkaan vuotuisen arvioidun kulutuksen määrän muuttuessa. Ehdotettu säännös ei vaikuttaisi siihen, minkälaista jakelu- ja mittauspalvelutuotetta asiakas käyttäisi. Myös tasaeriin perustuvan maksutavan valinnut asiakas voisi kuulua erilaisten palvelujen piiriin. Arvoisa puhemies! Kotitalouksilla tulee olla oikeus valita itse omien tarpeidensa pohjalta tasaerälaskutuksen ja reaalikulutukseen perustuvan laskutuksen välillä. Sähkömarkkinoiden on oltava kuluttajaystävälliset, ja lainsäätäjän on suojeltava heikommassa asemassa olevien kuluttajien oikeuksia. Arvoisa puhemies, siitä tässä lakialoitteessa on kysymys.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-10-07T13:02:47,2016-10-07T13:07:30,Tarkistettu,1.1 2016_97_4,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! (Eduskunnasta: Rouva, rouva!) Anteeksi, rouva! Anteeksi. (Naurua — Eduskunnasta: Pyydä uusi puheenvuoro!) Melkein voisi aloittaa ihan alusta, niin voisi onnistua paremmin. Arvoisa rouva puhemies! Sähkö on monille perheille merkittävä kuluerä, niin kuin edustaja Kaikkonen lakialoitteessaan toteaa, ja tämä maksutapavaihtoehtoajattelu on kyllä enemmän kuin tervetullut uudistus. Niin kuin EU:n kolmannessa sähkön sisämarkkinadirektiivissäkin edellytettiin, kuluttajilla pitää olla erilaisia maksutapavaihtoehtoja sähkön maksamiseen, ja siinä mielessä tätä lakialoitetta on kyllä helppo olla kannattamassa. Toki, jos se koetaan ongelmaiseksi, että tämä tasauslaskujärjestelmä tapahtuu vain esimerkiksi kerran vuodessa, niin tänä päivänähän se on toki helppo tehdä vaikkapa kaksi kertaa vuodessa tapahtuvaksi, jos se on sitten jonkinlainen kompromissi. Luotan, arvoisa rouva puhemies, siihen, että kun tämän lakialoitteen on tehnyt eduskunnan suurimman eduskuntaryhmän ryhmäpuheenjohtaja ja myös elinkeinoministeri, joka vastaa sähköasioista, on keskustalainen ministeri Rehn, niin tämä varmasti menee nopealla aikataululla eteenpäin, eikö näin, edustaja Kaikkonen? (Antti Kaikkonen: Kunhan hallituskumppanit tukevat, niin tämähän on selvä asia!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-07T13:07:31,2016-10-07T13:09:04,Tarkistettu,1.1 2016_97_5,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkölaskujen jaksotus on tavalliselle kuluttajalle tärkeä asia, ja edustaja Kaikkonen tässä aloitteessaan puuttuu ihan oikeaan asiaan. Mutta toisaalta sitten tärkeätä on myös sähkön hinta, mitä sähköstä hintaa joudutaan maksamaan, sekin on kuluttajalle tärkeä asia. Sitten yleensä sähkölaskun maksaja on myös veronmaksaja, ja veronmaksajana kiinnitän vain huomiota siihen, että me maksamme aika isoja tuulivoimatukia tällä hetkellä. Kaikki ovat yhtä mieltä, että ne ovat ylikompensoivia. Vuoden 2007 vaalikaudella tehty lainsäädäntö on osoittautunut veronmaksajalle erittäin kalliiksi, ja tätä laskuahan tosiasiassa tavalliset kotitaloudet tulevat maksamaan. Siinä ei edes ole mahdollisuus jaksottaa tätä laskua, vaan se tulee verotuksen muodossa automaattisesti. On laskettu, että tämä lisälasku hyvin lyhyessä aikaa kerryttää yli 3 miljardin euron summan tukiaisia, se on siis valtaisa summa, ja sillä on vaikutus sähkömarkkinoihin niin, että se on vääristämässä sähkömarkkinoita. No, sitten kiinnitin kyllä huomiota siihen, että tämä aloite oli ansiokas, se ei puhunut tästä sähkön hinnasta ollenkaan, mutta ei se puuttunut toiseenkaan asiaan, joka viime päivien keskusteluissa on noussut aika tärkeälle sijalle, ja se on nämä lepakot, jotka selvästi häiritsevät sähköntuotantoa juuri tuulivoimaloiden kohdalla. (Eduskunnasta: Räjähtävätkö ne?) Onko aloitteen tekijä pohtinut ollenkaan, mikä merkitys näillä räjähtävillä lepakoiden keuhkoilla on tuulivoiman tuotantoon ja sitä kautta kuluttajien maksamaan sähkön hintaan? (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-07T13:09:04,2016-10-07T13:10:50,Tarkistettu,1.1 2016_97_6,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä perjantain istunnot ovat ilmeisen mielenkiintoisia. Vastaan ensimmäiseksi edustaja Heinäluoman keskustelunavaukseen, joka ei ihan suoranaisesti kyllä nyt tähän aloitteeseen liity, mutta lähellä on: tähän tuulivoiman tariffiin. Se ongelmahan havaittiin jo hallitusneuvottelujen aikaan, että kun on matala sähkön hinta, niin tariffi on kallis yhteiskunnalle. Siksipä tämä tuulivoiman tuki katkaistiin silloin välittömästi, mutta se on ilmeisesti ihan perustuslaillinen kysymys, että toki niiltä, jotka sinne kiintiöön olivat jo päässeet, joille tuki on aikanaan tarjottu, sitä on aika hankala sieltä poistaa. Siitä olemme yhtä mieltä, että varmasti jatkossa tämän tyyppistä tariffia ei tulle, mutta näihin keskusteluihin voimme palata sitten, kun käymme läpi energia- ja ilmastostrategiaa ja ensi vuoden hallituksen esityksiä energian osalta. Sen sijaan vielä tähän sähkön hintaan siltä osin, että siirtohinnan monopolimaisuus on ongelma. Mielestäni meillä tulisi miettiä sitä, onko sähkön jakeluverkkoja, esimerkiksi paikallisia jakeluverkkoja, mahdollista rakentaa pienimuotoisesti. Se saattaisi jollain alueella olla relevanttia. Mutta varsinaiseen tasalaskutukseen, mikä tässä oli esityksessä: mielestäni se olisi ihan järkevää. Näinhän vieläkin moni sähköyhtiö toimii, mutta tiedän taas monia sähköyhtiöitä, jotka ovat tämän ihan hyvän käytännön purkaneet. Ja edustaja Heinosen esiin nostama asia siitä, että tämä tasaus voitaisiin tehdä vaikka muutaman kerran vuodessa, varmaan helpottaisi niitä ongelmia, joita kieltämättä joillekin sähköyhtiöille on tullut sitten, jos laskutus-erä on arvioitu liian (Puhemies koputtaa) pieneksi ja tasauslasku onkin huima loppuvuodesta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-10-07T13:10:51,2016-10-07T13:13:06,Tarkistettu,1.1 2016_97_7,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaikki suomalaiset eläimet, myös lepakot, ovat perussuomalaisille rakkaita ja tärkeitä, mutta tämä aloite liittynee kuitenkin hieman muihin asioihin, ja niinpä en enempää kommentoi tuota edustaja Heinäluoman esiin nostamaa lepakkoasiaa. Asumisen kustannukset ovat nousseet paljon nopeammin kuin ihmisten palkat, eli ostovoima on heikentymässä asuntojen ja asumiskustannusten myötä. Näin ollen on hyvin perusteltua, että käydäänkin keskustelua ylipäänsä energian hinnasta. Tämä aloite tässä ei kuitenkaan liity suoranaisesti hintakehitykseen, vaan se on yleisesti kuluttajamyönteinen. Se auttaisi kotitalouksia suunnittelemaan menojaan. Näin ollen kannatan tätä aloitetta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-10-07T13:13:06,2016-10-07T13:14:11,Tarkistettu,1.1 2016_97_8,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta on hyvin mukava kuulla, että perussuomalaiset välittävät eläimistä. Se on tärkeä havainto. Mutta se, mitä tässä äskeinen puhuja toi esiin, oli tietenkin tämä asumisen hinta, ja siihen vaikuttavat niin sähkö- kuin lämmityskulut ja kiinteistövero ja moni, moni asia. Juuri siksi haluaisin ehkä tässä keskustelussa laajentaa tätä näkökulmaa asumisen hintaan ja siihen, mitä hallitus on parhaillaan tekemässä. Nythän nämä lämmityspolttoaineiden verot ovat nousemassa, kiinteistövero on nousemassa, ja kaikki nämä vaikuttavat aika tuhoisalla tavalla juuri siihen, mikä tavallisen ihmisen asumiskustannus on. Ja me tiedämme sen, että tänä päivänä, kun hallitus haluaa leikata monista tuista, palkoista, kaikesta tästä, niin tietenkin tämä tietynlainen asumisen kustannus on myös olennainen tekijä jokaisen perheen elämässä. Siksipä kyllä toivoisin tietynlaista linjan tarkistusta asiaan tässäkin suhteessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-07T13:14:13,2016-10-07T13:15:13,Tarkistettu,1.1 2016_97_9,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun hieman laajennetaan tätä teemaa, niin toivoisin kuitenkin, että pysyttäisiin itse tässä sähköasiakeskustelussa ja nimenomaan siinä, mistä tämä sähkön hinta muodostuu. Ehkä niitä laskutuseriä vielä merkittävämpi asia tavalliselle kansalaiselle on nimenomaan se, mistä se sähkön hinta muodostuu. Kuten me kaikki tiedämme, tiettyjä ongelmia on syntynyt siitä, kun ikävä kyllä viime kaudella ja aikaisemmin valmisteltiin tämä yksityiseen monopoliin siirtyminen sähkönsiirron osalta, ja tämä on nimenomaan merkittävä juttu erityisesti tuolla pohjoisessa Suomessa. Tällä hetkellä meidän sähkölaskustamme kaksi kolmasosaa muodostuu sähkönsiirrosta. Kun tämmöinen laki tehtiin, että nyt pitää näitä investointeja sitten tehdä sähkönsiirtovarmuuden vuoksi, niin tämä on johtanut siihen, että meidän perusmaksuosuutemme koko ajan lisääntyy, ihmiset eivät voi edes omalla sähkönkulutuksella vaikuttaa siihen omaan sähkölaskuunsa. Tämä on kestämätön tilanne, ja tämä tilanne on itse asiassa laajenemassa muillekin alueille, jos me emme tähän puutu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-10-07T13:15:14,2016-10-07T13:16:16,Tarkistettu,1.1 2016_97_10,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_97_11,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Kaikkosen esille nostama asia on todella tärkeä. Kyllä tämä sillä tavalla sähkön hintaan ja myöskin näihin tuotantomuotoihin liittyy, että meillä on tullut yhä enemmän sähköntuotantomuotoja, joissa tapahtuu suurta vaihtelua. Esimerkiksi jokainen tuulivoimalahan tarvitsisi ikään kuin rinnalleen tämmöistä säätövoimaa, ja nythän sitä paljon ostetaan muista Pohjoismaista, mutta kaapelit vinkuvat punaisena kovilla pakkasilla. Siinä mielessä meillä on varmaan jatkossakin odotettavissa suuria sähkön hintavaihteluja juuri esimerkiksi edustaja Heinäluoman mainitsemista syistä, kun tuulivoimatuki ja lisääntyvä tuulivoima, voi sanoa, ovat sotkeneet markkinoita, koska sitten tavallaan taas sitä voimaa, joka olisi käytettävissä piikkiaikoina, on vähemmän. Siinä mielessä tuulivoima mielestäni liittyy keskeisesti tähän asiaan. Mutta, arvoisa puhemies, tässä hengessä kyllä täytyy myös liittyä kysyjiin, mitä tulee näihin lepakoihin: kun aikaisemmin perussuomalaiset ovat kunnostautuneet liito-oravien, voisi sanoa, jopa vastustajina, niin nyt sitten väistämättä vähän tulee mieleen, että kun työttömiltä leikataan, eläkeläisiltä leikataan, sotaveteraaneilta leikataan itsenäisyyden juhlavuotena, bensaveroa korotetaan, niin sitten, kun keskustelu käy kiusalliseksi, sanotaan, että katsokaa, tuolla on räjähtävä lepakko. Eli kyllä tässä herättää tietysti kysymyksiä tämä perussuomalaisten suunnanmuutos piennisäkkäiden suojelussa. Lepakkojenkin hyvinvointi on tärkeää, mutta olisi hyvä tässäkin keskustelussa saada vähän lisävalaistusta siihen, miten nyt sitten erityisesti jo esimerkiksi olemassa olevilla tuulivoima-alueilla näitä räjähtäviä lepakoita pitäisi suojella. Olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksiä tästä ja siitä, aikovatko mahdollisesti perussuomalaiset tuoda tästä esimerkiksi jonkun aloitteen eduskuntaan käsiteltäväksi tai aiotaanko tämä asia nostaa esimerkiksi tulevassa kehysriihessä tai puoliväliriihessä tarkasteluun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-10-07T13:16:17,2016-10-07T13:18:26,Tarkistettu,1.1 2016_97_12,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En aio nyt liittyä tähän alati kasvavaan lepakkomiesten joukkoon (Ben Zyskowicz: Et oo mikään lepakkomies!) vaan aion pysytellä alkuperäisessä aiheessa, joka on erittäin tärkeä. Tämä edustaja Kaikkosen aloite tuo tärkeän näkökulman. Aiemminhan meillä sähkölaskutus perustui tasalaskutukseen, ja sitten arvioitiin mittarilukeman perusteella tasauslaskussa sitä vuotuista kulutusta, ja sen mukaan määräytyi kuluttajan maksuosuus. Tämä aloite on erittäin tärkeä erityisesti pienituloisten eläkeläisten näkökulmasta, jotka usein puolison kuoltua asuvat suurissa kiinteistöissä, jotka eivät ole kovin energiataloudellisia ja ovat sähkölämmityksen varassa. Heillä pienet eläketulot monesti hupenevat näihin sähkölaskuihin, ja varsinkin silloin talviaikaan, kun se kulutus on suuri, niin ongelmia on sitten, miten saada rahat riittämään. Tästä näkökulmasta erittäin lämpimästi kannatan edustaja Kaikkosen aloitetta. Toinen kysymys on tämä, mikä nousi esille tässä keskustelussa, eli siirtoverkkojen investointitarve, joka on ilmeinen. Mutta pitäisi pystyä myös varmistamaan se, että ei tehdä siirtoverkkoon yli-investointeja eikä liian aikaisessa vaiheessa, jotta kuluttajien maksuosuus näiden siirtomaksujen investointien vuoksi ei myöskään nousisi kohtuuttomaksi. Kannatan tätä edustaja Kaikkosen aloitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-10-07T13:18:26,2016-10-07T13:20:16,Tarkistettu,1.1 2016_97_13,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin ajattelin keskittyä tähän itse asiaan, minkä edustaja Kaikkonen ansiokkaasti on nostanut esille. Oikeastaan aloitan sillä, että miksi tasalaskutuksesta aikanaan luovuttiin, mikä oli se syy. No, se oli se, että haluttiin vaikuttaa kuluttajan käyttäytymiseen niin, että kuluttaja pystyy kuukausittain seuraamaan esimerkiksi sitä, kuinka paljon hän säästää verrattuna edelliseen kuukauteen, ja tässä sinänsä on ollut ihan hyvä tavoite. Nythän tasalaskutuksessa tämä näkyisi sitten vain vuoden välein. Eli tämän voin nähdä laajemmin tällaisena jopa koulutuksellisena mutta samalla ihan yhteiskunnan kannalta isona asiana. Toinen näkökulma on tietysti sitten myös energiayhtiöillä, kuntaomisteisillakin, joilta kunnat muistavat aina ottaa osinkonsa, ja muistetaan, miten ne kassat siellä riittävät. Tässä on myös ollut tällainen ehkä kuntataloudellinenkin näkökulma. Kaiken kaikkiaan kannatan aloitetta, mutta tulee toki muistaa, että tässä kuukausittaisessa seurannassa sen, mitä me kaikki haluamme, eli säästää energiaa, pitää edelleen olla painopiste.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-10-07T13:20:17,2016-10-07T13:21:36,Tarkistettu,1.1 2016_97_14,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkaakseni vielä tästä teemasta, niin tämä tasalaskutus ja tähän liittyvä aloite todella on myös hyvä ja tärkeä. Mutta kun puhutaan, että aikaisemmin luovuttiin siitä sen takia, että asiakkaat ja sähkön käyttäjät voisivat seurata omaa kulutustaan ja vaikuttaa omiin tottumuksiinsa, että sähkön kulutus olisi pienempää ja laskutus pienempi, niin tosiasiassa tämä nykyinen sähkönsiirtolaki ohjaa nimenomaan turhiin investointeihin, koska laki pakottaa sähkönsiirtoyhtiöt nyt, varsinkin harvaan asutulla alueella, huoltovarmuuden ja toimitusvarmuuden vuoksi sinne investoimaan ja nimenomaan maakaapelointia tekemään, joka on kallista verrattuna nykyisten ilmakaapeleitten huoltamiseen. Tämä huoli on tullut vahvasti jopa yhtiöiltä itseltään, että siellä tehdään nyt turhaa työtä. Ne joutuvat siirtämään sen hintoihin tällä hetkellä, ja perusmaksuihin ollaan koko ajan siirtymässä. Eli käytännössä ihminen ei pysty vaikuttamaan enää jatkossa sähkölaskuun, siihen omaan laskuunsa, koska perusmaksuja ollaan siirtämässä. Tämä on tullut myös ihan sähkönsiirtoyhtiöitten omalta toimialalta viestinä, että tähän ollaan siirtymässä. Tämä ei ole enää harvaan asuttujen alueiden ongelma jatkossa, vaan tämä tulee siirtymään kaikkiin muihinkin maakuntiin pitemmällä aikavälillä. Nykyinen laki tosiaan ohjaa myös siihen, että kun sähkönsiirtoyhtiöillä on tietty kate, mitä ne hakevat omassa toiminnassaan myöskin näihin investointeihin — kun niiden tuottokate määräytyy investointien kautta — niin niistä lasketaan, paljonko he voivat katetta näissä hinnoissa ottaa, ja tämä on tosiasiassa se, mikä ohjaa jatkuviin hinnankorotuksiin. Meillä esimerkiksi Kainuussa on nyt vuoden välein nostettu 4 prosenttia hintaa. Ensin 4 prosenttia, nyt uudestaan nostetaan 4 prosenttia, eikä sille voi mitään tällä hetkellä. Ja mitä muutoksia tässä pitäisi hakea, lakimuutoksia tehdä, niin esimerkiksi sähkönsiirron (Puhemies koputtaa) perusmaksuille pitäisi määrätä katto ja monta muuta nykyistä lakia pitäisi tarkistaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-10-07T13:21:36,2016-10-07T13:23:52,Tarkistettu,1.1 2016_97_15,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi haluan kiittää keskusteluun osallistuneita tästä innostuneesta vastaanotosta, minkä tämä lakialoite on aikaansaanut. Se lähtee hyvässä myötätuulessa liikkeelle. Oli hyvä, että edustaja Skinnari muistutti tästä tavoitteesta, miksi aikanaan on siirrytty tähän reaalikulutukseen perustuvaan laskutukseen. Se on sinänsä hyvä asia, ja varmasti, voi sanoa, useimmille kotitalouksille ehkä paras malli. En olisi itse vaihtamassa sitä. On hyvä tietää, mitä kulutus on, ja sitä kautta voi ehkä helpommin vaikuttaa omaan kulutukseensa. Mutta kun on ollut nähtävissä, että osalle kotitalouksia tämä malli on ongelma, niin on tärkeää, että ne voisivat halutessaan ottaa tämän tasaerälaskutuksen, jolloin se sähkölasku olisi koko vuoden vaikkapa, sanotaanko, kolmisen sataa euroa muutaman kuukauden välein, totta kai riippuen kulutuksesta ja talon koosta, sen sijaan, että se on satasen kesällä ja viisisataa talvella, mitä se voi olla — nämä muutokset voivat olla todella isoja. Eli tämä taustalla. Siirtohintojen suhteen yhdyn siihen problematiikkaan, mitä edustaja Jarva toi tässä esille. Sen suhteen voisi ehkä pohtia, voisiko sitä siirtymäaikaa vielä vähän pidentää, mikä sitten toisi vähän helpotusta jakeluverkkoyhtiöitten paineeseen ja sitä kautta myöskin kuluttajahintoihin — sitä olisi varmaan hyvä harkita. Ehkä muutenkin sitä, olisiko joitakin muita keinoja vielä vaikuttaa siirtohintoihin, on hyvä miettiä. Tähän lepakkoasiaan en kyllä osaa ottaa kantaa. Oma asiantuntemukseni ei, arvoisa puhemies, siihen riitä. Sen sijaan yksi korjaus tuohon edustaja Lindtmanin muuten ansiokkaaseen puheenvuoroon, kun hän sanoi, että sotaveteraaneilta leikataan. Jos katsoo sitä (Pia Viitanen: Rintamalisät!) panosta sotaveteraaneihin kokonaisuutena, niin on todettava, että tulee kymmeniä miljoonia enemmän ensi vuodelle kuin tänä vuonna. Tämä rintamalisäleikkaus on harmillinen, ja eduskunnan on kyllä syytä pohtia, voitaisiinko se perua. Minun mielestäni se pitäisi perua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-10-07T13:23:52,2016-10-07T13:25:59,Tarkistettu,1.1 2016_97_16,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Otin puheenvuoron, kun ajattelin, että täytyy korjata väärä tieto, mutta kyllähän sitten Kaikkonen tässä puheenvuoron aikana tunnusti, että on todella niin, että näitä sotaveteraanien rintamalisiä, jotka voivat olla sieltä 50:stä jopa 300 euroon kuukaudessa, leikataan juuri sinä vuonna, kun Suomen itsenäisyydestä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Kuten esimerkiksi liitto on todennut, niin kyllähän se symbolisesti herättää kysymyksiä. Mutta pidän erinomaisena asiana ja suoraan sanoen pidän isona uutisena, isona uutisena tälle perjantaipäivälle, sitä, että suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtaja toteaa, että olisi hyvä, että täällä eduskunta voisi muuttaa näiltä osin hallituksen esitystä. Pidän tärkeänä sitä, että itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotena ei sotiemme veteraanien rintamalisiä leikata. Vaikkakin kyse on muutamista euroista, se on tärkeä symbolinen kysymys. Tulemme tästäkin asiasta pitämään ääntä. Emme lepää ennen kuin tämä muutetaan. (Antti Kaikkonen: Ei levätä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-10-07T13:25:59,2016-10-07T13:27:06,Tarkistettu,1.1 2016_97_17,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä näistä perjantai-istunnoista on paljon hyötyäkin, niin kuin täällä äsken todettiin. Nimittäin edustaja Lindtmanin tavoin pidin hyvin tärkeänä sitä, että suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtaja äsken vähän viittasi siihen suuntaan, että hallitus voisi toden totta perua tämän aika julman leikkauksen rintamalisien indeksiin nimenomaisesti Suomen juhlavuonna, ja siksi minusta on tärkeää pistää merkille tämä puheenvuoro, joka täällä äsken käytettiin. Me annamme täyden tuen sosialidemokraateilta tähän ja olemme olleet kovasti huolissamme näistä hallituksen arvovalinnoista. Eli tälle täysi tuki. Toinen asia, minkä haluan nostaa esiin vielä uudestaan, on se, että täällä myös hallituspuolue kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja puhui asumisen hinnasta. Olisi tietenkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että sähkön lisäksi myös lämmityskustannukset, kiinteistöverot, kaikki muu vaikuttaa tähän. Kyllä siellä moni pienasuja jossain maakunnassa saattaa olla (Puhemies koputtaa) hieman harmissaan siitä, että asumisen kustannukset nousevat ja samoin sitten kaikki... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-07T13:27:08,2016-10-07T13:28:20,Tarkistettu,1.1 2016_97_18,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,Nyt aika on täynnä ja palataan tähän asiaan ja puhujalistalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_97_19,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa nousi esille myös tuulivoima. En nyt ota kantaa tähän lepakkojen traagiseen kohtaloon näissä yhteyksissä, mutta totean, että onhan se nyt aivan hulluutta, että suomalainen veronmaksaja maksaa vuosittain yhä suurenevaa summaa lähinnä ulkomaisille sijoittajille siitä, että meille on veronmaksajien tuella tuulivoimaa rakennettu. Muistaakseni tänä vuonna tuo summa on jo parisen sataa miljoonaa euroa. Se kasvaa vuosi vuodelta, ja päädytään 12 vuoden aikajaksolla niihin määriin, mistä edustaja Heinäluoma mainitsi, eli puhutaan 2—3 miljardista eurosta. Suurimmat hyötyjät ovat siis lähinnä, ymmärtääkseni, ulkomaiset sijoittajat. (Eero Heinäluoma: Totta!) Luulen, että tämä tuulivoima on semmoinen pehmeä ja pörröinen aihe, jota mielellään hyvänä asiana tuetaan, ja tietysti vihreät, jotka kaikkia niin sanotusti hyviä asioita tukevat, ovat varmasti tässä olleet keskeisesti takana, että tällaiseen hulluuteen on Suomessa ajauduttu. (Antti Kaikkonen: Missä vihreät?) Vihreät ovat kovia arvostelemaan yritystukia ja ovat mielestäni siinä monesti oikeassa. Kyllä minä ihmettelen, että me annamme tällaista tukea vuosittain suomalaisten veronmaksajien rahoista lähinnä ulkomaisille sijoittajille siitä hyvästä, että saamme Suomessakin nähdä tuulimyllyjä käytössä. En juuri nyt keksi parempaa esimerkkiä siitä, miten veronmaksajien rahoja suurissa määrin heitetään tosiasiassa Kankkulan kaivoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-07T13:28:22,2016-10-07T13:30:11,Tarkistettu,1.1 2016_97_20,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Valiokunnan kokous on siellä alkamaisillaan, mutta otetaan tuolta listalta vielä yksi puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_97_21,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän tuulivoima-asiaan täytyy sen verran sanoa ainakin, että kyllä yhdyn tässä edustaja Zyskowiczin näkemykseen. Kyllä nämä tuulivoiman todella ylisuuret syöttötariffit ovat nyt ainakin jälkikäteen osoittautuneet veronmaksajille erittäin kalliiksi. No, nythän tämä kiintiö on laitettu kiinni, se on erittäin hyvä teko tältä hallitukselta. Valitettavasti nyt tämä perustuslain tulkinta omaisuudensuojasta on nyt vaikeuttanut tätä tukien leikkaamista, mutta suunta on kuitenkin oikea, ja sitten, kun nämä aikanaan erääntyvät 2030, niin olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä, että uusia syöttötariffeja ei pidä enää myöntää. Haluan vielä lyhyesti ottaa kantaa sosialidemokraattien kommentointiin tästä sotaveteraanien kohtelusta, vaikka se nyt ei ihan suoraan tähän lakialoitteeseen liitykään, mutta haluan kuitenkin kommentoida sen verran, että kyllä tämä nykyinen hallitus erittäin voimakkaasti tukee sotiemme veteraaneja. Heille muun muassa annetaan juhlavuonna lisää rahoitusta, rintamaveteraanien kotiin annettaviin avopalveluihin 10 miljoonaa lisärahoitusta, ja varmistetaan, että kotipalveluita tarvitsevat veteraanit saavat kaiken tuen, ja hallitus myös kehottaa kuntia pitämään jatkossa aktiivisesti yhteyttä sotaveteraaneihin. Valitettavasti nyt tässä vaiheessa Suomea sodissa puolustaneita veteraaneja on jäljellä enää noin 22 000. Heille olisi tarvinnut jo aiempina vuosina antaa tätä tukea, valitettavasti sosialidemokraatit eivät ole hallituksessa tähän pystyneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-10-07T13:30:16,2016-10-07T13:32:21,Tarkistettu,1.1 2016_97_22,97/2016,2016-10-07,12.59,13.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Nyt kyllä mennään jo aika kauas tästä varsinaisesta asiasta, ja suuren valiokunnan kokous painaa päälle. Eli minä kyllä nyt kehottaisin varaamaan niitä puheenvuoroja, jos halutaan tätä asiaa jatkaa sitten ensi viikolla. Keskeytetään tämä käsittely tällä kertaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_1,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_98_2,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja  kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää osana valtion talousarviota opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamista. Hallitusohjelman mukaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen kohdennetaan 190 miljoonan euron säästö vuodesta 2017 lukien. Säästö toteutetaan määräämällä ammatillisen koulutuksen rahoituksen enimmäismäärän perusteella oleva opiskelijamäärä 12,44 prosenttia järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Menettely mahdollistaa säästön toteuttamisen kunkin koulutuksen järjestäjän kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, joko tehostamalla toimintaa, vähentämällä kiinteistöjen määrää tai vähentämällä investointeja. Opiskelijapaikkojen määrää ei tulla vähentämään. Haluan painottaa, että koulutustakuu toteutuu jatkossakin. Jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle löytyy jatkokoulutuspaikka lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön virkatyönä koulutuksen järjestäjille tekemän selvityksen mukaan oppilaitokset eivät aio toteuttaa ensi vuoden säästöjä vähentämällä aloituspaikkojen määrää. Ministeriön selvityksen mukaan opiskelijapaikkojen määrä pysyy hyvällä tasolla suhteessa nuorisoikäluokkaan ja työikäiseen aikuisväestöön myöskin tulevina vuosina. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi... (Hälinää — Puhemies koputtaa) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Arvoisa ministeri, raivaisin kernaasti juuri teidän äänellenne enemmän tilaa ja siinä tarkoituksessa pyydän, että muut salissa olisivat hivenen hiljempaa.] Kiitoksia. — Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi ja heidän ohjaamisekseen koulutuksen piiriin hallitus turvaa myös ensi vuonna etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoituksen. Rahoitus säilyy ensi vuonna samalla tasolla, 26 miljoonassa eurossa, kuten tänäkin vuonna. Pidän tätä tärkeänä päätöksenä, sillä etsivän nuorisotyön avulla pystymme tavoittamaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevat nuoret. Maahanmuuttajien koulutuspolkujen tukemiseen ja ammatillisen koulutuksen suorittamiseksi talousarvioon on varattu 21 miljoonaa euroa vuodelle 2017. Maahanmuuttajille suunnattua ammatillista koulutusta olisi mahdollista ensi vuonna rahoittaa valtionavustuksilla, joilla tuetaan noin 2 000 maahanmuuttajan pääsyä ammatilliseen koulutukseen ja heidän opiskeluaan tukevien palveluiden piiriin. Arvoisa puhemies! Koulutus on paitsi paras keino kotoutumiseen ja integroitumiseen uuteen yhteiskuntaan myös tehokas tapa vahvistaa työllistymistä. Siksi hallitus jatkaa nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoittamista ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla, jotta vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien nuorten aikuisten pääsyä koulutukseen ja työelämään voidaan tukea. Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus kytketään vuosittaisen laskentapäivän sijasta läsnäolokuukausien määrään ja oppivelvollisuusiän ylittäneiden aikuisten perusopetuksen rahoitus suoritettujen kurssien määrään. Rahoituksen määräytyminen yhden laskentapäivän mukaan siis loppuu. Uudistus kannustaa kuntia järjestämään hyvät ja joustavat koulutuspolut, sillä jatkossa valmistavan opetuksen rahoitus vastaa nykyistä tarkemmin toteutuneen opetuksen määrää. Kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahojen väliaikaisen alentamisen vaikutuksesta kuntien ja kuntayhtymien rahoitus alenisi vuoden 2017 osalta noin 23 miljoonaa euroa. Muutos toteutetaan kuntien ja kuntayhtymien kannalta pääosin kustannusneutraalisti. Samaan aikaan eduskunnan käsiteltäväksi annetaan perusopetuslain muutos, jolla uudistamme aikuisten perusopetusta. Museoihin, teattereihin ja orkestereihin, jotka saavat valtionosuutta, kohdistuu edellisen hallituksen päättämän laskevan rahoituskehyksen johdosta määrärahojen vähennyksiä. Tämän hallituksen ohjelmassa ei ole kulttuuria koskevia suoria säästöpäätöksiä. Rahoituslaki muuttuu 1.1.2017. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.",  esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-10-11T14:01:23,2016-10-11T14:06:17,Tarkistettu,1.1 2016_98_3,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisat edustajat, tämä ministerin puheenvuoro ja tämä tärkeä asia saattaa virityttää muutaman vastauspuheenvuoron. Pyydänkin niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. Käymme lyhyen debatin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_4,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Myöhästyin jonkun sekunnin ministerin puheenvuorosta, mutta jos ymmärsin oikein, niin ei tullut huomioiduksi meidän taloustieteen Nobelin saanut Bengt Holmström. Mielestäni Suomen eduskunta voi kyllä onnitella tästä äärimmäisen hienosta palkinnosta nobelistia. Enkä tässä yhteydessä tietystikään voi olla huomioimatta sitä, miten taloustieteen nobelisti on kiinnittänyt huomiota hallituksen koulutusleikkauksiin. Hän jopa totesi, että ""älyllinen loukkaus koko tiedeyhteisöä kohtaan"", viitaten nyt erityisesti yliopistojen suuntaan, mutta ylipäätänsä hän on pitänyt hallituksen kaavailemia säästöjä käsittämättömän suurina. (Puhemies koputtaa) Näin Nobel-palkittu antaa kylmää kyytiä hallituksen koulutus- ja sivistyspolitiikalle. Palaan tähän ammatillisen koulutuksen puoleen varaamassani ensimmäisessä puheenvuorossa, kun se käynnistyy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-10-11T14:06:36,2016-10-11T14:08:01,Tarkistettu,1.1 2016_98_5,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Edustaja Gustafsson, aika ylittyi aika reilusti. Toivon, että nyt pysytään mahdollisimman lähellä vastauspuheenvuorolle sallittua aikaa, joka on siis minuutti. — Edustaja Alanko-Kahiluoto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_6,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tästä esittelypuheenvuorosta. Jäin kuitenkin pohtimaan sitä, kun mainitsitte etsivän nuorisotyön ja tämän nuorten työpajatoiminnan, että nyt kun ensi vuonna hallitus leikkaa valtavasti sieltä toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta, 190 miljoonaa euroa, niin oletteko ottaneet ollenkaan huomioon sitä, kuinka paljon nuorten syrjäytyminen ja pudokkuus tulee näiden teidän leikkauksienne takia kasvamaan ja kuinka paljon lisäystä tästä syystä olisi nimenomaan siellä moniammatillisessa työssä, jota tehdään etsivässä nuorisotyössä yhteistyössä työpajojen ja muiden toimijoiden kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-11T14:08:10,2016-10-11T14:08:59,Tarkistettu,1.1 2016_98_7,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, tämä esitys on ihan puhdas säästölaki eli kyse on leikkauksesta eikä mistään rakenteellisesta uudistuksesta. Koulutuksen järjestäjät itse ovat arvioineet, että isoissa kaupungeissa nämä säästöt tulevat näkymään siinä, että lähiopetusta vähennetään, ryhmäkoot kasvavat ja henkilöstöäkin vähennetään, kun taas haja-asutusalueilla säästöjä tehdään myöskin vähentämällä aloituspaikkoja, mikä tulee tarkoittamaan sitä, että koulutuksen alueellinen saatavuus heikkenee entuudestaan. Vasemmistoliiton näkemyksen mukaan nämä säästöt ovat selvästi ylimitoitettuja. Tällaisena aikana kannattaisi nimenomaan panostaa koulutukseen ja nuorten hyvinvointiin, mutta minä toivon, että me vihdoin tänään voisimme saada ministeriltä vastauksen siihen, että kun kerran haluatte säästää, miksi näitä säästöjä tehdään tällä tavalla, tässä marssijärjestyksessä, jossa ensin viedään rahat ja vasta sitten tehdään tämä lainsäädännöllinen reformi. Tähän kysymykseen ei ole vielä saatu ministeriltä vastausta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-11T14:09:00,2016-10-11T14:10:01,Tarkistettu,1.1 2016_98_8,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voi sanoa, että valtiontalouden kuntoon laittaminen edellyttää, että me teemme ikäviä säästöjä — voi sanoa, että tässä tapauksessa voidaan puhua ikävistäkin säästöistä, kun ne kohdistuvat nyt koulutuspuolelle. Sekin on tunnustettava, että olisi parempi, jos olisi voitu tehdä niin, että uudistetaan ja tehdään reformi ennen kuin lähdetään leikkaamaan. Mutta nyt haluan korostaa kuitenkin sitä, että koulutuksen järjestäjillä on kuitenkin se päätösvalta ja avaimet kädessään, että tehdään nämä leikkaukset niin, että se ei kohdistu sinne lähiopetukseen ja ettei kävisi niin, että opetuksesta ja niistä oppilaiden resursseista lähdetään viemään nämä leikkaukset ensi sijassa — nimittäin Opetushallitus on tutkinut, että toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa kyllä on tiivistämisenkin varaa, se lisäisi nimenomaan opiskelijoiden motivaatiota, että voitaisiin nykyistä tiiviimmin järjestää (Puhemies koputtaa) toisen asteen ammatillinen koulutus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-10-11T14:10:02,2016-10-11T14:11:07,Tarkistettu,1.1 2016_98_9,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama kysymys. Tiedetään, että tämä reformi on kaiken kaikkiaan vaikea, koska säästöt toteutuvat ensi vuonna ja sitten muu lainsäädäntö tulee vasta vuonna 2018, mutta tässä vaiheessa muutama kysymys, arvoisa puhemies. Miten turvataan alueellista tasa-arvoa tavalla, joka mahdollistaa koko ikäluokan koulutusoikeuden myös esimerkiksi Etelä-Suomessa ja muissa kasvukeskuksissa? Miten turvataan ruotsinkielisen koulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta ottaen huomioon ruotsinkielisen koulutuksen pienet yksiköt laajalla alueella korkeampine kustannuksineen? Onko kielellistä vaikutusarviointia tehty?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-10-11T14:11:07,2016-10-11T14:11:57,Tarkistettu,1.1 2016_98_10,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä leikkaus on kova, sitä ei ole kieltäminen, mutta taustalla piilee kuitenkin hallituksen laajempi linjaus ammatillisen peruskoulutuksen uudistamisesta eikä pelkkä säästötavoite. Näiden säästötoimenpiteiden ja uudistusten edessä on hyvä muistaa, että edelliselläkin hallituskaudella leikattiin koulutuksesta, valitettavasti todella paljon. (Eero Heinäluoma: Siksihän kaikki lupasivat, että ne loppuvat!) Siksi on nyt tärkeää kysyä ministeriltä vielä kerran, vaikuttaako nuorisotakuuseen tämä säästö, eli taataanko peruskoulun päättäville nuorille jatkossa se koulutuspaikka.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-10-11T14:12:16,2016-10-11T14:13:02,Tarkistettu,1.1 2016_98_11,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota tähän taitamattomasti tehtyyn 190 miljoonan leikkaukseen ennen kuin reformilainsäädäntö saadaan paikoilleen ja tietenkin, totta kai, leikkauksen suureen määrään. Tähän moni muukin kollega on täällä puuttunut. Mutta toisin myöskin esille alueellisen huolen, nimittäin tällä hetkellä Itä- ja Pohjois-Suomessa olevilla alle 16-vuotiailla nuorilla on jo pisimmät välimatkat toisen asteen oppilaitoksiin, ja nyt on pelättävissä, että mahdollisesti säästöpaineitten kohdalla tehdään näitten erilaisten toimipisteitten lopettamispäätöksiä ja keskitetään aloituspaikkoja suurempiin keskuksiin. Sitä kautta on vaara, että erityisesti nuorilla miehillä, joista olemme kantaneet tässä salissa huolta, syrjäytymiskehitys saattaa kiihtyä siitä, että sitä toisen asteen oppilaitosta joutuu hakemaan yhä pidempien matkojen päästä ja kenties tulee jäätyä sinne kotikonnuille. Eli miten tähän alueelliseen (Puhemies koputtaa) tasapainoon voidaan kiinnittää huomiota?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-11T14:13:02,2016-10-11T14:14:08,Tarkistettu,1.1 2016_98_12,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Säästöä ei sinänsä puhumalla pois saa, mutta lähinnä kysymys kuuluu sitten, millä tavalla säästö toteutetaan. Säästö toteutetaan sillä tavalla, että annetaan päätösvalta oppilaitokselle katsoa se paras mahdollinen tapa, jolla tämä säästö voidaan tehdä sillä tavalla, ettei vahingoiteta itse opetuksen laatua mutta yhtä lailla pidetään huolta, että jokainen nuori, joka on siellä oppilaitoksen ovella, myöskin pääsisi tulevaisuudessa opiskelemaan. Samaan aikaan katse on tulevaisuudessa. Tiedämme, että reformi tulee, sitä tehdään osallistaen, sitä tehdään huolella, siellä pohditaan, millä puretaan turhaa byrokratiaa, annetaan aikaa opetukseen, millä tavalla tehdään laaja-alaisia tutkintoja nykyisten hyvin eksaktien pienten tutkintojen sijaan. Siltä osin voi sanoa, että on tässä hallitun askelluksen merkkejä olemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-10-11T14:14:08,2016-10-11T14:15:10,Tarkistettu,1.1 2016_98_13,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se oppilaitosten päätösvalta, jota muun muassa edustaja Lauslahti äsken peräänkuulutti, tarkoittaa käytännössä sitä, että oppilaitokset joutuvat säästämään joko opettajien määrässä, 3 800 opettajaa, tai opetustuntien määrässä — tällä säästöllä enää 2,5 päivää viikossa olisi lähiopetusta oppilaille — tai sitten miinus 18 000 opiskelupaikkaa. Tämäkö on sitä päätösvaltaa, jota hallituspuolueet peräänkuuluttavat? Miten ammatillisen koulutuksen reformi voi enää näiden säästöjen jälkeen pystyä mitään korjaamaan ja reformoimaan? Samaan aikaan puhutaan luovasta tuhosta, siitä, että jopa 37 prosenttia ammateista tulee tulevien vuosien aikana loppumaan, ja juuri tähän kovaan työelämän muutostarpeeseen meidän koulutusjärjestelmän pitäisi vastata. Miten tällainen koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan enää yhtään mihinkään muutostarpeeseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-11T14:15:10,2016-10-11T14:16:02,Tarkistettu,1.1 2016_98_14,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellisellä hallituskaudella leikattiin liikaa koulutuksesta, ehdottomasti liikaa. Sen vuoksi itse puheenjohtajana olin monissa paneeleissa, joissa jokainen puolue lupasi, että koulutuksesta ei enää leikata. Ministeri Grahn-Laasonen, te lupasitte vielä vaalien jälkeenkin vappupuheessanne, että koulutuksesta ei enää leikata, ja nyt meillä on käsissä massiivinen leikkaus ammatilliselle toiselle asteelle. Arvoisa puhemies! Toisella asteella erityisesti ammatillisella puolella jo nyt keskeyttäminen on suuri ongelma — se, että nuoria syrjäytetään koulutuksesta ja sitä kautta työelämästä. Tätä on paikattu työpajatoiminnalla, etsivällä nuorisotyöllä, nuorten aikuisten osaamisohjelmalla, jotka ovat kaikki hyviä, ja niillä paikataan näitä ongelmia, mutta, arvoisa puhemies, miksi te leikkaatte lähiopetuksesta, (Puhemies koputtaa) mikä johtaa siihen, että kaikkiin näihin joudutaan panostamaan entistä enemmän? Eikö olisi parempi huolehtia, että valmistutaan koulusta, eikä jälkikäteen laittaa laastaria päälle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-10-11T14:16:02,2016-10-11T14:17:16,Tarkistettu,1.1 2016_98_15,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä täällä salissa sillä tavalla aivan oikeasta asiasta ollaan huolissaan, että koulutus on Suomen tulevaisuuden merkittävin investointi. Tämä reformi, jota nyt toteutetaan toiselle asteelle, on syytä tehdä huolella, enkä epäile, etteikö hallitus sitä tarkoin pohtisi ja miettisi myös siitä näkökulmasta, mitkä ovat suomalaisen tulevaisuuden työelämän koulutuksen todelliset tarpeet, että osaammehan varmasti katsoa riittävän kauas myös siltä osin, mihin ammatteihin ja minkälaiseen työelämään esimerkiksi toisen asteen ammatillinen koulutus ihmisiä tulevaisuudessa valmistaa. Haluan kiittää tässä valmistelussa sitä, että on osattu reagoida ajassa — niin kuin vain välttämätöntä onkin — maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen osalta ja ylipäätään ottaen maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvän koulutuksen osalta, niin että toimitaan nyt eikä liian myöhään. Pidän tärkeänä, että tässä maahanmuuttajien koulutuskokonaisuudessa myös huomioitaisiin alueellisesti kattavasti koko Suomi mutta myös ne pitkään maassa olleet, kouluttamattomat maahanmuuttajanaiset, jotka ovat ehkä peräti (Puhemies koputtaa) vailla kielitaitoa edelleen maassamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-10-11T14:17:16,2016-10-11T14:18:27,Tarkistettu,1.1 2016_98_16,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessahan on tehty erittäin pitkäjänteistä, monen vuoden työtä ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostamiseksi, mistä hyvä esimerkki on se, että ikäluokasta melkein puolet valitsee ammatillisen koulutuksen reitin suhteessa lukiokoulutukseen. Ja mikä tärkeintä: se lasikatto, joka ennen oli ammatillisessa koulutuksessa päästä jatko-opintoihin, on myös poistettu. Tässä katsantokannassa työmarkkinoiden tarpeitten kannalta on tietysti huono asia, että ammatillisesta koulutuksesta tehdään säästöjä, koska se kokemus, mikä minulla on käytyäni tosi monessa ammattikoulussa, on se, että laatu kärsii, etäisyydet kasvavat ja opetuksen merkitys tässä suhteessa oppilaille tulee heikkenemään. Olisiko siis kuitenkin pystytty arvioimaan sekä tätä rakenneuudistusta että mahdollisia säästöjä yhtä aikaa eikä erikseen? Tämä kuulostaa tosi ongelmalliselle rakenteelle. Samoin se, että me emme pitäisi huolta siitä, että tämä jatko-opintokelpoisuus säilyy tulevaisuudessakin ammatillisen koulutuksen ihmisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-10-11T14:18:28,2016-10-11T14:19:32,Tarkistettu,1.1 2016_98_17,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan minäkin yhtyä niihin onnitteluihin, mitä täälläkin salissa on kuultu siitä, että suomalainen tiedemies sai taloustieteen Nobelin. Onnittelut Bengt Holmströmille. Uskon, että kaikki tässä salissa siihen yhtyvät. Korkeatasoinen taloustieteellinen keskustelu on edellytys myös hyvälle päätöksenteolle, ja tieteen ja sivistyksen arvostuksen pitää olla suomalaisen yhteiskunnan ytimessä. Asiantuntijat ovatkin olleet hyvin huolissaan siitä, että hallitus on leikannut korkeakouluista ja tutkimuksesta ja tuotekehityksestä niin paljon, että tieteen tulevaisuus on siinä mielessä vaakalaudalla ja moni nuori lahjakas tutkija joko on lähtenyt tai harkitsee lähtöä ulkomaille. Tunnen heitä paljon ja heidän kanssaan olen käynyt keskusteluja, ja jos haluaa urallaan edetä, niin moni joutuu tätä vakavissaan miettimään. Näin ollen kysyn nyt ministeriltä: Eikö nyt olisi aika perua nämä korkeakoululeikkaukset? Helsingin yliopistoon, Suomen maineikkaimpaan yliopistoon, kohdistuu lisää leikkauksia apteekkikompensaation poiston myötä ensi budjetissa, joten voitaisiinko lisätä rahoitusta korkeakouluihin, ja miten te näette, että tätä korkeakoulujen tilannetta voidaan parantaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-10-11T14:19:32,2016-10-11T14:20:41,Tarkistettu,1.1 2016_98_18,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin onnittelen Bengt Holmströmiä talouden Nobelista ja edustaja Gustafssonin tavoin totean, että hänellä on erittäin paljon erittäin hyviä ajatuksia. Jo mainittujen koulutussäästöjen vahingollisuuden ohella hän on kiinnittänyt huomiota muun muassa työmarkkinoiden uudistamiseen ja paljon myös työnteon kannustimiin. Toivottavasti edustaja Gustafsson näistäkin on samaa mieltä. (Olavi Ala-Nissilä: On varmaan!) Useat kansalaiset pitävät toimintaamme täällä pelkkänä poliittisena pelinä. Sitä se ei ole, mutta on se osin sitä: Mielestäni on poliittista peliä se, että tässä salissa nyt demarit vastustavat näitä säästöjä, vaikka vielä kesäkuussa 15 puheenjohtaja Rinne oli näiden kannalla. Mielestäni poliittista peliä on se, että vihreät nyt täällä vastustavat näitä säästöjä, vaikka hyväksyessään edellisessä hallituksessa rakennepoliittisen ohjelman olivat sisällyttämässä tähän rakennepoliittiseen ohjelmaan juuri nämä samat säästöt, jotka jäivät edelliseltä hallitukselta tekemättä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-11T14:20:41,2016-10-11T14:21:46,Tarkistettu,1.1 2016_98_19,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Myönnän vielä debatin tässä vaiheessa vastauspuheenvuorot edustajille Östman, Krista Kiuru ja Ala-Nissilä, ja sen jälkeen ministerille puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_20,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ihmettelee monien professorien, dosenttien ja Nobel-palkinnon saajan tapaan ammatilliseen koulutukseen kohdistettujen rajujen säästöjen ajoittamista jo ensi vuodelle, vaikka reformilainsäädäntö tulee voimaan vasta vuoden 2018 alussa. Säästöjähän on mahdotonta tehdä hallitusti ja strategisesti kestävällä tavalla, kun reformin linjaukset eivät vielä ole tiedossa. Aivan niin kuin edustaja Essayah totesi, kiireellisesti toteutetut leikkaukset johtavat harkitsemattomiin ja aluepoliittisesti vahingollisiin ratkaisuihin. Päätös vaikuttaa myös heikentävästi työllisyystilanteeseen. Onko hallitus oikeasti pohtinut, miten Suomella olisi varaa toteuttaa näin huono esitys tässä tilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-10-11T14:21:57,2016-10-11T14:22:57,Tarkistettu,1.1 2016_98_21,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä vanha ohjenuorahan on se, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Nyt kun tätä menoa tässä ollaan seurattu kohta puolitoista vuotta, niin tämän ammatillisen koulutuksen reformin suhteen ei kyllä voi sanoa, että näin olisi. Minä olen erityisen huolissani siitä, tietääkö kukaan Suomessa, mihin tämä esitys, joka nyt on jaettu tähän pöydälle, johtaa. Me olemme valtiovaroissa ja sivistysjaostossa erityisesti kiinnittäneet tähän huomiota, kuinka paljon aloituspaikkoja todellisuudessa nyt lähtee. Tässä esityksessä sanotaan, että se voi olla pahimmillaan 18 000 — 18 000 — aloituspaikkaa. Minä en tiedä, onko eduskunta ajatellut, että se on siis kolmannes nuorisoikäluokan aloituspaikoista, tai jos ei se ole niistä pois, niin se on koko aikuiskoulutuksen ikäluokasta pois. Minä olen todella pahoillani, ministeri, että te samaan aikaan, kun hallitus pyrkii lisäämään työllisyyttä ja työllisyysastetta, lisäätte työttömyyttä. On käsittämätön ajatus, että ei tässä tilanteessa (Puhemies koputtaa) mietitty, voidaanko aloituspaikkoja lopettaa, vaan annoitte kentälle mahdollisuuden aloituspaikkojen (Puhemies koputtaa) lopettamiseen. Miksi näin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-10-11T14:22:57,2016-10-11T14:24:03,Tarkistettu,1.1 2016_98_22,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Budjetin toiseksi suurimmassa pääluokassa opetus- ja kulttuuriministeriössä on jouduttu tekemään säästöjä. Ja niin kuin edustaja Zyskowicz totesi, ei tässä ole enää poliittisen pelin paikka, vaan nyt pitää mennä eteenpäin. Tässä eduskunnassa on hyvin tärkeätä katsoa näitten päätösten vaikuttavuutta niin valiokunnassa kuin jaostossa. Myöskin tämä opetuksen tiivistäminen on yksi mahdollisuus. Meidän pitää myöskin katsoa sitä, että kun monilla aloilla toisen asteen koulutuksessa on isoja vaatimuksia — esimerkiksi Turun suunnassa, kun siellä laivakauppa käy ja varasto vaihtuu, se vaikuttaa aina Lokalahdelta Loimaalle saakka — niin siinä on tärkeätä nyt myöskin saada metallialan koulutusta riittävästi, koska kysyntää on, ja nuoria sinne töihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-10-11T14:24:03,2016-10-11T14:24:55,Tarkistettu,1.1 2016_98_23,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,Ja vielä ennen ministeriä edustaja Henriksson.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_24,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! I går upplevde vi alla en stor glädje när finländaren Bengt Holmström tilldelades Nobelpriset i ekonomi, och Holmström har också förtjänstfullt påtalat vikten av att vi slutar skära i utbildningen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-10-11T14:24:59,2016-10-11T14:25:18,Hyväksytty,1.1 2016_98_25,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lämpimät onnittelut taloustieteilijä Bengt Holmströmille ansaitusta, kansainvälisesti arvostetusta tunnustuksesta. Meillä on paljon opittavaa häneltä. Ja itse asiassa hallitus käynnisti jo Bengt Holmströmin ja kahden muun talousviisaan suositusten mukaisesti valmistelun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pääomittamisesta — se tulevan kehysriihen yhteydessä. Olemme tänään julkistaneet työryhmän, joka esitystä valmistelee, se on itse asiassa aloittanut työnsä joitakin viikkoja sitten, ja tulen esittämään hallitukselle, että Suomi pääomittaisi yliopistojaan ja vahvistaisi sitä kautta myöskin luottamusta hallituksen visioon siitä, että Suomi on jatkossakin korkean osaamisen ja koulutuksen ja tutkimuksen maa. (Ben Zyskowicz: Erinomainen uutinen! Hyvä!) Ammatillisen koulutuksen säästöistä on pakko todeta se, että ne ovat perua edelliseltä hallitukselta. Tämä on käyty tässä salissa monta kertaa jo läpi, mutta edellinen hallitus päätti 260 miljoonan euron säästöistä ammatilliseen koulutukseen sosialidemokraattisen opetusministerin johdolla, ja silloin koko hallitus tietysti sitoutui rakennepoliittisen ohjelman myötä siihen, niin että kaikki eduskunnassa mukana olevat puolueet ovat näihin säästöihin sitoutuneet. Valitettavasti tämä rakenteellinen uudistus jäi edellisellä hallituskaudella kokonaan tekemättä ja säästöt siirtyivät sitten seuraavan hallituksen murheeksi ja minun pöydälleni, ja me olemme nyt valmistelemassa ammatillisen koulutuksen reformia, jolla pyritään parantamaan ammatillisen koulutuksen valmiuksia vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin purkamalla sääntelyä, vahvistamalla koulutuksen osaamisperusteisuutta, lisäämällä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, vähentämällä koulutuksen keskeyttämistä ja niin edelleen. Ja korostan sitä, että tämän esityksen myötä koulutustakuu ei ole vaarassa. Eli jokaiselle toisen asteen päättäneelle nuorelle turvataan koulutuspaikka toiselta asteelta, joko lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta, myöskin tämän esityksen jälkeen. Ja jos joku tässä salissa on vähentänyt aloituspaikkoja, niin se on kyllä edustaja Krista Kiuru. Tämän esityksen myötä sen tiedon mukaan, mitä olemme koulutuksen järjestäjiltä saaneet, koulutuksen järjestäjät eivät tule näitä säästöjä toteuttamaan vähentämällä merkittävästi aloituspaikkoja vaan hakemalla säästöjä rakenteista ja seinistä ja myöskin koulutuksen toteuttamisen tavoista. Hallitus turvaa myöskin etsivän nuorisotyön ja työpajojen rahoituksen, ja pyritään sitä kautta ehkäisemään syrjäytymistä. Ja tosiaan uuden rahoitusmallin myötä sitten 2018 esimerkiksi koulutuksen keskeyttämistä voidaan vähentää, minkä tavoitteena on se, että meillä olisi jatkossa tulevaisuudessa vähemmän nuoria koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Kaikkein tärkein asia on saada Suomen työllisyys ja talous nousuun, jotta näiltä leikkauksilta voidaan tulevaisuudessa välttyä. Se on se isoin kysymys ja asia, mihin meidän täytyisi kaikkien kiinnittää täällä ihan erityistä huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-10-11T14:26:15,2016-10-11T14:29:29,Tarkistettu,1.1 2016_98_26,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Jaaha, tämä ei herättäne enempää keskustelua. Tai taitaa sittenkin. Otetaan muutama vastauspuheenvuoro. Ensimmäisenä edustaja Kiuru, Krista Kiuru.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_27,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän siitä, että saan vastata näihin ministerin syytöksiin. Onkin hyvä, että nostitte esiin sen, että tätä uudistusta tehtiin jo viime kaudella, ja hyvä todeta, että eduskunta päätti työnsä viime kaudella siihen, että seitsemästä puolueesta kaikki seitsemän paitsi kokoomus äänestivät täällä salissa sitä vastaan, että ammatillisen koulutuksen säästöt olisi tehty aloituspaikkoja lopettamalla. Minusta se on aika suuri viesti tälle uudellekin hallitukselle varsinkin, kun silloiset kaksi oppositiopuoluetta ovat nykyään hallituksessa. Kokoomuksen halua säästää aloituspaikoista en yhtään ihmettele, koska äänestitte sen puolesta jo viime hallituksessa, mutta täällä eduskunnassa otettiin kantaa, että aloituspaikkoja vähentämällä ammatillisen koulutuksen uudistamista ei tehdä. Ja nyt, ministeri, me olemme peränneet sitä, miksi te esititte sitä, että 190 miljoonaa tulee ensin ja vasta sen jälkeen kehitetään. Uudistaminen ja kehittäminen ei ole sitä, että säästetään. Jostain syystä nämä kaksi sanaa liittyvät teidän toimintaanne erityisellä tavalla. Uudistaminen on tullut teille vain säästämiseksi, ja näin ei pitäisi olla. (Puhemies koputtaa) Nyt kysyn vielä: miksi aloituspaikoista säästetään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-10-11T14:29:40,2016-10-11T14:30:51,Tarkistettu,1.1 2016_98_28,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Jani,Toivola,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on useassa puheenvuorossa nostettu esille tämä epäsuhta tai epäjärjestys siinä, että mennään leikkaukset edellä ja sen jälkeen reformi. On aika ilmeistä ainakin täältä päin katsottuna, että siinä meillä on semmoinen harmaa alue leikkausten ja reformin välillä, mistä kukaan ei pysty kunnolla ennustamaan, mitä sillä välillä tapahtuu ja mikä sen välin tapahtumien seuraus on. Nyt kun tuodaan tämä huoli esille, niin itse ainakaan en koe, että ministeri ottaisi kunnolla koppia siitä huolesta, jos ministerillä esimerkiksi on sellaista tietoa, millä tämä huoli voidaan hälventää tai poistaa hyvin konkreettisesti. Vai onko kysymys siitä, että hallitus on valmis näitä riskejä ottamaan ja katsomaan, miten siinä harmaalla alueella ja välillä käy? Toinen asia, arvoisa puhemies, jonka halusin vielä nostaa esiin: edustaja Saarikko toi aikaisemmassa puheenvuorossa, kun puhuttiin maahanmuuttajista ja ammatillisesta koulutuksesta, esiin tärkeän pointin kotona olevista naisista. Viesti on hirveän selkeä, että kotona on vielä paljon naisia, jotka saattavat olla jopa luku- ja kirjoitustaidottomia, ja olisi tärkeätä, että myös ammatillisen koulutuksen puolella mietittäisiin, miten tätä ryhmää voidaan tavoittaa niin kielikoulutuksen kuin myöskin (Puhemies koputtaa) ammatillisen taidon näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1114,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Jani Toivola,1114,2016-10-11T14:30:51,2016-10-11T14:32:00,Tarkistettu,1.1 2016_98_29,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä ministeri Grahn-Laasonen kertoi, että näitä säästöjä nyt on pakko tehdä, koska edellisen hallituksen rakennepoliittinen kokonaisuus kaatui. Jos näin on, niin miksi te ette kertonut tästä vaaleissa? Miksi te menitte tässä välissä lupaamaan, että koulutuksesta ei enää leikata, kun hyvin oli tiedossa silloin, että se edellinen kokonaisuus kaatui viime hallituskauden loppupuolella? Sitten tässä edustaja Lauslahti aikaisemmin sanoi, että on myös kyse siitä, miten säästöt toteutetaan. Juuri näin. Nyt te toteutatte sitä mahdollisimman huonolla tavalla, kun säästöjä tehdään vuosi ennen kuin ammatillisen koulutuksen sisällöllinen reformi astuu voimaan, mikä tarkoittaa, että koulutuksen järjestäjillä ei ole välineitä toteuttaa näitä leikkauksia mitenkään muutoin kuin leikkaamalla aloituspaikkoja, lähiopetusta tai henkilöstöä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-11T14:32:01,2016-10-11T14:32:56,Tarkistettu,1.1 2016_98_30,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kahdeksassa vuodessa meille on kertynyt 70 miljardia euroa velkaa, ja on todella ikävää, että edellinen hallitus siirsi nämä säästöt nyt meille, koska tämä reformi on erittäin haastava tehdä. Tämän hetken ammatillinen koulutus ei vastaa työelämän tarpeisiin ja työelämän muutoksiin. Esimerkiksi metallialalla on pula työntekijöistä ja opiskelijoista. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä: Millä tavalla nyt yritykset tulevat myös mukaan tähän reformiin, koska meidän pitää saada ammatillinen koulutus sille ansaitsemalleen tasolle, ottaen huomioon, (Puhemies koputtaa) miten Euroopassa ammatillinen koulutus on arvostettua? Meillä ei Suomessa olla vielä siinä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-10-11T14:32:57,2016-10-11T14:33:49,Tarkistettu,1.1 2016_98_31,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn onnitteluihin nobelisti Bengt Holmströmille — eilinen päivä oli todella hieno päivä — ja hänen sanomisissaan on paljon tutkimisen arvoista, mutta tämä hänen pitkäaikainen huolensa koulutuksen ja tutkimuksen merkityksestä on kyllä sellainen, joka luo erityistä merkitystä. Viime vaalikaudella sain olla eduskunnan puhemiehen vaativassa tehtävässä ja seurata sekä salin että valiokuntien työtä, ja kun vaalikausi päättyi, niin mieleeni jäi, että eduskunnan sivistysvaliokunnassa kokouksesta poistumalla estettiin tämän ammattikoulutuksen rakenneuudistuksen käsittely. Valiokunnan kokouksesta poistumalla estettiin käsittely, jolloin tämä raukesi. Käsittääkseni sieltä poistuivat sekä keskustan että perussuomalaisten edustajat, (Eduskunnasta: Ohhoh! — Voi voi!) ja nyt kyllä hieron silmiäni, että voiko olla totta, että tämä lakiesitys on täällä sen jälkeen, kun keskusta ja perussuomalaiset ovat hallituksessa. Tänne se tulee, ja lähes 200 miljoonaa viedään. Luotan siihen, että edustaja Puumala (Puhemies koputtaa) agitoi joukot poistumaan jälleen sivistyslautakunnan kokouksesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-11T14:33:50,2016-10-11T14:35:04,Tarkistettu,1.1 2016_98_32,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutuksen, erityisesti nyt ammatillisen koulutuksen, säästöt ovat erittäin harmillisia, mutta tämä hallituksen esitys ei ole sama kuin edellinen. Me emme lähde ensimmäiseksi esittämään, että koulutuksen aloituspaikkoja pitää vähentää, (Vasemmalta: Ei kun päinvastoin!) vaan koulutuksen järjestäjät pystyvät itse miettimään, miten toteuttaa vuonna 2017 säästöt. Istun itse Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä, ja meillä on selvät sävelet, miten säästöt toteutetaan. Ne ovat kipeitä tietysti, tarkoittavat yt-neuvotteluita, (Vasemmalta: No niin, siinä se tuli!) tilojen ja laitteiden tehokasta käyttöä ja vähentämistä, opintoaikojen tiivistämistä, eli löysät pois niin sanotusti sieltä, oppisopimuskoulutusta, työssäoppimisen lisäämistä. Kaikkeen tähän koulutuksen järjestäjät ovat sitoutuneet. He ovat myöskin mukana rakentamassa tätä tulevaa reformia innokkain mielin. Säästöt ovat tietysti pahoja, mutta uudistus on tärkeä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-10-11T14:35:04,2016-10-11T14:36:12,Tarkistettu,1.1 2016_98_33,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sehän on hyvä, että Oulussa tiedetään, miten tulisi säästää ja miten tulisi kohdentaa nämä säästöt, mutta minä voin vakuuttaa teille, että aika monella paikkakunnalla ei tiedetä tätä tiekarttaa, miten edetä, mitä toimintaa lainsäädäntö tuo tullessaan, mitä tämä uusi rahoituslaki tuo tullessaan, mitä se käytännössä tarkoittaa. On ihan turha yrittää täällä sysätä vastuuta edelliselle kaudelle. Ei se ollut meidän syytämme: esimerkiksi RKP hallituspuolueena, me olimme viemässä tätä reformia silloin ihan loppuun asti, ihan muut tahot kaatoivat sen, ja nyt ollaan sitten tässä suossa. Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä kysyä: miten turvataan alueellista saavutettavuutta ja saatavuutta? Ja myös: miten (Puhemies koputtaa) turvataan ruotsinkielisen koulutuksen tulevaisuus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-10-11T14:36:13,2016-10-11T14:37:37,Tarkistettu,1.1 2016_98_34,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Myönnän vielä tässä debatissa vastauspuheenvuorot edustajille Essayah, Eestilä ja Gustafsson, jonka ensimmäisestä vastauspuheenvuorosta virisi varsinaisesti tämä vilkkain keskustelu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_35,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän alueelliseen tasa-arvoon on kyllä pakko palata, koska tähän me emme saaneet ministeriltä vastausta. Minä uskon, kun ministeri sanoi, että aloituspaikkoja ei tulla vähentämään, mutta se tarkoittaa varmasti monella alueella Suomessa, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, sitä, että silloin keskitetään, toimipisteitä ajetaan alas ja välimatkat näihin toisen asteen oppilaitoksiin kasvavat näillä nuorilla opiskelijoilla. Asia, joka tässä keskustelussa ei vielä ole tullut esille — haluaisin, että ministeri kommentoi myös sitä — on vapaan sivistystyön leikkaukset, jotka johtuvat näistä kiky-sopimuksista. Monet kansanopistot, joitten taustalla on ideologinen, aatteellinen — esimerkiksi kristillinen — arvomaailma, ovat ihmeissään näistä lisäleikkauksista, koska he ovat kuvitelleet, että he eivät ole sellaisia niin sanottuja julkisia oppilaitoksia, jos taustalta löytyy esimerkiksi yhdistystä, säätiötä tai muuta vastaavaa, ja nyt nämä tahot joutuvat ihan samalla tavalla nämä leikkaukset ottamaan kohdallensa. (Puhemies koputtaa) Tämä aiheuttaa erittäin suuria ongelmia heidän rahoituksessaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-11T14:37:37,2016-10-11T14:38:45,Tarkistettu,1.1 2016_98_36,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! 5.10. vietettiin maailman opettajien päivää ja monet kansanedustajat vierailivat eri oppilaitoksissa, ja itsekin vietin eilen peräti viisi tuntia ammatillisen koulutuksen asioita pohtiessa opettajien ja oppilaitten kanssa yhdessä. Kuitenkin yksi tämmöinen asia, mikä minulle aika korostuneesti jäi mieleen, oli se, että kyllähän ammatillinen koulutus poikkeaa monesta muusta koulutusinstituutiosta siinä, että heidän yksi tarkoitus on ehkäistä nuorten syrjäytymistä, ottaa koppia niin sanotusti henkilökohtaisen ohjauksen kautta, auttaa niitä nuoria, joilla on hieman vaikeuksia siinä elämäntilanteessa pysyä opetuksessa ja porukoissa mukana. Nyt kun ministeri täällä nosti esille tämän etsivän nuorisotyön ja työpajojen rahoituksen — niillä on käsittääkseni osittain sama tarkoitus — niin mitä ministeri on mieltä, pitäisikö näiden tahojen sitten arvioida kokonaisuutta yhdessä, ettei tule päällekkäistä työtä, että jos yksi vähän hatara verkko pettää, niin siellä on toinen hatara verkko vastassa, että katsottaisiin nämä (Puhemies koputtaa) määrärahat, missä ne tuottavat järkevimmän lopputuloksen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-10-11T14:38:45,2016-10-11T14:40:07,Tarkistettu,1.1 2016_98_37,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Lupasin viimeisen puheenvuoron tähän debattiin edustaja Gustafssonille. Tosin huomasin, että hänellä on täällä varsinainen puheenvuoro ensimmäisenä, mutta hän selviytynee molemmista, mistä syystä myönnän hänelle myös vastauspuheenvuoron. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_38,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Kiitos, puhemies! Harjoitus tekee mestarin, sanotaan. — Ydinkysymyshän on nyt käynyt selville, ja se on se, että ensin tehdään mammuttimaiset säästöt, sen perään tulee vuoden kahden jälkeen uusi tutkintorakenne ja uusi toimintalainsäädäntö. Tässä hallitus tekee väärällä asialla politiikkaa. Tämä on nyt iso hyppy tuntemattomaan. Esimerkki: Täällä todettiin Oulusta, että hommat on hanskassa. Jouduin Pirkanmaalla seuraamaan tilannetta, jossa eräs merkittävä oppilaitos on vähentämässä entisestään lähiopetusta johtuen näistä säästöistä. Tämä lähiopetuksen vähentäminen on kaikkein polttavin kysymys. Vielä 10—15 vuotta sitten ammattikoululainen opiskeli 30—35 tuntia tehokkaasti. Nyt sitä on karsittu (Puhemies koputtaa) 25—30 tuntiin. Tämä on vastuutonta koulutuspolitiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-10-11T14:40:07,2016-10-11T14:41:18,Tarkistettu,1.1 2016_98_39,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Ja nyt ministerillä pöntöstä 4 minuuttia, maks.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_40,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia keskustelusta, se on värikästä, niin kuin saliin kuuluukin. Näistä leikkauksista, niin kuin sanottua, ovat vastuussa kaikki eduskuntapuolueet. Kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet päättämässä ammatillisen koulutuksen leikkauksista. Oppositiosta käsin on tietysti enemmän vapauksia kritisoida näitä esityksiä, mutta haluan kuitenkin muistuttaa siitä, että esimerkiksi sosialidemokraatit, jotka viime kaudella näitä leikkauksia ajoivat rakennepoliittisessa ohjelmassa, sekä valtiovarainministeri että opetusministeri, puolueena, vielä tämän hallituskauden alussa oppositiosta käsin ilmoittivat, että olisivat nämä säästöt toteuttamassa, mikäli olisivat hallituksessa, (Jukka Gustafsson: Ei ole näin sanottu!) joten eiköhän keskityttäisi nyt näiden tosiasioiden jälkeen tähän kokonaisuuteen ja sen sisältöön ja siihen, miten me voisimme tässä vaikeassa Suomen taloustilanteessa vahvistaa ammatillista koulutusta ja viedä sen sisältöä parempaan suuntaan ja eteenpäin. Se on aivan totta, ja olen monta kertaa tässä salissa sen todennut, että aikataulu on haastava, ja siitä on myöskin käyty vuoropuhelua ammatillisen koulutuksen kentän kanssa. Siitä syystä me tällä hetkellä teemme kovasti töitä, jotta saisimme tämän ammatillisen koulutuksen reformilainsäädännön lausunnoille lokakuun aikana, jotta koulutuksen järjestäjät voisivat jo ensi vuonna — vaikka laki tulee voimaan vasta vuoden 18 alusta — suunnitella toimintaansa kuitenkin jo sen tulevaisuuden ammatillisen koulutuksen suuntaviivojen pohjalta. Tämä vuoropuhelu ammatillisen koulutuksen kentän kanssa on ollut hyvin rakentavaa ja hyvin tiivistä. Ja täytyy sanoa, että ihailen sitä uudistamisen rohkeutta, mikä meidän ammatillisen koulutuksen kentällä on, vaikka tämä taloustilanne on tiukka. Ammatillinen koulutus on Suomessa erittäin arvostettua. Sen vetovoiman eteen on tehty paljon töitä, ja tästä meidän pitää pystyä huolehtimaan myöskin tulevaisuudessa. Yksi tärkeimpiä elementtejä on jatko-opintokelpoisuus eli se, että ammatillisesta koulutuksesta voi edetä halutessaan elämässä myöskin vielä jatko-opintoihin, päästä ihan vaikka tohtoriksi asti, jos niin haluaa ja opiskeluintoa riittää. Eli tästä jatko-opintokelpoisuudesta tulemme pitämään tiukasti kiinni. Täällä on noussut esiin myöskin alueellinen tasa-arvo, sen toteutuminen tämän reformin ja säästöjen myötä. Sitä on laajasti arvioitu näissä vaikutusarvioissa, joita tässä lainsäädännössä on ja joista voi kuitenkin todeta sen, että alueellinen tasa-arvo toteutuu tämänkin esityksen jälkeen, samoin kielelliset oikeudet. Ja mitä on tullut aloituspaikkojen määrään ja siihen liittyviin lukuihin, niin pyydän edustajia tutustumaan tämän lakiesityksen perusteluihin. Siellä on esitetty vaikutusarvioissa ne suunnitelmat, joita koulutuksen järjestäjillä on saamansa vapauden myötä itse sopeuttaa sitä toimintaansa. Sieltä on hyvin luettavissa se, että koulutustakuu ei ole tämän esityksen myötä vaarassa. Ja toivon, ettei enää käytettäisi lukua 18 000 aloituspaikkaa, koska sille ei löydy mitään perustetta näistä vaikutusarvioista ja koulutuksen järjestäjien kanssa käydystä dialogista ja myöskään siitä palautteesta, mitä sieltä kentältä ollaan saatu. Eli koulutustakuusta on laaja yhteinen näkemys, että siitä halutaan pitää kiinni: jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle turvataan toisen asteen koulutuspaikka, ja paikkoja riittää tämän esityksenkin jälkeen. Mutta sitten tämä tärkein asia liittyy tähän ammatillisen koulutuksen reformin sisältöön, jota nyt valmistellaan, ja siihen, mitä siinä voimme tehdä ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Sen lain keskeiset ajatukset kiteytyvät sanoihin ""osaamisperusteisuus"" ja ""asiakaslähtöisyys"". Eli tavoitteena on rakentaa joustavia opintopolkuja, jotka palvelevat tulevaisuudessa sekä opiskelijaa, sitä yksilöä, että sitten myöhemmin työelämää — ja myöskin työelämää pitkässä juoksussa, eli silloin, kun ammatteja katoaa, tarvitaan riittävät yleiset valmiudet, oppimaan oppimisen kyvyt, jotta voi sitten myöskin oppia uutta läpi työuran. Osaamisperusteisuus liittyy siihen, että meillä on joustavampi järjestelmä, jossa nimenomaan määritellään se koulutus sen osaamistavoitteen kautta, ja siihen pääsemiseksi on sitten hyvin monenlaisia (Puhemies koputtaa) erilaisia reittejä. Mutta tämä itse reformi on hyvin innostava, ja toivon teiltä palautetta myös sen sisällöstä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-10-11T14:41:20,2016-10-11T14:45:45,Tarkistettu,1.1 2016_98_41,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,Kiitoksia. — Puhujalistaan. Edustaja Gustafsson.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_42,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä, arvoisa ministeri, näihin tärkeisiin aloituspaikkoihin. Edellisessä puheenvuorossa totesitte, että ""aloituspaikkoja ei merkittävästi vähenny"". No, se jää nyt nähtäväksi, mutta meidän huoli siitä, miten aloituspaikkojen käy, on täysin oikeutettu ja perusteltu. Useat asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että totta kai oppilaitokset pyrkivät pitämään nuorten aloituspaikoista kiinni. Jo terve järki ja vastuukin sanoo, että näin on. Mutta sitten käy sillä tavalla, että ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymia ja aloituspaikkoja ollaan supistamassa. Tästä on näyttöä ja tietoa. No, ei sekään ole tietysti oikein. Minulla ei ole nyt mukana sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän tähän asiaan liittyvää taustamuistiota, vaan minulla on kädessäni hallituksen esitys. Käyn täältä lopusta muutamia lausuntoyhteenvetoja lävitse, mitä asiantuntijatahot ovat antaneet tästä hallituksen esityksestä. Ensimmäisenä nämä antajat pitivät ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia säästöjä mittavina. Useimmissa lausunnoissa vaadittiin säästöistä luopumista tai vähintään niiden vaiheistamista useammalle varainhoitovuodelle. Useimmat lausunnonantajat katsoivat, että toimintalainsäädännön uudistaminen ja säästöjen toteuttaminen pitäisi toteuttaa samanaikaisesti. No, totta kai näin pitäisi tehdä. Toiseksi, lausunnoissa kannettiin huolta eri toimialojen osaamistarpeisiin vastaavan koulutustarjonnan jatkuvuudesta ja tulevaisuudesta. Leikkausten pelättiin vaikeuttavan osaavan työvoiman saatavuutta, aivan niin kuin täällä puheenvuoroissakin jo todettiin, ja en minä nyt niinkään kanna metallialan koulutuksesta huolta, ne ongelmat ovat alueellisia ja paikallisia, ja ne ovat hoidettavissa, mutta meillä on paljon semmoisia pienempiä toimi- ja ammattialoja, jotka voivat joutua hankalaan tilanteeseen näitten säästöjen takia. Sitten, useat lausunnonantajat olivat huolissaan leikkausten vaikutusten heijastumisesta koulutukseen pääsyyn erityisesti harvaan asutuilla alueilla sekä säästöjen vaikutuksista opetuksen ja ohjauksen saatavuuteen ja laatuun. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta vaikutusarviointia pidettiin muutamassa lausunnossa puutteellisena. No, tuossa vastauspuheenvuorossani otin esille tämän kenties kaikkein tärkeimmän haasteen, mikä ammatillisella koulutuksella on. Se liittyy opetuksen laatuun. Meillä monet työnantajat perustellusti sanovat ja ottavat kantaa siihen, että tutkinnon suorittaneet eivät nyt ole vielä kaikki ihan päteviä. No, eivät tietysti kaikki olekaan. Me tiedämme sen, että ammattimieheksi tulee vasta, kun on 3—5 vuotta työelämässä. Mutta tosiasia on se, että tämä lähi- ja kontaktiopetuksen määrän radikaali vähentyminen viimeisen 10 vuoden aikana on johtanut siihen, että useimmat ammattiin opiskelevat tekevät 3,5—4-päiväistä työviikkoa. Sanotaan, että opiskelkaa perjantai kotona, tehkää töitä. No, mitä se 16-vuotias tyttö tai poika perjantaina kotona tekee? Teen kysymyksen, en vastaa siihen. Kysyn vain. Tämä on vakava kysymys. Ja me tulemme sivistysvaliokunnassa tarttumaan tähän — nimimerkillä Tositarkoituksella. Hallitus ei pääse tästä kysymyksestä helpolla, voin vakuuttaa sen pitkän linjan koulutus- ja sivistyspoliitikkona. (Eero Heinäluoma: Oikein!) — Aivan oikein. (Ben Zyskowicz: Olette samaa mieltä itsenne kanssa!) Vielä lopuksi, aika päättyy: Edellisen hallituksen silmäterä oli ministeri Ihalaisen, valtioneuvoston jäsenten tämä nuorten aikuisten osaamisohjelma. Meillä on 100 000 alle 30-vuotiasta nuorta, joilla ei ole ammattitutkintoa. Käynnistimme tämän ohjelman, joka kaikissa yhteyksissä on saanut erinomaisen arvion ja palautteet. No, mitä tekee hallitus? Leikkaa sen määrärahoja yli 30 prosenttia. No, kikyssä nyt saatiin 10 miljoonaa takaisin, onneksi kikylle. Muuten olisi vedetty 33 prosenttia pois.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-10-11T14:45:49,2016-10-11T14:51:20,Tarkistettu,1.1 2016_98_43,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Värderade talman! Mycket har gått snett i den här reformen. Tidtabellen är för det första mycket ansträngd och saker och ting görs i fel ordning. Inbesparingarna träder i kraft 2017 och finansieringslagen och själva lagstiftningen som styr verksamheten och innehållet i undervisningen kommer först ett år senare. Det här är mycket olyckligt och skapar oro och förvirring på fältet. Regeringen vägrar att ändra på tidtabellen så vi får tyvärr leva med den här. Men det finns många obesvarade frågor som vi måste fundera på ordentligt i utskottet. Sådana frågor är, och som vi hörde här redan: Hur trygga regional rättvisa, alla ungas rätt till utbildning också i Södra Finland och andra tillväxtområden? Hur ska vi kunna trygga utbildningsplatser för dem som löper risk att marginaliseras, och hur trygga tillgången till utbildning på svenska? Jag rycker att den språkliga konsekvensbedömning som har gjorts är bristfällig. Vi måste komma ihåg att de svenska enheterna alltid är mindre, täcker stora geografiska områden och är lite dyrare att förverkliga — alltså undervisningen är dyrare att förverkliga — så också på finlandssvenskt håll finns det en stor oro för den finlandssvenska utbildningen. Studerandehälsovården, hur ska man trygga den i landskapsreformen så att också de som studerar inom yrkesutbildningen ska ha rätt till en god studerandehälsovård? Närundervisningen, hur ska vi kunna trygga att de elever som inte har tidigare erlagd kunskap och erfarenhet och som kanske behöver den här närundervisningen (Puhemies koputtaa) faktiskt får den? Och sedan finns det många andra frågor som vi också måste titta på i utskottet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,sv,Mikaela Nylander,769,2016-10-11T14:51:23,2016-10-11T14:53:38,Hyväksytty,1.1 2016_98_44,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Gustafsson totesi debatissa, että harjoitus tekee mestarin, ja mielestäni ministeri Grahn-Laasonen on kysymyksiin vastaamatta jättämisen mestari. Jos syy näihin koulutusleikkauksiin on se, että edellisen hallituksen rakennekokonaisuus kaatui, niin miksi te ette kertoneet näistä teidän leikkaussuunnitelmistanne vaaleissa? Päinvastoin, te annoitte suoran lupauksen olla leikkaamatta koulutuksesta ja toistitte vielä tämän lupauksen vaalien jälkeen. Ja sitten edustaja Zyskowicz kehtaa syyttää oppositiota tässä salissa poliittisesta pelistä. Me emme ole vieläkään saaneet vastausta kysymykseen siitä, miksi näitä säästöjä toteutetaan ennen kuin tämä reformi astuu voimaan eli miksi tämä valittu jaksotus on tämänkaltainen. Arvoisa puhemies! Meillä ei ole varaa jatkaa Suomessa koulutusleikkausten tiellä. Ylisuuret leikkaukset koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen heikentävät maan kasvunäkymiä ja menestymisen mahdollisuuksia pitkällä aikavälillä. Seuraukset näistä koulutusleikkauksista tulevat näkymään pitkään. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset uhkaavat kaiken lisäksi vaikeuttaa koulutukseen pääsyä ja lisätä keskeyttäneiden määrää entisestään. Leikkaukset uhkaavat siksi pahentaa syrjäytymistä. Uusimman koulutusta vertailevan OECD-selvityksen mukaan yli viidennes nuorista suomalaista miehistä on ilman työtä ja koulutusta ja tämä määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2005. Nämä leikkaukset tulevat ainoastaan kiihdyttämään tätä kehitystä. Sen lisäksi ylisuuret leikkaukset koulutuksesta ja opintotuesta myös antavat tämän maan nuorille signaalin. Heille annetaan nyt signaali siitä, että hallitus ei arvosta koulutusta eikä ole valmis panostamaan nuorten hyvinvointiin ja riittävään toimeentuloon. Leikkaukset ovat myös ristiriidassa hallituksen ammatillisen koulutuksen uudistuksen tavoitteiden kanssa. Kun vierailin ammatillisessa oppilaitoksessa Joensuussa, opettajat painottivat, että lähiopetuksen vähentäminen näkyy heikompana osaamistasona. (Jukka Gustafsson: Näin on valitettavasti!) Heikompi osaamistaso taas vaikeuttaa työssäoppimiseen pääsyä, eli koulutuksen laadun heikentäminen vaikeuttaa suoraan  työpaikoilla ta-pahtuvan oppimisen lisäämistä. Ammatillisella puolella opiskelijat käyttävät työkoneita ja -välineitä itsenäisesti eri puolilla opetustilaa ja opettaja on vastuussa koko ryhmän turvallisuudesta ja oppimisesta. Ryhmäkokojen kasvattaminen tällaisessa opetustilanteessa vaikuttaa suoraan oppimistuloksiin ja myöskin oppilaiden työturvallisuuteen. Arvoisa puhemies! Ammatillista koulutusta on syytä kehittää ja uudistaa sisällöllisesti. Siirtyminen kohti laaja-alaisempia tutkintoja, joustavuuden lisääminen ja osaamisperustaisuuden vahvistaminen ovat koulutuksellisesti tärkeitä ja kannatettavia tavoitteita. Vasemmistoliitto haluaa kehittää nuorille suunnattua oppisopimuskoulutusta 2+1-mallin pilotoinnista saatujen kokemusten pohjalta. Siinä yhdistyvät sekä oppilaitoksessa tapahtuva opetus että työelämälähtöinen opiskelu työpaikalla. Ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä on myös puhuttu paljon opintopolkujen henkilökohtaistamisesta ja koulutuksen työelämälähtöisyyden vahvistamisesta. Näidenkään tavoitteiden yhteydessä ei saa unohtaa ammatillisen koulutuksen kasvatustehtävää. Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee iso joukko suomalaisia nuoria, joilla on muiden nuorten opiskelijoiden tavoin myös tarve tuelle, yhteisöllisyydelle ja vuorovaikutukselle niin muiden opiskelukavereiden kuin aikuisten kanssa. Ammatillisella puolella opiskelevilla tulee olla yhtäläinen oikeus myös riittäviin opiskelijahuollon palveluihin, aktiiviseen kansalaisuuteen kannustamiseen ja uusien asioiden oppimiseen omaan tahtiin. Ammatillisen koulutuksen tarkasteleminen ainoastaan nopeana väylänä työelämään on liian suppeaa ja vanhanaikaista aikana, jolloin koko yhteiskunnassa painotetaan yhä voimakkaammin niin medialukutaidon, laajan sivistyspohjan kuin vuorovaikutustaitojenkin tärkeyttä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-11T14:54:45,2016-10-11T14:59:43,Tarkistettu,1.1 2016_98_45,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun koulutusta ei arvosteta, se näkyy kaikessa. Sipilän hallituksen koulutuspolitiikka on saanut niin jäätävät ja tyrmäävät arviot lähes kaikilta yhteiskunnan sektoreilta, että ehkä tässä vaiheessa voisi jo toivoa, että se vetäisi näistä arvioista ja tästä kritiikistä johtopäätökset ja alkaisi perumaan näitä täysin kohtuuttomia koulutusleikkauksia. Tuntuu siltä, että tässä ollaan nyt taas rikkomassa jotain, jonka arvoa ei täysin ymmärretä. Ammatillisen koulutuksen merkitys tälle maalle on täysin mittaamaton. Näissä kouluissa kasvavat ne osaavat ammattilaiset, jotka pyörittävät tätä maata. Samalla näissä kouluissa ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja autetaan maahanmuuttajanuoria kotoutumaan Suomeen. Erityisen kohtuuttomia nämä lähes 200 miljoonan leikkaukset ovat sen takia, että ammatillisesta koulutuksesta on jo aiemminkin leikattu ihan liikaa. Lähiopetuksen määrää on vähennetty ja toimipisteverkkoa on karsittu. Tämä on asia, jossa yksikään puolue tässä salissa ei ole syytön. Arvoisa puhemies! Täällä aikaisemmin vakuutettiin meille, että kyllä näissä oppilaitoksissa ja kunnissa tiedetään, miten nämä massiiviset leikkaukset tullaan toteuttamaan. Voin kyllä vakuuttaa, että ei tiedetä. (Jukka Gustafsson: Samoin!) Kun Helsingissä käsiteltiin tätä opetusministerin esitystä, kyllä tunnelmat olivat aika pelokkaat, huolestuneet ja huonot. Helsingin lausunto, niin kuin aika monien muidenkin kuntien, on tyrmäävä, ja vaikka ministeri täällä toista vakuuttaa, kyllä meillä on pelkona se, että jos näin massiiviset leikkaukset tehdään suorina leikkauksina, se tulee tarkoittamaan opetuspaikkojen vähennystä — jopa tuhannet opettajat pelkäävät tällä hetkellä työpaikkansa puolesta — se tulee tarkoittamaan suurempia ryhmiä ja se tulee tarkoittamaan vähemmän ja huonompaa opetusta. Samalla kun näitten säästöjen seuraukset astuvat voimaan, peruskoulun päättävien ikäluokka tulee Helsingissä kasvamaan yli 1 300 nuorella. Siis pelkästään Helsingissä. Meillä on kaupungissa käytössä kaikki järjestysluvan mukaiset opetuspaikat, mutta silti — silti — meillä on yli 20 000 nuorta ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Samaan aikaan kun meidän pitäisi ehdottomasti lisätä näitä aloituspaikkoja, kyllä näin suuri rahojen vienti luo kuntiin pelkoa siitä, että se ohjaa meitä täysin toiseen suuntaan eli vähentämään näitä paikkoja. Me tiedämme sen, että nuorten miesten syrjäytymisvauhti on hälyttävällä tasolla ja joka viides suomalaismies ei opiskele tai on ilman työtä. Tämä esitys tulee kasvattamaan näiden nuorten miesten määrää. Tämä esitys iskee kaikista kipeiten kaikista heikoimmassa asemassa oleviin nuoriin. (Ben Zyskowicz: Taas!) Arvoisa puhemies! Parhaimmillaan on käynnissä ammatillisen koulutuksen valtava uudistustyö, jota minä ja kaikki vihreät olemme olleet kannattamassa. Tästä uudistuksesta voi hyvinkin seurata paljon parempaa laatua ja niitä paljon kaivattuja säästöjä. Nyt tehtävistä leikkauksista tekee erityisen järjettömiä se, että niillä isketään kouluihin juuri kesken tämän tärkeän kehitystyön. Miten koko toiminta voidaan uudistaa, kun perustoiminnalta vedetään matto jalkojen alta? Tästä te ette, opetusministeri, voi syyttää aikaisempia hallituksia tai mennä kenenkään muun selän taakse. Tämä on teidän päätöksenne, ja myös sen takia tämä on juuri se kysymys, mihin me emme kysymys toisensa jälkeen ole saaneet täällä vastausta. Nämä puheet koulutuksen uudistamisesta ovat vain savuverhona näille massiivisille leikkauksille. Tässä ei uudisteta. Tässä romutetaan. Viimeistään ammatillisen koulutuksen jättileikkaukset osoittavat, ettei hallitus edes yritä hakea kestäviä säästöjä ja modernisoida toimintatapoja — leikkaaminen on itseisarvo. Arvoisa puhemies! On päivänselvää, ettei koulutuksesta ja opiskelijoista leikkaamalla synny tähän maahan yhtäkään työpaikkaa tai ripaustakaan kasvua. On turha puhua koulutuksen digiloikasta ja opiskelijoiden kansainvälisyydestä, kun samalla koulutuksen perusedellytykset romutetaan. Itse pidän hienona sitä, että etsivään nuorisotyöhön panostetaan. Mutta meidän pitäisi pyrkiä täällä siihen, että niitä etsittäviä nuoria olisi vähemmän, ja tämä esitys, arvoisa puhemies, luo heitä lisää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-10-11T14:59:50,2016-10-11T15:04:57,Tarkistettu,1.1 2016_98_46,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kari loi niin dramaattisen ja kauhistuttavan kuvan nyt käsittelyssä olevasta esityksestä, että se pakottaa kysymään, miten on mahdollista, että viime vaalikaudella vihreät olivat hallituksessa marraskuun 29. päivä 2013 hyväksymässä hallituksen päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, joka sisälsi vastaavan säästön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-11T15:04:59,2016-10-11T15:05:33,Tarkistettu,1.1 2016_98_47,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen ensi vuodelle suunnitellut säästöt ovat järjettömiä, etenkin kun ne tehdään ennen rakenneuudistuksia. Järjestys on siis väärä, eikä ministeri ole täällä pystynyt antamaan mitään järkevää selitystä, miksi toimitaan näin, vaikka sitä häneltä on useaan otteeseen kysytty. Kun kaikki muut koulutukseen kohdistuvat säästöt toteutuvat, niin pitkän aikavälin seuraukset ovat koko yhteiskunnalle negatiivisia. Asiantuntijoiden mukaan riskinä on, että osaamistason heikennys heikentää kilpailukykyämme ja koulutuksellinen eriarvoisuus kasvaa ja se syventää yhteiskunnan kahtiajakoa entisestään. Ensimmäisen kerran 100 vuoteen koulutustasomme kääntyy laskuun. Kaikki asiantuntijat sekä kotimaassa että myös kansainvälisesti pitävät näitä leikkauksia erittäin kyseenalaisina Suomen tulevaisuuden kannalta. Arvoisa puhemies! Ministeri on täällä kertonut, että ammatillisen koulutuksen säästöt valmistellaan hyvässä yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja homma on niin sanotusti hanskassa. Minä tapaan säännöllisesti kahden ammatillisen oppilaitoksen opettajia, ja he kertovat kyllä nyt ihan jotain muuta. Oppilaitoksissa mietitään oppituntien vähentämistä, itsenäisen opiskelun lisäämistä ja sitä, mitä asioita opiskelijat voisivat opiskella keskenään ilman opettajaa. Opetuksen laatua ollaan heikentämässä ja oppituntien määrää pienentämässä. Olen itse toiminut ammatillisessa koulutuksessa opettajana aikoinani, ja kyllä voin todeta, että ammattia ei opita verkkokurssilla, etäopiskeluna tai opiskelijatovereiden kanssa ryhmätöitä tekemällä, ja nyt opettajat pohtivat, että näitä asioita tulee ensi vuonna entistä enemmän. Opetusta ei voi myöskään kokonaan siirtää työpaikoille, koska siellä ei ole valmiuksia opettamiseen — ja työpaikoilla oppii vain yhden toimintatavan, ja koulussa opettajan ohjauksessa opitaan ajattelemaan laaja-alaisesti ja näkemään erilaisia vaihtoehtoja tehdä työtä eri tavoin. Arvoisa puhemies! Erityisen huolissani olen aikuisten osaamisohjelman rahoituksen heikentämisestä. Meillä on noin satatuhatta 21—29‑vuotiasta nuorta aikuista vailla ammatillista perustutkintoa, ja jokainen tässä salissa kyllä ymmärtää, että ilman ammatillista koulutusta on lähes mahdotonta työllistyä. Viime kaudella käynnistyneellä niin sanotulla NAO-ohjelmalla saatiin erittäin hyviä tuloksia aikaan, ja nyt hallitus on päättänyt pienentää myös rahoitusta tästä koulutuksesta. Minun on vaikea ymmärtää, miten hallitus voi hehkuttaa julkisuudessa panostamista NAO-ohjelmaan, kun se itse asiassa leikkaa siitä yli 12 miljoonaa euroa. Ministeriön tiedotteen mukaan ohjelmaan on tulossa 10 miljoonaa lisää, vaikka itse asiassa hallitus ainoastaan budjettiriihessä pienensi säästötavoitetta 10 miljoonalla eurolla eikä suinkaan ole lisäämässä rahoitusta tälle erittäin menestyksekkäälle ohjelmalle. Arvoisa puhemies! Säästöt ministerin vakuutteluista huolimatta voivat aiheuttaa myös opiskelijapaikkojen vähentymistä. Koulut entistä enemmän kilpailevat parhaista opiskelijoista, ja tässä taas riskinä on se, että erityisesti paljon tukea tarvitsevat nuoret jäävät entistä useammin koulutuksen ulkopuolelle. Epäilen siis koulutustakuun toteutumista jatkossa. Toivon olevani täydellisesti väärässä, mutta tämä huoli on kerrottu minulle oppilaitoksissa työskentelevien opettajien taholta, en ole keksinyt sitä itse.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-11T15:05:41,2016-10-11T15:09:48,Tarkistettu,1.1 2016_98_48,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Otin koko arsenaalin mukaan ja ajattelin pitää vähän pitemmästä päästä puheen. (Jukka Gustafsson: Kristillisten Vesa Laukkanen piti seitsemän tuntia!) — En ihan siihen pysty kyllä. Hallitus toteuttaa kilpailukykyä hyvin erikoisella tavalla. Täällä ovat sekä oppositio että hallituksen edustajat yhteen ääneen todenneet, että koulutusten leikkaus on hyvin merkityksellinen. On annettu lupaus, että opetuksesta ei leikata, ja nyt sitten on annettu toinen hyvin merkittävä lupaus tänään, ja sen opetusministeri itse sanoi, että jokaiselle nuorelle löytyy opiskelupaikka. Minusta nämä ovat kaksi todella isoa lupausta, ja niitä valveutunut suomalainen kansalainen, äänestäjä, kyllä seuraa. Hallituksen koulutusreformi ei itse asiassa ole reformi, sillä se ei uudista mitään. Se on koulutuksen määrällinen ja laadullinen supistusreformi, ja odotettavissa on, että kun ammatillisen koulutuksen reformi sitten tulee pöydälle täällä, se tulee entisestään leikkaamaan koulutuspaikkoja sekä vähentämään koulujen määrää. Tässä tehdään ikään kuin kahdessa osassa hyvin merkittävät leikkaukset, ja muistakaa, että näin on täällä sanottu. Otin tämän ison talousarviokirjan, koska kun sitä huolella lukee, niin se kertoo paljon asioita, joita täällä usein eivät ministerit eivätkä valiokunnissa asiantuntijatkaan kerro. Mutta tämä on nyt esimerkiksi lainaus suoraan sivulta 349, jossa todetaan näin: ""Suomen talouden rakennemuutos, kasvun pysähtyminen, velkaantuminen ja julkisen sektorin sopeuttamistoimet asettavat ministeriön toiminnalle tiukat reunaehdot. Hallinnonalalle kohdistuu merkittävä määrärahavähennys vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan kotimaiset ja kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt. Nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaista. Turvapaikanhakijamäärän kasvu vaikuttaa tarpeeseen kehittää koulutusta ja tukea heidän kotoutumistaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyön keinoin."" Siis tässä talousarviokirjassa hallitus itse myöntää, että Suomen taso on heikentymässä, koulutuksellisesti osaamistaso on heikentymässä, ja vastauksena siihen me sitten vähennämme määrärahoja. Me emme vähennä niitä vähän, vaan vähennämme 12 prosenttia nyt toisen asteen koulutuksesta. Tämä on tosi merkittävä määrä. Sitten täällä minusta merkittävää on myös se, että sivulla 396, kun puhutaan näistä säästöistä, todetaan, että niistä 190 miljoonaa toteutetaan määräämällä oppilasmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena olevaa opiskelijamäärää 12,5 prosenttia. Tämä on siis määrällisesti 5 600 oppilaspaikkaa. Nyt ministeri on täällä luvannut, että hänen tietojensa mukaan yksikään koulu ei vähennä paikkoja, siis sen selvityksen mukaan, jonka hän on tehnyt tai teettänyt. Sekin on minusta aika paljon luvattu. Säästö kohdennetaan kokonaisuudessaan ammatillisen peruskoulutuksen kuntarahoitusosuuteen valtion ja kuntien välistä rahoitussuhdetta eli valtion osuusprosenttia muuttamalla. Säästö on pysyvä, mutta sen järjestäjäkohtainen kohdentuminen voi muuttua vuoden 2017 jälkeen. Sitten kun vielä otamme tästä itse esityksestä sivulta 23 lainauksen: ""Vuoden 2018 alusta on lisäksi tarkoitus siirtyä uuteen ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmään, joka jakaisi rahoituksen koulutuksen järjestäjien välillä uusien määräytymisperusteiden mukaisesti."" Kun me nämä asiat yhdistämme, niin me näemme vääjäämättömästi, että tämä säästäminen ei tule jäämään tähän. Tämä on vasta alkusoittoa, mitä tuolla niin sanotusti verhon takana tällä hetkellä suunnitellaan, ja tästä olen erittäin huolissani. Kun tämä hyvin kyseenalainen kilpailukykyä lisäävä säästötoimenpide on nyt tässä, niin tämä jotenkin jollakin tavalla menee siihen samaan kastiin, kun tällä hetkellä hallituksella on tämmöinen hyvin erikoinen Suomen markkinointikampanja meneillään, jossa melkein jokaisessa laissa todetaan, että ei ole mitään tarvetta tehdä Suomesta liian houkuttelevaa maata. Minä en tiedä yhtään ainoata valtiota, jonka hallitus koko ajan toitottaisi sellaista, että ei kannata tulla Suomeen, ei tämä ole niin hyvä maa kuin te luulette, pysykää poissa täältä. Nyt me ajamme meidän koulutustamme alas. Me kerromme julkisesti lainsäädännön esittelyteksteissä, että Suomea ei pidä pitää houkuttelevana maana. Mihin Suomi sitten asemoituu tässä kansojen yhteisössä? Erittäin hyvä kysymys. Tällaisia tulee pohdittua takkatulen ääressä illalla, että mitä nämä tekstit itse asiassa sanovat. Kristillisdemokraatit ehdottomasti vastustavat tällaista leikkausta. Kun täällä ministeri on nyt todennut, että entinen hallitus on syypää tähän kaikkeen, niin jos se entinen hallitus on syypää, niin miksi tätä syyllisyyttä nykyinen hallitus sitten haluaa jatkaa? Kyllä minulle olisi hyvin riittänyt se, että ministeri olisi tullut tänne sanomaan, että edellinen hallitus teki todella huonoja leikkauksia mutta tämä hallitus ei enää niitä tee, joten mikä on tämä ajatuksellinen silmänkääntötemppu, mikä tähän on kätketty? Ei oikeasti avaudu se, että kun entinen on syyllinen kaikkeen, niin nyt me jatkamme sitä syyllisyyttä. Minusta olisi sitten reilua sanoa, että me haemme rahoitusta tälle koulutukselle, tieteelle ja tutkimukselle, säilytetään se, ja tehdään niin kuin kaikki ihmiset meidän ympärillämme. Jopa monet maat meidän ympärillämme ihmettelevät, miten näin pienellä maalla on varaa ajaa oma tiede, tutkimus ja koulutus alas. Tämä on kysymys, johon me joudumme tuleville sukupolville vastaamaan. Kiitos, arvoisa herra puhemies. Oli hieman pitkä puhe.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-10-11T15:09:54,2016-10-11T15:17:41,Tarkistettu,1.1 2016_98_49,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Selvää on, että säästövaade on kova, siitä ei oikeastaan päästä yhtikäs mihinkään, ja siltä osin onkin kysymys, että millä tavalla tätä säästöä lähdetään toteuttamaan. Näen, että on ollut erinomainen päätös se, että järjestäjille annetaan mahdollisuus päättää itse, miten se säästö toteutetaan. Meillä järjestäjien tilanteet nimittäin vaihtelevat aika tavalla eri alueilla, ja myöskin oppilaitoksittain tilanteet saattavat olla erilaisia. Selvää on, että ei tästä ehkä ihan kolhuitta päästä, kyllä se on rehellisesti myönnetty myöskin täällä yhteiskunnallisten vaikutusten kohdalla, joka tässä hallituksen esityksessä on. Ja myöskin täällä nostetaan esille ne riskiasiat, kuten täällä edustaja Nylanderkin nosti, että tämä saattaa myöskin vaikuttaa siihen saavutettavuuteen. Täällä todetaan, että näin on, ja siltä osin varmasti valiokunnassa on syytä arvioida, miten tämä tulee näkymään. Lisäksi täällä myöskin rehellisesti sanotaan, että säästön toteuttaminen johtanee toiminnan sopeuttamiseen myös henkilöstömenoja vähentämällä. Silloin tietenkin on kysymys, että minkälaista henkilöstöä tämä koskee. Toivomme ja haluamme tietenkin, että se ei koskisi opetushenkilöstöä, koska opetushenkilöstö on se tärkein henkilöstö meidän opiskelijoiden arkikouluelämän näkökulmasta. Meillä on myöskin oppilaitoksia, joissa on viime aikoina tehty päätöksiä, että leikkauksia on tehty sinne opetukseen mutta ei sitten hallintoon eikä kehittämiseen. Että tässä on tietenkin paikka oppilaitoksilla pohtia, millä tavalla sitten näitä sopeutustoimia tehdään. Myös oppilaitoksilta on tullut tässä kyselyssä vastauksia siitä, että myöskin kiinteistöpuolella on mahdollisuus säästää, että siellä on parikymmentä miljoonaa mahdollista saada säästöjä, ja lisäksi pystytään katsomaan, kun investointeja on, että niiltä osin voi olla, ettei kaikkea sitä investointimäärää tarvitse tehdä, mitä on ajateltu. Lisäksi on mahdollisuuksia ihan toimintamalleissa, ja myöskin digitalisaatio tuo omia mahdollisuuksia. Ehkäpä tässä tärkeimmän tavoitteen tuleekin olla, että mahdollisimman pienin vahingoin tämä säästö pystytään viemään eteenpäin. Helppoa se ei ole. Ei ole myöskään meille päättäjille kamalan helppoa täällä olla puolustamassa hallituksen esitystä, mutta silloin meidän päättäjien tehtävä on hakea niitä konsteja, joilla se voidaan fiksuimmalla tavalla tehdä. Meillä on tulossa myöskin, kuten tässä hallituksen esityksessäkin nostetaan, kaksi kappaletta meidän uudistuksia, jotka sitten tulevat vuoden kuluessa, ja siellä on rahoitukseen ja järjestämiseen liittyvät uudistukset, ja niistä on jo tullut aika paljon tietoa julkisuuteenkin. Täällä edustaja Eloranta nosti tämän muuttuvan työelämän, jossa meidän ammattitaitovaateet saattavat jopa yhden yön aikana vanhentua, emmekä ihan tiedä, minkälaista maailmaa ne meidän nuoret tulevat kohtaamaan sitten, kun he työelämässä ovat. Siltä osin hallitus on lähtenyt tunnistamaan, että täytyy muuttaa myöskin meidän tutkintorakenteita laaja-alaisemmiksi. Sitä kautta, jos tänä päivänä meillä on 351 tutkintoa, jatkossa meillä on 165 tutkintoa, jolloin meidän nuorilla on huomattavasti laaja-alaisemmat taidot lähteä sitten työelämän haasteisiin vaikuttamaan. Lisäksi jos katsotaan ajattelumalleja, ei lähdetä pelkästään tutkinnoista vaan lähdetään tutkinnon  osista,  myös  pystytään rakentamaan elinikäisen oppimisen polkua ihan sieltä nuoresta aikuiseen asti. Lisäksi edustaja Gustafsson nosti esille, ettei saa tulla umpikujia eli pitää olla jatkopolku ihan mihin tahansa asti. Ministeri nostikin sen, että ihan tohtoriksikin asti pitää päästä opiskelemaan, ja siltä osin tulevaisuudessa tämän täytyy ehdottomasti olla taattu. Yhtään umpikujaa ei saa muodostua meidän nuorille millään oppimistasolla. Lisäksi meillä ovat monet nuorista sellaisia, että tekemällä opitaan, ja siltä osinkin on tulossa: oppisopimuskoulutuksen osalta toivotaan, että mahdollisimman moni pääsisi oppisopimuskoulutukseen, mutta rinnalle tulee myöskin koulutussopimusmalli. Oikeastaan tärkein asenne- ja asentomuutos on se, että me lähdemme opiskelijasta ja puhumme ennen kaikkea vaikutuksista opiskelijaan ja siitä, minkälaisia vaikutuksia syntyy. Siltä osin tulevaisuudessa on syytä kuunnella opiskelijapalautetta ja myöskin sitä, millä tavalla toimitaan: sijoitutaanko työelämään, vai onko näin, että tullaan sitten työttömyyden polulle. Eli opiskelijat keskiöön yhtä lailla tässäkin, kun tehdään tätä vaikean säästölain toimeenpanoa. Täällä nousi esille, että ne lähiopetustunnit ovat tärkeitä eikä voi olla niin, että siellä koulussa käydään kolmena päivänä, jos ollaan normaalissa lähiopetuskoulutusmuodossa. Kyllä siltä osin meidän on syytä katsoa, että näin ei tulisi olla, että sieltä vielä lisää vähennettäisiin niitä tunteja, jolloin ollaan jo hyvin vähäisellä. Olen näitä samoja tarinoita kuullut opettajilta, että voi olla jopa niin, että tänä päivänäkin se tuntimäärä on siellä parinkymmenen tunnin luokkaa — se on kovin vähän aloittavalle nuorelle. Eli mielestäni täällä on rehellisesti tuotu näitä vaikeita asioita tämän hallituksen esityksen osalta, ja sivistysvaliokunnan tehtävä on tietenkin tehdä omaa arviointityötä ja kuunnella tarkalla korvalla meidän asiantuntijoita. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-10-11T15:17:49,2016-10-11T15:23:55,Tarkistettu,1.1 2016_98_50,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta oli kuitenkin hienoa, että edustaja Lauslahti puhui järjen äänellä tästä uudistuksesta, vaikka edustattekin hallituspuoluetta — että kuvasitte tätä tilannetta sanomalla, että yritettäisiin tehdä nyt pienimmin mahdollisin vaurioin tämä uudistus. Minä vielä ministeriltä, kun hän täällä salissa on, kysyn: onko teillä, ministeri, joka ainoan oppilaitoksen kohdalta tieto, kuinka paljon tällä hallituksen esityksellä, jonka nyt tänään olette antanut eduskunnalle, lähtee aloituspaikkoja, toimipisteitä, opetuksen tunteja ja opettajia? Tämä tieto olisi olennainen eduskunnalle saatavaksi, ja kun on 170 näitä järjestäjiä Suomessa, niin itse en ruvennut niihin kaikkiin soittamaan. Tällaista tietoa ei ainakaan sivistysjaostolle ole toimitettu. Me olemme sitä yrittäneet ministeriöstä saada, mutta en tiedä, onko ministerillä sitten tämä tieto olemassa, koska te viittasitte niihin vaikutuksiin, jotka tässä esityksessä ovat, ja tosiaan näistä vaikutuksista sanotaan, että tästä 18 000:n laskennallisesta säästöstä, (Puhemies koputtaa) näistä 18 000 aloituspaikasta, ehkä vain noin 6 000 lähtee. (Puhemies koputtaa) Mutta eilen oli sanottu meidän puheenjohtajallemme Rinteelle, että (Puhemies koputtaa) esimerkiksi Satakunnan alueelta 800 aloituspaikkaa lähtee (Puhemies koputtaa) — pienimmästä vaalipiiristä Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-10-11T15:23:59,2016-10-11T15:25:06,Tarkistettu,1.1 2016_98_51,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,Ja nyt on vastauspuheenvuoro edustaja Nylanderilla.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_52,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu siitä, mistä luovutaan, minkä tyyppisestä henkilökunnasta, on todella haastava, ja olen samaa mieltä edustaja Lauslahden kanssa siitä, että opetushenkilöstöstä tulisi viimeisenä luopua. Mutta olemme nähneet esimerkiksi yliopistoissa, missä ollaan luovuttu hallinnollisesta henkilökunnasta, että se on johtanut siihen, että myös opetushenkilöstö — professorit, lehtorit — joutuvat tekemään näitä ihan perusbyrokraattisia hallinnollisia tehtäviä, mikä on taas sitten poissa opiskelijoilta. Että tämä ei ole mitenkään yksiselitteinen asia ja ei voida taata mitenkään, että jos luovutaan hallinnollisesta henkilökunnasta tai muusta, niin ei olisi vaikutusta opetushenkilöstöön. Se ei ole niin yksinkertaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-10-11T15:25:07,2016-10-11T15:26:12,Tarkistettu,1.1 2016_98_53,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,Ja vielä edustaja Tolppanen ja sitten edustaja Lauslahti ja sitten listaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_54,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myöskin sellainen henkilöstöryhmä kuin terveydenhuolto opiskelijamaailmassa on se, mistä ei voi missään nimessä luopua, ei yhtään, koska meillä on niin paljon uupuneita, niin paljon masentuneita opiskelijoita ja niin paljon opiskelut jäävät kesken sen takia, että opiskelijat eivät yksinkertaisesti jaksa. Tämä maa on niin kova tällä hetkellä opiskelijoille — sieltä vähennetään joka puolelta, myöskin asumistukia, myöskin muita sosiaalisia tukia — että heillä ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta. Sen lisäksi todellakin haluaisimme tietoa siitä, mitkä ovat nämä todelliset luvut. Aivan kuten edustaja Kiuru tuossa äsken kysyi, voisiko arvon ministeri antaa meille niitä lukuja nyt? Vai mikä on se vaihe, jolloin me saamme kunnolliset taustat tietoomme?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-11T15:26:13,2016-10-11T15:27:10,Tarkistettu,1.1 2016_98_55,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppanen nosti esiin tärkeän asian, meidän oppilashuollon, ja voi sanoa, että oppilashuolto on äärettömän tärkeä osa meidän kouluja ja oppilashuollon tulee olla lähellä kouluja. Tämä liittyy myös maakuntauudistukseen, että siltä osin oppilashuollon paikka on koulutuksen järjestäjällä, ja silloin puhutaan niistä kuraattoreista, psykologeista, jotka tekevät pitkälti yhteistyötä myös opinto-ohjaajien kanssa ja joilla tulee olemaan entistä suurempi rooli tulevaisuudessa. Että on hyvä, että myöskin tämä asia on tässä pöydällä. Edustaja Nylanderille: Olen sinun kanssasi samaa mieltä. Voi sanoa, että semmoiset summaariset vähennykset, että otetaan jostain pois ilman, että siellä tehtävien tai jonkin toiminnan prosessin uudelleen läpikäyntiä olisi tehty, ovat fataalisen huonoja tapoja toimia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-10-11T15:27:11,2016-10-11T15:28:03,Tarkistettu,1.1 2016_98_56,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,Listaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_57,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset onnittelevat Nobel-talousvoittajaa Bengt Holmströmiä: upea suoritus! Yli 190 miljoonaa leikataan myös ammatilliselta koulutukselta, se on kova leikkaus. Taustalla piilee kuitenkin hallituksen laajempi linjaus ammatillisen peruskoulutuksen uudistamisesta. Tietenkin, kun säästöistä puhutaan, on todella tärkeää, että niitä lähdetään tekemään esimerkiksi kiinteistöjen huoltokuluista, hoitokuluista, digitaalisuudesta. Henkilöstövähennys on kiperä asia, ja mahdollisimman pitkälle sitä pitää välttää. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta vain 3 prosenttia perustuu niistä valmistuneiden työllistymiseen ja jatkokoulutukseen, loppua 97:ää prosenttia määrittää pelkkä opiskelijoiden halu opiskella alaa. Ilmiöstä huolestuttiin jo 2000-luvun alussa. Juuri tähän epäsuhtaan koulutuspaikkojen ja työpaikkojen välillä hallituksen linja ammattikoulutukseen perustuu. Pyrkimyksenä on kohdentaa koulutusta paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin. Näin valmistuvat nuoret saavat koulutusta vastaavan työpaikan tai jatkavat ammattikorkeakouluun. Esitys ei vaikuta nuorisotakuuseen, vaikka kaikki ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät toteuttaisivat säästön pelkästään opiskelijamäärää vähentämällä. Peruskoulun päättäville nuorille taataan jatkossakin koulutuspaikka. Nuorten aikuisten perusopetukseen hallitus panostaa, ja se on tärkeää. On hienoa, että tämä keskustelu on ollut pääsääntöisesti hyvin rakentavaa — tähän mennessä ainakin. Itsekin haluaisin ottaa esille yhden tärkeän osan, kun ammattiin opiskellaan, nimittäin oppisopimuskoulutuksen. Sveitsi, Itävalta, Saksa, siellä oppisopimuskoulutuksessa on onnistuttu erittäin hyvin. Näissä maissa myös jatkokoulutus on mahdollistettu erittäin sujuvaksi. Oppilaiden motivaatio on siellä hyvin korkealla, ja käsittääkseni oppilashuolto myös pelaa hyvin. Yritykset ovat vahvasti mukana oppisopimuskoulutuksessa näissä maissa, ja sitä toivotaan myös Suomeen, että yritykset lähtisivät paremmin edellytyksin mukaan oppisopimuskoulutukseen. Sveitsissä ja Itävallassa kolme vuotta opiskellaan oppisopimuskoulutuksessa. Neljä päivää ollaan työssä yrityksessä ja yksi päivä on teoriaa ensimmäisestä vuodesta viimeiseen. Joka kuukausi siellä käydään tärkeä keskustelu oppilaan ja opettajan välillä, kuinka on mennyt, mitä voisi korjata, kuinka oppilas itse on miettinyt, kuinka hän on onnistunut tähän mennessä. Häntä seurataan hyvin aktiivisesti, jotta hän valmistuu sitten kolmen vuoden päästä. Huomioitavaa tosiaan on se, että siellä oppilaat ovat erittäin motivoituneita ja se ammatti, johon he valmistuvat, on se mikä tahansa ammatti, se on arvokas ja tärkeä, ja sitä kulttuuria olisi tosi tärkeä saada myös Suomeen. Se, mitä oppilailta siellä vaaditaan, on, että heidän pitää myös hakea itse tämä oppisopimuskoulutuspaikka yrityksissä. Nuorisotyöttömyys on 3—3,5 prosentin paikkeilla, elikkä se ei ole korkea ja syrjäytyneitä on melko vähän. Eli sieltä olisi hyvä myös mahdollisesti saada hyviä käytäntöjä tänne Suomeen oppisopimuskoulutuksessa. Näitä hallitus puntaroi ja oppositiolta saa varmaan erittäin hyviä ja tärkeitä opastuksia myös tähän keskusteluun. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-10-11T15:28:06,2016-10-11T15:33:32,Tarkistettu,1.1 2016_98_58,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa puheensa loppuosassa otti hyvin esille oppisopimuskoulutuksen. Käytitte niitä esimerkkejä, joita löytyy Sveitsistä, Itävallasta, Saksasta. Muistutan kuitenkin siitä, että siellä on vuosikymmenten, jopa vuosisadan perinne tämäntyyppisestä oppisopimuskoulutuksesta, ja siihen ovat myöskin työnantajat sitoutuneet vallan toisella tavalla kuin Suomessa. Mutta pyysin puheenvuoron sen takia, että itse asiassa tämä teidän puheenvuoronne osoitti sen, missä oppositio on oikeassa. Nyt leikataan ne lähes 200 miljoonaa euroa, ja itse tämä toimintalainsäädäntö ja tutkintouudistus tulevat sitten vuoden tai kahden päästä. Eli itse asiassa mekin olisimme halunneet nyt tätä oppisopimuskoulutusta jo tässä yhteydessä vahvistaa, mutta eipä taida nyt kytkeytyä luonnikkaasti tämän lain käsittelyn yhteyteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-10-11T15:33:33,2016-10-11T15:34:33,Tarkistettu,1.1 2016_98_59,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tässä edustaja hyvin viittasi aikaisemmin siihen, että ollaan tekemässä 190 miljoonan uudistusta. Minua hyvin paljon pelottaa se, miksi eduskunnassa ajatellaan, että hallitus säästää ammatillisesta koulutuksesta ""vain"" 190 miljoonaa. Se on paljon se, sitä sanoo oppositiokin. Mutta tässähän tuli taas todistettua jälleen kerran se, että ammatillisesta koulutuksesta leikattaisiin vain 190 miljoonaa — sehän ei pidä lainkaan paikkaansa. Nyt olisi tärkeää, ministeri, että te kertoisitte täällä, kuinka paljon ammatillisesta koulutuksesta leikataan tällä hallituskaudella. Se olisi reilua edustajia kohtaan, koska epäselvyyttäkin tästä on. Ensinnäkin, tämä kustannustason tarkistus, jota esitetään ensi vuodelle: Miksi sitä ei otettu osaksi tätä 190 miljoonan säästöä? Sen lisäksi, että säästetään 190 miljoonaa, säästetään vielä kustannustasotarkistus, joka on pitkälti lähes 20 miljoonaa. Siis tämähän on minusta aika käsittämätöntä, (Puhemies koputtaa) koska kustannustasotarkistus tarkoittaa sitä, että nämä koulut ovat jo säästäneet. Nyt säästätte siis enemmän kuin tämän 190 miljoonaa. Kiky-leikkaukset: ammatillinen koulutus ei saa tätä kiky-hyötyä itselleen, (Puhemies koputtaa) mistä tulee lisää leikkauksia. Ja sitten ovat nämä muut, mitkä liittyvät aikuiskoulutuspuolen säästöihin. (Puhemies koputtaa) Tässä ollaan melkein 260 miljoonassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-10-11T15:34:35,2016-10-11T15:35:49,Tarkistettu,1.1 2016_98_60,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Pyydän, että yritetään edes kutakuinkin pysyä siinä minuutissa. — Siirrytään puhujalistaan, edustaja Tolppanen. Ministeri muutaman puheenvuoron jälkeen sitten voisi taas kommentoida.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_61,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on tänään puhuttu myöskin nuorisotyöstä ja etsivästä nuorisotyöstä. Arvoisa ministeri, siihen kannattaa nyt panostaa, ja todella paljon, ja siihen kouluttamiseen, koska näitä etsiviä tullaan tarvitsemaan aika paljon näitten leikkausten jälkeen. Ihmisiä ja pudokkaita tulee olemaan niin paljon, että siellä tarvitaan kenttäväkeä. Nyt nimittäin hallitusohjelman mukaisista menosäästöistä tulevat voimaan vuodesta 2017 lähtien ammatillisen koulutuksen 190 miljoonan euron menovähennys, yliopistojen apteekkimaksujen 30 miljoonan euron kompensaation poistuminen ja opintotukiuudistuksen perusteella tehtävät 47 miljoonan euron menovähennykset. Lisäksi kustannustason muutoksen perusteella tehtävän indeksikorotuksen jäädyttämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti laskennallisen rahoitusjärjestelmän ja valtionosuuksien sekä korkeakoulujen osalta vuoteen 2019 saakka ja opintotuen osalta pysyvästi. Kysynkin, ministeri: onko näin? Jos nämä kaikki nimittäin pitävät paikkansa, se tarkoittaa sitä, että tällä hallituskaudella tullaan leikkaamaan kaiken kaikkiaan 3 miljardia koulutuksesta, 3 miljardia, ja se on valtava määrä. Se on niin iso määrä, etten edes pysty kuvittelemaan, kuinka monta satasta tähän käytävälle sopii, jotta saadaan 3 miljardia kasaan. (Jukka Gustafsson: Monta!) — Siihen sopii todella monta. — Tämä on syytä miettiä. Nyt kun leikataan, tällä hetkellä tiedetään, että tilanne on se, että meillä koulutetaan ihmisiä väärille aloille. Emme kouluta sinne, missä tarvitaan, jostain syystä. Tähän olisi syytä paneutua, arvoisa ministeri, että kouluttaisimme ihmisiä niille aloille, mille koulutusta tarvitaan. Meillä on korkeakoulualoja, meillä on keskiasteen koulutusta, meillä on opistoasteen aloja, missä meillä tarvitaan koulutusta, missä on olemassa kohtaanto-ongelma. Ei ole minkäänlaista järkeä siinä, että koulutetaan ihmisiä aloille, missä ei ole tarjolla työtä. Nyt pitää olla avarakatseinen ja katsoa eteenpäin ja nähdä se, missä tarvitaan ammatillista, hyvää osaamista tulevaisuudessakin. Me tiedämme sen, että Pisa-tutkimukset kertovat, että suomalaisten opintaso on alentunut, ja me tiedämme, että meillä on poikia, jotka lähtevät peruskoulusta osaamatta lukea. Nämä ovat asioita, joihin arvon ministerinkin pitäisi kiinnittää huomiota todella lujasti. Tämä on aika lailla paradoksaalista, jos ajatellaan, että nyt vaikuttaa siltä, että koulutuksellinen eriarvoisuus kasvaa oppilaiden, koulujen ja kuntien välillä sekä kaikilla koulutustasoilla. Nyt voidaankin sanoa, että ensimmäistä kertaa varmaankin sataan vuoteen koulutustaso on kääntynyt Suomessa laskuun ja näköjään jatkaa laskusuuntausta — ja tämä samana päivänä, kun maahan tulee taloustieteen Nobel. Tämä on paradoksaalista. Minä uskoisin, että Bengt Holmströmkin olisi ylpeä siitä, jos Suomen eduskunta koulutusasioissa pystyisi laittamaan arvon hinnan edelle, huomaisi sen, että hinta ei ole aina se, joka on se tärkein asia, vaan arvo: Mitä arvoja me arvostamme? Arvostammeko koulutusta vai arvostammeko sitä, että voimme sitten etsiä pudonneita ihmisiä, nuoria, jostakin, jotta he eivät täysin syrjäytyisi elämästä? Sen lisäksi on yksi asia, johon meidän on syytä kiinnittää huomiota, ja se on maahanmuuttajien koulutus. Siellä oli nytten parituhatta koulutuspaikkaa, mutta se ei varmasti tule riittämään, jos otamme huomioon sen, kuinka paljon maassa on maahanmuuttajia jo tällä hetkellä ja kuinka paljon meille tuli turvapaikanhakijoita vuosi sitten. Nämä ihmiset tarvitsevat koulutusta Suomessa, suomen kielen tai ruotsin kielen opetusta — mieluummin tietysti suomen kielen, koska se on valtakieli täällä, mutta tietenkin riippuu siitä, että jos mennään Närpekseen, niin siellä täytyy puhua ensimmäisenä kielenä ruotsia. (Mikaela Nylander: Just!) — Senpä myönnän, kyllä. — Mutta sen jälkeen tarvitaan myös ammatillinen koulutus ja tarvitaan työpaikka, ja siihen on satsattava. Olen monta kertaa tässä salissa todennut jo aikaisemmin sen, että se, mikä on räjähdysaltista tässä maassa, on se, että on kouluttamattomat nuoret miehet, maahanmuuttajat, maassa raiteilla ja kouluttamattomat nuoret miehet, ihan kotimaiset, kotikutoiset, samoilla raiteilla. Jos ei ole tekemistä, jos ei ole työtä, jos ei ole toimeentuloa, niin silloin me olemme vaikeuksissa. Jos me haluamme, että ihmiset, jotka me otamme tähän maahan, sopeutuvat tähän maahan, me annamme myöskin koulutuksen ja koulutuksen jälkeen pidämme huolen siitä, että he saavat myös työpaikan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-11T15:35:57,2016-10-11T15:41:13,Tarkistettu,1.1 2016_98_62,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! OECD:n tuore maavertailu on Suomen osalta karua luettavaa. Sen mukaan nuorten syrjäytyminen työstä ja koulutuksesta on Suomessa kovassa kasvussa. 20—24-vuotiaista miehistä yli viidennes on vailla työtä tai ei ole koulutuksessa. Tässä tilanteessa ammatillisesta koulutuksesta kuitenkin leikataan hallituksen kärkihankkeena tuo 190 miljoonaa, ja vieläpä siten, että koulutuksen järjestäjät joutuvat vähentämään opettajia, jo ennestään niukkoja lähiopetustunteja tai opiskelijamääriä. Vaikkapa metallimieheksi, niin kuin täällä on tänään puhuttu, on aika hankala opiskella etänä. Olisi ollut parempi tapa tarkastella vaikkapa järjestäjäverkkoa koko toisella asteella, esimerkiksi lukiot ja ammatilliset oppilaitokset voisivat saada synergiaetua yhteisten tilojen ja yhteisten opettajien käytön muodossa, niin kuin esimerkiksi korkeakoulusektorilla nyt tehdään. Näin suuri säästö ammatillisesta koulutuksesta on erittäin valitettava, sillä vähintään toisen asteen koulutus on kuitenkin kaikkein paras tae työpaikan saamiseen. Pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten aikuisten työura pitenee yli 6 vuodella, kun he saavat koulutuksen. Tämän lisäksi ajetaan pikkuhiljaa alas myöskin nuorten aikuisten osaamisohjelma, vaikka sen avulla on saatu aikaan todellisia menestystarinoita siitä, kuinka syrjään jääneet nuoret ovat saaneet koulutuksen ja työpaikan ja elämän syrjästä uudelleen kiinni. Juuri kun nämä verkostot on nyt muutaman vuoden aikana rakennettu, nuoret ovat löytäneet tämän ohjelman ja se toimii, niin nyt sitä ajetaan alas vähentämällä 33 prosenttia sen rahoituksesta, 12 miljoonaa euroa. Tämä on mielestäni kyllä ihan inhimillisten voimavarojen tuhlausta. Tämän tuoreen nobelistimme Bengt Holmströmin, johon tänään on useita kertoja viitattu, mukaan ""koulutusleikkaukset ovat älyllinen loukkaus koko tiedeyhteisöä kohtaan. - - Ei riitä, että olemme korkeasti koulutettuja, vaan meidän pitää olla oikealla tavalla ja ehkä laaja-alaisemmin koulutettuja."" Mielestäni tämä koskee myös ammatillista koulutusta, ja toivoisinkin, että kuuntelisimme uutta nobelistiamme hiukan tarkemmalla korvalla. Toivoisin hallitukselta, että jo pikkuhiljaa myöntäisitte, että koulutuslupaus on kerta kaikkiaan petetty. Näillä meriiteillä siitä on turha kiemurrella irti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-11T15:41:18,2016-10-11T15:43:27,Tarkistettu,1.1 2016_98_63,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Eloranta puhuu aivan asiaa, ja voi sanoa, että laaja-alaisuus, kuten Bengt Holmström on todennut, on sitä tulevaisuutta, ja siltä osin meillä on hallitus valmistelemassa uudistusta, jossa meillä tulee ammatilliselle puolelle laaja-alaisia tutkintoja. Voi sanoa, että hallitus on ihan siltä osin ottanut semmoisen hyvin tulevaisuuspainotteisen roolin. Samoin meidän nuortemme huomiointi on sitä, ettei puhuta pelkästään tutkinnoista tai organisaatioista, vaan sekin, että otetaan se oppilas- ja nuorikeskeinen asento koko tähän meidän koulutusjärjestelmään, on yksi tapa, jolla me estämme sitä syrjäytymistä yhteiskunnasta. Otamme myös lisää siellä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, ja silloin eräällä tavalla myös löytyy ehkä se oma urakin ja polku löytää oma elantonsa, ja sitä kautta pystyy sitten luomaan tulevaisuudessa oman perheen ja, (Puhemies koputtaa) voi sanoa, hyvän elämän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-10-11T15:43:32,2016-10-11T15:44:35,Tarkistettu,1.1 2016_98_64,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Herra puhemies! On ihan totta, että ensi vuonna ammatillisessa koulutuksessa mennään kipurajoilla. Siellä on kipupisteitä, joita nyt hallitus, ja toivottavasti myös oppositio, yhdessä yrittää ratkaista. Niitä kipupisteitä on ollut jo pitkään, kun on leikkauksia jouduttu eri hallituksilla tekemään: alueellinen saavutettavuus, kalliiden koulutusalojen tilanne ja se, että lähiopetusta pystytään tarjoamaan riittävästi. Mutta kun tässä viitataan koulutuslupaukseen ja puhutaan siitä, onko sitä rikottu vai ei, niin kuitenkin siitä täytyy muistuttaa, että tämän osan koulutuslupauksestahan myös sosialidemokraatit rikkoivat jo vaaliohjelmassaan todeten, että 260 miljoonaa euroa tulisi leikata ammatillisesta koulutuksesta eli enemmän kuin hallitus nyt leikkaa. Me päädyimme inhimillistämään tuon leikkauksen, koska se oli valtavan suuri — eli edellisen vaalikauden summa, vaaliohjelman summa ja sitten vielä täällä varjobudjeteissakin näkynyt summa. Eli siltä osin lienemme samassa veneessä, ja syyttely ei taida viedä ketään eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-10-11T15:44:38,2016-10-11T15:45:42,Tarkistettu,1.1 2016_98_65,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ihan turha hallituspuolueiden nyt vääristellä tätä sosialidemokraattien ehdotusta. Me olemme moneen kertaan sanoneet, että me olisimme lähteneet tekemään rakenteellisia uudistuksia ja tämä pää edellä, arvoisa ministeri ja arvoisa edustaja Puumala. Ja kuinka ollakaan, kyllähän täällä, silloin kun edustaja Puumalaa ei äsken salissa näkynyt, muisteltiin, että viime kaudellahan nämä rakenneuudistukset kaatuivat juuri siihen, kun edustaja Puumala ja silloinen oppositio olivat poissa valiokunnasta, estivät tällä tavalla rakenneuudistusten tulon. Ja yhdyn kyllä siihen toiveeseen, mikä täällä aiemmin debatissa esitettiin, että tällä tavalla kun tämä toteutetaan eli ryövätään rahat pois koulutuksesta ja jätetään omille armoille, niin kannatan sitä, että edustaja Puumala tälläkin kertaa organisoisi sen, että valiokunnassa ei olisi päätösvaltaa tämänkaltaisia hulluja päätöksiä viedä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-11T15:45:51,2016-10-11T15:46:49,Tarkistettu,1.1 2016_98_66,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Otetaan vielä vastauspuheenvuorot, edustaja Puumala ja edustaja Lauslahti, ja sitten siirrytään listaan. — Edustaja Puumala.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_67,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ole varma, viekö eteenpäin se, että käymme tuota läpi. Voimme käydä sitäkin, mutta se ei ehkä tätä keskustelua vie eteenpäin. Aika tarkasti kyllä taitaa kuitenkin aina olla niin, että hallitus omat esityksensä joko vie läpi tai ei vie läpi. Jos oppositio niitä kaataa, niin se varmaan lasketaan sitten vain oppositiolle sulaksi hattuun. Mutta tähän itse asiaan. Tästä olisi nyt hyvä saada mahtava rautalankaversio: miten se teidän esitys, 260 miljoonaa leikattuna, siis 70 miljoonaa enemmän kuin tämä hallitus leikkaa, olisi jättänyt alueellisen saavutettavuuden rauhaan, miten se olisi jättänyt tämän koulutuskentän rauhaan? Koska nyt te olette keksineet ikiliikkujan ja nyt se pitää patentoida mahdollisimman nopeasti tässä keskustelussa. Te olette keksineet sammon, jolla leikataan 260 miljoonaa, siis enemmän kuin hallitus, ja se otetaan jostakin virtuaalisesta rakenteesta, jostakin ilmasta, vai mistä se otetaan. Tämän kun me saamme patentoituna paperille, niin tästä tulee hyvä (Puhemies koputtaa) tulos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-10-11T15:46:49,2016-10-11T15:47:55,Tarkistettu,1.1 2016_98_68,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä juuri todettiin, että eivät ne keskiasteen oppilaitokset todellakaan ole virtuaalisia, kyllä siellä hätä on nyt kädessä (Tuomo Puumala: Mistä te olisitte leikanneet?) tämän kaltaisella. Ja on aivan turhaa nyt vääristellä näitä sosialidemokraattien esityksiä, ne on täällä käyty läpi. Puhemies! Minusta vähän tuntuu siltä, että nyt kun täällä hallituspuolueet johdattelevat keskustelua tällaiseen, niin te yritätte sillä peitellä sen, että te olette tällä hallituskaudella tekemässä kaiken kaikkiaan koulutukseen jättisuuret leikkaukset sen jälkeen, kun lupasitte ennen vaaleja, että koulutusleikkausten aika on ohi — 3 miljardia lisäleikkauksia tämän vaalikauden aikana. Ja puhemies, valitettavasti se ei edes riitä, että te lupasitte ennen vaaleja, ministeri Grahn-Laasonen, että ei leikata koulutuksesta, te lupasitte vaalien jälkeen, että ei leikata. Molemmat lupaukset petettiin. Sitten kun teitte uusia leikkauksia, niin sanoitte, että no nyt ei enää leikata, niin kuinka ollakaan, kolmas lupauksen pettäminen tuli siinä vaiheessa, kun tulivat nämä kiky-leikkaukset sitten, mitkä ovat tänään tässä esityksessä esityslistalla. (Puhemies koputtaa) Eli jälleen kerran uusia leikkauksia koulutukseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-11T15:47:58,2016-10-11T15:49:05,Tarkistettu,1.1 2016_98_69,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tuli aivan mielenkiintoisella tavalla esille, millä tavalla SDP toimii. SDP toimii perinteisellä patruunan tavalla, komennetaan kenttää tekemään jotain ja laitetaan rakenneuudistus päälle, (Pia Viitanen: Höpö höpö!) kun taas hallituspuolueissa on lähdetty siitä, että osallistetaan kenttä mukaan, annetaan meidän oppilaitoksille mahdollisuus katsoa, mitkä ovat heidän parhaaksi katsomansa tavat. Se on sitä nykyaikaista, modernia johtamista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-10-11T15:49:06,2016-10-11T15:49:38,Tarkistettu,1.1 2016_98_70,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt alkaa mennä kyllä keskustelun taso jo aika alas. Täällä nyt keskustellaan siitä, että hallitus tekee tässä nyt väärässä järjestyksessä näitä päätöksiä, että ensin otatte rahat ja sitten muutatte rakenteita. Mutta sitten kun täällä viitataan SDP:n vaaliohjelmaan, niin kai selviö oli se, että ensin tehdään nämä rakenteelliset uudistukset ja sitten katsotaan, mikä se paine on myös kustannuspuolella. Nythän hallitus tekee aivan väärinpäin, ja tästähän täällä teille kritiikkiä annetaan ja tästä täällä kysytään, että minkä ihmeen takia te teette tämän näinpäin, vaikka kaikki toteavat, että tämä on hyppy tuntemattomaan. Tähän voisivat hallituspuolueet nyt vastata: minkä ihmeen takia tämä on valittu nyt näinpäin mentäväksi, kun se muutenkin on jo kohtuullisen vaikea harjoitus, että ammatilliselta koulutukselta otetaan näin paljon rahaa pois?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-10-11T15:49:42,2016-10-11T15:50:31,Tarkistettu,1.1 2016_98_71,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun edustaja Lauslahti totesi, että annetaan oppilaitoksille mahdollisuus itse päättää, miten ne toteuttavat nämä uudistukset ja säästöt, niin ette te todellisuudessa anna mitään sellaista mahdollisuutta. Nyt oppilaitokset ihan oikeasti joutuvat tekemään säästöpäätöksiä tietämättä, mitä on tulossa — uusi rahoituslaki, uusi toimintalaki, joka säätelee tätä toimintaa ja sisältöä. Tuo ei pidä paikkaansa kerta kaikkiansa. Jos se olisi näin, että halutaan osallistaa, niin silloin pitäisi lyödä koko reformi pöydälle ja sanoa, että nyt lähdetään yhdessä rakentamaan, eikä näinpäin, että ensin rahat ja sitten pimeässä yritetään löytää niitä keinoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-10-11T15:50:32,2016-10-11T15:51:31,Tarkistettu,1.1 2016_98_72,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Edustaja Laukkanen ja sitten vielä edustaja Lauslahti, vastauspuheenvuorot, ja sitten siirrytään listaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_73,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä nyt vielä toistan sen asian, että miksi tämä järjestys nyt menee näin niin kuin se menee: koska täältä talousarviokirjasta käy ilmi, että 2018 reformissa tuodaan uudenlainen rahoitusjärjestely, ja se tarkoittaa sitä, että hallitus aikoo edelleen leikata koulutuksesta. Nyt leikataan tämän verran, sitten tulee reformi, jossa rahoitusosuusjärjestelmä muuttuu, ja leikataan lisää. Siitä tässä on kysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-10-11T15:51:41,2016-10-11T15:52:15,Tarkistettu,1.1 2016_98_74,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Sitten vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Lauslahti, ja sitten mennään eteenpäin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_75,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvostettu puhemies! Edustaja Nylanderille: kuten ministeri jo täällä aikaisemmin totesi, reformia ei ole valmisteltu norsunluutornista ministeriöstä, vaan kenttä on ollut mukana luomassa niitä nuotteja, (Mikaela Nylander: Ei ole ollut!) joilla uudistusta tehdään. Pitkälti monet jo tietävät, ja niistä on myös ollut paljon julkisuudessa. Että ei täällä ole piiloteltu niitä asioita. Ja siltä osin voi sanoa, että — esimerkkinä otetaan nämä laaja-alaiset tutkinnot: laaja-alaisista tutkinnoista on avoimesti puhuttu, ja ne ovat myös listattuna — ei se ole mikään sellainen asia, joka putkahtaa jostain joku päivä, vaan se on jo tiedossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-10-11T15:52:19,2016-10-11T15:53:05,Tarkistettu,1.1 2016_98_76,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Ja nyt listaan, puhujalistaan. — Edustaja Alanko-Kahiluoto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_77,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri ja kansanedustajat! Opetusministeri esitteli mielestäni huolestuttavan huolettoman oloisena näitä hallituksen jo päättämiä valtavia leikkauksia ammatilliseen koulutukseen — puhumme siis 190 miljoonan euron säästöistä ensi vuoden alusta lukien. Mutta ihmettelen sitä, miksi tämä valtava leikkaus ei tunnu lainkaan ahdistavan opetusministeriä. Käytännössä on siis laskettu, että tämä summa tarkoittaisi esimerkiksi 18 000 ammatillisen koulutuksen opiskelupaikan vähentämistä verrattuna nykytilanteeseen, mikä on todellakin kolmannes nuorisoikäluokan aloituspaikoista. Tämä tarkoittaisi myös valtavaa leikkausta aikuisten ammatilliseen koulutukseen, mutta tähän ministeri ei mielestäni viitannut puheenvuorossaan sanallakaan, mitä ihmettelin. Joka tapauksessa ammatillisen koulutuksen leikkaukset tarkoittavat sitä, että opetusryhmiä kasvatetaan, lähiopetuksesta luovutaan, ja eniten opetuksen laadun heikentämisestä kärsivät ne opiskelijat, jotka tarvitsisivat tukea opinnoissa pärjäämiseen. Ja tämä todellakin samaan aikaan kun joka viides suomalainen alle 26-vuotias nuori mies on jo nyt ilman toisen asteen tutkintoa. Eli käytännössä yhteiskunnan kahtiajako syvenee. Ihmettelin kovasti sitä, että ministeri kielsi, että nämä mammuttimaiset leikkaukset vaikuttaisivat mitenkään heikentävästi opetuksen laatuun, koska säästöjä voidaan hakea monia reittejä hyödyntäen. Se, mitä nämä reitit sitten ovat, jäi epäselväksi. Ministeri kyllä totesi, että voidaan säästää seinistä — aivan kuin emme ymmärtäisi, mitä tämä seinistä säästäminen tarkoittaa. Sehän tarkoittaa sitä, että käytännössä suljetaan toisen asteen oppilaitoksia, ja etenkin tämä koskettaa suurten kaupunkien ulkopuolisia seutuja ja tarkoittaa sitä, että omalta paikkakunnalta ei välttämättä enää toisen asteen opiskelupaikkaa siis löydy. Eriarvoisuus kasvaa, ja alueellinen tasa-arvo heikkenee. Käytännössä iso osa nuorista syrjäytetään koulutuksesta, työelämästä ja yhteiskunnasta. Ja on hyvä, että työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön tässä tilanteessa panostetaan. Se on itse asiassa välttämätöntä kaikkina aikoina, koska aina osa nuorista putoaa koulutuksesta syystä tai toisesta. Mutta ei työpajatoimilla ja etsivällä nuorisotyöllä näitä leikkauksia tyhjäksi tehdä. Se on valitettava tosiasia. On myös niin, että ammatillisen osaamisen lasku ja osaavan työvoiman tietoinen vähentäminen heikentävät myös työllisyyttä ja meidän mahdollisuuksiamme sukeltaa ulos talouden taantumasta. Mutta kuten on todettu tässä keskustelussa, niin kaikkein järjettömintä on se, että hallitus menee leikkaukset edellä ja uudistaa vasta sen jälkeen, eikä opetusministeri ole kyennyt vastaamaan eduskunnalle, miksi hallitus toimii näin järjettömästi, vaikka täällä on monissa, lukuisissa eri puheenvuoroissa tivattu vastausta tähän väärään marssijärjestykseen. Eilen palkittu suomalainen taloustieteen nobelisti professori Bengt Holmström on todennut, että istuvan hallituksen valtavat leikkaukset syövät erityisesti nuorten tulevaisuuden edellytyksiä. Näin ne tekevät, eikä opetusministerin retoriikka muuta tätä tosiasiaa muuksi. Kaikkein surullisinta minusta on se, että meillä on nyt Suomessa hallitus, jonka tietoisena tavoitteena tuntuu olevan laskea koulutuksen tasoa ja laatua. Tämä ei lupaa hyvää meille kansakuntana, eikä se luo nuorten tulevaisuuteen sitä valoa, jonka he tarvitsisivat, myös he tarvitsisivat, jaksaakseen tänä vaikeana aikana taantuman läpi. Suomea on pitkään voitu pitää koulutuksellisen tasa-arvon mallimaana, mutta hallitus on nyt romuttamassa tämän tietoisesti — siltä näyttää. Sivistykseen ja osaamiseen investoiminen tuottaisi itsensä moninkertaisesti takaisin, kun taas syrjäytymisen kustannukset tuovat yhteiskunnalle miljoonien eurojen ylimääräisiä menoja. Arvoisa puhemies! Me kävimme viime viikolla eduskunnassa keskustelun rasismiin ja ääriliikkeiden toimintaan puuttumisesta. Ja keskustelu oli värikästä, mutta hallituspuolueiden jäsenet pitivät mielestäni myös hyviä, rakentavia puheenvuoroja, kuten kaikkien ryhmien edustajat. Itse ajattelen, että eduskunnan pitäisi käydä ajankohtaiskeskustelu myös koulutuksen tasa-arvosta: miksi siitä on mielekästä pitää kiinni kaikkina aikoina, ja miten siihen kaikkein parhaiten päästäisiin? Ehkä me kaikki oppisimme tästä keskustelusta jotakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-11T15:53:09,2016-10-11T15:58:48,Tarkistettu,1.1 2016_98_78,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös tuoda esille, että nyt marssijärjestys on väärä. Olisikin kovin kohtuullista kertoa, että kun näin kovalla kädellä leikataan, miten se oikeudenmukaisesti tulisi tehdä. Selvitin vähän esimerkiksi Pirkanmaalla, millaisia ajatuksia siellä on: Jos tämä leikkaus suoritettaisiin kokonaan aloituspaikkoja vähentämällä, niin se tarkoittaisi noin 800 aloituspaikan vähentämistä. Mutta koska maakunta kasvaa ja tarvitaan aloituspaikkoja ja tässä tilanteessa olisi vastuutonta jättää nuoria koulutuksen ulkopuolelle, niin ei ole lähdetty leikkaamaan aloituspaikoista vaan koulutuksen järjestäjät ovat pakotettuja leikkaamaan opetuksen laadusta, lähiopetuksesta ja opetushenkilöstöstä, koska nämä säästöpäätökset ovat niin merkittäviä. Asiaa tulisikin näiden miljoonien sijaan tarkastella nuorten, näitten opiskelijoitten näkökulmasta. Käytännössä tämä leikkaus tarkoittaa, että esimerkiksi matematiikan ja englannin perustaidot tulisi opetella ihan muutamassa kymmenessä tunnissa. Mielestäni tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että näiden opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuus vaarantuu. Kysyisinkin ministeriltä: millä tavoin te varmistatte, että näillä opiskelijoilla on tasavertaiset mahdollisuudet päästä jatko-opiskeluihin? Toisaalta mielestäni pitäisi myös tarkastella nimenomaan osaamistason ja työllistymisen näkökulmasta, kun otetaan huomioon nämä työelämän muutokset tällä hetkellä: millä tavoin te varmistatte, että osaamistasoa ja jatko-opintokelpoisuutta ei vaaranneta näillä merkittävillä leikkauksilla?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-10-11T15:58:50,2016-10-11T16:00:45,Tarkistettu,1.1 2016_98_79,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on selvää, että puhuttaessa koulutuksesta myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Se koskee koko toista astetta, ja se koskee myös korkea-astetta, ja näillä uudistuksilla olisi mahdollista niin saada aikaan kustannussäästöjä kuin ennen kaikkea madaltaa kustannusten nousupainetta. Keskeinen kysymyshän kuuluu, että miten näitä uudistuksia sitten tehdään. Täällä on paljon puhuttu jo siitä, mitä tässä asiassa viime hallituskaudella tehtiin, ja silloinhan tämä toisen asteen rakenteellinen uudistus todella koski koko toista astetta: ei ainoastaan vain ammatillista puolta, vaan siinä oli myös yleissivistävä puoli mukana. Ja voi oikeastaan sanoa, että kyllä se kaikkien puolueiden vika taitaa olla, että tämä asia on nyt tällä vaalikaudella täällä meidän edessämme. (Mikaela Nylander: Ei meidän!) — No, eivätköhän siihen kaikki ole varmaan syyllisiä omalta osaltaan. Mutta sitten tullaankin siihen mielenkiintoiseen kysymykseen, että kun todella kävi niin, että viime kaudella tämä loppumetreillä sitten kaatui ja jäi vähän elämään ilmaan, niin ainoastaan yksi puolue, ainoastaan yksi puolue, uskalsi omassa vaaliohjelmassaan todeta, että tämä toisen asteen rakenteellinen uudistus niine säästöineen tullaan viemään läpi seuraavalla kaudella — ainoastaan yksi puolue — ja siitä täällä nyt sitten SDP:tä syytetään. Siinä kun muut täällä lupasivat kovaan ääneen, että koulutuksesta ei leikata sentin senttiä, esiinnyttiin kivojen kylttien kanssa, niin yksi puolue uskalsi vaaliohjelmassaan todeta, että se toisen asteen rakenteellinen uudistus tullaan toteuttamaan. (Mikaela Nylander: Mekin!) Ja nyt niitä puolueita täällä arvostellaan, jotka uskalsivat tämän rehellisesti todeta. Se suuri ero siinä todella on, että se koskee koko toista astetta, ei pelkästään ammatillista koulutusta, ja myös niin, että ensin katsotaan tämä lainsäädäntöpuoli, toimintamallipuoli, ja sen jälkeen palataan sitten siihen rahoitukselliseen osuuteen. On hyvä varmaan muistaa, että kun näistä koulutusleikkauksista puhutaan, niin todella kaikki meistä varmaan ennen vaaleja näistä puhuivat, mutta jotkut puhuivat myös vaalien jälkeen, että koulutuksesta ei tulisi leikata, kuten esimerkiksi opetusministeri. Ja nyt sitten jos palataan tähän asiaan, niin tässähän hallituksen suurin virhe on siinä, että rahat lähtevät ensin ja rakenteet muuttuvat vasta sen jälkeen. Se on se keskeinen kysymys, mihin täällä melkein jokaisessa puheenvuorossa on puututtu, ja myös se keskeinen kysymys, mihin hallitukselta haluttaisiin nyt selkeä vastaus, on, että minkä ihmeen takia ensin pitää viedä rahat ja sitten vasta muutetaan lainsäädäntöä, kun kaikki järki sanoisi, että totta kai tällainen rakenteellinen uudistus tehdään siten, että ensin muutetaan lainsäädäntöä ja sen jälkeen katsotaan, miten se vaikuttaa myös kustannuspuolella. Olisi myös ollut mahdollista, että tämä taakka, mikä koskettaa näitä säästöjä, olisi jakaantunut tasaisesti koko toiselle asteelle eikä niin, että ammatillinen koulutus joutuu kantamaan kaiken taakan. Mitä sitten tulee siihen, että kun rahat todella lähtevät ensin, ennen kuin lainsäädäntö muuttuu, niin nämä uhkakuvat, mitä tänäänkin täällä salissa useampi on tuonut puheissaan ilmi, ovat todellisia. Se suuri huoli näkyy myös lausunnonantajilla. Keskeistähän on, että voi sanoa, että tämä tulee vaikuttamaan siihen, että aloituspaikat tulevat vähentymään, lähiopetus tulee vähentymään, henkilökuntaa tullaan irtisanomaan ja näin ollen kyllä opetuksen laatu kärsii. Ja tätä ei muuta muuksi se, että täällä todetaan, että nyt koulutuksen järjestäjät saavat itse päättää. No, näistä keskeisistä elementeistähän koulutuksen järjestäjät tulevat säästämään. Kysymys on siitä, kuinka paljon on aloituspaikkoja, kuinka paljon henkilökuntaa, kuinka paljon annetaan opetusta, ja sitten on vielä se tilakysymys, että missä tiloissa opetetaan. Näistä nämä säästöt tullaan repimään. Kaiken kaikkiaan tässä otetaan kyllä turhan suuri riski ja tässä todella syntyy tämmöinen hyppy tuntemattomaan siltä osin kuin säästöt tehdään ensin ja sitten vasta muutetaan lainsäädäntöä. Tämä ei kyllä missään määrin helpota nuorten asemaa ja uhkaa kyllä osaamistasomme laskua. Näiltä osin toivoisin, että hallitus vielä harkitsisi tätä etenemistapaansa tässä asiassa tai ainakin kertoisi nyt vastauksen siihen kysymykseen, että minkä ihmeen takia tämä tehdään juuri näinpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-10-11T16:00:47,2016-10-11T16:06:07,Tarkistettu,1.1 2016_98_80,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se, mitä me tässä käsittelemme, on puhdas leikkaus. Se on säästöpäätös: 190 miljoonaa euroa ammatilliseen koulutukseen. Eikä siinä vielä kaikki, sen päälle kiky-sopimuksen myötä vastoin odotuksia tulleet lisäleikkaukset koko koulutuskenttään — eikä vain koulutuskenttään vaan myös teattereille, orkestereille ja museoille. Se, mitä me tässä kritisoimme, ministeri, on todellakin se, että tässä mennään nyt väärä pää edellä. Nyt olisi syytä laatia laki, joka ohjaisi näitä säästöjä, eikä mennä tällä villin lännen meiningillä, joka pahimmillaan jättää jälkeensä nuoria, jotka putoavat vaille koulutuspaikkaa, alueita, joilla ei nuorilla ole mahdollisuutta omaa elämäänsä rakentaa. Laki ensin ja sen mukaan tarpeelliset säästöt, mikäli niitä tarvitaan. Mutta, puhemies, ihmetyttää kyllä hallituksen ansioluettelo koulutuksen suhteen. Kaikilta tasoilta nyt leikataan: varhaiskasvatuksesta, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta, ammatillisesta koulutuksesta. Täällä on aivan syystä vedottu taloustieteen Nobel-palkinnon saaneeseen Bengt Holmströmiin, joka on todennut, että nämä säästöpäätökset ovat älyllinen loukkaus koko tiedeyhteisöä kohtaan. Tämä pieni maa ei voi muulla pärjätä kuin osaamisella ja korkealla osaamisella ja oikein kohdistetulla osaamisella. Se on tärkeä viesti, joka tuntui nyt olevan yksimielinen viesti koko tutkijayhteisöltä maamme hallitukselle. Puhemies! Kannan huolta myös siitä, että ammatillinen aikuiskoulutus ajetaan alas. Juuri nytkö, kun me peräänkuulutamme työmarkkinoille joustoja, ihmisille riskinottokykyä ja uskallusta, oli se oikea aika ajaa ammatillinen aikuiskoulutus alas, kun ihmisillä pitäisi olla sekä mahdollisuuksia että rohkeutta tarttua uuteen, kouluttaa itsensä uudelle alalle, lähteä uudelle paikkakunnalle uuden työn perään? Nyt, puhemies, tarvitaan nimenomaan ammatillista aikuiskoulutusta ja ylipäänsä panostamista sivistykseen, osaamiseen ja koulutukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-10-11T16:06:10,2016-10-11T16:08:16,Tarkistettu,1.1 2016_98_81,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen, olen yrittänyt kuulla hyvin tarkkaan ja tiukasti vastauksen tähän yhteen kysymykseen, joka on tullut lähestulkoon jokaisessa puheenvuorossa: Miksi te säästätte ensin 190 miljoonaa euroa toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ja vasta tämän jälkeen lähdette rakentamaan reformia ja uutta rahoitusjärjestelmää? Mikä on tämä logiikka tälle toimintamallille, mitä te nyt hallituksessa toteutatte? Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, niin Etelä-Karjalassa kuin kaikkialla muuallakin Suomessa, että oppilaitten lähiopetustunteja vähennetään, yt-neuvotteluja käydään, henkilöstöä irtisanotaan, opiskelijoiden tukipalveluita heikennetään, oppilaiden ja nuorten koulutuksen laatu heikkenee, ja käytännössä tämä tulee tarkoittamaan sitä, että niiden nuorten, joittenka oppimiskyky tarvitsisi tukea, valmiudet oppia heikkenevät, ja sitä kautta kasvaa myös eriarvoisuus tässä opetuksessa ja oppimisessa, ja se tarkoittaa myös työelämään sitä, että kaikki nuoret eivät tämän ammatillisen koulutuksen kautta työllisty samalla lailla työmarkkinoille kuin heiltä odotetaan. On yksi ryhmä, ministeri Grahn-Laasonen, joka täällä on jäänyt keskustelematta mutta joka on minua huolestuttanut, ja silloin ministeri Kiurun ja ministeri Gustafssonin aikana puhuin heidän kanssaan tästä paljon, kun viime kaudella valmisteltiin reformia, ja silloin tähän asiaan puututtiin paljon. Kyse on erityistä tukea tarvitsevista nuorista. Meillä on tällä hetkellä noin 22 000 erityistä tukea tarvitsevaa nuorta, joista noin 4 000 opiskelee erityisoppilaitoksissa. Näistä 22 000:sta nämä 18 000 nuorta tarvitsevat erityistä tukea omaan oppimiseensa, ja he saavat sitä muissa oppilaitoksissa muiden oppilaitten rinnalla. Riskinä on nyt se, että kun te leikkaatte nämä 190 miljoonaa euroa, niin tämä kohdistuu juuri näihin nuoriin, jotka tarvitsisivat enemmän tukea. Meillä on tällä hetkellä jo selkeästi alueita, joilla ei tarjota näille nuorille tutkintoon johtavaa koulutusta. Näillä nuorilla, jotka tarvitsevat erityistä tukea, on riski — tai ihan käytäntö, ei riski vaan se on tänä päivänäkin käytäntö, johonka viime kaudella pyrittiin hakemaan ratkaisua — se, että heidän tarvitsee ehkä matkustaa satoja kilometrejä saadakseen itselleen ammatillisen tutkinnon. Tästä syystä viime kaudella tämän reformin yhtenä ajatuksena oli se, että kehitetään ja mahdollistetaan, että jokaiselle nuorelle, jos hänellä on edellytyksiä, turvataan mahdollisuus saada ammatillinen tutkinto. Mitenkä te nyt tässä säästöpaineessa, tämmöisessä uudistuksessa turvaatte, että nämä nuoret saavat itselleen ammatillisen tutkinnon kotoa käsin eikä heidän tarvitse matkustaa? Esimerkiksi Etelä-Karjalasta matkustetaan 200 kilometrin päähän Liperiin, Jyväskylään tai Espooseen, ja nyt siellä omaehtoisesti halutaan tukea tässä ja tehdään omia ratkaisuja. Olette puhunut myös työpajoista. On aivan totta, että työpajoihin kohdistetaan rahoitusta, siten että se pysyy tämän vuoden tasolla. Se on hieno asia, mutta nyt suurena ongelmana on se, ettei työpajoille tule nuoria, ja syynä tähän on se, että hallitus leikkaa palkkatukea sekä rakentaa sellaista lainsäädäntöä, ettei esimerkiksi kunnallisiin työpajoihin enää nuoria pystytä työllistämään. Kaikista työpajoista 60 prosenttia on kunnallisia työpajoja, ja nyt tämä TEMin lainsäädäntö tulee tarkoittamaan kunnallisille työpajoille sitä, että jos kunnassa esimerkiksi käydään yt-neuvotteluja vaikka yhdenkin henkilön kanssa, on lomautuksia tai irtisanotaan, niin tämä kunta ei saa omalle työpajalleen työllistää nuoria. Tämä on tehnyt sen riskin, että nyt meillä eri puolilla Suomea kunnalliset työpajat eivät saa palkkatukea tähän työllistämiseen. Sitä kautta huolimatta siitä hyvästä tahdosta, mikä teillä ministeriössä on ollut turvata työpajojen perusrahoitus, ei ole palkkatukea eikä ole nuoria, jotka sinne voisivat mennä. Samanaikaisesti te leikkaatte järjestöjen palkkatukea puolella, mikä käytännössä tarkoittaa myös sitä, että näihin työpajoihin ei tule nuoria. Tästä syystä toivoisin, että kävisitte ministeri Lindströmin kanssa keskustelua, että nämä lainsäädännöt tukisivat sitä teidän ajatustanne, että työpajat voisivat aidosti työllistää nuoria täysipainoisesti ja järjestöt voisivat olla tukemassa myös näitten nuorten työllistymistä palkkatuella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-11T16:08:24,2016-10-11T16:14:01,Tarkistettu,1.1 2016_98_82,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä muutamat ajatukset olisi varmaan ehtinyt tuossa paikallakin puhua, mutta puhun nyt varmuuden vuoksi tästä. Täällä on puhuttu näistä leikkauksista, ja ne eivät ole varmaan kenenkään mieleen. Ne ovat aika mittavia — niin kuin tuolla lausunnonantajillekin on sanottu, että kukaan ei näistä pidä. Mutta sitten ovat myös lausunnonantajat pitäneet perusteltuna, että koulutuksen järjestäjät voivat itse kohdentaa omalla päätöksellään nämä sopeuttamistoimenpiteet. Nekään eivät varmaan käytännössä ole mitään helppoja. Ja sitten useat lausunnonantajat ovat huolissaan myös leikkausten vaikutusten heijastumisesta koulutukseen pääsyyn, ja aina se on hyvin hankalaa niille, jotka asuvat tuolla syrjäkylillä. Ihan muutamia ajatuksia siitä, kun olen seurannut lastenlapsieni elämää, kun he ovat 15—16-vuotiaina lähteneet koulutukseen. Ensinnäkin on tullut selkeäksi se, että koulutuksen päällekkäisyys pitää poistaa. Sitä tapahtuu. Nyt läheiseni meni opiskelemaan, ja sitten hän meni toiseen kouluun, ja siellä puhuttiin juuri niitä samoja asioita, niin että opiskelijat turhautuvat. Että kun tätä reformia tehdään, niin pitää myös puuttua siihen, että sitä päällekkäisyyttä on. No, sitten täällä on myös puhuttu, että lisätään työpaikalla tapahtuvaa oppimista, niin sanottua oppisopimuskoulutusta, mutta sitäkin olen seurannut omassa yrityksessäni, että sekään ei ole ongelmatonta, että siinä pitää olla työnantajan aina mukana. Se ei ole taloudellisesti eikä muutenkaan, hallinnollisesti, mitenkään helppoa. Ja myös se, mistä niitä säästöjä tehdään, kun näitä toimenpiteitä tehdään: hallintoa pitäisi keventää, byrokratiaa vähentää, ja niitä turhia seiniä ei tietysti tarvita, muuten kuin tarpeeksi. Mutta tiedämme myös, että maailman ja myös meidän pienen Suomen on satsattava tähän teknologian kehitykseen, robotisaatioon, keinoälyyn ja kaikkiin. Meidän on oltava ketteriä, emmekä kukaan tiedä, minkälainen on meidän Suomemme ja kouluympäristömme 10—20 vuoden päästä. Ja osaaminen, niin kuin työntekokin, monta kertaa vanhenee nopeasti monissa tehtävissä. Eli meidän opiskelijoiden ja opettajien ja koulumaailman on jatkuvasti uudistettava ja tehtävä uudistuksia, jotta pysyisimme tämän kehityksen mukana. Ja niin kuin viime kaudellakin puhuttiin, tämän opiskelun pitäisi tähdätä juuri, niin kuin sitä ammattikoulutukseksi sanotaan, työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Ja kun puhutaan sitten näistä syrjäseutujen nuorista, muistan viime kaudella, että minäkin toivoin, että nämä, jotka menevät sitten toiselle asteelle, pääsisivät lähiopetukseen. No, kukaan meiltäkään ei pääse 10—20 kilometrin päähän, vaan ne ovat noin 100 kilometrin etäisyydellä. Ja jos puhun lasten suulla, niin heille se on ihan automaattista, että he ovat suuremmassa kaupungissa, heillä on siellä se ystäväpiiri ja on sitä yhteisöllisyyttä koulun jälkeenkin. Että minä ajattelin, kuinka he tulevat toimeen, mutta vanhempien ajatukset olivat turhia. He haluavat tosiaan olla tämmöisillä suurilla paikkakunnilla, missä on enempi opintopolkuja, ja kun ajattelenkin tätä tulevaa reformia, kuinka sen nyt käykään, niin olisi tärkeätä, että nämä opintopolut voisivat muuttua hyvin nopsasti juuri työelämätehtäviäkin varten. Ja sitten myös tämä on keskusteluttanut, että esimerkiksi ammattikoulut ovat tänä päivänä kolmevuotisia. Täytyy sanoa, että siellä on monta kertaa joutenoloa, niin että jospa olisi esimerkiksi kaksi vuotta tiivistä opiskelua, niin kuin täällä on puhuttu. Ja yhdyn niihinkin edustajiin, että sen pitäisi olla sitä lähiopiskelua, pitäisi olla niille opiskelijoille, joidenka opiskelu ei ole niin virtaviivaista, niitä tukihenkilöitä, kuraattoreita ja psykologeja, jotta tämä koulunkäynti olisi hyvää. Eli tästä pituudestakin voitaisiin puhua. Kaiken kaikkiaan luulen, että tämä koulutusmaailma tulee tässä vuosien ja vuosikymmenten jälkeen muuttumaan. Nämä olivat tämmöisiä omia ajatuksia, että nämä säästöt ovat hirvittäviä, mutta sitten nähdään, mitä tulevat vuodet tuovat tullessansa ja mitä uudet hallitukset tekevät myös koulutuksen puitteissa, kun tiedetään, että Suomi on velkaantunut ja joka paikasta pitäisi nipistää, joka hallinnonalalta pitäisi nipistää. Tietysti tämä koulutus on tärkeätä, että me olisimme sivistysvaltio täällä Suomessa. Jos kaikki rahat laitetaan pois, niin ei sitä mahdollisuutta ole, mutta uskon, että kun hyvällä yhteistyöllä koulutusjärjestäjien ja oppilaitten ja muiden kanssa keskustellaan, niin meidän opiskelijoista tulee sitten entistä viisaampia myös ympäri maailmaa, niin kuin täällä on hehkutettu tätä talouden Nobel-palkinnon saajaa tälläkin hetkellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-10-11T16:14:04,2016-10-11T16:20:14,Tarkistettu,1.1 2016_98_83,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ollut nyt koko ajan täällä istuntosalissa, kun tätä keskustelua on käyty, ja muun muassa opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonenkin on ollut kiitettävästi paikalla. Tämä keskustelu, mitä nyt on käyty, on lähestynyt tätä ammatillista koulutusta erilaisista näkökulmista. Totta kai se pääkysymys nyt on ollut tämä iso säästö, mikä ammatilliselta koulutukselta tehdään, ja nyt käyty keskustelukin on osoittanut, miksi tämä toimintatapa on väärä, että ensin viedään rahat ja sitten tulee muu lainsäädäntö ja uusi tutkintouudistus. Jos ajattelen, että joku henkilö lukee nämä kaikki käytetyt puheenvuorot, niin ajattelin tästä näkökulmasta tehdä muutaman reunamerkinnän, lähinnä tämmöisestä sosialidemokraattisesta viitekehyksestä koskien ammatillista koulutusta. Haluan todeta sen, että meidän tutkintojärjestelmä ja koulutusohjelmathan ovat jääneet ajastaan jälkeen, ja sen takia tätä ammatillisen koulutuksen reformia ja uudistusta on tehty jo monta monta vuotta. Nykyisin ammatilliseen koulutukseen hakeutuva nuori, siis peruskoulun päättävä nuori, joutuu valitsemaan ammattialansa yli sadasta vaihtoehdosta ilman, että hänellä on päivääkään työkokemusta alalta. Tämä järjestelmän monimutkaisuushan sitten johtaa monella hyvin mahdottoman valinnan tekemiseen, kun ammattialatkin ovat tiukasti rakennettuja. Mielestäni — ja sosialidemokraattienkin mielestä, uskallan sanoa näin — tätä ammatillista koulutusta tulisi ja tulee uudistaa siten, että opiskelija hakeutuisi nykyistä laajempiin alakohtaisiin kokonaisuuksiin ja koulutuksen edetessä sitten opiskelija voisi valita, mihin ammattiin ja millaisiin tehtäviin hän haluaisi alan sisällä erikoistua. Tämähän helpottaisi huomattavasti hakeutumista ammatilliseen koulutukseen ja myöskin opiskeluun ohjausta. Sitten minä haluan vielä kolmannen kerran tämän keskustelun aikana korostaa ja toistaa riittävän kontaktiopetuksen merkitystä. Tällä ryhmässä tapahtuvalla oppimisella sekä yhteisöllisyydellä on myös tärkeä merkitys. Jos nuori 16-vuotias tosiaan opiskelee sen perjantaipäivän tai enemmänkin kotona, niin voidaan aidosti kysyä, kuinka moni sen aikansa käyttää opiskeluun ja hyödyksi. Sen takia riittävän kontaktiopetuksen määrä, opiskelijoitten laaja-alainen osaaminen ja jatko-opintokelpoisuus on nyt turvattava jatkossa, kun tätä ammatillista koulutusta uudistetaan. Ja liittyen tähän kontaktiopetukseen kannan huolta siitä, että uudistus ja kehitys tapahtuu laatu edellä, ammattitaito, osaaminen edellä. Työssäoppiminen on tärkeä asia, tärkeä osa ammatillista koulutusta, mutta korostaisin kuitenkin sitä, että tällainen työvaltaistaminen ei vastaa kaikkiin tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin. Tämän vuoksi tutkinnon perusteitten tulee olla riittävän laaja-alaisia, jotta ne antavat, käytän mielelläni termiä ""hyvän ammattisivistyksen"", ja se sitten pitää sisällään myöskin sen, että se antaa eväät elinikäiseen oppimiseen. Ehkä nämä halusin tässä yhteenvedonomaisesti todeta, kun emme voi käsitellä nyt reformia kokonaisuudessaan vaan lautanen kerrallaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-10-11T16:20:18,2016-10-11T16:25:39,Tarkistettu,1.1 2016_98_84,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä nyt tämä hallitus on viemässä Suomea täysin väärään suuntaan. Nämä leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat romuttamassa itse asiassa koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Minä ymmärrän, että ministerin taakka on tällä hetkellä kova, nimittäin nyt kun hallitus esittää julkisen talouden suunnitelmassaan useita leikkauksia eri hallinnonaloille, niin niistä kuitenkin valtaosa näkyy jostain kumman syystä tulevan OKM:n hallinnonalalle. Kumulatiivisesti opetuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan nyt sitten lähes 3 miljardia euroa. Ja samanaikaisesti okei, kärkihankkeita rahoitetaan 300 miljoonalla eurolla, mutta hallitus tuntuu vievän kymmenen kertaa enemmän kuin antaa kärkihankkeisiin rahaa, siis tällä kehyskaudella kaikkinensa. Sitten minä ihmettelen suunnattomasti, että täällä puhutaan reformista. Mikä ihmeen reformi? Onko nyt suomen kielessä mennyt jotakin sekaisin, kun nyt tuntuu siltä, että reformi tarkoittaa yhtä kuin leikkaus? Minä olen ymmärtänyt tuon reformi-sanan sitten varmasti aivan väärin joskus aikaisemmin. Lisäksi vielä, kun puhutaan tästä aikuiskoulutuksesta, niin tällä hetkellä kun maassa on liki puoli miljoonaa työtöntä ihmistä, 340 000 on työttömiä työnhakijoita, ja tuommoinen 130 000 on työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, se tarkoittaa sitä, että he ovat työttömiä, ja vaikka he ovat työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, he eivät ole työelämässä eivätkä saa palkkaa, niin tämä on muistettava. Siitä huolimatta hallitus haluaa lyhentää tukia 19 kuukaudesta 15 kuukauteen. Tuen perusosaa pienennetään 15 prosentilla, vuonna 2016 eli nyt tuen määrä oli 32,68 euroa, ja se on pienenemässä 27,78 euroon. Aikuiskoulutuksen rahoituspohja muuttuu siten, ettei valtio rahoittaisi enää palkansaajan aikuiskoulutustukea vaan tuki rahoitetaan kokonaisuudessaan Työttömyysvakuutusrahaston toimesta. Näinkö nyt sitten tapahtuu? Onko nyt sitten sillä tavalla, että siinä tilanteessa, kun ihmiset ovat työttöminä... [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Pyydän, että puhuja tulee jatkamaan puhujakorokkeelta. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)] Onko nyt sitten niin, arvoisa ministeri, että nyt tällaisilla puheilla, hienoilla puheilla, halutaan ikään kuin paikata asioita, kun pitäisi tehdä asioita? Nyt kun meillä on paljon työttömyyttä, meidän pitäisi antaa sellaista koulutusta ihmisille, että ihmiset pääsisivät töihin ja saisivat sellaisen työpaikan, josta saisi palkkaa, jolla elää. Siitä ei tule yhtään mitään, että ihmisiä koulutetaan alipalkattuihin töihin, töistä pitää saada aina semmoinen palkka, millä tosiaan tulee toimeen. Nyt on tietysti niin, kun puhutaan aikuiskoulutuksesta, että se on aina työttömyyden ennaltaehkäisyä, työttömyyden katkaisemista, ja se on tulevaisuuteen suuntaamista. Nyt haluaisin tietää, millä tavalla tämä aikuiskoulutus tullaan hoitamaan tästä eteenpäin. Oppisopimus ei ole ainoa ratkaisu, se on yksi ratkaisu, mikäli se johtaa työhön. Oppisopimus ei tarkoita sitä, että aikuisena opiskellaan työpaikalla ja jäädään sen jälkeen työttömäksi. Oppisopimuksen perimmäinen tarkoitus on se, että työnantaja kustantaa osan tästä koulutuksesta ja antaa sen käytännön koulutuksen siinä työpaikalla ja sen jälkeen kun oppisopimus on käyty läpi, jää työpaikka, jossa tehdään töitä eteenpäin. Niin sen pitäisi toimia, ja tämä pitäisi muistaa. Ja tämäkään ei ole ilmaista. Silloin jos me vannomme oppisopimuksen nimiin, niin siihen täytyy myöskin antaa määrärahat, että sitä voidaan tehdä. Aikuiskoulutus tässä maassa on erittäin tärkeää. Meillä on aivan liikaa syrjäytyneitä aikuisia. Meillä on työttömien lisäksi semmoinen 50 000 ihmistä, joista me emme edes tiedä, missä he ovat. Me tiedämme, että he ovat hengissä, ja me tiedämme, että he ovat Suomessa. Mutta me emme tiedä, missä he ovat. He ovat todellisia syrjäytyneitä. Meillä on virallisesti jopa asunnottomina 8 000 ihmistä, epävirallinen luku on siinäkin kolminkertainen. Nämä kannattaa pitää mielessä, silloin kun näistä asioista puhutaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-11T16:25:41,2016-10-11T16:30:33,Tarkistettu,1.1 2016_98_85,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan tästä samasta asiasta, mitä edustaja Tolppanen äsken tuossa kuvasi tämän aikuiskoulutuksen osalta, haluaisin itsekin kysyä: Kun me tiedämme, että meillä on tällä hetkellä noin 110 000 alle 30-vuotiasta nuorta aikuista, joilta puuttuu tämä ammatillinen tutkinto, ja heidän tilanteensa tulee entisestään vaikeutumaan näitten säästöjen perusteella, kun oppilaitokset tekevät näitä säästöjä, ja nyt meillä on ongelmana se, että on luonnollista ja minusta inhimillistä, että nämä oppilaitokset kohdistavat nämä aloituspaikat ensisijaisesti peruskoulun päättäneille nuorille, ja tämän seurauksena ne leikkaukset tulevat kohdistumaan näihin ilman ammatillista tutkintoa oleviin nuoriin tai aikuisiin, ja nyt heidän tilanteensa tulee vaikeutumaan, niin mitenkä te olette tähän puuttunut tai oletteko te huomioinut lainkaan tätä millään tavalla?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-11T16:30:33,2016-10-11T16:31:42,Tarkistettu,1.1 2016_98_86,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Bengt Holmström on todennut, että Suomessa ei ole ymmärretty, kuinka huonossa kunnossa talous on. Tämä keskustelu vahvistaa sen. Ei ole mitään muuta syytä säästää kuin se, että Suomessa eletään yli varojen. Nämä säästöt ja leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ovat kipeitä, ja, niin kuin olen todennut, haastavaa on tämä aikataulutus eli se, että varsinainen reformi astuu voimaan vasta 2018. Mutta juuri siitä syystä olemme käyneet laajaa vuoropuhelua ammatillisen koulutuksen kentän kanssa. 1 200 ihmistä tänään virkamieheltä saamani arvion mukaan on osallistunut tämän ammatillisen koulutuksen uudistuksen eli reformin valmisteluun, ja siitä, mihin suuntaan ollaan menossa, on hyvin paljon jo kentällä tietoa. Nimenomaan tämän reformin sisällöllä on laajasti ammatillisen koulutuksen kentän tuki, vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Tästä sisällöstä mielelläni teidän kanssa keskustelisin enemmänkin — tässä keskustelussa painopiste on ollut siinä vähemmän. Pidän myöskin ikävänä ja vastenmielisenäkin sitä, että täällä maalaillaan kuvia siitä, kuinka tämä romuttaa suomalaisen yhteiskunnan tai ettei ole enää toivoa näiden leikkausten jälkeen. Minä en usko siihen. Näen, että meillä on erittäin paljon mahdollisuuksia tehdä tämän ammatillisen koulutuksen reformin sisällön kanssa töitä niin, että ammatillinen koulutus on jatkossakin vetovoimaista ja että se pystyy entistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin. Se, mistä kuitenkin pitää pitää huolta, on ne keskeiset elementit, joilla turvataan se, että nuoret saavat mahdollisuuksia ja ettei kukaan jäisi yksin, ja niihin nimenomaan tarvitaan sitä koulutustakuuta eli sitä, että jokainen peruskoulunsa päättänyt jatkossakin saa toisen asteen koulutuspaikan. Tarvitaan nuorisotakuun kehittämistä viime kaudelta siihen suuntaan, että yhä enemmän tehdään asioita, eri viranomaiset yhteistyössä, että nuoresta otetaan koppia, että jokainen kohdataan yksilönä ja ne ongelmat tunnistetaan ja että meillä on myöskin apua niille nuorille, jotka tarvitsevat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen apua esimerkiksi päihdeongelmiin tai mielenterveysongelmiin tai elämänhallinnan moniin ongelmiin, mitä valitettavasti esiintyy. Maahanmuuttajien koulutukseen on, niin kuin tässäkin esityksessä todetaan, tehty lisäpanostuksia, eli on reagoitu tähän tilanteeseen, että meillä on paljon turvapaikanhakijoita tullut viime vuonna Suomeen ja että maahanmuuttajat tarvitsevat koulutusta voidakseen työllistyä suomalaiseen yhteiskuntaan, päästä osalliseksi meidän yhteiskuntaan, integroitua tänne. Siihen panostetaan erityisesti, ja siitä ihan kohta hiukan päästään vielä lisääkin keskustelemaan. Sen haluan vielä nostaa, ettei synny väärää käsitystä tästä keskustelusta, kun täällä on oltu huolissaan tästä nuorten aikuisten osaamisohjelmasta, että hallitus nimenomaan on lisännyt budjettiriihessä sen rahoitusta 10 miljoonalla eurolla, eli jatkossakin meillä on nuorten aikuisten osaamisohjelma, jolla voidaan tarjota koulutusta sille vaikealle kohderyhmälle, noin parikymppisille nuorille, joilta on jäänyt koulutus kesken tai kokonaan suorittamatta. Muun muassa ammatillisen koulutuksen reformin rahoitusratkaisulla pyritään turvaamaan sitä, että koulutuksen keskeyttäminen vähenisi, koska se on ihan aito ongelma ja ne nuoret, jotka jäävät sitä koulutusta ilman, ovat erittäin heikoilla sitten tulevaisuuden työmarkkinoilla ja ennusteet heidän kohdallaan ovat heikot. Eli pyritään ennalta ehkäisemään sitä syrjäytymistä muun muassa kiinnittämällä tähän keskeyttämiseen erityistä huomiota. Ja kyllä hallituksella sitten on myöskin sellaisia kokonaisuuksia valmistelussa, jotka nimenomaan painottavat tätä varhaista puuttumista. Eli meidän pitää kääntää sitä katsetta entistä enemmän varhaisiin vuosiin, vahvistaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta, ja meidän tulee tehdä töitä sen puolesta, että lapsiperheet saavuttavat ne palvelut ajoissa, koska monet ongelmat, jotka johtavat syrjäytymiseen, saavat alkunsa jo siellä varhaislapsuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-10-11T16:31:46,2016-10-11T16:35:56,Tarkistettu,1.1 2016_98_87,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 1 ja 46 §:n ja  kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 178/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_98_88,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 1 ja 46 §:n ja  kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 178/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen puhunut paljon siitä, että meillä on tarvetta rakenteellisille uudistuksille ja uudistuksille, jotka vievät meidän koulutusjärjestelmää tulevaisuuteen, vahvistavat sen mahdollisuuksia vastata suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja vastata esimerkiksi sen tyyppisiin ilmiöihin, kuten siihen, että meillä on entistä enemmän maahanmuuttajia, jotka tulevat haavoittuvista oloista. Suomi alkaa antaa uudenlaista perusopetusta aikuisille. Turvapaikanhakijatilanne on johtanut siihen, että meillä on uusi tarve perusopetukseen nimenomaan aikuiselle kohderyhmälle. Aiemmin tarvitsijoita tälle aikuisten perusopetukselle olivat pelkän kansakoulun suorittaneet, jotka halusivat täydentää taitojansa vastaamaan peruskoulua, sekä peruskoulun kesken jättäneet, joita Suomessa onneksi on kansainvälisesti vertaillen hyvin vähän. Aikuisten perusopetukseen luodaan henkilökohtaisiin osaamistarpeisiin perustuva malli, jossa jokaiselle opiskelijalle annetaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Suunnitelmassa otetaan huomioon aiemmin hankittu osaaminen, joka on tunnistettava ja tunnustettava siten, että jokaiselle opetetaan juuri niitä tietoja ja taitoja, joita häneltä puuttuu. Tästä riippuu myös aikuisten perusopetuksen kesto. Se on maksimissaan 5 vuotta tai 100 kurssia, tai 130 kurssia niille, joilta puuttuu luku- ja kirjoitustaito. Perusopetuksen alkuvaiheeseen yhdistetään tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetus niille, jotka sitä tarvitsevat. Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan voidaan sisällyttää myös opintoja muissa oppilaitoksissa, esimerkiksi ammatillisia opintoja, sekä työelämään tutustumista. Tämä on tärkeää. Alkuvaiheessa opitaan erityisesti suomen tai ruotsin kieltä, arjen taitoja suomalaisessa yhteiskunnassa, yhteiskuntatietoa, ympäristö- ja luonnontietoa sekä terveystietoa. Aikuisten perusopetuksen rahoitus kytketään suoritettujen kurssien määrään. Rahoituksen määräytyminen yhden laskentapäivän mukaan lakkaa, ja koulutusta on rahoituksen näkökulmasta mahdollista käynnistää ympäri vuoden. Opetus- ja kulttuuriministeriö teki alkuvuodesta selvityksen turvapaikanhakijoiden osaamistasosta. Arviomme on, että perusopetukseen osallistuvien opiskelijoiden määrä nousee merkittävästi. Noin 2 600 turvapaikan saanutta, oppivelvollisuusiän ylittänyttä tulisi perusopetukseen jo tänä vuonna. Jatkossa turvapaikanhakijoista johtuva opiskelijapaikkamäärän tarve olisi arviolta 725 paikkaa vuosittain muun aikuisten perusopetuksen opiskelijapaikkatarpeen lisäksi. Merkittävä puute nykyisessä koulutusjärjestelmässä on, että meillä ei ole yhtenäistä tapaa rakentaa maahanmuuttajaopiskelijalle polkua eteenpäin. Maahanmuuttajien reitit koulutukseen ja työelämään ovat pitkiä, sisältävät tyhjäkäyntiä, päällekkäisyyksiä ja toisinaan jopa epätarkoituksenmukaisia opintoja. Kun maahanmuuttaja on päässyt sopivaan, noin vuoden kestävään kotoutumiskoulutukseen, tämän ja seuraavien koulutusvaiheiden väliin jää usein viiveitä. Yhdistämällä luku- ja kirjoitustaidon opetus yksilöllisesti räätälöityyn aikuisten perusopetukseen saadaan tehokkaasti etenevä koulutuskokonaisuus, jossa opiskelija voi edetä omien valmiuksiensa mukaisessa tahdissa keskeytyksettä. Ilman peruskoulua vastaavia tietoja tai taitoja suomalaisessa yhteiskunnassa jää todella heikkoon asemaan. Työssä ja arkielämässä tarvitaan inhimillistä koulutuksellista pääomaa, jonka varmistaminen jokaiselle on julkisen vallan tehtävä. Perusopetuslain uudistus on nyt tämän myötä teidän käsittelyssänne, arvoisat edustajat, ja suomalaisen käytännön mukaan Opetushallitus alkaa oitis valmistella opetussuunnitelman perusteita uuden lain mukaiseen koulutukseen. Kaikkiaan uudistus on valmis vuonna 2018. Jo sitä ennen olemme opetus- ja kulttuuriministeriöstä käsin pyrkineet varmistamaan, että jokaiselle peruskoulutusta tarvitsevalle olisi paikka jo tänä syksynä.", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-10-11T16:36:31,2016-10-11T16:40:34,Tarkistettu,1.1 2016_98_89,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 1 ja 46 §:n ja  kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 178/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on mielestäni hyvä ja tarpeellinen. On ilo ryhtyä arvioimaan sitä sivistysvaliokunnassa, koska ihmiset, joita tämä tematiikka tulee koskemaan, ovat siis pääosin maahanmuuttajia, joille tämä on kohdennettu, ja on itsestään selvää, että luku- ja kirjoitustaito on aivan välttämätön, jos aikoo olla Suomessa työelämässä ja käyttää tällaisia erilaisia kansalaisoikeuksia mutta myöskin kansalaisvelvollisuuksia. Se edellyttää luku- ja kirjoitustaitoa. Voi olla ehkä vähän epäsopivaa, mutta sanon sen kuitenkin, kun sain semmoisen niin kuin ahaa-elämyksen, kun tässä perätään paljon tätä osaamisen tunnistamista. Haluan sen nyt eduskunnan pöytäkirjoihin kuitenkin todeta, että meillä on myöskin paljon nyt suomalaisia lapsia ja nuoria, tyttöjä ja poikia, joitten kohdalla myöskin tämän luku- ja kirjoitustaidon kohdalta on vakavia puutteita heidän päättäessään peruskoulua. Ajattelen itse näin, että tätä myöskin ehkä sitten tämän lain käsittelyssä kannattaa sivuta ja arvioida. En nyt ryhdy tämän asian tiimoilta menemään sen syvemmälle, vaikka mieli tekisi, mutta kun se ei ole tämän asian ydinjuttu, niin jätän sen nyt puheenvuorostani pois.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-10-11T16:40:38,2016-10-11T16:42:33,Tarkistettu,1.1 2016_98_90,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 1 ja 46 §:n ja  kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 178/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tälle vuodelle tehdyt perusopetuksen laatuun, tasa-arvoon ja ryhmäkokoihin kohdistuneet säästöt ovat näkyneet karulla tavalla oppilaiden ja opettajien arjessa. Tuo OAJ:n luottamusmieskysely kertoi, että joka toisessa kunnassa on leikattu perusopetuksen tuntikehystä ja yli kolmanneksessa lukioiden tuntikehystä edellisestä vuodesta. Perusopetuksessa joka toisessa kunnassa on vähennetty jakotuntien määrää, ja yli puolessa kunnista ryhmäkokoja on suurennettu perusopetuksessa ja lukioissakin yli 40 prosentissa. Nyt tätä linjaa jatketaan tekemällä näihin lisäleikkauksia. Tämä käsillä oleva hallituksen esitys 178, jolla on tarkoitus varmistaa tasa-arvoiset mahdollisuudet oppivelvollisuusiän ylittäneille Suomeen muuttajille toimia suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa, on oikein hyvä. Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen yhdistäminen aikuisten perusopetuksen kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi on todellakin mainio asia ja selkeyttää opetusjärjestelyjä. Kuitenkin jäi ihmetyttämään ja huolestuttamaan sellainen asia, kun ollaan tekemässä näinkin massiivisia koulutussäästöjä kuin ollaan, miten me selviämme tästä tärkeästä koulutushaasteesta näillä yhä niukkenevilla rahoilla. Kysynkin ministeriltä: miten me tästä uudesta tärkeästä koulutushaasteesta selviämme?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+4.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-11T16:42:39,2016-10-11T16:43:56,Tarkistettu,1.1 2016_98_91,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 1 ja 46 §:n ja  kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 178/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Piti tulla ihan tänne eteen saakka sen tähden, koska kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tämän lain käsittelyn yhteydessä jo halusi lausua tästä laista, ja todellakin me pidämme tätä hyvin kannatettavana, tarpeellisena ja myöskin kiireellisenä kotouttamista edistävänä toimena. Myös tämä esitetty tuntijakosuunnitelma näine tavoitteineen on tarkoituksenmukainen, ja se on harkittu, ja tässä on myönteistä juuri se, että pyritään katsomaan se oppilaan aikaisempi osaaminen, sen tunnistaminen, tunnustaminen ja myöskin tämä opetuksen yksilöllistäminen. Minun mielestäni juuri tämmöinen räätälöity suunnitelma oppilaan aikaisemmat taustat huomioiden on äärimmäisen tärkeää, myöskin sitten se, että näihin opintoihin on mahdollisuus lähteä sisällyttämään työelämään tutustumista ja myöskin tämmöisiä valinnaisia ammatillisia opintoja — todellakin, kun painopiste on erityisesti niissä nuorissa, jotka ovat hiljattain tämän oppivelvollisuusiän ylittäneet ja joiden osaaminen ei kuitenkaan sitten vielä vastaa sitä peruskoulun oppimäärää eikä sitten suoraan mahdollista sinne toisen asteen opintoihin etenemistä. On kuitenkin kolme semmoista näkökulmaa, mitkä haluaisin tässä ottaa esille. Ensinnäkin tämä lapsia kotona hoitavien maahanmuuttajaäitien tavoittaminen peruskoulutuksen piiriin. Sehän nousi esille jo tuossa edellisessäkin keskustelussa. Kun ajatellaan sitä perhetilannetta, niin se tilanne on ihan jokaisessa perheessä monta kertaa näin, että kun sieltä se pieni koululainen tulee kotiin, niin kysytään, että tulikos sieltä läksyjä ja sitten ehkä katsotaan yhdessä, miten niitä läksyjä ruvettaisiin tekemään. Kyllä sillä on valtavan suuri merkitys, pystyykö äiti siinä tilanteessa sitten olemaan mukana ja tukemaan sitä lasta. Valtiontalouden tarkastusviraston tutkimushan kiinnitti erityistä huomiota toisen polven maahanmuuttajien heikkoihin oppimistuloksiin. Kyllä siinä täytyy silloin miettiä sitä, millä tavalla me voimme mahdollistaa sen, että ne kotona olevat äidit pääsisivät entistä aktiivisemmin peruskoulutuksen piiriin ja erityisesti tietenkin suomen kielen opiskeluun. Toisaalta sitten, jos mietitään, niin siinä vaiheessa, kun lapset kasvavat, on varsin mahdotonta suomalaisille työmarkkinoille päästä, jos ei ole peruskoulun päättötodistusta vastaavaa osaamista. Sitten myöhempi työllistyminen ja muutenkin suomalaiseen yhteiskuntaan integroituminen on äärimmäisen vaikeaa. Eli haluaisin, että jos ministeri pystyisi vielä siihen kysymykseen ihan ottamaan kantaa, että miten pystyttäisiin kannustamaan niitä kotona olevia, monesti aika nuoriakin äitejä, joilla on todellakin puutteita siinä peruskoulutuksessa. Ovatko ne neuvolakäynnit, sosiaalityöntekijät, mitä kautta tämä rohkaiseminen sinne opintopolulle lähtisi sitten käyntiin? Toinen asia, minkä nostaisin esille: Tätä laadukasta kotouttamiskoulutustahan ovat antaneet monet oppilaitokset. Ja toivotaan, että näiden, jotka ovat jo tällä polulla elikkä siellä ovat mukana antamassa tätä koulutusta, osaaminen huomioitaisiin. Toivotaan, että tästä ei tule nyt sitten jotain tällaista hyvin suurta uutta kilpailutusrumbaa, jossa sitten alalle tulevat kouluttamaan, voisiko sanoa, vähäisellä kokemuksella ja ehkä — niin kuin on nähty joissakin näissä nopeasti esille tulleissa koulutustarpeissa — sellaiset oppilaitokset, joilla ei välttämättä ole kovin kattavaa pedagogista taustaa ja ehkä henkilöstökin on varsin vasta rekrytoitua. Ja millä tavalla pidetään sitten myös huolta siitä, että tässä kotouttamiskoulutuksessa ovat nämä vahvat osaajat edelleenkin mukana? No, sitten vielä kolmantena kohtana: Nyt en ole aivan varma, että tuleeko tässä esityksessä mukaan se, ja onko tarkoitus, että maahanmuuttajanuori pystyisi opiskelemaan siten, että hän käyttää esimerkiksi työttömyyspäivärahaa tähän opiskeluun, ja onko se tehty mahdolliseksi, ja onko sitten, kun kuitenkin meillä käydään samanaikaisesti keskustelua siitä, onko ylipäätänsä työttömyyspäivärahalla mahdollista opiskella, tässä nyt jotakin eroa. Tämä oli kolmas kohta, johon toivon, että ministeri vielä antaa lisävalaistusta. Mutta tosiaan kaiken kaikkiaan erittäin kannatettava esitys, ja toivotaan, että tulee nopeuttamaan ja parantamaan maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-11T16:44:00,2016-10-11T16:49:18,Tarkistettu,1.1 2016_98_92,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 1 ja 46 §:n ja  kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 178/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin harvoin kun pääsee kehumaan hallitusta, niin nyt täytyy sanoa, että todella hyvä avaus. Kiitoksia tästä! Mielestäni näitä kysymyksiä ja huomautuksia, jotka tässä edustaja Essayah esitti, tulisi jatkossa pohtia ja myös ehkä valiokunnassakin tulisi kiinnittää huomiota juuri näihin seikkoihin, koska tämä elämä on kokonaisvaltaista ja jos halutaan todellakin edistää kotouttamista ja opiskelupolkuja, silloin täytyy huomioida perhettä kokonaisuutena. Että todella hyviä huomioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+4.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-10-11T16:49:20,2016-10-11T16:50:08,Tarkistettu,1.1 2016_98_93,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 1 ja 46 §:n ja  kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 178/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos positiivisesta palautteesta tästä tärkeästä esityksestä ja myöskin näistä huomioista, joita tuli. Todella hyvä, että eduskunta pääsee nyt tätä esitystä tarkemmin katsomaan ja myöskin käsittelemään. Voin kertoa sen, että koska tämä uudistus tulee voimaan vasta 2018 alusta ja siihen pitää vielä tehdä opetussuunnitelmat ja muut, niin olemme erityisesti kiinnittäneet huomiota siihen, että meillä olisi kuitenkin vastata tähän tilanteeseen, viime vuonna tulleiden turvapaikanhakijoiden kasvaneeseen määrään, jo heti välittömästi ja mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi ministeriössä olemme parantaneet koulutukseen pääsyä näille perusopetusta tarvitseville aikuisille jo muun muassa lisäämällä yksityisille opetuksen järjestäjille 120 paikkaa perusopetuksen valmistavaan opetukseen ja 300 paikkaa aikuisten perusopetukseen kuluvana syksynä alkavaa opetusta varten. Eli tilannetta on pyritty nopeasti parantamaan. Olen myöskin iloinen siitä, että koulutuksen kentällä on ollut koulutuksen järjestäjiä, jotka ovat halunneet heti aktiivisesti lähteä tähän mukaan ja ovat valmiita tarjoamaan omaa osaamistansa tämän tilanteen helpottamiseksi. Täällä nousivat esiin myöskin jo edellisessäkin keskustelukohdassa ja nyt edelleen tässä maahanmuuttajanaiset ja kotiin jäävät äidit. Se on erityisen tärkeä asia ottaa huomioon, koska meillä on paljon nähty ja kokemuksia siitä, että monesti nämä äidit jäävät vähemmälle huomiolle ja he eivät pääse palvelujen piiriin. Siellä on luku- ja kirjoitustaidottomia naisia, joilla ei ole ollut mahdollisuutta elämässänsä koulutukseen aiemmin, joilla on heikot mahdollisuudet integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, koska puuttuu kontakteja, ei ole arjessa mahdollista kohdata suomalaisia ja muita ihmisiä, ja joilta sitten puuttuu koulutusta. Erityisesti heihin meidän pitää pystyä panostamaan, ja tämä on yksi keino siihen, tämä esitys auttaa heitä. Sen lisäksi tarvitaan myös paljon palvelujen ohjausta. Se ei yksinomaan riitä, että meillä on palveluja tarjolla, vaan meidän pitää myöskin löytää nämä äidit ja auttaa heitä eteenpäin ja kannustaa ja pyrkiä vaikuttamaan siihen, että ympärillä yhteisö tukee naisten koulutusta ja mahdollisuuksia integroitua yhteiskuntaamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-10-11T16:50:15,2016-10-11T16:52:33,Tarkistettu,1.1 2016_98_94,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi kaupallisen  kalastuksen  vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_98_95,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi kaupallisen  kalastuksen  vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp,"Värderade talman! Sällan har ett sparkrav varit så dramatiskt för en hel yrkeskår som det här sparkravet är. Vi talar förstås om en liten summa i statsbudgeten, men den här summan har dramatiska effekter för det kommersiella fiskets framtid. Det handlar egentligen om vilka verksamhetsförutsättningar regeringen vill skapa för det kommersiella fisket. Vi vet att yrkesfisket hela tiden dras med olika problem, som exempel kan jag nämna skarv, säl, kvoter av olika slag och en ändlös byråkrati. Och då vi beaktar att 20 procent av den fisk som äts i Finland är inhemsk så inser vi att det finns ganska mycket som borde göras. Regeringsprogrammet stipulerar om att skapa förutsättningar för kommersiellt fiske, men det här förslaget för utvecklingen i helt motsatt riktning. Regeringen skrotar eller avvecklar förutsättningarna för kommersiellt fiske. Min fråga till minister Tiilikainen och till regeringen som helhet lyder som följande: Vi vet att försäkringar inte går att fås på den fria marknaden. Hur ska yrkesfiskarna kunna arbeta då en enda häftig storm kan förstöra all utrustning? Hur har regeringen tänkt att försäkringen i framtiden ska ordnas? Min andra fråga är: Vill regeringen faktiskt skapa bättre och långsiktiga förutsättningar för kommersiellt fiske? Om fallet är så här så kan regeringen inte förverkliga detta sparkrav på det föreslagna sättet. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+5.aspx,sv,Mikaela Nylander,769,2016-10-11T16:52:56,2016-10-11T16:55:46,Tarkistettu,1.1 2016_98_96,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi kaupallisen  kalastuksen  vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä maassa on enää kourallinen kaupallisia kalastajia, entisiä ammattikalastajia, ja tämä hallituksen esitys, mikä nyt on annettu, ehdottomasti heikentää kaupallisten kalastajien toimintamahdollisuuksia ja mahdollisuuksia ryhtyä kalastamaan ja uskaltaa lähteä vähän syvemmillekin vesille. Se on tässä kuitenkin hyvää, siitä on annettava ministerille kiitos, että näistä korvausten alentamisista on rajattu ulos hyljevahingot. Hyljevahingot ovat todella pahoja Merenkurkussa ja Pohjanmaalla. Mutta jos nyt sitten korvauksia pienennetään 90 prosentista 60 prosenttiin, se on jo sellainen riski, että se horjuttaa koko tätä ammattikuntaa. Se horjuttaa kokonaista ammattihaaraa. Kaupallisia kalastajia on tässä maassa vähän, ja varsinkin niitä, jotka pystyvät olemaan sitä kokopäiväisesti. Jos heidän täytyy nyt ottaa riski itse siitä, että työssä tapahtuu jotakin, niin sehän tappaa koko systeemin. Kaikilla muilla ammattikunnilla on olemassa vakuutuksensa, ja he pystyvät luottamaan siihen, että jos vahinko sattuu, niin apua tulee jostakin. Varmasti myöskin ammattikalastajat ottaisivat itse vapailta markkinoilta vakuutuksen, jos sen pystyisi ottamaan, mutta kuten tiedämme, se on täysin mahdotonta. Tämä on täysin vastuutonta hallitukselta varsinkin tällaisessa työllisyystilanteessa, mikä maassa on, ottaa edellytykset yhdeltä ammattikunnalta harjoittaa ammattiaan ja jopa työllistää siinä uusia ihmisiä. Se olisi nimittäin äärimmäisen tärkeää, kun äsken puhuttiin tuosta oppisopimuskoulutuksesta, että esimerkiksi kalastajaksikin voitaisiin opiskella oppisopimuksella — se olisi tyypillinen sellainen ala, ja sinne tarvittaisiin ammatti-ihmisiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+5.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-11T16:58:22,2016-10-11T17:00:19,Tarkistettu,1.1 2016_98_97,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi kaupallisen  kalastuksen  vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kalastusvakuutus on kalatalouden viimeinen kansallinen tukimuoto, ja siitä aiotaan nyt säästää. Tähän asti tuki on korvannut rannikkoaluksille, isorysälle tai troolille tapahtuneesta vahingosta 90 prosenttia. Nyt ehdotetaan, että avomerialusten pyydykset jäävät vuodesta 18 lähtien kokonaan tukijärjestelmän ulkopuolelle. Rannikkokalastuksessa käytettävien alusten, isorysien ja troolien vahingoista maksettavaa tukea alennettaisiin 90:stä 70 prosenttiin ja hylkeiden rysäpyydyksille aiheuttamista vahingoista korvattaisiin edelleen 90 prosenttia. Muille kuin rannikkoaluksille, isorysälle tai troolille tapahtuneesta vahingosta hyvitettäisiin jatkossakin 40 prosenttia elikkä saman verran kuin nykyään. Nämä kyseiset leikkaukset ovat niin rajuja, että ne uhkaavat kaataa näitä korvausasioita hoitavat kalastusvakuutusyhdistykset, ja samalla monilta kalastajilta loppuvat mahdollisuudet elinkeinon harjoittamiseen. Avomerikalastajat eivät enää lainkaan saisi korvausta myrskyvahingoista eivätkä hylkeiden rikkomista pyydyksistä. Miten tämä kalastajien vakuutusturvan romuttaminen, kun nämä vähätkin rahat viedään pois kalatalouden käytännön tasolta, edistää sinisen biotalouden tavoitteita, jotka hallitusohjelmassakin on mainittu? Monilta kalastajilta loppuvat edellytykset elinkeinon harjoittamiseen ihan kokonaan. Tässä esityksessä korostetaan vahinkojen ennaltaehkäisyn merkitystä. Ihan varmasti kaikki kalastajat ovat siihen tähänkin asti pyrkineet, mutta se ei tosiaan aina auta, kun on vahingoista kysymys. Toisaalta kotimaisen kalan käyttöä suomalaisten ruokapöydässä olisi varmaan kaikkien mielestä syytä lisätä, mutta tämä esitys ei kyllä millään tavalla tätä tavoitetta edistä vaan lyö sitä ihan korvalle. On muuten todella kurjaa, että vastuuministeri ei ole päässyt tänne paikalle kuulemaan tätä keskustelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+5.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-11T17:00:24,2016-10-11T17:02:11,Tarkistettu,1.1 2016_98_98,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi kaupallisen  kalastuksen  vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä kollegat ovat monella suulla todenneet, kyllähän tämä on ihan puhdas hallituksen säästöesitys. Tuntuu kummalliselta, että kun meillä Suomessa ei näitä ammattikalastajia ole kyllä liikaa ja, niin kuin täällä edustaja Elorantakin hyvin toi esille, kuitenkin meillä koko ajan esimerkiksi ravintosuosituksissa korostetaan sitä kotimaisen kalan lisäämistä ja toivotaan, että meillä olisi ympäri vuoden käytettävissä kotimaista kalaa ruokapöydissä, niin tällä tavalla sitten näihin toiveisiin hallitus on vastaamassa. Kalastusvakuutusyhdistysten esittämien arvioitten mukaan tämä todellakin tulisi nostamaan merkittävästi näitä kalastajilta perittäviä vakuutusmaksuja, kun tämä valtiontuki tästä häviää, ja, niin kuin täällä on sanottu, 80 prosenttia kohdistuisi avomerikalastukseen ja noin 20 prosenttia rannikkokalastukseen. Ei kyllä voi ymmärtää, että mitkä muut perusteet tässä oikein on kuin pelkästään puhtaasti se, että halutaan säästää. Yhdyn tässä kollegojen toiveisiin, että tämän asian kohdalla kyllä olisi ollut tärkeää, että täällä olisi ollut vastuuministeri huutoonsa vastaamassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-11T17:02:13,2016-10-11T17:03:26,Tarkistettu,1.1 2016_98_99,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatiloille  vuosina  2016  ja  2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n  ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_98_100,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatiloille  vuosina  2016  ja  2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n  ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on maatalouden budjettiriihessä sovitun kriisipaketin osanen. Tällä esityksellä on tarkoitus saada helpotusta kaikkein pahimmassa rahoituskriisissä olevien tilojen ongelmiin, ja näitä tiloja on arvioitu olevan noin 3 000. Ministeri Tiilikaisen nimittämä maatilojen rahoitustyöryhmä esitti jo toukokuun lopussa 70 prosentin valtiontakauksen myöntämistä 230 miljoonan euron maksuvalmiusluotoille, jotka myönnettäisiin pankkien varoista. 30 prosenttia täytyisi siis olla ihan omaa vakuutta tämän valtiontakauksen lisäksi, ja tämä valtiontakaus rahoitettaisiin Maatilatalouden kehittämisrahastosta. Järjestely koskisi tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa olevia maatalousyrittäjiä, joilla on kuitenkin edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Luoton enimmäismäärä yrittäjää kohden ei olisi suuren suuri, se olisi 110 000 euroa, josta valtiontakauksen saisi 70 prosenttia eli 77 000 euroa. Moni viljelijä on myös käyttänyt korkotukia valtionlainojen kaikki viisi lyhennysvapaavuotta sekä valtionlainojen viisi korkovapaavuotta. Tarkoitus on nostaa näiden enimmäismäärä tuosta viidestä kahdeksaan, mikä myös on rahoitusvaikeuksissa oleville tiloille hyvin tervetullut uudistus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-10-11T17:03:54,2016-10-11T17:05:46,Tarkistettu,1.1 2016_98_101,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatiloille  vuosina  2016  ja  2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n  ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me kaikki tiedämme, että maatalous on suurissa kannattavuusongelmissa. Kuluneen vuoden aikana maataloutta on käsitelty tässäkin salissa hyvin laajasti, muun muassa opposition välikysymyksen kautta, ja maatalouden pelastusoperaatioilla tuntuu olevan tässä salissa varsin vankkumaton tuki. Nyt hallitus on tehnyt kriisipakettiehdotuksen, josta yksi osa on tämä valtiontakauksien myöntäminen. Meillä on arvioitu, että on noin 2 000—3 000 maatilaa, jotka ovat maksuvalmiusongelmissa, ja toivotaan, että tästä saadaan myöskin sitten pelastusta siihen tilanteeseen. Lisäksi tässä lakiehdotuksessa ehdotetaan muutettavaksi sekä korkotuki- että valtionlainojen lyhennyksien lykkäämistä siten, että tulisi lyhennysten lykkäyksiin lisävuosia ja samoin myöskin sitten korkovapaita vuosia. Maatalouden osalla tosiaan on markkinahäiriö, joka pitkälti johtuu Venäjän asettamien vastapakotteitten vaikutuksista Suomen vientiin, erityisesti maidon vientiin, mutta myöskin sitten näistä vastapakotteista on aiheutunut tilanne läntisessä Euroopassa, joka on aiheuttanut monien tuoteryhmien osalta ylituotannon ja siten estänyt tuottajahintojen nousun. Siksi on tärkeää, että tehdään kriisipaketti, jolla sitten pyritään tätä tilannetta korjaamaan. Toivotaan, että tämä lakiehdotus saadaan mahdollisimman nopeasti käyttöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+6.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-10-11T17:05:49,2016-10-11T17:07:41,Tarkistettu,1.1 2016_98_102,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatiloille  vuosina  2016  ja  2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n  ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja Hautala tuossa edellä totesi, oppositio todellakin kristillisdemokraattien johdolla teki välikysymyksen viime keväänä tästä maatalouden tilanteesta ja siitä, millä tavalla hallitus pystyy vastaamaan siihen. On totta, että nämä syyt, jotka ovat aiheuttaneet maatalouden kriisiytymisen, eivät sinällänsä ole hallituksen syytä. Sieltä taustalta löytyvät nämä pakotteet, sieltä löytyy tuottajahintojen pidempiaikainen lasku, sieltä löytyy maitokiintiöiden purkaminen — kaikki nämä yhdessä ovat aiheuttaneet sen, että erityisesti juuri maitotilat ovat olleet niitä, jotka ovat kärsineet. Tuolla Itä-Suomessa kotiseudullani kyllä se on hälyttävää, kun siellä on jouduttu kolmessa kunnassa jakamaan ruokakuponkeja maatalousyrittäjille, koska tilanne on mennyt niin kriisiytyneeksi, ja Savon Voima kertoi viime kesänä, että noin kymmenkunta tilaa on joutunut siihen tilanteeseen, että sähköt on jouduttu maksamattomien laskujen takia katkaisemaan, ja siinä mielessä täytyy sanoa, että tämä oli se vihonviimeinen hetki tulla sitten apuun näitten viljelijöitten kohdalla. On tärkeätä, että sekä näitä maksuvapaita vuosia saadaan lisää että myöskin sitten valtiontakauksen määrä lisääntyy. Totta kai tämmöisessä tilanteessa täytyy sitten myös pohtia sitä pidemmän aikavälin ratkaisua, mutta ehdottomasti kriisipaketti on tarpeellinen, ja toivotaan vain, että tämä ei osalla tiloista nyt tule jo liian myöhään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-11T17:07:43,2016-10-11T17:09:20,Tarkistettu,1.1 2016_98_103,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatiloille  vuosina  2016  ja  2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n  ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minustakin tämä on hyvä ehdotus. Tosin se tietysti auttaa ainoastaan rajoitettua osaa viljelijöistä, ja sekin apu on aika pieni, mutta kuitenkin tulee todella tarpeeseen. Minäkin toivon, aivan kuten edustaja Hautala tässä, että myös tämä saadaan käsittelyyn nopeasti, jotta tämä apu sitten aikanaan heille, jotka ovat oikeutettuja, tulee mahdollisimman nopeasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+6.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2016-10-11T17:09:22,2016-10-11T17:09:57,Tarkistettu,1.1 2016_98_104,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatiloille  vuosina  2016  ja  2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n  ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Essayah tuossa äsken totesi näistä maitokiintiön puruista, niin haluan tässä yhteydessä muistuttaa siitä, että Euroopan unionissa maitokiintiöjärjestelmästä luopuminen linjattiin jo noin 10 vuotta sitten. Euroopan unioni näki tämän tilanteen myöskin maidontuotannon osalta jo tässä, mihin tämä on menossa, ja oli valitettavaa, että EU ei perunut tätä linjausta vaan antoi sen tapahtua. Tämä on lisännyt sitä markkinahäiriötilannetta Euroopassa, elikkä esimerkiksi Irlanti on lisännyt tämän vuoden tammi—maaliskuun välisenä aikana maidontuotantoa 34 prosenttia ja monissa muissa Keski-Euroopan maissa maidontuotannon lisääntyminen on ollut noin 10 prosentin luokkaa, eli niiden maidontuotannon lisäys maakohtaisesti on ollut jopa suurempi kuin Suomen koko maidontuotanto. Tämä on painanut maidon hintaa Euroopassa todella alhaiselle tasolle. Monissa unionin jäsenmaissa maidon litrahinta tällä hetkellä on 20—25 sentin luokkaa. Onneksi Suomessa meijerit ovat kyenneet maksamaan vielä noin 35—40 sentin litrahintaa. Mutta sen johdosta: kuten huomaamme, Euroopan unionin toimenpiteet maatalouden kriisin helpottamiseksi ovat olleet varsin rajallisia, ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että me myöskin kotimaisilla toimenpiteillä tätä olemme helpottamassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+6.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-10-11T17:10:38,2016-10-11T17:12:18,Tarkistettu,1.1 2016_98_105,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatiloille  vuosina  2016  ja  2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n  ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Hautalan kanssa justiin muisteltiin, miten se meni, ja aivan oikein edustaja Hautala täällä totesi, että nämä linjaukset tehtiin kyllä jo hyvissä ajoin, mutta muistan, että oman meppikauteni aikana se lopullinen päätös aiheesta tehtiin, ja kyllä suomalaiset mepit siellä aika lailla yhtenä rintamana olivat vastustamassa ja kertomassa ne huolet, mitä tämä kiintiöitten poistaminen tarkoittaa sitten todellisuudessa. Aivan niin kuin edustaja Hautala toi esille, siellä on maita, Irlanti ja Ranska esimerkiksi, jotka ovat tässä tilanteessa pystyneet lisäämään sitä maidontuotantoa. Toki niissäkin maissa on tyytymättömiä tuottajia. Siinä mielessä on tietysti monien ikävien yhteensattumien summa, että sitten vielä tämä pakoteasia sattui tähän samaan sumaan, kun nämä kiintiöitten poistamiset alkoivat toden teolla näkyä siinä markkinatilanteessa. Siinä mielessä kyllä olisi tietenkin toivonut, että EU:n puoleltakin olisi ollut vähän suurempi se kädenojennus sitten tässä tilanteessa juuri näille viljelijöille ja tuottajille, jotka tästä pakotetilanteesta ovat joutuneet erityisesti kärsimään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-11T17:12:20,2016-10-11T17:13:35,Tarkistettu,1.1 2016_98_106,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  maatalousyrittäjien  lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_98_107,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  maatalousyrittäjien  lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muutosesitys liittyy myös tuohon budjettiriihessä sovittuun maatalouden kriisipakettiin. Kotieläintaloudessa tapahtuu paljon rakennekehitystä, suomeksi sanottuna tuotannon lopettamista, muun muassa tämän heikentyneen tulokehityksen vuoksi. Nyt sitten tuossa kriisipaketissa päätettiin, että näitä lomitusmenoista säästyneitä varoja käytetään ensi vuonna, jota tämä esitys koskee, lomitusmaksujen alentamiseen ja sijaisapumaksujen alentamiseen. On erinomaista, että maatalous saa pitää näitä varoja, jotka nyt on ohjattu tuohon lomitustoimintaan mutta jotka sitten tästä rakennekehityksestä johtuen voidaan nyt ohjata alennukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-10-11T17:14:38,2016-10-11T17:15:42,Tarkistettu,1.1 2016_98_108,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  maatalousyrittäjien  lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä maatalousyrittäjien lomituspalvelulain väliaikainen muuttaminen on osa maatalouden kriisipakettia ja tulee todella tarpeeseen. Me äskeisessä keskustelussa jo totesimme maatalouden kannattavuuden heikentyneen, ja se vääjäämättä on heijastunut myöskin sitten viljelijöiden jaksamiseen. Nyt kun tilakoko on kasvanut ja viljelijöiden kotieläintilojen määrä on vähentynyt, niin kuluvana vuonna lomituksesta on säästynyt varoja, joilla tätä voidaan nyt sitten rahoittaa. Toki kovin suurta euromääräistä muutosta tällä ei kyetä aikaansaamaan. Tällä hetkellä sijaisavun käyttöhinta on noin 13,5 euroa tunnilta, ja tämän lakiehdotuksen hyväksymisen jälkeen se alenee 1,5 eurolla elikkä 12 euroon. Maatalouden kannattavuuden heikentyminen on vienyt viljelijöiden jaksamisen äärirajoille, ja eri puolilta Suomea on jo tullut viestejä siitä, että viljelijät ovat jättäneet sijaisapua käyttämättä ja menneet sitten sairaana töihin, mikä heidän jaksamistaan on olennaisesti heikentänyt. Toivotaan niin, että tällä lakiehdotuksella voidaan viljelijöiden jaksamistakin helpottaa ja lähteä siitä, että kenenkään ei tarvitse mennä sairaana töihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+8.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-10-11T17:15:46,2016-10-11T17:17:23,Tarkistettu,1.1 2016_98_109,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  maatalousyrittäjien  lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi vuonnahan yrittäjien tuloihin sidottua laskennallista sijaisavun tuntimaksua alennetaan kuitenkin 31 prosentilla, euromääräisesti ei suuri mutta suhteellisesti kyllä, ja tuntihinta alenisi nykyisestä 13,50 eurosta 12 euroon. Sijaisapu on sillä tavalla tärkeä, että kuitenkin sijaisavusta noin 95 prosenttia käytetään työkyvyttömyystilanteissa tai äitiyslomilla tai muilla perhelomilla. Perhevapaat ovat siis ihan merkittävä jaksamista helpottava olennainen elementti, kun puhutaan viljelijöitten jaksamisesta, johon nämä kannattavuusongelmat tietysti aivan saumattomasti liittyvät, kuten myös siihen, että viljelijän työ tunnetusti on äärimmäisen sitovaa, oli vuorokaudenajasta tai mistä tahansa vuodenajasta kysymys. Maatiloilla jää kuitenkin äitiyslomia ja vanhempainlomia pitämättä. Sairaana työskennellään edelleenkin tästä sijaisapusysteemistä huolimatta, kun sijaisavun lomittajaa ei ole varaa palkata. Onkin hyvä, että varallaolon ja valvontakäynnin maksujen poistaminen madaltaisi edelleenkin näitten palvelujen käyttöä, ja se olisikin toivottavaa. On selvä, että maksutaso ei saisi missään nimessä muodostua esteeksi näiden palveluiden käytölle, ja onkin esitetty myöskin uudenlaisia palvelusetelityyppisiä muotoja, jotka voisi kohdentaa muuhunkin kuin pelkästään tilan puolen töihin. Sitä voisi käyttää muun muassa siivousapuun ja tällä tavalla myöskin sitten laajentaa, monipuolistaa maaseudun muutakin yritystoimintaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+8.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-10-11T17:17:25,2016-10-11T17:19:25,Tarkistettu,1.1 2016_98_110,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  maatalousyrittäjien  lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin, jos hallitukselle voi antaa kiitosta, niin silloin se täytyy julki sanoa. Tässä kohdassa täytyy antaa kiitosta sen takia, että tässä nyt on tosiaan kiinnitetty tärkeään asiaan huomiota. Minuun on otettu paljon yhteyttä sen takia, että ei ole varaa palkata lomittajia, että pitäisi saada jonkinnäköistä apua siihen, kun ei kerta kaikkiaan jaksa painaa siinä kovassa paineessa, mikä meillä on nyt viime aikoina ollut, koska rahat eivät tulleet tarpeeksi ajoissa, mikä sekin on sentään aika kummallista tänä aikana, milloin miehet käyvät jopa kuussa, että ei rahoja saada siirrettyä pankkitililtä toiselle. Käsittämätön asia. Mutta toinen ongelma saattaa olla myöskin se, mitä on sanottu, että ei ole lomittajia. Se on myöskin yksi. Kun me olemme täällä puhuneet aikuiskoulutuksesta ja kouluttamisesta niille aloille, missä tarvittaisiin ihmisiä, niin siellä on myöskin yksi ala, missä tarvittaisiin ihmisiä. Sen lisäksi lomituksesta aiheutuvista kuluista, mitä tuottajille tulee, täytyy ottaa huomioon, että kaikkihan vaikuttaa tuottajahintoihin, ja meillä Suomessa on todella alhaiset tuottajahinnat siihen nähden, mitkä ovat myyntihinnat ja mitkä ovat välikäsien voitot siinä välissä. Juuri sen asian takia erittäin paljon kiitoksia hallitukselle siitä, että ovat kiinnittäneet huomioita siihen, että Suomen maaseutu täytyy pystyä pitämään elävänä ja Suomen viljelijät täytyy pystyä pitämään leivän syrjässä kiinni niin hyvin, että sitä leipää riittää muillekin kuin omalle perheelle, ihan vietäväksi sieltä tilalta ulos, ja jotta pystytään sitä kautta myös kouluttamaan ne omat jälkeläiset. Sen verran täytyy viitata vähän tuohon aikaisempaan, mitä tänään on puhuttu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+8.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-11T17:19:26,2016-10-11T17:21:13,Tarkistettu,1.1 2016_98_111,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  maatalousyrittäjien  lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan myös osaltani kiittää hallitusta tästä esityksestä. Tällä on hyvinkin moninaisia vaikutuksia. Tietenkin kaikkein tärkeintä tässä esityksessä on se, että meidän maatilayrittäjät pystyisivät paremmin huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan ja käyttäisivät nyt näitä lomituspalveluja enemmän kuin tähän mennessä ovat käyttäneet. Tällä on myös vaikutusta muun muassa eläinten hyvinvointiin. Olen ollut paljon tekemisissä eläinsuojeluihmisten kanssa ja myös eläinlääkäreiden kanssa, jotka tekevät näitä valvontakäyntejä. He ovat kantaneet suurta huolta siitä, kun on näkynyt, että perheessä on väsymistä, uupumista, ja heillä ei ole edellytyksiä puuttua tähän, niin että toivoisi, että myös tämä sitten tukisi sitä ajatusta, että meidän eläinlääkärit, valvontaeläinlääkärit, meidän lomitusjärjestelmä, meidän terveydenhuolto yhdessä tukisivat näitten maatilayrittäjien jaksamista ja hyvinvointia ja sitä kautta myös sitten vahvistaisivat tietenkin elinkeinoa, mutta myös eläinten hyvinvointia. Elikkä jos tämä hyvin hoituu, niin tässä esityksessä voittavat kaikki.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+8.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-11T17:21:14,2016-10-11T17:22:35,Tarkistettu,1.1 2016_98_112,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  maatalousyrittäjien  lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä on nähtävä ennen kaikkea tämmöisenä periaatteellisena kädenojennuksena maatalousyrittäjille tässä vaikeassa tilanteessa ja nimenomaan sitä kautta, että yrittäjän omaa jaksamista halutaan tukea. 1,5 euron alennus tuntihinnasta ei ole suuren suuri, ja täytyy sanoa, että se syykin, että tämä pystytään tekemään, on aika raadollinen eli se, että tiloja on lopetettu ja näitä lomitusmäärärahoja on jäänyt käyttämättä tai sitten niitä yksinkertaisesti väsymiskierteen takia ei enää ole jaksettu hakea. Siinä mielessä, kun sitä kautta tätä rahaa on saatu, eihän se hyvästä tilanteesta alalla missään nimessä kerro, mutta se on todellakin nähtävä osana tätä kriisipakettia ja sellaisena tärkeänä periaatteellisena kädenojennuksena. Edustaja Tolppanen nosti minusta hyvän asian esille eli sen, miten tänä päivänä sitten saadaan ihmisiä tuonne lomituspuolelle. Omassakin kotikunnassani, täytyy sanoa, kyllä osa on tuolta Suomenlahden toiselta puolelta tulleita lomittajia, jotka huolehtivat sitten yläsavolaisen kunnan lomituspalveluista. Ei siinä mitään, meillä on vapaa liikkuvuus, ja jos työvoimaa ei löydy sitten omalta kylältä, niin hyvä, että sitä jostakin saadaan. Mutta tässä minun mielestäni pitäisi miettiä esimerkiksi sitä, millä tavalla nuorille, ammatilliseen koulutukseen suuntautuville nuorille, maatalousalasta kerrotaan ja millä tavalla rohkaistaan hakeutumaan alalle, jossa kuitenkin on paljon myöskin omaa vapautta ja mahdollisuus työskennellä eläinten kanssa ja monta sellaista asiaa, minkä voisi kuvitella tänä päivänä myöskin nuoria kiinnostavan. Mutta onko sitten osattu oikealla tavalla markkinoida sitä koulutusalaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-11T17:22:36,2016-10-11T17:24:22,Tarkistettu,1.1 2016_98_113,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  maatalousyrittäjien  lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvin usein valitettavasti silloin, jos on työvoimapula tässä maassa jollakin alalla, syynä ei niinkään ole se, ettei meillä olisi ihmisiä, jotka osaavat sitä työtä tehdä ja jotka jopa haluaisivatkin tehdä sitä työtä. Syynä on se, että palkka on yksinkertaisesti niin pieni, että sillä ei elä. Se on varmasti yksi asia, joka myöskin maaseudulla vaikeuttaa lomittajien saamista lomitustehtäviin. Tämä olisi semmoinen asia, mihin olisi hyvä kiinnittää huomiota. Toki sitä ei tässä salissa tehdä, mutta sen takia onkin hyvä, että nyt on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että tuottajat tarvitsevat apua, viljelijät ja karjankasvattajat tarvitsevat apua. Se on muuten erittäin tärkeä asia jo pelkästään sen takia, että meillä täytyy olla jonkinlainen omavaraisuus tässä maassa. Meidän on pidettävä meidän maaseudulla ihmisiä töissä. Meidän on saatava sieltä perunaa ja on saatava sieltä viljaa ja myöskin proteiinia, lihaa ja miksei kalaakin, mitä sieltä sitten saakin. Mutta erittäin tärkeä asia on se, että pystyisimme saamaan sinne tosiaan ammattitaitoista väkeä ja sellaisella palkalla, millä elää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+8.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-11T17:24:24,2016-10-11T17:25:35,Tarkistettu,1.1 2016_98_114,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojeluun  liittyvien  arviointielimien hyväksymisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 183/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_98_115,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojeluun  liittyvien  arviointielimien hyväksymisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 183/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tuotteita koskevien Euroopan unionin yhdenmukaistamissäädösten tarkoituksena on varmistaa, että tuote täyttää sitä koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset ja että se voidaan esteettä luovuttaa markkinoille ja käyttöön. Talouden toimijan, kuten valmistajan, on varmistettava ennen tuotteen markkinoille saattamista sen vaatimustenmukaisuus erilaisilla arviointimenettelyillä. Osassa arviointimenettelyjä, esimerkiksi EU-tyyppitarkastuksessa, on käytettävä ulkopuolisen, ilmoitetuksi laitokseksi hyväksytyn arviointielimen palveluja. Ilmoitetulla laitoksella tarkoitetaan jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion hyväksymää arviointielintä, jonka hyväksyminen perustuu Euroopan unionin tuotteita koskeviin yhdenmukaistamissäädöksiin. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsuojeluun liittyvien arviointielimien hyväksymisestä annettua lakia. Kyseisessä laissa säädetään koneiden, työvälineiden, henkilösuojainten ja muiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointipalveluja suorittavien elimien hyväksymisestä ilmoitetuiksi laitoksiksi. Nämä esitettävät muutokset johtuvat Euroopan unionin henkilönsuojaimia ja köysiratalaitteistoja koskevista asetuksista. Asetukset ovat lähtökohtaisesti suoraan sovellettavaa oikeutta eivätkä edellytä kansallisia täytäntöönpanotoimia. Nämä asetukset kuitenkin edellyttävät, että jäsenvaltion on nimettävä ilmoittamisesta vastaava viranomainen, jonka tehtävänä on hyväksyä nämä vaatimuksenmukaisuuden arviointipalveluja suorittavat toimielimet toimimaan ilmoitettuna laitoksena, ilmoittaa hyväksymistään laitoksista Euroopan unionin komissiolle ja muille jäsenvaltioille sekä valvoa näitä laitoksia. Tarkoituksena olisi, että toimivaltaista viranomaista koskevia lainsäädöksiä sovellettaisiin edelleen mutta arviointielimen hyväksymisen edellytyksiin ja toimintaan sovellettaisiin suoraan henkilönsuojain- ja köysiratalaitteistoasetusta. Hallituksen esityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö toimisi edelleen hyväksymisestä ja ilmoittamisesta vastaavana viranomaisena. Tällä hetkellä henkilönsuojaindirektiivin tarkoittamaksi ilmoitetuksi laitokseksi on hyväksytty Työterveyslaitos ja köysiratalaitteistodirektiivin tarkoittamaksi ilmoitetuksi laitokseksi Inspecta Tarkastus Oy. Ne joutuvat hakemaan henkilönsuojaimia ja köysiratalaitteistoja koskevien asetusten mukaiseksi ilmoitetuksi laitokseksi, jos ne haluavat jatkaa toimintaansa tällaisena ilmoitettuna laitoksena. Arviointielimen hyväksymisen edellytykset osoitetaan ensisijaisesti akkreditoinnilla. Henkilönsuojaimia ja köysiratalaitteistoja koskevien EU-asetusten vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten ilmoittamista koskevia säännöksiä sovelletaan 21.10.2016 alkaen. Tämän vuoksi laki ehdotetaan tulemaan voimaan 21.10. tai mahdollisimman pian tämän jälkeen. Voimaantulo- ja siirtymäsäännöksillä varmistettaisiin, että ilmoitetuksi laitokseksi jo hyväksytty arviointielin voisi jatkaa toimintaansa keskeytyksettä. Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön, FINAS-akkreditointiyksikön, Työterveyslaitoksen ja Inspecta Tarkastus Oy:n kanssa. Esitys on käsitelty ja hyväksytty kolmikantaisessa työturvallisuussäännöksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+9.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-11T17:26:01,2016-10-11T17:29:18,Tarkistettu,1.1 2016_98_116,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojeluun  liittyvien  arviointielimien hyväksymisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 183/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että meille aika paljon tulee tämäntyyppistä lainsäädäntöä, että me joudumme omaa lainsäädäntöämme muuttamaan vastaamaan EU-direktiiviä tai sitten EU-asetusta, niin kuin tässä tapauksessa. Sinällänsä voisi sanoa, että nämä ovat hyvin teknisluontoisia nämä muutokset, mitä tässä ollaan tekemässä. Joskus tulee kyllä sellainen ajatus, että kyllä tässä aika paljon ministeriöitäkin työllistetään sitten näillä pienillä muutoksilla. Niin kuin tässä ministeri edellä kuvasi, niin eihän tässä varsinaisesti mikään oikeasti muutu, mutta asiat pitää nyt vain lainsäädäntöön kirjata tämän asetuksen pohjalta ikään kuin uudelleen. Ei muuta kuin onnea ja menestystä. Tuskinpa valiokunnassakaan tähän suurta vastustusta löytyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-11T17:29:19,2016-10-11T17:30:04,Tarkistettu,1.1 2016_98_117,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_98_118,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp," Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsiteltäväksi annetun hallituksen esityksen tarkoituksena on täydentää vuoden 2016 alusta toteutettuja lääkekorvaussäästöjä 134 miljoonan euron edestä vuoden 2017 alusta. Esityksessä lääkekorvaussäästöt ehdotetaan toteutettavaksi toimenpidekokonaisuudella, joka koostuu laajasti eri toimenpiteistä ja kohdistuu pääosin lääkealan toimijoihin. Ehdotukset ehdotetaan toteutettavaksi muuttamalla mainittuja lakeja. Lisäksi osana säästöjen edellyttämää toimenpidekokonaisuutta ehdotetaan otettavaksi huomioon myös ne uudistukset, jotka toteutetaan asetusmuutoksin tai joiden toteuttaminen ei vaadi lainsäädäntömuutoksia mutta jotka osaltaan tuovat säästöjä lääkekorvausjärjestelmään. Ehdotetulla mallilla säästöt arvioidaan saatavan kootuksi keinoin, jotka ovat terveys- ja lääkepoliittisesti perusteltuja ja joilla saataisiin edistettyä lääkkeiden hintakilpailua, vähennetyksi lääkehävikkiä ja edistetyksi rationaalista lääkehoitoa. Keinoja on kartoittanut selvityshenkilö, professori Heikki Ruskoaho, antamassaan raportissa. Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslaissa hintakilpailun lisäämiseksi säädettäisiin ensimmäisen lääkekorvausjärjestelmään tulevan biosimilaarin tukkuhinnan määräytymisestä sekä vastaavien biologisten alkuperäisvalmisteiden tukkuhinnan kohtuullisuuden uudelleenarvioinnista. Vastaavasti tarkistettaisiin säännöksiä alkuperäisvalmisteiden tukkuhinnan uudelleenarvioinnista, kun korvausjärjestelmään tulee uusi rinnakkaisvalmiste. Hintakilpailun lisäämiseksi viitehintajärjestelmää ehdotetaan laajennettavaksi rinnakkaistuonti- ja rinnakkaisjakeluvalmisteisiin säilyttäen valmisteet kuitenkin hinnan vahvistuksen piirissä sekä kavennettavaksi lääkelaissa säädettyä hintaputkea. Lääkejätteen vähentämiseksi ja rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi ehdotetaan tehtäväksi muutoksia sairausvakuutuslain mukaisesti korvattavien valmisteiden toimitusväleihin. Esityksessä ehdotetaan, että kalliiden lääkkeiden kerralla korvattava määrä rajataan yhden kuukauden tarvetta vastaavaksi. Peruskorvattavien lääkkeiden osalta edellytettäisiin, että edellinen lääke-erä olisi lähes kokonaan käytetty, ennen kuin uusi lääke-erä voidaan toimittaa korvattuna. Tältä osin käyttöön otettava menettely vastaisi erityiskorvattavien lääkkeiden korvaamisessa sovellettua käytäntöä. Erityiskorvausjärjestelmää ehdotetaan tarkistettavaksi siirtämällä diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet alempaan erityiskorvausluokkaan. Insuliinihoito vaikutustavaltaan korvaavana hoitona säilyisi edelleen ylemmässä erityiskorvausluokassa kaikille diabetespotilaille. Muutos toteutettaisiin myöhemmin muuttamalla valtioneuvoston asetusta. Lisäksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi riskinjakomenettely, jolla mahdollistettaisiin uusien lääkkeiden hallittu käyttöönotto. Riskinjakomallista säädettäisiin sairausvakuutuslaissa, ja menettely tulisi osaksi korvattavuus- ja hinnanvahvistusmenettelyä. Menettelyä koskevat säännökset olisivat voimassa määräajan.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-11T17:30:28,2016-10-11T17:33:59,Tarkistettu,1.1 2016_98_119,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on täydentää vuonna 2016 voimaan tulleita vuosittaisia lääkekorvaussäästöjä siten, että yhteensä 150 miljoonan euron lääkekorvaussäästöt tulevat voimaan ensi vuonna 2017. Lääkekorvaussäästöt ehdotetaan toteutettavaksi hyvillä ja vähemmän hyvillä toimenpiteillä. Hyviä toimenpiteitä ovat hintakilpailun edistäminen, lääkejätteen vähentäminen ja rationaalisen lääkehoidon edistäminen. Lisäksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi riskinjakomenettely edistämään uusien ja innovatiivisten lääkkeiden markkinoille tuloa. Nämä ovat järkeviä ja hyviä tapoja tehostaa rahankäyttöä. Sen sijaan väärä ja diabeetikoita kohtuuttomasti rankaiseva säästökeino on diabeteshoitoon käytettävien muiden kuin insuliinilääkkeiden erityiskorvattavuuden laskeminen 100 prosentista 65 prosenttiin. Aivan kuten Diabetesliitto on lausunut, lakiehdotus diabeteslääkkeiden korvaustason alentamisesta ei ole hyväksyttävä sosiaalisin, hoidollisin eikä edes taloudellisin perustein. Toteutuessaan esitys lisäisi terveyseroja jakamalla diabetesta sairastavat niihin, joilla on taloudelliset mahdollisuudet saada tarvitsemansa lääkehoito, ja niihin, jotka joutuvat karsimaan tarvitsemaansa hoitoa varattomuuden vuoksi. Insuliinihoito ei ole kaikille diabeetikoille paras hoitomuoto. On vaikeasti perusteltavissa, että korvattavuus lasketaan saman sairauden eri lääkehoitomuotojen välillä. Nykyisen lainsäädännön mukaan erityiskorvattavuus perustuu sairauden vaikeuteen ja sen hoidossa tarvittavan lääkkeen välttämättömyyteen. Elintavat eivät sisälly lainsäädäntöön, mutta kuitenkin niillä nyt perustellaan tätä korvattavuuden alentamista. Mikäli elintapojen vaikutus otettaisiin korvauksen kriteeriksi, tulisi lääkekorvausjärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä muuttaa laajasti, sillä elintavoilla on vaikutusta erittäin moniin erilaisiin sairauksiin mutta toisaalta elintapojen vaikutus ja rooli sairaudessa on erilainen eri yksilöiden kohdalla. On muistettava, että tyypin 2 diabetes on erittäin voimakkaasti perinnöllinen sairaus. Elintavat eivät ole kestävä perustelu sille, miksi omavastuuosuutta pitäisi diabeteshoidon muun kuin insuliinihoidon kohdalla korottaa. On myös ongelmallista perustella diabeteksen lääkekorvausleikkausta elintavoilla, jos samaan aikaan ei lisätä eikä lisäresursoida diabeetikoille suunnattavaa elintapaohjausta. Arvoisa puhemies! Lääkekorvausleikkaukset kohdentuvat nyt epäoikeudenmukaisella tavalla yhdelle potilasryhmälle, ja diabetesta sairastavan potilasryhmän sisällä niihin, joille insuliinilääkehoito ei ole paras mahdollinen. Jos lääkekorvaussäästöjä tehdään, ne pitäisi tehdä tarkastelemalla koko lääkekorvausjärjestelmää rationaalisesti ja yhdenvertaisesti. On myös huomattava, että nämä diabeteslääkkeiden korvattavuuden leikkaukset kohdentuvat pääosin ikäihmisiin. Ikäihmisiin, joiden kansaneläkettäkin leikataan. Ikäihmisiin, joiden terveydenhuollon asiakasmaksuja myös korotetaan. Erilaiset säästöt kasautuvat jo valmiiksi pienituloisille ikäihmisille. On pakko todeta, että nämä säästöt eivät kohdennu oikeudenmukaisesti eivätkä järkevästi. Voi myös käydä niin, että tämä säästö ei lopulta ole mikään säästö. Voi käydä niin, että uusien ja kalliiden mutta helppokäyttöisten diabeteslääkkeiden sijaan joudutaan pienituloisia asiakkaita hoitamaan yhä enemmän täysin korvattavana säilyvällä insuliinilla. Samalla terveydenhuollon kokonaiskustannukset saattavat lisääntyä ylimääräisten hoitokäyntien ja ongelmien vuoksi. Kun lääkettä ei valita hoidollisin vaan taloudellisin perustein, seurauksena voi olla iso lisälasku puutteellisesta hoidosta aiheutuvien lisäsairauksien vuoksi. Toivoisinkin, että valiokuntakäsittelyssä sosiaali- ja terveysvaliokunta voisi tarkastella uudelleen tätä lakiesitystä tämän diabeteshoidon korvattavuuden osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-10-11T17:34:02,2016-10-11T17:38:30,Tarkistettu,1.1 2016_98_120,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä esitetään muun muassa sitä, että kalliita, noin tuhat euroa kuukaudessa maksavia lääkkeitä saisi hakea vain kuukauden välein. Sama on kaikkien peruskorvattavien lääkkeiden osalta, että saisi vain kuukauden hakea kerrallaan. Tämä saattaa olla hyvä asia, jos pidetään huoli siitä, että kun näitä pienempiä eriä ostetaan — kun lääkkeet ovat muutenkin kalliita — niin ne pysyvät samanhintaisina kuin silloin, jos ostettaisiin kolmen kuukauden lääkkeet yhtä aikaa. Meillä yleensä noissa lääkkeissä on semmoinen tilanne, että kun ostetaan isompia pakkauksia, niin silloin se tahtoo olla vähän halvempaa kuin jos ostetaan pienempiä pakkauksia. Sen lisäksi haluaisin, että arvon ministeri ottaisi huomioon myös sen asian, että henkilöt, jotka tarvitsevat tällaisia lääkkeitä, ovat varmasti hyvin sairaita eivätkä voi olla ilman näitä lääkkeitä ja näissä tulee matkakustannuksia silloin, kun näitä lähdetään hakemaan apteekista. Varsinkin jos asutaan maaseudulla, niin matka saattaa olla pitkäkin, ja silloin pitäisi myöskin jollakin tavalla korvata myöskin tämä lääkkeen hakemisesta aiheutuva kustannus, koska muutoin se kohdistuu sellaisille ihmisille, joilla muutenkin on jo vaikeaa tämän vaikean sairauden takia ja erittäin kalliitten lääkkeiden takia, ja sen lisäksi saattaa vielä olla ikäkysymys siinä ja sitten pieni eläke. Sen lisäksi haluaisin sanoa pari sanaa tästä diabetesasiasta, mistä edellinenkin puhuja äsken puhui. Nyt on niin, että kun näitten lääkkeitten korvattavuutta vähennetään, niin suurimmalle osalle se merkitsee 10—30 euron menetystä vuositasolla. Siitä voidaan ihan hyvällä syyllä sanoa, että se ei ole kovin paljoa, mutta 5 prosentille diabeetikoista se merkitsee 300:aa euroa. Tämä 5 prosenttia diabeetikoista tarkoittaa 16 000:ta ihmistä. Nämä 16 000 ihmistä ovat pääsääntöisesti ikäihmisiä, heillä on toisen asteen diabetes, saattaa olla itse aiheutettu mutta saattaa olla myöskin sukurasitteena, ja se on, kuulkaa, kaikkein nopeimmin kasvava kansantautimme tänä päivänä Suomessa. Diabeteksesta on sanottu, että se on pahempi kuin syöpä. Kuinka niin, voidaan kysyä. Sen takia, että diabetes ei parane. Sitä voidaan hoitaa, sen kanssa voi elää, mutta se ei parane. Syövästä voi parantua. Diabetekseen sairastunut tarvitsee lääkkeensä koko ajan, ei pelkästään insuliinia. Mikäli henkilöllä ei ole varaa tähän 300 euron ylimääräiseen kustannukseen, jos diabetes jää hoitamatta, niin mitä tapahtuu? No, mitkä ovat mahdollisuuksia? Ensinnäkin sokeus: diabetes vaikuttaa näkökykyyn ja sokeuttaa ihmisiä. Diabetes vie jalat: tulee amputaatioita. Diabetes syö munuaiset: ihmiset joutuvat dialyysiin. Ja silloin kun joudutaan näihin systeemeihin, niin tie on aika pitkä, kivulias ja hankala loppuun saakka. Eli siellä sitten metabolisen oireyhtymän kautta melko varmasti tulee nimittäin sydän- ja verisuonisairauksia, ja sieltä ei enää sitten paluuta terveen ihmisen elämään ole. Tämä on, arvoisa ministeri, sellainen asia, johon toivoisin, että kiinnittäisitte vielä huomiota näiden 5 prosentin kohdalta — heitä on 16 000 — että nyt ei kävisi niin, että kun säästetään, niin menee se kuuluisa lapsi sen pesuveden mukana. Dialyysi on kallis, sokeutuminen on kallista, amputaatiot ovat kalliita, sen jälkeen kun tarvitaan avustavaa henkilökuntaa koko ajan esimerkiksi vielä kotiin, ja varmasti laitoshoitoja tulee lisää. Se vasta maksaa paljon. Se maksaa paljon paljon enemmän kuin tämä säästö, mikä tässä tulee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-11T17:38:45,2016-10-11T17:43:11,Tarkistettu,1.1 2016_98_121,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tavoittelee suuria lääkesäästöjä, ja tässä hallituksen esityksessä on viitehintajärjestelmään useita hyviä uudistuksia, jotka tulisi toteuttaa lääkesäästötavoitteesta riippumatta. Lainaan tässä suoraan THL:n lausuntoa: ""Lakiluonnoksen selkeä puute on lukuisten käytettävissä olevien säästökeinojen jättäminen esitettyjen toimenpiteiden ulkopuolelle. Lääkesäästökorvausten terveydellisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukainen toimeenpano edellyttäisi huomattavasti laajemman keinovalikoiman käyttöönottoa."" Lainaan edelleen THL:n lausuntoa: ""Lakiesityksessä ei lainkaan huomioida voimassa olevan lääketaksan vaikutusta lääkkeiden vähittäismyyntihintoihin. Lukuisat kansainväliset lääkkeiden hintoja vertailevat tutkimukset osoittavat lääkkeiden tukkuhintojen olevan Suomessa eurooppalaista keskitasoa tai hieman sen alapuolella. Lääkkeiden vähittäismyyntihinnat ovat Suomessa kuitenkin huomattavasti verrokkimaita korkeammat. Lääkkeiden hintaero tärkeimpiin verrokkimaihin selittyy pääosin lääketaksan määrittämillä poikkeuksellisen korkeilla apteekkien myyntikatteilla."" Tämä oli siis suoraan THL:n lausunnosta. Jatkan lainaamalla kahden THL:n tutkijan lausuntoa, jossa he ottavat kantaa lääkemarkkinoihin ja sen avaamiseen: ""Tehokkain tapa hillitä lääkemenojen kasvua on apteekkimarkkinoiden vapauttaminen. Apteekkimarkkinoita on kuitenkin säänneltävä tarkasti, jotta lääkemarkkinat säilyvät toimivina ja oikeudenmukaisina kaikille kansalaisille. Apteekkimarkkinoiden vapauttamisesta olisi merkittävää taloudellista ja kansanterveydellistä hyötyä. Kansainvälisten kokemusten perusteella apteekkimarkkinoiden vapauttamisen voi olettaa alentavan lääkkeiden vähittäismyyntihintoja 10—20 prosenttia. Suomessa aikaisemmin toteutettu nikotiinivalmisteiden myynnin vapauttaminen on alentanut vähittäismyyntihintoja noin 15 prosenttia."" Syy, miksi lainaan tässä THL:ää, on se, että nämä lääkesäästöt ovat saavutettavissa huomattavasti oikeudenmukaisemmilla keinoilla. Kuten THL totesi, apteekkien marginaali on poikkeuksellisen suuri Suomessa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on todennut, että mitä enemmän yritysten, tässä tapauksessa apteekkien, toimintavapautta rajoitetaan niiden järjestäessä toimintojaan, sitä kustannustehottomammin apteekit toimivat. Samalla kustannustehottomuus on omiaan johtamaan tarpeettoman kalliisiin lääkkeiden hintoihin. Apteekkien toimiessa tehokkaammin ne eivät tarvitse niin suurta valtion sääntelemää katetta vaan apteekkien katteita ja lääkkeiden hintoja voitaisiin laskea. Jyväskylän yliopiston professori Ari Hyytinen on arvioinut, että apteekeille maksettava vuotuinen tulonsiirto kuluttajien ja veronmaksajien toimesta on noin 90—100 miljoonaa euroa. Tämä on siis ylimääräistä, mitä maksamme apteekeille. Myös Kelan pääjohtaja, entinen sosiaali- ja terveysministeri, Liisa Hyssälä on muuttanut mielipidettään ja esittää nykyisin, että meidän tulisi selvittää eri vaihtoehdot, miten lääkkeiden myynnin voisi avata kilpailulle. Näille lääkesäästöille on olemassa hyvin oikeudenmukainen vaihtoehto, ja se on apteekkimarkkinoiden kilpailun avaaminen, jossa lääketurvallisuudesta ei tarvitse tinkiä ollenkaan. Kysymys on siitä, että viranomainen ei enää määrittelisi, kuinka monta apteekkia tarvitaan, missä apteekit toimivat, keitä nämä apteekkarit ovat, jotka luvan saavat, ja erityisesti siitä, että lääkkeiden kiinteä hinta olisi kattohinta. Kriteerit apteekin perustamiselle säilyisivät ennallaan. Tällä olisi selkeitä kansanterveydellisiä hyötyjä, sillä on paljon todisteita siitä, että lääkkeiden hinta estää monia ostamasta tarvitsemiaan lääkkeitä. Jos saamme tällä painettua lääkkeiden hintaa alas, on se myös oikeudenmukaisuuskysymys. Kela käyttää vuosittain noin 1,4 miljardia lääkekorvauksiin, ja nämä ovat kasvamassa. Jos nämä esimerkiksi THL:n tutkijoiden esittämät prosentit voisivat toteutua, olisi lääkesäästö vielä paljon enemmän kuin tämä professori Hyytisen esittämä 90—100 miljoonaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-10-11T17:43:31,2016-10-11T17:48:19,Tarkistettu,1.1 2016_98_122,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on sinällänsä ihan kannatettavia keinoja lääkekorvaussäästöjen saamiseksi, erityisesti hintakilpailun lisääminen ja myöskin lääkejätteen vähentäminen sekä rationaalisen lääkehoidon edistäminen. Mutta niin kuin täällä muutama kollega on tarttunut, niin tämä niin sanottu erityiskorvausjärjestelmän tarkistaminen, joka tarkoittaa siis diabeteslääkkeitten korvauksen alentamista, ei ikävä kyllä ole se tapa, mitä kristillisdemokraatit kannattavat. Jos katsoo kokonaisuudessaan tuota lääkekorvausmenojen vähentämisen summaa vuoden 2017 alusta valtion budjetissa, niin se on peräti 134 miljoonaa euroa, josta valtionosuus on noin 60 miljoonaa euroa, ja täytyy huomioida se, että näitä lääkekorvauksia on leikattu jo moneen kertaan tällä kuluvalla hallituskaudella ja näitten lääkemenojen omavastuuosuuksien kasvattaminen on useimmiten suora leikkaus iäkkäämpien ihmisten ja sitten myöskin paljon sairastavien, jo ennestään heikosta toimeentulosta kärsivien ihmisten tilanteeseen. Yleensä nämä leikkaukset kohdistuvat todellakin jo ennestään kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin, ja kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää näitä leikkauksia kohtuuttomina, ja tulemmekin tuossa vaihtoehtobudjetin esittelyssä kyllä sitten myöskin tuomaan oman esityksemme tältä osin. Mutta tästä lääkejätteen vähentämisestä, mikä tässä esityksessä on sisällä, kyllä voi todeta, että on äärimmäisen hyvä, että tähän ollaan puuttumassa. Ja vaikka edustaja Vartia aika madonluvut luki apteekkitoiminnalle Suomessa, täytyy kuitenkin huomioida, että tässä apteekit ovat olleet yhdessä kyllä tekemässä hyvää työtä ja miettineet niitä keinoja, millä, esimerkiksi juuri näitä lääkepakkausten kokoja säätelemällä, erityisesti vanhojen ihmisten kohdalla (Puhemies koputtaa) turhia lääkkeitä ja lääkejätteitä voitaisiin vähentää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-11T17:48:21,2016-10-11T17:50:27,Tarkistettu,1.1 2016_98_123,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On helppo yhtyä näihin edellisiin puheenvuoroihin, joita täällä on nyt pidetty. Tietenkin on erittäin harmillista se, että nyt näitä säästöjä tullaan tekemään jälleen sairailta ihmisiltä, iäkkäiltä ihmisiltä ja sitten vielä näitten osalta yhdeltä potilasryhmältä. Tätä lääkekorvausjärjestelmää tulisi tarkastella kokonaisuutena. Olisin toivonut, että koko lääkejärjestelmään olisi ollut rohkeutta lähteä katsomaan muita kansainvälisiä malleja tai muita malleja, joissa varmistetaan jokaiselle ihmiselle ja varsinkin niille ihmisille, jotka käyttävät paljon lääkkeitä ja jotka ovat pienituloisia, mahdollisuus hoitaa itseään, ja tähän kokonaisuuteen liittyy tietysti myös lääkehoidon suunnittelu osana terveydenhoitoa. Tämä on myös siltä osin todella huolestuttavaa, että hallitus on tällä kaudella jo nostanut lääkkeiden omavastuuta 50 euroon, lääkekohtaista omavastuuta on korotettu 3 eurosta 4,50 euroon, vuosiomavastuun ylityksen jälkeistä omavastuuta on korotettu 2,50 euroon, sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja on korotettu 30 prosenttia, matkakorvausten omavastuuta on nostettu, ja nyt hallitus kohdentaa jälleen samalle väestöryhmälle näitä lääkekorvauksiin liittyviä korotuksia. Sitten tietenkään tässä ei voi olla mainitsematta sitä, kuten on todettu, että hyvin hoidettu diabetes on halvin diabetes, ja nyt sitten, kuten täällä on todettu, tämän kakkostyypin diabeteksen suurin riski on se, että hoitamattomana sille tulee liitännäissairauksia, joiden kustannukset yhteiskunnalle ovat moninkertaiset. (Puhemies koputtaa) — Arvoisa puhemies, tulen sinne. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle.) Arvoisa herra puhemies! Jatkan muutamalla asialla vielä täällä. — Kuten totesin, niin hoitamattomana diabetes on yhteiskunnalle erittäin kallis ja varsinkin se, jos diabeteksen yhteyteen tulee liitännäissairauksia, joidenka kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna diabetekseen. Olen ollut eduskunnan diabetesryhmässä, ja siellä me arvioimme muutama vuosi sitten, että pelkästään diabeteksesta aiheutuvat sairaanhoitokustannukset olisivat 1,35 miljardia euroa, ja siltä osin kyse on erittäin isosta kansansairaudesta, ja meidän pitäisi panostaa ennen kaikkea tämän diabeteksen kokonaisvaltaiseen ennaltaehkäisyyn ja sitä kautta entistä tehokkaampaan hoitoon ja sitä kautta myös sitten saada luonnollisella tavalla niitä säästöjä eikä tämmöisellä mekaanisella tavalla, joka nyt kakkostyypin diabetespotilaille kohdistetaan. Kuten täällä on todettu, kakkostyypin diabetes on voimakkaasti perinnöllinen sairaus, vaikka sitä voidaan myös ennalta ehkäistä ja helpottaa jollakin tavalla elintavoilla, ja sitä kautta on ohjaus ja neuvonta erittäin tärkeää. Tämä myös kohdistuu ikääntyviin ihmisiin. Yli puolet kakkostyypin diabetespotilaista on yli 65-vuotiaita, elikkä nyt jos mietitään näitä kaikkia säästöjä, jotka hallitus on kohdistanut ikääntyville ihmisille, sairaille ihmisille, niin taas jälleen kerran näiden kakkostyypin diabetespotilaitten kohdalla tämä kohdistuu yli 65-vuotiaisiin pääsääntöisesti. Myönteistä — täytyy sanoa, kuten täällä on jo aikaisemminkin todettu — on se, että hallitus pyrkii vähentämään lääkejätettä ja edistämään rationaalista lääkehoitoa. Täällä esitetään muun muassa sitä, että kalliita lääkkeitä korvattaisiin kerralla vain yhden kuukauden tarpeen verran. Mielestäni se on monellakin tapaa hyvä, varsinkin niissä tilanteissa, kun on kalliista lääkkeistä kyse ja kun katsotaan esimerkiksi syöpäpotilaalle uusia lääkkeitä, että katsotaan, sopiiko tämä lääke potilaalle vai ei. Näissä tilanteissa se on erittäin hyvä. Nyt toivoisin, että ministeri antaisi ja meidän sosiaali- ja terveysvaliokunta antaisi selkeän viestin HILAlle, ettei tapahtuisi siten kuten täällä on pelätty, elikkä niin, että jos ostaa pieniä pakkauksia, alkupakkauksia, että ne olisivat kalliimpia potilaille. Näin ei voi olla, vaan tämän kustannusrasitteen yleensäkin potilaille pitää olla yhdenvertainen: täytyy katsoa, ettei se, ostaako useamman pakkauksen vai ostaako pienemmän pakkauksen ja hakee kuukausittain, ole potilaalle sen kalliimpi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-11T17:50:30,2016-10-11T17:55:48,Tarkistettu,1.1 2016_98_124,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen leikkauspolitiikan ehkä kaikkein epäoikeudenmukaisimpia kohteita ovat lääkekorvauksiin tehtävät leikkaukset, jotka ovat tässä nyt käsittelyssä. Minusta olisi inhimillistä, että lääkekorvausjärjestelmä turvaisi ennen kaikkea paljon sairastavien ja pienituloisten mahdollisuudet saada riittävää lääkehoitoa, mutta tämä hallitus on näköjään toista mieltä. Tässä on keskustelun aikana jo todettukin, että jos diabetesta ei hoideta asianmukaisesti, niin diabeetikoita uhkaavat monet vakavat liitännäissairaudet, kuten munuaissairaudet dialyyseineen, infarktit, hermovauriot, amputaatiot, sokeutumiset ja niin edelleen. Onko hallituksessa arvioitu, tuovatko nämä leikkaukset nyt säästöjä vai lisäävätkö ne tulevaisuudessa kustannuksia näiden liitännäissairauksien mahdollisen lisääntymisen myötä? Diabeteksen lisäsairauksien hoito on jo entuudestaan terveydenhuollon suurimpia menoeriä. Arvoisa puhemies! Kun ministeri on täällä salissa paikalla, olisin kysynyt tästä esityksestä, että nyt kun muut kuin insuliinivalmisteet siirretään alempaan korvausluokkaan, niin mistä tämmöinen valinta on tehty. Miksi näin on tehty? Kun ajatellaan esimerkiksi biologisia lääkkeitä, jotka otetaan käyttöön vasta siinä vaiheessa, kun hoitotasapainoa ei saavuteta perinteisillä lääkkeillä, niin tuntuu aika kohtuuttomalta, että tällaisessa tilanteessa palattaisiin sitten takaisin hoitoon, jolla ei välttämättä ole tätä tasapainoa aikaisemmin saavutettu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-10-11T17:55:50,2016-10-11T17:57:48,Tarkistettu,1.1 2016_98_125,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä viimeisestä asiasta on hyvä jatkaa, koska olisin itsekin kysynyt juuri tätä kysymystä, että nyt kun insuliinihoidolla on 100 prosentin korvattavuus ja näillä muilla sitten jatkossa ei ole, niin oletteko arvioineet sitä, mitenkä tämä tulee ohjaamaan myös diabetespotilaiden lääkkeiden käyttöä. Tuleeko tämä käytännössä tarkoittamaan sitä, että meille tulee diabetespotilaita, jotka tulevat sitten käyttämään insuliinilääkehoitoa pelkästään sen takia, että sillä on 100 prosentin korvattavuus, vai mitenkä tämä sitten tullaan jatkossa tekemään? Miten tästä huolehditaan, ettei näin tule käymään? Sitten oikeastaan palaan siihen äsken käyttämääni puheenvuoroon, jonka käytin näistä matkakorvauksista. Nyt me edellytämme, että potilas käy hakemassa kuukausittain sitten ne tarvittavat lääkkeet, mikä monessa mielessä on ihan hyvä asia, mutta nyt sairausvakuutuslaki ei korvaa matkakorvauksia, jos tehdään näitä apteekkimatkoja. Nyt meillä on vaikeasti sairastavia ihmisiä, jotka liikkuvat sitten esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaisesti tai muuten liikkuvat, tarvitsevat esimerkiksi taksikuljetusta, jotta saavat sitten nämä tarvittavat lääkkeet, niin oletteko huomioineet tätä sairausvakuutuslaissa millään tavalla tai pohtineet tätä millään tavalla, että mitenkä huomioidaan sitten nämä pakolliset matkakulut apteekkeihin, että potilaat saavat nämä tarvittavat lääkkeet?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-11T17:57:49,2016-10-11T17:59:30,Tarkistettu,1.1 2016_98_126,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvästä keskustelusta ja palautteesta. Ensimmäisenä, edustaja Vartia, tämä apteekkijärjestelmä kelpaa minulle tällaisenaan, niin kuin hallitusohjelmassa on linjattu lääkesäästöineen. Keskustelua toki voidaan jatkaa, mutta minä en saanut hyvästä puheestanne täysin selvää siitä, miten tämä laskee reseptilääkkeiden hintaa ja miten säästää sairausvakuutuksesta. Mutta olen edelleen sillä kannalla, mitä olen sanonut aiemminkin, että kun on lääkkeitten myyntioikeus, on myös velvollisuus neuvontaan. Mutta kuten sanoin, jatketaan keskustelua. Sitten, edustaja Sarkkinen, olen samaa mieltä monesta asiasta, mutta en aivan allekirjoita sitä, että nyt hallitus vetoaa tässä kakkostyypin diabeteslääkesäästöissä nimenomaan elintasosairauteen. Kakkostyypin diabeteslääkkeet säilyvät edelleen korvausluokassa, korvattavuudessa, ja se nyt rinnastetaan sitten sydän- ja verenpainelääkkeitten kanssa samalle viivalle. Edustaja Tolppanen, puhuitte toisen asteen diabeteksesta, ilmeisesti tarkoititte kakkostyypin diabetesta. En ole lääkäri, mutta ymmärtääkseni, jos puhutaan — ja nyt korjatkaa, jos tässä ymmärsin tämän puheenne väärin — että jos diabeetikolla on jo näin vakavia liitännäissairauksia, retinopatiaa, on munuaisten vajaatoimintaa, niin sitä tuskin silloin hoidetaan enää sillä kakkostyypin diabeteksella, vaan insuliineilla. Ja vaihdetaanko sitten insuliinihoitoon sen vuoksi, että se on 100-prosenttisesti korvattava, niin ymmärtääkseni sen perusteen tulee tietenkin olla lääketieteellinen, eli ei varmaan tällä järjestelmällä sitä ole tarkoitus päättää. Siitä sitten päättää lääkäri. Mutta sitten siihen, mikä on noussut täällä, kun on puhuttu elintasosairauksista. Kiitos siitä. Minä ehdottomasti haluan edistää kaikkien sairauksien lääkkeetöntä hoitoa, ja minun mielestäni pitää olla mukana tätä rationaalista lääkehoitoa ja sen edistämistä, elikkä me puhumme ruokavaliosta, liikunnasta, elämäntavoista. Minä haluan tehdä kaikkeni tällaisten asioitten eteen, ja siihen kuuluu kyllä — oliko edustaja Pekonen tai Sarkkinen tai Kiljunen, ehkä kaikki puhuitte siitä — että täytyy olla ohjausta ja neuvontaa, ja kiitos tästä viestistä. Tämän haluan viedä eteenpäin. Edustaja Kiljunen, on aina ilo kuunnella teidän rakentavia keskustelujanne, puheitanne. Tämä matkakorvausasia: en ole näinä vähinä ministeripäivinä tätä tässä yhteydessä tarkastellut, mutta tämä on siis aivan päivänselvä asia niille, jotka sieltä matkojen takaa tulevat ja on kenties muutenkin pienet tulot, korkeat lääkemenot, mutta tähän ei tällaista vastausta ole, että onko se ollut tarkastelussa. Sitten täällä on tuotu näitä lukuja. Minulla näyttää olevan aivan samat luvut, minkä verran nämä mitäkin diabetesryhmää koskettavat. On niin, että suurimmalla osalla, 141 000:lla tämän laskelman mukaan, minkä olen saanut, se on 10 euroa. Sitten 66 000:lla se on 10—50 euroa ja niin edelleen. Varmaan puhumme suurin piirtein samoista luvuista. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos sosiaali- ja terveysvaliokunta tähän jotakin lausumia laittaa, kehittämistyötä, ja jos jossakin näitä säästöjä voidaan hakea muualta, mutta tietenkin vastuuministerinä olen sitoutunut siihen budjettiin, mikä sosiaali- ja terveysministeriön vastuualueelle on annettu. Lääkekatto säilyy edelleen ennallaan. Arvion mukaan siis 610 euroa vuonna 2016, joka laskee 605 euroon vuonna 2017. Eli kyllä se pohja säilyy vielä siellä ennallaan lääkekustannusten hillitsemiseksi. Arvoisa puhemies! Vastasinko nyt tässä suurin piirtein kaikkiin kysymyksiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-11T17:59:36,2016-10-11T18:04:06,Tarkistettu,1.1 2016_98_127,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"No niin, nyt on mahdollisuus vielä. Keskustelua jatketaan P-painikkeella.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_128,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä järjestelmä on yksinkertaisuudessaan helppo tie saada lääkesäästöjä, ja joka on ymmärrettävä asia, on se, että jos itsehoitolääkkeiden osalta muutettaisiin kiinteä hinta kattohinnaksi, niin silloin mahdollisuus siihen, että apteekit kilpailisivat keskenään ja laskisivat hintoja, on olemassa. Tämä ehkä hieman monimutkaisempi asia, mistä tutkijat paljon puhuvat, liittyy siihen, että kun nykyisin markkinoilla on ainoastaan pieniä toimijoita, ne toimivat vääjäämättä tehottomasti. Jos mahdollistetaan se, että yhdellä taholla voi olla useampia apteekkeja, toiminta tehostuu, ja se mahdollistaa sen, että yksittäisistä tapahtumista ja yksittäisistä myynneistä ei tarvitse saada yhtä suurta katetta ja toiminta on silti kannattavaa. Tällä hetkellä apteekkimarkkina ei kilpaile ollenkaan, toisin kuin kaikki muut elinkeinoalat Suomessa, takseja lukuun ottamatta. Tämmöinen järjestelmä ei voi olla tehokas. Jos meillä olisi toimijoita, jotka pyörittävät useampaa apteekkia kerralla, heidän neuvotteluvoimansa pelkästään lääkkeiden sisäänostossa olisi niin paljon suurempi, että heillä olisi mahdollisuus painaa sisäänostohintaa, mikä mahdollistaisi sitten taas hintalautakunnan osalta myös sen, että ulosmyyntihintoja voitaisiin laskea. Hyvänä esimerkkinä tässä oli tämä THL:n tutkijoiden käyttämä esimerkki Nicoretesta: Kun se siirtyi päivittäistavarakauppaan — mikä on erillinen keskustelu — niin sen hinta laski 15 prosenttia, vaikka tuote on sama. Tämä hinta laski sen takia, että päivittäistavarakaupan neuvotteluvoima on niin paljon suurempi, että se saa ostettua nämä tuotteet edullisemmin sisään. Jos markkinoilla on useampi toimija, jotka kilpailevat näistä asiakkaista keskenään, yksi merkittävimmistä kilpailukeinoista on se, että voidaan myydä lääkkeet halvemmalla kuin muut apteekit, (Puhemies koputtaa) ja sen vuoksi niillä on myös paine painaa hintoja alaspäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-10-11T18:04:11,2016-10-11T18:06:16,Tarkistettu,1.1 2016_98_129,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä lääkkeiden korvattavuustasot määritellään asetuksella sairauden vaikeuden mukaan, ja sitä myötä diabetes on ollut tässä ylemmässä korvausluokassa. Diabetes ei kyllä varmaan näiden säästötavoitteiden vuoksi muutu yhtään sen helpommaksi sairaudeksi, eli on vaikea tätä perustetta nähdä ja vaikea nähdä perustetta myös siinä mielessä, että osa diabeteshoidosta jää korkeampaan korvattavuusluokkaan ja osa menee tähän matalampaan korvattavuusluokkaan. Kun eri ihmisille sopivat erilaiset lääkkeet — toisille sopii insuliini, toisille sopivat toisenlaiset lääkehoidot — niin kyllä on erikoinen tämä perustelu siitä, että se rinnastetaan täysin tämän muun kuin insuliinihoidon osalta sydän- ja verisuonitauteihin. Että kyllähän tämä pitäisi lääketieteellisin perustein tehdä eikä säästöperustein. Tässä hallituksen esityksessä perusteena esitetään näitä elämäntapamuutoksia ja sitä, että sillä muutoksella voidaan hoitaa diabetesta, mikä osittain pitääkin paikkansa, mutta jos tällä elämäntapamuutoksen mahdollisuudella vaikutettaisiin sairauksiin, jos sitä otetaan laajemmaksi perusteeksi korvausjärjestelmään, niin sitten se uudistaminen pitäisi tehdä laajapohjaisesti. Täytyy muistaa se, että diabetes on voimakkaasti perinnöllinen sairaus, siihen ei voi vaikuttaa vain elämäntapamuutoksilla. Totta kai pitää tukea lääkkeetöntä hoitoa, mutta ei voi olla niin, että se tehdään sitä kautta, että ihmisillä ei ole varaa ostaa lääkkeitä, vaan se pitää tehdä positiivisten kannusteiden kautta, ohjauksella ja neuvonnalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-10-11T18:06:18,2016-10-11T18:08:11,Tarkistettu,1.1 2016_98_130,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ole todella lääkäri minäkään, mutta sen voin kertoa ministerille, jos ministeri ei tiedä sitä, että diabeteksia on huomattavasti enemmän kuin tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes. Muun muassa alfa on semmoinen, jonka löysivät aivan suomalaiset tutkijat, ja siihen ollaan kehittelemässä täsmälääkettä. Osa näistä varmasti periytyy, ja osa saattaa olla sitten ihan itse hankittuja. En tiedä. Mutta sen olen ymmärtänyt ja sen tiedän varmasti, että sekä insuliinin että nämä muut lääkkeet määrää aina lääkäri, ja silloin kun on kysymys diabeteksesta, niin jos lääke jätetään ottamatta, niin silloin diabeteksesta aiheutuvat sivusairaudet, sivujutut, mitä tulee, ovat edessä. Jollei sitä hoideta, jos ei sokeritasoja saada alas tyylillä tai toisella, niin sitten ollaan tosiaan kiinni kohta dialyysissä, silmänpohjat menevät, ja sitten amputaatio on yksi mahdollisuus. Tuolla sairaaloissa voi varmasti käydä niillä osastoilla vaikka katsomassa näitä ihmisiä, niin sitten näkee, mitä se on. Toki tiedän, että ministeri on hoitoalan ihmisiä, että varmasti on nähnyt aikaisemminkin, ettei sen takia tarvitse sinne lähteä. Mutta sitten toinen asia: Kun tässä puhuttiin näistä lääkkeiden hinnoista, ovatko ne kalliita vai ovatko ne halpoja, niin sehän, mikä meillä on ongelmana, on, että kun meillä tulee uusia lääkkeitä apteekkiin, niin apteekkarit eivät annakaan sitä korvattavaa halvempaa lääkettä, vaikka sen voisi korvata jollakin toisella lääkkeellä, koska meillähän on olemassa tämmöinen systeemi siellä. Ja sen tiedän, että osa lääkkeistä on sellaisia, mihin ei ole lupaa, että ne korvattaisiin halvemmalla tuotteella, vaikka vaikuttava aineosa olisi sama. Voiko ministeri kertoa, miksi näin on, miksi kaikkia lääkkeitä ei voida vaihtaa halvempaan vaihtoehtoon, jos kerran halvempi vaihtoehto on saatavilla? Ja sitten vielä se, että miksi uusia lääkkeitä ei heti Kela-korvata, kun niitä tulee. Miksi täytyy odottaa vuosi tai kaksi ennen kuin (Puhemies koputtaa) niihin saadaan korvattavuus Kelalta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-11T18:08:13,2016-10-11T18:10:17,Tarkistettu,1.1 2016_98_131,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri tuossa sanoi, että tietenkin pitää lääkkeet määrätä lääketieteellisin perustein sen mukaan, mikä kulloinkin potilaalle on parasta hoitoa, mutta kyllä tässä on nyt jo tullut ihmisiltä huolestuttavaa viestiä siitä, että ihmiset laskevat näiden leikkausten edessä, onko enää tulevaisuudessa varaa lääkkeisiin, riittävätkö rahat enää siihen määrättyyn lääkehoitoon. Kyllä ihmiset ovat myös tänä päivänä hyvin tietoisia omista sairauksistaan ja sairauden aiheuttamista kustannuksista, ja kyllä minä uskon, että moni lääkärikin joutuu miettimään, määrääkö sitten potilaalle jatkossa lääkkeen, johon potilaalla on varaa, vai määrääkö lääkkeen, jonka potilas sitten mahdollisesti jättää käyttämättä, hakematta apteekista, liiallisten kustannusten vuoksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-10-11T18:10:19,2016-10-11T18:11:17,Tarkistettu,1.1 2016_98_132,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä mainittiin jo, että edullisempaa lääkettä ei välttämättä ole aina tarjolla apteekissa tai sitä ei tarjota. Tämä on myös yksi tilanne, joka syntyy siitä, kun apteekit eivät kilpaile keskenään. Jos lähialueella ei ole toista apteekkia, johon asiakas voi mennä, niin apteekki voi toimia tarkoituksellisesti niin, että sitä edullisinta lääkettä ei pidetä hyllyssä, jolloinka voidaan myydä se kalliimpi ja korkeakatteisempi lääke. Jos puhutaan näistä säästöpotentiaaleista, niin Suomessa on noin 600 apteekkaria ja vuonna 2014 he ansaitsivat keskimäärin 263 000. Tämä on siis keskimääräinen ansio kaikille apteekkareille, myös niille vasta-aloittaneille. Jos ajatellaan, että tämä summa olisi 100 000 euroa pienempi, että apteekkarit tienaisivat keskimäärin 163 000 euroa vuodessa, joka on varmasti keskimäärin riittävä kannustin sille, että apteekkia pyöritettäisiin, niin tämä olisi suoraan 60 miljoonan euron vuotuinen säästö.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-10-11T18:11:18,2016-10-11T18:12:26,Tarkistettu,1.1 2016_98_133,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten täällä on todettu, niin lääkehuolto- ja apteekkijärjestelmää kehitetään jatkuvasti. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan esitystä lääkelain muuttamisesta, jonka tarkoituksena on monin tavoin parantaa apteekkijärjestelmän toimivuutta. Lääkehuollon ja apteekkijärjestelmän toimivuutta tullaan arvioimaan myös sote-uudistuksen yhteydessä niin, että toiminta tukee sosiaali- ja terveyspalveluja nykyistä paremmin. Apteekkitoimintaa koskevia uudistustarpeita tullaan mahdollisesti arvioimaan erikseen näissä yhteyksissä. Olen kuullut, että sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistelussa apteekkien tiloissa toimivien yhtiöiden toimintaa koskeva säännösmuutosehdotus. Kysyisin: Mikä tämä on? Nimittäin on tullut viesti, että sen arvioidaan synnyttävän verokertymän lisäystä ja tarkoittaa, ettei apteekkien tiloissa saisi harjoittaa osakeyhtiömuotoista toimintaa, jonka piirissä nyt myydään kaikkea muuta kuin lääkkeitä, esimerkiksi kynsilakkoja tai muita vastaavia. Arvoisa ministeri, kysyisin nyt teiltä: mikä tämä tilanne tältä osin nyt on? Haluan kysyä ihan senkin takia, kun edustaja Vartia omalta osaltaan nosti esille tätä laajempaa kysymystä, josta olen kylläkin hänen kanssaan vähän eri mieltä, mutta se ei nyt tähän iltaan kuulu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-11T18:12:27,2016-10-11T18:14:07,Tarkistettu,1.1 2016_98_134,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuuntelin tätä keskustelua tuolta työhuoneesta, ja kun huomasin, että lääkesäästöjen yhteydessä otettiin myös tämä apteekkiasia esille, niin ajattelin oman mielipiteeni tulla kertomaan tänne saliin. Lääkesäästöthän ovat kaiken kaikkiaan tärkeä asia, ja tämä hallituksen esitys on hyvin kannatettava. Itse näen niin, että apteekkijärjestelmä Suomessa turvaa turvallisen lääkkeiden saannin ja myynnin. Myönnän toki, että lääkkeiden hinnat ovat Suomessa korkeat. Edustaja Vartia käytti vertauksena suomalaista taksia. Sekin pitää paikkansa, että suomalainen taksi on toistaiseksi vielä hyvin säänneltyä, ja siihen taas vastauksena on, että siihen myös liittyy melko määrä velvoitteita, niin kuin suomalaiselle apteekkijärjestelmällekin. Esimerkkinä käytettiin Nicorettea. Varmaan sen hinta on laskenut, kun se on tullut kauppoihin, mutta onko Nicorette tänä päivänä kaikissa kylissä samanhintaista kuin se on ollut aikanaan apteekissa? Rohkenen epäillä, koska siinä myös markkinatalous hoitaa, että hinta muodostuu markkinoiden mukaan, ja näinhän se menee. Mutta itse kannatan tätä lääkesäästöä ja turvallista apteekkijärjestelmää, jotta meillä kaikilla olisi mahdollisuus saada laadukkaat ja hyvät lääkkeet ja hyvät apteekkipalvelut Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-10-11T18:14:09,2016-10-11T18:15:37,Tarkistettu,1.1 2016_98_135,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tässä esityksessä nyt on erittäin hyvä, että hukkakäyttöä pyritään suitsimaan. Nythän meillä muuten on olemassa semmoinen systeemi, että jos kotona on lääkkeitä, esimerkiksi joku siirtyy siitä vaikka manan majoille ja lääkkeitä jää, niin ne voi palauttaa apteekkiin. Mutta, arvoisa ministeri, onko missään vaiheessa mietitty sellaista, että apteekeilla olisi velvollisuus ei pelkästään vastaanottaa noita lääkkeitä vaan lunastaa ne lääkkeet? Se on aika tärkeä asia silloin, jos kysymyksessä on kalliit lääkkeet, varsinkin sellaiset, jotka on itse joutunut maksamaan. Mutta kun tämä keskustelu nyt vähän laajeni, niin kysyn ministeriltä: missä vaiheessa tällä hetkellä, vai keskustellaanko siellä ministeriössä näistä lääkkeistä, joita mahdollisesti voitaisiin siirtää käsikauppaan, ja jos keskustellaan, niin mistähän lääkkeistä on kysymys, joita sitten voitaisiin myydä vähittäiskaupoissa? Nythän esimerkiksi lentoasemilla on jo olemassa sellaisia lääkekaappeja, joista saa ibuprofeenia ja ketoprofeenia tai parasetamolia ja laastaria tietenkin, ja siellä ei kyllä ole yhtään farmaseuttia eikä ole lääkealan ammattilaista, mutta siellä niitä saa myydä. Miksei niitä sitten saa myydä tavallisessa kaupassa? Sen verran vielä tähän apteekkikilpailuun, että tapasin juuri Vaasassa apteekkareita männä viikolla, viikko sitten maanantaina, ja he kertoivat, että se on Fimea, joka nytten apteekkareitten asioita hoitaa tai päättää niistä, ja siellä on kuulemma nyt menossa tämmöinen systeemi, että mietitään sitä, voitaisiinko apteekkiverkostoa tihentää. Tulisi useampia apteekkeja eri puolille. Missä mallissa tämä tilanne on tällä hetkellä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-11T18:15:38,2016-10-11T18:17:23,Tarkistettu,1.1 2016_98_136,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,Edustaja Vartia ja sen jälkeen ministeri Mattila.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_137,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä apteekkimarkkinoiden kilpailun avaamistahan eivät THL:n tutkijat, Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja entinen sosiaali- ja terveysministeri, nykyinen Kelan pääjohtaja, varmasti esittäisi, jos tässä lääketurvallisuus millään muotoa vaarantuisi. En sitä tekisi myöskään itse. Meillä kilpailevat lääkeyhtiöt keskenään. Meillä kilpailevat lääketukut keskenään. Meillä kilpailevat sairaalat keskenään. Meillä kilpailevat lääkärit, jotka kirjoittavat nämä reseptit ja jotka tekevät sen päätöksen, mitä lääkettä potilas syö. He kilpailevat keskenään. On yksi ainut toimiala tässä välissä, joka ei kilpaile, ja se on apteekit. Sairaalat voivat kilpailla keskenään. Sairaalan voi perustaa kuka tahansa. Se ei tarkoita sitä, etteikö sille olisi tiukat kriteerit. Sairaalan saa perustaa ainoastaan, jos täyttää toiminnalle asetetut ehdot, ja tämä ei tulisi muuttumaan apteekkien osalta millään tapaa. En esitä tässä, että lääkkeet siirtyisivät päivittäistavarakauppaan. Niitä myisivät samojen sääntöjen puitteissa kuin nykyisinkin ainoastaan apteekit. Mutta määräsääntelystä luopuminen mahdollistaa sen, että apteekkitoiminta tehostuu, hintoja saadaan alaspäin, ja kilpailu pakottaa kaikilla muillakin aloilla toimijoita tehostamaan toimintaansa, tarkastelemaan aukioloaikoja, parantamaan palvelua. Jos katsotaan, mitä muissa maissa on tapahtunut, niin esimerkiksi Norjassa, joka on huomattavasti Suomea kalliimpi maa, norjalaiset syövät lääkkeensä 20 prosenttia halvemmalla kuin suomalaiset. Norjassa oli samanlainen järjestelmä kuin meillä, se vapautettiin vuonna 2001. Sen jälkeen apteekkien määrä on tuplaantunut, yhdeltäkään pikkupaikkakunnalta ei ole apteekki poistunut, lukuisille pikkupaikkakunnille on tullut uusi apteekki. Ja olen aivan varma, että norjalaiset pitävät huolen myös lääketurvallisuudesta, (Puhemies koputtaa) eikä se vaarantuisi, vaikka täällä markkinat avattaisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-10-11T18:17:25,2016-10-11T18:19:32,Tarkistettu,1.1 2016_98_138,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, edustaja Vartia: Kyllä, käydään vain tätä keskustelua, minä olen sille ihan avoin, mutta minä olen myös sitä mieltä, että apteekkijärjestelmäämme tulee vaalia. Eli pidän apteekkijärjestelmäämme matalan kynnyksen paikkana, joka on osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Se on myöskin ennaltaehkäisyä, se on matalan kynnyksen paikka jonne mennä, ja sillä täytyy olla alueellinen kattavuus. Niin kuin tässä salissa on jo keskusteltu, on asiakkaita, jotka joutuvat pitkienkin matkojen takaa hakemaan lääkkeitään, ja minä en halua, että meillä jatkossa häviäisi maaseudulta apteekkeja. (Antero Vartian välihuuto) — Joo, no, te vastaatte varmasti minulle, miksi näin ei käy. — Mutta tällä hetkellä meillä on tämä hallitusohjelma ja nyt ovat nämä lääkesäästöt, budjetit ovat kokonaisuuksia, ja meidän keskustelumme varmasti nyt menevät vähän rinnakkaisia latuja siinä mielessä, että tämän teidän esittämänne järjestelmän tulisi sitten olla osa ehkä jotakin isompaa hallitusohjelmaa. Nyt on keskusteluun noussut se, että apteekissa ei ole vaihdettavaa lääkettä tarkoituksellisesti. Sellaisesta en ole tietoinen, mutta ei tarkoituksellisuutta tässä asiassa voisi oikeastaan pitää hyvänä, melkein voisi pitää jopa nuhdeltavana, mutta niin kuin sanoin, tämmöisestä en ole tietoinen. Edustaja Tolppanen, nostitte esille lääkekaapit. Niitähän koskee tietysti sääntely, eli se on määritelty lääkelaissa, kenellä lääkekaappiin on oikeus ja missä on oikeus pitää. Sitten täällä edelleen tuli kysymys siitä, että ykkös- ja kakkostyypin diabeetikot ovat eri asemassa nyt näitten korvattavuuksien suhteen. Tietysti on huomattava, että hän, jolla insuliinikorvaushoito on, tarvitsee sitä elääkseen, eli se on täysin välttämätön osa hänen hoitoaan. Sitten edustaja Kiljusen esiin nostama asia, mikä on apteekkien ydintehtävä ja mitä apteekeissa saa myydä, minkälaista yhtiötoimintaa harjoittaa: kyllä, varmasti nämä teidän kuulemanne asiat ovat totta ja sitä on valmisteltu, mutta minulla ei ole siitä tässä nyt syvällisempää materiaalia, mutta voidaan siihen palata. Ja mikä kysymys oli vielä, jäikö joku vastaamatta? (Maria Tolppanen: Uudet lääkkeet ja niiden Kela-korvaukset!) — Kyllä, eli missä vaiheessa ne tulevat. No, se on myöskin lääkelaki, joka säätelee, ja se on osa Kela-korvausjärjestelmää. Nämä terveiset otetaan vastaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-11T18:19:34,2016-10-11T18:22:20,Tarkistettu,1.1 2016_98_139,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,Keskustelu jatkuu. — Edustaja Kiljunen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_140,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt tämä kyllä lipsahtaa vähän muihin asioihin mutta tärkeään aiheeseen elikkä tähän apteekkijärjestelmään. Ensinnäkin haluaisin kyllä todeta edustaja Vartialle, että kun hän vertasi Norjaan, niin tosiasia on, että Norjassa ja Ruotsissa kansainväliset pörssiyhtiöt omistavat, isot konsernit omistavat nämä apteekkijärjestelmät: 83 prosenttia Norjassa on ulkomaalaisia kansainvälisiä pörssiyhtiöitä. Ruotsissa on 80 prosenttia. Ja Suomessa meillä on 600 yksittäistä yritystä, apteekkia, jotka omistavat tämän, ja ne kattavat koko Suomen, ainoastaan oli yksi pieni kunta, ja sitten taisi olla päänupista semmoinen pieni palanen, jossa ei ole apteekkia. Keskimäärin jokaisessa kunnassa on kolme kilpailevaa apteekkia. Elikkä tämä kilpailutus toimii. Ja tämä on mahdollistanut sen, että meillä Suomessa on kattava, jokaisessa kunnassa toimiva apteekki. Ja se toimii tehokkaasti. Ja sitten kun me puhumme tästä sisäisestä kilpailutuksesta, niin tosiasia on se, ettei apteekki määritä niitten lääkkeitten hintaa, vaan sen määrittää HILA. Sama lääke on yhtä kallis täällä Helsingissä ja Lahdessa kuin se on myös Lappeenrannassa. Ja käytännössä HILA määrittää sen lääkkeen hinnan. Toinen asia on sitten kokonaan nämä itsehoitolääkkeet sekä palvelut, mitkä siellä on. Ja sitten jos on hyvää palvelua ja on itsehoitolääkkeitä, niin näillä sitten apteekit tuovat myös paljon hyvää tuottoa itselleen. Ja sitä kannattaa tietenkin kehittää. Ja sen takia minusta on ehdottoman tärkeää, että tätä apteekkijärjestelmää kehitetään yhdessä sote-järjestelmän kanssa, koska lääkejärjestelmä on osa meidän terveydenhuoltoa, osa meidän sairaanhoitoa. Sitä ei voi irrottaa kansainvälisille pörssiyhtiöille irralliseksi toimijaksi. Ja nyt tällä hetkelläkin me tiedämme sen, että Ruotsissa tämä vapautuminen on johtanut siihen, että näiden apteekkitulojen valuminen ulkomaille (Puhemies koputtaa) on tosiasia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-11T18:22:20,2016-10-11T18:24:28,Tarkistettu,1.1 2016_98_141,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten äsken sanoin äskeisessä puheenvuorossa, niin tätä apteekkimarkkinoiden kilpailun avaamista esittävät THL:n tutkijat, sitä esittävät Kilpailu- ja kuluttajavirasto, sitä esittää Kelan pääjohtaja. He eivät esittäisi sitä, jos tässä vaarannettaisiin lääkehuoltoa jollain tapaa. Jok’ikinen Suomen apteekki on tällä hetkellä kannattava, ei ole mitään syytä pelätä, että kannattavaa apteekkia suljettaisiin, vaikka jossain muualla saisi avatakin apteekin. Mitä tulee siihen, että meillä on yksi toimiala, jossa me estämme ulkomaisia toimijoita tulemasta markkinoille, mutta kaikilla muilla aloilla sallitaan, niin sille täytyy olla muutkin perusteet. Tämänkaltainen protektionismi ei kuulu tähän nykyaikaan, kansainväliseen globalisaatioon, missä nimenomaan kansainvälinen markkinatalous on tuonut meille niin paljon hyvinvointia. Mutta jos sitä pidetään riskinä, niin apteekkimarkkinat voidaan avata myös niin, että määräsääntelystä luovutaan mutta pidetään huoli, että siellä pitää olla omistajana yhä edelleen vaikka suomalainen, proviisorin koulutuksen saanut yksityishenkilö eikä kukaan muu. Sekin olisi huomattavasti (Puhemies koputtaa) parempi askel eteenpäin. (Puhemies koputtaa) Se, mitä haluan sanoa vielä tässä... — Minä luulin, että tämä on 2 minuutin puheenvuoro. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Te pyysitte, edustaja Vartia, vastauspuheenvuoron, ja nyt olisi niin kuin puolitoista minuuttia mennyt, nyt.] Saanko sanoa vielä tämän? Syy, miksi ehdotan tätä teille nyt, apteekkimarkkinoiden avaamista, on se, että hallituksella on keino saada nämä säästöt huomattavasti oikeudenmukaisemmalla tavalla tehostamalla apteekkimarkkinoita, pienentämällä apteekkareiden katetta sen sijaan, että haetaan nämä säästöt lääkkeiden käyttäjiltä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-10-11T18:24:30,2016-10-11T18:26:22,Tarkistettu,1.1 2016_98_142,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Edustaja Vartia, voitaneen sopia, että tämä oli viimeinen kerta tätä lajia. (Antero Vartia: Tämä oli viimeinen kerta, kiitos!) — Oikein hyvä. — Varsinainen puheenvuoro, edustaja Pakkanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_143,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta suomalainen apteekkijärjestelmä on hyvä ja puolustamisen arvoinen. Toki apteekkien määrää voidaan pohtia ja sitä, millä lailla se peruste apteekkiluvalle myönnetään, voidaan totta kai ajanmukaistaa ja miettiä valikoimaa. Kuitenkin apteekkien tämmöisessä vertailussa — pörssiyhtiö vai apteekkarijärjestelmä — ainakin itse kuulun siihen, että mieluummin minä tunnen vaikka varakkaan suomalaisen apteekkarin kuin sitten varakkaan ulkolaisen pörssiyhtiön omistajan, ettei minusta siinäkään sinällänsä mitään pahaa ole Suomessa, että on hyvin toimeentulevia apteekkareja. Hintasääntelyasia on hyvä asia sillä lailla, että se antaa tasavertaisen, tärkeän lääkkeen meille kaikille aikanaan. Kun me jokainen sairastamme jotain asiaa, niin minusta se on hyvä, että hinnat ovat Tuupovaarassa ja Helsingissä ja Kokkolassa saman hintaisia määrätyille lääkkeille. Se tekee tasavertaisen aseman Suomen kansalaisille, ettei siinäkään pitäisi olla mitään pahaa. Apteekkien määrää toki voidaan pohtia sitä kautta, onko se riittävä ja tuleeko sitten palvelu paremmaksi, jos joka nurkassa on apteekki. Tässä on annettu ymmärtää, että mitä enemmän apteekkeja on, niin palvelu paranee, mutta kyllä siinäkin joku raja minun mielestäni on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-10-11T18:26:31,2016-10-11T18:27:54,Tarkistettu,1.1 2016_98_144,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on 2 minuutin puheenvuoro ilmeisesti. (Puhemies: Kyllä!) — Kiitos! — Mitä tulee tähän oikeudenmukaisuuskysymykseen siinä, että lääkkeet maksavat kaikille suomalaisille saman verran, niin ymmärrän tämän argumentin siinä mielessä, että se kuulostaa hyvältä. Mutta jos tarkastellaan sitä lähemmin, niin sehän tarkoittaa sitä, että meillä maksetaan joissain paikoissa lääkkeistä ylihintaa vain sen vuoksi — sanotaan vaikka näin — että jos Helsingissä olisi mahdollista painaa lääkkeiden hintaa alaspäin, niin sitä ei tehdä, koska halutaan, että helsinkiläinen maksaa lääkkeistään yhtä paljon kuin kainuulainen. Eihän tästä hyödy kukaan muu kuin apteekkari. Ja jos me ajattelemme vielä, keitä nämä lääkkeiden käyttäjät ovat, niin siinä mielessä on vaikea ymmärtää tätä argumenttia. Kyllähän meidän kannattaa pyrkiä painamaan lääkkeiden hintaa alaspäin niin paljon kuin mahdollista. Ja mitä tulee kilpailuun, minä olen iloinen siitä, että meillä on tahoja, jotka ansaitsevat hyvin, mutta en silloin, kun se tapahtuu viranomaisten turvaamana ja suojeluksessa niin, että kilpailu estetään. Kun meillä on viisi apteekkaria, jotka tienaavat vuodesta toiseen yli miljoona euroa, ja siitä huolimatta meidän järjestelmä estää päteviä, kaikki kriteerit täyttäviä tahoja avaamasta uutta apteekkia tälle alueelle, niin sehän ei voi olla kuluttajien etu. Tai toinen esimerkki: Yliopiston Apteekki haluaisi avata uuden toimipisteen Isoon Omenaan. Eivät saa, elleivät sulje jotain toista apteekkia jossain päin Suomea. Eihän tämmöinen järjestelmä voi olla kuluttajien etu. Markkinatalous on havaittu hyväksi välineeksi viedä kehitystä eteenpäin kaikilla aloilla. Meillä eivät ole jäljellä enää kuin apteekit. Ja kuten aiemmin sanoin, tässä lääkehuoltojärjestelmässä lääkeyhtiöt, lääketukut ja lääkärit kilpailevat keskenään. Olisi aika saada tämä auki, ja se perustelu sille on se, että me maksamme lääkkeistämme ylimääräistä. Ja tällä hetkellä hallitus hakee perustellusti säästöjä, kun rahat ovat vähissä, mutta ne säästöt kannattaisi hakea mahdollisimman oikeudenmukaisista kohteista ja tässä tapauksessa apteekeilta, (Puhemies koputtaa) jotka tekevät kohtuuttoman ja tarpeettoman hyvää tulosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-10-11T18:27:55,2016-10-11T18:30:07,Tarkistettu,1.1 2016_98_145,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! En halua ottaa kantaa tässä nyt apteekkien tuloihin. Mielestäni se apteekkien tulo ei saa määrittää meidän apteekkiemme järjestelmää, vaan meidän pitää katsoa, että apteekit ovat osa meidän sosiaali- ja terveyspalveluitamme, ja lähtökohdan pitää olla siinä. Se, miten me sitten rupeamme arvioimaan heidän tulojaan, on minun mielestäni ihan erillinen kysymys. Minun täytyy myös todeta se, että apteekit ovat myös lähipalvelua, koska ihmiset, jotka käyttävät apteekkia, ovat sairaita, ja heidän liikkuvuutensa voi olla vaikeata. Jo lähiapteekinkin saavutettavuus voi olla monelle vaikeata, ja sen takia tämä apteekkien rooli — se ei ole mikään marketti — on olla ennen kaikkea näiden ihmisten terveyttä turvaava paikka. Toinen asia on sitten, tai kolmas asia, se, että me suomalaiset olemme erittäin tyytyväisiä meidän apteekkijärjestelmäämme. Katsoin juuri, että viimeisimmän tutkimuksen mukaan 95 prosenttia apteekkien asiakkaista on tyytyväisiä viimeisimpään apteekkikäyntiinsä. 92 prosenttia suomalaisista pitää apteekkien määrää riittävänä. 77 prosenttia suomalaisista pitää apteekkien aukioloaikoja riittävinä. Tässä esimerkkejä, jotka kertovat siitä, että ihmiset ovat tyytyväisiä apteekkeihin, apteekkien palveluihin. Sitä pitää kehittää, apteekkiverkkoa pitää kehittää, sitten meidän lääkejärjestelmäämme pitää kehittää, aivan kuten se on se meidän päivän teemakin. Elikkä meidän lääkejärjestelmäämme pitää kehittää siihen, että se on oikeudenmukainen kaikkia kansalaisia kohtaan, että jokaiselle ihmiselle turvataan mahdollisuus saada lääkkeensä. Tämä on, voisiko sanoa, kokonaisuutena se, mistä meidän kaikkien pitää pitää kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-11T18:30:08,2016-10-11T18:31:57,Tarkistettu,1.1 2016_98_146,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minusta on hyvä asia se, että lääkkeiden hinnat ovat samat, että kotipaikka ei määritä sitä, kuka joutuu päänsärystään maksamaan mitäkin. Mutta se on sitten toinen asia, moraalinen kysymys, onko oikein, että joku ammattiryhmä saa hyötyä toisten sairaudesta ja toisten päänsärystä. Tämä on se toinen puoli tässä asiassa. Ja tämä on semmoinen asia, että tämä liittyy varmasti siihen apteekkijärjestelmän kehittämiseen ja myöskin tavallaan sen avaamiseen. Sehän on kai äärimmäisen tärkeä asia, että kaikissa apteekeissa on kuitenkin olemassa sitten se farmaseutti, joka siellä pystyy sen toisen, halvemman lääkkeen vaihtamaan niiltä osin, missä se on mahdollista — kaikkien lääkkeitten osaltahan se ei ole mahdollista, mutta niitten osalta, mitä on. Mutta siitä kanssa voitaisiin puhua, pitääkö todellakin kaikkien sellaisten lääkeaineiden tai lääkeaineiksi luettavien juttujen olla apteekin hyllyllä. Pitääkö A-vitamiinivoiteen olla apteekin hyllyllä? Pitääkö mustansilmänsalvan — jos on pelannut jääkiekkoa joskus, niin tietää, mitä on mustansilmänsalva: se on Trombosolia — olla apteekin hyllyllä, vai voisiko se olla vähittäiskaupassa? Olisivatko nämä niitä keinoja, jotka laskisivat joitakin hintoja? Että vähän niin kuin mietittäisiin sitä, että mitä voidaan tuoda tavalliseen kauppaan ja mitä ei. Sen tiedän, että kun Ruotsissa vapautettiin käsikauppalääkkeitä paljon, niin siellä tuli paljon ongelmia — sen takia, että sitten syötiin liikaa lääkkeitä, koska niitä oli helppo ostaa siitä ruokakaupasta. Mutta pitää miettiä, että mitä voitaisiin siirtää tai mitä voitaisiin vapauttaa, koska se laskisi niitä muita hintoja. Ja sitten toinen asia on se, että en minä nytten tiedä, kannattaako sieltä apteekista ostaa niitä kynsilakkoja, vaikka niitä siellä on, kun ne ovat marketissa niin paljon halvempia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-11T18:31:58,2016-10-11T18:33:53,Tarkistettu,1.1 2016_98_147,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri näin: määrätyt tuotteet, mitkä eivät välttämättä kuulu apteekkiin, on varmaan syytäkin ostaa marketista, jos se hinta on se määräävä tekijä. Itse kuitenkin arvostan suomalaisessa apteekkijärjestelmässä hyvää palvelua ja sitä osaamista ja sitä mitä saa siltä muultakin henkilökunnalta kuin siltä hyvin ansaitsevalta apteekkarilta. Apteekki on myös hyvä työnantaja omalle henkilökunnalleen, ja tätäkin mielestäni on syytä korostaa tässä keskustelussa, kun tästä lääkelain turvallisuudesta ja muuttamisesta puhutaan, niin kuin tämä hallituksen esitys on. Henkilökohtaisesti ajattelen kuitenkin, että Suomessa on joitakin perusasioita, joiden on syytä olla meille, helsinkiläisille ja kainuulaisille, samanhintaisia, ja mielestäni määrätyt lääkkeet on sellainen asia, että ei se ole kotipaikkasidonnainen. Jos sairastut, niin on kohtuullista, että ihmisen lääkkeet maksavat saman verran meille eri puolilla Suomea. Ymmärrän tämän ideologisen eron, mistä tässä kollegan kanssa keskustellaan, mutta itse kannatan tätä nykyistä järjestelmää ja pidän sitä hyvänä, ja tämä tyytyväisyyskysely apteekkien asiakkaistakin mielestäni osoittaa sen, että eivät suomalaiset pidä lääkkeiden hintaa silloin kohtuuttomana, kun se tulee tarpeeseen. On totta kai tilanteita, missä oma toimeentulo on niin pieni, että silloin lääkkeiden hinta voi sitä olla, mutta esimerkiksi meille tämän salin ihmisille lääkkeet eivät kyllä mielestäni ole Suomessa liian kalliita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-10-11T18:33:54,2016-10-11T18:35:34,Tarkistettu,1.1 2016_98_148,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu itse asiassa on vähän siirtynyt tästä hallituksen varsinaisesta esityksestä koskemaan enemmän apteekkitilannetta ja apteekkien sääntelyä, mutta tokihan se liittyy tietenkin lääkelakiin ja moniin hallituksen esitykseenkin viittaaviin seikkoihin. Ajattelin nyt itsekin kyllä ottaa kantaa myös tähän viimeisimpään keskusteluun ja kiittää ministeriä siitä, että hän on ansiokkaasti tässä keskustelun mittaan puolustanut nykyistä apteekkijärjestelmää. Edustajille Kiljunen ja Pakkanen: Ymmärrän toki tällaisen suuren suuren markkinauskovaisuuden monissa eri asioissa, mutta ei se ehkä toimi ihan kaikissa, ihan peruselintarvikkeissa, ruuassa tai lääkkeissä tai energiassakaan välttämättä. Toki on hyvä, että kilpailu pystyisi olemaan mahdollisimman avointa ja tasaista, mutta siinä vaiheessa kun tulee loppuviimeksi semmoisten äärimmäisten premissien äärelle, niin on kuitenkin valtiovallan tehtävä turvata, että ihmisiä kohdellaan aina kaikissa tilanteissa tasa-arvoisesti asuinpaikastaan riippumatta. Valitettavasti, edustaja Vartia, nyt kuulosti hieman siltä, että te ette ehkä pidä tätä tasa-arvokysymyksenä, että kainuulainen ja helsinkiläinen ovat oikeutettuja samanhintaisiin lääkkeisiin. Minun mielestäni ehkä olisi syytä ottaa oppia tässä kehityskeskustelussa vaikkapa meidän etelänaapuristamme Virosta, joka on erittäin ketterä valtio ja on kyllä pystynyt monilla tavoin olemaan erittäin joustava monissa seikoissa, mitkä liittyvät yrittäjyyteen ja investointeihin. Mutta itse asiassa Virohan on tulossa apteekkilinjauksissaan hieman meidän linjoillemme, koska he eivät ole olleet tyytyväisiä siihen apteekkireformiin, mikä siellä tehtiin. Samoin, mikä liittyy Ruotsissa siihen, että käsikauppaan tuli lääkkeitä: kuka ihme valvoo, etteivät marketeissa sitten ihmiset osta niitä älyttömiä määriä ja käytä väärin? Eli ei sekään kyllä ole valtiolle oikein hyvä asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-10-11T18:35:35,2016-10-11T18:37:35,Tarkistettu,1.1 2016_98_149,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Edustaja Vartia, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_150,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa ruoka maksaa eri alueilla eri verran, energia maksaa eri alueilla eri verran, asuminen maksaa eri alueille eri verran. Jos me haluamme, että lääkkeiden hintojen pitää olla kasvukeskuksissa väkisin saman verran kuin mitä ne ovat harvaan asutuilla alueilla, niin pitäisikö sitten myös neliöhintojen olla samat? Jos me muutamme nykyisen kiinteän hinnan vain kattohinnaksi, niin siitä ei ole mitään haittaa niille, joilla hinnat eivät laske, jos jollain muulla hinta laskee — nämä ihmiset sillä alueella, jotka sitten voivat ostaa lääkkeensä halvemmalla, hyötyvät siitä. Ja syy, miksi on tärkeää avata tämä markkina, on se, että koko järjestelmä tehostuu, jolloinka meillä on mahdollisuus löytää niitä säästöjä sieltä. Mitä tulee näihin erittäin korkeisiin suosiolukuihin apteekeilla, niin yleensä nämä kyselyt ovat Apteekkariliiton tekemiä ja se kysymyksen asettelu on helppo tehdä niin, että totta kai ollaan tyytyväisiä. Mutta jos suomalaisilta kysyttäisiin, että haluaisitteko, jos vaihtoehtona olisi tämä, niin moni olisi jo paljon taipuvaisempi sanomaan, että kyllä. Nyt kun oli esimerkiksi tämä kysely — erittäin epätieteellinen, mutta kuitenkin — Ilta-Sanomissa, mihin 26 000 ihmistä vastasi, ja kysymys oli yksinkertaisuudessaan ""tulisiko apteekkimarkkinat avata kilpailulle"", (Anneli Kiljunen: Eihän ihmiset tiedä!) niin 93 prosenttia sanoi... — Mutta samalla tavalla kuin te nyt sanotte, että eiväthän ihmiset tiedä, niin tietävätkö he näissäkään kyselyissä, miten on? Olennaista on se, että kaikki nämä tahot, jotka näitä markkinoita tutkivat, sanovat, että me maksamme meidän lääkkeistä ylimääräistä, ja eihän siinä ole järkeä. Markkinatalous toimii kaikilla muilla elinkeinoaloilla paitsi apteekkien kohdalla. Meidän on syytä avata se, ja tässä tapauksessa, kun tehdään vaikeita arvovalintoja, todella vaikeita säästöpäätöksiä, jotka kohdistuvat niihin vähävaraisiin ja sairaisiin ihmisiin, kannattaisi ennemmin aloittaa sieltä, mistä se voitaisiin tehdä oikeudenmukaisesti, ja niillä samoilla perusperiaatteilla kuin kaikkialla muuallakin markkinataloudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-10-11T18:37:36,2016-10-11T18:39:48,Tarkistettu,1.1 2016_98_151,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,Ja nyt ministeri Mattila — haluamanne aikamäärä teillä paikan päältä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_98_152,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti kyllä riittää, mutta kiitoksia tästä vilkkaasta keskustelusta. Ajattelin ensin, että en enää puheenvuoroa käytä, mutta tästä apteekkijärjestelmästä haluan kuitenkin todeta sen, että kun tässä puhutaan eri alueista ja sairauksista, niin ne sairaudet ovat kuitenkin ihmisille samat. Emme me voi valita, ei kainuulainen pysty valitsemaan, mitä sairauksia hän sairastaa. Siinäkin mielessä minusta täytyy sitä alueellista tasa-arvoa löytyä, ja totta kai on vaihtoehtoja. Hyvään oppositioon kuuluu haastaa hyvää hallitusta, entistä parempiin suorituksiin kirittää. Mutta tässä paketissa lääkeala on kuitenkin sitoutunut säästöihin enemmän kuin että ne kohdistuisivat sitten sinne käyttäjäpuolelle, ja tämä laki on mielestäni säästöpaketiksi hyvin taiten ja huolellisesti valmisteltu. On ikävää tietenkin kyllä tuoda näitä leikkauksia ministerinä pöytään, mutta mikä on budjettilaki, se on budjettilaki, me tiedämme sen kaikki. Sitten vielä haluaisin korostaa sitä, että professori Ruskoahon hyvä raportti on olemassa, se kannattaa lukea, ja sitä työtähän jatketaan edelleen. Hallitusohjelmassa on kirjattu rationaalinen lääkehoito, ja niin kuin sanoin, minä todella toivon, että tulevaisuudessa osana sote-uudistusta, hyvinvointia meillä on rationaalinen lääkehoito ja siinä nimenomaan lääkkeetön hoito, jolla minä uskon, että pystytään myöskin sairauksia ennalta ehkäisemään mutta myöskin helpottamaan. Mutta yhtä kaikki, kiitoksia hyvästä keskustelusta niin lääkkeistä kuin apteekeista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+10.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-11T18:39:50,2016-10-11T18:41:33,Tarkistettu,1.1 2016_98_153,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Asian käsittely keskeytettiin 7.10.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt keskustelu jatkuu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_98_154,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun en perjantaina pystynyt ottamaan osaa tähän keskusteluun liittyen lakialoitteeseen sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta, niin ajattelin nyt käyttää muutaman sanan. Minusta tämä lakialoite on ihan asiansa ajava, ja paikallaan kyllä tämänkaltainen muutos mielestäni olisi. Sähkömarkkinakeskustelussa puhutaan paljon joustoista, ja täytyisi saada kulutukseen liittyviä joustoja ja muutenkin kehittää sitä, että myös sitten kuluttajalla olisi mahdollisuus tämän laskutuksen muodossa itse asiassa jo saada sitä palvelua, mitä talousvaliokuntakin on tuolloin vuonna 2014 vaatinut, mutta valitettavasti sähköyhtiöt eivät edelleenkään tarjoa kuluttajille juurikaan vaihtoehtoja niihin sähkölaskutuksen aikaväleihin. Nämähän voivat olla aika isojakin asioita monille pienituloisille, jos sähkölasku yhtäkkiä onkin hirvittävän suuri ja se täytyy kerralla sitten pystyä hoitamaan. Tässä yhteydessä minun mielestäni tätä asiaa liippaa kyllä myös se keskustelu, joka jokin aika sitten oli ja joka liittyi tähän Carunaan ja sen erittäin suuriin hinnankorotuksiin. Olisi erittäin tärkeää, nyt kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto asiaa on selvittänyt ja tutkinut, että sinne saataisiin kohtuullistamisia. Muutama vuosi sitten tehtiin myös päätös siitä, että suurien myrskyjen seurauksena ennen kaikkea Savossa ja Keski-Suomessa sitten täytyi sähkölinjaa alkaa kaivamaan maahan. Mutta niillä alueilla, missä tällaista myrskyvaaraa ei ole, vaikkapa Pohjois-Suomessa, missä monin paikoin eivät kyllä edes puut kasva niin korkeiksi, että ne voisivat linjoja häiritä, minusta ne velvoitteet eivät voi rasittaa niitä alueellisia pohjoisia yhtiöitä samassa määrin, koska siellä siirtohinnat ovat jo erittäin erittäin suuria. Toivoisin kyllä, että kun tätä sähkömarkkina-asiaa viedään eteenpäin ja siitä keskustellaan, myös tämä alueellinen tasa-arvo otettaisiin huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+12.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-10-11T18:42:19,2016-10-11T18:44:24,Tarkistettu,1.1 2016_98_155,98/2016,2016-10-11,13.59,18.47,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain 57 §:n ja 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 34/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkömarkkinalain muutos on varmaan ajankohtainen, ja siitä on syytä käydä perusteellinen keskustelu. Miten hinnat määräytyvät, sähkömarkkinat toimivat — tällä hetkellä mielestäni hyvin. Mutta siinä varsinaisessa sähkölaskussa, mikä kuluttajalle tulee kotiin, niin itse näkisin myös, että ainakin pitäisi olla vaihtoehtona se, että kuluttaja voisi valita tasasuuruisen maksun, jos se on hänen omaan taloudelliseen tilanteeseensa parempi, koska tiedetään, että siirtohinnat ovat vakiot. Itse kuluttajasähkön hinta vaihtelee niin vähän, joten siinä voisi aivan hyvin toimia niin, että kuluttaja maksaa samansuuruista sähkölaskua kuukausittain, tai mikä laskutusväli sitten olisikaan. Sitten vuosittain aina tulee tasauslasku tai hyvityslasku, miten kulutus vaihtelee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2016+12.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-10-11T18:44:26,2016-10-11T18:45:19,Tarkistettu,1.1 2016_99_1,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 3. ja 4. asiasta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_99_2,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajat! Meillä on kolmen verolain käsittely alkamassa. Muutama sana näistä yhteisesti ja yleisesti: Hallituksen verolinjan peruslähtökohta-ajatus on se, että me kevennämme työn ja yrittämisen verotusta, koska suomalainen hyvinvointi voi kasvaa ainoastaan Suomessa tehtävästä työstä ja yrittämisestä ja koska ainoastaan menestyvä suomalainen yritys on sellainen, joka voi työllistää. Hallitusohjelman tavoitteena on 72 prosentin työllisyysaste, joka on perusta meidän pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpidolle ja myöskin julkisen talouden saattamiselle tasapainoon. Tämä tavoite edellyttää hallituskauden aikana 110 000 uuden työpaikan syntymistä, ja koska on niin, että nämä 110 000 uutta työpaikkaa voivat käytännössä syntyä vain suomalaisiin menestyviin yrityksiin ja niistäkin vielä ensisijaisesti pk-sektorille, hallitus pitää perusteltuna yrittäjävähennystä, joka suunnataan pk-yrityskenttään, mikä on selkeä osoitus siitä, mitä äsken totesin, että hallitus uskoo, että vain työntekoa kannustamalla ja kannustamalla yritystoimintaan ja riskinottoon Suomi voi pärjätä. Puhemies! Toinen käsittelyssä oleva esitys on perintöveron keventäminen. Tämä on linjassa tuon äskeisen kanssa. Tämän tavoitteena on ennen kaikkea suomalaisen omistajayrittäjyyden tukeminen, yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen, ja erityisesti tässä on kyseessä silloin myöskin pk-sektori. Kun me mietimme jatkuvasti keinoja, miten me saamme uusia yrityksiä Suomeen ja startupeja Suomeen, mikä onkin aivan välttämätöntä, meidän pitää kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, mitä hallitus nyt on tekemässä: myöskin olemassa olevien suomalaisten yritysten toiminnan jatkamiseen. Meillä on edelleenkin tuhansia ellei kymmeniätuhansia suomalaisia perheyrityksiä, jotka ovat sukupolvenvaihdostilanteessa, ja tämä apu, tämä kädenojennus, on nimenomaan näihin tilanteisiin, jotta tämä tärkeä yritystoiminta pysyisi kotimaassa. Itse asiassa, jos sukupolvenvaihdos toteutuu, me ikään kuin sillä synnytämme aina uuden startup-yrityksen, koska uusi sukupolvi, uusi yrittäjä varmasti haluaa lähteä kehittämään yrityksen toimintaa ja kasvattamaan yritystä ja saada sen oikealle uralle. Kolmas verolaki on kiinteistöveron alarajan korotus. Tällä hallitus haluaa parantaa kuntien taloudellista asemaa ja vahvistaa kuntien kykyä suoriutua niille kuuluvasta meille suomalaisille välttämättömien peruspalveluiden järjestämisestä ja tuotannosta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-10-12T14:04:03,2016-10-12T14:07:40,Tarkistettu,1.1 2016_99_3,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskuntaan on tänään saapunut kaksi veroesitystä, joissa molemmissa tehdään tulonsiirto vähäosaisilta suurituloisille: perintö- ja lahjaveron alennus sekä niin sanottu yrittäjävähennys, suomeksi sanottuna apteekkarivähennys. (Välihuutoja) Tänään, arvoisat edustajat, saamme todistaa kahden kärjen kaverikapitalismia. Yhteensä nämä esitykset siirtävät lähes 100 miljoonaa veroeuroa kahteen ylimpään tuloluokkaan. Näitä esityksiä yhdistää se, että kumpikaan ei saavuta hallituksen niille asettamia tavoitteita. Yrittäjävähennys ei auta pienituloisia henkilöyrittäjiä. Perintö- ja lahjaveron alennus ei edistä yritystoiminnan jatkumista saman perheen sisällä. Valiokunnan on siis syytä hylätä molemmat tekeleet ja säästää verorahoja lähes 200 miljoonaa euroa, millä summalla voidaan peruuttaa ammattikoulutuksen rajut leikkaukset. Myös opiskelijat, lapsiperheet ja eläkeläiset löytävät parempaa käyttöä näille aivan syyttä suotta hyväosaisille lahjoitetuille kymmenille miljoonille. Arvoisa puhemies! 5 prosentin yrittäjävähennys koskisi kaikkia liikkeen- ja ammatinharjoittajia, joita on Suomessa noin 300 000. Perustelunahan on, että kun osakeyhtiöt saivat veronalennuksen, niin muidenkin on saatava, mukaan lukien maatalousyrittäjät ja metsänomistajat. Tämä tiukka taloudellinen tilanne ei siis ole niin tiukka, etteikö sulle—mulle-eturyhmäpolitiikkaan ole varaa peräti 123 miljoonan euron edestä. (Matti Vanhasen välihuuto) Pääministeri Sipilä sanoi, että ""kaikessa olennaisessa yrittäjävähennys koskee pieniä yrityksiä"". Hän sanoi täällä eduskunnassa 22. päivä syyskuuta, että vähennyksestä hyötyvät ""fysioterapeutit, kampaajat, suutarit, maatalousyrittäjät, porotalousyrittäjät, vaikkapa kahvilayrittäjät, kovaa työtä tekevät"". Kunpa se olisikin totta. Ikävä kyllä tästä vähennyksestä eivät hyödy fysioterapeutit, kampaajat, suutarit, vaan hyötyjien lista on aivan toinen: apteekkarit, yksityislääkärit, asianajajat. Kuinka tässä näin kävi, ministeri Orpo? Pienyrittäjille tarkoitettu tuki valuu yhteiskunnan hyväosaisimpien taskuihin. 60 prosenttia tästä rahapotista eli 75 miljoonaa euroa päätyy suurimpiin tuloluokkiin. 60 prosenttia, 75 miljoonaa, näin on laskenut eduskunnan tietopalvelu. Pyydän anteeksi apteekkareilta, he ovat kunnon väkeä, mutta Apteekkariliiton tietojen mukaan keskimääräinen apteekkari saa puhtaana käteen 5 700 euroa joka vuosi tekemättä mitään. Suomen suurituloisin apteekkari saa 25 000 euroa. Hallituksen esityksestä ilmenee, että suurin osa vähennyksen saajista on tosi pienituloisia. Puolet heistä ansaitsee alle 10 000 euroa vuodessa — puolet ansaitsee alle 10 000 euroa vuodessa. Nämä pienituloisimmat työn sankarit hyötyvät yrittäjävähennyksestänne yhden bussilipun verran päivässä. Paluumatka pienyrittäjän pitää maksaa itse. Arvoisa puhemies! Harvoin niin harvat ovat saaneet niin paljon. Työllisyys on sosialidemokraattien tärkeysjärjestyksessä aina ensimmäisenä. (Eduskunnasta: Ei näy!) Voitaisiinko siis sietää se, että hallitus tuhlaa veronmaksajien rahaa ja antaa sen lahjaksi suurituloisille suomalaisille, jos seurauksena on työtä ja kasvua? Hallitus ehkä luottaa trickle-down-uskomukseen amerikkalaiseen tyyliin, että rikkaita rikastuttamalla joitain murusia tippuu pöydän alle tavallisen kansalaisen ravinnoksi. Ikävä kyllä hallituksen esitys toteaa tylysti, että yhtään suoraa työpaikkaa ei ole luvassa. Kasvuvaikutukset ovat ""mahdollisia"" ja enintäänkin ""maltillisia"". Varmasti muutama kymppi vuodessa ilahduttaa pienituloista parturi-kampaajaa, mutta ei se houkuttele uusia yrittäjiä, eikä se kannusta yrittäjää tekemään lisää työtä, sillä hän käyttää jo siihen kaikki vuorokauden 25 tuntia. Vielä vähemmän yksityislääkärin taskuun kilahtavat ilmaiset tonnit kannustavat lisätöihin. Hän saattaa peräti ajatella, että raha sen kuin lisääntyy, vaikka ei tee mitään, kun on näin höveli hallitus. Kyllä siitä kansantalous kasvaa mutta ikävä kyllä ei Suomen. 6 000 eurolla kustantaa mukavasti lomamatkan vaikka Sansibarin safarille. Tässä ei siis ole tietoakaan ministeri Orpon äsken mainitsemasta työntekoon, yrittäjyyteen ja riskinottoon kannustamisesta, päinvastoin. Arvoisa puhemies! Yhteenvetona: Hallitus jakaa kavereilleen 120 miljoonaa euroa ilman, että Suomen kansantalous siitä hyötyisi. Tämä on vastuutonta verovarojen tuhlausta. Jos halutaan aidosti auttaa pienyrittäjiä, niin miksi emme toteuta heidän toivettaan? Sosialidemokraattien vaihtoehto on, että kohdennetaan apu pienyrittäjille ja korotetaan arvonlisävelvollisuuden alarajaa 10 000:sta 30 000:een. Valtiovarainministeri Rinne teki edellisen korotuksen, siitä on hyvä jatkaa. Kustannusvaikutus julkiseen talouteen on sama, mutta apteekkarivähennyksen sijaan saamme aikaan lisää yrittäjyyttä, lisää työpaikkoja, lisää talouden toimintaa. Ja samalla viestitämme, että pienyrittäjä on Suomen kunniakansalainen. Haluamme rohkaista yrittäjiä ja rohkaista yrittäjyyteen. Kaikki panokset työllisyyteen. 120 miljoonalla palkkaisi yli 4 000 lähihoitajaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-12T14:07:42,2016-10-12T14:13:20,Tarkistettu,1.1 2016_99_4,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,Edustaja Heinonen. — Edustaja Heinosen jälkeen otetaan vielä kaksi puheenvuoroa ja sitten käydään debattiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_99_5,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Happamia, sanoi demari pienyrittäjien veronkevennyksistä. Uudet työpaikat ovat nimittäin kuitenkin syntyneet tällä vuosituhannella käytännössä pieniin yrityksiin. Niin kuin valtiovarainministeri Petteri Orpo totesi, vain työtä tekemällä Suomi pärjää. Tämän vuosituhannen kymmenen ensimmäisen vuoden aikana suuryrityksiin syntyi vain reilut 7 000 uutta työpaikkaa mutta pienet ja keskisuuret pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 suomalaiselle. Maassamme on noin 300 000 yritystä, ja ne työllistävät yli 1,4 miljoonaa suomalaista, ja se on tärkeä voimavara tämän maan pyörittämisessä. Alle 10 hengen yrityksiä on yli 93 prosenttia maamme yrityskannasta ja suuryrityksiä vain 0,2 prosenttia eli vajaa 600. Pk-yritysten osuus yrityskannasta on siis jopa 99,8 prosenttia. Viime kaudella, kun valtiovarainministerin tehtävää hoiti sosialidemokraatti, yhteisöveroa kevennettiin 20 prosenttiin, ja tämä alennus ei hyödyntänyt henkilöyhtiöitä eikä elinkeinonharjoittajia. Me toki sitä tuimme, me olimme sitä mieltä, että se oli järkevää tehdä, mutta silloin eivät sosialidemokraatit, niin kuin edustaja Harakka äsken populistisesti tuossa esille toi, pitäneet huolta siitä, että myös nämä pienet ja keskisuuret yritykset olisivat hyötyneet siitä. Huomioitava on, että näiden henkilöyhtiöiden kokonaisverotus on viitisen prosenttia vastaavissa tuloluokissa olevia palkansaajiakin kireämpi tällä hetkellä. Tuo sosialidemokraattisen valtiovarainministerin johdolla tehty kevennys yhteisöveroon nimenomaan kohdistui sinne asianajajiin ja tähän joukkoon, joka toimii osakeyhtiöinä. Nyt valtiovarainministeri Orpon johdolla tehdään nimenomaan tämä uudistus, yrittäjävähennys, joka kohdistuu niihin työntekijöihin, jotka toimivat yrittäjinä, joita edustaja Harakkakin edellä luetteli — siellä oli suutareita, ja siellä oli partureita ja muita — ja sinne tämä nimenomaan nyt kohdistuu. Viime vaalikaudella tehdyt veronkiristykset sen sijaan taas koskivat kaikkia yrityksiä ja yritysmuotoja. Eli kevennys meni vain suurimmille elikkä näille osakeyhtiöille yhteisöveron kautta, mutta veronkiristykset tehtiin kyllä kaikille yrityksille ja yritysmuotoihin. Noin puolet pk-yrityksistä on nimittäin muita kuin osakeyhtiöitä. Suomen Yrittäjät on todennut tästä nyt käsittelyssä olevasta yrittäjävähennyksestä, että se ""asettaa erilaiset yhtiömuodot verotuksessa enemmän samalle viivalle"". ""Se on ennen kaikkea tasavertaisuuskysymys ja hyödyttää pienimpiä yrityksiä"", näin toteaa Suomen Yrittäjät, joka edustaa näitä yrittäjiä. ""Ehdotus on osoitus siitä, että hallitus panostaa pienyrittäjyyteen"", Suomen Yrittäjät totesi sen jälkeen, kun hallitus oli tämän esityksen esitellyt. He totesivat myös, että ""julkisuudessa on ollut ristiriitaisia tietoja yrittäjävähennyksen vaikutuksista"". En tiedä, mistä ne ovat johtuneet. Verohallinnon tietojen mukaan Suomessa on noin 176 000 elinkeinonharjoittajaa: siis toiminimiä, avoimia yhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä. Niistä 77 prosentilla vuotuinen verotettava tuotto on alle 30 000 euroa. 30 000 euron tuloilla yrittäjävähennys vastaa siis käytännössä noin 600 euron veronkevennystä. Eli näistä yrityksistä 77 prosentilla vuotuinen verotettava tuotto on alle 30 000 euroa, ja siihen ryhmään nimenomaan hallitus haluaa nyt laittaa lisää buustia ja potkua myös yrittäjävähennyksellä. Niin kuin valtiovarainministeri totesi, vain työtä tekemällä Suomi pärjää. Arvoisa puhemies! Itse uskon, että yrittäjävähennyksellä tulee olemaan paitsi oikeudenmukaisuutta niin myös työllisyyttä lisäävä vaikutus. Ja tämän käsittelyn yhteydessä — en tiedä, sallittiinko myös keskustelu näistä kahdesta muusta — haluan tuohon perintöveroasiaan myös lyhyesti todeta sen, että se on nimenomaan tehty sitä varten, että sukupolvenvaihdoksia voitaisiin helpottaa niin, että nämä yritykset pystyisivät jatkamaan toimintaa, ja tässä ideana on nimenomaan myös se, että lahjavero tulee ensimmäisen kerran edullisemmaksi eli voitaisiin myös etupainotteisesti tehdä näitä toimenpiteitä. Ja ymmärrän tuon kiinteistöveron korotuspaineen myös tässä tilanteessa, (Pia Viitanen: Asumisen hinta!) kun kunnat taistelevat pienien rahojen kanssa. Arvoisa puhemies! Itse uskon, että yrittäjävähennys tulee lisäämään tähän maahan työtä, sillä ne työpaikat ovat tähänkin asti syntyneet vain yrityksiin, (Ville Niinistön välihuuto) ja työtä tekemällä tämä maa pärjää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-12T14:13:24,2016-10-12T14:19:42,Tarkistettu,1.1 2016_99_6,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yrittäjävähennys on kauan toivottu asia, ja tuossa alussa kuullut puheenvuorot — edustaja Harakan puheenvuoro erityisesti — tuntuivat vähän sellaisilta käsienpesupuheenvuoroilta liittyen edellisten kausien ja nykyisen hallituksen toimintaan. Tässähän on kyseessä keskustan pitkäaikainen tavoite ja yksi tärkeimmistä hallituksen veroesityksistä, ja on hienoa, että tämä yrittäjävähennys saadaan viimein maaliin. Yrittäjävähennyksellähän korjataan sitä epäoikeudenmukaisuutta eri yritysmuotojen välillä, jonka edellisen hallituskauden aikana yhteisöveron lasku jätti. Nyt niille yritysmuodoille, joita vuonna 2014 toteutettu yritysverokannan alennus ei koskenut, otetaan käyttöön yrittäjävähennys, ja ihan hyvillä mielin, hyvällä täältä puhujapöntöstä voin todeta, että saattaa olla, että itsekin tätä vähennystä tulen saamaan, mutta siinä joukossa on 150 000 muuta suomalaista yrittäjää. Tässä kyydissä on hyvä olla mukana. (Mikko Savola: Ovatko apteekkarit?) — On siinä apteekkareitakin ja hyvin toimeentulevaa väkeä. Itse asiassa viime hallituskaudella taisi osakeyhtiömuotoisissa apteekeissa noin 420 apteekkaria saada vähennyksen, mitä täällä on kovasti arvosteltu. Samoin taisi asianajajia olla lähes 1 000, jotka saivat viime kaudella vähennystä. Pidän täysin tärkeänä, että tämä vähennysasia nyt etenee. Haluaisinkin siteerata Anssi Kelaa tässä. Laulaja Anssi Kela aikanaan arvioi tulevaisuuden yrittäjiä, joista hän laulaa, että ""meistä tuli suutareita, taksikuskeja, muurareita"", olivathan siellä vääpelitkin joukossa. Nämä pienyrittäjät ovat nyt se ammattiryhmä, joka tässä yrittäjävähennyksessä tulee saamaan tämän asian. Yritystoimintaahan harjoitetaan Suomessa hyvin monessa eri yritysmuodossa, paljon muissakin kuin osakeyhtiöissä, ja minusta tämmöinen pienyritystoiminta on sitä mahdollista tulevaa yrittäjyyttä ja työllistävää yrittäjyyttä parhaimmillaan. On otettu esimerkiksi parturit, heillä on tämä tuolijärjestelmä. Pidän hyvin mahdollisena, että tämä antaa monelle nuorelle parturi-kampaajalle mahdolli-suuden lähteä yrittäjäksi ja sitä kautta tulevaksi työllistäväksi yrittäjäksi. Näin ollen pidän tärkeänä, että tämä yrittäjäverovähennysasia etenee täällä eduskunnassa ja saadaan tätä kautta työllisyyttä nousemaan. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-10-12T14:19:46,2016-10-12T14:22:54,Tarkistettu,1.1 2016_99_7,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys koskien yrittäjävähennystä on kädenojennus pienyrittäjiä kohtaan, ja saattaa se olla sitä apteekkarejakin kohtaan. Vähennys on 5 prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tuloista. Suomessa on Verohallinnon mukaan vajaa 180 000 elinkeinonharjoittajaa, joista noin 80 prosentilla vuotuinen verotettava tuotto on alle 30 000 euroa, ja näillä tuloilla vähennys vastaisi noin 600 euron veronkevennystä. Suomen Yrittäjien mukaan yrittäjävähennyksen piirissä olisi yli 100 000 euron tuloilla toimivia yrityksiä 5 000 kappaletta. Vähennys kyllä tarkoittaa käytännössä sitä, että mitä suuremmat tulot, sitä isompi vähennys. Viime hallituskaudella laskettiin osakeyhtiöiden yhteisöveroa peräti 4,5 prosentilla. Sillä pyrittiin edistämään yhteisöjen kilpailukykyä, investointihalukkuutta ja työllisyyttä. Lainaan tässä erään pitkäaikaisen kansanedustajan puhetta yhteisöverosta: ""Yhteisöveron alennus 800 miljoonan euron huijaus, valuu osin osinkoihin, ei työllisyyteen."" Näin sanoi aikanaan Mikko Elo. Kuten hallituksen esityksessä mainitaan, yritystoimintaa harjoitetaan laajasti myös muissa yritysmuodoissa, ja vähennykset ovat tervetulleita yksityisen elinkeinonharjoittajan, elinkeinoyhtymän, maa-, metsä- ja porotalouden piirissä. Verovuoden 2014 veroilmoitustietojen perusteella alle 10 000 euron tulosta tekeviä vähennyksen piiriin kuuluvia yrityksiä on Suomessa 150 000. Veronkevennys näillä jää todella pieneksi, eikä varmaan voida olettaa, että tämä veroratkaisu kasvattaisi kovinkaan yritystoimintaa, mutta, kuten sanoin, tämäkin on pieni kädenojennus. Metsätilojen yrittäjävähennyksen ideana on kannustaa metsänomistajia metsätaloudelliseen aktiivisuuteen ja investointiin keventämällä puun myyntitulojen verotusta. Verotettava pääomatulo pienenee, maksettavat verot laskevat, ja käteen jää tietysti enemmän. Voitollisena vuonna muutos on selkeä ja metsänomistajan kannalta edullinen. Vähennys koskee kuitenkin myös tappiollista vuotta, jolloin tulot eivät riitä kattamaan metsätalouden kustannuksia. Tappiot voidaan vähentää muista pääomatuloista tai ansiotuloista alijäämähyvityksenä, jos riittäviä puun myyntituloja ei ole. Yrittäjävähennys muuttaa tilannetta niin, että jatkossa myös tappioista otetaan huomioon vain 95 prosenttia vähennyksiä laskettaessa. Eli tappiollisena vuonna verovähennys on jonkin verran aiempaa pienempi. Laskelmien mukaan tappiollisena vuonna verotus kiristyisi kuitenkin keskimäärin vain noin 50 eurolla ja vastaava rahasumma palautuu metsänomistajalle seuraavan voitollisen vuoden yhteydessä isompana veroetuna. Kokonaisuutena muutos on metsänomistajien kannalta edullinen, ja todennäköisesti se hieman lisää puukauppaa. Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä on myönteinen signaali pienyritystoimintaa kohtaan, sillä yleisesti tiedetään, että maassamme suurin osa on mikro- ja pienyrityksiä eli lähes 99 prosenttia, ja näihin tulisi kyllä entistä enemmän satsata. Yhtenä hyvänä hallituksen esimerkkinä on siirtyminen maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen pienemmissä yrityksissä. Tällä hetkellä raja on 500 000 euron liikevaihto, ja toivottavaa on, että tämäkin raja pystyttäisiin nostamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-10-12T14:22:56,2016-10-12T14:27:29,Tarkistettu,1.1 2016_99_8,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Ministeri Orpo haluaa käyttää tässä vaiheessa 3 minuuttia, olkaa hyvä. Ja debattiin ilmoittautuminen on nyt mahdollista.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_99_9,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En varsinaisesti kiitä kaikista puheenvuoroista, mutta hyviäkin oli. (Naurua) Kyse on kahdesta asiasta, ensinnäkin siitä, kunnioitammeko me Suomessa yrittämistä. Hallitus kunnioittaa yrittämistä ja uskoo siihen, että vain yritysten kautta ja menestyvien yritysten kautta voi syntyä työpaikkoja, jotka tuottavat lisäarvoa ja joilla me pystymme kustantamaan meidän hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Toinen kysymys on se, uskommeko siihen, että työn ja yrittämisen verotusta keventämällä voidaan kannustaa yrittämään, kasvamaan ja työllistymään. Hallitus uskoo, oppositio ilmeisesti ei usko. Mutta siitä täytyy kiittää, että oppositiopuolueidenkin kanssa tehtiin viime kaudella hyvä yhteisöveron kevennys, mistä seurauksena nyt nähdään se, että yhteisöveron tuotot eivät ole laskeneet, vaikka se alennus olikin merkittävä. Me näemme, että veroja alentamalla voidaan myöskin saada dynamiikkaa talouteen, ja tämäkin on aivan oleellista, uskooko tähän vai ei, ja hallitus siis uskoo. Kolmas asia: Mielestäni on epäreilua ottaa yksittäinen verokeino ja pohtia sitä. Reilua olisi katsoa silloin hallituksen veropolitiikan kokonaisuutta ja huomioida se, että hallitus keventää tälle vuodelle, kuten teki viime vuonnakin, pienempien työtulojen ja keskituloisten ihmisten työtulojen verotusta 450 miljoonalla eurolla, mikä on merkittävää. Sen lisäksi on kiky-sopimukseen liittyvä 515 miljoonan, 0,6 prosentin, tasainen veronkevennys kaikkiin tuloluokkiin, myöskin eläkeläisille, mikä on erittäin reilua ja oikeudenmukaista. Veropolitiikka on kokonaisuus. Hallituksen keskeinen linja on tukea työtä ja yrittäjyyttä ja vielä tällä yrittäjävähennyksellä antaa vahva viesti siitä, että Suomessa kannattaa yrittää ja kannattaa kasvattaa yritystään ja kannattaa menestyäkin — sekin pitää todeta joskus ääneen. Jos Suomessa ei saa menestyä, niin Suomi ei voi myöskään pärjätä. Suomessa on jo pohjalla maailman kovimpiin kuuluva progressio. Meillä on käytössä solidaarisuusvero, joka otettiin viime kaudella käyttöön ja jota laajennettiin tänä vuonna. Meillä on siis oikeudenmukaisuuselementtejä voimakkaasti mukana. Suomessa pitää voida tehdä töitä ja yrittää niin, että se kannattaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-10-12T14:27:38,2016-10-12T14:30:16,Tarkistettu,1.1 2016_99_10,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,Sitten debattiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_99_11,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Älkää nyt yrittäkö maalata mustaa valkoiseksi. Yrittäjävähennyksestä 60 prosenttia eli 75 miljoonaa päätyy ylimpiin tuloluokkiin. Määrällisesti parturi-kampaajat, suutarit ja yksinyrittäjät, mikroyrittäjät ovat ylivoimainen enemmistö, mutta he eivät tästä hyödy juuri lainkaan. Ansiotuloveron alennus on heille hyödyllisempi, ja SDP:n malli takaa vielä paremmat tulot pienituloisille. Tämä on verolahja suurituloisille lääkäreille, apteekkareille, asianajajille ja aivan käsittämätön tässä taloudellisessa tilanteessa. Lisäksi viimeinenkin palkansaajalääkäri rientää muuttamaan nyt toimintansa yritysmuotoiseksi. Täällä on luettu Suomen Yrittäjien tiedotteita, mikä on aivan oikein, koska tämä on Suomen Yrittäjien ohjelmasta suoraan kopioitu hallitusohjelmaan. Professori Niskakangas, joka oli tänään verojaoston kuultavana, totesikin, että kysymyksessä on jollekin taholle suunnattu erityinen veroetu, jonka on sanellut Suomen Yrittäjät hallitusohjelmaan. Tämä 600 euroa on vain (Puhemies koputtaa) verosta vähennettävä osuus, ei se, (Puhemies: Aika!) mikä jää käteen, puhutaan kympeistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-12T14:30:20,2016-10-12T14:31:27,Tarkistettu,1.1 2016_99_12,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan isossa kuvassa tarvitaan yksittäisiä päätöksiä, jotka kiihdyttävät kasvua ja lisäävät työllisyyttä. Sekä yrittäjävähennys että myös tämä perintö- ja lahjavero toimivat molemmat tähän suuntaan. Olen varma siitä, että ne ihmiset, jotka tässä salissa ovat muutaman vuoden päästä, ovat kaikki sitä mieltä, että tässä ajassa tehty päätös toimi oikeaan suuntaan, vastasi odotukseen ja kiihdytti niitä ihmisiä yrittämään entistä enemmän, jotka vaikuttavat siihen, mikä työllisyys on jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-10-12T14:31:28,2016-10-12T14:32:05,Tarkistettu,1.1 2016_99_13,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Asiahan on niin, että SDP arvostaa yrittäjyyttä. Me näemme, että pienissä ja keskisuurissa yrityksissä erityisesti on Suomen tulevaisuus. Tämä hallituksen esitys kuitenkin leikkaa verotuloja 123 miljoonaa euroa, antaa sen rahan 60-prosenttisesti tuonne rikkaimmille yrittäjille, kahdelle suurimmalle tulodesiilille. Oman esityksenne mukaan tällä ei ole työllisyysvaikutuksia juuri lainkaan, työllisyysvaikutuksia ehkä nolla. Kansaneläkelaitos on laskenut, että eläkeläisten, työttömien, lapsiperheitten, opiskelijoitten ostovoima tulee heikentymään. Eikö olisi järkevämpää käyttää tätä rahaa — jos ette halua sitten käyttää SDP:n esittämällä tavalla tämän arvonlisäverovelvollisuuden rajan nostamiseen tai yrittäjävähennystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen 20 000 eurolla — ostovoiman lisäämiseen eläkeläisille, työttömille ja lapsiperheille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-10-12T14:32:07,2016-10-12T14:33:04,Tarkistettu,1.1 2016_99_14,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun varat ovat vähissä, niin ne kannattaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti, niin että saadaan mahdollisimman suuri vaikutus. Tässä yrittäjävähennyksessä ongelma on, että se hyöty ei välttämättä ole ihan niin järkevästi kohdistettu kuin mahdollista. Yksi vaihtoehto siinä voisi olla se, että rajattaisiin yrittäjävähennys koskemaan 50 000 euron tuloja, jolloinka se painopiste olisi enemmän siellä, missä se vaikuttavuus on suurempi. Ja mitä yleisesti ottaen yrittäjyyteen tulee, niin kannattaa ennemmin panostaa siihen, että tämä itse tekeminen on kannattavaa. Kun kevennetään verotusta jo tehdyn tuloksen osalta, niin esimerkiksi yhteisöveron alennushan ei helpota tuloksen tekemistä ollenkaan, se vain jättää siitä enemmän. Siinä mielessä kannattaisi ennemmin painottaa esimerkiksi sitä, että työllistäminen olisi nykyistä kannattavampaa. Ja mitä tulee sitten taas toiminimen ja osakeyhtiön väliseen epätasa-arvoon, niin onhan toiminimiyrittäjillä aina se mahdollisuus, että he voivat muuttaa toiminimen osakeyhtiöksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-10-12T14:33:06,2016-10-12T14:34:07,Tarkistettu,1.1 2016_99_15,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tasan 11 vuotta sitten silloinen valtiovarainministeri Eero Heinäluoma esitteli varallisuusveron kokonaan poistamisen, noin 120 miljoonaa Suomen 40 000:lle kaikkein rikkaimmalle. (Välihuutoja vasemmalta) Sosialidemokraatit ajoivat silloin läpi tällaisen esityksen. Viime vaalikaudella ministeri Urpilainen esitteli yhteisöveron rajun alennuksen, ja siitä ovat suur-yhtiöt hyötyneet: mitä parempi tulos, sitä enemmän ovat saaneet hyötyä, ja hyöty on jaettu osinkoina, joista suuri osa on mennyt amerikkalaisille eläkesäätiöille, siellä juhlitaan. (Välihuutoja vasemmalta) Mutta tällä esityksellä turvataan suomalaisten pk-yritysten toimintaedellytyksiä ja työllistämisedellytyksiä. Tämä on oikeudenmukaista ja järkevää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-12T14:34:09,2016-10-12T14:35:03,Tarkistettu,1.1 2016_99_16,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä ovat hallituspuolueiden edustajat puhuneet kauniisti kasvun ja työllisyyden edistämisestä sekä pienituloisten pk-yrittäjien tukemisesta. Herää kysymys, mistä lakiesityksestä te oikein puhutte. Me tiedämme näiden tulonjakolaskelmien perusteella, että ylivoimaisesti suurin hyöty näistä verokevennyksistä menee kaikista varakkaimmille yrittäjille ja ammatinharjoittajille. Me tiedämme myöskin, että kasvu- ja työllisyysvaikutukset tulevat jäämään pieniksi ja epävarmoiksi, koska se käy ilmi näiden lakiesitysten esittelyteksteistä: ""Ehdotetulla vähennyksellä ei arvioida olevan merkittäviä yritystoimintaa kasvattavia tai yrittäjyyttä lisääviä vaikutuksia."" Eli jos halutaan tukea kasvua ja yrittäjyyttä, miksi ei panosteta tähän arvonlisäveron alarajan nostoon ja miksi ei panosteta yrittäjien sosiaaliturvan epäkohtien korjaamiseen tai tuotekehitys- ja tutkimusresurssien lisäämiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-12T14:35:05,2016-10-12T14:36:09,Tarkistettu,1.1 2016_99_17,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! 27. päivä syyskuuta vuonna 2013 jätin ensimmäisenä allekirjoittajana aloitteen numero TAA 574 yrittäjävähennyksestä. Muita allekirjoittajia löytyi SDP:ltä, vasemmistoliitolta, jopa kokoomukselta ja RKP:lta. (Naurua) Olen edelleen sitä mieltä, että yrittäjävähennys on hyvä asia — en tiedä, mitä nämä muut allekirjoittajat tuumaavat. Ja vielä se, että metsätalouden verotuksessa otettaisiin huomioon vastaava vähennys, on myös erinomainen asia. KD on pitkään myös vaatinut perintöveron kohtuullistamista ja poistamista erityisesti sukupolvenvaihdostilanteessa, eli tämäkin on hyvä asia. Sen sijaan KD suhtautuu hyvin kriittisesti yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotukseen, ja tässä asiassa toivomme, että hallitus vielä voisi perääntyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-10-12T14:36:10,2016-10-12T14:37:11,Tarkistettu,1.1 2016_99_18,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yrittäjävähennyksessä on todellakin kyse työstä ja tasapuolisuudesta, ja nimenomaan uudesta työstä, koska lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät tällä hetkellä pk-yrityksiin. Ja vaikka täällä nyt vähätellään tätä vähennyksen merkitystä, kannusteet yrittäjyyteen ovat tällä hetkellä tärkeitä. Pienyritykset ovat merkittäviä työpaikkojen luojia, ja yli 10 prosenttia yksityisen sektorin työpaikoista on juuri näissä pienissä yrityksissä, joihin tälläkin on merkitystä. Toinen olennainen seikka tässä uudistuksessa on tasapuolisuus. Ja kuten ministeri Orpo totesi, on katsottava kokonaisuutta. Ja muistatte, että 2014 tuli voimaan tämä yhteisöveroalennus, joka koski vain osakeyhtiöitä, kun taas viime hallituskaudella tehdyt pääomaveron kiristykset koskivat kaikkia yritysmuotoja. Noin puolet Suomen pk-yrityksistä on muita kuin näitä osakeyhtiömuotoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-10-12T14:37:12,2016-10-12T14:38:09,Tarkistettu,1.1 2016_99_19,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin valtiovarainministerin puheenvuoroa, jossa hän totesi, että tässä on nyt kysymys siitä, tuemmeko me yrittäjyyttä, ja kun hän kertoi, kuinka tärkeää tämä on suomalaiselle yritystoiminnalle, niin jään kyllä kysymään, kuka on tänne tehnyt sen esityksen, jota me nyt täällä pöydillämme luemme. Nimittäin valtiovarainministeri Orpo, tässä teidän esityksessänne, minun käsittääkseni tämä on teidän esittämänne lakiesitys, todetaan, kuten täällä on monta kertaa sanottu, että nämä kasvuvaikutukset ovat mahdollisia mutta eivät suinkaan varmoja ja jos jotain kasvua saattaa mahdollisesti syntyä, niin korkeintaan se tapahtuu näissä kaikkein varakkaimmissa henkilöyhtiöissä. Joten eihän tässä ole kysymys siitä, tuetaanko yrittäjyyttä vai ei. Tässä on kysymys siitä, että te olette tuoneet esityksen, jonka työllisyysvaikutukset ovat täysin ilmassa, jos niitä on ollenkaan. Ja samaan aikaan jätätte pienyritykset ilman todellisia työllisyysvaikutuksia. (Puhemies koputtaa) Tässä on kyse vain siitä, että jaatte kavereillenne hyvää. Muun muassa apteekkarit voittavat tuhansia, tuhansia euroja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-10-12T14:38:10,2016-10-12T14:39:21,Tarkistettu,1.1 2016_99_20,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Ministeri Orpo, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_99_21,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä puheenvuoro vahvistaa sitä, että te ette usko siihen, että yrittäminen on se, joka kantaa Suomea. (Hälinää) Kyse on siitä, että yrittämisen toimintaympäristö pitää olla riskinottoon kannustava. Tällä tasataan sitä, että yrittämiseen liittyy paljon suurempi riski kuin palkansaajille. Ja se, että meillä on yrittämiseen kannustava ilmapiiri, mahdollistaa sen ja tuo mukanaan sen, että ihmisiä lähtee yrittäjiksi ja yrityksiä halutaan kasvattaa. Sitä on vaikea laskea ja näyttää ja osoittaa, että näin se menee, mutta ainoastaan sitä kautta, että Suomi on yrittämiseen positiivisesti suhtautuva maa ja toimintaympäristö, me voimme luoda Suomeen kasvua ja uusia työpaikkoja ja näitä menestyviä pk-yrityksiä. Hallitus uskoo tähän plus siihen, että ylipäänsä laskemalla yrittämisen ja työnteon verotusta se kannustaa yrittämään ja työtä tekemään ja sitä kautta Suomi voi ainoastaan kasvaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-10-12T14:39:22,2016-10-12T14:40:21,Tarkistettu,1.1 2016_99_22,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa budjettikeskustelun yhteydessä muistaakseni pääministeri Sipilä vetosi, että lopetettaisiin tämä huolellisesti väärin ymmärtäminen. Minä toivoisin, että tämä vaatimus tavoittaisi myös valtiovarainministerin. Nimittäin minä kyllä haluaisin uskoa tähän, mutta kun se esitys, jonka te olette tänne tuonut, niin te ette itse usko... Tai ainakaan siinä esityksessä, jonka te olette tänne tuonut, ei ole mitään faktaa niille puheille, joita te tässä nyt sanotte. Ei tämä uskon varassa ole. Tämähän on virkamiesvalmistelun varassa, niin kuin tekin olette monta kertaa painottanut. Tässä ei ole kysymys siitä, että saavutetaan työllisyys- tai kasvuvaikutuksia. Teidän oman esityksenne mukaan ne ovat erittäin maltillisia, jos ollenkaan. Ja samaan aikaan leikkaatte pienituloisilta, jätätte pienyrityksille todelliset työllisyystoimet tekemättä, kuten arvonlisäveron alarajan noston, jota me olemme esittäneet. Tässä on vain kyse siitä, että kuin Nottinghamin seriffi otatte köyhiltä ja annatte rikkaille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-10-12T14:40:22,2016-10-12T14:41:23,Tarkistettu,1.1 2016_99_23,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Ministeri Orpo, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_99_24,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä on kyse siitä, että teidän mielestänne maailma pelastuu sillä, että kaikki palkataan julkiselle sektorille ja kun kiristetään veroja, niin saadaan talous tasapainoon. (Välihuutoja vasemmalta) Tämä on pitkässä aikavälissä se, mikä on ollut teidän linjanne, mutta oikeasti tämä asia ei ratkea muuta kuin sillä, että me kannustamme yrittämään ja työtä tekemään. Tämä verotus on kokonaisuus, jossa pitää katsoa työn verotukseen liittyvät veronkevennykset, yrittämisen verotukseen liittyvät laajemmin tehdyt veronkevennykset, yhteisöveroon tehdyt osinkoveromuutokset, pääomaverotuksen muutokset, ja nyt sitten tämä. Nämä ovat kokonaisuus. Sen kokonaisuuden ydin on se, että me haluamme kannustaa yrittämään, ottamaan riskejä, työllistämään ja tekemään työtä. Tämä on ideologinen perusvalinta, joka on teillä tyystin eri kuin meillä hallituksessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-10-12T14:41:24,2016-10-12T14:42:18,Tarkistettu,1.1 2016_99_25,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Voi tätä tahallisen väärinymmärtämisen taidetta! SDP:llä on selkeät omat vaihtoehtonsa pienen yrittäjän, keskisuuren yrittäjän tukemiseksi, mutta, puhemies, valtiovarainministeri Orpo, tässähän on nyt kysymys jatko-osasta tälle hallituksen ihan itse käsikirjoittamalle robinhood-tarinalle, jossa sankari ei suinkaan ole Robin Hood vaan valitettavasti Nottinghamin seriffi. Tämä on nyt jatko-osa sille, mikä ollaan nähty. Hallituksella on varaa keventää miljoonaperintöjen verotusta, hallituksella on varaa tukea kaikkein hyvätuloisimpia yrittäjiä, apteekkareita, yksityislääkäreitä, juristeja, samaan aikaan, kun hallitus kertoo Suomen työttömille, että rahaa ei ole, samaan aikaan, kun hallitus leikkaa vanhustenhoivasta ja kertoo, että rahaa ei kerta kaikkiaan ole. Näinä aikoina tämänkaltainen parisataa miljoonaa, mikä menee nyt näihin kahteen veronkevennykseen, on täysin käsittämätön arvovalinta, mutta se on hallituksen arvovalinta, (Puhemies koputtaa) ja myöntäkää se älkääkä (Puhemies: Aika!) muita syyllistäkö.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-12T14:42:19,2016-10-12T14:43:28,Tarkistettu,1.1 2016_99_26,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kateudella ei tätä maailmaa kyllä rakenneta, ei Suomessa eikä muuallakaan. (Välihuutoja) Arvoisa puhemies! Tuntuu kyllä, että vasemmiston käsitys yrittäjyydestä ja siellä syntyvästä tuloksesta on kovin outo: ikään kuin tilipäivänä tulee palkansaajalle ja meille kaikille tilipussi kotiin aina yhtä varmana. Kilpailukykysopimuksella vahvistetaan suomalaista yrittäjyyttä, ja yhteiskunta tulee verotuksen kautta myös vastaan, kun sitä tulosta on syntynyt, jotta yritys voi käyttää sitä rahaa oman yrityksensä pyörittämiseen, työllistämiseen ja toimintansa vahvistamiseen. Näinhän tämä mekanismi käytännössä kulkee. Eli tilipussi ei tule tilipäivänä, se tulee vain tekemällä, ja yhteiskunta on tältä osin valmis tukemaan myös verotuksen kautta. Se on kyllä oikeudenmukaista politiikkaa, koska pienyritykset ovat tällä hetkellä todella vaikeuksissa. Ja jos siellä on joku paremminkin pärjäävä, niin ei siitä kenenkään pitäisi olla kateellinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-10-12T14:43:29,2016-10-12T14:44:25,Tarkistettu,1.1 2016_99_27,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Orpo, sanoitte, että te uskotte, että tämä toisi työpaikkoja. Minä voin kertoa teille, että uskomukset eivät luo työpaikkoja. Työpaikkoja tulee pk-yrityksiin ja pienyrityksiin silloin, kun siellä tarvitaan työntekijöitä. Silloin sinne palkataan työntekijöitä. Olen itse ollut pienyrittäjänä ja tiedän sen, että siinä vaiheessa, jos yritykseen tarvitaan työntekijä, se palkataan, koska se on yritykselle etu. Jos tilanne olisi se, että kun helpotetaan tätä tilannetta, silloin palkataan työntekijöitä, niin nythän pitäisi esimerkiksi apteekeissa, juristitoimistoissa ja lääkärifirmoissa olla huomattavasti enemmän ihmisiä kuin nyt, koska heillä on kyllä jo nytkin varaa palkata sinne väkeä. Ja nyt jos saadaan joku 600 euroa vähennyksen kautta tätä huojennusta, mikä on sitten huomattavasti vähemmän cashina, niin minä voin kertoa teille, ministeri Orpo, että sillä rahalla ei voi palkata yhtään ainutta työntekijää. Minä toivoisin, että teillä olisi aikaa käydä vierailemassa viiden hengen yrityksissä ja kysyä sitä tilannetta sieltä, sitä, milloin he palkkaavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-12T14:44:26,2016-10-12T14:45:31,Tarkistettu,1.1 2016_99_28,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Rinteen ajatuksen edelleen kehittämistä, että VVO:n osingonsaajat eli ammattiyhdistys pannaan myös verolle, ja sitten voidaan toteuttaa Li Anderssonin toive arvonlisäveron alarajan korottamisesta. Silloin me olemme kaikki tyytyväisiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-10-12T14:45:31,2016-10-12T14:45:56,Tarkistettu,1.1 2016_99_29,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! SDP rakastaa työttömyyttä, muutenhan se ei pysyisi jalustoillansa, se on rakennettu semmoiselle pohjalle. (Jukka Gustafsson: Ai näinkö nämä Pohjoismaat on rakennettu!) — Näin, SDP pysyy sillä pystyssä. Mutta mitä tulee tähän perintöveroon, niin nyt täällä investoidaan paljon metsäteollisuuteen ja pitää saada puu liikkeelle. Lähteekö puu liikkeelle verottamalla? Ei varmasti. Nyt kun saadaan... (Eero Heinäluoma: Puu on liikkeellä!) — Puu ei lähde liikkeelle, minä olin Rajamäen juttusilla vähän aikaa sitten, ja hän oli huolissaan nimenomaan siitä, kun puu ei liiku. — Nyt se saadaan liikkumaan sillä tavalla, että perintöveroa kevennetään, elikkä verottaja ei tule siihen erottamaan ihmisiä työnteosta. Tämä on se fakta, ja sillä keinolla muun muassa kaupunkilaismaanomistajat, -metsänomistajat lähtevät myymään metsää, mutta verottamalla he eivät sitä tee. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-10-12T14:45:59,2016-10-12T14:47:01,Tarkistettu,1.1 2016_99_30,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vihreät on myös yrittäjyysmyönteinen puolue, ja se, että hallitus etsii tapoja helpottaa yrittäjyyttä, on oikein, mutta sitten pitäisi kuunnella asiantuntijoita siitä, mikä on tehokas tapa tehdä sitä. Meidän omassa mallissamme me olemme hyväksyneet sen, että jonkinlainen yrittäjävähennys voitaisiin tehdä helpottamaan pienituloisten yrittäjien asemaa, mutta siihen laitettaisiin 50 000 euroon katto, että siihen tuloon saakka sen saa, jolloin se kohdentuu oikein, ja tästä valtion tuesta, verotuesta, säästettäisiin lähes puolet, joka voitaisiin sitten kohdentaa muihin tarkoituksiin. Asiantuntijat... (Ben Zyskowiczin välihuuto) — Kuunnelkaa, edustaja Zyskowicz, kerrankin, kun minä puhun. Arvoisa puhemies! Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että verotuet, yritystuet ovat pääsääntöisesti tehottomia ja fiksumpaa yrittäjyyden edistämistä olisi madaltaa työllistämisen kynnystä. Eikö olisi fiksumpaa helpottaa ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamista poistamalla vaikka sivutyökulut vuodeksi ja alentamalla pienituloisten työn verotusta sen sijaan, että tehdään verojärjestelmään koko ajan reikiä uusilla vähennyksillä? Se helpottaisi yrittäjyyttä, että työllistäminen on kannattavaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-10-12T14:47:02,2016-10-12T14:48:08,Tarkistettu,1.1 2016_99_31,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Näitä esitettyjä veromuutoksia voi arvioida kolmen eri näkökulman kautta: ensimmäinen on verokertymään tapahtuvat muutokset, toinen on oikeudenmukaisuus ja kolmas on työllisyys- ja kasvuvaikutukset. Ja nämä hallituksen esitykset perintöveron keventämisestä ja yrittäjävähennyksestä eivät ole näistä kolmesta näkökulmasta perusteltuja. Ensinnäkin, verokertymä heikkenee, ja se aiheuttaa leikkauspainetta palveluihin ja tulonsiirtoihin. Toiseksi, veronkevennykset kohdentuvat eniten ylimpiin tuloluokkiin, ja samalla köyhiltä leikataan, eikä tätä voi pitää oikeudenmukaisena yhteiskuntapolitiikkana. Kolmanneksi, perintöveron kevennys ja yrittäjävähennys ei juuri lisää työllisyyttä tai kasvua, ja tämä on todettu itse hallituksen esityksessäkin. Olisi älykkäämpää kohdentaa nämä samat rahat mieluummin tukemaan pienyritysten työllistämistä. Nyt rahat menevät enimmäkseen suurille yrittäjille, ei niille paljon puhutuille parturi-kampaajille. Perintöveron keventäminen nykyisessä tiukassa taloustilanteessa ei ole kasvun näkökulmasta perusteltua, ja omaisuuden kasaantuminen... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-10-12T14:48:09,2016-10-12T14:49:16,Tarkistettu,1.1 2016_99_32,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraatit ovat jo pitkään ajaneet tätä yrittäjävähennystä, ja olemme tyytyväisiä siitä, että se vihdoin saadaan aikaiseksi. Tässä on kysymys siitä, että erilaiset yritysmuodot saatetaan tasapuolisen kohtelun piiriin. Minkä ihmeen takia sellaiset hyvin käsityövaltaista työtä tekevät yrittäjät, kuten vaikkapa kampaajat tahi erimerkiksi suutarit tahi fysioterapeutit, eivät saisi saada vähän enemmän? Minkä ihmeen takia täällä vasen laita salista haluaa, että näitä ihmisiä, jotka tekevät valtavan pitkää työpäivää, todella fyysistä työtä, ei millään tavalla tässä tilanteessa voida saattaa verotuksellisesti samalle tasolle kuin osakeyhtiöitä? (Välihuutoja vasemmalta) Mutta jottei menisi hallituksen kehumiseksi tai puolustamiseksi, niin olisin halunnut kysyä tästä kiinteistöveron alarajan nostamisesta: Erityisesti maaseudulla on ongelma, että nämä verotusarvot ovat jo kauan sitten jääneet jälkeen siitä, mitä todellisuudessa tällä hetkellä näistä asunnoista maksetaan. Ja tämä on ongelma, koska kiinteistövero nousee koko ajan ja (Puhemies: Aika!) asuntojen verotusarvoista ei saa enää markkinoilla samaa arvoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-12T14:49:16,2016-10-12T14:50:25,Tarkistettu,1.1 2016_99_33,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo, on hyvä lähtökohta se, että pieniä ja keskisuuria yrittäjiä autetaan kasvamaan ja laajentamaan toimintaansa, työllistämään. Olen vajaat 10 vuotta itse toiminut yrittäjänä ja tiedän kyllä sen arjen ongelmia ja haasteita, ja on hyvä, että sitä pelivaraa sinne löydetään. Mutta kyllä meillä on tietenkin tämä työllisyys ykkösasia. Ja kun tuossa teidän oman lakiesityksenne esittelyteksteissä todetaan, että tämä ei tuota talouskasvua eikä tällä ole merkittäviä — jos ollenkaan — työllisyysvaikutuksia, niin eikö olisi järkevämpää käyttää tätä 123:a miljoonaa euroa, tai mikä se suuruusluokka on, nyt sitten esimerkiksi arvonlisäverorajan nostamiseen tai sitten 20 000 euron verovähennykseen niille ammatinharjoittajille, joita on 200 000 Suomessa. Jos heistä 10 prosenttia olisi valmis palkkaamaan sen verovähennyksen kautta ensimmäisen työkaverin, saataisiin 20 000 työpaikkaa lisää. Miettikää, arvoisa ministeri, tätä vaihtoehtoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-10-12T14:50:26,2016-10-12T14:51:28,Tarkistettu,1.1 2016_99_34,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen veropolitiikan linja on hyvä kokonaisuus. Täällä ministeri Orpo hyvin kuvasi sen. Liittyy työn verotuksen keventämiseen ja eläkeläisten verotuksen keventämiseen. Sen sijaan tämä keskustelu on osoittanut, että SDP, vasemmistoliitto ja vihreät eivät halua noin 200 000:ta henkilöyritystä samaan asemaan, missä osakeyhtiöt ovat. Täällä on käynyt selväksi se, että te ette halua noin 200 000:ta yritystä ja yrittäjää samaa asemaan. Ja tämä merkitsee laajasti ottaen noin miljoonaa ihmistä. Te haluatte korkeamman verotuksen näille henkilöyrittäjille, jotka pitävät Suomea monella tavalla pystyssä. Hallituksen veropolitiikan linja on tässä mielessä oikeudenmukainen. Se tuo tasa-arvoa. Se paikkaa sitä viime kaudella tehtyä veropolitiikan linjaa, täydentää sitä. Yhteisöveron alennuksen jälkeen henkilöyritykset jäivät huonompaan asemaan. Tässä mielessä on surullista, että te nostatte tässä muutamia ammattiryhmiä, kuten apteekkarit, niin kuin tikun nokkaan. He tekevät tärkeää työtä omassa sektorissaan, eikä pitäisi halveerata täällä salissa, parlamentissa, heidän tekemäänsä työtä (Välihuutoja) eikä myöskään muita, jotka tekevät tätä tärkeää työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-10-12T14:51:30,2016-10-12T14:52:38,Tarkistettu,1.1 2016_99_35,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että minä olen hämmentynyt tästä keskustelusta. Toivoisi, että edes valtiovarainministeri vastaisi asiallisesti esitettyyn kritiikkiin sen sijaan, että tässä tuodaan esille omia ennakkoluuloja vasemmiston politiikkaan liittyen. Ongelma tässä siis on se, että olette käyttämässä yli 120 miljoonaa euroa tavalla, jolla ei teidän oman esityksennekään mukaan saada toivottuja kasvu- ja työllisyysvaikutuksia ja josta ylivoimaisesti suurin hyöty menee kaikista varakkaimmille ammatinharjoittajille ja henkilöyrittäjille. Kyllä, edustaja Essayah, mekin olemme huolissamme pienituloisista parturi-kampaajista ja suutareista, mutta he eivät tästä esityksestä hyödy. (Oikealta: Hyötyvät!) Se on se keskeisin ongelma tässä. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-12T14:52:39,2016-10-12T14:53:29,Tarkistettu,1.1 2016_99_36,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vihreiden mallissa yrittäjyysvähennys menisi juuri niille, joilla on pienet tulot ja joille merkitsee se parisataa euroakin enemmän, mutta sitten siinä olisi raja niin, että se ei hyödyttäisi näitä hyvin suuria henkilöyrittäjiä aivan kohtuuttoman paljon. Puhutaan jopa tuhansista euroista, mitä he hyötyvät, ja ei ole kansantaloudellisia perusteita laittaa sellaisia rahamääriä sinne. Ja tosiaan jos mietitään verojärjestelmää kokonaisuudessaan, niin meidän verotusasiantuntijat, jotka pohtivat, miten yrittäjyys ja työllistäminen olisi Suomessa kannattavaa, yleensä — lähes kaikki — toivovat selkeämpää, yksinkertaisempaa verojärjestelmää, jossa perusveroprosenttia, työllistämisen veroprosenttia, voitaisiin laittaa silloin alas. Nyt tehdään koko ajan uusilla vähennyksillä reikiä sinne ja tänne. Osinkoverotuksessakin on aivan kohtuuton normituottoprosentti, joka alentaa siellä verottomana saatavaa osinkoa niin, että järjestelmässä on erilaisia aukkokohtia, joilla voi pelata. Reilu järjestelmä olisi se, että kaikki yrittäjyyden muodot olisivat kannattavia ja työllistäminen olisi aina kannattavaa ilman, että tehdään aina joka järjestelmään uusia porsaanreikiä, jotka maksavat valtiolle ja ovat tehottomia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-10-12T14:53:32,2016-10-12T14:54:38,Tarkistettu,1.1 2016_99_37,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyllähän tätä tulonjakovaikutusta on pakko kritikoida, kun siis tämän yrittäjävähennyksen, joka sanana on erittäin myönteinen, hyötyjät ovat ne kaikkein suurituloisimmat yrittäjät. (Välihuutoja) Ei kysymys ole siitä, arvostetaanko apteekkaria. Totta kai arvostetaan, hän tekee erittäin tärkeätä, tähdellistä työtä. Mutta kyllä kai nyt jokainen ymmärtää, että kun suurituloisin apteekkari saa 25 000 euron veroedun — 25 000 euroa, keskimäärin 5 600 — niin ei sillä yhtään työpaikkaa synny, niin kuin hallituksen omakin esitys kertoo tämän heikkouden. Ja samaan aikaan, arvoisa hallitus, kun te annatte näitä tuhansien eurojen etuja niille, jotka ovat erittäin varakkaita, te leikkaatte muun muassa sotaveteraanien rintamamieslisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-12T14:54:38,2016-10-12T14:55:28,Tarkistettu,1.1 2016_99_38,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tässä on kysymys myöskin oikeudenmukaisuudesta, sillä kun viime vaalikaudella annettiin asianajajille, apteekkareille, jotka ovat partnereina osakeyhtiöissä, niin nyt me annamme myöskin henkilöyhtiöille ja toiminimille kannustimen yrittää ja myöskin kasvaa. Se on minusta tärkeä asia. Myöskin on niin, että työ muuttuu koko ajan. Entistä enemmän tehdään yrittäjänä töitä. Minusta osuu tähän aikaan erittäin hyvin tämä yrittäjävähennys, niin että myöskin voidaan yrittäjänä ottaa se tuoli parturina käyttöön ja tehdä yrittäjänä työtä, ansaita toimeentuloa ja kasvattaa kansantuloa. Minusta, sosialidemokraatit, kun te viime kaudella vain kiristitte veroja, tuli 100 000 työtöntä, sillä linjalla ei voi jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-10-12T14:55:31,2016-10-12T14:56:18,Tarkistettu,1.1 2016_99_39,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt, kun on kuunnellut näitä keskusteluja, tulee mieleen ensimmäiseksi, että kaikki oppositiopuolueet eivät halua uusia työpaikkoja Suomeen. (Välihuutoja) Suomessa valtaosa yrityksistä on pieniä, pikkuruisia, siis pieniä yrityksiä, ja niihin on panostettava. Sieltä tulevat ne uudet työpaikat. Viime hallituskaudella yhteisöveron alentamisella tähdättiin suurien firmojen tukeen. Oppositio, te olitte siellä silloin, suurin osa teistä. Silloin tuettiin siis suuria, ja nyt hallitus tukee pieniä ja keskisuuria yrittäjiä maksuperusteisella alvin huojennuksella sekä yrittäjävähennyksellä. Se on hyvä alku taloutemme elvyttämiseen. Suuria työpaikkoja, missä on paljon porukkaa hommissa, ei paljoa ole. Kiitos Turun telakalle, se oli huippusaavutus. Sieltä tulee pilvin pimein näitä tilauksia. Valtiovarainministeri Orpo: tulevatko yrittäjävähennys, maksuperusteinen alvin huojennus, perintö- ja lahjaverolakiesitys pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi vai haitaksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-10-12T14:56:19,2016-10-12T14:57:26,Tarkistettu,1.1 2016_99_40,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaiken ta- loudellisen hyvinvoinnin perusta on työnteko ja yrittäjyys. Sen vuoksi kokoomus tekee politiikkaa, jolla tuetaan työnteon ja yrittäjyyden edellytyksiä. Työnteon edellytyksiä on tällä hallituskaudella tuettu muun muassa keventämällä ansiotulojen verotusta. Edelleen kannustinloukkuja on tarkoitus purkaa ja myös työttömyysturvaa muuttaa aktivoivampaan suuntaan. Yrittäjyyttä tällä vaalikaudella edistetään muun muassa paikallista sopimista edistämällä, muun muassa muuttamalla arvonlisävero maksuperusteiseksi ja myös tällä yrittäjyysvähennyksellä, jolla halutaan kannustaa yrittäjyyttä. Kun kaiken taloudellisen hyvinvoinnin lähtökohtana on työnteko ja yrittäjyys, niin työntekoa ja yrittäjyyttä pitää kannustaa. Täällä on puhuttu uskon merkityksestä. Sanon, että ilman tulevaisuudenuskoa yrittäjät eivät palkkaa yhtään työntekijää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-12T14:57:27,2016-10-12T14:58:32,Tarkistettu,1.1 2016_99_41,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,Yksi puheenvuoro ennen ministerin puheenvuoroa. — Edustaja Harakka.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_99_42,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On surullista, että kun asian osalta ollaan heikoilla, alkaa nimittely. Älkää, ministeri Orpo, omaksuko edeltäjänne ministeri Stubbin tapoja. (Eero Heinäluoma: Huonoja tapoja!) Olen 30 vuotta ollut pienyrittäjä, tiedän työllistymisen kynnyksen, ja kun puhutaan verotuksesta, 200 000 pienintä yrittäjää ovat niin pienituloisia, että he maksavat pienempää ansiotuloveroa kuin on tämä osakeyhtiön verotus. 120 miljoonaa euroa, ministeri Orpo, sehän on iso raha. Tehdään yhteistyötä sen eteen, että ne suunnataan aidosti tarvitseville pienyrittäjille, vihdoinkin juuri näille paljon mainostetuille parturi-kampaajille, suutareille, fysioterapeuteille. Ei tuhlata niitä rahoja ihmisille, jotka eivät sitä tarvitse. Tehdään yhdessä pienyrittäjyyttä tukevia toimia. (Jukka Gustafsson: Tähän käteen kannattaisi tarttua!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-12T14:58:37,2016-10-12T14:59:33,Tarkistettu,1.1 2016_99_43,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Ministeri Orpo, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_99_44,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeisessä puheenvuorossa kuitenkin mielestäni annettiin arvo sille, että tehdään yrittäjävähennys, mutta se ongelma on sitten siellä yläpäässä. Ensinnäkin, jos meillä olisi tällainen raja siellä, niin se olisi taas keinotekoinen, se olisi yhden kasvun este. Sitten tullaan taas siihen ajattelutavan eroon: Että on siis hyvä jo huomata, että vasemmallakin tänä päivänä puhutaan yrittäjyyden puolesta, (Eduskunnasta: Totta kai!) mutta vielä pitää kestää se, että yrittäjä myöskin menestyy ja kasvattaa yritystään, koska vain sellainen yritys, joka kasvaa ja menestyy, voi palkata uusia työntekijöitä, tehdä investointeja, laajentaa liiketoimintaa. Tämä liittyy siihen, että tarvitaan sitä tulevaisuudenuskoa, joka liittyy siihen, että hallitus on näillä esityksillään — joita on lukuisia nyt, joilla me parannamme yrittäjän asemaa ja yrittämisen edellytyksiä — luomassa tulevaisuudenuskoa yrittäjille ja niille ihmisille, jotka harkitsevat yrittäjäksi ryhtymistä. Edustaja Zyskowicz luetteli hyvin näitä asioita, jotka liittyvät kokonaisuutena yrittämiseen ja sen kannusteisiin: Maksuperusteinen arvonlisävero. Työn verotuksen keventäminen on erittäin merkittävä, ja nimenomaan niille kaikkein pienimmille yrityksille, joissa todellakin työn verotuksen kautta se ansio sieltä yrittämistoiminnasta otetaan. Kilpailukykysopimus oli merkittävä yritystoiminnan näkökulmasta. Meillä on lainsäädäntöuudistuksia, joilla työntekijän palkkaamista helpotetaan. Kotitalousvähennystä parannetaan. Me teemme tällä hetkellä lukuisia toimia yrittämisen edellytysten parantamiseksi, ja tämä kokonaisuus on se, jota voimallisesti puolustan. Itsekin olen sillä kannalla, että verotuksen hyvä lähtökohta on laaja veropohja ja matalat kannat. Mutta on perusteltua tehdä täsmätoimia, joilla tuetaan yhteiskunnan kannalta kaikkein oleellisimpia asioita, ja tällä kertaa se on pk-yrittäjyys, pienet ja keskisuuret yritykset, heidän toimintansa kannustaminen, tukeminen, riskinottoon kannustaminen, jotta ne yritykset menestyvät, jotta ne voivat palkata uusia työntekijöitä, jotta Suomi voi säilyä pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-10-12T14:59:34,2016-10-12T15:02:03,Tarkistettu,1.1 2016_99_45,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Me olemme kuulleet tässä salissa hallituksen suulla monta kertaa perusteltavan pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia sillä, että tämä taloustilanne on kerta kaikkiaan niin vakava ja vaikea, että nyt täytyy leikata ja kaikkiin tarvitsee sattua. Onkin aivan hämmentävää, että tässä tilanteessa, jossa talous on vakavalla tolalla ja näemme, että se ei kauheasti ole valitettavasti parantumassa, ja pienituloisilta pitää leikata, yhtäkkiä löytyy 123 miljoonaa jaettavaksi suurituloisille yrityksille. Erityisen hämmentävän tästä tekee se, että näiden lakien taustalla ei ole sellaisia odotuksia, että se lisäisi työllisyyttä, se lisäisi kasvua ja se toisi talouteen sitä hyvää, jota voisimme myöhemmin sitten käyttää. Eli kyse on puhtaasti annettavasta lahjasta, ja nämä vaikutukset, mihin täällä ollaan viitattu, näyttävät perustuvan todella vain hallituspuolueiden (Puhemies koputtaa) uskomuksiin. Vastuullinen taloudenpito on muuta kuin uskomuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-10-12T15:02:05,2016-10-12T15:03:14,Tarkistettu,1.1 2016_99_46,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan oikein tuossa edustaja Pakkanen siteerasi Anssi Kelaa, eli juuri niitä muurareita ja suutareita tässä nyt autetaan. Toki siellä on niitä lääkäreitäkin, mutta noin 80 prosentilla verotettavaa voittoa tuottavista elinkeinonharjoittajista vuotuinen tulos oli alle 30 000, ja juuri näitä ihmisiä täytyy auttaa. Itselläni on osakeyhtiö, mutta ymmärrän sen, että kaikki eivät välttämättä halua osakeyhtiötä perustaa vaan jotkut haluavat henkilöyrityksinä toimia. Näitä ihmisiä meidän on autettava. Toki myös tuo alviasia — vasta sitten maksetaan alvi, kun raha on tullut firmaan — auttaa. Toivon mukaan ne 150 000 yksinyrittäjää pystyvät nyt ottamaan myös työntekijän — toki sitä varten täytyy myös muita kynnyksiä helpottaa. Ja toivon, että tämä auttaa myös työttömiä, että he uskaltaisivat lähteä yrittämään oman ammattinsa myötä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-10-12T15:03:14,2016-10-12T15:04:09,Tarkistettu,1.1 2016_99_47,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täytyy todellakin ihmetellä sitä, että kun hallitus omassa lakiesityksessään toteaa, että sen tarkoituksena on kannustaa yrittäjyyteen, niin sitten samalla kuitenkin todetaan perustelutekstissä, että tämä lakiesitys hyödyttää kaikkein eniten suurituloisia, varakkaita yrittäjiä ja kasvattaa tuloeroja. Täällä sanotaan, että ""tuloerojen kasvu aiheutuu siitä, että muutosten verotusta keventävät vaikutukset kohdistuvat euromääräisesti tarkastellen voimakkaammin harvalukuisiin suurituloisiin yrityksiin ja niiden omistajiin kuin runsaslukuisiin pienituloisiin yrityksiin ja niiden omistajiin"". Tämä on jälleen hallitukselta selkeä arvovalinta, semminkin kun hallitus samaan aikaan itse myöntää, että nämä mainitut työllisyysvaikutukset ja talousvaikutukset ovat täysin ilmassa. Hallitus itse toteaa, (Puhemies koputtaa) että mitään uskoa siihen ei ole, (Puhemies: Aika on täynnä!) että työllisyys lisääntyisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-12T15:04:09,2016-10-12T15:05:20,Tarkistettu,1.1 2016_99_48,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on tänään todettukin, yrittäjävähennys lisää yrittämisen ja työllistämisen kannusteita ja helpottaa osaltaan yrittäjäksi ryhtymistä ja on osa hallituksen toimenpideohjelmaa yrittäjyyden edellytysten helpottamiseksi ja kohentamiseksi. Vaikka yrittäjävähennystä on täällä tänään kovasti kritisoitu vasemmisto-oppositiosta käsin, niin se voi kuitenkin vaikuttaa ratkaisevastikin niissä tapauksissa, joissa henkilö empii yrittäjäksi ryhtymistä tai pohtii yrityksen lopettamista siitä saatavan tulon jäädessä suhteellisen niukaksi. Sekin tulee ottaa huomioon. Tässä esityksessä korjataan toisaalta epäsuhtaa osakeyhtiöiden verotukseen nähden, mikä on aivan oikein. Arvoisa puhemies! Toimivassa markkinataloudessa tämänkin veronalennuksen tulisi osaltaan siirtyä myös hintoihin ja nostaa kysyntää ja siten työllisyyttä. En ota siihen kantaa, onko Suomi toimiva markkinatalous, mutta sitä kohti meidän tulee joka tapauksessa pyrkiä. (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-10-12T15:05:20,2016-10-12T15:06:25,Tarkistettu,1.1 2016_99_49,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa ei ole kyse siitä, halutaanko täällä kannustaa yrittäjyyteen vai ei. Tässä keskustelussa on kyse siitä, ketkä tätä kannustinta eniten tarvitsevat. Kun täällä hallituspuolueet koko ajan toistavat suutareita ja räätäleitä ja juuri näitä pienyrityksiä, niin itse asiassa tässä hallituksen omassa esityksessä todetaan, että juuri näiden yrittäjien keskuudessa tällä vähennyksellä ei ole käytännössä mitään vaikutusta. Kyllä kaikki työ on tärkeää, niin apteekkarien tekemä työ kuin suutareiden ja räätäleiden tekemä työ, mutta minkä takia sitten, jos kaikki työ on yhtä tärkeää, te hellitte apteekkareita 5 600 euron verovähennyksellä joka vuosi, (Leena Meri: 5 700!) suurituloisimpia apteekkareita 25 000 euron vähennyksellä, kun sitten suutareille, räätäleille ja kampaajille jätätte vain rippeet ja todelliset kannustimet (Puhemies koputtaa) työllisyyteen tekemättä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-10-12T15:06:25,2016-10-12T15:07:33,Tarkistettu,1.1 2016_99_50,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suomi on varmaankin Euroopan osakeyhtiövaltaisin maa, mutta puolet yrittäjistä toimii muussa yritysmuodossa. Yrittäjävähennyksen tarkoituksena on tuloverotuksen keinoin kannustaa työn tekemiseen omalla yrittäjäriskillä muussa kuin osakeyhtiömuodossa. Yrittäjävähennys on perusteltu toimenpide osana hallituksen laajempaa toimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään edistämään itsensä työllistämistä ja yrittäjyyden alkutaipaletta. Yrittäjävähennys on myös oikeudenmukainen toimenpide siinä mielessä, että yrittäjän työ- ja sosiaalioikeudellinen asema on heikompi kuin työsuhteessa toimivien asema. Sitten kun täällä on niin voimakkaasti noussut esille tämä apteekkarien asema, niin kuten edustaja Harakkakin varsin hyvin tietää, käytännössä katsoen kaikilla apteekkareilla ei ole muuta kuin varsinaista apteekkiliiketoimintaa varten osakeyhtiö, joten kyllä he ovat hyödyntäneet myös näitä sosialidemokraattien suosimia yhteisöveron ja varakkaimpien (Puhemies koputtaa) osinkojen saajien helpotuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-10-12T15:07:34,2016-10-12T15:08:46,Tarkistettu,1.1 2016_99_51,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Niin, siis vielä täytyy toistaa tämä tärkein tieto eli se, että puolet tämän vähennyksen saajista ansaitsee alle 10 000 euroa vuodessa. Se on niin pieni tulo, että siitä veroa ei makseta edes sen vertaa, mikä on tässä paljon kohutussa osakeyhtiöverotuksessa, jota edellisellä hallituskaudella laskettiin ja jota käsittääkseni tämä hallitus ei ole nostamassa. Voi olla, että niitä Turun telakan tilauksia ei olisi tullut. Eli tämä perusasia pitää muistaa, että tämä toimenpide kohdistuu ja nämä rahat, 75 miljoonaa, valuvat aivan toisille ihmisille kuin joita haluamme auttaa. Tehdään yhdessä pienituloisille yrittäjille apu- ja kannustinpaketti. Pienten yrittäjien asia on sydäntämme lähellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-12T15:08:46,2016-10-12T15:09:40,Tarkistettu,1.1 2016_99_52,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Henkilöyhtiössä tuloksen muodostuminen on progressiivista, koska siitä verotetaan henkilöverolain mukaan, eli se on aika jyrkkää, jos ajatellaan apteekkaria, joka joutuu tuloksen kautta tekemään lisää käyttöpääomaa. Suosittelisin valtiovarainministeriä — joita täällä taisi olla kaksi kappaletta — koemielessä tekemään tuloslaskelman ja taseen apteekista, ja jos siellä halutaan palkkaa lisää, niin kyllä siellä pääomaa tarvitaan lisää. Partureiden ja kampaajien kohdalla, miksei suutarien kohdalla, tarvitaan jonkin verran laitehankintoja — ihan samalla lailla siellä pitää tulosta tehdä, jotta se investointi voidaan tehdä. Jos taloustieteessä sanotaan ""ei merkittävästi"", ei se tarkoita sitä, että ei ollenkaan. Yhdellä operaatiolla ei koko maailmaa ratkaista. Li Andersson kerran kysyi jossain televisio-ohjelmassa, mikä se yksittäinen asia olisi. Ei sellaista yksittäistä asiaa ole, joka tämän yrityskentän etuja loisi niin paljon paremmiksi, että ryhdyttäisiin merkittävässä määrin nykyistä (Puhemies koputtaa) enemmän... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-10-12T15:09:41,2016-10-12T15:10:52,Tarkistettu,1.1 2016_99_53,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Puhemies! Kyllä tässä edustaja Lehti toi sen olennaisen asian esiin, eli tällä halutaan vahvistaa olemassa olevia taseita, sillä ei niitä työllisyysvaikutuksia voi tullakaan, koska taseet ovat niin heikkoja. Lisäksi tällä kanavoidaan myöskin maatalouteen 20 miljoonaa ja metsätalouteen 15 miljoonaa — tulevat kyllä käyttöön siellä. (Eero Heinäluoma: No, tulihan se sieltä!) Täytyy vielä sanoa se, että jos taseet ovat heikkoja, niin niitä täytyy jollakin tavalla vahvistaa, muuten nämä yhtiöt kaatuvat ja liiketoiminta loppuu. Tämä on tämän hallituksen esityksen pääidea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-10-12T15:10:52,2016-10-12T15:11:40,Tarkistettu,1.1 2016_99_54,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on hyödyllinen ja tarpeellinen keskustelu. On kuitenkin syytä sanoa, että jos tavoitteena on, että työllisyyttä lisätään sillä, että palkkasuhteessa olevat henkilöt lähtevät tämän 5 prosentin verovähennyksen takia yrittäjiksi, niin ei siinä mitään työllisyyden lisääntymistä tapahdu. (Eero Lehden välihuuto) Jos ihminen ensin on palkkasuhteessa ja sitten saadakseen tämän 5 prosentin vähennyksen lähtee yrittäjäksi, niin se työllisten lukumäärä on kai sama, tehdään se sitten palkkasuhteessa tai työsuhteessa. (Ari Jalosen välihuuto) Ja tästähän meidän veroprofessorit ovat jo varoittaneet. Keskustankin kannattaisi kuunnella omia asiantuntijoitaan, niin kuin professori Niskakannasta, kun hän sanoo, että tällä on kyseenalaisia vaikutuksia juuri niiden kannalta, joille sitten nämä kaikki verot jäävät. Eli se tavallinen palkansaaja ja eläkeläinen maksaa ne veronsa, koska hänellä ei mitään erityisiä vähennyksiä ole. Pidän päivänselvänä, että tällä esityksellä ei tule olemaan todellisia työllisyysvaikutuksia, ja tässä yhdyn hallituksen lakiesityksen perusteluihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-12T15:11:41,2016-10-12T15:12:45,Tarkistettu,1.1 2016_99_55,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täällä on kysytty tämän esityksen arvovalinnasta, ja kyllä minusta tämä on iso arvovalinta sen suhteen, että me haluamme tuoda tasa-arvoa niille yrittäjille, jotka edellinen hallitus jätti yhteisöveron alentamisella niistä veronkevennyksistä ulos. Kuitenkin erittäin suuri osa näistä yrittäjistä, itse asiassa suurin osa, joita nämä yrittäjävähennykset koskevat, on niitä pieniä yrityksiä. 77 prosentilla verotettavaa voittoa tuottavista elinkeinonharjoittajista vuotuinen tulos on alle 30 000, ja tämä luku on 79 prosenttia henkilöyhtiöstä. (Välihuuto vasemmalta) On erittäin harmillista, että tällä lailla halutaan laittaa opposition suunnalta yrittäjiä eriarvoiseen asemaan. Tämä hallitus haluaa parantaa suomalaista työllisyyttä ja parantaa pk-yrittäjien asemaa. On ikävää kyllä tällaista kateuskeskustelua kuulla oppositiolta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-10-12T15:12:46,2016-10-12T15:13:48,Tarkistettu,1.1 2016_99_56,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kulmunille tarkoista luvuista. Täällä on paljon puhuttu nyt näistä apteekkareista, ja yrittäjävähennys tuo apteekkarille keskimäärin 5 700 euroa, mutta samalla lääkesäästöt vievät keskimäärin 27 000 euroa. Että ainahan asioita tehdään kokonaisuutena. Ja on hyvä, että demarit ovat oppositiossa, ja (Maria Tolppanen: Miten se niin vaikuttaa?) demarit voisivat kuunnella joskus omiakin suurmiehiään, esimerkiksi Ahtisaarta, hän on ottanut kantaa siihen, että demarit ovat romuttamassa hyvinvointivaltiota. Tämä yrittäjävähennys asettaa erilaiset yhtiömuodot verotuksessa enemmän samalle viivalle. Vaikka kevennys ei ole suuri, niin se signaali on erittäin tärkeä. Ja mitä tulee näihin perintöveroihin, niin niistä on niin moneen kertaan verot maksettu, että tämä esitys on ainoastaan kohtuullinen ja hyvä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-10-12T15:13:49,2016-10-12T15:14:46,Tarkistettu,1.1 2016_99_57,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täällä mentiin tärkeään asiaan, hyvinvointiyhteiskuntaan, sen säilyttämiseen, ja haluaisin kyllä ihmetellä hieman, kuinka perussuomalaiset katsovat sellaisia arvovalintoja, joita tulonjaollisesti tässä nyt ollaan tekemässä, eli rahaa riittää rikkaiden (Eduskunnasta: Höpö höpö!) veronkevennyksiin kautta koko verolinjan, ja samaan aikaan heikennetään palveluita, (Oikealta: Sama linja jatkuu, että vuorokaudessa on 25 tuntia!) leikataan rintamalisien indeksejä, samaan aikaan heikennetään vanhusten palveluja. Tämä on aivan järkyttävää kehitystä, nimenomaan tämän hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen kannalta. Luulisi nyt, että perussuomalaiset olisivat samaa mieltä kuin itse olivat ennen vaaleja näistä arvovalinnoista, mutta tänään tämä hyödyllinen keskustelu on nyt näyttänyt, missä mennään. Se, mikä tässä on se iso huoli, on ne työpaikat, ja kyllä tässä on suurennuslasin kanssa etsitty niitä vaikutuksia, joita tällä olisi työllisyyteen. Niitä ei täältä löydy, ja virkamiehen vastaus on, että tänne on kirjattu ne, jotka luotettavasti voidaan kirjata — niin, eipä löydy. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-12T15:14:48,2016-10-12T15:15:54,Tarkistettu,1.1 2016_99_58,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosialidemokraateille vastaisin tästä rintamalisäasiasta. Se on vuotuinen, sen määrä on 5 euroa — vähättelemättä tätä 5:täkään euroa — mutta ne kotiin vietävät palvelut, joihin hallitus nyt panostaa, ovat tuhansia euroja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-10-12T15:15:54,2016-10-12T15:16:16,Tarkistettu,1.1 2016_99_59,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tässä yrittäjävähennyksessä on kyse ennen kaikkea siitä, että saatetaan nämä erilaiset yritysmuodot tasapuolisen kohtelun kohteeksi. Todella minä ihmettelen sitä, miksi nämä käsityövaltaiset yrittäjät, juuri nämä kampaajat ja fysioterapeutit, suutarit, räätälit, mitä täällä on tuotu esille, ovat vasemmiston vihan kohteena. Täytyy huomioida, että näissä yrityksissä arvonlisävero on monta kertaa ikään kuin lisävero sen tähden, että käsityövaltaisilla yrittäjillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia vähentää alvia. Nyt te olette sitä mieltä, että näitten verokohteluakaan ei tulisi saattaa samalle tasolle. Minusta se on käsittämätöntä. Mutta kun viime puheenvuorossa lähestulkoon kiihdyin jo tästä asiasta, niin menivät sanat sekaisin, kun piti moittia hallitusta tästä kiinteistöveron alarajan muuttamisesta. Eli maaseudulla (Hälinää) nämä verotusarvot nousevat vanhoilla rakennuksilla ja sitten niitten myyntiarvot laskevat. Tämä on iso ongelma, ja toivoisin, että valtiovarainministeriö ottaisi tähän nyt kantaa, että mitä tälle voidaan tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-12T15:16:19,2016-10-12T15:17:25,Tarkistettu,1.1 2016_99_60,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Rouva puhemies! Täällä muutamassa SDP:n puheenvuorossa on haluttu rohkaista yrittäjiä. Kuinkahan rohkaistuneita yrittäjät ovat, kun ovat kuunnelleet teidän puheenvuorojanne? (Eduskunnasta: Niinpä!) Epäilen, että eivät lainkaan rohkaistuneita, päinvastoin. Sen sijaan viimeinen barometri kertoo siitä, että hallituksen kokonaisuutena tekemiin ratkaisuihin, joihin tämäkin paketti kuuluu, jota tänään on esitelty, yrittäjät ovat erittäin rohkaistuneita: haluavat investoida, kehittää toimintaansa, ja nyt tähän päälle kun tulee vielä sukupolvenvaihdosten helpottamiset ja tämä yrittäjävähennys, niin se entisestään vain kiihdyttää kehittämistyötä ja uusia investointeja. Ja hyvä SDP, siitä niitä työpaikkoja muuten sitten syntyy, joilla myös rahoitetaan sitä meidän hyvinvointivaltiotamme ja kaikkia niitä hyviä asioita, joita me täällä jokainen kannatamme lämpimästi. Jostakin niiden rahojen pitää tulla, ja tästä ne tulevat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-10-12T15:17:25,2016-10-12T15:18:21,Tarkistettu,1.1 2016_99_61,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jälleen kerran mentiin tähän kysymykseen työllisyydestä, ja minä toistan ne kysymykset, mitä SDP tänään, tässä ja nyt on esittänyt. Miten ihmeessä meillä on varaa tehdä tällaisia hyväosaisia suosivia veronkevennyksiä — niin tämä niin sanottu yrittäjävähennys kuin esimerkiksi miljoonaperintöjen verotuksen keventäminen — samaan aikaan kun kaikki lähdeaineisto kertoo, että niiden ei arvioida tuovan työpaikkoja, luovan sitä kasvua ja työllisyyttä? Sellaisia vaikutuksia ei ole eikä todistettu. Ministeri Orpo, ainakin teinä minä olisin kovin huolissani tästä, koska itse sanoitte aiemmin, että mikäli työpaikkoja ei synny, niin joudutte taas kerran lisäleikkaamaan tulevana kesänä. Siksipä on täysin oikeutettua, että me olemme nostaneet tämän kysymyksen kahdesta näkökulmasta: siitä, edistääkö tämä työllisyyttä, ja toisaalta siitä, edistääkö tämä oikeudenmukaista tulonjakoa. Ja kyllä minä luulen, että aika moni suomalainen ihmettelee sitä, kuinka rahaa ei riitä (Puhemies koputtaa) lapsiperheille, ei riitä eläkkeensaajille, ei työttömille (Puhemies: Aika on täynnä!) mutta tähän kyllä riittää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-12T15:18:21,2016-10-12T15:19:30,Tarkistettu,1.1 2016_99_62,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Me käymme keskustelua siitä, mistä tässä on kysymys. Tässähän on kysymys siitä, että tällä budjettiesityksellä, joka täällä on käsittelyssä, saataisiin ne verotulot, jotka tämä pitää sisällään. Jotta nämä henkilöyrittäjät, joita on hiukan vajaat 200 000, pystytään pitämään vireessä ja heidän uskonsa pystytään pitämään lujana, että he jatkossakin työllistävät ja tuovat tämän verotulon, minkä jälkeen se vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja tätä tulopohjaa — eli ei ole ollenkaan varmaa, että nämä yrittäjät kaikki toimivat, ellei tehdä joitain muutoksia — on tämä muutos, joka vahvistaa sitä uskoa ja luottamusta ja ennustettavuutta, että heidän kannattaa jatkaa ja että me turvaamme (Puhemies koputtaa) tämän veropohjan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-10-12T15:19:31,2016-10-12T15:20:26,Tarkistettu,1.1 2016_99_63,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lokakuu on perinteisesti yrittäjän kuukausi, ja eri kunnissa ja kaupungeissa pidetään yrittäjäjuhlia. Viime viikolla Vaasassa pidettiin valtakunnallinen yrittäjäjuhla, ja senkin terveiset olivat hallituksen yrittäjäystävällisyydestä kiittäviä. Uskon niin, että jokaisessa kunnassa juhlapuheissa tullaan muun muassa tätä yrittäjävähennystä kiittämään. Edellinen hallitus toteutti yhteisöveron alennuksen. Ministeri Orpo sanoi, että yhteisöverotulot eivät alentuneet, mutta olennaista on se, että se ei kuitenkaan lisännyt investointihalukkuutta. (Eero Heinäluoma: Sillä se perusteltiin!) Nyt tällä menettelyllä tasataan eri yritysmuotojen välisiä eroja. Eilen täällä keskusteltiin maa- ja metsätalouden kannattavuudesta, ja maatalouden osalta tosiaan tulee 20 miljoonan hyöty ja metsätaloussektorille 35 miljoonan, joka tukee myös kaupunkilaismetsänomistajien metsätaloustoimintaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-10-12T15:20:29,2016-10-12T15:21:36,Tarkistettu,1.1 2016_99_64,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pidän tätä esitystä maksuperusteisesta alvista hyvänä, koska minä uskon, että se aidosti hyödyttää myöskin pienituloisia yrittäjiä. Sen lisäksi vasemmistoliitto kannattaa arvonlisäveron alarajan nostoa, myöskin huojennuksen alarajan nostoa, ja me olemme esittäneet, että alennettuja alvikantojakin voidaan alentaa määräaikaisesti. Eli kyllä näitä esityksiä pienituloisten yrittä-jien aseman parantamiseksi on tehty myöskin vasemmistoliitossa. Mitä tulee tähän esitykseen, niin haluan taas kerran siteerata hallituksen omaa esittelytekstiä. Se kiteyttää aivan täydellisesti niitä ongelmia, jotka tähän yrittäjävähennykseen sisältyvät: ""Ehdotetulla vähennyksellä ei arvioida olevan merkittäviä yritystoimintaa kasvattavia tai yrittäjyyttä lisääviä vaikutuksia. Ehdotetusta vähennyksestä hyötyisivät euromääräisesti eniten harvalukuiset suurituloiset yritykset."" (Eero Heinäluoma: Aika murskaavaa!) Eli, edustajat Essayah ja Kulmuni, kyse on euromääräisistä hyödyistä, ja ne eivät tule suutareille ja pienituloisille parturi-kampaajille vaan kaikista varakkaimmille (Puhemies koputtaa) yksinyrittäjille",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-12T15:21:36,2016-10-12T15:22:45,Tarkistettu,1.1 2016_99_65,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun kuuntelee näitä salin vasemman laidan puheita, voi vetää johtopäätöksen, että te itse asiassa haluatte lisätä verotuksen progressiota ja panna yrittäjät maksumiehiksi. (Eero Heinäluoman välihuuto) Ei hätää — jos menestyt yrittäjänä, Antti Lindtman keksii rahoillesi käyttöä. Kun muistellaan viime vaalikautta, hallitus toteutti tämän yhteisöveron alennuksen. Ei siihen silloin kovin moni uskonut. Muistaakseni taisi olla valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, joka kuitenkin uskoi, että yhteisöveron alennus saattaisi toimia. Hän toimi rohkeasti. SDP ei uskonut, antoi hänelle potkut. Kuten nyt nähdään, yhteisöverokertymä on kasvanut. Vasemmalla laidalla on aikoinaan ollut kyllä suuria ajattelijoita, on muun muassa Terho Pursiainen, joka aikoinaan kirjoitti kuninkaan aarteesta. Hän totesi tämän Lafferin käyrän paikkansapitävyyden, eli kun lasketaan verotasoa, itse asiassa verokertymä nousee dynaamisten vaikutuksien seurauksena. Miksi te olette lopettaneet ajattelun siellä, miksi te ette usko näihin vasemmistoajattelijoihin, joita teillä kuitenkin (Li Andersson: Hallituksen oman esityksen mukaan dynaamisia vaikutuksia ei ole!) on ollut historian aikana aika lailla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2016-10-12T15:22:45,2016-10-12T15:23:46,Tarkistettu,1.1 2016_99_66,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäisen kerran eduskuntaurani aikana tulee semmoinen tunne, että onkohan täällä hallitukselle ja oppositiolle jaettu eri esitykset, (Eero Heinäluoma: Ilmeisesti! — Pia Viitanen: Todennäköisesti!) kun täällä hallituspuolueet puhuvat siitä, kuinka tämä tuo lisää työpaikkoja, kannustaa kasvuun ja kannustaa yrittäjyyteen. Olen moneen kertaan selannut tämän kokoomuksen ministeri Petteri Orpon tekemän esityksen, josta ei näille puheille katetta löydy: tämä ei kannusta suutareita, räätäleitä, kampaajia kasvuun. Tästä suurin hyöty menee kaikkein suurituloisimmille, muun muassa apteekkareille. Ja nyt kysymys kuuluu, valtiovarainministeri: jos on niin, että tämä esitys, joka täällä on jaettu, on se teidän esityksenne, niin mikäli asiantuntijoiden kanssa valiokuntakäsittelyssä tälle löydetään joku parempi, työllistävämpi muoto, kuten esimerkiksi arvonlisäverovapaan toiminnan alarajan nostaminen, olisitteko te valmis tarkastelemaan vielä kerran tätä teidän esitystänne, jolla ei ole juurikaan työllisyysvaikutuksia (Puhemies koputtaa), ainakaan pienyrittäjien keskuudessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-10-12T15:23:47,2016-10-12T15:24:59,Tarkistettu,1.1 2016_99_67,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Ja nyt tarjoaisin ministeri Orpolle mahdollisuutta vastata. Saatte käyttää enintään 5 minuuttia, pyydän tuonne puhujakorokkeelle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_99_68,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lähdetään vielä kerran siitä, että siis kaikkea ei pysty taloustieteellisesti mallintamaan. Tässä virkamiesten tekstissä on varmasti kyse siitä, että tällä ei voida suoraan osoittaa laskennallisia työllisyysvaikutuksia (Antti Lindtmanin välihuuto) nopealla aikavälillä, mutta on aivan selvää, että matalampi verotuksen taso yrittämisessä ja työnteossa lisää yrittämistä ja työntekoa. Tämä on minusta täysin kiistaton tosiasia, ja siksi uskon, että jos me kokonaisvaltaisesti kevennämme työn ja yrittämisen verotusta ja parannamme yrittämisen edellytyksiä ja kasvuedellytyksiä ja työllistämisen edellytyksiä, niin ne toimet johtavat parempaan lopputulemaan kuin se, että me kiristäisimme työn ja yrittämisen verotusta. Siksi tämä kokonaisuus puolustaa paikkaansa, hyvin voimakkaasti puolustaa kokonaisuus paikkaansa. (Li Anderssonin välihuuto) Haluaisin hetken pohtia teille myöskin sitä, mitä työlle on tapahtumassa. Siis se, miten globalisaatio on haastanut suomalaista työelämää, elinkeinoelämää, on tarkoittanut sitä, että työpaikoista on tullut entistä epävarmempia. Perinteiset työpaikat ovat vähentyneet, ja edes niin sanotusti varmassakaan työpaikassa ei voi olla aivan saletti siitä, että se työ jatkuu vielä. Tämä johtuu globalisaatiosta, kansainvälisistä markkinoista. Tämä on johtanut siihen, että yhä useampi suomalainen on joutunut yrittäjäksi tai sitten omasta tahdostaan miettii yrittäjäksi ryhtymistä. Yhä useampi suomalainen on tänään ja ensi viikolla ja tulevina vuosina yrittäjä. Siksi ei ole mitään tärkeämpää, jos pohditaan työllisyyttä, kuin pohtia yrittämisen edellytysten parantamista ja yrittämisen kannusteita. Tämä on aivan selkeää. Tämä trendi näkyy kaikkialla maailmassa, ja se näkyy Suomessa yhä voimakkaammin. Meillä on yhä enemmän yksinyrittäjiä. Minä toivon, että he uskovat yrittämisen voimaan ja siihen, että Suomessa kannattaa yrittää ja hakea kasvua. Siksi yrittäjävähennys on merkittävä, jotta yhteiskunta näyttää selkeän viestin siitä, että me haluamme tukea teidän toimintaanne. Me haluamme antaa mahdollisuuksia yhä useammalle yrittämisen kautta menestyä. Ja se pieni yrittäjä, jonka tulot ovat vielä pienet, on juuri se, joka tarvitsee rohkaisijaa. Jos on pienet tulot, niin silloin yritys on pienempi — kyllä, se on pienempi, mutta silloin näkee, että menestymällä, kasvattamalla yritystä, ottamalla riskiä voi parantaa omaa asemaansa. Ja jos yrittäjä menestyy, hän palkkaa myös muita, ja se on se ainut tie siihen, että meillä on korkea työllisyysaste, meillä on paljon verotuloja, jolloin me voimme pitää huolta niistä heikompiosaisista, me voimme huolehtia yhteiskunnan tärkeistä hyvinvointipalveluista. Minusta tämä on aivan selkeä yhtälö: kun hallitus uskoo työlinjaan, hallitus uskoo yrittämiseen, laajaan työllisyysasteeseen, hyvinvoivaan keskiluokkaan ja sitä kautta siihen kokonaisuuteen, niin me voimme turvata palvelut, ja ne hyvät palvelut ovat tietenkin se kaikkein tärkein ja oleellisin asia sitten sen kaikkein heikoimmassakin asemassa olevan ihmisen kannalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-10-12T15:25:05,2016-10-12T15:28:24,Tarkistettu,1.1 2016_99_69,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Jaha, ilmeisesti on vielä halua jatkaa keskustelua. — Edustaja Heinäluoma.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_99_70,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eihän täällä siitä olla eri mieltä, etteikö yrittäjyyttä pidä edistää ja pidä tehdä käytännön konkreettisia toimia — nyt on kysymys vain siitä, mitä tehdään. Esimerkiksi tämä arvonlisäveron alarajan nosto olisi semmoinen, joka aidosti auttaisi näitä kaikkein pienituloisimpia yrittäjiä, sehän tulisi suoraan heidän hyödykseen mutta ei menisi näille, joiden tulot ovat satojatuhansia euroja tällä hetkellä. Samaten ehdotus siitä, että ensimmäisen työntekijän palkkaukseen voisi saada vähennyksen, nimenomaan tukee tätä laajentumista juuri siinä vaiheessa, kun tukea tarvitaan. Nyt tämä teidän ratkaisunne vie nämä rahat, yli 70 miljoonaa, niille kaikkein hyvätuloisimmille yrittäjille, ja te puhutte kannustuksesta. Ja on syytä pelätä, että kun nyt tehdään tämä koko potti, 130 miljoonaa euroa, ministeri Orpo, niin te olette ensi keväänä tuomassa tänne esityksiä uusista leikkaustoimista sotaveteraanieläkkeiden leikkauksen päälle (Puhemies koputtaa) ja sitten vaan siirrätte tämän päätöksenteon kuntavaalien jälkeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-12T15:28:30,2016-10-12T15:29:41,Tarkistettu,1.1 2016_99_71,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yrittäjävähennys on erinomainen ja huom. yrittäjienkin kiittämä edistysaskel, yksi osa kokonaisuudesta, jolla kohennetaan nimenomaan pk-yritysten toimintaedellytyksiä ja sitä myöten myöskin työllisyyttä, ja näin myös pidemmällä aikavälillä. Yrittäjävähennys myös varmistaa, että erimuotoisia yrityksiä kohdellaan samalla tavalla, ja se on myös tämän ansiosta oikeudenmukaisuuden kysymys ja tärkeä muutos edelliseen hallituskauteen, jolloin kaikki uudet työpaikat ja investoinnit laitettiin käytännössä yhden kortin eli yhteisöveron alentamisen varaan. Siitä hyötyivät suuret yritykset, jotka kuitenkin joutuivat siinä tilanteessa turvautumaan aika laajastikin irtisanomisiin. Mehän jätimme viime kaudella oppositiosta käsin lakialoitteen yrittäjävähennyksestä, ja siinä viitattiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen arvioon, jonka mukaan yhteisöveron työllisyysvaikutus on vaatimaton suhteessa sen aiheuttamiin veromenetyksiin. (Puhemies koputtaa) Tämän yrittäjävähennyksen kautta (Puhemies: Aika on nyt täynnä!) monille pk-yrityksille jää kuitenkin enemmän tuloja käteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-10-12T15:29:41,2016-10-12T15:30:53,Tarkistettu,1.1 2016_99_72,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on lähes 200 000 yksinyrittäjää, ja uskon, että he kaikki ovat tyytyväisiä tähän hallituksen lakiesitykseen yrittäjävähennyksestä. On tärkeä huomio, että myös verkostoitumalla yksinyrittäjät työllistävät itsensä. Tämä antaa myös mahdollisuuden perustaa, ja kannustaa yksinyrittäjiä perustamaan, oman yrityksen sitä kautta ja työllistyä. Palkkatuki-asia on yksi hallituksen hyviä työllistämistä helpottavia tekijöitä, kun täällä on vaadittu lisää esityksiä. Pidän tätä erinomaisena esityksenä, samoiten on tämä tulevaisuudenusko, mitä yrittäjät kaipaavat erityisesti. Arvoisa puhemies! Edustaja Harakka puhui valiokunnan sisäisistä asioista omassa puheenvuorossaan. Kysynkin: olenko oikeassa tässä, että onko sopivaa täällä keskusteluissa vedota niihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-10-12T15:30:54,2016-10-12T15:31:51,Tarkistettu,1.1 2016_99_73,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni meidän tulee kyllä kannustaa kaiken kokoisia ja kaikkien toimialojen yrityksiä kasvamaan ja työllistämään. Kun täällä on nyt SDP:n puheenvuoroissa sanottu, että tämä kohdistuu myös suurempiin yrityksiin, niin haluaisin muistuttaa, että ettehän te viime kaudellakaan, kun tehtiin yhteisöveron alennus, noin 800 miljoonaa, tutkituttaneet eduskunnan tietotoimistossa tai muuallakaan sitä, mihin tämä 800 miljoonaa kohdistuu. No, sehän kohdistuu tietenkin isoimpiin yrityksiin, kaikista voimakkaimmin suuryrityksiin. Ne hyötyvät miljoonia siitä. Mutta me yhdessä kannatimme sitä. Nyt on kysymys siitä, että me oikeudenmukaisuusmielessä annamme myös pienyrityksille vastaavan suuruisen helpotuksen. Olen tästä hyvin hämilläni, että kun ollaan oikeudenmukaisuutta tekemässä, niin te hyökkäätte pienyrityksiä vastaan ja tuomitsette, että ne eivät saa menestyä Suomessa ja ne eivät saa työllistää, pitää rangaista, jos joku työllistää itsensä tai muita. Tämä asenne on minusta hämmästyttävä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-10-12T15:31:52,2016-10-12T15:32:54,Tarkistettu,1.1 2016_99_74,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, me emme ole viemässä emmekä halua viedä pois yksinyrittäjiltä ja pienyrittäjiltä tukea. Heille tämä on ehdottomasti tervetullut. Mutta siitä huolimatta suurin osa rahasta virtaa aivan muualle. Jos, arvoisa ministeri Orpo, te todella haluatte edesauttaa ja auttaa yksinyrittäjiä, joita tässä maassa on tällä hetkellä todellakin noin 200 000, silloin te puututte siihen byrokratiaan, mitä he joutuvat käymään läpi perustaessaan yrityksen ja pyörittäessään sitä. Silloin te puututte muun muassa yrittäjien eläkevakuutusasiaan siten, että te autatte heitä pitämään tätä yrittäjäeläkettä itsellään. Sehän on kaikkein kallein eläkemuoto, mitä pystyy tässä maassa olemaan. Se vie hirveän paljon rahaa. Sen lisäksi te autatte heitä suoraan siinä, että he pystyvät palkkaamaan sen seuraavan työntekijän. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että yksinyrittäjät ostavat ulkopuolisia palveluita noin 1 000—5 000 eurolla per vuosi, joten heillä ei ole tarvetta palkata seuraavaa työntekijää. On turha väittää, että tämä loisi työpaikkoja. (Puhemies koputtaa) Tämä tuo rahaa sinne päähän, missä jo nytkin tienataan hyvin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-12T15:32:54,2016-10-12T15:34:03,Tarkistettu,1.1 2016_99_75,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tämä on osa kokonaisuutta. Se, että nyt näihin henkilöyhtiöihin kohdistetaan yrittäjävähennys, ja se, että se kohtelee tasapuolisesti eri yrityksiä, on nimenomaan osa kokonaisuutta, ja tähän kun lisätään vielä maksuperusteiseen alv:hen tehdyt päätökset ja niin edelleen plus nämä byrokratian purkamiset, mitä edellinen puhuja sanoi, niin sillä me pystymme luomaan sen tulevaisuudenuskon yrittäjille, että tässä maassa myös jatkossa menestytään. Kyllähän me tässä maassa verottaa osaamme. Taidamme OECD:n tilaston mukaan olla kokonaisveroasteeltamme neljänneksi kovin maa, eli veroja kerätään kyllä eri paikoista. Ja se, että me kannustamme menestymään, (Pia Viitasen välihuuto) kannustamme yrittämään, kannustamme työllistämään, on — teillekin, edustaja Viitanen — sitä hyvinvointiyhteiskunnan kokoamista ja sitä, että me pystymme ne palvelut tässä maassa jatkossakin turvaamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-10-12T15:34:03,2016-10-12T15:35:03,Tarkistettu,1.1 2016_99_76,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän hyvin sosialidemokraattien tuskan tässä. Te viime vaalikaudella olitte vallassa ja Suomen velka räjähti, julkinen velka räjähti, bruttokansantuote putosi rajusti. Investoinnit olivat jäissä, verotus kiristyi. Lupasitte hallitusohjelmassa 100 000 uutta työpaikkaa, ja tulikin 100 000 työtöntä. Jaoitte suuryhtiöille mittavat veronkevennykset ja unohditte pk-yritykset, jotka nyt saavat tältä hallitukselta erinomaisen tärkeän kädenojennuksen monellakin tavalla, tällä yritysvähennyksellä ja toisaalta arvonlisäveron maksuperusteisuudella muun muassa. Nyt on saatu talous nousuun sen pitkän syöksyn jälkeen, joka teiltä jäi, ja tällä tiellä hallitusohjelman mukaisesti pitää edetä. Valoa on näkyvissä, ja se tietysti sosialidemokraatteja harmittaa tällä hetkellä valtavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-12T15:35:04,2016-10-12T15:36:07,Tarkistettu,1.1 2016_99_77,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Susanna,Koski,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni tämän lakiesityksen, joka koskee yrittäjävähennystä, ansio tai kritiikki ei ole sitä, mitä joku saa tai mitä joku toinen ei saa. Kyse on pikemminkin sellaisesta uudistuksesta, joka ohjaa ja kannustaa tietyntyyppiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. On todettava, että minun mielestäni jokainen itsensä työllistävä ihminen on jo menestystarina. Mielestäni jokaisen työttömän kohdalla, joka pohtii yksinyrittämistä tai vaihtoehtoisesti palkkatyötä ja josta yksinyrittäminen tuntuu houkuttelevammalta vaihtoehdolta, kyse on positiivisesta kehityksestä. Tilastokeskuksen mukaan tällä vuosikymmenellä yksinyrittäjien määrä on kasvanut 23 000:lla. Tämä kielii siitä, että yhä useammin palkkatyö muuttuu yrittäjäsuhteeksi. (Puhemies koputtaa) Se on sellaista kehitystä, (Puhemies: Aika on täynnä!) jota ei voida välttää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1337,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Susanna Koski,1337,2016-10-12T15:36:07,2016-10-12T15:37:20,Tarkistettu,1.1 2016_99_78,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa nyt ollaan onneksi yhtä mieltä siitä kaikista tärkeimmästä asiasta, ja se on se, että yrittäjyyden tulee kannattaa. Ilman sitä meillä ei ole edellytyksiä nostaa maata. Kansantalouden tasapainon kannalta olennaista olisi nyt saada niitä uusia työpaikkoja syntymään yksityiselle sektorille, ja yksityisellä sektorilla sen työllistämisen kannalta määräävät tekijät ovat: onko taloudellisesti kannattavaa palkata, ja minkälaiset riskit liittyvät siihen työllistämiseen. Nyt kun puhutaan siitä, miten yrittäjyyttä autetaan, kannattaisi yhä edelleen miettiä, miten tämä kohdennettaisiin niin, että yrityksiin saataisiin niitä uusia työpaikkoja syntymään. Tämäkin auttaa yrittäjyyttä, mutta jos se kohdennettaisiin toisella tavalla, se voitaisiin tehdä vielä tehokkaammin. Nyt vielä mainittakoon, kun täällä on apteekkareista puhuttu niin paljon yrittäjävähennyksen yhteydessä: Apteekkarithan eivät ihan varsinaisesti ole edes yrittäjiä, kun heillä ei ole minkäännäköistä yrittäjäriskiä. Syy, miksi apteekkareilla on niin korkeat tulot, liittyy siihen, että me maksamme lääkkeistämme liikaa, koska apteekkimarkkinat eivät ole kilpaillut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-10-12T15:37:20,2016-10-12T15:38:30,Tarkistettu,1.1 2016_99_79,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näistä työllisyysvaikutuksista ajattelen sillä lailla, että on tärkeää, että me saamme työllistettyä mutta myös pidettyä niitä. Tunnen itse Espoosta monia yrittäjiä, jotka ovat kokeneet, että eivät enää kykene yrittämään, ja tätä hallituskin yrittää nytten varmistaa. Tosiaankin meidän hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta kilpailukykyisempi myös yrittämisen, omistamisen ja investointien verotusta uudistamalla, ja selväksi on tullut, että SDP on tässä vähän eri linjoilla. (Eduskunnasta: Ei ihan vähääkään!) Itse tulen yrittäjäperheestä, enkä voi ymmärtää todellakaan sitä, kuinka aina puhutaan rikkaista ja hyvinvoivista ja kadehditaan, mutta koskaan ei kadehdita sitä työtä, niitä työtunteja ja olemattomia vuosilomia, mitä he tekevät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-10-12T15:38:30,2016-10-12T15:39:40,Tarkistettu,1.1 2016_99_80,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Puhujalistalle siirtyminen alkaa tässä nyt lähestymään, mutta otetaan vielä muutama puheenvuoro: edustajat Hakkarainen, Heinäluoma, Zyskowicz, Andersson ja Lindtman.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_99_81,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuka sijoittaa sosialismiin? Kansainväliset lääkefirmat, sairaalapalvelut ja tämmöiset ovat ainoita, mitkä minun nähdäkseni sosialismiin lähtevät sijoittamaan. Viime kaudella näitten yhteisöveroa alennettiin elikkä rahaa siirrettiin tuonne maailmalle. Me emme ole varmasti laskemassa nyt yhteisöveroa, mutta kaiken, mitä tulee liiketoimintaan muun muassa verotuksen kautta, tulee pienentää sen kustannuksia. Sillä tavalla me saamme tänne työtä ja tekemistä. Yrittäjyys on siinä lähtökohta. Jos lähdetään siitä, mitä sosialidemokraatit ajattelevat: mitä huonommin meillä menee tässä maassa, sen paremmin sosialidemokraateilla menee. Tämä on yhtälö, joka ei mihinkään muutu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-10-12T15:39:47,2016-10-12T15:40:50,Tarkistettu,1.1 2016_99_82,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että kun edustaja Hakkaraiselle selviää sosialidemokratian tavoitteet ja olemus, niin hänestä tulee vielä hyvä demari. (Pia Viitanen: Olen samaa mieltä!) Demarien tavoitteena olisi se, että ihmisillä on töitä ja täystyöllisyys — ja demarit ovat olleet silloinkin hallituksessa, kun työttömyys on ollut alle 5 prosenttia — ja sen jälkeen huolehditaan kaikista, annetaan kaikille mahdollisuus. Tämä on se ajatus demareilla, niin että jos tämä tuntuisi, edustaja Hakkarainen, hyväksyttävältä, niin tervetuloa demarien riveihin. Tässä asiassa sitten kysymys on, arvoisat edustajat: kun rahaa on vähän — meillä on todella vähän rahaa käytössä — niin mihin se raha laitetaan? Te olette laittamassa nyt lähes 100 miljoonaa euroa kannustukseksi sellaisille henkilöille, (Teuvo Hakkarainen: Se tulee moninkertaisesti takaisin!) jotka tienaavat tällä hetkellä 100 000 euroa, vähän alle ja siitä ylöspäin, ja teidän oma esityksenne kertoo, että ei tällä ole työllisyysvaikutuksia. Tällä ei ole työllisyysvaikutuksia, eikä tällä ole myöskään kasvudynamiikkavaikutuksia, jonka kertoo ei ministeri Orvon esitys vaan ministeri Vehviläisen tänne lähettämä ehdotus. (Pia Viitanen: Onko järkeä vai ei?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-12T15:40:51,2016-10-12T15:41:59,Tarkistettu,1.1 2016_99_83,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä oppositio usein on kiinnittänyt huomiota niihin valitettaviin säästöihin, joita on jouduttu tekemään muun muassa eläkeläisten, lapsiperheiden ja opiskelijoiden etuihin. (Eero Heinäluoma: Ja sotaveteraanien!) Mutta millä nämä kaikki tulonsiirrot maksetaan? Taas kerran palaan siihen perusasiaan, että kaikki nämä tulonsiirrot maksetaan työnteolla ja yrittäjyydellä ja vain niillä. Sen vuoksi ne ratkaisut, joilla me voimme edistää työllisyyttä, työntekoa ja yrittäjyyttä, ovat paikallaan. Täällä on paljon tuotu esiin valtiovarainministeriön pidättyvää arviota siitä, että tällä esityksellä olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia. No, on aivan selvää ja luonnollista, että valtiovarainministeriössä varovaisuusperiaatteen mukaisesti suhtaudutaan hyvin varovasti mahdollisiin niin sanottuihin dynaamisiin vaikutuksiin, koska siitähän ei tulisi mitään, jos valtiovarainministeriö ryhtyisi omat arvionsa niihin perustamaan. (Eero Heinäluoma: Toista oli yhteisöveron alennuksessa!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-12T15:42:00,2016-10-12T15:43:07,Tarkistettu,1.1 2016_99_84,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Orpo kiinnitti omassa puheenvuorossaan huomiota erittäin tärkeään ilmiöön, nimittäin yrittäjämuotoisen työn yleistymiseen. Monet valitsevat itsensä työllistämisen sen takia, että se tuo vapautta päättää omasta työstään, mutta itsensätyöllistäjien joukossa on myöskin niitä, jotka joutuvat sen valitsemaan pakon edessä. Vasemmistoliitto julkaisi viime viikolla oman toimenpidekokonaisuutensa itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi, ja tästä ryhmästä on syytä olla huolissaan. 28 prosenttia itsensätyöllistäjistä sijoittuu alimpaan tulokymmenykseen Tilastokeskuksen mukaan. 46 prosenttia on ilmoittanut, että maksaa omasta mielestään riittämätöntä eläketurvaa itselleen. Se, mikä epäselväksi jäi, oli se, mitä valtiovarainministerin puheenvuorolla oli tekemistä tämän yrittäjävähennyksen kanssa, (Antti Lindtman: Just näin! — Eero Heinäluoma: Ei mitään!) koska siitähän tämä joukko ei tule hyötymään. Kuten tiedämme, niin yli puolet tästä yrittäjävähennyksestä tulee menemään kaikkein rikkaimmalle 10 prosentille. (Eero Heinäluoma: Ja Perussuomalaiset kannattaa!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-12T15:43:07,2016-10-12T15:44:14,Tarkistettu,1.1 2016_99_85,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni tämän keskustelun tulos on se, jos nyt unohtaa nämä muutamat pahimmin, huolellisimmin väärin-ymmärrystä viljelleet puheenvuorot, kuten Hakkaraisen ja valitettavasti — suuri yllätys, valitettava yllätys — edustaja Lohen, että yhteinen näkemys on siitä, että meidän pitää löytää kannustimia nimenomaan pienyrityksille, kovaa työtä tekeville pienyrittäjille. Ja tästähän valtiovarainministeri Orpokin edellisessä puheenvuorossaan puhui. Sanoitte, että pienyrittäjät tarvitsevat rohkaisua. Sanoitte, että meidän täytyy kannustaa muun muassa itsensätyöllistäjiä. Zyskowicz täällä sanoi, että meidän täytyy löytää keinoja, joilla tuetaan kasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Nyt kysyn teiltä, ministeri Orpo: Nämä hienot periaatteet me olemme nyt kuulleet, ja yhtä vastausta vaille on jäänyt. Jos valiokuntakäsittelyssä löydetään parempi, työllistävämpi, enemmän kasvua tukeva malli, oletteko valmis muuttamaan tätä esitystä? Oletteko valmis siihen, jos tälle löytyy parempi vaihtoehto, joka tuo enemmän kasvua kuin tämä teidän tänne tuomanne vaihtoehto, jolla tätä kasvua ja (Puhemies koputtaa) työpaikkoja ei tule? Oletteko valmis? (Eero Heinäluoma: Se on ministeri Vehviläisen ehdotus!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-10-12T15:44:14,2016-10-12T15:45:27,Tarkistettu,1.1 2016_99_86,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Haluatteko, ministeri Orpo, käyttää puheenvuoron? Se onnistuu nyt, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_99_87,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Ensinnäkin aloitan vielä siitä, että hallitus on valinnut sen linjan, että me teemme kaikki toimenpiteemme lisätäksemme työllisyyttä, ja me katsomme, että yrittäjyys kokonaisuutena on yksi avainkysymyksistä, siksi meillä on laaja toimenpideohjelma. Me teemme tämän vaihtoehtona, nyt kun työllisyyskehitys ei ole riittävää, että me olisimme tässä vaiheessa lähteneet tekemään leikkauksia, vaan meillä on laaja toimenpideohjelma, jolla vahvistetaan työllisyyttä ja haetaan mahdollisimman laajaa työllisyysastetta, jotta leikkauksilta vältytään. Vielä muutamia kommentteja tämän yhteisöveron alennuksesta. Kyllä minulla on vahva usko siihen, että Äänekosken upealle miljardiluokan biotehdashankkeelle, Turun telakan menestykselle, lukemattomille investointihankkeille biosektorilla eri puolilla Suomea ja niin edelleen on ollut suuri vaikutus sillä, että tämä yhteisöveroalennus tehtiin. Meidän pitää jatkossa pitää huoli siitä, että yhteisöverossa Suomi on kilpailukykyisellä tasolla jatkossakin. Se oli viisas päätös, ja puolustan hyvän edellisenkin hallituksen päätöksiä tältäkin osin. Lisäksi haluan todeta sen, kun puhutaan kerran yritysverotuksesta laajemmin, että hallituksellahan on tällä hetkellä yritysverotuksen kokonaisuuden uudistamista miettimässä työryhmä, jonka aikataulu on tammikuun loppuun. Päätöksiä pyritään tekemään puoliväliriihessä. Tarkoitus on katsoa yritysverotuksen kokonaisuutta — yhteisöveroa, pääomaveroa, osinkoverotusta, koko tätä kokonaisuutta — ja miettiä sen lyhyemmän aikavälin ja ehkä vähän pidemmänkin aikavälin muutostarpeita ja kehityksiä. Aivan oleellista on se, että me muokkaamme Suomea yritysystävälliseksi ympäristöksi, ja sitä hallitus on tekemässä. Edustaja Anderssonille totean sen, että kun puhuin tästä yksinyrittäjän asemasta, niin luulen, että varmasti monet itsensätyöllistäjistä, yksinyrittäjistä, haluaisivat kohentaa asemaansa, ja jotta me voimme myöskin kannustaa siihen, niin heillä pitää olla näkymää siitä, että kun pääsee eteenpäin ja saa yritystoimintaa kannattavaksi, niin sitä myöskin tuetaan. Näille kaikkein pienituloisimmille tietysti työn verotuksen keventäminen on silloin se avainkysymys ja avainasia, jota hallitus on heidän suuntaansa kohdistanut. Minä nyt todella toivon sitä, että se henki, mikä täällä on ollut, eli että yrittäjyys kantaa Suomea — olen kuullut sellaisen sloganin joskus — kantaa myöskin tästä salista ulos eli se, että täällä ollaan vasemmalta oikealle nyt samaa mieltä siitä. Tuntuu siltä, että me olemme erimielisiä siitä, pitäisikö tämä yrittäjävähennys kohdistaa vielä niille harvalukuisimmille menestyneemmille yrittäjille vai ei, mutta minusta on perusteltua se, että me kannustamme kasvamaan, yrittämään, menestymään myöskin, enkä siksi haluaisi enkä halua, että siitä jätetään tätä elementtiä pois. (Eero Heinäluoma: Entäs Lindtmanin kysymys?)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-10-12T15:45:31,2016-10-12T15:48:43,Tarkistettu,1.1 2016_99_88,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Ja puhujalistan pariin, edustaja Kankaanniemi siinä nyt ensimmäisenä. (Välihuutoja — Pia Viitanen: Puhuukohan Kankaanniemi nyt kiinteistöveron korotuksesta? Varmaan tulee nyt puolustuspuhe siitä perussuomalaisilta tässä seuraavaksi!)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_99_89,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Katselin tuossa, että edellinen hallitus nosti kiinteistöveroa suhteellisesti enemmän kuin mitä tämä esitys on. (Pia Viitasen välihuuto) Että linja on kyllä ollut sosialidemokraateilla, sosialidemokraattisella valtiovarainministerillä, aivan sama. Sitä on aina näin menetelty, että kiinteistöverolla on kerätty yhä enemmän varoja. Mutta en kiinteistöveroon sen enempää. (Pia Viitanen: Ymmärrän!) Perintö- ja lahjaveron osalta totean, että on erittäin arvokasta, että olemassa olevien yritysten, muun muassa maa- ja metsätaloudessa, siirtyminen joustavasti ja tehokkaasti eteenpäin sukupolvelta toiselle tapahtuu hyvin, koska siinä menetetään hirveästi, jos verotuksella tuhotaan sukupolvenvaihdokset. Eli tämä esitys varmaan tuottaa hyvin tulosta. Mitä sitten tulee tähän yrittäjävähennykseen, niin se on todella yksi hallitusohjelman mukainen toimenpide suuren toimenpidepaketin ryhmässä ja puolustaa hyvin paikkaansa. Se kohdistuu myös maa- ja metsätalouteen, ja tiedämme, mikä se tilanne siellä on taloudellisesti, niin että se on paikallaan siltäkin osin. Viime vaalikaudella suoritettu yhteisöveron historiallisen suuri romautus jätti nämä pk-yritykset — toiminimellä, henkilöyhtiönä toimivat yhtiöt, yritykset — vaille verokevennystä. Sosialidemokraatit huolehtivat suurteollisuudesta ja siinä ohessa sitten myös osinkojen saajien etuuksista. Ja niin kuin tuossa olen todennut, niin osingoista aika iso osa menee maan rajojen ulkopuolelle — hyödyttää vallan muita kansoja. Hyvä sinänsä, että ulkomaiset sijoittajat tuovat varoja Suomeen, mutta näin tässä kävi. Ja sitten kun viittasin tuohon varallisuusveroon, niin edustaja Heinäluoma oli valtiovarainministerinä 11 vuotta sitten, kun hän esitteli ja vei läpi varallisuusveron kokonaan poistamisen. Ja siitäkin on nyt 10 vuoden aikana hyötynyt miljardiluokassa kaikkein varakkaimmat. Tämä on sitä sosialidemokraattien tulonjakopolitiikkaa. Ei sitä voi kyllä välttämättä oikeudenmukaiseksi sanoa. Sen sijaan tämä yrittäjävähennys on todellakin oikeudenmukainen ja kohdistuu totta kai kaikkiin niihin yrityksiin, joilla on tulosta, koska tuloksesta tuo vähennys tehdään. Ja sitä kautta yrityksiin jää, niin kuin täällä hallituksen esityksessä todetaan, vahvennusta, se vahvistaa. Kun sosialidemokraatit väittivät, ettei työllisyysvaikutuksia ole, niin täällä todetaan, että suoria työllisyysvaikutuksia on arvioitu varovaisesti mutta välillisiä vaikutuksia tällä esityksellä katsotaan kyllä olevan. Täällä sanotaan, että ""ehdotettu vähennys parantaa yritysten rahoitusasemaa ja alentaa yrityksen tekemän investoinnin veroja edeltävää tuottovaatimusta"". Ja kun näin tapahtuu, niin kyllä se yrityksen työllistämismahdollisuuksia ilman muuta parantaa ja vähin erin tuo uusia työpaikkoja. Tämä apteekkarikysymys on noussut täällä turhankin voimakkaasti esille. Apteekit ovat vähän erikoistapaus tässä suomalaisessa yritysmaailmassa. Niistä osa toimii myös osittain osakeyhtiöinä ja on saanut tämän viime hallituksen mittavan yhteisöveroalennuksen mutta osa ei ole saanut. Ja kyllä minä väitän, että ne 130 farmaseuttia, jotka yhteiskunta on kalliisti kouluttanut ja ovat nyt työttömänä, saattavat saada vähin erin tästä työpaikkoja apteekista, joka tuottaa ja pystyy työllistämään. Eli kyllä nämä vaikutukset tulevat työllisyyteen, vaikka ne on tässä esityksessä lähtökohtaisesti hieman varovaisesti arvioitu. Myös yritystoiminnan edellytysten parantaminen ja sitä kautta tulojen kasvaminen verotusta keventämällä johtaa siihen, että merkittävä osa näistä verokevennyksistä tulee takaisin yhteiskunnalle verotuloina ja muuna hyötynä. Näinhän verotus ja koko tämä talous pyörii. Todellakin sosialidemokraatit nyt vastustavat kaikkea mahdollista, mutta voi kysyä, miksi he eivät viime vaalikaudella yhteisöveron alennuksesta tiettyä osaa käyttäneet tämän arvonlisäveron alarajan nostamiseen, mitä nyt tarjoavat. Heillä oli viime kaudella valta tehdä näin mutta se jäi tekemättä, ja nyt linja on se, että mikään ei käy. Mutta tulokset todellakin kertovat, että ei viime vaalikausi ollut sellainen vaalikausi, jonka politiikkaa olisi tällä kaudella voitu jatkaa, ja niinpä hallitusohjelma on hyvin erilainen ja tulokset näkyvät: bkt kasvaa, velkaantuminen hidastuu, työllisyys paranee ja niin edelleen. Eli tilanne korjaantuu, ja yrittäjyys on siinä aivan avainasemassa, ja hallitus tekee siltä osin erittäin hyvää työtä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-12T15:48:47,2016-10-12T15:54:44,Tarkistettu,1.1 2016_99_90,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä yrittäjäverotuksen keventämislaki on tervetullut ja oikeansuuntainen. Verovähennyksen painopisteen olisi kuitenkin tullut olla pienituloiselle yrittäjälle suurempi, ja ikävää on, että nyt tämä oikeansuuntainen yrittäjävähennys jää vaikutuksiltaan hyvin vähäiseksi. Tosiasia on kyllä se — itsekin olen yrittäjänä toiminut toistakymmentä vuotta, ja minulla on ollut useita yrityksiä — että 600 euroa tai edes 3 000 euroa ei kyllä kannusta palkkaamaan yhtään ketään, se on vain tosiasia. Enemmänkin tämä on henkinen tsemppiveroale, tosin aika kallis sellainen — kyllä tämmöistä 120:tä miljoonaa tässä tilanteessa olisi voinut harkita toisellakin tavalla käytettäväksi. Että siinä mielessä, vaikka me kristillisdemokraatit olemme ehdottomasti tämän esityksen kannalla ja pidämme sitä hyvänä, sen painopiste on kyllä epäonnistunut. Sitten koen kyllä hyvin epämiellyttävänä sen, että täällä nostetaan yksi ammattiryhmä, apteekkarit, ikään kuin jollakin tavalla pahuuden ruumiillistumaksi, että ikään kuin heidän ansaitsemansa tulo ja tekemänsä työ tässä maassa on nyt sitten huonompaa kuin jonkun toisen työ. Täällä edustaja Vartia sanoi, että apteekkari ei ole yrittäjä ollenkaan. Se oli minusta aikamoinen rimanalitus. Kyllä ymmärrän sen, jos joku ihminen sijoittaa elämässään paljon varoja johonkin työn tekemiseen ja saa siitä sitten jossain vaiheessa helpotuksia — ei pitäisi nostaa sitä nyt ikään kuin tämän lain jonkinlaiseksi erityiseksi pahuuden ilmentymäksi. Mutta ei kovin hyvin tämä tasapaino tämän lain sisällä ole onnistunut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-10-12T15:54:47,2016-10-12T15:56:53,Tarkistettu,1.1 2016_99_91,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minä toivon, että mahdollisimman moni yrittäjä olisi tänään katsonut tämän keskustelun, päässyt sitä seuraamaan ja nähnyt, kuinka tämä sali näihin asioihin suhtautuu niin molemmilla laidoilla kuin erityisesti tuossa keskellä. Pitää sanoa, että ei tämä maa kyllä kadehtimalla nouse. Saimme kuulla kaunaa siitä, että menestyvä yrittäjä saisi tilipussiinsa hieman enemmän ja valmistautuisi myös tulevaisuuteen keräämällä rahaa investointeihin, sitä kautta työllistämällä, sitä kautta osallistumalla verotulojen muodossa edelleen tämän hyvinvointiyhteiskunnan luontiin. Se on se, mitä tämä maa nyt tarvitsee, ja tämä yrittäjävähennys on yksi osa tätä kokonaisuutta, mitä nyt suureen, laajaan yrittäjäpakettiin tämä hallitus tekee. Verotus on kokonaisuus. Kun puhumme yrittäjävähennyksestä, viime kaudella osakeyhtiöt saivat huojennuksen yhteisöveron huojennuksen muodossa. Nyt tämä tasapuolisuuden nimissä tehtävä yrittäjävähennys, joka koskee yksityisliikkeitä, henkilöyhtiöitä, maa- ja metsätalousyrittäjiä ja porotaloutta, tukee, tasapuolistaa ja antaa edellytyksiä myös näille yrityksille toimia tässä yhteiskunnassa tasavertaisesti. Eli epäoikeudenmukaisuutta, mitä eri yritysmuotojen välille on tullut, tässä ennen kaikkea paikataan. Yksinyrittäjiä meillä Suomessa on paljon, heitä on lähes 200 000, ja on kiistatta selvää, että tämä vähennys edesauttaa näitten yritysten menestymistä ja työllistämistä ja sitä kautta koko yhteiskunnan verotulojen parantamista. Rouva puhemies! Tässä lakikokonaisuudessa ja verokokonaisuudessa on myös perintö- ja lahjavero yhtenä sen osana. Sukupolvenvaihdokset ovat asia, mistä on tässä salissa keskusteltu useampaan otteeseen ja tuotu esille sitä, että meillä yritykset pystyvät jatkamaan sukupolvelta toiselle. Itse 10 vuotta sitten maatilan sukupolvenvaihdoksen tehneenä, vanhemmilta sen saman tilan ostaneena, jonka vanhemmat ostivat 30 vuotta aikaisemmin omilta vanhemmiltaan, mielelläni olisin käyttänyt tuon rahan investointiin, kenties työllistänyt sillä ihmisiä investoinnin kautta ja saanut yhteiskunnan rattaat pyörimään paremmin. Kun meillä perintö- ja lahjavero on ollut suhteellisen kireä, se ei ole investointeja edesauttanut siinä määrin kuin se voisi sitä tehdä. Tämä raha, jos joku, auttaa yritysten kehittämistä ja kehittymistä, mutta se on myös huojennus, joka auttaa tavan suomalaisia, niitä tavan kansalaisia, jotka perivät vanhemmiltaan omaisuutta, sitä omaisuutta, josta verot on myös useaan otteeseen aikaisemmin maksettu eri tavoilla. Eli verot ovat kokonaisuus, ja sen vuoksi tulee kannustaa ennen kaikkea siihen, että toiminta jatkuu kaikella muotoa ja yhteiskunnan rattaat pyörivät. Suomi on hyvin korkeasti verotettu maa, meidän kokonaisveroasteemme on OECD:n tilastonkin mukaan neljänneksi kovin, ja täälläkin puhutaan paljon, kuinka hyvätuloiset osallistuvat tämän yhteiskunnan rahoittamiseen. Tämän yhteiskunnan rahoittamiseen on ansiotulojen puolella meillä laitettu hyvinkin korkea ja jyrkästi nouseva veroprogressio, joka kyllä aiheuttaa sen, että mitä enemmän tässä yhteiskunnassa tienaa ansiotuloja, niin sen enemmän veroja myöskin maksaa, ja kyllä sieltä verotuloja sitten kertyy. Erityisesti pienituloisille kun tämä on kevyempi, niin se myös heidän ostovoimaansa siltä osin pitää kiinni ja tuo kokonaiselämän kuluihin niitä tarvittavia varoja, millä leipäostokset tehdään. Mutta ennen kaikkea tämä veropaketti on äärimmäisen kannatettava yrittäjäverovähennys, ja pitää vielä mainita myös maksuperusteinen alv, josta jo päätökset on tehty, joka on osa tätä kokonaisuutta, joka nyt ensi vuonna tulee. Se on myös erittäin hyvä asia. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-10-12T15:56:55,2016-10-12T16:02:34,Tarkistettu,1.1 2016_99_92,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tuosta äskeisestä debatista minua jäi hieman mietityttämään ja ehkä vaivaamaankin se, että kun edellisellä kaudella tehtiin tämä yhteisöveron alennus ja se kuitenkin kohdistui ennen kaikkea suuriin yrityksiin, osakeyhtiöihin, suurpääomaankin, niin sitten ei oltaisi halukkaita korjaamaan sitä epätasa-arvoista asemaa, mikä eri yrittäjämuodoissa nyt on olemassa. Minusta sitäkin vasten tämä hallituksen esitys yrittäjävähennyksestä on perusteltu, koska se nimenomaan muuttaa ja korjaa tämän epäoikeudenmukaisen tilanteen, mikä meillä tällä hetkellä yritysverotuksessa on. On myös hieman ihmeellistä, että keskustelun keskiöön nousi kysymys apteekkareista, koska samalla tavallahan myös esimerkiksi siinä yhteisöveron alennuksessa apteekkarit, joilla oli osakeyhtiö, tai juristit, joilla oli osakeyhtiö, hyötyivät yhteisöveron alennuksesta, mutta sitten ei olla valmiita tuomaan 150 000:ta yksinyrittäjää, satojatuhansia mikroyrityksiä tämän yrittäjävähennyksen piiriin. Minusta tämä on ihan selkeästi oikeudenmukaisuuskysymys ja on hyvä, että hallitus tämän esityksen tekee, etenkin kun otetaan vielä huomioon se kokonaisuus, se, miten itse asiassa lukumääräisesti valtava enemmistö tästä yrittäjävähennyksestä koskee varsin pieniä yrityksiä. 77 prosentilla verotettavaa voittoa tuottavista elinkeinonharjoittajista vuotuinen tulos on alle 30 000 euroa. Henkilöyhtiöiden osalta luku on 79 prosenttia. Maatalouden osalta tuo luku on lähes 90 prosenttia. Viime kauden loppumetreillä tuli esitys alvin alarajan nostamisesta 8 500:sta 10 000 euroon. Harmi, että silloin oppositiolla ei ollut rohkeutta viedä sitä eteenpäin, jota he tänäänkin ovat täällä olleet kuuluttamassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-10-12T16:02:37,2016-10-12T16:04:45,Tarkistettu,1.1 2016_99_93,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä tänään on käsittelyssä hallituksen esityksiä verolaeista ja siellä muun muassa yrittäjävähennys. Ensinnäkin tämä yrittäjävähennys on yksi niistä lakiehdotuksista, joilla on tavoitteena parantaa työllisyyttä. Hallitus on asettanut 72 prosentin työllisyysasteen, ja tavoitteena on luoda 110 000 uutta työpaikkaa. Työllisyyden parantaminen on tärkeää. Iso osa uusista työpaikoista syntyy yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja siksi näiden yritysten toimintaedellytysten parantaminen on perusteltua. Viime hallituskaudella Suomessa toteutettiin yhteisöveroalennus, joka koski osakeyhtiöitä. Sitä kautta osinkomäärät nousivat ennätyksellisen korkealle, ja siitä hyötyivät nimenomaan nämä suuret yritykset. Tuolloin hallituksella oli tavoitteena saada investointien määrä nousemaan, mutta siinä tavoitteessa ei ole täysin onnistuttu. Eli tämän yrittäjävähennyksen tavoitteena on tasata eri yritysmuotojen välisiä eroja, tuoda verotuksellisesti ne samalle viivalle. Tämä vähennys koskee kaikkia henkilöyrittäjiä ja parantaa itsensätyöllistäjien asemaa. Suomessa on tällä hetkellä noin 150 000 yksinyrittäjää, ja viimeisien tilastojen mukaan heidän määränsä on kasvussa. Täällä keskusteluvaiheessa monissa puheenvuoroissa puhuttiin siitä, ettei tämä kannustaisi yrittäjiä riittävästi, mutta minä rohkenen olla asiasta toista mieltä. Uskon, että 5 prosentin yrittäjävähennys kannustaa yrittäjiä yrittämään enemmän ja sitä kautta, kun sieltä muodostuu suurempi tulos ja tulo, se auttaa myöskin kehittämään yritystä, ja yrityksen kehittämisen jälkeen joko se tuotanto tehostuu tai sitten yrityksissä lisätään työvoimaa. SDP:ssä erityisesti tuntuu olevan tällainen apteekkarisyndrooma, jonka yhteydessä he ovat puhuneet nimenomaan apteekkarien edun parantamisesta. Suomessa on yli 400 osakeyhtiöpohjaista apteekkia ja apteekkien kokonaismäärä on 590 kappaletta. Myös asianajajista on tässä yhteydessä puhuttu, ja meillä Suomessa on lähes tuhat osakeyhtiöpohjaista asianajotoimistoa. Vertailutietona on syytä muistaa, että kun näitä yrittäjävähennyksistä hyötyviä yksinyrittäjiä on vain muutamia satoja, niin mikroyrittäjien eli alle 10 henkeä työllistävien yritysten määrä on 265 000, eli tässä on suuri ero. Ja äärimmäisen tärkeää on myös se, että maatalous tulee saamaan tästä oman hyötynsä. Lähes 90 prosenttia maatiloista on sellaisia, joissa vuotuinen tulos on jäänyt alle 30 000 euroon, ja tämän vuoden osalta prosenttiosuus saattaa vielä siitäkin nousta. Metsätilat niin ikään hyötyvät tästä noin 15 miljoonan euron verran. Tässä yhteydessä on käsitelty myöskin perintö- ja lahjaverotusta. Perintö- ja lahjaverotuksen alentamisen tavoitteena on helpottaa sukupolvenvaihdosten toteutumista ja sitä kautta myöskin edistää työllisyyttä ja samoin turvata työpaikkoja ja myöskin sitten turvata sen yritystoiminnan jatkuminen. Perintö- ja lahjaveron laskeminen merkitsee käytännössä sitä, että jää rahaa enempi yritystoiminnan kehittämiseen ja tarpeellisiin investointeihin. Meillä tällä hetkellä Suomen yrittäjäjärjestökin pitää valitettavana sitä, että kiinnostusta sukupolvenvaihdoksiin nimenomaan näiden jatkajien kannalta ei ole. Varsinaiset yrittäjät haluaisivat jo päästä helpommille osille ja haluaisivat sukupolvenvaihdoksia, mutta niitä valitettavasti ei ole riittävästi toteutumassa. Siksi on tärkeää, että me pyrimme helpottamaan sukupolvenvaihdoksia lieventämällä perintö- ja lahjaveroa, ja se tullaan osoittamaan veroasteikon kaikkiin portaisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-10-12T16:04:59,2016-10-12T16:09:56,Tarkistettu,1.1 2016_99_94,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta äskeisen debatin, voi sanoa, tärkein anti ei ollut se, että me tiedämme, mitä mieltä eduskunta — oppositiopuolueet ja hallituspuolueet — on tästä hallituksen esityksestä, vaan ehkä paras anti oli se, kuinka selvästi kävi erityisesti vasemmisto-opposition puheenvuorojen kautta ilmi se asenne, mikä heillä on yrittäjyyttä kohtaan. Olin siitä lievästi hämmentynyt, koska ajattelin, että kyllä tänä päivänä kaikki puolueet ymmärtävät, että jos me aiomme työllisyyttä lisätä Suomessa, niin ainoa keino on se, että me pyrimme kannustamaan pienyrittäjyyttä ja kaikenkokoisia yrityksiä kasvamaan ja työllistämään lisää Suomessa. Tässä yrittäjävähennyksessähän se perusidea on kuitenkin se, että kun viime hallituskaudella tehtiin noin 800 miljoonan euron yhteisöveron alennukset ja ne kohdistuivat osakeyhtiömuotoisiin yrityksiin, niin nyt tällä hallituksen esityksellä kompensoidaan tämä veronalennus muille yritysmuodoille, henkilöyhtiöille ja toiminimimuodossa toimiville yrittäjille, ja saadaan siinä mielessä eri yritysmuodot hieman tasa-arvoisempaan asemaan verotuksellisesti. Tämä on järkevää siinäkin mielessä, että ei ole tietenkään mielekästä, että yritysmuodon keskeinen tekijä, kun sitä valitaan, on verotus, koska nämä yritysmuodot eroavat keskenään toisistaan myös monella muulla tavalla ja on tärkeää, että sinänsä, voi sanoa, moneenkin tilanteeseen sopiva toiminimi — siis yksityinen elinkeinonharjoittajamuoto — tai kommandiittiyhtiö tai avoin yhtiö olisivat käytettävissä eikä verotuksellisesti ohjattaisi kaikkia osakeyhtiömuotoon. Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on esitetty myös erityisesti SDP:n taholta, että olisi tehokkaampaa käyttää tämä rahamäärä, mitä nyt käytetään tähän yrittäjävähennykseen, arvonlisäveron alarajan nostamiseen esimerkiksi 30 000 euroon. Itse suhtaudun tällaiseen ajatukseen kuitenkin erittäin varauksellisesti, koska se loisi erittäin suuren kannustinloukun pienyrittäjille. Kenenkään ei kannattaisi liikevaihtoa ansaita enempää kuin 30 000 euroa, koska silloin joutuisi maksamaan koko summasta arvonlisäveron. On parempi, että pidämme arvonlisäveron alarajan kohtuullisen matalalla. Sen sijaan jos jotakin nostetaan, niin nostetaan sitten sitä alarajahuojennusta, jolloin liukuvasti aletaan maksamaan sitten täyttä arvonlisäveroa, kun liikevaihto kasvaa. Täällä keskustelussa on myös esitetty sitä, että nyt tämä yrittäjävähennys kohdistuu niihin yrittäjiin, jotka tienaavat eniten. Jos tienaat euromääräisesti paljon, teet paljon töitä ja teet hyvää tulosta, niin totta kai tämmöinen prosentuaalinen verovähennys myös tuo sitten veronalennusta enemmän heille kuin pienituloisille. Osittainhan tämä johtuu meidän verojärjestelmän erittäin voimakkaasta progressiosta, koska yrittäjävähennys kohdistuu kuitenkin pääsääntöisesti ansiotuloihin, joita verotetaan meillä erittäin progressiivisesti. Sen takia ei ole tietenkään mikään yllätys, että kohdistuminen on tämän kaltainen, kuten täällä on kerrottu, mutta jos me tekisimme niin, niin kuin on esitetty, että suuntaisimme tämän vain esimerkiksi alle 30 000 euron yrittäjätuloihin, niin seurauksena olisi vielä nykyistä selvästi jyrkempi progressiivinen verotus, joka omalta osaltaan ei kannustaisi yrittäjiä kasvattamaan liiketoimintaa ja tekemään tulosta tai tekemään nykyistä enempää työtä. Sen takia minusta tämä toteutusmalli, mikä on valittu, ja hallituksen esitys yrittäjävähennyksestä ovat sekä oikeudenmukaisia että reiluja eri yritysmuotojen välillä ja tätä esitystä on helppo kannattaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-10-12T16:10:01,2016-10-12T16:14:28,Tarkistettu,1.1 2016_99_95,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tässä salissa kehunut yrittäjävähennystä jo lähes puolitoista vuotta sitä odotettaessa, tänäänkin, ja kehun sitä yhä. Se on minusta oikeastaan parasta, mitä verotuksessa on tällä kaudella ehditty tehdä, koska yrittäjävähennyksen vaikutus ei ole pelkkiä euroja vaan se on nimenomaan yrittäjäilmastoon vaikuttava myönteinen signaali. Uskon, että se kannustaa yrittäjyyteen enemmän kuin se rahassa on. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus kohdisti kevennyksensä yhteisöihin, siis osakeyhtiöihin ja osuuskuntiin, enkä sitäkään moiti. On tärkeää, että kaikkeen yritystoimintaan kohdistetaan huojennuksia. Tänä päivänähän tuo 4,5 prosenttiyksikön yhteisöveron alennus on verotuloina 4,5 kertaa 211 miljoonaa euroa eli vuositasolla noin 950 miljoonaa euroa. Tämä yrittäjävähennys on vuositasolla vain 123 miljoonaa euroa, joten euromääräisesti kysymys on aivan eri luokan summista, mutta tämä yrittäjävähennys kohdistuu noin puoleen Suomen yrittäjien lukumäärästä, ja se on hyvin tärkeä viesti hallitukselta. Tämä kohdistuu tasapuolisesti liikkeen- ja ammatinharjoittajiin, henkilöyhtiöihin, maa- ja metsätalouden harjoittajiin ja verotusyhtymiin. Pieni epäkohta jäi — joka voitaisiin ihan hyvin korjata täällä eduskunnassa hallituspuolueitten voimin — kun esitys karsii metsätalouden vähennyskelpoisia menoja tappiovuonna 5 prosentilla. Tämä toteutuu metsätalouden tappiollisesta pääomatulosta tehtävällä oudolla negatiivisella yrittäjävähennyksellä. Myös yhteismetsät jäivät yrittäjävähennyksen ulkopuolelle, eikä tähän ole voitu esittää mitään järkevää syytä. Seuraavaksi ryhdyn kehumaan tätä hallituksen perintö- ja lahjaverotusta koskevaa esitystä, jolla korjataan noita pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen aikaisia kiristyksiä, ja nehän kohdistuivat nimenomaan niihin perintöveroluokkiin ja lahjaveroluokkiin, jotka merkitsevät yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksissa. Tämä nyt annettu perintö- ja lahjaveron muutosesitys keventää perintö- ja lahjaveroasteikkoja kaikissa portaissa. Kevennykset painotetaan yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikkoon. Lahjaveroasteikon alarajaa nostetaan 4 000:sta 5 000 euroon, ja ensimmäisen veroluokan lahjaveroa kevennetään 17 000 euron verotettavasta lahjasta ylöspäin 1—3 prosenttiyksiköllä ja toisen veroluokan lahjaveroa heti 5 000 euron alarajasta alkaen portaasta riippuen 2—4 prosenttiyksiköllä. Perintöveroasteikon alarajaa ja perintöveroportaita ei muuteta, mutta ensimmäisen veroluokan perintöveroa alennetaan jokaisessa portaassa 1 prosenttiyksiköllä ja toisen perintöveroluokan perintöveroa veroportaittain vaihdellen 2—4 prosenttiyksiköllä. Perittävän kuoleman perusteella lähiomaisille ja kuolinpesälle maksettavien vakuutuskorvausten verovapaus poistetaan, mutta niiden vaikutusten poistamiseksi ja lieventämiseksi, joita kuoleman perusteella maksettavien vakuutuskorvausten verovapauden poistamisesta voi aiheutua, korotetaan puolisovähennystä 60 000 eurosta 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennystä 40 000 eurosta 60 000 euroon. Verohallinto on 23. syyskuuta 2016 antamassaan ohjeessa katsonut, että kyseessä oleva vakuutuskorvaus kuuluu perintöverotuksen piiriin ja että puolisovähennys voidaan myöntää myös silloin, kun koko puolison veronalainen perintöosuus muodostuu pelkästään kyseessä olevista vakuutuskorvauksista. Tämä on tärkeä selvennys, koska normaalistihan puoliso ei peri — hänhän perii vain siinä tapauksessa, että puolisot ovat lapsettomia tai kysymyksessä on keskinäinen omistusoikeustestamentti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-10-12T16:14:32,2016-10-12T16:20:09,Tarkistettu,1.1 2016_99_96,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on käyty hyvää ja pitkälti ideologistakin keskustelua verotuksesta ja yrittäjyyden edellytyksistä, ja se tietysti sopii ja kuuluukin tänne eduskuntaan. Hyvä, että näin on tehty. Hallitus on toiminut määrätietoisesti yrittäjyyden edellytysten helpottamiseksi, ja se on erittäin merkittävää Suomen talouden kääntämiseksi parempaan suuntaan. Yrittäjävähennyksen lisäksi pienimmille yrityksille on esimerkiksi tulossa mahdollisuus maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen, mitä yrittäjäjärjestöt ovat jo pitkään toivoneet, ja tämä nykyinen hallitus sen lopulta toteuttaa. Kieltämättä suomalainen verojärjestelmä on suhteellisen monimutkainen ja veronmaksajille usein melko hankalasti ymmärrettävä. Yritysverotuksen kokonaisuudistusta pohtivan työryhmän ensi vuonna valmistuva raportti tuleekin olemaan mielenkiintoista luettavaa. Toivottavasti sen avulla voidaan selkeyttää omaa verojärjestelmäämme. Arvoisa puhemies! Muutama sana perintö- ja lahjaverolaista. Perintö- ja lahjaverotus on kiristynyt merkittävästi vuodesta 2011 lähtien, joten siinä mielessä on hyvä, että asteikkoihin tehdään nyt kevennyksiä. Suhteellisesti suurin kevennys tapahtuu perintöverotuksessa muutaman kymmenentuhannen euron perintöjen osalta, mikä on erittäin oikeudenmukaista. Lahjaverotuksen osalta taas verovapaan lahjoituksen yläraja nousee 4 000:sta 5 000 euroon, mikä on myös hyvä asia. Kuten täällä on tänään keskustelussa todettu, niin on muistettava, että näistä lahjoitetuista ja perinnöksi annettavista summista on jo aikanaan maksettu varsin merkittävästi esimerkiksi tuloveroa ja muitakin veroja. Ja hallituksen esitys on tältäkin osin hyvä, kuten edustaja Kiviranta edellä totesi puheenvuorossaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-10-12T16:20:11,2016-10-12T16:22:16,Tarkistettu,1.1 2016_99_97,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Herra puhemies! Tuo edellä debatissa käyty keskustelu oli hyvin selventävä. Siinä hyvin seikkaperäisesti ilmeni se vasemmalta, erityisesti demareilta, tuleva keskustelutapa. Siinä aivan kuin ilmeni aivan selvästi krapula siitä, että he olivat aikoinaan tukemassa yritysverotukseen tullutta laskua ja aivan huomaamatta varakkaille ja suurituloisille tuli erittäin suuret huojennukset verotukseen, ja he aivan kuin historiansa kieltäen eivät ollenkaan puolustaneet pienten suutarien, kraatarien ja seppien linjaa — nykypäivänä kirvesmiehen, parturi-kampaajan ja niin edelleen ammattikuntaa. Tuo krapula ilmenee nyt niin, että he eivät ikään kuin olisi olleet siinä mukana, kun he olivat täysillä mukana ja sen aiheuttivat. Nyt täytyy luoda se ilmapiiri, että tällä tavoin, omat toimensa unohtaen, asianajajat, lääkärit ja muut tämmöiset ammatinharjoittajat saivat näin suunnattoman verohelpotuksen. (Antti Kaikkonen: Hyvä analyysi!) Kun aikoinaan toimin asianajajana parikymmentä vuotta, oikein tuli kade mieli, ettei silloin ollut tällaista. Tarkasti ottaen 974 asianajajaa sai pienen helpotuksen veroihinsa. Mutta uskon, että erikoislääkäri, joka yötä päivää päivystää, tai asianajaja, joka yötä päivää pohtii jotain probleemaa, että miten se hoidetaan, niin ei silloin ajattele työtuntejaan vaan arvostamaansa työtä ja hän haluaa sitä tehdä eikä ajattele, kuinka paljon tässä nyt saisi verohelpotusta. Hän tekee sen toimenpiteen, mihin hänet on palkattu ja haluttu ammattitaitonsa vuoksi. Sen vuoksi nyt esillä oleva yritysvähennys on mitä tervetullein. Se on, aivan kuin tässä äsken edustaja Hautala ja edustaja Kiviranta sanoivat, ikään kuin kädenojennus sille ammattikunnalle, joka oli ennen aikaan juuri vasemmistoliiton, vasemman puolen, suuresti kunnioittama ja arvostama. Niin kuin anteeksipyyntö, joka nyt, hyvänen aika sentään, tuleekin porvariston taholta, on väärä. Ja se on niin oikea linja kuin olla ja voi. Vielä tuohon edellä olevaan: Minun mielestäni se alennus oli aivan oikea, mitä tehtiin yritysverotukseen, ja ei suinkaan kaikkia osinkoja ahneuttaan lisätty, vaan Suomessa koko ilmapiiri oli sellainen, että ei aina ollut riittävän perusteltua investoitavaa. Se johti niin paljon myös näiden osinkojen kasvuun. Mitä tulee lahja- ja perintöveroon — viitaten myös tuohon edelliseen toimintaani asianajajana — niin tässä on korostettu, mitä positiivisia vaikutuksia sillä on sukupolvenvaihdokseen ynnä muuta. Ne ovat erittäin suuria. Minä kiinnitän huomiota yhteen seikkaan, joka on tämä perintöveron maksuvelvollisuuden synty ja ulosottoon laitto. Se on nimittäin käytännössä ollut erittäin hankala, kuten tiedämme. Perintöverolaput tulevat hyvin nopeasti, mutta pesässä ei ole varoja, ja tuomioistuin lähtee niitä sitten perimään ulosottoteitse. Se on hyvin kiusallinen ja hankala tapaus, jolloin joudutaan pohtimaan, ja hätäpäissään muun muassa pientä kiinteistöomaisuutta tai muuta myymään, että voidaan yhteiskunnalle maksaa perintövero. Nyt annettava kahden vuoden lisäaika antaa malttia siihen järjestelyyn, joka käytännössä on hyvin tärkeä perintöveroa suoritettaessa ja maksettaessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-10-12T16:22:18,2016-10-12T16:27:15,Tarkistettu,1.1 2016_99_98,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä verouudistuksessa, joka nytten kohdennetaan yrittäjille, on käymässä näin, että elinkeinonharjoittajille, henkilöyhtiöille, maa- ja metsätalouden sekä porotalouden harjoittajille verotuksessa myönnettävän 5 prosentin lisävähennyksen arvellaan vähentävän verotuloja vuositasolla noin 123 miljoonaa euroa. Tästä määrästä elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden osuus on noin 72 prosenttia, maatalouden osuus 16 prossaa, metsätalouden 12 ja porotalouden osuus noin 0,05 prosenttia. Valtion verotulot vähentyvät noin 66 miljoonalla eurolla ja kuntien noin 53 miljoonalla eurolla ja seurakuntien noin 3 miljoonalla eurolla. Kysymys kuuluukin: onko meillä varaa tähän justiin nyt, justiin tässä taloustilanteessa, mikä meillä on? Tässä on joka tapauksessa, kun euromääriä katsomme, kyseessä suhteellisesti suurituloisia suosiva veronalennus, jonka työllisyystoimet jäävät olemattomiksi, aivan kuten esityksen perusteissakin sanotaan. Tämä tuo lisää aukkoja veropohjaan ja lisää verojärjestelmän sääntelytaakkaa yrityksille. Tämä noudattaa valitettavasti edelleenkin hallituksen kaverikapitalismin linjaa antamalla verohelpotuksia niille, jotka eivät niitä oikeasti tarvitse, mutta ei kohdenna sitä niille, jotka sitä tarvitsisivat. Sitä tarvitsisivat ennen kaikkea yksin-yrittäjät, joita tässä maassa on noin 200 000. Heille pitäisi kohdentaa se siten, että he pystyisivät toimimaan ja palkkaamaan uuden työntekijän. Heidän tulopohjansa on kuitenkin niin pieni, että 5 prosentin verohelpotus ei juuri auta palkkaamaan eikä auta kannustamaan. Sen sijaan, jos valtio voisi tukea heidän yrittäjäeläkepuoltaan, se tukisi huomattavasti enemmän. Tätä rahamäärää voitaisiin kohdentaa alemmas, suutareille, räätäleille — kraatareita tuskin enää muuten on olemassa, heitä oli kyllä ennen — ja nyt on kampaajia, nyt on kauneushoitoloita, nyt on hierojia ja niin edelleen. Pienyrittäjät hyötyvät tästä vähennyksestä vuositasolla todella niukasti, ja olisi todella kivaa, jos nyt ei ehdoin tahdoin ymmärrettäisi asioita väärin, ettei tarvitsisi sanoa, että minä niin tästä mieleni pahoitan. Byrokratiaa pitäisi purkaa pienyrittäjiltä, yksinyrittäjiltä, se auttaisi heitä eteenpäin. Sitten tämä kiinteistöveroasia. Kiinteistöveroa nostettiin jo kuluvan vuoden budjetissa. Tämä vero on erittäin epäoikeudenmukainen haja-asutusalueella varsinkin. Tämähän on regressiivinen vero, jossa pienituloiset maksavat veroa suhteessa huomattavasti suuremman osuuden tuloistaan kuin suurituloiset. Sen lisäksi tällä hetkellä valtiovarainministeriössä on käynnissä kiinteistöveron uudistus. On hämmästyttävää, että hallitus haluaa tässä vaiheessa nostaa tätä veroa — veroa, joka kohdistuu jälleen kerran pienituloisiin eläkeläisiin kipeämmin kuin kehenkään muuhun. Tämä kohdistuu ennen muuta eläkkeellä oleviin naisiin, nimittäin meillä Suomessa on sellainen tilanne, että naiset elävät pitempään kuin miehet, mutta vahvat suomalaiset naiset haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. He asuvat siellä, vaikka matka kauppaan olisi pitkä ja ehkä joutuisi olemaan vaikka kauppa-auton varassa. Heihin tämä kohdistuu. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuisi, että voisi olla aika hyvä idea antaa VM:n kaikessa rauhassa valmistella omaa muutostaan ja omaa ehdotustaan, ja olisi ehkä hyvä, että tässäkin mietittäisiin sitä, voitaisiinko käyttää progressiivista verotusta. Se saattaisi olla hieman tasapuolisempi kuin tämmöinen vedetty linja, mikä tällä hetkellä on. Kaikkinensa se, että veroja maksetaan vähemmän, on tietysti kansalaisille hyvä asia, mutta meidän on muistettava myöskin se asia, että verot ovat hyvinvointivaltion pohja. Mutta verot täytyy kohdentaa oikein: niitä täytyy alentaa niiltä, joilla ei tällä hetkellä ole mitään tai joilla on todella pienet tulot, ja sitten taas veroa voitaisiin ottaa vähän enemmän niiltä, jotka tulevat toimeen siitäkin huolimatta, että vero heidän kohdallaan hieman nousisi. Yritysverotuksessa tämä pätee aivan samalla tavalla. Se, että 5 prosenttia tulee plussaa, ei todellakaan vielä anna rahaa yhdenkään uuden työntekijän palkkaamiseen, ja se on se kohta, mihin meidän pitää pystyä jotakin kautta antamaan tukea ja apua, että yksinyrittäjä pystyy palkkaamaan ensimmäisen vieraan työntekijän — vaikka on muistettava, että sillä puolella on paljon sellaista työtä, esimerkiksi journalistin työ, jota ei voi tuotteistaa, vaan se on sen yhden ihmisen päässä, ja hän tekee sitä, mutta sekin on niin kovan takaa otettua leipää, että sinne tarvittaisiin huojennuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-12T16:27:26,2016-10-12T16:33:13,Tarkistettu,1.1 2016_99_99,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun täällä salissa on tänäänkin useaan kertaan otettu esiin tämä keskustelu tästä arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamisesta, niin ihmettelen, miksi siitä asiasta ei puhuta oikeilla nimillä ja oikeilla termeillä. Olen kerran aikaisemminkin ottanut tässä salissa esiin kirjallisen kysymyksen KKV 366/2016, jonka edustaja Jarva on tehnyt. Varmaankin asiaa on kysytty myös muissa yhteyksissä aikaisemmin. Valtiovarainministerin vastauksessa todetaan aivan selvästi, että tätä arvonlisäverojärjestelmää rajoitetaan neuvoston direktiivissä 2006/112/EY ja liittymissopimuksissa Suomelle on myönnetty oikeus vapauttaa verosta sellaiset vähäisen liiketoiminnan harjoittajat, joiden vuosiliikevaihto on enintään 10 000 euroa. Ja näin ollen verovelvollisuuden alarajan nosto tämän raja-arvon yläpuolelle edellyttäisi komission ehdotukseen pohjautuvaa poikkeuslupaa. Suomi ei voi siten kansallisin päätöksin korottaa verovelvollisuuden alarajaa yli tämän määrän. Näin sanotaan suorassa vastauksessa kirjalliseen kysymykseen. Elikkä Euroopasta, liitosta pitää kysyä neuvostolta lupa tällaiseen toimenpiteeseen. Jos tämä tieto on väärä, niin tämä kannattaa varmaan oikaista. Näin on ministeriö vastannut. Muistamme varmaan edellisen hallituksen, jossa sosialidemokraattisen valtiovarainministerin johdolla keskityttiin rikkaiden ja suuryritysten voittojen kasvattamiseen yhteisöveron alennuksen muodossa. Siitä ei työpaikkoja tullut. 100 000 piti tulla, mutta 100 000 meni. Sosialidemokraateilla oli pienelle yrittäjälle tarjolla vain suklaata ja sitäkin vasta vaa-lien alla. Tässä asiassa ja tämän veromuutoksen arvostelussa kyllä luottaisin enemmän yrittäjäjärjestöjen kannanottoihin kuin sosialidemokraattien kannanottoihin tämän hyödyllisyydestä pienyrittäjille. Tämä tietenkään ei ole ainoa asia, mitä täytyy tehdä pienyrittäjyyden eteen, mutta tämä on yksi askel. On myös älyllisesti epärehellistä sanoa, että tämä muutos ei nyt tee sitä tai tätä. Tämä on vain yksi niistä asioista, joita täytyy tehdä. Totta kai byrokratiaa täytyy purkaa. Totta kai yrittämistä pitää muutenkin helpottaa. Mutta tämä on yksi askel.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-12T16:33:22,2016-10-12T16:35:22,Tarkistettu,1.1 2016_99_100,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu hyvinvointivaltiosta ja sen säilyttämisestä ja murentamisesta ja vaikka mistä, varsinkin vasemmalta puolelta. Jos me nyt haluamme täällä hyvinvointivaltiota pitää yllä, niin se tarkoittaa sitä, että elinkeinoelämän on oltava kunnossa. Ja mikä koskee elinkeinoelämää, niin sen verotusta täytyy keventää joka suunnalta, niin yhteisöveroa kuin yritysvähennyksiä ja muita. Tällä keinolla alkaa tulla sitä kakkua, mitä voidaan sitten jakaa. Mutta sosialistit ovat vähän semmoisia niin kuin... Mites se laulu menikään: ""hän pistää kätensä minun taskuuni ja syö meidän laskuumme"". Elikkä nyt jaetaan velkarahaa, syömävelkaa otetaan maailmalta, jaetaan sitä ympäriinsä, muun muassa maahanmuuttoon ja tänne kaikkeen olemiseen, joka ei tuota kenellekään yhtään mitään. Puuhun pitää mennä tyvestä päin eikä latvasta päin. Näitä juttuja on hyvä levitellä, niin kuin edustaja Tolppanenkin tuossa äsken mainitsi: että on progressiivinen verotus. Niitä on hyvä jakaa tuolla toreilla ja torien kulmilla. Mutta jos lähdetään talouselämää laittamaan kuntoon, niin se rikas on se, joka työllistää. Esimerkiksi edustajan palkalla me emme pysty työllistämään minimipalkallakaan olevaa henkilöä. Meillä nettotulo ei riitä siihenkään. Elikkä pitää saada se yrittäjyys sille pohjalle, että sieltä on sitä jaettavaa eikä jaeta ennen kuin sitä on olemassakaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-10-12T16:35:29,2016-10-12T16:37:35,Tarkistettu,1.1 2016_99_101,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sanon nyt painokkaasti tähän alkuun, että tasapuolisuusnäkökulmasta on reilua se, että yrittäjävähennys otetaan käyttöön myös niillä yrityksillä, joilta se viime kaudella jäi ottamatta. Sanon tämän nyt hyvin selkeästi. Mutta sitten tullaan vähän ongelmallisempiin asioihin. Täällä on moneen kertaan tänään pohdittu yrittäjyyttä ja sitä, kuinka tällä yrittäjävähennyksellä autetaan yrittäjän toimeentuloa. Tästä olen prikulleen samaa mieltä, ilman muuta autetaan, ja hyvä niin, sillä Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan peräti viidesosa, viidesosa suomalaisista yrittäjistä saa voittoa vähemmän kuin 15 000 euroa vuodessa. Väitänkin, että meillä on tullut pienyrittäjistä sellainen uusi proletariaatti. Helposti ihminen työttömäksi jäätyään perustaa yrityksen toiveikkaana, jättäytyy samalla eläketurvan, sosiaaliturvan, lomaoikeuksien ulkopuolelle ja kituuttaa pienellä rahalla. Kannattaa muistaa, että meillä siis yksinyrittäjiä on 170 000. Toki monet heistä menestyvät myös paremmin, mutta viidesosa yrittäjistä tekee pienempää voittoa kuin 15 000. Tämä luku on parin vuoden takaa. Täällä on sanottu myöskin, että tämä yrittäjävähennys auttaa työllistämään. Haluaisin muistuttaa tässä yrityksen tarkoituksesta. Olen itse yrittäjä ja olen tehnyt aika paljon töitä yrittäjämaailmassa. Uskon tietäväni yrittämisestä jotakin enkä tunne ainoatakaan yritystä, en Suomessa enkä muualla maailmassa, jonka tarkoitus on ensisijaisesti työllistää. Kun yritys perustetaan, tarkoitus on ensin hankkia itselle toimeentulo, ja jos sitten saa vielä jotakin vähän ekstraa eli tuottaa voittoa, niin hyvä niin. Tästä on yrittämisessä mielestäni kysymys. (Teuvo Hakkarainen: Juuri näin!) Kun me puhumme työllistämisen helpottamisesta, sitä on aika vaikea helpottaa sellaisilla verohelpotuksilla, jotka eivät suoraan kohdistu sen ensimmäisen tai toisen tai vaikka kymmenen ensimmäisen työntekijän palkkauskustannuksien alentamiseen. Siis sanon vielä uudelleen: tämä yrittäjävähennys, ihan samoin kuin yhteisöveron alennus viime kaudella, on hyvä keino parantaa yrityksen kannattavuutta ja yrittäjien toimeentuloa, mutta jos me haluaisimme kohdistaa verohelpotukset nimenomaan työllistämisen edistämiseen, me kaipaisimme näiden toimien tilalle sellaisia ratkaisuja, jotka tuovat sitä hyvää sen jälkeen, kun ylimääräinen työntekijä on työllistetty. Tämä on ehkä se iso syy, miksi toivon paljon tältä työryhmältä, joka pohtii yritysten kokonaisverotusta ja toivottavasti myös yritystukia. Olen aivan samaa mieltä valtiovarainministeri Orpon kanssa siitä, että nyt me tarvitsemme kokonaisnäkemystä, miten vuosien kuluessa olemme pilkkoneet omaa yritysverotustamme ja yritystukiamme jopa niin, että lopputulos ei välttämättä ole se paras mahdollinen. Otan esimerkin siitä viime kaudella päätetystä yhteisöveron alennuksesta. Luin selvityksen, jonka mukaan 80 prosenttia siitä alennuksesta olisi mennyt osinkoihin ja 20 prosenttia niihin uusiin investointeihin, joita toivottiin siis paljon enemmän. En tiedä, pitääkö tämä luku paikkansa, mutta ainakin sitä tukevat viime kevään suuret osingonjaot — osinkojahan jaettiin ennätysmäärä, melkein 11 miljardia. Mutta yritystukiin ja yritysverotukseen kannatan lämpimästi kokonaistarkastelua, ja kannatan myöskin uutta nobelistiamme Bengt Holmströmiä, joka on sanonut, että yritystukiviidakkoa pitäisi ehdottomasti karsia. Täällä on puhuttu myöskin paljon alvista. Euroopassa ja Euroopan unionissa on varmaan yhtä monta alv-käytäntöä kuin on maatakin, ja ne käytännöt poikkeavat hyvin paljon toisistaan. Jos muistan oikein, niin Britanniassa on kaikkein hövelein arvonlisäverokäytäntö pieniä yrityksiä kohtaan. Siellä alvin alaraja on noin 90 000 eurossa, eli sitä pienemmät yritykset eivät maksa arvonlisäveroa. Sitten on hyvin vaihtelevia ratkaisuja muiden maiden osalta. Esimerkiksi Ruotsissa, rakkaassa naapurissamme, kaikki yritykset ovat arvonlisäverovelvollisia. En tiedä oikeaa vastausta siihen, mikä olisi se optimaalisin arvonlisäveron taso yrityksille, mutta suosittelen siihenkin kyllä vahvaa käsittelyä ja kokonaistarkastelua, jotta se saataisiin sopivalle tasolle. Täällä on harmiteltu sitä, kuinka veroja joutuu maksamaan samasta omaisuudesta moneen kertaan. Suomalainen verojärjestelmä nyt vaan perustuu siihen, että kun tuotteet tai palvelut, tavarat vaihtavat omistajaa, niin niistä maksetaan joka kerta veroa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että se, joka sen tuotteen tai kiinteistön viimeksi haltuunsa saa, maksaa veroa vain kerran, eli sillä tavalla meidän laaja-alainen verojärjestelmämme on myös oikeudenmukainen. Täällä sanottiin myöskin siitä, että meillä on kansainvälisesti korkea kokonaisverotus. Se, onko kokonaisverotuksemme korkea vai ei, on vähän niin kuin kauneus katsojan silmissä. Ymmärrän hyvin, että poliittisista syistä sitä halutaan pitää korkeana tai matalana, mutta kannattaa muistaa, kun lukee näitä kansainvälisiä vertailuja, että kokonaisveroaste on eri maissa syönyt ihan erilaisia asioita. Ne pitävät sisällään hyvin erilaisia asioita. Esimerkiksi Suomessa kokonaisveroaste pitää sisällään täysimääräisesti meidän kaikki työeläkemaksumme, työttömyysvakuutusmaksumme. Hyvin harvassa muussa maassa käytäntö on sama. Jos tämä asia muistetaan ja verrataan meitä esimerkiksi USA:han, totuus näyttäytyy hyvin toisenlaisena. Jos lasketaan se, että USA:ssa yksityinen palkansaaja omasta nettopalkastaan maksaa omat vakuutusmaksunsa, omat eläkemaksunsa, hänen kokonaisveroasteensa on korkeampi kuin meidän kokonaisveroasteemme täällä Suomessa. Eli meidän kokonaisveroastettamme voi pitää korkeana tai matalana, mutta kansainvälisiä vertailuja sen pohjalta on vaikea tehdä johtuen siitä, että asiat pitävät sisällään erilaisia asioita. Mutta kuten sanottu, toivon yrittäjäverotukseen ja yritystukiin kokonaistarkastelua, jossa voidaan edetä eteenpäin, mutta verraten viime hallituksen toimiin tämä yrittäjävähennys on tasapuolinen ja tuo nyt tukea myös niille pienimmille yrityksille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-12T16:37:41,2016-10-12T16:46:12,Tarkistettu,1.1 2016_99_102,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tietysti ilahduttavaa kuulla opposition vihreältä edustajalta, että tämän hallituksen linja tosiaan on yrittäjää kohtaan tasapuolisempi ja sitä kautta parempi koko meidän yhteiskunnan kannalta kuin edellisen hallituksen linja oli. Tässä suhteessa ihmetyttävätkin sosialidemokraatit, jotka olivat valmiita antamaan yhteisöveron roimalla alennuksella viime hallituskaudella lisää rahaa sisäfileporvarille, mutta kun yrittäjävähennyksestä puhutaan, niin vastustavat sitä, että kasslerduunari eli nykyajan pk-yrittäjä saisi lisää rahaa. Tämä kyllä ihmetyttää ja syvästi. Jos ajatellaan sitä, minkälaisia ihmisiä tai minkälaisia yrityksiä tämä yrittäjävähennys koskee, niin Suomen Yrittäjien mukaan noin 80 prosenttia elinkeinonharjoittajista saa tuloja alle 30 000 euroa vuodessa. Näillä tuloilla tämä vähennys tarkoittaisi jopa 600 euron veronkevennystä. Eli toisin sanoen 80 prosenttia niistä elinkeinonharjoittajista ei kyllä ole mitään sikarikkaita ja riistoporvareita, niin kuin sosialidemokraatit antavat ymmärtää, vaan varsin tavallisia suomalaisia, jotka saavat tällä voita leivän päälle ja perheelle maidon pöytään. Jos sitten ajatellaan korkeammilla tuloilla olevia elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä, niin yli 100 000 euron tuloilla toimivia yrityksiä tämän yrittäjävähennyksen piirissä olisi noin 5 000. Ei puhuta kovin merkittävästä ryhmästä siinä suhteessa. Arvoisa puhemies! Vielä sanoisin hieman tästä perintöverotuksesta. Siinä pidän tärkeänä, että puolisovähennystä ja alaikäisyysvähennystä korotetaan, se on hyvä ratkaisu, ja hyvä ratkaisu on myös se, että perintöveroa ei jatkossa peritä ulosotolla eikä verovelvollisia haeta konkurssiin. Tämäkin on inhimillinen ratkaisu. Ylipäätään perintöverotuksessa järkevä hallituksen linja on se, että halutaan helpottaa sukupolvenvaihdoksia. Ne ovat olleet se akilleenkantapää suomalaisessa yrityskentässä tällä hetkellä, perheyritysten sukupolvenvaihdokset, ja näillä ratkaisuilla helpotetaan sukupolvenvaihdoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-10-12T16:46:14,2016-10-12T16:48:19,Tarkistettu,1.1 2016_99_103,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Järviselle selkeästä esityksestä. Täytyy allekirjoittaa kyllä hyvin pitkälle tuo, mitä hän sanoo. Meillä on nyt tämä verotusjärjestelmä ollut hyvin sosialistinen, vähän siihen tyyliin, että kunnes verottaja erottaa sielun lihoista ja ruumiista, että monttu odottaa ja velkavankeus jää. Sehän, mitä Järvinen sanoi tästä, että osinkoa jaettiin viime jaossa enempi kuin koskaan, niin johtuu yksinkertaisesti siitä, että tähän maahan ei investoida. Ne jaetaan silloin osinkoina eikä tänne. Nyt on tarkoitus se, että saadaan tänne investoinnit käyntiin ja sitä kautta saadaan valuuttaa maahan. Mitä tuohon perintöveroon vielä tulee, niin minä kerron omakohtaisen kokemuksen vuodelta 2002. Meillä oli firma, jossa oli suurin piirtein taseet kunnossa, mutta kun tuli verokarhu perintöverojen ja muitten kanssa, niin me lapset saimme sieltä sitten sen veromätkyn. Eli on 25 vuotta maksettu veroa, saatu pikkusen tulosta aikaan — verottaja tulee ja ottaa sen pois, maksetusta omaisuudesta. Pitää mennä pankkiin, ottaa laina, että saa jatkaa omaa työtään, jota on koko ikänsä tehnyt. Tämäkö kannustaa työntekoon, tämmöinen verotusjärjestelmä? Jos tämmöisiin yksityiskohtiin vasemmistokin malttaisi perehtyä tai heillä olisi omakohtaista kokemusta, niin saattaisi ääni muuttua kellossa. Se on tuo vasemmisto vähän semmoinen kuin kitara, jossa ei ole pohjaa: se kyllä soi hyvin, ja sitä rämpytetään, mutta siinä (Puhemies koputtaa) ei ole minkäänlaista pohjaa, kaikupohjaa. Mutta se pohja tulee sinne elämänkokemuksen ja muun kautta... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-10-12T16:48:21,2016-10-12T16:50:35,Tarkistettu,1.1 2016_99_104,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Herra puhemies! Halusin myös antaa tunnustuksen edustaja Järviselle oppositiossa. Hän käytti puheenvuorossaan termiä ""voitto"". On hyvin miellyttävää kuulla termi opposition taholta myönteisenä. Siihen perustuu paljolti yrittäjän halu aikaa katsomatta pyrkiä jonkinlaiseen tulokseen, että hän voi tehdä sitä omaa työtään, jossa ei kelloa katsota vaan tulosta halutaan tehdä. Se poikkeaa hyvin paljon demareiden mielipiteestä, jonka täällä debatissa kuulimme, kun he ikään kuin historiansa kieltäen ovat lakanneet kunnioittamasta kädellä tehtyä työtä ja — eivät uskalla sitä aivan avoimesti sanoa — kunnioittavat sen sijaan nyt omilla aivoilla tai liikkeen aivoilla tehtävää työtä, muun muassa omaa asiantuntemusta ja johdatusta käyttäen saada verohelpotus läheisille ammattiliitoille, verovapaasti saada runsaasti palkintoa, niin kuin olemme nähneet. Tämä aivotyö on tietysti meidän kaikkien kunnioittamaa, kyllä me haluamme aivotyötä tehdä, mutta emme näin räikeästi omaa etua tavoitellen. Samalla me haluamme tässä kunnioittaa kädellä tehtyä, nykyisellä ammattitaidolla tehtyä työtä. Se on aina arvossaan ja tulee pysymään. Mitä tulee perintöveroon, niin edustaja Hakkaraisen esimerkki on erinomainen. Sitä yritin juuri sanoa, mitä ammatissani kun olen tehnyt useita pesänselvityksiä ja perinnönjakoja, se on kyllä karsea tilanne, mikä meillä on ollut. Tämä osittain tulee sitä helpottamaan, ja se on hallitukselta tämän kokonaislinjauksen mukaista, jota muun muassa edustaja Kalli erittäin hyvin puheenvuorossaan korosti. Se on myös sitä, mitä edustaja Järvinen sanoi, että tarvitaan kokonaisselvitys. (Puhemies koputtaa) Sitä ollaan parhaillaan tekemässä, (Puhemies koputtaa) ja sitä me lämpimästi kannatamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-10-12T16:50:38,2016-10-12T16:52:55,Tarkistettu,1.1 2016_99_105,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Minä pyrin suurin piirtein, kun 2 minuuttia on kulunut, koputtelemaan ja huomauttamaan sen vaiheen. Muutamassa sekunnissa ei ole vielä mitään, mutta jos on vähän useampi sekunti, niin sitten minä pyydän tänne puhujapönttöön. Nyt edellisessä puheenvuorossa ei ylittynyt 2 minuuttia kuin muutamalla sekunnilla.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_99_106,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hakkarainen toi tuossa esille tärkeän seikan eli investointien Suomeen saamisen merkityksen. Ne toimet, millä niitä saataisiin Suomeen, ovat varmaan niitä seuraavia asioita, mihin täytyy edetä tämän yrittäjävähennyksen jälkeen, niitä seuraavia toimenpiteitä, mitä täällä on perätty ja ihan aiheestakin. Mutta nyt tässä kohdassa, kun keskustellaan myös näistä muista verolaeista, otan hieman kantaa tähän perintö- ja lahjaverolain muokkaukseen, pääasiassa keventämiseen. Se ei varmaan ollut ainut asia, mitä perintöverotuksessa täytyisi muuttaa, mutta kuitenkin se on muutos positiiviseen suuntaan, koska se helpottaa maatilan tai muun yrityksen sukupolvenvaihdosta, niin että yritystoiminnan tekeminen jatkossa jälkipolville helpottuu. Haluaisin esittää kysymyksen: miksi ihmeessä meillä Suomessa ei ole niin voimakasta perheyrityskulttuuria kuin monessa muussa maassa? Saksan talouden kivijaloista yksi on se, että perheyritysten ansiosta maatalous kukoistaa. Juuri saimme kuulla ilouutisia Turusta Meyerin telakalta: uusia laivoja, investointeja ja töitä, mutta saksalaisessa omistuksessa. Tiedetäänköhän oppositiossa, että tämä telakkayhtiö, joka sen telakan omistaa, on perheyritys? Mielestäni on hyvä asia, että omistajuus säilyy Suomessa. Itse en ainakaan halua, että meistä muodostuu sellainen banaanitalous, jossa ostetaan kaikki hyvät korkean teknologian firmat ulospäin ja suomalaiseen omistukseen ja määräysvaltaan ei jää mitään ja työpaikat ovat sitä kautta riskialttiimmassa tilassa. Tältä ei pidä mielestäni viedä pohjaa ihan pelkän kateudenkaan takia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-12T16:53:19,2016-10-12T16:54:58,Tarkistettu,1.1 2016_99_107,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Herra puhemies! Kilpailukykysopimus, arvonlisäveron maksuperusteisuus, perhekustannusten tasauksen aloittaminen, yrittäjävähennys ovat sellaisia toimenpiteitä tältä hallitukselta, jotka lisäävät luottamusta yhteiskunnan asioiden hoitoon ja koko tähän elinkeinotoimintaan, yrittäjyyteen, ja lisäksi ne tuovat, erityisesti tämä yrittäjävähennys, oikeudenmukaisuutta meidän järjestelmäämme. Niillä ei ole hirveän suurta euromääräistä vaikutusta, ei edes yhteenlaskien, mutta sillä viestillä, mikä tulee eduskunnalta, hallitukselta koko maahan elinkeinonharjoittajille, yrittäjille — että heitä arvostetaan, heidän työtään palkitaan, heille tuodaan oikeudenmukainen kohtelu — on valtava merkitys. Uskon, että se näkyy tässä yhteiskunnassa, toivon sen näkyvän mutta uskon myös, että näin tapahtuu. Ja sitä kautta tämä talouden syvä taantuma, jossa ollaan oltu, todellakin voidaan voittaa ja päästä nousuun, jossa nyt jo kyllä selvästi ollaan. Ja tältä pohjalta uskon, että jopa hallituksen kunnianhimoinen työllisyystavoite voi toteutua lähes täydellisesti tällä kaudella. Herra puhemies! Toinen asia, mikä tässä on tullut esille, on muun muassa tämä Äänekosken hanke, joka on meille tietysti äärimmäisen arvokas, Keski-Suomelle ja koko Suomelle. Yhteisöveron alennuksella varmasti oli sen hankkeen liikkeellelähtöön tietty vaikutus, mutta näkisin, että ehkä vielä paljon suurempi vaikutus on sillä, että sen yrityksen taustalla ovat perimmäisinä omistajina suomalaiset metsänomistajat. Ja he haluavat, että Suomessa jalostetaan puuta, ja uusia tuotteita siellä nyt tehdään mittavasti tästä eteenpäin. (Puhemies koputtaa) Eli tämä omistuspohja, suomalaisten suosiminen ja heidän työllistämisensä (Puhemies koputtaa) on äärettömän tärkeä näkökulma.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-12T16:55:01,2016-10-12T16:57:13,Tarkistettu,1.1 2016_99_108,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Herra puhemies! Kyllähän talouden kannalta yritysten luottamus tulevaan on yksi kaikkein keskeisimpiä asioita, ja kun pk-yritysten barometria tarkastelee, niin selkeästi on sieltä luettavissa ja havaittavissa, että pitkästä pitkästä aikaa — vuosikausia taaksepäin saa mennä samanlaiseen tilanteeseen kuin mikä siellä nyt oli — usko tulevaisuuteen on vahvistunut merkittävästi, ja kyllä siinä isossa roolissa ovat ne hallituksen jo tähän mennessä tekemät myönteiset ratkaisut, mitkä tässä keskustelussa on nyt moneen kertaan lueteltu. Ne ovat laittaneet rattaita liikkeelle, ja siinä on kysymys myös siitä, mihinkä yritys voittovarojaan, pääomiaan käyttää. Käyttääkö se niitä veronmaksuun, suoraan, heti, vai käyttääkö se niitä kehittämiseen, investointeihin ja sitä kautta työllistämiseen — oli sitten kysymyksessä yrittäjäverotus suoraan, tai oli kysymyksessä sukupolvenvaihdos eli perintöverotilanteet. Ja siksi on järkevämpää se, että niissä saadaan ne pääomat ja voittovarat siirrettyä sinne kehittämistyöhön. Se ainoastaan lisää kestävällä tavalla työpaikkoja, se on aivan selvä asia. Se on moneen kertaan täällä jo todettu, muun muassa edustaja Järvinen myöskin oppositiopuolelta tästä asiasta käytti erinomaisen puheenvuoron. Puhemies! On myöskin hyvä, että hallituksella on hanke tarkastella yritysverotusta laajemmin, ja se selvitystyö on nyt menossa. Myöskin tässä keskustelussa on tullut siihen monia hyviä eväitä. Yksi eväs pitää myöskin tässä mainita, se myöskin on varmasti jo tullut esille, ja se on se, millä tavalla näitä eri omaisuuseriä arvostetaan. Mihin suuntaan se arvostus on kehittynyt, siis verottajan arvostus, liittyen siihen, mikä se reaaliarvo on? Ja tässä on myöskin tarkastelun paikkaa tällä hetkellä. Täytyy reaaliarvon ja verotusarvon olla jossain kohtuudessa, eikä niin päin ainakaan, että verotusarvo on korkeampi kuin reaaliarvo. Se ei ole kestävää missään tapauksessa. (Puhemies koputtaa) Ja myöskin tuo kotimainen omistajuus, joka tuli täällä esille, (Puhemies koputtaa) on yksi äärimmäisen tärkeä asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-10-12T16:57:13,2016-10-12T16:59:20,Tarkistettu,1.1 2016_99_109,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Otan tässä kohtaa hieman kantaa myös tähän kiinteistöverokysymykseen. Kiinteistöveron korotushan on tietysti siinä mielessä ongelmallista, että se on — joku on sanonut, että se on varallisuusvero, joka ei huomioi varallisuutta — tasavero, jota maksetaan maksajan varallisuuteen katsomatta pelkästään sen perusteella, että hän omistaa kiinteistön, eli siinä on omat ongelmansa. Mutta haluan tässä kohtaa korostaa sitä, että eduskuntahan ei määrittele veroa kunnissa vaan määrittelee ainoastaan rajat, kunta voi päättää loput. Tässä voi nähdä sellaisen vaikutuksen, että tällä olisi kuntien tasa-arvoisuutta tasaava vaikutus, kun rikkaammat kunnat, jotka ovat kenties voineet houkutella väkeä pienemmillä kiinteistöveroilla — esimerkiksi kehyskunnat — niihin asumaan keskuskaupunkien tarjotessa kuitenkin heille palveluita, joutuvat nyt korottamaan kiinteistöveroa ja tavallaan sitä kautta kansalaisten kohtelu maassa muuttuu tasapuolisemmaksi, vaikkakin hyvin keinotekoisesti. Mutta evästyksenä hallitukselle ja valiokunnalle tämän lakiehdotuksen pohtimiseen: voisi tietysti miettiä sitä, että kiinteistöverosta saataisiin jollain tavalla vieläkin paremmin kannustava elementti siten, että se ohjaisi maankäyttöä ja rakentamista toivottuun suuntaan, eikä olisi kuten nykyisin, kun käytännössä rahastetaan asumisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-12T16:59:22,2016-10-12T17:00:38,Tarkistettu,1.1 2016_99_110,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tätä keskustelua on kuunnellut, niin on mukava huomata, että onneksi monista puolueista tätä yrittäjämyönteisyyttä löytyy. Ne työpaikat, niin kuin keskustelun alussa myös itse totesin, ovat syntyneet nimenomaan näihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja siellä tämä yrittäjävähennys on tärkeä juttu, monelle parturi-kampaajalle ja näille pienille toimijoille, joiden tulot eivät kovinkaan paljon eroa tavallisista työssä käyvistä, vaikka heillä on yrittäjän riski niskassa. Yritysbarometri, mihin tässä viitattiin, hyvällä tavalla on kertomassa siitä, että tämän nykyisen hallituksen toimet on laitettu yrityskentässä merkille. Usko tulevaisuuteen on parantunut, mutta tilanne on kuitenkin monessa mielessä herkkä. Sen takia haluan kiittää tätä nykyistä hallitusta ja nimenomaan sen ministereitä siitä, että nyt on tehty määrätietoisesti näitä toimenpiteitä. Sieltä voidaan yksi asia nostaa tikunnokkaan, mutta jos katsotaan kokonaisuutta, niin yhdistävänä tekijänä on se, että Suomeen saadaan lisää työtä, työpaikkoja ja työllisyyttä. Pitkäjänteisyyttä tarvitaan yrittäjäpolitiikassa ja veropolitiikassa, ja tähän kokonaisuuteen kuuluvat nyt tehdyt vanhemmuuden kustannusten tasaaminen, maksuperusteinen alvi ja tämä yrittäjävähennys. Sellaisia asioita, jotka haluan tässä lopussa seuraavina askeleina työpöydälle nostaa, ovat yksinyrittävien sosiaaliturvan vahvistaminen, paikallinen sopiminen ja arvonlisäveron alarajan korottaminen. Sieltä saadaan vielä merkittävästi lisää työpaikkoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-12T17:00:38,2016-10-12T17:02:36,Tarkistettu,1.1 2016_99_111,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_99_112,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Osana tätä perintö- ja lahjaveron muutosta esitetään, että vakuutuskorvausten osittainen verovapaus poistetaan. Keskitynkin tässä puheenvuorossa pelkästään tähän aiheeseen. Kyse on siis siitä, että myös kuoleman johdosta lähiomaisille tai kuolinpesälle maksettavan vakuutuskorvauksen ja siihen verrattavan taloudellisen tuen osittainen verovapaus poistetaan. Se kompensoitaisiin leskille ja orvoille puoliso- ja alaikäisyysvähennystä korottamalla. Vakuutussopimukset säilyisivät ennallaan, ja ainoastaan tuoton verokohtelu muuttuisi ja koskisi myös vanhoja sopimuksia. Tähän esitykseen liittyy muutama vakava huoli, ja toivoisin, että ne sitten valiokuntakäsittelyssä jatkossa otettaisiin huomioon. Puhemies! Kyseisissä vakuutuksissa on ollut lähiomaisille eli puolisolle, lapsille ja lastenlapsille 35 000 euron perintöverovapaus vuodesta 96 alkaen, ja hyvänä perusteena on ollut se, että perheen huoltajan kuolemantapaus taloudessa, jossa on velkaa sekä lasten kautta olevaa huoltovastuuta, on aina hirveä katastrofi. Omassa kodissa eläminen vaarantuu, yrittäjillä tai maatilayrittäjillä talouden pohjan pettäessä voi pahimmillaan kaatua koko elinkeinon harjoittaminen. Usein perittävä varallisuus on euromääriltään mittavaa, kuten vaikkapa maatilat, yritykset tai isot asuinrakennukset eritoten harvaan asutuilla seuduilla. Niiden muuttaminen rahaksi nopeasti on käytännössä mahdotonta, ja henkilövakuutuksista tulevat korvaukset ovat puolestaan esimerkiksi kuukaudessa tilillä, ja niitä on käytetty usein perintöveron maksuun. Vaihtoehtona on velanotto tai muun omaisuuden myynti. Tähän taustaan liittyen, kuinka pystymme turvaamaan akuuteissa kuoleman tilanteissa sen, ettemme tällä lakimuutoksella vaaranna sellaisten perillisten asemaa, joiden mahdollisuudet selvitä veroseuraamuksista ovat rajalliset vielä tämän huojennuksen jälkeenkin? Perittävää omaisuutta ei todellakaan aina ole mahdollista muuttaa rahaksi siinä ajassa, kun verot lankeavat maksuun, eikä kaikkea omaisuutta ole mahdollista muuttaa rahaksi ollenkaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että kuoleman varalle otetut sopimukset on käytännössä otettu kahdesta syystä: joko puhtaasti huoltovastuun turvaamiseksi, että lapset pääsevät eteenpäin, tai velkojen maksamiseksi rahoittajille velkaisen yrittäjän tai palkansaajan kuollessa kesken työikänsä. Eli säästämiseen tarkoitetut vakuutussopimukset voisi ihan hyvin eriyttää tässä esityksessä, jos pelätään vääränlaista verosuunnittelua. Arvoisa puhemies! Yhteiskunnalle haitallista verosuunnittelua pitää suitsia, mutta tämä osuu kyllä ennen muuta tavallisiin suomalaisiin, jotka eivät ole edes erityisen varakkaita. Kuoleman varalle sopimuksia ovat tehneet ennen muuta palkkatuloilla säästönsä rahoittaneet suomalaiset, jotka ovat harjoittaneet suunnittelua lastensa ja lastenlastensa tilanteen turvaamiseksi. Henkivakuutuksia ei pidä sotkea säästövakuutuksiin. Henkivakuutukset realisoituvat aina kuolemantapauksessa. Ne ovat osa tärkeää sosiaalista riskienhallintaa, jossa yhteiskunnalla tulee olla kannustava rooli. Tämän lakimuutoksen myötä yhteiskunnassa tulisi oman vastuunkannon osalta sellainen periaatteellinen muutos, jota pitäisi kyllä pohtia tarkemmin. Heikennys vie pahimmillaan luottamuksen varautua tulevaisuuteen pitkäjänteisesti. Toivoisin vielä, että valiokunnassa pohdittaisiin, onko tämän osittaisen verovähennysoikeuden poisto valtiontaloudessa niin merkittävä, että tämä satoihintuhansiin suomalaisiin negatiivisesti vaikuttava muutos kannattaa tehdä. Tällä verottomuusedulla on kuitenkin kannustettu kansalaisia omaehtoiseen vastuunkantoon jo vuosikymmenien ajan. Arvoisa puhemies! Toivon myös, että määriteltäisiin aukottomasti se, mitkä osat vakuutussopimuksista nauttivat perustuslain suomaa koskemattomuuden suojan periaatetta. Nyt on selvästi ollut ilmassa eri tulkintoja siitä, ovatko henkivakuutuksen korvaukset sellaisia, joita voidaan verrata sopimukseen ja koskemattomuuteen. Tilanne on siltä osin varsin outo. Näistä, arvoisa puhemies, pitäisi saada selvät, perustuslain kestävät tulkinnat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-10-12T17:03:08,2016-10-12T17:08:19,Tarkistettu,1.1 2016_99_113,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Puhun osittain samoista asioista, mistä edustaja Katainen tuossa äskeisessä puheenvuorossaan. Aloitan näistä läheisille maksettavista vakuutuskorvauksista. Itse yhdyn tuohon samaan huoleen siitä, että vakuutuskorvauksia on usein käytetty juuri perintöverojen maksuun. Olen ollut pitkään holhoustoimen edunvalvonnassa töissä ja siellä erityisesti alaikäisten perintöosuuksien valvojan tehtävässä — maistraattihan valvoo lakimääräisten edunvalvojien ja erikseen määrättyjen edunvalvojien tehtäviä, kun he hoitavat toisen henkilön eli näissä tapauksissa alaikäisten, pääsääntöisesti alaikäisten, perintöjä. Tilanne on monesti se, että siellä on asunto-omaisuus, ehkä auto mutta ei sitten juuri varoja — ne pienet talletukset menevät sitten hautauskuluihin ja perunkirjoitusmaksuihin. Näillä on voinut maksaa perintöverot alaikäisten osalta. Nämä on katsottu alaikäisen varallisuudeksi siten, että niistä on saanut maksaa tämmöisiä maksuja. Elikkä tämä on ihan semmoinen huoli, jota on syytä valiokunnassa pohtia. Samoin jäin miettimään tuossa, koskeeko tämä myös sellaisia vakuutuksia — toivon, että valtiovarainkunnassa tätä pohditaan — jotka on otettu lainaturvavakuutuksiksi. Ne kai ovat kuitenkin sellaisia vakuutuksia, kuten täällä hallituksen esityksessä todetaan, että ne ovat kuolinpesälle maksettavia. Elikkä mietin, menevätkö ne verolle myöskin. Niillähän on tarkoitus ollut turvata se, että se laina tulee sitten kokonaisuudessaan maksettavaksi. En ole siitä nyt ihan varma, ja toivon, että valiokunnassa tämä otetaan tarkasteluun, koska ei varmaan ole ollut tarkoitus, että lainanmaksua varten otetusta vakuutuksesta pitäisi sitten vielä vero maksaa, mutta jos on ollut, niin sitäkin on syytä sitten pohtia, onko se järkevää. Sitten toinen asia, mihin haluaisin kiinnittää huomiota, on tämä, että perintö- ja lahjaverolakiin lisätään säännös, että perintöveroa ei peritä ulosottoteitse kahteen vuoteen. Sinänsä on erittäin hyvä asia, että siellä on tämmöinen rauhoitusaika, koska omaisuus saattaa olla vaikeasti realisoitavaa ja — kuten tuossa aikaisemmin sanoin — voi olla, että ei ole sitten varojakaan verojen maksuun ja täytyy sitten vähän miettiä, miten se tilanne saadaan hoidettua ja miten, jos siellä on yritystoimintaa, saadaan jatkuvuutta sille ja mahdollisesti tuloja osakkaille. Mutta siellä on semmoinen pieni ongelma. Tällä hetkellähän on tilanne se, että ulosottoviranomaisella on velvollisuus ilmoittaa maistraatille, mikäli alaikäisellä on erääntyviä maksuja ulosotossa, jotta maistraatti voi ryhtyä toimenpiteisiin sen suhteen, onko tämä alaikäisen edunvalvoja hoitanut tehtävänsä asianmukaisesti vai tarvitsisiko laittaa jotain ulkopuolista apua katsomaan tämän alaikäisen taloudellista etua. Tässä lakiehdotuksessa nyt sitten ei ole annettu verottajalle velvollisuutta tehdä maistraattiin vastaavaa ilmoitusta. Tämä on aika merkittävää siinä mielessä, että jos perintövero on eräpäivänä maksamatta, niin sille juoksee koko ajan viivästyskorkoa. Ja se maksamatta oleva perintövero voi olla aika mittavakin sitten lopulta, ja alaikäinenhän ei tietenkään itse tästä edes mitään tiedä, ei hän voi sitä hoitaa, ja siitä voi aiheutua merkittäväkin vahinko alaikäiselle. No, tietysti lakimääräinen edunvalvoja on vahingonkorvausvastuussa toiminnastaan, mutta voi olla myös niin, että hän on varaton, joten tämä jää pysyvästi tämän alaikäisen vahingoksi. Tässä valtiovarainvaliokunnalta pyydän, että katsoisitte tänne semmoisen pykälän, mikä tällä hetkellä on ulosottokaaressa. Elikkä kun ulosottomiehellä on velvollisuus tehdä ilmoitus maistraattiin siitä, että on perintöverot maksamatta, että hei, viitsittekö katsoa, mikä on tilanne, niin tämmöinen vastaava velvollisuus tulisi sitten verottajalle: ilmoittaa maistraattiin, että perintöverot ovat erääntyneet eikä lakimääräinen edunvalvoja ole tehnyt mitään maksujärjestelyä eikä ole asiasta sinänsä huolissaan, tai ilmoittaa, mikä tilanne on, että maistraatti voi ryhtyä toimenpiteisiin. Muuten on erittäin hyvä, että ihmisille annetaan suoja-aika tämän asian kanssa ja annetaan järjestää sitä, ettei tarvitse lähteä kotiaan häthätää myymään. Tänään keskusteltiin aika vilkkaastikin täällä yrittäjävähennyksistä ja monista muista, mutta yksi hieno asia, mikä tästä hallituksen esityksestä jäi kokonaan keskustelematta, on se, että täällä luovutusvoittoverotuksen puolella tehdään oikeudenmukainen oikaisu ja korjaus. Elikkä kun edelleen luovutetaan omaisuutta, niin siitähän menee luovutusvoittoveroa. Tähän asti on ollut sillä lailla, että luovutusvoittovero on maksettu siitä summasta, joka on ollut tämän omaisuuden käyvän arvon ja luovutusvoiton välinen erotus. Ja jos olet saanut omaisuuden aliarvostettuna elikkä niin, että siinä on mukana huojennus, tämä sukupolvenvaihdoshuojennus, niin sitä ei ole huomioitu, elikkä olet saanut sen sitten pysyvästi niin sanotusti ylikompensaationa. Tämä oikaistaan tässä, elikkä jatkossa luovutusvoittovero määrätään siten, että otetaan se todellinen määrä huomioon eli se todellinen määrä, mistä olet ne verot maksanut. Tämäkin on ihan oikeudenmukaista, että maksetaan silloin siitä todellisesta määrästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-12T17:08:24,2016-10-12T17:14:41,Tarkistettu,1.1 2016_99_114,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensimmäisellä eduskuntakaudellani, kun hallituspohjassa oli aika paljon samaa kuin tällä hetkellä, tavoite oli luopua yritysten ja maatilojen kohdalla perintöverosta kokonaan. Sillä oli hyvät tavoitteet silloin, mutta se kaatui sitten tiettyihin teknisiin vaikeuksiin. Hyvä, että nyt näitä huojennuksia tehdään. Itse asiassa perintöveron huojennuksia on tehty niin, että tavalliset pienen perinnön saajat eivät perintöveroa käytännössä lainkaan maksa, ja nyt tehdään joitain toimenpiteitä sen eteen, että myös yritykset ja metsätilat pääsisivät yli tästä sukupolvenvaihdoksesta. Aika vähän Suomessa keskustellaan perintöveron haitallisista vaikutuksista, ja itse toivoisin, että sitä keskustelua edelleen käytäisiin. Ruotsihan luopui perintöverosta sosialidemokraattien johdolla vuonna 2004 ja Norja 2014. Jos me Suomessa päätyisimme samaan ratkaisuun, jota itse asiassa itse kannattaisin, niin me menettäisimme perintöverotuottoja noin 500 miljoonaa, ja jos ottaisimme suoraan Ruotsin mallin käyttöön, mikä on luovutusvoittoveroon perustuva malli, niin se lisäisi tuloja 400 miljoonaa. Tietyillä teknisillä ratkaisuilla päästäisiin samaan tuottoon kuin tällä hetkellä eikä näitä haitallisia vaikutuksia enää olisi. Nykymallin perintöveron maksamiseen sukupolvenvaihdostilanteissahan usein rahaa otetaan yrityksen taseesta, ja se taasen vaikeuttaa ja heikentää investointimahdollisuuksia, ja se näkyy taas suoraan työpaikoissa. Nämä ovat niitä asioita, jotka jäävät usein huomaamatta populistisessa puheessa, (Puhemies koputtaa) missä keskitytään vain siihen, menetetäänkö jotain tai saako joku yrittäjä jotain hyötyä siitä. Eli (Puhemies koputtaa) työpaikat ovat kyllä aivan merkittävässä roolissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-12T17:14:45,2016-10-12T17:17:02,Tarkistettu,1.1 2016_99_115,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp,"Herra puhemies! Edellä olevassa pykälässä kiinnitin näihin samoihin asioihin huomiota. Yhdyn edustaja Heinosen puheenvuoroon sikäli, että oli tarkoitus minunkin pahoitella sitä, että aikoinaan ei tullut tätä vapautusta maatiloilla, ja muutoinkin kannatan lämpimästi sitä Ruotsin mallia. Me Suomessa vain olemme Ruotsiin verrattuna niin köyhä ja pääomaköyhä maa, että se tarkoitus — jatkaa yrityselämää perheyrityskohtaisesti — häiriintyy vakavasti, kun joudumme käyttämään pääomapulan vuoksi valtiolla tätä perintö- ja lahjaverotusta. Sen keventäminen olisi oikein, muun muassa tämän Ruotsin mallin mukaisesti, jossa vasta luovutusvoittoja verotettaisiin. Se tuottaa vähän vähemmän, mutta täytyisi se kipukohta pystyä Suomessakin tulevaisuudessa, lähitulevaisuudessa, hoitamaan. Tämä Suomen nykyjärjestelmä häiritsee, muun muassa edustaja Hakkaraisen mainitsemalla tavalla, taseköyhässä maassa valtavasti perintö- ja lahjaverotapauksessa perheyrityksen jatkamista. Ja kiinnitän huomiota siihen, että sukupolvenvaihdos, tapahtuu se harkiten tai kuolemantapauksen johdosta vähän pakollisena, kuluttaa niin valtavasti pääomia verotukseen ja sisarosuuksien maksamiseen, että aika liemessä on se isäntä tai emäntä, joka jatkaa sitä maatilaa, että mistä ihmeestä hän löytää sellaisen varallisuuden näiden kaikkien suoritusten hoitamiseen suhteellisen samanaikaisesti. Tämä on erittäin suuri epäkohta, ja toivon siihen edustaja Heinosen ja minun mainitsemallani tavalla helpotusta lähivuosina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+3.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-10-12T17:17:04,2016-10-12T17:18:57,Tarkistettu,1.1 2016_99_116,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp,"Herra puhemies! Tässä edellä on kuultu viisaita puheenvuoroja. Edustaja Meri puhui siitä näkökulmasta, mikä hänellä on entisen ammattinsa perusteella. On syytä, että valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsenet kuuntelevat tarkoin, mitä täältä viestitään asiantuntijoiden taholta. Myös edustaja Hakkarainen puhui ihan käytännön asian näkökulmasta, miten on tapahtunut heillä perintöverotuksen suhteen, ja ei tällaista saisi tietysti meillä olla. Nyt toivottavasti tämä esitys vie oikeaan suuntaan edes askeleen, mutta kun kuuntelin edustaja Heinosen ja edustaja Juhantalon puheenvuoroja juuri, niin täytyy sanoa, että kyllä he viisautta puhuivat, eli luovutusvoittoveron suuntaan tai siihen malliin, kerta kaikkiaan, pitäisi siirtyä. Ymmärsin, että verotulot valtion tai yhteiskunnan kannalta jopa kasvaisivat siinä mallissa, ja silloin tietysti ei sitäkään perustaa olisi, että verotuloja menetettäisiin. Täällä ei nyt ole yhtään sosialidemokraattia paikalla, heitä ei ilmeisesti perintöverotus kiinnosta. He puhuivat tuosta yrittäjävähennyksestä kyllä valtavalla paatoksella, mutta kai demarien puolella on näitä perintöjä nykyisin jo niin paljon, että eivät halua olla tässä keskustelussa mukana. Mutta se siitä. Ruotsissa on tämä malli eli perintöverotuksesta on siirrytty tähän luovutusvoittomalliin. Sitten yritysveropuolella Viron mallista on paljon puhuttu, ja sekin olisi hyvä malli sillä puolella. Toivon, että hallitus, tämä hyvä hallitus, vaikkapa tässä puolivälitarkastelussa ensi keväänä paneutuisi tähän kysymykseen ja ottaisi nämäkin valmisteluun ja veisi asioita tähän suuntaan. Minä uskon, että perussuomalaiset eivät ainakaan tässä suhteessa pane kapuloita rattaisiin, (Puhemies koputtaa) jos viisaasti tässä menetellään yhdessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-12T17:18:58,2016-10-12T17:21:07,Tarkistettu,1.1 2016_99_117,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on hyvin paljon hyviä yrityksiä, mutta meillä on liian vähän kasvavia yrityksiä, ja tähän varmaan vaikuttaa poliittisen päätöksentekijän asenne eli mikä kuva poliittisesta päätöksenteosta ja politiikoista syntyy. Tällä on merkitystä nimenomaan siihen, löytyykö Suomesta jatkossa riittävästi intohimoisia yrittäjiä, jotka kykenevät ottamaan riskiä. Tämä käsiteltävänä oleva lakiesitys osittain heijastaa nyt positiivisella tavalla sitä, että kannattaa satsata entistä enemmän kasvavaan yritykseen, kannattaa ottaa riskiä, ja tämä laki mahdollistaa sen, että yritykseen jää enemmän pääomaa ja sitä pääomaa voidaan käyttää sekä pääomittamiseen että myöskin sen riskin ottamiseen, mitä se kasvaminen edellyttää. Eli palaan siihen, mistä lähdin: poliittisen päätöksenteon asenne vaikuttaa yrittäjän intohimoon, innovaatioon, riskinottoon, ja sen tähden on hyvä, että ollaan tekemässä helpotusta siihen suuntaan, että tämä perintövero muuttuu niin, että yritykseen jää entistä enemmän omaa pääomaa. Se vahvistaa tasetta, ja sitä kautta voidaan tehdä investointeja ja viedä yritystä kohden kasvun suuntaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+3.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-10-12T17:21:08,2016-10-12T17:22:40,Tarkistettu,1.1 2016_99_118,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuli tuossa mieleen kysymys, ja jos nyt ei kellään ole siihen antaa vastausta, niin toivottavasti valiokunta siihen paneutuu. Nimittäin: Kun tässä puhutaan kuoleman johdosta maksettavan vakuutuskorvauksen verovapauden kumoamisesta, niin mikä on olemassa olevien vakuutussopimusten kohtelu, jos ja kun tämä laki astuu voimaan? Vaikuttaako laki heti näihin sopimuksiin ja niiden perusteella maksettaviin korvauksiin vai jollain siirtymäajalla? Varmaan se vaikuttaa, jos laille lasketaan välittömiä verovaikutuksia. Se, että sopimukset on tehty hyvässä uskossa siihen, että tuotto on verovapaa, vaikuttaa varmasti niitten sopimusten hintoihin ja haluttavuuteen jatkon kannalta, vaikkakin tässä jää se 35 000 euron raja ja lesken oikeus puoleen korvaukseen verovapaasti joka tapauksessa, mikä tietysti omalta osaltaan lieventää tämän vaikutusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-12T17:22:41,2016-10-12T17:23:33,Tarkistettu,1.1 2016_99_119,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on hyviä puheenvuoroja käytetty — muun muassa Heinonen, Juhantalo, Kalli, Kankaanniemi — tästä perintöverosta. Minä olen samaa mieltä, että se pitäisi poistaa kokonaan ja siirtyä Ruotsin malliin. Minä en jatka siitä sitä omaa esimerkkiä, mikä jäi vähän kesken, mutta annan uuden esimerkin. Jos me ajattelemme, että lähdetään yrittämään ilman veropeikkoa: Jos minä olen vaikka opettaja ja minulla on 100 000 euroa, ja minä sijoitan sen jonnekin, niin minä mietin, mistä minä saan parhaan tuloksen. Äänekoskelle tulee biotehdas. Jos minä sijoitan 10 vuoden jaksolla siihen vaikka 100 000 euroa, niin minä olen melko varma, että minä saan tuottoa sille. Mutta jos minä perustan yrityksen, minä menetän. Jos minä olen opettaja, otan siinä niin kuin yrittäjän vastuun, riskin, menetän kaikki edut: sosiaaliedut, lomaedut, kaikki, mitä tulee normaaliin työntekoon. Innostaako tämä perinteinen malli, mikä meillä on, yrittämiseen vai kansainvälisiin firmoihin sijoittamiseen? Jos yhtään järkeä on siinä sijoittajalla, niin varmasti lähtee sijoittamaan listattuun firmaan. Mutta nyt kun hallitus tekee tämän suuntaisia päätöksiä, niin näitä rahoja, mitkä ovat täällä meillä olemassa, aletaan sijoittamaan yrityksiin, uskalletaan ottaa riskiä, ja samalla työllisyys kohenee ja ne eurot alkavat pyörimään meidän keskellä. Sieltä lähtee se hyvinvointi, jota sitten jakaa, ja niitä jakajia kyllä on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-10-12T17:23:35,2016-10-12T17:25:45,Tarkistettu,1.1 2016_99_120,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä oli tosiaan hyviä puheenvuoroja, tuossa Kankaanniemi, Heinonen ja Juhantalo puhuivat tästä perintöverotuksesta ylipäätään. Itse ainakin saan tosi paljon palautetta ihmisiltä, että se koetaan epäoikeudenmukaisena, se koetaan niin, että maksetaan veroja moneen kertaan samoista rahoista. Vielä haluaisin lisätä, mitä unohdin tuosta äskeisestä puheenvuorostani — hyvä, että nyt tänne tuli yksi SDP:n edustajakin, kun todettiin, että heitä ei ehkä kiinnosta perintöverotus, mutta ainakin edustaja Harakkaa kiinnostaa. Tässä on semmoinen tilanne, että tässähän on myös yksinhuoltajia koskeva asia, kun ajatellaan näitä veroluokkia. Nyt tulee pientä kevennystä perintöveroihin, ja käytännössähän se koskee leskiä, joilla on mahdollisesti alaikäiset lapset. Lesket ovat yksinhuoltajia, ja he ovat monesti vaikeassa tilanteessa, kun ainoa omaisuus on juuri ehkä joku asunto. Että tähän tulee helpotusta, mutta tästä pitäisi käydä kyllä ihan periaatteellinen keskustelu, että onko tämä meidän järjestelmämme lainkaan hyvä. Ja tuossa edustaja Mäkelä otti hyvin esille tämän, että onko tässä omaisuuden suojaa, loukataanko sitä. Täällä voimaanpanosäännöksessähän todetaan, että jos verovelvollisuus on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan aikaisempia lakeja, ja verovelvollisuushan alkaa henkilön kuolemasta. Tämähän tulee koskemaan voimassa olevia säädöksiä. Siinä mielessä nyt tulee mieleen, pitäisikö tämä sitten käyttää perustuslakivaliokunnassa — en ainakaan huomannut, että tätä olisi sinne oltu lähettämässä — koska tässä on myös tämä toinen puoli koskien juuri näitä kaikkia vakuutuksia, mutta tässä on nyt nämä lainaturvavakuutukset myöskin. Voisi olla ehkä hyvä, että perustuslakivaliokunta katsoisi, onko tässä tämä taannehtivuus perustuslain mukaista, kun tämä tulee sitten koskemaan myös taannehtivasti näitä sopimuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-12T17:25:46,2016-10-12T17:27:38,Tarkistettu,1.1 2016_99_121,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua ehkä niistä seuraavista askeleista, ja olen erittäin tyytyväinen, että meillä on sellainen hallituspohja, joka näkee yrittäjyyden jatkumisen tässä maassa tärkeänä. Olemme tänään puhuneet siitä, miten työpaikat ovat sinne syntyneet ja miten moni, jopa 1,4 miljoonaa ihmistä, saa näistä yrityksistä työpaikan. Meillä on maassamme noin 300 000 yritystä, mutta niistä itse asiassa 78 000:een on tulossa nyt aivan tässä lähiaikoina, lähivuosina, sukupolvenvaihdos eli eläköitymistilanne. Ja näistä yrityksistä, jotka tarvitsevat uuden omistajan, noin 30 000 yritystä löytää uuden omistajan myynnin kautta, toki valitettavasti niin, että se ostaja on aika usein ulkomailta. Vajaa 20 000 nykyperintöverolla löytää jatkajan sukupolvenvaihdoksen kautta, mutta peräti 20 000 näistä yrityksistä on ilmoittanut, että he tulevat lopettamaan yritystoiminnan tässä tilanteessa. Ja me tiedämme, mitä se tarkoittaa työpaikkojen näkökulmasta, ja sen takia on erittäin myönteistä, että täältä on löytynyt tukea niille ajatuksille, että voisimme Ruotsin mallin mukaan perintöverosta luopua kokonaan. Ruotsissa sen teki hallitus sosialidemokraattien johdolla jo yli 10 vuotta sitten ja Norjassa muutama vuosi sitten. Ja toivottavasti me Suomessakin saamme tämän askeleen eteenpäin. Tässä ei kannata olla kateellinen vaan nimenomaan kannattaa ajatella nyt suomalaista omistajuutta ja suomalaisia työpaikkoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-12T17:27:39,2016-10-12T17:29:31,Tarkistettu,1.1 2016_99_122,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tuossa aikaisemmin sanoin, että tänne eduskuntaan on tullut kaksi veroesitystä — kahden kärjen kaverikapitalismia. Nyt sitten puututaan tähän toiseen kärkeen eli perintö- ja lahjaverotuksen huojennukseen. Miksi tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa työttömät ja vanhukset joutuvat tinkimään, on syytä alentaa perintö- ja lahjaveroa? Miksi tämä tulonsiirto köyhiltä rikkaille? Hallitus haluaa edistää yritystoiminnan jatkoa samassa perheessä, tämä on se sinänsä hyväksyttävä perustelu. Hallituksen esitys kuitenkin kertoo, että huojennusten jälkeen yritysperinnön todellinen vero on keskimäärin 3,5 prosenttia firman käyvästä arvosta — 3,5 prosenttia, maatiloilla 1,6 prosenttia. Tämä etuus on niin huomattava, että todellakin olisi syytä perustuslakivaliokunnan ottaa kantaa siihen, vaarantuuko mahdollisesti kansalaisten yhdenvertaisuus. Lainaan hallituksen esitystä: ""Huojennuksen tuoma etu on varsin mittava."" Tästä on helppo olla samaa mieltä. Valtio siis lahjoittaa 58 miljoonaa siksi, että on ajateltu, että tämä 3,5 prosenttiakin on liikaa. Ikävä kyllä perintö- ja lahjaveron alennus ei saavuta edes tätä näennäistä tavoitetta. Siinä on kolme ratkaisevaa virhettä: 1) harvat epäkohdat yritysperinnöissä eivät poistu, 2) veroale hyödyttää kaikkia muitakin kuin yritysten jatkajia, myös arvoasunnon tai suuren osakesalkun saajia, ja mikä vakavinta 3) syntyperän suosiminen ei kannusta aitoa yrittämistä. Ensimmäinen virhe: Jos yrityksen saaja omistaa vähintään 10 prosenttia firmasta ja toimii sen hallinnossa, veronalaista on vain 40 prosenttia yrityksen arvosta. Höveli valtiovarainministeri Antti Rinne pidensi veronmaksuaikaa 10 vuoteen. Pääministeri Sipilä on vedonnut tapauksiin, joissa huojennusta ei ole voinut käyttää. Tätä on vaikea ymmärtää, sillä ammattimaiseen liiketoimintaan kuuluu olennaisesti omistuksen suunnittelu. On vaikea säätää lakia, joka määrää perheen toimintaa, ja vielä vaikeampi säätää lakia, joka estäisi omistuksen suunnittelun virheet. Tätä hallitus nyt kuitenkin on yrittänyt. Suurin ongelma siis syntyy, kun kyseessä ovat lakiesityksessä esiin nostetut ""suurimmat varallisuuserät"". Ja tässä suhteessa hallituksen kesällä esittämä lakiluonnos oli looginen, kun se suuntautui alentamaan nimenomaan kaikkein suurimpien lahjojen ja perintöjen veroja peräti neljänneksellä. Se oli hävytön mutta tarkoitti hyvää, mutta ankaran kritiikin jälkeen hallitus päätyi jakamaan etuja tasaisemmin, ei pelkästään kaikkein varakkaimmille vaan myös vain varakkaille. Lopputulos ei sinänsä muuttunut: Kaksi ylintä tuloluokkaa saa nytkin eurolleen samat 11,6 miljoonan euron hyödyt, 40 prosenttia koko potista. 2 miljoonan euron lahjansaaja maksaa ensi vuonna veroa 50 000 euroa vähemmän. Mutta samalla koko lain perustelu mureni. Nyt esitys on enää hävytön mutta samalla hyödytön. — Ikävä kyllä paperini ovat tässä nyt sekaisin, joten joudun jatkamaan tätä puheenvuoroa myöhemmin, mikäli toisen sellaisen vielä saan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-12T17:29:33,2016-10-12T17:33:11,Tarkistettu,1.1 2016_99_123,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin vain huomauttanut edustaja Harakalle, että en nyt ihan tuosta samasta perusteesta puhunut, että miksi se pitäisi perustuslakivaliokuntaan tuoda — kiitos, että olet samaa mieltä kanssani siitä, ilmeisesti, koska sanoit, että tästä on helppo olla samaa mieltä. Minä olen huolestunut siitä omaisuuden suojasta ja tästä taannehtivuudesta. Mutta summa summarum: hyvä, jos se tulee perustuslakivaliokuntaan ja tästä on myös edustaja Harakka samaa mieltä. Sitten minua häiritsi tässä puheenvuorossa nyt pikkuisen: voi olla, että täällä on varakkaitakin ihmisiä, ja niinhän se sitten on, että kun perintöveroasteikkoja muutetaan, niin ei sinne voi laittaa sitten semmoista, jos on isompi pesä — tai voihan sinne laittaa, mutta silloin maksetaan ihan järkyttävästi veroa. Mutta tämä koko verouudistus ei ole pelkästään köyhiltä rikkaille, vaan, niin kuin tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa totesin, on siis hyvin paljon yksinhuoltajia, joita tämä koskee. Ja kävin katsomassa just äsken tämmöistä Nuoret lesket ry:tä, joka on leskille, jotka jäävät lasten kanssa siihen tilanteeseen. He ovat monesti ihan tavallisia keskituloisia työssäkäyviä ihmisiä, joilla on kovat velat. Eivät he ole mitään rikkaita. Tässä sitten tulee heille, puolisoille, ja lapsille näitä: puolisovähennystä nostetaan ja alaikäisyysvähennystä nostetaan ja verotaulukkoja lasketaan. En minä tiedä, pitäisikö heitä nyt sitten lisää verottaa. Se on aika iso juttu, kun puoliso kuolee — siinä on pienet lapset. Olen satoja näitä henkilöitä tavannut työni puolesta maistraatissa, siellä on tuhansia alaikäisiä valvonnassa. Ja voin ihan varmuudella vakuuttaa, että suurin osa heistä on ihan tavallisia, tavallisten tulojen kanssa olevia ihmisiä. Eivät he ole mitään rikkaita. Ei se, että puoliso kuolee, tee ihmisestä rikasta. (Toimi Kankaanniemi: Joku voi olla jopa demari!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-12T17:33:14,2016-10-12T17:34:58,Tarkistettu,1.1 2016_99_124,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tällä esityksellä, niin kuin aiemmin yritin sanoa, yritetään vaikuttaa siihen, että meillä moniin passiivisiin yrityksiin tulisi virkeämpi omistaja tai virkeämpi yrittäjä, joka veisi sitä yritystä eteenpäin niin, että sillä olisi edellytykset kasvaa ja siitä tulisi kasvuyritys. Sen tähden tässä esityksessä nimenomaan yrittäjyyteen liittyen on positiivia askeleita. Ja totesin, että se, mitä poliittinen päätöksentekijä ajattelee, heijastuu sinne yrityskenttään. Sen tähden minusta meidän pitää antaa senkaltaisia signaaleja, että me yritämme luoda edellytyksiä, joilla olemassa oleva yritys voi kasvaa, ja että siitä voi tulla kasvuyritys ja että teemme senkaltaisia järjestelyjä, että sen yrityksen tase voi vahvistua ja sitä kautta voidaan investointeja vauhdittaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+3.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-10-12T17:34:58,2016-10-12T17:36:01,Tarkistettu,1.1 2016_99_125,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp," Kuten tuossa äsken sanoin, ensimmäinen virhe tässä, arvoisa puhemies, oli se, että lain perustelu mureni. Toinen virhe on se, että nyt tässä uusimmassa muodossaan suurin osa veroalesta hyötyjistä on vapaamatkustajia. Yrityksen sijaan he saavat arvoasunnon, kesähuvilan tai sijoitusvarallisuutta. 0,5 miljoonan arvoisen osakesalkun saaja maksaa 10 000 euroa vähemmän veroa kuin tänä vuonna. On vaikea ymmärtää, miten tämä palvelee yritysten jatkamista. Vakavin ja kolmas virhe on kuitenkin se, että lakiesitys estää aidon sinivalkoisen yrittäjyyden nousua Suomessa. Jos yrittäjä on syntynyt väärään perheeseen, hän ei selviä 3,5 prosentilla, vaan hänen on suoritettava 100 prosenttia yhtiön käyvästä arvosta. On selvä, että kasvullinen kotimainen omistus turvaa työpaikat parhaiten, mutta Perheyritysten liitto on lumonnut kaikki luulemaan, että vain samassa suvussa kulkevat firmat voi laskea sinivalkoiseksi yrittäjyydeksi. Suomessa on merkittäviä perheyhtiöitä, mutta Suomessa on myös merkittäviä yhtiöitä, joiden omistajaksi on tullut ulkopuolinen silloin, kun perhe ei ole voinut työtä jatkaa. Näitä tarinoita Suomessa on aivan liian vähän, koska hallitus ei auta fiksua ja köyhää osaajaa olemassa olevan firman omistajaksi rohkeaan, uudistuvaan sinivalkoiseen yrittäjyyteen. Entistä vahvempi syntyperän suosinta vaikeuttaa tilannetta. Vaikka perheenjäsen ei olisi paras jatkaja yritykselle, veroetu suorastaan pakottaa pitämään firman perheessä. Se johtaa myös siihen, että yrityksiä ei sparrata myyntikuntoon eikä omistajanvaihdoksia suunnitella. Ja kuten edustaja Heinonen sanoi, Suomessa on yli 70 000 yritystä, joita uhkaa sammuminen. Joukossa on varmasti myös liiketoimintaa, joka lähtisi ennennäkemättömään lentoon uuden, ulkopuolisen omistajan voimin. Pitäisikö tälle aidolle ongelmalle tehdä jotakin, niille omistajille, jotka eivät ole syntyneet kultalusikka suussa? Vai haluaako hallitus tehdä Suomessa syntyperästä parhaan bisneksen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-12T17:36:02,2016-10-12T17:38:06,Tarkistettu,1.1 2016_99_126,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_99_127,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä esityksestä ei ole oikeastaan muuta sanottavaa kuin se, että olen hieman huolissani: Ymmärrän, että tässä aikaisemmassakin laissa on tämä 12 b §, jossa todetaan, että rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti eräissä pääkaupunkiseudun kunnissa on korkeampi, ja siinä on alaraja, jota nyt nostetaan aika reippaasti elikkä 1,5 prosentista 3 prosenttiyksikköön, joka kunnan vähintään on laitettava sinne veropohjaksi. Mielestäni ymmärrän sen ajatuksen, että pääkaupunkiseudulla halutaan, että ihmiset käyttävät nämä kaikki rakennuspaikat. Mutta esimerkiksi meillä siinä Hyvinkään, Nurmijärvenkin ja Pornaisten alueella on tosi paljon tontteja. Siellä on myymättömiä rakennuspaikkoja, tälläkin hetkellä ollaan kaavoitettu, ja Hyvinkäällä me toivomme kovasti uusia veronmaksajia. Että meillä ei nyt kyllä niinkään ole ongelmana se, että ihmiset pitäisivät tyhjillään niitä paikkoja, mihin me olemme heitä halunneet. Tämä korotus on vähän kyllä siinä mielessä huono. Että vähän tästä olen kyllä pahoillani, että tässä ei ole tehty vähän semmoista arviota, minne tätä kannattaisi kohdistaa. Mietin sitten sitä, että kun meillä on kuitenkin vähän toisenlainen se asuntopolitiikka siellä pikkuisen kauempana tästä pääkaupunkiseudusta, niin nyt siitä sitten rangaistaan, että me juuri houkuttelemme asukkaita vähän isommilla tonteilla, ja joskus on sitten semmoisia vanhoja tontteja, missä on toinen rakennuspaikka, ja täältä Helsingistä on sitten haluttu muuttaa sinne, jotta olisi sitä tilaa. Tämä vaikeuttaa tietysti meidän tilannettamme, niin että siitä olen pahoillani. En ole nähnyt mitään perustelua, miksi tämä ryhmä on ihan sama. Voisi niitäkin vähän miettiä tosiasiallisten vaikutusten perusteella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-12T17:38:25,2016-10-12T17:40:12,Tarkistettu,1.1 2016_99_128,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä tulee tarkoittamaan noin 125 kunnassa kiinteistöveron korotusta, eli alarajan korottaminen pakottaa nämä kunnat nostamaan kiinteistöveroa. Itse oikeastaan aika hyvin ymmärrän sen, koska kun hivenen tutkin sitä, niin aika monesta näistäkin kunnista on myös tullut niitä viestejä, että kuntataloudessa ei mene kauhean hyvin, ja siitä huolimatta he ovat halunneet pitää kiinteistöveron alhaalla. Ja kun joku kunta on ollut pakotettu menemään siellä varsin korkealla, niin on perusteltua, että tätä eroa yritetään suitsia ja pitää kohtuullisena. Tietysti silloin, jos kiinteistövero ei ole ollut edes näissä alarajoissa, voi aina kysyä sitä, onko silloin kaikki tulonhankkimiskeinot kunnan tai kaupungin näkökulmasta käytetty. Kiinteistöveron alarajan nostossa aika usein unohtuu se, että se kohdistuu tietysti kiinteistön omistajiin mutta se kohdistuu itse asiassa kaikkiin asujiin. Eli se tulee vuokriin. Se tulee omistusasujille yhtiövastikkeiden ja muiden kautta, jos ei ole kyse omakotitalosta. Ja näin se tulee vaikuttamaan kyllä jokaisen ihmisen ensi vuoden kuluihin näissä kunnissa, missä tuo korotus tulee tapahtumaan. Rakentamattoman rakennuspaikan vero on minun mielestäni perusteltua — se, että yritetään kannustaa niitä tontteja liikkeelle ja rakennuskäyttöön. Ja itse toivoisin, että puoliväliriihessä hallitus myös pohtisi uudemman kerran ottavansa käyttöön kannustinta siihen, että tietty verohuojennus tulisi käyttöön, jos tontti myydään esimerkiksi kaupungin julkiseen rakennuskäyttöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-12T17:40:13,2016-10-12T17:42:11,Tarkistettu,1.1 2016_99_129,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olimme arvoisan puhemiehen kanssa valtioneuvoston jäseninä ja veropoliittisessa ministeriryhmässä 90-luvun alussa, kun tämä kiinteistöverojärjestelmä luotiin. Sillä korvattiin muistaakseni kolme erillistä maksua, katumaksu, manttaalivero ja joku kolmas — neljäskin niitä oli, muistaa puhemies paremmin — ja luotiin tämä järjestelmä. Nyt en kyllä muista sitä, minkä kokoiset nämä rajat, ala- ja yläraja, silloin olivat, kun tämä alkuun pantiin, mutta sen kyllä muistan, että lukuisia kertoja on rajoja muutettu ja aina nostettu ylöspäin. Niin tapahtui viime vaalikaudellakin, sosialidemokraattien johdolla nostettiin jopa enemmän kuin nyt tässä hallituksen esityksessä on, esimerkiksi asuinkiinteistöjen osalta. Ja totta on se ja sinänsä ikävää, että tämä menee kaikkien kiinteistöjen kautta omistajien maksettavaksi, jotka perivät sen esimerkiksi vuokrana tai sitten maksavat muutoin sen tuloillaan, ja tässä suhteessa se nostaa myös kaikkein vähävaraisimpien ihmisten asumiskustannuksia. Tämä linja on ollut kaikilla hallituksilla tässä parikymmentä vuotta. Yksi kysymys tässä on nämä kiinteistöjen arvot. Ihan tarkkaan en tämän päivän tilannetta tiedä, mutta taannoin olivat kyllä kiinteistöjen arvot aika lailla vialla eli veropohjana olevat arvot eivät vastanneet niiden todellista arvoa. Tällä hetkellä kun esimerkiksi maaseudulla kiinteistöjen todelliset arvot ovat alenemassa, valitettavasti, niin tähän pitää kyllä vakavasti kiinnittää huomiota, että verottajalla on oikeat arvot verotuksen pohjana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-12T17:42:12,2016-10-12T17:44:21,Tarkistettu,1.1 2016_99_130,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinteistöveroa nostetaan paikkaamaan vain valtion budjettia. (Toimi Kankaanniemi: Kuntien, se menee kunnille!) Tämä on uusi nosto jo aikaisemmin päätettyjen lisäksi ja on myrkkyä erityisesti pääkaupunkiseudun asuntotilanteelle. Muistini mukaan Helsingin ja Espoon osuus näistä vaikutuksista on 60 prosenttia, ja jo ennestään vaikea tilanne vaikeutuu, ja tämä kiinteistövero valuu vuokriin. Rakentamattoman rakennuspaikan lisätty vero on sinänsä perusteltu, mutta se on pakollinen vain pääkaupunkiseudun 14 kunnalle, sellaisille metropoleille kuin Sipoo ja Nurmijärvi. Olisi perusteltua, jos kaikkialla Suomessa metropolialueilla asuntorakentamista katsottaisiin suhteessa väestöennusteeseen ja siltä osin päätettäisiin, mikä on pakollisuuden aste. Valtiovarainministeriössä on tekeillä suuri kiinteistöverotuksen uudistus. Olisi ollut ehdottomasti viisaampaa odottaa, mitä se mukanaan tuo, kun vielä muistutan, että joka tapauksessa kiinteistöveroa ollaan tässä oltu huomattavasti nostamassa jo muutenkin. Näin varmaan olisi ollut viisasta menetellä, ellei hallitus olisi joutunut rahapulaan. (Toimi Kankaanniemi: Joka on seurausta viime vaalikauden tuhlailusta!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-12T17:44:23,2016-10-12T17:46:02,Tarkistettu,1.1 2016_99_131,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässähän on kysymyksessä tilanne, että jo toista kertaa peräkkäin hallitus pakottaa kunnat nostamaan kiinteistöveroa. Jo viime syksynä kannoimme vahvasti huolta siitä, että tällä kiinteistöverolla on vaikutusta asumisen hintaan. Se on monessa lähiökerrostalossa tai omakotitalossa nyt monen asukkaan huolena, että jälleenkö näitä pakkonostoja tulee, ja niinpä tulee jo toisen kerran: toisena syksynä peräkkäin täällä hallitus nostaa kiinteistöveron alarajaa. Ja aivan kuten edustaja Harakka äsken kertoi, niin samaan aikaan kuitenkin hallitus on kokonaisuudessaan uudistamassa kiinteistöverotusta, ja siksi pitäisi tässä tilanteessa tästä tuplanostosta, tuplapakotuksesta luopua ja odottaa tätä kiinteistöveron kehittämistä. Tietenkin sosialidemokraattien näkökulmasta silloin on hyvin tärkeää se, että tämä kiinteistövero voisi kehittyä myös tätä päivää enemmän ei-regressiiviseen suuntaan eli suomeksi sanottuna ottaisi vähän enemmän huomioon tulo- ja varallisuuseroja asumisenkin suhteen. Me kannamme hyvin vakavaa huolta siitä, että tällä tuplanostolla, kaksi vuotta peräkkäin pakkonostolla, jälleen kerran asumisen hintaa nostetaan, ja siksi emme pidä hyvänä tätä hallituksen esitystä. Täällä on puhuttu paljon tänään verotuksen oikeudenmukaisuudesta, ja kun äsken viitattiin rahapulaan, niin kyllähän se nyt, puhemies, niin on, että samaan aikaan hallituksella oli varaa tehdä esitys miljoonaperintöjen verotuksen keventämisestä ja hallituksella oli varaa nyt tuoda tänne eduskuntaan niin sanottu yrittäjävähennys, joka kuitenkin kaikkein eniten suosii kaikkein parhaimmassa varallisuusasemassa olevia henkilöitä, ja hallituksella on ollut varaa tehdä sellaiset veronkevennykset, joista hyötyvät kaikkein eniten suurituloiset, ja sitten sanotaan, että okei, meillä on rahapula, nostetaan kiinteistöveroa monen pienen (Puhemies koputtaa) asukkaan ongelmana. — Puhemies! Hetken voisin jatkaa sieltä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja, 2 minuuttia on reippaasti mennyt. Voitte siirtyä puhujapönttöön.] Puhemies! Lyhyesti vain jatkan loppuun tämän lauseen. — Eli nimenomaan on varaa sitten tehdä tällaisia esityksiä, millä nostetaan asumisen hintaa, nostetaan kiinteistöveroa. Se, mikä meitä on hämmästyttänyt jo aiemmalla kierroksella täällä, kun olemme eduskunnassa käyneet tätä hallituksen verolinjaa läpi, on tietenkin ollut se, että perussuomalaisille tuntuu olevan, samaan aikaan kun miljoonaperintöjen verotusta kevennetään, täysin ongelmatonta myös vaikka nostaa bensaveroa ja tehdä vähän toisin kuin ennen vaaleja puhuttiin, puhumattakaan siitä, mikä täällä tuli aiemmin tänään esille, että kun arvovalintoja tehdään, niin sitten kerrotaan, että rahaa ei ole, on leikattava työttömyysturvaa, on leikattava veteraaneilta rintamalisän indeksejä ja muuta. Tämä nyt ei tunnu kauhean oikealta tämä politiikka. Ja sitten tullaan siihen kysymykseen, että niin, on rahapula. Ja tänäänhän me väläytimme jo ministeri Orpon läsnä ollessa sitä, että hän on itsekin korostanut, että mikäli työllisyys ei nouse kasvuun, niin ensi keväänä voi olla edessä tilanne, että hallitus sitten kehysriihessään, jonka se tietenkin siirtää kunnallisvaalien yli, tulee jälleen toteamaan, että kappas vaan, rahaa ei ole ja tehdäänpä lisäleikkauksia. Tämä yhtälö on huono, ja tässä suhteessa meillä sosialidemokraateilla olisi erilaisia arvovalintoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-12T17:46:04,2016-10-12T17:49:45,Tarkistettu,1.1 2016_99_132,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään salissa on kyllä kerrottu monia asioita, jotka eivät ihan paikkaansa pidä, ja edustaja Harakka nyt jälleen kertoi, että kiinteistövero menisi valtion pohjattoman kassaan tilkkeeksi. Eihän se pidä, edustaja Harakka, paikkaansa. Ettekö te tunne lainkaan — kiinteistöveron historiaa täällä jo kuvattiin — sitä, miten se toimii? Kiinteistövero maksetaan suoraan — valtio sen laskuttaa, ja valtio tilittää sen takaisin — kunnille. Se tuottaa suomalaisille kunnille noin 1,7 miljardia euroa. Laitetaan tämäkin nyt pöytäkirjaan, ettei näitä vääriä tietoja levitetä koko ajan. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-12T17:49:46,2016-10-12T17:50:36,Tarkistettu,1.1 2016_99_133,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Nyt edustaja Heinonen ei oikein kuunnellut, mitä puhuin. Sanoin, että hallituksen budjettiin tuli vaje. En puhunut siitä, tulevatko ne valtion- vai kunnallisveron puolelta. (Leena Meri: Kyllä me se nyt kuultiin!) Tämähän on jokaisen tiedossa, että kun niitä päivähoitomaksujen korotuksia täällä esititte rinta rottingilla vielä jokin aika sitten ja nyt aivan yhtä suurella ponnella sitten esittelitte suurena saavutuksenanne sitä, että ne onkin peruutettu, niin niitä tässä nyt sitten paikkaatte tällä kiinteistöveron uudella korotuksella. Se ei ole ehkä sellainen suoritus, sellainen ylpeyden aihe, että haluaisitte sitä tässä erikseen mainostaa, mutta jos haluatte todellakin kertoa suomalaisille sen, niin teidän aikomuksenne ensin oli nostaa päivähoitomaksuja, mutta kun tulitte katumapäälle muun muassa opposition painostuksen ansiosta, (Puhemies koputtaa) niin sitten aiotte rangaista suomalaisia omakotiasujia vastikkeeksi. Kyllä minä tiedän, mistä verolähteestä nämä tulevat. Ei tässä ole mitään korjattavaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-12T17:50:36,2016-10-12T17:51:46,Tarkistettu,1.1 2016_99_134,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Uskoinkin, että edustaja Harakka tietää, mistä ne tulevat, mutta siitä huolimatta kerroitte sen niin, että kaikille tässä salissakin syntyi sellainen kuva, että se jollain tavalla... Nytkin vielä puhuitte, että valtion budjetissa on vaje, ja siihen nivotte tämän. Tämä ei tule kaikkiin kuntiin, tämä ei tule kohdistumaan kuin 125 kuntaan jonkin kiinteistöveron kohdalta, mitä heidän pitää nostaa. Ei tällä ole mitään tekoa päivähoitomaksujen korotusten perumisen kanssa, vaan tämä on yksi keino, millä halutaan vahvistaa kuntataloutta. Elikkä tämä raha ei tule millään tavalla paikkaamaan valtion budjetissa olevaa vajetta, kuten edustaja Harakka sanoi, vaan tämä tuotto tulee kokonaisuudessaan, lyhentämättömänä, kunnille. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-12T17:51:49,2016-10-12T17:52:40,Tarkistettu,1.1 2016_99_135,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Tämä on melkoisen ala-arvoista panettelua ja väärän todistuksen antamista, ja voitaneen tarkistaa tuolta eduskunnan pöytäkirjoista, mitä tarkalleen sanoin. Se, että tämä kiinteistöveron korotus nyt aivan ykskaks yllättäen uutena ilmestyi tähän hallituksen keinovalikoimaan, ei todista sitä, että tämä on ollut harkittu toimi, kun kerran suomalaisille asukkaille on kerrottu, että nyt on riittäviä kiinteistöveron korotuksia, ja sitten samanaikaisesti, kun jouduitte perääntymään tästä päivähoitomaksujen korottamisesta, yhtäkkiä keksittekin, että suurin piirtein samansuuruinen summa onkin löydettävissä kiinteistöveron ylimääräisestä korottamisesta. Jos te maltatte puhumisen sijaan kuunnella, mitä aidosti sanotaan, niin vältytte itse väärinkäsityksiltä. Tässä salissa kukaan muu ei ole käsittänyt väärin kuin te. (Eduskunnasta: Kaikki käsitti!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-12T17:52:44,2016-10-12T17:53:46,Tarkistettu,1.1 2016_99_136,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnilla on laaja määräysvalta kiinteistöveron määräämisen ja tason suhteen, ja päätökset ovat siltä osin pitkälti kuntien ja kaupunginvaltuustojen päättäjien käsissä, toki lain määräämissä rajoissa. Yhtenä tämän hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä rakentamista, ja siksi rakentamattoman tonttimaan kiinteistöverotusta tullaan kiristämään, mikäli tämä hallituksen esitys nyt täällä eduskunnassa sitten syksyn aikana hyväksytään ja kunnat ehtivät marraskuun 17. päivään mennessä nämä uudet veroprosentit myös määrittää, eli tämä kiristää rakentamattoman tonttimaan verotusta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä tuloverotuksesta muun muassa kohti kiinteistöverotusta, joten tässä mielessä tämä kiinteistöverotuksen alarajojen nosto on ymmärrettävä toimenpide, mutta haluan kuitenkin samaan hengenvetoon mainita oman mielipiteeni siitä, että kuntien itsemääräämisoikeus tulee jatkossakin säilyttää laajana myös kiinteistöverotuksen suhteen, olemmehan me täällä nyt tässä eduskunnassa jo monelta osin helpottaneet ja vähentäneet kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja tulemme myöhemmin tällä vaalikaudella jatkamaan tätä työtä. Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi kiittää hallitusta siitä, että se on tietojeni mukaan tuomassa tuulivoimapuistot voimalaitoksia koskevan kiinteistöverotuksen piiriin, ymmärtääkseni vuoden 2018 alusta alkaen. Se on ehdottomasti oikea ja moraalisestikin hyvin merkittävä toimenpide, kun otetaan huomioon se, että tuulivoimayhtiöt ovat saaneet edukseen huomattavan korkeita tuulivoiman syöttötariffeja ainakin sähkön hinnan nykytasolla arvioituna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-10-12T17:53:50,2016-10-12T17:55:57,Tarkistettu,1.1 2016_99_137,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään, kun on taas kuunnellut tätä keskustelua, täytyy sanoa SDP:lle se, että te itse aika provokatiivisesti käytätte hyvinkin vahvoja ilmauksia, kuten ""olen niin hämmentynyt"" ja ""järkyttynyt"" ja kaikkea tämäntyyppistä, ja sitten kun täällä ihan asiallisesti vastataan takaisin, niin sitten se on panettelua tai sitä, että ministeri vastaa rumasti. Että tietyllä lailla jotenkin tuntuu aika hauskalta, että normaali vastauskin on sitten jo panettelua. Mutta ehkä edustaja Heinonen vastaa siihen tarkemmin itse. Haluan nyt vielä puuttua just tähän SDP:n raflaavaan kielenkäyttöön: miljoonaperilliset ja apteekkarit ja köyhiltä rikkaille. En tiedä, oliko edustaja Viitanen jo tullut saliin, mutta olen kymmenen vuotta työskennellyt alaikäisten kanssa, joiden vanhemmat ovat kuolleet — toinen vanhempi on kuollut, ehkä molemmatkin. He ovat tavallisia ihmisiä asuntolainoineen. Heillä on alaikäisiä lapsia, he ovat leskiä, yksinhuoltajia. Heillä on yleensä joku asunto ja auto. Ovatko he nyt niitä miljoonaperillisiä? Tämä koskee myös heitä. Te annatte nyt sellaisen kuvan, että hallituksella on semmoinen ajatus, että me emme ollenkaan tavallisille ihmisille näitä lakeja suuntaa. Suomessa suurin osa niiden alaikäisten vanhemmista, mitä minä olen käsitellyt — ja minä todella olen niitä ihmisiä tavannut satoja — on aivan tavallisia asuntovelallisia ihmisiä, he eivät ole mitään miljonäärejä. Tämä on aivan uskomatonta. Varmaan he katsovat tuolla television ääressä silmät pyöreinä, että oletteko te sitä mieltä, että heidän perintöverotustaankin pitäisi vielä kiristää, kun puolisokin on kuollut. Minä ihmettelen tätä valtavasti. Ja sitten siitä kuuntelemisesta: Siis minä en meinaa istunnossa kuulla mitään, kun kaikki päivät tästä rivistä tulee sellainen huuto koko ajan. Kukakohan täällä ei kuuntele?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-12T17:55:58,2016-10-12T17:57:48,Tarkistettu,1.1 2016_99_138,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Herra puhemies! Viime vaalikaudella hallitus sosialidemokraattisen valtiovarainministerin johdolla leikkasi kuntien valtionosuuksia kumulatiivisesti arviolta 5 miljardia ja kuntien velkataakka, koko kuntasektorin velkataakka, kasvoi 10 miljardista 17 miljardiin. Näin te teitte kunnille eli pakotitte valtionosuusleikkauksilla kunnat velkaantumaan. Se johti siihen, että kuntien tuloveroprosentti nousi, sitä nostettiin teidän politiikkanne takia. Se koskee varsin pienituloisia tulonsaajia. Ja sen lisäksi, että verotus kiristyi, oli yt-neuvotteluja, oli irtisanomisia ja kuntien palvelut heikkenivät. Se oli teidän kuntapolitiikkaanne. Todella, te nostitte myös kiinteistöveroa. Alaraja nousi teidän aikananne enemmän kuin mitä tämä esitys, ikävä esitys sinänsä, nyt sisältää. Mutta tämä on se tilanne, missä oltiin. Nyt tämän budjettikirjan mukaan sekä Kuntaliiton että ministeriön vakuutus on, että tämä budjetti kokonaisuudessaan vahvistaa kuntataloutta 39 miljoonaa euroa. Ei paljon, mutta se on valtavan paljon enemmän kuin se, mitä viime kaudella tapahtui, kun te leikkasitte kuntien valtionosuuksia kylmästi, mikä johti siihen, että työntekijöitä irtisanottiin ja palveluita heikennettiin. Nyt hallitus antaa kunnille mahdollisuuden nostaa kiinteistöveroa, mutta alarajan osalta se pakottaa muutaman kunnan, jotka ovat pääosin maan vauraimpia kuntia, nostamaan sitä pakolla. Se on tietysti ikävää, mutta tämä on se tapa, jota viime aikoina on käytetty, ja teillä ei ole ollenkaan puhtaammat paperit tässä suhteessa kuin mitä nykyisellä hallituksella, päinvastoin. (Puhemies koputtaa) Kun te leikkasitte valtionosuuksia, te ajoitte kunnat ahdinkoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-12T17:57:49,2016-10-12T17:59:58,Tarkistettu,1.1 2016_99_139,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt hetkellisesti paikalta poistunut oppositio palasikin saliin, mutta gramofoni alkoi taas pyöriä hieman väärästä paikasta, hieman väärässä asiakohdassa. Nämä edustaja Harakan väitteet kiinteistöveroasian yhdistämisestä päivähoitoon ovat varsin erikoisia, ja kuulisin niihin mieluusti perustelujakin. Nythän tosiasia on se, että pääkaupunkiseudun rikkaat kunnat ja monet muut kaupunkiseudut olivat jo tehneet päätökset, etteivät ne korota päivähoitomaksuja — jo ennen kuin lainsäädäntöä oli edes valmisteltu tekivät päätöksen, etteivät muuta ryhmäkokoja — kun taas meillä pienemmissä maakuntakaupungeissa ei ole rahaa olla korottamatta niitä, jos sellainen mahdollistetaan. Meillä Lappeenrannassa jouduttiin muuttamaan ryhmäkokoja, meillä jouduttiin luopumaan subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Edes sosialidemokraateilla ei ollut esittää sille vaihtoehtoja, mistä otetaan rahat. Meillä jouduttiin miettimään, mistä otetaan rahat siihen, että päivähoitomaksuja ei nosteta. Tämä on alueellista epätasa-arvoa, ja jos tämä kiinteistöveron muutos sitä voi jollain tavalla korjata, niin silloin se vie asian vain parempaan suuntaan. Pääkaupunkiseudulle keskittyy jo nyt aivan liikaa väkeä aivan liian nopeasti, ja jos tällä voidaan hillitä liiallista kasvua, hallitsematonta kasvua ja alueiden panttaamista tonttien myyntiin ja arvon nousun odottelemista, niin eikö se ole vain hyvä asia? Onko SDP nyt sitten gryndereiden asialla, jos tämä on huonoa kehitystä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-12T17:59:59,2016-10-12T18:01:22,Tarkistettu,1.1 2016_99_140,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos täällä salissa todella kuunneltaisiin, niin te tietäisitte, että näillä puheenvuoroilla me olemme kuntalaisen ja asukkaan asialla ja kannamme huolta siitä, että tällä hallituksen toistamiseen tekemällä pakkoesityksellä asumiskustannukset nousevat. Tämä on meidän huolemme. Mielestäni parlamentarismiin kuuluu se, että oppositiolla on sekä oikeus että velvollisuus esittää kritiikkiä ja myös omia vaihtoehtojaan. Ei SDP olisi nostamassa pienten leskien tai orpojen perintöveroa, ei suinkaan. Mutta olisimme kyllä nostamassa perintöjen verotusta silloin, jos joku perii miljoonan — eikö siellä ole vähän varaa nousuun? Hallitus toimii täysin päinvastoin, sillä on varaa laskea miljoonaperintöjen verotusta. Ja olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että kun täällä paljon puhutaan, että nämä veroratkaisut ovat kokonaisuus, niin nythän tulonjaollisesti koko ajan käy niin, että pieni ihminen maksaa enemmän ja iso ihminen pääsee hivenen helpommalla. Kansalaiset ovat tästä, puhemies, hämmentyneitä. Meillä on mielestäni oikeus tuoda se esiin ja kertoa siitä huolesta, minkä kuulemme tuolla turuilla ja toreilla, kun ihmisten kanssa keskustelemme. Mitä tulee leskien ja orpojen asiaan, niin tietenkin on ikävää, että hallitushan on tässäkin tapauksessa henkivakuutusten osalta poistamassa kokonaan tätä verotonta osuutta, ja meille kyllä sopisi sitä osittain vielä verottomana pitää. Eli tässä suhteessa hieman, jos sallitte, hämmentää tämäkin arvovalinta. Siitä on tullut muuten hyvin paljon kansalaispalautetta, jossa on pidetty tätä hallituksen esityksen kohtaa täysin kohtuuttomana. Mutta mitä tulee tähän puheena olleeseen kiinteistöveroon, niin toistan sen huolen: Tämä lisää asumiskustannuksia, ja tämä on toinen vuosi peräkkäin. Kokonaisuudistusta tehdään. Siksi olisi viisasta ja järkevää tässä tilanteessa jättää tämä pakkokorotus tekemättä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-12T18:01:23,2016-10-12T18:03:30,Tarkistettu,1.1 2016_99_141,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitanen vastasi kyllä niitä näitä mutta ei vastannut minun kysymykseeni (Timo Heinonen: Aivan, ei lainkaan!) siitä, mikä on teidän vaihtoehtonne. Te viime kaudella ajoitte sitä politiikkaa, että kuntia ahdistetaan valtionosuusleikkauksilla. Se oli muuten aivan käsittämätöntä, että valtio muka säästi sillä, että pakotti kunnat velkaantumaan. Kunnat velkaantuivat 10—17 miljardia teidän hallituskaudellanne valtiovarainministerin johdolla hänen esittämiensä budjettien ansiosta. Se oli aivan käsittämätöntä, ja se aiheutti monelle kuntatyöntekijälle potkut. Se johti siihen, että kunnat irtisanoivat ja vanhusten palvelut heikkenivät ja ollaan siinä tilanteessa, missä nyt ollaan. Edelleenkö te jatkaisitte sitä velkaantumista? Otanpa vain nyt esille, kun tekin puhuitte vähän kaikesta, että esimerkiksi toisen asteen koulutukseen te halusitte 270 miljoonan euron leikkauksen, mutta hallitus onneksi päätyi 190 miljoonaan. Eli te olisitte edelleen halunneet jatkaa kuntien kurittamista valtionosuuksien leikkauksilla. On selvää, että tuloista on helpompi maksaa veroja kuin varallisuudesta, ja kiinteistövero on siinä suhteessa hankala, kun se eläkeläismummo joutuu siitä mökistään maksamaan kiinteistöveroa, vaikka eläke on pieni. Siinä suhteessa tämä malli ei ole hyvä, mutta se on kehitetty tällaiseksi, ja tekin olette sitä ylläpitäneet ja kiristäneet jatkuvasti. Sen sijaan te, edustaja Heinäluoma, kun olitte valtiovarainministerinä, niin poistitte varallisuusveron 40 000:lta Suomen kaikkein rikkaimmalta. Siitä on jo toista miljardia sen perusteella annettu lahjaa. Yhteisöveroa pudotitte, ja se meni osinkoina Amerikkaan. Sitäkö te haluaisitte jatkaa? (Pia Viitanen: Haluaisitteko te nostaa sitä?) Valtionosuuksia leikkaamalla ei todellakaan tässä päästä eteenpäin. (Puhemies koputtaa) Tämä malli on nyt parempi kuin mikään näistä teidän toimenpiteistänne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-12T18:03:31,2016-10-12T18:05:38,Tarkistettu,1.1 2016_99_142,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin omalta osaltanikin osallistua tähän sinänsä laadukkaaseen keskusteluun valtion tuloista ja menoista. Mutta ihan muutama sana faktoista. Kun puhutaan siitä, mitkä ovat vaikutukset vaikka nyt sitten kiinteistöveron osalta Helsingissä, pääkaupunkiseudulla tai laajemmin maakunnissa: Tässä edustajakollega aikaisemmin totesi, että esimerkiksi maakunnissa subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistaminen tuo säästöjä. Tämä on minun mielestäni hyvä esimerkki siitä, kun ei ole kunnolla tutkittu päätösten lainsäädännön vaikutuksia, niin itse asiassa nyt jälkikäteen juuri siellä maakunnissa huomataan, että itse asiassa niitä säästöjä ei tullutkaan. Vaan mitä kävi? Itse asiassa se on tuonut lisää toimistotyötä, lisää byrokratiaa ja vähemmän käsiä itse hoitoon, lasten hoitoon. Eli mitä me tästä opimme? Kun me teemme lakeja, kun me säädämme lakeja, niin kyllä meidän pitää tietää, mitkä ovat ne oikeat kustannukset. Aina kaikki ei ole säästöä, vaikka niin kuvitellaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-10-12T18:05:39,2016-10-12T18:06:54,Tarkistettu,1.1 2016_99_143,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kyllä noista edustaja Kankaanniemen puheista tällä kaudella voisi kirjoittaa tällaisen budjettikirjan paksuisen kirjan. (Toimi Kankaanniemi: Ne on totta kaikki!) Mutta ongelmallisinta, puhemies, tässä on se, että tämä paksu kirja sisältäisi vain ja ainoastaan kritiikkiä sitä kohtaan, mitä SDP on aikanaan tehnyt. Täältä ei löytyisi, puhemies, yhtäkään sivua, jolla edustaja Kankaanniemi perustelisi sitä, miksi perussuomalaiset tekevät tällaisia päätöksiä nyt, kun he ovat vallassa. (Toimi Kankaanniemen välihuuto) Täällä ei olisi yhtäkään sivua perusteluja sille, miksi on oikein se, että miljoonaperintöjen verotusta kevennetään, tai miksi oikein on se, että jo toistamiseen pakotetaan kiinteistöveron nostoon, tai miksi on oikein nyt hyväksyä bensaveron korotukset jopa hieman iloiten, kun vielä ennen vaaleja äänestäjille puhuttiin täysin toista siellä toreilla. Ja haluaisin, että tämänpaksuisessa kirjassa, jossa on kokoelma kritiikkiä SDP:tä kohtaan, nyt tunnustettaisiin vihdoinkin se tosiasia, että perussuomalaiset ovat nyt vallassa. Teillä on valtikka. Jos edustaja Kankaanniemi täällä kritisoi yhteisöveron laskua, niin tämä on uutinen, jos edustaja Kankaanniemi on nyt nostamassa sitä. Eli jos edustaja Kankaanniemi ja tämä hallitus nostaa yhteisöveroa, se on uutinen. Ja kannattaa varmaan nyt sitten median kiinnittää huomiota siihen, että tällaista kenties on tapahtumassa. Mutta puhemies, alleviivaan: vastuuseen kuuluu se, että omista päätöksistä kannetaan vastuu ja niitä perustellaan ja seisotaan niiden takana eikä käytetä kaikkea aikaa siihen, että moititaan vain opposition toimia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-12T18:06:55,2016-10-12T18:08:39,Tarkistettu,1.1 2016_99_144,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen ei vieläkään perustellut niitä omia tekojaan. Te olitte ministerinä ja olitte viemässä eteenpäin sellaisia päätöksiä, joista tuolla mainitsin, ja niillä heikennettiin meillä kuntien taloutta raskaasti: kunnat velkaantuivat, irtisanoivat ja heikensivät palveluja. Ja me saimme nyt tälle hallitukselle sen tilanteen käteen, mikä teiltä jäi. Ja nyt on pakko panna kuntataloutta kuntoon, valtiontaloutta kuntoon. Onneksi nyt on tapahtunut suuri muutos. Työpaikkojen määrä kasvaa. Teidän aikananne 100 000 menetettiin. Nyt velkaantuminen hidastuu. Investoinnit ovat lähteneet käyntiin, ja tämä maa on nousussa. Mutta teidän aikananne valitettavasti kaikki menivät alaspäin paitsi velka ja verotus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-12T18:08:40,2016-10-12T18:09:39,Tarkistettu,1.1 2016_99_145,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En vieläkään kuullut edustaja Kankaanniemeltä perusteluja siihen, miksi tämä hallitus ottaa tänä vuonna enemmän velkaa kuin hallitus, jossa sosialidemokraatit olivat mukana, otti viime kauden viimeisenä vuotenaan, miksi se ottaa myös ensi vuonna enemmän velkaa kuin tuolloin otettiin. En kuullut edustaja Kankaanniemeltä perusteluja tähän. Sen sijaan ihmettelen, että kun sitä velkaa vain koko ajan otetaan lisää ja lisää, niin miksi ihmeessä on sitten varaa tehdä tällaisia arvovalintoja veropolitiikan suhteen, hyväosaisille on varaa antaa veronkevennyksiä. Ja sitten tullaan siihen tilanteeseen — katsotaan ensi keväänä, toivon, että olen väärässä, mutta ensi keväänä voi tulla se tilanne — että todetaan, että voi voi, ei ole tullut työpaikkoja, on annettu veronkevennyksiä, joilla ei työllisyysvaikutuksia, ja sitten ollaan siinä tilanteessa, että nyt täytyy taas tehdä lisäleikkauksia. Tämä yhtälö on mahdoton, ja sille yhtälölle haluan perusteluja. Ja, puhemies, haluan vielä loppuun sanoa, että mitä tämä tällainen kuntapolitiikka on, kun ajattelee kuntalaisen kannalta: Nythän perussuomalaiset ja hallitus ovat tekemässä (Puhemies koputtaa) niin, että vanhuspalveluja (Puhemies koputtaa) leikataan, asumiskustannuksia (Puhemies: Ja nyt vastauspuheenvuorolle varattu aika on täytetty!) nostetaan. Se on kuntalaisten kannalta väärää politiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-12T18:09:39,2016-10-12T18:10:48,Tarkistettu,1.1 2016_99_146,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,Siirrytään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_99_147,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä kommentoida hieman noita edustaja Skinnarin ennustajankykyjä: osataan kertoa etukäteen nyt tehtävien säästöjen pitkäaikaisia vaikutuksia ennen kuin niitä on kunnolla edes tehty, kun taas esimerkiksi meidän kaupungissamme säästölaskelmat valmistelevat virkamiehet virkavastuulla, ja niitä laskelmia ja niitten toteutumista seurataan, minkälaisia säästöjä näistä päivähoitotoimenpiteistä nyt sitten loppujen lopuksi koituu, ja korjataan toimenpiteitä, jos on sellaisiin aihetta. Mutta se perustotuus on kyllä se, että maakunnissa on vaikeaa, kun pääkaupunkiseutu porskuttaa, ja kiinteistövero on eräs työkalu kenties tämän asian tasoittamiseenkin. No, muuten ihmettelen sosialidemokraattien väitteitä näistä päivähoitoasioista. Oikeus subjektiiviseen päivähoitoonhan ei poistu, vaan se jää 20 tunnin osalta. Eikö teille riitä edes se 20 tuntia vapaata omista lapsista?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-12T18:10:51,2016-10-12T18:11:44,Tarkistettu,1.1 2016_99_148,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"No, annetaan vastauspuheenvuoro edustaja Skinnarille, vaikka tässä on vain yksi puheenvuoro enää jäljellä. — Edustaja Skinnari, olkaa hyvä, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_99_149,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täytyy nyt vähän puolustaa pääkaupunkia eli Helsinkiä ja samalla tietysti koko Suomea. Itse en välttämättä pidä sellaisesta vastakkainasettelusta Helsingin tai maakuntienkaan välillä. Mutta itse asiassa minun asiani liittyy tähän itse sisältöön eli siihen, miten paljon on tutkittu sitä, miten esimerkiksi päivähoidossa tällaiset muutokset vaikuttavat ja kuinka paljon se oikeasti tuo kustannuksia. Tämä on tutkittua tietoa, näitä tutkimuksia tehdään koko ajan. Kyllä minä kehotan tutustumaan näihin tutkimuksiin, jos ja kun tällaista lainsäädäntöä tehdään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-10-12T18:11:49,2016-10-12T18:12:30,Tarkistettu,1.1 2016_99_150,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon, että laitatte linkin siitä, missä on tutkittu tämän subjektiivisen päivähoito-oikeuden, nimenomaan tämän muutoksen, vaikutuksia. Luen mielelläni, en ole niitä nähnyt. Ja haluaisin muistuttaa, että tästä kunta on voinut päättää. Edustaja Mäkelä tuossa kertoi, että heidän kunnassaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoituksiin jouduttiin lähtemään, ja muistaakseni hän sanoi, että jouduttiin niitä päivähoitomaksujakin korottamaan — valitettavasti heidän kunnassaan on näin, meillä ei ole siihen jouduttu lähtemään. Ja hyvää oli myös tämä, että hallitus laskee näitä alimpia päivähoitomaksuja. Minä jatkan tuosta edellisestä puheenvuorosta: Tässä on koko ajan puhuttu siitä, että täällä ei kuunnella tai että miten täällä puhutaan ja miksi perussuomalaiset puhuvat SDP:lle näin ja puhuvat aikaisemmasta. Siis elämähän on jatkumo. Jos minä väitän, että minä olen jotain, niin kyllä minun pitää myös pystyä omalla esimerkilläni näyttämään, että minä olen ollut aina sellainen. Että nyt jos te katsotte, että me toimimme jotenkin väärin, niin on se nyt aika erikoista, että me emme voi sanoa, että hei, nyt te puhutte näin, mutta te toimitte aikaisemmin toisin. Te puhutte velkaantumisesta. Siis Suomi on velkaantunut vuodesta 2008: silloin oli 54 miljardia, ja kun tämä hallitus aloitti, oli 95 miljardia. Kukakohan tässä on velkaannuttanut tätä Suomea? Sote oli kaatunut, komissio uhkasi meitä seurantamenettelyllä. Meillä on ihan oikeasti ollut aikamoinen kaaos käsissä. Ja minä olen itse ollut kuntapäättäjänä, ja se oli tuskaa, kun — minä istuin kaupunginhallituksessa — joka kerta kun budjettia väännettiin, kaupunginjohtaja rupesi puhumaan, että taas niitä VOSeja leikataan, että paljonkohan niitä leikataan. Oli niin helppoa siirtää ne ja sanoa, että eihän, me vain siirrämme ne sinne — aivan käsittämätöntä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-12T18:12:31,2016-10-12T18:14:17,Tarkistettu,1.1 2016_99_151,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kaudellahan sopeutettiin taloutta selkeästi ja esimerkiksi alijäämä tippui 8 miljardista 5 miljardin tasolle, että siinä suhteessa ollaan kyllä tehty vaikeita säästöpäätöksiä viime kaudella. Ollaan myös satsattu työllisyyteen, luotu nuorisotakuu, vanhustenhoivalaki, mutta nyt niitä ollaan romuttamassa, ja siitä kannamme huolta ja olemme hyvin pahoillamme. Ja samoin minä nyt edelleen peräänkuulutan sitä, että ei tässä keskustelussa nyt tunnu löytyvän perusteluja sille, mikä on sitten sen äänestäjän kuluttajansuoja, jos ennen vaaleja esimerkiksi kerrotaan, että me emme missään nimessä hyväksy bensaveron korotuksia, ja sitten niitä korotetaan. Tai emme hyväksy Kreikan tukipakettia, ja sitten syntyy Soini ykkönen. Ja tätä peräänkuulutan kaikessa tässä. Ja se on muuten opposition oikeus ja velvollisuus. Täällä aiemmin sanottiin, että sinänsä SDP:n hyvä puhua, koska me olemme hyvin johdonmukaisia. Olemme kantaneen hallitusvastuuta, luoneet hyvinvointiyhteiskunnan, sosiaaliturvan palvelut, kantaneet huolta työllisyydestä vastuullisesti, ja siksi vastuullisesti myös oppositiosta käsin, kun meidän vuoromme on täällä olla, esitämme oman vaihtoehtobudjettimme, jossa otetaan muun muassa vähemmän velkaa kuin hallitus ottaisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-12T18:14:18,2016-10-12T18:15:33,Tarkistettu,1.1 2016_99_152,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä korjaan pöytäkirjaan varmuuden vuoksi, jos siitä jäi jonkinlainen väärinkäsitys, että Lappeenrantahan ei loppupeleissä missään kohtaa nostanut niitä päivähoitomaksuja, vaan kun se lakiesitys oli valmistelussa, niin siihen varauduttiin, mutta se hoitomaksujen korotus kaadettiin kunnallisella tasolla muun muassa perussuomalaisen toimesta. Joskin me pidimme tiukasti kiinni siitä hallituksen hyvästä esityksestä, että pienituloisten päivähoitomaksuja alennetaan. Nythän se tulee jäämään tähän lopulliseen esitykseen, siihen on ilo löytää rahat kunnallisella tasolla. Ihmettelenkin, miks-eivät sosialidemokraatit ole aikaisemmin lähteneet tällaiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-12T18:15:34,2016-10-12T18:16:11,Tarkistettu,1.1 2016_99_153,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Herra puhemies! Edustaja Viitanen ei kuuntele koskaan, kun olen moneen kertaan hänelle kertonut, mitä viime vaalikaudella tapahtui velkaantumisessa. Valtio velkaantui todellakin 20 miljardia, aika tasan, mutta kunnat velkaantuivat 7 miljardia ja lähes täysin valtionosuusleikkauksien takia. Se ei ole mitään säästöä, että pannaan toinen julkisyhteisö maksamaan, ottamaan velkaa ikään kuin toisen puolesta. Sen lisäksi valtion kassassa oli teidän hallituksenne aloittaessa 11 miljardia, vähän yli, ja kun hallitus lopetti, siellä oli vähän yli 4 miljardia. Eli te söitte valtion kassaa 7 miljardia euroa neljässä vuodessa. Tämäkin on sellaista velanottoa, tosiasiassa, eli alijäämää paikattiin kassaa syömällä. Lisäksi te ette käyttäneet varoja sellaisiin investointeihin, mihin hallitus nyt käyttää. Korjausvelka, esimerkiksi tiestön korjausvelka, kasvoi viime vaalikaudella monta sataa miljoonaa. Nyt sitä supistetaan. Teillä ei ollut tätä maahanmuuton aiheuttamaa miljardilaskua, joka nyt tulee viemään taloutta vaikeuksiin. Te haluaisitte vielä väljempää maahanmuuttopolitiikkaa, mikä laukaisisi kustannuksia aivan hirvittävästi. Onneksi siihen ei nyt mennä. Eli 38 miljardia oli viime vaalikauden se todellinen, itseisarvoltaan todellinen, alijäämä, minkä te katoitte velanotolla. Ja valtion omaisuutta kun myitte vielä 3 miljardilla, niin senkin käytitte samalla lailla kuin velkaakin. Ei tällaista politiikkaa voi harjoittaa vastuullinen hallitus. Tällä kertaa kunnat eivät velkaannu, (Puhemies koputtaa) valtio velkaantuu hitaammin kuin (Puhemies koputtaa) teillä keskimäärin ja kassaa ei voida enää syödä, kun te söitte sen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-12T18:16:12,2016-10-12T18:18:23,Tarkistettu,1.1 2016_99_154,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olisikohan mahdollista tehdä sellainen kokoelma näistä edustaja Kankaanniemen puheenvuoroista (Toimi Kankaanniemi: Ne on pöytäkirjassa!) ja sitä kautta päätyä vaikkapa Guinnessin Ennätysten kirjaan puhujana, joka käyttää satoja puheenvuoroja vain ja ainoastaan analysoidakseen sosialidemokraattien tekoja ja linjaa? Tämä on sinänsä hämmästyttävää, mutta enemmän minä olisin huolissani tässä tapauksessa sen kuntalaisen puolesta, jonka kiinteistöveroa jälleen nostetaan, jonka asumiskustannukset sitä kautta kallistuvat, siitä, että ei edes saa perusteluja sille, miksi on näin. Ei edes perusteluja, miksi perussuomalaiset nyt hyväksyvät nämä arvovalinnat. (Leena Meri: Se on perusteltu, te olitte poissa!) Juuri edellisissä pykälissä hyväksyttiin varsin anteliaat veronkevennykset hyväosaisille. Tähän on varaa. Työllistämistoimia ei ole näkynyt ja kuulunut. Kello käy nyt, Hakulista ei ole näkynyt — valitettavasti. Tässä on se meidän kritiikkimme, ja tähän toivoisin perusteluja, mutta ehkä me tässä käymme taas seuraavaan puheenvuoroon ja jatkamme samaa. Kun täällä on puhuttu gramofoneista ja levyjen päälle jäämisestä, niin itselläni muistuu mieleen elokuva Päiväni murmelina — silloin tällöin vähän sellainen tunne tulee, kun näitä puheenvuoroja täällä kuuntelee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-12T18:18:24,2016-10-12T18:19:42,Tarkistettu,1.1 2016_99_155,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Ei nyt jatketa tätä kovin pitkään, mutta kyllä minä nyt sen vielä totean, edustaja Viitanen, että minulla on tässä viime kevään julkisen talouden suunnitelmasta virallinen sivu otettuna, sivu 13, ja nämä luvut, mitkä äsken luettelin, ovat tästä paperista eli hallituksen virallisesta asiakirjasta, joka teilläkin on ollut, koska olitte valtiovarainvaliokunnassa tätä käsittelemässä. Täällä näkyy valtionvelka, kuntien velka, sitten kassan supistuminen, lisäksi vielä vastuut, jotka kasvoivat aivan hirvittävästi viime vaalikaudella. Ne ovat tosiasioita, eikä niistä tarvitse kirjaa tehdä, koska ne on jo kirjattu tuonne ja ne ovat eduskunnan tietopalvelustakin ja arkistosta saatavissa. Teillä niiden pitäisi olla myös päässänne, koska ne on käsitelty tuolla valiokunnassa. Arvoisa puhemies! Viime vaalikauden tulos, valitettavasti, oli se, että tuli 100 000 uutta työtöntä Suomeen. Nyt ne ovat pitkäaikaistyöttömiksi siirtymässä ja aiheuttavat tietysti ikävää laskua, mutta teidän valtava velanotto, verotuksen kiristäminen, palvelujen heikentäminen ja niin edelleen johti työttömyyteen, työttömyyden kasvuun, investointien pysähtymiseen. Nyt tilanne on kääntynyt: Investoinnit ovat käynnissä, työllisyys paranee, julkinen velka ei kasva enää siinä tahdissa kuin teidän aikananne, luottamus yhteiskuntaan kilpailukykysopimuksen ja monen muun kautta on parantunut. Yhtään kuntaa ei ole nyt ajautumassa kriisikuntamenettelyyn. Teidän kaudellanne niitä meni erittäin monta ja kunnat nostivat verotusta — tuloverotusta ja kiinteistöverotusta — (Puhemies koputtaa) ja se oli huonoa politiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-12T18:19:43,2016-10-12T18:21:47,Tarkistettu,1.1 2016_99_156,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä tietenkin Suomen kansalaisena toivoisin, että talouden näkymät olisivat noin ruusuiset, mihin täällä vaaleanpunaisten silmälasien läpi edustaja Kankaanniemi näyttää uskovan. Valitettavasti monet ekonomistit ja ennustajat ovat viime aikoina sanoneet, että näyttää nyt siltä valitettavasti, että myöskään tämä velkaantumisen taittaminen 2020 mennessä ei tule toteutumaan. Sitä ennen asiantuntijat ovat todenneet, että hallitus ei pääse työllisyystavoitteisiinsa, hallitus ei täytä velkaantumistavoitettaan. Nämä ovat kaikki ihan sitä faktaa, mitä meille talousasiantuntijat ovat kertoneet. Ja siksi kannan huolta siitä, että kokonaispolitiikan täytyisi olla sen kaltaista, että se lisäisi tässä ja nyt työllisyyttä ja sitä kautta saisimme talouden rattaat kasvuun. Sitten ei tarvitsisi tehdä tällaista ikävää leikkauspolitiikkaa, mitä hallitus nyt tekee, minusta kyllä vähän tuntuu, että ideologisinkin syin, koska täällä tuntuu olevan niin kovasti monesti jopa sellaista tiettyä rehvaantelevaisuutta ilmapiirissä silloin, kun perussuomalaiset näitä leikkauksiaan puolustelevat. Minä nyt palaan vielä, puhemies, kun tässä varmasti viimeistä puheenvuorokierrosta alamme käydä, siihen alkuperäiseen teemaan tästä kiinteistöverosta. Mielestäni nyt tässä tilanteessa — esitän myös hallituspuolueille harkittavaksi — kun valtiovarainministeriössä joka tapauksessa tehdään parhaillaan kokonaisuudistusta kiinteistöveroon (Toimi Kankaanniemi: Miksei tehty viime kaudella?) ja jo tälle vuodelle kunnat on pakotettu nostamaan alimpia, muun muassa asumiseen liittyviä kiinteistöveroprosenttejaan, niin nyt olisi kyllä syytä toden totta pidättäytyä tästä ja päästää hieman helpommalla tämä normaali kansalainen, asuja, ja sitten huolehtia siitä, (Puhemies koputtaa) että kiinteistöveroa kokonaisuudessaan uudistettaisiin oikeudenmukaisempaan suuntaan niin, että se voisi paremmin tulevaisuudessa ottaa huomioon myös erilaiset varallisuus- ja tuloerot.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-12T18:21:48,2016-10-12T18:23:44,Tarkistettu,1.1 2016_99_157,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_99_158,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Suomalaisen elämänmuodon perustana ovat yhtäläiset oikeudet, jotka mahdollistavat jokaiselle yksilölle itsensä toteuttamisen sukupuolesta riippumatta. Kasvot peittävien huntujen käytöllä yleisellä paikalla on tiiviitä liittymäkohtia sukupuolten väliseen tasa-arvoon sekä yksilön oikeuteen päättää omasta pukeutumisestaan. Suomen perustuslain 6 §:n 4 momentissa säädetään sukupuolten tasa-arvosta. Perustuslain 7 § turvaa yksilön oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen sekä koskemattomuuteen, johon ei ole oikeutta puuttua ilman laissa säädettyä perustetta. Suomeen kohdistuneen maahanmuuttovyöryn seurauksena perustuslain 6 ja 7 §:ien turvaamat perusoikeudet ovat tulleet kiistetyiksi eräiden kolmansista maista tulleiden väestöryhmien edustajien toimesta, joiden edustama uskonnollis-kulttuurinen elämänkatsomus ei tunnusta sukupuolten välistä tasa-arvoa tavalla, jolla yhteiskuntamme tapakulttuuri ja lainsäädäntö sen tekevät. Siksi burka- ja niqab-huivien käyttökielto yleisellä paikalla olisi selkeä kannanotto valtiovallan taholta sen puolesta, että universaalien ihmisoikeuksien painoarvo asetetaan erityisryhmien uskonnollisten traditioiden edelle. Burkan tai niqabin käytöstä ei ole säädetty islaminuskoisten pyhissä teksteissä, joten vaatekappaleiden käyttökiellon ei voida katsoa rikkovan uskonnonvapauden takaavaa perustuslain 11 §:ää tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklaa. Burkan käyttö oli Afganistanissa naisille julkisilla paikoilla pakollista Taliban-hallinnon aikana ankaran rangaistuksen uhalla. Silti naiset pukeutuvat yhä koko vartalon kasvoineen peittävään burkaan monin paikoin Afganistania oman turvallisuutensa tähden. Kasvot lähes kokonaan peittävän niqabin käyttö taas on yleistä Persianlahtea ympäröivissä arabimaissa. Arvoisa puhemies! Erityisesti jihadistijärjestö Isisin valtaamilla alueilla naisia vaaditaan käyttämään kaksinkertaista niqabia sekä hansikkaita. Burkan ja niqabin käytön ei näin voida katsoa olevan muslimimaissakaan ihmisoikeuskysymys vaan uskonnollisten normien sanelema pakko naisille. On perusteltua pitää todennäköisempänä sitä näkökantaa, etteivät musliminaiset Suomessa tai muualla Euroopassa pääsääntöisesti käytä kasvot peittävää huntua vapaaehtoisesti, jolloin sen käyttökielto ei rikkoisi perustuslain 7 §:n henkeä. Arvoisa puhemies! Euroopan maista Belgiassa ja Ranskassa on voimassa kasvot peittävien huntujen käyttökielto yleisillä paikoilla. Belgiassa kasvot peittävien huntujen käyttökieltoa perusteltiin kansallisella turvallisuudella, sillä yksilön tunnistettavuus olisi mahdollistettava turvallisuusviranomaisille. Ranskassa burka- ja niqab-huivien katsottiin olevan sopimattomia maalliseen yhteiskuntaan sekä alistavan naista ja burkan tai niqabin pitämisestä yleisillä paikoilla langetaan sakkorangaistus. Vastaavan lainsäädännön valmistelu etenee tällä hetkellä Virossa sekä Latviassa, ja myös muualla Euroopassa useissa maissa on vireillä sääntelyä tämän asian kohdalla. Alueellisella tasolla kieltoja on säädetty Italiassa, Saksassa, Espanjassa ja Sveitsissä. Hollannissa burkakielto on voimassa määrätyillä julkisilla pakoilla. Asiaan liittyen myös EU-tuomioistuin on uudessa linjauksessaan todennut työnantajan oikeudeksi kieltää pään peittävän huivin käytön työaikana, mikäli tämä on kielletty yhtiön säännöissä esimerkiksi turvallisuus- ja hygieniavaatimuksiin perustuen. Arvoisa puhemies! Hallitus on painottanut kiinnittävänsä erityistä huomiota maahanmuuttajanaisten ja ‑nuorten kotouttamiseen sekä ilmoittanut toimenpideohjelmassaan edellyttävänsä maahantulijoilta selkeää sitoutumista suomalaisen yhteiskunnan sääntöihin. Nykyinen lainsäädäntömme ei kuitenkaan ota riittävän tarkasti huomioon massamaahanmuuton aiheuttamia uhkatekijöitä ihmisoikeuksille sekä suomalaiselle tapa- ja oikeuskulttuurille. Kasvot peittävien huntujen käyttökiellolla suomalainen yhteiskunta antaisi vahvan signaalin siitä, etteivät vähemmistökulttuuriset erityistavat saa olla maamme perustuslain tai muiden lakien yläpuolella. Länsimaisen ihmiskäsityksen ja sukupuolten tasa-arvon turvaamisen näkökulmasta burka- ja niqab-huivien käytön tulisi olla kiellettyä järjestyslain 2 §:n määrittelemällä yleisellä paikalla sakkorangaistuksen uhalla. Tämän lakialoitteen on allekirjoittanut yhteensä 16 perussuomalaista kansanedustajaa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+5.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-10-12T18:24:01,2016-10-12T18:29:24,Tarkistettu,1.1 2016_99_159,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Monissa Euroopan maissa on voimassa laki, joka kieltää kasvot peittävien burka- ja niqab-huntujen käytön julkisilla paikoilla. Lisäksi monet Euroopan maat pohtivat parastaikaa huntujen kieltämistä. Kuten edustaja Saarakkala tässä edellä ansiokkaasti toi esille, niin esimerkiksi Ranskassa nämä kyseiset hunnut kiellettiin jo vuonna 2011 ja niiden käyttämisestä voi saada 150 euron sakon. Vielä ankaramman rangaistuksen saa se henkilö, joka pakottaa toisen ihmisen käyttämään jompaakumpaa asustetta. Ranskassa kieltoa perusteltiin muun muassa sillä, etteivät hunnut sovi ranskalaiseen yhteiskuntaan ja maan tasa-arvokäsitykseen. Naisella tulee olla länsimaissa samat oikeudet kuin miehellä, myös vapaus ja oikeus päättää siitä, mitä ylleen pukee tai jättää pukematta. Valitettavasti burkan ja niqabin käytöstä ei musliminainen tosiasiassa useinkaan päätä itse vaan päätöksen naisen puolesta tekevät hänen sukulaisensa tai puolisonsa. Nämä musliminaisille sanellut pukeutumisnormit perustuvat vanhakantaiseen islamilais-patriarkaaliseen kulttuuriin, ja naisten hunnuttaminen on ennen kaikkea vahva naisen alistamisen symboli. Arvoisa puhemies! Huntujen käyttäminen hankaloittaa monella tapaa musliminaisten elämää. Se esimerkiksi estää musliminaisten sopeutumisen suomalaiseen yhteiskuntaan, koska monikaan työnantaja ei ymmärrettävästi halua palkata työntekijäksi henkilöä, joka on naamioitunut hunnun taakse. Erityisesti tämä pätee asiakaspalveluammateissa. Huntukielto toimisikin parhaimmillaan maahanmuuttajien kotoutumista edistävänä tekijänä. Lisäksi huntukielto myös osaltaan ennaltaehkäisisi kotoutumishaluttomien ja ‑kyvyttömien yksilöiden muuttoa Suomeen, kun tulijat olisivat tietoisia siitä, ettei Suomessa sallita naisten alistamista hunnun taakse. Suomalaisen yhteiskunnan on annettava maahanmuuttajille selkeä viesti: jos et sopeudu Suomeen, et ole tänne tervetullut. Jos joku kokee ensisijaiseksi halukseen pakottaa naisensa pukeutumaan tämän ihmisarvon alentavaan huntuun, on tämän henkilön tehtävä se jossain muussa maassa, ei meillä sekulaarissa Suomessa. Arvoisa puhemies! Suomen tulee ehdottomasti seurata muiden sivistyneiden Euroopan maiden esimerkkiä ja kieltää musliminaisten kasvot peittävät asusteet. Kyse on ennen kaikkea sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta sekä yksilön oikeudesta ja vapaudesta päättää itse esimerkiksi siitä, mitä pukee päälleen tai jättää pukematta. Huntukiellossa on myös kyse sukupuolten tasa-arvon nimiin vannovan suomalaisen yhteiskunnan suojelemisesta sitä murentavilta haitallisilta vaikutteilta ja tekijöiltä. Sukupuolten tasa-arvo on tärkeä osa pohjoismaista perintöä ja perinnettä, jota meidän tulee vaalia jatkossakin. Arvoisa puhemies! Vapauden valita on oltava myös naisten oikeus, ja tästä syystä kannatan tätä edustaja Saarakkalan tekemää lakialoitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2310603588633278699,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+5.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2016-10-12T18:29:29,2016-10-12T18:33:28,Tarkistettu,1.1 2016_99_160,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suomessa on nykyaikana totuttu siihen, että nainen saa pukeutua, miten haluaa. Kasvot peittävä naamioituminen on juurikin tiettyjen vanhoillisten kulttuurien naisiin kohdistuva vaatimus. Se on näkyvä osoitus miehen ja naisen tasavertaisuuden puutteesta. Suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisessa kasvot peittävä pukeutuminen ei ainakaan auta. Ihmiset kokevat tällaisen henkilön vieraaksi ja sulkeutuneeksi, ja häntä lähestyminen on haastavaa. Tämä on tietenkin näissä kulttuureissa valtaa pitävien miesten tarkoituskin. Perinteisesti kasvojen peittämisen syynä on Suomessa pidetty häpeää ja hämäriä tarkoitusperiä. Osoituksena tästä on oikeudenkäynneissä nähdyt pään peittämiset takeilla ja hupuilla. Mielenosoituksissa väkivaltaisissa tarkoituksissa naamioituminen on jo lainsäädännöllä kiellettykin. Pelkkä vapaus omaan pukeutumiseen ei riitä, vaan kasvot peittävät hunnut on kiellettävä julkisilla paikoilla. Musliminaisilla ei ole todellista vapautta valita vaatteitaan, mikäli väärää valintaa varjostaa omasta yhteisöstä sulkeminen tai jopa väkivallan uhka. Nyt esitetty lakialoite on ehdottoman kannatettava, ja se heijastaa sekä suomalaista että yleistä eurooppalaista arvopohjaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+5.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-10-12T18:33:30,2016-10-12T18:35:06,Tarkistettu,1.1 2016_99_161,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maassamme on paljon turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia, jotka eivät tule saamaan lupaa jäädä maahan. Niiden osalta, jotka taas saavat jäädä, on ensiarvoisen tärkeää sopeutua suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kaikkein vähiten tätä sopeutumista kannustaa — sitä jopa suorastaa estää — maahan tulleiden takertuminen ahdasmielisiin tai radikaaleihin tapoihin, jotka eivät ole vapaan ja sekulaarin läntisen yhteiskuntamme arvojen mukaisia. Pukeutuminen naista alistaviin huntuihin ja kaapuihin on ehkä räikein esimerkki tällaisista sopeutumista vaikeuttavista käytännöistä, jotka ovat omiaan erottamaan harjoittajansa valtaväestöstä. Tämä on huomattu kautta Euroopan, ja läntisen arvoyhteisön jäsenenä meillä on velvollisuus ottaa huntukielto kansalliseen sääntelyymme mukaan. Arvoisa puhemies! On erittäin kannatettavaa, että tämä lakialoite hyväksytään ja annetaan viesti siitä, mikä on hyväksyttävää suomalaisessa yhteiskunnassa. Eilen vietettiin tyttöjen päivää. On velvollisuutemme antaa tytöille ja naisille tässä maassa mahdollisuus tasa-arvoon tälläkin lakiesityksellä. Tämä laki suojelee heitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-12T18:35:08,2016-10-12T18:36:14,Tarkistettu,1.1 2016_99_162,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kasvot peittävien huntujen käytön kieltämistä on muissa maissa perusteltu muun muassa sillä, että se loukkaa naisten oikeuksia. Meillä Suomessa kuitenkin ilmeisesti tiedetään paremmin, että ei loukkaa, ja jos loukkaakin, niin sen estäminen ei olisi yhteiskunnallisesti niin painava asia, että pitäisi lähteä ihan lakia säätämään. Sinänsä kulttuurisia erityispiirteitä pitää sallia, kun ne eivät loukkaa kenenkään oikeuksia, mutta ei niitä pidä myöskään sallia vain siksi, että kyseisen kulttuurin edustajat itse sanovat, että ei tässä mitään oikeuksia loukata. Sen arvioimiseen pitäisi tietysti yhteiskunnalta, meiltä kansanedustajiltakin, löytyä rohkeutta. Poliittinen ja kulttuurinen korrektius ei tässä suhteessa palvele länsimaisen yhteiskunnan arvoja. Valtion itsensä ilmoittamien tavoitteiden mukaan maahanmuuttajien kotouttaminen ""tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaksuu uusia tietoja, taitoja ja toimintatapoja, jotka auttavat häntä osallistumaan uuden kotimaansa elämänmenoon"". Tässäkin suhteessa tällä lakialoitteella on järkevät tavoitteet. Ja vaikuttaa siltä, kun tätä salia katsoo, että vain perussuomalaiset tässä suhteessa ovat kiinnostuneet maahanmuuttajanaisten oikeuksista. Lakialoitteen perusteluissa on sanottu eri perustuslain kohtia ja perusteltu sitä, onko perustuslain kannalta tämä kysymys ongelmallinen vai ei. Voin sanoa, että en ole lakialoitetta allekirjoittanut pohdinnan jälkeen, ja se johtuu juuri näistä perustuslaillisista näkökohdista. Perustuslakivaliokunnan jäsenenä mielelläni tätä arvioisin, sanotaanko, neutraalilta pohjalta — juuri sitä, mikä on sen asema, että yksilöllä on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, vastaan sitä asemaa, että mitkä ovat yhteiskunnan yhteiset arvot, joita halutaan edistää. Tätä minun täytyy vielä henkilökohtaisesti punnita, (Puhemies koputtaa) mutta pidän sinänsä aloitetta tavoitteiltaan kannatettavana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-10-12T18:36:16,2016-10-12T18:38:24,Tarkistettu,1.1 2016_99_163,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2016 vp,"  Arvoisa puhemies!  Tässä  lakiesityksessä  esitetään burkan ja niqab-huivien käytön kieltämistä yleisillä paikoilla. Burkan ja niqabin käyttö ei ole ihmisoikeuskysymys, vaan uskonnolliset normit pakottavat tähän. Vapaaehtoisesta käytöstä ei silloin ole kyse. Kansallisen turvallisuuden näkökohta on tässä ajassa tärkeä. Tämä on todettu monessa Euroopan maassa. Tunnistettavuus on turvallisuusviranomaisille todella tarpeellinen apu. Kannatan myös sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yksilön oikeutta, ja näin ollen kannatan edustaja Saarakkalan lakiesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-10-12T18:38:25,2016-10-12T18:39:10,Tarkistettu,1.1 2016_99_164,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä haittamaahanmuuttohan on, niin kuin monta kertaa olen todennut, jo itsessään maapallon yksi suurimmista hulluuksista, mitä Euroopassa on, verrattavissa holokaustiin ja johonkin kulttuurivallankumoukseen. Se on se emäporsas, joka poikii pikkupossuja, ja nyt me otamme niitä pikkupossuja tässä kiinni — yritämme ottaa. Noin kuukausi sitten Itäkeskuksessa ilmaistiin mieltä haittamaahanmuuttoa vastaan. Tätä tapahtumaa häiriköineet henkilöt sepittivät tarinan, jonka mediat nielaisivat koukkuineen päivineen. Lainaan tässä poliisin tiedotetta asiasta: ""Mediassa uutisoitiin sunnuntaina 11.9.2016 Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla mielenosoituksen yhteydessä tapahtuneesta pahoinpitelystä, jossa saadun tiedon mukaan raskaana olevaa naista olisi pahoinpidelty ja tekijöinä rikokselle olisi ollut useita mieshenkilöitä. Poliisista vahvistetaan, että väitetystä rikoksesta on tehty rikosilmoitus. Poliisi on ollut yhteydessä kahteen asianosaiseen, ja tilanteesta on ollut käytettävissä videokuvaa. Nyt saatujen tietojen perusteella voidaan päätellä, että mediassa olleet teonkuvaukset eivät pitäisi paikkaansa."" Tämä ulkomaalaistaustainen nainen oli kaavutettu päästä varpaisiin. Tapaus on oiva esimerkki siitä, että burkan suojista voi sanoa ja tehdä melkein mitä vain, niin kuin säkki päässä taikka kommandopipo päässä huudella. Siksi kannatankin Saarakkalan tekemää laki-aloitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-10-12T18:39:12,,Tarkistettu,1.1 2016_99_165,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itse tarkastelen tätä siltä kannalta, että minusta on tärkeätä, että tuolla yleisillä paikoilla, uimaloissa, kirjastoissa, virastoissa, liikkuu ihmisiä, jotka voivat olla jälkikäteen tunnistettavissa juuri tästä turvallisuussyystä. Meillähän on tilanteita, että yritämme sitten jäljittää jälkikäteen, kuka siellä on liikkunut. Olen sitä mieltä, että yleisestikään ottaen ei pitäisi pystyä sillä tavalla itseänsä suojaamaan, että ei pysty enää tunnistautumaan. Pidän tärkeänä sitä, että nainen tai mies, ihminen itse, voi päättää siitä, miten hän lähtökohtaisesti pukeutuu. Tietysti voi olla tilanteita, että joku ihminen toivoo peittävän hunnun käyttämistä, ja hyväksyn senkin, mutta en hyväksy sitä, että meillä yleisillä paikoilla suojataan itsensä siten, että me emme turvallisuussyistä voi jälkikäteen ihmisiä tunnistaa. Tämä lakialoitehan ei koske kotirauhan piirissä olevaa aluetta, eikä se varmasti olisi mitenkään mahdollistakaan perustuslain kotirauhan säännösten vuoksi. Joka tapauksessa kannatan tätä lakialoitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-12T18:42:01,2016-10-12T18:43:12,Tarkistettu,1.1 2016_99_166,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Saarakkalan laatima lakialoite rikoslain muuttamiseksi siten, että yleisellä paikalla kasvot peittävään huntuun pukeutumisesta tuomittaisiin sakkorangaistukseen, on erittäin kannettava, ja olen myös allekirjoittanut tämän lakialoitteen henkilökohtaisesti yhtenä 16 perussuomalaisesta kansanedustajasta, ja meistä hyvin moni onkin täällä tänään paikalla tästä keskustelemassa. Aihetta on jo tässä keskustelussa käsitelty varsin kattavasti, mutta haluan vielä kerrata lyhyesti muutaman esiin nousseen seikan. Tämä edustaja Saarakkalan lakialoite edistäisi toteutuessaan tasa-arvoa erityisesti maahanmuuttajanaisten osalta, kuten edustaja Saarakkala avauspuheenvuorossaan jo hyvin totesikin, ja edistäisi samalla heidän kotoutumistaan Suomeen. Vastaava lainsäädäntöhän on jo voimassa tai ainakin valmisteilla lukuisissa Euroopan maissa mukaan lukien muun muassa Belgia ja Ranska sekä Viro ja Latvia, ja kyllä meidän täällä Suomessakin tulisi seurata tätä länsieurooppalaista käytäntöä. Erityisen huomionarvoista on se, että naiset eivät useissa tapauksissa saa itse päättää pukeutumisestaan, ja tällainen menettely ei tietenkään sovi länsimaiseen kulttuuriin ja ihmisoikeuskäsitykseen, joka korostaa vahvasti sukupuolten välistä todellista tasa-arvoa. Ja lisäksi tietysti myös turvallisuuteen liittyvät seikat on otettava huomioon. Tällä esitetyllä lakimuutoksella annettaisiinkin vahva viesti siitä, että suomalainen yhteiskunta edellyttää kaikilta tänne muuttavilta henkilöiltä sopeutumista maassamme vallitseviin tapoihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-10-12T18:43:13,2016-10-12T18:45:16,Tarkistettu,1.1 2016_99_167,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hunnut kieltävä lakialoite on perusteltavissa myös tunnistautumisen ja turvallisuuden kautta. Kasvonsa paljastava henkilö pelaa avoimin kortein ja on tarvittaessa tunnistettavissa rikosoikeudellisessa tarkoituksessa, niin uhrina kuin tekijänäkin. Haluaisin vielä huomauttaa, että suurin osa kasvot peittävää huntua käyttävistä naisista kuuluu islaminuskoiseen väestöryhmään. Kuitenkaan islaminuskoisten pyhissä teksteissä ei näin velvoiteta toimimaan, joten tätä huntukäyttöä puolusteltaessa ei ainakaan voida vedota uskonnollisiin periaatteisiin tai uskonvapauden puolustamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+5.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-10-12T18:45:18,2016-10-12T18:46:07,Tarkistettu,1.1 2016_99_168,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ole tätä lakialoitetta näköjään allekirjoittanut mutta pidän tätä kyllä ihan hyvänä avauksena. On tärkeää, että asiasta keskustellaan ja sitä pohditaan nyt tässä vaiheessa, ennen kuin meillä on suuremmat ongelmat ja kysymykset ratkottavana. Kehitys on sen näköinen, että näitä asioita, joihin tämä liittyy, tulee varmasti meidän eteemme monin tavoin. Tässä esityksessä on oleellista se, että tässä edellytetään, että kasvot peitettynä siitä tulee rangaistava teko. Sen sijaan hiukset peitettynä ja muutoin saa pukeutua, miten haluaa. Ja esimerkiksi islaminuskoisilla tuo hiusten peittäminen on ilmeisesti edellytys mutta kasvojen peittäminen ei ole. Tässä suhteessa tämä on aivan kohtuullista, ja tältä osin katson, että tämä on aiheellinen muutos rikoslakiin. Samantapainen asia meillä on ollut eduskunnassa aika usein keskustelussa, kasvojen peittäminen oikeudessa. Monet, kun joutuvat käräjille, peittävät sitten kasvonsa, jotta heitä ei voi tunnistaa. Ja siitä on käyty keskustelua, pitäisikö sekin kieltää. Ja mielestäni ehkä se olisi vähän ennalta ehkäisevä ja harkinnan arvoinen asia, että tuomioistuimessa joutuisi omilla kasvoillaan kantamaan sitä vastuuta, mihin teoistaan on joutunut. Rangaistus sen ei sinänsä tarvitse olla mutta olisi kuitenkin ehkä sinänsä perusteltua. Pidän, arvoisa puhemies, tätä lakialoitetta kannatettavana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-12T18:46:08,2016-10-12T18:47:59,Tarkistettu,1.1 2016_99_169,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eurooppalaiseen kulttuuriin kuuluu kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus. Kun Eurooppaan on kerran muutettu ja hakeuduttu, tulisi täkäläisetkin tavat omaksua. Tämä edistää myös kotoutumista ja sulautumista kantaväestöön. Yhtenä esimerkkinä: miten kasvonsa peittävä maahanmuuttajanainen voi luoda ystävyyssuhteita kantaväestön kanssa, jos vastapuoli ei voi olla varma, onko kasvonsa peittävä henkilö se oletettu kyseinen henkilö, kenen kanssa on aikaisemminkin jutellut, vai joku muu?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+5.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-10-12T18:48:01,2016-10-12T18:48:39,Tarkistettu,1.1 2016_99_170,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vasemmisto ja vihreät varsinkin ja tietysti kaikki puhuvat tästä tasa-arvosta. Ihmettelen sitä, että he ovat hyväksymässä burkan käytön ja naisen alistamisen. Yleensä siellä, missä islaminuskoa on — niin sanotuksi rauhan uskoksihan sitä nyt sanotaan, tekivätpä nyt sitten mitä tekivät — naisia käsitellään sillä tavalla, että ensimmäisenä meikkipussi pois taskusta, sitten huntu päälle, en tiedä, minkälaiset bikinit ovat, ja baariin ei varmasti mennä. Se loppuu kyllä siihen, kun siihen uskoon lankeaa. Mutta kuitenkin tasa-arvosta ja vapaudesta puhutaan kovaan ääneen. Arvoisa puhemies! Burkat ovat uhka myös turvallisuudelle. Jos minä vedän päähäni vaikka kommandopipon, jossa ei ole kuin silmänreiät, ja menen pankkiin, niin mitä silloin tapahtuu? Tämä on ihan sama asia kuin burka. Kyllä ihmisestä täytyy jotain muutakin näkyä kuin silmät. Sitten vielä: Nykyään kameroita on kaikkialla. Täällä Helsingin keskustassa tuskin pääsee montaa metriä kulkemaan ilman, että joku kamera kuvaisi. Kameroiden avulla voidaan jälkikäteen tutkia ja arvioida kiistanalaisia tapauksia tai rikostapauksia. Sellaista henkilöä, josta ei näe kuin silmät, jos niitäkään, on mahdotonta tunnistaa, löytämisestä puhumattakaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-10-12T18:48:41,2016-10-12T18:50:35,Tarkistettu,1.1 2016_99_171,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tuesta tälle laki-aloitteelle, ja myös huomaan, että mukana tukemassa on niitäkin, jotka eivät ole kaikki vielä ehtineet aikoinaan allekirjoittamaan. Tämä antaa uskoa siihen, että tämän asian, joka ei nyt todennäköisesti, kun aloitteen allekirjoittajia oli 16, suoranaisesti tämän aloitteen pohjalta etene, voisi kuitenkin hallitus ottaa tehtäväkseen edistää. Kyllä on silmiinpistävää se hiljaisuus, minkä huomaan näiden kulttuuristen kysymysten kohdalla täällä, esimerkiksi salin vasemmalla puolella, olevan. Missä ovat vihreät ja vasemmistoliitto, kun ollaan puhumassa ihmisoikeuksista, jotka ovat heille niin tärkeitä monissa muissa yhteyksissä — mutta silloin kun on kyse suomalaisesta kulttuurista, on sitten kyse vaikkapa siitä, että me monet haluamme, että Suomessa kiellettäisiin poikalasten ympärileikkaaminen ja että meillä naisten asema turvattaisiin esimerkiksi siten, että tällaiset huntukiellot laitetaan lakiin, niin täysi hiljaisuus vallitsee. En voi kyllä uskoa, että tämä kuvastaa esimerkiksi vihreän ja vasemmistoliiton kenttäväen näkemystä asiasta. Onko se nyt sitten niin, että Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka tämänkin asian ottaa hoitaakseen? Siltä se nyt näyttää, mutta toivottavasti hallitus ottaa kopin tästä meidän yhteisestä syötöstämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+5.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-10-12T18:50:37,2016-10-12T18:52:15,Tarkistettu,1.1 2016_99_172,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_99_173,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nykyinen vuonna 2003 voimaan tullut järjestyslaki kieltää vain häiritsevään kerjäämiseen puuttumisen. Aikaisemmissa kuntakohtaisissa järjestyssäännöissä kerjääminen pystyttiin kuitenkin kieltämään. On käsittämätöntä, ettei tähän ihmisiä häiritsevään sekä suomalaiseen hyvinvointivaltioon täysin kuulumattomaan ilmiöön ole saatu muutosta aikaiseksi, vaikka kerjäämiseen on yritetty puuttua eduskunnassa aikaisemminkin ainakin kahdella lakialoitteella. Kerjäläisten määrä Suomessa on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana, ja määrät tulevat todennäköisesti kasvamaan jatkossakin, mikä näkyy katukuvassa etenkin pääkaupunkiseudulla mutta myös muualla Suomessa. Kerjääminen on organisoitua toimintaa, ja siihen liittyy olennaisesti ihmiskauppaa, lasten hyväksikäyttöä, prostituutiota ja muita järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä. Rikollisorganisaatiot lainaavat esimerkiksi Romanian romaneille korkeakorkoista matkarahaa, mikä pakottaa heidät Suomessa muun muassa kerjäläisiksi, katusoittajiksi ja jopa prostituoiduiksi. Sisäasiainministeriön mukaan tällä tavoin saadut rahat menevät suurelta osin järjestäytyneille rikollisjärjestöille. Kerjäämisen salliminen Suomessa ei vähennä ulkomailta tulleiden kerjäläisten ongelmia, köyhyyttä ja syrjintää lähtömaissa, vaan se pikemminkin lisää niitä altistamalla tulijat monenlaiselle hyväksikäytölle. Kerjäläisistä suurin osa koostuu Bulgarian ja Romanian romanivähemmistöön kuuluvista henkilöistä. Romanian ja Bulgarian velvollisuus onkin itse huolehtia omista kansalaisistaan, ei suomalaisten. Kyseisten maiden kansalaisten oleskelu Suomessa jättää nämä ihmiset kaikkien maiden viranomaisjärjestelmien ulkopuolelle ja vapauttaa lähtömaiden kansalliset hallinnot vastuistaan. Tämän velvollisuuden hoitamista ei millään tavoin helpota se, että suljemme silmämme kerjäämiseksi naamioidulta järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Kerjäävät EU-siirtolaiset eivät kuulu suomalaiseen katukuvaan. Sillä on huomattavan kielteinen vaikutus kaupunkiemme turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Poliisin mukaan romanialaisia epäillään vuosittain useista tuhansista rikoksista, kuten varkauksista, pahoinpitelyistä ja seksuaalirikoksista. On myös suuri vaara, että osa Suomeen viime kesän ja syksyn aikana saapuneista turvapaikanhakijoista jää maahamme laittomasti kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan ja päätyy kerjäämään elantonsa pitimeksi. Muualla Euroopassa suhtautuminen kerjäämiseen on muuttunut kielteisemmäksi ja lakeja on tiukennettu. Pohjoismaista Norjassa ja Tanskassa on tehty erilaisia kerjäystä koskevia rajoituksia. Ruotsin hallituksessa parhaillaan pohditaan kerjäämisen kieltämistä. Suomen kansalaiset suhtautuvat kerjäämiseen hyvin kielteisesti, mikä käy ilmi erilaisista kyselytutkimuksista. Romanian ja Bulgarian romanien tulijamäärän kasvu maassamme on osaltaan merkki siitä, että kerjäläiset suuntaavat jatkossa Suomen kaltaisiin maihin, joissa kerjääminen on vielä laillista. Suomen tuleekin pikaisesti päivittää lainsäädäntöään tältä osin ja poistaa ylimääräiset vetovoimatekijät. Arvoisa herra puhemies! Lakialoitteessa esitetään, että kerjääminen yleisellä paikalla itseään elättääkseen tulee kieltää järjestyslailla. Lisäksi kerjääminen yleisellä paikalla myös muiden, kuten lähtömaan rikollisjärjestöjen, elättämiseksi on kiellettävä. Järjestyslain 2 luvun 7 §:ään tulee lisätä uusi 4 momentti, joka kieltää yleisellä paikalla kerjäämisen. Järjestyslain seuraamukset on säädetty 5 luvun 16 §:ssä järjestysrikkomuksena. Tähän pykälään tulisi lisätä uutena 12 kohta, joka mahdollistaisi sanktion yleisellä paikalla kerjäämisestä. Seuraamuksena kerjäämisestä voitaisiin tuomita lainkohdan mukaisesti sakkorangaistus.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+6.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-10-12T18:52:39,2016-10-12T18:57:18,Tarkistettu,1.1 2016_99_174,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kerjääminen ja irtolaisuus olivat maassamme ilmiöitä vielä itsenäisyytemme alkutaipaleella. Niiden ilmiöiden poistaminen torpparikysymyksen ohella taisi olla uuden valtiomme tehtävälistalla keskeinen kärkihanke. Tällä uuden ajan ensimmäisellä vuosikymmenellä kerjäämisestä ja irtolaisuudesta on tullut jälleen uusi ilmiö. Aluksi se ilmeni vain suurimmissa kaupungeissamme, Helsingissä ja Turussa etunenässä, mutta nykyään ""kerjäläiskomppaniat"" toimivat koko maan alueella. Nykyajan kerjäläiset eivät liiku enää jalkapelillä ja nyytti kepinnokassa, vaan he kiitävät uudenkarheilla tila-autoillaan kaupungista toiseen. Eivätkä kerjäläiset enää ole aliravittuja vaan näyttävät nykyään olevan usein jopa poikkeuksellisen hyvässä ravitsemustilassa. Ilmiöön liittyy runsaasti pikkurikollisuutta. Uhrit ovat pääsääntöisesti ikäihmisiä, joilta kerjäämisen varjolla anastetaan omaisuutta jopa ryöstön tunnusmerkistön täyttävillä tekotavoilla. Kerjäämisestä on tullut röyhkeää ja toisinaan jopa aggressiivista. Viimeisin esimerkki taitaa olla 11.10.2016 päivätty Ylen juttu. Luen tästä katkelman: ""Kajaanin kirkossa kävi ammattimaisesti toiminut kerjäläisjoukko — vaativat kolehtia, ruokaa ja bensaa. Kajaanin seurakunta ei halua, että vastaava tilanne yllättäisi ketään. Kerjäläiset osuivat kirkkoherran mielestä kirkkokansaa arkaan kohtaan. Kahdentoista kerjäläisen ammattimaisesti toiminut joukko hämmensi kirkkokansaa Kajaanissa sunnuntaina. EU-kansalaisen passia vilautelleet kerjäläiset tulivat sisälle kirkkoon jumalanpalvelukseen ja vaativat muun muassa kolehdin ohjaamista itselleen. Kerjäläiset eivät tulleet Kajaanin evankelisluterilaiseen kirkkoon summanmutikassa, tuumaa kirkkoherra Marko Miettinen. — Kirkossa kävi jo pari viikkoa aikaisemmin pariskunta, joka halusi apua. Silloin heitä autettiin, ja nyt kirkkoon tuli kerralla hyvin ammattimaisesti toiminut 12 hengen kerjäläisjoukko."" Arvoisa herra puhemies! Metsätaipaleilla pysäytellään ohi kulkevia ajoneuvoja ja tällä tavalla aiheutetaan myös vaaratilanteita. Jokainen tiellä tai tiellä olevassa ajoneuvossa oleva henkilö on tien käyttäjä ja minun käsitykseni mukaan varomattomalla toiminnallaan voi syyllistyä jopa liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Tällaiset äkkiä, lähestulkoon pakolla tapahtuvat ajoneuvojen pysäyttämiset ovat omiaan vaarantamaan kaikkien tielläliikkujien turvallisuutta. Etelä-Euroopasta tulleiden kerjäläisten varjossa puuhastelee lähialueilla operoivia asuntomurtokoplia mutta myös kantasuomalaisia taparikollisia. Näin ollen kerjäämiseen ja irtolaisuuteen liittyy runsaasti piilorikollisuutta, joka työllistää poliisia ja vakuutusyhtiöitä tarpeettomasti. Arvoisa herra puhemies! Minä vastustan kerjäämistä, mutta en vastusta keräämistä. Keräämisellä ja kerjäämisellä on vissi ero. (Toimi Kankaanniemi: Yhden kirjaimen!) — Aivan oikein. Minä kannatan edustajan tekemää lakialoitetta ja toivon, että tämä tulee saamaan lainvoiman.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+6.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-10-12T18:57:25,2016-10-12T19:02:01,Tarkistettu,1.1 2016_99_175,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun aiemmin tällä viikolla astuin junasta Helsingin rautatieasemalle, en ennättänyt ottaa montaakaan askelta, kun vastassani oli useampi vanhempi nainen, puheista päätellen Romaniasta tulleita, käsi ojossa kerjäämässä minulta rahaa. Heidän toimintansa oli erittäin aggressiivista, he astuivat kylmästi eteeni eivätkä meinanneet päästää minua jatkamaan matkaa. Tämä ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta, kun törmään tällaiseen ikävään tilanteeseen täällä pääkaupunkiseudulla. No, mietinpä tuossa tilanteessa jälleen kerran sitä, että tämäkö on todella se ensivaikutelma, jonka Helsinki haluaa antaa itsestään kaupungin ulkopuolelta saapuville vieraille — no, tuskinpa tätä kukaan aidosti haluaa. Arvoisa puhemies! Erilaisten kyselytutkimusten mukaan selvä enemmistö suomalaisista kannattaa kerjäämisen kieltämistä lailla. Tämä kansan mielipide on pysynyt muuttumattomana vuodesta toiseen. Siksi pidänkin todella erikoisena sitä, että tästä kerjäämisongelmasta joudutaan keskustelemaan täällä eduskunnassa vaalikausi toisensa perään, vaikka myös poliittisten päättäjien keskuudessa käsitykseni mukaan vallitsee, muutamia soraääniä lukuun ottamatta, vahva yksimielisyys siitä, että ongelma on saatava ratkaistuksi. On selvää ja täysin ymmärrettävää, että kerjäämisen aiheuttamat ongelmat ja lieveilmiöt sekä päättäjien vitkuttelu asian ratkaisemisessa saavat monet kansalaiset turhautuneiksi ja vihaisiksi. Sisäministeriö asetti jo vuonna 2010 työryhmän selvittämään kerjäämisen kieltämistä. Työryhmän tehtävänä oli tuolloin selvittää mahdolliset järjestyslakia koskevat lainsäädännölliset muutostarpeet. Työryhmä jätti myöhemmin samana vuonna loppuraportin, ja sen yhteydessä se esitti toimenpidekokonaisuutta, joka sisälsi muun muassa seuraavat konkreettiset esitykset: Kerjääminen julkisella paikalla itseään elättääkseen tulee kieltää järjestyslailla. Rikoslain 17 lukuun tulee lisätä erityinen sääntely, jolla kiellettäisiin kerjäämisen organisointi. Järjestyslakiin tulee myös sisällyttää luvattoman leiriytymisen kielto. Arvoisa puhemies! Kysynpähän vain, miksi nämä erinomaiset esitykset haluttiin haudata kansioihin eikä niitä koskaan hallitusten toimesta ryhdytty ajamaan eteenpäin. Jokainen meistä kuitenkin ymmärtää sen, mistä tässä kerjäämisilmiössä todellisuudessa on kyse: Ulkomailta Suomeen saapuneiden kerjäläisten harjoittama kerjääminen on rikollisjärjestöjen organisoimaa toimintaa. Rikollisjärjestöt lainaavat esimerkiksi Bulgarian ja Romanian romaneille korkeakorkoista matkarahaa, mikä pakottaa heidät muun muassa katusoittajiksi, kerjäläisiksi, taskuvarkaiksi ja prostituoiduiksi. Sisäministeriö on itse todennut aikaisemmin, että näin saadut rahat menevät valtaosin järjestäytyneille rikollisjärjestöille. Kerjäämisen organisoinnissa on hyväksikäytön lisäksi siis selviä järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan piirteitä. Arvoisa puhemies! Teimme tämän edustaja Lehdon aiemmin esittelemän lakialoitteen jälleen kerran muun muassa siinä toivossa, että hallitus viimein ryhtyisi asian tiimoilta konkreettisiin toimenpiteisiin. Toivon hartaasti, että tällä kertaa tätä ongelmaa ei lähdetä hautaamaan paperipinojen alle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1122,Male,1986-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2310603588633278699,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+6.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2016-10-12T19:02:01,2016-10-12T19:06:29,Tarkistettu,1.1 2016_99_176,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2016 vp," Arvoisa puhemies! Nyt lähetekeskustelussa oleva lakialoite kerjäämisen kieltämiseksi on erittäin kannatettava. Se antaisi poliisille työkalut ennalta ehkäisevästi puuttua kerjäämiseen ennen kuin siitä tulee häiritsevää ja rikollista toimintaa. Tutkimusten ja kyselyiden mukaan valtaosa suomalaisista kokee katukerjäämisen häiritsevänä ja kiusallisena. Kerjäämisessä on kuitenkin kyse paljon muustakin kuin almujen anelusta henkensä pitimiksi. Suomeen suuntautuva EU:n sisäinen liike kerjäämistarkoituksessa on todettu organisoiduksi, ja sen taustalla on monenlaista rikollisuutta, kuten salakuljetusta, ihmiskauppaa ja omaisuusrikoksia. Aiemmin tässä kuussa poliisi tyhjensi parinkymmenen ulkomaalaisen romanin leirin pelastuslaitoksen harjoitusalueelta Tampereen Sulkavuoressa. Alueelta löytyi varastetuksi epäiltyä tavaraa, ja poliisi otti romanit kiinni epäiltynä omaisuusrikoksista sekä maassa olemisen edellytysten selvittämiseksi. Ryöstösaaliin arvo lasketaan kymmenissätuhansissa euroissa, ja varastettu tavara sisälsi muun muassa tarvikkeita ja työkaluja rakennustyömailta sekä lompakoita ja muuta taskuista vietyä arvotavaraa. Lakialoite ei ole millään muotoa syrjivä, sillä järjestyslaki kieltäisi kaiken kerjäämisen julkisilla paikoilla. Kerjäämisen salliminen Suomessa ei ole ratkaisu yhdenkään ihmisryhmän köyhyyteen ja syrjintään lähtömaissa. Päinvastoin, se antaa näille maille helpon keinon ulkoistaa omat köyhyyden ja syrjinnän ongelmansa meille. Muun muassa Bulgarian ja Romanian EU:hun liittymisen ehtona oli ihmisoikeuksien parantaminen. Sopii kysyä, mihin tämän ehdon toteuttamisen (Puhemies koputtaa) valvonta on EU:lta jäänyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+6.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-10-12T19:06:31,2016-10-12T19:08:39,Tarkistettu,1.1 2016_99_177,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suomalaiseen kulttuuriin ei nyt vaan kuulu kerjääminen, ja sen lisäksi meillä on hyvä sosiaaliturva, jonka johdosta kellään siihen oikeutetulla ei voi olla tarvetta kerjätä henkensä pitimiksi. Häiritsevyytensä ohella tämän kerjäämisilmiön mukana tulevat jo aiemmin mainitut monet lieveilmiöt rikollisuuksineen ja muine asioineen, ja erityisen käsittämätöntä on muiden EU-maiden kansalaisten kerjääminen Suomessa. Se on taas eräs merkki EU:n epäonnistumisesta, että sinne on otettu mukaan maita, jotka eivät pysty hoitamaan itse ihmisoikeustilannettaan ja sosiaaliturvaansa sellaiseen kuntoon, ettei niiden kansalaisten tarvitse vaeltaa ympäri Eurooppaa kerjäämässä. Sitä ihmettelen, miten tämän yksinkertaisen asian kuntoonsaaminen tässä eduskunnassa on niin vaikeaa, ettei tätä useassakaan kaudessa pystytä hoitamaan järjestykseen. Se on kyseenalaista talon arvovallan kannalta. Niinpä kannatan lakialoitetta ja odotan sen etenevän valmistelussa. Viranomaiset tarvitsevat meiltä keinoja puuttua järjestyshäiriöihin. Meidän tehtävämme on heidän työnsä helpottaminen, ei sen vaikeuttaminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-12T19:08:39,2016-10-12T19:09:46,Tarkistettu,1.1 2016_99_178,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on käytetty erinomaisia puheenvuoroja, kaikki ovat olleet sellaisia. Olen kanssa sitä mieltä, että tämä aloite pitää viedä maaliin, se pitää viedä tällä hallituskaudella, ja oikeastaan kysymys kuuluukin, että miksi ei, kun kerran allekirjoittajia on kaikista hallituspuolueista mukana, aina ryhmäjohtoa myöten, ainakin perussuomalaisista. Eli kyllä nyt on sitten toimenpiteiden aika. Tähän liittyy myös se, että kun meillä on haasteita poliisin määrärahojen suhteen, niin meillä täytyy tulla näitä turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä, mikäli määrärahakehitys näyttää siltä kuin nyt näyttää. Samoin meillä on sosiaali- ja terveydenhuollossa resurssipulaa, mutta me tiedämme, että kerjäläiset saavat terveydenhuoltopalveluita Suomessa ja myös paperittomat saavat yleisvaarallisiin tartuntatauteihin palveluita. Nämä kerjäläiset tuovat tänne tullessaan paitsi rikollisuutta myös näitä tartuntatauteja. Eli meillä on monenlaisia ilmiöitä, mitä tästä kerjäläisyydestä ja kerjäämisestä seuraa. Kyllä nyt pitää arkijärjen astua kuvaan mukaan, ei pidä saivarrella millään kerjäämisoikeuksilla tässä asiassa, kun me kyllä tunnistamme, mistä tässä ilmiössä on kyse, kuten esimerkiksi edustaja Hongisto tämän hyvin tällä omalla hätkähdyttävällä esimerkillään kuvasi. Eli kannatan lämpimästi tätä aloitetta ja odotan toimenpiteitä — ja vaadin niitä tältä hallitukselta. Ja ei voi olla niin, että... Vai onko niin, että tämä asia on ikään kuin jäänyt sinne pöytälaatikkoon sen takia, että se on erityisesti perussuomalaisten ajama? Mielestäni nyt perussuomalaisten pitää myös ryhmänä laittaa painetta hallituskumppaneille, (Puhemies koputtaa) että tämä asia etenee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+6.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-10-12T19:09:47,2016-10-12T19:11:54,Tarkistettu,1.1 2016_99_179,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan unioniin hyväksyttiin 2004 alkaen 10 jäsenmaata, mukana olivat Romania ja Bulgaria. Silloin kun näiden maiden liittymissopimuksia käsiteltiin suuressa valiokunnassa ja sen työvaliokunnassa, olin siellä jäsenenä. Edustaja Soini oli myös. Muistan, kun siellä pyysin, että kutsutaan kuultavaksi entinen Ahvenanmaan kansanedustaja Gunnar Jansson. Hän oli silloin Euroopan neuvoston ihmisoikeustarkkailija, ja hän tuli kertomaan, mikä on tilanne Bulgariassa ja Romaniassa romaniväestön osalta. Se oli järkyttävää kuultavaa, ja silloin me asetuimme sille kannalle, että sellaisia maita, jotka kohtelevat vähemmistöjään sillä tavalla kuin niissä maissa kohdellaan, ei missään tapauksessa voida eikä pidä ottaa Euroopan unioniin. No, näin kuitenkin tapahtui, että nämä maat otettiin mukaan. EU vain kauniisti halusi laajentua nopeasti mutta täysin ohitti ihmisoikeuskysymykset. Näin sitten saatiin tämä ongelma käsiin. Silloin emme ehkä osanneet arvioida, että kun vapaa liikkuvuus toteutuu, ne köyhät lähtevät sieltä kerjäämään tänne. Mutta näin kuitenkin sitten tapahtui, ja on tänä päivänä äärettömän suuri häpeä Euroopan unionille, että sen alueella eurokansalaisina, EU-kansalaisina, on väestöryhmä, jota kohdellaan eläintäkin huonommin noissa maissa. Näin tapahtui. Se, että nämä tulevat tänne kerjäämään, on sinänsä ymmärrettävää, mutta me emme sitä voi hyväksyä. Ja tällä lakialoitteella pyritään siihen, (Puhemies koputtaa) että se saadaan pysähtymään. Herra puhemies! Voin tulla jatkamaan pöntöstä — hetkinen. [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Edustaja voi jatkaa puheenvuoroaan pöntöstä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)] Arvoisa puhemies! Tällä lakialoitteella, kun toivon mukaan se tulee hyväksytyksi, voidaan lähettää selkeä viesti sekä Euroopan unionille että näille maille, jotka kohtelevat tätä väestöryhmää niin huonosti kuin yhä tänä päivänä tapahtuu. Se on, niin kuin sanoin, häpeä Euroopan unionille, joka puhuu ihmisoikeuksista, tasa-arvosta ja muista kauniista asioista. Nämä eivät toteudu. Tämä viesti on tärkeä. Tähän liittyvät tietysti täällä jo muutoin esillä olleet asiat, esimerkiksi se, että tämän kerjäläistoiminnan taustalla on rikollisuus, suuri rikollisuus, kansainvälinen rikollisuus ja järjestöt. Ja on oletettavaa, että tätä kautta menee varoja huumekauppaan, aseisiin, ehkä terrorismiin ja ihmiskauppaan — kaikkeen siihen, mitä Euroopan unionin pitäisi periaatteittensa mukaisesti vastustaa. Siksi on tärkeää, että todellakin Suomesta menee viesti, että emme voi tällaista hyväksyä. Tärkeää on se, että tämän romaniväestön asemaa siellä parannetaan, ja Euroopan unionin tulisikin kohdentaa apurahoja tai avustuksia siihen toimintaan, jolla voidaan näin tehdä. Palaan vielä tuohon ihmisoikeustarkkailija Gunnar Janssonin kertomukseen. Muistan sen hyvin, kun hän kertoi, että noissa maissa romaniväestöllä ei ole asuinpaikkaa. Katsotaan, että kun heillä ei ole kiinteää asuinpaikkaa välttämättä, niin he eivät ole ihmisiä, he eivät saa sosiaaliturvatunnusta ja sitä kautta he ovat koko yhteiskunnan ulkopuolella. Ja Euroopan unionin alueella saattaa edelleen olla satojatuhansia, ehkä miljoonia, ihmisiä, jotka ovat näiden maiden kansalaisia, mutta heitä ei ole tunnustettu ihmisoikeuksien ja ihmisarvon mukaisesti. Tällainen on tämä meidän Euroopan unionimme vielä 2016. On syytä näitä asioita pitää esillä ja pyrkiä parantamaan tilannetta. Yksi tapa on se, että emme hyväksy tätä kerjäämistä tässä muodossa kuin se nyt on. Ja tämähän koskee kaikkea kerjäämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-12T19:11:54,2016-10-12T19:17:01,Tarkistettu,1.1 2016_99_180,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lehdon lakialoite kerjäämisen kieltämiseksi yleisellä paikalla on varsin kannatettava. Kerjääminen on aiheuttanut kasvavassa määrin häiriötä viime vuosina, kuten tässä lakialoitteessakin todetaan. Kerjääminen on lisäksi keskittynyt pääosin isoimpiin kaupunkeihin ja niiden keskustoihin, varsinkin Helsinkiin, mutta tältä valitettavalta ilmiöltä eivät ole säästyneet myöskään muut Suomen paikkakunnat. Kerjäämiseen liittyy usein järjestäytynyttä rikollisuutta, jopa prostituutiota, mitä suomalaiset eivät tietenkään hyväksy. Tämä ongelmahan juontaa juurensa kerjäläisten lähtömaista, ja edustaja Kankaanniemi pitikin äsken erinomaisen puheenvuoron näistä ongelmien taustoista. Valitettavasti tilanne näyttää olevan usein se, että sinänsä hyvää tarkoittavat suomalaiset antavat toisinaan muutaman euron kerjäläisille, joita kohtaan tuntevat — aivan ymmärrettävästi toki — säälin tunteita, mutta kuitenkin tämä johtaa suuressa mittakaavassa tapahtuessaan yhä uusien kerjäläisten saapumiseen maahamme, onhan kerjäläistoiminnan ylläpitäminen erityisesti siitä hyötyvän taustaorganisaation etu. Kerjäämisen ollessa erityisen laajaa voi sitä vastoin esimerkiksi turismi kärsiä, eikä kerjääminen tietenkään tee hyvää muillekaan elinkeinoille, tämä on aivan valitettava tosiasia. Kerjäämiseen liittyvää lainsäädäntöä on jo tiukennettu muualla Euroopassa, ja niin tulee tapahtua Suomessakin. Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Lehdon ym. lakialoite on siis erittäin tähdellinen, ja se tulee saada myös osaksi lainsäädäntöämme ja vieläpä mahdollisimman pian.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-10-12T19:17:01,2016-10-12T19:19:08,Tarkistettu,1.1 2016_99_181,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos kerjäämisestä yleisellä paikalla langetettaisiin sakkorangaistus, niin se voitaisiin kerätä myös Romaniassa. Jos henkilö poistuisi maastamme sakkoa maksamatta, niin häneltä voidaan siellä kotimaassakin periä sakko jälkikäteen. Suomi ja Romania ovat allekirjoittaneet EU:n sakkopuitesopimuksen, ja Suomessa annettu taloudellinen seuraamus voidaan lähettää täytäntöönpantavaksi toiseen jäsenmaahan, ja täytäntöönpanomaa saa pitää tämän tuoton sitten itsellään. Ja kun tiedetään, että Romaniassa on kerjääminen kiellettyä, niin luulisin, että Romanian valtiokin mieluusti ottaisi siitä sakkomaksut itsellensä vastaan. Tämä varmasti vähentäisi romanialaisten kerjäämistä täällä Suomessa, kun he tietäisivät, että kotimaassakin sitten olisi jälkiseuraamuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+6.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-10-12T19:19:08,2016-10-12T19:20:02,Tarkistettu,1.1 2016_99_182,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tämän lakialoitteen perusteluissa todetaan, sisäministeriön mukaan viime vuosina kerjääminen on saanut yhä aggressiivisempia piirteitä. Itse kukin meistä on saattanut erityisesti pääkaupunkiseudulla liikkuessaan tämän myös huomata. Lisäksi suurin osa rahoista menee järjestäytyneille rikollisjärjestöille, eli esimerkiksi nuoremmat miehet käyttävät sitten näitä vanhempia naisia hyväkseen siltä osin, että pistävät heidät täällä kerjäämään ja itse käyvät sitten keräämässä voitot. Tästäkin on näyttöä. Lisäksi poliisin mukaan vuosittain epäillään tuhansista rikoksista näitä henkilöitä. Kaikkein tärkein perustelu tässä nähdäkseni on se, että näiden maiden velvollisuus on huolehtia omista kansalaisistaan, erityisesti kun kyseessä ovat EU:n jäsenmaat. Lainaan tässä suhteessa Ben Zyskowiczia vuodelta 2010: ""Suomessa tapahtuvista taskuvarkauksista aivan ylivoimainen osuus on ulkomaalaisten tekemiä, ja näin ollen joku voisi väittää, että laki syrjii ulkomaalaisia."" Koska niinhän tämän kerjäämisen kieltävän lain osalta usein esitetään, että se syrjisi ulkomaalaisia, mutta tämä logiikka näin ollen ontuu. Lisäksi lainaan Ruotsin julkisen hallinnon vastaavaa ministeriä, sosialidemokraatti Ardalan Shekarabia: ""Tavoitteena täytyy olla kerjäämisen eliminointi. Se ei ole ratkaisu köyhyyteen. Ratkaisu syrjintään ja syrjäytymiseen Romaniassa ja Bulgariassa ei ole, eikä koskaan tule olemaan, se, että meillä on kerjäläisiä Ruotsin kaduilla."" Näin sosialidemokraattien ministeri Ruotsissa elokuussa 2016. Kyllä Euroopassa alkaa olla hyvin vahva konsensus sille, että tällainen kerjääminen pitää saada kiellettyä julkisilla paikoilla järjestyslailla, ja siksi kannatan tätä lakialoitetta ja toivon, että hallituspuolueet suhtautuisivat siihen myönteisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+6.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-10-12T19:20:02,2016-10-12T19:22:05,Tarkistettu,1.1 2016_99_183,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse katselin tuota järjestyslakia, ja tosiaan on — jos löysin oikein tämän lakialoitteen tarkoittaman pykälän — mahdollista puuttua vain tähän häiritsevään kerjäämiseen, ja sehän tietysti edellyttäisi näyttöä, ja pitäisi olla asianomaisia mukana ja asianomistajia mukana. Elikkä se menisi aika hankalaksi. Jos se itse toiminta on jo siinä mielessä kiellettyä, niin viranomaistenkin on paljon helpompi siihen puuttua. On valitettavasti totta, että tässä on myös ihmiskaupan viitteitä juuri tästä syystä, mistä edustaja Elokin puhui, eli sinne toiset ihmiset laitetaan sitten tekemään se kerjäämistyö ja muut valitettavasti saavat sen rahan. Ja se ei todellakaan ole semmoinen arvo, jonka me hyväksyisimme täällä Suomessa. Tässä edustaja Kankaanniemi toi hyvin tätä EU-tilannetta esille, ja olen itsekin hyvin hämilläni siitä, että ylipäätään meillä voi olla EU:ssa maita, joilta ei oikeastaan edellytetä juuri mitään, ja me muut yritämme sitten olla tässä mukana kaikin tavoin, ja meitä uhataan kaiken maailman seurantamenettelyillä. Romaniassa on ihmisoikeudet kuten myös — mainitsen eläinrakkaana ihmisenä — eläinten oikeudet aivan surkeassa jamassa, ja en voi ymmärtää, että EU on täysin kyvytön puuttumaan siihen. Kaikkea muuta nyherrystä siellä kyllä aina saadaan aikaan satojen virkamiesten joukolla. Olen iloinen, että allekirjoittajissa on perussuomalaisia ja keskustan ja kokoomuksen edustajia, ja toivonkin siksi, että tämä tosiaan menisi eteenpäin. Tässä oli useita esimerkkejä siitä kerjäämisestä. Tuossa joka aamu, kun tulee junalla, myydään — en tiedä, keitä he ovat, jotka myyvät — jotakin lehtiä. En oikein tiedä, onko se kerjäämistä vai myymistä, vai mitä se enää on. Ja hyvä, että edustaja Hongisto toi esille sen, että tässähän ei haluta estää sitä, jos rahankeräämisluvalla kerää rahaa eri tarkoituksiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-12T19:22:05,2016-10-12T19:24:10,Tarkistettu,1.1 2016_99_184,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On surullista ja ahdistavaakin nähdä ja todeta, kuinka ihmisen pitää kerjätä elääkseen. Suomessa kerjäläisiä näkyy varsinkin kaupungeissa. He tulevat pääosin Romaniasta ja Bulgariasta. Esiripun takana on rikollisuutta, hyväksikäyttöä, kurjuutta, ja varsinkin Romaniassa, ja Bulgariassakin, vähemmistöjä ja myös eläimiä kohdellaan ala-arvoisesti. Näitä ihmisiä haluaisi auttaa, mutta se ei onnistu ropoja antamalla täällä Suomessa, vaan lähtömaan pitää ottaa vastuu ja kohdella kansalaisiaan ihmisarvoisesti. Jos kerjäläisten määrä lisääntyy entisestään, se tarkoittaa myös rikollisuuden lisääntymistä, koska kerjäämisen ympärillä ja yhteydessä on enenevässä määrin väärinkäytöksiä. Monet kansalaisemme pelkäävät kerjäämiseen liittyvää rikollisuutta. Siksi kannatan laki-aloitetta, jota edustaja Lehto esitti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-10-12T19:24:10,2016-10-12T19:25:22,Tarkistettu,1.1 2016_99_185,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Bulgaria ja Romania saavat vuosittain EU:lta yli 2,4 miljardia euroa erilaisia alueellisia tukia. Mielestäni meillä on, niin kauan kuin olemme EU:n jäseniä, täysi oikeus edellyttää näiltä mailta panostuksia ihmisoikeuksien eteen, eivät ne voi jättää vastuuta kansastaan muiden maiden harteille. Suomen on huolehdittava omien kansalaistensa arjen turvallisuudesta, ja kerjäämisen kieltäminen julkisilla paikoilla on askel siihen suuntaan. Suurista kaupungeista kuulee uutisia siitä, että ihmisille on väkisin tuputettu rihkamaa ja krääsää tai että vanhuksia on ryöstetty romanijoukkioiden toimesta. Syrjäseuduilla kerjäämisen verukkeella usein etsitään helppoja kohteita ryöstettäväksi. Lappu kaulassa ovelta ovelle kiertävät romanit eivät varmasti ole tulleet polkupyörällä esimerkiksi Romaniasta kotikuntaani Hollolaan, vaan taustalla on suurempaa organisoitua toimintaa. Kerjäämisen kieltäminen antaa selvän signaalin, ettei tällainen peli Suomessa enää vetele. Tällä hetkellä vallassa olevan erittäin loistavan hallituksen on aika toimia tämänkin epäkohdan korjaamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1308,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+6.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2016-10-12T19:25:22,2016-10-12T19:26:53,Tarkistettu,1.1 2016_99_186,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2016 vp,Vielä edustaja Lehto.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_99_187,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän suuresti jokaista lakialoitteen allekirjoittajaa ja kiitän myös täällä salissa lakialoitteen puolestapuhujia, sillä tänään olemme täällä salissa kuulleet monia hyviä puheenvuoroja siitä, miksi lakia pitäisi saada vihdoin muutettua. Ja toivotaan, että tällä vaalikaudella laki saadaan viimein voimaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+6.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-10-12T19:26:53,2016-10-12T19:27:18,Tarkistettu,1.1 2016_99_188,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi puoluelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_99_189,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi puoluelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Esittelen tekemäni lakialoitteen puoluelain muuttamisesta. Aloitteen on allekirjoittanut 29 kansanedustajaa viidestä eri eduskuntaryhmästä. Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi puoluelakia siten, että vaalirahoituksen läpinäkyvyys parantuu. Ennakkoilmoituksesta tulisi pakollinen, ja se koskisi niin puoluetta, puolueyhdistystä kuin avustuspäätöksessä tarkoitettua yhdistystä. Erityisesti puolueita lähellä olevat toimijat, kuten säätiöt ja muut yhdistykset, jotka tällä hetkellä toimivat melkoisen vapaasti, joutuisivat tarkempaan syyniin. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi tilien ja vaihdantapalvelujen määrää rajoitettaisiin ja lisäksi lähiyhteisöä tukeva taho, esimerkiksi jokin säätiö, voisi joutua Valtiontalouden tarkastusviraston tarkempaan syyniin, jos tuki ylittää 1 500 euroa. Arvoisa puhemies! Lakialoitteelle löytyy useita perusteluja, joita me kansanedustajat täällä täysistuntosalissa olemme useaan kertaan toistaneet. Riippumattomat tahot ovat myös arvioineet nykytilaa. Esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiö on arvioinut, että vaalirahoittaja jää julkaisuvaatimusten ulkopuolelle. Säätiön mukaan esimerkiksi puolueiden kunnallisjärjestöt käyttävät vaaleihin miljoonia euroja, jotka jäävät pääosin piiloon. Nämä epäkohdat tulee korjata. Nykyinen laki säätää vaalirahoitusvalvonnan ulkopuolelle ne tahot, joiden kautta rahaa kulkee lähiyhteisöille tai puolueiden muille yhteisöille ja yhdistyksille. Jos myös rahan antajalta voisi pyynnöstä edellyttää selvityksen antamista, voitaisiin rahan alkuperästä varmistua nykyistä tehokkaammin. Viime vuonna toteutettu puoluelain uudistus korjaa joitakin lain erityispiirteitä, mutta rahan alkuperän selvittämiseen ja kierrättämiseen ei ole tällä hetkellä olemassa selkeää ratkaisua. Lisäksi ongelmana ovat edelleen niin sanotut lähiyhteisöt, joita voidaan käyttää bulvaaneina vaalirahan kierrättämiseen. Lakimuutoksella vaalirahoituksen läpinäkyvyyttä parannettaisiin siten, että vaalikulujen pitäisi kulkea Valtiontalouden tarkastusviraston valvonnassa olevien pankkitilien tai vaihdantapalveluiden kautta. Aloitteessa ehdotetut rajoitukset koskettaisivat myös puolueyhdistyksiä, ja vaalikampanjaan osoitettua tukea ja rahoitusta voisi käyttää vain edellä mainittujen pankkitilien tai vaihdantapalveluiden kautta. Mahdolliset maksukortit ja sähköiset järjestelmät pitäisi liittää näihin palveluihin. Ennakkoilmoituksen vapaaehtoisuus puolueille, puolueyhdistykselle ja avustuspäätöksessä tarkoitetulle yhdistykselle ei palvele vaalirahoitusvalvonnalle ominaisia läpinäkyvyyden periaatteita, ja siksi nykyisestä vapaaehtoisesta käytännöstä tehtäisiin velvoittava. Lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi puoluelain 9 a §:n 1 momenttia, 9 b §:n 4 momenttia, ja lisäksi lakiin tulisi uusi 8 d §. Tämä uusi pykälä koskisi myös erilaisia vaihdantapalveluita, joita on tullut elektronisen rahoituksen mukana. Tällä lakimuutoksella erilaisia tilejä koskevat kommervenkit ja ketjutus merkittävästi vaikeutuisivat. Arvoisa puhemies! On tärkeää saattaa lainsäädäntö sellaiseksi, ettei vaalirahoittaja jää julkisuusvaatimusten ulkopuolelle. Siksi toivon, että eduskunta suhtautuu lakialoitteeseeni myönteisesti. Toivon puoluelain ja vaalirahoituksen pelisäännöistä hyvää, puoluerajat ylittävää, toimenpiteisiin pyrkivää keskustelua.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+7.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-10-12T19:27:36,2016-10-12T19:32:00,Tarkistettu,1.1 2016_99_190,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi puoluelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lakimuutoksella vaalirahoitukseen haetaan lisää läpinäkyvyyttä, läpinäkyvyyttä siis parannettaisiin. Vaalirahoituksessa ennakkoilmoituksen vapaaehtoisuus puolueelle, puolueyhdistykselle ja avustuspäätöksessä tarkoitetulle yhdistykselle ei toimi näkyvyyttä lisäävänä, vaan käytännön pitäisi olla velvoittava. Koska kannatan kaikinpuolista vaalirahoituksen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, kannatan lämpimästi edustaja Elon lakialoitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-10-12T19:32:01,2016-10-12T19:32:44,Tarkistettu,1.1 2016_99_191,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi puoluelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kannatan myös tätä edustaja Elon aloitetta, ja tuossa seuraavaksi käsittelemme myös hänen toista vaalirahoitukseen liittyvää aloitettaan. Itse olen myös perustuslakivaliokunnan jäsen ja toivon siellä ja muualla tästä hyvää keskustelua. Tästä on aika käydä laajamittaisempaa keskustelua juuri siitä syystä, että nämä rahoitukset ovat aika paljon ryöpsähtäneet käsistä. On vähän epäselvää, mikä on vaalirahoitusta. Julkisuudessa on ollut monenkinlaisia asioita, ja kansalaisten tulee saada tietää näistä laajemmin. Itse vielä toivoisin, että otettaisiin puheeksi, ja ehkä me voimme ottaa edustaja Elon kanssa perustuslakivaliokunnassa puheeksi, johtuen myös tuosta seuraavasta lakialoitteesta, että olisiko hyvä nyt myös miettiä sitä ehdokkaan itsensä tekemän ennakkoilmoituksen pakollisuutta. Nyt kun sitä vaalirahoitusilmoitusta ei tarvitse tehdä muuten kuin silloin, kun on tullut valituksi, niin sitten ne vanhat jäävät ilmoittamatta. Otan nyt esimerkiksi tämän Antti Rinteen perheen. Hänen puolisonsahan sai ainakin lehtitietojen mukaan noin 33 000 euroa vaalitukea eri ammattiyhdistyksiltä ja muistaakseni Antti Rinne noin parikymmentä tuhatta. No, nyt hänen puolisonsa ei ole tehnyt tätä ennakkoilmoitusta, en ainakaan löytänyt sitä, ja kun hän ei ole tullut valituksi eduskuntavaaleissa, niin tämä jää unholaan. Että olisi hyvä semmoinen kronologinen lista, josta voisi katsoa, mistä kaikkialta eri vaaleissa henkilö on saanut tukea — monia se kiinnostaisi. Tietysti se voi vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen, mutta läpinäkyvyyden nimissä en tiedä, miksi sitä ennakkoilmoitusta kaikki eivät tee. Että se on vielä semmoinen asia, mistä voisimme vaikka edustaja Simon Elon kanssa perustuslakivaliokunnassa keskustella tämän lakialoitepaketin yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-12T19:32:44,2016-10-12T19:34:37,Tarkistettu,1.1 2016_99_192,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi puoluelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lisään vielä alustukseeni sen, että Turun Sanomissa 29. tammikuuta olleessa jutussa Valtiontalouden tarkastusvirasto myös itse myöntää, että vaalirahaa voi yhä jäädä pimentoon ja että heille virastona tarkastusvaltuuksien lisääminen sopisi. Samassa jutussa tutkija Jaakko Eskola sanoo, että valvontaa voisi yhä parantaa, jos poliittista tahtoa löytyisi — sitä käytännössä täällä tietysti lakialoitteella myös haen. Hän myös huomauttaa, että lisäresursseja sinänsä tämän valvonnan parantaminen ei välttämättä vaatisi, eli lähinnä kyse on toimintatavoista, käytännöistä, lainsäädännöstä, ei niinkään siitä, että tarvittaisiin lisää henkilöitä tätä valvontaa tekemään. Eli jos kritiikki, jota voisin epäillä tulevan, on se, että onko tämmöiseen varaa tai maksaako se paljon, niin ainakin tosiaan tutkija Jaakko Eskolan mukaan ei tulisi lisäresurssien tarvetta, ja Valtiontalouden tarkastusvirasto on valmis tällaisten lisävaltuuksien käyttöönottoon, jos se poliittisesti nähdään perustelluksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+7.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-10-12T19:34:38,2016-10-12T19:35:49,Tarkistettu,1.1 2016_99_193,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi puoluelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt katson tätä edustaja Elon seuraavaa lakialoitetta, ja siinähän hän näyttääkin vaativan tätä ennakkoilmoituksen pakollisuutta — loistavaa, loistavaa. Sitten me pääsemme tätä käsittelemään perustuslakivaliokunnassa. Ja ilmoitan jo etukäteen, että kannatan sitäkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-12T19:35:49,2016-10-12T19:36:08,Tarkistettu,1.1 2016_99_194,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 46/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_99_195,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 46/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tämä toinen laki-aloite koskettaa myös vaalirahoitusta. Kun edellinen kosketti puoluetta ja erilaisia yhdistyksiä ja säätiöitä ja niiden rahankäyttöä vaaleissa, tämä lakialoite keskittyy ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamiseen. Lakialoitteen on allekirjoittanut 34 kansanedustajaa kuudesta eri eduskuntaryhmästä. Lakialoitteen perusteella kaikkiin yleisiin vaaleihin asetettaisiin niin sanottu kampanjakatto. Tämä tarkoittaa, ettei menestystä voisi ostaa vaan rahankäytöllä olisi olemassa selkeät rajat. Ennakkoilmoituksesta tulisi pakollinen myös ehdokkaalle itselleen. Molempien lakialoitteiden yhteisenä aikomuksena olisi saattaa tällainen velvollisuus voimaan läpi koko puoluekentän. Hallituksen aiemman esityksen mukaiset päivitykset ehdokkaan vaalirahoituksesta annettuun lakiin olivat perusteltuja muutoksia. Puoluetuen eli puoluelain nojalla maksettavan valtionavustuksen käytön valvontaa siirrettiin Valtiontalouden tarkastusvirastolle, mikä oli selkeä parannus ja resurssien uudelleenkohdentaminen. Mutta vaalirahoituksen läpinäkyvyyden lisäksi tarvitaan ehdokkaan vaalirahoituksesta annettuun lakiin parannuksia, jotta yksittäisen ehdokkaan tai yksittäistä ehdokasta tukevien tahojen resurssien joustava käyttö ei hämärtäisi kansalaisten silmissä demokratian perusperiaatteita ja vaikuttaisi liikaa vaalien tuloksiin. Arvoisa puhemies! Poliittisen sanoman pitäisi aina olla taloudellisten resurssien ja muiden käytettävissä olevien varojen painoarvoa suurempi. Tällä hetkellä esimerkiksi vaalirahoituksen ennakkoilmoitus on vapaaehtoinen eikä vaalirahoituksen kampanjakattoa ole asetettu muilta osin kuin yksittäisten tukijoiden kohdalla. Yksittäisiä tukijoita voi kuitenkin olla niin paljon, että vaalikampanjan kokonaiskulut voivat kasvaa jopa yli 100 000 euron. Tällaiset summat ovat omiaan hämärtämään kansalaisten käsitystä demokratiasta. Jotta kaikilla olisi tasaveroiset mahdollisuudet menestyä vaaleissa, on tämä kilpavarustelu saatava jollakin tavalla pysäytettyä, ja olenkin iloinen siitä, että tosiaan kuudesta eri eduskuntaryhmästä on tullut tukea tälle aloitteelle. Sinänsä tuntuu siltä, että yhtenäinen näkemys on, että asialle on jotain tehtävä, mutta niin kuin niin monessa kysymyksessä, nyt olisi vain aika sitten tehdä jotain. Tämä lakialoite ja sen tekeminen tuli itselleni mieleen, kun kävin keväällä Yhdysvalloissa, missä nyt tietysti on presidentinvaaliaika menossa, ja siellä kysyin paikalliselta kongressiedustajalta eli paikalliselta kansanedustajalta, että kuinkas paljon teillä tarvitaan siihen, että pääsee Yhdysvaltain kongressiin. Hän hymyili ja vastasi, että miljoona dollaria pitää olla taskussa, muuten ei kannata edes lähteä. Siinä kalpeni, arvoisa puhemies, oma 37 000 euroani Uudenmaan vaalipiirissä, joka sekin Suomen mittakaavassa oli itse asiassa hieman keskimääräistä korkeampi. Eli en ole synnitön siinä suhteessa, ettenkö itsekin olisi käyttänyt rahaa, mutta yritän päästä synneistä eroon sillä, että tekisimme yhdessä lain, jotta näin paljon rahaa ei tarvitsisi käyttää. Siksi lakialoitteessa ehdotetaan, että vaalikampanjoiden kokonaisrahoitukselle asetetaan selkeä ja perusteltu yläraja eli niin kutsuttu kampanjakatto. Lakiehdotuksessa vaalirahoituksen yläraja olisi kuntavaaleissa 7 500 euroa, maakuntavaaleissa 15 000 euroa, eduskuntavaaleissa 30 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 60 000 euroa. Voitte huomata näissä summissa tietyn logiikan, miten ne menevät. Tietysti ensimmäinen kritiikki on tähän se, että erilaiset vaalipiirit, erilaiset kulurakenteet — voiko laittaa samaan? Voi, koska silloin kaikki ovat samalla viivalla. Ei siinä tule eroa silloin ehdokkaan kohdalla sen vaalipiirin sisällä. Toinen kritiikki on se, että eikö rahalla silloin tuntematon ehdokas voi tavallaan ostaa tunnettavuutta ja sillä tavalla tehdä pelistä reilumman verrattuna siihen henkilöön, joka on tavallaan valmiiksi tunnettu. Arvoisa puhemies! Uskallan väittää, että nykytilanne hyödyttää jo valmiiksi varakkaita, valmiiksi kuuluisia ja istuvia kansanedustajia eli niitä, joilla jo valmiiksi on nimeä, joilla on valmiiksi rahaa. En itse usko, että on kovin montaa sellaista tapausta, joilla ei olisi ollut nimeä mutta rahaa löytyi ja rahalla sitten pystyi tasoittamaan tilannetta. Tähän en itse usko. Tämän kritiikin muun muassa edustaja Ben Zyskowicz esitti, kun tästä vaalirahoituksesta keskusteltiin aiemmin. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että Kamppailu vallasta ‑kirjan kirjoittaneet tutkijat Erkka Railo, Mari K. Niemi, Sini Ruohonen ja Ville Pitkänen kirjassaan kannattavat euromääräistä ehdokaskohtaista kampanjakattoa. Tälle kampanjakatolle nähdäkseni löytyy sekä eduskunnasta että tutkijoiden keskuudesta ja varsinkin kansan keskuudesta hyvin vahva tuki. Niin kuin niin monessa asiassa Suomessa tänä päivänä: tarvittaisiin vain se viimeinen silaus eli yhteinen päätös.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+8.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-10-12T19:36:32,2016-10-12T19:42:19,Tarkistettu,1.1 2016_99_196,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 46/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni vaalien rahoittaminen on karannut käsistä. Edustaja Elo esitti tässä kampanjakatot, mitkä on mainittu hänen lakialoitteessaan. Ne tuntuvat todella hyviltä. Tähän menivät nämä kuntavaalit, maakuntavaalit, eduskuntavaalit, EU-vaalit, ja nämä rajat näyttävät ja tuntuvat todella oikeilta. Mielestäni täysin ilmaista vaalitukea ei olekaan, ehkä korkeintaan lähisukulaiselta tai omalta perheeltä, jos on hyvät välit. Kun yritykset ja yhdistykset tukevat taloudellisesti vaaleissa, on vaikea uskoa, että se tehtäisiin ilman vastapalvelun odotusta. Niin kuin edustaja Elo tässä sanoi, poliittisen sanoman pitäisi olla tärkeämpi kuin raha. Kaiken edellä mainitun myötä kannatan lämpimästi tätä edustaja Elon tekemää lakiehdotusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-10-12T19:42:19,2016-10-12T19:43:25,Tarkistettu,1.1 2016_99_197,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 46/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aloite on ihan paikallaan. Nuo euromääräiset summat ovat tietysti — vaikka edustaja Elo sanoo, että on hyvä, että ne ovat kaikkialla samat — kyllä varsin suuria, ainakin esimerkiksi meillä Keski-Suomessa. No, itsestä ei voi nyt paljon puhua, kun on pitkä ura takana, mutta viimeksi käytin 8 000 euroa, ja oikeastaan käytin aivan liikaa, melkein sen 8 000 euroa liikaa. Lähtökohdat ovat hyvin erilaiset eri tilanteissa. Toisaalta pienessä vaalipiirissä kynnys päästä esimerkiksi kymmenen joukkoon on korkea, mutta siellä on hyvä, kun on yksi maakuntalehti, jossa sopivasti kun mainostaa, niin sillä pääsee, eikä tarvitse polttaa 60 000:ta edes tuntemattomamman. Arvoisa puhemies! Tietysti lähtökohdan olisi oltava se, että ehdokkaan tiedot, taidot ja koeteltu kansalaiskunto olisivat se peruslähtökohta ja sitten hänen arvonsa, aatteensa ja ohjelmansa olisivat ne, jotka ratkaisisivat, eikä rahamäärä, joka on käytettävissä, ratkaisisi, niin kuin nyt valitettavasti aika pitkälti on. Siksi tämmöinen raja voisi olla ihan paikallaan ja olen allekirjoittanut tämän aloitteen. Yksi asia, minkä haluan nostaa esille, on se, että ymmärtääkseni ei tässä ehdokkaan vaalirahoituslaissa eikä aloitteessakaan nyt ole esitetty rangaistusta, jos antaa väärät tiedot tai jättää tiedot antamatta. Silloin, jos olisi kohtuulliset tai vaikka vähän suuretkin rangaistus-uhat päällä, varmaan rehellisyys tulisi mukaan ja paremmin. Muistamme ne kuuluisat sanat eräältä edustajalta, joka sanoi, että nimenomaan tässä järjestelmässä kun ei ole rangaistuksia, niin ei tätä lakia tarvitse noudattaa. Nyt jos mentäisiin näihin tiukkoihin rajoihin, (Puhemies koputtaa) niin kyllä silloin myös tarvitsisi olla seuraamukset niitten rikkomisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-12T19:43:25,2016-10-12T19:45:34,Tarkistettu,1.1 2016_99_198,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 46/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On varmaan ihan totta, niin kuin edustaja Elo tässä esittää, että jonkinlaiset katot olisi hyvä olla. Ja sekin on totta, mitä edustaja Kankaanniemi tuossa puhui, että tilanteet ovat maakunnissa erilaisia keskenään. Jos ajattelen tätä Uuttamaata, niin meillä on kymmeniä lehtiä, ja kun siellä melkein on sama konserni omistajana, niin siellä ei paljon hintakilpailua ole, niin että se on se hinta, mikä on, ja sillä mennään. Täällä on paljon ehdokkaita ja pakko tietysti vähän mainostaa, varsinkin jos tuntemattomuudesta tänne haluaa päästä. On aina toivottavaa, että saadaan tänne myös uusia henkilöitä, että saadaan vähän uusiakin ajatuksia tänne ja että ihmisillä on tänne aidosti mahdollisuus pyrkiä. On kuitenkin juuri niinkin, että — välillä julkisuudessa on siitä — tällaiset ihmiset ovat ottaneet kauheasti velkaa ja siinä vähän niin kuin lähtee mopo käsistä, ettei osaa itsellensä asettaa rajoja — ymmärrän tietysti, että se halu päästä on kova. Ja tämä voisi estää sen, niin ettei nyt kukaan ainakaan sitten lähtisi tällaiseen järkyttävään kilpavarusteluun, ei nyt tämän takia velkaantua kannata. Itse laitoin 22 000, ja yritin sitten lohduttaa itseäni sillä, että ostin kaikki kotimaisilta yrittäjiltä, kaikki painotuotteet ja blanketit. Olisin varmaan saanut niitä muualta halvemmalla, mutta minulla oli siitä hyvä mieli, että sain tukea kotimaista yrittäjää. Minulla vaalirahoitus oli sen mukainen, että oli omat säästöt ja sitten veljeni yritys ja vanhempani antoivat rahoja. Kyllä se niin on, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Tuossa edellisessä puheenvuorossa puhuin siitä, kuinka tärkeänä pidän myöskin sitä ilmoitusta ja erityisesti myös sitä ennakkoilmoitusta ja sen pakollisuutta, koska jos et pääse, niin se jää sitten ikuisiksi ajoiksi tämmöisen niin kuin muistin varaan. Otin esimerkiksi tämän SDP:n Antti Rinteen perheen — ne ovat mittavia vaalitukia, kymmeniätuhansia samalle perheelle. Että kyllä olisi ihan hyvä, että ne säilyisivät hyvin kirjoissa ja kansissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-12T19:45:34,2016-10-12T19:47:38,Tarkistettu,1.1 2016_99_199,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 46/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedetään, että moni hyvä ehdokas jättää lähtemättä vaaleihin, kun ei ole rahaa käytettävänä. On se perhe elätettävänä, eikä halua riskeerata oman perheen taloutta, niin sitten jätetään lähtemättä esimerkiksi eduskuntavaaleihin. Itse käytin noin 11 000 euroa, ja minusta se oli aika paljon. Aika iso riski oli laittaa niinkin paljon rahaa likoon. Mutta sitä joutui tekemään pienellä budjetilla, miettimään, mihin sen rahan oikeasti käyttää. Ja sitten, mitä enemmän rahaa on mainostamiseen, niin sitä vähemmän se ehdokas sitten jalkautuu sinne kansan pariin. Että sen ehdokkaan on oltava siellä kansan parissa eikä pidä rahalla päästä. Tästä tässä on kyse. Todella hyvä lakialoite edustaja Elolta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+8.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-10-12T19:47:38,2016-10-12T19:48:24,Tarkistettu,1.1 2016_99_200,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 46/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän puheenvuoroista ja korostan vielä tässä lopuksi, että sinänsähän se, että saa rahallista tukea kampanjaansa, niin ei vielä mitään epärehellistä saati sitten rikollista ole. Se on myös osa normaalia länsimaista demokratiaa: tukea haluamiaan aatteita, ehdokkaita ja näin edespäin. Kyse on totta kai siitä, minkälaiset pelisäännöt ovat, ja kuinka avointa ja läpinäkyvää siitä saadaan. Ja valitettavasti tällä hetkellä, vaikka parannusta on paljon niin sanotun vaalirahakohun jälkeen tapahtunut lainsäädännössä ja käytännöissä, riittävän avointa ei lainsäädäntö tältä osin vielä ole. Lisäksi korostan sitä, mitä on Lauri Tarasti sanonut: sinänsähän lainsäädännöstä koskaan ei saa täysin aukotonta, aina jää varaa sille, että ihminen voi olla epärehellinen ja toimia väärin, vaikka laki olisi kuinka hyvä ja käytännöt kuinka hyviä. Mutta silti uskon, että tämä kampanjakatto ja tämä pakollinen ennakkoilmoitus — jotta ihmiset näkevät ennen vaalipäivää, ennen kuin sen äänensä antaa, minkälaista tukea tämä ehdokas on saanut, mistä on rahaa saanut, koska sekin väistämättä vaikuttaa, totta kai, tai ainakin kertoo ehdokkaan näkemyksistä eri asioissa — parantaisivat oleellisella tavalla nykyisestä tilanteesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+8.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-10-12T19:48:24,2016-10-12T19:49:45,Tarkistettu,1.1 2016_99_201,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 47/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_99_202,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 47/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä tekemässäni lakialoitteessa esitetään muutettavaksi lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Julkisuuslain soveltamisalaa laajennettaisiin niin, että oikeus saada tietoa viranomaisen asiakirjoista koskisi myös laissa tarkoitettuja viranomaisen omistamia yhtiöitä ja muita yhteisöjä. Viranomaisen omistamalla yhteisöllä tarkoitan lakialoitteessani sellaista yksityisoikeudellista oikeushenkilöä, jossa viranomainen käyttää määräysvaltaa siten kuin kirjanpitolaissa konserniyhtiöstä säädetään. Käytännössä kyse olisi siis ennen kaikkea kuntien ja valtion yksin tai enemmistöomistajana omistamista yhtiöistä. Tarve tälle lakialoitteelle ja siinä esitetyille muutoksille on suuri. Erityisesti kunnallisia toimintoja on viime vuosina yhtiöitetty huomattavasti lähes kaikissa Suomen kunnissa. Taustalla tässä kehityksessä on osin aikaisempi kuntalain muutos, joka velvoittaa kuntia yhtiöittämään kilpailluilla markkinoilla toimivat toimintonsa. On käynyt ilmi, että kunnissa on tarkoituksella tai tarkoittamatta kierretty julkisuuslain tarkoitusta. Kun kunta operoi esimerkiksi liikelaitoksena, siihen sovelletaan julkisuuslakia, mutta jos sama toiminta siirretään yhtiöön tai säätiöön, se ei enää olekaan julkisuuslain piirissä. Nykyinen kehitys kaventaa demokratiaa, avoimuutta ja aitoa vastuunalaisuutta. Lakialoitteellani pyritään takaamaan yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Arvoisa puhemies! Edellä kuvasin lakialoitteeni taustaa ja pääasiallista sisältöä. Käyn seuraavaksi läpi yksityiskohtaisemmin sitä, mitä lakialoitteessani esitetään. Aloitteessa esitetään toteutettavaksi mallia, jossa julkisuus toteutettaisiin yhtiön omistavan ja siinä valtaa käyttävän viranomaisen kautta. Viranomaisen tehtävä olisi hankkia pyydetyt asiakirjat yhtiöstä omistaja-aseman perusteella. Asiakirjoja voisi pyytää myös suoraan yhtiöstä, mutta mikäli yhtiö katsoisi, että asiakirjat eivät ole julkisia vaan niihin soveltuu julkisuuslain mukainen salausperuste, sen olisi siirrettävä asia viranomaisen päätettäväksi. Näin siis julkisuusharkinnan tekisi aina viranomainen. Toinen mahdollinen malli olisi, että pyyntö osoitettaisiin aina yhtiölle ja se tekisi julkisuusharkinnan. Tämä malli voisi olla joissain tilanteissa yksinkertaisempi ja muistuttaa sitä, mikä Ruotsissa on tällä hetkellä käytössä julkisuuslaissa. Siinä kuitenkin jäisi epäselväksi päätöksentekijän vastuu, kun päätöksentekijä ei toimi viranomaisasemassa. Yksityisen yhtiön edustajalla ei ole sanktioitua velvollisuutta noudattaa lakia, toisin kuin virkamiehellä, joka voi lakia tarkoituksella tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoessaan syyllistyä virkarikokseen. Julkisuuslain piiristä esitetään aloitteesta kuitenkin suljettavaksi pörssiyhtiöt. Tämä tarkoittaa käytännössä valtion omistamia Fortumia, Nestettä ja Finnairia. Pörssiyhtiössä on hyvin tarkat säännöt siitä, mitä tietoja yhtiö voi antaa ulos. Muun muassa mikä tahansa tieto, joka vaikuttaa osakekurssiin, pitää julkistaa yleisesti, jos se luovutetaan jollekin ulkopuoliselle. Näin julkisuuslain soveltaminen näihin yhtiöihin voisi käytännössä aiheuttaa ylitsepääsemättömiä ongelmia. Arvoisa puhemies! Moni kansanedustajista on saanut allekirjoitettavaksi myös toisen tätä samaa aihetta käsittelevän lakialoitteen. Sen on vireille laittanut edustaja Kärnä. Mitä eroa minun ja edustaja Kärnän tekemillä aloitteilla on? Edustaja Kärnän tavoite on tietenkin erittäin kiitettävä. Lakiteknisesti se on toteutettu muutoksilla osakeyhtiölakiin, jossa viitattaisiin, että julkisomisteisiin osakeyhtiöihin sovellettaisiin julkisuuslakia. Erona soveltamisalassa olisi, että edustaja Kärnän aloitteen mukaan sitä sovellettaisiin myös pörssiyhtiöihin mutta ei puolestaan säätiöihin. Edustaja Kärnän aloitteessa siis julkisuus toteutuisi suoraan yhtiöiden kautta. Asiakirjapyyntö kohdistettaisiin suoraan yhtiölle, ja yhtiö tekisi julkisuusharkinnan. Tällöin jää auki, onko yhtiölle tai sen edustajalle seuraamuksia esimerkiksi lain tarkoituksellisesta rikkomisesta. Myöskin päätös- ja valitusmenettely vaatisi tarkempaa sääntelyä. Viranomaispäätöksistä säädetään hallintolainkäyttölaissa, joka ei koske yksityisoikeudellisia yrityksiä. Pitäisi siis säätää menettelystä, jolla tällainen yritys laatii valituskelpoisen viranomaispäätökseen rinnastuvan päätöksen. Asiakirjajulkisuutta koskevasta päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Vaatisi luultavasti myös lisälainsäädäntöä, mikäli hallinto-oikeuteen aletaan valittaa yksityisten yhtiöiden tekemistä päätöksistä. On ongelmallista, että muutos tehtäisiin osakeyhtiölakiin. Tällöin julkisuuslaista ei kävisi ilmi sen todellinen soveltamisala vaan sen soveltamisalasäännös olisi ristiriidassa osakeyhtiölain lisäyksen kanssa. Onnistuneempi ratkaisu, arvoisa puhemies, siis edustaja Kärnän mallinkin osalta, olisi lisätä muutos julkisuuslakiin, ei osakeyhtiölakiin. Kokonaisuudessaan edustaja Kärnän aloite vaatisi siis lisää lakitekstiä ja muutoksia ainakin myös julkisuuslakiin. Oli miten oli, haluan kiittää edustaja Kärnää aloitteellisuudesta ja ahkeruudesta. Mitä tahansa reittiä pitkin päästään tavoiteltuun lopputulokseen, niin sitä parempi. Lakialoitteiden saama allekirjoitusten määrä osoittaa, että eduskunnalla on tahto lisätä avoimuutta ja demokraattista valvontaa julkisen vallan toimintaan riippumatta siitä muodosta ja juridisesta rakenteesta, jolla yhteisiä varojamme käytetään.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+9.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-12T19:50:01,2016-10-12T19:55:32,Tarkistettu,1.1 2016_99_203,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 47/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Harakalle ajankohtaisesta ja hyvästä aloitteesta. Haluaisin todeta tälle kaikelle sen pohjan, joka lähtee Suomen perustuslaista ja sen 12 §:stä, joka sanoo: ""Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu."" Sama kohta myös jatkuu: ""Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta."" Näin sanoo siis perustuslaki. Mutta miten sitten käytännössä elämä Suomessa on? Kuten edustaja Harakka kuvasi, meillä on ongelmia käytännössä. Mielestäni yksi on asenne. Toinen on koulutus, eli onko meillä aidosti osaamista. Ja kolmas on ehkä myös edustaja Harakan mainitsema sanktiomenettelyn puute. Eli kysymys on pitkälle hyvin samantyyppinen mielestäni kuin esimerkiksi hankintalain tapauksessa, joka on sinänsä jo hyvä olemassa oleva laki. Eli onko meidän yhteisöillä aidosti tietoa siitä, miten julkisuuslakiin pitää suhtautua? Osaammeko vastata tai osaammeko olla vastaamatta tai hankkia tietoa? Toinen asia kokonaan tietysti on, mitä sanoo liikesalaisuus. Haluaisin tässä todeta talousvaliokunnan jäsenenä, että tämäkään lakiesitys ei lähde siitä, että liikesalaisuutta pitäisi loukata. Että tämä myös näin selkeyden vuoksi todettakoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+9.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-10-12T19:55:34,2016-10-12T19:57:38,Tarkistettu,1.1 2016_99_204,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 47/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vallankäytön läpinäkyvyyden ongelmat ovat olleet viime aikoina esillä muun muassa Länsimetroa ja Espoon uutta sairaalaa koskien. Esimerkiksi Yle pyysi Länsimetron pöytäkirjoja luettavakseen, mutta pyyntöön ei suostuttu, vaikka yhtiö on veronmaksajien omistama. Länsimetron hallituksen jäsen, vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi perusteli päätöstä sillä, että näitä asiakirjoja ei ollut alun perin kirjoitettu sillä periaatteella, että ne julkistettaisiin. Tämä kertoo myös tietysti siitä, että käytännössä toimintatavoissa on myös suurta ongelmaa. Muutettiin lakia tai ei, niin voikin katsoa, että osakeyhtiölaki ei sinänsä estä sitä, että omistaja voisi jo nyt ajaa parempia ja avoimempia julkistamiskäytäntöjä, eli käytäntöjä sinänsä voitaisiin jo muuttaa. Mutta olen siitä edustaja Harakan kanssa — ja sinänsä edustaja Kärnänkin aloitteen kanssa, jonka olen itse asiassa allekirjoittanut — samaa mieltä, että lakiakin olisi tältä osin syytä täsmentää. Joka tapauksessa voitaisiin lähteä jo siitäkin, että nykyiselläänkin voitaisiin antaa signaali näille yrityksille, että heidän omankin etunsa kannalta olisi hyvä, että he muuttaisivat käytäntöä avoimempaan suuntaan. Uskallan espoolaisena kaupunginvaltuutettuna ja veronmaksajana sanoa, että Länsimetro Oy:n toiminta tässä suhteessa ei kyllä ollut Länsimetro Oy:n eikä myöskään kaupungin ja sen veronmaksajien intressien mukaista. Valitettava kolhu on maineelle tullut tässäkin suhteessa, ja toivon, että siitä otetaan opiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+9.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-10-12T19:57:39,2016-10-12T19:59:22,Tarkistettu,1.1 2016_99_205,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 47/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on hyvin ajankohtainen asia, ja uskon, tai oikeastaan taidan tietääkin, että hallituksen piirissä asiaa valmistellaan. Ainakin siitä on käyty keskustelua tämän maakunta—sote-uudistuksen myötä. Jos ja kun siinä yhtiöittämisiä tulee lisää, niin joudutaan pohtimaan näitä kysymyksiä. On tietysti hyvä ja tärkeää, että hallitus tekee tällaisen esityksen. Sitä odotan ja edellytän tässä yhteydessä, ja se silloin koskisi myös jo olemassa olevia kaikkia julkisesti omistettuja yhtiöitä. Niitähän nyt on jo varsin paljon, ja esimerkiksi EU on edellyttänyt tiettyjen toimintojen yhtiöittämistä. Näin on tapahtunut monissa kunnissa muun muassa, ja valtiolla niitä on myös ollut kautta aikain. Kun muistelee jälleen vanhoja, niin vuonna 1998 käsiteltiin, valmisteltiin tätä julkisuuslakia. Siihen asti meillä oli voimassa laki asiakirjojen salassapidosta, ja sitten mullistettiin tilanne ja Lipposen ykköshallitus teki esityksen julkisuuslainsäädännöstä. Olin hallintovaliokunnassa, ja se käsiteltiin siellä, ja se oli vaikea, iso ja monelta osin hankala esitys, mutta loppumetreillä vaalikauden lopussa veimme sen kuitenkin läpi. Nyt täytyy todeta, että vaikka sitä on jonkin verran muutettu vuosien mittaan, niin se on kuitenkin valtaosin toiminut erittäin hyvin. On vain tullut kehityksen myötä joitakin tarpeita muuttaa. Mutta nyt tilanne on se, että näitä yhtiöitä on tullut niin paljon, että tarvetta muutoksiin on. Toinen vaihtoehto todella on se edustaja Kärnän lakialoite. Näitä pitäisi rinnan nyt miettiä. Toinen aloite taitaa mennä talousvaliokuntaan ja toinen hallintovaliokuntaan. Nyt olisi syytä miettiä, miten edetään, mutta toivottavasti hallitus tekee esityksen, joka menee sitten sinne, missä se sitten myös käsitellään ja hyväksytään, niin kuin aloitteilla ei yleensä näin tapahdu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-12T19:59:23,2016-10-12T20:01:51,Tarkistettu,1.1 2016_99_206,99/2016,2016-10-12,14.03,20.03,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 47/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Uudenmaan kansanedustajana ja espoolaisten tukemana voin todeta, että juuri edustaja Elon mainitsemista syistä lain tarkentaminen olisi tässä hyvin tärkeää. Osakeyhtiölain rajanveto on osoittautunut tässä Länsimetron tapauksessa vaikeaksi, kun tulkitaan ahtaasti osakeyhtiölain tarkoittamia huolellisuusvelvoitteita sekä omistajien tasaveroista kohtelua. Samalla kun kuntapäättäjistä tulee osakeyhtiöiden hallitusten jäseniä, käy toisinaan sillä tavalla, että osakeyhtiölain tarkoittama vastuu ei ole aivan kristallinkirkas. Tätä tietenkin toivon myöskin tämän lakialoitteen selventävän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2016+9.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-12T20:01:51,2016-10-12T20:02:42,Tarkistettu,1.1 2016_100_1,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_100_2,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Myller.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_100_3,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meihin kansanedustajiin ollaan jatkuvasti yhteydessä rakennusten homeongelmista ja niistä johtuvista terveyshaitoista. Lapset ja opettajat päiväkodeissa ja kouluissa, hoitajat terveyskeskuksissa ja sairaaloissa sekä tavalliset ihmiset omissa kodeissaan kärsivät homeen aiheuttamista terveysongelmista. Suomessa on toteutettu niin sanottuja Hometalkoita, joiden avulla ongelmiin on haettu ratkaisuja. Tämä hallitus teki päätöksen olla jatkamatta Hometalkoita. Myöskään mitään korvaavia toimenpiteitä ei ole esitetty. Hallitusohjelmastakaan ei löydy toimenpide-ehdotuksia homeongelman ratkaisemiseksi. Kysyn vastaavalta ministeriltä: katsooko hallitus, että homeongelma on ratkaistu, kun hallitukselta  puuttuu  konkreettinen ohjelma home-ongelman torjumiseksi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-10-13T16:00:54,2016-10-13T16:02:08,Tarkistettu,1.1 2016_100_4,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myller otti äärimmäisen tärkeän yhteisen asian esille. Me tiedämme sen, että muun muassa viime vaalikaudella tarkastusvaliokunta teki erittäin ansiokkaan raportin ja toimenpide-ehdotuksen tästä asiasta. Katsoin vähän tässä tänään, mitä niille ehdotuksille kuuluu, mitä siellä on tehty, ja osahan niistä on laitettu liikkeelle. Silloin arvioitiin, että kokonaisuudessaan nämä kosteus- ja homeongelmat ovat ehkä 30—50 miljardin euron urakka korjausvelkana. Ja sitten tietysti hallituksen näkökulmasta — epäilisin, että tässä kysytään seuraavaksi sitten rahapuolesta — muistutan siitä, että silloin viime kaudellakin, kun tähän laitettiin panostuksia, ne olivat kertaluonteisia. Taisi olla opetusministeriön puolella, oliko, 15 vai 30 miljoonaa euroa ja STM:n puolella toinen mokoma, mikä kertoo, että ne toimet, mitä hallituksen puolelta on ollut mahdollisuus tehdä, jo aiemmankin hallituksen puolelta, ovat riittämättömiä (Puhemies koputtaa) tähän kokonaisuuteen nähden.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-10-13T16:02:09,2016-10-13T16:03:27,Tarkistettu,1.1 2016_100_5,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_100_6,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Raha on todellakin ratkaisevassa asemassa, mutta on muitakin asioita. Täällä eduskunnan käsittelyssä on parasta aikaa asuntojen korjausavustuksia koskeva lakiesitys. Siinä esitetään poistettavaksi homeongelmista kärsiville tarkoitettu terveyshaitta-avustus. Kymmenen vuotta käytössä olleella terveyshaitta-avustuksella on tuettu ihmisiä, jotka ovat joutuneet asuntonsa terveyshaittojen vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin. Käytännössä avustus on mennyt vaikeissa homeloukuissa asuville, joiden on ollut vaikea saada tukea muualta. Esimerkiksi Asumisterveysliitto on todennut avustuksen pois ottamisesta: ""Hätää kärsiviltä viedään viimeinen oljenkorsi."" Hallitus perustelee avustuksen poistamista sillä, että se on liian hankala toteuttaa. (Puhemies koputtaa) Kysynkin nyt arvoisalta ministeriltä: jos pidätte tätä asiaa tärkeänä, miksi ette korjaa sitä lakia vaan poistatte sen avustuksen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-10-13T16:03:27,2016-10-13T16:04:39,Tarkistettu,1.1 2016_100_7,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myllerin kysymyksestä voisi saada harhaisen käsityksen, ettei enää avustettaisi jatkossa homeongelmaisten talojen korjauksia. Tuo hallituksen esitys, joka on valiokunnan käsittelyssä, lähtee siitä, että tällä hetkellä meillä on noin kuusi erilaista avustusjärjestelmää erilaisten remonttien tekemiseksi — on siinä ihmisillä ihmettelemistä, mistä hakea ja minkälaista tukea — ja nyt hallitus yksinkertaistaa tämän korvaussysteemin niin, että meillä on jatkossa yksi laki, jossa on kaksi erilaista korvausprosenttia, ja jatkossakin voi hakea avustusta myös homeongelmaisten talojen korjaukseen.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-10-13T16:04:40,2016-10-13T16:05:27,Tarkistettu,1.1 2016_100_8,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin, eduskunnan tarkastusvaliokunta on käynyt tätä hyvin perusteellisesti lävitse ja tehnyt myös ulkopuolista tutkimustyötä. Kyllähän sen ohella, että kansalaispalaute tulee erittäin kovana ja on suuri huoli, nämä luvut, jotka tuosta tutkimuksesta selviävät, ovat hälyttäviä: meillä on kouluissa, päiväkodeissa lähes 200 000, ehkä jopa enemmän, nuorta, jotka ovat päivittäin sellaisissa rakennuksissa, joissa on näitä home- ja kosteusongelmia. Tiedetään, että sama tilanne on myös yksittäin monissa sairaaloissa ja myös vanhusten palvelutaloissa. Tämä tilanne on huutava — tuo tutkimus kertoo, että noin puoli miljoonaa suomalaista on päivittäin tämän ongelman kanssa tekemisissä. Nyt meillä on hyvä kokemus harmaan talouden torjunnasta, torjuntaohjelmasta. Voisiko hallitus harkita, että se tekisi tämmöisen ison homekorjauksen ja ‑torjunnan ohjelman, jossa kaikki, sekä rahat että nämä säännökset, olisivat mukana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-13T16:05:29,2016-10-13T16:06:36,Tarkistettu,1.1 2016_100_9,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp," Arvoisa puhemies! Minusta on nyt tärkeää, että me käymme vielä myös hallituksessa läpi tarkasti tämän tarkastusvaliokunnan raportin ja ne toimenpiteet. Ehkä ainakin itse ajattelisin, että kun tämä on yhteinen ongelma ja tässä on paljon erilaisia toimijoita — raha on yksi kohta, yksi on rakentamismääräykset — niin pitää miettiä, kuka kantaa sen vastuun. Meidän pitää ottaa semmoinen kokonaisvastuu tästä ja katsoa siinä yhteydessä, kuka tekee mitäkin. Jokainen meistä tietää, että kunnat ovat tietysti vastuussa omista rakennuksistaan, ja monessa kunnassa tehdään investointeja ehkä toisenlaisiin asioihin, mutta ei sitten ole aina oltu nopeasti ja ripeästi tekemässä sinne julkisen puolen rakennuksiin, joissa näitä kosteus- ja homeongelmia on ollut, ja niitä on kyllä ihan joka puolella. Että tässä on nyt tämä yhteisen vastuun otto erittäin tärkeää. Mutta meidän puoleltamme, hallituksen puolelta, nyt ainakin sen voin sanoa, että me arvioimme uudestaan nämä tarkastusvaliokunnan toimenpide-ehdotukset (Puhemies koputtaa) ja teemme kokonaisarvioinnin niistä.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-10-13T16:06:36,2016-10-13T16:07:43,Tarkistettu,1.1 2016_100_10,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vihaiset äidit järjestivät mielenilmaisun ja lähettivät meille edustajille postia, koska liian moni lapsistamme viettää oman työpäivänsä kouluissa ja päiväkodeissa, joissa on todettu kosteus- ja homevaurioita. Kiitän näitä äitejä, he ovat oikealla asialla. Totuus parhaillaan on hyvin valitettava. Pelkästään kuntien kiinteistöjen korjausvelka on parhaillaan 5 miljardia euroa, ja kunta-alan suurin työturvallisuusongelma on sisäilma. Mutta mitä tekee maan hallitus samaan aikaan? Hometalkoista ei ole sanaakaan hallitusohjelmassa, korjausvelkaeuroja vähennetään, ja tästä terveyshaitta-avustuksesta ollaan luopumassa. Ympäristöministeriössä on työstetty lukuisa määrä myös oppaita kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisemisen ja korjaamisen näkökulmasta, kuten myös erilaisia kehittämishankkeita on käynnissä useita. Arvoisa ministeri, miten näette, miten nämä kaikki jalkautetaan tuloksellisesti kuntiin, jotta niistä on käytännössä oikeasti myös hyötyä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-10-13T16:07:48,2016-10-13T16:08:48,Tarkistettu,1.1 2016_100_11,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vihaiset äidit ovat aina oikealla asialla, jos he puolustavat lastensa terveyttä, ja kuten kysyjä totesi, meillä on jopa 5 miljardin korjausvelka kuntien kouluissa, päiväkodeissa, julkisissa hankinnoissa. Minä en voi tulla, edustaja Taimela, teidän taloanne tai asuntoanne korjaamaan, eikä valtio voi mennä pakolla kuntien kiinteistöjä korjaamaan, vaan kyllä se vastuu kuuluu aina kiinteistön haltijalle. Esimerkiksi omassa kunnassani Vihaisten äitien huoli otettiin todesta ja moukaroitiin sisäilmaongelmainen koulu maan tasalle ja nyt rakennetaan uutta. Kun tällä kaudella ei ole heikennetty kuntataloutta, kuten tehtiin viime vaalikaudella, niin nyt kunnilla on mahdollisuus tarttua näihin tarpeellisiin kiinteistöinvestointeihin ja lähteä kunnostamaan. Sisäilma on tärkeää lapsille, ja sitä se on myös kuntien työntekijöille. (Oikealta: Hyvä pointti!)", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-10-13T16:08:48,2016-10-13T16:09:49,Tarkistettu,1.1 2016_100_12,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä homeongelma on vaikea ongelma suomalaisten ihmisten terveyden ja myös meidän rakentamisen laadun kannalta, ja tämä on jatkunut vuosikausia ja jo useamman hallituksen ajan. On tärkeää, että nämä rakentamiseen valvontaan liittyvät asiat saadaan nyt eteenpäin. Mutta sen rinnalla on myös ajankohtainen tilanne siinä, että monissa kunnissa on mennyt vähän liian pitkälle huoli siitä, että kun taloutta tasapainotetaan, niin ei pystytä tekemään myöskään välttämättömiä investointeja. Myös hallituksella olisi siinä mahdollisuus, että juuri nyt, kun lainaa saa jopa negatiivisella korolla, talousasiantuntijat suosittelevat sitä, että nyt kannattaisi investoida tällaisiin ratkaisuihin, jotka on joka tapauksessa tehtävä. Tiedän monia kuntia, missä esimerkiksi koulujen investointeja on lykätty niin, että koululaiset ovat vuosia tiloissa, joissa on homeongelmia, ja se on lasten terveydelle ja opettajille hyvin haitallista. Olisiko mahdollista nyt, valtiovarainministeri Orpo tai ministeri Vehviläinen, lisätä budjetissa erillinen määräraha erityisesti julkisiin tiloihin ja kouluihin, että näitä remontteja saataisiin vauhtiin ja kuntia rohkaistua investoimaan, koska nämä kannattaa tehdä nyt, näitä ei kannata lykätä? (Puhemies koputtaa)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-10-13T16:09:50,2016-10-13T16:11:07,Tarkistettu,1.1 2016_100_13,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Pyydän huomioimaan, että pidetään kiinni tästä minuutin ajasta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_100_14,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp," Arvoisa puhemies! Itse asiassa, kun sanoitte itse tästä kuntataloudesta, kuntataloushan ei ole niin huonossa kunnossa kuin on viime vuosina ollut, ja osittain juuri siitä syystä, mitä ministeri Tiilikainenkin sanoi, että emme ole tehneet kuntien valtionosuuksiin leikkauksia, ja tiedämme sen, että ei ole tulossa uusia kriisikuntia. Veroprosentteja nostettiin tälle vuodelle vähemmän kuin aiemmin, ja meidän näkemyksemme mukaan kuntatalous on tasapainossa nyt sinne 2019:ään, mihin asti valtion puolelta on toimia tehty. Mutta se viesti on, että täältä eduskunnasta lähtee kaikkiin kuntiin viesti siitä, että kuntien omistamat kiinteistöt ovat heidän vastuullaan ja pitää priorisoida ja tehdä valintaa siitä, mihin niitä investointirahoja käytetään, käytetäänkö niitä terveiden tilojen osoittamiseksi päiväkoteihin, kouluihin ja muihin rakennuksiin. Siinä ovat kyllä myös kuntapäättäjät itse niitä arvovalintoja tekemässä. Olen ollut huomaavinani, että viime hallituksien aikana ei ole kyllä löytynyt (Puhemies koputtaa) semmoista isoa rahoituserää miltään hallitukselta valtion puolelta tähän työhön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-10-13T16:11:07,2016-10-13T16:12:16,Tarkistettu,1.1 2016_100_15,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntien rakennusten korjausvelka on kasvanut erittäin valtavasti, ja se on kasvanut koko ajan lisää. Näitä kosteusvaurioita on todella runsaasti, ja niiden korjaaminen ei välttämättä enää ole sillä tavalla enää hanskassa, koska ne ovat menneet niin suuriksi. Ihmiset, mitkä työskentelevät näissä tiloissa, kärsivät ja sairastavat ja aiheuttavat sitten muita kuluja työnantajalleen, mikä on niiden tilojen syytä. Nämä tilapäiskorjaukset saattavat olla semmoisia tilapäiskeinoja, mitkä aiheuttavat lisää sairauksia sen takia, kun käytetään kepulikonsteja, joitakin liima-aineita tai muita peittoaineita, mitkä aiheuttavat muita ongelmia kaasuuntumisen myötä. Eikö olisi viisasta lähteä hakemaan sellaisia korjauksia, missä tehtäisiin erittäin perusteelliset korjaukset tai kokonaan uusittaisiin nämä rakennukset ja saataisiin tehtyä (Puhemies koputtaa) nämä kunnolla? Jotta ei tehtäisi turhaan investointeja, niin valtio tekisi semmoisen normiston, millä pystyisi lähtemään tukemaan (Puhemies: No niin, nyt kysymykseen käytetty aika on käytetty!) näitä hankkeita... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-10-13T16:12:16,2016-10-13T16:13:32,Tarkistettu,1.1 2016_100_16,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Semi puhui aivan oikeata asiaa tässä kysymyksessään (Ben Zyskowicz: Vähän liian pitkään!) käytännön näkökulmasta. Tämä on valitettavaa, että aika usein näihin ongelmallisiin kiinteistöihin tehdään sitten vähän niin kuin näennäisiä korjauksia, hankitaan vähän sitä jatkoaikaa ilman, että ongelma kuitenkaan poistuu. Jokainen ongelmallinen rakennus on tietysti oma yksilönsä, ja on hyvin huolellisesti arvioitava, mitä siinä kannattaa tehdä, jotta ongelma aidosti poistuu, ettei tehdä näennäisiä toimenpiteitä. Ja juuri tähän tarpeeseen myös nämä edustaja Taimelan peräänkuuluttamat ja ympäristöministeriön laatimat ja ylläpitämät oppaat, joissa parasta tietoa pyritään kentälle jakamaan, ovat tulleet. Kun korjataan, tehdään se oikein. Ellei ole korjauskelpoinen rakennus, ei muuta kuin maan tasalle ja uutta, tervettä rakennusta tekemään.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-10-13T16:13:32,2016-10-13T16:14:31,Tarkistettu,1.1 2016_100_17,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron, koska tämä Hometalkoot käynnistettiin aikanaan johtamassani iltakoulussa, ja nyt vastausten perusteella huomaan, että sama peruslinja, joka silloin omaksuttiin, on edelleen voimassa. Myöskään tästä talosta ei saa lähteä sitä viestiä kunnille, että kun odotatte, että jossain vaiheessa tulee valtionapu, niin silloin vasta korjaatte, vaan että omistajalla on vastuu. Ja varmistan sen vielä hallitukselta, että onhan tämä peruslinja se, että omistajalla on vastuu, on se sitten yksityinen, kunta tai valtio, ja käyttäjät ja asiakkaat ja vuokralaiset tietävät, että sinne pitää suunnata vaatimukset. Syy on useasti suunnittelijassa, rakentajissa ja ylläpitäjissä, ja se on sitten omistajan ja heidän välinen asia, mitä korvauksia mahdollisesti haetaan. Nyt on minusta tärkeää se, että tämä viesti lähtee selvästi, että omistajilla on vastuu. Jos omistajilla ei ole rahaa korvata sitä, niin se heijastuu sitten sen rakennuksen arvoon. Se kannattaa jopa realisoida. Sille löytyy uusi omistaja sillä arvolla, joka on, (Puhemies koputtaa) ja se sitten korjaa sen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-10-13T16:14:33,2016-10-13T16:15:40,Tarkistettu,1.1 2016_100_18,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp," Arvoisa puhemies! Aivan juuri näin kuin tässä edustaja Vanhanen totesi, eli pitää vastuun olla kaikilla tahoilla ja erityisesti sillä omistajalla. Tässä edustaja Vanhasen puheenvuorossa tuli myös tämä rakentajan ja suunnittelijan vastuu. Sehän on ollut se ongelma, että ei ole saatu tietoja sieltä aikojen takaa, kun on tehty ne sopimukset, ei ole päästy enää sitten käsiksi siihen, ketkä ovat olleet vastuussa ja rakentamassa ja tekemässä huonoa rakentamista, niin että ne ovat kasautuneet sitten tänä päivänä ja viime vuosina nykypäättäjien ja erityisesti lasten ja nuorten ja henkilöstön syliin. Kun katsoin hieman niitä ympäristöministeriön arviointeja sen tarkastusvaliokunnan raportin jälkeen sieltä viime vaalikauden lopulta — taisi olla, että vuoden 2015 asti loppuun tehtiin jonkinlaista arviointia siitä — niin siinä kyllä todettiin myös niin, että on aivan tuoreitakin esimerkkejä siitä, että rakentamisen taso ei ole parantunut, (Puhemies koputtaa) joten tämä on hankalaa: me tiedostamme ongelman mutta ne, ketkä pystyisivät vaikuttamaan, eivät siihen puutu.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-10-13T16:15:40,2016-10-13T16:16:48,Tarkistettu,1.1 2016_100_19,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Päiväkodit, koulut ja vanhainkodit ovat lasten ja aikuisten työpaikkoja. Siellä vietetään paljon aikaa, ja ne pitää laittaa kuntoon, että siellä ei kukaan sairastu. Hometalkoissa on saatu hyviä tuloksia aikaan, kiitos niistä, mutta edelleen tehtävää riittää. Esimerkiksi rakentamisen saralla sadesuojaus on yksi sellainen, mitä pitäisi enempi saada käyttöön. Kiinteistöjen hoito ja ylläpito on ratkaisevassa roolissa, mihin täällä on viitattu. Liikuntarakentamisessa ja liikuntahalleissa otettiin käyttöön huoltokirjat, joissa seurataan esimerkiksi ilmastoinnin käyttöä. Usein itse asiassa nämä sisätilaongelmat johtuvat ilmastoinnista ja sen vääränlaisesta käytöstä. Arvoisa ympäristöministeri, te vastaatte myös asunnoista ja kiinteistöistä. Onko ajateltu, että ainakin julkisella puolella voitaisiin miettiä tällaista huoltokirjajärjestelmää, jolla pystyttäisiin (Puhemies koputtaa) varmistamaan se, minkälaista huolta näistä yhteisistä kiinteistöistä pidetään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-13T16:16:48,2016-10-13T16:17:55,Tarkistettu,1.1 2016_100_20,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä ideasta, edustaja Heinonen. Jokainen vastuullinen kiinteistönhaltija, jos tehdään miljoonien investointeja tai satojentuhansien korjauksia, pitää myös huolen, että käytetään sitten niitä laitteita oikein. Valitettavasti aina sitä asiantuntemusta ei ole. En usko, että tässä sitä asiantuntemusta tulee yhtään lisää, jos lähdemme säädöksillä pakottamaan, vaan jälleen kerran hyvistä käytännöistä on syytä ottaa opiksi ja niitä levittää. Itse asiassa myös tuo rakentamisen laatu on tärkeä juttu. Rakennusmääräyksillä tietenkin asetetaan standardit, mutta paljon on myös siitä rakentajien ammattiylpeydestä kiinni. Itse asiassa minulla on ilo tänään jakaa tämmöiset rakentamisen laatupalkinnot, joista toinen menee suunnitteluportaalle ja toinen sitten aivan sille käytännön työntekijöitten tasolle, jotka ovat malliesimerkkejä siitä, että oman ammattiylpeyden kautta (Puhemies koputtaa) saadaan hyvää laatua.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-10-13T16:17:56,2016-10-13T16:19:03,Tarkistettu,1.1 2016_100_21,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että nykyinen terveyshaitta-avustus nostettiin opposition toimesta täällä esiin, sillä homeongelmat voivat tosiaan viedä sekä terveyden että talouden, syrjäyttää ja johtaa pahimmillaan jopa itsemurhiin. Se, että tämä nykyinen malli on ollut hyvin hankalasti haettava ja byrokraattinen, on asia, joka pitää muuttaa. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä: onko meidän mahdollista kehittää suorempaa, oikea-aikaisempaa ja helpommin saavutettavaa apua ja tukea tällaisille henkilöille, jotka asuvat tällaisissa hometaloissa, niin että voisimme luopua hallinnollisesti näin hankalasta toimenpiteestä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-10-13T16:19:04,2016-10-13T16:19:50,Tarkistettu,1.1 2016_100_22,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asiassa juuri tämän ongelman ratkaisemiseen tähtää tuo täällä mainittu hallituksen esitys, jota valiokunta nyt käsittelee. Eli aikaisemman, hyvin monimutkaisen ja monesta eri avustuksesta koostuvan järjestelmän sijaan kootaan erilaiset avustukset yhden lain alle ja kahteen eri avustustasoon. Kun vielä tämä korjausavustusten käsittely siirtyy Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlle, jossa varmasti asiantuntemus riittää ehkä yksittäisiä kuntia paremminkin, niin uskon, että etenemme tässä siihen suuntaan, että entistä paremmin myös nämä korjausavustukset tulevat niitä tarvitsevien käyttöön.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-10-13T16:19:50,2016-10-13T16:20:41,Tarkistettu,1.1 2016_100_23,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp," Arvoisa puhemies! Valitettavasti tämä hometaloilmiö on kasvanut niin laajaksi, että taloudelliset ja terveydelliset menetykset ovat liian suuret. Tähän tilanteeseen on monta syytä: on rakennettu kiireellä ja hutiloiden, on käytetty riskirakenteita, suunnittelulle ja rakentamiselle ei ole varattu riittävästi aikaa, valvonta ja ylläpito on ollut puutteellista. Mutta myös rakentamisen uusissa normeissa on riskejä. Olisiko hallituksen syytä vihdoin ottaa vastuuta tästä laajentuvasta ongelmasta? Voisiko yhtenä ratkaisuna olla, että annetaan isompi ohjaus- ja valvontavastuu kuntarajoja ylittävälle, riittävän asiantuntemuksen omaavalle rakennusvalvonnalle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2016-10-13T16:20:42,2016-10-13T16:21:29,Tarkistettu,1.1 2016_100_24,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Moni kunta on yhdistänytkin voimavarojaan, ja kuntien välistä yhteistyötä tehdään rakennusvalvonnassa sen riittävän asiantuntemuksen varmistamiseksi ja erikoistumisen varmistamiseksi. Tulevassa maakuntauudistuksessa rakennusvalvonta kuuluu niihin toimiin, mitkä kunnat yksimielisesti niin halutessaan voivat koota jopa maakuntatasolla järjestettäviksi, jos uudistus luonnosten mukaan etenee, mutta kuntien välistä yhteistyötä ei missään tapauksessa tulla tässäkään kieltämään, eli jatkossakin kunnat voivat seudullisesti tai muuten erilaisilla yhteistyökuvioilla järjestää rakennusvalvontaa sen riittävän asiantuntemuksen varmistamiseksi, jotta rakentamisen laatu tältä osin tulee varmistettua. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-10-13T16:21:30,2016-10-13T16:22:27,Tarkistettu,1.1 2016_100_25,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kosteus- ja sisäilmaongelmia on varmasti paljon helpompi ennaltaehkäistä kuin korjata, ja tuntuukin aika kummalliselta, että hallituksen ministereistä kukaan ei ole maininnut hallituksen kärkihanketta, joka käsittääkseni on Terveellisten talojen Suomi. Ja syykin voi olla se — kun olen itse yrittänyt tuolta sosiaali- ja terveysministeriöstä selvittää, ketkä tahot tässä ovat mukana, millä tavalla tätä viedään eteenpäin, onko tämä kärkihanke lähtenyt liikenteeseen, niin siltä tuntuu — että lähtökuopissa ollaan, tämä on savolainen projekti: aloittamista vaille valmis. Haluaisinkin kysyä hallitukselta: millä tavalla tätä Terveellisten talojen Suomi ‑kärkihanketta oikein ollaan viemässä eteenpäin, mitä tahoja sinne on tarkoitus ottaa mukaan, mitkä ovat ne sidosryhmät, jotka ovat tässä mukana? Ja todellakin, jos ollaan tämä korjausavustus poistamassa, niin kyllä — ministeri Tiilikaiselle vielä lisäkysymys — olisi hyvä tietää, minkä lain alta sitten seuraavaksi lähdetään apua hakemaan. Nämä ihmiset ovat epätoivoisia, jotka ovat homeloukussa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-13T16:22:27,2016-10-13T16:23:25,Tarkistettu,1.1 2016_100_26,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toistettakoon vielä: korjausavustuksia ei olla poistamassa, vaan monen eri lain alla olevat korjausavustukset kootaan yhteen, yhden lain alle, jotta niitä on yksinkertaisempi hakea ja jatkossa käyttää. (Eduskunnasta: Kuulostaa järkevältä!) Sitten mitä tulee tähän rakentamisen laatuun, terveelliseen sisäilmaan, niin kyllä sen on kaiken rakentamisen lähtökohtana oltava. Se on lähtökohtana siinä, kun rakennusmääräyksiä uudistetaan. Se on lähtökohtana sille, että puurakentamista edistetään. Se on lähtökohtana siinä, että ylipäänsä asuntotuotantoa asuntopulasta kärsiville alueille lisätään. (Sari Essayah: Entäs se kärkihanke?) — Tästä kyseisestä kärkihankkeesta varmasti ministeri Rehula kertoo mielellään lisää. (Naurua)", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-10-13T16:23:25,2016-10-13T16:24:19,Tarkistettu,1.1 2016_100_27,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen vuosikustannuksiksi arvioitiin vuonna 2012 noin 450 miljoonaa euroa. Tämä arvio sisältää siis oireista, sairauksista, työkyvyn menettämisestä ja työtehon ja tuottavuuden laskusta aiheutuvat kustannukset. Kukaan ei pysty arvioimaan sitä, kuinka suuri vaikutus lasten sairastumisella on tulevaan terveyteen ja työuriin ja terveysmenoihin. OAJ:n puheenjohtaja Luukkainen toteaa, että noin 1,5 miljardia euroa riittäisi kerralla laittamaan kuntoon pahimmat ongelmat näissä sisäilmaongelmissa, ja hän kysyy, olisiko väylähankkeiden jälkeen vihdoin koulujen ja päiväkotien vuoro, niin että nyt laitettaisiin nämä asiat kuntoon. Kysyn uudelleen sitä, mitä edustaja Heinäluoma kysyi: olisiko, hallitus, nyt järkevää laittaa kuntoon nämä asiat jollakin ohjelmalla? Kysyn sitä, ministeri Orpo, teiltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-10-13T16:24:24,2016-10-13T16:25:20,Tarkistettu,1.1 2016_100_28,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys homeongelmien ratkaisemisesta (Riitta Myller sd)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2016 vp," Arvoisa puhemies! Siis se on kiistatonta, että tämä on iso ongelma yhteiskunnassa, ja kuten tiedätte hyvin, tätä on useampien hallitusten toimesta jo yritetty purkaa ja ratkoa. Valitettavaa vain on se, että rakentamisen laatu on edelleen sentyyppistä, että tämä uusiutuu ja uudetkin rakennukset ovat sisäilmaongelmaisia. Mutta se meidän lähestymistapamme nyt on se, että kun vastuu on ensisijaisesti kiinteistönomistajilla eli silloin suurelta osin kunnilla tai kuntayhtymillä, niin me olemme hallituksen näkökulmasta lähteneet vahvistamaan kuntataloutta, jolloin heillä on paremmat edellytykset hoitaa näitä ongelmia. Itsekin tiedän kunnallispolitiikan kautta, että esimerkiksi näitä homekouluja on pyritty niiden raamien varassa, mitä omassa kunnassa on ollut, korjaamaan mahdollisuuksien mukaan, mutta yhtä totta on myöskin se, että meidän julkisen talouden tilanne on niin huono, että me emme voi valtion rahalla tätä tässä tilanteessa nyt ratkoa. Mutta me tulemme tekemään kaikkemme, kuten (Puhemies koputtaa) asuntoministeri täällä vastasi, että me tuemme kuntia ja kiinteistönomistajia näitten homeongelmien ratkomisessa. (Eero Heinäluoma: Ei tämä nyt riitä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-10-13T16:25:20,2016-10-13T16:26:29,Tarkistettu,1.1 2016_100_29,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys päästökauppakompensaatiosta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Hassi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_100_30,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys päästökauppakompensaatiosta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaksi hallituksen ministeriä on tosiasiassa arvostellut hallituksen ehdotusta niin sanotuksi päästökauppakompensaatioksi. Elinkeinoministeri ja ulkomaankauppaministeri ovat puhuneet lakiesityksen muuttamisesta niin, että tuki kohdennetaan tulevaisuutta rakentaviin investointeihin ja maksetaan vain, jos hiilidioksidipäästöjen hinta nousee, mutta virallista tietoa hallitukselta ei ole tullut. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on todennut hallituksen esityksen ensinnäkin perusteettomaksi ja toisaalta, että se tarkoittaa raskaalle teollisuudelle tukea, joka maksettaisiin, vaikka yritys vähentäisi tuotantoa ja työpaikkoja Suomessa peräti 49 prosenttia. Eli kysyn: onko hallitus vetämässä esityksen pois ja suuntaamassa 43 miljoonaa esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen, tai onko hallitus edes suuntaamassa (Puhemies koputtaa) tuen investointeihin, jotka rakentavat tulevaisuutta ja fossiilitonta yhteiskuntaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-13T16:26:34,2016-10-13T16:27:44,Tarkistettu,1.1 2016_100_31,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys päästökauppakompensaatiosta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Hassille hyvin perustellusta kysymyksestä. Hallitus on toiminut hallitusohjelman mukaisesti. Tässä asiassa on eri puolia: Yhtäältä hiilivuoto on todellinen riski, ja se voi aiheuttaa työpaikkavuotoa, ja tästä asiasta pitää olla aidosti huolissaan. Toisaalta kompensaatio olisi optimaalista kohdentaa nimenomaan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kannalta parhaimpiin hankkeisiin, jotka vievät innovatiivisuutta ja investointeja tulevaisuutta kohden, eteenpäin. Tätä tasapainoa hallituksen esityksessä on tavoiteltu. Nyt käymme keskustelua siitä, muun muassa eduskunnan käymän debatin nojalla, mikä on paras tapa tässä asiassa edetä, ja tulemme tätä keskustelua tosiaankin viemään eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.2.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-10-13T16:27:44,2016-10-13T16:29:00,Tarkistettu,1.1 2016_100_32,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys päästökauppakompensaatiosta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2016 vp,Nyt on mahdollisuus V-painikkeella pyytää vastauspuheenvuoroja.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_100_33,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys päästökauppakompensaatiosta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jo vuonna 2013 ympäristöteknologia nousi Suomessa suuremmaksi alaksi kuin metsäteollisuus sekä liikevaihdon että viennin että työpaikkojen mukaan mitattuna. Olisikin syytä suunnata tuet esimerkiksi ympäristöteknologian jouduttamiseen ja tällä tavalla luoda tulevaisuuden työpaikkoja ja hyvinvointia. Lehtitietojen mukaan myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta on tulossa raportti, jonka mukaan Suomessa on kasvatettu tarpeettomia ja haitallisia yritystukia, kuten juuri raskaalle teollisuudelle annettavia verotukia; sen sijaan on leikattu hyödyllisiä, tulevaisuutta rakentavia tukia, esimerkiksi tutkimukseen ja kehitysyhteistyöhön. Eli osittain ministeri Rehnin äskeinen pohdinta on sellaista, minkä voin (Puhemies koputtaa) itsekin allekirjoittaa, mutta muuttaako hallitus tämän lakiesityksen järkevämmäksi vai ei? (Ben Zyskowicz: Sehän on nyt eduskunnan käsissä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-13T16:29:01,2016-10-13T16:30:07,Tarkistettu,1.1 2016_100_34,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys päästökauppakompensaatiosta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Zyskowicz oikein kommentoi, tämä asia on nyt eduskunnan käsissä ja eduskunnan harkittavana. Ja kuuntelemme tietysti hyvin herkällä korvalla sitä, minkälaisen näkemyksen eduskunnan talousvaliokunta ja ympäristövaliokunta ja muut valiokunnat asiassa esittävät. Kun viittasitte ympäristöteknologiaan, niin se on yksi hallituksen käynnistämistä kärkihankkeista, ja me käytämme vuosittain noin 30—35 miljoonaa euroa energiatukeen, ja sen lisäksi tulee kärkihanketukena tänä vuonna 20, ensi vuonna 40 ja seuraavana vuonna 40 miljoonaa euroa lisää, ja nämä suuntautuvat nimenomaan uusiutuvan energian, energiatehokkuuden, bioenergian ja vastaavien tulevaisuuteen suuntautuvien innovaatioiden kehittämiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.2.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-10-13T16:30:08,2016-10-13T16:31:11,Tarkistettu,1.1 2016_100_35,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys päästökauppakompensaatiosta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Teollisuus perustelee tämän hallituksen esittämän 43 miljoonan euron tuen tarpeellisuutta sillä, että sillä pidetään tuotanto Suomessa ja estetään investointien siirtyminen ulkomaille, esimerkiksi Kiinaan. Tämä tuki on kuitenkin muotoiltu niin, että se määräytyy täysin sen perusteella, miten teollisuusyritykset ovat käyttäneet sähköä vuosina 2005—2011. Toisin sanoen esimerkkiyritys X tulee saamaan vaikka kokoluokaltaan 400 000 euron tuen seuraavana vuonna riippumatta siitä, kuinka paljon sähköä se käyttää, minkälaisia investointeja se tekee tai miten siellä rekrytään uutta henkilökuntaa. Toisin sanoen tällä ei voi olla mitään vaikutusta tuotannon kannattavuuteen tai katteisiin. Vastaavasti jos liikkeenjohto tekee investointipäätöksensä näin verrattain lyhyen tuen perusteella, niin se on huonoa liikkeenjohtoa. Kysyisinkin: onhan hallitus tietoinen siitä, että tällä tuella ei ole mitään ohjaavaa vaikutusta ja tällä ei saada mitään vastinetta muutenkin vähissä oleville varoille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.2.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-10-13T16:31:11,2016-10-13T16:32:14,Tarkistettu,1.1 2016_100_36,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys päästökauppakompensaatiosta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vartia kiinnittää hyvin tärkeään seikkaan huomiota tässä kysymyksessään, puheenvuorossaan, ja se on se, että aika on tässä hyvin tärkeä faktori, hyvin tärkeä muuttuva tekijä. Tarkoitan sitä, että tällä hetkellä, nykyisellä kaudella, päästöoikeuden hinta on hyvin alhainen ja sitä kautta syntyvä lyhyen tähtäyksen riski hiilivuodosta ja sitä kautta työpaikkavuodosta ei ole mielestäni kovin merkittävä. Sekin on yksi lisäperuste siihen, minkä takia voidaan harkita sitä, miten saadaan tätä kompensaatiota suunnattua vahvemmin nimenomaan uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta edistäviin innovaatioihin. Toisaalta pitkällä sihdillä, kun otamme huomioon Pariisin sopimuksen, EU:n energia- ja ilmastolinjaukset vuoteen 2030 asti, (Puhemies koputtaa) on hyvin todennäköistä, että päästöoikeuden hinta nousee, ja sen pitääkin nousta, ja silloin hiilivuodon ja sitä kautta työpaikkavuodon riski (Puhemies koputtaa) olennaisesti kasvaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.2.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-10-13T16:32:15,2016-10-13T16:33:29,Tarkistettu,1.1 2016_100_37,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys päästökauppakompensaatiosta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kyseinen ehdotushan on nyt täällä eduskunnassa käsittelyssä, muun muassa talousvaliokunnassa, ja me olemme omana ryhmänä tunteneet myötätuntoa hallituksen esittämää esitystä kohtaan. Se on liittynyt siihen isompaan linjaan, että meidän teollisuuden edellytyksistä pidetään huolta ja viennistä pidetään huolta. Tämä on ollut se lähtökohta. Mutta samaan hengenvetoon me olemme todenneet, että kaikki nämä yritystuet, mukaan lukien verotuet, täytyy läpivalaista ja arvioida uudelleen, ehkä siellä puoliväliarviossa keväällä, ja miettiä niitten uudet kriteerit, jotka paremmin täyttävät tämmöisiä innovatiivisia tarpeita. Kyllä meillekin tuli vähän yllätyksenä tämä julkisuuteen tullut tieto siitä, että nyt pohdittaisiinkin uudelleen jotain uutta esitystä — siis tuodaan tänne ja pakitetaan, tuodaan tänne ja pakitetaan. Jotenkin olisi hyvä, että asioissa oltaisiin johdonmukaisia. (Puhemies koputtaa) On kohtuullista tietää ja pikaisesti, (Puhemies koputtaa) muuttaako hallitus esitystä vai käsitelläänkö tätä asiaa tänne tulleen hallituksen esityksen pohjalta nyt jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.2.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-10-13T16:33:31,2016-10-13T16:34:42,Tarkistettu,1.1 2016_100_38,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys päästökauppakompensaatiosta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2016 vp," Arvoisa puhemies! Johdonmukaisuus on todellakin tärkeää, mutta hallituksen keskeisiä asioita, joissa pitää olla johdonmukainen, on se, että me asetamme työllisyyden etusijalle. Siksi tästä lähtien arvioidaan ja tähän asti hallituksen työskentelyssä on arvioitu tehdyt päätökset sen perusteella, mitkä ovat niitten työllisyysvaikutuksia. Tässä asiassa varmasti se toinen puoli on se, että pitää tarkkaan arvioida, mitkä ovat työllisyysvaikutukset tällä kyseisellä tuella ja muillakin tuilla. Meillä ei ole varaa myöskään riskipeliin sillä, että jokin toiminto ja jotkin työpaikat häviävät Suomesta. Mutta tässä kyseisessä asiassa hallitus arvioi näitä työllisyysvaikutuksia, arvioi erilaisia malleja ja käy varmasti laajan keskustelun siitä ja sen pohjalta keskustelee eduskunnan ja valiokunnan ryhmien kanssa siitä, onko tarpeen tehdä joitakin järkeviä muutoksia. Muutoin minusta on järkevää, että kohti puoliväliriihtä yritystukien kokonaisuus jälleen kerran (Puhemies koputtaa) katsotaan läpi ja arvioidaan jokainen euro.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-10-13T16:34:43,2016-10-13T16:35:47,Tarkistettu,1.1 2016_100_39,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys päästökauppakompensaatiosta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jalostusasteen nostaminen sekä tuotteiden ja palveluiden laadun kehittäminen on keskeistä suomalaisen teollisuuden ja myöskin työllisyyden tulevaisuuden näkökulmasta. Kuten edustaja Hassi tässä hyvin toi esille, suomalaista yritystukijärjestelmää on kritisoitu monien tutkimuslaitosten ja myöskin taloustieteilijöiden toimesta siitä, että liikaa tuetaan olemassa olevia rakenteita ja liian vähän elinkeinorakenteen uudistumista, uusia innovaatioita ja uusien alojen kasvua ja kehitystä. Tämä hallitus on myös leikannut Tekesin ja korkeakoulujen rahoitusta, ja tällä hetkellä julkinen tuki yritysten tuotekehitykseen ja ‑tutkimukseen on Suomessa paljon matalammalla tasolla kuin esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa. Mitä hallitus aikoo tehdä tämän yritystukikokonaisuuden uudistamiseksi, ja onko hallituksella suunnitelmia julkisen t&k-rahoituksen tason nostamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-13T16:35:49,2016-10-13T16:36:54,Tarkistettu,1.1 2016_100_40,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys päästökauppakompensaatiosta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Anderssonin kahteen kysymykseen vastaukset: Ensinnäkin koskien innovaatio- ja tutkimusrahoituksen tasoa: Se on ollut laskussa jo vuodesta 2011 lähtien. Se ei ole terve kehitys tietenkään, ja ne säästöt, mitä on jouduttu tekemään, ovat olleet hyvin valitettavia. Sen takia hallitus on käynnistänyt arvion innovaatio- ja tutkimusrahoituksesta samoin kuin yliopistokoulutuksesta, ja tulemme puolivälin riihessä elikkä ensi kevättalvella asiaa käsittelemään. Innovaatio- ja tutkimusrahoituksen osalta tämä tehdään OECD:ltä tilatun vaikuttavuusarvioinninkin nojalla. Käytämme sitä yhtenä tärkeänä tietoperustana, kun teemme tätä isompaa arviota. Koskien yritystukia: Tärkeimmät, asiallisesti tärkeimmät, yritystuet kuuluvat kahteen luokkaan, kahteen kategoriaan, (Puhemies koputtaa) uusiutuvan energian tukiin ja innovaatio- ja tutkimusrahoitukseen. Molemmilla rakennetaan tulevaisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.2.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-10-13T16:36:54,2016-10-13T16:38:04,Tarkistettu,1.1 2016_100_41,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys päästökauppakompensaatiosta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämän ministeri Rehnin hyvän vastauksen lisäksi voisi vielä todeta sen, että olemme asettaneet verotyöryhmän pohtimaan yritysverotuksen kokonaisuusuudistusta, sen eri elementtejä. Sen aikataulu on tammikuun loppuun. Mielestäni yksi keskeisiä tavoitteita on se, että pohdimme, voidaanko yritysverotusta uudistamalla kannustaa investointeihin ja t&k-investointeihin eli sitä kautta saada nimenomaan yrityksiä itseään investoimaan t&k:hon ja sitä kautta luomaan pohjaa uusille työpaikoille ja uusille innovaatioille. Tämä on aivan oleellinen asia. Mutta näissä tutkimusmäärärahoissa ja investoinneissa näkyy se, mikä on yritysten usko siihen, että Suomeen kannattaa investoida ja täällä kannattaa tehdä tuotekehitystä. Siksi kaikki muutkin hallituksen toimet, joilla tähdätään kilpailukyvyn parantamiseen ja työllisyyden parantamiseen, ovat oleellisia vetureita ja moottoreita sille, että myöskin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan panostetaan.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-10-13T16:38:04,2016-10-13T16:39:06,Tarkistettu,1.1 2016_100_42,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys päästökauppakompensaatiosta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuperäinen kysymys päästökauppakompensaatiosta on todellakin talousvaliokunnassa käsittelyssä ja on ihan siinä alkuperäisessä muodossaan, mikä hallituksen esitys alun perin on ollut. Tähän hiilivuotoriskiin ja työpaikkavuotoriskiin. Täytyy todeta se, että Eurooppaan on kasvavassa määrin muun muassa Kiinasta tuotu ruostumatonta terästä: 1 prosentista tuonti on noussut 26 prosenttiin. Tätä kompensaatiota maksetaan sen vuoksi, että myös meidän kilpailijamaamme maksavat kompensaatiota, ja tässä on kysymys kilpailukyvystä ja suomalaisista työpaikoista. On hyvä, niin kuin valtiovarainministeri sanoi, että tässä yhteydessä nyt arvioidaan työpaikkojen säilyminen Suomessa ja työllisyysvaikutukset. Mutta kysyisin valtiovarainministeriltä: kun samaan aikaan tehdään nyt sitten tämä yritystukien perkaaminen ja samoiten yritysverotuksen kokonaisarviointi, niin onko nämä kaksi asiaa (Puhemies koputtaa) sovitettu yhteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.2.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-10-13T16:39:06,2016-10-13T16:40:13,Tarkistettu,1.1 2016_100_43,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys päästökauppakompensaatiosta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2016 vp," Arvoisa puhemies! Itse asiassa tämä on ihan hyvä ajatus, ja mielestäni kannattaa katsoa yritysten toimintaympäristöön liittyviä asioita kokonaisuutena ja laajemmin. Kun ministeri Rehnin kuvaamalla tavalla käydään läpi yritystukia ja samaan aikaan pohditaan yritysten verotusasioita, niin ilman muuta ne kannattaa katsoa yhteen. Jos esimerkiksi järkevillä veronkevennyksillä liittyen yritysten verotukseen voidaan edistää kasvua ja investointeja ja jos löytyy keino esimerkiksi rahoittaa niitä vähemmän työllisyyttä tukevilla yritystuilla, niin minusta tämäntyyppiset ratkaisut ovat luovia ja järkeviä tässä ajassa, ja hyvin avoimesti hallitus katsoo ratkaisuja tältä pohjalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-10-13T16:40:14,2016-10-13T16:41:01,Tarkistettu,1.1 2016_100_44,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys päästökauppakompensaatiosta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, kuten ministeri Orpo totesi, että arvioimme myös yritysverotusta innovaatioiden ja yritysten kehittämisen näkökulmasta. Se on hyvin tärkeä osa hallituksen koko talouspolitiikkaa, ja tähtäimessä on todellakin kestävä kasvu ja korkeampi työllisyys. Edustaja Turunen ja edustaja Ihalainen kiinnittivät huomiota hallituksen esityksen tilanteeseen tällä hetkellä. Vastaisin edustaja Ihalaiselle, kun en äsken päässyt kommentoimaan — hän totesi, että pakitetaan — että olen pelannut ikäni laitahyökkääjänä ja välillä on järkevää ottaa sivuaskelia, jotta päästään eteenpäin ja voidaan tehdä enemmän ja kauniimpia maaleja. Kysymys on oikeastaan nyt siitä, miten parhaiten voidaan yhdistää teollisuuden kilpailukyky, työpaikkojen turvaaminen ja toisaalta suomalaisen teollisuuden uudistuminen. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.2.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-10-13T16:41:02,2016-10-13T16:42:03,Tarkistettu,1.1 2016_100_45,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys diabeetikoiden  lääkekorvausten leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2016 vp,Seuraavaksi edustaja Pekonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_100_46,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys diabeetikoiden  lääkekorvausten leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on kohdentamassa lääkekorvausleikkauksia epäoikeudenmukaisesti yhteen potilasryhmään, diabeetikoihin. Kakkostyypin diabetesta sairastavien lääkekorvausta ollaan alentamassa roimasti. Monille ihmisille kyse on isoista rahoista. Lääkekorvauksien leikkauksilla ei saada edes säästöjä, jos diabeetikot joutuvat sen seurauksena tinkimään sairautensa hoidosta. Rahojen pitää riittää myös asumiseen, ruokaan ja vaatteisiin. Monet pitkäaikaissairaat ihmiset joutuvat toimeentuloluukulle. Me tiedämme, että hoitamattomana kakkostyypin diabetes aiheuttaa munuaissairauksia, infarkteja, hermovaurioita, amputaatioita ja sokeutumisia, ja nämä sairaudet tulevat todella kalliiksi ja ovat myös todella suuria tragedioita yksilöille. Arvoisa ministeri Mattila, ymmärtääkö tämä hallitus tämän leikkauksen järjettömyyden, ja mikä on sen inhimillinen hinta? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-10-13T16:42:10,2016-10-13T16:43:18,Tarkistettu,1.1 2016_100_47,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys diabeetikoiden  lääkekorvausten leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa kysyjä, kyllä, lääkesäästöjä on nyt esitetty tässä muodossa, missä on mukana myös lääkeala, mutta kyllä, se on myös yksi potilasryhmä. Meillä ovat varmasti samat luvut olleet myös pohjana sille, kuinka paljon nämä lääkesäästöt tulevat sitten eri ikäluokissa vaikuttamaan. Mutta on huomioitava myös se, että meillä on myös muita potilasryhmiä, joilla on suuria lääkemenoja: Entäs se yksinhuoltajaäiti, jolla on astmalääkkeitä? Kannattehan te huolta myös heistä? Minusta lääkekorvausjärjestelmää tulevaisuudessa tulee tarkastella kokonaisuutena ja uusia, kyllä, tasa-arvoisemmin niin, että se ei ole juuri yhtä potilasryhmää näin koskeva vaan että voitaisiin kiinnittää huomiota siihen, (Markus Mustajärven välihuuto) miten pienituloisten lääkehoito toteutuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.3.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-13T16:43:19,2016-10-13T16:44:14,Tarkistettu,1.1 2016_100_48,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys diabeetikoiden  lääkekorvausten leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2016 vp,Nyt on mahdollisuus pyytää puheenvuoroja painamalla V-painiketta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_100_49,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys diabeetikoiden  lääkekorvausten leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Leikkauksien perusteluissa vihjataan epäsuorasti, että kakkostyypin diabetes olisi itse aiheutettu sairaus. Ensinnäkään tämä ei pidä paikkaansa, ja toiseksi se on kestämätön peruste korvaustason leikkaukselle. Elintapoja on totuttu Suomessa pitämään yksityisasiana, eivätkä ne vaikuta siihen, millaista hoitoa on kullekin saatavilla. Suomalainen terveydenhuolto perustuu kaikkien yhdenvertaisuuteen hoidon suhteen. Tämä on järkevä ja ainoa oikea periaate. On mahdotonta mitata, missä määrin eri sairaudet ovat niin sanotusti itse aiheutettuja. Kakkostyypin diabetes ei läheskään aina liity elintapoihin, vaan sairaus puhkeaa usein perinnöllisistä syistä. Arvoisa ministeri Mattila, aikooko hallitus muuttaa lääkekorvauslainsäädäntöä ja myös lainsäädäntöä laajemminkin niin, että ihmisiä aletaan arvottamaan elintapojen mukaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-10-13T16:44:19,2016-10-13T16:45:24,Tarkistettu,1.1 2016_100_50,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys diabeetikoiden  lääkekorvausten leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vihjaatteko te nyt elintasosairauteen? Minä en. Minä en tule vihjaamaan siinä (Välihuutoja vasemmalta) enkä tässä vastauksessa, että se on nimenomaan vain elinta-sosairaus. Kyllä me kaikki tiedämme, että meillä on myös perimä Suomessa, meillä on myös moneen muuhun sairauteen perimä. Ja tässä edelleen lääkekorvaus säilyy, 65 prosenttia, ja se tulee samalle tasolle kuin verenpaine- ja muut sydänlääkkeet. Ja sen lisäksi, arvoisa kysyjä, meillä on kirjattu rationaalinen lääkehoito hallitusohjelmaan, ja sen puitteissa minä tulen tekemään kaikkeni, että esimerkiksi myöskin lääkkeetön hoito etenee, ja sillä en todellakaan vihjaa mihinkään elintasosairauteen vaan siihen, että suomalaisella lääkkeettömän hoidon ja lääkehoidon yhteisvoimalla olisi sitten mahdollisuus parantaa elinvoimaa ja väestön tasa-arvoista (Puhemies koputtaa) hyvinvointia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.3.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-13T16:45:24,2016-10-13T16:46:28,Tarkistettu,1.1 2016_100_51,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys diabeetikoiden  lääkekorvausten leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos vertaa muihin EU-maihin, niin Suomessa kansalaiset maksavat itse enemmän terveysmenoistaan kuin useimmissa EU-maissa, ja voi sanoa, että näistä leikkauksista, joita te nyt teette, kärsivät kaikkein eniten nimenomaan paljon sairastavat pienituloiset ihmiset eikä niitä voi mitenkään pitää sosioekonomisesti kestävinä eikä kannatettavina, ne lisäävät terveyseroja ja vaikeuttavat pienituloisten ihmisten asemaa. Olisin kiinnostunut kuulemaan, kun hallitus on nyt poistamassa makeisveron ja tekee sillä tavalla yli 100 miljoonan euron loven valtion kassaan, olisitteko kiinnostunut kehittämään sen tilalle tämmöistä terveysperustaista sokeriveroa, jolla voitaisiin ehkäistä nimenomaan lihavuutta ja esimerkiksi diabetesta, erilaisia kansanterveyden haittoja. Samalla myös saataisiin todellakin rahaa tänne valtion kassaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-13T16:46:29,2016-10-13T16:47:35,Tarkistettu,1.1 2016_100_52,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys diabeetikoiden  lääkekorvausten leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus on tämän makeisveron kanssa Brysselin ikeen alla. Kyllä me tiedämme tässä salissa, että näin on, EU meitä tässä ohjaa. (Välihuuto vasemmalta) Mutta mitä tulee vielä näitten pienituloisten lääkekorvauksiin, niin totean myös sen, että lääkekatto säilyy ennallaan, se jopa laskee hieman. Niin kuin totesin myös tuossa edellisessä vastauksessa, lääkkeetöntä hoitoa tulee edistää kaikin keinoin. Siihen liittyvät siis myös elintavat, liikunta, ruokavalio ja ohjaus — ilman sitä emme pääse eteenpäin lääkkeettömässä hoidossa, ja sote on myöskin siihen ratkaisu. Mutta tällaista sokeriveron tyyppistä ratkaisua, kyllä, minä ainakin kannatan henkilökohtaisesti. Miten sitä hallitus voi edistää, se jää nyt tässä varmasti nähtäväksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.3.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-13T16:47:35,2016-10-13T16:48:26,Tarkistettu,1.1 2016_100_53,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys diabeetikoiden  lääkekorvausten leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kakkostyypin diabeteksellehan on tyypillistä se, että siihen liittyy hyvin monia erilaisia sairauksia. Sehän puhkeaa erityisesti ikääntyneille, vanhemmalla iällä, ja sen seurannaisena on sydän- ja verisuonisairauksia, ja usein tämä on kytköksissä myös pienituloisuuteen. Arvoisa hallitus, kun te olette nyt jo edellisillä päätöksillä nostaneet lääkekuluja, matkakuluja ja myös sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja 30 prosenttia, niin onko pakko vielä diabetesta sairastaviin ihmisiin kohdistaa tämä lääkekorvauksen heikentäminen, joka vaikeuttaa entisestään näiden ihmisten tilannetta? Eilen olin tilaisuudessa afasia-omaisten luona, ja he kysyivät, miksi hallitus kohdistaa jatkuvasti näitä säästöjä niihin ihmisiin, jotka sairastavat, kun tulot ovat jo pienet. Lääkärissäkäyntiin menee helposti 50 euroa taksimatkoineen, (Puhemies koputtaa) ja lisäksi lääkekorvaukset nousevat. Voisitteko pohtia jotain muuta kohdetta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-10-13T16:48:26,2016-10-13T16:49:33,Tarkistettu,1.1 2016_100_54,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys diabeetikoiden  lääkekorvausten leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä tämä säästöpaketti on tehty ja tuodaan eduskunnan käsittelyyn. Se on sitten eduskunnan päätettävissä, mitä sille tapahtuu. Mutta kuten jo sanoin, ministeriössä ja ministerinä olen aivan ehdottomasti sitä mieltä, että tämän lääkekorvausjärjestelmän kehittämistä tulee jatkaa, ja painopisteen tulee olla nimenomaan niissä paljon lääkkeitä käyttävien pienituloisten kohderyhmissä. Siitä me olemme varmasti aivan samaa mieltä. Ja totean vielä myös sen, että kyllä meillä kuitenkin edelleen on niitä turvaverkkoja: lääkekatto säilyy ennallaan, se jopa laskee hieman. Sydän- ja verisuonisairauksia kyllä liittyy muuhunkin kuin diabetekseen, ja näitä liitännäissairauksia sitten hoidetaan ihan varmasti siinä vaiheessa, kun alkaa olla vakavia komplikaatioita. Kyllä ymmärtääkseni silloin diabeetikko on jo insuliinihoidon piirissä, ja insuliini säilyy edelleen sataprosenttisesti korvattavana lääkkeenä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.3.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-13T16:49:33,2016-10-13T16:50:30,Tarkistettu,1.1 2016_100_55,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys diabeetikoiden  lääkekorvausten leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä sokerivero jouduttiin todellakin EU:n toimesta poistamaan. Sille haetaan korvaavaa, mutta on osoittautunut erittäin vaikeaksi luoda siihen korvaava vero. Mitä sitten tulee näihin säästöihin, niin on erittäin ikävää, että me joudumme tekemään säästöjä eri puolille, mutta kun säästöjä joudutaan laajasti hakemaan hallituksen 4 miljardin säästöohjelman sisällä, ne osuvat isoille momenteille. Olen varma siitä, että ministerit vastuualueillaan tekevät erittäin vastuullista työtä ja hakevat mahdollisimman oikeudenmukaisia ja tasapuolisia ratkaisuja. Mutta on ihan selvää se, että jokainen säästö tuntuu jossakin, ja siksi me teemme kaikkemme, että Suomen taloutta saadaan kasvuun ja tästä säästämisen kierteestä päästään eroon. Ja se onnistuu sillä, että meillä on laajempi ja parempi työllisyys ja talouskasvu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-10-13T16:50:31,2016-10-13T16:51:27,Tarkistettu,1.1 2016_100_56,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys sotesta ja päivystysuudistuksesta (Thomas Blomqvist r) >>>Suullinen kysymys SKT 103/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Blomqvist.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_100_57,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys sotesta ja päivystysuudistuksesta (Thomas Blomqvist r) >>>Suullinen kysymys SKT 103/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Vi vet redan nu att vårdreformens grundlagsenlighet kan ifrågasättas. Vi vet också att centralisering av vården orsakar oro bland breda medborgarkretsar. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.4.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-10-13T16:51:33,2016-10-13T16:51:47,Hyväksytty,1.1 2016_100_58,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sotesta ja päivystysuudistuksesta (Thomas Blomqvist r) >>>Suullinen kysymys SKT 103/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aina on perusteita odottaa, aina on perusteita tehdä ratkaisuja, jotka tulisi tehdä jonain toisena, parempana aikana. Niiltä osin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon muutosta ollaan rakentamassa niin erikoissairaanhoidon osalta kuin erityistason palvelujen osalta sosiaalihuollossa, nyt lausuntokierroksella oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaanpanolakeineen pitää sisällään sen, että tulee viisi yhteistoiminta-aluetta, jotka vastaavat nykyisiä viittä erva-aluetta. Tuo yhteisen tekemisen välttämättömyys on joka tapauksessa toimeenpantava nimenomaan päivystystoiminnassa erikoissairaanhoidon tulevaisuuden osalta. Näiltä osin perusteltua on edetä niin, että me kykenemme jo ennaltaehkäisemään esimerkiksi epävarmuutta poistamalla. Tällä hetkellähän eri puolilta Suomea tulee viestiä, (Puhemies koputtaa) että tehdään ratkaisuja, kun ei tiedetä, mitä tulossa on.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-13T16:52:45,2016-10-13T16:53:53,Tarkistettu,1.1 2016_100_59,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys sotesta ja päivystysuudistuksesta (Thomas Blomqvist r) >>>Suullinen kysymys SKT 103/2016 vp,Nyt on mahdollisuus pyytää lisäkysymyksiä V-painikkeella.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_100_60,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys sotesta ja päivystysuudistuksesta (Thomas Blomqvist r) >>>Suullinen kysymys SKT 103/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Alkuviikosta julkaistiin linjaukset sote-uudistuksen valinnanvapauslainsäädännöstä, ja niiden mukaan palveluiden tuottajat saisivat listautuneiden asiakkaiden määrään ja mahdollisesti asiakkaiden hyvinvointiriskiin perustuvan kiinteän korvauksen. Kuntaliiton asiantuntijat ovat nyt arvioineet tätä esitystä ja pitävät riskinä, että palveluntuottajille syntyisi kannusteita valikoida asiakkaita. Lisäksi varsinkin tämä hyvinvointiriski on kyllä erittäin vaikeasti määriteltävä käsite. Voisi tapahtua niin, että toteutuisikin aivan nurinkurinen valinnanvapaus, ja kysyn teiltä, peruspalveluministeri Rehula: miten kommentoitte tätä riskiä, ja miten hallitus aikoo viedä eteenpäin tätä valinnanvapauslainsäädäntöä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-10-13T16:53:56,2016-10-13T16:54:59,Tarkistettu,1.1 2016_100_61,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sotesta ja päivystysuudistuksesta (Thomas Blomqvist r) >>>Suullinen kysymys SKT 103/2016 vp," Arvoisa puhemies! Maanantaina julki tullut työtä tekevän virkamieskoneiston esitys on yksi pohja sille työlle, jota nyt jatketaan. Yksi olennainen osa — ja vastauksena edustaja Räsäsen kysymykseen — on se, millainen tästä rahoitusmallista tulee: millä tavalla järjestämisvastuussa olevat maakunnat jatkossa rahoittavat palveluntuottajia ja mikä on tämä tarpeeseen perustuva malli, ne eurot ja se, mitä elementtejä siinä kaiken kaikkiaan on. Tämä on työn alla niin, että noin kolmen viikon sisään ollaan tilanteessa, jossa tästä asiasta tiedetään enemmän. Mutta me olemme valinneet hallituksessa koko tämän soten muutoksen osalta avoimuuden lähtökohdan ja kerroimme, mitä kerrottavissa on näiltäkin osin, jotta esimerkiksi näitä riskiarviointeja päästään tekemään.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-13T16:54:59,2016-10-13T16:55:59,Tarkistettu,1.1 2016_100_62,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sotesta ja päivystysuudistuksesta (Thomas Blomqvist r) >>>Suullinen kysymys SKT 103/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tärkeätä, että sosiaali- ja terveysuudistukseen kuuluva valinnanvapaus etenee. Kyseessä on iso muutos, ja on ihan luonnollista, että tätä isoa muutosta pitää valmistella huolellisesti ja perusteellisesti, kuten hallitus on tekemässä. Oleellista on tietysti se, että kun valinnanvapaus toteutetaan, niin se on sekä potilaan etu että veronmaksajien etu. Eli julkinen valta järjestää palvelut mutta käyttää hyväkseen markkinoita palvelujen tuottamisessa. Hallitus on asettanut linjauksissaan tavoitteeksi sen, että varmistetaan, että myös pienet yrittäjät, pienet ja keskisuuret yritykset, ovat mukana samalta viivalta palveluntarjoajina sosiaali- ja terveyspalveluissa tulevaisuudessa. Nyt kysyn, ministeri Rehula: millä hallitus pyrkii osaltaan varmistamaan, että myös pienet ja keskisuuret yrittäjät (Puhemies koputtaa) pärjäävät tässä tilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-13T16:56:00,2016-10-13T16:57:05,Tarkistettu,1.1 2016_100_63,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sotesta ja päivystysuudistuksesta (Thomas Blomqvist r) >>>Suullinen kysymys SKT 103/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Käyttöön tullaan ottamaan asiakasseteli — nykytermeillä palveluseteli, mutta siitä tulee valinnanvapausympäristössä asiakasseteli. Tämä mahdollistaa sen, että myös yksinyrittäjä, pieni lääkäriasema, fysioterapiapalveluja tarjoavat pk-tason yritykset pääsevät tähän kokonaisuuteen mukaan. Toisekseen, erityisesti vammaisille henkilöille ollaan valmistelemassa niin sanottua henkilökohtaisen budjetin käyttöä, joka tulee myös mahdollistamaan varmuudella sen, että pienet yritykset ovat mukana. No, sitten kolmas asia liittyy tähän koko valinnanvapausrahoitusmallin kokonaisuuteen. Ensinnäkin edustaja Räsäselle totean, että edelleen pitää pitää huolta siitä, että yhdenvertaisuus ihmisillä toteutuu. Se tulee olemaan yksi perustuslakiarvioinnin näkökulma, kun tätä kokonaisuutta arvioidaan. Toisekseen tämän rahoitusmallin pitää mahdollistaa se, että tällaiset (Puhemies koputtaa) esimerkiksi muutaman yrityksen konsortiot voivat olla palvelutuotannossa mukana.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-13T16:57:05,,Tarkistettu,1.1 2016_100_64,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys sotesta ja päivystysuudistuksesta (Thomas Blomqvist r) >>>Suullinen kysymys SKT 103/2016 vp,"Värderade talman! På Vasa torg var som sagt tiotusen människor senaste lördag, människor som är oroliga för sin framtid och framför allt för det att sjukhusets service kommer att försämras. Jag tycker att regeringen ska ta den här signalen på fullaste allvar, och det ska också göras ordentliga språkkonsekvensutredningar av den här reformen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.4.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-10-13T16:58:12,2016-10-13T16:58:35,Hyväksytty,1.1 2016_100_65,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys sotesta ja päivystysuudistuksesta (Thomas Blomqvist r) >>>Suullinen kysymys SKT 103/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Miksi me teemme muutosta sosiaali- ja terveydenhuoltoon? Siksi, että meidän pitää saada palvelutarpeeseen nähden kustannuksia alemmas siitä ennusteesta, joka meillä on olemassa. Asia 2: Meillä on nykytilanne päivystyksen osalta sellainen, että varmistetaan se, että tulevaisuudessa riittävä määrä ammattilaisia, naisia ja miehiä, ortopedejä, anestesialääkäreitä, naistentautien lääkäreitä ja niin edelleen, on niissä pisteissä päivystämässä, joissa luvataan, että näin todella myös tapahtuu. Sen lisäksi, että on kyse numeroista, joilla on toki merkitystä, me otamme tässä valmistelussa huomioon lainsäädännön, jota ei olla muuttamassa: lainsäädännön potilaan oikeuksista, lainsäädännön, joka liittyy kielilainsäädäntöön, ja myöskin perustuslaillisen oikeuden yhdenvertaisuuteen palvelujen saamisessa (Puhemies koputtaa) omalla äidinkielellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-13T16:59:23,2016-10-13T17:00:29,Tarkistettu,1.1 2016_100_66,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys elintarvikeviennin edistämisestä (Jari Leppä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 104/2016 vp,Otamme vielä yhden kysymyksen: edustaja Leppä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_100_67,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys elintarvikeviennin edistämisestä (Jari Leppä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 104/2016 vp,"Herra puhemies! Hallituksella on ohjelmassaan kunnianhimoiset tavoitteet oikaista meidän ruokatasettamme, elikkä meidän ruoan viennin ja tuonnin suhdettamme, 500 miljoonalla eurolla. Me saimme eilen kuulla erinomaisia uutisia siitä, että jo vuosikausia ajettu ja kaikkien voimakkaasti tekemä työ on tuottanut tulosta ja Kiinaan on avautumassa sianlihanvientimahdollisuus. Tämä on erittäin hyvä uutinen koko meidän elintarvikesektorillemme. (Eero Heinäluoma: Kyllä!) Kysyn ministeri Tiilikaiselta: Mitkä ovat ne muut keinot, joilla tuohon tavoitteeseen sitten päästään, joilla avataan muita reittejä ja muita menetelmiä? Mitä on käynnissä, ja mitä mahdollisesti vielä suunnitellaan, jotta tavoitteet toteutuvat?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.5.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-10-13T17:00:33,2016-10-13T17:01:16,Tarkistettu,1.1 2016_100_68,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys elintarvikeviennin edistämisestä (Jari Leppä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 104/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuo oli todellakin tärkeä uutinen Suomen elintarviketaloudelle, että sianlihan vienti Kiinaan käynnistyy pitkien ponnistelujen jälkeen. Ensimmäinen suomalaisyritys on hyväksytty sinne toimittavien laitosten joukkoon Kiinan viranomaisten toimesta. Nyt tietenkin haluamme työskennellä maa- ja metsätalousministeriössä yhdessä suomalaisten elintarvikeyritysten ja Eviran kanssa, jotta lisää suomalaisia yrityksiä saa sen vientiin oikeutetun statuksen tuolla Kiinan markkinoilla, ja ei pelkästään sianlihan osalta, vaan jatkossa myös muita tuotteita pyritään saamaan tuonne vientilupien piiriin. Mutta totta kai tätä elintarvikevientiä tehdään laajalla rintamalla eri markkinoille. Ja onneksi meillä on elintarvikkeiden vienti lisääntynyt moneenkin suuntaan ja monien elintarvikkeitten osalta, ja tätä halutaan hallituksen kärkihankkeen voimin edistää. Siinä myös tuo Eviran työ tarpeellisten todistusten (Puhemies koputtaa) saamiseksi on tärkeää.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+3.5.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-10-13T17:01:16,2016-10-13T17:02:23,Tarkistettu,1.1 2016_100_69,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta  annetun lain muuttamisesta sekä  merimieseläkelain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 22/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 22/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_100_70,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta  annetun lain muuttamisesta sekä  merimieseläkelain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessähän ehdotetaan muutettavaksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annettua lakia siten, että tukiohjelma laajennettaisiin koskemaan myös merenmittausaluksia. Muutoksen tarkoituksena on parantaa suomalaisten merenmittausalusten kilpailukykyä Euroopan komission hyväksyttyä vastaavia tukiohjelman laajennuksia myös eräissä kilpailijamaissa. Lisäksi tässä esityksessä ehdotetaan, että merimieseläkelakia muutettaisiin siten, että lain soveltamisalaan lisätään merenmittausaluksessa työskentelevät työntekijät. Tämä mahdollistaisi tuen maksamisen myös työnantajan merimieseläkelain mukaista eläkevakuutusmaksua vastaavan määrän osalta. Tämä esityshän sisältyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja tulee siinä yhteydessä käsiteltäväksi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+4.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-10-13T17:03:18,2016-10-13T17:04:17,Tarkistettu,1.1 2016_100_71,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 18/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_100_72,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on yksimielisesti laatinut mietinnön tästä laista, tästä esityksestä, jolla muutetaan sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluista aiheutuvat kustannukset korvattaisiin niille vuosien 1939—45 sotien johdosta vahingoittuneille ja sairastuneille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on nykyisen 15 prosentin sijasta vähintään 10 prosenttia, eli tämä raja alenisi siis 10 prosenttiin. Tämä lainmuutos kohdennettaisiin vain sotainvalideille. Valtion varoista sotainvalideille korvattavia palvelujahan ovat kotona asumista tukevat sosiaalihuoltolain mukaiset kotipalvelut, niitä ovat myös asumispalvelut, liikkumista tukevat palvelut sekä omaishoidon tuesta ja avosairaanhoidon palveluista aiheutuvat kustannukset. Valiokunta korostikin mietinnössään, että kotiin annettavien palvelujen avulla voidaan edesauttaa myös sotainvalidien selviytymistä kotona mahdollisimman pitkään — hehän ovat jo varsin iäkkäitä — ja näin ollen voidaan myös vähentää heidän laitoshoitonsa tarvetta. Useimmiten heillä toimintakyky on jo heikentynyt monien ikääntymisestä aiheutuvien sairauksien vuoksi. Lisäksi valiokunta korostaa, että on välttämätöntä huolehtia siitä, että sotainvalidi- ja veteraanietuuksiin oikeutetut ryhmät saavat etuudet ja palvelut niin kauan kuin heidän hoivan ja huollon tarpeensa jatkuvat. Tämä oli valiokunnan yhteinen vankka tahto. Sotainvalidien etuuksien kehittäminenhän on 2000-luvulla ollut jo pitkään olennainen osa veteraanipolitiikkaa, ja STM:n veteraanipoliittisen ohjelman yhtenä painopisteenä onkin ollut kunnallisten avopalveluiden haitta-asterajojen asteittainen alentaminen määrärahojen puitteissa, ja tämä on nyt jatkoa sille. Tämä kasvattaa valtion menoja ensi vuonna arviolta 4,7 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö on yksimielinen, ja esitämme lain hyväksymistä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+7.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-10-13T17:06:06,2016-10-13T17:08:34,Tarkistettu,1.1 2016_100_73,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! (Ben Zyskowicz: Hyvä alku!) Sotiemme veteraanien ja heidän puolisoidensa joukko harvenee kovaa vauhtia. Vuosien 39—45 sotien veteraanien keski-ikä on reilusti yli 90 vuotta. Maamme täyttää ensi vuonna 100 vuotta itsenäisenä Suomena, ja näillä naisilla ja miehillä, jotka silloin seitsemisenkymmentä vuotta sitten sotaan osallistuivat, on merkittävä, ratkaisevan merkittävä, rooli siinä, että voimme juhlia maamme itsenäisyyttä ja sen 100-vuotisjuhlapäivää ensi vuonna. Näiden naisten ja miesten työ sodissamme velvoittaa meitä kantamaan heistä vastuun loppuun asti. Sen takia hallitus lisää ensi vuonna veteraanien kuntoutusrahoja 20 miljoonalla eurolla, 15 miljoonalla seuraavana vuonna, 2018, ja vielä 5 miljoonalla vuonna 2019, eli yhteensä tämä lisäys on 40 miljoonaa euroa veteraanien palveluihin. Suomessa elää yhä noin 22 000 vuosien 39—45 sotien veteraania. Vuoden 2016 eli tämän kuluvan vuoden alussa sotainvalideja oli elossa 3 170. Heidän keski-ikänsä on nyt 91,5 vuotta. Kun veteraaneja on tällä hetkellä elossa 22 000, niin on arvioitu, että neljän vuoden kuluttua heidän joukkonsa on harventunut jo niin, että keskuudessamme ei ole enää kuin noin 6 500 sotaveteraania, ja vajaan kymmenen vuoden päästä, vuonna 2025, veteraaneja on elossa enää reilu 1 000. Tämä on tilanne, missä elämme, ja sen takia pidän myönteisenä sitä, että hallitus nyt määrätietoisesti parantaa sotaveteraanien kuntoutusta ja helpottaa sinne pääsyä. Hallitus muuttaa sotilasvammalakia siten, että kunnan tai kuntayhtymän järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluista aiheutuvat kustannukset korvataan niille vuosien 1939—1945 sotien johdosta vahingoittuneille tai sairastuneille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on nykyisen 15 prosentin sijasta vähintään 10 prosenttia. Ehdotettu lainmuutos laajentaa korvauksen saajien piiriä ja edesauttaa ikääntyneiden sotainvalidien selviytymistä omassa kodissaan kotipalvelun, asumispalvelun, liikkumista tukevien palveluiden, omaishoidon tuen sekä avosairaanhoidon turvin. Tämä tuo uusia sotainvalideja näiden palveluiden piiriin kuutisensataa. Veteraanijärjestöt ovat esittäneet lisäksi määrärahalisäyksiä, ja ne tuossa kerroin, eli hallitus vastaa siihen toiveeseen ja huutoon. Ehdotettu lainmuutos kohdennetaan siis sotainvalideille, jotka vammautuivat Suomen sotien 1939—1945 johdosta, mutta esityksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin sotilasinvalidit eli varusmiespalveluksessa ja YK-tehtävissä vahingoittuneet ja sairastuneet. Heidän osaltaan kustannusten korvausten edellytykset säilyvät siis jatkossa ennallaan. Tänä vuonna veteraanien määrä on tietyllä tavalla moninkertaistunut kertaheitolla, kun puolustusministeriö on lähettänyt rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä palvelleille suomalaisille kriisinhallintaveteraanikortin, joka tuo heille tullessaan virallisen kriisinhallintaveteraanistatuksen. En ole heitä rinnastamassa nyt 39—45 sotien veteraaneihin mutta haluan nostaa myös heidät esille. He ovat olleet palvelemassa meidän maamme edestä erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä, ja osa on haavoittunut jopa pahemmin kuin yksikään näistä vuosien 39—45 sotaan osallistuneista, siis siinä mielessä, että ovat jääneet huonommassa kunnossa, vakavamman haavoittumisen jälkeen, tänä päivänä eloon. Ja meillä ei ole tällä hetkellä järjestelmää, että heistä kannettaisiin asianmukaista huolta. Sen takia toivon, että aivan pienellä lisäyksellä täydentävässä budjetissa hallitus toisi määrärahan tähän kriha-veteraanienkin kuntoutuksen turvaamiseen. Ei puhuta suuresta summasta, muutamista sadoistatuhansista, niin pääsisimme siinäkin sille tasolle, minkä olemme näille naisille ja miehille velkaa. Mutta tässä esityksessä puhumme siis sotaveteraaneista ja sotainvalideista ja heidän puolisoistaan, joista edelleen monet ovat joutuneet liian pitkään odottamaan kuntoutusta, ja niin kuin puheeni alussa kerroin, joukko harvenee kovaa vauhtia ja on viimeinen aika vastata tähän huutoon. Myös rintamalisän leikkauksesta on eduskunnassa puhuttu. Se koskee siis tätä kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien suunniteltua 0,85 prosentin leikkausta. Ja pidän itse myönteisenä sitä, että kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, edustaja Jokinen ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, edustaja Kaikkonen ovat täällä salissa jo tuoneet esille sen, että eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa voisimme korjata tämän yhden kauneusvirheen, joka veteraaneja on ensi vuoden budjettisuunnitelmissa kohtaamassa. Tässä puhutaan tietääkseni noin 200 000 eurosta. Itse olen valtiovarainvaliokunnassa, ja kun siellä tietyt korjaukset budjettiin teemme, niin olen itse valmis tätä esitystä eteenpäin viemään edustaja Jokisen ja Kaikkosen esittämällä tavalla eli siten, että rintamalisää ei ensi vuonna leikattaisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-13T17:08:39,2016-10-13T17:16:04,Tarkistettu,1.1 2016_100_74,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi 100 vuotta on ensi vuoden teema, Yhdessä — Tillsammans. Tähän valmistaudutaan paraikaa, ja jo viime syksynä, kun käsittelimme valtiovarainvaliokunnassa kunta- ja terveysjaostossa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan talousarviota tälle vuodelle, nostimme esille nämä kysymykset, jotka nyt ovat meillä käsillä. Silloin lisäsimme kuntoutukseen 4 miljoonaa, hallituksen esitykseen, ja sitten teimme lausumat, jotka eduskunta yksimielisesti hyväksyi, joissa edellytimme, että juhlavuonna 2017 veteraanien kuntoutukseen varataan niin paljon varoja, että rahoista ei jää kiinni se, että jokainen veteraani pääsee ansaitsemaansa kuntoutukseen tai saa kotiin ne palvelut, mitä tarvitsee. Hallitus on tältä osin vastannut eduskunnan viestiin, ja budjettiesityksessä on nyt 20 miljoonan euron lisäys tähän tarkoitukseen. Kun summa nyt on vajaa 38 miljoonaa, niin se on siis todella suuri lisäys, ja niin kuin edellisessä puheenvuorossa kuulimme, jatkovuosille on vielä uutta. Tämä on todella arvokasta ja tärkeää, että näin tapahtuu. Täällä on sitten tämä esitys, joka on nyt käsittelyssä, sotilasvammalain muuttamisesta. Myös tämä on kauan esillä ollut asia, pudotetaan haitta-aste 15:stä 10 prosenttiin, ja tämä menee nyt yksimielisellä esityksellä. On arvokasta, että näin tapahtuu. Totean, että perussuomalaiset ovat samassa rintamassa tämän rintamalisän indeksiasian osalta, ja haluamme, että se korjataan eduskuntakäsittelyn aikana, että tällaista (Puhemies koputtaa) merkkiä ei jää budjettiin ja meidän lainsäädäntöön tältä vuodelta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-13T17:16:07,2016-10-13T17:18:18,Tarkistettu,1.1 2016_100_75,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sota on vaatinut omansa, vammauttanut ja vienyt ihmisiä. Tämä hallituksen esitys on todella hyvä. Tällä korvataan niille vuosien 1939—1945 sotien johdosta vahingoittuneille tai sairastuneille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on nykyisen 15 prosentin sijasta vähintään 10 prosenttia. Lisäksi esityksellä turvataan kunnan järjestämistä kotipalveluista ja muista kotona asumista helpottavista sosiaalipalveluista aiheutuvat kustannukset Ruotsissa vakituisesti asuville Suomen sotien 39—45 johdosta vahingoittuneille ja sairastuneille. Tämä hallituksen esitys toivottavasti turvaa ja auttaa näiden sotainvalidien ja vammautuneiden ihmisten kotona selviämistä ja asumista, tuo lisää kotipalveluja ja tukee liikuntaa eli on kaikessa siinä mukana, mikä edesauttaa ihmisen pärjäämistä omassa kodissa. On hyvä, että huolimatta siitä tiukasta talouskurista, mikä meillä tällä hetkellä Suomessa vallitsee, tämä asia laitetaan näin kuntoon ja ihmiset, jotka tarvitsevat apua, saavat sitä. He ovat sen ansainneet, ja me olemme sen heille velkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-10-13T17:18:19,2016-10-13T17:20:02,Tarkistettu,1.1 2016_100_76,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja avopalveluiden kustannuksia korvataan vuosien 39—45 sotapalveluksessa oleville henkilöille nyt alentamalla haitta-astetasoa 15:stä 10 prosenttiin. Näin saadaan enemmän sotiemme veteraaneja palveluiden piiriin, ja tätä esitystä tietenkin lämpimästi tuen ja kannatan. Samaan aikaan tietenkin kunnilla on iso haaste tuottaa kotiin vietäviä palveluita veteraaneille, veteraanien puolisoille ja omaisille, ja tällä kentällä meillä riittää vielä paljon työtä. Kuitenkin veteraanien kuntoutuksien määrärahoista täällä annettiin aikaisemmin hyvin juhlallisia puheenvuoroja siitä, kuinka tässä kehitys on oikeansuuntaista. Uskallan kuitenkin sanoa, että veteraanijärjestöjen edustajia ja edustajien viestiä vastaanottaessamme eduskunnan eri parlamenttiryhmien edustajien toimesta muutama viikko sitten esille tuli nimenomaan kuntoutustukien tarve ja se, että kuntoutustukimäärät laskevat liian kovassa vauhdissa suhteessa tähän veteraanisukupolveen, joka omalta osaltaan on poistumassa viimeiseen iltahuutoon. Näin ollen haluan kiinnittää hallituksen huomion veteraanitukien osalta niin, että veteraanien kuntoutustukiin rahat riittäisivät ja kaikki veteraanit saisivat ansaitsemansa palvelun. Tältä osaltaan hallituksen esityksissä — kun Suomi lähestyy 100:aa vuottaan, taivaltaa juhlavuottaan — on erittäin ikävää ja voisi sanoa, että tietyllä lailla vähän häpeällistä, että rintamalisän osalta esitetään leikkauksia sotiemme veteraanien kansaneläkkeen osaan. Toivon, että todellakin hallitus kuulee tämän — jos ette opposition ääntä kuule, niin kuulette veteraanien äänen (Puhemies koputtaa) — ja korjaatte tämän asian välittömästi. Samoin toivon, että myös sotilasinvalidien ja varusmiespalveluksessa tai YK-tehtävissä vahingoittuneiden (Puhemies koputtaa) ja sairastuneiden ihmisten hoitoa ja palveluita kehitetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+7.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-10-13T17:19:55,2016-10-13T17:22:04,Tarkistettu,1.1 2016_100_77,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kohdassa täytyy tietenkin, harvalukuisesti kun sitä on tullut tehtyä, kehua hallitusta ja sanoa, että tämä haitta-asteen pudotus on erittäin hyvä asia, kiitos siitä. Mutta valitettavasti tämä ei vielä riitä. Meillä on vielä sotiemme veteraaneja. Heitä ei ole enää kauan, ja nyt se loppuaika, mikä heillä on, pitäisi tehdä inhimilliseksi. Siellä tarvittaisiin apua esimerkiksi siihen, että kodeissa muutettaisiin niin yksinkertainen asia kuin amme, kylpyamme, sellaiseksi paikaksi, että sinne pääsee: suihkuksi. Heillä ei ole rahaa tehdä sitä asiaa. Toinen asia on sitten tämä veteraanien kuntoutustuen asia. Kuntoutustukea täytyy olla niin paljon, että jokainen sotiemme veteraani pääsee ainakin kerran vuodessa tarvitsemaansa kuntoutukseen ja virkistykseen ja myös heidän puolisonsa pääsisivät sinne. He ovat tehneet niin kunniakkaan työn tämän maan eteen, että jollakin sukupolvella, edes tällä sukupolvella, täytyy olla mahdollisuus auttaa heitä. Se ei ole nyt edes rahakysymys, se ei ole hintakysymys; se on arvokysymys, on kysymys arvostuksesta ja arvoasioista. Lisäksi tämä tuntuu olevan hyvin tyypillistä meille, että me vasta hirveän myöhäisessä vaiheessa ryhdymme korvaamaan sellaista, mitä ihminen on itseensä saanut, koska on tehnyt tiettyjä tehtäviä, mitkä tämä maa on edellyttänyt. Ja nyt sanon esimerkiksi varusmiespalveluksen. Jos varusmiespalveluksessa loukkaannutaan — siellä ei kai haavoituta, mutta siellä voidaan loukkaantua — niin kyllä silloin täytyy olla kunnollinen hoito ja kunnolliset korvaukset ja kunnolliset kuntoutukseen pääsemiset. Samaten YK-veteraanien kohdalla: kun YK-faitteri vammautuu palvellessaan esimerkiksi Lähi-idässä, niin hänen täytyy siitä saada korvaus. Ja siinä pitää pitää mielessä myöskin henkinen puoli, (Puhemies koputtaa) eli jos se vamma on henkinen, niin sekin (Puhemies koputtaa) pitää korvata ja auttaa kuntoutumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+7.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-13T17:22:05,2016-10-13T17:24:21,Tarkistettu,1.1 2016_100_78,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On mukava kuulla kerrankin tällaista hallituksen esitystä, josta kaikki puolueet laidasta laitaan ovat yksimielisiä, ja kiitos myös valiokunnalle tästä varsin napakasta mietinnöstä asiaan liittyen. Elämme varmasti niitä viimeisimpiä aikoja, jolloin tämä hallituksen esitys oli ylipäänsä mahdollista tuoda. On erittäin tärkeää, että niiden vuonna 39—45 sotiin osallistuneiden henkilöiden osalta siitä työkyvyttömyysasteen nykyisestä 15 prosentista voidaan nyt mennä sinne 10 prosenttiin. Toki, kun otetaan huomioon se, että veteraanien keski-ikä on jo varsin korkea, olisi voinut ajatella, että tämä koko raja olisi poistettu, mutta tämä on tietenkin oikea suunta, että nyt saatiin pudotettua sitä invaliditeettirajaa edes tähän 10 prosenttiin. On aivan selvää, että tämä auttaa heidän selviytymistään kotipalveluiden, asumispalveluiden, liikkumista tukevien palveluiden, omaishoidon tuen ja avosairaanhoidon turvin. Hienoa on ollut myös se, että taloudellisesti vaikeana aikana on kuitenkin pystytty tekemään arvovalintoja sen suhteen, että ollaan saatu panostuksia omais‑ ja perhehoitoon ja myös veteraanien kuntoutukseen, mikä tässä keskustelussa onkin jo noussut esille. Keskustelussa on kannettu huolta siitä indeksileikkauksesta, mikä liittyy veteraanikuntoutuspalveluihin. Se varmastikin saadaan korjattua, kuten täällä edustajat ovat jo todenneet, ja näinhän myös ryhmäpuheenjohtajat ovat asian esille tuoneet. Pidän erittäin tärkeänä tätä esitystä, ja hyvä, että se tuli nyt tässä vaiheessa, kun veteraanien joukko kuitenkin koko ajan vähenee ja vähenee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+7.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-10-13T17:24:22,2016-10-13T17:26:24,Tarkistettu,1.1 2016_100_79,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä meidän sukupolvellamme ei ole vain velvollisuus vaan, näkisin, etuoikeus huolehtia kaikesta siitä, mitä tänä päivänä keskuudessamme olevat sodissa palvelleet veteraanit tarvitsevat. Minusta on hyvä muistaa, ja toivoisin, että tulevat sukupolvet myös muistaisivat, ettei unholaan jäisi se tosiasia, että ilman meidän sotaveteraaneja, ilman heitä, jotka palvelivat aikanaan sodassa, tätä hyvinvointivaltiota ei olisi. Näen, että kaikki se, mitä hyvää meillä käsillä on, on pitkälti sodassa palvelleiden sotaveteraanien ansiota. Tätä taustaa vasten ajatellen itse olen sitä mieltä, että on tehtävä kaikki se, mitä me voimme tehdä, heidän eteensä, heidän hyvinvointinsa eteen, jotka ovat vielä meidän keskuudessamme — niin kuin tässä on tullut esille, heitä ei todellakaan enää kovin paljoa ole. Viime vuonna puhuin itse jo tästä 15 prosentin alentamisesta 10 prosenttiin, ja näkisin, että se on pieni ele mutta tärkeä ele, että se nyt menee ainakin siihen 10 prosenttiin, ja rintamalisään, mikä täällä on mainittu myös, mitään leikkauksia ilman muuta ei saisi tehdä. Jos me ajattelemme niitä panostuksia, niitä euromääräisiä panostuksia, mitä on tehty tähän pieneen joukkoon, joka edelleen on keskuudessamme, niin summat ovat todella pieniä. Mutta tavalla tai toisella voisimme osoittaa heitä kohtaan kiitollisuutta siitä, mitä he ovat tehneet meidän eteemme, ja minä näkisin, että nämä käsillä olevat muutokset ovat pieniä mutta ne ovat aiheellisia. Kotiin vietävät palvelut, monenlaiset tuet myös heidän puolisoilleen, omaisilleen ja niin edelleen — tämä on asia, mitä emme saa unohtaa, (Puhemies koputtaa) vaan sitä pitää pitää jatkossakin esillä niin kauan kuin heitä on keskuudessamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+7.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-10-13T17:26:25,2016-10-13T17:28:29,Tarkistettu,1.1 2016_100_80,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On totta, että aikaa ei kauan ole odottaa. Niin kuin totesin, meillä on 22 000 veteraania, neljän vuoden päästä heitä on enää 6 500 ja vajaan kymmenen vuoden päästä reilu tuhat. Sotainvalidien määrä tällä hetkellä on 3 170, eli joukko harvenee kovalla tahdilla. Heidän keski-ikänsä on 91,5 vuotta. Tässä siis tuodaan työkyvyttömyysaste nykyisen 15 prosentin sijasta 10 prosenttiin ja tarjotaan kotipalveluita 600 sotainvalidille lisää. Olen itse — niin kuin edustaja Kulmunikin tuossa edellä toi tämän asian esille — tehnyt vuonna 2013 jo toisen kerran esityksen siitä, että näistä sotainvalidien niin sanotuista haitta-asteprosenteista luovuttaisiin ja kaikille sotainvalideille taattaisiin samat palvelut. Nyt näillä pienimmillä haittaprosenteilla elämänsä läpi eläneet ovat jopa olleet täydellisesti tuen ja palveluiden ulkopuolella. Meillä on viimeinen hetki kantaa tämä kunniavelka, ja itse olen siihen valmis.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-13T17:28:31,2016-10-13T17:29:50,Tarkistettu,1.1 2016_100_81,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista ja kilpailulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 20/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 20/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_100_82,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista ja kilpailulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista. Lakia sovellettaisiin kilpailuoikeuden rikkomuksista aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen riippumatta tapauskohtaista harkintaa vaativan niin sanotun kauppakriteerin täyttymisestä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kartelleja koskevasta vahinko-olettamasta, ylihinnan siirtämiseen liittyvistä todistustaakkasäännöistä sekä seuraamusmaksusta vapautetun yrityksen yhteisvastuun ja takautumisvastuun rajauksesta. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi rikkomuksen toteavan päätöksen vaikutuksesta vahingonkorvaustuomioon, korosta, todisteiden esittämisestä, vanhentumisesta sekä sovintoneuvottelun ja sovintoratkaisun vaikutuksista. Talousvaliokunta puoltaa yksimielisesti hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin huomautuksin ja teknisin muutoksin. Talousvaliokunta toteaa, että esityksen taustana on Euroopan parlamentin ja neuvoston kilpailuoikeudellisia vahingonkorvauksia koskeva direktiivi. Hallituksen esityksessä on kyse direktiivin kansallisesta täytäntöönpanosta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että kilpailulain 4 a luvun mukaiset kilpailuneutraliteettia koskevat tilanteet jätetään esityksen ulkopuolelle. Talousvaliokunta kuitenkin katsoo, että jatkossa on syytä tutkia tarvetta ulottaa ehdotetun kaltainen sääntely koskemaan myös kilpailulain 4 a luvun mukaisia tilanteita ja arvioida, tuleeko samalla kilpailulain 4 a luvun kilpailuneutraliteettisäännöksiä täsmentää tai selkeyttää. Sääntelyn ulottaminen sellaisenaan koskemaan myös kilpailuneutraliteettirikkomuksia saattaisi vähentää kannustimia ryhtyä neuvottelemaan kilpailuneutraliteettirikkomuksista ja vaarantaa toimivaksi koetun mekanismin toiminnan. Valiokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota myös siihen, että kilpailulain kieltosäännökset ja siten myös esitetty vahingonkorvaussääntely soveltuvat myös julkisen sektorin aiheuttamiin kilpailun rajoituksiin siltä osin kuin julkinen taho toimii kilpailulaissa tarkoitettuna elinkeinonharjoittajana. Talousvaliokunnan mukaan vanhentumisajan määrittely kilpailuoikeudellisissa vahingonkorvauksissa on ongelmallista, koska tieto kilpailuoikeuden rikkomuksista voi ilmetä vasta vuosia vahingon aiheutumisen jälkeen ja kilpailuasioiden käsittely eri oikeusasteissa monta kertaa vie useita vuosia. Myös kysymys yhteisvastuusta on hallituksen esityksen keskeinen näkökulma. Voimassa olevan lain mukaan oikeus vahingonkorvaukseen vanhenee, jollei korvauskannetta ole pantu vireille kymmenen vuoden kuluessa rikkomuksesta. Mikäli korvausvaatimus perustuu Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksellään toteamaan rikkomukseen, oikeuden ei kuitenkaan katsota vanhentuneen ennen kuin yksi vuosi on kulunut lainvoimaisesta ratkaisusta. Nyt ehdotettu sääntely tuo voimassa olevaan sääntelyyn pohjautuvien vanhentumisaikojen rinnalle ehdotuksen taustalla olevaan direktiiviin pohjautuvan viiden vuoden määräajan, jonka lasketaan kuluvan siitä, kun rikkoja on saanut tietää rikkomuksesta, vahingosta ja rikkojasta. Kantaja voisi hyödyntää vaihtoehtoisista vanhentumisajoista sen pisimmän. Hallituksen esityksessä on päädytty ehdottamaan, että yhteisvastuu lakkaisi vanhentumislain 19 §:n 2 momentin mukaisesti. Talousvaliokunta toteaa lausunnossaan, että yhteisvastuusta säätäminen vanhentumislaista poikkeavasti johtaisi vanhentumisaikojen pidentymiseen entisestään. Siksi hallituksen esityksen mukainen sääntelytapa on selkeä ratkaisuna, samoin kuin se, että kaikkien vanhentumisaikojen katkaisun tulee tapahtua kanteella. Talousvaliokunta on käsitellyt lausunnossaan myös ajatusta kilpailun rikkomusten saattamisesta ryhmäkanteen piiriin. Nyt käsiteltävä direktiivi ei kuitenkaan edellytä ottamaan käyttöön ryhmäkannetta, eikä sitä siis tässä yhteydessä esitetä myöskään kansallisesti. Mikäli jatkossa katsottaisiin tarpeelliseksi asiaa harkita, tällainen sääntely edellyttäisi kuitenkin laajaa vaikutusten arviointia. Talousvaliokunta, niin kuin edellä totesin, on vain pieniä muutoksia esittänyt, ja talousvaliokunta puoltaa yksimielisesti hallituksen esitykseen sisältyvän 2. lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana ja 1. lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna. Näiltä osin valiokunta oli yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+8.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-10-13T17:30:23,2016-10-13T17:35:34,Tarkistettu,1.1 2016_100_83,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_100_84,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite koskee siis lakia transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta. Tässä lakialoitteessa ehdotetaan tämän niin kutsutun translain muutosta yhdeltä osin. Se esittää, että jatkossa lisääntymiskyvyttömyys ei olisi enää vaatimuksena, jotta henkilö voi vahvistaa juridisen sukupuolensa. Aloite korjaa translakia yhdeltä osin — se poistaa vain tämän yhden selvän ja räikeän ihmisoikeusloukkauksen — mutta tämä toivottava muutos ei muuta sitä tosiasiaa, että koko translaki vaatii uudistamista siten, että ihmisen itsemääräämisoikeus toteutuu. Transsukupuolisuudessa on kyse sukupuoliristiriidasta, jossa henkilö ei koe hänelle syntymässä määriteltyä sukupuolta oikeaksi. Juridisella vahvistamisella tarkoitetaan henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän muuttamista henkilön sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi. Nykytilanteessa tämä vaatii pitkän lääketieteellisen arvioinnin sekä lisääntymiskyvyttömyyden, täysi-ikäisyyden ja melko kummallisen vaatimuksen stereotyyppisen sukupuoliroolin täyttymisestä. Translaki nykyisellään asettaa sukupuolen vahvistamiselle ja korjaamiselle ihmisoikeuksia loukkaavia ehtoja. Nykyisen lainsäädännön mukaan lääketieteellinen ja juridinen sukupuolen korjaaminen linkitetään yhteen väärällä tavalla. Sukupuolen korjaamiseen liittyy sekä juridinen että lääketieteellinen puoli, mutta lainsäätäjän tehtävä ei ole pakottaa ketään lääketieteelliseen prosessiin vastoin hänen tahtoaan, kuten tilanne on nyt. Jotta voi juridisesti saada sukupuolensa vahvistettua vastaamaan henkilön itsensä kokemaa, alistetaan henkilö pitkään lääketieteelliseen prosessiin, jossa arvioidaan hänen sukupuolikokemuksensa. Käytännössä siis joku muu kuin henkilö itse päättää siitä, mikä on hänen kokemansa sukupuoli. Arvoisa puhemies! Tasa-arvoisen avioliittolain liitännäislakien myötä vaatimus naimattomuudesta poistui translain vaatimuksista, ja se on hyvä muutos. Edelleen tarvitaan kuitenkin kokonaisuudistusta, jonka tulee perustua ihmisen itsemääräämisoikeuteen. Juridinen sukupuoli tulee voida vahvistaa omalla ilmoituksella. Näin toimitaan useassa Euroopan maassa. Juridisen sukupuolen vahvistamisen ehdoksi ei saa asettaa lisääntymiskyvyttömyyttä eikä mitään lääketieteellistä hoitoa, toimenpidettä tai diagnoosia. Ehdoksi ei myöskään saa asettaa terveydenhoitohenkilöstön tai muun kolmannen osapuolen lausuntoa. Jokainen meistä päättää itse omasta ruumiistaan ja itse omasta identiteetistään. Se on jokaisen ihmisen oikeus, ja sen tulee olla jokaisen ihmisen oma päätös. Se, että Suomen lainsäädäntö vaatii tietyn ihmisryhmän sterilisoimista, on kaikuja synkiltä ajoilta, ja on aivan käsittämätöntä, että tämmöinen ihmisoikeusloukkaus edelleen Suomen laista löytyy. Suomea on asiasta huomautettu toistuvasti: muun muassa YK:n kidutuksen vastainen raportoija on vaatinut Suomea korjaamaan lainsäädäntöä tältä osin, ja myös Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on asiasta huomauttanut. Ei ole oikein, että johtuen ihmisen sukupuoli-identiteetistä hänet pakotetaan sterilisaatioon. Tätä lakialoitetta oli työstämässä joukko kansanedustajia yli puoluerajojen — kiitos heille — ja sen allekirjoitti 84 kansanedustajaa. Toivon, että valiokunta ottaisi aloitteen käsiteltäväkseen ja toisi sen saliin, jotta eduskunta pääsee asiasta äänestämään. Toivon, että valiokunta tarkastelee kysymystä ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, ja uskon, että jos näin tehdään, päätyy valiokunta kannattamaan lakialoitteessa esitettyä muutosta. Kyse on räikeästä ihmisoikeusloukkauksesta ja transihmisten oikeuksien polkemisesta. Kysymys on hyvin yksinkertainen, ja toivon, että jokainen kansanedustaja vastaa itse itselleen kysymykseen: onko oikein, että Suomen laissa määrätään tietty ihmisryhmä sterilisoitavaksi? — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-10-13T17:36:02,2016-10-13T17:39:55,Tarkistettu,1.1 2016_100_85,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Modigin jättämä, lukuisten muiden kansanedustajien allekirjoittama lakialoite translain eli transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta on tärkeä. Lakialoitteessa esitetään, että lakiin nykyisellään sisältyvä lisääntymiskyvyttömyysvaatimus poistetaan translaista. Vaikka asia voi joidenkin kansanedustajien ja kansalaisten näkökulmasta vaikuttaa pieneltä, on kyse ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta merkittävästä ja välttämättömästä muutoksesta. SDP on ollut aktiivinen kysymyksessä, ja translain muutosta valmisteltiin edellisellä hallituskaudella silloisen peruspalveluministerin Susanna Huovisen johdolla. Puollamme lakialoitetta sekä myös translain kokonaisvaltaisempaa tarkastelua. Jätimme asiasta myös kirjallisen kysymyksen hallitukselle noin vuosi sitten yhdessä edustaja Nurmisen, Razmyarin ja Räsäsen kanssa, ja valitettavasti on käynyt selväksi, ettei istuva hallitus ole asiaa valmis korjaamaan. Siksi nyt tehty lakialoite on tarpeellinen, ja toivon, että se saa valiokunnassa asianmukaisen käsittelyn. Eduskunta hyväksyi viime keväänä tasa-arvoisen avioliittolain edellyttämiä lakimuutoksia, niin sanottuja liitännäislakeja. Tämän käsittelyn yhteydessä translaista poistettiin muun muassa vaatimus henkilön naimattomuudesta ehtona korjatun sukupuolen vahvistamiselle. Tämä muutos on hyvä, mutta se ei riitä. Nyt translaki on muutettava myös muilta osin ihmisoikeuksia kunnioittavaksi. Laki sisältää nykyisellään perus- ja ihmisoikeuksia loukkaavia kohtia, joista vaatimus sukupuoltaan korjaavan lisääntymiskyvyttömyydestä eli sterilisaatiosta on kaikkein ongelmallisin. Tähän asiaan myös lakivaliokunta kiinnitti huomiota tasa-arvoisen avioliittolain liitännäislakeja käsitelleessä mietinnössään. Sosiaali- ja terveysministeriön asiaa käsitellyt työryhmä on esittänyt translain muuttamista jo toukokuussa 2015. Translain perus- ja ihmisoikeuksiin liittyviin epäkohtiin ovat kiinnittäneet huomiota myös Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu sekä YK:n kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun tai rangaistuksen erityisraportoija. Lisäksi yli sataa maata ja kymmentä miljoonaa lääkäriä edustava Maailman lääkäriliitto lausui yleiskokouksessaan Moskovassa vuonna 2015, ettei transsukupuolisuus ole sairaus tai häiriö ja että jokaisella on oikeus määrittää oma sukupuolensa. Lähes 60 kansallista lääkäriliittoa sitoutui lopettamaan käyttäytymistä muokkaavat toimet ja pakkohoidot. Suomi edellyttää sukupuoltaan korjaavilta muun muassa sterilisaatiota sekä psykiatrista diagnoosia transsukupuolisuudesta. Translaki pitäisikin avata kokonaisuudessaan, ja lain uudistamisen lähtökohtana tulisi olla sukupuoltaan korjaavan itsemääräämisoikeus. Tämä vaatisi kuitenkin asianmukaisen valmistelun, ja toivottavasti asia saadaan seuraavan hallituksen työlistalle, kun tämä nykyinen hallitus ei valitettavasti sitä ole valmis listalleen ottamaan. Nyt lähetekeskustelussa oleva lakialoite käsittelee vain lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista nykylaista. Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Lisääntymiskyvyttömyysvaatimus ei ole sopusoinnussa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja maamme muiden kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Kuten lakialoitteen perusteluissakin todetaan, transhenkilöiden oikeus perus- ja ihmisoikeuksina turvattuihin henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityiselämän suojaan edellyttää, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus poistetaan translaista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-10-13T17:40:00,2016-10-13T17:44:01,Tarkistettu,1.1 2016_100_86,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihminen on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, henkinen ja hengellinen kokonaisuus. Tähän liittyen ihminen on joko mies tai nainen, tyttö tai poika. Tästä poikkeamat ovat hyvin, hyvin harvinaisia, vain muutamia yksittäisiä vauvoja vuosittain syntyy, muutamia yksittäisiä, joista ei heti voida varmuudella sanoa, kumpaanko sukupuoleen tämä ihminen kuuluu. Sen sijaan erilaisiin identiteettivähemmistöihin kuuluvia valtakunnassa on. Näihin kuuluvat myös he, jotka syystä tai toisesta mieltävät, että heidän kehonsa on muu kuin mitä heidän mielensä kertoo. Tähän liittyen olisi erittäin, erittäin tärkeää pysähtyä hyvän ajan kanssa miettimään, mistä tämä johtuu, mistä juontavat tällaiset tuntemukset. ""On syntynyt väärään sukupuoleen"" on aivan liian yksinkertainen ja kevyt toteamus. Mikä on oikeudellinen sukupuoli? Mikä on juridinen sukupuoli? Tämä on taas yksi uusi määritelmä, jota pyritään tuomaan tähän valtakuntaan. Meillä on ollut viime aikoina — ja näyttää, että edessäkin on — kokonainen vyöry käsitteitä, joiden sisältöä pyritään muuttamaan ja osaa vielä hyvin vaivihkaa, salaa. Avioliitto: mies ja nainen — näin se on aina ymmärretty. Sukupuoli: mies tai nainen — näin se on ymmärretty. Kuinka moni vanhempi tietää, että nyt jo kouluihin ollaan annettu ohjeistusta, että sukupuolia on jos kuinka monta tai että se on jatkumo? Tämä aloite transseksuaalisen sukupuolen vahvistamisesta: Niin mielelläni kuin kansanedustaja Modigin aloitetta haluaisikin tukea tai tamperelaisen kansanedustaja Marinin kannattamaa aloitetta haluaisin minäkin tukea, valitettavasti missään nimessä en voi olla tukemassa tällaista aloitetta. Niin kuin sanoin, ihminen on kokonaisuus. Ihmisestä ei voida ottaa erilleen jotakin yksittäistä osaa, määritellä, että joku tietty olisi niin kuin juridinen osuus. Jos sitten joku kokee ja haluaa lähteä siihen pitkään ja moninaiseen prosessiin, sukupuolenvaihdokseen, niin se on pitkä prosessi, ja sen jatkumona kirjoihin, kansiin vaihdetaan sitten sukupuolta, merkitään mies naiseksi, nainen mieheksi. Mutta että alun perin lähdettäisiin omalla ilmoituksella sen mukaan, mikä oma tuntemus on, merkitsemään ja muuttamaan sukupuoli toiseksi virallisiin dokumentteihin... Minusta yli 25 vuotta lääkärinä olleena ja kaikenlaisia kansalaisia tavanneena — jo 80-luvun alkupuolella olen ensimmäiset transihmiset tavannut ja jaan tälläkin hetkellä työhuoneeni yhden transihmisen kanssa — tuntuu, että tänä päivänä näitä asioita käsitellään aivan liian kevyesti, niin että oma tuntemus voisi olla se, joka määrittää, ja että sen perusteella omalla ilmoituksella voisi kirjoihin ja kansiin muuttaa sukupuolensakin. Minä näen, että se on inhimillisyyden, ihmisyyden aivan liian kevyttä käsittelemistä. Meillä on sanottu niin kuin tässä aloitteessa on, että ""jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta"", ""jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen"", ""yksilön oikeus elää omaa elämäänsä ilman viranomaisten tai muiden ulkopuolisten tahojen aiheetonta puuttumista"". Suomessa eivät viranomaiset puutu, mutta sitten jos henkilö itse haluaa lähteä tähän prosessiin, muuttamaan sukupuolta, niin se on sitten eri asia, ja sen ei missään nimessä pitäisi lähteä siitä, että omalla ilmoituksella muutetaan niin sanottu juridinen sukupuoli. Jatkossakin on huolehdittava, että hän, joka kantaa raskautta, kantaa lasta kehossansa ja joka synnyttää, on nainen. Minä tiedän, että valtakunnassa on jo tällä hetkellä sellaisia, jotka mielellään tekisivät historiaa ja olisivat kirjoihin ja kansiin merkittynä ensimmäisiä niin sanottuja miehiä, jotka synnyttävät, mutta minä kyllä kannatan sitä, että jonkunnäköinen selvyys tässä valtakunnassa säilytetään, ja jatkossakin, kuka Suomessa synnyttää, hänen tulee olla nainen. Tässä aloitteessa on myös se, että on täysi-ikäinen. Kaiken kaikkiaan minusta tätä translakia todella pitäisi katsoa kokonaisvaltaisemmin ja paljon syvällisemmin ja tarkemmin. Esimerkiksi täysi-ikäisyys on 18 vuotta. Minkä takia sukupuolta voi lähteä muuttamaan jo 18-vuotisena, jos me tiedämme, että esimerkiksi aivot kehittyvät 25-vuotiaaksi asti? He, joilla on lapsia, tietävät, milloinka murrosikäiset kuplivat: murrosikä voi kuplia pahimmillaan 13—14-vuotisena, se voi kuplia 15-, 16- ja vielä 17-vuotisenakin. Jos tässä vaiheessa voidaan lähteä jo muuttamaan sukupuolta, niin minä kysyn, onko se aivan vastuullista toimintaa. Minusta tärkeintä näiden, jotka kokevat, että keho on jotakin muuta kuin mitä mieli sanoo, olisi erittäin tärkeää ajan kanssa pysähtyä miettimään, mistä se johtuu, mitä on siellä lapsuudessa, mitä on nuoruudessa — mistä se johtuu. Jos me ajattelemme kenen tahansa hyvinvointia, meidän jokaisen olisi hyvä miettiä meidän toimintaamme, meidän vointiamme, mistä mikin asia johtuu, ja jos lähdetään tekemään sellaisia muutoksia, mitkä ovat kauaskantoisia — no, eivät välttämättä sellaisia, joita ei voi muuttaa takaisin — ja jos murrosiän aikana jo lähdettäisiin toimimaan, tekemään jotakin sellaista, mikä voi rauhoittua muutaman vuoden sisällä, niin minun mielestäni se ei ole vastuullista. Aivot kehittyvät 25-vuotiseksi asti. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Vastauspuheenvuoro, edustaja Modig. — Anteeksi, luulin, että edustaja Tanus jo lopetti, kun oli hiljaisuus, mutta ei. Sitten voitte jatkaa.] Hiljaisuus oli sen takia, että mietin, jatkanko millä muotoa. — Niin kuin sanottu, tämä translaki ja kaiken kaikkiaan nämä transasiat minun mielestäni ovat sellaisia, mistä olisi hyvä keskustella hyvinkin paljon ja muutosta tehdä, mutta minusta se, mitä tällä hetkellä on käsittelyssä, on aivan liian kevyesti ihmisiin ja ihmisyyteen ja ihmisten tuntemuksiin suhtautumista. Ei voida näin kevyillä perusteilla tehdä näin isoja muutoksia, joten valitettavasti millään muotoa en voi kannattaa tämmöisiä muutoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-10-13T17:44:09,2016-10-13T17:51:38,Tarkistettu,1.1 2016_100_87,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Nyt vastauspuheenvuorot, ensiksi edustaja Modig ja sitten edustaja Marin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_100_88,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tanukselle haluan todeta, että te siis olette sitä mieltä, että Suomen laissa voidaan määrittää yksi tietty ihmisryhmä sterilisoitavaksi. Olen aivan järkyttynyt siitä. Te puhuitte siihen malliin, että teidän mielestänne transsukupuolisuus johtuu jostain traumasta, jostain negatiivisesta. Itse minä näen, että se on ominaisuus, joka jollain ihmisellä voi olla. Minun mielestäni meidän tehtävämme ei ole määrittää ja kertoa ihmisille, miten heidän kuuluu elää, vaan katsoa sitä maailmaa, missä me elämme, ja taata kaikille ihmisille ihmisarvoinen elämä, ne samat ihmisoikeudet joka ikiselle. Te kannoitte myös huolta siitä, miten suhtaudutaan täysi-ikäisyyteen.  Teini-ikä, mur-rosikä, on se aika, jolloin me kaikki ihmiset pohdimme itseämme, oma identiteetti alkaa kirkastua ja alkaa ymmärtää itsestään enemmän. Sama se on myös transnuorilla. On hirveän tärkeää, että transnuoret voidaan tunnistaa ja tunnustaa semmoisina kuin he ovat siinä murrosiän myllerryksessä, jonka me kaikki olemme käyneet läpi. Se on ensiarvoisen tärkeätä heidän hyvinvoinnillensa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-10-13T17:52:28,2016-10-13T17:53:36,Tarkistettu,1.1 2016_100_89,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tanus viittasi omassa puheenvuorossaan siihen, että transsukupuolisuus olisi ikään kuin hetken mieliala tai tämmöinen hetkellinen kysymys. Kyllä siinä vaiheessa, kun ihminen lähtee korjaamaan omaa sukupuoltansa, kyse on varmasti harkitusta asiasta. Nämä tilanteet eivät missään nimessä ole helppoja, ja on täysin kohtuutonta, että Suomen lainsäädäntö on tällä hetkellä vielä sillä tasolla, että me vaadimme tältä ihmisryhmältä sterilisaatiota, lisääntymiskyvyttömyyttä. Ja jos kuuntelitte omaa puheenvuoroani äsken, niin muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu ja YK:n kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun tai rangaistuksen erityisraportoija ovat huomauttaneet Suomea siitä, että meidän lainsäädäntöömme sisältyy tällainen vaatimus, joka ei ole missään nimessä ihmisoikeuksien kannalta kestävä tai sellainen, että sen tulevaisuudessa pitäisi lainsäädännössä olla. Eli siksi tämä lakialoite on tehty ja sen takia täällä tätä muutosta halutaan. Tämä on ihmisoikeuksien näkökulmasta kestämätön tilanne, ja nyt tämä tilanne pitää korjata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-10-13T17:53:37,2016-10-13T17:54:49,Tarkistettu,1.1 2016_100_90,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Saanko kysyä, onko tämä nyt minuutin vai 2 minuutin vastauspuheenvuoro? (Eduskunnasta: Minuutin!) — Minuutin. Edustaja Modig, olen pitkälti aivan samaa mieltä teidän kanssanne: ihmisarvoisesta elämästä, siitä, että murrosiässä tulee monia asioita esiin. Toisaalta me kaikki tiedämme, että transihmiset tai nämä, jotka miettivät tällaista prosessia, eivät ole mitenkään homogeeninen joukko. Siellä on hyvin monenlaisia ihmisiä monenlaisilla tarinoilla. Jotkut myös ovat tehneet aivan selkeän päätöksen ja menevät eteenpäin, jotkut miettivät sitä hyvin pitkään. Meillä on myös tiedossa, että on tapauksia, jotka ovat menneet koko pitkän prosessin läpi, eläneet sitä muutaman vuoden ja haluavat takaisin, koska se ei todella kaikkien kohdalla valitettavasti ole ollut loppuun vedetty päätös. Ja kukaan ei vaadi sterilisaatiota, vaan jos ihminen lähtee tähän prosessiin, muuttumaan miehestä naiseksi tai toisinpäin, niin siihen prosessiin, johon ihminen lähtee vapaaehtoisesti, kuuluu tämä osana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-10-13T17:54:51,2016-10-13T17:55:57,Tarkistettu,1.1 2016_100_91,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Vielä tähän edustaja Modigin vastauspuheenvuoro, ja sitten siirrytään listaan, koska täällä on vain muutama puheenvuoro ja puheenvuoroja pyytäneet ovat juuri niitä, jotka myöskin vastauspuheenvuoroja ovat pyytäneet.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_100_92,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Tanukselle haluan todeta, että kai te ymmärrätte, että te nyt itse asiassa ajatte sitä, että ihmisen on tehtävä peruuttamaton muutos itsellensä. Me esitämme sitä, että ei olisi tarvetta lisääntymiskyvyttömyyteen, ei olisi tarvetta millekään lääketieteellisille toimenpiteille, jotta ihminen voi saada sosiaaliturvatunnuksen, joka vastaa hänen kokemaansa sukupuolta. Te vastustatte sitä. Te haluatte, että joudutaan käymään läpi peruuttamaton lääketieteellinen muutos. Oletteko te pohtinut, että teidän näkemyksenne on hieman ristiriitainen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-10-13T17:56:09,2016-10-13T17:56:40,Tarkistettu,1.1 2016_100_93,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,Ja puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_100_94,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi vuonna 2016: Meillä on edelleen ihmisoikeusongelmia, asioita, jotka täytyy korjata. Tässä on käsittelyssä yksi. Tässä on käsittelyssä kansanedustajien lakialoitteessa tehty esitys muuttaa translakia siltä osin kuin se edellyttää pakkosterilisaatiota. Kyllä, kuulitte oikein. Suomessa vuonna 2016 on (Sari Tanuksen välihuuto) edelleen yhden väestöryhmän kohdalla olemassa pakkosterilisaatiomahdollisuus. Tämä asia täytyy muuttaa. Kysymyksessä on tietyllä lailla pieni suuri asia, pieni siinä mielessä, että se väestöjoukko, jota tämä asia koskee, on varmasti pieni, mutta suuri siinä mielessä, että ihmisoikeuskysymyksenä, inhimillisyyskysymyksenä, oikeudenmukaisuuskysymyksenä tämä koskettaa meitä kaikkia — koko eduskuntaa, kaikkia suomalaisia. Tämä on myös oikeusvaltiokysymys siinä mielessä, että Suomea on todellakin huomautettu tästä asiasta. Ne eivät ole mitään vähäpätöisiä, kevyesti hihasta pudotettuja huomautuksia vaan vakavia ihmisoikeuksiin liittyviä huomautuksia, joihin meidän on vastattava. Puhemies! Tämän lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja on kansanedustaja Silvia Modig. Hänen ohellaan 84 muuta kansanedustajaa on tähän aloitteeseen yhtynyt, allekirjoittanut mukaan lukien. Tässä aloitteessa siis esitetään, että nykylaista poistettaisiin vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä vastakkaiseen sukupuoleen kuulumisen vahvistamiseksi. On aivan kestämätöntä, että voimassa olevan lain mukaan sukupuolen korjaamiselle on vaatimuksena muiden kriteerien lisäksi lisääntymiskyvyttömyys — se voi siis todellakin johtaa lääketieteelliseen sterilisaatioon. Ja tässä on kysymyksessä vaatimus, joka menee kyllä hyvin pitkälle yksilön oikeuksiin, hyvin pitkälle ihmisyyteen, yksityiselämän ydinalueelle. Kysymys on siis ihmisyydestä, kysymys on käsityksestämme ihmisten yhdenvertaisuudesta. Ja on aivan selvää, että vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä ei voi sisältyä siihen ihmiskäsitykseen, jonka me Suomessa jaamme, jota me pidämme ihmisoikeuksien mukaisena ja inhimillisenä. Kysymys on myös Suomea koskevista ihmisoikeusvelvoitteista, eikä tälle vaatimukselle lisääntymiskyvyttömyydestä ole kyetty esittämään mitään merkittäviä, painavia perusteita. Puhemies! Aloite käytännössä olisi lakiteknisesti hyvin helppo toteuttaa — se tarkoittaisi yhden lauseen poistamista lain 1 §:stä — eli selkeä ja ongelmaton, helppo toteuttaa, mutta iso, merkittävä virstanpylväs maamme ihmisoikeuspolitiikassa. Sosialidemokraattien kanta tähän kysymykseen on selkeä ja johdonmukainen: me olemme puoluekokouksessa vuonna 2012 päättäneet, että puolue pyrkii poistamaan lisääntymiskyvyttömyyttä koskevan vaatimuksen translaista. Puhemies! Teen nyt esityksen siitä, että tämä aloite päätettäisiin lähettää mietinnön laatimista varten sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle lakivaliokunnan olisi annettava asiasta lausunto. Puhemies, teen tämän esityksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-10-13T17:56:44,2016-10-13T18:00:29,Tarkistettu,1.1 2016_100_95,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan heti alkuun kiittää edustaja Modigia erittäin tärkeästä aloitteesta, jonka itsekin olen allekirjoittanut. Suomi on todella saanut huomautuksia korkealta taholta tästä asiasta, mutta myös tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että hallitus ei ole vielä ryhtynyt toimenpiteisiin translain uudistamiseksi. Lisääntymiskyvyttömyysvaatimus rikkoo transihmisten oikeutta tasa-arvoon, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä yksityis- ja perhe-elämään ja loukkaa syvästi itsemääräämisoikeutta. Lain pitäisi aina suojella ihmistä, ei olla ihmistä vastaan. Tämä lakialoite koskee yhtä ihmisryhmää eikä vaikuta kenenkään muun elämään millään tavalla. Transihmisille tämä lakialoite, tämä asia, on erittäin suuri asia, tämä on elämän kokoinen asia. Tämä on myös ihmisoikeuskysymys. Arvoisa puhemies! Juuri siksi, että pidän tätä niin suurena, tärkeänä ihmisoikeuskysymyksenä, toivon valiokunnalta myötätuulta tälle lakialoitteelle ja kannatan edustaja Tuppuraisen tekemää esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-10-13T18:00:32,2016-10-13T18:01:56,Tarkistettu,1.1 2016_100_96,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä haluaisin painottaa kaikille kuunteleville myös, että Suomessa ketään ei pakoteta sterilisaatioon. Olen tehnyt sterilisaatioita erinäisen määrän, suurimman osan naisille mutta myös miehille, ja voin vannoa, että ketään missään paikassa Suomessa ei pakoteta sterilisaatioon. Jos sitten joku haluaa lähteä sukupuolenvaihdosprosessiin, naisesta mieheksi, niin mies on se, joka ei synnytä eikä kanna raskautta. Eli jos joku haluaa vapaaehtoisesti lähteä prosessiin vaihtamaan sukupuolta miehestä naiseksi tai naisesta mieheksi, niin tämä kuuluu siihen prosessiin ihan samalla lailla kuin siihen kuuluu haastattelua, siihen kuuluu tutkimuksia, siihen kuuluu erilaisten lääkäreitten vastaanottoja. Jos joku on menossa jonkunlaiseen leikkaukseen, hoidattamaan jotakin asiaa, niin useasti siihen kuuluu esimerkiksi verikokeita tai joitakin kuvantamisia ja niin edelleen. Tiettyyn prosessiin kuuluvat tietyt asiat. Sukupuolenvaihdokseen kuuluu myös se, että jättää esimerkiksi... Esimerkiksi raskausasiat, raskaus ja synnytys, jäävät siihen naisen rooliin, ja sitten jos haluaa vaihtaa mieheksi, niin siihen ei kuulu raskaus eikä synnytys. Eli jokainen lähtee tähän sukupuolenvaihdosprosessiin, toivon mukaan, harkitusti ja täysin vapaaehtoisesti — meillähän laki sanoo, että tällainen asia pitäisi varmistaa — ja jos tähän prosessiin lähtee vapaaehtoisesti, niin siihen kuuluu sterilisaatio. Mutta haluan edelleen alleviivata: Suomessa ketään ei pakoteta sterilisaatioon eikä kukaan kenellekään tee sterilisaatiota vastoin tämän henkilön omaa toivetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-10-13T18:01:57,2016-10-13T18:03:59,Tarkistettu,1.1 2016_100_97,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Tanuksen puheenvuoroon on pakko tarttua. Tämän lakialoitteen tarkoituksena on nimenomaan se, että jos henkilö haluaa korjata sukupuoltaan, niin hänelle ei enää tehtäisi sterilisaatiota, ja nimenomaan tämähän on nyt se asia, mitä tässä me yritämme ajaa, mutta te vastustatte sitä. Teidän mielestänne ihmisten pitää edelleenkin kokea järkyttävä pakkosterilisaatio sen vuoksi, että haluaa korjata sukupuoltaan sen mukaisesti, miten itsensä tuntee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-10-13T18:04:00,2016-10-13T18:04:41,Tarkistettu,1.1 2016_100_98,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on kyse perustavanlaatuisesta oikeudesta, perusoikeudesta: ihminen päättää itse omasta ruumiistaan. Kun te puhutte, edustaja Tanus, siitä, että ketään ei pakoteta sterilisaatioon, että se on aina vapaaehtoista, niin se pitää sisällään sen ajatuksen siitä, että te ette ymmärrä, että ei näillä ihmisillä ole vaihtoehtoa. He kokevat sukupuolensa toiseksi kuin on se, joka heille on juridisesti määritelty. Totta kai jokainen meistä haluaa elää elämänsä oman identiteettinsä mukaan. Jokainen meistä haluaa voida elää elämänsä niin kuin omassa sydämessänsä oikeaksi kokee. Jos emme me, edustaja Tanus, jotain ymmärrä, niin ei ole meidän asiamme sitä tuomita. Tässä maailmanajassa, luojan kiitos — anteeksi nyt, tämä vertaus ei liittynyt teihin — sukupuolesta puhuminen muuttuu koko ajan ajassa, kun ymmärrys kasvaa, kun tieto lisääntyy, ja se ajatus siitä, että olisi olemassa vain kaksi täysin stereotyyppistä sukupuolta, on hyvin vanhentunut käsitys, jota ei nykynäkökulma millään tavalla tue.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-10-13T18:04:41,2016-10-13T18:05:49,Tarkistettu,1.1 2016_100_99,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä olen hieman hämmentynyt näistä edustaja Tanuksen käyttämistä puheenvuoroista, mutta tässä translain muutoksessa, mitä edustaja Modigin jättämässä lakialoitteessa esitetään, on kyse siis yhden pykälän muuttamisesta ja sellaisen asian poistamisesta translaista, josta esimerkiksi jo viime hallituskaudella oli valmistelu sosiaali- ja terveysministeriössä, jota silloinen peruspalveluministeri Susanna Huovinen ajoi. Nyt tällä kaudella on siis tehty jo yksi lakimuutos translakiin. Tämä tehtiin, kun käsiteltiin tasa-arvoiseen avioliittolakiin liittyviä liitännäislakeja, ja silloin translaista poistettiin naimattomuusvaatimus, joka oli myös ihmisoikeuksien kannalta hyvin ongelmallinen. Valitettavasti tässä käsittelyssä emme pystyneet tarttumaan valiokunnassa, kun lakivaliokunta teki asiasta mietintöä, translain lisääntymiskyvyttömyysvaatimukseen. Sen katsottiin menevän näiden liitännäislakien käsittelyn sivuun, mutta kuitenkin nyt kyseessä on siis tilanne, että meillä on lainsäädännössä merkittävä, ihmisoikeuksien kannalta merkittävä, ongelma, joka pitäisi pikaisesti lainsäädännöstä korjata siten, että tämä lisääntymiskyvyttömyysvaatimus sieltä laista poistetaan. Tässä on ollut siis pitkä valmistelu jo edellisellä hallituskaudella. On selkeästi todettu, että tämä on ihmisoikeuksia räikeästi loukkaava tilanne, mikä meillä on lainsäädännössä tällä hetkellä, ja nyt tällä lakialoitteella pyritään tilanne korjaamaan ja näiden ihmisten kannalta tämä tilanne tekemään jollakin tavalla kestäväksi niin, että sterilisaatiovaatimus siis laista poistetaan. Eli toivoisin, että tässä kysymyksessä, kun kyse on näin selkeästi ihmisoikeusloukkauksesta, tämä sali voisi olla yhtä mieltä siitä, että me emme tällaista politiikkaa kannata vaan me haluamme korjata meidän lainsäädäntömme ihmisoikeuksia kunnioittavaksi (Puhemies koputtaa) kaikin osin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-10-13T18:05:49,2016-10-13T18:07:52,Tarkistettu,1.1 2016_100_100,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Modigin tekemä lakimuutosesitys on ihan oikeutettu. Kun mietin tätä asiaa, mitä tässä pitkälti on tapahtumassa, niin pitää muistaa, että ihminen on se kokonaisuus, mikä hallitsee tätä asiaa. Se sukupuolen vaihtaminen silloin, kun ihminen tuntee, että on väärässä kehossa, on minusta ihan täysin inhimillinen asia ja hyväksyttävää. Tunnen tällaisia ihmisiä, ja he ovat onnellisia asemassaan ja erittäin suvaitsevaisia. Heillä on ymmärrystä toisia kohtaan, ja aina jää miettimään, missä se meidän ymmärryksemme on, jos me rupeamme tämmöisille tekemään semmoisia laillisia esteitä, niin kuin lapsen hankkimiselle tai jollekin tämmöiselle — tuntuu ihan pahalta. Kun pohtii yleensäkin lapsen asemaa, niin tärkein asiahan siinä on se, että lapsella on hyvä ja oikeaoppinen kasvatus, missä häntä rakastetaan ja kasvatetaan lapset hyviin käytöstapoihin ja suvaitsevaisuuteen, mitä näillä ihmisillä on ollut. Minusta se on paljon tärkeämpää kuin tämmöinen, että lailla estetään lapsen hankkiminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-10-13T18:07:52,2016-10-13T18:09:09,Tarkistettu,1.1 2016_100_101,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Osa transihmisistä, jotka ovat käyneet läpi prosessin, ovat tosiaan hyvin tasapainoisia ja useimmat heistä hyvin miellyttäviä ihmisiä. Minulla on kunnia tuntea myös sellaisia ihmisiä. Mutta on syytä myös muistaa, että varsinkin murrosiässä nuoret tuntevat ja kokevat hyvin monenlaista. Silloin on haavetta ja toivetta yhden- sun toisenlaisesta muutoksesta, ja kaikki, jotka miettivät ja puhuvat transmuutoksesta, esimerkiksi murrosiässä olevat, eivät todella ole ajatelleet, miettineet loppuun asti. Ja siinä mielessä tämä on paljon moninaisempi, laveampi, leveämpi ja syvempi kysymys kuin mitä tässä tuodaan nyt esiin. Kun sanotaan, että nykynäkökulma on, että on useampia sukupuolia, ja kun tänä päivänä siihen — mitä viestiä tästä talostakin on lähetetty — mitä mielletään sukupuoleksi, yhdistetään sukupuolinen identiteetti, sukupuolen ilmentymä ja myös sitä, mitä jossakin vaiheessa ehkä haluaisi itse miettiä, niin kyllä silloin käsitteitä luodaan uusiksi sillä tavalla, että samaan koriin laitetaan monta vanhaa, entistä käsitettä. Se sekaannus on jo tällä hetkellä alkanut, noin vuoden verranhan tässä valtakunnassa on syötetty sitä, että sukupuolia olisi enemmän kuin kaksi. Viime viikonloppuna tapasin pitkän linjan nuorisotyöntekijän, jolla on hyvin laaja verkosto, ja mitään näistä asioista emme olleet puhuneet, mutta kysyin, että no, mites sinun työsi, ja hän sanoi, että aivan entisessä työssä olen, mutta mikä on tullut nyt uutena, niin meille tulee jatkuvasti nuoria, jotka eivät tiedä, mitä he ovat. Ja hän toisti sen, että he eivät tiedä, mitä he ovat. Eli kun tämmöistä sekaannusta syötetään muun muassa, että sukupuolia olisi enemmän kuin kaksi, niin se on kyllä ihan vanhan filosofian uudelleen pakkaamista, ja siitä ei seuraa mitään hyvää. Meillä on nuoria, jotka voivat huonosti jo tällä hetkellä, ja jos heidän pitäisi itse vielä valita, (Puhemies koputtaa) miltä tuntuu, mitä he ovat, niin se ei ole vastuullista (Puhemies koputtaa) politiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-10-13T18:09:10,2016-10-13T18:11:23,Tarkistettu,1.1 2016_100_102,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pahoittelut, että pyysin tässä vielä ylimääräistä puheenvuoroa. En äskeisessä puheenvuorossani huomannut mainita sitä, että myös itse kannatan sitä, että tämä asia lähetettäisiin käsittelyyn nimenomaan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Tämä on aikaisemmin ollut siellä kokonaisuutena. Itse istun lakivaliokunnassa ja näen, että sosiaali- ja terveysvaliokunta tässä tilanteessa, nimenomaan translain muutoksen osalta, olisi se valiokunta, jonka pitäisi mietintö tästä kysymyksestä antaa. Olen ymmärtänyt, että tämä kokonaisuus on aikaisemmin ollut nimenomaan sosiaali- ja terveysministeriön ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan alla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+9.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-10-13T18:11:23,2016-10-13T18:12:04,Tarkistettu,1.1 2016_100_103,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain 89 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 50/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_100_104,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi tuloverolain 89 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 50/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on kysymys asiasta, joka tuntuu puhuttavan aina etenkin kesäaikana. Kysymyksessä on laki-aloite siitä, että pantillisten juomapakkausten, siis pullojen ja tölkkien, keräämisestä saadut varat, siis panttitulot, olisivat saajalleen verotonta tuloa. Tämän hetken lainsäädännössä näin ei ole, ja ihmiset sen kokevat hyvin epäoikeudenmukaiseksi, ja aina aika ajoin tämä julkiseen keskusteluun nousee. Tämä on siis lakialoite laiksi tuloverolain 89 §:n muuttamisesta. Puhemies! Tietysti tuloverolain lähtökohtana on veropohjan riittävä laajuus. Veroja on kerättävä laillisesti hankituista tuloista siitä riippumatta, mistä tulonlähteestä on kysymys. Mutta tästä on kuitenkin poikkeuksia, ja tämän verovapauden eräänä tavoitteena on tukea pienimuotoista tai yleisesti hyödylliseksi katsottua ansaintatoimintaa. Tuloverolain 89 §:n mukaan luonnontuotetulot, esimerkiksi marjojen poimimisesta saadut tulot tai äidinmaidon luovuttamisesta saadut tulot, eivät ole veronalaisia. Tämäntyyppisiä poikkeuksia siis on. Mutta tuloverolain mukaan juomapakkausten, siis pullojen ja tölkkien, keräämisestä ja palautusjärjestelmälle luovuttamisesta saatava tulo sen sijaan on veronalaista. Lakia ei voi, puhemies, pitää tarkoituksenmukaisena, sillä kysymyksessä ovat ymmärrettävästi pääsääntöisesti hyvin vähäiset tulot. Lisäksi on huomattava, että palautusjärjestelmältä saatavat tulot, siis nämä panttimaksut, jäävät säännönmukaisesti verottajalle ilmoittamatta. Niinpä olisi johdonmukaista, että lakia muutettaisiin siten, että veronalaisuudesta vapautetaan myös pullojen ja tölkkien keräämisestä saadut tulot. Se myös viestisi yhteiskunnan tukea kierrätykselle ja asuin- ja luonnonympäristöä siistinä pitävälle juomapakkausten keräämiselle. Voimme varmasti kaikki yhtyä siihen näkemykseen, että ne henkilöt, jotka keräävät pulloja ja tölkkejä luonnonympäristöstä, puistoista tai kaupunkialueilta, tekevät meille kaikille palveluksen, ekoteon, pitämällä ympäristöä siistinä. He ansaitsevat näiden pullojen ja tölkkien palauttamisesta saadut tulot itselleen, ja näin ollen tämä verovapaus tulisi laissa säätää olemassa olevan tosiasian pohjalta. Tällä ei, puhemies, olisi vaikutusta julkiseen talouteen millään lailla, vaan tämä selkeyttäisi lainsäädäntöä ja olisi helppo toteuttaa lisäämällä tuloverolain 89 §:ään myös juomapakkausten palauttamisesta saadut tulot verovapauden kohdalle. Tämä, puhemies, olisi varmasti myös sitä normienpurkua, josta maamme hallitus pääministeri Juha Sipilän johdolla on halunnut pitää ääntä ja todeta, että byrokratiaa täytyy poistaa. Tämä varmasti olisi nimenomaan juuri sitä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+10.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-10-13T18:12:19,2016-10-13T18:16:12,Tarkistettu,1.1 2016_100_105,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi tuloverolain 89 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 50/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on monesti tässäkin salissa ja salinkin ulkopuolella puhunut siitä, että normeja pitää purkaa ja byrokratiaa pitää vähentää. Se on valitettavaa, että täällä salissa ei nytten ole yhtään hallituspuolueen edustajaa paikalla, kun edustaja Tuppurainen esittelee lakiesitystänsä, joka nimenomaan tarjoaa keinon purkaa normeja sellaisessa tilanteessa, jossa niitä ei käytännössä tähänkään asti olla noudatettu. Muun muassa Verohallinnon ylitarkastaja Petri Manninen on todennut, ettei muista yhtään tapausta, jossa henkilöltä olisi peritty jälkiveroa ilmoittamattomien pullonkeräystulojen vuoksi. Verohallinto on myös todennut, että tämä ei ole heidän prioriteettilistassaan kovin korkealla, eli käytännössä näistä tuloista ei olla tähänkään asti maksettu veroa. Nyt olisi mahdollisuus korjata lainsäädäntöä juuri siihen suuntaan, että myös se olisi linjassa jo tämän olemassa olevan käytännön kanssa, eli voisimme purkaa normeja tältä osin. Muutenkin tämä edustaja Tuppuraisen tekemä lakialoite on oikein kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+10.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-10-13T18:16:13,2016-10-13T18:17:28,Tarkistettu,1.1 2016_100_106,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi ryhmäkannelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 61/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_100_107,100/2016,2016-10-13,15.59,18.24,Annika,Lapintie,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi ryhmäkannelain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 61/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät läsnä olevat edustajatoverit! Tämän lakialoitteen tarkoituksena on ryhmäkanneoikeutta laajentamalla parantaa heikomman suojaa työelämää, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja ympäristöä koskevissa asioissa. Tavalliselle ihmiselle oikeudenkäynti on vaikea ja usein myös kallis prosessi. Tällä hetkellä ryhmäkanne on mahdollinen vain kuluttaja-asioissa. Tässä aloitteessa esitetään, että ryhmäkanteen voisi panna vireille myös tasa-arvovaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on työntekijöiden edunvalvonta tai vastaavasti ympäristöasioihin tai ihmisoikeuskysymyksiin vaikuttaminen. Työelämän kansainvälistyessä sekä pätkä- ja silpputöiden yleistyessä työsuojelu- ja muiden viranomaisten valvontamahdollisuudet ovat heikentyneet. Yksittäiselle työntekijälle kynnys nostaa kanne työnantajaa vastaan on iso. Hankalan, hitaan, epävarman ja kalliin prosessin päälle pelkona on silmätikuksi joutuminen ja työpaikan menettäminen. Ammattiliittojen itsenäinen kanneoikeus olisi merkittävä apu työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa. Millaisista tapauksista sitten voisi olla kyse? Annan esimerkin: Työpaikan kaikki osastosihteerit ovat naisia, ja heistä suurin osa tekee töitä määräaikaisessa työsuhteessa mielestään ilman perustetta. Osastosihteerit ovat tyytymättömiä tilanteeseen, mutta kukaan ei halua riitauttaa asiaa, koska pelkää menettävänsä työnsä. Tällaisessa tapauksessa ammattiliitto tai jokin tasa-arvojärjestö voi nostaa kanteen työntekijöiden puolesta. Toinen esimerkki: Joukko ulkomaalaisia työntekijöitä saapuu Suomeen siivoojiksi. He ovat joutuneet maksamaan välittäjälle suuren summan rahaa päästäkseen Suomeen eivätkä ole kuulleet suomalaisista työehdoista. Käy ilmi, että palkka on vain muutama satanen kuussa eikä sillä pysty elämään. He pelkäävät kotimaahansa jääneiden sukulaistensa puolesta ja sitä, ettei heidän työlupiaan uusita. Tällaisessa tapauksessa ammattiliitto voi riitauttaa alipalkkauksen ja laittomat välitysmaksut siivoojien puolesta. Myös ihmisoikeusjärjestöt saisivat tämän lakialoitteen myötä itsenäisen kanneoikeuden. Näin esimerkiksi vanhusjärjestö voisi nostaa kanteen, jos kunnalliset vanhuspalvelut eivät ole riittävät. Tai vammaisjärjestö voisi nostaa kanteen, jos lain takaamia avustajia tai muita tukipalveluja ei myönnetä kuten pitäisi. Ympäristöjärjestöjen itsenäinen kanneoikeus mahdollistaisi kanteen nostamisen esimerkiksi kaivoksen toiminnasta aiheutuvien haittojen korvaamiseksi ja ennen muuta ennaltaehkäisemiseksi. Järjestöjen kanneoikeus täydentäisi viranomaisvalvontaa, mutta myös tukisi riitojen ennaltaehkäisyä. Rehellisiä yrittäjiä kuormittavan valvonnan ja paperisodan sijaan väärinkäytökset vähenisivät, kun keplottelijoilla olisi nykyistä suurempi riski joutua oikeuteen. Laajempi kanneoikeus ehkäisisi epätervettä kilpailua ja olisi siten myös elinkeinoelämän etu. Kansainvälisesti katsottuna Suomi on pahasti jälkijunassa ryhmäkanteiden käytössä. Esimerkiksi Ruotsissa ryhmäkanteen käyttöala on rajoittamaton kuten Yhdysvalloissakin. Norjassa kaikki järjestöt, joiden tarkoituksena on jonkin asian suojeleminen tai edistäminen, voivat nostaa ryhmäkanteen. Myös Tanskassa lainsäädäntö on vastaava, ja Islannissakin ryhmäkanteet ovat sallittuja. Muissa Pohjoismaissa, monessa EU-maassa ja Yhdysvalloissa on aivan oleellisesti laajempi ryhmäkanneoikeus kuin meillä Suomessa. Kollektiivinen kanneoikeus ei kuitenkaan ole vieras Suomenkaan lainsäädännössä. Meillä on ryhmäkannemahdollisuus kuluttaja-asioissa, työtuomioistuinmenettely ja yrittäjäjärjestöillä on itsenäinen mahdollisuus riitauttaa kohtuuton sopimusehto. Tässä lakialoitteessa esitetty järjestöjen itsenäinen kanneoikeus tarkoittaisi sitä, että yhdistys voisi nostaa kanteen myös asianosaisen tahdosta riippumatta. Tämä on perusteltua, sillä esimerkiksi täällä tilapäisesti töissä oleva saattaa olla velkaa työnvälittäjälle eikä tämän vuoksi uskalla puolustaa oikeuksiaan. Kanteen ajaminen suostumuksetta ei sekään ole vieras asia oikeusjärjestelmässämme. Kanneoikeuden soveltamisalan laajentamista vastustavat tahot ovat väittäneet, että kanteita nostettaisiin kiusaamistarkoituksessa, mikä lisäisi elinkeinoelämän kustannuksia. Muiden Pohjoismaiden kokemusten pohjalta ei kuitenkaan löydy näyttöä tällaisesta. Ryhmäkannelain valmistelun yhteydessä peloteltiin turhaan myös ulkomaisten sijoitusten vähentymisellä. Uhkien sijaan ryhmäkanneoikeuden laajentamisella olisi huomattavia myönteisiä vaikutuksia. Heikomman suoja ja tavallisten ihmisten oikeusturva parantuisi niin työelämä- kuin tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja ympäristöasioissakin. Elinkeinoelämä hyötyisi, kun epäterve kilpailu vähenisi. Kaiken lisäksi säästettäisiin kaikkien osapuolten resursseja käsittelemällä yhtä kannetta useiden yksittäisten kanteiden sijaan. Toivon, että lakivaliokunta ottaisi tämän asian käsiteltäväkseen ja pyytäisi oikeusministeriöltä tästä vastinetta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p479,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2016+11.aspx,fi,Annika Lapintie,479,2016-10-13T18:17:42,2016-10-13T18:24:16,Tarkistettu,1.1 2016_101_1,101/2016,2016-10-14,13.01,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 17/2016 vp. (Hälinää) Siirrymme keskusteluun. Pyydän salia rauhoittumaan ja siirtämään muut keskustelut tämän salin ulkopuolelle. (Puhemies koputtaa),PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_101_2,101/2016,2016-10-14,13.01,13.33,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksen vuodelta 2015. Kertomusvuonna valtuutettujen kertomuksen mukaan on saatettu loppuun suuri hallinnonuudistus Kansaneläkelaitoksessa: vakuutuspiirien määrää on vähennetty 24:stä viiteen vakuutuspiiriin, ja samalla toiminnallisia tulosyksiköitä on nyt sitten kuusi. Samalla etuuksiin liittyvä kehitys- ja ratkaisutyö on erotettu asiakaspalvelusta, josta sitten vastaa oma tulosyksikkönsä kaikissa palvelukanavissa. Valiokunta pitääkin huomionarvoisena, ettei hallinnon keventäminen ole vaikuttanut palvelupisteiden määrään ja henkilöstöä ei ole irtisanottu tässä muutoksessa. Kelan etuusmenot olivat 2015 yhteensä 14,31 miljardia euroa, ja kasvua siinä on 2,1 prosenttia. Erityisesti työttömyysturvassa ja yleisessä asumistuessa ovat etuusmenot kasvaneet. Kelalle on tulossa uusia tehtäviä, kuten toimeentulotuen perusosan myöntämisen ja maksamisen siirtyminen Kelaan, ja ne ovat edellyttäneet muutoksia ja valmistelua kertomusvuonna. Valiokunta korostaakin, että tämä toimeentulotuen siirtyminen Kelan hoidettavaksi edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Kelassa on myös verkkoasiointi lisääntynyt hyvin, ja viime vuonna se oli 60 prosenttia hakemuksista. Sähköinen resepti on edennyt, ja sähköisiä lääkemääräyksiä kirjoitettiin kuluneena vuonna 28 miljoonaa kappaletta. Samoin Omakanta-palvelua, kansalaisten omien tietojen palvelua, käytettiin loppuvuonna yli 600 000 kertaa kuukaudessa. Valiokunta korostaakin, että Omakanta-palvelun kehittämistä jatkettaisiin niin, että kansalaiset voivat itse täydentää sinne omia terveys- ja hyvinvointitietojaan. Kansaneläkelaitos on ollut myös mukana hallituksen perustulokokeilun suunnittelussa, ja valiokunta korostaakin valtuutettujen tavoin, että Kelan asiantuntijoiden osaamista on hyödynnettävä. Valiokunta myös korostaa sitä, että kun lainsäädäntöuudistuksia tehdään, niin riittävästi varataan aina aikaa täytäntöönpanoon, sillä Kela-järjestelmät vaativat myös tuon riittävän valmisteluajan, jotta maksatukset sitten myös onnistuvat. Valiokunta pitää myös hyvänä, että valtuutetut ovat seuranneet toiminnassaan Kelan henkilöstön työhyvinvointia, ja nämä työhyvinvoinnin tunnusluvut ovatkin pysyneet hyvällä tasolla. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta näin ollen esittää, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen johdosta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2016+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-10-14T13:02:24,2016-10-14T13:06:08,Tarkistettu,1.1 2016_101_3,101/2016,2016-10-14,13.01,13.33,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sähköisen asioinnin parantaminen on tärkeä kehittämisen kohde, ja se nousee toimintakertomuksessa esiin. Suomi kuuluu digitalisaation ja sähköisen hallinnon edelläkävijämaihin — kehitystyötä tehdään näin ollen edistyneistä asetelmista. On myönteistä, että Kelan valtuutettujen toimintakertomuksesta ilmenee, että esimerkiksi sähköisen reseptin käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Sen hyödyt ovat moninaiset: potilas voi hakea lääkkeensä mistä tahansa apteekista, ja lääkäri voi potilaan suostumuksella tarkistaa tämän kokonaislääkityksen ja näin ehkäistä muun muassa lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ja päällekkäisyyksiä. Sähköisen asioinnin kannalta myös Kansallisen Terveysarkiston palvelujen kehittäminen eli niin sanottujen Kanta-palvelujen kehittäminen jatkui tarkastelujaksolla vilkkaana. Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitos on ollut keskeisesti mukana perustulokokeilun suunnittelussa, ja tämä perustulokokeiluhan herättää kiinnostusta ympäri maailmaa. Pohjoismaistakin on tullut kyselyjä, ainakin itselleni, että mitä teillä oikein siellä tapahtuu. Sähköinen asiointi, verkkoasiointi, on kertomusvuonna lisääntynyt edelleen, ja viime vuonna jopa 60 prosenttia hakemuksista tehtiin verkkopalvelun kautta. On hyvä, että Omakanta-palvelua kehitetään ja kansalaiset voivat täydentää myös omia terveys- ja hyvinvointitietojaan järjestelmään. Toki pitää aina muistaa myös se, että — mistä usein olen täällä jo aikaisemminkin puhunut — sähköinen maailma ei välttämättä kaikille ole avonainen eikä auki, ja meidän täytyy muistaa myös sitten ne ihmiset, joilla ei ole nettiä tai tietokonetta ja jotka eivät pääse sitä kautta tietoihinsa käsiksi. Eli muistetaan ikääntyneet ja he, joilla ei ole siihen mahdollisuutta, ja heidänkin olemassaolonsa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-10-14T13:06:10,2016-10-14T13:08:09,Tarkistettu,1.1 2016_101_4,101/2016,2016-10-14,13.01,13.33,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi 2015 oli Kansaneläkelaitoksessa kehityksen ja muutosten vuosi. Sähköisiä palveluja kehitettiin, toimeentulotuen siirron suunnittelua kunnilta Kelan maksettavaksi jatkettiin ja perustulokokeilun esiselvitys annettiin Kelan johdettavaksi. Toimistoasiointien ja puhelinyhteydenottojen määrä Kelassa on selvästi vähentynyt. Sen sijaan kela.fi-verkkopalvelun tunnistettujen verkkoasiointien määrä kasvoi edellisvuoden 12,3 miljoonasta yli 14 miljoonaan. Sähköisen reseptin käyttö lisääntyi, ja Kelan kehittämät Kanta-palvelut laajenivat ja monipuolistuivat asiakkaiden tarpeiden ja lainsäädännön kehittymisen myötä. Esimerkiksi Kelan lakisääteiseksi tehtäväksi tuli Omakanta-palvelun laajentaminen omatietovarannolla, johon kansalainen voi tallentaa omia terveys- ja hyvinvointitietojaan. Verkkoasioinnin kehittämistä tulee jatkaa. Samalla on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että henkilöillä, jotka eivät syystä tai toisesta käytä verkkopalvelua, on mahdollisuus asioida puhelimitse tai Kelan toimipisteissä. Myös valtakirjan ottamista käyttöön verkkopalvelujen käyttämiseksi tulisi kehittää. Näin esimerkiksi vanhuksen omaiset hyötyisivät uusista ja tehokkaista verkkopalveluista. Toimeentulotuen siirron suunnittelu käynnistyi Kelassa syksyllä 2014, ja se on edennyt aikataulussa. Tavoitteena on, että perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta. Toimeentulotuen maksatukseen liittyvät tietojärjestelmähankkeet ja henkilöstön lisäystarpeeseen liittyvät suunnitelmat etenevät ajallaan. Toimeentulotukiasiakkaita tullaan palvelemaan kaikissa Kelan palvelukanavissa, ei vain verkossa. Päämääränä on tehokkaampi ja asiakkaan kannalta parempi toimeentulotuen maksatus. Ehkäpä myös ne vanhukset, jotka eivät kuntien maksaessa toimeentulotukea ole halunneet tai kehdanneet sitä hakea, kokevat nyt toimeentulotuen hakemisen helpommaksi. Arvoisa puhemies! Kehittämisenkin varaa Kelasta löytyy. Olen pyrkinyt vaikuttamaan Kelan käyttämien asiantuntijalääkäreiden pätevyyksien yksityiskohtaisempaan julkistamiseen. Heidän arviointinsa vaikuttavat lukuisten suomalaisten saamiin etuuksiin, ja olisi hakijoiden mielenrauhan kannalta hyvä, että heidän koulutustietonsa olisivat tarkistettavissa nykyistä yksityiskohtaisemmin. Teimme edustajien Louhelainen ja Meri kanssa kirjallisen kysymyksen aiheesta. Hallitusohjelmassa mainitun perustulokokeilun esiselvityksen tekijäksi valittiin syksyllä Kelan johtama tutkimuskonsortio. Kelalta löytyy tarvittava osaaminen ja resurssit tämän kaltaisen haastavan selvityksen tekemiseen. Perustulo sisältää monia mahdollisuuksia. Se yksinkertaistaisi monimutkaista sosiaalitukijärjestelmäämme ja takaisi tietyn tasoisen perustoimeentulon sitä tarvitseville. Perustulo olisi onnistuessaan myös nykyistä sosiaalitukea kannustavampi tulomuoto. Toivon todella, että perustulokokeilusta saadaan hyviä kokemuksia. Pääjohtaja Liisa Hyssälä siirtyy eläkkeelle. Hän on johtanut Kelaa tarmokkaasti ja osaavasti. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-10-14T13:08:09,2016-10-14T13:12:03,Tarkistettu,1.1 2016_101_5,101/2016,2016-10-14,13.01,13.33,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen nyt runsaan vuoden ollut Kansaneläkelaitoksen valtuutettuna ja saanut seurata Kelan toimintaa hyvin läheltä ja saanut paljon tietoa valtuutettujen kokouksissa ja muutenkin. Kelan toimintaa on viime vuosina kehitetty asiakaslähtöisesti. Tämä näkyykin nyt hyvin Kelan toiminnassa ja saadussa asiakaspalautteessa. Kun Kansaneläkelaitoksen maine oli menneinä vuosina byrokraattinen ja hidas, on se nyt muuttunut kansalaisten silmissä tehokkaammaksi ja asiakasystävällisemmäksi. Tässä seuraavassa luettelen muutamia esimerkkejä asiakaslähtöisyydestä. Verkkoasiointi on kasvanut 14 miljoonaan asiointikertaan vuonna 2015. Kelan toimistossa asioivista 96 prosenttia koki palvelun ystävälliseksi — se on todella paljon — ja 95 prosenttia koki saaneensa riittävästi tietoa. Paljon on siis menty eteenpäin niistä ajoista, kun koettiin, että Kelasta ei saada tietoa ja siellä ei ehkä olla niin ystävällisiä. Nämä — voisin sanoa, vaikka sitä ei täällä missään lue — ovat varmasti maailman huippuluokkaa. Sähköisen reseptin käyttö on lisääntynyt merkittävästi. 87 prosenttia lääkekorvauksen piirissä olleista resepteistä on sähköisiä. Itsekin käytän sitä aina. Vuonna 2015 lääkärit kirjoittivat 28 miljoonaa sähköistä reseptiä. Kansalaiset käyttivät myös Omakanta-palvelua 600 000 kertaa kuukaudessa. Siitä täällä oli jo aikaisemminkin puhetta, että Kelan lakisääteiseksi tehtäväksi tuli Omakanta-palvelun laajentaminen omatietovarannolla, johon kansalainen voi tallentaa omia terveys- ja hyvinvointitietojaan. Lisäksi Kelan verkkosivustoja kehitetään jatkuvasti sellaiseksi verkkopalveluksi, että se mukautuu asiakkaan elämäntilanteen mukaisesti sekä ohjaa ja tukee asiakasta asioiden hoitamisessa. Silti on hyvä muistaa, kuten edustaja Juvonen huomautti puheessaan, että kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta tietokoneen käyttöön tai he eivät yksinkertaisesti osaa käyttää tietokonetta. Siksi on tärkeätä, että henkilökohtaista palvelua ja puhelinpalvelua on aina saatavilla. Se tulee varmistaa tässä eteenpäinmenossa. Vielä kiinnitin huomiota näihin hyviin lukuihin työhyvinvoinnin puolella. Vuoden 2015 lopussa Kelan palveluksessa oli 5 968 henkilöä — eli lähes 6 000 henkilöä, se on aikamoinen henkilöstö. Työhyvinvoinnin tunnusluvut pysyivät hyvällä tasolla. Henkilöstöstä 84 prosenttia oli aiempaa tyytyväisempiä työhönsä kokonaisuudessaan — 84 prosenttia, se on todella paljon — ja he pitivät Kelaa hyvänä työnantajana. Kouluarvosanalla tämä on 8,4. Se on erittäin hyvä saavutus tässä tilanteessa, jossa Kela on joutunut paljon uudistamaan ja tekemään paljon muutostöitä, kuten tässä edellisissä puheenvuoroissa on kerrottu. Työyhteisön toimivuuden kouluarvosana oli henkilöstötutkimuksen mukaan 8,2 ja Kelan arvojen toteutumisen arvosana oli 8,7. Ja tämä on erittäin hienoa, että lähiesimiesten johtamiseen tyytyväisyys oli huipussaan, 82 prosenttia. Itse esimiehenä tiedän, että näitä lukuja on vaikea saavuttaa, varsinkin muutosjohtamistilanteessa. Tämäkin on tärkeää, että vaikutusmahdollisuuteen omaan työhön koettiin oltavan hyvin tyytyväisiä, tyytyväisempiä kuin koskaan: tämä luku on 70 prosenttia. Työn imua koki viikoittain 87 prosenttia. Eli ihmiset viihtyvät Kelassa, he tulevat mielellään töihin, esimies koetaan hyväksi — tämä on todella hieno saavutus. Kiirettä ja stressiä koettiin silti entistä vähemmän. Ainoa, mikä oli noussut ja pysynyt korkeammalla, oli sairauspoissaolojen määrä. Tästä ei nyt ilmene, mistä ne erityisesti johtuvat, voi olla monenlaista syytä, mutta siinä on semmoinen kehittämisalue, jos jotakin huonoa täältä haluaa löytää. Mutta aivan kerta kaikkiaan loistava tulos, ja täytyy kehua Kelaa siitä. Arvoisa rouva puhemies! Kelan osaavien työntekijöiden ja hyvän johtamisen vuoksi voimme tänä päivänä olla ylpeitä Kansaneläkelaitoksesta. Koko julkinen sektori voisi ottaa oppia (Puhemies koputtaa) Kelan toiminnan kehittämisestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-14T13:12:05,2016-10-14T13:17:33,Tarkistettu,1.1 2016_101_6,101/2016,2016-10-14,13.01,13.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Aivan aluksi haluan yhtyä niihin kiitoksiin ja kehuihin, joita täällä on annettu sekä koko Kelan toiminnalle että pääjohtaja Hyssälän toiminnalle. Lähes kaikissa käytetyissä puheenvuoroissa on nostettu esille perustulo ja perustulokokeilu. Perustulo on mielestäni sellainen yläkäsite, jota teoriassa kaikkien on helppo kannattaa. Onhan kerrottu, että kun perustulo toteutuisi, niin se poistaisi byrokratian, se poistaisi tästä maasta köyhyyden, se merkitsisi sitä, että työnteko aina kannattaisi, se merkitsisi Li Anderssonin mukaan sitä, että voi vaatia suurempia palkkoja ja Björn Wahlroosin mukaan sitä, että voi maksaa pienempiä palkkoja. Kaikki nämä toiveet toteutuisivat samassa uudessa järjestelmässä. Minä en tähän usko. Minä päinvastoin katson, että perustulo on jokin sellainen käsite, unelma, johon kaikki heijastavat omia toiveitaan. Kun kaikki tämä hyvä vielä saataisiin kuulemma aikaiseksi siten että se ei maksaisi yhtään enempää kuin nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä, niin en todellakaan voi tähän uskoa. Itse olen verrannut perustuloa Tenavat-sarjakuvasta tuttuun Suureen kurpitsaan, jota joukolla odotetaan — varsinkin Eppu-niminen sarjakuvahahmo odotti — ja joka tulee ja ratkaisee kaikki ongelmat. Nyt on sitten aika perustulokokeilulle. No mitä tämä perustulokokeilu on? Toteuttaako se näitä äsken mainittuja tavoitteita? Toteuttaako se sen kaikkein itsestään selvimmän tavoitteen, että siinä yhdistetään eri perusturvaetuuksia yhdeksi perusturvaetuudeksi, jota kutsutaan perustuloksi? No, ei se toteuta edes sitä. Tässä perustulokokeilussa, jota hallitus kaavailee, käytännössä työttömän perusturva, eli työmarkkinatuki tai peruspäiväraha, korvataan perustulolla. Ja erona on siis se, että toisin kuin työttömyyskorvaus, tämä perustuloksi kutsuttu sijaan tuleva korvaus ei pienene silloin kun asianomainen työtön saa töitä. Tämä perustulo sen sijaan ei korvaa mitään muita etuisuuksia, kuten esimerkiksi asumistukea tai toimeentulotukea tai ansiosidonnaista työttömyysturvaa, jos sellaisen piiriin pääsee. Eli käytännössä tämä perustulokokeilu, jota kaikki lämpimästi kannatamme, siis tutkii sitä, työllistyykö helpommin sellainen työtön ihminen, joka saa pitää työttömyyskorvauksensa työllistyessään, kuin sellainen työtön ihminen, joka kuuluu vertailuryhmään ja joka ei saa pitää työttömyyskorvausta työllistyessään. Totta kai tähän vaikuttavat alueelliset eroavaisuudet ja tähän vaikuttaa se, mitä muita tukia tällä henkilöllä on, jotka muut tuet sitten kuitenkin lähtevät, jos työllistyy. Mutta näillä varauksillakin uskallan tästä pöntöstä väittää, että aivan varmasti kokeilun tulos on se, että sellainen ihminen, joka saa pitää työttömyyskorvauksensa vaikka työllistyy, työllistyy paremmin ja enemmän kuin sellainen ihminen, joka ei saa pitää työttömyyskorvaustaan, kun työllistyy. Tämä on se asia, mitä tässä nyt kaavaillussa perustulokokeilussa itse asiassa kokeillaan. Itse kutsuisin tätä kokeilua paljon osuvammin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien kannustinkokeiluksi kuin perustulokokeiluksi. Ja tätä nyt sitten kuulemma ulkomailta saakka ollaan tulossa tänne ihmettelemään ja ottamaan oppia meidän perustulokokeilusta. Voin ennustaa, että maassamme tulee olemaan paljon pettyneitä ulkomaalaisia, jos tämä on se, mistä oppia pitäisi ottaa. Arvoisa rouva puhemies! Oli tässä muutakin mielessä, mutta aika kuluu ja sanon vain lopuksi sen, että minun mielestäni olisi tärkeätä kokeilla myös niin sanottua osallistavaa sosiaaliturvaa, joka myös hallitusohjelmassa tunnetaan. Osallistavalla sosiaaliturvalla ymmärrän sitä, että kaikille ihmisille, ainakin nuoremmille, jotka ovat olleet pitkään työttöminä, olisi tarjottava työtoimintaa mutta samalla heiltä olisi myös edellytettävä tähän työtoimintaan tarttumista. Kyse ei olisi mistään orjatyöstä, jota tehtäisiin viitenä päivänä viikossa. Kyse olisi ehkä muutamasta tunnista viikossa, ja se työtoiminta olisi sellaista, joka toivottavasti olisi merkityksellistä tälle työttömälle ihmiselle itselleen mutta jolla olisi myös myönteistä merkitystä koko yhteiskunnan kannalta. Itse haluaisin, että tätäkin hallitusohjelman kohtaa edistettäisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-14T13:17:36,2016-10-14T13:23:35,Tarkistettu,1.1 2016_101_7,101/2016,2016-10-14,13.01,13.33,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeisten vuosien aikana, niin kuin täällä on hyvissä puheenvuoroissa käynyt ilmi, Kela on uudistunut paljon, virtaviivaistanut ja sähköistänyt toimintojaan ja organisaatiotaan, ja syytä onkin, jos katsotaan sitä Kelalle tulevaisuudessakin siirtyvää lisätyömäärää, mitä pidän perusteltuna. Toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle ensi vuodesta alkaen on iso projekti, joka muuttaa myös vähän sosiaaliturvamme rakennetta, toimeentulotuen ja perusturvan suhdetta, ja toisaalta on myöskin täällä jo useamman puheenvuoron aikana esiin nostettu perustulokokeilu ja sen hyvinkin nykyjärjestelmästä poikkeava lähestymistapa. Eivätkä oikeastaan uudistukset vielä tähän lopu: Juuri tänään on julkistettu selvitysmies Kalle Könkkölän raportti, joka liittyy vammaisetuuksiin, ennen kaikkea kuljetuspalveluihin, joiden maksatuksessa Kela on tiiviisti osaltaan mukana. Könkkölän innovatiiviset esitykset, jotka lähestyvät myös henkilökohtaisen budjetoinnin kaavaa, ovat minusta sellaisia, jotka kannattaa ottaa huomioon myöskin siksi, että paljon meteliä nostattanut vammaisten 75 vuoden ikärajoitus ja siitä eteenpäin palvelujen muuttuminen harkinnanvaraisiksi voidaan Könkkölän esitysten jälkeen poistaa. Tämä kokonaisuus Kelan ympärillä on nyt suuressa murroksessa, ja kannustan sitä Kelassa tehtävää työtä suureen innovatiivisuuteen ja myös sen johtamisjärjestelmän tarkkaan arviointiin kaikkien näiden edessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2016+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-10-14T13:23:35,2016-10-14T13:25:02,Tarkistettu,1.1 2016_101_8,101/2016,2016-10-14,13.01,13.33,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus, ja näin valtuutettujen puheenjohtajana ihan aluksi sanon, että tarkkaan olemme kaikki valtuutetut kuulleet, mitä eduskunta on Kelan toiminnasta sanonut ja arvioinut. Ihan aluksi haluan todeta sen, että asiakaslähtöisyys, asiakaslähtöisyys ja asiakaslähtöisyys on ollut se, miten Kelan toimintaa on kehitetty. Se, että meillä on sähköisiä järjestelmiä, ei tarkoita sitä, etteikö henkilökohtaista apua, tukea ja neuvontaa saisi. Päinvastoin: On aloitettu ajanvarauspalvelu. Elämän suurissa muutoksissa voi tulla Kelan toimistoon ja saada henkilökohtaista neuvontaa. Eli jokaiselle pitää saada se oma tapa saada palveluita. Mutta ihan lyhyesti Kelan toiminnasta totean sen, että historiallinen muutos on tehty Kelassa. Aluehallinto on lakkautettu ja byrokratiaa on purettu, mutta tämä ei ole tarkoittanut sitä, että aluepisteitä olisi vähennetty. 26 vakuutuspiiristä on siirrytty 5 vakuutuspiiriin. Näin pitää toimia myöskin muussa suomalaisessa yhteiskunnassa, että toimintoja kehitetään niin, että ihmiset todellakin saavat palvelut kustannustehokkaasti. Tuosta kertomuksesta haluan vielä tiiviisti todeta sen, että vaikka työttömyys ja tämä heikko taloudellinen tilanne on asettanut todella suuria paineita Kansaneläkelaitokselle sen lisäksi että ollaan tehty isoa hallinnollista uudistusta, Kansaneläkelaitos on pysynyt niissä tavoiteajoissa, mitä on ollut eri etuuksien maksatuksessa. Tämä on tärkeä asia, mitä valtuutettujen tulee seurata, eli saavatko suomalaiset etuutensa ajoissa. Siellä on monia kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä, ja erityisen tärkeää on, että tämä asia toimii. Samaan aikaan ollaan valmisteltu isoja uudistuksia: perustoimeentulotuen siirtoa Kansaneläkelaitokselle, samoin meidän tutkimusyksikköjoukot ovat olleet mukana esimerkiksi tässä perustulokokeilun valmistelussa. Eli monta asiaa on ollut yhtä aikaa. Samaan aikaan Kelaa on onnistuttu johtamaan sillä tavalla, että henkilöstön työtyytyväisyys ja monet luvut ovat pysyneet hyvällä saralla. Ehkä sairauspoissaolot on pieni luku, johon kiinnittäisin huomiota, eli paljon on kuitenkin vielä kehitettävää. Mutta olennaista on se, että on keskitytty henkilöstön kouluttautumiseen: meillä on nettikoulutusta, lähiesimiehiä on koulutettu. Näin on myöskin meidän osaava henkilöstö pysynyt tässä mukana ja asiat ovat hoituneet hyvin, ja haluan kiitoksen henkilöstölle kyllä tästä paikalta osoittaa. Mikä myöskin on tärkeää, asiakastyytyväisyysluvut ovat olleet hyviä. Mutta uudistuva, kehittyvä Kela ei jää paikalleen, vaan toimia tehdään koko ajan, että asioita voitaisiin tehdä paremmin. Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä haluan myöskin todeta, että Kela on pystynyt pitämään toimintamenonsa alle 3 prosentissa, ja se on erittäin tärkeää. Mutta Kansaneläkelaitokselle on tullut tiukkoja lisäsäästöjä. Niitä tuli vielä kesken kauden edellisellä budjettikaudella, ja niitä on etsitty. Tutkimustoimintaan, johon kohdistui 400 000 euroa, kiinnitän huomion. Pidän tärkeänä, että hallituksen tiimoilla ja myöskin eduskunnassa pohditaan, mikä on Kansaneläkelaitoksen rooli tulevaisuudessa, ja pidän itse tärkeänä, että se on mukana kehittämässä suomalaista sosiaaliturvaa ja myöskin tutkimusresurssit pidetään sillä tasolla. Myöskin Kelan roolin pitää olla jatkossa entistä tärkeämpi, kun hallitus tekee toimia eri esitysten vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi — siinä myöskin tarvitaan Kansaneläkelaitoksen asiantuntijoiden ja tutkimusosaston resursseja. Se, mikä tässä kertomuksessa vielä on viesti, niin tässä on viesti myöskin eduskunnalle, meille itsellemme, kun säädämme lakeja, ja ehkä myöskin erityisesti hallitukselle: On hyvin tärkeää, että lainsäädäntöuudistusten toimeenpanoon varataan riittävästi aikaa. Me tiedämme tiettyjä esityksiä, jotka olivat tulossa ja ne vedettiin takaisin. Ne aiheuttavat aina myöskin toimenpiteitä Kansaneläkelaitoksessa, ja kun isoja uudistuksia tulee, niin tähän mennessä Kansaneläkelaitos on kyennyt näihin vastaamaan, mutta on tärkeää, että täällä hallituksessa ja eduskunnassa myöskin katsotaan, että on riittävä aika täytäntöönpanoon, ja se on sitten viime kädessä tietenkin meidän lainsäätäjien asia. Toinen viesti, joka tässä mietinnössä on, on se, että valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Kelan asiantuntijoiden osaamista ja tietojärjestelmiä hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa, ja tämä viesti sitten kaikkein vahvimmin menee varmasti tuonne hallituksen puolelle. Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi jatkan keskustelua, jonka tässä edustaja Zyskowicz aloitti sosiaaliturvan kehittämisestä: Juuri näin, perustulokokeilun keskeinen tavoite on se, että me saamme elementtejä siitä, miten nykyistä aikansa elänyttä sosiaaliturvajärjestelmää kehitetään. Ja ihan tässä, kun aika loppuu, haluan sanoa sen, että tärkeää on, että myöskin joka taholla valmistellaan näkemyksiä sosiaaliturvan kehittämiseksi. Se todellakin on aikansa elänyt, ja kun tällä kaudella hallitus saa tehtyä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen, niin kyllä pidän merkittävänä, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa otetaan ja seuraava hallitus ottaa sosiaaliturvan kokonaisremontin agendalleen. Mutta hyvä on, että hallitus jo tekee kannustinloukkujen ja monien muiden sosiaaliturvaan liittyvien asioiden kanssa toimia, jotta me saisimme meidän sosiaaliturvajärjestelmän tälle vuosituhannelle. Se on nyt aikansa elänyt. Mutta sen pitää olla reilu ja työhön kannustava ja sellainen, että kukaan ei putoa väliin ja jokaisesta huolehditaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-10-14T13:25:03,2016-10-14T13:31:05,Tarkistettu,1.1 2016_101_9,101/2016,2016-10-14,13.01,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2016 vp,"Edustaja Filatov, pidättekö sieltä paikaltanne? — Selvä. Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_101_10,101/2016,2016-10-14,13.01,13.33,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti kiitos siitä, että toimeentulotuen siirto Kelalle on sujunut aikataulussa. Itse kannatin sitä viime kaudella, kun tuota lakia säädettiin, ja näin, että se tuo yksinkertaistusta meidän moniportaiseen sosiaaliturvaamme pitkällä aikavälillä. Kiitos myös tästä perustulokokeilun taustamateriaalista, koska se kertoo hyvin siitä, miten meidän tulonsiirtojen yhteensovittaminen on välillä ongelmallista ja missä tilanteissa työnteko kannattaa ja missä tilanteissa se ei kannata, ja antaa vinkkiä myös siihen, miten noihin ongelmiin pitäisi löytää ratkaisua. Mutta sen sijaan tästä perustulokokeilusta itsestänsä olen hyvin pitkälle samaa mieltä kuin edustaja Zyskowicz, että se ei oikeastaan vastaa siihen ongelmakohtaan, mihin sillä lähdettiin hakemaan vastausta. Se on tällainen hyvin minimalistinen työmarkkinatukikokeilu, ja itse asiassa se saattaa jopa hieman vaikeuttaa osan kokeilun piirissä olevien työntekoa, koska siinä ei ole turvattu sitä, että toimeentulotuki ei leikkautuisi tai asumistuki ei leikkautuisi, kun taas meidän 300 euron vapaaosassa nämä kaksi asiaa on toteutettu. Haluaisin tässä käyttää tilaisuuden hyväksi ja puuttua kahteen lääkekorvauksiin liittyvään asiaan lyhyesti: Toinen liittyy siihen, että Kela on ottanut käytännön, että kroonisesti pitkäaikaissairaat saisivat vain kuukauden lääkkeet kerrallaan. Niillä alueilla, joilla apteekkimatkat ovat pitkät, tästä tulee itse asiassa aika ongelmallinen tilanne. Voisi ajatella, että saisi kolmen kuukauden tai hieman pidemmän jakson, niin ei tarvitsisi sieltä maaseutujen perukoilta lähteä pitkälle apteekkimatkalle yksinomaan jonkun pilleripaketin takia. Ja toinen liittyy siihen, että kun meillä on omavastuita lisätty, niin alkuomavastuuta kuin eri lääkkeidenkin omavastuita, ja monisairailla ihmisillä tammikuu on aika painajaismainen, kun silloin laukeavat kaikki omavastuut, niin jos tätä omavastuuta pystyttäisiin jaksottamaan hieman pidemmälle, niin ihmisten ei tarvitsisi miettiä tammikuussa, täyttääkö jääkaapin vai lääkekaapin. Kumpikaan näistä asioista (Puhemies koputtaa) ei maksaisi Kelalle eikä valtiolle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-10-14T13:31:09,2016-10-14T13:33:16,Tarkistettu,1.1 2016_101_11,101/2016,2016-10-14,13.01,13.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2016 vp,"Nyt en enää myönnä uusia puheenvuoroja, kun tässä aika loppuu suuren valiokunnan kokouksen vuoksi, joten tämän asian käsittely sitten keskeytetään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_102_1,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto on 13.10.2016 ehdottanut, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Keskustelu asiasta päättyi 13.10.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelun yhteydessä Tytti Tuppurainen on Aino-Kaisa Pekosen kannattamana vastoin puhemiesneuvoston ehdotusta ehdottanut, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle lakivaliokunnan on annettava lausunto. Puhemiesneuvosto on kokouksessaan 14.10.2016 tarkistanut aikaisempaa ehdotustaan ja ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_102_2,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli tarkoitus äänestää ""jaa"". ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,,,, 2016_102_3,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2016 vp,Merkitään tämä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_102_4,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Sitten siirrytään keskusteluun. Sen aloittaa ja asian esittelee ministeri Rehn.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_102_5,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Joulukuussa Pariisissa solmittu ilmastosopimus velvoittaa maailman maita etsimään keinoja, joilla maapallon ilmaston keskilämpötilan nousu saataisiin pysymään selvästi alle 2 celsiusasteessa suhteessa esiteolliseen aikaan. Tässä sopimuksessa maat sitoutuvat saavuttamaan määrittämänsä päästövähennystavoitteet ja pyrkivät kasvattamaan niiden kunnianhimoa viiden vuoden välein eli asteittain. Suomi allekirjoitti Pariisin sopimuksen EU:n ja sen jäsenvaltioiden kanssa tämän vuoden huhtikuussa New Yorkissa... (Hälinää) [Puhemies Maria Lohela: Anteeksi, ministeri Rehn, maltatteko hetken. Pyydän nyt siirtämään nuo muut keskustelut salin ulkopuolelle, ja keskitytään täällä tähän asiaan.] Kiitoksia, puhemies! Voiko olla tärkeämpää kysymystä kuin ilmastonmuutoksen hidastaminen? (Eduskunnasta: Juuri näin!) — Ennen tuota huhtikuuta järjestettiin laaja kansallinen lausuntokierros, joka antoi vahvan tuen ilmastosopimuksen hyväksymiselle. Suomi panee osaltaan Pariisin sopimusta toimeen EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhdessä asettaman päästövähennystavoitteen kautta. Pariisin sopimus on luonteeltaan yhdistelmäsopimus tai kansankielellä sekasopimus, joka sisältää sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Näin ollen EU:n ja kaikkien jäsenvaltioiden on sitouduttava sopimukseen omien kansallisten menettelyjensä mukaisesti. Ylimääräinen ympäristöneuvosto päätti 30. päivä syyskuuta EU:n ratifioinnin nopeasta etenemisestä, minkä myötä EU-ratifiointi saattoi edetä jäsenvaltioiden ratifiointeja nopeammin. Pariisin sopimuksen voimaantulon kynnys ylittyi keskiviikkona 5. lokakuuta, kun muun muassa EU ja sen seitsemän jäsenvaltiota luovuttivat ratifiointiasiakirjansa YK:n pääsihteerille. Hallitus antoi eduskunnalle viime viikolla 13.10. esityksen tämän Pariisin ilmastosopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Pariisin sopimuksen siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan. Eduskunnan hyväksyntä tarvitaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluville määräyksille, joita on esimerkiksi päästövähennystavoitteiden antaminen ja päivittäminen. Sopimuksen muut tavoitteet ja määräykset liittyvät muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ilmastorahoitukseen sekä teknologian siirtoon. Hallitus on edennyt ripeästi kansallisen ratifioinnin suhteen. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka on ollut EU:n keskeisiä neuvottelijoita näissä kansainvälisissä sopimusneuvotteluissa, on ollut tässä vetovastuussa. Tavoitteena on, että Suomi voisi luovuttaa ratifiointiasiakirjansa marraskuussa New Yorkissa YK:n pääsihteerille samaan aikaan, kun Marrakechissa on käynnissä kansainvälinen ilmastokokous. Tällä tavalla Suomi olisi näiden realististen edelläkävijöiden joukossa tämän sopimuksen toimeenpanossa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-10-18T14:03:39,2016-10-18T14:07:59,Tarkistettu,1.1 2016_102_6,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Värderade talman! Parisavtalet är med stor sannolikhet detta århundrades viktigaste dokument. För en gångs skull har en stor majoritet av världens länder kunnat förena sig inför det hot som den globala klimatuppvärmningen medför. För det är det, ett hot.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2016-10-18T14:08:02,2016-10-18T14:08:40,Hyväksytty,1.1 2016_102_7,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pariisissa viime joulukuussa saavutettua ilmastosopimusta voidaan pitää historiallisena ja tähän asti merkittävimpänä edistysaskeleena ilmastonmuutoksen torjumisessa. Sopimus sisältää muun muassa entistä kunnianhimoisemman tavoitteen ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä 1,5 asteeseen, mikä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luopumista kohtuullisen nopeallakin aikataululla. Sopimus sisältää muun muassa viiden vuoden tarkastelujakson ilmastotavoitteiden riittävyydestä ja raportointivelvollisuuden maille siitä, miten ne ovat edenneet tavoitteidensa saavuttamisessa. Sopimuksessa on lisäksi pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Oleellista on, että sopimus on oikeudellisesti sitova ja että kaikki isot teollisuusmaat ovat siinä mukana. Nyt alle vuosi ilmastosopimuksen solmimisesta se on astumassa voimaan 4. marraskuuta, kun sopimukseen sisältynyt vähintään 55 osapuolen raja ja 55 prosentin päästöraja on ylittynyt. Maailman keskeisimmät ilmastopäästöjen aiheuttajamaat Kiina ja Yhdysvallat ratifioivat Pariisin sopimuksen syyskuussa ja Euroopan unioni lokakuun alussa. Nyt on Suomen eduskunnan tehtävä omalta osaltaan hyväksyä ilmastosopimus ja saattaa voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Ilmastosopimuksella on isot taloudelliset vaikutukset, ja Suomen kannattaa olla muutoksessa edelläkävijöiden joukossa. Lämpötila- ja päästövähennystavoitteet tarkoittavat merkittävää muutosta muun muassa tuotannon, investointien, kulutuksen ohjaamisen ja liiketoiminnan suhteen. Eri toimijoiden, kuten valtion, kuntien ja yritysten, on tärkeää hahmottaa kokonaisuus omassa päätöksenteossaan. Tulevaisuudessa sellaiset maat ja toimijat pärjäävät, jotka kykenevät uudistamaan toimintaansa ympäristöllisesti kestävään suuntaan. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen avaa uusia kasvumahdollisuuksia ja parantaa teollisuuden kilpailuasemaa Euroopassa ja Suomessa. Puhtaan ympäristö- ja energiateknologian tuotteille on syntymässä entistä suurempi globaali kysyntä ja markkinat. Arvoisa puhemies! Jotta ilmastosopimuksen mukaiset päästövähennystavoitteet voidaan käytännössä saavuttaa, vaatii se Suomelta kunnianhimoista ja päämäärätietoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa ja tämän kanssa yhdensuuntaista päätöksentekoa kaikilla politiikan sektoreilla. Poliittisen päätöksenteon rinnalla yritysten toiminnalla on keskeinen merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Välineitä ilmastotavoitteiden edistämiseksi on useita, ja toimia tarvitaan laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa energiapolitiikan uudistaminen, ympäristöpolitiikan vahvistaminen, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö ja kiertotalous, maa- ja metsätalous, maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut ja kaupunkipolitiikka sekä talouden eri ohjauskeinot. Koska energian tuotanto ja kulutus aiheuttavat 80 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, kun mukaan lasketaan liikenteen käyttämä energia, on energiapolitiikassa tehtävä selvä siirtymä kohti päästötöntä, uusiutuvaa ja älykästä energiatuotantoa. Päästöjen vähentämisessä avainasemassa ovat se, miten siirrytään uusiutuvaan ja hajautettuun energiatuotantoon, miten energiateknologioiden kehittämistä ja investointeja tuetaan, millä aikavälillä ydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, kivihiilen ja turpeen, käytöstä luovutaan, miten eurooppalaista energiayhteistyötä kehitetään sekä miten liikenteessä siirrytään päästöttömiin ratkaisuihin. Eduskunnalle selontekona vielä tämän vuoden puolella tuotava energia- ja ilmastostrategia voi olla tärkeä väline ilmastotavoitteiden toteuttamisessa, mikäli se on riittävän kunnianhimoinen ja siinä tehdään selkeitä valintoja Suomen energiapolitiikan suunnasta. Juuri valintojen puute oli esimerkiksi vuonna 2014 julkaistun Energia- ja ilmastotiekartta 2050:n keskeinen ongelma. Energian rinnalla Suomen kannalta keskeinen kysymys on metsät, koska metsät ovat tärkeä hiilinielu. Ilman metsien suojelua ja vahvistamista ilmaston lämpenemistä ei voida pysäyttää asetettuihin tavoitteisiin. Biotalous tarjoaa Suomelle taloudellisia mahdollisuuksia, mutta samalla on aidosti huolehdittava metsiemme kantokyvystä. Kestävä luonnonvarojen käyttö ja resurssien riittävyys ovat isoja kysymyksiä paitsi ilmastonmuutoksen myös sukupolvien välisen solidaarisuuden näkökulmasta. Luonnonvarojen ylikulutus on ollut merkittävä ongelma 70-luvulta lähtien, ja tällä hetkellä ihmiskunta käyttää puolentoista maapallon kantokyvyn verran luonnonvaroja. Suomalaiset kuluttavat jopa kolminkertaisesti biokapasiteettia kuin mikä on kestävää. Luonnonvarojen kulutusta on vähennettävä, ja raaka-aineita on käytettävä nykyistä tehokkaammin. Kiertotalou-teen siirtyminen, raaka-aineiden ja laitteiden tehokkaampi käyttö sekä jätteen synnyn ehkäisy, kierrätys ja hyödyntäminen on välttämätöntä. Kiertotalous tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia suomalaiselle liiketoiminnalle ja yrityksille. Maankäytön, asumisen, rakentamisen ja liikenteen ratkaisut vaikuttavat oleellisesti ilmastopäästöihin. Kaupunkien rooli on tässä tärkeä, koska entistä suurempi osa ihmisistä asuu ja käy töissä kaupungeissa eikä tämä trendi ole muuttumassa vaan päinvastoin lisääntymässä. Korjaus- ja uudisrakentamisessa sekä yhdyskuntasuunnittelussa on siirryttävä entistä enemmän energiatehokkaisiin, energiaa säästäviin ja jopa energiaa tuottaviin ratkaisuihin. Julkisia investointeja on ohjattava tiiviimpää asumista tukeviin raide- ja joukkoliikennehankkeisiin. Esimerkiksi Tampereen raitiotiehanke, josta valtuusto päättää tämän kuun lopussa, on juuri sellainen kestävän joukkoliikenteen investointi, jota tarvitaan, jotta ilmastosopimuksen tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Kaupunkien roolia innovaatioiden ja uusien, älykkäiden ratkaisujen alustana on vahvistettava. Kunnilla ja kaupungeilla on myös keskeinen asema energiatuotannon uudistamisessa kunnallisten energiayhtiöiden kautta. Ilmastonmuutoksen torjuminen on Suomelle, kuten kaikille muillekin maille, paitsi haaste myös taloudellinen mahdollisuus. Tämä edellyttää kuitenkin vahvaa panostamista tutkimukseen, innovaatiotoimintaan ja tuotekehitykseen. Hallituksen mittavat leikkaukset muun muassa korkeakoulutuksesta heikentävät Suomen kilpailukykyä erityisesti osaamisen ja innovaatioiden näkökulmasta. Taloudellisilla ja lainsäädännöllisillä ohjauskeinoilla on iso merkitys päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Talouspolitiikan on oltava yhdensuuntaista ilmastotavoitteiden kanssa. Verotuksella, erilaisilla tukijärjestelmillä, investoinneilla, toimivalla päästökauppajärjestelmällä ja vastaavasti ylikansallisella hiiliverolla on tärkeä rooli päästöjen vähentämisessä ja kulutuksen ohjaamisessa. Viimeistään nyt on sisäistettävä, että ilmastopolitiikka on talouspolitiikkaa ja päinvastoin. Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi esitystä, että eduskunta hyväksyisi Pariisissa joulukuussa vuonna 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen, joka on Yhdistyneiden kansakuntien ilmastopuitesopimuksen alainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-10-18T14:13:29,2016-10-18T14:20:55,Tarkistettu,1.1 2016_102_8,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,Seuraavan puheenvuoron jälkeen siirrytään debattiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_102_9,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pariisin sopimus on historiallinen. Ensi kertaa asetetaan sitovat päästörajat käytännössä kaikille maailman maille. Sopimuksen neuvottelijamaathan edustivat 95:tä prosenttia globaaleista päästöistä. On myös ensimmäinen kerta, kun kansainvälisellä sopimuksella asetetaan ilmastonmuutokselle yläraja, 1,5 asteen tuntumaan, selvästi alle 2 asteen. Tämä tarkoittaa, että globaalit päästöt pitää saada nollaan vuosisadan puoliväliin mennessä ja fossiilisista polttoaineista pitää irtautua nopeasti. Sekin on tässä jo todettu, että sopimus on tulossa voimaan ennätysajassa. Kiitoksia ministeri Tiilikaiselle ja Suomen hallitukselle myötävaikuttamisesta siihen, että EU ratifioi sopimuksen pikavauhtia. Mutta historiallinen on haastekin: ihminen on omilla toimillaan muuttamassa kotiplaneetan ilmastoa erilaiseksi kuin koskaan ennen sinä aikana, jolloin ihmislaji, homo sapiens, on Maan kamaralla kävellyt. Kyse on siitä, onko inhimillisellä sivilisaatiolla historian lisäksi tulevaisuus. Ilmastoneuvottelujen ja ilmastopolitiikan peruskivi on vuonna 92 Riossa solmittu YK:n ilmastopuitesopimus, jota Suomen puolesta olivat aikoinaan solmimassa presidentti Koivisto ja ympäristöministeri Pietikäinen. Sen pohjalta ensimmäinen askel oli Kioton sopimus, jonka neuvottelut käynnistettiin Saksan silloisen ympäristöministeri Angela Merkelin johdolla. Kioto on paljon kritisoitu ja monella tapaa epätyydyttävä mutta kuitenkin välttämätön askel, jota ilman Pariisin sopimusta ei olisi syntynyt. Kansainvälisten ympäristösopimusten toimivuudesta rohkaiseva esimerkki on Montrealin pöytäkirja, jolla vuonna 87 rajoitettiin yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavien niin sanottujen freonien käyttöä, mikä tapahtuikin hyvin nopeasti. Mutta niiden tilalle tulleet F-kaasut eli fluorihiilivedyt puolestaan ovat hyvin voimakkaita kasvihuonekaasuja, ja Montrealin pöytäkirjan alaisuudessa viime viikolla Kigalissa solmittiin merkittävä sopimus, jonka on arvioitu helpottavan ilmastonmuutoksen hillintää 0,5 asteella. Arvoisa puhemies! Vaikka Pariisin sopimus sinänsä on historiallinen, olennaisinta on se varsinainen pihvi eli päästöjen vähentäminen. Siinä asiassa viime aikojen uutiset ovat sekä hyviä että huonoja. Huolestuttavaa on se, että ilmaston lämpeneminen on ollut hyvin nopeaa. Sekä vuosi 2014 että viime vuosi ovat olleet mittaushistorian kuumimpia, ja tästä vuodesta on myös tulossa ennätyskuuma vuosi. Noin vuoden ajan jokainen kuukausi on ollut mittaushistorian kuumin. Hyviin uutisiin kuuluvat esimerkiksi nämä: Maailman suurimmat päästäjämaat ovat saaneet päästöjen vähentämisen alkuun. Kiinan energiantuotannon päästöt kääntyivät lievään laskuun pari vuotta sitten. Yhdysvaltojen päästöt ovat laskeneet alimmas sitten vuoden 1990. EU on ylisuorittanut sekä Kioton että vuodelle 2020 asetetun päästötavoitteen. Tuuli- ja aurinkoenergiateknologian hinnat ovat suorastaan romahtaneet, ja investoinnit niihin ovat kiihtyneet niin, että Kansainvälinen energiajärjestö on muuttanut tapaansa ennustaa niiden kasvua, koska se on tähän mennessä koko ajan ennustanut alakanttiin. Mutta tosiaan tärkeintä Pariisin sopimuksessa on se raja ilmaston lämpenemiselle. Sopimuksen avainkohta on — ja siitä puhumme aivan liian vähän — että valtioiden tähän mennessä itselleen asettamat päästörajat ovat liian korkeat, jotta ilmastonmuutos voisi pysyä alle 2 asteen. Nyt pitäisikin päähuomio kiinnittää siihen, miten tiukennamme EU:n ja Suomen päästötavoitteita niin että ne vastaavat Pariisin sopimusta. Liian kauan meillä on voivoteltu ilmastotavoitteita ja väitetty niitä kilpailuhaitaksi. Silti ympäristöteknologia eli cleantech on vahvimpia teollisuudenalojamme, metsäteollisuutta isompi. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta keskeiseen energiatehokkuuteen liittyvät teknologiapalvelut ovat liikevaihdoltaan isoin osa ympäristöteknologiaamme. Suomalainen cleantech tällä hetkellä tarjoaa ratkaisua ensisijaisesti raskaalle teollisuudelle, mutta meidän pitäisi saada ympäristöteknologia laajennettua myös pienyrityksille ja kuluttajamarkkinoille. Sellaiset osaamisalat, jotka eivät vielä ole isoja mutta joille on kova kysyntä ja tarve koko maailmassa ja joiden kehittämiseen meillä on hyvät edellytykset, liittyvät esimerkiksi älysähköverkkoon, sähköenergian varastointiin sekä asuntojen ja rakennusten energiatehokkuuteen. Arvoisa puhemies! Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa pitää keskittyä siihen, miten lyömme kaksi kärpästä yhdellä iskulla, miten vauhditamme toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi ja miten samalla kehitämme ratkaisuja, jotka ovat käyttökelpoisia koko maailmassa, ja samalla luomme uusia työpaikkoja Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-18T14:21:02,2016-10-18T14:26:59,Tarkistettu,1.1 2016_102_10,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,Vastauspuheenvuoroja käyttävät voivat nyt ilmoittautua.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_102_11,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten täällä on hyvin todettu, tämä on todella ainutlaatuisen hieno ja historiallinen sopimus, ja on hienoa, että Suomikin hyvässä aikataulussa on tässä mukana. Tässä ehdin kiinnittää vain muutamaan keskeiseen asiaan huomiota. Ensinnäkin siihen, että mielestäni päästökauppatuloja ei pitäisi palauttaa sellaisenaan, kuivana rahana teollisuudelle, vaan kysymys täytyy olla siitä, että nämä rahat käytetään toki teollisuuden hyväksi mutta sellaisiin investointeihin, jotka vähentävät saasteita. Toinen seikka, johon kiinnitän huomiota, on, että tämä antaa Suomen teollisuudelle mahdollisuuden kehittää sellaista innovaatiotoimintaa, joka tässä tarvitaan. Viimeisenä kohtana totean, että olen hieman huolissani metsien kohtalosta sikäli, että biotalous tulee asettamaan kovia rasituksia metsälle, ja on asiantuntijoitten taholta kuultu, että tämä hiilinielukysymys on hyvin ongelmallinen. 30 vuotta ei missään tapauksessa hoida hiilinielua, vaan tarvitaan 300 vuotta, (Puhemies koputtaa) jotta hiilinielu toteutuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-10-18T14:27:07,2016-10-18T14:28:24,Tarkistettu,1.1 2016_102_12,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä Pariisin ilmastosopimus on todella historiallinen ja myös kunnianhimoinen sopimus. Se tarkoittaa raportointia ja seurantaa käytännössä. Suomi on hyvin valmistautunut: teot ja toimenpiteet ovat selvillä ennen ratifiointia. Meillä on hyvä kunnianhimon taso, ja siitä iso kiitos sekä ministeri Tiilikaiselle että ministeri Rehnille ja koko hallitukselle. Tässä on paljon mahdollisuuksia, ja nimenomaan mahdollisuuksina tämä sopimus pitää nähdä, nimenomaan rahavirtojen siirrossa fossiilisesta uusiutuvaan. Ja juuri kuten edustaja Hassi totesi, meidän todella pitäisi saada cleantech-alan pk-yritykset mukaan kehitykseen ja nimenomaan esimerkiksi älykkäät joustot täytyy ottaa Suomessa mukaan, miettiä varastojen, sähkövarastojen kehitystä ja esineiden internetiä. Näillä olisi paljon ratkaistavissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-10-18T14:28:25,2016-10-18T14:29:30,Tarkistettu,1.1 2016_102_13,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse olin siellä Durbanin yössä viisi vuotta sitten neuvottelemassa Suomen ympäristöministerinä sitä tiekarttaa, jonka pohjalta Pariisin ilmastosopimus lopulta saatiin hyväksyttyä. Viisi vuotta työtä ja pitkiä neuvotteluja takana. Voin sanoa, että prosessi ei ollut helppo, ja haluan kiittää Suomen hallitusta ja nykyistä ympäristöministeri Tiilikaista, jonka panosta Pariisin neuvotteluissa monet ovat minullekin kehuneet. Mutta nyt pitää ryhtyä toimeen, ja monet maat ovat jo lähteneet ratifioinnin jälkeen käytännön toimiin uusien päästövähennysten toteuttamisessa. Maailmanmarkkinat ovat myös siirtymässä pois hiilikuplasijoituksista puhtaisiin sijoituksiin. Tässä on Suomella iso mahdollisuus. Kysynkin ministeri Rehniltä: Miten hallitus aikoo käynnistää meidän kansallisen ilmastolain mukaiset päästövähennystoimet ja miten ilmasto- ja energiastrategialla saadaan nyt oikeasti vauhditettua energiaremonttia myös Suomessa? Ja oletteko tietoisia siitä, että sopimuksen velvoitteet ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta edellyttävät uusia päästövähennyssitoumuksia jo nykyisten tilalle, eli vauhtia tarvitaan nykyisten sitoumusten toteuttamiseen senkin takia että sen päälle tarvitaan vielä lisää aivan lähivuosina?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-10-18T14:29:32,2016-10-18T14:30:45,Tarkistettu,1.1 2016_102_14,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Värderade talman! Jag var på plats under klimattoppmötet i Köpenhamn år 2009, och jag kommer aldrig att glömma den känsla av besvikelse som blev kvar efter det toppmötet, så nu är det roligt att man äntligen får känna glädje i stället för besvikelse. Godkännandet av Parisavtalet är ett viktigt och ett historiskt tecken på att det internationella samfundet äntligen tar minskningen av klimatutsläpp på allvar.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,sv,Li Andersson,1310,2016-10-18T14:30:45,2016-10-18T14:30:55,Hyväksytty,1.1 2016_102_15,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä ja tärkeää, että myös Suomen eduskunnassa ollaan varsin yksimielisesti tukemassa kattavaa Pariisin ilmastosopimusta ja sen pohjalta tehtävää ilmastotyötä Suomessa. Täällä on jo useampaan otteeseen sanottu, että tällä hetkellä näyttää siltä, että ne sitoumukset, jotka Euroopan unionissa on annettu, eivät ole tällä hetkellä riittäviä, jotta päästäisiin lähelle tätä 1,5:tä celsiusastetta. Miten Suomessa aiotaan tätä asiaa nyt sitten viedä eteenpäin? Toinen täysin kansallinen asiamme, joka liittyy myöskin niihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin, mitä Euroopan unionilla tulee olla uuden teknologian kehittämisessä, energiatehokkuudessa, hiilineutraalien tekniikoiden käyttöönotossa: miten se Suomen politiikka, joka tällä hetkellä näyttäytyy koulutus- ja innovaatioleikkauksina, voi vastata siihen, että Suomi on kärkimaana myös Euroopan sisällä toteuttamassa näitä uusia teknologisia innovaatioita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-10-18T14:31:58,2016-10-18T14:33:13,Tarkistettu,1.1 2016_102_16,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että historiallinen Pariisin sopimus saatiin, ja kiitos kaikille asiaa vuosien saatossa edistäneille. Mutta nytten tartutaan työhön ja tuumasta toimeen. Ilmasto- ja energiastrategia tulee päivittää kunnianhimoisemmaksi. Jo nyt tiedetään, että esimerkiksi EU:n tavoite vuodelle 2030 — 40 prosentin päästövähennys — ei riitä kattamaan edes 2 asteen tavoitetta saati sitä, että nyt tavoitellaan 1,5:tä astetta, mikä on maapallolle ja tulevaisuudelle kestävämpi raja. Tässä on tullut esille jo tärkeitä seikkoja: Päästökauppa on saatava toimivaksi, niin että se oikeasti ohjaa puhtaaseen teknologiaan. Puhtaaseen teknologiaan tulee asettaa kannusteita ja tavoitteita. Ja lisäksi ilmaston vuoksi tarvitaan myös tiukkoja päästörajoituksia. Hiilinielukysymys on mitä keskeisin nyt, kun täytyy ottaa huomioon kaikki todelliset päästöt, ja se, että kun bioenergiaa käytetään, sitä tulee käyttää kestävästi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-10-18T14:33:15,2016-10-18T14:34:27,Tarkistettu,1.1 2016_102_17,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyviä puheenvuoroja on käytetty tässä debatissa. Se, että Pariisin ilmastosopimus saadaan hyväksyttyä, on sinänsä erittäin hyvä asia. Tärkeintä siinä on, että mahdollisimman moni kansakunta on mukana ja saadaan tavallaan yhteinen kansainvälinen suunta, millä näitä erilaisia päästöjä pystytään leikkaamaan ja vähentämään. Hieman ihmettelen tässä keskustelussa esille noussutta käsitystä siitä, että metsien käsittely olisi jotenkin ilmastonmuutokseen liittyvä uhka. Esimerkiksi edustaja Andersson ja edustaja Salolainen omissa puheenvuoroissaan sanoivat omana mielipiteenään, että pitää saada suojelua lisää. Eihän — jos metsät suojellaan, niin sehän tarkoittaa sitä, että kun metsien kehityskaari saavuttaa sen loppupään, elikkä ollaan hyvin vanhoissa metsissä, niin ne ovat sen jälkeen päästölähteitä, ne eivät sido yhtään hiiltä. Mistä Suomen pitää pitää huoli: Me olemme Euroopan unionin mittapuussa eniten suojelualueita omaava maa, meillä ei ole mitään hävettävää siinä. Pidetään metsät kunnossa, ja metsien kasvun teoreettinen maksimi lienee tuolla 150 miljoonan motin paikkeilla, kun hoidamme metsämme kuntoon. Sieltähän se hiilinielu tulee eikä mistään suojelutavoitteista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-18T14:34:28,2016-10-18T14:35:35,Tarkistettu,1.1 2016_102_18,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todella hienoa, että olemme nyt tässä ja teollisuusmaat ovat tämän Pariisin ilmastosopimuksen hyväksyneet, mutta todellakin nyt sitten katsotaan, miten kussakin maassa käytännössä toimitaan sen eteen, että ilmastopäästöt vähenevät. Tässä salissa on paljon keskusteltu esimerkiksi siitä, mitä Suomi voisi tehdä jo löydettyjen öljyvarojen käytön vähentämiseksi. Ja paljon on keskusteltu siitä, mikä on Suomen asenne arktista aluetta kohtaan. Haluaisin kysyä ministeri Rehniltä: mitä te ajattelette siitä, mitä Suomi voisi tehdä sen edistämiseksi, että arktiselta alueelta ei enää öljyvaroja nostettaisi, ja miten voisimme kansainvälisissä neuvottelupöydissä edistää sitä, että mitkään muutkaan maat eivät enää näitä löydettyjä varoja nostaisi tuolta hyvin haavoittuvalta alueelta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-18T14:35:38,2016-10-18T14:36:43,Tarkistettu,1.1 2016_102_19,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, historiallinen sopimus, ja sopimuksen tavoitteena on lämpötilan nousun rajoittaminen 2 asteeseen, mieluummin 1,5 asteeseen. Se, mikä tässä on olennaista, eivät tietenkään ole asteet sinänsä, vaan se, mihin niillä pyritään. Kysyn ministeri Rehniltä: Onko tulkintani oikea, että tällä on myös selkeä ja selvä yhteys pakolaiskysymykseen? Me olemme paljon puhuneet pakolaiskysymyksen yhteydessä juurisyistä, ja itse näen niin, että tällä hetkellä meillä on 60 miljoonaa pakolaista. Sieltä takaa löytyy ilmastonmuutosta, veteen liittyviä kysymyksiä, eroosiota, maaperän köyhtymistä, ruuantuotannon muuttumista. Eräs asiantuntija sanoi, että ellei mitään tehdä, niin vuonna 2050 meillä on 250 miljoonaa pakolaista. Eli onko tämä ajattelumalli myös tämän Pariisin sopimuksen takana ja tämän lämpötilatavoitteen takana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-10-18T14:36:44,2016-10-18T14:37:48,Tarkistettu,1.1 2016_102_20,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnä on todettava myönteisenä se, että kaksi suurinta maailman saastuttajaa, Kiina ja Yhdysvallat, ovat sitoutuneet tähän Pariisin sopimukseen. Ryhmämme myös varmaan kannattaa tätä sopimusta, mutta näin ainakin henkilökohtaisesti tuntuu aika kohtuuttomalta, että meille on määrätty se 39 prosentin päästötavoitevelvoite. Toivottavasti kaikki muut olisivat nyt näissä talkoissa mukana, että emme olisi yksin — me yleensä noudatamme kaikkia näitä sovittuja asioita. Ja koska tämä on näin kohtuuttoman korkea, niin kyllä se ainakin mielestäni nostaa teollisuuden kustannuksia ja heikentää sitä alan työllisyyttä. Onhan ulkomaille, Aasiaan siirretty Euroopastakin näitä tämän alan yrityksiä, että ainakin meikäläisellä on tämmöinen pelko, mitä tulevaisuudessa tulee. Mutta toivottavasti kaikki maat lähtevät siitä, että tämä taakanjako on yhteinen, ettei vain ole tämä Suomi, joka aina näin helposti ja kunniallisesti noudattaa näitä säädöksiä. (Puhemies koputtaa) Että sinänsä hyvä asia, mutta... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-10-18T14:37:50,2016-10-18T14:39:10,Tarkistettu,1.1 2016_102_21,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pariisin sopimus näyttää siinä mielessä mallia, että kansainvälisessä ilmastopolitiikassa pitää tavoitteena aina olla mahdollisimman kattava sopimus, koska muutoin erilaiset yksipuoliset päästövähennykset johtavat äkkiä siihen, että varsinaisesti ilmastonmuutosta hillitsevää tulosta ei saada aikaan vaan on tuloksena hiilivuoto, kun teollisuus pakenee kehittyviin maihin, joissa välttämättä vastaavaa sääntelyä ei ole tai jotka eivät ole halunneet sitoa itseänsä mukaan näihin sopimuksiin. Ilmastonmuutoksen hillintä tarjoaa myöskin suomalaisille yrityksille ja suomalaiselle osaamiselle mahdollisuuksia erityisesti cleantech-saralla. Olisinkin kysynyt ministeriltä: millä tavoin ministeri näkee, että on mahdollisuus nimenomaan vauhdittaa suomalaisten cleantech-yritysten menestystä maailmalla ja niiden vientiponnisteluita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-18T14:39:11,2016-10-18T14:40:08,Tarkistettu,1.1 2016_102_22,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä asiassa ei ole kyse enempää eikä vähempää kuin pallon pelastamisesta tuleville sukupolville, ja minäkin olen äärimmäisen iloinen siitä, että tuon Kööpenhaminan mahalaskun jälkeen olemme päässeet nyt tähän tilanteeseen. Polku on ollut totisesti pitkä. Toimenpiteitä olisi pitänyt saada aikaan luonnollisestikin jo paljon varhaisemmassa vaiheessa. Mutta hyvä, että nyt olemme tässä. Kehittyvä teknologia takaa yhä enemmän mahdollisuuksia meille, mutta kysymys on myös siitä, riittääkö aika, riittääkö se tahti, jolla uudet teknologiat otetaan eri puolilla maapalloa käyttöön, ja otetaanko niitä riittävän isolla kapasiteetilla käyttöön. Puhemies! Haluaisin kysyä vielä ministeriltä tästä kotimaisesta tilanteesta ja nimenomaan näiden koulutus- ja innovaatioleikkausten suhteesta tähän isoon kysymykseen. Kotikaupungissani Jyväskylässä VTT:llä vieraillessani olin kyllä surullinen siitä, että heilläkin on paljon erilaista tuotekehittelyä ja tutkimustoimintaa näihin asioihin liittyen mutta valitettavasti resurssit siihen (Puhemies koputtaa) ovat liian vähäiset. Miten vastaatte heille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-10-18T14:40:10,2016-10-18T14:41:25,Tarkistettu,1.1 2016_102_23,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pariisin sopimus on iso askel kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa ja elämää. Pariisin sopimus on kyllä merkittävä, se täytyy tunnustaa, vaikkakin sopimus on luonteeltaan tavallaan sekasopimus, joka sisältää sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Maailmanlaajuiset ilmastotoimet ovat todella tärkeitä myös meille suomalaisille. Tämä sopimus on suuri mahdollisuus Suomelle, suomalaiselle osaamiselle, tuotekehitykselle ja viennille, ja tämä pitää ottaa myös suurena mahdollisuutena. Tämä voi myös olla iso askel uusille rakentamisen, asumisen ja liikenteen ratkaisuille. Tietysti tämä on sopimus, mutta käytännön toimenpiteet vasta antavat ne lopulliset ratkaisut. Arvoisa ministeri Rehn, miten te itse näette, mikä mahdollisuus tämä on suomalaiselle yrittämiselle ja yrityksille sekä viennille tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-10-18T14:41:26,2016-10-18T14:42:33,Tarkistettu,1.1 2016_102_24,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pariisin ilmastosopimuksen hyväksyminen on todellakin historiallinen hetki ja se on myös toivottu osoitus kansainvälisen yhteisön päätöksentekokyvystä. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka, ja ensimmäistä kertaa tuntuu nyt siltä, että sen pysäyttämiseen on olemassa mahdollisuuksia ja todellista tahtotilaa. Olen kuitenkin huolissani siitä, olemmeko Suomessa täysin ymmärtäneet, mitä ilmastonmuutoksen torjuminen meiltä vaatii ja mitä se edellyttää käytännössä. Taloutta, tuotantoa, kulutusta ja koko elämäntapaa pitää muuttaa ilmastoystävällisempään suuntaan. Se edellyttää panostuksia energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja päästövähennyksiin kaikilla sektoreilla, myös asumisessa, liikenteessä ja ruuantuotannossa, ja se edellyttää myös ilmastolle haitallisten tukien vähentämistä. Meidän tehtävämme on pysäyttää ilmastonmuutos nyt. Se ei voi enää odottaa. Se on meidän historiallinen velvollisuutemme. Erittäin paljon painoarvoa on tulevalla energia- ja ilmastostrategialla, ja haluan kysyä: onko se linjassa Pariisin vaatimusten kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-10-18T14:42:35,2016-10-18T14:43:45,Tarkistettu,1.1 2016_102_25,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että vihdoin Pariisissa päästiin sopuun ilmastosopimuksesta, sillä me olemme viimeinen sukupolvi, joka pystyy pysäyttämään tämän globaalin katastrofin eli ilmastonmuutoksen. Mutta ei kuitenkaan riitä vielä se, että maat ovat päässeet yhteisymmärrykseen ja on löytynyt tahtoa siihen, että vähennetään lämpötilan nousun kasvua siihen 1,5 asteeseen, vaan nyt tarvitaan tekoja. Suomenkin todelliset ilmastoteot ratkeavat vasta jatkossa ja aika pitkälti täällä salissa siinä, millaisia päätöksiä me täällä teemme lainsäädännön suhteen, millä tavalla valtio tukee eri tahoja esimerkiksi verohelpotuksin tai yritystuin — ovatko ne sellaisia, jotka kannustavat löytämään uusia ratkaisuja ja fossiilisen energiankäytön vähentämistä, vai olemmeko valmiita jatkamaan ja myöntämään teollisuudelle edelleen fossiilisen energian käyttöön tukia? Meillä pitäisi jatkossa kaikissa päätöksissä tehdä ilmastovaikutusten arviointi ja katsoa niitä ilmastonmuutoksen silmälasein.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-10-18T14:43:46,2016-10-18T14:45:01,Tarkistettu,1.1 2016_102_26,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan ainut asia, miten tämä sopimus voi olla hyväksyttävissä, on se, että tässä ovat nyt mukana ne suuret saastuttajamaat eikä tässä mennä sillä tavalla niin kuin aikaisemmin, että Suomi on edelläkävijä ja yksipuolisesti vähentää päästöjään ja kärsii siitä menetykset omalle teollisuudelleen ja työpaikoilleen, niin kuin aikaisemminkin on tapahtunut. Ei ylivelkaantuneella pienellä pohjoisella maalla, joka kärsii työttömyydestä, ole varaa olla edelläkävijä näissä asioissa. Meidän täytyy nyt seurata, pitävätkö muut velvoitteensa, ja sen jälkeen mennä perässä, jos muut pitävät velvoitteensa. Minulla ei ole kunnianhimoa minkään muun suhteen tässä asiassa kuin siinä, että suomalaisille on saatava työtä jatkossakin. Tämä kunnianhimo tuntuu olevan joku koodisana tämän aloitteen voimakkaimmilla puolustajilla. Se on kuultu täällä salissa monta kertaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-18T14:45:04,2016-10-18T14:45:51,Tarkistettu,1.1 2016_102_27,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan liian usein väitetään tai pelätään, että ilmastonsuojelu on työllisyyden ja teollisuuden vihollinen. Asia on päinvastoin, ja annan tämän tueksi neljä pointtia: 1) jos emme pysty vähentämään päästöjä merkittävästi, menetämme ne taloudellisen toiminnan mahdollisuudet, joita ilmastonmuutoksen vastainen toiminta tarjoaa; 2) ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset ovat pienemmät kuin ilmastokatastrofin kustannukset; 3) monet ilmastonmuutoksen vastaiset toimet joudutaan tekemään joka tapauksessa, eikä ole järkevää laittaa rahaa vanhaan teknologiaan nyt, jos joka tapauksessa joudumme investoimaan uuteen, tehokkaampaan energiateknologiaan hetken päästä; ja tärkeimpänä 4) jos maapallon keskilämpötila jatkaa nousuaan 2 asteeseen ja reilusti sen yli, on oikeastaan aika sama, mitä enää teemme — näin siksi, että siinä vaiheessa olemme tuhonneet elinympäristömme niin pahasti, että jälkiviisaus ja anteeksipyynnöt eivät enää auta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-18T14:45:53,2016-10-18T14:46:51,Tarkistettu,1.1 2016_102_28,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pariisin sopimus on erittäin tiukka, mutta niin on kyllä meidän hallitusohjelmakin. Sen tavoitteet ovat todella hyvät. Moni asia tuntuu näitten sopimusten jälkeen pahalta, mistä kaikesta me joudumme luopumaan, mutta tavoite on erittäin tärkeä, ja sen mukaan meidän on myöskin toimittava. Sopimus nimittäin pakottaa meidät hakemaan uusia teknologioita: on deadline-päivä, johon mennessä on tehtävä muutos kaikkialla maailmassa. Tämä on erittäin hyvä asia. Tämä on nytten Suomelle todella suuri mahdollisuus. Tämä on mahdollisuus kehittää energiateknologiaamme. Kävimme ympäristövaliokunnan kanssa tuolla Lappeenrannan yliopiston toimintaan tutustumassa, ja täytyy sanoa, että meille kyllä tuotiin esille paljon hienoja uusia mahdollisuuksia. Mutta niin on myöskin monessa muussakin yliopistossa, monessa muussakin paikassa kehitteillä näitä asioita. Nyt sitten kysynkin ministeri Rehniltä: minkälaisia satsauksia on työn alla, että me saisimme nämä uuden teknologian ratkaisut pikaisesti Suomessa käyttöön?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-10-18T14:46:53,2016-10-18T14:48:02,Tarkistettu,1.1 2016_102_29,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä on helppo jatkaa, kun kyse oli Lappeenrannasta. Lappeenrannan kaupunki on myös palkittu WWF:n ilmastopääkaupungiksi vuosina 2014 ja 2016, ja Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa meillä läpileikkaavat kestävän kehityksen, puhtaan energian ja puhtaan ilmaston toiminnat ja käytännöt. Eikä pelkästään kaupungissa, vaan sitten meillä on hyödynnettävissä Lappeenrannan yliopiston vahva energiaosaaminen, jossa on puhdas energia ja vesi ja kiertotalous, ja ne ovat avainkysymyksiä, joidenka avulla me alueellisesti pystymme vaikuttamaan paremman ilmaston hyväksi. Mutta me voimme myös viedä sitä osaamista ja esimerkkiä muille. Nyt kysyisin ministeriltä: mitenkä paljon meidän eri kaupungit ovat sitoutuneet ja sitouttaneet tämmöiseen ja mahdollistaneet kaupunkilaisten tämmöisen oman toiminnan? Elikkä me voimme kukin itse vaikuttaa siihen, mutta myös sitoutamme kaupungit toteuttamaan entistä puhtaampaa ympäristöpolitiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-18T14:48:04,2016-10-18T14:49:13,Tarkistettu,1.1 2016_102_30,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Pyydettyjä vastauspuheenvuoroja on täällä vielä kymmenen. Käytetään ne kaikki, ja sitten ministeri Rehnille vähän pidempi puheenvuoro siihen loppuun.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_102_31,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Frågan om hur vi ska nå våra klimatmål handlar långt om hur vi producerar vår energi. För tio år sedan hade vi ett stort antal vindkraftstillverkare som i dag inte finns. De har gått under eftersom det inte fanns en hemmamarknad.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2016-10-18T14:49:24,2016-10-18T14:50:05,Hyväksytty,1.1 2016_102_32,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä, että Pariisin sopimus tulee voimaan, ja aivan erityisen hyvää siinä on se, että sillä on laaja, maailmanlaajuinen kattavuus. Vain se käytännön tasolla aidosti takaa sen, että me pystymme nämä hyvät tavoitteet saavuttamaan ilmastonmuutoksen hillinnässä. Se on ihan selvä asia. Siellä on monta kysymysmerkkiä jatkossa, miten asiassa käytännössä toimitaan niin, että me nämä tavoitteet toteutamme. Yksi oleellisen tärkeä asia on teknologia, sen uudistaminen ja uudistuminen, ja se tarjoaa Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia. Samaten meille tarjoaa mahdollisuuksia meidän metsämme, missä meidän pitää pitää erityinen huoli siitä, että sitten kun ne mekanismit aikanaan tulevat niin maankäytön kuin myöskin taakanjaon osalta, ja joista nyt ensimmäiset ovat jo tulleet, niin siellä lähdetään liikkeelle luonnontieteellisestä taakanjaosta. Se on kaiken a ja o. Biologia pitää tässä muistaa, se ei ole muuttunut miksikään näiden vuosituhansien aikana, ja siksi se biologinen pohja, luonnontieteellinen nielu, pitää olla siellä aina pohjalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-10-18T14:50:20,2016-10-18T14:51:32,Tarkistettu,1.1 2016_102_33,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt todellakin olemme tulevaisuutemme kannalta keskeisimmän kysymyksen äärellä. Täällä on vähän käyty keskustelua siitä, tuleeko Suomen olla etukenossa vai jälkijunassa, onko meillä kunnianhimoa vai eikö meillä ole, niin toivoisin, että tässä salissa kaikki me katsoisimme mieluummin tulevaisuuteen kuin menneisyyteen. Tämä kysymys on keskeinen kysymys ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta — jos me emme tätä ratkaise, niin ei meidän tarvitse miettiä mitään muutakaan. Siksipä onkin keskeistä, että niitä lupauksia, mitä maailman valtiot ja Suomi mukana antoivat Pariisissa viime joulukuussa, lähdemme nyt kunnianhimoisesti myös lunastamaan, koska muutenhan tämä jää taas vain kirjaimiksi paperille, ja nyt on tämän toimeenpanon aika. Ja täällä on hyvin puhuttu siitä, että tämä tuodessaan rajoitteita tarjoaa myös valtavasti mahdollisuuksia. Nyt olisikin hyvä, että ministeri vähän avaisi myös näitä elinkeinopolitiikan mahdollisuuksia, mitä tämä puhdas teknologia, ympäristöteknologia, myös Suomelle tuottaa myös vientimarkkinoilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-10-18T14:51:35,2016-10-18T14:52:41,Tarkistettu,1.1 2016_102_34,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä oli jossakin puheenvuorossa huolestuneisuutta ilmeisesti perussuomalaisten ajatusmaailmasta, ja voin ainakin omasta henkilökohtaisesta puolestani sanoa ja monien muidenkin, että me olemme erittäin huolestuneita ilmastonmuutoksesta. Jotkut ovat sitten syy—seuraus-suhteista eri mieltä, mutta se ei varmaan ole se kaikista tärkein asia. Itse olen myös toivonut keskusteluun sitä, että meillä on myös tämä räjähtävä väestönkasvu maapallolla. Meillä oli maailman ylikulutuspäivä 8.8., eli olimme käyttäneet luonnonvarat jo silloin, ja tämä päivä aikaistuu koko ajan. Meillä on monta syytä: ilmastonmuutos, lajeja kuolee sukupuuttoon. Meillä on tosi suuret ongelmat ratkaistavana, ja toivoisinkin, että me olisimme myös tässäkin yhdessä rintamassa emmekä lähtisi miettimään jotain yksittäisiä kommentteja jostain. Tiedemiehet ovat erimielisiä joistakin asioista — itse en ole tiedemies, en osaa sanoa syy—seuraus-suhteita, mutta luotan itse tällä hetkellä vallitseviin käsityksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-18T14:52:42,2016-10-18T14:53:45,Tarkistettu,1.1 2016_102_35,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vallitseva käsitys nimenomaan on se, että ilmastonmuutosta torjuttaessa kaikki voitamme, ja siksi on tärkeää, että ministeri Tiilikainen teki loistavaa työtä Pariisissa ja tavoite 1,5 celsiusasteen sisällä pysymisestä on nyt yhteinen ja se on globaali. Sen sijaan kun olen ollut useissa kansainvälisissä kokouksissa, joissa näitä asioita on käsitelty, olen huomannut, että on monia maita, EU-maitakin, joille ratifiointi on erittäin vaikeaa. Varmasti toteuttamistapojen eri maissa täytyy ollakin erilaisia, ja siksi minusta on tärkeää, että me Suomena pidämme tälläkin joukolla yhtenäisesti huolta siitä, että se Suomen toteuttamistapa — luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja resurssien viisas käyttö, teknologian hyödyntäminen, kaikki tämä — on vahvasti mukana mutta että puhumme myöskin esimerkiksi siitä, minkälaisia ongelmia LULUCF:n ehdotukset tuovat meille tullessaan. Sehän on ikään kuin taikalaatikko, joka ei perustu mihinkään luonnontieteeseen. Ja meidän tulee aina huolehtia yhdessä siitä, että metsiämme voimme hyödyntää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-10-18T14:53:46,2016-10-18T14:55:03,Tarkistettu,1.1 2016_102_36,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aika pitkä matka on tultu kansainvälisessä yhteisössä siihen, että Pariisissa nyt saavutettiin tällainen suuri ja kattava, kunnianhimoinenkin ilmastosopimus, josta olen äärimmäisen iloinen. Suomen osalta Pariisin tavoitteet olisi varmasti täytetty joka tapauksessa — meillä on erittäin edistyksellistä energiapolitiikkaa, ilmastopolitiikkaa harjoitettu — mutta pienen pohjoisen maan näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää, että tämä on kansainvälisesti kattava ja globaali ja suuret saastuttajat ovat siinä matkassa. Täytyy muistaa, että arktisena maana ilmastonmuutoksen seuraukset ovat meille itse asiassa monin verroin vielä huolestuttavampia kuin joillekin alueille. Olisin halunnut kysyä elinkeinoministeriltä päästökauppajärjestelmään liittyen: Miten siitä kehitettäisiin mahdollisimman globaali, koska tällä hetkellä se ei riittävässä määrin toimi vaan ainoastaan EU-tasolla? Minkälaisista keskusteluista tähän osaisitte sanoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-10-18T14:55:04,2016-10-18T14:56:08,Tarkistettu,1.1 2016_102_37,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pariisin sopimus todella on historiallinen. Pitkien neuvottelujen jälkeen saatiin aikaan kestävä ja kattava ratkaisu ilmastonmuutoksen torjumiseksi maailmanlaajuisesti. Tämä sopimus ei ole täydellinen, mutta on se silti käänteentekevä turvallisemman ja kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa tuleville sukupolville. Pariisin sopimus on ensimmäinen kansainvälinen sopimus, joka todella huomioi sukupolvien välisen tasa-arvon ja siten meidän velvollisuutemme tehdä päätöksiä, jotka ovat kestäviä myös heille, jotka eivät ole vielä edes syntyneet. Ministeri Tiilikaiselle iso kiitos hänen tärkeästä panoksestaan tämän sopimuksen aikaansaamiseksi. Arvoisa puhemies! Sopimus on lähtölaukaus sille työlle, jota kansainvälinen yhteisö on nyt sitoutunut tekemään yhdessä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta tämä on myös meille mahdollisuus, varsinkin suomalaisille puhtaan teknologian yrityksille. Kysyntä maailmalla kasvaa, ja on itsestämme kiinni, pystymmekö hyödyntämään tämän sopimuksen myös työpaikoiksi Suomessa. Kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuva biotalous on lupaavimpia mahdollisuuksia työpaikkoihin ja työllistäviin yrityksiin koko Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-10-18T14:56:09,2016-10-18T14:57:21,Tarkistettu,1.1 2016_102_38,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,Vielä kolme puheenvuoroa ennen ministeriä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_102_39,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjuminen on iso taloudellinen mahdollisuus Suomelle, ja tämä ilmastonmuutoksen torjuminen avaa meille myös merkittäviä markkinoita puhtaiden energioiden, puhtaiden teknologioiden osalta. Kuitenkin se, että me voimme hyödyntää tämän taloudellisen mahdollisuuden, vaatii sitä, että meidän talouspolitiikkamme, talouden ohjauskeinot ovat yhdensuuntaisia ilmastotavoitteiden kanssa. Haluankin kysyä ministeriltä kahta asiaa: Ensimmäinen on se, että edustaja Ihalainen on muun muassa tässä salissa esittänyt sitä, että tämä yritystukijärjestelmä ja se kokonaisuus perattaisiin ja että katsotaan, millä tavalla se esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumisen osalta vaikuttaa. Toinen on ministeri Mykkäsen syyskuussa esittämä hiilivero. Mitä sille kuuluu? Onko hallitus ottanut sen agendallensa? Valmistellaanko sitä vaihtoehtona nykyisellään ei kauhean toimivalle päästökauppajärjestelmälle? Eli yritystukijärjestelmäkokonaisuus ja sitten tämä hiilivero: minkälaisia jatkokeskusteluita hallituksen sisällä on käyty?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-10-18T14:57:24,2016-10-18T14:58:37,Tarkistettu,1.1 2016_102_40,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä muun muassa edustajien Adlercreutz ja Salolainen kanssa siitä, että teollisuudelle ei pitäisi päästökauppakompensaation nimissä antaa riihikuivaa lahjarahaa, vaan sikäli mikäli raskasta teollisuutta tuetaan, tukirahat pitää osoittaa päästöjä vähentäviin investointeihin ja myöskin kohdentaa tavalla, joka palvelee ilmastonsuojelua edistävien vientituotteiden kehittämistä. Epäjohdonmukaisena pidän myös sitä, että Suomessa moni katsoo Jäämeren pohjan alla olevia öljy- ja kaasuvaroja dollarinkuvat silmissä, vaikka tiedämme, että valtaosa tunnetuista fossiilivarannoista pitää jättää maahan, jos haluamme ilmastonmuutosta hillitä. Onko hallituksessa keskusteltu siitä, että johdonmukaisuuden vuoksi Suomen hallituksen tulisi ohjata eläkerahastoja ja muita suursijoittajia irrottamaan varansa fossiilibisneksestä ja myös lopettaa myötävaikuttaminen Jäämeren alla olevien fossiilivarojen hyödyntämiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-18T14:58:38,2016-10-18T14:59:45,Tarkistettu,1.1 2016_102_41,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä ollaan todellakin hyvin yksimielisiä tämän asian osalta, ja on erittäin ilahduttavaa, että myös perussuomalaiset, jotka aiemmin ovat hyvin skeptisesti suhtautuneet näihin asioihin, ovat nyt mukana tässä eduskunnan yhteisessä päätöksessä hyväksymässä Pariisin ilmastosopimuksen. Tässähän ovat kaikki maat mukana, ja esimerkiksi ulkoministeri Soini on todennut hyvin sen, että ilmastonmuutos on suora uhka kestävälle kehitykselle ja että pahimmat ongelmat tästä koituvat köyhille alueille. Kysyisinkin arvon ministeriltä: Miten Suomi on mukana varmistamassa, että ilmastorahoitus nyt sitten auttaa näitä kaikkein eniten kärsiviä alueita ja siellä asuvia ihmisiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja ehkäisemään sitten pakolaisuutta, josta täälläkin oli jo kysymys? Onko meillä esimerkiksi halua kehittää päästökauppatuloja, kuten esimerkiksi viime hallituksessa, niin että ne olisivat mukana tässä ilmastorahoituksessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-10-18T14:59:45,2016-10-18T15:00:57,Tarkistettu,1.1 2016_102_42,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Seuraavaksi sitten ministeri Rehn, 5 minuuttia tästä puhujakorokkeelta, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_102_43,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Kommentteja ja kysymyksiä on paljon. Kiitän tuesta tälle historialliselle sopimukselle. Tätä mainitsivat historialliseksi muun muassa edustajat Hassi ja Kaikkonen hyvin perustein. Kiitän myöskin asiallisesta ja eteenpäin katsovasta keskustelusta. Kysymyksiä ja kommentteja tuli niin paljon, että vaikka puhemies myöntäisi yhtä paljon aikaa kuin ministeri Rehulalle toissa viikon kyselytunnilla, joka oli minun kelloni mukaan 36 minuuttia kysymyksineen ja vastauksineen, niin ihan kaikkiin en pystyisi vastaamaan. Mutta pyrin ryhmittelemään nämä kokonaisuuksiin ja vastaamaan sitä kautta niin moneen kuin vain pystyn. Ensinnäkin, edustaja Adlercreutz samoin kuin Niinistö ja Andersson kysyivät siitä, pitäisikö meidän olla vielä enemmän etunojassa näiden päästötavoitteiden kanssa nyt, kun teemme kansallista ilmastostrategiaa ja ajamme EU:ssa osaltaan tavoitteitamme. Mitä tulee kysymykseen päästötavoitteiden kunnianhimosta, niin on syytä alleviivata sitä, että Euroopan unioni on kansainvälistä kärkeä, kansainvälisen tason kärkeä. (Eduskunnasta: Ei ole enää!) Vastaavasti Suomi on Euroopan unionin kärkeä. Näin pitää olla jatkossakin, ja olennaista on se, että meillä on siihen hyvin konkreettisia näyttöjä ja konkreettisia tekoja, ei pelkästään sitoumuksia. Nyt valmisteilla oleva kansallinen energia- ja ilmastostrategia tulee osaltaan vastaamaan tähän huutoon, tuomaan konkreettisen näköalan siitä ja keinot sille, miten pääsemme näihin tavoitteisiin. Tämän lisäksi sopimukseen kuuluu viiden vuoden välein tehtävä tarkistus, ja tämä tarkistusmekanismi on itse asiassa koko sopimuksen pihvi. Tältä kannalta on hyvin tärkeää se, että Euroopan unioni jo tekee lainsäädäntöä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, mitä Pariisin sopimukseen on kirjattu. Monet muut ovat vasta ilmoittaneet sen tavoitteeksi. Eli kyllä me olemme tässä mielessä kansainvälistä kärkeä, ja teemme sen paitsi sen takia, että me pidämme ilmastonmuutoksen hidastamista äärimmäisen tärkeänä, myös sen takia, että me katsomme, että cleantechin ja puhtaiden ratkaisujen kehittäminen on sellaista tulevaisuuden musiikkia, joka on myöskin kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta aivan keskeistä. Yhtä kaikki jatkossa on yhä tärkeämpää, että kaikki muutkin maailman maat osallistuvat näihin sopimuksiin, sitoutuvat niihin käytännössä ja sitä kautta tukevat kysyntää cleantechille ja puhtaille ratkaisuille, kuten monet edustajat peräänkuuluttivat. Tämä luo kysyntää suomalaisellekin cleantechille, mikä on merkittävä mahdollisuus meidän viennillemme, kuten muun muassa edustajat Salolainen, Torniainen, Essayah ja Myller korostivat. Edustajat Andersson ja Marin kysyivät yritystuista. Tältä osin viittaan siihen, mitä ministeri Orpo totesi viime viikon kyselytunnilla ja mitä sen jälkeen on hallituksen kilpailukykyministeriryhmässä tänään itse asiassa keskusteltu. Eli me käynnistämme valmistelun, jonka nojalla perataan yritystuet, ja siinä tehdään yhteistyötä valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden vastaavien ministeriöiden kesken. Samalla on hyvä muistaa, että monilla yritystuilla on myös oma tarkoituksensa ohjata taloudellista ja teknologista kehitystä. Tärkeimpiä yritystukia tässä mielessä ovat varmasti innovaatio- ja tutkimusrahoituksen tuet samoin kuin uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden vahvistamiseen tähtäävät tuet. Ei niitä turhan päiten tehdä, vaan niillä on oma tarkoituksensa, jolla pyritään edesauttamaan nimenomaan niitä tavoitteita, joita Pariisin sopimus osaltaan vie eteenpäin. Edustajat Essayah ja Torniainen kysyivät cleantechistä ja monet muutkin, ja vastaavasti edustajat Adlercreutz, Räsänen ja Leppä viennin edistämisestä. Kiteytän sen, mitä tehdään viennin edistämisen puolella tältä kannalta. Me tarvitsemme kolmea neljää asiaa: Ensinnäkin tarvitaan markkinat, ja tässä mielessä Pariisin sopimus on itse asiassa hyvin tärkeä esimerkki siitä, miten eteenpäin katsova sääntely muovaa markkinoita ja luo uusia markkinoita, tässä tapauksessa cleantechille ja puhtaille ratkaisuille. Toiseksi tarvitaan tukea innovaatio- ja tutkimusrahoitukseen, ja tätä tullaan arvioimaan hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä. Me olemme varmasti kaikki yhdessä huolestuneita siitä, että meidän innovaatiorahoituksemme on laskenut jo vuodesta 2011 lähtien, ja sen takia budjettiriihessä päätettiin perustaa työryhmä, joka arvioi ja valmistelee puoliväliriiheen ensi kevättalveen sitä, millä tavalla sekä korkeakoulujen että muun innovaatiorahoituksen vaikuttavuutta samoin kuin sen tasoa kyettäisiin kohentamaan. Kolmanneksi kansainvälistymispalvelut ovat aivan keskeisiä yritysten kannalta, ja tässä mielessä Team Finland kaikkine puutteineenkin on hyvin tärkeä toimija. Se tekee pääsääntöisesti hyvää työtä. Muun muassa Tekes, Finpro, Finnvera, Tesi tekevät hyvää työtä yhdessä maakuntien ja ely-keskusten ja kauppakamarien kanssa. Mutta samanaikaisesti olen hyvin tietoinen siitä kritiikistä, mitä yrittäjäkentästä kohdistuu Team Finlandia kohtaan, ja sen takia olemme asettaneet työryhmän pari viikkoa sitten valmistelemaan Team Finlandin uudistamista siltä kannalta, miten se paremmin vastaa näihin asetettuihin tavoitteisiin. Vielä on todettava se, että pilotti- ja demohankkeita tarvitaan, ja niihinkin kärkihankerahoitus osaltaan kohdentuu. On vaikea myydä sellaisia palveluita ja tuotteita, joita ei edes omassa maassa ole käytössä, ja sen takia näihin suunnataan myöskin kärkihankerahoitusta muun muassa Tekesin ja muiden kautta erityisesti kiertotalouden, bioenergian ja yleensä puhtaiden ratkaisujen saralla. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-10-18T15:01:09,2016-10-18T15:08:19,Tarkistettu,1.1 2016_102_44,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,Sitten siirrytään puhujalistalla eteenpäin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_102_45,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen seuraukset ihmisille ja luonnolle ovat katastrofaaliset, jos nykymeno jatkuu. Pariisin sopimus luo toivoa. Se toi uuden, kunnianhimoisen lämpenemisrajan, kun nousu pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen. Tämä vaatii tuekseen kunnianhimoiset toimet. On kysymys siitä, että lapsilla ja heidän lapsillaan on hyvä olla maapallolla, kaikille riittää ruokaa, on viljelyskelpoista maata, luonnon monimuotoisuuden rapistuminen saadaan pysäytettyä, maailma ei kohtaisi valtavaa ilmastopakolaisuutta, pienet saarivaltiot eivät hukkuisi veden alle, meret eivät happamoituisi, kalat ja korallit selviäisivät, jääkarhut säästyisivät sukupuutolta, suomalaiset lapset voisivat rakentaa lumiukkoja. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä globaali 1,5 asteen lämpeneminen saavutetaan jo vuonna 2024, jos päästöjä ei nopeasti leikata. Maailma on jo liki asteen lämpimämpi kuin esiteollisena aikana. Korkeisiin lämpötiloihin liittyvät sääilmiöt — kuivuus, tulvat, maanvyörymät ja hirmumyrskyt — ovat planeetalla lisääntyneet. Niihin on sopeuduttava ja varauduttava ennakolta. Pariisin ilmastosopimus on solmittu vuoden 2020 jälkeiselle ajalle, ja mukana on 195 maata. Sopimus astuu voimaan 4. marraskuuta. Maat sitoutuvat vapaaehtoisiin päästövähennyksiin ja sitoutuvat toimittamaan päästötietojaan avoimesti. Päästölupauksesta keskustellaan viiden vuoden välein. Teollisuusmaiden 100 miljardin dollarin vuosittaista ilmastorahoitusta kehitysmaille pidetään lähtötasona, ja sen rahamäärää on pohdittava lisättäväksi pian. Nykyinen EU:n päästövähennystavoite, 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ei riitä kattamaan edes 2 asteen tavoitetta. Päästöistä täytyy leikata vähintään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomessa 1,5 asteen tavoite on otettava tosissaan energia- ja ilmastostrategiassa. Tarvitaan uusi tukijärjestelmä uusiutuvalle energialle. Ympäristölle haitallisia tukia on karsittava ja fossiilisista polttoaineista luovuttava. Kaikilla sektoreilla on saavutettava päästövähennyksiä kiireellisesti. Maankäyttösektoria ei ole vielä sisällytetty EU:n päästövähennystavoitteisiin, mutta tämä tulee muuttumaan vuodesta 2020 lähtien. Komission tuore esitys kannustaa kestävään metsätalouteen ja biotalouteen, sillä se pyrkii varmistamaan hiilinieluvaikutuksen pysymisen historiallisesti samalla tasolla kuin aiemmin. Ilmastopolitiikka voi olla uskottavaa vain, jos siinä verrataan nykytilanteen ilmastovaikutusta tulevaisuuden ilmastovaikutukseen. Biomassalla on päästöjen osalta energiakäytössä nollakerroin, ja hyvä niin. Sen päästöjä ei siis lasketa nykysäännöillä päästökaupan tai muun energiapolitiikan alalla. Bioenergia ei ole hiilineutraalia, ja metsäkato vähentää hiilinieluja. Näin ollen on loogista, että päästöt huomioidaan maankäyttösektorilla. EU:ssa tarvitaan myös sitova välitavoite päästöjen vähentämiselle vuodelle 2025. Nopea päästöjen vähentäminen turvaa ilmastoa ja luontoa hallitsemattomilta muutoksilta. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi koko ihmiskuntaan ja kaikkiin ekosysteemeihin, jos sitä ei torjuta kiireellisesti. Nyt, kun maailma on herännyt ilmastonmuutoksen todellisuuteen, on valtava kysyntä puhtaalle, energiapihille teknologialle ja uusiutuvan energian innovaatioille. Hallituksen leikkaukset tutkimuksesta, yliopistoilta ja Tekesiltä lyövät valitettavasti korville tätä tavoitetta. Myös perustutkimus on todella tärkeää. Monet uudet innovaatiot kumpuavat perustutkimuksen kautta selvinneistä luonnonilmiöistä. Aina emme edes tiedä, kuinka monen vuoden päässä mittavat sovellukset ja hyödyt ovat. Siksi tulee antaa enemmän työrauhaa tieteentekijöille eikä kuristaa luovuutta leikkauksin. Ilmastonmuutos on koko ihmiskuntaa koskettava uhka, jonka päästäminen karkaamaan käsistä tarkoittaa ihmisen elinolosuhteiden, talouden ja luonnon monimuotoisuuden romahtamista. Velvollisuutemme lapsiamme kohtaan on estää tämä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-10-18T15:08:30,2016-10-18T15:14:00,Tarkistettu,1.1 2016_102_46,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on jo moneen kertaan todettu, kuinka historiallisen asian äärellä saamme tänään olla. Kyse on todellakin pallon pelastamisesta tuleville sukupolville, eikä vähiten täällä Suomessa, missä ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat meitä ehkä niiden joukossa, joita ne eniten maailmassa koskettavat, joten tämä on meille myös kansallisesti tärkeä kysymys. Sopimus liittyy tärkeimmän tavoitteensa lisäksi globaaliin kehityspolitiikkaan, köyhyyden ja eriarvoisuuden kitkemiseen. Sopimus liittyy talouteen, työllisyyteen, pakolaispolitiikkaan ja luonnon monimuotoisuuteen. Kun ministeri on vielä paikalla, niin toivoisin, että voisitte jatkotyössä huomioida sen, että todellakin tämä laajempi kuva otetaan huomioon myös siinä vaiheessa kun näitä toimenpiteitä kansallisesti sitten lähdetään viemään eteenpäin. Tuossa jo totesin debatin aikana, että täällä on paljon meitä edustajia, jotka olemme saaneet seurata tätä ilmastoneuvottelujen prosessia jo pidemmän aikaa, ja on todellakin ilo, että tänään saamme olla käsittelemässä myönteistä askelta eteenpäin, sillä polku ei totisesti ole ollut helppo. Tuo Kööpenhaminan mahalaskukokous oli itsellenikin pettymys, kuten täällä muutkin edustajat ovat kuvailleet, ja ei ollut mukava tulla tuosta kokouksesta kotiin tänne eduskuntaan kertomaan, että eipä saatu juuri villoja eikä ratkaisuja aikaiseksi. Puhemies! Tämä sopimus sisältää, niin kuin täällä on jo kerrottu moneen kertaan, myös meille suomalaisille merkittäviä mahdollisuuksia uuden teknologian kehittämiseksi. Samalla se tarkoittaa uusia markkinoita, uusia työpaikkoja, joita kipeästi toki kaipaamme. Haluan vielä alleviivata Euroopan unionin merkittävää roolia kansainvälisen ilmastopolitiikan eteenpäinviejänä, ja toivon todellakin, että EU jatkossakin näyttää mallia muulle maailmalle ja on esimerkkinä useamman valtion yhteisistä ponnisteluista paremman ilmaston puolesta. On joitakin arvioita siitä, että tämä Pariisin sopimus on osaltaan viemässä eteenpäin myönteisiä päätöksiä myös muilla aloilla — siis Pariisin sopimuksen ulkopuolisilla aloilla, kuten liikenteen puolella niin lentoliikenteen kuin meriliikenteenkin osalta. Toivoisin kyllä, että tämä sopimus nähtäisiin myös tietynlaisena momentumina viedä eteenpäin myös näitä sopimuksen ulkopuolisia aloja paljon ripeämmin kuin tähän mennessä on tehty. Puhemies! Riskejäkin silti on: riittääkö aika, saammeko aikaiseksi riittävän nopeita toimia, jotta pallo voidaan pelastaa? Nythän olemme näiden kansallisten tavoitteiden varassa, ja senkin vuoksi raportoinnin ja seurannan on oltava hyvin tehokasta, ja tämä koskee myös meitä suomalaisia. Kaiken aikaa kehittyvä teknologia, energiatehokkuuden nostaminen koko yhteiskunnassa sekä valtava, juuri nyt jo käynnissä oleva siirtymä kohti uusiutuvia energiamuotoja ja hiilineutraalia yhteiskuntaa antavat kyllä hyvät lähtökohdat vastata ilmastohaasteeseen, mutta pelko on se, että näitä teknologioita ei oteta riittävän nopeasti riittävän monessa maassa käytäntöön. Ja jollei aika sitten riitä, jolleivät toimet riitä, uhkaavat ihmiskuntaa monenlaiset, valitettavasti myös itseään ruokkivat noidankehät, jotka aiheuttavat osin myös pysyviä vaurioita ilmastolle ja myös ihmisille. Niinpä puhdas ilmasto on köyhimpien paras kaveri, sillä ilmastonmuutos uhkaa eniten jo kaikkein köyhimpiä maailmassa, ja tällä on seurauksia toki myös pakolaisuuteen. Erään arvion mukaan todellakin vuonna 2050 meillä voisi olla jo 250 miljoonaa ihmistä ilmastosyiden vuoksi liikkeellä, ja tämäkin saattaa olla varovainen arvio. Puhemies! Vielä lopuksi tästä kansallisesta toimeenpanosta: On otettava kunnianhimoinen eteneminen näissä suomalaisissakin ratkaisuissa, ja toivon todella, kuten ministeri täällä totesi, että hallitus tuo myös konkreettisia ja riittävän ripeitä toimia meille esille. Hyvä asia on, että myös tätä innovaatiorahoitusta tullaan arvioimaan, koska sillä on selkeä linkki siihen, minkälaista tutkimusta ja tuotekehitystä voimme myös näissä kysymyksissä tehdä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-10-18T15:14:04,2016-10-18T15:19:20,Tarkistettu,1.1 2016_102_47,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Harvoja kansainvälisiä sopimuksia on viime aikoina hehkutettu yhtä paljon kuin Pariisin ilmastosopimusta. Ja se tulee voimaan itse asiassa hieman alle kuukauden kuluttua, marraskuun alussa. Ei ihme, että sopimus on saanut osakseen niin paljon suitsutusta. Onhan se oikeudellisesti sitova, kattava, odotettu, välttämätön ja käänteentekeväkin. Ilmastonmuutoksen torjunnasta puhuttaessa usein kyseenalaistetaan yksittäisten ihmisten tai yritysten toimien merkitys, jos valtiot eivät ole asiaan sitoutuneita. Nyt ovat, ja ne maat, jotka ratifioivat sopimuksen, ovat jatkossa velvoitettuja suunnittelemaan ja toteuttamaan päästövähennyksiä. Globaali tavoite on maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen selvästi alle 2 asteeseen, mieluiten alle 1,5 asteeseen. Suomen edun mukaista on olla vahvasti mukana ilmastotalkoissa, sillä muutokset vaikuttavat myös meihin. Jos viljelykausi jatkossa pitenisikin laajasti Etelä-Suomessa, ei se kuitenkaan poista sitä, että arktisella alueella lämpötilan nousu on huomattavasti korkeampi kuin maapallolla keskimäärin. Pitkällä tähtäimellä ilmaston lämpeneminen ei ole ollenkaan Suomen etu. Pariisin ilmastosopimuksessa kukin maa sitoutuu itse määrittämiinsä päästövähennystavoitteisiin. Suomen tavoitteet ovat osa EU:ssa yhteisesti asetettuja, ja ne tulevat nyt sitoviksi myös osana Pariisin sopimusta. Suomessa kasvihuonekaasupäästöjä aiotaan vähentää 40 prosentilla vuoden 90 tasoon nähden. Uusiutuvan energian lisäämisen tavoitteissa Suomi on jo etuajassa. Kansallinen tavoitteemme on tuottaa vuoteen 20 mennessä energian loppukulutuksesta uusiutuvilla energioilla 38 prosenttia. Kuitenkin jo vuonna 14 uusiutuvien osuus energiankulutuksestamme oli 39 prosenttia. Lisäksi Sipilän hallitus valmistelee varsin laajoja toimia, joilla päästään Suomen tavoitteisiin luopua kivihiilen käytöstä ja puolittaa fossiilisen tuontiöljyn käyttö tässä maassa. Kunnianhimoa ei puutu Suomelta ja hallitukselta ilmastoasioissa. Arvoisa puhemies! Kuten kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden kohdalla, myös Pariisin ilmastosopimuksessa on tärkeää, että siihen sitoutuvat niin teollisuusmaat kuin kehittyvätkin valtiot. Meillä ei ole varaa päästää osaa valtioista tavoitteiden ulkopuolelle. Viime kuussa maailman suurimmat päästöjen aiheuttajat, Yhdysvallat ja Kiina, ratifioivat sopimuksen. Ja sopimuksen voimaan astuminen tarkoittaa kyllä myös erittäin mittavia rahallisia panostuksia päästöttömän energian käyttöönottoon, tutkimukseen, uusiutuviin energioihin kaikkinensa. Suomi oli myös erittäin merkittävässä asemassa sopimusneuvottelujen aikana osana Euroopan unionia, ja kiitos kyllä kuuluu osaltaan vastuuministerillemme Kimmo Tiilikaiselle EU-neuvotteluvastuiden hyvästä hoitamisesta. Suomen asema sopimuksen toimeenpanossa ulottuu omia tavoitteitamme laajemmalle. Suomessa on valtavan paljon puhtaiden teknologioiden ja energiaratkaisujen osaamista, jolle tulee ilmastosopimuksen ja siihen liittyvien tavoitteiden myötä paljon paljon uutta kysyntää, kun yhä useampi maa liittyy mukaan ilmastotalkoisiin. Alan vientiyrityksille tässä on jo todella hyvä markkinarako, ja se kyllä tulee vain kasvamaan, kunhan osaamme sitä oikein hyödyntää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-10-18T15:19:24,2016-10-18T15:23:59,Tarkistettu,1.1 2016_102_48,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään täällä on kehuttu Pariisin ilmastosopimusta, mutta onpa tullut niitäkin puheenvuoroja, joissa on mietitty, kannattaisiko jättäytyä vähän jälkijunaan ja katsoa ensin, mitä muut tekevät, ikään kuin antaa toisten mennä heikoille jäille ja katsoa, että jos siellä pysytään pinnalla, niin mennään perässä. Itse asiassa niitä jäitä ei enää ole, minne voisi sitten mennä, jos emme niitä tekoja tee. Olen aivan varma siitä, että kun menemme etukenossa, olemme voittajia. Täällä on noussut myöskin esille ilmastonmuutoksen yhteys pakolaiskriiseihin, ja olen aivan vakuuttunut siitä, olen omin silmin nähnyt jo monessa maassa seurausta siitä, mitä tapahtuu, kun ilmastonmuutos etenee, kun maat kuivuvat. On aika murheellista katsoa Jordaniassa lammaslaumoja, joille ei riitä ruokaa, ja kastelujärjestelmiä, jotka on jouduttu hylkäämään, kun vettä ei enää niihin riitä. Armenia—Azerbaidzhan-kriisi on kriisi vedestä. Syyrian pakolaisongelman juurisyyt ovat osin siinä, että maaseudulla ruoka ei riittänyt, kun siellä on kuivuutta. Afrikassa eroosio valtaa pinta-aloja ja kuivuminen on todella ongelma. Muistan edustaja Vilkunan hyvän sanonnan, että Suomi on ainoita maita maailmassa, jossa vettä ohjataan pääsääntöisesti pellolta poispäin. Eli ratkaisuja maapallo huutaa, ja niissä meidän kannattaa olla mukana. Ilmastonmuutoksen torjunta muuttaa maailmaa erittäin monilta osin. Puhuin jo maataloudesta ja vesivaroista, mutta meidän tulee tehdä muutoksia jätteiden hyväksikäyttöön, asumiseen, resurssiviisauteen. Tästä muuten, kun tuli Lappeenrannan kaupungin esimerkki, haluan nostaa Jyväskylän resurssiviisaushankkeen esille. Siellä on monia käytännön toimia, joilla paikalliset asukkaat ovat nimenomaan lähteneet hakemaan resurssiviisautta, ja kaupungin kaikissa julkisissa hankinnoissa tämä resurssiviisaus näkyy. Mutta hyvä pieni esimerkki siitä: ei jokaisen kerrostalossa asuvan tarvitse omistaa autoa, vaan voi olla kimppa-auto, joka tekstarilla sitten varataan ja ovet lukittuna palautetaan. Tämä on sitä tulevaisuutta, jossa it:tä yhdistämällä saamme energiasäästöjä. Mutta toki myös tarvitaan energiatehokkuutta kaikissa niissä toimissamme, mitä meillä on. Kiertotalous oli vahvasti jo hallitusohjelmassa esillä, ja se on yksi ratkaisu siihen, miten voimme ilmastotekoja tehdä. Uusiutuvan energian käytön lisääminen on vahvasti hallitusohjelmassa, ja uskon, että ensi vuoden aikana saamme sitten hallituksen esityksiä tästä, kunhan ensin olemme käyneet energia- ja ilmastoselonteon tässä läpi. Meillä täytyy tehdä muutoksia liikkumiseen ja kuljettamiseen. Itse asiassa liikennekaari mahdollistaa hyvin paljon sitä, että voimme tulevaisuuden teknologiaa hyödyntää entistä enemmän. Luonnon ekosysteemit tulevat muuttumaan, ja hiilinielut ovat entistä merkityksellisempiä. Meidän tulee Suomena ottaa kaikki se kunnia siitä, mitä me olemme tehneet sen eteen, että meillä hiilinieluja täällä Suomessa on, ja huolehtia, kun tätä LULUCF:ää valmistellaan, että tämä luonnontieteellinen tutkimus otetaan huomioon eikä sieltä komission taikalaatikosta vedellä lukuja, jotka eivät pohjaudu tieteeseen. Nimenomaan metsien- ja maankäytön asiat ovat niitä tärkeimpiä asioita, mihin mielestäni täytyy nyt ratifiointia tehdessä sitten vaikuttaa. Mutta kaiken kaikkiaan voimme olla erittäin positiivisella mielellä siinä mielessä, että koska olimme vähän kaukaa viisaita jo hallitusohjelmaa valmistellessa ja olemme kärkihankkeisiin ottaneet vahvasti ne sektorit, joilla ilmastonmuutosta torjutaan, me Suomena tulemme olemaan siellä edelläkävijöitten joukossa ja tulemme olemaan voittajia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-10-18T15:24:05,2016-10-18T15:29:29,Tarkistettu,1.1 2016_102_49,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi vuonna 2015 neuvotellun Pariisin sopimuksen. Sopimus on historiallinen, ja kiitos kaikille, jotka ovat neuvotteluihin osallistuneet ja panoksensa tämän eteenpäinviemiseen antaneet. Tavoitteena on kasvihuonekaasujen vakiinnuttaminen sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmään. Historiallinen tämä sopimus on myös siksi, että siinä ikään kuin tunnustetaan se tosiasia, että ihmiskunta on viimeisellä rannalla: On viimeinen hetki toimia. Muussa tapauksessa muutokset saattavat olla peruuttamattomia, minkä jälkeen enää ei ole mahdollista tehdä korjaavia liikkeitä. Sopimus on myös linjassa viime vaalikaudella hyväksytyn Suomen ilmastolain kanssa, jossa Suomen tavoitteeksi on asetettu vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta vuoteen 2050 mennessä. Pariisin sopimuksen voimaantulo edellyttää, että sopimukseen on sitoutunut vähintään 55 osapuolta. Muun muassa tämä edellytetään, ja tänään tiistaina 18. lokakuuta sopimuksen on ratifioinut jo 81 maata. Tähän ratifioineiden maiden joukkoon on Suomen syytä päästä mukaan. No, mihin tällä sopimuksella pyritään? Hallituksen esityksessä sanotaan suoraan, että tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle 2 celsiusasteessa, mieluiten kuitenkin 1,5:ssä, mihin pyritään. Jos mennään konkreettisemmalle tasolle siinä, mitä näiden celsiusasteiden takana on, niin yksi suuri kysymys on pakolaisuus, tämän hetken yksi suurimmista globaaleista haasteista. Maailmassa on arviolta 60 miljoonaa pakolaista tällä hetkellä, ja määrä kasvaa. Kysymys on ihmisoikeuksista, naisten ja lasten asemasta ja ihmiskaupan estämisestä, muun muassa näistä asioista. On paljon puhuttu Suomenkin osalta siitä, että on pyrittävä vaikuttamaan pakolaisuuden juurisyihin, niiden ratkaisemiseen, ja nähdäkseni ilmastosopimus on tässä aivan keskeisessä roolissa. Lähestyn ainakin itse mielelläni tästä näkökulmasta ilmastosopimuksen eteenpäinviemistä. Pakolaisuuden taustalla on moninaisia syitä: kuivuutta, eroosiota, ruuantuotannon heikentymistä ja näistä kaikista syistä johtuen muun muassa kasvavaa jännitteisyyttä, poliittista epävakautta ja jopa romahtaneita valtioita. Jos mitään ei tehdä, niin vuonna 2050 pakolaisia on moninkertainen määrä, erään arvion mukaan jopa 250 miljoonaa. Tämä puolestaan tarkoittaa kiristynyttä ilmapiiriä eri valtioiden ja eri maanosien välillä, tarvetta rakentaa aitoja, tarvetta eristää ihmisiä toisistaan, inhimillistä hätää ja kärsimystä. Esimerkiksi Syyrian tilanteen takana on merkittävällä tavalla pitkään jatkunut kuivuus, jonka tulokset kaikessa karmeudessaan tällä hetkellä olemme näkemässä, mihin tämä kaikki voi johtaa. On tärkeätä korostaa, niin kuin on korostettukin tässä yhteydessä, niitä mahdollisuuksia, joita tämä sopimus tuo tutkimukselle, työpaikkojen syntymiselle, yrittämiselle ja Suomen viennin edistämiselle. Sopimus luo edellytyksiä ja tarpeita uusien markkinoiden avautumiselle, ja Suomen luonnollisesti kannattaa olla näillä markkinoilla aktiivisesti mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-10-18T15:29:34,2016-10-18T15:34:48,Tarkistettu,1.1 2016_102_50,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme ison asian äärellä, sillä ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhkakuva ja sen torjuminen on aikamme suurin haaste. Se on historiallinen velvollisuutemme. On hienoa olla nyt eduskunnassa osaltamme hyväksymässä Pariisin ilmastosopimusta. Ilmastosopimus ei kuitenkaan itsessään pysäytä ilmastonmuutosta. Ilmastosopimus täytyy viedä jokaisen maan kansallisiin päätöksiin ja ratkaisuihin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tunnetusti maapallon laajuiset, mutta konkreettiset teot sen torjumiseksi tehdään kansallisesti ja paikallisesti. Hallitus työstää parhaillaan uutta energia- ja ilmastostrategiaa. Paperiin ladataan paljon odotuksia, eikä suotta, sillä se linjaa Suomen tulevaisuutta kohti vähäpäästöistä huomista. Strategiassa tulee linjata toimenpiteitä koskien vähäpäästöistä energiajärjestelmää. Avainsanoja tulevaisuuden energiajärjestelmässä ovat hajautettu tuotanto, uusiutuvat energiamuodot, kysyntäjousto, älykkäät sähköverkot, energiatehokkuus ja Euroopan laajuiset sähkömarkkinat. Myös asuminen, liikenne ja ruuantuotanto tuottavat paljon päästöjä. Meidän täytyy linjata toimista parantaa vanhan rakennuskannan energiatehokkuutta, suosia ilmastoystävällisiä rakennustapoja, lisätä joukkoliikennettä, tukea kestävien biopolttoaineiden ja sähköautojen lisääntymistä, suosia kasvispainotteista ruokavaliota ja vähentää ruokahävikkiä. Maankäyttö ja metsäsektori ovat Suomen kannalta olennaisia kysymyksiä. Biotalous on Suomelle tärkeä sektori ja keino vähentää päästöjä, mutta kansallisten biotalouslinjausten tulee perustua metsien kestävään käyttöön, korkean arvonlisän tuotteiden painotukseen ja tieteelliseen tietoon metsänkäytön ilmastovaikutuksista. Biotaloutta voi tehdä järkevästi tai vähemmän järkevästi, ja meidän on varmistettava, että käytämme vihreää kultaamme talouden ja ilmaston kannalta järkevällä tavalla. Arvoisa puhemies! Strategiassa tulee myös kuvata Suomen tavoitteet EU:n päästökaupan korjaamiseksi. Päästökauppa ei ole toiminut halutulla tavalla, eikä sillä ole tavoiteltua ohjausvaikutusta. Toimiakseen päästöoikeuksien hinnan tulisi olla huomattavasti nykyistä korkeampi. Suomen tulee tavoitella päästökaupan korjaamista, ja jos päästökauppaa ei saada toimimaan, pitää käyttöön ottaa hiiliverot. Hiilelle pitää saada hinta. Tilanteessa, jossa hiilidioksidipäästöille saadaan todellinen hinta, tulee myös hiilivuotoriskin mahdollisuus todelliseksi. Sitä voi torjua asettamalla EU:n ulkorajoille hiilitullit, eli EU:n ulkopuolisille päästöillekin asetettaisiin sitä kautta hinta. Hiilitullien tie on paljon järkevämpi ja veronmaksajille halvempi keino torjua mahdollista hiilivuotoa kuin verovaroin maksettavat yritystuet. Toivottavasti tulossa oleva strategia kykenee lunastamaan korkeat odotukset, sillä ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan päämäärätietoista otetta ja vahvaa poliittista johtajuutta. Me emme yksinkertaisesti voi enää aikailla. Eduskunnassa on viime aikoina käsitelty EU-komission ehdotuksia päästövähennystavoitteiksi. Komission ehdotus on kunnianhimoinen, mutta ilmastonmuutoksen torjunnan haasteellisuutta kuvastaa se, etteivät edes esitetyt kunnianhimoiset vähennystavoitteet ole riittäviä. Todennäköisesti vuonna 2018 päästövähennystavoitteita kiristetään EU:ssa edelleen. Sipilän hallituksen linja ilmastonmuutoksen torjumiseksi on päällisin puolin hyvä. Kuitenkin hallituksen käytännön ratkaisuista paistaa läpi, ettei ilmastonmuutoksen realiteetteja ole vielä täysin ymmärretty. Valitettavasti hallitus tuntuu keskittävän energiansa nyt EU:n Suomelle asettamien päästövähennystavoitteiden minimoimiseen ja uusien tehottomien yritystukien keksimiseen, sen sijaan että käytettäisiin resurssit uusien hyvien päästövähennyskeinojen keksimiseen ja toimeenpanemiseen. Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ajoissa ei ole helppoa. Se tulee olemaan vaikeaa jokaiselle maalle. Suomella on mahdollisuudet selvitä seuraavista vuosikymmenistä voittajana, jos vain otamme uuden asenteen ilmastohaasteen voittamiseksi. Ilmastonmuutoksen torjuminen maksaa, mutta vielä paljon enemmän maksaa ilmastonmuutoksen torjumatta jättäminen, niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjuminen avaa myös liiketoimintamahdollisuuksia. Korkea osaaminen, innovaatiot ja johdonmukainen politiikka ovat ratkaisun avaimet, joilla onnistutaan ilmastonmuutoksen torjunnassa ja synnytetään uutta, kestävää kasvua ja työtä. Selvää nimittäin on, että uusiutuva energia, energiatehokkuus, vihreä teollisuus, raaka-ainetehokkuus ja kiertotalous ovat tulevaisuuden megatrendejä, jotka antavat edelläkävijätalouksille merkittäviä liiketoiminta- ja merkittäviä vientimahdollisuuksia. Vaikka ilmastonmuutos on kauhea uhka, sen torjuminen on samalla myös mahdollisuus uuteen, kestävämpään talouskehitykseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-10-18T15:34:54,2016-10-18T15:40:57,Tarkistettu,1.1 2016_102_51,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutoksen torjunta on tietysti tärkeä yhteinen asia, mutta hivenen ihmettelen nyt edustaja Sarkkisen ristiriitaisia puheenvuoroja, kun syytätte hallitusta siitä, että hallitus ainoastaan pyrkii minimoimaan näitä tavoitteita. Te unohdatte nyt sen, että metsien hiilinielu on ollut ilmastonmuutoksen hillinnän keinona Suomessa merkittävä ja se on merkittävä edelleen. Omassa puheenvuorossanne myös otitte esille sen, että te näette biotalouden suurena mahdollisuutena, mutta nyt tästä paistaa jotenkin läpi se, että yritetään ajaa kaksilla rattailla. Eli olisin kysynyt kyllä edustaja Sarkkiselta: näettekö te biotalouden suurena mahdollisuutena Suomelle vai ette?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-10-18T15:40:59,2016-10-18T15:41:42,Tarkistettu,1.1 2016_102_52,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Biotalous on mahdollisuus Suomelle, mutta järkevästi käytettynä. Jos ajatellaan vaikkapa mäntyöljyä, on taloudellisesti paljon järkevämpää käyttää mäntyöljy korkean jalostusasteen tuotantoon kuin esimerkiksi vain biopolttoaineisiin. Täytyy pitää huolta siitä, että ohjaamme rajallisen bioresurssin talouden kannalta mahdollisimman järkevään käyttökohteeseen, ja sen täytyy olla meidän yhteinen intressi. Eli täytyy optimoida kaikkien metsävarojen käyttö, ja biotalous on oikein ohjattuna iso taloudellinen mahdollisuus ja myös mahdollisuus ympäristön kannalta. Mutta sitten tästä, kun kritisoin hallitusta siitä, että on keskitytty vääriin asioihin. Kyllä kun valiokuntakäsittelyn aikana ollaan käsitelty komission ehdotuksia, tuntuu siltä, että painoarvo on siinä, että yritetään painaa Suomen osuus EU:n päästövähennyksistä mahdollisimman pieneksi, sen sijaan että käytettäisiin (Puhemies koputtaa) energiaa päästövähennysten tekemiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-10-18T15:41:46,2016-10-18T15:42:51,Tarkistettu,1.1 2016_102_53,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Edustaja Myller, varsinainen puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_102_54,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten täällä Suomen eduskuntasalissakin, myös globaalisti näyttäisi olevan hyvä toimintakyky viedä ilmastotavoitteita maaliin. Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen myös Euroopan unioni on ratifioinut sopimuksen. Tällä tiellä on hyvä jatkaa ja vahvistaa edelleen niitä poliittisia ja taloudellisia ajureita, joilla uusia hiilineutraaleja ja hiilen sitomiseen pohjautuvia tekniikoita, energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa otetaan käyttöön. Pariisissa omaksuttiin uusi metodologia globaalin ilmastosopimuksen rakentamisessa. Kaikki osapuolet sitoutuvat itse määrittelemiensä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Sovittu pitkän aikavälin tavoite siitä, että maapallon lämpötila ei nouse yli 1,5 cel-siusasteen, on kunnianhimoinen ja haasteellinen, mutta monet asiantuntijatahot kyseenalaistavat sen riittävyyden sen suhteen, että maapallo pysyisi elinkelpoisena kaikkialla. Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöjärjestö UNEP on omissa laskelmissaan päätynyt siihen, että kaikki maailman hiilidioksidipäästöt on saatava nollaan ennen vuotta 2050, ja tällöinkin tähän 1,5 asteen tavoitteeseen päästäisiin vain 85 prosentin varmuudella. EU on sopinut omassa piirissään omista toimista saavuttaa Pariisin sopimuksen sitoumukset. Tavoitteena on vähintään 40 prosentin hiilidioksidipäästöjen pudotus vuodesta 1990 vuoteen 2030. Monet tahot ovat jo tästäkin todenneet, että tämä ei riitä, EU:n tulee kiristää tavoitettaan, jotta ollaan todellakin sellaisella globaalilla uralla, joka johtaa tähän 1,5 celsiusasteen tavoitteeseen. Ilmastotavoitteiden pitäisikin olla tasolla, joka vaatii ponnisteluja uusien toimintatapojen ja uusien teknologioiden kehittämisessä. Tähän tavoitteeseen nähden EU:n 40 prosentin vähennystavoite on nähty liian alhaisena. Se ei ole riittävän kunnianhimoinen siihen, että uusia keksintöjä tehtäisiin. Sen vuoksi näitä asioita on käsiteltävä avoimesti, koska on tärkeää Euroopan unionin sisäisen kasvun ja työpaikkojen kannalta, että EU-maat pysyvät osaamisen kärjessä. Tämän tavoitteen tarkistuksiin onkin nyt hyvät mahdollisuudet, koska tähän Pariisin sopimukseen elimellisenä osana kuuluu se, että sopimuksen tavoitteita tarkistetaan viiden vuoden välein. EU:n sisällä on nostettava keskusteluun, onko nykyinen jako päästökauppa- ja ei-päästökauppasektoriin toimiva ja riittävän kannustava tekemään kustannustehokkaita ilmastoratkaisuja. Kannusteet, kuten verot ja päästökauppakompensaation EU:n laajuiset mekanismit, on saatava toimimaan koko sisämarkkinoilla samaan suuntaan. Taloudellisten ohjauskeinojen on tuettava kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteita valmistellaan parasta aikaa, ja nyt olisi aika nostaa keskusteluun nämä uudet, päivitetyt tavoitteet. Suomella tulisi olla tässä omia esityksiä. Meidän tulisi nostaa vaikkapa nyt keskusteluissa oleva päästökauppakompensaatio yhteisesti EU:n puntaroitavaksi, niin että voisimme muuttaa sen niin, että se olisi nimenomaan innovaatioihin suuntautuva pelkän yritystuen sijaan. On myös tärkeää, että Pariisin sopimukseen liittyvä tarkistusmekanismi toteutetaan avoimesti ja niin, että tavoitteena on tieteelliseen aineistoon perustuva realistinen politiikka, jolla päästöjä vähennetään sovitun mukaisesti. Käytännössä Pariisin sopimuksen toteuttaminen tarkoittaa siis, että Euroopassa kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen on oltava nollatasossa vuonna 2050. Tämä onkin nyt tärkeää huomata Suomen omaa energia- ja ilmastostrategiaa tehtäessä. Riittävän kunnianhimoiset ilmastotavoitteet on nähtävä Suomessa mahdollisuutena luoda uusia teollisessa mittakaavassa tehtäviä innovaatioita ja niin, että myös pienille ja keskisuurille yrityksille tässä on mahdollisuuksia. Tässä mielessä se, mitä nyt on tehty, satoja miljoonia leikattu koulutuksesta, tutkimuksesta ja innovaatioista, ei millään lailla tue niitä mahdollisuuksia, jotka Suomella on ja pitäisi olla näissä yhteisissä toimissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-10-18T15:42:54,2016-10-18T15:48:42,Tarkistettu,1.1 2016_102_55,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä debatin sanoin: on myönteistä, että kaksi maailman suurinta kasvihuonekaasujen päästäjää, Kiina ja Yhdysvallat, sitoutui Pariisin sopimukseen tänä vuonna, syyskuussa. Näiden lisäksi monet muut kansainvälisen ilmastopolitiikan kannalta keskeiset valtiot, kuten Intia, Brasilia ja Kanada, ovat jo sitoutuneet sopimukseen. Yhdysvallat ei ole ratifioinut Kioton pöytäkirjaa eikä osallistunut sen ensimmäisen ja toisen velvoitekauden päästövähennyssitoumusten täyttämiseen ja on nyt siis ensimmäistä kertaa mukana näissä päästövähennystoimissa. Esityksen tavoitteena on hankkia eduskunnan hyväksyntä Pariisin sopimukselle. Pariisin sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 celsiusasteessa ja pyrkiä rajoittamaan keskilämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan. On myös väitteitä, joidenka mukaan maapallon ilmasto ei tutkimuksen mukaan olisi keskimäärin noussut 19 vuoteen, vaikka hiilidioksidin määrä on kasvanut. Mutta sopimuksella pyritään vahvistamaan sopeutumiskykyä ja ilmastokestävyyttä sekä suuntaamaan rahoitusvirrat kohti vähäpäästöistä kehitystä. Jos ajatellaan, katsotaan, mitä tässä ilmastossa on tapahtunut, niin kyllä me tiedämme niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, että Suomessa talvet ovat lämmenneet mutta kesät eivät välttämättä ole enää niin lämpöisiä, merenpinta nousee, tulvat pahenevat joissain paikoissa — ja uhkaako se näitä matalia saarivaltioita? On trooppisia myrskyjä, kuivuutta, ja maapallon jäätiköiden sulamista pelätään. Sehän olisi katastrofi, jos tuo Grönlanti esimerkiksi sulaisi — niin on ennustettu, mutta siinähän menee vielä kymmeniätuhansia vuosia. Sitten vesipula uhkaa tiheästi asutuilla alueilla, kuten Afrikassa ja Aasiassa, ja tiedämme myös käytännössä, että siellä on nälänhätää ja tulee erilaisia ongelmia, ja osaksi tästä johtuu tämä maailman pakolaisvirta, joka ei ole loppuaksensa. Jos ajatellaan taas Suomea sitten, niin kasvukausi saattaa pidentyä, ja on puhuttu myös, että merenkulku helpottuu, jos sitten tuo pohjoisvirta avautuu. Tässä esityksessä mielestäni kerrotaan taloudellisista vaikutuksista Suomelle hyvin vähän. Arviot vaikutuksista Suomelle tehdään EU:n päästövähennystavoitteiden mukaisten toimenpiteiden ja kansallisesti valittavien toimien yhteydessä. Pariisin sopimus velvoittaa siis teollisuusmaita jatkamaan kehitysmaiden ilmastotoimien tukemista ja antamaan siitä tietoja. Itse sopimuksessa ei kuitenkaan sanota mitään ilmastorahoituksen tasosta. Pariisin sopimusta täydentävän osapuolikokouksen päätöksen mukaan teollisuusmaiden yhteinen tavoite mobilisoida vuosittain noin 100 miljardia USA:n dollaria ilmastotoimiin ulotetaan vuoteen 2025 ja siihen mennessä sovitaan sitten näistä muista tavoitteista. Pariisin sopimus on niin sanottu sekasopimus, joka sisältää sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Niin kuin täällä jo debatissakin sanoin tästä taakanjaosta, niin mielestäni tämä 39 prosentin päästötavoite on liian korkea. Suomen on voitava jatkossakin päättää itse metsä‑ ja energiapolitiikastaan, emmekä voi sitoutua sellaisiin sopimuksiin, jotka heikentävät maamme taloutta ja työllisyyttä. Metsä on meidän vihreää kultaa. Jo tähänkin mennessä energiatehokasta teollisuutta on lakkautettu niin Suomesta kuin EU-alueella ja siirretty Aasiaan vapaamman saastutuksen alueelle. Sellainen kehitys mielestäni ei ole oikein. Mutta, arvoisa puhemies, toivon, että kaikki olisivat tässä tasapuolisessa asemassa: kuten debatissa sanoin, Suomi näitä tavoitteita yrittää noudattaa, mutta se ei auta, että tämmöinen pieni pläntti täällä pohjoisessa maapallon kolkassa yksin yrittää tätä ilmastonmuutosta lievittää, vaan sen pitäisi olla jokaisen kansan ja maanosan tahto, jos halutaan, että todellista ilmastonmuutosta voitaisiin parantaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-10-18T15:48:48,2016-10-18T15:53:50,Tarkistettu,1.1 2016_102_56,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Elämä täällä Telluksella perustuu kasvihuoneilmiöön, ja maapallon lämpötila perustuu energiatasapainoon. Kun ilmasto muuttuu, tasapainosta poiketaan väliaikaisesti. Väitetään, että kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä vähentää lämpösäteilyn poistumista avaruuteen ja lämpötila nousee, kunnes tasapaino uudelleen saavutetaan; oletetaan siis, että lämpenemisen perussyy ovat kasvihuonekaasut, jotka pidättävät lämpöä. Tämän vuosisadan loppuun mennessä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus todennäköisesti kaksinkertaistuu. On olemassa toisenlaisiakin mielipiteitä, esimerkiksi väitetään, että aurinkopilkkujen esiintymisellä on suuri merkitys. Historiasta löytyy esimerkkejä, kun pilkut katosivat pitkäksi aikaa, muun muassa Maunderin minimi 1645—1715 ja toinen minimi, Daltonin minimi, 1790—1820. Kummankin minimin aikana ilmasto viileni voimakkaasti. 1600-luvun lopulla Euroopassa koettiin niin sanotun pikkujääkauden kylmin vaihe. Mutta johtopäätökseni on kuitenkin, että Pariisin sopimus ei ole huono vaihtoehto, koska raaka-aineita tulee käyttää säästeliäästi ja päästöjä tulee rajoittaa. Mutta Suomeen kohdistuvia kovempia tavoitteita en voi hyväksyä. Se ei ole tasapuolista, ja kilpailukykymme ei sitä kestä, kun suurvallat saavat toimia toisin ja tekevät toisin. Komission ehdotuksessa Suomelle on asetettu kohtuuttoman korkea 39 prosentin päästövähennystavoite, joka tulee toteutuessaan nostamaan suomalaisen teollisuuden kustannuksia ja näin heikentämään alan työllisyyttä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-10-18T15:53:53,2016-10-18T15:56:04,Tarkistettu,1.1 2016_102_57,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käynnissä oleva Pariisin ilmastosopimuksen hyväksymiskeskustelu on mielestäni ollut hyvää ja rakentavaa. Toivoisin kuitenkin, että tässä keskustelussa hieman enemmän olisimme myös realismin kanssa tekemisissä. Pariisin sopimus sinällään on erittäin hyvä asia, ja tärkeäähän siinä on se, että kaikki johtavat teollisuusmaat ovat siinä mukana. Pitää muistaa, että ilman Kiinan, Intian, USA:n, Venäjän tai Brasilian mukanaoloa tällainen sopimus jäisi väkisin torsoksi. Sopimus on tyypillisesti sekasopimus, joka tarkoittaa sitä, että Euroopan unionin alueella käytetään tässä asiassa sekä Euroopan unionin säätämiä määräyksiä että myös kansallisia määräyksiä, ne ovat myöskin mahdollisia. Tämä on hyvä asia, koska se lisää instrumenttivalikoimaa, millä näihin päästövaatimuksiin vastataan. Ilmaston lämpenemistä voidaan rajoittaa eri vaihtoehdoilla, ei vain pelkästään EU-johtoisesti vaan myös kansallisesti. Se on äärimmäisen tärkeä asia. Kuitenkin kylmä tosiasia maailmassa tällä hetkellä on se, että fossiiliset polttoaineet ovat edelleen noin 30 prosenttia koko maailman energiantuotannon määrästä. Kivihiilen käytön lisäys viime vuosina on ollut suurin piirtein yhtä suuri kuin koko uusiutuvan energian käyttö maailmassa, vesivoima pois lukien. Elikkä kivihiilen käytön lisäys on vuosittain ollut suurempi kuin mitä uusiutuvaa energiaa tässä maailmassa käytetään. Tämä on realismia. Ja kun katsoo näitä tilastoja, että miten valtava määrä uusia hiilivoimaloita tässä maailmassa on parhaillaan suunnitteilla, niin niistä suurin piirtein puolet menee Kiinaan ja Intiaan, reilusti yli puolet ovat uusista hiilivoimaloista Kiinassa ja Intiassa. Ja mitä tulee esimerkiksi Japanissa tapahtuneeseen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuteen, joka johtui maanjäristyksen aiheuttamasta tsunamista, niin sen jälkeenhän Japani pisti ydinvoimalat suurimmaksi osaksi kiinni, taisi mennä peräti kaikki hetkeksi aikaa kiinni. Kaikki se teho, mikä menetettiin sähköntuotannossa tällä keinoin, korvattiin hiilivoimalla. Ei millään muulla kuin hiilivoimalla. Että se mitä joku Japani kuluttaa vuodessa hiiltä, niin siinä mittaluokassa suomalaisten tekemät toimenpiteet ovat pelkkiä pieniä pisaroita Atlantin valtameressä. Eli mittasuhteet tässä keskustelussa ovat hieman olleet hakusessaan. Suomi on Euroopan unionin mittapuussa uusiutuvan energian edelläkävijä, ja se on myös erittäin puhtaan teknologian osaaja, kaikin tavoin. Elikkä tässä suhteessa ja ilmastosopimuksen näkökulmasta suomalaisilla ei ole mitään hävettävää. Tässä voimme ihan perustellusti röyhistää rintaamme. Suomen on huolehdittava jatkossa, ilmastopolitiikassa ja muussakin politiikassa tällä mantereella siitä, että emme heikennä omia mahdollisuuksiamme toimia emmekä ennen kaikkea teollisuuden mahdollisuuksia toimia tässä maassa. Esimerkiksi tässä Euroopan unionin parhaillaan menossa olevassa päästökaupan ulkopuolisen taakan jaossa taikka sitten uusiutuvan energian kestävyyskriteereissä meidän pitää puolustaa kansallista etua mahdollisimman tehokkaasti. Ja tämän keskustelun aikana esiin noussut metsien käytön lisäämisen mahdollisuus ja se, miten siihen suhtaudutaan, osoittaa hyvin tämän salikeskustelun laadun: nimittäin moni edustaja haluaa sitä, että metsien käyttöä rajoitetaan ja katsotaan, että se on päästölähde, kun taas se biologinen totuus on se, että mitä paremmin hoidamme omia metsiämme, sen paremmin metsä kasvaa ja sitoo ilmakehän hiilidioksidia. Se on biologinen tosiasia. Kuten maa- ja metsävaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä omassa puheenvuorossaan sanoi, niin todellakin tämä biologinen tosiasia pitää kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden tunnustaa, ja Suomen neuvottelijoiden pitää ajaa Euroopan unionissa sellaista politiikkaa, jossa nämä tosiasiat ovat myös sopimuksen perustana. Ei voi olla mitään toiveita eikä mitään kuvitelmia vaan realismi siitä, että Suomen metsät kasvavat 105 miljoonaa mottia vuodessa, ja kun hakkuu on sitä 65 miljoonan luokkaa tänä vuonna, niin se väli mikä siinä on, noin 40 miljoonaa kuutiota, on sitä hiilinielua, joka jää sinne metsiin olemaan, ja jos metsät hoidetaan vielä nykyistäkin paremmin, teoreettinen maksimi lienee tuolla lähellä 150:tä miljoonaa mottia, minkä Suomen metsät pystyvät kasvamaan. Pitää muistaa se historia, mistä me olemme lähteneet liikkeelle. Toisen maailmansodan jälkeen Suomen metsien kasvu oli suurin piirtein 50 miljoonaa mottia. Sitten nyt viimeisen valmistuneen valtakunnan metsien inventoinnin mukaan tämänhetkinen kasvu on se 105 miljoonaa mottia, elikkä siinä on reilun 50 miljoonan motin lisäys, joka johtuu nimenomaan määrätietoisista metsänhoitotoimenpiteistä, monesta monesta asiasta, joita Suomen metsissä on viime vuosikymmeninä tapahtunut. Jos pidämme huolen siitä tulevina vuosikymmeninä, että metsiä harvennetaan oikein, taimikot hoidetaan hyvin ja metsiä käytetään, niin siinä tilanteessa tämä hiilinielu ei kun kasvaa. Tämän tosiasian tunnustaminen pitäisi suomalaisten poliitikkojen päähän takoa viimeisen päälle, että kun Euroopan unionin neuvottelupöytiin mennään, niin tässä asiassa ei sitten tingitä yhtään. Se on meidän kansallinen etu, mutta se on myös totuus, joka ei muutu siitä miksikään, katsoopa näitä sitten vihreitten tai punaisten tai minkäväristen lasien läpi tahansa. Ei se totuus ole palanut ennenkään. Muistamani mukaan joku lehti oli sen niminen aikoinaan — sitä ei voinut saunansytykkeenä käyttää, kun se ei palanut. Mutta joka tapauksessa on tärkeää huomata kansalliset edut tässä ilmastopolitiikassa. Suomi on tässä asiassa aivan puhtaalla paidalla liikkeellä. Olemme omat asiamme hoitaneet hyvin. Meillä on puhdasta teknologiaa, meillä on aivan huippuhuoltotekniikkaa, meillä on huippuenergiatekniikkaa ja ennen kaikkea meillä on osaamista. Ja odotan vain sitä päivää, kun Yhdysvalloilla, joka on maailman suurin energiankuluttaja ja teknologian huippumaa, ihan oikeasti on nyt tässä sellainen näytön paikka. Heillähän on teknologian mahdollisuudet kaikki käytettävissä: valtava yliopistomassa siellä, valtavasti rahaa ja ennen kaikkea huipputekniikkaa, jolla pystytään uusiutuvaa energiaa, aurinkoenergiaa, tuulienergiaa ja mitä tahansa kehittämään valtavalla nopeudella. Elikkä Yhdysvallat on tässä kyllä aika pitkälti ratkaisevassa asemassa, kuten myös Eurooppa, mutta Yhdysvalloilla on se etu, että siellä on se iso taloudellinen intensiteetti, mitä Euroopassa ei valitettavasti tällä hetkellä ole. Toivon mukaan tässä ilmastosopimuksessa pääsemme eteenpäin. Sopimus pitää ratifioida totta kai, mutta tässä on pidettävä mielessä tämä kansallinen etu. Minä en jaksaisi millään hyväksyä sitä, että tällä tehdään politiikkaa ja pyritään rajoittamaan esimerkiksi kotimaisten metsien käyttöä. Se on aivan vierasta, jos sellaista politiikkaa tehdään. Kyllä Suomen kansalla on oikeus hyödyntää niitä mahdollisuuksia, mitä meille on aikoinaan täällä maapallolla annettu. Pitäähän tätä pientä plänttiä täällä pohjoisessa, pohjoisella pallonpuoliskolla pystyä käyttämään suomalaisten hyväksi ja suomalaisen kansan hyvinvoinniksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-18T15:56:07,2016-10-18T16:03:15,Tarkistettu,1.1 2016_102_58,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämmöisiä sopimuksia kun tehdään, niin se on yleensä niin, että suurvallat kävelevät pikkuvaltojen ylitse, se on historiassa todistettu monta kertaa. Ja kyllä me Suomessa saadaan hypätä vaikka kuinka korkealle ja lyödä tuohon karvattomaan rintaan, että täältä pesee. Se ei tämän maapallon tilannetta kyllä miksikään muuta. Ongelmat ovat muualla kuin Suomessa, ja siksi tässä pikkuisen kriittisesti tähän koko sopimukseen suhtaudun. Hallitus on sitoutunut vuodelle 2030 päätetyn ilmasto- ja energiapaketin markkinaehtoiseen toteuttamiseen. Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja hiilivuodon torjunta ovat ilmastopolitiikan keskeisiä lähtökohtia. Komission esitystä ei voida toteuttaa markkinaehtoisesti, ja se vaarantaisi teollisuutemme kilpailukyvyn sekä kiihdyttäisi EU:ssa edelleen suomalaisen teollisuuden ulosliputusta. Eli suomeksi: Hiilivuoto kiihtyisi EU:n sisällä. Suomalaiset työntekijät joutuisivat kilometritehtaille ja maksaisivat tästä elämysseikkailusta sekä lisäveroa että korkeampaa bensan ja sähkön hintaa. Kahden edellisen hallituksen lepsuuden johdosta suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä on uhrattu EU:n ilmastopolitiikan alttarille jo 30 prosenttia tärkeimpiin kilpailijamaihin nähden. Tässä on yksi keskeinen syy, miksi nyt joudutaan monesta tinkimään. Tämä tie on nyt käyty loppuun. Suomen on puolustettava teollisuutemme kilpailukykyä EU:n ilmastoneuvottelupöydässä eikä oltava tahdottomana marionettina. Edustaja Hoskosella oli todella hyvä puhe tästä, ja täytyy kumartaa siihen suuntaan. Arvoisa puhemies! Edustaja Terho linjasi elokuun lopulla, ettei 39 prosentin päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähennystavoite käy päinsä. Komission esitys oli hallitusohjelman vastainen. Komission esitystä ei voida toteuttaa markkinaehtoisesti ilman että maan teollisuuden kilpailukyky vaarantuu. Ylikorkea tavoite kiihdyttäisi hiilivuotoa eli suomalaisen teollisuuden ulosliputusta muihin maihin, mahdollisesti EU:n ulkopuolelle. On kohtuutonta, että siinä, missä Suomen vähennystavoite on 39 prosenttia, huomattavasti enemmän saastuttavien maiden tavoitteet olisivat minimaaliset: muun muassa Puolan 7 prosenttia, Romanian 2 prosenttia ja Bulgarian 0 prosenttia. Niissä maissa, joissa päästöjä vähentävät investoinnit olisivat suhteessa edullisempia, pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin. Niissä maissa, joissa investoinnit ovat suhteessa kaikkein korkeimpia, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittikin, että Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD ryhtyisi rahoittamaan Puolan, Romanian, Bulgarian ja muiden vastaavien ilmastoprojekteja, jotta EU:n kokonaistavoite saataisiin toteutettua. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-10-18T16:03:33,2016-10-18T16:08:18,Tarkistettu,1.1 2016_102_59,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä salissa on tänään käyty varsin yksituumaista keskustelua Pariisin ilmastosopimuksesta, ja hyvä niin, ja todella kun tällainen historiallinen sopimus on kyseessä. Jakaisin tätä omaa pohdintaani ehkä kahteen osaan. Toisaalta: mikä merkitys Pariisin sopimuksella on globaalisti? Ja sitten toisaalta: mitä se merkitsee Suomessa, ja minkälaisia toimenpiteitä se meiltä edellyttää? On erityisen hienoa, kun tätä Pariisin sopimusta käsitellään ja todella tarkastellaan niitä asioita, että tässä ensimmäistä kertaa päästiin konkreettiselle tasolle yhteisten tavoitteiden ja velvoitteiden osalta. Ehkä se miinus, mikä tähän Pariisin ilmastosopimukseen liittyy, on tämä päästövähennystavoitteiden sitovuuden puute, ja olisi toivonut, että maailman valtioilla olisi ollut rohkeutta myös linjata siitä. Mutta kaiken kaikkiaan kysymys ilmastonmuutoksesta ja Pariisin ilmastosopimuksesta on kysymys sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Meillähän tämä maapallo on lainassa tulevilta sukupolvilta, ja nyt on meidän vastuullamme lunastaa ne lupaukset, mitä Pariisissa maailman valtiot antoivat tuleville sukupolville. On sanomattakin selvää, että näiden lupauksien lunastaminen vaatii kunnianhimoa ja konkreettisia toimenpiteitä meiltä kaikilta. Näin voimme päästä sopimuksen tavoitteeseen siitä, että tämä keskilämpötilan nousu jää alle 2 asteeseen ja pyrimme pitemmällä aikavälillä 1,5:een. On hyvä muistaa tässä salissa, että kun puhutaan tästä lämpötilan noususta, niin se nimenomaisesti koskettaa Suomea, koska näillä alueilla keskilämpötilan nousu on vielä kovempaa. Tämän sopimuksen pihvi, minkä tässä ministerikin toi ilmi, on nimenomaan nämä väliarvioinnit viiden vuoden välein, missä sitten näitä toimenpiteitä tarkastellaan ja niitä voidaan kiristää, ei siis höllentää. On sanomattakin selvää, että kyllä tarkistusta tarvitaan, jos näihin tavoitteisiin halutaan päästä. Keskeinen kysymys on todella siitä, että kaikki maat ovat mukana. Tämä on globaali kysymys, ja on ihan oikein, kuten täällä on todettu, että mittaluokaltaan suurimmat saastuttajat ovat myös keskeisimmät valtiot, jotka pystyvät ilmastonmuutosta torjumaan. Täällä on käytetty monia hyviä puheenvuoroja siitä, mihin kaikkeen tämä ilmastonmuutos vaikuttaa, ja on ihan hyvä, että täällä on nostettu esille esim. tämä pakolaisuuden juurisyihin puuttuminen. Kun tästäkin asiasta aika monta kertaa tässä salissa olemme keskustelleet, että mikäli todella haluamme turvata elämän edellytykset ihan joka puolella maailmaa, niin se vaatii myös toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ja näin pystymme myös torjumaan näitä pakolaisuuden juurisyitä. Arvoisa puhemies! Sitten se, miten tämä sopimus vaikuttaa Suomeen ja millä tavalla se vaikuttaa meidän liike-elämään, mistä täällä on pidetty monia puheenvuoroja: Kysymyshän on nimenomaan tästä kansallisesta toimeenpanosta, ja tällä kansallisella politiikalla meidän on toisaalta taattava investointivarmuus eri toimijoille, mutta myös vietävä parhaalla mahdollisella tavalla näitä velvoitteita sitten omaan lainsäädäntöömme ja toimintaamme. Tässä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, missä Suomi jo nyt on hyvällä uralla, ei tulisi nähdä, että kysymys on talouden ja ympäristön välisestä ristiriidasta, vaan kysymyksestä, missä talous ja ympäristö voivat todella lyödä kättä päälle ja siitä hyötyvät molemmat. Tämän sopimuksen toteuttaminen avaakin valtavia uusia mahdollisuuksia, joista täällä on myös paljon käytetty esimerkkejä, ja niihin meidän todella pitää tarttua — kiertotalous, biotalous, puhtaat teknologiat. On sanomattakin selvää, että tarvitsemme uusia innovaatioita energiantuotantoon, liikenteeseen, asumiseen ja ruuantuotantoon, ja mikäli me tartumme näihin mahdollisuuksiin kunnianhimoisella politiikalla, on todella mahdollista saada näistä aloista myös uusia viennin kivijalkoja ja sillä tavalla myös lisätä työllisyyttä Suomessa. Tämän edellytyksenä ovat tietenkin referenssimarkkinat kotimaassa. Ilman niitä on vaikea nähdä, että yrityksemme voivat lähteä valloittamaan kansainvälisiä markkinoita. Ja tähän liittyen on keskeistä muistaa, että meidän yritystukijärjestelmämme pitääkin jatkossa enemmän tukea uuden synnyttämistä kuin vanhan säilyttämistä. Ja oli miellyttävä linjaus ministeriltä, että hallitus myös tätä pakettia käy läpi ja mahdollisia muutoksia siihen tuo. Aika paljon odotuksia nyt kohdistuu hallituksen energia- ja ilmastostrategiaan, ja toivoa sopii, että hallitus ottaa siinä sen linjan, että Suomi omalta osaltaan pitää huolen siitä, että Pariisin sopimuksessa sovitut asiat tulevat toteutetuiksi ja lähdemme toteuttamaan niitä etukenossa, koska kyllä se asia tässä on niin, että meillä on vain yksi maapallo ja että tässä ei kannata paljon historiaa tutkailla vaan kannattaa ottaa rohkea ote kohti tulevaisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-10-18T16:08:40,2016-10-18T16:14:18,Tarkistettu,1.1 2016_102_60,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pariisin ilmastosopimus on kansainväliseltä yhteisöltä merkittävä saavutus. Parhaassa tapauksessa se on historiallinen asiakirja, jonka merkitystä aikanaan lastenlastemme lapsetkin kiittävät. Se on tähänastisista sopimuksista uskottavin väline ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen. Se ei ole täydellinen tai riittävä ratkaisu sivilisaatiomme ja planeettamme elinvoimaisuuden turvaamiseen, mutta se on merkittävä siksi, että sopimuksen takana seisovat kaikki ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta ratkaisevassa asemassa olevat valtiot. Sopimuksessa kaikki osapuolet sitoutuvat päästövähennystoimin rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousun alle 2 asteeseen. Mukana ovat myös Kiina ja Yhdysvallat sekä Brasilia, Intia ja Kanada. Tällä on iso merkitys globaalissa taloudessa, jossa tuotanto etsiytyy sinne, missä kustannukset ovat matalimmat. Kustannuksia aiheuttavat päästövähennykset yhtäällä, esimerkiksi Suomessa tai Euroopassa, eivät jatkossa merkitse yhtä suurta riskiä hiilivuodosta tai kiinailmiöstä. Jokainen tuotannonala sopimusvaltioissa joutuu maasta riippumatta satsaamaan päästöjen vähentämiseen. Laaja kansainvälinen yhteisymmärrys ja sitoutuminen käytännön toimiin päästöjen vähentämiseksi laukaisee valtavan kysyntäpotentiaalin puhtaalle teknologialle ja uusille energiaratkaisuille. Tällaisille investoinneille on nyt avautumassa turvallinen ja tuottava tulevaisuus, kun paluuta entiseen ei ole. Fossiilisiin ei ole paluuta, vaikka vielä siltä jossakin näyttääkin. Tällaisia investointeja rohkaisevaa tutkimusta valtion tulee tukea. Pariisin sopimus rakentuu asteittain kiristyville päästövaatimuksille. Sopimuksen osapuolet ovat velvollisia laatimaan ja antamaan tiedoksi päästövähennystavoitteensa viiden vuoden välein. Pariisin sopimus ei velvoita osapuolia tiettyihin numeerisiin päästövähennystavoitteisiin, vaan osapuolet sitoutuvat sopimuksessa valmistelemaan, ylläpitämään ja päivittämään omia kansallisia päästövähennystavoitteitaan. Uusien tavoitteiden on oltava edistyneempiä aiemmin annettuihin tavoitteisiin verrattuna. Ensimmäinen päivitetty tavoite tulee ilmoittaa YK:n ilmastosopimussihteeristölle vuoteen 2020 mennessä. Se, onnistutaanko Pariisin sopimuksella pysäyttämään ilmaston lämpeneminen tavoitteen mukaisesti, on epävarmaa. Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin mukaan on varsin ilmeistä, että ilmaston lämpeneminen 1900-luvun puolivälin jälkeen on ihmisen aiheuttamaa. Tästä on tiedemiesten kesken kohtalaisen suuri, jokseenkin täysi yksimielisyys. Jos tähän mennessä aiotut kansalliset panokset ilmastonmuutoksen hillitsemiseen toteutetaan, on vaikutus päästöihin ja ilmaston lämpenemiseen merkittävä. Hallituksen esityksen perusteluissa kerrotaan, että arvioiden mukaan tähän mennessä annetuilla kansallisilla panoksilla päästään noin 2,7—3 asteen tasolle, kun ilmasto lämpenee, mikä on merkittävä parannus entiseen 3,5—4 asteen kehityspolkuun. Siis jotain on saatu aikaan. Nämä alustavat lupaukset eivät kuitenkaan vielä riitä, jotta globaalien päästöjen kehitys saataisiin enintään 2 asteen lämpenemisen mahdollistavalle polulle. Yli 2 asteen lämpenemistä pidetään kohtalokkaana ihmisten kannalta, eliöstön kannalta, sivilisaation kannalta. Arvoisa puhemies! Nyt ollaan selkeästi oikealla tiellä, mutta viekö se perille, riittääkö aika, ollaanko ajoissa? Tämä on epävarmaa. Epävarmaa on myös se, miten sopimuksen osapuolet alkavat konkreettisesti toteuttaa toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Sopimusten pitävyydestä voi olla eri puolilla vähän erilainen käsitys. Sopimukseen ei voi tehdä varaumia, vaan sen allekirjoittajat sitoutuvat siihen kaikilta osiltaan — näin kerrotaan tuossa hallituksen esityksessä, ja tämä on tietysti hyvä asia noin periaatteessa. Sitten kerrotaan, että sopimusosapuoli voi kuitenkin halutessaan irtisanoa sopimuksen. 28 artikla sisältää määräykset sopimuksen irtisanomisesta. Artiklan 1 kohdan mukaan osapuoli voi irtisanoa sopimuksen milloin tahansa, kun on kulunut kolme vuotta siitä päivästä, jona sopimus on tullut voimaan kyseisen osapuolen osalta. Tämäntyyppisiä epävarmuustekijöitä näissä kansainvälisissä sopimuksissa tietysti aina on olemassa, mutta hyvä liike eteenpäin tämä on. Arvoisa puhemies! Mitä selvemmin ja mitä kiistattomammin ilmaston lämpeneminen alkaa näkyä, sitä suopeammin ja vakavammin osapuolet sitoutuvat allekirjoittamansa Pariisin sopimuksen noudattamiseen. Suomi on suopea, Suomi on mukava, ja hyvä niin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-10-18T16:14:28,2016-10-18T16:19:23,Tarkistettu,1.1 2016_102_61,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutos on nyt täällä. Kyseenalaistajia tälle väitteelle löytyy enää vähän, mutta kansainvälisten ilmastosopimusten kunnianhimosta sen sijaan löytyy monenlaisia näkemyksiä, onko liian tiukkaa vai liian höllää. Viime joulukuussa Pariisissa solmittu ilmastosopimus velvoittaa maailman maita etsimään keinoja, joilla maapallon ilmaston keskilämpötilan nousu saataisiin siis pysymään selvästi alle 2 celsiusasteessa suhteessa esiteolliseen aikaan. Ollaan siis matkalla siihen, että fossiilisia polttoaineita vähennetään ja jopa öljy korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla. Sopimuksessa maat sitoutuivat saavuttamaan itse määräämänsä päästövähennystavoitteet. Tämä siis tarkoittaa sitä, että me itse kansallisesti mietimme myös keinot, millä toimenpiteillä me kansallisesti pääsemme näihin tavoitteisiin. Oman maamme päästövähennystavoitteet ilmastosopimukseen liittyvistä asioista keskittyvät puhtaiden ratkaisujen luomiseen, kuten vähäpäästöisiin liikenneratkaisuihin, biopolttoaineisiin, liikenteen ja logistiikan digitalisaatioon ja rakentamisen energiaratkaisuihin. Lisäksi tietysti me vaikutamme muiden jäsenvaltioiden uudistusten täytäntöönpanoon ja hyviin käytänteihin ja esimerkkeihin, mitä me omalla osaamisella pystymme luomaan. Suomi allekirjoitti siis tämän Pariisin sopimuksen EU:n ja sen jäsenvaltioiden kanssa. Nyt on kyse sopimuksen ratifioinnista. On selvää, että kaikki maat eivät vielä asiaan ole näin vihkiytyneet. 79 sopijaosapuolta on ratifioinnin tehnyt, ja sopimuksenhan on allekirjoittanut 191 maata, joten matkaa vielä monella maalla on. Tämä tarkoittaa tällä hetkellä, että 60 prosenttia maapallon päästöistä on ratifioitu niin sanotusti kansallisilla päätöksillä. Ilmastosopimus, tämä Pariisin sopimuskin, luo meille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Maassamme on muun muassa paljon kylmäosaamista. Sitä tutkitaan ja tuotekehitellään hyvin paljon. 60 prosenttia maailman jäänmurtajista tehdään Suomessa, ja öljyntorjunta ja kaikki muu, mikä kylmäosaamiseen millään tavalla liittyy, on kovaa bisnestä Suomessa ja Suomen rajojen ulkopuolella. Näillä investoinneilla ja tuotekehityksellä me haluamme tietysti varmistaa sen, että pohjoisten alueiden elinolosuhteet turvataan ja kestäviä ympäristöratkaisuja pystytään toteuttamaan maapallon eri kylmilläkin alueilla. Täällä salissa on puhuttu Suomen metsistä ja hiilinieluista, ja yhdyn siihen kuoroon, joka haluaa ja toivoo ja tahtoo päättää, että meidän metsät, hiilinielut, pysyvät kansallisessa lainsäädännön piirissä ja päätösvallassa. Olen siis saanut kuulla myöskin sen, että kohti Marokon Marrakechin ilmastosopimusta mennessä pöydällä ei tule olemaan hiilinielulaskelmia, siis uusia sellaisia, vaan me itse pystymme tällä hetkellä miettimään ne kansalliset toimenpiteet, millä me ilmastonmuutoksen ja ilmastosopimusten tavoitteisiin pääsemme ja päädymme, ja toivon ja haluan nähdä, että meidän metsiä ei ainakaan valjasteta näiden sopimusten alle. On havaittavissa, että myöskin biomassoja tällä hetkellä tuodaan Suomen rajojen ulkopuolelta, ja kysyn vain: kuinka kestävää taloutta tämä on, kun meillä metsää kasvaa tällä hetkellä enemmän vuosittain kuin sitä pystymme edes kestävästi hyödyntämään?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-10-18T16:19:30,2016-10-18T16:24:28,Tarkistettu,1.1 2016_102_62,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on ollut paljon hyviä ja hyvinkin yksimielisiä puheenvuoroja, muun muassa edelliset edustajat Vehkaperä ja Hoskonen, enkä lähde niitä hirveästi toistamaan. Haluan vain ihan lyhyesti vielä kiinnittää huomiota ja korostaa sitä valtavaa uuden vientiliiketoiminnan potentiaalia, mitä tähän Pariisin sopimukseen liittyy. Esimerkiksi mainittakoon vaikka Vaasan seutu, jolla asuu 2 prosenttia maamme väestöstä mutta alueelta lähtee yli 30 prosenttia koko maan energiateknologiaviennistä, ja myös muualla Suomessa on erinomaisia tämän alan esimerkkejä ja potentiaalia. Potentiaaliahan on globaalisti vaikka kuinka paljon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-10-18T16:24:35,2016-10-18T16:24:40,Tarkistettu,1.1 2016_102_63,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan esittää muutaman tarkennuksen asioihin, joita tässä keskustelussa on esitetty. Edustaja Mäkipää viittasi tahoihin, jotka väittävät, ettei ilmasto ole lämmennyt 17 vuoteen. Todellisuudessa vuosi 2014 oli siihenastisen mittaushistorian kuumin, sen ennätyksen löi vuosi 2015, ja tästä vuodesta on hyvin todennäköisesti tulossa uusi ennätysvuosi: noin vuoden ajan jokainen kuukausi on lyönyt mittaushistorian lämpöennätyksen. Edustaja Mölsä viittasi niin sanottuun pieneen jääkauteen ja muutamaan muuhun viileään ilmastojaksoon. Kannattaa kuitenkin katsoa ilmastohistoriaa tarkemmin. Viime jääkauden jälkeen sinä ajanjaksona, joka on kulunut maanviljelyksen alkamisesta teollistumisen aikakauden alkamiseen, viileimmän ja lämpimimmän ilmaston välinen ero ei ylittänyt yhtä astetta. Viime vuosi sen sijaan oli jo kokonaisen asteen lämpimämpi kuin ilmasto keskimäärin ennen teollistumisen alkua. Jos maapallo lämpenee yli 2 asteella, siirrymme ilmastoon, jollaista ei ole ollut olemassa inhimillisen sivilisaation aikana eikä ylipäätänsä koko ihmislajin olemassaolon aikana. Edustaja Hoskonen kaipasi mukaan muun muassa Kiinaa, Yhdysvaltoja, Brasiliaa ja Venäjää. Edustaja Hoskosen iloksi voin kertoa, että Pariisin sopimuksen ovat jo ratifioineet muun muassa Kiina, Yhdysvallat, Kanada, Brasilia, Intia — kaiken kaikkiaan 81 maata. Edustaja Hakkarainen antoi ymmärtää, että kansainvälisissä sopimuksissa ylipäätänsä isot maat jyräävät pienet. Olen itse aikoinaan ollut neljässä kansainvälisessä ilmastoneuvottelussa ministerinä, ja vastaava kokemus nykyisistä kansanedustajista ministeri Tiilikaisen lisäksi on ainakin edustajilla Haavisto ja Ville Niinistö ja heidän lisäkseen valtiosihteeri Paula Lehtomäellä. Uskon, että meidän kaikkien kokemus on se, että osana EU-maiden yhteistä neuvottelutiimiä Suomen vaikutusvalta on paljon paljon suurempi kuin se olisi, jos neuvottelisimme ypöyksin. Silloin tosiaan voisimme joutua jyrätyksi. Edustaja Hakkarainen arvosteli EU:n sisäistä niin sanottua taakanjakoa. Muistutan, että siinä on kyse vain osasta päästöjä. Kaikissa EU-maissahan sama yhteinen päästövähennystavoite koskee raskasta teollisuutta, joka on päästökaupan alaisuudessa, kuten myöskin sähköntuotanto. Eli tämä niin sanottu taakanjako koskee vain päästökaupan ulkopuolisia sektoreita, kuten liikennettä ja maataloutta. Muistutan myös siitä, että aikoinaan Kioton sopimuksessa Suomi sai EU:n sisällä helpotetun tavoitteen: kun EU kokonaisuutena lupasi Kiotossa vähentää päästöjä 8 prosenttia, Suomen velvoite oli 0 prosenttia verrattuna vuoden 90 tasoon. Monet edustajat ovat korostaneet tässä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, ja aivan oikein. Kyse ei ole pelkästään syntymättömien sukupolvien tulevaisuudesta. Vuosi 2050 on nykypäivän työikäisten ihmisten elinaikaa, ja vuosi 2100 on nykypäivän pikkulasten elinaikaa. Arvoisa puhemies! Meidän tulisi lopettaa peruutuspeiliin katsominen. Pariisin sopimus voi olla ihmiskunnan tulevaisuudelle vastaava merkkipylväs ja tiennäyttäjä kuin meille suomalaisille ja suomalaiselle hyvinvointivaltiolle on vuonna 1903 SDP:n hyväksymä Forssan ohjelma, joka viitoitti tietä sille, mitä Suomi on nyt. Pariisin sopimuksen toimeenpanossa pitää keskittyä todellakin siihen, miten lyömme kaksi kärpästä yhdellä iskulla, miten vauhditamme toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja samalla kehitämme ratkaisuja, jotka ovat käyttökelpoisia koko maailmassa, ja samalla luomme uusia työpaikkoja. Aivan lopuksi haluan todeta, että olen hyvin iloinen siitä laajasta tuesta, jota tässä keskustelussa on esitetty Pariisin sopimuksen ratifioinnille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-18T16:26:06,2016-10-18T16:30:55,Tarkistettu,1.1 2016_102_64,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vain edustaja Hassille korjata sen, että minä en väittänyt, että maapallon lämpötila ei ole noussut 19 vuoteen, vaan sanoin, että jotkut tahot väittävät. Sen verran tiedän kyllä, että 40 vuoden aikana lämpötila on noussut sanotaan nyt noin puolen asteen verran. Että tämä tulee tuonne kirjoihin korjatuksi. (Satu Hassi: Juuri näin!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-10-18T16:30:58,2016-10-18T16:31:26,Tarkistettu,1.1 2016_102_65,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me kaikki varmasti tunnustamme — ja tässä salissa on käyty keskustelua siitä — että tällä Pariisin ilmastosopimuksella on kiire, ja tällä sopimuksellahan osapuolet sitoutuvat itse määrittelemiensä päästötavoitteiden saavuttamiseen. Tämä Suomen 39 prosentin päästövähennystavoite on kieltämättä kunnianhimoinen, mutta uskon, että siihen voidaan päästä tekemällä tämän asian kanssa hyvää yhteistyötä. On kuitenkin täysin selvää tässä eniten puhuttaneessa kokonaisuudessa näistä metsistä, että metsien kestävän käytön on oltava mahdollista nyt ja tulevaisuudessa. Edustaja Vehkaperän tavoin olen aivan samaa mieltä siitä, että nämä hiilinielut on pidettävä kansallisessa päätösvallassa. Me emme voi ulkoistaa sitä päätöksentekoa minnekään muualle. Yhdyn myös monen edustajan näkemykseen siitä, että maapallo on pyrittävä jättämään paremmassa kunnossa tuleville sukupolville kuin missä olemme sen itse saaneet, ja näen, että nyt me emme nimenomaan katsele sinne peruutuspeiliin vaan meillä on tiukasti se katse siellä horisontissa ja tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-10-18T16:31:29,2016-10-18T16:32:44,Tarkistettu,1.1 2016_102_66,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten omassa puheenvuorossani totesin, olen hyvin iloinen siitä, että Yhdysvallat, Kiina, Brasilia, Venäjä, Intia — nämä suurvallat, jotka käyttävät valtavasti kivihiiltä energiantuotantoon — ovat mukana. Totesin puheenvuorossani niiden olevan mukana ja olen siitä hyvin huojentunut. Edustaja Hassilla on hieman väärää tietoa, tai ehkä hän ei niin huolellisesti kuunnellut tätä puheenvuoroani. Mutta tosiasia on kuitenkin se, että Yhdysvallathan tässä ratkaisee teknologian ansiosta. Heillä on maailman johtava teknologia erilaisilla tutkimusaloilla. Massachusettsin teknologiainstituuttihan on tunnettu paikka, missä kaikki tällaiset hienot keksinnöt on tähän maailmaan keksitty. Kiina tulee siihen mukaan, samoin tulee Intia mukaan. Mutta on syytä muistaa ja olla realisti näissä asioissa, hyvät ystävät, hyvät edustajakollegat, että viime vuonna maailmalla lähti enemmän uusia hiilivoimaloita käyntiin ja ne käyttävät enemmän hiiltä kuin uusiutuvan energian käyttö oli viime vuonna vähennettynä vesivoimalla. Elikkä tämä on realismia, että emme saa lähteä haihattelun tielle vaan että me käytämme omia metsiämme tehokkaasti ja teemme niistä suomalaisille uutta elintasoa. (Puhemies koputtaa) Ei sillä keinoin, että teemme uusia rajoituksia, vaan uusia mahdollisuuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-18T16:32:45,2016-10-18T16:33:54,Tarkistettu,1.1 2016_102_67,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_102_68,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos jostakin asiasta olen viime aikoina iloinnut, niin erittäin paljon siitä, että Pariisin ilmastosopimus nyt todellakin etenee ja lähes 95 prosenttia maailman maista on nyt sitten sitoutunut tähän sopimukseen ja näihin päästövähennystavoitteisiin. Täytyy todellakin toivoa, että sopimuksessa nyt sitten onnistutaan myöskin valvomaan näiden maiden nimeämien päästövähennystavoitteiden toteuttamista. On erittäin tärkeätä, että ilmaston lämpeneminen pysähtyy tai että sitä pystytään tämän sopimuksen myötä nyt sitten hidastamaan. Moni kansainvälinen kriisi nyt ja tulevaisuudessa lähtee ilmaston lämpenemisen aiheuttamista ongelmista. Nyt on paljon puhuttu tämän Syyrian kriisin yhteyksistä ilmastonmuutokseen. Tästäkin syystä on erittäin tärkeätä globaalin vastuunkannon kannalta, että pyrimme tätä isoa, koko ihmiskuntaa koskevaa ongelmaa nyt sitten hoitamaan, ja sille kyllä kaikki kiitos. Suomen kohdalta nyt tässä keskustelussa on puhuttanut tietysti tämä EU:n varsinainen soveltaminen ja se, kuinka EU sitten omalla lainsäädännöllään velvoittaa jäsenmaat toteuttamaan näitä tavoitteita, ja tässä nimenomaisesti tämä maankäyttösektorin suhde taakanjakosektoriin. Olen samaa mieltä tässä keskustelussa käytettyjen puheenvuorojen kanssa siitä, että meidän pitää pyrkiä tunnustamaan metsänhoidon merkitys myöskin sitten näiden hiilinielujen kasvamiselle, ja siitä toki Luonnonvarakeskuksella on myös näyttöä. Arvoisa puhemies! Totean vielä lopuksi sen, että tällä on myöskin suhteessa Sipilän hallituksen ohjelmaan monia suotuisia vaikutuksia. Hallitusohjelman toteuttamista ajatellen hiilen käyttöä tullaan vähentämään (Puhemies koputtaa) ja se tulee loppumaan, öljyn käyttöä tullaan vähentämään ja monien uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä varmasti tullaan lisäämään. (Puhemies koputtaa) Sillä tavalla pyritään myöskin hallitusohjelman täytäntöönpanoon tämän ilmastosopimuksen kautta. Siitä myöskin kaikki kiitos, ja hyvät toiveet sen toteutumiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-10-18T16:33:57,2016-10-18T16:36:20,Tarkistettu,1.1 2016_102_69,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pari asiaa jäi vielä sanomatta. Ensimmäinen on se, että tämä ilmastokeskustelu, joka on virinnyt tästä Pariisin sopimuksesta, on ollut hyvää ja korkeatasoista, mutta on hyvä muistaa, että se huolestuttava särö, mikä tässä keskustelussa on ollut, on se, että tällä ilmastopolitiikalla on ihan selkeästi joillakin tahoilla haluttu hyökätä sen kimppuun, että Suomen metsiä ei saisi käyttää. Joissakin piireissä, joidenkin edustajienkin puheenvuoroissa on käynyt selvästi ilmi se tavoite, että pyritään hakemaan rajoitteita suomalaiselle metsien käytölle sen takia, että ne muka olisivat hiilinieluja tai hoitamalla metsiä niistä hiilinielut eivät sitten toteutuisi. Tämähän ei pidä paikkaansa. Niiden edustajien, jotka tällaisia mielikuvituksellisia ajatuksia päässään pyörittelevät, olisi syytä tunnustaa tosiasiat. Jos metsät hoidetaan hyvin, harvennushakkuut tehdään ajallaan ja myös uskalletaan metsät uudistaa, rakentaa puutaloja, käyttää yhä nykyaikaisempia menetelmiä — puustahan saa valmistettua vaikka puukomposiittia, joka tulevaisuudessa varmasti syrjäyttää muovinkin — tämä olisi sitä parasta ympäristöpolitiikkaa, mitä tämä maa pystyy koskaan tekemään. Meillä on tällä hetkellä suurissa metsäteollisuusyhtiöissä valtavat tutkimusprojektit, joilla tutkitaan nimenomaan esimerkiksi muovin korvaamista kotimaisilla, uusiutuvilla raaka-aineilla, puusta tehtävillä erilaisilla materiaaleilla, joista voidaan valmistaa vaikka muovipussin korvikkeet. Tällä hetkellä maailman merien suurin ongelma on valtavat määrät muovia, mitkä meressä vellovat. Jokainen merenrannalla kävellyt ihminen tietää sen. Muovia on joka paikassa, ja se on koko meidän ravintoketjumme valtava ongelma. Se on meidän yksi suurimpia ympäristöongelmia. Jos ja kun nämä saadaan korvattua uusiutuvil-la materiaaleilla, kuten suomalaisesta puusta valmistettavilla aineilla, kelmuilla, mitä niitä nyt onkaan — ihan kaikkea en edes tunne, mutta hyvä ystäväni tämän projektin piirissä tekee koko ajan töitä ja edistys on hurjaa — meillä on valtavasti mahdollisuuksia. Älkäämme pilatko niitä vastuuttomilla poliittisilla tavoitteilla, joiden tavoitteena on se, että metsiä ei käytetä lisää. Ja hyvät ystävät, nämä metsät sijaitsevat suomalaisella maaseudulla. Ymmärrän, että monta keskittämiseen pyrkivää poliitikkoa harmittaa se, että maaseudullakin voisi vielä elää. Joka tapauksessa nämä metsät ovat suomalaisella maaseudulla ihan varmasti, niitä ei sieltä siirrä kukaan minnekään, yhtä lailla kuten kaivannaisteollisuuden mahdollisuudet ja monet muut, puhtaan pohjaveden mahdollisuudet ja niin edelleen. Jos me lähdemme siihen poliittiseen pyöritykseen, jossa tavoitteena on maaseudun alasajo ja yksi keino siihen on raaka-aineiden käytön estäminen — tähänhän moni poliittinen ryhmä pyrkii, että maaseutu autioitettaisiin kokonaan estämällä maan käyttö, metsän käyttö, raaka-aineiden käyttö — tämä on typerintä politiikkaa, minkä mielessäni voisin kuvitella. Meidän on otettava tässä maassa järki käteen tässä politiikassa. Emmehän me tällaisella menolla voi jatkaa, jossa omien raaka-aineiden käyttöä rajoitetaan ja tuontitavaroilla eletään. Pariisin sopimus tarjoaa siihen mahdollisuuden, että voimme tehdä näistä omista hyvistä mahdollisuuksista myös vientituotteita. Edustaja Joakim Strand hyvin puheenvuorossaan mainitsi tämän, mitkä mahdollisuudet meillä on tehdä uusia tuotteita ja luoda uutta työtä tähän maahan. Ne kilpailukykytavoitteet, mitkä itse olemme hallitusohjelmassamme asettaneet, eivät koskaan toteudu, jos uutta emme pysty luomaan. Vanhoilla eväillä emme pärjää, muuta kuin otamme 5 miljardia vuodessa edelleen velkaa. Se lienee tälle talolle täysin selvä, tässä talossa työtä tekeville ihmisille, kansanedustajille ennen kaikkea. Toivon, että realismi palaa tähän taloon. Yhtenä esimerkkinä, herra puhemies, lopuksi se, että otetaan esimerkiksi kotimaiset uusiutuvat polttoaineet: Tehdäänkö ne puusta, turpeesta vai mistä se tehdään? Sehän on parasta ilmastopolitiikkaa, kun fossiilisten aineiden käyttö loppuu tai vähenee olennaisesti, onko se sitten maakaasua, onko se dieselpolttoaine, raakaöljystä valmistetut tuotteet, mitä tahansa ne ovatkaan. Jos näitä korvataan uusiutuvista aineista tehdyllä tavaralla, niin voitto on valtava, ja siihenhän meidän pitää pyrkiä, ilman sarvia ja hampaita. Jos me viisastelemme siitä, että onko meillä joku puun käyttö kestävää vai eikö se ole kestävää... Suomalaiset osaavat metsähommat parhaiten tässä maailmassa, siihen meidän ei kurssia tarvitse kellään käydä. Meillä pitää olla pikkusen enemmän avarakatseisuutta ja ennen kaikkea sitä, että hyväksymme sen, että myös tuolla pohjan perukoilla voidaan elää. Jos me haluamme keskittää tänne, niin se maksaa yhä enemmän. Montako miljardia lisää me haluamme maksaa tässä maassa vielä asumistukea tai toimeentulotukea sen tautta, että keskitetään älyttömästi? Tämä on myös biopolitiikkaa, sitä järkevää politiikkaa, mitä Suomessa pitää harjoittaa. Jos emme käytä omia mahdollisuuksia, niin sitten otamme lisää velkaa. Sitähän tämä on. Ei sen vaikeampaa tämä homma ole, pidetään vain järki kädessä ja otetaan ne mahdollisuudet käyttöön, mitä Suomessa on. Osaamisesta se ei ole enää kiinni, asenteesta näköjään on. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-18T16:36:22,2016-10-18T16:41:44,Tarkistettu,1.1 2016_102_70,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Taas oli Hoskosella hyvä puheenvuoro. — Täällä on historiaan menty, jääkauteen ja kaikkeen. Mitenkähän se jääkausi olisi sitten torjuttu, jos silloin vaikka edellistä jääkautta ennen olisi ollut tämmöinen sivilisaatio? Mitenkähän tuo olisi torjuttu? Minä luulen, että ei millään keinolla. Olisi sitten vain puhuttu samanlaisia puheita kuin nyt, että nyt tulee semmoinen ilmaston lämpiäminen ja kaikkea mahdollista. Pitää olla realisti. Tästä metsien käytöstä vielä sen verran, kun siihen hyökätään kovin paljon ja yritetään metsäteollisuutta täältä pois ajaa ja muuta — jotkin piirit tämmöisiä koko ajan työntää tänne esille: Suomen metsät ovat palaneet suurin piirtein 250 vuoden välein. Elikkä silloin ne vanhat lahoavat metsät, jotka aiheuttivat päästöjä, paloivat ja aiheuttivat lisää päästöjä, niin miten sitten ei tullut se ilmastonmuutos silloin, vaan se tulee nyt, kun hoidetaan metsiä eikä ole tämmöisiä ongelmia? Sitä minä ihmettelen, että tässä pitäisi pikkuisen katsella tätä Suomen tilannetta, eikä koko maapalloa ruveta hoitamaan tällä nuppineulankokoisella alueella, mikä tässä maapallolla on. Sillä ei ole mitään vaikutusta mitä me täällä teemme. Vaikka me saastuttaisimme kuinka paljon, se ei vaikuta maapallon tilanteeseen. Vaikka me täällä purjehtisimme purjelaivoilla, hevosilla ajaisimme ja jalan kulkisimme, sekään ei vaikuta siihen mitään, se on niin olematon tilanne. Meidän pitää pitää omasta kilpailukyvystä, teollisuudesta ja varsinkin tuosta metsäteollisuudesta kiinni nyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-10-18T16:41:49,2016-10-18T16:43:37,Tarkistettu,1.1 2016_102_71,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En oikein usko, että sellaisella politiikalla pidämme omasta kilpailukyvystämme ja osaamisestamme kiinni, jolla sanoudumme irti kaikesta yhteistyöstä muun maailman kanssa — siihenhän tuo puheenvuoro hyvin selkeästi viittasi. En myöskään ole huomannut täällä sellaisia puheenvuoroja, jotka olisivat sillä tavalla tyrmänneet suomalaisen puun käytön kuin täällä puhuttiin. Luonnollisesti meidän on käytettävä omaa uusiutuvaa raaka-ainettamme ja mahdollisimman hyvin, sillä tavalla että siinä on mahdollisimman korkea jalostusaste ja että sillä saadaan korvattua erityisesti niitä tuotteita, joita tehdään tällä hetkellä muovista ja tietysti muuten öljystä. En usko, että kellään on näihin erilaista näkökulmaa, en ainakaan tämän koko keskustelun aikana, kun olen tätä seurannut, ole sitä kuullut. Olen ymmärtänyt myös, että meillä kaikilla on luja luottamus tieteeseen. Eli luotetaan siihen, että myös nämä asiat ratkaistaan sitten tutkitun tiedon kautta, ja silloin on hyvä myöskin perustaa omat toimensa siihen. On todella tärkeätä, että esimerkiksi Itä-Suomessa voidaan monipuolisesti käyttää puuraaka-ainetta, saada uusia elinkeinoja, mutta jälleen kerran korostan, että meillä täytyy olla myös tässä riittävää kunnianhimoa, että siitä puukilosta saadaan mahdollisimman paljon euroja ja sillä tavalla myöskin sitten näitä korkean jalostusasteen työpaikkoja tuonne itäiseen Suomeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-10-18T16:43:37,2016-10-18T16:45:30,Tarkistettu,1.1 2016_102_72,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen ja useat muut ovat tästä metsien käytöstä ja puun käytöstä puhuneet. Tämä on sellainen asia, missä paras ohjenuora on se, mitä tieteellinen tutkimus kertoo. Edustaja Hoskonen viittasi esimerkiksi muovin tekemiseen puusta. Nythän todellakin on niin, että kaikki sellaiset tuotteet, mitä voimme tehdä puusta, ovat ilmaston näkökulmasta hiilivarastoja. Mitä pitkäaikaisempia tuotteita, sitä pitkäaikaisempia hiilivarastoja. Esimerkiksi puutalot ovat hyvin pitkäaikaisia hiilivarastoja, huonekalut ja muut pienemmät puutuotteet sitten lyhytaikaisempia mutta kuitenkin hiilivarastoja ilmakehän näkökulmasta, mikä on erittäin hyvä asia. Sen sijaan sitten puun polttaminen on toinen asia. Se voidaan tehdä fiksusti siten, että se on ilmaston kannalta ainakin nyt kohtalaisen hyväksyttävää, mutta voidaan tehdä myöskin vähemmän fiksusti, ja ne ovat sellaisia asioita, missä meidän tosiaan on oltava tarkkoina ja kuunneltava tutkijoiden neuvoja. Edustaja Hakkarainen kyseli, miten jääkausi aikoinaan olisi torjuttu. No, tutkijat, jotka puhuvat ilmastonmuutoksesta, eivät missään vaiheessa olekaan väittäneet, että kaikki maapallon historian aikana tapahtuneet muutokset ilmastossa olisivat ihmisen aiheuttamia. Se, että tällä hetkellä ilmastonmuutoksessa dominoivia ovat ihmisen aiheuttamat vaikutukset, ei poista sitä, että myöskin luonnolliset tekijät, kuten vaikkapa auringon aktiivisuuden vaihtelu, edelleen ovat olemassa. Ja kun nyt täällä mainittiin tämä pieni jääkausi, niin mainitsen yhden tutkimuksen, jonka olen lukenut. Siinä esitetään semmoinen arvio, että kun eurooppalaiset menivät Amerikan mantereelle noin vuonna 1500, niin siellä silloin eurooppalaisten tuomiin tauteihin kuoli noin 95 prosenttia alkuperäisväestöstä, mikä tarkoittaa sitä, että varsinkin Etelä-Amerikassa (Puhemies koputtaa) valtavat määrät alueita, jotka olivat olleet peltoja ja kaupunkeja, metsittyivät ja että tämä olisi ollut yksi seikka, (Puhemies koputtaa) joka aiheutti sen niin sanotun pienen jääkauden.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-18T16:45:31,2016-10-18T16:48:16,Tarkistettu,1.1 2016_102_73,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan todeta tässä edustaja Hassille, että kyllä Suomen metsävarojen käyttö perustuu laajaan tutkimukseen, ja niitä todella hyödynnetään kestävästi. Yhdyn kyllä tähän edustaja Hoskosen ja edustaja Hakkaraisen huoleen siitä, että tällä tärkeällä ja jalolla Pariisin sopimuksella pyritään nyt hyökkäämään sitä kestävää suomalaisen metsän hyödyntämistä vastaan. Ja se on erittäin huolestuttavaa. Ja haluan muistuttaa kaikkia tahoja siitä, että tosiaankaan se sähkö ei tule pistorasiasta, polttoaine ei tule huoltoasemalta, eivätkä ne rahat tule budjetista. Ja mikäli on nyt jotakin parempia neuvoja siitä, millä tavalla suomalaisia metsävaroja tulisi hyödyntää, niin näitä tutkimuksia ja ajatuksia tulee täällä salissa esittää. Minä en ole sellaisia kuullut ja näen, että meillä tehdään tällä hetkellä hyvää metsäpolitiikkaa. Myös Pariisin sopimus ja hallituksen esitys siitä mahdollistaa metsien kestävän hyödyntämisen nyt ja tulevaisuudessa. On aivan selvää, että tämä sopimus on idealistinen. Mutta se voidaan viedä läpi silloin, kun idealismi saa rinnalleen raakaa realismia, ja itse näen, että sitä tässä tilanteessa kaivataan eikä turhaa haihattelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-10-18T16:48:18,2016-10-18T16:49:33,Tarkistettu,1.1 2016_102_74,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_102_75,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Heti aluksi minun täytyy kyllä todeta, että minä hämmästelen, että näin isossa ja merkittävässä asiassa esittelevä ministeri ei ole paikalla. Koska vähintään hänen pitäisi olla esittelemässä täällä meille lakiesitystä, minkä pohjalta sitten me voimme käydä täällä yhteisesti lähetekeskustelua. Mutta, arvoisa herra puhemies, tämä on ensinnäkin kilpailukykyyn liittyvä lainsäädäntöesitys, joka on tietenkin jossain määrin parempi kuin se esitys, joka pakkolaeilla yritettiin väkisin tuoda eduskuntaan. Nyt tällä lakiesityksellä hallitus siirtää työnantajien maksurasitusta palkansaajille, mutta samalla palkansaajien verotusta kevennetään. Näitä kevennyksiä ei voida kohdentaa palkansaajille, jotka eivät maksa tuloistaan valtionveroa tai kunnallisveroa. Jotta pieniä palkkatuloja ansaitsevien nettotulo ei pienene, sairausvakuutuksen päivärahamaksuun esitetään 63 miljoonan euron kevennystä. Kevennys toteutetaan siten, että alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevilta ei peritä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Arvoisa herra puhemies! Tällä esityksellä työnantajia tuetaan yli 700 miljoonalla eurolla. Epäselväksi ainakin minulle on jäänyt, miten tällä tuetaan työllisyyttä. Toivottavaa on tietysti, että näin tulisi tapahtumaan. Meillä on jo aikaisemmilta vuosilta vastaavanlaisia kokemuksia, joittenka osalta selkeästi ei ole pystytty osoittamaan, että työllisyys vahvistuisi. Mutta kun tämä on kilpailukykysopimus, toivon, että työmarkkinajärjestöt ja työelämä yhdessä sitoutuvat siihen, että tällä vahvistuu myös meidän työllisyytemme. Hallitus kohdistaa kompensaation alle 14 000 euroa vuodessa ansaitseville palkansaajille ja yrityksille. Hallitus on alun perin todennut, että se kohdistaa 30 miljoonaa euroa näille ihmisille, etteivät heidän nettotulonsa pienenisi. Tämä on positiivinen asia tietenkin. Nyt näyttää, ettei tämä 30 miljoonaa euroa riitä, vaan kompensaation kustannukset ovatkin 63 miljoonaa euroa. Nyt on erittäin tärkeää, että tämä kompensaatio toteutetaan, mutta sitä ei saa rahoittaa heikentämällä muuta sosiaaliturvaa. Hallitus ja muut edustajat ovat useaan otteeseen todenneet täällä istuntosalissa, että hallitus kohdistaa 30 miljoonaa euroa kaikkein pienituloisimmille ihmisille. Tämä on antanut mielikuvan siitä, että kun hallitus on kohdistanut verohelpotuksia hyvätuloisille ihmisille, niin se samanaikaisesti huomioi sosiaaliturvan varassa olevat pienituloiset ihmiset ja kohdistaa heille 30 miljoonaa euroa. Täällä on useaan otteeseen kysytty hallitukselta, myös valtiovarainministeri Orvolta, kuinka tämä tullaan toteuttamaan. Hän on useaan otteeseen sanonut, että tätä valmistellaan eikä hän sitä tarkemmin tässä vaiheessa pysty sanomaan. Mutta se mielikuva siitä asiasta on annettu, että tämä kohdistuisi nimenomaan sosiaaliturvan varassa oleviin ihmisiin. No, nyt tämä ei tulekaan tapahtumaan näin, vaan nämä 30 tai 63 miljoonaa euroa tulevat kohdistumaan pienituloisille, alle 14 000 ansaitseville palkansaajille ja yrittäjille. Ei siis eläkeläisille, ei työttömille, ei sairauspäivärahaa ansaitseville tai minimivanhempainrahalla oleville vanhemmille. Siltä osin voisi todeta, että sitä, mitä tässä salissa on hallituspuolueitten ja ministerin osalta sanottu, että tämä 30 miljoonaa euroa kohdistuisi kaikkein pienituloisimmille, ei tule tapahtumaan. Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys ei tietysti ole kilpailukykysopimukseen liittyvä kokonaisuudessaan, mutta on tärkeää, että hallitus nimenomaan tämän kompensaation toteuttaa. Meille on annettu viestiä siitä, että asian valmistelun yhteydessä Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei olisi ollut tukemassa tätä 63 miljoonan euron lisäystä vaan että se pitää kompensaatiota epätarkoituksenmukaisena, koska se tuo progression sosiaalivakuutusmaksuihin. Toivoisin, että tämäntyyppiset viestit eivät kuitenkaan sitten etenisi hallituksen pöydälle vaan että tämä kompensaatio tehtäisiin. Jos täällä olisi ollut hallituksen edustaja tai ministeri paikalla, olisin kysynyt, mikä tämä lopullinen kompensaatiomäärä on ja kuinka se tullaan rahoittamaan, ja myös halunnut vakuutuksen ministeriltä, että sitä ei tulla ottamaan muilta pienituloisilta, sosiaaliturvan varassa olevilta ihmisiltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-18T16:50:09,2016-10-18T16:55:59,Tarkistettu,1.1 2016_102_76,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  puolustusvoimista  annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_102_77,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  puolustusvoimista  annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä säädetään Puolustusvoimien turvaamistehtävistä eli Puolustusvoimien suorittamista henkilösuojaustehtävistä sekä Puolustusvoimien erityisen omaisuuden kuljetusten koskemattomuuden suojaamisesta muualla kuin Puolustusvoimien hallinnassa olevalla alueella. Tarpeen tälle esitykselle asettavat Suomen muuttunut turvallisuusympäristö sekä tiivistynyt kansainvälinen puolustusyhteistyö. Puolustusvoimilla on kyllä riittävät valtuudet suojata toimintaansa omilla, Puolustusvoimien hallussa olevilla alueillaan. Tällä hetkellä ongelma on se, että kun Puolustusvoimat esimerkiksi siirtää materiaaliaan toimipisteiden välillä tai valmiuden tehostamistilanteessa hajauttaa materiaalia, niin Puolustusvoimien tulee turvautua joko poliisin virka-apuun tai äärimmäisessä tapauksessa siviiliyritysten turvallisuuspalveluihin. Tällä hetkellä Puolustusvoimilla ei ole mahdollisuutta suorittaa Puolustusvoimien alueiden ulkopuolella turvaamistehtäviä ilman nimenomaista virka-apupyyntöä poliisille. Tämä kaipaa muutosta. Hallituksen esityksen mukaan Puolustusvoimien suorittamaa turvaamistehtävää koskevaa toimivaltasääntelyä täsmennettäisiin sekä laajennettaisiin Puolustusvoimien hallinnassa olevien alueiden ulkopuolella. Lisäksi puolustusministeriölle säädettäisiin toimivalta antaa asetus Puolustusvoimien erityissuojattavista kohteista. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan Puolustusvoimat huolehtii kansainvälisten järjestöjen edustajien sekä muiden valtioiden korkeimman sotilasjohdon vierailujen turvajärjestelyistä mutta vain Puolustusvoimien hallussa olevalla alueella. Nykyisen lain perusteella Puolustusvoimien virkamiehillä on turvaamistehtävän edellyttämät toimivaltuudet vain Puolustusvoimien pysyvässä hallinnassa olevilla alueilla. Puolustusvoimien alueiden ulkopuolella toimivaltainen viranomainen turvaamistehtävissä on pääosin poliisi ja tietyissä tilanteissa Rajavartiolaitos. Puolustusvoimien henkilösuojaustehtävällä tarkoitetaan Puolustusvoimien henkilöstön, Puolustusvoimien vieraana olevien toisen valtion sotilasjohtoon kuuluvien tai kansainvälisiä järjestöjä edustavien erityistä suojelua tarvitsevien henkilöiden turvallisuuden suojaamista. Kansankielellä henkilösuojaustehtävä sisältää henkivartijatehtävän sekä suojeltavan henkilön turvallisuuden takaamisen majoituspaikassa vuorokauden ympäri. Puolustusvoimien erityisen omaisuuden kuljetusten koskemattomuuden suojaamisella tarkoitetaan normaalia korkeampaa suojaa edellyttävän materiaalin siirtojen suojaamista Puolustusvoimien alueiden välillä. Kuljetettava materiaali on Puolustusvoimien materiaalia, joka on määritelty erikoiskäsiteltäväksi maanpuolustuksen, operatiivisen käytettävyyden, rahallisen arvon, vaikean saatavuuden, rikolliseen käyttötarkoitukseen soveltuvuuden, julkisuuskuvan, maineenhallinnan tai vaarallisuuden johdosta. Kuljetuksen suojelemistehtävään kuuluvat myös kuriiritehtävät, joilla tarkoitetaan tiettyjen asiakirjojen kuljettamista. Hallituksen esityksen mukaan Puolustusvoimien turvaamistehtäviä suorittaisi erityisen koulutuksen saanut Puolustusvoimien virkamies, josta käytetään nimitystä turvamies. Henkilösuojaustehtävässä turvamiehellä olisi käytössään hätävarjelun kaltainen toimivaltuus. Puolustusvoimien erityisen omaisuuden kuljetusten suojaamisessa käytössä olisivat kuljetusten välittömässä läheisyydessä ensinnäkin oikeus eristää, sulkea tai tyhjentää yleisesti käytetty paikka tai alue taikka kieltää tai rajoittaa liikkumista siellä, jos se on välttämätöntä erityisen omaisuuden koskemattomuuden suojaamiseksi, toiseksi oikeus poistaa paikalta henkilö, jos hänen uhkaustensa tai muun käyttäytymisensä perusteella on todennäköistä, että hän syyllistyisi Puolustusvoimien erityiseen omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen, ja kolmanneksi oikeus ottaa kiinni henkilö, jos paikalta poistaminen on todennäköisesti riittämätön toimenpide eikä Puolustusvoimien erityiseen omaisuuteen kohdistuvaa rikosta voida muuten estää taikka häiriötä tai vaaraa muuten poistaa. Kiinniottamisesta olisi välittömästi ilmoitettava poliisille. Materiaalikuljetusten suojaamistehtävissä turvamiehellä olisi käytössään kulloisenkin tehtävän kannalta riittävät voimankäyttövälineet sekä suojavarusteet. Puolustusvoimien suojaamistehtävien suorittamista edeltäisi yhteistoiminta poliisin kanssa. Puolustusvoimille on säädetty tietyissä tapauksissa poikkeustoimivalta suorittaa hallinnonalan sisäisesti viranomaistarkastuksia kohteissa, jotka on määritelty maanpuolustuksen kannalta salassa pidettäviksi. Vastaisuudessa maanpuolustuksen kannalta salassa pidettävistä kohteista käytettäisiin nimitystä ""maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavat kohteet"", mikä kuvaisi paremmin kohteiden suojaamiseksi tehtävää toimintaa. Kohteista ja niihin sovellettavista käytännöistä säädettäisiin puolustusministeriön asetuksella, mikä selkeyttäisi toimivallan jakoa yleistoimivallan nojalla kohteita tarkastavien viranomaisten ja Puolustusvoimien viranomaisten välillä nykyisestä. Tämä selkeyttää Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten välistä toimivallan jakoa. Arvoisa puhemies! Kaikkiaan tällä hallituksen esityksellä parannetaan Puolustusvoimien suoriutumista sen lakisääteisistä tehtävistä. Suureen reserviin perustuva puolustusratkaisu edellyttää, että tarvittaessa jo normaalioloissa joukkoja voidaan perustaa hajautetusti. Olisi viranomaisen resurssien väärinkäyttöä, mikäli siinä tilanteessa edellytettäisiin poliisin virka-apua Puolustusvoimien materiaalin suojaamiseksi.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+8.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-10-18T16:56:31,2016-10-18T17:02:05,Tarkistettu,1.1 2016_102_78,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  puolustusvoimista  annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Muutamia asioita, koska kovin tarkkaan en ole vielä tätä esitystä edes perehtynyt lukemaan: Esityksen tavoitteena on parantaa Puolustusvoimien mahdollisuutta Puolustusvoimien alueiden ulkopuolella suojata Puolustusvoimien henkilöstöön kuuluvien, Puolustusvoimien vieraana olevan vieraan valtion sotilasjohtoon kuuluvien tai kansainvälistä järjestöä edustavien erityistä suojelua tarvitsevien henkilöiden turvallisuutta sekä suojata Puolustusvoimien erityisen omaisuuden kuljetukset riittävällä tavalla niin, ettei muille viranomaisille aiheutettaisi turvaamistehtävillä tarpeetonta rasitusta. Maanpuolustuksen kannalta lisätään maininta erityissuojattavista kohteista, mitkä lähinnä sijaitsevat Puolustusvoimien alueilla. Turvaamistehtäviä voi suorittaa uuden esityksen myötä Puolustusvoimien erityisen koulutuksen saanut virkamies nimeltä turvamies, joka suojaisi edellä mainittujen henkilöiden turvallisuutta. Lisäkoulutusta tulisi antaa esityksen mukaisesti noin 50 henkilölle. Tälle henkilöstölle olisi järjestettävä koulutustilaisuuksia lainmuutoksesta johtuen. Koulutuksesta aiheutuu noin 100 000 euron kertakustannukset kohdistuen pääasiassa koulutukseen osallistuvien virkamatkakuluihin. Lisäksi koulutusta olisi täydennettävä työpaikkakohtaisella lisäkoulutuksella, mikä ei aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia. Yleisellä paikalla yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpito kuuluu tietysti ensisijaisesti poliiseille. Esityksessä tuodaankin selkeästi esille se, ettei turvaamistehtävä ole yleiseen turvallisuuteen liittyvä toimi. Poliisin päällystölle tai kenttäjohtajalle ilmoitettaisiin aina ennakolta turvaamistehtävien aloittamisesta. Hallituksen esityksessä otetaan kaiken kaikkiaan yhteistyö poliisin kanssa erittäin hyvin huomioon. Esimerkiksi henkilön turvaamistehtävät yleisellä paikalla siirretään Puolustusvoimilta poliisille mahdollisimman pian näiden tehtävien aloittamisen jälkeen. Hallituksen esitys siis mahdollistaa henkilöiden ja kuljetusten suojaamisen myös Puolustusvoimien turvamiesten toimesta mutta ottaa huomioon mahdollisimman pitkälle poliisille myönnetyt tehtävät yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäjänä. Ongelmallisena nykytilanteessa on nähty se, että Puolustusvoimilla ja poliisilla voi olla eri seikoista johtuen erilainen käsitys johonkin henkilöön kohdistuvasta turvallisuusuhasta. Lisäksi virka-apupyyntöön ei välttämättä tietyissä kohotetun valmiuden tilanteissa olisi aikaa tai poliisilla ei olisi resursseja antaa apua. Mitä tulee esityksen kohtaan Puolustusvoimien kuljetusten koskemattomuuden suojelemisesta, annetaan siinä nyt turvamiehelle oikeudet ottaa kiinni kuljetuksia mahdollisesti vaarantava henkilö. Turvamiehellä on oikeus poistaa esimerkiksi henkilö, joka käyttäytyy uhkaavasti siten, että hän voisi syyllistyä omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen. Henkilö voidaan ottaa myös kiinni, ja siitä on ilmoitettava, ja hänet on viipymättä luovutettava poliisille. Tässähän astutaan perusoikeuden henkilön koskemattomuudesta alueelle. Tämän perusoikeuden rajoittamiseen on kuitenkin hyvät perusteet. Puolustusvoimien erityinen omaisuus on yleisesti vaarallista ja voi vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden ja aiheuttaa laajaa vahinkoa. Henkilön koskemattomuuteen puuttuvilla toimivaltuuksilla on siten niin sanotun painavan yhteiskunnallisen tarpeen edellyttämät ja perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksytyt rajoitusedellytykset. Arvoisa puhemies! Tämän lakipaketin yhteydessä tehdään paremminkin täsmennykset muutamiin lakeihin: vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettuun lakiin, terveyssuojelulakiin, kemikaalilakiin ja sitten vielä majoitus- ja ravitsemustoiminnasta annettuun lakiin. — Tämä lyhyesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+8.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-10-18T17:02:14,2016-10-18T17:07:24,Tarkistettu,1.1 2016_102_79,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  puolustusvoimista  annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kansainvälisen yhteistyön lisääntymisen ja puolustusmateriaalihankintojen takia Suomessa vierailee lähes päivittäin eri maiden sotilashenkilöstöä ja muita asiantuntijoita. Näiden henkilöiden turvallisuuden varmistaminen ja myös usein tiukasti salassa pidettävän materiaalin suojaaminen teollisuus‑ ynnä muulta vakoilulta on muodostunut puolustushallinnossa Puolustusvoimain alueella jo arkirutiiniksi. Puolustusvoimilla on jo henkilö‑ ja materiaalisuojaamiseen liittyvä osaaminen, henkilöstö ja varusteet. Poliisillakin on samanlaiset varusteet ja osaaminen, mutta valitettavasti henkilöresursseista alkaa olla huutava pula — lienemme kaikki siitä samaa mieltä. Tämän takia on tärkeää ja mielestäni myös valtionhallinnon resurssien järkevää käyttöä mahdollistaa puolustushallinnon käyttää omia resurssejaan nykyistä tehokkaammin ja laajemmin. Mitä laajemmin puolustushallinto omia resurssejaan käyttää, sitä vähemmän poliisin tarvitsee antaa puolustushallinnolle virka-apua. Näin vähennetään osin päällekkäisiä toimintoja ja vapautetaan poliisin resursseja poliisin varsinaisiin päätehtäviin: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen ja jo tapahtuneiden oikeudenloukkausten esitutkintaan. Arvoisa herra puhemies! Näillä lyhyillä lauseilla ja lyhyillä mietteillä kannatan tämän lakiesityksen hyväksymistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+8.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-10-18T17:07:25,2016-10-18T17:09:10,Tarkistettu,1.1 2016_102_80,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  puolustusvoimista  annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille tuesta hallituksen esitykselle. Niin kuin edustaja Mäkipää oikein totesi, tässä esityksessä yhteistyö poliisin kanssa otetaan mielestäni hyvin huomioon. Poliisi on vastuussa yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, ja aivan kuten edustaja Hongisto totesi, poliisilla on rajalliset resurssit ja niiden kohdistamista Puolustusvoimien käyttöön ei voida katsoa poliisin pääasiallisen tehtävän kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Etenkin Puolustusvoimien kuljetusten suojaamiseen liittyviä tehtäviä on kuitenkin määrällisesti paljon, eikä voida katsoa tarkoituksenmukaiseksi todellakaan näihin poliisin resursseja käyttää. Esityksessä on varmistettu myös tiivis yhteistyö muiden viranomaisten kanssa, jos Puolustusvoimien turvamiesten on ryhdyttävä käyttämään esitettyjä toimivaltuuksia. Poliisi voi edelleen hoitaa turvaamistehtäviä yleisellä alueella, mutta tilanteessa, jossa poliisi ei katso voivansa suorittaa tehtävää, Puolustusvoimien turvamiehet voisivat tehtävän hoitaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+8.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-10-18T17:09:14,2016-10-18T17:10:23,Tarkistettu,1.1 2016_102_81,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_102_82,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosien 1939—45 sodat olivat maamme itsenäisyyden kohtalonkysymys. Onkin tärkeää, että kohta 100 vuotta täyttävä valtiomme muistaa näissä sodissa vammautuneita. Hallituksen päätös alentaa sotainvalidien haitta-asteikkoa 15 prosentista 10 prosenttiin tuo noin 600 sotainvalidia kunnallisten avopalveluiden piiriin. Tämän varmasti kaikki täällä salissa olevat oikeaksi kokevat. Henkilökohtaisesti olisin valmis alentamaan haitta-astetason nollaan, sillä kaikki ne, jotka maksoivat terveydellään kotimaansa puolustamisesta, ansaitsevat parhaan mahdollisen tuen. Sotainvalidien ja veteraanien joukko harvenee nopeasti. Heidän keski-ikänsä on jo yli 90 vuotta. Sotiemme veteraaneja on jäljellä enää noin 22 000, heistä sotainvalideja 3 170. Nyt meillä todella on käsillä viimeiset hetket maksaa kunniavelkaa niille, jotka maksoivat kovan hinnan puolustaessaan Suomea. Sen vuoksi olen tyytyväinen siihen, että hallitus on päättänyt sotainvalidien haitta-asteen alentamisen lisäksi lisätä veteraaneille suunnattuja kuntoutusrahoja. Hallituksen tavoitteena on itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi laajentaa veteraanien maksuttomien kotipalvelujen saajajoukkoa. Päämääränä on saada kaikki kotona asuvat ja avopalveluita tarvitsevat veteraanit maksuttomien palveluiden piiriin. Tällä hetkellä rintamaveteraanien kotiin annettaviin avopalveluihin käytetään 10 miljoonaa euroa, vuonna 2017 lisärahoitusta avopalveluihin on luvassa yhteensä 20 miljoonaa euroa, vuonna 2018 yhteensä 15 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 yhteensä 5 miljoonaa euroa eli kaikkiaan 40 miljoonaa euroa. Lisäys on huomattava. Lisäksi pyritään varmistamaan, että kaikki kotipalveluita tarvitsevat veteraanit saavat tuen. Hallitus kehottaa kuntia pitämään jatkossa aktiivisesti yhteyttä veteraaneihin ja huolehtimaan, että kotona asuvat saavat riittävän ja tarkoituksenmukaisen tuen. He voivat asua silloin kotonaan mahdollisimman pitkään turvallisesti ja toimintakykyisenä. Kuntien välillä on vieläkin eroja tämän aktiivisuuden suhteen. Näin ollen vielä pari asiaa: Rintamalisään kohdistuva 0,85 prosentin leikkaus on valitettava. Rintamalisä on sidottu kansaneläkeindeksiin, joka sattuu ensi vuonna olemaan miinusmerkkinen. Odotan, että hallitus poistaa rintamalisäleikkauksen. Ja koska Suomi viettää ensi vuonna 100‑vuotisitsenäisyysjuhlaansa, haluan myös lausua seuraavaa: Kun poliitikot kirjoittavat tai lausuvat asioita, jotka ovat törkeitä tai loukkaavia, on aiheellista huomauttaa asiasta tai puuttua siihen. Kun Itsenäinen Suomi 100 vuotta ‑juhlatoimikunnan jäsen julkisesti lausuu marsalkka Mannerheimin patsaasta, että se pitäisi siirtää ja että hän on sotarikollinen, pitäisi miettiä, onko henkilö juhlatoimikunnan jäsenyyden arvoinen. Tämä on hyvin tärkeä asia. Viime aikoina itsekin olen nostanut monissa yhteyksissä esille sanoja kuten herkkähipiäisyys ja hyssyttely, mutta nyt voisin ottaa esille sellaisen sanan kuin herjaaminen, elikkä kolmannen H:n, ja se tulee kyllä tässä asiayhteydessä esille, onko tapahtunut herjaamista. Mutta kuitenkin ensi vuonna juhlistamme Suomen itsenäisyyden 100‑vuotisjuhlaa. Se on kaikille kansalaisille tosi tärkeä ja arvokas asia, ja meidän pitää sitä kunnioittaa. — Kiitos. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+13.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-10-18T17:12:32,2016-10-18T17:17:28,Tarkistettu,1.1 2016_102_83,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän jälkipolvien on tosiaankin syytä kiittää nöyrästi maatamme henkensä kaupalla puolustaneita ihmisiä, ja pienimuotoinen kiitollisuudenosoitus on myös tämä lakimuutos sotainvalidien maksuttomiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin oikeuttavan haitta-asterajan alentamiseksi 10 prosenttiin. Kuten edustaja Elomaa edellä totesi, myös minun mielestäni tämän rajan voisi tosin jo poistaa kokonaan ja tarjota kyseisiä palveluita kaikille veteraaneille. Arvoisa puhemies! Ajat ovat onneksi muuttuneet radikaalisti sitten 1960-luvun, jolloin sotiemme veteraaneja valitettavasti jopa pilkattiin ja väitettiin heidän itse halunneen lähteä sotaan, mikä ei tietenkään pitänyt paikkaansa. Yhteiskunnallinen ilmapiiri oli 60-luvulla täysin toinen kuin nykyään, ja olemmekin onneksi menneet paljon parempaan suuntaan. Sotaveteraanit ovat kertomansa mukaan tunteneet saaneensa kokea laajaa arvostusta vasta 90-luvulta lähtien, käytännössä Neuvostoliiton vuonna 91 tapahtuneen hajoamisen jälkeen. Suomettuneisuuden ilmapiirissä heitä kohtaan tunnettua arvostusta ei ainakaan ääneen juuri julkilausuttu, koska ilmeisesti tässäkin asiassa pelättiin itänaapurin reaktioita. Toisaalta suomalaista sotilasta olivat arvostaneet myös Neuvostoliiton kommunistijohtajat, kuten historiankirjoitus nykyään kertoo. Se on osoitus veteraanien merkityksestä maamme itsenäisyyden säilymisessä. Arvoisa puhemies! Kiitän puheenvuoroni lopuksi valiokuntaa asian ripeästä käsittelystä ja yksimielisestä mietinnöstä, joka puoltaa hyvän lakiesityksen hyväksymistä, mikä tämän käsittelyn jälkeen myös tapahtuu. (Puhemies koputtaa) Tämäkin osoittaa vuosikymmenien saatossa tapahtunutta yhteiskunnallisen ilmapiirin tervehtymistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+13.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-10-18T17:17:29,2016-10-18T17:19:40,Tarkistettu,1.1 2016_102_84,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 154/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näin lyhyesti. Kun tätä asiaa on täällä eduskunnassa käsitelty, tässäkin salissa, niin kaikki ovat suhtautuneet myönteisesti. Aivan oikein onkin, että tämä sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste laskee 15:stä 10:een, ja niin kuin edustaja Elomaa sanoo, niin sen olisi nyt jo tarvinnut olla nollassa, kun tiedetään, että on niin harva joukko, ketkä tätä enää tulevina vuosina tulevat saamaan. Mutta parempi, että tämä pienempikin lasku tähän prosenttiin tuli. Sitten on todettava, että myös Ruotsissa asuu vakituisesti näitä henkilöitä, jotka ovat taistelleet vuosina 39—45. Heitä elää sielläkin noin parikymmentä, joilleka tulee sitten tämä muutos, parannusehdotus. Mutta sitten minä olen muutamalta saanut viestin, kun tätä asiaa on näin julkisesti käsitelty, että monet niin sanotut rintamaveteraanit ovat katkeria siitä, että kun aina vain puhutaan sotaveteraaneista eikä mainita koskaan rintamaveteraaneja. Hehän olivat niitä henkilöitä, jotka taistelivat siellä etulinjassa, ja juuri näistä suuri joukko menetti henkensä. Että tietysti pitäisi näitäkin muistaa. Ja sitten henkilöt mainitsevat, että he eivät välttämättä saa niitä asioita, mitä heille on luvattu. Mutta ne ovat varmaan niin yksityiskohtaisia, että aina pitää miettiä, mikä sitten on vialla, kun nämä rintamaveteraanitkaan eivät niitä avustuksia saa. Mutta kiitos tästä nyt, että on tämmöinen korjaus tullut näihin sotaveteraanienkin avustuksiin, ja toivottavasti sitten ensi vuonna pääsemme siihen nollaprosenttiin, että kaikki saavat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+13.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-10-18T17:19:42,2016-10-18T17:21:27,Tarkistettu,1.1 2016_102_85,102/2016,2016-10-18,13.59,17.23,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2015>>>Kertomus K 9/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 17/2016 vp. Asian käsittely keskeytettiin 14.10.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt keskustelu jatkuu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2016+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_103_1,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. (Hälinää) Sitten siirrytään keskusteluun, jonka aloittaa ministeri Vehviläinen, ja nämä muut keskustelut pyydän siirtämään sitten salin ulkopuolelle. — Olkaa hyvä. (Hälinää — Puhemies koputtaa)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_103_2,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi julkisen hallinnon yhteispalvelulain muuttamisesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Yhteispalvelulain tärkeimpänä tavoitteena on turvata kansalaisten asiointipalvelut koko maassa. Sähköisen asioinnin kehittäminen on vähentänyt ja vähentää jatkossakin käyntiasioinnin määrää merkittävästi. Yksittäisillä viranomaisilla ei myöskään ole taloudellisia edellytyksiä eikä myöskään tarvetta ylläpitää omaa palvelupisteverkkoa yhtä laajana kuin takavuosina. On kuitenkin syytä huomioida tarkkaan, millaisia vaikutuksia on viranomaispalveluiden vähenemisellä alueiden elinvoiman ja ihmisten palveluiden saatavuuden kannalta. Tämän vuoksi alueellistamisen koordinaatiotyöryhmä tekeekin parhaillaan kokonaisselvitystä valtion työpaikkojen kehityksestä eri alueilla. Tämä arvio on valmistumassa marraskuussa. Yhteispalvelu on tapa tarjota julkisen hallinnon viranomaisten palveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Suomessa on tällä hetkellä... (Hälinää — Puhemies koputtaa) Suomessa on tällä hetkellä kaikkiaan 188 yhteistä asiakaspalvelupistettä. Niissä työskentelee noin 280 palveluneuvojaa. Eli meillä on 188 yhteistä asiakaspalvelupistettä, ja vertailun vuoksi todettakoon, että Manner-Suomessa on kuntia tällä hetkellä 297. Arvoisa puhemies! Kuntien asiakaspalveluita on tarjolla lähes kaikissa yhteispalvelupisteissä. Asiointipisteessä voidaan tarjota lisäksi esimerkiksi Kelan, poliisin lupahallinnon, Verohallinnon, maistraatin ja TE-toimiston palveluja. Tyypillisimmillään yhteispalvelupisteessä on tarjolla isännän tai emännän omien palveluiden lisäksi yhden tai kahden muun viranomaisen palveluita. Yhteispalveluiden toimeksisaajana toimii yleensä kunta, mutta vastuutehtävää voi hoitaa myös jokin muu viranomainen, vaikka se onkin harvinaisempaa. Arvoisa puhemies! Lakiesityksen tavoitteena on uudistaa yhteispalvelulainsäädäntöä siten, että järjestelmän perusperiaatteena oleva viranomaisten sopimusperusteinen yhteistyö säilyy. Hallituksen esityksen tavoitteena on, että kansalainen saa asiointipisteessä palvelua tarpeidensa mukaan neljän palvelukanavan välityksellä. Asiointipisteen palvelukanavat ovat ensinnäkin asiointi palveluneuvojan kanssa, toiseksi sähköiset palvelut asiakaspäätteellä, kolmanneksi etäpalvelu kuvayhteyden avulla viranomaisiin ja neljänneksi asiointi paikan päälle tulevan viranomaisen kanssa. Yhteispalveluasiointipisteessä voidaan auttaa erityisesti niitä henkilöitä, jotka eivät itse pysty hoitamaan tai joilla ei ole valmiuksia hoitaa asiointiaan sähköisesti. Uudessa laissa on myös se, että yhteistä asiakaspalvelua on mahdollista antaa muutoinkin kuin kiinteässä asiointipisteessä. Uusia keinoja yhteispalveluiden tarjoamiseen voisivat olla esimerkiksi tiettyä reittiä kulkevat palveluautot ja ajanvarauksella tehtävät kotikäynnit, joiden yhteydessä voitaisiin antaa myös sähköisen asioinnin tukea. Yhteispalvelulain uudistaminen ei ole ainoa keino sähköisen asioinnin tukemiseen. Valtiovarainministeriössä on käynnistymässä hanke, jolla kehitetään digitaalisuutta tukevaa asiakaspalvelun uutta toimintatapaa niin sanotun Auta-hankkeen kautta. Yhteispalvelulain muutoksen tarkoituksena on varmistaa kustannusten... (Hälinää) [Puhemies Maria Lohela: Anteeksi, ministeri Vehviläinen. Odotetaanko hetki, että tämä sali hiljenee. Täällä on aivan mieletön määrä erilaisia pulinoita käynnissä siellä täällä.] Kiitoksia, puhemies! — Yhteispalvelulain muutoksen tarkoituksena on varmistaa kustannusten jakautuminen omakustannusperiaatteella aiempaa oikeudenmukaisemmin yhteispalveluun osallistuvien viranomaisten kesken. Tämä oli myös lausuntokierroksella tärkeä huomio, joka on nyt otettu tässä huomioon. Arvoisa puhemies! Yhteispalvelun asiointipisteet tukevat hallituksen kärkihanketta julkisten palveluiden digitalisaatiosta. Hallitus linjasikin strategiaistunnossaan syyskuun lopulla digitaalisuuteen liittyvänä linjauksena, että sähköisen postilaatikon käyttövelvollisuus tulisi ottaa käyttöön vuonna 2018. Sähköisen postilaatikon valmistelun yhteydessä on turvattava lain tasolla vaihtoehtoiset palvelumuodot niille, jotka eivät voi käyttää sähköisiä palveluita. Kukaan ei saa jäädä digitalisaatiokehityksen vuoksi vaille palveluita. Sen sijaan kaikilta meiltä, jotka pystymme käyttämään sähköisiä asiointikanavia, tullaan jatkossa edellyttämään niiden käyttöä. Haluan teille todeta sen, että mitä enemmän me aikuiset, työssä käyvät ihmiset, työikäiset ihmiset käytämme sähköisiä palveluita, sitä enemmän käyntiasiointia ja kasvokkain kohtaamista ja asiointia voidaan auttaa niille henkilöille, jotka eivät itse osaa eivätkä pysty käyttämään sähköisiä palveluita.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-10-19T14:00:50,2016-10-19T14:06:52,Tarkistettu,1.1 2016_103_3,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille asian esittelystä. Tämän lakiesityksen tavoitteet ovat todella hyviä. Esityksen tavoitteenahan on edistää julkisen hallinnon viranomaisten asiakaspalvelun saatavuutta yhdenvertaisesti koko maassa sekä parantaa viranomaisten toiminnan tehokkuutta. Esityksessä todetaan, että ehdotetuilla muutoksilla voidaan osaltaan turvata niiden henkilöiden asiointitarpeet, jotka eivät osaa tai joilla ei ole teknisiä mahdollisuuksia hoitaa asiointiaan yksinomaan sähköisten palveluiden avulla. Yhteispalvelupisteiden toiminta tai toimimattomuus ovat niitä asioita, joihin minä törmään usein keskustellessani harvaan asutulla seudulla asuvien, erityisesti ikäihmisten, kanssa. Meillä on paljon henkilöitä, kuten ministerikin totesi, jotka eivät voi hyödyntää tai pysty hyödyntämään digitalisaatiota. Eli palveluneuvojia ja palveluneuvontaa todella tarvitaan, jos halutaan turvata palvelut kaikille kansalaisille. Toisaalta tulee paljon palautetta myös siitä, ettei tämä yhteispalveluiden verkosto ole tarkoituksenmukainen, ja myös siitä, ettei yhteispalvelupisteiden palveluvalikoima ole riittävä. Siinä on itse asiassa hyvin paljon vaihtelua eri paikkakuntien välillä. Monet palvelupisteet ovat myöskin näivettyneet tai näivettymässä, osittain siitä syystä, että kustannukset ovat jääneet liikaa kuntien vastuulle eikä kunnilla ole ollut mahdollisuutta tai halua sitten panostaa tähän toimintaan. Lakiesityksessä esitetään kustannusten jakamista, ja nyt olisi todella tärkeää saada kustannusten jako viranomaisten ja kuntien kesken oikeudenmukaisemmaksi. Kunnille pitäisi saada kannusteita ja sitä kautta myös motivaatiota tähän yhteispalvelujen järjestämiseen. Toivon todella, että nykytilanteeseen saadaan parannusta. Arvoisa puhemies! En ole valitettavasti pystynyt lukemaan tätä lakiesitystä rivi riviltä, olen sitä lähinnä selaillut sieltä täältä, ja toivon, että tähän lakiesitykseen on tehty riittävän hyvät vaikuttavuusarvioinnit. Nostan tämän asian esille tässä yhteydessä sen takia, että hallituksen perustama arviointineuvosto julkaisi alkuviikosta todella kriittisen raportin tämänhetkisestä lainsäädännön laadinnan tasosta ja sen laadusta. Minusta on hyvin huolestuttavaa, jos arviointineuvoston mielestä meille tulee eduskunnan käsittelyyn asioita tai lakiesityksiä, jotka eivät perustu ""mihinkään"" tai joissa ei ole arvioitu, onko lakiesityksestä hyötyä kenellekään. Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! En siis nyt puhu juuri tästä lakiesityksestä, kun otin kantaa tähän lakiesityksen tasoon ja laatuun. Mutta toivon hallituksen ja erityisesti toki reformiministerin ottavan asian ja saadun palautteen vakavasti tulevia reformilakiesityksiä laatiessaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-19T14:06:57,2016-10-19T14:10:40,Tarkistettu,1.1 2016_103_4,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun meidän julkinen hallinto on suurten myllerryksien keskellä — on menossa tämä iso maakuntauudistus, sote-uudistus, jolla on, niin kuin tässäkin lakiesityksessä nähdään, omat heijastevaikutuksensa myös näihin palvelupisteisiin ja siihen palveluun, mitä jatkossa valtio antaa, ja toisaalta siihen, mitä paikallishallinto antaa — niin aivan olennaisen asian otti esiin tässä edustaja Mäkisalo-Ropponen. Kun lainsäädännön arviointineuvosto otti kantaa myös tämän sote-uudistuksen vaikutusten arviointiin, niin siellä todettiin, että ""toimenpiteiden vaikutuksista potilaiden ja asiakkaiden terveyteen ja hyvinvointiin ei esitetä arvioita"", vaikka te nimenomaan näillä perusteilla ajatte tätä uudistusta. Kun te olette uudistusministeri, reformiministeri, kokeiluministeri, niin haluaisin kyllä kuulla teidän arvionne hallituksen lainsäädännön perusteluista ja siitä, minkälaista lainsäädäntöä hallitus on harjoittanut. Mikä teidän näkemyksenne on tähän raporttiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-10-19T14:10:43,2016-10-19T14:11:55,Tarkistettu,1.1 2016_103_5,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässähän nousi nyt varsin tärkeä yleinen periaate esiin eli lainsäädännön valmistelu ja niin lainsäädännön tasosta kuin sen sisällöstä tehty ja tehtävä vaikuttavuusarviointi ja erilaiset arviot. Me olemme aika usein tässä puolentoista vuoden aikana kiinnittäneet huomiota siihen, että kaikkia arvioita ei ole välttämättä kattavasti tehty. Mutta sitten on myös sellaisia, mistä on tehty arviot: edustaja Lindtman puhui sote-uudistuksesta, itse katson asiaa muun muassa vaikka verotuspuolelta, jossa lainsäädännön arviointineuvosto otti kantaa, että esimerkiksi jonkun niin sanotun yrittäjävähennyksen työllisyysvaikutukset ovat käytännössä katsoen hyvin kyseenalaiset, vaikutukset kasvuun kyseenalaiset. Silti eduskunnalle tuodaan lakeja perustellen kenties niitä työllisyysvaikutuksilla. Oletteko, arvoisa ministeri, valtioneuvostossa kiinnittäneet tämänkaltaiseen asiaan huomiota? Varsinkin näinä aikoina, kun vaikkapa työllisyyskehitys tai sote-ratkaisut tai muut ovat varsin isoja myös asiasisällöltään, näitä arviointeja tietenkin pitää olla riittävästi, ja sitten kun niitä tehdään, on myös otettava tosissaan niiden sisältö.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-19T14:11:57,2016-10-19T14:13:06,Tarkistettu,1.1 2016_103_6,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelypuheenvuorosta. Tämä on todella tärkeää toimintaa siitä yksinkertaisesta syystä, että esimerkiksi Verohallinnon palveluja — mutta ei niinkään Kelan palveluja — on supistettu merkittävästi ja tätä kautta ne palvelut voitaisiin tuoda lähelle niitä ihmisiä, jotka sen toiminnon tarvitsevat ja jotka eivät ole niitä it-palvelujen kanssa asioivia. Mutta itseäni nyt tässä askarruttaa se, miten sitten määräytyy tämä korvaus siitä, koska tähän saakka se on kaatunut siihen, että kunnilla ei ole yksinkertaisesti ollut rahaa perustaa näitä ja pitää niitä yllä. Nyt toivotaan, että syntyy sitten sellainen sopimus, että se myöskin käytännössä on mahdollista toteuttaa kustannusnäkökulmasta. Sitten toinen kysymys: mitkä ovat ne maksut, jotka palvelusta peritään? Täällä todetaan, että niistä erikseen määrätään, mutta onko ministerillä kertoa meille, mikä se taksa on, miten se määräytyy suurin piirtein?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-10-19T14:13:09,2016-10-19T14:14:04,Tarkistettu,1.1 2016_103_7,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä mietin vain sitä, että tämä asiahan on sinänsä hyvä, mutta onko nyt sitten hallituksella mahdollisuuksia viedä tämä sillä tavalla loppuun, että se ei näytä vain hyvältä paperilla vaan että se näyttää hyvältä myös siellä käytännössä. Kun siellä esimerkiksi vanhus tarvitsee erilaisia palveluita, hän voisi samalla kerralla saada nämä palvelut sitten siitä samasta pisteestä eikä tarvitsisi eri päivinä tulla eri viranomaisten tykö hoitamaan asioita. Toinen asia, mikä kanssa askarruttaa, on sitten tosiaan tämä vaikuttavuusarvio. Se puuttuu siitä. Samaten haluaisin kuulla ministeriltä: Mitä mieltä te olette tästä päivystysasetuksesta ja sen vaikutuksista esimerkiksi nyt Pohjanmaan alueelle, mistä tämä päivystys ollaan viemässä pois? Mitä se tulee vaikuttamaan elinkeinoelämälle siellä, ja mitä se tulee vaikuttamaan muille palveluille ja muiden palveluiden säilymiselle alueella?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-19T14:14:07,2016-10-19T14:15:04,Tarkistettu,1.1 2016_103_8,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tällaisia palveluiden yhdistämishankkeita tehdään, ja niin kuin tässä esityksessä todetaan, meillä monet julkisen hallinnon palvelut ovat siirtyneet sähköiseen muotoon, mutta on edelleen paljon sellaisia, mitkä eivät ole. Pidän myönteisenä sitä, että tässä kannetaan erityisesti huolta siitä joukosta ihmisiä, jotka eivät välttämättä osaa tai joilla ei ole teknisiä mahdollisuuksia hoitaa asiointiaan yksinomaan sähköisten palveluiden kautta. Mutta kysyisin ministeri Vehviläiseltä: millä tavalla valtionhallinnossa ja julkisessa hallinnossa yleensä tämä verkkoesteettömyysajatus on otettu huomioon, että ne palvelut olisivat mahdollisimman yksinkertaisia? Meille tulee koko ajan yhä uusia käyttäjiä, joilla eivät ole ne tietotekniset taidot välttämättä niin hyviä, mutta vaikkapa näkövamma taikka jokin muu rajoite, joka estää esimerkiksi netin käyttöä tai vaikeuttaa sitä, voi tehdä usein tuon asioinnin (Puhemies koputtaa) hyvin hankalaksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-19T14:15:08,2016-10-19T14:16:18,Tarkistettu,1.1 2016_103_9,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sipilän hallitus tulee varmasti jäämään historiaan siltä osin, että tämän hallituskauden aikana toteutetaan todellinen digiloikka Suomessa. Tämä olisi pitänyt tehdä jo varmaan yli kymmenen vuotta aiemmin. Eli kysymyshän kuuluu: yritämmekö pitäytyä entisessä vai edistämmekö me uutta, ja kuinka se uusi saadaan palvelemaan ihmisiä kaikkein parhaiten? Täällä on ollut monta hyvää puheenvuoroa, joissa on mainittu erilaisia asioita, jotka on syytä ottaa huomioon, muun muassa esteettömyys tiedonvälityksessä. Mutta kaiken kaikkiaan, jos ajatellaan vaikkapa joka kansalaisen sähköistä postilaatikkoa, niin silläkin on omat vaikutuksensa esimerkiksi postinjakeluun, Postin toimintaan, kirjejakeluun, kaikkeen tähän. Elikkä meidän pitää ymmärtää, että on olemassa erilaisia ratkaisuja, jotka aiheuttavat myös muita ratkaisuja. Sen vuoksi koko tämä digikehitysasia on iso yhteiskunnallinen kysymys, ja sitä pitää pystyä arvioimaan myös kansalaisten näkökulmasta, ja olen kyllä ymmärtänyt, että ministeri Vehviläinen (Puhemies koputtaa) tekee juuri näin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-10-19T14:16:19,2016-10-19T14:17:27,Tarkistettu,1.1 2016_103_10,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä ainakin tavoitteiden tasolla pyritään varmistamaan yhdenvertaiset palvelut kaikille kansalaisille, ja tämä on kansalaisten kannalta hyvin oikeudenmukaista. Myös vaikuttavuusarviointien hyvä toteuttaminen on oikeusturvan kannalta välttämätön asia. Täällä on nyt näissä keskusteluissa jo tullut esille monta asiaa vaikuttavuuteen liittyen, erityisesti minäkin haluan tätä esteettömyyttä korostaa. Mutta kysyisin nyt kuitenkin tähän lakiesitykseen liittyen ministeriltä: miten vaikuttavuutta on arvioitu juuri tämän lakiesityksen kohdalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-19T14:17:28,2016-10-19T14:18:13,Tarkistettu,1.1 2016_103_11,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa puhemies! Todella erinomaista, että ministeri Vehviläinen on tarmokkaasti tätä asiaa ollut viemässä eteenpäin. Yhteispalvelupisteet ovat ainoa tae sille, että ympäri Suomen saadaan tasa-arvoisesti palvelut ihmisten saataville, myös niitten netittömien ihmisten saataville. Minä kysyisin kuitenkin ministeriltä lähinnä tämän hankkeen linkittämisestä laajakaistahankkeeseen. Digiloikkaa ei voi tapahtua ilman tarpeeksi kattavaa laajakaistaa. Tämä ei tietysti kuulu suorastaan teidän hallinnonalaanne mutta on ehdoton edellytys sille, että yhteispalveluiden ajatus pystyy toteutumaan käytännössä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-10-19T14:18:16,2016-10-19T14:18:56,Tarkistettu,1.1 2016_103_12,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa puhemies! On kysymys tärkeästä hankkeesta, jota jo viime hallituskaudella laitettiin liikkeelle, niin kuin ministeri hyvin tietää, osana myös isompaa uudistusta. Silloin haasteena tuli siis se, ovatko ne toimijat, jotka tähän yhteispalvelupisteeseen tulevat, kaikki aidosti sitoutuneita myös taloudellisesti. Tämä asia kiinnostaa tietysti kovasti, silloin puhuttiin Verohallinnosta ja niin poispäin. Toinen tietysti liittyy siihen, että on isoja reformeja nyt menossa TE-toimistoverkoston suhteen, TYP-järjestelmän suhteen, ja kuntien rooli pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa tulee korostumaan. Miten yhteispalvelupisteitten rooli suhteessa tähän isoon murrokseen ja siellä tapahtuviin uudistuksiin on mietitty niin, että siitä tulee järkevä kokonaisuus tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-10-19T14:18:59,2016-10-19T14:19:56,Tarkistettu,1.1 2016_103_13,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä juuri muistelin vanhoja aikoja. Vuosina 2006—2007 olin Nurmijärvellä maistraatissa maistraatin edustajana yhteispalvelupisteessä Hyvinkäältä, ja se ei oikein toiminut. Siihen aikaan sähköiset järjestelmät eivät toimineet, se oli hyvin vaikeaa, ja asiakkaat eivät oikeastaan saaneet siellä juuri mitään palvelua, kun sähköiset palvelut ja yhteydet eivät toimineet keskenään. Eli siellä oli Verohallintoa ja maistraattia ja poliisia. Olisin kysynyt, onko näissä ilmennyt joitain ongelmia. Onko nyt näistä 188 palvelupisteestä tullut teille viestiä, onko niissä joitakin ongelmia? Ja sitten kun täällä lain 6 §:ssä on näitten hakemusten vastaanottaminen ja ohjaus, niin ovatko palveluneuvojat olleet sillä lailla tehtäviensä tasolla, että pystyvät antamaan syvällistä substanssineuvontaa, koska sen asian eteenpäinvieminen mutkistuu, jos hakemukset on jo alun perin laadittu väärin, vai onko edellytetty aina, että asiantuntija tulee sitten paikalle joko itse tai verkon välityksellä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-19T14:19:58,2016-10-19T14:20:59,Tarkistettu,1.1 2016_103_14,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten tiedämme, kunnissa on jo lähes 200 yhteispalvelupistettä ja niistä on saatu hyviä kokemuksia, ja on tietysti tärkeää, että näitä yhteispalvelupisteitä kehitetään niin, että voidaan palvelut tasavertaisesti kuntalaisille ja asiakkaille antaa. Esteettömyys on erityisen tärkeä asia ja myöskin se, että ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta sähköiseen asiointiin, voivat sitten tavata konkreettisesti ihmisiä. Mutta olennaista on tietysti se, että yhteispalvelupisteen hoitajat osaavat sen koko repertoaarin palveluvalikoiman, mitä siellä palvelupisteessä tarjotaan. Kysyisin ministeriltä: millaista koulutusta näille yhteispalvelupisteiden hoitajille annetaan ylipäätään, että he kykenevät sen tehtävän mahdollisimman hyvin hoitamaan, niin että ihmiset saavat palveluja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-10-19T14:21:01,2016-10-19T14:21:56,Tarkistettu,1.1 2016_103_15,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Nyt on kaikki pyydetyt vastauspuheenvuorot käytetty. — Ministeri, oli sen verran paljon kysymyksiä, että saatte 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_103_16,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa puhemies! Todella paljon kysymyksiä. Ensinnäkin totean näistä vaikutusarviointiasioista — menemättä nyt ainakaan sen soten osalta vaikutusarviointeihin — että tottahan se on ihan selvä asia, että meidän pitää nyt tässä jatkovalmistelussa ottaa tarkasti huomioon, mitä tämä lainsäädännön arviointineuvosto on antanut terveisiä. Näinhän se menee. Meillä on huonoa kokemusta sieltä viime vaalikauden lopusta, että kaikkea ei aina pystytä etukäteen arvioimaan, ja sen takia meillä myös sote on uudelleen tässä vaiheessa nyt sitten tekeillä, ja toivottavasti saadaan sitä vietyä eteenpäin. Täällä hallituksen esityksen perusteluissa on tämän lainsäädän-nön osalta näitä vaikutusten arviointeja, kun tässä kysyi edustaja Merja Mäkisalo-Ropponen tästä asiasta. Sitten tässä tuli esille edustaja Ihalaisen puheenvuorossa — muun muassa teidän puheenvuorossanne — tämä, miten tämä suhteutuu näihin muihin reformeihin. Se on erittäin tärkeää. Minä haluan sanoa sen yleisesti, että nämä kaikki reformit, sekä maakuntauudistus ja sote siinä että tulevaisuuden kunta ja myös tämmöiset erilliset hallituksen esitykset, liittyvät olennaisesti toisiinsa. Näihin liittyy myös tämä kärkihanke: digitalisoidaan julkiset palvelut. Ellei se toimi ja mene myös poikkihallinnollisesti, niin me emme pärjää tässä näitten reformien kanssa. Eli reformit eivät auta, jos ne ovat pelkästään rakenteellisia reformeja. Niihin tarvitaan aina se toimintatapojen uudistaminen, ja minä luulen, että se on itse asiassa vaikeampaa tehdä kuin pelkät organisaatiouudistukset, että me pystymme aidosti antamaan sen, mitä me lupaamme: palvelulupauksen siitä, miten asiakas saa vaikka niitä digitaalisia palveluita. Sitten tämän lain osalta on erityisen tärkeätä, miten me pystymme auttamaan niitä, jotka eivät ole kykeneviä käyttämään niitä sähköisiä palveluita. Eli kyllä nämä kaikki kytkeytyvät erityisen tarkasti toisiinsa. Siitä, miten sitten käytännössä tapahtuu, kyllä sanon niin, kun täällä on paljon kuntapäättäjiä, että kyllä myös kuntien, jotka ovat yli puolessa näistä vastuuisäntiä tai -emäntiä, pitää pitää huolta siitä, että ne osallistuvat tämän lain eteenpäinviemiseen ja täytäntöön laittamiseen, koska tässä ei ole sitä velvoittavuutta, vaan tämä on sopimuspohjaisesti tehtävä. Sen takia teillekin sanon, että katsokaa myös, että omilla alueillanne näin tullaan menettelemään. Tähän liittyy sitten myös tämä koulutus- ja osaamisasia, mihin edustaja Merikin kiinnitti huomiota, että näiden palveluneuvojien pitää saada kyllä kaikilta näiltä toimeksiantajiltaan, mitä on, koulutusta ja myös sitten sen isännän pitää olla huolehtimassa siitä, että näin varmasti tapahtuu. Edustaja Anttila kysyi tästä rahoituksesta. Tässä on nyt parannus nykytilaan, että tässä tulee tapahtumaan tämä rahoitus omakustannusperiaatteella. Kun tähän asti kunnat ovat sen takia vähän huonosti ottaneet näitä yhteispalvelupisteitä, että ne korvaukset näiltä valtion toimijoilta ovat olleet riittämättömiä, niin nyt tämä tarkoittaa sitä, että omakustanteisesti jokainen hoitaa sitä tonttiaan, jonka palveluita siellä tarjotaan. Mutta totta kai se käytännössä tarkoittaa, että pitää päästä siihen hyvään sopimusmenettelyyn ja käydä yhteisesti ne neuvottelut sitten keskenään. No, sitten tämä esteettömyysasia nousi ainakin kahdessa puheenvuorossa esille. Meillähän on hallitus jo linjannut suoraan sen, että on käyttäjälähtöisyys myös näissä digitaalisissa palveluissa. Minusta käyttäjälähtöisyyden pitää pitää sisällään myös esteettömyys, että se on ihan selvä asia, että haetaan niitä erilaisia malleja, joissa pystyvät myös sitten eri tavalla aistirajoittuneet hoitamaan omia asioitaan. Edustaja Rossi nosti esille omassa puheenvuorossaan myös sen, miten tässä mennään eteenpäin ja mitä vaikutuksia sillä sitten on mahdollisesti muihin valtion toimijoihin, ja ymmärrän, että tässä Posti on erityisen lähellä sydäntänne. Totean kyllä sen, että kyllä tämä vaatii meiltä aika isoa ajattelua. Otan esimerkiksi sen, että Kela ja Vero yhdessä laittavat 24 miljoonan euron edestä paperipostia vuositasolla. Se on aika paljon rahaa. Minä luulen, että meille, jotka olemme täysivoimaisia ihmisiä, kyllä riittäisi, että nämä asiat tulisivat sitten sähköisenä, mitkä koskettavat. Laajakaistan osalta: se on todellakin niin, että se ei kuulu tähän, mutta on ihan selvä asia, että jos niitä laajakaistayhteyksiä ei ole, niin silloin pitää olla mahdollisuus muulla tavalla hoitaa ja myös asiointipalvelu pitää aina pystyä turvaamaan tässä kohtaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-10-19T14:22:05,2016-10-19T14:27:02,Tarkistettu,1.1 2016_103_17,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kyllä oppositio on löytänyt varsin kummallisen kohdan väärin sammuttamisen syytösten aloittamiseensa. Elikkä tämä esityshän on niitä yksiä hallituksen esityksiä, jotka vievät asioita hyvään suuntaan. Sitä pitää aina kannattaa, jos viranomaistoiminnan asiakaspalvelun saatavuutta pyritään parantamaan tai parantamaan toiminnan tehokkuutta. Täytyy ihmetellä, miksei tällaista esitystä yhteispalvelujen tehostamisesta ole tullut jo aikaisemmin. Yksityiset palveluntuottajat ovat kyllä pystyneet keskittämään palveluita saman katon alle. Pienissä kunnissa on monia palveluita saman katon alla. Miksi valtio olisi siinä huonompi tai tehottomampi? Esitys olisi voinut tulla jo aikaisemmin, mutta hyvä, kun se tulee nyt. Rakennemuutoshan näissä asioissa on ollut hyvin suuri. Aikaisemmin, menneinä vuosikymmeninä, henkilökohtainen neuvonta oli keskeisessä roolissa. Voin kertoa esimerkin omasta kotikunnastani, nykyisin Lappeenrannan osana olevasta Joutsenosta, joka oli aikanaan 10 000 asukkaan kunta. Siihen aikaan siellä oli oma nimismies, posti, poliisilaitos, Kela, työvoimatoimisto, kymmeniä ihmisiä töissä asiakaspalvelussa. Tämä rakennemuutos on valtava ja dramaattinen ja on tapahtunut samanlaisena kautta maan, ja siihen täytyy reagoida. Kaikki ihmiset eivät pysty olemaan mukana digitalisaatiossa, niin kuin on todettu. Vanhemmille ihmisille tarvitaan henkilökohtaista palvelua, ja monissa asioissa myös nuoremmat ihmiset saattavat sellaista tarvita, monimutkaiset yritysverotusasiat yhtenä esimerkkinä. Ministeri otti hyvin esille sen, että kunnallisella tasolla olisi hyvä keskittää palveluita, ja voin todeta, että ainakin meillä Lappeenrannassa on tehty näin, että palvelut saadaan yhdeltä luukulta. Asiakaspalvelu on keskitetty. Tällaiset ratkaisut ovat varmasti tarpeen muuallakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-19T14:27:06,2016-10-19T14:28:47,Tarkistettu,1.1 2016_103_18,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelä varmaan ei kuunnellut kunnolla, mitä minä tai oppositio täällä äsken esitti. Me emme suinkaan kritisoineet tätä lakiesitystä, vaan meillä oli oikeasti huoli yleensä lakiesitysten arvioinnin tasosta, ja minun mielestäni ministeri ymmärsi tämän palautteen aivan oikein ja otti vastaan palautteen aivan juuri sillä tavalla kuin me halusimme tässä kertoakin tämän palautteen. Mutta minulle tuli tässä nyt ministerin vastauksia kuunnellessa tämmöinen kysymys mieleen, eli kun lähdemme miettimään, miten voisi asioita kehittää vielä eteenpäin, niin mielessäni ajattelin, että voisiko tämä palvelupiste olla myöskin pyörillä. Voisiko ajatella näin, että jatkossa olisikin palvelubussi, joka kiertäisi ympäri kyliä harvaan asutulla seudulla, jolloin se varmasti olisi lähipalvelua? Onko tämän lakiesityksen yhteydessä mietitty tällaista vaihtoehtoa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-19T14:28:51,2016-10-19T14:29:46,Tarkistettu,1.1 2016_103_19,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa puhemies! Minäkin todella haluan kysyä, missä ne korvat ovat silloin, kun ministeri täällä puhuu ja kun oppositio puhuu. Kaikki ovat sanoneet ymmärtääkseni, että lakiesitys on erittäin hyvä, mutta kannamme huolta siitä, että se ei jää hyväksi pelkästään paperilla vaan että se toimii myös käytännössä hyvin. Täällä tulee aivan loistavia esityksiä, niin kuin edustaja Mäkisalo-Ropponen juuri äsken sanoi, että olisi aivan loistavaa, jos tämmöinen palvelu toimisi pyörillä ja pyörät kulkisivat eri puolilla. Silloin siinä bussissa varmasti myöskin eri alojen asiantuntijoita tai virkamiehiä saattaisi olla mukana, jotta sitten pystyttäisiin hoitamaan kaikki asiat samalla kertaa ja myöskin antamaan sellaista palvelua, mitä siellä asutusalueilla ja periferiassa tarvitaan. Esimerkiksi nuoret työttömät saisivat oikeanlaista ohjausta, vanhukset saisivat oikeanlaista palvelua, sitä palvelua, mitä he tarvitsevat. Minusta tämä on semmoinen lakiesitys, josta täytyy antaa tunnustus. Nyt hallitus on ollut ihan oikealla tiellä, ja me todella toivomme, että tämä lakiesitys menee oikeanlaisena maaliin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-19T14:29:48,2016-10-19T14:30:52,Tarkistettu,1.1 2016_103_20,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että tämä kyseinen hallituksen esitys on tullut eduskuntaan käsittelyyn ja saamme näitä palvelupisteitä pidettyä kunnossa ja niitä kehitettyä ja semmoisillekin ihmisille palveluita, jotka muutoin saattaisivat jäädä paitsioon pitkien välimatkojen tai jonkun muun takia. Mutta en millään voi sitä hyväksyä enkä ymmärtää, että nyt lähdetään siihen keskusteluun, että sote-uudistuksen terveyspalvelut tarjottaisiin maaseutukunnissa joissakin busseissa taikka peräti takseissa, että mentäisiin tämmöiseen kevyeen palveluun. Se ei vain kerta kaikkiaan käy. Kun sote-homma lähti aikanaan liikkeelle, niin tavoitehan oli, että palvelut tarjotaan kaikkialla Suomessa kustannustehokkaasti lähipalveluina. Ei se voi olla niin, että meillä ruvetaan menemään semmoiseen menettelyyn, että maaseudun ihmiset joutuvat juoksemaan busseissa. Kyllä kannatan lämpimästi tätä ministerin esittelemää hallituksen esitystä. Tämä on hyvä asia, mutta nyt ei saa sotkea asioita, että sote-palvelut menevät busseihin. Se ei oikein kerta kaikkiaan käy. Kyllä kunnissa pitää olla palvelut niin kuin ennenkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-19T14:30:55,2016-10-19T14:31:51,Tarkistettu,1.1 2016_103_21,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa puhemies! Nyt ei tainnut edustaja Hoskonenkaan kuunnella, (Hannu Hoskonen: Minä kuuntelin!) mitä täällä opposition puolella puhuttiin, kun minä en puhunut ollenkaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Minä puhuin tästä palvelupisteestä, jossa voidaan tarjota näitä palveluja ministerin esittämässä muodossa, muuallakin kuin esimerkiksi kunnantalolla tai jossakin rakennuksessa: nämä palvelut siirrettäisiin sinne bussiin, ja se bussi kiertäisi ympäri kyliä. Minä ymmärrän ministerin viestin, että hän tajuaa kyllä, mitä minä tarkoitan, mutta nyt tuolla hallituksen puolella on jostain syystä korvat kiinni, kun eivät pysty ottamaan vastaan ihan tätä keskustelua, jota täällä käydään hyvin asiallisessa hengessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-19T14:31:55,2016-10-19T14:32:35,Tarkistettu,1.1 2016_103_22,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulla oli korvat auki ja tosiaan ymmärsin Mäkisalo-Ropposen ajatuksen juuri näistä palvelubusseista. Ministerihän esittelypuheenvuorossaan totesi palveluautot ja hän toi kotikäynnit esille, ja nämä kotikäynnit ovat muuten aika suuri, merkittävä uutuus, koska tämmöistä ei ole ennen ollut, että kotiin mennään. Ja oikeastaan siitä kysyisinkin — nämähän tietysti tulevat sopimusten kautta, ja työnantajilla itsellään on, esimerkiksi verottajalla, maistraatilla, kunnilla, velvollisuus huolehtia siitä työturvallisuudesta, mehän emme tällä lailla siitä päätä — onko ollut keskustelua, että esimerkiksi kotikäynneille menisi aina sitten kaksi henkilöä. Se on tietysti työturvallisuuskysymys. Mutta tämä on erittäin hieno uudistus, ei ole koskaan ollut tällaista, että kotiin annettaisiin palveluita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-19T14:32:37,2016-10-19T14:33:21,Tarkistettu,1.1 2016_103_23,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pakko kyllä sanoa, että kun kiitokset eivät kelpaa, niin hallituspuolueitten kansanedustajat koettavat ainakin kuulla sitten väärin, että pääsevät moittimaan oppositiota, joka kehuu hallitusta ja ministeriä esittelystä. Toivotaan, että kun puhutaan busseista, niin puhutaan niin kuin ministeri käytti sananvalintaa ""auto"", sillä koska bussinkuljettajan vaativuudet ovat korkeammat ajokortin suhteen, niin tällä tavoin pysytään kustannustehokkaammalla tasolla. Mutta vaikkakin edustaja Hoskonen torjui kovasti, että tämä ulotetaan sote-palveluihin, niin en ollenkaan nyt, vaikka se ei tähän juuri liitykään, haluaisi tyrmätä sitä ajatusta, et- teikö palveluja voitaisi sillä sektorilla myös paremmin ja tehokkaammin toimittaa kotiin, niin että niille ihmisille, joilla ei oma liikuntakyvykkyys ole enää paras mahdollinen, ehkä kiertävällä palveluautolla pystytään tehokkaammin tarjoamaan palveluja kuin taksia käyttäen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-10-19T14:33:25,2016-10-19T14:34:27,Tarkistettu,1.1 2016_103_24,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,Sitten jatketaan tuota listaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_103_25,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lausuntokierroksella olleessa lakisääteiseen malliin perustuvassa hallituksen esitysluonnoksessa tavoiteltiin uutta yhteisen asiakaspalvelun järjestämismallia, joka johtaisi merkittävään palveluvalikoiman laajentumiseen ja yhdenmukaistumiseen yhteisissä asiakaspalveluissa. Tavoitteena oli, että asiakas saisi laajasti julkisen hallinnon palveluja yhteisestä asiakaspalvelupisteestä. Tavoitteena oli myös, että uusi järjestämismalli lisäisi yhteisen asiakaspalvelun määrää sekä yhteisen asiakaspalvelun merkittävyyttä ja tehokkuutta palvelukanavana luoden pitkällä tähtäimellä yhteisestä asiakaspalvelusta ainoan keskeisen asiakasrajapinnan julkisen hallinnon palveluihin. Esityksen valmistelussa on arvioitu varsin kattavasti yhteispalvelun toteuttamisen tapana sekä nykyisenlaista sopimukseen perustuvaa yhteispalvelumallia että sitten lakisääteiseen osallistumiseen perustuvaa asiakaspalvelumallia. Muutama vuosi sitten silloinen hallitus esitti lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa laiksi julkisen hallinnon yhteisestä asiakaspalvelusta säädettäväksi lakisääteisyyteen perustuvaa asiakaspalvelujärjestelmää, jossa velvoite ylläpitää tätä asiointipistettä olisi säädetty erikseen nimettäville kunnille. Tästä hallituksen esitysluonnoksesta on saatu monenlaista palautetta liittyen lakisääteiseen malliin ja järjestämisvelvoitteen säätämiseen, ja siihen kuntakohtaisesti suhtauduttiin hieman kaksijakoisesti. Ehdotusta, jonka mukaan yhteiseen asiakaspalveluun aina osallistuvat viranomaiset sekä yhteisessä asiakaspalvelussa aina tarjottavat viranomaisten palvelut määritellään laissa, puolsi melkein 150 lausunnonantajaa, ja myös varauksellisesti sitä puolsi aika iso määrä, 60 lausunnonantajaa. Mutta sitten myös vastustajia oli: 63 lausunnonantajaa oli vastaan, ja näistä kuntia 29, aluehallintovirastoja oli 12 ja paikallishallinnonkin virastoja 16. Näissä lausunnoissa katsottiin lakisääteisyyteen perustuvan mallin turvaavan palvelujen saatavuuden yhdenvertaisesti, mihin sopimukseen perustuva järjestelmä ei ehkä sitten samalla lailla olisi pystynyt, mutta lakisääteisyyden todettiin varmistavan valtion viranomaisten sitoutumisen joka tapauksessa yhteiseen asiakaspalveluun. Tätä lakisääteisyyttä vastustaneiden yksi yleinen perustelu oli se, että se loisi pysyvän palvelurakenteen, jonka muuttaminen ja aikaan suhteuttaminen ja joustavuus ei sitten ehkä olisi niin hyvä, kun sähköinen asiointi koko ajan kasvaa. Lisäksi katsottiin, ettei alueita, joilla jo on valtion viranomaisten omat asiakaspalvelupisteet, tulisi velvoittaa lailla perustamaan yhteisiä asiointipisteitä. Ja toki aina se huoli siitä, miten käy kuntien ja valtion kustannuksille, on läsnä. Ehdotus säätämisestä kunnille sai enemmistön tuen, mutta kunnissakin näkemykset jakaantuivat. Toki jos se velvoittavuus on siellä kunnilla, niin silloin kuntahan on tämmöinen tuttu ja helposti lähestyttävä ja kansalaisia lähellä oleva vallan edustaja, mutta samanaikaisesti käsikkäin kulkee se, mitä tehdään kuntien tehtävien kanssa ja niiden vähentämisen kanssa. Kuntaliittokin katsoo, että kunnille täytyisi luoda mallista jonkinlainen mahdollisuus sen palvelun käynnistämiseen ja lopettamiseen ja tietenkin kustannusten korvaamiseen. Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä kysymys, miten me turvaamme maassa kaikille ihmisille mahdollisuuden asiakaspalveluihin, ja vuosina 12—15 ollut pilotointihanke on tuonut erittäin hyviä tuloksia, ja se onkin tässä valmistelun pohjana ollut. Digitalisaatio, modernisointi on väistämätöntä ja tulee tuomaan meille hyviä palveluja. Tässä yleiskeskustelussa tulivat esille nämä palveluautot ja kotipalvelut, ja ne kyllä sisältyvät tähän lakiesitykseen. Nekin vaativat toki resursseja, ja täytyy olla varma siitä, että sitten kun mennään tämmöisiin digitaalisiin palveluihin, jotka luovat varmasti monille alueille uusia palveluita, niihin on riittävät resurssit, mutta sitten myös sinä aikana, jolloin tiedetään, että kaikki ihmiset eivät pysty käyttämään digitaalisia palveluita, huolehditaan siitä, että heillä on myös mahdollisuus fyysisesti saada se palvelu lähelle. Siksi tämmöinen kattava fyysinen palveluverkosto onkin pidettävä yllä aina joka tapauksessa, vaikka koko ajan tulee myös enemmän digitaalisia ja sähköisiä palveluavauksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-10-19T14:34:34,2016-10-19T14:39:58,Tarkistettu,1.1 2016_103_26,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Digitalisaation ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisen edellytyksenä voidaan pitää kattavaa yhteispalvelupisteverkostoa. Sähköinen asiointi erilaisissa valtionhallinnon palveluissa lisääntyy koko ajan, ja valtion aluehallinnon rakenne muuttaa jatkuvasti muotoaan. Toimipisteiden määrät ja asiakaskäynnit vähenevät, sekä aukioloajat lyhenevät. Tähän muutokseen on vastattava. Valtionhallinnon palveluiden verkkoon siirtymisen myötä kansalaisilta edellytetään itsenäistä toimintaa ja kykyä hoitaa asiansa sähköisesti. Yhteispalvelupisteet, joissa tarjotaan laajaa asiantuntija-apua kansalaisille, ovat tällä hetkellä kuntien ja palveluntarjoajien vastuulla, mutta tulevaisuudessa myös maakunnissa joudutaan pohtimaan, millainen yhteispalveluverkosto maakuntaan rakennetaan. Tämä on syytä pitää mielessä myös maakuntalainsäädäntöä valmisteltaessa. Yhteispalvelupisteiden verkosto ei tällä hetkellä ole täysin kattava, ja kansalaiset eivät siten ole yhdenvertaisessa asemassa. Kaikkien kansalaisten tietotekniset taidot eivät myöskään ole samalla tasolla, ja moni tarvitsee vähintäänkin teknistä tukea asioidensa hoitamiseen. Yhteispalvelupisteet tulee rakentaa toimiviksi kokonaisuuksiksi, jotka tukevat kansalaisten mahdollisuutta hoitaa omia asioitaan itsenäisesti. Kukaan ei saa jäädä digitalisaation kehityksen vuoksi vaille palveluita. Myös kuntien palveluita voidaan keskittää yhteispalvelupisteisiin, ja on tärkeää pohtia, miten palveluvalikoima palvelee kansalaisia alueilla parhaiten. Hyvä pohjatyö yhteispalvelupisteverkostossa on sijoitus tulevaisuuteen. Asiantunteva palveluneuvoja voi säästää käynniltä virastossa ja olla ohjaamassa sähköisten palveluiden käyttöä, jolloin avun tarve vähenee tulevaisuudessa. Digitalisaatio vaatii kansalaisilta omatoimisuutta, ja tätä voidaan tukea palveluiden oikealla mitoittamisella ja kevyemmillä tukipalveluilla. Virastoilla itsellään on merkittävä tieto siitä, mitä palveluita kysytään ja millaista asiantuntijuutta tarvitaan. Yhteispalvelupisteet tukevat kansalaisten itsenäisyyttä ja omatoimisuutta. Siksi onkin syytä kiittää hallitusta lämpimästi tästä esityksestä. Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisten omia voimavaroja tulee muutosvaiheessa tukea, ja siellä, missä virastojen toimipisteverkko on kattava, on kenties vähemmän tarvetta yhteispalvelulle. Sähköisen asioinnin lisääntyminen saattaa tulevaisuudessa vähentää virastojen toimipisteitä entisestään, koska asiakaskäynnit eivät ole enää tarpeellisia. Toisaalta taas tuen tarve lisääntyy joillakin paikoilla. Kokonaisuus ja valtionhallinnon viranomaisten tarjoamat palvelut tulee mitoittaa aina tarpeen mukaan. Kunta- ja kaupunkikeskukset ovat suuressa roolissa digitalisaation edistämisessä, ja tätä kehitystä on myös valtion tuettava. Digitalisaatio on tulevaisuutta. Arvoisa rouva puhemies! Vielä aivan loppuun haluan esittää erityiskiitokset ysiluokkalaiselle tet-harjoittelijalleni Seenalle, joka avusti tämän puheenvuoron valmistelussa. (Eduskunnasta: Se oli, Mikko, paras puheesi!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-10-19T14:40:04,2016-10-19T14:43:57,Tarkistettu,1.1 2016_103_27,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ihan ensin: Taas hämmennyin, kun täältä tuli kysymys, että miksi vasta nyt luodaan tämmöistä lainsäädäntöä, ja minun oli pakko käydä etsimässä tämä lakiesitys uudelleen käsiini, koska kyllä täällä on kirjoitettu, että vuonna 2007 on tehty laki yhteispalveluiden järjestämisestä ja vuonna 2012 on tehty ensimmäiset erilliset kokeilut vielä yhteispalveluiden parantamisesta. Jotenka toivon, että tässä salissa kunnioitetaan niitä faktoja, kun käytetään puheenvuoroja. Palveluiden parantaminen on siis kaikkien meidän yhteinen tahtotila, missä näillä jo 188 paikassa kokeilluilla yhteispalvelupisteillä on päästy hyvin eteenpäin. Elikkä jo 188 paikkaa on kokeillut tätä — siis laki on ollut voimassa, jos jollekin oli vielä epäselvää. Se, että se palvelee erityisesti haja-asutusalueiden ihmisiä, on ymmärrettävää, koska monessa tapauksessa valtion yksiköt, niin Kela kuin poliisi ynnä muut, ovat varsin kaukana, mutta toivon ja uskon, että tässä laissa ei poissuljeta myöskään sitä, että suurissa kaupungeissa on yhteispalvelupisteille tarvetta, koska monesti kaupunkien laajuuden vuoksi palveluiden saatavuus on vähintäänkin yhtä haasteellista kuin haja-asutusalueilla. Sen takia esimerkiksi näillä alueilla, Vantaa, Espoo, Jyväskylä, joilla yhteispalvelupisteet on koettu hyviksi, ne toivottavasti saavat tulevaisuudessakin sen arvonsa ja saavat jatkaa. Sitä vastoin meillä on alueita, joilla vielä tämmöistä yhteispalvelupistettä ei ole, jotenka toivon, että tätä verkkoa voidaan tarkistaa tulevaisuudessa, niin että kansalaiset yhä varmemmin ja tasaisemmin Suomessa pääsevät tämän palvelun piiriin. Sitten kysymys tästä rahoituksesta: Kaupunki nimeltä Kotka on ollut mukana näissä yhteispalvelupisteissä heti silloin alkumetreiltä asti, mutta haasteeksi tuli näiden vuosien aikana se, että valtio vetäytyi pois ja valtion puolelta ei sitten kuitenkaan sinne tullut sitä puolta henkilöstömäärää, niin kuin alun perin oli kai sopimuksessa sovittu, jolloinka se kustannus kaatui enemmän ja enemmän kunnan niskoille. Epäilen, että tämä ei ollut ainut esimerkki vaan että näistä 188 paikasta jossain muussakin on käynyt samalla tavoin, ja siksi toivonkin, kun tässä on tätä parannusta tähän rahoitusjärjestelmään esitetty, että se tulee tasoittamaan niin, että kuntien ja valtion osuus siitä yhteispalvelupisteen ylläpitämisestä pysyy sillä käytettävällä volyymilla, ja samoin, että ne, jotka siihen mukaan lähtevät, eivät sitten vaihda hetken päästä mielipidettään ja lipsu sieltä pois, minkä jälkeen toiset joutuvat rahoittamaan enemmän. Tässä maakuntauudistukseen viitattiin siinä, kun meillä ei vielä tiedetä, missä esimerkiksi osa palveluista on tulevaisuudessa, ovatko ne kuntien vai maakuntien puolella, ja varmaan siihen tulee muutoksia sitten myöskin näitten yhteispalvelupisteiden osalta. Mutta tuskin kovin merkittävästi välttämättä, jos ne joka tapauksessa ovat niitä palveluita, joita siellä järjestetään. Lausuntojen antamisessa tuli esille myöskin, että miksipä ei kolmas sektori voisi olla mukana näitten yhteispalvelupisteiden samassa tiimissä tai kimpassa, ja ehkä sitä voi joskus tulevaisuudessa miettiä, jos on sellaisia palveluiden tuottajia kolmannelta sektorilta, jotka ovat kiinteästi yhteydessä näiden muiden, niin kuntien kuin valtion palveluiden kanssa. Edustaja Mäkisalo-Ropponen viittasi tähän arviointineuvoston kritiikkiin siitä, mitenkä lainvalmistelussa on tässä joissakin kohdin menty eteenpäin. Tarkistin myös sen, että tämän lain valmistelussa on pyydetty lausunto 75:ltä eri taholta, mutta kun ei viime vaan sitä edellisellä viikolla kävimme keskustelua täällä varsin merkittävästä lainsäädännöstä, siihen oli pyydetty lausuntoja neljältä, ja ne olivat toisia ministeriöitä plus Kela. Neljältä taholta, ei keneltäkään muulta. Ja kun meillä on ollut yleinen valmisteluohje valtionhallinnon puolella, että lausuntojen määräajan tulisi olla 6:sta 8:aan viikkoon, tässä se on ollut, mutta tässä samaisessa esimerkissä lausuntoaikaa oli viikko. Elikkä meillä on hyvin epätasaista lakien valmistelua tällä hetkellä. Se ei ole pelkästään tämän vuoden ongelma. Tämä on kertautunut tässä, mutta ei näytä ainakaan tilanne parantuneen näiden esimerkkien valossa ja kun katsoo tätä arviointineuvoston raporttia, varsin tylyä sellaista. Sen takia toivon, että niitä voimavaroja tähän lainvalmistelun puoleen pystytään tässä kohdentamaan, ja sen takia haluan tämän sanoa, että reformiministeri vastaa tästä puolesta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-10-19T14:44:06,2016-10-19T14:50:02,Tarkistettu,1.1 2016_103_28,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Digitalisaatio on hyvä asia ja varsinkin sen jälkeen, kun kaikki todellakin osaavat käyttää näitä vehkeitä ja kun laajakaistat on hoidettu jokaiseen kolkkaan tässä maassa. Digitalisaatio ei kuitenkaan koskaan tule poistamaan ihmisen tarvetta. Siihen ei voida tuudittautua, että digitaalisesti voitaisiin hoitaa ihmisiä, ihmisten sairauksia tai hoitaa kaikki ihmisten asiat. Kyllä siihen tarvitaan sitä toista ihmistä, lämmintä kättä, ja tarvitaan ihmisen olemassaoloa. Nyt esittelyssä oleva lakialoite on todellakin hyvä, mutta ei tietenkään ainoa laatuaan, kuten justiin edustaja Paatero muistutti ansiokkaasti siitä, että meillä on toki ollut vastaava laki jo aikaisemminkin käytössä. Mutta yhteispalvelupisteet ovat sellaisia, mitä meillä tarvitaan, ja edustaja Mäkisalo-Ropposen esiin nostama asiahan, yhteispalvelupistebussi, on aivan loistava idea, koska silloin me takaamme sen, että jokainen mummo ja jokainen pappa siellä ihan pussinperällä saa sen palvelun ja palvelu tulee sinne lähelle. Tämä yhteispalveluasia on semmoinen, jota kannattaa ehkä tarkistella myöskin siltä kannalta, mitä muuta me voisimme tehdä yhteispalvelulla ja helpottaa ihmisten elämää. Myöskin tässä tilanteessa, jos me ajattelemme rahavaroja, silloin kun me teemme yhteistyötä, se aina pitkässä juoksussa säästää. Täällä aika voimallisesti sanottiin, että sote-puolella ei voi ja terveysautoja ei voi kulkea pitkin maakuntaa. Minä voin kertoa, että niitä kulkee jo nyt ja niihin ollaan aika tyytyväisiä. Tämän kauden alussa olin valiokuntamatkalla Tanskassa, kävimme tutustumassa siellä tällaiseen vastaavaan sote-uudistukseen, mitä me olemme tekemässä, ja he olivat sen jo tehneet. Tanskassa on enää muutama, muistaakseni, oliko niitä nyt viisi isoa sairaalaa. Ne ovat niin valtavia, että siellä semmoiset pikkuauton kokoiset autot, nelirenkaiset, kulkevat pitkin käytäviä, mutta sinne on keskitetty se osaaminen ja taito, ja ihmiset tulevat sinne silloin, kun tarvitaan. Mutta vaikka Tanska on pieni maa, niin heillä on lukuisia terveysbusseja, ja näissä terveysbusseissa on mukana laborantti, lääkäri ja sairaanhoitaja. Ne kiertävät siellä, ja siellä voidaan ottaa muun muassa sydänfilmi, siellä on yleislääkärin vastaanotto, ja tämmöiset peruslääkärikäynnit, mitä terveyskeskuksissa voi tehdä silloin, kun on flunssaa, voi tehdä tässä. Sehän on aivan loistava asia, koska silloin ei aina tarvita sitä isoa sairaalaa, joskus riittää vähän pienempikin, joskus se penisilliinikuuri on ihan hyvä asia, mutta siihen meillä tarvitaan lääkäri, kuten tiedetään. Tämä, että kotipalvelua nostetaan esille, on hyvä. Sehän ei ole siinä mielessä tälläkään hetkellä uutta, että muun muassa Posti on aloittanut sen jo tällä kuuluisalla ruohonleikkuullaan, joka kuulemma on mennyt aivan loistavasti. Sen lisäksi Posti ainakin suunnittelee, jos ei ole jo — nyt en ole varma, oliko jo kokeiltu — sellaista palvelua, että kun viedään postia pitkän matkan päähän, yhden kirjeen vieminenhän on äärimmäisen kallista, niin siihen tulee muita oheispalveluja, ja nyt viedään esimerkiksi maalla vanhuksille ruokaa samalla, kun Posti vie sinne sitä kirjettä. Nämä ovat niitä asioita, joita täällä varmasti kannattaa miettiä meidän pitkillä pitkillä etäisyyksillä. Meillä on esimerkiksi Pohjanmaa, Kainuu, Lappi, saaristokunnat. Ne ovat paikkoja, joissa ihmisillä on kohtuuttoman pitkät matkat palveluille, ja se on sitä kohtaa, missä me voimme auttaa, missä me voimme kauaskatsoisesti tehdä päätöksiä ja nähdä sen ehkä vasta kahden kolmen vuoden päästä tulevan säästön, mikä siitä tulee, mutta se tulee pitkässä juoksussa säästämään. Ministerille kiitos siitä, että tätä asiaa on taas lähdetty voimaperäisesti viemään eteenpäin, ja uskon, että se menee tässäkin salissa aika mukavasti läpi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-19T14:50:10,2016-10-19T14:54:48,Tarkistettu,1.1 2016_103_29,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys on osa yhtä Juha Sipilän hallituksen suurta tavoitetta eli Suomen digitalisoimista ja suomalaisen yhteiskunnan viemistä digiaikaan. Erityisen tärkeää on, että tämä digitalisaatio ja sähköisen maailman läpimurto tapahtuvat julkisissa palveluissa, ja on varmasti ihan hyvä asia tämä, että jatkossa me terveet työikäiset ihmiset joudumme sitten käyttämään — tai me joudumme nytkin jo käyttämään — virallisestikin pääasiassa tietokonetta, mobiililaitteita, muita sähköisiä välineitä siihen, kun asioimme viranomaisten kanssa. Minusta hallitus on onnistunut tässä puolentoista vuoden aikana aika hyvin pääsemään eteenpäin omassa digitalisaatiohankkeessaan. Keväällähän me käsittelimme tätä niin sanottua kansallista palveluarkkitehtuuria, niin sanottua KaPaa, täällä salissa, ja itselleni ainakin, mitä olen keskusteluja käynyt tuonne yritysten suuntaan ja muutenkin niin sanotusti kentän kanssa, sieltä on tullut ihan myönteistä palautetta. Tämä on varmasti hieno juttu, että jatkossa löytyvät yhden sivun takaa ne julkiset palvelut, niitä voi käyttää riippumatta virka-ajoista. Kyllähän se sillä tavalla on, arvoisa puhemies, että meidän pitää ajatella, että kyllä hallinto on ihmistä varten eikä ihminen ole hallintoa varten. Digitalisaation eteneminen on tosi tärkeä asia. Aina pitää olla mahdollisuus tavata ihminen ja tavata viranomainen, ja tässä uudessakin yhteispalvelulainsäädännössä on se mahdollisuus, että tarvittaessa paikalle voi tulla sitten vaikka huippuasiantuntija sieltä Verohallinnosta tai jostakin muualta, jos tarvittaessa täytyy selvittää oikein tarkasti sitä asiaa. Mutta kyllähän tulevaisuus on digitaalisten palveluitten myös ikäihmisten osalta, ja toivoisinkin, että mahdollisesti vähän isommat kaupungit voisivat lähteä tässä vetureiksi. Pitääkö jokaisella valtion viranomaisella olla oma virasto siellä isossa kaupungissa, vai voisiko niitä yhdistää ja saada sitä kautta vähän vauhtia tähän digitalisaatioon?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-10-19T14:54:51,2016-10-19T14:57:00,Tarkistettu,1.1 2016_103_30,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos olen tosiaan ymmärtänyt tämän lainsäädännön oikein, niin tällä on tarkoitus luoda puitelaki, sopimuslaki ja tiettyjä reunaehtoja ja tällä määritellään sitten näitten viranomaisten avustavista tehtävistä. Täällä oli keskustelua siitä, että näistä toimipisteistä saa hyvinkin laaja-alaista ja syvällistä asiantuntija-apua. Kyllä, mutta sitä saa niin, että sieltä otetaan yhteys siihen asiantuntijaan siellä taustaorganisaatiossa. Jokainen meistä varmasti ymmärtää, jos on ollut tekemisissä näitten asioitten kanssa — ja me kaikki varmasti olemme — että pelkästään verottajan tai Kelan asiat, maistraatin tai poliisin asiat, hallinnolliset lupa-asiat ja muut ovat niin laajoja, monisyisiä ja monimutkaisia, että varmaan kukaan virkailija ei voi koskaan hallita niitä täysin. Itse olen ollut maistraatissa julkisena notaarina ja holhoustoimen edunvalvonta-asioissa, ja ainakin minulta meni useampi vuosi, että minä voin sanoa, että minä olen syvällinen asiantuntija. Kysymys on tosiaan siitä, mikäli olen tämän ymmärtänyt oikein, että siellä on yleisneuvontaa ja palveluneuvontaa, hakemusten vastaanottamista ja tämäntyyppistä tukitoimintoa, mutta sitten, kun tulee vaikea tilanne, otetaan yhteys sinne taustaorganisaatioon videolla, puhelimella, sähköisesti, joko käydään siinä se neuvottelu tai tilataan sitten asiakkaalle aika. Tosiaan minun muistikuvani ovat sieltä — no, voi olla sitten ollut 2007, kun katsoin tätä, tämä ensimmäinen laki on silloin tullut, ja niitä vuosia 2006—2007 muistelin aikaisemmin, mutta 2007 se varmaan on — kun olin Hyvinkään maistraatti -nimisessä organisaatiossa silloin töissä. En edes tiedä, mikä sen nimi on nykyisin, kun se on yhdistynyt niin monta kertaa ja sieltä olen nyt virkavapaalla. Olin tosiaan Nurmijärvellä palvelupisteessä, missä oli sitten poliisi, verottaja ja Kela, ja kyllä se oli aika toimimatonta. Sähköiset yhtey-det eivät toimineet, meillä ei ollut yhteisiä yhteyksiä, meillä oli sitten jokaisella siinä oma huone, ja sinne piti aina jonkun asiantuntijan mennä. Minulla vissiin kävi muutama asiakas päivän aikana, ja ne olivat sitten sen tyyppisiä, että minulta kysyttiin, että miten minä voisin liittyä kirkkoon. No, minä sanoin, että maistraatissa ei voi kuin erota kirkosta. Sitten joku kävi kysymässä, että mitä kuuluu ja minkälaista tämä täällä on. Sitten niitä asioita, mitkä olisi pitänyt hoitaa, en pystynyt loppuun asti hoitamaan, koska minulla ei ollut niitä sähköisiä yhteyksiä, niin että minä en nähnyt, mikä siellä oli tilanne, enkä päässyt asiakasrekistereihin. Se oli huono asia. Mutta uskon, että nämä ovat kehittyneet. Niitten täytyy olla kunnossa, jotta tämmöinen toimii. Samatenhan nyt ovat tosi paljon kehittyneet videoyhteydet. Esimerkiksi kun olin pitkään maistraatissa, yhdistimme useita maistraatteja. Olin siellä itse esimiehenä, pidimme videoneuvotteluita useiden maistraattien kesken. Jokainen meni — yksi Porvoossa, Vantaalla, Espoossa — sitten omaan huoneeseen, ja meidän ei tarvinnut liikkua. Se nopeutti kaikkien työtä, ja siinä pystyi hyvinkin livenä käymään sitä neuvottelua. Ainoa ryhmä, joka ei voi videon välityksellä neuvotella — olen antanut itseäni sivistää, olen ollut mukana Muistiliiton työssä, ja sieltä nämä Suomen muistiasiantuntijat ovat muistuttaneet siitä asiasta: joihinkin muistisairauksiin kuuluu sellainen ahdistuneisuus, että ei pysty videon välityksellä asioimaan sen sairauden laadun vuoksi. Se on mahdotonta tälle ihmiselle. Täällä puhuttiin sitten näistä palveluautoista ja kotikäynneistä ja siitä, kuuntelevatko ihmiset. Ministerihän kertoi jo alun perin, että palveluautoja ja kotikäyntejä on mahdollista tämän yhteispalvelun piirissä olla. Nyt jotenkin täällä tuli semmoinen tunne, että SDP keksikin, että me voimme tehdä näitä palvelubusseja. No joo, palveluauto, palvelubusseja sitten, mutta kuitenkin vasemmiston Myllykoski oli nyt siitä eri mieltä, että ei se saa olla bussi, niin että tämä on ehkä pikkuisen ajautunut sivuraiteille. Hallitushan oli jo tämän näin ajatellut, ja se on aivan loistavaa. Erityisesti nämä kotikäynnit ovat kyllä uutuus, koska en minä ainakaan muista, että tämmöisiä viranomaisten hakemuspalveluita olisi koskaan viety kotiin. On aina edellytetty jotenkin niin, että on vireillä asia, jotta voidaan tehdä esimerkiksi maistraatista kotikäynti, tai sitten nyt on kunnallisia kotipalveluita, mutta ne ovat aina edellyttäneet jonkinlaista asiakassuhdetta. Että tämä on minusta kyllä täysin uutta, että verottaja voi käydä kotona neuvomassa esimerkiksi kulkuvaikeuksista kärsivää henkilöä, tai jos on joku, että ei ole sähköisiä palveluita. Se on siinä mielessä aivan hienoa. Toki tietysti on sellaisia asioita, niin kuin esimerkiksi julkisen notaarin palvelut, joissa omakätinen allekirjoitus oikeaksi todistetaan, ja vihkiminen, joka nyt edellyttää maistraatin palveluista vielä sitten sitä, että sinne tilataan se asiantuntija paikalle, tämä palveluneuvoja ei voi sitä hoitaa. Mutta on erittäin hienoa, että meillä jatkuvasti kehittyy tämä tilanne, että me saamme tasapuolisesti palveluita ympäri Suomea ja eri paikkoihin. Se on minusta aivan loistavaa. Ainoa asia, mistä ainakin meillä kritiikkiä silloin oli ja mitä pelättiin yhteispalvelussa, oli juuri se, mistä kerroin tuossa vuodelta 2007 kokemuksia, että kun ne sähköiset yhteydet eivät toimineet, niin tuntui hirveän turhauttavalta mennä sinne muutaman asiakkaan vuoksi. Ministerille en tuossa aikaisemmin, kun oli niin paljon teillä vastauksia, saanut kysymystä siitä, onko nyt kantautunut sieltä kunnista, kun näitähän oli melkein 200 (Puhemies koputtaa) yhteispalvelupistettä — 188 — onko siellä nyt saatu ne toimimaan niin, että on alettu kokemaan, että siitä oikeasti on hyötyä ja pystytään palvelemaan asiakas tarpeellisella tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-19T14:57:03,2016-10-19T15:03:18,Tarkistettu,1.1 2016_103_31,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hämmästyttävää puhetta. Aivan hämmästyttävää puhetta. Jos me esitämme parannuksena sitä, että voitaisiin viedä palvelut lähelle ihmistä, niin sen luulisi kyllä kelpaavan jopa perussuomalaisille, jos otetaan huomioon esimerkiksi se, missä kannattajakuntaa asuu paljon. Sen lisäksi voin kertoa edustaja Merelle, että verottaja ei saa antaa neuvontapalveluita edes kiinteästä toimipisteestä. Se on kielletty. Jos verottajalta tarvitaan ohjeita, niin verottaja pyytää ottamaan yhteyttä konsultteihin, jotka sitten neuvovat. Verottaja ei saa tulla kertomaan sitä, millä tavalla pitää se veroilmoitus tehdä ja miten se kannattaa tehdä. Ne tiedot haetaan ihan jostakin muualta. Ja tässä ei ole kukaan puhunut siitä, että verottaja lähtisi täyttämään veroilmoitusta mummon kanssa jonnekin 50 kilometrin tai 250 kilometrin päähän. Tämä on kummallista, kummallista väärinymmärtämistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-19T15:03:21,2016-10-19T15:04:20,Tarkistettu,1.1 2016_103_32,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vastaan nyt edustaja Tolppaselle. Hän tulikin kesken puheeni saliin, että ehkä siksi hän ei edes kuullut, mitä puhuin. Sanoin sitä, että ministeri kertoi esittelypuheenvuorossaan, että on tarkoitus, että voidaan palveluautojen ja henkilökohtaisten kotikäyntien avulla viedä lomakkeita, tuoda lomakkeita, antaa tämäntyyppistä palvelua, ja sitten tähän SDP ilmoitti, että he ovat keksineet, että me voimme antaa näitä palvelubussissa. Halusin vain tuoda esille, että tässähän tämä sisältää jo sen, että... — En jaksa jatkaa edustaja Tolppasen kanssa. Pitää olla paikalla kuuntelemassa koko puhe, niin sitten voidaan keskustella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-19T15:04:21,2016-10-19T15:05:00,Tarkistettu,1.1 2016_103_33,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että kun me hallintovaliokunnassa ryhdymme tätä nyt sitten käsittelemään tämän lähetekeskustelun jälkeen, niin tämä täytyy vielä tarkasti käydä läpi ja katsoa, onko siellä tarkennettavaa, ennen kaikkea parannettavaa. Kyllähän tämän lainsäädännön tarkoitus on ollut — ja on ennen kaikkea tulevaisuudessa, kun siihen digimaailmaan hypätään — se, että alueellisesti yhdenvertaisesti saadaan kaikille ihmisille tarjottua julkiset palvelut. Ja varmaan oleellista ei ole, kun tätä alueellista yhdenvertaisuutta toteutetaan ja pyritään edelleenkin aluepoliittisesti reiluun politiikkaan, onko se nyt bussi vai auto — tämä keskustelu on vähän erikoistakin tässä kohtaa. (Leena Meri: Älä muuta sano!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-10-19T15:05:02,2016-10-19T15:05:46,Tarkistettu,1.1 2016_103_34,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys ja lähetekeskustelu tästä julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta on kieltämättä hieman rönsyillyt, mutta on hyvä kuitenkin muistaa, että tämä hallituksen esitys noudattelee tarkasti hallitusohjelmaa ja tukee digitalisaatiota, mikä on pääministeri Sipilän hallituksen yksi tärkeä tehtävä. Digitalisaatio on tosiasia, ja sille emme mahda enää mitään, sen kanssa pitää vain oppia elämään, ja mitä paremmin opimme sen kanssa elämään, sen parempaa lopputulosta todennäköisesti teemme. On tärkeää, että valtionhallinnon palvelut saadaan maaseutukunnissa myös. Tämä keskusteluhan meni aivan käsittämättömiin mittasuhteisiin siinä mielessä, että kun puhutaan valtionhallinnon palveluista, niin nehän ovat poliisia, Kansaneläkelaitosta, työvoimahallintoa ja niin edelleen. Nämä ovat valtionhallinnon toimipisteistä saatavia yhteispalveluja, mitä esimerkiksi kotikunnassani Ilomantsissa on jo. Näin on tapahtunut, kun Kela on käytännössä siellä vetäytynyt jo pois, työvoimahallinto on hyvin minimissään, silloin tällöin. Poliisi on onneksi vielä olemassa, lupahallinto poliisin puolelta toimii. Mutta yhteispalvelupiste toimii, ja niitä tulee kehittää ja nimenomaan niin, että siellä yhteispalvelupisteessä neuvoo ihmisiä henkilö, joka on oman alansa osaaja ja joka tuntee sekä työvoimahallinnon, Kansaneläkelaitoksen systeemit että monta muuta, että se neuvonta on aitoa eikä hän vain jaa yhtä lomaketta ja se ihminen, joka tulee palveltavaksi, on edelleen yhtä onneton sen yhden tyhjän lomakkeen kanssa. Tästähän se on kiinni. Mutta älkää nyt, hyvät kansanedustajakollegat, sotkeko näitä lähipalveluihin, mitä kunta tarjoaa. Ei se kunta voi tarjota lääkäripalveluita bussissa näillä syrjäkylillä. Kyllä se on vain niin, että terveyskeskusten siellä kunnissa pitää säilyä, ja nyt kun sote-uudistus on menossa eteenpäin, niin tämä on syytä pitää mielessä. Minä en ainakaan hyväksy sitä, että esimerkiksi kotikuntani terveyskeskus pantaisiin kiinni ja palvelut tarjottaisiin bussissa tai jossakin autossa, joka sattuisi silloin tällöin jossakin kiertämään. Ei se niin vain käy. Kyllä se on vain niin, että kuntien tarjoamien palveluiden ja terveyskeskusten tulee säilyä siellä, ja minä en hyväksy sitä ollenkaan, että tässä lähdetään semmoiselle tielle, että ruvetaan pyörien päälle siirtämään palveluita. Kunnat ovat niitä palveluita pyörien päälle siirtäneet. Omassa kotikunnassani kotipalvelu toimii erinomaisesti, siellä käyvät terveydenhoitajat asiakkaittensa luona, ruokapalvelu toimii, valvonta toimii. Eli siinä ei ole mitään ongelmaa, ei valtion tarvitse tälle puolelle lähteä operoimaan, kun tiedän kuitenkin, että valtio on jo maaseutukunnista lähes kokonaan vetäytynyt. Miten se sinne tulisi takaisin? Sanokaapa minulle, hyvät edustajakollegat, miten se valtio sinne nyt tulisi yhtäkkiä takaisin, kun se on sieltä lähtenyt häntä koipien välissä karkuun. Vain poliisi ja Rajavartiolaitos ovat jäljellä. Ei tämmöisiä pilvilinnoja kannata kenenkään edustajan kuvitella. Se, että nämä yhteispalvelupisteet toimivat ja saadaan tätä nettipalvelua enemmän, edellyttää tietysti tulevaisuudessa, että valokuituverkkoa kehitetään edelleen koko maahan. Ei voi olla niin, että me yhtäkkiä toteamme, että digipalvelut toimivat koko maassa mutta laajakaistaverkko ei ole läheskään vielä valmis. Ja jos joku kuvittelee, että sillä pelkällä langattomalla yhteydellä saadaan hyvät palvelut aikaan, sehän on niin, että langaton verkko toimii siinä tapauksessa hyvin, kun koko maahan on kuituverkko rakennettu, koska jos ei linkkiasemien välillä ole kuituverkkoa, niin digitaaliset palvelut langattomina eivät myöskään pysty saamaan kovin suurta nopeutta aikaiseksi. Elikkä laajakaistaverkko tarvitaan valokuituun perustuen koko maahan, ja sitä kohti pitää mennä, ja valtion pitää toimia tässä primus motorina kaikin voimin. Kotikunnassani Ilomantsissa valokuituverkko valmistui tämän vuoden elokuussa, mikä on hyvä asia, ja on todettu, että sitä kautta pystytään esimerkiksi näitä sote-palveluita viemään ihmisille, muun muassa videoyhteyksien kautta. Siitäkin on kunnassa menossa hanke ja sitä kehitetään koko ajan, mutta sekään ei ole mikään autuaaksi tekevä. Kyllä kunnassa pitää olla toimiva terveyskeskus, siellä pitää olla lääkäri paikalla ja monet muut palvelut. Niitä ei saa korvata millään keinotekoisella järjestelmällä, joka todennäköisesti toimii muutaman vuoden ja sen jälkeen lakkaa. Tämä hallituksen esitys on erinomainen, ja tuen sitä kaikin voimin ja toivon, että tuotetaan nämä yhteispalvelut edelleen tässä maassa, koska kaikki yhteispalvelupisteet tarvitaan tässä maassa ja valtion on pidettävä siitä huoli, että kaikkialla maassa on julkisen hallinnon palvelut tarjolla ja nimenomaan niin, että siellä on asiantuntija saavutettavissa helposti kunnan toimistossa tai missä hän sitten istuukaan. Jos ei ole itse viranomaisen edustusta, jonkun valtion työvoimatoimiston edustaja paikalla, niin kunnasta löytyy kuitenkin henkilö, joka tuntee sen alueen asiat, ja jos ei itse kaikkea osaa, niin osaa sitten neuvoa, minne pitää mennä. Sillä keinoinhan tämä maa pelaa. Mutta siihen ei pidä mennä, että lähdemme sotkemaan keskenään valtion palvelut ja kuntien palvelut. Tämä sillisalaatti, jos me sen itse aiheutamme omalla toiminnallamme tässä talossa, johtaa tilanteeseen, jossa palvelut viedään maaseutukunnista pois, ja sen jälkeen se on maaseudun autioitumisen tie, ja sitä minä en hyväksy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-19T15:05:50,2016-10-19T15:11:02,Tarkistettu,1.1 2016_103_35,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Puhemies! Olen pitkälti samoilla linjoilla edustaja Hoskosen kanssa, mutta näen kyllä asian hivenen toisin. Esimerkiksi kuntaliitostilanteissa, varsinkin kun useampi kunta liittyy yhteen, on hyvä, että on sitten näissä vanhoissa kunnissa myös tällaiset palvelupisteet — se on tietysti kunnallista palvelua, miten kunta tämän organisoi — mutta luontevaa tietysti olisi, että ne olisivat fyysisesti samoissa paikoissa kuin ovat nämä valtiolliset palvelupisteet, sillä kun ihmiset asioivat viranomaisissa, niin he asioivat sitten tutuissa paikoissa, joissa ovat tottuneet asioimaan. Että tältä osin selvää tietysti on, että ei mitään sote-palveluita voida tällä tavoin organisoida, mutta kuntaliitostilanteissa tällainen palvelupistejärjestelmä kunnallisilla palveluilla on hyvä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-10-19T15:11:05,2016-10-19T15:12:08,Tarkistettu,1.1 2016_103_36,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä yhteispalveluajatus on aivan loistava, ja minä ainakin itse ajattelen niin, että ihan samahan se on, missä asiakas on ja missä tämä palvelun antaja, kun meillä tänä päivänä on kaikki videoyhtey-det ja audiovisuaalisuus pelaa ja sähköiset allekirjoitukset ja näin poispäin. Pitäisi ajatella vähän laajemmin, että Pudasjärvelläkin voitaisiin palvella ihan hyvin helsinkiläistä, ei siinä ole mitään ongelmaa tällä nykytekniikalla. Ehkä itsekin hieman toisella tavalla ajattelen kuin edustaja Hoskonen. Se johtuu varmaan siitä, että minä itse tein 30 vuotta eläinlääkärin hommia. Oli kiinteä toimipiste, ja ajoin autolla asiakkaan luokse ja hoidin koko ajan reseptejä ja muita siinä autolla ajaessa. Tämä on pikkuisen myös asenteista kiinni. Sen ei tarvitse olla joko—tai, vaan tässä kannattaa käyttää vähän tämmöistä uutta ajattelumallia, että vähän sekoitetaan näitä hommia. Pääasia on, että palvelut pelaavat ja ihmiset saavat joka puolella Suomea sen palvelun ilman kohtuuttomia kilometrejä ja matkustamista. Minun mielestäni se on koko tämän ajatuksen ydin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-10-19T15:12:10,2016-10-19T15:13:16,Tarkistettu,1.1 2016_103_37,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On tietysti selvää, että tämä huoli näistä palveluista ja niiden säilymisestä on aito. Yhdyn siihen, mitä ministeri totesi omassa esittelypuheenvuorossaan, että digitalisaation myötä kukaan ei saa jäädä palveluiden ulkopuolelle, ja juuri tähän asiaan tämä nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys vastaa. Haluan korostaa myös yhteispalvelun merkitystä syrjäseuduilla. Itse toimin Enontekiöllä kunnanjohtajana, jolloin kehitimme voimakkaasti yhteispalvelua ja palveluvalikoimaa siten, että siellä oli kunnan palveluita ja oli valtionhallinnon palveluita, ja kyllä kuntalaiset olivat tähän varsin tyytyväisiä, että he kykenivät tulemaan yhteen pisteeseen ja saamaan apua sitten moneen ongelmaan ja hoitamaan kerralla useampia erilaisia asioita. Korostan myös vielä sitä, että kun aikanaan maakuntalainsäädäntöä valmistellaan, on varmastikin niin, että myös maakuntien tulee sitten pohtia, minkälaisia palveluita sinne yhteispalveluun tuodaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-10-19T15:13:18,2016-10-19T15:14:18,Tarkistettu,1.1 2016_103_38,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Kivelä otti erittäin hyvän näkökulman tähän keskusteluun, ja tietenkään näitä edustaja Hoskosen fundamenttejahan ei voi kiistää. Sehän on selvä asia, että sote-uudistuksessa, joka sitten erikseen tulee meille käsittelyyn, on turvattava sosiaali- ja terveyspalvelut myös maaseudun ja harvemmin asutun alueen ihmisille. Mutta kyllä kuntaliitostilanteissa on mahdollista yhteispalvelupisteen kautta tarjota valtionhallinnon palveluja myös vanhoissa peruskunnissa. Meillä Etelä-Pohjanmaalla, vaikka olemme semmoisia jörriköitä, on aika paljon kuntaliitoksia tehty. Esimerkiksi omassa kotikunnassani Kauhavalla ja vaikkapa vanhoissa peruskunnissa Alahärmässä ja Ylihärmässä on tarjolla tiettyjä valtionhallinnon palveluita yhteispalvelupisteessä. Kurikan kaupungissa, johon on liittynyt kuntia, on tarjolla yhteispalvelupisteessä palvelua. Myös uudesta Seinäjoesta löytyy Kelaa, Verohallintoa. Eli kyllä näen tässä lainsäädännössä mahdollisuuden myös helpottaa sitä kipuilua niissä kuntaliitoskunnissa, aivan kuten edustaja Kivelä tuossa totesi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-10-19T15:14:21,2016-10-19T15:15:26,Tarkistettu,1.1 2016_103_39,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,Sitten listalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_103_40,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteispalveluasia on tärkeä, ja edellytys sille, että kaikkialla Suomessa yhteispalvelut moitteetta toimivat, on tietenkin, että me saamme tämän sähköisen viestinnän vaatimat laajakaistat ja kuidut tuonne maahan vedettyä. Pidän tärkeänä, että se asia etenee tälläkin hallituskaudella myönteisesti. Kaikkia julkisia palveluja on syytä miettiä tulevassa aluehallintouudistuksessakin, mitä voidaan yhteispalveluna tuottaa, ja niistä on jo tällä hetkellä monessa kunnassa hyvää kokemusta. Niitä on syytä kehittää. Täällä on noussut keskustelussa esiin tämä esteettömyys ja vammaisten palvelut. Ne on erityisen tärkeä huomioida, koska silloin kun esteettömyys ja vammaiset on huomioitu, niin meillä kaikilla muillakin ihmisillä on mahdollisuus käyttää niitä palvelupisteitä ja tukeutua niihin. Mitä sitten voidaan pyörille siirtää, ja onko auto se väline? Itse ainakin olen saanut ymmärtää, että on hyviä kokemuksia, kun on erilaisia terveyspalveluja siirretty pyörien päälle. Äänestämässä voidaan käydä autoilla, ja onko se sitten auto tai linja-auto, se on makukysymys tai kunnan tai alueen päätettävissä oleva asia, kuinka laajat palvelut ne haluavat kumipyörille siirtää. Äsken käytettiin puheenvuoro, että verottaja ei voisi antaa palveluja suoraan asiakkaalle. Joko itse olen sitten saanut väärää palvelua tai verottaja on toiminut väärin, mutta itse olen ainakin asioinut verotoimistossa, ja kyllä he ovat minua siellä palvelleet, kun olen kysynyt veroasioista, ja olen saanut ihan hyvää palvelua verottajalta, joten minusta oli vähän erikoinen asia, että nämä kysymykset pitäisi lähteä etsimään jostain muualta. Toivon, että muutkin ihmiset saavat verottajalta hyvää palvelua sitä kysyttäessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-10-19T15:15:29,2016-10-19T15:17:24,Tarkistettu,1.1 2016_103_41,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta on erittäin kannatettava. Sillä voimme edelleen parantaa viranomaistoiminnankin tehokkuutta ja ennen kaikkea julkisen hallinnon viranomaisten asiakaspalvelun saatavuutta. Vieruskaverini tässä, edustaja Torniainen, aikaisemmin kertoi, kun ei saanut debatissa puheenvuoroa, omasta vaalipiiristään hyvän esimerkin niin sanotusta Mallu-bussista, joka tarjoaa sote-palveluita heidän alueellaan. Siellä kuulemma saa jopa kamerayhteyden esimerkiksi lääkäriin semmoisissa pienemmissä jutuissa. Sitten toisaalta meillähän on ollut jo pitkään yhteispalvelupisteitä, joissa saa apua useissa poliisin lupa-asioissa. Niissä otetaan vastaan hakemuksia ja toimitetaan valmiita asiakirjoja. Arvoisa puhemies! Mielelläni kerron myös hyvän esimerkin omasta vaalipiiristäni ja kotikaupungistani Espoosta, jossa on Ison Omenan kauppakeskuksessa tämmöinen palvelutori. Se on semmoinen uusi julkisten palvelujen palvelukonsepti, jonka tavoitteena on helpottaa kuntalaisten arkiasiointia, ja sieltä löytyy kirjasto, nuorisopalvelut, neuvola, terveysasema, mielenterveys- ja päihdepalvelut, Kela, kaupungin yhteispalvelupiste, HUSin laboratorio ja kuvantamistoiminnot, sekä siellä on myös kulttuurin ja taiteen kohtaamispaikka Kohtaamo.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-10-19T15:17:25,2016-10-19T15:19:04,Tarkistettu,1.1 2016_103_42,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Puhemies! Nyt olemme äärimmäisen tärkeän asian kanssa tekemisissä, ja todellakin ihmetyttää, että tällainen esitys annetaan vasta nyt, mutta hyvä, että edes nyt. Tässä yhdistyvät inhimillisyys ja kansalaisten yhdenvertaisuus, koska tässä palvelua saavat sellaiset ihmiset, jotka korkean iän vuoksi tai jostakin muusta syystä eivät voi asioida sähköisesti, ja sitten jos asutaan syrjäseudulla, niin on hyvä, että palvelut tulevat lähelle. Jotta kaikki onnistuu, koulutuksen lisäksi tarvitaan myös innovatiivisuutta ja terveen arkijärjen käyttöä ja rohkeutta käyttää sitä arkijärkeä, ettei vetäydytä joidenkin pykälien taakse. Ikäviä asioita on tapahtunut monessa mielessä, miten kansalaisia pompotetaan. Otan esimerkiksi työvoimapalvelut: Tuolta meidän kulmilta rautavaaralainen työtön joutuu menemään Siilinjärvelle asioimaan. Miksi ei voisi olla niin, että viranomainen tulisi Rautavaaralle ja kenties hoitaisi samalla muitakin palveluita? Tässä kun nyt on näitä kumipyöriä ja autoja ja vähän ihmeasioita tuotu esiin, niin väistämättä nousee mieleen Pekka ja Pätkä miljonääreinä -elokuva. Siinähän Tarmo Manni, joka esittää keksijää, esittää mullistavan keksinnön, miten rautateiden liikenneturvallisuutta parannetaan: asemat liikkuvat, mutta junat pysyvät paikallaan. Mistään tällaisestahan luonnollisesti ei ole kyse tässä uudistuksessa, vaan siitä, että palvelut tuodaan inhimillisesti lähelle palveluiden tarvitsijoita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-10-19T15:19:07,2016-10-19T15:21:07,Tarkistettu,1.1 2016_103_43,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hetkellähän näitä yhteispalvelupisteitä on runsaat 180, ja katsoin, että Kela on ollut mukana 138:ssa, poliisi 51:ssä ja Verohallinto 64:ssä, eli ei joka kunnassa, ja uskon, ettei tämän lainkaan mukaan siellä Kihniön korvessa näitä yhteispalvelupisteitä ole, niin että joudumme edelleen menemään sen 20 kilometrin päähän naapurikuntaan tai näin. Tavoitteenahan on edistää sitä, että yhdenvertaisesti saadaan näitä palveluita, ja se, että tuettaisiin näitä digitaalipalveluita ja sähköistä asiointia. Ja niin kuin täällä lausunnoissa on sanottu — nämä eivät ole enää mitään uusia asioita, näistähän on muutama vuosi jo keskusteltu — kaikkihan ovat tähän myönteisesti suhtautuneet, ja minä myös, mutta todettiin, että yhteispalvelu on tärkeä pitkien matkojen, harvan asutuksen alueilla ja että sähköisten palvelukanavien rinnalla tarvitaan vielä useiden vuosien ajan riittävä ja alueellisesti kattava valtion viranomaisten asiakaspalveluverkko. Tällä hetkellä minunkin on joskus vaikea soitella esimerkiksi Kelaan tai poliisiin tai Verohallintoon, puhumattakaan vielä vanhemmista ihmisistä. Tämä uudistus ottaa ehkä vuosia ennen kuin kaikki järjestelmät nivoutuvat yhteen, mutta ihan hyvänä asiana sitä pidän. Niin kuin ministerin tontilla täällä olette sanonut, tavoitteena onkin, että asiakas saa asiointipisteestä palvelua tarpeiden mukaan neljän palvelukanavan välityksellä: sähköiset palvelut asiakaspäätteellä, etäpalvelu kuvayhteyden avulla viranomaisiin, asiointi palveluneuvojan kanssa, asiointi paikan päälle tulevan viranomaisen kanssa. Tässä on varmaan monia erilaisia konsteja, ovat ne sitten nämä palveluautot ja minkälaisia ovatkin. Tämä on askel ihan myönteiseen suuntaan, mutta kuten sanoin, aikaa menee ennen kuin nämä kaikki sopivat yhteen keskinäisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-10-19T15:21:09,2016-10-19T15:23:09,Tarkistettu,1.1 2016_103_44,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp,"Sitten ministeri Vehviläinen, 3 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_103_45,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  julkisen  hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos tästä hyvästä lähetekeskustelusta. Minulla on kolmeen asiaan vielä kommentteja. Totean todellakin sen, kun täällä on nyt puhuttu näistä pyörillä annettavista palveluista ja myös mahdollisista kotikäynneistä, että se on tässä lakiesityksessä sisällä ja se on uutta nykytilaan verrattuna. Sitä ei ole nytten ollut. Muistelen vielä, että tämä laitettiin sen lausuntokierroksen jälkeen, että tätä vielä sitten hiottiin sillä tavalla. Sitten toinen kommentti — täällä ei ole enää näitä edustajia, mutta minä haluan sanoa vielä: Edustaja Kulmuni omassa puheenvuorossaan hyvällä tavalla analysoi sitä, minkälaisia seuraamuksia olisi, jos tämä olisi lainsäädännöllä velvoittavaa jokaiselle kunnalle. Hän toi hyvällä tavalla esille ne eri ongelmat, ja sen takia valmistelun kuluessa on päädytty siihen, että tämä tehdään edelleenkin sopimuspohjaisesti. Yksi asia, jota hän ei tuonut esille mutta joka minun on pakko tuoda esille, on se, että kun me hallitusohjelmaan linjasimme useita asioita kuntien talouden turvaamiseksi, niin siellä linjattiin muun muassa niin — kun tiedätte, että kunnilla on yli 600 tehtävää ja yli 1000 velvoitetta — että jos me annamme hallituksen esityksiä, joissa on kunnille annettu uusi tehtävä tai velvoite, niin valtio sitoutuu sataprosenttisesti antamaan siihen myös rahoituksen, eli pystyttäisiin sitä kautta toteuttamaan tämä rahoitusperiaate. Tämä olisi ollut todella kallis kustannus myös. Tämä lisäksi siihen, mitä edustaja Kulmuni totesi. Sitten edustaja Paaterolla oli monella tavalla hyvä puheenvuoro, ja haluan sen myös todeta, että meillä on ollut tämä yhteispalvelulaki olemassa kyllä, todellakin lähes kymmenen vuotta käytössä. Tämän hallituksen esityksen valmistelu — senkin totean tässä avoimesti — lähti viime vaalikauden loppupuolella liikkeelle. Kun välillä meitä syytetään siitä, että hallitus tekee liian nopeasti lainsäädäntötyötä, ja välillä siitä, että liian hitaasti, niin tässä on kyllä aikaa ottanut se, että tätä on haluttu parantaa. Tänne on tuotu elementtejä muun muassa siitä, miten pystytään turvaamaan näitä palveluita esimerkiksi pyörien avulla tai kotikäyntien avustuksella. Sitten tässä ehkä vielä kaikista viimeisimmäksi sanon, ja haluan evästää hallintovaliokuntaa tähän työhön, että se on totta, että mitä hallintovaliokunta vielä tähän nyt huolella käsitellessään tekee, niin aina itse kuuntelen kyllä hyvällä korvalla sitä, minkälaista palautetta myös sieltä tulee, mutta toivon, että kun tämä on tosiaankin viipynyt jo aika pitkään ja on tehty huolellista valmistelutyötä, niin tähän suhtaudutaan eduskunnassa myönteisesti ja tämä voidaan vielä läpi. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-10-19T15:23:13,2016-10-19T15:26:18,Tarkistettu,1.1 2016_103_46,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_103_47,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä melkoisen lyhyellä hallituksen esityksellä ja lakiesityksellä toimeenpannaan Suomen Pankin virkamiesten osalta tätä suurta eläkeuudistusta, mitä Suomessa on toteutettu muittenkin toimihenkilöiden ja työntekijöitten osalta. Pidän erittäin hyvänä sitä, että siinä missä eläkeikää joudutaan ja saadaan korottaa, kun ihmiset elävät pidempään ja ovat terveempiä, on tärkeää, että ne, jotka toimivat hyväpalkkaisissa ammateissa ja ovat niin sanotusti yhteiskunnan hyväosaisia, näyttävät esimerkkiä. Tässä lakiesityksessä todetaan myös, että eroamisikää tullaan asteittain korottamaan 70 vuoteen näiden Suomen Pankin virkamiesten osalta, ja siinä itselleni heräsi sellainen ajatus, ja se ajatus on herännyt aiemminkin, minkä takia minä haluaisin vähän herättää keskustelua, että onko meillä tarpeen yhteiskunnassa, jossa puhutaan elinikäisestä oppimisesta, yhteiskunnassa, missä vielä pyritään pitämään ihmisten fyysinen ja henkinen toimintakyky mahdollisimman hyvänä mahdollisimman pitkälle, edelleenkin säätää sellaisia yläeläkeikärajoja, eroamisikiä, että täytyy 68-vuotiaana tai 70-vuotiaana lähteä jostakin tehtävästä. Voisiko meillä eläkejärjestelmä pikkuhiljaa muuttua sellaiseen suuntaan, että siellä olisi jokin minimieläkeikä, jolloin voi jäädä eläkkeelle, jos ei enää kunto salli sitä työtä, mutta sitten kun on niitä pirteitä, reippaita seitsemänkymppisiä, niin he voisivat olla töissä, jos siltä tuntuu, varsinkin kun kysymys on asiantuntijatyöstä ja henkisestä työstä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-10-19T15:26:44,2016-10-19T15:28:26,Tarkistettu,1.1 2016_103_48,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei ollut tarkoitus käyttää puheenvuoroa, mutta tästä edustaja Kurvisen puheenvuorosta innoittuneena: Tämä on hyvä asia, koska tämä tuli esimerkiksi tuossa virkatyössäni esille. Meillä oli maistraatissa eläkkeelle jäänyt herra, joka halusi tehdä nimenomaan asiantuntijatyötä holhoustoimen edunvalvonnan tilintarkastuksessa, ja hän eläkkeensä jälkeen oli sitten ihan vapaaehtoisesti vielä töissä, mutta kun hän täytti 68, niin me emme voineet enää palkata häntä. Hän olisi halunnut jatkaa, me olisimme halunneet hänet pitää, mutta kun se työ tehdään virkavastuulla, niin tilanne oli se, että hänen oli pakko lopettaa työnteko. Eli tervehdin ilolla tätä ajatusta, edustaja Kurvinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-19T15:28:28,2016-10-19T15:29:11,Tarkistettu,1.1 2016_103_49,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä lähti mielestäni varsin hyvä keskustelu liikkeelle, ja olen aivan samaa mieltä, että tarkasti on nyt pohdittava sitä, onko meillä todella tarpeen säätää näistä yläikärajoista ja minkä ihmeen takia emme yhteiskunnassa tue sellaista kehitystä, jossa työkykyinen ja työhaluinen ihminen voisi jatkaa työskentelyä siinä tehtävässä. Tietysti tässä nyt käsillä olevassa hallituksen esityksessä on paljon hyvää myös alkiolaisen inhimillisyyden ja oikeudenmukaisuuden kannalta siten, että meillä ei ole kaksia sääntöjä yhteiskunnassa, vaan hyväpalkkaiset ja viroissa toimivat ihmiset pelaavat samoilla säännöillä kuin muutkin, ja se on ainakin minulle henkilökohtaisesti erittäin tärkeää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-10-19T15:29:13,2016-10-19T15:29:57,Tarkistettu,1.1 2016_103_50,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2016 vp,"Rouva puhemies! Edustaja Leena Meri otti oikein hyvän esimerkin esille näistä ongelmista. Tämähän on aivan järjen köyhyyttä tässä tilanteessa, kun me tiedämme, että syntyvyys on aika matala ja Suomen ikärakenne muuttuu, mikä ei aina ole pelkästään huono asia, mutta se muuttuu, se on aivan realiteetti. Kyllä meidän kaikki inhimilliset resurssit pitää saada käyttöön myös työelämässä. Jos meillä on 71-vuotias tai 72-vuotias, joka voi tehdä asiantuntijatyötä, henkistä työtä, niin kyllä sen pitää olla mahdollista myös julkisella sektorilla. Lisäksi tässä salissa on nyt syksyn mittaan paljon puhuttu eläkeläisten verotuksesta ja siitä, kun nyt ensi vuodelle myös eläkeläiset saavat oikeudenmukaisen veronkevennyksen. Haluan ottaa tässä kohtaa esille sen asian, että moni, joka on eläkkeellä, tekee sivutoimisia töitä ja on jotenkin mukana työelämässä. Heidän verotuksensa on tällä hetkellä aika ankaraa, ja minusta myös verotuksella pitäisi tukea sitä, että jos ihminen on jäänyt vaikka 65- tai 66-vuotiaana eläkkeelle, niin jos hänellä on energiaa tehdä sitten vähän vaikka osa-aikaista työtä, keikkatyötä, niin verotuksella kannustettaisiin siihen, kun meillä kuitenkin on valitettavasti myös kaksi- ja kolmekymppisiä, jotka eivät vaikkapa sairauden takia pysty olemaan työelämässä ja kartuttamaan verotuloja ja kartuttamaan niitä eläkekassoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-10-19T15:29:58,2016-10-19T15:31:18,Tarkistettu,1.1 2016_103_51,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2016 vp,"Puhemies! Nyt tämä keskustelu kyllä rönsyilee Suomen Pankista varsin kauaksi, mutta kun Suomi tuntuu monella elämänalueella Yhdysvaltoja lähestyvän, niin onko tämäkin sellainen alue? Kaikki muistamme, että siellä keskuspankin pääjohtaja työskenteli huomattavan iäkkääksi. Todellakin, ihminen jonkun määrätyn ikäportaan ylitettyään ei tule työkyvyttömäksi, ja monet sitten vapaammalta pohjalta yksityisyrittäjänä ja niin edelleen jatkavatkin, mutta todellakin tarvittaisiin yhteisiä pelisääntöjä. Ei voi olla niin, että joissakin asiantuntijatehtävissä eroamisikää myöhennetään mutta sitten joissakin toisentyyppisissä tehtävissä yritetään painostaa työnantajan puolelta, että ei saisi olla päivääkään yli sen päivän, kun on mahdollista ensimmäisen kerran jäädä eläkkeelle. Kaikkinensa meidän yhteiskunnassa, vaikka eläkelakipäätökset on tehty, tämä keskustelu työurien jatkamisesta ja pidentämisestä tulee jatkumaan, ja se onkin monessa mielessä välttämätöntä. Joskus leikillisesti olen sanonut, että kun ihmisiä pyritään saamaan olemaan töissä 68:aan ja ties minne, niin joskus tuntuu, kun tuota iltapäiväruuhkaa katsoo ja jo kello 14 lähdetään töistä, että kunpa ihmiset malttaisivat olla edes kello 16:een töissä. (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+4.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-10-19T15:31:20,2016-10-19T15:32:59,Tarkistettu,1.1 2016_103_52,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain,  merimiesten palkkaturvalain 7 ja 26 §:n sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 196/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_103_53,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain,  merimiesten palkkaturvalain 7 ja 26 §:n sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 196/2016 vp","Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan kilpailukykysopimuksen edellyttämiä muutoksia palkkaturvalakiin, merimiesten palkkaturvalakiin ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettuun lakiin. Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yrityksen kilpailukykyä, lisätä talouskasvua, luoda uusia työpaikkoja, tukea julkisen talouden sopeuttamista ja edistää paikallista sopimista työ‑ ja virkaehtosopimusten kautta. Esityksen mukaan palkkaturvaa koskeviin lakeihin tehtäisiin muutokset, jotka olisivat tarpeen työntekijöiden riittävän oikeusvarmuuden varmistamiseksi, jotta palkkaturvajärjestelmä ei muodostuisi työmarkkinajärjestöjen tekemässä kilpailukykysopimuksessa tarkoitettujen selviytymissopimusten esteeksi. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutoksia, joiden perusteella palkkaturvaviranomaisella olisi mahdollisuus hyödyntää Harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä. Työehtosopimukseen sisältyvä selviytymislauseke mahdollistaa paikallisen sopimisen niin sanotuista selviytymissopimuksista, joiden tarkoituksena on, että työntekijät voivat määräaikaisesti heikentää työsuhteen ehtoja, kuten esimerkiksi alentaa lomarahaa tai palkkaa määräaikaisesti tai siirtää saatavan eräpäivää. On kaikkien etu, että työntekijä ja yrittäjä voivat paikallisesti sopia tilapäisistä muutoksista. Näin voidaan monessa tapauksessa turvata sekä työnantajan toiminnan että työpaikkojen jatkuvuus. Selviytymissopimus tulee keinoksi, kun työnantaja on taloudellisissa vaikeuksissa. Sopimuksesta huolimatta yritys voi ajautua edelleen pahempiin vaikeuksiin tai jopa konkurssiin, jolloin palkkasaatavia voi jäädä maksamatta. Työntekijät voivat hakea saataviaan palkkaturvana, jonka taso määräytyy kulloinkin noudatettavan palkkatason mukaisesti. Selviytymissopimuksen voimassaoloajalta palkkaturvana maksettaisiin siis alennettua palkkaa ja selviytymissopimuksen jälkeiseltä ajalta normaalia palkkaa — edellytyksenä kuitenkin, että palkkataso on selviytymissopimuksen päättymisen jälkeen palautunut ennalleen oikeudellisesti pätevällä tavalla. Palkansaajien keskusjärjestöt katsoivat, että selviytymissopimukseen liittyminen voisi olla palkansaajan mahdollisen palkkaturvan kannalta riski. Työntekijän halukkuutta selviytymissopimukseen pyritään parantamaan muutosesityksillä palkkaturvalakiin. Voimassa olevan lain mukaan palkkaturvaviranomainen on saattanut evätä väärinkäytöksenä työntekijän hakeman palkkaturvan, jos työntekijä on jatkanut työntekoaan tietoisena siitä, että hänen työnantajansa on maksukyvytön. Selviytymissopimuksesta sovittaessa on ilmeistä, että työntekijä on selvillä maksuvaikeuksista. Esityksen mukaisten muutosten perusteella selviytymissopimusta ei voida arvioida työntekijän vahingoksi. Toinen muutosesitys koskee työntekijän saatavan eräpäivän siirrosta johtuvaa epävarmuutta palkkaturvan haussa. Saatava on haettava palkkaturvana 3 kuukauden kuluessa. Nyt esitetään, että sopimus saatavan eräpäivän siirtämisestä sitoo myös palkkaturvaa, jos siirto on tehty oikeudellisesti pätevällä tavalla ja sopimus on tehty kirjallisesti tai se on muutoin todennettavissa. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutoksia, joiden perusteella palkkaturvaviranomaisella olisi oikeus saada Harmaan talouden selvitysyksikön laatimia velvoitteidenhoitoselvityksiä, jotka vähentävät hallinnollista työtä ja parantavat mahdollisuutta selvittää palkkaturvaan liittyviä epäselvyyksiä ja torjua harmaata taloutta. Arvoisa puhemies! Esityksessä mainitaan, että sillä ei ole vaikutusta talousarvioon. Pitäisi kuitenkin huomioida, että palkkaturvana maksettavia saatavia on viimeksi laajennettu koskemaan työaikapankkisaatavia ja kohtuullisia matkakustannuksia mutta palkkaturvan enimmäismäärää ei olla nostettu 15 200 eurosta 15 vuoden kuluessa. Tätä ovat sitten kritisoineet tietysti myös työntekijäjärjestöt ja toivoneet, että tähän korotukseen saataisiin joskus myönteinen vastaus.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+5.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-10-19T15:33:16,2016-10-19T15:38:22,Tarkistettu,1.1 2016_103_54,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain,  merimiesten palkkaturvalain 7 ja 26 §:n sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 196/2016 vp"," Puhemies! Paljon on puhuttu ja jo hyvin pitkään, ihan sieltä 80—90-lukujen taitteesta lähtien, paikallisesta sopimisesta, sen kehittämisestä ja niin edelleen. Todellisuudessahan paikallisesti sovitaan hyvin monista asioista ilman suurta melua, ja kyllähän erilaiset työehtosopimukset mahdollistavat sen, että sovitaan paikallisesti toisin, ja monet käytännöt ovat olleet kauan voimassa, ja niistä ei sen suurempaa numeroa tehdä. Mutta yhtäältä, jotta paikallinen sopiminen kehittyisi, se on myös kypsyyskoe. Se edellyttää osapuolilta aitoa sopimista — sopiminen on sopimista, ei sanelua. Jotta sopijaosapuolet ovat kypsiä, niin tähän tarvitaan myös koulutusta ja oikeudenmukaista asennetta ja niin edelleen. Selviytymissopimusmekanismissa halutaan turvata kriisiytyneiden yritysten toimintaedellytyksiä, siis toimintaedellytyksiä tilanteessa, kun yritys on kriisiytynyt ja kriisiytymässä, ja tämä kyllä on sellainen kysymys, että siinä tarvitaan sopimisen taitoja ja niiden kehittämistä. Koskaan ei voida yksipuolisesti sanella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+5.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-10-19T15:38:26,2016-10-19T15:40:14,Tarkistettu,1.1 2016_103_55,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain,  merimiesten palkkaturvalain 7 ja 26 §:n sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 196/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Uskon tuntevani yrittäjän elämää melko tarkkaan. Minulla on siitä pitkä omakohtainen kokemus. Olen tutustunut työntekoon ja työntekijöihin myös toiselta puolelta rajaa. Aikoinaan myytiin vanhat sahavehkeet Keski-Amerikkaan, muun muassa Hondurasiin, ja kävin siellä vapaaehtoistyönä ainakin kymmenkunta kertaa kouluttamassa paikallisia kunnostamaan sahoja ja käyttämään niitä. Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että työnantajat ja työntekijät puhaltavat yhteen hiileen. Kilpailukykysopimuksessa sovittiin siitä, että työsopimusosapuolet neuvottelisivat ja ottaisivat työehtosopimuksiinsa ehdot, joiden puitteissa paikallisesti voitaisiin sopia selviytymissopimuksista. Korostaisin sanaa ""paikallisesti"". Olen useaan otteeseen puhunut paikallisen sopimisen puolesta. Monella työpaikalla jo pystytään paikalliseen sopimiseen, ja toivon sen lisääntyvän. Työpaikkojen säilyminen ja yritysten hyvinvointi on työntekijän, työnantajan ja kaikkien meidän etu. Hallitus ponnistelee määrätietoisesti kassavajeemme paikkaamiseksi. Mutta edellisten hallitusten holtittoman toiminnan vuoksi vielä on matkaa siihen, että velkaantuminen taittuu. Siksi on ensiarvoisen tärkeää turvata työpaikat. Arvoisa puhemies! Meidän on kyettävä sopimaan yhdessä. Mikäli osapuolet eivät pysty tai halua sopia, on usein niin, ettei vaikeuksiin ajautuneelle yrittäjälle jää paljoakaan vaihtoehtoja. Niitä voivat olla lomautukset, irtisanomiset tai lapun laittaminen luukulle. Tämä ei ole uhkakuvien maalailua vaan todellista totta monen yrittäjän jokapäiväisessä arjessa. Eivät yrittäjät lähde tällaisiin toimiin tai edes harkitse niitä huvikseen, vaan vasta pakon edessä. Vuosina 2010—2015 valtio otti uutta velkaa 25 miljardia euroa. Kunnat velkaantuivat, korjausvelka kasvoi, omaisuutta myytiin miljarditolkulla. Vain viidessä vuodessa julkinen sektori söi kuin se kuuluisa hullu mies Huittisista, siis enemmän kuin tienasi, eikä summa ollut ihan pieni, se oli yli 40 miljardia euroa. Vasemmallakin olisi vihdoin syytä tunnustaa, että sama meno ei voi jatkua. Paikallinen sopiminen on yksi keino hallituksen työpakissa, mikäli paikallisen sopimisen myötä työpaikkoja säilyy. Tuskin oppositiokaan sitä kehtaa moittia. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-10-19T15:40:15,2016-10-19T15:44:33,Tarkistettu,1.1 2016_103_56,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain,  merimiesten palkkaturvalain 7 ja 26 §:n sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 196/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä käsillä oleva lakiesityshän liittyy tähän kilpailukykysopimukseen, joka onneksi saatiin työmarkkinaosapuolten välille hallituksen auttamana ja hallituksen johdolla, ja tämä on sellainen toimenpide, joka ainakin näitten viime viikkojen positiivisten yritysuutisten osalta näyttää purreen ja kääntäneen Suomen kurssin. Paikallinen sopiminen, mistä täällä on useita erittäin hyviä puheenvuoroja käytetty, on tärkeä asia, ja sen pitää todella olla aitoa sopimista. Näin ollen haluankin ottaa esille tälläkin foorumilla tuon toissaviikkoisen Suomen Yrittäjien liittokokouksen erittäin hyvän kannanoton. Suomen Yrittäjätkin, joka edustaa Suomen pientä ja keskisuurta yrittäjäkenttää, sitä porukkaa, joka on työpaikat luonut viime vuosina ja luo jatkossakin, otti kantaa siihen, että jos paikallinen sopiminen laajenee ja siihen annetaan lisää voimaa ja lisää valtuuksia, niin Suomen Yrittäjät on valmis siihen, että myös henkilöstö saa enemmän valtaa päättää yritysten asioista ja he pääsevät mukaan sinne yritysten hallintoon. Se oli erittäin hyvä kädenojennus Suomen Yrittäjiltä, ja tällaisia konkreettisia aidon paikallisen sopimisen avauksia me tarvitsemme lisääkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-10-19T15:44:35,2016-10-19T15:45:52,Tarkistettu,1.1 2016_103_57,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain,  merimiesten palkkaturvalain 7 ja 26 §:n sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 196/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä on pidetty monta hyvää puheenvuoroa tästä aiheesta, mutta yhtä sellaista seikkaa, joka on aika olennainen, ei ole kovinkaan paljon käsitelty. Täällä on todettu vain neuvotteluosapuolista paikallisessa sopimisessa, ja tokihan siinä ovat työntekijät ja sitten yritys neuvotteluosapuolina, mutta kovin jäykät ovat nämä meidän työmarkkinat. Toisaalta minä ymmärrän ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksen siitä, että työntekijöitä edustaa luottamusmies, mutta meillä on paljon nimenomaan näissä mikroyrityksissä järjestäytymättömiä työnantajia ja myöskin järjestäytymättömiä työntekijöitä, ja tämä neuvottelutapa paikallisessa sopimisessa, mikä nyt on viety eteenpäin, edellyttää sitä luottamusmiestä, ja se tarkoittaa sitten myöskin sitä, että työntekijöitten on järjestäydyttävä ja liityttävä ammattiliittoon. Tämä minun mielestäni on osaltaan jäykistämässä tätä hyvää paikallista sopimisen kulttuuria. Ilmeisestikin tämä on poliittisesti ratkaistu kuitenkin niin, että tätä nyt edellytetään, mutta ehkä jatkossa pitäisi kuitenkin pitää tätä asiaa sillä tavalla yllä, että jos mahdollista, tämmöisestä vaatimuksesta voitaisiin jossain vaiheessa luopua, ja uskon, että paikallinen sopiminen olisi paljon helpompaa jatkossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+5.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-10-19T15:45:54,2016-10-19T15:47:30,Tarkistettu,1.1 2016_103_58,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain,  merimiesten palkkaturvalain 7 ja 26 §:n sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 196/2016 vp","Arvoisa puhemies! Semmoinen asia jäi tuossa äsken sanomatta, että tämmöisessä paikallisessa sopimuksessa on yleensä niin, että yrittäjä sijoittaa työntekijään. Meillä on arvioitu, että kaksi vuotta siinä menee, kun työntekijä tulee sinne ja sisäistyy firmaan, ja että se tuottaa alkuun tappiota. No, eihän mikään yrittäjä, joka lähtee sijoittamaan... Hänhän olettaa, että siitä tulee joskus kakkua, myös sinne yrittäjälle jossakin vaiheessa. Elikkä kun päästään tällä lailla paikallisesti sopimaan, että sitten kun tulee tulosta, sitten myös saa se työntekijäpuoli parempaa, niin me saamme nousemaan myös palkkatasoa tällä. Minusta se, että nyt sovitaan jossakin Etelärannassa ja Hakaniemen torilla, mitä tapahtuu Keski-Suomessa, on aika kaukaista touhua. Siellä ei ole ymmärrystä, se loppuu tuohon Kehä kolmosen varteen se. Tietysti työasioista pystytään puhumaan hyvin, mutta sitten sen tekeminen on eri asia. Ne ovat yhtä kaukana toisistaan kuin itä on lännestä, tekeminen ja puhuminen. Että meillä täällä etelässä on opittu paljon puhumaan, mutta se tekeminen on hyvin vähäistä sitten, jos sitä ruvetaan soveltamaan tuonne maaseudulle. Siksi minä tätä paikallista sopimista puolustan, että täytyy ottaa myös se maantieteellinen asema siinä huomioon, ja niin edelleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-10-19T15:47:30,2016-10-19T15:49:14,Tarkistettu,1.1 2016_103_59,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain,  merimiesten palkkaturvalain 7 ja 26 §:n sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 196/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Turunen otti tärkeän asian esille tuosta yhdistymisvapaudesta, koska meidän perustuslain mukaan jokaisella on yhdistymisvapaus ja siihen kuuluu tietysti se, että pitää voida perustaa yhdistys, mikä nyt tietysti edellyttää, että se on laillinen yhdistys, ja myös kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen. Perustuslain säädöksissä todetaan, että nämä samat asiat koskevat ammatillista yhdistymisvapautta. Siinä mielessä tämä on vähän hankala kysymys, elikkä se edellyttäisi sitten sitä, että pitäisi olla yhdistystoiminnassa mukana ja järjestäytyä. Hallitus on yrittänyt tehdä paljon meidän työllisyyden eteen, ja en malta olla vielä tässä lisäksi muistuttamatta siitä, että vuosia kaivattu arvonlisäveron maksuperusteisuus tulee nyt voimaan. Itselläni oli aikanaan lakiasiaintoimisto, ja minulla se laskutus perustui aina siihen, että tehtiin se työ ja joskus se laskutettiin. Se tuli sitten ehkä kuukausienkin päästä — erityisesti sellaisissa tilanteissa, että asiakas oli oikeusaputoimen asiakkuuden kautta tullut minulle ja nämä maksut tulivat valtion varoista — ja se kesti hyvinkin pitkään. Kuitenkin minun piti jo, kun minä jätin oikeuteen laskuni, tilittää arvonlisäverot valtiolle, vaikka minulla oli valtiolta se palkkiokin vielä saamatta. Se on erittäin myönteinen asia, jota on kiitelty paljon yrittäjien toimesta. Samaten on tämä perhevapaan kustannusten tasaus. Sitä kohtaan on esitetty myös kritiikkiä, että se olisi väärin sammutettu, mutta en oikein ymmärrä sitäkään, koska joka tapauksessa on haluttu lisää kustannusten tasaamista ja tämä on kuitenkin ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, että saisimme sitä meidän työllisyyttä paranemaan ja sitä työllistämisen kynnystä laskettua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-19T15:49:15,2016-10-19T15:51:10,Tarkistettu,1.1 2016_103_60,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  työajasta  kotimaanliikenteen  aluksissa  annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_103_61,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  työajasta  kotimaanliikenteen  aluksissa  annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan sisävesiliikenteen työaikadirektiivin täytäntöönpanon edellyttämiä muutoksia työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annettuun lakiin. Yleisesti voidaan sanoa, että merenkulun työaikalainsäädäntö koostuu merityöaikalaista ja työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetusta laista. Ensin mainittua lakia sovelletaan työntekijään, joka työskentelee suomalaisessa, ulkomaanliikenteeseen käytettävässä aluksessa. Merityöaikalakia sovelletaan silloinkin, kun ulkomaanliikenteeseen käytettävä alus tekee matkoja Suomen satamien välillä. Yksi rajanveto hallituksen esityksessä koskisi kotimaanliikenteessä sitä, sovelletaanko työhön meriliikennettä vai sisävesiliikennettä koskevia säännöksiä. Tätä varten lain 1 §:ään ehdotetaankin lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan lain sisävesi- ja meriliikennettä koskevien säännösten soveltuminen määräytyisi sen perusteella, kummalla vesialueella työntekijä pääasiallisesti työskentelisi. Yhden tulkintaongelman voi tuoda mukanaan se, että työntekijä voi työskennellä useammalla aluksella. Tällöin joudutaan miettimään, mikä on työntekijän pääasiallinen työskentelyalue. Pääasiallisuuskriteeriä joudutaan arvioimaan myös silloin, kun alus liikennöi Saimaan kanavan kautta sekä merialueilla että Saimaalla. Alus voi esimerkiksi liikennöidä säännönmukaisesti rannikkokaupungin ja sisävesillä sijaitsevan sataman välillä. Tämä pääasiallisuuskriteeri merkitsee sitä, että meriliikennettä tai sisävesiliikennettä koskevien säännösten soveltuminen ratkeaa sen perusteella, kummalla vesialueella alusta käytetään suuremman osan ajasta. Arvioinnissa otetaan huomioon vain se aika, jonka alus on kulussa. Alushan on kulussa silloin, kun se ei ole ankkuroituna, maihin kiinnitettynä tai karilla. Esimerkiksi Saimaalla puutavaraa hinaavan aluksen kuljettajaa koskee yleensä kotimaanliikenteen aluksista annettu lainsäädäntö. Tämän lain mukaan hänellä säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. Jos aluksella on useita kuljettajia ja työntekijät alusta käyttäessään asuvat aluksessa, työaika voidaan järjestää säännöllisesti vaihtuviin vuoroihin, joiden pituus on enintään 4 tai 6 tuntia. Eräin edellytyksin työ voidaan myös järjestää kahdesti vuorokaudessa vaihtuvaan vuoroon. Mielestäni tämä on ollut hyvä tapa, kun tiedetään, että hinaajat kuljettavat puuta monesti monta vuorokautta peräkkäin keliolosuhteista riippuen. Kotimaan vesiliikennetilaston mukaan kotimaan vesiliikenteen aluskuljetusten tavaramäärä oli 5,39 miljoonaa tonnia ja tästä 9,3 prosenttia sisävesillä vuonna 2015. Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkuminen osaltaan pitää prosentit varsin korkeina. Henkilötyövuosissa mitattuna kotimaan vesiliikenteen volyymi on Suomessa noin kymmenesosa ulkomaan vesiliikenteen volyymista, ja sitä olisi helppo kasvattaa, mikäli yhteistä halua siihen olisi. Mielestäni vesiliikenteen lisäämistä erityisesti puukuljetuksiin tulisi kannustaa. Sisävesiliikenteen työaikadirektiivi koskee vain sisävesiliikennettä. Tästä johtuen direktiivin edellyttämiä muutoksia ei tässä hallituksen esityksessä lähtökohtaisesti ulotettaisi merialueella tapahtuvaan kotimaanliikenteeseen. Käytännön merkitykseltään keskeisin muutostarve liittyy työaikadirektiivin liitesopimuksen 3. lausekkeeseen, jonka mukaan enimmäistyöaika esimerkiksi hinaajan kuljettajalla on keskimäärin 48 tuntia viikossa. Tätä keskimäärää arvioidaan vuoden mittaisen viiteajanjakson aikana. Lyhyemmissä työsuhteissa sallittu enimmäistyöaika lasketaan suhteessa aikaan. Kieltämättä kuulostaa vähän monimutkaiselta. Arvoisa rouva puhemies! Kuten tiedämme, Suomessa sisävesiliikenne on sesonkiluonteista. Tällöin ainakin kesäkuukausien ajaksi tehdyissä työsuhteissa direktiivin edellyttämä enimmäistyöaika asettaa haasteita työnantajalle sekä työntekijälle, ja myös työaikalainsäädännön valvominen on haasteellista. Esityksessä ehdotetaan, että 7 päivän jakson aikana työntekijälle olisi annettava nykyisen 77 tunnin sijasta vähintään 84 tunnin lepoaika. Mielestäni tämä on yksi tarpeellisimmista muutoksista. Hallituksen esityksen muutoksilla ei arvioida olevan suuria vaikutuksia myöskään Saimaalla ja Saimaan kanavan kautta liikennöiville rahtialuksille. Kyseisillä aluksilla on työtä jo nykyisin mahdollista tehdä vuorottelujärjestelmän puitteissa. Tällä pystytään huolehtimaan siitä, että työntekijöillä on mahdollisuus riittävään lepoon, vaikka aluksen toiminta on katkeamatonta. Edellä mainituin edellytyksin pidän hallituksen esitystä hyvänä ja kannatettavana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+6.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-10-19T15:51:28,2016-10-19T15:56:54,Tarkistettu,1.1 2016_103_62,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  työajasta  kotimaanliikenteen  aluksissa  annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti vain tuohon puunkuljetukseen vesistöissä. Se on historiaa. Nimittäin tehtailla ja sahoilla on nykyään jo ajat, jolloinka puu tuodaan sinne, ja se on hyvin hektistä, se ei jouda olemaan tuolla järvissä viikkokaupalla, eli sen voi unohtaa siitä esityksestä. Tämä päivä on eri juttu: kun vielä joskus 70-luvulla tämä oli kannattavaa, niin tänä päivänä se ei yksinkertaisesti onnistu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+6.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-10-19T15:56:57,2016-10-19T15:57:34,Tarkistettu,1.1 2016_103_63,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle  laiksi  työajasta  kotimaanliikenteen  aluksissa  annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Kulmala kiinnitti puheenvuorossaan huomiota tärkeään asiaan. Sisävesiliikenne erityisesti matkustajaliikenteen osalta on hyvinkin sesonkiluontoista. Yrityksen pitäisi saada koko vuoden tuotto lyhyen sesongin aikana, ja silloin tietysti haluttaisiin tehdä pitkää päivää sekä aluksella että sitten henkilöstön suhteen käyttää mahdollisimman pitkälle niitä mahdollisuuksia, joita työaikalainsäädäntö mahdollistaa. Nyt tämän direktiivin tarkoitus on kuitenkin vähän rajata sitä henkilökunnan hyväksikäyttöä ja tuoda sitä kautta myös liikenneturvallisuutta vesiliikenteeseen: kun näitä lepoaikoja pidennetään säädöksin, niin silloin voidaan taata paremmin sisävesiliikenteen turvallisuus. Tässä joudutaan sovittamaan yhteen vaikeita asioita: lyhyt sesonki, jolloin yrittäjän pitää painaa päälle ja alusten pitää olla liikkeellä, ja toisaalta intressi siitä, että sisävesiliikenne on turvallista ja että henkilöstö saa riittävästi lepoaikaa. Tärkeä lakiesitys, jota tuen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+6.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-10-19T15:57:36,2016-10-19T15:58:35,Tarkistettu,1.1 2016_103_64,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain ja maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 194/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_103_65,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain ja maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 194/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavan maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annettua lakia ja maatalousyrittäjien luopumistuesta annettua lakia. Esityksessä ehdotettujen luopumistukilainsäädännön muutosten johdosta luopumistuen ehdot säilyisivät nykyistä vastaavina vuoden 2017 alusta voimaan tulevista työeläkelainsäädännön muutoksista huolimatta luopumistukijärjestelmän soveltamisen loppuun. Hallituksen esityksen perusteluista käy hyvin ilmi, että EU:n komissio on hyväksynyt Suomen luopumistukijärjestelmän valtiontukena, joka maksetaan kokonaan kansallisista varoista. Maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain voimassa olevien säännösten mukaan luopumistukea ei myönnetä jatkossa vuoden 2018 jälkeen tapahtuvien maatalouden harjoittamisesta luopumisten johdosta. Luopumistuen perusmäärä muuttuisi jatkossakin maatalousyrittäjän eläkelain mukaiseksi vanhuuseläkkeeksi tuensaajan täyttäessä 63 vuotta. Tämä ikärajan nosto 60:stä 63 vuoteen vastaa yleistä tavoitetta työurien pidentämisestä ja tukee valtiontalouden säästötavoitteita. Muutokset ovat edellä mainituista syistä varsin perusteltuja. Mielestäni on hyvä, että tätä luopumistukilakia esitetään jatkettavaksi vuoden 2018 loppuun. Erityisesti maaseudun elinvoimaisuuden ja kotimaisen ruokaturvan kannalta on tärkeää juuri se, että käytetään täysimääräisesti hyväksi EU:n lainsäädännön mahdollistamat maaseudun kehittämistoimet sekä unionin antamat takarajat. Toisaalta tässä ikärajauksessa on ainakin lähtökohtaisesti haastetta niissä tapauksissa ja tilanteissa, missä isännällä tai emännällä itsellään olisi terveyttä ja halua jatkaa toimintaa ja hän haluaisi vasta iäkkäämpänä luovuttaa tukikelpoisen tilansa ulkopuoliselle jatkajalle. Nyt kun tämä EU:n komission aikoinaan hyväksymä Suomen luopumistukijärjestelmä lakkautetaan asteittain, niin tällä voi olla huomattavaakin merkitystä maatilojen jatkuvuudelle maassamme. Arvoisa puhemies! Maatilojen määrä laskee Suomessa rajusti seuraavien vuosien aikana. Esimerkiksi Maidontuotannon kehitysnäkymät 2022 ‑raportin ennusteen mukaan yli puolet nykyisistä maitotiloista lopettaa vuoteen 2022 mennessä. Luopumisen syinä mainittiin heikko kannattavuus, suuri työmäärä ja sitovuus, matala tuottajahinta sekä EU:n vaatimukset. Toivottavasti tämä hallituksen esitys osaltaan vaikuttaa siihen, että tämä raportti ei pidä paikkaansa. Muussa tapauksessa juomme ruotsalaista tai virolaista maitoa ja syömme tanskalaista lihaa. Tämä on erittäin vakava asia, koska nyt syömme ja juomme maailman puhtainta ruokaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+9.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-10-19T15:59:43,2016-10-19T16:02:53,Tarkistettu,1.1 2016_103_66,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain ja maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 194/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä ikälinjauksesta sen verran, että me emme mitään mahda sille, että olemme tässäkin asiassa, kuten niin monessa muussakin, EU:n talutushihnassa. Jos me perussuomalaiset mahtaisimme, näin ei taatusti olisi. Mutta kun tähän hölmöyteen on aikanaan lähdetty, niin tässä nyt sitten vain on rimpuiltava. Iso osa niistä asioista, joista me tässä salissa keskustelemme, on peräisin Brysselin kasvottomilta ja nimettömiltä virkamiehiltä, jotka eivät tiedä Suomesta eivätkä suomalaisista yhtään mitään. He eivät tiedä eivätkä varmaan välitäkään suomalaisista mitään. Tämä on niitten kuppausalue, mistä saavat sinne Brysselin herroille vain rahaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+9.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-10-19T16:02:55,2016-10-19T16:03:59,Tarkistettu,1.1 2016_103_67,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain ja maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 194/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kulmala omassa puheenvuorossaan otti ansiokkaasti kyllä esille suomalaisen ruuantuotannon ja sen, että tällä hetkellä me todellakin syömme ja tuotamme maailman puhtainta, eettisintä ja ekologisinta ravintoa. Kaikki maatalouteen liittyvä lainsäädäntö tulee nähdä sellaisena kokonaisuutena, jolla kestävä maatalous kyetään Suomessa turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa. Tässäkään yhteydessä, vaikka paljon tästä lainsäädännöstä annetaan EU-tasolta, ei koskaan voida unohtaa kansallisen huoltovarmuuden merkitystä. Se on äärettömän tärkeä asia, että me kykenemme tämän maan kansalaiset ruokkimaan niin rauhan kuin mahdollisten kriisienkin aikana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+9.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-10-19T16:04:00,2016-10-19T16:04:47,Tarkistettu,1.1 2016_103_68,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain ja maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 194/2016 vp,"Herra puhemies! On tärkeää, että kun suomalainen ruuantuotanto elää vaikeita aikoja, niin myös eduskunta ja eduskunnan täysistunto antaa tukensa ja myötäelämisensä kaikille niille suomalaisille viljelijöille ja tuottajille, jotka jaksavat uskoa siihen, että Suomessa näissä olosuhteissa kannattaa maataloutta ja agribisnestä harjoittaa. Nyt kun kysymys on maataloustuottajien eläkeasioista, pidän erittäin tärkeänä sitä, että entistä enemmän me maatalouspolitiikassa pohtisimme niitä nuoria tuottajia, nuoria viljelijöitä, jotka siinä 20—30:n korvilla päättävät ryhtyä jatkamaan tilaansa ja uskovat siihen elinkeinoon ja liiketoimintaan. Meidän pitäisi pystyä kaikilla tavoilla niin tukipolitiikassa, ympäristölainsäädännössä kuin kunnissa kaavoituksessa ottamaan huomioon nämä laajenevat maatilat. Varmasti keinot, millä jatkossa nuoret tuottajat, jotka ottavat niitä tiloja haltuun, voivat pärjätä, ovat joko tuotannon laajentaminen tai erikoistuminen esimerkiksi luomuun tai se, että otetaan mukaan vaikkapa matkailua tai luonto- ja maaseutuhoivaa, green carea. Minusta on erittäin tärkeää, että kun me täällä eduskunnassa pohdimme näitä maatalouden kysymyksiä, meillä on katse näissä nuorissa viljelijöissä. Myös maatalouden ja suomalaisen maaseudun täytyy uusiutua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+9.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-10-19T16:04:48,2016-10-19T16:06:19,Tarkistettu,1.1 2016_103_69,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maaseudun  kehittämisen  tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_103_70,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maaseudun  kehittämisen  tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä maaseudun kehittämisen tukemisesta annettuun lakiin esitetään tehtävän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 mukaisiin pilottihankkeisiin liittyviä muutoksia, joiden johdosta kehittämishanketukea olisi mahdollista myöntää pilottihankkeisiin liittyviin investointeihin, jotka eivät ole luonteeltaan yleishyödyllisiä. Tämä muutos on maaseutuohjelman mukainen ja pilottihankkeiden käytännön toteutuksen kannalta erittäin tärkeä. Tarkoituksenahan on tukea uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ynnä muiden kehittämistä maa‑ ja metsätaloudessa sekä maaseudun pienissä yrityksissä ja antaa toimijoille mahdollisuus uuden toiminnan tai tuotteen testaamiseen todellisessa toimintaympäristössä. Pidän tällaisia pilottihankkeita erittäin hyvänä, koska maaseudun kehittämisen määrärahoilla vahvistetaan näin ollen maaseudun elinvoimaisuutta sekä luodaan edellytyksiä maaseudun monipuoliselle yrittäjyydelle ja liiketoiminnan jatkuvuudelle sekä kilpailukykyiselle kasvulle. Olen asunut lähes koko ikäni maaseudulla ja haluan nähdä jatkossakin maaseudun elinvoimaisena ja monimuotoisena, myös tulevaisuudessa. Monessa tutkimuksessa on myös todettu, että me suomalaiset osaamme arvostaa maaseutua ja siellä valmistettua maailman puhtainta ruokaa. Tähän meidän tulee kykymme mukaan panostaa edelleen sekä panostaa erityisesti luomuun. Tämän lisäksi haluan jatkossakin puolustaa suomalaista, ahkeraa maaseutuyrittämistä ja panostaa sen jatkuvuuteen. Maaseudun asioissa luotan ja uskon yksityiseen yrittäjyyteen ja paikallisiin toimijoihin. Asuminen ja yrittäminen maaseudulla eivät ole itsestäänselvyys, vaan ne edellyttävät kehittyvää ja ennakoitavaa toimintaympäristöä. Ne maaseudulla osataan, kunhan me annamme siihen mahdollisuuden. Maaseudulla tehdään muutakin kuin pelto‑ ja metsätöitä. Varsinaisen alkutuotannon ohella erilaiset liitännäiselinkeinot kasvattavat koko ajan merkitystään tilojen tulonmuodostuksessa ja työllistävyydessä. Talvisin lumenauraus ja kesäisin teiden varsien niitot tuovat lisätuloja. Varsinaisen maa‑ ja metsätalouden ulkopuolinen yritystoiminta tulisikin huomioida täysimääräisesti arvioitaessa tilan elinkelpoisuutta aloittamisavustusten ja investointitukien kohdalla. Näin ei tällä hetkellä valitettavasti ole. Arvoisa puhemies! Maaseudun tuotteiden ja palveluiden innovaatioihin on myös löydyttävä riskirahaa. Tällä hetkellä maatalousyrittäjän on vaikea saada lisälainaa pankista, kun hän on laajentamassa toimintaansa, vaikka yrityksen tase ja luottotiedot olisivatkin kunnossa. Meillä ei ole enää yritystoimintaa tukevaa pankkia, kuten aikaisemmin on ollut. Näkisin myös hyvänä, että tukileikkurista säästyneitä varoja ohjattaisiin uusien tuontia korvaavien liiketoimintojen kehittelyyn. Tällä hallituksen esityksellä ei ole esityksen mukaan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Esityksellä ei myöskään muuteta maaseutuohjelman mukaista rahoitusta eri toimenpiteisiin. Esityksen mukaan yhteistyötoimenpiteen suunniteltu rahoitus koko ohjelmakaudella olisi 160 miljoonaa euroa ja esityksen mukaiset päätökset on mahdollista toteuttaa valtion menokehyksen puitteissa. Edellä mainitut seikat huomioiden annan täyden tukeni tälle lähetekeskustelussa olevalle hallituksen esitykselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+10.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-10-19T16:06:41,2016-10-19T16:10:32,Tarkistettu,1.1 2016_103_71,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maaseudun  kehittämisen  tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maaseudun kehittämisen tukemises- ta annettuun lakiin esitetään tehtävän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020:n mukaisiin pilottihankkeisiin liittyviä muutoksia. Näiden muutosten johdosta kehittämishanketukea olisi mahdollista myöntää pilottihankkeisiin liittyviin investointeihin, jotka eivät ole luonteeltaan yleishyödyllisiä. Muutokset joustavoittavat erityisesti pilottihankkeiden perustamista ja niiden rahoitusta. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti saada lisää työpaikkoja maaseutuelinkeinojen parissa tapahtuvien innovaatioiden kautta. Monesti hyväkin keksintö jää pöytälaatikkoon rahoituksen puuttuessa ja moni ""Pelle Peloton"" turhautuu. Samalla korjataan joitakin virheellisiä viittauksia EU:n suorista tuista maataloudelle annettuun lakiin. Kaikki lausunnonantajat ovat kannattaneet esitystä ja saaneet lakiluonnokseen jopa pieniä parannuksia — hyvä niin. Lausuntokierros ei ole ollut vain paperin kierrätystä. Arvoisa herra puhemies! Näin ollen esitystä on helppo kannattaa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+10.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-10-19T16:10:35,2016-10-19T16:11:50,Tarkistettu,1.1 2016_103_72,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maaseudun  kehittämisen  tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän nyt käsillä olevan esityksen tarkoituksena on maaseutuohjelman tavoitteiden mukaisesti parantaa kehittämishanketuen saajien edellytyksiä toteuttaa maaseudulla innovatiivisia ja maaseudun yritystoimintaa uudistavia hankkeita. Tässä tarkoituksessa lakiin tehtäisiin maaseutuohjelman mukaisesti pilotointia koskeva muutos, jonka myötä pilotointi voidaan paremmin toteuttaa maaseutuohjelman tarkoituksen mukaisesti. Ja kuten useassa puheenvuorossa jo on mainittu, tuettavien hankkeiden ei tarvitse olla yleishyödyllisiä. Näen tämän lakiesityksen erittäin tärkeänä, tätä on helppo tukea. Ja kun käymme tätä keskustelua maaseudun kehittämisestä, niin on hyvä muistaa myös se paljon puhuttu digitalisaatio. Nimittäin myös maaseutuelinkeinoja voidaan digitalisoida. Tässä yhteydessä haluan nostaa esille MTK:n taannoin lanseeraaman ruokaasuomesta.fi-palvelun, jossa ohitetaan kauppaketjut siten, että kuluttaja kykenee tilaamaan ruokansa suoraan sieltä tuottajalta. Kun aikanaan kehitetään erilaisia alustatalouden sovellutuksia, joilla tätä mahdollisuutta voidaan paremmin hyödyntää, niin silloin pääsemme aivan aidosti siihen lähiruuan ytimeen, siihen, että kuluttaja voi tilata ravintonsa suoraan tuottajalta, jolloin myös se tuottajan saama hinta muodostuu sellaiseksi, että sillä aivan aidosti tulee toimeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+10.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-10-19T16:11:52,2016-10-19T16:13:25,Tarkistettu,1.1 2016_103_73,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maaseudun  kehittämisen  tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä kerrotut muutokset tukevat hallitusohjelman tavoitteita saada muun muassa kokeilujen avulla uusia ratkaisuja biotaloudessa, parantaa palveluja sekä vahvistaa yhteistyötä. Tavoitteena on myös lisätä maatalouden ja muun alkutuotannon tehokkuutta ja kannattavuutta sekä parantaa niiden kestävyyttä uusien ratkaisujen avulla. Maaseudun kehittämisen määrärahoilla vahvistetaan maaseudun elinvoimaisuutta. Samalla luodaan edellytyksiä monipuoliselle yrittäjyydelle ja liiketoiminnan kilpailukykyiselle kasvulle. Tätä tavoitetta hallituksen esitys hyvin tukee. Me perussuomalaiset haluamme nähdä maamme maaseudun elinvoimaisena ja monimuotoisena myös tulevaisuudessa. Suomalainen arvostaa maaseutua ja puhdasta kotimaista ruokaa. Jo tämänkin johdosta haluamme turvata suomalaisen maataloustuotannon ja puolustaa työteliästä maaseutuyrittämistä. Myös maaseudun asioissa luotamme ja uskomme yksityiseen yrittäjyyteen ja paikallisiin toimijoihin. Asuminen ja yrittäminen maaseudulla edellyttävät kehittyvää ja ennakoivaa toimintaympäristöä. Arvoisa puhemies! Maatiloilla on aina osattu monenlaisia töitä. Alkutuotannon ohella erilaiset liitännäiselinkeinot eli monialaelinkeinot kasvattavat koko ajan merkitystään tilojen tulonmuodostuksessa ja työllisyydessä. Varsinaisen maa- ja metsätalouden ulkopuolinen yritystoiminta on syytä huomioida täysimääräisesti, kun arvioidaan tilan elinkelpoisuutta ja sen hakemia aloittamisavustuksia ja investointitukia. Maaseudun tuotteitten ja palveluiden innovaatioihin on löydettävä riskirahaa. Tukileikkurista säästyneitä varoja on ohjattava uusien, tuontia korvaavien liiketoimintojen kehittelyyn. Me maksamme tällä hetkellä EU:n ulkopuolelle, Venäjälle, sieltä tulevasta metsähakkeesta tukea. Hallituksen tehtävänä on poistaa tämä epäreilu ja monet suomalaiset yrittäjät, muun muassa sahat, ahdinkoon ajava tuki. Kun Venäjältä tulee polttolaitoksiin haketta, se saa tuen. Miksi tätä tukea ei anneta esimerkiksi sahoille, jotka tuottavat kuorta ja purua? Sillä tavalla me työllistämme, saamme kohdistettua sen rahan tänne kotimaahan eikä se mene ulkopuolelle rajojen. Siitä puruhakkeesta ja kuoresta, joka nyt ajetaan tuolta sahoilta polttolaitoksiin omakustannushintaan, on puolet vettä. Se ajetaan sata kilometriä paikasta A paikkaan B, ja sitten kun se lojuu siinä muutaman viikon, se kostuu, menettää lämpöarvonsa ja muut. Tämä on täysin järjetöntä hommaa. Samaan aikaan Venäjältä ajetaan viereen suomalaisilla tukirahoilla haketta lämpökeskuksiin. Hallituksen täytyy ensi tilassa korjata tämä asia, että tämä tuki kohdistuu suomalaisiin yrityksiin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+10.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-10-19T16:13:27,2016-10-19T16:18:10,Tarkistettu,1.1 2016_103_74,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maaseudun  kehittämisen  tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2016 vp,"Arvoisa puhemies! ""Maaseutua ei voi tuoda."" Tällainen slogan on tuolla tienvarsilla ollut korostamassa maaseudun merkitystä ja herättämässä sympatiaa maaseudun puolesta. Maaseutua ei voi tuoda, mutta maaseutua voi kehittää, ja siihen varmasti liittyy tämäkin hallituksen lakiesitys. Ollaan rahoittamassa pilottihankkeita, jotka tähtäävät uusien innovaatioiden, keksintöjen, syntymiseen maaseudulla. Lakiesityksen perusteluissa kerrotaan, että ""pilottihankkeet ovat hankkeita, joiden tarkoituksena on testata ja tukea uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden kehittämistä maataloudessa, elintarvikealalla, metsätaloudessa, maaseudun pienissä yrityksissä sekä antaa toimijoille mahdollisuus uuden toiminnan ja tuotteen testaamiseen todellisessa toimintaympäristössä"". Sitten vähän oudoksun, kun täällä kerrotaan: ""Pilottihankkeiden tukemisen tarkoituksena on uudistaa maaseudun toimialoja sekä lisätä ja parantaa maa- ja metsätalouden ympäristöystävällisyyttä, tuottavuutta ja kannattavuutta."" Tämä on selvää ja hyvää, mutta sitten tässä todetaan: ""Pilottihankkeiden tukemisessa ei siten ole tarkoituksena kaupallisen toiminnan tukeminen, vaan kokeiluhankkeiden toteuttaminen."" Arvoisa puhemies, mietin, että eikö tässä kuitenkin olisi tärkeätä, että pidemmän aikavälin tavoite olisi se, että nämä uudet keksinnöt, pilottihankkeet, kokeilut, joita siellä syntyy ja joista syntyy tuloksia, sitten näkyisivät myös elinkeinoelämässä ja yrittäjyydessä siellä maaseudulla. Kai tähän tässä tähdätään loppujen lopuksi? Arvoisa puhemies! Tärkeätä on, että kun näitä pilottihankkeita ja kokeiluja tehdään, niin niiden tulokset ja niiden vaikuttavuus sitten arvioidaan ja kootaan yhteen, niin että voidaan oppia jotakin niistä kokeiluista, etteivät kokeilut jää vain irrallisiksi hankkeiksi, piloteiksi, joista ei mitään hyvää sitten seuraa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+10.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-10-19T16:18:13,2016-10-19T16:19:56,Tarkistettu,1.1 2016_103_75,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maaseudun  kehittämisen  tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2016 vp,"Puhemies! Maaseudun elämän edellytysten turvaamisessa a ja o on yhtäältä yritteliäisyyden hengen säilyminen, ylläpitäminen ja vahvistaminen ja toisaalta jatkuva usko tulevaisuuteen. Valitettavasti EU-aikana nämä asiat ovat olleet kovasti koetuksella, ja yhä edelleen valitettavasti on jatkunut myös maaseutuväestön syyllistäminen, ikään kuin maaseutuväkeä halventamalla ja syyllistämällä asutuskeskuksissa olevien elämänolosuhteet siitä paranisivat. Kokonaisuutena ajatellen maaseudulla edellytyksenä liitännäiselinkeinojen ja muun elinkeinotoiminnan ohella on se, että täytyy olla vahvaa maatalouden harjoittamista. Vahva elintarvikeketjuklusteri on kuitenkin varsin mittava asia ajatellen myös niin, että on paitsi turvallisuuskysymys myös tällainen hieno asia, että saamme syödä puhtaita, myrkkyvapaita elintarvikkeita. Maaseudulla tällä hetkellä hätä on todellinen. Maaseutuyrittäjät eivät ole mikään homogeeninen ryhmä, siinä on hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Tässä on nyt yksi sinänsä hyvä lakiesitys, mutta kyllä me tarvitsisimme entistä enemmän kokonaisvaltaista maaseutupolitiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+10.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-10-19T16:19:59,2016-10-19T16:21:56,Tarkistettu,1.1 2016_103_76,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 ja 19 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 102/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 10/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Keskustelu asiasta alkaa, valiokunnan puheenjohtaja Puumala.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_103_77,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 ja 19 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 102/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2016 vp," Herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä tekijänoikeuslain 19 §:n muuttamisesta on siis kysymys siitä, että korkeakoulukirjastoissa tapahtuva lainaaminen saatetaan lainauskorvauksen piiriin. On erittäin hieno asia, että asiassa edetään. Kyseessähän on eduskunnan ja sivistysvaliokunnan todella pitkäaikainen tavoite. Keväällä 2015 kaikkien eduskuntapuolueiden jäsenistä koostuva parlamentaarinen työryhmä esitti yhteisen kannanoton lainauskorvausten tason nostamisesta. Kannanotossa myös vaadittiin, että opetus- ja tutkimuskirjastojen lainaukset tulisi saattaa lainauskorvauksen piiriin. Lisäksi eduskunta hyväksyi viime vuonna vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä lausuman, jossa se vaati hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta opetus- ja tutkimuskirjastoissa tapahtuva lainaaminen saataisiin lainauskorvauksen piiriin mahdollisimman pian, ja nyt tämä eduskunnan tahto toteutuu. Tämä on erittäin hyvä ajankohta toteuttaa lainauskorvauksen laajentaminen. Valtion vuoden 2017 talousarviossa nimittäin esitetään lainauskorvausten rahamäärän korottamista 15,6 miljoonaan euroon, mikä on 6,3 miljoonaa euroa enemmän verrattuna vuoden 2016 määrärahatasoon. Tämä tuo lainauskorvaukset pohjoismaiselle tasolle, joka siis niin ikään on eduskunnan ja sivistysvaliokunnan pitkäaikainen tavoite. Valiokunnan käymien asiantuntijakuulemisten perusteella korotus takaa myös sen, että korvausten saajien määrän lisääntyminen ja laajeneminen eivät vähennä vakiintuneiden korvausten saajien korvauksia, pikemminkin päinvastoin. Puhemies! Mietinnössään sivistysvaliokunta toteaa, että ehdotetulla lakimuutoksella tieto- ja oppikirjojen tekijät saatetaan yhdenvertaiseen asemaan muiden kirjallisuuslajien kirjailijoiden kanssa. Korkeakoulujen kirjastoista lainataan paljon sellaisia teoksia, joita yleisistä kirjastoista lainataan varsin vähän. Lainauskorvauksen laajentaminen hyödyttää valiokunnan näkemyksen mukaan satoja niukasti toimeentulevia tietokirjailijoita. Uudistuksella varmistetaan osaltaan myös laadukkaan kotimaisen tieto- ja oppikirjallisuuden tekeminen. Luovan työn tekijöiden toimeentulon turvaaminen hyödyttää koko arvoketjua: tekijöiden lisäksi muun muassa kustantamoja, kääntäjiä, kirjapainoja, jakelijoita, kirjakauppoja ja kirjastoja. Asiantuntijakuulemisissa esitettiin huoli siitä, ehditäänkö kirjastojen lainausjärjestelmät saada ajantasaisiksi uudistuksen toteuttamiseksi. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että digitaalisten aineistojen käytön raportoinnille ei ole toimivia menetelmiä. Tämän vuoksi valiokunta pitääkin tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa sitä, mitä mahdollisia lisäkustannuksia järjestelmien uudistamisesta aiheutuu korkeakoulukirjastoille ja Kansalliskirjastolle,  sekä digitaalisten aineistojen käyttöä ja siitä mahdollisesti lai- nauskorvausjärjestelmälle aiheutuvia uudistustarpeita. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä erittäin tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+11.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-10-19T16:22:25,2016-10-19T16:25:54,Tarkistettu,1.1 2016_103_78,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 ja 19 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 102/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta esittää ilomielin hallituksen esityksen hyväksymistä sellaisenaan. Esityshän toteuttaa valiokunnan ja koko eduskunnan pitkäaikaisen toiveen saattaa korkeakoulukirjastoista tapahtuva lainaaminen lai-nauskorvauksen piiriin. Voimassa olevassa tekijänoikeuslaissa tuo korvaus on mahdollinen vain kuntien yleisistä kirjastoista tapahtuvista lainaamisista. Järjestely on ollut tieteellisiä julkaisuja ja niiden tekijöitä syrjivä. Lainauskorvauksen puuttuminen korkeakoulukirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta on antanut väärän signaalin tutkijoille ja tiedeyhteisöille, kun taloudellinen kannuste tieteellisten julkaisujen ja oppikirjojen kirjoittamiseen on puuttunut. Suomalaisessa yhteiskunnassa keskeistä on laaja kirjastoverkko, josta teosten lainaaminen on kansalaisille maksutonta. Ilman lainauskorvauksia tekijän saama korvaus työstään, joka hyödyttää laajaa lukijakuntaa, jää pieneksi. Eduskunta on sivistysvaliokunnan toistuvista vaatimuksista johtuen aiemmin korottanut lainauskorvauksia asteittain lähemmäs pohjoismaista tasoa. Työtä on kyllä tässäkin vielä jatkettava. Nyt otettava askel on merkityksellinen tiedekorkeakoulujen kirjastojen sekä tieteellisten julkaisujen ja oppikirjojen tekijöiden kannalta. Johdonmukaisella tekijänoikeuspolitiikalla edistetään kotimaisen tutkimuksen julkaisutoimintaa ja torjutaan korkeakoulukirjastojen kohtuuton riippuvuus ulkomaisesta kirjallisuudesta. Käsittelyssä oleva lakiesitys on paitsi oikeudenmukainen myös viisas.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+11.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-10-19T16:26:01,2016-10-19T16:27:27,Tarkistettu,1.1 2016_103_79,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 ja 19 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 102/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Puumala keskustelun alussa totesi, tällä tekijänoikeuslain muutoksella saatetaan korkeakoulukirjastoista tapahtuva lainaaminen lainauskorvausten piiriin. Tämä lakimuutos on sivistyksellisistä ja koulutuksellisista näkökulmista katsoen hyvin merkittävä. Muutoksella tieto- ja oppikirjojen tekijät tuodaan yhdenvertaiseen asemaan muiden kirjailijoiden kanssa. Arvoisa puhemies! Suomalaisia tietokirjailijoita on nykyään valitettavan vähän, ja toisaalta myös käännöksiä ulkomaankielisistä tietoteoksista on tehty huolestuttavan niukasti. Tämä koskee erityisesti luonnontieteitä ja tekniikkaa mutta myös muitakin aloja. Ja vaikka meidän suomalaisten kielitaito on kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tasolla, niin omalla äidinkielellä tapahtuva opiskelu on usein kuitenkin monella tapaa vieraskielistä opiskelua tehokkaampaa. Sivistysvaliokunta toteaakin mietinnössään, että kirjailijoiden toimeentulon paraneminen hyödyttää koko arvoketjua ja varmistaa omalta osaltaan laadukkaan kotimaisen tieto- ja oppikirjatuotannon lisääntymistä. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden valtion talousarviossa lainauskorvauksia kasvatetaan myös yleisellä tasolla hyvin merkittävästi. Tähän asiaan otti kantaa esimerkiksi valtiovarainvaliokunta tämän vuoden budjettia käsitelleessä mietinnössään, jossa se edellytti lai-nauskorvauksen nostamista muiden Pohjoismaiden tasolle maamme itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna sekä nyt opetus- ja tutkimuskirjastoista tapahtuvan lainaamisen tuomista korvausjärjestelmän piiriin. Kuten tässä on todettu, myös muun muassa sivistysvaliokunta on tehnyt samankaltaisia kannanottoja, ja hallitus onkin nyt vastannut näihin vaatimuksiin sekä tällä lakiesityksellä että ensi vuoden talousarvioon sisältyvillä määrärahoilla. (Puhemies koputtaa) Nämä ovat erittäin hyviä asioita, sillä Suomi on sivistyskansa ja sen tulee säilyä sivistyskansana myös jatkossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+11.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-10-19T16:27:28,2016-10-19T16:29:41,Tarkistettu,1.1 2016_103_80,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 ja 19 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 102/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2016 vp,"Puhemies! Tekisi mieli kliseisesti sanoa soveltaen, että pieni askel ihmiskunnalle mutta suuri tietokirjailijoille. Oletan kuitenkin, että kyllä tällä, että tietokirjailijoiden asema paranee, on merkitystä ihmiskunnalle, sillä vain tieteen tekemisen kautta ja tieteeseen nojaavan päätöksenteon kautta me saamme rakennettua kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Tämä todellakin on hieno linjaus, kun olemme valmistautumassa itsenäisyyden satavuotisjuhlaan. Tietokirjailijat, joiden toimeentulo todellakin on niukka, tekevät työtään tekemisen innosta, rakkaudesta asiaan, jolle he ovat omistautuneet. Sivistysvaliokunnan ponnistelut eivät, niin kuin on todettu, ole olleet turhia. Toistakymmentä vuotta tätä asiaa on pidetty vireillä, ja taas kerran täytyy osoittaa, että kyllä tämä on varsin tehokasta työskentelyä: kun parlamentaarisesti, yli hallitus—oppositio-rintamien työskennellään yhteisen päämäärän hyväksi, niin sillä on vaikuttavuutta ja siihen reagoidaan niin nopeasti kuin mahdollista. Tämä samahan toteutui sitten myös asehankintojen linjausten kanssa. Näin ollen hyvän päätöksenteon valmisteluun kuuluu tämä (Puhemies koputtaa) parlamentaarinen yhteistyöskentely.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+11.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-10-19T16:29:43,2016-10-19T16:31:51,Tarkistettu,1.1 2016_103_81,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 11/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Yleiskeskustelu alkaa, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Puumala.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_103_82,103/2016,2016-10-19,13.59,16.37,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion taiteilija-apurahoista annettua lakia siten, että apurahakauden keskeyttämisestä säädettäisiin nimenomaan laissa. Lakiin ehdotetaan myös eräitä täsmennyksiä. Esitys on yleispiirteissään varsin teknisluonteinen, mutta valiokunta kiinnitti huomiota kuitenkin muutamaan tärkeään seikkaan. Keskeinen uudistus on säännösten selkeyttäminen apurahakauden aloittamisen siirtämisestä ja apurahakauden keskeyttämisestä. Uudistus kannustaa apurahansaajan ottamaan vastaan lyhytaikaisenkin työsuhteen apurahakauden aikana. Valiokunta korostaa, että esitetty muutos antaa paremmat edellytykset pitkäjänteiseen työtehtävien suunnitteluun ja kohentaa vapaan kentän taiteilijoiden taloudellista tilannetta, kun enää ei tarvitse kieltäytyä yllättäen ilmaantuvasta lyhytaikaisesta kokopäiväisestä työsuhteesta apurahan menettämisen pelossa. Valiokunta kuitenkin korostaa myös, että ehdotetun järjestelyn joustavuutta rajoittaa edelleen varsin jäykältä vaikuttava neljän kuukauden rajaus. Puhemies! Lisäksi kiinnitimme huomiota erityisesti kahteen tekijään, joiden osalta esitämme pykälätason muutoksia. Ensimmäinen on opintojen tukeminen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan poistettavaksi maininta apurahan myöntämisestä opintojen tukemiseksi. Tällä tarkoitetaan erityisesti tutkintoon johtavan koulutuksen tukemista. Esityksessä ehdotettu muutos asettaa valiokunnan arvion mukaan kyseenalaiseksi tuen myöntämisen myös muuhun kuin tutkintoon johtavaan lisäkoulutukseen, jota taiteilijat kuitenkin tarvitsevat esimerkiksi osana uuden projektin työstämistä tai osana oman osaamispotentiaalinsa kehittämistä ja uudistamista. Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa on korostettu tällaisen tuen tarvetta. Sivistysvaliokunta ehdottaakin pykälän 1 momentin muuttamista siten, että siitä ilmenee kielto tukea ammatilliseen perustutkintoon tai alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon liittyvää opiskelua tai opinnäytetyötä. Kielto koskee sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistotutkintoja. Tämä siis tarkoittaa sitä, että muilta osin apurahan myöntäjällä on nykytilanteen mukainen mahdollisuus harkita hakijan ehdottaman opiskelun tai koulutusjakson tukemista. Apurahojen jakaminen uudelleen on toinen asia, johon esitämme muutosta. Hallituksen esityksessä poistuu valtuutus säätää asetuksella apurahan jakamisesta uudelleen. Tarkoitus on kumota taiteilija-apurahoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa oleva momentti, jonka mukaan ""jos apurahan saaja kuolee tai muusta syystä estyy apurahaa käyttämästä taikka jos apuraha peruutetaan, voi asianomainen taidetoimikunta jakaa apurahan käyttämättömän osan harkitsemaltaan osalta uudelleen"". Valiokunnan saaman asiantuntijaselvityksen mukaan tuo säännös apurahan jakamisesta uudelleen ei liity hallituksen esityksen keskiössä olevaan apurahakauden keskeyttämiseen ja apurahakauden jatkamiseen keskeyttämisen jälkeen, joita tapauksia koskeva päätösvalta annetaan Taiteen edistämiskeskukselle. Asiantuntijalausunnoissa on pidetty tärkeänä, että asetuksen kautta edelleen voidaan säätää apurahan uudelleenjakamisesta tuollaisissa edellä mainituissa tilanteissa. Näin ollen sivistysvaliokunta esittääkin pykälän 2 kohdan täydentämistä siten, että asetuksenantovaltuus edelleen kattaa myös apurahan uudelleenjakamisen. Yhteenvetona sivistysvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen valiokunnan tekemien muutosehdotusten myötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2016+12.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-10-19T16:32:28,2016-10-19T16:36:30,Tarkistettu,1.1 2016_104_1,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Seuraavaksi pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Muistutan edustajia siitä, että kysymykset kohdistetaan asianomaiselle sektoriministerille. Vastuuministerit siis vastaavat kysymyksiin ensisijaisesti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_104_2,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,Edustaja Mika Kari.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_104_3,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime sotiemme sukupolvet ovat maksaneet mittaamattoman kalliin hinnan maamme itsenäisyydestä. Rintamamiehet, lotat ja kotirintamalla raskasta työtä tehneet miehet ja naiset ovat meidän kaikkien suomalaisten syvän kunnioituksen kohteena ja ovat tämän ansainneet moninkertaisesti. Maamme kohtalon vuosina sadattuhannet suomalaiset puolustivat maatamme, jotta voisimme säilyttää pohjoismaisen yhteiskuntajärjestyksen ja jotta Suomi voisi elää ja sen kansa asuttaa maatamme myös tuleville polville. Tänä päivänä keskuudessamme elää yli 20 000 sotiemme veteraania. Heidän keski-ikänsä on korkeat 92 vuotta. Arvoisa puhemies! Ensi vuonna itsenäisyyttämme juhlimme 100 vuoden mitalla. Se on erityinen syy kunnioittaa veteraanisukupolviamme ja heidän uhrauksiaan. Sen sijaan hallitus on esittänyt näiden kunniakansalaisten eläkkeiden leikkausta pienentämällä rintamalisää. Kysyn pääministerin sijaiselta ministeri Soinilta: Eikö tässä olisi harkinnan paikka? Oletteko valmis perumaan tämän kohtuuttoman sotaveteraanieläkkeen leikkauksen? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-10-20T16:01:17,2016-10-20T16:02:34,Tarkistettu,1.1 2016_104_4,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se, mitä edustaja Kari puhui sotiemme veteraaneista, oli arvokasta ja oikein. Siinä ei ole kahta sanaa. Itsenäisyytemme on pelastettu raskain uhrauksin sotiemme veteraanien toimesta, ja maamme on jälleenrakennettu yhdessä heidän ja kotirintamanaisten tuella. Tämä, mihinkä te viittaatte, on tietysti valitettava asia. Hallitus on tehnyt päätöksen, että kun inflaatiotarkistuksia tavallaan niin kuin ei hoideta sillä tavalla kuin yleensä on hoidettu, kun inflaatiota ei ole, niin nyt sitten tämä leikkaantuu tätä kautta. Tässä te olette oikeassa. Tämä on erittäin valitettavaa, (Välihuutoja vasemmalta) mutta tämä hallitus aikoo satsata ensi vuonna, juhlavuonna, muistaakseni 40 miljoonaa sotiemme veteraaneille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-20T16:02:35,2016-10-20T16:03:39,Tarkistettu,1.1 2016_104_5,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_104_6,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että kotiin vietäviä palveluita lisätään. Mutta on hyvä muistaa, että kaikki veteraanit eivät asu kotonaan, eikä tämä oikeuta hallitusta leikkaamaan sotiemme veteraanien eläkkeitä pienentämällä rintamalisää. Arvoisa puhemies! Pääministerin sijainen Soini, hallituksenne esitys sotaveteraanien eläkkeiden leikkauksesta on väärä viesti kunniakansalaisiamme kohtaan. Jopa eduskunnan suurimman ryhmän, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen joutui toissa viikolla myöntämään, että hallituksen ajama leikkaus on kohtuuton ja se on peruttava. Arvoisa pääministerin sijainen, jos hallitus ei esitystään peru, antaako hallitus eduskunnalle luvan perua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-10-20T16:03:43,2016-10-20T16:04:29,Tarkistettu,1.1 2016_104_7,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ikävä kyllä nämä rintamalisät ovat samalla viivalla kuin tässä ovat nyt eläkkeet, takuueläkkeet ja kansaneläkkeet. (Ville Niinistö: Kaikesta leikataan!) — Niin, aivan oikein, edustaja Niinistö, kaikesta leikataan, ja ikävä kyllä juuri siitä syystä kuin sanoin: Jos meillä olisi inf-laatiota, niin perumalla inflaatiotarkistukset tämä sama asia olisi hoidettu. Mutta kun meillä ei ole, niin tämä on ikävä kyllä se tapa, jolla se hoidetaan. Jos hallitus tästä yksimielisesti toisen päätöksen tekee, niin se tekee, mutta tällä hetkellä nämä esitykset ovat tässä muodossa eduskunnassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-20T16:04:32,2016-10-20T16:05:19,Tarkistettu,1.1 2016_104_8,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa pääministerin sijainen ja hallitus! Te kohdistatte leikkauksia myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville veteraaneille. He ovat veteraaneja, jotka saavat ylimääräistä rintamalisää ja joiden toimeentulo on erittäin pieni, ja heidän kuntoisuutensa on kaikkein heikoin. He saavat täyden kansaneläkkeen, ylimääräisen rintamalisän, veteraanilisän ja eläkkeensaajan ylimmän hoitotuen. Heidän asemansa on kaikkein heikoin, ja heihin kohdistuu kaikkein voimakkaimmat leikkaukset, joita hallitus toteuttaa näitten indeksien takia. Eikö hallitus voisi nyt veteraanien ja tulevan juhlavuoden kunniaksi perua nämä leikkaukset veteraaneilta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-20T16:05:21,2016-10-20T16:06:17,Tarkistettu,1.1 2016_104_9,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,Vastuuministeri on ministeri Mattila. Hän vastaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_104_10,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tietenkään ministeri Mattila ei koko hallituksen puolesta voi vastata, mitä perutaan, ja mitä sitten siihen tulee, mitä eduskunta käsittelee, niin minä arvostan eduskuntaa ja sitä, mitä sieltä yksimielisesti löytyy, hallituspuolueet mukaan luettuna. Mutta kuten tässä tuli jo esille, juhlavuonna, kun Suomi täyttää 100 vuotta, veteraaneille on myönnetty kotiin vietäviin palveluihin ja myöskin osin laitoskuntoutukseen 40 miljoonaa määrärahoja, ja veteraanijärjestöt ovat tästä kiittäneet. Korvausperusteena sotainvalidien haitta-astetta ollaan laskemassa 15 prosentista 10 prosenttiin. Mutta kuten sanoin, hallitus päättää ja lopullisesti eduskunta päättää sen, mitä näille budjettilaeille tapahtuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-20T16:06:21,2016-10-20T16:07:18,Tarkistettu,1.1 2016_104_11,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Te ette, pääministerin sijainen, vastannut siihen olennaiseen kysymykseen, että onko mahdollista palata eduskuntakäsittelyssä tähän epäkohtaan, joka on nyt noussut tällä kyselytunnilla esille. (Paavo Arhinmäki: Me palataan joka tapauksessa!) Voisimmeko me palata esimerkiksi terveysjaostossa siihen, mikä kuulemisessa on noussut erityiseksi ongelmaksi sitä kunniasukupolvea kohtaan, jolle meilläkin pitäisi olla tässä ajassa velkaa? Ettekö te, pääministerin sijainen, koe, että eduskunnan isolla enemmistöllä tämä vääryys, jonka hallitus on tehnyt, voitaisiin yhdessä yhteistuumin saada juhlavuoden kunniaksi ensi vuonna kuntoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-10-20T16:07:20,2016-10-20T16:08:02,Tarkistettu,1.1 2016_104_12,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vastaan edelleen: Ensinnäkin kiitoksia alkuperäiselle kysyjälle tästä isänmaallisesta puheesta kysymyksen saatteena, ja sanon, että 100‑vuotisjuhlavuonna veteraanien laitoskuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin ollaan tekemässä miljoonien eurojen lisäys. Samoiten tätä haitta-astetta ollaan laskemassa, ja ymmärtääkseni veteraanijärjestöt ovat tästä olleet kiitollisia. Mitä sitten eduskunnassa tapahtuu, niin arvostan sitä, mitä eduskunta sitten, kun budjetit käsitellään, pöytään lyö.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-20T16:08:04,2016-10-20T16:08:41,Tarkistettu,1.1 2016_104_13,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin, olemme kyllä äärimmäisen suuressa kiitollisuudenvelassa tälle sukupolvelle, joka oli valmis laittamaan oman terveytensä ja henkensä alttiiksi Suomen puolustamisessa. Sen takia ajatus siitä, että itsenäisyyden juhlavuonna leikkaamme juuri veteraanien toimeentulosta, tuntuu aika vaikealta ymmärtää, ja myös kansalaispalaute on tässä ollut varsin tuimaa. Summahan tässä ei ole suuri, mutta kysymys on periaatteesta ja, niin kuin veteraanit itsekin sanovat, arvostuksesta. Tämä voitaisiin hoitaa vaikkapa niin, että itsenäisyyden juhlavuoden menoista, joihin käytetään lähes 20 miljoonaa erilaisiin tapahtumiin, otettaisiin nämä muutama satatuhatta euroa, joilla tämä asia olisi kunnossa. Tänään on eduskunnan varapuhemies Satosen syntymäpäivä. Hän on isänmaallinen mies, (Eduskunnasta: Onneksi olkoon!) ja ajattelen niin, että sen suurempaa syntymäpäivälahjaa te ette, ministeri Soini, voisi varapuhemies Satoselle antaa kuin ilmoittaa, että te suostutte siihen, että tämä voidaan korjata täällä eduskunnassa. Oletteko valmis tällaisen luvan antamaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-20T16:08:42,2016-10-20T16:09:51,Tarkistettu,1.1 2016_104_14,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinäluoma tuntee asiat ja tietää näköjään myöskin varapuhemies Satosen juhlapäivän. Häntä voin onnitella vilpittömin mielin, sastamalalaista heimoveljeäni — kaikki kunnia teille. Me katsomme tietysti budjettia kokonaisuutena, ja on selvä asia, että periaate tässä on se merkittävämpi kuin raha, mutta viittaan edelleen siihen, että veteraanien saamat kokonaistulot, tuet ja haitta-astekorvaukset, lisääntyvät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-20T16:09:52,2016-10-20T16:10:36,Tarkistettu,1.1 2016_104_15,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sotaveteraanit ovat kunniakansalaisiamme, ja kyllä meidän tulee varmistaa se, että kaikki he saavat sen huolenpidon tältä yhteiskunnalta, minkä he ovat ansainneet. He ovat meille itsenäisyyden aikoinaan taistelleet. Sotainvalidien veljeskodit ovat tehneet tärkeää työtä tässä vuosien varrella, mutta nyt murroskausi on myös siellä käymässä, eli korkean keski-iän vuoksi myös uusia asiakkaita ja asiakasryhmiä on ruvettu miettimään sinne, ja oikeastaan tähän liittyen kysyisinkin: minkälaisia toimenpiteitä veljeskotien tulevaisuuden turvaamiseksi on hallituksessa mietittynä sen suhteen, että kaikille kuntoutuksen ansaitseville voidaan tulevaisuudessakin se varmistaa ja että resurssit sieltä löytyvät? Sen lisäksi: Kun keski-ikä alkaa olla korkea, sotaveteraaneillamme yli 93 vuotta, ei ole enää niin suurta merkitystä sillä, mikä sotainvalidin invaliditeettiprosentti on, vaan kaikki ansaitsevat kuntoutuksen. Mitä toimenpiteitä hallituksella on sen suhteen, että myös muut veteraaniryhmät pääsevät kuntoutukseen jatkossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-10-20T16:10:38,2016-10-20T16:11:52,Tarkistettu,1.1 2016_104_16,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeä asia, ja varsinaisesti kuntoutus on ministeri Rehulan tontilla. Mutta sen verran vastaan tässä, että kuntoutuksen kokonaisuudistamiseen on perustettu laajapohjainen komitea, ja se on vastikään aloittanut työnsä, joten varmaan nämä terveiset menevät sitten sinne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-20T16:11:53,2016-10-20T16:12:17,Tarkistettu,1.1 2016_104_17,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen kylmät arvovalinnat osuvat monta kautta eläkeläisiin, ikäihmisiin ja sotiemme veteraaneihin. Esimerkiksi pienten eläkkeiden leikkaukset, lääkekorvausten heikentäminen, asiakasmaksujen korottaminen ja lisäksi vielä hoitajamitoituksen kiristäminen. Onko teillä tietoa, mikä on näiden kaikkien yhteisvaikutus pienituloiselle eläkeläiselle? Tämä kertoo aika karua kieltä ikäihmisten arvostuksesta, ja vasemmistoliitolle tämä ei käy. Arvoisa ministeri, miten te oletatte vähävaraisten ikäihmisten pärjäävän näiden leikkausten jälkeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-10-20T16:12:19,2016-10-20T16:13:04,Tarkistettu,1.1 2016_104_18,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, nyt on tärkeää miettiä, mikä on se, mitä sinne viivan alle jää, mikä on se ostovoima. On tärkeää, että meillä säilyvät ne turvaverkot edelleen: toimeentulotuki, asumistuki, ja meillä on myöskin lääkekatto. Lääkekatto laskee jonkin verran. Toimeentulotuki jäädytettiin indeksitarkistuksilta. Meillä on myös erityyppisiä pienituloisia, ja kannatan lämpimästi esimerkiksi sitä, että selvitämme, mitä ovat nämä suomalaiset pienituloiset, esimerkiksi yksinasuvat eläkeläiset. Tässä on tullut esille eräs pienituloistenkin ryhmä, sotaveteraanit. Heille on nyt tarjottu sitten tämä budjetti, jossa on määrärahoja lisätty laitoskuntoutukseen ja haitta-asteen alennukset. Mutta kyllä me tarvitsemme keskustelua siitä, mitä on suomalainen köyhyys ja miten me voimme siihen puuttua. (Paavo Arhinmäki: Sitä on käyty aika pitkään!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-20T16:13:04,2016-10-20T16:14:03,Tarkistettu,1.1 2016_104_19,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Veteraanien asia ei vanhene koskaan, ei niin kauan kuin yksikin heistä on vielä parissamme. Olen hyvin iloinen ja varma siitä, että kaikki puolueet, jotka nykyään täällä ovat edustettuina, tuntevat veteraanien asian omakseen ja kunnioittavat sitä perintöä, mikä meillä kaikilla on kannettavana. Se on kunniaperintö, se on isänmaan puolesta kärsitty perintö, monet nuoruudesta annetut vuodet, jopa omasta terveydestä pysyvästi kärsityt vammat meidän kaikkien vapauden, yhteiskuntamme, vaurautemme puolesta. Nyt tämä rintamalisän leikkaus, joka käsittääkseni on siis 200 000 euroa tämän indeksileikkauksen osana, kuten todettu, on valitettava, mutta jos olen käsittänyt nyt oikein ministereiden vastauksista, niin kotiin vietävien palvelujen lisäyksen haitta-asteen laskemisen kautta ja tämän laitoskuntoutuksen kautta on tulossa kymmeniä miljoonia kuitenkin veteraanien suuntaan. Eli olenko käsittänyt oikein, että leikattavaan summaan nähden satakertainen tai yli satakertainen summa ollaan kuitenkin ohjaamassa veteraaneille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-10-20T16:14:05,2016-10-20T16:15:13,Tarkistettu,1.1 2016_104_20,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä, näin on kunniakansalaisillemme budjetoitu tämä summa. Minä toivoisin, että jokainen meistä jokaisessa kunnassa, missä kenties on erilaisia käytäntöjä siinä, miten veteraaniasioista huolehditaan, kävisi kysymässä, mitä teille kuuluu tänä päivänä, sotiemme veteraanit, miten voimme auttaa. Budjettia on nyt kasvatettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-20T16:15:14,2016-10-20T16:15:45,Tarkistettu,1.1 2016_104_21,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme vapaudestamme ja kauniista maastamme syvästi kiitollisia sotiemme veteraaneille. Tämä rintamalisäleikkaus on täysin kestämätön, ja se tulee palauttaa. On ollut myös puhetta siitä, että kuntoutuspalvelut ja kotiin vietävät veteraanipalvelut eivät tavoita kaikkia niitä, jotka niitä tarvitsisivat tai ansaitsisivat. Kysyn hallitukselta: Onko selvitetty, että kaikki veteraanit saavat näitä kuntoutuspalveluita? Entä rintamalla palvelleet naiset, lotat — kuinka he saavat näitä kuntoutuspalveluita ja kotiin vietäviä palveluita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-10-20T16:15:46,2016-10-20T16:16:34,Tarkistettu,1.1 2016_104_22,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten tuossa aiemmin totesin, niin kuntoutuksen kokonaisuudistamisen komitea on juuri aloittanut työnsä, ja varmasti tämä on myös osa sitten sitä tarkastelua. Ja juurikin äsken toin esille sen, että kyllä, meidän täytyy kysyä, ovatko kunnat tässä samalla viivalla. Ja kyllä me voimme myös itse mennä kysymään ja kuntapäättäjinä mennä kysymään ja huolehtia siitä, onko omissa kunnissamme tämä asia hoidettu tai onko jossakin naapurikunnassa paremmin ja voisimmeko ottaa mallia siitä, että tässä naapurikunnassa sitten tehtäisiin samalla tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-20T16:16:35,2016-10-20T16:17:11,Tarkistettu,1.1 2016_104_23,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rintamaveteraanit kunniakansalaisina ansaitsevat kaiken sen kunnioituksen ja huolenpidon, joita he vielä tarvitsevat. Heitä on noin 17 500 joukossamme. Kun täällä on puhuttu esimerkiksi kotona asuvista, niin noin 10 000 heistä asuu kotona. Hallitus on nyt tekemässä merkittävän panostuksen ensi vuonna, Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Yli 40 miljoonaa euroa tullaan panostamaan veteraanien kotihoidon parantamiseen, ja se on 200-kertainen summa siihen nähden, mikä tämä rintamalisän menetys, muutama euro per veteraani, on. Eli tämä suhde ja mittakaava on syytä kaikkien tiedostaa. Hallitus panostaa merkittävästi veteraanien kotiin vietäviin palveluihin, joita veteraanit nimenomaan kaipaavat korkean ikänsä takia — eli sitä apua ja huolenpitoa sinne kotiin. Mutta kysynkin nyt vastuuministeriltä tästä valtavasta panostuksesta: onko riittävät resurssit viedä niitä palveluja sinne, jotta ei käy niin, että tätä rahaa sitten palautetaan ja jää käyttämättä sen takia, (Puhemies koputtaa) että emme pysty viemään ja tarjoamaan niitä palveluja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-10-20T16:17:14,2016-10-20T16:18:23,Tarkistettu,1.1 2016_104_24,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, olen aivan samaa mieltä kysyjän kanssa, että nyt meidän on pysähdyttävä sen kysymyksen äärelle, että tämä konkretisoituu sitten siellä kuntatasolla, siellä veteraanien kotona, missä veteraanit ovat. Ja on aivan hyvä, että tuotiin esille tämä mittasuhde tästä 200 000 eurosta 40 miljoonaan euroon. On tekemisen aika, ja vastuuministerinä tietysti nämä terveiset otan vastaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-20T16:18:23,2016-10-20T16:18:55,Tarkistettu,1.1 2016_104_25,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Harvoin niin monet ovat olleet niin suuressa kiitollisuudenvelassa niin harvoille kuin nyt me olemme tässä tilanteessa. Arvoisa puhemies! Tässä on nyt kyse siitä, minkälaisen signaalin me haluamme lähettää juhlavuotena, 100-vuotisjuhlavuotena. Siitä, että me saamme viettää tätä juhlavuotta, olemme kiitollisuudenvelassa 22 000:lle vielä hengissä olevalle sotaveteraanille ja heille, jotka ovat jo täältä ajasta ikuisuuteen siirtyneet. Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Kari tuossa totesi, niin se, että parannetaan kotiin vietäviä palveluja, on hyvä asia. Mutta alle puolet veteraaneista asuu enää kotona, eikä tämä oikeuta leikkaamaan sotiemme veteraanien eläkkeitä rintamalisien muodossa. Viimeksi tänään hallitus on ilmoittanut peruvansa päätöksen työttömyysturvaan liittyvien palvelujen puolella. Kysyn nyt pääministerin sijaiselta: onko nyt todella niin, että te ette tätä päätöstä, siis sotiemme veteraanien eläkkeiden rintamalisien leikkausta (Puhemies koputtaa) itsenäisyyden juhlavuotena suostu uudelleen harkitsemaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-10-20T16:18:57,2016-10-20T16:20:08,Tarkistettu,1.1 2016_104_26,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämä keskustelu käydään, ja hyvä, että nyt ovat kaikki veteraanien kannalla. Oli erittäin piristävää kuulla, kun vihreät kehuivat lottia. On erittäin hienoa kuulla, että sosialidemokraatit nyt kehuvat veteraaneja. Joskus on toisenlaistakin puhetta (Välihuutoja vasemmalta — Hälinää) sieltä tullut. Tämä on minun mielestäni suuri kansallisen yhtenäisyyden osoitus. Me olemme kaikki sotiemme veteraanien takana, ja nämä menneisyyden haamut ovat näköjään poistuneet. Se on aivan loistavaa, että ovat poistuneet. Se on minun mielestäni aivan loistavaa, että ovat poistuneet. Meillä ei ole enää tässä oikeata eikä vasenta. Meillä on isänmaan puolustajia, sotiemme veteraaneja ja lottia. Se on hieno asia. Ja myöskin se on hieno asia, että yli 40 miljoonaa tulee sotiemme veteraaneille lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-20T16:20:09,2016-10-20T16:21:20,Tarkistettu,1.1 2016_104_27,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mietin kovasti tuossa äsken pääministerin sijaisen vastauksen aikana, miten saan pidettyä itseni rauhallisena tämän puheenvuoron aikana. Minusta on käsittämätöntä, että te, pääministerin sijainen Soini, syytätte tässä suomalaisia, jotka ovat käytännössä tämän maan pelastaneet sotien aikana. (Hälinää — Välihuutoja oikealta) Te annatte ikään kuin sellaisen kuvan, että tällä puolella salia oltaisiin jotenkin vähemmän isänmaallisia. Tämä on pitkältä, pitkältä aikaa kaikuja, pääministerin sijainen Soini. Toivon todellakin, että te ette alennu tuollaiseen keskusteluun. Ja toivon, että vastaatte kyllä tai ei: oletteko valmiit peruuttamaan tämän rintamalisän leikkauksen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-10-20T16:21:22,2016-10-20T16:22:15,Tarkistettu,1.1 2016_104_28,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aikoihin on eletty, jos ei suora suomeksi pidetty puhe mene perille. (Paavo Arhinmäki: Kyllä tai ei?) Olen sanonut, että kaikki olemme yhdistyneet oikealta vasemmalle ja keskelle (Paavo Arhinmäki: Kyllä vai ei?) sotiemme veteraanien ja kotirintamalottien asiassa — myös kotirintamalottien, edustaja Arhinmäki, kotirintamalottien. Tämä on aivan loistavaa. (Paavo Arhinmäki: Kyllä vai ei? — Eduskunnasta: Kyllä vai ei?) Ja asia, olen sanonut sen useaan kertaan: sotiemme veteraaneihin satsatut rahat nousevat — se on tosiasia — ja sitten mitä budjettikäsittelyssä päätetään, niin se on sen harkinnan asia. Tämä esitys on nyt eduskunnassa. Mutta, edustaja Rinne, minä en koskaan syytä epäisänmaalliseksi ketään, joka on Suomen puolesta taistellut. (Välihuutoja) En ole koskaan syyttänyt. Olen sanonut, että tämä kansa on hienolla tavalla yhdistynyt. On se kumma, jos se ei sosialidemokraateille kelpaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-20T16:22:15,2016-10-20T16:23:25,Tarkistettu,1.1 2016_104_29,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon todellakin, (Hälinää — Puhemies koputtaa) arvoisa varapääministeri tai pääministerin sijainen, että teidän sanoillanne on todellinen kaikupohja. Kuulosti äsken siltä, että syyllistitte puolet Suomen kansasta vähintään siitä, että isänmaallisuus puuttuu. Nyt kysyn teiltä uudelleen, arvoisa pääministerin sijainen, varapääministeri: Oletteko te valmiit peruuttamaan tämän rintamalisäleikkauksen vai ette? Oletteko te valmiit antamaan eduskunnalle luvan peruuttaa tämä leikkaus? Kyse on siitä, että vastaatte ""kyllä"" tai ""ei"", ei mitään muuta, ""kyllä"" tai ""ei"".",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-10-20T16:23:27,2016-10-20T16:24:05,Tarkistettu,1.1 2016_104_30,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys rintamalisän leikkauksesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vastaan siihen, mitä te ensin sanoitte. Kyllä vai ei? (Antti Rinteen välihuuto) — Edustaja Rinne, puheenvuoro on minulla. — Olenko koskaan syyttänyt ketään sellaista henkilöä, joka on isänmaan puolesta taistellut? En ole, joten vastaus siihen on ""kyllä"".",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-20T16:24:06,2016-10-20T16:24:31,Tarkistettu,1.1 2016_104_31,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Mikkonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_104_32,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yli 110 kirkkoa ympäri Suomea on jo viikon ajan soittanut saattokelloja Aleppon uhreille, ja ne jatkavat sitä maanantaihin, YK:n päivään saakka. Maanantaiksi on myös suunnitteilla suuri rauhanmarssi Syyrian tilanteen vuoksi. Voimme auttaa sotaa ja vainoa pakenevia nostamalla pakolaiskiintiöitä. Useat ministerit, viimeksi ministeri Mykkänen, ovat todenneet julkisuudessa, että pakolaiskiintiöitä voitaisiin nostaa huomattavastikin, kunhan turvapaikanhakijan tilanne saadaan ensin hallintaan. Näin on sanottu. Nyt tilanne on hallinnassa, mutta tämä ei ole näkynyt teoissa. Suomi ottaa entistä vähemmän pakolaisia pakolaisleireiltä. Hallituksen talousarvioesityksen mukaan pakolaiskiintiö on 750. Syyrian sodan takia tehty aiempi korotus on poistettu, vaikka tilanne Syyriassa on vain pahentunut ja Aleppon tilanne on katastrofaalinen. Kysynkin, ministeri Risikko: missä viipyy hallituksen esitys pakolaiskiintiön merkittävästä korottamisesta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-10-20T16:24:41,2016-10-20T16:25:52,Tarkistettu,1.1 2016_104_33,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. Nyt haluan kuitenkin muistuttaa teitä virheellisestä tiedostanne siitä, että tilanne olisi jo hallinnassa. Meillä ei todellakaan ole vielä hallinnassa tämä maahanmuuttotilanne. Meille on saapunut kaiken kaikkiaan 36 000 turvapaikanhakijaa, ja osa heistä vielä ihan jo ensimmäistäkin päätöstä odottaa. Olen kanssanne samaa mieltä siitä, että kun me saamme tilanteen hallintaan, niin me voimme arvioida tätä pakolaiskiintiötä aivan uusilla silmillä, mutta tällä hetkellä meillä ei ole siihen mahdollisuutta. Me emme tiedä yhtään, mitä tapahtuu Turkissa. Jos Turkissa tapahtuu jotain sellaista, mikä sopimuksen rikkoo, niin meillä on tilanne täällä ihan toinen. Mielestäni se on viisautta, että me ennakoimme tilannetta, mutta aivan varmasti Suomi kaikki ne sopimukset, kaikki ne sitoumuksensa täyttää ja kannamme sen vastuumme, mitä meillä tästäkin asiasta on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-10-20T16:25:53,2016-10-20T16:26:56,Tarkistettu,1.1 2016_104_34,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_104_35,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Turvapaikanhakijoiden määrä on merkittävästi vähentynyt. Puhumme nyt aivan toisista luvuista kuin mistä puhuimme viime syksynä, ja ennusteet näyttävät siltä, että tällä hetkellä tilanne on jo aika lailla hallinnassa ottaen huomioon nämä maailmanlaajuiset kriisit. Me tiedämme, että luomalla laillisia reittejä autetaan ihmisiä, jotka pakenevat sotaa ja vainoa, ja viedään pohjaa ihmissalakuljetukselta, joka on yksi suuri ongelma. Yksi tällainen laillinen keino pakolaiskiintiön nostamisen ohella on perheenyhdistämisen helpottaminen. Hallitus on kuitenkin tehnyt perheenyhdistämisestä käytännössä lähes mahdotonta ja selvittää yhä uusia tiukennuksia. Kysynkin: aikooko hallitus puuttua perheenyhdistämisen epäkohtiin ja helpottaa sitä, jotta näin saataisiin laillinen ja turvallinen reitti pakolaisille saapua Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-10-20T16:27:01,2016-10-20T16:27:59,Tarkistettu,1.1 2016_104_36,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan ensiksi kommentoida tuota, että meillä pitäisi olla mahdollisuus ottaa nimenomaan niiltä leireiltä. Olen aivan samaa mieltä siitä, että se olisi kaikkein parasta, että me voisimme sitten tulevaisuudessa täsmätä sitä, ketä me pystymme tänne ottamaan, ja auttaa nimenomaan kaikkein hädänalaisimpia ihmisiä, jotka ovat tällä hetkellä siellä leiriolosuhteissa. Kyllä, näin on. Mutta meillä on sen lisäksi maahanmuuttajia, jotka tulevat tänne ihan omatoimisesti. Nyt puhutte tästä perheenyhdistämisestä, ja nyt pitää muistaa, että viime keväänä, kun tehtiin näitä tiukennuksia, me olimme aivan samassa linjassa koko Euroopan maiden kanssa. Suomi ei halua olla millään lailla houkuttelevampi maa kuin mikään mukaan maa. Me olemme yhdessä sopineet tästä Euroopan areenoilla, ja tällä mennään myös Suomessa. Ja se ainoa muutos, minkä me olemme tehneet perheenyhdistämiseen, on se, että nyt niin sanotut aikaisemmin muodostetut perheet tulivat tähän kategoriaan mukaan, ei ainoastaan ne, (Puhemies koputtaa) jotka perustetaan sen jälkeen kun (Puhemies koputtaa) turvapaikanhakija tulee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-10-20T16:28:00,2016-10-20T16:29:10,Tarkistettu,1.1 2016_104_37,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten tiedämme, ihmisiä on liikkeellä sodan ja vainon vuoksi mutta myös muista syistä. Tämä tuli meille hyvin tutuksi, kun hallintovaliokunnan kanssa viime viikolla vierailimme keskisen Välimeren pakolaistilanteeseen tutustumassa. Suuri osa ihmisistä, jotka saapuvat tällä hetkellä esimerkiksi Italiaan kaaoksessa olevan Libyan kautta, saapuu Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Meidän on Suomesta käsin tietenkin vaikea vaikuttaa suoraan siihen, mitä näissä kaoottisissa ja ilmastonmuutoksesta kärsivissä valtioissa tapahtuu, mutta eräs keino kuitenkin on olemassa, ja se on kehitysapu. Kysyisinkin kehitysministeri Mykkäseltä: miten näette Suomen mahdollisuudet edistää yhteiskunnallista vakautta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jotta tämä eräs muuttoliikkeen juurisyy saataisiin paremmin hallintaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-10-20T16:29:11,2016-10-20T16:30:04,Tarkistettu,1.1 2016_104_38,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Kai,Mykkänen,Ulkomaankauppa-  ja  kehitysministeri,KOK,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä kysymys edustaja Parviaiselta, ja erittäin tärkeä asia. Viimeksi tänä aamuna olemme katsoneet meidän Afrikan maaohjelmia läpi juuri siitä näkökulmasta, että miten saamme enemmän aikaan siellä. Olemme keskittämässä enemmän maakohtaista apua nimenomaan Saharan eteläpuolisen Afrikan valtioihin, joiden jaloilleen nostamista voidaan tehdä erityisesti vesihuollon, jätehuollon, koulutuksen teemoilla, missä me olemme vahvoja osaajia ja saamme hankkeet myös vietyä läpi. Uskon, että niukoillakin resursseilla meillä on mahdollisuus saada aiempaa enemmän aikaiseksi, kun vain oikeilla tavoilla suunnataan se vielä aiempaa tarkemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-10-20T16:30:05,2016-10-20T16:30:47,Tarkistettu,1.1 2016_104_39,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kävimme edustaja Mikkosen kanssa äskettäin Turkissa ja saimme tutustua tilanteeseen. Turkkihan on vastaanottanut 2,5—3 miljoonaa pakolaista muun muassa Syyriasta, ja nyt tilanne Mosulissa ja Aleppossa näyttää olevan aika huolestuttava. Ehkä tuntuu hieman oudolta, että Suomessa ja Euroopassa johtajat eivät ainakaan julkisesti puhu siitä, millä tavalla voisimme vastaanottaa tai ainakin auttaa niitä pakolaisia, jotka tästä tilanteesta syntyvät. Varmaan on odotettavissa pahempi tilanne kuin mitä tosi pitkään aikaan. Kuitenkin myöskin Turkissa on menossa poikkeustilanteen jatkuminen, ja siitäkin Suomessa ja Euroopassa on oltu hyvin hiljaa. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että kohta tulee tänne Suomeen myöskin turkkilaisia turvapaikanhakijoita. Miksi Suomen ulkoministeriö on hiljaa, kun Turkissa poljetaan ihmisoikeuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-10-20T16:30:50,2016-10-20T16:31:52,Tarkistettu,1.1 2016_104_40,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei Suomen ulkoministeriö ole hiljaa, eikä ole ollutkaan hiljaa. (Eva Biaudet: Hyvä!) Kerronpa teille muutaman asian. Silloin kun tämä kaappaus oli, soitin aika pian sen jälkeen tietysti kollegalleni Mevlüt Cavusoglulle ja pahoittelin 300 kuollutta ihmistä, jotka tässä kaappauksessa menivät. Sanoin hänelle hyvin selvästi: Suomi kannattaa sääntöperusteista yhteistyötä, Suomi kannattaa oikeusvaltiota, Suomi kannattaa ihmisoikeuksia. Suomi on yhtynyt kaikilla kansainvälisillä foorumeilla niin YK:ssa kuin EU:ssa kaikkeen siihen, missä Eurooppa on ottanut kantaa ihmisoikeuksien puolesta, myös Turkissa. En oikein ymmärrä, miten te voitte sanoa, että Suomen ulkoministeriö on ollut tästä hiljaa. (Eva Biaudet: Teillä on ollut ainakin hyvin matala profiili!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-20T16:31:53,2016-10-20T16:32:54,Tarkistettu,1.1 2016_104_41,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maahanmuuttopolitiikan tulee kaikissa tilanteissa olla hallittua ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. Isommassa kuvassa, kun katsotaan tätä Euroopan tilannetta, on selvää, että tämä vaatii yhteistyötä ja yhteisiä pelisääntöjä koko Euroopan unionin alueella mutta erityisesti yhtenäisiä käytänteitä Pohjoismaiden välillä. Nyt täällä on hyvin tuotu ilmi se, että hallituksen piiristä on nyt käytetty hieman erilaisia puheenvuoroja liittyen tähän pakolaiskiintiön nostamiseen. On esitetty, että sitä pitäisi nostaa välittömästi merkittävästi. Sisäministeri täällä toteaa, että kun tämä tilanne saadaan hallintaan, niin kiintiöitä tullaan nostamaan. Olisin nyt varmistanut pääministerin sijaiselta, mikä on hallituksen linja: onko niin, että jos ja kun tilanne saadaan hallintaan, niin hallitus tulee esittämään pakolaiskiintiön nostamista merkittävästi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-10-20T16:32:56,2016-10-20T16:33:50,Tarkistettu,1.1 2016_104_42,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin on niin, kuten äsken sanoin, että meillä ei tällä hetkellä ole hallinnassa se, kuinka paljon meille vielä tulee. Meillä on tällä hetkellä rauhoittunut tämä tilanne, mutta aivan niin kuin täällä kuulimme myöskin edustajien puheenvuoroista, me emme tiedä, mitä Turkissa tapahtuu, me emme tiedä, mitä Afrikan maissa tapahtuu. Ja kun käy Euroopan unionin kokouksissa, niin saa jonkinlaista kuvaa siitä, miten vaikea tilanne näissä maissa on. Me varaudumme ihan kaikkeen 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa. Kun tämä tilanne rauhoittuu, me voimme silloin palata tähän asiaan, voiko Suomi nostaa kiintiötä. 1 050 on ollut se meidän normaali luku, nyt se on 750. Tällä hetkellä tilanne on tämä, se on varattu ensi vuodelle, ja aivan varmasti me katsomme tätä, koska me haluamme auttaa hädänalaisessa asemassa olevia ihmisiä, mutta niillä pelisäännöillä, (Puhemies koputtaa) mitkä on yhdessä luotu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-10-20T16:33:51,2016-10-20T16:34:59,Tarkistettu,1.1 2016_104_43,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi on syytä muistuttaa oppositiota siitä, että Suomi on ensimmäisenä maana ottanut vastaan EU:n sisäisinä siirtoina yli 600 turvapaikanhakijaa, ja se kyllä osoittaa, että me kannamme nyt tässä kysymyksessä vastuuta. Hallintovaliokunnan vierailu Italiaan ja Maltalle oli silmiä avaava kokemus. Esimerkiksi Pozzallon hotspotiin oli edellisellä viikolla saapunut 30 henkilöä, jotka eivät olleet hukkuneet Välimereen vaan tukehtuneet täyteen pakattuihin ihmissalakuljettajien aluksiin. Ihmissalakuljetus on iljettävää bisnestä, jossa ihmisten hätä muutetaan ansaintakeinoksi. Olisin kysynyt hallitukselta: millaisia toimenpiteitä EU-tasolla harkitaan tähän ilmiöön puuttumiseksi, ja miten suunnitellaan vakautettavaksi tilanne Libyassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-10-20T16:35:02,2016-10-20T16:35:53,Tarkistettu,1.1 2016_104_44,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä edustaja Kärnän kysymys on aivan olennainen. Ihmissalakuljettajat, ihmiskauppiaat ovat iljettävintä pohjasakkaa, joka hyötyy hädänalaisista ihmisistä ja on valmis tekemään heillä rahaa. Olen törmännyt näihin asioihin Euroopan unionissa muun muassa vieraillessani Roomassa tässä pelastusoperaatiokeskuksessa. On todella kuvottavaa, että kun sieltä lähdetään liikkeelle, mukaan otetaan pieniä lapsia, poikia ja tyttöjä, joita paritetaan kaupungeissa ja joita voidaan käyttää lapsipornossa ja joilta vielä lopuksi voidaan viedä elimet. Tällaista me emme missään tapauksessa saa tukea. Sen takia hallituksen linja on yksiselitteisesti se, että pitää luoda olosuhteita, turvapaikkoja sinne UNHCR:n alle, jossa saadaan pakolaisstatus, ja sitten voidaan siirtää tänne, eikä vaelluteta ihmisiä läpi Euroopan ja altisteta heitä näitten roistojen riistolle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-20T16:35:54,2016-10-20T16:36:58,Tarkistettu,1.1 2016_104_45,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiintiöpakolaisjärjestelmä, jossa otetaan pakolaiset suoraan sieltä pakolaisleireiltä ja sitten integroidaan kuntiin, on paljon parempi järjestelmä kuin nämä sisäiset siirrot EU-maista toisiin. Sen takia Suomen hallituksen tulisi vahvasti sekä omassa politiikassaan että EU-tasolla tukea tätä kiintiöpakolaisjärjestelmää. Tuon Syyrian pakolaiskriisin lisäksi on todella suuri vaara, että nyt tämä Mosulin valtaus Isililtä tulee johtamaan massiiviseen pakolaiskriisiin. Kysyn: Onko hallitus varautunut tähän, sekä siihen humanitääriseen kriisiin että sitten mahdolliseen todella suureen määrään pakolaisia? Kuinka sitten tehdään? Ollaanko valmiit korottamaan pakolaiskiintiöitä siinä tilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-10-20T16:37:01,2016-10-20T16:37:58,Tarkistettu,1.1 2016_104_46,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan niin kuin edustaja Räsänen tuossa sanoi, sehän on erittäin tärkeä niin sanottu täsmätoimi, kun saadaan valita ja ottaa täsmäten sieltä niiltä leireiltä, koska leireillä olevat ovat kaikkein vaikeimmassa tilanteessa yleensäkin. Mutta meillä ei tällä hetkellä ole täysin sellaista mahdollisuutta, koska meillä on paljon muitakin tulijoita tänne Suomeen. Sitten tämä, niin kuin tuossa sanoitte, että olemmeko varautuneet: Me olemme varautuneet ihan kaikkeen. Me olemme saaneet siitä nyt pienen myrskyvaroituksen jo viime syksynä, mutta me olemme varautuneet paljon paljon pahempaankin tilanteeseen, joka saattaa olla meidän edessämme. Siitä syystä meidän täytyy katsoa tätä kokonaisuutta niin tänne itse tulevien turvapaikanhakijoitten näkökulmasta kuin sitten pakolaisstatuksen omaavien, jo siellä leireillä olemassa olevien henkilöitten näkökulmasta. Kyllä me näitä ihan kaikkia katsomme ja varaudumme. Me olemme paljon paremmassa asemassa kuin vielä viime vuonna tähän aikaan, koska me olemme niin paljon saaneet tietoa tästä asiasta ja meillä on hyvät yhteistyösuhteet tuolla Euroopan areenoilla. (Puhemies koputtaa) Me saamme tietoa sieltä hyvissä ajoin, mutta paljon on vielä tekemistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-10-20T16:37:59,2016-10-20T16:39:10,Tarkistettu,1.1 2016_104_47,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on hyvin kuvattu sitä täysin kestämätöntä humanitääristä tilannetta, joka on tällä hetkellä meneillään Syyriassa ja Euroopan rajoilla. Mutta miten Suomi on tähän historialliseen humanitääriseen kriisiin vastannut? Massiivisilla kehitysyhteistyöleikkauksilla, pakolaiskiintiön pienentämisellä, turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikentämisellä ja perheenyhdistämisen täysin kohtuuttomalla vaikeuttamisella. Ja tätä me kutsumme täällä vastuun kantamiseksi vaikeassa tilanteessa. Se on kaukana siitä. Täällä kysyttiin aikaisemmin, miten me voimme puuttua tähän ihmissalakuljetukseen, tähän vastenmieliseen ilmiöön. Siihen on hyvin selvä vastaus: luomalla laillisia reittejä ihmisille turvaan. Tämä hallitus on toiminut täysin päinvastoin. Aiotteko te tarkastella uudestaan näitä perheenyhdistämisen vaikeuttamisia, jotka ovat estäneet ihmisiä pääsemästä turvaan? Ja aiotteko te avata uusia tapoja ihmisille hakea perheenyhdistämistä (Puhemies koputtaa) esimerkiksi Kabulin ja Beirutin lähetystöjen avaamisella?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-10-20T16:39:12,2016-10-20T16:40:22,Tarkistettu,1.1 2016_104_48,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys pakolaiskiintiöstä (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jokainen tietää sen, että perhe on ihmiselle tärkeä. Ja mitä nyt on tehty, kun aina viittaatte siihen, että on kiristetty, niin on ainoastaan sillä tavalla kiristetty, että perheenyhdistämisen säännöt tulevat laajenemaan myös niihin henkilöihin, jotka ovat aikaisemmin perustaneet perheen, eivätkä koske ainoastaan niin sanottuja uusia perheitä, jotka on muodostettu sen jälkeen kun henkilö on tullut tänne ja rekisteröitynyt turvapaikanhakijaksi. Ne summat, mitä edellytetään toimeentulosta, ovat ihan samoja mitä aikaisemminkin, ja tämäntyyppinen lakihan on ollut jo monta vuotta voimassa, ja nyt on vain laajennettu sitä, keitä tämä koskee. Mielestäni se on juuri sitä, mitä ollaan Euroopan areenoilla puhuttukin. Jokainen hakemus käsitellään yksilöllisesti. Jokainen hakemus katsotaan aina, että mikä on merkitys ja mikä se perheen tilanne siellä on. Tärkeää on se, että koko perheen yhteisyys säilyy tavalla tai toisella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-10-20T16:40:22,2016-10-20T16:41:27,Tarkistettu,1.1 2016_104_49,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Arhinmäki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_104_50,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puolustusministeri Jussi Niinistö kyseenalaisti viikonloppuna Ahvenanmaan demilitarisoidun aseman. Ja tuskin kysymys oli edes vahinkolaukauksesta, sillä hän on spekuloinut saarten militarisoinnilla jo kesällä 2015. Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu alue 160 vuoden ajan. Asia on moneen kertaan vahvistettu kansainvälisissä sopimuksissa. Saarten demilitarisointi on aina ollut nimenomaan rauhaa ja vakautta lisäävä seikka. Suomen on puolustettava kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sopimuksia, joihin Suomi on itse sitoutunut. Tasavallan presidentti ja pääministeri joutuivatkin korjaamaan puolustusministeri Niinistön lausuntoja. Arvoisa puhemies! Nyt täytyykin kysyä: kuinka, arvoisa puolustusministeri Niinistö, nämä Ahvenanmaan asemaa kyseenalaistavat puheet istuvat isänmaamme yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-10-20T16:41:33,2016-10-20T16:42:45,Tarkistettu,1.1 2016_104_51,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En ole kyseenalaistamassa Ahvenanmaan asemaa demilitarisoituna alueena. Puolustusministerinä minun tehtävänäni on kuitenkin pitää huolta, että koko maata puolustetaan mahdollisimman tehokkaasti. Ahvenanmaa on osa Suomea, ja halusin tuoda ilmi sen faktan, että demilitarisoituna Ahvenanmaa on erittäin haasteellinen puolustaa mutta että kun tulevaisuudessa teemme yhdessä Ruotsin kanssa yhä tiivistyvää yhteistyötä, niin siinä voisi olla sellainen kohde, jossa yhteistyössä voimme parantaa ahvenanmaalaisten turvallisuutta, mutta kuitenkin niin, että päävastuu Ahvenanmaan puolustamisesta on aina suomalaisilla, niin kuin nämä kansainväliset sopimukset, mihin edustaja Arhinmäki viittasi, meitä velvoittavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-10-20T16:42:46,2016-10-20T16:43:38,Tarkistettu,1.1 2016_104_52,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_104_53,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun kuunteli puolustusministeri Niinistön vastausta, niin itse asiassa siinä jälleen kerran nostettiin esille se, että mitä jos demilitarisointi purettaisiin. Pohjoismainen yhteistyö, yhteistyö Ruotsin kanssa, on hyvä ja kannatettava asia, mutta Ruotsissa ei olla ollenkaan innostuttu tästä puolustusministeri Niinistön ulostulosta Ahvenanmaan suhteen, puhumattakaan niistä toiveista, joita on esitetty yhteisestä sotilasliitosta maiden välillä. Tässä näkee selvästi, että puolustusministeri Niinistöllä on ollut yksi linja, jota tasavallan presidentti Niinistö ja myös pääministeri ovat joutuneet korjaamaan. Herää kysymys, mitä mieltä ulkoministeri, puoluetoveri Timo Soini on näistä: onko hän presidentin linjoilla vai puolustusministerin linjalla? Ja herää kysymys: kuinka monta ulkopoliittista linjaa meidän ylimmällä ulkopoliittisella johdolla voi olla? Yleensä on pidetty hyvänä asiana Suomessa sitä, että meillä on yksi ja yhtenäinen linja, ei niin, että hallituksessa on monta linjaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-10-20T16:43:43,2016-10-20T16:44:53,Tarkistettu,1.1 2016_104_54,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvasin, että te, edustaja Arhinmäki, kysytte tätä. Siksi valmistauduin eksaktilla vastauksella (Naurua), jonka nyt annan teille. Ahvenanmaan vakiintunut kansainvälisoikeudellinen asema on vahvistettu viimeksi kesällä annetussa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, joka on täällä käsittelyssä. Ahvenanmaan asema on ankkuroitu kansainvälisiin sopimuksiin ja tapaoikeuteen, eikä hallituksessa ole mitään suunnitelmia puuttua tähän vakiintuneeseen asemaan. Keskustelu koko Suomen alueen, johon myös Ahvenanmaa kuuluu, puolustuksesta on taas kerran lähtenyt julkisuudessa hieman ihmeellisille raiteille. (Välihuutoja vasemmalta) En tiedä, onko kysymys väärinymmärryksestä vai tahallisesta väärinymmärryksestä. Hallituksen ja presidentin välisessä linjassa ei ole mitään eroavaisuutta. (Hälinää — Puhemies koputtaa)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-20T16:44:54,2016-10-20T16:45:56,Tarkistettu,1.1 2016_104_55,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tilanne Itämerellä on kiristynyt monin tavoin. Jokin aika sitten Ulkopoliittinen instituutti esitti selvityksessään, että ensi vuonna Venäjä pyrkii kyseenalaistamaan Suomen itsenäisyyden monin tavoin ja että valtioneuvosto on tähän varautunut. Lähteenä oli valtioneuvoston viestintäjohtaja. Heti tämän jälkeen ulkoministeri Soini kertoi omassa vastauksessaan nimenomaan, ettei Venäjä kyseenalaista Suomen itsenäisyyttä, mutta ministeri Soinin vastauksen jälkeen samainen valtioneuvoston viestintäjohtaja tuli uudelleen julkisuuteen ja sanoi, että Venäjä kyseenalaistaa Suomen itsenäisyyden. Kenen etua tällainen sekoilu ja pelottelu palvelee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-10-20T16:46:00,2016-10-20T16:46:47,Tarkistettu,1.1 2016_104_56,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olin itse asiassa hyvin iloinen edustaja Mustajärven kirjallisesta kysymyksestä, johonka vastasin yksiselitteisesti, niin kuin te sanoitte. Tämän maan ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa vedetään tasavallan presidentin ja hallituksen yhteistoiminnalla eikä millään byrokraatin mielipiteillä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-20T16:46:49,2016-10-20T16:47:13,Tarkistettu,1.1 2016_104_57,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Värderade fru talman! Försvarsminister Jussi Niinistö problematiserade senaste helg Ålands demilitarisering. Det var inte första gången han gjorde det. Han konstaterade ändå att det var en utrikespolitisk fråga. Sedan dess har republikens president Sauli Niinistö, statsminister Juha Sipilä och utrikesminister Timo Soini klargjort att ingen linjeändring förberetts i frågan. Det är jättebra.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2016-10-20T16:47:16,2016-10-20T16:47:20,Tarkistettu,1.1 2016_104_58,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen linja on sama, joka se on ollut hyvin pitkän aikaa, ja mielestäni se on hyvä linja. Me kunnioitamme kansainvälisiä sopimuksia, me pidämme kiinni sovitusta. Tämä on Suomelle kunnia-asia. Aivan kuten edustaja Mustajärvi tuossa totesi, meillä on erinäköisiä keskustelunavauksia ja erinäköisiä mielipiteitä. Ne voidaan kyllä demokraattisessa yhteiskunnassa sallia, mutta hallitus vetää sitä ulkopoliittista linjaa, ja toivottavasti opposition tuella, kuten viime kaudella tapahtui, eikä niin, että oppositio tarkoituksella etsii sellaisia erimielisyyksiä, joita ei ole.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-20T16:48:25,2016-10-20T16:49:25,Tarkistettu,1.1 2016_104_59,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen kaltaisen maan jos jonkun on tärkeää pitää kiinni tekemistään kansainvälisistä sitoumuksista. Ehdottomasti. Toinen toimintalinjan peruste on se, että Suomen ulkopolitiikan aivan keskeisiä tavoitteita on vakauden rakentaminen, ylläpitäminen ja turvaaminen meidän turvallisuusympäristössämme, tässä tapauksessa Itämeren piirissä. Ulkoministeri Soini, eikö niin, että nämä periaatteet on kaikkein järkevintä paitsi vahvistaa ja turvata oman pesän kunnossa pitämisellä niin myöskin maksimoida ne yhteistyöllä Ruotsin kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-10-20T16:49:27,2016-10-20T16:50:10,Tarkistettu,1.1 2016_104_60,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Aivan oikein. Olen iloinen, että kokenut ulkopolitiikan tuntija, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva tiivisti näin hienosti tämän asian. Tuskin itse olisin pystynyt parempaan. Vastaus on kyllä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-20T16:50:10,2016-10-20T16:50:27,Tarkistettu,1.1 2016_104_61,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että kaikista asioista voi ja saa ja pitää saada keskustella vapaasti ja nostaa esiin Ahvenanmaankin aseman — vaikka en pidä sitä viisaana — mutta on ihan eri asia, jos tämän tekee kuka tahansa kansalainen tai lehdistökirjoitus tai jopa kansanedustaja. Mutta silloin kun asialla on osaltaan turvallisuuspolitiikasta vastaava hallituksen jäsen, asia muuttuu, koska tällaiseen kiinnitetään myös Suomen ulkopuolella huomiota, ja se herättää kysymyksiä: onko Suomen linja muuttumassa, onko täällä jotain muutoksia tekeillä? Minusta on tärkeätä, että nimenomaan nyt aikana, jolloinka on paljon epävarmuuksia ja jännitteitä ilmassa, ei esiinnytä tavalla, joka synnyttää tällaista keskustelua ja epäluuloa, ja tämän vuoksi haluan kysyä: mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen sen, että jatkossa ei tapahdu tällaisia yksittäisiä irtiottoja, jotka voivat saattaa Suomen politiikan vakauden kyseenalaiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-10-20T16:50:28,2016-10-20T16:51:36,Tarkistettu,1.1 2016_104_62,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vastaan, koska tämä on tärkeä asia, minkä edustaja Tuomioja otti esiin, ja hän varmasti nämä asiat tuntee. Jotta tämä asia tulee nyt mahdollisimman selväksi, toistan pari asiaa täältä: Ahvenanmaan asema on ankkuroitu kansainvälisiin sopimuksiin ja tapaoikeuteen, eikä hallituksessa ole mitään suunnitelmia puuttua tähän vakiintuneeseen asemaan. Tämä on täysin yksiselitteinen linja. Jos tätä ei sitten ymmärrä, niin se on sitten eri asia. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-20T16:51:38,2016-10-20T16:52:21,Tarkistettu,1.1 2016_104_63,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä nyt kovasti huudetaan taustalla vastausta, niin minäkin katsoin sen haastattelun ja ymmärsin, että puolustusministeri Niinistö vastasi toimittajan kysymykseen ja pohdiskeli sitä, että demilitarisointi, koska se on olemassa, tarkoittaa sitä, ettei ole sotilaallista läsnäoloa, ja joskus voi käytännössä olla hankalampi ja hitaampi puolustaa Ahvenanmaata, ja tämäntyyppistä keskustelua. Oliko tämä oikea tulkinta, ja oliko tämä teidän mielestänne irtiotto hallituksen tästä linjasta, jonka ministeri Soini kertoi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-20T16:52:22,2016-10-20T16:52:58,Tarkistettu,1.1 2016_104_64,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä oli aivan oikein, miten edustaja Meri tulkitsi tätä pohdiskeluani, ja ei ollut tarkoitus ottaa irtiottoa hallituksen linjasta. Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue, mutta tosiasia on, että demilitarisointi ei vakavan kriisin aikana takaa turvallisuutta. Sen takia meidän täytyy valmistautua mahdollisimman hyvin puolustamaan koko maata, mukaan lukien Ahvenanmaata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-10-20T16:52:59,2016-10-20T16:53:31,Tarkistettu,1.1 2016_104_65,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että ulkoministeri Soini ilmaisi tässä hallituksen selkeän kannan, mutta olen minäkin sitä mieltä, että puolustusministeri Niinistön puhe on ollut hieman huonosti harkittua. Tällaisissa kysymyksissä, kun puhutaan kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sopimusten kunnioittamisesta, Suomi ei voi antaa sellaista mielikuvaa, että me olisimme itse valmiita niitten muuttamista harkitsemaan, koska se, mitä edustaja Kanerva sanoi, on aivan totta. Kansainvälinen sopimuspohjainen oikeusjärjestelmä on juuri pienten valtioiden, Suomen kaltaisten valtioiden, tuki ja turva. Siksi haluankin nyt kysyä ulkoministeri Soinilta vähän laajemmin hallituksen näkemyksestä: Kun tänä aikana suurvallat ovat eri tavoin rikkoneet kansainvälistä oikeutta vastaan, niin eikö juuri nyt ole tärkeää, että Suomen kaltaiset maat vahvasti puolustavat sopimusvaraista kansainvälistä järjestelmää ja vaativat esimerkiksi Aleppossa mahdollisten sotarikosten tutkintaa? Meillä on myös Krimin valloitus, joka rikkoo kansainvälistä oikeutta, ja meidän on nyt varmistettava, (Puhemies koputtaa) että kansainvälinen oikeusjärjestelmä kestää näinä aikoina, kun se on koetteilla suurvaltojen toimesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-10-20T16:53:33,2016-10-20T16:54:44,Tarkistettu,1.1 2016_104_66,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Uskon, että tästä kaikesta kolme eri Suomen politiikassa vaikuttavaa Niinistöä ovat samaa mieltä, ja minun mielestäni se on erinomainen asia. Suomi ottaa kantaa kaikilla kansainvälisillä foorumeilla niin YK:ssa, Etyjissä, Euroopan unionissa kuin kaikissa yhteistyöjärjestöissä aina sääntöperusteisuuden, ihmisoikeuksien ja rauhan puolesta. Suomi myös osallistuu käytännön rauhanturvaamiseen: Suomalaiset sinibaretit ovat tällä hetkellä Libanonissa UNIFIL-operaatiossa, olemme mukana Afganistanissa, olemme mukana Malissa. Meillä on neljän siviilirauhanturvaoperaation johdossa neljä hyvää suomalaista naista. Kyllä me teemme käytännön yhteistyötä tässä, ja nämä ovat ne meidän perustat. Me olemme rauhaa rakastava maa, joka tekee ulko- ja turvallisuuspoliittisesti sen, että emme joudu konflikteihin. Mutta siltä varalta, jos joudumme, (Puhemies koputtaa) me pidämme huolta myös (Puhemies: Aika täynnä!) omasta puolustuskyvystämme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-20T16:54:46,2016-10-20T16:55:58,Tarkistettu,1.1 2016_104_67,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä asia on tullut varmaan selväksi tämän keskustelun perusteella aika pitkälti. Se hämmennys, joka tässä on syntynyt, varmaan osaltaan johtuu siitä, että Itämeren tilanne on se, mikä on, viimeaikaisen negatiivisen kierteen omaisen kehityksen seurauksena. Mutta hallituksen linja tähän kysymykseen Ahvenanmaan asemasta on tullut kyllä hyvin selväksi pääministerin, presidentin ja nyt ulkoministerin hyvin selvien puheenvuorojen perusteella oikein moneen kertaankin. Ja hyvähän tässä on todeta myös se, että tämä kanta on yksimielinen kanta myös poliittisten ryhmien kesken, mikä minusta on arvokas asia ajatellen koko Suomen ulkopoliittista linjaa. Minulla on kuitenkin kysymys tähän asiaan liittyen: Ahvenanmaa varmaan kiinnostaa myös naapurimaatamme Ruotsia, jonka kanssa meillä on hyvä yhteistyö turvallisuuspolitiikassa, tiivistyvä sellainen, hyviä suunnitelmia myös jatkossa. Onko tämän asian tiimoilta käyty minkäänlaista ikään kuin jälkikeskustelua Ruotsin kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-10-20T16:55:59,2016-10-20T16:56:56,Tarkistettu,1.1 2016_104_68,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viimeksi tapasin kollegani Margot Wallströmin Luxemburgissa maanantaina. Me olemme julkaisseet muun muassa yhteisartikkelin Helsingin Sanomissa, monissa muissa lehdissä. Viime vuonna epäiltiin täällä salissa, että ulkoministeri Soini jotenkin sotkisi Ruotsin-suhteet. Päinvastoin: Tulen sosiaalidemokraatti Margot Wallströmin kanssa erinomaisen hyvin toimeen. Olen luonnehtinut yhteistyötämme niin, että siinä on Beauty and the Beast. (Naurua) Molemmat voivat ymmärtää, kumpi on kumpi. Meiltä ei ole tästä asiasta ministeritasolta Ruotsista kysytty, mutta jos kysytään, niin ilman muuta me mielellämme tästä asiasta keskustelemme ja muodostamme yhteisen kantamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-20T16:56:57,2016-10-20T16:57:51,Tarkistettu,1.1 2016_104_69,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että nyt myös ulkoministeri teki hyvin selväksi hallituksen linjan. Toivottavasti tämä on selvä ei vain hallituksen eturiville vaan myös siellä toisessa rivissä istuville ministereille. Te, ulkoministeri Soini, sanoitte, että kysymys on väärinymmärtämisestä tai tahallisesta väärinymmärtämisestä. Jos siitä olisi kysymys, niin entä kun tasavallan presidentti Niinistö joutui puolustusministeri Niinistön puheita korjailemaan julkisuudessa, onko kysymys ollut tasavallan presidentin kohdalla tai pääministerin kohdalla väärinymmärtämisestä tai tahallaan väärinymmärtämisestä, vai olisiko kuitenkin kysymys siitä, että jännittyneessä Itämeren tilanteessa Venäjän varustelun ja USA:n, Naton vastauksen jälkeen tällaiset puheenvuorot kyllä herättävät kummastusta ja huolta ja sen vuoksi ne leviävät niin laajasti, että kun puhuu vähän ohi suunsa, niin muut joutuvat korjaamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-10-20T16:57:53,2016-10-20T16:58:59,Tarkistettu,1.1 2016_104_70,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (Paavo Arhinmäki vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämä asia on nyt käynyt selväksi. Mielestäni niin selvin sanoin asian totesin, mikä on hallituksen linja. Täällä te, edustaja Arhinmäki, voitte tukea hallituksen hyvää esitystä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi selonteoksi, johon tämä on muun muassa sisällytetty. Jos ei sitä ole lukenut, se kannattaa lukea, nimittäin siellä se on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+2.3.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-20T16:59:01,2016-10-20T16:59:33,Tarkistettu,1.1 2016_104_71,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_104_72,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyse on hallituksen esityksestä eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä elikkä ILO-sopimuksen ratifioinnista. Tällä pöytäkirjalla tai sopimuksella pyritään torjumaan pakkotyöhön liittyvää ihmiskauppaa ja parantamaan uhrien asemaa. Ja tuossa pöytäkirjassa... (Hälinää — Puhemies koputtaa) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Vielä, arvoisa puhuja, epäselvyyden välttämiseksi totean, että puheenvuoro on nyt edustaja Filatovilla.] Ja viestin epäselvyyden välttämiseksi siis esittelen mietinnön koko valiokunnan puolesta. — Elikkä pöytäkirjan avulla pyritään torjumaan pakkotyöhön liittyvää ihmiskauppaa ja parantamaan uhrien asemaa. Ja tässä pöytäkirjassa edellytetään oikeussuojakeinojen turvaamista uhreille ja rangaistuksista säätämistä ihmiskauppaan liittyvän pakkotyön käyttöön syyllistyneille henkilöille. Euroopan unionin neuvosto on valtuuttanut marraskuussa 2015 jäsenvaltiot ratifioimaan tämän unionin edun mukaisen pöytäkirjan. Itse asiassa tässä ILOn vuoden 1930 sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan pakollinen työ on määritelty työksi tai palvelukseksi, joka jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan joltakin henkilöltä ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut. Elikkä sopimuksessa on tarkka määrittely. ILO arvioi, että näitä pakkotyön uhreja on tällä hetkellä koko maailmassa lähes 21 miljoonaa. Uhreista 4,5 miljoonaa katsotaan olevan henkilön seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvässä pakkotyössä, ja arvio on, että maahanmuuttajat, alkuperäiskansojen jäsenet ovat erityisen alttiita joutumaan hyväksikäytön ja pakkotyön uhriksi. Ikävä arvio on myös se, että pakkotyön käytön arvioidaan lisääntyvän ja yleistyvän globalisaation, lisääntyneen muuttoliikkeen, epävirallisen talouden ja maailmanlaajuisten rikollisverkostojen seurauksena. Ja itse asiassa tuossa kyselytunnillakin puhuimme niistä asioista, joissa ihmisiä pakotetaan asioihin, joita he eivät halua tehdä. Suomessa pakkotyön uhrien ja ihmiskaupan uhrien määrää on vaikea arvioida, koska tapaukset eivät useinkaan tule viranomaisten tietoon ja rajanveto ihmiskaupan ja ihmiskauppaan rinnastettavien työntekijöiden hyväksikäyttöön liittyvien rikosten välillä saattaa olla vaikeaa. Poliisille ja Rajavartiostolle on viime vuosina ilmoitettu vuosittain muutamia kymmeniä ihmiskaupparikoksia. Tämä pöytäkirja edellyttää, että jäsenvaltiot ja kansallisvaltiot rakentavat politiikka- ja toimintasuunnitelman, joka ehkäisee pakkotyötä tehokkaasti ja pysyvästi ja pyrkii sen poistamiseen. Lisäksi edellytetään suojelun antamiseksi uhreille asianmukaisten, tehokkaiden oikeussuojakeinojen, kuten korvausten, käyttöönottamista, pakkotyön teettämiseen syyllistyneiden rankaisemista ja niin edelleen. Hallitus on katsonut, että tämän pöytäkirjan ratifiointi ei edellytä Suomelta lainsäädännöllisiä muutoksia, koska Suomessa ihmiskauppaa sekä pakkotyöhön liittyvää ihmiskauppaa säädellään nyt jo kattavasti ja olemassa olevat käytännöt etenkin ihmiskaupan uhrien suojelemiseksi ovat riittävät täyttämään myös tämän pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan vaatimukset. Mutta kun valiokunta kuunteli asiantuntijoita, se päätyi siihen, että pakkotyön ja siihen liittyvän ihmiskaupan ehkäisemiseen pyritään kansainvälisen säätelyn avulla ja että on hyvä, että Suomi tämän sopimuksen ratifioi, ja sitä pidettiin hyvinkin tarkoituksenmukaisena. Mutta siitä, kuinka hyvin meidän lainsäädäntömme täyttää nämä edellytykset jo nyt, oli hiukan epäselvyyttä valiokunnan kuulemisessa. Suomessa pakkotyön kriminalisointi on kytketty ihmiskaupan ja törkeän ihmiskaupan kriminalisointeihin. Rikoslain 25 luvun 3 §:n 1 momentissa vaihtoehtoisista ihmiskaupan tarkoituksista mainitaan sen kohteena olevan ihmisen saattaminen pakkotyöhön mutta pakkotyötä ei kuitenkaan määritellä erikseen, ja rikoslain 47 luvussa kriminalisoitu kiskonnan tapainen työsyrjintä ja törkeä kiskonta ovat myös lähellä ihmiskaupan rikosoikeudellista tunnusmerkistöä. Kiskonnan tapaisella työsyrjinnällä tarkoitetaan siis tilannetta, jossa työnantaja asettaa työntekijän huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi esimerkiksi tämän riippuvaista asemaa, tietämättömyyttä tai ymmärtämättömyyttä. Hallitus siis lähtee siitä, että meidän järjestelmämme on jo valmis näiltä osin. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kuitenkin esitettiin käsitys, jonka mukaan vaatimukset eivät kattaisi pakkotyötä laajassa merkityksessä. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka pakkotyö on yksi ihmiskaupan hyväksikäyttömuodoista, pakkotyötä voi ilmetä myös ilman ihmiskauppaa, ja mikäli sitä ilmenee ilman ihmiskauppaa, niin meidän auttamisjärjestelmämme eivät tule pakkotyön suhteen näiden ihmisten apuun samalla tavalla kuin niiden ihmisten apuun, jotka siis luetaan ihmiskaupan uhreiksi. Rajanveto pakkotyön ja kiskonnan tapaisen työsyrjinnän välillä on hyvin hankalaa. Valiokunta katsoi, että näiden käsitteiden epäselvän rajanvedon ja osittaisen päällekkäisyyden vuoksi ihmiskauppa ja ihmiskaupan tai pakkotyön uhri saattavat jäädä tunnistamatta. Osa rikoslaissa tarkoitetuista pakkotyötapauksista tulee käsitellyksi kiskonnan tapaisena työsyrjintänä esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa rikosprosessitoimijat eivät jostakin syystä ole kyenneet saamaan riittävästi näyttöä juuri ihmiskaupparikoksesta tai joissa ihmiskauppaa koskevan rikoslain tunnusmerkistöjä ei ole osattu soveltaa. Samoin tunnistuksessa ovat haasteellisia rajatapaukset, joissa hyväksikäyttö on sinällään ollut vakavaa. En käy nyt näitä kaikkia yksityiskohtia läpi, mutta jos tämän yrittää tiivistää, niin kyse on siitä, että aina ei tunnisteta pakkotyötä silloin, kun se ei ole ihmiskauppaa, ja meidän järjestelmämme on rakennettu siten, että se turvaa ihmiskaupan uhrit pakkotyössä mutta ei välttämättä muita. Sen vuoksi valiokunta on yksimielisesti sitä mieltä, että tämä sopimus pitää hyväksyä ja ratifioida. Ja valiokunnan enemmistö asetti ponnen, jossa sanotaan: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa, esiintyykö sellaista ihmiskaupan kaltaista pakkotyötä tai vakavaa työperäistä hyväksikäyttöä, joiden uhrit eivät saa suojaa, koska rikokset eivät täytä ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistöä rikosoikeudellisessa mielessä, ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin."" Tähän esitykseen on jätetty kuitenkin vastalause, joka edellyttää, että nämä auttamisjärjestelmät selvitetään ja tehdään sellaisiksi, että ne täyttävät myös ne pakkotyön muodot, jotka siis eivät ole ihmiskauppaa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-10-20T17:00:36,2016-10-20T17:08:39,Tarkistettu,1.1 2016_104_73,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että Suomi haluaa allekirjoittaa ILOn pakollista työtä koskevan sopimuksen pöytäkirjan yksimielisesti. Erimielisyys koskee lähinnä sitä, täyttääkö nykyinen lainsäädäntömme jo ne ehdot, joita tämän pöytäkirjan ratifiointi meille asettaa. Hallituksen esityksen mukaan ihmiskauppalainsäädäntö ja siihen liittyvä ihmiskaupan uhrien suojelujärjestelmä riittävät täyttämään nämä ehdot. Ne asiantuntijat, joita valiokunta kuuli tämän asian valmistelun yhteydessä kansalaisjärjestöistä tutkijoihin, olivat toista mieltä. Heidän yksiääninen viestinsä oli, että Suomessa esiintyy myös sellaista pakkotyötä, jota ihmiskauppalainsäädäntö ja sen ihmiskaupan uhrien suojelujärjestelmä ei tavoita. Tällaisia tilanteita on ainakin kaksi: Ensinnäkin tilanne, jossa pakkotyö ei täytä ihmiskaupan tunnusmerkkejä. Ihmiskaupan tunnusmerkistöhän on laadittu kolmiportaisesti. Siinä on tämä itse teko, joka saattaa pakkotyön lisäksi olla seksuaalista hyväksikäyttöä tai esimerkiksi elinkauppaa, mutta sen lisäksi siinä asetetaan ehtoja myös sille, millä tavoin tämän pakkotyön on täytynyt toteutua. Jos pakkotyö ei täytä näitä muita ehtoja, niin se ei ole ihmiskauppaa, vaikka se olisikin pakkotyötä siinä mielessä kuin ILOn määritelmä olettaa. Toinen tilanne, jossa meidän ihmiskaupan uhrien suojelujärjestelmä ei täytä näitä kansainvälisiä velvoitteita, joita tämä sopimus meille asettaa, on tilanne, jossa rikostutkinnassa ei ole pystytty keräämään sellaista todistusaineistoa, että tapausta voitaisiin käsitellä ihmiskauppa‑nimikkeen alla, jolloin sitä esimerkiksi käsitellään oikeudessa kiskonnan tapaisena työsyrjintänä. Näiden ihmiskaupan kaltaisten rikosten osalta uhrin suoja on huomattavasti, huomattavasti heikompi kuin silloin, jos pääsee prosessiin ihmiskaupan uhrina. Meillä on tilanteita, joissa lähestulkoon kaikki viranomaiset ovat yksimielisiä siitä, että on aika todennäköistä olettaa, että ihmiskauppaa on tapahtunut, mutta siitä huolimatta rikosnimike on jokin toinen sen takia, että ihmiskaupan tunnusmerkistön täyttävää dokumentaatiota ei pystytä keräämään. Myös näissä tapauksissa pakkotyön uhri jää siis ulos meidän auttamisjärjestelmästämme. Minä olen vahvasti sitä mieltä, että tämä nyt valiokunnan mietinnössä enemmistön omaksuma linja on virheellinen ja että se tullaan todennäköisesti korjaamaan jossakin vaiheessa joko meidän kotimaisen oikeusinstituution tai viime kädessä kansainvälisten ihmisoikeusinstituutioiden käsittelyn yhteydessä. Valitettavasti nämä järjestelmät ovat hirvittävän hitaita, ja se, että tämä nyt menee sitä kautta, että me emme tee sitä ratkaisua tässä salissa, kuulemiemme asiantuntijoiden pohjalta, tarkoittaa, että moni suojelua tarvitseva pakkotyön uhri ei sitä tällä välillä Suomessa saa. Tästä syystä minä olen mukana siinä vastalauseessa, jossa vaaditaan lisätoimia pakkotyön uhrien suojelemiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-20T17:08:42,2016-10-20T17:13:17,Tarkistettu,1.1 2016_104_74,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Edustaja Mäkisalo-Ropponen. (Leena Meri: Vastauspuheenvuoro!) — No, vastauspuheenvuoro, edustaja Meri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_104_75,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuossa haluaisin ihan vain kiinnittää siihen huomiota, ettei tästä tulisi sellainen käsitys, että valiokunnan enemmistö, johon minäkin kuulun, olisi täysin vailla mitään viranomaiskannanottoja tai muuta lähtenyt tukemaan tätä enemmistön kantaa. Tämä on kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen näkemys, että nämä edellytykset täyttyvät, ja he ovat virkavastuulla siitä meille antaneet lausunnon ja juuri näiden asiantuntijalausujien pohjalta vastineena, ja tästä syystä valiokunta edellyttikin, että hallitus seuraa tätä tilannetta. Tämä ei ollut mitenkään niin yksiselitteisen selvää kuin ehkä jotenkin näissä puheenvuoroissa annettiin ymmärtää. Haluan vain todeta, että missään tapauksessa valiokunnan jäsenet eivät halua tahallaan jättää asioita huomioimatta, vaan asia ei ole niin selkeä kuin esimerkiksi edustaja Kontula tässä esitti. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-20T17:13:21,2016-10-20T17:14:14,Tarkistettu,1.1 2016_104_76,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,Vielä vastauspuheenvuoro edustaja Kontulalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_104_77,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka kävisikin niin, että ministeriö omatoimisesti tätä niin tarkoin seuraisi, että huomaisi tekemänsä virheratkaisun, niin siinäkin tilanteessa vuosien ajan pakkotyön uhrit jäävät Suomessa suojelua vaille. Se on samalla lailla prosessia hidastava ratkaisu kuin on sekin, että me odotamme ihmisoikeustuomioistuinten ratkaisua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-20T17:14:15,2016-10-20T17:14:42,Tarkistettu,1.1 2016_104_78,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Ja puhujalistaan mennään kohta. Sitä ennen on edustaja Meri, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_104_79,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituspuolueethan halusivat, että tämä ratifioidaan mahdollisimman pian ja laitetaan tämä varauma, että jos vielä jotain ristiriitaisuutta on, koska se ei ollut absoluuttisen selvää. Jos se olisi ollut absoluuttisen selvää, totta kai sitä olisi voitu edellyttää, mutta kun se ei ollut. Tämän vastalauseen kannattajat edellyttivät, että ennen kuin me voimme ratifioida, täytyy tehdä lakimuutoksia. Siis tämä sopimus ei olisi tullut ratifioitavaksi lainkaan. Se on nyt hyvä muistaa, että se tarkoittaisi sitä, että tässä valmisteltaisiin jotain ehkä epäselvää lakia, ja mitäs sitten, jos toteamus olisi taas sama, että ei siellä ole mitään säädettävää, ja tämä sopimuksen ratifiointi olisi taas viivästynyt?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-20T17:14:48,2016-10-20T17:15:29,Tarkistettu,1.1 2016_104_80,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Valiokunnan puheenjohtaja Filatov, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_104_81,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunta todellakin kuuli asiantuntijoita tämän asian tiimoilta ja pyysi vastineen ministeriöltä. Tuossa ministeriön vastineessa katsottiin, että meidän auttamisjärjestelmät ovat kunnossa ja että tätä epäselvyyttä ei ole näissä tulkinnoissa. Mutta itse asiassa valiokunnassa olleista asiantuntijoista valtaosa Rikosseuraamusvirastoa ja muita myöden oli sitä mieltä, että meillä on tulkintaongelmia. Sen vuoksi uskon, että kaikki ovat sitä mieltä, että tämä pitää ratifioida, ja ehkä ero valiokunnan enemmistön ja opposition jättämän lausuman välillä on se, että enemmistö katsoi, että tämä täyttää nyt jo nämä edellytykset mutta että pitää seurata, tuleeko ongelmia, ja sitten taas vastalauseen jättäjät ajattelivat, että tämä ei täytä niitä edellytyksiä ja että ne asiat pitää korjata ensin ennen kuin voidaan ratifioida.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-10-20T17:15:31,2016-10-20T17:16:24,Tarkistettu,1.1 2016_104_82,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Viimeinen vastauspuheenvuoro tähän keskusteluun, edustaja Kontula.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_104_83,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tästä ratifiointijärjestyksestä. Perinteisestihän ainakin viimeisten vuosikymmenten aikana Suomessa on toimittu niin, että ensin on laitettu asiat kuntoon ja sen jälkeen ratifioitu sopimuksia. Tämä ei ole ainoa mahdollinen käytäntö. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa on hyvin yleistä, että ensin ratifioidaan ja sitten ehkä katsotaan jotakin myöhemmin, mitä tarvitsee muuttaa, mutta Suomessa on perinteisesti paheksuttu sitä tapaa ja koettu, että se on väärä tapa edetä. Jos tässä suhteessa nyt tehdään joku periaatteellinen muutos meidän prosessuaaliseen linjaan, niin se on sitten aika historiallinen muutos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-20T17:16:27,2016-10-20T17:17:10,Tarkistettu,1.1 2016_104_84,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_104_85,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sosialidemokraattinen valiokuntaryhmä kannattaa siis sopimuksen ratifiointia mutta katsoo, että ennen ratifiointia ihmiskaupan kaltaisten työperäisten hyväksikäyttörikosten uhrien artiklan 3 edellyttämän suojelun saaminen tulee varmistaa. Olen samaa mieltä edustaja Kontulan kanssa, että on hiukan kyseenalaista ratifioida sopimus, jos oma lainsäädäntö ei ole sitä ennen varmuudella kunnossa. Valiokunnan lausumaehdotus ei takaa asian toteutumista, sillä pelkkä seuranta tässä ei enää riitä. Kuten täällä on tullut esille, valiokunnassa kuultavina olleiden asiantuntijoiden mukaan on kyllä selvä asia, että kaikki uhrit eivät saa suojelua, sillä käsitteiden tulkintaongelmat ja auttamisjärjestelmän kytkeminen ihmiskauppaan saattavat johtaa pöytäkirjassa edellytettyä heikompaan uhrien suojeluun, ja tästä tuli esimerkkejä myöskin asiantuntijalausunnoissa. Pakkotyön, kiskonnan tapaisen työsyrjinnän ja ILOn määritelmän mukaisen pakkotyön käsitteet menevät siis osittain päällekkäin, ja käytännön rajanveto on tosi hankalaa, kuten edustajat Filatov ja Kontula tässä puheenvuoroissaan kertoivatkin. Me vastalauseen allekirjoittajat olemme sitä mieltä, että ennen pöytäkirjan hyväksymisen loppuunsaattamista nykyinen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tulee laajentaa koskemaan myös ihmiskauppaan rinnastettavien hyväksikäyttörikosten uhreja. Siksi vastalauseemme lausumaehdotuksessa ehdotetaan, että ennen ratifioimista on varmistettava, että pöytäkirjan 3 artiklan edellytykset täyttyvät kansallisessa lainsäädännössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-20T17:17:13,2016-10-20T17:19:09,Tarkistettu,1.1 2016_104_86,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan tuossa vastauspuheenvuorossa toinkin ne oleelliset asiat esille. Elikkä tämä asia ei ollut mitenkään itsestään selvä, ja tästä syystä valiokunnan enemmistö päätyi sille kannalle, että sopimus voidaan ratifioida, ja luotimme tähän TEMin lausuntoon tämän asian suhteen. Mitä tulee tähän edustaja Kontulan toteamukseen, että olemmeko me muuttamassa jotain periaatetta ratifioinnissa: En huomannut puheenvuorossani mitään sellaista. En ole ehdottanut mitään muutoksia. En tiedä, osoittiko hän sen minulle vai kenelle. Hän puhui siitä, että mikäli tämä ratifioidaan nyt, täällä jää vuosiksi joitakin oikeussuojakeinojen puutteita — mitä minä en tunnista enkä ole täysin vakuuttunut, että näin on, vaan se on edustaja Kontulan näkemys. Totesin vain, että menisi siihenkin aikaa, jos tätä lähdettäisiin tutkimaan ennen ratifiointia vähemmistön toivomalla tavalla. Menisihän siihenkin aikaa, ja sopimus ei olisi voimassa, ja sitä tarkoitin tällä asialla, en suinkaan sitä, että rupeamme sen jälkeen muuttamaan lakia, kun minä en ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että se asia on juuri niin kuin vähemmistön kanta on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-20T17:19:10,2016-10-20T17:20:28,Tarkistettu,1.1 2016_104_87,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että tämä ILOn sopimus tulee ratifioiduksi ja nämä oikeussuojakeinot kirjatuiksi ajan tasalle kansainväliseen sopimukseen. Ainoa keino ihmiskaupan ja siihen liittyvien erittäin törkeiden rikosten torjuntaan on kansainvälinen yhteistyö. Yksittäinen maahan näille asioille ei kovin paljon mahda, mutta kansainvälisen yhteistyön kautta, kansainvälisillä sopimuksilla ja ennen kaikkea viranomaisten välisellä kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan saada edes jonkunasteisia tuloksia aikaan. Ihmiskauppa ja siihen liittyvät ongelmat, kaikki mahdolliset rikokset, mitä siinä tehdään, ovat todella törkeitä. Ihmisiä käytetään hyväksi, ja aivan kuten ulkoministeri Soini kyselytunnilla mainitsi, iljettävimmillään se voi olla ihmisten hyväksikäyttöä jopa niin, että ihmisten elimiä otetaan: ihminen surmataan ja sitten käytetään hänen elimiään hyväksi jossakin elinsiirrossa. Kaikkein törkeintä rikollisuutta, mitä ihminen voi kuvitella, on tällainen toiminta. Tämän takia kansainvälinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Ja yksi asia on hyvä muistaa: Kun nyt parhaillaan ollaan siviilitiedustelulainsäädäntöä uusimassa — työryhmähän istuu, ja tavoitteena on saada työryhmän tulos valmiiksi tämän vuoden aikana — tavoitteena on saada aikaan Suomeen semmoinen tiedustelulainsäädäntö, jolla voidaan saada tiedustelun kautta etukäteen tietoa näistä rikollisryhmistä, jotka näitä tällaisia iljettäviä rikoksia valmistelevat. Ainoa keino näihin puuttumiseen on hankkia tietoa kansainvälisten yhteyksien kautta, ja tätä varten tässä maassa pitää olla tiedustelulainsäädäntö ajan tasalla, niin että suojelupoliisi pystyy kansainvälisen yhteistyön kautta paljastamaan näitä kansainvälisten rikollisryhmien lonkeroita, jotka ulottuvat varmasti tänä päivänä Suomeen asti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-20T17:20:30,2016-10-20T17:22:13,Tarkistettu,1.1 2016_104_88,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näissä sopimusten ratifioinneissahan Suomi on perinteisesti noudattanut linjaa, jossa ensin on laitettu lainsäädäntö kuntoon ja sitten vasta on ratifioitu kansainvälisiä sopimuksia. Jos muistamme viime eduskuntakaudelta, niin silloin esimerkiksi YK:n vammaisten sopimus ratifioitiin sillä tavalla, että se edellyttää itsemääräämisoikeuslain voimaansaattamista ensin, koska tuossa laissa oli perustuslaillisia ongelmia, mutta kun tuo laki on saatu kuntoon, niin sen jälkeen voidaan allekirjoittaa tuo ratifiointisopimus. Tässä nyt tietyllä tavalla on erilainen käsitys siitä, korjataanko asiat ensin vai ratifioidaanko ensin ja sitten korjataan. Voisi sanoa, että vaikkapa Istanbulin sopimuksessakin on toimittu vähän tällaisella häilyvällä alueella, jolloin on ratifioitu sopimus, vaikka tiedetään, että me emme kaikilta osin noudata sen suosituksia. Mutta suositukset ovat tietysti vähän eri asia kuin tiukat artiklat, jotka velvoittavat ja edellyttävät tiettyihin asioihin. Mutta miksi puhun nyt kansanedustajana enkä valiokunnan puheenjohtajana: Se, miksi epäilimme sitä, että meidän järjestelmämme eivät täytä tätä 4 artiklan edellytystä, liittyi siihen, että muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutettu problematisoi tätä meidän järjestelmäämme ja totesi aivan selkeästi omassa lausunnossansa, että meillä on sellaisia ihmisiä, jotka joutuvat kiskonnan tapaisen työsyrjinnän kohteeksi, joka täyttää tavallaan pakkotyön elementit mutta ei ihmiskaupan elementtiä, ja silloin he joutuvat pois auttamisjärjestelmästä, koska koko auttamisjärjestelmä on rakennettu ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ympärille. Tämä on se huolenaihe, joka tähän liittyy. On hyvä, että asiaa edes seurataan, mutta olisi hyvä myös se korjata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-10-20T17:22:15,2016-10-20T17:23:59,Tarkistettu,1.1 2016_104_89,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä nimenomainen keskustelu liittyy tietysti pöytäkirjan mukaisesti ennen kaikkea uhrien suojeluun ja rikollisten rankaisemiseen. Mutta minusta on tärkeätä tuoda esille myös, että pakkotyö ja ihmiskauppa ovat hyvin erikoisia ihmisoikeusloukkauksia siitä, että niiden kohdalla, kuten edustaja Hoskonen esimerkiksi tässä vahvasti todisti, pyritään ensisijaisesti reagoimaan vasta, kun ihmiskaupparikos on jo tapahtunut, ja pyritään siinä jo tapahtuneen toiminnan toimijoille tekemään jotain. Yleisesti ottaen ihmiskauppakeskustelussa huomion pitäisi kiinnittyä ensisijaisesti ihmisoikeusrikkomusten ehkäisemiseen, sellaisten tilanteiden ehkäisemiseen, jotka voivat johtaa jonkun henkilön ihmisoikeuksien loukkaamiseen. Mitä tämä sitten tarkoittaisi pakkotyön kohdalla? Se tarkoittaisi näiden suojelujärjestelmien ja oikeusturvajärjestelmien lisäksi erityisesti siirtolaisten yleisten työehtojen ja autonomian vahvistamista suomalaisessa järjestelmässä sekä yleistä tietoisuutta ihmiskaupasta ja pakkotyöstä, jotka molemmat ovat verraten vieraita käsitteitä suomalaisille. Viime kädessä kysymys on kuitenkin sellaisista ikävän pehmeistä ja abstrakteista asioista kuin tuloeroista, naisten asemasta ja koulutusmahdollisuuksista. Ei ole mikään sattuma, että Moldovasta uhriudutaan ihmiskauppaan paljon useammin kuin Suomesta käsin. Se on juurikin kiinni näistä rakenteista, ja niihin vaikuttaminen on myös ihmisoikeuksien turvaamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-20T17:24:00,2016-10-20T17:25:49,Tarkistettu,1.1 2016_104_90,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan jäsenenä on luotettava myös asiantuntijoihin, ja useat asiantuntijat, joita kuulimme tämän asian yhteydessä valiokunnassa, tekevät työtä näiden ihmisten parissa, ja he kertoivat, että ongelmat auttamisjärjestelmässä ovat todellisia. Auttamisjärjestelmästä joudutaan jopa poistamaan ihmisiä näiden käsitteiden epäselvyyksien ja näiden rajaveto-ongelmien vuoksi, vaikka he varmasti ovat avun tarpeessa. Ja näin siis kertovat nämä asiantuntijat, jotka työskentelevät näiden uhrien parissa ihan jatkuvasti. Siksi seuranta tässä asiassa on turhaa. Ongelma on todellinen ja totta. Tälle asialle pitäisi tehdä jotain eikä vain seurata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-20T17:25:51,2016-10-20T17:26:45,Tarkistettu,1.1 2016_104_91,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä periaate siitä, että ensin laitetaan oma lainsäädäntö kuntoon ja sitten vasta ratifioidaan sopimukset, on kyllä minusta sellainen, mistä Suomen olisi syytä pitää jatkossakin kiinni, ja siksi on kyllä hieman huolestuttavaa, että tässä halutaan tehdä toisin. Edustaja Filatov nosti tässä esiin muun muassa tämän vammaissopimuksen, jossa toimittiin juuri näin, että vaikka siinä kauan kestikin, huolehdittiin siitä, että lainsäädäntö on kunnossa ennen kuin sopimus ratifioidaan. Mielestäni se on kyllä se kestävä tie. Edustaja Filatov nosti esille myös Istanbulin sopimuksen, jonka Suomi on ratifioinut, vaikka meillä on suuri joukko suosituksia, jotka eivät ole vielä kunnossa. Itse pidän kyllä huolestuttavana tämäntyyppistä etenemistä, koska sitten voi käydä niin, että ne asiat unohtuvat ja hautautuvat. Esimerkiksi tämän Istanbulin sopimuksen kanssa meillä on erittäin suuria rahoitusvajeita, mitä tulee esimerkiksi turvakoteihin tai muuhun. Siinä mielessä tässä on se vaara, että jos ensin ratifioidaan ja sitten vasta huolehditaan käytännön toimista, ne toimet voivat pitkäksikin aikaa unohtua ja jäädä tekemättä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-10-20T17:26:46,2016-10-20T17:28:07,Tarkistettu,1.1 2016_104_92,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä lyhyesti kommentoida sitä, oliko olemassa joku mahdollinen epäselvyyskysymys meidän valiokuntakäsittelyssä: Kävin kaikki lausunnot läpi huolellisesti, ja lukuun ottamatta ministeriöiden lausuntoja kaikkien viesti oli yksisuuntainen: meidän ihmiskauppalainsäädäntö ei kata sitä pakkotyön määritelmää, johonka ILOn pöytäkirjassa kiinnitytään. Minä olen itse ihmiskaupan parissa tehnyt töitä aika pitkään. Olen kirjoittanut seksikaupasta oman väitöskirjani ja muun muassa tehnyt IOM:lle raporttia ihmiskauppatyöstä. Väittäisin aika hyvin tuntevani tämän suomalaisen ihmiskaupan vastaisen työn kentän ja uskaltavani sanoa, että meiltä ei jäänyt yhtään keskeistä asioista tietävää tahoa kuulematta. Ne kaikki kävivät jättämässä lausuntonsa valiokunnalle ja ne kaikki olivat samaa mieltä. Sellaista tietoa tästä maasta ei löydy, jota valiokunta ei olisi kuulemisessaan kuullut, ja valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden kanta ministeriökonsensuksen ulkopuolella oli hyvin yksituumainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-20T17:28:08,2016-10-20T17:29:28,Tarkistettu,1.1 2016_104_93,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 10/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_104_94,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla pyritään estämään terroristi-iskuja ja osallistuminen terroristiseen toimintaan. Tämän taustalla on Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2178 vuodelta 2014, jolla pyritään torjumaan ulkomaille terroristirikosten tekemistä varten tai niiden tekemistä edistävässä tarkoituksessa lähtevien henkilöiden muodostamaa uhkaa. Tämä on varsin ajankohtaista edelleen tälläkin hetkellä, ja voisi sanoa, että uhka on jopa vain kasvanut, ja on hyvä, että me olemme osaltamme tässä myös lainsäädäntöämme uudistamassa. Tässä siis muutetaan rikoslain lukua niin, että matkustaminen terroristirikoksen tekemistä varten säädetään rangaistavaksi ja mainitusta rikoksesta tuomittaisiin sakkoon tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen henkilö, joka matkustaa sellaiseen valtioon, jonka kansalainen hän ei ole tai jossa hän ei pysyvästi asu, tehdäkseen siellä terroristirikoksen. Tämä matkustamisrikos ei olisi tuomittava siinä tapauksessa, että tuo varsinainen terrorismirikos ehtisi tapahtua, vaan tällä ennen muuta siis halutaan ennalta ehkäistä näitä tapahtumia. Tein aikoinaan itse lakialoitteen terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisoimiseksi, ja tämä hallituksen esitys nyt osaltaan täyttää tuon lakialoitteeni sisällön ja tavoitteen. Meillähän on jo aiemmin säädetty terrorismin rahoittaminen rangaistavaksi teoksi, mutta terroristijärjestöön kuuluminen ei suoranaisesti ole ollut laissa kiellettyä, ja nyt se tämän matkustamislainsäädännön kautta tietyllä tavalla tulee hoidetuksi — vaikka toki kun esimerkiksi valiokuntien lausuntoja lukee, niin edelleen täällä tuodaan muutamissa kohdissa esille sitä, että ei ole kovinkaan yksiselitteistä todentaa ja sitä kautta saada näitä henkilöitä tuomituiksi terroristirikoksen valmistelusta taikka tämäntyyppisestä toiminnasta, ja sen takia itse edelleen toivon, että tämä terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisointi myös voisi tämän rinnalla edelleen edetä. Meillä on Suomessakin tapauksia, joissa suomalaiset henkilöt ovat matkustaneet esimerkiksi Syyriaan, ja olisi helppo puuttua tämäntyyppiseen matkustamiseen, kun meillä olisi täysin yksiselitteinen lainsäädäntö, mutta toivotaan, että tällä lainsäädännöllä saamme myös vahvistettua ja estettyä tätä matkustamista, jonka taustalla on mahdollisesti terroristirikokseen valmistautuminen taikka sen tukeminen. Minusta olisi myös varsin perusteltua kieltää tällaisten järjestöjen tunnusten jakaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa — selkeästi terrorismiin syyllistyvien järjestöjen lippujen ja vastaavien tunnusten jakaminen. Se olisi hyvä signaali myös siitä, että tämäntyyppistä veljeilyä taikka tämäntyyppisten tunnusten levittämistä ei katsota hyvällä eikä se ole hyväksyttävää. Toivon, että näissä asioissa hallitus etenee etunojassa, mutta tästä kiitos, että nyt vihdoinkin tämä matkustaminen tavoitteena terroristirikos tulee kriminalisoitua. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-20T17:29:59,2016-10-20T17:34:46,Tarkistettu,1.1 2016_104_95,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Terrorismi on valitettavasti tullut lähemmäksi meitä, se on tullut Eurooppaan, ja tietysti keskustelu myös täällä on lisääntynyt ja me olemme joutuneet tätä meidän omaa lainsäädäntöämme kehittämään myöskin nyt siihen suuntaan, että pystymme ehkäisemään niitä rikoksia, joita mahdollisesti voisi tapahtua. Tähän oikeastaan edustaja Heinosen hyvään pohdintaan ja puheeseen lisäten: Asia, johon meidän täytyy vielä kiinnittää nopeasti huomiota ja johon meidän täytyy tässä talossa saada lainsäädäntö, on tiedustelulainsäädäntö, se, että me saamme nopeammin ja paremmin tietoa niistä mahdollisista henkilöistä, jotka suunnittelevat tai ovat jollain tavalla sidoksissa tällaiseen ajatteluun liittyviin ryhmiin. Tämä lainsäädäntö vie omalta osaltaan eteenpäin tätä samaa isoa kokonaisuutta, ja tiedustelulainsäädäntö pitää saada siihen nopeasti mukaan myös.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-10-20T17:34:56,2016-10-20T17:35:59,Tarkistettu,1.1 2016_104_96,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä matkustaminen terroristirikoksen tekemistä varten esitetään säädettäväksi rangaistavaksi. Esityksen mukaan rangaistus voitaisiin tuomita Suomen kansalaiselle tai Suomessa pysyvästi asuvalle taikka Suomen alueelta matkustavalle henkilölle, joka matkustaa sellaiseen valtioon, jonka kansalainen hän ei ole tai jossa hän ei pysyvästi asu, tehdäkseen siellä terrorismirikoksen. Myös matkustamisrikoksen yritys olisi rangaistava. Matkustamisrikoksesta tuomittaisiin sakkoa tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistus. Tämä hallituksen esitys on erittäin tärkeä ja tervetullut turvallisuutemme parantumisen kannalta. On myös erittäin hyvä huomio, että samalla terrorismin rahoittamista koskevaa rikoslain säännöstä täydennetään niin, että matkustamisrikoksen rahoittaminen rangaistaan terrorismin rahoittamisena. Tämän hallituksen esityksen taustalla on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma, mikä on suoraan sen jäsenvaltioita velvoittava. Tarkoituksena on torjua ulkomaille terrorismirikoksen tekemistä varten lähtevien henkilöiden muodostamaa uhkaa. Valitettavasti tänäänkään ei varmuudella voida tietää, minkä verran Suomesta on ulkomaille matkustanut tätä tarkoitusta varten tai minkä verran heitä on palannut takaisin. Suojelupoliisilla on onneksemme jonkinlainen tieto asiasta, mutta täyttä varmuutta siitä ei tietenkään voi olla. Suojelupoliisi, kuten muukin poliisitoiminta, kamppailee rahoituksen ja resurssien puutteessa, johon meidän kansanedustajien tulee reagoida välittömästi jo ensi vuoden talousarvion laadinnassa. Kyse on meidän kaikkien turvallisuudesta, eikä siitä voida tinkiä perustelemalla sitä yleisillä säästötavoitteilla. Hallituksen esityksessä myös salaisia pakkokeinoja ja salaisia tiedonhankintakeinoja koskevia säännöksiä muutettaisiin niin, että keinoja voidaan käyttää laajasti matkustamisrikoksen estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä. Tiettyjen salaisten pakkokeinojen ja salaisten tiedonhankintakeinojen käytön osalta vaatimuksena olisi, että teon vakavuus edellyttäisi vankeusrangaistusta. Onkin selvää, että nämä kyseiset rikokset eivät ole mitään vähäpätöisiä rikoksia vaan koskevat meidän jokaisen turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta. Jokin aika sitten tiedotusvälineissä oli keskustelua ulkomaalaisvalvonnasta, kun sen kohteeksi oli joutunut tummaihoisen rap-artistin läheisiä. Keskeneräisenä tapauksena se käynnisti välittömästi laajan keskustelun poliisin suorittaman henkilövalvonnan yleisistä pelisäännöistä. Mielestäni tässäkin tapauksessa mediassa, erityisesti iltapäivälehtien toimesta, sorruttiin jälleen ylilyönteihin asian uutisoinnissa. Yleensä näin käy aina, kun toisella puolella on poliisi: virkavallan toimet kyseenalaistetaan. Ensimmäisenä päivänä poliisi on suurin mahdollinen rikollinen, ja seuraavana päivänä iltapäivälehdet kirjoittavat jo sankaripoliisista. Tällaisen uutisoinnin pitäisi kuulua paremminkin satukirjoihin kuin totuutta suojelevaan ja totuudessa pysyvään uutisointiin. Poliisin työ on kansalaisen henkilökohtaisen turvallisuuden ja Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta äärimmäisen arvokasta. Sen suomalaiset ovat sisäistäneet, kun katsomme esimerkiksi viimeisimpiä poliiseihin kohdistuneita barometreja. Suomalainen poliisi nauttii laajaa arvostusta suomalaisten keskuudessa. Näin on myös kansainvälisesti. Monella Suomeen muualta tulleella kokemukset aikaisemman asuinmaansa poliisista eivät ole välttämättä yhtä myönteiset kuin mitä suomalaiset ajattelevat poliisistaan. Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt tässä salissa kuin lähinnä juhlapuheissa. Todelliset päätökset poliisien resurssien ja rahoituksen turvaamisesta puuttuvat. Tarvitsemme pikaisesti päätöksen noin 200 poliisin rahoitukselle, ettei näitä määräaikaisia poliisivirkoja tarvitse vuodenvaihteessa lakkauttaa. Siihen tarvitaan 14,3 miljoonaa euroa. Tämän salin kokoonpano päättää, olemmeko vain juhlapuheiden pitäjiä vai turvaammeko todella kansalaistemme turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Korostan vielä lopuksi, että tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on torjua ulkomaille terrorismirikoksen tekemistä varten tai niiden tekemistä edistävässä tarkoituksessa lähtevien henkilöiden muodostamaa uhkaa. Pidän hallituksen esitystä tarkoituksenmukaisena senkin vuoksi, että se osaltaan parantaa meidän jokaisen turvallisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+4.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-10-20T17:36:04,2016-10-20T17:40:57,Tarkistettu,1.1 2016_104_97,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Pidän tässä ajassamme erittäin tärkeänä sitä, että matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten säädetään rangaistavaksi, kuten myös terrorismin rahoittamista koskevan rangaistussäännöksen täydentämistä siten, että matkustamisrikoksen rahoittaminen rangaistaisiin terrorismin rahoittamisena. Lisäksi on tärkeää täydentää säännöksiä koskien keinojen käyttöä matkustamisrikoksen estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä. Tämä voidaan tehdä täydentämällä pakkokeinolain salaisia pakkokeinoja ja poliisilain salaisten tiedonhankintakeinojen säännöksiä, kuten edustaja Savola tuossa aiemmin jo viittasikin. Arvoisa puhemies! Radikalisoitumisen estämiseen tarvitaan monenlaisia työkaluja, mutta on selvää, että rangaistukset ovat tärkeä peloteuhka. Nämä lakien muuttamiset tulevat meidän jokaisen elämään yhä lähemmäksi. Esimerkiksi meiltä Espoosta on tiettävästi lähtenyt jopa kymmeniä ihmisiä vierastaistelijoiksi. Monasti ei ajatella sitä, että tuonne lähtee myös nuoria tyttöjä, jotka ovat nuoruuttaan ja suoraan sanottuna tyhmyyttään uskoneet niitä erilaisia tarinoita ja saaneet tietynlaista romantisoitua kuvaa siitä, mitä siellä vastassa lopulta kuitenkin on. Haluaisin myös ottaa yhden ikävän esimerkin tuolta Saksasta, missä naispoliisia puukotti muistaakseni 15-vuotias radikalisoitunut tyttö. Siellä kun häneltä oli ihan tavallisessa poliisitehtävässä tiedusteltu henkilöpapereita, hän olikin kaivanut puukon sieltä laukustaan ja viiltänyt kaulaa. Hän on myöhemmin kertonut, että hänellä on ollut nimenomaisena tarkoituksena vahingoittaa viranomaista. Hän oli jo kerran aikaisemmin yrittänyt lähteä Syyriaan, mutta hänen äitinsä oli sitten hakenut muistaakseni Turkin puolelta hänet takaisin. Elikkä haluan vielä korostaa, arvoisa puhemies, sitä, että tämmöiset rangaistukset ovat meillä yhtenä keinona tehdä nuorille peloteuhka siitä, että ei kannata yrittää matkustaa ja toisaalta tällaista toimintaa ei pidä myöskään tukea rahallisestikaan mitenkään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+4.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-10-20T17:41:01,2016-10-20T17:44:18,Tarkistettu,1.1 2016_104_98,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä laki terrorismirikosten torjumisesta ja matkustamisen määräämisestä rangaistavaksi on niitä lakiesityksiä, kuten tuossa jo edellä sanoin, joita valitettavasti joudumme tässä nykypäivässä tekemään. Ne, mitä rangaistusta voidaan määrätä — sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta — ovat tietysti näitä lainsäädännössä olevia rangaistuskeinoja, mutta nyt pitää enemmän vielä huomiota kiinnittää siihen, kuinka me pystymme ennalta ehkäisemään, että näitä rikoksia ei koskaan tulisi tapahtumaan. Tämä vaatii tietysti Euroopan unionin sisällä aika laajaa yhteistyötä, mutta se vaatii kansainvälistä yhteistyötä laajemminkin. Supo on julkisuudessakin arvioinut, että meillä tämmöisiä ääriajatteluun kytkeytyneitä henkilöitä, joita hekin seuraavat, on useampi sata Suomessa tälläkin hetkellä. Tietysti supolle ja Suomen poliisille pitää antaa kaikki se kunnioitus siitä työstä, mitä he tällä hetkellä tekevät ja pystyvät seuraamaan, mutta heilläkin on tietysti rajalliset resurssit mutta myös rajalliset keinot, jos meidän lainsäädäntömme ei ole sillä tasolla, joka tätä tukee. Sen vuoksi tämä tiedustelulainsäädäntö meillä pitää saada kyllä äärettömän nopeasti kuntoon tässä maassa. Tuossa kyselytunnilla tuli ilmi, että meille on tullut noin 36 000 turvapaikanhakijaa viime vuonna — sisäasiainministeri Risikko sen tuossa sanoi. Voi olla, että tässä joukossa on tämäntyyppisiä henkilöitä, keitä varten tämä esitys mahdollisesti on tehty, mutta sitten meillä on myös niitä, jotka ovat aiemmin Suomessa olleet ja jotka ovat lähteneet kolmansiin maihin ja tulleet sitten takaisin Suomeen. Eli näiden henkilöiden seuraamiseen tietysti tätäkin lainsäädäntöä tarvitaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-10-20T17:44:20,2016-10-20T17:46:23,Tarkistettu,1.1 2016_104_99,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tuohon edustaja Savolan puheenvuoroon jos jatkaa, niin on tietysti hyvä muistaa, että tämä lainsäädäntö koskee myös meitä suomalaisia — käytetäänkö sanaa ""kantasuomalaisia"" — ja meillä on myös valitettavasti sellaisia, jotka ovat lähteneet täältä esimerkiksi Syyriaan Daeshin joukkoihin. On hyvä, että tämä lainsäädäntö nyt saadaan kuntoon niin, että voimme puuttua kaikkiin tällaisiin henkilöihin, ovat he sitten taustaltaan mistä tahansa tänne tulleet ja lähtevät he täältä minne tahansa tällainen rikos mielessään. Tiedustelulainsäädännön uudistusta ollaan valmistelemassa. Me olemme tässä itse asiassa hieman outo lintu, viimeinen maa. Ruotsissa lainsäädäntö on ollut jo pitkään kunnossa, ja Ruotsi on pystynyt ajanmukaisella tiedustelulainsäädännöllä estämään esimerkiksi terroristi-iskuja. Näin on julkisuuteenkin kerrottu. Meillä paraikaa valmistellaan tiedustelulainsäädäntöä parlamentaarisen työryhmän toimesta, ja tästä on jonkin verran nyt jo julkisuudessakin ollut keskustelua, ja olen ymmärtänyt, että tämä valmistelutyö saataisiin tämän vuoden aikana kuntoon. Mutta kun täällä salissa on myös tämän parlamentaarisen työryhmän varapuheenjohtaja, edustaja Salolainen, niin kysyisin edustaja Salolaiselta: Onko aikataulu pitämässä? Saadaanko tämä parlamentaarinen työ tämän vuoden puolella valmiiksi? Ja minkälaisena te näette tämän lainsäädännön voimaantulon? Kun siinä on mahdollisesti myös perustuslaillisia kysymyksiä, niin minkälaisella aikataululla tämä voidaan saada arkeen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-20T17:46:25,2016-10-20T17:48:20,Tarkistettu,1.1 2016_104_100,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tosiaankin tällainen parlamentaarinen työryhmä on valmistelemassa tiedustelulainsäädäntöä. Tarkoituksena on, että tulisi kaksi lakia: sotilastiedustelulaki ja siviilitiedustelulaki. Ja niin kuin tässä edellä todettiin, Suomi on takapajula näissä asioissa. Me olemme oikeastaan viimeinen maa Euroopassa, jolla ei ole tämänkaltaista modernia lainsäädäntöä. Tämä merkitsee sitä, että tämä on hyvin kiireellinen, mutta tämän vuoden loppuun mennessä on tarkoitus saada nämä esitykset valmiiksi. Siellä on tosiaan perustuslakikysymyksiä ja niin poispäin, mutta itse tämä työn raportointi ei ole vielä siinä pisteessä, että siitä on mitään mieltä kertoa enempää, koska siellä ei ole lopullisia päätöksiä tehty. Niinpä täytyy vain todeta tässä yhteydessä, että ensi vuoden aikana käsiteltäisiin eduskunnassa ja sitten seuraavana vuonna astuisi voimaan, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+4.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-10-20T17:48:25,2016-10-20T17:49:22,Tarkistettu,1.1 2016_104_101,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2016 vp","Herra puhemies! Tästä tiedustelulaista vielä: Tietysti tuon sotilastiedustelulain puitteissa enemmänkin tätä asiaa on tullut seurattua. Tämä jo viime vaalikaudella puolustusvaliokuntaan tuli, näitä tulevaisuudessa tarvittavia lakihankkeita, ja tästä keskusteltiin jo silloin, ja nyt on hyvä, että se etenee. Vauhtia siihen pitää saada. Parlamentaarinen seurantaryhmä tekee hyvää työtänsä, ja toivottavasti ensi vuonna nyt sitten tästä lakia ulos saataisiin, jotta tähän päästään vaikuttamaan. Mutta kommentoisin tuohon edustaja Heinosen puheenvuoroon vielä sen, että on todellakin totta, että tällä nyt käsittelyssä olevalla lainsäädännöllä tietysti vaikutetaan niin kantasuomalaisiin, maahanmuuttajiin, moniin muihin henkilöihin. Nyt kun katsotaan niitä rikoksia, mitä Euroopassa on tapahtunut, nyt esimerkiksi Belgiassa, mitä tapahtui Ranskassa, niin siellä oli joukossa niin kantaranskalaisia, periaatteessa Ranskassa syntyneitä, jotka kytkeytyivät ääriajatteluun sitten myöhemmässä vaiheessa siellä asuessaan, kuin myös niitä, jotka olivat käyneet Syyriassa Isiksen riveissä ja sieltä palanneet ja niin edelleen. Eli tässä on monentyyppistä henkilöä nyt Euroopassakin, ja tavallaan tämän uhan ehkäisemiseksi tätä lainsäädäntöä pitää monella portaalla kehittää. Suomessa takapajulaksi ei voi jäädä, kuten tässä on mainittu. Meidän täytyy olla rohkeita, viedä näitä eteenpäin ja pysyä tavallaan siinä rytmissä, ajan hermossa, mikä nyt Euroopassa laajemminkin on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-10-20T17:49:24,2016-10-20T17:51:05,Tarkistettu,1.1 2016_104_102,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 51/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 6. —12. asiasta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_104_103,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 51/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustelussa on lakialoite kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n muuttamisesta eli näin tuttavallisesti sanottuna pikavippien korkokaton vuodon tukkiminen. Kun eduskunnassa vahvistettiin lainsäädäntö hallituksen esityksestä — ja kansanedustajista erityisesti Lenita Toivakka oli aktiivinen — silloin säädettiin pikavipeille 50 prosentin korkokatto. Sen tarkoituksena oli hillitä pikavippiyritysten röyhkeässä hyötymistarkoituksessa perimiä ylisuuria korkoja, jotka lähes poikkeuksetta olivat sadasta neljään viiteen sataan prosenttiin. Mutta ei piankaan kun kekseliäät yrittäjät tulivat kuluttajien rahapussille siinä muodossa, että tätä 2 000 euron rajaa ruvettiin kiertämään niin, että säädetty laki ei ulottunutkaan enää siihen. Eli pikavippiyritykset antoivat lainanottajalle 2 000 euron limiitin, ja siitä huolimatta että henkilö käytti tästä 2 000:sta vaikkapa 300 euron osuuden, kun tämä limiitti oli myönnetty 2 000 euroon, tapahtui niin, että tämä lainsäädännöllä voimaan saatettu korkokatto ei enää toiminutkaan. Niin sanotut pikaluotot tai pikavipit eli esimerkiksi internetissä ja tekstiviestillä haettavat vakuudettomat kulutusluotot aiheuttavat maksuhäiriömerkintöjä ja talousvaikeuksia yhä kasvavalle joukolle suomalaisia. Kesäkuun lopussa 2016 maksuhäiriöitä oli 372 800, eli 8,4 prosentilla suomalaisesta aikuisväestöstä. Hirvittävä määrä. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa olennaisesti ihmisen arkielämää ja saattaa estää esimerkiksi vuokra-asunnon saamisen. Maksuhäiriömerkinnät muodostavat merkittävän sosiaalisen ongelman, johon on haettava ratkaisuja paitsi kehittämällä sosiaalista luototusta myös rajoittamalla pikalainojen kustannuksia. On huomionarvoista, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto on reagoinut tähän erittäin voimallisesti, ja siellä ollaankin valmiita vielä pidemmälle meneviin toimenpiteisiin kuin nyt näiden jokaisesta eduskuntaryhmästä ensimmäisenä allekirjoittaneena toimivien kansanedustajien aloitteiden mukaiseen ulottamiseen niin, että tämä luottolimiitti ei voi luoda 50 prosentin korkokaton ylittämistä. Kuitenkin tämän 136 kansanedustajan ja, heidän kauttaan jos lasketaan, 866 230 suomalaisen välillisesti kansanedustajien kautta allekirjoittaman lakialoitteen henki tulee selväksi: Suomessa ei haluta hyötymistarkoituksessa olevaa häikäilemätöntä rikastumista suoda. Lakialoite on siis yli puoluerajojen erittäin merkittävä, ja toivotaan, että tälle lakialoitteelle löytyy se säällinen kohtelu, että tästä tämä laki käsitellään, vaikkapa nyt yhtä hyvällä pieteetillä kuin kansalaisaloite, johon riittää 50 000 nimeä. Arvoisa herra puhemies! Toivotaan, että eduskunnassa todellakin on tahtotila, jotta voimme tämän röyhkeän ja hyötymistarkoituksessa olevan lainkiertämisen lopettaa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-10-20T17:51:39,2016-10-20T17:56:36,Tarkistettu,1.1 2016_104_104,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 51/2016 vp,"Puhemies! Viime vaalikaudella eduskunta halusi reagoida pikavippibisneksen ympärillä olevaan lainsäädäntöön haluten tarkistaa sitä, sillä todellakin pikavippibisneksen ympärillä käytiin ja käydään härskiä bisnestä. Pahimpia valuvikoja saatiin korjattua, mutta liukkaat bisnesmiehet ovat kuitenkin varsin kekseliäitä ja ovat hoksanneet porsaanreiät. Tällä yhteisaloitteella, aloiteryppäällä, haluamme korjata tämän valuvian, ja tämä aloiterypäs, jossa on todellakin 136 kansanedustajaa takana, on hieno osoitus yhteistyöstä, jota tässä talossa soisi tapahtuvan enemmän. Edustaja Myllykoski puhui 866 000 äänestäjästä. Se on todellakin luku, joka on allekirjoittaneitten takana, mutta on ajateltava, että yksi kansanedustajan paikka on noin 10 000 ääntä. Että voidaan puhua 1,5 miljoonasta kansalaisesta, joiden edustavuus edustajien kautta on tämän aloitteen takana. Olen myös sitä mieltä, samaa mieltä kuin edustaja Myllykoski, että tämä aloite ansaitsee arvoisensa kohtelun, käsittelyn tässä talossa juuri verraten... — Jatkan täältä puhujapöntöstä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Oikein hyvä ratkaisu.] Puhemies! Niin, todellakin ansaitsee asianmukaisen kohtelun. En minäkään halua yhtään vähätellä kansalaisaloiteinstituutiota, se on hieno asia ja osoitus kansalaisyhteiskunnan kansalaisdemokratian laaja-alaisuudesta, mutta todellakin 1,5 miljoonaa on enemmän kuin 50 000. Näin ollen tämä aloite ansaitsee asianmukaisen kohtelun. Tällä todellakin pyritään tukkimaan porsaanreikiä. Herra puhemies! Legendaarisesta Veikko Vennamosta kulki joskus muinoin kasku, että ""Veikko Vennamo uhkaa viedä meiltä joulukinkut, kun hän poliittisessa puheessaan on luvannut tukkia kaikki porsaanreiät"", kun hän sanoi ""rosvot kiinni"". Valitettavan monessa kodissa ollaan kyllä siinä tilanteessa tulevanakin jouluna, että jotta joulupöytään saataisiin jotakin herkkuja, niin kodeissa, joissa ollaan taloudellisesti tiukoilla jostakin syystä, joudutaankin turvautumaan pikavippeihin ja kiskurikorkoihin. Tällä aloitteella haluamme osaltamme olla edesauttamassa sitä, että tällaisesta päästäisiin eroon ja joulupöydän kinkut ja muut herkut saataisiin aivan säällisesti, rehellisellä tavalla tulleella rahalla, joka on sitten omalla työllä tai sitten tilapäisesti muualta lainattua mutta kuitenkin rehelliseltä pohjalta hommattua rahaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+5.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-10-20T17:56:45,2016-10-20T18:00:55,Tarkistettu,1.1 2016_104_105,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 51/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näillä lakialoitteilla on yhteensä yli 130 allekirjoittajaa, ja hyvä niin. Tilastotiedot niin maksuhäiriömerkintöjen kuin ulosotonkin asiakkaista ovat karua luettavaa. Syyskuun lopussa Suomen Asiakastieto Oy:n maksuhäiriörekisterissä oli jo 374 200 henkilöä. Ulosotossa puolestaan asiakkaana on ollut joka kymmenes suomalainen. Yksi tekijä rumien lukujen takana ovat nämä limiittiluotot, joissa on hyödynnetty viime vaalikaudella pikavippilainsäädäntöön jääneitä porsaanreikiä. Monelle kuluttajalle näiden limiittiluottojen poskettomat korot ovat tulleet yllätyksenä. Viranomaisille toisenlainen yllätys on ollut se, että näitä luottoja on myönnetty myös tahoille, joilla on ollut jo voimassa maksuhäiriömerkintöjä. On siis aika ja velvollisuus laittaa tämä toiminta nyt kuriin, ja siinä nämä lakialoitteet toimivat toivottavasti hallituksen kirittäjinä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että isommassa perspektiivissä tämä ei riitä. Jotta suomalaisten ylivelkaantuminen saataisiin kuriin, tarvittaisiin isompi ohjelma, jossa puututtaisiin ylivelkaantumisen juurisyihin. Maksuhäiriöiden asiantuntijoiden mukaan kahdella kokonaisuudella päästäisiin jo pitkälle, eli koulutuksella ja positiivisen luottotiedon hyödyntämisellä. En usko, että kovinkaan moni ylivelkaantuneista on alun perin halunnut velkavankeuteen tahallaan vaan matka pohjalle on alkanut usein salakavalasti. Se käy myös ilmi siitä, jos katsotaan ylivelkaantumisen tulosidonnaisuutta. Vaikeasti maksuhäiriöisiä löytyy kaikista tuloryhmistä, kymppitonnien palkkaa saavista tulonsiirroilla eläviin saakka. Syy on meidän nykyaikaisessa tavassa kuluttaa. Ihmiset voivat ottaa mobiilisti kulutusluottoja, maksaa osamaksuilla vaikkapa kännykkää, autoa, huonekaluja ynnä muuta sekä olla sidottuja moniin kuukausikohtaisiin sopimuksiin laajakaistasta ja niin edelleen. Me teemme tämän kaiken, mutta kuinka moni esimerkiksi meistä voi sanoa heti, kuinka paljon yli tai ali kuukausitulojemme me kokonaisuutena kulutamme? Siksi me tarvitsemme koulutusta oman taloudenpidon ymmärtämiseksi. Luonnollisin paikka tälle on koulu, mutta myös aikuisille näitä palveluita pitäisi olla tarjolla. Toinen konkreettisempi väline velkaantumisen kriisiytymisen estämiseksi on positiivisen luottotiedon hyödyntäminen. Olen tässä talossa jo viisi vuotta paasannut siitä, kuinka muissa maissa positiivinen luottotieto on osoittanut hyödyllisyytensä. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa positiivista luottotietoa on hyödynnetty jo yli 20 vuotta, ylivelkaantumisvaarassa olevat tunnistetaan varmemmin ja varhaisemmassa vaiheessa kuin Suomessa, mikä helpottaa esimerkiksi viranomaisten toimintaa. Samalla velkamäärät pysyvät meitä pienempinä, minkä johdosta näiden ihmisten asioiden kuntoon laittaminen on meitä huomattavasti helpompaa. Asiantuntijoiden mukaan positiivisen luottotiedon hyödyntäminen olisi meilläkin kohtuullisen helppoa. Eri asia on, löytyykö sen taakse poliittista tahtoa. Ylivelkaantuneiden puolesta se olisi toivottavaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-10-20T18:01:06,2016-10-20T18:04:39,Tarkistettu,1.1 2016_104_106,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 51/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Värderade talman! Kuten nyt käsiteltävästä hyvästä aloitteesta — kiitos aktiivisuudesta, edustaja Myllykoski ja muut — käy ilmi, oli tämän vuoden kesäkuun lopussa maksuhäiriöitä jo lähes 400 000 henkilöllä eli yli 8 prosentilla Suomen aikuisväestöstä. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa tietenkin olennaisesti ihmisen arkielämää ja saattaa estää esimerkiksi vuokra-asunnon saamisen puhumattakaan asuntolainasta. Suomessa on puhuttu paljon, aivan aiheesta, erityisesti mikro- ja pienyrittäjyyden tukemisesta ja luottamuksen kasvattamisesta suomalaiseen toimintaympäristöön. Pyrkimyksenä on näin tietenkin lisätä yritysten mahdollisuuksia ottaa riskejä, investoida, työllistää sekä viedä tavaroita ja palveluita ulkomaille. Tavoitteet ovat Suomen kannalta äärimmäisen tärkeitä. Näitä yrittäjyyttä edistäviä ajatuksia tulisi edistää myös vähentämällä epäonnistumisesta aiheutuvaa leimautumista ja rohkaisemalla myös esimerkiksi konkurssin tehneitä yrittäjiä aloittamaan uudelleen. Nykyisellään niin konkurssin aiheuttamat kuin muutkin maksuhäiriömerkinnät säilyvät rekistereissämme pitkään, eivätkä ne kannusta uuteen yrittäjyyteen. Yhä edelleen on nähtävissä seurauksia 1990-luvun alun lamasta, jonka myötä velkavankeuteen jääneiden, maksuhäiriömerkinnöin varustettujen, monesti erittäin innovatiivisten ja yrittäjähenkisten tahojen halukkuutta uuteen yrittäjyyteen värittää pelko. Olisikin tärkeää, että voisimme muuttaa maamme ilmapiiriä siihen suuntaan, että taloudellisista vaikeuksista voisi oppia sen sijaan, että ne jättävät kohtuuttoman pitkän, vuosikausia säilyvän negatiivisen merkinnän kansallisiin rekistereihimme. Mielestäni on kohtuutonta, että nuoren ihmisen maksamattomasta puhelinlaskusta tai pikavipistä johtuva merkintä jää vuosiksi rekistereihin roikkumaan, vaikka velka myöhemmin olisikin korkoineen maksettu. Itse olin opiskeluajan töissä erään pankin lakiosastolla, ja oli todella surullista nähdä, kuinka pienestä vahingosta yhteiskunnalle kallis ja yksilölle kohtalokas kierre usein alkoi. Eli pikaluottojen korkokattosäännöksen muuttaminen on hyvä asia, ja myös laajemmin olen sitä mieltä, että merkinnät eri veloista tulisi poistaa heti, kun velka on maksettu. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+5.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-10-20T18:04:45,2016-10-20T18:07:19,Tarkistettu,1.1 2016_104_107,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 51/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ryhmien yhteinen lakialoite kuluttajansuojalain muuttamiseksi on kyllä erittäin tervetullut. Pikavipit ovat olleet jo pitkään ongelma, ja ne saattavat ihmisiä todella ongelmallisiin tilanteisiin. On hyvä, että nyt lainsäädäntöön jääneet porsaanreiät halutaan tällä tukkia. Me tiedämme, että jo joka 12. aikuisikäinen, siis joka 12. aikuisikäinen, on saanut maksuhäiriömerkinnän näiden pikavippien vuoksi, ja erityisesti tämä on suuri ongelma nuorille. Nuoret ovat juuri se ryhmä, joka pikavippejä ahkerasti ottaa ja joutuu ehkä sitten vähän salakavalasti siihen kierteeseen, mikä aiheuttaa näitä maksuhäiriömerkintöjä, jotka tulevat sitten myöhemmin vastaan monessa kohtaa. Esimerkiksi vuokrasopimusta tehtäessä tai ottaessa liikennevakuutusta tai hankkiessa pankkien verkkotunnuksia voi tulla esteeksi se, että on näitä maksuhäiriömerkintöjä, eikä näitä tavallaan normaalielämään kuuluvia asioita voi sen takia hoitaa. Myös eläkeläiset ovat kasvava ryhmä, joka kärsii näistä pikavipeistä ja joutuu aika pahoihin kierteisiin siitä, ainakin jos otetaan lainan maksamista varten uutta lainaa. Tämä on semmoinen toinen kasvava ryhmä, ja on erittäin tärkeää, että tähän asiaan puututaan. Itse nämä pikavippifirmathan mainostavat: 24/7 kolmessa minuutissa rahat tilille, kuka tahansa täysi-ikäinen voi luottoa hakea tekstiviestillä tai netissä milloin tahansa. Itse näkisin, että tähän pikavippifirmojen mainostamiseenkin kyllä tulisi puuttua. Joissain kaupungeissahan tätä on yritetty tehdä, ja esimerkiksi tällaisten ulkomainosten suhteen on tehty periaatepäätöksiä, että pikavippifirmoille mainoksiin ei anneta sitä tilaa. Mielestäni nämäkin ovat hyviä keinoja tässä asiassa. Mutta sitten, jos mietitään sitä, että näitä rahojahan haetaan tarpeeseen ja meillä on entistä enemmän perheitä, joissa rahat ovat todella vähissä, ja esimerkiksi näitten tulevien indeksileikkausten vuoksi varmasti tämä ongelma tulee vaan lisääntymään, niin meidän pitäisi pystyä luomaan esimerkiksi kunnissa myös semmoisia sosiaalisia luottojärjestelmiä, joista voidaan sitten näitä lainoja hakea niin, että ei tarvitse ottaa pikavippejä, jotka sitten kohtuuttomien korkojen ja muiden kulujen vuoksi aiheuttavat usein sen pysyvän velkakierteen. Siksi olisi tärkeää, että niin kuin tätä koulutustakin, minkä tässä edustaja Wallinheimo totesi yhdeksi ratkaisuksi, niin myös näitä sosiaalisia luottojärjestelmiä kehitettäisiin, jotta sieltä voisi saada sitä tilapäistä apua. Meidän toimeentulotukijärjestelmästä, joka on tarkoitettu tilapäiseen apuun, on monille tullut jo hyvin tämmöinen niin kuin jatkuva apu, ja se ei välttämättä sitten vastaa siihen tarpeeseen, mihin se on alun perin suunniteltu, ja sen takia rinnalle tarvittaisiin myös toisenlaisia järjestelmiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-10-20T18:07:35,2016-10-20T18:11:37,Tarkistettu,1.1 2016_104_108,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 51/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen ensimmäiset allekirjoittajat kustakin ryhmästä ovat tehneet hyvää työtä. Meidän keskustan eduskuntaryhmässä edustaja Arto Pirttilahti, joka nyt ei tähän istuntoon päässyt, on ollut äärettömän aktiivinen sen suhteen, ja tämä lakialoite, mihinkä nyt on kerätty 136 kansanedustajan nimet alle, ei ollenkaan suotta ole täällä käsittelyssä. Viime kaudella tätä pikavippiasiaa taidettiin käsitellä niin kansalaisaloitteen kuin erilaisten lakialoitteitten ja hallituksen esitysten muodossa ja niin edelleen, mutta porsaanreikiä jäi, ja niihinhän nyt tässä sitten joudutaan puuttumaan ja niitä paikkaamaan. On äärettömän valitettavaa, jos tämänkin vuoden tilastoja katsotaan, että yli 370 000 suomalaista omaa maksuhäiriömerkinnän tälläkin hetkellä. Sehän tarkoittaa sitä, että välttämättä sen oman elämäntilanteen hallinta kaikilla ei ole kohdallaan. Sitten tarjotaan rahaa liian helposti pikavippien muodossa, ja kun näitä keinoja vielä löytyy, kuinka se pystyy tapahtumaan, niin oikeastaan mikäänhän ei siltä osin muuttunut. Meidän pitäisi pystyä tätä yhteiskunnan kasvatusta hieman kehittämään erilaiseksi, että ensinnäkin opettaisimme lapsiamme ja opettelisimme itsekin kaikki säästämään enemmän, että siellä sukanvarressakin jonkun verran olisi, vaikka tiukkojakin aikoja olisi, että tämä ei menisi niin kädestä suuhun, puhumattakaan siitä, että syödään jo siitä seuraavan kuun tilistä tai tulevaisuuden tilistä ja sitten nämä ongelmat valitettavasti kertaantuvat. Mielestäni tämä lakialoite pitää ottaa vakavasti, tässä on nyt niin suuri joukko kansanedustajia takana, ja tämä tietysti menee asianmukaisen valiokuntakäsittelyn läpi täällä eduskunnassa. Toivon, että tietysti maan hallitus siihen tarttuu myös omalta osaltaan siten, että yhteistuumin saamme tämän porsaanreiän tukittua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+5.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-10-20T18:11:40,2016-10-20T18:13:46,Tarkistettu,1.1 2016_104_109,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 51/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnä muutama huomio käytetyistä puheenvuoroista. Erittäin hyvä, että tässä Wallinheimo ja Strand ottivat erittäin merkittävät asiat huomioon. Juuri se, että meiltä puuttuu positiivinen luottorekisteri, on hämmästyttävää, ja toisaalta täytyy kyllä ihmetellä, että miksi velvoitteensa, rästinsä maksanutta roikotetaan edelleen listoilla. Se on jotain ihan käsittämätöntä: Sillä estetään uuden alun ottaminen siltä yrittäjältä ja viedään siltä nuorelta ihmiseltä mahdollisuus esimerkiksi vuokra-asunnon saamiseen. Me jäädytämme ihmisiä paikalleen, me tyrehdytämme yrittäjyyttä ja aktiivisuutta näillä, voisi sanoa, erittäin vanhakantaisilla arvomaailmoilla, joita Suomessa on. Erehtymiseen ei ole mahdollisuutta, vaan siitä rangaistaan vielä senkin jälkeen kun olet virheesi maksanut. Linnatuomion jälkeen ihminen on sovittanut rikoksensa, mutta maksuhäiriömerkintä seuraa sinua vielä niin kuin ehdollisena tuomiona — joka on kuitenkin rikosoikeudellisesti vain yksi tuomiomuoto, mutta tässä kohtaa me simputamme omia kansalaisiamme ja omalla lainsäädännöllä ja vähän toimettomuudella mahdollistamme sen erikseen. Sosiaalisen luototuksen tarve on eittämättä selvä asia, ja on ollut hienoa nähdä tiettyjen kaupunkien lähteneen siihen mukaan. Kun aikoinaan kirjoitin tästä sosiaalisesta luototuksesta, niin sain muutamia myrskyisiä kommentteja, että kyllähän tätä jo on ja sehän vasta ihmisiä ahdistaa. No, kyseessä tietysti oli väärinkäsitys: kun meillä tulee tilanteita, että esimerkiksi ansiopäiväraha viivästyy ja henkilö tarvitsee silloin rahaa, niin hän saa sitä kyllä sieltä toimeentulotukiluukulta mutta joutuu heti, kun se päiväraha tulee, maksamaan kaiken samalla kertaa, ja kyllä me tiedämme, että tilanteita tulee, kun on toimeentulotuella elävä ihminen ja siihen autoon tarvitsee ostaa ne talvirenkaat, ja siinä mielessä tämmöinen sosiaalinen luototus, joka perustuu vain viitekorkoihin, olisi huomattavasti armollisempaa kuin se, että me tavallaan pakotamme ihmisen näitten pikavippien kautta paikkaamaan sen hetkellisen rahantarpeen. Sinällään tämmöinen pikavippi on noin käytännön kannalta mahdollisuus tuoda helpotusta siihen hetkelliseen rahantarpeeseen, mutta huomattavasti parempi järjestelmä olisi sosiaalinen luototus, josta tehtäisiin osa normaalia toimintaa ja sitä kautta voitaisiin mahdollistaa se, että meillä ei tule näitä maksuhäiriömerkintöjä. On totta, että meidän pitää entistä enemmän puuttua myös tähän aggressiiviseen mainostamiseen. Edustaja Mikkonen ottikin hyvin kantaa siihen, että joissain kaupungeissa on jo tehty tämmöisiä ratkaisuja, ja minun mielestäni tämän pitäisi olla ihan selkeä suunta, että emme voi hyväksyä sitä, että tulemme tavallaan tarjoamaan siihen hetkeen... No, jos nyt viikonloppuna öiseen aikaan näitä ei saakaan, mutta se rajaus ei ole helpottanut eikä vienyt tätä asiaa yhtään sen parempaan suuntaan. Mutta sanottakoon, että edellinen eduskunta lakia säätäessään ja mietintöä valmistellut valiokunta toimivat niin ja hallituksen esityksessä sisällään oli jo kuitenkin kirjattu, että tämmöistä nykyistä porsaanreikää ei pitänyt olla. Kyllä täällä hyvin on todettu, että hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että lain soveltamisalan ulkopuolelle voidaan rajata yli 2 000 euron suuruinen luotto vain silloin, kun luotto on sen määräisenä myös tosiasiassa kuluttajan käytettävissä. Hallituksen esityksen mukaan sääntelyä ei siis saa kiertää esimerkiksi siten, että luottoraja asetetaan näennäisesti vähintään 2 000 euron suuruiseksi rajoittaen kuitenkin sopimusehdoin ilman asianmukaista perustetta kuluttajan oikeutta käyttää luottoa. Valmistelussa on pyritty huomioimaan, että tämmöistä porsaanreikää ei olisi syntynyt, mutta se nyt vain on tässä hetkessä olemassa, ja sen takia me nyt toivottavasti saamme tähän nopeasti muutoksen. Haluankin tästä keskustelusta kiittää ensimmäisten allekirjoittajien nimissä — eli kansanedustajat Toivakka, Pirttilahti, Aalto, Guzenina, Kivelä, Laukkanen, Löfström ja Myllykoski — tätä keskustelua ja tästä ponnekkaasta myötätuntoisuudesta ja nohituksesta siinä, että hallitus ottaa tämän asian todesta ja valiokunta vie viestiä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-10-20T18:13:48,2016-10-20T18:19:38,Tarkistettu,1.1 2016_104_110,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 53 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_104_111,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 53 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, niin sanottu kuntoutuslaki, on yleislaki, johon on koottu säännökset sairausvakuutuslain mukaisesti vakuutetuille myönnettävistä kuntoutusetuuksista koskien ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, kuntoutuspsykoterapiaa sekä harkinnanvaraisena kuntoutuksena muuta ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta. Lain 53 §:n mukaan ""Kansaneläkelaitos voi järjestää tässä laissa tarkoitetun kuntoutuksen joko tuottamalla kuntoutuspalvelut itse tai hankkimalla niitä muilta palveluntuottajilta. Julkisen tai julkiseen rinnastettavan tahon antamia kuntoutuspalveluja Kansaneläkelaitos voi hankkia vain, jos tämän lain mukaista kuntoutuksen järjestämisvelvollisuutta ei voida muuten täyttää."" Kuntoutuslain 53 §:n 2 momentti, joka rajoittaa Kansaneläkelaitoksen mahdollisuutta hankkia kuntoutuspalveluita julkiselta tai julkiseen rinnastettavalta taholta, on käytännössä osoittautunut ongelmalliseksi varsinkin tilanteissa, joissa aikaisemmin yksityiseksi luokiteltua palveluntuottajaa ei voida esimerkiksi organisaatiomuutoksen seurauksena enää pitää yksityisenä toimijana. Nykymuodossaan pykälä aiheuttaa tällaisessa tilanteessa kunnille ylimääräisiä kuluja sekä heikentää kuntoutujien asemaa ja palvelujen saatavuutta. Erityisesti kuntoutuslain 53 §:n 2 momentti on aiheuttanut ja aiheuttamassa lähitulevaisuudessa ongelmia sotaveteraanien kuntoutuksessa. Monet sotaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutuskeskukset toimivat säätiömuodossa, jolloin Kansaneläkelaitos on voinut niiltä hankkia kuntoutuspalveluita nykyisenkin lain aikana. Tyypillisesti säätiön säädekirjoissa kuitenkin määrätään, että milloin kuntoutettavien sotaveteraanien määrä laskee pysyvästi tietyn rajan alle — esimerkiksi puoleen asiakaspaikoista — siirtyy toiminnan määräysvalta kaupungille tai muulle julkiselle yhteisölle. Sotaveteraanien määrän vähentyessä tällainen tilanne on käsillä monessa säätiön ylläpitämässä kuntoutuslaitoksessa tälläkin hetkellä tai lähitulevaisuudessa. Kuntoutuslain voimassa olevan 53 §:n mukaan Kansaneläkelaitos ei tässä tilanteessa voi enää hankkia kuntoutuslaitokselta kuntoutuspalveluita, vaan sen on etsittävä toinen palveluntarjoaja. Tällöin veteraanit voivat joutua vaihtamaan laitosta kesken kuntoutuksen, ja myös näihin kuntoutuslaitoksiin pitkän ajan kuluessa syntynyt tietotaito, osaaminen, toimivat prosessit sekä pitkäaikaiset hoitosuhteet menetetään. Jos kunta haluaa tarjota veteraaneille tai muille laitoksen asiakkaille mahdollisuuden jatkaa palveluiden piirissä, se joutuu ottamaan laitoksen omalla kustannuksellaan hoidettavaksi, mikä on monille kunnille taloudellisesti erittäin raskasta ja jopa mahdotonta. Kuntoutuslain 53 §:n kuntoutuspalvelujen julkiselta palvelujentarjoajalta hankkimista koskeva rajoitus on aikoinaan tehty varsin toisenlaisiin kuntoutuspalveluiden hankintajärjestelmän tarpeisiin, ennen kuin Euroopan unionin jäsenyyden myötä hankintamenettelyt muodostuivat unionin oikeuden vaatimusten mukaisiksi. Kyseiselle rajoitukselle ei enää tänä päivänä ole perusteluita, ja muun muassa Kansaneläkelaitos on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle, että kyseinen rajoitus tulisikin poistaa. Nykyinen sääntely rajoittaa mahdollisuuksia järjestää kuntoutus tarkoituksenmukaisella tavalla ja aiheuttaa turhaa haittaa sekä kunnille että kuntoutuspalveluiden saajille, erityisesti sotaveteraaneille ja sotainvalideille, joille tarjottavien palveluiden tulisi olla julkisen vallan erityisen huomion kohteena. Lakialoitteessa ehdotettu lakimuutos lisäisi kuntoutuspalveluiden tarjontaa ja tehokkuutta sekä tätä kautta parantaisi myös kuntoutujan valinnanvapautta ja palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Hallitusohjelman mukaan kuluvalla vaalikaudella toteutetaan kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Hallitus on vastauksessaan KKV 155/2016 kuntoutuslain 53 §:ää koskevaan kirjalliseen kysymykseen katsonut, että kuntoutuslaitosten toiminnan jatkumisen edellytyksiä ja kuntoutuslainsäädännön muutostarpeita on tarkoituksenmukaista arvioida osana kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistusta. Sotaveteraanien kuntoutuspalveluiden osalta muutostarve on kuitenkin hyvin akuutti, eikä tilanne monen kuntoutuslaitoksen osalta kestä odottaa laajan kokonaisuudistuksen mahdollisesti vuosiakin kestävää valmistelua, kun tätä uudistusta ei ole nyt kunnolla vielä aloitettukaan. Nyt käsillä oleva ehdotus kuntoutuslain 53 §:n muuttamisesta ei liity kuntoutuksen sisällölliseen kehittämiseen, vaan se on irrallinen menettelytapakysymys, joka turvaisi kuntoutustoiminnan jatkuvuuden ja kuntayhteistyön laitosten asiakasryhmien muutoksissa. Tällaisena, täysin hallinnollisena asiana kyseinen pykälä voidaan korjata erillisellä lainmuutoksella ilman että se aiheuttaa hankaluuksia tai haittaa myöhemmin valmisteltavalle laajemmalle kokonaisuudistukselle. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiesityksen: ""Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 53 §:n muuttamisesta: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 53 § kuulumaan seuraavasti: Kuntoutustoiminnan järjestäminen: Kansaneläkelaitos voi järjestää tässä laissa tarkoitetun kuntoutuksen joko tuottamalla kuntoutuspalvelut itse tai hankkimalla niitä muilta palveluntuottajilta.""",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+13.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-20T18:21:31,2016-10-20T18:28:07,Tarkistettu,1.1 2016_104_112,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 53 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Monet käytännön kokemukset osoittavat, että nykyinen kuntoutusjärjestelmä kaipaa uudistamista. Uudistuksia on tehtävä, jotta syntyisi toimivia, kuntoutujia hyvin palvelevia hoitoketjuja ja jotta kaikki kuntoutusta tarvitsevat saisivat yhdenvertaisia palveluita kotipaikkakunnastaan riippumatta. Myös voimassa oleva kuntoutuslainsäädäntö on muutoksen tarpeessa. Yksi pikaisimmin muutettavista lainkohdista on Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 53 §:n 2 momentti. Tässä momentissa määritellään kuntoutustoiminnan järjestäminen ja Kelan oikeus hankkia kuntoutusta. Tämä kuntoutusetuuslain momentti tulisi poistaa mahdollisimman pian, koska käytännössä se rajoittaa Kelan mahdollisuutta hankkia kuntoutuspalveluita julkiselta tai julkiseen rinnastettavilta tahoilta. Käytännön kokemuksien perusteella voimme jo ennakoida, että tämä momentti on aiheuttamassa ongelmia sekä useiden kuntoutuskeskuksien toiminnalle että kuntien taloudelle, työpaikoille ja ihmisten kuntoutuspalveluille. Erityisen haitallinen tämä momentti on sotaveteraanien kuntoutuksen kannalta. Lainkohdan ongelmallisuus tulee siitä, että monet näistä sotaveteraanien ja invalidien kuntoutusta tarjoavista hoitolaitoksista toimii yksityisinä, esimerkiksi vaikka säätiöpohjalta, ja tämä säätiöpohjaisuus on mahdollistanut juuri sen, että Kela on voinut hankkia näiltä kuntoutuspalveluita tämän nykyisen lain aikana. Mutta tilanne kuitenkin muuttuu, ja tämä muutos tapahtuu hyvin nopeasti, koska sotaveteraanien määrä vähenee. Tällöin näiden laitosten omistus siirtyy kunnille ja kaupungeille tai muille julkisille yhteisöille, ja samalla tapahtuu se, että Kelan kuntoutuspalveluiden hankkiminen lakkaa, jos tätä lakia ei nyt pikaisesti muuteta. Tämä edellä kuvaamani muutos kääntyy ongelmaksi siis sellaisessa tilanteessa, jossa tämä aikaisemmin yksityiseksi luokiteltu palveluntuottaja muuttuu luokiteltavaksi julkiseksi toimijaksi ja tällöin sitä ei pidetä enää yksityisenä toimijana. Tämä on jo tapahtunut Suomessa, ihan tällaisten normaalien organisaatiomuutosten seurauksena, ja Kela ei ole voinut niiltä enää palveluja ostaa. Sotaveteraaneja ajatellen tämä tarkoittaa sitä, että he joutuvat vaihtamaan kuntoutuskeskusta. Tämä ei ole menetys pelkästään veteraaneille, vaan se on menetys tietenkin myös tälle koko toiminnalle ja työntekijöille, koko sille yhteisölle, jossa tämä laitos on, sillä samalla siinä menetetään tuo pitkän ajan kuluessa syntynyt tietotaito, osaaminen, toimivat käytännöt ja pitkäaikaiset hoitosuhteet. Jos kunta päättää tarjota veteraaneille, invalideille ja muille kuntoutushoitoja saaville asiakkaille mahdollisuuden jatkaa näiden samojen palveluiden piirissä, niin se joutuu ottamaan kuntoutuskeskuksen omalla kustannuksellaan hoidettavaksi, mikä olisi monille kunnille taloudellisesti liki mahdotonta, ilman että Kela sieltä ostaa palveluita. Tämä muutos, mitä olen tässä edellä kuvannut ja mitä edustaja Mäkisalo-Ropponen kuvasi, koskee esimerkiksi Kyyhkylän kuntoutuskeskusta Etelä-Savossa, Mikkelissä. Siellä on asunut sotainvalideja vuodesta 1927. Tämä Sotainvalidien Veljesliiton ja Mikkelin kaupungin vuonna 2004 perustama Kyyhkylä-säätiö nykyään tuottaa näitä erilaisia kuntoutus- ja hoitopalveluja, muun muassa laitoskuntoutusta, intervallijaksoja ja Kelan rahoittamia kursseja eri asiakasryhmille. Toiminta on hyvin laadukasta sekä sisällöltään että välineistöltään. Mikkelin kaupunki ostaa Kyyhkylän kuntoutuskeskuksesta neurologista, ortopedista, traumatologista ja tules-kuntoutusta. Toisin kuin kaupunki, Kela ei enää tulevaisuudessa voisi hankkia Kyyhkylästä kuntoutuspalveluita, kun sotaveteraanien määrä vähentyy alle puoleen kaikista asiakaspaikoista ja kun tällöin Kyyhkylä-säätiön määräysvalta siirtyy kaupungille. Arvoisa puhemies! Kuntoutustoiminnan hyödyt ovat aivan kiistattomat. Kuntoutuvalle ihmiselle toimintakyvyn ja itsenäisyyden parantuminen merkitsevät elämänlaadun selvää kohentumista. Yhteiskunnalle on merkityksellistä, että kuntoutus tuo huomattavia säästöjä myöhempiin hoitokuluihin. Tämä kuntoutuslain 53 §:n 2 momentti on esimerkki kuntoutuksen käytännön ongelmasta, jonka me kansanedustajat voimme helposti korjata. Laista tarvitsee poistaa vain kaksi riviä tekstiä, ja myös on merkityksellistä, että Kela itsekin on toivonut näitä tekstejä poistettavaksi. Kuntoutukseen jäisi toki vielä tämän muutoksen jälkeenkin parannettavaa. Yksi eniten parannusta vaativista kohteista on kuntoutuksen pirstaleisuus. Kuntoutusta tuottavat monet toimijat, sitä ohjaavat eri lait, ja sitä toteutetaan eri puolilla maata eri tavoin ja resurssein. Kenelläkään ei ole oikein kokonaiskuvaa tilanteesta, koska kuntoutuksen palvelukäytäntöjä ja -kriteereitä ei ole kuvattu kattavasti eikä kuntoutujien palvelutarvetta ole linjattu yhteisesti. Tämänkin tilanteen suurin kärsijä on kuntoutuja, esimerkiksi kaiken arvostuksemme ansaitseva sotaveteraani ja sotainvalidi, joka jää viimeisinä vuosinaan vaille hyvin toimivaa kuntoutusketjua. Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla toivon lakialoitteelle myönteistä kohtelua valiokunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+13.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-10-20T18:28:21,2016-10-20T18:35:32,Tarkistettu,1.1 2016_104_113,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 53 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluan onnitella teitä syntymäpäivänne johdosta, ja oikein paljon menestystä myös tulevaan. Tässä edustajien tekemässä lakialoitteessa kiinnitetään hyvin olennaisiin asioihin huomiota. Omalta kohdalta on kokemusta Ähtärin Veljeskodin hallituksen puheenjohtajan paikalta, missä näitä kyseisiä asioita on pohdittu niin ikään viime vuodet. Siinä noin 3,5 vuotta ehdin olemaan, mutta jo pitemmältä ajalta ennen sitä on mietitty näitä jatkokäyttötarkoituksia siltä osin, että toiminta pystytään turvaamaan, kun veteraanien, sotainvalidien määrä vähenee. Ja me todellakin teimme oman ratkaisumme huhtikuussa ja fuusioiduimme silloin osaksi Kuusiolinna Terveys Oy:tä, joka on siis yksityinen palveluntuottaja tuottaen meillä seutukunnalla terveyspalvelut, millä ennakoimme jo omalta osaltamme sote-uudistusta. Mutta näitä veljeskoteja ja kuntoutuslaitoksia on eri puolilla Suomea hyvin paljon, ja ne ovat tietysti hyvin erilaisessa asemassa, osa on varautunut paremmin, osa heikommin. Se valitettava totuus kaikissa näissä on, että veteraanien keski-ikä kun on korkea, niin hoitopaikoista yhä suurempi osa sitten pitää täyttää muilla asiakasryhmillä kuin näillä itse pääasiakasryhmillä. Ja aivan varmasti näitä asioita, mitä tässä lakialoitteessa on nostettu esille tähän kuntoutukseen liittyen ja mitä Kelakin on toivonut, tulisi muuttaa. Meillähän on tämä kuntoutuksen kokonaisuudistus (Puhemies koputtaa) hallituksella käsittelyssä... [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Edustaja jatkaa puhetta pöntöstä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)] Herra puhemies! 2 minuuttia menee nopeasti. — Elikkä tämä kuntoutuksen kokonaisuudistus on hallituksella käsittelyssä, ja tämä varmasti on osana sitä. Mutta tietysti nyt on riski, että meillä tulee tämmöinen väliinputoamisen aika ennen kuin sieltä konkreettisia esityksiä tulee ja Kelan kuntoutujien osalta näissä kuntoutuslaitoksissa varmasti ongelmia tulee. Meillä on hyvin erityyppisiä nämä kuntoutuslaitokset. Niin kuin sanoin, meillä oli yhdistys, millä tavalla Ähtärin Veljeskoti toimi. Sitten on näitä säätiöpohjaisia. On yksityisiä hoitolaitoksia. Ja tietysti niin säädekirjassa kuin yksityisen yhdistyksen säännöissä on määritelty, mitä tapahtuu siinä tapauksessa, jos sitä ydintoimintaa nyt esimerkiksi veljeskodin toimesta ei enää pystytä tekemään. Ja meilläkin tietysti tähän vedoten halusimme ratkaisuja tehdä ennen sitä, ennen kuin tämmöiseen tilanteeseen oltaisiin jouduttu. Yhdistyskin on edelleen olemassa. Sillä on tietty määrä rahavaroja. Se toimii yleishyödyllisenä yhdistyksenä nyt tukien niiden veteraanien kuntoutusta, jotka eivät taas lakisääteisen kuntoutuksen piiriin pääse. Tämäkin on tietysti äärimmäisen tärkeä osa sitä. Hallitushan on nyt esittänyt ensi vuodelle budjetissaan 40 miljoonaa veteraanikuntoutukseen lisää. Tänään käytiin edustaja Karin erinomaisen kysymyksen johdosta veteraanieläkkeistä keskustelua tässä salissa kyselytunnilla, ja niin edelleen. Eli kaikki ne keinot, millä me pystymme veteraanien asiaa edistämään, täytyy kyllä tähän keinovalikoimaan ottaa. Herra puhemies! Yksi asia, mitä kyllä nimenomaan tähän sotainvalidien, sotaveteraanien kuntoutukseen liittyen olen miettinyt ja mihin meidän pitäisi vielä muutos saada: Vaikka invaliditeettiprosenttia nyt lasketaan sinne 10:een, niin nyt aletaan puhua sellaisesta kansanosasta, jotka ovat hyvin iäkkäitä, keski-ikä taitaa olla 93—94. Ja kun mennään tämänikäisiin ihmisiin, niin siinä vaiheessa invaliditeettiprosentti ei kyllä enää näyttele niin suurta roolia vaan kaikki nämä henkilöt ovat kuntoutuksensa ja sen oman elämänsä kunniallisen lopputaipaleen ansainneet, koska he ovat isänmaan puolesta taistelleet, joten tämä asia meidän tulee kyllä tulevina vuosina ottaa entistä tarkemmin, kun me sen pystymme vielä tekemään. Herra puhemies! Ensi vuosi on Suomi 100 ‑juhlavuosi, ja veteraanien asema siinä nostetaan aivan varmasti keskeisellä tavalla esiin. Niin kuntoutukseen liittyvät rahat kuin kaikki se kunnioitus, kaikki se perinnetyö, kaikki se historiasta kertominen ovat se, mitä me voimme itse kukin tehdä noissa eri maanpuolustustapahtumissa, mitä eri puolilla Suomea on, ja veteraanijuhlissa ja niin edelleen. Mutta haluan kiittää edustajia Mäkisalo-Ropponen ja Taavitsainen tästä lakialoitteesta, että sen toitte, ja toivon itsekin, että tähän asiaan pystytään kiinnittämään huomiota ennemmin ennen kuin tämän kuntoutuksen kokonaisuudistuksen kautta olevat lakiesitykset tulevat, ettei tämmöisiä väliinputoamisia pääsisi tapahtumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+13.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-10-20T18:35:35,2016-10-20T18:41:37,Tarkistettu,1.1 2016_104_114,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 53 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On helppo yhtyä tähän lakialoitteeseen. On todellakin harmillista, jos tällainen tekninen ongelma aiheuttaa sen, että me emme voi tarjota sotaveteraaneille kuntoutusta siinä tutussa paikassa, missä he ovat tottuneet sitä saamaan. Ja on aivan selvä juttu, että tämä muutos on järkevää tehdä, koska, kuten tässä on tullut jo monesti ilmi, tyypillisesti esimerkiksi säätiöiden tai yhdistysten, jotka ovat ylläpitäneet näitä kuntoutuskeskuksia, säädekirjoissa tai säännöissä todetaan, että kun veteraanien määrä laskee tietyn tason alle, niin silloin toiminnan määräysvalta siirtyy esimerkiksi kaupungille tai muulle julkiselle yhteisölle. Ja jos meillä on laissa tämmöisiä rajoitteita, että tämän vuoksi ei enää tätä laitosta voida käyttää kuntoutukseen, niin ei varmasti ole ollut tarkoitus silloin kun laki on luotu, että tällaiseen tilanteeseen joudutaan, ja sen takia näkisin, että tämä olisi helppo tämmöisenä teknisenä muutoksena tehdä. Samalla tässä voi helposti myös yhtyä tähän edustaja Savolan äsken mainitsemaan seikkaan siitä, että meidän sotaveteraanimme ovat kyllä kaikki niin iäkkäitä, että varmastikaan tämä invaliditeettiprosentti ei ole se määrittävä tekijä siinä, kenelle me voimme palveluita tarjota. Ja näkisin kyllä tärkeänä, että me pystyisimme huolehtimaan meidän sotaveteraaneista, jotka edelleen täällä joukossamme ovat, ja pystyisimme kunnioittamaan heidän työtänsä, niin että me kaikille pystyisimme antamaan palvelua, joko sitä kuntoutusta tai niitä kotiin vietäviä palveluja, joihin ilahduttavasti nyt ensi vuoden budjettiin on varattu enemmän rahaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+13.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-10-20T18:41:40,2016-10-20T18:43:38,Tarkistettu,1.1 2016_104_115,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 53 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan onnitella puhemiestä syntymäpäivän johdosta. Olen itse joutunut tämän nykyisen lain takia kuntapäättäjänä päättämään vastoin sotaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutuskeskuksen säädekirjaa. Säädekirjassa oli määrätty, että kun kuntoutettavien sotaveteraanien määrä laskee pysyvästi alle puolen asiakaspaikoista, siirtyy toiminnan määräysvalta kaupungille tai kunnalle. Mutta Kansaneläkelaitos ei olisi voinut enää hankkia näitä kuntoutuspalveluita kunnan omistamalta laitokselta, ja sen takia toiminta oli siirrettävä kolmannelle taholle, siis vastoin säädekirjaa, vastoin sitä alkuperäistä ajatusta, joka toiminnalle oli asetettu. Se oli kuntapäättäjänä minusta hyvin surullista, koska ei pystytty kunnioittamaan sitä säädekirjan henkeä. Tällä hetkellä samanlainen tilanne on parhaillaan tai pian tulossa useammassa sotaveteraanien kuntoutuslaitoksessa, ja siksi tällä asialla on kiire, eikä kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistusta kannata todellakaan odottaa, koska tämä on vain tekninen muutos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+13.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-20T18:43:38,2016-10-20T18:44:54,Tarkistettu,1.1 2016_104_116,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 53 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itsekin lämpimästi kannatan edustaja Mäkisalo-Ropposen lakialoitetta. Tässä keskustelussa on hyvin käynyt esiin se, miksi tällaista lakialoitetta tänä aikana tarvitaan. Meidän veteraanisukupolvemme on korkeassa iässä. Jotta saisimme varmistettua hyvät ja laadukkaat palvelut eri järjestäjien toimesta, olisi syytä kiireen vilkkaa tehdä normien purkua. Tässä olisi äärimmäisen hyvä kohde. Muutama rivi, niin kuin tässä edellä on tullut esiin, poistettaisiin nykylaista ja huomioitaisiin eri palveluntuottajat, tässä tapauksessa myös julkinen sektori, kunnat, niin edelleen. Nyt on toimittava, ja nyt on toiminnan aika. Haluan tässä yhteydessä kuitenkin myös muistuttaa tästä veteraanien kuntoutusmäärärahasta. Vaikka hallitus lisäsi veteraanien kuntoutukseen määrärahaa, samaan aikaan tehtiin osiltaan poisto Raha-automaattiyhdistyksen veikkausvoittorahoista tuleviin kuntoutusmäärärahoihin. Onneksi silti jäätiin näissä lisäyksissä plussan puolelle. Tuon myös esiin sen huomion, jonka veteraanijärjestöt yhteisellä viestillä toivat eri eduskuntaryhmille muutama viikko sitten. He halusivat vielä päätöksentekijöitä muistuttaa siitä, että vaikka hallitus rahaa lisäsi, niin tämä raha ei riitä kattamaan niitä kaikkia veteraaneille suunniteltuja kuntoutuspalveluita, joita veteraanit tarvitsevat. Eli rahaa ei edelleenkään ole riittävästi, ja puheet siitä, että veteraanien poistuma olisi tälle oikea peruste, eivät pidä paikkaansa, koska veteraanien poistuma ei ole niin suuri kuin rahan vähennys, joka pitkällä aikavälillä nyt tapahtuu. Toivon, että tähän hallituksessa kiinnitetään huomiota. Lopuksi sanon, että tänään kyselytunnin lopussa mietin, olisinko ottanut kyselytunnilla aiheeksi rintamaveteraanien ja sotaveteraanien eläkeleikkauksen, jos olisin etukäteen tiennyt, kuinka ala-arvoisen käsittelyn asia saa keskustelun yhteydessä. Miten me voimme leikata heiltä, joille me olemme itse velkaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+13.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-10-20T18:44:55,2016-10-20T18:47:08,Tarkistettu,1.1 2016_104_117,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 53 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Savolan erinomaisessa puheenvuorossa hän otti esille myös tämän hallituksen 20 miljoonan euron lisäyksen momentille 56, mutta haluaisin sitten kysyä edustaja Savolalta: osaatko sanoa, miksi hallitus sitten leikkaa momentilta 57 näitä kuntoutusrahoja ja myöskin joululahjarahoja veteraaneilta? Elikkä tämä ei sillä tavalla tunnu oikein hyvälle politiikalle, vaan se on vähän niin kuin hölmöläisen peiton jatkamista, että toisesta paikasta otetaan ja toiseen lisätään ja sitten puheenvuoroissa vain kerrotaan se, että jonnekin on lisätty, mutta unohdetaan mainita se, jos jostakin on otettu pois. Eli kyllä meidän sotaveteraanit ja sotainvalidit ovat kuntoutuksensa ansainneet ja heille se tulee turvata kaikin mahdollisin keinoin. Myöskin kuntien ohjeistusta on syytä tarkentaa, sillä tietenkin on hyvin valitettava tilanne, jos Valtiokonttorille palautuu niitä rahoja, jotka on tarkoitettu sotaveteraanien kuntoutukseen, ja jos niitä eivät sataprosenttisesti kunnat ymmärrä eivätkä osaa hyödyntää. Tämähän on muutettava pikaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+13.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-10-20T18:47:08,2016-10-20T18:48:50,Tarkistettu,1.1 2016_104_118,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 53 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 36/2016 vp,"Herra puhemies! Tuossa viimeisessä tultiin aivan siihen olennaiseen, siihen, että ne varat, mitä tuonne veteraaneille suunnataan, tulevat myös käytettyä. Meillä on tietysti kuntapäättäjinä vastuu siitä, kun me tuolla omissa hallinnollisissa elimissämme toimimme, että me sitten myös osaamme ohjeistaa, osaamme kertoa, osaamme vaikuttaa siihen, että veteraanit kaiken tarvittavan hoidon saavat. Näissä veteraanipalveluissa kaiken kaikkiaan siinä, kuinka rahat kohdentuvat eri momenteilla, minun mielestäni ratkaisevinta on se, että ne, ketkä hoitoa tarvitsevat, sen saavat. Siinä on tietysti valtion rahoitus, siinä on Valtiokonttorin kautta tuleva rahoitus, siinä on kolmannen sektorin rahoitus, mihin itsekin tuossa puheenvuorossani viittasin, eli ne varat, mitä eri yhdistyksillä, säätiöillä ja niin edelleen on käytettävissä. Ensi vuonna, kun Suomi 100 vuotta täyttää, on kyllä entistä paremmin rahoitusta kohdennettava juuri veteraaniväestölle, siten että ne, ketkä tämän maan puolesta ovat taistelleet, ne palvelut saavat. Iso kokonaisuus, jonka puolesta ainakin itse haluan olla vaikuttamassa, ja uskon, että niin opposition kuin kaikkien hallituspuolueidenkin mielestä nämä asiat ovat prioriteettilistalla kärjessä ja ovat tärkeitä, ja jos on joitakin sellaisia päätöksiä, jotka tarvitsevat petrausta, niin siihenkin jaksan luottaa, että täältä eduskunnasta sitä tahtoa löytyy, että ne korjataan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+13.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-10-20T18:48:51,2016-10-20T18:50:33,Tarkistettu,1.1 2016_104_119,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi ajokorttilain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohdan kumoamisesta>>>Lakialoite LA 59/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_104_120,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Tom,Packalén,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ajokorttilain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohdan kumoamisesta>>>Lakialoite LA 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuka haluaa suurtyöttömyyden runtelemaan Suomeen lisää työttömiä? Mikäli ammattiautoilija, kuten taksinkuljettaja, menettää ajoluvan, häneltä häviävät ammatti ja elinkeino. Jos ajokorttilakia ei muuteta, nykyinen ajokorttilainsäädäntö tulee johtamaan merkittävään ajokieltojen määräämisen nousuun. Olen jättänyt eduskunnalle lakialoitteen ajokorttilain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohdan kumoamisesta. Tällöin toistuvien tieliikennelain 25 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen nopeusrajoituksen rikkomisten moottorikäyttöisellä ajoneuvolla seurauksena ei olisi ajokielto. Tällä lakimuutoksella ei ole vaikutuksia toistuviin päiväsakkoihin ja ajokieltoon määräämiseen. Vertailun vuoksi: päiväsakkoihin johtavat eli rikkomuksen ylittävät ylinopeussakot johtavat edelleen toistuvina ajokieltoon määräämiseen, kun ajokorttilain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohta kumotaan. Eli kyseessä on se, että ajokortti ei poistu rikesakkojen johdosta. Arvoisa puhemies! Monella suomalaisella autoilijalla on todellinen pelko siitä, että heidät määrätään ajokieltoon toistuvien lievien ylinopeuksien vuoksi nykyisessä toimintaympäristössä, jossa ylinopeuden sakotusrajaa on laskettu ja automaattista nopeusvalvontaa on lisätty. Jos henkilö saa lievästä ylinopeudesta rikesakkoja vuodessa kolme kappaletta tai kahdessa vuodessa neljä kappaletta, niin poliisin on nykyisen ajokorttilain mukaan määrättävä henkilö ajokieltoon. Autoilijoille on syntynyt moraalisesti ja inhimillisesti kestämätön tilanne, jossa ajoluvan voi menettää todella helposti. On erittäin vaikea löytää autoilijaa, joka ei olisi joskus syyllistynyt lievään ylinopeuteen. Monille suomalaisille auto on ainoa keino hankkia elintarvikkeet, käydä töissä ja ostaa välttämättömiä palveluita. Jos ajokorttilakia ei muuteta, ajokieltojen kasvu johtaa isoihin ongelmiin ihmisten arkipäivässä. Esimerkiksi osittain liikuntarajoitteinen henkilö, joka tarvitsee omaa autoa omien asioidensa hoitamiseen ja joka määrätään ajokieltoon toistuvien lievistä ylinopeuksista tulleiden rikesakkojen johdosta, joutuu epäoikeudenmukaiseen asemaan, mikäli ajokorttilakia ei muuteta. Moni pitkien välimatkojen Suomessa asuva henkilö on joutunut turvautumaan joko itsensä tai jonkun muun henkilön kuljetukseen autolla sairaalaan tai terveyskeskukseen, mikäli henkilön henki tai terveys on ollut uhattuna. Omaishoitajille auto on etenkin maaseudulla ja taajamissa elinehto. Ilman ajolupaa heidän kykynsä hoitaa lähimmäisiään heikentyisi huomattavasti. On huomioitava ajoluvan tärkeys myös hoitohenkilökunnalle ja turvallisuusviranomaisille, jotka voivat joutua työssään suorittamaan kiireellisiä henkeen ja terveyteen liittyviä työtehtäviä. Arvoisa puhemies! Tälle ajokorttilain muutokselle on erittäin kiireellinen tarve, ja sen tarpeellisuus perustuu faktoihin. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1095,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+14.aspx,fi,Tom Packalén,1095,2016-10-20T18:51:03,2016-10-20T18:54:39,Tarkistettu,1.1 2016_104_121,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi ajokorttilain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohdan kumoamisesta>>>Lakialoite LA 59/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen yksi tämän lakialoitteen allekirjoittajista, ja olen saanut yhteydenottoja ammattiautoilijoilta juuri näistä seikoista, mitä edustaja Packalén edellä kuvasi. Meillä on todellakin tullut pienoinen ongelma tästä meidän ajokorttilainsäädännöstämme ajokieltojen osalta. En puolustele sitä, että pitäisi saada ajaa ylinopeutta, totta kai liikennesääntöjä pitää noudattaa, mutta tässä nyky-yhteiskunnassa, jossa olemme näiden niin sanottujen peltipoliisien ympäröimänä laajalti ympäri Suomen, inhimillisiä virheitä vain tapahtuu. Jos ammattiautoilija ajaa vaikka 60 000 kilometriä vuodessa — mikä helposti myyntimieheltä tai muulta, joka autoa ammattinsa ja elinkeinonsa toteuttamiseen tarvitsee, tapahtuu — niin niitä inhimillisiä virheitä vain sattuu. Nykyisen lain mukaanhan ajokieltoon määrätään, jos saa vuoden aikana kolme sakkoa tai kahden vuoden aikana neljä sakkoa — eli monta kertaa niitä epähuomiossa tapahtuneita inhimillisiä välähdyksiä peltipoliisista, kun muutama kilometri tunnissa on ylinopeutta ajettu käytännössä vaarantamatta sen suuremmin liikenneturvaa. Herra puhemies! Tällä lakialoitteella nyt halutaan nostaa asia esille ja viedä sitä eteenpäin käsittelyyn, ja tuen sitä kyllä voimakkaasti. Jätin itse tästä samasta asiasta myös kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi, ja hän vastasi, että tämä asia tulee olemaan selvittelyssä ja tähän tullaan puuttumaan myös ministeriön ja hallituksen jatkotyöskentelyssä, ja se on hyvä, ja tämä lakialoite tukee sitä kaikin puolin. Se, mikä malli tähän nyt löytyy, jää sitten nähtäväksi, mutta tietysti tässä lakialoitteessa tämä asia selkeästi ja suoremmin määrättynä toisi tähän asiaan nyt nopeutta ja voimaa ja päästäisi monta tilannetta tuolla helpommalla. Ja mitä olen ymmärtänyt, niin peltipoliisisakothan tietysti tulevat automaattisen valvonnan kautta ja kirjeet räpsähtävät postiin siitä, kun kamera on ensiksi räpsähtänyt, mutta kyllähän nämä käytännössä myös poliisin resursseja jonkun verran vievät, ja sitäkin tietysti tulisi ohjata nykytilanteessa entistä tehokkaammin sellaisiin tapauksiin, jotka sitä tarvitsevat. Herra puhemies! Auton käyttö vain on elinehto maaseudulla, mistä itsekin tulen ja missä julkinen liikenne ei ole sellaista kuin se täällä pääkaupunkiseudulla on. Ja tietysti on olemassa seikkoja, mistä voi tätä ajokiellon vapautusta saada jo tällä hetkellä: jos esimerkiksi perheenjäsenen terveydentilaan tai muuhun liittyen on jotain, niin siinä voi poliisi harkintaa käyttää. Mutta kun mennään työskentelyn puolelle ja siihen, että se oma elinkeino on kiinni, niin tässähän tulee yhteiskunnalle moninkertaiset kustannukset, ja tietysti se rangaistus myös on moninkertainen sille ajokiellon saajalle: menetetään väline tehdä työtä, ja pahimmassa tapauksessa voidaan menettää myös työpaikka, jos ei pystytä työtä tekemään, ja ollaan poissa sieltä työelämästä. Tämä tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin se, että ajo-oikeuden saisi säilyttää näiden inhimillisten virheiden seurauksena. Mitä olen keskustellut ammattiautoilijoitten kanssa, niin sen sijaan, että ajokieltoa tulee, oltaisiin jopa valmiita siihen, että maksetaan sitten enemmän sakkoja: jos on kerran hölmöys tapahtunut ja rikesakkoja on tullut useampi kerralla, niin korotetaan sitten sen jälkeen määrää ja maksetaan se rahalla, mutta että ajokieltoa ei tulisi. Haluan vielä tähän loppuun korostaa sitä, millä oikeastaan aloitinkin tuossa, että totta kai liikennesääntöjä pitää noudattaa ja törkeistä ylinopeuksista pitää ilman muuta rangaista, mutta tämä ajokieltoasia koskee vain niin voimakkaasti ammattiautoilijoita ja niitä ryhmiä, jotka joutuvat työnsä puolesta ajamaan hyvin paljon ja joilla näiden inhimillisten virheiden määrä kasvaa. Uskon, että me löydämme tähän järkevän ratkaisun. Kiitän edustaja Packalénia tästä hyvästä, erinomaisesta lakialoitteesta. Viedään sitä yhdessä eteenpäin hallituspuolueiden jäseninä joko niin, että tämä lakialoite tällaisenaan etenee, tai sitten niin, että olemme ministeriön kautta vahvasti valmistelussa mukana ja tämä lakialoitteen sisällön henki toteutuu meidän lainsäädännössämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+14.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-10-20T18:54:52,2016-10-20T19:00:54,Tarkistettu,1.1 2016_104_122,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi ajokorttilain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohdan kumoamisesta>>>Lakialoite LA 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelussa tänään on suomalainen sakotuskäytäntö. Se on epäoikeudenmukainen ammatikseen tien päällä liikkuvia kohtaan, kun nykyään kolmesta rikkeestä vuoden aikana tai neljästä kahden vuoden aikana kuljettaja voidaan määrätä vähintään kuukauden pituiseen ajokieltoon ja pahimmillaan hän voi ajokiellon seurauksena menettää jopa työpaikkansa. Ajo-oikeuden voi menettää jo kolmesta pienestä huolimattomuusylinopeudesta. Mielestäni tulisi harkita siirtymistä virhepistejärjestelmään. Tällainen virhepistejärjestelmä on käytössä useimmissa Euroopan maissa. Tällainen pistejärjestelmä kohtelisi kuljettajia oikeudenmukaisemmin rankaisemalla ankarammin niitä, jotka toistuvasti rikkovat liikennesääntöjä. Pisteytyksessä huomioidaan rikkomusten vakavuusaste. Meidän nykysysteemi ei huomioi riittävästi rikkeiden vakavuutta, kun sen pitäisi päinvastoin perustua juuri tähän ja turvallisuusriskeihin. On nimittäin riskinä, että nykyhallituksen linja lisää ajokieltojen määrää. Tuntuu aika kohtuuttomalta, että kuljettaja saa vähintään kuukauden pituisen ajokiellon vuoden ajalla ajetuista kolmesta tai kahden vuoden ajalla ajetuista neljästä rikesakolla käsiteltävästä ylinopeudesta. Suomessa ammattikuljettaja ei voi myöskään niin sanotusti putsata saldoa eli ajaa riittävän pitkään rikkeettömästi, jolloin riketili nollaantuisi. Nykyinen systeemi ei siis palvele riittävästi kuljettajien omaehtoista liikennekäyttäytymisen muutosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+14.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-10-20T19:00:56,2016-10-20T19:02:54,Tarkistettu,1.1 2016_104_123,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi ajokorttilain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohdan kumoamisesta>>>Lakialoite LA 59/2016 vp,Puheenvuoroja voi varata P-painikkeella.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_104_124,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi ajokorttilain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohdan kumoamisesta>>>Lakialoite LA 59/2016 vp,"Herra puhemies! Minulla riittää ymmärrystä myös ammattiautoilijoille, ja ymmärrän tämän edustaja Packalénin aloitteen sisältöä, mutta itse keinoista ja vähän asioistakin olen pikkuisen toista mieltä. Nykyisen hallituksen toimesta on tätä liikennepolitiikkaa hoidettu nyt kyllä finanssipolitiikka edellä. Tästä todistuksena on peltipoliisien määrän nostaminen, ylinopeusrajan laskeminen. Jotenkin tuntuu siltä, että liikennepolitiikka on jäämässä finanssipolitiikan jalkoihin, ja toivoisinkin, että näitä asioita korjattaisiin ensiksi. Näillä asioilla pystyttäisiin vaikuttaman siihen, että hyvin pienet rikesakot jäisivät pois, ja erityisesti näille ammattiautoilijoille tämä varmasti olisi helpotus. Mutta tämä tietenkään ei ole se ainoa keino, vaan ottaisin myös esimerkin maasta, josta usein otamme esimerkkejä: Ruotsissa automaattisen liikennevalvonnan osalta on käytössä järjestelmä, jossa kerrotaan hyvin avoimesti ja hyvin näkyvillä kylteillä autoilijoille, että tällä alueella on syytä ajaa hiljaisemmin, koska alue on vaarallinen, ja siihen yhteyteen tuodaan mukaan peltipoliisit sitten kuvaamaan niitä ajoneuvoja ja ennen kaikkea kuljettajia, jotka eivät tätä varoitusta tosissaan ota. Suomessa peltipoliisit laitetaan enemmänkin vähän piiloon ja vähän katveeseen, ja tuntuukin, että usein keinona on sitten enemmänkin löytää valtion budjetin paikkuuseen rahaa. Mutta haluan vielä tuoda yhden asian esiin, ja se on liikkuvan poliisin lakkauttaminen, joka viime kaudella tehtiin. Tämä oli meiltä virhe, näin uskallan sanoa. Liikkuvan poliisin tehtävänä oli nimenomaan toimia tuolla liikenteessä, jossa nyt on selkeästi nähtävissä, että erityisesti raskaan liikenteen tason ja yksityisautoilunkin tason osalta meillä liikennevalvonta ei ole sillä tasolla, jolla sen tässä maassa pitäisi olla. Toivottavasti tähän tulee korjausta. Vielä lopuksi, arvoisa puhemies: Hyvää syntymäpäivää!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+14.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-10-20T19:02:57,2016-10-20T19:05:04,Tarkistettu,1.1 2016_104_125,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi ajokorttilain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohdan kumoamisesta>>>Lakialoite LA 59/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näin puheenvuoroni aluksi myös allekirjoittaneen puolesta lämpimät onnittelut juhlivalle puhemiehelle ja parhainta menestystä vaativassa tehtävässä! — Sitten itse asiaan. Edustaja Packalénin ja 13 muun allekirjoittama lakialoite on erinomaisen hyvä ja todella ajankohtainen. Tässä aloitteessa on aivan oikein mainittu se ongelma, että meillä on sellainen rikesakko- ja sakotusjärjestelmä, joka johtaa ankarimmillaan siihen, että ihminen menettää ajokortin muutaman pienen rikesakon takia ja sen jälkeen joutuu pahimmillaan jopa töistä pois. Tiedän omassa tuttavapiirissäni pari kolme tapausta, joissa tämä tilanne on kärjistynyt niin vakavaksi, että todellakin työpaikasta on alkanut olla jo kyse, ja sitten kyseinen perhe on joutunut isän ajokortin kuivumisen takia sellaiseen tilanteeseen, jota voidaan pitää pitkien välimatkojen Suomessa sietämättömänä. Kuten edustaja Taavitsainen omassa puheenvuorossaan erinomaisesti mainitsi tämän pisteytysjärjestelmän: Englannissa muistamani mukaan on tällainen jo käytössä, jossa liikennerikkomuksista jaetaan virhepisteitä. Jos rikkoo vain hieman, elikkä ajaa lievää ylinopeutta, saa ehkä yhden virhepisteen. Sitten tietysti se pisteiden määrä kasvaa sitä mukaa kuin rikkeen vakavuusaste kasvaa. Tämä olisi järkevä systeemi. En jaksa ymmärtää, minkä tautta tässä asiassa ei ole lähdetty liikkeelle, ja toivoisin, että maan hallitus siihen puuttuisi. Tiedän, että ministeriötasolla tällaista virhepistejärjestelmää vastustetaan, tai ainakin mitä olen tähän asti kuullut kommentteja, sieltä ei kovin paljon ymmärrystä tälle ole, enkä ole kuullut poliisienkaan puolelta tälle asialle kovin suurta ymmärtämystä olevan. Vaan kuitenkin tässä suomalaisessa järjestelmässä se on tavallaan ihmiselle eräänlainen häpeärangaistus menettää korttinsa, se on hyvin hyvin vakava asia nimenomaan maaseudun ihmiselle, niin kuin tässä aloitteessa aivan hyvin perustellusti kirjoitetaan. Todellakin maaseudun ihmisille tämä on, pitkien välimatkojen Suomessa, todella todella vakava asia, jos kortti menee. Tähän hommaan tulee vielä sitten yksi vielä vaikeampi ilmiö mukaan, ja se on se, että ammattiliikenteessä esimerkiksi puutavararekan kuljettajat joutuvat päivittäin tämän valtavan vakavan tilanteen eteen, ja ylikuormamaksutkin menevät. Kun kuljettaja ajaa puutavaraa kuorma-autolla metsästä talvipäivänä, on lumisateinen päivä, vaaituksen mukaan, kun hän on vaainnut — nykyisissä kuorma-auton nostureissahan on painovaa’at, joilla pystyy määrittelemään muutaman kymmenen kilon tarkkuudella, paljonko siinä kuormassa on puuta — kuorma painaa sen laillisen määrän, kun lähdetään liikkeelle tuolta laanista, metsästä, mutta kun ajetaan sata kilometriä tehtaalle ja on pölisevä, luminen keli, niin se kuorma painaa sadan kilometrin jälkeen, jos on märkää lunta, hyvin helposti puolitoista kaksi tonnia enemmän. Eli lunta tulee siihen kuormaan mukaan paljon. Ja siellä loppupäässä matkaa jos sitten sattuu se vaaka olemaan ja näitä rikesakkoja sattuu olemaan ennen, niin siitä tulee vielä ylikuormamaksu ja sakot kuljettajalle, ja sillä hetkellä kuljettaja on täysin avuton, häneltä menee kortti, häneltä menee ammatti, ja häneltä menee ansio. Pahimmillaan tiedän tapauksen, että perhe on joutunut erittäin vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin tällaisen ylivoimaisen tilanteen takia, jota ei voida katsoa tämän henkilön itse tietoisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttaneen. Siksi toivoisin, että tämä erinomainen aloite saisi hyvän ja asianmukaisen käsittelyn ja että ennen kaikkea mentäisiin järjestelmään, jossa tällainen kortin pois ottaminen kortin haltijalta olisi erittäin harvinaista, ja pystyttäisiin tätä järjestelmää kehittämään niin, että sakkojen määrää tai jotain muuta systeemiä kehitettäisiin — aivan kuten edustaja Taavitsainen erinomaisesti nosti esille tämän pisteytysjärjestelmän, jonka soisin tulevan Suomessa myös voimaan. On todella todella harmittavaa, että me emme ole tähän asiaan päässeet. Meidän pitäisi päästä tästä vanhasta menneen ajan katkeruudesta ja kateudesta irti, että otetaan kaverilta kortti pois ja nauraapahan naapurit ainakin. Ei, sellaista järjestelmää ei missään nimessä saisi enää olla, vaan pitäisi asioita tarkastella rauhallisesti, koska kuitenkin 99,99 prosenttia tielläliikkujista on varmasti liikkeellä hyvin ja vakain tuumin. Sitten jos siellä joku hurjastelee tai rikkoo törkeästi lakia, heidät vietäkööt lakitupaan ja siellä mätkittäköön tuomioita sitä mukaa. Mutta tavallisten ihmisten ajokortin kuivumaan joutuminen muutaman sakon takia on kohtuutonta. Toivon, että lakialoite menestyy ja tämä ongelma saadaan pois päiväjärjestyksestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+14.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-20T19:05:08,2016-10-20T19:09:51,Tarkistettu,1.1 2016_104_126,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi ajokorttilain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohdan kumoamisesta>>>Lakialoite LA 59/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuohon edustaja Taavitsaisen puheenvuoroon haluan puuttua, mikä oli sinänsä hyvä puheenvuoro, mutta kyllä siellä virhekin sisällä oli. Ei tämä nykyinen systeemi, missä tämä sakotusjärjestelmä on tehty, ole nykyhallituksen linja, vaan päinvastoin nyt tällä hallituksella tätä asiaa yritetään korjata. Kuten sanoin, niin ministeriössä on tieto tästä asiasta ja sieltä varmasti linjauksia tulee, ja kuten edustaja Packalénkin hallituspuolueen kansanedustajana tämän on voimakkaasti nostanut esille, niin kyllä meillä halu on nimenomaan korjata tätä virheellistä ja huonoa voimassa olevaa systeemiä. Edustaja Karille nostan kyllä hattua siitä, että hän tuon liikkuvan poliisin lakkauttamisen virheellisyyden myönsi ja nosti esiin. Tästä käytiin aikamoinen vääntö viime vaalikaudella, ja tuo edustaja Packalén tätä liikkuvaa poliisia myös voimakkaasti itsekin poliisimiehenä puolusti, ja me silloin oppositiossa olleet kansanedustajat halusimme nostaa nimenomaan esiin niitä viestejä, mitä poliisilta tuli siitä, että liikkuva poliisi lakkautetaan niin kuin lakkautettiin, niitä resursseja auttamatta. Niiden henkilöiden toimintaa siirtyi muihin poliisin tehtäviin, ja liikennevalvonta jäi vähemmälle. Tämäkin on varmasti yksi osasyy siihen, että nyt sitten näillä peltipoliiseilla on jouduttu tätä liikennevalvontaa korjaamaan. Siinäkin kyllä ajaisin tätä enemmän avoimeen suuntaan näitten peltipoliisien suhteen, että ne ovat näkyvillä paikoilla, niistä on selkeästi kerrottu, sillä pahimmillaan peltipoliisitkin vaarantavat sitä liikennettä, kun siitä tulee tämmöistä heijaavaa liikennettä, jarrutellaan peltipoliisien kohtaan ja sitten taas kiihdytellään. Se ei liikenneturvallisuutta paranna. Mutta tämän lakialoitteen sisällön suhteen toivottavasti edetään. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+14.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-10-20T19:09:53,2016-10-20T19:11:55,Tarkistettu,1.1 2016_104_127,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi ajokorttilain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohdan kumoamisesta>>>Lakialoite LA 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikein hyvää syntymäpäivää minunkin puolestani. Tämä hallitus on päättänyt satsata kameravalvontaan, ja kuten äsken sanoin, on riskinä, että nykyhallituksen linja lisää ajokieltojen määrää. Ja suinkaan en tarkoittanut sitä, edustaja Savola, että tämä laki, jota edustaja Packalén esittää muutettavaksi, olisi nykyhallituksen aikaansaannosta, vaan sitä, että nykyhallituksen linja voi lisätä ajokieltojen määrää, koska on päätetty nyt alentaa tätä kilometrimäärää, josta sitten rangaistaan, jos ajaa ylinopeutta. Tämä tuntuukin olevan enemmän tällainen rahastuskikka kuin liikenneturvallisuuden edistäjä. Eli kameratolpathan sijoittuvat aivan liikaa maanteillä suorille tieosuuksille, kun ne tulisi mielestäni sijoittaa onnettomuusherkkiin tien kohtiin, kuten esimerkiksi risteyksiin tai teiden kapeikkoihin taikka jyrkkiin kaarteisiin. Tällä hetkellä tolppien paikat määrittelee ely-keskus, ja ne ovat usein keskellä ei mitään. Näiden tolppien sijoittamisessa tulisi kyllä konsultoida poliisia, koska heillä on varmasti tieto siitä, missä tätä kameravalvontaa tarvitaan. Olisi kyllä syytä pohtia ja tarkasti miettiä sitä, olisiko meillä kuitenkin parempi, että tämä automaattinen liikennevalvonta keskittyisi enemmän liikenneturvallisuuden parantamiseen eikä tulovirran hankkimiseen valtiolle. Myöskin se on ihan hyvä keino, mitä Euroopan maissa on, että kun tekee liikennerikkomuksen, niin joutuu takaisin autokoulun penkille oppitunneille. Tällä on myöskin ennalta ehkäisevä vaikutus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+14.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-10-20T19:11:56,2016-10-20T19:14:01,Tarkistettu,1.1 2016_104_128,104/2016,2016-10-20,15.59,19.16,Tom,Packalén,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ajokorttilain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohdan kumoamisesta>>>Lakialoite LA 59/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös omasta puolestani onnitella tämän merkkipäivän johdosta. Ja haluan kyllä kiittää kaikkia salissa olijoita hyvistä puheenvuoroista. Tässä on käsitelty kyllä sinänsä tärkeätä ja arvokasta asiaa, mikä on jäänyt vähän turhan pienelle huomiolle. Todella pelkästään tämän yhden kilometrin pudottaminen tässä sakotuskäytännössä tarkoittaa noin 50 000:ta sakkoa lisää. Eli näitä kameroita on todella paljon, ja tämä kameravalvonta on ihan hienoa toimintaa, mutta kuten tässä on useammassa puheenvuorossa otettu kantaa siihen, niin kriminaalipolitiikkaa ja finanssipolitiikkaa ei pitäisi sekoittaa keskenään. Eli sitten tämän pitäisi olla joku hallinnollinen maksu tai joku muu maksu. Ja nämä seuraamukset ovat todella kohtuuttomia tälle yksilölle, joka joutuu sitten lievästä ylinopeu-destaan maksamaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1095,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2016+14.aspx,fi,Tom Packalén,1095,2016-10-20T19:14:03,2016-10-20T19:15:12,Tarkistettu,1.1 2016_105_1,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_105_2,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta tukee yksimielisesti Pariisin sopimuksen ratifiointia ja on erittäin tyytyväinen sen nopeaan voimaantuloon. Kiitän ministeri Tiilikaista hänen työstään Pariisin sopimuksen neuvottelemisessa sekä häntä ja hallitusta nopeasta ratifioinnista. Ympäristövaliokunta pitää Pariisin sopimusta historiallisena: ensimmäistä kertaa käytännössä kaikki maailman maat sitoutuvat toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kaksi maailman suurinta päästäjää, Kiina ja Yhdysvallat, sitoutuivat sopimukseen tämän vuoden syyskuussa. Sopimus antaa ihmiskunnalle mahdollisuuden estää ilmastonmuutoksen pahenemisen katastrofaaliseksi. Ilmastonmuutoshan on uhka ruuantuotannolle, elinoloille erityisesti kehitysmaissa sekä yhteiskuntien vakaudelle. Jos satoja miljoonia ympäristöpakolaisia lähtisi liikkeelle, se järkyttäisi oloja myös niissä maissa, jotka ovat vähemmän alttiita ilmastonmuutoksen suorille vaikutuksille. Sopimus on tulossa voimaan ennätysajassa, alle vuodessa sen solmimisesta. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Allekirjoittaneita maita on 191 ja ratifioineita ennen Suomen ratifiointipäätöstä 81. Ne edustavat 60 prosenttia maailman päästöistä. Ennen Pariisin sopimustakin merkittäviäkin ilmastotoimia ovat tehneet paitsi ne maat, joita Kioton sopimus on tähän velvoittanut, myös monet muut maat. Pariisin sopimus tuo ilmastonsuojelun etenemiselle vakautta ja varmuutta. Sopimus on voimakas signaali yrityksille ja institutionaalisille sijoittajille siitä, että on viisasta irrottautua fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen perustuvasta ja päästöjä aiheuttavasta liiketoiminnasta. Sopimus luo myös mahdollisuuden linkittää eri maiden ja maaryhmien päästökauppajärjestelmiä ja toteuttaa muita yhteistyömuotoja, jotka edistävät tasavertaisia kansainvälisiä kilpailuedellytyksiä sekä kustannustehokasta päästöjen vähentämistä koko maailmassa. Maapallo on jo lämmennyt 0,85 astetta vuodesta 1880. Eniten lämpenevät pohjoisten leveysasteiden maa-alueet talvisin, mukaan lukien Suomi. Tämä aiheuttaa kasvavan huolen jäätiköiden sulamisesta ja ikiroudan muuttumisesta ilmastoa lämmittävien päästöjen lähteeksi. Koko maailmassa hiilidioksidipäästöt tulisi saada nollaan vuosisadan puoliväliin mennessä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että EU:n ja muiden teollisuusmaiden päästöjä tulisi vähentää tähän mennessä päätettyä rivakammin: Sitran selvityksen mukaan noin 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja itse asiassa vuosisadan puoliväliin mennessä teollisuusmaiden tulisi päästä jo negatiivisten päästöjen puolelle. Ympäristövaliokunta korostaa, että ilmastonsuojelu on Suomelle suuri mahdollisuus, maammehan on yksi ympäristöteknologian kärkimaita. Ympäristöteknologia eli cleantech on maailmassa nopeimmin kasvavia toimialoja, ja Pariisin sopimus vauhdittaa markkinoiden kasvua. Jotta Suomi voi kasvavista markkinoista hyötyä, tarvitaan myös riittävää rahoitusta tutkimukselle ja tuotekehitykselle.  Sitran  mukaan  päästöjen vähentäminen tä-hänastisia päätöksiä nopeammin voi tulla halvemmaksi kuin se, että päästöjen vähennysvauhtia kiihdytetään vasta vuoden 2030 jälkeen. Valiokunta toteaa, että Suomella on hyvät edellytykset nykyistä kunnianhimoisempien päästövähennysten toteuttamiseen. Kansallisten tavoitteidemme kannalta hyvä työkalu on viime vuonna voimaan tullut ilmastolaki ja sen mukainen pitkän aikavälin suunnittelujärjestelmä. Valiokunta korostaa, että koko EU:n lainsäädäntö tulisi saada tukemaan siirtymistä vähähiiliseen tulevaisuuteen. Tällä hetkellähän päästökauppa ei tehokkaasti ohjaa, kun päästöoikeuden hinta on alhainen. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan kolmannes lähivuosikymmenien päästövähennyksistä tulee saada aikaan energiatehokkuusinvestointien avulla. IEA:n mukaan esimerkiksi Kiinan energiatehokkuustoimilla on jo vältetty päästöjä yhtä paljon kuin koko Japani vuodessa aiheuttaa. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean ilmastorahoituksesta sen, että Pariisin kokouksessa teollisuusmaat vahvistivat aiemmin Kööpenhaminassa annetun lupauksen 100 miljardin dollarin vuotuisesta ilmastorahoituksesta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Ympäristövaliokunta korostaa, että Suomen ja EU:n tulee tässä hoitaa oma oikeudenmukainen osuutensa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-21T13:00:45,2016-10-21T13:06:06,Tarkistettu,1.1 2016_105_3,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän valiokunnan puheenjohtajaa tästä esittelystä ja haluan myös kiittää koko valiokuntaa tästä erittäin ripeästä käsittelystä, ja kun luin tuon valiokunnan mietinnön, niin se oli hyvä, se oli erinomainen, ja pidän aivan erityisen tärkeänä sitä, että tämä nyt hyväksyttiin erittäin laajalla yksimielisyydellä tässä eduskunnassa. Tässä valiokunnan lausumassahan viitataan muun muassa Kansainvälisen ilmastopaneelin tekemiin laskelmiin, viitataan siihen, että on järkevämpää puuttua etukäteen. Nimittäin mitä pitempään lykkäämme, sitä suuremmaksi ongelmat tulevat. Ja haluan tässä nyt antaa erityisen tunnustuksen perussuomalaisille. Perussuomalaisten linja suhteessa tähän ilmastonmuutokseen on tämän valiokunnan mietinnön myötä historiallisesti muuttunut. Viime vaalikaudella kävimme vielä keskusteluja siitä, onko tätä ilmiötä olemassa, pitääkö siihen puuttua. Nyt perussuomalaiset ovat yksimielisesti tämän hyväksyneet yhdessä muun eduskunnan kanssa. Tämä on kiitoksen paikka. Ja voi sanoa, että tämä on tietyllä tavalla historiallinen päivä tässä eduskunnassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-10-21T13:06:09,2016-10-21T13:07:18,Tarkistettu,1.1 2016_105_4,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin, ilmastonmuutosasiassa Suomen pyrkimyksissä ehkä erityinen kiitos pitää antaa kyllä ympäristöministeri Tiilikaiselle, joka siellä johtavana EU-neuvottelijana vei tätä hanketta laajasti eteenpäin. Mutta on totta, että ilmastonmuutoksen hillintä maksaa todella paljon vähemmän kuin ne seuraukset, mitä siitä tulee, jotka voivat olla todella valtavia. Ja siinä mielessä se, jos Suomi voi vaikuttaa siihen, että kiirehditään näitä toimia EU-tasolla, globaalilla tasolla, on totta kai tärkeä asia. Tämä on kansallinen kysymys. Siinä tietenkin hallituspuolueet ovat mukana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-10-21T13:07:20,2016-10-21T13:07:59,Tarkistettu,1.1 2016_105_5,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn kiitoksiin, mitä täällä on esitetty. Kiitän edustaja Lindtmania niistä lämpimistä sanoista, jotka osoititte perussuomalaisia kohti. Oleellista Pariisin ilmastosopimuksessa on se, että se on mahdollisimman kattava, ja siihen itse kukin meistä voi olla tyytyväinen. Se, mitä perussuomalaiset ovat koko ajan sanoneet riippumatta kunkin henkilökohtaisista näkemyksistä liittyen ilmastonmuutokseen ilmiönä, on se, että jos tälle asialle tehdään jotain, niin sopimuksen pitää olla hyvin kattava. Ja niin kuin täällä tuli valiokunnan puheenjohtajan puheenvuorossa ilmi, niin siihen on päästy. Ja siihen minä olen tyytyväinen ja uskon, että siihen tosiaan perussuomalaisetkin ovat tyytyväisiä, että sopimus on mahdollisimman kattava.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-10-21T13:08:05,2016-10-21T13:08:45,Tarkistettu,1.1 2016_105_6,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puhumme todella tärkeästä asiasta, ja minusta on erittäin merkittävää, että olemme ottaneet tässä edistysaskelia. Me kaikki tiedämme, että ilmastonmuutoksen torjunta, kuten täällä todettiin, maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin ja kustannukset ovat suuret, mikäli asiaan emme tartu. Ja tuntuu muuten, että näinä päivinä liiankin usein tämä näkökulma on jäänyt huomiotta, ja siksi on tärkeää, että myös näistä asioista voimme keskustella. Tietenkin Suomen mittakaavassa, kun miettii, niin kyllähän täytyy nähdä aina, että myös ympäristö ja työ kättä lyö, eli kun torjumme ilmastonmuutosta, saamme myös merkittäviä mahdollisuuksia työllisyyden edistämiseen ja sitä kautta myös kestävään kasvuun. Mutta, puhemies, kun täällä nyt on niin kovasti kiitelty, niin ehkä minä nyt sitten edustaja Lindtmanin tavoin myös haluan pistää merkille sen, että tässä on laaja yhteisymmärrys, kaikki ovat mukana, ympäristövaliokunta on tehnyt hyvää työtä. Ja perussuomalaiset todellakin ovat kääntäneet linjansa tässä ympäri, ja hyvä niin, koska se menee oikeaan suuntaan. Eli nyt myönnetään, että ilmastonmuutos on olemassa ja sen torjumiseksi (Puhemies koputtaa) tulee tehdä toimia. Hyvä, että näin on nyt käynyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-21T13:08:47,2016-10-21T13:09:55,Tarkistettu,1.1 2016_105_7,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, historiallinen sopimus ja suurta yksimielisyyttä. Edustaja Hassi esitteli ympäristövaliokunnan mietintöä, jossa olimme hyvin yksimielisiä. Haluan tässä yhteydessä nostaa esille myös talousvaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnot, jotka olivat hyvin positiivissävytteisiä. Ehkä sieltä päällimmäisenä nousee ajatus siitä, että tämä on myös suuri mahdollisuus suomalaiselle elinkeinoelämälle, työllistämiselle. Se asettaa myös haasteita tutkimukselle ja tuotekehitykselle, että saadaan niitä innovaatioita, joita päästöjen vähentäminen edellyttää. — No, tässä tärkeimmät. Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-10-21T13:09:58,2016-10-21T13:10:50,Tarkistettu,1.1 2016_105_8,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On helppo yhtyä näihin kiitoksiin, mitä tässä salissa on esitetty siitä, että tämä sopimus vihdoin Suomen osalta ratifioidaan, ja hienoa, että tämä on niin nopeasti saatu tämän parin päivän aikana käsiteltyä valiokunnissa. Toivon, että tämä sama yksimielisyys ja tämä sama asenne säilyvät myös jatkossa, kun tässä salissa teemme erinäisiä päätöksiä, joilla me sitten toimeenpanemme sitä, että saavutamme nämä päästötavoitteet, ja toisaalta teemme erilaisia ratkaisuja liittyen veropolitiikkaan tai tukipolitiikkaan, että miten kannustamme yrityksiä kehittämään yhä ympäristöystävällisempiä ja energiatehokkaampia ratkaisuja, että luomme siihen porkkanoita. Toivon todella, että tämän päivän yksimielisyys myös näissä kohdin näkyy tässä salissa tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-10-21T13:10:52,2016-10-21T13:11:45,Tarkistettu,1.1 2016_105_9,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pariisin sopimus on todella historiallinen ja merkittävä. Tulevaisuudessa tulemme näkemään, miten siihen sitoutuneet maat sitten käytännön toimenpiteitä myöskin tekevät. Se on se tärkeä asia, että miten sitten käytännössä toimenpiteet todellakin toteutuvat. Siitä, että ympäristövaliokunta käsitteli tätä asiaa, täytyy todeta, että siellä oli erittäin suuri yksimielisyys tästä asiasta ja asia saatiin nopeasti ja ripeästi eteenpäin. Se on hyvä asia. Tämä Pariisin sopimus tulee nähdä myöskin isona mahdollisuutena Suomelle, nimenomaan suomalaisille yrityksille, suomalaiselle työlle ja etenkin suomalaiselle viennille. Tässä voi olla myöskin isot mahdollisuudet, ja tulevaisuudessa paljon suomalaista työtä ja cleantechiä saadaan vietyä myöskin ulkomaille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-10-21T13:11:46,2016-10-21T13:12:44,Tarkistettu,1.1 2016_105_10,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sopimus on historiallinen, ja on hienoa olla hyväksymässä sitä Suomen puolesta eduskunnassa. Pariisin sopimus on kuitenkin vain lähtölaukaus, tekemistä vaille valmiit talkoot. Tarvitaan johdonmukaisia tekoja päästöjen vähentämiseksi. Päästökauppa on korjattava, liikennettä täytyy uudistaa, asumisen energiatehokkuutta parantaa, ruuantuotantoa muuttaa, panostaa uusiutuvaan energiajärjestelmään. Oikeastaan koko elämäntavan ja tuotantomuodon täytyy soveltua ilmastonmuutoksen asettamiin realiteetteihin ja sen torjunnan vaatimiin tekoihin. Tulevalle energia- ja ilmastostrategialle on paljon odotuksia, ja toivon todella, että ne lunastetaan. On hienoa, että Suomessa ja täällä eduskunnassa vallitsee suuri yksimielisyys ilmastotekojen tarpeesta, ja onneksi täällä on vain hyvin vähän epätieteellistä ilmastodenialismia. Kiitos siis eduskunnalle yksimielisestä ja rakentavasta suhtautumistavasta tähän asiaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-10-21T13:12:45,2016-10-21T13:13:49,Tarkistettu,1.1 2016_105_11,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on todellakin loistava saavutus, mutta olen kyllä huolissani siitä, että helposti syntyy sellainen käsitys, että nyt maailman ympäristö- ja luonnonsuojeluongelmat olisi ratkaistu. Näinhän ei ole asianlaita. Meitä on tällä hetkellä noin 7 miljardia, meitä on kohta 10 miljardia. Paine luonnonvaroihin on aivan suunnaton. Jo elokuussa olimme käyttäneet luonnonvarat loppuun siltä osin, mikä tälle sukupolvelle on sallittua. Eli meillä on erittäin suuria haasteita edessä. Ja vaikka tämä on hieno saavutus, niin kuitenkin haluan nyt todeta, että ei tämä nyt ratkaise vielä maailman ympäristö- ja luonnonsuojelun ongelmia. Suomelle tämä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia innovaatioiden tekemiseen ja sen pohjalle teollisuuden rakentamista. Mutta erittäin tärkeätä on, että huomataan, että ei tämä nyt ratkaise vielä maailman ympäristö- ja luonnonsuojeluongelmia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-10-21T13:13:51,2016-10-21T13:14:53,Tarkistettu,1.1 2016_105_12,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Värderade talman! On helppoa yhtyä niihin puhujiin, jotka tässä kiittävät sitä, että nyt on varsin laaja yksimielisyys siitä, että tämä on oikea suunta ja tärkeä suunta, että meidän tulee kulkea tässä eturintamassa. Mutta ihan niin kuin edustaja Salolainen sanoi, työ on vasta tässä alkamassa, ja silloin meidän huomion ei pitäisi olla vuodessa 2030 vaan siinä pidemmän aikavälin tavoitteessa, joka mitä todennäköisimmin ei tule olemaan se, että päästöjä tiputetaan 80 prosenttia vaan pikemminkin yli 100 prosenttia. Eli Suomen tullee olla hiilinegatiivinen maa vuonna 2050. Ja siinä perspektiivissä ei pidä nyt juuttua siihen, ovatko meidän tavoitteet miinus 39 vai miinus 37, vaan meidän pitää ymmärtää, että ne ensimmäiset prosentit on aika helppo saavuttaa, ne loppuvaiheessa tulevat ovat huomattavasti vaikeampia. Eli meidän pitää olla nyt proaktiiveja ja kulkea eturintamassa, koska, ihan niin kuin edustaja Torniainen sanoi, ne maat, jotka etenevät nopeasti, korjaavat myöskin taloudellisessa mielessä hedelmät sitten loppuvaiheessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-10-21T13:14:54,2016-10-21T13:16:02,Tarkistettu,1.1 2016_105_13,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On äärimmäisen hyvä asia, että tämä ilmastoskeptisyys, mitä pitkin vuosia on ollut, on lähestulkoon poissa, ja on erittäin hyvä, että se on poissa tästä eduskunnasta. Sen vuoksi saimme täällä eduskunnassa aikaiseksi osaltamme Pariisin ilmastosopimuksen ratifioinnin näin nopeasti. Meidän on tähdättävä siihen, että maapallon ilmasto ei lämpene enempää,  yli 1,5 cel-siusasteen. Ja ymmärrätte hyvin, että tämä tavoite vaatii nyt uusien tavoitteitten asettamista meiltä: Se miinus 40 prosenttia, joka EU:lla on 2030 mennessä, on liian matala. Se on myös liian matala tällä hetkellä siihen, että se stimuloisi uutta innovaatiota ja sillä tavalla nimenomaan pitäisi Euroopan unionin uuden teknologian ympäristöinnovaatioitten kärkialueena. Tähän sopimukseen kuuluu tarkistukset, viisi vuosittain. Näissä tarkistuksissa pitää nyt lähteä todella siitä, että nämä tavoitteet katsotaan sillä tavalla, että niihin todella (Puhemies koputtaa) päästään ja politiikkaa tehdään... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-10-21T13:16:04,2016-10-21T13:17:30,Tarkistettu,1.1 2016_105_14,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin viiden vuoden päästä meillä on kaikki päästöt jo kulutettu, jos meillä tavoitteena on 1,5 astetta tällä vauhdilla, ja 15 vuoden päästä ollaan 2 asteen tahdissa. Kaikki päästöt on kulutettu, mitä voidaan kuluttaa tällä tahdilla. Eli tässä nousee esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto aika merkittävään asemaan, jos emme muuta suuntaa vahvasti. Haluamme olla Suomessa vähähiilisyyden ja puhtaiden ratkaisujen mallimaa, ja tähän tavoitteeseen päästäksemme meidän täytyy todella tarkastella ilmaston, energian, liikenteen, teollisuuden prosessien, luonnonvarojen käytön, cleantechin ja ict:n keskeisiä elementtejä yhdessä systemaattisesti. Ja esimerkiksi liikenteen osalta täytyy sanoa, että meille ei riitä ainoastaan biopolttoaineen sekoitevelvoite ja sähköautot, vaan nämä molemmat. Eli tämä on todella iso kokonaisuus, joten toimiin on tartuttava.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-10-21T13:17:31,2016-10-21T13:18:38,Tarkistettu,1.1 2016_105_15,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maailmassa on tosi paljon huonoja kehityssuuntia, ja maailmanpolitiikka on jännittynyt, huolta ja murhetta riittää, ja siinä mielessä ihan maailman tunnelmankin kannalta Pariisin sopimus on niitä harvoja positiivisia asioita, joita maapallon kansat ovat kokemassa, ja sillä on myöskin siinä mielessä merkittävä merkitys: se luo jonkinlaista optimismia tulevaisuuteen. Täällä on moneen kertaan sanottu, että ajoissa tehty ilmastonmuutoksen torjunta tulee todellakin halvemmaksi kuin sen viivyttäminen, ja tämä on otettava tosissaan. Esimerkiksi Suomessa se tarkoittaa sitä, että nyt kun ratifiointi tehdään, niin sen jälkeen on ryhdyttävä tuumasta toimeen ja kaikkia ratkaisuja tästä eteenpäin mietittävä siinä valossa, että näitä tavoitteita esitetään. Ja mitä eduskuntaan tulee, niin ensimmäiset vaiheet ovat jo tänä syksynä, kun täällä käsitellään ensi vuoden tulo- ja menoarviota, että siinäkin jo mietittäisiin niitä ratkaisuja, (Puhemies koputtaa) jotka edistäisivät tätä sitoutumista ja ratifiointia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-10-21T13:18:39,2016-10-21T13:19:48,Tarkistettu,1.1 2016_105_16,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että me olemme kansallisesti näin yksituumaisia tämän Pariisin merkittävän sopimuksen hyväksymisessä. Samaa yksituumaisuutta meidän pitää tietysti edellyttää kaikilta maailman mailta. Tämä on globaali ongelma, ja siksi se kattavuus, joka tällä sopimuksella saadaan aikaan, ratkaisee sen, miten tässä onnistumme. Yhdessä tämä tehdään. Puhemies! Yhtä lailla kuin ilmastonmuutos on luonnontieteellinen tosiasia, yhtä lailla myös ratkaisukeinojen, joita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi teemme, täytyy olla luonnontieteellisesti perusteltuja. Siksi on oleellista, että Suomi pitää tiukasti kiinni tästä ajatuksesta, luonnontieteen merkityksestä, vaikutuksesta ja sen hyväksynnästä niiden ratkaisukeinojen löytämiseksi, jotta me pystymme tämän hillinnän tekemään. Tähän Suomella on todella valtavat mahdollisuudet: meillä on osaamista, meillä on raaka-aineita, meillä on know-how'ta tämän asian osalta. Me voimme olla tässä maailman johtavia maita, ja se meidän pitää tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-10-21T13:19:48,2016-10-21T13:20:50,Tarkistettu,1.1 2016_105_17,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Itse ajattelen samalla tavalla kuin juuri äsken puhunut maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, mutta vaikka sopimus on kuinka hyvä, niin meidän täytyy myös ajatella huomista päivää ja totta kai nämä ilmastotavoitteet pitää panna myös toimeen. Täytyy ainakin valiokunnan näkökulmasta todeta, että me haluamme pitää, ilmeisesti koko eduskunta, Suomen metsäpolitiikan omissa käsissämme. Me haluamme pitää biotalouden tavoitteet, jotka hallitus on asettanut ja eduskunta asettaa, omissa käsissämme. Joten kun ne pannaan toimeen, niin siellä on näitä kirjainyhdistelmiä, LULUCF eli maankäyttö, maankäytön muutos ja metsät, ja meidän pitää pitää huoli, että myös suhteellisuudentaju teorian ja käytännön kohdalla säilyy sellaisena, että me voimme jatkaa metsätaloudessa sitä linjaa, mitä Suomi on pitkään tehnyt, emmekä kovalla byrokratialla ja teoreettisilla laskelmilla aseta käytännön toimia kyseenalaisiksi, jotta ne teot, jotka kuitenkin merkitykseltään ovat hyvin vähäisiä, eivät jää (Puhemies koputtaa) byrokratian jyrän alle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-10-21T13:20:52,2016-10-21T13:22:00,Tarkistettu,1.1 2016_105_18,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan omalta osaltani kiittää ympäristövaliokuntaa hyvästä mietinnöstä. Eduskunnan yksimielisyys tässä asiassa antaa hyvän pohjan niille konkreettisille toimille, joihin meidän on välittömästi ryhdyttävä nyt, kun Pariisin ilmastosopimuksen myös omalta osaltamme hyväksymme. Se tarkoittaa konkreettisia käytännön toimia nopeallakin aikavälillä, ja ensimmäinen askel tähän suuntaan on se, että eduskunnalle tuodaan käsittelyyn uusi energia- ja ilmastostrategia. Siinä on kyettävä jo tekemään selkeitä valintoja siirtymisestä parempaan energiantuotantoon, uusiutuviin energioihin, älykkääseen energiantuotantoon, älykkäisiin energiateknologioihin, eli meidän on nyt ymmärrettävä se, että kun hyväksymme tämän sopimuksen, se tarkoittaa käytännön tekoja huomenna. Tämän pitää näkyä kaikilla politiikan sektoreilla, ja nämä toimet on aloitettava välittömästi, (Puhemies koputtaa) ja meillä on siihen aivan pian mahdollisuus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-10-21T13:22:01,2016-10-21T13:23:09,Tarkistettu,1.1 2016_105_19,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aivan erinomaista, että tämä sopimus saadaan nyt hyväksytyksi Suomen eduskunnassa, ja yhtä arvokasta sopimukselle on se, että sopimus on kattava ja ennen kaikkea sopimuksessa ovat mukana kaikki suuret teollisuusmaat ja myös nämä maat, joiden talous kasvaa kohinalla ja joiden energiantuotanto perustuu lähinnä fossiilisiin polttoaineisiin elikkä lähinnä kivihiileen. Mutta tämä sopimus on vähän niin kuin hyvä rakennuspiirustus: kaikki on hyvin, mutta sen toteuttaminen vaatii nyt järkeä ja varsinkin suomalaisilta. Aivan kuten maa- ja metsävaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä sanoi omassa puheenvuorossaan, näistä luonnontieteellisistä tosiasioista meidän pitää pitää kiinni Euroopan unionin päätöksenteossa, että pystymme hyödyntämään omaa biomassaamme, olkoon se sitten metsästä tai pellolta tai mistä tahansa, tai suolta, että pystymme omaa biomassaamme hyödyntämään maksimaalisesti. Jos me haluamme aidosti tässä maassa, että esimerkiksi liikennepolttoaineet tuotetaan omista raaka-aineista, se on täysin mahdollista. Kysymys on meidän halustamme ja omasta tahdostamme. Meillä on teknologia, meillä on tietoa, kaikki on mahdollista. Se loisi uutta työtä ja ennen kaikkea loisi tälle maalle parhaat uuden kasvun mahdollisuudet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-21T13:23:09,2016-10-21T13:24:15,Tarkistettu,1.1 2016_105_20,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ilmastosopimus on Suomen kaltaiselle pohjoiselle ja arktiselle maalle erittäin tärkeä, koska arktisella alueella tuo ilmastonmuutos on tuplasti nopeampi kuin osassa maapalloa. Jos se muuten olisi 2 astetta, niin arktisella alueella se olisi jopa 4 astetta se lämpeneminen. On erittäin tärkeää, että hallitusohjelmaan kirjoitetut tavoitteet olivat kunnianhimoisia liittyen energia- ja ilmastokysymyksiin, ja monet niistä kärkihankkeista kyllä tukevat mitä suurimmassa määrin tämän Pariisin ilmastosopimuksenkin ratifiointia meillä kansallisesti, kun puhutaan biotaloudesta ja puurakentamisesta ja liikenteeseen liittyvistä kysymyksistä. On aivan totta, kuten täällä on jo salissa moneen kertaan sanottu, että tulemme käsittelemään tätä asiaa loppuvuoden aikana, kun energia- ja ilmastostrategia tulee käsittelyyn. Siellä toivottavasti nähdään sitten ne hallitusohjelmakirjaukset kivihiilen käytön luopumisesta ja fossiilisten polttoaineiden käytön puolittamisesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-10-21T13:24:17,2016-10-21T13:25:19,Tarkistettu,1.1 2016_105_21,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että Suomen eduskunta näin yksimielisesti haluaa lähteä torjumaan ilmastonmuutosta ja on mukana Pariisin sopimuksessa ja näin nopealla aikataululla yksimielisesti tämä tänne saatiin. Sitten täytyy toivoa, että tämä sama yksimielisyys näkyisi myös siinä työssä, mikä on se tärkeämpi kysymys, elikkä kun lähdetään konkreettisesti viemään näitä toimenpiteitä eteenpäin ja tekemään lainsäädäntöä ja viemään tätä toteutukseen. Silloin toivoisi, että sitten edustajat muistavat ne puheenvuorot, mitä täällä on nyt puhuttu, että ollaan kyllä talkoissa mukana, ja toivoisi, että se varsinkin hallituksen sisällä myös sitten näkyy. Keskeistähän tässä ovat ne toimenpiteet, mitä Suomi tekee, jotta me itse omaa energiantuotantoamme ja kulutustamme pystymme muuttamaan kestävämpään suuntaan, mutta myös se työ, mitä me teemme kansainvälisillä areenoilla, jotta tämä kattavuus myös näkyy siinä, että jokainen valtio lähtee toimenpiteisiin. Ja myös olemme vaatimassa, että kun näitä välitarkastuksia tehdään, niin tosiasiassa pidetään tästä sopimuksen hengestä kiinni (Puhemies koputtaa) ja silloin ei lähdetä lepsumaan, (Puhemies koputtaa) vaan ainoastaan kiristämään tavoitteita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-10-21T13:25:21,2016-10-21T13:26:29,Tarkistettu,1.1 2016_105_22,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Edustajille tiedoksi: Täällä on nyt neljä pyydettyä vastauspuheenvuoroa. Myönnän ne, mutta nämä muut puheenvuorot tässä puhujalistalla joutuvat sitten odottamaan tuonne kello 14.30 saakka, kun suuren valiokunnan kokous on päättynyt.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_105_23,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn näihin kiitoksiin valiokunnan osalta, ja eritoten meidän ministeri Tiilikaisen osalta menestymme Suomen näkökulmasta paremmin kuin Durbanissa. Meillä Suomessa edelleenkin metsät ovat hiilinielu, me voimme pitää niitä yllä vain kestävällä metsänhoidolla. Tämä olisi vientituote meillä, kun lähdetään tätä maailman ilmasto-ongelmaa paremminkin vielä eteenpäin viemään. Eli meillä on hyvä tietopohja, meillä on osaaminen metsänhoidossa. Tähän kokonaisuuteen, tähän Pariisin sopimukseen, näen myös, että meillä on hyvät insentiivit. Keppiä ja porkkanaa tulee käyttää sopivissa määrissä, ja yksi on tämä taakanjako, miten tässä on eri valtioille tullut. Näkisin sen vielä tasapuolisempana, että myös ne saastuttajavaltiot olisivat vielä voimakkaammin mukana — vaikka heidän taloudellinen pohja ei ehkä siihen riittäisikään, niin myös henkisellä ja muulla mentaalitasollahan meidän pitää pyrkiä siihen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-10-21T13:26:46,2016-10-21T13:27:41,Tarkistettu,1.1 2016_105_24,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on todella historiallinen ja merkittävä päätös, mitä on tehty. Hienoa, että se on yksimielinen tässä eduskunnassa. Tämä on suuri mahdollisuus Suomelle ja Suomen teollisuudelle. Meillä on hirmu paljon osaamista, millä tuotetaan puhdasta energiaa ja semmoisia laitteita, millä pidetään ilma puhtaana. Meidän osaaminen on maailmanlaajuista, ja sillä tehdään kauppaa. Tämä lisää varmana suomalaisen teollisuuden vientiä. Mutta yksi asia, mikä niin kuin painaa mieltä hallituksen päätöksissä, on aikaisemmat päätökset leikata meidän tuotekehityksestä ja tutkimuksesta. Minä toivon, että kun tämmöiseen lähdetään yksimielisesti mukaan, niin tässä vaiheessa hallitus rupeaisi kääntämään kelkkaansa ja tutkimus- ja tuotekehitykseen laitettaisiin lisäpanostuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-10-21T13:27:43,2016-10-21T13:28:33,Tarkistettu,1.1 2016_105_25,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan hieman siitä teemasta, minkä edustaja Salolainen nosti esille ja Adlercreutz jatkoi, eli väestön kehityksestä. Ilmastonmuutos aiheuttaa vääjäämättä pakolaisuutta. Meillä on 60 miljoonaa pakolaista ja 2050 mahdollisesti jo 250 miljoonaa, varsinkin, jos tämä kehitys ei pysähdy. Afrikassa väkiluku kasvaa yli miljardilla muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana. Se vastaa noin kahtasataa Suomen väestöä. Joka päivä — aivan jokainen päivä, maanantaista sunnuntaihin — maapallon väestön nettolisäys on yli 200 000 henkeä, se vastaa yhtä Tamperetta tai Turkua. Tässä on seuraava iso tavoite globaalille yhteisölle: kun saadaan tämä ilmastoasia hoidettua, niin seuraavaksi tarvitaan globaali väestösopimus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-10-21T13:28:35,2016-10-21T13:29:41,Tarkistettu,1.1 2016_105_26,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käyttääkseni sanontaa, niin ""Mooses on Mooses ja bisnes on bisnes"". On eri asia olla ilmastopolitiikan mooses ja toinen asia sitten tehdä siitä bisnestä. On erittäin tärkeää, että tämä sopimus on mahdollisimman kattava. Se on perussuomalaisten lähtökohta, ja toinen lähtökohta on sitten se, että totta kai tällä pitää pystyä myös tekemään bisnestä. Se on kaikkien etu, että tästä tulee sellainen asia, joka hyödyttää maita ja yrityksiä myös taloudellisesti. Ajatellaan esimerkiksi jotain Kazakstania, jonka puhemies kävi täällä eduskunnassa juuri muutama päivä sitten: Heiltä kolmannes kauppavaihdosta menee EU:hun. Meillä on, totta kai, siinä Kazakstanin kanssa suuret mahdollisuudet cleantechissä. Tai ajatellaan Japania, jonka liikemiesryhmä kävi vierailemassa eilen, edustaja Skinnaria ja minua ja joitakin suomalaisia liike-elämän edustajia tapaamassa. Näihin kohteisiin meidän pitää pystyä myös tällä saralla vaikuttamaan, ja uskon, että tässä kyllä eduskunnalla yksimielinen henki löytyy, että se myös tehdään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-10-21T13:29:42,2016-10-21T13:30:46,Tarkistettu,1.1 2016_105_27,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,Tässä kohtaa asian käsittely keskeytetään suuren valiokunnan kokouksen vuoksi. Myös täysistunto keskeytetään ja sitä jatketaan suuren valiokunnan kokouksen päätyttyä kello 14.30.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_105_28,105/2016,2016-10-21,13.00,14.37,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,Nyt jatketaan tänään kello 13.30 keskeytynyttä istuntoa ja samalla keskustelua asiakohdasta 3.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_106_1,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Ensin päätetään ympäristövaliokunnan mietinnön YmVM 11/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_106_2,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta on hienoa ja tärkeää se, että tämä mietintö yksimielisesti on ympäristövaliokunnassa hyväksytty ja näin olemme vahvasti viemässä Pariisin ilmastosopimusta myös Suomen osalta eteenpäin. Yhtä tärkeää on kuitenkin se, että yhdessä veisimme Suomesta sen viestin, että voimme tehdä niitä ilmastotekoja, voimme käyttää metsiämme kestävästi ja kun hoidamme metsiämme, saamme metsien kasvun jatkumaan, kuten viime vuosinakin. Siksi vetoaisin eduskuntaan, että esimerkiksi LULUCF:ssä ottaisimme kaikki yhteisesti luonnontieteen perusteeksi sille, miltä pohjalta politiikkaa teemme, emmekä katsoisi minkään muiden silmälasien läpi näitä asioita. Elikkä kun viemme tätä ilmastonmuutosasiaa eteenpäin ja määrittelemme kriteereitä, olisi tärkeää, että myös tässä asiassa olisimme yhtenä rintamana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-10-25T14:04:54,2016-10-25T14:06:14,Tarkistettu,1.1 2016_106_3,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun ympäristövaliokuntakin vuolaasti kiittelee tätä Pariisin ilmastosopimusta ja toteaa sen olevan historiallinen, niin haluan lausua yleisen varoituksen tästä monia koskettavasta kunnianhimosta ja suunnan näyttämisestä, mitä tulee ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun ja pienen, velkaantuvan, hyvinvoinnista ja työpaikoista taistelevan Suomen asemaan siinä. Tänään Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan, että metsistä voi tulla Suomelle päästöjä. Minua tämä huolestuttaa aivan tavattomasti. Hallitus aivan oikein kaavailee ainoan merkittävän resurssimme, metsän, voimakasta lisähyödyntämistä. Jokaiselle Suomessa asuvalle on päivänselvää, että metsä on hiilinielu, mutta jos komission nieluja koskevat laskentatavat toteutuvat, niin metsistä voi tulla Suomelle rasite ja laskennallinen päästölähde. Eihän tämä näin voi mennä. Arvoisa puhemies! Toivon hallitukselle ja vastaavalle ministerille erityistä tarkkuutta tässä toivottoman tuntuisessa taistelussa Brysselin byrokraattien järjettömyyttä vastaan, jotka näemmä yrittävät muuttaa hiilinielunkin päästölähteeksi. Ei voi olla niin, että huonon edunvalvonnan ja vihreän lobbauksen takia suomalainen joutuu taas maksumieheksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-25T14:06:14,2016-10-25T14:07:22,Tarkistettu,1.1 2016_106_4,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Pariisissa joulukuussa vuonna 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen, joka on Yhdistyneiden kansakuntien ilmastopuitesopimuksen alainen. Pariisin ilmastosopimuksen aikaansaaminen on historiallinen saavutus, ja on hyvä, että se tulee nopeasti voimaan ja on laajasti ratifioitu. On myös myönteistä, että maailman pahimmat kasvihuonekaasujen päästäjät, Yhdysvallat ja Kiina, ovat sitoutuneet Pariisin sopimukseen tämän vuoden syyskuussa. Myös monet muut kansainvälisen ilmastopolitiikan kannalta keskeiset valtiot, kuten Kanada, Brasilia ja Intia, ovat sitoutuneet sopimukseen. Yhdysvallat ei ole ratifioinut Kioton pöytäkirjaa eikä ole osallistunut sen ensimmäisen ja toisen velvoitekauden päästövähennyssitoumusten täyttämiseen, ja se onkin nyt ensimmäistä kertaa mukana näissä päästövähennystoimissa. Suuren ja mahtavan Venäjän nimi listoilta edelleen puuttuu. Hallituksen esityksen tavoitteena on hankkia eduskunnan hyväksyntä Pariisin sopimukselle. Sen ei pitäisi olla vaikeaa, koska eduskunnassa näyttäisi olevan yhteisymmärrys sen tarpeellisuudesta. Pariisin sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 celsiusasteessa ja pyrkiä rajoittamaan keskilämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan. Olen kuullut myös väitteitä, joidenka mukaan maapallon ilmasto ei tutkimusten mukaan olisi keskimäärin noussut 19 vuoteen, vaikka hiilidioksidin määrä on kasvanut. Mutta sopimuksella pyritään vahvistamaan sopeutumiskykyä ja ilmastokestävyyttä sekä suuntaamaan rahoitusvirrat kohti vähäpäästöistä kehitystä. Jos katsomme Suomen ilmaston tilannetta ja sitä, miten se on muuttunut vuosikymmenien aikana, niin ainakin talvet ovat lämmenneet, mutta kesät eivät välttämättä ole enää lämpöisiä. Muualla maailmassa merenpinta on noussut ja tulvat ovat pahentuneet, ja se uhkaa matalia saarivaltioita. On myös enemmän trooppisia myrskyjä ja kuivuutta, sekä maapallon jäätiköiden pelätään sulavan. Napajäätiköiden ja Grönlannin on arvioitu sulavan, mutta siinä menee todennäköisesti vielä kymmeniätuhansia vuosia. Afrikassa ja Aasiassa uhkaa vesipula nälänhädän lisäksi, ja voi hyvin ajatella, että tästä johtuu osaltaan sieltä tuleva pakolaisvirta, jolle ei näy loppua. Voikin hyvin ajatella, että onko näihin maihin viety kehitysapu mennyt oikeisiin kohteisiin ja asioihin. Suomessa saattaa kasvukausi pidentyä, mikä on mielestäni vain hyvä asia. Ehkä saamme tulevaisuudessa kaksi satoa vuodessa. Ilmaston lämmetessä ja kiintojään sulaessa Luoteis- ja Koillisväylän avautuminen herättää suuria toiveita myös merireittien lyhentymisestä esimerkiksi Aasian ja Euroopan välillä. Luoteisväylä on hyvä esimerkki merialueesta, jossa jääolot ja matalat vedet häiritsevät merenkulkijoita. Jos Luoteisväylä saataisiin kunnolla avattua, se lyhentäisi merimatkaa esimerkiksi Shanghaista Rotterdamiin noin 2 200 merimailia Panaman kanavan kautta kulkuun verrattuna. Viime vuonna Luoteisväylän kautta kulki vain 13 alusta. Samanlaista voisi odottaa Koillisväylän suhteen. On arvioitu, että esimerkiksi Kiinan ulkomaankaupasta kulkisi Koillisväylää pitkin 5—15 prosenttia jo vuonna 2020. Viime vuonna Koillisväylää kulki 18 alusta. Ihan vertailun vuoksi totean, että samaan aikaan Panaman kanavan kautta kulki lähes 14 000 ja Suezin kanavan kautta lähes 18 000 alusta. Tästä voikin tehdä johtopäätöksen, että varustamot satsaavat merireittien luotettavuuteen ja turvallisuuteen, joten ne eivät innostu reiteistä, jotka ovat käytössä vain osan vuotta jääolosuhteista johtuen. Arktisten alueiden vakuutusmaksut ovat myös 50—100 prosenttia korkeammat kuin muualla, jolloin kustannussäästöt Luoteis- ja Koillisväylien käyttämisestä valuvat korkeisiin vakuutusmaksuihin. Selvää on joka tapauksessa, että jäiden sulaminen lisää arktisten alueiden vesien käyttöä energia- ja raaka-ainealoilla. Viime vuosina monet yritykset ovat investoineet miljardeja Alaskan öljynporausoikeuksiin. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä kerrotaan taloudellisista vaikutuksista Suomeen hyvin vähän. Arviot vaikutuksista Suomeen on tehty EU:n päästövähennystavoitteiden mukaisten toimenpiteiden ja kansallisesti valittavien toimien yhteydessä. Pariisin sopimus velvoittaa teollisuusmaita jatkamaan kehitysmaiden ilmastotoimien tukemista ja antamaan siitä tietoja. Itse sopimuksessa en huomannut sanottavan mitään ilmastorahoituksen tasosta. Pariisin sopimus on niin sanottu sekasopimus, joka sisältää sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Mielestäni tämä taakanjako eli 39 prosentin päästötavoite on liian korkea. Suomen on voitava jatkossakin itse päättää metsä- ja energiapolitiikastaan. Emme saa sitoutua sellaisiin sopimuksiin, jotka heikentävät edelleen maamme taloutta ja työllisyyttä. Se ei ole Suomen etu. Onko se Suomen etu, että energiatehokasta teollisuutta lakkautetaan Suomesta ja siirretään Aasiaan vapaamman saastuttamisen alueille? Mielestäni ei. Toivon kuitenkin, että kaikki maat, myös suuri ja mahtava Venäjä, sitoutuvat tähän Pariisin sopimukseen ja kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Sen pitää olla jokaisen maan ja kansan tahto, mikäli todella halutaan parantaa ilmastonmuutosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-10-25T14:07:25,2016-10-25T14:13:38,Tarkistettu,1.1 2016_106_5,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelin viime perjantain täysistunnossa ympäristövaliokunnan yksimielisen mietinnön enkä rupea nyt sitä puheenvuoroa tässä toistamaan. Tuon vain nyt tässäkin kokouksessa esille sen, että valiokunta näkee ilmastonmuutoksen hillintätoimet Suomen kannalta myönteisenä mahdollisuutena ja tuo esille sen, että ympäristöteknologia, cleantech, on jo kasvanut merkittävän kokoiseksi teollisuudenalaksi Suomessa ja tämän alan kysyntä maailmassa kasvaa. Se tarjoaa Suomelle hyvän tilaisuuden, ja tätä kehitystä Pariisin sopimus myös osaltaan vauhdittaa. Ympäristövaliokunta tuo esille myöskin sen, että Sitran tekemän selvityksen mukaan Suomen ja EU:n päästövähennystahdin itse asiassa pitäisi olla nopeampi kuin se tahti, mihin EU tähän mennessä on vuoteen 2030 mennessä sitoutunut. Sitran mukaan vuonna 2030 EU:n päästövähennystavoitteen tulisi olla suuruusluokkaa 60 prosenttia vähennystä eikä 40 prosenttia, niin kuin EU:ssa on hyväksytty, jotta koko päästövähennysurakka tehtäisiin taloudellisesti fiksuimmalla tavalla. Sitä, miten suuri on tämä Pariisin sopimuksen myötämieli maailmassa, kuvaa se, että viime viikon lopulla Pariisin sopimuksen ratifioineita maita oli 81, tänään niitä on jo 85. Ja tosiaan Pariisin sopimus on tulossa voimaan aivan ennätysmäisen nopealla vauhdilla, nopeammin kuin yksikään kansainvälinen sopimus tätä ennen. Metsistä, arvoisa puhemies, toteaisin lopuksi sen, että kun tässä puhutaan metsistä hiilinieluna, niin luonnontieteen nimissä täytyy ottaa huomioon myöskin se, että nielua voidaan pienentää tai suurentaa, ja jos me pienennämme merkittävästi Suomen metsien sisältämää hiilinielua, se on ilmaston kannalta huono juttu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-25T14:13:39,2016-10-25T14:15:57,Tarkistettu,1.1 2016_106_6,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On arvokasta, että saadaan tämä Pariisin sopimus käsiteltyä yksimielisessä hengessä. Se on hyvä asia. Mutta se, mihin haluaisin kiinnittää erikoista huomiota, on se, miten sitä sitten täytäntöön pannaan, elikkä erilaisten sääntöjen ja lakien ja direktiivien kautta tulevien määräysten, mitä Suomeen tulee, sekasopimuksestahan tässä on kysymys. Tämän takia meidän edunvalvonnan Euroopan unionissa tulee olla aukotonta ja kansalliset edut huomioivaa. Tässä voisi sanoa ruotsalaisille, naapureille tuolla lännessä ja meidän kollegoillemme siellä, että he ovat kyllä tämän edunvalvonnan hoitaneet esimerkillisesti. Heille tällaisia pommeja... Jos esimerkiksi puuta ja turvetta käyttäville voimaloille yllättäen tulee valtavia maksuja — mahdollisesti, jos tämä nyt parhaillaan neuvottelussa oleva asia on Euroopan unionissa menossa siihen suuntaan, miltä tällä hetkellä näyttää — niin tällaiset pitää pystyä välttämään, koska suomalainen energiantuotanto on yksi maailman puhtaimpia, ellei puhtain, ja kaiken kukkuraksi vielä käytämme omia raaka-aineitamme emmekä kuljeta niitä pitkiä matkoja ulkomailta laivalla tai junalla tai jollakin muulla keinolla. Elikkä meidän suomalaisten energiantuotanto on puhdasta, ja meidän ei tarvitse kenenkään edessä hävetä sitä. Kun ministeri Kimmo Tiilikainen on paikalla tässä, niin käytän tilaisuutta hyväkseni ja kysyn: Onko näissä Suomen kannalta tärkeissä asioissa, kuten uusiutuvan energian kestävyyskriteeriä koskien, samoin näitä voimalaitoskysymyksiä koskien, meillä sellainen edunvalvonta Euroopan unionin komissiossa, yleensä Euroopan unionin tasolla, että meille ei tule tällaisia yllättäviä pommeja, joista voisi langeta satojen miljoonien kustannukset kotimaisilla, uusiutuvilla raaka-aineilla käyville voimaloille? Tämähän on ennenkuulumatonta, jos näin käy. Onko meillä siellä edunvalvontaa? Ruotsalaiset tässä osaavat tämän homman kiitettävän hyvin. Meidän suomalaisten olisi syytä mennä tässä asiassa pikkuisen kurssia käymään tuonne länsinaapuriin. Mutta kysyn Tiilikaiselta, onko tämä edunvalvonta meillä ajan tasalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-25T14:15:58,2016-10-25T14:17:57,Tarkistettu,1.1 2016_106_7,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa on useaan kertaan puhuttu cleantech-alan mahdollisuuksista Suomessa tämän Pariisin sopimuksen seurauksena. Puhutaan myös siitä, että fossiilisista uusiutuvaan tulee ohjautumaan 16 000 miljardin euron rahavirrat ja investointien huippu tulee olemaan noin vuonna 2030. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että nyt on aika innovoida ja kehittää ratkaisuja, jotta ne ovat valmiina sitten 14 vuoden kuluttua. Harvardin yliopiston Michael Porter on tutkimuksissaan selvittänyt sitä, millä tavalla tämmöinen kiristyvä ympäristöohjaus vaikuttaakaan yritysten ja valtion toimintaan, ja selvityksessä on tullut tuloksena se, että kiristyvä ympäristöohjaus johtaa yritysten voittojen kasvuun uusien innovaatioiden ja edelläkävijyyden tuomien etujen myötä. Tässä meidän ilman muuta tulee olla mukana. Nyt kun meillä on hieno tilaisuus, kun ministeri Tiilikainen on täällä paikalla — ja vielä häntä kiitän Pariisin sopimuksen erinomaisesta läpiviennistä — niin kysyisinkin Pohjoismaiden yhteisestä roolista. Millaisia yhteisiä toimia ja millainen tahtotila Pohjoismailla on tuolla Marrakechin neuvotteluissa ja yleensä energia- ja ilmastoaloilla? Meillähän on esimerkiksi Pohjoismaiden neuvostossa valmistunut raportti, jossa olemme yhteisesti toivoneet läpinäkyvyyden ja laskettavuuden juuri näissä laskentakehikoissa toteutuvan, kehitysmaiden toimintaedellytysten valmiuksien kehittämistä yhdessä, biomassan yhteisiä tavoitteita ja sitten yhteisten sähkömarkkinoiden edelleen parantamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-10-25T14:17:58,2016-10-25T14:20:03,Tarkistettu,1.1 2016_106_8,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,Ennen ministeriä vielä edustaja Sirén.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_9,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haasteita tästä maailmasta ei puutu, mutta ilmastonmuutos on ehdottomasti aikamme suurin haaste. Siinä mielessä tämä Pariisin sopimus on positiivinen asia ja iso mahdollisuus. Sen merkittävyydestä voidaan tietenkin olla montaa mieltä, mutta joka tapauksessa nyt ensimmäistä kertaa maailmalla vaikuttaa olevan jonkinlainen yhteinen visio siitä, millä tavalla tähän valtavaan haasteeseen vastataan. Positiivista tietenkin on, että tämä ratifiointikynnys ylittyi näinkin nopeasti. Keskeistä on, että tämä seuranta on mukana sopimuksessa. Haluaisin korostaa, niin kuin valiokuntakin, nimenomaan näitä positiivisia puolia, mitä tässä aikaisemmatkin puhujat ovat nostaneet esille. Nämä tiukat päästövähennystavoitteet edistävät teknologian syntyä ja luovat kotimarkkinoita, mikä on tärkeää, että päästään myöskin sinne maailmanmarkkinoille. Cleantech on yksi meidän kärkialoista, ja me olemme siinä kärkimaita, ja tämä on yksi maailmalla vahvasti kasvava ala. Lopuksi vielä muistuttaisin siitä, että jotta tähän alle 2 asteen tavoitteeseen voidaan päästä, niin kunnianhimon tason on oltava korkea ja vielä jopa korkeampi kuin mistä nyt puhutaan. Suomella on hyvät edellytykset kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin, ja ministeriltä voisin vielä tässä yhteydessä kysyä, miten hän näkee Suomen mahdollisuudet vieläkin kunnianhimoisempiin tavoitteisiin päästöjen vähentämiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-10-25T14:20:04,2016-10-25T14:21:46,Tarkistettu,1.1 2016_106_10,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Seuraavaksi ministeri Tiilikainen, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_11,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ensinnäkin eduskuntaa, sen ympäristövaliokuntaa ja asiaa käsitelleitä muita valiokuntia yksimielisestä mietinnöstä. Se antaa hyvän selkänojan ja tuen eteenpäin. Pariisin sopimus oli käännekohta kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, koska käytännössä kaikki kynnelle kykenevät maat sen hyväksyivät. Tuskin kukaan silloin vajaa vuosi sitten uskoi, että se voisi näin nopeasti myös tulla ratifioitua, mutta onneksi Kiina ja Yhdysvallat suurimpina päästäjinä ja saastuttajina halusivat olla tässä tiiviisti mukana. Itse asiassa se olikin EU, jolle tuli nyt sitten vähän kiire ja hoppu, että sopimus ei luiskahda voimaan vahingossa ennen kuin EU on sen ehtinyt ratifioida, jolloin EU:lla ei olisi vielä välttämättä puhevaltaa seuraavassa ilmastokokouksessa. No, nyt todellakin runsaat 80 maata on ratifioinnin vienyt läpi ja se kattaa yli 60 prosenttia maailman päästöistä. Sopimus siis tulee voimaan. Tässä edustajat esittivät lukuisia hyviä näkökulmia. Otan tämän cleantech-näkökulman seuraavaksi käsittelyyn. Meillä on kauan puhuttu puhtaan teknologian mahdollisuuksista. Hallitus asettaa tavoitteen Suomelle olla biotalouden, kiertotalouden, puhtaitten ratkaisuitten edelläkävijämaa. Oikeastaan tuo Pariisin sopimus tarkoittaa sitä, että meillä on nyt vuosikymmeniksi eteenpäin hyvin vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, jossa korostuu uusiutuva energia, energiatehokkuus, vähäpäästöinen tekniikka niin teollisuudessa kuin energiantuotannossakin, ja ylipäänsä tällainen puhtaan teknologian markkina on aivan uudenlaisien mahdollisuuksien edessä. Kilpailu sillä saralla on kovaa, mutta suomalaisilla on halutessaan siinä kisassa mahdollisuudet pärjätä, ja toivon, että se käytetään täysimääräisesti hyväksi. Metsät nousivat joittenkin edustajien puheenvuoroissa esille. Itse asiassa Pariisin sopimuksessa, mitä nyt ratifioidaan, metsät on otettu erittäin hyvin huomioon. Uskallan sen sanoa sen takia, että satuin itse olemaan siinä neuvottelevassa työryhmässä, joka nuo metsäkysymykset viimein hyväksyi. Tärkeä asia on se, että Pariisin sopimus ei puhu pelkästään päästöjen vähentämisestä vaan se tunnistaa nielujen merkityksen, muun muassa metsien merkityksen. Tavoitteena on, että päästöt ja nielut ovat tasapainossa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla eli 35 vuoden kuluttua. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on kannuste hyvään metsänhoitoon maailmanlaajuisesti. Mutta EU:n nyt antamassa 20—30:tä vuotta koskevassa ilmastopaketissa tämä ei näy mitenkään, vaan EU:n paketti on vielä ikään kuin sitä Kioton aikaista maailmaa, (Puhemies koputtaa) ja tämä on ilman muuta tärkein Suomen vaikuttamispyrkimys saada tämä metsien käsittely sillä tavoin, että myös EU:ssa alkaa tulla kannusteita metsien hyvään hoitoon ja myös nielujen kasvattamiseen sitä kautta. (Puhemies: Nyt on kyllä...) Arvoisa puhemies! Tässä oli lukuisia kysymyksiä, joihin toivon mukaan ehdin vielä vastata hetken kuluttua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-10-25T14:21:49,2016-10-25T14:25:31,Tarkistettu,1.1 2016_106_12,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,Saatte toisen puheenvuoron kyllä myöhemmin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_13,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli hyödyllistä kuulla ministeri Tiilikaisen puheenvuoro. Todella, niin kuin edustaja Kosonen täällä, pitää kiittää siitä työstä, mitä Tiilikainen teki Pariisissa osana EU:n neuvottelukuntaa, ja myöskin tämän koko ilmastonmuutoksen torjunnan kokonaisuudesta täällä kotimaassa. Oikeastaan mieli tekisi kysyä, vaikka tässä ollaan yksimielisiä, mihin me oikein tarvitsemme vihreitä, kun meillä ministeri Tiilikainen edustaa tätä reaalista vihreyttä niin oivallisella tavalla. Mutta todellakin tämä on iso kysymys, ja on todella vaara se, että tämä ilmastonmuutos alkaa ruokkia itseään enemmän. Sen takia tässä varmasti tarvitaan vielä lisääkin toimia ja kansainvälistä yhteistyötä tulevaisuudessa. Todella pitäisi lähteä siitä, että saastuttaja aina maksaa, ja sitähän nämä järjestelmät eivät vielä riittävästi toteuta. Mutta totta kai Suomen pitää hyödyntää nämä omat mahdollisuudet cleantechissä, niin kuin tässä todettiin, ja se vaatii todellakin hallituksen kärkihankkeena vahvoja ponnisteluja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-10-25T14:25:32,2016-10-25T14:26:43,Tarkistettu,1.1 2016_106_14,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Liikenne on yksi suurimmista päästöjen lähteistä. Kuten todettu, tarvitaan nopeita ratkaisuja päästöjen rajoittamiseen, jolloin myös parempien polttoaineiden kysyntä lisääntyy. Meidän suomalaisten iloksi ja hyödyksi Neste pystyy vähentämään kuljetusliikenteen päästöjä teollisessa mittakaavassa uusiutuvilla NEXBTL-polttoaineilla. Näillä polttoaineilla voidaan suoraan korvata tavanomaisia polttoaineita. Erittäin positiivista kehitystä ilmastoasioissa on tapahtunutkin jo, sillä monien suuryritysten ydinstrategioissa on hiilijalanjäljen hallinta ja hiilidioksidipäästöt ovatkin tärkeä liiketoiminnan arviointiperuste. Arvoisa puhemies! Markkinoilla tarvitaan myös parempia ja puhtaampia fossiilisia polttoaineita, joista esimerkkinä vähärikkiset laivapolttoaineet. Näidenkin polttoaineiden osalta on polttoaineiden alalla suomalaisella Nesteellä pitkä ja hyvä historia. Arvoisa puhemies! Itse kuulun Nesteen neuvottelukuntaan ja sen vuoksi osaan kertoa näitä hyviä esimerkkejä sieltä. Heillä on myöskin jätteiden ja tähteiden uudelleenkäsittelystä erilaista osaamista, esimerkiksi biomuovia, joka sitoo hiiltä itseensä ja rajoittaa hiilidioksidipäästöjen syntymistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-10-25T14:26:43,2016-10-25T14:28:16,Tarkistettu,1.1 2016_106_15,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan minäkin kiittää siitä panoksesta, minkä ympäristöministeri Tiilikainen on Pariisin ilmastoneuvotteluissa antanut. Itse olin vetämässä Suomen delegaatiota kolmessa näistä viidestä ilmastoneuvottelusta, joissa tähän sopimukseen valettiin viimeisen viiden vuoden aikana pohjaa, ja olen saanut kiittävää palautetta myös ministeri Tiilikaisen osuudesta Pariisissa. Mutta tämä on nyt se kehikko, jolla lähdetään päästöjä vähentämään ja johon kaikki maat ovat sitoutuneet. Me olemme saaneet mukaan kaikki maailman maat — ei enää mietitä teollisuusmaiden ja kehitysmaiden roolia erikseen, vaan kaikki yhdessä pyrkivät ottamaan käyttöön puhdasta teknologiaa ja vähentämään päästöjään, hyppäämään hiili-intensiivisen vaiheen yli. Mutta me tiedämme myös sen, että ne sitoumukset, joita Pariisissa on yhdessä annettu, eivät vielä riitä siihen, että ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajoittaa edes 2 asteeseen, puhumattakaan tavoitteena olevasta 1,5 asteesta. Me tiedämme, että seuraavan viiden vuoden aikana tullaan arvioimaan sitä, miten eri maat ovat päästövähennyksissään edenneet, ja kiristämään näitä päästövähennystavoitteita. Eli suunta on se, että EU:n 2030-tavoite itsessään on pohja ja sitä olisi syytä kiristää, niin kuin jo edustaja Satu Hassi toi esille. Miten Suomi on varautunut nyt oikeasti panemaan toimeen näitä päätöksiä ja tunnistamaan sen, että kaikki asiantuntijatieto sanoo, että kannattaisi ennakoivasti toteuttaa päästövähennystavoitteita etupainotteisesti ja huomioida jo vuosi 2050, pitkän aikavälin tavoite, eikä lähteä hitaasti jälkijunassa, koska silloin meidän teollisuus ja teknologiakehitys ei olisi se, joka ensimmäisenä ottaa puhtaita ratkaisuja käyttöön ja pääsee viemään niitä maailmalle, vaan me olisimme konservatiivisia sopeutujia? Tässä muut maat tekevät tällä hetkellä todella paljon. Minun kysymykseni ministeri Tiilikaiselle on se, että jos Norja harkitsee polttomoottorien kieltoa jo 2025, Saksa 2030, monissa maissa aletaan kieltää kivihiilen käyttö lailla, onko Suomi tekemässä meidän ilmastolain mukaisessa menettelyssä sekä ilmasto- ja energiastrategiassa oikeasti kunnianhimoisia toimia, joilla uusiutuvaa energiaa ja (Puhemies koputtaa) vähäpäästöisiä ratkaisuja otetaan käyttöön nyt eikä vain puhuta niistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-10-25T14:28:17,2016-10-25T14:30:29,Tarkistettu,1.1 2016_106_16,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On kyllä tärkeää korostaa sitä, miten iso askel globaalisti on otettu, kun tällä hetkellä ne, jotka esittävät, että ikään kuin mitään ei tapahtuisi, ovat kovin selitysvelvollisia, joutuvat selittämään sen, miten he tähän ilmastonmuutokseen suhtautuvat. Eli on selvää mainstreamiä se, että meidän on ryhdyttävä mieluummin nopeasti kuin myöhemmin toimiin. Myös ympäristövaliokunta toteaa, että Suomella on hyvät edellytykset nykyistä kunnianhimoisempien päästövähennystavoitteiden toteuttamiseen. Töitä kuitenkin pitää tässäkin suhteessa edelleen tehdä, vaikkakin toisaalta jo on todettu, että esimerkiksi uusiutuvien energioiden osalta meillä on jo kaikki valttikortit kädessä. Kysymys on siitä, miten näitä otetaan käyttöön. Tässä tämän prosessin nopeuttamisessahan meillä on väline tässä Pariisin ilmastosopimuksessa, ja se on nämä viisivuosittain tehtävät tarkistukset. Mielestäni Suomi koulutettujen ihmisten maana — toivottavasti vielä enemmän koulutukseen panostavana ja innovaatioihin panostavana — on sellainen alusta osaamiselle, jonka pitää todella tarttua näihin mahdollisuuksiin, mitä cleantech ja myös kaikki ne energiatehokkaat palvelut, mitä tulevaisuus meiltä edellyttää, tarjoavat, niin että me olemme niitä, jotka ottavat nämä käyttöön nimenomaan siellä eturintamassa. Tämä on itse asiassa ainoa mahdollisuus Suomen kaltaisille maille pärjätä, myöskin kasvun ja työllisyyden näkökulmasta, globaalissa kilpailussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-10-25T14:30:29,2016-10-25T14:32:35,Tarkistettu,1.1 2016_106_17,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pariisin ilmastosopimuksen synty on tärkeä asia, ja on hyvä, jos niihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin, mitkä siinä ovat, päästään. Ja se, että niin usea maa siihen on sitoutunut, on äärimmäisen tärkeätä. Meillä Suomessa toimitaan esimerkillisesti. Meillä yleensä halutaan tehdä kaikki etupainotteisesti. Meillä on metsissä valtava voimavara sekä sen suhteen, että me pystymme niitä taloudellisesti hyödyntämään, että myös hiilinielujen näkökulmasta. Edustaja Niinistö nosti minun mielestäni äärimmäisen olennaisen asian esiin: kivihiilivuorien purkamisen tästä maasta. Kysyisinkin ministeriltä, millä toimenpiteillä me voisimme nopeuttaa kivihiilen käytön vähentämistä Suomessa ja korvata sen kotimaisella energialla, metsähakkeella ja sen tukipolttoaineella turpeella, joka myös työllistää mutta on huomattavasti ympäristöystävällisempi tapa tuottaa energiaa kuin kivihiilivuoret, mitä meillä täällä on. Rouva puhemies! Tämä sopimus on ratifioitu nyt yli 80 maassa, ja on hyvä, että Kiina ja Yhdysvallat ovat siinä mukana, mutta huoli tietysti näitten jättien osalta on aina suuri, tulevatko he toteuttamaan ne lupaukset, mitkä ovat antaneet. Tässä pieni Suomi esimerkillisesti toimii, mutta toimivatko isot? Kysyisinkin vielä tästä, kuinka tätä vaikutusarviointia aiotaan nyt sitten tulevaisuudessa tehdä, että kaikki, ketkä nyt ovat sopimuksen allekirjoittaneet, myös sen toteuttavat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-10-25T14:32:35,2016-10-25T14:34:17,Tarkistettu,1.1 2016_106_18,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pariisin sopimus on todella tärkeä asia yhteiskunnallemme, ja on erittäin hyvä, että täällä eduskunnassakin siitä vallitsee näin laaja yksimielisyys, että Suomi on tässä mukana. Suomi on aina myös hoitanut, ja vastuullisesti, oman osuutensa niissä sopimuksissa, joissa Suomi on mukana — niin varmasti myöskin tässä Pariisin sopimuksessa. Toivottavasti myös muut sopimuksen allekirjoittaneet, ne yli 80 maata, ovat siinä todella sitoutuneita, kun allekirjoittavat sen. Kaiken kaikkiaan vasta tosiasiassa konkreettiset toimenpiteet tulevina vuosina osoittavat, miten kaikki sopijamaat sitten tähän sopimukseen suhtautuvat. Täällä salissa on puhuttu paljon siitä, että Suomen metsät ovat hiilinielu. Ne ovat todellakin hiilinielu ja myöskin Suomelle suuri mahdollisuus tulevaisuudessa. Suomessa on yleensäkin hoidettu metsiä nimenomaan kestävällä tavalla, ja varmasti niin myös tulevaisuudessa. Pariisin sopimus on myös suuri mahdollisuus Suomelle ja suomalaisille yrityksille, tuotekehitykselle, cleantechille, niin kuin täälläkin on jo tullut esille. Uusiutuvan energian varaan rakentuva tulevaisuus on tämän päivän teknologialla todellakin mahdollista jo nyt ja tulevaisuudessa. Kun täällä on puhuttu eri energiamuodoista, niin itse haluaisin nostaa myöskin aurinkoenergian ja sen mahdollisuuden tulevaisuudessa. Se on myöskin Suomelle iso mahdollisuus, vaikka me olemmekin täällä pohjoisessa, mutta siinä se, miten saadaan sähköä varastoitua, on se iso haaste. Kaiken kaikkiaan, koska ympäristöministeri on täällä paikalla, haluan kysyä, miten te itse näette, minkälainen mahdollisuus tässä Pariisin sopimuksessa on suomalaisille yrityksille tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-10-25T14:34:18,2016-10-25T14:36:26,Tarkistettu,1.1 2016_106_19,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että kaikki sopimusmaat toteuttavat ja tekevät niitä asioita, joista on yhdessä sovittu. Muuten siinä ei ole mitään järkeä. On totta kai hyvä aina, että osa tekee, mutta kyllä, jos me maapalloa kokonaisuudessaan ajattelemme, kaikkien tulee tehdä. Sanoisin vielä tuosta hiilinielusta sen verran, että kävin Metsäakatemian ja siellä oli ministeri Tiilikainen pitämässä meille avauspuheenvuoroa tästä hiilinielusta ja sain itse hyvää koulutusta ja suosittelen kaikille tätä Metsäakatemiaa, koska ainakin minulla avautuivat silmät tästä metsätaloudesta ja hiilinielusta ihan eri lailla, kun sai kerrankin oikein keskittyä siihen eikä ole sitten ihan vain lööppien varassa. Mutta haluaisin muistuttaa sellaisesta asiasta, joka liittyy tähän kokonaisuutena, elikkä maapallon väestön räjähdysmäisestä kasvusta ja sitä kautta tulevasta ylikulutuksesta. Meillä oli 8.8. tänä vuonna maailman ylikulutuspäivä. Se oli taas viikkoa aikaisemmin kuin edellisenä vuonna. Kun katselin tässä Maailman luonnonsäätiön WWF:n sivuja, niin me kulutamme tällä hetkellä 1,6 maapallon verran luonnonvaroja jatkuvasti. Kun jossakin yhteydessä kovasti keskusteltiin ja oli trendikästä puhua myös tästä väestönkasvusta — että jos se kasvaa, niin me tarvitsemme tietysti lisää elintarvikkeita ja tuotteita — niin onko tästä miten syvällisesti keskusteltu? En enää ole huomannut siitä kauheasti keskustelua, se tuntuu semmoiselta ehkä vähän kiusalliseltakin joskus aiheena, ja ymmärränkin sen sinänsä. Mutta jos ajatellaan esimerkiksi niin, että jos ihmisiä on todella paljon, niin tarvitaan elintarvikkeita, ja täällä WWF:n sivuilla on myös tästä, että vähintään 70 prosenttia maailman maatalousmaasta käytetään eläinperäisen ruuan tuotantoon ja esimerkiksi Amazonin sademetsässä lihakarjan laidunmaiden ja rehun viljelymaan leviäminen ovat keskeisiä syitä metsien häviämiseen. Haluaisin kuulla vähän ministerin ajatuksia tästä. Mitä tälle asialle voitaisiin tehdä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-25T14:36:27,2016-10-25T14:38:28,Tarkistettu,1.1 2016_106_20,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,Ja vielä ennen ministeriä edustaja Pirttilahti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_21,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pariisin sopimus on hyvä, ja olisi nyt hyvä, että saadaan se mahdollisimman kattavaksi ja saataisiin kaikki maat siihen mukaan. Tietenkin yhdyn tässä kiitoksiin ministerille ja myös sitten valiokunnalle tästä nopeasti ja hyvin valmistellusta lausunnosta. Mutta kuitenkin maailma on valitettavasti vielä hyvin fossiilinen. Öljy, kaasu ja kivihiili muodostavat noin 78 prosenttia tällä hetkellä koko maailman energiavarannoista ja -käytöstä, ja meillä uusiutuvien osuus on vain 19. On arvioitu, että 2010—2035 kaasun, öljyn ja kivihiilen osuus kasvaa vielä 20 000 terawattituntia vuodessa. Eli näihin toimenpiteisiin me tarvitsemme siis kaikki maat mukaan, ja siinä, miten me saamme vähemmän fossiiliseksi tämän maailman, on kovin paljon tehtävää. Mutta onko se EU:n suunta nyt tällä hetkellä sitten oikein, ja onko se reilua? Esimerkiksi taakanjaossakin me annamme paljon helpommat ja huokeammat mahdollisuudet esimerkiksi Puolassa tuprutella kivihiiltä. Ja siellähän ei voi pelkästään katsoa, että se on valtion köyhyydestä kiinni, koska siellä on myös kansainvälisiä yhtiöitä, eli pitäisi myös velvoittaa näitä kansainvälisiä toimijoitakin yhtä lailla. Toinen, mikä ei tällä hetkellä tunnu kovin reilulta, on juuri edustaja Savolan esiin ottama turve, mutta myös meidän hakkeen hiukkaspäästöjen osuus. Eli kivihiilelle hiukkaspäästöjen pudotus on noin 10 prosenttia, (Ville Niinistön välihuuto) ja tämän jälkeen sitten näillä meidän kotimaisilla mennään puoleen siinä. Eli onko reilua sitten tehdä tämän suuntaista ilmastosopimusta ja vääntöä? Näkisin, että tässä, jos vielä otetaan vaikka päästökauppakompensaatiokin lisäksi, sen pitäisi olla yhtäläinen kaikille ja tehdä mahdollisimman paljon Euroopan sisällä kilpailurajoja ja olla jopa mielestäni vielä enemmänkin maailmanlaajuinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-10-25T14:38:29,2016-10-25T14:40:34,Tarkistettu,1.1 2016_106_22,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Ministeri Tiilikainen, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_23,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp," Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Niinistö kysyi, miten Suomi on ennakoinut tulevia sopimustiukennuksia, onko meillä kunnianhimoisia tavoitteita. On. Hallitusneuvotteluissa listasimme tavoitteet, nostaa uusiutuvan energian osuus yli 50 prosenttiin, päästä eroon kivihiilestä, puolittaa tuontiöljyn käyttö ensi vuosikymmenen aikana, (Ville Niinistö: Mitä on tehty?) ja nämä toimenpiteet ja tavoitteet konkretisoidaan ilmasto- ja energiastrategiassa ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa tulevan talven aikana. Ja huomautettakoon tästä etupainotteisesta linjasta, että tämä hallitus päätti nopeuttaa vuoden 2020 tavoitteiden toimeenpanoa niin, että ne saavutetaan jo tällä vaalikaudella. (Riitta Myller: EU kokonaisuutena on jo saavuttanut! — Ville Niinistön välihuuto) — Edustaja Niinistö, Vanhasen hallitus hyväksyi EU:n 2020-ilmastopaketin. Siinä välissä tekin ehditte olla hallituksessa tiukentamatta noita tavoitteita grammallakaan. Tämä hallitus, Sipilän hallitus, tiukensi Suomen 2020-tavoitteita aikatauluttaen ne aikaisempaan. Olen erittäin ylpeä tästä työstä, mitä nykyhallitus tekee. (Välihuutoja) Tässä moni kysyi, miten voidaan varmistaa, että kaikki maat toimivat. Pariisin sopimuksessa juuri tuo läpinäkyvyys laskentasääntöjen ja seurannan osalta on tärkeä juttu. Aiemmissa sopimuksissa velvoitteet ovat yleensä koskeneet teollisuusmaita ja köyhemmät maat ovat olleet saajien puolella. Nyt tämä jyrkkä kahtiajako on rikottu ja myös tässä päästöjen vähentämisessä, raportoinnissa, seurannassa, läpinäkyvyydessä siirrytään kohti yhdenvertaisempaa järjestelmää, ja se on tärkeää toimeenpanon uskottavuuden kannalta. Mitä tulee tähän maailman ylikulutuspäivään, minkä edustaja Meri otti esille, että 1,6 kertaa luonnonvarat on käytetty, itse asiassa siinäkin on pääosin kyse juuri fossiilisen energian suunnattoman suuresta osuudesta maailmassa. Se on se merkittävin komponentti siellä ylikulutuksen tekijöiden joukossa, ja juuri siitä eroon pääsemistä koko tämä eduskunta varmasti toivoo ja vaatii. Tähän liittyy sitten myös edustaja Pirttilahden nostama kysymys EU:n sisäisestä päätöksenteosta. Onneksi meillä on päästökauppa, joka on keskeinen päästöjen vähentämiseen ohjaava tekijä, ja siinä pelisäännöt ovat täsmälleen samat Puolassa, Suomessa, Bulgariassa tai Saksassa. Eli on yksi yhteinen päästökauppamarkkina, joka koskee teollisuutta ja joka koskee energiantuotantoa. Sitten tämän päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähentämisessä tulivat nämä kansalliset tavoitteet, mitkä eroavat sen mukaan, kuinka rikas se jäsenmaa on. Siellä meillä on todellakin kunnianhimoiset tavoitteet, (Puhemies koputtaa) ja täytyy jatkoneuvotteluissa varmistaa, että noita joustomahdollisuuksia pystytään kustannustehokkuuden parantamiseksi (Puhemies koputtaa) käyttämään täysimääräisesti hyväksi. — Anteeksi, rouva puhemies, joudun kohta poistumaan. Jos saan käyttää 30 sekuntia? [Puhemies Maria Lohela: Sovitaan näin.] Nimittäin edustaja Meri otti tärkeän asian esille maankäytön kysymyksistä maailmanlaajuisesti, että raivataanko sademetsää laitumiksi. Olin viime viikolla vierailulla Ecuadorissa ja Perussa ja voin ilokseni kertoa, että näissä molemmissa maissa tavoite on, että noita aiemmin raivattuja laidunmaita aletaan itse asiassa mittavasti metsittää uudelleen. Tämä on hyvä merkki, että myös kehittyvät maat tarttuvat näihin ilmastotoimiin ja toteuttavat myös ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä juttuja eikä ole pelkästään sitä, että miten selviäisimme ja sopeutuisimme muuttuvaan ilmastoon. Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, kiitän vielä kerran eduskuntaa yksimielisestä tuesta Pariisin sopimukselle. Siinä, miten EU taas toimeenpanee omaa lupaustaan, varmasti meillä on vielä parannettavaa ja jäsenmaitten ja komission suuntaan väännettävää, ja sitä teen eduskunnan tuella sen, minkä pystyn. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-10-25T14:40:35,2016-10-25T14:45:21,Tarkistettu,1.1 2016_106_24,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen on oikeassa siinä, että hallitus laittoi ohjelmaansa sen, että puoli vuotta etuajassa saavutetaan 2020-tavoitteet, mutta hän jätti sanomatta sen, että aikataulu oli sellainen, että aiempien hallitusten toteuttaman politiikan ansiosta se oli joka tapauksessa jo toteutumassa. Te pistitte sen vain paperille, eli se ei ollut päästövähennysten toteuttamisen vauhdittamista vaan sen toteamista ääneen, että tältä näyttää. (Välihuutoja oikealta) Nyt ilmastonmuutoksen torjunta vaatii oikeasti konkreettisia toimia, ei vain höpinöitä, ja silloin puhutaan siitä, mitä ne konkreettiset toimet ovat, mitä tämä hallitus voisi tehdä. Te sanotte, että te olette tekemässä kaksi eri ohjelmaa, mutta te olette pian istuneet kaksi vuotta ja kauheasti ei ole vielä tapahtunut. Eli nyt tarvittaisiin konkreettisia päätöksiä liikenteen, asumisen, energiantuotannon päästöjen vähentämiseksi, ja ajatus siitä, että kaikki kotimaassa tuotettu energia olisi jotenkin puhdasta vain sen takia, että se on Suomen metsistä, ei ole kestävä, vaan tässä pitää kunnioittaa tiedettä ja pyrkiä ottamaan kaikkein kustannustehokkaimpia päästövähennysratkaisuja käyttöön nopeasti, jotta me saamme myös niitä vientimarkkinoita (Puhemies koputtaa) suomalaisille yrityksille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-10-25T14:45:23,2016-10-25T14:46:30,Tarkistettu,1.1 2016_106_25,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niinistö peräsi täällä aikatauluja, ja minun mielestäni energiapolitiikan ja varsinkin suurten, mittavien investointien, mitkä energiapolitiikassa tehdään, täytyy myös nauttia jonkunmoista yhteiskunnan investointisuojaa. Sellainen politiikka, että jos joku tekee 150 miljoonan investoinnin, niin me muutamme täällä eduskunnassa 3—4 vuoden kuluttua nämä tavoitteet ympäri, ei ole mahdollista, koska jokainen tietää, että nämä kaupungit, jotka näitä vastapainevoimaloita ovat tehneet, ovat tehneet sen siitä näkökulmasta ja siinä uskossa, että tämä polttoainehuolto toimii sitten vuosikymmenet tai vieläkin pitemmälle eteenpäin. Mitä tulee tähän varsinaiseen asiaan energiapolitiikassa, niin pidän itse hyvänä sitä Tilastokeskuksen tilastoa, jossa kivihiilen käyttö on puolittunut 10 vuodessa Suomessa — se on tietenkin sama, mitä me täällä salissa puhumme, minä ainakin itse luotan Tilastokeskuksen tilastoihin. Mutta mikä on se kaikkein tärkein — valitettavasti ministeri täältä kerkisi lähteä — on se, että tähän saakka Suomi on pitänyt metsäpolitiikan (Puhemies koputtaa) omissa käsissään. Pariisin ilmastosopimus on hyvä, mutta se nyt (Puhemies: Ja nyt on aika täynnä!) kuitenkin edellyttää, että politiikka pysyy omissa käsissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-10-25T14:46:32,2016-10-25T14:47:50,Tarkistettu,1.1 2016_106_26,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuulostaa vähän siltä, että happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Vihreät ovat hallinneet kuntapolitiikkaa Helsingissä, ja täällä se politiikka on kivihiilenmustaa. Onneksi me pystyimme hallitusohjelmassa jo tekemään vahvoja linjauksia, niin että tiedetään, että tämän suunnan täytyy nyt muuttua. Meillä on tavoite siitä, että 2050 energiasta 50 prosenttia tulee uusiutuvasta ja autot liikkuvat 40‑prosenttisesti uusiutuvalla. Nämä ovat tavoitteita, joihin se hallitus, missä vihreät istuivat, ei uskonut, ei pystynyt tällaisiin tavoitteisiin. Ensi vuoden aikana tulee hallituksen esityksiä, ja sitä ennen me käsittelemme yhdessä energia- ja ilmastostrategiaa, juuri kuten ministeri Tiilikainen tuossa kertoi. Minä olen ylpeä näistä osioista hallitusohjelmassa, samoin kuin olen ylpeä kiertotalouden osiosta, sillä on myös iso merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-10-25T14:47:50,2016-10-25T14:48:56,Tarkistettu,1.1 2016_106_27,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustalaisten kannattaa toivoa, että vihreät voittavat kuntavaaleissa Helsingissä entisestään, jotta päästään eroon lopuistakin kivihiilivoimaloista, (Välihuuto oikealta: Ei ole näkynyt!) koska vihreiden työn tuloksena Hanasaaren voimala päätettiin juuri tällä valtuustokaudella sulkea. Seuratkaa politiikkaa! (Anne Kalmarin välihuuto) Eli 2024 mennessä vihreiden ajaman politiikan ansiosta Helsinki investoi aurinkovoimaan, tuulivoimaan ja uusiutuviin energiamuotoihin, ja juuri tällaista tarvitaan. Me voimme tehdä Helsingistä ja Suomen suurista kaupungeista uusiutuvalle energialle näyteikkunoita, joita tullaan kansainvälisesti tänne katsomaan. Tämä on se suunnanmuutos, mikä Suomen pitää tehdä. Ei riitä, että puhutaan vain 2030‑tavoitteesta, vaan meidän kunnat ja meidän kaupungit voivat olla suunnannäyttäjiä, ottaa käyttöön kotimaisia ratkaisuja, jotka ovat näyteikkunoita meidän yrityksille ja meidän viennille myös. Tähän mennessä kansainväliset vieraat ovat menneet Ruotsiin katsomaan suomalaisten yritysten teknologiaa, esimerkiksi Västeråsiin jätteidenkierrätysteknologiaa, koska meidän kunnat eivät ole investoineet tarpeeksi. Keskustalaiset hallitsevat monia Suomen kuntia, muuttakaa te politiikkaa siellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-10-25T14:48:56,2016-10-25T14:50:03,Tarkistettu,1.1 2016_106_28,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ilokseni voin kertoa, että valtaosa Suomen kunnista lämpenee kotimaisella uusiutuvalla energialla, ja siihen toivomme myöskin niiden kuntien lähtevän, missä teillä, vihreät, on sanansija päätöksenteossa. Jotta nämä kunnat voisivat lämmetä tulevaisuudessakin uusiutuvalla ja jotta me saisimme entistä enemmän metsiämme hoidettua, vetoan myös siihen, että kuunnellaan Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoita, uskotaan luonnontiedettä. Itse asiassa on hyvin yksinkertaista pohtia, ovatko metsät päästölähde vai sitovatko ne hiiltä. Kuvitellaan, että siellä metsissä kaadettaisiin kaikki puut ja laitettaisiin asfaltti päälle — ei ole päästöjä sen jälkeen, mutta varmasti menettäisimme sen hiilensidontapaikan, mikä arvokas metsä meillä nykyään on. Eli kun toimimme niin, että metsät kasvavat jatkossakin entistä enemmän, niin saamme sitä hiiltä sidottua. Tämä on keskustan tavoite, tämä on hallitusohjelman tavoite, mutta se ei voi (Puhemies koputtaa) toteutua, jos emme niitä metsiä voi kestävästi käyttää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-10-25T14:50:04,2016-10-25T14:51:23,Tarkistettu,1.1 2016_106_29,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Palataan tuohon listalle, siinäkin on vielä useita pyydettyjä puheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_30,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on syytä erottaa kaksi asiaa: toinen on sinänsä Pariisin sopimuksen ratifiointi, ja toinen on sitten se, millä tavalla vauhditamme EU:ssa ja Suomessa sitä ilmastotyötä. Kuten perjantain keskustelussa totesin, hallitusta ja ministeri Tiilikaista voi kiittää paitsi roolista Pariisin sopimuksen neuvottelussa myöskin myötävaikuttamisesta sen nopeaan ratifiointiin. Mutta kuten ympäristövaliokunta toteaa, Pariisin sopimuksen itse ilmastonmuutoksen hillintää koskevien tavoitteiden toteutumiseksi, lämpenemisrajojen toteutumiseksi, sekä Suomen että EU:n päästövähennystavoitteita tulisi tiukentaa verrattuna tähän mennessä hyväksyttyihin. Monet kollegat ovat tuoneet esille täällä eri osia suomalaisesta ympäristöteknologiasta eli cleantechistä. Haluan nyt tässä tuoda esille yhden asian, jota ei ole mainittu: älyverkkoteknologia, jossa suomalaisilla osaajilla on erittäin hyvät mahdollisuudet kehittää sellaisia ratkaisuja, mitä tarvitaan koko maailmassa, kun koko maailma kasvavasti tulee tuottamaan sähkönsä uusiutuvalla energialla. Uusiutuvan energian investoinnit maailmassa ovat kasvaneet erittäin voimakasta vauhtia, ja todennäköisesti juuri siitä johtuu, että energiantuotantoon liittyvät päästöt globaalisti eivät ole pariin vuoteen kasvaneet. Emme tiedä, onko tämä merkki siitä, että ne ovat jo kääntymässä laskuun, vai onko kysymyksessä vain tällainen tasanne, mutta se on kuitenkin erittäin myönteinen merkki. Lopuksi haluaisin edustaja Merelle, joka otti väestönkasvun esille, tuoda esille sen, että väestönkasvun rajoittamisen tärkein keino olisi taata mahdollisuus perheille siihen, että ei tarvitsisi ei-toivottuja lapsia synnyttää. Suomen kehitysyhteistyössähän (Puhemies koputtaa) seksuaali- ja lisääntymisterveystyö, joka juuri tähän tähtää, on ollut tärkeä, (Puhemies: Nyt tuli jo siinä 2 minuuttia paikalta täyteen!) ja siksi kehitysyhteistyörahatkin ovat osa ilmastopolitiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-25T14:51:25,2016-10-25T14:53:48,Tarkistettu,1.1 2016_106_31,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niinistö täällä totesi, että Helsinki luopuu kivihiilestä, ja niin ainakin itse olen lukenut, ja tämä on hyvä asia. Mutta voisitteko, edustaja Niinistö, tälle salille kertoa: Mitä Helsingissä todellisuudessa tapahtuu? Onko minun käsitykseni oikea, että Helsinki luopuu vastapainevoimasta? Vastapainevoima tarkoittaa sitä, että samalla kertaa tehdään lämpöä ja sähköä, ja silloin hyötysuhde on ylivoimainen. Nyt minun käsitykseni mukaan Helsinki ei enää rakenna vastapainevoimaloita, se luopuu sähkökomponentista ja Suomi menettää sähkötehoa. Kun meillä on tällä hetkellä jo vajetta parhailla pakkasilla yli 3 000 megawattia, niin tämä ongelma Suomessa pahenee. Eli onko kysymyksessä energiapoliittinen osaoptimointi, jolloin kivihiilen käyttöä kyllä vähennetään ja siitä luovutaan, mutta Suomi menettää sähkötehoa? Toivoisin, että vastaatte tähän energiapoliittiseen kysymykseen. Onko kolikolla kaksi puolta? Luovutteko te niistä vastapainevoimaloista, jotka ovat Suomessa ylivoimaisesti paras energiakeksintö ja ylivoimaisesti tehokkain tapa tuottaa sähköä? Varsinainen asia koskee metsäpolitiikkaa: Tähän saakka Suomen tavoite on ollut pitää metsäpolitiikka omissa käsissä. Valitettavasti ministeri kerkisi täältä lähteä — olisin kysynyt, onko Suomen tavoite edelleen sama, että pidetään metsäpolitiikka omissa käsissä. Ymmärrän Pariisin sopimuksen ja, niin kuin muutkin täällä, kehun sitä, niin pitää toimiakin, mutta siinä on ilmeinen vaara, että me tällä LULUCF-kirjainyhdistelmällä luomme Suomeen laskentabyrokratian, jolla ei todellisuudessa välttämättä ole tekemistä suhteellisuuden kanssa. Eli jos joku asia merkitsee, niin se merkitsee, että metsiä häviää, jolloin hiilinielua häviää, mutta en usko, että sillä, että jollakin aikajänteellä hakataan vähemmän tai enemmän, tulee olemaan globaalisti kovinkaan suurta merkitystä, mutta se pahimmillaan haittaa suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-10-25T14:53:49,2016-10-25T14:55:55,Tarkistettu,1.1 2016_106_32,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Värderade talman! On syytä kiittää tämän prosessin nopeasta läpimenosta ja myöskin niistä hyvistä tavoitteista, joita hallitusohjelmassa on näitten asioiden suhteen. Kun mennään toteutukseen, pitää kuitenkin muistaa, että ne vaativat sitten harkintaa ja tiedepohjaista lähestymistapaa. Ne puheet turpeesta ratkaisuna, joita tässäkin keskustelussa on ollut, eivät valitettavasti viittaa tieteeseen vaan pitkälti aluepolitiikkaan. Jos se edellä mennään näitä ongelmia ratkaisemaan, niin hyvää jälkeä ei tule. Edustaja Kulmala puhui alussa maataloudesta ja siitä, miten ehkä saadaan useampia satoja tulevaisuudessa. Näitten muutosten myötä tapahtuu kuitenkin paljon muitakin asioita: kapenevaa biodiversiteettiä, lämpimiä talvia, kylmempiä kesiä, suurempia säämuutoksia, rankkasateita, ääri-ilmiöitä kaiken kaikkiaan. Nyt ministeri Tiilikainen ei ole enää paikalla, jolloin ehkä ohjaan tämän kysymyksen edustaja Lepälle, että mikä hänen käsityksensä on siitä, mitkä ovat ne muuttuvat maatalouden olosuhteet ja haasteet ja riskit. Tässä on puhuttu paljon myöskin nieluista ja puunkäytöstä osana sitä. Kun rakentaa puusta, niin yhteen kiloon kuivaa puuta sitoutuu lähemmäksi kaksi kiloa hiiltä. Puurakentamisen edistämiseksi hallitus on ilmeisesti tekemässä asioita, ja itse iloitsin edustajien Kosonen ja Honkonen erinomaisesta kirjoituksesta Hesarissa toissa viikolla. Kysyisinkin hallituspuolueiden jäseniltä: onko niin, että ensi vuonna puu palaa Suomessa yhtä heikosti kuin Ruotsissa? — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-10-25T14:55:56,2016-10-25T14:57:52,Tarkistettu,1.1 2016_106_33,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Edustaja Kalmari, te pyysitte vastauspuheenvuoroa, mutta en myönnä sitä vaan varsinaisen puheenvuoron, koska olette seuraavana listalla.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_34,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä haluan mennä tähän maankäyttöön, mutta sitä ennen vastaan edelliselle edustajalle siitä, onko se, että käytämme puusta kaikki osat järkevästi, ilmastoystävällistä vai ei. Ilman muuta se on ilmastoystävällistä, että emme hajotuta sitä loppuosaa puusta, mille ei ole järkevää käyttöä rakentamisessa tai vaikkapa sellun kautta biotuotteitten tekemisessä. On totta kai järkevää, että se puu palaa. Se olisi luonnonvarojen haaskausta, jos se puu ei palaisi. Jos mietimme vielä sitä ajattelutapaa, mitä täälläkin monesti on pohdittu, eli ajatellaan, että se, että väki keskitetään isoihin keskuksiin, olisi jotenkin ympäristöystävällisempää, vaikka se keskus lämpiäisi sitten kivihiilellä, niin tällä ei ole uusimpien Aalto-yliopiston tutkimusten mukaan mitään perusteita. Jo Heinosen ensimmäisissä tutkimuksissa saatiin selville, että itse asiassa maaseudun väki jättää paljon pienemmän hiilijalanjäljen, kun siihen katsotaan kaikki, koko kokonaisuus, mitä ihminen tuottaa, eikä katsota pelkästään asumista ja ympäristöä. Mutta siinä keskustelussa, minkä takia pyysin puheenvuoron, olivat maankäytön muutokset ja metsäkato. Aivan samoin kuin meillä on erilaisia tutkijoita maailmassa, jotkut tutkijat eivät hyväksy tai eivät vieläkään usko siihen, että ilmastonmuutosta edes tapahtuisi ja siihen ihmiset voivat omilla teoillaan vaikuttaa, aivan samoin on tutkijoita, jotka eivät hyväksy valtatutkijoiden näkökulmaa siitä, että Suomen metsät ovat hiilinielu. Mutta ei meidän kannata ehkä yksittäisten tutkijoiden perään lähteä, vaan katsoa sitä luonnontieteellistä pohjaa, mihin valtaosa (Puhemies koputtaa) tutkijoista perustaa näkemyksensä. Ajattelen, että näin meidänkin tulisi ajatella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-10-25T14:57:53,2016-10-25T15:00:11,Tarkistettu,1.1 2016_106_35,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos olisin nyt keskustalainen, niin puhuisin tästä, mistä nyt ajattelin puhua. Eli silloin kun minä olin ympäristöministeri ja Durbanissa neuvoteltiin näistä Kioton toisen velvoitekauden säännöistä, niin silloinhan Suomi sai sellaisen ratkaisun, jossa metsiä voidaan hyödyntää, ja sitten siinäkin tilanteessa, jos metsäkatoa ei voinut enää loputtomasti kompensoida näitten hiilinielujen kasvattamisella, saimme siitä kompensaation EU:n sisäisessä taakanjaossa. Sen eteen tein paljon töitä ja toivon, että edustaja Leppä muistaa kunnioittaa sitä, koska nyt näyttää siltä (Välihuuto) — niin — että ministeri Tiilikainen ei ole edes saamassa tätä kompensaatiota nyt sitten EU:n sisäiseen taakanjakoon ensi kaudelle. Eli keskusta ajaa heikommin tavoitteitaan läpi kuin minä sain keskustan tavoitteita läpi Durbanissa ja viime kaudella. Tunnistan kyllä myös sen, että näissä olosuhteissa tämän kompensaation ajaminen läpi uudestaan voi olla vaikeaa, mutta tuon myös esille sen, että ajoin tehokkaammin keskustalaisten tavoitteita kuin teidän oma ministerinne näyttää niitä nyt ajavan. Arvoisa puhemies! Olennaistahan olisi nyt tunnistaa se, miten Suomessa voitaisiin — siis kunnat, valtio ja kaikki meidän yrityssektorin toimijat — valjastaa mahdollisimman tehokkaasti eri sektoreilla tunnistamaan pitkän aikavälin tehokkaita päästövähennyskeinoja, niin että ei lähdetä muutaman vuoden syklillä ja talousarviolla tekemään 20—30 vuoden investointeja. Siinä edustaja Eestilä oli aivan oikeassa, että pitää katsoa pitkälle, ja sen takia tämän hallituksen pitäisi nyt toteuttaa sellainen kannustinjärjestelmien muutos, että vähäpäästöiset ratkaisut olisivat kannattavia jo nyt. Päästöoikeuden hinta EU:n markkinoilla on nyt liian alhainen, ja tämä hallitus ei ole saanut uusiutuvalle energialle mitään uutta kannustinjärjestelmää pystyyn. Nyt sitä tarvittaisiin, koska nyt ongelmana on se, että Suomessa eivät lähde liikkeelle uudet energiainvestoinnit ollenkaan. Me jämähdämme tähän vanhaan energiarakenteeseen, ja me tarvitsisimme tehokkaan huutokauppapohjaisen järjestelmän, jossa uusiutuvaa energiaa voitaisiin joka vuosi tuottaa markkinoille kustannustehokkaasti (Puhemies koputtaa) ja teknologianeutraalisti, toisin kuin syöttötariffeissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-10-25T15:00:11,2016-10-25T15:02:26,Tarkistettu,1.1 2016_106_36,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niinistölle haluan lyhyesti todeta, että tiedämme tämän kompensaationeuvottelun, jonka olette käynyt, mutta se ei muuttanut sitä meidän perusongelmaa, joka pitää nyt saada ratkaistuksi: miten tieteellisesti todistettuja hiilinieluja käsitellään jatkossa tämän ilmastosopimuksen kohdalla. Siinä komissiossa tehdään työtä, mutta valitettavasti ongelma on se, että tämä boreaalinen havumetsävyöhyke Euroopan unionissa on suuressa vähemmistössä ja siellä helposti valmistelua tehdään sitten niitten eteläisen ja keskisen Euroopan maiden kulttuurin pohjalta. Tämä on se, mikä pitää meidän nyt vahtia, ja siinä tämä hallitus tekee varmasti kaikkensa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-10-25T15:02:26,2016-10-25T15:03:08,Tarkistettu,1.1 2016_106_37,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,Puhujalistalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_38,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että Pariisin sopimus on käänteentekevä ja historiallinen sopimus, ja siitä iso, iso kiitos kuuluu tietenkin ministeri Tiilikaiselle, se on ihan päivänselvä asia. Vihreille ja edustaja Niinistölle täytyy todeta, että kyllähän alun alkaen se Durbanin sopimus oli kaikkea muuta kuin hyvä, mutta onneksi siinä sitten jotakin vastaantuloa saatiin — se oli ihan hyvä, kiitos teille siitä — unionin tasolta. Tosin silloinkin se sidottiin sellaisiin elementteihin, jotka eivät käytännössä taloudellisesti meille juurikaan mitään tuoneet, mutta kyllä se periaatteessa (Ville Niinistön välihuuto) tapahtui näin, siinä olette oikeassa. Mutta nyt me olemme menossa ihan erilaiseen aikakauteen. Me haluamme siirtyä fossiilisesta taloudesta biotalouteen, ja tätä taustaa vasten ollaan nyt liikkeellä. Ja tämä, mitä edustaja Anttila tässä edellä sanoi: Me olemme aivan liikaa menossa tuon eteläisen pallonpuoliskon periaatteiden mukaisesti metsäkadon osalta, sademetsien osalta. Tämä boreaalinen vyöhyke on aivan eri asia, ja siksi nämä asiat, joita luonnontieteellisiin nieluihin pohjautuva... Ja muuten sivumennen sanottuna me saimme tälle päivälle uutisen: vihreät kannattavat siis, näin ymmärsin, luonnontieteellistä nielua. Tätä ennen en ole havainnut tätä kannatettavuutta, mutta hyvä, että näin on nyt tapahtunut. Tämä on suuri suunnanmuutos, ja tervehdin tätä todella suurella mielihyvällä, että näin on tapahtunut, koska vain se takaa aidot ilmastovaikutukset ja hiilidioksidipäästöjen kaventamisen ja vähentämisen. Se on hyvä asia, ja näin pitää juuri toimia. Ja tässä Suomella on vielä iso työ saada komission pää kääntymään, että se ei ole mikään poliittinen nielu vaan että siellä tulee aito, oikea luonnontieteellinen nielu. Sitähän me kaikki täällä varmasti haluamme. Ja mitä ruuantuotantoon, puhemies, tulee, niin on selvää, että ruuantuotannon osalta me olemme täällä etuoikeutetussa asemassa, koska meillä on riittävästi vettä, me pystymme entistä satoisampia lajikkeita käyttämään, emme ehkä saa useampia satoja vuodessa, (Puhemies koputtaa) mutta on satoisampia lajikkeita ja me teemme sen kaiken kestävästi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-10-25T15:03:10,2016-10-25T15:05:23,Tarkistettu,1.1 2016_106_39,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On varmaa, että suurella yleisöllä menevät nyt asiat jo aika sekaisin, kun aletaan puhua näistä eri käsitteistä, mutta edustaja Lepälle sanon sen, että vihreät haluaa korostaa metsien kestävää käyttöä, että meillä Suomessa on tilaa metsien hyödyntämiselle. Me voimme lisätä jopa vuosittaisia hakkuumääriä, ja me voimme lisätä nieluja samaan aikaan, mutta meidän täytyy huomioida koko tieteen näkemys siitä, miten luonnon monimuotoisuutta, metsien kasvua ja metsien hiilinielua voidaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä mahdollisimman hyvin ylläpitää. Silloin tullaan siihen, että jos metsistä hakataan enemmän, niin pitää hakata sillä tavalla, että sinne jätetään kuitenkin metsien uusiutumisen kannalta kestävästi kasvupohjaa eikä kaikkea humusta oteta pois. Haluan vain sanoa sen, että meillä on mahdollista Suomessa kestävästi lisätä hakkuita jonkun verran, mutta se vaatii hyvää suunnittelua, ja tässä olisi tärkeää, että me kaikki yhdessä teemme töitä sen eteen. Se on aidosti tieteellisesti osoitettavissa, että me voimme sekä vahvistaa luonnon monimuotoisuutta että hyödyntää metsiä (Puhemies koputtaa) uusiutuvana energiana. Tämä on tämän salin yhteinen etu, ja toivon, että sen eteen kaikki tekevät töitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-10-25T15:05:25,2016-10-25T15:06:34,Tarkistettu,1.1 2016_106_40,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Rouva puhemies! Tämä on ihan hyvä, tällä samalla linjalla keskusta on ollut aina, elikkä kestävällä tavalla ja luonnontieteisiin perustuen me näitä uusiutuvia luonnonvaroja käytämme. Metsästä pitää muistaa aina se, että sen lisäksi, että se on monimuotoisuutta ja siitä pitää pitää huoli, metsä on aina sekä hiilinielu että hiilivarasto, se on kumpaakin. Tulee vaihe, jossa puussa ei tapahdu enää käytännössä muuta kuin pelkkä varastointi, ja on hyvä, että sen jälkeen se käytetään vaikkapa rakentamiseen taikka menee muuhun käyttöön. Se on ihan oikein, jotta me saamme uutta kasvua, joka taas sitten sitoo hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja, jolloinka se toimii aidosti nieluna. Eli kyllä tässä on erittäin suuret mahdollisuudet lisätä merkittävästi hakkuita ja tehdä se kestävällä tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-10-25T15:06:36,2016-10-25T15:07:21,Tarkistettu,1.1 2016_106_41,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä vain sellainen lisäys tähän erittäin hyvään keskusteluun ja hyvään konsensukseen, että meillähän metsät kasvavat merkittävän paljon enemmän kuin niitä edes kyetään kestävällä tavalla hakkaamaan. Eli tämän me monta kertaa unohdamme tässä, että metsien kasvu on monta kymmentä miljoonaa kuutiota suurempi kuin se hakkuu vuosittain.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-10-25T15:07:23,2016-10-25T15:07:45,Tarkistettu,1.1 2016_106_42,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,Puhujalistalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_43,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin hienoa, että käsittelyssämme on niin hyvin neuvoteltu Pariisin sopimus, että kaikki puolueet ovat olleet siitä yksimielisiä ympäristövaliokunnassa. Kiitokset ministeri Tiilikaiselle työstään sopimuksen aikaansaamiseksi ja kiitokset myös siitä, että ilmastosopimuksessa tunnustetaan nyt metsien merkitys ja metsien hyvän hoidon merkitys. Ja kuten ministeri täällä tänään totesi, metsien roolin tunnustamisessa on nyt EU saatava samalle sivulle tämän Pariisin sopimuksen kanssa, pois Kioton aikaisista juoksuhaudoista. Suomen päästövähennysmahdollisuudet nojaavat vahvasti lisääntyvään ja monipuoliseen puunkäyttöön, ja metsien tilinpito- ja laskentasäännöt on EU:ssa kokonaisuudessaan suunniteltava ja toteutettava siten, että säännöt ovat tasapuoliset ja kannustavat metsien hiilinielun ylläpitoon mutta eivät kohtuuttomasti rajoita kestävää metsätaloutta tai bioenergia- ja puutuoteteollisuuden toimintaedellytyksiä. Suunniteltavan sääntelytoimeenpanon tulee olla myös selkeästi ja yksinkertaisesti toteutettavissa. Ja kuten maa- ja metsätalousvaliokuntakin, pidän välttämättömänä EU:n LULUCF-sektoria ja taakanjakoa koskevien ratkaisujen tekemistä siten, että Suomen kunnianhimoiset biotaloustavoitteet mahdollistetaan ja järjestelmä kannustaa kestävään metsien kasvatukseen ja uudistamiseen. Metsien kasvua ja hoitoa tehostamalla voimme samanaikaisesti sekä lisätä puun ja puutuotteiden käyttöä että kasvattaa metsien hiilivarastoja, aivan kuten edustaja Anttila äsken totesi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-10-25T15:07:48,2016-10-25T15:09:33,Tarkistettu,1.1 2016_106_44,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä edustaja Leppä kritisoi Durbanin ilmastokokouksen päätöstä, niin haluan kuitenkin muistuttaa, että vuonna 2011 Durbanissa tehty päätös aloitti ne neuvottelut, jotka sitten saivat päätöksensä Pariisin sopimuksessa. Aivan samalla tavalla kuin lämpimästi haluan kiittää, ja edelleenkin, ministeri Tiilikaista hänen roolistaan Pariisin sopimuksen neuvotteluissa, niin aivan samalla lailla silloinen ministeri Niinistö ansaitsee kiitoksen Durbanissa vuonna 2011 tehdystä läpimurrosta tai silloinen Ahon hallituksen ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen siitä, että hän oli aikoinaan laatimassa YK:n ilmastopuitesopimusta, johon tämä koko kansainvälinen ilmastopolitiikka perustuu. Mutta metsistä: Haluaisin nyt edelleenkin selvittää tätä luonnontieteellistä nielua. Jos yhtenä vuonna jonkun maan metsät sitovat ilmakehästä miljoona tonnia hiilidioksidia, se on luonnontieteellinen nielu, mutta luonnontieteellinen nielu se on sittenkin, jos sidotaan vain puoli miljoonaa tonnia tai yksi tonni. Se on edelleen nielu luonnontieteellisessä mielessä, mutta yhtä luonnontieteellistä on se, että se nielu on pienentynyt, ja se on ilmaston kannalta huono asia. Tämä asia meidän tulee myöskin ottaa vakavasti, kun keskustelemme näistä nieluasioista ilmastopolitiikassa. Kun täällä on viitattu siihen, että trooppiset metsät ja boreaaliset metsät olisivat aivan eri asia, ei niiden hiilensidonta ilmaston näkökulmasta ole eri asia. Eli tässäkin asiassa olisi hyvä muistaa vanha eettinen ohje: tee toisille samoin kuin heidän toivot tekevän itsellesi tai toimi sellaisella tavalla kuin toivoisit muidenkin tekevän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-25T15:09:34,2016-10-25T15:11:38,Tarkistettu,1.1 2016_106_45,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käytyä keskustelua on ollut äärimmäisen mielenkiintoista seurata, ja mielestäni muutamissa puheenvuoroissa on, sanoisinko, ehkä tietoisesti tai jopa tietämättään johdettu hieman harhaan. Muutamia asioita on syytä pitää koko ajan mielessä. Ensinnäkin tämä hiilinieluasia. Suomen metsät kiistatta ovat hiilinielu: vuodessa yli 100 miljoonaa mottia hiiltä sitoutuu uudeksi puuksi yhteyttämisen myötä. Sitten edustaja Hassi äsken antoi ymmärtää, että jos metsää hakataan, niin se vähentää sitä nielua. Niinhän ei ole. Sehän ei pidä paikkaansa, arvoisa edustaja Hassi. Jos olisi 105 miljoonaa mottia ja Suomi päättäisikin — saisi markkinoita auki, ja saisimme vaikka uusia tuotteita markkinoille — että nykyisen 65 miljoonan motin sijaan hakkaisimme vaikka 85 miljoonaa mottia eli 20 miljoonaa mottia enemmän kuin tällä hetkellä, tänä vuonna, niin se tarkoittaisi ei metsän kasvun vähenemistä, arvoisa edustaja Hassi, vaan metsän kasvun lisääntymistä. Tässä teidän logiikkanne menee metsään, että heilahtaa. Miksi te ette tunnusta luonnontieteellisiä tosiasioita? Tämä on tietoista harhaanjohtamista, mitä te teette tuolla turuilla ja toreilla ja pelottelette ihmisiä. Tästä puuttuu enää, että pistätte pellenaamarin päähän ja sitten se on pelleilyä sen jälkeen. Minkä tautta te ette tunnusta tosiasioita? Se ei se tosiasia viidelläkymmenelläkään vastauspuheenvuorolla muutu miksikään. Jos metsät hoidetaan paremmin, ne kasvavat paremmin, ja tätä te ette pysty muuttamaan kauniilla poliittisella retoriikalla, vaikka 30 seuraavaa vuotta puheenvuoroja täällä käyttäisitte. Milloin te tämän tosiasian tunnustatte? Toivon, että jonain päivänä. Toinen asia, metsäkato. Suomessahan ei ole metsäkatoa. Se on totta, että kun tänne Helsinkiin tai jollekin muulle paikkakunnalle rakennetaan puiston viereen kerrostalo, siinä menetetään muutama aari metsämaata, mutta metsätalouden puolella metsäkato ei ole mahdollinen. Suomen laki edellyttää, että uudistushakkuiden jäljet hoidetaan. Ellei hoideta, Metsäkeskus tarttuu asiaan ja teettää ne jälkihoitotyöt metsänomistajan kustannuksella, ja jos metsänomistaja ei sitä maksa, niin se lasku menee sitten ulosottoon. Eli hommat kyllä tehdään, ja metsänomistaja ei siitä vastuusta pääse. Eli tätäkään tietä te ette voi väittää, että meillä on metsäkatoa. Toivoisin, että jonain päivänä tunnustaisitte tosiasiat. Jos aikanaan Juho Kusti Paasikivi totesi, että kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen, toivoisin teille, edustaja Hassi ja teidän hengenheimolaisenne, että tunnustaisitte tämän tosiasian. On nimittäin aivan ihme, ja minussa herättää suorastaan ihmetystä se, että tämmöisiä perusasioita ei tunnusteta todeksi. Kyllähän maailmassa ihminen on mestari kääntelemään asioita nurin ja narin sitä mukaa kuin oma etu vaatii, mutta totuus ei siitä muutu yhtään miksikään. Hiilinielut ja hiilivarastot säilyvät tässä maassa aina, ja me voimme tehdä niistä vieläkin parempia: Esimerkkinä vaikka nämä uudet lait, uudet esitykset Euroopan unionista, tämä uusi Pariisin sopimuksen, joka on sekasopimus, täytäntöönpano viisaasti. Sitten tulevat nämä uusiutuvan energian kestävyyskriteerit, jotka ovat toki tärkeitä, ja ne on laitettava sitten sellaiseen kuntoon, että suomalaista puuta voidaan käyttää, koska sehän vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kun metsästä hakataan vaikka kuitupuuta ja tuodaan sellutehtaalle, siitä otetaan ensin kuidut talteen, niistä tehdään paperia, viskoosia josta tehdään vaatteita, niistä tehdään kartonkia, niistä sitten mitä tulee, se mäntyöljy ja muu kemia, siitä tehdään komposiittia ja vaikka mitä, ja ihan se loppu, se jäteliemi, se musta mönjä, poltetaan kattilassa pois, jolloin koko puun kemiallinen koostumus on käytetty 100‑prosenttisesti hyväksi. Hukkaan ei mene mitään, ei edes kuorta. Se ainut, mikä metsästä hakattavasta puusta tavallaan menee hukkaan, on se monitoimikoneen terästä lentävä sahanpuru, joka jää sinne metsään, mutta sekään ei mene hukkaan, koska sehän rikastuttaa luontoa ja sitten siellä syntyy jälleen jotain uutta. Kun nyt jälleen on puhuttu siitä, että suomalainen metsäympäristö köyhtyy, eihän se köyhdy. Koskaan Suomen historiassa ei ole tehty lahopuuta Suomen metsiin enemmän kuin nyt tehdään. Aikoinaan, kun metsurit hakkasivat metsiä harventamalla, hehän kaatoivat vain sen puun, mikä oli tarkoituskin ottaa, ja oksat ja muu tavara jäivät sinne metsään, paitsi se hyödynnettävä runko ja rungon osat vietiin tienvarteen. Mutta nykyisin kun monitoimikone menee metsään, niin pelkästään telojen alle jauhautuu sellaista puuta, joka jää sinne metsään kuolemaan ja joka aikanaan olisi jäänyt sinne pystyyn. Lahopuuta jää siis metsiin yhä enemmän moteissa mitattuna per hehtaari. Tämäkin on kylmä tosiasia. Toivoisin, että te nämä tosiasiat tunnustaisitte jonain päivänä. Minulla ei ole tästä alasta kuin 25 vuoden kokemus käytännön tasolta, ja uskon jotain siitä asiasta tietäväni — en tunnustaudu parhaaksi asiantuntijaksi, mutta sanotaanko, että kohtuullinen kokemus 25 vuoden ajalta on. Lopuksi, arvoisa rouva puhemies, vielä tästä kotimaisesta toisesta luonnonvarasta, turpeesta: Kun nyt näitä kestävyyskriteerejä luodaan ja saimme juuri kuulla sen, että suomalaisille turve- ja puuvoimaloille on tulossa sakkorangaistuksia jopa satoja miljoonia, kun näitä uusia rajoituksia ilmaston takia Euroopan unionin alueelle luodaan, niin toivoisin, että tässäkin asiassa huomattaisiin tosiasiat. Onhan käsittämätöntä, että ruskohiilen ja kivihiilen polttajat pääsevät kuin koira veräjästä ja kotimaisilla raaka-aineilla toimivat voimalaitokset, jotka eivät kuljeta niitä tavaroita juurikaan, kun siinä lähialueella liikutellaan — siinäkin säästetään muuten fossiilisia polttoaineita, kun kuljetuskustannukset ovat pienet — joutuvat Suomessa rangaistavien listalle. Tässä asiassa suomalainen edunvalvonta kyllä menee metsään niin, että pauke käy. Ihan oikeasti minä olen kateellinen ruotsalaisille, jotka ovat hoitaneet homman kiitettävän hyvin, ja meillä täällä Suomessa ihmeellisesti väännellään sormia ja asioita solmuun sillä keinoin, että minä ainakin joudun aina välillä ihan Kullervo Kuuselan metsäoppikirjaa lukemaan, että onko se todellakin niin, että puu kasvaa latva ylöspäin ja juuret alaspäin — kun tätä keskustelua kuuntelee, niin ihmettelee joskus, että pitääkö sekään enää paikkaansa. Hyvät edustajakollegat, koska meillähän perustuslaki vaatii, että kansanedustajan työssä meidän on noudatettava totuutta ja oikeutta, niin toivoisin, että edes tämä muistettaisiin, kun näistä nieluista puhutaan, koska ei se luonnontiede häviä tästä maailmasta minnekään, vaikka minä juuri tästä kahville lähtisinkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-25T15:11:41,2016-10-25T15:18:33,Tarkistettu,1.1 2016_106_46,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen ei ilmeisesti ole oikein kuunnellut sitä, mitä puhuin, tai ei ainakaan ymmärtänyt päätellen siitä, miten hän puheenvuoroani tulkitsi. Toivoisin, että edustaja Hoskonen perehtyisi esimerkiksi Suomen ilmastopaneeliin — siis huippututkijoista koostuvaan paneeliin, joka arvioi Suomen ilmastopolitiikkaa tieteelliseltä pohjalta — sen raporttiin, jossa todetaan, että metsien hakkuiden merkittävä lisääminen ei muuta Suomen metsiä nielusta päästölähteeksi mutta se kyllä pienentää sitä nielua, mikä on ilmaston kannalta varteenotettava asia sekin. Ilmastopaneeli toteaa myöskin sen, että on sitä parempi, mitä suurempi osa puutuotteista on sellaisia, että hiili niissä pysyy, kuten rakennuksia ja puutuotteita. Se on aivan eri asia silloin kuin metsäpohjaisen aineksen polttaminen saman tien sitten ilmakehään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-25T15:18:35,2016-10-25T15:19:43,Tarkistettu,1.1 2016_106_47,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä me jälleen tulimme sen vanhan totuuden ääreen, että totuuttahan voi väännellä siihen asentoon kuin mieli tekee omien tarkoitusperien palvelemista varten. Kylmä tosiasia on se, että kun Suomen metsiä hakataan, puu tulee tienvarteen, sen jälkeen se jäljellä oleva metsä kasvaa motteja enemmän elikkä ihan matemaattisestikin laskettuna tämä puuvarasto kasvaa. Kun Suomi sodan jälkeen menetti 10 prosenttia pinta-alastaan siinä suuressa maaottelussa, meillä oli metsien kasvu silloin noin 50 miljoonaa mottia vuodessa. Nyt on hakattu sen jälkeen vuosikymmeniä, ja elämme vuotta 2016, ja ensi vuonna Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään — noin puolessa ajassa olemme reilusti kaksinkertaistaneet metsien kasvun ja puuvaraston moninkertaistaneet, moteissa laskettuna moninkertaistaneet puuvaraston ja kasvun kaksinkertaistaneet reilusti. Vieläkö te viitsitte väittää, että meillä nielut vähenevät? En jaksa tällaista matematiikkaa, arvoisa puhemies, ymmärtää, mutta ehkä minulla matematiikan kurssi on jäänyt hieman kesken. (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-25T15:19:43,2016-10-25T15:20:50,Tarkistettu,1.1 2016_106_48,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,Puhujalistalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_49,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös ilmastopaneeli tunnistaa sen, että pitkässä juoksussa hiilivaranto kasvaa, vaikka sieltä kuinka otettaisiinkin. Se voi olla hetkellisesti ja juuri siinä kohdassa taantuvaa, mutta kokonaisuus huomioon ottaen meidän metsämme sitovat enemmän ja enemmän hiiltä. Itse asiassa meidän metsien kasvu, josta edustaja Hoskonenkin puhui, on ollut niin suurta, että viimeisen 60 vuoden aikana 1 000 miljoonaa kuutiota on jäänyt hakkuuvarantoja käyttämättä, ja siksi, jos meidän metsämme nyt kasvavat sen 105 miljoonaa kuutiota vuodessa ja niistä hakataan 65 miljoonaa, siellä on totisesti kasvunvaraa aika laillakin reippaasti. Tässä mennään nyt tähän LULUCF:n puolelle, maankäytön muutosten puolelle. Erot niissä Suomen luonnontieteeseen perustuvissa malleissa liittyvät maa-alueitten luokitteluun. On aivan käsittämätöntä, että minullekin on tullut monta kertaa vastaan esimerkiksi se, että metsäkato johtuisi vaikkapa siitä, että peltopinta-ala kasvaa. Kun saimme tilastot, peltopinta-alat eivät ole kasvaneet. Se on juuri kuten edustaja Hoskonen sanoi, lähinnä rakentamiseen menee tämä metsäpinta-alan poistuma, mutta se toki moninkertaisesti korvautuu muulla metsän kasvulla. On aivan käsittämätöntä, että tulee vastaan tämäntyyppisiä väitteitä, jotka eivät perustu mihinkään. Sama EU vaatii meiltä tarkat pinta-alatiedot pelloissa, ja peltopinta-alat eivät kasva, ja sitten samat instanssit väittävät, että esimerkiksi pelto on se yksi suuri syy siihen, miksi meillä metsäkatoa on. Haluaisinkin, että tämäntyyppistä tutkimusta ja ylipäätään näitä perusteita avataan entistä enemmän ja niihin käytetään nyt ihan (Puhemies koputtaa) varojakin, että saamme omat mallit sinne EU:n päähän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-10-25T15:20:52,2016-10-25T15:23:11,Tarkistettu,1.1 2016_106_50,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, meillä on 70-luvun alun jälkeen paljon metsitetty peltoja ja edelleen tämmöisiä peltoheittoja metsitetään, ja suhteessa siihen, mitä peltoa otetaan käyttöön, ei varmaan ole niin kuin edustaja Kalmari tuossa juuri sanoi, että vähemmän tulee sitä kautta metsäkatoa meille. Edustaja Niinistö lähti pois, mutta hän mainitsi tämmöisen asian, että on hyvä, kun on tekoja ja vähemmän puheita, mutta tässä on varmaan molempia ollut. Kyllähän kun vihreät pääsivät hallitukseen — puhuttiin äsken pitkäjänteisestä politiikasta — niin välittömästi, viime hallituksen aikana, hakkeen tuki laskettiin ja turpeen vero nostettiin ja meille tuli monen kaupungin ja kunnan lämpölaitoksen taakse aikamoiset hiililäjät, niin Jyväskylään, Seinäjoelle, Lahteen kuin muuallekin. Nämäkö ne toimenpiteet ovat sitten: halutaan lisää hiiltä tämmöisillä toimenpiteillä? Onneksi nykyinen hallitus tuli ja korjasi tämän ja haki suuntaa. Mutta tässä menee pitkään ennen kuin tämmöinen herkkä, puhutaan herkästä ympäristöstä niin kuin markkinoista, esimerkiksi hakemarkkinoista... Silloin monet hakeyrittäjät löivät hanskat tiskiin. Nyt on taas uudet yrittäjät tai uudet koneet ja laitteet. Eli katsoisin sitä pitkäjänteisyyttä, ja sen tulisi perustua niin luonnontieteeseen kuin myös pitkäjänteisesti taloudellisiinkin ponnistuksiin. Eli pitkäjänteisyyttä haen tähän vielä. Turvetta inhokkina en ymmärrä vihreitten osalta täysin. Meillä turvetta tällä hetkellä tulee joka vuosi lisää enemmän kuin me käytämme sitä. Ymmärrän nämä vesistöongelmat ja siihen liittyvät muut ongelmat, mutta ne ovat ratkaistavissa, ja niitä on ratkaistukin. Näen, että kun maailma on vielä fossiilinen, käytetään kotimaisia viimeiseen asti, viimeistäkin fossiilista, kotimaista turvetta, ennemmin kuin kivihiiltä ja katsotaan sen jälkeen sitten muita vaihtoehtoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-10-25T15:23:12,2016-10-25T15:25:21,Tarkistettu,1.1 2016_106_51,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen metsien puuvarasto on kasvanut 100 vuotta, koko ajan. Vaikka hakkuut ovat lisääntyneet myöskin, niin myös metsien kasvu on lisääntynyt, kiitos hyvän metsänhoidon. Jos ei metsiä olisi hoidettu, me olisimme edelleenkin tilanteessa, missä me olimme toissa vuosisadan lopussa, jolloinka metsiä oltiin käytetty mutta ei oltu uudistettu. Tässä on iso ero eteläisen pallonpuoliskon ja pohjoisen pallonpuoliskon välillä. Niin kuin täällä ovat monet edustajakollegat todenneet, pitkäjänteisyys on iso asia hiilinieluissa, se on iso asia metsätaloudessa, ja siitä Suomella on maailman parhaat referenssit — maailman parhaat referenssit. Me olemme pitäneet 100 vuotta huolta siitä, että metsät ovat kasvaneet. Sitä kautta ovat hiilinielut kasvaneet, sitä kautta ovat hiilivarastot kasvaneet, ja sitä kautta me otamme vastaan erittäin paljon tuolta yläilmoista niitä päästöjä, mitä toiset aiheuttavat. Ja tiedetään se, että metsää käytetään ja sillä on nollapäästö, niin kuin pitää ollakin, koska se sama hiilidioksidi on kiertänyt täällä aina — aina uudelleen ja uudelleen. Se ei lisäänny eikä vähene, vaan se kiertää. Ainoastaan se, mitä fossiilisista tulee, on meille lisää. Ihan lopuksi, puhemies, kyllä täytyy sanoa, että aika monessa maakuntien pääkaupungissa ja taajamissa muutoinkin on siirrytty erittäin mittavassa määrin uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Kyllä tätä halutaan tapahtuvan myös Helsingissä. Eli kyllä Helsingin pitää myöskin, ja pääkaupunkiseudun kokonaisuudessaan, ilmastotalkoisiin osallistua nykyistä jämäkämmin ja poistaa se hiilen käyttö nyt vihdoin ja viimein. Täällä kuultiin hyviä ajatuksia siitä, ja toivottavasti nämä toteutuvat, niin että täälläkin otetaan se sama linja kuin mitä tuolla muualla Suomessa lähes kaikkialla on jo tapahtunut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-10-25T15:25:22,2016-10-25T15:27:17,Tarkistettu,1.1 2016_106_52,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ole tässä keskustelussa kenenkään kuullut kiistävän sitä tosiasiaa, että Suomen metsien puumäärä on kasvanut, että Suomen metsät ovat merkittävä hiilinielu. Mutta se erimielisyys, joka koskee esimerkiksi hiilinielujen laskentatapaa EU:ssa, koskeekin sitä, mitä metsille tapahtuu tulevaisuudessa, pieneneekö metsien hiilinielu tulevaisuudessa vai ei, ja toivon kovasti, että ei ainakaan merkittävästi pienene. Turpeesta toteaisin sen, että turve, aivan kuten kivihiili, on fossiilinen polttoaine, päästöiltään vastaa kivihiiltä, itse asiassa vähän pahempikin, koska turve sisältää myös kosteutta, niin että hyötyenergiayksikköä kohti siitä tulee enemmän hiilidioksidia kuin kivihiilestä. Edustaja Eestilä on jo lähtenyt, hän kysyi Helsingin energiaratkaisusta. En ole helsinkiläinen kunnallispoliitikko, mutta olen niin sanotusti sähkövoimamies koulutukseltani ja olen kiinnostuneena seurannut Helsingin energiaratkaisua. Meillähän sähkön ja lämmön yhteistuotanto on vuosikymmenet ollut hyvä asia ja edistyksellinen asia muuhun maailmaan verrattuna, mutta maailma on kuitenkin menossa eteenpäin. Ei voida lähteä siitä, että kun maailmassa pitää fossiilisista polttoaineista muutamassa vuosikymmenessä luopua, niin Suomessa sitten sähkön ja lämmön yhteistuotanto olisi tästä asiasta poikkeus. Helsingin Energian sivuilla kerrotaan, että siinä ratkaisussa, minkä Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt, kun yksi kivihiilivoimala suljetaan — ja toivottavasti lisää sitten myöhemmin — kivihiili korvataan energiatehokkuuden ja hajautetun energiatuotannon avulla. Siinä juuri luodaan sellaisia ratkaisuja ja sellaista osaamista, joita voimme viedä sitten muuallekin maailmaan. Niistä on tarve koko maailmassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-25T15:27:19,2016-10-25T15:29:26,Tarkistettu,1.1 2016_106_53,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut mielenkiinnolla. Tämä on ollut hyvin arvokasta keskustelua. Aluksi edustaja Hassille sanoisin, että turvehan on kotimainen uusiutuva, tosi hidas luonnonvara verrattuna kivihiileen. (Satu Hassi: Puolalaiset nimittäisivät kivihiiltä uusiutuvaksi!) On paljon puhuttu tästä metsänielusta. Itse olen ikäni asunut tuolla metsän keskellä ja katsellut, kuinka hongat humisevat ja kasvavat hirmuisen nopeasti. Itse jo lapsena istutin metsää siemenistä tai vesakoista, ja kyllä täytyy sanoa, että siinä ei montaa vuotta mene. Tehdään aukkohakkuuta sitten hehtaari tai 10—15 hehtaaria, niin tiedetään, että sen jälkeen pitää jokaisen metsänomistajan kunnostaa ja laittaa, että se aikanansa tulee samaan kuosiin ja entistä taajemmaksi tulevat männiköt tai koivikot. Kyllä tämän päivän metsänhoitaja on sellainen, että hän haluaa pitää huolta myös tulevaisuudesta. Kyllä tämä metsänielu on tässä metsäpolitiikassa hoidettu hyvin. Ei meidän tarvitse siitä murehtia, kunhan vain muutkin valtiot tekisivät samalla lailla kuin suomalaiset metsänomistajat. Tämä on sitä käytännön kokemusta, jota tässä on jo 50—60 vuotta voinut tuolla metsien keskellä todeta monien muitten metsänomistajien ja maanomistajien kesken.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-10-25T15:29:27,2016-10-25T15:30:58,Tarkistettu,1.1 2016_106_54,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Ensin päätetään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön TyVM 5/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_106_55,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! ILO-sopimuksen ratifiointi on varmasti hyvä asia, mutta valiokunnan kuulemisissa tuli selkeästi esille, että nykyinen kansallinen lainsäädäntömme on epäselvä eikä siis täytä sopimuksen ehtoja. Siitä johtuen kaikkia avuntarvitsijoita ei tunnisteta eivätkä he pääse auttamisjärjestelmän piiriin, ja auttamisjärjestelmästä joudutaan jopa poistamaan ihmisiä näiden epäselvyyksien takia. Koska nämä asiat ovat ihan selkeästi tiedossa, ei asian seuraaminen enää riitä, kuten valiokunnan lausumaehdotuksessa sanotaan, vaan on ryhdyttävä konkreettisiin toimenpiteisiin. Siksi esitän, että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen lausuman, joka kuuluu: ""Eduskunta edellyttää, että ennen pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan ratifioinnin loppuunsaattamista varmistetaan, että pöytäkirjan 3 artiklan edellytykset täyttyvät kansallisessa lainsäädännössä."" Arvoisa puhemies! Mielestämme ei ole hyvä toimintatapa ratifioida sopimusta, jonka toteuttamista ei oma lainsäädäntö mahdollista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-25T15:31:33,2016-10-25T15:32:51,Tarkistettu,1.1 2016_106_56,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse halusin puheenvuoron sen takia, että Euroopan neuvostossa käsitellään tämäntyyppisiä ihmisoikeusasioita, ja joskus olen tuskastunutkin siihen asiaan, että jotenkin melko helposti kansainvälisesti tehdään tällaisia suosituksia, joita ei sitten implementoida eri maissa valmiiksi lainsäädännöksi. Siksi minusta on erittäin hyvä, että tämä lainsäädäntö nyt astuu voimaan. Totta kai jos sieltä löytyy ongelmakohtia, niin asioita voi vielä tarkentaa, mutta on tärkeintä, että se implementointi eri maissa tapahtuu. Ja itse asiassa valiokunta olikin jättänyt lausuman juuri tästä Mäkisalo-Ropposen esille nostamasta asiasta siinä mielessä, että seurataan, että tämä lainsäädäntö nyt sitten toimii.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-10-25T15:32:53,2016-10-25T15:33:55,Tarkistettu,1.1 2016_106_57,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Mäkisalo-Ropposen esitystä. Valiokunta kuuli varsin kattavasti ne tahot, jotka tässä maassa ylipäätään pakkotyöstä ja ihmiskaupasta ja näiden välisestä rajapinnasta jotakin tietävät. On hyvin vaikea kuvitella, mitä sellaista lisätietoa seuranta voisi tuottaa, joka helpottaisi päätöksentekoa ja arviointia sen suhteen, onko meidän lainsäädäntö nykyisellään riittämätön vaiko ei. Perinteisesti Suomessa on lähdetty siitä, että ratifiointi tapahtuu siinä vaiheessa, kun oman maan asiat on laitettu siihen kuntoon, että ne kansainvälisen sopimuksen velvoitteet täyttyvät, ja minun mielestäni ei ole mitään syytä, miksi tätä perinnettä emme jatkaisi edelleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-25T15:33:56,2016-10-25T15:34:50,Tarkistettu,1.1 2016_106_58,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse olen siinä enemmistössä, joka tämän valiokunnan lausunnon antoi, ja kuten edustaja Mäkisalo-Ropponen totesi, siellä oli joitakin epäselviä kohtia. Mutta siitä olen eri mieltä, kun todetaan, että tätä ei olisi mahdollista ratifioida. TEMin hallitusneuvos Liisa Heinonen antoi vastineen näistä lausumista, ja sieltä tuli taas sitten lausumana, että siellä ei sellaista estettä nähty kuin mitä tässä vastalauseessa esitetään. Valiokunta halusi tähän tämän lisäyksen, että jos sieltä sitten myöhemmin todella kuitenkin löytyy jotakin, seurataan tilannetta. Olisihan se voinut olla niinkin, että todetaan, että täällä on kaikki kunnossa, mutta jos siellä on pieniäkin tämmöisiä duubioita asian suhteen, niin sitä tulee seurata ja sitten muuttaa sitä lainsäädäntöä, jos näin on. Mutta tämä ei suinkaan ole nyt ihan näin selkeä asia kuin tässä annetaan ymmärtää. Uskon myös, että TEMissä on asiantuntemusta, ja jos virkamies virkavastuulla myös säädöksistä jotakin lausuu, niin kyllä silläkin valiokunnan enemmistön mukaan on painoarvoa. Että en voi allekirjoittaa ihan tätä, että me tietoisina olisimme sivuuttaneet tämmöiset asiat. Ja on hyvä huomioida, että tämä muutosesitys pitäisi sisällään sen, että sopimusta ei voitaisi tällä hetkellä ratifioida.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-25T15:34:50,2016-10-25T15:36:12,Tarkistettu,1.1 2016_106_59,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys on siitä, että nämä ongelmat ovat todellisia ja ne eivät seuraamalla parane. Meillä valiokunnassa oli suuri joukko asiantuntijoita, jotka kertoivat näistä ongelmista, ja he olivat henkilöitä, jotka tekevät työtä tämä ilmiön parissa päivittäin ja koko ajan. Eli kyllä minä ajattelen näin, että he ovat niitä asiantuntijoita, joihin meidän on luotettava, ja siksi tämä seuranta tässä asiassa on tällä hetkellä jo turhaa, koska me tiedämme näiden ongelmien olemassaolon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-25T15:36:13,2016-10-25T15:36:52,Tarkistettu,1.1 2016_106_60,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta asia ei jäisi epäselväksi, niin ministeriöiden edustajat kannattivat lainsäädäntöä siinä muodossa kuin he olivat sitä alun perin hallituksen toimesta meille esittäneetkin, mutta kaikki muut asiantuntijat — ne, joilla on substanssiosaamista tästä asiasta, jotka joko arkipäivässään normaalisti auttavat ihmiskaupan uhreja, tutkivat ihmiskauppaa tai ovat oikeustieteellisestä näkökulmasta perehtyneet ihmiskauppalainsäädäntöön ja sen haasteisiin — olivat yksimielisiä siitä, että meidän nykyinen lainsäädäntö ja sen sisältämä pakkotyömääritelmän käyttö eivät riitä kattamaan niitä velvoitteita, joita kyseisen pöytäkirjan ratifiointi meiltä edellyttää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-25T15:36:52,2016-10-25T15:37:49,Tarkistettu,1.1 2016_106_61,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin myös vielä jatkaa tätä keskustelua sillä, että tässä nähtiin kuitenkin periaatteellisena se, että ennen kuin tämä voidaan ratifioida, niin tämän pitää pureutua näihin kaikkiin ongelmakohtiin, jotka kuitenkin valiokunnassa hyvin vahvasti tulivat esille. Me muistamme, kuinka vammaissopimus ratifioitiin ja uutisoitiin — viimeisimpänä Suomessa. Kun kuitenkin pohditaan, millainen valtio me olemme, niin tässäkin oli samasta asiasta kyse: vasta sitten voidaan ratifioida, kun me varmasti pystymme toteuttamaan ne kaikki kohdat. Tässä on myös kyse periaatteellisesta asiasta, koska asiantuntijat valiokunnassa toivat hyvin vahvasti esille, että näitä ongelmakohtia on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+4.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-10-25T15:37:52,2016-10-25T15:38:43,Tarkistettu,1.1 2016_106_62,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kävimme tämän keskustelun viime viikolla jo aika pitkälti. En ole ministeriön asiantuntija enkä leiki sellaista suinkaan, mutta haluan kuitenkin todeta, että meillä on eduskunnassa hyvin paljon hallituksen esityksiä ja valiokunnassa ministeriö saatuaan asiantuntijalausuntoja saattaa todeta, että tässäpä onkin kohta, jota emme ole huomanneet, joten meidänkin mielestämme sitä voisi esimerkiksi muuttaa näin tai näin. En halua ajatella, että meidän virkamiehet olisivat niin lukkiutuneita ja ajattelisivat, että meidän täytyy saada tämä läpi, eivätkä suostuisi näkemään mitään muuta. Tämä oli nyt kuitenkin valiokunnan näkemys tästä, niin että tämä ei ole suinkaan näin yksiselitteistä kuin vastalauseessa on todettu, ja jos jotakin tulee, niin totta kai sitten muutetaan sitä asiaa. Mutta minulla ei ole tähän nyt enää lisättävää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-25T15:38:44,2016-10-25T15:39:38,Tarkistettu,1.1 2016_106_63,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä haluaisin vielä painottaa, että näiden meidän päätöstemme takana on ihan oikeita ihmisiä, ja kuinka monta vuotta me jotakin prosessia viivytämme, niin siellä on aina niitä yksilöitä, jotka jäävät ilman suojelua, jäävät ilman apua pakkotyöhön tai vastaaviin olosuhteisiin. Sen takia nämä asiat ovat hyvin tärkeitä. Mutta tässä nimenomaisessa kysymyksessä ei ole kysymys vain pakkotyön uhrien saamasta suojelusta ja siihen liittyvistä sanktiokäytännöistä, vaan kysymys on myös siitä, mikä on meidän yleinen linjamme, yleinen ratifiointikäytäntömme. Ja kyllä meillä on aika paljon varoittavia esimerkkejä erityisesti Etelä-Euroopasta siitä, että nimi pistetään mihin paperiin tahansa, sitten päätetään, että laitetaan asiat joskus kuntoon, mutta ne saattavat roikkua siellä vuosikymmeniä hoitamattomina. Sen takia niin voimakkaasti puolustan tätä meikäläistä perinteistä järjestelmää, jossa ensin laitetaan asiat kuntoon ja sitten vasta ratifioidaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-25T15:39:39,2016-10-25T15:40:44,Tarkistettu,1.1 2016_106_64,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain  10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2016 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_106_65,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain  10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys siitä, että matkustaminen terroristitekoja tekemään säädettäisiin rangaistavaksi, on tietenkin kannatettava, hyvä ja tarpeellinen muutosesitys. Täytyy ihmetellä, miksi sellaista ei ole tehty koskaan aikaisemmin eli nyt vasta tähänkin asiaan puututaan. Keskeistähän tässä on se, että kun teko säädetään rangaistavaksi, kriminalisoidaan, niin silloin poliisille tulee keinot puuttua siihen ja kohdistaa pakkokeinoja sellaisesta teosta epäiltyihin. Tässä on aivan oikea viesti: terroristisessa tarkoituksessa matkustaminen ei ole hyväksyttävää, ja se on rangaistavaa. Mutta itseäni hieman arveluttaa, jääkö tämän rangaistusasteikon nojalla tämä vain viestin asteelle, koska jos siitä teosta voidaan tuomita sakkoja, niin oma pelkoni on se, että tuomioistuimet saattavat hyvin helposti tuomita niitä sakkoja ja jättää vankeusrangaistukset tuomitsematta ja oikeuskäytännöksi muodostuu se, että tästä tuomitaan vain sakkoja, mikä ei varmaankaan ole lainsäätäjän tarkoitus, koska kysymys on vakavista teoista. Mutta, arvoisa puhemies, tämä on kuitenkin hyvä alku sille tielle, jota tulee jatkaa myös tiedustelulainsäädännön tarkastelussa. Tässä valiokunnan mietinnössä todetaan, että näissä teoissa on jonkun verran rajatapauksia ja epäselviä linjanvetoja, ja on tärkeää, että näiden rajatapausten ja linjanvetojen hyväksikäyttäjät eivät jatkossa pääsisi välttämään lain kouraa, eli paukkuja sinne tiedustelulain suunnittelulle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-25T15:41:07,2016-10-25T15:42:37,Tarkistettu,1.1 2016_106_66,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain  10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta ja erityisesti oikeusministeri Lindströmiä tästä lakiesityksestä, jolla matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten säädetään rangaistavaksi sekä myös täydennetään terrorismin rahoittamista koskevaa lainsäädäntöä siten, että matkustamisrikoksen rahoittaminen rangaistaisiin terrorismin rahoittamisena. Kuten tästä lakivaliokunnan mietinnöstä ilmenee, se on yksimielisesti esittänyt lakiesityksen hyväksymistä muuttamattomana. Arvoisa puhemies! Terrorismiuhan kasvaessa sekä Euroopassa että muualla maailmassa hallituksen esitys on erittäin kannatettava, ja myös hallintovaliokunta on katsonut antamassaan lausunnossa, että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta viranomaistoimet terrorismin kitkemisessä on varsin tarkoituksenmukaista kohdentaa rikosten ennaltaehkäisyyn. Arvoisa puhemies! Tässä lakivaliokunnan mietinnössä on myös mainittu, että matkustusrikoksen laajentaminen sotarikoksiin ei ole noussut esille lain valmisteluvaiheessa. Valiokunnan kanta onkin aivan oikein ollut se, että nyt käsiteltävänä oleva rangaistussäännöksen laajentaminen esimerkiksi sotarikoksia koskevaksi ei ole mahdollista ilman asianmukaista lainvalmisteluprosessia. Olisikin siten hyvin toivottavaa, että myös sotarikosten tekemistä varten tapahtuva matkustaminen säädettäisiin myöhemmässä vaiheessa rangaistavaksi teoksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-10-25T15:42:37,2016-10-25T15:44:38,Tarkistettu,1.1 2016_106_67,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain  10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys, joka on nyt saanut mietinnön muodon, on äärimmäisen hyvä ja kannatettava. Terrorismin torjunnassa on aivan välttämätöntä, että suomalaisilla viranomaisilla on käytössään suurin piirtein samanlaiset välineet rikosten selvittämisessä, ja on hyvä se, että tällaiset teot, kuten matkustaminen terrorismitekoa varten jonnekin toiseen maahan tai tekemään tällaisia törkeitä rikoksia, saadaan kriminalisoiduiksi ja suurin piirtein samaan linjaan kuin ne Euroopassa muissa maissa ovat Euroopan unionin alueella, koska näissä asioissa Suomen ei pidä jäädä saarekkeeksi, jossa on toimintaympäristö tällaisia tekoja varten helpompi. Meidän pitää pyrkiä laittamaan ja meidän on laitettava eduskunnassa lait siihen asentoon, että tällaisten törkeiden tekojen estäminen ja niistä rangaistukset ovat kansainvälisesti verrattavissa samalla tasolla. Nyt kun ilmeisesti tämän vuoden lopullahan valmistuu se työryhmän työ, jolla käydään läpi niitä keinoja, joita suojelupoliisi saa käyttää tiedonhankinnassa, niin tämänkin tulevan lainsäädännön muutoksen pitää olla sillä tasolla, millä muiden Euroopan unionin maiden suojelupoliisit ja tietoa hankkivat viranomaiset ovat, että saadaan torjuttua näitä törkeitä rikoksia, koska yksinäänhän Suomi ei mahda mitään vaan meidän pitää tehdä yhteistyötä Euroopan unionin kanssa ja myös kansainvälisesti suuremmalla alueella, että esimerkiksi terrorismirikoksiin tulevan rahan liikkeet saadaan paikannettua ja rahaliikenne estettyä. Muuta keinoahan ei ole. Toinen keino on tietenkin sitten, kun maailmassa on paljon hätää ja tuskaa ja erittäin paljon epäoikeudenmukaisuutta, että tämän epäoikeudenmukaisuuden ja vääryyden torjuntaanhan pitää totta kai panostaa mahdollisimman paljon ja antaa niille ihmisille mahdollisuus elää omalla kotiseudullaan, ettei tarvitsisi lähteä maailmaa kiertämään eikä syntyisi tällaisia tilanteita, jotka sitten lietsovat vakavaa rikollisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-25T15:44:39,2016-10-25T15:46:36,Tarkistettu,1.1 2016_106_68,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain  10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Maailman muuttuessa ja etäisyyksien käydessä yhä lyhyemmiksi matkustamisen lisääntymisen ja ihmisten muuttamisen myötä on tietysti tärkeää, että meidän lainsäädäntömme pysyy myöskin ajan tasalla. Olemme saaneet huomata, että monet sellaiset konfliktit, jotka tuntuvat meistä ehkä kovinkin kaukaisilta, saattavat koskettaa Suomea lopulta hyvinkin läheltä. Se, missä Suomi on saanut vähän kyseenalaistakin kunniaa, on se, että jos katsotaan esimerkiksi Syyriaan lähteneiden vierastaistelijoiden määrää, niin suhteutettuna väkilukuun olemme jonkinlainen terrorismin suurvalta. Meiltä on lähtenyt eurooppalaisittain verrattuna pelottavan suuri joukko vierastaistelijoita taistelemaan Syyriaan pitkälti Isisin riveihin tai muihin hyvin epämääräisiin ja tarkoitusperiltään tuomittaviin joukkoihin. On tärkeää, että kun meillä tällainen ilmiö on, niin meidän viranomaisilla on myöskin välineet puuttua ja rikosoikeus tunnistaa tällaiset rikokset ja niistä voidaan myöskin rangaistus langettaa. Tässä tietysti herää myöskin isompi kysymys siitä, että kun meille tulee paljon ihmisiä ihan aidon hädän vuoksi pakoon etsimään turvaa ja suojaa, niin missä olemme epäonnistuneet, kun esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajia sitten kuitenkin saattaa palata sinne omien isiensä maahan taistelemaan mahdollisesti juuri sellaisten joukkojen riveissä, jotka ovat kylväneet sitä kauhua, jonka pelossa osa väkeä tänne tulee. Tämä on hyvä ja lainsäädäntöämme tähän päivään päivittävä muutos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-10-25T15:46:38,2016-10-25T15:48:34,Tarkistettu,1.1 2016_106_69,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi rikoslain 34 a luvun,  pakkokeinolain  10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Itsekin haluan kehua tätä lainsäädäntöä. On hyvä, että tämä tehtiin. Meidän ei pidä olla liian sinisilmäisiä siinä, lähteekö meiltä vierastaistelijoita vai ei. Täytyy sanoa, että itsekin yllätyin, kun katselin poliisin raporttia tästä asiasta tv:stä, että miten korkeita lukuja meiltäkin löytyy näissä vierastaistelijoissa. Sekin puheenvuoro, mitä tässä juuri käytettiin meidän kotouttamisen onnistumisesta, on merkittävä, sillä uskon näin, että ellei sitä koston kierrettä saada katkeamaan, koskaan rauha, esimerkiksi Lähi-itään, ei voi tulla. Se on itse asiassa Suomenkin menestymisen yksi avaimia ollut, että meitä seuraavia sukupolvia ei opetettu kostoon ja katkeruuteen vaan katsomaan eteenpäin. Mutta myös ne esitykset, mitä eteenpäinmenevästä lainsäädännöstä täällä tuli esille, ovat erittäin kannatettavia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-10-25T15:48:35,2016-10-25T15:49:51,Tarkistettu,1.1 2016_106_70,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 ja 19 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 102/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_106_71,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 ja 19 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 102/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Korkeakoulukirjastoista tapahtuvan lainaamisen saattaminen lainauskorvauksen piiriin on ollut sivistysvaliokunnan pitkäaikainen tavoite. Tällä hetkellä tekijänoikeuslaki mahdollistaa lainauskorvauksen vain kuntien yleisistä kirjastoista tapahtuvista lainaamisista. Näin esimerkiksi opetus- ja tutkimuskirjallisuutta julkaisevat kirjailijat ovat jääneet lainauskorvausten ulkopuolelle. Uudistus saattaa korvauksiin käytettävän rahamäärän yleispohjoismaiselle tasolle. Vuoden 2017 talousarviossa esitetään lainauskorvausten rahamäärän korottamista 15,6 miljoonaan euroon, mikä on 6,3 miljoonaa euroa enemmän verrattuna vuoden 2016 tasoon. Lainauskorvausten piirin laajentaminen pohjautuu parlamentaarisen työryhmän esitykseen. Keväällä 2015 se esitti yhteisen kannanoton, jonka mukaan opetus- ja tutkimuskirjastojen lainaukset tulisi saattaa lainauskorvauksen piiriin. Näin ollen esityksellä on laaja hyväksyntä puolueiden taholta. Uudistus helpottaa niukasti toimeentulevien tietokirjailijoiden arkea. Uudistus varmistaa myös kotimaisen opetus- ja tutkimuskirjallisuuden laadukkaan tekemisen ja sen, että Suomessa ei jouduta turvautumaan ainoastaan ulkomaalaiseen opetus- ja tutkimuskirjallisuuteen. Parantamalla kirjailijoiden työskentelymahdollisuuksia lakimuutos hyödyttää myös kotimaisia kustantamoja, kääntäjiä, kirjapainoja, jakelijoita, kirjakauppoja ja kirjastoja. Sillä on parhaimmillaan myös työllistäviä vaikutuksia. Lainauskorvauksia alettiin maksaa vuonna 2007 Suomessa, ja Pohjoismaissa niitä on maksettu jo kymmeniä vuosia, joten paljon oli kirimistä. Parlamentaarinen ryhmä perustettiin tätä varten viime hallituskaudella, olin itsekin siinä mukana. Tämä hallitus lisäsi korvauksia, vaikka meillä on vaikea taloudellinen tilanne. Se on hienoa, koska nyt alamme olla pohjoismaisella tasolla lainauskorvausten suhteen, ja todella, kun opetuskirjat otettiin vielä mukaan ja summa on melkoisen suurikin, se tarkoittaa sitä, että lainauskorvaukset tekijöille joka suhteessa tulevat nousemaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-10-25T15:50:18,2016-10-25T15:53:25,Tarkistettu,1.1 2016_106_72,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 ja 19 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 102/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin yhdyn kiitoksiin siitä, että tämä lakiesitys on nyt tässä salissa. Olin viime kaudella tässä mainitussa parlamentaarisessa työryhmässä mukana, jonka edustaja Elomaa tuossa mainitsi. Tosiaan meidän työryhmämme esitys oli yksimielinen. Me esitimme, että Suomessa lainauskorvaukset nostettaisiin pohjoismaiselle tasolle, ja esitimme myös, että lainauskorvauksia saisi jatkossa myöskin tietokirjoista ja yliopistojen kirjastoissa olevista teoksista. Olen hyvin hyvilläni siitä, että tällä hallituskaudella, vaikka muuten olemme nähneet leikkauksia esimerkiksi kuntatalouteen ja kulttuuriin, tämä kirjailijoiden pitkään toivoma lainauskorvausten tason nostaminen lähemmäs pohjoismaista tasoa toteutuu vihdoin ja viimein, voi sanoa, pitkien taisteluiden jälkeen ja pitkän työskentelyn jälkeen. Kiitän niitä edustajia, jotka minun laillani olivat siinä työryhmässä, ja olen iloinen tosiaan siitä, että teimme yksimielisen esityksen ja se nyt toteutuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+6.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-25T15:53:27,2016-10-25T15:54:45,Tarkistettu,1.1 2016_106_73,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 ja 19 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 102/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksen paikka on silloin, kun kiitos kuuluu, ja kiitos kuuluu nyt sille, että tämä hallitus on tämän esityksen antanut ja toteuttaa tämän pitkäaikaisen tavoitteen. Taustalla, niin kuin tässä on käynyt ilmi, on ollut parlamentaarinen ryhmä, mutta täytyy muistaa, että tämä on paljon pitempi prosessi. Vuosikausia olemme ottaneet vastaan kirjailijoiden joukon, joka on toivonut uudistusta, sitä, että lainauskorvaukset vähitellen saatettaisiin pohjoismaiselle tasolle ja että myös tietokirjailijat pääsisivät lainauskorvausten piiriin. Nyt tämä pitkä marssi, pitkä työ on hyvässä päätöksessä, ja tästä kuuluu kiitos hallitukselle, että se on tämän ehdotuksen nyt eduskunnan käsittelyyn tuonut, mutta kiitos myös kaikille niille, jotka ovat vuosien aikana olleet tätä asiaa kirjailijoiden ja kirjallisuuden hyväksi edistämässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+6.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-10-25T15:54:45,2016-10-25T15:55:46,Tarkistettu,1.1 2016_106_74,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 ja 19 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 102/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todellakin mukavaa, että näinä tiukkoina aikoina myöskin hyviä asioita  tulee  esille  täällä  sivistysvaliokunnan  hallin-nonalalla tai opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Erityisen mukavaa on se, että nyt tällä lakimuutoksella myöskin tieto- ja oppikirjojen tekijät tulevat yhdenvertaiseen asemaan muiden kirjallisuuslajien kirjailijoiden kanssa. Onkin ollut todella suuri epäkohta aikaisemmin, kun esimerkiksi kurssikirjastoista lainattujen teosten tekijät eivät ole tätä kirjastokorvausta saaneet, ja nyt on todella hienoa, että näin tapahtuu. Tämä on suuri sivistysteko, näin voisi sanoa. Tosiaan kiitokset hallitukselle, mutta kiitos myös edellisille hallituksille, jotka ovat lainauskorvausta parantaneet. Ja kiitokset kuuluvat myöskin useille sivistysvaliokunnille tätäkin aikaisemmin, kun olemme valiokunnassa useina vuosina nostaneet asian esille muun muassa juuri näiden tietokirjailijoiden kohdalta. Hieno päivä tänään, kun saadaan olla tätä käsittelemässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+6.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-25T15:55:46,2016-10-25T15:56:45,Tarkistettu,1.1 2016_106_75,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_106_76,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseinen hallituksen esitys mahdollistaa taiteilija-apurahakauden keskeyttämisen ja apurahakauden siirtämisen. Muutoksella pyritään parantamaan taiteilijoiden toimeentuloa. Taiteilijalla on muutoksen jälkeen mahdollisuus ottaa vastaa lyhytaikainen työsuhde apurahakauden aikana. Myös pitkäjänteinen työtehtävien suunnittelu helpottuu, kun lyhytaikaisesta kokopäiväisestä työsuhteesta ei tarvitse kieltäytyä apurahan menettämisen pelossa. Taiteilijan työura on usein katkonainen, eikä moni pysty elättämään itseään tai perhettään pelkällä itsenäisellä taiteen tekemisellä. Siksi on tärkeää mahdollistaa myös työsuhteiden vastaanotto apurahakausien keskellä. Sivistysvaliokunnan mietinnössä pidettiin tärkeänä, että muutos ei johtaisi siihen, että vuosittain jaettavien apurahojen määrä laskee merkittävällä tavalla. Olisi myös tärkeää mahdollistaa apurahan uudelleenjakaminen tilanteissa, joissa apurahansaaja on esimerkiksi pysyvästi luopunut apurahasta. Valiokunta myös korostaa mietinnössään, että apurahakauden ja työsuhteen kestoon liittyviä rajoituksia lievennetään entisestään ja joustavoitetaan taiteilijoiden mahdollisuuksia ottaa vastaan töitä aina, kun niitä on tarjolla. Tämä on hyvin kannatettavaa, ja toivon, että lainmuutos tulee parantamaan taiteilijoiden toimeentuloa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-10-25T15:57:07,2016-10-25T15:58:57,Tarkistettu,1.1 2016_106_77,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä käsillä oleva esitys on siinä mielessä todellakin hyvä, että se kannustaa apurahansaajia ottamaan vastaan ihan lyhytaikaisiakin työsuhteita apurahakauden aikana, ja näin ollen apurahan saamisen voisi keskeyttää. Tämä on erittäin tervetullut uudistus, koska on hyvä, että myöskin taiteen sektorilla esimerkiksi mahdollisuudet erilaiseen yritteliäisyyteen tällä tavalla sitten mahdollistuvat. Mutta tosiaan jatkossa järjestelmää pitäisi edelleen kehittää sillä tavalla, että näitä työsuhteen ja apurahakauden kestoon liittyviä rajoituksia voitaisiin lieventää ja joustavoittaa sitten sillä tavoin, että taiteilijoiden mahdollisuudet ottaa töitä vastaan aina, kun niitä on tarjolla, vielä edelleen parantuisivat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+7.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-25T15:59:00,2016-10-25T15:59:48,Tarkistettu,1.1 2016_106_78,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on aika hyvä istunto luovan työn tekijöille. Tämäkin on hyvä hallituksen esitys. Olin itse 2007 vaalien jälkeen neuvottelemassa hallitusohjelmaan lupausta siitä, että apurahansaajille säädetään sosiaaliturvalaki, ja silloin siihen lakiin, joka sitten säädettiinkin aika pian, jäi joitain puutteita, joista yksi on se, johon tänään tulee korjaus, elikkä tämä mahdollisuus keskeyttää apuraha väliaikaisen työn johdosta. Toivon, että jatkossa poistetaan ne loputkin puutteet, elikkä edelleenhän on niin, että alle kolmen kuukauden mittaiset lyhyet apurahat eivät kerrytä sosiaaliturvaa, ja olisi hyvin tärkeätä, että apurahoja voitaisiin ketjuttaa sillä tavalla, että kaikki tehty työ olisi samanarvoista ja kaikesta tehdystä työstä yhtä lailla ihmiselle kertyisi sosiaaliturvaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+7.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-25T15:59:48,2016-10-25T16:00:55,Tarkistettu,1.1 2016_106_79,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Noin yleisesti voi todeta, että aina sellainen kehitys, jossa kulttuuri menee eteenpäin ja nämä teot edistyvät, on myönteinen ja hyvä asia — niinpä myös tässä kohtaa. Haluaisin, puhemies, yleisesti nostaa esiin juuri tämän ja edellisen lain siinä suhteessa, että nämä ovat merkittäviä askelia. Tämä lainauskorvaus, mikä täällä äsken oli esimerkiksi keskustelussa, on vuosien työn tulosta, ja olen siitä hyvin iloinen, että nyt olemme päässeet siinä eteenpäin niin, että itsenäisyyden juhlavuonna tämä taiteilijoille maksettu korvaus on asianmukaisella tasolla. Tässähän viime kaudella tuplasimme tämän rahasumman, ja nyt saadaan sitten työ loppuun, ja se on hyvä. Mutta kaiken kaikkiaan minä toivon, puhemies, sitä, että tämä hallitus ottaa nämä kulttuuriasiat hyvin vakavasti. Olemme kuitenkin nähneet, että vaikka kulttuuri on kärkihankkeena — ja sinänsä se on positiivinen asia — niin paljon on ongelmia, muun muassa sitten esimerkiksi näissä museoiden, orkesterien, teatterien valtionosuusasioissa ja muissa. Ja siksi toivon tältä salilta sitä yhteistä henkeä, että haluaisimme nähdä tulevaisuudessakin sen, että koska kulttuurin rahoitus koko valtion budjetista on hyvin pieni, niin siitä leikkaamalla koskaan emme hyvää saa aikaan, päinvastoin. Siksi tämä kulttuurin ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen kaiken kaikkiaan on hyvin tärkeää, samoin myös ne esitykset, millä taiteilijoiden asemaa huomioidaan, ja siellä on, kuten täälläkin on todettu, vielä paljon tekemistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-25T16:00:55,2016-10-25T16:02:30,Tarkistettu,1.1 2016_106_80,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain 150 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_106_81,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain 150 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että se, että työterveydenhuollon yhtiöittämisvelvollisuutta koskevaa siirtymäsäännöstä kuntalaissa jatketaan kahdella vuodella, on kannatettava ja hyvä laki. Tätä asiaahan käsiteltiin jo viime kaudella, ja siinä mielessä täytyy todeta, että, voisiko sanoa, täällä on nyt tullut vähän muutoksia ja erilaisia näkemyksiä siihen viime kauteen nähden. Mutta kaiken kaikkiaan tämä on hyvä esitys. Tämä asia liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, ja — me käsittelemme nyt tällä hetkellä eduskunnassa myös hankintalakia — tämä sivuaa myös hankintalakia. Ja nyt kun täällä on kaksi ministeriä paikalla, niin en malta olla toteamatta sitä, että meillä monet kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat kehittäneet kokonaisvaltaisesti työterveydenhuoltoa ja nyt suurena huolena on se, että tämä kokonaisvaltainen työterveydenhuolto pilkkoutuu nimenomaan julkisen sektorin elikkä kuntien ja kuntayhtymien tuottamana. Se tarkoittaa nyt käytännössä sitä, että ennalta ehkäisevä työterveydenhuolto voidaan tuottaa julkisella sektorilla mutta sairaanhoito täytyy yhtiöittää, elikkä tämä kokonaisvaltainen työterveydenhuollon kehittäminen vaikeutuu. Tältä osin se hyvä kehitystyö, jota eri puolilla Suomea nyt tehdään, tulee muuttumaan. Se tulee myös aiheuttamaan sen, että julkisen sektorin työterveydenhuollot ovat eriarvoisessa asemassa suhteutettuna yksityiseen työterveydenhuoltoon. Nyt toivoisin asianomaisilta ministereiltä kannanottoja, näkemystä tähän kysymykseen, joka on koko työterveydenhuollonkin kannalta hyvin tärkeä kysymys. Se ei liity varsinaisesti tähän, mutta se sivuaa hyvin vahvasti tätä esitystä, joka nyt meillä on käsittelyssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+8.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-25T16:02:57,2016-10-25T16:05:04,Tarkistettu,1.1 2016_106_82,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain 150 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaankin tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys liittyy osaltaan sote-uudistukseen, elikkä se mahdollistaa tämän nykytilan jatkumisen sote-uudistuksen voimaantuloon saakka, jotta kuntien ei tarvitsisi tuota työterveyshuoltoaan yhtiöittää näiksi kahdeksi viimeiseksi vuodeksi — tosiaankin sinänsä varmasti ihan järkevä esitys. Mutta samoin kuin edustaja Kiljunen tuossa totesi, minullakin on suuri huoli siitä, mitä kuntien järjestämälle työterveyshuollolle sitten soten aikana tapahtuu, ja toisaalta myöskin eduskunnan käsittelyssä oleva hankintalaki jättää aika suuria kysymysmerkkejä sen suhteen, mitä sille kuntien työterveyshuollolle jatkossa tapahtuu. Toivonkin, että ministerit voisivat hieman kommentoida tätä näkökulmaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+8.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-25T16:05:04,2016-10-25T16:05:51,Tarkistettu,1.1 2016_106_83,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+9.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_106_84,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt täällä on lähetekeskustelussa olevia asioita, ja tietenkin olettaa silloin, että tämä lain esittely tapahtuisi ministerien toimesta, ja sitä kautta tämä keskustelu on vähän hämmentävää tällä hetkellä. Mutta tästä esittelyssä olevasta laista täytyy ensinnäkin todeta, että erikoislääkäri- ja ‑hammaslääkärikoulutuksen koulutuskorvausta laajennetaan koskemaan myös yliopistoja, ja tämä on sinällään toivottu ja erittäin hyvä uudistus. Koulutus on yliopistoille nyt lakisääteistä, ja siihen ministeriön tulisi osoittaa rahoitus. Nyt tietenkin tämä on ollut lausunnoilla eri tahoilla, lausuntoja on tullut yli 80 kappaletta, ja myönteisenä asiana on todettu se, että tämä antaa paremman mahdollisuuden kehittää ja koordinoida erikoistumiskoulutusta, sen sisältöä ja laatua, mikä sitten on myönteinen asia, sekä antaa paremmat mahdollisuudet ohjata koulutuksen erikoisalakohtaista ja alueellista tarveperusteista tasapainoa, mikä parantaisi palveluiden alueellista saatavuutta. Koulutuksen kestoa olisi näin myös mahdollisuus lyhentää, ja siltä osin tämä on myönteinen asia. Nyt tässä on kuitenkin ollut huolena myös se, että tätä rahoitusta tältä osin ei ole kohdennettu riittävästi ja ennen kaikkea yliopistoille, ja yliopistot ovat kokeneet, että koska tämä on heille tullut lakisääteiseksi tehtäväksi ja koska rahoitusta nyt ei siihen tule riittävästi, niin miten he pystyvät toteuttamaan tämän lainsäädännön antamat tehtävät ja tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä yliopistojen lausunnoissa on muun muassa todettu, että rahoituksen tulisi vastata suuruudeltaan todellisia kustannuksia, koska yliopistojen saamaa perusrahoitusta ei tulisi käyttää erikoistumiskoulutuksen rahoittamiseen. Nyt täällä on asiantuntevia ministereitä paikalla. Toivoisin teiltä kommentteja näihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+9.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-25T16:06:05,2016-10-25T16:08:25,Tarkistettu,1.1 2016_106_85,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on toivottu ja hyvä uudistus. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion koulutuskorvauksen maksamista koskevia säännöksiä niin, että valtion korvausta erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen maksettaisiin jatkossa myös yliopistoille. Esityksessä ehdotetaan, että lakiin lisätään uusi pykälä koulutuskorvauksen maksamisesta yliopistolle, ja sen mukaan erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta järjestävälle yliopistolle korvattaisiin valtion varoista korvausta koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Tämän muutoksen myötä yliopistoilla olisi nykyistä parempi mahdollisuus lähteä kehittämään ja koordinoimaan erikoistumiskoulutuksen sisältöä ja laatua. Tämä näkyisi, niin kuin tässä jo on tullut mainittuakin, koulutuksen laadun parantumisena ja osaavampina erikoislääkäreinä ja erikoishammaslääkäreinä, ja myös koulutuksen kestoa olisi mahdollisuus lyhentää nykyisestä 8—10 vuodesta lähemmäksi tavoiteaikaa, joka on 5—6 vuotta lääkäriksi tai hammaslääkäriksi valmistumisesta. Pidän tätä ihan hyvänä asiana, ja mielestäni tämä tukee myös hallituksen kärkihanketta 3, jonka yhtenä ajatuksena on juurikin opintopolkujen joustavoittaminen ja työelämään astumisen nopeuttaminen. Mielestäni tässä on yksi hyvä, ihan konkreettinen mahdollisuus siihen, että tämä kärkihankekin etenee. Saadaan ammattilaisia sinne työkentälle, koska kyllähän meillä lääkäreistä on kova pula ja kyllä erikoishammaslääkäreitäkin tarvitaan enenevissä määrin Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+9.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-10-25T16:08:26,2016-10-25T16:10:03,Tarkistettu,1.1 2016_106_86,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaankin erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen koulutuskorvaus laajennetaan koskemaan yliopistoja, ja tosiaankin yliopistot saisivat tällä tavalla paremmat mahdollisuudet kehittää ja koordinoida koulutuksen sisältöä ja laatua ja sitten myöskin paremmat mahdollisuudet ohjata koulutuksen erikoisalakohtaista ja alueellista tarveperusteista tasapainoa, mikä myöskin palveluiden alueellista tasapainoa sitten parantaisi. Ikävä asia on se, että näitä yliopistojen arvioimia kustannuksia ei voida korvata ihan kokonaan vaan vain noin puolet niistä, ja tämä on tietenkin hirvittävän ikävä asia siinä mielessä, että varsinkin kun ajatellaan, että kun sote-uudistus on tulossa ja valinnanvapaus, niin jatkossa tämä koulutuksen järjestäminen voi sitten heikentää siihen osallistuvien palvelujen tuottajien asemaa kilpailluilla markkinoilla, mikäli sitten tästä koulutuksen järjestämisestä maksettava korvaus ei ole riittävällä tasolla, ja näkisin, että tämä on todella suuri ongelma. Ylipäätään tämmöisiä tutkimus-, kehittämistyö- ja koulutusasioita ei ole mielestäni soten yhteydessä tarpeeksi pohdittu. Olisikin hyvä, että tähän valmistelussa kiinnitettäisiin suurempi huomio.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+9.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-25T16:10:03,2016-10-25T16:11:16,Tarkistettu,1.1 2016_106_87,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun  4 a §:n, työtapaturma- ja ammattitautilain 62 §:n, työttömyysturvalain  6 luvun 4 §:n  sekä maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 74 ja 77 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+10.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_106_88,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun  4 a §:n, työtapaturma- ja ammattitautilain 62 §:n, työttömyysturvalain  6 luvun 4 §:n  sekä maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 74 ja 77 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain, työtapaturma- ja ammattitautilain sekä työttömyysturvalain päivärahan laskemista koskevia säännöksiä. Ehdotetut muutokset liittyvät työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tekemässä kilpailukykysopimuksessa sovittuun kokonaisuuteen. Päivärahaetuuksien laskentaa koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, etteivät kilpailukykysopimuksessa ehdotetut työntekijän työeläkevakuutusmaksun, palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun korotukset vaikuta päivärahaetuuksien määrään. Jos pykäliä ei muutettaisi, päivärahojen taso pienenisi vastaavalla suhteellisella osuudella kuin työntekijämaksuja korotetaan niin sanotun prosenttivähennyksen vuoksi. Huolimatta mainittujen työntekijämaksujen korotuksista sairausvakuutuslain, työtapaturma- ja ammattitautilain sekä työttömyysturvalain mukaisten päivärahojen tasot säilyvät siis ennallaan. Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia, eivätkä muutokset vaikuta myöskään työnantajien tai palkansaajien maksuihin. Lisäksi esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain vahinkotapahtuman ilmoittamista koskevia säännöksiä siten, että sekä sairauspäivärahan että työtapaturmasta johtuvan päivärahan hakuaika olisi sama. Näitten lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta 2017.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+10.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-25T16:11:33,2016-10-25T16:13:06,Tarkistettu,1.1 2016_106_89,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun  4 a §:n, työtapaturma- ja ammattitautilain 62 §:n, työttömyysturvalain  6 luvun 4 §:n  sekä maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 74 ja 77 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä laki on osana sitä kilpailukykysopimusta, millä Suomea tehdään kansainvälisesti kilpailukykyisemmäksi. On hyvä asia, että työntekijät tulivat vastaan neuvotteluissa ja ymmärtävät sen, että työn teettämisen kustannuksia tulee saada alas, ja sittenhän valtio taas omalta osaltaan tuli vastaan siinä, että verotaulukkoa alennettiin aivan kaikilla ja niille, joille tätä alennusta ei pystytty tekemään, se kompensoitiin muilla huojennuksilla, jotka olivat yli 60 miljoonaa euroa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+10.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-10-25T16:13:08,2016-10-25T16:13:53,Tarkistettu,1.1 2016_106_90,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  11 luvun  4 a §:n, työtapaturma- ja ammattitautilain 62 §:n, työttömyysturvalain  6 luvun 4 §:n  sekä maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 74 ja 77 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Esitys todellakin liittyy kikyyn, ja esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia, työtapaturma- ja ammattitautilakia sekä työttömyysturvalakia. Näillä ehdotetuilla muutoksilla ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Muutokset eivät vaikuttaisi myöskään työnantajien tai palkansaajien maksuihin. Esityksellä on yhteys eduskunnan käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen laeiksi työeläkelakien ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+10.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-10-25T16:13:53,2016-10-25T16:14:24,Tarkistettu,1.1 2016_106_91,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto. Sitten siirrytään keskusteluun, jossa ensimmäisenä ministeri Mattila ja sitten ministeri Vehviläinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_106_92,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä toteutetaan perustulokokeilun niin sanottu ensimmäinen vaihe. Käynnistettävän perustulokokeilun ensisijainen tavoite liittyy työllisyyden edistämiseen. Kokeilun tavoitteena on saada seurantatutkimukseen perustuva vastaus siihen, edistääkö perustulo työllistymistä. Perustulokokeilun kohdejoukkoon eivät kuulu sellaiset ryhmät, joiden työllisyystilanteen parantamista perustulolla ei tavoitella, kuten vanhuuseläkkeellä olevat. Perustulon kohdejoukkona olisivat Kansaneläkelaitoksen maksamien työttömyysetuuksien, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen, saajat. Heistä poimittaisiin satunnaisotannalla 2 000 hengen kokeiluryhmä. Perustulon vaikutuksia arvioitaessa kokeiluryhmää verrattaisiin verrokkiryhmään, joka koostuisi niistä kohdejoukkoon kuuluvista, jotka eivät saa perustuloa. Perustulon maksaisi Kansaneläkelaitos. Perustulon tasoksi esitetään 560 euroa kuukaudessa, ja se olisi saajalleen verovapaata tuloa. Tämä vastaa työmarkkinatuen ja peruspäivärahan nykyistä nettotasoa. Perustulokokeilun ensimmäisessä vaiheessa on jouduttu ratkaisemaan perustulon yhteensovittaminen erilaisten muiden etuuksien kanssa. Tämä tehtävä on ollut huomattavan suuri. Lisäksi, jotta kokeilu päästään aloittamaan suunnitellussa aikataulussa, ei verojärjestelmään ole ollut mahdollista tehdä muutoksia näin lyhyessä ajassa. Tästä johtuen perustuloa esitetään verottomaksi etuudeksi. Perustuloa selvittävän tutkijaryhmän työ jatkuu vielä, ja se antaa loppuraporttinsa ensi kuussa. Tämän jälkeen hallitus päättää kokeilun jatkosta, niin sanotusta toisesta vaiheesta, joka voitaisiin aloittaa vuoden 2018 alusta. Sen yhteydessä on mahdollista muun muassa tarkastella erilaisia veroratkaisuja, joita ei tämän tiiviissä aikataulussa toteutettavan kokeilun ensimmäisen vaiheen yhteydessä ole ollut mahdollista toteuttaa. Esitys perustulokokeilun aloittamisesta on ainutlaatuinen kansainvälisestikin tarkasteltuna. Kokeilun avulla on mahdollista saada paitsi arvokasta näyttöä perustulosta ja sen vaikutuksista myös tietoa pirstaleisen sosiaaliturvajärjestelmämme kehittämiseksi.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-25T16:14:49,2016-10-25T16:17:08,Tarkistettu,1.1 2016_106_93,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,Ministeri Vehviläinen. Riittäneekö 3 minuuttia?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_94,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän puheenvuoron käytän lyhyesti tässä kokeilukulttuurista vastaavana ministerinä ja totean ensinnäkin, että eilen hallituksen strategiaistunnossa kävimme jonkinmittaisen keskustelun näistä kokeiluista ja siinä yhteydessä siitä kunnianhimon tasosta, mitä hallituksella kokeiluihin kaiken kaikkiaan on. Katsoimme hallituksen piirissä, että varsinkin niihin kokeiluihin, jotka ovat täällä hallitusohjelmassa mainittuja, niin sanotusti strategisia kokeiluja, pitää saada mukaan tutkimuksellinen ote, joka juuri tässä perustulokokeilussa kaiken kaikkiaan on. Haluan todeta myös sen, että tämä perustulokokeilu on tietysti kaikista vaateliain näistä hallituksen kokeiluista. Muita kokeiluita, joita hallitusohjelmaan on kirjoitettu ja joita ollaan käynnistämässä ja tullaan käynnistämään, on muun muassa palvelusetelikokeilu, joka liittyy myös tämän soten eteenpäinvientiin aikataulussaan 2019. Lisäksi on olemassa kielikokeiluja ja sitten palvelualoitekokeilu, ja se on vasta alkutekijöissään, mutta aiomme saada sen myös ensi vuonna liikkeelle kaiken kaikkiaan. Arvoisa puhemies! Kuten tässä jo edellä ministeri Mattila toi esille, tämä kokeilu tässä vaiheessa keskittyy nimenomaan siihen, miten voidaan löytää kannusteita sosiaaliturvan, eli tässä tapauksessa työttömyysetuuksien, ja työtulojen yhteensovitukselle, sosiaaliturvan ja työn vastaanottamisen yhteensovitukselle. Me kaikki tiedämme, että tämä on ollut yksi iso kysymys viime vuosien aikana, itse asiassa erittäin pitkään. Kaikki puolueet ovat kantaneet siitä huolta, miten voitaisiin purkaa näitä kannustinloukkuja, joita meillä todellakin on paljon. Meillä on myös ollut työryhmää työryhmän perään, jokainen hallitus on halunnut purkaa kannustinloukkuja, on kehitetty osallistavaa sosiaaliturvaa, ja myös moni puolue on ilmoittanut kannattavansa jonkinlaista perustulomallia tai negatiivista tuloveroa. Nyt sitten Sipilän hallitus on ensimmäinen, joka tässä lähtee liikkeelle. Haluan tässä puheenvuorossani ottaa myös esille kansallisen tulorekisterin, joka teille myös lienee tuttu. Eli vuosi sitten päätimme tämän vuoden budjetin yhteydessä Verohallinnon yhteyteen tulevasta kansallisesta tulorekisteristä, jota Verohallinto käytännön toteuttajana lähtee laatimaan ja tekemään. Se tarkoittaa sitä, että se on reaaliaikainen tulorekisteri, jossa työtulot, sosiaalietuudet ja verotus voidaan paremmin yhteensovittaa. Sen jälkeen poistuu tarve muutosverokorteille, ja jokainen ymmärtää, että niissä oloissa, kun meillä on kansallinen tulorekisteri käytössä, on totta kai paljon yksinkertaisempaa myös toteuttaa perustulon erilaisia malleja tai negatiivista tuloverotusta. Arvoisa puhemies! Näen, että tämä perustulokokeilu, jonka ensimmäinen vaihe käynnistyy ensi vuoden alussa, on tietynlainen tämmöinen alku tai silta kehitteillä olevaan 2020‑luvun uuteen sosiaaliturvaan, joka huomioi paremmin silpputyön ja sen, että ihminen tarvitsee tänä päivänä ja tulevaisuudessa yhä enemmän erilaisia tulonlähteitä, joista oma tulonmuodostus muodostuu.", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-10-25T16:17:15,2016-10-25T16:20:41,Tarkistettu,1.1 2016_106_95,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Ennen mahdollista debattia käydään puhujalistalta edustajien Zyskowicz, Parviainen, Mäkipää, Kalmari, Räsänen ja Kontula puheenvuorot.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_96,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustaja! Puhun ensin muutaman ajatukseni yleisesti tästä niin sanotusta perustulosta ja sitten hallituksen esittämästä perustulokokeilusta. Mitä perustuloon tulee, niin sillähän on erittäin laaja kannatus kansalaisten keskuudessa ja, kuten ministeri Vehviläinen tässä totesi, myös eri puolueiden keskuudessa. Tämä laaja kannatus perustulolle perustuu mielestäni siihen, että se on yleiskäsite, johon jokainen taho voi projisoida omat toiveensa ja unelmansa oikeudenmukaisesta ja kannustavasta sosiaaliturvajärjestelmästä. Mitä perustulolta odotetaan? Odotetaan, että se poistaa köyhyyden. Odotetaan, että se poistaa turhan byrokratian. Odotetaan, että työnteko on aina kannattavaa. Li Andersson odottaa, että voi vaatia suurempia palkkoja, Björn Wahlroos odottaa, että voi maksaa pienempiä palkkoja, ja kaikki tämä tehdään niin, että se ei maksa yhtään nykyistä enempää. Itse näen, että perustulo on yleiskäsite, eräänlaista unelmahöttöä, josta jokainen voi siis muotoilla omat ihanteensa. A2:n palkka- ja työillassa joku osallistuja sanoikin, että perustulo on käsitteenä yhtä tarkka kuin esimerkiksi käsite ""sosiaaliturva"". En siis henkilökohtaisesti usko, että on luotavissa perustulomalli, joka yhdistää kaikki harkinnanvaraiset ja muut sosiaaliturvaetuudet, joka täyttää kaikki nämä tavoitteet ja joka ei maksa yhtään nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää enempää. Itse asiassa ajattelen, että perustulo käsitteenä on verrattavissa Tenavat-sarjakuvan Suureen kurpitsaan, jota innolla Eppu ja muut odottivat: Suuri kurpitsa tulee ja ratkaisee kaikki ongelmat. Itse asiassa hallituskaan ei oikein usko perustuloon, vaikka esittää nyt sitä kokeiltavaksi. Sivulla 6 hallitus kirjoittaa näin: ""Todellinen perustulo, joka korvaisi olemassa olevia ansiosidonnaisia etuuksia, ei ole yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti mahdollinen."" Jos kuitenkin ajatellaan, että tulevaisuudessa meillä olisi jonkinnäköinen perustulo tai perustuloajattelun pohjalta uudistettu sosiaaliturvajärjestelmä, niin itse uskon, että se voisi pohjata lähinnä tähän negatiivisen tuloveron ajatukseen tilanteessa, jossa meillä olisi, vuodesta 2019 ymmärtääkseni, käytettävissä ministeri Vehviläisen mainitsema ajantasainen tulorekisteri. Tosin filosofisesti itse olen lämpimämpi osallistavan sosiaaliturvan kannattaja eli kannatan sellaista ajatusta, että ihmiselle, joka on ollut pitkään työtä vaille mutta on työkykyinen, työikäinen, aina tarjottaisiin mahdollisuus tehdä jotain merkityksellistä työtoimintaa, joka olisi merkityksellistä hänelle itselleen mutta myös koko yhteiskunnan kannalta. Mutta voi olla, että tämä osallistava sosiaaliturva ainakin osan perustulon kannattajien mielestä on täysin päinvastaiseen filosofiaan perustuva ajatus kuin niin sanottu perustulo. Mitä sitten tähän hallituksen nyt esittämään kokeiluun tulee, ne monet ongelmat, jotka perustulon yleiskäsitteen alle muodostuvat, tulevat näkymään hyvin tässä keskustelussa, jossa ennustan, että moni perustulon vahva ja vakaa kannattaja tulee kuitenkin arvostelemaan tätä kokeilua, sanomaan, että väärin kokeiltu. Ja minäkin olen sitä mieltä, että ei tämä oikeastaan ole mikään perustulokokeilu. Montako eri sosiaaliturvaa tämä perustulo korvaa? Mitä sosiaaliturvaetuuksia yhdistetään nyt perustuloksi? Ei, ei yhdistetä mitään useimpia sosiaaliturvaetuuksia. Tässä kokeilussa perustyöttömyyskorvaus, siis perustyöttömyyskorvaus, peruspäiväraha tai työmarkkinatuki, korvataan uudella korvauksella, jonka nimi on ""perustulo"" ja johon liittyvät tietyt eri edellytykset. Mutta tässä kokeilussa ei — toisin kuin esimerkiksi hallituksen esityksessä selostetussa Englannin mallissa, ja siinä oli joku toinenkin malli — yhdistetä mitään eri sosiaaliturvamuotoja yhden perustuloksi kutsutun käsitteen alle. Tämä on ensimmäinen kommentti. Toinen kommentti on tietysti se, kuinka realistinen tämä malli olisi. Eri asiantuntijat ovat arvioineet, että jos tämä nyt esitetty malli skaalattaisiin koko väestön tasolle, niin kustannukset olisivat 10—15 miljardia euroa vuodessa nykyisiä kustannuksia enemmän. Mistä tässä kokeilussa sitten on kyse, kokeilussa, jossa perustulo ei siis korvaa esimerkiksi asumistukea tai jossa perustulo ei siis korvaa esimerkiksi toimeentulotukea, puhumattakaan muista etuisuuksista? Minun mielestäni tässä kokeilussa on kyse pitkäaikaistyöttömien kannustinkokeilusta. Meillä muodostetaan kaksi ryhmää, kokeilun piirissä oleva ryhmä ja verrokkiryhmä. Kokeilun piirissä olevalle 2 000 pitkäaikaistyöttömälle annetaan nykyisen perustyöttömyysturvan sijaan perustuloksi kutsuttu, sanotaan nyt työttömyysturva, joka ei lähde pois eikä myöskään pienene, vaikka asianomainen työllistyisi. Tähän liittyy myös se, että asianomaisella ei ole velvollisuutta osallistua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, eivätkä häntä uhkaa näin ollen mitkään karenssit, ellei hän osallistu. Sitten meillä on toinen ryhmä, verrokkiryhmä, 2 000 pitkäaikaistyötöntä, jotka saavat nykyisen työttömyyskorvauksen eli peruspäivärahan tai työmarkkinatuen, ja heillä on se tilanne, mikä nykyisin on, että jos he työllistyvät, niin silloin heiltä sulaa pois työttömyyskorvaus. Nyt sitten kysytään ja kokeillaan, kummat työllistyvät paremmin: nekö, jotka saavat pitää työttömyyskorvauksensa työllistyessään, vai ne, jotka eivät saa pitää työttömyyskorvausta työllistyessään? Ja tätä kokeilua ja sen tuloksia nyt sitten kuulemma ulkomaita myöten odotetaan suurella innostuksella. No, minä voin nyt etukäteen sanoa näin julkisesti, että aivan varmasti kokeilun tulos on se, että ne, jotka saavat pitää työttömyyskorvauksensa työllistyessään, työllistyvät paremmin kuin ne, jotka eivät saa pitää työttömyyskorvausta työllistyessään. Tämän tuloksen uskallan ennustaa jo nyt. Totta kai kyse on pitkäaikaistyöttömistä, vaikeasti työllistyvistä ihmisistä, on alueellisia eroja, on myös eroja sen suhteen, sulaako siinä pois mahdollinen asumistuki, sulaako pois mahdollinen toimeentulotuki, mutta näillä reunaehdoillakin uskallan väittää, että kokeilun tulos on se, että kun ihminen saa pitää työttömyyskorvauksensa, vaikka hän ottaa vastaan silpputyötä, epävarmaa työtä, osa-aikatyötä, määräaikaista työtä, niin hän työllistyy paremmin kuin sellainen tavallinen työtön, joka ei voi ottaa näitä töitä vastaan ilman, että se vaikuttaa hänen työttömyyskorvaukseensa. Eli tämä on tämä kokeilun lopputulos. Uskallan näin ennustaa. Mitä hyvää tässä sitten on? No, totta kai on hyvä, että tätä nyt kokeillaan, saadaan tarkempia tieteellisiä arvioita näistä vaikutusten määristä, ja hyvää on se, että näin osoitetaan jokaiselle, että työnteon kannustimilla on vaikutusta ihmisen työllistymiseen. Eli te, perustulouskovaiset, jotka arvostelette työttömyysturvan muutoksia sanomalla, että eihän työttömyysturvan muuttaminen luo yhtään uutta työpaikkaa, ei luokaan, mutta ei perustulonkaan kokeileminen luo yhtään uutta työpaikkaa, ja kuitenkin tulette näkemään, että ne ihmiset, jotka työllistyessään saavat pitää työttömyyskorvauksensa, jota työttömyyskorvausta nyt siis kutsutaan perustuloksi, työllistyvät paremmin kuin verrokkiryhmän työttömät, joiden työttömyyskorvaus luonnollisesti lähtee, jos he saavat työtä. Eli tämä hyvä asia tulee tässä nyt kaikille osoitetuksi, ettei edustaja Lindtmanin eikä edustaja Alanko-Kahiluodon eikä kenenkään tarvitse enää sanoa, että eihän se luo yhtään uutta työpaikkaa, kun työttömyysturvaa muutetaan. Eli työttömän henkilön kannustimilla on merkitystä hänen työllistymiseensä, ja tämä tulee tässä kokeilussa todistetuksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-25T16:20:49,2016-10-25T16:30:52,Tarkistettu,1.1 2016_106_97,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisat herra ja rouva puhemies! On virkistävää käyttää hallituksen esityksestä ehkä optimistisempi puheenvuoro kuin hallituspuolueen ja kokoomuksen edustaja Zyskowicz äsken, mutta toki minullakin on tässä eri näkökulmia. Tämä osittaisen perustulon kokeilun ensimmäinen vaihe — vaikka, edustaja Zyskowicz, tässä ei puhuta nyt perustulosta sanan kaikkein laajimmassa merkityksessä — merkitsee siitä huolimatta mielestäni suurta askelta paitsi kokeilukulttuurille Suomessa myös meidän sosiaaliturvamme uudistamisessa. Ainakin tämä avaa mahdollisuuksia. Tämä kansallinen perustulokokeilu on saavuttanut jo nyt aika paljon myönteistä huomiota maailmalla, ja sitä odotetaan kovasti. Myös tutkijat ovat siitä kiinnostuneita. Hallituksen vastuulla onkin nyt huolehtia siitä, että tämä kokeilu vastaisi niihin odotuksiin, joita sille on asetettu. Se ei ole ihan helppoa, kuten tulen kohta kertomaan. Ajan myötä suomalaisesta sosiaaliturvasta on muodostunut melko monimutkainen tilkkutäkki, jossa luoviminen on monille meistä valitettavan kuormittavaa ja vaikeaa ja lisäksi byrokratia on aika suurta. Tämä monimutkaisuus aiheuttaa niin sosiaaliturvan saajille kuin sitä myöntävillekin tahoille aikamoisia haasteita. Kannustinloukkuihin juuttumisen lisäksi esimerkiksi sosiaaliturvan alikäyttö on Suomessa ihan todellinen ongelma. Tukien hakeminen koetaan usein niin hankalaksi, että moni jättää heille kuuluvat etuudet hakematta, minkä seurauksena yhteiskunnalle syntyy muita kustannuksia, kun ihmiset voivat huonommin. Usein tuet jäävätkin hakematta kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta, ja he kärsivät usein esimerkiksi köyhyydestä ja muista taloudellisista vaikeuksista muutenkin muita enemmän. Näihin ja moniin muihin kysymyksiin tämäkin perustulomalli voi tarjota joitakin ratkaisuja. Kantava ajatushan ylipäätään perustulon taustalla ei ole ehkä mielestäni se unelmahöttö, johon edustaja Zyskowicz viittasi, vaan se, että määritellään, että käytössä olisi tällainen universaali, ehdoitta maksettava sosiaalietuus. Se on filosofisesti hyvin erilainen kuin se keppiin perustuva järjestelmä, jota Suomessa ainakin viime aikoina on pidetty enemmän esillä. Perustulo mahdollistaa yksilölle siis enemmän valinnanvaraa ja päätösvaltaa omiin asioihinsa. Se kannustaa työntekoon ja tekee erilaisiin elämäntilanteisiin sopeutumisen ja niiden välillä liikkumisen helpommaksi yksilölle. Ensi vuoden alusta käynnistyvän kokeilun tehtävänä onkin oletettavasti osoittaa perustulon arvo aktiivisten ihmisten elämänpolkujen mahdollistajana ja turvana sellaisissa muutoksissa, joita saattaa tulla vastaan. Kontrollin sijaan avainasemassa on siis positiivinen tulevaisuususko ja luottamus yksilöihin. Aivan kuten veroilmoitusten täyttämisessä on siirrytty hyvin kokemuksin paperiruljanssista luottamukseen pohjaavaan ilmoitusmenettelyyn, mielestäni on kypsä aika kokeilla tällaista menettelyä myös osana meidän turvaverkkoamme. Siksi olenkin iloinen siitä, että hallitus on ottanut aktiivisen roolin perustulokeskustelussa. Toki tämä ensimmäinen vaihe on monin osin haasteellinen tässä kokeilussa. Kokeilu vaikuttaa näet laaditun erittäin tiukan budjetin ja erittäin tiukan aikataulun tilanteessa, jossa tämän kokeilun laajuus ja otanta jäävät toivottua pienemmiksi. Se, että mukaan otetaan nyt vain 2 000 työtöntä, on aika vähän. Esimerkiksi hankkeen esiselvityksessä esitettiin mahdollisuuksia kokeilla perustuloa useammalla erisuuruisella etuus- ja verotasolla. Koeryhmänkin oli tarkoitus koostua satunnaistamalla valituista pienituloisista kotitalouksista, työttömistä, työllisistä, itsensätyöllistäjistä, mikroyrittäjistä, pätkätyöläisistä, silpputyöläisistä. Nämä kaikki olisivat ryhmiä, joille perustulon vaikutuksista todennäköisesti koituisi enemmän ja suuria hyötyjä. Siksi on valitettavaa, että tämän tiukan raamin puitteissa laaditun kokeilun vuoksi osallistujat on nyt rajattu vain työttömiin — toki sekin on tärkeä ryhmä. Onneksi kuitenkin esityksessä todetaan, että kokeilua voidaan myös laajentaa myöhemmin. Me olemme vihreiden vaihtoehtobudjetissa, arvoisa puhemies, esittäneet perustulokokeilulle sekä lisäaikaa että -rahoitusta. Me esitimme kokeilun laajentamista kaksivuotisesta kolmivuotiseksi ja rahoitusta lisää 10 miljoonaa euroa per vuosi. Ei vielä tähtiä taivaalta tässäkään tapauksessa, mutta hiukan suuremmalla vaihteella etenevää kokeilua kuitenkin. Tällä meidän lisäyksellämme kokeilujoukkoa olisi voinut kasvattaa 3 500:aan ja ottaa mukaan muun muassa itsensätyöllistäjiä ja pienituloisia palkansaajia. Lisäksi me ehdotamme verotuselementin mukaan ottamista — tähän ministerikin viittasi alustuksessaan, että se ei ole tässä mallissa mukana. Verotuselementin ja siihen liittyvien eri mallien kokeilu edellyttäisi sitä toimivaa tulorekisteriä, josta ministeri Vehviläinenkin täällä jo puhui, ja toivon, että tämä saadaan Suomessa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Se, että verotuselementtiä ei ole mukana tässä kokeilussa, aiheuttaa nyt sen, ettei kokeiltavaa perustuloa voida sellaisenaan mielestäni pitää toteutuskelpoisena koko väestön osalta, ja tähän edustaja Zyskowiczkin puheessaan viittasi. Olen tästä samaa mieltä, eli tällaisenaan, koko väestöön laajennettuna, tämä sama malli olisi todennäköisesti todella kallis, jopa 10—15 miljardia, ja sen käyttöön ottaminen tässä kansantaloudellisessa tilanteessa olisi enemmän kuin vaikeaa. Siksikään kokeilulta ei ehkä pidä odottaa nyt myöskään ihmeitä, mutta lähdetään siitä, että tällä on mahdollisuuksia tuottaa uusia näkökulmia meidän sosiaaliturvakeskusteluumme. Arvoisa puhemies! Tämä osittainen perustulomalli on siis hyvä askel, mutta osin tynkä. Koeasetelmasta välittyy ajatus siitä, että perustulolla yritettäisiin vain saada työttömät työllisiksi. Kysymys on kuitenkin laajemmasta asiasta, kuten sanoin. Kokeilu ei huomioi mielestäni riittävästi työelämän monimuotoistumista, joka tekee siirtymät työn ja työttömyyden välillä joustavammiksi, ja jos koeasetelman rajallisuutta ei loppuselvityksessä ja siitä käytävässä keskustelussa ymmärretä oikein, niin minä näen riskin siinä, että meille tulee vaaraksi perustulon hahmottaminen vain vaihtoehdoksi työttömyysetuuksille. Siksikin olisi myös tärkeää selvittää, voidaanko perustulon avulla vähentää köyhyyttä ja väliinputoamista, vähentää sosiaalietuuksia, verotuksiin liittyvää byrokratiaa ja kannustaa työntekoon laajemminkin. Mutkia on nyt suoristettu tässä kokeilussa aika kovalla kädellä, ja on hyvä tiedostaa, että vaikka perustulo on mahdollisuus selkeyttää ja ratkaista ongelmia, ei se yksistään ole autuaaksi tekevä ratkaisu kaikkeen. Perustulon suhde taas sitä täydentäviin tukiin esimerkiksi asumisen osalta pitäisi arvioida huolella. Lisäksi esimerkiksi perustulon tasa-arvovaikutusten arviointi pitäisi tehdä erittäin tarkasti. On aivan olennaista tietää, miten kokeilu vaikuttaa esimerkiksi pienten lasten vanhempien kotona olemiseen tai työllistymisen mahdollisuuksiin, ja ehkä yleisellä tasolla, vielä laajemmin katsottuna, perustulokokeilu pitäisi mielestäni nähdä osana poliittisen kulttuurin muutosta, jossa politiikan uudistukset ylipäätään perustuvat mahdollisimman vahvaan tutkimukselliseen näyttöön ja käytännölliseen käytännön kokeiluun. Tästä hallitukselle kiitos, että tätä tietä viedään eteenpäin. Hallituksen omassa esityksessä todetaan, että kokeilun merkittävimmät yhteiskunnalliset vaikutukset olisivat välillisiä ja näkyisivät siinä, mihin suuntaan keskustelu Suomen sosiaaliturvajärjestelmän tulevaisuudesta tulevina vuosina kehittyy. Meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että kokeilu tarjoaa meille uudistuksen avaimia eikä sulje ovia. Arvoisa puhemies! Työn murros esimerkiksi tulee muokkaamaan niin voimakkaasti meidän mahdollisuuksiamme elää arkeamme, että näitä kokeiluja tarvitaan. Otetaan ne murrokset etunojassa vastaan ja toteutetaan tällaiset kokeilut mahdollisimman hyvin, mutta varaudutaan myös laajentamaan näitä kokeiluja ja hyödyntämään aidosti niitä tuloksia, joita tästä saamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-10-25T16:30:57,2016-10-25T16:39:16,Tarkistettu,1.1 2016_106_98,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talouden kannalta tärkein tavoite on työllisyyden nostaminen; se on myös tämän perustulokokeilun ensisijainen tavoite. Työn — minkä tahansa työn — vastaanottaminen ei saa hankaloittaa työnhakijan arkea, ja työn tekemisen on oltava aina kannattavaa. Perustulomallista on puhuttu jo vuosia, mutta jostain syystä edellisten hallitusten aikana sitä ei olla saatu vielä kokeiluasteelle. Tämä hallitus on ensimmäinen, joka lähtee konkreettisesti toteuttamaan hallitusohjelman mukaista perustulokokeilua Suomessa — kiitos siitä. Kokeilulla pyritään selvittämään ensisijaisesti, voidaanko perustulon avulla kannustaa työntekoon julkistaloudellisesti kestävällä tavalla mutta myös vähentää köyhyyttä ja väliinputoamista sekä vähentää sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä koostuu useista rinnakkaisista etuuksista ja voi aiheuttaa edunsaajille sekä taloudellisia että byrokratiasta aiheutuvia kannustinloukkuja vastaanottaa etenkin osa- tai lyhytaikaista työtä. Lyhyet ja pienipalkkaiset työjaksot voivat tietyissä tilanteissa aiheuttaa sen, että sosiaaliturvaetuuksia saavan yksilön käytettävissä olevat tulot kasvavat vain vähän tai eivät lainkaan ansiotyön tekemisen seurauksena, kun ansaitut eurot ovat sekä veronalaista tuloa että vähentävät henkilölle maksettavia sosiaaliturvaetuuksia. Näillä niin kutsutuilla taloudellisilla kannustinloukuilla tarkoitetaan tilannetta, jolloin henkilön ei ole taloudellisesti kannattavaa työllistyä tai lisätä työntekoa. Tarveharkintaan perustuva sosiaaliturvajärjestelmä edellyttää etuuksien saajilta selvitykset mahdollisista työtuloista, ja tämä aiheuttaa viiveitä ja katkoksia etuuksien maksatukseen. Nämä niin kutsutut byrokratialoukut voivat omalta osaltaan estää ennen muuta osa- ja lyhytaikaisen työn vastaanottamisen. Perustulokokeilun esiselvityksen toteuttanut tutkimusryhmä päätyi suosittelemaan raportissaan osittaista perustuloa kokeilun suunnittelun lähtökohdaksi. Tämä on realistisin vaihtoehto, joka korvaa nykyiset perusturvaetuudet minimitason asettuessa noin 560 euroon. Tämä on semmoinen suppea otos, 2 000:ta henkilöä koskeva ryhmä, ja on sanottu, että tämä on esikokeilu ja sitten voidaan jatkossa katsoa, mitä tälle hankkeelle tehdään. Ja niin kuin täällä on moneen kertaan sanottu, jos tämä koko perustulo otettaisiin käyttöön, niin se maksaisi maltaita — tämänhetkinen perustulo nyt on 20 miljoonaa euroa. Esityksessä on hyvin perusteltu, miksi kokeilu- ja verrokkiryhmät valitaan satunnaistamalla. Kokeiluun osallistuminen on pakollista, jotta kokeilusta saatavat tulokset eivät olisi vääristyneitä. Vapaaehtoisuuteen perustuvalla otannalla ei ole mahdollista tuottaa luotettavia tuloksia. Näin kaikki kokeilun aikana havaittavat erot ryhmien keskimääräisissä työllisyysasteissa johtuvat perustulosta. Riittävällä kokeiluryhmän ja kaikilta mahdollisilta tavoiltaan sitä vastaavan verrokkiryhmän avulla voidaan tehdä mahdollisimman luotettavia arvioita perustulon vaikutuksista eri väestöryhmiin ja kokonaisarvio myös mahdollisen valtakunnallisen käyttöönoton kustannuksista. Arvoisa puhemies! Perustulokokeilu on osa hallituksen tavoittelemaa kokeilukulttuurin toteuttamista. Kokeilut ovat yhteiskunnan kehittämisen työkalu, jonka avulla saadaan käytännön tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei. Koska perustulokokeilua voidaan pitää eräänlaisena ennakkotapauksena laajamittaisesta kenttäkokeesta, sen onnistuminen tulisi väistämättä vaikuttamaan myös siihen, missä määrin kokeilukulttuuria voitaisiin jatkossa edistää. Tämä kokeilu on ainutlaatuinen kansainvälisessäkin tarkastelussa, ja siitä saatavat tulokset heijastuisivat ja ovat jo heijastuneet myös muissa maissa käytäviin keskusteluihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-10-25T16:39:23,2016-10-25T16:43:54,Tarkistettu,1.1 2016_106_99,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itse olen ollut vähän nihkeä silloin, kun perustulosta on puhuttu, mutta sitä parempi minun mielestäni on tämäntyyppinen kokeilu, jolla näemme ne tulokset. Totta kai tämä on osittainen perustulokokeilu ja on kaikki ne ladatut odotukset esimerkiksi siihen, että kun sosiaaliturva haetaan pienissä palasissa, erittäin sirpaleisena, se aiheuttaa nöyryyttämistä hakijalle ja valtavasti työtä, aiheuttaa sitä, että kaikkea sitä tukea, mitä kuuluu saada, ei välttämättä saa, ja se aiheuttaa myöskin valtavan virkamiesarmeijan tekemään näitä päätöksiä, joskin sähköiset järjestelmät ovat edesauttaneet vähän tuottavuutta tälläkin puolella. Nyt kun tämä on osittainen perustulokokeilu, emme tästä asiasta saa varmastikaan tutkimusnäyttöä mutta tulemme saamaan tutkimusnäyttöä siitä, miten työttömien työllistymiseen tämä asia vaikuttaa. Tietenkin on tosiasia, että jos sinne taustalle jää tämä kannustin ja se ei muutu, ottipa töitä vastaan tai ei ottanut, niin aika todennäköistä on se, että työtä on helpompi ottaa vastaan. Mutta tämäkin on tulos, se on fakta, jota voimme sitten käyttää muussa päätöksenteossa hyväksi. Itse asiassa mietin, että tässä on vähän samantyyppistä ajattelua kuin silloin, kun keskusta halusi tuoda aikoinaan takuueläkkeen ja sen sai lainsäädäntöön. Tässähän on tällainen työttömän takuuperustulo, joka olisi sitten kaikille sama, tulisi ilman nöyryyttäviä hakemisia, ja siitä voidaan olla sitten eri mieltä, olisiko tämä pitänyt (Puhemies koputtaa) laajentaa kaikkeen mahdolliseen toimeentuloon ja erilaisille väestöryhmille. Valitettavasti tähän ei nyt ollut mahdollista lähteä (Puhemies koputtaa) sekä rahanpuutteen että muiden oheistekijöiden vuoksi, mutta tälläkin on merkitystä. Hyvä, että kokeillaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-10-25T16:43:58,2016-10-25T16:46:27,Tarkistettu,1.1 2016_106_100,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvan uudistaminen on erittäin kannatettavaa. Me kaikki tiedämme, että meidän nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on hyvin tilkkutäkkimäinen. Se aiheuttaa erilaisissa tilanteissa erilaisia kannustinloukkuja, siihen liittyy valtavan paljon byrokratiaa ja niin edelleen. On hienoa, että askel askeleelta Suomessakin liikuttaisiin kohti hieman yksinkertaisempaa sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvan uudistamisessa niin kuin kaikessa muussakin uudistamisessa on minusta hienoa, että hallitus on lähtenyt myös edistämään tätä kokeilukulttuuria. On toivottavaa, että Suomessakin tämä laajentuisi koskemaan myös muita asioita ja kokeiluiden kautta voidaan sitten oppia erilaisia asioita ja soveltaa niitä päätöksentekoon. Mutta sitten tullaankin siihen, että mitäs tässä nyt ollaan kokeilemassa. Tässä perustulokokeilussahan kokeillaan työttömyysturvan 560 euron suojaosaa, siis sitä, että kun ihminen pääsee töihin, niin hän saa pitää 560 euroa. Siinä syntyvätkin sitten jo ensimmäiset metkat tilanteet, kun viereisellä sorvilla kaveri saa kyllä samaa palkkaa mutta toinen kaveri saa siihen päälle vielä verotonta tuloa 560 euroa. Luulisi, että se toinenkin sorvilla istuva kyselee hieman, että mikäs tämä tämmöinen kokeilu on, että tässähän olisi metkaa olla mukana. Kun tämä on se lähtökohta, niin silloin tullaan juuri siihen suurimpaan kritiikin aiheeseen, mikä täällä tuli jo esille, juuri siihen, että tätä ei millään tavalla pystyttäisi soveltamaan koko väestöön. On aivan selvää, että tällainen järjestelmä, mikä maksaisi asiantuntijoiden arvioiden mukaan 10—15 miljardia euroa, on sellainen järjestelmä, mitä kuuna päivänä Suomessa ei ole varaa toteuttaa. Silloin täytyy kysyä, että kun lähtökohtaisesti olemme kokeilemassa jo järjestelmää, mitä me emme voi tuoda käytäntöön koskemaan jokaista suomalaista, niin minkä ihmeen takia sitä kokeillaan. Tiedän, että siihen on monia muita syitä. Täällä perustellaan, että halutaan kokeilla osittaista perustuloa ja tästäkin saadaan tiettyä yhteiskunnallisesti validia näyttöä, mutta silti on se peruskysymys, eikö aina kannata kokeilla sellaista, mikä olisi sitten mahdollista viedä täytäntöön. Toinen suuri kritiikin aihe koskee myös tätä verotuksen puuttumista tästä. Ihan ymmärrettävistä syistä tähän ei voida yhdistää nyt sitten verotuselementtiä ja sitä, miten verotus sitten leikkaisi tätä ylimääräistä tuloa pois, mutta on päivänselvää, että sellainen järjestelmä, missä me vain verotonta tukea annamme jokaiselle riippumatta siitä, työllistyykö hän vai ei, ei noudata myöskään sitä periaatetta, mikä käsittääkseni täällä on ollut myös perustulon kannattajien suurin argumentti, että se leikkaantuu sitten tulojen kasvaessa pois. Siihenhän tämän järjestelmän koko taloudellinen kantokyky perustuu, että niiltä, jotka sitä tukea eivät tarvitse, se leikkaantuu verotuksen kautta pois. Nythän näin ei tapahdu. Nythän ainoastaan se jää näille ihmisille riippumatta sitten siitä, saavatko he vaikka pienipalkkaisen työn tai joku vaikka isompipalkkaisenkin työn, niin että edelleen valtio antaa heille 560 euroa sitten vastikkeetonta ja verotonta tuloa joka kuukausi. Näiltä osin kyllä perustulon ideasta ollaan nyt aika kauaksi tässä kokeilussa päädytty. Siksipä tulen nyt siihen viimeiseen asiaan, ja se on se, eikö nyt kannattaisi tässä asiassa hieman odottaa, jotta tämä kansallinen tulorekisteri saadaan toimimaan, jolloin voisimme tätäkin kokeilua kokeilla niin, että tässä on tämä verotuselementti mukana. Näin tärkeässä asiassa en ymmärrä, miksi ihmeessä pitää alkaa hosumaan. Ymmärrän, että tässä on tiettyjä poliittisia intohimoja, tästä hallitus saa varmaan omat irtopisteensä ja tätä on kivaa varmaan kansainvälisille vieraille kyllä kertoa, että meillä on tämmöinen edistyksellinen kokeilu, mutta näin tärkeää asiaa ei kannata näin vaillinaisella kokeilulla pilata. Eli jos haluaisimme, että tästäkin saisimme validia tietoa ja tuloksia, mitä voisimme sitten hyödyntää sosiaaliturvan uudistamiseen, niin tämä kokeilu kannattaisi miettiä kunnolla. Varmaan henkilörajauskin olisi silloin toisenlainen, koskisi erilaisia ryhmiä, ja tämä tuen muoto olisi varmaan toisentyyppinen, ja siinä olisi tämä verotuselementti mukana, ja siksipä toivoisinkin, että hallitus vielä kertaalleen tätä kokeilua miettisi ja ehkä siirtäisi sen toteutettavaksi siinä vaiheessa, kun tämä kansallinen tulorekisterikin saadaan voimaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-10-25T16:46:40,2016-10-25T16:51:38,Tarkistettu,1.1 2016_106_101,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Myönnän vielä puheenvuoron edustaja Kontulalle, ja sen jälkeen käymme lyhyen debatin, siihen tarvetta näyttää ilmentyneen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_102,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Osittainen perustulokokeiluhan tämä on samassa mielessä kuin haarukka on osittainen ateria. Että ei mene ihan kohdalleen, mutta ei nyt kokonaan aivan eri asiasta puhuta. Se ei silti tarkoita, että tämä olisi huono kokeilu. Tämä on vain väärin nimetty. Kokeilun tavoitteena on vähentää työnteon kannustinloukkuja työttömyysturvassa, ja erona esimerkiksi suojaosaan on se, että tämä raha ei vain jää ihmiselle käteen silloin, kun hän työllistyy, vaan häneltä poistuu myös pelko siitä, että hän jää täysin tyhjän päälle, saa jonkun sanktion silloin, jos hän menee työllistymään jollakin väärällä tavalla tai täyttää jonkun väärän paperin väärässä paikassa. Se mielivalta, mikä on ihan keskeinen osa meidän nykyistä työttömyysturvajärjestelmää ja ehkä vaikein osa sen byrokratialoukkua, poistuu tässä. Se on minusta iso edistysaskel suhteessa nykyiseen suojaosajärjestelmään, ja jo pelkästään sen takia minun mielestäni tätä kannattaa kokeilla. Sen lisäksi tämä on erittäin hyvin laadittu kokeilu, kunhan sitä ei kutsuta perustulokokeiluksi. Tähän on laadittu huolellinen seuranta. Tämä on harkittu ja koottu nätisti, eikä minulla ole pahaa sanaa sanottavana tästä toteutuksesta. Tekijät ovat tehneet sen, mitä niillä rahoilla, niillä reunaehdoilla, niillä kysymyksenasetteluilla, jotka heille on annettu, on ollut mahdollista tehdä. No, minkä takia kysymys ei kuitenkaan ole perustulosta? Perustulohan, vaikka onkin abstrakti käsite, ei ole mielivaltainen käsite, ei ole käsite, joka tarkoittaa aivan mitä tahansa, vaan viime vuosikymmeninä käydyn perustulokeskustelun aikana perustulolle on vakiintunut tiettyjä tunnusmerkkejä, joita ei tässä nimenomaisessa kokeilussa testata millään lailla. Yksi näistä tunnusmerkeistä on se, että verotusjärjestelmä jollakin lailla on kytköksissä siihen perustuloon, niin kuin tässä jo edellinen puhuja toi esiin. Toinen ihan keskeinen asia on, että perustulon perusidea ei ole suinkaan kohdentua työttömille tai jollekin muulle ryhmälle vaan katsoa tällaisten modernien teollisten yhteiskuntien synnyttämien kategorioiden ylitse, katsoa sellaiseen aikaan, jossa meillä ei ole enää erikseen kategoriaa ""työtön"", vaan meillä on ihmisiä, joidenka hallinnollinen status vaihtelee sen verran nopeasti, että tällaisissa kategorisoinneissa ei ole mitään järkeä. Se on se, mitä kohti me olemme menossa, ja sen takia kokeilun keskittäminen tiettyyn hallinnolliseen kategoriaan on pikemminkin taaksepäin kuin eteenpäin katsomista, pikemminkin vanhaa järjestelmää kuin sitä, mitä on perustulokeskustelussa mielletty perustulolle tyypilliseksi. Toinen asia, mikä tästä puuttuu, on varmuuspääoma: ajatus siitä, että minä voin aina ja kaikissa tilanteissa suunnitella elämääni eteenpäin niin, että minä tiedän, että ainakin se ihan minimi tulee minulle käteen. No, tässä uudistuksessa näin onkin sen kahden vuoden ajalta, mutta kaksi vuotta on verraten lyhyt aika kokeilla sellaista muutosta, jonka pitäisi vaikuttaa mentaalisesti siihen, millaisia valintoja me teemme elämämme aikana pitkällä tähtäyksellä. Ja tältäkin osin vaikutukset, mitä tällä kokeilulla voidaan selvittää perustulon suhteen, jäävät todennäköisesti vajaiksi. Se, kuinka varmana ihminen pitää sen minimiperusturvan olemassaoloa, vaikuttaa muun muassa semmoisiin asioihin kuin millaisia riskejä hän uskaltaa ottaa suhteessa omaan työllistymiseensä tai uskaltaako hän esimerkiksi lähteä perustamaan yritystä sellaiselle yritysidealle, joka ei ole täysin muotoutunut tai josta on vaikea ennakoida, kannattaako se vaiko ei, uskaltaako hän lähteä etsimään töitä ulkomailta ja jättää sen ympäristön ja ne toimintamallit, joissa hän tietää tällä hetkellä selviävänsä. Tähän varmuuspääomaan näin lyhyellä kokeilulla ei päästä käsiksi. Ehkä isoin ongelma suhteessa byrokratialoukkuihin on se, että tämä uudistus ei puutu millään lailla toimeentulotuen myöntämisen ehtoihin. Ja jos me nyt oletamme, että suurin osa, tai ainakin suuri osa, kokeiluun valikoituvista ihmisistä elää kotitalouksissa ja toimeentulotuki myönnetään kotitalouskohtaisesti, niin silloin tulee olemaan varmasti niin, että merkittävä osa kohdejoukosta on sellaisia henkilöitä, jotka saavat toimeentulotukea muodossa tai toisessa. Ja toimeentulotukihan on siis byrokratialoukkujen byrokratialoukku. Niin kauan kuin siinä jokainen ansaittu euro viedään ihmiseltä pois, niin myös se euromääräinen kannustinloukku siinä säilyy ja niiden ihmisten toiminnassa, jotka ovat toimeentulotuen piirissä, tuskin tapahtuu merkittävää muutosta. Iso, erillinen ongelma on vielä sitten se, että perustuloon liittyy monia yhteisöllisiä lupauksia. — Mutta koska puhemies tuolla koputtelee minun takanani, niin minä käytän tästä ehkä ihan erillisen puheenvuoron, se on niin iso asiakokonaisuus. (Ben Zyskowicz: Ei, ei, hyvä puhe! Jatka vain!) — Okei, no minä jatkan vielä tämän asian. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja, en kyllä nyt koputellut, te voitte jatkaa halutessanne aina sinne 10 minuuttiin saakka.] Kiitos. — Perustuloa siinä keskustelussa, mitä viimeisinä vuosina on käyty, ei ole ajateltu pelkästään yksilön tulona, vaan sillä on ajateltu olevan merkittäviä yhteisöllisiä vaikutuksia. Ne harvat perustulokokeilut, joita me tiedämme maailmalta, ovat yleensä tuottaneet nimenomaan yhteisöllistä vilkastumista, yhteisöllisiä taloudellisia toimintamalleja, yhteisöllisiä ratkaisuja, ainakin osittain. Mutta nyt kun me toteutamme tämän kokeilun siitä lähtökohdasta, että me nappaamme yksittäisiä ihmisiä ympäri Suomen ja annamme heille tämän rahan, niin ei synny mitään yhteisöä, jossa voisi jotain uudenlaista käyttäytymistä tapahtua. Ja mikäli perustulolla olisi tällainen vaikutus, niin ainakaan tämän kokeilun perusteella me emme saa siitä mitään tietoa. Mitä ne vaikutukset sitten voisivat olla? Minä itse oletan — ja tämä ei ole kauhean vakiintunut skenaario — Suomen oloja tarkasteltuani ja tutkittuani, että esimerkiksi ihmisten halu hoivata läheisiään tulisi tuottamaan sen, että perustulon olosuhteissa hoivapaine julkiselle sektorille tulisi vähenemään. Esimerkiksi kun meillä väestö vanhenee, niin sisarukset voisivat sopia keskenään erilaisista järjestelyistä oman vanhenevan vanhempansa hoitamiseksi niin, että häntä ei tarvitsisi laittaa laitokseen tai ei ainakaan niin varhaisessa vaiheessa kuin silloin, jos vastaavaa joustoa oman työmarkkina-aseman takia ei ole. Ja tällä taas on totta kai myös kansantaloudellisia seurauksia. Minä en tiedä, pitääkö tämä skenaario paikkansa, kävisikö näin, mutta en minä sitä ehkä koskaan saa tietääkään, en ainakaan tämän perustulokokeilun myötä, koska ei sitä ole missään tutkittu. Toisaalta ihan oleellisesti minä uskoisin, että tämä vaikuttaa siihen, mitenkä me ymmärrämme työn käsitteen. Me tiedämme jo nykyisellään, että sen virallisen talouden päälle Suomessa tehdään vuosittain noin 60 prossaa bkt:sta epävirallista, palkatonta työtä. Ja jotta me voimme arvioida arvonmuodostusta jossakin kansantaloudessa, tämä osuus pitää ehdottomasti pystyä laskemaan siihen mukaan, arvioimaan, mitä tällä sektorilla tapahtuu, jotta me voimme nähdä, mitkä jonkun uudistuksen vaikutukset ovat. Minun keskeinen kysymykseni esittelevälle ministerille onkin: miten tässä nykyisessä kokeilussa on huomioitu tämän kokeilun mahdolliset vaikutukset uusiin liiketoimintamalleihin ja ruohonjuuritason taloudelliseen toimeliaisuuteen, ja miten tätä havainnoidaan? Minä en suoraan löytänyt tästä lakiesityksestä, miten se tapahtuu, ja kuitenkin minä itse epäilen, että esimerkiksi jakamistalouden piirissä on mahdollista syntyä aika paljon sellaista pöhinää, josta olisi hyvä saada tietoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-25T16:51:50,2016-10-25T17:01:49,Tarkistettu,1.1 2016_106_103,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Käydäänpä pieni debatti. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. Ja tässä keskustelussa myöskin sitten ministeri saa puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_104,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on esitetty puheenvuoroissa paljon kritiikkiä tätä kokeilumallia kohtaan, ja edustaja Zyskowicz meni kritiikissään niin pitkälle, että hän väitti, ettei hallitus itse uskoisi tähän nyt käsillä olevaan esitykseen. Olen eri mieltä ja tulkitsen tätä esitystä eri tavalla. Tässä on nimenomaan kyse osittaisesta perustulokokeilusta, jonka on katsottu olevan kaikista paras lähtökohta tämän kokeilun toteuttamiselle. Edustaja Zyskowiczin puheenvuorosta paistaa itse asiassa läpi pelko, pelko siitä, että tämä kokeilu tuottaisi sellaisia tuloksia, jotka puoltaisivat perustulon käyttöönottoa tässä maassa. Itse ainakin lähden siitä, että mennään avoimin mielin, kokeillaan ja katsotaan ja tutkitaan ennen kuin hutkitaan. Ja on hyvä myös pitää mielessä se, että useat tutkijat ovat todenneet, että tällä saadaan hyvää tutkimusdataa käyttöön tulevan päätöksenteon pohjaksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-10-25T17:02:03,2016-10-25T17:03:05,Tarkistettu,1.1 2016_106_105,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perustulokokeilu sinällään on kannatettava. Kokeilun asettelu ei kuitenkaan valitettavasti ole uskottava eikä vaikuttava. Näin ajattelevat myös monet asiantuntijat. Perustelut ovat olleet muun muassa budjetin rajallisuus, 2 000 henkilön otoksen pienuus, joka kohdistuu työttömiin, verotuksen puuttuminen, ja kuten täällä on mainittu: jos sitä laajennettaisiin kokonaisuudessaan, niin kokonaiskustannukset saattaisivat olla jopa 15 miljardia euroa. Nyt hallitus valmistelee tulorekisteriä, ja henkilökohtaisesti uskon vahvasti tähän tulorekisteriin ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Se antaa meille vahvan työkalun työn ja sosiaaliturvan sekä verotuksen yhteensovittamiseen. Nyt kysynkin ministeriltä, että kun tämä antaisi meille paremmat mahdollisuudet kokeilla aidosti perustulokokeilua ja sen perimmäisiä tavoitteita, (Puhemies koputtaa) niin mitä tulee tähän Joona Räsäsen esittämään tavoitteeseen, niin näettekö sen, että olisiko järkevää kuitenkin odottaa sitä todellista tilannetta, että me voisimme aidosti tehdä kokeilua tämän perustulon pohjalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-25T17:03:07,2016-10-25T17:04:22,Tarkistettu,1.1 2016_106_106,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koskaan ei päästä kokeilemaan, jos aina pitää kokeilla paremmin. Mistä sitä tietää, jos ei ole koskaan kokeiltu? Poliitikkojen tehtävähän on tarkastella erilaisia vaihtoehtoja, ja nyt tämä osittainen perustulo pääsee teoriasta testaukseen. Perustulokokeilun tavoitteena on toteuttaa kokeilu, jonka perusteella voidaan arvioida tieteellisesti ja luotettavasti, voidaanko perustulon avulla uudistaa sosiaaliturvaa siten, että työn tekemiseen liittyvät kannustinloukut vähenisivät. Näiden työllisyysvaikutusten oletetaan syntyvän kahta kautta: rahallinen kannustus ja sitten tämä työn vastaanottaminen myös näissä lyhytaikaisissa suhteissa ilman sosiaaliturvan hakemiseen ja myöntämiseen liittyvää byrokratiaa. Kysyisinkin vielä ministeriltä: minkälainen näppituntuma on, miten tämä voisi vaikuttaa esimerkiksi (Puhemies koputtaa) harmaaseen talouteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-10-25T17:04:24,2016-10-25T17:05:32,Tarkistettu,1.1 2016_106_107,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän hyvistä puheenvuoroista, joita täällä on pidetty. Varsinkin pöntöstä pidetyt perusteelliset puheenvuorot olivat mielestäni kaikki hyviä. Puheenvuorojen perusteella voi sanoa, että tässä mielestäni kävi niin kuin sanoin, eli jokainen projisoi tähän perustulon käsitteeseen omia unelmiaan ja näkemyksiään siitä, millainen on hyvä, oikeudenmukainen ja kannustava sosiaaliturva. Yhtä mieltä on oltu myös siitä, että tämä ei ole perustulokokeilu — näin ymmärtäisin — vaan tämä on lähinnä pitkäaikaistyöttömien kannustinkokeilu. Ja tämän hallitus sanoo muun muassa täällä sivulla 6 omassa esityksessään. Edustaja Kärnä, en ole väittänyt, että hallitus ei uskoisi tähän kokeiluun. (Outi Alanko-Kahiluoto: Olette!) Sen sijaan olen väittänyt ja väitän nytkin, että tämä on lähinnä pitkäaikaistyöttömien kannustinkokeilu ja se varsinainen perustulo jää edelleen tällaiseksi unelmahötöksi, mitä se on tähänkin saakka ollut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-25T17:05:34,2016-10-25T17:06:39,Tarkistettu,1.1 2016_106_108,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Edustaja Zyskowicz on kyllä nyt aivan täysin väärässä. Nimenomaan tämä perustulokokeilu, jota hallitus esittää, on näiden työttömien vähimmäisturvan suuruinen, joka on se malli, jota on esitetty esimerkiksi tässä kansalaisaloitteessa perustulosta viime hallituskaudella. Mutta se, mistä hallitusta on syytä moittia, on se, että tähän esitykseen ei sisälly vero-elementtiä. Se tekee hallituksen esityksestä unelmahöttöä. Jos te olisitte sisällyttäneet tähän veroelementin, silloin meillä olisi käsillä kokeilu, joka on useimpien perustuloesitysten mukainen mutta joka olisi lisäksi realistinen ja toteutettavissa myöhemmin koko maassa. Sen vuoksi vihreät ovat esittäneet, että seuraavassa vaiheessa olisi syytä laajentaa kohderyhmää niin, että saataisiin mukaan myös yksinyrittäjiä, itsensätyöllistäviä, silpputyöntekijöitä ja niin edelleen ja myöskin tämä aivan olennainen veroelementti. Kysynkin nyt paikalla olevalta (Puhemies koputtaa) ministeriltä: katsotteko, että verotuksen saaminen mukaan tähän seuraavan vaiheen kokeiluun on mahdollista vielä tällä hallituskaudella?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-25T17:06:40,2016-10-25T17:07:50,Tarkistettu,1.1 2016_106_109,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän tämän kritiikin veroelementin puuttumisesta, koska — niin kuin useampi puhuja on todennut viitaten samoihin asiantuntijoihin — jos tämä nyt esillä oleva kokeilu skaalattaisiin koko väestön tasolle, niin kustannukset kasvaisivat 10—15 miljardia euroa, eli tässä ei ole realismia. (Alanko-Kahiluodon välihuuto) Edustaja Alanko-Kahiluoto, te sanoitte, että tällä veroelementillä tämä olisi suunnilleen sellainen perustulo kuin pitäisikin olla, näin ymmärsin. (Outi Alanko-Kahiluoto: Kyllä!) Mutta eihän tämä ole mikään perustulo, ei tämä yhdistä mitään tukia, ei toimeentulotukea, ei asumistukea, ei mitään muitakaan tukia. Ainoa, mitä tässä kokeillaan, on se, että kun korvataan normaali perustyöttömyysturva perustulolla, jota kutsutaan perustuloksi ja joka ei lähde pois, toisin kuin työttömyyskorvaus, jos työllistyy, niin kokeillaan, työllistyykö ihminen silloin paremmin. No, aivan varmasti työllistyy, ja sitä ei tarvitse ulkomailta tulla tänne ihmettelemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-25T17:07:51,2016-10-25T17:08:55,Tarkistettu,1.1 2016_106_110,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Ja vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Alanko-Kahiluoto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_111,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Edustaja Zyskowicz tässä nyt aivan itse osoittaa, ettei tunne laisinkaan sitä keskustelua, jota perustulosta on jo vuosikymmeniä käyty. Kukaan ei ole ehdottanut, että perustulo ratkaisisi maailmanrauhan ja kaikki byrokratiaongelmat. Kyllä niissä perustulokokeiluissa, joita Suomessa on esitetty erilaisissa malleissa, on lähdetty siitä, että perustulon lisäksi ihminen kuitenkin voisi tarpeen mukaan saada toimeentulotukea, asumistukea, mikä on aivan järkevää, koska asumisen hinta eri puolilla Suomea on erilainen, ja myöskin erilaisia ansiosidonnaisia etuuksia. Ei tämä esitys ole niiden esitettyjen mallien ja teorioiden kanssa millään tavalla ristiriidassa. Se, mikä tässä on puutteellista, on se, mitä hallitus itse tekee väärin: te ette tuo tähän veroelementtiä ettekä kokeile erilaisia ihmisryhmiä, mikä näyttäisi sen, millä tavalla perustulo on ratkaisu nimenomaan siihen muuttuneeseen työelämään, josta useimmat kärsivät sen vuoksi, että eivät ole pitkäkestoisessa (Puhemies koputtaa) työsuhteessa eivätkä riittävän paljon ansaitsevia (Puhemies koputtaa) yrittäjiä vaan ansaitsevat jotakin siltä väliltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-25T17:08:57,2016-10-25T17:10:06,Tarkistettu,1.1 2016_106_112,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Ja tässä debattiosassa vielä ehdottomasti viimeisen kerran, edustaja Zyskowicz, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_113,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myönnän auliisti, että en ole ollut tässä viime vuosikymmenten perustulokokeilukeskustelussa mukana, en ainakaan sen vertaa kuin esimerkiksi edustaja Alanko-Kahiluoto ja moni muu tässä salissa. Mutta ilmeisesti ei ole sitten ollut edustaja Anna Kontulakaan, koska hänkin puheenvuorossaan tuolla totesi, että tämä ei ole perustulokokeilu. Sen verran olen tuota perustulokokeilua seurannut, että perustulon idea on yhdistää erilaisia toimeentulotukia — siis nyt en tarkoita toimeentulotukea, vaan toimeentulotukia — ja tätä kautta juuri saavutetaan sitä byrokratian vähentymistä. No, nyt kun edustaja Alanko-Kahiluoto täällä sanoo, että ei se ole tarkoitus, tarkoitus on, että sen päälle maksetaan asumistukea, tarkoitus on, että sen päälle maksetaan toimeentulotukea, no sitten lapsiperheet tarvitsevat erilaista tukea, vammaiset omaa tukea ja niin edelleen, niin kysyn vain, missä se byrokratian poistuminen (Puhemies koputtaa) sitten luuraa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-25T17:10:11,2016-10-25T17:11:14,Tarkistettu,1.1 2016_106_114,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, lähes kaikissa perustulomalleissa säilyy joitakin tarveharkintaisia tukia, mutta samalla kyllä niihin yleensä sisältyy myös tukien yksinkertaistaminen ja yhdistäminen, se on totta. Minun mielestäni oleellinen asia, joka tässä pitää ymmärtää, on se, että kysymyksessä ""perustulo — kyllä vai ei?"" on kysymys siitä, onko jokainen ansainnut sen minimitoimeentulon, joka tarvitaan jääkaapin täyttämiseen ja edes kirpparilta ostettuihin vaatteisiin. Jos on, niin silloin ""kyllä"" perustulolle, sen takia, että meidän nykyinen järjestelmämme ei kykene sitä minimitasoa tarjoamaan kaikille. Meillä toimeentulotuen alikäyttö on jopa 50 prosenttia: jopa puolet niistä, jotka ansaitsevat alle 485 euroa kuussa, jättävät hakematta toimeentulotukea, koska se järjestelmä on niin hankala, että he eivät selviä siitä. Tämä on se iso epävarmuustekijä, joka ahdistaa, (Puhemies koputtaa) hidastaa ja jäykistää meidän järjestelmäämme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-25T17:11:15,2016-10-25T17:12:21,Tarkistettu,1.1 2016_106_115,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Joskus kiihkossa unohtuu, tai ainakin katsojalta hämärtyy, mistä koko asiassa on kyse, kun tuodaan esiin jopa lillukanvarsia. Mutta yhtä kaikki, varmaan me kaikki olemme sitä mieltä, että tämä on ainutlaatuinen kokemus, ja siitä minä olen iloinen, että tällä hallituksella on ollut rohkeutta ja sen verran yksituumaisuutta, että tähän vaiheeseen ollaan päästy, että tässä ollaan lähetekeskustelussa. Ja haluaisin muistuttaa siitä — me kaikki tiedämme senkin — että nyt on kyseessä tämän kokeilun ensimmäinen vaihe, ja tästä on hyvä aloittaa. Tällä aikataululla meillä oli mahdollisuuksia tämän verran, ja toivon, että myös ministeriöön ja kauemmaksi kantautuu se viesti tästä salista, että täällä on kyllä halua laajentaa tätä. Mutta tässä ensimmäisessä vaiheessa meillä on perusideana selvittää, lisäävätkö tuloloukun ja byrokratialoukun osittainen purkaminen sekä sanktioista luopuminen työttömän perusturvan saajien eli vaikeasti työllistyvien työssäkäyntiä. Ei kai meillä hallituskumppaneilla ole tätä vastaan mitään. (Ben Zyskowicz: Minä tiedän sen jo ilman kokeilua: aivan varmasti lisää!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-10-25T17:12:24,2016-10-25T17:13:31,Tarkistettu,1.1 2016_106_116,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lieneekö tässä perustulokokeilussa nyt sitten mitään muuta hyvää kuin tämä nimi, perustulokokeilu, koska jos tämä nyt olisi nimeltään pitkäaikaistyöttömien kannustinkokeilu, niin minusta se kuulostaa korvaan paljon pahemmalle, jos lähdetään siitä, että ollaan tekemässä perustulokokeilua. Ja kyllä mielestäni se, mihinkä hallitus tässä tähtää, on se, että tällä pyritään vähentämään köyhyyttä ja väliinputoamista. Tämä on todellakin kokeilu. Emme me saa mitään valmiiksi emmekä aikaiseksi, jos ei jotakin lähdetä kokeilemaan. Kyllä minun täytyy sanoa, että tämä hallitus, joka nyt toimii, on siinä mielessä historiallisesti edennyt, että eivät aikaisemmat hallitukset — vaikkakin olette paljon puhuneet ja esittäneet erilaisia toivomuksia perustulokokeilusta — ole saaneet aikaiseksi. Mutta nyt on joku malli, se ei välttämättä ole aukoton eikä se ole se paras, mutta siitä lähdetään eteenpäin, ja 2017, 2018 ja 2019 arvioidaan. (Puhemies koputtaa) Täällä on puhuttu myös niistä ihmisistä, niistä 2 000:sta, jotka jossakin ehkä kokevat sitä toivonpilkahdusta, (Puhemies koputtaa) mikä työttömillä ihmisillä on. Mitenkä tämä otanta nyt sitten (Puhemies koputtaa) tehdään? Kysyn, arvoisa ministeri: missä vaiheessa nämä henkilöt valitaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-10-25T17:13:32,2016-10-25T17:14:44,Tarkistettu,1.1 2016_106_117,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Mäkisalo-Ropponen ja Ala-Nissilä, ja sen jälkeen ministeri vastaa. Ja sitten vielä sen jälkeen jatkamme lyhyen tovin tätä debattia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_118,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kokeilukulttuuri sinällään on kannatettava asia, mutta minun mielestäni näin suuressa yhteiskunnallisessa muutoksessa olisi pitänyt rakentaa kunnollinen perusta kokeilulle, mikä tarkoittaa esimerkiksi huomattavasti suuremman väestömäärän osallistumista. Pahoin pelkään, että emme tule saamaan tällä kokeilulla koko väestöön sovellettavia tietoja, joiden avulla lainsäädäntötyötä voisi jatkaa. Nimittäin jos perustulo toteutettaisiin tällä mallilla koko maassa, niin kustannukset olisivat niin valtaisat, ettei sitä mallia voisi toteuttaa. Minun mielestäni me kokeilemme siis mahdotonta mallia. Lisäksi tämä kokeiluasetelmakin on minun määrittelemäni perustulon tavoitteiden näkökulmasta vajavainen. Minä edustan niitä edustajia, jotka ovat täällä sanoneet, että tämä ei oikeastaan ole mikään perustulokokeilu, tämä on minun mielestäni lähinnä työmarkkinatukikokeilu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-25T17:15:00,2016-10-25T17:16:04,Tarkistettu,1.1 2016_106_119,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä oli hyvä havainto siitä, että takuueläke, joka on ollut keskustalle tärkeä asia, tavallaan on perustuloluonteinen erä. Todellakin tässä rinnalla on ministeri Orpon ja hallituksen asettama kannustinloukkutyöryhmä. Tarkastusvaliokunta parhaillaan on asettanut tutkimuksen selvittämään asuntopolitiikan vaikuttavuutta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Eli tämä kokonaisuus, tämä sosiaaliturvan ja tulojen kannustavuus, on erittäin iso ja tärkeä asia, ja on hyvä, että sitä monella tavalla selvitetään. Jään kysymään, onko tässä kokeilussa riittävä pituus sen vaikutukset huomioiden. Muistan kun aikanaan toteutettiin matalapalkkatyötä suosiva työnantajamaksujen porrastus, niin se oli liian lyhytaikainen. Kesti monta vuotta ennen kuin kotitalousvähennys alkoi pelittää ihmisten käyttäytymiseen nähden. Eli tässä on tämä haaste, ja kysynkin ministeriltä tätä kysymystä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-10-25T17:17:03,,Tarkistettu,1.1 2016_106_120,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Ja nyt ministeri, 3 minuuttia tuosta puhujapöntöstä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_121,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia puheenvuorosta. Ensinnäkin, edustaja Zyskowicz, kiitoksia pontevasta puheenvuorostanne, tästä on tätä esitystä helppo jatkaa kehumaan. Kyllä nyt ollaan varmasti siellä yleiskäsitteen tasolla oltu tähän asti, ja nyt haetaan vastauksia. Ja yhdistetäänkö tässä jotakin? Tämä pyrkii nimenomaan selvittämään, mitä meidän tulee ja pitää yhdistää. Kun vertaatte tätä Britanniaan, siellä on jo olemassa oleva malli, eikö niin, ja nyt me puhumme vasta kokeilusta. Entä lyhytaikaisen työn vastaanotto? Kyllä, sen pitää olla kannattavaa. Entä yrittäjäksi ryhtyminen? Mielestäni ne ovat kyllä ihan arvokkaita tavoitteita, ja hyvä, että te tunnustitte ne reunaehdot. Niitä kutsutaan myös kannustinloukuiksi, työttömyysloukuiksi, tuloloukuiksi, byrokratialoukuiksi — nämä on tunnistettu tässä esityksessä. Täällä edustaja Parviainen kysyi otannasta ja siitä, miten tämä on nyt tehty juuri tähän näin. Tällä kokeilulla on tietty budjetti, ja tietty optimointi täytyy tehdä. Samaten edustaja Juvonen kysyi tästä otannasta, ja tämä on nyt optimoitu tällä budjetilla ja tällä aikataululla tähän. Edustajat Räsänen, Mäkisalo-Ropponen ja Kiljunen, kysyitte sitä, ollaanko kokeilemassa jotakin, mitä ei voitaisi soveltaa, ja voidaanko siirtää. Suuri osa tästä kokeilusta, kokeilun elementeistä, siirtyy todellakin tulevaisuuteen, eli nyt lähdetään liikkeelle. Ja kun, Mäkisalo-Ropponen, sanoitte, että pelkäätte, ettei saa tietoja, niin minä kyllä pelkään, että me emme saa tietoja, kun ei kysytä. Elikkä silloin täytyy ruveta kysymään, että niitä tietoja saa, ja sitten voidaan lähteä analysoimaan sitä tietoa. Edustaja Kontula, niin, ei puhuta perustulomallista, mutta minä kuitenkin pidän tätä kokeiluna perustulosta niiltä osin kuin tämä nyt tähän aikaan on pystytty rakentamaan. Meillä on tiettyjä järjestelmäteknisiä haasteita, tällä on tietty budjetti. Edustaja Ala-Nissilä, kysyitte siitä, mikä on sitten sen pituus. No, se on se pituus, mitä tällä budjetilla mahdollisesti saadaan; se täytyy suhteuttaa niihin varoihin, mitä meillä on käytössä. Edustaja Zyskowicz, vielä nostitte esille sen, että täällä nyt unelmoidaan. No, entäs sitten, jos nyt pikkuisen onkin sitä unelmointia tai ajatusleikkiä, koska meillä ei ole ollut mitään mallia, meillä ei ole ollut olemassa kokeilua eikä ole olemassa tietoa. Ja niin kuin sanoitte, koko potti ei ole tässä näin, se 20 miljoonaa siitä budjetista, mitä ollaan käyttämässä, vaan tämä on kaksivaiheinen: tässä on kokeiluhanke, ja sen rinnalla on tutkimushanke, joka ottaa tietoa tästä kokeilusta eteenpäin. Edustaja Huhtasaari, kun kysyitte harmaan talouden torjunnasta, niin kyllä voi ja sopii varmaan odottaa vaikutusta — siis varmaankin sitä toivomaanne vaikutusta, mitä tässä kysyitte. Mutta olivatko tässä nyt vastaukset suurin piirtein kaikkiin... Niin, edustaja Kontula, vielä kysyitte sitä, miten on huomioitu vaikutus liiketoimintamalleihin ja ruohonjuuritason toimijoihin — ymmärsin näin, että tämä oli se kysymys — ja miten seuranta. No, tietysti tätä toimeenpanoa johtaa ja ohjaa sosiaali- ja terveysministeriö ja toimeenpanijana on Kela, eli kyllä varmasti se seuranta ja (Puhemies koputtaa) velvollisuus analysoida tätä tietoa ja katsoa ruohonjuuritason toimijoitakin (Puhemies koputtaa) on myös ministeriössä. Mikä on sitten vaikutus liiketoimintamalleihin, ruohonjuuritason toimintaan ja -toimijoihin, on varmaankin, veikkaisin, työllisyyden kautta — työllisyyshän kuitenkin luo sosiaaliturvaa, toimeliaisuutta, hyvinvointia, tai mitä muuta on — onko tämä nyt nimenomaan kannustavampi ja byrokratiaa, kannustinloukkuja purkavampi malli.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-25T17:17:18,2016-10-25T17:21:21,Tarkistettu,1.1 2016_106_122,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,Jatketaan vielä pieni hetki debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_123,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuka tahansa yhteiskuntatieteilijä voi kertoa, että jos otoskoko on 2 000 henkilöä, ei kokeilu voi tuottaa kestävää ja koko väestöön sovellettavaa tulosta, jonka pohjalta voisi lainsäädännössä edetä. Kun kunnollista kokeiluasetelmaa ei näillä resursseilla saada aikaan, niin mitä hyötyä tästä kokeilusta loppujen lopuksi on? Onko tämä kokeilu hallitukselle vain itsetarkoitus, sillä tutkimukseksi ei näin suppeaa kokeilua voi sanoa? Sinänsä perustulon kokeileminen olisi ihan kannatettava asia, ja arvostamme kovasti asiantuntijoita, jotka ovat näissä niukoissa resursseissa yrittäneet asiaa valmistella, mutta tosiaan hallitus on tehnyt tämän kunnollisen kokeilun aika mahdottomaksi, ja voidaankin kysyä, mikä se perimmäinen tarkoitus on. Tällä kokeilulla ei ole mitään tekemistä tieteellisyyden kanssa, eikä johtopäätöksiä tällaisen kokeilun perusteella tulisi tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-25T17:21:27,2016-10-25T17:22:20,Tarkistettu,1.1 2016_106_124,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sinänsä tämä mainittu otoskoko ei välttämättä ole ongelma. Jotta saadaan uskottavia tuloksia, niin silloinhan vaikka tuhannenkin kokoinen otos voi olla jo aika informatiivinen — riippuu siitä, mitä halutaan tietää. Tutkijathan ovat tämän kokeilun suunnitelleet. Kyllä sieltä varmaan kiinnostavaa informaatiota tulee. Mutta silti mielestäni tässä keskustelussa on liiallisia odotuksia sen suhteen, miten ylipäänsä voi ja miten kannattaa edetä kokeilemalla ihmisillä, koska viime kädessä sitten, kun suunnitellaan sosiaaliturvaan suurempaa remonttia, kannattaa tietysti tehdä paljon halvempia ja tehokkaampia kokeiluja eli käyttää näitä hyviä simulointimalleja, joilla voidaan sitten ennustaa hyvinkin monenlaisia lopputuloksia. Erityisesti tämmöiset osittaiset kokeilut ovat siksi puutteellisia, että jos me teemme ison sosiaaliturvan uudistuksen, (Puhemies koputtaa) niin lopullinen vaikutus nähdään vasta sitten, kun kaikki ovat ennättäneet sopeutua kaikkien muidenkin käyttäytymisen muutokseen, eli siinä mielessä on turha odottaakaan, että me kokeilemalla tässä lopulta saisimme tietoa. (Puhemies koputtaa) Jossain vaiheessa pitää vain tehdä ihan samalla tavalla kuin Suomessa on tehty kansaneläkeuudistus ja peruskoulu-uudistus ja kaikki vastaavat uudistukset. (Puhemies koputtaa) Näin tullaan toivottavasti tekemään myös sosiaaliturvan suhteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2016-10-25T17:22:23,2016-10-25T17:23:54,Tarkistettu,1.1 2016_106_125,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisat edustajat, kernaasti en puhuisi puhujan päälle, mutta silloin kun minuutti ylittyy 50-prosenttisesti, alkavat paineet tulla siihenkin. (Juhana Vartiainen: Anteeksi!) Toivon, että pysyisimme tähän debattiin varatun aikalimiitin puitteissa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_126,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen nähnyt monia tämäntyyppisiäkin kokeiluja tai tutkimuksia, joissa otantakoko on ollut vastaava, ja ne ovat aivan hyvin toimineet, mutta tosiasia on, että esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotuen yhdistämistä ei tässä kokeilussa ole. Näin emme saa työnhakijan käyttäytymisestä ihan kaikkea sitä irti, mitä voisi tietysti toisaalta saada. Haluaisin esittää myöskin ratkaisuja edustaja Kontulan esille nostamaan tärkeään asiaan yhteisöllisyydestä. Mietin sitä, olisiko mahdollista luoda sellainen pohja, jonne halutessaan kaikki tähän kokeiluun osallistujat voisivat hakea, koska nykypäivänä yhteisöjä syntyy muutenkin kuin alueellisesti. Esimerkiksi esiin nostamanne vanhempien hoiva, (Puhemies koputtaa) omaishoito, voi toteutua muutenkin kuin alueellisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-10-25T17:24:12,2016-10-25T17:25:21,Tarkistettu,1.1 2016_106_127,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tietenkin hyvä, että perustulon osalta mietitään näitä tutkimusasetelmia ja kokeiluvaihtoehtoja, ja tässähän nyt virkamiesten taholla ja Kelan ja muiden toimesta on näitä eri vaihtoehtoja kuvattu ja yritetty saada sellaista tutkimusasetelmaa, että saataisiin ihan oikeata tutkimustulosta. Mutta nämä on jouduttu sitten pistämään syrjään, niin että hallitus on valinnut nyt tämän hyvin rajallisen, pelkistetyn tien, jossa mennään. Onko otoksen koko 2 000 vai mikä, se on toinen asia, mutta olennainen kysymyshän tässä on se, että tämä rajautuu tiettyihin ihmisiin, siis työttömiin ihmisiin, jotka ovat työmarkkinatuella tai peruspäivärahaa saavia ja työttömiä, kun sitten taas tämä koko idea perustulosta pohjautuu vähän toisenlaiseen maailmaan. (Puhemies koputtaa) Tämä sinänsä ei anna siitä maailmasta kuvaa, eikä tämä anna vielä vastauksia siihen, millaiseen perustulomalliin on sitten todellisuudessa rahallisia resursseja olemassa. Tämä kokeilu nyt menee näin, mutta epäilen vain, että tästä johtopäätösten (Puhemies koputtaa) tekeminen on vaikeaa. Annettakoon se tutkijoille sitten.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-10-25T17:25:24,2016-10-25T17:26:46,Tarkistettu,1.1 2016_106_128,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Myönnän vielä tässä debatissa puheenvuorot edustajille Mäkelä, Parviainen, Kontula, Heikkinen, Zyskowicz, ja sitten ministeri saa vielä pienen vastauspuheenvuoron toki hänkin. Sitten sen jälkeen siirrymme listaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_129,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun aikana tulee varmaankin kaikille hyvin selväksi, minkä takia tällaista kokeilua ei ole aikaisemmin tullut tehtyä. Eli kun lähdetään rakentamaan taloa niin, että kädessä on tiili, niin täällä käydään arvostelemaan, että miksi rakennat vasta muuria, kun talokaan ei ole vielä valmis. Eli kun jotain arvosteltavaa pitää keksiä, niin sitten keksitään, esimerkiksi arvostellaan sitä, että tässä pyritään ratkaisemaan työttömyyteen liittyviä ongelmia. Kuitenkin työttömyys on useitten kyselytutkimusten mukaan kansalaisten mielestä meidän kaikkein vakavin ongelmamme. Eli jos nyt kävisi niin, että tällä saataisiin edes jollain tasolla autettua, ellei ehkä ratkaistua, työttömyyttä, niin eikö tämä kokeilu olisi silloin täyttänyt tarkoituksensa runsain mitoin? Ihmettelen tätä yltiöpositiivista asennoitumista siihen, että jos pitkäaikaistyöttömälle annetaan vähän reilut 500 euroa kuukaudessa verottomana ilman pelkoa menettämisestä, hän työllistyisi heti kovapalkkaiseen työhön. Jos tämä näin menisi, niin eikö niitä viisisatasia kannattaisi maksaa vähän enemmänkin niille pitkäaikaistyöttömille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-25T17:27:02,2016-10-25T17:28:03,Tarkistettu,1.1 2016_106_130,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä mietittiin tämän kokeilun tieteellisyyttä, ja minä ainakin elän siinä käsityksessä, että mukana on kuitenkin valtakunnan huipputason osaajia, jotka tämän haastavan aikataulun ja haastavan budjetin puitteissa pyrkivät tekemään parhaita mahdollisia johtopäätöksiä sillä aineistolla, minkä he saavat kerättyä. Minä katsoisin, että siitä huolimatta, että tähän kokeiluun on kohdistettu täällä kritiikkiä, tämä kokeilu ehdottomasti kannattaa tehdä nyt eikä lykätä myöhemmäksi, koska me saamme tällä kokeilulla kuitenkin niin sanotusti pelin auki tähän laajempaan keskusteluun, joka liittyy sosiaaliturvajärjestelmän paradigman ohjaamiseen kohti sitä suuntaa, johon edustaja Kontulakin viittasi ansioituneesti puheessaan. Hän viittasi siihen, että tällaiset kategoriat, onko ihminen juuri nyt työssä, työsuhteessa, työtön ja niin edelleen, lakkaavat olemasta tulevaisuuden työelämän murroksessa, joka itse asiassa on täällä jo nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-10-25T17:28:04,2016-10-25T17:29:05,Tarkistettu,1.1 2016_106_131,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkentaisin vielä kysymystäni ministerille. Kun puhuin niistä mahdollisista uusista liiketoimintamalleista, joihin tämä kokeilu saattaa ihmisiä kannustaa, niin tarkoitin esimerkiksi asunnon vuokrausta. Jos minä vuokraan Airbnb:n kautta omaa asuntoani tämmöisellä globaalilla alustalla, niin Kela ei saa siitä suoraan yhtään mitään tietoa, ellei Kelalla ole jotain semmoista välinettä, jolla se sitä tietoa minulta penää, ja jos katsotaan suoria työllisyyslukuja, niin minun työllistymisessäni se ei näy millään lailla. Kysymys on kuitenkin taloudellisesta ja aika työvoimavaltaisesta aktiivisuudesta, jossa minä pesen lakanoita ja siivoan paikkoja seuraavia vieraita varten ja saan siitä sitten korvauksen. Samalla lailla siinä ei näy esimerkiksi sitä, jos naapurissa perustulo käynnistää hankkeen, jossa vanhemmat hoitavatkin vaikka vuorotellen pihan lapsia niin, että lapsia ei tarvitse viedä päiväkotiin. No, tämä ei ole yhteisöllinen kokeilu, (Puhemies koputtaa) tässä ehkä ei tule tämmöistä esimerkkiä, mutta jotain tämmöistä vastaavaa — se ei näy työllisyystilastoissa ja on silti (Puhemies koputtaa) taloudellisesti arvokasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-25T17:29:07,2016-10-25T17:30:18,Tarkistettu,1.1 2016_106_132,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jotenkin tämä keskustelu antaa kuvan tästä yhteiskunnastakin, kun tuntuu, että monessa puheenvuorossa periaatteessa ei ihan kokonaan vastaan olla, mutta kuitenkin hieman väärin sammutettu. Vanhasen toisen hallituksen SATA-komitea on hyvä esimerkki siitä, että keskustalle perusturvan eläminen ajassa ja sen aikaan päivittäminen on ollut aina tärkeää. Siinä oli taas osoitus siitä, että kun kaikki otetaan mukaan, niin mitään tulosta ei saada aikaan. Olen kiitollinen siitä, että tämä hallitus pystyi asettamaan fokuksen tässä aikamääreessä, tässä taloustilanteessa, mihinkä meillä on varaa, on ottanut Suomen parhaimman asiantuntijaorganisaation, Kelan, sitä suunnittelemaan ja toteuttamaan, kiitos Kelan suuntaan siitä. Ainakin itse vilpittömästi odotan, että me tulemme saamaan tuloksia, ja sitten katsomme, mihinkä tätä laajennetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-10-25T17:30:20,2016-10-25T17:31:22,Tarkistettu,1.1 2016_106_133,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Mattila, minulla ei ole mitään unelmointia vastaan. Halusin vain tuoda esiin sen, että perustulo on niin suosittu kansalaisten keskuudessa ja puolueiden keskuudessa, koska jokainen voi siihen käsitteeseen projisoida oman unelmansa siitä, minkälainen on kannustava ja oikeudenmukainen sosiaaliturvajärjestelmä. Myös kokoomuksen piirissä kehitetään näitä perustulomalleja, ja totta kai toivotan niille menestystä. Mutta tässä kokeilussa ei ole kyse mistään realistisen perustulomallin kokeilemisesta. Tässä kokeilussa kokeillaan sitä, työllistyykö pitkäaikaistyötön paremmin, jos hän saa pitää työttömyysturvansa, kuin silloin, jos hän ei saa pitää työttömyysturvaa, ja en todellakaan pelkää tämän kokeilun tuloksia, koska minä itse uskon aivan vakaasti siihen, että tulos on se, että sellainen henkilö, jolla on paremmat kannustimet työllistyä, työllistyy paremmin kuin sellainen henkilö, jolla on huonommat kannustimet työllistyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-25T17:31:24,2016-10-25T17:32:27,Tarkistettu,1.1 2016_106_134,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Ministeri, 2 minuuttia paikan päältä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_135,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä tuonne edelliselle kierrokselle. Edustaja Alanko-Kahiluoto, kysyitte tästä verotuselementistä ja kansallisesta tulorekisteristä. Nehän ovat tässä hallituksen esityksessä jo mukana, ja uskoakseni ne ovat varmasti hyvin mahdollisia seuraavia askeleita ottaa. Mutta tästähän on esitetty arvio, että kansallinen tulorekisteri ei ole mahdollinen ennen kuin 2019, ja siinä aikataulussa on sitten elettävä. Edustaja Kontula, ymmärtääkseni perustulo ei estä tällaista mainitsemaanne toimeliaisuutta. Mutta kuten totesin vielä, STM johtaa ja ohjaa ja Kela on sitten se toimeenpaneva, seuraava, ja mitä se tietoa saa, se tulee varmasti tätä kautta, mitä tuossa kyselitte. Sitten edustajat Eloranta, Tuula Haatainen: Edustaja Eloranta, kyselitte kokeilun perimmäistä tarkoitusta. Hyvin pitkälti uskon siihen, mitä hallituksen perusteluissa löytyy perimmäisestä tarkoituksesta. Minusta siellä on mainittu toimeentuloturvan yksinkertaistamisesta ja virtaviivaistamisesta. Siellä on puhuttu työttömien kannustinloukuista, tuloloukuista, byrokratialoukuista. Tuula Haatainen, kyselitte tätä, että siellä on peruspäivärahalla ja toimeentulotuella olevia, jotka ovat valikoituneet tähän tutkimukseen. Ajattelen kyllä heitä... (Tuula Haataisen välihuuto) —Työmarkkinatuella, kiitos korjauksesta. — Ajattelen kyllä heitä lämmöllä, eli he ovat päässeet tähän mukaan. Minusta on hienoa, että he ovat tuomassa arvokasta tietoa tämän tutkimuksen kautta sitten tulevaa työtä varten. Korostan vielä, että tämä on kaksivaiheinen. Tämä on nyt liikkeellelähtö, ja tästä toivon, että voimme vain parantaa. Kiitos myös siitä keskustelusta, mitä täällä on tuotu esille, että minä uskallan sanoa, että tätä voi koko eduskunta myös yhdessä parantaa. Kun tämä lähtee valiokuntiin lausuntokierroksille, niin arvostan kyllä sitä, mitä täällä eduskunnassa tehdään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-25T17:32:31,2016-10-25T17:34:33,Tarkistettu,1.1 2016_106_136,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Siirrytään puhujalistaan. Edustaja Alanko-Kahiluodon nimi mainittiin paitsi ministerin puheenvuorossa myöskin aikaisemmin edustaja Zyskowiczin puheenvuorossa pariin kertaan. Myönnän vielä hänelle vastauspuheenvuoron, mutta ehdottomasti vain hänelle, sitten siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_137,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan Zyskowiczille sen verran, että kun argumentoitte, että olisin sanonut, että perustulokokeilun tarkoituksena ei ole yhtenäistää etuuksia, niin näinhän en suinkaan sanonut. Asiahan on nimenomaan niin, että eri malleissa on ehdotettu sitä, että perustulo korvaisi kaikki vähimmäisetuudet eli ne yhtenäistettäisiin. Mutta sen sijaan niissä perustuloesityksissä, joita täällä Suomessa on tehty ja joita itse tunnen ja kannatan, ei ole esitetty esimerkiksi sitä, että perustulo ja asumistuki tai perustulo ja ansiosidonnaiset etuudet korvattaisiin eli olisi tällainen niin sanottu täysi perustulo. Lienee tosiasia, että useimmat pitävät sellaista mallia epärealistisena eivätkä kannata sitä. Itsekin lukeudun heihin. Mutta ministerille vielä sen verran, että olen kyllä eri mieltä siitä, että tämä esitys sisältäisi verotuselementin. Sitähän se nimenomaan ei sisällä, ja se on tämä ongelma. (Puhemies koputtaa) Mutta sitä vielä tivaan tässä, onko siis niin, että ette kykene tällä kaudella ottamaan seuraavaan vaiheeseen minkäänlaista (Puhemies koputtaa) verotuselementtiä, ja pystyttekö laajentamaan (Puhemies koputtaa) seuraavassa vaiheessa tätä esitystä myös esimerkiksi itsensä työllistäviin freelancereihin ja yksityisyrittäjiin, jotka hyötyisivät tästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-25T17:34:49,2016-10-25T17:36:13,Tarkistettu,1.1 2016_106_138,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,Nyt se minuutti on erittäin runsaasti ylitetty. Siirrytään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_106_139,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä tosiaan nyt kokeillaan, koska ei ole aikaisemmin kokeiltu, ja vielä bonuksena nyt sitten saamme kansainvälistä huomiota. Toki meillä kaikilla varmasti on halu kehittää järjestelmäämme paremmaksi, ja sitten tämän perustulokokeilun tuloksista voimme vetää johtopäätöksiä ja jatkaa keskustelua ja järjestelmämme kehittämistä. Täydellistä järjestelmää emme varmasti koskaan saa aikaiseksi, mutta aina pitää ja voi saada siitä paremman. Kannustinloukut ovat todellisuutta. Kannustinloukkuhan tarkoittaa tilannetta, jossa sosiaalietuuksia saavan ihmisen ei ole kannattavaa mennä töihin, koska työtulot vähentävät etuuksia eivätkä käteenjäävät tulot kasvakaan. Lyhytkin työsuhde voi lisäksi aiheuttaa katkoja ja viiveitä maksatukseen, jos joutuu turvautumaan uudestaan etuuteen, joten kyllähän tämä siinä mielessä vapauttaa ihmisen, että hänellä on semmoinen tietynlainen turva, että perustulon joka tapauksessa saan ja voin katsella moneen suuntaan ja kokeilla erilaisia asioita. Itse olen sitä mieltä, että monet muut hallituspuolueet aina puhuvat ja keskustelevat, mitä pitäisi tehdä, mutta tämä hallitus kokeilee. Se vaatii rohkeutta, ja tämä on yksi kunnianhimoinen kokeilu, ja kohta pääsemme sitten seuraavaan vaiheeseen ja keskustelemaan tuloksista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-10-25T17:36:17,2016-10-25T17:37:49,Tarkistettu,1.1 2016_106_140,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri aitiossa! Tämä on todellakin kokeilu. Tarkoitus on vähentää köyhyyttä ja väliinputoamista, vähentää sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa ja kannustaa työntekoon julkistaloudellisesti kestävällä tavalla. Kannustaa työntekoon — se on sellainen lause, jota kyllä paljon täällä eduskunnassa on käytetty, ja kaikki me siitä puhumme, kuinka työnteosta tulisi kannustavaa ja yhä useampi ihminen löytäisi myös sen työpaikan. Jos tämä on nyt yksi sellainen keino näille 2 000 ihmiselle, niin se on hyvä asia kokeilla tällä kokeilulla. Todellakin, on saanut kansainvälistä huomiota myös se, että Suomessa ollaan päästy näin pitkälle, että me todellakin aloitamme tämän asian kokeilemisen jo vuonna 2017. Muun muassa Tanskasta on tullut itselleni paljon yhteydenottoja ja haastattelupyyntöjä, että voisinko kertoa, millä tavalla tämä asia etenee ja mitä tämä sisältää. Ja tietysti, mikä on sitten se lopputulos, niin kokeiluhan sen sitten ratkaisee. Siellä on 2 000 ihmistä, jotka odottavat todellakin, että kuka heistä pääsee tähän, ja ympäri Suomen valitaan. Muistettava on se, että meillä on erilaiset kulut kuitenkin ympäri Suomen, eli se summa, mikä on täällä pääkaupunkiseudulla jollekin hyvä, voi olla sitten taas Pohjois-Savossa jo paljon parempikin — se tulee ottaa huomioon, että Suomi on laaja maa ja myös taloudellinen tilanne on erilainen eri puolilla Suomea. Hyvä, että kokeillaan. Niin kuin tuossa jo edellisessä puheessa sanoin, vuosikausia tästä on täällä eduskunnassa keskusteltu ja on väläytetty, milloin tällainen perustulokokeilu tulee. Ehkä nimi ei nyt välttämättä osu kohdalleen, mutta se kuitenkin kertoo sen, että positiivisesti suhtaudutaan, ja se on ehkä vähän, sanoisin kuitenkin, lempeämpi niille ihmisille, jotka ovat tämän kokeilun piirissä, kuin että me puhuisimme tällaisesta kannustinkokeilusta tai siitä, miten nyt pitkäaikaistyöttömät saataisiin sinne työelämään, koska se on täällä myös noussut esille, (Puhemies koputtaa) millä tavalla me ihmisistä puhumme ja onko se arvostavaa vai ei.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-10-25T17:37:51,2016-10-25T17:40:01,Tarkistettu,1.1 2016_106_141,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki perustulokokeilusta sekä muutettavaksi tuloverolakia ja ennakkoperintälakia. Olen hyvin kriittinen koko ajatukselle. Kuten olemme jo kuulleet, perustulokokeilu toteutettaisiin seuraavien kahden vuoden aikana. Kokeiluun valituille Kansaneläkelaitos maksaisi kokeilun aikana perustuloa 560 euroa kuukaudessa. Perustulo olisi saajalleen verovapaata tuloa, eivätkä sen määrää vähentäisi perustulon saajan muut tulot. Se tässä esityksessä on hyvää, että tämä on kokeilu, minkä perusteella voidaan arvioida, voidaanko perustulon avulla uudistaa sosiaaliturvaa niin, että erityisesti työn tekemiseen liittyvät kannustinloukut vähenisivät. On myös mielenkiintoista nähdä, paljonko tämä kokeilu tulee maksamaan ja mitä se maksaisi, jos se koskisi muitakin kuin tähän kokeiluun osallistuvia henkilöitä. Näen hyvänä, mikäli tämän kokeilun osana kaikkia tukimuotoja tarkastellaan uudelleen. Esimerkiksi: Tänä vuonna asumistukea maksetaan verovaroista jo yli 1,7 miljardia euroa. Summa ylittää 2 miljardin rajan viimeistään vuonna 2018. Tuen saajia on noin 800 000, ja heidän määränsä kasvaa koko ajan. Tuen saajia ei pidä tietenkään syyllistää. Asumistuen tarvehan johtuu ihmisten liian pienistä tuloista ja liian korkeista asumismenoista. Asumistuki tarkoitettiin alun perin tilapäiseksi tueksi ihmisille ja perheille, jotka olivat ajautuneet talousvaikeuksiin. Nyt se mielletään saavutetuksi eduksi, ja siitä luopuminen olisi vaikeaa. Kovin monessa sivistysvaltiossakaan sitä ei kuitenkaan makseta. Suomessa näin kattava asumistuki mahdollistaa asuntorakentamisen kustannusten paisuttamisen ja ylihinnoittelun sekä keinottelun maapohjalla kasvukeskuksissa, erityisesti Helsingissä, meidän kaikkien ja myös kuntapäättäjien tietoisella tuella. Asuminen on meille kaikille perusoikeus. Ilman asuntoa Suomen talveen kuolee. Kannattaisi kuitenkin joskus miettiä, tuemmeko jatkossakin tulonsiirtoa yhteiskunnalta markkinavoimille. Miksi Suomessa asumistukia saa noin 60 prosenttia vuokra-asunnossa asuvista? Arvoisa puhemies! Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän tilkkutäkkimäisyys ja monimuotoisuus on todellinen haaste perustulon säätämiselle. Oleellista tässä esityksessä onkin se, että tämä esitetty kokeilu on ennen kaikkea juridis-hallinnollinen testi siitä, onko esityksen mukainen perustulo sovitettavissa meidän sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmään hallitusohjelman edellyttämässä aikataulussa. Siinä mielessä pidän tätä hallituksen esitystä hyvänä. Uskon, että näillä perusteilla perustulokokeilu hyväksytään myös Sevettijärven baarissa. Juuri äsken keskustelin tuossa täysistuntosalin ulkopuolella henkilön kanssa puhelimitse, ja hän odotti, milloinka tämä perustulokokeilu tulee voimaan, ja toivoi, että myös hän pääsisi tähän osalliseksi. Mutta kuten olemme tänään kuulleet, tähän valitaan noin 2 000 henkilöä, ja katsotaan, miten heidän käy. Sitten täällä on ollut keskustelua siitä, onko tämä riittävä määrä tarkalle tutkimukselle. Yhtä hyvin voidaan kysyä, kun hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden kannatusta kysytään, onko se riittävä määrä tieteelliselle tutkimukselle. Näyttäisi siltä, että perussuomalaistenkin kannatus on nousemassa tämän viimeisimmän kannatuksen mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-10-25T17:40:02,2016-10-25T17:44:29,Tarkistettu,1.1 2016_106_142,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perustulokokeilu herättää intohimoja, kuten täälläkin salissa lähetekeskustelussa ollaan jo huomattu. Tässä haluaisin, kun on vähän pitempään puheeseen mahdollisuus, kiittää vielä kerran ja olen iloinen siitä, että meillä on Kelan kaltainen laitos, jonka valmistelu tässä perustulokokeilussa on aivan keskeistä. Toki muitakin tahoja on mukana ollut, mutta Kelan resurssit ovat varmasti sillä tavoin ainutlaatuiset, että ne ovat mahdollistaneet meille sen, että näinkin lyhyessä aikataulussa ja näillä talouden reunaehdoilla meillä on mahdollisuus nyt päästä tähän vaiheeseen, että perustulokokeilua päästään aidosti kentällä toteuttamaan. Tämä perustulokokeiluhan on osa Sipilän hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi ‑kärkihanketta. Tämä hallitus on linjannut hallitusohjelmassaan monin tavoin, että meillä on halua kehittää myös meidän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja niin, että olisi yhden luukun periaate, ja se sama pätee myös tähän sosiaaliturvan kehittämiseen. Tässä vuosikymmeniä rakennettua tilkkutäkkiä yritetään tämän perustulokokeilun keinoin selvittää: olisiko sitä tätä kautta mahdollista yksinkertaistaa. Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvaa yritettiin ja on yritetty aikaisemminkin yksinkertaistaa. Matti Vanhasen toisen hallituksen aikaan SATA-komitea yritti laajapohjaisesti tätä selvittää, kunnianhimoisena tavoitteena saada suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä, silloin kun Suomi täyttää 100 vuotta, yksinkertaiseksi ja selkeämmäksi. No, me kaikki tiedämme, mitenkä sille kävi: yhteistuumaisuutta ei löytynyt siihen, mihinkä suuntaan tuota järjestelmää pitäisi kehittää. Mutta siitäkin kiitokset silloiselle sosiaali- ja terveysministeri Hyssälälle, että hän oli rautainen nainen ja nyt taas Kelan roolissa, pääjohtajan roolissa, on sitten luotsannut tätä valmistelutyötä hienosti eteenpäin. Arvoisa puhemies! Tämä on kiistatta ainutlaatuinen kokeilu, johon on ollut laajaa kiinnostusta ulkomailla, ja toisin kuin jotkut muut ajattelevat, itse olen hyvin iloinen, että Suomi on tätäkin kautta ollut maailmankartalla, että Suomi profiloituu myös sosiaaliturvan kehittämisessä maaksi, jolla on halua kokeilla ja sitä kautta löytää parempia käytänteitä. Ja kuten tiedämme, nyt on kyseessä hetki, jolloinka alkaa kokeilun ensimmäinen vaihe — tästä on hyvä aloittaa. Tässä vaiheessa kohderyhmä on rajattu niin, että se kohdentuu niihin, jotka kipeimmin tarvitsevat toivoa ja kannustusta elämään. Perusideana on selvittää, lisäävätkö tuloloukun ja byrokratialoukun osittainen purkaminen sekä sanktioinnista luopuminen tässä työttömän perusturvan saajien, vaikeasti työllistyvien, työssäkäyntiä. Minä en usko, että aidosti tämän asian vastustajia tästäkään salista löytyy. Ja uskon myös, että perustulolla on varmasti hyviä vaikutuksia myös muiden ryhmien kuin työttömien työntekoon ja hyvinvointiin. Kuten tämäkin lähetekeskustelu on osoittanut, on haasteellista näin lyhyessä ajassa löytää niitä pysyviä vaihtoehtoja, pysyviä malleja siitä, mikä on hyvä, ja siksi toivonkin, että myös tulevilla hallituskoalitioilla olisi halukkuutta selvittää ja uudistaa sosiaaliturvaamme myös tämän perustulon osalta. Arvoisa puhemies! Tämän perustulokokeilun tavoitteena on löytää keinoja työssäkäynnin lisäämiseen, ja juuri tähän kysymykseen tämä vuoden alussa alkava kokeilu hakee vastausta. Mutta tämä ehdotuksen läpikäyminen on jo osoittanut, miten monimutkainen ja moniulotteinen kokeilu on ja koko Suomen sosiaalijärjestelmä on, ja jotenkin ajattelenkin, että ylipäätänsä tämän koko kokeilulakiesityksen aikaansaaminen on jo iso saavutus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-10-25T17:44:43,2016-10-25T17:49:50,Tarkistettu,1.1 2016_106_143,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitusta on ehdottomasti kiitettävä siitä, että se uskaltaa lähteä kokeilemaan perustuloa, ja tässä kiitokseni on vilpitön ja syvä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että huolimatta näistä puutteista, joita tähän esitykseen sisältyy, perustulokokeilua on ehdottomasti vietävä eteenpäin. Kelan tutkimusryhmä on myös tehnyt esityksen valmistelussa erittäin hyvää työtä, mistä on erikseen kiitettävä. Kelan työryhmän esiselvitykset ovat hyödyllistä luettavaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita siitä, miten erilaisia byrokratia- ja kannustinloukkuja voidaan vähentää ja miten pienituloisten asemaa voidaan parantaa ja miten muuttuneeseen työelämään pitää vastata. Ne ovat erittäin hyödyllisiä, ja suosittelen kaikille niihin perehtymistä. Pidän myös erittäin perusteltuna sitä, että tässä kokeilussa määritellään perustulokokeilun lähtökohdaksi se, että perustulon summa vastaa nykyistä käteenjäävää työmarkkinatukea ja peruspäivärahan tasoa. Se on perusteltu monesta lähtökohdasta: Ensinnäkin se vastaa esimerkiksi sitä, mitä esimerkiksi useimmissa kansalaisryhmittymien aloitteissa on esitetty perustulon tasoksi. Se on perusteltu siinä mielessä, että kaikkein hankalimmassa asemassa kuitenkin ovat juuri ne ihmiset, jotka saavat vähimmäisturvaa, ja kun perustulon suuruudeksi määritellään vähimmäisturva, niin silloin mukaan olisi seuraavissa vaiheissa helpompi ottaa muita ryhmiä, jotka saavat nimenomaan vähimmäisturvan suuruisia erilaisia etuuksia, kuten vanhempainpäivärahoja tai sairauspäivärahoja. Mutta näiden kehujen jälkeen on todettava, että valitettavasti itse tämä hallituksen esitys on puutteellinen. Se kärsii ensinnäkin liian kapea-alaisesta ja pienestä kohderyhmästä, ja minä pidän hyvin valitettavana sitä, mitä tässä esityksessä sanotaan sivulla 7 siitä, mistä tämä rajaus johtuu hallituksen itsensä mielestä. Täällä kirjoitetaan: ""Perustulokokeilun ensisijainen tavoite liittyy työllisyyteen. Kohdejoukkoon eivät tällöin kuulu sellaiset ryhmät, joiden työllisyystilanteen parantamista perustulolla ei kannata tavoitella."" Tämä nyt itse asiassa paljastaa sen, että hallitus ei itse asiassa ole ymmärtänyt tätä työelämän muutosta, mistä viime vuosina on niin paljon puhuttu. Eli kaikkein eniten työelämän silppuuntumisesta ja arvaamattomuuden lisääntymisestä kärsivät sellaiset ihmiset, jotka joutuvat työllistämään itsensä itse elikkä ovat vailla vakituista työsuhdetta tai eivät ansaitse yrittäjinä riittävästi, että se riittäisi tuomaan heille riittävän toimeentulon, eli puhun nyt yksinyrittäjistä, freelancereista, itsensätyöllistäjistä ja niin edelleen. Pidän hyvin harmillisena sitä, että hallitus ei nimenomaan ymmärrä, että perustulolla autettaisiin näiden ihmisten asemaa, ja kehottaisinkin hallituksen ministereitä vielä pohdiskelemaan tätä asiaa asiantuntijoiden opastuksella. Sitten toisekseen tämä kapea-alaisuus johtuu siitä, että rahoitus on puutteellinen, mutta se tietysti on tässä seuraavassa vaiheessa korjattavissa yksinkertaisesti budjetoimalla lisää. Nyt tässä ensimmäisessä vaiheessa toteutettu rajaus näihin Kelan päivärahaa saaviin työttömiin on sinänsä käytännöllinen ja ymmärrettävä: työmarkkinatukea ja työttömän peruspäivärahaa saavat työttömät ovat kokeilulle kaikkein halvin kohderyhmä, koska näiden ihmisten kohdalla voidaan käyttää hyväksi Kelan joka tapauksessa heille maksamaa työttömyysetuutta ja rahoittaa sitä kautta tämä kokeilu. Mutta koska hallitus ei ole itse ollut halukas budjetoimaan kokeiluun riittävästi määrärahoja, on kokeilun ulkopuolelle rajattu juuri niitä ryhmiä, joiden tilannetta perustulo myös auttaisi, ja erityisesti perustulo siis kuuluisi itsensätyöllistäjille, yrittäjille, pienyrittäjille, yksinyrittäjille, opiskelijoille ja työssä käyville pienituloisille. Toinen tämän hallituksen esityksen keskeinen valuvirhe on veroelementin puuttuminen, ja juuri siitä syystä, ettei perustuloa veroteta tämän esityksen seurauksena progressiivisesti, seuraa se, että sitä ei voitaisi laajentaa koko maahan, elikkä se on taloudellisesti epärealistinen. Mutta jotta se olisi realistinen, sen tulisi sisältää myös veroelementti, jolloin perustulo kerättäisiin tulojen noustessa pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse, ja tämähän on se malli, jota me vihreät esimerkiksi olemme esittäneet ja jota esitettiin siinä kansalaisaloitteessa, joka viime kaudella esiteltiin tuolla Kansalaisinfossa kansanedustajille. Herää tietysti kysymys, miksi hallitus tekee näin, no, huonon tai epätäydellisen esityksen, ja olemme kuulleet, että nämä puutteet johtuvat hallituksen asettamasta liian tiukasta aikataulusta sekä pienestä budjetista. Mutta nämä ovat molemmat seikkoja, jotka on mahdollista korjata. Jotta kokeilusta saataisiin tilastollisesti vahvoja tuloksia, Kelan johtama tutkijaryhmä suositteli keväällä vähintään 10 000:n eri puolilla Suomea asuvan ihmisen sisällyttämistä kokeiluun. On kerrottu, että tässä aikataulussa Verohallintoa ei saatu mukaan kokeiluun ja siksi perustulokokeilussa pystytään testaamaan vain puolikasta perustulomallia. Esimerkiksi vihreiden perustulomallissa veroton perustulo yhdistetään nykyistä korkeampaan tuloverotukseen ja sillä rahoitetaan puolestaan perustulo, joka kerätään pois progressiivisesti hyvätuloisilta. Eli kun perustuloa kokeillaan nykyverotuksella — ikään kuin perustulo on veroton — ja työttömillä, testaamatta jää keskeinen kiistakapula aiemmissa perustulokeskusteluissa eli perustulossa korkeampien rajaveroasteiden vaikutus työllisyyteen. Esimerkiksi vihreiden mallissa, joka on kustannusneutraalisti toteutettavissa, kaikki alle 50 000 euroa vuodessa tienaavat maksaisivat saman 41 prosentin ansiotuloveron. Kokeilussa pitäisi olla keskituloisia, jotta nähtäisiin, kannustaako tämä työn vähentämiseen tai jakamiseen. Mutta kuten sanottu, näin voidaan tehdä seuraavissa vaiheissa, kun perustuloa kokeillaan laajemmin. Hallituksen perustulokokeilussa saadaan lähinnä selville se, onko tässä huonossa työllisyystilanteessa jotakin merkitystä sillä, ettei työttömyysturva leikkaannu lainkaan riippumatta tulojen suuruudesta. Ehdotettava kokeilukin kertoo siis jotain: jos työttömyysetuuksiin liittyvä kannustin ja byrokratialoukku poistetaan kokonaan, muuttuuko työllisyys? Viime kaudella säädettiin 300 euron suojaosa työttömyysturvaan ja asumistukeen, mikä on lisännyt osa-aikatyötä ja vähentänyt näiden ihmisten köyhyyttä, eli on jo todettu, että tällaisella suojaosan nostamisella voidaan kannustaa ihmisiä tekemään työtä. Tässähän tavallaan on kyse siitä, että nämä nykyiset suojaosat noin kaksinkertaistetaan ja katsotaan, mitä siitä sitten seuraa. Hallituksen kokeilu voi hyvin toimia ensimmäisenä askeleena, jonka aikana rakennetaan tutkimusalustaa ja pilotoidaan kokeilua. Vihreät ehdottavat perustulokokeilun seuraavana askeleena sitä, että rahoitusta lisätään ja kokeilun aikaa pidennetään 2 vuodesta 3 vuoteen. Olennaista on tuplata kokeiluun osallistuvien suomalaisten määrä ja saada mukaan monipuolinen joukko erilaisissa tilanteissa olevia ihmisiä. Perustulo on inhimillinen, kannustava ja joustava ratkaisu muuttuvaan työelämään ja kasvaviin tuloeroihin, ja siksi se ansaitsee kunnon kokeilun. Me vihreät olemme esittäneet omassa vaihtoehtobudjetissamme kunnon kokeilun varmistavaa aikataulua ja rahoitusta. Esitimme kokeilun laajentamista 2-vuotisesta 3-vuotiseksi ja rahoitusta lisää 10 miljoonaa euroa per vuosi. Tällä lisäyksellä kokeilujoukkoa voisi kasvattaa 3 500:aan ja ottaa mukaan muun muassa itsensätyöllistäjiä ja pienituloisia palkansaajia. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-25T17:49:57,2016-10-25T17:59:49,Tarkistettu,1.1 2016_106_144,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perustulokokeilu on sinällään hyvä asia, ja esitystä valmistelleet tahot ovat tehneet hyvää työtä. Kiitos kuuluu heille. Mutta näillä resursseilla ja tällä otoskoolla, siis 2 000 henkilöä, ei kyllä saada selville, onko tämä asia hyvä vai huono. Kokeilun rajoittaminen tai rajaaminen ainoastaan pitkäaikaistyöttömiin ei myöskään ole perustuloajattelun mukaista. Toisaalta on pakko myös kysyä, onko hallituksen linja ihan selkeä, sillä useat hallituksen tänä syksynä eduskuntaan tuomat lakiesitykset vievät täysin eri suuntaan tämän kokeilun kanssa. Meillä on tälläkin hetkellä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa useita lakiesityksiä käsittelyssä, joissa esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien kontrollointia ja heihin kohdistuvia sanktioita lisätään. Arvoisa puhemies! Ministeri Vehviläisen puheenvuorossaan esille tuoma kansallinen tulorekisteri on erittäin hyvä asia. Toivottavasti se toteutuu mahdollisimman pian. Odotan sitä kovasti ja olenkin ainakin edustaja Räsäsen kanssa samaa mieltä siitä, että kenties tämä kokeilu olisi kannattanut siirtää tulorekisterin käynnistymiseen, sillä reaaliaikainen tulorekisteri luo pohjan työtulojen, sosiaalietuuksien ja verotuksen yhteensovittamiselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-25T17:59:55,2016-10-25T18:01:28,Tarkistettu,1.1 2016_106_145,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä perustulokokeilu on sinänsä ajatuksena kannatettava ja hyvä, ja sitä kyllä kannattaa tutkia. Yksi tapa on tietysti tutkia sitä ihmisten käyttäytymistä, että tehdään tällainen kokeilu. Kuitenkin tämän kokeilun puute, mikä täällä salissakin on monta kertaa tullut esiin, on se, että tämä ei tutkimuksellisena kokonaisuutena ole riittävän laaja ja riittävän hyvin resursoitu, jotta sillä voitaisiin saada sitten ihan kunnolla tietoa siitä, miten sellainen perustulo, joka tulee kaikille ihmisille, tulisi vaikuttamaan heidän käyttäytymiseensä. Ja tässä samassa yhteydessä pitäisi tietenkin myös pystyä tarkastelemaan verotuksen osuutta ja myös sitä koko kokonaisuutta lopputuloksena, että mitä kustannuksia järjestelmämuutokset aiheuttavat ja kuinka ne sitten katetaan. Eli sillä tavalla tämä antaa hyvin vajavaisen kuvan siitä, mitä itse koko perustuloajatuksella ajatellaan. Toimeentuloturvan uudistaminenhan on välttämätöntä, ja sen uudistamiseksi pitää uskaltaa tehdä ja toimia. Aikojen saatossa sosiaaliturva ja toimeentuloturva on rakennettu eri lakien yhteyksissä, ja sitä kautta sosiaaliturvan ymmärrettävyyskin on monella tapaa heikentynyt. Samaan aikaan työelämä on muuttunut, on paljon pätkätöitä, itse itsensä työllistäminen on tullut entistä yleisemmäksi, ja näissä tilanteissa sitten syntyy niitä tilanteita, joissa sosiaaliturvan ja työn yhteensovittaminen on koetuksella. Toimeentuloturvan pitäisi olla sellainen, että se on ymmärrettävä ja selkeä ja myös sellainen, että tällaisia väliinputoamisia ei pääse syntymään. Mutta tällä tutkimuksella, arvoisa puhemies, en usko, että vielä lopullisia vastauksia saadaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-10-25T18:01:28,2016-10-25T18:03:36,Tarkistettu,1.1 2016_106_146,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä perustulo, tai jos siitä aikaisemmin on käytetty nimitystä ""kansalaispalkka"", on käsitteenä tietysti suomalaisessa perinteisessä luterilaisessa työmoraalissa hieman vaikea, kun ajatellaan niin, että rahaa ei voi tulla seinästä ja sen, joka ei tee työtä, ei pidä syömän leipääkään. Tämä on se perinteinen ajattelumalli, jolla tavoin Suomessa on ajateltu ja miten itsekin olen ajatellut. Mutta sitten tässä tullaan sen kysymyksen eteen, että työelämä on muuttunut, ja se tosiasia on tietyllä tavalla pakko tunnustaa, että työsuhteet ovat pirstoutuneet ja työttömyys on muuttunut sellaiseksi tilaksi, että tuskin kukaan väittää, että siitä koskaan tullaan lopullisesti pääsemään eroon tai ainakaan näkyvässä lähitulevaisuudessa. Senpä takia itsekin näen, että tällaiset kokeilut nimenomaan työttömyyden voittamiseksi ovat arvokkaita. Eli jos tällä voidaan sitä työttömyyttä alentaa, työttömiä kannustaa töihin, purkaa kannustinloukkuja, niin totta kai tämä on kannatettavaa. Mitä tässä ikinä siitä selviääkin, niin se tieto on varmasti hyödyllistä. Perusasia on se, että Suomessa on todella mutkikas ja kallis sosiaaliturva- ja työllistämisjärjestelmä. Se sinällään työllistää jo valtavan joukon ihmisiä, kallispalkkaisia ihmisiä, siihen, että vahditaan suomalaisia työttömiä, sitä, miten he työllistyvät, miten he saavat tukia. Erilaisia tukia on kymmenittäin. Tätä kokeilua selvitettäessä jouduttiin peilaamaan kymmenien eri tukien vaikutusta näitten ihmisten toimeentuloon ja siihen, etteivät he menetä näitä tukia tähän kokeiluun joutuessaan tai lähtiessään. Sen järjestelmän purkaminen ja selvittäminen on myöskin eräs sellainen asia, mitä tämä kokeilu voi viedä eteenpäin. Siinä mielessä en yhtään ihmettele, että sosialidemokraattien suunnalta tähän tulee suurinta vastustusta, koska hehän tätä järjestelmää ovat suurelta osin rakentaneet kaikkine mutkineen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-25T18:03:37,2016-10-25T18:05:32,Tarkistettu,1.1 2016_106_147,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työelämä on suuren murroksen edessä. Yhä useamman ihmisen työ ja toimeentulo koostuu pienistä palasista sieltä ja täältä. Suuri haaste meidän sosiaaliturvajärjestelmälle onkin, miten muuttaa sitä tämän työn suuren murroksen edessä. Niin kutsuttu jakamistalous on yksi työelämän ja digitalisaation suureen murrokseen liittyvistä ilmiöistä, jotka haastavat sosiaaliturvaamme. Jakamistalous voi levitä lähes mille tahansa toimialalle, ja samalla se väistämättä järkyttää valtioiden, kuntien ja yritysten toimintaa. Ne joutuvatkin pohtimaan, miten muuttaa toimintaansa sen myötä. Haasteita aiheutuu monessa suhteessa. Yksilön näkökulmasta niin jakamistalouden kuin muutoinkin muuttuvan työelämän suhteen ongelmallisin on juurikin sosiaaliturva. Miten ratkaista tilanne, jossa tulot koostuvat pienistä summista sieltä täältä ilman työsuhdetta? Miten yhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot sopivat tähän? Jakamistaloudella itsensä elättävälle ei kerry työttömyysturvaa eikä eläketurvaa. Tarvitaan ihan uudenlaisia turvaverkkoja. Pitäisikö vaikkapa eläkekertymä irrottaa työsuhteesta, tai olisiko kansalaispalkka tai perustulo yksi ratkaisu tähän? Arvoisa puhemies! Muuttuva työelämä uusine ilmiöineen tulee muuttamaan yhteiskuntaamme dramaattisella tavalla, halusimme tai emme. Yhteiskunnan täytyykin pysyä mukana tässä kehityksessä, ja olennaisena osana tähän liittyy sosiaaliturvajärjestelmän ennakkoluuloton tarkastelu. Me sosialidemokraatitkaan emme ole rakastuneita tähän nykyiseen järjestelmäämme. On selvää, että se tarvitsee muutoksia, mutta niitä pitää tehdä harkitusti ja kunnolla miettimällä ja tutkimalla. Onkin hyvä, että hallitus on käynnistänyt myös kansallisen tulorekisterin toteuttamisen osana julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta. Reaaliaikainen tulorekisteri luo pohjan työtulojen, sosiaalietuuksien ja verotuksen yhteensovittamiselle tulevaisuudessa. Tämä luo mahdollisuuksia muun muassa sosiaaliturvan kehittämiselle tulevaisuudessa. Hallituksen aikoma perustulon kokeiluasetelma sen sijaan on perustulon tavoitteita ajatellen vajavainen. Käytännössä nyt kokeillaan 560 euron suuruista suojaosaa työttömyysturvassa, jolla ei myöskään ole vaikutusta tuloverotukseen. Käytössä on 20 miljoonaa plus henkilöiden Kela-etuudet, ja otoskoko on 2 000 henkilöä. Näin rajatulla kokeilulla ei voida oikein saada aikaan sellaisia tuloksia, jotka voisivat olla tutkimuksellisesti merkitseviä. Kokeilu ei torsona voi tuottaa kestävää ja koko väestöön sovellettavaa tulosta, jonka pohjalta voisi lainsäädännössä edetä. Tällaisenaan koko väestön tasolle vietynä perustulon käyttöönotto maksaisi noin 10—15 miljardia euroa. On toki ymmärrettävää, että näin suurta summaa ei ole ollut käytössä. Hallitus tavoittelee kokeilukulttuurin toteuttamista, mikä sinänsä voi olla ihan ok, kunhan saadaan kokemukseen perustuvaa tietoa päätöksenteon tueksi. Mutta jos kunnollista kokeiluasetelmaa ei näillä resursseilla saada aikaan, niin mitä hyötyä kokeilusta itse asiassa on? Välillä tuntuu, että kokeilu on hallitukselle itsetarkoitus. Sinänsä perustulon kokeileminen on kannatettavaa, ja arvostamme asiantuntijoita, jotka ovat asiaa valmistelleet, mutta tuntuu nyt sitten siltä, että kunnollinen kokeilu on tehty mahdottomaksi. Ja edelleenkin ihmetyttää, mikä tämän kokeilun perimmäinen tarkoitus loppujen lopuksi on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-25T18:05:35,2016-10-25T18:09:18,Tarkistettu,1.1 2016_106_148,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muutama pohdinta vielä tähän hallituksen esitykseen. Ensinnäkin täytyy se todeta, että varmasti jokainen meistä kannattaa sellaisia kokeiluita, joissa työttömyydestä ihmiset siirtyisivät työelämään, ja siltä osin tätä perusajattelua tästä perustulosta, että ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa meidän sosiaaliturva ei katkeaisi eikä toisi erilaisia kannustinloukkuja, jotka sitten estäisivät erilaisiin töihin menemisen. Mutta, arvoisa puhemies, muutama asia: Ensinnäkin pohdiskelin tässä, kun luin hallituksen esitystä, mikä tämä kokeiluasetelma on tämän työllistämisen osalta. Kun kyse on hallituksen esityksestä ja hallituksen tekemästä tämän päivän politiikasta, niin tämä perustulokokeilu on suhteutettava hallituksen tämän päivän ja viimeaikaisiin esityksiin, joilla hallitus on tuonut useita erilaisia heikennyksiä ja kiristyksiä työttömille, ja samanaikaisesti tämän perustulokokeilun kautta se avaa kentän aivan toiseen suuntaan. Esimerkiksi mikä on työvoimaviranomaisten rooli tässä perustulokokeilussa, ja mikä on näiden työvoimaviranomaisten rooli pitkällä juoksulla? Haemmeko me mahdollisesti ihan uudenlaista työvoimatoimintakenttää tai työvoimaviranomaisten toimintamuotoja, kun täällä esimerkiksi lukee: ""Perustulo vaikuttaa ennen muuta työvoimaviranomaisten työskentelyyn. Perustuloa maksetaan vastikkeetta ilman, että työtön henkilö olisi velvoitettu ilmoittautumaan työ- ja elinkeinotoimistoon tai hakemaan kokoaikatyötä""? Sitten täällä lukee myös: ""Perustulon saaja voi kuitenkin kieltäytyä tai erota työllistymistä edistävistä palveluista ja koulutuksesta ilman, että hänelle voidaan langettaa kor-vauksettomia määräaikoja tai karensseja. Tämä tarkoittaa myös sitä, että perustuloa saava henkilö voi kieltäytyä tarjotusta työstä ilman nykyisiä sanktioita. Perustulon saaja ei ole myöskään velvoitettu laatimaan, tarkistamaan tai noudattamaan työllistämis- tai aktivointisuunnitelmaa, eikä hänen tarvitse olla TE-toimiston tavoitettavissa."" Kun katsoo, miten hallitus tällä hetkellä toimii, se toimii juuri päinvastoin, se kiristää työttömien toimeentuloa, kiristää myös sitten työvoimaviranomaisiin olevia yhteydenpitoja ja muita vastaavia, elikkä nyt kysyisin myös sitä, mikä on tämän hallituksen perimmäinen tavoite tämän päivän politiikalla suhteutettuna tähän perustulokokeiluun. Nyt on tietenkin hyvä asia, että tämä asia tulee sosiaali- ja terveysvaliokuntaan ja me pääsemme aidosti pureutumaan muun muassa tähänkin kysymykseen, mutta tämä jättää monta asiaa pohdittavaksi, mitä hallitus aidosti tällä kokeilulla hakee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-25T18:09:19,2016-10-25T18:13:05,Tarkistettu,1.1 2016_106_149,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle nyt hallitusohjelman mukaisen esityksen perustulokokeilusta. Sekä perustulossa että tässä kokeilussa on epäilemättä sekä hyviä että huonoja puolia. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on kieltämättä monimutkainen ja kankea. Toimiva perustulo mahdollistaisi byrokratian karsimisen ja järjestelmän yksinkertaistamisen. Työllistymisen esteeksi nousevat toisinaan kannustinloukut, jotka perustulo voisi parhaimmillaan poistaa tai ainakin niitä madaltaa. Työllisyyden edistämiseksi tuleekin tehdä kaikki voitava. Tämä perustulokokeilu on myös osoitus hallituksen edistämästä kokeilukulttuurista, jonka perusteella saadaan faktatietoa lainvalmistelua varten. Arvoisa puhemies! Ainakin osin negatiivisina puolina perustulon osalta mainittakoon toisaalta sosiaaliturvan vastikkeellisuuden häviäminen sekä se, että jos perustulo tehtäisiin tarpeeksi suureksi, elinkustannukset kattavaksi toimeentulomuodoksi, kasvaisivat samalla valtion menot merkittävästi. Tästä kokeilusta puuttuukin käytännön vaikeuksista johtuen verotuselementti, ja käytännössä perustulo edellyttäisi progression kiristämistä. Lisäksi perustulomalleissa tarvittaisiin edelleen lisätukia monille eri väestöryhmille. Perustulo ei siten välttämättä pienentäisi tarveharkintaa tai muutakaan byrokratiaa kovin merkittävästi. Arvoisa puhemies! Kokeilukulttuurin edistäminen on sinällään hyvä asia, ja näin on myös perustulon osalta. Hallituksen esityksessä kuitenkin todetaan, että lopullisten johtopäätösten tekeminen on vaikeaa. Laajakantoisia muutoksia tuskin on siis odotettavissa ainakaan nopeasti, mutta toivottavasti tämä kokeilu tuo esille uutta tietoa, joka mahdollistaa ainakin asteittaiset parannukset sosiaaliturvajärjestelmässämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-10-25T18:13:10,2016-10-25T18:15:15,Tarkistettu,1.1 2016_106_150,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on esitetty moneen suuntaan pohdintoja siitä, onko otanta riittävä. No, ensinnäkin ne, jotka yhteiskuntatieteitä ovat joutuneet lukemaan, toki tietävätkin, että riittävän otannan koko ei ole vakio vaan se vaihtelee riippuen siitä, mikä on tiedon tarve, mitä halutaan selvittää. Jos me ajattelisimme, että tässä nyt pyritään selvittämään koko väestön kattavaa perustulomallia, niin 2 000 on siihen nähden aika pieni otanta, mutta siihenhän tässä ei nyt pyritäkään. Ja minun nähdäkseni suhteessa niihin kysymyksenasetteluihin, joita tässä esityksessä on asetettu, otanta on aivan riittävä ja perusteltu. Nyt me kokeilemme työttömyysturvan suojaosan nostoa ja sanktiouhan poistamista. Nämä ovat ne kaksi asiaa, mitkä nyt faktuaalisesti muuttuvat tietyn työttömien ryhmän kohdalla. Kysymys ei ole perustulosta, kysymys on toisenlaisesta filosofiasta työttömyysturvan taustalla, sinänsä erittäin tervetulleesta suunnanmuutoksesta suhteessa viime vuosien kehitykseen ja vielä huomispäivänkin kehitykseen, jossa hallitus toisensa jälkeen esittelee sanktioita lisäävän toimenpiteen toisensa jälkeen. Meillä on aika paljon tutkimusta siitä, että suomalaisessa keskusteluavaruudessa ei ole lainkaan tapoja puhua työttömistä myönteiseen sävyyn. Sieltä löytyy kaksi tapaa puhua työttömistä: joko syyllistävä tapa, jossa työtön on epäilyksenalainen, häntä epäillään kontrollin puutteesta, laiskuudesta, huonoista elämäntavoista, sosiaaliturvan väärinkäyttämisestä ja vaikka mistä; tai sitten työtöntä puolusteleva puhe, jossa pyritään osoittamaan, että työtön täyttää keskiluokkaisen, hyvän kansalaisuuden normit, vaikka nyt sitten työtön onkin. Työtön itse ei ole äänessä, työttömien oma kokemus ei ole äänessä suomalaisessa keskustelussa. Tämä yhteiskunnallinen puhumisen tapa on ollut keskeinen syy sille, että meille on päässyt syntymään semmoinen työvoimapolitiikka, jossa tuntuu luonnolliselta asettaa sanktio toisensa jälkeen työttömän eteen ja jossa ei nähdä mitään ongelmaa siinä, että työttömyysturva muutos muutokselta muuttuu yhä monimutkaisemmaksi ja vaikeammin hallittavaksi ja johtaa siihen, että työttömän näkökulmasta sen ennakointi on äärimmäisen vaikeata. Jos tämä kokeilu johtaa tämän ajatusrakennelman kyseenalaistamiseen tai jopa purkamiseen, niin silloin se on ehdottomasti maksanut itsensä ja tuottanut itsensä jo takaisinkin. Minä uskon vahvasti, että ihmiset, joita ei koko ajan epäillä ja tukisteta niskavilloista, saavat huomattavasti enemmän aikaiseksi kuin ihmiset, jotka joutuvat varomaan jokaista askeltaan. Ja aika moni sosiaalipsykologi ajattelee samoin. Se, mikä vaara tähän uudistukseen liittyy ja minkä takia tässäkin salissa on tänään niin paljon puhuttu siitä, kokeillaanko perustuloa vai eikö nyt kokeilla perustuloa, on se, että jos me saamme perustulotavoitteen näkökulmasta virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tuloksia tästä kokeilusta ja me miellämme tämän kokeilun perustulokokeiluksi, niin se saattaa johtaa siihen, että keskustelu perustulosta jäätyy tässä maassa vuosikausiksi ja siihen palataan vasta joskus seuraavan poliitikkosukupolven myötä, sitten kun muualla maailmassa on ajat sitten kiritty meidän ohi näissä edistyksellisemmissä sosiaaliturvan ja tulonsiirtojen malleissa. Tämän takia minusta on niin oleellisen tärkeätä se, että käytetään asioista niiden oikeita nimiä eikä sellaisia eufemismeja, jotka johtavat harhaan ja ehkä pilaavat sen sinänsä hyvän kokeilun käytettävyyttä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-25T18:15:19,2016-10-25T18:20:17,Tarkistettu,1.1 2016_106_151,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen varsin tyytyväinen, että perustulo etenee ja kokeilu alkaa nyt sitten tällä hallituskaudella. Perustulo on sellainen asia, jota olen itse pohtinut, ja muistan, miten kaveriporukassa ja opiskelijapolitiikassakin on käyty sitä keskustelua perustulosta tai kansalaispalkasta. Sitä sosiaaliturvauudistusta todella tarvitaan. Tässä nyt kuitenkin näkee tämän hallituksen toimeliaisuuden — toiset puhuvat, toiset tekevät, tämä hallitus on ryhtynyt toimeen. Sitä ei tietenkään voida välttää, että kaikenlaista kritiikkiä tulee. Oppositio koettaa kaikin tavoin löytää, osa löytää enemmän ja osa vähemmän, huonoa siitä, mutta kyllä tämä ihan hyvältä kokeilulta vaikuttaa. Sosiaaliturvan tarkoitus ei ole tietenkään passivoida ihmistä vaan luoda huonossa elämäntilanteessa turvaa ja mahdollistaa ihmisarvoinen elämä ja mahdollistaa se, että ihminen siitä huonosta tilanteesta sitten nousee jaloilleen, näin siis yleisesti ottaen. Perustulo, tai miksikä sitä nyt sitten kutsutaankaan, on yksi mahdollinen malli purkaa kannustinloukkuja. On siis erittäin hienoa, että hallitus siten kokeilulla edistää tämän parhaan mallin löytämistä Suomeen. Ja en minä usko, että tässä vielä tarvitsee tähän malliin ikään kuin lukkiutua, vaan tämä on kokeilu, ja varmasti siitä saadaan arvokasta tietoa. Toivon, että sitten kokeilun jälkeenkin nopeasti ja tarmolla tämä asia etenee, niin että saataisiin sitten suurempi otantaryhmä ja saataisiin tämä joskus jopa toimintaankin. Tässä kuitenkin on saatavissa säästöjä byrokratiaa karsimalla ja yksinkertaistamalla sosiaaliturvaa. On tärkeää, että ansiotuloverotus on oikeudenmukaista tämän myötä, siis niissä tilanteissa, joissa ollaan työttömänä ja joudutaan pohtimaan sitä, otetaanko työtä vastaan. Työntekijän verotuksen tulisi siis ehdottomasti keventyä tällä mallilla, ei kasvaa. Tässä ei voi olla kyse verotuksen kasvattamisesta, vaikkakin on selvää, että joku progressio on hyvä olla, jotta saadaan tästä toimiva kombinaatio. Mitä tässä tulisi mielestäni nyt sitten ottaa huomioon vielä, kun tämä malli laitetaan käyntiin, on ennen kaikkea se kansantaloudellinen vaikutus, jota tällä myös arvioidaan olevan sen lisäksi, mitkä nyt sitten ovat ne empiiriset havainnot siitä, kuinka hyvin nuo kokeiluun päässeet sitten verrokkiryhmänä työllistyvät. Tällähän voi näin äkkiseltään arvioida olevan vaikutusta työvoiman saatavuuteen, eli käytännössä työmarkkinat tällä kyllä kiihtyvät, varsinkin matalapalkka-aloilla, koska tämähän mahdollistaa nimenomaan osa-aika- ja pätkätyön vastaanottamisen. Toivon, että tästä kokeilusta saadaan nyt sellainen positiivinen vire tähän asiaan ja esitetään sitä kritiikkiä rakentavasti, katsotaan, miten kokeilu menee, ja sen jälkeen sitten ryhdytään jatkotoimenpiteisiin. Olen erittäin tyytyväinen, että tämä kokeilu tulee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-10-25T18:20:18,2016-10-25T18:25:07,Tarkistettu,1.1 2016_106_152,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta  sekä  tuloverolain  92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä kommenttina muutamiin aiempiin puheenvuoroihin: Mitä tulee työllisyyteen, niin hallituksella on perimmäinen tavoite työttömyyden vähentäminen ja työllisyyden lisääminen, ei sen mutkikkaampaa. Tämä kokeilu tässä ei ole millään tavalla erityisesti sidoksissa muihin työllistämistoimiin ja niiden tehostamistoimiin, vaan kokeilussa selvitetään, miten perustulomalli toimii, ja sen ohella jatketaan muita toimia sivussa, kunnes kenties joskus järjestelmä muuttuu. Ei näillä asioilla ole suoraa yhteyttä. En malta olla ottamatta esiin edustaja Joona Räsäsen aiempaa puheenvuoroa, jossa hän epäili, että työkaveri siellä sorvin ääressä saattaisi olla kateellinen viereen työllistyvälle kokeiluun osallistuvalle henkilölle. Toivottavasti tämä puheenvuoro nyt ei ollut aivan vakavissaan loppuun asti mietitty. Tätäkö on nykypäivän työväen solidaarisuus? Oltaisiin kateellisia kokeiluun pääsevälle työkaverille, kun kuitenkin samaan aikaan viereen tempputyöllistetään 9 euron palkalla ihmisiä. Eikö tämä hallituksen keino siis olekin paljon parempi kuin SDP:n vanhanaikainen työllisyyden hoito? Arvoisa puhemies! Edustaja Savio toi esiin hyvin sen ongelman, että perustulo välttämättä ei tarkoita kaikkien tukien poistumista. Tämä kannattaakin huomioida tämän kokeilun mittaan ja kerätä tietoa siitä, mitä tukia kenties poistuu ja mitä ei voida poistaa, ja ottaa niistä havainnoista oppia. Myös edustaja Juvonen toi aiemmin esiin elämisen kustannusten erilaiset mittasuhteet ympäri maata. Nehän ovat hyvinkin erilaiset eri puolilla maata, pääkaupunkiseudulla kuin vaikka Kainuussa tai Etelä-Karjalassa, ja kokeilun kuluessa onkin syytä seurata tämän asian vaikutusta perustulon määrän kannalta. Onhan niinkin, että työttömän mahdollisuudet työllistyä eri puolilla maata ovat hyvin erilaiset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+11.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-25T18:25:08,2016-10-25T18:26:56,Tarkistettu,1.1 2016_106_153,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  Kansaneläkelaitoksen  kuntoutusetuuksista ja  kuntoutusraha-etuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_106_154,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  Kansaneläkelaitoksen  kuntoutusetuuksista ja  kuntoutusraha-etuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia. Esityksen mukaan sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan määrän laskusääntöä muutettaisiin. Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi ja kuntoutuksen toteutumisen turvaamiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotettaisiin takuueläkkeen tasolle. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että lakimuutosta sairaanhoitokorvauksen maksamisesta julkisissa tiloissa annetusta yksityisestä terveydenhuollon palvelusta jatkettaisiin vuoden 2018 loppuun. Arvoisa puhemies! Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan sosiaaliturvajärjestelmää selkeytetään osatyökykyisten työllistymistä kannustavaksi ja edistäväksi. Esityksen tavoitteena on tukea ja kannustaa osatyökykyisiä nuoria ja työelämään kiinnittymättömiä osatyökykyisiä aikuisia ammatilliseen kuntoutumiseen, opiskeluun ja työllistymiseen sekä ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä. Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasokorotuksen arvioidaan lisäävän kuntoutustarpeessa olevien nuorten ja työelämään kiinnittymättömien aikuisten hakeutumista koulutukseen ja muuhun ammatilliseen kuntoutukseen, mikä parantaa heidän mahdollisuuksiaan työllistyä avoimille työmarkkinoille. Eli tämä hallituksen esitys näkee osatyökykyiset, näkee nuoret ja sen tarpeen, mikä heillä on, jotta he pääsevät eteenpäin muun muassa opinnoissaan. Hyvin kannatettava ja hyvä hallituksen esitys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+12.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-10-25T18:27:21,2016-10-25T18:29:03,Tarkistettu,1.1 2016_106_155,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  Kansaneläkelaitoksen  kuntoutusetuuksista ja  kuntoutusraha-etuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todella harmillista, että ministeri ei ole paikalla täällä, kun meillä on monia sosiaali- ja terveysasioita täällä lähetekeskustelussa — olisi hyvä, että hän olisi kuulemassa meidän erilaisia ajatuksia ja näkemyksiä asioista. Että on sinällään tosi harmi. Arvoisa herra puhemies! Tämän lakiesityksen tavoitteena on, että sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan määrän laskusääntöä muutetaan siten, että nykyiseen 30 000 euron vuosityötulon rajaan asti ne määräytyvät 70 prosentin mukaan ja sen ylittävältä osalta 20 prosentin mukaan. Tämä koskee myös osasairauspäivärahaa mutta ei koske vanhempainpäivärahaa. Päivärahaa maksettaisiin tähän 30 000 euron vuosityötulon rajaan asti 70 prosenttia verotuksessa todettujen työtulojen kolmassadasosasta. Tulorajan ylittävästä osasta päivärahaa kertyisi 20 prosenttia ilman kattoa. Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan tulorajan ja korvausasteen muutoksen säästövaikutukseksi arvioidaan 25 miljoonaa euroa vuositasolla ja 18 miljoonaa euroa vuonna 2017. Säästö ei kohdistu valtion menoihin, se alentaa työnantajien sairausvakuutusmaksua sekä palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksua. Tällä esityksellä parannetaan osatyökykyisten nuorten asemaa: muun muassa kuntoutusraha on mahdollista myöntää myös yleissivistävän peruskoulutuksen ajalle, ja Kelalle tulee velvoite selvittää nuoren kuntoutusrahahakemuksen yhteydessä hakijan oikeus ammatillisena kuntoutuksena myönnettäviin kor-vauksiin koulutarvikkeista ja matkakustannuksista. Arvoisa herra puhemies! Tässä on hyvää, mutta täällä on myös kriittistä asiaa. Hallitus leikkaa nyt jälleen ansiosidonnaisesta sairausvakuutuksesta. Leikkauksia on ollut useita, ja sairausvakuutuksen kokonaisuus on ollut jo vaikeasti hahmotettava. Meidän tulee huomata, että ansiosidonnaiset päivärahat rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden maksuilla, joten säästö ei kohdistu valtiolle. Nyt esitettävä leikkaus kohdistuu jälleen sairaus- ja kuntoutuspäivärahoihin, joita jo tämän vuoden alusta leikattiin niin, että 70 prosentin korvaustasoon oikeuttavan vuosityötulon ylärajaa alennettiin ja tämän jälkeistä karttumaprosenttia laskettiin 35 prosenttiin. Ylempi tuloraja, 56 000, jätettiin ennalleen, alempi leikkaus kohdistui kohtuuttomasti keskituloisiin palkansaajiin. Arvoisa herra puhemies! Suurena huolena tässä on se, että meidän tavoitteenamme pitäisi olla, että ihmiset pyrkivät ensiksi olemaan sairauspäivärahoilla, mutta tämä hallituksen esitys toimii juuri päinvastoin. Säästövaikutusten kohdentuminen kuntoutusrahaan voi vaikuttaa kuntoutuksen kannustavuuteen. Leikkaukset ovat johtaneet siihen, että työkyvyttömyyseläke on yhä useammin parempi kuin sairauspäiväraha. Sairauspäivärahan tason alentaminen lisää myös paineita ensisijaisuussäännösten tarkistamiselle, ja tämä ei ole millään tavalla perusteltavissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+12.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-25T18:29:05,2016-10-25T18:33:03,Tarkistettu,1.1 2016_106_156,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  Kansaneläkelaitoksen  kuntoutusetuuksista ja  kuntoutusraha-etuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvää tässä lakiesityksessä on se, että nuorten kuntoutukseen tulee parannuksia. Toivotaan, että nämä kuntoutusta tarvitsevat nuoret tavoitetaan mahdollisimman hyvissä ajoin. Mutta huonoa tässä on se, että hallitus leikkaa jälleen ansiosidonnaista sairausvakuutusta. Leikkaus kohdistuu sairaus- ja kuntoutuspäivärahoihin, joita jo tämän vuoden alussa on aiemminkin leikattu, ja kuten edustaja Kiljunen sanoi, on riski, että kuntoutusrahan heikennykset heikentävät myöskin halukkuutta kuntoutukseen. Työkyvyttömyyseläke on yhä useammin parempi kuin kuntoutuspäiväraha, ja tämä on kyllä huono suuntaus. Onkin vaikea ymmärtää, miksi tämä muutos tehdään, sillä vaikutuksia valtiontalouteen ei ole, mutta negatiiviset vaikutukset yksittäisille kansalaisille voivat olla huomattavan suuria. Kuntoutuksen pitäisi olla aina houkuttelevin vaihtoehto, ei suinkaan työkyvyttömyyseläke.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+12.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-25T18:33:05,2016-10-25T18:34:18,Tarkistettu,1.1 2016_106_157,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  Kansaneläkelaitoksen  kuntoutusetuuksista ja  kuntoutusraha-etuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On kovin ikävää, että hallitus leikkaa jälleen ansiosidonnaisesta sairausvakuutuksesta. Leikkauksia on ollut useita, ja sairausvakuutuksen kokonaisuus on jo vaikeasti hahmotettava. Nyt esitettävä leikkaus kohdistuu jälleen sairaus- ja kuntoutuspäivärahoihin, joita jo tämän vuoden alusta leikattiin. Aiempi leikkaus kohdistui kohtuuttomasti keskituloisiin palkansaajiin. Toteutuessaan nämä sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahojen leikkaukset vaikeuttavat palkansaajien toimeentuloa ja kohdentuvat eri tavoin eri tuloluokkiin. Lisäksi niiden vaikutukset valtiontalouden säästöihin ovat olemattomat. Senkin takia tuntuu ihan hölmöltä, että tällaisia esityksiä tehdään. Päivärahojen määräytymisen tulorajojen ja korvausasteen alentaminen heikentää myös Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksen kannustavuutta. Tätä hallituksen esitystä onkin vaikea hyväksyä. Toki on hyvä, että nuorten kuntoutuksen parantamiseen tehdään nyt parannuksia, ja siitä kiitos hallitukselle. On aina hyvä, että nuorista pidetään huolta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+12.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-25T18:34:19,2016-10-25T18:35:20,Tarkistettu,1.1 2016_106_158,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  Kansaneläkelaitoksen  kuntoutusetuuksista ja  kuntoutusraha-etuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi ja kuntoutuksen toteutumisen turvaamiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan koulutusrahan vähimmäismäärä korotetaan takuueläkkeen tasolle. Nuoren kuntoutusrahan tarkoituksena on kannustaa osatyökykyisiä ja vammaisia nuoria opiskelemaan ja pyrkimään työelämään, ja nuoren kuntoutusraha on alle 20-vuotiaalle työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden aina ensisijainen. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää alle 20-vuotiaalle vasta, kun hänen mahdollisuutensa ammatilliseen kuntoutukseen on selvitetty. Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että yhteiskunnassa laajasti keskitytään osatyökykyisyydessä miettimään niitä voimavaroja, mitä ihmisellä on. On todella tärkeää, että työkyvyttömyyseläke ei kenellekään nuorelle ole automaatio ja se helpoin tie saada perustoimeentulo, koska työ on meille kaikille todella iso osa meidän identiteettiämme, tärkeä osa itsetunnon muodostumisessa ja ennen kaikkea valtavan tärkeä asia, jotta emme syrjäydy yhteiskunnasta ja tästä normaalielämästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+12.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-10-25T18:35:22,2016-10-25T18:36:55,Tarkistettu,1.1 2016_106_159,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  Kansaneläkelaitoksen  kuntoutusetuuksista ja  kuntoutusraha-etuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä tämä nuoria koskeva osuus on hyvä, koska siinä nuorten kuntoutukseen kohdistuu nyt parannuksia. Tietysti on sanottava, että sillä, mikä tulee olemaan meillä palvelujärjestelmä sosiaali- ja terveydenhuollossa, on erittäin suuri merkitys siinä, miten saadaan ajoissa kuntoutuksen piiriin ne nuoret, joilla on joku sairaus tai vamma, joka aiheuttaa sen, että helposti syrjäytyy työmarkkinoilta. Mutta se heikennys, mikä tässä nyt tapahtuu, on sarjassa näitä aiempia leikkauksia. Ansiosidonnaisen sairausvakuutuksen ja nyt kuntoutuspäivärahojen osalta ollaan jälleen nirhaamassa, leikkaamassa, milloin mistäkin kohdasta otetaan. Alkaa pikkuhiljaa hämärtyä se, mikä on ansiosidonnaisen sairauspäivärahan ja kuntoutusrahojen merkitys. Nehän ovat erittäin tärkeitä, kannustavia elementtejä siihen, että pystytään ihmiset saamaan takaisin työkykyisiksi ja että se tulotaso ei romahda sillä tavalla, että se sitten suistaa yksilöt ja perheet jopa toimeentulotuen piiriin. Tässähän nyt tehdään eri tulotasoilla tämmöisiä ratkaisuja, jotka ovat, täytyy sanoa, aika vaikeita ihmisten edes seurata, mutta tosiasia on se, että keskituloisten ihmisten etuisuudet, ansiosidonnaiset päivärahat keskituloisilla palkansaajilla, nyt sitten heikkenevät. Aiemmin on täällä kovasti hallituksenkin taholta puolustettu sitä, että leikkauksia kohdennetaan niin, että ne osuvat suurituloisiin, mutta tässä leikkaus ei kyllä todellakaan osu nyt näihin sileäkätisiin, vaan näyttää leikkaus kohdistuvan keskituloisiin palkansaajiin, ja tällä tiellä ei minun mielestäni voi pitkälle jatkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+12.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-10-25T18:36:57,2016-10-25T18:38:59,Tarkistettu,1.1 2016_106_160,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  Kansaneläkelaitoksen  kuntoutusetuuksista ja  kuntoutusraha-etuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Haatainen piti erittäin hyvän puheenvuoron. Se huolettaa todellakin minua, että hallitus tuo joka viikko sellaisia esityksiä, jotka leikkaavat joko pienituloisilta tai sitten keskituloisilta, mutta minkäänlaista tämmöistä kokonaisvaikutusten arviointia ei tuoda. Se on hyvin raskauttavaa, kun puhutaan näistä sosiaalietuuksista tai erilaisista etuuksista, jotka kohdistuvat siihen, että ihmiset voivat pitää terveyttään yllä. On hyvin ikävää, että näitä kokonaisarviointeja ei tehdä. Se olisi erittäin välttämätöntä, ja kannustaisin hallitusta siihen, että edes tässä puoliväliriihen paikkeilla tekisitte sellaisen arvioinnin, jossa käydään kaikki nämä leikkaukset ja nirhaukset läpi. On todettava, että nimenomaanhan se, että parannetaan osatyökykyisten mahdollisuutta tehdä töitä tai kuntoutua, on se, mitä pitäisi tehdä, ja siitä kiitos. Mutta ongelma on se, että vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee, elikkä samaan aikaan hallitus esimerkiksi ensi vuonna leikkaa ammatillisesta koulutuksesta niin paljon, että uhkana on se, että 18 000 nuorta on sitten seuraavassa yhteishaussa pois koulutuksen piiristä. Ja se tarkoittaa nimenomaan niitä nuoria, joilla on niin heikko keskiarvo, että he eivät pääse ammatilliseen koulutukseen. He ovat nopeasti niitä nuoria, joita sitten uhkaa syrjäytyminen, eivätkä he kohta enää ole työkykyisiä. Minusta meillä ei yhteiskuntana ole tähän varaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+12.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-25T18:38:59,2016-10-25T18:40:33,Tarkistettu,1.1 2016_106_161,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_106_162,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on taas hyvä esimerkki siitä, kuinka moneen kertaan paikattuja järjestelmiä on hyvin vaikea uudistaa niin, ettei samalla revittäisi lisää reikiä. Ja vaikka minä periaatteessa suhtaudun oikein positiivisesti siihen, että toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirtyy Kelaan, niin tähän edelleen liittyy useita sellaisia avoimia kysymysmerkkejä, joihin pitää suhtautua erittäin vakavasti. Tässä lakiesityksessä kiinnitetään huomiota siihen perusratkaisuun, joka on tehty, että kaikki toimeentulohakemukset menisivät ensin Kelaan ja sitten täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta, joita jatkossakin haettaisiin kunnista, ne ikään kuin lähetettäisiin Kelasta sitten sinne eteenpäin. On huomattu, että kaikissa yhteyksissä tämä ei toimi, koska Kelassa eletään virka-ajassa ja toimeentulotukea joudutaan joskus myöntämään kiireellisenä, vaikkapa jopa keskellä yötä. On ansiokasta, että tämä on huomattu, mutta minä haluaisin tuoda esille myös sellaiset tilanteet, joihinka tässä esityksessä ei vielä puututa ja joissa myös tämä perusratkaisu on erittäin ongelmallinen. Nimittäin silloin, kun henkilö on tilanteessa, jossa hän tietää jo etukäteen, että tarvetta perustoimeentulotuelle ei ole vaan ainoastaan ehkäisevälle tai täydentävälle toimeentulotuelle, näissäkin tilanteissa me siis pyöräytämme paperit kokonaisuudessaan ensin Kelan kautta ennen kuin ne tulevat sinne kuntiin käsittelyyn, mikä lisää merkittävästi niitä portaita ja hidastaa asian käsittelyä luonnollisesti. Tällainen tilanne, jossa tiedetään aivan varmasti, että perustoimeentulotuelle ei ole tarvetta, on esimerkiksi hautauskuluihin haetun toimeentulotuen osalta. Henkilö, joka on jo edesmennyt, todennäköisesti ei ruokarahaa tule tarvitsemaan, sen me tiedämme, ja siitä huolimatta hautauskuluihin haettavaa täydentävää toimeentulotukea pitäisi hakea ensin toimittamalla asiakirjat Kelaan — mikäli minä tämän suunnitelman olen nyt oikein ymmärtänyt. Minun mielestäni on positiivista ja hienoa, että tässä nyt käsillä olevassa esityksessä pyritään purkamaan sellainen mekanismi, että ihmisen paperit siirtyisivät kuntiin ikään kuin automaattisesti silloinkin, kun henkilö ei halua toimeentulotukitarvettaan kunnissa käsiteltävän eikä ole ilmaissut haluaan ehkäisevän taikka täydentävän toimeentulotuen hakemiseen. Meillä on paljon pieniä kuntia ja voi hyvin olla tilanteita, joissa ihminen ei halua esimerkiksi oman kuntansa viranomaisten tietoon omaa taloudellista tilannettaan tai jostakin muusta syystä ei halua sitä rahaa, mikä sieltä mahdollisesti olisi saatavissa. Ihmisten autonomian kunnioittaminen silloinkin, kun he ovat toimeentulotukiasiakkaita, on pelkästään positiivinen asia ja ansio tälle hallituksen esitykselle. Samassa yhteydessä on kuitenkin pohdittava, miten ratkaistaan sitten se, että ihmiset ylipäätään ovat tietoisia siitä, että heillä olisi oikeus ehkäisevään tai täydentävään toimeentulotukeen, jos sitä haetaan kokonaan eri instanssista kuin mistä he ovat tottuneet perustoimeentulotukea hakemaan ja jos tässä instanssissa ei ole resursseja samanlaiseen sosiaaliohjaukseen, joka perinteisesti on yritetty pitää osana toimeentulotuen myöntämisprosessia kunnissa. No, okei, sähköisen menettelyn yleistymisen myötä on mahdollista hakea toimeentulotukea monessa kunnassa niin, ettei tapaa ketään sosiaalialan ammattilaista. Mutta useimmissa pyritään kuitenkin siihen, että siellä on edes joku, joka tsekkaa myös sitä kokonaistilannetta. Ja tähän ainakaan toistaiseksi Kelan suunnitelmat eivät anna vastausta. Tämä uudistus ei myöskään ratkaise niitä kaikkein pahimpia toimeentulotukeen liittyviä ongelmia, jotka liittyvät siihen byrokratiaviidakkoon, mitä toimeentulotuen hakeminen edellyttää. Minä itse tein tänään toisen itseoikaisupyynnön samasta päätöksestä, jossa henkilöltä oli evätty toimeentulotuki sen takia, että virkailija oli tilinauhasta lukenut miinukset plussaksi: henkilöllä oli tili tonnin miinuksella, ja hän oli katsonut, että täällähän on tonni rahaa, ja mätkäissyt kieltävän päätöksen. Ja näitä on paljon, näitä on tosi paljon. Hakemukset ovat pitkiä, ne saattavat olla kymmeniä sivuja, ja siitä huolimatta se turva, että sinä saat sieltä sitten asiasi hoidettua oikein ja sen perusturvasi ulos, ei ole mitenkään varma. Tästä johtuen minuun ovat aika paljon ottaneet hätääntyneet ihmiset yhteyttä, että mites nyt käy, kun Kelaan siirtyy, mitä tapahtuu. Sitten minä koetan soitella Kelan viranomaisille, että tietääkö joku jotain, ja kukaan ei tiedä yhtään mitään, ja tässä on enää pari kuukautta muutokseen aikaa. Ihmisten huoli on täysin perusteltua, koska useimmat heistä ovat kantapään kautta kokeneet sen, että asiat voivat mennä pahasti pieleen. He voivat jäädä ilman tukea, tai tuki, niin kuin tässä tapauksessa, jota minä tänään käsittelin, voi venyä viikkoja siitä, mitä alun perin oli odottanut, ja sitten on ilman rahaa sen ajan. Sen takia tämä tiedotus ulospäin pitäisi saada myös toimimaan. Minä ainakin toivon, että siellä Kelassa sisäisesti ovat speksit jo kunnossa. Toinen keskeinen iso ongelma, joka liittyy toimeentulotukeen, on se, että kunnissa myönnettäviin harkinnanvaraisiin eriin liittyy hyvin voimakas säästöpaine, ja tämä on ollut ongelma meillä koko toimeentulotukijärjestelmässä jo niin kauan kuin minä olen sen kanssa ollut tekemisissä jollakin lailla eli ainakin 90-luvun alusta alkaen. Sosiaalityöntekijät ovat katkeria siitä, että tilanteissa, joissa he näkevät selvästi, että perheiden taikka yksilöiden asemaa voitaisiin auttaa pienillä rahasummilla, pienillä harkinnanvaraisilla tuilla, tätä ei kuitenkaan voida tehdä sen takia, että ohjeistukset kunnan taloudenhoidon puolelta ovat niin tiukkoja, että harkinnanvaraisiin ei ole varaa. Se meidän täytyy ratkaista — jos ei tässä yhteydessä, niin sitten jossakin muussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-25T18:40:48,2016-10-25T18:48:22,Tarkistettu,1.1 2016_106_163,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin tämän hallituksen esityksen pohjalta ihmisellä on mahdollisuus hakea Kelasta perustoimeentulotuki, ja sen jälkeen tämä täydentävä ja harkinnanvarainen toimeentulotuki haetaan Kelasta. Tämä problematiikka, joka liittyy Kelaan, on aivan aito, niin kuin edustaja Kontula toi esille äsken. Ensinnäkin, Kelassa tilanne on sellainen, että jatkossa nämä päätökset tullaan tekemään keskitetysti muutamissa toimipisteissä, minkä seurauksena se kunnissa oleva aito tieto väestöpohjasta ja alueesta jää käytännössä saamatta. Se käytännössä voi tehdä sen riskin, että meille syntyy tilanne, jossa ihmiset hakevat perustoimeentulotukea ja heidän elämäntilannettaan ei tunnisteta Kelassa ja silloin joko syrjäytymisen riski tai työttömyys tai mielenterveysongelmat tai muut ongelmat jäävät tunnistamatta. Sen takia Kelassa täytyy nyt sitten vahvasti myös kehittää niitä tunnistimia, joilla tunnistetaan nämä erilaisessa elämäntilanteessa olevat ihmiset, jotta meille ei sitten tämän perustoimeentulotuen takia jää jonnekin pimentoon ihmisiä, jotka eivät saa sitä palvelua, sosiaalipalvelua, mihin he olisivat oikeutettuja ja mihin heillä olisi tarvetta. Toinen asia, mikä Kelan kohdalta on myös ehdottoman tärkeää, on se, että — aivan kuten täällä sanottiin — nämä Kelan hakemukset ja toimeentulotukihakemukset ovat erittäin monimutkaisia, monisivuisia ja niitten täyttäminen ei ole mitenkään yksiselitteistä ja selvää. Ja tästä syystä myös näihin hakemuksiin liittyvä ohjaus, neuvonta pitää turvata joko Kelan paikallistoimistoissa tai sitten muualla. (Puhemies koputtaa) — Puhemies, tulenko jatkamaan? [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja voisi siirtyä puhujapönttöön. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)] Muutama asia vielä. Nyt on ehdottoman tärkeätä, että Kela lähtee kehittämään sisällöllisesti erilaisia tunniste-elementtejä, joilla se pystyy löytämään sitten ne ihmiset, joilla on riski syrjäytyä yhteiskunnan ulkopuolelle. Näitä ovat muun muassa pitkäaikaistyöttömät nuoret, ja sitten jos on mielenterveysongelmia, päihdeongelmia tai on sellainen elämäntilanne, että ei yksinkertaisesti pysty itse puhumaan niistä asioista, silloin pysyy tavallaan tämän perustoimeentulotuen rattaissa eikä sitten saa niitä tarvittavia muita palveluja, joita kunnissa on tähän mennessä pystytty kuitenkin monessa tilanteessa antamaan. Tämä edellyttää myös sitten, kun henkilö hakee täydentävää tai harkinnanvaraista toimeentulotukea, kunnan ja Kelan erittäin hyvää yhteistyötä. Ja se ei saa tarkoittaa sitä, että se yhteistyö on ainoastaan siellä, missä tämä perustoimeentulotukihakemus käytännössä tehdään, vaan että meillä myös paikallistasolla Kela kehittää ohjeistusta, neuvontaa niitten palveluiden saamiseen, että ihminen saa myös sosiaalipalvelun piiristä ne kaikki tarvittavat palvelut, mihin hänellä on oikeus. Toinen asia, mikä Kelalle tulee — tässä tulee Kelalle paljon vaatimuksia — on se, että Kelassa pitää myös lähteä kehittämään sosiaalityön osaamista, joka on vähän toisentyyppistä osaamista kuin sosiaaliturvaan liittyvä osaaminen, eli nimenomaan sosiaalipalveluihin liittyvää ohjausta, neuvontaa. Sitä kautta Kelan pitää myös tunnistaa siellä omalla alueella oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden verkosto ja sitä kautta myös osata ohjata ihmiset oikeitten palveluitten pariin. Olen itse tehnyt toimeentulotukityötä noin 15—18 vuotta ja olen suhtautunut hyvin kriittisesti tähän toimeentulotuen perusosan siirtoon Kelaan, mutta haluan nyt sitten kuitenkin uskoa siihen, että nämä järjestelmät kehittyvät ja Kela kehittyy ja sitten ne tunnistearvot kehittyvät sellaisiksi, että meidän yhteiskunnassa nämä kaikkein riskialtteimmat ihmiset eivät syrjäydy meidän yhteiskunnan ulkopuolelle tämän toimeentulotukijärjestelmän takia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-25T18:48:23,2016-10-25T18:53:23,Tarkistettu,1.1 2016_106_164,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä viime kaudella valmisteltu perustoimeentulotuen maksatus Kelalle nyt toteutuu. Kelalla on muutokseen hyvin valmistauduttu, ja siirto varmaankin sujuu hyvin. Näin olemme valiokunnassa kuulleet. Asiakkaiden tavoittamiseen ja tukemiseen pitää todellakin kehittää nyt uusia keinoja, koska näitä täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea koskevia toimintatapoja pitäisi uudistaa, jotta tuki toimii aiempaa paremmin sosiaalityön välineenä. Nyt kun asiakkaan itsemääräämisoikeus ja asiakkaan asema vahvistuu ja valinnanvapauskin lisääntyy sen suhteen, haluaako asiakas sitten hakea täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea, niin nimenomaan heikompien asiakasryhmien osalta tämä on riski, ja sen takia on tärkeää, että kehitetään noita uusia toimintatapoja. Täytyy kuitenkin muistaa, että kunnilla on jatkossakin tärkeä rooli tosiaankin tässä täydentävässä ja ehkäisevässä toimeentulotuessa. Siinä mielessä onkin hyvä, että nyt sosiaalityöntekijöiden voimavaroja sitten vapautuu tähän oikeaan sosiaalityön tekemiseen, pois tästä pelkästä rahan myöntämisestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-25T18:53:24,2016-10-25T18:54:31,Tarkistettu,1.1 2016_106_165,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä perustoimeentulotuen siirto Kelan maksettavaksi on asia, jota itsekin olen pitkään ajanut, ja pidän sitä sinänsä erittäin hyvänä asiana, koska se helpottaa niiden ihmisten asemaa, jotka ovat oikeutettuja toimeentulotuen perusosaan, jotka saavat jotakin etuutta Kelan kautta mutta jotka eivät osaa sitä toimeentulotukea itse syystä tai toisesta hakea. Näiden ihmisten asema nyt tämän lakiesityksen myötä helpottuu. Kiitän hallitusta lämpimästi siitä, että viette eteenpäin tämän asian, jota mekin olemme viime vaalikaudella olleet pontevasti ajamassa. Mutta on aivan selvää, että kun Suomessa sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen, niin maailma ei tällä lakiesityksellä todellakaan tule valmiiksi sen vuoksi, että toimeentulotuki liittyy hyvin läheisesti esimerkiksi siihen, kuinka ja mistä ja kuinka paljon asumistukea maksetaan. Eli kun Kelan yleinen asumistuki ei useinkaan riitä todellisen vuokran maksamiseen, niin ihmiset joutuvat hakemaan sosiaalitoimistosta elikkä sieltä kunnasta sitä asumistuen loppuosaa, ja kun mitään subjektiivista oikeutta ei ole siihen, että henkilö saisi koko sen jäljelle jäävän vuokran osan sieltä toimeentulotuesta, niin se, mikä tässä kohtaa pitäisi ehdottomasti varmistaa, on se, että kansalaisia ei jatkossa kohdella hyvin eriarvoisella tavalla tässä toimeentulotuen kautta maksetussa asumistuessa riippuen siitä, missäpäin Suomea he asuvat. Peräisin sitä, että käytäisiin julkista keskustelua siitä, mikä on asumistuen suuruus missäkin ja millä perusteella se kunnan kautta maksettava osuus jatkossa määräytyy. Viittaan esimerkiksi siihen keskusteluun, että Kelan väistyvä pääjohtaja Hyssälä on esittänyt julkisuudessa, (Puhemies koputtaa) että jatkossa puolet asumistuen kustannuksista siirtyisi kuntien maksettavaksi. Tämä on erittäin iso periaatteellinen keskustelu, erittäin suuri köyhyyskeskustelu. (Puhemies koputtaa) Siitä pitäisi ehdottomasti käydä julkista keskustelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-25T18:54:34,2016-10-25T18:57:01,Tarkistettu,1.1 2016_106_166,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen esityksen mukaan perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirretään Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi, ja tästäkin asiasta on eduskunnassa puhuttu hyvin hyvin pitkään. Eli jatkossa Kela on järjestämisvastuussa perustoimeentulotuesta. Kela vastaa kaikista perustoimeentulotukeen liittyvistä toimeenpanoon, neuvontaan ja harkintavaltaan liittyvistä tehtävistä. Kunta on järjestämisvastuussa täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä sekä perusosan alentamisen yhteydessä tehtävästä suunnitelmasta. Tämän lakiesityksen tavoitteena ei ole muuttaa toimeentulotuen tasoa eikä tuen myöntämisperusteita. Täällä, edustaja Kontula, kerroitte olleenne Kelaan yhteydessä ja pohditte sitä, onko kaikki valmista tälle suurelle muutokselle. Kelan toimintakertomuksessa kerrotaan ja myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa meille on usein kerrottu, että Kelassa on ollut Toimeentulotuki 2017 ‑hanke jo vuoden 2014 syksystä asti ja se on edennyt aikataulussa. Siellä on tehty kovasti työtä sen eteen, että tämä muutos olisi sujuva, ja myös Kela omilla sivuillaan tiedottaa, että edelleen on myös sähköinen palvelu ja asiakkaiden palvelussa myös puhelinpalveluja. He myös kertovat, että hyvissä ajoin tiedotetaan sitten asiakkaille näistä mahdollisista muutoksista. Mutta eihän koskaan kaikki välttämättä niin helposti tapahdu, eli varmasti on se tiedottaminen ja ohjeistaminen ja neuvominen edelleen tärkeää, ja sitten pitää muistaa, että kaikilla ei ole mahdollisuutta siihen sähköiseen asiointiin. Ehkä tämä on myös sellainen asia, josta myös on puhuttu, että kuinka vaikea on sitä toimeentulotukea loppujen lopuksi hakea, että olisiko tämä hieman matalampi kynnys hakea. 2013 oli 247 000 taloutta ja niistä 93 prosenttia perustoimeentulotuen piirissä, eli siinä mielessä hyvin tärkeä asia. Hienoa, että se on edennyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-10-25T18:57:01,2016-10-25T18:59:05,Tarkistettu,1.1 2016_106_167,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä on siis tarkoitus täydentää jo aiemmin hyväksyttyä lainsäädäntöä, jonka perusteella perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyy Kelalle, ja sitten lisäksi tähän sisältyi joitakin kokonaan uusia säännöksiä. Mutta oikeastaan, arvoisa puhemies, pyysin tämän puheenvuoron siksi, koska ilolla kuuntelin edustaja Kiljusen asiantuntevaa huolta, jonka me kaikki jaamme, siitä, että aidosti sitten, kun tämä perustoimeentulotuen myöntö siirtyy Kelalle, siellä pystytään nykyistä paremmin, kattavammin ja koko Suomessa yhtenäisesti ja laadukkaasti luomaan sellaiset käytänteet, että me tunnistamme erityisriskissä olevat ihmisryhmät — ja nuoret pitkäaikaistyöttömät ovat todellakin tällainen ihmisryhmä — jotka eivät hyödy pelkästään tämmöisen hakuprosessin helpottumisesta, ja että aidosti myös pystyttäisiin ohjaamaan muuta tarvittavaa tukea. Tällä hetkellähän tuo tilanne ei hyvin tasalaatuinen meillä Suomen kunnissa ole, ja sen takia muun muassa tämä perustoimeentulotuen siirtäminen Kelalle on haluttu osaltaan tehdä, että me saamme hyvät käytänteet koko Suomeen. Arvoisa puhemies! Tuohon siirtohaluun liittyy varmasti osiltaan myös se, kuten täällä edustaja Juvosen puheenvuorossa tuli esille, että Suomessa on paljon ihmisiä, jotka oman elämäntilanteensa vuoksi olisivat oikeutettuja toimeentulotuen hakemiseen mutta eivät joko osaa taikka sitten leimaantumisen pelossa eivät tavallaan ilkeä tuota tukea hakea. Sen takia tämä toimeentulotuen siirto Kelalle on erittäin kannatettava asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-10-25T18:59:06,2016-10-25T19:01:06,Tarkistettu,1.1 2016_106_168,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämähän todellakin on esitys, joka nyt on jatkoa edellisen hallituksen päätöksille, ja toimeentulotuen siirto Kelalle varmasti vähentää sitä, että ihmiset eivät hae, koska nythän tätä alikäyttöä on ilmiselvästi olemassa, että kaikki ne ihmiset, jotka ovat oikeutettuja toimeentulotukeen, eivät sitä kykene saamaan eivätkä ole sen piirissä. Sitä kautta tietysti köyhyyden ongelman hoitamisessa tämä on tervetullut ja hyvä asia. Mutta sitten, mikä koskee tätä ennalta ehkäisevää toimeentulotukea, niin kun se jää kuntiin, niin tämä tulevaisuudenkuvahan on se, että pitää ratkaista, mikä tulee olemaan näillä tulevilla sosiaali- ja terveydenhuollon suurilla alueilla — maakunnista puhutaan hallituksen lausunnolla olevassa esityksessä — ja tässä on kuitenkin edessä tältä osin vielä taas järjestelmän ja hallinnollinen muutos, jos nämä asiat menevät sitten maakunnalle. Tämä koskettaa myös sitä kysymystä, miten työvoimahallinto- ja työllisyyspolitiikkaa hoidetaan, mitkä roolijaot siinä sitten on kuntien ja tulevien maakuntien kanssa, ja kun nämä nivoutuvat hyvin tiiviisti yhteen, niin tulevaisuuden kannalta tämä asia ei kuitenkaan tällä ole vielä loppuun asti käsitelty, vaan tässä on vielä näitä hallinnollisia jatkotoimia edelleenkin soten osalta edessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-10-25T19:01:07,2016-10-25T19:02:48,Tarkistettu,1.1 2016_106_169,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jottei jäisi epäselväksi, niin sanon vielä, että minä pidän erittäin hyvänä sitä, että toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirtyy Kelaan. Kelan käytännöt ovat huomattavasti inhimillisempiä kuin nykyiset toimeentulotuen hakemiskäytännöt johtuen siitä, että siellä on monia muitakin väestöryhmiä kuin toimeentulotuen hakijoita. Sitten tämä alueellinen oikeudenmukaisuus. Kyllä se on tärkeä asia. Pääkaupunkiseudulla jokainen köyhä tietää, että köyhän kannattaa asua Munkassa, koska siellä sossussa on vähiten jonoa ja sieltä saa helpoimmin rahaa. Ja näinhän sen ei pitäisi olla, vaan silloin kun puhutaan ihmisten perusturvasta, sen pitäisi olla mahdollisimman yhdenmukainen riippumatta siitä, missä ihminen sattuu asumaan. Mutta sujuvaan muutosprosessiin liittyy myös riittävä tiedotus niille ihmisille, joita uudistus eniten koskee, ja sen palautteen perusteella, mitä minä olen saanut, tiedotus ei tällä hetkellä ole ihan riittävää. On selvää, että asiat tulevat muuttumaan. Suurimman osan toimeentulotukea saavien ihmisten kohdalla asiat muuttuvat jo sen takia, että nyt meillä on kunnissa niin erilaiset hakukäytännöt, erilainen kirjo — minä tiedän, kun eri kunnista ihmiset pyytävät apua toimeentulotuen hakemiseen — että jos ne yhdenmukaistetaan, niin väistämättä meillä on satoja kuntia, joidenka asukkaiden suhteen tilanne muuttuu jollakin tavalla. Minä pelkään, vaikka toiveena on, että alikäyttö sitä kautta vähenisi, että Kela ei ole yhtä stigmatisoiva kuin sossu ja että siellä nämä pohjatiedot ovat paremmin hallussa, ja tämän pitkällä tähtäimellä oletetaan vähentävän alikäyttöä, että ainakin alkuun se saattaa myös lisätä alikäyttöä, että ihmiset eivät ole oikein kartalla siinä, miten näitä tukia haetaan. Toimeentulotukiasiakkaissa on paljon sellaisia ihmisiä, joille hakeminen on todella vaikeata ja muutokset ovat vaikeita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-25T19:02:49,2016-10-25T19:04:51,Tarkistettu,1.1 2016_106_170,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ihan pakko nostaa tähän loppuun vielä asia, mikä tuli nyt mieleeni edustaja Anna Kontulan puheenvuorosta. Käytitte hyvät puheenvuorot ja nostitte esille sen, miten paljon me kansanedustajat saamme yhteydenottoja ihmisiltä. Olisi mielenkiintoista joskus oikeastaan laskea, kuinka paljon niitä yhteydenottoja tulee juurikin liittyen näihin, on se sitten toimeentulotuen hakeminen tai mikä vain yhteiskunnallinen asia, missä ihminen tarvitsee apua — niin, ja vielä sanoitte, että ympäri Suomen saatte niitä yhteydenottoja, ja itsekin saan. Aina mietin sitä, että pitäisi olla huomattavasti enemmän osaamista ja tietotaitoa, että osaisi jokaisen ihmisen neuvoa sinne oikeaan paikkaan, että mistä sitä apua saadaan. Siinäkin valossa kun pohtii tätä asiaa, niin onhan meillä paljon tässä yhteiskunnassa tehtävää, että me saamme välitettyä tietoa, mitenkä missäkin tilanteessa toimitaan, ja neuvontaa ja apua. Ihan varmasti meillä on iso ihmisryhmä tämänkin myötä vielä tulossa ja saamme itse kukin niitä yhteydenottoja, että mihinkä haetaan ja mitenkä toimitaan. Tämmöinen valtakunnan kuuntelijan rooli tai joku palvelupuhelin, mihin ihminen voi soittaa ja kysyä, että miten minä nyt toimisin, meiltä kyllä minun mielestäni vielä puuttuu, ja se ei ole mikään sosiaalipäivystyspuhelin, mutta joku, mistä saa sitten sen avun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-10-25T19:04:51,2016-10-25T19:06:13,Tarkistettu,1.1 2016_106_171,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli pakko pyytää puheenvuoro, jonka kirvoitti nyt minun kohdallani puolestaan tämä edustaja Juvosen puheenvuoro. Nythän on hirveän harmillista se, että hallitus erilaisilla esityksillään lisää niiden ihmisten määrää, jotka ovat pitkäaikaisesti riippuvaisia toimeentulotuesta sen takia,  että vähim-mäisetuuksia leikataan ja asumistukea leikataan ja niin edelleen. Toimeentulotukiriippuvaisten ihmisten määrä kasvaa, ja vaikka voisin kannattaa tämmöistä valtakunnallista kuuntelijaa, puhelinpäivystystä, niin ei se kyllä auta niitä ihmisiä, jotka ihan oikeasti tarvitsisivat rahaa esimerkiksi välttämättömiin lääkkeisiin. Eli jos saa toimeentulotukea, niin toimeentulotukimyönnön yhteydessä voi saada esimerkiksi lääkemääräyksen apteekkiin, mutta jos henkilö ei osaa hakea toimeentulotukea tai hakeutua sinne sosiaalitoimistoon, niin silloinhan sitä lääkemääräystäkään ei saa. Juuri tästä syystä on erittäin epäviisasta hallitukselta se, että leikataan esimerkiksi lääkekorvauksia, jonkalainen esitys meillä nytkin on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsillä. Tämäkin hallituksen esitys leikkaa kaikkein alimpiin tuloryhmiin kuuluvilta ihmisiltä kaikkein eniten — ikääntyneiltä, köyhiltä, paljon sairastavilta ihmisiltä — ja tämähän on hyvin vastuutonta politiikkaa. Elikkä niitä arviointeja taas kerran täällä peräänkuulutan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-25T19:06:14,2016-10-25T19:07:48,Tarkistettu,1.1 2016_106_172,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä todella harmillista nyt on — ei tässä pitäisi provosoitua, mutta jos sitä tehdään, niin on pakko vastata — että minun mielestäni eivät ne yhteydenotot ole tällä kaudella vähentyneet. Kyllä niitä viime kaudellakin oli, ja kyllä siellä leikkurissa oli lapsilisää ja siellä oli vaikka vallan mitä, ja yhteydenottoja on koko ajan. Minun mielestäni ihmisten hätä ei tässä maailmassa ole vähentynyt. En halunnut puheenvuorossani tätä asiaa korostaa, vaan ylipäänsä kantaa sen huolen, että on hyvä, että me vastaamme puhelimeen ja me yritämme auttaa niitä ihmisiä, ketkä sitä hätää kärsivät. Elikkä en usko, että yksikään hallitus on sillä tavalla syytön siihen, etteikö ihmisillä hätä olisi. Aina tehdään vaikeita päätöksiä, ja aina ne koskettavat jotakuta, ja se, jota päätös koskettaa, ottaa kyllä yhteyttä — ja se on ihan oikein — ja kysyy neuvoa, mitenkä toimitaan. Elikkä tämä oli ihan vilpittömästi ajatukseni, ja halusin myös kiittää Anna Kontulaa. Tiedän, että olette monen ihmisen asioita ajanut, olemme aikaisemminkin tästä keskustelleet. Tämä oli puheenvuoroni tarkoitus, mutta pitää nyt varmasti muistuttaa, että pata kattilaa soimaa ja musta kylki kummallakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-10-25T19:07:49,2016-10-25T19:08:58,Tarkistettu,1.1 2016_106_173,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä en provosoitunut, mutta käytän tilaisuutta hyväkseni puhua siitä, kuinka tärkeää on, että ihmisille muodostetaan kokonaiskuva asioista: miksi tehdään ja mitä itse asiassa ollaan tekemässä. Maanantaina sain tilaisuuden puhua Siilinjärvellä mielenterveyskuntoutujien ryhmässä ja kerroin, mitä me olemme sote-uudistuksessa tekemässä. Siellä eräs henkilö sanoi, että miten te ajattelette, että tämmöisessä tilanteessa pystyttäisiin säästämään 3 miljardia euroa, kun meidän väestön demografinen kehitys on mitä on, että Suomi harmaantuu kovasti. Sitten käytin tilaisuutta hyväkseni ja kerroin, että me emme ole säästämässä 3:a miljardia vaan muokkaamme rakenteita sillä tavoin, että meillä on tulevaisuudessa parempi kyky vastata kaikenikäisten sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoitaa heitä ja antaa apua yhdeltä luukulta, ja nimenomaan emme ole säästämässä vaan teemme muutoksia, että kulujen kasvukerroin taipuisi sillä tavalla, että ne odotetut 3 miljardin suuruiset menot eivät vuosittain niin suuresti kasvaisi, vaan niitä pystyttäisiin taittamaan. Annetaan ihmisille voimavaroja hoitaa itse itseään, muokataan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sillä tavalla, että me perusterveydenhuollossa ja perussosiaalipalveluissa pystymme antamaan oikea-aikaista palvelua niin, että tarvetta erikoistason palveluille, olivatpa ne sosiaali- tai terveydenhuollossa, on vähemmän. Siitä on kyse sote-uudistuksessa: parempia palveluita, oikeaan aikaan ja ihmisten voimaantumista ottaa itse vastuuta enemmän siitä, että voi hyvin (Puhemies koputtaa) ja tekee terveellisiä elämäntapavalintoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-10-25T19:08:58,2016-10-25T19:11:07,Tarkistettu,1.1 2016_106_174,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä haluan sen lisätä, että Suomihan on saanut jo huomautuksen siitä, että meillä perusturvan taso on liian alhainen. Siitä huolimatta istuva hallitus leikkaa kaikkein pienituloisimmilta, kaikkia vähimmäisetuuksia ja kaikkia indeksejä leikataan ja jäädytetään. Kyllä tämä on semmoista politiikkaa, jota viime kaudella ei tehty. Se on kyllä nyt todettava, ja sen ovat monet köyhyystutkijatkin todenneet, että viime kaudella näin ei toimittu. Nyt kaikkein köyhimpien köyhyys syvenee ja pitkittyy. Se on toki hyvä, että toimeentulotuen indeksiin ei kosketa, mutta se on typerää köyhyyspolitiikkaa ja typerää työllisyyspolitiikkaa, että niiden ihmisten määrää lisätään, jotka joutuvat toimeentulotukiriippuvaisiksi, ja se on vastuutonta, sellaista ei pitäisi tehdä. Haluan kyllä vielä sen sanoa edustaja Juvoselle, että ei se ole niin, että ne ihmiset, jotka kaikkein eniten ovat tuen tarpeessa, osaisivat soittaa tänne meille tai jollekin muulle. Ei se niin ole. Ne ihmiset välttämättä eivät osaa edes mennä sinne leipäjonoon, ja sen vuoksi pitäisi näistä vähimmäisetuuksista pitää huoli.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-25T19:11:07,2016-10-25T19:12:26,Tarkistettu,1.1 2016_106_175,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä annettiin korvavoidetta hallituksen linjauksille ja niitten väärille perusteluille. Haluan kuitenkin muistuttaa, että viime hallituskauden aikana meille tuli se noin 100 000 työtöntä tähän maahan. Ne lääkkeet, mitä Suomelle annettiin, vaikka nähtiin, että Suomi sukeltaa yhä syvemmälle, eivät tainneet olla oikeita. Minusta on oikeutettua se, että tämä hallitus on tehnyt hallitusohjelman, jossa realistisesti tunnustetaan suunnanmuutoksen tarve, tehdään kipeitäkin ratkaisuja, perustellaan ne, ja uskon, että sitä kautta saadaan kansalta myös oikeutus näille teoille. Se, että ihmisille luodaan työpaikkoja, on totta kai pohja-ajatus sille, että meillä on ylipäätänsä mahdollisuus tarjota perustoimeentuloa, sosiaaliturvaa ja terveyspalveluja ihmisille. Tämä pitää nähdä, että kun Suomea tervehdytetään, taloutta tervehdytetään, niin se on kaikista paras turva sille, että meillä on jatkossakin mahdollisuus säilyttää ajatus pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, jolla on turvaverkot niille, jotka eivät ole yhtä vahvoja kuin me terveet ja työssä olevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-10-25T19:12:26,2016-10-25T19:13:57,Tarkistettu,1.1 2016_106_176,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän se muisti palaa pätkittäin. Jos mietitään edellistä kautta, edustaja Alanko-Kahiluoto, sanoitte, että ei ollut indeksijäädytyksiä, ei ollut leikkauksia. Kyllä siellä taisi olla lapsilisiinkin tulleita leikkauksia, jos minä nyt en ihan väärin muista. Ja ihan turhaahan on kuvitella, että täällä kukaan eläisi sellaisessa pumpulissa, että ajattelee, että oikeasti ne ovat ne ainoat hätää kärsivät, jotka meihin ottavat yhteyttä ja soittavat puhelimella. Kyllä minä olen elämässäni kohdannut hyvinkin huonokuntoisia ja huonossa asemassa olevia ihmisiä ja tiedän sen, mikä on sellaisen ihmisen kohtalo, jolla ei vaikka ole edes sitä kännykkää, jolla soittaa. Ei ole sitä kännykkää. Millä sitten soitetaan, jos ei ole kännykkää? Elikkä siinä mielessä tämä keskustelu menee nyt tämmöiseksi vähän niin kuin aiheen vierestä puhumiseksi. Me puhumme nyt vain yhdestä puheenvuorosta, mikä kirvoitti tämän keskustelun, ja se puheenvuoro oli se, että halusin vain ilmaista sen asian, että yhä useampi kansanedustaja saa yhteydenottoja, ja mietin, onko yhteiskunnassa sitten jokin vika, kun ei osata kysyä sieltä, minne hakemukset lähetetään tai mistä sen oikean avun voisi saada. Toki mekin autamme, tästähän tässä oli kysymys. Mutta toistan sen, että jokainen hallitus on tehnyt omat leikkauksensa, ja siinä ette tekään, hyvät vihreät, selviä sanomalla, ettette ole leikanneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-10-25T19:13:57,2016-10-25T19:15:21,Tarkistettu,1.1 2016_106_177,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Siinä mielessä edustaja Juvonen on ihan oikeassa, että viime kaudella leikattiin, mutta viime kaudella meidän tavoitteenamme oli, kun valtiontaloutta tasapainotettiin, että se tehtiin oikeudenmukaisesti. Me teimme myös sellaisia päätöksiä, joilla parannettiin ensisijaista sosiaaliturvaa, muun muassa työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa nostettiin — ja nostettiin sille tasolle, että tavoitteena oli, että ihmisten toimeentulotukiriippuvuutta pikemminkin vähennettäisiin kuin lisättäisiin. Eri tutkimusten perusteella voitiin todeta, että vaikka leikkauksia viime kaudella tehtiin, niin eriarvoisuus yhteiskunnassa väheni viime kaudella. Nyt tilanne on kuitenkin päinvastoin. Tehtiin myös leikkauksia lapsilisään, mutta samanaikaisesti huolehdittiin, että kaikkein pienituloisimpien lapsiperheitten verotuksella kompensoitiin, ettei se leikkuri vaikuttanut samalla lailla heihin kuin hyvätuloisiin. Arvoisa puhemies! Ongelma on nyt, jos puhutaan toimeentulotuesta yleisesti ja tämän hallituksen toimista, että on ollut tosi harmillista ja valitettavaa ja anteeksiantamatonta, että hallitus on systemaattisesti leikannut ensisijaisia etuuksia ja ottanut toimeentulotuen yhdeksi pysyväksi sosiaaliturvan muodoksi. Elikkä systemaattisesti, kun meille tulee sosiaali- ja terveysvaliokuntaankin esityksiä, me voimme siellä jo kysyä ensimmäisinä kysymyksinä, että kuinka paljon tämä lisää toimeentulotukimenoja tai kuinka paljon tämä lisää toimeentulotukiasiakkuuksia. Kun toimeentulotuen pitäisi olla väliaikainen, sen pitäisi olla kannustava sillä tavalla, että ihmiset tulisivat pois sieltä, sen pitäisi nimenomaan olla sellainen, että se on väliaikainen, ja pikemminkin ihmiset pitäisi pyrkiä saamaan sosiaalityön ja toimeentulotuen avulla (Puhemies koputtaa) pois toimeentulotukiriippuvuudesta, nyt tilanne on täysin päinvastoin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-25T19:15:21,2016-10-25T19:17:30,Tarkistettu,1.1 2016_106_178,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minusta tämä keskustelu on paikallaan ja on erittäin tarpeellista. En kyllä nyt vähättelisi ollenkaan sitä, että tässä salissa kerrankin puhutaan kaikkein köyhimmistä ihmisistä ja niistä, jotka ovat nimenomaan tämän viimesijaisen toimeentulon piirissä. Minusta se on erittäin tarpeellista. Se, mistä itse äsken tuossa puhuin, oli se, että viime hallituskaudella, toisin kuin tällä hallituskaudella, ei leikattu vähimmäisetuuksista vaan kun pyrittiin tekemään tuloeroja kaventavaa politiikkaa ja eriarvoisuutta vähentävää politiikkaa, niin se otettiin huomioon aina jokaisessa esityksessä, jonka hallitus antoi. Hallitusohjelmaan oli jo kirjattu se, että antaessaan lakiesityksiä tai budjettiesityksiä hallituksen tulee arvioida tehtyjen esitysten vaikutukset tuloeroihin, ja niin tehtiin. Ja se vaikutti tehtyyn politiikkaan. Viime kaudella tuloeroja ei kasvatettu. Viime kaudella hallituskausi aloitettiin sillä tavalla, että nostettiin kaikkein pienintä perusturvaa ja samalla nostettiin toimeentulotukea ja näiden kaikkein pienituloisimpien ihmisten asumistukea. Tämä on semmoinen kokonaisuus ja paketti, joka päätettiin kauden aluksi. Minusta ei ole erityisen asiantuntevaa, että edustaja Juvonen käyttää tässä esimerkkinä lapsilisäindeksijäädytyksiä. En tiedä, tiedättekö, mutta lapsilisähän on etuus, joka maksetaan kaikille perheille, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, riippumatta siitä, mikä on perheen yhteenlaskettu tulotaso. Eli en lähtisi puhumaan samassa lauseessa lapsilisäleikkauksista ja sitten siitä, että hallitus leikkaa systemaattisesti tällä kaudella kaikilta kaikkein pienintä vähimmäisturvaa saavilta lukuun ottamatta tätä toimeentulotukea, (Puhemies koputtaa) jonka pitäisi olla viimesijainen toimeentulon muoto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-25T19:17:31,2016-10-25T19:19:40,Tarkistettu,1.1 2016_106_179,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kaudella tehdyistä leikkauksista huolimatta viime kaudella köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvu taittui ensimmäisen kerran yli 20:een, ellei peräti yli 25:een, vuoteen. Siihen asti köyhyys ja eriarvoisuus olivat koko ajan pikkuhiljaa kasvaneet, mutta viime kaudella tehtiin päätökset, joiden johdosta tämä kielteinen kehitys sitten taittui. Ja nyt tämä myönteinen kehitys on jälleen muuttunut. Eli nyt tehdään päätöksiä, jotka lisäävät eriarvoisuutta, jotka lisäävät köyhyyttä. Viime kaudella tehtiin lakiesityksistä myös vaikuttavuuden arviointia. Jos vaikuttavuuden arvioinnissa näyttäytyi lakiesityksessä se, että köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät, niin silloin tehtiin myöskin kompensoivia toimenpiteitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-25T19:19:40,2016-10-25T19:20:36,Tarkistettu,1.1 2016_106_180,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä käyty keskustelu on hämmentänyt minua hieman. Nimittäin ymmärrän sen, että huoli toimeentulotuesta, yleensä toimeentulosta, ihmisten toimeentulosta, on hyvin aiheellinen ja erittäin perusteltu, mutta jos me lähdemme sille tielle, niin kuin vähän tuntuu tässä salissa nyt tällä hetkellä tunnelma olevan, että kaikkea on leikattu ja kaikki menee väärin päin, niin muistuttaisin teitä, hyvät ystävät, että jos halutaan ihmisille oikeaa, todellista toimeentuloa, niin meidän on pakko kääntää suuntaa siihen, että ihmiset saavat töitä. (Outi Alanko-Kahiluoto: No voi hyvänen aika!) Ainoa keino siihen on, että ihmiset saavat töitä, he saavat toimeentulonsa hankittua omalla työllään, mahdollisimman moni, ja niiden henkilöiden, jotka eivät siihen kykene, heitä on kuitenkin iso määrä, toimeentulon pitää yhteiskunnan hoitaa. Mutta katsokaapa tätä Suomea, mihin me olemme, hyvät ystävät, menossa: Meillä on 320 000 työtöntä. Työttömyys on saatu kovalla, ankaralla yrittämisellä hienoiseen laskuun. Suunta on oikea. Hyvä työpaikka, tai työpaikka yleensä, on ihmisen ainoa todellinen turva, ja se on myös turva hänen vanhuutensa varalle. Ei ole muuta sosiaaliturvaa eikä eläketurvaa kuin se ihmisen työpaikastaan hankkima palkka sinä aikana, kun hän tekee töitä, ja myöhemmin sitten se on hänen eläketurvansa. Jos joku kuvittelee, että me pystymme valtion budjetin tukiaisilla tai joillakin muilla konsteilla saamaan ihmisille toimeentulon, se ei varmasti tässä maailmassa pitkään kanna. Me yli 5 miljardia velkaannumme joka vuosi. Jos joku kuvittelee täällä, että me tällä tiellä voimme loputtomiin jatkaa, niin laskekaapa omassa työhuoneessanne vaikka sellainen malli, että nykyiseen valtionvelkojen korkoon tulee vaikka 2 prosenttiyksikköä lisää — se päivä tulee meille varmasti vastaan, jos emme talouttamme tervehdytä. Täällä puhutaan aivan niin kuin tätä maailmaa, missä me elämme, ei olisikaan, vaan että mätetään vain rahaa ja kyllä siitä hyvä tulee, että jokainen istuu puun alla, jossa rahaa tippuu niskaan. Sellainen ei maailma ole, ja tämän takia meidän pitää pitää huoli siitä, että saamme tähän maahan nyt oikeasti työllisyyttä ja niitä ihmisiä, (Puhemies koputtaa) jotka ovat huonossa asemassa, autetaan, mutta ei tällä tavalla niin kuin te ehdotatte.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-25T19:20:37,2016-10-25T19:22:49,Tarkistettu,1.1 2016_106_181,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten edustaja Hoskonen tässä edellä totesi, se huoli ihmisten toimeentulosta on aiheellinen. Totta kai on erittäin positiivista se, että meillä työttömien määrä on tässä maassa laskenut. Tänään tuli juuri tietoa, että meillä on 21 000 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten tähän aikaan. Edustaja Kiljuselle tässä totean, että totta kai on niin, että tässä on useiden hallituskausien aikana jo muodostunut tästä meidän toimeentulotukijärjestelmästä, sosiaalijärjestelmästä tietyntyyppinen tukiviidakko. Siksi minua kyllä hämää tässä keskustelussa se, että kun me keskustelimme aiemmin perustulosta, tätä perustulokokeilua vastaan hyökättiin varsin voimakkaasti esimerkiksi SDP:n riveistä. Itse taas näen, että tämän perustulokokeilun kautta nimenomaan luodaan se tietopohja sille, että jossakin vaiheessa tässä maassa voisimme siirtyä aitoon perustuloon, jolloin me voimme lopettaa tämän keskustelun tästä toimeentulotuesta, voimme lopettaa keskustelun näistä erilaisista kannustinloukuista ja luoda tähän maahan sellaisen järjestelmän, jonka myötä se työn vastaanottaminen on ihmiselle aina kannattavaa riippumatta siitä, minkälaisten tukijärjestelmien piirissä hän on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-10-25T19:22:49,2016-10-25T19:24:05,Tarkistettu,1.1 2016_106_182,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuskin oppositiossa kukaan on eri mieltä hallituksen kanssa siitä, etteikö työllisyysastetta pitäisi nostaa ja työpaikkoja lisätä. Se on aivan päivänselvää, mutta ihan yhtä selvää on se, että kaikki ihmiset eivät koskaan tule olemaan sellaisessa tilanteessa, että voivat elättää itsensä omalla työllään turvautumatta toimeentulotukeen. Siksi meillä on perustuslaissa tämä toimeentulotukijärjestelmä. Se, mistä hallitusta on aiheellista kritisoida, ja tähän kritiikkiin yhtyvät kaikki köyhyystutkijat, on se, että hallitus omilla toimillaan lisää toimeentulotukiriippuvaisten ihmisten määrää. Mistä tämä kritiikki johtuu? Se johtuu siitä, että toimeentulotuki on tämmöinen vähimmäisetuus. Se on viimesijainen etuus, ja ei ole koskaan ajateltu, että ihmiset olisivat riippuvaisia toimeentulotuesta pitkään. Sen vuoksi toimeentulotuessa ei ole vastaavaa suojaosaa kuin on työttömyysturvassa ja asumistuessa. Tästä syystä köyhyystutkijat sanovat, että toimeentulotuki on ihmiselle kuin katiska, josta hän ei omin voimin pääse pois. Elikkä toimeentulotuki ei ole sellainen muoto, jolla eläessään ihmisen olisi kovin helppo tehdä töitä. Tämä tilanne johtuu muun muassa siitä, että toimeentulotuki on ruokakuntakohtainen etuus, se ei ole yksilökohtainen etuus, kuten nykyisin on esimerkiksi työmarkkinatuki. Elikkä jos hallitus haluaa lisätä työllisyysastetta, poistaa työn kannustinloukkuja, silloin hallitus ei lisää toimeentulotukiriippuvuutta. Tämä on hyvin yksinkertaista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-25T19:24:05,2016-10-25T19:26:00,Tarkistettu,1.1 2016_106_183,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen  esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On helppo jatkaa edustaja Alanko-Kahiluodon puheenvuorosta edustaja Kärnälle. Aivan kuten täällä on todettu jo useammassa puheenvuorossa ja useimmissa asioissa, meidän kaikkien yhteinen tavoite on se, että ihmiset työllistyisivät työmarkkinoille ja sitä kautta meidän talous myös yhteiskunnassa, valtiossa vahvistuisi. Nyt kuitenkin hallituksen toimet ovat tarkoittaneet sitä, että jos ihminen ei pääse työmarkkinoille ja hän joutuu sosiaaliturvan varaan, niin käytännössä hänen elämäntilanteensa vaikeutuu huomattavasti ja hänen on myös entistä vaikeampi työllistyä työmarkkinoille. Te olette leikanneet systemaattisesti ensisijaisia etuuksia ja ajaneet sitä kautta ihmisiä toimeentulotuen varaan. Kuten edustaja Alanko-Kahiluoto omassa puheenvuorossaan totesi, eri asiantuntijat, niin meidän valiokunnissamme kuin myös sitten yhteiskunnassa muuallakin, ovat todenneet sen, että ensisijaisten etuuksien vahvistaminen ja toimeentulotuesta poistaminen olisi ihmisille monella tapaa paras kannustin työelämään ja yhteiskuntaan. Jos ihminen joutuu toimeentulotuen varaan, niin käytännössä siitä tulee riippuvuussuhde ja sieltä on entistä vaikeampi päästä pois. Sen takia esimerkiksi toimeentulotuen tämmöistä työllistävää vaikutusta käytännössä ei voida edes todeta, että ihminen työllistyisi toimeentulotuesta, vaan kyllä hän työllistyy sitten muusta sosiaaliturvasta huomattavasti paremmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+13.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-25T19:26:00,2016-10-25T19:27:47,Tarkistettu,1.1 2016_106_184,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain 42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_106_185,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain 42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käytän tässä yhteydessä hiukan laajemman puheenvuoron ikäihmisten hoidosta, erityisesti keskittyen muistisairautta sairastavien hoitoon. Hallituksen esityksessäkin mainitaan kyllä huoli muistisairautta sairastavien hoidon laadusta — näin ainakin haluan tulkita lakiesityksen perusteluissa olevaa kohtaa, jossa puhutaan muistisairautta sairastavien suuremmasta avun ja tuen tarpeen määrästä. Kokonaisuutena kuitenkin vaikuttaa siltä, ettei hallitus oikein ymmärrä, miten tärkeästä asiasta on kysymys. Suomessa on lähes 195 000 muistisairautta sairastavaa henkilöä. Muistisairaudet eivät ole enää toivottomia sairauksia, niitä voidaan ennaltaehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa. Etenevässä muistisairaudessa oikea-aikaisen hoidon ja kuntoutuksen avulla voidaan hidastuttaa sairastumisen prosessia ja estää ihmistä joutumasta kuukausikaupalla tai jopa vuosikaupalla vuodepotilaaksi, kuten aiemmin tapahtui. Se, että ihminen mahdollisimman pitkään kykenee olemaan kotona ja sen jälkeen yhteisökodissa, siis esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa, on sekä inhimillistä että yhteiskunnan kannalta järkevää. Muistisairaan henkilön kuntouttava hoito edellyttää ammattitaitoista henkilökuntaa, sillä hyvin pienetkin asiat voivat romahduttaa muistisairaan kunnon: virtsatietulehdus, hoitamaton tulehdus suussa, huono ravitsemustila, nesteen saannin puutteet, väärä lääkitys tai muu sellainen voivat helposti tehdä muistisairaasta vuodepotilaan. Kun hän on ollut kaksi päivää vuoteessa, niin kävely ei kenties enää sitten onnistukaan. Osaavaa henkilökuntaa tarvitaan myös sen takia, että esimerkiksi huomaamaton masennus tai fyysinen kipu, jota henkilö ei ole osannut kertoa, voivat aiheuttaa aggressiivista käyttäytymistä, jota liian helposti nykyisinkin vielä hoidetaan rauhoittavilla lääkkeillä. Rauhoittavat lääkkeet voivat hyvin pieninäkin annoksina viedä muistisairaalta niin sanotusti jalat alta eli johtaa nopeasti kävelykyvyn menetykseen. Nämä edellä mainitut olivat vain esimerkkejä. Vain hyvin koulutettu henkilöstö pystyy huomaamaan tällaiset asiat ja hoitamaan tilanteet niin, ettei toimintakyky heikkene turhan takia. Muistisairautta sairastavia ei voi hoitaa kuka tahansa. Hoitotiimissä tulee olla monipuolista asiantuntijuutta. Kotona asuvien muistisairaiden kohdalla koulutetut muistihoitajat olisivat ensisijaisen tärkeitä kokonaisvaltaisen hoidon varmistajia. Muistihoitajia on edelleen liian vähän kunnissa, eikä kaikilla niin sanotuilla muistihoitajilla ole riittävää koulutusta tehtävään. Vastuuhoitajan idea vanhuspalvelulaissa on, että asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen haltuun ottamiseksi valitaan asiakkaalle vastuuhoitajaksi henkilö, joka parhaiten pystyy vastaamaan kokonaishoidon arvioinnista, suunnittelusta ja toteutuksen seurannasta. Koska monella muistisairautta sairastavalla on paljon hoidollisia erityistarpeita, vastuuhoitajaksi monessa tapauksessa soveltuisi kaikkein parhaiten esimerkiksi sairaanhoitaja. Pääasia kuitenkin on, että vastuuhoitajan tehtäväkuva on selkeästi määritelty. Nyt valitettavasti ollaan purkamassa tätä erittäin toimivaa järjestelmää. Hallituksen esitys lähtee siitä, että kunnissa voidaan vapaasti päättää, mitä ammattitaitoa siellä tarvitaan. Muistiliitto on tehnyt säännöllisin väliajoin niin sanottuja muistibarometrejä, joissa arvioidaan muistisairautta sairastavien hoidon kokonaistilannetta ja hoidon laatua eri puolilla Suomea eri kunnissa. Näiden tulosten perusteella voidaan yksiselitteisesti sanoa, että arviointi ei monessakaan kunnassa ole tällä hetkellä onnistunut. Meillä on onneksi kuntia, joissa muistisairautta sairastavien hoito ja kuntoutus on melko mallikkaasti järjestetty, mutta valitettavasti meillä on liian paljon kuntia, joissa muistisairautta sairastavien asiat ovat hyvin huonolla tolalla. Kun tähän kaikkeen lisätään vielä hallituksen kaavailema henkilömitoituksen heikennysesitys yhteisökodeissa, niin ennustan hoidon laadun rajua laskua, joka aikaa myöten tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi. Olemmeko me palaamassa tai haluammeko me palata kohti 70—80-lukua, jolloin kouluttamattomat henkilöt hoitivat ikäihmisiä ja kuntouttavan hoidon puutteiden takia kunnissa oli valtavan isot pitkäaikaishoidon osastot, joissa ihmisiä hoidettiin vuodepotilaina? Suomessa on tehty 25 vuotta työtä tämän epäinhimillisen laitoskulttuurin purkamiseksi ja nyt ollaan ottamassa isoja askeleita taaksepäin. Muistisairaiden hoito edellyttää riittävää kuntouttavan hoidon osaavaa henkilöstöä, jonka rinnalla työskentelee moniammatillinen asiantuntijatiimi. On myös muistettava, että kotihoidon kehittämisen lisäksi tarvitaan paljon uusia yhteisökoteja, sillä muistisairaudet ovat sairauksia, joissa yksin kotona asuminen ei ole inhimillisesti ottaen mahdollista, kun sairaus on edennyt tiettyyn vaiheeseen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+14.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-25T19:28:08,2016-10-25T19:33:56,Tarkistettu,1.1 2016_106_186,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain 42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ei suinkaan viedä kaikkea osaamista pois vanhustenhoidosta. Olen ihan samaa mieltä, että ei ole mitään syytä yhteiskunnassa mennä siihen kehitykseen, että saamme takaisin valtavan suuret laitokset, missä on vain vuodepotilaita. Mielestäni tämä ei ole tämän hallituksen esityksen tarkoitus. Hallituksen esityksessä esitetään, että on riittävästi monipuolista asiantuntemusta. Haluan nostaa tässä esiin — Merja Mäkisalo-Ropponen, nostitte jo sairaanhoitajat — myös lähihoitajat. Heidän koulutusohjelmaansa kuuluu kasvun tukeminen ja ohjaus, hoito ja huolenpito, kuntoutuksen tukeminen. Tähän kuuluu teoriaa, ohjausta ja työssäoppimista. Lisäksi on erikoistumista, muun muassa sairaanhoito ja huolenpito, vammaistyö, vanhustyö — saa itse valita sieltä — suunhoito. Elikkä tässä on jo sellainen osaamisen potentiaali, että tällä osaamisella on hienoa lähteä tekemään vanhustyötä, ja on toivottavaa, että myös nämä vanhustyön ammattilaiset tulevat sinne työkentälle tekemään. Minä pidän hyvänä sitä, että omatyöntekijänä voi jatkossa toimia myös terveydenhuollon ammattihenkilö. Se on sitä omahoitajuutta, se on sitä, että otetaan vastuuta siitä omasta asiakkaasta, omasta potilaasta. Ja näen kyllä, että terveydenhuollon henkilö tietyssä tilanteessa on siihen myös erittäin sopiva ja erittäin pätevä. Vanhustenhoidossa koulutuksella ja osaamisella on suuri merkitys. Minä en näe myöskään huonona sitä, mitä ennen vanhaan oli. Meillä oli kylvettäjiä, meillä oli auttavaa henkilöstöä myös siellä apukäsinä, ja täytyy sanoa, että 30 vuotta kun jouluna tulee täyteen siitä, kun hoitajaksi valmistuin, niin en minä halua selkääni hoiva-avustajille kääntää, vaan tiedän, että he ovat niitä, jotka ovat valmiita ottamaan sen kopin. Silloin kun se hoitaja on tehnyt vaikkapa haavahoidon, suorittanut diabetekseen liittyviä insuliinipistoksia, tehnyt näitä hoitotoimenpiteitä, niin sitten tulee vaikka se hoiva-avustaja ja järjestää siellä hoitotyössä (Puhemies koputtaa) sitä viriketoimintaa ynnä muuta. Elikkä osaamista jaetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+14.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-10-25T19:33:58,2016-10-25T19:36:08,Tarkistettu,1.1 2016_106_187,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain 42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime kaudella yksi upeimpia hallituksen esityksiä oli vanhuspalvelulaki, ja kun vanhuspalvelulakia valmisteltiin ja kun se hyväksyttiin sitten lopulta eduskunnassa eduskunnan yhteisellä lausumalla, jossa määriteltiin eduskunnan yhteinen tahto minimihenkilöstömitoituksesta, se oli kunniakasta meiltä ikääntyville ja vanhuksille. Nyt on todella surullista ja harmillista, että muutama vuosi sen jälkeen, kun hallitus vaihtuu, hallitus lähtee murentamaan tätä vahvaa, hyvää vanhuspalvelulakia, joka on antanut hyvää pohjaa käytäntöjen kehittämiselle eri puolilla Suomea. Nyt hallitus heikentää henkilöstömitoituksia sekä linjaa hoitotyöntekijöiden vähimmäismäärän laskemaan tehostetussa asumisessa sekä vanhainkodeissa 0,5:stä 0,4:ään. Tämä on vastoin keskeisten asiantuntijoiden, ammattilaisten, vanhusten sekä omaisten mielipidettä. Olisin toivonut, että kun meillä eri puolilla Suomea asiantuntijat, kansalaiset ja eri järjestöt ovat lähestyneet kansanedustajia, hallitusta ja nousseet barrikadeille, koska he ovat huolissaan vanhusten tilanteesta tulevaisuudessa, niin hallitus olisi tältä osin kuullut kansalaisia ja ammattilaisia. Nyt poistetaan myös listaus ammattialoista, joista kunnalla tulee olla käytettävissä erityisasiantuntemusta, ja tämä oli yksi vanhuspalvelulain perusasioita: tuotiin erityisosaamista nimenomaan sen vanhusten palvelutarpeen pohjalta. Samoin kumotaan vanhuspalvelulaista vastuutyötä (Puhemies koputtaa) koskeva säädös, joka on yksi tärkeä elementti vanhuspalveluiden kehittämiseen. Tämä on todella surullista hallitukselta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+14.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-25T19:36:08,2016-10-25T19:38:22,Tarkistettu,1.1 2016_106_188,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain 42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sydämeltään sivistynyt yhteiskunta huolehtii heikommistaan: lapsista, vammaisista, sairaista ja vanhuksista. Tämä hallitus on päätöksillään rakentamassa sellaista yhteiskuntaa, jossa tämä periaate alkaa jäädä huolestuttavasti unohduksiin. Hallituksen epäinhimillisiä suunnitelmia heikentää vanhustenhoivaa on vaikea hyväksyä. Talousarviossa vähennetään vanhustenhoidon kustannuksia yli 50 miljoonalla eurolla samaan aikaan, kun ikäihmisten määrä ja palveluntarve koko ajan kasvavat. Viime vaalikaudella säädettyyn vanhuspalvelulakiin tehdään heikennyksiä, ja vanhuspalveluiden ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen alarajaa aiotaan alentaa. Arvoisa puhemies! Vanhusväestö kasvaa ja monimuotoistuu, mikä vaatii monipuolista osaamista työntekijöiltä. Nämä ehdotetut muutosehdotukset eivät kuitenkaan varmista tarkoituksenmukaisen sekä riittävän osaamisen ja erityisasiantuntemuksen käyttämistä, kun tuotetaan vanhuspalveluja yhä suuremmalle ja monimuotoistuvalle asiakasryhmälle. Nykylain mukaan kunnan käytettävissä onkin oltava ikääntyvän väestön hyvinvointia ylläpitävää monipuolista asiantuntemusta. Erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. Vanhuspalvelulain muutosesityksessä ehdotetaan, että edellä mainittu listaus poistetaan laista. Tämän odotetaan tuovan lähes 15 miljoonan euron säästöt. Jäljelle jää enää yleisluontoinen maininta ikääntyvän väestön tarvitsemia palveluja koskevasta asiantuntemuksesta. Mutta miten sitä palvelujen tarvetta arvioidaan ilman edellä mainittua erityisosaamista, se ihmetyttää. Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen ja vaikuttava toteuttaminen ilman erityisasiantuntemusta lienee aika hankalaa. Laissa oleva erityisasiantuntemusta koskeva vaatimus ei ole tähänkään asti tarkoittanut sitä, että kuntien on palkattava kutakin asiantuntemusaluetta edustava henkilö muiden työntekijöiden lisäksi, vaan sitä, että ainakin jonkun tai joidenkin kunnan vanhuspalveluissa toimivista työntekijöistä tulee hallita gerontologinen tai geriatrinen erityisosaaminen omalta alaltaan. On vaikea käsittää, miten erityisasiantuntemusta koskevan vaatimuksen poistamisella laista saadaan aikaan mitään säästöjä, kun päinvastoin kunnollinen asiantuntemus voi niitä kustannuksia säästää. Samalla nyt tuhotaan tähän mennessä hankittu asiantuntemus. Lisäksi mitätöidään geriatrinen ja gerontologinen koulutus ja osaaminen, joita on kehitetty viimeiset 30 vuotta. Arvoisa puhemies! Vanhustyön kentälle tarvitaan päinvastoin enemmän gerontologista tietoa ja osaamista, jotta iäkkäiden ihmisten hoito ja hoiva on laadukasta. Gerontologisen osaamisen ja ymmärryksen lisäämisen kautta ikääntyneiden asiakkaiden hoitotyöhön liittyviä ajattelumalleja ja asenteita on mahdollista uudistaa. Ylipäätään gerontologisen työn moninaisuus ja haasteellisuus tulisi tuoda näkyvämmin esille yhteiskunnassamme, ja työlle tulisi antaa sille kuuluva arvostus. Gerontologista osaamista tarvittaisiin lisää myös muihin ennalta ehkäiseviin palveluihin, kuten sosiaalityöhön, kuntoutukseen ja palveluohjaukseen. Tavoitteena oli, että esimerkiksi vanhuspalveluiden lääkäriksi valitaan ainakin yksi geriatrian erikoislääkäri. Tämä ei tuota lisää lääkärinvirkoja. Kyseessä on kuntien tavanomaisten virkojen pätevyysvaatimusten tarkistaminen, ei uusien virkojen perustaminen. Sama pätee muuhun henkilöstöön ja erityisosaamiseen. Esimerkiksi ravitsemusasiantuntijoista jotkut voivat perehtyä vanhusten ravitsemukseen. Vanhuspalvelulakia valmistelleen ohjausryhmän taustamuistiossa todettiin, että erityisosaamista voi järjestää myös usean kunnan yhteistyönä tai ostopalveluna. Gerontologinen sosiaalityö sekä geronomien ja sosionomien osaamisen hyödyntäminen nykyistä paremmin pitäisi nimenomaan varmistaa eikä poistaa tuosta monipuolisen osaamisen listalta. Päinvastoin olisi pidettävä huolta siitä, että ammattihenkilöstön työnjako ja tehtävänkuva ovat tarkoituksenmukaisia sekä henkilöresurssit riittävät. Erityisen huolestuttavaa on vanhusten lääkehoitoa koskevan asiantuntemuksen tarpeen poistaminen. Vanhusten lääkehoito vaatii erityisasiantuntemusta. Epäasianmukaiset lääkehoidot eivät aiheuta pelkästään lääkekustannuksia suorina kustannuksina. Ne johtavat vanhusten muistin heikkenemiseen, sekavuustiloihin, kaatumisiin ja murtumiin ja aiheuttavat siten mittavat kustannukset. Arvoisa puhemies! Nykyinen vanhuspalvelulaki edellyttää, että kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen tuottamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa, eli seuraamaan, toteutuuko hänelle luvattu palvelusuunnitelma, ja ottamaan yhteyttä asianmukaisiin tahoihin, jos puutteita ilmenee. Vastuutyöntekijän tehtävänä on myös neuvoa ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa ja auttaa myös tarvittaessa vanhuksen yksilöllisen elämäntilanteen ja tarpeiden pohjalta palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa ja neuvoa myös etuuksien saamisessa. Nyt tarkoitus on luopua myös näistä vastuutyöntekijöistä ja saada siten 12,5 miljoonan euron säästöt. Tähänkin asti vastuutyöntekijöitä on voitu käyttää vain tarvittaessa, ei automaattisesti kaikille vanhuksille. Vastuutyöntekijä on tarkoitettu yksinäisille, huonokuntoisille vanhuksille, jotka eivät enää pysty pitämään puoliaan, että saavat heille kuuluvat ja luvatut palvelut. Tästä heikennyksestä tulevat kärsimään eniten heikoimmassa asemassa olevat ja yksinäiset vanhukset. Arvoisa puhemies! Olisi tärkeää, että tulevassa sote-uudistuksessa ikääntyvien hyvinvointia ylläpitävä monipuolinen erikoisosaaminen sisältyy sekä kuntia että maakuntia koskevaan lainsäädäntöön. Erityisasiantuntemusta on oltava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. Erikoisosaaminen osaltaan varmistaa sen, että ikäihmisten hoivaa toteutetaan tarkoituksenmukaisesti, muun muassa kuntouttavaa työotetta hyödyntäen ja samalla kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+14.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-25T19:38:26,2016-10-25T19:44:32,Tarkistettu,1.1 2016_106_189,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain 42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä lähdin opiskelemaan vanhusten sairaanhoitajaksi edellisen laman jälkimainingeissa vuonna 95. Kun punnitsin noita vaihtoehtoja, lähdenkö erikoistumaan lapsiin, nuoriin, sisätauteihin vai kenties vanhuksiin, niin suurin syy, tai oikeastaan kaksi syytä, minkä takia valitsin gerontologisen hoitotyön, olivat ne, että vanhusten hoitajana minun ei tarvitsisi ketään tuoreeksi ja terveeksi parantaa, vaan minä voisin antaa iloa päivään ja minä voisin hoitaa niitä ihmisiä siinä hetkessä omalla persoonallani. Vanhuksen kuolema on aina hyväksyttävä, toisin kuin monesti voi ajatella lapsen tai nuoren kärsimystä ja kuolemaa kohdatessa. Toinen syy sille valinnalle oli se, että tiesin, että tällä saralla on aina töitä. Erikoistuin noissa opinnoissa erityisesti dementoiviin sairauksiin. Tuon näkökulman pohjalta minulla on sellainen ohjenuora, että aina kun minulla on mahdollisuus puhua vanhusten hoivatyöstä, minä en halua voivotella, että mitenkä kauheata sitä on ja mitenkä mitoitukset eivät riitä, vaan minä haluan tuntea vastuuta siitä, että myös joku muu nuori voi kokea, että se vanhusten hoivatyö on juuri minun juttuni. Arvoisa herra puhemies! Voin nimittäin väittää, että myöskään 90-luvun puolivälissä, kun noita opiskeluja aloitin ja ensimmäisiä harjoitteluja tein, eivät tursunneet osastot henkilökuntaa. Ja noitten opiskelujen seurauksena minun tulevaisuudenkuvani muuttui sillä tavoin, että minulla oli ajatus lähteä opiskelemaan sairaanhoitajien opettajaksi, mutta eri vanhusten osastoilla oleva ilmapiiri sai minut miettimään, mitkä tekijät vaikuttavatkin ihmisten työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin. Niinpä minä lähdin opiskelemaan esimiestyötä ja johtamista, ja näissäkin keskusteluissa, kun mietitään riittävää hoitajamitoitusta ja sitä, mitkä asiat vaikuttavat siihen, että henkilökunta jaksaa, on kyllä erotettavissa monia keskeisiä asioita. On aivan totta, että henkilöitä pitää olla riittävästi, mutta toinen asia on, että henkilöillä pitää olla riittävä koulutus, ja kolmantena: osastoilla ja työyhteisöissä pitää olla johtamisen ja esimiestyön kunnossa. En väitä, että esimies on ainoa tekijä siinä, että työyhteisössä jaksetaan, mutta kyllä hän on keskeinen auktoriteetti sillä, että hän määrittää, mikä on sallittua ja mikä ei. Hän ohjaa omalla käytöksellään ja omalla esimiestyöllään sitä, että jokainen työntekijä siinä työyhteisössä kantaa oman vastuunsa siitä, mitä tulee siihen työyhteisöön, kun Matti tai Maija tai Hannakaisa siihen työvuoroon saapuu. Näillä tekijöillä on aivan valtava merkitys sille, miten työntekijät jaksavat ja miten he kohtaavat sen asiakkaan, sen potilaan, vanhukset ja heidän omaisensa siellä työyhteisössä. Näistä asioista haluan muistuttaa aina, kun siihen on mahdollisuus. Täällä edustaja Mäkisalo-Ropponen, toinen vanhuuden asiantuntija, kävi hyvin asiantuntevasti läpi näitä asioita, esimerkiksi muistisairauksista, ja olen aivan samalla linjalla hänen kanssaan siitä, että meidän tavoitteemme, myös hallitusohjelmassakin kirjattuna, on, että haluamme ihmisten pystyvän asumaan kodissa mahdollisimman pitkään, ja sen jälkeen me toivomme, että erilaisia yhteisöasumisen muotoja olisi, että niin sanottu perinteinen laitoshoito, nykyisin monin paikoin tehostettu palveluasuminen olisi vasta se viimekätinen vaihtoehto. Sen takia eri sosiaali- ja terveysministeriön alaisissa kärkihankkeissa me vahvasti kehitämme muun muassa omais- ja perhehoitoa aivan erilaisin panostuksin kuin koskaan aikaisemmin on tehty. Tuemme ikääntyneiden toimintakykyä erilaisin hankkein ja ehkäisemme heidän yksinäisyyttään ja tuemme kotiin vietäviä palveluja ja niiden kehittämistä mittavin panostuksin. Täällä on kehuttu viime hallituskaudella annettua vanhuspalvelulakia. Sitä vanhempi vanhusten hyvää hoitoa määrittävä tekijä on vanhusten hyvän hoidon laatusuositukset, jotka nyt halutaan paraikaa määrittää nykypäivän haasteita vastaaviksi. Tuolla on yksi sellainen asia, ja uskon, että se on hyvällä tarkoittaen sinne laitettu, ja se on tämä aiemminkin esiin nostamani huonemitoitus. Siellä linjataan, että kaikilla pitkäaikaishoivassa olevilla vanhuksilla pitäisi olla oma huone. Tuo kuulostaa meistä terveistä ihmisistä hyvältä ja arvokkaalta asialta, mutta muistisairailla, joilla sairaus on jo keskivaikeassa tai vaikeassa vaiheessa, yksinäisyys ja oma huone ei aina edustakaan laatua. Monelle vanhukselle se toisen ihmisen näkeminen siinä samassa huoneessa voi olla kovinkin rauhoittava tekijä. Keskellä yötä herätessä, kun ei tiedä, missä on — tai joskus ei edes, että kuka on — niin se, kun näkee toisen elävän hahmon siinä huoneessa, rauhoittaa siihen, että ihminen jääkin vuoteeseen jatkamaan unia eikä lähde unenpöpperöisenä kapuamaan pois ja etsimään ihmisiä. Nuo hetket usein ovatkin niitä, milloin niitä kohtalokkaita kaatumisia tapahtuu — lonkkamurtumia, rannemurtumia, vakavia päähän iskuja. Sen takia on todella hyvä, että myös tätä huonemitoitusasiaa tarkastellaan uusiksi ja mietitään, onko se aidosti kaikkien etu. Arvoisa puhemies! Tämän melko pitkän puheenvuoron lopuksi minä haluaisin vielä korostaa sitä, että minä toivon, että me emme yhtään enempää medikalisoi vanhuutta. On suuri länsimaisen yhteiskunnan voitto jo se, että yhä useampi meistä saavuttaa korkean iän. Parantuneen hygienian, lääketieteen, ravitsemuksen, yhteiskunnallisten olojen takia se on meille yhä useammalle mahdollista. Mutta samoin kuin lasta taikka vammaista omaista tai läheistä, myös vanhusta saa hoitaa ja pitää saada jatkossakin hoitaa omainen. Siinä ei välttämättä aina ole suuresta asiantuntijuudesta kyse, mutta perusymmärryksestä siitä, mitä kuuluu turvalliseen elämään. Tässä tilanteessa on vain tärkeää, että kunnissa, tulevaisuudessa kenties sote-alueilla, on se osaaminen, joka pystytään tueksi antamaan niille omaisille, perhehoitajille ja muille tahoille, joilla ei välttämättä täällä edellä lueteltua kaikkea osaamista itsellä, omaisella taikka hoitajalla, ole, mutta se, että se apu on saatavissa ja saavutettavissa, on se tavoite. Eri tavoin me tätä haluamme tukea, eivätkä vähäisimpänä asiana tässä vanhusten kotihoivan ja yleensä näitten palvelujen kehittämisessä ja sen erikoisasiantuntijuuden saavuttamisessa ole nämä hankkeet, joilla me kehitämme myös digitalisaatiota ja näitä palveluja, jolloin sähköisesti pystyttäisiin saamaan paras asiantuntijuus, joka ei välttämättä ole fyysisesti samassa huoneessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+14.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-10-25T19:44:34,2016-10-25T19:54:04,Tarkistettu,1.1 2016_106_190,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain 42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meitä vanhustyötä ihan itse tehneitä näyttää nyt olevan täällä puhujapöntössä jonoksi saakka. Itse olen vanhustyötä tehnyt jo toisessa polvessa. Äitini teki elämäntyönsä vanhustyössä, ja hänen ensimmäinen ohjeensa, kun tulin sinne osastolle vastavalmistuneena sairaanhoitajana ensimmäiseen kesätyöpaikkaan, oli se, että ""Tuula, kun tulet nyt työhön tälle osastolleni, niin täällä kohdellaan ihmisiä niin kuin kohtelisit itseäsi"", ja olen sitä yrittänyt aina kaikessa muistissa pitää. Eli siinä, miten suhtaudut vanhuksiin, täytyy aina pysähtyä miettimään, käsitelläänkö, ajatellaanko, puhutaanko nyt vanhuksesta vai puhummeko ihmisestä — ihmisestä, jolla on paljon elämänkokemusta. Mutta tähän lakiin sitten. Minulle on pieni mysteeri tai hämmästys se, että vanhuspalvelulakia, joka on ollut voimassa vasta vajaat kolme vuotta, ollaan jo nyt näiden norminpurkutalkoiden nimissä purkamassa ja heikentämässä. Nyt täällä tehdään sellaisia uudistuksia, joissa sanotaan, että vanhuspalvelulain 10 §:stä poistetaan listaus näistä ammattialoista, joista kunnalla tulee olla käytettävissä erityisasiantuntemusta. Nyt, hyvät kollegat, me olemme menossa sote-uudistukseen. Kunnan tilalle nyt sitten tulee hallituksen ajatusten mukaan maakunta-nimitys, ja näinhän aika laajalti puolueet yhteisymmärryksessä ymmärtävät, että tulee suuremmat sosiaali- ja terveydenhuollon alueet, ja hallituksen esityksessä se on maakunta. Kun tätä listaa katsoo ja miettii, niin kysyn, että eikö näissä tulevissa maakunnissa ole löydettävissä tätä asiantuntemusta. Minusta pitäisi pysähtyä nyt näitten lakien justeeraamisen ja norminpurun osalta miettimään sitä, mihin maastoon me oikein näitä lakeja itse asiassa istutamme, ja jos tästä näkökulmasta katsoo, niin ihan takuuvarmasti ilman mitään vaikeuksia löytyy tämä asiantuntemus. Nythän tässä sote-uudistuksessa pitäisi pystyä entistä paremmin hyödyntämään ja käyttämäänkin hyväksi sitä asiantuntemusta ja myös erityisosaamista, jota näissä on. Sitä ei sitten tarvitse olla joka ikisessä pikkukunnassa, parintuhannen asukkaan kunnassa, koska tämä sote-alue voi käyttää sitä hyödykseen paljon laajemmin ja siinä myös käyttää hyödykseen nykyteknologiaa ja digitalisaatiota ja niin edespäin. Eli on todella tärkeää, että tämä listaus säilyy, että nämä tulevat alueet pitävät huolta siitä, että vanhustenhuollon osalta sitä vahvaa osaamista on olemassa ja sitä myös löytyy. No, toinen asia on nämä vastuutyöntekijät, se poistuu tästä. Nyt viitataan sitten sosiaalihuoltolakiin, jossa myös on tästä — ehkä voi ajatella — vastaavanlaisia kirjauksia. Minä en kyllä näe tässä niin suurta päällekkäisyyttä, koska kyllä tämä vanhustenhuolto tulee meillä tässä olemaan tulevat pari—kolmekymmentä vuotta semmoinen asia, että varmasti vastuutyöntekijä tähän tarvitaan. Kyllä meillä on nuorisotoimessa ja muuallakin koulutetut ammattilaiset, jotka vastaavat toimintojen eteenpäinviemisestä. Ja tämä vastuutyöntekijä on sellainen, joka varmasti nyt tässä tulevassa sote-maailmassakin entistä enemmän korostuu, varsinkin siinä tilanteessa, jos mennään tämmöiseen valinnanvapausmalliin, jossa sitten osa palveluista tuotetaan yhtiöissä ja joillain piti siellä maakunnassa pysyä sitten se järki ja käsitys siitä, missä tätä ihmistä hoidetaan ja miten. Siinäkin mielessä, vaikka tässä ehkä ajatellaan, että säästetään, kun normia puretaan, voipi olla, että itse asiassa tämmöinen vastuutyöntekijä loppupeleissä pystyisi kustannusten nousua jopa hillitsemään. No, sitten tästä mitoituksesta. Tämähän nyt liittyy tähän laatusuositukseen, joka vanhuspalvelulain yhteydessä laadittiin. Senhän sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto yhdessä lähettivät kunnille, ja kehotettiin vahvistamaan vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa hoitajamitoitusta niin, että päästäisiin tälle 0,5:n minimitasolle. Nyt sitten, kun on tätä pystytty hilaamaan edes tälle vähimmäistasolle, sitä on jo oltu hallituksen taholta purkamassa ja heikentämässä ja viestittämässä, että se 0,4 riittäisikin, tai 0,4—0,5. Mutta käytännössä tosiasia on se, että nyt mitoitusta ei olla muuttamassa siihen, että se vastaisi tämän päivän tarpeisiin, vaan päinvastoin. Jos tullaan tekemään niin, että 0,4 riittäisi, niin kyllä kaikki asiantuntijat ja tätä työtä tekevät ovat todenneet, että se ei missään nimessä riitä, vaan päinvastoin, keskiarvohan pyörii siellä 0,6:ssa. Eli tämä 0,5:n minimi on ihan ehdoton takaraja ja johtuu juuri siitä, että meillä hoidetaan vanhuksia ja vanhukset voivat pysyä kotona yhä pidempään kotiavun ja kotisairaanhoidon turvin, mikä on hyvä asia. Tästä johtuen meidän hoitopaikoissa ikääntyneet ovat myös entistä huonokuntoisempia. Mihin haluan kiinnittää huomiota, on se, että Mäkisalo-Ropponen piti erittäin hyvän puheenvuoron, jossa hän käsitteli muistisairaiden ongelmatiikkaa, ja kyllä täytyy sanoa, että se tilanne, mikä tuolla on — tapauksia varmasti jokainen kuulee omaisilta ja lähipiiristä — on sellainen, että kyllä muistisairaudet tulevat olemaan semmoinen iso asia. Se aiheuttaa suunnatonta huolta sukulaisissa, ympäristössä, myös hoitoon osallistuvissa ihmisissä ja naapureissa. Tästä syystä tätä meidän koko yhteiskuntaa pitäisi entistä enemmän rakentaa vanhusystävällisemmäksi ja sellaiseksi, että myös muistisairaat pärjäävät pidempään kotona ja saavat myös asiantuntevan tuen ja hoidon ja että olisi myös välimuotoisia hoitopaikkoja, joita kipeästi tarvittaisiin sen kodin ja tämmöisen laitosmaisen hoitopaikan väliin. Tämä asia tulee meille sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Siellä jatkamme tästä keskustelua. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+14.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-10-25T19:54:18,2016-10-25T20:01:47,Tarkistettu,1.1 2016_106_191,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain 42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen itse kouluttanut 25 vuotta vanhustyötä ensin opiskelijoille ja sitten 10 vuotta työskentelin työyhteisössä työntekijöiden rinnallakulkijana heidän kanssaan yhdessä laitoskulttuuria purkaen. Minä olen siis nähnyt kulttuurien muuttuvan ja tämän muutoksen mahdollisuuden, miten täysin vuodepotilaita hoitavasta hoitoyhteisöstä tehdään yhteisökoti, jossa toimitaan aivan eri periaatteiden mukaan. Tärkeimmät asiat tässä onnistuneessa muutosprosessissa ovat riittävä henkilökunta, motivoitunut henkilökunta nimenomaan, riittävästi koulutettu henkilökunta, eli laaja-alainen ammattitaito ja mahdollisuus hyödyntää sitten myöskin asiantuntijoita, ja sitten omahoitajuus, yhdessä tekeminen sekä eettinen johtaminen. Kaikkein tärkeintä on se, että ihmiset ovat ymmärtäneet, että kaiken toiminnan on oltava kuntouttavaa, joka hetki on siellä kuntouttava hetki. Ilman jatkuvaa kuntouttavaa hoitotyötä ikäihmisistä, erityisesti muistisairautta sairastavista, tehdään kyllä turhan takia vuodepotilaita. Sen takia ennen oli niitä pitkiä käytäviä siellä vuodeosastolla, jossa sitten huoneet olivat täynnä näitä vuoteessa hoidettavia ihmisiä. Tämä kuntouttava hoitotyö edellyttää ammattitaitoa ja osaamista, ja sitä ammattitaitoa ei voi olla ilman riittävää koulutusta. Kuten tuossa puheessanikin sanoin, kuka tahansa ei voi hoitaa muistisairautta sairastavia ihmisiä. Tämmöinen ajattelu johtaa vuodepotilaiden määrän kasvuun ihan varmasti. Tämmöiset kuntouttavan hoitotyön osaavat hoitajat pystyvät jokaisen tilanteen järjestämään semmoiseksi, että siinä on se kuntouttava elementti mukana. Minä olen todella huolissani näiden hallitusten esitysten seurauksista, sillä minä näen kyllä ihan selvästi, että me olemme (Puhemies koputtaa) ottamassa askelia taaksepäin vähentämällä henkilökuntaa ja heikentämällä osaamisvaatimuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+14.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-25T20:01:49,2016-10-25T20:03:58,Tarkistettu,1.1 2016_106_192,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain 42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä tuohon edelliseen puheenvuoroon. Pidän erittäin harmillisena sitä, että ministerit eivät ole vaivautuneet paikalle kuuntelemaan tätä keskustelua, joka ainakin minun mielestäni on ollut hyvin asiantuntevaa, ja on ollut ilo kuunnella näiden edeltävien edustajien puheenvuoroja — selvästi puhuvat asiasta, jonka itse tuntevat, mikä tässä salissa nyt ei ole ihan tavanomaista joka asian kohdalla. Ministeri Rehula sanoi eräällä suullisella kyselytunnilla, että nämä vanhustenhoidon leikkaukset eivät tule heikentämään mitenkään vanhustenhoidon laatua ja että edelleen voidaan ylläpitää osaamistasoa. Muun muassa tämän lausuman vuoksi olisi ollut erittäin tarpeellista, että hän olisi osallistunut tähän keskusteluun. Tässä oltaisiin voitu esittää täsmäkysymyksiä hänelle, että kuinkas hallitus nyt sitten aikoo turvata sen, että kunnissa on jatkossakin se osaaminen, jonka tämä koulutettu henkilöstö on kuntiin turvannut. Olen kyllä samaa mieltä edustaja Haataisen kanssa siitä, että kun toteutetaan tämä kunta- ja sote-uudistus, niin olisi erittäin tarpeellista pitää kiinni tästä 10 §:stä, jossa nimenomaan käydään läpi se osaaminen, jonka kussakin maakunnassa olisi jatkossakin oltava. Pidän kyllä erittäin valitettavana sitä, että hallitus nyt on päättänyt aloittaa nämä norminpurkutalkoot täältä kaikkein heikoimmista, ja nimenomaan sitä yhteiskuntapoliittista asiaa, mikä tässä tapahtuu: minusta on hyvin valitettavaa, että samaan aikaan, kun puretaan laitosasumista ja palveluasumista, (Puhemies koputtaa) ohjataan entistä heikko-osaisempia vanhuksia entistä enemmän kotiin hoidettaviksi ja nostetaan omaishoidon määrärahoja, mikä siis tarkoittaa sitä, että naiset, jotka nytkin vastaavat yli 90-prosenttisesti kaikesta omaishoidosta, jatkossa entistä enemmän... [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Pyydän, että puhuja tulee jatkamaan puhujapöntöstä.] Tulen ihan mielelläni sinne pönttöön. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) — Eli tästäkin lakiesityksestä näkyy hyvin se, miksi hallitus ei tee vaikutusarviointeja. Jos vaikutusarvioinnit olisi tehty, niin nähtäisiin aivan hyvin se, että tällä esityksellä tullaan heikentämään naisten työllisyyden edellytyksiä, naisten työllisyysastetta ja myös yhteiskunnan verotuloja, koska tässähän käy nyt niin, että kun säästetään vanhustenhoidosta ja lisätään samaan aikaan vanhusten kotihoitoa, ohjataan puolisoita omaishoitajiksi, niin se tarkoittaa sitä, että naisten työssäkäynnin edellytykset heikkenevät, ja se ei ole yhteiskunnan kokonaistalouden kannalta millään lailla järkevää, eikä se ole millään lailla oikeudenmukaista. Vielä jos katsoo tästä sukupuolinäkökulmasta, niin kun heikennetään vanhustenhoidon henkilöstön koulutusvaatimuksia, niin se tarkoittaa myöskin sitä, että samalla sitten pienennetään niiden naisihmisten palkkoja, jotka siellä hoitavat edelleen näitä vanhuksia. Eli se tarkoittaa sitä, että naisten tulotaso laskee, ja nämä heikennykset tarkoittavat myöskin sitä, että kun vähennetään hoivahenkilöstön määrää kunnissa heikentämällä tätä suhdelukua, niin jokaisella hoitajalla on entistä enemmän työtä, jolloin herää kysymys, mikä on henkilöstön jaksaminen sitten tulevaisuudessa. Elikkä kyllä tässä ollaan tekemässä isoa yhteiskuntapoliittista valintaa, ja olisin suonut, että ministeri olisi ollut paikalla vastaamassa, millä tavalla perusteltua tämä nyt on ja millä tavalla perusteltua on sekin, että hallitus ei tosiaan esimerkiksi työllisyysvaikutusten arviointeja näihin esityksiinsä liitä. Vihreä eduskuntaryhmä ei tule tätä säästölakiesitystä hyväksymään. Me emme pidä tätä oikeudenmukaisena emmekä myöskään järkevänä. Haluan sen vielä lisätä, että en myöskään pidä uskottavana sitä, että tällä säästöllä itse asiassa saataisiin myöskään niitä säästöjä, joita tällä tavoitellaan, koska kun väestö ikääntyy entistä enemmän ja on entistä heikkokuntoisempaa, niin silloin se tarkoittaa sitä, että myös henkilöstöltä tarvitaan enemmän ja monipuolisempaa osaamista. Esimerkiksi nyt on jo todettu, että meillä ei ole riittävästi osaamista esimerkiksi muistisairauksien suhteen eikä sitten paljon sairastavien hoitoa koskevaa osaamista sillä henkilöstöllä, joka meillä nyt on. Tämä osaamistason lasku ei tilannetta millään tavalla paranna — voi tulla hoitovirheitä, ja ne aina maksavat. On hyvin valitettavaa, että meillä on Suomessa nyt ensimmäistä kertaa varmaan itsenäistymisen jälkeen semmoinen hallitus, jonka tietoisena tavoitteena tuntuu olevan kansan koulutustason laskeminen, ja jotenkin ikään kuin kuvitellaan, että tällä tavalla sitten saataisiin yhteiskuntana säästöjä ja Suomi nousuun — ei valitettavasti tule tapahtumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+14.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-25T20:03:59,2016-10-25T20:10:34,Tarkistettu,1.1 2016_106_193,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain 42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvostan sitä osaamista, mitä täällä salissa geriatriasta on, mutta haluaisin ihan omaisen näkökulman vielä nostaa tähän esille. Minulla on 89-vuotias äitini palveluasunnossa ja on kokenut monet vaiheet, ennen kuin hän on nyt jo erittäin heikossa kunnossa. Pohdin sitä, kun täällä tehtiin vanhushoiva niin mystiseksi asiaksi ja todettiin, että vain erittäin koulutetut henkilöt voisivat tehdä sitä ja joka ainut hetki on kuntouttava hetki. Rohkenen sanoa, että minusta myös ne hetket ovat erittäin tärkeitä, kun joku napsauttaa äidin lempiohjelman radiosta päälle tai lukee jotain kirjaa tai lauletaan yhdessä, tai vaikkapa niitten vapaaehtoisten työ, jotka Kivijärvellä sankoin joukoin osallistuvat palveluasunnon virkistystyöhön, kuljettavat ikäihmisiä ulos, niin että joka ainut vanhus, joka haluaa, pääsee käymään ulkona. Minusta on tärkeää, että sitä osaamista on, mutta en allekirjoita ihan samoin tätä, että kaikki se tekeminen, mitä turvallisuuden ja hyvinvoinnin hyväksi tehdään, olisi erittäin korkeaa koulutusta vaativaa. Minusta on tärkeää läheisyys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+14.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-10-25T20:10:35,2016-10-25T20:12:15,Tarkistettu,1.1 2016_106_194,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain 42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan tähän loppuun, että olen edustaja Kalmarin kanssa samaa mieltä elikkä meidän omaisten rooli on ihan äärettömän tärkeä vanhuspalveluissa ja liian usein me kuulemme siitä, että meidän vanhukset ovat jääneet yksin niihin palveluyksikköihin sen takia, että omaiset asuvat eri paikkakunnilla ja näiden omaisten mahdollisuus esimerkiksi käydä siellä läheistensä luona on liian harvinaista. Sen takia nämä piristäjät ja sitten ne vapaaehtoistyöntekijät ja niitten asema, rooli siinä vanhuspalveluiden tukena ovat äärettömän tärkeitä, mutta se ei poista tähän vanhuspalvelulakiin aiheutuvia lisäleikkauksia, emmekä me voi ajatella, että ne lisäleikkaukset, jotka tehdään, korvattaisiin omaisilla tai sitten piristäjillä ja vapaaehtoistyöntekijöillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+14.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-25T20:12:18,2016-10-25T20:13:13,Tarkistettu,1.1 2016_106_195,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain 42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä edustaja Kalmarille sanoa, että kenties ilmaisin väärin, mitä kuntouttava hoitotyö on. Kuntouttava hoitotyö on arjessa elämistä, arjen asioiden yhdessä tekemistä. Se tarkoittaa sitä, että joka päivä kävellään, joka päivä seurustellaan, joka päivä ollaan yhdessä, mutta jos muistisairas ihminen ei esimerkiksi päivittäin pääse kävelemään ja on pari päivää tämmöistä, että hän vain istuu tuolissa, niin voi olla, että kolmantena hän ei kykene enää kävelemään, tai jos muistisairaan kanssa ei seurustella, jos ei olla yhdessä, niin hänen vuorovaikutustaitonsa hyvin äkkiä katoavat, hän unohtaa, miten toimitaan arjessa. Tähän yhdessä olemiseen, kohtaamiseen, arjen asioiden yhdessä tekemiseen tarvitaan osaavaa henkilökuntaa, niin että se kohtaaminen on sellaista, että molemmilla on hyvä olla. Tähän tarvitaan koko ajan riittävää henkilökuntaa, jotta pystytään ne tilanteet hoitamaan sillä tavalla, että lähdetään yhdessä vessaan ja tehdään yhdessä asioita. Heti jos ruvetaan tekemään puolesta, niin kuin kouluttamaton henkilökunta usein lähtee tekemään puolesta hyvää hyvyyttään, silloin me menetämme paljon siinä arjen olemisessa ja arjen kohtaamisessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+14.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-25T20:13:14,2016-10-25T20:14:32,Tarkistettu,1.1 2016_106_196,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain 42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensin tartun tähän asiaan, mikä edellisessä puheenvuorossa nousi tästä puolesta tekemisestä. Se on tosi iso asia työyhteisössä, jossa erinäisistä syistä johtuen hoitaja joko kampaa hiukset tai tekee jotakin toimenpidettä, joskus myös kiireen takia, mutta se ei välttämättä riipu siitä, etteikö työntekijällä olisi tietoa, kuinka tulisi toimia. Ja kuten tuossa äskeisessä puheenvuorossani nostin esille tämän esimiestyön merkityksen, niin nämä ovat juuri niitä asioita, mitä tulisi työyhteisössä linjata ja muistaa, että emme tee puolesta vaan aina se kuntouttava työote on siinä mukana, ja siinä hyvähenkisessä työyhteisössä toinen toistaan kirittäen pidetään näistäkin asioista huolta. Arvoisa puhemies! Toinen asia, mistä halusin kommentoida, on tämä viriketoiminnan, lukemisen, ulkoilemisen, merkitys sille toimintakyvylle. Siinä meillä on paremman mallin oppimista monilla puolin Suomea. Toivon osaltani — kun täällä on jo paljon parjattu näitä hankkeita ja muita — että tälläkin saralla tekisimme niitten hyvien käytäntöjen levittämistyötä elikkä missä on nähty, että osataan oikealla tavalla ottaa vapaaehtoiset ja omaiset paremmin mukaan, se myös sallittaisiin. Ja sitten tuosta toimintakyvyn laskemisesta vuodelevon aikana: Tutkimusten mukaan noin 3—5 prosenttia vanhuksen lihasmassasta häviää vuorokauden vuodelevossa, ja olipa muistisairas taikka muutoin ihminen vuodelevossa, niin se mekanismi on aivan sama. Tämä on todella tärkeää meille kaikille: kun flunssakausi on pahimmillaan, niin jokainen ihminen, joka kynnelle kykenee, pois vuoteesta tekemään edes ne pikkupesut veskiin. Se liike (Puhemies koputtaa) on parasta hoitoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+14.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-10-25T20:14:33,2016-10-25T20:16:37,Tarkistettu,1.1 2016_106_197,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain 42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Heikkiselle erittäin hyvästä puheenvuorosta. Minä olen täysin samaa mieltä, mutta yhteen sanaan haluan puuttua. Nykyisin ei mielellään puhuta viriketoiminnasta, vaan harrastamisesta ja yhdessä tekemisestä, koska minä en ainakaan halua olla sitten ikääntyneenä viriketoimintaryhmässä, vaan minä haluan harrastaa ja minä haluan tehdä mukavia arjen asioita. Eli sanoillakin on merkitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+14.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-25T20:16:39,2016-10-25T20:17:08,Tarkistettu,1.1 2016_106_198,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain 42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp,"Nyt puhutaan tärkeistä asioista, ja jo ihan sen takia on hyvä pyytää seuraava puheenvuoro. — Ei varmaan ole väliä sillä, onko se viriketoimintaa vai harrastetoimintaa, kunhan se on niitä asioita, jotka tuovat vanhukselle siihen päivään sisältöä. Minä voin vaikka tykätä pilistystoiminnasta, jos minun omat tekohampaani ovat unohtuneet vesilasiin aamulla, kunhan siinä päivässä on iloa, ja sitä saavat tuoda niin koulutettu henkilökunta, vapaaehtoiset kuin omaiset. Yhteisöllisesti vastataan siitä, että ikäihmisillä on niissä paikoissa, missä he asuvat, hyvä olla ja päivissä on sisältöä. Se on varmasti tässä salissa vielä tähän aikaan illalla olevien ihmisten yhteinen tavoite, että hoivassa löydetään myös ne ulottuvuudet, jotka eivät ole sitä medikalisaatioon vievää vaan sitä, että siihen päivään tulee elämää, ja se perusajatus on, että ihmisillä, jotka ovat vanhuksen lähellä, olipa se vapaaehtoistyötä, ammatin puolesta tai sukulaissuhteen, ystävyyssuhteen pohjalta, se asenne ratkaisee: on halu olla lähellä, uskallusta olla lähellä, kohdata se vanhuus, kohdata jopa se lähenevä kuolema. Sitä ihmisyyttä mitataan niissä ihmissuhteissa, kun ollaan ikäihmisen lähellä, niin kuin kaikessa muussakin hoivatyössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+14.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-10-25T20:17:10,2016-10-25T20:18:42,Tarkistettu,1.1 2016_106_199,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 219/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_106_200,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 219/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Halusin pyytää puheenvuoron sen takia, koska istun ympäristölautakunnassa pohjoisessa Keski-Suomessa ja siellä on juuri tänä iltana kokous, jossa edellisen hallituksen maksutaksalain ja tupakkalain uudistusten perusteella korotetaan valvontamaksuja tupakan vähittäismyyntipisteissä siten, että kun tällä hetkellä valvontamaksu on 58 euroa 1—3 myyntipisteestä per vuosi, niin maksut joutuvat korotettavaksi 500 eurosta ylöspäin, ja tämä tulee olemaan yleinen käytäntö. No, tässä esittelytekstissä todettiin, että tästä täytyy tiedottaa sen takia, että näitä myyntipisteitä ehditään sitten ajaa alas. Ja näin arvellaan tapahtuvankin, että tupakan myynti nyt sitten tulee vähenemään huomattavasti — todettiin, että ehkä se sitten on positiivinen asia, että sitä tupakkaa ei niin useasta pisteestä saa. Mutta kysyisin nyt, kun tässä lakiuudistuksessa on tämmöinen kohta ""1.3 Valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma"", että mihin suuntaan tämä nyt käsillä oleva lakiuudistus tätä valvontaa vie. Osaisiko joku sosiaali- ja terveysvaliokunnasta kertoa tästä enemmän? Heikentääkö se vielä paikallista myyntiä, vai löysääkö se tätä lainsäädäntöä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+15.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-10-25T20:19:11,2016-10-25T20:21:02,Tarkistettu,1.1 2016_106_201,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 219/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä savuttomien tupakkatuotteiden myynnin ja maahantuonnin kiellot rajataan koskemaan purutupakkaa, nenänuuskaa ja suussa käytettäväksi tarkoitettua tupakkaa, jotta tupakkalaki vastaa EU-komission tekemää päätöstä. Tähän esitykseen liittyy yksi huolenaihe elikkä se, että Suomessa saattaa nyt sitten tulla myyntiin uudentyyppisiä, innovatiivisia tupakkatuotteita, jotka ovat omiaan vetoamaan erityisesti lapsiin ja nuoriin, ja tämä on sellainen seikka, johon on tärkeää sitten valiokuntakäsittelyssä paneutua ja miettiä ratkaisuja sille, että lapset ja nuoret eivät alkaisi näitä tuotteita käyttämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+15.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-25T20:21:03,2016-10-25T20:21:46,Tarkistettu,1.1 2016_106_202,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 219/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten edustaja Eloranta puheessaan totesi, tällä esityksellä voimassa olevassa laissa säädetyt savuttomien tupakkatuotteiden myynnin ja maahantuonnin kiellot rajattaisiin Euroopan komission päätöksen mukaisesti koskemaan purutupakkaa, nenänuuskaa ja suussa käytettäväksi tarkoitettua tupakkaa. Näihin mahdollisiin muihin savuttomiin tupakkatuotteisiin ei ehdotetussa laissa kohdistu erityisiä rajoituksia. On edelleen määrittelemättä, mitä nämä muut savuttomat tupakkatuotteet sitten mahdollisesti voivat olla. Tätä asiaa täytyy varmastikin valiokuntakäsittelyssä pohtia hyvin tarkkaan. Tämä lakiesitys ei myöskään rajaa omaan käyttöön tapahtuvaa maahantuontia. Tämän lain mukaisesti jokainen saa tuoda maahan yhden kilon näitä esityksessä mainittuja tuotteita yhden vuorokauden aikana. Arvoisa herra puhemies! Haluan tässä kuitenkin käyttää mahdollisuuden ja todeta suussa käytettävästä nuuskasta seuraavaa: Mielestäni oli vakava virhe silloin, kun Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi, ettemme hankkineet poikkeusta naapurimaamme Ruotsin tavoin nuuskan myyntiin. Kaikki käytettävissä oleva tutkimusnäyttö nimittäin osoittaa, että nuuska on terveydelle huomattavasti vähemmän haitallista kuin tupakka. On hämmentävää jopa, että meillä perusteltiin kieltoa suusyöpävaaralla, vaikka tutkimukset Ruotsissa osoittavat, että vaikka Ruotsissa on maailman eniten nuuskaajia väestössä, niin siellä on maailman pienin suusyövän esiintyvyys. Itse asiassa tämän seurauksena Ruotsissa nuuskarasioista poistettiin varoitustarrat siitä, että nämä tuotteet aiheuttaisivat syöpää, koska siitä ei ole minkäänlaista tutkimuksellista näyttöä. Totta kai on ihan selvää, että mistään terveystuotteista me emme puhu ja näiden tuotteiden käyttö saattaa vaarantaa käyttäjän terveyden vakavasti. Nuuskaa kuitenkin käytetään Suomessa paljon. Sitä tuodaan maahan paljon, ja erityisesti maahantuontia tapahtuu Lapissa, josta olen täällä edustajana. On arvioitu, että harmaan talouden piirissä olevasta nuuskasta menetämme 26—42 miljoonaa euroa vuosittain valmisteveroina, ja tässä luvussa ei tietenkään ole mukana laillisesti omaan käyttöön tuotu nuuska. Varovaisestikin arvioiden voidaan todeta, että me menetämme vuodessa satojen miljoonien eurojen verotulot, koska nuuskan myynti ei ole Suomessa sallittua. Haluan kysyä: onko meillä todella tähän varaa? On huolestuttavaa, että kun verotulot valuvat naapurimaahamme Ruotsiin, niin Suomen vastuulle jää tässä tapauksessa ainoastaan haittojen hoitaminen. Olen sillä kannalla, että asiasta tulisi käydä aktiivista keskustelua Euroopan unionissa ja pohtia, että kun kerran Ruotsilla tämä erivapaus on ja kun kerran Ruotsi tällaisena nuuskamekkana esiintyy, josta niin norjalaiset, tanskalaiset kuin suomalaisetkin käyvät nuuskatuotteensa hankkimassa, niin olisiko paikallaan, että myös näissä maissa nuuskan myynti voitaisiin sallia eikä myöskään vähiten sen takia, kuten aiemmin  totesin,  että  nämä ter-veyshaitat nuuskassa on todettu huomattavasti vähäisemmiksi kuin tupakassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+15.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-10-25T20:21:47,2016-10-25T20:25:38,Tarkistettu,1.1 2016_106_203,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatiloille  vuosina  2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista  sekä laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n ja maaseutuelinkeinojen rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain   voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 10/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 22. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 10/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_106_204,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatiloille  vuosina  2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista  sekä laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n ja maaseutuelinkeinojen rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain   voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies sekä lukuisa muu yleisö! Maa- ja metsätalousvaliokunta, kuten myös hallitus, on kiinnittänyt huomiota siihen, että maatalouden taloudellinen tilanne on tällä hetkellä todella heikko. Maatalousmarkkinoilla on tapahtunut odottamattomia markkinahäiriöitä, joiden seurauksena tuottajahinnat ovat laskeneet merkittävästi. Erityisen voimakas vaikutus on ollut Venäjän 2014 asettamalla elintarvikkeiden tuontikiellolla. Myös se, että maaliskuussa 2015 EU:ssa luovuttiin maitokiintiöistä, on sotkenut maitomarkkinoita ja aiheuttanut ylituotanto- ja häiriötilanteen koko EU:n alueella. Vuoden 2014 helmikuusta maidon tuottajahinta on laskenut 16 prosenttia helmikuuhun 2016 mennessä. Sianlihan tuottajahinta on laskenut 15 prosenttia, broilerin 11 prosenttia, leipävehnän 8 prosenttia ja naudanlihan 7,5 prosenttia. Samaan aikaan tuotantopanosten nousu on jatkunut muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä on johtanut siihen, että maksuvalmius sellaisillakin tiloilla, joilla itse tuotannon normaalisti pitäisi olla kannattavaa, on häiriintynyt ja tilat ovat jopa konkurssiuhan alla. Siksi on erittäin tärkeää, että tartuimme nyt toimeen ja toteutimme niitä hallitusohjelman linjauksia, joilla tästä kriisistä päästään yli. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Valtiontakaukset myönnettäisiin pankkien antamille maksuvalmiuslainoille ja rahoitettaisiin Maatilatalouden kehittämisrahastosta. Lisäksi muutetaan kahta lakia niin, että pystymme saamaan korkotukilainojen ja valtionlainojen lyhennysten maksuun lykkäysvuosia. Erityisen tärkeää on havaita se, että kun nämä valtionlainojen lyhennykset tulevat maksuun nyt tämän kuun lopussa, jo näihin on mahdollista tätä lykkäystä hakea. Näin tulemme säästymään monilta erittäin vakavilta tilanteilta, jopa konkurssiuhilta maatiloilla, ja pääsemme tämän vaikean ylimenokauden yli. Nyt sinänsä on jo vähän valoa näkyvissä. Tuottajahinnat ovat kääntyneet hienoiseen nousuun, ja ylituotantotilannetta monelta osin on saatu purettua. Hienoa on myöskin se, että meidän vientiponnistelumme kantavat ja esimerkiksi sianlihan vienti Kiinaan on alkamassa, samoin kauran vienti, ja maitotuotteitahan sinne Kiinaan jo on vietykin. Pienenpientä elpymistä myös muilla markkinoilla on havaittavissa, ja uskon, että koska maapallon väestö kasvaa huimaa vauhtia ja on arvioitu, että 2050 täytyy tuplata maataloustuotanto koko maailmassa, jotta tähän haasteeseen pystytään vastamaan, niin ei voi olla kovin pitkissä kantimissa se, että kun väkimäärä kasvaa, niin nämä tuottajahinnat matelevat näin matalalla. Sinänsä kaikki ne toimet, mitkä edesauttavat tämän markkinahinnan kohtuullisemmaksi määräytymistä myöskin sinne tuottajaportaaseen, ovat myös erittäin toivottavia ja tervetulleita. Näihin on myös tartuttu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+22.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-10-25T20:28:58,2016-10-25T20:33:38,Tarkistettu,1.1 2016_106_205,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatiloille  vuosina  2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista  sekä laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n ja maaseutuelinkeinojen rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain   voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoituksena on helpottaa maatalouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuneita tilapäisiä taloudellisia vaikeuksia maatiloilla, joten laki on tässäkin mielessä erittäin tärkeä. Kuten olemme aikaisemminkin kuulleet, maatalousmarkkinoilla on tapahtunut odottamattomia markkinahäiriöitä viime vuosien aikana, minkä seurauksena tuottajahinnat ovat laskeneet merkittävästi ja maatilojen lyhyen aikavälin maksuvalmius on heikentynyt. Monella tilalla on vaikeuksia selviytyä normaalista toiminnasta aiheutuvista kustannuksista ja velkojen lyhennyksistä. Pankeilla ei aina ole ollut ymmärrystä maanviljelijöitä kohtaan. Tällä hetkellä en tiedä yhtään maatalousmyönteistä pankkia. Pankkien linja onkin kiristynyt huomattavasti viime vuosina. Suurimmat maksuvalmiusongelmat ovat korostuneet etenkin nuorilla maatalousyrittäjillä, jotka ovat tehneet suuria investointeja tiloillaan, heillä, joiden velkataakka on suuri ja jotka eivät ole ehtineet varautua nopeisiin ja monesti odottamattomiin hinnanmuutoksiin. Tämä arvokas joukko on kuitenkin se, joka tulevaisuudessakin mahdollistaa meille kaikille puhtaan suomalaisen ruuan. Heidän työpanostaan ei voi liikaa korostaa. Esityksen mukaisen valtiontakausjärjestelmän kriteerien tulee olla helposti ymmärrettäviä ja mahdollisimman yksinkertaisia takauksen hakijoiden ja viranomaisten hallinnollisen taakan välttämiseksi. Näin ei ole viime aikoina ollut. Pidän tärkeänä, kuten maa- ja metsätalousvaliokuntakin, että takaus voidaan myöntää myös turkistuottajalle. Suomessa tarhataan turkiksia erittäin eettisesti, ja voidaankin sanoa, että harva pitää edes koirastaan yhtä hyvää huolta kuin turkistuottajat ketuista ja minkeistään. Suomen turkiseläintarhoilla tuotettiin esimerkiksi viime vuonna noin 1,9 miljoonaa minkinnahkaa ja hieman yli 2 miljoonaa ketun- ja suomensupinnahkaa. Mielestäni Suomessa olisi mahdollisuus moninkertaistaa turkisten tuottaminen, koska se on myös turkistuottajalle taloudellisesti kannattavaa. Keskimäärin turkishuutokaupassa maksetaan ketunnahasta noin 145 euroa kappale ja minkinnahasta 40—50 euroa kappale. Arvoisa puhemies! Ihan faktatietona tähän lopuksi, että Suomi on maailman viidenneksi suurin tuottajamaa minkin- ja toiseksi suurin ketunnahkojen osalta ja turkisala työllistää Suomessa suoraan noin 5 000 ihmistä, joten ei voida sanoa, että kyseessä olisi ihan mitätön ala, jota tämä valtiontakausjärjestelmäkin nyt koskee. Pidän erittäin tärkeänä, että järjestelmä koskee myös turkistuotantoa tavanomaisen maataloustuotannon lisäksi. On myös tärkeää huomata, että tätä lakiehdotusta on tarkoitus soveltaa lainoihin, jotka on myönnetty ennen ehdotettujen lainmuutosten voimaantuloa. Pidän esitystä erittäin hyvänä, koska se osaltaan helpottaa suomalaisen maataloustuottajan maatalouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuneita tilapäisiä taloudellisia vaikeuksia maatiloilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+22.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-10-25T20:33:43,2016-10-25T20:37:32,Tarkistettu,1.1 2016_106_206,106/2016,2016-10-25,14.04,20.39,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatiloille  vuosina  2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista  sekä laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n ja maaseutuelinkeinojen rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain   voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä jatkan tähän erinomaiseen puheenvuoroon siitä tärkeästä seikasta, että tämä lainsäädäntö koskee myös turkistarhoja, se oli todella tärkeää, ja selvennän, että takauksen kohteena olevan lainan enimmäismäärä on 30 prosenttia maatalousyrittäjän kahden edellisvuoden myyntitulojen ja maataloustukien yhteenlasketusta keskiarvosta, kuitenkin enintään 110 000 euroa ja vähintään 30 000 euroa. Valtiontakaus voi koskea enintään 70:tä prosenttia takauksen kohteena olevan lainan määrästä. Ja laina-aika on enintään 7 vuotta, siihen voi sisältyä enintään kaksi lyhennysvapaavuotta. On tärkeää, että pidämme huolta niistä ihmisistä, jotka ovat uskoneet ja investoineet kotimaiseen ruuantuotantoon, sillä he tuottavat meidän lapsillemmekin tulevaisuudessa ruokaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2016+22.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-10-25T20:37:35,2016-10-25T20:38:39,Tarkistettu,1.1 2016_107_1,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Ensin päätetään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön TyVM 5/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta. Keskustelu asiasta päättyi 25.10.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Merja Mäkisalo-Ropponen Anna Kontulan kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen sijasta vastalauseeseen sisältyvän lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_107_2,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle pakollista työtä koskevaan sopimukseen liittyvän pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2016 vp,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_107_3,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 4. ja 5. asiasta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_107_4,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää, että eduskunta hyväksyisi hallituksen esityksen (Hälinää — Puhemies koputtaa) laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Tämä esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen, mutta sillä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia, työttömyysturvalakia ja työsopimuslakia. Työnhakijoiden määräaikaishaastatteluja lisättäisiin työttömien työllistymisen edistämiseksi ja jotta avoimet työpaikat täyttyisivät mahdollisimman nopeasti. Työnhakijan ensimmäinen haastattelu järjestetään, kun työnhaku on jatkunut kaksi viikkoa, jollei se ole työnhakijan tilanne huomioon ottaen ilmeisen tarpeetonta. Myöhemmät haastattelut järjestettäisiin aina kolmen kuukauden yhdenjaksoisen työttömyyden välein. Haastattelun yhteydessä tarkistettaisiin aina työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma. Työttömien työllistymismahdollisuuksia parannettaisiin muuttamalla palkkatuen ja starttirahan rahoitusta. Valtion rahoittamaa osuutta työttömyysetuuksista käytettäisiin palkkatukeen ja työttömien starttirahaan. Rahoitusmuutosta koskevat muutokset olisivat kokeiluluonteisia ja siksi voimassa vuosina 17 ja 18. Rahoitusmuutoksen yhteydessä palkkatuen määrää koskevia säännöksiä muutettaisiin nykyistä joustavammiksi, minkä lisäksi palkkatukea suunnattaisiin erityisesti niin sanotusti matalan tuottavuuden tehtäviin asettamalla palkkatuen määrälle valtion talousarviossa euromääräinen katto. Vuoden 17 talousarvioehdotuksessa tämä katto on 1 400 euroa kuukaudessa. Palkkatuen myöntämisedellytyksiä muutettaisiin siten, että palkkatukea käytettäisiin nykyistä selvemmin ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja avoimille työmarkkinoille työllistymisen edistämiseen. Palkkatukea suunnattaisiin pitkäaikaistyöttömien lisäksi niiden työttömien työllistymisen edistämiseen, joilla te-toimiston arvion mukaan on pitkäaikaistyöttömyyden riski. Vähintään 2 vuotta työttömänä olleiden kohdalla palkkatuen enimmäiskesto lyhennettäisiin 24 kuukaudesta 12 kuukauteen. Palkkatuetusta työstä luettaisiin työssäoloehtoon 75 prosenttia. Kunnan järjestämässä niin sanotussa velvoitetyössä työssäoloehto kuitenkin karttuisi jatkossakin täysimääräisesti. Työttömien työllistymiskynnystä pyritään alentamaan laajentamalla työkokeilun käyttötarkoitusta määräaikaisesti. Työkokeilua olisi mahdollista käyttää vuosina 17 ja 18 niin sanottuna rekrytointikokeiluna soveltuvuuden arvioimiseen ennen työsopimuksen tekemistä. Rekrytointikokeilu tarjoaisi työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan ja soveltuvuuttaan potentiaaliselle työnantajalle ja näin alentaa työnantajan kynnystä palkata hänet työsuhteeseen. Kokeilu olisi työnhakijalle vapaaehtoinen, ja se voisi kestää enintään kuukauden. Jos rekrytointikokeilun järjestäjä palkkaisi henkilön kokeilun jälkeen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, kokeilun kesto vähennettäisiin mahdollisesta työsopimuslain mukaisen koeajan enimmäiskestosta. Väliaikaisesti vuosina 15—16 voimassa olevan työsopimuslain 13 luvun 6 §:n 2 momentin sisältö vakinaistettaisiin. Se tarkoittaa sitä, että palkkatuella palkkaava työnantaja ja työkokeilun järjestäjä voisi tietyissä rajatuissa tilanteissa poiketa työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä lomautetuille ja irtisanotuille takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille ja osa-aikatyötä tekeville työntekijöille. Eli: kunta saa palkata työsuhteeseen täyttääkseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetyn työllistämisvelvoitteen, ei kuitenkaan tehtävään, josta se on lomauttanut työntekijänsä tai josta se on antanut työntekijälleen lomautusilmoituksen; yhdistys tai säätiö saa ottaa palvelukseensa muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin henkilön, joka on ollut vähintään 24 kuukautta työtön edellisten 28 kuukauden aikana; kunta tai kuntayhtymä, yhdistys tai säätiö saa ottaa työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön palkkatuettuun työsuhteeseen henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työsuhteessa; kunta, kuntayhtymä, yhdistys tai säätiö saa ottaa työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön työkokeiluun henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työ- tai virkasuhteessa — vaikka työnantaja olisi lomauttanut henkilöstöään. Starttirahan enimmäiskesto lyhennettäisiin 18 kuukaudesta 12 kuukauteen. Starttirahan lisäosan maksamisesta luovuttaisiin, mikä tarkoittaisi, että starttiraha olisi jatkossa aina peruspäivärahan suuruinen. Yrittäjäksi ryhtymistä ja itsensätyöllistämistä tuettaisiin mahdollistamalla starttirahan myöntäminen kokonaan uuden päätoimisen yritystoiminnan aloittavan henkilöasiakkaan lisäksi henkilöasiakkaalle, joka laajentaa pienimuotoisesti harjoittamansa sivutoimisen yritystoiminnan päätoimiseksi. Alueellista liikkuvuutta edistettäisiin uudistamalla alueellisen liikkuvuuden tukijärjestelmä. Nykyiset avustukset, työmarkkinatukena maksettava matka-avustus ja muuttokustannusten korvaus, korvattaisiin työttömyysetuuden maksajan myöntämällä liikkuvuus-avustuksella. Avustus olisi peruspäivärahan suuruinen, ja sen kesto porrastettaisiin työsuhteen keston mukaan. Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun tukiaikaa pidennetään 24 kuukaudesta 48 kuukauteen, jos työtön suorittaa perusopetuksen oppimäärää. Lisäksi työnantajalta esimerkiksi irtisanomisen yhteydessä tukipaketin saaneiden mahdollisuuksia opiskella työttömyysetuudella tuettuna parannettaisiin. Molemmat muutokset ovat yleiseltä merkitykseltään melko vähäisiä, mutta yksilötasolla ne voivat toki olla merkittäviä ja auttaa irtisanottua löytämään uuden työn tai esimerkiksi maahanmuuttajaa pääsemään koulutuksen kautta kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan. Työttömyysturvalaissa määriteltyjen työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettavaa kulukorvausta muutettaisiin siten, että kulukorvaus liittyy niihin palveluihin, joihin työttömän on osallistuttava työttömyysetuuden menettämisen uhalla. Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on jatkossakin työttömille vapaaehtoista, eikä omaehtoisen opiskelun ajalta sen vuoksi enää maksettaisi kulukorvausta. Opiskelun tukemiseksi maksettava työttömyysetuus olisi kuitenkin edelleen korkeampi kuin esimerkiksi opintoraha. Työttömien omaehtoisen opiskelun ajalta maksettavasta kulukorvauksesta luopuminen mahdollistaa kulukorvauksen maksamisen jatkossa työkokeilun ajalta niille koulutusta vailla oleville nuorille, joilla ei nykyisin ole kulukorvausoikeutta. Muun muassa eduskunta on toivonut tätä muutosta antamassaan lausumassa. Lisäksi omaehtoisen opiskelun kulukorvauksesta säästyvillä määrärahoilla katetaan muun muassa palkkatuen volyymin lisäyksestä aiheutuvia kustannuksia. Kuntien tietojensaantioikeutta laajentamalla pyritään vähentämään pitkäaikaistyöttömyyttä ja vähennetään pitkäaikaistyöttömyydestä kunnille aiheutuvia kustannuksia. Tässä tarkoituksessa Kelan tietojenanto-oikeutta laajennetaan siten, että Kela voisi luovuttaa tiedot niistä henkilöistä, joille on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yhteensä 200 päivältä, sekä niistä henkilöistä, joiden oikeus työmarkkinatukeen alkaa välittömästi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä. Hallituksen tavoitteena on kannustaa työttömiä ottamaan vastaan myös toimeksiantosuhteessa tehtävää työtä. Kannustavuutta parannettaisiin muuttamalla työttömyysturvalakia siten, että enintään kaksi viikkoa kestävän toimeksiantosuhteen vastaanottava työtön säilyttää oikeutensa työttömyysetuuteen myös toimeksiannon ajalta. Toimeksiannosta saatava tulo kuitenkin otettaisiin huomioon työttömyysetuuden määrässä, eli henkilölle maksetaan soviteltua työttömyysetuutta. Toimeksiantosuhteessa tehtävää työtä koskeva muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että te-toimisto ei enää arvioi lyhyiden toimeksiantosuhteiden osalta yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta. Tämä poistanee pelkoa siitä, että toimeksiantosuhteen vastaanottaminen johtaa työttömyysturvaoikeuden menettämiseen kokonaan. Enintään kaksi viikkoa kestävän työsuhteessa tehtävän kokoaikatyön ajalta soviteltua työttömyysetuutta maksetaan jo nykyään. — Tässä, arvoisa puhemies, ensimmäinen esitys. Jatkan kuivalla suulla seuraavaan. Toinen esitys: hallituksen esitys työn vastaanottamisvelvollisuuden tiukentamisesta. Hallituksen strategisessa ohjelmassa linjataan, että hallitus uudistaa työttömyysturvaa tiukentamalla työttömien velvollisuutta ottaa vastaan työtä ja osallistua aktiivitoimiin. Tässä muutamia kohtia: Työttömällä olisi kolmen kuukauden ammattitaitosuojan päätyttyä velvollisuus hakea ja ottaa vastaan myös sellaista kokoaikatyötä, josta maksettava palkka työn vastaanottamisesta aiheutuneiden kustannusten jälkeen on pienempi kuin hänelle maksettava työttömyysetuus. Jos henkilöllä on oma auto käytettävissään, hänen edellytettäisiin käyttävän sitä työmatkoihin myös 80 kilometriin kotoa ulottuvan työssäkäyntialueen ulkopuolella. Työstä kieltäytymisen perusteella asetettavaa korvauksetonta määräaikaa pidennettäisiin, jos työtön kieltäytyy varmasta työpaikasta. Työpaikan sijainti työssäkäyntialueen ulkopuolella ei olisi pätevä syy erota työstä. Työttömällä olisi pääsääntöisesti velvollisuus osallistua hänelle tarjottuihin työttömyysturvalaissa määriteltyihin työllistymistä edistäviin palveluihin ja niihin verrattaviin palveluihin silloinkin kun osallistumisesta ei ole sovittu työllistymissuunnitelmassa. Kotoutujilla olisi velvollisuus osallistua alkukartoitukseen ja opiskella kotoutumiskoulutuksessa työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä. Keskeistä esitetyissä muutoksissa on se, että työttömiä ohjataan hakemaan työtä ja parantamaan mahdollisuuksiaan työllistyä. Tähän ohjataan myös muuttamalla työttömyysturvalakia siten, että työstä kieltäytymisen perusteella asetettu karenssi alkaa vasta 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä. Eli karenssista aiheutuvan taloudellisen haitan voi siis jatkossa välttää nykyistä paremmin etsimällä uuden työpaikan ja menemällä työhön. Viimeinen esitys, arvoisa puhemies: hallituksen esitys kilpailukykysopimuksessa sovituista asioista liittyen muutosturvaa ja työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sekä työterveyshuoltoa koskevaan lainsäädäntöön. Tämä esitys perustuu siis työmarkkinoiden keskusjärjestöjen väliseen kilpailukykysopimukseen. Esityksessä ehdotetaan muutosturvaa parannettavaksi siten, että työnantajalla olisi velvollisuus tarjota taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä irtisanomalleen työntekijälle mahdollisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Lisäksi työnantajalla olisi velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Työnantajalla olisi oikeus saada tuolta ajalta sairausvakuutuslain mukaista korvausta. Muutokset koskisivat työnantajia, joiden palveluksessa säännöllisesti työskentelee vähintään 30 henkilöä. Lisäksi edellytyksenä olisi, että irtisanotun työntekijän palvelussuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta. Velvollisuus koskisi yksityisten työnantajien lisäksi myös valtiota ja kuntia. Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi myös työttömyysturvalakiin muutokset, joiden perusteella valmennus tai koulutus ei vaikuttaisi työttömäksi joutuneen henkilön työttömyysturvaan. Lisäksi tuloverolakiin tehtäisiin muutokset, joiden perusteella valmennus tai koulutus olisi henkilölle verovapaata etua. Kilpailukykysopimukseen perustuen myös yhteistoimintalain soveltamisalaa muutettaisiin siten, että lakia sovellettaisiin vastaisuudessa myös ulkomaisten yhteisöjen sivuliikkeisiin, joissa työskentelevien työntekijöiden määrä olisi säännöllisesti vähintään 20. Nämä muutokset ehdotetaan tulemaan voimaan ensi vuoden alusta lukien. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-10-26T14:06:11,2016-10-26T14:19:44,Tarkistettu,1.1 2016_107_5,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Tässä kohtaa on nyt mahdollista käydä debattia, ja ajattelin, että teemme niin, että käytetään 2 minuutin puheenvuoroja minuutin sijaan. Tässä on niin monta asiaa yhtä aikaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_6,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun käsittelemme näitä kolmea lakia samaan aikaan, niin voisi sanoa, että ensimmäinen on kohtuullinen, viimeinen on myönteinen, keskimmäinen on kelvoton. Jos lähden tästä kelvottomasta liikkeelle, niin jos ajattelemme, että meillä on Tampereella yksinhuoltajaäiti, niin jatkossa näillä pelisäännöillä hänen pitäisi mennä Helsinkiin töihin, vaikka tuo palkka olisi pienempi kuin hänen työttömyysturvansa. Ja kun teidän hallituksenne perusteluissa sanotaan, että keskimääräinen työttömyysturva on hiukan päälle 1 000 euroa, niin jos Tampereelta lähdetään 1 000 eurolla Helsinkiin töihin ja bussi- tai junamatka maksaa yli 500 euroa, niin tilanne on kerrassaan kohtuuton. Mutta mitä tulee tähän ensimmäiseen esitykseen, niin siinä on myönteistä se, että työttömyysturvaa voidaan jatkossa käyttää aktiivisesti. Mutta tätä olisi voitu parantaa vielä yhdellä askeleella elikkä ottaa käyttöön myös automaattinen työllistämissetelimalli. Nyt yhä edelleen tuota aktiivirahaa joudutaan puimaan työvoimatoimistoissa, TE-toimistoissa, eikä yrittäjä voi olla varma, saako hän palkkatuetun työntekijän. Silloin, kun tuo pelisääntö olisi automaattinen tietyillä kriteereillä, säästettäisiin TE-toimistoissa paljon työtä, jota voitaisiin käyttää fiksuun, osaavaan, asiantuntevaan työnvälitykseen, ja myös työnantaja voisi olla varmempi siitä, miten nuo pelisäännöt toimivat. Miksi te ette ottaneet käyttöön tätä automaattista Antti Rinteen mallia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-10-26T14:20:01,2016-10-26T14:21:34,Tarkistettu,1.1 2016_107_7,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Näissä esityksissä on paljon hyvää, näissä esityksissä on joitakin neutraaleja uudistuksia, mutta nyt porilaisena kiinnitän huomiota pahimpaan ongelmaan, joka näistä löytyy, ja se on vastikkeellisuuden lisääminen, joka väistämättä johtaa myös siihen, että sanktiot lisääntyvät siitä noin 100 000:sta, mikä niitä tällä hetkellä vuosittain määrätään. Työvoimapoliittiset sanktiot ovat keskeisiä syitä sille, miksi meillä tulottomien kotitalouksien määrä on kasvanut jo pidempään. Näissä perheissä elää näiden sanktion saaneiden työttömien lisäksi myös tuhansia lapsia, ja näin se on keskeinen tekijä myös lapsiköyhyyden takana. Vaikka kuitenkin ajattelisi näitä sanktioita vain itse tämän työttömyysturvajärjestelmän kannalta, ne ovat ongelmallisia myös sen näkökulmasta. Vaikka niiden avulla ehkä saadaankin joitakuita patisteltua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, niin meillä on myös tieto siitä, että ne, jotka sanktioiden myötä tippuvat pois työttömyysturvalta, yleensä tippuvat pois myös koko työvoimapoliittisista järjestelmistä, ja sillä on voimakkaasti passivoiva vaikutus suhteessa meidän virallisiin työmarkkinoihin. Tästä syystä ei ole mitään syytä olettaa, että vastikkeellisuuden lisääminen tukisi niitä meidän työttömyysturvajärjestelmän ensisijaisia tehtäviä, jotka tietenkin ovat auttaa ihmisiä työllistymiseen ja taata toimeentulo työttömyysjaksolta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-26T14:21:35,2016-10-26T14:23:14,Tarkistettu,1.1 2016_107_8,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Filatov totesi, tässä on sekä hyviä että huonoja uudistuksia kysymyksessä. On hyvä, että passiiviturvan puolelta siirretään varallisuutta käyttöön aktiivipuolelle starttirahaan ja palkkatukimalliin, mutta kyllä minäkin ihmettelen kovasti sitä, kun täällä on useampaan kertaan keskusteltu tästä Antti Rinteen mallista, työllistämissetelistä, miksi se ei nyt löytynyt teidän vaihtoehtoonne. On yksinkertainen keino kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen tarjota työttömälle tämmöinen työllistämisseteli, peruspäivärahan suuruinen seteli, reilut 700 euroa kuukaudessa, ja sen kautta hakeutua töihin. Tämä säästäisi työvoimatoimistojen resursseja. Kävin keskustelun tässä joku päivä sitten TE-toimistojen ihmisten kanssa, ja kyllä siellä on huoli siitä, että tähän työnvälitystoimintaan on aivan liian vähän resursseja. Sen takia olisi nyt järkevää vähentää resurssien käyttöä tässä suhteessa: käyttää tätä passiivista rahaa hyvin yksinkertaisella mallilla aktiivitoiminnan tukemiseen. Työllistämisseteli on malli, jonka kautta hyvin helposti pääsee kiinni työelämään, ja kun meillä on kuitenkin 125 000 pitkäaikaistyötöntä, jotka vaativat erilaisia toimenpiteitä, vahvempia toimenpiteitä, niin nyt tällä voitaisiin sitten helpottaa niitten nopeammin työllistyvien ihmisten tilannetta joka tapauksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-10-26T14:23:14,2016-10-26T14:24:45,Tarkistettu,1.1 2016_107_9,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille pitkähköstä mutta erittäin mielenkiintoisesta esittelystä. Asiaa oli paljon, ja se palauttaa meille mieleen sen suuren kuvan, jota koko tämän vaalikauden olemme olleet jo toteuttamassa. Tämä on uudistusten hallitus, ja tälläkin yhdellä alalla on näin paljon kohtia kerralla meillä käsittelyssä. Tässä on todella tuotu hyviä puolia esiin jo, nimenomaan uutena ja erinomaisena puolena tämä työttömyysturvan aktiivisempi käyttö, mitä vuosia on haluttu ja kaivattu ja mikä nimenomaan on tämmöinen positiivinen keino lähteä edistämään koko kansakunnalle keskeistä työllisyyden parantamisen projektia. Sitten oli edellisellä tämä työkokeilu, josta on tähän asti niin paljon ollut erilaista hämminkiä, osittain ja pääosin varmaan tahallista. Nyt meille lienee selvää, voitte tämän vielä varmistaa, että kyse on siis vapaaehtoisesta ja hyvin määräaikaisesta kokeilusta, jossa nimenomaan on tarkoitus ennen kaikkea antaa työttömälle halutessaan mahdollisuus osoittaa omat kykynsä niin, että on työnantajalle mahdollisimman riskitön se tilanne. No, meillä on sitten kyseessä myös tämä kuntien tietojensaantioikeuden lisääminen. Siis ministeri sanoi käsittääkseni, että tällä nimenomaan pyritään pitkäaikaistyöttömyyttä vastaan taistelemaan, mikä on tietenkin erittäin tärkeä asia. Voitte ehkä avata tätä meille vielä lisää sitten, kun saatte puheenvuoron. Kaiken kaikkiaan totean, että tämä paketti on tässä vaiheessa erinomainen kokonaisuus, joka varmasti tuo meille lisää pontta työllisyystavoitteeseemme. Kysyisin vielä nimenomaan sitä suurta kuvaa ajatellen, onko tehty jonkinlaista puolueetonta virkamiesarviota siitä, kuinka paljon tämä osaltaan auttaa meitä saavuttamaan sen 110 000 uutta työllistä Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-10-26T14:24:45,2016-10-26T14:26:46,Tarkistettu,1.1 2016_107_10,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR ," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Jaan koko-naisarviot siitä, että nyt käsittelemämme lakipaketit sisältävät hyvin erilaisia hyviä mutta myöskin huonoja osioita sisällään. [Ilkka Kanervan matkapuhelin soi.] Jos palataan tähän ensimmäiseen lakipakettiin, on ilman muuta hyvä, että työttömyysturvaa jatkossa voidaan käyttää nimenomaan aktiivisesti työllisyyden edistämiseen starttirahana ja työllisyystukena. Se on ilman muuta hyvä asia. En näe automaattisesti huonona myöskään sitä, että työttömiä aletaan haastatella kolmen kuukauden välein. Se voi olla jollekin aivan elintärkeä asia. Mutta jos ne toteutetaan huonosti, on tietysti mahdollisuus myös siihen, että kokeilu tai tämä käytäntö menee täysin poskelleen. Siitä syystä edelleenkin olen huolissani TE-toimistojen sinänsä hyvää työtä tekevien virkailijoiden työtaakan kasvamisesta. Kun tiedetään, että tälle vuodelle kehyksistä vähennettiin työllisyysmäärärahoja 50 miljoonaa ja nyt 17 miljoonaa euroa osoitetaan takaisin nimenomaan näitä haastatteluja silmällä pitäen, niin kysymys on siitä, mitä kaikkia kommervenkkeja ja kuperkeikkoja TE-toimistoissa pitää osata tehdä, jotta näistä haastatteluista säällisesti selviydytään, kun vielä tiedetään se, että meillä on jo valtava määrä haastatteluja etukäteen ikään kuin siellä varastossa. Mitä tulee tähän toiseen lakipakettiin, siinä on isoja ongelmia. Edustaja Filatov nosti erään tärkeän kysymyksen esiin. Toisen ongelman voisi kiteyttää sanaan ""auto"". Paljon riippuu siitä, onko työnhakijalla auto käytössä vai ei. Miten jatkossa TE-toimistossa selvitetään se, onko se todellisuudessa käytössä? Se jää isoksi kysymykseksi, ellei tätä ohjeisteta tarkemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-26T14:26:47,2016-10-26T14:28:53,Tarkistettu,1.1 2016_107_11,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Tämä oli nyt minun puhemieskaudellani ensimmäinen kerta, kun jonkun edustajan puhelin soi. Mutta tietääkseni se vanha hyvä sääntö niistä kahvien tarjoamisesta on vielä voimassa, vai kuinka, edustaja Kanerva? (Ilkka Kanerva: Arvoisa puhemies! Absolut! — Naurua) — Mutta jatketaan keskustelua.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_12,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! On todella mukavaa, että kokenut edustaja Kanerva jatkaa tätä monivuotista, monella kaudella tapahtunutta, perinnettä, että hän mielellään tarjoaa kahvit eduskunnalle. Minä ehdotan, että siihen voitaisiin ottaa semmoinen lisäys, että jos se toisen kerran tapahtuu, niin sitten perään on syytä tarjota siihen mukaan avec. Arvoisa rouva puhemies! On annettava, kun tätä kokonaisuutta katsoo, hallitukselle kiitos suunnanmuutoksesta. Kun vuosi sitten täällä, hallituskauden alussa, kysyimme näiden aktiivisen työvoiman määrärahojen perään, niin silloin vastaus oli, että ei tätä työttömyyttä näillä hoideta, ja leikkauksia perusteltiin nimenomaan sillä, että nyt tehdään muita muutoksia eivätkä nämä ole niin tärkeässä roolissa. No, aikaa meni hukkaan, ja se tietysti näkyy siinä, että esimerkiksi eilen julkaistun työvoimatutkimuksen mukaan kausitasoitettu työllisten määrä on vain 10 000 korkeammalla vuoden takaiseen verrattuna, eli se kertoo siitä, että edelleen kirittävää on tämänkin päätöksen jälkeen. Mutta hyvää on se, että hallitus näkee nyt aktiivisen työvoimapolitiikan merkityksen uudessa valossa. Mutta, arvoisa puhemies, se, mikä tästä jää puuttumaan, on todella tämä Rinteen malli. Ja se on nimenomaan ajatus, että se olisi vähällä byrokratialla oleva automaattinen palkkatuki. Ja miksi se juuri nyt pitäisi ottaa käyttöön? Koska muutos on tapahtunut. Yhä useampi uusi työsuhde syntyy pieniin yrityksiin, ja nimenomaan pienissä yrityksissä byrokratia on myrkkyä. Kysyn ministeri Lindströmiltä: On hyvä, että olette nyt muuttanut linjaa, näette aktiivisen työvoimapolitiikan tärkeyden. Voisitteko viedä sen niin pitkälle, että esimerkiksi lukuisten pienyritysten mahdollisuutta palkata työntekijä vähällä byrokratialla helpotettaisiin? Ja kysyn vielä loppuun: pidättekö edelleen kiinni lupauksesta, että ette tuo uusia työttömyysturvan karensseja tänne eduskuntaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-10-26T14:29:13,2016-10-26T14:31:22,Tarkistettu,1.1 2016_107_13,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! On näköjään syytä kerrata Sipilän hallituksen hallitusohjelmaa. Käytännössähän se lähtee aivan suoraan siitä, että ""sosiaali- ja työttömyysturvaa uudistetaan niin, että se kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksoja ja alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää julkisia voimavaroja"". Elikkä ajatushan on juuri senkaltainen kuin nyt ministeri Lindströmin esittelemä esityspaketti kokonaisuudessaan on, eli siirrytään siis tietyntyyppisestä passiivisesta tukemisesta aktiiviseen tukemiseen eli siihen, mitä täällä on perätty. Sinänsä on hienoa kuulla, että myös oppositio näkee tässä esityksessä paljon hyvää. Jokaisessa hallituksen esityksessä voi olla aina jotakin korjattavaakin, ei siinä sen kummempaa ole. Aika näyttää sitten, mitkä järjestelmät eivät toimi, mutta tämä on kaiken kaikkiaan uudistus, jota uskallan kyllä kutsua vuosituhannen uudistukseksi. Tämä vie eteenpäin juuri Suomen elämää niin, että siinä on mukana elementtejä, joita voisi kutsua klassisesti sekä porkkanaksi että tietyllä lailla myös kepiksi. Mehän tarvitsemme kaikki rajoja, porkkanaa ja keppiä itse kukin, ei siinä ole työttömien syyllistämisestä millään lailla kysymys. Meilläkin jokaisella on sääntömme yhteiskunnassa. Ja tässä mielessä kyllä, kun julkisesta tuesta on kysymys, huolenpito edellyttää myös sitä, että näitä sääntöjä voidaan sitten asettaa. Kun täällä on viitattu muun muassa autoon, niin jotkut puolueet ovat tainneet olla vaatimassa esimerkiksi kilometrikorvausten leikkaamista, se ei ehkä siihen ideologiaan sovi. Hallituksen linja on — tulkoon se tässäkin yhteydessä sanottua — että kilometrikorvauksia ei tulla leikkaamaan, se on meille aivan selkeä asia. Kaikki nämä uudistuspaketin sisältökysymykset ovat yksityiskohtia mutta vievät tätä suurta perustavoitetta eteenpäin: passiivisuudesta aktiivisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-10-26T14:31:22,2016-10-26T14:33:28,Tarkistettu,1.1 2016_107_14,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin täällä monen oppositioedustajan suulla on tullut sanottua, niin tässä paketissa on hyviä ja kelvollisia ja sitten niitä vähemmän hyviä esityksiä. Muutosturvaan, työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan ja työterveyshuoltoa koskevaan lainsäädäntöön tulevat muutokset liittyvät tähän kiky-sopimukseen, ja niistä ei ehkä sen enempää. Ne ovat kaikki sinällänsä ihan positiivisia. Sitten ehkä tästä ensimmäisestä lakipaketista. On todella hyvä, että tätä työttömyysturvan aktiivista käyttöä ollaan nyt viemässä eteenpäin. Kristillisdemokraatithan ovat esittäneet jo viime vuodesta lähtien sitä, että todellakin pystyttäisiin myöskin tätä ansiopäivärahaa käyttämään sadan viimeisen päivän osalta. Tässä hallituksen esityksessähän nyt tätä perusosaa ja peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea käytetään sitten aktiivitoimintaan elikkä palkkatukeen, starttirahaan ja myöskin sitten liikkuvuusavustukseen. Hallitus on huomannut jälleen kerran, että näitä omia esityksiä täytyy hioa ja myöskin tarkentaa, ja tämä liittyy sitten näihin työttömien kolmen kuukauden haastatteluihin. Elikkä siellä matkan varrellahan huomattiin, että tässä käytetään niin sanotusti viranomaisvaltaa ja silloin tätä ei voida ulkoistaa yksityisille yrityksille. Tämäkin on ihan tärkeää, että tämä muutos on tehty. Äsken tässä saimme varmaan useat myöskin kännykkäämme viestin siitä, että rintamalisän indeksileikkaus kumotaan. Elikkä tämä on hallitus, joka oppii tässä matkan varrella näissä asioissa. Siinä mielessä täytyy sanoa, että tämä opposition työ tuntuu mielekkäältä, kun hallitus korjaa näitä liikkeitään. Mutta ehkä viimeisenä otan vielä esille tämän, että kristillisdemokraattien kannustavan perusturvan malli olisi ollut se, millä tämä keskimmäinen huono esitys voitaisiin ratkaista. Eli on kohtuutonta, että työtön joutuu heikompaan tilanteeseen, kun hän ottaa työtä vastaan, ja tästä kyllä haluaisin kuulla ministeriltä vielä lisää perusteluja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-26T14:33:29,2016-10-26T14:35:37,Tarkistettu,1.1 2016_107_15,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, parempi, paha, tai mitenkä nyt olikaan, kaikkia tähän pakettiin liittyviä asioita. Mutta olisin erityistä yksityiskohtaa kysynyt ministeriltä: Kun näitä kolmen kuukauden välein olevia haastatteluja on, eli työtön voi vapaaehtoisesti hakeutua tällaiseen näyttöön, että osaa, oman osaamisensa näyttöön, niin onko ajateltu jotain kriteeristöä, mikä velvoittaisi tavallaan sitten työnantajan kuittaamaan sen, että ""hei, tämä kaveri viikon täällä työskenneltyään on omalla työllään osoittanut omaavansa ne edellytykset tämän työn vastaanottamiseen""? Eli missä vaiheessa konkretisoituu se, että niitä kuukauden pätkiä ei ole 30 peräkkäin sillä työpaikalla, kun niitä näyttäjiä käy siellä työpaikalla? Onko ajateltu, mitenkä mahdollistuu se osaamisen näyttö? Ollaanko ajateltu, onko jotain resursseja, millä niillä pienillä työpaikoilla, sillä henkilöstöllä on mahdollisuus opastaa tätä näyttöön haluavaa työtöntä, että on edellytyksiä näyttää sitten sitä osaamistaan tähän työtehtävään? Eli missä on se kriteeristö, kuinka arvioidaan, että henkilö on kyvykäs osoittamaan oman osaamisensa ja sitä kautta työllistymään tälle työnantajalle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-10-26T14:35:37,2016-10-26T14:37:13,Tarkistettu,1.1 2016_107_16,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on paljon hyviä asioita ja totta kai kritiikin aihettakin. Nämä kiky-sopimukseen liittyvät asiat ovat kaikki sellaisia positiivisia myös työntekijöiden kannalta. Ehkä siihen listaan voisi lisätä, että kiky-sopimushan pelasti myös tämän omaehtoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksen, joka oli menossa aika huonoon suuntaan, ja sitäkin korjattiin osana kiky-sopimusta. Kiinnittäisin huomiota erityisesti siihen, että nämä kolmen kuukauden välein tehtävät haastattelut ovat sinänsä ihan tärkeä juttu, jos lähdetään siitä, että ne kyetään tekemään laadullisesti. Keski-Suomessa joudutaan tekemään, tai päästään tekemään 500 haastattelua — tai pitäisi tehdä — kuukaudessa. Tästä kyllä seuraa, että pitää olla aika paljon resursseja, jotta ne haastattelut muodostuvat laadullisiksi ja varsinkin, jos sen perusteella sitten jatkossa tehdään päätöksiä siitä, tuleeko karenssia vaiko ei. Ensimmäinen kysymys kuuluu: Kytketäänkö näihin haastatteluihin ja siihen keskusteluun tämä karenssiasia? Siinä täytyy olla tosi tarkka, että ne ovat laadukkaita, ja oikeusvarmuuden kannalta ihmisille pitää olla pätevät kriteerit. Tähän liittyy myös se toinen ajatus, että tässä on niin monta asiaa, jotka hallitus päätti siirtää keväällä neuvoteltavaksi, kolmikantaisesti valmisteltavaksi, koskien tätä työllisyyspakettia, koskien myös ansioturvan käyttöä, koskien omaehtoisen koulutuksen mahdollisuuksia. Eikö olisi ollut järkevämpää, että tätä kokonaisuutta olisi katsottu yhdessä silloin keväällä eikä lähdetty viemään tämmöisiä yksittäisiä asioita nyt kaikkia eteenpäin, koska silloin olisi voinut arvioida laajemminkin sen uudistuksen merkittävyyttä. Tätä peräänkuulutan, tämän asian tärkeyttä ja merkittävyyttä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-10-26T14:37:14,2016-10-26T14:39:05,Tarkistettu,1.1 2016_107_17,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset ministeri Lindströmille esittelystä ja hyvistä esityksistä, jotka vievät meidän työttömyysturvaamme aktiiviseen suuntaan. Työllisyystilanteessa on aivan hienoisia merkkejä paremmasta ollut. Myönteisiä uutisia on myös saatu teollisuuden puolelta, jotka toivottavasti tulevat avaamaan uusia työpaikkoja, lisää työllisyyttä tähän maahan. Esimerkiksi Meyer Turun isot, merkittävät tilaukset ovat tällaisia, jotka säteilevät toivottavasti pitkälle koko Suomeen. Myös yritysbarometri kertoi siitä, että yritysten luotto tulevaisuuteen on parantunut, ja toivottavasti sekin lupailee lisää uusia työpaikkoja tähän maahan, sillä nimittäin kyllä se on yksinkertaisesti vain totta, että työ on lopulta sitä parasta sosiaaliturvaa. Nämä määräaikaishaastattelut ovat kyllä tervetulleita. Moni kokee jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle, ja nyt meillä nimenomaan pitkäaikaistyöttömyydessä on kasvua ja nuorten pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Nämä ovat sellaisia ryhmiä, joihin nyt pitää puuttua aktiivisesti, niin kuin ollaan tekemässä, eikä pidä nähdä tätä minkäänlaisena rangaistuksena vaan nimenomaan välittämisenä, missä haetaan työllistämissuunnitelmaa ja sitä kautta tietä takaisin työhön. Aktiivinen työttömyysturva on tervetullutta, starttirahan käytön laajentaminen on hyvä asia ja myös se, että kilpailukykysopimus saa myös eduskunnassa laajaa kannatusta ja hyväksyntää, sillä se on kuitenkin lopulta työntekijöiden ja työnantajien neuvottelema kokonaisuus ja hyvä, että nämä kokonaisuudet nyt määrätietoisesti viedään myös arkeen. Kikyllä on isot odotukset siitä, että se tulee omalta osaltaan meidän työllisyystilannettakin parantamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-26T14:39:06,2016-10-26T14:41:10,Tarkistettu,1.1 2016_107_18,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa me varmasti jokainen olemme sitä mieltä, että jokaisen pitäisi voida tehdä työtä menettämättä sosiaaliturvaa tai pelkäämättä sitä, että työttömyysturva menee, jos ottaa työtä vastaan. Nyt tähän ensimmäiseen lakipakettiin, jonka ministeri esitteli, sisältyi sellainen ajatus, että työnhakija voisi työllistää itsensä kaksi viikkoa päätoimisena yrittäjänä menettämättä oikeutta työttömyysturvaan. Eli silloin hän saisi soviteltua työttömyysetuutta, jos tämä päätoiminen yrittäjyys kestää vain kaksi viikkoa. Nyt jos ymmärrän oikein, niin tässä ongelmaksi jää edelleen se, että itsensätyöllistäjät tulkitaan siis jatkossakin päätoimisiksi yrittäjiksi, joilla ei ole lain mukaan oikeutta työttömyysturvaan, paitsi jos yrittäjyys kestää alle kaksi viikkoa, kuten nyt ehdotetaan. Mutta kyllä tämä herättää aika paljon kysymyksiä, nimittäin mitä nyt sitten on sellainen yrittäjyys, joka otetaan aina pöytälaatikosta kahdeksi viikoksi kerrallaan? Ja entäs sitten ne itsensätyöllistäjät, joilla olisi mahdollisuus tehdä työtä esimerkiksi kolme viikkoa tai neljä viikkoa? Onko sitten niin, että he eivät voi tätä työtä ottaa vastaan, jos on riskinä se, että heidät tulkitaan edelleen siis itsensätyöllistäjinä päätoimisiksi yrittäjiksi, mistä siis seuraa se, että heillä ei ole oikeutta työttömyysturvaan? Elikkä kyllä minusta nyt kuulostaa siltä, että se hallituksen vuoden alusta säätämä työttömyysturvalaki, joka oli ja on hyvin ongelmallinen, pitäisi käsitellä ihan erikseen eikä tuoda tämmöisiä pieniä epätoivoisia paikkauksia osana jotakin lakiesitystä, joka jättää paljon enemmän kysymyksiä auki kuin mihin se vastaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-26T14:41:11,2016-10-26T14:43:11,Tarkistettu,1.1 2016_107_19,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Muutamia asioita ottaisin vielä ylös. Tässä on ollut joitakin hyviä puheenvuoroja, ja kiitos siitä, että myös oppositiosta on tullut myönteistäkin näkemystä. Edustaja Lindtman tosin totesi, että kausi on mennyt nyt hukkaan, että on tullut vain 10 000 uutta työllistä. Minusta kuitenkin suunta on hyvä aina silloin, kun se on plusmerkkinen — eikä miinusmerkkinen, kuten viime kaudella. Lisäksi meillä työ- ja tasa-arvovaliokunnassa on tullut esille, että erityisesti nuoret kokevat erittäin tarpeellisiksi nämä henkilökohtaiset kontaktit ja siksi ne ovat tervetulleita. He ovat itse toivoneet henkilökohtaisia tapaamisia, jos ovat saaneet sen itse päättää. Keskustelusta on nyt unohtunut täällä eräs tärkeä parannus, elikkä työnhakijan oikeus etuuksiin katkeaa vasta 30 päivän kuluttua siitä, kun mahdollinen väärinkäytös tai karenssiaika alkaisi. Elikkä nythän tilanne on se, että karenssi alkaa heti, ja tilanne voi olla se, että työttömällä ei ole yhtään rahaa ja sitten käykin niin, että tämä katkaiseminen on ollut perusteeton. Elikkä nyt on 30 päivää aikaa, ja se asia ehditään selvittää, ja voi olla, ettei se katkea ollenkaan, ja se on erittäin hyvä asia. Ja vielä olisin kysynyt, kun tästä oman auton käytöstä olen saanut kysymyksiä: lähdetäänkö siinä selvittämään Trafin rekistereistä vai mitä tehdään vai luotetaanko siihen, että ihminen ilmoittaa, että auto on käytössä tai omistan auton mutta se on puolison käytössä? Jos olen ymmärtänyt oikein, niin hallitus ei lähde tekemään mitään auton omistajuusselvityksiä, vaan ihmisen sanaan luotetaan. Onko näin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-26T14:43:11,2016-10-26T14:44:59,Tarkistettu,1.1 2016_107_20,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä lakipaketissa on todellakin paljon hyviäkin asioita, mutta kyllä siinä on myöskin ihmetyksen aiheita, jos näin sanon. Nämä työntekijöiden säännölliset haastattelut ovat periaatteessa ihan hyvä asia, kunhan ne järjestetään niin, että ne ovat ohjaavia ja kannustavia tilanteita ja niissä on riittävästi aikaa kohdata se ihminen ja hänen elämäntilanteensa. Ne eivät auta, jos ne ovat tämmöisiä viiden minuutin visiittejä. Siksi kysynkin ministeriltä, riittävätkö resurssit nyt kunnollisiin ja perusteellisiin haastatteluihin. Mutta toisaalta, jos tähän haastatteluun sitten jatkossa liitetään kolmen kuukauden välein tapahtuva työttömyysturvan alentaminen tai karenssiuhka tai joku muu vastaava, niin kyllä tästä haastattelusta voi tulla jotain muuta kuin kannustus. Että siitä tulee silloin kyllä semmoinen pelon ja ahdistuksen aihe, eikä se silloin auta sitä ihmistä itseään. Meillä puhutaan, ja hallituskin puhuu, paljon tästä Tanskan mallista, mutta tosiasia on se, että Suomen resursseilla ei Tanskan mallia kyllä saada aikaan. Tanskassa on työvoimavirkailijoita Suomeen verrattuna yli 20-kertainen määrä, ja jos me emme sinne työvoimatoimistoon saa nyt niitä ammattihenkilöitä, niin ei tämä työntekijöiden auttaminen, tukeminen ja ohjaaminen sinne työn pariin onnistu. Tämä työvoimavirkailijoiden mahdollisuus tehdä tätä ydintehtäväänsä olisi helpottunut, jos käyttöön olisi otettu tämä Rinteen yksinkertainen ja automaattinen setelimalli. Nyt TE-toimistojen työntekijät joutuvat jatkossakin tekemään hallinnollisia päätöksiä, ja siihen menee ihan turhaan aikaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-26T14:44:59,2016-10-26T14:46:47,Tarkistettu,1.1 2016_107_21,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, esityksessä on menty parempaan suuntaan, mutta paljon huolia on myös herännyt, ja kysyisinkin muutamaa tarkennusta täällä ilmenneisiin asioihin. Ensinnäkin tämä työnäyte: Tätä on hieman muutettu, mutta malli on vapaaehtoinen, kuten on tuotu esille, mutta edelleen näen riskinä, että työnantaja voi vaatia tätä työnäytettä ennen mahdollisuutta päästä tähän palkkatyöhön. Kysyisin, miten tällainen toiminta työnantajalta käytännössä estetään, koska kuitenkin tähän työnäytteeseen pitää hakeutua, jos on avoin työpaikka vapaana, ja jos käytännössä tekee työtä mutta työ on palkatonta, niin millä se konkreettisesti estetään, ettei tule tavaksi käyttää sitä. Toiseksi kiinnittäisin huomiota myös näihin kolmen kuukauden haastatteluihin. Täällä on tuotu huoli näistä TE-keskusten resursseista ja sitten tästä sanktioelementistä. Itse näen erittäin tärkeänä, että meillä on henkilökohtaista apua ja palvelua ja me autamme ihmisiä työhön ja opiskeluihin ja olemme ohjaavana siinä. Mutta kun kuitenkin Ruotsissa on noin 16 kertaa ja Tanskassa jopa yli 20 kertaa enemmän näitä työvoimavirkailijoita, niin miten tämä käytännössä voidaan näillä resursseilla toteuttaa? Ja nyt kun ministeri on paikalla, niin vielä kysyisin konkreettisen kysymyksen liittyen näihin mahdollisiin sanktioihin, että onhan pelko aiheeton, että lisäsanktioita työttömille voitaisiin suunnata esimerkiksi näiden kolmen kuukauden haastattelujen yhteydessä. Kun nyt katsoo hallituksen politiikkaa, niin haluan tähän vielä varmistuksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-10-26T14:46:47,2016-10-26T14:48:54,Tarkistettu,1.1 2016_107_22,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp",Vielä yksi puheenvuoro ennen ministeriä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_23,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä passiivisesta työttömyydestä aktiiviseen työllistymiseen ja joustamattomuudesta joustavuuteen on myös kristillisdemokraattien tavoite työllisyyden hoidossa. Suomalainen haluaa tehdä työtä, sen me kaikki voimme allekirjoittaa. Myös tämä työttömyysturvan käyttäminen palkkatukeen ja starttirahaksi on uusi, tervetullut ja ollut meilläkin jo pitkän aikaa ohjelmassa. Joten kaiken kaikkiaan yhdyn näihin positiivisiin näkemyksiin, mitä nämä lakiesitykset nyt tuovat, ja yhdyn myös tähän edustaja Filatovin tuomaan huoleen tästä yhdestä laista, joka ikään kuin pakottaa satojen kilometrien päästä ottamaan pienipalkkaista työtä vastaan. Haluaisin kysyä, kun tämä kokeiluaika tässä rekrytointikokeilussa on 18 kuukautta, oletteko pohtineet, mitä tämän jälkeen tapahtuu. Tämä varmasti mietityttää montaa työtöntä. Mikä on se tilanne sitten, kun ne määrärahat loppuvat ja ei tiedetä, mitä on sen kahden vuoden päästä? Se menee kuitenkin aika nopeasti, niin tähän toivoisin vähän lisävalaistusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-10-26T14:48:54,2016-10-26T14:50:10,Tarkistettu,1.1 2016_107_24,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Sitten ministeri Lindström, enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_25,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Kiitoksia, rouva puhemies! Ja kiitoksia erittäin asiallisesta keskustelusta. Kyllä, tässä esityksessä on paljon hyvää ja sitten on paljon myös sellaisia puolia, jotka ovat tietysti kielteisiä. Se on ilman muuta tunnustettava, mutta pitää nähdä tämä koko kuva, mitä tässä ollaan tekemässä. Lähdetään liikkeelle kahdesta isosta jutusta, mitkä näissä puheenvuoroissa tulivat esille: haastattelut ja sitten toisaalta TE-toimistojen resurssit. Ensinnäkin näitten haastattelujen tehtävä — olen moneen kertaan sanonut — ei ole kiusata ihmisiä. Niiden tavoite ei ole sanktiointi, vaan niiden tavoite on auttaa ihmistä. Se on se johtava ajatus. Sitten täällä kysyttiin yksityiskohtaisesti tästä, miksi nyt sitten tässä rahoitusuudistuksessa ei päädytty tähän niin sanottuun Antti Rinteen malliin. Palkkatuki ja starttiraha ovat jatkossakin harkinnanvaraisia etuuksia, joiden myöntäminen edellyttää TE-toimiston työvoimapoliittista tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Toisaalta kun aloitin tämän työn, minulla oli tilanne, jossa joka puolelta Suomea alkoi tulemaan viestiä, että rahat on loppu, pitäisi ostaa Volvo, eli meidän täytyi ruveta miettimään, mitä me tälle teemme. Ja kun se yleinen linja on ollut hallituksella se, että joka paikasta on jouduttu nipistämään sitä rahaa — eikä ainoastaan nipistämään vaan ottamaan reilusti pois — niin silloin se ajatus on ollut se, miten olemassa olevia rahoja voidaan käyttää fiksummin. Ja siitä tultiin sitten tähän malliin, jota nyt olen tässä esittelemässä. Niin kuin täällä on tullutkin, kiitos siitä, tämä on koettu positiivisena. Me saamme nyt 95 miljoonaa lisää rahaa palkkatukeen ja starttirahaan, liikkuvuusavustukseen, ja pääsisimme toivottavasti siitä jokavuotisesta ongelmasta, että rahat loppuvat kesken. Ja tämä on minun mielestäni tärkeää. Se, mikä tavallaan tässä ajatuksessa — edelleen menen tähän niin sanottuun Rinteen malliin — että työttömällä on se tieto olemassa, onko hänellä sitä palkkatukea, kun hän sitä työtä menee hakemaan, se on tietenkin ihan olennainen juttu. Tämän ajatuksen kyllä ymmärrän, ja se on minun mielestäni ihan perusteltu, mutta hallitus on siis päätynyt tämmöiseen malliin. Voi olla, että sitten seuraavalla kerralla, kun SDP istuu hallituksessa, niin ajatte sitten tämän Rinteen mallin läpi, mutta nyt mennään näin. Sama ajatus eri tavalla toteutettuna. No, sitten tietysti tämä iso kuva näistä haastatteluista: miten TE-toimistojen resurssit riittävät? Totta kai me olemme tunnistaneet tämän ja tiedämme, että sillä vähän reilulla 2 000 työntekijällä tämä haaste tulee olemaan valtava, jollei peräti mahdoton. Sen takia hallitus on tehnyt päätöksen siitä 17 miljoonasta eurosta, joka ei sekään yksin riitä, vaan meidän pitää katsoa sitä koko 51 momentin sisällä olevaa rahaa, jota käytetään ylipäätään näihin ostopalveluihin. Mitä siellä voidaan tehdä, miten voidaan tehostaa sitä toimintaa, niin että ne rahat riittävät? Sen lisäksi tietysti kuntien puolelta — tänään viimeksi Kuntaliiton ihmisiä ja KT:n työnantajia olen tavannut — on myös esitetty, että he voivat tulla tässä apuun. Ja se on mielenkiintoinen tarjous, koska kyllä tässä tarvitaan monia tekijöitä. Tämän uutisoinnin otan kyllä myös omaan piikkiini. Silloin alun perin, kun tästä 17 miljoonasta päätettiin, tehtiin vähän ääneen ajattelua ja se ikään kuin tulkittiin, että hallitus olisi päättänyt, että tämä raha käytetään tämmöiseen palveluiden ostamiseen yksityisiltä, ja näinhän me emme ole päättäneet missään vaiheessa vaan että se on tukena tälle muulle toiminnalle, koska me tiedämme, että nämä resurssit ovat tiukalla. Sitten oli yksi tämmöinen kysely tästä rekrytointikokeilusta ja siitä, että jos nyt sitten ei mene, niin miten siinä tulkitaan tätä. Edelleen vielä kerran: se on vapaaehtoista. Jos sinne ei mene tai sen keskeyttää, niin siitä ei seuraa mitään karenssia eikä työssäolovelvoitetta. (Kimmo Kivelä: Tämä selvä!) Sen pitäisi olla minun mielestäni nyt aika selvää pässinlihaa, eli tämmöisen pelon pitäisi olla tarpeeton. Toivottavasti tämä tuli nyt tässä kohtaa selvästi sanottua. Lopuksi, edustaja Lindtman. Sanoitte, että me olisimme jotenkin kokeneet, että eivät ole tärkeässä roolissa nämä työllistämismäärärahat ynnä muut. Totta kai me olemme kokeneet, että ne ovat tärkeässä roolissa, (Antti Lindtmanin välihuuto) mutta eivät sillä lailla, että me jatkuvasti lisäämme niitä rahoja, vaan kuten sanoin, mietitään miten olemassa olevia rahoja voidaan käyttää fiksummalla tavalla. Nyt me olemme tehneet tämmöisen avauksen, ja minun mielestäni tämä on historiallinen avaus. Pahoittelen, etten ehdi kaikkeen vastaamaan tässä ajassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-10-26T14:50:13,2016-10-26T14:55:31,Tarkistettu,1.1 2016_107_26,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Otetaan vielä toinen kierros vastauspuheenvuoroja, 2 minuutilla mennään edelleen. — Edustaja Kiljunen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_27,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Sanoisin ministeri Lindströmille ensiksi suuret kiitokset siitä, että kuntien työpajojen mahdollisuus toimia jatkossakin nyt toteutuu ja te olette kuullut sekä alan asiantuntijoita että myös meitä kansanedustajia, kun olemme peränneet tätä. Siitä teille suuri kiitos. Mutta tässä rinnalla haluaisin herättää toisen kysymyksen, joka koskettaa nimenomaan niitä ihmisiä, jotka joutuvat työttömänä hakemaan töitä. Esimerkiksi jos Kouvolasta perheenäiti velvoitetaan ottamaan Helsingistä työpaikka, matkakustannukset ovat noin 400 euroa, ja jos sitten palkka hänellä on noin reilut tuhat euroa, niin käytännössä, jotta hän selviää kaikista niistä kustannuksista, se tarkoittaa pahimmillaan sitä, että hän joutuu hakemaan toimeentulotukea. Ja me tiedämme tällä hetkellä, että toimeentulotuessa ei huomioida tämäntyyppisiä matkakustannuksia, mikä voi sitä kautta ajaa ihmiset tavallaan semmoiseen kustannusloukkuun, josta on vaikea selviytyä. Nyt kysyisin teiltä: oletteko keskustellut ministeri Mattilan kanssa siitä, miten toimitaan näissä tilanteissa, joissa taloudellisen tilanteen takia ihmisellä ei ole mitään edellytyksiä ottaa työtä vastaan, ja miten kunnat huomioivat sitten jatkossa nämä työmatkakustannukset harkinnanvaraisesti toimeentulotuessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-26T14:55:44,2016-10-26T14:57:17,Tarkistettu,1.1 2016_107_28,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ei käy kateeksi ministeri Lindströmin tehtävää, kun ajatellaan kokonaistyöttömyysastetta ja ennen kaikkea sitä, että ministeri Lindström, niin kuin tämä hallituskin, joutuu nyt kohtaamaan osin menneitten aikojen syntejä siinä mielessä, että jo takavuosina Suomessa on luovuttu aktiivisen pohjoismaisen työllisyyspolitiikan linjasta, ja jälki on sitten tämän näköistä: pitkäaikaistyöttömyys kasvaa koko ajan ja — mikä huolestuttavinta — yli kaksi vuotta työttömänä olleitten määrä. Ja mitä pidempään tämä työttömyys kestää, sitä heikommat ovat henkilön omat eväät selviytyä. Aikoinaan, kun itse toimin työvoimatoimiston johtajana Suomen pahimmassa työttömyyskunnassa Sallassa pahimman laman aikaan 1990-luvulla — kunnan työttömyys oli 38 prosenttia — niin kuitenkin sillä, että määrärahojen suhteen oli jonkunlainen ennustettavuus, oli iso merkitys, vaikka tietenkään ne rahat eivät riittäneet. Ja sinällään se, mistä se raha tulee, ei ole oleellista, kunhan sen käyttö on joustavaa. Esimerkiksi minä itse kävin suoranaista kauppaa työttömien kanssa: jos oli sellainen henkilö, joka pystyi työssäoloehdon täyttämiseksi itse keräämään osan siitä työssäoloehdosta, minä tein tarjouksen, että työhallinto tulee vastaan ja tukityöllä järjestää sen lopun, että henkilö pystyy perheensä ja oman perusturvansa varmistamaan sillä tapaa. Ja se onnistui sillä, että tiedettiin, mikä se määrärahatilanne on. Nyt sitä tietoa ei ole ollut oikeastaan kenelläkään, eikä ole enää kunnollista työvoimatoimistoverkkoa eikä niitä henkilöitä, jotka ottavat työttömät kiinni. Tanskan mallissa ei oleellista ole virkailijoitten määrä vaan se, että siellä satsataan tosissaan paljon enemmän resursseja. Jokin vuosi sitten esimerkiksi vajaakuntoisten työllistämiseen käytettiin 8-kertainen määrä verrattuna Suomeen, kun otettiin huomioon bruttokansantuote ja työttömyysaste.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-10-26T14:57:18,2016-10-26T14:59:25,Tarkistettu,1.1 2016_107_29,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä keskustelun lomassa täytyy tietenkin aina muistaa se suuri kuva, minkälaisesta asetelmasta on lähdetty liikkeelle. Aika on tietenkin ollut erittäin vaikea, ja toki monia kipeitäkin asioita on tehty. Mutta sitten se on monesti myös semmoinen katsantokysymys tietysti, kun mennään vaikka näihin kolmen kuukauden välein suoritettaviin haastatteluihin. Kyllä näen, että niissä on valtava mahdollisuus myös ennen kaikkea sitten ohjata ja antaa tukea ja ottaa koppi myös siitä ihmisestä, että käydään näitä asioita yhdessä läpi. Kaikilla ei ole ollenkaan sellaista turvaverkkoa kuin pitäisi olla, ja siksi on tärkeää, että edes viime kädessä se lähin omainen voi olla viranomainen. Arvoisa puhemies! Kuitenkin suuressa mittakaavassa työttömyys on kääntynyt laskuun. Viime vuonna syyskuussa työttömyysluku oli 8,4 prosenttia, tänä vuonna 7,7 prosenttia. Jos asettaa nämä siihen suureen kontekstiin, niin sikäli suunta vaikuttaa olevan oikean kaltainen, ja paljon positiivisia uutisia monelta eri toimialalta ja elinkeinosektorilta on tullut. Toki tämä on semmoinen kokonaisuus: kun tehdään vaikeita päätöksiä ja kiristyksiä ja säästötoimiakin, niin ne kaikki pitää asettaa mittasuhteisiin ja ymmärtää myös sitä ongelmallisuutta ja problemaattisuutta, mikä liittyy sellaisen henkilön tilanteeseen, joka on pitkään ollut vailla työtä. Toki sellaista henkilökohtaista lähestymistä myös tarvitaan, ja sitä minusta tämä kolmen kuukauden haastattelu esimerkiksi tuo kyllä esille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-10-26T14:59:25,2016-10-26T15:01:28,Tarkistettu,1.1 2016_107_30,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen tavoite on ehdottomasti hyvä, kun tarkoituksena on vähentää rakennetyöttömyyttä, alentaa työllistämiskynnystä sekä lyhentää työttömyysjaksoja. Yksi ydinongelma työpaikkojen vähäisyyden ohella tällä hetkellä on, että meillä on hyvin monimutkainen työllistämistukijärjestelmä, joka ei tue pitkäaikaistyöttömien palkkaamista. Tukijärjestelmän kehittämiseen on saatava käyttäjän näkökulma eli hyödynnettävä tukea käyttävien yritysten asiantuntemusta. Jos me haluamme pitkäaikaistyöttömien työllistämistä helpottaa, niin vaikuttavinta olisi vähentää työnantajien hallinnollista taakkaa työllistämistukien hakemisessa. Arvoisa ministeri, kysyn, miten te ministerinä arvioitte: onko tämä järjestelmä yhtä byrokraattinen kuin nykyinen järjestelmä, ja miten pystyisitte vakuuttamaan yrittäjät, että heidän kannattaa oikeasti nyt hyödyntää tämä uusi mahdollisuus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-10-26T15:01:29,2016-10-26T15:02:38,Tarkistettu,1.1 2016_107_31,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu tänään, että nämä toimenpiteet vähentävät julkisia voimavaroja, mutta tämähän on täysin toisinpäin. Kolmen kuukauden välein tehtävät haastattelut vaativat lisää julkisia voimavaroja ja vaativat lisää varoja: 17 miljoonaa, kuten ministeri äsken sanoi. Arvoisa ministeri, onko laskettu, kuinka paljon tämä vaikuttaa esimerkiksi harkinnanvaraisten sosiaaliturvamenojen kasvamiseen, jos näitä vähennyksiä tulee yksi päivä per kuukausi, joka tarkoittaa kolmessa kuukaudessa kolmea päivää? Kaikkihan toivovat, että näin ei käy, mutta, arvoisa ministeri, onko harkittu sellaista mahdollisuutta, että TEMillä, työvoimatoimistoilla olisi velvoite osoittaa työttömälle, joka tulee haastatteluun, työpaikka 18 tunniksi tai työvoimapoliittinen toimenpidepaikka 18 tunniksi, jolloinka päästäisiin siihen, että ihminen saisi jotenkin kiinni elämästä mutta ei kuitenkaan menettäisi mitään, jollei yksin pysty tätä asiaa hankkimaan? Sitten toinen asia. Nyt jos puhutaan tästä rekrytointikokeilusta tai vapaaehtoisesta ilmaistyöstä, mitä nyt ihminen voi tehdä, niin tässä minä hirveän paljon ihmettelen sitä asiaa, että miksi tästä rangaistaan. Olen ymmärtänyt, että tässä vapaaehtoisessa ilmaistyössä työssäoloehto ei täyty, ja kysymys kuuluu: jos on vapaaehtoisessa ilmaistyössä, täyttyykö siinä tämä kolmen kuukauden haastattelujen edellyttämä 18 tunnin työssäoloehto? Tai jos ei sitten pystykään järjestämään sen kahden kuukauden aikana 18:aa tuntia työtä ja on tehnyt kuukauden ilmaista työtä, niin sitten siitä rangaistaan sillä, että otetaan kolmen päivän päivärahat pois — onko näin? Ja on kyllä kummallista, että vapaaehtoistoimien rankaisu on niin tässä vapaaehtoisessa työnteossa kuin omaehtoisessa opiskelussa. Kun me kaikki yhdessä kuitenkin nyt pyrimme siihen, että tämä maa nousee (Puhemies koputtaa) ylös ja työllisyyttä viedään eteenpäin, niin eikö sitä pitäisi tukea kaikilla rintamilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-26T15:02:40,2016-10-26T15:04:55,Tarkistettu,1.1 2016_107_32,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Puhemies! Ei suotta myös oppositio ole tätä lakipakettikokonaisuutta kehunut — selvästi näkyy, että nyt on tekemisen meininki, kuljetaan kohti aktiivisempaa ja reagoivampaa työvoimapolitiikkaa. Monia vaikeuksia toki on, mutta kuitenkin samanaikaisesti tämä ajoittuu hyvin, sillä me olemme kasvu-uralla, vaikka se on vielä haurasta, mutta kuitenkin me olemme kasvu-uralla, plus sitten se, että työttömyys todellakin on kiistatta alentunut ensimmäisen kerran kahdeksaan vuoteen. Tilastokeskuksen lukujen mukaan 21 000 työtöntä on nyt vähemmän verrattuna vuoden takaiseen. On erittäin hieno asia, että kuljetaan tukityöllistämismahdollisuuden laajentamista kohti. Tämä lisää ihmisten tulevaisuudenuskoa, saadaan työttömyyden kierre poikki, ja mahdollistuu tällaisten henkilöiden työllistyminen myös myöhemmin. On esitetty kritiikkiä ja huolta näitä haastatteluja kohtaan: Minä ymmärrän, että tällainen haastatteleva virkailija on rinnallakulkija, sparraaja ja kannustaja, mutta keskeistä on, että nämä virkailijat monien työpaineittensa keskellä ovat tehtäviensä tasalla. Kysynkin ministeriltä, onko jo käynnissä näiden TE-virkailijoiden valmentaminen tähän hyvin mittavaan ja vaativaan työsarkaan. Ja kysyn myös, onko ollut keskustelussa tätä kokonaisuutta suunniteltaessa, että myös sellaiset (Puhemies koputtaa) yhdistykset voisivat työllistää henkilön, joilla ei ennestään ole palkallisia työntekijöitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-10-26T15:04:56,2016-10-26T15:07:10,Tarkistettu,1.1 2016_107_33,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun tässä on kehuttu tätä esitystä, niin nämä monet toimet sinänsä ansaitsevat kehut, mutta jos mietitään tätä tähän suureen kuvaan, niin tämän työllisyysvaikutukset ovat hyvin hatarasti arvioidut. Itse asiassa tässä työttömyysturvalaissa arvioidaan, että sen työllisyysvaikutus olisi satoja, korkeintaan tuhat. Ja kun kysyimme asiantuntijalta valiokunnassa, onko tämä ennemmin työttömyysturvan säästölaki, koska sillä ajatellaan tulevan säästöjä sanktiopuolen kautta, vai työllistämislaki, niin tähän emme saaneet vastausta. Eli tämä yksi paketti on noin sadan luokkaa, ja sitten katsomme tuon muutosturvapaketin, niin siinähän työllisyysvaikutuksia ei varsinaisesti ole, kyse on siitä, että ihmiset pysyisivät työkykyisinä ja saisivat jonkin verran apua. Ja sitten, kun tämän työvoimapoliittisen paketin ja sen työllisyysvaikutukset lukee läpi, niin tosiasiassahan tässä tällä aktiivimallilla paikataan sitä leikkausta, mikä on tehty palkkatukimallin puolelle. Elikkä kun ensin on vedetty normaalilta TEMin 51 momentilta rahat pois, niin sitten otetaan sieltä aktiiviselta puolelta, sosiaali- ja terveysministeriön puolelta, rahaa käyttöön ja se käytetään täsmälleen samalla tavalla kuin se on aikaisemmin käytetty sieltä 51 momentilta. Tällainen menettely meillä on aikaisemminkin ollut, ja se on turvannut sitä, että 51 momentin rahaa on riittävästi. Mutta ei tämä mikään uusi väline ole, tämä vain ottaa kahdelta momentilta rahan samaan käyttöön. Se uusi idea olisi ollut tässä automaattisuudessa, jolloin esimerkiksi se huoli, mikä täällä oli salin oikealla laidalla liittyen siihen, miten yrittäjä kokee byrokratiaa näissä työllistämistukiasioissa, niin olisi purkautunut ja samalla olisi säästynyt näiden TE-toimiston virkailijoiden työvoimaa nimenomaan laadukkaisiin haastatteluihin. Haastatteluitahan on nytkin tehty, mutta kun ei ole oikein aikaa, niin niitä on tehty liian harvoin, ne on tehty liian nopeasti ja liian yliolkaisesti. Jos tämä automaattimalli elikkä Antti Rinteen malli olisi käytössä, niin silloin me käyttäisimme rahaa samalla tavalla mutta me saisimme (Puhemies koputtaa) ihmistyötä tehokkaammin käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-10-26T15:07:11,2016-10-26T15:09:24,Tarkistettu,1.1 2016_107_34,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minä suhtaudun periaatteessa hyvin myönteisesti tähän rekrytointikokeiluun. Minun mielestäni me tarvitsemme enemmän sellaisia kokeiluita, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen, ja siltä pohjalta lähdetään katsomaan, mitä tapahtuu, millaisia käyttäytymisvaikutuksia me ehkä voimme niillä saada aikaan. Tähän kuitenkin liittyy myös väärinkäyttömahdollisuus ja väärinkäyttöpelkoja, ja sen takia kysyisinkin ministeriltä, millainen seuranta tähän on järjestetty ja millä tavalla evaluoidaan tämän kokeilun tulokset sitten sen suhteen, osaavatko ihmiset olla asiallisesti sen vapautensa kanssa, käyttävätkö työnantajat tätä sellaisella tavalla, millaiseksi tämä on ajateltu. Toinen asia, nämä kolmen kuukauden haastattelut: Minä olen paljon tekemisissä työttömien ihmisten kanssa. Minä en ole koskaan vielä tavannut työtöntä, joka sanoisi, että hänen työllistymisensä on kiinni siitä, että hänet kerran kolmessa kuukaudessa kutsuttaisiin viranomaisen kanssa keskusteluun. Sen sijaan minä olen tavannut monta työtöntä, jotka ovat sitä mieltä, että heidän työllistymistään parantaisi, jos joku vastaisi työkkäristä puhelimeen silloin, kun heillä on joku kysymys, johon he kaipaisivat vastauksen. Heidän työllistymistään parantaisi se, jos he saisivat tarvitessaan virkailijan kiinni ja voisivat kysyä, miten tämä homma menee, ja sillä virkailijalla olisi tarvittava tietotaito niin, että hän pystyisi vastaamaan näihin kysymyksiin. Nyt minun pelkoni on, kun nämä kolmen kuukauden mekaaniset haastattelut vievät niin paljon aikaa ja resursseja, että tässä sanottiin jo, että ovat melkein mahdottomia, pystytäänkö millään lailla vastaamaan tähän työttömien omaan tarpeeseen, siihen, että ihmiset saisivat apua silloin, kun he sitä tarvitsevat, ei silloin, kun määräaika on täysi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-26T15:09:25,2016-10-26T15:11:26,Tarkistettu,1.1 2016_107_35,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olisin jatkanut edustaja Filatovin puheenvuoroa vielä palaamalla siihen, että nämä haastattelut ovat sinänsä myönteinen asia, jos ne johtavat ihmisten tukemiseen ja sen polun rakentamiseen, joka tähtää työhön, eikä tämmöisiin karenssinjakotilaisuuksiin, mitä ministerikin halusi korostaa, että näitä ne eivät ole. Tähän liittyy tietysti se puoli, että jos sen kolmen kuukauden haastattelun kohdalla pystyttäisiin sitten osoittamaan, että on riittävästi taloudellisia resursseja osoittaa näitä ihmisiä joko palkkatuettuun työhön, koulutukseen tai kuntouttavaan toimintaan, niin silloinhan siinä on hyvä polku. Mutta ei ole reilua, jos tämmöisen haastattelun seurauksesta ei synnykään tällaista mahdollisuutta ja sitten alkaa paukkua näitä karensseja. Minä vielä palaan siihen, onko nyt ajateltu, että näitten haastattelujen seurauksista luodaan jotain uutta tai päällekkäistä karenssijärjestelmää. Tässä mielessä vielä yksi sellainen tärkeä asia: Tänä päivänä omaehtoisen työttömyysturvalla opiskelun määrät ovat suuremmat kuin työllisyyskoulutuksen kautta tapahtuvan opiskelun. Me olemme sitä mieltä, että näitä kriteereitä työttömyysturvalla opiskeluun pitää vieläkin lieventää vaikka määräaikaisesti, jotta ihmiset voisivat tätä mahdollisuutta käyttää paremmin hyväksi. Vielä palaan siihen, eikö voitaisi ajatella, kun merkittävä osa näistä hankkeista, joita tähän työllisyyspakettiin liittyy, siirtyy sinne keväälle ja kolmikantaisesti neuvoteltavaksi, että varsinkin tämä haastattelu ja siihen liittyvät karenssikeskustelut liitettäisiin siihen isompaan kokonaisuuteen, jossa puhutaan työttömyysturvasta muutenkin, että nähtäisiin se  koko  kuva eikä vain  tätä osittaisuudistusta, josta voi helposti tulla iso sotku. (Antti Lindtman: Järkipuhetta!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-10-26T15:11:27,2016-10-26T15:13:14,Tarkistettu,1.1 2016_107_36,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä puhuttiin noista työmatkoista ja oman auton käytöstä, niin tarkastan ministeriltä, että olenhan ymmärtänyt oikein, että nämä työmatkoihin käytettävät tuntirajat kuitenkin säilyvät, ettei tässä ole avattu mitään sellaista, että työmatkat saavat kestää vaikka 10 tuntia. Jotenkin tästä keskustelusta ei välttämättä kuulijalle tuolla ruudun toisella puolella se välity. Ja ilmeisesti oli näin, ette ehtinyt vastaamaan siihen oman auton selvitykseen, että oma ilmoitus riittää. — Ministeri nyökkää täällä, niin että kaikki, jotka tätä katsovat, voivat nyt sen todeta. En osaa sanoa tuosta, kun edustaja Kontula esitti, että kaikki ne, jotka hän on tavannut, eivät halua haastatteluja. (Anna Kontula: En sanonut niin!) No, en ole mikään työttömien tutkija ammatiltani, mutta itse olen tavannut henkilöitä, ja työ- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisissa on tullut esille esimerkiksi työvoimatoimiston psykologien kautta, että erityisesti nuoret tarvitsevat monenlaista tukea ja heiltä voi löytyä vaikka mitä siellä henkilökohtaisissa keskusteluissa, niin että se ei ole ehkä ihan niin yksioikoista. Ja olenko ymmärtänyt oikein, että olisi ehkä mahdollista, että esimerkiksi ensimmäinen tapaaminen olisi henkilökohtainen, mutta jos tämän ihmisen kanssa sovitaan, niin voi jatkossa olla puhelimen tai netin kautta siis toisenkin tyyppistä, että sen ei tarvitse olla joka kerta sellaista, että ehdottomasti hänen täytyy istua siellä kaksi tuntia, vaan että voidaan esimerkiksi katsoa sitä, mikä olisi semmoinen sujuva tapa? Tämän haluaisin vielä tarkistaa. Ja sitten tästä Antti Rinteen mallista, josta täällä nyt puhutaan: Kun täällä sanotaan, että se olisi ilman byrokratiaa eikä olisi mitään kustannuksiakaan juuri, olisiko se niin kuin tämmöinen ruokalippu, että minä voin mukamas mennä minne vain? Kai siinä nyt jotain päätöksentekoa ja byrokratiaa tarvitaan, niin että ei ihan kuin lounasseteli, että minä olen saanut sen työkkäristä ja minä voin ihan kenen tahansa luokse mennä ja sanoa, että minä tulin tänne töihin. Että kai siinä joku kontrolli olisi. Nyt tulee ihan semmoinen tunne kuin sen lipun kanssa voisi olla missä vain töissä, vaikka menisimme ristiin toisillemme töihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-26T15:13:16,2016-10-26T15:15:23,Tarkistettu,1.1 2016_107_37,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Voisin vastata tähän kysymykseen. Ajatus on se, että sen jälkeen, kun työttömyys on kestänyt tietyn jakson, tuo työmarkkinatuen tasoinen palkkatuki tulisi ikään kuin setelinä ja se tulisi automaattisesti työttömälle työnhakijalle mukaan vietäväksi silloin, kun hän työpaikkaa hakee, ja sen saisi työnantaja automaattisesti, mutta työnantaja joutuisi vakuuttamaan, että hän ei ole irtisanonut eikä hänellä ole takaisinottovelvollisuutta. Ja jos hän tuon luottamuksen pettäisi, niin sen jälkeen tällaisissa tarkastusluonteisissa tilanteissa tietenkin tulisi takaisinmaksuvelvollisuus siitä tuesta, mutta jos hän toimii rehellisesti ja hänellä ei ole takaisinottovelvollisuutta, hän ei ole irtisanonut työntekijöitä, niin silloin hän tuon rahan saisi ilman mitään byrokratiaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-10-26T15:15:24,2016-10-26T15:16:08,Tarkistettu,1.1 2016_107_38,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olen iloinen siitä, että nyt tämä Rinteen malli alkaa todella kiinnostaa (Lauri Ihalainen: Avautua!) — ja avautua — tässä pikkuhiljaa ja perussuomalaisten kansanedustajatkin täällä kyselevät. Me annamme kaiken sen tiedon, mitä te tarvitsette tätä varten. (Leena Meri: En edelleenkään saanut ihan vastausta!) — Se idea on se, että aina on parempi tehdä työtä kuin olla tuella, jos semmoinen mahdollisuus on. Aina on parempi olla työssä, koska työllä viime kädessä tämä hyvinvointi rakennetaan, jolla koulutus ja vanhustenhoito maksetaan. Arvoisa puhemies! Jatketaan vielä vähän. Kiitoksia, on hyvä, että hallitus on valmis arvioimaan linjaansa ja jossain tapauksessa peruuttamaankin. Työnäyte muuttui takaisin työkokeiluksi, luovuitte yksityisille palveluntuottajille annettavista 3 kuukauden haastatteluista, teitte muutoksen suhtautumisessa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, ainakin osin. Ja tänään todella saimme kuulla, että jopa tämä rintamalisien leikkaus vedetään takaisin, vaikka se ei tähän kuulukaan. Voi sanoa, että ehkä mikään hallitus ei koskaan ole niin paljon tehnyt hyviä päätöksiä, jotka ovat peruutuksia, kuin tämä hallitus, mutta hyvä, että kuullaan se ääni, jota täältä oppositiosta viestitään. Arvoisa puhemies! Näistä työllisyysluvuista: On totta, että käänne tapahtui. Se tapahtui viime vuoden kesällä. Viime vuoden kesällä nähtiin lyhyessä ajassa työllisten määrän kasvu. Silloin myös työttömyysluvut alkoivat lähteä laskuun. Silloin tämä edellisen hallituksen viimeinen jykevä infrapaketti alkoi vaikuttaa, ja nyt sitten esimerkiksi nämä Osuuspankin tarjoamat lyhennysvapaat ovat nimenomaan kotimaisen kysynnän kautta vahvistaneet. Mutta työmarkkinat ovat silti muutoksessa, ja en ollut uskoa korviani, kun työministeri sanoi, että tämä on nyt tältä kaudelta tässä, että jos ensi hallitus tekee tämän Rinteen mallin, niin se on sitten sen asia. Onko todella niin, että tähän nämä työvoimapolitiikan uudistukset jäävät? Ettekö todella edes koko hallituskauden aikana, jos tämä ei osoittaudu toimivaksi, ole valmis harkitsemaan tai selvittämään tätä vähällä byrokratialla toteutettavaa Rinteen mallia, joka olisi erityisesti (Puhemies koputtaa) pienille yrittäjille hyväksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-10-26T15:16:11,2016-10-26T15:18:28,Tarkistettu,1.1 2016_107_39,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä on moniin näihin ensimmäisen lakipaketin asioihin otettu kantaa ja myönteisessä hengessä, ja voisin vielä jatkaa tästä. Työnhakijalla on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen silloin, jos hänellä on tällainen lyhytaikainen esimerkiksi toimeksiantosuhde, ja minun mielestäni tämä on tärkeä myöskin siitä näkökulmasta, että se ennalta ehkäisee pimeitten keikkojen tekemistä, ja pidän tärkeänä, että tällä tavalla lähdetään miettimään, että jos ottaa vaikka lyhytaikaisenkin työn vastaan, niin se voidaan sovitella yhteen työttömyysetuuden kanssa, ja näin se työttömän elämäntilanne paranee aina joka hetkessä. Kun täällä viime vuonna käytiin paljon joulun alla keskustelua siitä, millä tavalla tätä yrittäjän asemaa ja toisaalta sitten soviteltua työttömyysturvaa voitaisiin paremmin yhteensovittaa ja minun käsittääkseni luvattiin tehdä jonkinlaista selvitystäkin tämän asian kohdalta, niin en tiedä, onko hallitus sitä toiminut tekemään, mutta siinä oli pieniä pelkoja siitä, että pientä yritystoimintaa tekevät henkilöt saatetaan sitten sinne yrittäjyyden puolelle laskea ja heiltä menee mahdollisuus tähän soviteltuun päivärahaan. Toivoisin, että ministeri sitä pystyisi kommentoimaan. Sitten vielä kerran ottaisin esille tämän, joka täällä nyt yhteisesti on todettu näistä kolmesta esityksestä kehnoimmaksi, elikkä tämän työttömyysturvalain muuttamisen siltä osin, että työttömän on otettava vastaan työtä sillä tavoin, että hänen elämäntilanteensa heikentyy. Eilenhän täällä käytiin tästä hallituksen perusturvaesityksestä keskustelua, ja olisinkin vedonnut, että hallitus peruisi, kun on niin monia muitakin asioita pystynyt perumaan, tämän turhan perusturvakokeilun ja lähtisi viemään esimerkiksi sitä kannustavan perusturvan ajatusta, jossa työntekijällä aina tilanne paranee, jos hän ottaa työtä vastaan. Sehän tässä pitäisi olla ajatuksena, eikä suinkaan se, että elämäntilanne heikkenee siitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-26T15:18:29,2016-10-26T15:20:38,Tarkistettu,1.1 2016_107_40,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp",Vielä yksi puheenvuoro ennen ministeriä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_41,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä työttömyysturvan aktiivinen käyttö on erittäin hyvä asia, se on niin kannatettava kuin voi olla. Minulla on ministerille muutamia kysymyksiä: Palkkatuessa ihmettelen näitä lisäosille esitettyjä maksimiprosentteja. Eikö riskinä ole, että kun tulee rahapula, niin niiden perusteella voidaan pienentää näitä prosenttiosuuksia, ja tämä sitten johtaa helposti tämmöiseen mielivaltaisuuteen näissä päätöksissä? Mikä logiikka tässä on? Toinen kysymykseni liittyy tähän rekrytointikokeiluun. Minusta on hyvä, että työkokeilusta luovuttiin, ja hyvä, että kysymys on nyt määräaikaisesta kokeilusta, eli jos tämä ei toimi, niin kokeilu on kuitenkin helpompi lopettaa. Mutta itselleni on kuitenkin hiukan epäselvää vielä: muodostuuko tästä jotenkin koeajan kanssa päällekkäinen malli, ja jos kysymys on vapaaehtoisuudesta, niin mitäs sitten, jos työnantajat alkavatkin ikään kuin vaatia koeaikaa ennen kuin työntekijän on mahdollista sitten päästä sinne työmarkkinoille? Sitten vielä tässä kulukorvausasiassa mielestäni on semmoinen ristiriita, että jos velvoitetaan työhön, niin kulukorvaus maksetaan, mutta jos vapaaehtoisesti osallistuu esimerkiksi opiskeluun, niin sitten sitä ei maksetakaan. Eli mikä logiikka tässä on? Kaiken kaikkiaan yhteenvetona totean, että hallituksen kyllä pitäisi päättää, mitä linjaa se haluaa vetää: Kepitetäänkö työttömiä vai uskotaanko palveluiden voimaan? Käytetäänkö sanktioita, vai onko hallitus esimerkiksi enemmän eilisen perustulokeskustelun linjalla? Koska kovin ristiriitaisia näkökulmia näissä eri lakiesityksissä tulee esille. Ihan sitten loppuun vielä kiitän siitä, että väliaikaisesti vuonna 2015—2016 voimassa oleva työsopimuslain 13 luvun 6 §:n 2 momentti vakinaistetaan, sillä sen purkaminen olisi tuonut katastrofaalisen tilanteen järjestöjen työllistämiselle. Mutta olen erittäin huolissani järjestöjen työllistämismahdollisuuksista. On riski, että hallituksen toimet vähentävät (Puhemies koputtaa) järjestöistä jopa 10 000 työpaikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-10-26T15:20:41,2016-10-26T15:22:57,Tarkistettu,1.1 2016_107_42,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Ministeri Lindströmin puheenvuoron jälkeen siirrytään sitten takaisin puhujalistan ääreen. 5 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_43,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aloitan edustaja Mäkisalo-Ropposen huolesta liittyen tähän palkkatukeen ja näihin prosentteihin. Siis jatkossakin palkkatukea myönnetään pääsääntöisesti 30—40—50 prosentin suuruisena mutta enintään‑prosenttia. Se mahdollistaa tukiprosentin alittamisen semmoisessa tilanteessa, jossa TE-toimistolla ei ole enää työllisyysmäärärahaa käytettävissä palkkatukipäätösten tekemiseen. Tällöin se palkkatuki voitaisiin myöntää, jos työnantaja on valmis palkkaamaan työttömän työttömyysetuuksiin osoitetulla peruspäivärahan suuruisella tuella, eli tämä tuo joustavuutta tähän järjestelmään. Sitten oikeastaan tähän isoon kuvaan edustaja Ihalaisen ja hieman edustaja Lindtmaninkin puheenvuoroista innostuneena. Edustaja Lindtman ei ollut uskoa korviaan. Tämä hallitus on tuonut, sanoisin, aika merkittävän kasan erilaisia hallituksen esityksiä liittyen työttömyysturvajärjestelmään, ylipäätään tähän työllisyyteen liittyen. Eihän se tässä ole, lisää on tulossa. (Antti Lindtman: Se Rinteen malli!) — Ei vielä mitään Rinteen mallia vaan... (Välihuutoja) — Ei, ei. Silloin kun käytiin työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa keskustelua näistä jatkotoimenpiteistä, siitä tehtiin tämmöinen kymmenen kohdan muistio, jossa on muun muassa tämä edustaja Ihalaisen esille nostama aktiivimalli ja nämä karenssit. (Antti Lindtman: No niin!) Me olemme käyneet näistä asioista nyt hallituksen riihessä — tai strategiaistunnossa, anteeksi — keskustelua. Näistä tulee nyt asettamiskirjeet ihan todennäköisesti tällä viikolla. Nämä lähtevät menemään eteenpäin, kuten on luvattu. Siellä on monia hyviä toimenpiteitä tulossa, muun muassa etsivän nuorisotyön kehittäminen. Se nyt ei mene mihinkään tämmöiseen ryhmään, vaan hallitus toteuttaa sen, kuten ollaan esitetty. Mutta siellä on muun muassa työttömyyden aikainen omaehtoinen opiskelu ja nollatuntisopimukset, jotka ovat merkittäviä asioita. Siellä on isoja juttuja. Siellä on muun muassa kohtana 8 semmoinen asia, jota moni täällä on peräänkuuluttanut. Täällä lukee: ""Työvoimapalvelujen riittävät resurssit turvataan."" Minä ymmärrän tämän niin, että silloin, kun me lähdemme näihin haastatteluihin, totta kai me olemme tunnistaneet sen, että jos ihmistä haastatellaan, kyllä meillä pitää olla joitain palveluja, mihin hänet osoitetaan, (Lauri Ihalainen: Juuri näin!) koska eihän tässä ole muuten mitään järkeä. Eihän silloin voida ihmistä sanktioida, jos ei meillä ole palveluja. Miten me voimme sanktioida? Ei mitenkään. ( Lauri Ihalainen: Olemme samaa mieltä!) — No niin. — Täällä lukee näin vahvasti, että riittävät resurssit turvataan, ja minähän luotan tähän kuin kiveen, kun se on tänne kirjattu, ja se on itse asiassa samassa pöydässä työmarkkinajärjestöjen kanssa käydyssä keskustelussa muistioon kirjattu, ja tämä on julkinen paperi. No, sitten ylipäätään tätä työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää, josta myös karenssi-nimeä käytetään, kehitetään siten, että se ottaa huomioon nykyisen karenssijärjestelmän ja omavastuupäivien yhteensovittamisen. Tässä yhteydessä varmistetaan myös tämä tiedonkulku TE-toimistojen ja työttömyyskassojen välillä. Nyt nämä kaikki myös täytyy katsoa sillä lailla, että ne menevät aikataulullisesti järkevällä tavalla. Olen käynyt keskustelua edustaja Ihalaisen kanssa monesti näistä asioista, niin että nämä ovat synkrossa ja tätä pyritään viemään eteenpäin, koska mekin olemme tunnistaneet, että ei tässä ole muuten järkeä, että tehdään tavallaan tipoittain. Totta kai se puolivälin riihi on semmoinen tarkastelupiste, mutta voi olla, että iso osa näistä asioista menee ehkä sen jälkeen jo käytännönkin syistä, mutta kyllä tämä huoli on tunnistettu, ja koetan pitää siitä huolen, että tämä myös sitten etenee järkevällä tavalla. Toivottavasti tämä nyt vastasi edes osaan näistä huolista. Täällä on tullut tosi paljon hyviä, asiallisia kysymyksiä. En millään ehdi kaikkiin vastata, mutta sitähän varten on sitten valiokuntakäsittely, jossa sitten voi asiantuntijoilta kysyä syvällisemmin, mitä kaikkia huolia ja murheita tässä on mielessä. Mutta kiitos erittäin asiallisesta keskustelusta. (Lauri Ihalainen: Kiitos ministerille!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-10-26T15:23:03,2016-10-26T15:27:28,Tarkistettu,1.1 2016_107_44,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp",Sitten puhujalistalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_45,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Työttömyysturvajärjestelmän ensisijaisena tehtävänä on auttaa työllistymisessä ja taata toimeentulo työttömyysjaksolta. Näiden tehtävien näkökulmasta esityksissä 209 ja 210 on paljon hyviä uudistuksia, paljon huonoa ja joitakin neutraaleja muutoksia. Jos kiinnitetään nyt huomiota niihin hankaluuksiin, joita nämä paketit pitävät sisällään: Ensimmäinen ongelma liittyy siihen, että ne resurssilisäykset, joita TE-toimistoille nyt annetaan, vievät työvoimapoliittista linjaa takaisin massakäsittelyn suuntaan. Meillä on vuosikausia ollut linjana se, että pyritään erottelemaan työttömistä erilaisia ryhmiä, erilaisia tarpeita ja sitä kautta mahdollisimman tehokkaaseen työvoimapoliittiseen ohjaukseen. Tässä ratkaisussa on huonot ja hyvät puolensa, mutta se on kuitenkin ratkaisu, johon on pyritty tilanteessa, jossa resurssit eivät ole hirveän suuret ja jossa meillä on tosi monenlaisia työttömiä ihmisiä. No, nyt me menemme juuri päinvastaiseen suuntaan, sellaiseen ratkaisuun, jossa oletetaan, että kaikilla työttömillä on samansuuntainen tarve kolmen kuukauden välein toistuvaan haastatteluun. Näiden haastattelujen toteuttaminen on niin massiivinen urakka, että niiden jälkeen se kakkosvaihe, se, jossa niiden haastatteluiden pohjalta pitäisi sitten yksilöityjä työllisyyssuunnitelmia lähteä toteuttamaan, ei tule olemaan kovin helppoa. Minä en ole lainkaan vakuuttunut, että se on edes mahdollista. Toinen ongelma, mikä tässä esityksessä toistuu ja mikä on vaivannut 90-luvulta lähtien meidän työvoimapoliittista järjestelmää, on sanktioiden ja vastikkeellisuuden roolin korostuminen — pikkuhiljaa, vähä vähältä, mutta kuitenkin iso trendi on koko ajan samaan suuntaan. Tämä on jo nyt merkittävä tekijä meidän köyhyyden ja myös lapsiköyhyyden taustalla, ja se on myös passivoiva tekijä meidän työttömyysturvajärjestelmässä kahta kautta. Ensinnäkin sitä kautta, että kun sanktioiden pelko on todellinen, ihmiset suhtautuvat TE-toimiston virkailijaan kuin henkilöön, joka saattaa tuoda pahaa tullessaan. Ei synny sellaista luottamuksellista keskustelua, jossa oikeasti voitaisiin miettiä niitä työllistymisen ehtoja, vaan sen työttömän näkökulmasta viisain toimintatapa on kertoa mahdollisimman vähän itsestään sellaisia tietoja, jotka saattaisivat jollakin lailla johtaa karensseihin tai muihin ikäviin toimenpiteisiin. Tämän luottamuksen katoamisen lisäksi toinen iso ongelma on sitten se, että nämä sanktiot työntävät ihmisiä työttömyysturvalta sinne toimeentulotuelle, joka puolestaan — se tiedetään — johtaa siihen, että työnhaku passivoituu merkittävästi ja ihmiset, joilla periaatteessa säilyy oikeus olla työvoimapalveluiden piirissä, valuvat ulos myös muista työvoimapalveluista. Nämä uudistukset, joita näissä paketeissa esitetään, eivät myöskään — niin kuin eivät ne kymmenet uudistukset, jotka minunkin aikanani on jo ehditty työttömyysturvajärjestelmään tehdä — helpota niitä kahta isoa ongelmaa, joita meidän työttömyysturvajärjestelmässä on: nimittäin lainsäädännön monimutkaisuutta — se on niin kafkamaisessa tilassa nyt, että edes virkailijat eivät siitä selviä, saati että työtön siitä ottaisi selvää — ja työttömillä toistuvaa mielivallan kokemusta, joka johtuu siitä, että pelisäännöistä ei saa selvää ja koko järjestelmä on rakennettu työelämän suuria linjoja silmällä pitäen eikä se kykene huomioimaan ihmisten erilaisia työmarkkinatilanteita. Tässä tilanteessa ehdottomasti tärkeimmät uudistukset meidän järjestelmään olisivat resurssien takaaminen työttömän tarpeista lähtevään neuvontaan ja toisaalta sitovan ennakkopäätösjärjestelmän luominen epäselviin tilanteisiin työttömyysturvan käytön ja sen ehtojen suhteen. Tulevaisuuden työelämässä kuitenkin todennäköisesti meidän tulonsiirtojärjestelmän pohjana olevat kategoriat murentuvat kokonaan, eikä ole oletettavaa, että 20 vuoden päästä käsitettä ""työtön"" on lainkaan samalla tavalla kuin meillä on tänä päivänä. Se tarkoittaa, että melko pian meidän tulisi löytää yhteisymmärrys kokonaisuudistuksesta meidän työttömyysturvajärjestelmälle. Jos tällaista uudistusta ei tässä talossa saada aikaan, se johtaa siihen, että nykyisen työttömyysturvajärjestelmän pikkuhiljaa rapautuessa ihmiset etsivät muita vaihtoehtoja oman työmarkkina-asemansa parantamiseen ja työttömyydenaikaisen toimeentulonsa takaamiseen, mikä tarkoittaa segregoituvaa varjoyhteiskuntaa kohti menemistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-26T15:27:36,2016-10-26T15:33:41,Tarkistettu,1.1 2016_107_46,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vaikka ministeri lähti, pitää antaa hänelle kiitokset ja todeta, että hyvillä askelmerkeillä mennään tässä eteenpäin. Näiden esitysten tarkoituksena on, että työtön saisi työtä. Varsinkin kun tiedetään, kuinka paljon meillä Suomessa on nuoria työttömiä, syrjäytyneitä ja toisaalta pitkäaikaistyöttömiä, niin kyllä nämä lakiesitykset aikanaan tuovat hyvää, sillä työvoimapalveluiden on tähdättävä työnhakijan ja työn kohtaamiseen, ja siihen tavoitteeseen nämä esitykset tähtäävät. Pitkäaikaistyöttömyys on katkaistava, ja siihen tarvitaan monenlaisia konkreettisia toimia. Esitys on laaja paketti — en ole kaikkiin niin perin pohjin tutustunut — joka tähtää nopeampaan työllistymiseen, toimettomuuden ja sitä kautta syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn sekä työntekijän ja työn kohtaamiseen. Esityksen mukaan työnhakijan ensimmäinen haastattelu on järjestettävä jo kahden viikon kuluttua työnhaun alkamisesta, ellei se ole työnhakijan tilanne huomioiden ilmeisen tarpeetonta. Työnhaku jatkuisi myös aktiivisessa vuorovaikutuksessa siten, että haastattelut järjestettäisiin aina kolmen kuukauden yhdenjaksoisen työttömyyden välein, jolloin tarkistetaan työllistämissuunnitelma. Tämä on minun mielestäni erittäin hyvä. Jos olisin työtön, olisin onnellinen, että pääsisin kasvotusten työvoimavirkailijoiden luokse ja yhdessä pohtimaan sitten. Tänä päivänähän yritetään puhelimella näitä asioita hoitaa, mikä ei ole ollenkaan hyvä juttu. Nykytilanteessa siis työnhakija on saattanut olla kuukausia työnhakijana kohtaamatta työvoimaviranomaisia, jolloin työnhakukin voi selvästi passivoitua. Suunnitelmia tarkistetaan harvoin. Mitä pidempään työttömyys on kestänyt, sitä pienemmällä osalla työnhakijoista on tarkastelujakson aikana päivitetty suunnitelma. Esimerkiksi 3—6 kuukautta työttömänä olleista noin kolmasosalla suunnitelma on tarkistettu kyseisen aikavälin sisällä, kun esimerkiksi 12—18 kuukautta työttömänä olleista noin viidesosalla suunnitelma on tarkistettu kyseisen aikavälin aikana. TE-toimiston tulisi siis olla enemmän työnvälitystoimisto kuin niin sanottu tempputyöllistämistoimisto. Tilastot saadaan näyttämään paremmilta, kun työnhakijoita juoksutetaan erilaisilla kursseilla, jotka harvoin johtavat työllistymiseen. Työnhaun uusimisen on oltava enemmän kuin pelkkä päivärahan jatkumisen varmistaminen. Työmarkkinoilta syrjäytymisestä on tehty lainsäädännöllä liian helppoa. Aktiivinen kanssakäyminen ja työn todellinen etsiminen toivottavasti näillä toimilla tehostuvat. Julkisuudessa puhutaan negatiivisessa sävyssä työsuhdeturvan heikentämisestä ja työttömyysturvan kiristämisestä. Pitää kuitenkin muistaa, että maan talouden kasvua ei saada nousuun suojelemalla työttömyyttä. Toimeentulo on tietenkin turvattava kaikille, mutta kattavien työllistämistoimien ensisijainen tehtävä on saada se toimeentulo työn ja toimeliaisuuden kautta. Jokaisella työkykyisellä on tarve ja oikeus turvata toimeentulonsa työllä, ja se oikeus on jo kirjattu perustuslakiinkin. Tätä oikeutta hallituksen laajat uudistukset pyrkivät nyt toteuttamaan, edellyttäen kuitenkin myös työnhakijalta velvollisuutta aktiivisuuteen. Vaikka työttömyys on lyhyellä aikavälillä hienoisessa laskussa, on huolestuttavin piirre se, että pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut nopeimmin alle 40-vuotiaiden keskuudessa. Meillä ei ole varaa antaa nuorten syrjäytyä ja vieraantua työelämästä. Uudistuksessa esitetään monenlaisia työkaluja erilaisissa tilanteissa oleville työnhakijoille ja etenkin tähän pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Muun muassa palkkatuen joustavammat käyttömahdollisuudet, vapaaehtoinen rekrytointikokeilu ja liikkuvuusavustus ovat hyviä keinoja ja helpottavat sopivan työn löytämistä tai itsensätyöllistämistä yrittäjänä. Arvoisa puhemies! Nämä kaikki lakiuudistukset ja kokeilut ovat yhdessä laaja kokonaisuus, joka toden teolla tähtää työllisyyden kasvuun. Vatuloinnin aika näyttää todella olevan ohitse: jo pelkästään esitysten valmistelu on vaatinut tehokasta ratkaisuhakuista paneutumista ja työtä, ja kun toimeenpano viedään eteenpäin samanlaisella teholla, tulosta varmasti syntyy. Täällä on myös puhuttu työttömyysturvalain muutoksesta, työttömän velvollisuudesta hakea tarjottua työtä, jos auto on käytössä, 80 kilometrin päästä, jollei työmatka kestä kolmea tuntia enempää. Mutta niin kuin tällä on puhuttu, että jos työtön on esimerkiksi yksinhuoltaja tai on lastenhoitoasioita tai tällaista järjestämistä, niin minä uskon, että tässäkin tapauksessa järjen käyttö on sallittua, ettei tosiaan tehdä tämmöisiä kohtuuttomia työllistämissuunnitelmia työttömän osalta. Tästä on hyvä jatkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-10-26T15:33:46,2016-10-26T15:39:17,Tarkistettu,1.1 2016_107_47,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Puhemies! On isänmaallemme onneksi, että meillä on näin innostunut, aktiivinen, asiaansa perehtyvä ja moraalisesti korkealla tasolla työskentelevä työvoimaministeri. Ja tästä lakipaketista voidaan sanoa, että nyt on tekemisen meininki. Vajavaisessa maailmassa ei saada täydellisiä lakiehdotuksia, mutta tämä äsken käyty debatti, jossa hyvin monessa oppositionkin puheenvuorossa tätä kokonaisuutta kehuttiin, todistaa, että oikeaan suuntaan ollaan menossa. Vanha sanonta sanoo, että tikulla silmään sitä, joka menneitä muistelee, mutta en malta olla viipymättä hetken 1990-luvun laman vuosissa. Olen itse sitä ikäluokkaa, että voin sanoa, että tämä on noin ikäisteni sukupolvikertomus. Voidaan sanoa, että kun 90-luvulla työttömyys räjähti ja yrityksiä päästettiin konkurssiin, niin 90-luvun laman jälkeen Suomi ei ole ollut entisensä. Miksi työttömyys räjähti silloin niin järkyttäviin mittasuhteisiin kohtuuttomin kerrannaisvaikutuksin? Yksi osa sitä oli, että niin sanottu velvoitetyöllistämislaki, Lex Leppänen, kumottiin, ja todellakin työttömyys riistäytyi hallitsemattomaksi. Silloin toki työttömyysturva oli paljon nykyistä korkeammalla tasolla ja välttämättä niin suuria toimeentulohuolia ei tullut. Mutta se jos mikä paljasti sen, että työttömyys ei ole pelkästään toimeentulokysymys vaan työttömyys on myös ihmisarvokysymys. 90-luvun laman aikana oli paljon ihmisiä, jotka salasivat työttömyytensä jopa kaikkein läheisimmiltään, jopa omassa perhepiirissä. Saattoi olla ihmisiä, jotka olivat lähtevinään aamulla töihin ja kuluttivat sitten läheistensä tietämättä aikaa jossakin toisaalla. On todellakin äärimmäisen tärkeää, että meidän työvoimahallinnon henkilöt ovat ammattitaitoisia ja motivoituneita, koulutettuja näihin haastatteluihin. Nimittäin näissä haastatteluissa on suuri mahdollisuus, mutta yhtä lailla huonosti toteutettuna voidaan töpeksiä pahemman kerran. Parhaimmillaan todellakin nämä haastattelijat ovat rinnallakulkijoita, sparraajia, kannustajia ja etsittäisiin työttömien kanssa yhdessä räätälöityjä malleja, jotka loisivat tulevaisuudenuskoa. Osa tätä pakettikokonaisuutta on myös palkkatuen jatkaminen, ja toki on ollut pitkään niin, että erilaiset yhdistykset, kolmannen sektorin toimijat, voisivat palkata väkeä. On ollut miltei mahdotonta sellaisten yhdistysten palkata väkeä, joilla ennestään ei ole palkattuja työntekijöitä. Mutta hyvin usein, jos saataisiin se ensimmäinen työntekijä palkattua, tässä koottaisiin sellaista muuta vapaaehtoistyötä ja toimintaa, mikä jäisi kenties toteuttamatta, ja siinä olisi paljon tällaiseen ihmisen virkistykseen ja mielenterveyteen liittyviä asioita. Että olisi toivottavaa, että nämä mahdollisuudet paranisivat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-10-26T15:39:23,2016-10-26T15:44:49,Tarkistettu,1.1 2016_107_48,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minä menen nytten siihen kolmanteen asiaan elikkä työn vastaanottovelvollisuuteen pienemmällä palkalla kuin työttömyyskorvaus. Tämä on minusta kyllä hyvin epäoikeudenmukaista, ja tässä pitää ajatella sitä, että mikä tuo työttömyyskorvaus on. Työttömyyskorvaushan, jos se on ansiosidonnaisena, on 60 prosenttia palkasta, mikä leikkaa jo perheen toimeentuloa aika lailla. Ja sitten jos vielä sitä pienemmällä rahalla täytyy lähteä töihin, niin ei siitä enää jää käteen yhtään mitään. Meillä on olemassa sellainen kuin työssäkäyntialue. Se on tehty lakiin ihan sen takia, että ei tulisi tämmöisiä hyvin epäinhimillisiä työmatkoja, joita kukaan ei pysty oikeasti tekemään tai ei jaksa tehdä 100:aa kilometriä tai 150:tä kilometriä. Työssäkäyntialue on 80 kilometriä, ja sen pystyy ehkä kohtuullisesti tekemään. Mutta kun nyt sanottiin jopa näin, että työssäkäyntialuekaan ei ole enää raja vaan voidaan määrätä töihin pitemmälle kuin mitä työssäkäyntialue on ja pienemmällä palkalla kuin mitä työttömyysturva on, niin tässä kohdassa minä kyllä kysyn, että missä on inhimillisyys. Että jonkinlainen roti pitää näissäkin asioissa olla. Sitten toinen asia, jota ihmettelen, on tämä autonkäyttöpakko. Ymmärrän kyllä, että töissä käydään autolla hyvin usein, mutta jos pitää käydä autolla töissä 80 kilometrin päässä, niin kuka maksaa bensat? Kuka huolehtii siitä, että pystyy käymään niin kaukana töissä ja huolehtimaan sen auton kulut ja muut? Ja entäs sitten, jos kotona on toinen osapuoli, joka työllistetään vastaavalla tavalla, niin kuka sen auton saa? Autoja ei voida kuitenkaan keskeltä panna kahtia, että ota sinä vasen puoli, minä otan oikean puolen, vaan yksi ihminen käyttää sitä samaa. Tämä on semmoinen kohta, missä hallituksen olisi syytä vielä miettiä ja mahdollisesti perua nämä, koska tässäkin paketissa on näitä parempiakin asioita jo esitelty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-26T15:44:56,2016-10-26T15:46:58,Tarkistettu,1.1 2016_107_49,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Olen tässä salissa aikaisemminkin korostanut kokoomuksen työlinjaa ja antanut hallitukselle tunnustusta siitä, että se omassa toiminnassaan noudattaa tätä kokoomuksen työlinjaa. Näkisin, että tässä työlinja-ajatuksessa on kaksi tasoa. Ensimmäinen on tämä yleisempi taso, eli tiedostetaan se, että kaiken taloudellisen hyvinvoinnin perustana on työnteko ja yrittäjyys. Sen vuoksi on tehtävä politiikkaa, jolla tuetaan työnteon ja yrittäjyyden edellytyksiä. Toinen taso on sitten se, että jos ihminen on työikäinen ja työkykyinen, niin meidän on pyrittävä kaikin tavoin mahdollistamaan hänelle se, että hän voi osallistua työelämään ja hänellä on myös velvollisuus osallistua työntekoon, jos työtä on tarjolla. Mitä tähän yleisempään ulottuvuuteen ensin tulee, eli sen tiedostaminen, että kaiken taloudellisen hyvinvoinnin perustana on työnteko ja yrittäjyys, tämäkään ei aina ole kaikille itsestään selvää. Vasemmalla usein ajatellaan, että kyllä sen taloudellisen hyvinvoinnin perustana on verotus, mutta eihän viime kädessä taloudellinen hyvinvointi perustu verotukseen, vaan verotus on ainoastaan keino, millä osa työnteon ja yrittäjyyden hedelmistä voidaan ja tuleekin käyttää myös yhteiseksi hyväksi. On aivan selvää, että jos onnistumme tekemään politiikkaa, joka tukee työntekoa ja yrittäjyyttä siten, että työllisyysaste nousee tässä maassa, niin kuin on jonkin verran jo tällä vaalikaudella tapahtunut, niin tällä on myös hyvin myönteinen vaikutus julkiseen talouteen. Eli toisin sanoen silloinhan työttömyysturvamenot ja monet muut sosiaaliturvamenot pienenevät ja verotulot kasvavat. Onkin välttämätöntä, että hallitus pitää kiinni tästä työlinjasta, jotta se myönteinen kehitys, joka on nähty, saa jatkoa. On tunnustettava meidän kaikkien, että nyt, sanotaan, putkessa olevilla asioilla ja valmisteluilla ei hallitus tule vielä tavoittamaan hallitusohjelmassa tavoitteena olevaa 72 prosentin työllisyysastetta ja 110 000:ta uutta työpaikkaa tällä vaalikaudella vaan tarvitaan uusia toimia työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseksi, jotta tämä hallitusohjelman sinänsä kunnianhimoinen mutta oikea tavoite voitaisiin saavuttaa. Mitä sitten tulee tähän toiseen tasoon eli työkykyisten, työikäisten ihmisten auttamiseen kiinni työhön, niin näissä hallituksen esityksissä on kyse juuri tästä. On erittäin tärkeätä, että hallitus panostaa työttömien avustamiseen työhön pääsemisessä nykyistä paremmin. On tärkeätä, että viranomaisilla on mahdollisuus nykyistä paremmin ottaa koppi työttömästä ihmisestä ja pyrkiä auttamaan häntä kiinni työhön. Siinä mielessä nämä haastattelut vähintään kolmen kuukauden välein ja sitä kautta tapahtuva työttömän ihmisen auttaminen ja ohjaaminen ovat positiivisia ja tärkeitä uudistuksia. Totta kai pitää myös olla riittävät voimavarat näiden haastattelujen ja siihen liittyvän neuvonnan ja auttamisen hoitamiseen. Asiassa on myös se vähemmän yksimielinen puoli eli se, että työttömän työnhakijan on myös oltava valmis ottamaan vastaan tarjolla olevaa työtä. Tämähän tuntuu itsestäänselvyydeltä, mutta käytännön elävässä elämässä valitettavasti se ei ole itsestäänselvyys. Viimeksi eilen täällä salissa puhuttiin aika paljon kannustinloukuista eli tilanteista, joissa työttömän siirtyminen sosiaaliturvan parista työtulon pariin lisää niin vähän hänen käytettävissä olevia tulojaan, että tämän vaihtoehdon valitseminen ei välttämättä kaikissa tilanteissa ole mielekästä ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista, vaikka lähtökohtana, totta kai, on se, että työttömän on otettava vastaan tarjolla olevaa työtä. Täällä edustaja Tolppanen juuri äsken arvosteli tätä ajattelua sanomalla, että sellaisen vaatiminen, että työttömän ihmisen pitäisi ottaa vastaan sellaistakin tarjolla olevaa työtä, josta palkka on pienempi kuin hänen työttömyyskorvauksensa, on hyvin epäoikeudenmukaista ja jopa epäinhimillistä. Ja hän vielä kertoi, että jos tähän velvoitetaan, eli menemään työhön, jota on tarjolla, niin eihän siitä jää käteen mitään. Eli suomeksi sanottuna edustaja Tolppanen sanoi, että ihmisellä on varaa olla työtön mutta hänellä ei ole varaa mennä töihin. No, tämähän on täysin nurinkurinen tilanne, emmekä me sellaista tilannetta saa sallia. Kyllä ihmisen on mentävä töihin, jos sopivaa työtä on tarjolla. Meillä on kolmen kuukauden ammattisuoja, ja sen jälkeen on otettava vastaan tarjolla olevaa sopivaa työtä. Tämä on aivan oikea vaatimus, koska jos ihminen on kokonaan työtä vailla, silloin hänen toimeentulonsa perustuu kokonaan muiden tekemään työhön, mutta jos hän ottaa työtä vastaan, niin silloin hänen toimeentulonsa perustuu ainakin pääosin hänen omaan työhönsä, ja tämä on tietysti moraalisesti oikein ja kaikin puolin yleiseltä kannalta järkevää ja tarkoituksenmukaista. Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi sanon, että hallitusohjelman mukaan hallitus kehittää vastikkeellista eli niin sanottua osallistavaa sosiaaliturvaa. No, enpä ole huomannut, että hallitus tässä asiassa olisi vielä mitenkään liikahtanut, mutta onhan aikaa vielä jäljellä. Itse pidän tätä osallistavaa sosiaaliturvaa tärkeänä. Pidän sitä tärkeänä varsinkin nuorten kohdalla, eli jos nuori ihminen on pitkään ollut työmarkkinoilta poissa, niin minä uskon, että se on sekä tämän nuoren ihmisen että yhteiskunnan etu, että hänelle tarjotaan jotain mielekästä työtoimintaa, mutta tätä työtoiminnan tekemistä häneltä samalla myös edellytetään. Tämä työtoiminta ei tietystikään ole mitään palkatonta orjatyötä, vaan se voi olla esimerkiksi kolmena päivänä viikossa parin tunnin ajan vaikkapa vanhusten auttamista ja ulkoiluttamista. Eli kuten sanoin, rouva puhemies, odotan, että hallitusohjelman tarkoittamasta osallistavasta sosiaaliturvasta tehdään hallitusohjelmassa mainittuja selvityksiä ja myös tässä tärkeässä asiassa hallitus etenee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-26T15:47:03,2016-10-26T15:55:09,Tarkistettu,1.1 2016_107_50,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz ei ilmeisesti ollut silloin paikalla, kun tätä problematiikkaa täällä käsiteltiin. On aivan selvä, että työtä pitää ottaa vastaan, ja se on järkevää erityisesti työttömänä olevan kannalta. Ja ei varmaan täällä kukaan usko, että tämä sinänsä olisi ongelma. Ongelma on se, kun nyt sitten muutetaan myöskin niitä rajoja, joitten puitteissa tätä tarjottua työtä pitää ottaa vastaan. Täällä oli esimerkki siitä, että jos asuu Tampereella ja töitä tarjotaan Helsingistä, niin se on näiden uuden säännösten mukaan sitten otettava vastaan, jos työstä saatava palkka on noin 1 000 euroa — pelkkiin junalippuihin kuluu jo 500 euroa. Jotta tämä henkilö tai hänen perheensä tulisi toimeen, on sen lisäksi haettava myös toimeentulotukea, ja tämä ei kai voi olla kauhean järkevää tässä tilanteessa. Mutta ilman muuta työ on tärkeä meille jokaiselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-10-26T15:55:14,2016-10-26T15:56:20,Tarkistettu,1.1 2016_107_51,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_52,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Puhemies! Vielä haluan mainita, että kun tässä useammassa puheenvuorossa ihan perustellusti kannettiin huolta siitä, miten työvoimahallinnon virkailijat selviävät tästä taakasta, kun väkeä on vähennetty, niin tämä on perusteltu kysymys. Ja hyvin valitettava, surullinen asia on se, että 90-luvulta lähtien meidän työvoimahallintoamme on ajettu alaspäin. Täällä verrattiin resursseja moneen kertaan Tanskaan ja Ruotsiin. Silloin 80-luvun lopulla, kun resurssit Suomessa olivat vielä paljon laajemmat, niin ne olivat silloinkin paljon pienemmät kuin olivat Ruotsissa tai Tanskassa. Mutta silloin sanottiin kyllä, että kaksi asiaa Suomessa toimii parhaiten maailmassa: Suomessa on maailman paras kirjastolaitos, ja Suomessa on maailman paras työnvälitysjärjestelmä. Kirjastolaitoksen osalta tämä ehkä pitänee edelleen paikkansa, mutta todellakin työvoimahallinnon alasajo on hyvin murheellinen asia, ja erityisesti nuorten kohdalla ei ole hyvä asia, että paljon palveluita siirretään nettiin ja ei tapahdu oikeaa kohtaamista. Sikäli minä näen tämän haastattelun erittäin myönteisenä asiana, joka mahdollistaa kohtaamisen, kunhan se todellakin hoidetaan hyvin ja virkailijat ovat koulutetut ja valmennetut tähän tehtävään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-10-26T15:56:23,2016-10-26T15:58:16,Tarkistettu,1.1 2016_107_53,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Jatkan oikeastaan siitä, mihinkä edustaja Kivelä jäi. On hirvittävän tärkeää, että nämä kohtaantumiset ovat aitoja eikä vain rasti ruutuun, että henkilö on käynyt ja olemme käyneet nämä ja nämä asiat läpi, mutta sisältöä ei ole. Nyt tämä resurssipuute on ilmeinen, ja minkä kyllä ministerikin tunnusti, ja hän on todennut, että nyt näillä resursseilla tämän läpivieminen on täysin mahdotonta niin, että siellä on asiaperusteita, jotta voidaan katsoa, että tällä henkilöllä on näitten 3 kuukauden tapaamisten jälkeen mahdollisuus paremmin työllistyä tai ohjautua sellaiseen koulutukseen, jonka kautta voidaan sitten jatkossa työllistyä. On hirvittävän tärkeätä huomata, että alueelliset erot ovat todella suuret. 3 kuukauden välin kohtaantuminen, jos ei ole tarjolla yhtään avointa työpaikkaa: se on perusteena ollut tässä hallituksen esityksessä, että avoimet työpaikat ja työttömät kohtaantuvat, mutta on alueita, missä ei niitä avoimia työpaikkoja olekaan. Siinä mielessä hieman ristiriitainen on tämä tilanne, että nyt tavallaan täältä koulutuspuolelta leikataan rahoja sitten tämän työllistämisrahan korvikkeeksi tarkoitettuun aktiivityöllisyyteen, kun pitäisi nimenomaan olla mahdollista, että ammatinvaihtoon, aikuiskoulutukseen oltaisiin jo sijoitettu voimakkaasti rahaa, niin että näille työttömille olisi mahdollisuus kohtaantua niiden vapaiden työpaikkojen kanssa. Ja tämä ei ratkaise vielä sitä ongelmaa, jos juuri siltä sektorilta, mille pitäisi kouluttautua, leikataan rahaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-10-26T15:58:17,2016-10-26T16:00:20,Tarkistettu,1.1 2016_107_54,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä on esillä todella tärkeä lakikokonaisuus, joka liittyy kilpailukykysopimukseen. Minusta kilpailukykysopimus sinällään oli tärkeä ja myönteinen asia Suomelle. Se vakauttaa hintakilpailukykyä ja saa investointeja liikkeelle, niin kuin nyt vähän jo nähdään. Mutta myöskin tässä on kysymys siitä, että todella siirrytään aktiivisempaan työllisyyspolitiikkaan vasemmistolaisen, vanhan, passiivisen työvoimapolitiikan sijasta. Siinä, että työttömiä kohdataan, on totta kai hyvä asia se, että näin aktivoidaan. Muun muassa starttirahaa ja osin työttömyysturvaa viedään nimenomaan aktiivisemman työvoimapolitiikan suuntaan. Me todella tarvitsemme Suomeen ne 110 000 työpaikkaa, jos ja kun turvaamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pohjaa, ja siinä mielessä toivoisin todella, että hyvin laajalla rintamalla eduskunnassa ollaan nyt etenemässä aktivoivan työllisyyspolitiikan suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-10-26T16:00:22,2016-10-26T16:01:22,Tarkistettu,1.1 2016_107_55,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp",Puheenvuoroja voi varata P-painikkeella.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_56,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Vielä lyhyesti edustaja Myllykoskelle sanon, että on totta, että alueelliset erot ovat suuria ja on alueita, missä työpaikkoja ei ole tarjolla samalla tavalla kuin jossain muualla. Silti luulen, että voimme olla yksimielisiä siitä, että on työttömän henkilön kannalta positiivinen asia, että hänet kohdataan vähintään kolmen kuukauden välein ja hänen kanssaan yhdessä mietitään sitä, mitä sellaisessa tilanteessa hänen osaltaan voidaan tehdä. Ja olen kanssanne aivan samaa mieltä siitä, että tällöin esimerkiksi uudelleenkouluttautuminen on yksi tärkeä vaihtoehto, ja totta kai niitä koulutuspaikkoja silloin tarvitaan. Edustaja Myllerille toteaisin, että on tärkeä periaatteellinen kanta se, että työttömän henkilön on otettava vastaan tarjolla olevaa sopivaa työtä. Tämä on tärkeä periaatteellinen kanta, koska jos työtön ottaa vastaan tarjolla olevaa sopivaa työtä, silloin hän pääosin itse huolehtii omasta toimeentulostaan ja muut työntekijät huolehtivat vain pieneltä osin hänen toimeentulostaan. Jos sen sijaan hänen työttömyytensä jatkuu, niin se käytännössä tarkoittaa sitä, että muut työntekijät verojen kautta pitävät huolta hänen toimeentulostaan. Eli ihan periaatteellisena kysymyksenä pidän todella tärkeänä, että ensisijaisesti jokaisen työkykyisen ihmisen on itse pyrittävä pitämään omasta toimeentulostaan huolta. Jos meillä on sellaisia systeemejä, kuten sanoin, joissa kansanedustajien mielestä ihmisillä on varaa olla työtön mutta ei ole varaa mennä töihin, niin silloin meidän yhteinen velvollisuutemme on näitä systeemejä korjata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-26T16:01:26,2016-10-26T16:03:29,Tarkistettu,1.1 2016_107_57,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Zyskowicz: Me olemme täsmälleen samaa mieltä. On parempi kohdata kolmen kuukauden välein kuin olla kohtaantumatta puoleentoista vuoteen. Hallitukselle tästä linjauksesta on pakko antaa kiitosta, koska tämä on inhimillisempää ja työllistävämpää politiikkaa. En tiedä, mistä edustaja Ala-Nissilä sai ""vasemmistolaisen passiivisen työllisyyspolitiikan"". Kannattaa ehkä selata sitä historiaa, että kuka on silloin hallituksessa ollut, kun näitä työttömyysturvajärjestelmiä on tähän maahan luotu. Ehkä se kivi löytyy sieltä omastakin kengästä, ja kannattaa silloin katsoa rohkeasti peiliin ja tunnustaa syntinsä, jos se sille tuntuu. Mutta, edustaja Ala-Nissilä, me tarvitsemme aktiivista politiikkaa ihmisten työllistymiseen, ja siinä mielessä vasemmistoliitto voi ylpeänä sanoa, että me olemme esittäneet yrittäjille mahdollisuuksia työllistää työntekijä, joka on alle 25-vuotias, 200 päivää työttömänä ollut tai 30-vuotias tutkinnosta valmistunut opiskelija. Eli annamme ensimmäisenä vuonna kaikki sosiaalivakuutukset ja sosiaalisen turvaamisen maksut työnantajille maksutta, eli 100 prosentin alennus ensimmäisenä vuonna, toisena vuonna 70 prosenttia, seuraavana vuonna 30 prosenttia. Madalletaan sitä kynnystä niin, että se on kaikille yrityksille mahdollista. Me haluamme olla mahdollistamassa työttömien työllistymistä ja olemme aktiivisuuden kannalla luomassa niitä (Puhemies koputtaa) edellytyksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-10-26T16:03:30,2016-10-26T16:05:34,Tarkistettu,1.1 2016_107_58,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tuohon aktiiviseen työllistämiseen: Pitää huomioida sekin asia, että vaikka hallituksen tavoite on se 72 prosentin työllisyysaste, mikä on noin 110 000 uutta työpaikkaa, niin pitää muistaa, että meille jää vielä erittäin paljon pitkäaikaistyöttömiä ja muita työttömiä, joitten työllistämiseen tarvitaan työllistämisvaroja. Minulle työllistäminen on ennen kaikkea aktiivitointa, millä ylläpidetään työllistetyn ihmisen halua pysyä työelämässä mukana, hänen työkuntoaan ja ammattitaitoaan, ja kaikki muutkin sosiaaliset toimenpiteet, millä jotain parannetaan siinä ihmisessä, ovat kaikki mielestäni aktiivitoimenpiteitä. Se ei ole mitään temppua, vaan se on sitä, että siitä ihmisestä huolehditaan. Se on erittäin tärkeä yksi työllisyysnäkökulma, millä asioita pitää täälläkin viedä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-10-26T16:05:36,2016-10-26T16:06:33,Tarkistettu,1.1 2016_107_59,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp","Arvoisa puhemies! Todellakin minusta — vastaan tässä äsken käytettyyn puheenvuoroon — Suomessa on siirrytty aktiivisempaan kauteen. Kun minä katson viime vaalikautta noin laajalti, niin elettiin paljon tekemättömyyden aikaa, verojen kiristyksen aikaa, tuli 100 000 uutta työtöntä. Nyt todella on tekemisen meininki monella tavalla, kun on strateginen hallitusohjelma, joka tähtää tähän muutokseen, ja näemme, että ensimmäisiä merkkejä on olemassa: työllisyys ja talouskasvu on alkanut, työllisyystilanne alkaa parantua, ja se luo luottamusta Suomen talouteen, luottamus on erittäin tärkeää, että syntyy investointeja, ja niin edelleen. Tämä on osa tätä tekemisen meininkiä, myöskin nämä aktiiviset työllisyystoimet. En ole kyllä ennen nähnyt, että todellakin työttömyysturvan perusosaa voitaisiin käyttää palkkatuen, starttirahan ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen määräaikaisesti. Kun meillä ei ole rahaa sitä muuten rahoittaakaan, se loisi tällaista uudenlaista aktiivisuutta, jota me todellakin työllisyyspolitiikassa myöskin tarvitsemme. Totta kai perusta tulee yrityksistä ja yritysten toiminnasta ja investoinneista, joita minä erityisesti toivon nyt, kun tuolla meillä päin saatiin neljä laivatilausta yhdessä kuukaudessa, melkein miljardi per kappale. Myöskin biotalous, puunjalostusteollisuus vetävät, matkailussa meillä on paljon mahdollisuuksia. Nyt on tärkeää saada nämä investoinnit liikkeelle, ja meidän tehtävämme on antaa täältä signaaleja, että Suomessa siirrytään aktiivisempaan politiikkaan ja tekemisen meininkiin, arvoisa puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-10-26T16:06:35,2016-10-26T16:08:17,Tarkistettu,1.1 2016_107_60,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä>>>Hallituksen esitys HE 204/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_107_61,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä>>>Hallituksen esitys HE 204/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva asia, viitekehys, parantaa suomalaisen tutkintojärjestelmän selkeyttä ja toimivuutta ja lisää tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta, tukee tutkintojen tunnustamista ja edistää kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta ja koulutusyhteistyön ja koulutusviennin edellytyksiä, elikkä monia tärkeitä asioita. Nämä viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun EU:ssa 90-luvulla, ja taustalla oli tarve lisätä koulutusjärjestelmien ja tutkintojen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja edistää myöskin aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista elinikäisen oppimisen hengessä ja korostaa oppimistulosten merkitystä koulutuksen järjestämisessä. Tämä viitekehys tukee myöskin koulutusjärjestelmän kehittämistä, ja sen avulla voimme tunnistaa oman koulutusjärjestelmämme vahvuudet ja kehittää niitä ja korjata myöskin puutteita, mitä meidän järjestelmässämme on. On todella hyvä asia, että tämä asia nyt vihdoin tulee eduskuntaan, ja odotan kovasti sen käsittelyä tuolla valiokunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+7.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-26T16:09:36,2016-10-26T16:10:39,Tarkistettu,1.1 2016_107_62,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä>>>Hallituksen esitys HE 204/2016 vp,"Puhemies! Niin, tämähän on todellakin esitys, joka on vissiin jo pariinkin kertaan rauennut aikaisemmilla eduskuntakausilla. Koulutus EU-todellisuudessa on kansallisesti päätettävissä oleva asia, mutta aina ajoittain on niin kuin hivuttamalla sellaisia pieniä signaaleita, että komissio haluaisi ottaa koulutukseen liittyvissä kysymyksissä myös itselleen aktiivisempaa roolia. Kansainvälistyvässä maailmassa tämä viitekehyskysymys on erittäin hyvä juuri tämän vertailtavuuden ja läpinäkyvyyden näkökulmasta plus sitten liittyen myös siihen, että todellakin korjattaisiin näitä koulutusjärjestelmässämme olevia puutteita. Myös minä edustaja Elorannan tapaan odotan tätä valiokuntakäsittelyä koulutusvaliokunnassa, sivistysvaliokunnassa. Itse vähän ihmettelen, että tällaisista tutkintokokonaisuuksista tästä puuttuvat kirkolliset ammatti- ja virkatutkinnot. Tein itsekin aikoinaan hyvin paljon työtä tutkinnon eteen, ja katson suorittamani tutkinnon kuuluvan siihen kategoriaan 8, eli sinne korkeimmalle, sinne lisensiaatti-, tohtori- ja yleisesikuntaupseeritasolle. Toivottavasti tähänkin asiaan tulee jonkinlainen selvyys valiokuntakäsittelyssä. — Kiitokset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+7.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-10-26T16:10:39,2016-10-26T16:12:29,Tarkistettu,1.1 2016_107_63,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_107_64,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja   kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Äskeinen keskustelu tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä oli myönteinen uutinen koulutuksen kentällä, ja sitä on ehdottomasti myöskin seuraava uutinen, joka erityisesti lämmittää lapsiperheitä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys uudeksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi. Varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan. Maksun määräämisen perusteena olevia tulorajoja korotetaan siten, että pienempien eli kahden ja kolmen hengen perheiden maksut siis laskevat. Muutos helpottaa aivan erityisesti pienituloisia yksinhuoltajaperheitä, joiden maksut alenevat tai jopa poistuvat kokonaan. Moni lapsiperhe elää tiukilla. Lapsen saaminen sijoittuu elämässä hetkeen, jolloin monia elämän peruspilareita vasta rakennetaan. Usein ollaan työuran alussa, ehkä vasta opiskellaan, hankitaan koti, auto, huonekaluja, lastentarvikkeita. Säästöjä ei useinkaan vielä ole, otetaan lainaa ja lasketaan euroja. Pienituloisella yhden lapsen yksinhuoltajalla varhaiskasvatuksen kuukausimaksu voi tämän esityksen myötä laskea jopa 85 eurolla kuukaudessa. Tämä edistää työllisyyttä ja tasa-arvoa sekä helpottaa lapsiperheiden taloustilannetta. Kohtuulliset varhaiskasvatusmaksut tukevat perheellisten mahdollisuuksia työssäkäyntiin sekä lisäävät kannustimia ottaa työtä vastaan. Enimmäismaksuihin ei esitetä korotuksia. Korkein maksu on, kuten nykyäänkin, 290 euroa, ja niin sanottu nollamaksuluokka säilyy, eli kaikkein pienituloisimmille varhaiskasvatus on edelleenkin maksutonta. Kuntien luomia varhaiskasvatuksen aikaan suhteutettuja esimerkiksi tuntiperusteisia asiakasmaksumalleja voidaan edelleen käyttää ja kehittää. Arvoisa puhemies! Jatkossa yhä useammalla lapsella on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen. Lapsi hyötyy varhaiskasvatuksesta monin tavoin. Tutkimusten mukaan siihen osallistuminen esimerkiksi ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee myöhempää oppimista. Tämä esitys antaa yhä useammalle lapselle mahdollisuuden osallistua pedagogisesti vahvaan, laadukkaaseen, jatkuvasti kehittyvään varhaiskasvatukseen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-10-26T16:12:51,2016-10-26T16:15:14,Tarkistettu,1.1 2016_107_65,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan lämpimästi kiittää ministeri Grahn-Laasosta siitä, että tämä esitys on täällä. Olen vakuuttunut siitä, että kun ministeri on joutunut hallitusohjelmassa yhdessä sovittuja hankalia säästöesityksiä puolustamaan, niin on varmasti ministerillekin mieluisa tehtävä ehdottaa myös tällaista muutosta, joka on pienituloisten lapsiperheiden kannalta hyvin tervetullut. Edellisessäkin keskustelussa puhuttiin kannustinloukuista. Kannustinloukku siis tarkoittaisi tilannetta, jossa ihmisen ei kannattaisi ottaa työtä vastaan, tai työssä olevan ihmisen kohdalla tilannetta, jossa hänen ei juurikaan kannattaisi ottaa uutta haasteellisempaa työtä vastaan, vaikka siitä maksettaisiin jonkin verran enemmän. Ehkä juuri pienituloisten lapsiperheiden kohdalla syntyy kaikkein pahin kannustinloukku, jossa kannustinloukkuun vaikuttaa itse asiassa kolme elementtiä: Jos ihminen siirtyy työelämään, hänen tulonsa paranevat eli hänen verotuksensa kiristyy. Toisaalta, kun ihminen siirtyy työelämään ja tulot paranevat, niin asumistuki usein pienenee tai poistuu. Ja kolmanneksi, kun ihminen siirtyy sosiaaliturvan varasta työelämään ja tulot paranevat, niin pienituloisten lapsiperheiden kohdalla seurauksena on usein vielä päivähoitomaksujen nousu. Tämä nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on todella hyvä ja perusteltu esitys, koska pienentäessään pienituloisten lapsiperheiden päivähoitomaksuja tämä esitys on osaltaan lieventämässä näiden perheiden kannustinloukkuja ja tekemässä työnteosta aina kannattavaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-26T16:15:15,2016-10-26T16:17:20,Tarkistettu,1.1 2016_107_66,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lapset aloittavat koulunkäynnin yhä erilaisemmista taustoista. Lapsiperheköyhyyskin on yhä useamman lapsen arkea. Laadukas varhaiskasvatus pystyy tehokkaasti pysäyttämään huono-osaisuuden kierteen ja parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä. Tästä huolimatta Suomessa osallistutaan varhaiskasvatukseen Euroopan heikoimmin. Yli 4-vuotiaista vain 75 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen, kun Ruotsissa osallistuminen on lähes 96 prosenttia, Ranskassa jopa 100. Onkin selvää, että varhaiskasvatukseen osallistumisastetta myös meillä Suomessa pitäisi nostaa. Paras tapa tämän saavuttamiseksi olisi tarjota kaikille yli 3-vuotiaille maksuton osapäiväinen varhaiskasvatus samaan tapaan kuin esiopetuskin meillä tarjotaan. Näin tehdään jo joka toisessa eurooppalaisessa maassa. Osapäiväisen varhaiskasvatuksen jatkoksi perheen tarpeiden mukaan tarjottaisiin maksullista päivähoitoa. Tämä malli on mahdollista toteuttaa, jos nyt ei aivan kustannusneutraalisti niin varsin pienin kustannuksin, sillä nykyiset päivähoitomaksut, jotka kattavat noin 15 prosenttia päivähoidon kustannuksista, voidaan periä täydentävästä hoidosta. Varhaiskasvatukseen osallistuminen tulee tällä tavoin nostaa eurooppalaiselle tasolle myös meillä Suomessa. Arvoisa puhemies! Sijoittamalla lapsiin sijoitamme samalla tulevaisuuteen. Kaikkein tuottavin sijoitus on alle kouluikäisten kohdalla, sillä euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa OECD:n mukaan 7 euron hyödyn. On aika lyhytnäköistä, että päiväkotiryhmien kokoa on kasvatettu nyt sillä tavalla, että kolmen aikuisen ryhmässä voi jatkossa olla 24 lasta aiemman 21 lapsen sijasta ja osapäivälapsia jopa 33. Hallitus on mahdollistanut myös kokopäivähoidon rajoittamisen niiden lasten osalta, joiden toinen vanhempi on kotona. On kuitenkin hyvä ja iloinen asia, että tämä jo aikaisemmin eduskuntaan tuotu päivähoitomaksujen nostaminen on nyt poistettu. Tämä on hyvä päätös. On oikein hienoa, että hallitus on kuunnellut oppositiota ja muuta ympäröivää yhteiskuntaa tässä asiassa. Tästä voimme todellakin iloita yhdessä. Kiitokset siitä. Nyt pitää kuitenkin muuttaa koulutuspolitiikan suuntaa, ja se kannattaa aloittaa koulutien alusta eli sieltä varhaiskasvatuksesta. Maksuton yli 3-vuotiaiden osapäiväinen varhaiskasvatus ohjaisikin perheitä varhaiskasvatuksen käyttöön lapsen edun näkökulmasta ja olisi samalla paljon parempi vaihtoehto kuin subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen. Toivon, että hallitus olisi tässä asiassa aktiivinen ja selvittäisi erilaisia mahdollisuuksia tämän toteuttamiseen. (Ben Zyskowicz: Onko teillä varjobudjetissa rahat tähän?)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-26T16:17:20,2016-10-26T16:20:16,Tarkistettu,1.1 2016_107_67,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,Puheenvuoroja voi pyytää P-painikkeella.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_68,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatusmaksuista on puhuttu kuluneen vuoden aikana erittäin paljon, ja olen erittäin iloinen siitä lopullisesta muodosta, mihin tämä esitys taipui, että esityksessä päivähoitomaksut laskevat eivätkä nouse. Nyt pienituloisten kahden ja kolmen hengen perheiden asiakasmaksuihin tulee helpotuksia. Tällä kieltämättä on erittäin suurtakin merkitystä sen suhteen, miten kannattaa pienituloisena lähteä vaikkapa sitten työelämäänkin. Myös osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksu porrastetaan siten, että jos varhaiskasvatus kestää keskimäärin korkeintaan 20 tuntia viikossa, olisi maksu 60 prosenttia kokoaikaisen maksusta eli enintään 174 euroa. Kokoaikaista maksua peritään vähintään 35 viikkotunnin varhaiskasvatuksesta. Jos tuntimäärä on sen sijaan 20:n ja 35:n välillä, voi kunta suhteuttaa maksun toteutuneeseen aikaan. Muutenkin ihan varmasti laajoissa määrin ympäri Suomen ollaan menossa siihen tuntiperusteiseen maksujärjestelmään, josta on erittäin hyviä kokemuksia ympäri maan. Tämä on mukava lakiesitys niiden monien vaikeiden ja kiristävien toimien joukossa. Toki voi miettiä myös sitä progressiota vielä jatkoakin varten lisää. Mutta tässä vaiheessa täytyy kyllä antaa opetusministerille kiitoksia sitten, että tämä lopulta taipui tällaiseen muotoon. Sekin, että se aukko, mikä tästä tulee kunnille, noin 9 miljoonaa euroa, kompensoidaan kiinteistöveron kautta, on ihan kohtuullisen luova ratkaisu. Kiitoksia tästä esityksestä. Tämä todellakin helpottaa monien pienituloisten arkea ja tilannetta, että saadaan myös lapset erittäin hyvään varhaiskasvatukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-10-26T16:20:20,2016-10-26T16:22:24,Tarkistettu,1.1 2016_107_69,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Puhemies! Minäkin hyvin mielelläni yhdyn täydestä sydämestäni kiitoksiin, että olemme tässä vaiheessa, että tämä lakiesitys on lähetekeskustelussa ja pöydällämme, vaikka tähän liittyvä prosessi ei välttämättä kovin korkeita tyylipisteitä ansaitsekaan. Että tässä matkalla nyt kaikkea sälää valitettavasti oli, mutta kokonaisuutena kysymyksessä on kädenojennus lapsiperheille, erityisesti taloudellisesti tiukoilla oleville perheille. Alemmissa tuloluokissa maksut alenevat, mikä on tietysti hieno asia. Ja niin kuin ministeri aivan oikein totesi, juuri elämän ruuhkavuosina, kun lapsia ilmestyy, tehdään hankintoja kotiin liittyen ja kaikkea välttämätöntä, taloudellisesti ollaan kovin tiukilla. Se on työmarkkinajärjestöjen asia ja kokonaan toisen epistolan paikka, mutta aina välillä tulee mietittyä, kuinka oikeudenmukainen ratkaisu olisi jonkunlainen tarvepalkkaus — että tällaisia käytäntöjä noudatettaisiin enemmän. Mutta todellakin meillä on sinänsä jo laadukas varhaiskasvatusjärjestelmä olemassa. Meillä on korkeatasoiset opettajat, hyvällä ammattietiikalla toimivat opettajat, ja muu henkilökunta. Mutta varhaiskasvatukseen osallistuu meillä todellakin vähemmän kuin monissa verrokkimaissa. Tässä suhteessa meillä on kehitettävää. Kyllä minä yhtäältä heitän palloa myös lasten vanhemmille, huoltajille, että pitää rohkeasti vaatia monipuolisempaa (Puhemies koputtaa) ja entistä laadukkaampaa ja sisältörikkaampaa varhaiskasvatusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-10-26T16:22:25,2016-10-26T16:24:33,Tarkistettu,1.1 2016_107_70,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomessa on nyt laadukas varhaiskasvatus, mutta toivottavasti myös tulevaisuudessa. Tämä hallituksen esitys varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulevaisuudesta on erittäin hyvä kompromissi sille vaihtoehdolle, että olisi jouduttu nostamaan asiakasmaksuja. Hallituksessa on tärkeää nähdä varhaiskasvatus laajasti niin, että on erilaisia hoiva- ja hoitomuotoja valittavina perheiden kulloisenkin tilanteen mukaan. Tämä olkoon mahdollisesti tämän hallituskauden aikana tehtävän uudistuksen, varhaiskasvatusuudistuksen, prinsiippi numero yksi. On tärkeää muistaa, että kunnat itse päättävät loppuviimein näiden asiakasmaksujen suuruudesta. Ja on tärkeää, että me pohdimme varhaiskasvatuksen reaaliaikaista tuntiperusteiseen asiakasmaksuun siirtymistä kaikin osin, niin että se perheen koko, tulorajat ja käytettävä aika näkyvät siinä asiakasmaksussa aidosti ja oikeasti. Minä itse henkilökohtaisesti haluan kaikin tavoin kannustaa perheitä miettimään sen kulloisenkin hoiva- ja hoitotilanteen sen mukaan, viedäänkö lasta päivähoitoon vai osallistutaanko erilaisiin avoimiin, osa-aikaisiin hoitomuotoihin. Nämä kaikki ovat hyviä, ei ainoastaan se, että ollaan kokopäivähoidossa tai valitaan vain ja ainoastaan varhaiskasvatus perheen ulkopuolella. On tärkeää, että meillä on erilaisia hoiva- ja hoitomuotoja. Yksi hallituksen esityksen tärkeimmistä asioista on myöskin se, että pienituloisten kahden ja kolmen hengen perheiden asiakasmaksut pienenevät. Tämä tuo liikkumavaraa perheiden taloudelliseen arkeen. Erityisesti yksinhuoltajia on muistettu, ja myöskin sisaralennukset on otettu huomioon, (Puhemies koputtaa) ja nollamaksuluokka säilyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-10-26T16:24:34,2016-10-26T16:26:41,Tarkistettu,1.1 2016_107_71,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Zyskowicz aiemmin totesi tässä keskustelussa, niin eduskunnassa on tosiaan tällä viikolla puhuttu paljon kannustinloukuista ja työn vastaanottamiseen liittyvistä esteistä. Tämä hallituksen esitys, joka nyt sisältää päivähoitomaksujen alennuksen pienituloisilta perheiltä, on erittäin merkittävä askel oikeaan suuntaan. Kuten esityksen perusteluista ilmenee, niin perheen päivähoitomaksut laskevat noin 60 eurolla kuussa niissä yksi- tai kaksilapsisissa yksinhuoltajaperheissä, joissa huoltajan bruttotulot ovat noin 2 200 euroa kuukaudessa. Kuten edustaja Kivelä sanoi, niin tämä esitys on erittäin merkittävä kädenojennus monelle työssä käyvälle ja edistää omalta osaltaan myös tulevia työllistämisedellytyksiä, kun palkalla on helpompaa tulla toimeen. Myös suurituloisemmissa yksinhuoltajaperheissä päivähoitomaksut alenevat pääsääntöisesti jonkin verran, ja pieniä maksualennuksia on tiedossa myös pienituloisille perheille, joissa on kaksi työssä käyvää vanhempaa ja yksi lapsi. Huomionarvoista on sekin, etteivät maksut nouse missään tuloluokassa. Kun otetaan lisäksi huomioon esimerkiksi ensi vuoden talousarvioesitykseen liittyvät tuloveronalennukset, niin paranee monen pienituloisen lapsiperheen ostovoima varsin merkittävästi. Kunnat voivat tietysti jatkossa myös päättää periä päivähoitomaksuja, jotka ovat pienempiä kuin laissa määritellyt enimmäismaksut. Arvoisa puhemies! Kuten monet aiemmatkin puhujat tässä keskustelussa, niin esitän myös omasta puolestani hallitukselle lämpimät kiitokset tervetulleesta lakiesityksestä, joka on osoitus lapsiperheystävällisestä politiikasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-10-26T16:26:42,2016-10-26T16:28:46,Tarkistettu,1.1 2016_107_72,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy tietenkin tässä yhteydessä kiittää hallitusta siitä, että se ei lähtenyt toteuttamaan alkuperäistä esitystään korottaa varhaiskasvatuksen ja päivähoidon asiakasmaksuja vaan muutti linjansa ja on nyt hyvällä tavalla kohdistanut asiakasmaksuhelpotuksia nimenomaan pienituloisille lapsiperheille. Muutama sana päivähoidosta, joka tietenkin on osa tätä asiakasmaksulainsäädäntöä. Laadukas varhaiskasvatus on tutkitusti tehokas keino edistää lasten hyvinvointia. Sen lisäksi, että se tukee kouluvalmiuksia ja elinikäistä oppimista, se on erityisen vaikuttava keino ehkäistä syrjäytymistä ja ylisukupolvista huono-osaisuutta. Varhaiskasvatus tasaa lasten lähtökohdista johtuvia eroja ja luo mahdollisuuksien tasa-arvoa. Valtiovarainministeriölle vuonna 2013 laatimassaan selvityksessä professorit Jorma Sipilä ja Eva Österbacka korostivat, että kansainvälisissä tutkimuksissa varhaiskasvatus on todettu tuloksellisimmaksi ja kustannustehokkaimmaksi keinoksi lasten hyvinvoinnin ja kehityksen varmistamiseksi. Tästä syystä varhaiskasvatukseen kannattaa aina investoida. Tästä syystä onkin ollut todella harmillista, epäoikeudenmukaista ja eriarvoistavaa, että hallitus on kuitenkin rajannut lasten subjektiivista, tasa-arvoista oikeutta varhaiskasvatukseen. Hallitus on jakanut lapset eriarvoiseen asemaan sen mukaan, mikä on heidän vanhempiensa elämäntilanne. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa perheille tarjotaan osa-aikaista palvelua väljemmin ehdoin. Ryhmäkoot ovat tällöin suuremmat, henkilöstön kelpoisuusehdot väljemmät, ja esimerkiksi ruokailu voi puuttua. Meillä on tästä jo kokemuksia eri puolilla Suomea. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on tärkeä erityisesti heikompiosaisille perheille, sillä se tutkimusten mukaan tasaa koulutukseen ja tulotasoon liittyvää yhteiskunnallista epätasa-arvoisuutta sekä toimii ennaltaehkäisynä olemassa olevien ongelmien syvenemiseen. Tästä syystä se, että hallitus nyt helpottaa pienituloisten työssä käyvien vanhempien mahdollisuutta saada lapsille päivähoitoa entistä edullisemmin, on sinällään hyvä asia, mutta tämä ei kuitenkaan kohdistu kaikille yhdenvertaisesti, tasa-arvoisesti. Euroopan unionin komissio on kerännyt raporttiin tietoja varhaiskasvatuspalveluiden merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Siinä todetaan muun muassa, että edullisuus on keskeinen palveluiden saatavuuteen liittyvä tekijä. Tämä koskee etenkin niitä lapsia, joilla on eniten palveluiden tarvetta, kuten usein esimerkiksi pienituloisten perheiden lapsilla. Enemmistö Euroopan maista tarjoaa lapsille vähintään yhden vuoden maksutonta varhaiskasvatusta ennen oppivelvollisuuden alkua. Noin puolessa Euroopan maista varhaiskasvatus on ilmaista 3 vuotta täyttäneille lapsille aina oppivelvollisuuden alkuun saakka. Suomessa asiakasmaksut ovat huomattavasti korkeampia kuin Euroopassa keskimäärin, ja Suomi on poikkeus Euroopassa, sillä se ei tarjoa maksutonta varhaiskasvatusta alle kouluikäisille lapsille. Myös Ruotsi, johon me usein vertaamme itseämme, tarjoaa maksutonta varhaiskasvatuspalvelua 15 tuntia viikossa jokaiselle lapselle riippumatta siitä, ovatko perheen vanhemmat työelämässä vai eivät. Tästä syystä toivon myös itse, että me täällä lähtisimme yhdessä kehittämään varhaiskasvatuksen asiakasmaksumallia eurooppalaiseen suuntaan, vaikka vaiheittain, ja vastaavalla tavalla kuin Ruotsissa ja Euroopassa siirtyisimme maksuttomaan varhaiskasvatukseen 3 vuodesta alkaen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-26T16:28:46,2016-10-26T16:33:52,Tarkistettu,1.1 2016_107_73,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan yhtyä niihin puheenvuoroihin, joita esimerkiksi edustajat Kivelä, Vehkaperä ja nyt edustaja Kiljunen ovat pitäneet siitä, että Suomessa on aivan erinomainen ja hyvä lasten varhaiskasvatusjärjestelmä ja lapsemme saavat todella hyvää hoitoa ja kasvatusta nykyisessä järjestelmässä näissä päiväkodeissa. On myös mielestäni hieno asia, että eduskunta on yksimielisesti tässä keskustelussa kiittänyt tätä hallituksen hyvää esitystä. Toisaalta, ei täällä salissa näytä ketään esimerkiksi vihreätä tai vasemmistoliittolaista olevankaan. He ovat tietysti tuolla somessa viestimässä sitä, miten Sipilän hallitus kaikissa käänteissä hakkaa lapsiperheitä ja vie lapsilta tikkaritkin suusta. Tässä yhteydessä haluan sanoa muutaman sanan perhevapaista, mihin keskustelussa myös muun muassa edustaja Vehkaperä viittasi. Mielestäni on tärkeää, että kunnioitetaan perheiden valinnanvapautta, edistetään tasa-arvoa ja myös edistetään naisten työelämään osallistumista. Ja näiltä pohjilta hallitus on ymmärtääkseni käynnistämässä valmistelua, joka johtaa perhevapaiden uudistamiseen, tähän ainakin pääministeri Sipilä viittasi viime sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla. Toisaalta myös hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että hallitus tarkastelee kriittisesti kaikkia niitä järjestelmiä, jotka merkitsevät sitä, että työikäiset ja työkykyiset ihmiset olisivat pitkään poissa työelämästä. Toivotan tälle perheuudistusvalmistelulle menestystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-26T16:33:53,2016-10-26T16:35:57,Tarkistettu,1.1 2016_107_74,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todella EU:n komission raportin mukaan varhaiskasvatuspalveluiden edullisuus on keskeinen palveluiden saatavuuteen liittyvä tekijä, ja tämä koskee etenkin niitä lapsia, joilla eniten on palveluiden tarvetta ja juuri näitä pienituloisempien perheitten lapsia. Tämä hallituksen esitys todella helpottaa pienituloisten perheiden lasten varhaiskasvatukseen pääsyä, ja se on erinomainen asia. Yhdyn myös näihin lukuisiin kiitoksiin tässä salissa, joita olemme kuulleet. Tämä on erinomainen esitys. Tämä esitys nimenomaan helpottaa kahden ja kolmen hengen perheitä: alentaa maksuja ja sitten parantaa työnteon kannustimia näiden perheiden osalta. Edustaja Vehkaperä otti esille tuntiperusteisen laskutuksen, ja tästähän on hyviä esimerkkejä olemassa Suomessa. Nämä kokeilut eri kaupungeissa olisi hyvä ottaa huomioon tulevissa muutoksissa ja ehkäpä siirtyä yleisestikin Suomessa tuntiperusteiseen laskutukseen. Esimerkiksi Liperistä on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka aivan merkittäviä rahasummia on säästetty tällä tuntiperusteisella laskutuksella. Tämä parantaa tasa-arvoa, ja kuten tässä on todettu, laadukas varhaiskasvatus meillä on Suomessa onnenamme, ja tämä on myös satsaus suuresti varhaiskasvatukseen. Varmastikin tiedämme hyvin, kuinka pieni summa varhaiskasvatukseen tuo suuria, moninkertaisia summia taas sitten toisaalla. Tämä on hyvää terveys-, sosiaali-, liikunta-, koulutus- ja alkoholipolitiikkaa samalla, kun satsaamme varhaiskasvatukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-10-26T16:35:58,2016-10-26T16:38:02,Tarkistettu,1.1 2016_107_75,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Parin tunnin ajan ennen tätä keskustelua keskusteltiin työllistymisestä ja viitattiin monta kertaa näihin kannustinloukkuihin, ja nyt meillä tässä sitten yhtä kannustinloukkua täällä pienennetään, eli annetaan mahdollisuus siihen, että pienituloisissa perheissä voidaan tehdä se valinta, että lähtee töihin ja laittaa lapsen sitten tuonne varhaiskasvatuksen palveluihin. Mutta minä korostan sitä, että perheillä pitää olla aito valinnanmahdollisuus siitä, hoidetaanko lasta kotona ja osallistutaan sitten avoimiin toimintoihin vai viedäänkö lapsi sitten päiväkotiin. Itse olisin kyllä halunnut aikoinaan olla enemmän lapsen kanssa kotona, mutta se ei ollut mahdollista. Tämä on kuitenkin aivan loistava kädenojennus nyt lapsiperheille, pienituloisimmille lapsiperheille. Kun tiedetään, että talouden reunaehdot ovat sangen tiukat, niin nytten tulee tällainen kädenojennus. Ministeri on varmasti iloinen tästä, kun sai esitellä tällaisen ehdotuksen, mutta kyllä sivistysvaliokunnan jäsenenäkin olen riemumielin tätä esitystä sitten siellä kuuntelemassa ja asiantuntijalausuntoja. Ne aikaisemmat vastaavaan asiaan, mitä me muutamia kuukausia sitten kävimme läpi, olivat sangen surullisia. Mutta se minua vähän hämmästyttää, että miksi se nähdään niin suurena ongelmana, että joku esitys viedään takaisin tai sitä muutetaan. Minä näen vain, että se asia jalostuu ja menee parempaan suuntaan. Eikö siitä pitäisi iloita, että asiat menevät parempaan suuntaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-10-26T16:38:03,2016-10-26T16:39:47,Tarkistettu,1.1 2016_107_76,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Haluan myös kiittää tästä, että tämänlaatuinen hallituksen esitys on nyt tässä lähetekeskustelussa. Tarkoituksenahan on edistää varhaiskasvatuksen saatavuuksia, kuten täällä on kuultu, maksuja alentamalla. Maksut määräytyvät edelleen perheen koon, tulojen ja varhaiskasvatusajan perusteella, ja mikä mukavaa, hallitus yksimielisesti on sitä mieltä ollut, että pienituloisten maksuja lasketaan. Toisesta lapsestahan maksu olisi enintään 90 prosenttia ensimmäisen lapsen kokonaisaikaisesta maksusta ja toisen lapsen enimmäismaksu olisi enintään 261 euroa. Hallituksen esityksessä kahden ja kolmen hengen perheiden tulorajoja nostetaan. Sitten katsoin, että Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä 71 prosentilla on yksi alle 7‑vuotias ja vastaavasti 21 prosentilla on kaksi alle 7‑vuotiasta lasta, että tuntuu, että täällä maassamme tämä syntyvyys on kyllä huomattavasti pieni. Mitenkä siihen saadaan parannusta? On mielenkiintoista ja hyvää todeta, että meidän tyttömme ja poikamme saavat tällaista hyvää, laadukasta varhaiskasvatusta päiväkodeissa. Tietysti niiden lapsia, jotka eivät lapsia sinne vie, myös kotona opetetaan. Ollaan sitten kotona tai päiväkerhoissa, niin ainahan pitäisi ottaa lasten huomiot, mielipiteet esille, ettei niitä jyrkästi torjuta, ja lapsella pitäisi olla aina osallistumismahdollisuus, ja sitten kun jotain asiaa suunnitellaan, sitä suunnitellaan myös lapsen ehdoilla. Meidän pitäisi aina vanhempien, missä sitten kohtaammekin näitä pieniä lapsia, olla heidän ajatuksistaan todella (Puhemies koputtaa) kiinnostuneita. Jokainen lapsi on erilainen, niin kuin me aikuisetkin, ja sekin pitää ottaa huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-10-26T16:39:49,2016-10-26T16:42:00,Tarkistettu,1.1 2016_107_77,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidän suomalaista varhaiskasvatusjärjestelmää, suomalaista päivähoitoa, oikein hyvänä järjestelmänä. Se mahdollistaa monia positiivisia asioita, sen, että molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus olla työelämässä mukana, viedä työuraansa eteenpäin, toisaalta mahdollistaa myöskin pienille lapsille varhaisella ikää sosiaalisten taitojen kehittämisen erilaisissa ryhmissä ja sitten toisaalta myöskin alkavaan peruskouluun valmentautumisen. Haluan kuitenkin korostaa, että se nimenomaisesti mahdollistaa näitä asioita eikä suomalaista varhaiskasvatusta, meidän päivähoitojärjestelmäämme, tule nähdä myöskään ainoana tai välttämättömänä edellytyksenä sille, etteikö näitä samoja taitoja voisi oppia myöskin jotakin muuta kautta. Perheillä on hyvin erilaisia tilanteita. Joissakin perheissä katsotaan ja koetaan, kun on vaikka iso lapsiluku, että on ihan hyväkin ratkaisu, että toinen vanhemmista on kotona, tai saatetaan todeta, että lasten päivähoito sen aikaa, kun vanhemmat ovat töissä, toteutetaan vaikkapa viemällä lapset hoitoon isovanhemmille tai jollekin muulle sukulaiselle, ja kaikki tällaisetkin vaihtoehdot ovat aivan hyviä. Ei meidän suinkaan pidä puheissamme antaa sellaista kuvaa, etteivätkö perheet itsekin monissa tapauksissa kykenisi antamaan niitä valmiuksia lapsille, joita varhaiskasvatus ohjatussa muodossaan tarjoaa. Näen tärkeänä, että suomalaisilla perheillä säilyy aito valinnanmahdollisuus eikä myöskään sellaisia vanhempia ja perheitä, jotka päättävät valita toisin, tässä keskustelussa syyllistetä. Varhaiskasvatus mahdollistaa, sen ei kuitenkaan tule olla ainoa yhteiskunnallisesti hyväksytty vaihtoehto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-10-26T16:42:01,2016-10-26T16:43:59,Tarkistettu,1.1 2016_107_78,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä jatkaa tuosta edustaja Rydmanin hyvästä puheenvuorosta, sillä tämä keskustelussa oleva hallituksen esitys on hyvä. Se antaa erilaisille perheille enemmän mahdollisuuksia tehdä päätöksiä ottaen huomioon perheiden erilaiset lähtökohdat ja erilaiset työ- ja elämäntilanteet. Esitys edistää sitä työelämän tasa-arvoa, lapsiperheiden ostovoimaa ja parantaa lapsien mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen. On tärkeää, että tämä laki säätää kunnan järjestämästä päiväkoti- ja perhepäivähoidosta perittävistä asiakasmaksuista mutta kuitenkin niin, että muusta kunnan järjestämästä varhaiskasvatuksesta, esimerkiksi kerhotoiminnasta tai muusta avoimesta toiminnasta, kunta voi edelleen itse päättää, periikö asiakasmaksuja. On hyvä ja oikeudenmukaista, että maksu määräytyy sen perheen koon ja tulojen ja varhaiskasvatuspäivien perusteella porrastetusti. Toki esityksessä ehdotetaan maksun määräämisen perusteena olevia tulorajoja korotettavaksi siten, että pienempien eli kahden ja kolmen hengen perheiden kohdalla varhaiskasvatuksen asiakasmaksut alenevat. Muutos helpottaa erityisesti pienituloisen yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja. Mitä tulee keskustelussakin esiin nostettuun tuntiperusteiseen laskutukseen, sitä on ainakin Oulussa kokeiltu viime syksystä lähtien muutamissa päiväkodeissa. Se on hyvä, että sitä kokeillaan. On kuitenkin tärkeää myöskin tiedostaa se varhaiskasvatuksen ammattilaisten esiin tuoma huoli, etteivät vanhemmat tekisi nopeita päätöksiä päivittäisistä lapsen hoidon tuntiajoista pelkästään taloudellisin perustein. Vielä loppuun kiitokset ministeri Grahn-Laasoselle tästä järkevästä esityksestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-10-26T16:44:00,2016-10-26T16:46:06,Tarkistettu,1.1 2016_107_79,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiljunen otti omassa puheenvuorossaan esille hallituksen päätöksen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta, ja totta, se tehtiin, mutta jokaisella lapsella on edelleen oikeus 20:een varhaiskasvatusviikkotuntiin. Tämä on lakiin perustuva tuntimäärä, ja sitä pitää noudattaa. Mutta on poikkeuksia, milloin lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, erityisesti silloin, kun vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjinä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Myöskin oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen myönnetään silloin, kun se on lapsen kehityksen tai tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tarpeellinen. Pidän tärkeänä sitä, että meillä varhaiskasvatuksessa laajasti mielletään erilaiset hoiva- ja hoitomuodot varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Siis päivähoito-oikeuden, joka voi myös olla kokopäiväinen tai osapäiväinen, lisäksi pidetään rinnalla avoimen varhaiskasvatuksen, kerhotoiminnan, kolmannen sektorin tarjoamat varhaiskasvatuspalvelut, puhumattakaan siitä, mitä aidosti ja oikeasti laadukasta ja hyvää varhaiskasvatusta perheissä vanhemmat lasten ensisijaisina huoltajina pystyvät omille lapsilleen antamaan. On tärkeää, että me kehitämme varhaiskasvatuspalveluita erilaisin muodoin perheen kulloisenkin tilanteen mukaan. Valinnanvapaus pitää säilyä, ja vanhempien kasvatusvastuuta pitää tukea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-10-26T16:46:06,2016-10-26T16:48:08,Tarkistettu,1.1 2016_107_80,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Värderade talman! Kuten edustaja Parviainen sanoi, tämä on loistava kädenojennus. Sen enempää siitä vitsiä vääntämättä voi sanoa, että hienoa, jos olemme pystyneet tässä käännöksessä edes hieman avittamaan. Edustaja Zyskowicz otti puheeksi vanhempainvapaiden uudistuksen, ja se on ehdottomasti seuraava askel tässä. Viime vuonnahan ministerit Grahn-Laasonen ja Toivakka yrittivät nostaa asian puheeksi. Silloin ulkoministeri totesi, että täällä tehdään perussuomalaista perhepolitiikkaa. Myöhemmin asian nostivat esille edustajat Sarkomaa, Sirén, Grahn-Laasonen toisen kerran, ja taisi edustaja Saarikkokin ottaa asian puheeksi tässä ihan hiljattain. Silloin sanottiin ulkoministerin suulla, että mitä kotiäidin vihaa tämä nyt on. Itse en pysty yhdistämään sitä, että yrittää parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla, minkäänlaiseen vihaan, ja ottaen huomioon, että hallituksella on tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, tämä olisi aivan looginen askel. On kyse vanhempainvapaasta, on toki kyse myöskin kotihoidon tuesta, joka on hyvinkin poikkeuksellinen järjestely noin niin kuin pohjoismaisessa mittakaavassa. Toinen asia, mikä erottaa meidät muista Pohjoismaista, on luonnollisesti korkeat päivähoitomaksut ja myöskin matala osallistuminen varhaiskasvatukseen noin yleensä. Kun näitä asioita nyt viedään eteenpäin toivon mukaan kaikkien hallituspuolueiden, miksei oppositionkin, voimin, niin voisi vaikka katsoa RKP:n varjobudjettia, jossa on otettu nyt 6+6+6-malli sekä ilmainen neljän tunnin varhaiskasvatus ikävuodesta kolme eteenpäin. Se on yksi malli, joka toki tuo lisäkustannuksia. Toinen kustannusneutraali malli on SAK:n malli, jota toivon, että hallitus tarkastelee tarkasti. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-10-26T16:48:08,2016-10-26T16:50:09,Tarkistettu,1.1 2016_107_81,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käydään tärkeätä keskustelua siitä, miten erityisesti naiset pääsevät työmarkkinoille paremmin, ja tämä varhaiskasvatus tietysti liittyy siihen. On erittäin hyvä, että tässä hallituksen esityksessä on pidetty koko ajan mukana pienituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. Tämä on ollut erittäin tärkeää alusta lähtien, että siellä voidaan helpottaa työllistämistä ja pystytään sitten näitten pienituloisten perheitten taloudelliseen tilanteeseen vastaamaan tänä tiukkana taloudellisena aikana. Jos keskustellaan tästä päivähoito-oikeuden rajaamisesta, edelleenkin kaikilla perheillä ja lapsilla on oikeus 20 tuntiin viikossa varhaiskasvatusta ja kaikilla niillä lapsilla, jotka tätä hoitoa tarvitsevat kokopäiväisesti, on siihen edelleen oikeus. On erittäin hyvä, että perheitten kanssa käydään nyt paremmin keskustelua siitä, onko heillä sitten enemmän avun tarvetta. Tätä keskustelua käydään, eivätkä perheet jää yksin tässä tilanteessa, vaan tätä keskustelua käydään nyt paljon aktiivisemmin. Se on hyvä asia. Sitten tästä ylipäätänsä, että Suomessa kyllä miehiä pitää saada enemmän kotiin hoitamaan lapsia. Se on myös miehillä yleensä tahtotila, mutta perheitten taloudellisen tilanteen takia se ei useinkaan ole mahdollista. Valintoja pitää tehdä. Esimerkiksi omassa perheessäni meidän perheen isä on käyttänyt suurimman osan näistä perhevapaista meidän 2- ja 4-vuotiaitten lasten kanssa ja on pidetty sitä hyvänä mallina. Mutta on sanottava, että taloudellisesti tähän ei kyllä kannusteta tällä hetkellä. Sen takia perhevapaauudistus pitää tehdä kunnolla. Se pitää tehdä ensi kaudella yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, on mietittävä ansiosidonnaisen vanhempainrahakauden uudistamista. Pitää miettiä, koska tämä ei ole pelkästään hallituksen asia tai eduskunnan asia päättää näistä. Tämä on työmarkkinoitten kanssa hyvinkin pitkälti tehtävä. (Puhemies koputtaa) Pitää myös erottaa, miten hoidetaan alle 3-vuotiaita lapsia, kun puhutaan kaikista lapsista. Tässä on myös eroa. Asiantuntijat sanovat, että alle 3-vuotiaitten lasten osalta ei ole mitään erityistä hyötyä viedä ulkopuoliseen hoitoon. (Puhemies koputtaa) Pitää myös erottaa tämä eri ikäluokista keskusteltaessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-10-26T16:50:09,2016-10-26T16:52:29,Tarkistettu,1.1 2016_107_82,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun täällä on nyt keskusteltu myös tästä lapsen oikeudesta päivähoitoon ja sen rajaamisesta, niin valitettavasti eri puolilla Suomea on nyt jo voitu todeta se, että ne perusteet ja määrittelyt, milloin tämä rajaus toteutetaan ja millä kriteereillä se tehdään, vaihtelevat eri puolilla. Valitettava tosiasia on myös se, että siitä on tullut myös yksi kuntien säästökohde. Sitä kautta, kun rajataan päivähoito-oikeutta, ryhmiä kasvatetaan, henkilöstöä pienennetään, tämä on ollut myös yksi tapa, millä kunnat säästävät. Valitettavasti näin on myös meillä Etelä-Karjalassa ja näin myös monessa muussa kunnassa. Mutta sitten toinen asia on se, että meillä on eri tutkimusten perusteella jo todettu viimeksi tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, että lapsiperheköyhyys on jälleen kasvussa. Siltä osin, kun me katsomme tätä päivähoitoasiakasmaksua, on hieno asia, että näiltä kaikkein pienituloisimmilta ne asiakasmaksut ovat todella pieniä tai sitten ne ovat nollalla. Mutta tosiasia on myös se, että kun ne katsotaan bruttotuloista, niin se todellinen nettotulo, joka perheelle jää käyttöön, on kuitenkin erilainen. Sen lisäksi, kun otetaan vielä lapsiperheen normaalit kulut, asumiskulut, liikkumiseen liittyvät kulut, mahdollisesti opintolainat, sitten perheen normaaliin elämään liittyvät kulut, niin sillä nettotulolla, joka jää myös sitten tämän asiakasmaksun maksamiseen, lapsiperheet ovat todella tiukoilla siinä vaiheessa, kun lapset ovat pieniä. Tästä syystä näkisin, että meidän pitäisi lähteä entistä vahvemmin eurooppalaiseen suuntaan, jossa lapsille tarjotaan ja perheille tarjotaan maksuton varhaiskasvatus kaikille. Katsotaan vaikka vaiheittain siitä, että yli 3-vuotiaasta asti, kuten Ruotsissa ja monissa muissa eurooppalaisissa maissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-26T16:52:30,2016-10-26T16:54:34,Tarkistettu,1.1 2016_107_83,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olin juuri viime maanantaina keskustelemassa Vaasassa koulutuskaffeella varhaiskasvatuksesta varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa. Ja heillä oli aikamoinen huoli siitä, että nyt myöskin näitä mitoituksia on muutettu varhaiskasvatuksen puolella: entistä vähemmän henkilökuntaa ja entistä suurempia ryhmiä. Ja nyt tulee tämä tilanne, että osa lapsista on osan päivää ja osa on koko päivän, niin siellä ovet käyvät niin kuin saluunanovet, että osa menee ulos, osa tulee sisään. Lapsilla ei ole semmoista tiettyä omaa ryhmää, minkä kanssa ryhmäytyä, vaan osapäivälapset tulevat sinne kokopäivälasten kanssa joksikin aikaa ja sitten lähtevät pois. No, lapsissa tämä herättää tietysti sitä, että ""miks mun pitää olla täällä"" ja toinen sanoo, että ""miks mä en saa olla täällä"". Että kumpi on parempi sitten? Tietenkään tästä en edes halua keskustella. Mutta ajattelin tuoda nämä terveiset. Ja nyt, kun tämä varhaisopetus on myöskin mukana tässä varhaiskasvatuksessa, niin siellä kannettiin kovasti huolta henkilökunnan koulutuksesta ja siitä koulutustaustasta. Meillähän lastentarhanopettajien lisäksi kelpoisuusvaatimukset täyttävät sosionomit (amk), sosionomit (yliopisto) ja myöskin sosiaalikasvattajat, mutta näitten kaikkien koulutus on hieman erilainen. Ja vielä yksi asia, josta he kantoivat huolta, on se, että kun nyt on niin paljon erityislapsia päiväkodeissa, niin se olisi päiväkodin henkilökunnan ja lastentarhanopettajien mukaan hyvä ottaa myöskin huomioon, koska heillä kaikilla ei ole sen sortin koulutusta, että voidaan sitten olla näitten erityislasten kanssa myös ja esimerkiksi huolehtia vaikkapa insuliinin saannista, jos niin tarvitaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-26T16:54:35,2016-10-26T16:56:25,Tarkistettu,1.1 2016_107_84,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys on erittäin positiivinen, ja tässä todellakin edistetään työelämän tasa-arvoa ja lapsiperheiden ostovoimaa ja parannetaan lasten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen, mitkä ovat kaikki erittäin merkittäviä asioita. Tässä suoranaisesti varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, erityisesti pienituloisten yksinhuoltajien kynnys ottaa vastaan työtä madaltuu, ja se on erittäin tärkeää. Kun tässä keskustelussa on puhuttu tästä perhevapaauudistuksesta, niin olen kyllä sitä mieltä henkilökohtaisesti, että mitään syytä lykätä asian valmistelua ja selvitystä seuraavalle kaudelle ei ole. On kaikki perusteet pistää uudistustyö käyntiin tällä kaudella. Ja erityisesti tästä kotihoidon tuesta pitää voida keskustella huomioiden nykyajan työelämän tarpeet ja päästä tästä meidän agraariajattelusta nykypäivän ajatteluun. Mielestäni perhepolitiikka on meillä Suomessa jämähtänyt vanhempainvapaiden osalta johonkin menneeseen maailmaan, mikä ei enää tue sitä, että vanhemmuutta voitaisiin jakaa tai että lisättäisiin tasa-arvoa työelämässä tai että ylipäätään edistettäisiin työllisyyttä. Näiden tavoitteiden vuoksi perhevapaajärjestelmän uudistus pitää käynnistää tällä kaudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-10-26T16:56:27,2016-10-26T16:57:57,Tarkistettu,1.1 2016_107_85,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Puolipäivähoito parikymmentä tuntia viikossa on riittävä määrä varhaiskasvatusta, samoin kuin se on riittävä määrä alakoululaisellekin. Yllättävän monissa perheissä on kuitenkin erityisiä syitä, esimerkiksi mielenterveysongelmia, minkä takia pidempi hoitopäivä on perusteltu, vaikka isä tai äiti onkin kotona. Lain mukaan tosiaankin kokopäivähoitoa kuuluu silloin edelleenkin saada, vaikka nyt tätä oikeutta onkin rajoitettu. Mutta ongelma on nimenomaan siinä, kuinka sellaisen perheen voimavarat riittävät kokopäivähoidon hakemiseen silloin, kun ne voimavarat ovat muutenkin vähissä. Toteutuuko enää lapsen etu? Ja tämä on se suuri ongelma, mikä tähän subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamiseen liittyy. Ja tosiaankin tässä käy sillä tavalla, että koulutuksellinen tasa-arvo vaarantuu, koska näille perheille saatetaan vielä sitten sen lisäksi, että tätä oikeutta rajoitetaan, tarjota osa-aikaista päivähoitoa väljemmin ehdoin, esimerkiksi suuremmissa ryhmissä, niin kuin esimerkiksi tässä edustaja Tolppanen totesi. Perheen tilanteen muuttuessa lapsi saattaa joutua jopa vaihtamaan ryhmää, mikä ei ole hyväksi lapsen kehitykselle. Kustannussäästöjen aikaansaaminen subjektiivista oikeutta rajaamalla on koulutuksenjärjestäjältäkin saatujen tietojen mukaan jopa kyseenalaista. Pelkkää haittaa siis lapsille, mutta ei edes säästöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-26T16:57:58,2016-10-26T16:59:14,Tarkistettu,1.1 2016_107_86,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos varhaiskasvatuksesta halutaan jotain säästöjä hakea kuntatasolla, niin juuri tämän kokopäiväisen päivähoidon pilkkominen osiin on yksi tapa miettiä sitä, voiko kunta järjestää esimerkiksi kerhotoimintaa pienille lapsille. Oulussa on sellainen malli, jossa varhaiskasvatusta annetaan 0—5-vuotiaille kerhotoimintana 2—3 kertaa viikossa ja noin kolme tuntia kerrallansa ja se on maksutonta, ja se on purkanut paineita siitä kokopäivähoidon tarpeesta ja antanut tilaa perheille myöskin valita tällaisia pehmeämpiä laskuja sinne varhaiskasvatuksen piiriin. On huomioitava myöskin, että meillä on tällä hetkellä maksuton esiopetus, joka on äärettömän hieno järjestelmä, jolla juuri kouluvalmiuksia annetaan kaikille suomalaisille lapsille tai Suomessa oleville lapsille. Tällä hetkellä julkinen keskustelu varhaiskasvatuksen uudistuksesta näyttäytyy ainakin itselleni aika tunkkaisena: syytellään toinen toisia, erilaisia malleja, mikä on oikein, mikä on väärin, mikä edistää naisten tasa-arvoa, mikä on perheen, lapsen etu, ja niin edelleen. Mutta keskiöön pitää omasta mielestäni laittaa lapsen etu ja vanhemmuuden tukeminen. On aika antaa tilaa vanhemmille, vanhemmuudelle ja vanhempien oikealle tulkinnalle siitä, mikä on oman lapsen ja perheiden etu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-10-26T16:59:16,2016-10-26T17:01:05,Tarkistettu,1.1 2016_107_87,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisen puhujan puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Vanhemmilla ei ole nykypäivänä todellista valinnanvapautta esimerkiksi sen suhteen, että suomalainen yhteiskunta esimerkiksi ei kannusta osa-aikatyön yhdistämiseen molempien vanhempien tai toisen vanhemman osalta, että hän ja koko perhe voisivat hoitaa lapsia halutessaan myös kotona, erityisesti näitä pieniä alle 3-vuotiaita, joista asiantuntijat varhaiskasvatuspuolella ja psykologian puolella Suomessa ovat todenneet, että kodin ulkopuolisesta varhaiskasvatuksesta ei ole erityistä hyötyä alle 3-vuotiaan osalta. Ei ehkä haittaakaan, mutta ei erityistä hyötyä. Se voi olla nimenomaan perheen käytännön elämän ja sen tilanteen järjestämiseen hyvä tapa, mutta ne varhaiskasvatuksen tavoitteet eivät alle 3-vuotiaan osalta siihen ohjaa, että sitä olisi kaikille tarjottava. Sitä vanhemmille hyödyt ovat kiistatta hyviä. Mutta sitten tämän perhevapaajärjestelmän uudistamisesta: Sitä pitää kyllä lähteä viemään eteenpäin, mutta se pitää tehdä sillä tavalla, että siinä tosiaan kaikki osapuolet ovat mukana ja se voidaan aidosti uudistaa siihen suuntaan, että meillä isät osallistuvat jatkossa enemmän lastenhoitoon kotona myöskin, ja myös siihen suuntaan, että aidosti voidaan sitä valinnanvapautta toteuttaa perheessä. Tällä hetkellä meillä myös alle vuosikkaita lapsia viedään hoitoon kodin ulkopuolelle sen takia koska perheen taloudellinen tilanne ei mahdollista kotona hoitamista. Se on aivan erilainen viesti kuin mitä yleensä julkisessa keskustelussa kuullaan, ja valinnanvapaus ei todellakaan toteudu tältä osin. Mutta kaiken kaikkiaan mitä pitäisi viedä eteenpäin nimenomaan on tämä osa-aikatyön mahdollistaminen, ja tässä taas jälleen tulevat nämä työmarkkinajärjestöt vahvasti peliin monelta osin, ja tätä keskustelua meidän pitää käydä perhevapaauudistuksen yhteydessä myös samaan aikaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-10-26T17:01:05,2016-10-26T17:03:10,Tarkistettu,1.1 2016_107_88,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on hyvä yhtyä moniin puheenvuoroihin, joita täällä on käytetty muun muassa tämän kerhotoiminnan kehittämiseksi. Kerhotoiminta ei voi olla vaihtoehto varhaiskasvatukselle tai päivähoidolle, mutta se voi olla tukemassa yhtenä vaihtoehtona perheelle niissä tilanteissa, joissa se on perheen kannalta hyvä ja lapsen kannalta hyvä vaihtoehto. Valitettava tosiasia on myös se, että meillä asiakasmaksujen osaltakin jopa sielläkin peritään asiakasmaksuja, joittenka osalta tämä palveluiden saatavuus kaikilta osin ei ole ollut paras mahdollinen. Kuten muistamme, niin hallitus on myös nostanut aamu- ja iltapäiväkerhomaksuja jopa 160 euroon, ja tiedän nyt, että on paikkakuntia ja kuntia, joissa harkitaan nimenomaan taas kuntien talouden tasapainottamisen kannalta sitä, että nämä maksut nostettaisiin maksimiin. Sitä kautta lapset ovat myös näissä iltapäivä-, aamupäiväkerhoissa eriarvoisessa asemassa. Sitten tästä perhevapaauudistuksesta olen täysin samaa mieltä, että me tarvitsemme perhevapaauudistuksen, kattavan perhevapaauudistuksen, joka huomioi myös isien mahdollisuuden osallistua perheessä lastensa kasvuun ja kasvatukseen ja hoitoon. Nyt on ollut sillä tavalla myönteinen ilmapiiri tälle asialle, että isät ovat ottaneet sitä oikeutta itselleen. Entistä suurempi osa isistä huolehtii, hoitaa arjessa lastaan, ja sitä kautta se on tukenut lapsen ja isän vuorovaikutusta, ja totta kai sillä on myös pitkä vaikutus sitten sen lapsen muullekin jatkokehitykselle, isän ja lapsen vuorovaikutukselle ja isän osallistumiselle perheen yhteisiin asioihin, lapsen kasvatukseen ja elämään. Mutta se on myös kiinni siitä, mitenkä me haluamme, THL:n tutkimusten mukaan muun muassa sillä on vaikutusta, miten me haluamme kiintiöidä isille tämän oikeuden, (Puhemies koputtaa) ja se sitä kautta tukee sitten isien tavallaan oikeutta myös ja osittain myös velvollisuutta näihin yhteisiin perhevapaisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-26T17:03:11,2016-10-26T17:05:23,Tarkistettu,1.1 2016_107_89,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi korostaa, että Suomessa osallistutaan varhaiskasvatukseen Euroopan heikoimmin. Yli 4‑vuotiaista vain 75 prosenttia osallistuu, kun Ruotsissa lähes 96 prosenttia, Ranskassa jopa 100. Tämä on semmoinen fakta, joka on hyvä painaa meidän kaikkien mieleen. On selvää, että laadukas varhaiskasvatus pystyy tehokkaasti pysäyttämään huono-osaisuuden kierteen ja parantaa niitä oppimismahdollisuuksia sitten myöhemmin koulutiellä. On aivan selvää, että meidän pitää nostaa sitä osallistumisastetta, ja kaikkein paras tapa siihen on maksuton osapäiväinen varhaiskasvatus samaan tapaan kuin esiopetus, aivan niin kuin edustaja Vehkaperä onnistuneesti totesi. Tosiaankin joka toisessa eurooppalaisessa maassa näin jo tehdään. Tapa voi minun mielestäni aivan hyvin olla vaikka kerhomuotoinen toiminta. Näin tehdään onnistuneesti muun muassa Vantaalla. Tässähän ei se muoto ole tärkeä vaan sen varhaiskasvatuksen sisältö, ja nythän meillä on hyvä tilanne siinä mielessä, että varhaiskasvatuksen perusteet on juuri hyväksytty ja se myöskin edesauttaa sitä, että varhaiskasvatuksen laatu voi olla paremmin tasalaatuista ympäri maata, toisin kuin se on tähän mennessä. Nimenomaan tähän laatuun ja sisältöön pitääkin nyt kiinnittää se tärkein huomio.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-26T17:05:25,2016-10-26T17:06:37,Tarkistettu,1.1 2016_107_90,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhutaan tästä joskus tulevasta perhevapaauudistuksesta, niin aina on tärkeää huomioida, mikä on kunkin perheen tilanne. Tietysti perheillä tulee aina olla se valinnanvapaus. On mietittävä, kuka perheessä on työtön ja ovatko mahdollisesti molemmat aviopuolisot työttömiä. Sitten yhtenä esimerkkinä on se, että perheessä esimerkiksi lapsen äiti on työttömänä ja sitten perheenisä on yksinyrittäjä. Jos hänen pitää ihan väkisin sitten pitää se kuusi kuukautta, siellä kotona olla, niin mitä siitä tulee? Nämä ovat ihan hyviä ajatuksia, mutta kun perhevapaasta puhutaan, niin nämä kaikki tällaiset yksityiskohdat on otettava huomioon. Muistan, että esimerkiksi ministeri Risikko puuttui juuri tähän yksinyrittäjien miesten osuuteen, joka on tänä päivänä huomattavasti enempi kuin naisten yrittäjyys. Hyvä asia on, mutta ettei mennä ojasta allikkoon, niin nämä pitää kyllä tutkia hyvin perusteellisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-10-26T17:06:38,2016-10-26T17:07:45,Tarkistettu,1.1 2016_107_91,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä, kun edustaja Kiljunen otti tämän isäasian tässä esiin, haluan tukea tätä näkemystä, miten tärkeää on todellakin saada isät mukaan siihen lasten kasvatukseen ja lasten arkeen, osallistumaan siihen perheiden elämään. Kyllä tässä asennekysymykset ovat ihan ratkaisevassa roolissa siinä, miten yhteiskunta kannustaa isiä myöskin työpaikoilla ja työmaalla ottamaan sen hetken siinä lapsen varhaisessa vaiheessa ja osallistumaan ja jäämään kotiin lapsen kanssa. Voi olla, että joissain asioissa tarvitaan kiintiöitä tai tarvitaan myös tämmöistä lainsäädännöllistä mitoittamista, jotta se asenne muuttuu, mutta tämä on sellainen asia, joka pitäisi nimenomaan tässä perhevapaapohdinnan yhteydessä miettiä, että mikä Suomessa toimii parhaiten tämän asennemuutoksen osalta. Ja nyt nähdään, miten esimerkiksi Ruotsissa se on ihan täysin normaalia, että isät osallistuvat ja ovat paljon suuremmassa roolissa kuin meillä Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-10-26T17:07:46,2016-10-26T17:08:50,Tarkistettu,1.1 2016_107_92,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain  13  §:n  ja  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin jos puhutaan tästä lasten hoitamisesta kotona ja vanhemmat ovat siellä, niin missään nimessä se ei minusta tässä vaiheessa ole lakikysymys vaan se on asennekysymys. Meidän täytyy saada ilmapiiri sellaiseksi, että myöskin isät jäävät kotiin. Mutta on toivottava myös, että tämä ei lipsahda siihen suuntaan, joka taas näyttää hyvältä paperilla mutta ei toimi käytännössä. Ja silloin se ei toimi käytännössä, jos perheen rahat eivät riitä siihen. Meidän täytyy pystyä pitämään huoli siitä, että perhe tulee toimeen myöskin silloin, kun isä on hoitamassa lasta. Samaten kun puhutaan varsinaisesti varhaiskasvatuksesta, niin yhdenkään perheen taloudellinen tilanne ei saisi tuoda estettä sille, että lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen ja varsinkin varhaisopetukseen. Varhaisopetuksesta minulla nyt on se käsitys, että sehän ei ole pakottavaa mutta se on ikään kuin velvoittavaa. Lapsen täytyy olla koulukypsä, kun hän menee kouluun. Jos lapsi ei ole siellä varhaisopetuksessa, niin sitten tuo koulukypsyys täytyy kotona jollakin tavalla olla, ja sitä testataan, että lapsi sitten siellä koulussa pärjää. Tämä ei saa olla semmoinen asia, joka on varallisuudesta kiinni, vaan jokaisella lapsella, joka ikisellä lapsella, täytyy olla mahdollisuus ilmaiseen varhaisopetukseen, aivan niin kuin täällä on sanottu ja puhuttu. Sen täytyy olla meidän mielessä, meidän asenteissa, ei meidän kukkarossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+8.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-26T17:08:52,2016-10-26T17:10:30,Tarkistettu,1.1 2016_107_93,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta  annetun  lain  28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_107_94,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta  annetun  lain  28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp","Arvoisa puhemies! Voimassa olevassa laissa kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on vähintään sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista annetun lain mukainen kelpoisuus eli sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Nykyistä kelpoisuussäännöstä on arvosteltu liian kapea-alaiseksi, ja käytännössä kuraattorin tehtävissä on toiminut myös muun koulutuksen omaavia henkilöitä. Tässä esityksessä ehdotetaan nyt muutettavaksi kuraattorin kelpoisuusvaatimuksia siten, että kelpoinen tehtävään olisi myös henkilö, jolla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu sosiaalityön aineopinnot. Vastaavan kuraattorin kelpoisuus olisi edelleenkin tuo sosiaalityöntekijän kelpoisuus. On ihan hyvä asia, että tämä on nyt tullut esille. Tämä itse asiassa tuli viime kaudella, kun käsittelimme oppilas- ja opiskelijahuoltolakia — oli jo duubioita siitä, että ongelmia saattaisi aiheutua, mutta on hyvä, että tämä tulee nyt valiokunnan käsittelyyn. Tässä on pieniä epäselvyyksiä ja selvitettäviä asioita vielä, mutta ne varmasti tulevat tuossa valiokuntakäsittelyssä sitten esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+9.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-26T17:10:51,2016-10-26T17:11:52,Tarkistettu,1.1 2016_107_95,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta  annetun  lain  28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ihan samaan asiaan haluan sanoa jokusen sanan eli kuraattorin kelpoisuuksiin. Mielelläni olisin nähnyt väljemmän muotoilun kuin mitä tässä hallituksen esityksessä nyt on eli sen muotoilun lähinnä, mikä oli silloin lausuntovaiheessa. Ymmärrän kyllä, että sosiaalityön aineopintojen vaatimuksena on haluttu turvata ammattitaitoinen henkilöstö kuraattorin työhön, mutta kuitenkin ajatellaan liian kapea-alaisesti. Eli siellä kunnassahan on edelleen velvollisuus, että johtavalla kuraattorilla on tietynlaiset opinnot, mutta minä ajattelisin näin, että jos kunnassa on useampi kuraattori, niin jos tätä kelpoisuutta olisi hiukan väljennetty, niin silloin olisi mahdollisuus muodostaa hyvin monialaista osaamista siihen kuraattoritiimiin. Eli minä näkisin hyvänä koulutuksena muun muassa semmoisen, että yhteisöpedagogit, jotka nuorten kanssa ovat koulutettuja toimimaan, voisivat olla osana. Toivon tosiaan, että valiokuntakäsittelyssä me saamme sitten tuota tarkennettua hiukan väljempään suuntaan niin, että opetuksen järjestäjä voisi päättää sitten, millaista osaamista tarvitaan kuraattoritiimissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+9.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-10-26T17:11:54,2016-10-26T17:13:12,Tarkistettu,1.1 2016_107_96,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_107_97,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lainmuutos käsittelee tärkeää asiaa, nimittäin rakennusten energiatehokkuutta. Täällä Suomen ilmastossa kotien ja muiden rakennusten lämmitys on merkittävä energiankuluttaja ja siten myös ilmastopäästöjen aiheuttaja. Eduskunta on nyt viime viikkoina keskustellut ilmastonmuutoksesta Pariisin ilmastosopimuksen käsittelyn yhteydessä, ja olen todella iloinen siitä, miten yksimielisiä me olemme ilmastonmuutoksen pysäyttämisen tärkeydestä. Nyt tarvitaan kuitenkin sopimuksen toimeenpanoa eri sektoreilla. Päästökaupan ulkopuolisella sektorilla liikenteeseen kohdistuu kovat päästövähennystavoitteet, koska rakennusten energiankulutuksen ja maatalouden päästövähennysmahdollisuudet nähdään vähäisinä. Mielestäni kuitenkin sekä rakennuksiin että maatalouteen voitaisiin kohdistaa enemmänkin odotuksia ja toimenpiteitä. Lähes nollaenergiarakentamisessa, mitä nyt käsitellään, villakoiran ydin ei ole vain tässä nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä, vaan myös ministeriössä valmistelun alla olevassa asetuksessa. Niillä säädetään se, miten nollaenergia määritellään ja miten paljon päästövähennyksiä on odotettavissa. Valitettavasti näitä asetuksia ollaan jo nyt valmisteluvaiheessa höllennetty, ja toivoisin, että valiokunnassa ja hallituksessa vielä mietittäisiin kunnianhimoisempaa tasoa asetuksiin. Samalla kun rakennetaan uusia energiatehokkaita taloja, mihin tämä lakiesitys tähtää, on pidettävä huolta myös siitä, että energiaviisaat talot rakennetaan terveellisellä ja toimivalla tavalla. Hutiloiden tehty energiatehokas rakentaminen voi johtaa sisäilmaongelmiin ja toimimattomaan talotekniikkaan. Ongelmia voidaan kuitenkin välttää rakennusvaiheessa panostamalla rakentamisen laatuun ja rakennusvalvontaan. Uusien rakennusten lisäksi tärkeää on myös vanhojen talojen energiaremontit, mitä tämä lakiesitys ei käsittele, sillä vanhasta rakennuskannasta on saatavilla runsaasti energiatehokkuushyötyjä ja päästövähennyksiä. Vanhojen talojen energiaremontteja tulisikin vauhdittaa erilaisilla taloudellisilla kannusteilla ja vaatimuksilla. Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos täytyy pysäyttää nyt. Se on meidän tehtävämme. Emme voi enää siirtää sitä seuraaville sukupolville. Myös asumisen päästövähennyspotentiaali pitää hyödyntää mahdollisimman hyvin ja täysimääräisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-10-26T17:13:39,2016-10-26T17:16:23,Tarkistettu,1.1 2016_107_98,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä käsiteltävässä asiassahan on kysymys EU:n direktiivin kansallisesta toimeenpanosta. On samalla tavalla kuin edellisen puheenvuoron käyttäjä todettava, että hallituksen esityksestä energiatehokkuus ei parane Suomessa merkittävästi. Sen sijaan on huoli siitä, että se, millä tavalla tätä direktiiviä toteutetaan, saattaa merkitä sitä, että jopa asunnossa asujalta edellytetään sellaisten tekniikoiden ja sellaisen teknisen osaamisen hallintaa, joita normaali perhe ei kykene toteuttamaan. Tämä sama direktiivi toteutetaan esimerkiksi Ruotsissa huomattavasti kunnianhimoisemmin kuin Suomessa. Olen myöskin sitä mieltä, että Suomessa tavoite täytyy asettaa riittävän korkealle tasolle. Sen vuoksi hieman ihmetyttää se, että näihin lain perusteluihin on otettu hallitusohjelman liitteestä täsmennys, jolla tarkoitetaan sitä, että energiatehokkuusvaatimusten osalta energiatehokkuusdirektiivin mukaisessa säätelyssä on hyödynnettävä kaikki direktiivin sallimat joustot ja poikkeamismahdollisuudet. Jää tietysti kysymään, mitäköhän tällä tarkoitetaan. Toivottavasti ei mennä siitä, missä aita on matalin, juuri nyt, kun olemme käsitelleet kolmessa eri istunnossa Pariisin ilmastosopimusta. Tässä yhteydessä muun muassa tuotiin selkeästi esille, että asumisessa meillä on suuria mahdollisuuksia, energiatehokkuudessa Suomella on suuria mahdollisuuksia myös siihen, että saamme sitä kautta uusia työpaikkoja. On myöskin puhuttu siitä, että energiatehokkuus ja sisäilmaongelmat kulkisivat ikään kuin yhtä jalkaa. VTT:n selvityksen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Sekä energiatehokkaissa että -tehottomissa voi olla kosteusvaurioita, jos rakennukset ovat huonosti tehtyjä. Eli myöskin tämä pitää tarkoin pitää mielessä. Tuosta tavoitetasosta, mihin täällä Suomen direktiivin soveltamisella nyt sitten pyritään, on yksi osoitus se, että vuonna 1993—1994 rakennettu matalaenergiatalo on parempi energiatehokkuudeltaan kuin mihin tässä hallituksen esityksessä pyritään. Olisi todella voinut kuvitella, että kunnianhimon taso olisi ollut hieman suurempi. Siis kysymys on tietenkin siitä, miten talot eristetään, mutta myöskin siitä, minkälaista energiaa käytetään ja miten sitä energiaa käytetään. Hallituksen esitystä paremmin olisi kyettävä käyttämään hajautettua omavaraisenergiaa, niin että myöskin asunto-osakeyhtiöt ja kiinteistöosakeyhtiöt voisivat tehdä yhteistyötä tällaisen uusiutuvan hajautetun energian tuottamisessa ja käyttämisessä. Pitäisi todella kannustaa siihen, että myös asuinalueilla voitaisiin tuottaa ja käyttää energiaa. Tällöin päästäisiin myöskin sitten asuntotasolla plus-energiatasoon. Kun puhutaan energiatehokkuudesta, niin on todella harmillista se, että tällä hetkellä meillä eduskunnan käsittelyssä on lakiehdotus, jossa esitetään poistettavaksi nykyiset energia-avustukset. Tässäkin hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että peruskorjausten kautta myöskin tätä energiatehokkuutta parannetaan. Tavalliset asukkaat niin kerrostaloissa kuin omakotitaloissa tarvitsevat pienen porkkanan siihen, että he ottavat käyttöön näitä energiatehokkaita ratkaisuja, ja tämän pitäisi olla edelleen mahdollista. Toki on hyvä, että tällaisiin suurempiin hankkeisiin näitä energiatukia on saatavissa, ja toivottavasti se sitten innostaa siihen, että todella lähdetään miettimään sitä, miten ratkaistaan energiatehokkuus asumisessa, miten siihen liitetään uusiutuvat energiat mahdollisimman monipuolisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-10-26T17:16:34,2016-10-26T17:21:53,Tarkistettu,1.1 2016_107_99,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"No niin, seuraavan puheenvuoron käyttää ministeri Tiilikainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_100,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa säätämään määritelmän lähes nollaenergiarakennukselle sekä vahvistamaan rakennusten ja rakennuksen osien energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Tämän kyseisen direktiivin toimeenpanosta on kyse tässä hallituksen esityksessä 220, ja se sisältää kokonaista kaksi pykälää: Uusi 115 a § on tuo lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä, ja niin tarkkaan suunnilleen kuin kääntää osataan on nyt otettu sanasta sanaan tuo direktiivin määritelmä, jotta ei syyllistytä ainakaan ylisäätelyyn ja tulee sitten varmasti toimeenpantua tarkalla tavalla tämä kyseinen lakikohta. 117 g §:ää muutetaan: siinä puolestaan katsotaan sitä, että mikä on uusi rakennus, ja uusi rakennus koostuu katetusta ja seinällisestä rakenteesta, jossa käytetään energiaa tilojen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi, ja tämänkaltainen rakennus on suunniteltava ja rakennettava lähes nollaenergiarakennukseksi. Eli määritellään, mikä on nollaenergiarakennus, ja sen jälkeen, mitkä rakennukset ovat sellaisia, joihin tätä määritelmää tulee soveltaa. Nyt annettava lakiesitys koskee ainoastaan uusia rakennuksia. Tämä on hyvä muistaa. Eli nyt ei olla katselemassa, mihin tyyliin pitää rakennuksia energiatehokkuuden nimissä remontoida, vaan nyt puhutaan sääntelystä, joka koskee uusia rakennuksia. Tässä samalla toteutetaan myös tuota hallitusohjelman tavoitetta norminpurusta, sillä tässä lakiesityksessä vähennetään asetuksenantovaltuuksia, niitä on karsittu, ja myös tuota lausunnolla olevien asetusluonnosten yksityiskohtaisuutta on purettu. Uusi rakennus on siis kokonaan uusi rakennus tai sitten samalle tontille rakennettava laajennuksena luvitettava itsenäinen rakennus. Jos sitten taas tontilla jo olevaa rakennusta laajennetaan esimerkiksi ullakkoa rakentamalla, niin se ei ole silloin uusi rakennus. Kyllä tämä taitaa aika selväjärkiseltä kuulostaa näin arvioituna. Sitten tietysti aina kiinnostavat nämä erityistapaukset, että no, mitäs nyt sitten tämä lainsäädäntö ei koske, ja se on hyvä käydä läpi. Eli tässä on poikkeukset rakennusluokista, joihin sitten ei tarvitse soveltaa näitä nyt säädettäviä energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia, ja nyt tämä poikkeuslista sisällytetään suoraan lakiin, jotta saadaan ymmärrettävää lainsäädäntöä. Poikkeuksia ovat: Alle 50 neliön rakennukset — 49,5-neliöistä rakennusta ei siis koske nyt esiteltävä laki. Loma-asuntoa, joka on käytössä alle neljä kuukautta vuodessa, eivät koske kyseiset säädökset. Paikallaan pysytettävä ja tilapäinen rakennus, jonka käyttöaika on enintään kaksi vuotta. Teollisuus- ja korjaamorakennuksia lainsäädäntö ei koske. Maatilarakennusta, muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettua, jossa energiantarve on vähäinen tai jota käytetään alalla, jota koskevat alakohtaiset energiatehokkuussopimukset, ei lueta tämän lainsäädännön piiriin. Myöskään rakennuksia, joita käytetään hartauden harjoittamiseen tai uskonnolliseen toimintaan, eivät koske nyt säädettävät energiatehokkuusvaatimukset. Ja sitten suojelurakennus, joka suojellaan osana määrättyä ympäristöä tai sen erityisen arkkitehtonisten tai historiallisten ansioitten vuoksi, siltä osin kuin sen luonne sitten muuttuisi näitten energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen vuoksi. Tämänkaltaisia poisrajauksia tässä laissa myös tehdään. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta, ja sitä sovelletaan vuodesta 2018 alkaen, ja on tärkeää, että rakennusalalle jää tuo vuoden sulatteluaika, jotta tiedetään, mitä laki pitää sisällään ja miten sitä lähdetään sitten 2018 alusta toimeenpanemaan. No, kun sanoin, että tässä on nyt ainoastaan kaksi pykälää, joita muutetaan, niin sitten yksityiskohtia tietenkin on tuolla asetuksissa. Ja nämä tekniset vaatimustasot lähes nolla-energiarakentamista koskien annetaan nimenomaan asetuksissa. Ja nyt paraikaa on lausunnoilla kolme asetusta, jotka liittyvät tähän lainsäädäntöön: Asetus energiamuotojen kertoimista, se on valtioneuvoston asetus. Lisäksi ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta. Ja ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Lausuntoaikaa näille asetusluonnoksille on marraskuun 7. päivään asti. Asetusluonnoksia voisi luonnehtia sen verran, että niitten myötä tulossa on aika maltillisena pidettäviä rakennusten energiatehokkuusvaatimusten parannuksia, eli ehkä tuo lähes nolla on pikkaisen ylimitoitettu nimi tälle, koska kyseessä on askel aiempaa energiatehokkaampaan suuntaan. On hyvä muistaa, että tämä on minimivaatimus, ja monin paikoin, niin kuin täällä jo tuli itse asiassa edustajien puheenvuoroissa esille, jo nyt rakennetaan tehokkaammin, ja hyvä niin — niin saa tehdä. Eli saa rakentaa huomattavasti energiatehokkaampiakin kuin tämä nyt asetettava minimi. No, jonkun verran on keskustelua käyty sitten näistä kosteusvaurioista, ja itse asiassa nämä rakennusten sisäilma- ja kosteusvauriokestävyys ovat olleet aika tärkeällä osalla tässä valmistelevassa keskustelussa ja siinä asiantuntijoitten työssä, mikä tämän lakiesityksen antamista on edellyttänyt. Ja oikeastaan tuo energiatehokas rakentaminen ja siihen liittyvien vaatimusten huomioonotto kyllä mahdollistavat aikaisempaa paremman rakentamisen. Ja sitä on syytä tavoitella ottaen huomioon ne home- ja kosteusvauriot, joitten kanssa nyt siis painitaan. Tavoitteena on tietenkin, että jatkossa näitä vaurioita ei synny. Ja eivät kai aikaisempien rakennusten home- ja kosteusvauriot ainakaan tämän lainsäädännön vika ole, joka ei ole ollut vielä edes voimassa, vaan kyllä näissä kosteus- ja sisäilma-asioissa ennen kaikkea on myös siitä rakentamisen ammattiylpeydestä kyse, siitä, että tehdään huolellisesti. Minkään valtakunnan säännöksillä ei voida estää virheitä, mutta ammattiylpeydellä voidaan estää virheitä sitten käytännön rakennustyössä. Vielä kun totean, että rakennukseen on mahdollista jatkossakin suunnitella painovoimainen ilmanvaihto, ja totean, että hirsirakentaminen on mahdollista myös jatkossa erilaisissa käyttökohteissa näiden asetusluonnosten osoittamalla tavalla, niin pientaloissa kuin julkisissa rakennuksissa, niin katson, että tässä on pääpiirteissään nyt tämä lakiesitys ja asetusten sisältö esitelty. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-10-26T17:22:04,2016-10-26T17:30:44,Tarkistettu,1.1 2016_107_101,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ministeri jo totesi, käsittelyssä on maankäyttö- ja rakennuslain muutos niin, että lakiin lisätään lähes nollaenergiarakentamisen määritelmä. Vuosien varrella vaadittavaa energiatehokkuutta on vaiheittain tiukennettu. Viimeisimmät muutokset tiukensivat vaatimuksia noin 30 prosentilla vuonna 2010 ja edelleen vuonna 2012 noin 20 prosentilla aiemmasta määräystasosta. Nyt lähes nollaenergiarakennusten suunnitteluun ja rakentamiseen siirtymisen tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja lisätä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä rakennuksissa. Hallituksen esityksen tavoitteena on luoda edellytykset rakennusten energiatehokkuuden vaatimusten asettamiseksi kustannustehokkaalle tasolle. Hallituksen esityksen ehdotukset käsittävät lähes nollaenergiarakennuksen määritelmän, lainsäädännöllisen pohjan asetusten antamiseen sekä asetuksenantovaltuuksien tarkistamisen. Ehdotuksella ei ole varsinaisia taloudellisia vaikutuksia, vaan taloudelliset vaikutukset riippuvat keskeisesti asetuksenantovaltuuksien nojalla annetuista asetuksista. Ehdotetulla lainsäädännöllä on tunnistettu olevan välillisiä vaikutuksia rakennuksen käyttäjille. Koska ehdotettu lainsäädäntö ei muuta nykyistä energiatehokkuuden määrittämistapaa vaan ainoastaan tiukentaa vaatimustasoa jossain määrin eri rakennustyypeissä, ei ehdotetusta lainsäädännöstä aiheutuvien käyttäjävaikutusten arvioida olevan suuria nykytilaan nähden, etenkin kun ehdotettu vaatimustaso on mahdollista saavuttaa jo olemassa olevalla tekniikalla. Uusien, 2010-luvun rakennusten käytön erot verrattuna vanhempaan rakennuskantaan voivat sen sijaan olla hyvinkin merkittäviä. Arvoisa puhemies! Lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus sellaisena kuin se on määriteltynä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010 liitteen I mukaisesti. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä on laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettu uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia. Rakennusten lämmöneristysvaatimukset eli U-arvot eivät tällä muutoksella kiristy vuoden 2008 arvoista. Maankäyttö- ja rakennuslain 117 c §:n mukaan, jossa puhutaan terveellisyydestä muun muassa, rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus käyttötarkoituksensa ja ympäristöstä aiheutuvien olosuhteittensa edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että se on terveellinen ja turvallinen rakennuksen sisäilma, kosteus-, lämpö- ja valaistusolosuhteet sekä vesihuolto huomioon ottaen. Rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista ja niin edelleen. Siis vastuu on siirretty kokonaan rakennushankkeeseen ryhtyvälle ja vastaavasti rakennuksen energiatehokkuusmääritelmät on kehitetty pitkälti EU:n lainsäädännön johdosta. Mielestäni tällä ohjataan liiankin voimakkaasti Suomessa tapahtuvaa rakentamista, koska uudet rakentamisratkaisut suomalaisiin olosuhteisiin vaatisivat pitkän ajan kokemuksia. Viime viikolla ympäristövaliokunnan avoimessa kuulemistilaisuudessa tuli selväksi, mistä home- ja kosteusongelmat pääasiassa johtuvat. Yli 95 prosenttia home- ja kosteusongelmista johtuu kunnossapidon laiminlyönneistä, käyttövirheistä, putkirikoista ja ihmisen asumisesta johtuvista seikoista. Monesti olen kuullut, että syy olisi huono rakentaminen. Olen hieman toista mieltä. Siinä vaiheessa, kun ongelmia huomataan, rakennus on jo lähes korjauskelvoton. Siksi kysymykseni kuuluukin: Onko yhteiskunnan tehtävä ottaa vastuu terveydelle vaarallisista rakennuksista ja ihmisten terveydestä? Ja onko lainsäädännössä vielä korjaamista tämänkin jälkeen? Luulen, että on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-10-26T17:30:56,2016-10-26T17:36:17,Tarkistettu,1.1 2016_107_102,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaankin nyt käsittelemäämme hallituksen esitystä on jo etukäteen kritisoitu moniltakin kohdin. Huomautan näin aluksi, että nythän meidän Suomessa on säädettävä tämä rakennusten energiatehokkuutta edistävä laki johtuen tästä EU-direktiivistä, joka meidät tähän velvoittaa, ja mielestäni tässä on kyllä onnistuttu varsin kohtuudella täytäntöönpanemaan nämä vaatimukset Suomen osalta. Nythän, arvoisa puhemies, tämä kritiikki, mitä on esitetty, on kohdistunut siihen, mitä tämä aiheuttaa meidän rakentamiselle ja minkälaisia ongelmia tämä aiheuttaa mahdollisesti nyt uusissa rakennettavissa rakennuksissa myöhemmin. Niin kuin tässä jo edellisessä puheenvuorossa kuultiin ja ympäristövaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan erinomaisessa homeongelmia käsitelleessä seminaarissa viime viikolla kuultiin, niin monet rakennusten ongelmat johtuvat huonosta asumisesta ja rakennuksen huonosta ja väärästä käytöstä. Tällaisiin asioihin puuttumalla voitaisiin ehkäistä näitä ongelmia, enkä usko, että nimenomaan tämä nollaenergiarakentaminen nyt johtaa varsinaisesti sisäilmaongelmiin tai muihin. Voidaan rakentaa hyvin tai huonosti, rakennettiin sitten tiiviitä, energiatehokkaita taloja tai rakennettiin sitten harvempiakin taloja, ei ole siitä kyse, vaan rakentamisen laatu on pääasia kaikessa. Arvoisa puhemies! Itse pidän myös erittäin tärkeänä sitä, että hallitus on tässä ottanut huomioon hirsirakentamisen ja sen, että myös massiivihirsirakentaminen jatkossakin olisi mahdollista tämän huojennuksen kautta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-10-26T17:36:21,2016-10-26T17:38:23,Tarkistettu,1.1 2016_107_103,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ainakin edustajat Sarkkinen ja Myller jo totesivat, tämä asiahan liittyy ilmastonmuutoksen hillintään. Eilen eduskunta hyväksyi Pariisin sopimuksen ratifioinnin, ja ympäristövaliokunnan mietinnössä siitä asiasta viitattiin muun muassa Kansainvälisen energiajärjestön arvioon siitä, että ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen vähennyksistä noin yhden kolmasosan pitäisi syntyä energiatehokkuuden parantamisesta. Energiatehokkuus on lukuisten näkemieni arvioiden mukaan asia numero yksi ilmastonmuutoksen hillinnässä, ja rakennukset ovat siinä hyvin iso kokonaisuus. Eli sinänsä ne tavoitteet, joita tällä tavoitellaan, ovat erittäin tärkeitä ja kannatettavia. Yksi asia, josta tässä keskustelussa ei ole vielä paljon puhuttu ja jonka haluaisin nostaa esille, on uusiutuvan energian pientuotanto. Meillä Suomessahan on totuttu energia-asioissa ajattelemaan, että vain isot ovat jotain todellista, vain iso energiantuotanto on merkittävää. Monessa muussa maassa on jo kauan sitten lähdetty kannustamaan myöskin pienimuotoisempaan uusiutuvan energian tuotantoon, ja tämä on sitten osaltaan johtanut esimerkiksi siihen, että reilussa 30 vuodessa aurinkopaneelien hinnat ovat halventuneet alle sadasosaan siitä, mitä ne olivat joskus reilu 30 vuotta sitten. Suomessakin jo nyt tilanne on se, että tavallinen ihminen ja perhe saa oman katon aurinkopaneeleista sähköä halvemmalla kuin verkosta, ja on myöskin laskettu, että Suomessa aurinkopaneeleihin investoiminen tarjoaa sijoitukselle paremman koron kuin saman rahan makuuttaminen pankkitilillä. Tämä hallituksen esitys sisältää myöskin kannusteen, ja se on minusta hyvä asia tällaiseen, niin kuin tässä hallituksen esityksessä sanotaan, ilmaisenergian omavaraistuotantoon. Toivoisin kuitenkin hallitukselta johdonmukaisuutta tässä asiassa. Nythän aurinkopaneelin kun asentaa katolleen, niin se on aivan sitten sen varassa, miltä yhtiöltä ostaa sähköä, saako siitä verkkoon toimittamastaan sähköstä, joka menee yli oman tarpeen, mitään asiallista hintaa vai ei. Toivoisin, että tässä asiassa meillä olisi valtakunnallista ohjausta, mutta sinänsä pidän myönteisenä asiana, että näiden rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kautta meilläkin nyt syntyy tällainen selkeä kannuste myöskin pienimuotoiseen aurinkoenergian tuotantoon meidän rakennuskannassa ja että pääsemme maailmassa meneillään olevassa energiaremontissa myöskin tämän asian kyytiin vitkuteltuamme moniin muihin maihin verrattuna varsin pitkään. Jotkut kollegat ovat viitanneet myöskin näihin teknisiin ongelmiin, joita järjestelmien monimutkaistuminen muun muassa energiatehokkuusvaatimusten ansiosta aiheuttaa. Tämä on myöskin ihan todellinen ongelma. Valiokunnan viime viikolla yhdessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa järjestämän sairaita taloja ja sairaita ihmisiä käsitelleen julkisen kuulemisen johdosta ja monien muiden aineistojen pohjalta tästä asiasta olen itse alkanut epäillä myös sitä, että meillä on rakentamisen vastuita koskevassa lainsäädännössä puutteita. Tänään ympäristövaliokunta vieraili Raklissa, jossa myös tuotiin esille se, että nykyinen lainsäädäntö, joka asettaa vastuun, aivan niin kuin edustaja Mölsä totesi, siihen rakennushankkeeseen ryhtyvälle, antaa tavallaan sitten vapautuksen sille taholle, joka varsinaisesti rakennusvirheen tekee. Tällaisten asioiden selventäminen ja vastuun selventäminen meidän lainsäädännössä olisi tärkeää erityisesti, kun mitä todennäköisimmin järjestelmät monimutkaistuvat. Meidän ei sinänsä mielestäni pidä pelätä erilaisten älyjärjestelmien ja automaation tuloa rakennuksiin. Myöskin siinä viime viikon asiantuntijakuulemisessa kävi esille sekin, että erilaisten älykkäiden anturien ja muiden avulla voidaan esimerkiksi tarkkailla sitä, muodostuuko rakenteisiin kosteutta sellaisiin paikkoihin, joihin sitä ei pitäisi muodostua, ja tällä tavoin sitten tarttua ongelmiin jo ennen kuin rakennus on pilalla ja ihmiset ovat sairastuneina. Lopuksi, arvoisa puhemies, haluaisin vielä korostaa sitä, että Suomessa olisi syytä ottaa selkeästi se asenne, että ne asiat, joita meidän pitää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdä, mukaan lukien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, ovat myönteisiä mahdollisuuksia. Ne eivät ole ensisijaisesti joku ylimääräinen riesa, vaiva ja ongelma, mitä esimerkiksi EU meille sälyttää, vaan ne tarjoavat suomalaisen osaamisen kehittämiselle mahdollisuuksia. Kun me asumme täällä pohjoisessa, niin meillä on tietysti rakennuksille ylipäätänsä ankarammat vaatimukset kuin monessa muussa maailman maassa, ja se on tavallaan sellainen luontainen edellytys sille, että meillä on tavallaan myöskin pikku pakko kehittää sellaista osaamista, joka monissa asioissa menee sitten pitemmälle kuin muualla maailmassa. Meidän pitäisi ottaa myöskin tällaisen osaamisen ja siihen liittyvän uuden työllistämisen ja vientipotentiaalin kehittämisen näkökulma tähän työhön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-26T17:38:32,2016-10-26T17:45:36,Tarkistettu,1.1 2016_107_104,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Mennään nyt listan mukaan, kun täällä on vain muutama puheenvuoro. Eli P-painikkeella voi varata puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_105,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa rakentamisen buumi näyttää asuntopuolella jatkuvan, kasvua on luvassa 1—3 prosenttia ensi vuodellekin. Pidän tärkeänä, että energiatehokkaan rakentamisen ja asumisen edistäminen jatkuu edelleen. Direktiivi antaa siihen nyt sysäyksen, mutta kyllä sitä pitää kansallisella lainsäädännölläkin tehdä. Mutta me emme saa tietystikään vaikeuttaa emmekä hankaloittaa emmekä viedä väärään suuntaan rakentamista ylipäätänsä. Viittaan itsekin siihen, että kansainväliset ilmasto- ja päästösopimukset velvoittavat meitä vähentämään kasvihuonekaasuja liikenteestä ja asumisesta ja nämä on otettava aivan todesta. Uusi tekniikka mahdollistaa energiatehokkuutta rakentamisessa mutta myöskin itse asumisessa ja huollossa. Tekniset valmiudet, kuten edustaja Hassi sanoi, voivat olla myöskin vientituote, innovaation lähde Suomessa, mitä me osaamme ja voimme viedä ulkomaille. Pidän tärkeänä, että tässä energiatehokkuusasiassa kiinnitetään huomiota lämmitystapoihin. Juuri tämä pienimuotoisten uusiutuvien energiamuotojen edistäminen kuuluu isona osana tähän kokonaisenergiatehokkuuspakettiin. Asumisen lämmitystavat, asumisen huoltorakentaminen, erilaisten luonnonvarojen ja materiaalien käyttö ovat kokonaispaketti tälle energiatehokkuudelle. Pidän myös tärkeänä sitä, että asuntojen rakentamisen, nyt tässä tapauksessa uusien, suunnitteluun, valvontaan ja (Puhemies koputtaa) neuvontaan käytetään tarvittava määrä aikaa ja resursseja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-10-26T17:45:45,2016-10-26T17:47:55,Tarkistettu,1.1 2016_107_106,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Velvoite siirtyä uusien rakennusten rakentamisessa lähes nollaenergiarakennuksiin perustuu EU:sta tulevaan direktiiviin. Hallituksen esitys aiheuttaa vain vähäisiä muutoksia maankäyttö- ja rakennuslakiin, kuten huomaamme, vain oikeastaan kahteen pykälään. Sitä enemmän vaatimus aiheuttaa tarpeen uusia Suomen rakentamismääräyskokoelmaan kootut, asetuksina annetut rakentamismääräykset. Hallituksen esityksellä ei ole kovin suuria taloudellisia vaikutuksia, mutta lopulliset vaikutukset vasta riippuvat hyvinkin paljon niistä tulevista asetuksista, mitä ne sitten ovat. Hallituksen esityksellä ei myöskään ole suuria ympäristövaikutuksia, siis tällä hallituksen esityksellä, mutta nekin riippuvat aivan olennaisesti sitten niistä tulevista asetuksista, kun ne annetaan. Kun ministeriöissä sitten asetuksia tehdään, niin mielestäni on tärkeää, että niistä tulee selkeät ja helposti tulkittavat. Mielestäni uusien rakennusten rakentamismahdollisuuksien tulee olla materiaali- ja teknologianeutraaleja. Tärkeää on myös materiaalitehokkuus ja se, ettei rakennuksista tehdä liian monimutkaisia, siis myös tulevaisuudessa hirsirakentamisen, puurakentamisen on oltava mahdollista ja myös painovoimaisen ilmanvaihdon rakennuksissa. Itse näen, että tulevaisuuden haasteena on, että rakennusten talotekniikka lisääntyy ja muodostuu myöskin monimutkaiseksi, osaavatko asukkaat ja siellä olevat ihmiset käyttää sitten talotekniikkaa oikein tulevaisuudessa. Tämänkin uudistuksen seurauksena tarvitaan aivan varmasti runsaasti lisääntyvää koulutusta ja osaamista niin suunnittelijoille, rakentajille kuin etenkin tietysti myös rakennusten käyttäjille. (Puhemies koputtaa) Se on tärkeää tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-10-26T17:47:57,2016-10-26T17:50:04,Tarkistettu,1.1 2016_107_107,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Värderade talman! Kun ensimmäinen versio tästä lakipaketista oli kierroksella viime keväänä, niin minä ja moni muu olimme aika huolestuneita. Tässä alkusyksystä luettiin lehdistä, miten ministeri Sipilä iloitsi Pudasjärven hirsikoulusta ja puhui siitä tulevaisuuden mallina. Itse pohdin siinä, ymmärtääkö hän, että tämä nollaenergiapaketti todennäköisesti tekee vastaavien koulujen tulevaisuusnäkymät vähintäänkin huonoiksi, niistä saattaa tulla jopa mahdottomia. No, tämä ehdotus kuitenkin osittain poistaa nämä pelot. Tämä on selvästi alkuperäistä parempi. Tämä saattaa jopa olla ihan kelpo. Mitä tässä on tapahtunut sitten sen ensimmäisen kierroksen? Tässä E-lukutiukennukset ovat aika maltilliset, ja ne erittäin suuret koulu- ja päiväkotirakennusten tiukennuksetkin, jotka silloin vielä olivat mukana, on nyt pitkälti peruttu. Ja se on hyvä asia, koska luulen, että ne olisivat tehneet massiivipuisten koulujen rakentamisen käytännössä mahdottomaksi, myöskin johtaneet huomattavasti lisääntyneisiin homeongelmiin. Puuarvoja ei tässä ole lähdetty muuttamaan. Se on hyvä asia, koska vaikka laatu on tärkeä asia, niin kuin tässä monessa puheenvuorossa on otettu esille, niin Frame-tutkimuksen ja Tampereen yliopiston rakennusfysiikan laitoksen tutkimusten mukaan lisääntynyt eristepaksuus lisää riskiä. Tämä on kohtalaisen kiistaton asia. No, nyt paksuuksia ei tarvinne kohtuuttomasti lisätä, toivotaan näin. Toinen hyvä asia on se, että painovoimainen ilmanvaihto lausutaan ihan selkeästi mahdolliseksi. Tämä paperi mahdollistaa sen, mutta sitten pitää muistaa, että tätä asiaa ohjaavat myöskin muut asetukset. Rakennusmääräyskokoelma D2 tällä hetkellä vaatii ilmanvaihdolta sellaisia asioita, jotka käytännössä tekevät sen mahdottomaksi. Eli tämä asia pitää nyt vain viedä muissakin asetuksissa läpi ja tehdä se selväksi myöskin rakennusvalvontaviranomaisille, luoda selvät menetelmät, selvät mittaustavat, jotta tämä saataisiin vietyä maaliin asti. Hirsirakentamiselle on erityishelpotuksia, tämä on hyvä asia. Johdonmukaisuuden nimissä tämä olisi hyvä viedä myöskin muihin massiivirakenteisiin, koska ne ovat pitkäikäisiä ja empiirisen, ei-teoreettisen, tiedon pohjalta myöskin tehokkaita. Helsingin Energian tilastojen mukaan esimerkiksi viime vuosisadan alussa rakennettu kerrostalo on yhtä energiatehokas, siis kuluttaa yhtä paljon lämmitysenergiaa kuin tämän vuosisadan alussa rakennettu. Ja nehän ovat käytännössä tällaisia punatiilimassiivirakenteisia seiniä. Tämä direktiivihän sallii joustoja. Niitä ei tässä kuitenkaan ihan täysimittaisesti ole valitettavasti otettu mukaan. Direktiivi vapauttaa rakennukset, joiden lämmitettävä osa on alle 50 neliömetriä näistä määräyksistä. Tässä paketissa puhutaan kuitenkin kerrosalasta näiden osalta. Se tekee käytännössä sellaisen rakennustyypin mahdottomaksi, jota aika usein käytetään ekologisessa rakentamisessa, eli on pieni lämmitettävä sydän ja sen ympärillä puolilämmin tila, jota sitten käytetään sääolosuhteiden ja vuosiaikojen mukaan tai sitten jätetään käyttämättä. Eli tämä olisi hyvä nyt muuttaa, kun tätä viedään eteenpäin. Asetusten tasolla tässä säädetään energiakertoimista. Siinä on heikennetty puun suhteellista asemaa, pudotettu kaukolämmön ja sähkön kertoimia mutta ei kuitenkaan vaikutettu niitten keskinäiseen suhteeseen. Kertoimien käyttö on aika raskas ohjaustapa, ja ne määrittävät hyvin vahvasti tapaa, jolla me rakennamme pitkäksi ajaksi, ja siksi niitten kanssa tulisi olla varovainen, koska tapa, jolla me tuotamme energiaa, muuttuu, 10 vuoden kuluttua tuotetaan sähköä ihan eri tavalla kuin tänään. Näitten asetusten mukaan, näitten lukujen mukaan hiilellä tuotetulla kaukolämmöllä lämmitettävä talo saa olla 150 prosenttia energiatehottomampi kuin tuulisähköllä lämmitettävä sähkölämmitteinen talo, ja se ei voi olla meidän tavoitteidemme mukaista. Tai kannattaako tilanteessa, jossa olemme menossa kapasiteettimarkkinaan, suosia maalämpöpumppuja, jolloin hetkellinen sähkönkulutus saattaa olla oleellisesti isompi kuin sähköllä lämmitettävän talon. Näitä asioita on ehkä hyvä pohtia. Kaiken kaikkiaan pitäisi pohtia tapaa, jolla me näitä asioita mittaamme. Kuviotutkimus osoittaa, että energiavaatimusten kiristystoimenpide ei ole johtanut oletettuihin tuloksiin. 50-luvulla rakennetun päiväkotirakennuksen kokonaisenergiankulutus on aika pitkälti sama kuin 2000-luvulla rakennetun. Ja tämä osoittaa selvästi sen, että tämä malli, jota me käytämme, ei ole tarkoituksenmukainen. Meidän tulisi osata arvioida ei primäärienergian kulutusta vaan kokonaishiilijalanjälkeä, jolloin se lähtökohta on se, että pohditaan, mistä rakennetaan, miten tavara kuljetetaan työmaalle, missä se kuljetetaan, mitä rakentaminen vaatii, miten pitkäaikainen rakenne on ja mikä sen kierrätettävyys on. Toki tämä on tärkeätä myöskin globaalissa mielessä. Tiedetään, että betoni- ja sementtiteollisuus tuottaa 5—10 prosenttia meidän kasvihuonepäästöistä maailmanlaajuisesti. Kaiken kaikkiaan pitää kiittää siitä, että tästä saatu palaute on varsin hyvin otettu huomioon, ja tuntuu, että pienillä muutoksilla tämä sallii aika monipuolisen ja toivottavasti jopa terveen rakentamisen. Mutta ehkä tässä vielä valiokuntatyöskentelyssä pientä inputia ja muutosehdotusta tulee. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-10-26T17:50:09,2016-10-26T17:56:10,Tarkistettu,1.1 2016_107_108,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvin laaja-alaisesti valmisteltu, ja kuten edustaja Adlercreutz tuossa tuumasi, tätähän on muutettu matkan varrella hyvään suuntaan. Olen tästä asiasta täysin samaa mieltä. Jos poimin tästä erinomaisia asioita muun muassa, niin esimerkiksi tämä oman energiantuotannon huomioon ottaminen on tärkeä asia. Siitä edustaja Hassikin tuossa jo mainitsi, ja hän myös mainitsi tästä uusiutuvan energian pientuotannosta, että sitä ei vielä Suomessa sallita, ja tämähän on työ- ja elinkeinoministeriön sähkömarkkinalaissa, joka rajoittaa aurinkosähkön eri jakelutapojen käyttöä merkittävästi. Toivonkin omalta osaltani, että tätä myös katsottaisiin sitten muissa kokonaisuuksissa uudelleen. Sitten tästä elinkaariajattelusta: Tässähän otetaan huomioon rakennuksen elinkaaren aikaisen energiankulutuksen vaikutus luonnonvarojen käyttöön ja näillä kertoimilla ohjataan kohti energiatehokasta rakentamista ja kestävää luonnonvarojen käyttöä. Mutta edustaja Adlercreutz tuossa hyvin kannusti laajempaan elinkaariajatteluun, ja toki se olisi suotavaa, mutta varmasti melko mutkikasta. Näin olettaisin. Jälleen näitä hyviä piirteitä: Tämä hirsi- ja massiivipuurakentamisen ja painovoimaisen ilmanvaihdon hyväksyminen on erinomainen asia ja yleensä puurakentaminen ja se, että sitä voidaan edelleen edistää hallitusohjelman mukaisesti. Puurakentaminen on kuitenkin terveellistä, kaunista, ympäristöä ja ilmastoa huomioon ottavaa ja vieläpä kotimaisesta, (Puhemies koputtaa) pitkään kasvaneesta puusta kun rakennetaan, mikä sen parempaa työllisyydellekään on?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-10-26T17:56:13,2016-10-26T17:58:24,Tarkistettu,1.1 2016_107_109,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,Puheenvuoroja voi varata P-painiketta painaen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_110,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän hiukan harhaanjohtavana sitä, jos asukkaita syyllistetään siitä, että he eivät osaa asua oikein. Vanhanajan rintamamiestalot sietävät monia karkeitakin rakennusvirheitä, kun rakenteet ovat tuulettuvia ja vahinkoja korjaavia. Jos kosteus- ja terveysvahingot syntyvät siitä, että asukkaat eivät osaa huoltaa ja korjata monimutkaisia asumiskoneitaan, niin ei kai lainsäädännöllä ja normeilla pidä pakottaa ihmisiä vaurioituviin rakenteisiin? Ministeri totesi, että painovoimaisen ilmanvaihdon käyttämistä uudisrakennuksiin ei estetä, mutta tämä ei riitä. Ministeri lienee tietoinen, että useilla paikkakunnilla viranomaisten asiantuntemus ei riitä ymmärtämään tai edes hyväksymään painovoimaisen, luonnollisen ilmanvaihdon suunnitelmia. Monille uudisrakentajille jopa suorastaan väitetään, että normit edellyttävät koneellista ilmanvaihtoa ja muovisia höyrynsulkuja. Tämä on yleinen luulo, että pullotalot ovat pakollisia. Tästä syystä Suomen Kulttuurirahasto on tehnyt merkittävän kulttuuriteon ja terveysteon suunnitteluttamalla perinteisiä, terveellisiä K3-taloja, joiden suunnitelmat voi jokainen rakentaja ladata ilmaiseksi netistä. Jos tilanne on nyt tämä, niin lienee odotettavissa, että uuden lainsäädännön myötä luulo pakollisista pullotaloista yleistyy. Tämä käsitys lienee pontevasti oikaistava valiokunnan mietinnössä. Mihin toimenpiteisiin ministeri aikoo ryhtyä, että painovoimaisen ilmanvaihdon ja tuulettuvien rakenteiden mahdollisuudet uudisrakentajille tehdään tiettäväksi ja aidoksi vaihtoehdoksi? Ja onko tarvetta asetusmuutoksiin, joihin edustaja Adlercreutz tuossa äsken viittasi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-26T17:58:26,2016-10-26T18:00:12,Tarkistettu,1.1 2016_107_111,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun edustaja Hassikin otti vielä tämän rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuun esille: Muistamme, kun 1959 tuli rakennuslaki ja ‑asetus voimaan, se muutettiin 90-luvun alussa maankäyttö- ja rakennuslaiksi, niin siinä laissa, vanhassa laissa, vastuu oli valvontaviranomaisilla, suunnittelevalla ja vastaavalla työnjohtajalla, ja jopa rakennuslautakunta saattoi joutua vastuuseen jossakin tapauksessa, semmoisiakin tapauksia on ollut. Mutta sitten kun 90-luvun alussa tuli tämä maankäyttö- ja rakennuslaki voimaan ja kaikki vastuu siirtyi rakennushankkeeseen ryhtyvälle, niin muistelen, että siellä vihreän ministerin allekirjoituksiakin löytyi asetuksista siltä osin, kun sitä vastuuta siirrettiin rakennushankkeeseen ryhtyvälle. Tänä päivänä grynderi saa rakentaa rivitalon lähes valmiiksi edelleen ilman minkäänlaista valvontaa. Vasta siinä vaiheessa, kun yli puolet asunnoista on myyty — asuntokauppalain mukaan — ostajat voivat asettaa oman valvojansa. Eli kyllä tässä valvonta-asiassa vielä on paljon korjaamista. Siksi kysynkin ministeri Tiilikaiselta: onko tämä asia mitenkään vireillä, että voitaisiin tätä valvontaa tehostaa? Kuntien julkishallintorakennuksissakin se on kunnasta kiinni, minkälaisen valvojan asettaa — rahalla saa hyvän valvojan, mutta jos tingitään, niin voi olla huono valvoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-10-26T18:00:12,2016-10-26T18:01:53,Tarkistettu,1.1 2016_107_112,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tullut varsin selväksi se, että tämä laki itsessään ei paljonkaan kerro, vaan sitten se liha näitten luitten päälle tulee sieltä asetuksista. Edes sitä tämä laki ei pysty kertomaan, paraneeko ympäristönsuojelu vai eikö se parane. Toki se on sikäli ymmärrettävää, että kaikki sisältö tulee sieltä asetuksen kautta. Täällä ovat monet puhuneet hajautetun pientuotannon edistämisen puolesta ja pitäneet hyvänä sitä, että sitä edistetään tämän lainsäädännön kautta — se on siinä lainsäädännössä. Mutta kysyisin nyt teiltä, hyvä ministeri: Miten tätä asetusta tullaan sitten rakentamaan, ja voivatko esimerkiksi vierekkäiset talot tuottaa yhdessä tai asunto-osakeyhtiöt tuottaa yhdessä energiaa ja käyttää sitä? Nykyinen asetushan ei sitä mahdollista. Tämä olisi iso askel siihen suuntaan, että todella edistettäisiin pientuotantoa, uusiutuvista energianlähteistä tulevaa pientuotantoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-10-26T18:01:54,2016-10-26T18:03:14,Tarkistettu,1.1 2016_107_113,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Värderade talman! Edustaja Kosonen mainitsi tuossa myöskin saman, jonka minä tuossa äsken, eli tämän kokonaistarkastelun tärkeyden. Ja nyt pitää itse asiassa onnitella ympäristöministeriä, joka on tietojeni mukaan palkannut ministeriöön Matti Kuittisen, joka on nimenomaan tutkinut tätä hiilijalanjäljen mittaamista rakennuksissa, eli toivottavasti sitä työtä viedään nyt siellä määrätietoisesti eteenpäin. Haluaisin jatkaa edustaja Harakan pohdintoja siis siitä, miten edistetään vikasietoisia rakennuksia. Meidän rakentamisen paradigmat tällä hetkellähän oikeastaan lähtevät siitä, että hyvin paljon on kiinni siitä millin kymmenesosan kalvosta ja sen ehjänä pysymisestä: jos se puhkeaa, niin koko korttitalo romahtaa. Se kannattaa pitää mielessä, ja erityisesti näitten eristysten paksuntaminen tavallaan lisää niitä vikakertoimia. Painovoimaisesta ilmanvaihdosta: tosiaankin se on tässä mahdollista, mutta se edellyttää myöskin, että se mahdollisuus tehdään selväksi ja annetaan niitä välineitä, joita tarvitaan, sekä suunnittelijoille että sitten rakennusvalvontaviranomaisille, joidenka asiantuntemus vaihtelee hyvinkin paljon kunnasta kuntaan, ja että olisi selkeät ohjeet, selkeät menettelytavat, selkeät vaatimukset niille ratkaisuille. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-10-26T18:03:14,2016-10-26T18:04:44,Tarkistettu,1.1 2016_107_114,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mölsä otti esille tämän rakennusvalvonnan roolin. Kyllä minunkin käsitykseni on se, että rakentamisen aikana tapahtuva rakennusvalvonta on Suomessa nykyään liian vähäistä. En usko, että muuten olisi mahdollista esimerkiksi se, että on ollut niin pitkään niin yleistä, että esimerkiksi lämmöneristeet rakennustyömailla jätetään sateelle alttiiksi. Siinä viime viikon julkisessa asiantuntijakuulemisessa, jonka ympäristövaliokunta sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa yhdessä järjesti, rakennusteollisuuden edustaja totesi, että tämän vuoden maaliskuussa, kun kyseltiin rakennusyhtiöiltä kosteushallinnan toimenpiteitä, uudisrakentamisessakin vain 48 prosenttia eli vähän alle puolet huolehti tästä sääsuojauksesta ja korjausrakentamisessa vain 15 prosenttia eli suunnilleen joka seitsemäs työmaa. Esimerkiksi tällaisiin asioihin tarvittaisiin kyllä aktiivisemmin toimivaa rakennusvalvontaa, ja mielestäni se olisi keskeinen asia kyllä myöskin säädösten kehittämisessä, vaikka säädösten purku byrokratian purkamisen nimissä onkin niin kovasti suosittua ja muodikasta nykyisin. Mutta lisäksi edelleen korostaisin sitä, että kun tulee yhä monimutkaisempia järjestelmiä, niin on keskeistä, että niissä jollakulla on kokonaisvastuu. Esimerkiksi omassa talossani, jossa teimme tämmöisen maalämpöpumppu- ja aurinkolämpökeräinjärjestelmän, niin aluksi, kun nämä tulivat eri toimittajilta, ne eivät pelanneet yhteen: aurinkolämpökeräin toimi kyllä, mutta ei toimittanut lämpöä taloon, eikä se olisi käynyt ilmi, ellemme me olisi fysiikan tohtori (Puhemies koputtaa) ja tekniikan lisensiaatti, jotka olimme asiakkaina. Ei se saa olla asiakkaan asiantuntemuksen varassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-26T18:04:44,2016-10-26T18:07:08,Tarkistettu,1.1 2016_107_115,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Vielä edustajat Harakka ja Viitanen, ja sen jälkeen ministerillä puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_116,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan edustaja Adlercreutzin puheenvuoroa ehkä vähän tällaisessa filosofisemmassa ulottuvuudessa. Tulevaisuudentutkimuksissa puhutaan paljon resilienssistä. Yksi suomennos voi olla juuri tuo edustaja Adlercreutzin käyttämä vikasietoisuus, joka tällaisissa vähemmän teknisissä systeemeissä tarkoittaa sitä, että vikoja pidetään luonnollisena ja normaalina asiana eikä ainoastaan poikkeuksena. Yhteiskunnassa resilienssiä pidetään varsinkin sen nykyisen haavoittuvuuden johdosta tavoiteltavana tilana, mutta se koskee myös kaikkia yksittäisiä yhteiskunnallisia rakenteita. Sitä täytyy siis edistää myöskin rakentamisessa, ja tässä on nyt valiokunnalla ja ministerillä erinomainen tilaisuus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-26T18:07:08,2016-10-26T18:08:05,Tarkistettu,1.1 2016_107_117,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on tärkeä, todella iso kokonainen aihealue, ja tietenkin täälläkin on kiinnitetty huomiota sellaisiin asioihin, mitkä meitä puhuttavat tänä päivänä eduskunnassakin — homeongelmat, kosteusvaurio-ongelmat ja kaikki tämä — ja siinä suhteessa asiat, mitkä täällä on tänään keskustelussa nostettu esiin, eivät ole mitenkään merkityksettömiä. Uskon ja edellytän sitä, että kun tämä valtavan laaja kokonaisuus tulee nyt valiokunnan käsittelyyn, niin valiokunta eittämättä tulee tätä varmasti hyvin huolella punnitsemaan, etsimään mahdollisia pieniä korjaustarpeita tai isoja. En osaa sitä tarkkaan arvioida, koska mahdollista ei ole vielä ollut tähän kokonaisuuteen niin tarkkaan tutustua, mutta uskon, että valiokunta tulee tekemään tässä sinänsä huolellista työtä asian suhteen. Mutta, puhemies, oikeastaan halusin tämän puheenvuoron tässä vaiheessa käyttää kysyäkseni ministeriltä erästä yksityiskohtaa, johon olemme aiemminkin tässä salissa tulleet keskustelussa. Aikanaan päätettiin, että myös energiatodistuksia, tätä järjestelmää, aletaan uudistaa, ja myöhemminhän sitten tämä hallitus kytki sitä kulkemaan käsi kädessä tämän työn kanssa, ja eduskuntahan edellytti viime kaudella sitä, että esimerkiksi vanhojen pientalojen osalta luovutaan tästä pakollisesta energiatodistuksesta kokonaan, puhutaan EU-suuntaan, siihen suuntaan, että meille tämä mahdollisuus tulisi, ja sen lisäksi sitouduttiin eduskunnankin velvoittamana ja myös hallituksen tahdosta siihen, että tätä energiatodistusjärjestelmää kokonaisuutena uudistetaan ja kehitetään, ja tässähän sitten on ollut erilaista valmistelua. Haluaisin kysyä ministeriltä, miten tällä hetkellä tämä asia on nyt sitten esillä tässä yhteydessä. Olisi hyvä, jos omassa puheenvuorossanne voisitte (Puhemies koputtaa) tätä valottaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-26T18:08:06,2016-10-26T18:10:11,Tarkistettu,1.1 2016_107_118,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"No, vielä edustaja Myller tähän ennen ministeriä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_119,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on ollut ihan hyvää. On saatu esille niitä asioita, mitkä ovat energiatehokkuuden kannalta rakentamisessa tärkeitä. Haluan korostaa vielä sitä, että tavoitteen pitää olla se, että myös rakentaminen ja asuminen osallistuvat ilmastotavoitteitten toteuttamiseen. Se, että meillä on nyt käsillä tässä lakiehdotus, jolla toteutetaan Euroopan unionin rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä mutta joka sitten toteutuu vasta siellä hallituksen asetuksissa, asettaa tietysti monenlaisia kysymysmerkkejä esimerkiksi siitä, miten eduskunta voi olla sitten mukana tämän lainsäädännön sisällön rakentamisessa. Täällä nyt on muun muassa tullut aika painokkaastikin esille tämä talotekniikka ja se, mitä edellytetään sitten tavalliselta kansalaiselta, että hän kykenee suoriutumaan siitä asumisesta talossa. Tämä on varmasti erittäin tärkeä asia ottaa huomioon monen muun lisäksi, kun näitä asetuksia tehdään. Useinhan, kun tulee ongelma ja kysymyksessä on EU-direktiivin soveltaminen, niin silloin sanotaan, että eihän me mutta kun se EU-direktiivi. Nyt olen ainakin saanut sellaisen tiedon, että nämä käytännön kysymykset, jotka liittyvät esimerkiksi siihen, miten nämä asetukset rakennetaan, minkälaisten toimenpiteiden varaan tämä energiatehokkuus sitten tehdään, eivät riipu tästä EU-direktiivistä vaan se on varsin hyvin Suomen hallituksen käsissä ja teidän, hyvä ministeri.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-10-26T18:10:11,2016-10-26T18:12:15,Tarkistettu,1.1 2016_107_120,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille hyvin rakentavasta ja asiantuntevasta otteesta tähän lainsäädäntöön. Todellakin tässä laissa toimeenpannaan käytännössä sen direktiivin vaatimukset minimitasolla, ja sitten asetukset rakennetaan erikseen. Useat teistä, edustajat Torniainen, Adlercreutz ja moni muu, puhuivat näistä asetuksista ja siellä olevasta pihvistä. Todella näin se on, ja kun eduskunta tähän säädäntötyöhön ryhtyy, niin pidän erittäin tärkeänä sitä, että valiokunnan käytettävissä ovat nuo asetusluonnokset sekä niistä saadut lausunnot. Sen takia asetusluonnokset on lähetetty jo nyt lausunnoille, jotta tiedetään, miten tätä lakia aiotaan toimeenpanna. Muutamiin kysymyksiin vastauksia. Myller pohdiskeli, paraneeko ympäristönsuojelu, paraneeko ilmaston tila. Totta kai, se on tämä tavoite, että energiatehokkuus tämän lainsäädännön myötä paranee. No, sitten tuosta valvonta-asiasta, mitä edustaja Mölsä tiedusteli. Rakennusvalvontaan liittyviin säädöksiin ei sinällään ole muutoksia tulossa, mutta siinä, miten rakennusvalvontaa toteutetaan, aika hyviä kokemuksia on siitä, että jos useampi kunta on yhdessä päättänyt järjestää rakennusvalvonnan, niin silloin pystytään erikoistumaan, pystytään ehkä sitä osaamista käyttämään paremmin. Tämä on toki mahdollista, maakuntauudistus voi mahdollistaa myös kuntien niin halutessa maakunnallisen rakennusvalvonnan. Tästä tiedotuksesta. Mitään hurjan massiivisia tiedotuskampanjoita nyt tuskin on luvassa. Kun esimerkiksi edustaja Harakka pohti sitä, että jos on henkilöitä, joita kiinnostaa painovoimainen ilmanvaihto tai tämänkaltaiset ratkaisut, niin uskon, että ne, jotka ovat siitä kiinnostuneita, todennäköisesti osaavat myös niin sanotusti penkoa sen, että se on mahdollista eivätkä heti törmää virheellisiin väitteisiin sitten muualta. Energiamuotokertoimista, mihin Adlercreutz viittasi. Hyvin kärjistetyn esimerkin kerroitte siitä, että jos on kivihiilellä tuotettua kaukolämpöä ja uusiutuvalla tuotettua kiinteistökohtaista. Kyllä näin, mutta heti sinä päivänä, kun se kaukolämpö siirtyy uusiutuvaan, niin asia keikahtaa aivan toisinpäin. Eli kaukolämpöä suositaan sen energiatehokkuuden takia, uusiutuvaa suositaan vähäisten päästöjen takia, ja kun nämä kaksi pannaan yhteen, meillä on ihanteellinen ratkaisu. Tässä myös vastaus edustaja Myllerin kysymykseen. Tuo kiinteistöjen yhteinen tuotanto on mahdollista, koska silloin, jos useampi talo tuottaa yhdessä energian, se on määritelmän mukaan kaukolämpöä. Eli kaukolämpöä ei ole vain nykyisten isojen kaukolämpöyhtiöitten tuottama lämpö, vaan myös tällaiset vaikkapa korttelin yhteisen bioenergialaitoksen tuottama lämpö. Eli tämä yhteistuotanto tulee mahdolliseksi. Edustaja Viitanen kysyi näistä energiatodistusasioista. Niissä toimeenpannaan aika tarkkaan sitä, mitä EU-direktiivit meiltä edellyttävät, ja niihin varmasti tullaan palaamaan vielä myöhemmin. Toivon, että suunnilleen kaikkien teidän nostamiin huoliin pystyin vastaamaan. Olen tyytyväinen siitä palautteesta, että totesitte, että tässä tuon kuulemiskierroksen ja käydyn yhteiskunnallisen keskustelun myötä lakia on sorvattu parempaan muotoon. Se on toki aina hallituksen tavoite, että pystytään lainsäädännöllä vastaamaan käytännön ongelmiin ja huoliin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-10-26T18:12:20,2016-10-26T18:16:22,Tarkistettu,1.1 2016_107_121,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta. Te tunnutte luottavan kovasti siihen, että ihmisten oma aktiivisuus, sinnikkyys ja ehkä jopa itsepäisyys johtavat oikeaan tulokseen. Mutta kautta Suomen tulee aivan toisenlaista viestiä, esimerkiksi arkkitehti Panu Kailan suositulle kirjoitus- ja neuvontapalstalle siitä, että aidosti viranomaiset kertovat ihmisille virheellistä tietoa siitä, onko normien mukaista rakentaa painovoimaista ilmanvaihtoa vai ei, jolloin se kysymykseni kuuluu näin: onko tarpeen ryhtyä toimiin, joissa kautta Suomen kaikissa kunnissa viranomaiset antaisivat oikeaa tietoa ja aitoja vaihtoehtoja myös niin sanotuille tavallisille ihmisille, jotka eivät jo ennakkoon ole lyöneet tietämyksensä perusteella jotain kantaansa lukkoon, vaan että he voivat aidosti pohtia erilaisia vaihtoehtoja ja päätyä todennäköisesti myöskin terveellisemmän vaihtoehdon kannalle ilman täysin kohtuutonta vaivannäköä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-26T18:16:25,2016-10-26T18:17:41,Tarkistettu,1.1 2016_107_122,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä nyt vielä vähän palaan tähän yksittäiseen kysymykseeni energiatodistuksista. Nimittäin kun aiemmin olemme täällä ministeriltä sitä kysyneet, niin on viitattu siihen, että uudistaminen kulkee käsi kädessä tämän nollaenergiarakentamisen kanssa. Siinähän on yhtymäkohtia energiatodistukseen monilta osin, ja tietenkin nyt kysymys kuuluu, että tämä on sillä tavalla aika iso asia ollut eduskunnalle — tästähän oli kansalaisaloite, mikä oli hyvin tärkeä, ja sieltä Omakotiliitto oli hyvin aktiivinen valmisteluasteella, tehtiin eteenpäin yhdessä Omakotiliiton kanssa — ja eduskunta edellytti itse asiassa hallitukselta, että Suomi sitoutuisi siihen, että pyrkisimme siihen, että vanhat omakotitalot voitaisiin vapauttaa tästä energiatodistuksesta, joka siis on pakollinen tällä hetkellä, ja samoin sitten eduskunta edellytti, että tätä energiatodistusrakennetta uudistetaan sillä tavalla, että se koetaan oikeudenmukaisemmaksi ja nykyistä selkeämmäksi. Kun näin on edellytetty ja tästä on aika voimakkaita keskusteluja käyty kansalaisten parissa, kansalaisaloitteen muodossa, täällä eduskunnassa, ponsia otettu eduskunnan yksimielisillä päätöksillä, niin siksi tietenkin tämä yksittäinen asia on tässä yhteydessä ja muutenkin merkittävä, ja meidän tietenkin täytyy saada tietoa, miten se etenee. Muistan kyllä täällä päivitelleemme vähän päinvastaista kehitystä, mikä oli silloin viime syksynä tiedossa, eli päinvastoin kuin tämän asian edistymisestä raportoitiin, tulikin säädös, jossa autotallitkin pistettiin energiatodistuksen piiriin, ja sitähän me täällä kovasti kummastelimme, että tämäkö nyt sitä normien purkua on, kun eikö, ministeri, niin ole kuitenkin, että kun hallitus puhuu ihan oikein monessa yhteydessä normien purusta, niin silloin tämä energiatodistus olisi hyvä esimerkki siitä? Mutta hallitus toimi toisinpäin ja pisti autotallitkin energiaveron piiriin. Tämä kysymys on ollut niin näyttävästi täällä esillä, ja siksi sitä ministeriltä kysyin ja halusin siihen palata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-26T18:17:42,2016-10-26T18:20:03,Tarkistettu,1.1 2016_107_123,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on tänään useassa puheenvuorossa korostettu rakennusvalvonnan roolia myöskin siinä rakentamisen valvonnassa. Tosiasia kuitenkin on, että me kaikki tiedämme, että kuntien rakennusvalvonnan resurssit ovat rajalliset ja sieltä ei sitä kaikkea valvontaa voi vaatia. Myöskin ministeri viittasi tähän, että kuntien yhteistyötä tässä rakennusvalvonnassa on hyvä lisätä. Itse pitäisin hyvän rakentamisen ja hyvän lopputuloksen saamisen edellytyksenä nimenomaan rakentamisen valvonnan roolia — en niinkään rakennusvalvonnan roolia, vaan rakentamisen valvonnan roolia. Kyllä hyvä ja laadukas rakentaminen ja se lopputulos muodostuvat erittäin monesta osatekijästä. Se on kaikkien osapuolten yhteinen ponnistus ja yhteinen saavutus, että saavutetaan se hyvä rakennus, ja sitten se, että hyvässä rakennuksessa on hyvä asua, on taas myöskin se asukkaiden oikeus ja velvollisuus. Ja siihen hyvään rakentamiseen liittyy tietysti omalta osaltaan hyvin paljon se kaavoitus, ja siihen tulisi mielestäni kiinnittää enemmän huomiota, nimenomaan kaavoitukseen ja siihen, miten kaavoitus mahdollistaa erilaiset rakennukset ja myöskin niiden rakennusten sijoittamisen sinne tontille, sitten hyvä suunnittelu, se hyvä rakentaminen ja myöskin rakennuttaminen, että rakennuttajat ovat ajan tasalla, ja sitten se rakentamisen valvonta. Mutta ennen kaikkea, tässä kun puhutaan nollaenergiarakennuksista, sanoisin, että siinä on myöskin tärkeää se materiaalitietous, mistä rakennus rakennetaan, mistä materiaalista, ja miten niitä materiaaleja sijoitetaan mihinkin rakennukseen. Se on tärkeää. Mutta kyllä itse myöskin kiinnitän edelleen huomiota siihen, että talotekniikka kehittyy edelleen. Voin verrata sitä autoon. 1980-luvulla me kaikki osasimme vielä jollain tavalla korjata omaa autoamme, mutta nykyään ne autot ovat niin teknisiä, että ei niihin auta enää puuttua, ja toivottavasti (Puhemies koputtaa) 20 vuoden päästä myöskin rakennukset ovat sellaisia, että siellä pystytään asumaan huolettomasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-10-26T18:20:04,2016-10-26T18:22:25,Tarkistettu,1.1 2016_107_124,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että käytännön kokemuksen pohjalta Suomi on aika kaukana tästä hyvästä rakentamisesta. Tämä liittyy vaikkapa näihin kosteusongelmiin, joita syntyy hyvin äskettäin rakennettuihin tiloihin, myös julkisiin tiloihin ja ehkä jopa erityisesti julkisiin tiloihin. Hämmästyttävää, että näin on. Tuija Braxin johtama eduskunnan tarkastusvaliokunta puuttui näihin kosteus- ja homeongelmiin perusteellisessa työssään viime vaalikaudella. Sen tuloksena oli useita toimenpide-esityksiä, joista aika monet on toteutettu, Kosteus- ja hometalkoot liittyy muun muassa näihin. Nyt kun tätä on sitten katsottu jälkeenpäin, niin voi sanoa, että tiettyä paranemista on tapahtunut mutta ei todellakaan ollenkaan riittävässä määrin, ja tämä vaivaa tavallisia kansalaisia, ja tämä on todella akuutti ongelma, joka koskettaa arvioiden mukaan jopa 200 000:ta koululaista ja nuorta ja sitten sitä henkilöstöä, joka on oppilaitoksissa. Siis todella massiivisen luokan ongelma, ja sen takia rohkenen toivoa, että täytyisi olla kyllä asuntoministerin listassa korkealla sijalla, että tähän saataisiin korjaus. Se kyllä osoittaa, että jotain uutta lääkitystä tarvitaan. Sitten tämä sääntöjen vähentämisen tie: Sehän on ihan tarpeellista pohdiskelua, terveen sääntelyn, tarpeellisen, hyvän sääntelyn periaate. Sääntelyäkin tarvitaan, mutta sitten tullaan kyllä tähän energiatodistusasiaan, josta eduskunta viime vaalikaudella lausui ja otti hyvin selkeät kannat siitä, miten tämä energiatodistus vanhoissa omakotitaloissa toimii. Tässä on ollut oletusarvona, että Suomi käyttäisi hyväkseen komission turhan sääntelyn ohjelmaa ja ottaisi tämän listaan. Siksi kysyn ministeriltä: mitä tälle energiatodistusasialle on tehty?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-26T18:22:25,2016-10-26T18:24:28,Tarkistettu,1.1 2016_107_125,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Jaha, josko ministeri vielä pari minuuttia puhujapöntöstä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_126,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Harakka, se on kyllä aivan totta, että kyllä rakennusvalvontaviranomaisten täytyy antaa oikeaa tietoa kaikkialla maassa. Se on ilman muuta lähtökohta, että virheellistä tietoa ei voi antaa. Tuo edustaja Heinäluoman esille ottama kosteusongelma on todellakin vakava asia, ja sitä pidettiin myös tässä hyvin polttopisteessä, kun tätä energiatehokkuuslainsäädäntöä valmisteltiin, eli haluttiin varmistua, että tällä lainsäädännöllä ei pahenneta missään tapauksessa tilannetta. Itse asiassa meillähän jo on nyt tuotavan vaatimustason mukaisia matalaenergiarakennuksia, ja näissä kyseisissä rakennuksissa tämänkaltaisia vaurioita ei ole selvityksissä todettu, eli nyt tämän lainsäädännön ei pitäisi vaikuttaa sillä tavalla, että tilanne ainakaan heikkenee. Mitä tulee sitten tähän energiatodistuslakiin, niin siitä tuo eduskunnan edellyttämä selkeyttäminen tullaan antamaan. Sitten siinä, mitä kaikkea tuo energiatodistus koskee, me joudumme panemaan toimeen EU-lainsäädäntöä ja ulottamaan niitten rajojen puitteissa tuon energiatodistuksen kuin meiltä sitä edellytetään. Edustaja Viitanen lähetti ansiokkaita kirjeitä komissaarille, ja varmaan myös näitte ne vastaukset, mitä sieltä tuli: ei siellä kyllä ymmärrystä paljon osoitettu. Mutta kun mainitsitte, että autotallit nyt erikseen energiatodistuksen piiriin, niin tässä itse asiassa mainitsin, miltä rakennuksilta vaaditaan sitä energiatehokasta rakentamista, ja se koko on aika lailla se tärkeä juttu, eli yli 50 neliön rakennuksista. Jos jollain on taipumus rakentaa autotalli, joka vastaa normaalin suomalaisen kahden ihmisen kaksion pinta-alaa tai enemmän, niin ehkä siinä voi sitten panna eristyksetkin kohdalleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-10-26T18:24:32,2016-10-26T18:26:56,Tarkistettu,1.1 2016_107_127,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Kiitän ministeriä vastauksesta. Totean kuitenkin, että näiden kosteusvaurioiden osalta toistaiseksi kyllä epäilen, että tässä pitäisi miettiä tätä rakentamisen vastuukysymystä uudelleen. Tähän eivät selvästikään rakentajat ole vieläkään heränneet, koska niin paljon tulee näitä uutisia, että sateella rakennetaan niin, että eristeet ovat kosteudelle alttiita ja ne vain kiireen takia tungetaan sinne sisään. Tämä on hämmästyttävää, mutta myös viime talven osalta tuli tätä tällaista käytännön viestiä ihmisiltä, jotka olivat katsomassa, miten heidän asuntojensa rakentaminen edistyy. No, sitten tähän sääntelyn edistämiseen. Minäkin katsoin sitä komission vastausta tähän energiatodistusasiaan, ja siitä jäi kyllä mieleen se, että siinä oli selvä kanta, että kun tässä tehdään tämä välitarkastelu eli arvioidaan sitä, miten tämä direktiivi on toiminut, niin siinä yhteydessä tähän on mahdollisuus palata. Sitten toinen reitti on se, mitä itse tarjosin: tänne komission työlistalle, jossa pohditaan tätä turhan sääntelyn vähentämistä, pitäisi ottaa tämä asia. Ja koen sillä tavalla, että Suomen pitäisi puhua tästä aiheesta, koska se on selvä, että tämä omakotirakentaminen ja nämä energiatodistukset ovat meillä ihan eri asemassa kuin ne ovat Keski-Euroopassa, jossa valtaosin asutaan kerrostaloissa ja hyvin vähän omakotitaloissa, ja kun meillä lisäksi vielä asenne näihin sääntöihin on toinen. Meillä lähtökohta on se, että niitä noudatetaan, ja me tiedämme, että monessa muussa EU-maassa ei koira perään hauku, jos ei tämmöistä energiatodistusta ole tehty. Sitten on käyty keskustelua sen hinnasta, ja pidän kyllä sitä hintaa, silloin kun puhutaan lähellä 500:aa euroa olevista lukemista, aika korkeana, kun meillä kaikin muutoinkin tätä rakentamista ja asumista verotetaan aika ankarasti. Niin että en näe oikein tällä energiatodistuksella omakotitalojen osalta, vanhojen talojen osalta sitä sujuvaa merkitystä, varsinkin kun se laskelma on luonteeltaan teoreettinen. Sitten on eri asia, että mitä tulee uusiin omakotitaloihin, joissa se voidaan tehdä piirustusvaiheessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-26T18:26:58,2016-10-26T18:29:02,Tarkistettu,1.1 2016_107_128,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän sieltä sen kaltainen vastaus tuli juuri, että tämä ongelma on nyt huomattu ja tämä otetaan mukaan näille listoille, mitkä nyt sitten koskevat tätä niin sanottua REFIT-hanketta, ja myös se, mikä oli Suomella tiedossa, että joka tapauksessa tätä energiatehokkuusdirektiiviä arvioidaan, evaluoidaan, vuoden 2017 alkuun mennessä. Ja kyllä ainakin silloin olimme siinä asennossa, että tässä evaluointityössä ja mieluummin jo aikaisemmin tämän normien purkutalkoon myötä Suomi vahvasti viestittäisi sinne suuntaan terveisinään, että meillä on sellaiset olosuhteet, että kerta kaikkiaan näiden vanhojen omakotitalojen energiatodistus koetaan ihan aidosti enemmän kiusanteoksi ja aiheuttaa hämmennystä ilman, että sillä olisi todellisia myönteisiä vaikutuksia ilmaston paremmalle hyvinvoinnille, jos näin voi sanoa. Historiahan tässä asiassa menee niin, että aikanaan, kun tätä direktiiviä säädettiin, Suomen kanta oli hyvin pitkään se, että nimenomaan sen ei tulisi koskea näitä pientaloja. Ja Suomi taisteli siellä. Ennen pitkää Suomi sitten tämän taistelun hävisi, mutta nyt, kun tämä REFIT-hake tuli, niin tietenkin oli aika perusteltua ajatella, että jos muutenkin EU:ssa ajatellaan, että pistetään turhia normeja roskakoppaan, niin miksemme käyttäisi tätä tilaisuutta hyväksi ja palaisi siihen asentoon, missä alun perinkin olimme asiantuntija-arvioiden mukaan, eli siihen, että vanhoille omakotitaloille tämä energiatodistus voisi hyvin olla vapaaehtoinen. Minua huolestuttaa se, mitä on tapahtumassa nyt, jos me Suomena emme ole enää nostaneet tätä kysymystä esiin — siitäkin näkökulmasta, että tämähän oli eduskunnan yksimielinen ponsi ja edellytys, että näin tulisi toimia. Nythän ovat juuri nämä ajat sitten käynnissä, kun direktiiviä evaluoidaan. Arvostan, jos ministeri voisi vähän kuvata sitä, minkälaisia terveisiä meiltä EU:lle on mennyt tätä työtä ajatellen, millaisia kantoja olemme kaiken kaikkiaan siihen ottaneet. Ja toden totta, kyllä minua vähän hämmästyttää myös, (Puhemies koputtaa) että ministeri täällä puolustelee sitä, että autotallitkin piti laittaa energiatodistuksen piiriin, kun me lähdimme siitä, että kun joka tapauksessa uudistetaan, niin otettaisiin nyt tämä mukaan siihen kokonaisuuteen ja kerrottaisiin EU:lle, että meidän mielestämme tämä säännös on turha. (Puhemies koputtaa) Se tulisi normien purun nimissä purkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-26T18:29:03,2016-10-26T18:31:30,Tarkistettu,1.1 2016_107_129,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp,"Haluaako ministeri vielä? — Ei enempää, keskustelu näyttää olevan näin ollen päättynyt.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_107_130,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_107_131,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Taitaa käydä niin, että minä pidän tämän esittelypuheenvuoronkin valiokunnan mietinnöstä, mutta nyt täytyy huomioida, että tämä on sitten SDP:n puheenvuoro. Nimittäin me olemme jättäneet vastalauseen tähän kiinteistöveron korotusesitykseen. (Eero Heinäluoma: Hyväksytään yksimielisesti!) — Hyväksytään ilmeisesti tämän salin toimesta yksimielisesti, läsnä olevien toimesta. Mutta todellakin tämä vastalause, jonka tietenkin toivottavasti koko eduskunta voisi hyväksyä, lähtee siitä, että tosiasia on nyt se, että hallitus on jo toistamiseen, peräkkäisinä vuosina, nostamassa kiinteistöveroa. Kyseessähän on siis pakkonosto, koska hallitus määrittää tämän kiinteistöveron alarajan, ja olemme huolissamme siitä, että tämä iskee hyvin vahvasti erityisesti moniin kasvukeskuksiin, laajat vaikutukset Helsinkiin, Espooseen. Näihin tulee kohdistumaan nyt hallituksen toimesta kiinteistöveron pakkonosto, ja tietenkin me kaikki tiedämme sen, että tällä on erittäin haitallisia ja ongelmallisia vaikutuksia asumiskustannuksiin, jotka juuri esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla, Tampereella, muualla ovat varsin korkeat tänä päivänä. Aina kun puhutaan kiinteistöverosta, niin tietenkin ensimmäinen kysymys on myös se, mikä sen kokonaisvaikutus on asumiskustannuksiin, asumisen hintaan. Ja tietenkään tässä tilanteessa, kun jo toistamiseen, peräkkäisinä vuosina, hallitus tämän tekee, se ei hyvältä näytä. Tämä kiinteistöveron toinen pakkonostohan tuli sen seurauksena, että hallitus sinänsä teki hyvin eli peruutti hallituksen aikoman korotuksen, kohtuuttoman korotuksen päivähoitomaksuihin — tätähän me sosialidemokraatit vaadimme, ja oli hyvä, että hallitus sen peruutti — mutta sitten pyytämättä tuli kyllä se, että tilalle otettiin tämä monien lapsiperheidenkin talouteen vaikuttava kiinteistöveron korotus. 100 miljoonaa euroa sieltä nyt sitten kerätään, ja tämä ei tietenkään ole hyvä. Mutta meillähän on hyviä esimerkkejä siitä, että hallitus pystyy myös perumaan hölmöimpiä päätöksiään, ja täytyy sanoa, että tältä päivältä meillähän on tähän liittyen erittäin myönteinen uutinen, mistä sydämestäni iloitsen, ja se on tietenkin se, että hallituspuolueet ovat ilmoittaneet, että tämä rintamalisän indeksileikkaus perutaan. (Eero Heinäluoma: Järki voitti!) — Järki voitti, järki voitti. Inhimillisyys voitti, koska kysymys on kuitenkin meidän itsenäisyytemme juhlavuodesta, sotiemme veteraaneista ja siitä arvostuksesta, mitä me jokainen tunnemme sotiemme veteraaneja kohtaan. — Oli kyllä jo alun perinkin hämmästyttävää, että hallitus esitti rintamalisän indeksileikkausta tällaiselle vuodelle, ja muutenkin. Viime viikolla torstaina kyselytunnilla asia oli esillä. Edustaja Heinäluoma, joka täällä on paikalla, otti myös omassa puheenvuorossaan aiemmin näyttävästi kantaa asian puolesta, ja varmasti jokainen meistä sai myös vahvaa kansalaispalautetta siitä, että tämä on iso vääryys, joka tulee korjata. No, nyt hallitus peruutti tämän leikkauksen, erittäin hyvä niin, ja toivomme sitten, että tämä peruutusten sarja kenties saisi jatkoa myös tämän kiinteistöveron osalta, koska se ei hyvä päätös ole. Me sosialidemokraatit näemme, että paitsi että tällä on ongelmallinen vaikutus asumisen hintaan niin tällä on myös ongelmallinen vaikutus tulonjakoon. Mehän tiedämme sen, että kiinteistövero kuitenkin rokottaa suhteellisesti pieni- ja keskituloisia kotitalouksia enemmän, ja niinpä lähdemme siitä, että kaiken kaikkiaan kiinteistöveron rakennetta tulisi uudistaa. Sitä tulisi uudistaa siten, että se paremmin huomioisi pieni- ja keskituloisten henkilöiden ja perheiden asumisen kustannukset, edistäisi paremmin pieni- ja keskituloisten asumista. Me haluamme kokonaisuudistuksen, ja hallitus on myös valmistelemassa sitä. Hallitus valmistelee sitä, sitä on kiirehdittävä. Ja, puhemies, silloin, kun hallitus valmistelee parhaillaan kokonaisuudistusta, jotta kiinteistöverojärjestelmä olisi tätä päivää toimivampi, perustellumpi, samaan aikaan olisi varsin viisasta pidättäytyä lisäkorotuksista, pakkokorotuksista, kiinteistöveroon, ja tulisi ensin uudistaa rakenne, ja täytyy lähteä siitä, että avain ja ratkaisu löytyvät sen rakenneuudistuksen kautta. Näin ollen, puhemies, me esitämme tämän lain hylkyä, ja sen lisäksi tulemme kakkoskäsittelyssä esittämään kahta lausumaa tähän liittyen. Toinen liittyy asumisen hintaan — siihen, että tässä pitää ottaa huomioon paremmin pieni- ja keskituloiset, eli veron muuttamiseen enemmän progressiiviseen suuntaan, näin verokielellä sanottuna — ja samaan aikaan haluamme myös kiinnittää huomiota tähän rakentamattoman rakennusmaan korotettuun kiinteistöveroon, joka tällä hetkellä hallituksen esityksen mukaisena ei ole perusteltu, sillä siinä on esimerkiksi aluepoliittisesti ja asuntopoliittisesti hivenen ongelmakohtia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+12.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-26T18:32:13,2016-10-26T18:37:46,Tarkistettu,1.1 2016_107_132,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänä iltana näyttää siltä, että asumisen kustannukset kiinnostavat ainoastaan sosialidemokraatteja, ja meitä ne kiinnostavatkin todella paljon. Kiinteistövero itsessään on hyvä verotuksen keino, ja koska Suomessa verotetaan omistamista EU:n keskiarvoa huomattavasti vähemmän mutta työtä ja yrittämistä verotetaan kireämmin, se on myös oikeudenmukainen. Nykymuodossaan kiinteistöverossa on kuitenkin vakavia puutteita. Lisäksi kiinteistövero sopii erittäin huonosti pelkästään julkisen talouden tavoitteeseen, fiskaalisen tuoton lisäämiseen. Kuten edustaja Viitanen tuossa muisti, tämä kiinteistöveron lisäkorotus, siis jo kahdelle vuodelle tehtyjen korotusten päälle, ilmestyi aivan tyhjästä korvaamaan tuon aikaisemmin käsitellyn varhaiskasvatuksen maksujen aiotun korotuksen. Sitähän oppositio vastusti yksimielisesti, koska päivähoito-maksujen korotus olisi entisestään heikentänyt ennen kaikkea naisten työmarkkina-asemaa. Hallitus veti korotuksen pois ja jopa ylpeilee tällä saavutuksellaan. (Eero Heinäluoma: Näin kävi!) Tämä jälleen uutena kohtana peruutettujen esitysten pitkään luetteloon. Kuten edustaja Viitanen sanoi, on hyvä, että huonoja esityksiä perutaan. Ja nyt uusimpana haluan itsekin kiittää hallituspuolueiden valtiovarainvastaavien päätöstä olla leikkaamatta sotaveteraanien rintamalisää, kun pääministeri ei siihen kyennyt — eikä edes ministeri Soini, joka tässä salissa aika matalamielisesti kyseenalaisti salin toisen laidan isänmaallista mielenlaatua mutta ei sitten kuitenkaan veteraanien asiaa ottanut tässä omakseen. Eli kiitos edustajille Kalli, Outi Mäkelä ja Vähämäki, että toteutitte tämän sosialidemokraattien toiveen veteraanien kunnioittamisesta. Mutta näissä peruutteluissa on ongelma, varsinkin silloin, kun vastaava summa pitää hätäisesti kerätä muualta. Kun nyt kunnille piti korvata asiakasmaksujen korotuksesta saamatta jääneet tulot, niin esitetään korotettavaksi kiinteistöveroa entisestään. Hallitushan on saanut talouspolitiikan arviointineuvostolta muutenkin moitteet siitä, että se ei käytä verotuksen keinoja viisaasti ja vastuullisesti talouden kuntoon laittamisessa. Olen ennenkin täällä salissa vaatinut hallitukselta vastuullista verolinjaa, ja tällainen poukkoilu, jossa vain ja ainoastaan kuntataloudellisista syistä kerätään rahaa samalla, kun vaikkapa perintö- ja lahjaveroa kevennetään ilman mitään kasvun ja työllisyyden tavoitetta, on pelkästään vahingollista. Hallitus pelaa veroflipperiä. Arvoisa puhemies! Kiinteistöveroa pitää käyttää viisaasti. Sen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat laajat. Se vaikuttaa asumisen hintaan, asuntorakentamiseen, aluekehitykseen, työpaikkojen sijoittumiseen, työvoiman liikkuvuuteen ja työllisyyden kautta koko kansantalouteen. Sillä on huomattavia tulonjakovaikutuksia. Kiinteistöveron korottaminen edellyttää muita mahdollisia negatiivisia ulkoisvaikutuksia korjaavia toimia. Kiinteistöveron korotuksen mitoitus ja ajoitus ovat äärimmäisen tärkeitä. Kiinteistövero siirtyy asumisen kustannuksiin, jotka jo nyt ovat monissa kasvukeskuksissa kestämättömät. Tämä lisää veron regressiivisyyttä. Nykyjärjestelmässä kiinteistöveron arvo on suhteellisesti ankarampi pienituloisilla kuin suurituloisilla. Lisäksi veronkorotus siirtyy vuokriin, jolloin maksajiksi joutuvat vuokralla asujat, joiden enemmistöllä asumiskulut vievät jo nyt liian suuren osan käytettävissä olevista tuloista. Hallitus nostaa jo toistamiseen kiinteistöveron alarajaa. Lisäverotuksella tavoitellaan tuoton kaksinkertaistamista, mikä on näin lyhyessä ajassa kohtuuton rasitus. Ja lisäkorotuksesta 60 prosenttia suuntautuu Helsinkiin ja Espooseen, mikä lisää entisestään metropolialueen kohtuuttomia asumiskustannuksia ja vaikeuttaa entisestään työn perässä muuttamista pääkaupunkiseudulle. Tämä on myrkkyä työvoiman liikkuvuuden tavoitteille, työvoiman saatavuudelle yritysten kannalta ja työllisyyden lisäämiselle ylipäätään. Ja samaan aikaan alennetaan perintö- ja lahjaveroa sekä nostetaan kiinteistöveroa, suunnilleen samoilla vaikutuksilla. 2 miljoonan arvoisen asunnon perijä hyötyy ensi vuonna 50 000 euroa, ja vastaava summa peritään sitten omakotitaloissa asuvilta vanhuksilta, joilta jo nyt asumismenot vievät suuren osan elinkustannuksista. Keskusta ja perussuomalaiset selittäkööt tämän oikeudenmukaisuuden maaseudun asukkaille, kokoomuslaiset kertokoot, miksi Helsingissä ja Espoossa asuminen kallistuu entisestään Loppujen lopuksi siis kiinteistöveron lisäkorotus johtaa yhtä lailla mutta toisella tavalla vahingollisiin työllisyysvaikutuksiin kuin alkuperäinen säästötavoite eli päivähoitomaksujen korotus, joka olisi heikentänyt erityisesti naisten työmarkkina-asemaa. Hallituksen työllisyystavoite karkaa tavoittamattomiin, mutta tämähän ei ole mikään uutinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+12.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-26T18:37:49,2016-10-26T18:42:58,Tarkistettu,1.1 2016_107_133,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen jo aikaisemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että tämä kiinteistöverotuksen rakenne pitäisi pohtia uudelleen. Kun kiinteistöverotuksen käyttö on lisääntynyt ja sen tasoa on nostettu, ovat samaan aikaan tulonjakovaikutukset erittäin merkittäviä. Nyt tavalliseen asumiskäytössä olevaan asuntoon, on se sitten omakotitalo tai kerrostalo, kohdistuu vuosi vuodelta suurempi rasite. Vaikka kiinteistöverossa on hyviä puolia ennen muuta siinä muodossa, että sitä kiinteistöä on vaikea laittaa pressun alle niin, että sitä ei huomattaisi, on kuitenkin jäljellä tämä kysymys, miten tavallisia mummonmökkejä, omakotitaloja, rintamamiestaloja verotetaan, ja tämähän on tietysti vero, joka sitten tulee myös vuokralla asuvien maksettavaksi kohoavina asumiskustannuksina ja sitä kautta kohoavina vuokrina, jolloin pitäisi hakea kiinteistöverorakenteessa uutta ratkaisua, joka paremmin ottaisi huomioon tämän todellisen asumisen tarpeen ja — niin kuin täällä edustaja Viitanen sanoi — suosisi tavallaan sitä tavallisten ihmisten välttämätöntä asumista ja sitten ottaisi erikseen huomioon muut kiinteistöt, vaikkapa sitten erilaiset ökykiinteistöt ja liikekiinteistöt ja vastaavat, joilla on paremmin tätä maksukykyä olemassa. Pettymykseni on suuri, että hallitus ei ole nyt tällaista uudistusta valmistellut vaan on lähtenyt siitä, että tämmöisenä hätäratkaisuna tuodaan tämä kiinteistöveron alarajojen nosto, joka kohdistuu erittäin voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Tämä pääkaupunkiseudulle tehty korotusratkaisu vaikuttaa kyllä, se on nyt pakko sanoa, hivenen rankaisulta siitä, että pääkaupunkiseudun kunnat eivät olleet valmiita lähtemään näihin kohotettaviin päiväkotimaksuihin mukaan, joten olisin toivonut, että täällä olisi ollut paikalla ministeri ja hallituspuolueiden edustajia, (Puhemies koputtaa) jotka olisivat voineet vastata tätä asiaa koskeviin kysymyksiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+12.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-26T18:43:00,2016-10-26T18:45:19,Tarkistettu,1.1 2016_107_134,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin tuossa äsken juuri katselin ympärilleni ja tein sen havainnon, että täällä nyt ei ole yhtäkään hallituspuolueen edustajaa paikalla tuomassa edes jonkinlaisia perusteluja sille, miksi hallitus näkee tarpeelliseksi tässä vaiheessa jo toistamiseen pakkonostaa kiinteistöveron alarajaa. Kyseessä on iso asia, kuten edellinen puhuja kuvasi, hyvin iso asia, merkityksellinen asia, ja siksi olisi toivottavaa, että kun eduskunta näitä käsittelee, myös ministeri olisi paikalla ja jos jostain syystä ministeri ei ole paikalla, niin pitäisi ainakin hallituspuolueiden edustajien olla täällä paikalla käymässä tätä keskustelua. Puhemies! Kuten tässä on todettu, tässä on monta ongelmaa. Tämä vaikuttaa asumiskustannuksiin, ja kiinteistövero on epäoikeudenmukainen ja kohdistuu väärällä tavalla, sen pitäisi enemmän kohdistua maksukyvyn mukaan. Paitsi että se on epäoikeudenmukainen, niin ongelma on myös, että tähän ajankohtaan tämä korotusesitys on mahdollisimman huono, mahdollisimman huono. Nimittäin toden totta käy niin, kun tätä joka tapauksessa valtiovarainministeriössä valmistellaan — tosin me kyllä kiirehtisimme tätä valmistelua, se pitäisi saada nyt nopeasti ministerin toimesta eteenpäin — ja nämä rakenteet eivät ole nytkään kunnossa, niin sitten me vielä korotamme kiinteistöveroa, niin että se kärjistää näitä ongelmia, sen sijaan että niitä ongelmia pitäisi ratkaista kiinteistöveron rakenneuudistuksella kaiken kaikkiaan. Puhemies! Minulla jäi äsken tuossa esittelypuheenvuorossa hieman kesken tämä rakentamattoman tonttimaan korotettu kiinteistövero. Se siis sinänsä asuntopoliittisesti on viisaskin ajatus, mutta tässä hallituksen esittämässä muodossa siinä on sellaisia ongelmia, että esimerkiksi se pakkokorotus tässä kohdistetaan (Puhemies koputtaa) varsin maaseutuvaltaisillekin alueille, joihinkin pääkaupunkiseudun kuntiin, (Puhemies koputtaa) että se ei ole mielestämme alueellisesti kovinkaan perusteltu. Sitten me esitämme siihen myös sellaista rajausta ponnessamme, että hallitus valmistelisi tämän esityksen uudelleen siten, että kaiken kaikkiaan varmistaisimme, että (Puhemies koputtaa) ei tule tätä niin sanottua mummonmökkiongelmaa, (Puhemies koputtaa) että se koskisi niitä, vaan se koskisi ainoastaan yhteisöjä ja yrityksiä, jotka harjoittavat rakennustoimintaa, ei luonnollisia henkilöitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+12.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-26T18:45:19,2016-10-26T18:47:59,Tarkistettu,1.1 2016_107_135,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin, kiinnitän huomiota siihen, että kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten Helsingin ja Uudenmaan edustajat eivät ole täällä kertomassa kansalaisille, miksi he haluavat erityisesti vahingoittaa omien vaalipiiriensä elämänedellytyksiä. Eivätkö he uskalla perustella ratkaisuaan omille äänestäjilleen? Samalla kun hallituksen esitys heikentäisi asuntopolitiikkaa kasvukeskuksissa, siihen sisältyy pakottavia toimia asuntorakentamisen lisäämiseksi. Rakentamattoman rakennusmaan lisäverotus on, kuten edustaja Viitanen sanoi, asuntopoliittisesti perusteltu kannustin, mutta nyt sitä ei kohdisteta oikeudenmukaisesti eikä edes tarkoituksenmukaisesti. Pakkonosto rajoittuu perustelemattomista syistä pääkaupunkiseutuun ja jopa maaseutumaisiin kehyskuntiin. Kyllä logiikka edellyttää, että korotus pitää suunnata kaikkiin maan kasvukeskuksiin, joissa asuntotuotanto ei vastaa asukasennusteita. Korotus pitää suunnata vain yhteisöihin ja rakennustoimintaa harjoittaviin yrityksiin, ei luonnollisiin henkilöihin. Kiinteistöveron lisäkorotus korostaa entisestään nykyisen veropohjan ja arvostustasojen puutteita ja vääristää verotusta. Valtiovarainministeriössä on valmisteilla kiinteistöverotuksen kokonaisuudistus, jota olisi syytä odottaa ennen kuin ryhdytään puhtaasti fiskaaliseen ja epäoikeudenmukaiseen korotukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+12.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-26T18:47:59,2016-10-26T18:49:30,Tarkistettu,1.1 2016_107_136,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että minunkin on pakko kyllä ihmetellä tätä pientä läsnäoloprosenttia täällä. Sitten tulen siihen havaintoon, että kummallista on myös se, että kukaan ei halua esitellä tätä valtiovarainvaliokunnan mietintöä. Yleensä, kokemukseni mukaan, näistä esittelypuheenvuoroista taistellaan, ja edustajat, jotka ovat niistä vastuussa, käyvät huolella varmistamassa, että saavat esittelypuheenvuoron kärkeen, mutta nyt ei näy ketään. Oletan, että tämä olisi kuulunut valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajan esiteltäviin asioihin, että täällä olisi edes joku keskustelukumppani, jolle voisi esittää myös suuressa salissa kysymyksiä, jotka taatusti kiinnostavat aivan erityisesti pääkaupunkiseudun asukkaita. No, voihan olla niin, että edustaja Lintilä on nyt varautumassa huomisen suuriin uutisiin, niin että hänellä on hyväkin syy olla täältä poissa, mutta sitten olisi ollut kohtuullista, että hänelle olisi hommattu sijainen, jolta voitaisiin kuulla nämä perusteet, miksi tämmöinen ehdotus on läpäissyt valtiovarainvaliokunnan yleensä niin tiukan seulan. Onko esityksen muuttaminen mahdollista? Kyllähän on osoittautunut, että valtiovarainvaliokunnassa on kykyä kuunnella sekä kansanedustajien ääntä, täältä opposition ääntä että myös kansalaisten ääntä. Kun valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Kallin johdolla tänään on päätetty peruuttaa tämä sotaveteraanien eläkkeiden leikkaus, niin se on minusta hyvä ja ainut mahdollinen päätös. Siitähän noin 4 viikon ajan on käyty täällä säännöllisesti keskustelua, että onko tämä ehdotus oikea vai ei, ja kun nyt tänään hallituspuolueen edustajat ovat päätyneet siihen, että tämä demareiden esille nostama epäkohta sotaveteraanien eläkeleikkauksista on kestämätön ja se korjataan, niin se on tietysti oikea päätös. Tapasin tänään Sotainvalidien Veljesliiton kokoukseen osallistuvan sotaveteraanin, joka oli hyvin iloinen siitä, että tämä päätös perutaan, (Puhemies koputtaa) ja hänkin koki, että se on merkki siitä, että heidän työtään arvostetaan. Eli kyllä kiinteistöveronkin osalta pitäisi olla kykyä uudelleenharkintaan, mutta nyt emme kuule, miksi ei ole, koska yksikään hallituspuolueen edustaja ei ole katsonut aiheelliseksi tulla puolustamaan tätä esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+12.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-26T18:49:31,2016-10-26T18:51:55,Tarkistettu,1.1 2016_107_137,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se hyvä puoli tietenkin tässä oli, että oppositio sai tilaa nyt sitten suorittaa esittelyn omalle vaihtoehdolleen, mutta vakavasti puhuen, niin kyllä minä edellyttäisin sitä, että toimivaan parlamentarismiin kuuluu se, että se on hallituksen ja opposition välistä dialogia, ja siksi olisin kyllä minäkin toivonut, että jos ei ministeri ole paikalla näin merkittävässä asiassa, niin vähintään sitten hallituspuolueiden toimesta se esittelypuheenvuoro ja keskustelu käytäisiin täällä eduskunnan salissa. Seuraava mahdollisuus hallituspuolueilla muuten on vaikuttaa tähän asiaan kuitenkin äänestyksessä, joka sitten on kakkoskäsittelyssä ensi tiistaina. Onko se sitten keskiviikkona äänestys ja tiistaina käsittely, eli silloin kutsu kuuluu, että toivottavasti keskustelu jatkuisi silloin laajemmalla joukolla. Mutta, puhemies, tämähän on nyt sitä ikävää, sarjassamme hallituksen hyvin eriarvoistavaa veropolitiikkaa, arvovalintoja. Me olemme täällä kuulleet hallituksen esityksiä siitä, että on varaa laskea varsin anteliaalla (Puhemies koputtaa) tavalla esimerkiksi miljoonaperintöjen veroja, on mahdollisuus antaa tällaisia hyvin hyväosaisia, parempiin tuloluokkiin suuntautuvia apteekkarivähennyksiä, metsälahjavähennyksiä, veroprofiili tuloverokevennysten osalta suosii suurituloisia ja eläkkeensaajien ostovoima näissä veroratkaisuissa jää miinukselle. Sitten toisella puolella tuleekin korotuksia kiinteistöveroon, korotuksia bensaveroon, korotuksia ihan moneen veroon, mikä tavallista ihmistä koskettaa, ja siksi esimerkiksi olisin toivonut, että täällä olisi ollut myös vaikkapa perussuomalaisia tämänkaltaista kehitystä perustelemassa, koska heidän sanomansa vaalien alla oli (Puhemies koputtaa) kyllä täysin toisenlainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+12.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-26T18:51:56,2016-10-26T18:54:00,Tarkistettu,1.1 2016_107_138,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä tästä hallituspuolueiden poissaolosta voi tehdä tällaisen positiivisen tulkinnan, että kuten edustaja Heinäluoma sanoi, kun tätä joustavuutta valtiovarainvaliokunnassa on esiintynyt, niin ehkä he parhaillaan sitten pohtivat, kuinka tätä heikkoa ja huonosti perusteltua lakiesitystä voisi sittenkin korjata oikeudenmukaisempaan suuntaan. Tämä joustavuushan on ollut varsin merkille pantavaa myös siltä osin, että jopa hallitus on jo valtiovarainvaliokuntaan ja sen verojaostoon tuomiaan esityksiä valmis ollut muuttamaan siinä vaiheessa, kun käsittelyä on jo viikkoja suoritettu. Tämä koskee siis perintö- ja lahjaverolain muutosta, josta sitten saammekin yllätykseksemme uuden version käsittelyyn tässä alkaneella viikolla. (Eero Heinäluoma: Joko se peruutettiin?) Siinähän sitten päädyttiin pitkän pohdinnan jälkeen sellaiseen tulokseen, että ei haluttu avata 55 §:ää perustuslakivaliokunnan arvioimiselle siitä syystä, että kuten edustaja Kalli Helsingin Sanomissa tunnustikin, ei ollut haluja ottaa sitä riskiä, että yritysperintöjen muassa puoli-ilmaisella verotuksella siirtyviä jopa miljoonien tai kymmenien miljoonien osakesalkkuja ei enää voisi jatkossa siirtyä. Tätä varten hallitus oli nyt sitten valmis joustamaan sen kustannuksella, että sinänsä erittäin kannatettava ajatus eli alaikäisen yritysperintöjen saajan oikeus huojennukseen ei nyt tulekaan toteutumaan, koska oli nyt tärkeämpien eturyhmien etuja valvottavana. Mutta tämä osoittaa joustavaa mielenlaatua, ehkä epäröivääkin mielenlaatua, ja tällaiseen vatulointiin tässäkin tapauksessa siis toivomme panemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+12.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-26T18:54:00,2016-10-26T18:56:04,Tarkistettu,1.1 2016_107_139,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys antaa kyllä aiheen todellakin puhua tästä hallituksen verolinjan kokonaisuudesta, siis mitä veroja lasketaan, mitä veroja nostetaan ja miten ne tulonjaollisesti kohdistuvat eri väestöryhmiin. Ei voi olla kiinnittämättä siihen huomiota, että nämä kiinteistöveron nostot sopivat kyllä hallituksen linjaan, kun ne tulevat ja vielä aivan erityisesti kohdennettuna pääkaupunkiseudulle. Sitten samaan aikaan, kun täältä kerätään 100 miljoonaa euroa, tehdään saman suuruusluokan tai kokonaisuudessaan suurempia veronkevennyksiä, esimerkiksi tämä perintöverokevennys, joka hyödyttää näitä miljoonaperinnön saajia. On vaikea nähdä, että tällä perintöveron kevennysehdotuksella, joka täällä myös on käsittelyssä, on minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia. Tulonjakovaikutuksia kyllä, mutta tuskinpa perintöveron keventämisestä nyt ensimmäistäkään työpaikkaa tulee. Sama koskee sitten tätä apteekkarivähennysasiaa, jossa on käynyt ilmi, että sen suurimpia hyötyjiä todellakin ovat apteekkarit, ja parhaimmillaan nämä vähennykset ovat kymmeniätuhansia euroja, 25 000 euroa, ja keskitasollakin puhutaan sellaisesta 5 000—6 000 euron vähennyksestä, siis todella mittavia, joita varten sitten tehdään muualla näitä veronkorotuksia, joita tavalliset kansalaiset pääsevät maksamaan. Että nyt jää kysymään, eikö juuri tästä asiasta hallituksen pitäisi tehdä, tästä veropolitiikasta, oma tulonjakovaikutusarvionsa, ketkä hyötyvät näistä hallituksen päättämistä kevennyksistä ja ketkä ovat maksumiehinä sitten, kun eräitä muita veroja, niin kuin täällä nyt esillä olevaa kiinteistöveroa, korotetaan. Tässä olisi kyllä ihan oppitunnin paikka, miten tällaisia esityksiä näin nopeasti viedään eteenpäin ilman näitä tulonjakovaikutuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+12.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-26T18:56:04,2016-10-26T18:58:10,Tarkistettu,1.1 2016_107_140,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Puhemies! Kannatetaan. Minä kannatan vahvasti sitä ajatusta, että hallitus esittäisi eduskunnalle selkeän laskelman siitä, mikä on nimenomaan veropolitiikan, veropoliittisten päätösten, tältä syksyltä ja koko hallituskaudelta, vaikutus tulonjakoon. Kyllä se vain, puhemies, niin on, että kun sanotaan samaan aikaan tavalliselle kansalle, että sinun on tingittävä, ja leikataan työttömyysturvaa tai väen vängällä halutaan sopimuksia, joilla palkkoja päästään alentamaan, ja tätä kautta koko kansakunnalle sanotaan, että tingi, niin ei ole kovin reilua, että sitten samaan aikaan löytyy satoja miljoonia euroja sen kaltaisiin veroratkaisuihin, jotka suosivat suurituloisia. Ja mikä pahinta, puhemies, on juuri se, minkä edustaja Heinäluoma tuossa totesi, että ihan lainsäädännön arviointineuvostonkin arvioiden mukaan näillä hallituksen uusilla ""innovatiivisilla"" veroratkaisuilla ei ole käytännössä katsoen työllisyysvaikutuksia. Ja kun rahaa pistetään veronalennuksiin, joilla ei ole työllisyysvaikutuksia, niin talouden synkkä kehä jatkuu. Ja sitten olemme siinä tilanteessa, mistä olemme varoittaneet todella monta kertaa, että ensi keväänä todetaan, että oho, rahaa ei olekaan, talous ei kasva, EU:kin vähän kyselee perään, ja sitten joudutaan lisäleikkausten tielle, ja tämä on tuhoisa tie. Ja siksi me olemme esittäneet niin vaihtoehtoista veropolitiikkaa kuin sitten työllistävämpiä toimia. Mutta, puhemies, kyllä se varmasti niin on, kun niukkuutta jaetaan, että kyllähän myös veroratkaisuilla, jos veronkevennyksiä tulee — esimerkiksi sosialidemokraatit antaisivat niitä enemmän pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläkkeensaajille, työttömille — täytyy olla työllistävä vaikutus, ja tässä on pähkähullua se, että näillä hallituksen ratkaisuilla työllisyyttä ei kaiken kaikkiaan edistetä. Mutta, puhemies, palaan siihen alkuperäiseen, mitä sanoin: tämä oli mielestäni loistava idea, ja toivoisin, että hallituspuolueetkin — ihan siksi, koska tämä idea on täällä esitetty — tulisivat nyt sitten katsomaan (Puhemies koputtaa) omien veroratkaisujensa tulonjakovaikutukset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+12.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-26T18:58:10,2016-10-26T19:00:20,Tarkistettu,1.1 2016_107_141,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin kannatan lämpimästi edustajien Heinäluoma ja Viitanen esittämää ajatusta ja laajentaisin sen jopa siihen, että sen lisäksi, että tarkasteltaisiin eri veroratkaisujen tulonjakovaikutuksia, ylipäätään saisivat esitellä sen, onko olemassa jotakin verolinjaa. Onko olemassa joku veroidea? Onko olemassa mitään käyttöä verotukselle? Minkälainen työkalu se hallituksen mielestä on, jos minkäänlainen, yhteiskunnalliselle kehitykselle varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa? Vai onko se vain tällaista veroflipperin peluuta, jossa poukkoillaan erilaisista eturyhmien vaatimuksista toiseen? Kun joku keksii pyytää jotakin, niin annetaan veronalennus, tai sitten kun huomataan, että kassanpohjalla on tyhjää, niin katsotaan, mikä vero sen täyttäisi. Ylisummaan havaintonahan on se, että hallitus on täysin haluton laajentamaan veropohjaa sellaisiin suuntiin, joissa olisi veronmaksukykyä, esimerkiksi aliverotettuun finanssisektoriin. Ainoa havaittavissa oleva, ehkei nyt linja, mutta jonkinlainen suuntaus, on se, että halutaan ehdoin tahdoin vähentää verotuloja, joilla voitaisiin rahoittaa julkisia palveluita. Ja kun julkisten palveluiden rahoitus tässä koko ajan rapautuu, niin joudutaan tilanteeseen, jossa yksityinen vaihtoehto on aina kilpailukykyisempi kuin julkinen vaihtoehto, ja hyvinvointivaltion yksityistämisen linjalla tällöin ollaan. Jos tämä on julkilausuttu tavoite, niin se olisi hyvä kuulla, ettei meidän tarvitsisi täällä arvuutella keskenämme, mitä hallitus verotuksella aikoo, jos mitään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+12.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-26T19:00:20,2016-10-26T19:02:12,Tarkistettu,1.1 2016_107_142,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota vielä yhteen tärkeään näkökohtaan tämän kiinteistöveropäätöksen yhteydessä. Edellinen hallitushan teki sen päätöksen, että kiinteistöverotuotot jäävät kokonaisuudessaan kuntaan, ja silloin ainakin tiedetään, ketkä sitten tästä kiinteistöveron tuotosta hyötyvät, eli kunta sitä kautta saa lisää rahaa. Mutta nyt kuitenkin on sitten menty toiseen järjestelyyn, jonka nimi on se, että tästä kiinteistöveron tuotosta osa menee verotulojen tasaukseen. Sehän on täällä jäänyt käsittelemättä kokonaan, ja ymmärrän, miksi täällä on näin hiljaista, että tästäkään ei haluta puhua, että nyt, kun sitten pakotetaan näitä pääkaupunkiseudun kuntia nostamaan kiinteistöveroa, niin tämä rahahan ei jää, arvoisat edustajat, kokonaisuudessaan näiden kuntien käyttöön tai tule näiden kuntalaisten hyväksi, joilta näitä veroja kerätään, vaan ne siirretään kiinteistöveron tasausjärjestelmään ja sitä kautta sitten maassa eteenpäin. Sekin on mielenkiintoinen tilanne, että kun tässä oli tämä kytkös sitten tänne päiväkotimaksuihin, niin tämähän on sama asia kuin se, että päiväkotimaksuja siirrettäisiin tasausjärjestelmään, että kun kerätään yhdessä kunnassa päiväkotimaksuja, niistä tehdään valtakunnallinen tasaus ja sitä kautta sitten myös ne kunnat, joissa päiväkotimaksuja ei ole tai joissa ei ole päiväkotilapsia tai niitä on vähemmän, ikään kuin hyötyvät tästä kuvitteellisesta tulosta, joka on tullut. Tämä kysymys on täysin läpivalaisematta tässä työssä ja ansaitsee nyt kuitenkin tulla sanotuksi, että nämä rahat, joita tässä nyt sitten kerätään, eivät ikävä kyllä tämän hallituksen tekemän linjanmuutoksen jälkeen tule näiden kuntien hyväksi kokonaisuudessaan vaan niistä osa lähtee tasausjärjestelmän kautta liikkeelle. Tässä on siis tosi paljon periaatteellisesti tärkeitä kysymyksiä, jotka olisivat puoltaneet sitä, että tehdään kiinteistöveron kokonaisuudistus, jossa haetaan suuntaa sille, miten (Puhemies koputtaa) kiinteistöveroa maassa kehitetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+12.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-26T19:02:12,2016-10-26T19:04:17,Tarkistettu,1.1 2016_107_143,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri näin, ja tämähän nyt kuvaa juuri sitä politiikkaa, että toisaalta tarpeellista saa odottaa, kuten vaikkapa työllistäviä toimia saa odottaa jo puolitoista vuotta, kiinteistöveron kokonaisuudistusta saa odottaa, ja sitten taas monia ratkaisuja tehdään hätiköiden ja miettimättä kokonaisuutta. Tässä on tyypillinen sellainen kyseessä: päätetään korvata joku hallituksen aiempi epäreilun päätöksen peruminen sitten seuraavalla epäreilulla ja epäonnistuneella ratkaisulla erittäin, erittäin huonossa tilanteessa. Ei sovi tähän ajankohtaan yhtään nyt tämä nosto, kun pitäisi tehdä nimenomaan se kokonaisuudistus. Mutta, puhemies, jos nyt tässä lopussa sanoisi jotain positiivista, niin sanotaan se, että tämä päivä oli iloinen, mikä ollaan täällä todettu, siinä suhteessa, että hallituspuolueiden valtiovarainvaliokunnan vastaavat päättivät perua tämän veteraanien rintamalisän indeksileikkauksen, mikä oli meille sosialidemokraateille hyvin tärkeä asia, ja siitä me iloitsemme. Lähdetään nyt sitten siitä, että vielä kerran täällä eduskunnassa hallituspuolueet harkitsisivat tämän kiinteistöveron korotuksen peruuttamista siten, että sitten ensi viikolla, kun käymme lain kakkoskäsittelyyn, äänestettäisiin tämän lain hylyn puolesta. Mutta ensisijaisesti tietenkin olisin toivonut tältä päivältä keskustelua tästä asiasta. Kysymys on ihmisten asumiskustannuksista, kodeista, perheiden toimeentulosta, veropolitiikasta ja isoista kokonaisuuksista, mikä tässä keskustelussa on monelta suunnalta osoittautunut ongelmalliseksi, ja siksi keskustelu olisi tarpeen. Mutta, puhemies, tältä pohjalta, ja... (Eero Heinäluoma: Väärältä pohjalta!) — Valitettavasti tällä kertaa se pohja on väärä, ja olisi helpompi todeta, että tältä pohjalta hallituspuolueiden ja hallituksen esitys olisi toisenlainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+12.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-26T19:04:17,2016-10-26T19:06:27,Tarkistettu,1.1 2016_107_144,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hetken aikaa ajattelin, että puheemme ei ole mennyt kuuroille korville vaan että saamme lisävalaisua asiaan, kun kokoomuslainen varapuhemies Satonen tuli saliin. Mutta huomaan, että hän katsoi saman tien aiheeksi lähteä pois, enkä tiedä, kuuluukokaan tämä nyt hänen tehtäviinsä. Viime viikon torstain kyselytunnillahan kyllä yritin sanoa, että tämä sotaveteraanien eläkeleikkauksen peruminen olisi voinut olla paras syntymäpäivälahja (Pia Viitanen: Kyllä!) 50 vuotta täyttäneelle varapuhemies Satoselle. Ikäväkseni ulkoministeri, pääministerin sijainen ministeri Soini ei silloin ollut valmis tätä syntymäpäivälahjaa antamaan, mutta voinen nyt todeta kuitenkin, että muutaman päivän myöhässä tämä tuli ilman hallituksen myötävaikutusta ja että edustaja Kallilla oli tässä paremmin hoksnokka kohdallaan kuin hallituksen ministereillä viime torstaina. Mutta palaan vielä sitten tämän kiinteistöveroasian käsittelyyn: Eduskunnallahan on monia tapoja osoittaa suuntaa ja vaikuttaa asioihin. Tiedossa on, että hallituksen esityksen hylkääminen on aika kova ratkaisu. Niinkinhän joskus tapahtuu, ja silloin useimmiten hallitus vetää esityksensä eduskunnasta pois, kun myöskään hallituspuolueet eivät ole valmiit sitä esitystä eteenpäinviemään. Mutta on muitakin tapoja, joilla eduskunta voi näyttää tahtonsa, ja sellainen tapa esimerkiksi on se, että valiokunta esittää koko eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa. Nyt tässä tapauksessa ilman muuta olisi valiokunnalla ollut mahdollisuus esittää lausumaa, jossa olisi tämä tulonjakovaikutusten arviointi otettu esille, ja samaten lausumaa, jossa hallitusta olisi velvoitettu tekemään tästä kiinteistöverosta isompi rakenneuudistus ja katsomaan tämän kiinteistöveron kohdentumista ja mahdollisuuksia sen rakenteen muuttamiseen niin, että se olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen. Tässä suhteessa siis eduskuntakaan ei ole kyllä täysimääräisesti nyt enemmistön osalta käyttänyt vaikutusmahdollisuuksiaan hyväksi, [Puhemies koputtaa] ja toivonkin, että tätä asiaa koskeva keskustelu näin ollen vielä jatkuisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+12.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-26T19:06:27,2016-10-26T19:08:34,Tarkistettu,1.1 2016_107_145,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 20/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_107_146,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työttömyysturva on erittäin tärkeä toimeentulomuoto olosuhteissa, joissa palkka on lähtenyt alta pois. Se on paitsi henkilölle myös hänen perheelleen aika tärkeä toimeentulomuoto silloin, kun tämmöinen iso kriisi työpaikan menetyksestä on kohdannut. Ja nyt kun tämä työttömyysturva on joutunut hallituksen leikkauslistalle ja sitä on eri tavoin leikattu, sekä kestoa lyhentämällä sieltä 500:sta 400 päivään että muilla keinoilla, on ollut aihetta huoleen siitä, kuinka paljon me tätä laman taakkaa laitamme niiden niskaan, jotka ovat jo ennestäänkin joutuneet kärsimään, eli niiden niskaan, jotka ovat työpaikan menettäneet ja joiden toimeentulo on jo sitä kautta noin puolittunut siitä, mitä se on aikaisemmin ollut. Tämä näkökulma tässä hallituksen esityksessä ei ole saanut riittävää huomiota, ja sen takia olen tavallaan kyllä pettynyt tähän linjaukseen, joka hallituksen toiminnassa on tehty. Työttömyysturvahan on sitten muutoinkin tämmöisen jatkuvan ropeloinnin kohteena. Näyttää siltä, että se on jatkuvasti säästölistalla ja yhä uusia ajatuksia ja ideoita tähän keksitään. Tiedossa on, että hallituksella on valmistelussa tämä uusi omavastuuehdotus, joka lähtee siitä, että kolmen kuukauden välein työttömyysturvaa voitaisiin alentaa. Sillä perusteella, että jos ei ole löytänyt väliaikaista työtä 18:aa tuntia, sitten voidaan tämä alennus tehdä, tai olosuhteissa, (Puhemies koputtaa) joissa... — Jaaha, tämä ilmeisesti vaatii tuonne puhujapönttöön siirtymisen jo. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Mielellään. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)] Arvoisa puhemies! Tässähän on hallituksella tämä suunnitelma kolmen kuukauden välein tehtävästä työttömyysturvan leikkauksesta, ja hallitushan oli rakentanut elokuun budjettiriiheen hyvin massiivisesti kesän aikana odotukset siitä, että hallitus tarttuu työllisyyteen. Tätähän oli sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa jo viime vuoden syksyllä esitetty, että pitäisi näin korkean työttömyyden oloissa tehdä myös nopeasti vaikuttavia työllisyystoimia, ja vuosi sitten kritikoimme vahvasti hallitusta siitä, että nämä työllisyystoimet puuttuvat esityksestä. Ja kun kesällä tämä keskustelu heräsi, niin olin kyllä enemmän kuin tyytyväinen siitä, että hallitus on kuullut tässä asiassa sitä huolta, joka oppositiossa on ollut. No, sitten osoittautuikin, etteihän tässä nyt mitään työllisyystoimia oltukaan tekemässä, vaan loppujen lopuksi nämä niin sanotut työllisyystoimet olivat lähinnä työttömyysturvaan suunniteltuja leikkauksia. No, niitäkään hallitus ei tuossa budjettiriihessään elokuussa saanut valmiiksi eikä tehtyä, vaan asia sitten siirrettiin työmarkkinajärjestöjen tehtäväksi, pyydettiin... (Pia Viitasen välihuuto) — Joo, se työllisyystoimi työllisti työmarkkinajärjestöjä työttömyysturvan leikkauksen käsittelyn muodossa ja siirrettiin sinne ja annettiin määräajaksi syyskuu, jossa ajassa näiden piti valmistua. — No, mitä siellä tapahtui? On aika ymmärrettävää, ettei palkansaajapuolella ole kaikkien näiden leikkausten jälkeen enää halua laittaa tätä taakkaa työttömien toimeentuloon, että heiltä viedään, ja niinpä sieltä ei tullut esityksiä. Tietysti sitten moni on myös kysynyt, että mitä se työllistää, jos työttömyysturvaa leikataan kolmen kuukauden välein, että mitä työpaikkoja se luo. Tältä osin tämä koko rakennelma on vähän hyllyvällä suolla. Nyt sitten, kun palkansaajapuoli ei työmarkkinajärjestöjen kesken näitä ehdotuksia voinut kannattaa, tämä on jäänyt kesken, emmekä vieläkään tiedä, mitä tälle tulee tapahtumaan. Meillähän on tähän liittyen kylläkin hallituksen toimesta tuotu eduskuntaan leikkausehdotuksia, joissa lähdetään siitä, että näitä omavastuupäiviä lisätään niin, että työttömyysturvaa ei tule karenssiaikana ja niitä lisätään 5:stä 7:ään. Tähän ajatteluunhan sitten kuului se, että tätä omavastuuosuutta voitaisiin puolestaan alkuvaiheessa vähentää ja sitten tuoda sitä lisää tänne kolmen kuukauden vaiheeseen. No, nyt meillä ei ole täällä ministeriä paikan päällä — tässäkään asiassa täällä ei ole paikalla, ei ministeriä, ei yhtään hallituspuolueiden kansanedustajaa — että tätä voisi selvittää, mitä hallitus on tässä asiassa aikuisten oikeasti tekemässä. Pidän tätä suurena pulmana tällaisten esitysten käsittelyn yhteydessä. Tätä kokonaisuutta ei ole hahmotettavissa, eikä eduskunta oikein tiedä, mitä tässä ollaan tekemässä, eikä tämä ole myöskään mielestäni oikein niitä ihmisiä kohtaan, joita tämä koskettaa. Työttömyysturva on kuitenkin yli 300 000 työttömälle aika tärkeä, aivan olennainen ja ratkaiseva toimeentulomuoto, ja kun katsotaan vuoden mittaan, niin tämä ongelma ei koske vain 300 000:ta vaan se koskee yli 600 000:ta ihmistä, ja kun puhutaan näin suurista joukoista, niin olettaisi, että tässä selkeys olisi parasta ja selvästi kerrottaisiin, mitä ollaan tekemässä, eikä niin, että samaa asiaa käsitellään kuukaudesta toiseen uudelleen ja uudelleen ja koko ajan on tämmöinen kirves tässä näiden työttömyysturvaratkaisujen päällä, että pysyykö tämä toimeentulo ylipäänsä olemassa vai ei. Eli pidän tätä kokonaistilannetta kyllä erittäin huonosti hoidettuna ja kiinnitin vain huomiota siihen, että nyt sitten kun tänään EU pyysi selvityksiä Suomelta tästä ensi vuoden budjetista, jossa siis velkaantuminen ei ole suinkaan vähentymässä verrattuna siihen velkaantumisen tasoon, jonka hallitus sai perinnöksi edeltäjältään, vaan kasvamassa siihen tasoon nähden, niin ministeri Orpo sanoi, että pitää ottaa äärimmäisen vakavasti tämä EU:n komission kirje. No, kyllä, vakavasti, mutta sitten jää kysymys, että mitä nämä toimet täällä työllisyyden puolella ovat, koska ne ovat ratkaisevia tämän velkaantumisen taittamisessa. Ja jos se askartelu on täällä työttömyysturvan leikkaamisessa ja nyt sitä sitten leikataan tämä syksy ja vielä ehkä ensi kehysriiheen, niin eihän se kovin hyvältä näytä. Ja jos arvaan oikein, miten tämä kehysriihijuttu päättyy, niin sehän päättyy sillä tavalla, että tässä tehdään ratkaisu, jossa kehysriihi yritetään siirtää kuntavaalien jälkeen. Kuntavaalien jälkeen siirretään näitäkin päätöksiä ja varmaankin siinä arjen opin uskossa, että sitten ei tarvitsisi vaaleja ennen tehdä mitään uusia leikkauspäätöksiä, mihin tämä hallituksen työllisyystoiminnassa epäonnistuminen on hyvää vauhtia Suomea viemässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+13.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-26T19:09:12,2016-10-26T19:17:07,Tarkistettu,1.1 2016_107_147,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on kyllä aivan olennainen kysymys. Nimittäin kyllähän tässä matkan varrella on tullut monta kertaa mietittyä, kun monta kertaa niitä työllisyystoimia luvataan ja vuoden jälkeen sanotaan, että nyt otetaan tämä työllisyys ykkösasiaksi, ja sitä kovasti hallitus kesällä toi julki, että kyllä se pettymys tietenkin oli suuri, kun näytti siltä, että tämä ainoa ""työllisyystoimi"" hallituksella toden totta on siirtää asiaa jatkovalmisteluun ja sielläkin tavoitteena saada heikennyksiä työttömyysturvaan, heikennyksiä palkansaajan asemaan. Ja tässä edustaja Heinäluoma aivan oikein totesi, että moni on ihmetellyt, mitä tämänkaltaisilla heikennyksillä on tekemistä työllisyyden parantamisen kanssa, kun tarvittaisiin niitä konkreettisia, aitoja työllistämistoimia, jotka vaikuttavat välittömästi, eikä niin, että uskotaan sokeasti vain ja ainoastaan hintakilpailukykyyn ja siihen, että joskus jonkun kiky-sopimuksen myötä tilanne paranee. Sillähän on lyhyellä tähtäimellä kuitenkin jopa kielteisiä vaikutuksia, pitemmällä tähtäimellä toisenlaisia vaikutuksia. Mutta, puhemies, tämä kokonaisuus huolestuttaa. Ja juuri niin kuin tässä äsken todettiin, tämä kokonaisuus huolestuttaa siksi, että jos talous ei lähde kasvuun, jos työpaikkoja ei synny lisää, ihmisille töitä, niin sitten me olemme toden totta siinä kevään tilanteessa, että lisäleikkauksia eduskunnalle tullaan esittämään. Tässä oli aika hyvä huomio edustaja Heinäluomalla se, että tietenkin nämä lykätään vielä sitten kehysriiheen kunnallisvaalien jälkeen, mikä tarkoittaa edelleen lykkäyksiä. Ja soisin itseni olevan väärässä tällä kertaa. Soisin itseni olevan väärässä, puhemies, mutta minä todella toivon, että siltä varalta, että olisin oikeassa, hallitus nyt kääntäisi ja muuttaisi suuntaansa, ottaisi kopin tästä työllisyydestä ja muuttaisi linjaansa oikeudenmukaisemmaksi mitä taas edellisessä pykälässä, kun puhuimme verotuksesta, keskustelimme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+13.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-26T19:17:08,2016-10-26T19:19:14,Tarkistettu,1.1 2016_107_148,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten kaikki täällä tiedämme, niin koko poliittista uutisointia on hallinnut useitten kuukausien ajan tämä kilpailukykysopimus, se vääntö työmarkkinajärjestöjen kesken, sen eri vaiheet, myöskin se vaihe, jolloin neuvottelujen ollessa keskeytettyinä uhattiin melkeinpä viikoittain muuttuvilla pakkolaeilla ja niiden perustuslaillisuutta pohdittiin. Tuskin Suomessa oli yhtään väestöryhmää, joka ei olisi kokenut ahdistusta ja epävarmuutta tulevaisuudestaan, kun tämä suorastaan pakkomielteiseksi muuttunut hintakilpailukyvyn ja työn hinnan alentaminen, suomeksi sanottuna palkkojen alentaminen, oli hallituksen ainoana tavoitteena. Siksi on tietysti vähän omituista, että juuri tässä vaiheessa, kun tämä kilpailukykysopimuksen yksi keskeinen elementti eli tämä työttömyysvakuutusmaksujen jakosuhteiden muutos on täällä eduskunnassa käsittelyssä, niille samoille hallituspuolueille ja ministereille, joille tämä oli maailman tärkein asia, jonka puolesta he olivat valmiita taistelemaan, josta he puhuivat tv:n uutislähetyksissä aamusta iltaan, se ei olekaan nyt enää sen arvoinen, että he haluaisivat keskustella ja perustella, miten loisteliaita vaikutuksia tällä muutoksella saadaan aikaan. Yhtä lailla voi tietysti kummastella sitä, että oppositiopuolue vasemmistoliitto, joka on kuitenkin esittänyt tähän valiokunnan mietintöön vastalauseen, ei ole myöskään täällä paikalla sitä näkökulmaa esiin tuomassa. Mutta kuten ilmeisesti äsken sosialidemokraatit olivat ainoita, joita kiinnosti asumisen hinta, niin me lienemme nyt sitten ainoita tässä eduskunnassa, joita kiinnostaa työllisyys ja työttömyys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+13.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-10-26T19:19:15,2016-10-26T19:21:20,Tarkistettu,1.1 2016_107_149,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä työttömyysvakuutusmaksulla ja sen rahastoinnillahan oli tärkeä osa, kun 1990-luvun lopulla valmistauduttiin talous- ja rahaliittoon. Silloinhan ajatus kulki niin, että täytyy luoda puskureita heikkojen suhdannetilanteiden varalta, ja se oli nimenomaan sellaisissa kriiseissä, jotka kohdistuvat erityisen voimakkaasti Suomeen mutta eivät välttämättä muuhun euroalueeseen. Näitä puskureita tuolloin päätettiin luoda työttömyysvakuutusrahastoon ja toisaalta myös työeläkerahastoihin. Tuo ajattelu oli silloin aivan oikein, ja sillä on ollut merkitystä, ja täällä työttömyysvakuutuksen puolella tällä rahastoinnilla on voitu välttää sitä väärää ilmiötä, jossa työttömyysvakuutusmaksuja joudutaan nostamaan olosuhteissa, joissa työttömyys nousee, ja kun sitten työttömyysvakuutusmaksut nousevat, sitä kautta työn hinta nousee työnantajalle, mikä puolestaan johtaa siihen, että kannattavuusongelmien takia joudutaan laittamaan lisää ihmisiä työttömyyskortistoon, jolloin taas maksut nousevat. Tämän kielteisen kierteen välttämiseksi tämä puskurointiajatus oli aivan oikea, ja työttömyysturvassa sitä on käytetty. No, nyt tässä sitten siirretään rahoitusta palkansaajille työnantajilta, mutta tämän ratkaisun yhteydessä on jäänyt tarkastelematta tämä koko puskurointiajatus. On tarve keskustella myös siitä, pitäisikö — ajatellen sitä, että tämä kriisi, jonka olemme nähneet, ei ehkä kuitenkaan ole ainutkertainen, se saattaa uusiutua — tässä miettiä työttömyysvakuutuksen puolelle suurempaa puskuria eli hyvinä aikoina varautua keräämään enemmän varoja puskuriin, jotta sitten huonoina aikoina voitaisiin tätä maksujen nousupainetta tasoittaa. Aion hetken päästä palata vielä tähän työeläkevakuutusmaksuasiaan, koska sillä on yhteys tähän työttömyysvakuutusmaksuun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+13.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-26T19:21:21,2016-10-26T19:23:36,Tarkistettu,1.1 2016_107_150,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä Emu-puskuriasia on niin ikään hyvin ajankohtainen, ja tuossa sitä historiaa hyvin kävi edustaja Heinäluoma läpi. Kaiken kaikkiaan me sosialidemokraatithan olemme esittäneet sitä, että juuri tässä tilanteessa tulisi Emu-puskurit ottaa käyttöön. Voisin siteerata, puhemies, korkeasti tunnettua talousosaajaa, keskustakonkari Mauri Pekkarista, joka sanoi, että jos koskaan niin nyt on aika. Olen samaa mieltä, että jos koskaan niin nyt on aika ottaa käyttöön Emu-puskurit. Tästä olemme olleet samaa mieltä. Se tietenkin liittyy siihen, että tänä aikana on juuri sellaista talouspoliittista aikaa, mitä tuolloin ajateltiin olevan, mitä varten Emu-puskureita ylipäätään tarvitaan, sillaksi yli synkän virran. Tämän vuoksi esimerkiksi sosialidemokraatit omassa vaihtoehtobudjetissaan ovat esittäneet näiden Emu-puskurien käyttöönottoa kaiken kaikkiaan. Mielestäni hallituksen nyt jos koskaan kannattaisi, kun me olemme puhuneet niistä toimista, mitkä parantavat työllisyyttä tässä ja nyt, tarttua tähän esitykseen, koska sillä nimenomaisesti nopeasti saataisiin ikään kuin tällaista elvyttävää varaa kansantalouteen ja sitä kautta myös työpaikkoja syntymään. Eli, puhemies, varmasti tähänkin asiaan tulemme ihan lähiaikoina palaamaan monessa yhteydessä, mutta haluan alleviivata sitä, että kun edellisessä kohdassa korostin, että huonoon aikaan tuli tuo kiinteistöveron korotus, niin voisi sanoa, että nyt olisi hyvä aika tulla tämän päätöksen siitä, että Emu-puskureita otettaisiin väliaikaisesti käyttöön, ja varmasti sitten sen kokonaisvaltaisemman, pidemmälle ajatellun ajatuksen siitä, että (Puhemies koputtaa) voitaisiin pohtia muutenkin tätä puskurointi-ideaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+13.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-26T19:23:37,2016-10-26T19:25:44,Tarkistettu,1.1 2016_107_151,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa aina silloin tällöin käydään keskustelua tästä työmarkkinajärjestöjen vallasta ja käydään keskustelua myös siitä, mitä eduskunnan kuuluu päättää, ja täytyy sanoa, että nyt kun on käsittelyssä tämä olennainen asia, joka on eduskunnan käsissä, eli vakuutusmaksujen suuruus, niin on kyllä merkille pantavaa, että tässä salissa ei ole niitä kansanedustajia, jotka tästä työmarkkinajärjestöjen vallasta muutoin puhuvat. (Timo Harakka: Totta! — Pia Viitanen: Aivan!) Missä ihmeessä ovat ne edustajat, jotka ovat enemmän kuin puhumassa, etten sanoisi suorastaan kiljumassa eduskunnan vallan puolesta? Nyt kun näitä päätöksiä tehdään, on täydellinen hiljaisuus tuolla oikealla laidalla. Ei ensimmäistäkään edustajaa edes paikan päällä. Tämähän on nyt asia, joka on eduskunnan käsissä ja jossa on ihan aito tarve keskustella siitä, onko tässä oleva linjaus ja sopimus kestävä paitsi nyt myös jatkon kannalta, ja tämäkin olisi asia, jossa eduskunnan pitäisi käyttää sitä omaa asemaansa lausuakseen oma käsityksensä siitä, miten näitä asioita pitäisi hoitaa paitsi tämän päivän niin tulevaisuuden kannalta, sekä hallitukselle että työmarkkinajärjestöille. Ja tässä käsittelyssä tämä suhdannekysymys on jäänyt kyllä todella, totaalisesti taka-alalle. Ikävä kyllä. Talous- ja rahaliiton vaatimuksista talouspolitiikalle ja myös työmarkkinoille ei ole täällä puhuttu riittävästi. Mutta vaikea tästä nyt on sitten puhuakaan, jos täällä on toinen puolisko keskustelijoista kokonaan poissa ja erityisesti ne, jotka sitten tulevat taas käyttämään jonkun sunnuntaipuheen aiheesta, jossa viitataan siihen, että kyllä olisi hienoa, kun eduskunnalla olisi enemmän valtaa. Mutta jos sitä valtaa haluaa käyttää, pitäisi olla läsnä silloin kun päätöksiä tehdään, ja ilmaista se tahto, mikä halutaan. (Pia Viitanen: Tämä on toinen asia nyt peräkkäin!) Työeläkemaksujen puolella on ollut huutava ongelma se, että silloin kun menee hyvin, työnantaja on estänyt näiden maksujen korottamisen, (Puhemies koputtaa) että olisi kerätty enemmän rahaa käyttöön. (Puhemies koputtaa) Ja sitten ollaan tilanteessa, että meillä ei ole riittävää puskuria. Tästä pitäisi eduskunnan antaa selvä evästys, jos halutaan, että eduskunta käyttää sitä viimesijaisen päätöksentekijän asemaa ja oikeutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+13.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-26T19:25:45,2016-10-26T19:28:17,Tarkistettu,1.1 2016_107_152,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä tässä vaiheessa ajattelin, etten käyttäisi enää puheenvuoroa, mutta kyllä minun täytyy nyt myös pitkäaikaisena eduskunnan jäsenenä ehkä se tässä todeta, että tämä oli hyvä huomio. Nyt kun olisi se mahdollisuus keskustella ja nyt, kun eduskunta kävisi tätä keskustelua, niin olisi toivonut, että nimenomaan ne edustajat, jotka täällä kaikkein eniten ovat toden totta olleet sitä mieltä, että työmarkkinoilla on liikaa valtaa ja muuta, olisivat täällä salissa ja kävisivät keskustelua, kun siihen mahdollisuus kaiken kaikkiaan on. Siksi oikeastaan elättelin vähän toiveita, että jos tässä pyydän vielä puheenvuoron, niin kävisikö niin, että jos joku hallituspuolueen edustaja siellä vaikkapa työhuoneessaan kuuntelee tätä keskustelua, hän voisi kenties ystävällisesti saapua tänne ja olisimme saaneet mahdollisuuden debatointiin. Mutta jos näin on, että tämä asia ei kiinnosta, niin sitten on. Mutta kuten täällä taisi edustaja Harakka todeta, niin ainakin tässä on nyt näyttöä siitä, että nämä työttömyysturva-asiat ja muut kyllä meitä sosialidemokraatteja kovasti kiinnostavat, ja tulemme esimerkiksi omassa vaihtoehtobudjetissamme esittämään paitsi Emu-puskurien käyttöönottoa myös monia muita toimia, joilla sitten esimerkiksi välttäisimme työttömyysturvan leikkaukset ja erilaiset palkansaajien asemaa heikentävät ehdotukset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+13.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-10-26T19:28:18,2016-10-26T19:29:41,Tarkistettu,1.1 2016_107_153,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En voi olla kiinnittämättä siihen huomiota, että tähän aiheeseen liittyviä kommentteja hallituksen riveistä on tullut oikeastaan ainoastaan varapuhemies Pekkarisen toimesta. Ja hyvä niin, että joku herää tähän Emu-puskuriasiaan, siihen, miten Emu-puskureita pitäisi käyttää, mutta olisihan se nyt hienoa, että kun puhemies on sidottu korkean virkansa vaatimuksiin eikä pääse täällä laajemmin esittelemään käsityksiään, niin olisi kollegoita, jotka vähän veisivät tätä palloa eteenpäin, ellei sitten ole niin, että tämä keskustelu talous- ja rahaliiton vaatimuksista ja meidän taloustilanteemme vaatimuksista ei kuitenkaan oikein tunnu kiinnostavan, jos pitäisi miettiä jotain muuta kuin tätä työttömyysturvan leikkauskonseptia, jota meille on aika lailla kyllä riittävästi tarjoiltu. Eli on isomman keskustelun paikka tässäkin, mutta eihän se nyt ihan helppoa ole itsensä kanssa keskustella. Se olisi huomattavasti helpompaa, jos niitäkin, joilla ehkä tässä on vähän toisenlaisia käsityksiä, olisi paikan päällä. Mutta parempi nyt kuitenkin, että sitten tulee tämä asia hahmotettua niiden toimesta, jotka täällä tällä hetkellä ovat paikalla. Eli meillä sekä työttömyysturvan että työeläkkeiden puolella on luotu puskurijärjestelmä liian pieni. Olisi perusteltua, että eduskunta loisi painetta tämän puskurin vahvistamiseen, ja toisaalta sitten tässä tilanteessa, jossa me olemme erittäin vaikean työttömyysongelman äärellä, työeläkkeiden puolesta puskuria voitaisiin käyttää ja lähteä siitä, että sitoudumme siihen, että sitten kun talouden pyörät pyörivät ja ollaan paremmassa tilanteessa, tämä vaje kurotaan umpeen ja puskuria kasvatetaan. Tämähän on oikeastaan raamatullinen periaate: ellen väärin muista, niin Raamatussa oli jo Joosefin aikana se lähtökohta, että on seitsemän lihavaa ja seitsemän laihaa vuotta ja lihavina vuosina kannattaa laittaa vähän siemenviljaa sivuun, jotta sitten on laihoina vuosina käyttää. Se on tuhansia vuosia vanha periaate ja sopii myös tämän asian käsittelyyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+13.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-26T19:29:42,2016-10-26T19:31:54,Tarkistettu,1.1 2016_107_154,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 22/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_107_155,107/2016,2016-10-26,14.03,19.34,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä kiinnitän huomiota siihen, että meillä oli aiemmin käsittelyssä edustaja Kaikkosen aloite näiden sähkömaksujen perinnästä ja niiden mahdollisesta jaksottamisesta, ja siinä yhteydessä puhuttiin myös sähkön hinnasta. Olisi ollut suotavaa, että tässä olisi ollut talousvaliokunnan hallituspuolueiden edustajia läsnä, jotka olisivat voineet vähän tätä kysymystä valaista ja sitä, mitä tälle edustaja Kaikkosen aloitteelle on tapahtumassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2016+17.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-10-26T19:33:16,2016-10-26T19:33:48,Tarkistettu,1.1 2016_108_1,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Ja seuraavaksi pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen jollekin paikalla olevista ministereistä, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_108_2,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Kiljunen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_108_3,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään on mukava aloittaa kyselytunti, kun olemme saaneet kuulla, että hallitus peruu päätöksensä leikata veteraanien rintamalisää. Vaadimme viime kyselytunnilla, että hallitus peruisi veteraaneihin kohdistuneet leikkaukset. Nyt hallitus on toiminut viisaasti ja kuunnellut oppositiota. Arvoisa rouva puhemies! Tänään haluamme kuitenkin nostaa esiin niiden 250 000 ihmisen huolen, jotka sairastavat kakkostyypin diabetesta. Hallitus on leikkaamassa näiden ihmisten lääkekorvauksia niin, että lääkekustannukset saattavat nousta pahimmillaan jopa 500 euroa vuodessa. Suurin osa diabeetikoista on yli 65-vuotiaita. Leikkauksenne kohdistuu kaikkein kipeimmin juuri pienituloisiin, ikääntyneisiin ja sairaisiin ihmisiin. Heidän tilanteensa jo ennen tätäkin leikkausta on monella tapaa kohtuuton ja vaikea. Kysynkin nyt ministeri Mattilalta: eikö teidän kannattaisi vielä harkita esitystänne uudelleen ja perua diabetesihmisten lääkekorvausleikkaukset?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-27T16:01:07,2016-10-27T16:02:28,Tarkistettu,1.1 2016_108_4,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin se, mitä edustaja otti esille, että hallitus on perunut esityksensä: Eihän sitä ole peruttu. Se on käsitelty eduskunnassa, jonka päätöksiä suuresti arvostan, ja se on yhteisesti täällä päätetty. Lääkesäästöt on nyt tehty, ja täällä esityksessä, niin kuin kuvasitte, on kakkostyypin diabeteslääkkeiden korvausta muutettu niin, että se on samalla viivalla sydän- ja verisuonitautien lääkityksen kanssa ja siellä säilyy edelleen se 65 prosentin korvaus. On totta, että lääkekulut joillakin saattavat nousta, mutta on myös totta, että meillä säilyy edelleen myös lääkekatto, ja se tulee vastaan siinä tilanteessa, kun lääkekulut nousevat sinne tiettyyn rajaan. Sen lisäksi hallitus on sitoutunut toteuttamaan rationaalisen lääkehoidon ohjelmaa, ja kyllä, kannustan sitä kautta myöskin etsimään ja kehittämään rinnalle esimerkiksi lääkkeetöntä hoitoa. Se on varmasti hyvä apu myöskin kakkostyypin diabeetikoille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-27T16:02:28,2016-10-27T16:03:35,Tarkistettu,1.1 2016_108_5,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_108_6,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Te olette perustelleet tätä leikkausta myös valtiontalouden säästöillä. Jos diabeetikoilla ei ole taloudellisesti mahdollisuutta hoitaa sairauttaan, osa potilaista siirtyy insuliinihoitoihin, jotka korvataan heille täysimääräisesti. Toisaalta on myös suuri riski, että hoitamaton diabetes johtaa liitännäissairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin, amputaatioon tai munuaissairauksiin. Näiden sairauksien kustannukset ovat moninkertaisia verrattuna diabeteksen hoitoon. Ministeri Mattila, oletteko te tietoinen siitä, että hoitamaton diabetes on kokonaisuudessaan kaikkein kallein sairaus Suomessa? Eri asiantuntijoiden, myös Kelan, perusteella nyt esittämänne leikkaukset tulevat yhteiskunnalle entistäkin kalliimmaksi. Hyvä diabeteshoito on kaikkein edullisinta. Oletteko todella sitä mieltä, että vaikka tämä ei tuo yhteiskunnalle eikä valtiolle säästöä, te silti ette suostu arvioimaan leikkauspäätöstänne (Puhemies koputtaa) uudelleen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-27T16:03:40,2016-10-27T16:04:51,Tarkistettu,1.1 2016_108_7,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen sitoutunut ministerinä tuomaan nämä budjettilait, säästölait, tänne eduskuntaan. Olen sitoutunut ministerinä osaltani hallituksen työskentelyyn siinä, että tällä tasapainotetaan julkisen talouden ongelmia. Olen sitä mieltä, että kaikki sairaudet täytyy hoitaa hyvin, myös kakkostyypin diabetes, ja moni sairaus tulee kalliiksi. Ennen kaikkea se on epäinhimillistä kärsimystä, kaikki sairaudet, ei yksinomaan kakkostyypin diabetes. Ja niin, olen edelleen sitä mieltä, että meidän tulee sitoutua myöskin siihen rationaalisen lääkehoidon kehittämiseen, löytää myöskin sitä kautta hoitoa kakkostyypin diabetekseen. Ja korostan vielä sitä, että tänne jää edelleen se 65 prosentin korvaus ja myöskin (Välihuuto) — kyllä — insuliinit ovat edelleen 100-prosenttisesti korvattavia, ja viime sijassa se on kai lääkäri, joka päättää sitten insuliinihoitoon siirtymisestä, ei varmaankaan yksinomaan ministeri. Jos täällä jotakin muuta vaihtoehtoa eduskunta esittää, totta kai siitä voidaan keskustella, mutta nyt esitys on tämä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-27T16:04:52,2016-10-27T16:05:59,Tarkistettu,1.1 2016_108_8,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten, ministeri Mattila, te totesitte, tähän sairauteen liittyy monia liitännäissairauksia, kuten sepelvaltimosairaudet, ja siellä on myös reumaa ja verenpainetautia, joita on näiden potilaiden kohdalla, ja nämähän ovat alemmassa korvausluokassa. Tämä on totta. Kun katsotaan tätä uudistusta — kun nyt kuitenkin tiedämme, että tämä teidän säästönne kohdistuu nyt kaikkein eniten sairastaviin ihmisiin ja kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin — niin ei kai nyt voi pitää perusteena tätä, että nyt diabeetikoiltakin pitää saada korvaukset alemmaksi eli siirtää heidät 100 prosentin korvauksesta 65 prosentin korvaustasolle? Heillähän on jo muita lääkekustannuksia, he joutuvat syömään verenpainelääkkeitä, monilla on reumalääkkeitä, ja he ovat ikääntyneitä ja tarvitsevat paljon palveluita. Eikö tämä voisi nyt olla asia, jonka ihan ministeri ottaisi ja esittäisi peruutettavaksi, ettei meidän tarvitse (Puhemies koputtaa) valiokunnassa sitä tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-10-27T16:06:01,2016-10-27T16:07:11,Tarkistettu,1.1 2016_108_9,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja  terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja tietää, että valiokunta tekee sitten viisaita päätöksiä, ja arvostan kyllä sitä eduskunnan työtä. Mutta kyllä kaikkein eniten sairastavat, kaikkein eniten lääkkeitä käyttävät ovat myös tukijärjestelmien piirissä, kuten mainitsin. Meillä on olemassa lääkekatto, meillä on olemassa toimeentulotuki. Niistä ei olla leikattu. Edelleenkin: meidän täytyy kokonaisvaltaisesti tarkastella myöskin tätä lääkekorvausjärjestelmää, ja sitä työtä ollaan jatkamassa ministeriössä tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-27T16:07:11,2016-10-27T16:07:44,Tarkistettu,1.1 2016_108_10,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo poistaa makeisten ja jäätelön valmisteveron ensi vuoden alusta. Verosta luopuminen aiheuttaa valtiolle yli 100 miljoonan euron vuosittaisen verotuottomenetyksen, joka katetaan muilla keinoilla, muun muassa heikommassa asemassa olevien etuusleikkauksilla. Kyseessä on lähes samansuuruinen tulojen menetys kuin nämä tulevat lääkemenojen leikkaukset, joissa tosiaankin etenkin diabeetikkojen lääkekorvauksia alennetaan. Kärjistetysti sanoen hallitus lisää toiminnallaan karkin ja jäätelön käyttäjiä ja maksattaa verovajeen diabeetikoilla. Tätä on aika vaikea ymmärtää, varsinkin kun muutenkin kaikenlaiset terveysongelmat liittyen hampaiden reikiintymiseen, ylipainoon, sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseenkin uhkaavat kasvaa. Eikö olisi järkevää lisätä näitä epäterveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuvia veroja ja samalla kustannusvaikuttavasti edistää terveyttä ja vähentää sosioekonomisia terveyseroja? Eikö olisi jatkossakin parempi periä tämä karkki- ja jäätelövero ja jättää nämä diabeetikkojen lääkekorvaukset ennalleen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-27T16:07:46,2016-10-27T16:08:51,Tarkistettu,1.1 2016_108_11,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä kysymys. Me tiedämme täällä sen, että tämän makeis- ja karkkiveron poistaminen johtuu Euroopan unionista, mutta minä olen jo viime kerralla täällä todennut, että me selvitämme edelleen valtiovarainministeriössä, löydämmekö me veron, joka olisi hyvinvointiperusteinen, terveysperusteinen vero. Näitä asioita on selvitetty jo edeltäjieni toimesta — myöskin edustaja Rinne varmaan tuntee asiaa — ja tämä ei ole todellakaan helppo. Mutta olisi erittäin järkevää, jos pystyisimme verottamaan epäterveellisiä ruoka-aineita, karkkia ja limonadeja järkevällä tavalla. Me koetamme löytää tähän ratkaisun, mutta me elämme Euroopan unionin lainsäädäntöympäristössä, ja se velvoittaa ja rajoittaa meitä tässä asiassa, valitettavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-10-27T16:08:53,2016-10-27T16:09:45,Tarkistettu,1.1 2016_108_12,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten kysyjänkin, minunkin on hyvin vaikea ymmärtää tätä makeisveron poistoa — eipä tässäkään asiassa tuolta EU:sta oikein hyvää kuulunut. Mutta mitä tulee sitten tämmöiseen terveysperusteiseen, terveysvaikutuksia hakevaan verotukseen, niin kyllä mielestäni sellaista tulee etsiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-27T16:09:46,2016-10-27T16:10:07,Tarkistettu,1.1 2016_108_13,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos ministerin on vaikea ymmärtää makeisveron poistamista, niin miksi ihmeessä te teette sen sitten? (Välihuutoja) On aivan aiheellista kysyä, eikö voitaisi nyt perua sitten makeisvero ja samalla perua tämä diabeetikoihin kohdistuva heikennys. Ja perään hallitukselta myöskin vastuuta siitä, miten te teette näitä päätöksiä. Nyt te iskette yhteen ryhmään ihmisiä, jotka sairastavat tiettyä sairautta. Ette ole tehneet minkäänlaista kokonaisarviointia ilmeisestikään, jossa olisitte voineet päätyä oikeudenmukaiseen ratkaisuun, joka ei kohdistuisi ryhmään ihmisiä, jotka tyypillisesti ovat hyvin pienituloisia ja tulevat taustaltaan hyvin pienituloisista perheistä. Ja jos olisitte tehneet kokonaisarvioinnin, olisitte huomanneet myöskin sen, että makeisveron poistaminen puolestaan lisää tyypin 2 diabetesta, ja sitten sen jälkeen te vielä poistatte tuen niiltä ihmisiltä, jotka te ensin itse omilla toimillanne sairastutatte tyypin 2 diabetekseen. (Välihuutoja) Eikö tämä ole aika vastuutonta (Puhemies koputtaa) toimintaa hallitukselta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-27T16:10:08,2016-10-27T16:11:20,Tarkistettu,1.1 2016_108_14,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä puheenvuoro oli melkoinen viritys, koska te tiedätte aivan hyvin, että se makeisveron poisto ei johtunut tämän hallituksen päätöksistä vaan se johtuu EU-lainsäädännöstä, ja ne päätökset on tehty jo aiemmin. Ja kuten jo sanoin, niin me selvitämme edelleen, vaikka tehtävä on vaikea, miten me voisimme luoda tämmöisen terveysvaikutteisen veron, jolla olisi kansanterveydellisiä vaikutuksia. Tämä on aivan selvä, olen kertonut tämän täällä jo viime viikolla, toistan sen taas ja sanon vieläkin kerran sen, että tehtävä ei todellakaan ole helppo, koska on erittäin vaikea rakentaa sellaista terveysvaikutteista veroa, joka kohtelisi tasapuolisesti erilaisia ruoka-aineita, koska pelkästään sokerin määrittely ja sen käyttö erilaisissa ruoka-aineissa ei ole ihan yksinkertainen asia verotuksellisesta näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-10-27T16:11:21,2016-10-27T16:12:13,Tarkistettu,1.1 2016_108_15,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että EU-säännösten vuoksi nykyisen kaltainen makeisvero ei ole enää mahdollinen, mutta uskon, että osaamme rakentaa terveysperusteisen lisätyn sokerin veron, mikä on monissa muissakin EU-maissa käytössä, ja se on syytä tehdä. Mutta, arvoisa puhemies, diabeteksen hoidossa muiden kuin insuliinilääkkeiden erityiskorvattavuuden laskeminen on diabeetikoita kohtuuttomasti rankaiseva säästökeino. Diabeteslääkkeiden korvaustason alentaminen ei ole hyväksyttävää sosiaalisesti, hoidollisesti eikä edes taloudellisesti. Toteutuessaan esitys tulisi lisäämään terveyseroja jakamalla diabetesta sairastavat niihin, keillä on varaa tarvitsemiinsa lääkkeisiin, ja niihin, keillä niihin ei ole varaa. Insuliinihoito ei ole kaikille diabeetikoille paras hoitomuoto. Ja kun lääkettä ei valita hoidollisin vaan taloudellisin perustein, seurauksena voi olla iso lisälasku puutteellisesta hoidosta. Uskotteko te tosiaan, että tällä esityksellä saadaan edes tavoiteltuja säästöjä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-10-27T16:12:13,2016-10-27T16:13:21,Tarkistettu,1.1 2016_108_16,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Pirkko,Mattila,Sosiaali-  ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Niin, aluksi tähän makeisverokysymykseen: Ei varmasti kukaan tässä salissa vastusta mitään makeisveroa, mutta tämä on EU-lainsäädäntöä, mitä meidän tulee noudattaa. Eikä varmasti kukaan myöskään tässä hallituksessa vastusta sitä, ettemmekö me voisi kehittää terveysperusteista verotusjärjestelmää. Ja mitä tulee tuohon kakkostyypin diabetekseen, niin edelleenkin korostan sitä, että lääkkeet säilyvät siellä 65 prosentin korvausluokassa. Varsinaisista lääkepäätöksistä, lääkityksestä, vastaa tietysti lääkäri. Korostan sitä, että edelleenkin potilailla on oikeus sitten myöskin muihin tukiin. Totta kai kaikkeen lainsäädäntöön liittyy seurantaa. Parhaillaan STM:ssä ollaan valmistelemassa tällaista lääkehoidon kokonaiskehittämistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-27T16:13:21,2016-10-27T16:14:13,Tarkistettu,1.1 2016_108_17,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Martti,Talja,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että sokeritaudin elinmuutosten estämisen osalta on kaikkein tärkeintä, että hoitotasapaino on mahdollisimman hyvä, sokeri on kaiken aikaa mahdollisimman optimaalisella tasolla. Suomessa on kokemuksia siitä, että kansalaisten omahoitoa kehittämällä, opastamalla heitä, miten tässä tavoitteessa päästään paremmin perille, voidaan säästää merkittävästi, kymmeniä miljoonia vuodessa, kansantalouden kuluja. Miten näette, ministeri Mattila, että kansalaisia voitaisiin paremmin auttaa hoitamaan itseään entistä paremmin ja sitä kautta voimaan entistä paremmin, jotta heidän elinkomplikaationsa vähenisivät?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1321,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Martti Talja,1321,2016-10-27T16:14:17,2016-10-27T16:15:09,Tarkistettu,1.1 2016_108_18,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin vastauksena siihen se, että kyllä elintavoilla on varmasti merkitystä, ja erityisesti, kun me olemme uudistuksen äärellä, terveyden edistämisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin uudistus on tulossa, siinä täytyy ottaa huomioon terveellisten elintapojen edistäminen, ja nyt jo ollaan suunniteltu sitä niin sanottua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerrointa, valtionosuuskerrointa, joka sitten tulisi kunnille ja maakunnille, jota kautta sitten siirretään sitä terveyden edistämisen työtä kuntiin. Mainitsemanne elämäntapoihin liittyvät asiat otetaan aivan varmasti esille tuossa rationaalisen lääkehoidon ohjelmassa, joka on sosiaali- ja terveysministeriössä työn alla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-27T16:15:09,2016-10-27T16:15:59,Tarkistettu,1.1 2016_108_19,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Diabeteslääkkeiden korvausten heikentäminen ei asiantuntijalausuntojen mukaan toisi säästöjä. Suunnitelma vaarantaa kakkostyypin diabeteksen hoidossa saavutetut hyvät hoitotulokset ja potilasturvallisuuden. Maksutaakan kasvattaminen voi johtaa riittämättömään lääkehoitoon ja heikentyneeseen hoitotasapainoon erityisesti pienituloisten diabeetikoiden kohdalla, jotka myöskin turhaan siirtyvät kalliimman insuliinin käyttöön. Kysynkin: halutaanko näin ollen tällä lakiesityksellä ottaa tietoinen riski, että diabeetikoiden vointi huononee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2016-10-27T16:16:00,2016-10-27T16:16:39,Tarkistettu,1.1 2016_108_20,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja  terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on huolellisen lainvalmistelun tulos, ja tässä on todellakin tehty tämä esitys, että sitä korvausta lasketaan 100 prosentista 65 prosenttiin. Minä uskon myös suomalaiseen korkeatasoiseen lääkehoitoon, hoitotyöhön, potilaitten seurantaan ja myöskin sitten siihen lääkkeettömään hoitoon, jota ollaan kehittämässä. Riskejä totta kai täytyy arvioida, ja sen tekee nyt sitten tietysti myöskin eduskunta, kun se tätä lakiesitystä käsittelee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-27T16:16:39,2016-10-27T16:17:12,Tarkistettu,1.1 2016_108_21,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Mattila, haluan vielä painottaa, että meillä on erilaista tutkimustietoa siitä, että nämä lääkekorvaukset diabeteksen osalta eivät tuota yhteiskunnalle säästöjä. Päinvastoin diabeteksen lääkekorvauksesta on uhkana, että siitä syntyy yhteiskunnalle lisää kustannuksia. Me otamme siis tietoisen riskin siinä, että jos ihmisillä ei ole mahdollisuutta hoitaa diabetesta, näiden ihmisten sairastavuus kasvaa ja vaikeutuu. He joutuvat käyttämään entistä enemmän terveydenhuollon palveluita diabeteksen ja muiden sairauksien hoitoon. He joutuvat myös käyttämään erilaisia lääkkeitä eri sairauksiensa hoitoon. Arvoisa ministeri, esityksellänne ei ole kyllä nyt todellista pohjaa eikä perustetta. Oletteko te aidosti sitä mieltä, että olette viemässä tätä lakiesitystä eteenpäin, joka kaikkien arvioiden mukaan vain lisää yhteiskunnan menoja? Miksi te ette peru lakiesitystänne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-27T16:17:13,2016-10-27T16:18:19,Tarkistettu,1.1 2016_108_22,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys diabeetikoiden lääkekorvausten leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Te varmasti tunnette tämän asian ja olette kokenut kansanedustaja, ja täällä eduskunnassa toimii diabetesryhmä. Meillä on myöskin muita ryhmiä, pienituloisia lääkkeitten käyttäjiä, jotka ovat alemmissa korvausluokissa, ja meidän tulee myös heistä kantaa huolta ja kantaa huolta sitten myös ihan tästä kokonaistaloudesta. Mutta kuten sanoin, meillä on edelleen muut tukijärjestelmät, on edelleen lääkekatto — siihen ei olla puututtu, on päinvastoin laskenut sekin taso, mistä lääkekatto muodostuu — meillä on toimeentulotuki. En tarkoita sitä, että tällä haluaisin olla mitenkään erityisesti ajamassa ihmisiä muiden tukijärjestelmien piiriin, vaan sitä, että meillä on olemassa yhteiskunnalliset turvaverkot pienituloisten osalta. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-10-27T16:18:19,2016-10-27T16:19:06,Tarkistettu,1.1 2016_108_23,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys raskaan polttoöljyn käytöstä arktisella alueella (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Karimäki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_108_24,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys raskaan polttoöljyn käytöstä arktisella alueella (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomella on kunnia olla Arktisen neuvoston puheenjohtaja ensi vuonna. Se velvoittaa suojelemaan herkkää luontoa ja asettamaan luonnonvarojen käytölle rajoja. Suuri osa laivoista käyttää polttoaineenaan raskasta polttoöljyä. Arktiksella öljyonnettomuuden riski on suuri. Raskas polttoöljy on myrkyllistä ja tahmeaa, ja sen siivoaminen on liki mahdotonta Arktiksella, jossa se uhkaa herkkää luontoa. Etelänavalla raskaan polttoöljyn käyttö on kielletty. Ministeri Soini, olette sanonut, että mustan hiilen aiheuttamia haittoja on ehkäistävä tehokkaasti. Musta hiilihän, jota syntyy raskaan polttoöljyn poltosta, kiihdyttää myös ilmastonmuutosta. Aiotteko te, ministeri Soini, Arktisen neuvoston puheenjohtajana ajaa raskaan polttoöljyn käyttökieltoa Arktiksella?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.2.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-10-27T16:19:10,2016-10-27T16:20:17,Tarkistettu,1.1 2016_108_25,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys raskaan polttoöljyn käytöstä arktisella alueella (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Asia on mitä ajankohtaisin. Ulkoministeriö on julkaissut tämmöisen Arktinen kattaus ‑teoksen, ja me valmistaudumme vakavasti tähän meidän tulevaan EU-puheenjohtajuuteen. Meillä on siinä keskeisinä prioriteetteinä myös ympäristö-, ilmastoasiat, kulkuyhteydet ja alkuperäiskansojen asiat. On erittäin tärkeää, että me rakennamme semmoisen kokonaisuuden, että arktisilla alueilla voidaan myös elää, suojellaan paitsi luontoa myös ihmisiä eikä ole pelkästään taloudellista hyväksikäyttöä. Yksityiskohtana tuohon en vielä ota kantaa. Suomi rakentaa arktisen puheenjohtajuutensa vastuullisella tavalla. Olemme tehneet paljon yhteistyötä USA:n kanssa, ja meillä on jo menossa suunnitelmat (Puhemies koputtaa) Islannin kanssa, joka seuraa meitä sitten, (Puhemies koputtaa) tulee seuraajaksi kahden vuoden päästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.2.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-27T16:20:17,2016-10-27T16:21:31,Tarkistettu,1.1 2016_108_26,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys raskaan polttoöljyn käytöstä arktisella alueella (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2016 vp,"Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_108_27,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys raskaan polttoöljyn käytöstä arktisella alueella (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2016 vp,"Arvoisa puhemies! USA ja Kanadahan ovat jo IMOssa esittäneet huolensa raskaan polttoöljyn käytöstä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on neljä viidesosaa tunnetuista fossiilivaroista jätettävä maaperään, joten on sulaa hulluutta edistää uusien fossiilisten polttoaineiden käyttöönottoa ja etsintää Arktiksella. Toisaalta, myös herkkä luonto vaatii kansainvälisesti yhdessä sovitut luonnonsuojelualueet — kalakannat, linnut, mursut, valaat. Muutenkin, jos annamme arktisen jään sulaa ja ilmastonmuutoksen ryöpsähtää käsistä, lapsiltamme ja heidän lapsiltaan häviävät hyvän elämän edellytykset tällä planeetalla. Miten Suomi aikoo ottaa konkreettisesti tässä puheenjohtajuusohjelmassaan huomioon ilmastonmuutoksen torjunnan ja herkän alueen luonnonsuojelun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.2.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-10-27T16:21:36,2016-10-27T16:22:39,Tarkistettu,1.1 2016_108_28,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys raskaan polttoöljyn käytöstä arktisella alueella (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on Suomelle suuri tilaisuus, koska Arktiseen neuvostoon kuuluvat Pohjoismaat ja sen lisäksi Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada. Olemme nyt sellaisessa porukassa, että me todella voimme vaikuttaa, ja meidän tavoitteemme on se, että kaikki nämä maat osallistuisivat täydellä voimalla tähän työhön — ja vain tällä yhteistyöllä me voimme saada aikaan sellaisia kestäviä ratkaisuja, joilla on merkitystä. Suomi tietysti ajaa kestävää kehitystä, ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden, ottaa huomioon alkuperäiskansat mutta myös näkee ne taloudelliset mahdollisuudet, joita esimerkiksi viestintäyhteyksien ja kulkuyhteyksien kautta voidaan saada aikaan. Tämä on meille myös työllisyyskysymys. Meilläkin asuu ihmisiä napapiirin tuolla puolella, ja siellä pitää olla oikeus asua, elää, tehdä työtä ja tulla toimeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.2.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-27T16:22:39,2016-10-27T16:23:43,Tarkistettu,1.1 2016_108_29,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys raskaan polttoöljyn käytöstä arktisella alueella (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arktinen alue on monin tavoin meidän ilmastojärjestelmämme sydän. Arktisen jään sulaminen voi vaikuttaa meren happamoitumiseen, joka on jo lisääntynyt. Se vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Se voi vaikuttaa myös jäävirtoihin, ja tietysti Grönlannin alueen jäätiköiden sulaminen uhkaa merenpinnan nousemisen aiheuttamisella. Ja näihin kaikkiin asioihin voi vaikuttaa sillä, että otetaan käyttöön uutta, puhdasta ympäristöteknologiaa eli aina tunnetaan luonnon kantokyvyn rajat ja etsitään ratkaisuja, jotka edistävät ilmastonmuutoksen torjuntaa eivätkä ainakaan aiheuta sitä. Näin ollen toivon sitä, että Suomi Arktisen neuvoston puheenjohtajana niin liikennesektorilla kuin myös ympäristösektorilla tunnistaa nämä mahdollisuudet. Me olemme panostaneet telakkateollisuudessa puhtaaseen teknologiaan. Meillä on maailman huippututkimusta tällä saralla. Kysyn liikenneministeriltä ja ympäristöministeriltä: miten te aiotte neuvoston puheenjohtajakauden aikana ajaa sitä, että Suomi edistää herkkien alueiden suojelua sekä puhdasta liikennettä arktisella alueella ja öljyonnettomuuksien ehkäisyä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-10-27T16:23:44,2016-10-27T16:24:57,Tarkistettu,1.1 2016_108_30,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys raskaan polttoöljyn käytöstä arktisella alueella (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Kysymys on hyvin ajankohtainen, sillä tällä viikolla on IMOn kokous, jossa käsitellään muun muassa juuri tätä kysymystä. Ympäristöjärjestöt ovat kohdassa ""Muut ajankohtaiset asiat"" myöskin jättäneet esityksen siitä, voisiko harkita käsittelyä, jolla arvioidaan raskaan polttoaineen käyttö- ja/tai kuljetuskieltoa arktisilla alueilla. Arktisella alueella on asutusta, joka tarvitsee tällä hetkellä vielä raskasta polttoainetta myös energian saamiseksi, ja tästä syystä on ollut keskustelua siitä, voimmeko kieltää kuljettamista, mutta laivojen käyttökieltoa on toki syytä tässä kohtaa jo vakavasti käydäkin läpi. Suomi tulee perjantaina omassa kannanotossaan suhtautumaan ympäristöjärjestöjen esitykseen myönteisesti ja myöskin ottamaan tämän asian käsittelyyn ja edistämään sitä myöskin tällä tulevalla kaudella, ja sitä sitten voidaan viedä eteenpäin myöskin neuvoston puheenjohtajakauden aikana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.2.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-10-27T16:24:58,2016-10-27T16:26:01,Tarkistettu,1.1 2016_108_31,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys raskaan polttoöljyn käytöstä arktisella alueella (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäristöasiat kaiken kaikkiaan tulevat olemaan erittäin painavasti agendalla, kun Suomi tuon Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden ottaa. Olemme hallituksessa päättäneet, että tulemme järjestämään myös ympäristöministerien kokouksen tuon puheenjohtajakauden aikana. Siitä, mitkä ovat ne konkreettiset edistysaskeleet, vielä hallituksen sisällä ja muitten maitten kanssa toki keskustelemme. Tämä mahdollinen raskaan polttoöljyn käyttökielto on toki hyvin merkittävä aloite, koska paitsi että se vähentää pienhiukkaspäästöjä, mustahiilen kertymää arktisille alueille, se myös estää sen, että onnettomuuden sattuessa tämä äärimmäisen hitaasti hajoava aine pitkäksi aikaa vaikeuttaisi herkän luonnon elämää ja toipuminen tulisi olemaan todella hidasta. Eli tässä on monia syitä pyrkiä rajoittamaan raskaan polttoöljyn käyttöä, mutta konkreettiset edistysaskeleet tuolla puheenjohtajuuskaudella ja ehdotuksemme määrittelemme vielä vähän myöhemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-10-27T16:26:01,2016-10-27T16:27:11,Tarkistettu,1.1 2016_108_32,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys raskaan polttoöljyn käytöstä arktisella alueella (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuolla napapiirin pohjoispuolella asuvana tuntuu valitettavasti siltä, että arktiset asiat ovat uppoamassa eikä hallituksella ole kiinnostusta niihin. Tästä on lukuisia esimerkkejä. Muun muassa Barents-keskus, joka on lisännyt Suomen näkyvyyttä Barentsin alueella, kehittänyt liikenneyhteyksiä ja pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksia, ei saanut toimintaansa enää jatkorahoitusta. Myös Rovaniemelle tuleva arktinen informaatiokeskus on vastatuulessa, koska poliittista painetta ei tällä hetkellä siihen luoda. Hallitus päivitti äskettäin arktisen strategian, mutta siitäkin puuttuvat rahalliset panostukset täysin. Arktiseen politiikkaan tarvitaan uskottava ja tarpeeksi vaikuttava hanke, jota Suomi voi edistää aloittaessaan tämän puheenjohtajuuskauden. Tällainen hanke voisi olla junarata Jäämerelle. Rata hyödyttäisi kotimaista metsä- ja kaivannaisteollisuutta sekä Norjan kalateollisuutta. Myös matkailulle tämä asettaisi suuria uusia mahdollisuuksia. (Puhemies koputtaa) Kysynkin arvoisalta ministeriltä: tuletteko edistämään tätä asiaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-10-27T16:27:13,2016-10-27T16:28:26,Tarkistettu,1.1 2016_108_33,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys raskaan polttoöljyn käytöstä arktisella alueella (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Jäämeren rata on yksi hyvin keskeinen hanke, kun katsomme Suomen logistista asemaa kokonaisuutena. Ja kun Suomi on tehnyt aiesopimuksen Tallinnan tunnelin selvittämisestä, niin samassa yhteydessä se myös väistämättä tarkoittaa, että toisesta päästä myöskin Jäämeren rataa tulee selvittää jollain aikavälillä. Tästä näkökulmasta, logistisesta näkökulmasta, me haluamme katsoa Suomea kokonaisuutena, ja meiltä toki puuttuu tällä hetkellä se yhteys sinne Jäämerelle, ja raideyhteys sinne olisi luonteva tapa ratkaista asia. Eli suhtaudumme tähän kokonaisuuteen osana selvitystä, jota meillä selvitysmiehet myöskin tekevät, jossa katsomme, minkälainen infra Suomella tulisi olla vuonna 2050 ja sitä ennen eri aikajaksoina. Tämä selvitys valmistuu maaliskuussa, ja sitä tekevät meille Esko Aho, Lauri Lyly ja Inka Mero. Silloin siihen päästään myös palaamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.2.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-10-27T16:28:26,2016-10-27T16:29:30,Tarkistettu,1.1 2016_108_34,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys raskaan polttoöljyn käytöstä arktisella alueella (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Etelämantereelle onnistuttiin aikanaan saamaan merkittäviä luonnonsuojelullisia sopimuksia. Nyt samanlaisia suojelualueita ollaan suunnittelemassa myöskin tänne pohjoiseen, arktiselle alueelle. Kysyisin ympäristöministeriltä ja miksei myöskin ulkoministeriltä: missä vaiheessa nämä asiat ovat tällä hetkellä näitten laajojen suojelualueitten perustamiseksi myöskin tänne Pohjoisen jäämeren alueelle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.2.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-10-27T16:29:33,2016-10-27T16:30:04,Tarkistettu,1.1 2016_108_35,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys raskaan polttoöljyn käytöstä arktisella alueella (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten kysyjä kysyi, olisi toki tärkeää, että myös tuonne arktiselle alueelle saataisiin kansainvälisesti sovittua merensuojelualueista. Suomi on tätä pitkäkestoisesti ja johdonmukaisesti eri foorumeilla ajanut. Valitettavasti tässä kohtaa muitten Pohjoismaitten asenne on hieman penseämpi, ja tulen esimerkiksi ensi viikolla ympäristöministerien kokouksessa Kööpenhaminassa ottamaan tämän asian esille, että mikä olisi muittenkin Pohjoismaitten mielestä se sopiva foorumi ja tapa edistää asiaa, joka on tärkeä. Uskon, että loppujen lopuksi löytyy tuo oikea reitti, josta sitten arktisen alueen maat, mitkä ministeri Soini tässä jo aiemmin mainitsi, voisivat asiasta sopia. Mutta katsotaan, mikä on se oikea kanava edistää asiaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-10-27T16:30:05,2016-10-27T16:31:02,Tarkistettu,1.1 2016_108_36,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys raskaan polttoöljyn käytöstä arktisella alueella (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen, teillä on pitkä ura vastuullisena ympäristöihmisenä, sellaisena, joka myös huomioi luonnon ja elinkeinoelämän yhteis-elon. On täysin selvää, että paitsi että Suomi tulee satsaamaan näihin asioihin Pohjoismaiden kesken, kuten ministeri Tiilikainen sanoi, meillä on tässä nyt tuhannen taalan paikka Yhdysvaltain, Kanadan ja Venäjän kanssa saada näitä aikaan. Me tarvitsemme tästä konsensuksen, ja olen valmis ja hallitus on valmis sitä edistämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.2.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-10-27T16:31:03,2016-10-27T16:31:46,Tarkistettu,1.1 2016_108_37,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys raskaan polttoöljyn käytöstä arktisella alueella (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Tiilikainen toikin jo hyvin esille ne painavat ympäristösyyt, jotka puoltavat raskaan polttoöljyn kieltämistä arktisella alueella. Lisäisin siihen vain sen, että mustan hiilen eli noen päästöjen vähentäminen on yksi nopeimpia ja halvimpia tapoja jarruttaa ilmastonmuutoksen kiihtymistä ja sikäli helpottaa koko sitä muuta savottaa, mitä ilmastonsuojelussa on tehtävänä. Kysyisin: Ymmärtääkö hallitus tämän nyt kunnolla, ja aikooko hallitus tarttua tähän tilaisuuteen? Kysymyksessähän on Suomen kannalta tällainen talouden ja ympäristön win-win-asia, koska nythän on jo näkyvissä, että merenkulun ympäristövaatimusten tiukentaminen on yksi niitä osatekijöitä, jotka ovat parantaneet suomalaisen meriteollisuuden kilpailukykyä ja asemaa ja tuoneet meille uusia tilauksia. Ja aikooko hallitus tarttua siihen tilaisuuteen, että Yhdysvallat ja Kanada ovat myöskin Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä ajaneet (Puhemies koputtaa) näitä merenkulun päästöjen vähentämisiä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-10-27T16:31:48,2016-10-27T16:33:07,Tarkistettu,1.1 2016_108_38,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys raskaan polttoöljyn käytöstä arktisella alueella (Johanna Karimäki vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä musta hiili eli noki meillä on jo ohjelmassa, ja sehän tulee pääasiassa voimalaitoksista, ja suomalaisella teknologialla pystytään ratkomaan näitä ongelmia, niin että se ei leviä herkille alueille ja sitä kautta edistä esimerkiksi jäätikköjen sulamista. Tämä on juuri sellainen tyypillinen win-win-tilanne, jossa suomalaisella teknologialla pystytään ratkomaan kipeitä, kansainvälisiä ongelmia, ja hallitus tulee tekemään kaikkensa, että nämä asiat pysyvät agendalla ja että pystymme myöskin löytämään konkreettisia polkuja näiden asioiden ratkaisemiseksi suomalaisella teknologialla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-10-27T16:33:07,2016-10-27T16:33:58,Tarkistettu,1.1 2016_108_39,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys nollatuntisopimuksista (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Uotila.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_108_40,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys nollatuntisopimuksista (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olin aikoinaan jäsen työryhmässä, joka valmisteli lain kansalaisaloitteesta. Kansalaisaloite on merkittävä demokratiaa parantava ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia parantava uudistus. Esimerkiksi eduskunnan käsittelyssä olevan kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämiseksi allekirjoitti yli 63 000 kansalaista. Aloitteessa halutaan parantaa nollatuntisopimuksessa työskentelevien asemaa monella tavalla. Arvoisa pääministeri, te sanoitte sunnuntaina radion Pääministerin haastattelutunnilla, että te ette ole kuullut kenenkään esittäneen nollatuntisopimusten kieltämistä lailla ja että nollatuntisopimusten kieltäminen ei ole kenenkään intresseissä. Arvoisa pääministeri, pidän tätä kansalaisaloitteen unohtamista suuren kuuntelijajoukon edessä suorastaan loukkauksena niitä yli 63 000:ta kansalaista kohtaan, jotka ovat tämän lakialoitteen nollasopimusten kieltämiseksi allekirjoittaneet. Miten teiltä on mennyt ohi tällainen kansanliike, (Puhemies koputtaa) ja mitä nyt vastaatte näille yli 63 000 allekirjoittaneelle?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-10-27T16:34:02,2016-10-27T16:35:18,Tarkistettu,1.1 2016_108_41,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys nollatuntisopimuksista (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa Pääministerin haastattelutunnin kysymyksessä keskusteltiin työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyöstä ja niistä keskusteluista, ja näihin keskusteluihin viittasin. Eli me otamme osana tätä aktiivista työvoimapolitiikkaa esille työmarkkinajärjestöjen pyynnöstä myöskin pelisääntöjen laatimisen nollatuntisopimuksiin. Noissa keskusteluissa ei noussut vaatimusta siitä, että ne kokonaan kiellettäisiin, vaan nähtiin, että joissakin tilanteissa ne ovat hyvinkin toimivia. Mutta näissä pelisäännöissä on runsaasti puutteita, jotka hallitus on luvannut työryhmätyöskentelyssä käydä läpi ja löytää niihin selkeän ratkaisun. Olen toki tietoinen kansalaisaloitteesta, enkä viitannut millään tavalla siihen vastauksessani Pääministerin haastattelutunnilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-10-27T16:35:18,2016-10-27T16:36:13,Tarkistettu,1.1 2016_108_42,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys nollatuntisopimuksista (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_108_43,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys nollatuntisopimuksista (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että näin vastasitte, arvoisa pääministeri, koska monet tämän kansalaisaloitteen takana olevat tahot ja ihmiset ovat todella ihmetelleet tätä Pääministerin haastattelutunnilla ollutta mielipidettänne. Siinä keskustelussa tuli esiin niitä pyrkimyksiä, joilla nollatuntisopimuksien alla työskentelevien asemaa voitaisiin parantaa, mutta ne ovat jäämässä kuitenkin varsin vaatimattomiksi. Olemme juuri saaneet Tilastokeskuksen arvion siitä, että Suomessa EU:n köyhyysrajan alapuolella elää 660 000 suomalaista kansalaista eli 12 prosenttia väestöstä. Siellä on joukossa varmasti niitä, jotka joutuvat tekemään niin vähän työtunteja, saavat niin vähän työtunteja ja palkkaa, että joutuvat köyhyysrajan alle. Kertokaa nyt, arvoisa pääministeri ja muut ministerit, mitä konkreettista aiotte tehdä ja nopeasti näiden pätkätöissä ja nollatuntisopimuksissa olevien aseman parantamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-10-27T16:36:17,2016-10-27T16:37:25,Tarkistettu,1.1 2016_108_44,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys nollatuntisopimuksista (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me olemme luvanneet reilut pelisäännöt nollatuntisopimuksiin, ja olen tavannut kansalaisaloitteen tekijät. Heidän kanssaan on käyty asiallinen keskustelu. Me olemme käyneet keskustelua myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan kanssa siitä. Meillä on kaikilla yhteisymmärrys siitä, että pelisäännöt tarvitaan. Tiedän, että tämä kansalaisaloite lähtee siitä, että siellä on 18 tunnin raja ja esitys siitä, ja tiedän, että on esitetty näitten nollatuntisopimuksien kieltämistä, mutta hallitus ei ole missään vaiheessa sellaisesta puhunut, ja meidän ymmärryksemme on, että me haemme reiluja pelisääntöjä, jotka mahdollistavat myös työn tarjoamisen. Tästä on minun ymmärtääkseni hyvä yhteisymmärrys ainakin valiokunnan puheenjohtajan kanssa — käytiin eilen tätä keskustelua — siitä, että tämä on se käsitys, ja me autamme myös valiokuntaa, tehdään yhteistyötä siinä, että meillä on virkamies, joka koko ajan kommunikoi tässä asiassa. Hallitus on luvannut nämä pelisäännöt, ja pelisäännöt tulevat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-10-27T16:37:25,2016-10-27T16:38:31,Tarkistettu,1.1 2016_108_45,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys nollatuntisopimuksista (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Syy, minkä takia tämä aloite on edennyt eduskuntaan asti, on se, että nimenomaan pelisääntöjen puute aiheuttaa hyvin suuria ongelmia suomalaisilla työmarkkinoilla tällä hetkellä, myöskin ongelmia monen pätkätyöläisen arjessa. Nollatuntisopimusten ongelmat eivät liity ainoastaan karenssijärjestelmiin, joista on puhuttu julkisuudessa aika paljon, vaan myöskin siihen, että työnantajalla on mahdollisuus esimerkiksi kokonaan kiertää lakisääteistä työsuhdeturvaa sellaisissa tilanteissa, joissa esimerkiksi on erimielisyys työnantajan ja työntekijän välillä. Nollatuntisopimuksilla työskentelevät ovat hyvin usein myöskin pätkätyöläisiä, joiden tulot jäävät hyvin pieniksi johtuen siitä, että työtunteja ei ole riittävästi. Minusta on hienoa, jos hallitus nyt on ymmärtänyt, että tarvitaan parempia pelisääntöjä, mutta jäin vielä kaipaamaan konkretiaa, eli jos tämä 18 tunnin vähimmäisviikkotyöaika ei riitä, niin mitkä ovat ne konkreettiset pelisäännöt, (Puhemies koputtaa) jotka hallitus nyt tulee esittämään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-10-27T16:38:32,2016-10-27T16:39:39,Tarkistettu,1.1 2016_108_46,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys nollatuntisopimuksista (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Se, mistä tässä työmarkkinajärjestöjen kanssa käydyssä keskustelussa konkreettisesti puhuttiin, oli esimerkiksi tällainen tilanne, kun nollatuntisopimuksella ei työntekijälle ole tullut pitkään aikaan toimeksiantoja ja työntekijä haluaa irtisanoa sen sopimuksensa, joka ei ole käytännössä johtanut hänelle työtehtäviin. Siitä seuraa karenssi tuossa ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa, ja tämä on selvä epäkohta, ja tässä oikeastaan kaikki pöydän ääressä nyökyttelivät. Eli ymmärsin, että täältä löytyy konkreettisia asioita, joissa päästään eteenpäin, mutta hallitus ei toki ole kirjoittanut valmiiksi työryhmälle agendaa, jonka mukaiseen lopputulokseen pitää päästä, vaan työryhmä käy läpi puutteet ja hallitus sitten toimii lopputuloksen mukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-10-27T16:39:39,2016-10-27T16:40:41,Tarkistettu,1.1 2016_108_47,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys nollatuntisopimuksista (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin ministeri Lindström sanoi, tähän on tulossa pelisäännöt, ja se on äärimmäisen tärkeä juttu — viittaan nyt pääministerin puheeseen siitä, että näitä puutteita korjataan. Mutta itse tämä asia, nollatuntisopimukset, ei välttämättä ole ihan huono, kun se mahdollistaa työntekijälle useamman työnantajan käytön. Tämmöisessä tilanteessa, (Välihuutoja vasemmalta) että on useampi työsopimus, työntekijä voi saada useamman viikoittaisen työtunnin ja sitä kautta parantaa ansiotasoaan. Minä kysyisinkin nyt ministeri Lindströmiltä: nyt kun tätä TE-keskuksien työnhakuakin parannetaan, niin otetaanko tässä parannustyössä huomioon se, että työntekijällä voi olla useampia työnantajia, ja vaikka viikoittainen tuntimäärä ei olisi kovin iso, näistä kuitenkin muodostuisi työntekijälle riittävä viikkotuntimäärä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-10-27T16:40:42,2016-10-27T16:41:53,Tarkistettu,1.1 2016_108_48,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys nollatuntisopimuksista (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koetin ensimmäisessä puheenvuorossani aukaista sitä, mitä tarkoittaa pelisääntöjen luominen. Se tarkoittaa toisaalta sitä, mihin pääministerikin viittasi, liittyen yhteiseen huoleen tästä epäoikeudenmukaiseksi koetusta karenssista, mutta toisaalta on sitten tämä, mitä edustaja Turunen sanoi, että pitää jättää tilaa sille, että on mahdollisuus, että me emme rakenna systeemiä, joka estää työllistymisen. Siitä lähtökohdasta lähdetään rakentelemaan näitä pelisääntöjä. Se on tässä se pointti: ei estetä työllistymistä, mutta rakennetaan pelisäännöt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-10-27T16:41:53,2016-10-27T16:42:31,Tarkistettu,1.1 2016_108_49,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys nollatuntisopimuksista (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että jokaisessa tilanteessa nollasopimus ei ole huono asia, mutta on vaikea kuvitella, mikä olisi se tilanne, jossa siitä todellisuudessa on lisäarvoa. Meillä on esimerkiksi henkilöstövuokrausyrityksissä sellaisia, joissa kaikilla on nollatuntisopimukset, ja sitten aivan samalla toimenkuvalla henkilöstövuokrausyrityksiä, joissa kellään ei tarvita nollatuntisopimuksia. Kun me tiedämme, että meillä on joku järjestelmä, josta varmasti on joillekin haittaa mutta ei kenellekään erityistä hyötyä, miksi me emme voisi sellaista järjestelmää kieltää? Merkittävä osa nollatuntisopimuksilla työskentelevistä ihmisistä on pitkään työskennellyt kokoaikaista työaikaa. Siitä huolimatta heillä ei ole mahdollisuutta esimerkiksi sairastumiseen siinä pelossa, että työtunnit lakkaavat siihen. Jos työnantajalla on tarjota nolla tuntia, miksi ylipäätään sopia työsopimuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-27T16:42:32,2016-10-27T16:43:36,Tarkistettu,1.1 2016_108_50,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys nollatuntisopimuksista (Kari Uotila vas)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kyse siitä, että voi olla ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti ilmoittavat, että haluavat tämmöisen nollatuntisopimuksen siinä elämäntilanteessa, missä ovat. Pitäisikö meidän estää se? Minun mielestäni ei. Kun meillä on muutenkin valtavasti työttömyyttä tässä maassa, niin miksi me rakentaisimme sellaisen systeemin, joka estäisi sen? En minä millään lailla sitä puolustele, pääsääntöisesti siellä on ollut todella paljon ongelmia — viittaan nyt vaikka tähän epäoikeudenmukaiseen karenssijärjestelmään — mutta nyt ollaan rakentamassa pelisääntöjä, ja minun mielestäni silloin mennään iso askel eteenpäin. Tästä toivottavasti on kaikilla yhteisymmärrys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-10-27T16:43:36,2016-10-27T16:44:20,Tarkistettu,1.1 2016_108_51,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Nylander.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_108_52,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2016 vp,"Värderade talman! Svenska riksdagsgruppen har länge efterlyst en reform av familjeledigheterna och hemvårdsstödet, och vi har nu i vår alternativa budget presenterat ett konkret förslag till helhetsreform som även innehåller fyra timmar avgiftsfri småbarnspedagogik för barn över tre år.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.4.aspx,sv,Mikaela Nylander,769,2016-10-27T16:44:24,2016-10-27T16:44:45,Tarkistettu,1.1 2016_108_53,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on uudistus, joka yleensä keskustelussa kohdistuu esimerkiksi pelkästään kotihoidon tukeen. Siitä siinä ei saa olla kysymys. (Mikaela Nylander: Ei!) Me lähdemme siitä, että pitää olla valinnanvapautta myöskin tässä asiassa. Siitä olen samaa mieltä, että tämä asiakokonaisuus on sellainen, joka pitkässä juoksussa pitää huolellisesti valmistella ja uudistaa. Hallitus ei ole tehnyt päätöstä tämän uudistuksen valmistelusta, mutta se, mitä nyt tapahtuu — tulee erilaisia malleja ja keskustellaan — on minusta hyvää pohjustusta siihen, että ensi vaalikaudella voitaisiin sitten uudistus tehdä. Se tuskin enää ehtii tämän vaalikauden aikana valmiiksi, mutta nyt on hyvä käydä laaja, perusteellinen keskustelu siitä, mitä ja miten se pitäisi tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.4.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-10-27T16:45:47,2016-10-27T16:46:42,Tarkistettu,1.1 2016_108_54,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_108_55,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me tiedämme kaikki ne haitat ja kielteiset vaikutukset, joita nykymallilla on esimerkiksi tasa-arvoon, naisten palkka- ja eläkekehitykseen ynnä muuta. Jos hallitus ei aio nyt tällä kaudella tarttua tähän uudistamistyöhön, niin mietin, miten aiotte sitten puuttua näihin epäkohtiin. Onko näin, että hallitus nyt vain keskustelee eri malleista kolme vuotta, kaksi ja puoli vuotta, mitä tässä on jäljellä, ja ei tee mitään uudistamistyötä? Haluaisin myös kysyä ministeri Grahn-Laasoselta: onko mahdollista, kun hallitus nyt sitten keskustelee malleista, kytkeä tämä varhaiskasvatus tähän kokonaisuuteen? Se olisi äärimmäisen tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.4.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-10-27T16:46:46,2016-10-27T16:47:48,Tarkistettu,1.1 2016_108_56,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2016 vp,Tuli kysymyksiä useampaan suuntaan. — Ministeri Grahn-Laasonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_108_57,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä sitä, että käydään laajaa keskustelua perhevapaajärjestelmän uudistamisesta, ja aivan varmaa on, että puolueilla on erilaisia näkemyksiä siitä, millainen uudistus tarvitaan ja millaisella aikataululla siinä voidaan edetä. Pidän myöskin ihan keskeisenä sitä, että tähän keskusteluun kytketään varhaiskasvatus ja sen kehittäminen tiiviisti. Nyt eletään siinä mielessä hyviä aikoja, että varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet on juuri hyväksytty Opetushallituksessa, mikä antaa ison mahdollisuuden varhaiskasvatuksen pedagogiikan vahvistamiselle ja sen laadun parantamiselle. Sen lisäksi tarvitaan keskustelua siitä, millä tavalla voidaan nostaa varhaiskasvatukseen osallistumisen astetta, koska se vähentää muun muassa syrjäytymistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-10-27T16:47:49,2016-10-27T16:48:37,Tarkistettu,1.1 2016_108_58,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kotihoidon tuki on ollut juuri se, joka on mahdollistanut perheiden valinnanvapauden, ja tällaiset erilaiset kiintiömallit, 6+6+6 ynnä muut, ovat sellaisia, jotka nimenomaan rajoittavat sitä perheiden omaa valinnanvapautta. Naisten ja miesten välinen palkkaero työmarkkinoilla on tosiasia, ja se osaltaan johtaa siihen, että naiset käyttävät kotihoidon tukea enemmän kuin miehet. Olisinkin kysynyt: millä tavalla hallitus aikoo naisvaltaisilla aloilla korvata näitä erilaisia vanhempainvapaiden kustannuksia? Minusta on väärin, että tätä asiaa yritetään hoitaa ikään kuin takaoven kautta rajoittamalla perheitten todellista valinnanvapautta. Annetaan perheitten päättää näistä asioista siellä keittiönpöydän ääressä eikä ruveta täältä käsin päättämään heidän puolestaan. Mutta on tärkeää, että naisvaltaiset alat eivät yksistään joudu kantamaan kustannusrasitetta näistä vanhempainvapaista. Mitä hallitus tässä asiassa pyrkii tekemään ja on kenties jo ehkä tehnyt?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-10-27T16:48:39,2016-10-27T16:49:42,Tarkistettu,1.1 2016_108_59,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallitus ja sitä kautta myös eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen, jossa työnantajille tulee 2 500 euron kertakorvaus tasaamaan tätä äitiyden ja vanhemmuuden kustannusten eroa nimenomaan työnantajalle. Tämä on tehty, tämä on ihan lain kirjain, ja myös eurot ovat olemassa. Toisekseen edustaja Nylanderin ja edustaja Essayahin kysymykset: Samasta aihepiiristä on monta eri näkökulmaa. Toivon, että kun tätä keskustelua jatkossakin varmuudella käydään ja on näitä erilaisia kielteisiä asioita tasa-arvoon liittyen, eläkekarttumaan liittyen, aina muistettaisiin myös vanhemmuuden ja lapsen etu. Esimerkiksi keskustelu kotihoidon tuesta on ymmärrettävä, mutta sekin pitää muistaa, että me olemme aikoinaan perustaneet järjestelmän osaksi meidän päivähoitojärjestelmää ja — kuten nykyisin pitää lausua — varhaiskasvatusjärjestelmää. Tälläkin näkökulmalla on iso merkitys siinä, miten tätä kokonaisuutta lähestytään (Puhemies koputtaa) lapsen edun näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-27T16:49:42,2016-10-27T16:50:56,Tarkistettu,1.1 2016_108_60,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lapsella pitää olla oikeus molempien vanhempien — silloin kun ne on — hoitoon ja hoivaan. Se on myös isän oikeus ja se on äidin oikeus: mahdollisuus olla lapsen kanssa kotona ja hoitaa lasta. Viime hallituskaudella hallitus teki merkittävän parannuksen: isälle tuli kaksi viikkoa lisää korvamerkittyä vanhempainvapaata, ja järjestelmää myös joustavoitettiin niin, että sitä voi käyttää joustavasti siihen asti, kun lapsi on kahden vuoden ikäinen. Tämä on lisännyt sitä, että isät käyttävät vanhempainvapaita — sitä ovat käyttäneet muun muassa monet kansanedustajat jo tämän kauden aikana. Jos katsoo sitten sitä osaa, joka on vapaasti valittavissa vanhempien välillä, niin vain 3 prosenttia siitä on isien käyttämää, 97 prosenttia äitien käyttämää, ja nyt kysymykseni kuuluukin: jos te ette saa kokonaisuudistusta aikaan, eikö pitäisi tehdä ainakin pieniä samanlaisia askeleita (Puhemies koputtaa) kuin edellinen hallitus teki, (Puhemies koputtaa) jotta saadaan tasa-arvoa edistettyä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.4.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-10-27T16:50:56,2016-10-27T16:52:08,Tarkistettu,1.1 2016_108_61,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edelliselle hallitukselle siitä, että mahdollistettiin, lisättiin valinnanvapautta. Nämä samat luvut voi nähdä niinkin, että nämä toimenpiteet, joita tuolloin tehtiin, ovat lisänneet isien (Paavo Arhinmäki: Kyllä!) osallistumista lasten hoitoon ja hoivaan. Ja kiitos, edustaja Arhinmäki, siitä, että totesitte tämänkin, että esimerkiksi kansanedustajat ovat tätä mahdollisuutta käyttäneet — esimerkilläkin kun näissä asioissa on merkitystä. Se, mitä tapahtuu perhepolitiikan sisällä: Meillä on painopisteenä ollut ja tulee olemaan palvelujen parantaminen, ja meillä on muutosohjelma menossa, joka on jalkautumassa kenttävaiheeseen. Mutta mahdollisista liikkeistä, mahdollisista muutoksista, perhevapaajärjestelmässä on sitten hallituksen yhteinen päätöksenteko. Se ei ole vielä niin pitkällä, että pystyisi tässä vaiheessa kertomaan tämän (Puhemies koputtaa) enempää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-27T16:52:08,2016-10-27T16:53:13,Tarkistettu,1.1 2016_108_62,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi maanantaina on naisten tilipäivä. Se on naisten palkkapäivä, joka kertoo siitä, että naisten ja miesten palkkaerot ovat edelleen sietämättömät 17 prosenttia. Jos verrataan naisten ja miesten vuosituloja, niin se on kuulkaa niin, että naisten palkanmaksu päättyy lokakuun lopussa. Onko tämä oikein? Tämä ei tietenkään ole missään tapauksessa oikein. Naiset ja miehet ansaitsevat saman palkan, ja tätä asiaa täytyy korjata. Tätä täytyy korjata rakenteellisilla toimilla purkaen työmarkkinoitten sukupuolittuneita rakenteita, sitä jakoa naisten ja miesten töihin, ja tätä täytyy purkaa myös uudistamalla perhevapaita. Hyvä hallitus, tämä teidän 2 500 euroanne äidin työnantajalle ei auta yhtään mitään. (Välihuutoja) Päinvastoin se vain betonoi niitä työmarkkinoitten sukupuolittuneita rakenteita (Hälinää — Puhemies koputtaa) eikä mene sinne rakenteisiin, joilla purettaisiin tätä epätasa-arvoisuutta. (Eduskunnasta: Mikä on vaihtoehto?) Minä haluaisin kysyä teiltä, arvoisa pääministeri (Puhemies koputtaa) Juha Sipilä: Onko teistä oikein, että naisten ja miesten palkkaerot ovat edelleen 17 prosenttia? Mitä te aiotte tehdä todella samapalkkaisuuden edistämiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-10-27T16:53:14,2016-10-27T16:54:26,Tarkistettu,1.1 2016_108_63,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Olipa kaunista puhetta asiasta, josta tämä hallitus on saanut myönteistä palautetta. (Outi Alanko-Kahiluoto: Keneltä?) Yrittäjät, jotka saavat sen 2 500 euroa, sanovat, että tämä on toimenpide, jolla liikutaan juuri siihen suuntaan kuin pitää, helpotetaan naisen työmarkkina-asemaa sillä, että työnantaja saa tämän 2 500 euroa. Toisekseen, teidän kysymyksessänne, edustaja Tuppurainen, on juuri se teidän lähestymisnäkökulmanne, se yksi näkökulma tähän kokonaisuuteen. Vanhemman, äidin palkkatason, kaiken ohella pitää muistuttaa siitä ydinasiasta, lapsesta. Arvoisa puhemies! Hallituksella on samapalkkaisuusohjelma yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa, jolla nimenomaan pyritään siihen, että tuo naisen euro olisi jatkossa lähempänä miesten euroa. Sekin pitää muistaa, että iso rooli tässä on työmarkkinajärjestöillä ja heidän sopimusmalleillaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-27T16:54:27,2016-10-27T16:55:37,Tarkistettu,1.1 2016_108_64,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Toivola,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun puhutaan perhevapaiden uudistamisesta, niin on tärkeää muistaa, että meillä on hyvin erilaisia perheitä. Tämä monimuotoisuus on myöskin siinä tulevaisuuden mallissa todella tärkeää ottaa huomioon, ja toivottavasti valmistelu etenisi mahdollisimman nopeasti. Samaan aikaan tässä kohtaa on tärkeää tarkastella erilaisia ryhmiä tänään, tässä ja nyt. Yksi räikeä kohta meidän lainsäädännössämme on tällä hetkellä isät, jotka hoitavat yksin lasta kotona. Nimittäin nämä isät eivät tällä hetkellä ole oikeutettuja minkäänlaiseen vanhempainvapaaseen tai myöskään minkäänlaisiin etuuksiin, koska tuo vanhemmuus ja etuudet on sidottu äitiin. Keskustelin viime viikolla isän kanssa, joka tällä hetkellä hoitaa kotonaan neljä kuukautta vanhaa tytärtä vailla minkäänlaista tukijärjestelmää. Hän on kolme kertaa käynyt prosessin läpi Kelan kanssa, ja tämä on tällä hetkellä lain tulkinta. Olosuhteista johtuen äiti ei osallistu lapsen hoitoon millään tavalla. Isä ei halunnut antaa lasta adoptioon tai pois, joten hän halusi kantaa vastuun omasta vanhemmuudestaan, mutta tällä hetkellä hän tekee sitä täysin oman tukiverkkonsa varassa. Haluan kysyä hallitukselta: kuinka nopeasti voidaan tarttua tähän räikeään epäkohtaan ja tehdä muutos? Tämä oli olemassa liitännäislakeihin liittyen, avioliittolakiin. (Puhemies koputtaa) Tällä hetkellä esityksessä sitä ei ole, mutta se täytyisi saada mahdollisimman nopeasti käytäntöön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1114,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.4.aspx,fi,Jani Toivola,1114,2016-10-27T16:55:38,2016-10-27T16:56:56,Tarkistettu,1.1 2016_108_65,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Toivola otti esille asian, joka on työpöydällä, se on valmistelussa. Siihen, millainen on sitten hallituksen esitys, sen lopullinen sisältö, minä en pysty vielä tänään, tässä ja nyt vastausta antamaan. Mutta tämä epäkohta, jonka nostatte esiin, kertoo siitä, minkälainen tarve muun muassa on meillä lainsäädännön muutoksiin. Perheiden monimuotoisuus on asia, joka ei ole riittävällä tavalla nykyisessä lainsäädännössä olemassa, mutta tätä työtä tehdään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-27T16:56:56,2016-10-27T16:57:36,Tarkistettu,1.1 2016_108_66,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Ministeri Rehulan mainitsema 2 500 euroa on toki hyvä asia, mutta se on helppo ratkaisu, se on laastari silloin, kun ei uskalleta tai haluta tarttua rakenteellisiin ongelmiin. Hallituksella on tavoite päästä 78 prosentin työllisyysasteeseen. Erityisesti naisten osalta ollaan kaukana tästä tavoitteesta. Kun vertaa meitä muihin Pohjoismaihin, niin tilanne on erityisen huono. Onko todellakin niin, että tulkitaan hallitusohjelmaa sillä tavalla mekaanisesti, että koska siinä ei ole erikseen kirjoitettu tätä uudistusta, niin siihen ei uskalleta tai haluta tarttua, vaikka hallituksen sisältä kyllä kiitettävästi asia on yritetty nostaa esille? Eikö nyt olisi syytä pohtia hallitusohjelmaa strategisesti ja soveltaa sitä tilanteen vaatiman vakavuuden mukaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-10-27T16:57:38,2016-10-27T16:58:40,Tarkistettu,1.1 2016_108_67,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys perhevapaiden uudistamisesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja ottaa tästä kokonaisuudesta — perhevapaa, tasa-arvo, lapsen etu osana varhaiskasvatusta, kotihoidon tuki, varhaiskasvatusjärjestelmän sisältöydin — yhden nurkan esiin. Tämä hallitus on päättänyt hallitusohjelmassaan 26 kärkihankkeesta yhtenä tavoitteena saada meidän lapsiperheiden perhepalvelut sellaiselle tasolle, että lastensuojeluun kyettäisiin nykyistä paremmin puuttumaan, että me saisimme tämän vauvanaoloajan, nuoruuden-ajan palvelun paremmalle tasolle. Me panostamme tähän. Toisekseen edustaja lähestyy asiaa niin, että yhtä nurkkaa liikuttamalla koko asia ratkeaa. Esimerkiksi tuo teidän mallinne, mistä tämä kysymys alkoi: tuo ei ole ihan ilmainen, ja jostakin pitää tulla taho, joka myös rahoittaa nämä hyvät muutokset. (Anders Adlercreutz: RKP:n varjobudjetti!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-10-27T16:58:40,2016-10-27T16:59:49,Tarkistettu,1.1 2016_108_68,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 22/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Siirrytään yleiskeskusteluun, ensimmäisen puheenvuoron käyttää valiokunnan puheenjohtaja edustaja Haatainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_108_69,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta. Tämä esitys koskee työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentamista. Vuosina 2017—2019 niitä tullaan alentamaan noin 1 prosenttiyksiköllä kunakin vuonna. Vuonna 2020 alennus on 0,58 prosenttiyksikköä, ja sen suuruisena alennus jää sitten pysyväksi. Nämä alennukset eivät ole kumulatiivisia vaan koskevat kutakin vuotta kerrallaan. Tämä on osa työmarkkinoiden keskusjärjestöjen solmimaa kilpailukykysopimusta. Sairausvakuutusrahastoon syntyy vuosina 2017—2019 tämän maksun alennuksesta johtuen 706—882 miljoonan suuruinen ja vuodesta 2020 alkaen 541 miljoonan euron vuosittainen vaje, joka tullaan korvaamaan valtion varoista. Valiokunta pitää kannatettavana, että hallitus esittää tämän maksurasituksen kasvun hyvittämistä erillisratkaisulla myös niille palkansaajille ja yrittäjille, jotka eivät maksa tuloistaan valtion- tai kunnallisveroa eivätkä siten saa kompensaatiota verotuksen avulla. Verotuksen sijasta hyvitys tehdään sairausvakuutuksen puolella siten, että alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevat vapautetaan kokonaan sairausvakuutuksen päivärahamaksun maksamisesta. Näin työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotukset eivät pienennä pientä työ- ja yrittäjätuloa saavien nettotuloja. Valtion maksuosuutta sairaanhoitovakuutuksesta kasvatetaan tämän vapautuksen johdosta esityksen mukaan 63 miljoonalla eurolla. Nyt kuitenkin vuoden 2017 talousarvioesityksessä hyvitykseen onkin varattu vain 30 miljoonaa euroa, mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan talousarviota tullaan täydentävässä hallituksessa esityksessä täydentämään ja osoittamaan lisärahoitusta 33 miljoonaa euroa. Valiokunta hyväksyy tämän esitetyn kompensaatiomallin, mutta samalla valiokunta huomauttaa, että sairausvakuutuksen kautta toteutettavaan hyvitykseen sisältyy nyt ristiriita maksujen ja etuuksien vastaavuutta koskevan varsinaisen vakuutusperiaatteen kanssa. Lisäksi tämä malli saattaa muodostaa kannustinloukun 14 000 euron vuositulojen kohdalle, mutta valiokunnan saamien lausuntojen mukaan tämän kannustinvaikutuksen arvioidaan kuitenkin käytännössä jäävän pieneksi. Valiokunta myös ehdottaa, että lakiehdotuksen voimassaolosäännöksen 5 momentti poistetaan tarpeettomana. Tähän mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta. Toinen on hylkäysesityksen sisältävä vastalause ja toinen pelkän lausuman sisältävä vastalause.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-10-27T17:01:08,2016-10-27T17:04:40,Tarkistettu,1.1 2016_108_70,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä on tarkoitus kompensoida pienituloisille palkansaajille noita kilpailukykysopimuksen kompensaatioksi tehtyjä veronalennuksia. Alun perin tosiaan arvioitiin, että tähän riittää 30 miljoonaa, mutta lopulta kompensaatio ilmeisesti tulee nousemaan tuohon 63 miljoonaan euroon, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja tuossa äsken totesi. Tämä kompensaatio ei kuitenkaan näytä riittävän, vaan alle 1 000 euron kuukausituloilla palkansaajien ostovoima tulee arvioiden mukaan laskemaan, ja vastaavasti ostovoiman kasvu on prosentuaalisesti suurinta silloin, kun kuukausitulot ovat yli 7 500 euroa kuukaudessa. Elikkä hyväosaiset nyt tulevat hyötymään taas enemmän. Nämä arviot perustuvat toki ennusteisiin, ja olisikin tärkeää ja oikeudenmukaista, että vaikutuksia arvioidaan tarkemmin, kun esitetyt muutokset sairausvakuutukseen ja verotukseen ovat tulleet voimaan. Olisin toivonut, että ministeri olisi ollut täällä vastaamassa siihen, aiotaanko tämmöinen arvio tehdä. Hallituspuolueet myös antoivat lähetekeskustelussa ymmärtää, että tämä paketti kohdistuisi etuuksien saajiin. Näinhän ei ole, vaan päinvastoin hallitus leikkaa etuuksien saajilta myös kansaneläkeindeksiä 0,85 prosentin verran ja itse asiassa enemmän, sillä indeksi myös jäädytetään tälle alemmalle tasolle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-10-27T17:04:42,2016-10-27T17:05:58,Tarkistettu,1.1 2016_108_71,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kilpailukykysopimuksen perusteella työnantajien työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja siirretään palkansaajien maksettavaksi. Palkansaajien maksurasituksen lisääntyminen otetaan vähennyksinä huomioon verotuksessa. Verohelpotuksilla voidaan turvata palkansaajien ostovoiman ja samalla kotimaisen kysynnän säilyminen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää kannatettavana, että hallitus esittää maksurasituksen kasvun hyvittämistä erillisratkaisulla myös niille palkansaajille ja yrittäjille, jotka eivät maksa tuloistaan valtion- tai kunnallisveroa eivätkä siten saa kompensaatiota verotuksen avulla. Verotuksen sijasta hyvitys tehdään sairausvakuutuksen puolella siten, että alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevat vapautetaan kokonaan sairausvakuutuksen päivärahamaksun maksamisesta. Näin työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotukset eivät pienennä pientä työ- tai yrittäjätuloa saavien nettotuloja. Valtion maksuosuutta sairaanhoitovakuutuksesta kasvatetaan tämän vapautuksen johdosta esityksen mukaan 63 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 talousarvioesityksessä hyvitykseen on varattu 30 miljoonaa euroa, ja talousarviota täydentävässä hallituksen esityksessä on tarkoitus osoittaa sairausvakuutukseen vielä lisärahoitusta 33 miljoonaa euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hyvityksen vaatimaa valtionosuutta ei ole tarkoitus rahoittaa sosiaaliturvaan kohdistuvilla uusilla leikkauksilla, ja tämä on tärkeä asia vielä edelleen tässä toistaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-10-27T17:05:59,2016-10-27T17:07:30,Tarkistettu,1.1 2016_108_72,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perusasiahan tässä hallituksen esityksessä on se, että lasketaan työllistämisen sivukustannuksia. Tämä on siinä mielessä oikea suunta, että Suomessa on kallista työllistää — ei siksi, että palkat olisivat mahdottoman suuria kansainvälisesti vertaillen, vaan siksi, että työn sivukulut ovat. Pienikin muutos sivukuluihin voi vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen, ja erityisen toivottavaa olisi, että se vaikuttaisi vientiteollisuuden työllisyyteen. Valiokunta on esittänyt muutoksia ja tarkennuksia alkuperäiseen esitykseen, mikä on hyvä asia, koska valiokunnan tehtävähän on asiantuntijoita kuultuaan tehdä asiasta lopullinen esitys. Nämä kompensaatiot pienituloisille tehtäväksi ovat erityisen positiivinen merkki tässä esityksessä. Perusasia, josta toivottavasti eduskunta on hallituksen kanssa yksimielinen, on se, että työllistäjiä tarvitaan tähän maahan lisää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T17:07:30,2016-10-27T17:08:19,Tarkistettu,1.1 2016_108_73,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja esitti valiokunnan mietinnön asiasta, ja omalta osaltani esittelen nyt sosialidemokraattien ja vihreiden tekemän vastalauseen asiasta. Olemme jättäneet tästä vastalauseen lausumaehdotuksen, joka sitten lopullisesti esityksenä tulee seuraavassa käsittelyssä. Kilpailukykysopimuksella työnantajien maksurasitusta siirretään palkansaajille ja samalla palkansaajien verotusta kevennetään. Koska veronkevennyksiä ei ole mahdollista kohdentaa palkansaajille, jotka eivät maksa tuloistaan valtion- tai kunnallisveroa, hallitus esittää pientä palkkatuloa saavien päivärahamaksuun 63 miljoonan euron kevennystä, jolla hyvitetään kilpailukykysopimuksen mukaista maksujen korotuksista aiheutuvaa nettotulojen laskua. Hallitus esittää, että alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevalta ei peritä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Arvioiden mukaan näin kompensoidaan kilpailukykysopimuksesta aiheutuva alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevien maksurasituksen nousu. Kuitenkaan kompensaatio ei näytä riittävän, vaan alle 1 000 euron kuukausituloilla palkansaajien ostovoima tulee joidenkin arvioiden mukaan laskemaan. Vastaavasti ostovoiman kasvu on prosentuaalisesti suurinta, kun kuukausitulot ovat yli 7 500 euroa kuukaudessa. Kaikki laskelmat perustuvat tässä vaiheessa ennusteisiin, joten oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi vaikutuksia tulisi arvioida tarkemmin, kun kaikki esitetyt muutokset sairausvakuutukseen ja verotukseen ovat tulleet voimaan. Lausumaehdotuksemme on, että eduskunta edellyttää, että esityksen vaikutukset pienituloisten palkansaajien ostovoimaan arvioidaan uudelleen viimeistään vuoden 2017 alussa ja tehdään tarvittavat muutokset, jotta veronalennuksia vastaava hyöty kohdentuu myös pienituloisille palkansaajille. Tässä yhteydessä haluan myös todeta sen, että valiokunnassa annettiin tieto siitä ja ymmärrys siitä, että tämä kompensaatio 33 miljoonaa euroa tullaan toteuttamaan lisätalousarviossa, ja näkemyksemme mukaan, joka liittyy myös tähän vastalauseeseen, on ehdottoman tärkeää, että hallitus ei tee sosiaaliturvaan liittyviä lisäleikkauksia korvatakseen tämän 33 miljoonan euron lisäkustannuksen tulevassa budjetissaan. Tämän lisäksi haluaisin myös todeta sen, että tämän asian yhteydessä on kuitenkin ollut todella valitettavaa se, että niin ministereiden kuin hallituspuolueidenkin osalta on useissa puheenvuoroissa annettu mielikuva siitä, että hallitus kohdentaisi 30 miljoonaa euroa kaikkein pienituloisimmille ihmisille, jotka ovat sosiaaliturvan varassa. Kun me olemme sitä useissa yhteyksissä kysyneet, niin meille on annettu ympäripyöreitä vastauksia, joittenka tulkinta on selkeästi antanut ymmärtää, että nämä kohdistuisivat sosiaaliturvan varassa oleviin ihmisiin, mutta nyt tämä lakiesitys osoittaa, että näin ei kuitenkaan ole vaan tämä kohdistuu alle 14 000 euroa vuodessa ansaitseville palkansaajille ja yrittäjille. Tästä syystä täytyy todeta, voisiko jopa todeta, että vähän harhaan tai väärinymmärrykseen on eduskuntaa tältä osin osoitettu emmekä pidä sitä mitenkään reiluna emmekä hyväksyttävänä. Mutta siltä osin tämä liittyy kiky-sopimukseen, ja hyväksymme muilta osin tämän esityksen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-10-27T17:08:21,2016-10-27T17:12:50,Tarkistettu,1.1 2016_108_74,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Rouva puhemies! Asia on juuri näin kuin edustaja Kiljunen tuossa sanoi. Tässä salissa on monta kertaa kuultu, että hallitus aikoo kompensoida pienituloisille kilpailukykysopimuksessa syntyvät leikkaukset ja säästöt, jotka pienituloisiin kohdistuvat, mutta tosiasia on se, että nyt sitten kun on tehty kilpailukykysopimuksen jälkeen näitä veronkevennyksiä ja samoin tämä nyt tässä käsillä oleva sairausvakuutuslain muutos, niin tässä ei kompensoida ihan kaikkein köyhimmille niitä leikkauksia, joita hallitus tekee esimerkiksi leikkaamalla ja jäädyttämällä indeksejä ja leikkaamalla esimerkiksi vaikka matkakuluja ja sairauskuluja ja niin poispäin. Eli ongelmaksi jää se, että nämä kaikkein köyhimmät suomalaiset ovat kyllä nyt jääneet tässä nuolemaan näppejään. Tämän vuoksi me vihreät olemme tehneet omassa vaihtoehtobudjetissamme semmoisen esityksen, mikä hallituksen olisi pitänyt tuoda, huomattavasti suuremman noston tähän kunnallisveron perusvähennyksen alarajaan, koska sen korottaminen olisi hyvä keino meidän mielestämme vähentää köyhyyttä ja kaventaa tuloeroja, koska se kohdistuisi palkkatulojen lisäksi etuuksiin ja eläkkeisiin. Mutta muuten yhdyn siis tähän, mitä aikaisemmat puhujat ovat tästä sanoneet, edustaja Kiljunen erityisesti, ja kyllä edellytän, että hallitus ei kohdista uusia leikkauksia sinne sosiaalietuuksiin. Tästä on meille valiokunnassa jonkinlainen lupaus annettu, ja kyllä tulemme oppositiossa tarkkaan vahtimaan, että tästä lupauksesta pidetään kiinni, koska kaikkein eniten ovat nyt kärsineet tällä hallituskaudella nimenomaan kaikkein pienituloisimmat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-27T17:12:51,2016-10-27T17:15:04,Tarkistettu,1.1 2016_108_75,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys ottaa aivan oikein sellaisen otteen, jolla pyritään työllisyyttä parantamaan aste asteelta vähitellen ja varmoilla toimenpiteillä. Jos me lähdemme veroastetta nostamaan, se on kaikkein pahinta myrkkyä meidän kilpailukyvyllemme, ja jos me haluamme tähän maahan aidosti oikeaa hyvinvointia, niin meillä ei ole muuta tietä kuin saada työllisyyslukuja nousemaan sinne tavoitteeksi asetettuun, että työllisten määrä olisi se tavoiteltu 72 prosenttia työvoimasta. Sillä tiellä ollaan parhaillaan. Kuten tiedämme, viimeiset työllisyystilastot ovat olleet rohkaisevia. Toki olemme sen polun alussa. On totuuden nimissä mainittava se, että muutos on pieni, mutta kuitenkin suunta on käännetty, ja se on rohkaisevaa. Tällä tiellä pitää jatkaa. Me saimme juuri — taisi olla eilen, vai oliko toissa päivänä — Euroopan unionin komissiosta tietopyynnön siitä, miten meidän talousarviomme ottaa huomioon tämän Suomen kansantalouden velkaantumisen ja julkisen talouden velan yleensä. Tämä on vakava varoitus siitä, että me olemme kaltevalla pinnalla. Meidän on pikkuhiljaa ja sitkeällä työllä oikaistava tämän maan taloutta, saatava työllisyyttä parannettua. Työttömyyden lasku tälle yhteiskunnalle on enemmän kuin se 5 miljardia euroa. Se on paljon, paljon enemmän niille ihmisille, jotka ovat työttömänä. Elikkä meidän täytyy totta kai nämä sosiaalituet ja tällaiset pitää parhaamme mukaan voimassa, mutta se aito ja oikea tie on saada ihmisille töitä. Siinä meillä on vielä iso pelto kynnettävänä, ja toivon, että tähän ison pellon kyntämiseen osallistuisi myös oppositio sillä positiivisella asenteella, että aito, ainoa tapa hoitaa ihmisten asioita parempaan asentoon on saada ihmisille töitä. On totta kai sivistysyhteiskunnan ensimmäinen tunnusmerkki, että huolehdimme heikoimmista ihmisistä parhaamme mukaan, ja siitä pidämme tiukasti kiinni, mutta iso parannus tulee sitä kautta, että saamme yhä enemmän töitä ihmisille, hyvinvointia ja ennen kaikkea ihmisille sitä kautta uutta eläketurvaa sitten aikanaan, kun eläkepäivät koittavat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-27T17:15:05,2016-10-27T17:17:09,Tarkistettu,1.1 2016_108_76,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys liittyy, kuten täällä on todettu, niin sanottuun kilpailukykysopimukseen ja siihen liittyvään veroratkaisuun. Minua on jäänyt hieman askarruttamaan sellainen peruskysymys, että mikä on vihreiden suhtautuminen tähän kilpailukykysopimukseen. Kyseessä on kuitenkin yksi tämän vaalikauden talouden ja työllisyyden kannalta kaikista tärkeimmistä ratkaisuista, ja vihreät nyt kuitenkin ovat — ainakin gallupeissa — suurehko puolue. Voidaan ajatella, että tällaisella suurehkolla puolueella olisi olemassa kanta tähän yhteen meidän viime aikojen tärkeimmistä talous- ja työllisyyspoliittisista ratkaisuista. Kun olen yrittänyt tätä kantaa etsiä, niin en ole sitä oikein löytänyt. Sanotaan, että ei voi samanaikaisesti sekä kakkua syödä että kakkua säilyttää, mutta jotenkin vain vihreille, noille median lemmikeille, onnistuu se, että samanaikaisesti voidaan kilpailukykysopimusta vastustaa ja kilpailukykysopimusta kannattaa. En tarkoita, että jokainen meistä olisi kauhean iloinen kilpailukykysopimuksen yksityiskohdista, niistähän monikin meistä on hyvinkin kriittinen, mutta tähän peruskysymykseen, oliko parempi, että kilpailukykysopimus syntyi, vai olisiko ollut parempi, että se ei olisi syntynyt, toivoisin vihreiltä vastausta. Tämä asia on tullut ajankohtaiseksi sen takia, että edustaja ja vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kirjoitti kesäkuussa kilpailukykysopimusta torjuvan kolumnin Facebookiin tai jonnekin tuonne someen, ja kuitenkin sitten täällä salissa esimerkiksi edustaja Järvinen kertoi, että vihreät kyllä ovat valmiit kilpailukykysopimuksen hyväksymään. Nyt kysyn: kumpi on teidän kantanne?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-27T17:17:09,2016-10-27T17:19:14,Tarkistettu,1.1 2016_108_77,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Zyskowicz nyt aika taitavasti tässä yrittää suunnata keskustelun johonkin muuhun kuin mistä tässä nyt keskustellaan. — Elikkä on hyvä, että nyt kompensoidaan niitä leikkauksia, joita kilpailukykysopimus tekee kaikkein pienituloisimmille palkkatuloja nauttiville. Mutta se, mikä meidän valiokuntamme mielestä tässä oli ongelma, on se, että kun hallitus samaan aikaan leikkaa esimerkiksi takuueläkeläisiltä, jotka eivät voi työllistää itseään, niin heille ei kuitenkaan suunnata mitään hyvityksiä, jollainen olisi ollut esimerkiksi kunnallisveron perusvähennyksen nosto. Sinänsä olen Hoskosen kanssa aivan samaa mieltä siitä, että totta kai työ on parasta sosiaaliturvaa, mutta meillä on aina joukossamme niitä, esimerkiksi jo työuran tehneitä eläkeläisiä, jotka eivät voi itseään auttaa työllä, ja heistä meidän täytyy huolehtia. Mutta mitä tulee sitten edustaja Zyskowiczin esittämään kysymykseen, niin me vihreät olemme hyväksyneet kilpailukykysopimusratkaisun tilanteessa, jossa katsoimme, että se on yhteiskunnan kannalta paras vaihtoehto: pääsemme eteenpäin vaikeassa tilanteessa, johon hallitus toimillaan oli yhteiskunnan ajanut. Mutta olemme koko ajan arvostelleet voimakkaasti sitä, että hallitus tämmöisellä uhkailevalla politiikalla lähti ajamaan yhteiskuntasopimusta ja sai aikaan sitten sellaisen lopputuloksen, niin huonon lopputuloksen esimerkiksi pienituloisten julkisen sektorin naistyöntekijöiden kannalta, että sellaista sopimusta ei koskaan oltaisi tehty ilman tällaista hallituksen uhkailupolitiikkaa, jota te ajoitte. Me hyväksymme kilpailukykysopimuksesta seuraavia sellaisia toimenpiteitä, jotka parantavat ihmisten asemaa, mutta suhtaudumme hallituksen työelämäpolitiikkaan kyllä hyvin kriittisesti jatkossakin, ja toki saa siteerata meidän kritiikkiämme tätä hallituksen uhkailupolitiikkaa vastaan. Olemme edelleen sen takana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-10-27T17:19:15,2016-10-27T17:21:32,Tarkistettu,1.1 2016_108_78,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulla on ollut ilo aiemminkin keskustella edustaja Zyskowiczin kanssa siitä, mitä mieltä olemme. Me arvostamme kilpailukykysopimuksen sisältöä, se on ilman muuta parempi kuin hallituksen aikomat pakkolait. Mutta koska hyvin moni tässä salissa, myös teidän puolueessa, edustaja Zyskowicz, tunnustaa sen, että sen vaikutukset kohdistuvat erityisesti julkisen alan pienituloisiin naisiin lomarahojen leikkauksen muodossa, olisimme odottaneet, että hallitus omilla päätöksillään olisi tehnyt sellaisia ratkaisuja, jotka olisivat heidän asemaansa erityisesti parantaneet. Mutta kun päinvastoin hallituksen omat toimet ovat sen suuntaisia, että heidän asemansa vielä lisää heikkenee, niin tätä kritisoimme ja vahvasti. Toinen asia on se, että kukaan ei tiennyt vielä silloin, kun kilpailukykysopimus tuli voimaan, että hallitus aikoo tehdä näinkin suuria työttömyysturvan muutoksia, näin suuria työllistymisen heikennyksiä, ja ilman muuta (Puhemies koputtaa) varaamme oikeuden kritisoida niitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-27T17:21:43,2016-10-27T17:22:59,Tarkistettu,1.1 2016_108_79,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kilpailukykysopimuksessa on paljon ongelmallisia kohtia. Esimerkiksi minä en olisi tehnyt ratkaisua, jossa lomarahoja leikataan vain julkiselta sektorilta, koska se usein kohdistuu näihin matalapalkkaisiin naisiin, joista muun muassa edustaja Järvinen puhui. Mutta olipa hyvä nyt kuulla edustaja Alanko-Kahiluodon sanovan, että vihreät hyväksyvät kilpailukykysopimuksen, vaikka eivät hyväksy sitä hallituksen painostusta, joka siihen johti, ja vaikka näette, että siinä on paljon yksittäisiä ongelmallisia kohtia. Toivon, että tämä edustaja Alanko-Kahiluodon vahvistama vihreiden kanta, että kilpailukykysopimus oli parempi kuin se, että sitä ei olisi tehty, välitettäisiin myös puolueen puheenjohtaja Ville Niinistölle, koska en ole ainakaan mistään julkisuudesta huomannut, että hän olisi missään vaiheessa peruuttanut tätä kilpailukykysopimuksen tuomitsevaa kantaa, jonka hän on siis julkaissut vihreiden sivuilla 4.6.2016.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-27T17:22:59,2016-10-27T17:24:04,Tarkistettu,1.1 2016_108_80,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,Sitten listalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_108_81,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelma sisältää kolme keskeistä osiota: Ensimmäinen oli nämä säästöt, joita on nyt tehty ja joita toivon mukaan ei tarvitse enää jatkaa. Tältä osin velkaantuminen saadaan hallintaan — ja on jo saatu hallintaan siitä, mitä se oli viime vaalikaudella. Sehän oli tavattoman rajua, kun valtio velkaantui, kunnat velkaantuivat ja valtion kassa syötiin melkein tyhjäksi. Tätä politiikkaa ei enää jatketa, (Välihuutoja vasemmalta) vaan taloutta on vakautettu näillä päätöksillä. Niistä monet, jopa melkeinpä kaikki, ovat kipeitä ja vaikeita, mutta ne ovat saaneet aikaan sen, että taloudessa on parempi näkymä. Työelämää uudistetaan. Se on menossa koko ajan, työelämäpaketti on täällä. Sitten vielä sote ja muut rakenneuudistukset etenevät. Tämä on hallitusohjelman kokonaisuus. Ja mitä on tapahtunut? Meillä on siitä, mitä oli 2012—2014, tapahtunut tavaton muutos. Silloin bruttokansantuote aleni, työttömyys paheni ja investoinnit olivat jäissä ja kilpailukyky oli menetetty. Nyt nämä kaikki tekijät ovat paremmalla mallilla. Meillä on talouskasvua — ei riittävästi, mutta on kuitenkin. Ja tämä kokonaisuus, ja sen tärkeänä osana kilpailukykysopimus, on johtanut siihen, että meillä on elinkeinoelämällä luottamus tähän maahan ja sitä kautta työllisyystilanne on paranemassa. Tässä suhteessa olen ainakin henkilökohtaisesti erittäin tyytyväinen, että kilpailukykysopimus saatiin aikaan. Toki olisi ollut mukavaa, jos järjestöt olisivat sopineet siitä vapaaehtoisesti, mutta kun näin ei meillä tapahdu, niin silloin tarvitaan hallituksen selkeitä toimenpiteitä, ja näin on tapahtunut. Mitä tulee sitten siihen, mitä vaikutuksia on, niin esimerkiksi tätä julkisten alojen lomarahojen leikkausta en minäkään olisi hyväksynyt, enkä vieläkään ymmärrä, että ammattiliitot ja muun muassa (Puhemies koputtaa) SAK keskusjärjestönä sen hyväksyivät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-27T17:24:07,2016-10-27T17:26:18,Tarkistettu,1.1 2016_108_82,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä vihreiden tiedottamislinja kyllä on minussakin herättänyt suurta ihmetystä, ja sen ymmärtäminen on ollut vähän vaikeata. Siihen on pitänyt vähän syventyäkin. Kuten edustaja Zyskowicz mainitsi omassa puheenvuorossaan tästä kilpailukykysopimuksen asiasta vihreiden suhteen, vihreiden puheenjohtaja on sen tuominnut, ja sitten täällä juuri äsken kuulimme, että vihreät hyväksyvät sen. Kyllä siinä ujo maalaispoika hieman ihmettelee, miten tämä homma nyt oikein menee, mikä on puolueen linja. Viittaan esimerkiksi teidän maatalouspoliittisiin kannanottoihinne. Tässä taannoin olitte esittämässä, että maatalouslomituksen rahat joutaa heittää pois ja maataloustukia tulee leikata ja ohjata uusiin (Heli Järvinen: Höpö höpö!) — ne ovat teidän mielestänne tällaisia haitallisia tukia — ja sitten kaksi viikkoa sen jälkeen allekirjoititte välikysymyksen, jossa olitte todella huolissanne maatalouden ja maanviljelijöiden huonosta taloudellisesta tilanteesta, niin että kyllä siinä ainakin hieman loogista ongelmaa tulee, eikä ihan vähän tulekaan. Että kyllä te varmaan olette syntyneet sen onnellisen puun alle, josta rahaa tippuu niskaan ja kaikki menee hyvin ja aurinko paistaa ja sähköä tulee pistorasiasta ja vettä tulee hanasta ja rahaa valtion budjetista ja kaupunki tarjoaa asunnon. Silloinhan menee kaikki hyvin. Mutta arkielämässä tämä on vain sen verran raakaa touhua, että meidän on saatava oma taloutemme kuntoon. Meillähän on tästä jo referenssikohde. Silloin 90-luvun alussa, kun Suomen talous oli todella huonossa kunnossa, meillä oli todellinen matokuuri. Sen aikaisten devalvaatioiden, joita oli vuonna 91 ja 92 — ensimmäinen oli devalvaatio, ja toinen oli valuutan kellutus — yhteisvaikutus oli lähes 40 prosenttia riippuen vähän siitä, mihin valuuttaan vertaa sitä rahan arvon leikkaamista eli devalvaatiota. 40 prosenttia — se oli todellinen matokuuri. Tässä kilpailukykysopimuksessa puhutaan yksittäisistä prosenteista. Pitää nähdä mittasuhteet, että ymmärtää asian vakavuuden. Arvoisat opposition edustajat, olette varmaan perehtyneetkin näihin lukuihin, mutta toivon, että otatte ne vakavasti, koska ei Suomen tilanne parane sillä, että me heittelemme asioita ilmaan ja toivomme, että ne asiat muuttuvat paremmiksi. Ne muuttuvat paremmiksi vain tekemällä, eivät suurilla puheilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-27T17:26:19,2016-10-27T17:28:26,Tarkistettu,1.1 2016_108_83,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz aloitti keskustelun hyvin tärkeästä asiasta ja periaatteellisista kysymyksistä eli siitä, että tässä ja monissa muissakin käsiteltävissä asioissa on kyse kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta. Edustaja Alanko-Kahiluoto arvosteli tilaa, johon hallitus on maan ajanut. Nyt kuitenkin täytyy kysyä, mikähän hallitus maan tähän tilaan ajoi, että tällaisia yhteiskuntasopimuksia ja kilpailukykysopimuksia täytyy käydä miettimään. Vastaan itse: se oli se edellinen hallitus, joka ei tehnyt näitä asioita, ja tuli uusi hallitus, jonka täytyi niitä asioita alkaa tekemään. Sen lisäksi, että vihreiden kanta tähän asiaan on hyvin häilyvä, täytyy ihmetellä myös vasemmistoliittoa, jonka kanta tuntuu olevan, että vastustetaan kaikkea liikkuvaa tämän sopimuksen suhteen, vaikka sopimus on liittojen neuvottelema. Ettekö te luota liittojen neuvottelemaan lopputulokseen? (Anna Kontulan välihuuto) Sosialidemokraateilla on kuitenkin selkärankaa kantaa vastuunsa ja yrittää tehdä pienimuotoisia muutosesityksiä vain niihin asioihin, mihin kehtaavat, vaarantamatta koko sopimusta, koska he ymmärtävät, että heillä voi olla hallitusvastuu edessään vuonna 2019 ja olisi hyvä, jos maassa olisi vielä joku kivi kiven päällä. (Jari Myllykosken välihuuto) Mutta vihreille ja vasemmistoliitolle kertoisin, että myös te voitte olla vastuussa seuraavien vaalien jälkeen asioista ja silloin tämä rusinoiden poimiminen pullasta kyllä tulee vastaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T17:28:27,2016-10-27T17:29:47,Tarkistettu,1.1 2016_108_84,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta vihreiden kanta kiky-sopimukseen tulee varmasti selkeäksi, niin toistan vielä sen, mitä kollegat Alanko-Kahiluoto ja Järvinen toivat esiin. Kiky-sopimus on ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin pakkolakipaketti. Jos kahdesta vaihtoehdosta pitää valita, niin toki valitsemme siinä tilanteessa kiky-sopimuksen. Mielestäni kuitenkaan se, että hallitus rakentaa koko talouspolitiikan ison linjan yhden kiky-kortin varaan, ei ole viisasta talouspolitiikkaa. Uskoisin, että myös iso osa kokoomuksen edustajista ymmärtää tämän, myös edustaja Zyskowicz, koska tämä johtaa siihen, että hallitus sitoo käsiä tärkeiden työllisyyttä lisäävien rakenneuudistusten osalta ja jähmettää Suomea, kuten eräs kokoomuksen ex-ministerikin on ihan osuvasti analyysin tuonut esiin. Se, että tästä analyysistä on samaa mieltä, ei tarkoita sitä, että vaikkapa paikallisen sopimisen osalta olisi kaikista keinoista samaa mieltä. Kiky-sopimuksen vaikutukset ovat myös kohtuuttomia ennen kaikkea julkisten alojen pienipalkkaisia ihmisiä kohtaan, ja siksi toivomme ja esitämme omassa vaihtoehtobudjetissammekin, että hallitus itse korjaa kiky-sopimuksen vaikutuksia sellaisilla esityksillä, jotka vähentävät tuloeroja, vähentävät köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Konkreettisena esityksenä on muun muassa tämä kunnallisveron perusvähennyksen korottaminen ja työtulovähennyksen korottaminen. Mitä tulee edustaja Hoskosen puheisiin tästä maatalouskysymyksestä ja ennen kaikkea lomituksesta, niin edustaja Hoskonen puhui hieman vastoin parempaa tietoa, koska yksi vihreä edustaja esitti mielipiteensä lomituksesta ja seuraavana päivänä, vai oliko se kaksi päivää myöhemmin, viisi vihreää kansanedustajaa kertoi puolueen linjan ja sen, mitä eduskuntaryhmä ajattelee asiasta, emmekä kannattaneet sitä lomituksen leikkaamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T17:29:49,2016-10-27T17:31:49,Tarkistettu,1.1 2016_108_85,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On syytä vielä jatkaa vähän tätä keskustelua vihreiden suhtautumisesta tähän kilpailukykysopimukseen, koska kuten sanoin, kyseessä on kuitenkin tämän vaalikauden yksi keskeisimmistä ratkaisuista ainakin tähän saakka ja kyse on, kuten sanoin, vähintäänkin keskisuuresta puolueesta. Edustaja Jani Mäkelä moitti myös vasemmistoliittoa tämmöisestä ailahtelevasta suhtautumisesta. Mutta tässä suhteessa edustaja J. Mäkelä on väärässä. Vasemmistoliitto on täysin yksiselitteisesti täällä salissa asettunut vastustamaan kilpailukykysopimusta. Demarit taas ovat yksiselitteisesti asettuneet kannattamaan kilpailukykysopimusta. Ja nyt kun sanon ""kannattamaan"", en tarkoita, että pitäisivät hyvinä — niin kuin tuskin hallituspuolueidenkaan edustajat pitävät hyvinä — kaikkia kilpailukykysopimukseen liittyviä yksittäisiä ratkaisuja. Esimerkiksi henkilökohtaisesti en lainkaan ymmärrä mutta en myöskään hyväksy sitä, että kilpailukykysopimuksessa työmarkkinaosapuolet sopivat, että nimenomaan ja vain julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja määräaikaisesti leikattiin, kun taas muiden sektoreiden työntekijöiden lomarahat jätettiin rauhaan. (Toimi Kankaanniemi: Käsittämätöntä!) Mutta mitä tulee suhtautumiseen tähän kilpailukykysopimukseen, niin vihreät kiemurtelevat kuin mato koukussa, (Heli Järvisen välihuuto) jos tällainen epäystävällinen rinnastus, epäystävällinen siis eläimiä kohtaan, tässä yhteydessä sallitaan. Nimittäin kun kysyin, pidättekö parempana, että kilpailukykysopimus syntyi, kuin että olisi ollut syntymättä, niin edustaja Alanko-Kahiluoto sanoi, että kyllä, hyväksymme kilpailukykysopimuksen, se on parempi kuin se, että sitä ei olisi syntynyt. Mutta kun edustaja Aalto pääsi käyttämään puheenvuoron, niin hän sanoi vain, että kilpailukykysopimus on parempi kuin ne hallituksen uhkaamat tai esittämät pakkolait. Kumpiko nyt on vihreiden vastaus? (Heli Järvisen välihuuto) Onko teidän niin vaikeaa ottaa tähän asiaan kantaan? Sitten peruskysymys on kuitenkin se, että tässäkin asiassa vihreillähän on kaikille eri kohderyhmille oma vastauksensa. Tuolla somessa levitetään tätä puheenjohtaja Niinistön kesäkuista postausta — onkohan se oikea termi — jossa hän siis tuomitsi tämän kilpailukykysopimuksen ja luetteli erikseen kaikki palkansaajaryhmät, kirjastonhoitajat, poliisit, opettajat, sairaanhoitajat, yrittäjät ja muut, jotka tästä vain kärsivät. Sitten näköjään täällä salissa taas, tuolta somesta kun ei tätä salia nyt niin hirveästi seurata, annetaan vaihtelevia ja väisteleviä vastauksia samaan kysymykseen. Jos edustaja Alanko-Kahiluodon vastaus on oikea eli pidätte parempana, että kilpailukykysopimus syntyi, kuin että se ei olisi syntynyt, jos tämä on oikea vastaus, niin toivon todella, että tämä kerrottaisiin puheenjohtaja Niinistölle, joka ei ole paikalla. Tietysti olisi ehkä jotenkin korrektia, kun on ilmeisesti joillakin vihreiden sivuilla somessa tämä Niinistön tyrmäävä kanta julkaistu silloin kesäkuussa, reilua ja sopivaa, että tämä toinen kanta, joka ilmeisesti tällä hetkellä on voimassa, myös kerrottaisiin. Sitähän lienee aivan turha odottaa, että varsinainen media, jonka lellikkejä vihreät siis ovat, kiinnittäisi huomiota tällaisiin ristiriitaisuuksiin vihreiden päätöksenteossa. (Ozan Yanar: No huh huh!) Kun täällä edustaja Alanko-Kahiluoto toivoi, että minä mainostaisin tätä edustaja Niinistön vihreiden sivuilla julkaistua kirjoitusta, niin minä voin kyllä sitä mainostaa. Hän muun muassa kirjoittaa näin: ""Työntekijöiltä leikattiin. Yrittäjät ovat tyytymättömiä, kun paikallinen sopiminen ei etene. Julkisen sektorin työntekijät maksavat eniten, kun menettävät 150 miljoonan euron edestä lomarahojaan. Mikä lopulta on kilpailukykysopimuksen merkitys? Onko kenelläkään syytä olla tyytyväinen?"" Sitten hän vastaa: ""Suurin saavutus lienee se, että sopimus on tehty."" Myöhemmin hän kirjoittaa näin: ""Ei voi kieltää sitä, et-teikö sopimus alenna kustannustasoa yrityksille ja siten paranna kustannuskilpailukykyä. Sitä voi miettiä, kuinka oikein on sitten laittaa julkisen sektorin naisvaltaiset alat maksajiksi tästä vientiteollisuudelle tärkeästä asiasta. Myös sitä voi miettiä, onko kustannuskilpailukyvyn parantaminen tällä tavoin Suomen tulevaisuuden kokonaisedun mukaista."" Tämähän on oleellinen kysymys, oliko tämä Suomen kokonaisedun mukaista. Siihen puheenjohtaja Niinistö vastaa ilmeisesti omasta puolestaan, ei näköjään vihreiden puolesta: ""Lopulta sopimus on kuitenkin vanhan maailman ratkaisu."" Vähän myöhemmin hän toteaa: ""Se tuntuu jäänteeltä menneestä maailmasta, jossa sekä työntekijöille että yrittäjille jää asioita hampaankoloon."" Ja täällä on sitten muutakin: ""Oma arvioni on, että työmarkkinoita uudistavat vaihtoehdot olivat parempia."" Hän on täällä aikaisemmin ilmaissut luottamustaan siihen, että jos kilpailukykysopimusta ei olisi tehty, niin kaikkea hyvää paikallista sopimista ja muuta täällä työmarkkinoilla olisi tapahtunut. Se on siis tämä naama, jota näytetään yrittäjille. Sitten täällä on erikseen kaikille poliiseille ja sairaanhoitajille kerrottu, että ovat vihreät kyllä ainakin heidän ystävänsä toisin kuin ilmeisesti kaikki muut puolueet. Tällaista tämä vihreiden politiikka on, ja hyvin menee. Kaikki uskovat, vaikka aivan väärää viestiä annetaan — anteeksi, aivan erilaista viestiä annetaan — eri suuntiin. Oman puheenvuoroni tällainen piilotoivo, piilevä toivo, onkin siinä, että tuo perinteinenkin media joskus kiinnittäisi näihin vihreiden jatkuviin ristiriitaisuuksiin ja kaksinaamaiseen peliin huomiota. Tästä kaksinaamaisesta pelistä tuleekin mieleen se, että kun nyt on näitten varjobudjettien aika, niin viime vuonna tähän aikaan, kun käsiteltiin varjobudjetteja, vihreät siinä omassa varjobudjetissaan olivat ainoa puolue, siis ainoa puolue, joka esitti leikattavaksi näitä yksityislääkäreiden Kela-korvauksia. No sitten kun hallitukselta tuli suunnitelma ja aikomus, että yksityislääkäreiden Kela-korvaukset leikattaisiin, niin siinä vaiheessa vihreiden Emma Kari julisti — taas tuolla somessa sopivasti — että on tämä aivan hirveä naisvihamielinen hallitus, kun se meinaa puuttua näihin yksityislääkäreiden Kela-korvauksiin, jotka ovat monille gynekologeilla käyville naisille tosi tärkeitä, ja kirjoitti jotenkin, että onpas naisvihamielinen hallitus. Eli tällaista on tämä vihreiden politiikka, ja hyvin menee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-27T17:31:51,2016-10-27T17:38:58,Tarkistettu,1.1 2016_108_86,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Harvoin olen kenenkään puheenvuorosta näin lämpimästi ja positiivisesti otettu kuin edustaja Zyskowiczin puheesta, koska tämä osoittaa sen, että vihreät ovat todellinen haaste kokoomukselle. (Ben Zyskowicz: Kyllä!) Iso kiitos tästä puheenvuorosta. Mutta vielä palatakseni kiky-sopimukseen: Me olemme kiky-sopimuksen takana, emme pidä sitä täydellisenä emmekä kaikilta osiltaan edes hyvänä. Aivan samaa kritiikkiä on esitetty muun muassa kokoomuksesta. Mutta ennen kaikkea olisimme odottaneet, että kun sopimuksesta tuli se mikä tuli, niin hallitus omin toimin olisi vahvistanut pienituloisten asiaa. Mitä on tehty? Työttömyysturvaa on leikattu, karensseja lisätty, takaisinottovelvollisuuksia lyhennetään, koeaikaa pidennetään, koko järjestelmää monimutkaistetaan, ja tähän päälle rätkäistään veroratkaisut, jotka selkeästi parantavat hyvätuloisten asemaa ja heikentävät pienituloisten asemaa — eli toimitaan juuri päinvastoin kuin miten pitäisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-27T17:39:02,2016-10-27T17:40:08,Tarkistettu,1.1 2016_108_87,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvostamani kollega Zyskowicz saivartelee. (Hannu Hoskonen: Totuuksia hän esittää!) Toki se hänelle sallittakoon, ja rakkaudesta se hevonenkin potkii. Olen erittäin otettu siitä, että edustaja Zyskowicz päivästä toiseen, istunnosta toiseen ja aiheesta toiseen puhuu vain ja ainoastaan vihreistä. Tervetuloa aidan vihreämmälle puolelle! (Jari Myllykoski: Kyllä te olette samassa aitauksessa!) Mitä tulee tähän itse kysymykseen, niin kuten edustaja Järvinen jo hyvin totesi, toki hyväksymme mieluummin kiky-sopimuksen kuin sen toisen vaihtoehdon, ne pakkolait. Kun on vain kaksi vaihtoehtoa, niin toki hyväksymme sen kiky-sopimuksen. Edustaja Zyskowicz puhui lomarahoista, kuten myös vihreät ovat kritisoineet osia kiky-sopimuksesta. Vihreät eivät päässeet vaikuttamaan hallituksen talouslinjaan, toisin kuin kokoomus. Siellä valitsitte markkinatalouden sijaan tämän korporatismin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T17:40:09,2016-10-27T17:41:04,Tarkistettu,1.1 2016_108_88,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää edustaja Zyskowiczia erinomaisesta puheenvuorosta. Edustaja Järviselle kyllä totean: Aivan, te olette kyllä haaste aivan kaikille hallituspuolueille, koska te teette niin populistista politiikkaa. Te ammutte haulikolla aivan kaikkea, kaikkia hallituksen esityksiä vastaan hyökätään, ja sitten, aivan kuten edustaja Zyskowicz todisti, toisaalla niitä kehutaan. Teillä on mielipide joka asiaan, ja ne mielipiteenne näistä asioista ovat moninaisia. Se ei ole varsin uskottavaa — se tuntuu valitettavasti uppoavan ihmisiin — ja näyttää siltä, että te ette itsekään tiedä, mitä te oikein haluatte. Tämä edustaja Emma Karin esille nostaminen näiden Kela-korvausten poistosta oli erinomainen veto. Itsekään en voi muuta kuin hämmästellä. On tällainen esitys, jota te olette itse vaatineet, ja sen jälkeen toisaalla hyökätään, että näin ei saisi tehdä. Minä en pidä tällaisesta populistisen politiikan tekemisestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-10-27T17:41:11,2016-10-27T17:42:05,Tarkistettu,1.1 2016_108_89,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreät ovat esittäneet Kela-korvauksista luopumista, ja se on puolueen ja eduskuntaryhmän linja. Se, että yksi edustaja pohtii sitä, mitä tapahtuu siinä vaiheessa (Naurua) — saanko puheenvuoron? — eli mitä palveluita tämän valinnanvapauden piiriin syntyy... Se on oikeasti hyvä kysymys: tuleeko joku lista tietyistä palveluista, jotka kuuluvat siihen palvelulupaukseen, ja jotkut palvelut ovat sen ulkopuolella. Tätä yksi edustajistamme on pohtinut ja korjannut myös päivitystään siellä somessa. Se korjattu päivitys antaa vastauksen myös tähän, mitä edustaja Zyskowicz ja edustaja Kärnä toivat esiin. Eli tästä oli kysymys. Puhdasta populismia ovat puhtaasti teidän puheenvuoronne, joissa pyritte ratsastamaan yksittäisillä virheillä ja jollain tapaa mustaamaan koko puolueen linjaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T17:42:08,2016-10-27T17:43:02,Tarkistettu,1.1 2016_108_90,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jaana,Laitinen-Pesola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamia sopimuksia itse allekirjoittaneena ja neuvotelleena — jotkut parempia ja jotkut huonompia — totean, että kyllä onni on ollut se, että tämä kiky-sopimus on maahan saatu, vaikkakin olen juuri sitä mieltä, että se kohtelee julkista sektoria epäoikeudenmukaisesti. Mutta haluan myös todeta sen, että myös julkisen sektorin liitot ottivat tällaisen pragmaattisen kannan allekirjoittaessaan tämän sopimuksen, että kuitenkin tässä tilanteessa, tässä ajassa parempia ratkaisuja saadaan aikaan sopimalla kuin sotimalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1342,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Jaana Laitinen-Pesola,1342,2016-10-27T17:43:06,2016-10-27T17:43:47,Tarkistettu,1.1 2016_108_91,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei liene politiikassa ainutlaatuista eikä vain vihreille sopivaa se, että puolueessa on niin monta mieltä kuin miestä, tai jos ei nyt ihan niin paljon, niin joka tapauksessa eriäviä mielipiteitä. Haluaisinkin tässä yhteydessä nyt sitten kysyä hallituspuolueilta, mitä mieltä olette esimerkiksi hoitajamitoituksen leikkauksista. Teillä on lähes jokaisesta puolueesta edustajia, jotka ovat sanoneet, että sitä mitoitusta ei voi leikata, vaikka hallitusohjelmassa niin lukee ja vaikka olette päättäneet tähän päätyä. (Jari Myllykosken välihuuto) Sama pätee siihen, säilytetäänkö vai poistetaanko makeisvero. Hallituspuolueiden edustajien puolelta on oltu vahvasti sitä mieltä, että makeisveroa ei saa poistaa sillä tavalla, mitä nyt suunnitellaan, ja että se pitää korvata sokeriverolla. Hallituspuolueista ollaan oltu vahvasti sitä mieltä, että perhevapaat kaipaavat kipeästi nopeaa uudistusta. Toisaalta tätä ei olla valmiita tekemään. Mikä se hallituksen linja nyt oikein on? Onko myöskin tämä sitä populistista politiikkaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-27T17:43:51,2016-10-27T17:44:58,Tarkistettu,1.1 2016_108_92,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Nyt mennään jo varsinaisesta asiasta aika kauas. Yksi vastauspuheenvuoro vielä edustaja Zyskowiczille, ja sitten jatketaan keskustelua tämän listan kautta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_108_93,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Edustaja Järviselle on pakko sanoa, että hallituksessa on kolme eri puoluetta (Heli Järvisen välihuuto) ja niiden välillä on erilaisia näkemyksiä, ja on aivan totta, että myös hallituspuolueiden sisällä on erilaisia näkemyksiä. Mutta mikä tekee tämän asian erilaiseksi? Kilpailukykysopimus on tämän vaalikauden tähän mennessä merkittävin talouspoliittinen ratkaisu, ja vihreät ovat keskisuuri puolue. Kyllä tilanne on vähän toinen, kun vihreiden puheenjohtaja, edustaja Niinistö, ensin Facebookissa, tai jossain tuolla somessa, tuomitsee erittäin jyrkästi tämän kilpailukykysopimuksen ja antaa ymmärtää, että vihreät eivät tällaiseen ole sitoutuneet eivätkä tällaista hyväksyisi, koska se, kuten me kaikki tiedämme, pitää sisällään monia epäoikeudenmukaisuuksia, ja sen jälkeen täällä eduskunnassa eduskuntaryhmä nyt yhdessä sanoo, että kyllä oli parempi, että sopimus syntyi kuin että ei olisi syntynyt. On tämä vähän eri asia kuin tavalliset ryhmien ja puolueiden (Puhemies koputtaa) sisäiset erimielisyydet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-10-27T17:45:04,2016-10-27T17:46:12,Tarkistettu,1.1 2016_108_94,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien mielestä silloin, kun asiasta sovitaan, niistä sopimuksista pidetään kiinni. Ja jos tässä on keskusteltu siitä, mikä on mennyttä maailmaa ja mikä nykymaailmaa, niin voisi sanoa, että kyllä se hallituksen esittämä pakkolakipaketti oli nimenomaan mennyttä maailmaa. Siinä ei ollut sopimisen kulttuuria (Heli Järvinen: Juuri näin!) eikä siinä ollut edes työllisyyden eväitä. Tuntuu siinä mielessä aika ohuelta ja oudolta, että hallituspuolueet arvostelevat täällä lomarahaleikkausosuutta tässä kilpailukykypaketissa, koska te nimenomaan omassa pakkolakipaketissanne, joka siis oli teidän tekemänne eikä kenenkään kanssa erikseen sovittu, esititte pakolla lomarahaleikkausta julkiselle sektorille, näille samoille tahoille, joiden lomarahaleikkauksesta te nyt olette pahoillanne. Mutta jos mietimme tätä asiaa, joka meillä tällä hetkellä on käsittelyssä, niin minusta olisi tärkeää, että nekin asiat, jotka kilpailukykypaketista erillisinä lakeina tulevat tänne saliin, ansaitsisivat arvokkaan ja perusteellisen käsittelyn, ja niin tässä valiokunta on tehnyt. Ja kun tarkoitus on ollut se, että kaikkein pienituloisimpien ostovoimaa kompensoitaisiin, ja kun käy ilmi, että se valittu malli, jolla kompensaatio tehdään ja joka on toki osa kilpailukykysopimusta, ei tuotakaan ihan sitä tulosta, mitä alun perin varmaankin on ajateltu, niin olisi syytä seurata ja katsoa, mitä muita välineitä voidaan löytää, koska ostovoiman parantuminen oli tavoitteena. Ja nyt on käynyt ilmi, että selvästi alle 1 000 euroa ja jopa alle 500 euroa ansaitsevien ihmisten ostovoima pienenee eikä parane. Jos tällä koko kilpailukykysopimuksella on haettu paitsi työllisyysvaikutuksia myös sitten sitä, että saamme valtiontalouteen säästöjä, niin voisi sanoa, että jos alle 500 euroa ansaitsevan tulot eivät nouse, niin kyllä hän sinne toimeentulotukiluukulle menee ja sieltä ne rahat hakee — silloin toisen luukun kautta — ja itse asiassa järjestelmä tulee kalliimmaksi kuin se, että hänen ostovoimansa nousisi tällaisilla helpommilla ja suoremmilla välineillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-10-27T17:46:13,2016-10-27T17:48:20,Tarkistettu,1.1 2016_108_95,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi oli todella vakavassa tilanteessa viime vuoden keväällä, kun edellinen hallitus lopetti ja tämä hallitus aloitti. Neljä kertaa tämä hallitus antoi työmarkkinaosapuolille tilaa ja mahdollisuuden tehdä kilpailukykysopimuksen. Se vain ei syntynyt. Kun tilanne oli niin tavattoman vaikea meidän taloudessa edellisen hallituksen jäljiltä, niin hallituksella oli täysi velvollisuus panna pöytään sellaiset ehdot, että tässä maassa päästään nousuun. Näin sitten tapahtui, ja lopulta järjestöt tekivät sopimuksen, jossa on paljon arvosteltavaa, niin kuin tässä keskustelussa on todettu. Nyt nostan vielä esille tämän vihreitten epäjohdonmukaisuuden. Edustaja Aalto on niin täällä kuin Keski-Suomessa moneen kertaan sanonut, että hallitus myi kaikki uudistukset kilpailukykysopimuksen myötä, eli kaikki työelämän uudistukset ovat nyt jumissa sen tähden, että hallitus hyväksyi kilpailukykysopimuksen, jonka järjestöt tekivät. Nyt täällä edustaja Alanko-Kahiluoto toteaa, että kun kilpailukykysopimus tehtiin, niin heti hallitus teki työelämän uudistuksia. Te olette tässä aivan ristissä. Edustaja Aalto sanoo, että kaikki uudistukset on poistettu pöydästä, ja edustaja Alanko-Kahiluoto sanoo, että niitä tehdään ja tehdään väärin. Eli on kyllä ristiriitaa vihreitten puheissa. Siitä, jäykistääkö kilpailukykysopimus jotakin: Vähän aikaa se varmasti jäykistää, mutta hallitus tekee työtä koko ajan. Valitettavasti paikallinen sopiminen, jota monilla työpaikoilla harrastetaan, harjoitetaan menestyksekkäästi, ei nyt ole edennyt. Edustaja Aalto tietää varmaan Keski-Suomen tilanteen hyvin. Siellä työllisyys on parantunut, nyt ollaan neljän vuoden tauon jälkeen päästy alle 20 000 työttömän (Puhemies koputtaa) ja kehitys on hyvässä mallissa. Tulokset siis puhuvat puolestaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-27T17:48:21,2016-10-27T17:50:34,Tarkistettu,1.1 2016_108_96,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin vain korostaa sitä, että kun edustaja Kankaanniemi sanoi, että hallituksen oli pakko tuoda pakkolakipaketti, jonka tarkoitus oli parantaa työllisyyttä, niin itse asiassa, kun meidän erilaiset talousinstituutiot arvioivat tuota pakettia, ne totesivat, että se ei paranna työllisyyttä vaan päinvastoin heikentää sitä. (Toimi Kankaanniemi: Päinvastoin!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-10-27T17:50:37,2016-10-27T17:50:58,Tarkistettu,1.1 2016_108_97,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aina kun olen puhunut tästä kiky-sopimuksesta ja sen vaikutuksista siihen, kuinka paljon se jähmettää taloutta ja estää näitä rakenneuudistuksia, olen tuonut esiin sen, että eläkeuudistus on viety eteenpäin, sote-uudistus on viety eteenpäin, liikennekaaresta olen antanut kehuja. Olen puhunut siitä, että keskeiset työllisyyttä lisäävät uudet rakenneuudistukset ovat hyvin vaikeasti vietävissä eteenpäin, kun kädet ovat sidottuja taas kiky-sopimukseen. Tämän olen tuonut joka kerta esiin, niin että edustaja Kankaanniemi puhui taas hieman muunneltua totuutta tässä yhteydessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T17:51:01,2016-10-27T17:51:40,Tarkistettu,1.1 2016_108_98,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käytän tämän vastauspuheenvuoroksi tarkoitetun puheenvuoron nyt tämmöisenä puheenvuorona, kun en sitä tuohon hetkeen saanut, kun edustaja Toimi Kankaanniemi kuvasi täällä tätä historiaa, kuinka tämä kaikki ihanuus on syntynyt. Pitää nyt kuitenkin muistaa, että Sipilä jo ennen hallitusneuvottelujen alkua toi esille tällaisen termin kuin yhteiskuntasopimus. Tästä työmarkkinajärjestöjen välillä ei päästy ratkaisuun siinä mielessä, että työnantajapuoli, esimerkiksi EK erityisesti, oli vastustamassa niitä tiettyjä sovittelevia hankkeita, joita työmarkkinajärjestöjen välillä olisi ollut mahdollista siinä vaiheessa sopia. Tämän jälkeen pääministeri Sipilä toi oman ehdotuksensa pakkolakeineen, eivät ne tulleet vasta nyt. Tämä giljotiini asetettiin työmarkkinajärjestöjen ja ehdottomasti juuri palkansaajakeskusjärjestöjen ja ‑liittojen niskaan hyvin varhaisessa vaiheessa, minkä uhan alla lähdettiin sitten loppumetreillä vielä tekemään kilpailukykysopimusta. Eli hallitus uhkasi jo alusta alkaen eikä tuonut vasta lopussa vastuullisesti näitä hankkeita, joita täällä nyt tehdään. En usko, että vasemmistoliitto eduskuntaryhmänä kyseenalaistaa työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeutta tehdä kilpailukykysopimus, ei varmasti. Mutta vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pohtii sitä lainsäädäntöä, minkä hallitus tuo tänne esiteltäväksi, ja arvioi sen vaikutuksia suomalaisen ja monesti työttömän tai ansiotyössä olevien kansalaisten näkökulmasta. Tässä kohtaa pidän oikeutettuna sitä demokraattista mahdollisuutta arvostella täällä esiteltyä lainsäädäntöä. Näin olemme tehneet, ja tästä tulemme edelleenkin pitämään kiinni. Emme lähde sinne toisaalle arvostelemaan sitä, mitä on keskusjärjestöillä mahdollisuus tässä maassa kolmikantaisesti sopia. He tekevät niitä sopimuksia, joihinka heillä on valtuutus, ja me täällä eduskunnassa, kansanedustajat, eduskuntaryhmät, arvioimme kohdaltamme, onko se lainsäädäntö, mitä hallitus tänne tuo ja mitä täällä valiokunnissa käsitellään, meidän mielestämme oikeutettua ja oikeudenmukaista suomalaisille kansalaisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-10-27T17:51:43,2016-10-27T17:54:53,Tarkistettu,1.1 2016_108_99,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa aikaisemmin edustaja Zyskowicz mainitsi minut nimeltä mutta on kerinnyt poistumaan vastaustani odottaessaan. En suinkaan esittänyt, että vasemmistoliitto kannattaisi kilpailukykysopimusta, onhan se tullut selvästi esille, ettei vasemmistoliitto sitä kannata, mutta toin juurikin esille tämän kummallisen epäsuhdan siinä, että työntekijäpuolue vastustaisi ammattiliittojen tekemää neuvottelutulosta. Se on mielestäni varsin erikoinen ajatus. Myöskin nämä vihreiden puheet ovat aika mielenkiintoisia. Edustaja Aalto sanoi tästä maatalouslomituksen asiasta, että yksi edustaja vihreiltä vastusti lomitusta, viisi kannatti. No, minulle ei selvinnyt, mitä loput ajattelivat tästä asiasta. Ajattelivatko, ettei koske heitä, koska nämä maatalouslomittajat ovat pääasiassa Kehä kolmosen ulkopuolella? Ehkäpä. En tiedä, mutta tuntuu olevan hyvin monipuolisia mielipiteitä noin niin kuin eduskuntapuolueeksi. Tämä yhteiskuntasopimus oli esillä jo alun perin, hallitusohjelmasta lähtien, jopa ennen vaaleja. Kansa tutkimusten mukaan antoi sille tukensa, mutta yhteiskuntasopimus ei käynyt näille ulkoparlamentaarisille voimille. Sen takia ollaan tässä tilanteessa, että ne neuvottelut kariutuivat niin monta kertaa, ja se voidaan lukea historiasta, mitä tapahtui. Toteaisin myös sen, että kilpailukykysopimuksen luonnehan on sellainen, ettei siihen varmaan kenenkään ole tarkoitus olla tyytyväinen. Kuka olisi tyytyväinen siihen, että leikataan ja viedään pois etuuksia? Ei tietenkään, eihän siinä mitään lisätä. Sopimusta neuvoteltaessa ei kuunneltu tarpeeksi pienyrittäjiä. Esimerkiksi paikallisen sopimisen pois jääminen oli suuri virhe. Kukaan ei varmaan ole siihen kokonaan tyytyväinen, mutta se on kuitenkin nyt parempi kuin ei mitään. Se ei myöskään ratkaise kaikkia kilpailukykymme ongelmia, vaan se ratkaisee osan, ja nyt osia tästä epätäydellisestä kokonaisuudesta käsitellään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T17:54:53,2016-10-27T17:56:37,Tarkistettu,1.1 2016_108_100,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mäkelä, ymmärrän kyllä intomielisyyden ottaa esille, kuinka niin sanottu työväenpuolue ei hyväksy keskusjärjestöjen tai ammattiliittojen tekemää sopimusta. Se intomielisyys on erittäin ymmärrettävää, kun joutuu sillä peittämään tavallaan sen, mitä omissa vaalilupauksissaan ennen vaaleja on korostanut ja tuonut tärkeästi esille, kuinka olemme köyhän kansan puolella ja nyt ei leikata koulutuksesta ja erityisesti pitää eläkeläisten ja lasten asemaa kehittää ja parantaa. Tottahan toki tällainen asia on hyvä täällä hyvässä innokkuudessa tuoda esille ja siirtää keskustelua juuri siitä omasta helmasta johonkin toisaalle. Toivoisinkin, että meistä kukin vastaa täällä tekemisistään ja lupauksistaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-10-27T17:56:40,2016-10-27T17:57:43,Tarkistettu,1.1 2016_108_101,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on todellakin osa sitä ketjua, jolla Suomen kilpailukykyä laitetaan pikkuhiljaa kuntoon. Kukaan ei tässä salissa voi väittää, että se on silmänkääntötemppu. Se on pitkä ja kivinen tie, mutta se on se ainoa tie ja ainoa kestävä tie, mitä Suomessa tulee kulkea. Suomen taloustilanne on vakava, ja se edellyttää myös vakavia toimenpiteitä, ja mitä enemmän yksituumaisesti ne teemme, sen paremman lopputuloksen saavutamme. Nyt kun tätä kilpailukykysopimusta on tässä salissa kehuttu ja olen kuullut myös moitteen sanoja, joita kyllä hieman ihmettelen, niin voin sanoa, että kilpailukykysopimuksen allekirjoitus kuitenkin avasi sen tien — aivan kuten edustaja Kankaanniemi omassa puheenvuorossaan totesi Keski-Suomen tilanteesta ja myös muualta: olemme kuulleet, että Turkuun on tullut uusia laivatilauksia, ja olemme kuulleet monista muista rohkaisevista tiedoista, että yritysten tilauskirjat ovat pikkuhiljaa ruvenneet täyttymään. Mutta tässäkään tilanteessa meillä ei ole vielä mitään syytä röyhistellä rintaamme, vaan tiellä on jatkettava, kilpailukykyä on parannettava. Se on meidän ainoa keinomme. Nämä pakkolait, joista oppositio mielellään puhuu suurilla sanoilla, olivat se toissijainen vaihtoehto, koska vastuullisella hallituksella vain ei ole sitä vaihtoehtoa, että jätetään asiat hoitamatta. Edellinen hallitus ampui alas omat lakiesityksensä vähän ennen kuin maalit tulivat, ja vihreillä on vielä sellainen perinne ollut, että kun tunnelma tummuu hallituksessa, lähdetään kesken pelin karkuun. Se ei vain kerta kaikkiaan sovi tässä nykyisessä maailmanmenossa. Me olemme toistasataa miljardia velkaa, Suomen julkisen talouden velka on toistasataa miljardia euroa, ja se tarkoittaa sitä, että olemme velkojiemme armoilla ja kansainvälisten luottoluokittajien armoilla. Se, minkä lausunnon he meistä antavat, olemmeko tehneet oikein näitä päätöksiä taloutta tervehdyttäessämme, on juuri se viesti, joka on otettava vakavasti. Jokainen prosenttiyksikkö, minkä Suomen lainojen korko nousee ylöspäin, vie miljardin budjetista poispäin, pois välittömästi valtionvelan korkoihin. Toivoisin, että esimerkiksi vihreät ja vasemmistoliitto ja yleensä oppositio ottaisivat kantaa, mikä sitten tällä teidän vastuuttomalla politiikallanne, jossa ei ole mitään selvää linjaa siitä, mitä tehdään, on se teidän vaihtoehtonne siinä vaiheessa, kun valtion budjetista leikataan miljardeja pois. Se on sitten se todellinen karmea tie, jota joudutaan kulkemaan, ja toivottavasti Suomi ei sille polulle joudu. Me emme ole vielä sillä vahvalla pohjalla, millä meidän olla pitäisi, mutta oikean suunnan olemme jo ottaneet. Siitä pitää nostaa hattua hallitukselle, että on rohkeasti lähdetty uudistamaan, ja sillä tiellä on jatkettava. Hyvä esimerkki tästä, arvoisa rouva puhemies, miten on tehty oikeita päätöksiä, on Saksa. Gerhard Schröder liittokanslerina ollessaan 2003 ja 2005 teki merkittävän Hartz-uudistuksen, ja sitä tietä Saksa, joka silloin mainittiin talouspoliittisessa keskustelussa Euroopan sairaaksi mieheksi, nousi erittäin, erittäin vaikeasta tilanteesta taloudelliseen nousuun, ja kaikki tietävät, mikä on Saksan taloudellinen tilanne tänä päivänä. Se on Euroopan vahvin valtio, jonka talous todella toimii, ulkomaankauppa käy, ja työttömiä on vähän. Siellä tehtiin muun muassa tämä työttömyysuudistus, jossa työttömälle ihmiselle taataan 1 000 euron kuukausiansio, ja jos hankkii välillä siinä rahaa, se vähennetään tietysti tästä avustuksesta, mutta 1 000 euroa hän joka kuukausi kuitenkin saa, eli hänen elämänsä on turvattu. Sekään uudistus ei syntynyt kivuitta. Schröder joutui eroamaan omasta tehtävästään eli liittokanslerin tehtävistä. Puolue potki hänet pois, mutta kaikki häntä jälkeenpäin kiittävät. Toivoisin, että kun Suomen asioista nyt keskustellaan, niin otetaan tässä asiassa se kanta, että meidän tulee yhteisesti tämä Suomenmaa laittaa kuntoon. Me emme koskaan pääse siihen tilanteeseen, että käännämme sormia napsauttamalla entisen huonon tilanteen hyväksi. Kun se ei Saksassakaan onnistunut, niin ei se onnistu meilläkään. Mutta suunnan pitää olla selvä, ja sille tielle ollaan menty. Siitä olen hyvin huojentunut, että tämä oikea tie on löytynyt. En sano, että se kivuton tie. Missään nimessä se ei ole kivuton tie. Se on täynnä, kuten joku sanoi aikoinaan, verta, hikeä ja kyyneleitä, niitäkin varmaan tulee, mutta se tie on meidän vain kuljettava ja pidettävä huoli siitä, että Suomen talous lähtee nousuun, saadaan uusia työpaikkoja, verotulot kehittyvät ja ennen kaikkea valtionvelan kasvu saadaan pysähtymään ja pikkuhiljaa ruvetaan velkoja maksamaan pois. Jos emme maksa velkojamme, niiden korot jonain päivänä nousevat. Sitä en tiedä, milloin korot lähtevät nousemaan. Mutta se on ihan varmaa, että alle viidessä vuodessa tästä päivästä eteenpäin korot lähtevät nousemaan. 100 miljardissa jokainen tietää, mitä 1 prosentti on. Toivon, arvoisat kansanedustajakollegat, että otatte vakavasti tämän taloushaasteen. Nyt ei ole vastuuttomien puheiden aika, jotka sattuisi joutumaan lunastamaan sitten seuraavassa hallituksessa, kun niitä isoja ääniä on tullut saatua. Mitä tehdään silloin? Silloin ei enää naurata, kun sitten luottoluokittajat hengittävät niskaan ja valtionvelan korko nousee. Toivon, että tämä vastuu huomioidaan eikä puhuta ihan pehmeitä ihan mistä tahansa asiasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-10-27T17:57:46,2016-10-27T18:03:04,Tarkistettu,1.1 2016_108_102,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin vähän palaan tässä nyt hallituskauden alkuun, kun siitä nyt on käyty tässä paljon keskustelua. Niin kuin me jokainen tiedämme, niin eihän tämä hallituskausi suinkaan alkanut tyhjästä elikkä tässä on tämä historia taustalla. Se tilanne oli tosi vaikea viime kesänä, jos miettii, miten meidän velka kasvoi 54 miljardista 95 miljardiin vuodesta 2008 viime kesään. Se on valtava määrä. Meillä oli myöskin työttömyys kasvanut 100 000 työttömällä, ja meillä on viennin kanssa ollut todella vaikeuksia. Ja jos muistelette, niin siellähän oli Euroopan unioni ja komissio myös Suomea kovistelemassa. Itse olen ollut vierailulla komissiossa viime vuonna, ja siellä komissaari Katainen kertoi meille, että Suomi on saanut viime hallituskauden aikana useita varoituksia tästä talouden suunnasta, mutta silti riittäviä toimenpiteitä ei tehty. Itse en ollut silloin eduskunnassa, mutta seurasin sitä tilannetta eduskuntavaaleja edeltävänä keväänä ja syksynä, ja kyllä minun täytyy sanoa, että se oli aika karmaisevaa katsottavaa, kun hallitus peruutti lakeja, sote oli ihan täysi farssi, ministereitä vaihdettiin, ihan oikeasti se näytti sieltäpäin aika huolestuttavalta. Tuossa Myllykoski sanoi, että pitää vastata tekemisistä ja lupauksista, kun hän arvosteli tuota edustaja Mäkelän puhetta — Myllykoski näyttääkin lähteneen tuosta — ja on juuri näin. Vasemmistokin oli viime kaudella hallituksessa, eli on juuri näin, että pitää vastata niistä omista tekemisistä. Ei varmaan kukaan, joka täällä on aikaisemmin ollut, aikaisemmilla kausilla, ole täysin vailla vastuuta tästä, missä tilassa Suomi on, kun me emme aloita suinkaan nollasta, niin että kaikki velat ja vastuut olisi nollattu silloin, kun hallituskausi alkaa. Olisi todella mukavaa, kun voisi antaa kaikille vain kaikkea lisää, se olisi niin kovin helppoa. Sitten edustaja Järvinen toi esille sen, että hallitus ei välitä pienituloisista. En tiedä, mistä olette saanut sen käsityksen, että meillä on täällä semmoisia ihmisiä, jotka eivät välitä pienituloisista. Olemme tehneet myös sinne paljon panostuksia, sen mitä olemme pystyneet. Esimerkiksi Yle-veroa on alennettu, takuueläkettä on korotettu kaksi kertaa. Nämä veroalennukset, jotka luvattiin kiky-sopimuksen kattavuuden perusteella, tulivat nyt myös eläkeläisille. Omais- ja perhehoitoon on panostettu. Tänään on keskusteltu myös siitä, että yrittäjille on hyvitetty 2 500 euroa raskaudesta aiheutuvia kuluja — se on hallituksella. Yritämme monin keinoin tukea ihmisiä. Minusta on aika mielenkiintoista käyttää tämmöisiä termejä, että ""hallitus ei välitä"", niin että siinäkin mielessä... No, ymmärrän kyllä tietysti, että halutaan antaa viestiä, että on mahdollisimman raflaavaa kielenkäyttöä. Edustaja Myllykoski otti esille historiamuistelussaan myös viime kesän tilanteet, miten ne etenivät, ja hän käytti sanaa ""pakkolait"", niin kuin koko oppositio silloin käytti. Se oli opposition luoma termi. Sehän oli oikeasti kilpailukykysopimus, mistä puhuttiin. Kyllä minun mielestäni kaikki lait ovat sitovia ja velvoittavia. Ei ole ideana se, että niitä lakeja voi noudattaa, jos huvittaa noudattaa, eivät ne yleensäkään sellaisia ole. Se, mikä myöskin tuntui oudolta edustaja Myllykosken puheissa, oli se, että hän sanoi, että hallitus uhkasi laeilla. Siis minä en koe uhkauksena sitä, että eduskunta, kansanedustajat, ministerit kertovat, että mahdollisesti joudumme tekemään tämän ja tämän suuntaisia lakeja. Siis he ovat demokraattisesti valittuja henkilöitä, joilla on velvollisuus ja oikeus tehdä lainsäädäntöä. Ei kai se nyt ole uhkaus, jos sellainen henkilö kertoo, että joudumme ehkä tekemään näin tai näin tai näin? Sekin pitää ymmärtää, että on mandaatti ja velvollisuus säätää lakeja. Ei sekään ole ratkaisu, jos asiat menevät huonosti ja aina vain huonompaan suuntaan, että sitten seisoisi tumput suorana ja sanoisi, että emme me voi tehdä mitään, jos tästä ei ole yhtenäistä konsensusta koko eduskunnassa. Se olisi aika hullua, ei semmoista tilannetta voisi olla. Me emme voisi yhtäkään lakia säätää, jos meillä pitäisi olla yksimielisyys aivan kaikesta. Sitä varten meillä on tällainen systeemi, että on hallitus ja oppositio, ja teidän tehtävänne onkin näitä kritisoida ja arvostella. Mutta niin kuin Myllykoski itse sanoi — ja toivon, että myös pitää tämän omalta osaltaan — muistetaan myöskin ne omat tekemiset ja se oma hallitusvastuu. Se, mitä ainakin itse olen pitänyt erikoisena tuossa kiky-sopimuksessa, on tuo julkisen sektorin lomarahaleikkaus siinä mielessä, että se koskettaa vain julkisen sektorin työntekijöitä. Jos miettisin, että se olisi tuotu lakipakettina tänne — ja olen itse perustuslakivaliokunnan jäsen — niin en usko, että se olisi yhdenvertaisuuden kannalta mennyt läpi, että se kohdistuu vain tietyn alan elikkä julkisen puolen työntekijöihin. En usko, että olisi mennyt perustuslakivaliokunnassa läpi — se ei täällä ole ollut — eivätkä myöskään nämä, kuten oppositio sanoisi, pakkolait. Edustaja Filatov kertoi, että oli joitakin vaikutusarvioita ja mitä kaikkea, että ne olivat kovin huonoja, ne kaikki lait. Hallituksen työkalupakki on rajallisempi kuin ammattiyhdistyksillä, kaikki muistamme sen, mutta eiväthän ne olleet koskaan hallituksen esityksinä asti samalla lailla arvioitavana kuin hallituksen esitykset, niin että ne olisivat käyneet valiokunnassa ja meillä olisi ollut täällä laaja asiantuntijakuuleminen. Se on hyvä muistaa, että ne eivät olleet valmiita esityksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-27T18:03:13,2016-10-27T18:09:26,Tarkistettu,1.1 2016_108_103,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tein kolme huomiota käydystä keskustelusta, joihin tuo kaksiminuuttinen ei aivan riitä, niin että tulen tänne pönttöön kertomaan. Ensimmäisenä: Edustaja Meri on aivan oikeassa siinä, että jokaisen puolueen pitää muistaa se, mitä edellisellä vaalikaudella on tehty, eivätkä nämä asiat täysin tyhjiössä synny, se on aivan totta. Esimerkiksi viime vaalikauden ongelmaa voisi kuvata sanalla lutakko eli ’umpeen kasvanut lampi’: koska isoja rakenneuudistuksia ei saada tehtyä, jäädään täysin jumiin. Tavallaan se on aivan oikea analyysi, minkä voi sanoa, ja siitä myös vihreät kantavat omalta osaltaan vastuuta, vaikka pienenä puolueena olimme mukana. Ja toki siinä vaiheessa, kun hallitukseen mennään, on siitä tietyt keskeiset sopimukset, ja jos näistä sopimuksista ei pidetä kiinni — me olemme tehneet lupauksen äänestäjille viedä tiettyjä asioita eteenpäin — ja jos on läsnä hallituksessa, josta viedään pohja pois, niin silloin jää vain se yksi vaihtoehto eli pitää kiinni sanoistaan ja siirtyä sitten oppositioon. Mutta mitä tulee tämän vaalikauden toimintaan, niin ehkä juuri sen takia, että viime vaalikausi oli kuin lutakko, tämän vaalikauden aikana on pyritty mahdollisimman dynaamisesti, nopeasti, viemään asioita eteenpäin, ja se on johtanut siihen, että monien lakiesitysten osalta ensin päätetään, sitten pohditaan ja lopuksi perutaan, eli kolmen P-kirjaimen linjaan. Se on sanottava, kun seuraa, kuinka paljon hallitus tekee esityksiä, vetää niitä pois ja jättää tekemättä monia vaikutusarviointeja ja myöhemmin huomaa, mitä tulikaan tehtyä. Tämä kolmen P-kirjaimen linja tapahtuu sen kautta. Edustaja Hoskonen piti tärkeän puheenvuoron, jossa toi paljon hyviäkin näkökulmia esiin. Mitä tulee näihin korkoihin, valtiovarainvaliokunnassa olemme saaneet Suomen huippuekonomisteilta hyvin yksiselitteisen näkemyksen siitä, että jatkossa tulemme näkemään tämmöistä stagnaatiotilannetta elikkä tämmöistä pitkää nollakasvun tilannetta ja se tulee jatkumaan jopa vuosikymmeniäkin eteenpäin, kauas horisonttiin asti — tätä korkoriskiä ei ainakaan Suomen huippuekonomeilla ole samalla tapaa näköpiirissä. En tiedä, mistä edustaja Hoskonen on tämän viisi vuotta napannut, mutta tämä on hyvä ja tärkeä aihe käydä keskustelua. Tärkeintä, mitä edustaja Hoskonen nosti kritiikissään, mitä vihreästä näkökulmasta tahdon tuoda esiin, on se, että nyt olisi ensiarvoisen tärkeää välttää niitä hätiköityjä leikkauspäätöksiä, jotka vähentävät samaan aikaan myös valtion tulopohjaa ja johtavat uusiin kustannuksiin, ennen kaikkea työttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin. Jos kaikki eurot otetaan huomioon, puhutaan jopa 8 miljardin euron kokonaispotista työttömyydessä vuosittain. Ja tämä on yksi isoimpia kysymyksiä: miten me voimme työllisyysastetta nostaa. Tällä hetkellä, kun hallitus käy keskustelua tästä työllisyyspaketista eikä ole tuotu vielä päivänvaloon sellaisia toimia, jotka oikeasti kunnolla purisivat, yleinen ekonomistiarvio on se, että tähän 72 prosentin työllisyysastetavoitteeseen ei näillä toimin päästä. Ja iso ongelma on siinä sitten se, kuten valtiovarainministeri Orpo on kahteen otteeseen tässä salissa meidän kaikkien kuullen kertonut, että jos työllisyysastetavoitteeseen, 72 prosentin asteeseen, ei päästä, niin siinä tapauksessa tulee uusi leikkauskierre. (Toimi Kankaanniemen välihuuto) — Tämän on valtiovarainministeri Orpo kahteen otteeseen tässä salissa tuonut esiin, että joudutaan uudestaan harkitsemaan näitä leikkauksia. — Ja se on ihan selvä asia. Minä itse asiassa pidän hieman omituisena sitä, että juuri tänä vuonna hallitus tekee ikään kuin hieman lepsummankin budjetin ja tästä budjettikuristakin lipsuu, ja kun se lipsuu nimenomaan sen kautta, että se tekee mittavat veroratkaisut, joista hyötyvät kaikkein eniten omistavat, niin nämä eurot eivät kanavoidu työllisyyteen eivätkä realisoidu siihen kotimarkkinakysyntään. Voidaan puhua ostovoimasta, mutta mikä osa ostovoimasta realisoituisi kotimarkkinakysyntään? Ne ovat kaksi tyystin eri asiaa. Homman pihvi on myös se, että prosentuaalisesti, joo, kaikki saavat veronalennuksia tasasuuruisesti mutta euromääräisesti eivät, ja jos vaikka puoliväliriihessä katsotaan, että valtiontaloudessa on tapahtunut sama kehitys elikkä budjettialijäämä lisääntyy, rakenteellinen alijäämä lisääntyy, valtion velkaantuminen lisääntyy, ja on tehty tämmöinen hieman keveämpi löysemmän finanssipolitiikan budjetti, niin johtaako se sitten siihen tilanteeseen, että nimenomaan sitten asiakasmaksujen kautta, uusien leikkausten kautta kerätään pois ne pienet roposet niiltä pienituloisilta ihmisiltä, jotka ovat saaneet sen pienen osuuden näistä veronkevennyksistä? Tässä uhkaa tapahtua nimenomaan se negatiivinen kierre. Puhutaan niin sanotusta hysteresis-ilmiöstäkin eli siitä, että kun talouden tuotannon potentiaali laskee, niin se realisoituu myöhemmin myös tuotannon laskuna, ja tämä on se iso ongelma tässä näin. Mitä tulee tähän kiky-sopimukseen, niin kyllä minä sanon näin ja se on myös yleinen ekonomiarvio, että vastuullinen hallitus ei rakenna koko talouspolitiikan linjaansa yhden kiky-kortin varaan vaan pitäisi pystyä ennakoimaan, mitä tulee tapahtumaan. Näin nopeasti muuttuvassa maailmassa näin sementoidun rakenteen luominen ei ole viisasta talouspolitiikkaa, koska se kaventaa niin voimakkaasti sitä muutoskykyä. Ja viimeisenä huomiona otan esiin edustaja Mäkelän puheenvuoron monipuolisista mielipiteistä. Kyllä, jokaisessa puolueessa ja eduskuntaryhmässä on monipuolisia mielipiteitä. Se on hyvä asia, niin pitääkin olla. Joku puheenjohtaja mainitsi ennen vaaleja hyvin voimasanaisesti: alle tonnin tuloja saavilta ei saa, ei pidä eikä voi leikata. Ilmeisesti koko perussuomalaisten eduskuntaryhmä on eri mieltä puolueen omien vaalilupausten kanssa — yksimielisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T18:09:28,2016-10-27T18:16:02,Tarkistettu,1.1 2016_108_104,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Aallolla oli erittäin hyvä puhe, mutta ilmeisesti hän tarkoitti meitä, koska meillähän on se — mihin me pyrimme edelleen, ja meidän puolueohjelmamme on edelleen voimassa — elikkä me pyrimme tulevaisuudessa siihen, että jokainen voisi saada 1 000 euroa verottomana. Emme ole valitettavasti ainoa puolue emmekä me ole voineet Suomen taloutta saada siihen kuntoon, että me olisimme siihen vielä päässeet. Mutta tämä meidän puolueohjelmamme on edelleen voimassa, ja me ryhmänä seisomme meidän puheenjohtajamme sanojen takana, elikkä meillä ei ole kahta eri linjaa eikä julkilausumaa tässä asiassa. Pyrimme siihen edelleen. (Toimi Kankaanniemi: Saivatkohan vihreät kaikki tavoitteensa viime kaudella läpi?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-27T18:16:08,2016-10-27T18:16:53,Tarkistettu,1.1 2016_108_105,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Meri omassa puheenvuorossaan peräänkuulutti sitä, kun sanoin, että hallitus ei välitä pienituloisista. Hän mainitsi, että Yle-veroa on alennettu, takuueläkettä on nostettu. Mutta katsotaan sitä, mikä jää viivan alle: terveydenhuollon asiakasmaksuja on korotettu, matkakorvauksia on leikattu, lääkekattoa on kasvatettu, kansaneläkeindeksiä on leikattu, ja kun veroratkaisut ovat vielä suurituloisia tukevia, niin viivan alle jää se, että pienituloisten eläkeläisten ostovoima järjestelmällisesti heikkenee — ja tämä koskee kaikkia eläkeläisiä, joiden tulot ovat alle 2 500 euroa. Ja kun puhuitte takuueläkeläisistä, niin kaikkein surullisinta on se, että nimenomaan takuueläkeläisten ostovoima leikkautuu ja heikkenee kaikkein eniten. Eli kun te vaalilupauksissanne puhutte siitä, että alle 1 000 euron tuloja ei saa leikata, te todellisuudessa leikkaatte (Puhemies koputtaa) ostovoimaa kaikkein eniten heiltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-27T18:16:55,2016-10-27T18:18:07,Tarkistettu,1.1 2016_108_106,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Minä olen täysin samaa mieltä siitä, että jos puhutaan siitä, että perussuomalaiset ovat pitäneet huolen köyhistä, niin näin ei todellakaan ole ollut, se ei pidä paikkaansa. Nyt kaikkein vähäosaisimmilta viedään, viedään myöskin tässä nyt käsiteltävänä olevassa asiassa. Nimittäin ne, jotka tienaavat kaikkein vähiten, eivät saa yhtään mitään. Ja tämäkään ei tuo, eikä kiky-sopimus tuo, yhtään mitään eläkeläisille, ei köyhille lapsiperheille, ei sairaille, ei niille, joilla ei ole tuloja. Tämä vain jakaa keppiä sinne, ja sieltä tunnutaan ottavan, mistä ei enää pystyisi ottamaan. Jostain syystä ne, jotka tienaavat paremmin, eivät joudu tämän kurimuksen ja kurituksen kohteeksi. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että ne, jotka tienaavat noin 7 500 euroa kuukaudessa, hyötyvät näistä verohuojennuksista, mitä nyt on tullut, kaikkein eniten.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-27T18:18:10,2016-10-27T18:19:06,Tarkistettu,1.1 2016_108_107,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En jatka tästä enempää, mutta on ihan pakko mainita se, että eihän kiky-sopimuksella voitaisikaan määritellä muita kuin työntekijöiden asioita, eihän siellä voi ruveta määrittelemään, minkälaisia lääkekorvauksia (Heli Järvinen: Puhuttiinkin hallituksen ratkaisusta!) tai muuta on. Mutta sen minä haluaisin sanoa, että puhuin siitä, että meidän puolueohjelmamme on edelleen voimassa, me pyrimme siihen. Emme ole missään sanoneet, että kun me pääsemme hallitukseen, niin voimme kaikille luvata, että tämä meidän puolueohjelmamme toteutuu heti ensimmäisenä vuotena ja kuin taivaasta kaikki näin tapahtuu. Haluan kysyä tässä kaikilta muilta puolueilta: ovatko teidän kaikkien aikaisempien vuosien puolueohjelmanne toteutuneet? Muistaakseni esimerkiksi sosialidemokraatit lupasivat viime vaalikaudella runsaasti lisää työpaikkoja. Eipä tainnut tulla. Mitä vastaatte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-27T18:19:09,2016-10-27T18:20:02,Tarkistettu,1.1 2016_108_108,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,Ja nyt puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_108_109,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nythän me varsinaisesti käsittelemme täällä hallituksen esitystä 199, jossa suunnataan pienituloisille palkansaajille kikyn kompensaatioksi tehtyjä veronalennuksia. Tämä kuulostaa hyvältä ja näyttää erittäin hyvältä paperilla. Tällä esityksellä parannetaan niiden ihmisten ostovoimaa, jotka tienaavat alle 14 000 euroa vuodessa, eli ihmisten, jotka tienaavat rapiat 1 000 euroa kuukaudessa. Heiltä tämä sairausvakuutusmaksu poistetaan, ja sehän on aivan loistava asia. Mutta tässä jälleen kerran nähdään se, että hallitus ei katso sitä, mitä nämä päätökset todellisuudessa merkitsevät. Tässä ei katsota sitä, tuleeko tästä mahdollisesti kannustinloukku, ja sehän tästä tulee. Nimittäin jos ihminen tienaa vuodessa 13 999 euroa 99 senttiä, häneltä ei tätä maksua mene, mutta jos palkka nousee sen 1 sentin eli 14 000:een, niin silloin maksu menee, ja laskennallisesti se nousu on 160 prosenttia, se on 200 euroa. Millä tavalla tämä auttaa ihmisiä menemään töihin ja pysymään töissä ja hankkimaan parempaa elantoa itselleen? Sitä en ole laskenut, kuinka paljon pitää tienata, että saa sen 200 euroa kurottua umpeen, mutta ei se ihan pienellä rahalla lähde. Tietystihän tähän samaan liittyy myöskin tämä työnantajan sairausmaksun alennus, joka liittyy kikyyn. Eli kyllä kiky nyt hieman koskee myöskin työnantajia, ei pelkästään työntekijöitä, ja se on ehdottomasti paljon parempi asia kuin pakkolaki. Mutta sen toinen puoli on se, että se aiheuttaa ihan ilmiselvästi loven sairausvakuutuksen rahoitukseen. Nämä uudistukset pienentävät työnantajien vakuutusmaksuosuutta 706 miljoonaa euroa ja pienituloisten päivärahamaksuosuutta 63 miljoonaa euroa. Ja nyt kun mietitään, mistä otetaan tämä korvaava rahamäärä, koska eivät nämä summat ole olleet tuulesta temmattuja, millä ne korvataan, korvataanko ne kenties sosiaaliturvan pienentämisellä, niin jos näin on, se on kyllä kaikkea muuta kuin köyhän kansan huomioimista ja köyhän kansan auttamista eteenpäin. (Toimi Kankaanniemi: Työllisyyden parantaminen!) Tässä esityksessä on niin, että tämä pienituloisille suunnattu kompensaatio kohdistuu nyt palkansaajille ja yrittäjille. Se ei kohdistu, niin kuin kikyn mukaan ei tietenkään kuulukaan kohdistua, eläkeläisille, joiden ostovoima heikkenee ensi vuonna, eikä se kohdistu pienituloisille lapsiperheille, joiden ostovoima niin ikään heikkenee ensi vuonna — ja sitä ei tietenkään tähän voi vaatia, mutta sen voisi jokainen pitää mielessään, että heilläkin pitäisi olla ostovoimaa. Nyt pyytäisinkin, että hallituspuolueiden edustajat veisivät viestiä eteenpäin ja pyytäisivät, että hallitus jollakin tavalla pohtisi tätä 13 999,99 euron ja 14 000 euron rajaa. Jonkinlainen lievennys tuossa välissä täytyy olla, koska muutoin se on täysin kohtuuton todella pienituloisille ihmisille, nimittäin eipä tämä 14 000 euroa vuodessa ihan taida tällä hetkellä riittää edes Euroopan unionin asettamaan köyhyysrajaan. Kyllä nyt pitää pikkuisen tarkentaa näitä asioita, ja kannattaa tehdä se vaikuttavuusarvio siitä ja kurkistaa, mitä on sen mitalin toisella puolella, ettei tarvitse aina sanoa, että moni kakku päältä kaunis. Paperilla tämä näyttää erittäin hyvältä, sen myönnän, mutta toivon, että sisältö saadaan sen mukaiseksi, miltä se näyttää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-10-27T18:20:18,2016-10-27T18:24:54,Tarkistettu,1.1 2016_108_110,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin, viime vaalikaudella silloinen hallitus, tai niitä oli kaksikin, jossa vihreät olivat mukana melkein loppuun asti, rahoitti kaikki etuudet velanotolla — velkaa otettiin valtiolle 20 miljardia, kunnille 7 miljardia valtionosuusleikkauksien tähden, valtion kassaa syötiin 7 miljardia ja niin edelleen — eli valtavalla velanotolla. Kuitenkin kävi niin, että työttömyys kasvoi 100 000:lla; kun hallitusohjelmassa oli lupaus, että 100 000 työpaikkaa luodaan, niin 100 000 meni. Bruttokansantuote aleni kolmena vuonna peräkkäin. Mikä nyt on tilanne? Hallitusohjelmassa on tavattoman paljon erilaisia asioita, toimenpiteitä. Edellisen hallituksen ohjelmassa ei ollut juuri mitään, mikään uudistus ei toteutunut. Ei ollut lupauksia, ei ollut toimenpide-ehdotuksia, ja siksi mitään ei tarvinnut perua. Kun mitään ei yritä, niin mitään ei tarvitse myöskään perua. Nyt hallitusohjelmassa on tavattoman paljon uudistuksia, ja osa on valmisteltu hallitusneuvotteluissa lyhyellä ajalla, niin että kun niitä on tarkemmin ruvettu miettimään ja valmistelemaan lakiesitysten muotoon, niin on todettu, että niitä ei ole välttämättä viisasta tehdä sillä lailla kuin on silloin sovittu. Näin on peruttu ja tehty toinen ratkaisu. Tämä on järkevää, ja tämä on vastuullista politiikkaa. Myös edellisellä kaudella olisi pitänyt olla tällaista järkevää ja vastuullista politiikkaa, mutta otetta ei ollut. Edustaja Aalto puhui koroista. Nyt eletään negatiivisten korkojen aikaa, EKP on keinonsa käyttänyt talouden elvyttämiseen, ja meilläkään ei ole siihen juuri varaa. Te ottaisitte velkaa hulvattomasti ja pitäisitte kaiken ennallaan, juuri niin kuin viime kaudella teitte, ja se ei tuottanut tulosta. Nyt hallituksella on toinen linja, ja se tuottaa tuloksia. Komission selvityspyyntö on, edustaja Aalto, erittäin vakava, se joka eilen tuli, mutta hallitus pystyy siihen uskoakseni vastaamaan juuri sen tähden, että sen politiikka on vastuullista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-27T18:24:58,2016-10-27T18:27:15,Tarkistettu,1.1 2016_108_111,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemelle todettakoon, että viime vaalikauden aikana monista huonoista asioista huolimatta tehtiin kuitenkin mittavat 5,5 miljardin euron menosopeutukset kokonaisuudessaan ja työttömyyteen nimenomaan nämä automaattiset vakauttajat. Eli kun työttömyys lisääntyy ja sosiaalimenot kasvavat, ne vaikuttavat, totta kai, siihen velanoton määrään. Mitä olisi tapahtunut, jos sosiaalipolitiikasta ei olisi pidetty huolta? Silloin olisi huomattavasti isompi pommi meidän kansantaloudessa. Ja kun viime vaalikauden aikaiset šokit iskevät, on aika sama, kuka on oikeastaan valtiovarainministeri ja kuka on hallituksessa, koska jos tuli 100 000 uutta työtöntä, niin toisentyyppisillä toimilla olisi tullut helposti 200 000—300 000 uutta työtöntä. Ehkä se selittää aika paljon sitä, mitä tehtiin ja millä tapaa tehtiin. Aina olisi voinut parantaa juoksuaan, mutta tämä on tosiasia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T18:27:18,2016-10-27T18:28:11,Tarkistettu,1.1 2016_108_112,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Aalto totesi, että viime vaalikaudella tehtiin 5,5 miljardin sopeutukset eli säästöt. No, verotusta kiristettiin, mikä lamautti taloutta entisestään, mutta ne säästöt olivat valtaosin, lähes kaikki — tosin koulutuksesta jonkin verran — kuntien valtionosuuksien leikkauksia. Kunnat velkaantuivat hirvittävästi, kunnat irtisanoivat väkeä, kunnat joutuivat heikentämään palveluita, kriisikuntia tuli lukuisasti. Tällä hetkellä kriisikuntia ei ole tiedossa yhtään ja kuntatalous on vahvistumassa. Niin kuin Jyväskylänkin osalta tiedetään, budjetti on ensi vuonna jopa tasapainossa. Se on uskomaton saavutus. Viime kaudella suunta oli aivan toinen. Te velanotolla, joka itse asiassa oli velansiirtoa kunnille valtiolta, yrititte peittää niitä toimettomuuksia, mitä hallituksen politiikassa oli.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-27T18:28:14,2016-10-27T18:29:20,Tarkistettu,1.1 2016_108_113,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pakko tuoda esiin se, että menosopeutus tarkoittaa muutakin asiaa kuin puhtaasti veron korottamista tai menojen leikkaamista. Viime vaalikaudellahan tämä veronkorotusten ja menojen välinen suhde oli 50/50. Tällä vaalikaudella muun muassa talouspolitiikan arviointineuvosto toi esiin sen kritiikkinsä, että kokonaisveroaste ei nouse. Se on hallituksen ankkuroima tavoite, ja se turhan paljon kaventaa sitä finanssipolitiikan liikkumavaraa, mitä voitaisiin tehdä tässä tilanteessa. Se on virheellinen linjaus, ja nimenomaan Suomen talouspolitiikan kovimmat ekonomit ovat tämän huomion teille antaneet. Toivoisin, että siitä voisi ottaa oppia jonkin verran. On aivan selvä asia, että valtionosuuksien leikkaukset kumuloituvat kuntiin, ja ne ovat negatiivisia asioita, mutta samalla tapaa sitten taas, kun esimerkiksi kuntien asiakasmaksut nousevat ja sen kautta verotulot hieman vähentyvät ja talouspolitiikan tiukka kuripolitiikka toisaalta ja toisaalta sen elvytysvaran käyttäminen tämmöisiin puhtaisiin verohyötyihin kaikkein rikkaimmille, sekin kaventaa sitä talouden tilaa, ja se pahentaa kuntien asemaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T18:29:23,2016-10-27T18:30:31,Tarkistettu,1.1 2016_108_114,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voi olla vaikea ottaa selvää, jos ei ole perehtynyt talouspolitiikan lainalaisuuksiin. Tässä keskustelussa on syytetty vihreitä siitä, että he ovat olleet ikään kuin kahdella linjalla kulkemassa, mutta ei tarvitse kuin seurata tätä keskustelua, onko se, että hallitus peruuttaa asioita tai eduskunta ei hyväksy hallituksen esittämiä lakeja, synti vai siunaus. Edustaja Meren mielestä se oli synti, kun sitä teki edellinen hallitus, mutta edustaja Kankaanniemen mielestä se on siunaus, kun sitä tekee tämä hallitus. Minäkin pidän sitä tämän hallituksen parhaina tekoina, nimittäin nämä peruutetut lait ovat olleet sellaisia, että jos ne olisi säädetty, niin ne olisivat vieneet Suomea turmioon ja kurittaneet köyhimpiä kaikkein pahimmalla tavalla. Mutta pyysin itse asiassa tämän puheenvuoron sen vuoksi, että täällä nousi esiin Hartzin komitea ja minijob ja sen tulokset työllisyyden näkökulmasta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta oli perehtymässä Saksan malliin, ja itse asiassa kuulimme saksalaisten tutkijoiden tekemää arviota Hartzin komiteasta, ja heidän mielestänsä työllisyystuloksia ei suinkaan tullut tämän minijobin ansiosta vaan sen ansiosta, että siellä ruvettiin harjoittamaan aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa, siellä tehtiin myös muita uudistuksia, jotka liittyivät eläkkeisiin ja muutamiin muihin etuuksiin. Eli se, että ihmiset pistetään nälkäpalkalla tekemään montaa työtä, ei tuo yhteiskuntaan taloudellista hyvää vaan vasta se, että työn tuottavuus saadaan nousemaan. Ja jos mietitään, mistä tuli pakkolaki-termi, niin sen antoivat oikeusoppineet sen vuoksi, että kyse oli varsin poikkeuksellisesta lainsäädäntöpakettiehdotuksesta, joka siis oli hallituksen ehdotus ja oli lausuntokierroksella, ja noissa lausunnoissa voimakkaasti kritisoitiin sitä, että se ei paranna työllisyyttä eikä tuo sitä hyvää, mitä siltä oli odotettu. Pakkolaeiksi nimettiin ne lait, jotka kieltävät sopimasta paremmin ja jotka puuttuivat niihin mekanismeihin, joita työehtosopimuksilla on normaalisti sovittu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-10-27T18:30:36,2016-10-27T18:32:41,Tarkistettu,1.1 2016_108_115,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Edustaja Järvinen. [Edustaja Meri pyytää vastauspuheenvuoroa] — No myönnän nyt vielä tämän vastauspuheenvuoron, edustaja Meri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_108_116,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Puhuin hieman eri asioista, kun puhuin siitä, kuinka seurasin tätä edellisen hallituskauden toimintaa, kun en itse ollut eduskunnassa: isoja hankkeita kaatui, ja mikään ei mennyt eteenpäin, ja täällä äänestetään omia hankkeita kumoon. Se on hieman eri asia kuin se, että joku asia on valmistelussa ja sitä pohditaan — eikä se ole täällä vielä hallituksen esityksenäkään — ja hallitus kuulee osapuolia ja toteaa, että ei tämä ole hyvä näin. Ja me kuitenkin viemme isoja asioita eteenpäin. Mutta toki me voimme näistä saivarrella, ja jos se nyt on ainoa asia, mistä haluaa täällä pitää puheenvuoron, niin hyvä on sitten. Kuitenkin pidän tärkeänä, että eduskunnalla on mandaatti säätää lakeja, ja minusta on jotenkin kuitenkin outoa, että käytetään sanaa ""pakkolaki"". Jos sitä joku muu käyttää, niin ei sitä ole itse pakko käyttää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-27T18:32:48,2016-10-27T18:33:39,Tarkistettu,1.1 2016_108_117,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä on puhuttu paljon edellishallituksen soutamisesta ja huopaamisesta, niin täytyy sanoa, että ei ole kauhean iloista katseltavaa ollut tälläkään hallituskaudella se tapa, millä erilaisia lakeja, lakiesityksiä, on tuotu pöydälle ja millä innolla niitä on ajettu, kunnes sitten loppujen lopuksi ne on vedetty pois käsittelystä. Otan nyt esiin vain muutaman esimerkin: Esimerkiksi katumusveroa ajettiin kovaa vauhtia. Se lopulta onneksi kaadettiin. Päivähoitomaksuja oltiin korottamassa, ja täällä kuultiin tulenpalavia puheenvuoroja sen puolesta, miksi se on aivan pakko tehdä, kunnes hallitus ymmärsi, että parempi onkin taipua ja vetää korotukset pois. Sama koskee eläkeläisten asumistuen leikkaussuunnitelmia. Nekin oli pakko tehdä, mutta kun oppositio tarttui asiaan, niistäkin luovuttiin. Viimeisin esimerkki on invalidilisien leikkaussuunnitelmat, joista onneksi hallitus luopui. Eli täytyy sanoa, että kyllä näin oppositiosta katsottuna täytyy nyt olla iloinen siitä, että hallitus on paitsi soutanut myöskin huovannut erittäin tärkeissä asioissa. Ja kun katsoo asioita tästä eteenpäin, niin sellaisia asioita, joissa ne airot voisi huopausasentoon jälleen ottaa, on muun muassa kakkostyypin diabeetikon lääkekorvausleikkaukset, jotka todennäköisesti — on kuultu asiantuntijoita — tulevat kalliimmiksi kuin itse leikkausten sisältö. Toinen vastaava on turvapaikanhakijoille, ulkomaalaisille, suunniteltu kotoutumistuki, joka olisi 90 prosenttia suomalaisten perustoimeentulosta. Tälle on vaikea löytää perusteluja. Se tuottaa enemmän kuluja kuin säästöjä. Toivottavasti ne airot ovat huopausasennossa tässäkin kohtaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-27T18:33:41,2016-10-27T18:35:51,Tarkistettu,1.1 2016_108_118,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun nimeni useaan kertaan mainittiin, palaan vielä muutamiin keskustelussa esille tulleisiin asioihin. Ensinnäkin edustaja Kankaanniemi toi hyvin esille edellisen hallituksen linjan siirtää päätöstensä hinnan kunnille kuntien valtionosuuksia leikkaamalla ja velvoitteita lisäämällä. Kunnat lopulta tuottavat palvelumme. Jos kunnat tukahdutetaan, niitä palveluita ei voida käytännössä tuottaa kuntalaisille. Tämä hallitus ei kunnilla asioita maksata, paitsi ehkä yhden pienen asian: Hallitushan alentaa pienituloisten päivähoitomaksuja, kuten alun perin oli suunniteltu. Sen joutuvat monet kunnat kaivamaan budjetistaan, mutta mielellään se kunnissa kaivetaan, koska asia on tärkeä. Mitä tulee vihreiden kritiikkiin perussuomalaisten tavoitteita kohtaan, tarkistin juuri, että vihreät on puolueena perustettu vuonna 1987. Ilmastonmuutos on oikeastaan vasta keksitty sen jälkeen. Ilmastonmuutos on käynyt kiihtymään sen jälkeen. Onko nyt niin, että vihreät kannattavat ilmastonmuutosta, vai eivätkö he halua tai voi tehdä asialle mitään? Tämä logiikka on suurin piirtein samanlainen. Kilpailukykysopimus tuo meille työpaikkoja, työpaikat tuovat verotuloja, ja verotuloilla voidaan huolehtia niistä, jotka eivät voi huolehtia itsestään. Jos valtio menisi verotulojen puutteen vuoksi konkurssiin, kansainvälisen rahoituksen ohjaukseen, niin siinä tilanteessa pienituloiset vasta kärsisivätkin. Jos ette usko, niin kysykää Kreikasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T18:35:54,2016-10-27T18:37:16,Tarkistettu,1.1 2016_108_119,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Herra puhemies! Tässä on käyty todella monipuolinen keskustelu sairausvakuutuslain muuttamisen ympärillä, mutta kun se on osa kiky-sopimusta ja sitten toisaalta kiky-sopimus on tärkeä osa hallituksen politiikkaa, jolla Suomi on saatu nousuun, niin on aihetta tätä keskustelua käydä. Arvoisa puhemies! Edustaja Aallolta vielä olisin toivonut kommenttia tähän EU-komission selvityspyyntöön. Te esitätte, että nyt otetaan velkaa ja annetaan kaikkien tai ainakin suurimman osan menoista olla ja kulua eli otetaan velkaa juokseviin kulutusmenoihin. Mitä te vastaatte tämän politiikan osalta EU-komissiolle, kun se selvitystä pyytää Suomen tilanteesta? Minusta tämä on sen verran vakava kysymys, että siihen on syytä pysähtyä hetkeksi. Mitä tulee sitten maahanmuuton kustannuksiin, joihin edustaja Järvinen viimeksi puuttui, niin miltei miljardi euroa menee tänä vuonna 40 000 maahantulijan kustannuksiin, byrokratiaan ja ylläpitoon. Se on valtava summa. Ja te haluatte, että se edelleen kasvaa ja rajat ovat auki ja etuudet ovat mahdollisimman hyvät. On hienoa, että toisaalta on näin, mutta tämä raha on kyllä kohtuuttoman suuri. Sillä voitaisiin auttaa, sanotaan, puolella siitä voitaisiin auttaa, miljoonia ihmisiä, jotka ovat todella hädässä siellä pakolaisleireissä, lapsia, vanhuksia, sairaita, naisia, jotka kärsivät todella paljon. Täällähän tilanne on aivan toinen. Eli näitä pohdintoja pitää käydä. Tämä miljardi esimerkiksi pakolais-, maahanmuuttomenoihin kasvattaa valtionvelkaa siihen nähden, mitä oli toissa vuonna, teidän kaudellanne. Te velkaannutitte valtion (Puhemies koputtaa) aivan holtittomasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-27T18:37:18,2016-10-27T18:39:27,Tarkistettu,1.1 2016_108_120,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tämä sali mielenkiintoinen paikka. Kun täällä käyttää puheenvuoron siitä, että hallituksen suunnittelema kotoutumistuki, joka on 90 prosenttia suomalaisesta perusturvasta, lisäisi meidän kulujamme sen sijaan että vähentäisi niitä, niin sen perusteella voidaan vetää johtopäätös, että haluan laittaa rajat auki ja saattaa Suomeen rajattoman määrän turvapaikanhakijoita ja muita ulkomaalaisia. Todella mielenkiintoinen tulkinta. Mutta mitä tulee tähän itse kotoutumistukeen: Jos se menee läpi — mikä tuntuu kyllä tässä kohtaa hyvin omituiselta — se tarkoittaa sitä, että yhä suurempi joukko ajautuu toimeentulotukiluukulle, ja se tarkoittaa sitä, että tämän porukan ei kannata ottaa pienintäkään työtehtävää vastaan, koska heitä ei suojaa silloin 300 euron suojaosa, kuten suojaa työmarkkinatuen varassa olevia. Heitä se ei suojaa. Eli jos he ottavat pienenkin työtehtävän vastaan, he menettävät toimeentulotukea vastaavan määrän, ja tämän takia suunniteltu kotoutumistuki, paitsi että se toivon mukaan on perustuslain vastainen, myös toimii itseään vastaan. Mitä tulee vielä kuntien valtionosuuksiin: Hienoa, jos niitä ei leikata. Kannattaa muistaa kuitenkin, että kunnan tuloihin vaikuttaa myös se, kuinka paljon sen asukkaat tienaavat, ja kun pienituloisilta leikataan eniten, se on vahvaa aluepolitiikkaa, mitä tämä hallitus tekee. Ja se aluepolitiikka on Itä- ja Pohjois-Suomen kannalta kohtuullisen karmaisevaa, kun muistetaan, että meillä asuu siellä paljon suurempi osuus niistä pienituloisista. Te sanotte, että ette välitä kuluja kunnille. Kuitenkin kun esimerkiksi (Puhemies koputtaa) subjektiivista päivähoito-oikeutta leikattiin, se tarkoittaa kunnille lisää menoja, koska kunnat joutuvat tekemään sen työn, mitä tämän asian suhteen tehdään (Puhemies koputtaa) ja kuinka porukkaa valikoidaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-27T18:39:29,2016-10-27T18:41:36,Tarkistettu,1.1 2016_108_121,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vastaan edustaja Kankaanniemelle: Vihreitten vaihtoehtobudjettihan lähtee siitä perusprinsiipistä, että pysyvien menojen ja tulojen välinen tasapaino on sama, tismalleen sama. Ja se, mikä erottaa näitten raamien sisällä vihreät hallituksesta: Me käytämme rahaa kohdasta A kohtaan B, ja se meidän ideamme on nimenomaan se, että nyt pitäisi viedä voimakkaasti eteenpäin isoja, työllisyyttä edistäviä rakenneuudistuksia, joita vauhdittamaan voidaan ottaa julkisia investointeja. Tämä on muun muassa Danske Bankin pääekonomistin Kuoppamäen linja, tämä on myös Etlan keskeinen linja. Voi miettiä, mikä on parempi aika tehdä joka tapauksessa myöhemmin tehtäviä investointeja kuin se hetki, jolloin meillä on jopa miinuskorot ja pitkäaikaisissa lainoissa nollakorot ja samaan aikaan meillä on massatyöttömyys. Sitä sopii pohtia. Tämän linjan minä toisin esiin myös komissiolle, koska kaikkein keskeisintä on katsoa sitä keskipitkän aikavälin ja pitkän aikavälin talouden tuottavuuskehitystä, katsoa, mikä vaikuttaa tuottavuuteen kaikkein eniten: se on koulutus, tutkimus ja tiede. Näistä me emme leikkaa. Emmekä me leikkaa kotimaisesta ostovoimasta sen takia, että tämänhetkinen pieni talouskasvun vire syntyy nimenomaan rakentamisesta ja kotimaisesta kulutuksesta. Jos siitä leikataan liikaa, se pieni kipinä, joka tuo kansantalouden kamiinaan lämpöä, sammuu. Sen takia pitää miettiä, miten vaikutukset vaikuttavat pidemmällä aikajänteellä, ei vuosineljänneksellä vaan vuosisataneljänneksellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T18:41:37,2016-10-27T18:43:29,Tarkistettu,1.1 2016_108_122,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin kävin miettimään, miksi nyt vihreät tämän maahanmuuton tähän keskusteluun toivat mukaan, kun puhutaan sairausvakuutuslain muuttamisesta, mutta onhan näillä tietenkin se yhteys, että jollei sitä miljardia sinne maahanmuuton kustannuksiin tarvitsisi laittaa, niin myöskään kilpailukykysopimukseen ja muihin säästötoimiin ei olisi niin suurta painetta. Nyt kun te tässä paikalla olette, niin voisin esittää teille saman kysymyksen, jonka olen esittänyt niin monta kertaa aikaisemmin vihreille mutta jäänyt ilman vastausta. Te olette sitä mieltä, että maahan tarvitaan lisää maahanmuuttoa. Kuinka paljon? Miten monta maahanmuuttajaa te Suomeen haluatte? Kuinka monta turvapaikanhakijaa te Suomeen haluatte? Kertokaa joku määrä. Me voimme laskea sille hinnan. Sen jälkeen voidaan keskustella teidän talouspoliittisen linjanne viisaudesta ja maahanmuuttopolitiikkanne viisaudesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T18:43:29,2016-10-27T18:44:13,Tarkistettu,1.1 2016_108_123,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelälle: Ei kukaan, ei kukaan ihminen tässä maassa, pysty antamaan vastausta tuohon kysymykseen, kuinka paljon maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita me tarvitsemme. Sen näyttää tulevaisuus. Mutta ilman muuta selvää on se, että jos syntyvyys on kovin alhaisella tasolla ja menee edelleenkin alaspäin kuin lehmän häntä, tulemme jatkossa tarvitsemaan enemmän maahantulijoita kuin mitä olemme aiemmin tarvinneet. Tämä vastaus on juuri prikulleen niin selkeä kuin tähän kysymykseen voi antaa. On mielenkiintoista, että me puhumme sairausvakuutuslain... (Puhemies koputtaa) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Arvoisa edustaja, kiinnitän nyt huomiota siihen, että tässä on pitkän aikaa käyty keskustelua maahanmuuttopolitiikasta, ja sillä en näe nyt olevan tässä päiväjärjestyksen kohdassa olevan asian kanssa oikeastaan minkäänlaista tekemistä. Pyydän tästä lähtien siirtymään asiaan, käymään keskustelua siitä, mitä päiväjärjestyksessä sanotaan.] Kiitos, olen, arvoisa puhemies, kanssanne prikulleen samaa mieltä ja olin juuri sanomassa, että luulin keskustelevani sairausvakuutuslain muuttamisesta. Mutta halusin vastata vain edustajan kysymykseen, kun se suorasti meille esitettiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-27T18:44:15,2016-10-27T18:45:34,Tarkistettu,1.1 2016_108_124,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron oikeastaan tuohon edelliseen keskusteluun, mutta kun puhemies ei... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Minä en myönnä tästä asiasta puheenvuoroja. ] Siis en aiokaan puhua. Sanon vain sen, että sehän tuli puheeksi sen vuoksi, että vihreät siitä itse alkoivat puhua. Mutta keskustellaan siitä toisella kertaa. Linja on epäselvä heillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-10-27T18:45:35,2016-10-27T18:45:53,Tarkistettu,1.1 2016_108_125,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Anteeksi, että puhuin maahanmuutosta, mutta edustaja Järvinen taisi siitä vähän niin kuin avata. Edustaja Aalto ei kyllä vastannut vielä. Kun tässä sairausvakuutuslaissa, niin kuin monessa muussakin, te vaaditte lisää menoja, miten te vastaatte komission selvityspyyntöön Suomen talouden tilanteesta? Tämä jäi vastausta vaille. Kunnat voittavat tämän budjetin mukaan 39 miljoonaa, tämä vahvistaa kuntataloutta. Se on historiallista. Liikenneinfraan pannaan rahaa enemmän kuin koskaan, mutta te haluatte, edustaja Aalto, ottaa velkaa vielä lisää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-10-27T18:45:54,2016-10-27T18:46:36,Tarkistettu,1.1 2016_108_126,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän tämänkin keskustelun hyvin lyhyenä, koska tämä ei aivan suoranaisesti liity enää tähän käsiteltävään päiväjärjestyksen mukaiseen asiaan, ja totean edustaja Kankaanniemelle, että lukekaa vihreiden vaihtoehtobudjetti. Totean siitä vain yhden asian: pysyvien menojen ja pysyvien tulojen välinen tasapaino on prikulleen sama. Budjetin sisällä, kehyksen sisällä on arvovalinta, mihin rahaa käytetään. Ylen ekonomisti arvioi jälleen kerran muun muassa Ylen tutkimuksissa ja uutisoinnissa vihreitten vaihtoehtobudjetista seuraavaa: On kaksi tapaa tehdä asioita. Ekonomistikunta ei osannut sanoa, kumpi on parempi tai huonompi, mutta selvää on erilainen arvovalinta — erilainen arvovalinta vihreitten vaihtoehtobudjetissa ja hallituksen linjassa. Sama euromäärä voidaan käyttää eri tavoin. Miten se käytetään, se on jälleen kerran poliittinen arvovalinta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T18:46:37,2016-10-27T18:47:36,Tarkistettu,1.1 2016_108_127,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_108_128,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis lakiehdotus, joka muuttaisi aikuiskoulutustukea, Koulutusrahasto-lakia ja työttömyysetuuksien rahoituslakia, ja tämä nyt on taas osa sitä kilpailukykysopimuksen sopimuspuolta, jos näin voisi sanoa. Valiokunta piti tätä esitystä kannatettavana, vaikka esittikin siihen muutamia kriittisiä huomioita. Hyvänä valiokunta piti sitä, että näissä uusissa säännöksissä tuodaan myös ulkomaantyö mukaan siihen laskettuun työssäoloaikaan, mikä on tämän aikuiskoulutustuen edellytyksenä. Eli kyse on siitä, että jos työtä on tehty Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Sveitsissä, niin jatkossa tämäkin työ lasketaan ikään kuin työssäoloehtoon aikuiskoulutustuen suhteen. Tämä on ehdottomasti hyvä asia. Mutta tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan vähennettäväksi aikuiskoulutuksen määrää ja kestoa, molempia. Sen lisäksi aikuiskoulutustuen rahoitusjärjestelmää uudistetaan siten, että palkansaajan aikuiskoulutustuesta poistetaan kokonaan valtionrahoitusosuus ja tuki rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Sen sijaan yrittäjien aikuiskoulutustuki säilyy edelleen valtion rahoittamana. Valiokunta totesi tästä kokonaisuudesta, että esitetyt muutokset ovat parempi vaihtoehto kuin se, mikä on ollut hallituksen aikaisemmissa suunnitelmissa — silloin ajateltiin, että säästötoimena tämä koko aikuiskoulutustuki olisi muutettu lainaksi. Valiokunta tuumi, että esitetyistä muutoksista ja näistä säästöistä huolimatta aikuiskoulutustuki tarjoaa edelleen palkansaajalle kohtuullisen opiskelunaikaisen taloudellisen tuen. Tuki on nimenomaan työelämään siirtyneille kannustin kehittää omaa osaamistansa, ennen muuta siksi, että työ- ja elinkeinoelämän muut tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Tuki myös parantaa ihmisten työllistymistä ja jatkotyöllistymisen mahdollisuuksia. Kun on arvioitu sitä, mikä aikuiskoulutustuen merkitys on, niin itse asiassa Koulutusrahaston teettämän tutkimuksen mukaan niistä ihmisistä, jotka ovat käyttäneet aikuiskoulutustukea, 96 prosenttia koki, että tuki on melko tärkeä tai erittäin tärkeä opiskelun mahdollistava tekijä. Samalla tavalla ajattelivat myös työnantajat, joiden työntekijät olivat käyttäneet tukea: heistä 93 prosenttia oli samaa mieltä, että tuki on tärkeä tai melko tärkeä. Valiokunta kiinnitti huomiota tasa-arvovaliokuntana siihen, että tässä esityksessä ei ollut tehty sinänsä sukupuolivaikutusten arviointeja, mutta on selvää — tilastot osoittavat sen — että aikuiskoulutustukea käyttävät enemmän naiset kuin miehet. Sen käyttö on kasvanut viime aikoina voimakkaasti, ja naisten käyttö on kasvanut enemmän kuin miesten käyttö. Kun arvioidaan vuoden 2015 tuen käyttäjiä, jolloin heitä oli 20 000, niin heistä 15 000 oli naisia ja 5 000 oli miehiä. Valiokunnan keskusteluissa nousi esiin se, että kun tehdään sukupuolivaikutusten arviointeja, niin ei pitäisi miettiä pelkästään sitä, mitkä ovat lain vaikutukset heihin, jotka ovat enemmistökäyttäjiä, vaan pohtia myös niitä syitä, mistä johtuu se, että toinen sukupuoli käyttää vähemmän jotakin etuutta tai tukea, ja tämä pitäisi jatkossa ottaa myös näissä arvioinneissa huomioon — sitä ei itse asiassa ihan mietintöön asti kirjattu, mutta uskon, että tästä olemme yhtä mieltä. Valiokunta sen sijaan kiinnitti huomiota siihen, että aikuiskoulutustuella opiskelee vähemmän niitä ihmisiä, joiden kouluttautumisen tarve itse asiassa on kaikkein suurin, elikkä esimerkiksi pelkän perusopetuksen varassa olevien osuus tuen käyttäjistä on vain 4 prosenttia. Totesimme, että myös yrittäjien osuus on vähäinen, se on 0,5 prosenttia. Valiokunta piti tärkeänä, että näitä molempia ryhmiä kannustettaisiin enemmän koulutuksen piiriin. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että aikuisten osaamisen vahvistamista tapahtuu paitsi tällä aikuisopintotuella myös erilaisilla muilla omaehtoisen koulutuksen reiteillä sekä tietenkin esimerkiksi opintotuella ja sen lisäksi myös työvoimahallinnon rahoittamalla työvoimakoulutuksella tai sitten työnantajien rahoittamalla henkilöstökoulutuksella. Valiokunta piti tärkeänä sitä, että työelämään siirtyneitä ihmisiä motivoidaan ja kannustetaan osaamisen päivittämiseen ja tarvittaessa myös uuden ammatin opiskelemiseen ja hankkimiseen ja että yhteiskunta turvaa siihen mahdollisuuden, koska esimerkiksi teknologian lisääntyvä käyttö edellyttää ammateissa uusien taitojen ja tietojen omaksumista ja elinikäisen oppimisen periaate on arvokas keino meidän työelämän rakennemuutoksen hallinnassa ja hillinnässä. Valiokunta piti hyödyllisenä sitä, että Suomessa muodostettaisiin kokonaiskäsitys aikuiskoulutuksen tilasta, sen erilaisista vaihtoehdoista ja kehittämisen tarpeista, ja korosti sitä, että meneillään olevien koulutusta koskevien uudistusten vaikutuksista pitäisi tehdä kokonaisvaltainen selvitys — ei siten, että arvioidaan vain yhtä uudistusta vaan että arvioitaisiin näitä kaikkia koulutukseen ja opintotukijärjestelmiin, kouluttautumisjärjestelmiin liittyvien tukien muutoksia ja niiden vaikutuksia mahdollisuuteen kouluttautua ja Suomen osaamispohjan tulevaisuuteen. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Ja edustaja Kontula.] Anteeksi, puhemies, vielä: valiokunta oli muutoin yksimielinen, mutta mietintöön sisältyi yksi vastalause.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-10-27T18:48:01,2016-10-27T18:54:02,Tarkistettu,1.1 2016_108_129,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp",Hyvä. — Edustaja Kontula.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_108_130,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","No niin, arvoisa puhemies, asiasta puheen ollen: Esityksessä heikennetään työssä käyvän väestön opiskelumahdollisuuksia sekä rajaamalla opintokuukausien, vapaiden kuukausien, määrää, että myös laskemalla tuen tasoa. Suunta on ehdottomasti väärä, kun on tiedossa, että opiskelu työuran kaikissa vaiheissa on normalisoitumassa ja elinikäinen oppiminen on tulevaisuudessa pikemminkin lisääntymässä merkittävästi kuin häviämässä. Suomen kansallinen menestys vaatii ihmisten kannustamista opiskeluun elämän eri vaiheissa. Koulutusta tarvitaan enemmän kuin koskaan, ja toisaalta digitalisaation ansiosta meillä on siihen enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan. Siksi esitin tämän lakiesityksen hylkäystä. Tosiasia on, että yksikään maailmanhistorian kansantalous ei ikinä ole romahtanut siihen, että ihmisiä olisi koulutettu liikaa. Sen sijaan monen talousvaikeudet johtuvat siitä, että ihmiset ovat saaneet opiskella liian vähän. On hyvä muistaa, että kaikki opiskelu kasvattaa meidän yhteistä kansallista pääomaamme, sitä pääomaa, joka meidän menestyksemme kannalta on kaikkein tärkeintä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-27T18:54:14,2016-10-27T18:55:45,Tarkistettu,1.1 2016_108_131,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olen ylipäänsä koulutuksen ystävä mutta liiallisen koulutuksen ja ylikoulutuksen ystävä en suorastaan ole. Määrä ei korvaa laatua koulutuksessakaan. Oppositio on täällä salissa kauhistellut pienimpiäkin koulutusleikkauksia, vaikka varmasti koulutusjärjestelmässämme olisi järkeistämisen sijaa. 15 vuotta meillä on tohtoreiden työttömyys yhtäjaksoisesti kasvanut, eikä esimerkiksi sellaiseen ole maallamme varaa. Se on esimerkki mainitsemastani ylikoulutuksesta. Mutta tässä esityksessä hallitus on lähtenyt siitä, että yhteiskunnassa on oikein tukea myös aikuisten opiskelua, erityisesti työllistämisen kannalta, ja valiokunnan lähestyminen asiassa on mielestäni ollut hyvin rakentavaa. Sen sijaan, että pidettäisiin koulutusta kaiken ratkaisevana poppakonstina, kehottaisinkin katsomaan näitä muutoksia enemmänkin mahdollisuutena — koulutuksen perustarkoitus on valmentaa työelämään. Tämä henki on havaittavissa mielestäni myös valiokunnan mietinnössä, mitä pidän hyvänä asiana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T18:55:47,2016-10-27T18:56:46,Tarkistettu,1.1 2016_108_132,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Me vihreät olemme tämän lakiesityksen kannalla kolmesta syystä. Ensinnäkin tämä on osa nyt sitä kuuluisaa kilpailukykysopimusta, jota kunnioitamme. Toinen syy on se, että tällä nyt esillä olevalla esityksellä saatiin torpattua hallituksen alkuperäinen todella huono esitys, jolla aikuiskoulutustuki olisi muuttunut lainamuotoiseksi. Kolmas syy on se, että nyt, kun jälleen se on vahvasti tukimuotoinen, muutokset ovat sen verran pieniä, että niiden kanssa pystyy elämään. Haasteitakin on. Tässä kävi jo ilmi se, että eräs erityinen haaste on se, että nyt tukea käyttävät todellakin eniten ne, jotka sitä vähiten tarvitsevat, ja vähiten ne, jotka sitä todennäköisesti eniten tarvitsevat. Vähiten sitä käyttävät yrittäjät, vain 0,5 prosenttia, ja peruskoulun käyneet, vain 4 prosenttia, kun suurin osa tuen käyttäjistä on korkeakoulutettuja tai ainakin ammattiin koulutuksen saaneita. Kun tiedämme tulevaisuuden — muuttuva ja pirstaloituva työelämä vaatii meiltä yhä uudenlaista oppimista — se iso kysymys on se, miten saamme turvattua monimuotoisen itsensä kehittämisen ja elämän mittaisen oppimisen. Työvoimakoulutus, henkilöstökoulutus ovat yksi ratkaisu, mutta myös aikuiskoulutustuen suosio, joka on kasvanut tasaisesti vuodesta 2010 asti, on selkeä osoitus siitä, että sitä jatkossakin tarvitaan vähintään yhtä paljon kuin tähän asti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-27T18:56:48,2016-10-27T18:58:33,Tarkistettu,1.1 2016_108_133,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun äsken puhuin valiokunnan puheenjohtajana, niin nyt haluan sanoa muutaman sanan sosialidemokraattien näkökulmasta. Niin kuin sanoin aikaisemmassa keskustelussa, silloin kun tehdään joku sopimus, niin meillä on tapana tukea kaikkia niitä esityksiä, jotka siihen kokonaisuuteen kuuluvat, olivat ne sitten mukavia tai ikäviä. Tämä kyllä kuuluu sinänsä ikäviin esityksiin, jos me mietimme sitä nopeaa rakennemuutosta, joka yhteiskunnassa on: meillä kuolee satoja työpaikkoja yhden päivän aikana ja syntyy uusille aloille satoja työpaikkoja jo yhden päivän aikana. Tämä kertoo siitä kiihtyvästä muutoksesta, mikä meillä on. Jos mietimme tätä koko ketjua, jossa aikuiskoulutus ja aikuiskoulutustuki on yksi kouluttautumisen mahdollisuus, niin se jos joku on ennaltaehkäisyä työttömyyden näkökulmasta, koska se lähtee siitä, että ihminen on töissä, tunnistaa, että hän tarvitsee joitakin uusia elementtejä, jotta voi työssänsä selvitä tai vaikkapa saada uuden pätevyyden — jos vaikka me olemme täällä muuttaneet pätevyyttä joissakin julkisissa tehtävissä — eli haluaa kouluttautua siihen, jotta voi työpaikkansa säilyttää. Jos katsoo niitä tuloksia, mitä tässä on, niin tämän kokonaisuuden ehdoton hyöty on se, että sitä kautta kouluttaudutaan niille aloille, joilla meillä on työvoimasta pulaa, esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoitotyön puolelle ja sitten sosiaalityön puolelle. Lisäksi voisi sanoa, että opetusala on toinen sellainen sektori, jolla ammattitaitoisesta työvoimasta aina joskus on pulaa — ei tällä hetkellä niin voimakkaasti. Eli tämä vastaa osaltansa myös työvoiman saatavuusvaikeuksiin. Ongelmallista on se, että tätä tukea leikataan kestoltansa, koska useimmiten juuri meidän järjestelmiemme ongelma on se, että jos pitää hankkia ihan kokonaan uusi ammatti, olipa sitten kyse vaikka työvoimapoliittisesta koulutusta, niin tuo tukijakso ei riitä siihen. Se riittää siihen, että täydennetään palasia, mutta ei saada sitä ammattitutkintoa, ja sen vuoksi ehkä ongelmallisin kysymys on se, että kesto lyhenee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-10-27T18:58:33,2016-10-27T19:00:38,Tarkistettu,1.1 2016_108_134,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ihmettelen kovasti, ymmärsinkö väärin vai tuliko joku virhelause, jos vihreät toteavat, että perustelu sille, että tämä on hyvä heikennys, on se, että eniten sitä tukea käyttävät ne, jotka vähiten tarvitsevat. Samalla perusteellahan voisi perustella myös yliopistoleikkauksia, koska myös siinä käyttäjät ovat ensisijaisesti verraten korkeasti koulutettuja ihmisiä. Ja jos se, mikä on olemassa oleva koulutusaste, on määritelmä sille, kuka koulutusta tarvitsee, niin silloin ei ole mitään syytä kouluttaa ihmisiä yliopistoissa sen enempää. Minä en ajattele näin, ja se kokemus, mikä minulla on työelämästä, ei tue tätä ajatusta. Meillä on tällä hetkellä työelämässä sellainen tilanne, että erityisesti minun ikäisissäni ja vanhemmissa ikäluokissa alkaa olla aika isoja osaamisvajeita suhteessa siihen, kuinka nopeasti työelämä muuttuu. Me olemme ehkä ensimmäistä kertaa historiallisesti sellaisessa tilanteessa, jossa nuoret työpaikoille tulevat osaavat monia sellaisia taitoja, joita pitkään alalla olleet eivät osaa, liittyen digitalisaatioon, koneiden käyttöön, koko tähän verkkomaailmaan. Tällä on monia psykologisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, toimintakykyyn ja työpaikkojen sisäisiin suhteisiin, plus että siellä on valtava tarve uudelleen-, jatko- ja täydennyskouluttautumiselle. Lisäksi monet sellaiset henkilöt, jotka tätä koulutustukea ovat käyttäneet, ovat sellaisia ihmisiä, jotka ovat täydentäneet opintojaan, esimerkiksi niin, että töihin on menty, kun gradu on vielä tekemättä, vaikka muuten onkin tutkinto valmis, ja sitten ollaan ne viimeiset opiskelurauhakuukaudet saatu sillä opintovapaalla ja tutkinto sillä lailla suoritettua. Edelleen olen sitä mieltä, että turhaa opiskelua ei ole.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-27T19:00:38,2016-10-27T19:02:41,Tarkistettu,1.1 2016_108_135,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! On aivan oikein pohtia sitä, miksi he, jotka tarvitsisivat eniten koulutusta, eivät siihen hakeudu. Kyse on siitä, miten palveluita saadaan tarjottua ihmisille ja miten heitä saadaan motivoitua niihin, miten mahdollinen syrjäytymiskehityskin saataisiin katkaistua. Ei se taikatempuilla tapahdu. Maalaisjärjellä ajatellen sellainen koulutus motivoi, jonka kautta voi työllistyä ja saada palkkatuloja — ei koulutusta koulutuksen vuoksi vaan työelämään pääsemisen vuoksi. Niin tässä koulutuksessa kuin muussakin koulutuksessa tulee välttää tyhjäkäyntiä ja sellaista koulutusta, joka ei johda työllistymiseen tai palkkatulojen saamiseen. On myös syytä huomioida työssäoppiminen ja hiljaisen tiedon siirtäminen uusille alaa opiskeleville. Ei se koulussa siirry, se käytännön osaaminen työelämästä, kyllä siihen tarvitaan harjoittelua työelämässä ja kenties oppisopimuksen tyyppisiä järjestelyjä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T19:02:42,2016-10-27T19:03:36,Tarkistettu,1.1 2016_108_136,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ettei jää väärinkäsitystä vihreiden linjasta, toistan uudelleen, että on kolme syytä, joiden takia meidän on helppo olla tämän esityksen takana: Ensimmäinen syy on kilpailukykysopimus, ja tämä lakipaketti on osa sitä. Toinen syy on se, että tällä esityksellä saatiin torpattua hallituksen alkuperäinen, vielä paljon huonompi esitys, jolla aikuiskoulutustuki olisi muuttunut lainamuotoiseksi. Ja se kolmas syy on se, että vaikka muutokset ovat kielteisiä, ne ovat sen verran pieniä, että niiden kanssa pystyy elämään. Sen sijaan näen haastetta siinä, että ne, jotka tätä eniten tarvitsevat, jotka ovat siis vähiten koulutettuja tällä hetkellä, käyttävät kaikkein vähiten tätä koulutusmuotoa. Tulevaisuuden haaste on ilman muuta se, millä saisimme myös vain peruskoulun käyneet ja yrittäjät hyödyntämään tätä vaihtoehtoa. Ja kannatan myös kaikkia muita koulutusmuotoja, joilla saamme ammattitaitoa kasvatettua ja kehitettyä työtehtävien vaatimalle tasolle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-27T19:03:37,2016-10-27T19:04:56,Tarkistettu,1.1 2016_108_137,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kommentoisin vielä edustaja Mäkelälle. Opiskelun ensisijainen tarkoitus ei ole valmistaa ihmistä työelämään vaan valmistaa ihmistä elämään. Sitä, mikä hänen työuransa sitten tulee olemaan, on hirvittävän vaikea arvioida etukäteen. Tohtorien työttömyys ei ole suinkaan osoitus liikakoulutuksesta sen enempää kuin metallimiesten työttömyys osoitus liiasta ammattikoulutuksesta tässä maassa — erityisesti sen takia, että tohtorien työttömyys on tällä hetkellä 4 prosenttia ja työttömyysjaksot verraten lyhyitä. Meillä on aika paljon varoittavia esimerkkejä siitä, mihin liika työelämäorientaatio koulutuksen suunnittelussa johtaa. Koulutuksen suunnittelu tehdään niin paljon etuajassa, että meidän järjestelmillämme ei ole kykyä ennakoida sitä, mitkä ovat ne oppisisällöt, jotka ovat jollakin lailla relevantteja sen tulevaisuuden työelämän kannalta. Tämän takia silloin, kun ollaan keskitytty liikaa työelämän tarpeisiin, ollaan varsin usein menty harhaan, koulutettu tietylle alalle eksakteja ammattipätevyyksiä enemmän kuin mitä tältä alalta sitten siinä vaiheessa löytyy työpaikkoja, kun niitä ihmisiä lopulta sieltä koulusta valmistuu. Toisaalta me tiedämme, että kaikkein suurimmat, yhteiskunnallisesti merkittävät keksinnöt ovat yleensä syntyneet vahingossa, silloin kun joku ihminen on ollut suunnittelematta väärässä paikassa, tekemässä vääriä asioita. Meidän koulutuksemme suurimmat saavutukset evoluutioteoriasta lähtien ovat syntyneet sattumalta. Ja jos tälle sattumalle, jos etsinnälle, jos opiskelulle ilman eksaktia, lukkoon lyötyä päämäärää ei jätetä tilaa, niin me menetämme nämä mahdollisuudet näihin sattumiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-27T19:04:57,2016-10-27T19:06:59,Tarkistettu,1.1 2016_108_138,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä siihen, mitä edustaja Kontula sanoi siitä, että me koulutamme ihmisiä kyllä enemmän elämää varten kuin kilpailukykyä tai työelämää varten. Mutta se lopputulos, että me koulutamme ihmisiä elämää varten, on hyväksi myös työelämälle ja kilpailukyvyllemme. Jos mietitään, miksi peruskoulun varassa olevat ja ne ihmiset, joiden sanotaan usein tarvitsevan eniten koulutusta, kouluttautuvat vähiten tai eivät ole siihen niin innokkaita, niin voisi miettiä myös sitä, mikä on se palkitsevuus erilaisilla koulutustasoilla työskentelevien ihmisten kohdalla siitä, jos kouluttautuu lisää. Ja uskallan väittää, että usein matalapalkkaisissa tehtävissä se, että kouluttautuu lisää, ei välttämättä tuo helpompia työoloja eikä välttämättä kovin paljon enempää palkkaakaan, jolloin kannustin saattaa olla pienempi. Lisäksi usein niiden ihmisten, ketkä ovat jääneet pelkän peruskoulun varaan, historiassa saattaa olla oppimisvaikeuksia, saattaa olla joitakin muita ikäviä tuntemuksia siltä kouluajalta, ja sen vuoksi kouluttautumisinnokkuus ei ole niin suurta. Meidän pitäisi osata puuttua siihen, miksi joillekin meistä syntyy koulukammo tai opiskelukammo tai vastenmielisyys opiskelua kohtaan, kun suurin osa ihmisistä opiskelee mielellänsä ja oppii uusia asioita mielellänsä. Lisäksi kannattaisi miettiä sitä, miksi pelkän peruskoulun varassa olevat ihmiset, jotka ovat työttömänä, eivät niin mieluusti lähde kouluttautumaan. Yksi syy on varmasti se, että siihen ei ole riittäviä taloudellisia mahdollisuuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-10-27T19:07:00,2016-10-27T19:08:33,Tarkistettu,1.1 2016_108_139,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kontulalle kommenttina, että eipä se evoluutioteoria Darwinin toimesta nyt ihan sattumalta syntynyt vaan vuosikymmenten työn tuloksena. Siitä olen samaa mieltä, että liian eksaktin ammattitaidon kouluttaminen ei ole välttämättä mielekästä muuttuvassa maailmassa. Hyvänä esimerkkinä on peliteollisuus. On hyvin todennäköistä, että siinä ajassa, kun pystytään puhaltamaan pystyyn koulutus, jossa koulutettaisiin pelikoodaajia, se peliteollisuus on muuttunut jo aivan toisennäköiseen asentoon kuin se oli siinä kohtaa, kun ihmisiä käytiin kouluttamaan, ja kun he valmistuvat, ammattitaidolla ei enää juurikaan ole käyttöä. Mutta kyse on siitä, mihin suureen suuntaan sitä koulutusta lähdetään viemään: koulutetaanko sellaisia henkilöitä, joilla on perustavanlaatuinen valmius tällaisen koodaustyön tekemiseen riippumatta siitä, minkä luonteista se on. Sitä tullaan aina tarvitsemaan tulevaisuudessa. Monta muutakin käytännön työtä tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa mutta vain pieni määrä tiettyjä teoreettisia osaamisen alueita tai taiteeseen liittyviä osaamisen alueita, ja näihin ei tule ylikouluttaa. Täytyy muistaa myös se, että näitä asioita tehdään yhteisillä rahoilla tilanteissa, joissa resurssit ovat rajalliset, elikkä on tietysti hienoa sanoa ihanteeksi, että opiskellaan elämää eikä työelämää varten, mutta kun sen rahankin pitäisi riittää siihen koulutuksen järjestämiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T19:08:34,2016-10-27T19:09:48,Tarkistettu,1.1 2016_108_140,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kommentoisin vielä tätä, miksi joko peruskoulun käyneet tai jopa peruskoulun kesken jättäneet ihmiset eivät hakeudu tämän nyt käsittelyssä olevan tuen piiriin. Olen itse aikaisemmassa elämässäni tutkinut sellaisia rakentajia, jotka ovat päätyneet rakennusalalle sen takia, että heillä on aika repaleinen koulutausta siellä takana ja kauheasti muita työmahdollisuuksia ei sitten ole ollut. He ovat tyypillisesti olleet semmoisia takapenkissä istuvia pahoja poikia, joilleka koko koulupolku siellä peruskoulussa, niin kauan kuin siellä on sinnitelty, on ollut jatkuvaa opettajan ja ehkä toisten oppilaidenkin taholta tulevaa vakuuttelua siitä, että sinusta ei ainakaan ole opiskelijaksi. Ja tämähän ei pidä paikkaansa. Jokaisesta meistä on opiskelijaksi, mutta siinä verrokkiryhmässä näille on onnistuttu yhdeksän vuoden aivopesun aikana vakuuttamaan, että he eivät sitä ainakaan ole. Tämä oli kauhean laajalti jaettu kokemus niiden rakentajien keskuudessa, joita minä haastattelin tutkimukseeni. En yhtään ihmettele, että kun auktoriteetit sanovat koulussa toistuvasti tällä lailla ja kun koulu on ollut vuodesta toiseen siellä nurkassa seisomista tai unohtuneiden tavaroiden takia jälki-istuntoon jäämistä, niin et sitten kyllä koe, että identiteetissäsi tämä opiskelijapuoli tulisi kauhean vahvasti esille ja että vielä omatoimisesti haluaisit uudestaan samanlaiseen kidutukseen, josta olet onneksi päässyt kertaalleen pois. Että siihen on ihan luonnollinen syy, minkä takia juuri tässä porukassa vapaaehtoinen, omasta aloitteesta tapahtuva koulutus on niin harvinaista, ja sille me kyllä peruskoulun puolella voisimme tehdä aika paljon. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-10-27T19:09:51,2016-10-27T19:11:49,Tarkistettu,1.1 2016_108_141,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuomioistuinten ulkopuolista rikosasioiden käsittelyä koskevan uudistuksen voimaanpanosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 115/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 12/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_108_142,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuomioistuinten ulkopuolista rikosasioiden käsittelyä koskevan uudistuksen voimaanpanosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 115/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä nyt valiokunnassa käsitelty hallituksen esitys on lyhyesti sanottuna tervetullutta norminpurkua ja lainsäädännön selkiyttämistyötä. On periaatteellisesti hyvä asia, että näissä pienemmissä, alle 20 päiväsakon liikennerikkeissä ja näpistyksissä ei kuormitettaisi enää yliruuhkautunutta oikeuslaitostamme tällaisilla käsittelyaikaakin venyttävillä käsittelyillä selvissä ja riidattomissa tapauksissa. Näinhän tietysti on, että näissä voidaan käsitellä vain riidattomia tapauksia, mutta uskon, että valtaosa kansalaisistakin on tyytyväisempiä kohdallaan tähän keveään menettelyyn ja suostuvat siihen, että välttävät raskaamman oikeuskäsittelyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T19:12:24,2016-10-27T19:13:02,Tarkistettu,1.1 2016_108_143,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi osakeyhtiölain 1 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 66/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_108_144,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi osakeyhtiölain 1 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 66/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät vielä paikalla olevat kollegat! Esittelen teille nyt lakialoitteen laiksi osakeyhtiölain 1 luvun muuttamisesta. Aloite tähtää julkisesti rahoitettuja palveluita tuottavan tai julkista palvelutehtävää hoitavan osakeyhtiön avoimuuden lisäämiseen. Hallitus on kuullut kansalaisia julkisten palveluiden yhtiöittämisen huolesta ja jo aiemmin linjannut, että sosiaali- ja terveydenhuollossa julkista tehtävää hoitavat osakeyhtiöt ovat tulevaisuudessa velvollisia hoitamaan tehtäviään avoimesti. Tämän nyt käsiteltävänä olevan lakialoitteen on allekirjoittanut 105 kansanedustajaa. Kiitoksia kaikille allekirjoittaneille, jotka haluavat näin osoittaa, että tällainen avoimuus on demokratian kannalta välttämätöntä. Tehtävän ja verorahoituksen siirtyminen osakeyhtiölle ei saa olla tapa päästä irti toiminnan julkisuudesta, ja verovarojen käyttöä tulee voida valvoa myös osakeyhtiöissä. Kansalaisten huolena maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä on ollut palveluiden yhtiöittämisen myötä yhtiön mahdollisuus salata tietojaan. Tämä pelko on varsin aiheellinen. Nyt käsiteltävänä oleva lakialoite antaa yhden mallin velvoittaa osakeyhtiö toimimaan julkisuuslain piirissä, ja toivon, että tämä käsitellään valiokunnassa tarkkaan, koska yli puolet kansanedustajista on tämän allekirjoittanut. Aloitteen avulla voitaisiin myös estää Länsimetro Oy:n kaltaisten julkisuuskatastrofien toistuminen, sillä tämän avoimuuden tulee kattaa kaikki julkista tehtävää hoitavat yhtiöt. Ainoastaan näin toimimalla voimme säilyttää kansalaisten luottamuksen yhteiskuntamme avoimuuteen ja demokratiaan. Arvoisa herra puhemies! Lakialoitteella halutaan kaikessa yksinkertaisuudessaan lisätä osakeyhtiölain 1 lukuun uusi, 10 § julkista tehtävää hoitavan osakeyhtiön tietojen julkisuudesta. Tämän myötä julkisesti rahoitettuja palveluita tuottavan tai julkista palvelutehtävää hoitavan osakeyhtiön julkisuudessa tulisi noudattaa, mitä on säädetty laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Tämän lisäksi edellä mainitun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohtaa, joka käsittelee liike- ja ammattisalaisuuksia, olisi tulkittava suppeasti määriteltäessä edellä mainittujen yhtiöiden mahdollisia liike- ja ammattisalaisuuksia. Laki ei siis estäisi liike- ja ammattisalaisuuksien salaamista, mutta salaamisen tulisi tällöin perustua aina lakiin. Muilta osiltaan toiminnan tulisi olla avointa. Osakeyhtiölain taakse ei voisi enää automaattisesti piiloutua. On myönnettävä, että niiden yhtiöiden, joihin tätä lakia tulisi soveltaa, määrittely on haastavaa. Mikäli aloite hyväksyttäisiin, tultaisiin lopulliset tulkintakäytänteet todennäköisesti määrittelemään hallinto-oikeuksien ratkaisuissa. Paras tapa korruption torjumiseen yhteiskunnassa on avoimuus. Toiminnan ja tiedon avaamisella varmistetaan myös kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuus osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Veronmaksajilla on oikeus tietää, mihin ja millä tavoin heiltä kerättyjä verotuloja käytetään. Osakeyhtiölain ei tulisi estää tätä, vaan sen tulisi pikemminkin varmistaa, että julkisia palveluita tuottava tai julkista palvelutehtävää toteuttava yhtiö on velvollinen julkistamaan toimintaansa koskettavat tiedot. Ilman avoimuutta demokratian toteutumisesta ei ole konkreettisia todisteita.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+6.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-10-27T19:13:42,2016-10-27T19:17:46,Tarkistettu,1.1 2016_108_145,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi osakeyhtiölain 1 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 66/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnä on tämän lakialoitteen kanssa oikealla asialla, ja siitä syystä itsekin olen tämän lakialoitteen allekirjoittanut. Olen käytännössä kuntapolitiikassa huomannut tämän ongelmallisuuden kunnan tai kaupungin yhtiöiden julkisuuden kanssa, elikkä tilinpito yleisistä varoista on julkista mutta päätösten sisältö ei. Käytännössä se johtaa siihen, että kuntapolitiikassa pyritään mieluumminkin salaamaan asioita kuin paljastamaan niitä julkisuuteen niin kuin pitäisi. Tämä ei mielestäni ole oikein, ja se johtaa jo lähtökohtaiseen epäluottamukseen. Kuten aloitteessa todetaan, kunnat ovat perustaneet osakeyhtiöitä kaikenlaisiin tarkoituksiin, ja joidenkin osakeyhtiöiden tarkoitusperissä on varmasti ollut pyrkimys siihen, että esimerkiksi kankeahko kunnallinen päätöksentekoprosessi voidaan ohittaa. Osittain kyse on ollut myös lainsäädännön puolelta EU:n kautta tulleesta velvoitteesta yhtiöittämiseen, ja erityisen suuri merkitys tällä on nyt, kun soten myötä tulee todennäköisesti lisää yhtiöittämisiä. Tällaiset Länsimetron kaltaiset sopat ovat hyvä esimerkki siitä, miksi tällainen lainsäädäntö on tarpeen. Harva todella tietää, kuinka päätöksiä on tehty; siitä huolimatta yhteisten verovarojen käyttöön liittyvät kustannukset ovat tuplaantuneet. Laitureista on tullut liian lyhyitä, koska automaatio epäonnistui. Metro myöhästyy puoli vuotta tai ties kuinka paljon enemmän, ja sen me veronmaksajat ja päättäjät voimme vain maksaa ja ihmetellä, miksi näin on tapahtunut. Arvoisa puhemies! Mielestäni julkista palvelua tuottavan tai hoitavan osakeyhtiön päätöksenteon pitää olla lähtökohtaisesti yhtä läpinäkyvää kuin mikä tahansa muukin julkinen toiminta. Siksi kannatan tätä lakialoitetta ja toivon sen käsittelyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T19:17:48,2016-10-27T19:19:33,Tarkistettu,1.1 2016_108_146,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi osakeyhtiölain 1 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 66/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen allekirjoittanut tämän edustaja Kärnän erittäin hyvän lakialoitteen ja yhdyn myös moniin niihin huomioihin, joita edustaja Mäkelä tässä toi esiin. On hienoa huomata, että tässä eduskuntasalissa löytyy yksituumaisuutta yli hallitus—oppositio-rajojen. Mitä tulee sote-uudistukseen ja tähän tiettyyn pakkoyhtiöittämisasiaan, joka ei ole täysin selvä asia EU-juridiikan kannalta — tarvitseeko sitä tehdä vai eikö tarvitse vai onko se ennen kaikkea poliittinen valinta — niin tuon lohdutuksena tiedon siitä, että nimenomaan julkisrahoitteiset sote-palveluita tuottavat yhtiöt ovat julkisuuslain ja hallintolain ja tasa-arvolakien piirissä. Se on hyvä asia. Isompi kysymys on sitten soten osalta nimenomaan se, että voi syntyä kaksi erilaista osakeyhtiölakia, toinen näitä julkisrahoitteisia varten ja toinen niitä yksityisiä varten, ja miten tässä toimitaan, se on semmoinen iso kysymys, mitä tämän lakialoitteen ohessa ja rinnalla pitäisi pystyä myös pohtimaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+6.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T19:19:34,2016-10-27T19:20:42,Tarkistettu,1.1 2016_108_147,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi osakeyhtiölain 1 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 66/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Kärnän lakialoite julkista tehtävää hoitavan osakeyhtiön tietojen julkisuuden ja avoimuuden edistämiseksi on varsin kannatettava, ja olen itsekin allekirjoittanut tämän lakialoitteen, kuten yli sata muuta kansanedustajaa. Kuten edustaja Kärnä totesi, Länsimetro on eräs hyvin valitettava esimerkki verorahojen holtittomasta käytöstä mutta ei valitettavasti läheskään ainoa, laajuudeltaan tietysti hyvinkin suuri. Laajempi avoimuus ja julkisuus olisivat todennäköisesti ehkäisseet monet näistä Länsimetroa koskevista ongelmista jo ennakolta. Myös nyt valmisteilla olevan ja historiallisen laajan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen vuoksi avoimuus tulee olemaan entistäkin tärkeämmässä roolissa julkisten osakeyhtiöiden osalta. Tämä edustaja Kärnän lakialoite on siis erittäin kannatettava, ja toivottavasti se myös etenee valiokuntakäsittelyssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-10-27T19:20:43,2016-10-27T19:21:58,Tarkistettu,1.1 2016_108_148,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi osakeyhtiölain 1 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 66/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Aallon puheenvuoro toi esille mielenkiintoisen ja hyvän havainnon siitä, että jo nyt osaa kunnallista päätöksentekoa koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan myös kunnan omistamiin yhtiöihin, esimerkkinä tämä tasa-arvolaki, joka tuo mukanaan kansanomaisesti sanottuna sukupuolikiintiöt. Kun sitä sovelletaan näihin yhtiöihin, niin tätä kautta muodostuu vieläkin vähemmän perusteita sille, miksi myös kunnallisen päätöksenteon avoimuussäädöksiä ei voisi soveltaa näihin yhtiöihin. Noin yleisesti ottaenkin olen sitä mieltä, että suomalaisessa lainsäädännössä annetaan aivan liian suuri painoarvo yritysten salaisuuksille ja niitä turvataan liikaa lain voimakeinoin. Sitä säätelyä pitäisi yleisesti ottaenkin mieluummin keventää kuin muuttaa raskaammaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T19:21:59,2016-10-27T19:22:49,Tarkistettu,1.1 2016_108_149,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi osakeyhtiölain 1 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 66/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan tässä vielä lopuksi kiittää paikalla olleita kollegoita näistä kannustavista sanoista ja näen itsekin asian samoin. 105 kansanedustajaa — kaikista puolueista — allekirjoitti tämän aloitteen, ja näen niin, että tämä on eduskunnalta vahva viesti avoimuuden ja demokratian puolesta. Kiitos vielä kaikille allekirjoittaneille. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+6.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-10-27T19:22:49,2016-10-27T19:23:13,Tarkistettu,1.1 2016_108_150,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi kalastuslain 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 39/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_108_151,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi kalastuslain 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 39/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen tehnyt yhdessä usean lappilaisen kansanedustajan kanssa lakialoitteen, jolla korjattaisiin kalastuslain valmistelun yhteydessä tapahtunut virhe. Paikallisten ihmisten oikeudet sivuutettiin erehdyksessä uuden kalastuslain valmistelussa ja paikalliset asetettiin samaan asemaan kuin turistikalastajat. Tämä ei voi olla kohtuullista. Vaelluskalojen nousualueilla suurissa joissa pohjoisen harvaan asutuilla alueilla tulisi toimia paikallista, luontoon keskittyvää elämäntapaa kunnioittaen. Alueen ihmiset ovat riippuvaisia luonnosta saatavista raaka-aineista ja ovat muuttaneet alueelle juurikin vesistöjen läheisyyteen. Ei ole laisinkaan sattumaa, että Lappi on kansoittunut pitkälti jokien varsille. Tämä side luontoon ja vesistöihin on erittäin vahva vielä tänäkin päivänä. Haastattelemieni asiantuntijoiden mukaan maksullinen lupa ei olisi tarpeen saamelaisalueen asukkaille, vaan riittäisi, että saisimme tietoa nousualueiden kalastuksesta ja saalismääristä. Alueiden kalastuksesta tulisi saada tätä tietoa, jotta kalastuksen ja kalakantojen oikea tila selkiytyy. Vaelluskalakantojen kestävyys edellyttää kattavaa informaatiota, mutta paikallisten viehekalastus ei minkään tietämyksen mukaan muodosta uhkaa vaelluskalakannoille. Arvoisa herra puhemies! Myös Metsähallitus oli siinä uskossa, että saamelaisalueen kunnissa paikallisten kalastus jatkuu maksuttomana myös uuden kalastuslain myötä. Nämä nyt käsillä olleet muutokset tulivat kaikille yllätyksenä. Lainsäätäjille sattuu joskus virheitä, ja eduskunnan on otettava vastuu näiden virheiden korjaamisesta. Lakialoitteessa esitetään, että henkilöllä, jonka kotikuntalain 2 §:ssä tarkoitettu kotikunta on Enontekiö, Inari tai Utsjoki, olisi oikeus saada Metsähallitukselta korvauksetta lupa kalastukseen edellä mainituissa kunnissa sijaitsevilla valtiolle kuuluvilla vesialueilla. Tämä lupa olisi henkilökohtainen, ja se myönnettäisiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Teno- ja Näätämöjoen, Tuulomajoen ja Paatsjoen sekä Tornion- ja Ounasjoen vesistöjen lohen ja taimenen nousualueilla olisi mahdollista saada vastaava henkilökohtainen lupa, mutta tämä lupa myönnettäisiin aina vuodeksi kerrallaan. Tarkempia säädöksiä lupien antamisesta ja käytöstä voitaisiin antaa maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. On erittäin tärkeää, että kalastus järjestetään kaikilta osiltaan kestävästi mutta paikkakuntalaiset huomioiden. Metsä ja vesistöt ovat lappilaisten baletti ja ooppera. Ei viedä niitä heiltä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+7.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-10-27T19:23:29,2016-10-27T19:26:46,Tarkistettu,1.1 2016_108_152,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 40/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_108_153,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 40/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Parasta valmisteilla olevassa alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksessa on raskaan sääntelyn keventäminen ravintoloissa. Toivottavasti esitetyt uudistukset menevät läpi. Niistä on oikeasti apua ravintolatoimintaan, ja niistä on oikeasti apua, kun tahdotaan siirtää alkoholinkäyttöä kodeista ravintoloihin. Mitä tulee itse tähän esitykseen — jos vähän kansanomaisesti ilmaisen asian tällä yleisellä heitolla, että ravintolassa myytävän alkoholin arvonlisäveroprosentti tiputetaan siihen 12 prosenttiin elikkä samalle tasolle kuin ravintoloissa myytävän ruoan — se on yksittäinen täkytoimenpide. Se ei ratkaise tätä itse ongelmaa, koska se vaikuttaa käytännössä tuopin hintaan ehkä noin 20 senttiä ja käytännössä tämä hyöty menee katteisiin. Sen sijaan, että tehdään tämmöisiä yksittäisiä vähennyksiä, suosittaisin sitä, että katsottaisiin meidän verojärjestelmää kokonaisuudessaan uusiksi, että mentäisiin kohti sitä yhteistä tavoitetta, jonka nimi on ""laajat mutta verrattain matalat veropohjat"", sen sijaan että jatkuvasti kairataan meidän veropohjaan uusia vähennyksiä, poikkeuksen poikkeuksia. Se ei toimi tämän fiskaalisen verojärjestelmän perusperiaatteen mukaisesti, eikä se myöskään neutraliteettia edusta eikä edistä. Sen sijaan, että tehdään tämmöisiä pieniä uusia kairauksia, suosittelen laajempaa veroremonttia, ja toivottavaa olisi se, että kun parasta aikaa yritysverouudistusta suunnitellaan virkamiesjohtoisesti, sen työn puitteissa voitaisiin sitten ottaa johtopäätökset tammi—helmikuussa käyttöön ja tehdä komitean pohjalta Suomeen laaja verouudistus, missä mennään kohti laajoja mutta verrattain pieniä verokantoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+8.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T19:27:13,2016-10-27T19:29:04,Tarkistettu,1.1 2016_108_154,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Alkoholilain uudistushan on menossa, ja toivon mukaan siinä voidaan ottaa huomioon tällaisia yksittäisiä hyviä avauksia, kuten tämä edustaja Pelkosen tekemä kannatettava lakialoite arvonlisäverolain muuttamisesta on. Perusteluista voimme lukea sen asian, minkä me jo muutenkin varmaan tiedämme, että ravintola-alalla anniskelu on jatkuvasti vähentynyt kuluvien vuosien aikana. Kuitenkaan alkoholin kulutus ei mittavasti ole vähentynyt, ja Virosta tehtävä tuonti pääkaupunkiseudulle on lisääntynyt, niin että eihän tässä tarvitse päivystävä dosentti olla todetakseen, että kehitys on huononsuuntainen. Itse en valitettavasti huomannut allekirjoittaa tätä lakialoitetta — toivottavasti uusi lakialoitteen sähköinen allekirjoitus tuo avun tähän ongelmaan, ettei mene hyviä aloitteita ohi. Mutta kannatan ehdottomasti toimia, jotka siirtävät alkoholin kulutusta ravintoloihin. Suomalaiset eivät määräänsä enempää kuluta alkoholia, mutta jos kulutus tapahtuu paikassa, joka työllistää muutenkin kuin kotihälytysten merkeissä, niin sellaistahan on helppo kannattaa. Arvoisa puhemies! Esityksessä todetaan, että anniskelu on sosiaalinen ja valvottu tapa nauttia alkoholia. Näin se juuri on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T19:29:05,2016-10-27T19:30:11,Tarkistettu,1.1 2016_108_155,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvonlisävero on erittäin tärkeä väline suomalaisen yhteiskunnan rahoittamiseen. Sillä kerätään kaikkiaan noin 20 miljardia euroa vuodessa. Ottamatta sen enempää kantaa tähän yksittäiseen esitykseen toivon kuitenkin sitä, että kun lähdemme rukkaamaan arvonlisäverokantoja, ottaisimme huomioon kokonaisuuden ja sen toimivuuden suomalaisessa veronkannossa ja yhteiskunnan ylläpitämisessä. EU sallii meille kolme eri arvonlisäverokantaa nollakannan lisäksi. Ne kaikki ovat Suomessa hyötykäytössä, mutta maailmassa on myös hyvin erilaisia järjestelmiä. Esimerkiksi Tanska on ottanut sen käytännön, että siellä on tasan yksi arvonlisäverokanta, joka koskee niin ruokia, lääkkeitä kuin kaikkia muitakin tuotteita, ja sillä on saatu puristettua arvonlisäverokanta kaikilta 20 prosenttiyksikköön, kun se Suomessa on huomattavasti korkeampi muun muassa palveluilta ja tavaroilta. Arvonlisäverokanta on siis niin tärkeä tulonmuodostusväline suomalaiselle yhteiskunnalle, että sen takia en halua lähteä pirstomaan sitä yksittäisillä aloitteilla, ja muistutan vielä siitä, kun välillä aina kuulee puheenvuoroja, kuinka arvonlisäveroa alentamalla voitaisiin auttaa pienituloisia, että se on siihen kaikkein heikoin tai ainakin yksi kaikkein heikoimmista välineistä. Se on aivan samanlainen väline kuin jos lähtisi ampumaan haulikolla hirveä: joku hauli osuu, mutta suuri osa hauleista uppoaa ulkopuolelle. Meiltä kaikilta hyvätuloisilta kannattaa arvonlisäveroa kerätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+8.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-27T19:30:12,2016-10-27T19:32:10,Tarkistettu,1.1 2016_108_156,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 68/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_108_157,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 68/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lakialoite on osa vihreiden vuoden 2017 vaihtoehtobudjettia. Hallituksen esittämä 5 prosentin yrittäjävähennys on tarkoitettu tukemaan yrittäjyyttä sekä ulottamaan yhteisöveron taannoisesta alentamisesta koituneita hyötyjä vastaavalla tavalla myös henkilöyritysten puolelle. Huomattava osa pien- ja mikroyrityksistä on henkilöyrityksiä, jotka ovat työllisyyden parantamisen kannalta avainasemassa. Tasaisen, kaavamaisen yrittäjävähennyksen huono puoli on se, että hyöty kasautuu suurille ja hyvin menestyville henkilöyrityksille, kuten esimerkiksi apteekkareille, lakiasiaintoimistoille ja vastaaville. Vihreät esittävätkin, että tulonjakovaikutusten tasaamiseksi yrittäjävähennykselle asetetaan katto 50 000 euron kohdalle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki henkilöyritykset siis saisivat vähennyksen tuohon rajaan saakka, mutta yli 50 000 euron tuloksen osalta 5 prosentin yrittäjävähennystä ei enää myönnettäisi. Tämä leikkaisi yrittäjävähennyksen hyötyjä kaikkein parhaiten menestyviltä yrityksiltä, mutta kannustevaikutus säilyisi muissa yrityksissä hallituksen esittämän suuruisena. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan tämä malli lisää verotuloja noin 23 miljoonalla eurolla. Kaikkein fiksuinta olisi kohdistaa erilaiset verovähennykset ja ‑kevennykset sekä kannustimet suoriin työllistämistoimiin. Konkreettinen esimerkki olisi esimerkiksi vaikka se, että ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisesta muodostuvat sivukulut poistettaisiin yhden vuoden määräajaksi. Se olisi kaikkein tehokkainta työllisyyden tukemista, ja tämä esitys pääsisi myös kaikkein pisimmälle siinä hallituksen esittämässä tavoitteessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+9.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T19:32:31,2016-10-27T19:34:38,Tarkistettu,1.1 2016_108_158,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 68/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tukea tätä hyvää aloitetta. Ymmärrän hyvin hallituksen tavoitteen yhdenmukaistaa yrittäjävähennyksellä erilaisten yritysten verokohtelua, mutta kuten moneen kertaan täällä salissa on todettu, ongelma on se, että yrittäjävähennyksen käyttöönotto hallituksen esittämällä tavalla ohjaisi suuren osan sen hyödystä nimenomaan hyvätuloisille yrityksille. Eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan peräti lähes puolet koko yrittäjävähennyksen arvosta suuntautuisi ylimmälle palkkaluokalle eli eniten tienaavalle kymmenykselle yrittäjäkentästä. Tässä vihreiden rajauksessa vedetään raja 50 000 euron tulokseen, mikä tarkoittaa siis sitä, että myös ne yrittäjät, joiden tulos on suurempi kuin 50 000 euroa, saisivat vähennyksensä 50 000 euron arvosta. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että parhaimmin tienaavien yrittäjien tuloksesta saisimme säästöön parikymmentä miljoonaa muuhun tarkoitukseen. Se vastaisi paremmin ihmisten oikeudentajua, ja se raha tulee tarpeeseen: sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kakkostyypin diabeetikoiden lääkekorvausten säilyttämiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+9.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-27T19:34:40,2016-10-27T19:36:11,Tarkistettu,1.1 2016_108_159,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 68/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Vartian lakialoite on rinnakkainen hallituksen tekemälle esitykselle 5 prosentin yrittäjävähennyksestä, jolla helpotetaan yritysten toiminta- ja työllistämisedellytyksiä hallitusohjelman mukaisesti. Edustaja Vartia esittää tässä omassa lakialoitteessaan ylärajaa, jonka ylittävältä osalta yrittäjävähennystä ei enää myönnettäisi. Arvoisa puhemies! Näkemykseni mukaan tämä edustaja Vartian esittämä yrittäjävähennykseen tehtävä kaavamainen yläraja kasvattaisi edelleen verotuksemme progressiota ja pienentäisi samalla kannusteita yritysten kasvulle siltä osin kuin tässä lakialoitteessa esitetty 50 000 euron tulosraja ylittyisi. Tätä vastaavaa ongelmaahan ei ole hallituksen alkuperäisessä esityksessä, joka koskee yrittäjävähennystä, joka myönnettäisiin kaikille henkilöyrityksille. Pidänkin hallituksen alkuperäistä esitystä tältä osin parempana, sillä me tarvitsemme yrityksiä, joilla on motivaatiota kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Arvoisa puhemies! On totta, että kaikkein pienimpien yritysten toimintaedellytysten parantamiseen on syytä kiinnittää jatkossakin huomiota, mutta tätä hallitus on jo tehnytkin, muun muassa tuomalla maksuperusteiseen arvonlisäverotilitykseen liittyvän lakiesityksen eduskuntaan, ja myös muita esityksiä on tulossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+9.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-10-27T19:36:12,2016-10-27T19:37:51,Tarkistettu,1.1 2016_108_160,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 68/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Äskeisen edustajan pelko tästä kynnysvaikutuksesta on turha, koska jos voitot ovat enemmän kuin 50 000 euroa, tämä lakiesitys ei veisi heiltä pois senttiäkään, euroakaan siitä yrittäjävähennyksestä, jonka he ansaitsevat siihen 50 000 euroon saakka. Sen ylittävistä tuloista sitä yrittäjävähennystä ei vain enää saisi. Eduskunnan tietopalvelu on laskenut, että tällä ratkaisulla edelleenkin se ylin desiili jäisi yrittäjävähennyksestä eniten hyötyväksi mutta eniten tienaavien hyöty putoaisi alkuperäisestä 55 miljoonasta noin 35 miljoonaan euroon — eli hallitukselle jäisi 20 miljoonaa euroa oletettua enemmän muihin menoihin, vaikka niihin hyviin tarkoituksiin, joilla voisi tukea kaikkein pienimpien yksinyrittäjien mahdollisuuksia työllistää enemmän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+9.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-10-27T19:37:53,2016-10-27T19:39:06,Tarkistettu,1.1 2016_108_161,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 68/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Järvinen toi esiin, tämä vihreiden katto ei tuo mitään hassua marginaaliverokynnystä tähän esitykseen, vaan se on juuri niin kuin edustaja Järvinen sanoi tässä näin. Eli kysymys on nimenomaan siitä, että katto koskee 50 000:tä euroa. Kaikki, jotka siihen kuuluvat, saavat sen tuoton, myös ne rikkaimmat yrittäjät, mutta tosiaan 50 000 euron päälle sitten ei tule enää lisää. On toki ymmärrettävää, että kaikki tämmöiset raja-aidat ovat aina jonkun verran keinotekoisia, mutta se on pienempi ongelma kuin se, mikä on ehdottomasti pihvi tässä, eli se, että kun rahaa on vähän, se raha pitää pystyä kohdistamaan mahdollisimman fiksusti, jotta se tukee parhaalla tavalla työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Tämä esitys jakaa suurimman osan euroista sellaisille tahoille, jotka eivät oikeastaan käytännössä — ainakaan verojaoston asiantuntija-arvioiden mukaan — pysty käyttämään niitä työllisyyteen ja ihmisten palkkaamiseen. Sen takia on aina fiksumpaa käyttää ne suoraan työllistämiseen ja siihen luotavien kannustimien tukemiseen. Sen takia esitin tässä omanakin ajatuksenani myös sitä, että tuetaan mieluummin yrittäjyyttä ja yritysten kasvua sillä tapaa, että ensimmäisestä ulkopuolisesta työntekijästä koituvista palkkakustannuksista sivukulut annetaan vuoden määräajaksi anteeksi ihmiselle, joka palkkaa ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+9.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T19:39:07,2016-10-27T19:40:35,Tarkistettu,1.1 2016_108_162,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 68/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olin tosiaan tulkinnut oikein tämän edustaja Vartian tekemän lakialoitteen ja ymmärsin kyllä jo alun perin, että tässä tosiaan tarkoitetaan tätä, että myös nämä yritykset, joiden verotettava tulos on yli 50 000 euroa, saavat yrittäjävähennyksen tähän mainittuun 50 000 euron rajaan asti, joten siinä mielessä nämä edustajien Järvinen ja Aalto kommentit olivat tarpeettomia. Pidän kuitenkin itse joka tapauksessa tätä kannustinvaikutuksen puutetta tässä ongelmallisena siinä mielessä, että kyllä meidän yrityksillemme täytyy olla tarjolla riittävää motivaatiota kasvulle. Nimenomaan tämä työllistämisen lisääminen on yksi tämän hallituksen ehdottomasti tärkeimmistä tavoitteista, ja tähän meidän täytyy kaikilla toimenpiteillä pyrkiä, joten toistan vielä tämän oman kantani, että tämä hallituksen alkuperäinen esitys yrittäjävähennyksestä on mielestäni paljon selkeämpi eikä siihen myöskään sisälly mitään portaita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+9.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-10-27T19:40:35,2016-10-27T19:41:54,Tarkistettu,1.1 2016_108_163,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 68/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tästä yrittäjävähennyksestä keskustellaan, on hyvä muistaa se, että henkilöyritysten verotus on kauttaaltaan huokeampaa kuin osakeyhtiöverotus — se on syytä huomioida tässä vaiheessa. Ja sen takia, kun pyritään tasaamaan tätä verokohtelua, tämä perustelu on hieman jopa absurdi, että nyt pitää sitten henkilöyhtiöiden verotusta vielä keventää, koska se on jo huomattavasti keveämpää. Jos tahdotaan tasata vaikutuksia, niin itse asiassa henkilöyhtiöiden verotusta (Puhemies koputtaa) pitäisi jopa kiristää, jos tämä tasapuolisuus on siinä se lähtökohta. Ja toistan vain sen, että kun rahaa on vähän, se kannattaa kohdistaa siten, että se parhaiten tukee työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Tässä tilanteessa suurin osa niistä euroista menee sinne ylimpään tulodesiiliin, ja sen vaikutus työllisyyteen ja yrittäjyyteen on hyvin, hyvin pieni ja jopa teoreettinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+9.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T19:41:54,2016-10-27T19:42:44,Tarkistettu,1.1 2016_108_164,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 71/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 11.—15. asiasta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_108_165,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 71/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen valmistellut näistä kaikista budjettilakialoitteista omat erilliset puheenvuorot, mutta koska tosiaan ihan keskuskansliaa myöten tuli tämä toive, että käydään ne yhdessä pötkössä, niin puheenvuoroni on hieman pidempi. Arvoisa puhemies! Ensiksi tämä lakialoite laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Käsittelyssä oleva lakialoite on tosiaan osa vihreiden vuoden 2017 vaihtoehtobudjettia, ja jotta ihmisen on helpompi ja kollegojen on helpompi seurata, niin vastaan neljään kysymykseen: mistä on kysymys, mitä esitämme, miten esitys vaikuttaa ja miksi esitämme kyseistä lakialoitetta. Arvoisa puhemies! Kyse on siis siitä, että yksinomaan energiaverotuloihin kohdistuu 11 erilaista verotukea, joiden kokonaismäärä ylittää 2 miljardia euroa. Energiaveromomentille kohdistuvista verotuista toiseksi merkittävin on työkoneessa käytetyn polttoaineen normia alempi verotus. Verotukihan syntyy siis siitä, että tietyille työkoneille on annettu oikeus käyttää dieseliä kevyemmin verotettua kevyttä polttoöljyä. Kevyttä polttoöljyä käytetään muun muassa dieselmoottorilla varustetuissa liikkuvissa työkoneissa ja maa- ja metsätalouskoneissa. Se, mikä on huomattavaa, on se, että kevyen polttoöljyn käyttö on vähentynyt Suomessa kymmenessä vuodessa 2,5 miljoonasta tonnista 1,5 miljoonaan tonniin. Siitä karkeasti puolet siis käytetään lämmitykseen ja puolet työkoneisiin. Verotuen määräksi vuodelle 2017 on arvioitu 451 miljoonaa euroa, mikä kohdentuu vain ja ainoastaan työkoneissa käytettyyn polttoöljyyn. Emme siis, korostan, esitä lämmitykseen käytettävän kevyen polttoöljyn veron korottamista, koska siihen ei sisälly verotukea. Arvoisa puhemies! Esitämme, että verotuesta leikataan vajaa neljännes, siis vajaa neljännes. Teknisesti tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi sillä tapaa, että siirretään verotuetun kevyen polttoöljyn käyttäjät dieselin käytön piiriin mutta palautetaan heille osa veroista verotuksen yhteydessä. Näin siksi, että 451 miljoonan euron veronkorotus kertaheitolla on kohtuuttoman suuri. Palautamme työkoneiden käyttäjille 341 miljoonaa euroa maatalouden energiaveropalautuksen kaltaisella järjestelmällä. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen yhteisvaikutus valtiontalouteen on noin 110 miljoonaa euroa. On todettava, että esitys nostaa hieman maa- ja metsätalouden sekä maarakennuksen kustannuksia mutta luo kannustimet siirtyä käyttämään esimerkiksi biokaasutraktoreita. Arvoisa puhemies! Esitämme lakialoitetta sen takia, koska saamme sen kautta valtion kassaan 110 miljoonaa euroa, joilla voimme korvata koulutukseen kohdistuneita säästöjä. Ymmärrämme toki vaihtoehtoisen leikkauksen vaikutuksen, minkä vuoksi pidimme sen mahdollisimman kohtuullisena sekä luomme kannustimen siirtyä pois kevyen polttoöljyn käytöstä tai vähentää sitä. Seuraavaksi tosiaan lakialoite tästä ajoneuvoverolain 11 §:n muuttamisesta: Esityksen tarkoituksena on siis varmistaa se, että toinen lakialoitteemme, dieselin alennetun verokannan pienentämisestä, ei johda siihen tilanteeseen, jossa diesel- ja bensiiniautojen väliseen verokohteluun tulisi joku muutos, ja nouseva polttoaineen hinta hyvitetään alennetulla ajoneuvoverolla. Korostan siis, että tavallinen dieselkuski ei tästä esityksestä kärsi. Arvoisa puhemies! Koska varsinainen dieselin alennettuja verokantoja koskeva esityksemme ei ole tänään täällä salissa mutta sitä kompensoiva ajoneuvoverolain esitys on, kerron tässä yhteydessä, mistä on kokonaisuudessaan kyse. Kyse on siis siitä, että dieselin kokonaiskulutus vuonna 2015 oli noin 2,5 miljoonaa tonnia. Siitä karkeasti puolet kohdistuu henkilöautoliikenteeseen ja puolet raskaaseen liikenteeseen. Dieselin saaman verotuen määräksi on arvioitu ensi vuodelle 767 miljoonaa verrattuna bensiinin verokohteluun, siis bruttona. Se perustuu siis energiasisältöveron alennukseen, tuki on 26 senttiä per litra. Tavallinen dieselkuski ei pääse tästä hyötymään, koska verotuki napsitaan pois ajoneuvoveroon sisältyvän käyttövoimaveron kautta. Dieselin saama verotuki ensi vuodelle on siis nettona 489 miljoonaa euroa. Mitä sitten ehdotamme? Ehdotamme, että tuota verotukea pienennetään 7,44 senttiä per litra. Ehdotamme, että henkilöautojen käyttövoimaveroa alennetaan siten, että diesel- ja bensiiniautojen väliseen verokohteluun ei tule muutosta. Nouseva polttoaineen hinta hyvitetään alennetulla ajoneuvoverolla. Tavallinen dieselkuski — toistan: tavallinen dieselkuski — ei siis kärsi tästä esityksestä. Esitys vaikuttaa siten, että dieselin alennetun verokannan pienentäminen ehdotetulla tavalla tuottaa valtiolle 220 miljoonaa euroa lisätuloja. Henkilöautojen käyttövoimaveron alentaminen ehdotetulla tavalla vähentää valtion verotuloja 120 miljoonaa euroa. Verotuki pienenee kokonaisuudessaan 489 miljoonasta eurosta 389 miljoonaan euroon eli hieman yli 20 prosenttia. Tavara- ja joukkoliikenteessä polttoaineen hinta nousee noin 8 senttiä litra eli karkeasti arvioiden 1,22 eurosta 1,30 euroon, siis noin 6 prosentilla. Esitämme tätä siis siksi, että saamme valtion kassaan nyt 100 miljoonaa euroa ilman, että se vaikuttaa henkilöautoihin muuten kuin korkeintaan siten, että kalliimpi polttoaine tekee houkutinvaikutuksen vähentää niitä kilometrejä. Teollisuuden ja kaupan liikenteen osalta syntyy kannustin suosia enemmän muun muassa raideliikennettä sekä jatkossa nesteytettyä maakaasua elikkä LNG-rekkoja. Myös biokaasu- ja sähköbussien kilpailuasema paranee. Tärkein syy on siis kuitenkin se, että yritämme löytää vähemmän haitallisen leikkauskohteen kuin koulutusleikkaus ja samalla vauhdittaa liikenteen uudistumista. Arvoisa herra puhemies! Sitten tämä lakialoite päiväjärjestyksen kohdasta 11, elikkä lakialoite laiksi tuloverolain 33 b §:n muuttamisesta. Tällä hetkellä listaamattomien yhtiöiden osinkoja verotetaan tiettyyn rajaan saakka verrattain kevyesti. Kevyempi verotus ulottuu aina 150 000 euroon saakka, mikäli tuo tuottoasteraja, 8 prosenttia, sen mahdollistaa. Nykyinen osinkoverotus ohjaa resursseja pois yrityksen varsinaisen liiketoiminnan kannalta tärkeistä aineellisista ja aineettomista reaali-investoinneista kohti arvopapereita ja kulumatonta sijoitusvarallisuutta. Osinkojen kevyt verotus vaikuttaa osaltaan myös tuloerojen kasvuun. Mitä sitten esitämme? Esitämme sitä, että euromääräistä rajaa laskettaisiin 60 000 euroon ja tuottoasterajaa 4 prosenttiin, mikä vastaisi paremmin niin sanotun normaalituoton rajaa. Listaamattomien yhtiöiden maksamien osinkojen kireämpi verotus tekisi myös tulojen muuntamisesta ansiotuloista osinkotuloiksi vähemmän kannattavaa. Arvoisa puhemies! Vihreiden vaihtoehdossa pysyvien tulojen ja menojen loppusumma on sama kuin hallituksella, mutta me emme leikkaa heikompiosaisilta emmekä kasvata tuloeroja, päinvastoin. Olennaista on huomata se, että myös tiukkoina taloudellisina aikoina on mahdollista tehdä oikeudenmukaista ja inhimillistä talouspolitiikkaa. Hallitus suosii näillä ratkaisuillaan hyvätuloisia ja ottaa pienituloisilta. Kiky-sopimukseen liittyvät veronalennukset kohdistuvat voimakkaasti suuri- ja keskituloisiin palkansaajiin, noin euromääräisesti. Samaan aikaan hallitus leikkaa indeksisidonnaisista etuuksista 200 miljoonaa euroa. Tämä on täysin vastuuton yhtälö, joka lisää tuloeroja ja ennen kaikkea tunnetta siitä, että yhteiskunta ei ole samassa veneessä eikä se ole reilu kaikkia sen jäseniä kohtaan. Hövelit veronkevennykset ja mittavat leikkaukset sosiaaliturvaan ovat röyhkeä yhdistelmä. Tuloerojen kaventaminen ja köyhyyden vähentäminen on siis mahdollista. Vihreiden esittelemä veromalli suosii pieni- ja keskituloisia sekä etuuden- ja eläkkeensaajia. Haluamme pitää huolen siitä, että säilytämme hyvinvointivaltion ytimen, hyvinvoivat ihmiset, myös voimakkaina talouden muutoksen aikoina. Siksi esitämme merkittävää korotusta kunnallisveron perusvähennykseen ja kohtuullista korotusta työtulovähennykseen. Veromuutoksia rahoitetaan sitten listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kautta, muun muassa. Se, mikä kanssa pitää huomioida, on se, että kokonaisuutena vihreiden esittämät veroreformit ja indeksileikkausten torjuminen pienentävät selvästi tuloeroja — Gini-kerroin on miinus 0,34 prosenttiyksikköä — ja vähentävät köyhyyttä. Näin parannetaan pienituloisimpien ostovoimaa, mikä osaltaan elvyttää kotimarkkinoita. Arvoisa puhemies! Päiväjärjestyksen kohta 15 eli tosiaan lakialoite laiksi tuloverolain 125 §:n muuttamisesta: Keskeinen asia tässä on se, että kiky-sopimuksen kautta, kuten aikaisemmin toin esiin, prosentuaalisesti veronalennukset kohdistuvat kaikkiin samalla tapaa mutta euromääräisesti eivät, ja siksi esitämme merkittävää korotusta kunnallisveron perusvähennykseen ja kohtuullista korotusta työtulovähennykseen. Työtulovähennys meidän mallissamme (Puhemies koputtaa) maksaisi miinus 80 miljoonaa euroa ja kunnallisveron perusvähennys miinus 260 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Yritän juoksuttaa nämä asiat nopeasti ja siirryn päiväjärjestyksen kohtaan 12, lakialoitteeseen laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta. Keskeistä on huomata se, että vuoden 2016 vaihtoehtobudjetissa etsimme esitetyille 200 miljoonan euron koulutus- ja tutkimusleikkauksille vaihtoehdoksi 200 miljoonan euron edestä ympäristölle haitallisia tukia. Esitimme silloin kilometrikorvausten ylikompensaation nipistämistä, ei siis kilometrikorvausten lakkauttamista, ja työmatkavähennyksen pienentämistä. Näin olisimme estäneet hallituksen leikkaukset varhaiskasvatukseen, peruskoulun laatu- ja ryhmäkokorahoihin, ammattikorkeakouluihin, yliopistoihin ja Tekesiin. Vuoden 2017 vaihtoehtobudjetissa esitämme, että ensi vuoden noin 300 miljoonan euron leikkaukset ammattikoulutukseen, opintotukeen, vapaaseen sivistystyöhön, perusopetukseen, valmistavaan koulutukseen, Suomen Akatemiaan ja t&k-rahoitukseen korvataan leikkaamalla fossiilisten polttoaineiden tukia ja luopumalla uusista ympäristölle haitallisista yritystuista. (Puhemies koputtaa) Näin tekemällä pidämme kiinni siitä lupauksesta etsiä hallituksen koulutusleikkauksille täysimääräisesti korvaava vaihtoehto. Politiikka on aina arvovalintoja. Vihreät eivät suostu leikkaamaan koulutuksesta, tutkimuksesta ja tieteestä. Arvoisa puhemies! Mitä tulee puhtaasti tähän esitykseen, saatan eduskunnan tietoon seuraavat asiat: Työntekijä voi verotuksessa vähentää työstä aiheutuvia matkakustannuksia. Asunnon ja työpaikan välisissä matkoissa omavastuu on tällä hetkellä 750 euroa vuodessa ja enimmäismäärä 7 000 euroa vuodessa. Matkakuluvähennys pienentää veroastetta ja sitä kautta verotettavaa tuloa. Ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisen haitallisia tukia koskevan raportin mukaan nettovaikutus valtion ja kuntien tuloihin vuonna 2013 oli noin 630 miljoonaa euroa. Työmatkavähennystä maksetaan halvimman mahdollisen kulkutavan mukaan, mutta käytännössä kyseessä on selvä tuki yksityisautoliikenteelle. Yksityisautoilijoille nimittäin maksetaan noin 80 prosenttia näistä vähennyksistä. Toisin kuin yleensä kuvitellaan, vähennykset painottuvat yksityisautoiluun nimenomaan suurten kasvukeskusten kehyskunnissa. Nykyinen vähennysjärjestelmä lisää liikennettä, koska se sisältää epäsuoran kannustimen muuttaa kauemmas työpaikasta. Maankäytön hajautumisen taustalla on useita vaikuttimia, mutta tämä on niistä yksi. Siksi vähennystä voi pitää ympäristölle haitallisena tukena, vaikka sillä on muitakin perusteita. Pidemmällä aikavälillä vihreiden ajatuksena on se, että siirrymme vähemmän byrokraattiseen ja paremmin ilmastopolitiikkaa tukevaan kilometripohjaiseen järjestelmään. Siinä vähennyksen perusteena voisi olla vaikka etäisyys työpaikasta. Vähennyksen suuruuteen voisi vaikuttaa se, onko alueella tarjolla mitään julkista liikennettä vai ei. Toisin sanoen vähennys olisi suurempi maaseudulla kuin kaupungeissa. Vähennykset koskettavat noin 800 000:ta henkilöä, joten niillä on suuri vaikutus monien ihmisten talouteen. Siksi näissä tarkistuksissa pitää olla maltillinen. Esitämme, että tässä vaiheessa vähennyksen tasoa leikataan niin, että omavastuuta korotetaan 750 eurosta 900 euroon ja enimmäismäärää lasketaan 6 000 euroon. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+10.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T19:43:12,2016-10-27T19:57:39,Tarkistettu,1.1 2016_108_166,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 71/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En nyt ollut suorastaan selvillä siitä järjestelystä, että näistä voisi keskustella samassa asiakohdassa, joten olen varannut puheenvuorot omiin asiakohtiinsa. Toivottavasti siitä ei nyt muodostu ylitsepääsemätöntä ongelmaa. Mutta tämä kokonaisuus, tämä vihreiden vaihtoehtobudjetti ja siihen liittyvät verolait, on kyllä yhdellä sanalla sanottuna ideologinen. Eli omasta mielestäni ainakin polttoaineverojen korottamisen esittäminen on ikävää, se ei ole minusta ollenkaan mukavaa, mutta vihreät esittävät sen niin, että se olisi mukavaa, ja kyllä se on minun mielestäni jo varsin ideologista. Tämä ei ole se päivä, jolloin voi olla vihreiden kanssa samaa mieltä jostain. Päinvastoin, en käsitä tätä vihreiden hinkua hyökätä niin sanottujen ympäristölle haitallisten tukien kimppuun, mikä suomen kielellä tarkoittaa suomalaisen työn ja toimeentulon kimppuun hyökkäämistä. Voin nimittäin kertoa vihreille tiedoksi sen, että pohjoisessa Suomessa asuminen ja eläminen on lähtökohtaisesti ympäristölle haitallista, mikäli aiomme liikkua, asua ja tehdä täällä työtä. Tällä ensimmäisellä esityksellään tästä polttoaineiden valmisteverosta annetusta laista vihreät haluavat rokottaa työkoneella tehtävää työtä. Sitähän se tarkoittaa. Koneessa ei saisi käyttää kevyttä polttoöljyä vaan pitäisi käyttää kalliimpaa dieseliä. Haluaisinkin kysyä vihreiltä, liikkuvatko ne työkoneet nyt teidän mielestänne tässä maassa tällä hetkellä liikaa. Onko meillä todella maakunnissa liikaa töitä, joita nyt pitäisi käydä aktiivisesti vähentämään? Ja tienaavatko urakoitsijat nyt sillä, että he käyttävät kevyttä polttoöljyä? Kyllä sekin maksaa rahaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+10.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T19:57:42,2016-10-27T19:59:12,Tarkistettu,1.1 2016_108_167,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 71/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on tänään käsittelyssä lukuisia edustaja Aallon ja muiden vihreiden kansanedustajien allekirjoittamia lakialoitteita, ja valitettavasti useimmilla niistä korotettaisiin veroastetta ja samanaikaisesti pienennettäisiin yrittämisen ja työnteon edellytyksiä. Näihin lakialoitteisiin sisältyvät muun muassa esitys työkoneissa käytettävän kevyen polttoöljyn verotuen pienentämisestä sekä toinen lakiesitys, jolla leikattaisiin matkakuluvähennysoikeutta. Lisäksi edustaja Vartian yrittäjävähennykseen liittyvästä lakiesityksestä, jolla määritettäisiin yläraja 50 000 euron vuosituloksen kohdalle yrittäjävähennystä laskettaessa, keskusteltiinkin jo aiemmin tänään. Arvoisa puhemies! Useimmat näistä lakialoitteista näyttäisivät lisäävän kannustinloukkuja työn vastaanottamisessa ja yrittämisessä. Vihreä ideologia näkyy varsinkin edustaja Aallon tekemässä lakialoitteessa matkakuluvähennysten leikkaamiseksi. Tällä lakialoitteella pienennettäisiin ihmisten mahdollisuuksia muuttaa maaseudulle ja asua siellä. Edustaja Aallon lakialoitteessa sekä nostettaisiin matkakustannusten omavastuuosuutta että pienennettäisiin matkakuluvähennyksen ylärajaa. Pidän tätä huonona lähtökohtana maaseudun ihmisten työssäkäyntiedellytyksille, ja se saattaisi myös osaltaan johtaa asuntojen hintojen nousuun kasvukeskuksissa. Arvoisa puhemies! Täytyy muistaa, että nimenomaan yksityisellä sektorilla tapahtuva työnteon lisääminen on ensiarvoisen tärkeää Suomen tulevaisuuden kannalta. Kun taloutemme lähtee kasvuun, niin voimme taata hyvät elinolosuhteet myös tuleville sukupolville.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+10.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-10-27T19:59:13,2016-10-27T20:01:21,Tarkistettu,1.1 2016_108_168,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 71/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän toki sen, että nämä puheenvuorot on kirjoitettu aikaisemmin eikä puheeni jälkeen, mutta ehkä sen takia korostan muutamia seikkoja. Mitä tulee ideologisuuteen, valtiovarainvaliokunnassa ovat olleet kuultavana useita kertoja muun muassa valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen edustajat, jotka pitävät nimenomaan näitä haitallisia yritystukia yhtenä kasvun ja kehittymisen esteenä, tämmöisenä pro business ‑ajatteluna, jolla säilytetään nykyistä rakennetta, sementoidaan nykyistä rakennetta, ja luodaan kasvun esteitä markkinaehtoiselle toiminnalle. Mitä tulee muun muassa tähän työmatkakuluvähennykseen, toistan: 80 prosenttia näistä tuista menee tällä hetkellä kasvukeskuksiin, taajamiin, joissa on helposti käytettävissä erilaisia joukkoliikennemuotoja — siis 80 prosenttia menee tänne suuntaan. Ja kuten kuvasin tuota meidän järjestelmäämme, niin minun mielestäni tämmöinen vyöhykejärjestelmä on kaikkein viisain, eli tuetaan liikkumista omalla autolla enemmän siellä, missä ei ole joukkoliikennettä, Viitasaarella, kaikkialla maakunnissa, ja annetaan vähemmän tukea sitten kasvukeskuksissa, joissa on erilaisia vaihtoehtoja käyttää joukkoliikennettä. Mitä tulee kevyeen polttoöljyyn, niin kuten sanoin tuossa noin, dieselin kokonaiskulutus vuonna 2015 oli 2,5 miljoonaa tonnia, kymmenen vuotta aikaisemmin se oli 1,5 miljoonaa tonnia. Tämä kertoo siitä luonnollisesta kehityksestä, mitä on tapahtunut. Nyt puhutaan paljon biotaloudesta — eikö biotalouden hengessä olisi kannustavaa luoda semmoisia verokannustimia, insentiivejä, joilla muun muassa käytetään biokaasua yhä enemmän ja mieluummin käytetään vaikka sitä dieseliä kuin sitä kevyttä polttoöljyä? Se on viisaampaa, ja siinä on se ympäristöohjaavuus ja rakenteiden uudistaminen aina mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+10.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T20:01:21,2016-10-27T20:03:21,Tarkistettu,1.1 2016_108_169,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 72/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_108_170,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tuloverolain 33 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 72/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti kysyisin tästä, kun vihreä eduskuntaryhmä on muuttamassa tätä tuloverolain 33 b §:ää ja lakialoitteessa väitetään, että nykyinen osinkoverotus ohjaa resursseja pois yrityksen varsinaisen liiketoiminnan kannalta tärkeistä aineellisista ja aineettomista reaali-investoinneista kohti arvopapereita ja kulumatonta sijoitusvarallisuutta: Miten niin ohjaa? Mihin tämä väite suorastaan perustuu? Onko tästä olemassa joku asiantuntijalausunto, vaikutusarvio, vai onko väite tuulesta temmattu? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+11.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T20:03:41,2016-10-27T20:04:14,Tarkistettu,1.1 2016_108_171,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 73/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_108_172,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 73/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos vihreiden aikaisemmalla aloitteella hyökättiin työkoneurakoitsijan kimppuun, niin tällä aloitteella vihreät hyökkäävät nyt henkilöautoilun kimppuun, keppihevosena työmatkavähennys. En voi käsittää tätä oppositiostakin kumpuavaa työnantaja- ja työntekijävihaa ja tässä tapauksessa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisten, omalla autollaan työssä käyvien ihmisten vihaa. Vihreät väittävät aloitteessaan, että nykyinen vähennysjärjestelmä lisää liikennettä, koska se kannustaa ihmisiä muuttamaan kauemmas työpaikasta. Tulen itse maakunnasta, Lappeenrannasta, missä todella harvassa paikassa voi asua ja käydä töissä ilman omaa autoa. Tuntuu siltä kuin vihreät olisivat irrallaan tästä maakuntien todellisuudesta esittäessään tällaista. Suosittelenkin kasvukeskusten vihreille joskus käyntiä maakunnissa ja muutaman päivän kokeilua siitä, kuinka työssäkäynti onnistuu ilman omaa autoa, kun bussi ei vain kulje. Se voisi hieman avartaa perspektiiviä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+12.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T20:04:31,2016-10-27T20:05:22,Tarkistettu,1.1 2016_108_173,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 73/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aika ajoin tässä salissa on järkevää keskustelua, jossa kuunnellaan, mitä toinen edustaja sanoo, ja reagoidaan sitten siihen. Itse tulen maakunnasta, Keski-Suomesta. Vietän hyvin paljon aikaa Pohjois- ja Keski-Suomessa, muun muassa Viitasaarella ja Saarijärvellä, ja tiedän tasan tarkkaan, että siellä ei bussi kulje ja siellä oman auton käyttäminen on täysin välttämätöntä. Sen takia toivoisin, että kun puhun täällä jotain, niin sillä olisi jotakin vaikutusta seuraavaan puheenvuoroon. Sen takia korostin tässä näin, että vihreät pyrkivät ajattelemaan muun muassa tämmöisen järjestelmän luomisen kautta sitä, että maaseudulla, taajamissa, joissa ei ole sitä julkista liikennettä samalla tapaa käytössä kuin vaikka tässä Eduskuntatalon ulkopuolella, ne korvaukset olisivat suurempia ja vaikka täällä pääkaupunkiseudulla hieman pienempiä. Nykyinen malli ohjaa 80 prosenttia kaikista euroista puhtaasti tänne pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten ympärille, missä olisi paljon vaihtoehtoja kehittää järjestelmää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+12.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T20:05:25,2016-10-27T20:06:28,Tarkistettu,1.1 2016_108_174,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi ajoneuvoverolain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 75/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_108_175,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ajoneuvoverolain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 75/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä aloitteessa vihreät nyt käyvät sitten dieselautoilijan kimppuun, kun aikaisemmin on käyty koneurakoitsijoiden ja autolla työssä käyvien kimppuun. Aikaisemmin edustaja Aalto esitti, että tällä toimenpiteellä, tällä esityksellä, kuitenkin kertyisi valtion kassaan säästöä kolmenumeroinen määrä miljoonia, kuitenkin toisaalla puheessa ikään kuin esitettiin, ettei mikään muutu. Mikä on nyt tämä totuus? Mistä ne kolmenumeroiset miljoonamäärät otetaan, jollei kerran tämä millään tavalla haittaa suomalaista dieselautoilijaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+13.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T20:06:41,2016-10-27T20:07:15,Tarkistettu,1.1 2016_108_176,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi ajoneuvoverolain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 75/2016 vp,"Jälleen kerran olisi helpompi käydä keskustelua, jos käyttämäni puheenvuoro ja tässä aikaisemmin käytetyt puheenvuorot kantautuisivat kaikkien kollegoiden korviin. Kysymys oli siitä, että henkilöautoliikenteen osalta tavallinen dieselkuski ei joudu maksamaan yhtään enempää, mutta totta kai ammattiliikenne joutuu maksamaan hieman enemmän, se on ihan selvä asia. Mutta samaan aikaan luodaan kannustimia muun muassa LNG-rekkojen käyttöönottoon — paljon on puhuttu näistä biokaasuista — ja muun muassa biokaasu- ja myös sähköautojen käyttöönottoon, se on ihan selvä asia. Sieltä tulevat nämä tietyt eurot, mitä tuossa äsken kuvattiin. On hyvä ymmärtää se, että toisaalta käyttövoimaveron palautuksena tuodaan tavallisille ihmisille, dieselkuskeille, se euromäärä takaisin, jotenka tavallinen dieselkuski näkee, että polttoaine nousee, joo, jonkun verran mutta käyttövoimaverossa tulee alennus 120 miljoonaa euroa, jolloin käytännössä hän pystyy katsomaan, että polttoaineen hinta hieman nousee. No, siinä tapauksessa se ei vaikuta nettovarallisuuteen juuri laisinkaan, mutta se antaa kannustimen vaikka miettiä hieman sitä ajoliikennettä, jolloin syntyy kannustin miettiä niitä omia ajokilometrejä ja miettiä sitä liikenteen järjestämistä vielä toisella tapaa, niin että siinä on jopa pieni kannustin mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+13.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T20:07:15,2016-10-27T20:08:41,Tarkistettu,1.1 2016_108_177,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ajoneuvoverolain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 75/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sain kysymykseeni vastauksen, eli kysymys on nyt ilmeisesti siitä, että spekulatiivisesti ottaen tämä voisi vaikuttaa niin, että tämä ei haittaa, jos ihmiset alkaisivat toimia niin kuin vihreät ideologisessa linjauksessaan haluavat, eli hankkisivat sellaisia ajoneuvoja ja toimisivat niin kuin vihreät haluavat. Tämä asia tuli harvinaisen selväksi. Itse olen eri mieltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+13.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T20:08:41,2016-10-27T20:09:05,Tarkistettu,1.1 2016_108_178,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi ajoneuvoverolain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 75/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka dieselkuski ajaisi minkälaisella autolla tahansa, tavallinen dieselkuski, kun sitä käyttövoimaveroa alennetaan ja on polttoaineen korotus, niin se vaikutus pysyy neutraalina. Juuri sen takia me tahdomme tehdä näin, etta tavallista dieselkuskia kohtaan ei tapahtuisi mitään lisäkiristystä. Se lukee siellä, minä voin tulla vaikka kädestä pitäen vielä selittämään tämän asian. Mutta se on totta, että sitten raskaassa liikenteessä, ammattiliikenteessä syntyy lisäkustannuksia, se on selvä asia. Jos me tahdomme tutkimuksesta, koulutuksesta ja tieteestä leikata vähemmän ja korvata ne koulutusleikkaukset, jostain pitää ne vaihtoehtoiset leikkaukset tuoda. Me pyrimme miettimään ne niin, että ne meidän leikkauksemme eivät kohdistu puhtaasti yksittäiseen ammattiryhmään ja että kun ne kohdistuvat jonkun verran kaikkiin ammattiryhmiin, totta kai, niin ne olisivat mahdollisimman kohtuullisia. Juuri sen takia me teemme näitä meidän kompensointejamme, joista oli kysymys tässä, kun esittelin tämän oman ajoneuvoverolakimuutoksen. Nimenomaan käyttövoimaveron osalta me kompensoimme tavalliselle dieselkuskille sen polttoaineen nousevan hinnan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+13.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T20:09:05,2016-10-27T20:10:20,Tarkistettu,1.1 2016_108_179,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain 106 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 76/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_108_180,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tuloverolain 106 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 76/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esityshän ei sinänsä ole lähtökohtaisesti huono, jos unohdetaan, että on keksitty sellainen asia kuin raha. Totta kai se olisi mukava asia, että voitaisiin vähentää pienituloisten verotusta, en minä sitä kiistä, ja kun oppositiokin esittää verotuksen keventämistä verotuksen nostamisen sijaan, niin onhan se aina positiivinen asia. Mutta itse en kuitenkaan lähtisi ihan näin kevyin eväin jakamaan rahaa pois kunnilta. Esityksestä ei ainakaan pikaisesti lukemalla ilmene, mikä on kustannusvaikutus, paljonko tässä menetetään ja miten tämmöinen raha katetaan. Mistä rahat otetaan kunnan palvelujen tuottamiseen, joita myöskin nämä kyseiset kevennetyn veron maksajat paljon käyttävät? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+14.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-10-27T20:10:31,2016-10-27T20:11:11,Tarkistettu,1.1 2016_108_181,108/2016,2016-10-27,16.00,20.13,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi tuloverolain 106 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 76/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos minun pöntössä käyttämieni puheenvuorojen seuraaminen on erityisen vaikeaa, niin voin erikseen lähettää tämän meidän vaihtoehtobudjettimme jokaiselle, joka on asiasta kiinnostunut, siitä voi tarkistaa myös nämä luvut. Tässähän on kysymys nimenomaan siitä, mitä tänään aikaisemmin on puhuttu kiky-sopimuksen vaikutuksista ennen kaikkea julkisten alojen pienituloisiin työntekijöihin ja myös muihin edunsaajiin ja eläkeläisiin. Kunnallisveron perusvähennys on yksi keskeisimpiä, parhaimpia tapoja auttaa kaikkein pienituloisimpia ihmisiä, edunsaajia ja myös eläkeläisiä. Koska tällä hetkellä meillä koko talouskasvun pohjavire tulee tavallisen ihmisen kukkarosta, niin me tahdomme tukea nimenomaan työtulovähennyksen kautta ja kunnallisveron perusvähennyksen kautta sitä, että tavallisilla ihmisillä riittää ruokaan rahaa, lääkkeisiin rahaa ja peruselämiseen rahaa. Kun me kerroimme tuossa aikaisemmin — kuten edustaja Saviokin otti puheeksi nämä veronkorotukset — että meillä on toki veronkorotuksia, niin meillä on myös menoleikkauksia täällä monessa kohtaa. Niillä on haettu pysyvien menojen ja tulojen välistä tasapainoa aivan samalla tapaa kuin hallitus. On pyritty miettimään, että jos me tahdomme leikata paikasta A hieman rahaa, niin millä kohdennetaan se budjetin sisällä, kehysten sisällä paikkaan B. Pyrimme miettimään, mikä on kaikkein vähiten haitallinen tapa suojata ennen kaikkea tutkimusta, koulutusta ja tiedettä. Joitain paikkoja pitää pystyä myös meidän mielestämme esittämään, koska rahaa ei tule tosiaankaan mistään automaatista eikä taivaasta eikä puusta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2016+14.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-10-27T20:11:11,2016-10-27T20:12:55,Tarkistettu,1.1 2016_109_1,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 20/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 26.10.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_109_2,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,Arvoisa puhemies! Ehdotan 3 §:n poistettavaksi vastalauseen mukaisesti.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_109_3,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_109_4,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,"Hanna Sarkkinen on Jari Myllykosken kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_109_5,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,Arvoisa puhemies! Ehdotan 9 §:n poistettavaksi vastalauseen mukaisesti.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_109_6,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_109_7,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,"Hanna Sarkkinen on Jari Myllykosken kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_109_8,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,Arvoisa puhemies! Ehdotan 18 §:n muutettavaksi vastalauseen mukaisesti.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_109_9,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_109_10,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,"Hanna Sarkkinen on Jari Myllykosken kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_109_11,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,Arvoisa puhemies! Ehdotan 21 k §:n poistettavaksi vastalauseen mukaisesti.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_109_12,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_109_13,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,"Hanna Sarkkinen on Jari Myllykosken kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_109_14,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,Arvoisa puhemies! Ehdotan 24 §:n poistettavaksi vastalauseen mukaisesti.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_109_15,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_109_16,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,"Hanna Sarkkinen on Jari Myllykosken kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_109_17,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,Arvoisa puhemies! Ehdotan 24 a §:n poistettavaksi vastalauseen mukaisesti.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_109_18,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_109_19,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,"Hanna Sarkkinen on Jari Myllykosken kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_109_20,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,Arvoisa puhemies! Ehdotan voimaantulosäännöksen muutettavaksi vastalauseen mukaisesti.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_109_21,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_109_22,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 170/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2016 vp,"Hanna Sarkkinen on Jari Myllykosken kannattamana ehdottanut, että voimaantulosäännös hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_109_23,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 22/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 27.10.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_109_24,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,Arvoisa puhemies! Ehdotan 24 a §:ää muutettavaksi vastalauseen 1 mukaisesti.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_109_25,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_109_26,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Hanna Sarkkinen on Jari Myllykosken kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_109_27,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,Arvoisa puhemies! Ehdotan voimaantulosäännöstä muutettavaksi vastalauseen 1 mukaisesti.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_109_28,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_109_29,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Hanna Sarkkinen on Jari Myllykosken kannattamana ehdottanut, että voimaantulosäännös hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_109_30,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi  maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 10/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Keskustelu, edustaja Heinonen. (Hälinää) — Arvoisat edustajat, täällä on pyydettyjä puheenvuoroja. Pyydän siinä määrin hiljaisuutta, että edustaja Heinonen saa sanan haltuun.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_109_31,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi  maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 10/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Vaikka vasta aloitan, niin väki jo poistuu salista, (Hälinää — Puhemies koputtaa) mutta puhun siitä huolimatta. Arvoisa puhemies! Haluan kiittää siitä, että saan olla tällä puhujalistalla ensimmäisenä, sillä suomalainen ruoka on minulle... (Hälinää) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Anteeksi, puhuja. — Nyt minä kyllä vetoan niihin edustajiin, jotka haluavat käydä keskusteluja keskenään, että se keskustelu käytäköön tämän salin ulkopuolella. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä. (Ben Zyskowicz: Aloittakaa alusta!)] Arvoisa puhemies! Haluan kiittää siitä, että saan olla tällä puhujalistalla ensimmäisenä, sillä suomalainen ruoka on minulle sydämen asia. Maa- ja metsätalousvaliokunta on käsitellyt asiaa ja todennut, että maatalousmarkkinoilla on tapahtunut odottamattomia markkinahäiriöitä, joiden seurauksena tuottajahinnat ovat laskeneet merkittävästi. Erityisen merkittävästi tähän ovat vaikuttaneet Venäjän vuonna 2014 asettamat elintarvikkeiden tuontikiellot mutta myös esimerkiksi EU:n luopuminen maitokiintiöistä. Maidon tuottajahinta on laskenut 16 prosenttia helmikuusta 2014 tämän vuoden helmikuuhun. Sianlihan tuottajahinta on laskenut 15 prosenttia, broilerin 11 prosenttia, leipävehnän 8 prosenttia, naudanlihan 7,5 prosenttia, ja samaan aikaan tuotantopanosten hintojen nousu on jatkunut energiakustannuksia lukuun ottamatta, mikä on nopeasti johtanut siihen, että maatilojen lyhyen aikavälin maksuvalmius on heikentynyt ja tiloilla on vaikeuksia selviytyä normaalin toiminnan aiheuttamista juoksevista kustannuksista tai velkojen lyhennyksistä. Näin toteaa maa- ja metsätalousvaliokunta omassa mietinnössään. Tässä esityksessä ehdotetaan siis säädettäväksi uusi laki maatiloille tänä ja ensi vuonna myönnettävistä valtiontakauksista, ja toivotaan, että niillä toimenpiteillä maatilat selviävät yli näiden vaikeiden aikojen. On merkille pantavaa, että viime vuonna vain maa- ja metsätalousyrityksissä, tällä toimialalla, konkurssien määrät nousivat edellisvuodesta. Kaikilla muilla toimialoilla kuin maa- ja metsätaloudessa konkurssien määrä laski ja suhteellisesti eniten rakennusalalla. Viime vuonna, vuonna 2015, hakeutui konkurssiin 67 maa- ja metsätalousyritystä, ja siinä oli kasvua edellisvuoteen. Tämä tarkoittaa myös, että kasvava määrä tämän alan työntekijöitä on joutunut työttömiksi — itse asiassa myös näiden maa- ja metsätalousyritysten henkilöstömäärät ovat olleet suurempia kuin aiemmin. Luonnonvarakeskus totesi viime vuoden tuloksista, että viljanviljelyssä kaksi viimeisintä vuotta ovat olleet kannattavuudeltaan erittäin huonoja. Naudanlihan tuotannon kannattavuus on heikennyt useampana vuonna peräkkäin tuottajahinnan alamäen ja korkeiden tuotantokustannusten seurauksena, ja sikatalouden kannattavuuskerroin romahti ennusteen mukaan viime vuonna lähelle nollaa kustannusten kasvun ja tuottajahinnan alentumisen vuoksi. Millainen tämä vuosi sitten on? Toivottavasti Pellervon taloustutkimus, PTT, on omissa näkemyksissään oikeassa, sillä he ovat MTK:ta astetta optimistisempia ja uskovat siihen, että pientä parantumista olisi luvassa. Minulle suomalainen ruoka, niin kuin totesin alussa, on sydämen asia, mutta se on myös huoltovarmuuskysymys. On tärkeää, että meillä on Suomessa omaa ruuantuotantoa ja pystymme myös vaikeina, vaikkapa kriisiaikoina takaamaan sen, että tässäkin maassa ruokaa riittää. Me emme voi ajatella ja luottaa siihen, että ruokaa löytyisi esimerkiksi EU:n muista maista tämäntyyppisissä tilanteissa. Mutta suomalainen ruoka on myös ekologista: se on lähellä tuotettua, sen kuljetuskustannukset ovat pienempiä. Siinä mielessä se on myös kannatettavaa. Suomalainen ruoka on myös tutkitusti puhdasta ja sen kautta maukastakin, ja sekin on yksi tärkeä asia siinä, että meidän täytyy tehdä toimenpiteitä sen eteen, että Suomessa ruuantuotanto on tulevaisuudessakin mahdollista. Tässä salissa on usein kauhisteltu sitä, että vaaditaan nollakorotuksia palkkoihin. Olen vakuuttunut, että jokainen suomalainen maanviljelijä olisi tyytyväinen, jos he pysyisivät edes siinä. Heidän kohdallaan on menty useampi vuosi isolla miinuksella, palkkatulot ovat alentuneet ja, niin kuin aiemmin kerroin, monet maa- ja metsätaloustilat ovat aivan kannattavuuden äärirajoilla ja konkurssien määrä on ollut korkea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-10-28T13:11:01,2016-10-28T13:16:55,Tarkistettu,1.1 2016_109_32,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi  maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 10/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ehkä se ero tässä onkin, että iloitaan puhumisesta, mutta täytyy sanoa, että maa- ja metsätalousvaliokunnassa iloitaan tekemisestä. On ollut todella hienoa, että valiokunta on yksimielinen ja on rakentavassa hengessä käynyt tätä keskustelua puheenjohtaja Lepän johdolla. Se osoittaa sitä, että valiokunta pitää erityisen tärkeänä, että tämä eduskuntaan tuodaan ja niin, että hallituksen esitystä tältä osin on voitu johdonmukaisesti viedä eteenpäin. Yhden asian kuitenkin haluan nostaa tässä esille. Kun puhutaan valtiontakauksista, niin ehkä meillä täällä eduskunnassa pitäisi olla mahdollisuus käydä hieman toisen toimialan säätelyn ja asioiden kimppuun, jos näin kauniisti voisi sanoa. Niin kuin tiedämme, monesti on niin, että jos työntekijä, jonka taustalla on sairauskassa, menee hammaslääkäriin, niin hammaslääkäri helposti kysyy, että oletteko sairauskassan jäsen vai maksatteko itse, ja lasku on vähän sen mukainen. Tai jos vahingoittunut auto viedään verstaalle, niin kysytään, että onko teillä kaikenvaravakuutus vai maksatteko itse, ja lasku on sen mukainen. Valitettavasti — olen antanut itseni ymmärtää — valtiontakausten osalta on hieman samaa piirrettä, jolloin pankit pistävät pikkuisen vielä paremmaksi sitä korkoa, minkä sitten viljelijä ottaa, kun tiedetään, että siellä on valtiontakaus mukana. Tähän meillä pitäisi olla väline, tai ainakin ruvetaan aktiivisesti seuraamaan, onko lainojen korkotasoissa ja kustannuksissa eroa, jos siellä on valtiontakaus tai ei.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-10-28T13:16:56,2016-10-28T13:19:01,Tarkistettu,1.1 2016_109_33,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi  maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime maaliskuussa traktorit täyttivät Helsingin. Traktorimarssi oli viljelijöiden hätähuuto. Tukimaksatusten myöhästyminen, pakotteiden ja vastapakotteiden romahduttamat tuottajahinnat ja jatkuvasti nousevat kustannukset sekä kiristyvät velvoitteet ovat syösseet maatilat kannattavuuskriisiin. Viljelijöiden yrittäjätulo romahti viime vuonna keskimäärin 40 prosenttia, useilla tiloilla vielä tätäkin enemmän. Suurin osa kovimmassa kassakriisissä olevista tiloista on hiljattain investoineita tiloja, joilla tuotanto on sinänsä tehokasta, mutta äkillinen markkinaromahdus ja sen aiheuttama tuottajahintojen lasku on aiheuttanut — toivottavasti vain tilapäisen — kassakriisin. Kaikki eduskuntapuolueet osoittivat marssilla olleille ymmärrystä ja ystävällisiä sanoja. Hallituspuolueet lupasivat erityisen kriisipaketin. Nyt kriisipaketti on koottu, ja tämä käsittelyssä oleva laki on osa sitä. Näillä muutoksilla voidaan myöntää valtiontakauksia erityisille maatalouden vakauttamislainoille sekä myöntää lyhennys- ja korkovapaata valtion myöntämistä ja takaamista lainoista. On selvää, että näilläkin toimilla on tiukat ehdot ja rajat, mutta näissä olosuhteissa pidän esitystä erittäin hyvänä saavutuksena. Valiokunnan käsittelyssä kävi ilmi, että onneksemme tätä muutosta tarvitseva joukko ei ole vielä erittäin suuri, mutta koska kyse on ikään kuin viimeisestä keinosta, perimmäisestä tuesta tilanteessa, jossa kaikki muut keinot on käytetty, tämä muutos, tämä lakiesitys on erittäin tervetullut ja tärkeä juuri sitä tarvitseville tiloille. Siinä mielessä olen erittäin tyytyväinen, että esitys on nyt täällä käsittelyssä, ja sinänsä erittäin tyytyväinen, että se saadaan näin nopeasti hyväksyttyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+5.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-10-28T13:19:01,2016-10-28T13:21:08,Tarkistettu,1.1 2016_109_34,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi  maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 10/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Me kaikki tässä salissa tiedämme maatilatalouden taloudellisen tilanteen. Tämä lakiehdotus, valtiontakaukset maksuvalmiuslainoille, liittyy yhtenä osana myönnettyyn kriisipakettiin, joka omalta suuruudeltaan on noin 50 miljoonaa euroa. Sen lisäksi käsittelyssä oleva yrittäjävähennys tulee maatilataloutta hyödyttämään noin 20 miljoonan euron osalta ja metsätaloutta noin 15 miljoonan euron osalta, eli ne ovat vielä tämän 50 miljoonan euron päälle. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa tämä lakiehdotus käsiteltiin erittäin ripeästi, ja tavoitteena on, että näitä lainoja voitaisiin hyödyntää jo loka—marraskuun vaihteessa erääntyvien lainojen osalta. Se on nyt pitkälti kiinni pankeista. Nyt on kuulunut huolestuttavia piirteitä: kun viljelijät ovat käyneet keskusteluja pankkien kanssa, niin osa pankeista on lähtenyt siitä, että vakautuslainoilla hoidettaisiin erääntyneitä lainoja. Mutta mielestäni viljelijällä tulee olla oikeus ratkaista se, käytetäänkö näitä lainoja erääntyneiden laskujen maksamiseen tai sitten vaihtoehtoisesti lainojen hoitoon. Lisäksi on tärkeää se, että turkistuotanto saatiin mukaan lainsäädännön piiriin. Turkistuotannon osalta kulunut vuosi on ollut varsin hankala, ja siellä on myöskin tarvetta näitten rahoituksien myöntämiseen. On hieno asia, että se hyvin nopeasti tuli tähän isoon saliin käsittelyyn ja saadaan tämä asia hoidettua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+5.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-10-28T13:21:08,2016-10-28T13:23:00,Tarkistettu,1.1 2016_109_35,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi  maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 10/2016 vp,"Herra puhemies! Maatalous, suomalainen ruuantuotanto, on ennennäkemättömän kovissa taloudellisissa ongelmissa. Hallitus lähti ratkomaan omalta taholtaan sitä kriisipaketilla, ja tämä nyt käsiteltävä asia valtiontakauksista on yksi osa sitä, erittäin hyvä osa. Nämä valitut keinot kriisipakettiin on räätälöity niin, että ne mahdollisimman hyvin kohdistuisivat juuri niille tiloille, jotka ovat kaikkein suurimmissa ongelmissa, ja tämä on mielestäni kohtuuhyvin onnistunut. Tämän lain osalta valiokunta vielä täsmensi muutamia asioita, mitä täällä on jo kuultu. Samoin tuo huoli siitä, että tämä ta-kaus ei pääomitu rahalaitoksille, on kirjattu valiokunnan mietintöön, ja se on tärkeä huomata ja tässä myöskin esille tuoda. On hyvä, että se tuli esille. Puhemies! Valiokunta järjesti yhdessä komission DG AGRIn kanssa viime tiistaina CAP-seminaarin, elikkä tulevan maatalouspolitiikan linjoja luotaavan seminaarin, ja siellä eräs vierailevista puhujista, irlantilainen professori, totesi, että keskimäärin Euroopassa väki vaurastuu — paitsi ruuantuottajat. Tämän pitää herättää kyllä niin Euroopassa, Euroopan unionin säädöksissä ja yhteisen maatalouspolitiikan rakentamisessa kuin myöskin meillä kansallisesti meidät kaikki. Puhemies! Kestävällä tavalla kriisi ratkaistaan vain sillä, että tuottajahinnat ovat sellaisella tasolla, että ne mahdollistavat kannattavan maataloustuotannon. Nyt on pallo kaupalla: Sipilän hallitus on tehnyt monia asioita, jotta kaupan toimintaedellytykset kohentuisivat. Nyt meidän kaikkien on syytä vaatia, että kauppa toimii niin kuin se sanoo elintarvikemarkkinoilla toimivansa. Tätä meidän pitää vahtia. Jos kauppa ei näin tee, niin todennäköistä on, että me olemme jossakin kohdassa (Puhemies koputtaa) uusien kriisipakettien edessä. Se ei ole kestävää, se ei ole tarkoitus. Kauppa ei saa nyt (Puhemies koputtaa) omia itselleen tätäkin pakettia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+5.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-10-28T13:23:01,2016-10-28T13:25:11,Tarkistettu,1.1 2016_109_36,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi  maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maalaistalon tyttärenä olen seurannut isän kuoleman jälkeen veljen maatilanpitoa ja sen jälkeen nyt veljenpojan, ja sanon, että se on kivinen ja kova tie, aina pitää keksiä jotain uutta, jotta pärjäisi eteenpäin. Maatiloilla on suuria vaikeuksia tänä päivänä. Tilojen määrä vähenee koko ajan, se on hälyttävää. Kotimainen ruuantuotanto on turvattava, siitä hyötyvät kaikki kansalaisemme. MTK:n puheenjohtaja oli tyytyväinen — viime viikolla luin Turun Sanomia — ja hän oli antanut lausunnon, että maassamme ollaan menossa nyt siihen suuntaan ja hallituskin on vedonnut siihen, että hankintoja julkisiin virastoihin, kouluihin, laitoksiin lisätään muun muassa ruuantuotannossa ja lähiruokaa käytetään, ja se on hyvä ja oikea suunta. Meidän kuluttajien pitäisi myös kiinnittää huomiota siihen, että tukisimme myös niitä tuottajia, jotka eettisesti ruokaa tuottavat, ja varsinkin niitä, jotka eläinten hyvinvointia arvostavat ja tuottavat niitä tuotteita, joissa eläimet huomioidaan erittäin hyvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-10-28T13:25:11,2016-10-28T13:26:26,Tarkistettu,1.1 2016_109_37,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi  maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 10/2016 vp,"Arvoisat edustajat, en vähimmässäkään määrin halua rajoittaa teidän puheenvuorojanne. Kiinnitän huomiota kuitenkin siihen, että tämä istunto päättyy kohtamiten, noin puolen tietämissä. Pyydän, että edustajat arvioivat sen, onko tällä lakiesityksellä kiire tulla voimaan vai siirtyykö tämän lopullinen käsittely vapaaviikon jälkeen pitkästi marraskuulle. — Edustaja Uotila, olkaa hyvä ja jatkakaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_109_38,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi  maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvin nopeasti totean vain, että valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto kävi Pohjois-Savossa kesällä, ja kun täällä edustaja Heinonen jo viittasi näihin syihin, mistä tämä vaikea ahdinko johtuu, niin siellä on tietysti pakotteet ja vastapakotteet, mutta siellä on todellakin maitokiintiöiden poistamisella erityisesti Pohjois-Savolle, joka on Suomen ""maitoaitta"", aluetaloudellisestikin erittäin vakavat seuraukset. Kysymys kuuluu, riittääkö kriisipaketti — riittääkö tämä kokonaisuus ahdinkoa riittävästi helpottamaan, se on toinen kysymys. Kolmannen lisätalousarvion, joka tähän saliin tulee vasta 10.11., käsittely on jo alkanut valtiovarainvaliokunnassa ennakoivasti, ja siellähän on 35 miljoonaa rahoitusta, mutta se rahoitus on otettu sitten EU-maksatusten tulevista kansallisista osuuksista. Vetoan tässä yhteydessä hallituspuolueisiin, että pitäkää nyt huoli sitten, kun kehyksiä tarkastellaan, että jatkossa turvataan niin, että se vaje ei jää pysyvästi sinne kehyksiin ja se, mitä tänä syksynä lisätalousarviolla maatilataloudelle pystytte antamaan, ei ole pois tulevien vuosien osuuksista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+5.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-10-28T13:26:26,2016-10-28T13:28:04,Tarkistettu,1.1 2016_109_39,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi  maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustajat Hautala ja Leppä täällä jo totesivat ja kertoivat, erityiskiitoksen tästä laista ansaitsevat valmistelijat ja täällä eduskunnassa sitä erittäin ripeällä aikataululla käsitelleet. Tämän muutoksen perusteella velallisille tulee mahdollisuus järjestellä eli käytännössä useassa tapauksessa sopia lyhennysvapaasta koskien jo tämän vuoden jälkimmäisen puoliskon lyhennyksiä elikkä lainojen lyhennyksiä, jotka käytännössä erääntyvät ensi viikolla. Tämä on erittäin merkittävä apu, ja monissa tilanteissa tämä lykkäys antaa mahdollisuuden saada toimintaa tervehdytettyä. Lainojen uudelleenjärjestelyllä, lyhennysvapailla ja vakauttamislainojen käytöllä todennäköisesti pystytään estämään useita lainojen irtisanomistapauksia ja niistä johtuvia seurauksia. Kuten Leppä täällä totesi, tällä ei tilojen kannattavuuskriisiä ratkaista. Me tarvitsemme oikeudenmukaisen tulonjaon koko elintarvikeketjuun ja sitä kautta vahventuvat tuottajahinnat, mutta tällä autetaan nyt tällä hetkellä suurimmassa kriisissä olevia tuottajia, ja muutos on sinällään erittäin hyvä ja kannatettava. Toki myös (Puhemies koputtaa) byrokratian karsimista kustannusten nousun ehkäisemiseksi pitää jatkaa määrätietoisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+5.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-10-28T13:28:05,2016-10-28T13:29:32,Tarkistettu,1.1 2016_109_40,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi  maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti haluan lähettää terveisiä maa- ja metsätalousvaliokunnalle. Meillä on enää yksi sokeritehdas jäljellä. Sokerijuurikkaan tuotanto ei saa loppua Suomesta. Varsinais-Suomi on erittäin suuri sokerijuurikkaan tuottaja. Terveiset siinä mielessä, että sokeriteollisuutta (Puhemies koputtaa) tarvitaan Suomessa, sokerijuurikkaan tuotantoa, edelleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-10-28T13:29:37,2016-10-28T13:30:03,Tarkistettu,1.1 2016_109_41,109/2016,2016-10-28,13.02,13.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista sekä laeiksi  maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n ja maaseutuelinkeinojen  rahoituslain  muuttamisesta  annetun  lain  voimaanpanosta  annetun  lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 10/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Vastauspuheenvuoroni koski edustaja Elomaan edellistä puheenvuoroa, ja toivoisinkin, että siihen kiinnitetään huomiota, mutta se on hankintalaki, jossa sitten huomioidaan eettisyys ja lähiruoka, ja se tulee siellä paketissa. Tähän se nyt ei kuulu, ja todettakoon, että Suomessa tuotetaan lihaa eettisesti muuhun Eurooppaan nähden, (Puhemies koputtaa) ja sillä tiellä voidaan toimia jo nyt. Terveisiä sinne Varsinais-Suomeen sokerin osalta, joka kuitenkin valmistetaan Satakunnassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2016+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-10-28T13:30:04,2016-10-28T13:30:37,Tarkistettu,1.1 2016_110_1,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Siirrytään keskusteluun. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Pyydän nyt edustajia asettautumaan paikoilleen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_110_2,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän esityksen mukaan kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan vuosina 2017—2019 noin 1 prosenttiyksiköllä kunakin vuonna. Lisäksi ehdotetaan, että pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksuun tehdään 63 miljoonan euron määrää vastaava alennus hyvittämään heille kilpailukykysopimuksen mukaisista maksukorotuksista aiheutuvaa nettotulojen alenemaa. Tämä esitys on osa kilpailukykysopimusta, ja sillä arvioidaan saavutettavan yhteensä 35 000 uutta työpaikkaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta, josta tämä mietintö tulee, kannattaa maksurasituksen hyvittämistä erillisellä ratkaisulla myös niille palkansaajille ja yrittäjille, jotka eivät maksa tuloistaan valtion- tai kunnallisveroa eivätkä siten saa kompensaatiota verotuksen avulla. Verotuksen sijasta hyvitys tehdään sairausvakuutuksen puolella, jolloin työeläke‑ ja työttömyysvakuutusmaksujen korotukset eivät pienennä pientä työ- tai yrittäjätuloa saavien nettotuloja. Mainittavaa on, että hyvityksen vaatimaa valtionosuutta ei ole tarkoitus rahoittaa enää sosiaaliturvaan kohdistettavilla uusilla leikkauksilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-11-08T14:00:58,2016-11-08T14:02:17,Tarkistettu,1.1 2016_110_3,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten edustaja Juvonen äsken totesi, hallitus esittää nyt, että alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevilta ei peritä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Arvioiden mukaan näin kompensoidaan kilpailukykysopimuksesta aiheutuvan alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevien maksurasituksen nousu. Nyt on kuitenkin todettu monella eri taholla, myös eduskunnan tietopalvelussa, että tämä kompensaatio ei riitä kaikkien osalta alle 1 000 euroa kuukausituloa ansaitsevien palkansaajien ostovoimaan. Siltä osin arvioidaan, että tämä tulee jopa heidän osaltaan heikkenemään. Vastaavasti ostovoiman kasvu on prosentuaalisesti suurinta, kun kuukausitulot ylittävät 7 500 euroa kuukaudessa. Tältä osin hallitus luo jälleen kerran eriarvostavaa politiikkaa ja tuo palkansaajat tältäkin osin eriarvoiseen asemaan. (Anne Kalmari: Kannatatteko kilpailukykysopimusta?) Tästä syytä esitämme vastalauseen lausumaehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: ""Eduskunta edellyttää, että kilpailukykysopimukseen perustuvien sosiaaliturvamaksujen muutosten ja hallituksen kompensaatioesitysten vaikutukset pienituloisten palkansaajien ostovoimaan arvioidaan uudelleen viimeistään vuoden 2017 alussa ja esitetään tarvittavat muutokset, jotta myös pienituloisten palkansaajien ostovoimaa voidaan parantaa.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-08T14:02:17,2016-11-08T14:03:58,Tarkistettu,1.1 2016_110_4,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto esitti sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön jättämässäni vastalauseessa, että kilpailukykysopimuksesta johtuvat säädökset maksumuutoksiksi poistetaan tästä lakiehdotuksesta ja työnantajien sekä palkansaajien sairausvakuutusmaksut pidetään vuonna 2017 tämän vuoden tasolla. Vasemmistoliitto kannattaa esitystä pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien alle 14 000 euron vuosituloa saavien päivärahamaksun poistamisesta. Nyt ehdotetussa mallissa marginaaliveroaste on kuitenkin kohtuuttoman suuri tulojen ylittäessä 14 000 euroa, koska tässä esityksessä ehdotettujen päivärahamuutosten johdosta työtulon marginaaliveroaste nousee noin 160 prosenttiin tulojen noustessa yli 14 000 euron ja päivärahamaksun noustessa 0 prosentista 1,58 prosenttiin. Arvoisa puhemies! Tämän vuoksi ehdotan, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 1 mukaisen lausuman.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-11-08T14:03:58,2016-11-08T14:05:11,Tarkistettu,1.1 2016_110_5,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva esitys on kannatettava. Todellakin työnantajien maksurasituksen vähentäminen pienentää työn yksikkökustannuksia, madaltaa työllistämiskynnystä. On erinomaista, että hallitus on tehnyt kilpailukykysopimusta oikeudenmukaisemman ratkaisun. On todellakin hyvä, että niille palkansaajille ja yrittäjille, jotka eivät maksa tuloistaan kunnallisveroa eivätkä saa siten kompensaatiota verotuksen avulla, hallitus on luonut järjestelmän, jotta hekin saavat hyvityksen. Todellakin tuo hyvitys tehdään siten, että sairausvakuutuksen puolella alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevat vapautetaan kokonaan sairausvakuutuksen päivärahamaksun maksamisesta. Tämä osoittaa, että hallituksella on lämmin sydän. Mutta tässä esityksessä, joka on aika monimutkainen, on hyvä huomata se, että täällä on kannustinloukku 14 000 euron vuositulojen kohdalla. Näissä pitää olla tarkka, ettei luoda lisää kannustinloukkuja. Myöskin on hyvä todeta se, että tähän sisältyy ristiriitaa maksujen ja etuuksien vastaavuutta koskevan vakuutusperiaatteen kanssa ja myöskin sen kanssa, että tämä progressiivisuus tulee tähän maksuun. Nämä ovat asioita, joista toivon, että ministeri kirjaa ne ylös, ja katsotaan, että nämä eivät kertaudu eivätkä aiheuta ongelmia meidän sosiaaliturvan maksuun eivätkä siihen, että työ aina kannattaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-11-08T14:05:11,2016-11-08T14:06:39,Tarkistettu,1.1 2016_110_6,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Kiljusen esittämää lausumaa. Kiky ja tämä esitys sinänsä ovat perusteltuja, mutta kun katsotaan tätä koko kokonaiskuvaa siitä, mitä pienituloisille ja suurituloisille maassa tapahtuu, niin tässä on tapahtumassa niin, että tuloerot kasvavat, ja se johtuu talouspolitiikasta ja veroratkaisuista kaiken kaikkiaan plus sitten niistä leikkauksista ja päätöksistä, jotka kohdistuvat hyvin kielteisellä tavalla pienituloisiin ihmisiin. Siitä syystä koko tämän talouspolitiikan perustetta ja verotusratkaisuja pitäisi katsoa uudelleen. Sosialidemokraateilta on tulossa varjobudjettiesitys, ja se esitellään huomenna. Siinä tulemme kertomaan sen, miten me nämä asiat olisimme hoitaneet niin, että tällaisia tilanteita ei pääsisi syntymään. (Timo Heinonen: Neljä vuotta yritetty!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-11-08T14:06:39,2016-11-08T14:07:35,Tarkistettu,1.1 2016_110_7,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä sinänsä kannattaa tätä käsillä olevaa lakiesitystä sen vuoksi, että se kompensoi kilpailukykysopimuksen vaikutuksia palkansaajille. Ongelmaksi kuitenkin jää se, että hallitus leikkaa myös kaikkein pienimpiä sosiaalietuuksia saavien etuuksia, mutta tätä ei oteta huomioon hallituksen kokonaispolitiikassa ja esityksissä. Sen vuoksi me vihreät esitämme, että kaikkein pienituloisimmat kansalaiset huomioitaisiin lisäksi sillä tavalla, että heidän verotustaan kevennettäisiin kunnallisverotuksessa. Elikkä me esitämme omassa vaihtoehdossamme, että kunnallisveron perusvähennyksen alarajaa nostettaisiin ylemmäs, mikä auttaisi kaikkein pienituloisimpia etuuksien saajia ja eläkkeensaajia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-08T14:07:35,2016-11-08T14:08:36,Tarkistettu,1.1 2016_110_8,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nostaisin tässä ennen kaikkea sen hyvän teon, jonka hallitus teki, eli alkuperäisessä esityksessä lähdettiin 30 miljoonan hyvityksestä, ja nyt uudessa esityksessä tulee täydentävä summa: voi sanoa, että kaksinkertaistetaan se hyvitys 63 miljoonaan euroon. Se kertoo siitä vahvasta otteesta, jossa nähdään pienituloisten asema ja se, että sitä ei heikennetä. Siltä osin voi kiittää hallitusta tästä teosta. Toivoakseni myös oppositio arvostaa tätä elettä, joka on annettu pienituloisten hyväksi. Siltä osin voi todeta, että se raha, joka siellä annetaan hyvityksenä, todennäköisesti kulkeutuu takaisin meidän kansantalouteen kulutuksena ja sitä myötä sillä on myöskin positiivisia vaikutuksia. Toteutusmallin suhteen tietenkin voi aina kysyä, mikä on oikea tapa toteuttaa. Tässäkin kohdin tietenkin voi sanoa, että ei täysin ongelmaton toteutustapa tässäkään ole. Edellisissä puheenvuoroissa on nostettu esille asioita — nostan esille ne kaksi asiaa, jotka tulivat jo muun muassa edustaja Sarkomaan puheenvuorossa: Ensinnäkin 14 000 euron kohdalla on erittäin vahva, voi sanoa, kannustinongelma. Toinen kysymys liittyy tähän toteutusmalliin, kun me menemme sairausvakuutusmaksun osalta tekemään progressiota, ja se on aivan uusi elementti tässä meidän järjestelmässä, ja sillä on myöskin vaikutuksia, kun lähdetään sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmiä jatkossa kehittämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-11-08T14:08:37,2016-11-08T14:10:16,Tarkistettu,1.1 2016_110_9,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun kuuntelin sosialidemokraattien äskeisiä puheenvuoroja, niin hieman ihmettelen sitä, että kaivetaan aina tällaisia kammottavia duubioita erilaisista asioista. Tässä ollaan tekemässä käytäntöön kilpailukykysopimusta, joka auttaa suomalaisia eteenpäin ja ennen kaikkea siinä päämäärässä, että saadaan tähän maahan vihdoin ja viimein töitä. Ainoa tapa, jolla me ihmisiä voimme tässä maassa auttaa, on saada heille töitä ja sitä kautta palkkaa ja sitä kautta eläketurvaa. En jaksa ymmärtää sitä, että jokaisessa asiassa, kun joku pieni... Kilpailukykysopimuksen täytäntöönpano on iso asia. Se menee moneen yksityiskohtaan, ja kaikista niistä yksityiskohdista voidaan sanoa täällä, että tämä menee väärin. Minä nyt voisin demareilta kysyä: kannatatteko te kilpailukykysopimusta? Kun teidän puheenvuorojanne kuuntelen, niin minä en oikein saa selvää tästä teidän kannanotostanne, kun tuntuu välillä olevan kannatusta tai vastustusta. Mutta tehkää nyt asia kerralla selväksi, niin minäkin sen tiedän sitten. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-08T14:10:16,2016-11-08T14:11:12,Tarkistettu,1.1 2016_110_10,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannatamme kilpailukykysopimusta (Hannu Hoskonen: Hienoa!) ja tuemme myös hallituksen esitystä siltä osin, että tässä kompensoidaan alle 14 000 ansaitseville palkansaajille ja yrittäjille helpotusta. Mutta tämä ei kuitenkaan huomioi alle 1 000 euroa ansaitsevia, vaan heidän osaltaan ostovoima tulee edelleen heikkenemään. Alun perin tämän kompensaation piti olla 30 miljoonaa, ja tämä 30 miljoonaa kummitteli tässä salissa useaan otteeseen siltä osin, että hallituspuolueen edustajat kuvasivat, että hallitus aikoo kohdistaa 30 miljoonaa euroa kaikkein pienituloisimmille ihmisille, työttömille, eläkkeensaajille, sairauspäivärahalla oleville ihmisille. Nyt tämä kompensaatio kohdistetaan pienituloisille palkansaajille ja yrittäjille. Nyt kysyisinkin hallituksen edustajilta: onko teiltä tulossa vielä lisää rahaa, mahdollisesti 30 miljoonaa tai enemmän, työttömille ja eläkkeensaajille, vai oletteko mahdollisesti perumassa tehtyjä leikkauksia? Jotta me saisimme tämän asian käytyä loppuun, niin odotan teiltä myös vastausta tähän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-08T14:11:13,2016-11-08T14:12:25,Tarkistettu,1.1 2016_110_11,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys sellaisesta esityksestä, mitä me oppositiossa odotimme kuin kuuta nousevaa, ja tämä siksi, että koko kesän ja syksyn alun luvattiin, että kyllä meillä tulee sitten tämä kompensaatio kaikkein pienituloisimmille. Välillä täällä kysyttiin, tuleeko se koskemaan työttömiä ja eläkkeensaajia, koskeeko se vain palkansaajia, mikä tämä on, mutta hyvä, että tulee. No, pieni epäilys oli, mahtaako tämä luvattu raha riittää pienituloisimpien kompensaatioon, ja pettymys oli suuri: kun esitys tuli, tietopalvelu laski, niin niinpä kävi, että itse asiassa alle 1 000 euroa tienaavien ostovoima jopa laskee, jää miinukselle palkansaajillakin, puhumattakaan siitä, että tämä raha ei nyt koske eläkkeensaajia, ei pienituloisimpia, työttömiä. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta ja kokonaisvaltaisesta politiikasta tulonjaollisesti ja reiluuden nimissä. Siihen nähden tietenkin on hyvä, että SDP:ltä on juuri tänään julkaistu vaihtoehtobudjetti Kaikki mukaan, jonka ideana on juuri se, että tekisimme eri tavalla veropolitiikkaa. Tekisimme sitä siten, että aidosti pieni- ja keskituloiset palkansaajat ja eläkkeensaajat saavat enemmän ja hyvätuloiset vähemmän. (Jukka Gustafsson: Mites, Rossi, tässä näin pääsi käymään?)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-08T14:12:26,2016-11-08T14:13:42,Tarkistettu,1.1 2016_110_12,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oli loistava suoritus tältä hallitukselta ja järjestöiltä, että kilpailukykysopimus saatiin aikaiseksi. Kun siinä on sovittu, että verotus alenee kaikilta niiltä, jotka valtion verotukseen osallisia ovat, se tietysti tarkoittaa, kun se on prosenttialennus, sitä, että kellä on isommat tulot, se alennus on euromääräisesti isompi. Ja niiltä ihmisiltä, jotka täällä salissa kritisoivat tätä, haluaisin kysyä: Haluatteko luopua tästä prosentuaalisesta verojärjestelmästä? Esimerkiksi seuraavan kerran, kun veronkorotuksia tulee, pitäisikö niidenkin olla teidän mielestänne tasaeuromääräisiä vai haluatteko silloin, että pysytään prosenteissa? Ja kun prosenteissa nyt tämä kilpailusopimus syntyi, niin minusta on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki se, mitä hallitus omilla toimillaan pystyi laittamaan till, kohdennettiin vähän tai ei lainkaan veroja maksaville henkilöille. Minusta se on oleellisin asia tässä. Totta kai aina voitaisiin toivoa vielä enemmän ja voitaisiin toivoa, että pienituloinen saisi euromääräisesti samat hyvitykset, mutta jokainen meistä tietää, että ihan siihen eivät rahkeet riitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-11-08T14:13:43,2016-11-08T14:15:18,Tarkistettu,1.1 2016_110_13,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Pekosen tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-08T14:15:18,2016-11-08T14:15:26,Tarkistettu,1.1 2016_110_14,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hoskoselle totean vain, että kertaus on opintojen äiti. Kyllä, kannatamme tätä esitystä. Tämä on hyvä esitys tältä osin. (Hannu Hoskonen: Hienoa, erinomaista!) Mutta kuten edustaja Viitanen täällä moneen otteeseen on todennut, täällä salissa on käyty sellaista keskustelua, että ikään kuin tällä rahasummalla — silloin puhuttiin 30 miljoonasta, nythän tähän menee yli 60 miljoonaa euroa — olisi korjattu nyt sitä eriarvoisuuden kasvua, joka on syntynyt pienituloisten ja suurituloisten välille. Tämä mielikuva ei ole totta, vaan päinvastoin meillä on tosiasia se, että tuloerot ovat kasvaneet ja pienituloiset ovat ostovoimassaan häviämässä. Ja siihen liittyy se, että veroratkaisut ovat olleet sitä, mitä ovat. Suurituloisille annetaan ja samalla pienituloisilta viedään sosiaaliturvan etuisuuksien leikkauksilla, ja tässä on lopputulos. Tähän haluamme korjausta ja siitä keskustelemme huomenna, kun sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti on täällä käsittelyssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-11-08T14:15:26,2016-11-08T14:16:32,Tarkistettu,1.1 2016_110_15,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä on todettu, sosialidemokraatit kannattavat kilpailukykysopimusta, niin niitä ikäviä asioita, mitä siinä on, kuin myös niitä hyviä asioita, koska se kokonaisuus kuitenkin vie eteenpäin. Mutta jos tavoitteena on ollut se, että kaikkein pienituloisimpien ihmisten ostovoima säilyisi, niin selvästi käy ilmi eduskunnan tietopalvelun tekemässä selvityksessä, että alle 1 000 euroa ansaitsevien ostovoima heikkenee. Mielestäni on kohtuullista, että eduskunta silloin on valmis arvioimaan, että mitä tästä seuraa. Verotus ei ole se paras väline, jolla kaikkein pienituloisimpia tuetaan, koska kaikkein pienituloisimmat eivät veroja maksa. Kaikki eivät maksa edes niitä kuntaveroja, jolloin on etsittävä niitä välineitä, jotka kohdentuvat tähän ryhmään oikein. Ja sen vuoksi tämä ponsiesitys on tehty, että etsitään niitä välineitä, joilla ihan oikeasti alle 500 euroa ja alle 1 000 euroa omaavien ihmisten ostovoima voisi kasvaa. En usko, että se on lillukanvarsi edes Hoskoselle, vaikka hän meitä lillukanvarsiin puuttumisesta syytti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-08T14:16:32,2016-11-08T14:17:36,Tarkistettu,1.1 2016_110_16,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuohon edustaja Filatovin sinänsä hyvään puheenvuoroon lisään kuitenkin sen, että kunnallisveron perusvähennys on juuri oikea täsmäkeino auttaa taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia sen vuoksi, että perusvähennys tehdään muiden vähennysten jälkeen, minkä vuoksi se kohdistuu palkkatulojen lisäksi etuuksiin ja eläkkeisiin. Ja kuten sanottu, tässä on kyse yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta, siitä, että tehdään kokonaisuudessaan mahdollisimman oikeudenmukaista politiikkaa. Sinänsä tämä esitys, jolla kompensoidaan kilpailukykysopimuksen vaikutuksia pieni- ja keskituloisiin, on hyvä. Mutta on tässä todettu, että se ei auta nimenomaan niitä henkilöitä, joilla ei ole palkkatuloja, eli sen vuoksi oikeudenmukaisen hallituksen olisi pitänyt korottaa enemmän lisäksi kunnallisveron perusvähennystä. Olisin kuitenkin kysynyt, koska pidän erittäin hyvänä edustaja Kiljusen esittämää kysymystä siitä, miten tämä sopimus rahoitetaan: kun alun perin hallitus puhui elokuussa 30 miljoonasta, sittemmin on ilmennyt, että tämä maksaa 60 miljoonaa, niin meillä on nyt kova huoli siitä, että ettehän te aio leikata enää kaikkein pienituloisimpien etuuksia tai indeksejä, koska siihen ei todellakaan ole inhimillisestä näkökulmasta missään tapauksessa varaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-08T14:17:37,2016-11-08T14:19:03,Tarkistettu,1.1 2016_110_17,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä, että maahan saatiin työmarkkinaratkaisu, vaikka siinä nyt sitten yli vuosi kuluikin. On tärkeää, että päättäjät hallituksessa ja täällä eduskunnassa pitävät kiinni niistä lupauksista, joita sopimusosapuolille on annettu. Se on totta, että nämä sopimuksessa tehdyt maksujen muutokset vaikuttavat eri tavalla eri tulonsaajaryhmiin. Totuus on kuitenkin se, että tässä salissa päätetään viime kädessä se, kuinka paljon palkansaajille ja eläkkeensaajille jää palkan ja eläkkeen jälkeen käteen tilille kuukaudessa. Nyt SDP on esittänyt mallin, vaihtoehdon, joka on kilpailukykysopimuksen, työmarkkinaratkaisun mukainen mutta joka on reilumpi ja oikeudenmukaisempi suurimmalle osalle suomalaisista. Olemme esittäneet mallin, jossa 95 prosentille suomalaisista jää palkasta ja eläkkeestä käteen enemmän kuin hallituksen mallissa. 95 prosenttia palkansaajista ja eläkkeensaajista hyötyy siitä esityksestä, jonka SDP on tehnyt: palkasta ja eläkkeestä enemmän käteen. Ahkerat suomalaiset palkansaajat ja työnsä jo tehneet eläkkeensaajat tässä taloudellisesti vaikeassa tilanteessa tämän ansaitsevat. Toisin kuin täällä hallitus on koko syksyn ajan puhunut — on kerrottu, että kilpailukykysopimuksen vaikutukset kompensoidaan — niin nythän tämä esitys, joka meillä on täällä pöydällä, osoittaa, että ei hallituksen paketti riitä kasvattamaan alle 1 000 euroa ansaitsevien ostovoimaa. Kysymys kuuluu: SDP on esittänyt vaihtoehdon, ja nyt olisi hyvä kuulla hallitukselta, kelpaako malli, jossa maamme ahkerat pieni- ja keskituloiset palkansaajat sekä tavalliset eläkkeensaajat saisivat palkasta ja eläkkeestä (Puhemies koputtaa) enemmän käteen. Käykö tämä vai ei?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-11-08T14:19:03,2016-11-08T14:21:13,Tarkistettu,1.1 2016_110_18,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oli erittäin hyvä kysymys, minkä edustaja Lindtman juuri esitti, ja toivon, että hallituspuolueet voisivat nyt katsoa sitä esitystä ja todeta, että kyllä kelpaa, koska kyllä se on juuri niin kuin täällä äsken todettiin, että ne ahkerat palkansaajat, eläkkeensaajat varmasti ansaitsisivat lisää ostovoimaa. Puhemies! Kuten äsken sanoin, oli suuri pettymys se, että kun odotettiin paljon, että tulee kompensaatio pienituloisille, niin kävi täysin päinvastoin. Ostovoima jää miinusmerkkiseksi, ja eläkkeensaajille ja muille pienituloisille ei käytännössä tullut mitään kompensaatiota. Tämä on iso asia, koska jälleen kerran kävi niin, ministeri Mattila, että sanat ja teot jäivät todella ristiriitaisiksi. Siksi SDP tarjoaa nyt sitä oikeudenmukaisempaa mallia, mihin kernaasti hallitus voisi tarttua. Kyse on, kuten sanoin, oikeudenmukaisuudesta, kokonaisuudesta, ja sen kokonaisuuden tulisi olla sellainen, että sille pienituloisimmallekin jää lompakkoon muutakin kuin reikä. Eihän se niin voi olla, että hyväosaiset saavat veronkevennyksiä, itse asiassa jopa sen kaltaisia, jotka eivät tuo uusia työpaikkoja, mutta kunhan vain kevennetään hyväosaisimpien verotusta, ja samaan aikaan ne pienituloiset, joiden veronkevennykset lisäisivät ostovoimaa, eivät niitä saa, vaan päinvastoin ostovoima niukkenee. Haluaisin, ministeri Mattila, kysyä teiltä vastausta siihen, näettekö te tämän oikeudenmukaisena. Onko tämä oikein? Onko tämä linjassa niiden puheiden kanssa, mitä te puhuitte niin loppukesästä kuin alkusyksystäkin aina tämän esityksen ilmestymiseen asti, että nyt sitä kompensaatiota tulee? Se ei ole riittävä, ja siksi SDP tässäkin esittää, että puuttuisimme asiaan ja kerta kaikkiaan etsisimme yhteisvoimin mallin, jossa pienituloinen ihminen jäisi plussalle. Se, mikä tässä, puhemies, on pahinta — tähän lopetan — on, että tehän vain leikkaatte näiltä pienituloisilta: indeksejä leikataan, sosiaaliturvaetuuksia leikataan, (Puhemies koputtaa) työttömyysturvaa leikataan. Tässäkö se vastaus oli?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-08T14:21:14,2016-11-08T14:23:24,Tarkistettu,1.1 2016_110_19,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän sen, että tämä kilpailukykysopimus aiheuttaa hallitukselle päänvaivaa. Se on itsessään regressiivinen eli kohtelee erityisesti pienituloisia huonommin kuin suurituloisia ja siinä mielessä varmasti aiheuttaa päänvaivaa suhteessa siihen, miten näitä maksumuutoksia sitten kompensoidaan. Mutta kyllä se kertoo hallituksen politiikasta kaiken, että tuodaan esille suurena oikeudenmukaisuussaavutuksena se, että kaikista pienituloisimpien palkansaajien verotus ei kiristy. Siitähän tässä on käytännössä kyse. Kuten on todettu, pienituloisten palkansaajien ostovoima ei kasva, kuten on luvattu. Ei kasva myöskään julkisen sektorin työntekijöiden ostovoima ensi vuonna johtuen siitä, että ylimääräistä lomarahojen leikkausta ei heille hallituksen veronkevennyksillä kompensoida, eikä kasva myöskään perusturvan varassa tai kansaneläkkeen varassa elävien suomalaisten pienituloisten ostovoima ensi vuonna. Mutta haluaisin kysyä ministeriltä, kun te pohditte keinoja parantaa nimenomaan alle 1 000 euroa kuussa tienaavien pienituloisten palkansaajien asemaa, miten te huomioitte nämä perusturvaan kohdistuvat leikkaukset ja niiden vaikutukset pienipalkkaisten pätkätyöläisten ostovoimaan. Moni pätkätyöläinen joutuu myöskin kompensoimaan liian pientä palkkatuloa sosiaaliturvaetuuksilla, joten se, että oltaisiin jätetty tekemättä nämä perusturvaan kohdistuvat leikkaukset, olisi hyvinkin voinut auttaa nimenomaan tämän pienipalkkaisten pätkätyöläisten ryhmän asemaa. Lopuksi tässä on esitetty äärimmäisen hyvä kysymys siitä, mikä tämä kilpailukykysopimuksen hinta koko julkistaloudelle lopuksi tulee olemaan, kun otetaan huomioon kaikki nämä sosiaaliturvamaksumuutokset ja niiden vaikutukset niin kuntien kuin valtionkin tuloihin, kun otetaan huomioon nämä verokompensaatiot, joihin hallitus on sitoutunut. Yhden laskelman mukaan, jonka vasemmistoliitto on saanut, (Puhemies koputtaa) puhutaan jopa 2 miljardin euron laskusta koko julkistaloudelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-08T14:23:25,2016-11-08T14:25:37,Tarkistettu,1.1 2016_110_20,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todella hyvä todeta, että taas on eduskunnan käsittelyssä esitys, jolla madalletaan työllistämiskynnystä, esitys, jolla tavoitellaan lisää työpaikkoja. Kaikkein heikoimmassa asemassa oleville on kaikkein keskeisintä se, että Suomeen syntyy lisää työtä. Sitä kautta tulee verotuloja ja ihmisille mahdollisuus saada työn syrjästä kiinni. Mitä enemmän näitä esityksiä tulee, sitä kovempaa näyttää vasemmisto huutavan. Toivon, että jos ette hallituspuolueita kuuntele, niin kuunnelkaa SAK:ta. SAK toteaa asiantuntijalausunnossaan: ""Tässä esitetty ratkaisu on pienituloiselle edullisempi kuin aiemmin esillä ollut pienempi kompensaatio. Tämä on oikeudenmukaisempi kuin kilpailukykysopimus."" Voitteko tämän tässä myöntää? Täällä vasemmisto voisi päättää välillä, mitä te haluatte. Huudatte samaan aikaan ""liian pieni kompensaatio"", samaan aikaan valitatte siitä, että 30 miljoonaa euroa kasvoi 63 miljoonaksi euroksi. Se kasvoi sen takia — ministeri Mattila voi todeta — että haluttiin, että tämä kompensaatio on kattava ja toimii. Sen voi tässä varmasti sanoa, että mitään lisäleikkauksia tämän asian osalta hallitus ei varmasti eduskuntaan tule tuomaan, mutta miten tämä kokonaisuudessaan budjettiin loksahtaa, se tulee sitten täydentävässä budjetissa, ja tähän varmaan tarkemmin ministeri sitten vastaa, mutta on hyvä nähdä tämä mittaluokka, mistä tässä puhutaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-11-08T14:25:37,2016-11-08T14:27:06,Tarkistettu,1.1 2016_110_21,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaa käytti erinomaisen puheenvuoron, ja jollain tavalla tässä pitää muistaa, että hallituksen esitys puuttuu juuri täsmätoimin siihen, että pienituloiset eivät hyödy verotaulukkoihin tehdyistä alennuksista, jolloin on pitänyt etsiä keino, jolla pystytään kohdentamaan täsmällisesti eräällä tavalla nämä työnantajilta siirtyvät sote-maksut työntekijöille. Siltä osin, kun miettii, miten hallitus on tässä toiminut, niin jos lähtökohtana oli 30 miljoonan täsmätoimi juuri näille pienituloisille ansiotuloa saaville henkilöille ja se on nyt 63 miljoonaa euroa, niin se kertoo siitä, että hallitus kantaa vastuuta, että kenenkään verotus ei kiky-sopimuksen myötä lähde muuttumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-11-08T14:27:06,2016-11-08T14:28:01,Tarkistettu,1.1 2016_110_22,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se suurin ongelma, johon hallituspuolueet eivät täällä vastaa, on se, että tämä esitys, joka täällä nyt on käsittelyssä, ei vastaa niitä puheita, joita ministerit tässä salissa tuosta aitiosta koko syksyn meille lupasivat. Me totesimme, että suurin ongelma tässä hallituksen veroprofiilissa on se, että yli 7 500 euroa kuussa ansaitsevat voittavat näistä hallituksen ratkaisuista ja tästä kokonaisuudesta sekä euromääräisesti että myös suhteellisesti enemmän — myös suhteellisesti enemmän kaikkein suurituloisimmat hyötyvät hallituksen päätöksistä. Ja kolikon toisella puolella: tämä paketti, joka tänne on tuotu, ei edes riitä korjaamaan alle 1 000 euroa ansaitsevien ostovoimaa lähellekään sitä tasoa, jolla se paranee täällä kaikkein suurituloisimpien luokassa. Sen takia nyt se kysymys, joka täällä on ilmassa ja joka on jäänyt vaille vastausta, on se, että SDP on nyt esittänyt mallin, jossa 95 prosenttia suomalaisista palkansaajista ja eläkkeensaajista hyötyy, heille jää enemmän käteen rahaa palkasta ja eläkkeestä, ja nyt olisi tärkeää tietää, että kun täällä opposition sitoutumista työmarkkinaratkaisuun kysellään ja kun tiedetään, että itse asiassa kovin kritiikki tätä sopimusta kohtaan on esitetty hallituspuolue kokoomuksen riveistä, niin onko kokoomus yksimielisesti tukemassa tätä työmarkkinaratkaisua. Ja aivan olennainen kysymys on se, kelpaako kokoomukselle malli, jossa palkansaajalle ja eläkkeensaajalle jäisi verojen ja maksujen jälkeen enemmän rahaa tilille. Haluatteko edistää mallia, jossa palkansaajalle ja eläkkeensaajalle jää enemmän rahaa (Puhemies koputtaa) palkan ja eläkkeen jälkeen tilille verojen maksun jälkeen, vai pidättekö kiinni hallituksen mallista, jossa rahaa tulee vähemmän?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-11-08T14:28:01,2016-11-08T14:30:14,Tarkistettu,1.1 2016_110_23,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten täällä on jo useampaan kertaan todettu, tämä hallituksen esitys sinällään on hyvä, koska se tukee alle 14 000 ansaitsevien palkansaajien toimeentuloa. Ongelmana on se, että tässäkin tilanteessa alle 1 000 euroa ansaitsevien ostovoima tulee heikkenemään. Nyt kun meillä on ministeri täällä aitiossa ja paikalla ja tämä pienituloisten toimeentulo on hänen vastuullaan, niin toteaisin nyt teille, ministeri Mattila, että kun tämä kompensaatio kokonaisuudessaan on 63 miljoonaa euroa ja nyt hallituksen alkuperäisestä budjetista puuttuu 33 miljoonaa euroa, niin valiokunnassa me kannamme suurta huolta siitä, ettei tätä puuttuvaa rahoitusta rahoiteta muiden sosiaaliturvaleikkauksilla. Nyt kysyn teiltä: tuletteko te vakuuttamaan sen, että enää ei hallitus tule toteuttamaan lisäleikkauksia vaan aidosti hakee pikemminkin parannuksia pienituloisten ja keskituloisten sosiaaliturvaan? Sitten toteaisin myös, että kun täällä on tuotu monta kertaa esille tämä 30 miljoonan euron rahoituksen pohja, josta ennen kaikkea kokoomuslaiset ovat puhuneet, elikkä se, että 30 miljoonaa euroa kohdistettaisiin pienituloisille ihmisille, niin nyt kyllä toivoisin, että esimerkiksi edustaja Sarkomaa tai edustaja Lauslahti, jotka ovat alan asiantuntijoita, kertoisi, miten kokoomus aikoo parantaa pienituloisten eläkkeensaajien, työttömyysturvalla olevien ja sairauspäivärahalla olevien ihmisten toimeentuloa ja parantaa heidän etuuksiaan tällä hallituskaudella, kuten teidän puolueenne puheista on saanut sellaisen mielikuvan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-08T14:30:15,2016-11-08T14:32:12,Tarkistettu,1.1 2016_110_24,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pitkällä tähtäimellä kokoomuksen tavoitteena on ehdottomasti vahvistaa ostovoimaa kaikilla tulotasoilla. Lisäksi tavoitteena hallituksellakin on — jos katsotaan, mitä tapahtuu vuoden kuluttua — se, että takuueläkkeet nousevat. En muista tarkkaa summaa... (Vasemmalta: 10 miljoonaa!) — 10 miljoonalla. — Se tarkoittaa sitä, että se on selkeä ojennus niille kaikista heikoimmin toimeentuleville eläkeläisille. Sitten jos otetaan tämä, että millä tavalla tämä vaikuttaa sitten siihen, tuleeko sosiaaliturvaan leikkauksia, niin me saimme VM:stä selkeän kuvan, että tämä ei tule olemaan sosiaaliturvaan liittyvä vaan tämä on kehyksissä tehtävä korjaus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-11-08T14:32:12,2016-11-08T14:32:59,Tarkistettu,1.1 2016_110_25,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp," Arvoisa puhemies! Fakta on se, että nämä hallituksen budjettiesityksen tulonjakovaikutuksethan on selvitetty. Ja lopputulos on se, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Itse ajattelen niin, että tätä voi kritisoida ja pitääkin kritisoida mutta samalla pitää esittää vaihtoehto, ja me olemme nyt esittäneet vaihtoehdon. Jos ministeri ei suostu vastaamaan, niin kysyisin, olisiko edustaja Lauslahti tai edustaja Sarkomaa valmis vastaamaan kysymykseen, kelpaako kokoomukselle sellainen malli, jossa 95 prosentille suomalaisista palkansaajista — siis 19 palkansaajaa 20:stä — jäisi verojen ja maksujen jälkeen enemmän käteen rahaa kuukausittaisesta tilistä. Haluatteko, että ahkerat suomalaiset palkansaajat saavat enemmän rahaa vai vähemmän rahaa? Nyt olisi tärkeää saada tähän vastaus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-11-08T14:33:00,2016-11-08T14:33:55,Tarkistettu,1.1 2016_110_26,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä hallituksen ja kokoomuksen kanta on se, että työnteon pitää aina kannattaa. Ja siksi ihmettelenkin, kannatatteko te itse teidän varjobudjettianne, joka todella kovalla kädellä kohtelee suomalaisia ahkeria yrittäjiä ja työntekijöitä. Täällä nostettiin esille se, miten kokoomus tai hallitus haluaa huolehtia siitä, että pienituloisten ostovoima turvataan. Totean vielä, että on hienoa, että näin tiukkoina taloudellisina aikoina takuueläkkeeseen tulee 10 miljoonaa euroa, (Pia Viitanen: Ja indeksileikkaukset vie sen!) ja sen takia juuri nämä kilpailukykysopimuksen toimet tehdään, että Suomeen syntyisi lisää työtä, jotta meillä olisi riittävästi voimavaroja sitten huolehtia siitä, että meillä on hyvät palvelut, hyvä sosiaaliturva, eikä pitäisi tehdä niitä erittäin vaikeita ja kipeitä leikkauksia, joita olemme joutuneet tekemään, esimerkiksi nämä indeksien leikkaukset. Siksi me kannatamme esimerkiksi tätä kilpailukykysopimusta, jotta me saamme talouden tasapainoon ja voimme huolehtia kattavasta sosiaaliturvasta ja hyvistä palveluista. Pidän erinomaisena arvovalintana, (Puhemies koputtaa) että omaishoidon tukeen ja kotipalveluihin tulee rahaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-11-08T14:33:55,2016-11-08T14:35:03,Tarkistettu,1.1 2016_110_27,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä nyt kuitenkin äsken todettiin, että kokoomus haluaa nostaa ostovoimaa kaikilla tulotasoilla, niin onhan se, puhemies, kuitenkin aika hämmentävää, että ihan totta te olette nyt tehneet sellaisen ratkaisun, jossa kaiken kaikkiaan palkansaajien osalta kaikkein pienituloisimpien ostovoima tippuu, eläkkeensaajien ostovoima tippuu teidän ratkaisujenne toimesta. Kuinka tämä nyt voi olla sitä kokoomuksen kannattamaa politiikkaa, joka kuulosti äsken päinvastaiselta, kun se teko tuntuu olevan aivan toisen suuntainen? Tarvitaanko täällä nyt, hyvänen aika, joku kokoomus—Suomi-sanakirja, että mitä se aina silloin tarkoittaa, kun kokoomus sanoo, että tätä kannatamme, ja sitten kuitenkin toimitaan täysin päinvastoin? Rupeaa vähän pelottavasti tuntumaan siltä eräältä toiselta hallituspuolueelta, miltä olemme tottuneetkin jo tähän eräänlaiseen sanakirjataktiikkaan. Mutta, puhemies, edelleen on valitettavasti vastaus saamatta: eli kun te haluatte, kokoomus, nyt tätä ostovoimaa kaikilla parantaa, niin kelpaako tämä (Puhemies koputtaa) SDP:n malli?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-08T14:35:03,2016-11-08T14:36:10,Tarkistettu,1.1 2016_110_28,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksessa on hyvin linjakasta politiikkaa tehty vuosien varrella. Osoituksena on tämänkin hallituskauden aikana tehdyt teot, joilla veronalennuksia on kohdennettu juuri sinne, missä työtä tehdään ja työnteon kannusteita halutaan lisätä. Tämä on kokoomuksen linja. Työnteon kannusteiden tulee olla vahvat, ja toivoakseni me tulemme vuodet tästä eteenpäin tekemäänkin näin. Toinen asia liittyy pienituloisiin eläkeläisiin. Kuten aikaisemmin totesin, meillä on takuueläkettä korotettu, sitä tullaan korottamaan, ja kokoomuksen kanta on se, että meidän tulee huolehtia jatkossakin takuueläkettä saavien toimeentulosta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-11-08T14:36:11,2016-11-08T14:36:57,Tarkistettu,1.1 2016_110_29,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan siitä, mihin edellinen puhuja jäi, nostan tämä takuueläkkeen esiin. Se voi tuntua pieneltä asialta, mutta se on kuitenkin merkittävä, ja se on myös yksi niistä asioista, joita YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa on mainittu, ja se on yksi Suomen kanta ja toimenpide siihen, että köyhyyttä yritetään vähentää. Emme me pysty köyhyyttä poistamaan, eikä varmasti niitä tuloloukkujakaan ole niin helppo ratkaista, mutta tämä on yksi askel. Toimeentulotuen siirtyminen Kelaan poistaa esteitä hakea tai löytää mahdollisuus päästä toimeentulotuen piiriin, elikkä on tarkoitus purkaa esteitä. Sähköisen asioinnin kehittäminen ei myöskään saa tarkoittaa sitä, etteivätkö ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuuksia sähköiseen toimintaan, saisi apua, puhelinpalvelut toimivat edelleen. Nämä ovat pieniä asioita, pieniä askeleita, mutta merkittäviä kuitenkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-11-08T14:36:58,2016-11-08T14:38:02,Tarkistettu,1.1 2016_110_30,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lauslahti puhui tässä kokoomuksen linjakkuudesta ja oli edellisessä puheenvuorossaan linjannut, että kokoomus kannattaa kaikkien ostovoiman parantamista. Joten luettelen nyt uudestaan kaikkia niitä väestöryhmiä, joiden ostovoima ei parane ensi vuonna. (Antti Lindtman: Tai heikkenee!) — Tai heikkenee. — Kuten tässä on todettu, puhutaan pienituloisista eläkeläisistä, kansaneläkkeellä elävistä. Ensimmäistä kertaa suomalaisen eläkejärjestelmän historiassa tehdään suoria tasoleikkauksia kansaneläkkeeseen. Kaikki perusturvan varassa elävät, puhutaan pienituloisista työttömistä, pitkäaikaistyöttömistä. Kaikki julkisen sektorin työntekijät käytännössä, paitsi kunnanjohtajat, eli jos on oikein suuret tulot ja on julkisella sektorilla töissä, niin silloin ostovoima ensi vuonna nousee, kaikkien muiden kohdalla se ei tee sitä. Ja sitten kaikki alle 1 000 euroa kuussa tienaavat pätkätyöläiset — kuten todettua, heidän ostovoimansa ei myöskään ensi vuonna parane. Miten se on linjassa (Puhemies koputtaa) tämän kokoomuksen tavoitteen kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-08T14:38:02,2016-11-08T14:39:10,Tarkistettu,1.1 2016_110_31,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä mainittiin pienituloiset ja yrittäjät samassa lauseessa, joten puhutaan pienituloisista yrittäjistä. Apteekkarivähennyksen sijaan SDP esittää, että arvonlisävelvollisuuden alaraja nostetaan 10 000 eurosta 30 000 euroon — täsmätoimi kaikkein pienituloisimmille yrittäjille. Yksinyrittäjille esitämme vaihtoehtobudjetissamme ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän vähennystä, enintään 20 000 euroa. Nämä ovat täsmätoimia kaikkein pienituloisimmille yrittäjille, ja sitä he ovat eniten toivoneet. Me olemme kuunnelleet heitä, te olette kuunnelleet suurituloisia ja siksi tarjoilette täällä kolmea lakiesitystä, joilla ei ole mitään työllisyys- ja kasvuvaikutuksia. Yrittäjävähennys, perintö- ja lahjaveron alennus ja metsälahjavähennys — nämä kolme lakiesitystä, 200 miljoonaa euroa, ovat kolme iloista rosvoa tässä teidän kaverikapitalismissanne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-08T14:39:10,2016-11-08T14:40:11,Tarkistettu,1.1 2016_110_32,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Harakka, me keskustelemme juuri tällä hetkellä hallituksen esityksestä, jossa tehdään täsmätoimi juuri sinne pienituloisille ansiotuloa saaville. Tässäkin kohdin voidaan todeta, että hallitus oli alun perin 30 miljoonan täsmätoimella liikenteessä ja kun totesi, että se ei riitä, niin tuplasi sen 63 miljoonaan euroon. (Antti Lindtman: Eihän sekään riitä!) Antakaa tälle arvoa ja kehukaa mieluummin kuin arvostelette.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-11-08T14:40:11,2016-11-08T14:40:44,Tarkistettu,1.1 2016_110_33,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kehua annetaan silloin, kun sen paikka on. Esimerkiksi on hyvä, että hallitus perui kokoomusministerin ajaman päivähoitomaksujen korotuksen. Se oli hyvä, että siinä tultiin toisiin aatoksiin, ja siinä on kehun paikka. Mutta tämä paketti ei vastaa yhtään niitä puheita, joita te olette täällä puhuneet. Kun Lauslahti sanoi, että kokoomus on toiminut linjakkaasti tässä työnteon kannustamisessa, niin ilmeisesti on tulkittava niin, että kokoomus on linjakas siinä, että kaikkein suurituloisimpia kannustetaan suurilla verokevennyksillä ja kaikkein pienituloisimpia kannustetaan kepillä, indeksileikkauksilla ja kepillä. Tätä voi vääntää ja kääntää täällä mitenpäin tahansa, mutta kun tämän esityksen tai koko budjetin vaikutukset tutkitaan, niin tilanne on se, että köyhille keppiä, rikkaille porkkanaa. Edelleen on kysymys vailla vastausta. Edustaja Lauslahti, kelpaako teille malli, jossa 95 prosenttia ahkerista suomalaisista palkansaajista saa palkastaan enemmän käteen? (Puhemies koputtaa) Kelpaako se vai ei?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-11-08T14:40:45,2016-11-08T14:41:54,Tarkistettu,1.1 2016_110_34,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pitkällä tähtäimellä ehdottomasti meidän tulee tehdä toimia työnteon kannusteiden eteen, se on pitkäaikainen kokoomuksen tavoite, ja kysymys on se, että jo tähän asti työnteon kannusteita on lisätty ja työnteon verotusta on alennettu ja siltä osin on toimittu erittäin linjakkaasti. Palaisin edelleen tähän hallituksen esitykseen, jota me käsittelemme, ja tässä kohdin me teemme juuri sitä vastuullista välittävää politiikkaa, jossa täsmätoimin kohdennetaan 63 miljoonaa euroa. Voi sanoa, että osaltaan myöskin vähän on kritisoitu sitä mekanismia, mutta tässä on esitetty pienituloiselle edullisempi malli kuin aikaisemmin ollut harjoitelma, jota yritettiin. Voi sanoa, että täällä on SAK:kin nostanut tämän esille, että tässä on toteutusmalli erinomainen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-11-08T14:41:54,2016-11-08T14:42:50,Tarkistettu,1.1 2016_110_35,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun puhutaan ostovoimasta ja tärkeästä kotimarkkinakysynnästä, jonka varaan Suomen pieni ja jopa orastava talouskasvu nojaa, on tärkeää puhua siitä ostovoiman lisäyksen osasta, joka realisoituu kotimarkkinakysyntään. Euro sinne kymppitulodesiiliin ei tule  takaisin kansanta-louteen lisääntyneenä työllisyytenä tai lisääntyneenä kulutuksena, mutta sinne alempiin tulodesiileihin annettu euro palautuu kansantalouteen. Siksi vihreät tekivät arvovalinnan omassa vaihtoehtobudjetissaan. Me kevennämme tuloeroja, vähennämme köyhyyttä ja parannamme tasa-arvoa, koska eurojen ohjaaminen pienituloisille tasakevennysten sijaan tulee tutkitusti takaisin kasvavina verotuloina ja työllisyyden parantumisena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-08T14:42:50,2016-11-08T14:43:44,Tarkistettu,1.1 2016_110_36,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt varmaan on turha enää kysyä, mitä kokoomus tekee, kun vastaus on, että olemme vastuullisesti tehneet sitä ja tätä ja nytkin teemme sitä vastuullisesti. Mutta se ""pitkän tähtäimen"" ja ""pitkällä tähtäimellä"" jäi kyllä soimaan korvaan. Onko tulkintani väärä, jos ajattelen, että edustaja Lauslahti tarkoitti, että kokoomuslaisessa politiikassa ""pitkällä tähtäimellä"" tarkoittaa sitä, että vastuu testamentataan lapsenlapsille, jotka tulevat sitten tässä salissa toteuttamaan sitä ""pitkällä tähtäimellä"" olevaa vastuullista politiikkaa niin, että kaikissa luokissa todellakin ostovoima lisääntyy? Nyt väistetään tästä keskustelusta ja todellakin tässä salissa on moneen kertaan kysytty — ministeri jo lähti, emme voi häntä huutaa apuun — mutta minäkin nyt sitten kuitenkin lankean tähän samaan. Kysyn: onko niin, että tässä salissa esitetty malli kelpaa kokoomukselle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-11-08T14:43:45,2016-11-08T14:44:47,Tarkistettu,1.1 2016_110_37,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Vielä yksi vastauspuheenvuoro, ja sitten mennään listalle taas.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_38,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri se, mitä me olemme tekemässä tänä päivänä, on askeleita oikeaan suuntaan. Maailmaa ei voida heti muuttaa hetkessä, ja kysymys on siitä, ovatko ne oikeaan suuntaan meneviä askeleita. Siltä osin voi todeta: kyllä ovat. Tässä hallituksen esityksessä — voi sanoa, että tämä on erinomainen — otetaan esille se, että kenenkään verotus ei kiristy kiky-sopimuksen vuoksi. Juuri tämä esitys on siihen tehty täsmätoimi. Tämä on myöskin vastuullisesti haettu malli, jossa pystytään rakentamaan malli, jossa pienituloisille tulee edullisempi ratkaisutapa. Siltä osin tämä on erinomainen hallituksen esitys. Kun vielä lisätään, että 30 miljoonasta ollaan siirrytty 63 miljoonan kompensaatioon, niin sanoisin, että tämä on ansiokkaasti rakennettu hallituksen esitys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-11-08T14:44:48,2016-11-08T14:45:46,Tarkistettu,1.1 2016_110_39,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jäi tuossa aiemmin hieman epäselväksi, minkä listan edustaja Lindtman tällä kertaa eduskunnalle esitti näiden lukuisten listojen ohella, mutta nythän se selvisikin: käytiin puhumaan SDP:n vaihtoehtobudjetista, joka oikeastaan kyllä on käsittelyssä vasta huomenna muiden vaihtoehtobudjettien ohella. Poimin kuitenkin SDP:n vaihtoehdosta jo yhden, mielestäni hieman koomisen, yksityiskohdan. Siellä on taas se 355 miljoonaa Sitran myynnistä. Säästöpossu rikki, kuten viime vuonnakin. Millä te aiotte rahoittaa näitä menoja sitten, kun tästä maasta ovat Sitrat loppu?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-08T14:45:48,2016-11-08T14:46:23,Tarkistettu,1.1 2016_110_40,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että ihmetyttää se, että sanotaan, että tämä nytten auttaisi pienituloisia. Sitä tämä ei todellakaan tee. Ikävää, että ministeri lähti, mutta haluan muistuttaa teille muutamasta luvusta. Tässä maassa on noin 700 000 pienituloista ihmistä. 25 prosenttia kotitalouksista ilmoittaa, että heillä on toimeentulo-ongelmia tällä hetkellä. Meillä on 120 000 köyhää lasta. Ja kun me tähän lisäämme sen, että sairausmatkojen omavastuu on 300 euroa vuodessa, lääkekatto 620 euroa vuodessa, missä on se apu näille ihmisille? Missä on apu niille ihmisille, jotka tienaavat sen 1 140 euroa kuukaudessa ja joiden on kuitenkin tultava toimeen näiden maksujen ja näiden menojen kanssa? Vai luuleeko hallitus todella, että köyhät ihmiset, oikeasti pienituloiset ihmiset eivät sairasta? Jos hallitus luulee, niin hallitus on väärässä. Nyt kannattaa vähän kysellä, mikä se tilanne tuolla maailmassa on. Kannattaisi mennä tästä graniittitalosta, tai tällä hetkellä Sibelius-Akatemiasta, vähän ulos, mennä ihan sinne omaan vaalipiiriin, ihan vaikkapa torille, ja jutella ihmisten kanssa, kysyä: ""Miten menee? Miten teillä menee? Saatteko lääkkeet, saatteko ruuat? Me olemme tehneet nyt kaikkemme, me annamme tämmöisiä alennuksia, kuten esimerkiksi apteekkareille 5 prosenttia heidän tuloistaan — kaipa apteekkarit nyt antavat teille sitten halvemmalla lääkkeitä?"" Minä suosittelen, että kysytte tätä. Kannattaa miettiä sitä, miten saadaan pienituloisille lisää rahaa, miten saadaan pienituloisille palkansaajille lisää rahaa. Ja myöskin yksi tärkeä asia: miten saadaan tasa-arvon nimissä myöskin naisten euro samalle tasolle kuin miesten euro on?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T14:46:25,2016-11-08T14:48:21,Tarkistettu,1.1 2016_110_41,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos puhutaan tästä yksittäisestä esityksestä, joka nyt on käsittelyssä, niin siinä on oikeastaan kaksi ongelmaa. Ensimmäinen niistä on kilpailukykysopimus itsessään, joka, kuten totesin, on regressiivinen, eli se kohtelee pienituloisia palkansaajia epäedullisemmin kuin suurituloisia palkansaajia. Tämä on yksi syy sille, minkä takia vasemmistoliitto ei ole pitänyt tätä sopimusta perusteltuna. Toinen ongelma tässä on se, että toisin kuin hallitus on luvannut, tämä 63 miljoonan kompensaatio ei riitä pienipalkkaisten pätkätyöläisten ostovoiman kasvattamiseksi. Se, mitä tässä on kysytty ja mihin olisi toivonut ministerin vastausta, on se, selvittikö hallitus keinoja parantaa pätkätyöläisten asemaa, parantaa näiden alle 1 000 euroa kuussa tienaavien ostovoimaa esimerkiksi perusturvan kautta. Kun sitten tarkastellaan tätä hallituksen veropolitiikkaa kokonaisuudessaan, niin silloin tämä hallituksen päälinja tulee harvinaisen selväksi: Se on tuloeroja ja eriarvoisuutta kasvattava. Suurimmat hyötyjät ovat yli 7 000 euroa kuussa tienaavat sekä suuripalkkaiset kunnanjohtajat. Häviäjät, kuten tiedämme, ovat Suomen pienituloiset eläkeläiset, perusturvan varassa elävät työttömät, julkisen sektorin työntekijät ja pienipalkkaiset pätkätyöntekijät. Tässä on kyse arvovalinnoista. Hallituksen olisi ollut mahdollista näin halutessaan tehdä muunlaisia arvovalintoja myöskin hallituksen esittämien budjettiraamien sisällä. Olisi ollut mahdollista olla toteuttamatta tätä hyvätuloisille yrittäjille suuntautuvaa verovähennystä. Olisi ollut mahdollista olla keventämättä perintö- ja lahjaveroa tällaisessa taloudellisessa tilanteessa. Olisi ollut mahdollista olla toteuttamatta näitä perusturvaan kohdistuvia leikkauksia. Ja sen vasemmistoliitto osoittaa myös omassa vaihtoehtobudjetissaan, jossa tuloerot kapenevat, (Puhemies koputtaa) pienituloisten ostovoima kasvaa ja pääomaverotusta kiristetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-08T14:48:22,2016-11-08T14:50:33,Tarkistettu,1.1 2016_110_42,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvin sääli, että ministeri lähti vastaamatta niihin keskeisiin kysymyksiin, jotka täällä on esitetty. Minusta kaikkein tärkein kysymys, joka täällä ilmassa on ollut, on se, miten hallitus vähentää köyhyyttä ja oikaisee tulonjakoa ja kaventaa tuloeroja. Siihen ei saatu minkäänlaista vastausta. Se keskeinen kysymys, josta tässä nyt on keskusteltu tai jota on yritetty tuoda esille ministerille — joka siis poistui — on se, että kun hallitus on meille luvannut ja väittänyt, että hallitus tulee parantamaan kaikkein pienituloisimpien asemaa, niin nyt kun on ilmennyt, esimerkiksi eduskunnan tietopalvelu on laskenut, että näin ei tehdäkään, niin miten hallitus aikoo korjata politiikkansa suunnan. Tähän ei saatu vastausta. Ei saatu vastausta myöskään siihen, mistä hallitus kaivaa sen 30 miljoonaa euroa, jota hallitus ei aikaisemmin ollut ottanut huomioon puhuessaan tästä kompensaatiosta, jota nyt käsitellään. Ministeri ei vastannut siihen, mitä täällä moneen kertaan on kysytty, eli että eihän tätä rahasummaa nyt oteta enää sosiaalietuuksista, joihin on jo kajottu. Eilen julkistettiin Kuluttajaliiton tutkimus, joka osoitti sen, että kaikkein pienituloisimmat ja eniten sairastavat suomalaiset ovat merkittävästi kärsineet näistä leikkauksista, joita hallitus on tehnyt lääke- ja matkakustannusten korvaamiseen, ja samoin näistä asiakasmaksujen korotuksista, joita hallitus on tehnyt. On ilmennyt, että yli 40 prosenttia näistä vastanneista on joutunut tinkimään lääkkeistään näiden päätösten vuoksi, joita tämä istuva hallitus on tehnyt. Tästä on kysymys. On kyse nimenomaan siitä, että hallitus leikkaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevilta suomalaisilta, ja juuri heidän asemaansa hallitus ei välitä millään tavalla, (Puhemies koputtaa) esimerkiksi veropolitiikan kautta, korjata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-08T14:50:33,2016-11-08T14:52:45,Tarkistettu,1.1 2016_110_43,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Lindtman. — Anteeksi, puhujalistalta, edustaja Lindtman.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_44,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Huomasin, että nimeni oli ensimmäisenä tuolla listalla. Arvoisa puhemies! On erinomaista, että tämä SDP:n vaihtoehto kiinnostaa, ja edustaja Mäkelälle sanoisin, että täältä sivulta 53 alkaen löytyy semmoinen lista, johon edustajan kyllä kannattaa tutustua. Nimittäin siellä esitetään konkreettisina numeroina se vaihtoehto, joka on oikeudenmukaisempi ja työllistävämpi ja reilumpi suurimmalle osalle, 95 prosentille, suomalaisista. Kannattaa tutustua, koska sen sijaan, että jatketaan tällä hallituksen epäonnistuneeksi osoitetulla politiikalla — jota voisi luonnehtia niin, että periaatteena on se, että jokainen on oman onnensa seppä ja suurituloisille kavereille eniten rahaa — me olemme esittäneet sille vaihtoehdon. Se vaihtoehto on se, että otetaan kaikki mukaan. Arvoisa puhemies! Herää kysymys, että mistä rahat. Minulla on tähänkin hyviä uutisia: Muuttamalla tätä hallituksen vero- ja maksulinjaa oikeudenmukaisemmaksi pystytään varmistamaan se, että 95 prosentille suomalaisista palkansaajista, eläkkeensaajista jää enemmän rahaa käteen palkasta ja eläkkeestä, mutta sen lisäksi se tulee valtiontaloudelle paljon edullisemmaksi. Siis tavallisille suomalaisille palkansaajille, eläkkeensaajille, myös pienituloisimmille enemmän käteen palkasta ja eläkkeestä, ja se on valtiontaloudelle edullisempaa. Huomaan, että seuraavana listalla olisi edustaja Lauslahti, mutta kun huomaan, että hän ei ole enää salissa, niin en kysy neljättä kertaa enää — ehkä saamme huomenna vastauksen, kun tämän vaihtoehdon kunnolla esittelemme — mutta nyt voi todeta, että tälle välttämättömyydellä perustellulle politiikalle, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, on olemassa vaihtoehto. Se on oikeudenmukaisempi, ja se on valtiontalouden ja työllisyyden kannalta järkevämpi. Nyt on kansalaisten aika arvioida, (Puhemies koputtaa) kumpi vaihtoehto on parempi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-11-08T14:52:45,2016-11-08T14:55:04,Tarkistettu,1.1 2016_110_45,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Kuten äskeisessäkin huomattiin, edustaja Lauslahti on poissa, joten seuraavaksi edustaja Viitanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_46,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Niin, arvoisa rouva puhemies, ja niinpä näyttää olevan poissa melkein koko kokoomuksen eduskuntaryhmä. Ilmeisesti nämä kysymykset sitten ovat tällä erää hieman liian vaikeita vastattaviksi. Kiitos niille urheille, ketkä siellä vielä istuvat. (Antti Lindtman: On siellä!) Nyt on todellakin mahdollisuus jo tänään ja muutenkin ottaa kantaa. Kun kerran sanotaan, että kokoomus haluaa nostaa ostovoimaa — no, vastaus kuului sitten myöhemmin, että pitkällä tähtäimellä haluamme nostaa ostovoimaa — niin herää kysymys, että kuinka pitkä tähtäin se mahtaa sitten olla, millä tähtäimellä kokoomus on myös valmis tosiasiassa lunastamaan nämä sanansa. Tarvitseeko odottaa niinkin pitkä tähtäin, että on sosialidemokraattinen hallitus, vai voisiko olla viisasta tarttua tähän sosialidemokraattiseen vaihtoehtoon tässä ja nyt? (Antti Lindtman: Tässä ja nyt!) — Tässä ja nyt. — Se on täällä, kuten sanottu, ja me tarjoamme vaihtoehdon, joka todellakin vastaa niihin kokoomuksen vaateisiin ostovoiman kasvusta, ja tässä nimenomaan hyötyvät pieni- ja keskituloiset palkansaajat, itse asiassa 95 prosenttia kaikista palkansaajista, eläkkeensaajista. Tässä olisi se malli nyt, ei tarvitsisi odottaa sitä kuuluisaa pitkää tähtäintä. Siksipä toivon, että tähän todella nyt perehdytte, ja toivon myös tietenkin vastauksia niihin kysymyksiin — nyt kun näin, että edustaja Sarkomaakin saapui saliin, niin ehkä saamme sitten häneltä vastauksen tähän minusta aika tärkeään kysymykseen. Mitä tulee siihen, kun täällä aiemmin puhuttiin, että eläkkeensaajille — hienoa — tulee takuueläkkeen nosto, niin pettymys on tietenkin suuri, kun se sulaa pois näiden indeksileikkausten johdosta ja juuri siksi eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan eläkkeensaajien ostovoima jää miinusmerkkiseksi — miinusmerkkiseksi, täysin toisinpäin kuin mitä puheet osoittavat. Me vaihtoehdossamme haluamme, että kaikille pieni- ja keskituloisille eläkkeensaajille, palkansaajille jää rahapussiin muuta kuin reikä, ja minä uskoin (Puhemies koputtaa) puheesta, että kokoomuskin haluaa tätä. Tartutteko tähän vaihtoehtoon?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-08T14:55:04,2016-11-08T14:57:16,Tarkistettu,1.1 2016_110_47,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En kannata sosialidemokraattien varjobudjettia enkä usko, että hallituskaan sitä kannattaa. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Lukematta huono!) Me tiedämme, ketkä olemme sen lukeneet: katteettomia lupauksia kestämättömällä pohjalla. Vastuuntunnotonta, jos ajatellaan tulevia sukupolvia tai tässä ja nyt eläviä aikuisia ihmisiä. Emme kannata, en kannata sosialidemokraattien vaihtoehtoa. Huomenna keskustelemme lisää teidän vaihtoehtobudjetistanne, mutta muistamme hyvin kaikki jo viime vuodelta erityisesti edustaja Lindtmanin puheet. Ette pystyneet kertomaan yhtään esimerkkiä siitä, millä te tasapainotatte valtiontalouden. Te esitätte vain lisää kaikille, ja se kuulostaa hyvältä, mutta se ei ole hyvä asia yhdellekään suomalaiselle ihmiselle. Valtiontalouden on oltava tasapainossa, sen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista, ja se on tämän hallituksen tavoite. On erittäin hyvä, että kilpailukykysopimusta (Puhemies koputtaa) oikeudenmukaisempi ratkaisu on tullut (Puhemies: Aika täynnä!) tässä hallituksen esityksessä, ja kannatan sitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-11-08T14:57:16,2016-11-08T14:58:29,Tarkistettu,1.1 2016_110_48,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,Listaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_49,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todella valitettavaa, edustaja Sarkomaa, että lukematta, näkemättä sosialidemokraattien vaihtoehtobudjettia te teilaatte sen jo ja sanotte, että sillä ei ole mitään merkitystä. Teillä ei ole mitään tahtotilaa edes hakea erilaisia vaihtoehtoja, joilla parannettaisiin suomalaista työllisyyttä ja suomalaista kansantaloutta. Mutta kyse on arvovalinnoista, kuten täällä on jo useaan otteeseen todettu. Hallitus on tehnyt arvovalintansa. Hallitus parantaa yli 7 500 euroa kuukaudessa ansaitsevien ihmisten toimeentuloa ja ostovoimaa mutta samanaikaisesti heikentää kaikkein pienituloisimpien ihmisten toimeentuloa ja ostovoimaa. Se on arvovalinta, jota myös kokoomus tukee. Täytyy sanoa, että nostan hattua kokoomukselle siitä, että se on ollut yksin puolustamassa hallituksen esitystä täällä. Keskusta ja perussuomalaiset ehkä edustaja Mäkelää lukuun ottamatta, ja Juvonen on muutaman sanan sanonut, ovat olleet täysin hiljaa. Ehkä keskustakin toteaa sen, että tämä linja näitten kaikkein pienituloisimpien ihmisten osalta ei ole se paras mahdollinen. Mutta kokoomus on tuonut myös esille sen, että nämä esitykset kannustavat pienituloisia työttömiä hakemaan töitä. Samalla kuitenkin hallitus on leikannut ansiosidonnaista työttömyysturvaa 200 miljoonalla eurolla, se lyhentää sen kestoa 100 päivällä, omavastuuaikaa pidennetään kahdella päivällä, pitkän työhistorian jälkeinen korotusosa poistuu, ja aktiivikorotuksia leikataan. Elikkä niitä elementtejä, joilla aidosti tuettaisiin työttömien ihmisten kannusteita olla työelämässä, hallitus leikkaa. Minun on vähän vaikea ymmärtää, mikä on se hallituksen kannustin, jolla se tukee työttömien ihmisten työllistymistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-08T14:58:30,2016-11-08T15:00:35,Tarkistettu,1.1 2016_110_50,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaa on kyllä todella nopea lukija. SDP:n vaihtoehtobudjetti nyt kuitenkin on tämmöiset 60 aika tiheää sivua, ja tässä voisi melkein arvella, että ollaan päästy lähes Paavo Väyrysen lukunopeuteen. Mutta kun nopeasti lukee, niin tulee virheitä muillekin. Ettei nyt jää täysin harhaista kuvaa eduskunnan pöytäkirjoihin, että SDP olisi muka myymässä Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa, niin ainoa koominen asia oli edustaja Mäkelän tällainen väite. Tässä vaikeassa tilanteessa, jossa köyhimmiltä suomalaisilta on muka pakko leikata, ei ole perusteltua, että yksittäinen rahasto kasvattaa tasettaan tasolle, joka on suurempi kuin lukuisilla pörssiyhtiöillä. Sitra tekee arvokasta työtä ja voi uuden kumppanuusohjelman myötä olla johtamassa niitä investointiohjelmia, joita tästä taseesta SDP:n vaihtoehtobudjetissa rahoitetaan Suomen kestävän kasvun takaamiseksi. On kyllä myös irvokasta puhua siitä, että kenenkään veroaste ei muka nouse, kun työttömyysturvaan tehdään merkittäviä leikkauksia ja kun Kela-indeksiä leikataan. Kyllä nämä tulonmenetykset, jotka köyhiin osuvat varsin kipeästi, vastaavat veronkorotuksia. Tälle tuloeroja kasvattavalle politiikalle on vaihtoehto, joka lisää käteenjäävää tuloa 95 prosentilla palkansaajista ja eläkeläisistä. On siis vaihtoehtoja kaksi: voittajana on joko 5 prosenttia tai 95 prosenttia — ja nyt eikä pitkällä tähtäimellä, sillä kuten J. M. Keynes kuuluisasti sanoi, ""pitkällä tähtäimellä olemme kaikki kuolleet"". Vähäosaisilla suomalaisilla ei ole aikaa odottaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-08T15:00:36,2016-11-08T15:02:27,Tarkistettu,1.1 2016_110_51,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät uutiset: minä kommentoin SDP:n varjobudjettia sen lukeneena ja nähneenä. Juurikin se lista kiinnosti, missä kerrotaan, mistä rahat otetaan, eikä se vakuuttanut. Tuo, mitä edustaja Harakka sanoi äsken, ei muuttanut mitään. Kyse on siitä, että tase laitetaan liikkeelle valtion budjetin katteeksi käyttömenon peitteeksi. Siitä on kysymys. Mutta kun pitkästä tähtäimestä puhutaan, hallituksen linja hyvinvointivaltion pelastamiseksi on selvä. Se on niin, että ainoastaan työnteolla voidaan tulonsiirrot rahoittaa. Hallitus panostaa työpaikkojen luontiin, jotta tulonsiirtoja voidaan maksaa jatkossakin, ettei käy niin, että meidän puolestamme tulevat IMF ja EKP päättämään näistä menoleikkauksista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-08T15:02:28,2016-11-08T15:03:10,Tarkistettu,1.1 2016_110_52,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä totuus on se, että hallitus unohtaa budjetissaan kaikkein heikko-osaisimmat suomalaiset. Heiltä leikataan esimerkiksi indeksien leikkausten ja jäädytysten kautta 200 miljoonaa euroa, mutta esimerkiksi kunnallisveron perusvähennystä ei käytetä sellaisena työkaluna, joka parantaisi pelkkien etuuksien ja eläkkeiden varassa olevien asemaa. Tämä on tosiasia. Pidän erittäin arveluttavana sitä — tai itse asiassa hyvin odotettavaahan se on — että kokoomuksen edustaja täällä salissa sanoo, että mitään muita mahdollisuuksia ei ole. Kyllä on. Esimerkiksi vihreiden vaihtoehtobudjetissa pysyvien tulojen ja menojen loppusumma on sama kuin hallituksella, mutta me teemme oikeudenmukaista politiikkaa. Me helpotamme kaikkein pienituloisimpien asemaa emmekä toimi niin kuin hallitus, joka helpottaa kaikkein rikkaimpien ja hyvätuloisimpien asemaa ja leikkaa kaikkein köyhimmiltä. Se on vastuutonta politiikkaa. Esimerkkinä voin mainita, että vihreiden vaihtoehtobudjetissa panostetaan kunnallisveron perusvähennyksen alarajan nostoon 260 miljoonaa euroa ja se raha otetaan saman budjetin sisältä, samojen raamien sisältä, kiristämällä osinkotulojen verotusta. Tämä on oikeudenmukainen ratkaisu. Se kaventaa tuloeroja, mutta ei ylitä budjettia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-08T15:03:11,2016-11-08T15:04:37,Tarkistettu,1.1 2016_110_53,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta nyt ei pöytäkirjoihin jäisi virheellistä väittämää, niin todettakoon, että sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa kaikki kertaluontoiset tulot käytetään kertaluontoisten menojen kattamiseen, ja piste. Mikä jäi vielä korvaan edustaja Sarkomaan puheesta, oli se, että jäin sellaiseen vaikutelmaan, että hänen mielestään valtiontalous on tasapainossa. Me juuri valtiovarainvaliokunnassa tänään käsittelimme tämän vuoden kolmatta lisäbudjettia, joka lisää valtion nettovelkaantumisen reippaasti yli 6 miljardiin euroon. Ei olla lähelläkään tasapainoa, edustaja Sarkomaa. Sen sijaan sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti vähentää valtion velkaantumista — toistan: vähentää valtion velkaantumista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-08T15:04:37,2016-11-08T15:05:24,Tarkistettu,1.1 2016_110_54,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Totean tässä edustaja Harakalle, että varsin hyvin tiedän, että valtiontalous ei ole tasapainossa. Mutta kun tässä luen tätä SDP:n vaihtoehtobudjettia, niin herää kysymys, ymmärtääkö SDP, mikä taloudellinen tilanne on. Huomenna käymme keskustelua vaihtoehtobudjetista. Kun tätä nyt katsoo nopeasti ja on vähän syvällisemminkin katsonut, niin samalla pohjalla tämä on kuin viime vuonna. Ja heikolta näyttää, höttöistä on. Mutta tästä huomenna enemmän. Vielä tässä sanon, arvoisa rouva puhemies, että siksi näitä toimia hallitus tekee — esimerkiksi tämän kilpailukykysopimukseen liittyvän lakiesityksen, joka muuten on oikeudenmukaisempi kuin kilpailukykysopimus — että työllistämisen kynnys alenee, että saamme Suomeen työtä ja sitä kautta voimme pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Työn linja on todellakin hallituksen linja, ja kannatan hallituksen esitystä. Piste.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-11-08T15:05:25,2016-11-08T15:06:28,Tarkistettu,1.1 2016_110_55,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Voisin oikeastaan edellisen puhujan sanoin todeta: heikolta näyttää. Heikolta näyttää toden totta tänään jaettu lisätalousarvio, mihin edustaja Harakka juuri viittasi. Täysin vastoin puheita velkaantumisen hillitsemisestä täällä velanotoksi vuonna 2016 arvioidaan 5,96 miljardia — paljon enemmän kuin vielä vähän aikaa sitten arvioitiin. Heikolta näyttää. Ja tiedättekö, miksi se näyttää heikolta? Se näyttää siksi heikolta, että te olette koko ajan yrittäneet vakuuttaa, että velkaa vähentääkseen pitää leikata, ja samaan aikaan, kun te leikkaatte heikommilta, heikennätte ostovoimaa, te ette tee toimia, jotka lisäävät työpaikkoja, ja talous käpristyy ja kurjistuu entisestään, ja koko ajan velkaannutaan lisää, täysin päinvastoin. Hämmästyttävää tässä tilanteessa on, että mihin ne rahat sitten menevät, jotka pieniltä ihmisiltä leikataan. No, ne menevät sille kaverille tässä kaverikapitalismissa. Tässä edustaja Harakka juuri kuvasi varsin anteliaita hyväosaisille suunnattuja uusia veronkevennyksiä — samaan aikaan, kun kaikki asiantuntijat sanovat, että ne eivät itse asiassa tuo työpaikkoja. Kuinka ihmeessä on varaa kymmeniä, kymmeniä, kymmeniä, satoja miljoonia pistää sellaisiin veronkevennyksiin, jotka eivät edes työllistä ja jotka suuntautuvat kaikkein suurituloisimmille? Kuten sanoin, puhemies, tuossa alussa, nyt on kysymys kokonaisuudesta ja siitä, miten reilu ja oikeudenmukainen ja työllistävä verolinja on, ja hallituksen verolinja valitettavasti on epäoikeudenmukainen, eikä se edes työllistä. Pääasia, että kansan pussista saadaan sitten kaikkein hyväosaisimmille tulonsiirtoja, ja sitten samaan aikaan me luemme näitä papereita, missä edelleen velkaannumme lisää ja lisää tässä Suomenmaassa. SDP:n vaihtoehto lähtee siitä, että velkaa otetaan vähemmän ja palkansaajista ja eläkkeensaajista 95 prosenttia silti hyötyy niin, että käteen jää tuloa (Puhemies koputtaa) ja ostovoimaa enemmän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-08T15:06:29,2016-11-08T15:08:37,Tarkistettu,1.1 2016_110_56,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En valitettavasti kuullut kokonaan edustaja Pia Viitasen jeremiadia mutta sen lopun kuulin ja sen perusteella sanon kuitenkin sen, että varmaan edustaja Pia Viitaselta on jäänyt huomaamatta se, että talouden suunta on pikkuhiljaa kääntymässä. Se on selvä asia, että iso laiva ei käänny nopeasti, mutta se on kuitenkin kääntymässä. 20 000—30 000 uutta työpaikkaa on saatu syntymään. Kasvusta on selviä merkkejä: laivatilauksia tulee, metallifirmat ilmoittavat, että on tapahtunut selviä investointitarpeita ja uusia tuotteita on saatu markkinoille. Että kasvua on tapahtunut. Teidän hallitusaikananne tuli 100 000 työtöntä lisää, ja te nyt näette mustana peikkona sen, että pari—kolmekymmentätuhatta ihmistä on saanut työtä lisää. Vaikea kuvitella teidän logiikkaanne; varmaan siellä jokin on, mutta minä en ymmärrä sitä. Joka tapauksessa, arvoisa rouva puhemies, on tärkeää, että kun kilpailukykysopimus on nyt tehty ja linja on valittu, niin sillä pysytään. On selvää, että kilpailijamaamme ovat vielä meitä kilpailukykyisempiä, jotka samoilla markkinoilla toimivat, mutta meidän on tällä linjalla jatkettava, että pidämme kustannukset kurissa ja luomme uutta työtä rauhallisesti ja sitkeästi tekemällä työtä. Jos me poukkoilemme sinne sun tänne, se johtaa tulokseen, jossa me itse asiassa nyt olemme. Linjan pitää pysyä. Jos tähän edustaja Viitasen jeremiadiin haluaisin yhtyä, niin kyllä se on totta, että meillä on yhteiskunnassa ongelmia, meillä on velkaongelmia ja monta muuta ongelmaa, mutta ei se sillä parane, että me voivottelemme ja huudamme toisillemme, että tuo asia on väärin ja tämä asia on väärin. Kun tilanne on heikko, pitää tehdä toimenpiteitä ja uskoa niiden toimenpiteiden vaikutuksiin. Ensimmäiset merkit ovat jo näkyvissä, nyt pitää vain jatkaa ja lopettaa turha valittaminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-08T15:08:37,2016-11-08T15:10:21,Tarkistettu,1.1 2016_110_57,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On kyllä hyvin ikävää, jos keskustassa tai hallituspuolueissa, kokoomuksessa uskotaan, että nyt on sitten talouskin aivan kunnossa ja kaikki hyvin. (Hannu Hoskonen: Enhän minä niin sanonut! — Timo Heinonen: Ei kukaan niin ole sanonut!) Nimittäin mitä enemmän kuuntelee ennusteita, sen enemmän ollaan huolissaan siitä, ja kaikki asiantuntijat sanovat, että hallitus ei tule valitettavasti saavuttamaan omaa työllisyystavoitettaan, hallitus ei tule saavuttamaan omaa tavoitettaan velkaantumisen hillitsemisestä. Ja kaikki kunnossa, niinkö? Niinkö te sanotte? (Välihuutoja keskustan ja kokoomuksen ryhmistä) Ja kun samaan aikaan te sanotte, että me vain valitamme ja voivottelemme, niin tässähän me olemme, hyvänen aika, juuri tarjoamassa vaihtoehtoa, sellaista vaihtoehtoa, joka työllistää enemmän, ottaa velkaa vähemmän ja jakaa tuloja oikeudenmukaisemmin, koska me sosialidemokraatit emme usko, toisin kuin hallitus, että tämän maailman pelastaa se, että käydään pieniosaisten kukkarolla, tehdään rajuja leikkauksia koulutukseen, osaamiseen, sosiaaliturvaan, työttömyysturvaan ja samaan aikaan annetaan anteliaita veronkevennyksiä kavereille. Siksi me olemme tehneet oman vaihtoehdon, koska haluamme tarttua asiaan, ja siksi tämä vaihtoehto on sellainen, mikä työllistää. Ja muun muassa, todellakin — sanon vielä kerran, edustajat kokoomuksessa — tämä tarjoaa 95 prosentille palkansaajista ja eläkkeensaajista enemmän käteen, ja siksi on hämmästyttävää, että kokoomus ilmoittaa haluavansa tarttua ostovoimaongelmaan korkeintaan pitkällä tähtäimellä silloin joskus tulevaisuudessa, kun te voisitte tarttua siihen tässä ja nyt. Toisin kävi, kuten tässä alussa todettiin. Oli suuri pettymys, kun lupasitte pitkin syksyä, että te tulette kompensoimaan pienituloisimmille nämä niin sanotut kiky-vaikutukset, ja totuus on se, että edelleen se ostovoima on miinusmerkkinen. On hämmentävää, että samaan aikaan sanotaan, että ostovoimaa pitää parantaa, mutta itse asiassa heikoimmilta sitä leikataan ja eläkkeensaajilla jää ostovoima miinukselle. Se ei ole oikein, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-08T15:10:22,2016-11-08T15:12:28,Tarkistettu,1.1 2016_110_58,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Kunnioitettu puhemies! Hyvä, että edustaja Viitasen puheessa tulivat sekä tämä ostovoima-asia että SDP:n vaihtoehtobudjetti hyvin sanottua. Itse asiassa se, mitä minä tässä keskustelussa eniten ihmettelen, on se, kuinka te voitte tietää, mikä on ensi vuoden inflaatiolukema, koska sehän vaikuttaa siihen ostovoiman kehitykseen. Kun katsotaan tämän kilpailukykysopimuksen voittajia ja häviäjiä, niin itse asiassa kaikkien yksityisellä puolella olevien sekä eläkeläisten nettotulot kasvavat — nämä kompensaatiot olivat niin isoja — joten miten voidaan väittää, että ostovoima sitten heikkenee? Sitten taasen kun katsotaan tätä SDP:n vaihtoehtoa, niin tehän annatte kaikkein eniten 40 000—60 000 tienaaville. Heille te annatte kaikista eniten, mutta alta kymppitonnin tienaaville te annatte vain vitosen kuukaudessa. Siis se teidän vaihtoehtonne on yli 3 500—5 000 kuussa ansaitseville, heille te annatte kaikista eniten. Kuinka tämä näin voi olla? Mutta tähän ostovoimakysymykseen minä haluaisin vastauksen kyllä. Tätä minä olen hämmästellyt aika pitkään jo.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-11-08T15:12:29,2016-11-08T15:14:09,Tarkistettu,1.1 2016_110_59,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on jo hivenen käyty keskustelua tämän viikon myöhemmistäkin aiheista, ja jännityksellä kyllä odotan, kun kovasti työn puolesta puhuva sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä esittelee tänä vuonna oman vaihtoehtobudjettinsa, onko se tänä vuonna sentään painettu Suomessa. Muistan, kuinka tässä salissa jaettiin hetki sitten vaihtoehtobudjettia, joka oli painettu aivan toisessa maassa, Virossa, halvemman työnteon maassa. Se oli kyllä... (Välihuutoja) — Teidän vaihtoehtobudjettinne oli, kysyin... Kun tämän vuoden ei olla vielä nähty, (Sari Sarkomaa: Onko sama painos?) niin ei voida siitä sanoa. Täytyy puhua siitä, mikä oli aiemmin. Edustaja Viitanen totesi, että kaikki kunnossa. On helppo todeta, että ei ollut kunnossa sen jälkeen, kun teidän puolueella oli valtiovarainministerin salkku, ja sen takia nyt on pakko laittaa asioita kuntoon. Kilpailukykysopimus on tässä merkittävä. Sen ovat tehneet työntekijät ja työnantajat yhdessä, ja hallitus on sitä omilla toimillaan ollut tukemassa. Myönteistä on se, että me olemme menossa parempaan suuntaan. Yritysbarometri kertoo siitä, että meillä on paremmat tunnelmat yrityksissä, ne hakevat jo kasvua, pystyvät työllistämään. Työttömyys on hienoisesti laskenut tämän hallituksen ensimmäisen toimintavuoden aikana, ja nyt työn verotusta kevennetään, on tehty yrittäjävähennys ja on tasattu vanhemmuuden kustannuksia niiden yritysten osalta, jotka työllistävät naisia. Tämmöistä ei koskaan sosialidemokraattien aikana ole tehty. On tullut myös maksuperusteinen arvonlisävero, joka myös tulee merkittävällä tavalla lisäämään yritysten mahdollisuuksia työllistää. Niin kuin edustaja Sarkomaa on monta kertaa tuonut esille, tässä nimenomaan haetaan niitä toimenpiteitä, joilla tähän maahan saadaan lisää työtä, (Puhemies koputtaa) yritteliäisyyttä, sillä lopulta työ on parasta sosiaaliturvaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-08T15:14:09,2016-11-08T15:16:18,Tarkistettu,1.1 2016_110_60,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se, mitä minä aina ihmettelen tässä salissa, on se, että täällä halutaan katsoa taaksepäin, kun pitäisi katsoa eteenpäin. Mutta sen verran voin sanoa, kun hallituskin on tässä sanonut, että nämä toimet, mitä hallitus nyt tekee, näkyvät vasta joskus tulevaisuudessa. No, ne toimet, mitä tehtiin aikaisemmin, eivät myöskään tietenkään näy siinä ja nyt heti poksahtaen vaan hetkisen kuluttua, mutta sillehän te ette antaneet aikaa, vaan te halusitte ottaa lisää niiltä, joilta oikeasti ei ole enää otettavaa. Nyt hehkutetaan sitä, että työn verotusta on kevennetty, mutta kun meillä on ihmisiä, jotka eivät yllä palkkatuloissaan valtionverotuksen tasolle, silloin heiltä ei ole kevennetty yhtään mitään. Meillä on ihmisiä, joilla on muita tuloja kuin työtuloja. Heiltä ei ole kevennetty yhtään mitään. Silti he joutuvat maksumiehiksi lääkkeissä, he joutuvat maksumiehiksi sairaankuljetuksissa, sieltä ei ole kevennetty mitään. Ne maksavat ihmisille aivan saman, myöskin niille, jotka tienaavat alle 1 000 euroa kuukaudessa, kuin niille, jotka tienaavat 3 000 euroa kuukaudessa tai 4 000 euroa kuukaudessa tai sen summan, mitä nyt virheellisesti sanotaan, että keskitulot Suomessa ovat: 3 500. Eivät ole. Tai tietysti ovat, kun otetaan kaikki tulot huomioon. Silloin päästään siihen, mutta se kertoo vain sen, että meillä on aivan järkyttävän suuret tuloerot tässä maassa, aivan järkyttävän suuret, koska suurin osa suomalaisista tienaa alle 2 000 euroa kuukaudessa, ja tämä olisi myöskin hallituksen syytä ottaa huomioon omissa toimissaan. Jos me katsomme pelkästään sen, että me laskemme kaikki palkkatulot yhteen ja otamme siitä keskiarvon, se on huomattavasti, huomattavasti korkeampi kuin se määrä, millä suomalaisten on tultava toimeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T15:16:18,2016-11-08T15:18:19,Tarkistettu,1.1 2016_110_61,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun täällä otettiin esiin nämä tuloerot, niin muutama päivä sitten luin erään vasemmistolaisen tiedemiehen näkemyksen siitä, että tuloerot eivät ole juurikaan kasvaneet reaalisesti 2000-luvulla. Eli mielipiteitä on näköjään moneen lähtöön. Täällä toistuvasti vedotaan eduskunnan tietopalvelun tekemiin laskelmiin, vähän sama kuin yleisesti ottaen vedotaan asiantuntijoihin näissä asioissa. Jäin pohtimaan, onko auktoriteettilisä nyt tässä aito vai pelkästään retorinen tehokeino. Eli tarkasteltaisiin hieman niitä lähtökohtia ja lukuja, joista näitä laskelmia on esitetty tehtäväksi. Ovatko ne luvut sellaisia, jotka oppositio on halunnut esittää saadakseen haluamiaan tuloksia? Nyt tästä varsinaisesta asiasta, jota käsitellään, on menty jo varsin pitkälle. Toivon, että edettäisiin, toteutettaisiin kilpailukykysopimusta ja mentäisiin asian käsittelyssä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-08T15:18:21,2016-11-08T15:19:14,Tarkistettu,1.1 2016_110_62,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä nyt näitä lukuja kysytään, niin se on tietenkin vähän outoa, että niitä täällä näin kyseenalaistetaan, sillä kysymyshän näissä tietopalvelun laskelmissa on siitä, että niissä arvioidaan hallituksen esitysten ja toisaalta meidän esitystemme tulonjakovaikutuksia. Kyllä se on kummallista, että nyt sitten viime kädessä, hädissään ilmeisesti, kun huomataan, että oho, tulipa tehtyä hieman epäreilua politiikkaa, ruvetaan selittelemään jotain lukuja, että nyt eduskunnan tietopalvelu ei toimisikaan oikealla tavalla tai ehkä se syy löytyykin sieltä. Eivätkö perussuomalaiset tai hallitus suostu edes sitä myöntämään, että nyt on käynyt niin, hupsista vaan, toisin kuin vaalien alla puhuttiin? Hupsista vaan, nyt kävi niinpäin, että se hyväosainen saa anteliaat veronkevennykset ja pieniosainen saa hyvin vaatimattomat, jos ollenkaan. Ostovoima eläkkeensaajilla jää miinukselle, ostovoima alta 1 000 euroa tienaavalla jää miinukselle, ja se on se tosiasia, minkä tietopalvelun laskelmat näyttävät. Tietenkin olisi minun mielestäni kohtuullista, että tämä voitaisiin kuitenkin myöntää ja sitten ehkä yhdessä lähteä pohtimaan, onko se oikein. Meidän mielestämme se ei ole. Siksi me olemme tehneet oman vaihtoehtomme ja tarjonneet sitä teille käyttöön. Uskoisin, että aina lopulta kuitenkin jossain vaiheessa se oikeudenmukaisuus voittaa, ja toivon, että siihen ei tarvitsisi nyt kuitenkaan ottaa niin pitkää tähtäintä, että sosialidemokraatit pääsevät jossain vaiheessa toivottavasti näitä esityksiään toteuttamaan, vaan toivoisin, että hallitus ottaisi viisaasti kopin SDP:n malleista ja toimisi siten, että pieni- ja keskituloinen saisi enemmän ja suurituloinen hieman enemmän kantaisi tätä taakkaa. Tämän vaihtoehdon me olemme tarjonneet, tulemme sitä tarjoamaan, ja haluamme tämän vaihtoehdon myötä nimenomaan sitä, että Suomeen syntyy enemmän työpaikkoja, parempaa talouskasvua, (Puhemies koputtaa) parempi ja oikeudenmukaisempi tulonjako.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-08T15:19:17,2016-11-08T15:21:26,Tarkistettu,1.1 2016_110_63,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on jo esimakua huomisesta keskustelusta, ja pakko sanoa, että jäljet pelottavat. Mehän muistamme viime vuoden vaihtoehtobudjettikeskustelusta, että silloinen valtiovarainministeri esitti kuusi virheellistä väittämää yhden minuutin sisään. Jäämme odottamaan, mikä on tämänkertaisen valtiovarainministerin saavutus. Jo tänään on ollut aihetta tarkastaa hallituksen esittämiä faktoja, eli lyhyesti ja ytimekkäästi: edustaja Heinosen väite ei pidä paikkaansa. Tämä on nyt laskujeni mukaan kolmas tai neljäs kerta, kun tässä oion ja korjaan esittämiänne väitteitä. On kuitenkin olemassa sellainen toimittajien vapaaehtoisryhmä nimeltään Faktabaari, ja minä toivon, että Tuomas Muraja ja kumppanit ovat huomenna hereillä ja oikovat näitä väitteitä, sillä minun aikani ei riitä teidän väitteittenne oikomiseen, kun meillä on esitettävänä tässä vakavasti otettava vaihtoehto hallituksen eriarvoistavalle politiikalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-08T15:21:26,2016-11-08T15:22:35,Tarkistettu,1.1 2016_110_64,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kuva: ""Suunta Suomelle — työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta."" [Puhuja näytti nettisivua mobiililaitteestaan.] Työväenpuolue SDP:n nolo moka: se oli vaalimateriaali, joka painettiin Virossa. (Timo Harakan välihuuto) Ja tässä kerrotaan, että kotimaisen vaihtoehdon sijaan (Hälinää) useampi tuhat SDP:n vaaliohjelmalehtistä on painettu virolaisessa painotalossa, ja tässä tilannetta pahoittelee vain Reijo Paananen, eli kyllä se on ihan totta, että sosialidemokraatit käyttivät halpaa virolaista työvoimaa. (Välihuutoja) En olisi tätä puheenvuoroa tähän käyttänyt, mutta edustaja Harakka hyökkäsi sen verran räväkästi kimppuuni, (Eduskunnasta: Miten se nyt olikaan?) että kerrotaan totuus pöytäkirjaan, että vaalimateriaalit painettiin vuonna 2015 eduskuntavaaleissa Virossa. (Välihuutoja)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-08T15:22:36,2016-11-08T15:23:32,Tarkistettu,1.1 2016_110_65,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt on pakko todeta, että se koira näköjään vingahtaa tai älähtää, johon kalikka kalahtaa, eli aika uskomatonta on, että edustaja Heinonen nyt yrittää tämän vakavan keskustelun kääntää johonkin, joka on tapahtunut vuosia sitten. Sinänsä voi olla ihan viihdyttävää teille, (Välihuutoja) että käytte tämän vaalimateriaalikeskustelun jossakin muualla, mutta kyllä minun mielestäni nyt pitää keskustella siitä, miten hallitus hyvittää tekemänsä leikkaukset kaikkein heikko-osaisimmille, kaikkein köyhimmille suomalaisille. Eduskunnan tietopalvelu on nimittäin laskenut, että hallituksen omilla päätöksillä heikennetään kaikkein eniten prosentuaalisesti kaikkein köyhimpien ostovoimaa. Tässä on kyse eduskunnan tietopalvelun laskelmista, ja tuskin niitä sentään kyseenalaistatte, vaikka ymmärrän toki, että sieluun sattuu, jos tätä kysymystä ihan vakavissaan ajattelee. Eduskunnan tietopalvelu on siis laskenut, että te viette takuueläkettä saavien ostovoimasta 2 prosenttia miinuksen puolelle, työmarkkinatuen varassa olevien ostovoimasta leikkaatte 1,8 prosenttia. Samaan aikaan teillä on näköjään varaa korottaa niiden ostovoimaa, jotka ansaitsevat enemmän kuin 2 000 euroa kuukaudessa, enemmän kuin 3 300 euroa kuukaudessa tai enemmän kuin 8 000 euroa kuukaudessa — heidän ostovoimaansa te parannatte kaikkein eniten, peräti 0,4 prosenttia. Tässä kohtaa on aivan hyödytöntä vedota siihen, miten tuloerot ovat vuosikymmenten saatossa Suomessa kehittyneet. Kyllä hallitus on vastuussa niistä päätöksistä, joita istuva hallitus tekee: siitä, miten hallituksen päätökset vaikuttavat nyt työtätekevien, Suomessa asuvien, eläkkeellä olevien, kaikkein köyhimpien suomalaisten ostovoimaan. Siitä te olette vastuussa, ja siitä te ette pääse yli ettekä ympäri.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-08T15:23:34,2016-11-08T15:25:32,Tarkistettu,1.1 2016_110_66,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa voi todellakin hämmästyä aika monista asioista. Mutta ensinnäkin, edustaja Heinonen, hämmästelen suuresti tätä hyökkäystä sitä kohtaan, missä joku brosyyri on painettu. Nimittäin ymmärtääkseni se on kuitenkin ollut sellaisilla sisämarkkinoilla, joita te kannatatte erittäin paljon. Sen sijaan tiedän, että esimerkiksi perussuomalaisten vaalimateriaalia tehtiin Kiinassa ja jaettiin sitten Suomessa. (Timo Heinosen välihuuto) — No, esimerkiksi eurovaalien aikaan ja viime vaalien aikaan, niitä nyt on tehty vähän siellä sun täällä. Mutta se, mitä tämä hallitus tekee, on, että tämä hallitus antaa verohuojennuksia. (Hälinää) 5 prosenttia esimerkiksi apteekkareille ja niille, jotka tienaavat 235 000 euroa vuodessa, tarkoittaa 4 700:aa euroa vuodessa. Niille, jotka tienaavat tuommoisen vähän yli 40 000, se tarkoittaa muistaakseni noin 700:aa euroa vuodessa. Mutta niille, jotka tienaavat 1 000 euroa, se ei tarkoita yhtään mitään. Ja te sanotte, että tämä on tasapuolinen. Tämä on tasapuolinen sen takia, että kaikki saavat yhtä paljon, kaikki saavat 5 prosenttia. Minkälainen teidän matikkapäänne on? 5 prosenttia on tietysti 5 prosenttia kaikille, mutta kun se lasketaan tietystä summasta, niin se on ihan eri asia. Jos otetaan 10 prosenttia satasesta, tulee kymppi. Jos otetaan 10 prosenttia kympistä, tulee vain euro. Tällä huojennuksella, joka tulee tällä tavalla, niidenkin, jotka eivät saa yhtään mitään, pitää pystyä ostamaan se sama maitopurkki ja sama leipä kuin niiden, jotka saavat 4 700 euroa vuodessa huojennusta — eli lähestulkoon puolet siitä, mitä kaikkein pienituloisimmat saavat koko vuodessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T15:25:33,2016-11-08T15:27:40,Tarkistettu,1.1 2016_110_67,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! SDP:n vaaliohjelmalla tai vaihtoehtobudjetilla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa sinänsä, mutta korjaan edustaja Heinosen virheen, koska se oli niin törkeä. Meidän vaaliesitteemme ostettiin suomalaiselta yritykseltä, ja tuo yritys hankki alihankintana osan painoksesta ulkomailta, ja tämä on se, mihin te todennäköisesti viittaatte. Mutta puheenvuorossanne te sanoitte ja väititte, että meidän vaihtoehtobudjettimme on tehty jossakin muualla kuin Suomessa. Tuosta virheestä, joka vaaliohjelman kohdalla tapahtui, oppineena me olemme edellyttäneet, että silloin kun teemme hankintoja, myös alihankinnan painatuksissa on tapahduttava Suomessa. Pystyttekö te vakuuttamaan, että teidän puolueenne toimii samoin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-08T15:27:41,2016-11-08T15:28:29,Tarkistettu,1.1 2016_110_68,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä puhutaan hienosti työstä ja ostovoimasta. Kuitenkin jos katsotaan päivän päiväjärjestystä, niin hallitus on väkisin muun muassa kieltämässä Pohjois-Euroopan johtavan energiateknologiaklusterin sairaalaa kehittymästä omilla rahoilla Vaasassa, Pohjanmaan vientirannikolla, joka tuo enemmän rahaa tämän maan hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi kuin viisi vähiten vievää maakuntaa yhteensä. Toivottavasti pääsemme pian keskustelemaan tästä käsittämättömästä esityksestä, jossa sekä inhimillisyys että aito talousanalyysi loistavat poissaolollaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-11-08T15:28:29,2016-11-08T15:29:05,Tarkistettu,1.1 2016_110_69,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä on lähtenyt siitä, että huomenna me keskustelemme vaihtoehtobudjeteistamme, ja sen takia me emme ole nyt osallistuneet tähän keskusteluun. Odotamme, että me pääsemme eteenpäin ja pääsemme keskustelemaan myös tästä päivystysuudistuksesta, joka tulee olemaan varsin raskas monelle seutukunnalle ja monelle paikkakunnalle tässä maassa ja varsinkin potilaille. Nyt toivoisin, että voitaisiin päästä sellaiseen tulokseen, että myös ministerit voivat olla läsnä, kun tullaan niin pitkälle tämän päivän asialistalla, että päästään keskustelemaan päivystysuudistuksesta. Olisi surullista, jos ministereillä ei sitten olisi aikaa siihen. Joten mielellämme keskustelemme myös taloudesta ja siitä, miten me saamme Suomen kuntoon, mutta otetaan se keskustelu meidän osaltamme huomenna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-08T15:29:06,2016-11-08T15:30:02,Tarkistettu,1.1 2016_110_70,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Huomenna tosiaan on aika puhua näistä vaihtoehtobudjeteista ja siitä, miten tämä Suomi saadaan kuntoon vai saadaanko sitä kuntoon. Mielelläni odotan myös vihreiden vaihtoehtobudjettia, sitä sisältöä, millä he tulevat korvaamaan näitä kipeitä leikkauksia, mitä on tehty, jotka ovat toisaalta useat myös väistämättömiä sen johdosta, että aikaisempi hallitus teki niin paljon huonoja päätöksiä. Mutta mitä tulee tähän keskusteluun tästä materiaalien painattamisesta — täällähän tuli nyt äsken esille, että sosialidemokraatit kannattavat virolaista työvoimaa enemmän kuin suomalaista työvoimaa — ja siihen, mitä, edustaja Tolppanen, mainitsitte äsken, niin teidän täytyy nyt tehdä parannus siitä, että te puhutte muunneltua totuutta. Ei riittänyt, että te puhuitte perussuomalaisten aikana, mutta nyt puhutte myös sosialidemokraattien edustajana sitä samaa asiaa. Nimittäin juuri äsken kerkesin soittaa ja kysyä, varmistaa tämän meidän puoluetoimistosta: ei meillä ole painettu mitään materiaalia Kiinassa, ei sen enempää eurovaalimateriaalia kuin mitään muutakaan materiaalia, ja te tiedätte varsin hyvin tämän. Esimerkiksi meidän vuosikokouksessa, jossa jaettiin muutama tuhat nahkasalkkua, ne olivat suomalaista käsityötä, ne oli tehty Suomessa, ne maksoivat aika paljon. Perussuomalaisilla on tapana suosia suomalaista työtä. Kaikessa, mitä me teemme, me pyrimme suojelemaan sitä suomalaisten työpaikkojen säilymistä ja teemme tilaukset Suomesta, mikäli se suinkin on mahdollista, joten korjatkaa, jos olen väärässä, mutta teidän tietonne on täyttä höpöhöpöä. (Timo Harakka: Oliko se työmiehen selkänahasta tehty salkku?)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-11-08T15:30:05,2016-11-08T15:31:37,Tarkistettu,1.1 2016_110_71,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_110_72,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on siis kysymys hallituksen esityksestä, jolla nostetaan kiinteistöveroa. Me kävimme täällä ykköskäsittelyssä pitkän keskustelun — valitettavasti vain kovin harvoin voimin silloin, eli hallituspuolueiden edustajia oli tasan nolla salissa puolustamassa tätä esitystä. Enkä minä sitä yhtään sinänsä ihmettele, koska voi ehkä olla vähän vaikeaa tätä esitystä tässä tilanteessa puolustaa. Nimittäin me lähdemme siitä, että hallitus tekee nyt niin, että se jo toisen kerran peräkkäin pakkonostaa kiinteistöveroa. Eli sitä alinta rajaa nostetaan ja näin ollen kunnat pakotetaan nostamaan kiinteistöveroa. Me tiedämme, että sillä on kuitenkin omat kielteiset vaikutuksensa asumiskustannuksiin. Iso osa tästä pakkokorotuksesta kohdistuu tänne pääkaupunkiseudulle — Helsinkiin, Espooseen — missä jo muutenkin on todella liian suuret asumiskustannukset. Toinen asia, mistä puhuimme paljon, on tämän esityksen tulonjakovaikutukset. Me tiedämme, että kiinteistövero iskee rankemmalla kouralla nimenomaan pieni- ja keskituloiseen väkeen asumiskustannusten nousun myötä. Kiinteistövero ei ole rakenteeltaan oikeudenmukainen, se on regressiivinen, ja me haluamme nimenomaisesti toisen suuntaista kehitystä. Puhemies! Siksi me haluamme esittää tässä käsittelyssä tämän lakiesityksen hylkäämistä, ja teen tässä yhteydessä sen esityksen. Lisäksi totean, että tällä hetkellä, parhaillaan, on käynnissä kiinteistöveron kokonaisuudistus. Me haluamme toden totta kiinteistöverolle kokonaisuudistuksen, jossa nimenomaisesti huomioidaan paremmin sen vaikutukset pieni- ja keskituloisten asumiskustannuksiin ja muutetaan sitä veron suuntaa siten, että se toimisi tulonjaollisesti oikeudenmukaisesti. Me edellytämme, että tässä tilanteessa, kun näin on, että uudistusta tehdään, hallituksen ei tulisi pakkokorottaa kiinteistöveroa, joka vain sinänsä betonoi lisää tätä aika epäreilua rakennetta. Tämän vuoksi, puhemies, lain hylyn lisäksi esitämme kahta lausumaa, jotka täältä kaivan esiin. Eli, puhemies, esitän 1. lausumaksi: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee kiinteistöveron kokonaisuudistuksen, jossa rakennetta muutetaan nykyistä oikeudenmukaisemmaksi niin, että se edistää pieni- ja keskituloisten kohtuuhintaista asumista."" Ja 2. lausumaehdotus kuuluu: ""Eduskunta edellyttää, että rakentamattoman rakennusmaan korotettu vero kohdistetaan kasvukeskuksiin, joiden asuntotuotanto ei vastaa asukaslisäyksen ennusteita, ja että se koskee yhteisöjä ja yrityksiä, jotka harjoittavat rakennustoimintaa, ei luonnollisia henkilöitä."" Tämä kakkoslausuma viittaa siihen, että samaan aikaanhan täällä esitetään rakentamattomalle rakennusmaalle ikään kuin mahdollisuutta nostaa kiinteistöveroa, osin pakolla, ja käytännössä me pidämme sinänsä asuntopoliittisesti viisaana sitä ajatusta. Mutta tämä malli, mitä hallitus tarjoaa, ei ole viisas siksi, koska se esimerkiksi pakkokorottaa myös sen kaltaisissa kunnissa, missä tällaisia ongelmia ei sinänsä ole, monissa maaseutuvaltaisissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Siellä pakkonousee nyt sitten rakentamattoman rakennusmaan kiinteistövero. Ja samaan aikaa me koemme, että asuntopoliittisesti tämän kaltainen kannustus ei ole viisasta eikä oikein kohdennettua. Välttääksemme nämä niin sanotut mummonmökkiongelmat me haluamme nimenomaisesti, että tulee valmistella malli, jossa se koskee yhteisöjä ja yrityksiä, jotka harjoittavat rakennustoimintaa, eikä luonnollisia henkilöitä. Nämä ovat muuten hyviä ponsia. Niiden puolesta kannattaa äänestää. Puhemies! Ihan tähän loppuun totean, että sosialidemokraateilta tulee oma vaihtoehtobudjetti. Sitä sivusimme äsken pitkään, ja siinä tulemme kaiken kaikkiaan esittämään useita veroratkaisuja ja sellaisen kokonaisuuden, mikä osaltaan toimii paremmin työllisyyttä edistävään suuntaan ja tulonjaollisesti oikeudenmukaisemmin. Ja tämä kokonaisuus on sitä meidän ajatteluamme, mikä täällä nyt on käsitteillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-08T15:31:53,2016-11-08T15:36:57,Tarkistettu,1.1 2016_110_73,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten edustaja Viitanen sanoi, tämä hallituksen esitys käytännössä merkitsee kiinteistöveron pakkonostoa jopa 125 kunnassa, eli yli kolmasosassa meidän kuntia joudutaan nyt pakkonostamaan kiinteistöveroa. Suurin muutos tapahtuu nimenomaan Helsingissä ja Espoossa, missä asumiskustannukset jo nyt ovat todella korkeat, yli 60 prosenttia tuotoista osuu sinne. Me nostamme myös esille meidän vastalauseessamme, että hallitus pakottaa nyt 14 pääkaupunkiseudun kuntaa tuplaamaan rakentamattoman rakennusmaan kiinteistöveroprosentin alarajan. Kaikki nämä toimenpiteet heikentävät merkittävästi kuntien itsemääräämisoikeutta sekä heikentävät kuntalaisten mahdollisuutta demokraattiseen vaikuttamiseen. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä kiinteistöveron tulisi myös jatkossa olla kunnallinen vero, jossa kunnat saavat itse määritellä veron tason omien paikallisten tarpeiden mukaan. Siksi me esitämme, että lakiehdotus hylätään, ja kannatan edustaja Viitasen hylkyesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-11-08T15:36:57,2016-11-08T15:38:21,Tarkistettu,1.1 2016_110_74,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiinteistöveron alarajan korotus iskee, aivan niin kuin tässä on kuultu, loven monen pienituloisen arkeen, sillä se nostaa asumisen kustannuksia riippumatta siitä, asuuko vuokralla vai omassa asunnossa. Vielä viime vuonna Suomessa oli arviolta kymmeniätuhansia rakennuksia, joista verottajalle ei ole ilmoitettu. Kuntaliiton arvion mukaan kiinteistöveroja jää koko maassa näiden rekisteripuutteiden takia keräämättä satoja miljoonia. Päivitetyt rakennusrekisteritiedot olisivat sekä kuntalaisten että kunnan etu. Puutteellisina ne taas vaikuttavat nyt suoraan maksettavaan kiinteistöveron määrään sekä kaupungin kiinteistöverotuloihin, joten vain ajanmukaiset maksetut verot auttavat tasapainottamaan kuntien taloutta. Sen sijaan hallituksen esityksellä alarajan nostamisesta on suuria haittavaikutuksia juuri pienituloisten arkeen heikentäen heidän ostovoimaansa. Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa Pia Viitasen tekemää hylkyesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-11-08T15:38:21,2016-11-08T15:39:41,Tarkistettu,1.1 2016_110_75,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kommenttina tähän sosialidemokraattien valiokunnassa esittämään vastalauseeseen, jossa edellytetään, että hallitus seuraisi toimiensa vaikutuksia asumisen kustannuksiin ja varautuisi hillitsemään nousupaineita erityisesti kasvukeskuksissa: Tämähän on hyvä ja oikea tavoite, ja toivoisin, että myös sosialidemokraatit itse toteuttaisivat sitä toiminnassaan. Kuten hyvin tiedetään, vuosikymmenet sitten ammattiliitot ja vasemmistolainen osuuspääoma perustivat Valtakunnallisen vuokratalo-osuuskunnan varmistamaan, etteivät asumisen kustannukset ja vuokrien nousupaineet estä vähävaraisempaa asumasta pääkaupunkiseudulla. Nyt suosittelisin, että vaikuttaisitte kontaktienne ja ammattiliittotoverienne kautta, kun teillä on monta liittotaustaista edustajaakin salissa, että siellä liitoissa harkittaisiin, voisivatko ne tinkiä siitä vuokrajohtajan asemasta ja valtavista verottomista osingoistaan. Valtion vuokratalo-osuuskunta nykyään osakeyhtiönä on tosiaankin tiennäyttäjä, mitä tulee vuokrien korotuksiin. Siitä tulisi hieman uskottavuutta tähän demarien huoleen kohtuuhintaisesta asumisesta, jos te hillitsisitte tätä kehitystä. Uskottavuus on tämän asian suhteen kärsinyt jo aiemminkin keväällä, kun esimerkiksi edustaja Viitanen oli kovin huolissaan yli 50 neliön kokoisten autotallien ympäristötodistusten kohtuuttomuudesta. Monellakohan pienituloisella on varaa sellainen rakentaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-08T15:39:43,2016-11-08T15:41:04,Tarkistettu,1.1 2016_110_76,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Yksi vastauspuheenvuoro, ja se menee edustaja Viitaselle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_77,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Kiitos, puhemies! Se on kyllä mielestäni todella hämmästyttävää, että perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että on aivan oikein pistää autotallitkin energiatodistuksen piiriin. Tämä on todella hämmästyttävää. Samaan aikaan, kun puhutaan normien purusta, kustannuksia nostavien normien purusta, perussuomalaiset pistävät jopa autotallit energiatodistuksen piiriin ja vieläpä mielellään. Tämä on mielestäni jälleen kerran hieman yllättävää, mutta kaikkeenhan tässä joutuu, puhemies, tottumaan. Me sosialidemokraatit emme hyväksy kohtuuttomuuksia, me edellytämme kohtuullisuutta kaikilta. Se koskee VVO:ta ja kaikkia, ja tämän me olemme toistaneet moneen kertaan. Meidän vaihtoehtobudjettimme itse asiassa sisältää tämän kiinteistöveroajatuksen lisäksi myös muita asioita, millä asumisen kohtuuhintaisuutta edistetään. Me voimme puhua siitä lisää, mutta täällä on erittäin hyviä ideoita muun muassa siitä, että parantaisimme vuokratalotuotannon ehtoja ja sitä kautta laskisimme asumisen hintaa, kun asuntotuotantoa syntyisi enemmän. Toivon, että hallitus ottaisi tästä koppia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-08T15:41:10,2016-11-08T15:41:11,Tarkistettu,1.1 2016_110_78,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse en veroja noin yleisestikään rakasta enkä niiden korottamista varsinkaan. Tämä kiinteistöverokysymys on yksi, joka nyt on tässä kokonaisuudessa, millä yritetään myös kuntien taloustilannetta hivenen helpottaa. Mehän muistamme kaikki sen tilanteen, kuinka meillä oli kuntia ja kaupunkeja, jotka rakensivat oman palveluverkkonsa esimerkiksi yhteisöverotuottojen varaan, jotka kasvoivat merkittävällä tavalla pitkään, sitten romahtivat, ja kunta olikin erittäin suurissa vaikeuksissa. Kiinteistövero on sen sijaan tuotoltaan varsin vakaa, ja se on tietysti parempi. Ainakin näin itse kuntapäättäjänä ajattelen, että sen varaan on helpompi pohtia päivähoitopalveluita, koulupalveluita ja muita, mitä kunta joutuu tekemään. Sen takia itse näen järkeväksi, että myös tätä mallia käytetään. Monet kunnat, myös nämä kunnat, jotka nyt joutuvat korottamaan, ovat kyllä julkisuudessakin tuskailleet tiukan kuntatalouden kanssa, mutta siitä huolimatta heillä on ollut halu ja vara pitää tämä vero alarajalla, kun moni muu kunta on joutunut menemään ylärajalle. Silloin ehkä voi itse miettiä myös sitä, että tietynlainen oikeudenmukaisuuskysymys koko maan näkökulmasta on se, että se ero ei kasvaisi liian suureksi, ja silloin — kun tässä nyt sosialidemokraatit arvostelevat korotusta 0,39 prosentista 0,41 prosenttiin — ei kovin isosta korotuksesta kuitenkaan lopulta ole kyse. Edustaja Viitanen toi esille rakentamattoman rakennuspaikan veron, ja jos itse oikein muistan, niin se on näistä veroista kuitenkin vapaaehtoinen kaupungille ja kunnalle. (Pia Viitasen välihuuto) — Onko muuttunut? (Pia Viitasen välihuuto) — Joo. Eli kunta voi itse päättää, ottaako se käyttöön... — Puhemies! Tulen sinne. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) Arvoisa rouva puhemies! Jatkan hetken täältä. — Eli kun edustaja Viitanen viittasi tähän rakentamattoman rakennuspaikan veroon ja siihen huoleen, että meillä on paljon sellaisia alueita, missä sitä ei ole edes mitään syytä kerätä, niin ei ole myöskään tarvetta kerätä, eikä sitä lainsäädäntö myöskään pakota keräämään. Eli kunta voi itse todeta, että meillä ei ole nyt sellaista pakottavaa tarvetta saada esimerkiksi näitä yksityisen omistamia omakotitalotontteja liikkeelle tai niille ei ole sellaista kysyntää, ja sitä veroa ei ole pakko ottaa käyttöön. Tämä löytyy lainsäädännöstä, elikkä tässä kiinteistöverossa kunta tekee itse päätöksen, ottaako sen käyttöön, ja sen jälkeen nämä alarajat ovat käytössä. Tässä on myös hyvällä tavalla tuotu pääkaupunkiseudun kuntien huoli siitä, että meidän pitää saada maata rakennuskäyttöön niin, että me saamme lisää asuntoja ja pystymme kohtuullistamaan asumiskustannuksia. Sen takia pääkaupunkiseudulla on tämä hivenen korkeampi alaraja, joka on siis vähintään 3, kun se on muualla 2 prosenttia. Vielä aivan loppuun yksi kysymys siitä, että kun täällä esimerkiksi RKP vastusti näitä korotuksia ja toi esille, että te haluatte luottaa kuntapäättäjiin, että kunnat saavat tehdä nämä päätökset, niin onko teidän esityksenne se, että näistä alarajoista luovuttaisiin kokonaan. Eli miksi teidän mielestänne on oikeudenmukaista, että kunta pakotetaan keräämään vakituisesta asunnosta 0,39 prosenttia kiinteistöveroa, se on teidän mielestänne siis oikeudenmukaista ja oikein, mutta jos se on 0,41 prosenttia, niin se loukkaa kunnan päätösvaltaa? Mielestäni olisi reilua silloin tehdä esitys, jossa näistä alarajoista luovuttaisiin kokonaan ja kunnat voisivat itse tehdä ratkaisun siitä, mitä haluavat käyttää. Oikeastaan saman kysymyksen voisin kysyä edustaja Pia Viitaselta, joka vastaa sosialidemokraateissa talouspolitiikan isosta linjasta: Onko teidän mielestänne oikeudenmukaista, että vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin alaraja on 0,39 prosenttia? Onko se oikeudenmukaista kuntademokratian näkökulmasta, ja onko se, jos tämä alaraja on 0,41 prosenttia, sitten epäoikeudenmukaista? Eli missä se teidän oikeudenmukaisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden rajanne menee?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-08T15:42:19,2016-11-08T15:47:31,Tarkistettu,1.1 2016_110_79,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinteistöveroa pitää käyttää viisaasti. Se sopii erittäin huonosti kuntatalouden äkillisen kassavajeen täyttämiseen, joka nyt on tässä hallituksen esityksen taustalla. Kiinteistöveron yhteiskunnalliset vaikutukset ovat laajat. Se vaikuttaa asumisen hintaan, asuntorakentamiseen, aluekehitykseen, työpaikkojen sijoittumiseen, työvoiman liikkuvuuteen ja työllisyyden kautta koko kansantalouteen. Sillä on huomattavia tulonjakovaikutuksia. Kiinteistöveron korottaminen edellyttää muita, mahdollisesti negatiivisia ulkoisvaikutuksia korjaavia toimia. Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitetään asumisen ja liikenteen toimenpideohjelma. Nimittäin hallituksen haaveet talouden ja työllisyysasteen kasvusta kompastuvat jo siihen, että kasvukeskuksiin ei ole saatavissa työvoimaa, kun kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole saatavissa. Se heikentää yrittäjyyttä nimenomaan pääkaupunkiseudulla. Kiinteistöveron korotuksen mitoitus ja ajoitus ovat siis äärimmäisen tärkeitä. Kiinteistövero siirtyy asumisen kustannuksiin, jotka jo nyt ovat monissa kasvukeskuksissa kestämättömät. Tämä lisää veron regressiivisyyttä. Nykyjärjestelmässä kiinteistöveron arvo on suhteellisesti ankarampi pienituloisilla kuin suurituloisilla. Lisäksi veronkorotus siirtyy vuokriin, jolloin maksajiksi joutuvat vuokralla asujat, joiden enemmistöltä asumiskulut vievät jo nyt liian suuren osan käytettävissä olevista tuloista. Hallitus nostaa jo toistamiseen kiinteistöveron alarajaa. Lisäverotuksella tavoitellaan tuoton kaksinkertaistamista, mikä on näin lyhyessä ajassa kohtuuton rasitus. Kuten edustaja Viitanen sanoi, täällä ei ollut lähetekeskustelussa yhtään hallituspuolueen edustajaa eikä ennen kaikkea yhtään Helsingin ja Uudenmaan edustajaa, jotka puolustaisivat sitä, että 60 prosenttia tästä lisäverosta lankeaa Helsingille ja Espoolle. Nyt heillä on tilaisuus kertoa äänestäjille, miksi juuri kalleimman asumisen kunnissa asumisen hinta kallistuu entisestään. Kun katson ympärilleni täällä salissa, heitä ei nytkään näytä olevan ihan tungokseksi asti, mutta jos täällä on Helsingin ja Uudenmaan hallituspuolueiden edustajia, niin olkaa hyvä, nyt teillä on tilaisuus. Samaan aikaan alennetaan perintö- ja lahjaveroa sekä nostetaan kiinteistöveroa suunnilleen samoilla vaikutuksilla. Kahden miljoonan arvoisen asunnon perijä hyötyy ensi vuonna 50 000 euroa, ja tämä summa peritään sitten omakotitaloissa asuvilta vanhuksilta, joilta jo nyt asumismenot vievät suuren osan elinkustannuksista. Keskusta ja perussuomalaiset selittäkööt tämän oikeudenmukaisuuden maaseudun asukkaille ja kokoomus puolestaan, miksi Helsingissä ja Espoossa asuminen kallistuu entisestään. Samalla kun hallituksen esitys heikentäisi asuntopolitiikkaa kasvukeskuksissa, siihen sisältyy pakottavia toimia asuntorakentamisen lisäämiseksi. Rakentamattoman rakennusmaan lisäverotus on asuntopoliittisesti perusteltu kannustin, mutta nyt sitä ei kohdisteta oikeudenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti, kun pakkonosto rajoittuu pääkaupunkiseutuun ja jopa maaseutumaisiin kehyskuntiin. Korotus pitää suunnata, kuten edustaja Viitanen jo totesi, vain yhteisöihin ja rakennustoimintaa harjoittaviin yrityksiin, ei luonnollisiin henkilöihin. Kiinteistöveron lisäkorotus korostaa entisestään nykyisen veropohjan ja arvostustasojen puutteita ja vääristää verotusta. Valtiovarainministeriössä on valmisteilla kiinteistöverotuksen kokonaisuudistus, jota ennen ei ole syytä puhtaasti fiskaaliseen ja epäoikeudenmukaiseen korotukseen. Arvoisa puhemies! Kannatan sekä edustaja Viitasen hylkäysesitystä että hänen esittämiään lausumia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-08T15:47:36,2016-11-08T15:51:24,Tarkistettu,1.1 2016_110_80,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti pidän kiinteistöveroa erittäin huonona verona, koska se ei ota huomioon verovelvollisen veronmaksukykyä eikä myöskään sitten kiinteistöomaisuuden tuottomahdollisuuksia. Enkä vakuutu tämän kiinteistöveron hyvyydestä edes sen takia, että ekonomistit sitä aina mainitsevat hyväksi ja korostavat sitä, että sitä pakoon ei pääse muulla tavalla kuin myymällä kiinteistön pois. Sosialidemokraattien vastalause alkaa heti, että ""kiinteistövero itsessään on hyvä verotuksen keino"". Tämä ei ole millään tavalla yllättävää kylläkään, mutta yllättävää on se, että nyt sitten se ei olekaan hyvä keino, kun se kohdistuu (Pia Viitanen: Sinänsä!) muutamaan maan vauraimpaan alueeseen, jotka ovat tähän saakka voineet käyttää tätä kiinteistöveron alarajaa, ja kun se hiukan nousee, niin sitten Helsinki, Espoo ja muutamat muut maan vauraimmat alueet joutuvat nostamaan kiinteistöveroa. Tämä sosialidemokraattien ajatuskulku on aika ristiriitaista, varsinkin kun tiedetään, että viime kaudella sosialidemokraatit olivat varsin ansiokkaasti nostamassa tonttien ja rakennusten kiinteistöveroa myös niin, että se kohdistui nimenomaan pääkaupunkiseutuun kaikkein rankimmin. Oikeastaan hyvin ristiriitaista on tämä sosialidemokraattien sanoma, mutta haluan kuitenkin vapauttaa tästä ristiriitaisuudesta edustaja Harakan, joka ei ollut täällä eduskunnassa viime kaudella ollenkaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-11-08T15:51:26,2016-11-08T15:53:21,Tarkistettu,1.1 2016_110_81,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,Edustaja Aalto. — Puheenvuoroja voi varata P-painiketta käyttäen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_82,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinteistövero on siinä mielessä hyvä vero, että vero kohdistuu omistukseen ja sen tuotto on vakaa sekä ennakoitavissa, että veropohja ei karkaa Panamaan ja se täydentää muuta verojärjestelmää. Kiitos kiinteistöveron paineet korottaa tuloverotusta ja muita maksuja ovat pienemmät. Koska euro on myös hyvä ohjain, kiinteistövero edistää maan ja rakennuskannan tehokasta käyttöä ja kustannustehokasta yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Arvoisa puhemies! Vaikka kiinteistövero on Suomessa kansainvälisesti verrattuna matala, siihen kytkeytyy myös isoja ongelmia, joita tänään tässä salissa on ihan ansiokkaasti tuotu esiin. Kiinteistövero muodostaa monelle ison kuluerän, verotusarvo ei usein vastaa asuntojen markkina-arvoa, ja kiinteistövero ei katso omistajansa kukkaroa, eikä se näin myöskään nouse, kun tulot nousevat. Arvoisa puhemies! Vaikka kannatan kiinteistöveron alarajojen korotuksia hallituksen esittämällä tavalla, itse kiinteistöveroa tulee uudistaa. Siksi jätän vastalause 2:n sisältävät lausumaehdotukset, ja ne kuuluvat seuraavasti: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa toimiensa vaikutuksia asumisen kustannuksiin ja varautuu hillitsemään nousupaineita erityisesti kasvukeskuksissa."" ""Eduskunta edellyttää, että hallitus uudistaa kiinteistöverotusta siten, että veropohja on nykyistä tiiviimpi, verotusarvot nykyistä oikeellisemmat ja vero kokonaisuudessaan vähemmän regressiivinen kuin nykyisin.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-08T15:53:26,2016-11-08T15:55:33,Tarkistettu,1.1 2016_110_83,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Aallon tekemiä lausumaehdotuksia. Hän kävi ansiokkaasti läpi tähän esitykseen liittyviä hyviä ja huonoja, ongelmallisia, puolia. Samalla haluan todeta, että on hienoa, että muun muassa edustaja Mäkelä ja monet muut täällä puhuneet ovat kantaneet huolta kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta. Edustaja Mäkelä nosti omassa puheenvuorossaan taas kerran VVO:n ja SATOn esille. VVO ja SATOhan ovat käytännössä nyt molemmat luopuneet kokonaan kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta ja toimivat siis käytännössä samalla tavalla kuin mikä tahansa muu vapailla markkinoilla toimiva yksityinen kiinteistösijoitusyhtiö. Onko tämä oikein? Mielestäni on harmillista, että ne ovat tällaiseen ratkaisuun päätyneet, sillä Suomen markkinoilla on huutava tarve toimijoille, jotka nimenomaan huolehtisivat siitä, että meillä on kohtuuhintaista asuntotuotantoa riittävästi. Kun nämä toimijat vähenevät, siirtyy vastuuta entistä enemmän kuntien hartioille, ja erityisesti kunnallisten vuokra-asuntoyhtiöiden rooli tulee jatkossa olemaan entistä merkittävämpi, mitä tulee kohtuuhintaisten asuntojen varmistamiseen. Toivoisi, että perussuomalaisetkin käyttäisivät sen saman tarmon ja energian, millä he täällä jatkuvasti nostavat VVO:n esille, esimerkiksi siihen, että edistäisivät kunnallisella tasolla sitä, että lisätään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää ja sitä tuotantoa kunnallisten vuokra-asuntoyhtiöiden kautta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-08T15:55:34,2016-11-08T15:57:05,Tarkistettu,1.1 2016_110_84,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suunta on oikea silloin, kun verotetaan omaisuutta. Se on selvä asia. Mutta silloin kun verotetaan kiinteistöä, kun verotetaan asumista tällä tavalla, niin suunta on väärä, koska meillä Suomessa jokainen tarvitsee asunnon, jokainen tarvitsee kodin. Meillä on ilmasto, jossa on 70 asteen vaihtelut vuosittain, kaikkein suurimmillaan. Ja kiinteistövero kohdistuu ihmisiin, jotka asuvat kodeissa, olivatpa ne kodit vuokrakoteja tai omistuskoteja. Se tulee nostamaan ilman muuta vuokria, ja se tulee nostamaan myöskin asuntojen hintoja, ja tulevaisuudessa yhä enemmän tulee niin sanotusti ilmaa asuntojen hintoihin. Yhä harvemmilla tulee olemaan varaa ostaa asunto ja maksaa näitä veroja tällä tavalla. Uudet asunnot tulevat olemaan entistä kalliimpia. Verot eivät missään eivätkä koskaan alenna asumisen kuluja. Jo tällä hetkellä pienituloiset ihmiset ja ihmiset, jotka tienaavat tuommoiset 1 500 euroa bruttona kuukaudessa, nettona 1 200—1 300 euroa kuukaudessa, maksavat tuloistaan puolet vuokrana pois — puolet. Se on aivan liian paljon maassa, missä ei itse asiassa edes kesäaikaan voi asua rannalla tai veneen alla. Meillä on pakko olla koti ihan jokaisella. On käsittämätöntä, että tässäkään hallitus — vaikka hyvä ajatus on, että omistusta verotetaan — ei osaa katsoa sen mitalin toiselle puolelle, miten se vaikuttaa ihmisiin: miten se vaikuttaa asujiin, miten se vaikuttaa vuokralaisiin. Kyllä jossakin kohdassa toivoisin, että tulisi sitä inhimillisyyttä, vaikka niin kovasti halutaankin tätä kapitalismia viedä eteenpäin. Mutta jossakin kohdassa on myöskin tämän hallituksen otettava ihan tavallinen ihminen, köyhä ihminen, huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T15:57:06,2016-11-08T15:59:11,Tarkistettu,1.1 2016_110_85,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiviranta ei kyllä kuunnellut perusteluitani, miksi juuri tässä tilanteessa kiinteistöveron lisäkorotus on vahingollinen. Luettelin pitkän listan ulkoisvaikutuksia, jotka heikentävät työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä nimenomaan kasvukeskuksissa, jotka nimensäkin mukaan ovat niitä ainoita talouden kasvun ja toimeliaisuuden valopilkkuja tässä nykyisessä tilanteessa. Väittääkö edustaja Kiviranta todellakin, että kiinteistöveron lisäkorotus lisää työllisyyttä ja kasvua, että se edistää hallituksen tavoitteita 110 000 uudesta työpaikasta, kun työvoimalla ei ole varaa asua siellä, missä työtä on, ja talouskasvusta, kun yritykset eivät saa työvoimaa, jota kasvu vaatii? Kiinteistöveroa ollaan uudistamassa. Meidän pitää odottaa linjakasta ja nykyistä parempaa kiinteistöveromallia eikä seurata hallituksen säntäilyä veropolitiikassa, jossa mitään linjaa on vaikea hahmottaa. Hallitus ei tee vakaata ja viisasta veropolitiikkaa vaan pelaa veroflipperiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-08T15:59:12,2016-11-08T16:00:16,Tarkistettu,1.1 2016_110_86,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Kiviranta. (Timo Harakka: Katsos, nyt tuli vastauspuheenvuoro!)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_87,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmeisesti tätä pääkaupunkiseudun asiaa voitaisiin parhaiten hoitaa sillä tavalla, että kaavoitettaisiin tontteja ja saataisiin aikaan uutta rakentamista. Sillä tavallahan täällä asuntojen hinta laskisi. Tarvittaisiin ilmeisesti aika vähän tätä niin sanottua sosiaalista asuntotuotantoa, josta jotkut keräävät rahaa. Eli suosittelen, että tonttien tarjontaa lisätään, niin eiköhän se asuntojen hinta alene täälläkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-11-08T16:00:20,2016-11-08T16:00:53,Tarkistettu,1.1 2016_110_88,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Harakka.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_89,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp," Suuret kiitokset, arvoisa puhemies! Edustaja Kiviranta ei ole kuitenkaan vaalipiiriltään pääkaupunkiseudulta. Kuten täällä juuri jo haastoin, niin tulkaa nyt pääkaupunkiseudun, Helsingin ja Espoon, edustajat kertomaan, miksi hallituksen kiinteistöveron lisäkorotus on teistä välttämätön tässä tilanteessa. Ja esimerkiksi edustaja Eestilän haastan tässä kertomaan, millä tavalla nämä asumisen ja liikenteen pullonkaulat ja työvoiman saatavuuden pullonkaulat tällä tavoin paranevat ja millä tavalla hallituksen työllisyystavoitteet oikeasti toteutuvat siellä, missä työtä on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-08T16:00:54,2016-11-08T16:01:37,Tarkistettu,1.1 2016_110_90,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä itse asiassa käytiin jo äskeisessä debatissa läpi pari olennaista asiaa, mitkä tässä nyt ovat, edustaja Kiviranta ja muut, pielessä. Tässä on pielessä se, että hallitus tekee, jo toistamiseen, pakkonoston — jo toistamiseen. Ja tietenkin se vaikuttaa, kun 60 prosenttia siitä menee nimenomaan Helsinkiin, Espooseen, tänne, missä muutenkin asumiskustannukset ovat varsin korkeat, aivan liian korkeat, ja silloin tietenkään ei ole järkevää kaksi kertaa tehdä tällaista pakkonostoa hallituksen toimesta. Asumiskustannukset nousevat. Ja toinen seikka, minkä edustaja Kivirantakin veroasiantuntijana varmasti myöntää: silloin jos rakenteeltaankin jo heikkoa kiinteistöveron kokonaisjärjestelmää uudistetaan parhaillaan, niin mitä ihmeen järkeä on itse asiassa sitä huonoa rakennetta vain pönkittää ja betonoida niin, että vielä pakkonostetaan kiinteistöveroa? Nimenomaan kannattaisi tehdä niin, että pikaisesti viedään uudistustyötä eteenpäin, hyvin pikaisesti, ja siellä nimenomaan tehdä koko verojärjestelmän muutos sellaiseksi, että se ihan oikeasti palvelisi paremmin keski‑ ja pienituloisten asumista, mikä tarkoittaa, että siihen pitäisi tulla tietyllä lailla tällaista tulonjaollista elementtiä ja katsoa, ettei se niin haitallisesti vaikuttaisi nimenomaan tavanomaisen asumisen kustannuksiin. Tästä on kysymys, ja juuri tätä uudistusta sosialidemokraatit haluavat kiinteistöverossa. Tällä me katsomme tulevaisuuteen tässä omassa vaihtoehdossamme. Me emme pakkonosta nyt, me haluamme kokonaisuudistaa, me haluamme tehdä oikeudenmukaisemman kiinteistöveron, aivan kuten haluamme tehdä oikeudenmukaisemman tuloverotuksen niin palkansaajalle, eläkkeensaajalle kuin työttömällekin. Meidän vaihtoehdossamme on kysymys oikeudenmukaisuudesta, ja silti me emme nosta veroastetta sinänsä. Me laajennamme veropohjaa emmekä anna näitä kaverikapitalismin varsin anteliaita veronkevennyksiä, mistä täällä edustaja Harakka on moneen kertaan sanonut, esimerkiksi apteekkarivähennystä, metsälahjavähennystä — miljoonaperintöjen verotusta kevennetään, (Puhemies koputtaa) puhemies. Se on tavatonta tässä tilanteessa, että näihin rahaa kyllä riittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-08T16:01:39,2016-11-08T16:03:48,Tarkistettu,1.1 2016_110_91,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä kiinteistöverojen muuttaminen, alarajan hienoinen korotus, on kieltämättä korotus, ja se menee kuntien hyväksi ainakin osittain, mutta liian vähälle huomiolle minun mielestäni on jäänyt tässä keskustelussa se, että vuonna 2013:han nostettiin tätä kiinteistöverojen laskupohjaa elikkä varojen arvostamisesta annettua lakia muutettiin niin, että kiinteistöjen verotusarvoja nostettiin. Ainakin monessa kunnassa ja myös omalta osaltani entisen työn puitteissa olen joutunut törmäämään siihen, että kun näitten kiinteistöjen arvot nousivat tämän arvostamislain muutoksen jälkeen, se aiheutti valtavan kiusallisia tilanteita, kun hyvinkin heikkoarvoisten kiinteistöjen arvoa nostettiin, ja se johti siihen sitten, että ihmiset kiukkuisina soittelivat, että miksi tällaista on tapahtunut, ovatko kiinteistöveroja kunnat nostaneet paljon. Vaikka kotikunnassanikin kiinteistövero on ollut alarajalla aina, niin silloin kun näitä kiinteistöjen arvoja nostettiin 2013 — edustaja Viitanen varmaan muistaa sen hyvin, tehän silloin tämän aiheutitte — mikäli muisti pelaa, niin näinhän tapahtui 2013, mikäli oikein katsoin siitä aikaisemmasta esityksestä... (Pia Viitasen välihuuto) — No en minä, minä halusin vain kertoa teille, kun te innokkaasti kerrotte tätä totuutta, ja minä haluan valaista myös sen toisen puolen. (Pia Viitanen: Kertokaa nyt oma kantanne! — Puhemies koputtaa) Joka tapauksessa, kun kiinteistöjen verotusarvoja korotettiin, se johti tähän tilanteeseen, missä nyt olemme. Kun nämä varojenarvostamislain mukaiset arvot nousivat, niin tietenkin, kun kertoimella otetaan siitä veroa, siinä tulee veronkorotusta. Yhteiskunta kerää tietyn määrän veroja, ja saavutammeko koskaan tilanteen, jossa olemme absoluuttisen oikeudenmukaisia? Tuskinpa vain. Mutta tärkeintä on kuitenkin huomata se, että pyrimme siihen, että veronmaksukyky huomioituisi verotuksessa mahdollisimman hyvin. Aina emme ole siinä onnistuneet, mutta ainakin kannattaa yrittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-08T16:03:49,2016-11-08T16:05:35,Tarkistettu,1.1 2016_110_92,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Andersson otti esille kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuuden edistämisen kunnallisella tasolla, ja tämä onkin hyvä ja tärkeä asia. Haluan todeta siihen, että tuolla meillä maakunnassa, missä kunnalla ei ole varaa pitää näitä kiinteistöveroja minimissään eikä kasvua tule ovista ja ikkunoista pyytämättä ja tilaamatta, tähän asiaan kiinnitetään huomiota aivan yli puoluerajojen, pidetään huolta siitä, että kunnalla on tarjota vuokra-asuntoja. Ainakin meillä Lappeenrannassa asiat toimivat. Vaikka kuntaa laskennallisesti velkaannuttaakin tämä vuokra-asuntojen rakentaminen, niin käyttöaste asunnoissa on korkea ja palvelu tarpeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-08T16:05:36,2016-11-08T16:06:12,Tarkistettu,1.1 2016_110_93,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Harakka täällä viittasi minuun ja pyysi vähän kertomaan omia näkemyksiäni, mitä pitäisi tehdä. Ainakin minulla on semmoinen periaate ollut, että verotuksen pitäisi aina olla oikeudenmukaista ja myös ottaen huomioon, että jos jotakin omaisuutta verotetaan, niin sen verotuksen pitäisi olla suhteessa siihen omaisuuden todelliseen arvoon, ja nyt ei täällä ole. Edustaja Hoskonen puhui aivan oikein. Eräs valtiovarainministeri allekirjoituksellaan on muuttanut näitä määritelmiä, miten kiinteistöveron perusteet muodostuvat. Nyt on tullut Suomeen sellainen tilanne, että muuttoliikkeen takia totta kai kiinteistöjen arvot heittelevät mutta verotusarvot pysyvät samoina riippumatta siitä, onko pääkaupunkiseudulla se asunto vai onko se Utsjoella tai Ranualla, ja se johtaa sellaiseen tilanteeseen, jossa verotus ei mitenkään voi olla enää oikeudenmukaista. Minun mielestäni, jos kiinteistövero suoritetaan oikein, sillä ei niin suurta väliä ole, mikä on ala- ja yläraja, mutta sillä on iso väli, mihin tämä kiinteistö verotuksessa arvostetaan. Sen verotuksen pitäisi suurin piirtein kohdistua siihen määrään, mikä sen rakennuksen ja kiinteistön todellinen arvo on. Että tämä on se iso ongelma. Jos täällä lähdetään haastamaan jonkun puolueen edustajaa, että mitä te olette tehneet omalla kaudellanne, niin jokainen puolue tässä salissa on ollut nostamassa sekä kiinteistöverotusta että autoiluun liittyvää verotusta, ja tällä vuosikymmenellä liikenteen verotus on kohonnut 1,8 miljardia, mikä minun mielestäni ei ole kilpailukyvyn kannaltakaan enää mikään pikku homma.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-11-08T16:06:14,2016-11-08T16:07:48,Tarkistettu,1.1 2016_110_94,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen mielelläni kuunnellut tätä keskustelua, ja kenellekään nämä verot eivät ole mitään mukavia, ja tämä on näitä pieniä nousuja. Mutta kysyisin, arvon edustajat, pankaa käsi sydämelle: mitä olette tehneet nyt, kun näistä kiinteistöveroprosenteista olette omissa kunnissanne päättäneet? Löysin Tampereen kaupungin: minkä takia, edustaja Viitanen, olette laittaneet yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,15, vaikka pitäisi olla vain 0,93? Samoin vakituiset asunnot 0,55 — minkä takia olette nostaneet sitä? Koska kaupunki tarvitsee rahaa. Näin se vain on. Te olette ollut päättämässä. Samoin rakentamaton maa. Te olette nostaneet nyt viimeiseksi 3:sta 4 prosenttiin kiinteistöveroa. Eli on hyvä täällä arvostella. Meillä oli juuri eilen valtuuston kokous, me pidimme ne entisellänsä. Täällä en olisi mielelläni mihinkään puuttumassa, mutta kun tiedän, että tämä meidän valtiomme on valitettavasti kuralla ja siihen ovat kaikki syyllisiä, niin miettikääs nyt jokainen, mitä olette tehneet viime valtuustokaudella, kun vuoden 2017 kiinteistöverosta olette päättäneet, että oletteko laskeneet, niin kuin täällä nyt on oppositio edustanut. On mielenkiintoista todeta, että Tampere on nostanut, pitänyt kaksi vuotta samana, mutta aika korkeita nämä prosentit ovat, niin että minkä takia olette lähteneet tähän, näitä köyhiä tamperelaisia rankaisette myös näin? (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-11-08T16:07:49,2016-11-08T16:09:38,Tarkistettu,1.1 2016_110_95,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Siis nythän on kysymys nimenomaan siitä, mitä hallitus tekee, ja hallitus tekee niin, että täällä pääkaupunkiseudulla kohdistetusti pakkonostetaan kaksi kertaa kiinteistöveroa. Ja koska tämä kuuluu kunnallisen päätöksenteon oikeuksiin muuten, paitsi että täällä määritellään se alaraja ja sitä kautta se, mikä sen on vähintään oltava, niin siksi jos ovat täällä tähän mennessä pärjänneet pienemmällä kiinteistöverolla ilman, että on asumiskustannuksia lähdetty pakolla nostamaan, niin hyvä niin, mutta nyt valtio nimenomaisesti pakottaa täällä seudulla, missä nämä asumiskustannukset muutenkin ovat kaikkein kalleimmat. Tämä on todettu moneen kertaan. Toinen ongelma, mihin täälläkin viitattiin — kiitos siitä, että täällä nyt on muutamia hallituspuolueiden edustajia paikalla, tosin ei pääkaupunkiseudun hallituspuolueiden edustajia ole paikalla, heitä en näe edelleenkään, mutta muutama sentään hieman perustelee, viimeksi täällä oli nolla. Nyt on tärkeää, kun me nimenomaisesti tiedämme, että tätä kokonaisuudistusta juuri nyt tehdään — juuri nyt tehdään — että varmasti aika monikin ajattelija voisi olla sitä mieltä, että silloin kun ollaan juuri korjaamassa näitä teidänkin kertomianne epäkohtia, niin miksi ihmeessä nyt täytyy toistamiseen tehdä tämä pakkokorotus huonolla rakenteella. Tehdään parempi rakenne, tehdään oikeudenmukaisempi rakenne, niin sillä se selviää, ja tästä on kysymys. Minä nyt vielä kerran sanon: kaksi kertaa peräkkäin pakkonosto, joka iskee nimenomaan tällä alueella, missä asumisen kustannukset ovat varsin korkeat, ja toivon, että tähän tulee vastauksia myös pääkaupunkiseudun hallituspuolueiden edustajilta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-08T16:09:40,2016-11-08T16:11:18,Tarkistettu,1.1 2016_110_96,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,Puheenvuoroja voi pyytää P-painikkeella.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_97,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääkaupunkiseudun kokoomuslaiset ovat tässä varmaan samantyyppisen ristiriidan edessä kuin tämän sote-ratkaisun suhteen, että hallituksessa joutuu kannattamaan sellaista sote-ratkaisua, jota pääkaupunkiseudun kunnallispolitiikkoina yhtä tarmokkaasti vastustavat. Eli Espoon kokoomuslaiset ovat käsittääkseni pitäneet tärkeänä, että kiinteistövero pysyy alhaisena ja houkuttelevana, ja nyt täällä salissa ei näy edustaja Lauslahtea, joka oli tässä kyllä aikaisemmin kovastikin äänekäs, ei näy edustaja Outi Mäkelää eikä ministeri Mykkästä. On kiinnostavaa nähdä, muuttuuko ääni kellossa sitten, kun kunnallisvallit lähestyvät. Äänestäjän kuluttajansuoja on tässä kysymyksessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-08T16:11:22,2016-11-08T16:12:08,Tarkistettu,1.1 2016_110_98,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen eduskunta on käsittääkseni paikka, missä arvioidaan ja laitetaan kuntoon Suomen asioita. Silloin on minun mielestäni jopa väärin verrata johonkin paikkakuntaan, että tuleeko joku kansanedustaja joltakin paikkakunnalta. Hän on aina kansan edustaja ja suomalaisten ihmisten edustaja täällä eduskunnassa. Kun me puhumme verotuksesta, niin minun mielestäni verotuksen pitää olla oikeudenmukaista, ja kun tämä on selvästi omaisuuteen liittyvä vero, niin silloin sen veron pitää olla laskentaperusteeltaan lähellä sitä arvoa, mikä sillä omaisuudella todellisuudessa on. Tämähän johtaa nyt tilanteeseen, että jollakin tietyllä paikkakunnalla tämä verotus on selvästi liian ankaraa ja tietyillä paikkakunnilla se on selvästi liian löysää. Koska nämä rakennuksen ikään kuin veroperusteet muodostuvat rakennusteknisten laskennallisten seikkojen perusteella, vain maapohjan arvo otetaan huomioon, missä päin Suomea se maapohja on, mutta rakennusta ei oteta, eli se on ihan kylmä laskentakaava. Tämä kiinteistöveron perusteiden laskeminen on niin suuri epäkohta tämän päivän Suomessa, että siihen täytyy joku muutos olla, koska ihmisten omaisuuden arvo muuttuu koko ajan, ja jokainen tietää, mihin suuntaan se muuttuu. Ei ole kysymys siitä, pitääkö rangaista jotakin paikkakuntaa tai jonkin ikään kuin antaa mennä helpommalla. Kysymys on puhtaasti oikeudenmukaisuudesta, ja minä toivon, että maan hallitus ryhtyy toimenpiteisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-11-08T16:12:09,2016-11-08T16:13:32,Tarkistettu,1.1 2016_110_99,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todettava, että tämä kiinteistövero tulee kunnille, mutta vielä kaikella ystävyydellä edustaja Viitaselta, kun hän on hyvin voimakkaasti kritisoinut sitä, että näitä alarajoja nostetaan, minä kysyn, minkä takia, kun täällä te olette vaatimassa, että niitä pitäisi päinvastoin... (Pia Viitasen välihuuto) — Ei, päinvastoin olette laskemassa. — Minkä takia te olette olleet Tampereen kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa sitä mieltä, että yleinen kiinteistöveroprosentti olisi 1,15 ja samoin vakituiset asunnot 0,55, vaikka täällä surkea hallitus määrää alarajaksi vain 0,41? Että pitää sitten myös toimia siellä samalla lailla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-11-08T16:13:34,2016-11-08T16:14:21,Tarkistettu,1.1 2016_110_100,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä toi täällä varsin vakavan asian esille. Sehän on ollut näin niin kauan kuin minä muistan, että tonttien arvo vaihtelee kiinteistöverotuksessa sen mukaan, missä osassa maata ollaan, mutta sen sijaan rakennusten arvo on nimenomaan määritelty sillä tavalla, että se perustuu näihin teknisiin arvoihin ja sitten mahdollisiin ikäalennuksiin. Se tarkoittaa sitä, että rakennus on käytännössä samanarvoinen riippumatta siitä, sijaitseeko se Espoon parhaalla alueella vai esimerkiksi Hyrynsalmella. Tämä on tietysti aikamoinen epäoikeudenmukaisuuskohta kiinteistöverolainsäädännössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-11-08T16:14:22,2016-11-08T16:15:14,Tarkistettu,1.1 2016_110_101,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä luulin jo kerran vastanneeni tähän kysymykseen, että nyt nimenomaisesti se ongelma on se, että täällä pakkonostetaan kaksi kertaa ja erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla. (Lea Mäkipää: Miksi Tampereella olette hyväksyneet?) Erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla asumiskustannukset ovat aivan liian korkeat, aivan liian korkeat. Ja olen hyvin pahoillani siitä, että perussuomalaiset — perussuomalaiset — ovat jälleen kerran nostamassa tätä hyvin epäoikeudenmukaista veroa. Mutta toisaalta, kuten sanottu, se ei yllätä. Mehän olemme nähneet sitä, että perussuomalaiset täällä kohtuullisen innokkaasti nostavat bensaveroa, aivan toisin kuin ennen vaaleja puhuttiin. Nyt samaan aikaan perussuomalaiset ovat alentamassa miljoonaperintöjen verotusta, antamassa apteekkareille verovähennyksiä samaan aikaan, kun pienituloisimmat yrittäjät eivät näistä hyödy. Mutta tämä on nyt perussuomalaisten arvovalinta, ja sillä sipuli. Toivottavasti te myös omassa maakunnassanne vastaatte näistä teidän hallituksenne arvovalinnoista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-08T16:15:15,2016-11-08T16:16:17,Tarkistettu,1.1 2016_110_102,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minun on vähän vaikea seurata sitä logiikkaa, että kun me olemme kaikki yksimielisiä siitä, että nykyisen kiinteistöveron rakenne on epäoikeudenmukainen ja vääristävä, ja kun on meneillään juuri tätä epäkohtaa korjaamaan pyrkivä suuri uudistus, niin miksi me lisäämme tätä vääristävyyttä, tämän nykyisen huonon järjestelmän vääristävyyttä, tekemällä tämän lisäkorotuksen — siis ei ainoastaan korotuksen vaan lisäkorotuksen. Teidän johtopäätöksennehän pitäisi olla päinvastainen: jos verojärjestelmä on huono, niin sitä ei pidä entisestään vääristää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-08T16:16:18,2016-11-08T16:16:59,Tarkistettu,1.1 2016_110_103,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_110_104,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta on keskeisenä tavoitteena varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus koko maassa, riittävä osaaminen niissä toimipaikoissa, yksiköissä, joissa palveluja jatkossa tarjotaan, ja aivan keskeisenä asiakas- ja potilasturvallisuus. Lisäksi tämän terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua. Tässä esityksessä ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus ohjata sairaalaverkon ja päivystystoiminnan muutosta — huom. ohjata sairaalaverkon ja päivystystoiminnan muutosta. Hyvät kollegat, tämän uudistuksen tärkeyttä palvelujen laadun, ammattilaisten ja muiden resurssien riittävyyden sekä palveluiden saatavuuden turvaamisen näkökulmasta ei voi korostaa liikaa. Erikoissairaanhoitoa on tarkoitus koota suurempiin yksiköihin sekä tiettyjä tutkimuksia, toimenpiteitä, hoitoja niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Erikoissairaanhoidon työnjaon piiriin liittyvät niin erityisalojen keskinäinen työnjako eri sairaanhoitopiirien, sairaaloiden välillä kuin tutkimukset, toimenpiteet tai hoidot, jotka harvoin esiintyvinä tai vaativina edellyttävät toistettavuutta tai usean alan erityisosaamista riittävän taidon ja osaamisen saavuttamiseksi ja riittävän osaamisen ja taidon ylläpitämiseksi tai jotka ovat sellaisia, että ne edellyttävät merkittäviä investointeja laitteistoihin ja välineisiin terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden vaikuttavuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden takaamiseksi. Valtakunnallisesti erityisen vaativaa erikoissairaanhoitoa, sen työnjakoa, on koottava vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Alueellisesti työnjakoa eri sairaaloiden, sairaanhoitopiirien välillä erikoissairaanhoidon osalta tulee tehdä erva-alueittain sairaanhoitopiirien kesken ja nykyisten sairaanhoitopiirien sisällä. Meillä on jatkossakin keskussairaalat, se keskussairaalaverkko, joka meillä on tänäkin päivänä, mutta voi sanoa, että kaikkien näiden keskussairaaloiden tehtäviin tulee tavalla tai toisella muutoksia. Leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tullaan kokoamaan niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys, eli käytännössä tämä tarkoittaa siis nykyisiä keskussairaaloita ja yliopistosairaanhoitopiirien suuria aluesairaaloita — yliopistosairaanhoitopiirien suuria aluesairaaloita. Pienten sairaaloiden toiminnan pääpaino tulee siirtymään perusterveydenhuoltoa tukevaan toimintaan, konservatiivisten erikoisalojen palveluja tuottaviksi — toistan tämänkin: konservatiivisten erikoisalojen palveluita tuottaviksi — yksiköiksi sekä kuntouttaviksi sairaaloiksi. Niissä voisi olla laajasti eri erikoisalojen poliklinikkatoimintaa. Tämän lakiehdotuksen mukaan tämä edellä sanomani on mahdollista. Valtioneuvoston asetuksella säädetään valtakunnallisesta ja alueellisesta sairaaloiden välisestä työnjaosta niiltä osin kuin valtakunnallista työnjaon ohjausta tarvitaan, esimerkiksi keskitettävien tutkimusten, toimenpiteiden ja hoitojen määrällisten tai muiden edellytysten niin vaatiessa. Käytännön tasolla työnjaosta edelleen sovitaan erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Tekee mieli kysyä, ovatkohan kaikki sairaanhoitopiirit ja erityisvastuualueet noudattaneet sitä terveydenhuoltolain pykälää, jossa tämä järjestämissopimus pitää laatia. Nykyiset keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, jonka yhteyteen tullaan järjestämään tämän lakiehdotuksen pohjalta sosiaalipäivystystä. Niissä säilyy myös tavallisimmin tarvittavien lääketieteen erikoisalojen osaaminen. Aivan keskeistä on se, että myös päiväsaikaan niillä henkilöillä, jotka ovat näissä päivystyksen ringeissä — niin kuin itse tätä termiä käytän; en tiedä, onko se oikein vai väärin mutta kansantajuinen kuitenkin — pitää olla sitä tekemistä, joka on koulutuksen mukaista. Täsmällisestä päivystysyksiköiden välisestä työnjaosta kullakin erityisvastuualueella on tarkoitus sopia erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Vaativin erikoissairaanhoito järjestettäisiin jatkossa 12:ssa ympärivuorokautisesti päivystävässä yksikössä, joista siis 5 on yliopistollisia sairaaloita. Tämän lisäksi meillä on, kuten jo aiemmin puheessani sanoin, nykyiset keskussairaalat, joissa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä siten kuten tuon lakiehdotuksen, terveydenhuoltolain, 50 §:n muun muassa 4 momentissa asiasta kerrotaan. Lisäksi joissakin muissa sairaaloissa sekä joissakin terveyskeskuksissa tulee olemaan tarpeen järjestää perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystystä, jos palvelujen saavutettavuus ja päivystyspisteiden väliset etäisyydet sitä edellyttävät. Tämä edellyttää sosiaali- ja terveysministeriön lupaa ja sen anomista. Poikkeuslupakäytäntö on olemassa jatkossakin. Edelleen säilyy mahdollisuus saada sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupa, mikäli synnytysten määrä on alle 1 000 synnytystä vuodessa. Haluan tässä yhteydessä erityisesti korostaa, että poikkeuslupa voidaan myöntää koskien synnytysten määrää mutta laatukriteereistä ja tätä kautta potilasturvallisuudesta ei voida tinkiä. Edelleen esityksellä pyritään siihen, että terveyskeskuksissa järjestettäisiin lähipalveluina virka-aikaisen toiminnan lisäksi väestön niin tarvitessa ilta- ja viikonlopun päiväaikaista kiirevastaanottoa. Lisäämällä vastaanottoaikoja iltaisin ja viikonloppuisin voidaan purkaa päivystysten ruuhkautumista, ja toivonkin, että tätä mahdollisuutta, joka lakiin on kirjattu, hyödynnetään kullekin alueelle toimivimmalla tavalla. Arvoisa herra puhemies! Esityksessä on täsmennetty ensihoitopalvelun sisältöä korostamalla kotiin vietävän hoidon tarpeen arviointia ja toiminnallista kokonaisuutta muiden kotona annettavien päivystyksellisten lähipalvelujen kanssa. Lisäksi suhdetta ensihoitopalveluun kuulumattomiin hoitolaitossiirtoihin täsmennetään siten, että äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan jatkohoitoon liittyvät siirrot silloin, kun potilas tarvitsee siirron aikana vaativaa ja jatkuvaa hoitoa tai seurantaa, kuuluvat ensihoitopalveluun. Puhemies! Esityksen mukaan jatkossa sosiaalipäivystystä on järjestettävä terveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystysyksikön yhteydessä. Tämä ei tarkoita välttämättä fyysistä yhteyttä, joten tämän takia ei käy uuden rakennuksen perusteluksi, rakentamisratkaisun perusteluksi, se, että tulee sosiaalipäivystys mukaan, asioita tehdään yhdessä. Yhtään uutta pytinkiä ei pidä rakentaa sillä perusteella, että lainsäädännössä nykyistä tiiviimmin näiltä osin ollaan menossa kohti sote-maailmaa. Lisäksi terveydenhuoltolaissa korostetaan terveydenhuollon ammattihenkilön velvollisuutta ohjata ilmeisessä sosiaalihuollon palvelujen tarpeessa oleva henkilö näitten sosiaalihuollon palvelujen piiriin. Ehdotuksessa korostetaan velvoitetta järjestää jatkohoidon turvaamiseksi mielenterveys- ja päihdetyön päivystys osana terveydenhuollon päivystystä ja sosiaalipäivystystä. Haluan tässä kohtaa esityksessä erityisesti nostaa esiin sen, että tässä ollaan matkalla kohti sotea myös päivystyksen osalta eli sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain mukainen päivystystoiminta nivotaan yhteen nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön. Sosiaali- ja terveyspäivystyksen ammattilaisten tuominen tiiviiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen toistensa kanssa on myös koko sotea ajatellen yksi niitä raja-aitoja, joita pitää ylittää, raja-aitoja, joita pitää häivyttää, ja tätä kautta kyetään vahvistamaan myös palveluketjua. Uudistus selkiyttää myös käyttäjälle, siis avuntarvitsijalle, sen, mistä sosiaalipäivystyksen tukea tarvittaessa saa, sekä tämä yhdistää ammattilaisten osaamista. Nykyisen sirpaleisen sosiaalipäivystyksen hallintoa ja myös tekemistä nivotaan yhteen nykyistä paremmin. Arvoisa herra puhemies! Kuten olette havainneet, monessa kohdin edellytetään yhteistyötä ja sopimista, erityisesti erityisvastuualueitten sisällä — yhteistyötä ja sopimista. Osana muutosta yhteistyö ja sopiminen ovat täysin välttämättömiä, ja tämä koskee ihan koko Suomea, kaikkia nykyisiä sairaanhoitopiirejä, kaikkia niitä alueita, joilla terveydenhuollon päivystystoimintaa on. On äärimmäisen tärkeää, että alueilla ympäri Suomen käydään sitä tiivistä keskustelua, jota on jo pääosassa Suomea aloitettu, siitä, mikä on tulevaisuuden tavoite, millainen palveluverkko kullakin alueella, kullakin erityisvastuualueella on. Sairaalat pitää roolittaa, tehtäviä tulee jakaa. Ihmisen näkökulmasta palvelujen on oltava saatavilla korkeatasoisina silloin, kun niitä tarvitaan. Tämäkin muutos, arvoisat kollegat, tehdään viime kädessä alueilla.", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-08T16:17:24,2016-11-08T16:28:08,Tarkistettu,1.1 2016_110_105,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,Keskustelu asiasta alkaa. Otetaan ensin muutama puheenvuoro ja sen jälkeen mennään debattiin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_106,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Den centerledda regeringens förslag til jourreform är ett hårt slag i ansiktet för många regioner, mellanstora och mindre städer och framför allt för många medborgare. Det är en reform som inte drivs av behovet att förbättra servicen till medborgarna, utan av en centraliseringsiver och kostnadsjakt utan like. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-08T16:28:22,2016-11-08T16:29:08,Tarkistettu,1.1 2016_110_107,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri! Yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat jokaiselle kansalaiselle asuinpaikasta riippumatta — kaunis ja hieno tavoite, mutta vaatii ympärilleen myös konkretiaa. Hallituksen keskittämispolitiikka saa tänään valitettavasti jälleen jatkoa, kun laajaa päivystystä esitetään keskitettävän 12 sairaalalle. Keskittäminen päivystysuudistuksella on ollut jo jonkin aikaa ministerin pöydällä, mutta yllätyksellistä on se, että hallitus tuo päivystysuudistuksen eduskuntaan nyt kiireellä budjettilakina eikä osana sote-uudistusta. Päivystysten järkevöittäminen on fiksua osana sote-uudistusta, mutta terveydenhuoltolain erikoissairaanhoidon keskittämistä, ensihoitoa ja kiireellistä hoitoa koskevia säännöksiä sekä sosiaalihuoltolain sosiaalipäivystystä ja sosiaalihuollon saatavuutta ja saavutettavuutta koskevia säännöksiä muuttamalla nimenomaan säästöt edellä hallitus mielestäni sortuu palveluiden leikkaamiseen haja-asutusalueilta sekä pienistä että keskisuurista kaupungeista. Täytyykin ihmetellä, että hallituksella ei ole tämän enempää ymmärrystä haja-asutusalueiden ihmisten arjesta. Hallituksen esityksessä nimittäin todetaan, että toimintojen keskittäminen voi pidentää potilaan matkaa hoitopaikkaan. Tämä lienee itsestäänselvyys. Välimatkojen pidentymistä halutaan kompensoida sillä, että esityksessä ehdotetaan lisättäväksi perusterveydenhuollon kiireellistä vastaanottotoimintaa terveyskeskuksissa ja tarpeen mukaan erikoissairaanhoidon poliklinikoilla. Kysynkin ministeriltä: millä vastaanottotoiminnan lisäämistä resursoidaan terveyskeskuksissa, kun koko päivystysuudistus tehdään nyt säästöt edellä? Hallituksen esityksessä myös itse arvioidaan, että jos lisätään lähipalveluina järjestettävää ilta- ja viikonloppuaikaista kiireellistä vastaanottotoimintaa terveyskeskuksissa, saattaa se edellyttää lisävoimavaroja ilta- ja viikonloppuaikaiseen kiireelliseen vastaanottotoimintaan. Ehdotuksen mukaan päivystysjärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että maassa olisi jatkossa 12 ympärivuorokautista laajan päivystyksen yksikköä. Tämä tarkoittaa kylmää kyytiä esimerkiksi Raahen ja Vaasan seuduille. Vaasassa oman laajan päivystyksen puolesta mieltään osoitti jo 10 000 ihmistä. Miten hallitus kuuntelee heitä? Päivystystoiminnan keskittäminen voi olla järkevää silloin, jos se ei tarkoita tiettyjen alueiden terveydenhuollon näivettymistä. Myös vaikutukset henkilöstöön ovat hallituksen esityksen mukaan negatiiviset. Hallituksen esityksen mukaan pienissä sairaaloissa, erityisesti aluesairaaloissa, henkilökunnan kokonaismäärä voi vähentyä. Esimerkiksi Raahessa leikkaustoiminnan loppumisen arvioidaan tarkoittavan jopa 50 työntekijän vähenemistä, ja kärsijöinä ovat siis jälleen julkisen sektorin naisvaltaiset alat, kun kyseessä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Leikkaustoiminta esimerkiksi Raahessa on kustannustehokasta, ja yksikkö on keskittänyt toimintojaan jatkuvasti ja kehittänyt niitä laadukkaampaan suuntaan. Leikkaustoiminnan lopettaminen ei saa ymmärrystä paikallisilta päättäjiltä tai alan ammattilaisilta. Nyt tarvitaankin puoluerajat ylittävää yhteistyötä, jotta voimme yhdessä turvata pienten sairaaloiden, kuten Raahen, Oulaskankaan, Kajaanin ja Vaasan, laadukkaat ja toimivat palvelut myös tulevaisuudessa. Vielä tähän loppuun haluan tukea edustaja Henrikssonin esitystä siitä, että tämä asia pitäisi jättää odottamaan sote-uudistusta. Tähän samaan kantaan yhtyy myös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä toteamalla, että aluesairaaloiden leikkaustoiminta ja siihen liittyvä työnjako tulee jättää maakuntien ratkaistavaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-11-08T16:35:23,2016-11-08T16:40:04,Tarkistettu,1.1 2016_110_108,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Edustaja Keränen, ja sen jälkeen menemme debattiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_109,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Niilo,Keränen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituspuolueen edustajana minulla on ollut tapana tukea hallituksen esityksiä ja joskus tukea kriittisesti hallituksen esityksiä, mutta tässä esityksessä on yksi momentti, joka minun on kerta kaikkiaan vaikea niellä. Arvoisa puhemies! Kokonaisuudessaan pidän tätä hallituksen esitystä hyvänä ja perusteltuna. Minä olen hyväksymässä ja pontevastikin kannattamassa 12:ta laajan päivystyksen sairaalaa, erikoissairaanhoidon valtakunnallista työnjakoa ja myöskin sosiaalipäivystystä, joka minusta tässä ehdotuksessa on ratkaistu erinomaisesti. Niin ikään nämä perusterveydenhuollon kiirevastaanotot, jotka hallituksen esityksessä ovat mukana, ovat minusta mainio ajatus. Mutta se yksi momentti, joka tuntuu minusta mahdottomalta nieleskeltävältä, on terveydenhuoltolakia koskevan ehdotuksen 45 §:n 3 momentti, jota tosin hallitus huolimattomasti perustelee 4 momenttina perusteluissaan. Tämä momentti kuuluu näin: ""Leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys."" Arvoisa puhemies! Tämä saattaisi tietenkin tuoda säästöä, jos kyseisen alueen keskussairaalassa olisi tyhjiä leikkaussaleja, mutta kun niitä ei ole. Jos tämä momentti tällaisenaan hyväksytään, niin tämä saattaa johtaa uusien seinien rakentamiseen, vaikka ministeri äsken totesi, että uusia seiniä ei taatusti tämän lain perusteella rakenneta. Monissa pienemmissä sairaaloissa, esimerkiksi Raahessa, Kuusamossa, Raumalla tai Iisalmessa, toimii 24/7 perusterveydenhuollon asianmukainen päivystys, eikä näihin sairaaloihin kannatakaan luoda erikoissairaanhoidon päivystystä. Arvoisa puhemies! Nämä perusterveydenhuollon päivystykset kyllä pystyvät hoitamaan myöskin nämä mahdolliset päiväsaikaisista leikkauksista seuraavat vaikeudet. Tulee kyllä mieleen ajatus, että lain kirjoittajat eivät oikeastaan tiedä, mitä nykyaikainen anestesia on. Eetteriä ei nimittäin enää käytetä nukutusaineena, eivätkä potilaat yski ja yökkäile tuntikausia anestesian jälkeen vaan lähtevät tunnin parin sisällä kävelemään. Kyllä tuo perusterveydenhuollon päivystys pystyy hoitamaan ne kävelevät potilaat kotiin taikka vuodeosastolle. Arvoisa puhemies! Kyseinen momentti tulisi mielestäni muuttaa tai korvata sellaisella velvoitteella, että maakuntatasolla, tai sitten nyt jo ennen sote-uudistusta erva-alueella, tulee sopia kirurgisen toiminnan työnjaosta niin, että hoidon laatu ja potilasturvallisuus taataan. Arvoisa puhemies! Nimenomaan tämä tukisi myös sitä, että sote-uudistuksen yksi suuri tavoite, perusterveydenhuollon vahvistuminen, onnistuisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p573,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Niilo Keränen,573,2016-11-08T16:40:09,2016-11-08T16:44:25,Tarkistettu,1.1 2016_110_110,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"No niin, nyt on sitten mahdollisuus pyytää debattipuheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_111,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erikoista, että sairaalaverkkoa ja sairaaloiden välistä työnjakoa sementoidaan ja aluesairaaloita ajetaan alas juuri ison sote-uudistuksen kynnyksellä. Tulevilta maakunnilta ja erva-alueilta sidotaan kädet tehdä oman alueensa tarpeiden ja erityispiirteiden kannalta tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta työnjakoa. Valtakunnalliset kaavamaiset keskittämislinjaukset voivat aiheuttaa ongelmia alueiden tarpeita vastaavien ja kustannustehokkaiden palvelurakenteiden rakentamisessa erityisesti harvaan asutussa Pohjois-Suomessa. Edustaja Keränen kuvaili äsken hyvin, että tällaiset kaavamaiset linjaukset saattavat jopa aiheuttaa lisäkustannuksia ja tarpeita lisäkapasiteetin rakentamiseen. Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministereiltä: miksi te haluatte sitoa tulevien maakuntien kädet tehdä järkeviä työnjakopäätöksiä juuri sote- ja maakuntauudistuksen kynnyksellä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-08T16:44:35,2016-11-08T16:45:40,Tarkistettu,1.1 2016_110_112,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta maan hallitus on tuonut eduskuntaan nyt esityksen, joka on, myönnettäköön, monin tavoin kimurantti ja aluepoliittisestikin kuumottava, kuten nyt jo puheenvuoroista ollaan kuultu, mutta samanaikaisesti täysin välttämätön. Riippumatta siitä, minkälainen sote-malli Suomeen olisi tulossa rakenteiden osalta verrattuna viime kaudella valmisteltuihin tai tämän hallituksen valmistelemaan malliin, jonka lausuntokierros on parhaillaan päättymässä, tämä päivystysasetuksen kaltainen kokonaisuus keskittävästä, vaativimmasta erikoissairaanhoidon päivystyksestä on väistämätöntä tehdä kustannustemme näkökulmasta. On hyvä huomioida muutamia asioita. Hämmentää, että osassa puheenvuoroja selvästi ollaan huolissaan sairaaloista ja seinistä, ei niinkään potilaista tai potilasturvallisuudesta. Kiitän siitä, että tässä esityksessä sosiaalipäivystys integroituu nyt hienolla tavalla osaksi terveydenhuoltoa ja ihmistä katsotaan tässäkin kokonaisuutena. Toivon, että tämä esitys vie myös (Puhemies koputtaa) rajapintaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä kapeammaksi, niin että myös erikoissairaanhoidon osaamista voidaan kytkeä perusterveydenhuollon osaamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-11-08T16:45:42,2016-11-08T16:46:55,Tarkistettu,1.1 2016_110_113,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa esitetään keskussairaaloiden jakoa päivystyksen laajuuden perusteella kahteen ryhmään, laajan päivystyksen ja muihin sairaaloihin. Kuitenkin myös virka-aikaisten leikkausten toimintaa on suunniteltu vahvasti keskitettäväksi näihin laajan päivystyksen sairaaloihin, mutta nämä ratkaisut tehdään vasta vuoden 2017 puolella. Arvoisa ministeri, miten eduskunta voisi etukäteen hyväksyä sairaaloiden jaon kahteen ryhmään päivystyksen laajuuden osalta tietämättä mitään näistä tähän jakoon liittyvistä virka-asemien toiminnan laajuutta koskevista ratkaisuista? Tähän haluaisin vastauksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T16:46:57,2016-11-08T16:47:42,Tarkistettu,1.1 2016_110_114,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp," Värderade talman, arvoisa puhemies! Sana ""keskittämisinto"" on leimannut tätä sote-uudistusta. Etäisyydet lähimpään päivystävään sairaalaan pitenevät, ja kiireellisen hoidon saanti ajoissa vaikeutuu. Tämä on paradoksaalista, kun ottaa huomioon sote-uudistuksen päätavoitteen eli kansalaisten yhdenvertaisen hoidon ja hoivan turvaamisen koko maassa. Miten kansalaisten yhdenvertaisuus paranee, jos palveluita keskitetään ja etäisyydet lähimpään sairaalaan pitenevät ja jos terveyskeskuksen ilta-, viikonloppu- ja yöpäivystystä rajoitetaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2016-11-08T16:48:05,2016-11-08T16:48:43,Tarkistettu,1.1 2016_110_115,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensihoidon taso on viime vuosina noussut merkittävästi Suomessa. Ensihoitohan on erikoissairaanhoidon jatke, ja sitä kautta sen nopea tulo sitten perille, jolloin potilas on saanut vaikka sydän- tai aivoinfarktin, on sen paranemisen kannalta aivan oleellinen tekijä. Lain perusteluissa mainitaan, että ensihoidon tehtävämäärissä on tapahtunut viiden viimeisen vuoden aikana merkittävä lisääntyminen, johon ei ole yhtä selittävää tekijää. Kysyisin, arvoisa ministeri, teiltä: kun me tiedämme, että on olemassa maakuntia, joiden ihmisillä on aika raskas työhistoria takanaan, on olemassa maakuntia, joissa sairastavuusindeksit poikkeavat merkittävästi maan keskiarvosta, niin onko yksi syy ensihoidon tehtävien lisääntymiseen näillä alueilla se, että liian huonokuntoisia ihmisiä asuu kotona? Lain perusteluissa todetaan, että ensihoidon tehtävät menevät tuonne hoito- ja hoivakoteihin, mutta ainakin nämä ihmiset, jotka tekevät tätä käytännön työtä ensihoidossa, kertovat, että heidän mielestään monessa tapauksessa kyse on siitä, (Puhemies koputtaa) että liian huonokuntoisia ihmisiä asuu kotonaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-11-08T16:48:44,2016-11-08T16:49:53,Tarkistettu,1.1 2016_110_116,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,Värderade herr talman! Först vill jag ge ett starkt understöd till det förslag som Anna-Maja Henriksson framförde.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,sv,Peter Östman,1141,2016-11-08T16:49:54,2016-11-08T16:50:05,Tarkistettu,1.1 2016_110_117,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit! Tässä lakiesityksessä on erittäin huolestuttavia piirteitä. Kansalaiset ovat huolissaan sekä näistä päivystykseen liittyvistä asioista että myöskin ensihoidosta ja siitä, että maakunnat jaetaan kahteen erilaiseen kastiin eli osalle maakunnista on tulossa tämä laaja päivystys ja osa jää sitä vaille. Aivan kuin tähän lakiin olisi jäänyt semmoinen henki yhdessä vaiheessa sote-uudistuksessa, kun on puhuttu tästä 12:n ja 5:n mallista. Nyt kun on tehty tämä kompromissi tästä 18 maakunnan mallista, niin miksi se kompromissin henki ei ole päätynyt tähän lakiesitykseen? Sen lisäksi, että me Etelä-Savossa haluamme säilyttää nykytasoisen päivystyssairaalan 24/7... (Puhemies koputtaa) — Jatkan myöhemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-11-08T16:51:06,2016-11-08T16:52:11,Tarkistettu,1.1 2016_110_118,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muun muassa Sitran tilaamassa selvityksessä on laskettu optimaalinen sijainti tulevaisuuden 12:lle laajasti päivystävälle sairaalalle huomioiden väestökehitys, laskennalliset käynnit ja matka-aika. Selvityksessä Vaasa oli sijalla 5, selvästi mukana kartalla. Viisas hallitus korjaisi esityksensä tältä osin. Mainittakoon, että Vaasasta lähtee 40 prosenttia energiateknologiaviennistä, koko maan energiateknologiaviennistä. Siitä nyt kysyn teiltä, jälleen kerran, huomioidaanko ylipäätään vaikutukset yrityksiin ja ennen kaikkea vientiin, josta puhutaan. Jos katsotaan esitystä — oliko se sivu 24 tai 25 — niin siellä todetaan: ei merkittäviä vaikutuksia yritystoimintaan. Arvoisa ministeri, oletteko aidosti tätä mieltä? Onko Suomen edun mukaista heikentää miljardeja maahan tuovaa vientirannikkoa? Kuka julkisia palveluita de facto rahoittaa, elleivät yritykset? Onko seudullisia työllisyysvaikutuksia tehty ja ennen kaikkea suhteessa korkean jalostusasteen vientiteollisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-11-08T16:52:15,2016-11-08T16:53:13,Tarkistettu,1.1 2016_110_119,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän edustaja Saarikon tavoin sen, että kustannuksista pitää jatkossa säästää ja toimenpiteitä pitää tehdä, mutta kun päivystyksiä keskitetään, niin mukana on vaara, että menee samalla iso osa poliklinikka- ja jälkihoitoa ja muuta leikkaustoimintaa, ja se tarkoittaa silloin isoa näivettymistä monelle paikkakunnalle, jopa joillekin maakunnille, kuten on sanottu. Kannattaisi muistaa näissä laskelmissa, että sairaala- ja leikkaustoiminnan keskittäminen, päivystystoiminnan keskittäminen, lisää työttömyyttä, eriarvoisuutta, heikentää kiinteistöjen arvoa ja vaikuttaa jopa alueen koulutustarjontaan, eli lasku veronmaksajalle voi olla paljon suurempi kuin näennäinen säästö, mitä keskittämisestä saadaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-08T16:53:15,2016-11-08T16:54:11,Tarkistettu,1.1 2016_110_120,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen suunnalta on korostettu, että sote- ja maakuntauudistuksessa maakuntien päätösvalta lisääntyy ja maakunnat päättävät palvelurakenteesta. Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys näyttää kuitenkin tosiasiallisesti vievän merkittävän osan maakuntien omasta päätösvallasta ennen kuin maakunnille on tullutkaan tätä päätösvaltaa. Mielestäni edustaja Keränen, lääkintöneuvos Keränen, joka on mielestäni tällä hetkellä salissa paras sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija, kuvasi hyvin tätä ongelmatilannetta. Toivoisin, että ministerillä olisi valmiutta valiokunnan kanssa vielä hyvässä yhteistyössä katsoa, miten tätä esitystä voidaan parantaa, jotta se hallituksen hyvä tavoite maakuntien päätösvallasta aidosti toteutuisi. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on se tilanne, että OYSillä ei ole kapasiteettia hoitaa näitä leikkaustoimintoja, vaan se ostaa yksityisiltä toimijoilta Oulusta. Tämäkö on tämän lakiesityksen tavoite? Toivottavasti ei. Tässä mielessä toivon, että rakentavalla tavalla valiokunnan ja ministerin välillä (Puhemies koputtaa) syntyy dialogi, joka johtaa hallituksen suuren linjan toteutumiseen eli maakuntien päätösvallan aitoon toteutumiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-11-08T16:54:12,2016-11-08T16:55:22,Tarkistettu,1.1 2016_110_121,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Värderade herr talman! Det är viktigt att vi får en vårdreform i Finland, men jag håller helt med ledamot Henriksson som säger att för att vi ska få en bra helhetsbild och ett bra slutresultat borde vi kunna se till helheten. Det klarar vi inte av om vi spjälker upp det på det här sättet som regeringen nu föreslår. Därför borde behandlingen av det här lagförslaget ske i samband med behandlingen av hela reformen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-11-08T16:55:24,2016-11-08T16:55:54,Tarkistettu,1.1 2016_110_122,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yleensä on tapana sanoa, että norsu kannattaa syödä palasina, koska se on liian iso yhdelle haukkaukselle, mutta tässä kyllä tuntuu siltä, että sitä norsua pitäisi ensin katsoa kokonaisuutena. On iso huoli siitä, mitä tapahtuu alueellisesti. Tavoitteet, jotka tässä esityksessä ovat, liittyvät siihen, että turvataan potilasturvallisuus ja esimerkiksi osaava työvoima. Mutta nyt kun me lähdemme ikään kuin tällä tavalla etunojassa ohjaamaan sitä, mitä missäkin saa tehdä, niin se työvoima liikkuu nyt jo. Se liikkuu ennen kuin siellä alueella on pystytty miettimään, mitä tapahtuu, ja sen vuoksi moni keskussairaalatasoinen, joka ei siis tule kuulumaan tähän laajaan päivystykseen, saattaa tämän seurauksena näivettyä enemmän kuin on ollut ollenkaan ajatus. Siksi olisi tärkeää, että maakuntatasolla ja laajan päivystyksen alueilla voitaisiin sopia, mitä missäkin tehdään, vapaammin kuin tässä esityksessä näyttäisi tapahtuvan. Toivoisinkin, että ministeri perustelisi sitä, miksi nämä pitää tehdä erikseen ja miksi nämä rajaukset pitää tehdä nyt, ennen kuin (Puhemies koputtaa) alueella on katsottu kokonaisuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-08T16:56:27,2016-11-08T16:57:34,Tarkistettu,1.1 2016_110_123,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Värderade talman! Det är många finländare som är väldigt oroliga i dag över vad som kommer att hända med vården. Alla behöver vi få känna trygghet. Vi måste klara av att skapa en sådan reform där man intygar åt medborgarna att vi faktiskt har jämlika rättigheter, att man inte försämrar någons situation. Därför är det helt obegripligt att regeringen fortsätter att dela in landet i 12 A-landskap och 6 B-landskap. Vi behöver samma rättigheter för alla medborgare och för alla landskap.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-08T16:57:36,2016-11-08T16:58:07,Tarkistettu,1.1 2016_110_124,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Niilo,Keränen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä kumota yhden myytin, joka liittyy 12:een laajan päivystyksen sairaalaan. Näissäkään 12:ssa ei taatusti tule olemaan kaikkien erikoisalojen päivystystä, ja jo tänä päivänä meillä on keskitetty päivystystä niin, että vain viisi yliopistosairaalaa päivystää todella laajasti, ja jatkossa tulee olemaan vielä vähemmän kuin nämäkin viisi joissakin asioissa. Ja tämä 12 sairaalan lukumäärä on liukuva sillä tavalla, että pienemmissä sairaaloissa voi olla hyvinkin lähelle sitä 12 sairaalan laajaa päivystystä ja taas joissakin näiden 12 sairaalan joukosta voi olla hyvinkin vähän erikoisaloja, kuten tulee olemaan esimerkiksi Rovaniemellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p573,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Niilo Keränen,573,2016-11-08T16:58:52,2016-11-08T16:59:43,Tarkistettu,1.1 2016_110_125,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tässä on käytetty hyviä ja rakentavia puheenvuoroja. Edelleen kysyisin ministeriltä: olisitteko valmis tarkastelemaan edustaja Keräsen tekemää esitystä siitä, että tästä lakiesityksestä poistettaisiin 45 §:stä tämä 3 momentti ja jätettäisiin maakunnille sitä todellista päätäntävaltaa järjestää parhaaksi katsomallaan tavalla tulevaisuudessa sote-palvelut, niin kuin ilmeisesti kuitenkin tämän uudistuksen perimmäinen tarkoitus on ollut? Itse en ole henkilökohtaisesti huolissani seinistä, vaan nimenomaan siitä, että ihmiset, kansalaiset asuinpaikasta riippumatta saisivat sitä oikea-aikaista, laadukasta ja riittävää palvelua ja ettei kenenkään tarvitsisi henkeänsä menettää sen takia, ettei apu ole riittävän ajoissa perillä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-11-08T16:59:43,2016-11-08T17:00:32,Tarkistettu,1.1 2016_110_126,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen mukaan jatkossa puolella suomalaisista on alle 30 minuutin matka tänne laajan, vaativimman päivystyksen pariin ja 80 prosentilla suomalaisista tuo matka sinne vaativaan erikoissairaanhoidon päivystykseen on alle 50 minuuttia. Yhtäkään sairaalaa ei minun ymmärtääkseni tämän esityksen puitteissa olla sulkemassa, joidenkin sairaaloiden rooli muuttuu. Toisekseen, täällä on saatettu antaa kuva, että ikään kuin päivystys olisi kokonaan lakkaamassa esimerkiksi keskussairaaloista Mikkelistä, Vaasasta tai Savonlinnasta. Näin ei tapahdu. On eritasoisia päivystyksen tarjoamisia. Pidän hyvin perusteltuna täällä esiin nostettua huolta ensihoidon kasvavasta roolista. Siihen tulee jokaisen sote-maakunnan kiinnittää huomiota, että ihmisten yhdenvertaisuus toteutuu — se on monesti se taho, joka turvaa ensimmäisenä hengen säilymisen tiukassa tilanteessa, ja se vaatii paljon kehitystyötä. Lisäksi haluan tukea siltä osin edustaja Keräsen huolta, että tämän ei kuitenkaan pitäisi johtaa epätarkoituksenmukaisiin (Puhemies koputtaa) investointeihin, jos tiettyjä toimintoja aluesairaaloista lakkautetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-11-08T17:00:33,2016-11-08T17:01:50,Tarkistettu,1.1 2016_110_127,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Sitten ministeri Rehula, 5 minuuttia. Sen jälkeen on mahdollista vielä käydä debattia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_128,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, tässä lakiehdotuksessa ei ole laitettu yhtään maakuntaa toista maakuntaa vastaan. Ei yhtään maakuntaa toista maakuntaa vastaan, vaan valmistelu on lähtenyt siitä ajatuksesta, että on kriteeristö, ja kriteerien perusteella saavutettavuus, osaamisen taso, väestöpohja ja niin edelleen ovat olleet niitä mittareita, joilla on lähdetty rakentamaan tätä kokonaisuutta. Toisekseen, meitä on 5,5 miljoonaa, ja väestö lasketaan kahteenkin kertaan osalla alueista, joilla perustellaan sen oman sairaalan ja... — Anteeksi nyt vain, edustaja, aika monelle on kyse seinistä tilanteessa, jossa kyse on siitä, mitä seinien sisällä tapahtuu. Tässä esityksessä on yritetty katsoa koko maata ja erityisesti sitä, että pitkien etäisyyksien alueella ne erityispiirteet huomioidaan. Samoin tämä esitys pitää sisällään sen, että kielelliset oikeudet turvataan. Siinä ehdotuksessa, joka on ollut lausuntokierroksella, kielellisten oikeuksien arviointia on näin valmistelun näkökulmasta merkittävällä tavalla lisätty. Onko se sitten riittävä, siihen minulla ei ole vastausta, mutta tässä muutaman kuukauden aikana on tehty näiltä osin paljon töitä. Mitä tulee alueelliseen päätösvaltaan ja alueelliseen toimivaltaan, edustaja Rantakangas kantoi huolta Raahesta. Teiltä varmaankin unohtui Oulaskankaan sairaala, joka myöskin on Pohjois-Pohjanmaan alueella, tulevan maakunnan alueella. Kuusamo: mitä tapahtuu, mitä tehdään? Kyllä sillä on iso merkitys, on ollut ja tulee olemaan, mitä tapahtuu maakunnallisten päätöksentekijöitten voimin tässä ja nyt. Siitä matkasta, joka tämän lakiesityksen osalta on valmistelusta noin vuoden aikana tapahtunut, olennainen osa on ollut sitä, että yhtäältä nykyisillä erva-alueilla ja toisaalta tulevilla yhteistoiminta-alueilla ammattilaiset, myös luottamushenkilöt, käyvät keskustelua työnjaosta ja tekevät myös ratkaisuja. Näiltä osin minulle asti on tullut viidestä erva-alueesta neljältä ihan konkreettinen ehdotus siitä, miten alueella tilanne nähdään. Ne valitettavasti osassa ovat sellaisia, että edelleen tätä yhteistyötä tarvitaan. Kuten sanoin avauspuheenvuorossani: näitä ratkaisuja, mitä tapahtuu alueella, toki tämä laki ohjaa, ja myönnän, että tämä laki on hyvin tiukka, mutta tämän lain vuoksi ei tule rakentaa yhtään uutta rakennusta. Ei ensimmäistäkään. Toisekseen niille, jotka kantavat huolta haja-asutusalueitten palveluista: tämä lakiluonnos lähtee siitä, että päivystystoiminnan kellonaikoja lisätään niillä oikeilla haja-asutusalueilla, jotta ei tarvittaisi ensihoidon palveluja, jotta ei tarvitsisi lähteä sinne tulevaan sairaalaan. Voi olla ihan nyanssi ja saivartelua, mutta meillähän ei lainsäädännössä ole enää aluesairaaloita ollut 80-luvun puolivälin jälkeen. Tiedän, että se on yleisesti käytössä oleva termi niistä ei-keskussairaaloista, jotka ovat seutukunnille tärkeitä. Näitten sairaaloiden tulevaisuus, ihan näitten kirjoitettujen pykälien mukaan, lähtee siitä ratkaisusta, mitä alueella tehdään. Täällä edustaja Keränen esitti konkreettisen ehdotuksen 45 §:n 3 momentin muutoksesta. Minä toivon, että edustaja Keränen ja muutkin edustajat lukevat myös 50 §:n 3 momentin ja myös 4 momentin, joilla on merkitystä tässä. Jos tämä kohta vaatii sitten jotakin selkeyttämistä, niin tehtäköön se valiokuntakäsittelyn aikana. Tämänhän pitää olla niin selkeä, että se epävarmuus, johon edustaja Filatov viittasi, saataisiin mahdollisimman nopeasti pois. Yksi perustelu sille, miksi tätä työtä tehdään: 1) Meidän palvelut rapautuvat. Joku muutos pitää kyetä tekemään. 2) Jos tämä siirrettäisiin kahden kolmen vuoden päähän, se epävarmuustilannehan, joka osassa Suomea on, joka jäytää ja joka vaikuttaa jo ihan potilasturvallisuuteenkin, jatkuisi tasan niin kauan kuin tämä ehdotus on pöydällä. Mitä asioita tässä on sitten otettu huomioon, arvon edustajat, jotka kysytte ja perustellusti olette aluetalouden näkökulmasta asiaa lähestyneet: Tässä, jos missä, (Puhemies koputtaa) vastoin väitteitä, kansalaisten yhdenvertaisuus terveyspalveluiden osalta on se ykkösasia. Hallitus ei ole täydellisen sokea ihmisten huolille eikä turvattomuudentunteelle — tämä paketti on sellainen, joka tulee lisäämään turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-08T17:01:50,,Tarkistettu,1.1 2016_110_129,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Näyttää edelleen olevan debatin tarvetta, joten otamme vielä toisen debattikierroksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_130,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjanmaalla tämä tulee tarkoittamaan sitä, että jokaisen pohjalaisen osalta tie täyden päivystyksen sairaalaan ja matka sinne tulevat pitenemään. Me emme, edustaja Saarikko, ole siinä samassa tilanteessa kuin 50 prosenttia Suomen kansalaisista tai 80 prosenttia kansalaisista. Me emme ole prosenttilukuja, me olemme ihmisiä, ja meitä kaikkia pitäisi kohdella oikeudenmukaisesti. Arvoisa ministeri Rehula, sanoitte, että yhtään maakuntaa ei ole laitettu toista vastaan. Itse toivon myös, että näin ei olisi, ja sen takia olisi viisasta, että hallitus antaisi kaikille maakunnille mahdollisuuden lähteä samasta lähtökohdasta eikä jo tässä vaiheessa poimittaisi voittajia ja häviäjiä, koska kyse on kuitenkin siitä, että ne paikkakunnat, joille ei tule täyden päivystyksen (Puhemies koputtaa) sairaaloita, tulevat tässä häviämään, ja myös aluesairaaloitten paikkakunnat tulevat... (Välihuuto) — No, kertokaa meille, miksi tässä lukee sitten näin, että 160 miljoonaa tullaan (Puhemies koputtaa) säästämään sillä, että aluesairaaloita ajetaan alas.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-08T17:07:27,2016-11-08T17:08:47,Tarkistettu,1.1 2016_110_131,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp," Arvoisa puhemies! Erikoissairaanhoito ja sosiaalipäivystys on yksi osa hoitoketjua, ja ihmisille tämä yhtenäinen hoitoketju alkaa kotona ensihoidosta ja päättyy sairaalajakson jälkeen kuntoutukseen, hyvin usein näin. No, nyt tässä lakiesityksessä tämä ensihoito, joka tällä hetkellä on sairaanhoitopiirien järjestämisvastuulla, aiotaankin siirtää sieltä pois viiteen erva-alueeseen, ja tässä kyllä rikotaan sellaista integraatiota, mitä tällä hetkellä esimerkiksi meillä Etelä-Savossa on tapahtunut tämän päivystystoiminnan ja ensihoidon välillä. Eli ei niinkään ole tärkeää se ensihoidon integraatio sinne pelastustoimintaan vaan nimenomaan siihen omaan päivystyssairaalaan, ja tätä toivon nyt mietittävän, (Puhemies koputtaa) että se säilyisi edelleen, jatkossakin siellä omalla alueella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-11-08T17:08:47,2016-11-08T17:09:55,Tarkistettu,1.1 2016_110_132,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Siitä lienemme yksimielisiä, että nyt käsittelyssä oleva laki tulee keskittämään leikkauksia. Tiedän myös, että kirurgian järjestämistä 2020-luvulla miettineet selvityshenkilöt sanovat, että on potilaan ja veronmaksajan etu, jos kirurgiaa keskitetään eli toimitaan juuri tämän lain mukaisesti. Heidän mukaansa henkilökunnan osaaminen kasvaa, kun leikkauksia on sairaalassa riittävän paljon. Tässä kohtaa haluaisin muistuttaa kuitenkin siitä, että oleellista ei ole se, kuinka paljon joitain tiettyjä leikkauksia tehdään yhdessä sairaalassa, vaan se, kuinka paljon samat ja kyseiset lääkärit leikkaavat. Jo tällä hetkellä on paljon alueita, joilla lääkärit kiertävät useassa sairaalassa, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että yhden sairaalan leikkausluvut voivat olla pienet mutta lääkärin osaamisalue paljon laajempi. Toivoisin, että myös tämä otetaan näissä laskelmissa huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-08T17:09:55,2016-11-08T17:10:57,Tarkistettu,1.1 2016_110_133,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä todetaan, etteivät matka-ajat laajan päivystyksen sairaalaan merkittävästi väestötasolla kasva. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa esimerkiksi Kainuussa, missä Kuhmosta on Ouluun erittäin pitkä matka — niin pitkä, että se voi jo vaarantaa potilasturvallisuutta. Arvoisa puhemies! Kun tällä esityksellä lopetetaan toimiva työnjako ja leikkaustoiminta useissa sairaaloissa, niin haluan kyllä kysyä, miten te ajattelette kustannuksille käyvän, kun keskussairaalat ruuhkautuvat ja joutuvat jatkossa todennäköisesti purkamaan jonoja poikkeusjärjestelyillä ja kalliilla ostopalveluilla. Ja, arvoisa puhemies, haluan kysyä ministeriltä edelleen, miksi nyt ei anneta maakunnille ja erva-alueille mahdollisuutta tehdä omalle alueelleen sopivia työnjakopäätöksiä, kustannustehokkaita ja toimivia työnjakopäätöksiä, itsehallinnon ja alueellisen tarkoituksenmukaisuuden puitteissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-08T17:10:57,2016-11-08T17:11:59,Tarkistettu,1.1 2016_110_134,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri sanoi, että ruotsinkielisten oikeudet turvataan. Kysymys kuuluu vain, että miten käytännössä. Uskon kyllä, että Seinäjoelta löytyy lääkäreitä, jotka osaavat niin sanottua kouluruotsia, mutta, niin kuin tiedämme, kun ihminen sairastuu, suurimman osan ajastaan potilas viettää muun hoitohenkilökunnan kanssa. Kysymys on, kyetäänkö siihen oikeasti, uskooko ministerikin, että Seinäjoella kyettäisiin oikeasti palvelemaan närpiöläisiä potilaita, kun he tulevat sinne. Tai vastaavasti: voitaisiinko väittää, että esimerkiksi Maarianhaminassa osattaisiin palvella suomenkielisiä tyydyttävällä tavalla? Haluaisin vielä kuulla, miten nämä kielelliset oikeudet oikeasti turvataan. Voisitteko vielä vääntää vaikka rautalangasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-11-08T17:12:01,2016-11-08T17:13:04,Tarkistettu,1.1 2016_110_135,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Mäkipää ja Strand, ja sen jälkeen ministerin vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_136,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeintä on tämä potilaan turvallisuus. Itse olen aina asunut tuolla kaukana kaikesta, eli matkaa tulee pitkälti toista sataa kilometriä, ja kun täällä on puhuttu turvallisuudesta, niin nyt ainakin täytyy muistuttaa siitä, että tämä ensihoidon turvaaminen juuri tälle haja-asutusalueelle on numero yksi, että siellä voidaan antaa tätä ensiapua. Mutta sitten kysyisin, kun täällä on jossain, että lähipalveluna tarjottavat perustason ilta‑ ja viikonlopun päiväaikaiset palvelut vastaavasti vähentäisivät pitkiä matkoja, niin mitenkä näitä sitten rakennetaan. Kyllä täytyy sanoa, että vaikka olenkin hallituksen edustaja, niin katsoisin itsekin, että kun nyt tulee tämä uusi sote-uudistus, että kun ne 18 maakuntaa tulevat, niin niillä ei todellisuudessa sitten ole valtaa, jos tämä lakiesitys menee tällä viisiin. Oltaisiinpa katsottu (Puhemies koputtaa) sitten vasta tämän sote-uudistuksen myötä nämä maakunnatkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-11-08T17:13:10,2016-11-08T17:14:19,Tarkistettu,1.1 2016_110_137,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Värderade talman! Jag vill vara artig mot tolken och väljer därför att inte tala någon svårare begriplig dialekt. När man själv eller en nära anhörig i värsta fall håller på att mista livet ska man inte behöva vänta på eller över huvud taget kommunicera via en tolk. Regeringen avser alltså lämna Vasa utanför fulljourgrupen trots att otaliga undersökningar visar att sjukhuset ligger i topp vad gäller patientsäkerhet samt flera olika specialiteter och även har längsta avstånd till universitetssjukhus. Man har heller inte fäst uppmärksamhet vid det faktum att sjukhuset är en viktig del av Österbottens exportinriktade näringsliv, som starkt bidrar till att finansiera andra sjukhus i vårt land. Man väljer alltså att helt kallt försätta 100 000 svenskspråkiga medborgare i en totalt omänsklig och grundlagsstridig situation. Möjligheterna till att i praktiken kunna bli förstådd på eget språk vid akuta sjukdomsfall får inte berövas männsikor i dagens Finland år 2016. Värderade minister. När man själv eller en nära anhörig i värsta fall håller på att mista livet ska man väl inte behöva vänta på en tolk eller kommunicera via en tolk.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2016-11-08T17:14:19,2016-11-08T17:15:24,Tarkistettu,1.1 2016_110_138,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Ministeri Rehula, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_139,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei 5 000:ta, ei 50 000:ta, ei 100 000:ta eikä 150 000:ta suomalaista olla jättämässä tämän kokonaisuuden, tämän muutoksen ulkopuolelle. Tämä koskee kaikkia 5,5:tä miljoonaa lähtökohtaisesti aivan samalla lailla. Aivan samalla lailla. Edustaja Östman kysyi Maarianhaminasta. Minulla olevien tietojen mukaan myös Maarianhaminalla on tällä hetkellä erittäin tiivis yhteistyö Turun yliopistollisen keskussairaalan kanssa, ja toki siellä hyödynnetään myös naapurivaltion palveluja, mutta on erittäin tiivis yhteistyö, jolla niistä vaativista palveluista, joita ei Maarianhaminassa voida tehdä, voidaan huolehtia sen erityisen erityisen vaativan osalta, voidaan hoitaa asioita äidinkielellä, ruotsiksi. Se väite, että tämä lakiesitys lakkauttaisi 16 nykyistä aluesairaalaa, niin kuin täällä yritetään väittää: Tämä lakiesitys ei pidä sellaista sisällään. Sen tämä pitää, että toimipisteiden, yksiköiden luonne muuttuu ja ne asiat, joita siellä tehdään, muuttuvat. Se koskee kaikkia sairaaloita. Termi ""täyden palvelun sairaala"": meillä on todellisuudessa koko maassa vain yksi sellainen sairaala, jossa on sitten aivan kaikki palvelut, mitä voi olla, ja näidenkin osalta pitää tehdä työnjakoa. Sitten ensihoidon osalta, sitä kysyttiin jo edellisessäkin debattivaiheessa: Kainuu on esimerkki maakunnasta, jossa on käsittääkseni ainakin yksi parhaista, ellei paras, ensihoitopalvelu, joka on integroitu siihen päivystystoimintaan. Kainuun tulokset osoittavat, että seurantajaksolla — ettei tule väärää vuosilukua, mutta seurantajakso muutama vuosi tästä taaksepäin verrattuna tähän päivään — neljä tapausta kymmenestä, jossa ensihoidon yksikkö on lähetetty avuntarvitsijan luo, on pystytty hoitamaan siellä kotona ilman, että on tarvinnut lähteä siirtoon sieltä kotoa päivystävään sairaalaan. Näin Kainuussa. Se on tätä päivää, ja se on ollut välttämätöntä niillä etäisyyksillä, jotka Kainuussa ovat. Sitten maakuntien päätösvalta. Vetoan tänäänkin siihen, mitä olen aiemmin puhunut alueilla tavatessani erva-alueitten johtoa ja aikaisemmassa puheenvuorossa. Tämän kokonaisuuden rakentaminen on aivan keskeisiltä osiltaan kiinni yhteistyöhalusta, yhteistyötahdosta ja yhteisestä tekemisestä. Esimerkiksi Hämeenlinnan osalta tiedän, että on hyvin tiiviit neuvottelut käynnissä tukeutuen yliopistolliseen sairaalaan siitä, millä tasolla ja tavalla asioita hoidetaan. (Puhemies koputtaa) Näin tulee olla koko maassa, niin Hämeessä kuin Pohjanmaalla. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-08T17:16:13,2016-11-08T17:19:27,Tarkistettu,1.1 2016_110_140,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,Ja sitten mennään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_141,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta on ajoitukseltaan jokseenkin erikoinen, sillä maakuntauudistus on vielä pahasti levällään ja tulevaisuuden sairaalaverkkoa on vaikeaa ja epätarkoituksenmukaista tarkastella erikseen tulevasta maakunnallisesta sote-rakenteesta. Hallituksen esityksessä päivystysjärjestelmää muutettaisiin siten, että maassa olisi 12 ympärivuorokautisen laajan päivystyksen yksikköä. Muissa keskussairaaloissa järjestettäisiin suppeampi ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Lisäksi esityksellä myös leikkauksia keskitetään ja aluesairaaloiden toimintaa supistetaan. Tämä tarkoittaa palveluvalikoiman supistumista useista sairaaloista ja useilla alueilla. Esityksen tavoitteena on kustannussäästö ja tasalaatuinen palvelu eri alueilla, mutta on kyseenalaista, toteutuvatko ne ja millä hinnalla. Leikkaustoiminnan keskittäminen saattaa kasvattaa kustannuksia ruuhkauttaessaan keskussairaalat. Esitys on ongelmallinen erityisesti Pohjois-Suomen kannalta, sillä se tarkoittaisi palveluvalikoiman supistumista esimerkiksi Kainuun keskussairaalassa ja Raahen aluesairaalassa. Esitys kasvattaisi suuresti matka-aikoja lähimmän palvelun piiriin ja siten saattaa vaarantaa potilasturvallisuutta ja jäykistää sairaaloiden välisen työnjaon aluelähtöistä ja taloudellista suunnittelua. Esitys on myös ongelmallinen kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta, kun Vaasan keskussairaalan palveluita supistetaan. Arvoisa puhemies! Erikoispalveluiden ja erikoisosaamisen keskittäminen on joissain tapauksissa perusteltua laadun, henkilökunnan saatavuuden ja kustannusten kannalta. Valtakunnan kaavamaiset keskittämislinjaukset voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia mielekkään ja alueen erityispiirteet huomioivan työnjaon ja palvelurakenteen suunnittelussa. Lainsäädännössä ja sen tulkinnassa tulisi olla liikkumavaraa siten, että mahdollistetaan alueellisesti järkevät ratkaisut ja eri alueiden erityisolosuhteiden huomiointi palveluverkkoa ja palveluvalikoimaa ja työnjakoa suunniteltaessa. On ongelmallista tehdä tämänkaltaisia sote-palveluihin ja palveluverkkoon syvästi vaikuttavia linjauksia juuri ennen sote-maakuntauudistusta. Pelkona on, että tässä käy niin, että muulla lainsäädännöllä sidotaan maakuntapäättäjien ja tulevien erva-alueiden kädet tekemästä oman alueensa kannalta järkeviä ja tarpeellisia työnjakopäätöksiä. Arvoisa puhemies! Toivottavasti sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa käsittelyssään huomioon Suomen eri alueiden erilaiset piirteet ja tulevan sote‑uudistuksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-08T17:19:39,2016-11-08T17:22:50,Tarkistettu,1.1 2016_110_142,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tullut juurikaan ministeriltä vastauksia äsken, mutta ei ole tullut tässä matkan varrellakaan hirveästi suoria vastauksia. Olen useasti ihmetellyt monen suomalaisen päättäjän, virkamiehen ja muidenkin vaikuttajien välillä puutteellista kykyä tai jopa olematonta halua ymmärtää yksinkertaisiakin taloudellisen arvonluonnin mekanismeja sekä eri päätösten dynaamisia vaikutuksia. Käytännön päätöksenteossa Suomen hyvinvointipalveluiden rahoittamisen kannalta ylivoimaisesti tärkeintä eli yritystoimintaa ei laajassa mielessä, eikä erityisesti vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä, yleensä jostain syystä huomioida pätkääkään. Tuore ja surullinen esimerkki vallalla olevasta vanhanaikaisesta byrokraattisesta sektoriajattelusta on niin sanottu sote- ja maakuntauudistus ja nyt sitä ennen puolivaivihkaa hyväksyttäväksi esitetty terveydenhuoltolain ja päivystysjärjestelmän muutos. Poliittisen lehmänkaupan perusteella ollaan laittavinaan Suomea kuntoon ikään kuin asioita voisi hoitaa Excel-taulukolla huomioimatta dynaamisia vaikutuksia sote-palveluiden maksajan eli elinkeinoelämän kannalta. Hallituksen esityksessä sivulla 24 asia kuitataan yhdellä lauseella: ei merkittäviä vaikutuksia yritystoimintaan. Mielestäni aika surullista tulevia ja yhä enemmän velkaantuneen Suomen sukupolvia ajatellen, etteivät esitysten vaikutukset yrityksiin kiinnosta. Maassamme on aloja ja alueita, jotka pärjäävät globaalissa kilpailussa erinomaisen hyvin takoen koko Suomen hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi huomattavasti enemmän miljardeja kuin mitä itse kuluttavat. Esimerkiksi Vaasan seudulla asuu 2 prosenttia maamme väestöstä, mutta alueelta lähtee lähes 40 prosenttia koko Suomen energiateknologiaviennistä. Euroissa mitattuna Pohjanmaan yritykset tuovat maahan enemmän rahaa hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi kuin viisi vähiten vievää maakuntaa yhteensä. Tällä rahalla rahoitetaan muuten monet sairaalat ja paljon muuta. Pariisin ilmastosopimuksen hyväksymisen alla toivoisi maamme hallituksen olevan ylpeä siitä, että Pohjoismaiden johtava energiaklusteri sijaitsee tällä hetkellä Suomessa ja Vaasassa, myös ainoana paikkakuntana Suomessa, jossa yritykset viime vuosina ovat lisänneet panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen. Energiaklusterin kärkiyritys Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja totesi julkisesti, kuinka Vaasan keskussairaalalla on merkittävä rooli heidän ekosysteemissään ja kuinka sairaalan asemaa olisi vahvistettava tulevien vuosien kasvuodotusta — huom. kasvuodotusta — silmällä pitäen. Mielestäni viennistä riippuvaisen pienen maan päättäjien tulisi kuunnella herkällä korvalla, jos maailmanennätysmoottoreita valmistavat toimijat puhuvat kasvuodotuksista. No, mitä tekee hallitus? Ainakin nyt käsissä olevan esityksen mukaan lähdetään tietoisesti heikentämään Vaasan keskussairaalaa. THL:n eri mittauksissa Vaasan keskussairaala on myös jatkuvasti kahden kolmen sairaalan kärkijoukossa. Pohjanmaan maakunnassa väestö kasvaa, toisin kuin monessa muussa maakunnassa. Vaasan väestötiheys on moninkertainen moneen muuhun maakuntakeskukseen verrattuna. Kansainvälinen lento- ja laivaliikenne lisää suuronnettomuuden riskiä. Matka yliopistosairaalaan on maan pisin, kuten täällä on tullut esille. Sairaala takaa myös käytännössä noin 100 000 ruotsinkielisen perustuslailliset oikeudet. Esimerkiksi Sitran tilaamassa selvityksessä Vaasa oli sijalla 5 selkeästi yksi laajan päivystyksen sairaaloista 12:n mallissa. Surkuhupaisimpia esimerkkejä viime vuosisadan sektoribyrokratiasta tai pahimmassa tapauksessa puoluetaktikoinnista ovat kommentit siitä, että sijainti rannikolla olisi ongelma. Ei tarvitse hirveästi maapalloa tutkailla, kun huomaa, että merkittävät vienti- ja osaamiskeskittymät sijaitsevat nimenomaan rannikoilla. Sitä se kansainvälinen kauppa on, ja siihen kykeneviä alueita on syytä Suomen kannalta vahvistaa. Hallitus, joka välillä yrittää puhua kauniisti normien purusta, viennistä ja vapaudesta, on nyt siis lailla kieltämässä hallituksen oman työllisyystavoitteen ajat sitten saavuttanutta Pohjanmaan vientirannikkoa ylläpitämästä itse luomillaan rahoilla sellaista erikoissairaanhoidon järjestelmää, joka globaaleilla markkinoilla kilpailevien yritysten ekosysteemiin ehdottomasti kuuluu. Arvoisa hallitus, älkää nyt tietoisesti ampuko lypsävää lehmää. Vaasan keskussairaalan lisääminen laajasti päivystävien sairaaloiden joukkoon vahvistaa koko Suomen julkisen sektorin rahoituspohjaa nyt ja tulevaisuudessa. Kaikissa päätöksissä on huomioitava viennin toimintaedellytykset. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-11-08T17:22:57,2016-11-08T17:27:33,Tarkistettu,1.1 2016_110_143,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Värderade herr talman! Som jag sade tidigare tycker jag att det är viktigt att vi gör en vårdreform i Finland, en reform som är rättvis och där medborgaren och patienten är i centrum. Jag måste säga att regeringens förslag, som vi har här i dag, inte övertygar. När jourverksamheten koncentreras, såsom man nu föreslår, borde de grundläggande språkliga rättigheterna väga mer än ekonomiska och administrativa aspekter. Nu är det ändå uppenbart att med avseende på de språkliga rättigheterna går det här förslaget i fel riktning. Det är, tycker jag självklart, precis som ledamot Strand här sade, att Vasa centralsjukhus också i fortsättningen borde vara ett fulljoursjukhus. Jag är också oroad över hur förslaget kommer att påverka de övriga tvåspråkiga sjukhus som upprätthåller specialiserad sjukvård och operativ verksamhet som kräver operationssal och anestesi. Det är viktigt att bevara en tillräcklig verksamhet på Mellersta Österbottens centralsjukhus, Malmska sjukhuset, Raseborgs sjukhus, Borgå sjukhus och så vidare, sjukhus som i dag kan ge en likvärdig vård på både svenska och finska.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-11-08T17:27:45,2016-11-08T17:29:04,Tarkistettu,1.1 2016_110_144,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Harmittavaa todella, että ministeri lähti pois, nimittäin kysyin äsken ministeriltä sitä, kuinka paljon nyt myöskin virka-aikaisia leikkaustoimintoja on tarkoitus siirtää näihin 12 sairaalaan. Nimittäin jos sairaaloista häipyy kirurginen toiminta lähes kokonaan, niin se tarkoittaa sitä, että kirurgeja ei ole päivälläkään. Jos ei ole päivystysaikaan, niin ei ole päivällä. Jos ei ole kirurgia, ei ole anestesiaa. Ja jos ei ole kirurgia ja anestesiaa, ei ole synnytyksiä. Jos ei ole synnytyksiä, ei ole gynekologia ja naistentauteja, ja jos ei ole synnytyksiä, ei ole lastenlääkäreitä. Tämä on yksinkertainen dominoefekti, mikä tapahtuu niissä sairaaloissa, joissa näitä toimintoja ei pidetä. Nyt meiltä vaaditaan päätöksiä ja ratkaisuja sellaiseen asiaan, mihin hallitus kertoo omat ratkaisunsa vasta ensi vuoden puolella. Miten eduskunta voi ottaa kantaa asiaan, mistä se ei tiedä mitään? Tämä on kummallista toimintaa minun mielestäni. Ja vähän kyllä nyt ajattelen sitäkin, voidaanko pelkällä asetuksen voimalla — tästähän on tulossa asetus, kuinka paljon siirretään virka-aikaista toimintaa muihin sairaaloihin — siirtää suuri osa virka-aikaisesta leikkaus- ynnä muusta toiminnasta laajan päivystyksen sairaaloihin, jolloin samalla voidaan saattaa uhanalaiseksi muutamien, eräiden sairaaloiden elinkelpoisuus pelkällä asetuksella. Tämä on asia, jota kannattaa miettiä. Ministeri on luvannut, että Vaasan keskussairaalassa säilyvät synnytykset, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että siellä on 2—3 keisarileikkausta per viikko. Tuleeko Vaasan keskussairaalaan kirurgi tekemään 2—3 keisarileikkausta per viikko? Jotta voitaisiin virka-aikana hoitaa, tarvitaan kaksi lääkäriä. Jos siellä on kaksi lääkäriä, niin samalla systeemillä nämä lääkärit voisivat hoitaa myöskin pehmytkirurgiaa ja kovaa kirurgiaa. Nyt koska näin ei ole, koska nämä toiminnot ollaan siirtämässä pois, tämä uhkaa Vaasan keskussairaalaa, niin se tarkoittaa sitä, että kun näitä potilaita leikataan, tarvitaan ambulanssi, jossa on hoitovalmius ja jossa on henkilökunta. Sen ylläpito maksaa noin puoli miljoonaa vuodessa. Se ei ole ilmaista. Kuljetukset toiseen sairaalaan eivät ole ilmaisia. Hoito toisessa sairaalassa ei ole ilmaista. Onko laskettu kokonaisvaikutuksia? Nyt puhutaan säästöistä, mutta lasketaanko vain ne säästöt, mitkä tulevat sen sairaalayksikön osalta, josta toimintoja ollaan ajamassa alas? Onko laskettu sitä, kuinka paljon lisää henkilökuntaa toiseen sairaalaan täytyy palkata? Onko laskettu kuljetuskustannuksia? Onko laskettu ambulanssikustannuksia? Näillä asioilla on aina monta puolta, ei pelkästään se kiiltävä lantin yläpuoli, vaan myöskin se alapuoli on olemassa. Sen lisäksi haluaisin muistuttaa, että Vaasan seudulla asuu 2 prosenttia maamme väestöstä mutta alueelta lähtee lähes 40 prosenttia koko maan energiateknologiaviennistä. Euroissa mitattuna Pohjanmaan yritykset tuovat maahan enemmän rahaa hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi kuin viisi vähiten vievää maakuntaa yhteensä. Tällä rahalla rahoitetaan monet sairaalat ja paljon muuta. Sairaala on erittäin tärkeä osa ekosysteemiä meillä, ja on todella väärin, jos me rahoitamme muittenkin sairaalat, että meiltä oma vietäisiin, siitä on pidettävä kiinni. Sitten haluaisin kertoa, että jos Vaasasta joudutaan lähtemään Seinäjoelle, joka nyt tässä vaiheessa vaikuttaa siltä sairaalalta, joka kuuluu 12 sairaalan joukkoon, niin meiltä sinne on tunnin ajomatka. Turkuun, jossa saadaan yliopistosairaalahoitoa, meiltä on 334 kilometriä. Pietarsaaresta sinne on 410 kilometriä, ja tämä tarkoittaa ajassa 4—6 tunnin ajomatkaa yhteen suuntaan — yhteen suuntaan. Ja kun tullaan takaisin, niin jopa 12 tuntia menee siirtoihin aikaa, rahaa, bensaa tai dieseliä, hoitohenkilökuntaa et cetera et cetera. Sen lisäksi vielä haluaisin muistuttaa ministeriä, joka ei ole täällä — mutta kertokaa joku ministerille — että meillä ei ole olemassa vain sellaista yhtä suomenruotsia. Meillä on olemassa Närpeksen ruotsi, Molpen ruotsi, saaristoruotsi, ja minä vakuutan teille, että se ei ole ruotsia. Se ei ole ruotsia. Se ei ole edes suomenruotsia, mitä täällä Helsingissä puhutaan, eikä edes suomenruotsia, jota puhutaan Vaasassa tai Kokkolassa tai Pietarsaaressa. Se on sellaista murretta, että sitä ei ymmärrä sellainen, joka ei ole sitä puhunut eikä ole sen kanssa elänyt. Osaan yhden lauseen närpekseksi. Meillä tulkki voi varmaan kääntää sen. Tässä on ainoastaan yksi sanonta, ja se on näin: Kan ni speila AC/DC? — Kan ni spela AC/DC?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T17:32:39,2016-11-08T17:38:24,Tarkistettu,1.1 2016_110_145,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Hallitus esittää, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon päivystysjärjestelmää uudistetaan. Erikoissairaanhoitoa on tarkoitus koota suurempiin yksiköihin. Tämä lakiesitys huolestuttaa kansalaisia ja jakaa maakunnat kahteen kastiin. Osalle maakunnista on tulossa laajan päivystyksen sairaala ja osalle ei. Lakiin on jäänyt henki 12 maakunnan mallista, eikä poliittinen kompromissi 18 maakunnan olemassaolosta ole päätynyt tähän lakiesitykseen. Toisinkin voisi olla. Eiväthän nämä hallituksen esitykset taivaasta tipahda vaan ovat ihmiskätten työtä. Me eteläsavolaiset olemme sitä mieltä, että tarvitsemme nykytasoisen erikoissairaanhoidon maakunnassamme ja maakuntamme erityisolosuhteet tulee huomioida. Etelä-Savo on vesistöjen rikkoma pitkien välimatkojen maakunta. Sen keskuskaupunki on Mikkeli, joka on Suomen suurin mökkikunta, ja kesäaikana väkimäärä on normaalia huomattavasti suurempi. Mikkelin keskussairaalassa on nykyisin 10 päivystävää erikoisalaa jonkin verran vaihdellen lääkäritilanteesta riippuen. Lähtökohtaisesti Etelä-Savon päivystyspalvelujen laajuuden olisi pitänyt riittää siihen, että keskussairaalamme kuuluisi 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyssairaalan joukkoon eikä 6 suppeamman päivystyspalveluja tarjoavan maakunnan ryhmään. Mikäli katsotaan alueellisesti, niin Etelä-Savon maakunnan alue on laajin alue, jolla ei tämän hallituksen esityksen mukaan ole laajan päivystyksen sairaalapalveluja. Tämän hallituksen esityksen mukaan ministeriölle tai valtioneuvostolle tulee asetuksenanto-oikeus. Tällöin on mahdollista, että eduskunnan ulottumattomissa rajataan vahvasti eri keskussairaaloiden valtuuksia tehdä erilaisia kirurgisia toimia. Tämä johtaa pahimmillaan kirurgian keskittämiseen ja ammattilaisten siirtymiseen laajan palvelun keskussairaaloihin. Epävarma tilanne vaikuttaa jo nyt. Laajan palvelun sairaalat houkuttelevat muun muassa meidän lääkäreitämme töihin. Ne ammattilaiset, jotka työlääntyvät tähän epävarmaan tilanteeseen, lähtevät, ja näin on jossain määrin jo nyt käynyt. Nyt tällä hetkellä on kova kilpailu osaajista. Tätä kautta erikoisalojen toiminta voi nopeasti romahtaa. Huolestuttavasti vaikuttaa myös siltä, että ministeriön linja on se, että yliopistosairaalat saavat dominoivan roolin alueellaan olevien sairaaloiden ja erikoisalojen työnjaosta. Tässä yliopistosairaalan sijaintimaakunnalla on muita hallitseva rooli, ja tässä alueella käytävässä keskustelussa laajan palvelun 12 sairaalaa ovat paremmassa asemassa kuin muut. Miksi hallitus haluaa tällä tavalla eriarvoistaa Suomea? Yliopistokeskussairaalan maakunnaksi valikoituminen perustuu huomattavan kauan aikaa sitten tehtyihin valtion historiataustaisiin alueellistamislinjauksiin, eivätkä yliopistokeskussairaaloiden maakunnat välttämättä poikkea aina kaikilta osin kehittämisedellytyksiltään muista maakunnista. Voin esimerkiksi mainita sen, että KYS-erityisvastuualueen sairaaloista Mikkelin keskussairaala tekee eniten munuaissyöpäkirurgiaa ja enemmän urologisia syöpäleikkauksia kuin Jyväskylä ja Joensuu yhteensä. Jos esimerkiksi paksusuolisyöpäkirurgia viedään meiltä pois, ei Mikkelissä voisi jatkossa poistaa edes umpilisäkettä. Sairaaloita tulee jaotella osaaminen edellä, ei seinät edellä. Koko lakiesityksessä on kuultu liikaa yliopistosairaaloiden ja käytännön työstä etääntyneiden ääntä. Mikkelissä on keskussairaala, jota tarvitsemme nykytasoisena 24/7-päivystyssairaalana jatkossakin palvelemaan kansalaisia. Ympärivuorokautinen päivystys, synnytykset ja kirurgia, muun muassa syöpäkirurgia ja tekonivelkirurgia, tulee säilyttää Mikkelin keskussairaalassa nykytasolla. Mikkeli on valtatie 5:n ja Savon radan varrella. Meidän tulee olla varautuneita liikenneonnettomuuksiin ja pystyä antamaan nopea hoito tien päällä sairauskohtauksen saaneille. Jos Viitostielle jää Lahden ja Kuopion välille noin 400 kilometrin ja 4 tunnin aukko ilman päivystyssairaalaa, tulee ihmisten hoitoon pääsyyn viivästymiä, minkä seurauksena halvaantumiset ja raajojen menetykset lisääntyvät — ja pahimmassa tapauksessa menehtymiset. Arvoisa puhemies! Erikoissairaanhoito ja sosiaalipäivystys on yksi osa hoitoketjua. Ihmisille yhtenäinen hoitoketju alkaa kotona ensihoidosta ja päättyy sairaalajakson jälkeen kuntoutukseen. Etelä-Savossa ensihoitoa on kehitetty integroimalla palvelua sekä keskussairaalan päivystykseen että alueen kotisairaanhoitoon ja kotihoitoon. Pitkien etäisyyksien ja vesistöjen rikkoman maakunnan on ollut välttämätöntä pitää ensihoidon yksiköitä valmiudessa myös etäällä maakuntakeskuksesta, myös ikääntynyt väestö tarvitsee sitä. Osalla näistä etäällä olevista yksiköistä on hälytystehtäviä harvakseltaan, välillä esimerkiksi yksi per päivä, ja tuottavuuden ja kustannusten hallinnan näkökulmasta on ollut järkevää hyödyntää tätä henkilöstöä myös kotihoidon ja terveysasemien palveluiden tuottamisessa muun muassa vanhusten palvelutaloihin ja muihin kotihälytyksiin. Etelä-Savossa ensihoidon yksiköillä on reaaliaikainen yhteys keskussairaalan päivystyksen tietojärjestelmiin ja päivystyksen erikoislääkäreillä on mahdollisuus ohjata ensihoitajia kohteessa. Ambulansseihin on meillä hankittu vieridiagnostiikkalaitteet, jotta turvarannekekotihälytyksen kohteessa ensihoitajat voivat tehdä tarkempaa arviota potilaan tarvitsemasta avusta ja mahdollisuudesta jättää potilas turvallisesti kotiin ilman turhaa sairaalakäyntiä. Ensihoitajat voivat tukea myös yksityisiä palvelutaloja 24/7 ja kotisaattohoidossa olevia potilaita. Päivystysalueen uudistamisen yhteydessä keskuskaupungin yksiköille on suunniteltu tilat keskussairaalan päivystyksen yhteyteen, jolloin työvoiman käyttö on järkevää ja yhteistyö päivystyksen ja kotihoidon välillä vielä entisestään tiivistyy. Esityksen perusteluteksteissä esitetään saatavan merkittäviä kustannussäästöjä ja toiminnan tehostamista, jos ensihoito siirretään sinne ervan alle. Minkäänlaisia laskelmia ei kuitenkaan ole esitetty. Ensihoidon näkökulmasta omassa maakunnassani kustannukset tulisivat varsin todennäköisesti nousemaan. Ensihoidon ja maakunnallisen terveydenhuollon integraation purkaminen johtaa päällekkäisyyksiin, koska yksiköiden määrää joudutaan merkittävästi lisäämään eli tilaamaan eri yksiköt ambulanssihälytyksiin ja kotihoitoon. Lisäksi johtamisen näkökulmasta tulee suuria ongelmia, jos ensihoidon henkilökunta on eri työnjohdon alaisuudessa kuin päivystys. Ensihoidon integraatio maakunnan sosiaali- ja terveystoimeen on huomattavasti merkittävämpi kuin integraatio pelastustoimeen. Pela-yhteistyö on onnistuttu rakentamaan meillä toimivaksi jo nykyisellä organisaatiomallilla. Demokratianäkökulmasta ongelmallista on se, että yliopistosairaalamaakunnat voivat päättää toisten maakuntien pelastustoimesta ja ensihoidosta. Esitetty yhteistyösopimusmalli ei turvaa muiden maakuntien päätösvaltaa. Ihmettelen myös hallintomenettelyä lain lausuntovaiheessa. Järjestämisvastuussa olevilta sairaanhoitopiireiltä ei ministeriöstä pyydetty lainkaan lausuntoa ensihoidosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä ensihoidon järjestämisvastuun määrittäminen samalle maakunnalliselle toimijalle helpottaa palveluiden käyttäjälähtöistä kehittämistä, enkä pidä esitettyä ensihoidon toteutustapaa tarkoituksenmukaisena ja järkevänä. Perusteltua on, että maakunta järjestää ensihoidon palvelut maakunnan alueella. Eli toivon todella tätä lakia selkeytettävän valiokuntakäsittelyssä, suomalaisia ei saa (Puhemies koputtaa) eriarvoistaa asuinmaakuntansa mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-11-08T17:38:38,2016-11-08T17:43:30,Tarkistettu,1.1 2016_110_146,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lain tavoite on hyvä ja kannatettava, mutta sitten kun tulemme yksityiskohtiin, niin ongelmat alkavat. Itse asiassa tämä arvio siitä, että 12 aluetta laajaksi päivystysalueeksi on optimaalinen, perustuu siihen, että on laskettu matka-aikoja, mutta sitten kun menemme sen järjestelmän sisälle, niin huomaamme, että jollakin alueella väestöpohja on paljon laajempi kuin mitä tarpeen olisi, jollakin pohjalla se jää taas ohuemmaksi. Elikkä tämä peruskriteeristö on hieman ontuvalla pohjalla. Mutta jos lähtee silti tästä asiasta eteenpäin, niin oleellista olisi se, että se tieto olisi näillä alueellisilla ja maakunnallisilla toimijoilla, joilla on kiistatta paras näkemys siitä, minkälaista hoidon porrastusta, minkälaisia päivystyspisteitä, minkälaisia määriä päivystyspisteitä tarvitaan, miten leikkaustoimintojen työnjako pitää toteuttaa, minkälaisia järjestelyjä tarvitaan, jotta takapäivystys voidaan tehdä turvallisesti, ja silloin on järkevää, että nämä päätökset näistä rakenteista tehdään myös siellä alueilla, eikä kannata puuttua niihin oikeastaan tällaisilla aika kaavamaisilla laeilla tai asetuksilla, joita tietysti vasta sitten odotamme, että mitä tässä jatkoprosessissa tulee. Tämä lakiesitys antaa mahdollisuuden pitkälle menevään keskittämiseen, ja sillä on isoja vaikutuksia myös maakuntien alueelliseen elinvoimaan. Täällä on hieman väheksytty sitä, että ei saisi puhua seinistä. Minusta on hyvin ymmärrettävää, että edustajat puhuvat oman alueensa terveydenhuollon palveluista. Ei siinä puhuta pelkästään seinistä, vaan siinä puhutaan siitä omasta alueintressistä, ja tämä menee meillä eri alueilta tulevilla ihmisillä hieman ristiin. Lainsäätäjinä meidän on katsottava kokonaisuutta, ja itse ajattelen, että nämä kaksi intressiristiriitaa voidaan yhdistää sillä, että okei, hyväksytään tietyntyyppinen keskittäminen, hyväksytään se, että meillä tietyillä alueilla tehdään enemmän isommalla (Puhemies koputtaa) väestöpohjalla kuin pienemmällä, mutta sitten... [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Puhuja voi jatkaa puhujapöntöstä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)] ...tämän vastapainona annetaan sitä päätäntävaltaa sinne alueille näistä eritasoisista järjestelyistä. Esimerkiksi edustaja Järvinen kuvasi hyvin sitä, että voi olla, että jossakin yksikössä ei ole riittävästi volyymiä, jotta osaaminen säilyy, mutta voi olla, että sillä henkilökunnalla, joka tuolla yhdessä yksikössä työtä tekee, on riittävästi osaamista, tai toisinpäin. Itse asiassa me emme tiedä, miten tämä osaaminen ja miten nämä volyymit kohtaavat silloin, kun me teemme kaavamaista lainsäädäntöä, mutta siellä alueilla me tunnemme nämä erityispiirteet, ja jos niitä otetaan siellä huomioon, niin saadaan varmasti parempi kokonaisuus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-08T17:48:48,2016-11-08T17:51:45,Tarkistettu,1.1 2016_110_147,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän selvänä, että hallitus aidosti uskoo tämän keskittämisen parantavan palvelujen laatua ja myös sitten ajan mittaan alentavan kustannuksia ja nostavan tuottavuutta. Arvostan kuitenkin edustaja Keräsen pitkää kokemusta ja asiantuntemusta, ja minusta tuntuu, että tämä 45 §:n 3 momentti terveydenhuoltolakia koskevassa esityksessä on kirjoitettu liian ehdottomaan muotoon. Nykyaikana lainsäädäntöhän suosii kuitenkin joustavia normituksia, ja minusta tässä nyt voisi ajatella niin, että valiokuntatasolla päätettäisiin, että erityisistä syistä voidaan myös sopia toisin. Sitten haluaisin sanoa sen, että pidän hieman ylimielisenä sitä, että alueittensa ja seutujensa asukkaiden etuja puolustavia kansanedustajia täällä sanotaan seinistä puhujiksi — ei kuitenkaan onneksi seinähulluiksi, mutta kuitenkin. Ei varmasti kukaan ajattele näissä asioissa muuta kuin sitä palvelujen laatua, mitä näillä alueilla pystytään takaamaan. Kyllä minä esimerkiksi olen kiinnostunut omalta alueeltani siitä, mitä Salon, Uudenkaupungin ja Loimaan aluesairaaloissa tapahtuu sen jälkeen, kun siellä leikkaustoiminta ehkä loppuu. Siitä olisi hyvä saada aika pian tieto, jos näin tulee tapahtumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-11-08T17:51:47,2016-11-08T17:53:38,Tarkistettu,1.1 2016_110_148,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Det är synd att minister Rehula och minister Mattila har gått härifrån. Vi har ännu många många frågor som inte har fått svar.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-08T17:53:44,2016-11-08T17:53:55,Tarkistettu,1.1 2016_110_149,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Värderade talman! Jag vill också uttrycka min besvikelse över att minister Rehula inte längre är här och deltar i diskussionen. Jour- och specialsjukvårdsreformen är en reform som påverkar och berör alla finländare som bor i det här landet, och det handlar också om service och tjänster som är helt centrala för vårt välmående och för vår hälsa, och det är klart att också väggar har betydelse när man talar om hälsovårdstjänster. Det här har också blivit en av de största frågor som berör språkliga rättigheter som hittills har behandlats under den här regeringsperioden, och minister Rehula sade i sin egen taltur att de språkliga rättigheterna har beaktats i det här förslaget, men återigen besvarade han inte frågan hur. Hur tryggas de språkliga rättigheterna då Vasa centralsjukhus inte längre kan erbjuda full jour? Hur tryggas de språkliga rättigheterna om de svenskspråkiga medborgarna i Österbotten i fortsättningen inte kan lita på att de får service på sitt eget modersmål då det verkligen behövs? Språklig konsekvensbedömning och att beakta de språkliga rättigheterna handlar inte om fraser och om ord, att man konstaterar att man gör någonting, utan det handlar om konkreta och faktiska beslut. Det räcker alltså inte att regeringen konstaterar att man har gjort någon form av språklig konsekvensbedömning, utan det man borde göra i stora reformer som den här är att man konkret väljer det alternativ som bäst tryggar de språkliga rättigheterna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,sv,Li Andersson,1310,2016-11-08T18:00:40,2016-11-08T18:02:22,Tarkistettu,1.1 2016_110_150,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva päivystyssairaaloita koskeva hallituksen esitys on herättänyt erittäin paljon keskustelua, ja ymmärrän sen tuskan, mikä tämän hallituksen esityksen taakse liittyy. Oikeastaan tämä hallituksen esityshän keskittää erikoissairaanhoitoa niin, että 12 laajan päivystyksen sairaalaa jää jäljelle ja sitten näissä sairaaloissa on saatavissa kaiken maailman erilaista kiireellistä hoitoa tarvitseville ihmisille apua 24 tuntia vuorokaudessa vuoden ympäriinsä. Siitähän tässä periaatteessa on kysymys. Nämä 12 sairaalaa tietenkin ovat sitten omalla alueellaan niitä tärkeimpiä pisteitä, jotka oikeastaan koko sen alueen terveydenhuoltoa tulevat kehittämään ja hoitamaan sitä aluetta hyvin. Kaiken takana on kuitenkin se, että tähän päivystysuudistukseen liittyy myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vääjäämättä, ja kun se lakiesityshän on parhaillaan lausuntokierroksella, niin minusta on liian vähälle huomiolle jäänyt se, että kun päivystykseenhän mennään vain sitten, kun asiat ovat heikosti, ja nämä huippusairaalat ovat sitä varten tietenkin, että sinnehän ihminen viedään vain siinä tapauksessa, että hänen terveydentilansa vaatii välittömiä esimerkiksi kirurgisia toimenpiteitä, niin on suotavaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa sitten kuntien terveyskeskuksiakin ruvetaan vihdoinkin kehittämään. Meillähän on ollut pitkä periodi tässä, ehkä viimeiset 15 vuotta, että kuntien terveyskeskukset ja niiden palvelut ovat jääneet liian vähälle huomiolle, ja se taas luo paineita näihin isompiin sairaaloihin, ja viime kädessähän se näkyy näissä laajan päivystyksen sairaaloissa: kun terveydenhuolto on huonolla tolalla, sitten ihminen menee huonoon kuntoon ja hänet viedään sitten tämmöiseen erittäin kalliiseen sairaalaan hoidettavaksi, mikä on se kaikista vaihtoehdoista ylivoimaisesti kallein. Ja tähän asiaan liittyvät ne kaksi tämänkin keskustelun aikana hyvin terävästi esille noussutta asiaa. Tämä kielikysymys: Kun tässä olemme saaneet kuulla erilaisia esimerkkejä monen edustajan suusta, miten ruotsin kielellä on erilaisia murteita, niin voin teille, hyvät ystävät, vakuuttaa, että kun joku savolainen ukko viedään tuonne sairaalaan ja se viänttää oikein kunnon savon murretta, niin otapa siitä selvää — jos on vaikka Helsingistä tullut päivystävä lääkäri, niin ymmärtääköhän hän kovin hyvin sen savolaisen miehen tai naisen selvitystä omasta terveydentilasta? Suattaapa olla, tai suattaa olla, ettei ymmärrä. Elikkä ehkä niiden kielellisten asioiden taakse nyt ei kannata piiloon mennä. Tärkeää on vain, että Suomessa saadaan tämä sairaalaverkko kuntoon ja päivystys toimimaan kunnolla. Vaasan seudulla on tämä ikävä tilanne, ja mitä edustaja Joakim Strand omassa puheenvuorossaan sanoi, niin on aivan totta, että sillä alueella on valtava taloudellinen kasvukeskittymä, joka liittyy nimenomaan vientiteollisuuteen. Omalta osaltani tässä yhteydessä toivon, että tähän asiaan hallitus vielä palaisi, koska kysymys on niin vakavasta asiasta tämän maan kannalta. Ainahan on sanottu, että jokaisessa asiassa täytyy olla sääntö, mutta yhtään sääntöä ei kuitenkaan ole, ettei siinä yhtä poikkeusta sallita, ja tältä osin toivoisin, että vaikka ministeri Rehula ei nyt ole paikalla, hän kuulisi tässä asiassa näin merkittävän talouskeskittymän huolta asiasta, koska sillä on Suomen kannalta ja nimenomaan tämän laman torjunnan kannalta ja vientiteollisuuden kannalta aivan ensiarvoisen suuri merkitys. Kysymyksessä on maailman huippuluokan tekniikka, mitä Vaasan seutu tuottaa, ja toivoisin, että tämä alue kehittyy edelleen ja pysyy Suomessa. On syytä meidän kaikkien kansanedustajien muistaa, että tämän päivän maailmassa yhtiön siirtäminen toiseen maahan vaatii yhden hallituksen päätöksen, yhtiön hallituksen päätöksen, ja sen jälkeen rupeaa tapahtumaan. Kaikilla on tuoreessa muistissa, että kun aikoinaan paperikoneita ruvettiin tässä maassa lakkauttamaan, niin ei mennyt monta kuukautta, kun ne samat paperikoneet lähtivät pyörimään — mikä lähti Intiassa, mikä missäkin. Elikkä muutos tapahtuu hyvin äkkiä. Koneet kyllä lähtevät, jäljelle jäävät vain tyhjät hallit ja työttömät. Toivoisin, että tämä asia otetaan nyt vakavasti hallituksessa ja ministeri paneutuu seutukunnan osaajien kanssa tähän asiaan vielä kerran. Varmasti sitä on jo mietitty moneen kertaan, mutta vielä kerran kannattaisi ehkä yrittää. Sitten pari huomiota vielä tämän päivystysuudistuksen vaikutuksista koko Suomeen: Kotimaakunnassani Pohjois-Karjalassa meillä on semmoinen suuri onni, että aikoinaan Luoja oli kaukaa viisas ja suunnitteli maakunnan sillä keinoin, että meidän maakuntakeskuksemme Joensuu on suurin piirtein maakunnan keskipisteessä, että siltä osin ei ole ongelmaa. Mutta niillä sairaanhoidon alueilla, missä tämä ongelma on kouriintuntuva, se on joka tapauksessa hyväksyttävä jossakin mitassa, koska kuitenkaan yhteiskunnan resurssit eivät riitä sen suurempaan sairaalaverkkoon kuin mistä nyt puhutaan, ja varmaan joitakin sairaaloita ehkä joudutaan lakkauttamaan, mutta varmaan sekin on ymmärrettävää. Mutta sitten lopuksi, arvoisa puhemies, tästä sote-uudistuksesta vielä — kun lakiesitys on nyt lausuntokierroksella, niin nythän voi vielä mielipiteen vapaasti lausua: Jos sote-uudistuksessa emme saa niitä terveyskeskusten palveluita kuntoon, sinne saa lääkäreitä hommattua niin, että siellä on aidosti osaavat lääkärit, jolloin sairaudet hoidetaan jo niiden alkuvaiheessa ja kuntoutetaan ihmiset kuntoon ja ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa harjoitetaan myös pienemmissä kunnissa ympäri Suomea, niin se johtaa varmasti nouseviin kustannuksiin. On syytä muistaa kaikkien Suomen kansanedustajien, että meillä on tällä hetkellä maailman mittapuussa vertailtuna ehdottomasti yksi halvimmista terveydenhuoltojärjestelmistä, mitä koko tässä maailmassa on. Jos katsotaan vaikka verrokkimaita Ruotsia, Tanskaa tai Norjaa, niillä on noin 2—3 prosenttiyksikköä kalliimmat terveydenhuoltokulut bruttokansantuotteeseen verrattuna kuin Suomessa, ja siinä puhutaan jo hyvin helposti 4—5 miljardista eurosta. Elikkä kyllä meidän pitää terveydenhuoltoa uudistaa, mutta nimenomaan se ei saa johtaa missään nimessä valtavaan keskittämiseen eikä se saa johtaa siihen, että niiden palveluiden osalta, joiden piti aikaisemmin olla terveyskeskuksissa kunnossa, sen jälkeen pannaan terveyskeskuksia kiinni ja rakennukset puretaan, koska joku valtio niin katsoo — nyt tämän uudistuksen myötähän valtio saa kunnista suurin piirtein en sano tiukan kurkkuotteen mutta kuitenkin tiukan hallinnan. Siihen ei missään nimessä saa mennä, koska sote-uudistuksen ydinkysymys oli se, että kaikille taataan tässä maassa hyvät palvelut ja kohtuullisella kustannusrasituksella niin, että ihmiset saavat ne lähipalveluna. Ja se heijastuu suoraan myös tänne erikoissairaanhoidon puolelle: jos siellä puolella menevät hommat mönkään, se johtaa vääjäämättä siihen, että erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat. Viittaan vielä lopuksi, arvoisa puhemies, edustaja Niilo Keräsen erinomaiseen puheenvuoroon. Hänellä on ihan varmasti tässä salissa niin kansanedustajana kuin omalla erikoisalallaan lääkärinä paras osaaminen vuosikymmenten ajalta. Hänen puheenvuoronsa oli kyllä erittäin asiantunteva, ja allekirjoitan siitä joka sanan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-08T18:03:38,2016-11-08T18:11:10,Tarkistettu,1.1 2016_110_151,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Sote-uudistus on merkittävä uudistus, ehkä yksi merkittävimpiä maakuntauudistuksen kanssa, mitä Suomessa on vuosikymmeniin nähty. Täytyy toivoa, että se kokonaisuutena tulee onnistumaan. Tämä on yksi palanen sitä, mutta ymmärrän tämän keskustelun huolen ja olen itse tähän keskusteluun osallistunut jo ennen tätä salikeskustelua niin blogeissa kuin julkisuudessakin paljon ja jaan sen huolen, mikä täällä on esimerkiksi tuotu Vaasan osalta esille, mutta myös laajemmin sen huolen tästä päätösvallasta, mikä rajautuisi ehkä liiankin tiukasti pois. Itse toivon, että tätä päätösvaltaa jätettäisiin maakuntiin enempi tässä tilanteessa. Varsinkin kun sote-uudistuksen yhtenä keskeisenä kulmakivenä on myös valinnanvapauslaki, joka tulevaisuudessa tulee ulottumaan myös erikoissairaanhoitoon, niin silloin on oikeus ja kohtuus, että myös nämä alueet voivat kehittää niitä palveluitaan itse. Täällä on arvosteltu sitä, jos oma maakunta nostetaan esille. Minut on valittu Hämeestä, täällä on valittu osa toisaalta Suomesta, ja itse kannan huolta esimerkiksi siitä, että meillä erittäin keskeinen sairaala Hämeenlinnassa ei ole näiden 12:n joukossa. Kun me katsomme, millä tavalla Suomi kehittyy kasvukäytävällä, mitä kulkee tällä hetkellä iso osa meidän etelä—pohjoissuuntaisesta raskaasta liikenteestämme plus pääraiteet ja muut, niin se kasvu, mitä sinne tulee, mutta myös mahdolliset onnettomuudet ja muut ovat sellaisia, joita pitää tällaisissa päätöksissä ottaa huomioon. Myös lääkärihelikopteriasiasta on tullut huolta, ja toivon, että se myös nousee tässä sote-uudistuksessa keskeisellä tavalla esille. Meillä etäisyydet ovat väistämättä monin paikoin jo niin pitkiä, että tarvitaan erilaista mahdollisuutta saada apua. Olen itse hivenen ihmetellyt sitä, miksi tämä raja on 12 sairaalassa, ja se on tietyllä tavalla minun mielestäni keinotekoinen. Edustaja Filatov kävi läpi tätä alueellista kysymystä, miten sitä on tehty väestöpohjan ja muun näkökulmasta, ja siitäkään ei tule tämäntyyppisessä maassa millään tavalla yhtenevää. Se on yksi, mikä aiheuttaa kyllä kysymyksen, miksi se raja on 12:ssa. Aikanaan kuuntelin — tämä on itse asiassa tasan vuoden takaa — kun 19. marraskuuta Ykkösaamussa oli vieraana sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen. Itse kuuntelin sitä työmatkalla ja kun pääsin eduskunnan työhuoneeseen, niin päätin litteroida sen haastattelun itselleni, ja se on täällä blogissani kirjoitettuna. Ajattelin siitä muutaman kohdan myös nostaa tähän keskusteluun esille. Silloin oli kerrottu, että meillä tulee olemaan 12 sairaalaa, ja todettiin, että on kerrottu, että maahamme jää 12 laajan tai täyden päivystyksen sairaalaa, joista 5 on nykyiset yliopistolliset sairaalat. Sen lisäksi jää joitain sairaaloita myös päivystäviksi mutta ei näin laajalla repertoaarilla. Näinhän on nyt jäämässäkin. Ykkösaamussa sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen kävi minusta hyvin läpi tulevaisuuden sairaalarakennetta. Keistinen totesi Ykkösaamussa, että keskittämistä tapahtuu siksi, että korkeimman tason ammattihenkilöstöä ei riitä joka paikkaan, kun lääketiede on muuttunut yhä vaativammaksi. Vaaditaan hyvin monen erikois-alan osaamista silloin, kun todella potilas on sairaana, ja tämän takia on jouduttu tilanteeseen, että päivystystoimintaa keskitetään isompiin yksiköihin. 12 sairaalaa on tullut pohjaksi osaksi myös maantieteen kautta. Timo Keistinen kävi läpi kuvaavasti näitä 12:ta sairaalaa ja niiden roolia. Hän totesi, että itse asiassa nämä 12 sairaalaakin ovat hyvin erilaisia. Meilahden sairaalassa Helsingin yliopistosairaalassa päivystää yli 50 erikoisalaa, ja siellä tehdään valtakunnallisesti keskitettyä päivystystoimintaa. Meilahteen siis siirtyy tarvittaessa potilaita koko Suomesta. Sitten on yliopistosairaalat, joissa päivystää myös hyvin moni erikoisala, 20—30 tavanomaisesti, Keistinen totesi. Näissäkin muun muassa Oulussa, Kuopiossa, Turussa siis pystytään hoitamaan vaativia tilanteita. Sitten on 7 muuta sairaalaa, joissa on hiukan yli 10 erikoisalaa edustettuna. Näissäkin siis pystytään tekemään vaativaa toimintaa, ja niissä olisi myös muun muassa teho-osasto ja ympärivuorokautiset leikkaukset. Näissä olisi myös verikeskukset ja kaikki muut eli hyvin laaja palvelukokonaisuus. ""Ja itse asiassa keskellä yötäkin toistasataa ihmistä työssä"", Keistinen totesi. Eli kaikissa 12 sairaalassa pystytään tekemään 24/7 vaativia leikkauksia, hoitamaan tehohoitopotilaita, kuten myös pehmytosakirurgiaa ja myös synnytykset, ja paikalla ovat myös sisätautien tai niin sanotun konservatiivisen lääketieteen erikoisosaajat. Mutta hän totesi myös, että synnytyksiä ei kuitenkaan pystytä todennäköisesti keskittämään vain näihin 12 sairaalaan. Hän totesi: ""Tosiasiahan on, että kun katsotaan Suomen maantiedettä, niin 12 sairaalaahan on liian vähän synnytyksiä hoitamaan. Me tarvitsemme enemmän synnytysyksiköitä Suomeen kuin 12. Riskisynnytykset ja tämäntyyliset varmasti keskittyvät näihin 12:een ja itse asiassa vieläkin pienempiin 5 yliopistosairaalaan, mutta sitten kun katsotaan karttaa, niin aika vaikeahan on ajatella, että 12:lla selvittäisiin, kun puhutaan synnytyksistä."" Näin totesi Timo Keistinen. Hallintoneuvos Timo Keistiseltä kysyttiin vielä erikseen sitä, tuleeko tässä sote-uudistuksessa tapahtumaan niin, että nämä laajan päivystyksen sairaalatkin entistä enemmän erikoistuvat verrattuna toisiinsa. Keistinen vastasi, että eivät sillä tavalla erikoistu, että niissä tehtäisiin vain yhtä asiaa, vaan nämä laajan päivystyksen sairaalat ovat hyvin pitkälti verrattavissa tavarataloihin. Sieltä löytyy kaikki palvelut. ""Mutta niin kuin edellä jo kirjoitin"" — tai nyt puhuin — ""tavaratalojen laajuus siis vaihtelee laajimmasta Meilahdesta sitten muiden yliopistosairaaloiden kautta muihin 7 sairaalaan."" Keistinen myös kertoi, mitä hänen mukaansa tapahtuu sitten niille sairaaloille, jotka eivät nyt mahdu näiden 12:n joukkoon. Hänen mukaansa yhtään sairaalaa ei suljeta, vaan kaikki keskussairaalat jatkavat toimintaansa. Hän totesi: ""Niissä välttämättä ei sitten ole esimerkiksi päivystysaikana laajaa leikkaustoimintaa, mutta niissä kuitenkin tehdään kiireetöntä toimintaa, ja osassa on varmasti synnytykset edelleen."" Näissä sairaaloissa pystytään tekemään pienempiä leikkaustoimintoja myös päivystysaikana. ""Mutta lähinnä se, että kun tällaisessa täyden palvelun sairaalassa päivystää esimerkiksi 12 erikoisalaa ympäri vuoden, näissä sitten ehkä 5—6 erikoisalaa koko ajan päivystää."" Näin hän totesi. Sairaalat eivät siis katoa hänen mukaansa mihinkään. Tässä haastattelussa Keistinen kävi läpi myös sitä, mitä on tapahtunut esimerkiksi ensihoidon osaamistasossa viime vuosina. Hänen mukaansa on tärkeää, että mahdollisimman usein osattaisiin hakeutua suoraan oikeaan paikkaan hoitoon. Hän kertoi 500 ambulanssista, mitkä ovat liikenteessä ja missä on korkeasti osaavaa henkilökuntaa ensihoitotehtävissä arvioimassa tilannetta, ja mahdollisesti myös he konsultoivat ensihoitolääkäriä esimerkiksi autokolareissa oikean hoitopaikan määrittelemiseksi heti suoraan. Keistinen totesi, että sairaalarakennetta uudistetaan nimenomaan potilasturvallisuuden parantamiseksi. ""Itse asiassa potilasturvallisuus on ehkä kaikkein tärkein tekijä, miksi tähän ollaan joutumassa. Se, että nyt lääketiede on tietyllä tapaa kapeutunut tai, sanotaan, osaaminen kapeutunut, johtuu siitä, että tietoa on tullut niin paljon. Ei ole enää yleiskirurgeja, jotka osaavat leikata luita ja suolia, vaan tilanne on se, että siellä on erikoistuttu jo niin pitkälle ja haettu sitä osaamista, että se johtaa siihen, että tarvitaan täällä isompia ihan potilasturvallisuuden ja laadun takia."" Näin hän totesi vuosi sitten. Täällä ovat puhuneet ammattilaisetkin tästä asiasta, mutta minulle maallikkona tämä avasi hyvällä tavalla tätä meidän sairaalarakennettamme, eli ne sairaalat ovat hyvin erilaisia. Ja nyt kun puhutaan 12 sairaalasta, niin ne 12:kaan sairaalaa eivät siis ole identtisiä toistensa kanssa, vaan siellä on yksi sairaala, joka on aivan selkeästi ylitse muiden, ja sinne tuodaan koko Suomesta potilaita tietyissä tilanteissa, ja sitten on vielä eritasoisia sairaaloita sen alapuolella. Ainakin minulle tämä hyvällä tavalla avasi tätä kokonaisuutta, missä mennään, mutta tämä myös vahvisti käsitystäni siitä, että tämä 12 on täysin teennäinen raja, eli siinä 12:ssa ei tapahdu itse asiassa mitään ihmeellistä. Itse toivon, että valiokunnassa käsitellään vielä erityisesti tätä päätösvaltakysymystä (Puhemies koputtaa) maakuntien näkökulmasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-08T18:11:13,2016-11-08T18:21:34,Tarkistettu,1.1 2016_110_152,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä nyt sanottiin, kuinka Keistinen on nämä asiat tulkinnut, niin kertoiko Keistinen myös sen, miten näihin sairaaloihin, jotka jäävät jäljelle, mahtuvat kaikki ne hoidettavat ihmiset? Jo tällä hetkellä me tiedämme, että esimerkiksi yliopistosairaaloihin ihmiset joutuvat jonottamaan sen takia, että sinne ei mahdu yhtä aikaa. Ihmiset ovat myöskin käytävillä: ei ole huonepaikkaa, vaan he joutuvat olemaan jopa leikkauksen jälkeen käytävillä. Onko tässä otettu huomioon sitä, että kun tulee lisää sairaita yhteen paikkaan, tarvitaan lisää lääkäreitä, lisää hoitajia, lisää huoneita, lisää seiniä? Mitä se maksaa, kun ne tehdään? Se kuulostaa hienolta, että kaikki tuodaan sinne ja asiat vain hoituvat, mutta eivät hoidu, kun ne sairaalat on jo nyt mitoitettu sen mukaan, mikä sen alueen asujaimisto on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T18:21:38,2016-11-08T18:22:39,Tarkistettu,1.1 2016_110_153,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Timo Heinonen totesi, että 12 on teennäinen raja, ja hallituksellahan on kaikki valta sitä muuttaa. Hän puhui myös hyvin potilasturvallisuudesta, ja juuri tässä muun muassa Vaasa on maamme huippua. Ruotsissa kun heikennettiin sairaalaverkkoa, tai ajettiin osa alas, aloitettiin huonoimmasta päästä, ei parhaimmasta päästä — ja nyt en enää lähde siihen vienninedistämiskeskusteluun. Mutta toivon kuten edustaja Hoskonen hienosti totesi, että hallitus nyt vielä kerran miettisi vaikka tällaista tyylikästä 12+1-ratkaisua, jos ei haluta turhia vääntöjä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-11-08T18:22:39,2016-11-08T18:23:12,Tarkistettu,1.1 2016_110_154,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen mietti sitä, että mistä tämä 12 on tullut. Se on tullut siitä, kun hallitus, mukaan lukien kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset, on päättänyt, että meille tulee 18 maakuntaa ja sitten tulee 12 tällaista maakuntaa, joissa on täyden palvelun päivystys, ja sitten tulee 5 muuta. Kun muistaa vielä tarkemmin, miten asiat ensin olivat, niin silloinhan puhuttiin siitä, että meillä olisi ollut 18:n, 15:n ja 12:n järjestelmä. No, sitten siitä 15:stä luovuttiin, mutta tämä oli se hallituksen sisäinen kompromissi. On hieman merkillistä, että hallituksen oma edustaja ei oikein tiedä, mistä tämä on tullut. Mutta Timo Keistinenhän on virkamies, joka on kirjoittanut varmasti paljon tästä esityksestä. Minä haluaisin tietää, mihin hän perustaa nämä taloudelliset vaikutukset, koska on hyvin vaikeata nähdä, mistä nämä miljoonasäästöt tulisivat ilman, että meillä jää (Puhemies koputtaa) monta monta sairaanhoitajaa työttömäksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-08T18:23:14,2016-11-08T18:24:23,Tarkistettu,1.1 2016_110_155,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! En sanonut sitä, että en tietäisi, mistä se on tullut. Tiedän hyvin, että se on kompromissi, missä haettiin maakuntajako ja sen jälkeen tulivat nämä sairaalat ja näin poispäin. Itse halusin nimenomaan kuvata sitä, että siinä 12:ssa ne 12 sairaalaa eivät ole millään tavalla identtisiä toistensa kanssa, eli se 13:s ei ole täysin erilainen kuin se 12:s, mutta se ykkönen on täysin erilainen kuin ne 11 muuta siinä joukossa olevaa sairaalaa. Sen takia halusin tätä nimenomaan tuoda esille, että se raja on keinotekoinen, ja itse en haluaisi, että asetuksella tehdään sellaisia rajauksia, jotka sitten jatkossa sulkisivat esimerkiksi näitä mahdollisuuksia kehittää maakunnittain näitä sairaaloita. Se on keskeinen osa kuitenkin tätä koko sote-uudistusta jatkossa. Ja yritin, arvoisa edustaja Henriksson, puolustaa myös Vaasaa tässä, niin että ei nyt ihan pieleen (Puhemies koputtaa) pitänyt mennä tuo puheenvuoro.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-08T18:24:23,2016-11-08T18:25:30,Tarkistettu,1.1 2016_110_156,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,Siirrytään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_157,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Niilo,Keränen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Herra puhemies! Palaan näihin pieniin sairaaloihin, ja jotta minua ei syytettäisi maakuntapoliitikoksi, niin minä en nyt mainitse ollenkaan Raahea enkä Kuusamoa enkä Oulaskangasta (Naurua) vaan otan esille kaksi isoa aluesairaalaa, Iisalmen ja Rauman, joitten puolustajia täällä ei näköjänsä näy. Näissä molemmissa aluesairaaloissa tehdään todella merkittävästi kirurgista työtä, mutta siellä ei ole kirurgista päivystystä yön yli. Siellä on vain perusterveydenhuollon päivystys, ja jos tämä hallituksen esitys toteutuu 45 §:n 3 momentin kohdalla, niin niistä täytyy tämä leikkaustoiminta lopettaa. Minusta se on surullista. Ministeri Rehula sanoi tuossa lähtiessään, että pitää lukea myöskin hallituksen esityksen 50 § ja siitä 3 ja 4 momentit. En ehtinyt sanoa Rehulalle hänen lähtiessään, että myös hänen on syytä lukea ne. Nimittäin niissä ei tilanne yhtään muutu, vaan siellä vaaditaan yhteispäivystystä yliopistosairaalan muihin sairaaloihin, jotta siellä voisi jatkaa kirurgista toimintaa. Ja näissä vanhoissa aluesairaaloissa on nyt vain perusterveydenhuollon päivystys. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p573,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Niilo Keränen,573,2016-11-08T18:25:32,2016-11-08T18:26:48,Tarkistettu,1.1 2016_110_158,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys terveydenhuoltolain muuttamiseksi sisältää paljon hyviä ja kannatettavia uudistuksia. On totta, että erikoissairaanhoidon toimenpiteiden keskittäminen osaamisen ja potilasturvallisuuden ja hoidon tason turvaamiseksi pitää paikkansa. Toistot tuovat varmuutta ja rutiininomaista osaamista, tehtiinpä työ yhdessä tai useammassa sairaalassa täällä esiin tulleella tavalla. Alueellinen näkökulma on myös syytä aina pitää keskustelussa mukana. Suomi on laaja maa, ja alueet ovat etäisyyksiltään ja väestöltään hyvinkin erilaisia. Näillä muutoksilla tulisi aina turvata myös harvemmin asutuilla alueilla ihmisten palvelut. Maakunta‑ sekä sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä päätösvallan palvelujen järjestämisestä tulisi pysyä aidosti maakunnilla. Se ei toimi, jos tiukalla lain ohjauksella kiristetään väljyys tiheään asutun alueen tavalla. Toivon, kuten täällä moni muukin edustaja, samoiten edustaja Keräsen esille nostamaa muutosta tuohon 45 §:n 3 momenttiin, jotta valiokuntakäsittelyssä voitaisiin tätä kohtaa hieman tarkentaa ja tästä löytyisi semmoinen sopiva kompromissi, että tämä laki olisi entistä parempi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-11-08T18:26:50,2016-11-08T18:28:27,Tarkistettu,1.1 2016_110_159,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua olen tässä seurannut, ja se noudattelee varsin odotettuja raiteita, elikkä lähinnä keskitytään siihen kipuiluun, mikä tietysti syntyy siitä, jos kaikkiin maakuntiin ei jää sitä laajan päivystyksen sairaalaa. Se oli sinänsä täysin odotettavissa silloin, kun tähän kompromissiin 12 sairaalasta päädyttiin eikä pysytty 18:ssa tai 15:ssa. Omasta puolestani se olisi voinut pysyä, mutta monta kertaa mainituista syistä tässä nyt sitten ollaan. Toisaalta kun katsotaan Suomen karttaa, jossa ne sairaalat ovat, niin eipä niitä 12:ta sairaalaa paljon tuon tasapuolisemmin pystyisi jakamaan, jos 12 sairaalaa on jaettavana. Jos olisi 15 jaettavana, jakautuma voisi olla tasaisempi, mutta kyllä tuo maantieteellisesti näyttää varsin oikealta. Täällä on murehdittu palveluita, joita saa omalla kielellä tai sitten ei saa, mutta tämä ongelma voi tulla esiin yllättävissäkin yhteyksissä. Esimerkiksi meillä Etelä-Karjalassa monet kokevat ongelmalliseksi sen, että lääkäripulan johdosta ei ole aina saatavilla suomenkielisiä lääkäreitä vaan hoitotyötä tekevät esimerkiksi venäläiset tai virolaiset lääkärit, joiden suomen kielen taito ei ole parhaimmasta päästä ja kommunikaatio tuottaa vaikeuksia. Eli tässäkin pitää muistaa, että maassa on erilaisia alueita. Toisaalta nyt on kuitenkin niin, että niihin 5 yliopistolliseen sairaalaan jää paljon laajemmat palvelut kuin näihin maakuntien laajankin päivystyksen aluesairaaloihin. Ja toisaalta on kuitenkin niin, että ei se sairaalatoiminta täysin lopu sieltäkään, mitkä eivät nyt tällä kartalla ole. Tämä asia on juurikin niin, että se liittyy sote-uudistukseen. Se on hoidettava paikallisella tasolla: siellä on vastuu palveluiden tuottamisesta, ja siellä pitää myös olla viisaus palveluiden tuottamisesta, että ne palvelut voidaan tuottaa tasapuolisesti näiden sote-piirien alueella. Toisena asiana tämän ohella nostaisin esiin sen — en tiedä, onko kukaan muu huomannut — että tiestön ja erityisesti valtateiden parannushankkeet on nyt otettava vakavasti. Näiden etäisyyksien johdosta on selvää, että kun sairaaloita keskitetään, täytyy pitää huolta, että niihin sairaaloihin myös käytännössä päästään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-08T18:28:28,2016-11-08T18:30:33,Tarkistettu,1.1 2016_110_160,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Värderade talman! Haluan vain tähän loppuun vielä todeta, että kun varmaan huomenna puhutaan enemmän taloudesta ja vaihtoehtobudjeteista, niin puhutaan taas normienpurusta hienosti ja viennistä ja työllisyydestä. Siinä kun välillä kauniisti puhutaan normienpurusta ja viennistä ja vapaudesta yrittää, niin haluan vain muistuttaa, että nyt tällä lailla, mitä käsitellään, ollaan kieltämässä hallituksen oman työllisyystavoitteen ajat sitten saavuttanutta Pohjanmaan vientirannikkoa ylläpitämästä itse luomillaan rahoilla sellaista erikoissairaanhoidon järjestelmää, joka globaaleilla markkinoilla kilpailevien yritysten ekosysteemiin ehdottomasti kuuluu. Kun verrataan energiaklusterimme yritysten kilpailijoita maailmalla, niin siellä ei ole paljon mitään suppean päivystyksen sairaaloita, ja se on se ympäristö, minne ne sieltä lähtevät. Eivät ne Suomeen jää, jos ne Pohjanmaalta lähtevät. Pyydän teitä nyt harkitsemaan uudestaan ja lisäämään Vaasan laajan päivystyksen listalle. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-11-08T18:30:34,2016-11-08T18:31:29,Tarkistettu,1.1 2016_110_161,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sitä perusongelmaa, mikä tässä maassa sairaanhoidossa on, tämä uudistus ei muuta miksikään, ja se perusongelma on se, että meillä on liian vähän lääkäreitä. Meillä on hyvin paljon ulkomaalaisia lääkäreitä työskentelemässä täällä, kaikki kunnia heille, mutta he eivät valitettavasti puhu sellaisia kieliä, joita Suomessa puhutaan. Jos meillä on kreikkalainen lääkäri, hän ei puhu suomea sen enempää kuin ruotsiakaan, saatikka saamen kieltä. Yksi semmoinen asia, joka parantaisi ehdottomasti potilasturvallisuutta, olisi se, että meillä lisättäisiin lääkärikoulutusta: tehtäisiin lääkärikoulutusta niin paljon, että lääkäreitä riittäisi joka paikkaan. Tällä hetkellä ei näin ole. Mutta jos meillä kuvitellaan, että tämä ongelma poistuu sillä, että me pienennämme sairaaloiden toimintamahdollisuuksia, se olettamus on väärä. Se ei kerta kaikkiaan toimi sillä tavalla. Kyllä meidän on annettava ne palvelut ja jaettava niitä resursseja, mitä meillä on, tasaisesti koko maahan ja oltava tasapuolisia jokaista paikkakuntaa ja jokaista aluetta kohtaan. On täysin käsittämätöntä, että pannaan toimivia sairaaloita kiinni, sairaaloita, jotka eivät pyöri tappiolla vaan jotka pyörivät ihan niillä rahoilla, mitä on. Nyt niitä sitten ajetaan alas, ja siellä ei voi enää harrastaa sellaista toimintaa, mitä tähän saakka on ollut. Kyllä meillä on vastuu, tässä salissa on vastuu siitä, että ollaan tasapuolisia eri alueita kohtaan ja myöskin eri kieliryhmiä kohtaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T18:31:29,2016-11-08T18:33:06,Tarkistettu,1.1 2016_110_162,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp," Puhemies! Tämä keskustelu osoittaa, kuinka vaikean asian äärellä me todella olemme, mutta pakko oli reagoida edustaja Tolppasen kysymykseen lääkärien määrän lisäämisestä. Kun takavuosina vähennettiin aloituspaikkoja lääketieteellisissä tiedekunnissa, se ei luonnollisestikaan ollut hyvä asia, mutta se, että lääkäreitä koulutettaisiin enemmän, ei todellakaan ratkaise tätä kysymystä. Meillä on lääkäreitä niin sanotusti väärissä paikoissa. Tarvittaisiin enemmän lääkäreitä perustyöhön, terveyskeskustyöhön, mutta liian paljon on houkuttelevassa terveysbisneksessä ja sitten erilaisessa tutkimustyössä. Uskoisin, että se ongelma on pikemminkin siellä. Tarvittaisiin elementtejä, rohkaisevia elementtejä, jotta uskaltauduttaisiin hakeutumaan entistä enemmän peruslääkärityöhön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-11-08T18:33:07,2016-11-08T18:34:08,Tarkistettu,1.1 2016_110_163,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleenkään meille ei ole selvinnyt se, mistä juuri nämä 12 sairaalaa on valittu. Tässä edustaja — en muista, kuka se oli, mutta joku teistä — sanoi, että karttaa katsomalla nämä 12 on nyt sijoitettu hyvin tasaisesti ympäri Suomenmaata. No, nyt se on vain niin, että ei voi tehdä päätöksiä vain karttaa katsomalla; pitää katsoa, mitä myös sen paikkakunnan takana on. Nyt meillä on maa, jossa meillä on kaksi virallista kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Meillä on lainsäädäntö, perustuslaki, joka lähtee siitä, että sekä suomen- että ruotsinkielisten pitää saada palvelut samalla tavalla ja oikeudenmukaisesti ja molemmilla on samanlaiset oikeudet, myös perusoikeudet. Silloin hallituksen ja viime kädessä eduskunnan on katsottava sen perään, että ne uudistukset, jotka tehdään, ovat sellaisia, että ne myös pitkällä tähtäimellä pystyvät sitten toteuttamaan niitä kansalaisten perusoikeuksia ja myös kielellisiä oikeuksia. Tämä on nyt tässä sivuutettu, ja tässä on se ongelma ja se problematiikka, mikä koskee Pohjanmaata ja Vaasaa. Kunnon kielellisten vaikutusten arviointia ei ole tehty. Kielellisten oikeuksien olisi pitänyt olla yksi kriteeri, kun valitaan nämä 12, ja sen takiahan me olemme sanoneet, että pitäisi laittaa kaikki samalle viivalle, pitäisi päästä tästä luvusta 12 pois ja kaikkien maakuntien pitäisi saada kehittää omat päivystyksensä yhteistyössä muitten maakuntien kanssa tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-08T18:34:08,2016-11-08T18:35:46,Tarkistettu,1.1 2016_110_164,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan itsekin palata edustaja Tolppasen puheenvuoroon, jotta korjataan se väärinkäsitys, eli yhtään sairaalaa ei olla lopettamassa tämän uudistuksen yhteydessä. Kaikki sairaalat jatkavat, ja jokaisessa maakunnassa säilyy ympärivuorokautisesti päivystävä sairaala, ja tämä työnjako, mikä tehdään sairaaloitten kesken, tehdään nimenomaan näitten alueitten yhteistyöllä. Esimerkkinä: Tuolla Pohjois-Suomessa Lappi, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ovat yhdessä tehneet tämän erityisvastuualueen yhteisen esityksen siitä työnjaosta, johon on oltu tyytyväisiä, oltu yksimielisiä siitä, miten se työnjako tehdään. Meillä on ollut täysin tiedossa se, että esimerkiksi Kainuussa ei ole nytkään laajan päivystyksen sairaalaa eikä ole jatkossakaan, eikä kukaan ole sellaista pyytänytkään. Ainoa, mikä on ollut se kipupiste, on ollut leikkaustoiminta, päivystystoiminta. Synnytystoiminta on meille se kriittinen siellä, että meillä ei ole tosiaan 2—4 tunnin matkaa seuraavaan synnytyssairaalaan, vaan se on ollut tärkeätä, että siellä säilyy tämä toiminta, mutta se on myös tärkeätä tämän muun leikkaustoiminnan ja päivystystoiminnan osalta, jotta meillä siellä on se kriittinen määrä niitä tehtäviä ja saadaan niitä lääkäreitä jatkossa. Kokemus Kainuun mallista yli kymmenen vuoden ajalta, että maakunnallisesti on toteutettu siellä sote-tehtäviä yhteistyössä — kunnilta siirrettiin ne silloin yli kymmenen vuotta sitten maakunnalle, ja nimenomaan se hyöty siitä on ollut se, että perusterveydenhoito‑ ja erikoissairaanhoitointegraatio on siellä toteutunut. Noin 100 miljoonaa euroa ehdittiin säästää sinä aikana, kun oli tämä maakunnallinen toiminta, ja sitten isompi työnantaja pystyy tarjoamaan näitä erikoistehtäviä, erikoistumista, koulutuspalveluja, tutkimustoimintaa, yhteistyötä ja muuta, jotka houkuttelevat näitä lääkäreitä. Tämä on myös se idea, miksi tehdään myös tämä isommille hartioille siirtäminen. Tässä on kustannussäästö, tehokkaampaa, laadukkaampaa palvelua, mutta ennen kaikkea se, että niitä lääkäreitä saadaan ympäri Suomea tällä hyvällä työnjaolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-11-08T18:35:46,2016-11-08T18:37:55,Tarkistettu,1.1 2016_110_165,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä todella toivon, että yhtään sairaalaa ei ajeta alas. Se on tosiaankin harras toiveeni. Mutta minä haluan nähdä tämän tilanteen: Kun meiltä viedään päivystykset, kun meiltä viedään esimerkiksi kirurgia pois, niin uskotaan siihen, että sinne tulee kirurgi tai kirurgeja pelkästään synnytysten takia, kuten nyt näyttää, että Vaasan keskussairaalan osalta ollaan tekemässä. Pahoin pelkään, että sinne ei tule yhtään kirurgia pelkästään kahden kolmen synnytyksen takia viikossa. Ja kun sieltä lähtee kirurgia, sieltä lähtee anestesia. Kun sieltä lähtee anestesia ja kun lähtee kirurgia, niin lähtevät synnytykset, lähtevät lastentaudit, lähtevät naistentaudit. Tämä on dominoilmiö, jonka lopputulos on se, että ei ole sairaalaa, on terveyspiste. Onhan sekin tietenkin tyhjää parempi, mutta se ei vain palvele sitä aluetta. Se ei palvele sen alueen ihmisiä. Se ei luo turvallisuutta. Se on pelottava asia meille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T18:37:55,2016-11-08T18:38:56,Tarkistettu,1.1 2016_110_166,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On pakko tuohon karttahommaan lyhyesti reagoida vielä. Esimerkiksi Sitra tilasi juuri selvityksen, jossa Vaasa oli sijalla viisi, selkeästi yksi näistä laajan päivystyksen sairaaloista 12:n mallissa. Siinä oltiin katsottu väestönkehitystä tulevaisuuteen, laskennallisia käyntejä ja matka-aikaa, ja minun mielestäni surkuhupaisimpia esimerkkejä viime vuosisadan sektoribyrokratiasta tai pahimmassa tapauksessa puoluetaktikoinnista ovat just kommentit siitä, että sijainti rannikolla olisi ongelma. Ei tarvitse hirveästi maapalloa tutkailla, kun huomaa, että merkittävät vienti‑ ja osaamiskeskittymät sijaitsevat nimenomaan rannikoilla. Sitä se kansainvälinen kauppa on, ja siihen kykeneviä alueita on Suomen syytä kehittää. Silloin meillä on varaa ylläpitää koko maassa palveluita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-11-08T18:38:58,2016-11-08T18:39:45,Tarkistettu,1.1 2016_110_167,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä haluan vielä muistuttaa perussuomalaisia heidän vaalilupauksestaan ennen edellisiä eduskuntavaaleja. Minulla on täällä teidän perussuomalaisten sosiaali- ja terveyspoliittinen ohjelma vuodelta 2015, jossa lukee näin: ""Päivystysasetus, joka astui äskettäin voimaan, tulee mielestämme purkaa."" Sitten tässä lukee näin: ""Lisäksi päivystysasetus uhkaa lopettaa synnytystoiminnan lukuisista sairaaloista ympäri Suomen, jos tietty määrä synnytyksiä ei vuositasolla täyttyisi. Tätä pidämme erityisen vastuuttomana toimintana. Perussuomalaiset eivät hyväksy synnytysten keskittämistä vain suuriin yksiköihin."" Ja sitten edellinen ministeri Hanna Mäntylä on muun muassa ilmaissut asian seuraavasti: ""Tästä tulee dominoefekti: kaikki muukin ajetaan alas."" Ääni näyttää nyt muuttuneen kellossa, kun perussuomalaiset ovat päässeet hallitukseen. Kysynkin teiltä edustajilta, jotka nyt olette täällä puolustamassa tätä hallituksen esitystä: Oletteko todella tämän takana? Haluatteko keskittää näin valtavasti kuin hallitus nyt haluaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-08T18:39:46,2016-11-08T18:40:56,Tarkistettu,1.1 2016_110_168,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun edustaja Henriksson esitti kysymyksen, niin siltä osin vastaan, että kuten aikaisemmin sanoin, 12 aluetta on kompromissi. Omasta puolestani 15 tai 18:kin aluetta olisi parantanut vanhaa tilannetta merkittävästi. Järjestäjien määrä olisi vähentynyt useista sadoista 18:aan. Ei siinäkään olisi mitään vikaa sote-järjestelynä ollut, mutta kuten sanottu, tämä on kompromissi ja tämän mukaan nyt mennään. (Anna-Maja Henriksson: Eli takki on kääntynyt!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-08T18:41:10,2016-11-08T18:41:41,Tarkistettu,1.1 2016_110_169,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_110_170,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä esitetään opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin. Sitä voidaan pääsääntöisesti pitää aivan hyvänä ratkaisuna monen opiskelijan kohdalla, mutta siitä huolimatta tämä esitys herättää huolenaiheita, mitä tulee sekä niiden noin 40 000 opiskelijan asemaan, jotka jäävät kokonaan asumistuen piirin ulkopuolelle, että erityisesti perheellisten opiskelijoiden taloudelliseen asemaan tulevaisuudessa. Tämän esityksen keskeinen kipukohta on myöskin se, että menoja, jotka syntyvät siitä, että tätä uudistusta tehdään, pyritään kattamaan asumistukijärjestelmän sisältä, mikä tarkoittaa lisää säästöjä, jotka kohdistuvat kaikkiin asumistuen saajiin. Opiskelijoiden nykyisen asumislisän ongelma on sen riittämätön taso sekä se, että se ei huomioi asumiskustannusten eroja eri paikkakunnilla. Muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan yksi opiskelijoiden suurimmista menoeristä tällä hetkellä on asuminen ja iso osa opiskelijoista käyttääkin koko opintotukensa asumismenojen kattamiseen. Lisäksi monella paikkakunnalla pelkkä vuokran maksaminen edellyttää lisätuloja. Yleisen asumistuen piiriin siirtämisen hyvä puoli on se, että eri paikkakuntien suuret erot vuokra-asumisen kustannuksissa tulevat paremmin huomioiduiksi kuin opiskelijoiden asumislisässä. Yleinen asumistuki on myöskin ympärivuotinen. Siihen liittyy kuitenkin myös ongelmia, joihin tulisi kiinnittää huomiota tämän siirron toteuttamisen yhteydessä. Ne liittyvät siihen, että yleistä asumistukea myönnettäessä samassa osoitteessa asuvien henkilöiden katsotaan yleensä automaattisesti muodostavan yhden ruokakunnan, jonka taloutta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Lain määrittelystä johtuen yhdessä asuvien mutta ei avoliitossa olevien asumistuen hakijoiden on ollut vaikeaa osoittaa, että kyse ei ole avoliitosta, jos määritellyt kriteerit tai osa niistä eivät täyty. Tämä voi johtaa ongelmiin sellaisissa talouksissa, joissa esimerkiksi opiskelijat ja työssäkäyvät asuvat yhdessä, sekä tilanteissa, joissa asutaan kimppakämpässä. Erilaiset yhdessä asumisen muodot ovat yleistyneet, erityisesti nuorten aikuisten kohdalla, vuokrien nousun myötä. Opiskelijoiden yleisen asumistuen piiriin siirtämisen yhteydessä asumistukea tulisi kehittää yksilöllisempään suuntaan ja varmistaa, että esimerkiksi kimppakämpissä asuvat jaetaan omiin ruokakuntiinsa. Suuri huolenaihe kuitenkin liittyy perheellisten opiskelijoiden taloudelliseen asemaan, joka tulee heikkenemään, jos opintorahaan ei tämän siirron yhteydessä säädetä huoltajakorotuksesta, jota ei otettaisi huomioon tulona asumistukea määriteltäessä. Kuten tiedämme, Suomi on tällä hetkellä ainoa Pohjoismaa, jossa perheellisille opiskelijoille ei osoiteta mitään erillistä tukea eikä opiskelijoiden perheellistymistä millään lailla huomioida opintotuessa. Tällä hetkellä perheelliset opiskelijat ovat olleet yleisen asumistuen piirissä, mutta tällä hetkellä opintorahaa heidän kohdallaan ei lasketa tuloksi ansiotulojen tapaan yleistä asumistukea määriteltäessä. Nyt tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tästä luovutaan, mikä tarkoittaa sitä, että erityisesti perheellisten opiskelijoiden toimeentulo tulee laskemaan tämän uudistuksen myötä. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että lapsiperheiden keskimääräisen tuen määrä laskisi uudistuksesta johtuen 27 eurolla kuukaudessa, ja tämä olisi suurempi kahden huoltajan perheissä, joissa se olisi keskimäärin 41 euroa kuukaudessa, ja yksinhuoltajaperheissä sitten 17 euroa kuukaudessa. Ammattikorkeaopiskelijoiden järjestö Samok on myöskin arvioinut, että perheellisen opiskelijan käytettävissä olevat tulot voivat laskea jopa 1 700 euroa vuodessa, kun myös huomioidaan hallituksen suunnittelemat leikkaukset opintotukeen. Toinen keskeinen ongelma, kuten mainittua, tässä esityksessä on se, että näitä menoja katetaan asumistukijärjestelmän sisältä, mikä tarkoittaa sitä, että enimmäisasumismenoja ei koroteta ensi vuonnakaan — se on siis kolmas vuosi peräkkäin, jolloin niitä ei koroteta — minkä lisäksi lisäsäästöjä vielä haetaan sillä, että enimmäisasumismääriä lasketaan tietyissä kuntaryhmissä. Vasemmistoliitto siis katsoo, että hallituksen on ryhdyttävä toimiin erityisesti perheellisten opiskelijoiden aseman parantamiseksi. Tarve huoltajakorotukselle on hallituksen leikkausten jälkeen ja tämän uudistuksen jälkeen suurempi kuin koskaan aikaisemmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-08T18:42:06,2016-11-08T18:47:43,Tarkistettu,1.1 2016_110_171,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin on sinänsä kannatettava ja selkeyttä lisäävä asia. Rinnakkaiset järjestelmät samasta asiasta helposti lisäävät kokonaiskustannuksia hallinnoinninkin takia. Ei liene tarkoitus työllistää etuuskäsittelijöitä rinnakkaisilla järjestelmillä vaan tuottaa selkeitä palveluita tuensaajille. Se on myös heidän intressinsä. Totta kai itse asumistukijärjestelmää sinänsä tulee kehittää. Järjestelmät on rakennettu niin monimutkaisiksi, että väliinputoamisia voi aina tapahtua, kun muutoksia tehdään, ja sellaiset tulee sitten vain korjata. Noin muutenkin tässä lakiesityksessä käy ilmi tämän lainsäädännön vaikeus, että tekemällä lakiin yhden yhdenmukaisuutta lisäävän toimenpiteen voi muualla seurata ongelmia. Tarkoitan esimerkiksi kansanopistoissa maksullisilla linjoilla opiskelevien asemaa. He opiskelevat sisäoppilaitoksissa yhteisöllisen pedagogiikan mukaisesti eivätkä välttämättä solmi asumisestaan vuokrasopimuksia, joista yleistä asumistukea voisi saada. Niinpä kiitänkin hallitusta siitä, että tässä lakiesityksessä on huomioitu tämä kansanopistojen tarve ja ollaan esittämässä, että asumisen tuki säilyisi ennallaan Suomessa kansanopiston mutta myös liikunnan koulutuskeskuksen ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen maksullisilla linjoilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-08T18:47:44,2016-11-08T18:48:59,Tarkistettu,1.1 2016_110_172,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Puhemies! Kyseessä on todella merkittävä opiskelijoiden sosiaalipoliittinen uudistus, ja tämä todistaa, että vastoin opposition kritiikkiä kyllä hallituksella on tasa-arvoistamislinja ja ei todellakaan hallituksella ole päätavoitteena tai ylipäätänsä tavoitteena se, että opiskelijoilta leikattaisiin ja heitä kurjistettaisiin. Kyllä tässä on sosiaalinen ajattelu taustalla. Opiskelijat asetetaan samaan tasa-arvoiseen tilanteeseen muiden vuokralla asuvien, asumistukea saavien kanssa. Mutta sen sijaan suurena vaarana on, että jättimäiset ja ahneet vuokrataloyhtiöt, sellaisetkin, joita on tuettu verovaroin, jatkavat sellaista toimintaansa, mistä mediassa on viime aikoina julkisuudessa kerrottu: voitot tuloutetaan omistajille sen sijaan, että niillä pidettäisiin rakennuskanta kunnossa tai jopa rakennettaisiin uusia asuntoja. Eli lapsi menee pesuveden mukana viimeistään silloin, kun opiskelijat haluavat muuttaa kalliimpiin asuntoihin. Vuokrat nousevat, ja lisälasku siirtyy vuokranmaksajille, ja esimerkiksi ay-liikkeen omistama vuokrataloyhtiö käärii osinkoja. Tämä ei voi olla oikein. Nimenomaan hallituksen pitää seurata tätä uudistusta, mitä tästä seuraa, kuka lopulta hyötyy. Hallituksen tavoitteen pitää olla, että opiskelija on se hyötyjä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-11-08T18:48:59,2016-11-08T18:50:49,Tarkistettu,1.1 2016_110_173,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys, joka sinänsä on kokonaisuudessaan askel parempaan suuntaan, ei todellakaan ole aivan ongelmaton, kuten jo näissä edeltävissä puheenvuoroissa on tullut esille. Hyvää on lyhyesti se, että uudistus parantaa etenkin yksin asuvien opiskelijoiden, pienituloisten opiskelijoiden asemaa, nimenomaan sellaisten, jotka maksavat nyt korkeita asumismenoja. Mutta suurimmat ongelmat liittyvät tosiaan siihen, että toisin kuin tämä opiskelijoiden nykyinen asumislisä, tämä yleinen asumistuki ei ole yksilökohtainen vaan se on nimenomaan ruokakuntakohtainen, ja siitä seuraa erilaisia ongelmia. Olen edustaja Kivelän kanssa samaa mieltä siitä, että näiden ongelmien vuoksi, joita tähän lakiesitykseen liittyy, on aiheellista tehdä varmasti monenlaisia seurantaponsia. Esimerkiksi asuntopolitiikan kannalta tällä voi olla merkittäviä seurauksia. Voi olla niin, että kun yhdessä seurustelukumppanin tai puolison kanssa asuminen ei enää taloudellisesti yksinkertaisesti ole mahdollista, niin nykyistä useampi joutuu valitsemaan yksin asumisen nykyistä kalliimmassa asumismuodossa, mikä varmaan tulee nostamaan sitten yksiöiden hintoja, jotka jo nyt ovat aika kohtuuttomia isoissa kaupungeissa. Tässä kohtaa voi mainita esimerkiksi sen, että Helsingissä kaikkein nopeimmin kasvava asunnottomien joukko on nimenomaan helsinkiläisten perheiden omat nuoret, joilla ei ole varaa asua omassa asunnossa tai ylipäätänsä missään. Eli tässä puhutaan köyhyyspolitiikankin näkökulmasta aika vakavasta asiasta. Ja sitten nämä perheelliset opiskelijat, joiden toimeentulo heikkenee: on selvää, että opintotukeen tarvittaisiin vihdoin huoltajakorotus, jotta voitaisiin parantaa näiden opiskelijoiden asemaa, joilla jo on lapsia. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-08T18:50:50,2016-11-08T18:53:00,Tarkistettu,1.1 2016_110_174,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä on hallituksen esitys, joka liittyy olennaisesti opintotukimuutoksiin, joita on jo linjattu hallitusohjelmassa. Tässä yhteydessä on kyllä mainittava, että vaikka ikävä kyllä joka puolelle näitä säästöjä kohdistuu ja myös opintotuki saa osansa, niin tällä muutoksella, mikä nyt yleiseen asumistukeen tehdään opiskelijoitten kohdalla, itse asiassa isolla osalla, suurimmalla osalla, opiskelijoista opintoaikana saatava tuki valtiolta paranee. Tämä on merkittävä asia tässä yhteydessä, erityisesti yksin asuville ja kaupungeissa, joissa on korkea vuokrataso — tämä on nimenomaan kädenojennus siihen, että tosiaan näitä korkeita vuokria siellä joudutaan maksamaan. Kun tämä vuokrataso on korkea näissä isoissa kaupungeissa ja kun pelätään sitä, että se vielä nousee esimerkiksi tämmöisen esityksen myötä, niin on tunnustettava kyllä se, että tämä ei koske pelkästään opiskelijoita vaan myös muita pienituloisia ryhmiä. Ja se, miten tähän vuokratason nousuun puututaan, on aivan oma asiansa, ja kyllä, siihen todellakin pitäisi puuttua ja tämä rahastus tiettyjen tahojen kautta lopettaa. Mutta nyt tässä kohdassa puhutaan opiskelijoista, ja se, että toisen asteen opiskelijat ja korkea-asteen opiskelijat nyt siirtyvät yleisen asumistuen piiriin, on tervetullut uudistus, mitä ovat opiskelijajärjestöt ajaneet jo pitkään. Nyt se toteutetaan ja nimenomaan opiskelijat asetetaan muitten pienituloisten kanssa nyt yhdenvertaiseen asemaan. Järjestelmä myös yksinkertaistuu. Se, mikä on tässä haasteena, on tämä perheellisten opiskelijoitten tilanne, joka tiedostetaan. Todellakin esimerkiksi keskusta on pitkään ajanut sitä, että huoltajakorotus olisi sellainen asia, joka pitäisi toteuttaa opintotuen osana, ja tässä yhteydessä pitää keväällä kyllä viimeistään käydä se keskustelu, että tämä huoltajakorotus toteutetaan tässä yhteydessä, että perheellisten opiskelijoitten asema ei heikkene sinänsä muuten erittäin hyvän uudistuksen yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-11-08T18:53:00,2016-11-08T18:55:03,Tarkistettu,1.1 2016_110_175,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itse olen aina lähtenyt siitä, kun opintotuesta puhutaan ja kun puhutaan muistakin etuuksista, että opintotuki on ennen kaikkea sosiaaliturvaa. Mielestäni tämä uudistus, josta nyt keskustelemme, kehittää meidän opintotukijärjestelmän kokonaisuutta nimenomaan sosiaaliturvan suuntaan. Yleistä asumistukea saavat ne, ketkä ovat eniten sen tarpeessa, ja nytten tämän uudistuksen myötä — vaikka onkin näin, että osalla tämä asumisen tuki heikkenee — ne, ketkä sitä eniten tarvitsevat, tulevat jatkossa sitten saamaan enemmän tätä asumistukea. Tämä on myös, niin kuin edustaja Jarva tässä aikaisemmin totesi, monien opiskelijajärjestöjen pitkäaikainen tavoite, ja siinäkin mielessä on hienoa, että tämä nyt etenee läpi. Arvoisa puhemies! Asumistukijärjestelmän yhtenäistäminen on myös ollut pitkään sosiaaliturvajärjestelmämme uudistamisen tavoite, ja tämä myöskin sitä sitten osaltaan palvelee. Sinänsä nyt opintotukijärjestelmään tulevat muutokset, joita myöhemmin tänään keskustelussa käsitellään, myös liittyvät tähän, ja tämä varmasti parantaa siihenkin peilaten sitten niiden heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden asumisen tuen tasoa. Tässä nyt on viitattu tähän kimppa-asumiseen, joka varmasti on monien opiskelijoiden kohdalla haaste nyt, kun tulee tämä uusi järjestelmä. Yhdyn kyllä siinä niihin puheenvuoroihin, että tätä asiaa on tarkasteltava ja pyrittävä kehittämään tätä asumistukijärjestelmää siihen suuntaan, etteivät sitten tällaisista ihan taloudellisista syistä saman katon alla asuvat opiskelijat joudu eriarvoiseen asemaan tämän uudistuksen myötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-11-08T18:55:03,2016-11-08T18:57:03,Tarkistettu,1.1 2016_110_176,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten tässä on tullut esille, tässä lakiesityksessä on kyllä paljon semmoisia hyviä elementtejä, jotka parantavat nykyistä tilannetta monien opiskelijoiden kohdalla. Mutta itsekin kyllä yhdyn siihen huoleen, mikä tässä on tullut, että yksinhuoltajaperheiden ja lapsiperheiden asumistuki vähenee, ja sen takia olisi kyllä ensisijaisen tärkeää, että tämä huoltajakorotus saataisiin opintotukeen. Toisaalta myös huolestuttaa se, että kun opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin, niin siitä aiheutuvat lisäkustannukset katetaan nyt asumistuen enimmäisasumismenoja rajoittamalla elikkä muiden pienituloisten asumistukea leikkaamalla. Mehän tiedämme, että tästä varmaankin tulee tulevaisuudessa osa valumaan toimeentulotukeen, elikkä sieltä joutuu sitten osa pienituloisista enemmän hakemaan tukea omaan elämiseensä. Olisikin syytä miettiä, miten varmistetaan se, että tämä ei nyt aiheuta kaikkein pienituloisimmille muille kuin opiskelijoille lisäheikennyksiä. Kaiken kaikkiaan varmaan meidän asumistukijärjestelmä kyllä vaatii ihan perusteellista remonttia. Siitä on paljon nyt viime aikoina puhuttu, että meillä on tilanne, jossa varsinkin monissa kasvukeskuksissa asuminen on niin kallista, että edes palkkatyötä tekevillä ei ole mahdollisuutta sitä kustantaa ilman erillisiä tukia, saati sitten jos on palkkatuen ulkopuolella. Tämä on mielestäni semmoinen asia, missä meidän pitäisi miettiä kokonaisuudistusta. Sinänsä tämä palanen varmaan on ihan hyvä, mutta kuten tässä on tullut esille, on syytä seurata sitä, miten tämä kehittyy, ja varmistaa se, että asumiskustannukset eivät karkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-08T18:57:04,2016-11-08T18:59:06,Tarkistettu,1.1 2016_110_177,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhdyn näihin puheenvuoroihin, joissa todetaan yleisellä kannalla, että hallituksen esitys on hyvä. Se parantaa ennen kaikkea yksin asuvien opiskelijoitten asemaa ja huomioi myös paremmin todelliset asumiskustannukset, mutta kuten täällä on todettu, ongelmia syntyy heti välittömästi siinä tilanteessa, kun esimerkiksi kaksi opiskelijaa haluaisi asua yhdessä. Tämmöinen yksittäisen asumislisän ja henkilökohtaisen asumistuen huomioiminen jää harkinnanvaraiseksi, ja sitä kautta tulee ongelmia, elikkä tämä palauttaa niin sanotun ruokakuntakohtaisen asumisen, ja sitä kautta varmaan entistä useampi opiskelija haluaa asua yksin ja pienessä asunnossa. Kannan myös suurta huolta nimenomaan opiskelijalapsiperheistä. Meillä on tällä hetkellä 45 000 perheellistä opiskelijaa, joista 60 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Nyt kun tämä asumistukijärjestelmä muuttuu, tämä tulee myös entisestään heikentämään heidän asemaansa, mutta tähän liittyy koko opintotukijärjestelmän uudistus, joka ei sinällään tue millään tavalla perheellisiä opiskelijoita. Tästä syystä tuen myös vahvasti sitä, että huoltajakorotus on vähimmäisasia, joka opiskelijaperheelle pitäisi mahdollistaa, sekä perheellisille opiskelijoille myös ansaintarajan nostaminen, jotta he pystyisivät omilla tuloillaan myös paremmin elättämään oman perheensä ja sitä kautta sitten, voisiko sanoa, pääsisivät pois tästä lapsiperheköyhyydestä, joka opiskelijaperheillä tällä hetkellä on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-08T18:59:11,2016-11-08T19:01:07,Tarkistettu,1.1 2016_110_178,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin sellainen yllättäväkin tieto kollegoille, mitä ette ehkä tienneet ja mikä voi sotia vastoin teidän perinteisiä käsityksiänne: En tiedä, tiesittekö — mutta nyt ainakin tämän jälkeen tiedätte — sen, että keskustan kannattajista yhtä paljon tai enemmän kuin maanviljelijöitä on opiskelijoita. Keskusta on perinteisesti opiskelijoitten puolue. Keskusta on perinteisesti myös perusturvapuolue, ja siihen liittyen tietysti tuntuu hyvältä käsitellä tällaista esitystä, tämähän on saanut runsaasti kiitosta jo täällä salissa. Toki näitä haasteitakin tässä esityksessä on, mutta voi sanoa, että jonkinlaista yksimielisyyden henkeäkin on ollut havaittavissa pitkästä aikaa tämän suuren salin keskustelussa. Myös opiskelijajärjestöt ovat toivoneet tätä opiskelijoitten siirtymistä yleiseen asumistukijärjestelmään, ja siihenkin liittyen nyt ollaan vastaamassa opiskelijoitten toiveisiin. Tämä yleiseen asumistukeen siirtyminen opiskelijoitten asumisen tukemisessa auttaa, kuten aiemmat puhujat ovat jo hyvin kuvanneet, erityisesti niitä opiskelijoita, jotka tukea tarvitsevat, sellaisilla paikkakunnilla, sellaisissa kaupungeissa opiskelevia, missä on korkea vuokrataso, yksin asuvia opiskelijoita. Voidaan odottaa, että tämä myös tulee jonkin verran vaikuttamaan valmistumisaikoihinkin, kun ei ehkä tarvitse ihan niin monta sivutyötä tehdä siinä opintojen yhteydessä. Yhdyn myös niihin toiveisiin, mitä täällä salissa on esitetty siitä, että voitaisiin saada huoltajakorotus aikaiseksi perheellisille opiskelijoille. Tämä on ollut semmoinen hanke, jota on varmasti jo ainakin 5 plus vuotta tai 10 vuotta pohdittu, ja tämä on varmaan sellainen asia, että esimerkiksi hallituksen puoliväliriihessä kannattaa asiaa pohtia. Muutenkin, puhemies, ehkä haluan tässä ottaa yleisellä tasolla kantaa meidän asumistukijärjestelmään. Se on tällä hetkellä erittäin monimutkainen, maksaa erittäin paljon, ja se valuu aika paljon yksityisten vuokranantajien taskuihin. Ehkä tätä asumistukijärjestelmää pitäisi muutenkin järkeistää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-11-08T19:01:08,2016-11-08T19:03:19,Tarkistettu,1.1 2016_110_179,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Asumistukijärjestelmää ja ylipäätään asuntopolitiikkaa pitäisi katsoa aina kokonaisuutena. Sinänsä on tervetullutta, että opiskelijat saavat nyt, niin kuin kaikki muutkin asumistuen tarpeessa olevat ihmiset, ympärivuotisen turvan, koska ei ole ollut perusteltua se, että osa ihmisistä saa 12 kuukautta asumistukea ja osa huomattavasti vähemmän kuukausia. Mutta opiskelijan elämä on hyvin vaihtelevaa. Usein se, kuka on asuinkumppanina, vaihtelee sen mukaan, miten kaverit valmistuvat ja miten heidän opintonsa toimivat. Toisena vaihtelee usein myös se paikkakunta, jolla ollaan, koska opiskelijat ovat hyvin paljon työn perässä liikkuva joukko, kesätöiden perässä nimittäin, ja toisaalta myös tulotasot vaihtelevat sen mukaan, miten keikkatöitä onnistuu saamaan tai miten kesätöitä onnistuu saamaan ja miten opintoja niihin yhteensovittamaan. Kun hallitus paljon peräänkuuluttaa norminpurkutalkoita, niin toivoisin, että valiokunta erityisesti katsoisi tästä näkökulmasta sitä, miten näitä asumistuen mukaisia tulorajoja sitten tosiasiallisesti käsitellään, koska vaikka periaatteessa uudistus on ilman muuta hyvä ja kannatettava, niin voi olla, että siinä käytännössä tulee monta sellaista mutkaa, jotka tuovat viiveitä siihen toimeentuloon, mikä opiskelijoille kuitenkin on kuukausittain erittäin tärkeä, kun opintotuen osuus yhä edelleen on hyvin pieni osa siitä toimeentulosta. Huoli tietysti liittyy opiskelijaperheisiin, koska he ovat ne, jotka tässä ilmiselvästi ovat häviäjäpuolella, ja siellä puolella tämä ikään kuin huoltajakorotus olisi se, joka olisi paras vastaus tähän murheeseen. Jos sitä etsitään asumistuen kautta, niin voidaan joutua vielä monimutkaisempiin järjestelyihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-08T19:03:20,2016-11-08T19:05:03,Tarkistettu,1.1 2016_110_180,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en kiellä sitä, etteikö tämä olisi parannus joidenkin pienituloisten opiskelijoiden kohdalla, mutta kyllä nämä hallituspuolueiden edustajien puheet sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta kuulostavat nololta hurskastelulta, kun otetaan huomioon muun muassa se esitys, josta tullaan keskustelemaan vielä myöhemmin tänään, eli opintorahaan kohdistuva jättimäinen leikkaus. Eli kyllä tämä hallituksen politiikka kokonaisuudessaan, jos tarkastellaan opiskelijoiden näkökulmasta, on kaikkea muuta kuin sosiaalisesti oikeudenmukaista. Opintorahaan siis kohdistetaan suurin yksittäiseen etuuteen kohdistuva leikkaus. Että se on tämä opiskelijapuolue keskustan arvovalinta leikkausten osalta. Jos hallitus olisi halunnut tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa tämän asumistukiuudistuksen yhteydessä, niin ette olisi kattaneet näitä lisämenoja asumistukijärjestelmän sisältä, jolloin se kohdistuu, kuten tässä todettiin, kaikkiin muihinkin pienituloisiin asumistuen saajiin, ja olisitte jo tässä vaiheessa antaneet lupauksen siitä, että tämä huoltajakorotusasia hoidetaan. Nyt tämä jää teidän lupauksenne varaan. Toivotaan, että tämä lupaus ei ole katteeton.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-08T19:05:03,2016-11-08T19:06:18,Tarkistettu,1.1 2016_110_181,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp," Arvoisa puhemies! On ihan totta, mitä edustaja Andersson sanoi, että tässähän on puutteita ja eletään taloudellisesti vaikeaa aikaa. Joudutaan nipsimään ja napsimaan joka suunnalta, tekemään heikennyksiä. Eihän sitä kannata kieltää. Sitä suuremmalla syyllä pitää kiittää sellaisia esityksiä, missä satsataan, ja tämä on sellainen. Opiskelijoitten reilumpi asuminen — minusta se on erittäin sosiaalisesti oikeudenmukainen ratkaisu. Yli 60 prosenttia opiskelijoista kuitenkin voittaa tällä ratkaisulla, noin 120 000 opiskelijaa voittaa tällä ratkaisulla. Minusta se koskee aika suurta joukkoa opiskelijoita. Tuosta huoltajakorotuksesta voisi todeta sen, että edustaja Anderssoninkin puolue taisi viime hallitusyritelmässä olla mukana. Miksi te ette silloin antaneet lupauksia, joita olisitte voineet pitääkin siellä hallituksessa? Nyt sitten vaaditaan kaikenlaista oppositiossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-11-08T19:06:22,2016-11-08T19:07:14,Tarkistettu,1.1 2016_110_182,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viitaten edustaja Anderssonin puheenvuoroon: Suurimmalla osalla opiskelijoista todellakin tukitaso opintojen aikana nyt nousee, täysin siis nousee rahamäärä näistä opintotukileikkauksista huolimatta. Ja koska nyt siirrytään tällaiseen järjestelmään, joka on tasavertaisempi opiskelijoille ja myös muitten pienituloisten kesken yhdenvertaisempi, niin tätä tukea jaetaan jatkossa oikeudenmukaisemmin: On niitä, jotka eivät sitä tukea tarvitse, perheitä, joissa esimerkiksi puoliso on hyvätuloinen, korkeatuloinen — eiväthän he silloin sitä tukea tarvitse. Nyt sitä tukea voidaan lisätä useammille, nimenomaan korkean vuokratason kaupungeissa. Tämä on ollut nimenomaan se ongelma, kun opintotuki ei riitä näitten asumismenojen kattamiseen. Tällä esityksellä me nimenomaan vastaamme tähän isoimpaan ongelmaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-11-08T19:07:14,2016-11-08T19:08:14,Tarkistettu,1.1 2016_110_183,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kyllä huomauttaa, että vaikka tässä jotkut hyötyvät, niin noin 50 000 opiskelijaa tässä menettää. Ja kun me puhumme siitä, että meidän pitäisi lyhentää opiskeluaikoja, että ihmiset pääsisivät töihin aikaisemmin, pääsisivät työn syrjään kiinni, niin tämä ei kyllä ainakaan edesauta sitä. Se, että joillakin menee paremmin tämän uudistuksen takia, on hyvä asia heille. Mutta on syytä muistaa ne, joilla tämä pienentää toimeentuloa: tämä pienentää toimeentuloa esimerkiksi opiskelijoiden lapsiperheillä. Tämä on siinä suhteessa erittäin huono asia, ja varsinkin kun otetaan huomioon muut indeksisidonnaisten etuuksien leikkaukset, niin tämä kyllä heikentää opiskelijoiden asemaa. Tämä lisää opiskeluaikaa, ja se on erittäin huolestuttavaa meillä Suomessa. Meillä kestää liian kauan aikaa valmistua maisteriksi ja päästä työhön kiinni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T19:08:18,2016-11-08T19:09:17,Tarkistettu,1.1 2016_110_184,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Andersson, ja sitten siirrytään puhujalistaan. Täällä pyytävät vastauspuheenvuoroja samat edustajat, jotka ovat pyytäneet myöskin varsinaisia puheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_185,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä edustaja Kurviselle ja edustaja Jarvalle: Minä puhuin nimenomaan tämän hallituksen kokonaisuudesta eli siitä, minkälaisesta opiskelijanäkökulmasta politiikkaa tehdään ja mitä muutoksia opintotukeen tulee. Edellisellä kaudella vasemmistoliitto teki erittäin kovaa työtä niin opintotuen puolustamisessa leikkauksilta kuin sen eteen, että opintotuki saatiin sidottua indeksiin. Miten kävi opintotuen osalta heti, kun Sipilän hallitus tuli? Te poistitte opintotuen indeksisidonnaisuuden, ja nyt te esitätte 120 miljoonan euron leikkaukset opintorahaan. Kun tässä edustaja Kurvinen puhuu pienistä nipsahduksista ja napsahduksista, niin en minä kyllä kutsuisi 120 miljoonan säästötavoitetta opintotuen osalta pieneksi napsahdukseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-08T19:09:20,2016-11-08T19:10:17,Tarkistettu,1.1 2016_110_186,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_187,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Iso ongelma tässä laissa liittyy siihen, että laista seuraavat kustannusmuutokset rahoitetaan yleisen asumistuen sisältä, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että jatkossa siis, kyllä, jaetaan enemmän tukea joillekin mutta tosiaan harvemmille kuin nykyään. Ja se tarkoittaa sitä, että osa opiskelijoista väistämättä häviää. Kaikkein surullisinta on se, että häviäjiin kuuluu nimenomaan näitä pienituloisia lapsiperheitä, elikkä voi arvioida, että lapsiköyhyys yhteiskunnassa syvenee ja kasvaa. Sitten toisaalta voi huomauttaa ihan asuntopolitiikan näkökulmasta, että sitä, että leikataan jo nykyisellään liian niukkaa asumistukea kolmannessa ja neljännessä kuluryhmässä asumistuen puolella, ei voi pitää asuntopoliittisesti perusteltuna, se on vain keino rahoittaa tämä uudistus. Harmillisena pidän itse myöskin ideologisesti sitä, että tähän lakiesitykseen sisältyy se ideologia, että pyritään ohjaamaan opiskelijoita ottamaan opintolainaa nykyistä enemmän. Se on sosiaalipoliittisesti arveluttavaa, koska osa potentiaalisista opiskelijoista sitten ajattelee sillä tavalla, että koska heillä ei ole varmuutta toimeentulosta, niin he eivät uskalla lähteä opiskelemaan laisinkaan, kun järjestelmästä tehdään opintolainapainotteinen. Tämä on tosiasia. Sitten myöskin jonkin verran kyseenalaisena pidän sitä ajatusta, että kun ajatellaan, että yleinen asumistuki on ruokakuntakohtainen, eli siinä otetaan sitten huomioon kaikkien taloudessa asuvien tulot, niin se ohjaisi siihen, että tehdään työtä vähemmän ja valmistutaan nopeammin ja (Puhemies koputtaa) edetään uralle nopeammin. Näin ei välttämättä käy. Ensinnäkin on paljon semmoisia akateemisia uria, joissa työllistyminen opintojen jälkeen on paljon helpompaa, (Puhemies koputtaa) jos on ollut mahdollisuus opintojen aikana tehdä jonkin verran töitä, ja sitten toisekseen... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja Alanko-Kahiluoto, nyt minä pyydän teitä siirtymään puhujapönttöön.] Okei, otan kohta uuden puheenvuoron.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-08T19:10:19,2016-11-08T19:12:46,Tarkistettu,1.1 2016_110_188,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Kun oli 2.15 jo aikaa mennyt, niin sen takia näin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_189,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden siirtäminen yleiseen asumistukeen tietenkin poistaa päällekkäisyyksiä asumisen tuissa ja vähentää tuelta toiselle siirtymisen ongelmia. Tämä on tietenkin hyvä asia näissä norminpurkutalkoissa. Hyvää on myöskin se, että yksin asuvien ja pienituloisten opiskelijoiden tulotaso paranee ja kesäajan katkosta ei enää tule, niin kuin tähän saakka on tullut, se on ehdoton parannus tässä asiassa. Myöskin se on hyvä asia, että asumistukea nyt sitten maksetaan yksin asuvalle alle 18-vuotiaalle opiskelijalle. Se on nyt mahdollista, aikaisemmin ei ollut. Mutta se, että 50 000 menettää uudistuksen johdosta asumisen tuen ja että tällä on kielteisiä vaikutuksia lapsiperheitten toimeentuloon, on erittäin huolestuttavaa. On muistettava, että tässä maassa on 120 000 — 120 000, se on kaksi kertaa enemmän kuin Vaasassa asukkaita — köyhää lasta. Ja meillä on liki miljoona ihmistä, jotka elävät alle köyhyysrajan. Sitä tilastoa minulla ei ole, kuinka moni näistä 120 000 lapsesta on opiskelijoiden lapsia, mutta voinpa melkein vannoa, että opiskelijoiden lapset kuuluvat tähän köyhien lasten joukkoon. Tämä on asia, johon meidän pitäisi kiinnittää huomiota. Tämä on juuri sitä, mitä tämä hallitus tekee — kiillottaa yhdeltä puolelta mutta ei malta nostaa sitä lanttia toisinpäin ja katsoa, mitä se aiheuttaa. Nyt kun tämä tilanne on tämä, minä haluaisin tietää kustannusvaikutukset siitä, kuinka paljon toimeentulotukimenot tulevat nousemaan, jollemme me ota millään tavalla huomioon näitä lapsiperheitä emmekä ota näitä 50 000:ta opiskelijaa, jotka menettävät tässä. Hallituksella on vastuu siitä. Ei voida vain ajaa yksien asioita, pitää ajaa kaikkien asioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T19:12:54,2016-11-08T19:14:57,Tarkistettu,1.1 2016_110_190,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Asumistuki opiskelijoillekin ympärivuotiseksi on kyllä kannatettava ja hyvä asia, ja tämä tulee kattamaan paremmin näitä vuokrakustannuksia. Mutta yhdyn niihin puheenvuoroihin, joissa tätä perheellisten opiskelijoiden asemaa, huoltajakorotusta, on esillä pidetty. Itse asiassa tätä samaa keskustelua on käyty kyllä eduskunnassa monen aiemmankin hallituksen aikana. Itse olen kohta 10 vuotta täällä ollut ja muistan, että koko sinä aikana on tämäntyyppistä keskustelua ollut, ja sen takia itse toivoisin, että meiltä poliitikoilta löytyisi yhteistä tahtoa. Itse uskon, että tämä on lähes sellainen kysymys, että salin vasemmalta laidalta oikeaan laitaan voitaisiin löytää ratkaisu, joka olisi hyvin oikeudenmukainen opiskelijoiden näkökulmasta, ja pystyttäisiin käyttämään nämä rahat niin, että se mahdollistaisi nykypäivää paremmin täysipäiväisen opiskelun. Itse toivon tällaista kokonaisuudistusta, jota voitaisiin tehdä jopa parlamentaarisesti. Tämä asia on mielestäni niin tärkeä. Mallin pitää olla kannustava. Asumistuki, opintoraha, opintolaina ‑kokonaisuus varmasti tulevaisuudessakin tulee olemaan. Itse olen pitänyt myös esillä sitä huolta, että meillähän opiskelijat ovat itse asiassa ainoat, joita rangaistaan ahkeruudesta. Olen joskus verrannut siihen, että maataloudessa saadaan tuotantotukea, kun tehdään tulosta, mutta opiskelija ei saa, jos hän on vielä sen opiskelun rinnalla ahkera eli haluaa vielä hankkia itselleen työkokemusta. Itse olen puhunut myös näiden vapaan tulon rajojen korottamisen puolesta tai jopa poistamisen puolesta. Itse en tässä salissa syyllisty siihen, että vähättelisin opiskelijoille tulevia leikkauksia. Minun mielestäni ne ovat kovia. Ne ovat poikkeuksellisen kovia näinä vaikeinakin aikoina, ja niitä on erittäin vaikea puolustaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-08T19:14:58,2016-11-08T19:17:05,Tarkistettu,1.1 2016_110_191,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Herra puhemies! Tietysti on aina helppo olla, kun ei vastuussa ole, sellainen puhdasoppinen, ja tietysti edustaja Andersson osoittaa nyt loistavaa puhdasoppineisuutta täällä salissa. Tietysti hänelläkin ehkä kai vähän asiat ovat kertaamatta. Kertasin tuossa edellistä vaalikautta, mutta on tainnut silloinkin, kun vasemmisto ja sen edeltäjä, vasemmistoliitto, on ollut hallituksessa, jopa oma ministerikin, teidän sukunimikaimanne, olla opintotukiministerinä leikkaamassa opintotukea. Että näinhän se menee: kun taloutta laitetaan kuntoon, niin silloin joudutaan tekemään kipeitä juttuja. Mutta onneksi nyt saadaan jotakin positiivistakin opiskelijoille. Se on erittäin hieno ja tärkeä asia. Pitää vielä todeta se, että suurin osa opiskelijoista voittaa tässä ratkaisussa. Sellaiset opiskelijat, joilla ei ole muita tuloja, ei ole palkkatuloja, ei ole sellaista avo‑ tai aviopuolisoa, joka saisi palkkatuloja, voittavat tässä ratkaisussa. Tämä on erittäin tärkeää muistaa. On tärkeää muistaa, että tämä alentaa toimeentulotukimenoja. Senkin se tekee. Sekin on erittäin järkevä ja positiivinen juttu. Mutta, arvoisa puhemies, ehkä toteaisin vielä yleisesti opintotukijärjestelmästä sen, että itsekin näen opintotuen ennen kaikkea sosiaaliturvana, mutta jos koko opintotukijärjestelmää ajatellaan juuri näitten valmistumisaikojenkin näkökulmasta, niin itse muokkaisin sitä vähän joustavampaan suuntaan niin, että myös opiskelija voisi itse valita, nostaako sitä opintotukea kokonaisuutena, esimerkiksi jos haluaa nopeasti tehdä tutkinnon, voisi nostaa lyhyen aikaa korkeampaa tukea, tai sitten jos elämäntilanteet muuttuvat, haluaa tehdä työkeikkaa, voisi nostaa pidemmän aikaa matalampaa opintotukea. Se voisi siinä vähän joustaa, koska me tiedämme — täälläkin salissa on monia, jotka ovat vähän aikaa sitten valmistuneet korkeakoulusta — että varsinkin korkeakouluopintojen loppuvaiheessa on ihan hyväkin hakea vaikka vuosi työkokemusta jostakin muualta, ja sitten saattaa vaikka maisterina saada paremminkin töitä, ja taas Suomi menee eteenpäin ja kuntoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-11-08T19:17:05,2016-11-08T19:19:06,Tarkistettu,1.1 2016_110_192,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten täällä on todettu, opiskelijoitten toimeentulo on kokonaisuus ja opintorahaa tullaan leikkaamaan hallituksen toimesta 26 prosenttia ja tulevaisuudessa opintoraha on ainoastaan 250 euroa kuukaudessa. Jokainen meistä ymmärtää sen, että ilman lainaa tai työtuloa kukaan opiskelija ei voi sillä tulolla elää. Tähän asumistukeen liittyen: On aivan totta, että meillä on tämän seurauksena 120 000 opiskelijaa, joiden asumistuki pysyy joko nykyisellään tai nousee. Mutta 54 000 opiskelijalla tämä pienenee, ja noin 23 000 opiskelijaa menettää asumistuen kokonaan. Täällä on puhuttu lapsiperheköyhyydestä ja kannettu siitä huolta, ja olen todella iloinen, että siitä keskustellaan niin vahvasti nyt. Meillä on, kuten aikaisemmin totesin jo, 45 000 perheellistä opiskelijaa, ja heistä 60 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella tälläkin hetkellä. He elävät tulevaisuudessa niillä tuilla, joita sitten hallitus leikkaa, ja käytännössä heidän erityistilannettaan ei kompensoida millään tavalla. Sen takia huoltajakorotus on vähimmäisasia, mitä heidän kohdallaan pitäisi tehdä. Olen henkilökohtaisesti ajanut jo pitkään sellaista ajattelua, että tätä ansaintarajaa perheellisten opiskelijoitten osalta pitäisi korottaa, koska heillä on huoltajavastuu ja toimeentulovastuu perheestään ja lapsestaan. Ja jos toimeentulo heikkenee, niin tämän seurauksena se käytännössä tarkoittaa sitä, että perheellinen opiskelija siirtyy työelämään, ja riskinä on, että hän keskeyttää opintonsa ja sitä kautta ei myöskään valmistu. (Puhemies koputtaa) Elikkä tämä perheellisten opiskelijoitten köyhyys ei ole millään tavalla perusteltua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-08T19:19:07,2016-11-08T19:21:18,Tarkistettu,1.1 2016_110_193,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen vaikutuksia pitää tosiaan huolella seurata, koska epäilen, että tämän lain seurauksena osa opiskelijoista joutuu vähentämään työntekoa saadakseen asumisen maksettua ja osa taas, jotta tältä välttyisi, joutuu muuttamaan erilleen puolisostaan tai kumppanistaan. Ja sitten taas työnteon kannustamisen vähentäminen ei ole ongelmatonta kaikkien kohdalla, koska tosiaan on todettu tutkimuksessa, että opiskelun aikainen työssäkäynti voi helpottaa työllistymistä opintojen valmistuttua. Olenkin sitä mieltä, että nämä yleisen asumistuen kannustinongelmat, jotka liittyvät erityisesti ruokakuntakohtaisuuteen, pitäisi tutkia erikseen ja selvittää se, olisiko edellytyksiä lisätä asumistuen yksilökohtaisuutta. Nimittäin jo tällä hetkellä tämä yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuus on iso ongelma, jos ajatellaan esimerkiksi niitä nuoria, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan, jotka joutuvat asumaan lapsuudenkodissaan sen vuoksi, että töitä tai opiskelupaikkaa ei ole. He ovat siinä asemassa, että he  eivät  voi  tehdä  edes ly-hytaikaisia töitä, jos perhe saa asumistukea, koska koko perheen tulot lasketaan tosiaan yhteen yleisessä asumistuessa. Eli tämä on merkittävä kannustinongelma, joka varmasti lisää jo nyt nuorten syrjäytymistä. Eli sen vuoksi minä kyllä katsoisin, että kun tämä askel tehdään, niin olisi aivan ehdottoman tärkeää tulevaisuudessa tarkastella sitä, voidaanko tästä yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuudesta luopua, varsinkin kun on odotettavissa, että tämä uudistus kasvattaa erityisesti yksiöiden vuokria isoissa kaupungeissa. Toiseksi, huomautan edustaja Kurviselle, joka vinoili tuolta takarivistä, että tässä toimeentulotukimenoja vähennetään, (Puhemies koputtaa) että eihän se niin ole. Tämän hallituksen esityksenkin mukaan säästöt yleisessä asumistuessa johtavat (Puhemies koputtaa) lisääntyneisiin toimeentulotukimenoihin eli viimesijaisella toimeentulotuella katetaan osittain ensisijaisen etuuden säästöjä. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja Alanko-Kahiluoto, jos tällä kertaa voisin pyytää teitä tänne puhujakorokkeelle.] Sain sanottua kaiken.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-08T19:21:19,2016-11-08T19:23:42,Tarkistettu,1.1 2016_110_194,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On surullista, että ensimmäisen kauden edustaja Kurvinen on jo löytänyt talon tavoille niin, että hänkin nyt kaivaa esimerkkejä 90-luvulta oman hallituksen tänä vuonna tekemien huonojen päätösten perustelemiseksi, mutta itse en lähde samaan mukaan. Kuten todettua, minä en ole kieltänyt sitä, etteikö tämä uudistus siis hyödyttäisi isoa osaa opiskelijoista ja ennen kaikkea pienituloisia yksin asuvia opiskelijoita. Mutta mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että tässä salissa myöskin käydään keskustelua niistä ongelmista, joita tähän esitykseen sisältyy. Haluan erityisesti kiittää niitä hallituspuolueiden edustajia, jotka täällä omissa puheenvuoroissaan ovat painottaneet tämän huoltajakorotuksen saamisen tärkeyttä. Jäämme odottamaan sitovaa lupausta hallitukselta ja ennen kaikkea tuloksia viimeistään sitten siinä ensi kevään puoliväliriihessä. Kannatan myöskin sitä, että tätä yleisen asumistuen yksilökohtaisuutta lähdettäisiin kehittämään. Se olisi äärimmäisen tärkeää tämän uudistuksen yhteydessä, mutta kuten edustaja Alanko-Kahiluotokin toi esiin, se on itse asiassa ongelma, johon olisi pitänyt puuttua jo nyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-08T19:23:44,2016-11-08T19:25:01,Tarkistettu,1.1 2016_110_195,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sotilastapaturman ja  palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden  korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä  ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_110_196,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sotilastapaturman ja  palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden  korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä  ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tämä esitys on minulle erityisen mieluisa. Kriisinhallintaveteraanit saavat vihdoin tarvitsemansa hoidon ja avun. Siitä kiitos kuuluu entiselle ministerille Carl Haglundille, nykyiselle puolustusministerille Jussi Niinistölle, entiselle ministerille Hanna Mäntylälle, nykyiselle sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja valtiovarainministeri Petteri Orpolle. Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät maailmalle. Myöhemmin arvokas työ on palkittu myös muun muassa Nobelin rauhanpalkinnolla, ja erityisesti meidän rauhanturvaajat ovat keränneet suurta arvostusta maailmalla. Meistä on tullut rauhanturvaamisen ja rauhan välittämisenkin suurvalta. Aivan yhtä suurta arvostusta nämä rauhanturvaajat eivät ole saaneet täällä kotimaassamme. Tarkoitan nyt niitä muutamaa kymmentä vakavasti fyysisesti tehtävissään loukkaantunutta ja arvoituksellisen suurta psyykkisesti loukkaantuneiden joukkoa. Kaiken kaikkiaan näissä rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaoperaatioissa on ollut mukana 60 vuoden aikana noin 45 000 suomalaista naista ja miestä, ja erilaisten tutkimusten perusteella noin 2 prosenttia operaatioihin osallistuneista sairastuu psyykkisesti. Tämä tarkoittaisi noin 900:aa kriha-veteraania. Lisäksi lähes 50 suomalaista on kuollut kriisinhallintaoperaatioissa, ja juuri pari viikkoa sitten saimme suru-uutisen jälleen yhden nuoren miehen kuolemasta koulutusjaksolla. Hänen omaisilleen osanotto. Nämä todellakin vakavienkin vammojen kanssa elävät kriha-veteraanit ovat joutuneet Suomessa mielestäni lähes nöyryytetyiksi. Maamme on lähettänyt heidät palvelemaan maatamme rauhan eteen, mutta loukkaantumisen ja haavoittumisen jälkeen ei vastuuta olekaan kannettu riittävällä tavalla, jos lainkaan. Olen tästä häpeissäni ja surullinen. Siksi itse olen tehnyt noin viisi vuotta aktiivisesti työtä tämän asian eteen ja olen tyytyväinen, että se nyt on maaliin tulossa. Jokainen rauhanturvaamistehtäviin ja kriisinhallintatehtäviin osallistunut saa tämän vuoden aikana kriisinhallintaveteraanistatuksen ja kriisinhallintaveteraanikortin. Tämän tavoitteena on nyt vakiinnuttaa sotaveteraaniemme rinnalla kriisinhallintaveteraani-käsite ja tukea näiden naisten ja miesten kriisinhallintatehtävien jälkeistä sopeutumista. Puolustusministeriö lähettää kriisinhallintaveteraanikortin automaattisesti kaikille niille, joiden nimi on yhä asevelvollisuusrekisterissä. Muut eli erityisesti yli 60-vuotiaat kriha-veteraanit voivat tilata kortin itse internetsivujen kautta. Kortilla avautuvat ovet muun muassa Valtiokonttorin tukemaan kuntoutukseen hoitolaitoksissa. Nykyisen sotilastapaturmalain kanssa on ollut nimittäin ongelmia, ja hoitoa ja hoivaa eivät ole saaneet edes vakavimmin loukkaantuneet tai haavoittuneet. Nyt laki uudistetaan ja nykyinen sotilastapaturmalaki korvataan kahdella eri lailla. Toinen laeista koskee muun muassa varusmiehiä ja siviilipalvelusmiehiä, kertausharjoituksiin osallistuvia reserviläisiä, vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia ja sotilasvirkaan koulutettavia. Kriisinhallintatehtäviin osallistuvia varten säädetään siis nyt oma laki. Hallitus antoi tämän lakiesityksen lokakuun lopulla. Lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa, ja täydentävässä valtion talousarviossa tullaan lisäämään tietojeni mukaan määrärahat kriha-kuntoutuksen takaamiseksi jokaiselle vammautuneelle. Lakiuudistus täsmentää nyt sitä, miten määritellään sotilastapaturma ja palvelussairaus. Tavoitteena on, että palveluksessa aiheutuneet vammat ja sairaudet sekä palveluksesta johtuvien vammojen paheneminen korvataan riittävän kattavasti. Korvausedellytyksissä otetaan siis nykyistä paremmin huomioon palvelusajan olosuhteet, jotka lisäävät sairastumisen ja vammautumisen riskiä. Samalla korotetaan ansionmenetyskorvauksen vähimmäistasoa. Uusi laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä koskee taas sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä siviilikriisinhallintaan ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia henkilöitä. Nyt voimassa oleva sotilastapaturmalaki koskee vain sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuvia. Tämä siis on nimenomaan tätä kriisinhallintaveteraaniasiaa. Uudella lailla kaikkien kriisinhallintaan osallistuvien turva siis yhtenäistetään, koska palvelusolosuhteet ja niiden aiheuttamat riskit ovat sekä siviili- että sotilaallisessa kriisinhallinnassa hyvin samanlaiset. Korvaukset maksetaan jatkossa samoja periaatteita noudattaen kuin sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaukset. Turva on siten kattavampi kuin työntekijöitä koskeva työtapaturma- ja ammattitautiturva. Lain mukaan korvausharkinnassa otetaan samalla huomioon kriisinhallintatehtävien erityisolosuhteet. Kriisinhallintatehtävissä olosuhteet poikkeavat kotimaan rauhanajan olosuhteista, ja niihin sisältyy paljon vammautumisen ja sairastumisen riskejä lisääviä tekijöitä. Kriisinhallintatehtävästä palaavalle tulee lisäksi oikeus erityiseen psyykkiseen tukeen. Psyykkinen tuki koskisi takautuvasti myös ennen uuden lain voimaantuloa palveluksessa olleita. Psyykkisen tuen saamisen kynnys olisi matala, eikä se edellyttäisi hakijalta tapaturmana tai palvelussairautena korvattavaa vammaa tai sairautta. Esityksen mukaan tukea voisi saada kuitenkin vain yhden vuoden ajan. Tätä kohtaa pitää vielä valiokuntakäsittelyssä eduskunnassa minusta selvittää. Minusta tuen pitää olla niin kattava ja niin pitkäkestoinen kuin jokainen yksilöllinen tilanne vaatii. Tyhjän päälle ei saa jättää enää yhtäkään naista ja miestä. Kriisinhallintaan osallistuvia koskevaan lakiin sisällytetään lisäksi myös erityinen lisäturva kuolemantapauksen sekä pysyvän invaliditeetin varalta. Lisäksi minusta eduskuntakäsittelyssä lakiin pitää lisätä myös tuki ja hoito ja apu omaisille ja läheisille. Sitä monessa tilanteessa saattavat tarvita perheiden lapset ja puolisot, ja tulen itse ottamaan tämän myös puolustusvaliokunnassa esille. Olen tästä asiasta enemmän kuin iloinen. Olen tämän työn aikana saanut itselleni muutaman uuden ystävän. Heidän puolestaan olen enemmän kuin tyytyväinen. Joku nyt kysyy, onko tämä pois sotiemme veteraaneilta. Vastaan, että ei ole. Ensi vuonna vuosikausiin ensimmäistä kertaa sotaveteraaneille ei kohdisteta leikkauksia ja myös 1939—1945 veteraanien kuntoutukseen ohjataan lisää tulevina vuosina 40 miljoonaa euroa ja avopalveluiden haitta-asteraja lasketaan 15:stä 10 prosenttiin. Tällaisia panostuksia sotaveteraaniemme eteen ei ole yksikään hallitus ennen tätä tehnyt. Nyt ne tehdään. Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen totesikin Helsingin Sanomissa jokin aika sitten: ""Ne sotaveteraanit, joiden kanssa olen jutellut, suhtautuvat asiaan eli krihaveteraaneihin erittäin positiivisesti. He ymmärtävät, että tämä on toinen juttu ja että emme tavoittele tässä mitään kunniakansalaisuuksia."" Ja toinen lainaus: ""Sotaveteraanien vankkureista syömistä on vältelty viimeiseen asti, eikä tässä ole sellaista."" Se on juuri näin. Tämä vuosi on erinomainen kiittää ja kunnioittaa nyt myös näitä meidän kriha-veteraanejamme. Tänä vuonna nimittäin tulee siis kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät Suezille joulukuussa 1956. Pidämme huolen jatkossa siis jokaisesta naisesta ja miehestä, jonka maailmalle lähetämme nykyisin entistäkin vaativampiin ja vaarallisempiin tehtäviin. Ja pidämme myös entistä parempaa huolta jokaisesta vuosien 39—45 sotiemme sotaveteraanista, sotainvalidista, lotasta ja heidän puolisoistaan viimeiseen naiseen ja mieheen asti. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan nostaa muutaman pienen huomion valiokuntakäsittelyyn kriisinhallintaveteraanien vertaistukiryhmältä. He toteavat omaan kokemukseensa perustuen, että kuntoutusohjelmaa laadittaessa tulee huomioida erityisesti kroonisesta kivusta sekä traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivät. Kriisinhallintainvalidit tarvitsevat ehdottomasti näiden oireiden erityisosaamista hallitsevaa ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa. Sotaveteraaniemme kuntoutuslaitokset ovat kriisinhallintatehtävissä olleille rauhanturvaajille se oikean sisällön (Puhemies koputtaa) kuntoutukselle mahdollistava paikka, oikea vertaistuki. Vammojen syntymisolosuhde on hyvin yhdistävä kokemus. (Puhemies koputtaa) Kokenut, ammattitaitoinen, toivomukset huomioiva henkilökunta on fyysisesti (Puhemies koputtaa) mutta etenkin henkisesti voimaannuttava. Arvoisa puhemies! Voinko käyttää minulle lain suomaa oikeutta, kolme lyhyttä kohtaa? [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Olkaa hyvä.] Kiitos. — Toisena kohtana, jonka toivon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa esille otettavan, on se, että asiantuntijalääkäreillä pitäisi olla sotilastapaturmien asiantuntemus. Vakuutustapaturman määrittelemiseen tarvitaan erikoiskoulutusta. Vakuutusyhtiöillä on omat lääkärit, jotka antavat korvauksen epäämistä puoltavia lausuntoja henkilöitä koskaan näkemättä. Vaara-, uhka- ja läheltä piti ‑tilanteiden kohdalla selvitys ja kirjaaminen ovat ehdoton edellytys, jotta voidaan todentaa syy-yhteys tapahtumiin myöhemmin. Kolmantena kohtana: Eräs huolenaiheista on loukkaantuneet tai sairastuneet, joita ei tavoiteta. On suuri vaara, että ne, jotka todella tarvitsisivat apua, eivät jaksa tai halua tulla sitä hakemaan. Myös tieto vuosien varrella eri rauhanturvaoperaatioissa haavoittuneista, loukkaantuneista ja sairastuneista tuntuu olevan hajallaan. Asia korostuu, kun viime vuosina kriisinhallintatehtävät ovat muuttuneet entistä vaativammiksi ja vaarallisemmiksi, jolloin myös haavoittumisten ja loukkaantumisten riski on kohonnut. Taistelustressi ja kriisialueella koetut tapahtumat voivat aiheuttaa oireita vielä pitkänkin ajan kuluttua kotiutumisen jälkeen, vaikka kotiutuessaan henkilö olisikin kokenut itsensä täysin terveeksi. Pitäisi organisoida koko Suomen laajuinen koonti kaikille kriisinhallintatehtävissä palvelleille, mukaan lukien siviilikriisinhallinta, samalla periaatteella kuin järjestettiin 70-luvulla sotaveteraaneillemme. Tuolloin saatiin hoidon, kuntoutuksen ja korvausten piiriin sellaisetkin, jotka olivat mielestään vähemmän haavoittuneet. Etenkin traumaperäisten stressireaktioiden tunnistaminen on nykyään hyväksytty diagnoosi, toisin kuin aikaisemmin, jolloin kyseessä olevaa aihetta välteltiin hulluksi leimaantumisen pelossa. Viimeisenä toivon, että valiokunnassa otetaan vielä huomioon se, että erityisesti tässä asiassa tämän alan ja nämä kokemukset itse kokeneita huolettavat nuoret.  Kotimaan ter-veydenhuollolla voi tällaisissa tapauksissa olla vaikeuksia tunnistaa oirehtimisen syy-yhteyksiä. Eräänä ratkaisuna on tiedotuksen lisääminen siten, että siviilipuolen terveydenhoidossa ymmärrettäisiin paremmin taistelustressiin ja post-traumaattiseen stressireaktioon liittyviä ongelmia. Puolustusvoimien ja Valtiokonttorin välinen 5.5.2014 tehty sopimus psykososiaalisen hoidon kustannusten korvaamisesta on täysin riittämätön. Sopimusta sovelletaan vain vuoden ajan palveluksen päättymisestä, ja se koskee henkilöitä, jotka olivat palveluksessa kyseessä olevana sopimusajankohtana tai myöhemmin. Sopimuksen tulee olla aikaan sitomaton, ja vanhat tapaukset on voitava ottaa uudelleen käsiteltäväksi. Arvoisa puhemies! Pahoittelen, että ylitin ajan, mutta asia oli tärkeä, ja toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa nämä kriisinhallintaveteraanien Vaikeasti Korvattavat ry:n miesten ja naisten esille nostamat neljä erityistä asiaa otetaan huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-08T19:25:31,2016-11-08T19:39:22,Tarkistettu,1.1 2016_110_197,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sotilastapaturman ja  palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden  korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä  ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys nykyisen sotilastapaturmalain korvaamisesta kahdella eri lailla on erittäin tervetullut ja tarpeellinen. Laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta korvaisi voimassa olevan sotilastapaturmalain, joka koskee varusmiehiä, siviilipalvelusmiehiä, kertausharjoituksiin osallistuvia reserviläisiä, vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia sekä sotilasvirkaan koulutettavia henkilöitä. Tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annettaisiin siis uusi laki. Lakia sovellettaisiin henkilöihin, jotka osallistuvat sotilaalliseen tai siviilikriisinhallintaan taikka Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan. Esityksen tavoitteena on, että palveluksessa aiheutuneet vammat ja sairaudet tai niiden paheneminen korvataan riittävän kattavasti. Korvausedellytyksissä on tarkoitus ottaa nykyistä paremmin huomioon palvelusaikaiset olosuhteet, jotka lisäävät sairastumisen ja vammautumisen riskiä. Samalla korotettaisiin ansionmenetyskorvauksen vähimmäistasoa. Nykylain mukaan kriisinhallintatehtävissä toimivien tapaturmat ja palvelussairaudet korvataan sotilastapaturmalain mukaan. Palveluolosuhteissa on viime vuosina tapahtunut isoja muutoksia. Kriisinhallintatehtävissä niin fyysisen kuin psyykkisenkin vammautumisen riskin on arvioitu nousseen aiempiin vuosikymmeniin verrattuna. Tarpeen psykososiaaliseen tukeen katsotaan lisääntyneen. Valtiokonttori käsitteli viime vuonna noin 70 rauhanturvaajan korvaushakemuksen. Valtaosassa tapauksia korvaus myönnettiin hakemuksen mukaan. Hankaluuksiakin on ollut varsinkin palvelussuhteen päättymisen jälkeen ilmenneiden vammojen ja sairauksien syy-yhteyden osoittamisessa, erityisesti henkisten vammojen osalta. Palvelus kriisinhallinta-alueilla muistuttaa usein työskentelyä sotatoiminta-alueilla ja poikkeaa kotimaisista olosuhteista monin tavoin. Lainsäädäntöuudistusta valmisteltaessa on paneuduttu perusteellisesti kriisinhallintaoperaatioiden palveluolosuhteisiin ja hoitojärjestelyihin Afganistanissa ja Libanonissa. Vaarallisen toimintaympäristön lisäksi palvelus tällaisilla alueilla on henkisestikin kuormittavaa. Uudistuksen tavoite on saada vammautunut henkilö nopeasti hoitotoimenpiteisiin ja kuntoutukseen sekä turvata hänen taloutensa niin, että hän tulee toimeen vammautumisestaan huolimatta ja palaa ehkä työelämään. Kriisinhallintatehtävästä palaavalle tulee oikeus yhden vuoden ajaksi erityiseen psyykkiseen tukeen, joka koskee takautuvasti myös ennen uuden lain voimaantuloa palveluksessa olleita. Psyykkisen tuen saamisen kynnys olisi matala, eikä se edellyttäisi hakijalla tapaturmana tai palvelussairautena korvattavaa vammaa tai sairautta. Hyvin tärkeää on myös se, että valtio vihdoin ottaa vastuun vammautuneiden ja sairastuneiden varusmiesten hoidosta ja toimeentulosta. Suomen maanpuolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin, joten on luonnollista, että siihen sisältyy velvollisuus varusmiespalveluksessa tai kertausharjoituksissa vammautuneen tai sairastuneen hoidosta ja toimeentulosta sairausaikana. Voimassa olevan sotilastapaturmalain nojalla on korvattu sattumisvuosina 2010—2014 yhteensä yli 8 000 vahinkotapahtumaa. Näistä palvelussairauksia on ollut 2 000 ja loput tapaturmia. Varusmiesten osuus vahinkotapahtumista on ollut noin 85 prosenttia, sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuneiden runsaat 6 prosenttia ja kertausharjoituksiin osallistuneiden noin runsaat 3 prosenttia. Arvoisa puhemies! Vaikka vakavasti vammautuminen tai kuolemantapaus on todennäköisempää kriisinhallintatehtävissä, myös varusmiesten pysyviä vammautumisia ja kuolemia on valitettavasti tapahtunut. Lakisääteiseen varusmiespalvelukseen osallistuu palkatta erikuntoisia ihmisiä, joilla voi olla toimintarajoitteita jo ennestään, kun kriisinhallintatehtävissä palvelee ammattisotilaita. Vakuutusturvan parantaminen ja oikeudenmukainen korvaustaso saattavat osaltaan motivoida valitsemaan siviilipalveluksen sijaan varusmiespalveluksen, ja tämä saattaa lisätä myös naisten osallistumista vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+7.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-11-08T19:39:22,2016-11-08T19:44:52,Tarkistettu,1.1 2016_110_198,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sotilastapaturman ja  palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden  korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä  ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus on esityksellään uudistamassa voimassa olevaa sotilastapaturmia koskevaa lainsäädäntöä ja täsmentämässä sen soveltamisalaa. Esityksessä täsmennetään sotilastapaturman ja palvelussairauden määrittelyjä niin, että ne tulevat paremmin ja nimenomaan riittävän kattavasti korvattaviksi. Mielestäni on hyvä, että tätä asiaa tarkastellaan uudestaan nyt jopa 30 vuoden jälkeen. Edellinen tarkastelu tehtiin vuonna 90 vastamaan nykyajan vaatimuksia esimerkiksi kriisinhallinnan suhteen. Sitä ihmettelen laajemminkin, jos aikaisempi lainsäädäntö ei ole riittävästi suojannut isänmaan palveluksessa olevan varusmiehen, reserviläisen, koulutettavan, virka-apua antavan, vapaaehtoisen tai siviilipalvelusmiehen asemaa palvelusaikaisen loukkaantumisen tapahtuessa tai vamman pahentuessa. Miten tämä voi olla mahdollista, että tätä ei ole aiemmin hoidettu kuntoon vaan meidän täytyy käsitellä sitä nyt täällä? Tämä osoittaa, että maailma ei ole todellakaan vielä valmis. Hallituksen esitys, joka kantaa vastuun näistä ihmisistä, on oikein tervetullut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-08T19:44:54,2016-11-08T19:45:52,Tarkistettu,1.1 2016_110_199,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sotilastapaturman ja  palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden  korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä  ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tätä lakia on valmisteltu useita vuosia, ja asianmukaiset yhteistyötahot, kuten STM, puolustusministeriö ja Valtiokonttori sekä henkilöstöjärjestöt, ovat olleet tiiviissä yhteistyössä lainvalmistelutyössä. Jatkossa palveluksessa aiheutuneet vammat ja sairaudet sekä palveluksesta johtuvien vammojen paheneminen on korvattava riittävän kattavasti. Erityisen hyvää laissa on psyykkisten vammojen nostaminen fyysisten vammojen rinnalle ja se, että kriisinhallintatehtävästä palaavalle ehdotetaan oikeutta erityiseen psyykkiseen tukeen. Suomen sodissa sotineiden miesten mielen traumat jäivät usein kaiken avun ulkopuolelle. Sodan kauhujen ja kuolemanpelon vuoksi sotaneuroosista kärsineitä on Suomessa ollut tuhansia, ja näiden hoitamattomuus vaikuttaa varmasti vielä tänäkin päivänä omassa sukupolvessani. Psykiatrista hoitoa ei ymmärretty eikä osattu silloin antaa. Nykyään onneksi tajutaan se, että kenen tahansa mieli voi murtua raakuuksien edessä. Pikemminkin voisi kysyä, että eikö ole epänormaalia se, jos ihmisen mieli ei millään tavalla reagoisi kokemaansa kauhuun ja kuolemaan. Traumat tulevat pintaan usein vasta viiveellä, ja sen vuoksi on hyvä, että laissa ehdotetaan psyykkisen tuen koskevan takautuvasti myös ennen tämän lain voimaantuloa palveluksessa olleita. Pidän erinomaisena sitä, että psyykkisen tuen saamisen kynnys tulisi olemaan matala eikä se edellyttäisi hakijalla tapaturmana tai palvelussairautena korvattavaa vammaa tai sairautta. Kenenkään ei pidä ensin joutua kokemaan avioeroa, alkoholisoitua tai kärsiä unettomuudesta ja masennuksesta ja vasta pohjakosketuksen jälkeen päästä keskustelemaan traumoista ammattilaisen kanssa. On pystyttävä varhaiseen auttamiseen. Finlandia-palkitun historiantutkijan Ville Kivimäen Murtuneet mielet ‑tietokirjassa tutkija toteaa, että jos kokemus väkivallasta oli sodan aikana lyhytaikainen, siitä saattoi selvitä. Jatkuessaan ja kertautuessaan se muuttui jäytäväksi, hitaaksi, tylsistyttäväksi, masentavaksi, ihmistä kuluttavaksi. Silti Suomessa psyykkisten häiriöiden syysuhteet sotaan kiellettiin. On häpeällistä, että sodissa psyykkisesti haavoittuneet sotilaat ja veteraanit eivät ole saaneet sotainvalidikorvauksia. Myös kynnys hakea korvausta psyykkisistä syistä on ollut erityisen korkea. Onneksi nyt asenteet ovat muuttuneet. Vielä 90-luvulla psyykkisesti haavoittuneiden korvauksista käytiin keskustelua ja hyljeksiviä mielipiteitä löytyi sekä Sotainvalidien Veljesliitosta että Tapaturmaviraston lääkäreidenkin käsityksistä. Psyykkiset häiriöt liitettiin pelkuruuteen tai psyykkiseen poikkeavuuteen. Palvelusolosuhteet ja niiden aiheuttamat riskit ovat sekä siviili- että sotilaallisessa kriisinhallinnassa hyvin samanlaiset. Toivon vilpittömästi, että tämä tärkeä laki nyt vuosien odotusten jälkeen tulisi pikaisesti voimaan ja näin kaikkien kriisinhallintaan osallistuvien turva yhtenäistettäisiin. Arvoisa puhemies! Haluan kuitenkin huomauttaa, että tämä laki on riittämätön sovellettavaksi kansainvälisen avun antamiseen tarkoitettuihin sotilas- ja siviiliapujoukkoihin. Miksikö? Siksi, että kriisinhallintaoperaatiot ovat luonteeltaan rauhaaturvaavia tai koulutusta antavia. Niissä ei osallistuta varsinaisiin sotatoimiin, vaikka voimaa joudutaankin itsepuolustukseksi joskus käyttämään. Kansainvälisen avun antamisen myötä suomalaisten on mahdollista joutua osaksi aktiivista hyökkäyksellistä sotatoimintaa varsinaisilla sotatoimialueilla, siis joutua sotaan. Tällöin riskit ovat jotain ihan muuta kuin tarkkoihin riskianalyyseihin perustuvissa kriisinhallintaoperaatioissa. Siksi tämä laki ei sovellu käytettäväksi kv-sotilasaputehtäviin, toisin kuin kyseisen lain lakiesityksessä esitetään, vaikka tätä tapaturmalakia ei ole lainkaan valmisteltu kansainvälisen sotilasavun näkökulmasta, koska kyseinen laki tuli esille vasta, kun tämä tapaturmalaki oli jo käytännössä loppuunvalmisteltu. Kansainväliseen sotilasapuun tämä tapaturmalaki lienee yhdistetty lain perusteluissa vain siksi, että sotilaiden pakottamiseen ulkomaille löydettäisiin edes joitakin myönteisiä perusteluja. Itse en kannata pakottamista, vaan lähtemisen ulkomaisiin tehtäviin tulee jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+7.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-11-08T19:45:56,2016-11-08T19:51:53,Tarkistettu,1.1 2016_110_200,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sotilastapaturman ja  palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden  korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä  ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp","Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä esitys on viimein saatu tänne eduskuntaan. Sehän on tainnut olla jo käytännössä valmis runsaan vuoden ajan. Tämä kriisinhallintatehtävissä tapaturman tai palvelussairauden saaneiden korvaamista koskeva laki taitaa olla aika hyvässä kunnossa, ja se on tietysti erinomainen asia. Sen sijaan tämä toinen esitys, joka koskee pakollisessa varusmiespalveluksessa tai reserviläisharjoituksissa tapaturman tai palvelussairauden saaneita, on jäänyt puutteelliseksi, ja toivoisin, että sitä korjattaisiin ja täydennettäisiin eduskuntakäsittelyssä. Siihen pitäisi itse asiassa lisätä kriisinhallintatehtävissä palvelleiden lakiesityksestä 9 §, 10 § ja 11 § sellaisinaan, eli ne pitäisi lisätä tähän sotilastapaturmalakiin. 9 § koskee lisäkorvausta pysyvästä haitasta, 10 § kuolemantapauksen johdosta maksettavaa lisäkorvausta ja 11 § psyykkistä tukea ja hoitoa. Tällaisia pykäliä ei tuohon varusmiespalveluksessa loukkaantuneen lakiesitykseen sisälly. Siihen voitaisiin ottaa vielä sekin, että sairauspäivärahaan tulisi kerroin, esimerkiksi 2, jollainen on kyllä vuosityöansioon liitetty kertoimena 3, sikäli kuin on kysymys tapaturmaeläkkeen ja perhe-eläkkeen perusteena käytettävän vuosiansion vähimmäismäärästä. Aika usein on niin, että tuo sairauspäivärahakausi jatkuu jopa vuoden ennen mahdollista eläkepäätöstä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-11-08T19:51:55,2016-11-08T19:53:58,Tarkistettu,1.1 2016_110_201,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sotilastapaturman ja  palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden  korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä  ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp","Puhemies! Tämä todellakin on tervetullut ja odotettu uudistus. Voikin kysyä, miksi se annetaan vasta nyt. Tämä selkeyttää tilannetta ja toivon mukaan ja todennäköisesti vähentää monitulkintaisia tilanteita. Kun sanon, että miksi vasta nyt, niin nyt kun on perussuomalaiset hallituksessa, meillä ovat ministerit panneet hihat heilumaan, sosiaali- ja terveysministeri ja puolustusministeri. Kun niin päiväjärjestyksen tämän kohdan kuin seuraavankin kohdan, niin sanotun Lex Lindströmin, kohdalla perussuomalaiset ministerit saavat näin paljon hyvää aikaiseksi ja panevat tuulemaan, niin kyllä se ihmetyttää, että meidän puolueen kannatus ei tätä korkeammalla ole. Mutta kyllä uskon, että kun tämä Suomen kansalle kirkastuu, että perussuomalaiset on hallituksessa se uudistava voima, kansaa puolustava voima, niin sitten todelliset gallupit eli vaalit kertovat jotakin aivan muuta. Tämä on tärkeää myös sikäli, että kertausharjoituksissa olevien reserviläisten asemaan tulee turvaa, samoin varusmiesten asemaan, ja ennen kaikkea, eikä vähimpänä ja viimeisenä, on se, että niin kuin edustaja Heinonen sanoi, olemme rauhanturvatehtävien suurvalta olleet jo 60 vuotta ja omalta osaltaan tämä laki toteutuessaan auttaa sitä, että myös jatkossa saadaan osaavia ja motivoituneita henkilöitä kriisinhallintatehtäviin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+7.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-11-08T19:53:59,2016-11-08T19:56:01,Tarkistettu,1.1 2016_110_202,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sotilastapaturman ja  palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden  korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä  ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin sellainen lakiesitys, jonka ihan mielellään ottaa vastaan. Tätä on todellakin valmisteltu jo useamman vuoden ajan, niin että ihan tänä vuonna sitä ei ole — eikä tämän hallituksen aikanakaan — käynnistetty. Mutta hyvä, että se nyt saadaan maaliin. Ja se on erittäin hyvä asia, että siellä on nyt sitten mukana myöskin tämä psyykkinen puoli ja psyykkiset vammat. Satuin olemaan juuri silloin puolustusvaliokunnassa, kun se lisättiin sinne. Erittäin kiva nähdä nytten, että se on tässä lakiesityksessä edelleenkin mukana. Mutta se olisi hyvä, jos tähän vielä saataisiin varusmiespalveluksessa tapahtuvat traumat ja onnettomuudet ja loukkaantumiset, koska niitäkin on, samoin kansainvälisissä tehtävissä. Kun ollaan kansainvälisissä tehtävissä kriisi- tai sotatoimialueella joko tarkkailijana tai koulutustehtävissä ja siellä sattuu jotakin, niin kyllä sellainenkin pitäisi korvata, koska tuo kriisi- ja sotatoimialueella oleskelu tahtoo olla vähän sellaista, että mikään vakuutuskaan siinä ei tule matkaan, koska tiedetään, että se on aika vaarallista toimintaa. Se on erittäin hyvä, että esimerkiksi rauhanturvaajat voivat nyt hakeutua vaikkapa heti, kun kotoutuvat omasta palveluksestaan, myöskin lääkärihoitoon ja saada myöskin traumoihinsa jonkinnäköistä apua. Se on nimittäin erittäin tavallista, että jos on ollut rauhanturvaajana, niin eivät ne ensimmäiset kuukaudet kyllä kauhean helppoja nukuttavia ole. Kyllä ne asiat elävät siellä mukana. Tästä täytyy kyllä antaa hallitukselle kiitos — tai puolustusministerillekö se sitten on — että tämä asia on saatu näin pitkälle, että se on nytten viety maaliin. Sitä valmisteltiin tosiaan viime kaudellakin hartaasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+7.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T19:56:04,2016-11-08T19:58:04,Tarkistettu,1.1 2016_110_203,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sotilastapaturman ja  palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden  korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä  ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! On helppo yhtyä niihin kiitoksiin, mitä tässä on esitetty siitä, että tämä laki nyt vihdoin valmistuu. 60 vuotta sitten ensimmäiset suomalaiset lähtivät kriisinhallintatehtäviin, ja on todellakin korkea aika, että me nyt saamme tämän lain ja nämä kriisinhallinnan veteraanit saavat apua ja tukea niihin vammoihin ja sairauksiin, mitkä mahdollisesti aiheutuvat, kun he ovat sekä sotilaallisissa että siviilikriisinhallintatehtävissä. Suomi on heidät sinne lähettänyt, Suomi on kantanut oman vastuunsa osallistumalla näihin erilaisiin kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin, ja meillä on myös vastuu huolehtia niistä miehistä ja naisista, jotka käytännössä tätä vastuuta siellä kentällä kantavat. Edustaja Heinonen tässä hyvin omassa puheenvuorossaan esitti niitä huomioita, mitä lain jatkovalmistelussa on syytä ottaa huomioon siinä, miten tätä esitystä voimme vielä parantaa, ja edustaja Taavitsainen kuvaili hyvin niitä psyykkisiä vammoja, mitä helposti näissä tehtävissä syntyy. On erittäin tärkeää, että tämä psyykkinen tuki on tässä mukana, ja on huolehdittava, että se on riittävän kattava ja sitä saa myös myöhemmässä vaiheessa. Toivon ja uskonkin, että me kaikki omassa valiokuntatyössämme otamme tosissamme nämä huolet, jotka tässä keskustelussa on esitetty, ja vielä pyrimme parantamaan ja täydentämään tätä lakiesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-08T19:58:06,2016-11-08T20:00:06,Tarkistettu,1.1 2016_110_204,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sotilastapaturman ja  palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden  korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä  ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tästä iso kiitos kuuluu edellisen hallituksen puolustusministerille Carl Haglundille, joka otti tämän mielestäni aika lailla sydämenasiakseen viedäkseen eteenpäin, ja silloin nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö toimi puolustusvaliokunnan puheenjohtajana ja itse sain olla puolustusvaliokunnassa. Kyllä kiittäisin heistä kumpaakin ihan yhtä lailla tämän asian hoitamisesta. Ilman Carl Haglundia tämä ei olisi lähtenyt eteenpäin, Jussi Niinistöllä oli valiokunnan puheenjohtajana merkittävä rooli siinä ja nyt sitten maaliin viemisessä tietysti sosiaali- ja terveysministerillä ja hallituksella noin yleisesti, että tähän rahat myös saadaan. Myös Vaikeasti Korvattavat ry, joka on kriisinhallintaveteraanien vertaistukijärjestö, ansaitsee kyllä ison kiitoksen. Se on järjestö, johon ei pääse jäseneksi kuin vaikeimman kautta. He ovat tehneet erittäin hyvää työtä tämän kokonaisuuden maaliin saamiseksi, ja toivotaan, että ne miehet ja naiset nyt tämän myötä myös tulevat saamaan apua. Perheiden tuki on sellainen, joka tässä jää liian pienelle huomiolle. Itse asiassa olen saanut useita viestejä näiden noin 5—6 vuoden aikana, kun tätä asiaa olen esillä pitänyt, perheiltä, jotka ovat huolissaan siitä, kun kuolemantapauksia tai vakavia loukkaantumisia, haavoittumisia tapahtuu näissä operaatioissa. Siinä saattaa järkkyä ei pelkästään sen perheen elämä vaan myös niiden perheiden elämä, joista isä tai äiti on mukana siinä samassa operaatiossa. Pienille lapsille mutta myös aikuisille puolisoille saattaa tulla oireita, joita pitää pystyä tukemaan ja hoitamaan, ja apu pitää osoittaa myös sinne asti. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan antaa tukeni edustaja Kivirannan esitykselle, että varusmiespalveluksen ja reserviläisten koulutusjaksojen osalta myös lisätään muutama pykälä eli myös heidät lisätään vakavimpien vahinkojen ja onnettomuuksien korvausten piiriin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-08T20:00:09,2016-11-08T20:02:35,Tarkistettu,1.1 2016_110_205,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sotilastapaturman ja  palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden  korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä  ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp","Tämä on erittäin hyvä asia, että nyt saadaan vihdoinkin vietyä maaliin tämä tapaturma-asia. Tähän pitäisi vain saada mukaan nytten se, että varusmiespalveluksessa olevat ja siellä loukkaantuvat varusmiehet kuuluisivat myöskin tämän piiriin. Samoin tähän pitäisi saada mukaan se, että jos ollaan kansainvälisissä tehtävissä esimerkiksi opettamassa tai tarkkailijoina, niin sellaisten henkilöiden pitäisi olla tämän piirissä sen takia, että esimerkiksi yksityisiä tapaturmavakuutuksia ei juurikaan myönnetä sellaisille alueille, missä tämmöistä koulutusta tapahtuu, jos se siis tapahtuu sotatoimialueella tai ylipäätään kriisialueella. Eli erittäin tervetullut on tämä lakiesitys, sitä voi kyllä kannattaa, mutta toivon, että siihen saadaan vielä lisättyä nämä asevelvollisuuttaan suorittavat nuoret miehet ja nuoret naiset. Sillä on merkitystä. Valitettavasti meillä tapahtuu onnettomuuksia tänä päivänä, jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia on tapahtunut asevelvollisuusaikana. Tietenkään mikään laki ei tuo heitä takaisin, mutta helpottaa ehkä hieman jäljelle jäävien tilanteita, ja ainakin siinä vaiheessa, jos loukkaannutaan, saadaan asiallista hoitoa ja päästään kuntoutumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+7.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T20:02:36,2016-11-08T20:04:07,Tarkistettu,1.1 2016_110_206,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sotilastapaturman ja  palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden  korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä  ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Tolppanen, kyllä nämä teidän esille nostamanne asiat tästä esityksestä löytyvät, eli lakiuudistus täsmentää sitä, että määritellään sotilastapaturma ja palvelussairaus, eli nimenomaan varusmiesten. Mutta se, mikä täältä puuttuu, on tämä, minkä edustaja Kiviranta nosti esille, elikkä esimerkiksi kuolemantapauksien korvaukset ja ne pykälät varusmiesten plus reserviläisten kertausharjoitusten osalta täältä puuttuvat. Tästä löytyy sen sijaan myös se, että tapaturman ja palvelussairauden korvaaminen kriisinhallintatehtävissä koskee myös sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä siviilikriisinhallintaan ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia henkilöitä, eli kyllä tässä on myös tämä koulutuspuoli huomioitu, eli varsin kattavasti tähän nyt saadaan nämä kaikki naiset ja miehet, jotka näissä kriisinhallintatehtävissä ovat kouluttajina taikka muissa tehtävissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-08T20:04:08,2016-11-08T20:05:16,Tarkistettu,1.1 2016_110_207,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sotilastapaturman ja  palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden  korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä  ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp","Arvoisa puhemies! Näitä tapaturmia ja palvelussairauksiahan ilmenee hyvin vähän lukumääräisesti pakollisessa varusmiespalveluksessa, mutta ne ovat hyvin kipeitä tapauksia, ja minusta ne pitäisi hoitaa aivan yhtä mallikkaasti kuin kriisinhallintatehtävissä vammautuneitten tai loukkaantuneitten asiat. Minusta kriisinhallintatehtäviä koskevassa lakiesityksessä olevat kolme pykälää, 9 §, 10 § ja 11 §, pitäisi siis sisällyttää myös tähän sotilastapaturmalakiin. Nyt taitaa olla vuoden aikana tapahtunut laskujeni mukaan ainakin kolme varusmiesten kuolemantapausta, ja minusta niissä pitäisi olla asiallinen korvaustaso, joka ei budjettitaloudellisesti merkitse käytännössä juuri mitään. (Kimmo Kivelä: Inhimillisyys!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-11-08T20:05:17,2016-11-08T20:06:22,Tarkistettu,1.1 2016_110_208,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  sotilastapaturman ja  palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden  korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä  ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp","Arvoisa puhemies! Toivottavasti olen tosiaan tulkinnut väärin, koska minä tulkitsen sen sillä tavalla, että jos ei olla varsinaisesti kriisinhallintatehtävissä vaan ollaan esimerkiksi tarkkailijana taikka ollaan kouluttamassa, niin silloin tämä ei koskisi, ja tarkoitin nimenomaan sellaista tilannetta. Mutta erittäin hyvä — jos olen tulkinnut väärin, silloin olen tietysti tyytyväinen, että tämä asia on jo siellä huomioitu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+7.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T20:06:23,2016-11-08T20:06:52,Tarkistettu,1.1 2016_110_209,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle eläketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 226/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_110_210,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eläketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 226/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on kannatettava, sillä tämän avulla yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien tilanne helpottuu ja he pääsevät säällisesti ensin eläketuelle ja sitten myöhemmin eläkkeelle. Tämänhetkisessä työllisyystilanteessa näiden henkilöiden työllistyminen on lähes mahdotonta, ja siksi tämä on inhimillinen esitys. Samalla vapautetaan te-toimistojen resursseja ja vähennetään työmarkkinatuen kunnalle aiheuttamia menoja. Keskustelu siitä, millä nimellä tästä lakiesityksestä puhutaan, on mielestäni ihan turhaa. Edustaja Taipale tämän aikoinaan oivalsi, ja hyvin samantapaista määräaikaista lakia on jo aiemminkin käytetty, joten on hyvä, että tämä hallitus otti tämän asian hoidettavakseen hyödyntäen näitä aiempia kokemuksia. Siis kaikki kiitos tästä lakiesityksestä hallitukselle. Mutta, arvoisa puhemies, muuten hallituksen toimet pitkäaikaistyöttömien tilanteen helpottamiseksi eivät ole olleet kovin kummoisia. Meillä alkaa olla jo ministeriön omankin arvioinnin mukaan tulossa pitkäaikaistyöttömyyden suomenennätys. Tässä asiassa ei taida olla edes kunnolla valoa tunnelin päässä näkyvillä. Pitkäaikaistyöttömyyden hinta on lähes 9 miljardia euroa vuodessa, eli ei voi olla kysymättä, miten ihmeessä meillä on tähän varaa. Jokainen meistä ymmärtää, että työpaikkojen luominen on se tärkein asia, mutta olemme eri mieltä myös siitä, miten näitä uusia työpaikkoja luodaan. Se on kuitenkin enemmän huomisen keskustelun teema, näin uskon. Mutta työpaikkojen luomisen lisäksi meidän on myös pidettävä huolta työttömistä ja estettävä heidän yhteiskunnasta syrjäytymisensä. Sosialidemokraatit ovat esittäneet lukuisia ehdotuksia tässä asiassa, ja mainitsen niistä nyt vain pari. Ensinnäkin kuntouttava työtoiminta tulisi kohdentaa sellaisille ihmisille, jotka tarvitsevat kuntoutusta, ja samalla kytkeä siihen kouluttautumismahdollisuus. Tällä hetkellä kuntouttavassa työtoiminnassa on henkilöitä, jotka eivät sinne kuulu ja jotka samalla vievät paikan niiltä, jotka tästä kuntoutuksesta hyötyisivät. Toiseksi julkista hankintaosaamista tulee parantaa ja lisätä sosiaalisten ja työllistävien kriteerien käyttöä, jotta vaikeammin työllistyvillä olisi paremmat mahdollisuudet työllistyä. Lisäksi esimerkiksi työttömien terveystarkastukset tulee muistaa ja saada osaksi sote-uudistusta. Paljon voitaisiin tehdä pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi, jos tahtotila olisi yhteinen, mutta monet hallituksen toimet valitettavasti toimivat ihan toiseen suuntaan. Erityisen huolissani olen siitä, että hallitus on vähentämässä palkkatukityörahoitusta kolmannelta sektorilta ja tämän seurauksena järjestöjen mahdollisuudet työllistää työttömiä uhkaavat heikentyä dramaattisesti. Eri arvioiden mukaan järjestöistä uhkaa hävitä tuhansia työpaikkoja. Tällä hetkellä työvoimapolitiikan tulokseksi odotetaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille, ja palkkatuettu työ esimerkiksi järjestöissä on pitkäaikaistyöttömälle usein väylä edetä näille avoimille työmarkkinoille. Mutta toisaalta meidän pitäisi hyväksyä se tosiasia, etteivät kaikki pitkäaikaistyöttömät yllä nykyisillä työvoiman tuottavuus‑ ja tulos-odotuksilla avoimille työmarkkinoille. Järjestöt painottavat omassa toiminnassaan sosiaalisia näkökulmia, ja julkisin varoin tuettu työllistämistoiminta antaa niille mahdollisuuden joustaa näissä tuottavuus‑ ja tulosodotuksissa. Pitkäaikaistyöttömälle itselleen työskentely kolmannella sektorilla antaa mahdollisuuden olla merkityksellinen osa yhteiskuntaa, ja samalla se tukee oman elämän hallintaa monella tavalla ja estää syrjäytymästä. Kolmannella sektorilla tehdään usein sellaisia tehtäviä, joita mikään muu taho ei yhteiskunnassa hoida. Näistä mainittakoon esimerkiksi pienimuotoinen kotiapu, kaupassa käynti, erilaiset kuljetustehtävät, lumenluonti, näkövammaisten lukupalvelu ja lastenhoitoapu. Työ on usein satunnaista, eikä sille ole kaupallisia tarjoajia, tai sitten asiakkaiden maksukyky ei yllä markkinahintaiseen palveluun. Nyt olisi korkea aika ruveta ajattelemaan työstä uudella tavalla, eli työn roolin uudel-leenajattelu ja ‑organisointi on nyt tarpeen, jotta tämänkaltainen tarpeellinen työ, yhteiskunnallisesti hyödyllinen työ, ja sitten työttömyyden hoito saadaan kohtaamaan. Järjestöissä on olemassa paljon organisointikykyä ja valmiuksia viedä läpi vaativiakin projekteja tehokkaasti, ja työllistämisessä järjestöt ovat aliarvioitu voimavara tällä hetkellä. Onkin käsittämätöntä, että hallitus tässä työttömyystilanteessa tietoisesti heikentää järjestöjen työllistämismahdollisuuksia. Näitä niin sanottuja välityömarkkinoita tulisi pikemminkin kehittää palvelemaan yksilöitä ja yhteiskuntaa eikä viedä niiltä toimintamahdollisuuksia pois.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-08T20:07:13,2016-11-08T20:12:45,Tarkistettu,1.1 2016_110_211,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eläketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 226/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä nyt taas konkretisoituu se, ketkä puhuvat ja kenestä on tekoihinkin. Tarvittiin perussuomalaiset hallitukseen, että tämä laki saatiin etenemään. Demarit ovat olleet hallituksessa pitkin historiaa, mutta vasta kun perussuomalaiset olivat ensimmäistä kertaa hallituksessa, alkoi tapahtua. SDP on ollut tälle ajatukselle myötämielinen, mutta heidän työministereistään ei ole ollut käytännön toteuttajaksi. Pelkät ehdotukset eivät auta ketään. Kuten entinen sosialidemokraattinen kansanedustaja Ilkka Taipale sanoi Yleisradiolle 22.8.: ""Kuulin, että aiemmat ministerit, Tarja Filatov ja Lauri Ihalainen, olisivat antaneet tukensa tälle hommalle. Mutta silloin, kun he ovat olleet ministereinä, aloitteellisuus ei ollut heidän käsissään. Perussuomalaiset ovat ottaneet asian tosissaan."" Toisaalta alkuunsa ihan sieltä kokoomuksen oikealta laidalta — vai muistanko oikein, että jopa aivan ministeritasolta — tuli äänenpainoja, että tämä vaikuttaisi työllisyyteen negatiivisesti tai tästä tulisi jokin automaatti. Eihän kertaluontoinen laki voi automaatti olla, enkä voi muutenkaan käsittää tällaista puhetta, sillä onhan se jo ihmisarvoa alentavaa, että lähellä eläkeikää olevia, yli viisi vuotta työttömänä olleita henkilöitä juoksutetaan työharjoitteluun tai työvoimakoulutukseen, kun työllistymisen mahdollisuuksia ei käytännössä ole riippumatta henkilön omista työhaluista. Mielestäni hallituksen toimien täytyy perustua tosiasioiden tunnustamiseen, ja tämä lakiesitys on hyvä esimerkki siitä, miten niitä tosiasioita voidaan tunnustaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-08T20:12:47,2016-11-08T20:14:18,Tarkistettu,1.1 2016_110_212,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eläketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 226/2016 vp,"Puhemies! Kysymyksessä on monessa mielessä historiallinen asia. Tässä yhdistyvät inhimillisyys ja järkevä asioiden hoito. Jokainen tietää, että kuusissakymmenissä olevaa pitkäaikaistyötöntä on miltei mahdoton työllistää erilaisilla työllistämistoimenpiteillä, ja työllistämistoimenpiteiden kohteena olo on monen kohdalla merkinnyt nöyryyttämistä, ja tästä onneksi tämän myötä päästään eroon. Äsken edustaja Mäkelä ansiokkaasti kuvasi sitä, kuinka perussuomalaiset tekee ja SDP tyytyy puhumaan, ja tämän todellakin tämän asian eräänlainen isä, Ilkka Taipalekin, on avoimesti julkisuudessa tunnustanut. Hänhän on sanonut muistini mukaan myös jotenkin siihen suuntaan, että SDP pani tätä asiaa liikkeelle mutta ei vienyt sitä riittävällä tarmolla ja intensiteetillä eteenpäin. Oli hyvin hämmästyttävää, että kun edustaja Mäkisalo-Ropponen ei löytänyt tästä mitään kritikoitavaa, niin hän otti sitten muut hallituksen laiminlyönnit työllistämisasioissa esille ja toi hyviä asioita esiin, mitä pitäisi tehdä, mikä oli sosialidemokraattien pitkä vaatimuslista. Ihmettelen, että kun noskelaisilla on ollut pitkään työministerin paikka viime hallituskaudella, niin mikseivät noskelaiset viime kaudella ajaneet eteenpäin näitä edustaja Mäkisalo-Ropposen esille tuomia asioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+8.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-11-08T20:14:18,2016-11-08T20:16:11,Tarkistettu,1.1 2016_110_213,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eläketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 226/2016 vp,"Arvoisa puhemies! ""Pitkäaikaistyöttömien eläketuki ei olisi linjassa eläkkeellejäämisiän nostamisen ja työurien pidentämistä koskevien tavoitteiden kanssa."" Näin vastasi perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri keväällä, kun SDP:n työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan eduskuntaryhmänä teimme hänelle kirjallisen kysymyksen siitä, voitaisiinko nyt tämä Lex Taipale tai Lex Lindström — ihan sama, mikä se nimi sitten loppujen lopuksi on — eläkelaki, toteuttaa. En tiedä, mikä sai hallituksen pään kääntymään, mutta olen iloinen siitä, että se kääntyi, koska tämä laki todellakin säästää työhallinnon resursseja, joten se ei ole mitenkään kovin kallis, ja se ennen muuta tuo inhimillisemmän ratkaisun niille hyvin pitkään työttömänä olleille ihmisille, joiden työllistymismahdollisuudet ovat käytännössä miinusmerkkiset. Mutta minun on pakko korjata hieman tätä perussuomalaisten historian tuntemusta ja myös Ilkka Taipaleeseen liittyvän historian tuntemusta tai unohdusta, koska satuin itse asiassa olemaan työministerinä silloin, kun Paavo Lipposen hallitus sääti eläkelain, jonka mukaan silloin hyvin pitkään työttömänä olleet pääsivät kertaluonteisesti täsmälleen tällä samalla mallilla eläkkeelle, mutta he saivat tuolloin täyden eläkkeen eivätkä tällaista väliaikaista mallia tämän ratkaisun mukaisesti. Muistan sen varsin hyvin, koska silloin sosiaali- ja terveysministerinä oli Sinikka Mönkäre, jonka kanssa istuimme yhteisessä huoneessa ja juristiavustajien kanssa käytännössä kirjoittelimme noita pykäliä, koska silloin valmista mallia ei vielä ollut. Se tuotiin silloin 2000-luvun puolessavälissä eduskuntaan, ja silloin useampi tuhat pitkäaikaistyötöntä pääsi eläkkeelle. Toinen Ilkka Taipaleen nimeä kantava malli on ollut tällainen avustettu eläke, jossa on käytetty sitten tällaisia terveydellisiä kriteereitä, ja sekin toteutettiin tuolloin. Silloin sitä vain kutsuttiin Elma-malliksi, joka tulee sanoista ""eläke on mahdollisuus"". Siinä ajatuksena oli, että työvoiman palvelukeskuksissa ostetaan erityistä osaamista, sitä osaamista, jonka mallia Ilkka Taipale itse on ollut lääkärinä luomassa, ja autetaan ihmisiä eläkkeelle, tehdään niitä vaikeampia terveydellisiä, neurologisia tutkimuksia, jotka osoittavat, mikä on se syy, jolla voi sitten ihan oikeasti päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Ja tuonkin järjestelmän kautta moni ihminen on eläkeratkaisun saanut. Ikävä kyllä tällä kaudella tuota avustettua Elma-mallia ei ole ollut käytössä, mutta sen sijaan monet kunnat, esimerkiksi oma kotikaupunkini, ovat ottaneet sen käyttöön, koska se säästää silkkaa rahaa ja se on inhimillisesti toimiva ratkaisu ja se auttaa ihmisiä eläkkeelle silloin, kun he jo meidän nykyjärjestelmämme mukaan kuuluisivat työkyvyttömyyseläkkeelle. Mutta tällä hetkellä: ""Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä ei ole koskaan ollut Suomessa niin suuri kuin nyt, yli 35 prosenttia, ja se jatkaa ennusteen mukaan kasvuaan tulevina vuosina. Ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömiä on tänä vuonna 125 000 eli 16 000 enemmän kuin viime vuonna."" Tämä ei ole opposition propagandaa, vaan tämä on työ- ja elinkeinoministeriön ennuste, jossa ennustetaan, että työllisyys sinänsä kyllä paranee mutta pitkäaikaistyöttömyys jatkaa rajua nousuansa ja on itse asiassa suomenennätysmitassa. Tämä on historiallista, ja sen vuoksi kuuluttaisin koko tätä salia puuttumaan nimenomaan pitkäaikaistyöttömyyteen. Tämä eläketukimalli on yksi hyvä ratkaisu, koska se auttaa muutamaa tuhatta henkilöä, mutta tämän muutaman tuhannen lisäksi meillä on todellakin 125 000 ihmistä, joiden työttömyys on pitkittynyt, ja heistä iso osa tarvitsee enemmän apua kuin he tällä hetkellä saavat. Nyt he ovat saaneet avukseen lähestulkoon ainoastaan työttömyysturvan leikkauksia, väheneviä työvoimapoliittisen koulutuksen määrärahoja ja ainoastaan, lähestulkoon, aktiivisena toimenpiteenä kuntouttavaa työtoimintaa, koska tämä hallitus on päättänyt, että ensi vuonna esimerkiksi välityömarkkinoilla toimivat järjestöt eivät enää saa käyttää siinä määrin palkkatukea kuin he ovat tähän asti saaneet käyttää, vaan tuo volyymi tiputetaan noin 15 000:sta 3 000:een. Vetoaisinkin tässä perussuomalaisiin, että kun valtionvaroissa mietitään tämän vuoden loppuvaiheesta sitä, mitä korjauksia budjettiin tehdään, niin sieltä ainakin tällainen typerä katto poistettaisiin ja järjestöt voisivat olla pitkäaikaistyöttömien apuna, niin kuin ne tähänkin asti ovat voineet olla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-08T20:16:12,2016-11-08T20:21:18,Tarkistettu,1.1 2016_110_214,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle eläketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 226/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys on niille noin 5 000 pitkäaikaistyöttömälle, joita se koskee, todellakin inhimillinen ja hyvä ratkaisu. Me kaikki tiedämme ja niin tietävät he itsekin, että työllistyminen heidän kohdallaan on hyvin epätodennäköistä, ja siksi on hyvä, että he pääsevät eläkkeelle. Mutta kuten tässä edellä todettiin, me olemme tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Toivon, että pystyisimme löytämään semmoisia pysyviä ratkaisuja, jotta tämäntyyppinen tietynlainen armahdus iäkkäille pitkäaikaistyöttömille ei tulisi tavaksi, joka tehdään kymmenen vuoden välein, kuten tässä kuulimme. Sen sijaan meidän pitäisi aktiivisesti ruveta etsimään niitä keinoja, miten voimme luoda toimivat välityömarkkinat, miten voimme huolehtia siitä, että esimerkiksi järjestöt, joilla on paljon tekemätöntä työtä, voivat työllistää nykyistä paremmin ja voivat työllistää sentyyppisiä ihmisiä, jotka eivät ainakaan heti ole kykeneviä avoimille markkinoille. Me tiedämme, että järjestöjen erilaiset työllistämishankkeet ovat olleet monelle pitkäaikaistyöttömälle se väylä, millä he ovat sitten myöhemmin onnistuneet pääsemään myös avoimille markkinoille, ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että me panostamme näihin välityömarkkinoihin ja meillä on riittävästi työllistämismäärärahoja, jotta tämä polku on mahdollinen erityisesti pitkäaikaistyöttömille. Mutta kuten tiedämme, työ muuttuu, koko ajan vaatimukset kasvavat. Semmoinen helppo työ poistuu, se digitalisoidaan, se automatisoidaan. Sen takia itse näen, että tämmöiset pysyvät välityömarkkinat ovat se ratkaisu, jolla huolehdimme siitä, että me pystymme tarjoamaan työtä yhä useammalle. Meidän täytyy yhteiskuntana näitä välityömarkkinoita tukea, mutta se kuitenkin on inhimillisempi ratkaisu näille työttömille samoin kuin myös mahdollistaa sen, että moni työ, joka ei taloudellisessa mielessä ole kannattavaa, tulee tehdyksi, koska sellaista työtä meillä on paljon ja erityisesti kolmannella sektorilla mutta myös julkisella sektorilla. Siksi itse olen hyvin pettynyt tähän nykyiseen tilanteeseen, jossa työllistymismäärärahoja on leikattu, ja vaikka se puute on tällä hetkellä hyvin tiedossa ja esimerkiksi palkkatukimäärät ovat vähentyneet ja palkkatukeen ei pysty enää saamaan kuin korkeintaan 6 kuukauden pätkiä, vaikka tarve olisi paljon suurempi, niin siitäkään huolimatta hallitus ei lisäbudjetissaan osoittanut lisämäärärahoja tähän työllistämiseen. Se on kyllä se keino, joka tulisi aktiivisesti ottaa käyttöön, jotta meidän pitkäaikaistyöttömillä olisi polku, millä he pääsevät ensin ehkä työllistämistöihin ja sitä kautta ainakin osa pystyisi etenemään myös avoimille markkinoille. Kuten sanoin, vaikka sinänsä tämä lakiesitys on erittäin hyvä, inhimillinen ja oikeudenmukainen niille tällä hetkellä pitkään työttöminä olleille ikääntyneille, toivon todella, että tämä ei ole se ainoa keino, millä me huolehdimme ikääntyneistä pitkäaikaistyöttömistä tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-08T20:21:21,2016-11-08T20:25:35,Tarkistettu,1.1 2016_110_215,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eläketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 226/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu, meillä on edelleen tämä korkea työttömyysluku ja on pitkäaikaistyöttömiä, nuorisotyöttömiä ja näin. Mutta jotta nämä työttömyystilanteet todella tulisivat paremmaksi, niin aina pitää muistaa, että Suomesta pitää löytyä niitä yrittäjiä, jotka työllistävät. Ja jotta työllisyys onnistuu, niin siinä on aina kysynnän ja tarjonnan laki, että jollei palveluita tai tavaraa mene kaupaksi, niin silloinhan tämä yritystoimintakaan ei pyöri. Ja kyllä hallituskin omalta osaltaan on yrittänyt auttaa, että näitä työllisyyden esteitä poistetaan. Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin, että aikanaan Taipale on oivaltanut tämän asian, ja täytyy tällä hetkellä sanoa, että ministeri Lindström toteutti. Toisin sanoen kyseessä on niin sanottu Lex Lindström, jossa erityisen vaikeaan työmarkkina-asemaan joutuneille ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille työntekijöille maksettaisiin jatkossa eläketukea. Hallitus siis esittää, että eläketuki olisi kertaluonteinen ratkaisu, jolla turvattaisiin tuen piiriin kuuluvien henkilöiden toimeentuloa ennen heidän siirtymistään vanhuuseläkkeelle. Tätä eläketukea ruvettaisiin maksamaan ensi vuoden kesäkuun alusta lähtien. Eläketukea voisivat täten hakea 60 vuotta täyttäneet, 5 vuotta lähes yhtäjaksoisesti työttömänä olleet henkilöt. Eläketuen edellyttämä 60 vuoden ikä olisi tullut täyttää ennen 1. syyskuuta 2016. Eläketuen piirissä olisivat siis ennen 1. syyskuuta 1956 syntyneet henkilöt. Eläketuen myöntäminen edellyttäisi käytännössä noin 5 vuoden työttömyyttä. Työttömyysaikaan luettaisiin myös esimerkiksi sairauspäivärahalla oltu aika. Tuki olisi määrältään täyden takuueläkkeen suuruinen eli 766,85 euroa kuukaudessa vuoden 2016 tasossa. Kun otetaan lisäksi huomioon muutosten vaikutus asumistuen määrään sekä verotukseen, keskimääräisen eläketuen saajan nettotulot lisääntyisivät noin 200 eurolla kuukaudessa. Etuus rahoitettaisiin valtion varoista, ja siihen ei sisältyisi työeläkettä. Eläketukea maksettaisiin korkeintaan kansaneläkelain mukaiseen vanhuuseläkeikään eli 65 vuoden ikään saakka. Ensi vuonna eläketukea maksettaisiin runsaalle 5 000 henkilölle kuukaudessa. Eläketuki ei olisi kansaneläkelaissa tai työeläkelainsäädännössä tarkoitettu eläke. Verolainsäädännössä todettaisiin kuitenkin erikseen, että eläketukeen sovellettaisiin eläkettä koskevia säännöksiä verotuksen eläketulovähennyksen osalta. Hakijalla olisi oikeus myös eläkkeensaajan asumistukeen, kansaneläkelain mukaiseen lapsikorotukseen sekä eläkettä saavan hoitotukeen, ja tästä toimeenpanosta vastaisi Kela. Tämä on pieni askel monelle tuhannelle apua tarvitsevalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+8.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-11-08T20:25:38,2016-11-08T20:29:28,Tarkistettu,1.1 2016_110_216,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eläketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 226/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kivelälle — hän on kyllä jo poistunut täältä, mutta haluan kuitenkin todeta: kyllä minä omassa puheenvuorossani oikein lämpimästi kiitin tästä lakiesityksestä, mutta tämä lakiesitys ei poista kasvavaa pitkäaikaistyöttömyyden ongelmaa, ja kyllä siitä ongelmasta pitää myöskin tässä salissa useammassakin kohdassa puhua. Viime kaudella pidettiin huolta siitä, ettei pitkäaikaistyöttömyys repeä tällä tavalla käsiin, niin kuin nyt tapahtuu. Tämä tapahtui muun muassa välityömarkkinoiden tukemisen avulla, ja se mahdollisti sen, että nekin ihmiset, jotka eivät yllä avoimille työmarkkinoille, pystyvät mahdollisimman usein työskentelemään esimerkiksi juuri järjestöissä. Ja nyt, kuten tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani sanoin, tämän hallituksen päätösten perusteella näitä työpaikkoja häviää tuhansia ja taas tuhansia ja nämä ihmiset jäävät tyhjän päälle. Heitä uhkaa nyt sitten syrjäytyminen yhteiskunnasta, ja se kyllä on kallista kaikella tavalla. Tämän välityömarkkinoiden kehittämisen yhtenä ongelmana on varmaan myöskin se asenne, joka tulee esille myöskin tässä suuressa salissa silloin tällöin, kun täällä puhutaan tempputyöllistämisestä. Ei haluta nähdä välityömarkkinoiden yhteiskunnallisesti ja yksilön elämänhallinnan kannalta myönteisiä vaikutuksia ja ajatellaan, että tämä on vain turhaa, jonninjoutavaa leikkimistä, mutta kun minä olen itse näiden pitkäaikaistyöttömien kanssa keskustellut, niin he kokevat, niin kuin myöskin työnantajat ja järjestöt kokevat, että he tekevät oikeata, tarpeellista työtä, ja he ovat erittäin loukkaantuneita, kun puhutaan tempputyöllistämisestä, koska he eivät koe olevansa tempputyöllistettyjä. Kukaan ei halua olla tempputyöllistetty. Meidän olisi syytä myöskin muuttaa kielenkäyttöämme ja asenteita tätä asiaa kohtaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-08T20:29:31,2016-11-08T20:31:32,Tarkistettu,1.1 2016_110_217,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eläketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 226/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämä nyt käsittelyssä oleva hallituksen lakiesitys, Lex Lindströminkin nimeä kantava lakiesitys, on saatu tänne eduskuntaan ja vihdoinkin pitkäaikaistyöttömille annetaan kunniakas mahdollisuus siirtyä arvokkaasti eläkkeelle. Todellakin, vuonna 1956 tai sitä ennen syntyneet pitkäaikaistyöttömät päästetään eläkkeelle tämän eläketukijärjestelyn kautta, joka on hieman monimutkainen, mutta tästä täytyy kyllä työministeri Lindströmille antaa kymmenen pistettä ja vielä ekstrapisteet päälle, kun hän on sitkeästi ajanut tätä asiaa läpi. Ja aivan oikein, kuten tämän keskustelun aikana olemme jo kuulleet, demarien kansanedustaja Ilkka Taipale ajoi aktiivisesti samantyyppistä asiaa edellisillä eduskuntakausilla, kun hän silloin aikanaan täällä oli, ja siitä hänelle pitää näin jälkikäteenkin lämpimät kiitokset lähettää tässä puheen välityksellä. Ihmettelin vain silloin, kun ei demarien oma ryhmä lähtenyt tätä innokkaasti ajamaan, (Tarja Filatov: Se toteutettiin silloin!) mutta joka tapauksessa on hyvä, että se nyt tulee. Annetaan tälle ihan kunniakkaasti nimi Lex Lindström, ja siinä samalla lämpimästi muistamme veteraanikansanedustaja Ilkka Taipaletta. Hän tämän asian kyllä kieltämättä aikanaan toi vahvasti esille, ja silloin ihmettelin, että miksi ei voisi antaa suoraan tätä armahdusta näille pitkäaikaistyöttömille, mutta nyt se sitten tulee, ja siitä nauttikaamme täysin rinnoin, että tämä asia saadaan ennen joulua pakettiin. Kun nyt tämän keskustelun aikana on nostettu esille, että miten me tämän pitkäaikaistyöttömyyden pystyisimme torjumaan, arvoisa rouva puhemies, niin esitän pari sellaista keinoa, mitkä olisivat hyviä tämän ongelman ratkaisuksi. Ensinnäkin, tämä ongelmahan koskee koko suurta Suomea koko pinta-alaltaan, kaikkia Suomen eri maakuntia ja kuntia. Tässä on helposti menty sellaiseen ajatteluun, että tämä olisi muka maaseudun ongelma, että siellä on sellaisia hiljaisia ihmisiä, jotka ovat joutuneet työttömyysputkeen jo kauan kauan sitten eivätkä ole työpaikkaa saaneet. Näitä samanlaisia pitkäaikaistyöttömiä — en ole viimeaikaisia tilastoja kyllä niin tarkkaan katsonut, mutta veikkaan — on kaupungeissa yhä enemmän. Mutta joka tapauksessa se ratkaisu tähän ongelmaan on siinä, että vihdoin ja viimein lähdemme hallituksen viitoittamalla tiellä yhä rohkeammin liikkeelle järjettömän byrokratian purulla. Voisin kertoa kotikunnastani yhden esimerkin ihan tältä viikolta: Me olemme siellä erään hankkeen tiimoilta olleet aktiivisesti kuntana liikkeellä. Mitä on tapahtunut viranomaisen polulla? Valtava vastustus kaikin mahdollisin keinoin. Mitä mielikuvituksellisimpia syitä on keksitty, että sitä ei saa toteuttaa, ja onhan tämä nyt merkillistä, että valtion viranomaiset itse estävät työllisyyden parantamista ja näin tukevat vahvasti työttömyyden syntyä. Kyllä pitää Suomen eduskunnan ottaa nyt ihan oikeasti vahva ote Suomen kehityksen parantamiseksi, koska eihän se nyt voi olla niin, että viranomaiset estävät hyviä, laillisia hankkeita sen takia, että jotkut luonnonsuojelujärjestöt ovat sitä mieltä, että tätä ja tuota ei saa tässä maassa tehdä. Ja kysymys ei ole mistään luonnon pilaamisesta, vaan kysymys on rakentamisesta, mutta kun keksitään mitä mielikuvituksellisimpia syitä sen takia, että voitaisiin estää nämä hankkeet ja saada ihmisille töitä, niin ne perustelut tuntuvat näin eduskunnan puhujakorokkeelta kovin vastenmielisiltä minulle, joka olen yrittänyt parhaani mukaan maaseudun kuntien tilannetta parantaa tässä maassa. Varmaan sama koskee näitä suuriakin kaupunkeja. Että jospa Suomi vihdoin ja viimein rupeaisi esimerkiksi näissä luonnonsuojeluasioissa olemaan vähän järkevämpi ja antamaan lupia. Meillä tällä hetkellä erilaisissa lupaprosesseissa seisoo satoja ellei tuhansia hankkeita, jotka toisivat kymmenilletuhansille ihmisille töitä, mutta mitä tapahtuu käytännössä: jatkuvasti valitetaan hallinto-oikeuksiin, ja sitten lopputuloksena on tällainen lakiesitys, jossa meidän täytyy antaa pitkäaikaistyöttömille mahdollisuus jäädä arvokkaasti eläkkeelle. Hyvä näin, mutta pitää, arvoisa rouva puhemies, lopuksi muistaa myös se, että kun pitkäaikaistyötön jää eläkkeelle, niin hänen eläketurvansa on lähes olematon, kun pitkäaikaistyöttömyysaika on vienyt häneltä sen eläketurvan lähes nolliin. Ei ole kertynyt sitä eläketurvaa. Totta kai takuueläke tulee tietyssä vaiheessa vastaan, mutta kun on pitkäaikaistyötön, niin ei hän sitä eläketurvaa ole hankkinut. Miten hän olisi sitä hankkinut, kun sitä työtä ei ole ollut? Tämän takia Suomen eduskunnan olisi syytä nyt pikkusen terästäytyä tässä asiassa ja armahtaa omat kansalaisensa niin, että annetaan tälle järjettömälle lupabyrokratialle vihdoinkin lopputili ja ruvetaan tekemään tässä maassa oikeasti töitä. Kun tuota aikaisempaa tämän päivän keskustelua seurasi, niin mikä oli lopputulos siitä? Kun esitetään erilaisia hankkeita, niin kyllä on mitä kummallisimpia syitä, minkä takia niitä ei saisi tehdä. Toivon, että tässä Suomen eduskunnassa löytyy nyt sitä selkärankaa niin paljon, että vihdoin ja viimein Pyhälle Byrokratiukselle annetaan lopputili ja ruvetaan tässä maassa oikeasti töihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-08T20:31:33,2016-11-08T20:37:06,Tarkistettu,1.1 2016_110_218,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle eläketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 226/2016 vp,Oliko edustaja Filatovilla vastauspuheenvuoropyyntö?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_219,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eläketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 226/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olisin vain edustaja Hoskoselle kommentoinut, että Ilkka Taipale ansaitsee kyllä todellakin kiitoksen siitä, että hän on näitä malleja kehittänyt: sekä tästä, jossa eläketuen avulla pääsevät pitkäaikaistyöttömät kertaluonteisesti tietyn työttömyysjakson jälkeen eläkkeelle, että sitten Eläke on mahdollisuus -mallista, jossa on avustettu ihmisiä eläkkeelle. Mutta sen sijaan hän muistaa hiukan väärin, koska 28.1.2005 säädettiin laki eräiden pitkäaikaisesti työttömänä olleiden henkilöiden eläketuesta. Ja se on kyllä jos ei nyt sukulainen, serkku, niin voisi sanoa, että oikeastaan veli tai sisko tälle laille, joka meillä nyt on käsittelyssä. Ainoa ero on se, että silloin ei tehty tällaista erityisjärjestelyä vaan nämä ihmiset ihan oikeasti pääsivät eläkkeelle. Nythän käy niin, että tässä tullaan takuueläkkeen piiriin, jolloin tuo raha, jonka takuueläkkeenä saa, ei ole kovinkaan paljon suurempi kuin se, mikä on työmarkkinatuki, mutta onneksi siihen liittyy eläkkeensaajan asumistuki ja verovähennykset ja muut, jotka sitten sitä tosiasiallista toimeentuloa parantavat. Elikkä tässä mielessä historian voi tarkistaa Finlexistä, sieltä se (Puhemies koputtaa) laki löytyy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-08T20:37:09,2016-11-08T20:38:19,Tarkistettu,1.1 2016_110_220,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eläketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 226/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä Lex Taipaleen jatko, mikä nyt on tulossa, on tietenkin erittäin hyvä asia. Olisi vain toivottavaa, että se olisi hieman pitempi kuin kertaluontoinen asia, koska pitkäaikaistyöttömyys jatkaa näköjään nousuaan ja pitkäaikaistyöttömiä tulee olemaan vielä kuuden vuoden päästäkin ja olisi hyvä, että ihmiset pääsisivät jonkinlaiselle hieman paremmalle paikalle kuin missä he nyt roikkuvat löysässä hirressä. Tämä tuki on siis määrältään nyt tosiaankin takuueläkkeen suuruinen eli 766 euroa 85 senttiä kuukaudessa. Se ei ole suurensuuri, mutta kun siihen otetaan huomioon sitten asumistuki ja verotus, niin laskelmien mukaan keskimäärin käteen jää 200 euroa enemmän kuukaudessa kuin aikaisemmin. Onhan se toki iso raha, mutta aika pieni raha se on niissä rahoissa, mitä me olemme täällä tulonsiirtoja tehneet, esimerkiksi tässä apteekkiverotuksen suhteessa, missä annetaan 4 700 euroa 235 000 euroa vuodessa tienaaville apteekkareille. Mutta parempi tämäkin kuin ei mitään, ja mukaanhan nytten pääsee yli 5 000 henkeä eli 5 300 henkilöä. Se, mikä tässä on ehdottomasti hyvä asia, on se, että kunnat säästyvät näiltä osin sakkomaksuista. Nämä sakkomaksut olisi muutenkin hyvä valjastaa työllistämiseen. On ihan järjetöntä maksaa niitä valtiolle takaisin. Kuntien pitäisi saada käyttää niitä ihan oikeaan työllistämiseen ja työpaikkojen luomiseen. Ilman rahaahan työpaikkojen luominen ei onnistu. Toki täytyy sanoa, että jos puhutaan tällaisesta eläkkeelle pääsystä, niin kuin nyt — joka ei ole oikea eläkkeelle pääsy, vaan tämä on siis takuueläkkeen suuruinen eläke, joka tulee ihmisille — niin tässä on joka tapauksessa varottava sellaista asiaa, että tästä ei tule semmoinen hyväksikäytön väline, että katsotaan, että pääset sitten kuitenkin tuolle eläkkeelle, kun vielä vuoden tässä jaksat olla työttömänä. Mutta tämä on tietysti vasta siinä vaiheessa, jos tästä saadaan sellainen, joka ei ole vain kertaluontoinen asia. Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että tämähän antaa nyt työvoimatoimistoille lisää resursseja. Työvoimatoimistot voisivat nyt keskittyä työllistämiseen. Siihen heillä ei tällä hetkellä oikein ole mahdollisuutta, varsinkaan kun tähän lisätään nämä kolmen kuukauden välein tapahtuvat työttömien kuulustelut siitä, onko tullut tehtyä 18 tuntia velvoitetyötä kolmen kuukauden aikana vai ei. Tämä kyllä verottaa sitten varsinaisesti työpaikkojen etsimistä ja työn välittämistä. Toki työvoimatoimistot tekevät työtä tälläkin hetkellä varsinkin näitten työmarkkinapoliittisten toimenpiteiden osalta, mutta olisi erittäin toivottavaa, että siellä olisi työnvälitystä eikä työnvälitystä ihan loppuun saakka yksityistettäisi yksityisille firmoille, niin kuin tällä hetkellä vaikuttaa käyvän. Kaikkinensa voisi sanoa, että tämä hallitus voisi tutustua myös muihin sosialidemokraattien lääkkeisiin, kun puhutaan pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisesta. Lainaan tässä nyt suoraan edustaja Filatovin blogista pientä pätkää: ""Työmarkkinatuesta tulee tehdä aktiivinen työllistämisraha Rinteen mallin mukaisesti, jotta te-toimistojen resurssit saadaan työnvälitykseen."" Ja tässä hän on todella oikeassa. Rinteen malli on malli, joka kannattaisi ottaa käyttöön. Se edesauttaisi työllistymistä. Sen lisäksi omaehtoiseen opiskeluun pääsyn kriteereitä pitää helpottaa. On aina parempi opiskella kuin olla pelkän työttömyysturvan varassa, ja tätä omaehtoista opiskeluahan tämä hallitus nyt haluaa jostain kumman syystä vähän suomia. Sitä pitäisi tukea, koska se on kaikki eteenpäin, kaikki opiskelu on eteenpäin — kaikki sellainen, mikä lisää ammattitaitoa, lisää osaamista, on sitä, mitä meidän pitää tukea ja mille pitää antaa määrärahoja. Tämä pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on semmoinen pommi, joka jatkaa kasvamistaan, jollemme me yhdessä tee töitä sen eteen, että se saadaan taitettua. Tässä kohdassa olisin kyllä sitä mieltä, että olisi todella rohkeaa ja hienoa tältä eduskunnalta, jos se pystyisi tekemään tätä työtä yli poliittisten rajojen, että se otettaisiin sellaiseksi yhdeksi prioriteetiksi, minkä eteen tehdään yhdessä töitä, koska se parantaa koko kansantaloutta. Se parantaa meidän ja meidän lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudennäkymiä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Yksin ei kukaan täällä pärjää. Tässä tarvitaan toinen toistemme tukea, ja on parempi, että puhutaan yhteisistä asioista eikä kinailla siitä, mikä minkäkin lain nimi on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+8.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T20:38:20,2016-11-08T20:43:52,Tarkistettu,1.1 2016_110_221,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain  ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+9.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_110_222,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain  ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En itse kannata sukupuolineutraalia avioliittoa tai näitä siihen liittyviä lakimuutoksia. Mielestäni valiokunnan pitäisi jäädyttää tämän asian käsittely ainakin niin pitkäksi aikaa, kunnes tämä eduskunta on voinut ottaa kantaa Aito avioliitto ‑kansalaisaloitteeseen. Otan nyt tässä kuitenkin kantaa tähän lakiesitykseen sellaisena kuin se on faktisesti esitetty ja mikä on sen lainsäädännöllinen tilanne. Julkisuudessa on jo ehditty voivottelemaan sitä, että isät olisi tässä esityksessä nyt jotenkin unohdettu. Mielestäni tässä sotketaan nyt puuroja ja vellejä keskenään, koska eihän tässä laissa ole kysymys isän asemasta, vaan kuten esittelytekstistä selviää, tehdään välttämättömiä muutoksia edellisen hallituksen hyväksymän sukupuolineutraalin avioliittolain johdosta, joka astuisi tällä tietoa voimaan 2017 alusta. Pidän hyvin ikävänä tätä tehokeinoa, jolla julkisuudessa ajetaan sukupuolineutraalia agendaa verhoamalla se isyyden ja äitiyden taakse. Onhan se tietenkin kekseliästä — kukapa näitä käsitteitä vastustaisi. Totuus takana on kuitenkin toinen, niin tässä keskustelussa kuin äitiyslaissakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-08T20:44:09,2016-11-08T20:45:21,Tarkistettu,1.1 2016_110_223,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain  ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä, että tämä lakiesitys on täällä. Tällä varmistetaan se, että kun meillä on monenlaisia perheitä, niin oikeudet heillä ovat samanlaiset, ja nyt tämän tasa-arvoisen avioliittolain myötä näihin liitännäislakeihin tehdään tarvittavat muutokset. Toivon kuitenkin, että kun tätä lakiesitystä käsitellään, niin siinä korjataan se yksi epäkohta, mikä siihen on jäänyt. Elikkä meidän on syytä katsoa, mikä on todellisuus ja millaisia perheitä meillä Suomessa on ja millaisia tilanteita. Nythän tämän lakiesityksen jälkeenkin jää sellainen epäkohta, että jos meillä on perheitä, joissa lapsen hoidosta vastaa pelkästään isä, niin hänellä ei ole lainkaan oikeutta vanhempainpäivärahoihin, jos hän ei ole tai ei ole ollut avio- tai avoliitossa lapsen äidin kanssa. Ja tällaisia perheitä meillä on, missä isä hoitaa lasta yksin, on jäänyt lapsen kanssa aivan yksin. Näitä tapauksia ei ole kuin kymmenkunta vuodessa. Sitä suuremmalla syyllä tämä ei olisi mikään taloudellinen kysymys, vaan tämä on täysin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymys, ja tämä epäkohta tästä laista pitää poistaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+9.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-08T20:45:23,2016-11-08T20:46:58,Tarkistettu,1.1 2016_110_224,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Siirrytään keskusteluun. Ministeri esittelee. Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_110_225,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuon eduskunnan käsittelyyn hallituksen yhdessä päättämän säästön opintotukeen. Säästöjen taustalla on taloutemme vakava tila, elämme edelleen raskaasti velaksi. Nuorten sukupolvien kannalta on aivan ratkaisevaa, että pystymme kääntämään taloutemme suunnan ja vahvistamaan työllisyyttä. Koulutusjärjestelmämme ehdoton vahvuus on se, että jokaisella lapsella on tasa-arvoiset mahdollisuudet korkeatasoiseen maksuttomaan koulutukseen perheen varallisuudesta riippumatta. Tästä tulemme huolehtimaan jatkossakin. Opintotukilain muutokset on valmisteltu pääosin selvitysmies Roope Uusitalon esitysten mukaisesti. Hänen tehtävänään oli arvioida erityisesti opintotukijärjestelmän vaikutusta eri taustoista tulevien opiskelijoiden mahdollisuuksiin kouluttautua ja hakeutua korkeakouluopintoihin. Esityksen mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasot ehdotetaan yhtenäistettäväksi toisen asteen opintorahan tasojen kanssa siten, että opintoraha on enintään 250,28 euroa kuukaudessa. Eri koulutusasteiden opiskelijoiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi vanhempien tulot eivät enää jatkossa vaikuta itsenäisesti asuviin 18—19-vuotiaisiin toisen asteen opiskelijoihin. Tämä on tervetullut muutos toisen asteen opiskelijoille, jotka ovat olleet heikommassa asemassa opintotukijärjestelmässämme. Opintolainan valtiontakauksen määrä nousee 400 eurosta 650 euroon kuukaudessa Suomessa opiskelevalla ja 700 eurosta 800 euroon kuukaudessa ulkomailla opiskelevalla opiskelijalla. Muussa kuin korkeakoulussa opiskelevien alle 18-vuotiaiden takauksen määrä nousee 260 eurosta 300 euroon. Jatkossakin määräajassa opintonsa suorittaneen opiskelijan lainasta osa maksetaan valtion varoista opintolainahyvityksenä. Pidän tärkeänä, että nämä kannustimet säilyvät opintotuessa. Kaikkiin korkeakouluopintoihin tarkoitettu tukiaika lyhenee esityksen mukaan 10 kuukaudella 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen. Käytännössä tukiaika riittäisi tulevaisuudessa noin kuuden lukuvuoden korkeakouluopintoihin. Opiskelijoiden tukiaikaa on mahdollista jatkossakin pidentää sairauden tai muun painavan syyn vuoksi. Jokaiselle taataan mahdollisuus opintojen suorittamiseen. Opintotuen on säilyttävä jatkossakin turvallisena tapana opintojen rahoittamiseen. Siksi opintotuen turvaelementit, kuten opintolainan koron pääomittaminen opiskeluaikoina ja pienituloiselle opintovelalliselle maksettava korkoavustus, ovat käytössä jatkossakin. Lisäksi opintolainan valtiontakauksen myöntämisehtoja muutetaan niin, että opiskelijan saama maksuhäiriömerkintä ei enää jatkossa estä valtiontakauksen myöntämistä. Opiskelijan omat tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin, jotta opiskelun ja työnteon yhdistäminen olisi jatkossa nykyistä kannattavampaa. Opiskelijan omien tulojen perusteella takaisin perittäväksi määrätyn opintorahan ja asumislisän määrän korotus lasketaan 7,5 prosenttiin. Asumislisän piirissä olevat opiskelijat siirtyvät pääsääntöisesti yleisen asumistuen piiriin. Jatkossa asumisen tuki kohdistuu erityisesti niille opiskelijoille, joiden asumisen kustannukset esimerkiksi suurissa kaupungeissa ovat korkeat. Ulkomailla vuokralla asuvat opiskelijat sekä Suomessa kansanopistossa tai liikunnan koulutuskeskuksessa taikka Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskelevat oppilaitoksen asuntolassa asuvat opiskelijat jäävät asumislisän piiriin jatkossakin. Odotan keskustelua tästä esityksestä teiltä, arvoisat edustajat, vaikka kello on jo paljon.", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-08T20:48:09,2016-11-08T20:52:10,Tarkistettu,1.1 2016_110_226,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten hallituksen esityksen perusteluissakin todetaan, on opintotuen tarkoituksena turvata opiskelijan opiskeluaikainen toimeentulo. Opiskelijoilla tulee muiden kansalaisten tavoin olla oikeus elämiseen riittävään toimeentuloon. Jo tällä hetkellä opiskelijat ovat käytännössä ainoa väestöryhmä, joka pakotetaan ottamaan velkaa perustoimeentulonsa turvaamiseksi. Riittävä ja kannustava opintotuki myös edistää suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua sekä opintoaikojen lyhentämistä. Lisäksi opintotuen tulee edistää tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia. Opintotukeen on koko 2010-luvun aikana tehty niin isoja kuin pieniäkin muutoksia. Jatkuvan mullistuksen kohteena oleva opintotuki ei täten ole kohdellut eri aikoihin aloittaneita opiskelijoita tasa-arvoisesti, ja yhdyn niiden opiskelijajärjestöjen näkemyksiin, joiden mukaan tämä tapa käsitellä opintotukea ei myöskään ole edustanut hyvää hallintotapaa. Ja nyt mennään taas. Hallitus esittää suurinta yksittäiseen etuuteen kohdistuvaa leikkausta juuri opintotukeen. Yksittäiseltä opiskelijalta hallitus leikkaa yli 86 euroa kuukaudessa, ja pitkällä tähtäimellä hallitus haluaa säästää yli 120 miljoonaa opintorahasta. Se on lähes saman verran kuin hallitus käyttää suurituloisille yrittäjille kohdistuvaan yrittäjävähennykseen, jolla ei hallituksenkaan mukaan tule olemaan juuri mitään työllisyyttä tai yrittäjyyttä edistäviä vaikutuksia. Hallituksen esittämät leikkaukset opintotukeen tulevat toteutuessaan vaarantamaan opiskelijan toimeentulon, lisäämään opiskelijoiden työssäkäyntiä ja sitä kautta pidentämään opintoaikoja. Tämän vahvistaa myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen lokakuun puolessavälissä julkaisema tutkimus, jossa todetaan, että opintotukiuudistus tulee pidentämään opiskeluaikoja arviolta ainakin noin kolmella kuukaudella opiskelijaa kohti. Se tarkoittaa samalla, että vaikutukset julkistalouteen jäävät arviota pienemmiksi. Lisäksi hallituksen opintotuen leikkaukset heikentävät ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua korkeakoulutukseen. Vasemmistoliitto pitää hallituksen opintotukileikkauksia lyhytnäköisinä ja kohtuuttomina. On käsittämätöntä, että opintorahaa leikataan yli neljänneksellä samaan aikaan, kun opintotukiaika lyhenee kymmenellä kuukaudella. Opiskelijat ovat jo nyt yhteiskunnan pienituloisin ryhmä, ja heidän suurin opintoja hidastava tekijä on heikko toimeentulo. Nuorten aikuisten pienituloisuus on muita ikäryhmiä syvempää ja yleisempää. Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan leikkaaminen lähes 100 eurolla tekee pelkällä opintorahalla ja asumisen tuella elämisen opiskelijalle käytännössä mahdottomaksi. Nuorten aikuisten ja erityisesti opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat viimeisten vuosien aikana olleet kasvussa. Opintoaikojen kiristykset yhdistettynä pieneen toimeentuloon ja työskentelyyn riittävän tulotason varmistamiseksi luovat monille paineita ja stressiä. Tämä tukiuudistus heikentää tilannetta entuudestaan. Opiskelijoiden tuloja leikataan roimasti ja lainapakkoa vahvistetaan aikana, jolloin työllistymisnäkymiin ja valmistumisen jälkeiseen tulotasoon liittyy hyvin paljon epävarmuustekijöitä. Lainapainotteisuuden lisäämisen vaara on, että suurta lainataakkaa pelkäävät ihmiset eivät hakeudu korkeakouluihin tai se johtaa korkeakoulutuksen eriarvoistumiseen ja Suomen osaamisresurssien heikkenemiseen. Kuten selvitysmies Roope Uusitalon keväällä julkaistussa raportissakin todetaan, voi pelko velkaantumisesta opiskeluaikana olla suurempi pienituloisista perheistä tulevilla opiskelijoilla, jotka eivät voi luottaa vanhempien mahdollisuuteen tai halukkuuteen tukea opiskelijoita taloudellisesti siinä tapauksessa, että opinnot jäävät kesken tai opintojen menestyksellisen suorittamisen jälkeenkään työllistyminen ei onnistu. Suomessa koulutus on jo nyt voimakkaammin periytyvää kuin muissa Pohjoismaissa. Siirtyminen opintotukimalliin, jossa opiskelijoiden odotetaan rahoittavan yhä suuremman osan toimeentulostaan itse lainan muodossa, uhkaa vahvistaa tätä kehitystä entuudestaan. Hallitus siis pyrkii vähentämään julkisen talouden ja valtion velkaantumista siirtämällä tätä velkaantumispakkoa suoraan opiskelijoiden, yksittäisten ihmisten, harteille. Jokseenkin ironiselta tuntuu mielestäni myös esitys tulorajojen sitomisesta indeksiin, kun hallitus viime syksynä melkein ensi töikseen poisti opintotuen indeksisidonnaisuuden, kun tiedetään, että yksi keskeinen opintoja viivästyttävä tekijä tällä hetkellä on opiskelijoiden työnteko. Nyt sidotaan siis tulorajat indeksiin mutta ei tukea eli ilmeisesti halutaan viestittää, että opiskelijoita kannustetaan tekemään enemmän töitä ja valmistumaan nykyistä hitaammin. Lopuksi, arvoisa puhemies: Hallitus ei selvästikään näe koulutuksen tärkeyttä yhteiskunnallemme ja tulevaisuudellemme. Hallituksen leikkaukset on ideologinen arvovalinta, ja hallitus jatkaa näin sivistys‑, koulutus‑ ja opiskelijavihamielistä linjaa. En usko, että Suomen historiassa on koskaan aikaisemmin nähty niin totaalista ja niin törkeää vaalilupauksen pettämistä kuin mitä niin sanotun koulutuslupauksen osalta on tapahtunut. Tätä opintotuen jättileikkausta voi kuvailla ainoastaan sukupolvilupauksen petoksena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-08T20:52:14,2016-11-08T20:58:16,Tarkistettu,1.1 2016_110_227,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,"Puhemies! Tiedonvälitys todellakin on nykypäivänä äärimmäisen nopeaa. Edustaja Anderssonin äsken pitämästä puheesta luin uutisen netistä jo 15 minuuttia sitten. Eli tiedonvälitys ei tänä päivänä ole ainoastaan reaaliaikaista, se on jopa ääntä nopeampaa. Mutta tähän varsinaiseen aiheeseen. Kyllä tämä on kipeä asia, että opiskelijoitten opintososiaalisista eduista leikataan. Minä olen opetusministerin kanssa ollut Smolnassa laatimassa hallitusohjelmaa opiskeluun liittyen, ja kyllä me kipeänä koimme tämän. Varmasti voimme jakaa tämän, että henkilökohtaisiakin traumoja tästä asiasta tuli, mutta tällaisissa reunaehdoissa jouduimme hallitusohjelmaa tältä osin rakentamaan. On kohtuutonta sanoa, että olisi joku sivistys- tai opiskelijavihamielisyys. Tässä tilanteessa nyt olemme ja pyrimme katsomaan tässäkin tilanteessa eteenpäin. Mutta on kuitenkin nähtävä, että on täällä hyviäkin asioita. Kokonaisuutena me tarvitsisimme kuitenkin laajan, laajapohjaisessa parlamentaarisessa valmistelussa valmistellun opintotukiuudistuksen. — Minä siirryn hetkeksi jatkamaan tänne. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) Puhemies! Todellakin tarvitsisimme laajapohjaisessa parlamentaarisessa valmistelussa tehdyn opintotukiuudistuksen. Opintotukijärjestelmä on luotu alun alkaen 60—70-luvun taitteessa ensisijaisesti korkeakouluopiskelijoita varten ja sitä on sitten paloittain täydennetty. Ainoa merkittävä kokonaisuudistus tapahtui 90-luvun alussa silloisen selvitysmies Kurrin esittämien ajatusten pohjalta. Silloinhan painopistettä siirrettiin opintolainasta opintorahaan. Mutta samanaikaisesti iski päälle 90-luvun alun lama, ja silloin opintoraha jäi varsin matalalle tasolle. Tiedän tämän omakohtaisesti hyvin, koska katson, että tämä on ikäisteni sukupolvikertomus. Nyt todellakin tarvitsisimme tällaisen mittavan opintotukireformin. Mutta näen tässä asiassa esimerkiksi sen hyvän seikan, että nyt eivät enää itsenäisesti asuvien 18—19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoitten osalta vanhempien tulot vaikuta. Tämä on sinänsä pieni askel mutta kertoo tästä pyrkimyksestä laajentaa yhdenvertaisuutta, ja tätä pitää syventää entisestään ja myös pienentää eroja eri koulutusasteilla opiskelevien keskuudessa. On totta, kun äsken keskustelimme opiskelijoitten siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin, että siinä on monia heikkoja kohtia juuri esimerkiksi yhteistaloudessa asuvien opiskelijoitten osalta, mutta näitä on syytä valiokuntakäsittelyssä tarkistaa. Joissakin puheenvuoroissa sanottiin, että se uudistus lisäisi opiskelijoiden työssäkäyntiä. Päinvastoin, se mahdollistaa päätoimisen opiskelun ja tätä kautta mahdollisen nopeamman valmistumisen. Itse en kyllä välttämättä innostu siitä, että pitäisi olla jonkinlainen itseisarvo valmistua mahdollisimman nopeasti, ja vielä jos se tapahtuu vailla työkokemusta, niin tämmöinen henkilö ei ole oikein työmarkkinakelpoinen. Vaikka meillä on kritikoitu sitä, että meillä on pitkät valmistumisajat, niin siinä on kuitenkin ollut se mitalin kääntöpuoli, nimenomaan positiivinen puoli, että kun kenties keskimääräistä pitempien opintoaikojen seurauksena on työskennelty opintojen rinnalla, niin sitten on tullut sitä työelämävalmiutta. Sitä totisesti tänä päivänä tarvittaisiin, kun tiedetään jo, ettei koululaisillakaan ole entiseen tapaan työelämäkokemusta, ja usein monen kohdalla on jopa niin, että ylempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto on suoritettu varsin vähäisen työelämäkokemuksen ohella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-11-08T20:58:18,2016-11-08T21:04:10,Tarkistettu,1.1 2016_110_228,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on hieno maa: jokaisella suomalaisella on mahdollisuudet opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät, vanhempien varallisuuteen ja postinumeroon katsomatta, edelleen jatkossakin. Ja voisi sanoa, että ehkä vielä paremminkin nämä mahdollisuudet nyt toteutuvat. Vaikka opintorahaan toki kohdistuu leikkauksia, niin kokonaisopintotukihan siis kasvaa hallitusohjelman mukaisesti noin 1 100 euroon. Eli opintotukeahan ei leikata, mutta sitä yhtä osuutta, opintorahaa, kyllä leikataan. Se on ihan totta. Ja kun tiedetään, että opiskelijoilla nimenomaan nämä asumistukimenot ovat ne, jotka vievät leijonanosan tästä tuesta, niin nyt tähän huutoon vastataan toisen hallituksen esityksen yhteydessä, tämän opintotukimuutoksen yhteydessä, kun opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Tämä on erittäin tärkeä ja tarvittava muutos tässä yhteydessä. Tästä keskustelimme jo tänään aikaisemmin, ja oli ilo kuulla, että eduskunta kuitenkin tukee tätä esitystä, kuulosti näin olevan. Eri ryhmistä tuli tähän tukea, ja on ihan totta, että opiskelijajärjestöt ovat tätä pitkään ajaneet. Oli hyvä, että tämä pystyttiin toteuttamaan tässä yhteydessä. Tämän ansiosta suurimmalla osalla opiskelijoista tukitaso nousee eli se käteenjäävä rahamäärä kasvaa, mitä valtiolta opiskelijoille tukea osoitetaan opintojen aikana. Tämä on tärkeätä siinä mielessä, että nimenomaan opintoajat voivat lyhentyä sen takia, että opiskelijat eivät ole pakotettuja hankkimaan työnteolla toimeentuloa, kun asumiseen lisätään tuen määrää valtion toimesta. Mitä muita muutoksia tässä tulee? Esimerkiksi vanhempien tulot eivät vaikuta jatkossa enää toisen asteen opiskelijoihin näitten täysi-ikäisten osalta. Tämä on myös odotettu muutos, erittäin tärkeä tasa-arvoistava tekijä. Sitten muita muutoksia, mitä on pitkään odotettu: Tämä hyvin epätasa-arvoinen isompi korko, mitä on takaisinperinnässä ollut opintotuen osalta, lasketaan normaalille tasolle muitten takaisinperintäkorkojen kanssa. Tämä on hyvä muutos, pieniä muutoksia, mitä on voitu tehdä tässä isomman muutoksen yhteydessä. Myös lainamäärää, mitä opiskelija voi nostaa, nostetaan. Se on sinänsä hyvä asia ja jokaisen itse päätettävissä, ottaako tämän käyttöön vai ei, mutta se lisää myös käytettävissä olevaa rahamäärää ja on osa tätä opintotuen kokonaismäärän nostoa. Tässä aikaisemmassa keskustelussa tuli esille esimerkiksi tämän indeksisidonnaisuuden poistaminen opintotuen osalta. On myös huomattava, että ei tästä indeksisidonnaisuudesta hirveästi kyllä ole hyötyäkään ollut, kun ei ole näitä tukia voinut nostaa tämän nykyisen maailmanmenon vuoksi. Että sinänsä tästä ei ole tähän tosiasialliseen rahamäärään ollut hyötyä opintotuen korottamisen osalta. Mutta jatkossa tätä voidaan tarkastella, ja sivistysvaliokuntahan on ottanut tämän esille, ja tähän voidaan palata myöhemmin. Mutta sitten tämä perheellisten opiskelijoitten tilanne: Kyllä, tämä on täysin tunnustettava asia, että esimerkiksi asumistukeen siirtymisen yhteydessä on huomioitava se, että perheellisiin opiskelijoihin ja heidän elämäntilanteeseensa ja näihin tukimuotoihin liittyen tulee se tilanne, että heidän tulotasonsa pienenee, ja tätähän ei voida pitää mitenkään hyväksyttävänä. Odotammekin keskustan sivistysvaliokuntaryhmän osalta, että hallitus keskustelee keskenään tästä, onko opintotuen osalta mahdollista tämä huoltajakorotuksen valmistelu esimerkiksi ensi kevään budjettiriihen yhteydessä. Toivon, että opetusministeri voisi tämän asian ottaa esille. Tämänkin päivän istuntokeskustelussa tämä on tullut jokaisesta ryhmästä esille selvitettävänä vaihtoehtona. Toivomme, että tätä voidaan viedä eteenpäin. Kyse on kuitenkin noin 8—10 miljoonasta, joka on tämä arvioitu maksimimeno, mitä tästä tulisi, ja pidämme kohtuullisena, että tätä voitaisiin viedä eteenpäin. Tässä aikaisemmin edustaja Andersson viittasi yrittäjävähennykseen ja siihen, että tässä on vastaavista summista kysymys. Tällä ei ole mitään tekemistä tämän opintotukimuutoksen kanssa, ja toivoisin myös, että tässä verotusasiassa vietäisiin näitä tasa-arvoasioita eteenpäin, niin että myös toiminimiyrittäjiä ja pienyrittäjiä, joista suurempi osuus verrattuna tavallisiin palkansaajiin elää köyhyysrajan alapuolella, kohdeltaisiin verotuksen osalta jatkossa samalla tavalla kuin osakeyhtiöyrittäjiä. Tämä on myös hyvä muutos, enkä pidä oikein siitä, että tätä asiaa verrataan opintotukimuutokseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-11-08T21:04:15,2016-11-08T21:09:36,Tarkistettu,1.1 2016_110_229,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä kaikella on tekemistä tämän opintotukiuudistuksen kanssa, koska tässä on nimenomaan kyse siitä, minkälaisia arvovalintoja tämä hallitus tekee eli mihin te käytätte rahaa, mihin teidän mielestänne on varaa ja mihin meillä ei ole varaa, mistä te viette. Te viette nyt saman verran opiskelijoilta pitkällä tähtäimellä kuin mitä te olette valmiita laittamaan rahaa sellaiseen verovähennykseen, jolla ei edes teidän oman esityksenne mukaan ole työllistäviä tai yrittäjyyttä edistäviä vaikutuksia. Ja jos olette huolissanne pienyrittäjien asemasta ja taloudellisesta toimeentulosta, niin olisi varmaan kannattanut suunnitella sellaista veromuutosta, joka olisi hyödyttänyt pienituloisia yrittäjiä, niin kuin tämä nyt ei tule tekemään. Edustaja Jarva viittasi myöskin tähän indeksisidonnaisuuden poistoon. Totean vielä kerran, niin kuin totesin viimekin vuonna, että jäädytys olisi säästänyt tismalleen yhtä paljon eli ne vaikutukset valtiontalouteen olisivat olleet samoja, mutta siinä vaiheessa, kun talous taas olisi lähtenyt kasvuun, se olisi varmistanut sen, että opintotukikin seuraa tätä yleistä hintatasoa ja kulutushintojen muutosta. Nyt te päätitte, että opintotuki on (Puhemies koputtaa) ainoa tukimuoto, joka ei seuraa mitään (Puhemies: Aika!) indeksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-08T21:09:38,2016-11-08T21:10:48,Tarkistettu,1.1 2016_110_230,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,Takaisin listalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_231,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituspuolueiden edustajien tehtävä on tietysti puolustella hallituksen esityksiä, mutta aika tuskallista oli katsella sitä kiemurtelua, mitä täällä edustaja Jarva joutui äsken tekemään, kun hän etsimällä etsi niitä hyviä asioita tässä esityksessä ja tuntui unohtavan oikeastaan ne kaikki suurimmat ongelmat — tai jätti ne sanomatta vähän samaan tapaan kuin aiemmin täällä keskusteltiin siitä sinänsä hyvästä uudistuksesta, että opiskelijat tulevat asumistuen piiriin, mutta unohdettiin se, että nyt tässä opintotuen leikkauksessa opiskelijoilta leikataan huomattavasti enemmän kuin mitä he hyötyvät tuosta asumistukimuutoksesta. Tässä korkeakouluopiskelijoiden opintorahasta vähenee neljännes, 86 euroa kuukaudessa, ja se on opiskelijoille todella iso raha, kun opiskelijat nyt jo ovat yhteiskunnan kaikkein pienituloisimpia ja heidän oletetaan nyt tämän opintotukiuudistuksen jälkeen hoitavan toimeentulonsa lainalla. Meillä ei mikään muu ihmisryhmä ole sellainen, että heidät pakotetaan ottamaan lainaa, jotta he voivat tulla toimeen. He eivät ole oikeutettuja toimeentulotukeenkaan, elleivät ensin ota opintolainaa, ja tämähän on itse asiassa johtanut myös siihen, että meillä on aika paljon nuoria, jotka ihan tietoisesti hankkivat itselleen maksuhäiriömerkinnän sen takia, että sitten he eivät voi saada opintolainaa ja sen sijaan he voivat saada toimeentulotukea. Minusta tämä on kyllä todella huolestuttavaa, että me kannustamme nuoria tällaisiin maksuhäiriömerkintöihin. Tämä ei millään tavalla voi olla yhteiskunnan väylä kannustaa tällaiseen. Opiskelun pitäisi olla opiskelijan työtä, ja nyt kun tätä opintotukea halutaan muuttaa lainapainotteiseksi, niin se kyllä tarkoittaa sitä, että se pakottaa entistä useamman opiskelijan käymään töissä opintojen ohella. Sinänsähän varmasti, jos on oman alan töitä, se on ihan hyvä juttu, mutta käytännössä oman alan töitä ei ole kaikille saatavilla, ja tämä tulee pidentämään kyllä opintojen kestoa. Etla on arvioinut, että pidennystä tulee noin kolme kuukautta, ja se on kyllä vastoin kaikkia niitä työllisyys- ja koulutustavoitteita, mitä muuten yritämme edesauttaa ja pidentää työuria, sillä vaikka lainaa nyt saa enemmän, niin me tiedämme sen, että moni välttää lainaa viimeiseen asti. Nykyään ei ole lainkaan varmuutta edes korkeakouluopiskelijoilla siitä, että valmistumisen jälkeen saisi töitä tai että saisi ainakaan vakituisia töitä, tai vaikka saisikin töitä, niin palkka esimerkiksi kirjastonhoitajalla tai lastentarhanopettajalla on kyllä niin pieni, että sillä ei suuria lainamääriä makseta takaisin. Nuoret eivät yksinkertaisesti uskalla ottaa sitä lainaa, koska työurat ovat niin epävarmoja. Me tiedämme myös sen, että sellaiset opiskelijat, jotka tulevat perheistä, joissa äidin koulutustaso on heikompi, välttävät tätä lainaa vieläkin enemmän. Jos äidin koulutus on vain perusasteinen, niin vain 18 prosenttia näistä nuorista uskaltaa ottaa opintolainaa, kun akateemisen koulutuksen saaneen lapsilla luku on 27 prosenttia. Tässä on merkittävä ero, ja kyllähän tämä on paluuta siihen, että vanhempien lompakko, vanhempien koulutustaso, vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa siihen, millaisia valintoja nuoret tekevät, uskaltavatko he lähteä opiskelemaan. Se on todella todella harmillista, koska me tiedämme, että Suomen menestyminen on aina rakentunut siihen, että meillä ovat kaikki kouluttautuneet, meillä on kaikilla ollut mahdollisuus kouluttautua ja me olemme osaamisyhteiskunta. Nyt jos me teemme tämmöisiä ratkaisuja, jotka johtavat siihen, että käytännössä tausta vaikuttaa entistä enemmän siihen, miten nuoret uskaltavat opiskella, niin se on paluuta siihen menneeseen aikaan, ja se on myös meidän tulevaisuuden kannalta ja Suomen menestymisen kannalta väärä tie.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-08T21:10:53,2016-11-08T21:16:35,Tarkistettu,1.1 2016_110_232,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyödynnän vielä tilaisuutta, kun ministeri on paikan päällä, esittääkseni kaksi kysymystä liittyen tähän hallituksen opintotukiuudistukseen. Ensimmäinen koskee lainan valtiontakausta ja maksuhäiriömerkintöjä saaneita nuoria. Eikö tässä nyt mennä näiden maksuhäiriömerkintöjen osalta ojasta allikkoon? Mielestäni lähtökohdan pitäisi olla se, että ketään ei pakoteta ottamaan lainaa turvatakseen perustoimeentulonsa. Kuten jo todettiin tässä, opiskelijat on käytännössä ainoa väestöryhmä, jonka kohdalla tällä hetkellä toimitaan näin. Nythän tätä pakkoa hallituksen esityksen myötä laajennetaan koskemaan myöskin sellaisia nuoria opiskelijoita, joilla on mahdollisesti jopa useita maksuhäiriömerkintöjä. Eikö tämän muutoksen seurauksena ole riski, että opiskelijat pakotetaan velkaantumaan, jotta pystytään maksamaan esimerkiksi maksuhäiriömerkinnöistä aiheutuvia velkoja? Eihän se voi olla hallituksen tavoitteena tässä. Sitten haluan myöskin tuoda esille sen, että yleistä asumistukea koskevan keskustelun yhteydessä myöskin useat hallituspuolueiden edustajat toivat esille huolensa perheellisten opiskelijoiden kohtalosta tässä asumistukiuudistuksessa ja toivoivat, että hallitus puuttuu siihen tuomalla tämän kauan kaivatun huoltajakorotuksen opintotukeen. Suomi on edelleen ainoa Pohjoismaa, joka ei huomioi opiskelijoiden perheellistymistä millään tavalla tuessa. Mikä on ministerin näkemys tästä? Pystytkö jo lupaamaan meille, että hallitus tuo tämän huoltajakorotuksen viimeistään ensi keväänä, kun opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin nyt etenee?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-08T21:16:37,2016-11-08T21:18:30,Tarkistettu,1.1 2016_110_233,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Opintotuki ja opiskelijoitten tilanne on sen verran tärkeä asia, että ajattelin tulla ihan tänne pönttöön puhumaan, niin että voi ehkä vähän laajemmin pohtia tätä keskustelua. Mehän olemme koko illan ajan keskustelleet opintotukeen liittyvistä asioista: aikaisemmin opiskelijoiden asumistuesta, ja nyt sitten keskustelemme tästä opintorahan tasosta. Ensinnäkin on pakko todeta tästä keskustelusta ja niistä puolueista, jotka täällä ovat olleet äänessä, että ehkä se kertoo siitä, mitkä porukat ovat opiskelijoitten tilanteesta kiinnostuneita — tietysti meillä on vähän eri näkemyksiä, mutta tietyt porukat täällä edustettuna ovat. Kyllähän sillä lailla täytyy todeta, että otan kyllä itse hallituspuolueen edustajana — me kaikki hallituspuolueiden edustajat, ketkä paikalla olemme — ihan nöyrillä mielin vastaan tämän kritiikin, mitä esitystä kohtaan esitetään. Ei tämä helppo päätös ole, eikä tämä ole helppo esitys, ja on ihan selvä juttu, että meitä askarruttaa se, mitä tämä tekee suomalaiselle sivistykselle ja suomalaiselle osaamiselle. Erityisesti keskustalle tämä on vaikea ratkaisu. Niin kuin jo aiemmin tänä iltana kerroin, yleisestihän keskustaa pidetään maanviljelijöitten puolueena, mutta kun kysellään eri ammattiryhmiä, ketkä eri puolueita äänestävät, niin sieltä ilmenee, että itse asiassa opiskelijat kannattavat keskustaa yhtä paljon kuin maanviljelijät, ja joissakin tutkimuksissa keskustan kannattajista jopa isompi osa on opiskelijoita kuin maanviljelijöitä. Keskusta on opiskelijapuolue, ja keskusta on perusturvapuolue, ja siihen liittyen me erityisellä herkkyydellä tarkastelemme näitä opiskelijoiden sosiaaliturva- ja toimeentulokysymyksiä. Vaikka tässä joudutaan nyt tekemään heikennys opintorahaan — mikä kieltämättä kirpaisee itseänikin vanhana opiskelijapoliitikkona, joka on eri Nouse jo ‑marsseilla ollut ja vaikuttanut SYLissä ja eri opiskelijajärjestöissä — niin siitä huolimatta on kuitenkin varmaan rehellisyyden nimissä todettava, että tämä kokonaisuus, missä opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin, toisen asteen opintotuki yhtenäistyy korkeakouluopiskelijoitten opintotukeen ja saadaan tämä rankaisuluontoinen takaisinmaksukorko kohtuullistettua, tarkoittaa suurimmalle osalle opiskelijoista plussaa. Nettomääräisesti suurin osa opiskelijoista tässä voittaa. Toki tulee yksittäisiä hankalia tilanteita, ja näitä pitää tietysti ratkoa ja seurata, mihinkä tämä järjestelmä kokonaisuudessaan johtaa. Palaan vielä niihin positiivisiin juttuihin, joita tässä on haluttu vähätellä opposition puolesta. Minusta ne eivät ole ollenkaan vähäisiä juttuja, kun olen itse aikanaan juossut opiskelijavaikuttajana, Keskustaopiskelijoitten puheenjohtajana, täällä eduskunnassa näitä lobbaamassa. Eivät nämä pieniä juttuja ole. Ei ole pieni juttu se, että toisen asteen opiskelijoilta vanhempien tulojen vaikutus poistuu. Ei ole pieni juttu se, että opiskelija on yhdenvertainen, opiskeli hän sitten ravintolakokiksi tai filosofian maisteriksi. Ja onhan se, arvoisat kollegat, ollut aika erikoista, että jos erehtyy tekemään liikaa töitä, menee pikkuisen tulorajat ylitse, niin sen jälkeen se takaisinmaksun korotusprosentti on ollut 15 prosenttia. Nyt se kohtuullistetaan 7,5 prosenttiin, mikä vastaa yleistä viivästyskoron tasoa. Nämä ovat kaikki kolme semmoisia asioita, mitä erittäin pitkään opiskelijajärjestöt ovat lobanneet, ja se on hieno juttu, että Sipilän hallitus on pystynyt nämä viemään läpi. Siitä lämpimät kiitokset opetusministerille ja koko hallitukselle. Iso asia suomalaisten opiskelijoitten toimeentulon kannalta on jatkossa se, miten yleiseen asumistukeen siirtyminen sitten todella tulee vaikuttamaan. Siinähän tulee se tilanne, että erityisesti niiden opiskelijoiden, jotka opiskelevat kaupungeissa, joissa on korkea vuokrataso — ainakin Etelä-Suomesta on silloin kysymys — tilanne saattaa parantua, mutta toki, niin kuin aiemmin on nostettu esille, meillä voi olla perheellisiä opiskelijoita, joilla sitten tapahtuu kielteisiä muutoksia. Ja yhdyn kyllä tässä kohtaa edustaja Jarvan esittämään ajatukseen siitä, että olisi hyvä asia, jos hallitus voisi selvittää, olisiko tiukasta taloustilanteesta huolimatta mahdollista ottaa käyttöön opintotuen huoltajakorotus perheellisille opiskelijoille. Olisi hieno juttu, jos opetusministeri voisi vähän valaista hallituksen ajatuksia tässä asiassa. Arvoisa puhemies! Loppuun joitakin ajatuksia tulevaisuuteen. Edustaja Kimmo Kivelä tänään niin kuin aiemminkin tässä salissa on esittänyt ajatuksia siitä, että meidän opintotukijärjestelmämme kaipaisi kokonaisvaltaisempaa remonttia. Opintotukea on muutettu, paikattu, soudettu, huovattu moneen suuntaan koko viimeisen 20 vuoden aikana, kun me siirryimme tähän opintoraha- ja opintotukipainotteiseen järjestelmään. Itse näen sellaisena hyvänä kehityskulkuna — kun opiskeluvuodet ovat aika tuoreessa muistissa — sen, että vaikka opintotuki on sosiaaliturvaa, niin olisiko silti mahdollista, että opiskelija voisi vähän vapaammin käyttää sitä opintotukea. Jos vaikka lähtee vähän vanhemmalla iällä opiskelemaan, olisiko mahdollista sellainen, että sitten saisi vaikka korkeampaa opintotukea, jos opiskelee hyvin nopeasti, vaikka alle sen tavoiteajan? Tai sitten jos tulee elämäntilanteessa muutoksia, niin olisiko mahdollista, että voisi pidemmän aikaa nostaa vähän matalampaa opintotukea? Kuitenkin meillä on sellaisia tilanteita, varsinkin kun erityisesti korkeakouluopiskelijoitten valmistuminen lähestyy, että voi olla ihan hyvä juttu, että siinä lopussa otetaan vaikka sellainen vuoden pätkä työelämään tai ollaan osa-aikatyössä. Tätä fleksibiliteettiä varmasti olisi hyvä saada järjestelmään. Toisaalta kyllä näen perustulon mahdollisuutena. Se on hieno juttu, että perustuloa nyt kokeillaan, hallituksella on rohkeutta — itse asiassa on ensimmäinen hallitus, hyvät opposition edustajat, joka uskaltaa kokeilla perustuloa. Kyllä perustulossa myös voisi olla mahdollisuus opiskelijoitten toimeentulon järjestämiseen jatkossa, ja olisi tietysti mukava kuulla opetusministeriltä visioita, mihin suuntaan opintotuki ehkä tämän uudistuksen ja näitten ratkaisujen jälkeen lähtee. Mutta, arvoisa puhemies, vaikka kritiikkiä tulee ja itseänikin itse asiassa vähän ärsyttää, kun joudutaan tällainen päätös opintorahaan tekemään, niin kyllähän meidän pitää kuitenkin todeta, että Suomessa on aivan uniikki järjestelmä, jolla tuetaan opiskelijoita ja mahdollistetaan se, että jokainen voi vanhempien varallisuudesta ja postinumerosta riippumatta kouluttaa itseään. Tällainen järjestelmä on aivan ainutlaatuinen maailmassa, ja tällä ratkaisulla — vaikka nyt tulee lommo — tämä järjestelmä kuitenkin säilyy, ja siitä meidän pitää Suomena pitää kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-11-08T21:18:31,2016-11-08T21:25:38,Tarkistettu,1.1 2016_110_234,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkaakseni edellisen puhujan puheenvuoroon liittyen: Hyvin mielenkiintoinen on kyllä se näkökulma, että pitkään on puhuttu siitä, että opintotukijärjestelmä, jota on monta kertaa muokattu, on monimutkainen järjestelmä, ja se, mihin tämä hallituksen esitys menee yhdessä opiskelijoiden yleiseen asumistukeen siirron kanssa, on se, että tukijärjestelmää pitäisi yksinkertaistaa. Nykyisen hallituksen toteuttaman perustulokokeilun myötä on kyllä syytä mahdollisimman pian, sitten kun harkitaan seuraavia kokeiluryhmiä ja siitä eteenpäin, miettiä sitä, olisivatko opiskelijatkin kokeilun piirissä jossakin vaiheessa, niin että nähtäisiin se, miten siellä puolella voitaisiin tätä toimeentuloa opiskelijoille järjestää. Oma näkemykseni ja esimerkiksi keskustankin näkemys hyvin pitkään on ollut se, että opintotuessa on kysymys opiskelijoitten osalta myöskin sosiaaliturvasta, ei opinnoista tulevasta palkasta, vaan pitäisi mennä kohti kattavampaa, yksinkertaisempaa sosiaaliturvajärjestelmää. Siinä mielessä edustaja Kurvisen esiin tuoma perustulo on tärkeä ajatus, kun mietitään, miten pitkällä aikavälillä opintotukea kehitetään. Mutta vielä tähän hallituksen esitykseen liittyen: Olen pahoillani, jos opposition edustajille tuli aikaisemmin omasta puheenvuorostani sellainen kuva, että jotenkin kiemurtelisin pöntössä. Ehkä se johtuu tästä pienestä flunssasta, mikä on päällä, ja Buranaa todella tarvittaisiin. Mutta enemmän korviini kyllä sattuu (Antti Kurvinen: Virkeä edustaja!) tämä puhe siitä, että opintotuen tasoa oltaisiin kokonaisuudessaan leikkaamassa. Tämähän ei pidä paikkaansa, vaan opintotuki kokonaisuudessaan rahasummana nousee opiskelijoilla 1 100 euroon aikaisemmasta, useamman sadan euron verran yhteensä. Opintotukeen pitää laskea kuitenkin kaikki nämä osat. Opintorahaa kyllä leikataan, mutta näillä muilla muutoksilla paikataan tämä leikkaus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-11-08T21:25:40,2016-11-08T21:27:49,Tarkistettu,1.1 2016_110_235,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikenlainen leikkaaminen opintososiaalisista tuista on leikkaus tulevaisuudesta. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, näin se vain on. Siihen aikaan, kun minä opiskelin, oli mahdollisuus työskennellä, jos edistyi opinnoissaan. Kukaan ei rangaissut siitä. Nyt en oikein ymmärrä, kun omat lapseni ja osin paikoin jo lapsenlapseni opiskelevat, että jos he ovat ahkeria ja jos he saavat opiskeltua siinä ajassa, mitä säädetty on, ja jos he vielä käyvät työssä rahoittaakseen itse opintonsa, niin heitä rangaistaan, jos he tienaavat, onko se nyt, yli 600 euroa kuukaudessa. Mihin ihmeeseen tämmöinen laki tässä maassa perustuu? Miksi opiskelijoita rangaistaan siitä, jos he ovat ahkeria? Jos he valmistuvat ajassa, mikä on, niin eikö siitä pitäisi palkita? Toinen asia on sitten se, että kun puhutaan näistä opintososiaalisista eduista, niin ymmärtääkseni sitä saa jopa seitsemän vuotta. Mutta kun meillä on paljon sellaisia opinahjoja, mistä voisi kyllä valmistua, tai yliopisto-opintoja, joista voisi valmistua, neljässä vuodessa tai ainakin viidessä vuodessa, niin voitaisiinko ajatella sellaista tulevaisuutta — jos tässä nyt pohdiskellaan — että saisikin sen koko seitsemän vuoden opintotuen vähän lyhyemmässä ajassa kokonaisuudessaan käyttöön, mikä tarkoittaisi sitä, että silloin voisi opiskella täysipäiväisesti? Ei tarvitsisi käydä töissä, vaan valmistuisi esimerkiksi maisteriksi neljässä vuodessa. Jos opiskelee täysipäiväisesti, se on täysin mahdollista. Minusta nämä ovat sellaisia avauksia, joita pitäisi pohdiskella täällä, ja meidän pitäisi pystyä auttamaan meidän nuoriamme työelämään aikaisemmin kuin mitä he nyt pääsevät. Suomessa lähdetään varmastikin kaikkein vanhimpana toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen yliopisto-opintojen jälkeen, kun verrataan koko muuhun Eurooppaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T21:27:49,2016-11-08T21:29:52,Tarkistettu,1.1 2016_110_236,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan ensin todeta edustaja Tolppaselle, että oikeastaan meidän opintotukijärjestelmä on täynnä ristiriitaisuuksia. Siis se, että opiskeluaikoja on rajoitettu, opintopistevaatimuksia opintotukikuukausia kohtaan on kiristetty ja samanaikaisesti opintotuen tasoa on pidetty aivan riittämättömällä tasolla, itsessään jo on ristiriitaista. Mielestäni koko tätä opintotukipolitiikkaa leimaa tällainen tietynlainen ristiriita osittain tämän valmistumis- ja opintoaikojen lyhentämistavoitteen sekä taloudellisten säästöjen välillä, mikä näkyy myöskin tässä hallituksen esityksessä. Samanaikaisesti, kun sanotaan, että halutaan lyhentää opiskeluaikoja ja nopeuttaa valmistumista, tehdään tämmöisiä yli 120 miljoonan säästöjä opintorahaan. Sitten vielä edustaja Jarvalle: Tätä kiemurtelua on juuri tämä teidän käyttämänne ilmaisu siitä, että opintotukea ei leikata. Te olette tekemässä suuren yksittäiseen etuuteen kohdistuvan leikkauksen opintorahaan. Me tiedämme, että jo tällä hetkellä kaikki suomalaiset opiskelijat eivät ole halukkaita nostamaan lainaa muun muassa sen takia, että työllistyminen on epävarmaa tai jos tulee sellaisesta taustasta, että ei ole varmuutta siitä, onko sitä riskinkantokykyä, jos työpaikkaa ei löydykään valmistumisen jälkeen. Kerro niille opiskelijoille, joiden tulotaso nyt laskee melkein satasella kuussa, että opintotukea ei leikata. Kyllähän tässä leikkauksesta on kyse ja erittäin suuresta sellaisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-08T21:29:52,2016-11-08T21:31:35,Tarkistettu,1.1 2016_110_237,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Itse myös ihmettelin tätä ajatusta siitä, että opintotukea oltaisiin tässä nostamassa, kun totuus on kuitenkin se, että sitä opintorahaa leikataan niin merkittävästi. Vaikka lainaa voi nostaa enempi, niin me tiedämme, että on valtavan iso joukko niitä opiskelijoita, jotka eivät lainaa halua nostaa, koska he eivät kykene ottamaan sitä riskiä, koska tämänpäiväinen työelämä on niin epävarmaa. Enää ei ole niin kuin joskus aikoinaan, että edes korkeakoulutus takaisi varman työpaikan. Sen takia tämä opintotuki on nimenomaan sosiaaliturvaa, ja on varsin erikoista, että meillä on yksi ihmisryhmä, opiskelijat, joiden sosiaaliturva täytyy heidän itse rahoittaa ottamalla lainaa. Mutta ne ajatukset, mitä tässä keskustelussa tuli siihen liittyen, että perustuloa pitäisi laajentaa koskemaan myös opiskelijoita, ovat kannatettavia. Toivonkin, että tässä hallituksen perustulokokeilussa päästään ottamaan askeleita eteenpäin. Tällä nyt tehtävällä kokeilulla, joka käytännössä koskee vain pitkäaikaistyöttömiä, ei saada edes perustulon näkökulmasta oikein selvyyttä siitä, mitkä ovat sen dynaamiset vaikutukset. Se myös jättää ulkopuolelle isoja ihmisryhmiä, kuten opiskelijat, joissa me voisimme näitä vaikutuksia nähdä, jotka sinänsä myös palvelisivat tätä sosiaaliturva-ajatusta opiskelijoiden kohdalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-08T21:31:36,2016-11-08T21:33:21,Tarkistettu,1.1 2016_110_238,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toistan alkuun sen, mitä sanoin jo korokkeelta pitämässäni puheenvuorossa, että kuitenkin tässä kokonaisuudessa, mitä tässä tapahtuu — korotusprosentin laskeminen, toisen asteen opintotuen yhtenäistäminen korkea-asteen järjestelmään ja sitten yleisen asumistuen puolelle siirtyminen — vaikka joudutaan tekemään tämä ikävä päätös opintorahan osalta, suurin osa opiskelijoista voittaa. Suurin osa opiskelijoista voittaa, se on tärkeää mainita. Ja kyllä minä haluan vielä kerran ottaa esille myös tämän korotusprosenttiasian, joka on jäänyt tässä keskustelussa aika lailla syrjään. Minusta tällä on todella hyvä viesti opiskelijoille ja todella hyvä viesti työnteon kannattavuudesta ja ahkeruuden kannattavuudesta. Nythän on tullut aika ikävä seuraamus ja aika semmoinen käänteinen kannuste työnteolle: jos on pikkusen mennyt tulorajan yli, niin on ollut aika kohtuuton se 15 prosentin korotusprosentti. Itsellänikin on siitä kokemusta, Kurvisella on kokemusta siitä, kun joutuu palauttelemaan Kelalle opintotukea kovalla korolla. Nyt tämä asia, minkä ovat monet opiskelijat ja heidän vanhempansa kokeneet todella epäoikeudenmukaisena, tämä epäkohta, saadaan korjattua. Se on aika merkittävä, se pitää todeta. Tässä kohtaa haluan kyllä nyt erityisesti kiittää keskustelun loppupuolella edustaja Tolppasta, edustaja Mikkosta ja edustaja Anderssonia. Minusta täällä on tosi hyviä tulevaisuuden näköaloja pystytty porukalla yli hallitus—oppositio-rajan miettimään opintotuesta. Se on ollut minusta hieno juttu. Se, mitä perustulo voisi mahdollistaa opiskelijoitten toimeentulolle: minusta edustaja Tolppasella oli erittäin raikkaita ajatuksia siitä, että opintotuki voisi olla joustavampi ja se mukautuisi elämäntilanteisiin. Täytyy sanoa se, että ensi yönä Amerikassahan käydään presidentinvaalit, joita seuraa koko maailma herkeämättä, ja siellä on hirveä vastakkainasettelu ja mollaaminen puolin ja toisin, ja vaikka joskus tuntuu siltä, että tämä meidänkin sali menee siihen amerikkalaiseen suuntaan, niin, (Puhemies koputtaa) arvoisa puhemies, emme me silti siihen ole menossa, kun tässä keskustelussa löytyy jo tämmöistä yhteistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-11-08T21:33:22,2016-11-08T21:35:38,Tarkistettu,1.1 2016_110_239,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaksi näkökulmaa vielä haluaisin tuoda tähän keskusteluun. On hyvä, että näitä uusiakin avauksia on mietitty tässä puolin ja toisin. Nyt haluaisin kyllä muistuttaa siitä, että opintotukeen kuuluu useampi osa. Siihen kuuluu opintoraha — toki, sitä kyllä leikataan — siihen kuuluu tämä asumislisä, joka nyt muutetaan sinne yleiseen asumistukeen opiskelijoitten osalta. Se tukimäärä nousee suurimmalla osalla opiskelijoista, ja siinä olennaista on se, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus tapahtuu siinä yhteydessä, että ne opiskelijat, jotka häviävät, eivät sitä asumisen tukea tarvitse, koska heidän omassa perheessä, esimerkiksi puolisolla, on tuloja — jos puoliso on hyvätuloinen, jopa korkeatuloinen, eihän silloin siinä ruokakunnassa tarvita sitä asumisen tukea, ja sitä tukea saadaan siirrettyä niille, jotka joutuvat maksamaan korkeaa vuokraa. Heillä jää pienempi osuus nyt opintotuesta tällä hetkellä käyttöön sitten muuhun kuin asumiseen. Jatkossa heidän tilanteensa paranee. Tämä on erittäin oikeudenmukainen linjaus. Ja sitten tämä opintolaina. Kyllä, sen määrä nousee. Sitä ei ole kenenkään pakko nostaa, ja ilmankin sitä opintolainan nostamista opiskelijoitten opintotuki nousee isommalla osalla opiskelijoista. Tämä on erittäin hyvä muutos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-11-08T21:35:38,2016-11-08T21:37:05,Tarkistettu,1.1 2016_110_240,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Totean nyt vielä tästä opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin, kun se taas kerran nousi esille edustaja Jarvan puheenvuorossa. On totta, että se hyödyttää erityisesti pienituloisia yksin asuvia opiskelijoita. Eli osa opiskelijoista tosiaankin hyötyy siitä uudistuksesta, mutta todellakin toivon, että hallitus seuraa sen uudistuksen vaikutuksia eri opiskelijoihin tarkkaan, koska ei ole lainkaan niin, että se uudistus on niin yksiselitteisen oikeudenmukaisuutta lisäävää kuin mitä edustaja Jarva tässä omassa puheenvuorossaan toi esille. Minä olen huolissani siitä, miten tämä vaikuttaa niiden noin 40 000 opiskelijan toimeentuloon, jotka nyt kokonaan jäävät asumistuen ulkopuolelle eli putoavat sen piiristä pois. Ei ole lainkaan varmaa, että ne tulotasot ovat niissä perheissä niin suuria, ja ennen kaikkea huolettaa perheellisten opiskelijoiden asema, niin kuin tässä on todettu, jotka tosiaankin häviävät siinä uudistuksessa verrattuna siihen, miten heitä kohdellaan tällä hetkellä yleisen asumistuen saajina. Ja sitten vielä tästä hallituksen itse opintotukiuudistuksesta: Tosiaankin opintorahaan tehdään ennennäkemättömän suuri leikkaus. Se tarkoittaa yksittäisen opiskelijan kohdalla tulonmenetystä noin sadan euron edestä, joka on erittäin merkittävä osuus opintotuen kokonaisuudesta ja opintorahan kokonaisuudesta tällä hetkellä. Käytännössä tämä lainapainotteisuuden lisääminen tarkoittaa sitä, että pakotetaan jo valmiiksi Suomen pienituloisin väestöryhmä itse ottamaan lainaa, jotta pystytään turvaamaan sellainen toimeentulo, joka takaa sen, että on varaa edes välttämättömiin menoihin. Se on tämän hallituksen arvovalinta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-08T21:37:05,2016-11-08T21:38:58,Tarkistettu,1.1 2016_110_241,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp,"Ministeri Grahn-Laasonen, 2 minuuttia siitä paikalta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_110_242,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kiitoksia näistä puheenvuoroista myöhäisillassa. Muutama huomio heränneisiin teemoihin. Emme halua hallituksena kannustaa ketään hankkimaan maksuhäiriömerkintää, joten jatkossa opintolainaa voisi hakea myös sellainen opiskelija, jolla on vähäisiä maksuhäiriömerkintöjä. Tällöin opiskelija voi saada opintolainaa nykyistä yksinkertaisemmin, ja mielestäni se on hyvä parannus nykyiseen. Sitten tässä uudistuksessa ja laissa on nyt selkeästi sekä niitä hyviä että huonompia uutisia opiskelijoiden kannalta, ja huolta kannamme sekä tästä taloustilanteesta että siitä, miten voidaan opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla tukea. Mutta niitä hyviä elementtejä tässä uudistuksessa on lukuisia, kuten se, että opintolainan taso nousee, käteen jää enemmän rahaa. Yleiseen asumistukeen siirtyminen on hyvä uutinen, sitä opiskelijajärjestöt ovat erityisesti toivoneet. Tukimuotojen yhtenäistäminen yksinkertaistaa järjestelmää. Tämä takaisinperintään liittyvä rangaistuskoroksikin kutsuttu elementti kohtuullistuu, se on monille opiskelijoille hyvä elementti. Ja sitten tämä toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulojen vaikutuksen poistuminen on pitkään toivottu ja odotettu elementti. Eli kyllä tässä paljon pureskeltavaa on sitten eduskunnalle ja valiokunnalle ja myöskin hyvästä näkökulmasta. Samoin sitten tästä mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta haluan vielä sanoa, että keväällä teetetyssä selvityksessä selvitysmiehenä toiminut professori Roope Uusitalo ei löytänyt opintolainojen käytön jakaantumisesta Pohjoismaiden välisistä vertailuista tai 90-luvun opintotukijärjestelmän uudistuksesta tieteellisesti merkittävää näyttöä, joka tukisi väitettä koulutuksellisen tasa-arvon heikkenemisestä. Ihan lopuksi huomautan, että hyvin tärkeä on se viesti, mikä tästä salista lähtee meidän nuorillemme: korkean koulutuksen hankkiminen Suomessa kannattaa, ja koulutus on paras investointi omaan tulevaisuuteen, korkeampaan ansiotasoon ja varmempaan työllistymiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+14.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-08T21:39:00,2016-11-08T21:41:10,Tarkistettu,1.1 2016_110_243,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun  lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+17.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_110_244,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun  lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kyseessä Yle-veron indeksin jäädyttäminen vuosiksi 2017—2018, kuten juhannuksen alla Satosen johtamassa Ylen tehtävää ja rahoitusta pohtineessa parlamentaarisessa työryhmässä on sovittu. Indeksiä vuodelle 2019 tarkastellaan sitten myöhemmin. Henkilökohtaisesti en ole indeksien jäädyttämisen kannalla, koska se heijastuu journalismiin ja pelkään heijastuksia myös objektiiviseen tiedonvälitykseen, ja tiedän, että kun rahoitus on horjuvalla pohjalla, niin silloin työntekijöilläkään ei ole hyvä olla, vaan paineet kasvavat. Mutta, kuten sanottu, asia on parlamentaarisessa työryhmässä tältä erää sovittu. Mutta haluaisin nostaa kysymyksen Ylen rahoituksen siirtämisestä takaisin kehysten ulkopuolelle. Tästäkin on jo sovittu, ja asiasta on maininta valiokunnan lausunnon perusteluissa. Aikataulu näyttää kuitenkin venyvän. Lausunnossa on nyt maininta, että vuoden 2018 talousarvion yhteydessä tämä asia käsiteltäisiin. Aiempi tieto oli loppukesän budjettiriihen kirjauksessa siten, että siirto Valtion televisio- ja radiorahastoon ja Yle-siirron siirtäminen kehyksen ulkopuolelle käsitellään seuraavan julkisen talouden suunnitelman yhteydessä eduskuntapuolueiden hyväksymän linjauksen pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asia pitäisi ratkaista kevään kehysriihen yhteydessä. Asiasta on parlamentaarinen sopu olemassa, ja nyt ihmettelenkin, miksi hallitus ei pidä siitä kiinni vaan haluaa lykätä täytäntöönpanoa aina ensi vuoden budjettiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+17.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T21:42:06,2016-11-08T21:43:57,Tarkistettu,1.1 2016_110_245,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun  lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yleisradio, Yle, on varmasti meille kaikille tärkeä asia ja tärkeä instituutio. Erityisesti mielestäni Yleisradio tekee erittäin hyvää työtä alueradioillaan, paikallisella uutistoiminnallaan, ja sillä on erittäin iso merkitys maakuntien Suomen hyvinvoinnille, kehitykselle ja sille aineettomalle henkiselle buustille, mikä siellä on. On erittäin tärkeää, että kaikissa muutoksissa, mitä Ylen rahoitukselle tehdään, pidetään huolta siitä, että tämä kattava alueradioiden verkko säilyy. Kuitenkin minusta on vähän ongelmallista, että täällä eduskunnassa kannetaan aina enemmän huolta Ylen tilanteesta, Yleisradiosta, kuin sitten meidän kaupallisen, ikään kuin villin ja vapaan median tilanteesta. Rohkenen sanoa, että siellä kyllä ollaan vielä tiukemmilla kuin Ylellä tällä hetkellä. Tämä valtava digitalisaatiomuutos — sosiaalinen media, valhemediat, joita nykyään mieluummin luetaan kuin omaa maakuntalehteä, ja se, että mainostulot karkaavat tuonne kauas ulkomaille hakukonepalvelujen ja sosiaalisen median sovellutusten kautta — kyllä on aika ahtaalle ajanut meidän maakuntalehdet, on ajanut ahtaalle meidän paikallisradioita, jopa paikallislehtiä. Toivottavasti nyt sitten hallitukselta ja myös tältä eduskunnan salilta löytyy virtaa miettiä sitä, mitenkä moniarvoinen, yksityisessä omistuksessa oleva media myös pidetään hengissä joka puolella Suomea. Kun meillähän on tämä televisiotyöryhmäkin perustettu kaupallisen television osalta, niin ehkä tämä nyt etenee. Mutta, puhemies, minusta oleellista tässä asiassa on se, että tätäkään ei saisi tehdä. Yleisradiolle annettaviin rahoihinkaan ei saisi tehdä mitään jäädytyksiä. Että kyllähän tämä yleinen Suomen sisäpolitiikan ja talouspolitiikan linja on pikkusen sellainen, että me hallituksessa yritämme laittaa Suomea kuntoon, saada Suomen nousuun, saada tasapainoon tämän meidän maan talouden, lopettaa velkaantumisen, mutta kun mistään ei saisi säästää: Ei saisi säästää opintorahasta, siihen ei saisi tehdä mitään. Lääkekorvauksiin ei saa tehdä mitään. Nämä ovat kipeitä juttuja. Mutta kai nyt Ylelle voi vähän jotakin pientä säästöä laittaa. Onko sekin mahdoton ajatus opposition mielestä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+17.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-11-08T21:43:57,2016-11-08T21:46:11,Tarkistettu,1.1 2016_110_246,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun  lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on täysin ymmärrettävää, että täällä puhutaan nimenomaan Yleisradiosta. Yleisradio on parlamentaarinen radio, se on eduskunnan radio. On hyvä, että se ei ole hallituksen radio. Silloin se olisi aika huono asia. Silloin olisi vähän niin kuin hallituksen sylikoirana koko Yleisradio. Nyt se kuitenkin pystyy objektiiviseen tiedonvälitykseen. Tällä hetkellä parlamenttiin eivät tosiaankaan kuulu yksityiset tiedonvälittäjät, ei Mainos-tv, ei Nelonen eivätkä myöskään kaupalliset lehdet. Ne elävät mainostuloilla, ja mainostulot ovat sitä mitä ovat. Kyllä meillä näkyy vielä olevan noita lehtiä, ja toivotaan, että lehdet säilyvät digitalisaatiosta huolimatta. Digitalisaatio on kyllä suurempi ongelma lehdille kuin Yleisradiolle. Digitalisaatio vie ihmisiä nettiin, ja mahdollisesti netistä ei tule sitten niin paljon mainostuloja kuin on tullut aikaisemmin. Mutta henkilökohtaisesti voin sanoa, että minä pidän sanomalehden tuoksusta ja minä pidän siitä, että voin aamulla lukea aamukahvini kanssa lehteä. Toivon, että se kasvaa. Tälle salille kuuluvat Yleisradio ja Yleisradion toiminta, Yleisradion pysyminen, Yleisradion objektiivisena pysyminen, Yleisradion uutistoiminta, dokumenttitoiminta ja ennen kaikkea aluetoiminta. Siitä on pidettävä huolta. Erittäin huolestuttavaa on se, että Yle ajoi alas esimerkiksi Akuutti-nimisen ohjelman. Sille me emme mahtaneet mitään, koska se tapahtui vähän niin kuin meiltä sivussa. Kukaan ei kiinnittänyt siihen huomiota. Mutta nekin ovat niitä asioita, jotka kuuluvat tietysti jollakin tavalla myöskin Yleisradion itsemääräämisoikeuksiin. Mutta minusta on tärkeää, että me pidämme huolen siitä, että Yleisradion työntekijät voivat olla varmoja siitä, että heillä on edes sen verran palkkarahoja talossa jäljellä, että he voivat keskittyä siihen omaan työhönsä ja tehdä objektiivista, hyvää tiedonvälitystä, mitä tähänkin saakka siitä talosta on tehty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+17.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-08T21:46:11,2016-11-08T21:48:07,Tarkistettu,1.1 2016_110_247,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun  lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kurvinen kyseli, että mistä saa säästää. No, huomenna me puhumme siitä, mitkä ovat kunkin puolueen ehdotukset siihen, mistä voi säästää, kun esittelemme vaihtoehtobudjettimme. Itse pidän kyllä erityisen tärkeänä sitä, että me varmistamme Yleisradion riittävän rahoituksen, ja pidän myös erittäin tärkeänä sitä, että nämä Yleisradioon kohdistuvat muutokset tehdään parlamentaarisesti, niin kuin tapana on ollut. Sen takia tietysti nyt, kun tämä esitys on tullut siitä parlamentaarisesta työryhmästä, sitä on syytä kunnioittaa, mutta se olisi myös syytä sitten toimeenpanna siinä aikataulussa, mitä siinä ryhmässä myös sovittiin. Tässä nousi esiin maakuntaradioiden tärkeä rooli. Se on aivan totta, niillä on äärimmäisen suuri merkitys alueilla, ja on varsin surullista, että maakuntaradiot ovat joutuneet myös vähentämään toimintaansa ja lähetysaikaansa Yleisradioon kohdistuneiden säästöjen vuoksi. On totta myös se, että kaiken kaikkiaan media elää aikamoisessa murroksessa, ja varsinkin sanomalehdet ovat joutuneet supistamaan toimintaansa sen takia, että mainostulot ovat vähentyneet ja niiden siirryttyä verkkoon siellä ei ole löytynyt sitten semmoisia uudenlaisia tapoja, miten kerätä mainostuloja. Mutta kaiken kaikkiaan pidän tärkeänä, että me täällä yhdessä pidämme huolta Yleisradiosta, pidämme myös huolta siitä, että kaiken kaikkiaan mediakenttä on mahdollisimman moninainen, ja sitten vielä koulutuspolitiikassa pidämme huolta siitä, että meidän lasten ja nuorten medialukutaito kehittyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+17.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-08T21:48:07,2016-11-08T21:50:06,Tarkistettu,1.1 2016_110_248,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun  lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tahdon tässä vielä todeta sen, että kyllä minusta eduskunnan tehtävä on pohtia viestintäpolitiikkaa laajemminkin kuin siten, että miten Yleisradio voi ja sitten ehkä on jotakin muutakin mediaa. Kyllä minusta länsimaiseen yhteiskuntaan ja pohjoismaiseen yhteiskuntaan kuuluu se, että meillä on muitakin tiedotusvälineitä kuin vain valtion omistama media — vaikkei se mikään hallituksen radio olisikaan. Ei se ole oikein terve tilanne mediakentässä ja viestinnän kentässä, jos ei ole mitään muuta kuin yhteiskunnan omistamia tiedotusvälineitä. Joskus joissakin asioissa on — ehkä sananvapaudessa on se asia myös — niin, että merkitystä ei ole vain sillä, miten asiat ovat, vaan myös sillä, miltä ne näyttävät, ja kyllä se pahalta näyttää, jos käy niin, että täysin kaupallinen media ja yksityisen sektorin omistama media meiltä katoaa. Mutta toivottavasti näin ei käy, ja edelleenkin toivon, että hallitus tekee toimenpiteitä, että myös yksityinen media selviää, pääsee eteenpäin. Muttei tämän enempää. Varmasti jatkamme keskustelua, voiko säästää vai ei. Siltä vaikuttaa, että mistään ei voi säästää, mutta silti pitäisi Suomi pitää kunnossa. Mutta ehkä nyt on, arvoisa puhemies, teidän ja meidän kaikkien muittenkin aika mennä nukkumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+17.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-11-08T21:50:07,2016-11-08T21:51:21,Tarkistettu,1.1 2016_110_249,110/2016,2016-11-08,13.59,21.55,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  poroaitojen  rakentamisesta  ja  kunnossapidosta sekä muista toimenpiteistä porojen estämiseksi  pääsemästä toisen valtakunnan  alueelle Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja  sopimuksen  soveltamisesta  sekä poronhoitolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 11/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 25. asia. Ensin päätetään maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön MmVM 11/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2016+25.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_111_1,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 8.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on edustaja Aino-Kaisa Pekonen edustaja Hanna Sarkkisen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen. Edustaja Anneli Kiljunen on edustaja Tuula Haataisen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_111_2,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista. Edustaja Aino-Kaisa Pekosen lausumaehdotuksesta ja edustaja Anneli Kiljusen lausumaehdotuksesta äänestetään kummastakin erikseen mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_111_3,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Kiireessä painoin ""ei"", piti painaa ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,,,, 2016_111_4,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2016 vp,"Selvä, merkitään tämä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_111_5,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 8.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa Pia Viitanen on Mats Nylundin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Pia Viitanen on Timo Harakan kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset 2 lausumaehdotusta. Lisäksi Touko Aalto on Li Anderssonin kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset 2 lausumaehdotusta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_111_6,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,Ensin on äänestettävä lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_111_7,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2016 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista. Pia Viitasen 1. ja 2. lausumaehdotuksesta sekä Touko Aallon 1. ja 2. lausumaehdotuksesta äänestetään kustakin erikseen mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_111_8,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Päiväjärjestyksen 6. asiana on keskustelu Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017. Tässä asiakohdassa esitellään myös 7.—10. asiakohdassa mainitut vaihtoehtobudjetit. Vaihtoehtobudjettien esittelypuheenvuorojen, jotka ovat siis 7 minuuttia / eduskuntaryhmä, jälkeen puheenvuoron käyttää valtiovarainministeri Petteri Orpo. Myös tuon puheenvuoron enimmäispituus on 7 minuuttia. Myönnän harkintani mukaan vaihtoehtobudjetin esitelleille edustajille myös 2 minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja. Debatin jälkeen keskustelu jatkuu nopeatahtisena siten, että etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen asioista 7.—37.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_111_9,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suomen talous on ollut viime vuodet vaikeassa tilanteessa. Olematon talouden kasvu ja korkea, pitkittyvä työttömyys ovat synnyttäneet vakavaa eriarvoistumista kansalaisten keskuudessa ja pitäneet valtiontalouden alijäämäisenä. Sipilän hallitus asetti tavoitteekseen luoda 110 000 uutta työpaikkaa ja nostaa työllisyysasteen 72 prosenttiin sekä taittaa velkaantumiskehityksen — hyviä tavoitteita, joihin SDP:n on ollut helppo yhtyä. Sen sijaan hallituksen valitsemat keinot ovat olleet pääosin kelvottomia, epäoikeudenmukaisia, yhteiskunnallista eriarvoisuutta lisääviä ja talouskasvun sekä työllisyyden näkökulmasta toimimattomia, valitettavasti. Arvoisa puhemies! SDP:n vaihtoehto hallitukselle on yhteinen Suomi, joka rakentuu aidon kasvun, oikeudenmukaisuuden ja vastuullisen valtiontalouden varaan, Suomi, jossa kaikki pidetään mukana. Hallituksen esitykseen nähden SDP:n inhimillinen vaihtoehto edistää paremmin aitoa kasvua ja kestävää työllisyyttä luomalla vähintään 38 000 uutta työpaikkaa. Se on sosiaalisesti oikeudenmukaisempi, kun se peruu hallituksen pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset ja osallistaa rikkaat mukaan talouden tasapainottamiseen, ja se on valtiontaloudellisesti vastuullisempi ottaen lähes 400 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus. Veroaste säilyy ennallaan. Arvoisa puhemies! Viimeisen vuoden aikana palkansaajat ovat ottaneet suuren taakan kantaakseen. Eläkeläisten, opiskelijoiden, työttömien ja lapsiperheiden toimeentuloa on leikattu kovalla kädellä. Moni on ollut uhraukseen valmis, koska hallitus lupasi taittaa velkaantumisen. Pettymys on sitäkin karvaampi, kun velanotto ei vähene; velkaantuminen kasvaa. Moni kysyy ihmeissään, mihin rahat oikein menevät. Vastaus on, että vähäosaisilta otetut rahat siirretään hyvätuloisten ihmisten taskuihin. Alentamalla veroja varakkaimmilta ja eniten tienaavilta suomalaisilta Sipilän hallitus näyttää uskovan amerikkalaistyyliseen trickle-down-ideologiaan, jossa rikkaita rikastuttamalla hyvinvointi valuu tipoittain myös tavallisille kansalaisille, jopa vähäosaisille. Yhdysvalloissa tätä veropolitiikkaa markkinoidaan lauseella ""Make America Great Again"". Sipilän hallitus on osoittanut, että samaa veropolitiikan linjaa toteutetaan iskulauseen ""Laitetaan Suomi kuntoon"" varjossa. Kolme tuoretta hallituksen esitystä täyttää tämän kaverikapitalismin tunnusmerkistöt: metsälahjavähennys, perintö- ja lahjaveron alennus ja yrittäjävähennys. Ne palkitsevat hallituksen omia eturyhmiä mutta eivät tuo lainkaan kasvua tai työllisyyttä. (Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!) Ne ovat varakkaille suomalaisille annettuja kymmenien miljoonien ja taas kymmenien miljoonien eurojen lahjoja. Arvoisa puhemies! SDP:n vaihtoehto on toinen. Verotusta pitää muuttaa pieni- ja keskituloisia suosivaan suuntaan, jotta pienipalkkaisenkin työn vastaanottaminen kannattaa ja jotta keskipalkkaisen työntekijän ostovoima voi edelleen kannatella kansantaloutta, etenkin palveluiden elinvoimaa. Rikkaiden veronkevennyksiin ei ole nyt varaa. Sosialidemokraattien verolinja palvelee palkansaajien suurta enemmistöä, ei pientä eliittiä. SDP:n mallissa 95 prosenttia suomalaisista hyötyy. SDP:n vaihtoehdossa pieni- ja keskituloiset palkansaajat ja eläkeläiset saavat verotuksen keventyessä enemmän käteen. Verotuksen oikeudenmukaisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että veroaste nousee SDP:n vaihtoehdossa. Arvoisa puhemies! Hallitus pyrkii luomaan kuvan, ettei sen kovalle ja julmalle politiikalle ole vaihtoehtoja. Vaihtoehdottomuus ei pidä paikkaansa. Kyse on arvovalinnoista. SDP:n vaihtoehto torjuu pienituloisiin ja koulutukseen kohdistuvat leikkaukset. Hallituksen arvovalintojen seurauksena Suomen suunta on nyt eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvu sekä osaamistason lasku. Valtavat leikkaukset koulutukseen eivät ole kehittämistä, ne ovat koulutuksesta, suomalaisten osaamistasosta ja tulevaisuudesta leikkaamista. Leikkaukset eläkeläisten, lapsiperheiden, opiskelijoiden ja työttömien toimeentuloon eivät ole välttämättömiä päätöksiä, ne ovat poliittisia arvovalintoja. Jotta Suomi tulevaisuudessa menestyy, nyt pitää panostaa tuottavuuden kasvuun. Koulutusta pitää vahvistaa eikä supistaa. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitää lisätä varoja, ei leikata. Juuri näiden hallituksen leikkausten takia koulutukseen kohdistuu SDP:n vaihtoehtobudjetissa suurimmat panostukset, yli 350 miljoonaa euroa. SDP panostaa inhimillisessä vaihtoehdossaan koulutukseen kautta linjan, varhaiskasvatuksesta korkeakouluasteelle. Nuorista ja heidän tulevaisuudestaan on pidettävä huolta. Satsaamme 100 miljoonaa euroa nuoriin. Se pitää sisällään myös harrastuslupauksen. Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut neljästä budjetistaan jo kaksi, eikä työllisyys ole parantunut toivotulla tavalla. SDP tarjoaa työllisyyden suhteen paremman vaihtoehdon. Vaihtoehtomme työllisyysvaikutukset vuodelle 2017 ovat 38 000 uutta työpaikkaa. Suomi tarvitsee nyt kasvun sysäyksiä, tässä ja nyt, ei hamassa tulevaisuudessa. SDP:n vaihtoehdossa talouskasvu perustuu useamman eri toimenpidekokonaisuuden yhteisvaikutukseen. Näitä ovat muun muassa miljardin euron korjausrakentamisen käynnistäminen sisäilmaongelmien korjaamiseksi, uusiin liikenneverkkoihin ja asuntorakentamiseen 180 miljoonan euron satsaus, tulevaisuuden elinkeinopakettiin satsaukset 120 miljoonaa euroa, työeläkemaksujen väliaikainen alentaminen sopimalla samalla niiden palauttamisesta, takaisinmaksusta, aktiivinen työvoimapolitiikka ottamalla käyttöön SDP:n mallin mukainen työllistämisseteli ja pelastamalla nuorisotakuu. Arvoisa puhemies! Suurituloisia hyödyttävän, vailla työllisyysvaikutuksia olevan yrittäjävähennyksen vaihtoehdoksi SDP tarjoaa arvonlisäveron alarajan nostamista 30 000 euroon sekä ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista 20 000 euron verovähennyksellä. Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen parhaat päätökset ovat syntyneet silloin, kun se on perunut omia esityksiään. Toivottavasti hallitus kuulee nyt seuraavaksi hoitajia ja peruu hoitajamitoituksen leikkaukset. Tilanteessa, jossa tarvitaan vahvaa yhteishenkeä, Sipilän hallitus lisää eriarvoisuutta. Maailmalla yhdenvertaisuudestaan kuuluisaa Suomea jaetaan kovaa vauhtia voittajiin ja häviäjiin. Hallitus väittää, että talouden tasapainottaminen edellyttää leikkauksia heikompiosaisilta. Totuus on kuitenkin toinen. Säästöjä tarvitaan, mutta oikeudenmukaisuus on myös paras väline vastuulliseen valtiontalouteen. Siksi SDP:n vaihtoehtobudjetti huolehtii heikoista, panostaa työllisyyteen ja kasvuun ja samalla ottaa vähemmän velkaa kuin hallitus. Arvoisa puhemies! Pian 100 vuotta täyttävä Suomi ansaitsee parempaa kuin Sipilän hallitus sille tarjoilee.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-11-09T14:08:21,2016-11-09T14:15:56,Tarkistettu,1.1 2016_111_10,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Heräsimme tänään maailmaan, joka tarvitsee juuri nyt tasa-arvon, ihmisoikeuksien, sivistyksen ja ilmastonsuojelun puolustajia — kenties enemmän kuin koskaan. Meidän suomalaisten on oltava sellainen voima. Suomen on ulkopolitiikassaan puolustettava kestäviä arvoja, jotka voivat joutua nyt koetukselle. Meidän on oltava omilla teoillamme toivo paremmasta huomisesta, mitä me haluamme rakentaa maailmassa. Yhdysvaltain vaalikampanja on myös muistutus siitä, että päättäjät eivät voi koskaan eristäytyä kansastaan. (Välihuutoja) Liberaali edistys voi voittaa hajottavan ja rikkovan populismin vain sillä, että se vastaa ihmisten huoliin omasta ja läheistensä tulevaisuudesta. Siksi on tavoiteltava inhimillistä ja reilua hyvinvointivaltion uudistamista myös meillä Suomessa. Työllisyyden, koulutuksen ja eriarvoisuuden torjumisen on noustava korkeammalle hallituksen linjauksissa. Suomen ja myös EU:n on oltava vakauden ja hyvinvoinnin majakka tässä epävarmassa maailmassa. Tätä meidän suomalaisten on odotettava maamme hallitukselta. Arvoisa puhemies! Sipilän hallitus sanoo tekevänsä päätöksiä, joita on sen mielestä pakko tehdä. Jos joku on sen kanssa eri mieltä, hallitus sanoo, että se on muutosvastarintaa. Hallitus leikkaa kaikkein pienituloisimmilta: opiskelijoilta, työttömiltä ja eläkeläisiltä. Se leikkaa lastemme koulutuksesta ja korkeakoulujemme tutkimuksesta. Se leikkaa julkisen sektorin naisvaltaisilta aloilta: hoitajilta, opettajilta. Sipilän hallitus yksinkertaisesti antaa niille, joilla on jo paljon, ja ottaa niiltä, joilla on vain vähän. Arvostettu maailman kriisipesäkkeitä kiertänyt toimittaja, Rauli Virtanen, sanoi lehtihaastattelussa pysäyttävästi: ""Koen, että Sipilän hallitus on yksi epäinhimillisimmistä tai ehkä epäinhimillisin hallitus, joka meillä on ollut."" Siis epäinhimillisin hallitus. (Eduskunnasta: Voi harmi!) Miksi arvostettu ja paljon maailmaa kiertänyt toimittaja sanoisi näin? Valitettavasti Sipilän hallitus on unohtanut yhden tärkeän asian, se on unohtanut ihmisen. Hallitus on unohtanut sen pienituloisen eläkeläisen, jonka toimeentulosta hallitus leikkaa ensi vuonna, ostovoimasta, 2 prosenttia ja jonka matka- ja lääkekustannukset ovat leikkausten takia kasvaneet. Hallitus on unohtanut sen opiskelevan lapsiperheen, jonka toimeentulosta hallitus leikkaa satoja euroja vuodessa. Ja hallitus on kaikkein julmimmillaan unohtanut ne lähes sata lasta, jotka ovat tulleet hakemaan Suomesta yksin turvaa Irakista, Afganistanista ja Somaliasta ja jotka ovat nyt tänä vuonna saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Viime vuonna ei yksikään, siis ei yksikään, sotaa käyvästä maasta tullut lapsi saanut kielteistä päätöstä. Suomen linja on muuttunut. Se on julma, se on kova, se on kylmä. Onko Sipilän hallitus nyt jopa niin julma, että se alkaa käännyttää hädänalaisia lapsia sotaa käyvään maahan? Näin ei ole ennen tehty. (Sampo Terho: Turvalliselle alueelle!) Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus on sellainen, joka luo ihmisille toivoa paremmasta huomisesta. Hyvä hallitus antaa viestin siitä, että jokaisen ihmisarvosta pidetään tässä maassa kiinni. Maan johtaminen on ihmisten johtamista. Se ei ole luvuilla johtamista, vaan se on ihmisten ottamista mukaan. En ole nähnyt Sipilän hallitukselta tällaista arvojohtajuutta missään vaiheessa. Sipilän hallitus on toimikautensa aikana lähinnä lisännyt ihmisten välistä eriarvoisuutta ja sulkenut Suomea maailmalta. Samalla se on antanut tilaa rasismille, näköalattomuudelle ja toivottomuudelle. Miten sellainen hallitus voi uskottavasti sanoa, että Suomessa kaikki ovat yhdenvertaisia, joka omassa lakiesityksessään leikkaa erikseen maahanmuuttajataustaisen työttömän perusturvaa? Professori Lavapuro sanoi eilen, että lakiesitys muistuttaa Etelä-Afrikan apartheidista. (Eva Biaudet: Niin se tekeekin!) Toinen esimerkki on opiskelijoiden kyykyttäminen. 86 euron kuukausittainen leikkaus vastaa koko yhden kuukauden opiskelija-aterioiden hintaa. Sillä ei luoda tulevaisuudenuskoa. (Mika Niikon välihuuto) Arvoisa puhemies! Vihreät haluavat olla kirkas ja vahva ääni inhimillisen tulevaisuuden puolesta. Vaihtoehtobudjettimme uudistaa taloutta, luo työtä ja luo toivoa suomalaisille. Me torjumme hallituksen leikkaukset sosiaaliturvasta, heikompiosaisilta, opiskelijoilta ja koulutuksesta. (Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!) Lisäämme koulutukseen 500 miljoonaa euroa, jotta ryhmäkoot olisivat pieniä ja korkeakoulut nousisivat maailman huipulle. (Välihuutoja) Me vähennämme yritystukia ja ympäristölle haitallisia tukia. Me kevennämme pienituloisten työn verotusta niin, että he saavat 200 euroa vuodessa lisää käteen — sillä autamme lähihoitajia ja lastenhoitajia tulemaan toimeen. Rahat tähän saamme siitä, että poistamme listaamattomien yritysten osinkoverotuksen porsaanreikiä. Me emme myöskään lahjoita verovähennyksiä niille, jotka eivät niitä tarvitse. Torjumme hallituksen uuden saastutustuen teollisuudelle, metsälahjavähennyksen ja perintöveron kevennyksen. (Anne Kalmarin välihuuto) Arvoisa puhemies! Vihreiden vaihtoehto on inhimillinen, se on uudistava, ja se on myös vastuullinen. (Timo Heinonen: Ja populistinen!) Meidän vaihtoehdossamme valtion pysyvät tulot ja menot ovat samassa tasapainossa kuin hallituksella. Kyse on arvovalinnoista. Me myös panostamme tulevaisuuteen. Vaihtoehdossamme panostetaan 200 miljoonaa euroa kertainvestointeihin eli uusiin raidehankkeisiin, homekoulujen korjauksiin ja isoon energiaremonttiin, jolla luodaan 10 000 työpaikkaa Suomeen vauhdittamalla maalämmön, aurinkoenergian, biokaasun ja energiatehokkuuden käyttöönottoa. Haluamme helpottaa myös pienyrittäjyyttä tavoilla, jotka oikeasti työllistävät. Poistaisimme vuodeksi ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisen sivukulut pienyrittäjältä. Sekin loisi tuhansia uusia työpaikkoja. Me haluamme myös uudistaa perhevapaat. Me uskomme siihen, että on paljon viisaampaa tehdä ihmisille helpommaksi päästä työelämään kuin leikata heidän lastensa palveluista. Aloitteessamme vanhempainvapaa ja kotihoidon tuki uudistetaan yhtenäiseksi malliksi, joka helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, lisää valinnan mahdollisuuksia ja joustavuutta vapaiden käytössä ja isien oikeuksia pitää perhevapaita. Tällaisia uudistuksia Suomi tarvitsee, joilla lisätään sekä työllisyyttä että torjutaan lasten eriarvoisuutta. Samalla haluamme edetä kohti varhaiskasvatuksen maksuttomuutta. Arvoisa puhemies! Me suomalaiset emme tarvitse näköalattomia leikkauksia. Me tarvitsemme hallitukselta toivoa siitä, että Suomen tulevaisuus ja ihmisten arki voivat olla huomenna parempia. Sitä vihreät tarjoavat.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-09T14:16:00,2016-11-09T14:23:32,Tarkistettu,1.1 2016_111_11,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suomi tunnetaan maailmalla äitiyspakkauksista, tuhansista järvistä, formulakuskeista ja maailman parhaista kouluista. Suomi ei ole yksi maailman kilpailukykyisimmistä ja tasa-arvoisimmista maista palkkakilpailun, koulutusleikkausten tai tuloeroja kasvattavan veropolitiikan takia. Menestysresepti on ollut juuri päinvastainen: maksuton, kattava ja laadukas koulutusjärjestelmä, reilut työehdot, hyvät julkiset palvelut sekä toimiva sosiaaliturva- ja tulonsiirtojärjestelmä ovat olleet keskeiset ainesosat Suomen menestysreseptissä. Nyt hallitus väittää, että tähän menestysmalliin ei enää ole varaa. Hallitus väittää, että työehtojen heikentäminen ja eriarvoisuuden lisääminen ovat välttämättömiä toimia kilpailukyvyn turvaamiseksi. Ensi vuonna jopa kansaneläkkeisiin tehdään suora tasoleikkaus. Samaan aikaan suurituloisten tulo‑, perintö- ja lahjaverotusta kevennetään. Kaikista pienituloisimmalta väestöryhmältä, opiskelijoilta, leikataan 120 miljoonaa. Samalla kaikista suurituloisimmat yrittäjät saavat 120 miljoonan verovähennyksen, joka ei edes paranna työllisyyttä tai lisää yrittäjyyttä. (Anne Kalmari: Eläköön uudet työpaikat!) Kyse ei ole pakoista vaan valinnoista. Ne erottavat oikeiston vasemmistosta, hallituksen oppositiosta ja kokoomuksen vasemmistoliitosta. Me haluamme, että Suomi on jatkossakin maa, jossa kilpailukyky perustuu osaamiseen ja jossa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Olemme valinneet budjettiimme kolme painopistettä. Ne ovat osaaminen, tasa-arvo ja kestävä rakennemuutos. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto haluaa vankistaa osaamisperustaa panostamalla varhaiskasvatuksen sekä koulujen ja korkeakoulujen toimintaan yli 400 miljoonaa euroa hallitusta enemmän. Elinkeinoelämän uudistumista tukevaan tutkimus‑, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan satsaamme 150 miljoonaa. Suomen tulevaisuus on edelleen korkeassa osaamisessa. Kilpailukykypolitiikka Suomen kaltaisessa maassa ei voi perustua palkoista ja osaamisesta leikkaamiseen. Suomalaiset palkansaajat maksavat kovan hinnan kiky-sopimuksesta. Mutta osaako pääministeri Sipilä tai valtiovarainministeri Orpo sanoa, kuinka kovan hinnan kunnat ja valtio lopulta maksavat tästä sopimuksesta? Vasemmistoliiton saaman arvion mukaan kilpailukykysopimukseen sisältyvät sosiaaliturvamaksujen muutokset vähentävät valtion ja kuntien tuloja nettona jopa 1,3 miljardia. (Tapani Tölli: Entäs jos ei olisi sovittu?) Kun tämän päälle lasketaan hallituksen tuloveronkevennykset, nousee kiky-sopimuksen hinta julkiselle taloudelle melkein 2 miljardiin. Jos te tämän seurauksena ensi keväänä joudutte tasapainottamaan taloutta leikkaamalla vielä lisää, miten selitätte tämän esimerkiksi kajaanilaisille lastenkodin työntekijöille, jotka jo nyt ihmettelevät, miten heidän lomarahojensa leikkaaminen parantaa suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä? Sanotteko, että koska teidän palkkojanne leikattiin, on koulutuksesta, lastensuojelusta ja perusturvasta pakko leikata vielä lisää? Onko tällaisessa, hyvä hallitus, mitään järkeä? Arvoisa puhemies! Te olette hallituksessa perustelleet kansaneläkkeen ja perusturvan leikkauksia sanomalla, että kaikki joutuvat yhdessä osallistumaan. Seurasin maanantaina keskustelua eläkeläisten köyhyydestä, ja eräs keskustelija kertoi osuvasti, miksi se ei pidä paikkaansa. Hän sanoi, että hän ei keksi mitään, mistä hän hyvin toimeentulevana, toimihenkilötyötä tekevänä, keski-ikää lähestyvänä koulutettuna ihmisenä olisi joutunut luopumaan tai joustamaan. Tämä hallitus kannustaa pienituloisia leikkauksilla ja suurituloisia veronkevennyksillä. Meidän vaihtoehtobudjettimme kaventaa tuloeroja. Pienituloisten ostovoima kasvaa selvästi, ja verotus on hallituksen esitystä kireämpää hyvätuloisten osalta. Perumme perusturvan leikkaukset ja kevennämme pienituloisten verotusta. Pienituloisten eläkeläisten toimeentulon parantamiseksi nostamme takuueläkettä 50 eurolla kuussa ja uudistamme eläkejärjestelmää niin, että minimitason ylityttyä työeläke-euro syö kansaneläkkeestä vain 40 senttiä nykyisen 50 sentin sijaan. (Anne Kalmari: Lisää velkaa!) Verotusta uudistetaan niin, että pääomatulot yhdistetään palkkatulojen kanssa. Vasemmistoliiton mallissa kaikkia tuloja verotetaan saman progressiivisen asteikon mukaisesti. Suurituloisia suosivat yrittäjävähennys, perintö- ja lahjaveron alennukset ja kotitalousvähennyksen laajennus perutaan. Arvoisa puhemies! Suomessa on jo yhtä paljon itsensätyöllistäjiä kuin turkulaisia. Elinkeinopolitiikan on muututtava yhteiskunnan ja työelämän muutosten myötä. Vasemmistoliitto haluaa vauhdittaa kestäviä rakennemuutoksia. Ympäristölle haitallisia tukia karsitaan niin, että fossiilienergiatukia supistetaan yhteensä 180 miljoonalla. Ehdotamme myös laajaa toimenpidekokonaisuutta itsensätyöllistäjien ja pienyrittäjien aseman parantamiseksi. Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nostetaan 25 000 euroon ja otetaan käyttöön automaattinen palkkatukimalli. Lanseeraamme myös kokonaan uudenlaisen yritystukimuodon: yrittäjien digitaalisen palvelualustan, joka tarjoaa keskeisimmät pienyrittäjien tarvitsemat digitaaliset työkalut maksutta heidän käyttöönsä. Lopuksi, arvoisa puhemies: Tulevaisuuden Suomen suunnassa on kyse valinnoista. Meidän valintamme on oikeudenmukainen, uudistuva ja ekologisesti kestävä Suomi. Nyt jos koskaan tarvitaan inhimillistä, tasa-arvoista ja humaania politiikkaa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-09T14:23:36,2016-11-09T14:31:08,Tarkistettu,1.1 2016_111_12,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Värderade talman, arvoisa rouva puhemies! Vi är många i dag som känner en stor besvikelse, oro och rent av obehag med anledning av valresultatet i USA. Demokratin har dock talat och vi får önska att en försonlig, ansvarsfull politik trots allt kommer att bli ledstjärnan i den nya administrationen. I dag här och nu ska vi ändå koncentrera oss på det vi själva kan påverka, vårt eget lands budget, vår egen framtid. Politik handlar om värderingar och att välja vad man tror på. Regeringen har visat vilka värderingar den står för. Utbildning och de fattigaste i världen blir föremål för kraftiga nedskärningar. Familjeledigheterna vill man av ideologiska skäl inte se över. Men politiken ger alltid möjligheter att välja annorlunda. I vårt så kallade bättre alternativ visar vi att det går att bedriva en ansvarsfull ekonomisk politik utan kortsiktiga nedskärningar i utbildning, studiestöd och utvecklingssamarbete. Och detta utan att ta mera lån än regeringen gör. Också större reformer är helt möjliga. Svenska riksdagsgruppen är med denna alternativa budget först med att räkna in en familjepolitisk helhetsreform inom konkreta budgetramar. Till det, bästa vänner, behövs politisk vilja.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-09T14:31:14,2016-11-09T14:32:56,Tarkistettu,1.1 2016_111_13,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! ""Yhdessä"" on ensi vuonna Suomen juhlavuoden teema. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa kansakunnan yhtenäisyyttä korostava teema on otettu vakavasti.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-11-09T14:39:21,2016-11-09T14:39:51,Tarkistettu,1.1 2016_111_14,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ennen kuin keskustellaan vaihtoehdoista, niin pitäisi olla tosiasioihin perustuva tilannekuva. Täytyy sanoa, että joskus edelleen epäilen, että meillä ei sitä ole, vaikka me niin kovasti porukalla synkistelemme. Suomen talouden tilanne ei ole hyvä, sen pohja on erittäin heikko, se johtuu rakenteista. Vaikka oppositiosta varmasti helpolta tuntuu pistää se hallituksen syyksi, niin tosiasia on se, että kaikki täällä istuvat puolueet ovat olleet hallitusvastuussa viimeisten vuosien aikana ja nämä ongelmat, jotka Suomen taloudessa ovat, ovat syvällä rakenteissa ja niitä meidän pitää muuttaa, ja sitä työtä hallitus on tekemässä. Kahdeksan vuoden ajan me yritimme ratkoa ongelmiamme säästämällä ja veroja nostamalla. Tätä me siis teimme yhdessä. Jos me nyt noudattaisimme tätä perinteistä kaavaa tässä vaiheessa, kun työllisyys ei ole heikosta taloussuhdanteesta johtuen lähtenyt parempaan nousuun, niin meidän pitäisi taas tehdä lisää sopeutustoimia, säästöjä ja veronkorotuksia, mutta sitä emme tässä tilanteessa, jossa meillä on nähtävissä heiveröinen, orastava käänne taloudessa, halua todellakaan tehdä — viedä tältä kasvulta pohjaa pois — vaan sen sijaan meidän pitää täysillä panostaa työllisyyteen ja rakenteellisiin uudistuksiin. Niitä tässä hallituksen esityksessä jo on, mutta niitä tarvitaan lisää ja niitä pitää määrätietoisesti puskea eteenpäin. Komissio, joka kysyi Suomelta meidän taloutemme tilanteesta ja alijäämästä, otti myöskin tyytyväisenä vastaan sen, että hallitus on valinnut päälinjakseen rakenteellisten uudistusten tien ja sitä kautta talouskasvun ja työllisyyden parantamisen, eikä vaadi meidän budjettimme avaamista. Eväät Suomen uudistamiseen löytyvätkin suurin piirtein hallitusohjelmasta: 4 miljardin säästöpaketti, joka on tiukka, julkisen palvelutuotannon tehostaminen eli erityisesti sote-uudistus ja ennen kaikkea talouskasvun ja työllisyyden parantamiseen tähtäävät toimet. Ja näitä meidän on tehtävä lisää eli lisää harkittuja, turvallisia uudistuksia, joilla annetaan mahdollisimman monelle suomalaiselle mahdollisuus osallistua työelämään: pidetään huolta siitä, että tehostamme varojen käyttöä opetukseen, tutkimukseen, lasketaan työllistämisen kynnyksiä, tehdään työn tekemisestä aina kannattavampaa. Näitä asioita hallituksella on pöydällä, kun valmistelemme seuraavaa etappia eli puolivälitarkastelua ensi keväänä. Ehkä vielä yhden haluaisin nostaa ylitse muiden, ja se on se, että meidän jatkuvasti pitää tehdä myöskin töitä, että saamme Suomen työmarkkinat toimimaan niin, että jokainen halukas pääsisi töihin. Tähän tarvitaan myös laajoja uudistuksia vielä tulevaisuudessa. Mutta, rouva puhemies, näitten vaihtoehtobudjettien kommentointiin. Ensinnäkin kiitos kaikille oppositiopuolueille hyvin perusteellisesta työstä. Demokratia tarvitsee vaihtoehtoja toimiakseen, ja nämä keskustelut ovat varmasti omiaan demokratiaa toteuttamaan. En käy näitä ehdotuksia nyt yksityiskohtaisesti läpi mutta teen muutamia huomioita: Ensimmäinen huomio on se, että finanssipolitiikan suuresta linjasta näyttää tässä salissa olevan melko suuri yksimielisyys. Vain vasemmistoliitto esittää velkaantumisen kiihdyttämistä, mikä mielestäni on vastuutonta — velkaa kerättäisiin nimittäin tuleville sukupolville — ja verrattuna tähän muilla oppositiopuolueilla on vastuullisemmat tavoitteet. Useat oppositiopuolueet asettavat myös epärealistisia tavoitteita tietyille tulonlisäyksille, kuten terveysperusteisille veroille ja harmaan talouden torjunnalle. Nämä ovat ilman muuta hyviä kohteita kiinnittää huomiota, mutta joku realismi kuitenkin pitää olla. Me tiedämme esimerkiksi terveysperusteisesta verosta, että olemme ajautuneet tähän tilanteeseen komission myötä, ja entinen valtiovarainministeri Rinne tietää hyvin, että korvaavan veron löytäminen on todella vaikeaa ja vielä sen saaminen ensi vuodelle on entistä haastavampaa. (Antti Lindtman: Suuret linjat, ei näpertelyä!) Esimerkiksi vielä seuraava: sosialidemokraatit luulevat, että panostamalla 20 miljoonaa lisää harmaan talouden torjuntaan saavutetaan 200 miljoonaa tilanteessa, jossa harmaan talouden torjunnassa paiskitaan jo hartiavoimin töitä satojen poliisien ja virkamiesten toimesta ja tehdään hyvää työtä, eli tämä ei ole realistisella pohjalla. Samoin sosialidemokraatit ovat ryöstämässä Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta 355 miljoonaa. Tulevaisuuden rahat käytetään siis ja hassataan nykyiseen syömävelkaan. En pidä tätä kovinkaan isänmaallisena. Samoin Suomen Pankista viedään 60 miljoonaa euroa, vaikka pankki on itsenäinen ja tekee tilinpäätökset ihan itse. (Välihuutoja) No, vihreiden budjettiin ja vaihtoehdon esittelyyn. Ensinnäkin täytyy sanoa, että kyllä vastuullinen taloudenpito on muutakin kuin lähes pöyristyttävää liioittelua ja kaunopuheista populismia. (Eva Biaudet: Nyt kyllä kannattaisi katsoa peiliin!) Te kiristäisitte, kun katsoo sinne sisälle, verotusta oikein olan takaa. Teollisuuden energiaveroja nostettaisiin, liikkuvaa työtä tekevien kilometrikorvauksia leikattaisiin. Sieltä voi löytyä harkittavia asioita paperilla, mutta todellisuudessa isku osuisi kovasti suomalaisiin työpaikkoihin. Suomessa on juuri saatu aikaan kovalla työllä kilpailukykyä parantava sopimus. Nyt tahtoisitte tuhota sen hedelmät veronkiristyksillä. Veronkiristykset heikentäisivät nimittäin suoraan suomalaisen teollisuuden kilpailumahdollisuuksia maailman kovassa kilpailussa. Hallitus ei ole valmis vaarantamaan meidän työpaikkojamme. (Mika Niikko: Hyvä!) Kun me vielä tiedämme, että jos Suomessa terästehdas suljetaan — ja se on hyvin lähellä, koska esimerkiksi terästeollisuudessa on paljon ylituotantoa Kiinan vähentyneen kysynnän myötä — niin se siirtyy jonnekin muualle. On naiivia ajatella, että se teräs sitten jätettäisiin tekemättä. Ilmastonmuutoksella tätä on vaikea perustella, ja minä en ainakaan ole valmis, eikä hallitus, vaarantamaan niitä tuhansia työpaikkoja, jotka teollisuudessa Suomessa ovat. Vasemmistoliiton budjetti on hyvin yksityiskohtainen, ihailtavankin yksityiskohtainen, mutta sen perusongelma on se, että te lisäisitte velkaa ja tekisitte hyviä asioita tällä velkaantumisella, ja minä en siihen usko. Muistan ne päivät, jolloin vasemmistoliitonkin taholta muistutettiin, että terve julkinen talous on köyhänkin paras ystävä. (Markus Mustajärvi: Huonosti luettu!) RKP:llä on suorastaan ilahduttavia hyviä esityksiä, jotka tähtäävät tulevaisuuteen. Useat niistä ovat hallituksen pöydällä (Eva Biaudet: Ei todellakaan ole!) tai on syytä myöhemmin katsoa ja ottaa tarkasteluun. Kristillisdemokraattien osalta voi myöskin sanoa, että olitte tehneet hyvää työtä, mutta kiinnittäisin erityisesti huomiota siihen, että olisitte kiristämässä pääomaverotusta ja tekemässä siitä progressiivisen. Uskon, että se johtaisi siihen, että edelleen enemmän ja enemmän työpaikkoja Suomesta häviäisi, investointihalukkuus vähenisi. Arvoisa rouva puhemies! Perusteellista työtä oppositiopuolueilta. Käymme varmasti värikkään ja hyvän keskustelun näiden pohjalta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-09T14:46:43,2016-11-09T14:54:37,Tarkistettu,1.1 2016_111_15,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Debattia ennen vielä pääministeri Sipilä, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_16,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset oppositiolle vaihtoehtobudjettien esittelystä. Monet ovat viitanneet USA:n presidentinvaaleihin, ja sen vain toivon, että siellä vaalikampanjassa käytössä ollut retoriikka ei rantaudu tänne, niin kuin merkkejä siitä näimme. (Paavo Arhinmäki: Vähän oli Orpon puheessa merkkejä siitä!) Olen käynyt huolella, vakavalla mielellä läpi opposition vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät hyviä, realistisiakin esityksiä mutta paljon näkemyksiä, joista olen eri mieltä. Ilmeisesti olemme tästä suuresta linjasta samaa mieltä: työllisyysasteen tavoite 72 prosenttia takaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden jatkumisen, ja sen eteen meidän kaikkien pitää tehdä töitä. Sinä päivänä, kun työllisyysaste saavuttaa 72 prosenttia ja teemme ne uudistukset, mitkä hallitusohjelmassa on kerrottu, ja myöskin ne säästöt, mitä hallitusohjelmassa on kerrottu, velaksi eläminen julkisessa taloudessa loppuu, noin karkeasti puhuen. Hallituksen budjetti on täynnä työllisyyden, yrittäjyyden edistämiseksi tarvittavia toimia. Opposition budjeteista näitä oli vähän vaikea löytää. Täältä näkyy läpi, esimerkiksi SDP:n budjetista, se linja, millä viime kaudella yritettiin löytää työllisyyteen lisää eväitä. Tulos oli, kuten muistamme, 100 000 työtöntä lisää. Meidän täytyy löytää uusia toimia. Olen vähän hämmästyneenä kuunnellut sitä, että vaikka tämä eduskunta oli minusta aika lailla kilpailukykysopimuksen takana jossakin vaiheessa, nyt esimerkiksi nämä veropäätökset, jotka liittyvät kilpailukykysopimukseen, on kyseenalaistettu. (Markus Mustajärvi: Me ollaan oltu johdonmukaisia koko ajan!) — Se on totta. — Jos työllisyysasteen kehitys jatkuu nykyisellään, vuonna 2019 me olemme 70,7 prosentissa. Nyt julkisen talouden suunnitelma on laadittu hieman alle 70 prosentin varaan, eli me olemme menossa oikeaan suuntaan. Lisää toimia tarvitaan tässä. Ehkä yksityiskohtana voisi mainita SDP:n Sitran. Se on jälleen siellä budjetissa, toista kertaa. Tämä on todella virtuaalirahaa, kun se oli viime vuoden vaihtoehtobudjetissa ja otetaan nyt uudelleen, (Tuula Haataisen välihuuto) ja varmaan se nähdään sitten myöskin ensi syksynä siellä. Arvoisa puhemies! Ihan muutama asia vielä: Kristillisdemokraattien puheenvuorossa sanottiin, että solidaarisuusveron alaraja pitää pudottaa 70 000 euroon. Mehän teimme sen jo viime vuonna, pudotimme sen 90 000:sta 72 300:aan. Kristillisdemokraatit kannattavat yrittäjävähennystä. Ihmettelen edelleenkin sitä keskustelua, että kun osakeyhtiöille, suuryrityksille, annettiin viime kaudella kaikkien nykyisten oppositiopuolueiden toimesta veronkevennys 26 prosentista 20:een, niin nyt sitten näitä henkilöyrittäjiä, näitä itsensätyöllistäjiä, ei voida saattaa samaan asemaan. Tätä ihmettelen. Sitten tartun tuohon RKP:n ehdotukseen eduskunnan työllisyysryhmän perustamisesta. Minusta se on hyvä idea. Esimerkiksi tammikuun loppuun mennessä... Keskustelin siitä työministerin kanssa ja valtiovarainministerin ja ulkoministerin kanssa, ja meille käy se ilomielin, että tuodaan uusia esityksiä pöytään. Ottakaa, RKP, siinä johtorooli.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-09T14:54:42,2016-11-09T14:58:46,Tarkistettu,1.1 2016_111_17,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,Nyt siirrytään debattiin. Käydään tähän alkuun kaikkien ryhmien kesken yksi kierros 2 minuutin puheenvuoroin ja sitten siirrytään minuutin mittaisiin puheenvuoroihin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_18,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Orpo on oikeassa, että Suomen tilanne ei ole hyvä ja tarvitaan toimenpiteitä, jotka vaikuttavat talouskasvuun ja työllisyyteen. Nostan yhden asian esille tässä puheenvuorossa ja totean, kun pääministeri kritisoi tuossa äsken SDP:n suhtautumista hallituksen veroratkaisuihin kikyyn liittyen: Me toteamme, että meidänkin mielestämme tarvitaan veroratkaisu sille puolelle, mutta SDP:n vaihtoehdossa 95 prosenttia sekä palkansaajista että eläkeläisistä hyötyy tästä veroratkaisusta, ei pieni eliitti. Hallituksen ratkaisussa on selkeä painopiste siinä, että rikkaat, varakkaat ihmiset sekä suhteellisesti että euromääräisesti hyötyvät tästä hallituksen veroratkaisusta enemmän kuin pienituloiset ja keskituloiset. Tämä on nyt se oleellinen ero tässä hallituksen politiikassa verrattuna sosialidemokraattien politiikkaan liittyen verotukseen. Pääministeri toteaa, että miksi kohdistuu kritiikkiä tähän yrittäjävähennykseen. Siksi kohdistuu, pääministeri Sipilä, siihen yrittäjävähennykseen kritiikkiä, että se kohdistuu kaikkein isoimman tulon omaaviin henkilöyrittäjiin. Kaksi ylintä desiiliä vie reilusti yli puolet tuosta yrittäjävähennykseen käytettävissä olevasta varasta, ja se on asia, jota sosialidemokraatit eivät voi hyväksyä. Tässä tilanteessa ei ole järkevää suurituloisten ja rikkaitten ihmisten verotusta keventää, kun me tarvitsemme ne rikkaitten ihmisten verotukseen liittyvät elementit pienituloisten, köyhien ihmisten auttamiseen palveluitten ja tulonsiirtojen puolella. Pääministeri Sipilä, toivon todellakin, että ymmärrätte tämän sosialidemokraattisen linjan tässä pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten käteenjäävän tulon parantamisessa. 95 prosenttia hyötyy sosialidemokraattien vaihtoehdosta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-11-09T14:58:58,2016-11-09T15:00:57,Tarkistettu,1.1 2016_111_19,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Orpon puheenvuoro oli kyllä aika kylmää kuultavaa. Siinä hän asemoi kokoomuksen bisneslobbareiden tukipuolueeksi (Timo Heinonen: Höpö höpö!) jakamaan etuuksia edunsaajilleen. Me vihreät tarjoamme sille vaihtoehdon, joka on asiantuntijoiden suosittelema, eli tilkitään verojärjestelmästä sellaisia reikiä, jotka on todettu asiantuntijoiden taholta tehottomiksi yritystuiksi. Eli me haluamme, että markkinatalous toimii reilummin, niin että ei anneta vanhalle teknologialle, raskaalle teollisuudelle erilaisia verohelpotuksia, niin ettei kannata ottaa käyttöön uutta vähäpäästöistä teknologiaa, ja poistetaan ne veroaukot. Sehän edistäisi markkinataloutta, sehän edistäisi vihreää kasvua, (Timo Kalli: Eivät ne ole vastakkaisia!) mutta te haluatte jakaa näille kavereille ne tuet edelleenkin. Sen sijaan te leikkaatte sekä tämän vuoden budjetissa että ensi vuoden budjetissa yhteensä 500 miljoonaa euroa opiskelijoilta, päiväkodeista, peruskoulusta, ammattikouluista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista sekä myös tutkimuksesta elikkä innovaatiotoiminnasta. Vihreät palauttavat nämä 500 miljoonaa euroa siihen. Me uskomme siihen, että Suomi nousee panostamalla lasten tasa-arvoisiin koulutusmahdollisuuksiin, siihen, että jokainen nuori saa hyvän päivähoidon — myös ne, jotka tulevat rikkinäisistä perheistä, koska he eniten sitä tarvitsevat, että heidän oikeuttaan ei rajoiteta. Me panostamme tähän. Me panostamme tutkimustoimintaan, koska se luo uusille teknologioille ja yritystoiminnalle kasvunäkymiä. Eli me siirrämme 500 miljoonaa euroa pois tehottomista yritystuista ja verovähennyksistä, niin että ne ovat kyllä sillä veropuolella mutta eivät tosiasiassa kiristä ihmisten verotusta vaan poistavat verojärjestelmästä aukkoja, joita tutkijat eivät pidä edes yritystoimintaa edistävinä vaan tämmöisinä lobbareiden saamina ansiottomina etuina. Sen sijaan vihreiden mielestä olisi tärkeää edetä siihen suuntaan, että työn verotus olisi mieluummin edullisempaa ja ympäristöhaittojen verotus voisi olla korkeampaa. Siksi meillä on yli 300 miljoonan euron työverotuksen kevennys pienituloisille (Puhemies koputtaa) verrattuna hallituksen esitykseen, eli työn tekemiseen me kannustamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-09T15:00:57,2016-11-09T15:03:04,Tarkistettu,1.1 2016_111_20,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Orpo on oikeassa siinä, että me emme ole erimielisiä siitä, että Suomen talouden tila on vaikea. Sen sijaan me olemme osittain eri mieltä siitä, mistä nämä taloudelliset ongelmat johtuvat. Me emme vasemmistoliitossa usko siihen, että Suomen taloudelliset ongelmat johtuisivat siitä, että meillä on liian hyvät palkat tai liian hyvät työehdot tässä maassa, niin kuin hallitus nähtävästi uskoo. Keinoista ratkaista nämä taloudelliset ongelmat me olemme sen sijaan kyllä hyvinkin erimielisiä. Ensinnäkin tästä velkaantumisesta: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa pysyvät menot ja pysyvät tulot ovat tasapainossa. Sen lisäksi otetaan kyllä 600 miljoonaa enemmän velkaa kuin hallitus, mutta me käytämme sitä kokonaan määräaikaisiin toimenpiteisiin, alennettujen alv-kantojen määräaikaiseen alentamiseen sekä homekoulujen laajaan rakentamispakettiin. Näiden toimenpiteiden idea on saada aikaiseksi kasvua ja työllisyyttä välittömästi, koska me tiedämme, että se on ainoa keino pitkällä tähtäimellä saada julkistalous tasapainoon ja myöskin velkaantumispaine vähenemään. Arvoisa puhemies! Mielestäni on korkea aika, että tässä maassa myöskin esitetään kysymys siitä, kuinka tehokas tämä menoleikkausten linja on ollut nimenomaan velkaantumisen taittamisen näkökulmasta. Tässähän hallitus nyt perustelee koulutukseen, opiskelijoihin, pienituloisiin eläkeläisiin kohdistuvia leikkauksia sillä, että tätä on pakko tehdä, jotta työllisyys nousee ja saadaan velkaantuminen loppumaan. (Pia Viitanen: Lisää velkaa otetaan!) Tätä samaa on nyt sanottu suomalaisille vuodesta 2012 asti, tätä on tehty nyt neljä vuotta, eikä tuloksia näy edelleenkään. Pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset jatkuvat, velkaantuminen jatkuu, jopa kiihtyy, eikä tuloksia näy myöskään työllisyyden näkökulmasta. Eikö olisi korkea aika jo saada jotain (Puhemies koputtaa) näyttöä suomalaisille siitä, että nämä kipeät leikkaukset myöskin tuottavat niitä tuloksia, joita hallitus haluaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-09T15:03:05,2016-11-09T15:05:16,Tarkistettu,1.1 2016_111_21,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Värderade fru talman! Vårt största bekymmer just nu är sysselsättningen. Därför har svenska riksdagsgruppen och SFP lyft fram de tio sysselsättningsåtgärderna för att förbättra läget för Finland i framtiden, och därför tar vi också fram den nya familjepolitiska helhetsmodellen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-09T15:05:16,2016-11-09T15:05:35,Tarkistettu,1.1 2016_111_22,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kiitän hallituksen edustajia, pääministeriä ja valtiovarainministeriä, siitä, että te pysytte hereillä, vaikka viime yönä oli suuria tapahtumia maailmalla, mitä te varmaan seurasitte. Pääministeri kiinnitti huomionsa puheeni siihen kohtaan, missä puhuin solidaarisuusverosta, ja huomasin kyllä itsekin, että se viittaus oli hiukan epäselvä. Olisi pitänyt viitata nimenomaan siihen pääomaveron korotukseen, johon taas valtiovarainministeri kiinnitti huomiota ja sanoi, että kristillisdemokraatit olisivat tuomassa progressiivisuutta pääomaverotukseen. Se taas ei pidä paikkansa. Anteeksi vain, mutta meillähän jo tällä hetkellä se on progressiivinen, me olisimme vain tuomassa yhden lisäluokan siihen. Tämä oli asia, mitä me kyllä pohdimme pitkään — miten se vaikuttaa mahdollisesti yritysten kilpailukykytilanteeseen — mutta ottaen huomioon, että viime hallituskaudella laskettiin yhteisövero 26:sta 20:een ja että nyt on sitten tämä meidän pitkään ajamamme yrittäjävähennys, katsoimme, että Suomen tulee jakaa taakkaa yhdessä ja tasaisemmin. Ja voitte katsoa meidän vaihtoehtobudjettimme sivulta 7: siinä on kyllä muitakin mielenkiintoisia veropoliittisia avauksia, mitkä varmasti kiinnostaisivat hallitustakin. Mutta palaisin vielä hiukan tähän hoitajamitoitukseen. Haluaisin vielä kysyä: onko hallitus oikeasti pienentämässä sitä 0,5 hoitajasta vanhusta kohden 0,4:ään, kun tiedetään, että jo nykyisen henkilöstömitoituksen aikana hoitohenkilökunnalla on vaikeuksia tarjota hyvää hoitoa ja jo nykyisen henkilöstömitoituksen aikana hoitohenkilökunnalla on vaikeuksia ehtiä hoitaa vanhuksia? Hoitohenkilökunta, josta useimmat ovat naisia, työskentelee jo nyt valtavan paineen alla, ja me tiedämme, että dementiasairaiden määrä tulee jatkamaan kasvuaan lähivuosina. Eli se ei ole oikein, (Puhemies koputtaa) että ikääntyvä väestö ei voi tietää, saavatko he hyvää hoitoa (Puhemies: Aika!) silloin kun he tarvitsevat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-11-09T15:07:31,2016-11-09T15:09:46,Tarkistettu,1.1 2016_111_23,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Entisenä pankkivaltuuston jäsenenä on pakko puuttua kahteen asiaan: toinen on Suomen Pankin lisätuloutus ja toinen tämä Sitran 355 miljoonaa. Sitrastahan on olemassa laki, joka mahdollistaa sen, että eduskunta voi peruspääomaa lisätä, mutta tämä laki ei mahdollista, että sieltä voidaan tulouttaa. Eli pakko kysyä: Onko SDP:llä tarkoitus tuoda tänne vielä lakiehdotus siitä, että tätä lakia muutetaan näin? Jos on, niin siihen aikanaan otetaan kantaa. Sitten tähän Suomen Pankin lisätuloutukseen, ylijäämän tuloutukseen. Kaikkihan tietävät, että tämän vuoden tuloutus on vielä auki, se on hetteellä. Se, tuleeko ylijäämää, johtuu sitä, mikä on korkopolitiikka ja mikä on valuuttakurssipolitiikka. Sillä syntyy aina tämä ylijäämä, ja tämän ylijäämän tuloutuksesta, jota on tuloutettu valtiolle 2000-luvulla yli 2 miljardia, on olemassa jonkinlainen sopimus. Se on noin 100 miljoonaa. Nyt ei tiedetä, mikä se tulee olemaan. Te kuitenkin tuloutatte ja lähdette siitä, että tämä lankeaa kuin manulle illallinen. Kysynkin: tuletteko esittämään pankkivaltuustossa tämän lisätuloutuksen kohdentamista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-11-09T15:09:46,2016-11-09T15:11:17,Tarkistettu,1.1 2016_111_24,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Osa varjobudjeteista ja niiden ehdotuksista on varsin hyviä ja harkitsemisen arvoisia, mutta minun on pakko ottaa esiin erityisesti sosialidemokraattien varjobudjetti, joka on erikoinen yhdistelmä asiantuntemattomuutta ja epäasiallisuutta suorastaan. (Eduskunnasta: Hybridi!) Otetaan esiin ensin näitä hieman erikoisia numerotietoja. Mistä te olette ottaneet nämä tiedot, että Rinteen malli tuottaa nämä tietyt verotuotot, jotka te mainitsette? Teidän mukaanne Rinteen malli tasapainottaisi julkistaloutta 140—250 miljoonalla, kun teidän itse pyytämänne laskelman mukaan, joka on siis tullut eduskunnan tietopalvelulta, Rinteen malli kasvattaisi julkisen sektorin menoja 350 miljoonalla eurolla. Miten tämä käänne on tapahtunut sitten viime vuoden? Te halusitte ottaa Emu-puskurit käyttöön tänäkin vuonna. Tämä virtuaaliraha on tietysti mukavaa käyttää ajatuksissa, mutta se on siis käytännössä eläkevaroihin säästettyä rahaa, jonka te haluaisitte ikään kuin lainata ja sitten myöhemmin maksaa takaisin, ja esitätte tämän valtion tulona. Oletteko tosissanne siinä, että tämä on kestävää rahankäyttöä? Monia muitakin kohtia olisi, mutta kysyn teiltä lyhyesti saman, minkä viime vuonna. Jos kerran nämä teidän taikakeinonne toimivat, miksi te ette tehneet niitä silloin, kun te olitte vallassa? Tähän jos saisin joskus kuulla vastauksen, niin olisin tyytyväinen. Mutta yksi kysymys on ylitse kaikkien muiden. Tämä teidän erikoinen kohtanne tässä varjobudjetissa, jossa te viittaatte kolmeen iloiseen rosvoon, oli siinä määrin epämääräinen viittaus, että Iltalehden toimittaja kysyi puheenjohtaja Rinteeltä eilen Iltalehdessä täsmennystä seuraavasti: ""Viitataanko kolmella iloisella rosvolla kolmeen hallituspuolueen puheenjohtajaan vai kolmeen verovähennykseen?"" Antti Rinne, te vastasitte: ""Sekä että. Eikä pelkästään puheenjohtajiin vaan puolueisiin."" Te olette kutsuneet näitä kolmea herraa tässä, Suomen johtavia ministereitä, roistoiksi (Eduskunnasta: Ohhoh!) ja te olette kutsuneet meidän puoluettamme rosvopuolueeksi nimenomaan tässä samaisessa haastattelussa. En pyydä enkä vaadi mitään, mutta odotan mielenkiinnolla, onko teillä itsellänne tarvetta palata näihin lausuntoihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-11-09T15:11:17,2016-11-09T15:13:28,Tarkistettu,1.1 2016_111_25,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä opposition varjobudjetit ovat synkkä varjo suomalaisten työllisyydelle ja talouden kehitykselle, ja on hyvä, että ne ovat vain varjobudjetteja eivätkä koidu käytäntöön. Tuossa SDP:n varjobudjetissa kuulostaa hyvältä, kun säästöjä paljon perutaan, mutta tilalle ei esitetä kyllä mitään korvaavaa rahoitusta. (Vasemmalta: Ei pidä paikkaansa!) Tulopuoli SDP:n varjobudjetissa lepää täysin mielikuvituksen varassa vailla realismia, yh-tenä esimerkkinä esimerkiksi tuloutus 190 miljoonaa Suomen Pankista. Viime vuonna, 2015, Suomen Pankista tuloutettiin 138 miljoonaa euroa. Se on 92 prosenttia Suomen Pankin tuloksesta. Tällä hetkellä tämä 60 miljoonan lisätuloutus, jota SDP esittää tässä korkotilanteessa ja tuottojen odotustilanteessa, ei ole millään lailla realistinen eli on täysin vailla katetta. Tämä SDP:n varjobudjetti sisältää muitakin vastaavanlaisia hokkuspokkustemppuja, joilla ei ole mitään tekemistä sen talouspolitiikan realismin kanssa, jossa hallitus elää ja toimii — ja toimii muuten erittäin vastuullisesti ja hyvin tällä hetkellä katsoen tulevaisuuteen, suomalaisten työllisyyttä parantaen ja taloutta vastuullisesti kehittäen. Vihreiden populismilla ei ollut mitään rajaa tuossa Niinistön esittelypuheenvuorossa. Siinä oltiin kaiken hyvän ja inhimillisen puolesta kaikkea pahaa vastaan. Näinhän se on hyvä olla, mutta pitäisi olla myös katetta. Siellä moititaan hallitusta koulutusleikkauksista, mutta itse ollaan tekemässä 250 miljoonan euron koulutusleikkauksia varhaiskasvatukseen, ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluille, eli tätä kaksinaamaisuutta ei toivoisi nähtävän. No, vasemmistoliitto sentään on rehellinen. Se ei edes pyri kohti valtiontalouden tasapainoa vaan kasvattaisi jakelupolitiikallaan alijäämää täysin suruttomasti — kiitos siitä rehellisyydestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-11-09T15:13:28,2016-11-09T15:15:38,Tarkistettu,1.1 2016_111_26,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,Nyt siirrytään minuutin puheenvuoroihin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_27,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Menen yhteen kysymykseen, tähän kolmeen iloiseen rosvoon. Kun lapsiperheet olivat menettää päivähoitomaksujen korotuksien kautta, se oli siis yritys ryöstää lapsiperheiltä, ja kun työttömät menettävät sata päivää työttömyysturvaa ensi vuodenvaihteessa —1 500 euron tuloilla yli 1 500 euroa menetystä, 3 000 euron työtuloilla työstä, josta on jääty työttömäksi, yli 4 500 euroa menetystä — ja kun eläkeläiset menettävät lääkkeitten omavastuusta teidän toimintanne takia ja kun koulutuksesta leikataan, osaamisesta, tutkimuksesta, tuotekehityksestä leikataan tulevaisuuteen yli 3 000 miljoonaa euroa tämän vaalikauden aikana, niin kysyn vain: eivätkö nämä täytä jonkinnäköisiä tunnusmerkistöjä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-11-09T15:15:39,2016-11-09T15:16:27,Tarkistettu,1.1 2016_111_28,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä on mielenkiintoista, että tässä niin kuin ruvetaan aivan laillisia ja kansan kannattamia ja valitsemia edustajia syyttämään rosvoiksi täysin oikeaoppisesti noudatetun politiikan mukaan. Mutta jos te haluatte puhua vain siitä politiikan sisällöstä ja jos nämä teidän taikakeinonne kerran ovat se todellinen tapa tehdä Suomen talouspolitiikkaa ja hallituksen tapa on rosvousta — niin kuin te olette nyt lanseeranneet tämän termin — niin minua kyllä suuresti ihmetyttää, miksi te sitten ette käyttäneet näitä taikakonstejanne vaan korotitte viime vaalikaudella arvonlisäveroa ja veitte sitä kautta leivän köyhien suusta, lääkkeet sairailta ja jaoitte ne rahat sitten yhteisöveroalennuksena pankkiireille. (Timo Heinonen: Ei se silloin ollut ryöstämistä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-11-09T15:16:28,2016-11-09T15:17:14,Tarkistettu,1.1 2016_111_29,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Mitä tulee valtiovarainministerin puheisiin työllisyydestä, niin tukemalla pienituloisia tuetaan kansalaisten ostovoimaa, tekemällä järkeviä julkisia investointeja luodaan uusia työpaikkoja, uudistamalla perhevapaajärjestelmä lisätään tasa-arvoa ja työllisyyttä, purkamalla kannustinloukkuja ja köyhyysloukkuja kunnollisen perustulon kautta luodaan ihmisille mahdollisuus työllistyä, käyttämällä eurot kotimaiseen uusiutuvaan energiaan tuontipolttoaineiden sijaan tuemme uusien työpaikkojen syntymistä ja myöntämällä yrittäjille huojennus ensimmäisen työntekijän palkan sivukuluihin mahdollistetaan uuden työvoiman palkkaaminen. Se on vihreä työllisyyslinja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-09T15:17:14,2016-11-09T15:18:04,Tarkistettu,1.1 2016_111_30,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Itse arvostan tätä viime vaalikaudella omaksuttua tapaa, että keskustelua talouspolitiikasta käydään opposition esittämien vaihtoehtojen pohjalta, mutta sitä suuremmalla syyllä tietysti olettaisi ja toivoisi, että ne olisivat realistisia ja että meillä olisi samanlainen tilannekuva, mistä nyt lähdetään ylipäätään keskustelemaan. Viime hallituksessa te, SDP, esimerkiksi ajoitte asioita, joita nyt kovasti kritisoitte. Te veitte eteenpäin kuntien velvoitteiden karsintaa säästämällä vanhuspalveluista, leikkaamalla toisen asteen koulutuksesta ja olitte myös rajaamassa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Talous supistui (Välihuutoja) ja työttömyys paheni. Nyt on havaittavissa kuitenkin tämän hallituksen toimesta hienoista kasvua ja työllisyyden ja talouden paranemista. Sitä vasten haluaisinkin kuulla teiltä, mikä on teidän tukenne nyt hallitukselle, että tämä hyvä kehitys voisi jatkua. Ja mitä te sanotte äänestäjille niistä lupauksista, mitä ennen eduskuntavaaleja (Puhemies koputtaa) annoitte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-11-09T15:18:04,2016-11-09T15:19:13,Tarkistettu,1.1 2016_111_31,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Katainen täällä peräänkuulutti oppositiolta realismia. Viime kaudella keskusta esitti, että 600 miljoonaa euroa otetaan harmaasta taloudesta tuosta vain. Nyt meillä on maltillinen arvio, 200 miljoonaa euroa, ja sen tueksi esitetään 20 kohdan ohjelma, johon valitettavasti hallitus ei ole tarttunut toimintansa aikana. Mutta ei muuta kuin kääritään hihat ja ryhdytään hommiin, niin eiköhän sieltä ala niitä verotuloja tulla, kuten rakennusalalta esimerkiksi tuli silloisen ministeri Ihalaisen toimenpiteiden johdosta. Mutta olennaista nyt sen sijaan, että täällä tartutaan lillukanvarsiin, on nähdä tämä iso kuva, siitähän hallituskin on puhunut. (Eduskunnasta: 200 miljoonaa euroa!) Iso kuva on se, että Suomi tarvitsee nyt lisää työpaikkoja. Jotta niitä voi syntyä, pitää olla asiakkaita, jotka ostavat tuotteita. Sen takia me olemme tehneet vaihtoehdon, jossa verrattuna hallituksen malliin 95 prosenttia suomalaisista palkansaajista ja eläkkeensaajista saa enemmän rahaa käteen palkasta ja eläkkeestä. Kysyn valtiovarainministeriltä: kelpaako teille, että suomalaiset saavat (Puhemies koputtaa) enemmän rahaa käteen palkasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-11-09T15:19:13,2016-11-09T15:20:25,Tarkistettu,1.1 2016_111_32,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni on hyvä, että näitä tilaisuuksia järjestetään, kuten edustaja Katainen tuossa juuri sanoi. (Paavo Arhinmäen välihuuto) Tämä on demokratiaa parhaimmillaan. — Tämä on demokratiaa parhaimmillaan, edustaja Arhinmäki, että täällä pystytään puhumaan tästä. Varjobudjeteista kaiken kaikkiaan: Siellä on hyviä ja huonoja varjobudjetteja. Voin onnitella RKP:tä siitä, että mielestäni heillä on vastuullisin varjobudjetti. Hiukan olen tietyllä lailla huolissani tästä kokonaisuudesta, kuinka tulo- ja menopuolet kohtaavat, ja varsinkin harmaasta taloudesta, joka täällä on tullut esille: RKP:llä 20 miljoonalla saa 40 miljoonaa, kristillisillä taisi olla 20 miljoonalla 100 miljoonaa, vihreillä 8 miljoonalla 130 miljoonaa ja SDP:llä tietenkin 20 miljoonalla 200 miljoonaa. (Jukka Gustafsson: Kepulla 600 miljoonaa!) Mielestäni tämä kyllä tarvitsisi nyt selitystä, (Puhemies koputtaa) ja toivonkin, että jokainen ryhmä vähän avaa nyt näitä harmaan talouden lukuja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-11-09T15:20:25,2016-11-09T15:21:33,Tarkistettu,1.1 2016_111_33,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo antoi jälleen tuossa omassa puheenvuorossaan ymmärtää, että ei ole kuin yksi vaihtoehto ja se vaihtoehto on hallituksen vaihtoehto. Mutta minä olen toista mieltä. Politiikka on arvovalintoja, ja politiikassa on aina vaihtoehtoja. Te myös syytätte jatkuvasti vasemmistoa velan jättämisestä tuleville sukupolville, mutta millaisen hyvinvointivelan te haluatte jättää meidän lapsillemme ja lapsenlapsillemme leikkaamalla hyvinvoinnista, koulutuksesta ja perusturvasta, tätä minä haluan kysyä teiltä. Meillä on vasemmistossa tarjota nyt inhimillisempi vaihtoehto hallituksen politiikalle. Me haluamme, että kaikilla on mahdollisuus opiskella aina sieltä varhaiskasvatuksesta tohtorintutkintoon asti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-11-09T15:21:33,2016-11-09T15:22:32,Tarkistettu,1.1 2016_111_34,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ihan paikallaan, että voimme täällä myöskin hallituspuolueiden edustajina kommentoida teidän vaihtoehtobudjettejanne, ettei se jää vain tiedotustilaisuuksien varaan. SDP on omassa budjettiesityksessään unohtanut tämän johdonmukaisuuden. Ennen vaaleja te puhuitte, että kokonaisveroastetta tulee korottaa 0,5 prosentilla. Nyt te sen kumoatte. Olitte miljardin veronkorotusten kannalla. Lupasitte leikata 2 miljardia, muun muassa koulutuksesta. Nyt teillä ei ole mitään leikkauslistaa, vaan te lisäätte menoja 1,4 miljardilla, ja tulona te esitätte Sitran 355 miljoonan leikkausta ja Suomen Pankin rahastamista. Ei ole mitenkään mahdollista, että te lähdette nyt tämmöisistä kohteista ottamaan. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Miksei?) Talous supistui teidän kaudellanne ja työttömyys lisääntyi ja kaikki uudistukset jäivät tekemättä. Näin oli teidän kaudellanne, nyt hallitus on kaikkia näitä asioita kyennyt parantamaan. (Puhemies koputtaa) Eli mennään hallituksen linjalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-11-09T15:22:32,2016-11-09T15:23:41,Tarkistettu,1.1 2016_111_35,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muistelen, että joskus keskusta sanoi, että taseet töihin, ja ihmettelen, miksei niitä taseita muuten voisi nyt laittaa töihin, jotta esimerkiksi lasten homekouluja voitaisiin korjata. Tätä me sosialidemokraatit olemme, arvoisa hallitus, esittäneet. Meillä on ollut huoli siitä, että hallitus leikkaa köyhiltä mutta rahaa riittää rikkaiden veronkevennyksiin — veronkevennyksiin miljoonaperijöille ja apteekkarivähennyksiin. Puhemies! Juuri siksi me olemme tehneet vaihtoehdon, ""Kaikki mukaan"", ja toistaisin tämän edustaja Lindtmanin kysymyksen. Me olemme tehneet veroratkaisun, josta hyötyisi 95 prosenttia palkansaajista ja eläkkeensaajista: lisää rahaa käteen, lisää ostovoimaan — jäisi kukkaroon muutakin kuin reikä. Niinpä kysyn nyt teiltä, arvoisa ministeri Orpo, kun eilen emme oikein kokoomuslaisilta saaneet vastausta: miksi teille ei kelpaisi tällainen veromalli, jossa 95 prosenttia palkansaajista ja eläkkeensaajista voittaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-09T15:23:42,2016-11-09T15:24:49,Tarkistettu,1.1 2016_111_36,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Lakimiesuutiset-lehdessä oli hyvä juttu siitä, kuinka sääntelyn suurvallassa Suomessa perusteellinen vaikutusten arviointi on ainoa keino torjua floppilait. Olen surullisena pannut merkille, kuinka hyvinvointipalveluiden rahoittamisen kannalta tärkeintä eli yritystoimintaa laajassa mielessä ja erityisesti vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä ei yleensä huomioida. Viimeksi eilen päivystysjärjestelmän muutoksen osalta hallituksen esityksessä asia kuitattiin yhdellä lauseella: ei merkittäviä vaikutuksia yritystoimintaan. Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja kuitenkin totesi julkisesti, kuinka Vaasan keskussairaalalla on heille merkittävä rooli heidän ekosysteemissään ja kuinka sitä olisi vahvistettava tulevien vuosien kasvuodotusta silmällä pitäen. Eikö viennistä riippuvaisen pienen maan päättäjien tulisi kuunnella herkällä korvalla, jos maailmanennätysmoottoreita valmistavat toimijat puhuvat kasvuodotuksista? Miksi ette arvioi esityksiä yritysten, edes vientiteollisuuden, näkökulmasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-11-09T15:24:49,2016-11-09T15:25:48,Tarkistettu,1.1 2016_111_37,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiinnittäisin huomiota sisäisen turvallisuuden tilaan, johon valtiovarainministeri Orpo ei ottanut mitään kantaa. Poliisiasiain neuvottelukunnan tekemien laskelmien mukaan poliisin määrärahat vähenevät tämän hallituksen aikana 736 miljoonasta 660 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa poliisien määrän vähenemistä yli 7 300 poliisista tuonne 6 500 poliisiin. Kaikki eduskunnassa olevat puolueet ovat olleet sitä mieltä, että poliisien määrärahat on turvattava. Kristillisdemokraatit esittivät tähän, samoin kuin RKP, lisärahoitusta, jotta tämä sisäisen turvallisuuden tila voitaisiin Suomessa säilyttää vakaana. Odottaisin tähän valtiovarainministeri Orpolta ja sisäministeriöltä jonkinlaista kannanottoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-09T15:25:49,2016-11-09T15:26:56,Tarkistettu,1.1 2016_111_38,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! On totta, että Maaseutuvirasto Mavi ei ole onnistunut maksamaan viljelijöille sovittuja maksuja aikataulun mukaisesti. Minä saan — ja varmaan moni muu edustaja saa — tästä katkeraa palautetta lähes jatkuvasti. Totta on kuitenkin se, että vuonna 2014 Maaseutuvirasto eli Mavi maksoi noin 2,1 miljardia erilaisia tukia ja näistä tuista viljelijöille kohdistui noin 1,8 miljardia euroa. RKP:n ryhmäpuheessa edustaja Henriksson ilmoitti, että heidän puolueensa kantana on se, että Maaseutuvirasto Mavi lakkautetaan, ja tämä on tietenkin yksi vaihtoehto. Kysyn tässä edustaja Henrikssonilta: Oletteko te kuinka tämän suunnitelleet, ja jos olette, niin millä tavalla te aikoisitte järjestää tämän maksatuksen viljelijöille ja muille, jotka Mavin tukia saavat? Ja ennen kaikkea, oletteko laskeneet, mitä tällainen korvaava järjestelmä tulisi maksamaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-11-09T15:26:56,2016-11-09T15:27:58,Tarkistettu,1.1 2016_111_39,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme tehneet perusteellista työtä. Jos edustaja haluaa perehtyä tähän, niin hän voi ottaa tämän meidän Parempi vaihtoehto ‑budjettimme käteensä, ja täällä sivulla 25 on kerrottu, miten tämä toimisi käytännössä. Me olemme käyneet tätä läpi, ja muun muassa edustaja Nylund on ollut tässä työssä hyvin aktiivisesti mukana, ja hän on, niin kuin kaikki tiedätte, yksi tämän talon parhaimmista asiantuntijoista, kun puhutaan maaseutupolitiikasta ylipäänsä. Toivon, että perehdytte tähän tarkemmin. Me olemme puolue, joka aina yrittää esittää sellaisia vaihtoehtoja, jotka ovat myös toteuttamiskelpoisia, ja se on meille tärkeää. Ehkä osoitus siitä on myös se, että kun me puhumme harmaasta taloudesta, niin me emme rakenna pilviä vaan me olemme jalat maanpinnalla ja osoitamme lisää määrärahaa mutta luulemme myös, että ei sillä koko valtion budjettia voida pelastaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-09T15:27:58,2016-11-09T15:29:05,Tarkistettu,1.1 2016_111_40,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos meidän jotain tulee oppia Yhdysvaltojen presidentinvaaleista, brexitistä ja äärioikeiston noususta Euroopassa, niin yhteiskunnan jakautuminen niihin, jotka pärjäävät, ja niihin, jotka eivät pärjää, on hedelmällinen kasvualusta vihaan, pelkoon ja rasismiin nojaavalle populismille. Siksi myös Suomessa on herättävä ihmisten huoleen työllisyydestä ja pärjäämisestä tulevaisuudessa. Juuri tässä ajassa, jossa on epävarmuutta ja näköalattomuutta, tarvitaan ratkaisuja, jotka pitävät kaikki osallisina yhteiskunnassa ja luovat uskoa tulevaan. Tämä tulevaisuudenuskon ja toivon viesti näkyy SDP:n vaihtoehtobudjetissa. Toisin kuin hallitus, SDP ei halua syventää kuilua hyvä- ja huono-osaisten välillä vaan kaventaa sitä. Tämä on vastuullista politiikkaa epävarmassa ajassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-11-09T15:29:05,2016-11-09T15:30:04,Tarkistettu,1.1 2016_111_41,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Täällä ovat nyt useammat ministeritkin pyytäneet puheenvuoroa, joten otetaan vielä edustajat Kasvi ja Kontula ja sitten ministerit.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_42,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on viitattu monta kertaa kiky-sopimukseen. Miten Suomen kilpailukyky siis muuttuu suhteessa kilpailijamaihin, kun vuosityöaika nousee 24 tuntia? Vuonna 2015 Suomessa tehtiin 9:nneksi vähiten töitä Euroopan unionissa, 24 lisätyötuntia muuttaa Suomen sijalle 9. Maksetaanko Suomessa sitten liian kovia palkkoja? Ei ainakaan niin kovia palkkoja kuin Saksassa, Tanskassa tai Ruotsissa. Monissa meitä paremmin pärjäävissä maissa tehdäänkin siis Suomea vähemmän töitä Suomea kovemmalla palkalla. Suomen kilpailukyky ei siis ole ainakaan pelkästä työn tuntihinnasta kiinni, mutta se kilpailukyvyn parantaminen onnistuu vain kehittämällä uusia, entistä paremmin myyviä tuotteita ja tuottavampia liiketoimintaprosesseja, ja se vaatii tutkimusta ja koulutusta, niitä kaiken maailman dosentteja ja muita niin kutsuttuja asiantuntijoita, jotka hallitus on ottanut leikkaussaksiensa kohteeksi. Silloin ainoaksi vaihtoehdoksi tosiaan jää työn yksikköhinnan lasku.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-11-09T15:30:08,2016-11-09T15:31:11,Tarkistettu,1.1 2016_111_43,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työväenliikkeenä vasemmisto tietysti tekee budjettinsa työ edellä. Tästä kertoo muun muassa pääomaverotuksen harmonisointi osaksi muuta ansiotuloverotusta, joka johtaa tulomuuntelun vähentymiseen suurissa tuloluokissa ja samaan aikaan pienentää merkittävästi verotusrasitetta siellä pienissä pääomatuloissa. Tähän johtaa meidän digitaalinen työkalupakkimme yrittäjille, joka helpottaa byrokratiakitkaa ja yrittämisen kuluja nimenomaan siinä alkuvaiheessa, jossa muut yritystuet eivät toimi. Tähän johtavat satsaukset tutkimukseen ja koulutukseen, joissa me valitettavasti olemme paljon Ruotsia jäljessä, esimerkiksi. Jos valtiovarainministeri ei nyt löydä meidän budjetistamme mitään työhön liittyvää, niin ehkä se johtuu siitä, että meillä on vain erilainen käsitys siitä, mitä se tulevaisuuden työelämä on. Me emme usko, että tulevaisuuden työelämä on matalapalkka-aloja, ainakaan pelkästään, vain tehtaita, pelkästään. Me uskomme, että tulevaisuuden työelämä on hyvin erilainen (Puhemies koputtaa) kuin mitä se tänä päivänä on, ja vaatii uusia keinoja, ei vain vanhoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-11-09T15:31:11,2016-11-09T15:32:24,Tarkistettu,1.1 2016_111_44,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Sitten ministeri Orpo, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_45,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitetaan tuolta vasemmistoliitosta. Tunnustinhan minä sen, että on vaihtoehto. Teillä on vaihtoehto, se vaihtoehto perustuu siihen, että otetaan velkaa rohkeasti ja reippaasti, ja sanoin, että teette sillä sitten paljon hyviä asioita. Mutta kun minä en usko siihen, että me voimme velkaantua lisää tässä tilanteessa. (Välihuutoja vasemmalta) Vaikka sillä tällä hetkellä turvattaisiinkin palveluita tai tulonsiirtoja, niin se on kaikki pois tulevista palveluista, tulonsiirroista. Se, jos joku, on pois meidän lapsiltamme (Hanna Sarkkinen: Ette ole lukenut sitä!) ja lapsenlapsiltamme. Näin ei minun mielestäni voi toimia. Hyvät vihreät, te esitätte budjetissanne 40:tä miljoonaa aurinkopaneeleihin ja biokaasuun — ihan hyviä hankkeita. Toivoisin, että kiinnitätte huomiota siihen, että hallitus tekee isoja muutoksia energiastrategiassaan, jota parhaillaan valmistellaan. Me luomme tien pois kivihiilestä. Fossiilisten polttoaineiden ja liikennesektorin päästöt pyritään puolittamaan. Nämä ovat erittäin isoja muutoksia, ja nämä teidän 40 miljoonaa ovat näpertelyä tähän verrattuna. Sen lisäksi nostamme haittaveroja 200 miljoonaa, kevennämme työn verotusta 600 miljoonaa. Minusta tämä on hyvää politiikkaa, vastuullista, kestävän kehityksen mukaista politiikkaa. Edelleen vihreille: Jos minä nyt oikein olen ymmärtänyt, niin teidän varjobudjettinne pitää sisällään sen, että te hyväksytte 250 miljoonan euron säästöt koulutukseen. (Ville Niinistön välihuuto) Te ette ole kompensoineet kokonaan ammatillisen koulutuksen säästöjä, ette näitä varhaiskasvatuksen mitoitusmuutoksia, ja se, mitä te lisäätte, on vähemmän kuin se, mikä on hallituksen kokonaismäärä, eli te hyväksytte säästöjä. Minusta te voisitte pyytää anteeksi ministeri Grahn-Laasoselta, jota te olette arvostelleet täällä vuoden koulutussäästöistä ja koulutuslupauksen pettämisestä. (Pia Viitasen välihuuto) Ja sitten SDP:lle vielä kerran nämä veronkevennykset ja kiky-sopimus: Siis sen myötähän veronkevennykset, aidot kevennykset, tulevat kaikille palkansaajille samansuuruisena, ja me vielä kohdistimme oman veronkevennyksen pieni- ja keskituloisille, koska palkansaajajärjestöjen sopu olisi keventänyt vain isompituloisten verotusta. Lisäksi vielä niille, jotka eivät ole kiky-sopimuksen piirissä, jotka eivät ansaitse, erikseen suunnataan vastaavan suuruinen tuki, jonka muoto räätälöidään. Kaiken kaikkiaan minusta hallituksen esitys alkaa tuntumaan aina vain paremmalta, kun kuuntelen näitä teidän esityksiänne. Tässä näette, kun te olette niitä laatineet ja kuulette palautteen, että ei ole helppoa tehdä vastuullista budjettia, ei todellakaan. Ja vielä palaan esimerkiksi siihen, että SDP:n tulopuoli on aivan vailla pohjaa. (Välihuutoja)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-09T15:32:27,2016-11-09T15:35:24,Tarkistettu,1.1 2016_111_46,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Pääministeri Sipilä, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_47,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kolmeen asiaan kiinnitän huomiota. Ensimmäinen on kilpailukykysopimus. Se ei ole koko ratkaisu. Me tarvitsemme muitakin toimia. Se on yksi kolmasosa tästä kokonaisuudesta, jolla kilpailukykyeroa esimerkiksi Saksaan ja Ruotsiin kurotaan umpeen sillä tavalla, että VM:n ennusteen mukaan Saksa on saavutettavissa vuonna 2019, Ruotsi jo ensi vuonna. Siinä on yksi kolmasosa tuottavuuden kehittämistä, joka on yritysten omalla vastuulla, ja sikäli kuin olen käynyt keskusteluja, olen hyvin vakuuttunut, että tämä osa saadaan tehtyä. Tämän työmarkkinaosapuolten sopiman kilpailukykysopimuksen, joka viime keväänä syntyi, lopputuloksena olisivat, niin kuin valtiovarainministeri totesi, suurituloisten tulot ja ostovoima kasvaneet kaikkein eniten. Hallitus korjasi sen omilla toimillaan siten, että veronkevennykset osoitettiin pieni- ja keskituloisille ja kaikkein pienituloisimmille osoitettiin vielä 60 miljoonan euron erillinen määräraha, jolla se tilanne korjataan. Sitten tähän yrittäjävähennykseen. Kyllä on populistista väittää, että tämä hyödyttää suurituloisia. (Välihuutoja vasemmalta) Viime kaudella te, vasemmistoliitto, vihreät ja SDP, olitte tekemässä yhteisöveroalennusta. (Välihuutoja) Se on aivan selvä asia, että eniten yhteisöveron alennus suosii eniten tienaavia suuria yrityksiä ja sitä kautta kaikkein rikkaimpia suomalaisia. (Välihuutoja) Mutta emme vastusta sitäkään, koska se oli tärkeä askel suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Kaikille henkilöyrittäjille tulee 5 prosentin yrittäjävähennys, myöskin yksinyrittävälle. Tämä varmasti voidaan, edustaja Rinne, yhdessä todeta, että näin on, eikö vain? (Naurua) Sitten kolmas asia: Vihreiden vaihtoehtobudjetissa oli paljon hyviä asioita biotalouden edistämiseksi. Hallitus tuo vielä tämän syyskauden aikana tänne ilmasto- ja energiastrategian, jossa lähtökohtana on kivihiilen käytöstä luopuminen, fossiilisten polttoaineiden osuuden puolittaminen ja niin edespäin. Käymme siitä vielä keskustelun tämän syyskauden aikana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-09T15:35:28,2016-11-09T15:38:26,Tarkistettu,1.1 2016_111_48,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Ennen debatin jatkamista vielä ministeri Lindström, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_49,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiinnitän nyt huomiota tietysti oman sektorin puolelle eli työllisyyteen, joka on kuitenkin se hallituksen tärkein työkalu, tai sitä kohti, parempaa työllisyyttä kohti, me haluamme mennä. Näitä vaihtoehtoja kun lukee, niin se kertoo ainakin itselleni sen, kun olen ollut näitä vaihtoehtoja viime kaudella tekemässä, että huomaan, että ei ole mitään hävettävää niissä omissakaan vaihtoehdoissa. On vaikea tehdä vaihtoehto hyvälle politiikalle, mutta yritetty on, ja siitä kiitos. (Hälinää — Naurua) Haluaisin kuulla sosialidemokraateilta vastauksen tähän kysymykseen, jonka eduskuntaryhmämme puheenjohtaja esitti. Aukaiskaa nyt minulle, yksinkertaiselle ihmiselle, mikä on Rinteen mallin taloudellinen vaikutus valtiontalouteen, kun te olette esittäneet, että julkinen talous tasapainottuisi 140—250 miljoonalla. Te olette teettäneet eduskunnan tietopalvelulla laskelmat, eli nettona verot ja veroluonteiset maksut sekä työttömyysturvan säästöt palkkatuki huomioiden kasvattaisivat julkisen sektorin menoja yhteensä 350 miljoonalla eurolla. Tämä ero on 490—600 miljoonaa. Selittäkää minulle, miten tämän maksaisitte. Hallituksen malli on kuitenkin kustannusneutraali, eli siinä on huomattava ero. Toisaalta ilmoititte ryhmäpuheessanne, että budjettinne tuo 38 000 työpaikkaa. En ala sitä arvioimaan, pitääkö se paikkansa, mutta ette kuitenkaan ole ottaneet näissä — vai oletteko ottaneet? — laskelmissa huomioon niiden kaikkien hallituksen esitysten työllisyysvaikutuksia, joita te ette ole hyväksymässä, kun hallituksella on kuitenkin putkessa esityksiä, joiden vaikutukset ilman kikyä ovat luokkaa 45 000—50 000 työpaikkaa. Kun ette ole näistä suurinta osaa hyväksymässä, niin mitkä ovat sitten nettovaikutukset tähän työllisyyteen? Eivät suinkaan negatiiviset. Vihreille: Meillä on tässä maassa kohtaanto-ongelma. Te olette leikkaamassa kilometrikorvauksia ja olette alentamassa työmatkavähennystä. Miten tämä vastaa tähän ongelmaan, kun pitäisi kaikkien kannustaa siihen, että kaikki menevät töihin, vaikka asuisi vähän pidemmällä, työmatka-autoiluun ja näin poispäin? Tähän olisi kiva saada vastaus. Sitten ylipäätään vasemmistoliitolle kilpailukykysopimuksesta: Tiedän, te olette olleet johdonmukaisia. Te olette ilmoittaneet, että se on teille vastenmielinen ja näin, ja se sama keskustelu jatkui tänään. Te haukuitte tämän kilpailukykysopimuksen, että leikataan köyhiltä ja näin poispäin. Se tehtiin sen takia, että meillä on yhä vähemmän maksajia, jotka pyörittävät tätä yhteiskuntaa. Se tehtiin sen takia, että me saamme tähän maahan kilpailukykyä ja että tänne tulee investointeja, jotta meillä on uutta rahaa pitää tätä hyvinvointivaltiota pystyssä. Ja kiitos siitä rehellisyydestä, että olette sanoneet, että 600 miljoonaa otetaan lisää velkaa. Siinä te olette koko ajan olleet johdonmukaisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-11-09T15:38:29,2016-11-09T15:41:44,Tarkistettu,1.1 2016_111_50,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,Sitten jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_51,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä velkakeskustelu on sinänsä mielenkiintoinen, koska hallitus sitä vastoin, että on kaiken aikaa edellisellä kaudella ja nyt toistanut sanontaa, että pitää luopua lisävelkaantumisesta, ei sitä tee. Ja kun tätä perustelua sanotaan ihmisille, joilta nyt viedään sekä tuloja että palveluja, leikataan työttömyysturvasta, leikataan eläkkeistä ja samaan aikaan viedään koulutuspalveluista, varhaiskasvatuksesta, vanhuspalveluista, niin se oikeudenmukaisuus ei välity tuonne ihmisille, jotka jonkun verran olisivat varmaan olleet valmiita sietämään sitä, jos oikeasti olisi näkyvissä, että velkaantuminen loppuisi tähän ja sen jälkeen päästäisiin taas rakentamaan Suomea yhdessä, niin kuin sosialidemokraattien vaihtoehdossa. Mutta nyt näin ei käy, valitettavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-11-09T15:41:46,2016-11-09T15:42:46,Tarkistettu,1.1 2016_111_52,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Emme ole vielä saaneet vastausta siihen, miten SDP aikoo joka vuosi löytää rahaa tuolta Sitran ja Suomen Pankin pääomista. (Välihuutoja) Erityisesti haluaisin kuulla vastauksen Suomen Pankin tilintarkastajanakin toimivalta edustaja Rinteeltä. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Sitraahan on hoidettu hyvin kestävällä periaatteella ja tuottoja on käytetty yhteiskunnallisesti tärkeisiin tutkimuksiin ja selvityksiin ja pääomista on pidetty huolta. Ne on säilytetty niin, että tuota tuottoa on ollut jatkuvasti käytettävissä. Suomen Pankki taas on jakanut jo pitkään tuloksestaan vähintään puolet valtiolle ja muutoin sitten kartuttanut vararahastoja tekemällä varauksia niin, että se voi reagoida, jos tulee yllättäviä tilanteita keskuspankkitoiminnassa, mikä on edelleen täysin mahdollista. Eli ihmettelen näitä ajatuksia Suomen Pankin ja Sitran varojen käytöstä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-11-09T15:42:47,2016-11-09T15:43:54,Tarkistettu,1.1 2016_111_53,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ikävää, että pääministeri Sipilä katsoi parhaaksi lähteä pois tästä keskustelusta sen jälkeen, kun puhui asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Eduskunnan tietopalvelu on laskenut, että hallitus leikkaa kaikkein eniten köyhimpien suomalaisten ostovoimaa. Pelkkää takuueläkettä saavien kansalaisten ostovoimaa leikataan 2 prosenttia. Samaan aikaan hallitus kasvattaa kaikkein eniten niiden ostovoimaa, joilla on kaikkein suurimmat kuukausitulot. Hallitus lupasi jo elokuun budjettiriihessä, että se tuo köyhyyspaketin, jolla autetaan kaikkein köyhimpiä suomalaisia. Tätä lupausta ei ole vieläkään lunastettu. Sen sijaan te leikkaatte kaikkein köyhimpien suomalaisten sosiaalietuuksia ja heikennätte kaikkein köyhimpien suomalaisten ostovoimaa. Kysymys kuuluu: koska hallitus lunastaa lupauksensa kaikkein köyhimmille suomalaisille? Tehokas tapa olisi esimerkiksi se, että te tekisitte kunnallisveron perusvähennykseen kunnollisen korotuksen. Se kohdistuisi (Puhemies koputtaa) myös niihin, jotka ovat pelkkien sosiaalietuuksien ja takuueläkkeiden varassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-09T15:43:55,2016-11-09T15:45:08,Tarkistettu,1.1 2016_111_54,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy ensinnä todeta, että vain yrittäjyys ja työnteko luovat hyvinvointia meille kaikille. Ja hallitus on edesauttanut sitä: esimerkiksi yrittäjä voi maksaa alvin vasta, kun hänelle raha kilisee kassaan. (Eduskunnasta: Se on hyvä!) Arvoisa SDP ja vasemmistoliitto, Verohallinnon mukaan on noin 176 000 elinkeinonharjoittajaa, joista 77 prosentilla vuotuinen verotettava tuotto on alle 30 000. Näiden verohelpotukset SDP ja vasemmisto haluavat poistaa. Ette ole pienyrittäjien ystäviä. Samoin vihreät esittävät rajuja leikkauksia dieselpolttoaineen ja työkoneiden polttoaineen verotukiin. Tämä totta kai heikentää suomalaista teollisuutta ja logistiikkaa. Lisäksi te olette kurjistamassa haja-asutusalueiden työssäkäyntimahdollisuuksia vähentämällä kilometrikorvauksia. Siellä ei voi kulkea ratikalla tai 30—40:tä kilometriä polkupyörällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-11-09T15:45:08,2016-11-09T15:46:17,Tarkistettu,1.1 2016_111_55,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallitus alentaa kaikkein eniten kaikkein suurituloisimpien verotusta. Sekä prosentuaalisesti että euromääräisesti kaikkein eniten hallituksen politiikasta hyötyvät yli 7 000 euroa kuukaudessa tienaavat. (Vasemmalta: Näin on!) Nämä eivät ole mitään populistisia laskelmia, nämä ovat eduskunnan tietopalvelun laskelmia. Yrittäjävähennys hyödyttää eduskunnan tietopalvelun mukaan kaikkein suurituloisimpia yrittäjiä. Me esitämme alv-alarajan nostamista, joka hyödyttäisi niitä pieniä yrittäjiä, jotka luovat työtä kaikkein eniten tähän maahan. Samaan aikaan, kun te käytätte varoja näihin veronalennuksiin kaikkein suurituloisimmille, velka kasvaa entisestään, vaikka te pelottelette täällä velan kasvulla. Tämä ei ole oikein. Ja lisää on tulossa: Pääministerin haastattelutunnilla pääministeri Sipilä sanoi, että aikataulusyistä kehysriihi (Puhemies koputtaa) siirtyy kuntavaalien jälkeen. Samaa sanoi Ykkösaamussa valtiovarainministeri Orpo. (Puhemies: Aika!) Teiltä tulee mittavat lisäleikkaukset heti kuntavaalien jälkeen näiden veroalejen takia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-11-09T15:46:18,2016-11-09T15:47:30,Tarkistettu,1.1 2016_111_56,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! SDP ja vasemmisto esittävät arvonlisäveron alarajan nostamista 30 000:een — sinänsä hyvältä kuulostava alennus, ja minäkin kannattaisin sitä, mutta siinä syntyy ongelmia. He arvioivat, että kustannus olisi 103 miljoonaa euroa, ja jos tätä lasketaan, niin silloin riittäisi noin 20 000 yritykselle tämä kustannus. Suomessa on yli 300 000 yritystä, ja sen takia siihen tarvitaan sellainen liukuma, että pystyttäisiin rajaamaan pieniin yrityksiin tämä arvonlisäveron alarajan nosto. Tuo 30 000 ei kuitenkaan mahdollista yrityksen työntekijän palkkaamista, sillä jo pienissä yrityksissä, muun muassa parturi-kampaamoissa, tarvitaan huomattavasti suurempaa tuloa, liikevaihtoa, jos halutaan palkata toinen. SDP:llä olisi 20 miljoonan euron tarjous sitten ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, mutta se on tässä tapauksessa aika huono: jos palkkaat parturina toisen, joudut moninkertaisesti sen, mitä saat siitä palautusta, maksamaan (Puhemies: Aika!) arvonlisäveron korotuksena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-11-09T15:47:30,2016-11-09T15:48:48,Tarkistettu,1.1 2016_111_57,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin haluan kiittää hallitusta, että he ottivat vastaan meidän, ruotsalaisen eduskuntaryhmän, tarjouksen työllisyystyöryhmästä myönteisesti. Näin toimii viisas hallitus: ottaa vastaan hyviä esityksiä. Tulemme toimimaan rakentavasti, sen voin luvata koko opposition puolesta, koskien työllisyyttä. Haluan myös vastata edustaja Hongiston kysymykseen. Hallitusohjelmassa hallitus sanoo, että he haluavat vähentää byrokratiaa ja lisätä hallinnon tehokkuutta. Maatalousviranomaisissa on nyt kolme hallinnon tasoa ja vielä neljäs, valvonnan taso, ja he sanovat hallitusohjelmassa, että pitäisi vähentää hallinnon tasoja. No, nimittäin sen me esitämme nyt, eli siirretään esimerkiksi ohjelmapäivitykset ja kehittämistoimenpiteet ministeriölle ja loput sitten (Puhemies: Aika päättyy!) kuntien maaseutuviranomaisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-11-09T15:48:48,2016-11-09T15:50:02,Tarkistettu,1.1 2016_111_58,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Viime vuonna tässä salissa olimme SDP:nä huolissamme suomalaisesta osaamisesta ja olemme sitä nytkin. Mutta edelleen sama tahti jatkuu. Samaan aikaan muut EU-maat, OECD-maat panostavat lisää tutkimukseen ja kehitykseen. Me menemme kohti alamäkeä. Miksi näin on, kun olemme todenneet täällä jo useaan otteeseen, että yksi julkinen investoitu euro tekee ainakin yhden yksityisen lisää? Puhumme siis vipuvaikutuksesta eli siitä, mitä Suomen talous todella tarvitsee. Ministeri myös totesi aivan oikein, että pienet liikkeet eivät auta, tai hän mainitsi sen, että olemme syvällä kuopassa ja silloin pienet liikkeet eivät auta, tarvitsemme isoja. Miksi sitten hallitus ei tee isompia avauksia? Kuten esimerkiksi viime viikolla (Puhemies koputtaa) Pohjoismaiden neuvostossa kuulimme... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-11-09T15:50:03,2016-11-09T15:51:16,Tarkistettu,1.1 2016_111_59,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Nämä vaihtoehtobudjetit, varsinkin sosialidemokraattien budjetti, olivat kyllä sellaista luettavaa, että en sitä ensi näkemältä meinannut oikein todeksi ottaa. Onhan se homma nähty tässä maassa, että jos verotusta lähdetään kiristämään, niin mitkä ovat sen vaikutukset meidän vientiteollisuudelle. Me olemme tehneet hallituksessa nyt vahvaa työtä sen puolesta, että vientiin saataisiin vetoa. On ihan ilmiselvä asia, että jos vienti ei vedä, jos ei satamissa tapahdu tapahtumia, laivat eivät lähde liikenteeseen, niin Suomen talous ei kasva. Työttömyyden lasku on jo alkanut, ja se on merkki siitä, että hallituksen toimenpiteet ovat toimivia. (Paavo Arhinmäen välihuuto — Välihuutoja vasemmalta) — Teidän aikananne, hallituksessa ollessanne, työttömiä tuli 100 000 ihmistä lisää, mikä on aivan valtava määrä verrattuna tämänhetkiseen tilanteeseen. Nyt on suunta käännetty. Nyt pitää vain olla kärsivällisyyttä ja tehdä näitä oikeita toimenpiteitä jatkossakin. (Paavo Arhinmäen välihuuto) — Teidän poukkoilunne johtaa siihen, kuten Sitran alasajoon. Onko se hyvä, että innovaattori, joka on eduskunnan käskyvallasta vapaa, itsenäinen toimija, tässä tilanteessa ajetaan alas? Mielestäni se on väärä teko ja sitä (Puhemies koputtaa) ei pidä tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-09T15:51:20,2016-11-09T15:52:23,Tarkistettu,1.1 2016_111_60,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen budjetti ensi vuodelle lisää köyhyyttä ja epätasa-arvoa Suomessa. Yrittäjävähennys, metsälahjavähennys ja perintöverokevennykset hyödyttävät kaikkein hyvätuloisimpia, niitä, joilla jo ennestään on. Kärsijöinä ovat tavalliset pieni- ja keskituloiset ihmiset sekä erilaisten etuuksien varassa elävät. Köyhiltä leikkaaminen ei ole edes järkevää politiikkaa, koska rahat menisivät suoraan kulutukseen, ruokaan, asumiseen, lääkkeisiin ja muihin välttämättömyyksiin. Budjetissa ei haluta tosissaan kaventaa tuloeroja, vaan päinvastoin ne kasvavat, ja budjetti nostaa köyhyysastetta lasten ja vanhusten osalta sekä syöksee pienituloisia entisestään toimeentulotuen asiakkaiksi. Voi kysyä, missä on tämän hallituksen alkiolainen perintö. SDP:n vaihtoehtoisessa budjetissa 95 prosenttia suomalaisista, sekä palkansaajista ja eläkkeensaajista, on voittajia. SDP ei lähde mukaan tähän kaverikapitalismiin, jossa 5 prosentille tarjoillaan tarjottimella veroetuja (Puhemies koputtaa) muiden joutuessa maksumiehiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-11-09T15:52:23,2016-11-09T15:53:34,Tarkistettu,1.1 2016_111_61,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Nyt täytyy oikaista tämä sosialidemokraattien malli palkansaajien käteenjäävän tulojen osuudesta, koska tämä vaikuttaa ihan edustaja Lindtmanin mallilta. Nimittäin tässähän kansanedustajan palkka ei yhtään pienenisi. Palkka alkaa pienetä tässä sosialidemokraattien mallissa vasta 70 000 euron jälkeen, ja 10 000 euroa tienaava saisi 3,3 euroa lisää rahaa kuukaudessa ja 15 000 euroa vuodessa tienaava saisi 5 euroa kuukaudessa lisää. Mutta vastaavasti 50 000 euroa saava saisi 12,5 euroa lisää tuloja kuukaudessa. Tämä on nyt SDP:n malli, joten puhutaan nyt asioitten oikeilla nimillä. Toivoisin SDP:ltä kunniaa tehdä vastuullisia varjobudjetteja, koska tämä on täynnä virtuaalirahaa, kuten olemme kuulleet täällä, ja täällä on satoja miljoonia euroja sellaista rahaa, jota ei oikeasti ole olemassa, kuten on puhuttu Suomen Pankista ja Sitrasta. Käytännössä te tekisitte enemmän velkaa kuin tämä hallitus. Te tekisitte yli 6 miljardia (Puhemies koputtaa) euroa velkaa. Mikä on vastuunne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-11-09T15:53:34,2016-11-09T15:54:41,Tarkistettu,1.1 2016_111_62,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On itse asiassa erittäin hyvä, että nyt Niikko — ensimmäisenä hallituspuolueen edustajana — vahvisti nimenomaan sen, että 95 prosenttia suomalaisista, eli käytännössä kaikki he, joiden tulot ovat noin 6 000 euroa kuukaudessa tai alle, voittaa tässä SDP:n mallissa. Siis 95 prosenttia, 19 suomalaista 20:stä, saa SDP:n mallissa enemmän rahaa verojen ja maksujen jälkeen palkasta ja eläkkeestä. Mitä tulee Sitran taseeseen, niin on kyllä liikuttavaa, että ensin hallitus puristaa eläkkeensaajat, lapsiperheet ja opiskelijat kuiviin, Soinin johdolla kohdistaa leikkaukset, ja nyt ainoa, mistä he ovat huolissaan, on Sitra, jonne jäisi vielä 350 miljoonaa euroa. Nyt pitäisi saada taseet käyttöön. Kertaluontoisilla tuloilla rahoitetaan kertaluontoisia menoja. Kysyn valtiovarainministeriltä: haluatteko te saada taseet parempaan käyttöön, ja kelpaako teille se, että 95 prosentille suomalaisista jää enemmän rahaa (Puhemies koputtaa) käteen palkasta ja eläkkeestä, kyllä vai ei?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-11-09T15:54:41,2016-11-09T15:55:50,Tarkistettu,1.1 2016_111_63,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on monen sosialidemokraatin puheenvuorossa korostettu sitä, että 95 prosenttia suomalaisista hyötyisi. (Antti Rinne: Hyvä, menee perille!) Oletteko te ottaneet huomioon tämän rahoitusveron ja voimalaitosveron? Nämä noin 300 miljoonan euron kiristykset heijastuvat erityisesti niihin, jotka ovat tulonsiirtojen varassa, ja näitä ihmisiä on erittäin paljon. Elikkä laskekaa uudelleen, te olette jättäneet pois laskuista nämä lisäkiristykset. Sitten edelleen tähän Sitraan. Jos ei tule sitä lakiesitystä ja ellei eduskunta hyväksy Sitra-lain muutosta, niin ehdottomasti kannattaa tämä poliittinen ohjaus jatkossakin suorittaa hallintoneuvoston kautta. (Vasemmalta: Kyllä ehdottomasti!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-11-09T15:55:51,2016-11-09T15:56:41,Tarkistettu,1.1 2016_111_64,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tehdään hyvin selväksi ministeri Orpolle ja ministeri Grahn-Laasoselle ja koko hallitukselle: Vihreät ovat sitoutuneet korvaamaan kaikki valtion budjetista teidän toimestanne tällä vaalikaudella tehtävät leikkaukset, ja me voimme käydä läpi tarkasti, miten ne on sinne kirjattu, mutta kaikki ne rahat siihen on olemassa. Tämän vuoden aikana ja ensi vuoden aikana te olette leikanneet noin 500 miljoonaa euroa koulutuksesta, ja ne me palautamme. Nyt kysymys on siitä, miksi te ette voi perua niitä. Te yritätte avustajienne kikkailulla sotkea lukuja ja ymmärrätte ne itse väärin, ja se on vähän noloa, kun on itse valtiovarainministeriössä tai opetusministeriössä ministerinä. Mutta miksi te ette itse lähde perumaan näitä leikkauksia nyt, kun mietitään sitä, minkä haasteiden edessä Suomi on? Meidän pitäisi varmistaa esimerkiksi se, että naiset pääsevät palaamaan vanhempainvapaalta työelämään. Meillä on kannustinloukkuja siinä, päivähoitomaksut ovat varsin korkeita, ja pääkaupunkiseudulla on kohtaanto-ongelmia. Miksi te ette alenna varhaiskasvatuksen maksuja ja varmista, että ryhmäkoot ovat pieniä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-09T15:56:41,2016-11-09T15:57:47,Tarkistettu,1.1 2016_111_65,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Samalla kun hallitus tekee ennennäkemättömiä leikkauksia pienituloisille, se ottaa lisää valtionvelkaa. Tämä on fakta: lisää velkaa ensi vuonna 6 miljardia euroa, oho. Vasemmistoliiton vaihtoehto 100‑vuotiaan Suomen budjetiksi kaventaa tuloeroja ja tukee Suomen uudistumista. Toisin kuin hallitus me emme leikkaa vanhustenhoivasta, opintotuesta, eläkkeistä, lääkekorvauksista emmekä koulutuksesta ja tutkimuksesta. Nämä epäinhimilliset leikkaukset voidaan jättää tekemättä, kun perutaan hallituksen kaavailemat hyvätuloisille suunnattavat veronkevennykset ja yhtenäistetään verotusta. Hallituksen linja leikata köyhiltä ja antaa rikkaille ei ole mikään luonnonlaki tai pakko, se on poliittinen linjavalinta, se on oikeistohallituksen tyylipuhdasta oikeistopolitiikkaa. Mutta täytyy ihmetellä keskustapuoluetta, kun omassa vaihtoehtobudjetissanne esititte lisärahaa samoihin kohteisiin, joista nyt leikkaatte. (Puhemies koputtaa) Miten tässä nyt näin oikein kävi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-09T15:57:48,2016-11-09T15:58:58,Tarkistettu,1.1 2016_111_66,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Vielä edustaja Tanus, ja sitten puheenvuorot ministereille Soini ja Grahn-Laasonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_67,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen menestys perustuu väestön hyvään koulutustasoon, ja tässä ammatillinen koulutus on erittäin tärkeä. Kentältä tullut viesti on, että rajut säästöt siihen uhkaavat koulutuksen laatua ja opiskelupaikkojen riittävyyttä, elikkä nämä leikkaukset pitäisi kyllä perua. Lisäpanostusta me tarvitsisimme myös oppisopimuskoulutukseen, työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön keinona tavoittaa koulutuksesta pudonneita nuoria ja räätälöidä sopivia koulutuspolkuja. Se, mikä olisi myös hyvin tärkeää, on se, että perheen ja opiskelun yhdistämistä olisi helpotettava perheellisille opiskelijoille maksettavalla uudella huoltajalisällä. Tämä uudistus mahdollistaisi monelle tutkinnon suorittamisen loppuun perheenlisäyksen jälkeen ja kannustaisi perheen perustamiseen jo opiskeluaikana, mikä helpottaisi myös siirtymistä työelämään. Toivon, että hallitus ottaa nämä ehdotukset huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-09T15:58:59,2016-11-09T16:00:02,Tarkistettu,1.1 2016_111_68,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Ministeri Soini, 3 minuuttia. (Vasemmalta: Nyt tulee rakentava puheenvuoro!)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_69,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! — On hienoa, että puheenvuoroni on odotettu. Aloitetaan siitä, kun edustaja Laukkanen kysyi poliisien asiasta. Hallituspuolueiden kansanedustajissa on paljon poliiseja. Nämä kolme rosvoa, joiksi meidät on leimattu, ovat päättäneet antaa poliiseille lisää rahaa. (Eduskunnasta: Hyvä! — Välihuutoja) Tämähän on aivan erinomaista. Rosvoilta poliiseille eikä poliiseilta rosvoille, tämähän on aivan erinomaista. (Naurua) Sitten yrittäjävähennyksen poisto. Miksi te sitä niin vihaatte? Minä en ymmärrä sitä. Oliko se näin, että kun yhteisövero poistettiin, taisi olla valtiovarainministeri Urpilainen mukana siinä? En muista, olivatko vasemmistoliitto ja vihreät vielä silloin hallituksessa vai eivätkö olleet — kumpi mahtoi olla, oliko vai eikö ollut? Se oli satojen miljoonien potti. Nyt jos pienyrittäjä, hieroja, saa pienen vähennyksen, niin sen kimpussa te olette. (Välihuutoja — Hälinää) Aivan kuten edustaja Mäkipää, jolla on kokemusta yrittämisestä ja hyvinvoinnista, viittasi, eivät nämä pienet yritykset verosuunnittele, ne tekevät töitä. Tästä on kysymys. Arvoisa puhemies! Miksi SDP haluaa perua autoverotuksen alennuksen, joka käsittääkseni on tuonut valtiolle enemmän tuloja? Minä en oikein ymmärrä, mitä järkeä siinä on. Ja sitten, arvoisa oppositio, luin täällä näitä vihreitten asioita. Minun täytyy nämä vielä luetella, tämä on niin karmeaa kuunneltavaa, että luenpa vielä: teollisuuden energiaveron palautuksen lakkauttaminen, dieselin alennetun verokannan poistaminen, kevyen polttoöljyn alennetun verokannan poistaminen, kilometrikorvausten pienennys, työmatkavähennysten rajaaminen, teollisuuden päästökauppakompensaation poisto, perintöveron kevennyksen peruuttaminen, kaivosten sähköveron säilyttäminen ennallaan ja turpeen verotuen pienentäminen. Tämähän vie käpytikkojen aikaan. Emmehän me todellakaan voi tehdä tällaista politiikkaa, jolla me suistamme meidän yrittämisen, työn, sen millä me rahat hankimme. Tästä on kysymys. Vielä ihan lopuksi edustaja Marinille tiedoksi, että meillä täytyy olla hyvät suhteet Yhdysvaltoihin riippumatta siitä, mikä siellä on vaalitulos. Tämä hallitus ei nakkele vaan kunnioittaa kansan päätöstä, ja se on muuten Suomen etu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-11-09T16:00:04,2016-11-09T16:02:59,Tarkistettu,1.1 2016_111_70,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Ministeri Grahn-Laasonen, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_71,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreät ovat tässä salissa sädekehä pään päällä parempina ihmisinä olleet sanomassa, että he eivät leikkaisi koulutuksesta. Sen takia haluan kysyä, miten on mahdollista, että tästä teidän vaihtoehtobudjetistanne käy ilmi, että te ette esimerkiksi esitä korkeakouluindeksin palauttamista, 37,5 miljoonaa euroa. Te ette esitä kunnille määrärahoja esimerkiksi varhaiskasvatuksen tai ammatillisen koulutuksen säästöjen perumiseen. Tämä teidän varjobudjettinne puhkaisee kuplaa, ja sen lisäksi te nostaisitte myöskin ihmisten veroja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-09T16:03:04,2016-11-09T16:03:57,Tarkistettu,1.1 2016_111_72,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Ja ministeri Orpo, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_73,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se, että hallitus on valinnut työn, työn linjan, ykköstavoitteekseen ja kohteekseen, on ainut oikea, kestävä tie siihen, että me voimme turvata meille tärkeät palvelut ja tärkeät tulonsiirrot niille, joiden toimeentulo ei itsellä riitä. Me olemme tällä hetkellä saavuttaneet noin 30 000 uutta työpaikkaa siitä, kun hallitus aloitti, ja meillä on lukematon määrä uudistuksia joko putkessa tai täällä eduskunnassa hyväksyttävänä, ja on kiistatonta, että ne tulevat lisäämään työtä Suomeen. Me jatkamme tällä uudistuslinjalla. Me teemme lisää uudistuksia suomalaiseen talouteen ja yhteiskuntaan, jotta yhä useampi saa mahdollisuuden osallistua työelämään. Mutta se on oleellista — kun me näemme maailmaltakin katsoen, että jatkuva uudistaminen, johon tämä globaali maailma ja globaali talous meidät ajavat, luo epävarmuutta, se vie ihmisten työpaikkoja, se tekee työelämästä epävarmemman — että meidän täytyy kiinnittää erityistä huomiota siihen, että me teemme nämä uudistukset niin, että me pidämme ihmiset mukana ja me perustelemme niitä päätöksiä ja uudistuksia, joita me olemme tekemässä. Sinä päivänä, kun työllisyysaste Suomessa on 72 prosenttia, meillä loppuu myös velkaantuminen. Tätä kohti hallitus tekee kaikkensa, minkä voi. Ja kun meillä on nyt tätä orastavaa kasvua, niin todellakaan nyt ei ole sen aika, vaikka se velkaantumisen tahti hirvittää, että me teemme nyt sen vyönkiristyksen. Meidän täytyy viedä näitä uudistuksia eteenpäin, tukea kasvua, ja keväällä on se paikka, jossa meidän täytyy katsoa, täytyykö meidän tehdä vielä enemmän. Ja silloinkin, edustaja Arhinmäki, ensisijaisia ovat uudet rakenteelliset kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä tukevat toimet, eivät leikkaukset, (Paavo Arhinmäen välihuuto) koska se leikkausten tie, mitä tekin olitte tekemässä viime hallituksessa, ei johda mihinkään, se ei muuta yhtään rakennetta. (Välihuutoja) Mutta meidän on silti pidettävä kiinni, (Välihuutoja) meidän on pidettävä kiinni tiukasta finanssipolitiikasta, kuitenkin niin, että me pidämme kiinni siitä 4 miljardin kovasta säästöohjelmasta. Meidän on pakko tehdä se, koska se velkaantumisen määrä on niin suuri. Jos me helpottaisimme siitä, jos me peruisimme niitä säästöjä, niin kuin täällä oppositio esittää, niin se velkaantumisen kasvu olisi vielä rajumpaa, ja sen tien päässä on se, että meillä ei ole palveluja eikä tulonsiirtoja eikä hyvinvointiyhteiskuntaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-09T16:04:00,2016-11-09T16:06:24,Tarkistettu,1.1 2016_111_74,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,Sitten jatketaan debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_75,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rehellistä puhetta ministeri Orpolta, kun hän sanoi, että leikkausten tie ei johda mihinkään. Sen näkee ensi vuoden budjetissa: Te leikkaatte lääkekorvauksia, te leikkaatte opintotukea, te leikkaatte eläkkeitä, työttömyysturvaa, palveluita, lista on loputon. Ja mikä on sen tulos? (Välihuutoja) Sen tulos on se, että Suomen velkaantuminen kasvaa. Te otatte ensi vuonna enemmän velkaa kuin tänä vuonna. Nyt nimenomaan pitää talouspolitiikan suuntaa muuttaa niin, että se työllistää ihmisiä, että se luo työpaikkoja ja sitä kautta saadaan vakautta talouteen. Te käytätte tämän velkarahan, jota te nyt otatte, isotuloisten palkansaajien, yli 7 000 euroa kuukaudessa tienaavien, verotuksen alentamiseen, ja te käytätte sen kaikkein suurituloisimmille yrittäjille. Eivät ne ministeri Soinin mainitsemat hierojat tai suutarit tästä teidän yrittäjävähennyksestänne hyödy. He hyötyisivät (Puhemies koputtaa) alv-alarajan nostamisesta, (Puhemies: Aika!) jota vasemmisto esittää vaihtoehtobudjetissaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-11-09T16:06:27,2016-11-09T16:07:36,Tarkistettu,1.1 2016_111_76,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Tapani,Tölli,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskunnan yksi vahva perusta on terve julkinen talous. Nyt taloudessa näkyy orastavaa kasvua ja työllisyys on parantunut, mutta kyllä tämä keskustelu osoittaa sen, että julkisen talouden vakavaa tilannetta ei täysin mielletä. Olen mielenkiinnolla ja innostuneena odottanut erityisesti SDP:n vaihtoehtobudjettia, mutta kyllä tämä on melkoinen pettymys. Virtuaalitodellisuudessa on helppo siirrellä lukuja, mutta vaikuttavuuden arviointi on jäänyt melko vajaaksi, ja se on aika keskeinen kysymys. Olen odottanut, mitä tekijöitä olisi esittää, millä kilpailukykymme ja erityisesti vientikilpailukykymme paranee. Hyvin ohuet ovat eväät. Nyt pitäisi yhdessä satsata kasvuun. Sitä vaihtoehtobudjetin pohjan puuttumista ei paranna populistinen hyväkään retoriikka. Täytyy olla reaalipohja, ja tämä teidän budjettiehdotuksestanne nyt puuttuu. Nyt on tärkeä asia, että me yhdessä (Puhemies koputtaa) pääsemme eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p800,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Tapani Tölli,800,2016-11-09T16:07:37,2016-11-09T16:08:48,Tarkistettu,1.1 2016_111_77,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta. Minä kyllä haluaisin vielä kerran ihmetellä sitä, miksi tämä ei kelpaa, että 95 prosenttia voisi hyötyä ensi vuonna näin vaikeassa lamassa siitä, että me teemme oikeudenmukaisempaa veropolitiikkaa. Miksi me haluamme, että vain pieni osa suomalaisista voi hyötyä niistä murusista, joita rikkailta jää? Minä en ymmärrä tätä logiikkaa. Miksi tämä ei kelpaa, varapääministeri Soini? Minusta teidän pitäisi ajatella, että alle 6 000 euroa tienaavat erittäin pienituloiset ihmiset voisivat siellä hyvin pienessä päässä hyötyä tästä enemmän. Miksi se ei käy? Toinen erikoinen juttu on ollut se, että tällä velkaannutaan tosiasiassa. Minä en tiedä, oletteko te tietoinen, valtiovarainministeri Orpo, että te velkaannutatte Suomea sillä, että te kasaatte sen hyödyn, joka näistä valtavista leikkauksista tulee, vain kaikkein parhaiten toimeentuleville ihmisille, ja se on väärin. Kun me vielä velkaannumme vähemmän kuin te, niin minä ihmettelen, miksi tällainen vaihtoehto ei kelpaa. Sitä paitsi te käännytte katsomaan menneeseen. (Puhemies koputtaa) On käsittämätöntä, että täällä elinkeinopaketissa, (Puhemies: Ja aika!) jonka me olemme laatineet, mitään uutta ei... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-09T16:08:49,2016-11-09T16:09:57,Tarkistettu,1.1 2016_111_78,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Kunnioitettu puhemies! Kyllähän se on niin, että meidän täytyy yhdessä hakea työtä, hyvinvointia, talouskasvua ja investointeja Suomelle. Oppositio on tehnyt omat vaihtoehtonsa, ja ne ansaitsevat hyvän ja asianmukaisen käsittelyn. Siellä on hyviä asioita, mutta myöskin joitakin tiettyjä epäloogisuuksia tai epäoikeudenmukaisuuksia. Muun muassa tämä SDP:n esittelemä palkkatulomallihan suosii yli 40 000—60 000 ansaitsevia. Heille annetaan vuositasolla satasia lisää, 200 siinä 40 000 ansaitseville, mutta pienituloisille, jotka saavat vain 15 000 vuodessa, jää käteen vitonen kuussa lisää. Tämä on minun mielestäni epäoikeudenmukaista. (Mika Niikko: Kyllä!) Lisäksi työ ja työllisyys ja ennen kaikkea teollisuus (Puhemies koputtaa) ovat jääneet aika (Puhemies: Aika!) vähälle käsittelylle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-11-09T16:10:01,2016-11-09T16:11:07,Tarkistettu,1.1 2016_111_79,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan ensiksi kyllä jättää eduskunnan pöytäkirjaan merkinnän edustaja Kataisen väitteestä siitä, että viime kaudella sosialidemokraatit olisivat heikentäneet vanhuspalvelua. Päinvastoin, viime kaudella sosialidemokraattien johdolla valmisteltiin ja eduskunnassa hyväksyttiin historiallinen vanhuspalvelulaki, jota te nyt, hallitus, heikennätte huomattavasti ja josta kansalaiset ovat erittäin huolissaan — eivät ainoastaan vanhukset itse, vaan myös heidän läheisensä ja omaisensa sekä ihmiset, jotka työskentelevät vanhusten parissa. Toinen asia on se, että tämä voimakas vastakkainasettelu on hämmästyttävää. Sosialidemokraatit tuovat hyvän vaihtoehtobudjetin, joka tukee hyvinvointia, osaamista, työllisyyttä, se on myös oikeudenmukainen ja taloutta tasapainottava. Ja kuten täällä on monta kertaa ministeri Orvolle sekä myös ministeri Soinille todettu, tässä meidän esityksessämme myös otetaan (Puhemies koputtaa) vähemmän lainaa kuin hallitus ottaa. (Puhemies: Aika!) Kertokaa syy, miksi tämä ei teille kelpaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-09T16:11:09,2016-11-09T16:12:20,Tarkistettu,1.1 2016_111_80,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän te heikensitte vanhustenhoitoa. Te heikensitte laatusuosituksia ja laskitte silloisen hoitajamitoituksen sinne 0,5:een. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Näinhän te teitte, ja se on fakta. Siitä huolimatta minä kiitän teitä, että te nostatte hoitajamitoituksen esille tässä vaihtoehtobudjetissanne. Haluan kuitenkin oikaista sen verran — kun mainitsette täällä, että ikäihmisiltä viedään oikeus vastuutyöntekijään, joka tuntee ihmisen hoidon ja lääkityksen ja tarpeet — että tulee omatyöntekijä, joka kyllä tuntee muun muassa lääkityksen ja hoidon. Hänhän tulee olemaan esimerkiksi terveydenhuollon ammattilainen. Luuletteko, että heillä ei ole osaamista lääkehoitoon? Kysyn vielä, koska me elämme tiukkoja aikoja: Mitä mieltä te olette hoiva-avustajista? Oletteko te valmiita, hyvä oppositio, antamaan heille mahdollisuuden tulla avustaviksi käsiksi — ei korvaamaan ammatti-ihmisiä, mutta avustaviksi käsiksi — koska me tarvitsemme kaikki voimavarat, me tarvitsemme jokaisen osaajan vanhustenhoitoon? Mutta kyllä te heikensitte (Puhemies koputtaa) laatusuositusta, se ei (Puhemies: Aika!) muutu mustasta valkeaksi eikä päinvastoin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-11-09T16:12:21,2016-11-09T16:13:31,Tarkistettu,1.1 2016_111_81,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Viime kaudella olin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa varapuheenjohtajana, ja tässä yhteydessä kävimme hyvin tiukkaa keskustelua hallituspuolueiden kanssa, mitenkä eduskunta yhdessä voi määritellä laatusuositukset lain tasolle, että niihin tulee pitävä ja pätevä henkilöstömitoitus. Siitä rakennettiin yhteisesti hyväksytty lausuma, jossa määriteltiin minimihenkilöstömitoitus, ja se hyväksyttiin eduskunnassa. Tämän seurauksena tehtiin seurantajärjestelmä, jonka seurauksena todettiin, että eri puolilla Suomea tämä tarvittava henkilöstömitoitus ei toteutunut kaikkialla, minkä seurauksena sosialidemokraatit yrittivät hallituksessa saada tämän lainsäädännön päteväksi. Mutta kuten tiedämme, kaikki hallituspuolueet eivät sitä halunneet. (Eduskunnasta: Kuka ei?) — Kokoomus ei sitä halunnut muun muassa. — Ja tämän takia sitä ei koskaan saatu lain määrittämälle tasolle. Minun mielestäni tuo väite, mitä nyt edustaja Juvonen väittää, on kyllä perätön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-09T16:13:32,2016-11-09T16:14:40,Tarkistettu,1.1 2016_111_82,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Se oli heinäkuu, kesäloman aikaan, kun laatusuositukset uudistettiin, ja kyllä siellä heikennettiin sitä hoitajamäärää ihan oikeasti. Sitä heikennettiin, sitä laskettiin sieltä 0,6—0,7:stä 0,5:een. Mutta se, mitä tällä hetkellä ei olla kuitenkaan tekemässä, pitää meidän muistaa. Kyllä, olen hoitaja ja olen samaa mieltä, että hoitajamitoituksen heikentäminen on kyseenalaista, ja kyllä arvon ministerit sen tietävät, että minä olen siitä esittänyt kritiikkiä, mutta minä esitän myös vaihtoehtoa. Minä kysyn teiltä edelleen: otatteko vastaan muun muassa hoiva-avustajia? Minun mielestäni meidän tulee yhdistää voimavaramme ja meidän tulee myös antaa työtä niille, jotka voivat auttavasti tehdä meidän kanssamme ja ottaa koppia siitä hoitotyöstä. Siitä, missä ammatti-ihminen on työnsä tehnyt, hoiva-avustaja voisi jatkaa. Elikkä otatteko heidät vastaan, vai vastustatteko heitäkin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-11-09T16:14:41,2016-11-09T16:15:40,Tarkistettu,1.1 2016_111_83,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan vanhustenhoivaa, niin viime kaudella se meidän ajattelumme pohjautui siihen, että yksi luku ei riitä kertomaan tarvetta. Kokoomus haluaa lähteä siitä, mikä on hoivan tarve, eikä siitä, mikä on yksittäinen luku. Melkein lähtökohtaisesti voi sanoa, että ne luvut, joita on pyöritelty, eivät tänä päivänä ehkä jopa riitä siihen. Meillä on entistä enemmän sellaisia ikäihmisiä, jotka tarvitsevat hyvin paljon henkilöpanostuksia. Siltä osin on aivan järjetöntä lähteä miettimään sitä yhden luvun kautta, vaan sen tulee lähteä hoivan tarpeen pohjalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-11-09T16:15:40,2016-11-09T16:16:23,Tarkistettu,1.1 2016_111_84,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ulkoministeri Soinille, joka vastasi edustaja Laukkaselle tästä poliisiasiasta. Se on hienoa, jos hallitus joskus peruu huonojakin päätöksiä. Me tiedämme itse kukin, jotka olemme olleet hallituksessa aikanaan, että kyllä hallituksissakin tehdään sellaisia päätöksiä, joita on syytä aina sitten peruuttaa, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Mutta toinen asia — tietysti toivoisin, että ulkoministeri voisi myös siihen vastata: Me kristillisdemokraatit olemme kysyneet useampaan otteeseen tässä salikeskustelussa, voisitteko te vielä ottaa tämän hoitajamitoitusasian uudelleen harkittavaksi. Sekin olisi nimittäin syytä perua. Me tiedämme, että vanhusväestö tarvitsee lisää palveluja, he ovat kasvava joukko, ja tarvitaan lisää käsiä hoitoon. Joten, ulkoministeri Soini, tässä on uusi haaste. Voisitteko te vastata?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-11-09T16:16:24,2016-11-09T16:17:25,Tarkistettu,1.1 2016_111_85,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme varmaan yksimielisiä siitä, että työllisyyden parantaminen on se meidän kaikkein tärkein tehtävämme. Kun tiedämme, että tällä hetkellä Saksa ja Ruotsi ovat meitä paljon edellä — siellä työllisyysaste on paljon korkeammalla — ja me myös tiedämme, että asiantuntijat sanovat, että meillä on liian jäykät työmarkkinat, meidän on uudistauduttava, niin sen takia on erittäin hienoa, että hallitus nyt myös tarttui tähän RKP:n esitykseen siitä, että yritetään nyt yhdessä koko porukka tässä salissa löytää ainakin joku asia, josta me voisimme olla yksimielisiä, joka edes hivenen parantaisi työllisyyttä tällä hetkellä. Lähden mielelläni eteenpäin sen asian kanssa ja toivon, että jokaisesta oppositioryhmästä myös tähän löytyisi nyt tahtoa, koska asia on äärimmäisen tärkeä. Mutta sitten, arvoisa puhemies, on jäänyt vielä vastaamatta siihen meidän esitykseemme perhevapaajärjestelmän (Puhemies koputtaa) uudistamisesta. Kaipaisin edelleen (Puhemies: Aika!) tähän vastausta hallitukselta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-09T16:17:26,2016-11-09T16:18:38,Tarkistettu,1.1 2016_111_86,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään on paljon puhuttu populismista, ja minä haluaisin kiinnittää huomiota kokoomuslaiseen populismiin. Tässä kokoomuslaiset ministerit ja monet edustajat ovat antaneet ymmärtää muun muassa, että vihreiden toimet uhkaisivat suomalaisten työpaikkoja ja niin edelleen. Nyt siirrytään realismiin ja puhutaan oikeita asioita. Tehottomat yritystuet, mistä aiemmin oli kyse, ja teollisuuden tämmöinen väärällä tavalla tukeminen, joka ei synnytä mitään tuloksia, kilpailukyvyn nimissä ja tällaiset ylikompensaatiot — kokoomus on jostain syystä ollut tosi nihkeänä meidän ja itse asiassa asiantuntijoiden näkemyksiin näiden asioiden läpikäymisestä vielä kerran. Kyse on kuitenkin sadoista miljoonista, ja kyllä se herättää kysymyksen, miten on mahdollista, että kokoomuksesta on tullut puolue, joka puhuu löysän julkisen rahankäytön puolesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-11-09T16:18:39,2016-11-09T16:19:44,Tarkistettu,1.1 2016_111_87,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa nostaa työllisyysasteen 72 prosenttiin, ja minusta se on hyvä tavoite. Mutta valitettavasti senkin jälkeen jää liikaa työttömiä. Siksi vasemmistoliitto haluaa vaikuttaa tähän omassa varjobudjetissaan, palkkatukityöllisyysmäärärahoja lisätään 50 miljoonalla. Kun katsoo hallituksen aikaansaannoksia, mitenkä palkkatukirahoja on vähennetty, niin sen seurauksena meillä on palkkatukityöllisyystyöpaikkoja ollut 15 000 vähemmän ja sen sijaan tämmöisiä palkattomia työsuhteita on tullut noin 10 000 lisää, niin että tällä hetkellä sellaisia on noin 35 000, jotka eivät saa palkkaa. He ovat joko jossakin työkokeilussa tai työharjoittelussa, jossakin semmoisessa vastaavassa, he tekevät ilman palkkaa töitä. Eikö olisi paljon inhimillisempää antaa heille mahdollisuus palkkatyöllä ansaita elantonsa ja lisätä palkkatukityöllisyysmäärärahoja, jotta saadaan hoidettua nämä asiat kuntoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-11-09T16:19:46,2016-11-09T16:20:53,Tarkistettu,1.1 2016_111_88,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ihan ensin alkuun täytyy sanoa kiitoksia ministeri Lindströmille suoraselkäisestä puheesta ja sen kertomisesta, että kyllä te leikkaatte köyhiltä. Mutta se perustelu oli minusta aika käsittämätön: leikkaatte köyhiltä sen takia, että voitaisiin tasapainottaa taloutta ja me tarvitsemme investointeja. Uskotteko te todella, että köyhillä riittää rahaa investointien hoitamiseen ja talouden tasapainottamiseen? Eikö se raha olisi parempi ottaa rikkailta, joilla sitä rahaa on, eikä köyhiltä, joilla sitä ei ole? Sitä paitsi kun heiltä otetaan, niin heidän täytyy sen jälkeen ottaa se sosiaalitoimesta, koska ihminen ei tässä maassa tule toimeen ilman rahaa. Vain raha on se, millä saa leipää. Minä ihmettelen, että te ette halua tarttua meidän varjobudjettiimme. Me olemme tuomassa 35 000 uutta työpaikkaa. Me olemme antamassa palkansaajille lisää rahaa. Miksi se ei kelpaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-09T16:20:54,2016-11-09T16:21:58,Tarkistettu,1.1 2016_111_89,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tartun nyt tässä minuutissa vain muutamaan kysymykseen näistä vaihtoehtobudjeteista. Se on hyvä, että keskustellaan. Ensin RKP:tä pitää kyllä kiittää, tack vaan, erittäin hyvästä ja vastuullisesta vaihtoehdosta, mutta en ihan ymmärrä kyllä tätä Maaseutuviraston, Mavin, lakkautusajatusta, mikä teillä on. En usko, että suomalaisten viljelijöiden oikeusturva paranee sillä, että päätöksenteko siirtyy tänne Helsinkiin, etelään, kauemmaksi sieltä viljelijöistä. Ei se auta tähän tilanteeseen. Minusta maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt erittäin hyvän selvityksen Eviran ja Mavin mahdollisesta yhteistyöstä, jopa yhdistämisestä. Sitä kautta kannattaa edetä, siellä on nyt hyvät hankejohtajat, ja mennään tätä kautta eteenpäin. Mutta, puhemies, kyllä tämä vihreiden vaihtoehtobudjetti on sellainen paperi, että on se jotenkin niin kuin oikein erinomainen siinä, että ei varmaan ole löytynyt yhtään työnteon, yrittämisen, sijoittamisen, investoinnin alaa, jota ei lisää verotettaisi teidän vaihtoehtobudjetissanne. Minä ihmettelen, mistä löytyy raha kaikkeen hyvään, jota olette nyt tarjoamassa lisää. Missä on se rahapuu? (Puhemies koputtaa) Missä maailmassa te elätte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-11-09T16:21:59,2016-11-09T16:23:07,Tarkistettu,1.1 2016_111_90,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! On totta, että vastuullinen talouspolitiikka on sitä, että punnitaan arvovalintoja siinä, mihin se rajallinen rahamäärä kannattaa laittaa. Minusta hallituksen suurin virhe on ollut se, mistä asiantuntijatkin ovat teitä kritisoineet, että te käytätte vain menoleikkauksia sopeuttamisen keinoina — veroelementtiä pitäisi käyttää lisää. Sitä on ruvettu vähän käyttämään nyt tänä vuonna, se on totta, mutta edelleenkin hyvin vähän. Vihreille on tärkeää katsoa, että ei leikata siitä, mikä on kaikkein arvokkainta, siitä, mihin meidän tulevaisuutemme nojaa, eli tutkimuksesta, tuotekehityksestä, koulutuksesta ja esimerkiksi päivähoidosta, sillä sitä kautta naiset pääsevät työelämään, kun päivähoidon hinta on kunnossa. Näin ollen me olemme vaalineet näitä tärkeitä palveluja. Sen sijaan muodollisesti veropuolella on paljon aukkoja meidän veropohjassamme, meidän verojärjestelmässämme, sen takia, että on annettu paljon sellaisia vähennyksiä, joita asiantuntijat eivät pidä hyödyllisinä työllisyyden kannalta tai tehokkaina. Niitä me poistamme. Sen lisäksi me poistamme kyllä fossiilisten polttoaineiden tukia, mistä kieltämättä kuljetusyrityksille (Puhemies koputtaa) voi tulla kustannuksia lisää, mutta me panostamme uusiutuviin sitten sen sijaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-09T16:23:08,2016-11-09T16:24:18,Tarkistettu,1.1 2016_111_91,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me haluamme purkaa byrokratiaa ja varsinkin turhaa byrokratiaa, ja tällä hetkellä meidän maanviljelijämme ovat erittäin suuressa painostuksessa byrokratian suhteen. Sen takia, edustaja Kurvinen, olemme sitä mieltä, että me pärjäämme tässä maassa ilman Mavia. Me voimme ottaa yhden hallintoportaan tuolta pois. Meillä on nimittäin tänään kolme hallinnon tasoa ja neljäs, valvova taso. Tällä toimenpiteellä vähennetään byrokratiaa ja tehostetaan toimintaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-09T16:24:19,2016-11-09T16:24:55,Tarkistettu,1.1 2016_111_92,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhustenhoidon asiantuntijana, kouluttajana ja kehittäjänä minä haluan vielä palata tähän hoitajamitoitukseen. Riippumatta siitä, mitä päätettiin vanhustenhoidon mitoituksesta viime kaudella, tämän hallituksen esitys heikentää tätä tilannetta dramaattisesti. Vaikka edustaja Lauslahti totesi, että numero tai joku luku ei ratkaise mitään, niin tässä yhteydessä se kyllä ratkaisee, koska tämä tarkoittaa sitä, että 14 asukkaan hoitoyhteisössä on jatkossa aamu- tai iltavuorossa vain yksi hoitaja. Kyllä tämä on sellainen luku, josta jokainen ymmärtää, että silloin ei voida puhua enää laadukkaasta hoidosta ja hoivasta. Minä todellakin toivon, että edustaja Juvonen saa käännettyä nyt ministerien päät, että me saamme tämän epäinhimillisen päätöksen kumottua. Tämä on todella väärin meidän ikäihmisiämme kohtaan, että he eivät pääse vessaan, eivät pääse ruokailemaan, eivät pysty elämään inhimillistä elämää tällä mitoituksella, (Puhemies koputtaa) jota hallitus nyt suunnittelee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-09T16:24:58,2016-11-09T16:26:03,Tarkistettu,1.1 2016_111_93,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Ministeri Orpo on pyytänyt puheenvuoroa, mutta otetaan vielä sitä ennen edustaja Laitinen-Pesola ja edustaja Andersson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_94,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Jaana,Laitinen-Pesola,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Minäkin haluan puuttua tähän vanhustenhuoltokeskusteluun siinä mielessä, että tämä keskustelu on osoittanut sen, miten ongelmallista on, kun meillä on yksi luku, johon vedotaan. Helposti tämän luvun osalta käy vielä niin, että minimistä tulee maksimi, mitä noudatetaan, eli näin ollen meidän täytyisi ymmärtää se, että asiakkaan hoidon tarve ratkaisee ja tarvittaessa henkilöstömäärää pitäisi pystyä lisäämään tai sitten jopa joskus vähentämään. Minä toivoisinkin, että me pääsisimme tästä yhden luvun keskustelusta siihen, että jossain vaiheessa oltaisiin tilanteessa, että meillä olisi olemassa tällainen valtakunnallinen hoitoisuusmittari, jonka perusteella sitten henkilöstön määrä ja osaaminen voitaisiin kohdentaa reaaliaikaisesti. Mutta olen tietysti myös itse henkilökohtaisesti sitä mieltä, että tämä 0,4 alkaa kuulostaa aika huolestuttavalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1342,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Jaana Laitinen-Pesola,1342,2016-11-09T16:26:10,2016-11-09T16:27:14,Tarkistettu,1.1 2016_111_95,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä toivoisin valtiovarainministeri Orpolta rehellisyyttä tässä keskustelussa velanotosta ja kehottaisin valtiovarainministeriä myöskin tutustumaan hallituksen omaan budjettiesitykseen ensi vuodelle ja vertaamaan sitä esimerkiksi vasemmistoliiton nyt esittämään vaihtoehtobudjettiin. Hallitus siis ottaa ensi vuonna 6 miljardia lisää velkaa. Sen lisäksi te leikkaatte kaikista pienituloisimpien suomalaisten toimeentuloa, leikkaatte siis kansaneläkkeistä, työttömyysturvasta, opintotuesta, koulutuksesta ja annatte suurituloisille verovähennyksiä. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa tämä velkasumma nousee 600 miljoonalla. Verrattuna tähän 6 miljardiin on kyse suhteellisen pienestä muutoksesta, mutta se suurin muutos on siinä, että meidän vaihtoehdossamme me emme leikkaa pienituloisilta ja me turvaamme koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen riittävät resurssit. (Eduskunnasta: Niin mekin!) Lopulta, valtiovarainministeri Orpo, kaipaisin teiltä myöskin vastausta siihen kysymykseen, minkä esitin ryhmäpuheenvuorossa (Puhemies: Nyt on aika täynnä!) kilpailukykysopimuksen hinnasta julkistaloudelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-09T16:27:15,2016-11-09T16:28:28,Tarkistettu,1.1 2016_111_96,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Ministeri Orpo, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_97,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensin todetaan se, että päätösperäisesti hallitus ei ota lisää velkaa. Mistä velkaantuminen johtuu? Se johtuu ennen kaikkea työttömyydestä — joka on edelleen korkealla tasolla, mutta on saatu nyt ensimmäisen kerran lisää uusia työpaikkoja pitkään aikaan — se johtuu siitä, että eläkemenot ovat kasvaneet, ja se johtuu siitä, että maahanmuuton kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi. Siis nämä eivät ole päätösperäisiä vaan noita asioita, jotka tulevat. Nämä ovat suurin selittävä tekijä sille, että velkaantuminen kasvaa, ja siksi jälleen kerran taas palaan siihen, että työllisyys ja sen parantaminen on kaikki kaikessa. (Paavo Arhinmäen välihuuto) Mitä tulee kaikkein köyhimpien asemaan, kilpailukykysopimukseen ja veroratkaisuihin, niin haluaisin nyt muistuttaa, että hallitus vielä nosti sen aikaisemmin puhutun 30 miljoonan — mikä oli se kiky-sopimuksen ulkopuolelle jäävien ihmisten kompensaation määrä — 63 miljoonaan, ja se tehdään pienituloisten maksukevennysten laajentamisella, joka on erittäin tärkeä toimenpide. No mitä tulee sitten kilpailukykyyn ja haitallisiin tukiin, niin ensinnäkin toteaisin hallituksen veropolitiikasta, että työn verotusta kevennetään — työn, joka on ydin suomalaisessa hyvinvoinnissa — ja samaan aikaan haittaveroja nostetaan 200 miljoonalla. Ja sitten tähän iänikuiseen kinaamme siitä, ovatko nämä haitallisia ja turhia tukia. Näitte viime viikolla, kun eräs kansainvälinen metsäteollisuusyritys ilmoitti jokavuotisesti, että se sulkee kaksi paperitehdasta. Ei Suomesta, mutta voin kertoa, että on myöskin niin, että kun ne yhtiöt näitä päätöksiään tekevät — on sitten kyse teräsyhtiöistä, jotka ovat kaikki kaikessa esimerkiksi tuolla Pohjois-Pohjanmaalla, tai paperiteollisuudesta tai monista muista — voi olla pienestäkin kiinni, että se päätös tehdään, jos sitä kapasiteettia on vielä liikaa, kuten on, ja minä en ole valmis ottamaan edelleenkään sitä riskiä, että näiden tukien karsinnalla me vaarantaisimme ne kymmenettuhannet työpaikat, joita meillä siellä on. En ole siihen valmis. Mutta siitä huolimatta hallitus on sopinut siitä, että tulevassa puolivälitarkastelussa ja siihen mennessä kaikki yritystuet käydään läpi ja etsimme sieltä perusteellisen, huolellisen valmistelun jälkeen niitä niin sanottuja turhia tukia, ja hienoa on, jos niitä löytyy. Sitten tähän poliisikysymykseen. Todellakin tänään hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken sovittiin — ja vielä sen valmistelu oli tulosta siitä työstä, joka alkoi, kun hallitus antoi oman vastauksensa väkivaltaisten äärijärjestöjen vastaisesta työstä, ja siinä poliisien määrän turvaaminen nousi huolenaiheeksi — että tähän suunnataan 10 miljoonaa euroa ensi vuodelle, millä pystymme takaamaan sen, että niiden noin 200 poliisimiehen ja ‑naisen, joilla on määräaikaisia työsuhteita, työt jatkuvat ensi vuonna. Tällä me pysymme reilusti siinä yli 7 000 poliisimiehen ja ‑naisen määrässä... [Puhemies Maria Lohela: Ja ministeri Soinille 2 minuuttia.] ...ja olemme myöskin maksimimäärässä, joka on koulutettujen ja työikäisten poliisien määrä tällä hetkellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-09T16:28:30,2016-11-09T16:32:00,Tarkistettu,1.1 2016_111_98,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Katselin tässä oppositiopuolueiden esityksiä siitä, miten harmaan talouden torjuntaan kerätään rahaa. Vasemmistoliitto haluaa 10 miljoonan satsauksella 70 miljoonan tulot, kristilliset haluavat 20 miljoonan satsauksella 100 miljoonan tulot ja sosialidemokraatit 20 miljoonalla 200 miljoonan tulot. Ei tällaista voi olla Elon eikä Ojalan laskuopissa, tässä ei ole mitään tolkkua. On kolme erilaista arviota, ja mikä näistä on oikein? No, vastaus on, että ei mikään. (Välihuutoja) Arvoisa rouva puhemies! — Puhe on vaikuttavaa, koska herättää keskustelua. — Mistä minä olen hyvin iloinen? Minä olen hyvin iloinen... (Ville Niinistön välihuuto) — Edustaja Niinistö, kuunnelkaa, voitte oppia jotakin. — Missään teidän vaihtoehtobudjeteistanne ei onneksi ole Suomessa rehottavan kotiäitivihan merkkejä. Siellä ei ole kotihoidon tuen leikkausta, mikä on aivan erinomaista. Vaikka te siitä olette mellastaneet julkisuudessa viikkokausia, niin sitä ei näistä teidän lipareista löydy, ja se on aivan erinomaisen hyvä asia. (Välihuutoja)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-11-09T16:32:01,2016-11-09T16:33:25,Tarkistettu,1.1 2016_111_99,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin palannut tähän harmaan talouden torjuntaan sen takia, että viime hallituskaudella tehtiin merkittävä ohjelma. Siinä panostettiin 20 miljoonaa, ja silloin kokoomuksen ja muiden hallituspuo-lueitten kanssa yhdessä asetettiin se tavoite, että saadaan 200—300 miljoonaa tuloja siitä panostuksesta, eikä sitä kukaan kiistänyt. Kysymys on nyt siitä, että me olemme tehneet pitkän ohjelman tälle kaudelle, 20 miljoonaa panostuksia, joka ilman muuta onnistuessaan tuottaa valtiolle merkittäviä tuloksia esimerkiksi siinä, että veronumerot tulevat muillekin aloille kuin rakennusalalle — se yksinomaan tuo merkittäviä tuloksia. Totta kai se vaatii sitten hallitukselta lisäpanostuksia siihen, että tämä voidaan toteuttaa, mutta meillä on siihen valmis ohjelma, ja se on erittäin uskottava. On kuitenkin erittäin tärkeää yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta, että harmaata taloutta lähdetään voimallisesti torjumaan. (Puhemies koputtaa) Sen takia ne ovat hyvin realistisia ehdotuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-11-09T16:33:31,2016-11-09T16:34:38,Tarkistettu,1.1 2016_111_100,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tämän meidän demarien vaihtoehtobudjetin ehdoton helmi on se, että 95 prosenttia palkansaajista ja eläkeläisistä saa käteen rahaa enemmän kuin nyt. Se on tärkeää, nimittäin sen takia, ministeri Soini, että sosialidemokraatit on edelleen työväenpuolue, (Pia Viitanen: Juuri näin!) voimakas työväenpuolue, myöskin palkansaajien liike, (Krista Kiuru: Suosituin puolue!) ja sen takia me haluamme nähdä, että me voimme jättää rikkaat vähän vähemmälle tässä tilanteessa. Sitten toinen asia, mistä täällä ei olla keskusteltu — nyt on 2,5 tuntia puhuttu: nuorisotyöttömyys, nuorten asema tässä yhteiskunnassa nyt. Muistatte tutkimuksen 20—24-vuotiaista nuorista miehistä. Joka viides ei ole työssä eikä koulutuksessa. Ja mitä tekee hallitus, ministeri Soini? (Puhemies: Aika!) Ajaa alas nuorisotakuuta, kun pitäisi lisätä panostuksia nuorisoon... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-11-09T16:34:38,2016-11-09T16:35:50,Tarkistettu,1.1 2016_111_101,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun vihdoin sain puheenvuoron, niin täytyy ihmetellä sitä, että kun me lisäämme pienituloisten ostovoimaa ja pieni- ja keskituloisten käteenjäävää tuloa, niin joku sanoo, että se on väärin lisätty, siis se määrä, se panostus, joka on lisää siihen, mitä hallitus on ollut valmis antamaan — mutta sillä tavoin, että kansanedustajan tulotasolla verotus kiristyy, kuten oikein on. Pienituloisille tarjoamme lisää prosentuaalisesti. Ja kyllä, keskipalkkainen suomalainen saa eniten käteen, näin 95 prosenttia suomalaisista palkansaajista hyötyy. Eläkeläisten verotus kevenee vielä enemmän, jotta palkansaajan ja eläkeläisen veroero kapenee lähes miljoonalla eläkeläisellä — 100 miljoonan euron panostus eläketuloihin. Keskimääräisen työeläkkeen saaja hyötyy 160 euroa vuodessa. Nyt on siis tehtävä se valinta, onko voittaja 95 prosenttia palkansaajista ja 95 prosenttia eläkeläisistä vai 5 prosentin eliitti. Teidän vaihtoehtonne tiedetään. Perussuomalaiset puhuvat täällä lämpimästi apteekkareista. Meidän vaihtoehtomme on toinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-09T16:35:51,2016-11-09T16:37:01,Tarkistettu,1.1 2016_111_102,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Luin viime viikolla Raimo Sailaksen elämäkerran Laman taittaja. Tästä kirjasta haluan lainata yhden kohdan. Täällä todetaan: ""Oman taustapuolueensa SDP:n tilaa hän pitää surullisena. Kun SDP:ssä oli ennen talouspoliittisia kykyjä niin, että päät kolisivat, nyt realistiselle talouspolitiikalle ei tunnu olevan sijaan puolueessa."" Valitettavasti tämä vaihtoehtobudjetti ristiriitoineen ja ilman vakavaa tulopohjaa on juuri osoitus siitä, että kolmen entisen valtiovarainministerin muodostama eduskuntaryhmä ei pysty tekemään realistista talouspolitiikkaa, niin kuin Sailas tässä toteaa. (Jukka Gustafsson: Eihän Sailas ollut edes nähnyt meidän vaihtoehtoa! Eihän sillä ole mitään arvoa!) Lisäksi hän täällä tietysti toteaa eräistä tämän vuosikymmenen — no, oikeastaan voi sanoa, että vuosisadan — valtiovarainministereistä pitkän luettelon ja toteaa, (Puhemies: Aika on täynnä!) että heistä ei ollut talouden saneeraajiksi ja laman taittajiksi. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-09T16:37:02,2016-11-09T16:38:12,Tarkistettu,1.1 2016_111_103,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä on todellakin sekä ministereitten että hallituspuolueitten kansanedustajien toimesta sanottu, että julkisen talouden tilannetta ei ymmärretä täällä opposition parissa. Ihmettelen kyllä sitä, miten tilanteessa, jossa on mahdollisuus leikata kaikkein pienituloisimmilta ja sieltä hanakasti leikataan, on sitten mahdollisuus tehdä vähennyksiä: metsälahjavähennys, perintö- ja lahjaverovähennys ja tämä epäoikeudenmukainen yrittäjävähennys. Tähän samaan kaverikapitalismiin on lisättävä hallituksen asuntopolitiikka. Siellä ollaan valmiita antamaan suoraa rahaa rakennusyhtiöille sillä varjolla, että Suomeen tarvitaan — ja todella tarvitaan — kohtuuhintaista asuntotuotantoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-09T16:38:13,2016-11-09T16:39:10,Tarkistettu,1.1 2016_111_104,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on yksi tärkeä asia, mistä tänä päivänä ei ole puhuttu. Se on sinivalkoinen omistus ja yritysten kehittäminen. Kysynkin vasemmistoliitolta, kun te ehdotatte, että ansiotulot ja pääomatulot pannaan yhteen ja progression piiriin, miten te näette, miten Suomi hyötyy tästä, sillä minulla on sellainen käsitys, että pääomia karkaa Suomesta jo nyt aika paljon ulos, ja kun pääomia karkaa ulos, niin yrityksiä ei välttämättä kehitetä. Meiltä jää pääomatuloja saamatta ja eri mekanismien kautta meiltä jää perintö- ja lahjaveroa saamatta. Kun teidän pitää vastuullisena puolueena tietysti vaikutusarviot esittää tässä salissa, niin minä kysyn teiltä: Miten te olette analysoineet, että kun nostatte pääomaveroa, mitä tälle rahaliikenteelle kansainvälisesti tapahtuu? Paljonko Suomesta lähtee pääomia ulos, ja miten se vaikuttaa meillä? Ja jos ette tiedä, niin arvioikaa viime vuosina lähtenyt rahamäärä miljardin tarkkuudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-11-09T16:39:13,2016-11-09T16:40:11,Tarkistettu,1.1 2016_111_105,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vaaleissa te, ministeri Soini, olitte vielä köyhän asialla. Lupasitte viikkoa ennen vaaleja alle 1 000 euron tulot verovapaiksi. Kysyn nyt: missä ovat toimet tämän vaalilupauksen lunastamiseksi, tai missä ovat toimet sen köyhyysohjelman tänne tuomiseksi, mitä olette luvannut? Voin sanoa, että tuolla köyhäinperällä on oltu kyllä aika ihmeissään, kannattajienne keskuudessa, tästä harjoittamastanne politiikasta. Työttömät, pienituloiset, eläkeläiset, opiskelijat, lapsiperheet ja paljon sairastavat ovat leikkauslistanne kärjessä. Nämä kaikki leikkaukset pakottavat ihmiset toimeentuloluukuille. Esiinnyitte vaalien alla myös työmiesten ja ‑naisten ystävänä, ja voi kyllä sanoa näin, että työllisyyden parantamiseksi hallituksen omat toimet ovat olleet ohuet, ja valitettavan vähän on keskustelua tänä päivänäkin tässä salissa työllisyydestä käyty. SDP:n ohjelmassa sekä elinkeinopolitiikan että työllisyyden osalta on monia asioita, (Puhemies koputtaa) mihin voisi hallitus tarttua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-11-09T16:40:12,2016-11-09T16:41:17,Tarkistettu,1.1 2016_111_106,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! RKP:n vaihtoehtobudjettia on tässä moneen otteeseen jo kiitelty, ja itsekin yhdyn siihen puheenjohtajan arvioon, että perhevapaita tulisi nyt tällä kaudella jo ainakin suunnitella kovasti ja ehkä vasta ensi kaudella sitten toteuttaa uudistettavaksi. Esititte tuossa myöskin jo yksityiskohtia siitä, mutta jäin kaipaamaan myöskin sitä talousvaikutusta. Se ei suinkaan ole kustannusneutraali, vai mikä se teidän näkemyksenne siinä on? (Eva Biaudet: Budjetti on!) Ihan kaikista vaihtoehtobudjeteista jäi kyllä kaipaamaan myöskin sellaista alueellista näkemystä. Tiedämme kaikki kuitenkin, että esimerkiksi biotaloudessa on meidän tulevaisuuden sampomme, ehkä ja toivottavasti. Mikä on teidän näkemyksenne — ehkä ensimmäisenä SDP:n näkemys — siitä, (Välihuutoja) miten alueita voidaan hyödyntää paremmin koko Suomen hyväksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-11-09T16:41:19,2016-11-09T16:42:17,Tarkistettu,1.1 2016_111_107,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Lääkekorvauksiin suunnitellaan leikkauksia, ja olen hyvin huolissani siitä, onko pienituloisimmilla enää varaa jatkossa ostaa tarvitsemiaan lääkkeitä. On epäinhimillistä, jos ihminen joutuu valitsemaan hyvinvointi-Suomessa, ostaako ruokaa vai lääkärin määräämät lääkkeet. Sairaudet pahenevat ja syntyy uusia kustannuksia, ja sairastavien perheiden tilanne on vielä pahempi, sillä leikkausten vaikutukset kertautuvat. Toinen iso asia, huolenaihe, ovat nämä sisäilmaongelmat, joista kärsii ainakin 800 000 suomalaista. Menetykset, paitsi inhimilliset myös menetykset kansantaloudelle, ovat merkittävät esimerkiksi työvuosien menettämisen tai koulu- ja päiväkotirakennusten jatkuvien korjauskierteiden vuoksi. Tämä on sellainen ongelmakimppu, josta todella toivoisin, että hallitus ottaa kopin ja ryhtyy toimiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-09T16:42:21,2016-11-09T16:43:21,Tarkistettu,1.1 2016_111_108,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että sain tämän puheenvuoron sen jälkeen, kun ministeri Soini on lähtenyt tästä salista. Hän selvästi joko ymmärsi väärin tai ei kuunnellut ensimmäistä puheenvuoroani, jonka käytin. En sanallakaan puhunut Suomen ja Yhdysvaltojen välisistä suhteista, vaan viestini ydin oli siinä, että tällaisessa epävarmassa ajassa, jossa ihmiset ovat huolissaan tulevaisuudestansa, työstänsä, siitä, miten pärjäävät, on tärkeää, että tehdään sellaista politiikkaa ja sellaisia ratkaisuja, jotka yhdistävät ihmisiä, jotka kaventavat kuilua huono- ja hyväosaisten välillä, eivät suinkaan levennä sitä. Tämä oli puheenvuoroni ydinviesti, ja toivon, että ministeri Soini lukee sen kirjallisena eduskunnan tiedoista, kun ei selvästi omassa puheenvuorossaan sitä tulkinnut oikein.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-11-09T16:43:23,2016-11-09T16:44:15,Tarkistettu,1.1 2016_111_109,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste oli saavutettu vuonna 2014 Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Kansallisia reformeja ja talouspolitiikkaa tehtäessä on hyvä muistaa, että globaalissa taloudessa seudulliset yritysklusterit ja osaamiskeskittymät kilpailevat keskenään nimenomaan globaalisti. Hallitusohjelmassa onkin hyvä maininta siitä, että osaaminen on koottava kansainvälisesti kilpailukykyisiksi keskittymiksi. Tähän isoon kuvaan ja normienpurkufilosofiaan ei kuitenkaan oikein istu esimerkiksi laintasoinen, nimenomainen kielto kehittää Pohjanmaan vientirannikon erikoissairaanhoitoa. Palveluita ei jatkossakaan rahoiteta prosenttiyksikön kymmenysten kompromissikikkailuilla eikä poliittisilla lehmänkaupoilla vaan huippuosaamiseen perustuvan korkean jalostusasteen viennin kautta. Koulutus- ja tutkimusmäärärahojen leikkaukset tulisi perua erityisesti niiltä alueilta ja aloilta, joille yksityiset yritykset markkinaehtoisesti panostavat ottaen huomioon esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen luomat älykkäiden energiaratkaisujen markkinat ja muut megatrendit.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-11-09T16:44:18,2016-11-09T16:45:25,Tarkistettu,1.1 2016_111_110,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! SDP haluaa perua autoveron kevennyksen, jonka perussuomalaiset lupasivat vaaliohjelmassaan. (Johanna Ojala-Niemelän välihuuto) Tuotto siitä on ollut hyvä, enkä ymmärrä, miksi tämä ei teille kelpaa. Demarit haluavat myös lisätä tehottomaan kehitysapuun 100 miljoonaa. Perussuomalaiset leikkaavat siitä, niin kuin vaaliohjelmassamme olemme luvanneet. (Välihuutoja) Yrittäjävähennys ei tule vain suurituloisille vaan kaikille yrittäjille yhtiömuodosta riippumatta. Se on tasa-arvon kädenojennus kaikille. Tämä tällainen ""make Finland great again"" ei toteudu SDP:n populistisella vaihtoehtobudjetilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-11-09T16:45:28,2016-11-09T16:46:18,Tarkistettu,1.1 2016_111_111,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan vain tiedoksi edelliselle puhujalle, että taitaapa olla ainoa, täällä populistiksi syytteli pääministeri hetki sitten eduskunnan tietopalvelua. Mutta joka tapauksessa tämä huoli lähtee siitä, että perussuomalaiset esimerkiksi — ja koko hallitus — haluavat täällä, että autoveroa lasketaan, siihen riittää rahaa, teillä riittää mainiosti rahaa miljoonaperintöjen veronkevennyksiin, metsälahjavähennyksiin, suurituloisten veronkevennyksiin. Luulen, että perussuomalaiset ovat keksineet peilin: täysin päinvastainen kuva kuin mitä vaalien alla puhuttiin. Nyt kysymys on siitä — ministeri Orpo, tämä kysymys kohdistuu teihin — mitä täällä on kysytty: jos SDP tarjoaa oikeudenmukaisemman verovaihtoehdon, jossa nimenomaisesti hyötyisi 95 prosenttia palkansaajista, 95 prosenttia eläkkeensaajista, ahkerat lapsiperheet hyötyisivät, (Puhemies koputtaa) kaikki hyötyisivät, niin kelpaako tämä teille, arvoisa ministeri Orpo?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-09T16:46:20,2016-11-09T16:47:26,Tarkistettu,1.1 2016_111_112,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maailma on yhä epävarmempi, ja ihmisillä on suuri huoli niin omasta pärjäämisestään kuin lastensa tulevaisuudesta. Hallituksen budjetti valitettavasti lisää jo nyt kaikkein heikoimmassa asemassa olevien epävarmuutta. Se leikkaa sosiaaliturvasta, työttömiltä, eläkeläisiltä, opiskelijoilta, vammaisilta ja sairastavilta. Meille usein sanotaan, että ei ole vaihtoehtoja, mutta tänään me oppositiopuolueet olemme esitelleet omia vaihtoehtojamme, ja me vihreät emme omassa vaihtoehdossamme leikkaa näiltä kaikkein pienituloisimmilta, ja me osoitamme, että myös tällaisessa taloudellisesti vaikeassa asemassa, missä Suomi on, on mahdollista tehdä inhimillistä politiikkaa. Myös tulevaisuudenusko on katoamassa, koska koulutuksesta leikataan niin paljon, että yhä useampi perhe joutuu miettimään, onko enää varaa (Puhemies koputtaa) kouluttaa lapsensa niin pitkälle kuin haluaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-09T16:47:29,2016-11-09T16:48:35,Tarkistettu,1.1 2016_111_113,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Ihmettelen edelleen tuota demarien kantaa tässä veropolitiikassa. He olisivat kohottamassa pääomaveroa, joka johtaisi vääjäämättä siihen, että meidän yritykset karkaavat esimerkiksi tuonne lahden eteläpuolelle, niin kuin muuten on aika monessa tapauksessa jo käynyt. Tätäkö te oikeasti haluatte? (Antti Lindtman: Niinhän tekin korotitte!) Toinen asia on sitten esimerkiksi metsälahjavähennys, jonka edustaja Viitanen äsken mainitsi. Meillä on tällä hetkellä Suomessa käynnissä erittäin lupaava investointibuumi, investointeja metsäteollisuuteen, uusiutuvaan energiaan, valtavat mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja eri puolille Suomea. Metsälahjavähennys tehtiin nimenomaan sitä varten, että meillä on iso määrä perikuntia, joiden metsät eivät ole ollenkaan hoidossa, ja sieltä pitää saada puuraaka-aine liikkeelle, suomalaisille ihmisille töitä eri puolille Suomea. Kysymys ei ole mistään maaseudun ihmisten (Krista Kiurun välihuuto) tukemisesta: 75 prosenttia metsänomistajista asuu täällä suurissa kaupungeissa. Teidän hommahan tämä on. Kannattaa ajatella vähän laajemmin, ei ole yhden porukan etu vaan on koko Suomen etu, minkä te (Puhemies koputtaa) olette valitettavasti unohtaneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-09T16:48:36,2016-11-09T16:49:42,Tarkistettu,1.1 2016_111_114,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuli vähän yllättäen, mutta... (Naurua) Kolme tuntia olen odottanut tässä puheenvuoroa. (Välihuutoja) Mitä nyt hallitus on tehnyt tässä? Se on ottanut vähän miesten otteita siitä entisestä jäämästä, minkä sosialismi on jättänyt tänne meille perinnöksi, sillä nimittäin se on iskenyt (Välihuuto vasemmalta) — sosialismi nimenomaan — yrityselämän rattaisiin, ja mikään ei pelaa enää. Elikkä me velkaannuimme, vientiteollisuus lähti meiltä pois. Viime kaudella muun muassa tuotantoa siirtyi ulkomaille niin, että arviolta jopa 70 prosenttia suomalaisista yrityksistä oli lähtökuopissa. Tämä oli sosialismin saavutuksia, ja nyt niitä parannellaan täällä. Sieltä ne työpaikat tulevat, sieltä kasvaa talous, sieltä tulee se jaettava, (Puhemies koputtaa) mitä pannaan sinne julkisellekin puolelle, (Välihuutoja) mitä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-09T16:49:43,2016-11-09T16:49:44,Tarkistettu,1.1 2016_111_115,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Nyt debatti on siinä vaiheessa, että myönnän vielä puheenvuorot seuraaville edustajille: Östman, Henriksson, Andersson, Niinistö ja Lindtman. Sen jälkeen ministeri Orpolle puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_116,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Herra puhemies! Kun tämä hallituskausi alkoi, niin yksi suurimmista haasteista oli se, miten saataisiin yhteiskuntasopimus aikaiseksi. Sitten nähtiin, miten jäykät työmarkkinat meillä on tässä maassa, ja myöhemmin se muuttui sitten kilpailukykysopimukseksi, joka on hyvä askel eteenpäin, mutta ei se vielä ole ihan riittävällä tasolla. Muun muassa näistä syistä kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tehnyt esityksen omassa vaihtoehtobudjetissaan, että yritetään sitten puuttua tähän rahoitusjärjestelmään sikäli kuin meillä on jäykät työmarkkinat. On todettu moneen otteeseen, että nämä järjestöt eivät tahdo tulla toimeen, ja jos tulevat, niin pitää mennä niin monen neuvottelukierroksen kautta. Siksi pyytäisin ihan valtiovarainministeriltä lausunnon, kun katsotte sivulta 6, missä meillä nämä on, ay-jäsenliikkeen (Puhemies koputtaa) maksun verovähennysoikeuden puolittamisen mutta myöskin työnantajajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamisen kokonaan, olisiko tämä yksi keino eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-11-09T16:51:12,,Tarkistettu,1.1 2016_111_117,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,Pidetään kiinni tästä minuutin ajasta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_118,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti ministeri Soini ehti lähteä. Olisin myös kertonut hänelle, kun hän ei ilmeisesti ollut huomannut, että RKP myös panostaa harmaan talouden torjuntaan 20 miljoonaa euroa ja laskemme, että sieltä tulee nyt ainakin 40 miljoonaa euroa takaisin. Se on vaatimaton toive, mutta me uskomme kyllä siihen. Tässä nimittäin on kyse siitä, että panostamalla harmaaseen talouteen me pystymme myös puolustamaan niitä rehellisiä yrittäjiä, jotka meillä on tässä maassa, ja heitä pitää aina puolustaa. RKP lähtisi myös korottamaan kotitalousvähennystä. Se loisi uusia työpaikkoja, ja se myös vähentäisi harmaata taloutta. Sitten tästä perhevapaauudistuksesta. Edustaja Elsi Katainen, meillä on selvät laskelmat, perustuvat eduskunnan tietopalveluun. Se maksaisi 177 miljoonaa euroa ensi vuonna. Se mahtuu tähän vaihtoehtobudjettiin, ja tämä on arvovalinta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-09T16:52:27,2016-11-09T16:53:31,Tarkistettu,1.1 2016_111_119,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Minäkin olisin mielelläni vastannut suoraan ministeri Soinille, kun hän tässä arvosteli oppositiota hyvin maltillisista esityksistä, mitä tulee harmaan talouden torjuntaan. Ministeri Soini nimittäin ilmeisesti ei ole tietoinen siitä, että perussuomalaiset omassa vaihtoehtobudjetissaan vuodelle 2015 esittivät 15 miljoonan lisäpanostuksia, jolloin odottivat saavansa 150 miljoonaa euroa tuottoja lisää. (Paavo Arhinmäki: Oho!) Mutta, valtiovarainministeri Orpo, kysyn nyt kolmatta kertaa tämän kilpailukykysopimuksen kokonaishintaa julkistaloudelle. Onko siis tosiaan niin, että tämä työmarkkinasopimus, joka leikkaa työntekijöiden palkkoja kilpailukyvyn nimissä ja joka kohtelee julkisen sektorin työntekijöitä erityisen epäoikeudenmukaisesti, kaiken lisäksi lisää julkistalou-den epätasapainoa 2 miljardin euron verran?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-09T16:53:33,2016-11-09T16:54:32,Tarkistettu,1.1 2016_111_120,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä metsälahjavähennyksen kautta tuli kiinnostava kysymys siitä, miten kasvua ja työllisyyttä ja tulevaisuutta luodaan Suomelle niin, että taloutta uudistetaan ja saadaan menestystä kansainvälisessä kilpailussa. Tämä hallitus ei itse asiassa uudista rakenteita eikä uudista taloutta. Te puhutte siitä, mutta se, mitä te teette, on se, että te leikkaatte keskeisistä tulevaisuuden panostuksista koulutuksen kautta. Sekään ei ole järjestelmäremontti, se on leikkaus. Sitten sen lisäksi te teette lähinnä lisää verovähennyksiä erilaisille edunsaajaryhmille. Kun minä olen keskustellut yrittäjien kanssa, mikä heille on kasvun suurin este, millä he parantavat kilpailukykyään, niin silloin tulee aina eteen se, että työllistämisen pitäisi olla helpompaa — työn hinta, työn verotus, se, että pystytään sovittamaan yhteen erilaiset joustavat käytännöt. Elikkä paikallisen sopimisen suuntaan pitäisi edetä niin, että työnantajat ja työntekijät, molemmat, saisivat itselleen hyviä joustoja (Puhemies koputtaa) sitä kautta. Tämä on se pääviesti, ei se, (Puhemies koputtaa) että saadaan uusia verovähennyksiä, jotka ovat myös aika kalliita valtiolle. (Eduskunnasta: Minne unohtui markkinatalous?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-09T16:54:34,2016-11-09T16:55:42,Tarkistettu,1.1 2016_111_121,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallitusta ja erityisesti valtiovarainministeriä, joka oli täällä meidän kanssamme koko tämän keskustelun ajan. Parlamentaariseen demokratiaan kuuluu se, että hallitus esittää oman vaihtoehtonsa ja oppositio esittää oman vaihtoehtonsa. Ja vaikka tässä nyt sitten voi sanoa, että sapelit lensivät ilmassa, niin minä luulen, että tästä jäi kuitenkin jotain käteen. Vedän vähän yhteen: Tuloerot — hallitus ei pystynyt kiistämään sitä, että hallituksen mallissa tuloerot kasvavat, SDP:n vaihtoehdossa tuloerot pienenevät. (Eduskunnasta: Näin on!) Toinen asia, mitä hallitus ei pystynyt kiistämään, vaikka kritiikkiä tuli, on se, että nämä työllisyysvaikutukset SDP:n vaihtoehdossa tuovat maltillisesti arvioiden 38 000 työpaikkaa lisää. Ja myöskään sitä hallitus ei pystynyt kiistämään, että me olemme tuoneet kaiken tämän jälkeen vaihtoehdon, joka ottaisi vähemmän velkaa. Mutta yksi asia jää vielä ilmaan. Kun ette ole suostuneet vastaamaan, kelpaako malli, jossa 95 prosentille palkansaajista ja eläkkeensaajista jää enemmän käteen rahaa, niin kysyn: päteekö tässä vanha sanonta, että hiljaisuus on myöntymisen merkki? (Toimi Kankaanniemi: Ei päde! — Eduskunnasta: Hyvä kysymys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-11-09T16:55:42,2016-11-09T16:56:52,Tarkistettu,1.1 2016_111_122,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Ministeri Orpo, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_123,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitetaan vastauksilla ja jatketaan sitten sen kiittelyn puolelle. Ensinnäkin hallituksen veroratkaisuilla jokaisen palkansaajan verotus kevenee, jokaisen eläkkeensaajan verotus kevenee. Ja mistä se perusmalli tulee? Se lähti siitä kiky-sopimuksen ratkaisusta. Minusta tämä on työn tekemiseen kannustava. Minä olen sanonut ennenkin täällä, että kyllä meillä Suomessa myöskin on maailman kovin progressio. Kyllä sekin täytyy joskus tunnustaa, ja siksi pidän oikeudenmukaisena sitä 0,6:n tasaista ratkaisua. Mutta sen päällehän tulee 450 miljoonan työtulovähennys, jossa kaikkein pienimpiin ansiotuloihin vaikutetaan ja sitä kautta työn vastaanottamisen kynnykseen ja myöskin työn verokiilaan. Kyllä ne ihan samansuuntaisia ovat. Tietenkin oppositio tekee vähän enemmän, eikös niin? Mutta mitä tulee velkaantumisen taittamiseen, niin minusta siellä teillä on ongelma siinä, mistä ne tulot tulevat. Se on iso ongelma, sehän on satojen miljoonien aukko. Sitten toisaalta on se 350 miljoonan Sitran ryöstö ja 60 miljoonaa Suomen Pankista, nämä ovat myöskin kiistattomia. (Krista Kiurun välihuuto) Mutta, arvoisat kansanedustajat, minäkin haluan kiittää siitä, että me käymme nyt keskustelua, ja meillä onneksi näitä tilaisuuksia varmasti vielä on runsaasti tässä syksyn ja loppuvuoden aikana, (Paavo Arhinmäki: Kikyn hintalappu!) budjettikeskustelujen aikana, ja me ehdimme palaamaan näihin kaikkiin tehtyihin kysymyksiin ja (Paavo Arhinmäen välihuuto) kaikkiin tarvittaviin vastauksiin myöskin. Kikystä: se on ehdottomasti hieno asia, ja on ollut mukava Brysselissä kertoa, että Suomessa on vielä yhteiskunta, jossa pystytään tekemään tällainen ratkaisu, joka on täysin poikkeuksellinen — vai mitä, edustaja Ihalainen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-09T16:57:00,2016-11-09T16:58:49,Tarkistettu,1.1 2016_111_124,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"No niin, nyt siirrymme puhujalistaan. Edustaja Sarkkinen. — Ja etukäteen varatut puheenvuorot ovat 5 minuutin pituisia maksimissaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_125,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Politiikassa on aina vaihtoehtoja, politiikka on vaihtoehtojen taidetta. Hallituksen esitys valtion talousarvioksi on yksi mahdollinen vaihtoehto mutta ei missään nimessä ainoa mahdollinen vaihtoehto. Tänään oppositiopuolueet ovat esitelleet omia vaihtoehtojaan ensi vuoden talousarvioksi ja vaihtoehdoksi Sipilän hallituksen politiikalle. Hallituksen esitys 100-vuotiaan Suomen budjetiksi vuodelle 2017 on monin paikoin karua luettavaa, sillä budjetti nakertaa ja romuttaa monia suomalaisen yhteiskunnan perusperiaatteita ja vahvuuksia. Hallitus tuntuu hyljänneen suomalaisen yhteiskunnan perusihanteet ja vahvuudet, joita ovat tasainen tulonjako, koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen sekä heikoimmista huolehtiminen. On surullista ja murheellistakin, että 100-vuotiasta Suomea juhlitaan budjetilla, joka lisää tuloeroja, ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille ja leikkaa osaamisesta ja koulutuksesta kovalla kädellä. Vasemmiston vaihtoehtobudjetin perusperiaatteet ovat tulo- ja varallisuuseroja kaventava ja työllisyyttä tukeva talouspoliittinen linja, osaamista ja talouden uudistumista tukeva koulutus- ja tutkimuspolitiikka sekä köyhyyttä vähentävä sosiaalipolitiikka. Me haluamme rakentaa oikeudenmukaista ja uudistuvaa 100-vuotista Suomea. Toisin kuin hallitus, me emme leikkaa opiskelijoilta, eläkeläisiltä, sairailta tai lapsiperheiltä. Me emme leikkaa vanhustenhoivasta, lääkekorvauksista, koulutuksesta emmekä tutkimuksesta. Sen sijaan me haluamme korottaa pääomien verotusta ja perua hyvätuloisille suunnatut veronkevennykset. Kyse on valinnoista. Toisin kuin hallitus, me emme ota köyhiltä ja anna rikkaille. Hallituksen rikkaita suosiva verolinja ei ole mikään pakko, se on ideologinen valinta. Samojen taloudellisten reunaehtojen puitteissa voidaan tehdä erilaista politiikkaa. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää valtavia leikkauksia opintotukeen. Minkään muun perusetuuden tasosta ei leikata yhtä paljon kuin opintotuesta. Hallitus esittää korkea-asteen opintotuen tason laskemista 250 euroon nykyisestä 336 eurosta eli yli 80 euron kuukausittaista leikkausta jo valmiiksi pienituloisille ihmisille. Lisäksi hallitus esittää opintotuen enimmäismäärän rajaamista korkeakouluopintojen osalta 10 kuukaudella. Jo ennestään pienen opintotuen leikkaus on hallituksen poliittinen arvovalinta ja jatkaa sivistys- ja koulutusvihamielistä linjaa. Hallitus puhuu velkaantumisen taittamisen tärkeydestä mutta ei valtavista leikkauksista huolimatta onnistu taittamaan velkaantumista vaan lisää valtionvelkaa ensi vuonna 6 miljardia euroa. Mutta prosessin aikana kuitenkin pakotetaan myös opiskelijat velkaantumaan. Opintotuen leikkaus on omiaan myös lisäämään koulutuksen periytymistä ja eriarvoisuutta, ja siihen Suomella ei pienenä kansakuntana olisi kyllä varaa. Koulutukseen ja tutkimukseen suunnatut leikkaukset on monen asiantuntijan suulla todettu vastuuttomaksi ja työllisyyden ja talouskehityksen kannalta tuhoisaksi politiikaksi. Vastuutonta ja huonoa työllisyyspolitiikkaa on myös tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta leikkaaminen. Yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan suunnatut tuet ovat kaikista tehokkaimpia yritystukia, mutta silti juuri niistä leikataan kovalla kädellä, samalla kun lisätään tehottomampia yritystukia. Tässä ei ole juurikaan järkeä. Vasemmiston vaihtoehtobudjetissa perutaan opintotukeen ja koulutukseen suunnatut leikkaukset ja lisätään yritysten innovaatio- ja tuotekehitystukia, joilla on tutkimuksen mukaan kaikista parhaat työllisyys- ja talousvaikutukset. Kaikista epäinhimillisimpiä ovat kuitenkin ehkä leikkaukset vanhustenhoidosta. Se tarkoittaa, että on vähemmän hoitajia vanhusta kohti, vähemmän inhimillistä kohtaamista, ja heikompaa hoivan laatua. Kaikki me tiedämme, että jo nyt hoitajat ovat tiukilla eikä vanhustenhoidosta ole varaa leikata. Samaan aikaan kun vanhustenhoivasta leikataan, annetaan suurituloisille kohdistuvia perintöveron kevennyksiä. Tämä on karua arvopolitiikkaa. Nämä luetellut leikkaukset eivät ole pakko vaan valinta. Ne voitaisiin perua perumalla rikkaille suunnattavat veronkevennykset. Arvoisa puhemies! Me emme halua olla mukana hallituksen talkoissa, joissa pienituloiset tekevät kaikki työt samalla kun suurituloiset nauttivat kaikki talkoisiin varatut eväät. Vasemmisto lähtee siitä, että tämä maa ei nouse pienituloisilta ja sairailta leikkaamalla vaan panostamalla osaamiseen, koulutukseen ja työllisyyteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-09T16:58:58,2016-11-09T17:04:10,Tarkistettu,1.1 2016_111_126,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talouden suurin riski on, että työllisyyttä lisäävät rakenneuudistukset eivät etene ja taloutta sopeutetaan vain menoleikkausten keinoin. Tämän tien päässä on tulopohjan rapautuminen, työttömyyden ja siitä koituvien kustannusten kasvu ja toinen toistaan seuraavat leikkauspäätökset. Jotta tämä negatiivinen kierre saadaan estettyä, tarvitaan työllisyyttä tukevia rakenneuudistuksia ja niitä tukevia kasvuinvestointeja. Kun korot ovat matalat ja työttömyys suurta, kannattaa korjata homekouluja ja rakentaa raiteita. Se luo ihmisille työpaikkoja ja tuottaa valtiolle verotuloja. Vihreät ehdottavat määräaikaista huojennusta myös ensimmäisen työntekijän palkan sivukuluihin. Se helpottaa konkreettisesti yrittäjiä ja mahdollistaa uuden työvoiman palkkaamisen. Huojennus palkan sivukuluissa auttaa yritystä kasvamaan, se luo työpaikkoja, kasvua ja verotuloja. Kun rahat ovat vähissä, erilaiset vähennykset tulee kohdistaa tukemaan työllisyyttä, ei tehottomasti kaverikapitalismin keinoin. Ilmastonmuutosta on pakko hidastaa, sillä muuten emme voi enää elää tässä yhteiskunnassa. Tarvitsemme aktiivisia toimia. Vihreiden arvovalinta on pyrkiä hidastamaan ilmastonmuutoksen etenemistä, ja sen teemme leikkaamalla muun muassa ympäristölle haitallisia tukia. Meidän mielestämme kaivosten verovaroin tuetut sähkölaskut eivät ole perusteltuja. Meidän mielestämme perusteltua on elää maapallon kantokyvyn rajoissa. Perustulo purkaa kannustinloukkuja ja kannustaa toimeliaisuuteen. Se mahdollistaa työn vastaanottamisen ilman pelkoa elintärkeiden tukien menettämisestä. Perustulo on sosiaaliturvan uudistus muuttuvan työelämän tarpeisiin. Siksi vihreät haluavat kokeilla perustuloa kunnolla ja esittävät siihen lisää määrärahoja. Nykyisenlaiset saastuttavalle teollisuudelle kohdistetut yritystuet eivät edistä teollisuuden uudistumista. Suomen on katsottava eteenpäin. Talouden kasvu nojaa maamme kykyyn uudistaa taloutta ja yritystoimintaa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on arvioinut, ettei nyt maksettava teollisuuden energiaverojen palautus paranna kilpailukykyä. Arvoisa puhemies! Vihreiden vuoden 2017 vaihtoehtobudjetti jatkaa linjaa, jossa korvataan koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ympäristölle haitallisten tukien leikkaamisella. Näin siksi, että on aina fiksumpaa leikata jostain haitallisesta kuin hyödyllisestä. Politiikka perustuu aina arvovalintoihin. Hallitus on esitellyt omansa, nyt on vaihtoehdon vuoro tulla nähdyksi ja kuulluksi. Talouden kasvu nojaa tuottavuuteen. Tuottavuutta voidaan parantaa uusilla innovaatioilla, osaavilla työntekijöillä sekä tutkimuksella ja tuotekehityksen keinoin. Tämän vuoksi ei ole järkevää leikata suoraan potentiaalisesta kasvustamme. Tuottavuuden kasvu edellyttää myös kykyä ja rohkeutta uudistua. Jos tahdomme lisätä talouden tuottavuutta ja sen myötä kestävän kasvun edellytyksiä, talouttamme ja sen rakenteita on välttämätöntä uudistaa vanhaa säilyttävästä pro business ‑ajattelusta uutta luovaan pro market ‑ajatteluun nojaavaksi. Tässä vaihtoehtobudjetissa otetaan pieniä mutta merkittäviä ensiaskelia kohti tulevaisuuden kestävää kasvua, mutta työtä riittää vielä moneksi vuodeksi. Arvoisa puhemies! Työllisyysasteen myötä nousemme tai kaadumme. Työllisyysasteemme määrittää taloudellisen sopeutuksen määrän. Olemme hallituksen kanssa samaa mieltä työllisyysastetavoitteen tärkeydestä; keinoista sen saavuttamiseksi emme ole samaa mieltä hallituksen kanssa. Budjetin yhteydessä hallitus esitteli myös monia hyviä ja kannatettavia toimia työllisyyden kohentamiseksi. Näistä esimerkkeinä mainittakoon työttö-myysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen, viisi uutta liikennehanketta ja lisäraha perusväylänpitoon. Varsinainen työllisyyspaketti odottaa sen sijaan vielä tekeytymistään, ja yleinen ekonomistiarvio on se, että nykyisillä toimilla hallitus ei tule tavoittamaan 72 prosentin työllisyysastetavoitettaan. Tuohon työllisyystavoitteeseen päästäksemme tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia. Tarvitsemme laajempien rakenteiden uudistamista, mutta kyllä myös budjettiratkaisuilla on merkitystä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-09T17:04:14,2016-11-09T17:09:05,Tarkistettu,1.1 2016_111_127,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Svenska riksdagsgruppen har alltid betonat att statsekonomin ska skötas ansvarsfullt. Därför bygger vi vår alternativa budget på samma låntagningsbehov som regeringens budget. Vi lånar inte mer, men vi prioriterar våra samhällssatsningar annorlunda. Vi satsar på utbildning och på en tämligen radikal familjepolitisk helhetsreform. Också med vår skattepolitik vill vi motivera till arbete och företagande. Målet med beskattningen bör alltid vara att samla in tillräckligt med pengar för att kunna upprätthålla vårt nordiska välfärdssamhälle. Vi föreslår en skatteväxling som går längre än regeringen i målsättningen att sänka skatten på arbete. Vi höjer mervärdesskatten försiktigt med 0,5 procentenheter och vi använder de drygt 400 miljoner euro som vi får in på momshöjningen till inkomstskattelättnader över hela linjen, men också på andra åtgärder som särskilt stärker låginkomsttagares och pensionärers disponibla inkomster. Och här vill jag tydligt framhålla att vi med hjälp av riksdagens utredningstjänst har byggt upp vår skatteväxling så att inkomstklyftorna inte växer utan köpkraften stärks hos alla samhällsgrupper.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,sv,Mats Nylund,943,2016-11-09T17:09:09,2016-11-09T17:10:42,Tarkistettu,1.1 2016_111_128,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Ärade talman! Ett gemensamt ansvar för våra barn, för jämställdhet, för jämlikhet, låt vara att det är frågan om kvinnors ställning eller ensamkomna flyktingbarn. Det har varit traditionellt en tradition i Finland att det här också angår samhället och att det också är på politikernas, på regeringens ansvar att stå för det här. Och jag hoppas innerligt att regeringen inte avstår från sådant här, ett sådant här sätt att tänka, även om statsministern kanske i många ord i dag fann likheter med den nyvalda presidenten i USA:s bakgrund. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2016-11-09T17:12:35,2016-11-09T17:13:36,Tarkistettu,1.1 2016_111_129,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Finland har redan i många år stått inför ekonomiska utmaningar och dessa utmaningar ser ut att fortsätta en god tid framöver. Svenska riksdagsgruppen visar i sin alternativa budget att det går att föra en ansvarfull ekonomisk politik i dessa utmanande tider. Vi behöver inte göra kortsiktiga nedskärningar i bistånd, utbildning och studiestöd. Vår alternativa budget ökar inte lånebördan mer än vad regeringens budgetförslag gör. Det går alltså att prioritera annorlunda, men det behövs visioner, mod och vilja att genomföra strukturella förändringar och långtida satsningar. I stället för att skära vill vi reformera och investera i Finlands framtid. Det finns ett bättre alternativ. En av valperiodens viktigaste prioriteringar måste vara sysselsättningen. Nya jobb leder till bättre ekonomi och välfärd. Det är endast genom jobb och hög sysselsättningsgrad som vi på lång sikt kan trygga välfärdssamhället. Regeringens målsättning att skapa 110 000 nya jobb och höja sysselsättningsgraden till 72 procent är rätt och konkurrenskraftsavtalet en bra början till det. Tyvärr verkar regeringen ändå nöja sig med detta trots att beräkningar visar att konkurrenskraftsavtalet inte ensamt räcker till för att skapa tillräckligt med nya jobb. Vi behöver se över våra strukturer på arbetsmarknaden och tänka i nya banor.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2016-11-09T17:18:25,2016-11-09T17:20:08,Tarkistettu,1.1 2016_111_130,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Värderade herr talman! Svenska riksdagsgruppens alternativ till budget för 2017 visar att det även i ekonomiskt svåra tider är möjligt att prioritera och göra val. Vi anser att endast genom en hållbar tillväxt och hög sysselsättningsrad kan välfärdssamhället garanteras på lång sikt. Svenska riksdagsgruppen har därför presenterat tio punkter för att förbättra sysselsättningen. En av de viktigare åtgärderna är att skapa nya arbetsplatser i små och medelstora företag med hjälp av lokala avtal. Genom att tillåta och tillämpa lokala avtal i större utsträckning gör vi det lättare för mindre företag att anställa. Finland har förutsättningar att vara en föregångare gällande hur enkelt det ska vara att anställa och att anlita tjänster både för företag och privatpersoner. Arbete ska alltid vara lönsamt och det ska vara den primära utkomstkällan. Skyddsnäten ska ändå vara effektiva och snabbaktiverande vid tillfälliga avbrott i arbetslivet. Vi vill arbeta för en effektiv arbetsmarknad med hög sysselsättningsgrad, ömsesidigt förtroende, tydliga regler och få konflikter. Vi måste motarbeta flitfällor och andra trösklar som gör det olönsamt att ta emot arbete. Det ska vara enklare att växla mellan företagande, lönearbete, arbetslöshet, deltidsarbete, föräldraledighet, studier och pension. En annan viktig åtgärd för att främja sysselsättningen är att höja hushållsavdraget. Genom att höja det övre taket för hushållsavdraget till 3 000 euro och den avdragbara andelen av hushållsavdraget till 60 procent ökar vi skatteintäkterna, stöder företagsamhet, sporrar kvinnodominerade serviceyrken och förbättrar sysselsättningen. Samtidigt förbättrar vi egenföretagarnas möjligheter att verka och motverkar den grå ekonomin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-11-09T17:23:16,2016-11-09T17:25:15,Tarkistettu,1.1 2016_111_131,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään jos koskaan tässä maailmassa tarvitaan tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja ilmastonsuojelun puolestapuhujia. Tuntuu siltä, että menneisyyteen katsominen, pelot ja huoli tulevaisuudesta ovat saaneet vallan. Tänään tarvitsemme vaihtoehdon, joka rakentaa tulevaisuutta, joka huolehtii lähimmäisistä, puolustaa tasa-arvoa ja jakamattomia ihmisoikeuksia ja joka taistelee ilmastonmuutosta vastaan periksi antamatta. Vihreiden vaihtoehtobudjetti on tällainen vaihtoehto. Vihreiden vaihtoehtobudjetti katsoo tulevaisuuteen, se takaa jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvän koulutuksen ja siten rakentaa hyvää tulevaisuutta koko Suomelle. Se vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Se satsaa tulevaisuuden kasvualoihin ja torjuu ilmastonmuutosta. Arvoisa puhemies! Maailma ympärillämme on jatkuvassa muutoksessa. Se muuttaa ihmisten työtä, arkea ja elämää. Meidän on etsittävä kestäviä ratkaisuja näiden ongelmien voittamiseksi tieteellisen tiedon ja faktojen pohjalta. Siksi hyvä, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Se on meidän arvokkain pääomamme. Suomen tavoitteena on olla maailman osaavin kansa. Se on hyvä tavoite, ja siitä on pidettävä kiinni. Kuitenkin hallitus tekee historiallisen suuria leikkauksia koulutukseen kaikilla koulutusasteilla. Tämä on aivan väärä suunta. Näinä aikoina meillä ei ole varaa luopua arvokkaimmasta pääomastamme, osaamisestamme. Siksi me vihreät kumoaisimme kaikki koulutukseen kohdistuvat leikkaukset omassa budjetissamme. Arvoisa puhemies! Me olemme viimeinen sukupolvi, joka voi pysäyttää ilmastonmuutoksen. Me tiedämme, että ilmastonmuutos on suurin uhkamme. (Teuvo Hakkaraisen välihuuto) Emme voi vain sulkea siltä silmiämme ja toivoa, että se menee ohi. Sen torjumiseen on tehtävä töitä kaikkialla maailmassa. Siksi vihreiden vaihtoehtobudjetissa satsataan energiaremonttiin. Uusiutuvan energian pientuotannolla saisimme syntymään 10 000 uutta työpaikkaa ympäri Suomea. Täyttäisimme kotien katot aurinkopaneeleilla, lämmittäisimme kunnantalot maalämmöllä ja laittaisimme autot kulkemaan biokaasulla. Hallitus on ilmoittanut haluavansa luopua kivihiilen käytöstä. Tämä on hieno asia ja askel oikeaan suuntaan. On kuitenkin täysin nurinkurista samaan aikaan ylläpitää rakenteita, jotka perustuvat fossiilisen energian tukemiseen. Yksinomaan energiaverotuloihin kohdistuu 11 erilaista verotukea, joiden kokonaismäärä ylittää 2 miljardia. Vihreiden varjobudjetissa leikataan näistä tuista noin 400 miljoonaa. Näillä rahoilla perutaan koulutukseen kohdistuvia leikkauksia ja myös kannustetaan etsimään ilmastoystävällisempiä ratkaisuja. Arvoisa puhemies! Arjen taloudellinen turva on monessa perheessä yhä epävarmempi, ja tämä hallitus leikkaa tuosta turvasta edelleen. Se ottaa köyhiltä ja antaa niille, joilla jo ennestään on riittävästi. Se luo eriarvoisuutta, kasvattaa tuloeroja ja ajaa ihmisiä köyhyysrajan alapuolelle. Samalla se leikkaa ihmisten uskosta huomiseen. Hallituksen leikkaukset sosiaaliturvasta ovat pois lapsiperheiltä, työttömiltä, eläkeläisiltä, opiskelijoilta, vammaisilta, sairastavilta. Tämä ei ole kohtuullista. Vihreiden varjobudjetti rakentuu päinvastaiselle periaatteelle. Me emme leikkaa ihmisten perusturvasta. Me huolehdimme siitä, että myös kaikkein pienituloisimmat pärjäävät. Siksi me perumme leikkaukset perusturvaan. Samalla osoitamme, että inhimillinen talouspolitiikka on mahdollista myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Arvoisa puhemies! Uutiset maailmalta ja Suomesta ovat välillä huolestuttavia monestakin syystä, mutta erityisen huolestuttavia ne ovat silloin, kun kyseessä on tasa-arvo. Tasa-arvon mallimaa Suomi on tällä hetkellä pakittamassa tasa-arvon suhteen takaisin kohti 50‑lukua. Sukupuolten välinen palkkatasa-arvo on ensimmäistä kertaa moneen vuoteen heikentynyt. Tämä on suoraa seurausta hallituksen kätilöimästä kilpailukykysopimuksesta, joka laittaa julkisen sektorin naiset maksamaan yksityisen sektorin vienninedistämisen kustannukset. (Toimi Kankaanniemi: Se on työmarkkinajärjestöjen homma!) Tänä aikana, kun hallitus etsii työllisyyden kasvattamiseen epätoivoisesti uusia keinoja, se on kummallisen sokea niille keinoille, jotka ovat ilmeisiä. Perhevapaiden uudistaminen parantaisi naisten asemaa työmarkkinoilla ja nostaisi naisten työllisyysastetta. (Puhemies koputtaa) Samalla se parantaisi palkkatasa-arvoa, helpottaisi työn ja perheen yhteensovittamista ja jakaisi vastuuta lastenhoidosta tasaisemmin isien ja äitien kesken.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-09T17:28:48,2016-11-09T17:34:07,Tarkistettu,1.1 2016_111_132,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu opposition budjettivaihtoehdoista on ollut varsin mielenkiintoista seurattavaa, ja muutamia huomioita vielä käyn läpi tuon debatin lisäksi. Ensinnäkin se, että sosialidemokraattien vaihtoehto, jolla he olisivat omaa vaihtoehtobudjettiaan rahoittamassa, on kyllä käsittämätön. Sitran rahat ollaan käytännössä puolittamassa, mutta kuitenkin heidän ohjelmassaan sitten vannotaan tutkimuksen ja tuotekehityksen nimeen. Sitrahan luotiin aikoinaan, 48 vuotta sitten, itsenäiseksi toimijaksi, joka tekee erilaisia kokeiluja ja erilaisia innovaatioita, ja viimeisimpänä — tiedämme kaikki tässä talossa — yksi merkittävä tutkimuksen kohde on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja siihen liittyvät hankkeet. Demarit siis ajaisivat kylmänviileästi Sitran toimintakyvyttömäksi. Sitrahan toimii pääomiensa tuotolla, ja niillä tuotoilla se on pärjännyt. Vaikka se on eduskunnan kontrollissa kuitenkin, se on itsenäinen toimija, koska se rahoituksellisesti toimii omilla rahoillaan. Tämän lopettaminen on kyllä käsittämätöntä demareilta, jotka ovat aina olleet tutkimusta ja tuotekehitystä puolustavinaan. Voi sanoa, että tässä asiassa teot ja puheet ovat aivan eri maata. Toisena sitten huomio rahoitusverosta. Suomeen on tällä hetkellä saatu aikaiseksi lupaavia investointeja. Esimerkiksi laivateollisuus on saanut telakoilleen uusia tilauksia Turussa ja Raumalla, ja monta muuta tähän liittyvää innovaatiota ja jo tehtyä kauppaa ulkomaille on olemassa. Elikkä tarvitsemme pääomaa. Nyt jos laitamme tähän tilanteeseen rahoitusveron, se johtaa vääjäämättä siihen, että pääomien saanti Suomeen vaikeutuu olennaisesti. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää vaikka tätä Nordean tekemää päätöstä, jolla se vetäytyy Suomesta. Suomalainen pankki jää tällä keinoin vain tytärpankiksi. Se varmasti jollain lailla vaikeuttaa yritystoimintaa ja sen rahoitusta tässä maassa, koska eihän sitä kyseinen pankki tehnyt tietenkään vahingossa vaan se oli harkittu pitkäaikainen teko ja myös riskeihin liittyvä kannanotto Suomen markkinoiden suhteen. Tällaisia vastuuttomia puheita rahoitusverosta pidän kyllä ihmeellisinä, kun olemme investoimassa valtavasti metsäteollisuuteen, bioenergiaan ja moneen, moneen muuhun asiaan. Sama on pääomaverokannan nostossa, joka reagoisi tähän tilanteeseen juuri samalla tavalla kuin tuo rahoitusverokin. Varomattomia puheita, jotka voivat avoimilla markkinoilla koitua tälle maalle suureksi vahingoksi. Sitten seuraavaksi muutama kommentti vihreiden vaihtoehtobudjetista. Teillä on omassa ehdotuksessanne kilometrikorvausten pienennystä ja työmatkavähennysten rajaamista lähes 200 miljoonalla eurolla. Ihmettelen suuresti edustaja Krista Mikkosta, joka on Pohjois-Karjalasta, pitkien välimatkojen maakunnasta: Te olette kylmänviileästi lyömässä pohjoiskarjalaisia työntekijöitä korvalle kovalla kädellä. Miten te selitätte, arvoisa edustaja Krista Mikkonen, tämän Pohjois-Karjalan ihmisille? Olette poistamassa pitkien välimatkojen työntekijöiltä kilometrikorvaukset, (Touko Aalto: Ei pidä paikkaansa!) jotka työnantaja maksaa ja joilla keinoin ihmiset saavat hankittua pitkästä matkasta leipänsä. Kuten varmasti olette huomannut, ei niitä bussivuoroja siellä Ilomantsissa tai Lieksassa enää ole olemassakaan, kyllä se on omaa autoa käytettävä. Mutta te olette näköjään lyömässä korvalle tätä hyvää periaatetta, mikä Suomessa on toiminut. Ja näköjään teidän kantanne on se, että kun tähän Suur-Helsingin alueelle rakennetaan asuntoja, niin me joudumme tätä suurta, valtavaa keskustaa tukemaan miljardisummilla esimerkiksi asumistuen kautta. Tänä vuonna menee asumistukeen 1,8 miljardia, mistä leijonanosa tulee näihin suuriin kaupunkeihin, samoin toimeentulotukeen, josta arvion mukaan noin puolet menee asumisen kustannuksiin. Kysymys on miljardisummista, ja edustaja Mikkonen Pohjois-Karjalan kansanedustajana on tätä suurella innolla tukemassa. Suuresti ihmettelen, mitähän teidän kannattajanne Pohjois-Karjalassa sanovat, kun kilometrikorvaukset teidän tahdollanne poistuvat. (Touko Aalto: Eivät poistu!) — Toivon mukaan eivät koskaan poistu, mutta näköjään olette sitä esittämässä. Aivan sama asia on tämä ilmastonmuutoksen verukkeella tapahtuva suomalaisen yritystoiminnan rajoittaminen. Suomalainen huipputekniikka on nimenomaan ilmastonmuutoksen kannalta edullinen ilmiö. Meillä on huipputekniikkaa, polttotekniikkaa, jätteidenkäsittelytekniikkaa, kaikkea siihen liittyvää, joka parantaa ilmastonmuutoksen hillintää. Teidän mielestänne täällä pitäisi sammuttaa valot ja olla hiljaa ja sen jälkeen lopettaa jopa hengittäminen, jotta ei tulisi turhaa hiilidioksidia ilmakehään. Tämäkö on teidän politiikkaanne? Kyllä, edustaja Mikkonen, suuresti ihmettelen, ja kyllä luulen, että Pohjois-Karjalan ihmiset siellä korvat punaisena kuuntelevat, kun te olette 200 miljoonaa poistamassa kilometrikorvauksia metsureilta, sairaanhoitajilta, metsätyönjohtajilta ja vaikka keiltä. Teidän politiikkanne on hyvin irtonaista, mutta toivon mukaan saatte perustella sitä itse. Minä en siinä työssä aio olla mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-09T17:34:11,2016-11-09T17:39:21,Tarkistettu,1.1 2016_111_133,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,Lienee kohtuullista myöntää vastauspuheenvuoro. — Edustaja Mikkonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_134,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Kiitos, puheenjohtaja! — Kilometrikorvauksia maksetaan tällä hetkellä vuosittain noin miljardi euroa. Me olemme ehdottamassa siihen pientä vähennystä, kyllä, 120:tä miljoonaa euroa, mikä johtuu siitä, että kilometrikorvauksissa on ylikompensaatio, ja tätä me olemme valmiita purkamaan, koska meidän mielestämme nämä rahat tulisi suunnata siihen, että emme leikkaa koulutuksesta. Ja kyllä, olemme myös tähän työmatkavähennykseen esittämässä pientä alennusta, noin 58:aa miljoonaa kaikkiaan. Me haluamme luoda sellaisen mallin, jossa sillä alueella, missä joukkoliikennettä on, tuetaan työmatkavähennystä vähemmän, ja siellä, missä ei ole, sitä korvataan enempi, koska — toisin kuin edustaja Hoskonen sanoi — tällä hetkellä nämä vähennykset painottuvat yksityisautoiluun (Puhemies koputtaa) suurten kasvukeskusten kehyskunnissa, eivät suinkaan maaseudulla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-09T17:39:24,2016-11-09T17:40:32,Tarkistettu,1.1 2016_111_135,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,Vielä edustaja Aalto.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_136,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ole ihan varma, onko siinä Trump puhumassa vai edustaja Hoskonen puhumassa, niin samanlaista retoriikkaa siinä käytettiin. On hyvä tutustua peruslähtökohtiin. (Teuvo Hakkarainen: Hyvä!) Vihreät tahtovat, että jokainen ihminen, joka käyttää omaa autoaan työmatkoilla, saa kaikki ne muuttuvat ja pysyvät kustannukset korvattua, mutta siitä yli menevästä osasta, niin sanotusta ylikompensaatiosta, hieman nipistetään. Ja vihreät ovat esittäneet kaiken aikaa, kuten edustaja Mikkonen toi tässä esiin, sellaista ajatusta, kilometripohjaista mallia koko Suomeen, että siellä, missä ei ole vaihtoehtoa oman auton käyttämiselle, se on huomattavasti edullisempaa, ja Ruuhka-Suomessa, missä on valtavasti erilaisia vaihtoehtoja, se oman auton käyttäminen olisi hieman kalliimpaa. Tällä hetkellä 80 prosenttia muun muassa näistä työsuhdekorvauksista tulee nimenomaan tänne pääkaupunkiseudulle, kasvukuntiin, kehyskuntiin, joissa on paljon vaihtoehtoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-09T17:40:34,2016-11-09T17:41:39,Tarkistettu,1.1 2016_111_137,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Ja vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Hoskonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_138,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin, kyllä edustaja Mikkosen puheenvuorossa oli aika paljon sellaista viestiä, jota en maaseudun kansanedustajana uskonut koskaan kuulevani. Ei niissä kilometrikorvauksissa — olen 25 vuotta ollut työssä, jossa oman auton käyttö on ollut ihan välttämätöntä — mitään ylikompensaatiota ole, se on ihan varma, että minä en autoani kertaakaan ole niillä rahoilla pystynyt vaihtamaan. Toivoisin, että edustaja Mikkonen vihreiden ryhmäpuheenjohtajana vähän perehtyisi asiaan. Kyllä minä suuresti ihmettelen sitä, että te käytte suoraan maaseudun ihmisten kimppuun, te leikitte täällä vihreää taloutta, biotaloutta, kannatatte biokaasua, mutta samaan aikaan olette maataloustukia poistamassa. Kuka sen biokaasun sitten tekee? Se on aivan niin kuin tämä helsinkiläinen energiapolitiikka, että kivihiiletkin pannaan kallioluolaan piiloon, pois silmistä, pois mielestä, ei niitä ole olemassa. Kyllä on tehokasta politiikkaa teidän politiikkanne, suuresti ihmettelen. Samoin tämä turve: Ei ole mitään turpeen verotuksen ylikompensaatiota, sillä on pienempi vero, mitään verotukia se ei saa. Mutta sehän on teidän omaa retoriikkaanne. Kun tunne on totta ja järki ei ole mukana, niin (Puhemies koputtaa) tällaista se jälki sitten on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-09T17:41:41,2016-11-09T17:42:47,Tarkistettu,1.1 2016_111_139,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,Ja sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_140,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun näitä viiden oppositiopuolueen vaihtoehtobudjetteja katselee, niin ei tarvitse ihmetellä, miksi viime vaalikaudella, kun nämä kaikki olivat hallituksessa, ei saatu aikaan yhtään mitään uudistuksia ja saatiin aikaan vain se, että työttömyys kasvoi 100 000:lla, kun se nyt alenee. Bruttokansantuote aleni kolmena vuonna, nyt bruttokansantuote kasvaa. Investoinnit ja kilpailukyky olivat alamaissa ja heikkenivät viime vaalikauden, nyt ne ovat paranemassa. Eli nämä oppositiopuolueitten vaihtoehtobudjetit ovat niin epäyhtenäisiä, että ei löydy linjaa, ja kun olitte viime hallituksessa, edellisissä hallituksissa, tulokset olivat todellakin onnettomat, niin kuin Raimo Sailas tuossa aikaisemmin lainaamassani kirjansa kohdassa toteaa. Arvoisa puhemies! Tästä velkakysymyksestä haluan vielä kerran nostaa sen esille, että täällä on ollut siitä täysin harhaanjohtavaa puhetta opposition taholta. Viime vaalikaudella julkinen velka todellisuudessa kasvoi yli 9 miljardia joka vuosi — joka vuosi yli 9 miljardia — ja esimerkiksi EU:ssa katsotaan julkista velkaa, ei valtionvelkaa yksistään, niin kuin te katsotte. Ja nyt sitten on viime kauden jälkeen tullut meille tämä maahanmuuttoaalto — ei edustaja Aalto, vaan maahanmuuttoaalto — (Touko Aalto: Hyvä, että tarkensit!) ja se esimerkiksi tänä vuonna aiheuttaa yli miljardin kustannukset, kun otetaan se perinteinen maahanmuutto lisäksi huomioon. Niin kuin valtiovarainvaliokunnassa viime tiistaina todettiin, asiantuntija totesi, noin 1,1 miljardia tänä vuonna menee yksistään maahanmuuton kustannuksiin, sen byrokratian pyörittämiseen, mikä siitä syntyy. (Touko Aallon välihuuto) Eli sekin huomioon ottaen tämä velkaantumistahti on merkittävästi alhaisempi kuin oli edellisellä hallituskaudella. Nimittäin kuntien valtionosuuksien leikkausten johdosta, niin kuin Raimo Sailas kirjassaan toteaa, kunnat velkaantuivat 7 miljardia euroa teidän hallituskautenne aikana. Kun puhutaan rehellisesti, niin todellakin summat ovat aivan erilaiset, ja nyt siis julkisen velkaantumisen vauhti hidastuu (Touko Aalto: Laskee!) merkittävästi, todella merkittävästi, edustaja Aalto. Tutkikaa tarkkaan ne luvut, älkääkä jakako väärää tietoa. Arvoisa puhemies! Vihreitten vaihtoehtobudjetti tässä äsken käytiinkin läpi, ja totean, että se on kyllä karua luettavaa suomalaiselle elinkeinoelämälle, jonka toimintaedellytyksistä juuri nyt pitää pitää erityinen huoli, koska me tarvitsemme vientiä ja me tarvitsemme työtä ja me tarvitsemme kilpailukykyä eli kannattavaa elinkeinotoimintaa. (Ozan Yanarin välihuuto) Se on tässä hallituksen peruslinjana, mutta vihreitten linja on kyllä kaukana siitä, mikä voisi luoda Suomeen todella uusia, tuottavia työpaikkoja ja tätä kautta talouden nousua ja varoja myös sosiaaliturvan, perusturvan ja palvelujen parantamiseen, (Touko Aallon välihuuto) joka viime vaalikauden jäljiltä meni todella alas. Arvoisa puhemies! Se vihreistä. Muihin ei tässä ehdi puuttua, mutta sosialidemokraattien osalta totean, että he ajavat nyt rahoitusveroa. Vuosi sitten se oli pohjoismainen rahoitusvero. Nyt he ovat jättäneet sen pohjoismaisuuden pois, koska sitä tuli vähän arvosteltua silloin ja totesin, että milläs me saamme pohjoismaisen rahoitusveron, kun ei meidän valtamme riitä tällä eduskunnalla menemään Pohjanlahden tuolle puolen säätämään verolakeja. Tällä te olisitte keränneet tälle vuodelle muistaakseni 340 miljoonaa, nyt 270... (Ozan Yanar: Väärin muistettu!) — 230 miljoonaa. Tämäkin on täysin ilmassa oleva luku. Tuosta Sitrasta on jo paljon puhuttu. Onhan se tietysti mahtavaa, kun 50 vuotta sitten Sitra perustettiin Suomen itsenäisyyden juhlarahastoksi, eli se oli vuoden 67 juhlapäätös. Ja nyt te olisitte ajamassa sitä alas voimakkaasti. Se on käsittämätöntä tässä tilanteessa. (Olavi Ala-Nissilä: Sammon ryöstö!) Arvoisa puhemies! (Puhemies koputtaa) Moni asia jää käsittelemättä, mutta palataan asiaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-09T17:42:55,2016-11-09T17:48:08,Tarkistettu,1.1 2016_111_141,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tuosta maahanmuutosta: En olisi siitä puhunut, mutta kun edustaja Biaudet otti sen esille, niin pikkuisen mainitsen siitä. (Ozan Yanar: On yllätytty!) — Onko? — Tässä on kysymys haittamaahanmuutosta. Me tarvitsemme varmaan tänne maahanmuuttajia, jotka integroituvat tänne ja alkavat tekemään töitä ja laittavat kätensä työhön, emmekä heitä, jotka täällä sosiaaliturvalla rupeavat elämään. Siitä haittamaahanmuutosta vielä sillä tavalla, että kun tässä puhuttiin tasa-arvosta ja tästä, että mitenkä se ei toteudu, niin kannattaisi mennä sinne rajalle katsomaan, kun sieltä tulee 90 prosenttia miehiä tänne, ja soveltaa sitä tasa-arvoa siihen: 50 prosenttia naisia, 50 prosenttia miehiä, sillä sipuli, samalla tavalla kuin täällä kotimaassa. Ja otetaan huomioon vielä se, että Ilta-Sanomien uutisissa oli tällä tavalla, että ""naiset taistelevat Irakissa ja Syyriassa Isisiä vastaan"" — täällä miehet otetaan avosylin vastaan ja suurella sosiaaliturvalla aletaan niitä hyysäämään. Tämä on varmaan sitä sosialismia ja sen saavutuksia. (Ozan Yanar: Nostetaanko pakolaiskiintiö?) Arvoisa puhemies! (Ozan Yanarin välihuuto) — Minun puheenvuoroni on nyt. — Kehitysavusta sen verran nyt, kun siitä ollaan oppositiossa todettu, että sitä pitää korottaa, että minä olen samaa mieltä: kaikki ne resurssit, mitkä on laitettu tähän haittamaahanmuuttoon, laitetaan kehitysapuun ja perustetaan leiri tuonne Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään ilmastointeineen, koululaitoksineen, terveydenhuoltoineen. Me pystymme laittamaan ne kaikki, sinne jätetään kaikki se, mitä siellä on. Leiri sinne, ja sitten vielä, nyt kun täällä tehdään tämmöistä esimerkiksi — mikä se oli nimeltään tämä, kun valtiovalta tukee näitä, nyt se sana jäi... — Kuitenkin Afganistanissa on sotilasapua Suomi antanut... (Toimi Kankaanniemi: Rauhanturvaaja!) — Siis rauhanturvaajia, anteeksi. — Rauhanturvaajat sinne harjoittelemaan, että siellä pysyy rauha, Suomi omalta osaltaan, ja nämä kaikki ongelmat ovat silloin poissa. Tällä tavalla se pitäisi tehdä, ja silloin meillä on rauha täällä. Ja jos tänne maahanmuuttoa sitten halutaan, niin lähinnä kiinalaisia, thaimaalaisia, Filippiineiltä. He lähtevät heti töihin, heille kelpaa muuten se marjametsäkin. Sitten jos tuosta perintöverosta vielä, kun tänne ollaan tekemässä investointeja muun muassa metsäpuolelle paljon ja silloin on saatava puu liikkeelle: Kaupunkilaismaanomistajia, ‑metsänomistajia on suuri osa, yli 60 prosenttia, ainakin tällä hetkellä. No, ei se verotus sitä puukauppaa pistä tekemään — ei varmasti — eikä sukupolvenvaihdos, siihen verottaja iskee. Niiden puiden annetaan olla siellä lahoamassa ja koppiaisten syötävinä. Tietysti vihreät siitä tykkäävät hirveästi, jos koppiaiset saavat ruokaa, mutta ihmisistä ei kyllä välitetä. Elikkä puukauppa on saatava liikkeelle, ja se ei verottamalla lähde. Perintövero pois kokonaan. Sillä tavalla vanhat metsät, lahoavat metsät, saadaan teollisuuden käyttöön ja päästöt saadaan pienemmiksi, koska se vanha metsä tuottaa päästöjä, se ei ole hiilinielu. Nuori metsä, kasvava metsä, on sitä. Tässä on tämä opposition, SDP:n, varjobudjetti. Se on vähän niin kuin harakka tervatulla sillalla: ensin menee [Timo Harakka nousi seisomaan.] nokka maahan, (Naurua) ja sitten kun sen saa irti siitä, niin on pyrstö maassa, ja sitten taas keikahdetaan takaisin. Siinä ei yhtään edistysaskeleita tule, se on vain siinä sillalla, keikkuu koko ajan, ja se on sitä — sillä olisi varmaan hyvä nimikin — toveripopulismia. Se ei johda talouskasvuun. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-09T17:48:13,2016-11-09T17:53:15,Tarkistettu,1.1 2016_111_142,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin haluan kiittää kollegoita hyvistä ja varsin avaavista puheenvuoroista, mutta oikeastaan halusin tulla tänne puhumaan vaihtoehdoista, koska siitähän tänään on kysymys. Viime viikolla olimme Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Kööpenhaminassa, ja saimme nähdä siellä, miten muut Pohjoismaat tekevät työtä. Siellä oli aika monta meitä iloista edustajaa tutustumassa siihen, miten esimerkiksi Ruotsi, Tanska ja Norja menestyvät maina, (Toimi Kankaanniemi: Ne ei ole eurossa!) miten heillä työllisyys kehittyy, miten he osaavat investoida ja tehdä uusia isoja hankekokonaisuuksia. Siellä panostetaan tulevaisuuteen, tutkimukseen ja kehitykseen. Siellä ei koko ajan puhuta leikkaamisesta ja synkistellä, niin kuin me liian usein täällä teemme. Arvoisa puhemies! Kilpailukyky on paljon muutakin kuin palkkaa. Se on osaamista eli koulutusta. Se on liikenneyhteyksiä Suomesta ulkomaailmaan ja Suomen sisällä. Se on kilpailukykyistä rahoitusta yrityksille kasvaa ja kansainvälistyä. Miksi me emme puhu näistä kaikista elementeistä? Miksi tässäkin salissa aina se vastaus on vain palkka, palkka ja palkka? Arvoisa puhemies! Suomen hallitusta ja koko Suomen elinkeinoelämää vaivaa näköalattomuus ja uusien avauksien puute. Hallituksen elinkeinopolitiikka, kuten edustaja Hoskoselta olemme moneen kertaan kuulleet, kietoutuu aivan liikaa biotalouden ympärille. Meiltä puuttuvat aidosti ne globaalit kasvualat, ne alat, mitkä aidosti ovat monistettavissa vientiin ja sitä kautta vientituloiksi. Ei telakka-ala tai metsäala yksin meitä elätä, mutta valitettavasti edelleenkin olemme näiden alojen varassa. Mitä aiomme tehdä sähköisen liikenteen kanssa? Onko Suomi vain biotaloutta, biopolttoaineita samaan aikaan, kun muu maailma ja kaikki autonvalmistajat ovat muuttamassa itsensä kohti sähköistä maailmaa? Kun hallitusta kuuntelee, niin saattaa olla. Toivottavasti näin ei ole. Me ainakin oppositiossa teemme kaikkemme, että Suomi on jopa edelläkävijä sähköisessä liikenteessä. SDP osaa myös puhua tulevaisuudesta, digitalisaatiosta ja robotisaatiosta. SDP tietää, mitä tulevaisuuden vaatimukset ovat. Me vierailimme eduskuntaryhmän kanssa Uudenkaupungin autotehtaalla ja huomasimme sen, miten hyvin siellä on otettu vastaan robotisaatio ja digitalisaatio. Itse asiassa siellä on työvoimapula, ja ratkaisua etsitään Suomesta ja jopa siitä maahanmuutosta. Arvoisa puhemies! Kuten vaihtoehtobudjetissamme toteamme, meidän pitää tehdä brändi-Suomea ja sanoa ei bulkki-Suomelle, sille halpatyön Suomelle, mitä kohti olemme menossa. Suomalaista osaamista ei saa säästää hengiltä. Tekesin mukaan yrityksemme korjaavat vanhoja tuotteitaan mutta eivät tee uusia avauksia. Sama ongelma vaivaa myös hallitusta. Hallitus tekee pieniä liikkeitä, kun Suomen suunnanmuutos vaatii suurempia strategisia avauksia. (Toimi Kankaanniemen välihuuto) SDP:n vaihtoehtobudjetti pitää sisällään uusia avauksia. Nostan niistä nyt esille yhden, jota me kutsumme pohjoiseksi silkkitieksi. Täällä ollaan oltu huolissaan kuljetuskustannuksista, joten miksi me emme etunenässä rakentaisi yhteyttä Jäämerelle ja sitä kautta Aasian kasvaville markkinoille? Arvoisa puhemies! Aikooko hallitus nyt vihdoin aloittaa yhteyden rakentamisen Suomesta Jäämerelle?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-11-09T17:53:22,2016-11-09T17:58:30,Tarkistettu,1.1 2016_111_143,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemen pettymykseksi kävin tuossa juuri näyttämässä hänelle, että otsikkona on todellakin Pohjoismainen rahoitusvero. Tavoitteena siis on pohjoismainen malli. (Toimi Kankaanniemi: Saadaanko se ensi vuonna tuottamaan?) Se summakin on johdonmukaisesti sama vuoden 2017 budjetissa kuin tämän vuoden osalta. Arvoisa puhemies! Vähäosaisilta leikataan, mutta velkaantuminen ei vähene. Miten tässä näin kävi? Mihin nämä vähävaraisilta takavarikoidut rahat on käytetty? Kuten tänään olemme kuulleet, kolme iloista rosvoa ovat ne vieneet. Nämä kolme iloista rosvoa eivät viittaa hallituspuolueiden johtajiin tai muihinkaan ihmisiin vaan ovat leikillinen kielikuva kolmesta lakiesityksestä, jotka vain siirtävät lähes 200 miljoonaa euroa hallituspuolueiden eturyhmien taskuihin ilman mitään työllisyys- tai kasvuvaikutuksia. Nämä kolme lakia ovat niin sanottu yrittäjävähennys, perintö- ja lahjaveron alennus sekä metsälahjavähennys. Yrittäjävähennyksestä suurin osa päätyy kahteen ylimpään tuloluokkaan, 75 miljoonaa euroa. Tämä ei ole populismia, toisin kuin pääministeri totesi, vaan eduskunnan tietopalvelun laskelma. Nyt on tärkeää huomata tämä ydinasia. Eniten hyötyvät ne, jotka eivät edes kanna aitoa yrittäjäriskiä: apteekkarit, yksityislääkärit ja asianajajat toimivat asiantuntija-ammateissa mutta vain yrittäjämuodossa. Sen sijaan puolet vähennykseen oikeutetuista ansaitsee alle 10 000 euroa vuodessa, ja hyöty on vain joitakin euroja kuukaudessa. Se ei kannusta yhtään mihinkään. Kyllä se paljon parjattu SDP:n yrittäjille jakama suklaarasiakin on arvokkaampi. Sipilän hallitus on ollut myös hirmuinen pettymys pienyrittäjille, sadoilletuhansille suomalaisille ahkerille yrittäjille, joiden toimeentulo on tiukassa. 30 vuoden yrittäjäkokemuksella voin sanoa, että suuryritysten ja pienten yritysten edut eivät ole samat, joskus ne ovat jopa vastakkaiset. Siksi SDP on saanut vastakaikua pienyrittäjien keskuudessa tämän vuoden vaihtoehtobudjetin 120 miljoonan euron yrittäjäpaketillaan. Ensi vuoden vaihtoehtobudjetissa esitämme jälleen yksinyrittäjille palkkausvähennystä, kun palkataan avuksi ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä. Pienyrittäjien kaikkein yleisin toive on alv-velvollisuuden alarajan korottaminen 10 000 euron liikevaihdosta ylöspäin. SDP esittää epäonnistuneen yrittäjävähennyksen tilalle rajan nostamista 30 000 euroon. Yrittäjänaiset ajaa samaa uudistusta vielä voimakkaammin, 50 000 euroon. Yrittäjänaisten kannanotossa todetaan, että digiosaaminen ja korkean koulutustason tehtävät voivat nostaa pienet yritykset kasvuun. ""Jotta palvelualoilla toimivat pienet ja sivutoimiset yritykset saadaan kasvamaan, kansainvälistymään ja työllistämään, alvin alarajaa on nostettava."" Vastatkoot kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset nyt Yrittäjänaisille, miksi mieluummin annatte 120 miljoonaa sinne, missä tuota innostavaa kasvunnäkymää ei ole, vain rahoittamaan ennestään varakkaiden ulkomaanmatkoja. SDP on pienyrittäjän asialla. En nyt uskalla sanoa, että 95 prosenttia yrittäjistä hyötyy, mutta uskallan sanoa, että sadattuhannet yrittäjät hyötyvät SDP:n vaihtoehtobudjetista. Innostavia kasvunnäkymiä olemme esitelleet myös elinkeinopaketissamme, kuten edustaja Skinnari edellä kertoi. Kiertotalous, sähköinen liikenne, luovat alat, matkailu, markkinointi ja kaupallistaminen saavat 120 miljoonan euron investoinnin. Vaihtoehtobudjetissamme myös arktinen strategia pannaan vihdoin toimeen, kun hallituskin tyytyi viime kuussa vain toteamaan, että vuoden 2013 linjaukset ovat voimassa. Nyt on turha enää odottaa. Rahoitamme Jäämeren radan suunnittelutyön aloittamisen, vauhditamme Koillisväylän datakaapelia ja pohjoista sähkönsiirtoyhteyttä, jotta suomalaisen teollisuuden pullonkaula saataisiin vihdoin poistettua. Eivätkö pohjoisen mahdollisuudet kiinnosta lainkaan hallitusta? Sanat eivät toisin sanoen riitä, on ryhdyttävä tekoihin. 95 prosenttia palkansaajista hyötyy, 95 prosenttia eläkeläisistä hyötyy SDP:n veromallista. Lopultakaan veroaste ei nouse viimevuotisesta, kun verotusta käytetään aitona työkaluna. Se on vastuullista, kestävää ja tähtää tulevaisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-09T17:58:32,2016-11-09T18:03:18,Tarkistettu,1.1 2016_111_144,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä nyt on tänään kuunneltu näitä varjobudjetteja ja sitä, mitä iloa meille kaikille näistä olisi. Tästähän uutisoitiin eilen, että erityisesti tässä SDP:n varjobudjetissa on mennyt terminologia sekaisin veroasteiden ja verotaulukoiden välillä, ja tietysti nyt sitten jäävät mietityttämään itseäni nämä kaikki muut laskelmat, joissa on esimerkiksi todettu näistä tuloista, miten ne vaikuttavat, ja siitä, kuinka paljon budjetissa otetaan velkaa. Jää vähän semmoinen tunne, että voiko tähän luottaa, ihan aidosti, ovatko nämä muut luvut nyt oikein. Yksi asia, mitä peräänkuuluttaisin: Tuossa keväällä tuli SDP:n tämmöinen kotouttamisohjelma. Siellä oli muistaakseni 150 eri toimenpidettä. Kun keskusteltiin tässä muutamia kuukausia sitten, SDP kertoi, että he ottaisivat vähemmän velkaa kuin tämänhetkinen hallitus. Sitten kysyin siitä, että kun tätä heidän ohjelmaansa käsiteltiin keväällä julkisuudessa, he eivät kertoneet mitään kustannuksia tälle ohjelmalle, ja silloin sitten kerrottiin minulle, että odota tätä meidän vuoden 2016 varjobudjettiamme, että me esittelemme ne menorakenteet siellä. Minä nyt olenkin käynyt tämän läpi, ja ne eivät ole täällä. Että minä en nyt vieläkään tiedä. He kotouttavat meidän maahanmuuttajat, koska he haluavat lisää maahanmuuttoa, mutta täällä ei nyt ole sitten heidän 150 toimenpiteelleen minkääntyyppistä kustannuslaskelmaa. Minulle sanottiin, että minä olen vähän typerä ihminen, kun minä menen sitä vaatimaan viime syksyn varjobudjetin perusteella, ja nyt minä odotan sitten sitä laskelmaa. Miltä sivulta minä löydän sen laskelman, kiitos?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-09T18:03:26,2016-11-09T18:05:19,Tarkistettu,1.1 2016_111_145,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla olisi oppositiolle hyviä ja huonoja uutisia. Hyviä uutisia on siinä, että olen tosi iloinen, että te olette paneutuneet asioihin ja tehneet hyviä ehdotuksia ja esityksiä näissä varjobudjeteissanne. Mutta huonoja uutisia on sikäli, että ne eivät ole realistisia. SDP haaveilee. Vihreät ja vasemmistoliitto eivät elä todellisuudessa, kun lasketaan, kuinka nämä hyvät esitykset — hyviäkin esityksiä on joukossa — rahoitetaan. SDP:n varjobudjetissa kaavailtu yrittäjävähennyksen poisto olisi haitallinen suomalaisille pienyrittäjille. Tiedämme, että pienyrittäjillä on vähäiset mahdollisuudet verosuunnitteluun, joten yrittäjävähennyksen tuoman edun kompensoiminen olisi hankalaa. Tiedämme myös, että pienyrityksillä on merkittävä rooli työllistäjinä ja ylipäätänsä maamme hyvinvoinnin rakentajina. Heikentääkö SDP:n varjobudjetti pienyritysten, näitten yksinyrittäjien, mahdollisuutta kasvaa ja työllistää? Voin vastata, että kyllä. Täytyy huomioida, että myös nämä hyvin pienet yrittäjät, yhden hengen yritykset, saavat tämän 5 prosentin yrittäjävähennyksen. Se ei ole valtavan suuri, mutta se on hyvä suunta. SDP:n varjobudjetissa on myös muita ristiriitaisuuksia. Rinteen työllistämismallin väitetään tuottavan valtiolle 140—250 miljoonaa, mutta eduskunnan tietopalvelun mukaan — tietopalvelun, jota SDP:kin hyvin usein käyttää tietolähteenään — se kuitenkin kasvattaisi menoja 350 miljoonaa. Tämän toivat esille myös ministeri Lindström sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja, PS:n Terho. Arvoisa puhemies! Vihreiden varjobudjetissa kaavailemat 198 miljoonan euron lisäverorasite ja osinkoveron kiristäminen kurittavat kovalla kädellä suomalaisia pk-yrittäjiä ja teollisuuden kilpailukykyä. Lisäksi varjobudjetti haittaisi haja-asutusalueilla asuvien työssäkäyntiä. Näillä vesitettäisiin pitkälti uusien työpaikkojen luonti ja työn vastaanottamisen kannattavuus. Ei kovin rohkaisevia avauksia Suomen kilpailukykyä ja työllisyysasteen nostamista ajatellen. Lisäksi vihreiden kokonaisbudjetti on 183,6 miljoonaa hallituksen esitystä korkeampi. Otetaanko siis lisää velkaa? (Ozan Yanar: Kyllä! — Eduskunnasta: Ei oteta!) Edustaja Niinistöltä kysyisin — mutta hän ei varmaan ole paikalla enää: Äänestikö USA:n kansa väärin? Mielestäni vaali toimitettiin demokraattisesti Yhdysvalloissa, eikö vain? (Touko Aalto: Kyllä kyllä!) Ministeri Soini sanoi tähän liittyen, että nyt olisi tärkeää lähteä rakentavalle linjalle ja katsoa, että kun meillä on — tai ei meillä ole, vaan Yhdysvalloilla — uusi presidentti, niin yhteistyö pelaa jatkossakin. (Olavi Ala-Nissilä: Onko veljespuolue mennyt?) Edustaja Östman kristillisistä nosti vanhuspalvelut ja nämä hoitajamitoitukset vahvasti esille. Se on todella tärkeää. Minun — itsekin hoitoalalla olleena — täytyy sanoa, että meillä on niitä osastoja, joissa hoitajamitoituksen laskeminen, hoitajien vähentäminen, ei tule kuulonkaan, hoitajat eivät tule toimeen eivätkä pysty huolehtimaan tehtävistään, jos sitä lasketaan. Mutta olen käsittänyt niin, että se katsotaan paikkakohtaisesti, että näin ei tulisi käymään, että niillä osastoilla, jotka vaativat enemmän hoitajia, hoitajat pysyvät, hoitajamitoitus on ennallaan. Edustaja Skinnarille vielä: Itse olen sieltä autotehtaan läheltä kotoisin, ja muistan, että jo silloin joskus, kun Saabeja valmistettiin, isäkin Saabin osti. (Puhemies koputtaa) Hienoa, että tänä päivänä Ukin autotehtaalla menee hyvin. Toivottavasti kaikki suomalaiset pystyvät kotimaisia tuotteita tulevaisuudessakin ostamaan, myös lähiruokaa ja ruokatarvikkeita. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-11-09T18:05:26,2016-11-09T18:10:54,Tarkistettu,1.1 2016_111_146,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositiolta tarvitaan vaihtoehtoja. Meillä se todellakin perustuu siihen, että vaihtoehtomme on työllistävämpi, oikeudenmukaisempi ja taloudellisesti vastuullisempi. Siinä otetaan vähemmän velkaa. Olemme tehneet tämän teemalla ""kaikki mukaan"", koska meidän keskeinen huolemme on se, että tällä hetkellä hallituksen politiikka on sen kaltaista, että pieniltä osattomilta ihmisiltä leikataan ja sitten se suurempituloinen hyötyy näistä hallituksen päätöksistä. Siksi me haluamme kaikki mukaan. Me haluamme, että meillä on hyvä, kestävä toimeentulon mahdollisuus ihmisillä, ja me haluamme, että ihmisillä on töitä. Me haluamme myös, että palvelut pelaavat, vanhus saa hyvää hoivaa, pieni lapsi hyvän koulutuksen ja päivähoidon. Siltä varalta, kun aika usein käy niin, että kovasti näistä tiedetään mutta sitten käy ilmi, että näihin ei ole kauheasti tutustuttu, täältä heti alusta, tämän vaihtoehtobudjetin sisällysluettelosta, löytyy näitä keskeisiä painotuksia: ""Eriarvoistuva Suomi"", tiedätte kritiikin, sen äsken toistin, (Toimi Kankaanniemen välihuuto) ""SDP:n vaihtoehto: yhteinen Suomi"". Sitten meillä on näitä kokonaisuuksia, mitä me tarjoamme nyt hallitukselle, joista voi koppia ottaa. Toivottavasti mahdollisimman moni näistä esityksistä menisi läpi. Aiemminhan meidän vaihtoehtobudjetillamme on ollut merkitystä siinä suhteessa, että hallitus on erittäin monia hölmöjä päätöksiään perunut. Se on hyvä, että niitä on peruttu. Sen takia uskon, että tämä hallitus on historian paras todiste siitä, että oppositiostakin voi vaikuttaa. ""Fiksun kunnan"" osuudessa me käsittelemme muun muassa vanhuspalveluita, koulutusta, päivähoitoa. Emme tekisi niitä leikkauksia näille lasten saroille, vanhushoivaan, mitä hallitus tekee. Sitten meillä on täällä ihan uusi avaus myös siinä, että me puhumme ""harrastuslupauksesta"" eli lupauksesta sen suhteen, että joka ikisellä lapsella ja nuorella on oikeus harrastaa vanhempien rahapussiin katsomatta. Se on meistä tärkeä avaus. ""Suomi työlinjalle"": Se on vanha tuttu teema jo viime syksyltä. Olemme odottaneet siitä asti, kun hallitus muodostettiin, että tulisipa nyt niitä toimia työllisyyden edistämiseksi tässä ja nyt, mutta niitä emme ole nähneet. Niinpä olemme tarjonneet joukon mahdollisuuksia, mihin voisi tarttua, jotta Suomeen syntyisi enemmän työpaikkoja. ""Uusi kasvu käyntiin"": Tässä tarjoamme tällaiseen uuteen elinkeinopakettiin, joka katsoo tulevaisuuteen, 120 miljoonaa. Tiedän, että täällä aiemmin edustaja Skinnari ja kenties Harakkakin tästä puhuivat. Luulen Harakan keskittyneen myös verolinjaan. Mutta nimenomaisesti uutta kasvua tukien myös tuetaan sitä vientiteollisuutta, kun täällä kovasti sen perään kyseltiin. Vienti täytyy saada vetämään. Hallitus ei ole sen eteen tehnyt mitään, mutta täällä tarjoamme myös siihen mahdollisuuksia. (Olavi Ala-Nissilä: Kiky-sopimus muun muassa!) ""Voittajina 95 prosenttia suomalaisista"": Siitä varmasti kuulimme tuossa debatissa. Harmi oli se, että jos SDP tekee verovaihtoehdon, jossa 95 prosenttia palkansaajista ja eläkkeensaajista voittaa, niin siihen eivät suostu hallituspuolueet tarttumaan ja hädin tuskin saamme vastausta, miksi, miksi tämä oikeudenmukaisempi, järkevämpi linja ei kelpaisi. ""Osaava, turvallinen, kansainvälinen Suomi"": Tässä me perumme hallituksen aivan, voisinko sanoa, hullut leikkaukset koulutukseen. Joka ikinen talousasiantuntija on sitä mieltä, että tässä tilanteessa, kun tarvitsemme kasvua, osaamista, ei tule tehdä tällaisia koulutusleikkauksia. (Touko Aalto: Juuri näin!) Näin se vain on. Toivoisin, että tässä hallitus voisi jälleen kerran ottaa opposition äänen korviin ja perua näitä koulutusleikkauksia. ""Sukupolvien silta"" on meillä tällainen uusi avauskokonaisuus. Siinä me haluamme itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi tehdä joukon toimia, jotka ovat ikään kuin siltana sukupolvien yli. Näillä toimilla me haluamme kunnioittaa menneiden polvien hienoa työtä Suomen historian eteen ja tulevien polvien mahdollisuuksia lisätä. Tässä Sukupolvien silta ‑kappaleessa meillä esimerkiksi on avaus siitä, että jokaiselle nuorelle taataan kesäduuni — erittäin tärkeä juttu. Samoin haluamme, että kulttuuri kuuluu kaikille. Niinpä lähdemme siitä, että juhlavuonna museoiden juhlakuukautena joka ikiselle ihmiselle tarjottaisiin mahdollisuus mennä maksuttomasti, ilmaiseksi, museoon, museoon tutustumaan omiin juuriin. Nämä kaksi esimerkkiä, kun aika käy vähiin. (Puhemies koputtaa) Puhemies! Sen verran totean vielä, että lopusta löytyy ""Kaikki mukana"" ‑kohdasta nämä meidän suureemme: velkaannumme vähemmän, veroaste ei nouse jne. Tulonjakovaikutuksia, työllisyysvaikutuksia voi tarkistaa täältä. Taulukko-osuudesta löytyvät sitten menolisäyksemme ja tulovähennyksemme, (Puhemies koputtaa) jotkut jopa lisäyksiä niistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-09T18:11:01,2016-11-09T18:16:38,Tarkistettu,1.1 2016_111_147,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa herra puheenjohtaja! Tuolta ulkomailta tulen tähän keskusteluun mukaan, muutamin sanoin haluan kuitenkin kommentoida tärkeää keskustelua vaihtoehtobudjeteista, vaihtoehtotalousarvioista. Ehkä yleisenä kommenttina se, että kun edellisinä vuosina, edellisen hallituksen aikana, talous supistui kolmena vuonna peräjälkeen, nyt se kasvaa vähän, niin se liikkumavarahan on todella pieni. Näemme, että sellaisten todellisten rakenteellisten vaihtoehtojen esittäminen hallituksen talousarviossa vain ei ole mahdollista. SDP:n vaihtoehtobudjettia kun silmäilee, niin voi todeta, että edelleenkään ei ole rakenteellisia uudistuksia esimerkiksi työllisyyden hyväksi mukana. SDP lähtee siitä, että mitään leikkauksia ei tarvita eikä rakenteellisia uudistuksia, kumpiakaan, ja että verottamalla voidaan kuitenkin sitten hyvää vain turvata. Myöskin vaihtoehtobudjetti poikkeaa paljon siitä, mitä esititte ennen vaaleja, ja mehän olemme nähneet esimerkiksi tuolla Yhdysvalloissa, että puheet ennen vaaleja ja vaalien jälkeen ovat aika erilaisia. No, sitten pitkäkestoisia menoja rahoitetaan kertatuloilla. Hallituksella on sellainen politiikka, että se laittaa tasetta kyllä töihin, investointeihin, ja se on hyvä juttu, mutta — olemme edustaja Viitasen kanssa siellä Sitran hallintoneuvostossa — kyllä tämä Sitran ryöstö on hävytöntä. Sehän on perustettu todella Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi, ja kun me täytämme nyt 100 vuotta, niin sinä vuonna me ryöstäisimme tämän sammon, (Toimi Kankaanniemi: Häpeällistä!) 350 miljoonaa. Sehän tuottaa tuloa, ja se käyttää sen tulonsa, 30 miljoonaa, nimenomaan innovaatioiden, tulevaisuuden, hyväksi. Täällä talousvaliokunnan lausuntoa kun lukee, niin se tukee hyvin voimakkaasti Sitran työtä. Kannattaa tutustua. Minä pidän tätä hävyttömänä. No, sitten edustaja Viitanen tietää, että Suomen Pankki on osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää. Ei täältä eduskunnasta voida mennä sanomaan, että me tullaan teidän kassalle ja otetaan näin paljon rahaa. Se on Suomen Pankin oma päätös. Täytyy kunnioittaa keskuspankin itsenäisyyttä. Te varmaan tulette sitten pankkivaltuustossa esittämään, että käydään kupilla, (Pia Viitasen välihuuto) mutta se kylläkin on siis EU-säännösten vastaista. Sitrasta voisi puhua pitkäänkin. Vihreiden vaihtoehtobudjetin heikkous on siinä, että se tähän aikaan sopii hyvin huonosti, kun te lisäätte yrittäjien verotusta, te lisäätte teollisuuden verotusta ja te lisäätte työn vastaanottajan verotusta näillä leikkauksilla, joita kohdistuu siis työmatkakustannusten verovähennyskelpoisuuteen. Jostain näkökulmasta voidaan nähdä, että niissä on ehkä jotain vähän löysää, mutta se tapa, jota te esitätte, nimenomaan jälleen sopisi tähän aikaan erittäin huonosti. Työn vastaanottaminen tehdään entistä vaikeammaksi, kun ihmisten pitää kuitenkin liikkua työn perässä. (Toimi Kankaanniemen välihuuto) Näin ollen vihreiden talouslinja ei edistä sitä suurta tavoitetta hyvinvointiyhteiskunnan perustan vahvistamiseksi, että meidän työllisyysaste nousisi sen 110 000 työpaikkaa, mitä me välttämättä tarvitsemme. Digitalisaatio muuten puuttuu myöskin SDP:n vaihtoehtobudjetista. Siirtykää, edustaja Viitanen, tietoyhteiskuntaan — näin ystävällinen, etten sanoisi, huumorimielinen toive. Mutta digitalisaatio on iso asia työllisyyden ja peruspalvelujen turvaamisen kannalta, se on asia, jota ei ehkä huomioidakaan riittävästi esimerkiksi sote-uudistuksessa, kun ajatellaan, että ambulanssinpyörä olisi sitä nykyaikaa. Kyllä se on digitalisaatio, millä palveluja voidaan turvata. Sokeriverosta, huomaan, puhutaan myöskin. Jos se aiotaan tehdä, niin sitä ei yhdessä vuodessa tehdä, se on sen verran tekninen. Mutta kannattaa tietenkin se selvittää. Yhteenvetona voi todeta, että on hyvä, että on vaihtoehtobudjetteja, mutta että (Puhemies koputtaa) niissä kannattaa olla, arvoisa puhemies, tietenkin rehellinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-11-09T18:16:43,2016-11-09T18:22:09,Tarkistettu,1.1 2016_111_148,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,Otetaan tähän lyhyesti pari vastauspuheenvuoroa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_149,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On varmasti hyvä sanoa muutama sana tästä Sitrasta. Tuntuu siltä, että vaihtoehtobudjettimme on jälleen hyvin onnistunut rakenteeltaan, koska tapahtuu sama kuin edellisellä kerralla, kun vaihtoehtobudjettimme julkistimme: Hallituspuolueet eivät keksineet oikeastaan mitään muuta kritiikkiä kuin sen, että nyt Sitran tase otetaan töihin. Minä kysyin täällä, että miksei sitä voisi ottaa töihin, koska muistan keskustalaisen, silloisen oppositiojohtajan, Juha Sipilän puhuneen pitkään, että nyt taseet töihin, taseet töihin. No, nyt kun me pistämme taseita töihin ja otamme Sitran varsin, varsin mittavasta taseesta puolet tuottaviin investointeihin — kertaluonteisia tuloja voi käyttää kertaluonteisiin menoihin — niin tällaista laiskana makaavaa pääomaa keskusta ei halua käyttää, vaikka piti Sipilän mukaan pistää taseet töihin. Meidän ehdotuksemme on, (Puhemies koputtaa) että sillä muun muassa korjataan lasten homekouluja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-09T18:22:14,2016-11-09T18:23:23,Tarkistettu,1.1 2016_111_150,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vastauksena arvostamalleni kollegalle, edustaja Ala-Nissilälle: Tiedoksi se, että me esitämme näissä kilometrikorvauksissa korvausta. Se on tarkistamista siten, että korvaus kattaa aina kaikki — siis aivan kaikki — auton käytöstä aiheutuvat juoksevat kustannukset, mutta auton hankinnasta syntyviä kustannuksia korotetaan vain osittain. Tämän vuoden tasossa korvaus olisi seuraava: 10 000 kilometriin asti 35 senttiä per kilometri ja sen jälkeen 25 senttiä per kilometri. Ihmettelen sitä, oletteko sitäkin vastaan, että myönnetään yrittäjille huojennus ensimmäisen työntekijän palkan sivukuluihin ja mahdollistetaan sen kautta uuden työvoiman palkkaaminen. Se kuuluu osana vihreiden vaihtoehtobudjettiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-09T18:23:24,2016-11-09T18:24:20,Tarkistettu,1.1 2016_111_151,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuo on hyvä kuulla, että siellä on tällaisia positiivisiakin lähestymiskulmia yrittäjyyteen nähden, mutta kokonaisuutenahan teidän vaihtoehtobudjettinne kiristää yritysten verotusta, puhutaan sadoista miljoonista kuitenkin — ja kaikki verothan kiertyvät kuitenkin useimmiten meidän vientituotteidemme hintoihin. Edustaja Viitanen, kun te sanotte, että kertaluonteisia tuloja käytetään kertaluonteisiin menoihin, niin silloinhan se Sitran pääoma on syöty. Te syötte sen Sitran pääoman sinä vuonna, kun Suomi täyttää 100 vuotta. Sehän on nimenomaan Suomen tulevaisuuden, innovaatioiden, tutkimuksen, edistämiseksi, jota me juuri tarvitsemme. Sen pääomatuotto puolittuisi, jos sen taseesta otetaan puolet pois, ja se invalidisoituisi täysin. Minä pidän sitä — käytän tuollaista sanaa — hävyttömänä, arvoisa puhemies, mutta kyllä se vain sellaista on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-11-09T18:24:20,2016-11-09T18:25:20,Tarkistettu,1.1 2016_111_152,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,Nyt jatkamme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_153,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun edustaja Viitanen on paikalla, niin pyydän teiltä nyt vastausta tähän moneen kertaan täällä esitettyyn kysymykseen Rinteen mallin taloudellisista vaikutuksista. Teidän vaihtoehtobudjetissanne se on tuon parinsadan miljoonan luokkaa positiivinen, ja taas eduskunnan tietopalvelu, jota te esimerkiksi viime syksynä ja sen jälkeen olette mainostaneet kovasti, on laskenut, että se aiheuttaa kustannuksia eli menoja valtiolle 350 miljoonaa. Eli teidän vaihtoehtobudjetistanne putoaa 500—600 miljoonaa tällä tiedolla, mutta teillä varmaan on parempi tieto kuin eduskunnan tietopalvelulla. Mutta vastatkaa tähän. Autoveron osalta te esitätte, että peruttaisiin autoveron alennus. Meillä on valtiovarainvaliokunnassa lisäbudjetti, jossa lisätään tämän vuoden autoveron tuottoa 60 miljoonaa euroa. Se on aika merkittävää, ja merkittävä osa siitä tulee sen tähden, että autoveroa on alennettu. Autokauppa käy, se työllistää, siitä tulee monenlaisia veroja, mutta autoveron osuuskin on varsin positiivinen. Eli ei tämä teidän himoverottaminen ole välttämättä viisasta. Täällä on puhuttu koulutuksesta paljon. Vaalien edellä puheenjohtaja Rinne vaati 270 miljoonan euron leikkausta toisen asteen koulutukseen eli ammatilliseen koulutukseen, nyt te esitätte 270 miljoonan euron lisäystä siihen — aika käsittämätöntä epäjohdonmukaisuutta. Vielä kesäkuussa 2015, kun hallitusohjelmaa käsiteltiin, edustaja Rinne ilmoitti, että sosialidemokraatit haluavat 270 miljoonan euron leikkauksen toisen asteen koulutukseen. No, onneksi hallitus leikkaa vain 190 miljoonaa, (Leena Meri: Aikamoinen ero!) eli se on 80 miljoonaa vähemmän kuin te esititte. Mutta miksi tämmöinen epäjohdonmukaisuus, että tässä vaihdetaan etumerkkiä silloin tällöin? (Leena Meri: Nyt ollaan oppositiossa!) Tämä on kuitenkin vakava asia. Korkeakoulujen leikkauksista eli yliopistojen leikkauksista on paljon puhuttu. Valtiovarainvaliokunnassa oli kuultavana, toisessa asiassa kylläkin, professori Roope Uusitalo Jyväskylän yliopistosta, ja kysyin häneltä, miksi Jyväskylän yliopistossa ei ole näkyvissä ongelmia näiden rajujen leikkausten seurauksena, joita teki edellinen hallitus ja on tehnyt tämäkin hallitus. Tiedän, että Jyväskylän yliopistossa on tilat käyty tarkkaan läpi, saatu merkittävät säästöt, on yksiköitä yhdistetty, on saatu hallintoa tällä tavalla leikattua. On hankinnat pantu uusiksi, on näitä erilaisia hankkeita karsittu, niitä, jotka ovat olleet huonotuottoisia tai merkityksettömiä, kustannustehottomia. Henkilöstön osalta on käyty läpi hyvin tarkkaan kaikki tarpeet. Ja Jyväskylän yliopisto on näistä leikkauksista selvinnyt ilman, että koulutusta tai tutkimusta olisi heikennetty yhtään. Näinhän on vakuutettu suoraan yliopistolta, ja myös professori Uusitalo tämän sanoi, hän jopa sanoi, että viime vuodelta Jyväskylän yliopisto maksoi henkilöstölle bonusta hyvästä tuloksesta. Eli ei välttämättä olla sillä tiellä, mitä te täällä sanotte, näiltäkään osin. Kyllä yliopistomaailmassakin on mahdollisuuksia säästää, kun tehdään kaikissa yliopistoissa se prosessi, mikä Jyväskylässä tehtiin viisaasti, ilman että koulutus olisi kärsinyt. Arvoisa puhemies! Edustaja Rinne vaati 13. päivä lokakuuta eli kuukausi sitten täällä 1,5:tä miljardia euroa homekoulujen ynnä muiden homerakennusten korjauksiin. Miksi teidän vaihtoehtobudjetissanne on vain 100 miljoonaa? Vaaditaan ensin 1,5:tä miljardia ja sitten annetaankin 100 miljoonaa. Tämä on huijausta, anteeksi vaan, tai sanotaan, että se on ainakin hyvin epäjohdonmukaista. Yrittäjävähennyksen osalta vielä sanon, että todellakin, viime vaalikaudella te annoitte äärettömän voimakkaan alennuksen yhteisöveroon ja 420 apteekkaria sai tämän hyödyn yhtiömuotoisen apteekin toimintaan ja tuhat asianajajaa sai myös. Nyt annetaan muille yrittäjille sama tasavertainen asema, ja kun he saavat tämän 5 prosentin alennuksen, niin varmasti se vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen. Meillä on 131 proviisoria (Puhemies koputtaa) ja farmaseuttia työttömänä, heille saadaan töitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-09T18:25:24,2016-11-09T18:30:39,Tarkistettu,1.1 2016_111_154,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Nyt jatkamme puhujalistaa, ja P-painikkeella voi varata puheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_111_155,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on semmoinen asia, että talousasiat pitää saada kuntoon. Sieltä haetaan se kakku, mitä jaetaan, siitä olen monta kertaa puhunut. Tästä vihervasemmistolaisesta toveripopulismista. Se iso kuva on siitä, että... Kerron esimerkin, oli tämä nyt sitten totta tai ei mutta hyvin kuvaa sitä, minkälaisia nämä ovat. Kerrotaan, että Stalinin luokse aikanaan meni Churchill ja kysyi häneltä, että mitenkä sinä pystyt johtamaan ja hallitsemaan näin suurta valtakuntaa. Stalin sanoi — ikkunalaudalla oli linnunpoikanen — palvelijalle, että tuokaapa tänne se, otti sen käsiin, kyni kaikki karvat siitä pois ja pudotti jalkojen juureen. Tiedättekö, mihin meni? Stalinin jalkaan nojaamaan. Ja hän sanoi, että kun kansalta otetaan kaikki pois, niin se tulee ottajansa syliin. Ja näin tekee vihervasemmisto. Se pistää kätensä meidän taskuumme ja syö meidän laskuumme. Tästä talousasiasta vielä sen verran, että nyt kun on tilanne se, että valtio on näitten kaikkien rahoittaja, niin koulutuksen, sairaanhoidon ja mitä siihen julkiseen palveluun tulee, ja valtio köyhtyy koko ajan julkisella puolella — se velka, mikä otetaan, on suurimmaksi osaksi sinne — niin totta kai se joutuu leikkaamaan siitä, mitä se jakaa, kun ei ole jaettavaa. Tämä on yksinkertainen laskuoppi, siihen ei tarvita kreikkalaista laskutikkua, jolla huijataan ihmisiä. Jos nyt toimitaan niin kuin on toimittu tähän asti — viime kaudella 70 prosenttia yrityksistä oli jo lähtökuopissa, mistä mainitsin, siis aina kun Suomesta lähtee pois, on veroparatiisi edessä, joku edustaja on näinkin todennut — niin tämä on sitä vihervasemmistolaista politiikkaa, ja se on purrut loistavalla tavalla. Viime kaudella oli kolme vuotta alijäämäinen bkt, nyt se on pikkuhiljaa saatu nousemaan. Teillä on todella hyvä näyttö. Mutta tällä hallituksella on sellaiset otteet, mistä Biaudet sanoi, että mitä ne miesten otteet ovat — tarvitaan niitä miesten otteita eikä sitä vihervasemmistolaista toveripopulismia. Se kyllä puree siellä torin laidalla, kun kertoo, että nythän sinä olet työttömänä, kyllä minä järjestän tämän asian. Mutta millä tavalla? Meiltä vientiteollisuus on lähtenyt. Ja kuka siihen sosialismiin sijoittaa? Se ei tuota sille sijoittajalle mitään. Se on ihan sama, arvoisa puhemies, kuin jos minä menen edustaja Mölsän kanssa tuonne ryyppäämään, otan velkaa. (Naurua) Totta kai se vähän aikaa auttaa, viinakauppa saa verotuloja, taksimies ja niin edelleen, mutta se on vähän niin kuin pissaisi housuun, että se vähän aikaa lämmittää, mutta sitten tulee kylmä. Se velka tulee maksettavaksi. Nämä ovat niitä vasemmistolaisten lääkkeitä. Se on sitä populismia, jota tuolla puhutaan. Me teemme, me emme ole mitään populisteja, me teemme niin kuin sanotaan. Ja takkia eivät ole perussuomalaiset kääntäneet (Ozan Yanar: Ai ei?) — Ei yhtään kertaa. Ainoastaan edustaja Tolppanen on siitä esimerkki, muu porukka on pysynyt hyvin ruodussa. Ja kun tuolla oli keskustelua muun muassa siitä Kreikka-tukipaketista, siinähän te käänsitte takkianne. (Ozan Yanar: Tehän käänsitte!) Mutta siihen voin sanoa näin, että jos — Kankaanniemi antoi tämän esimerkin minulle, hyvä — sinä kiinnität vaikka kuolinpesäsi ja nimi on alla, sinä olet vastuussa siitä. Elikkä tuohon eurooppalaiseen tukipakettijärjestelmään kun on kiinnitys tehty, edellinen hallitus muuten sen teki, niin me olemme vielä siitä vastuussa. Se nimi on siellä alla, vaikka ei haluttaisikaan. (Puhemies koputtaa) — Kiitos. (Hälinää)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-09T18:30:45,2016-11-09T18:36:09,Tarkistettu,1.1 2016_111_156,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka tuolta nyt kuuluukin kovaa kommenttia tuosta edellisestä, edustaja Hakkaraisen puheenvuorosta, niin minusta se oli hyvä siinä mielessä, että kun kansalaiset kuuntelevat näitä meidän puheenvuorojamme ja me käytämme monesti aika monimutkaisia termejä, niin heidän on hirveän vaikea ymmärtää, mistä tässä on kysymys. Jos me puhumme jostain vakausmekanismeista, niin ei se kyllä tavalliselle ihmiselle hirveästi kerro, ja minusta oli hyvä, että edustaja Hakkarainen avasi sen tämmöisellä hyvällä esimerkillä. Jos se on edustaja Aallon mielestä populismia, että selittää asiat kansan kielellä, niin ehkä se sitten teille on. Mutta siirryn omaan puheenvuorooni, elikkä näistä varjobudjeteista, mitä tänään vaihtoehtobudjetteja esiteltiin, muutamia näkökohtia. Itse mietin asumistukia ja niitten korotuksia, joita SDP esittää. On hyvin yleisesti tiedetty, että kun asumistukea korotetaan, niin myös vuokrataso nousee. Elikkä sehän on niin kuin plus miinus nolla, ja ainoa, joka siitä hyötyy loppujen lopuksi, on vuokranantaja. No, tietysti se on nyt vähän kiusallinen aihe, kun VVO omistaa hyvin paljon asuntoja ja jakaa sitten ay-liikkeille näitä osinkoja. Ja valitettavasti on tosiasia, että esimerkiksi viime vaaleissa perhe Rinne sai yhteensä noin 50 000 euroa vaalitukea eri ammattiyhdistysliikkeiltä, hänen puolisonsa ja hän itse. Kyllä sen nyt jokainen tavallinen ihminen ymmärtää, että ne eivät ole mitään pikkurahoja, 50 000 euroa on ihan valtava rahamäärä. Moni muu meistä on ihan omilla rahoillaan vaalikampanjansa tehnyt, kuten itsekin — ja hyvillä mielin, koska silloin voin kokea, että minun ei tarvitse laulaa kenenkään lauluja, voin tehdä itsenäistä työtä ihmisten eteen. Samoin ihmettelen puhumista päivähoito-oikeudesta ja sen takaamisesta kaikille. Siis kaikilla on oikeus tällä hetkellä saada 20 tuntia viikossa tätä hoitoa plus tarveharkintaisena kaikille tunneille. Täällä puhuttiin syrjäytyneistä perheistä. Jos on tarveharkinta olemassa, niin meillä on ainakin Hyvinkään kaupungilla, jonka kaupunginhallituksessa olen, käyty tosi tarkkaan tämä läpi. Me nimittäin rajasimme sitä, mutta meillä tosin on kaupungilla semmoiset ohjeet, että jos perhe tarvitsee, niin hyvin matalalla kynnyksellä se arvioidaan. Ei taas aleta toistamaan näitä samoja virheitä, mistä täällä puheenvuoroja on haluttu käyttää. Edustaja Mäkipää toi hyvin esille tämän yrittäjävähennyksen. Täällä puhutaan apteekkareista — joo, mutta kun meillä Suomessa on muitakin yrittäjiä kuin apteekkarit, ei apteekkeja ihan niin paljon ole. Verohallinnon mukaan meillä on noin 176 000 elinkeinonharjoittajaa, joista 77 prosentilla — siis lähes 80 prosentilla — vuotuinen verotettava tuotto on alle 30 000 euroa. Kutsutteko te tätä rikkaiden tukemiseksi? He ovat yksinyrittäviä, näistä monetkin ihmiset, minä en ymmärrä tätä lainkaan. Minä en ollenkaan ymmärrä tätä. Minusta edustaja Kankaanniemi otti oikein hyvin esille tämän, että SDP haluaisi alentaa autoverotusta, vaikka se tuottaa meille tällä hetkellä enemmän (Toimi Kankaanniemi: Poistaa alennuksen!) — niin, poistaa sen — juuri sen, että kun se tuottaa meille tällä hetkellä todella hyvin, niin miksi sitä vilkastunutta tuottoa pitäisi saada tyrehdytettyä. Minusta se on aivan järjenvastaista suorastaan. Tosiaan nyt edustaja Viitanen esitteli tuota heidän ohjelmaansa, ja minä nyt jäin odottamaan... Muistatteko keskustelun, kun teiltä tuli se 150- tai 160-kohtainen kotouttamisohjelma, mistä me keskustelimme muutama kuukausi sitten, edustaja Viitanen ja edustaja Marin? Kun minä tivasin tästä teidän toimenpideohjelmastanne kulurakennetta, jota ei ollut silloin esittää myöskään julkisuudessa, niin millä sivulla siellä ovat ne kaikki kulut niistä 160 toimenpiteestä? Te lupasitte, että ne löytyvät tästä, ja te sanoitte, että minä olen vähän typerä, kun minä etsin niitä teidän viime vuoden budjetistanne. Mutta kertokaa minulle ystävällisesti sivu, missä te olette ne 160 toimenpiteen kulut laskeneet. Te lupasitte silloin täällä salissa, että ne tulevat löytymään. En ole löytänyt niitä. Ja vihreille haluaisin sanoa täällä, kun edustaja Niinistö otti hyvin vahvasti esille, että turvapaikkapäätökset ovat nykyisin niin julmettuja, että täältä eivät ihmiset saa enää turvapaikkaa, että meillä on tällä hetkellä samansuuntainen turvapaikkapolitiikka kuin EU:ssa. Ja sitten haluan edustaja Niinistölle muistuttaa — hän on jäsen perustuslakivaliokunnassa kuten minäkin — että kaikki lausunnot koskien ulkomaalaislain muutoksia on käyty läpi ja on todettu, että ne ovat perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukaisia, ja ne ovat olleet yksimielisiä lausuntoja. Ihmettelen, miksi edustaja Niinistö (Puhemies koputtaa) täällä sanoo aivan toisin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-09T18:36:13,2016-11-09T18:41:32,Tarkistettu,1.1 2016_111_157,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olin kirjoittanut puheen, mutta ajattelin, että yritän (Teuvo Hakkarainen: Se on paras puhe!) puhua ilman paperia, niin kuin edustaja Hakkarainenkin. Joskus olen sahurina itsekin vähän toiminut mutta en semmoisella ammattitaidolla kuin edustaja Hakkarainen. Puhemies! Tänään annoin itselleni kertoa, että yhdysvaltalaiset siellä eilen äänestivät sillä tavalla, että meillä Kuntien eläkevakuutuksen pörssisijoitukset putosivat miljardilla eurolla. Olemme globaalissa maailmassa, ja se, mitä tapahtuu toisella puolella maailmaa, vaikuttaa meidän talouselämäämme — jos nämä lukemat pitävät paikkansa, ja olemme tietysti seuranneet sitä, mitä pörssikursseissa muuallakin maailmassa tapahtuu. Eli se, mitä tapahtuu yhdellä puolella maailmaa, vaikuttaa siihen, miten talous lähtee kehittymään toisella puolella maailmaa. Sama ilmiöhän oli havaittavissa, kun brexit-äänestyksen tuloksena Britannian neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä tulos oli se, että Britannian olisi syytä lähteä eroamaan EU:sta. Samalla tavalla tämä herätti epäluottamusta talouselämässä ja pörssikurssit lähtivät laskuun — toki ovat siitä jo jonkin verran toipuneet, ja saattaa olla, että niin käy myös Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen, kun tilanne rauhoittuu ja tullaan vähän näkemään, mitä seurauksia käytännössä presidentin vaihtumisella ja koko hallinnon vaihtumisella siellä on. Joka tapauksessa olemme osa globaalia maailmaa, ja se vaikuttaa meidän talouteen. Nyt kun keskustellaan budjetista ja vaihtoehtobudjeteista, niin halusin tuoda tämän globaalin näkökulman tähän mukaan. On hyvin tärkeää, että otamme huomioon sen, mitä kansainvälisissä yhteyksissä näissä tilanteissa tapahtuu. Se, miksi Yhdysvalloissa kävi tässä presidentinvaaliäänestyksessä niin kuin kävi, on asia, joka meitä puhututtaa varmaan pitkään. On syytä analysoida, mitkä olivat niitä taustatekijöitä, jotka johtivat siihen, että monien mielestä yllättäen sitten valittiin tämäntyyppinen ehdokas kuin Trump, joka tulee täysin politiikan ulkopuolelta ja käyttää ruokotonta kieltä vaalityössään ja esiintyy... Täällä käytettiin sanaa ""hävytön"" toisessa yhteydessä, ja voin sanoa, että myös Yhdysvaltain uuden presidentin vaalikampanjassa esiintymistapa oli sen tyyppinen, josta voi ajoittain käyttää sanaa ""hävytön"". Vaalikampanja oli ennennäkemättömän likainen. Mutta mitä siellä on taustalla? Minusta ovat oikeassa ne, jotka puhuvat, että siellä poliittisen ja taloudellisen eliitin liittoutuminen oli mielikuvatasolla syntynyt niin vahvaksi, että niin sanottu tavallinen kansa — ehkä keskiluokka, alempi keskiluokka — koki, että poliittinen ja taloudellinen eliitti on jossakin hyvin kaukana eikä ymmärrä heidän elämäntilannettaan, kun työttömyys pitkittyy, kun työpaikat menevät alta, kun teollisuustyöpaikat lakkaavat olemasta. Ajattelen, että meidän täytyy tätä viestiä Suomessakin kuulla tarkkaan. Uskon, että perussuomalaisten taannoisessa vaalimenestyksessä, niin sanotussa jytkyssä, on osin kysymys ollut samasta, että meilläkin — vaikka meillä mittakaavat ovat paljon pienemmät ja meillä ei ole sen tyyppistä taloudellista eliittiä ja poliittista eliittiä kuin Yhdysvalloissa — on jokin kokemus siitä, on se sitten totta tai ei, että valtaeliitti on kaukana tavallisen kansan mielialoista ja tarpeista ja pettymyksistä ja toiveista, ja tämä kokemus synnytti sellaisen pohjan, jossa sitten erinomaisen taitava retorinen puhe, lupaukset ja vaihtoehdon tarjoaminen sille menolle, joka oli koettu siellä niin sanotun alemman keskiluokan piirissä epäoikeudenmukaiseksi, sai kaikupohjaa. Elikkä samantyyppisestä jytkystä, vaikka en pidä sitä hyvänä sanana, on kysymys tässä Yhdysvaltain Trumpin nousussa presidentinvirkaan. No, miksi puhun sosialidemokraattina tästä näkökulmasta? Haluan vain kuvata sitä, että minä uskon, että tämä — perussuomalaisetkin ovat nyt hallituspuolue, niin kuin meillä on tapana, että hallituksessa ollaan, myös oppositiosta käsin mennään sitten, kun se vuoro tulee — on myös meille vakava haaste ja myös ajatellen koko Eurooppaa ja EU:n kehitystä. Brexit-äänestyksen taustalla oli myös sellainen tilanne, jossa Britanniassa alempi keskiluokka ehkä koki hyvinkin, ja ehkä sitten Britannialle ominaisesti siellä saarella koettiin, että EU:hun on muodostunut sellainen taloudellinen, poliittinen eliitti, joka ei ymmärrä brittiläisten tarpeita, kysymyksiä, haasteita, ongelmia, pelkoja riittävästi, ja niin haluttiin muutosta siihen tilanteeseen, mikä on. Tuleeko se muutos — tuliko se Suomeen, kun perussuomalaiset pääsivät hallitukseen, sai jytkyn — se on tietysti kansalaisten ja äänestäjien arvioitavissa. Mutta joka tapauksessa, jos meillä kehitys jatkuu ja vahvistuu siihen suuntaan, että taloudellinen ja poliittinen eliitti etääntyy tavallisesta kansasta, silloin meillä (Puhemies koputtaa) voi tapahtua monenlaisia asioita. Sen takia on tärkeää keskustella näistä ja tärkeää, että se talouspolitiikka, jota hallitus vastuullisena hoitaa, vähentää tuloeroja, että se vähentää syrjäytymistä ja että voidaan kokea, että suomalaiset kulkevat yhtä jalkaa (Puhemies koputtaa) ja että ketään ei jätetä.",Varsinainen puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-11-09T18:41:36,2016-11-09T18:47:14,Tarkistettu,1.1 2016_111_158,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Inhimillisempi ote päätöksiin on kristillisdemokraattien peräänkuuluttama muutos, ja sen vuoksi ""Inhimillisempi Suomi vuonna 2017"" on myös meidän vaihtoehtobudjettimme otsikko. Mitä se tarkoittaa? Muun muassa sitä, että huolehtisimme toisistamme paremmin. Tiukan taloustilanteen maksumiehiksi ei pidä laittaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia, ja sen takia yksi vaatimuksemme on ollut ja on jatkossakin, että leikkaukset, jotka kohdistuvat kaikista heikko-osaisimpiin, tulisi perua, muun muassa leikkaukset, jotka kohdistuvat takuueläkkeisiin, vammaistukiin, lapsilisiin ja niin edelleen. Tämän illan aikana on monia asioita nostettu esiin, mutta yksi, mistä vähemmän on puhuttu, on meidän toiveemme ja pyrkimyksemme myös, että me kansalaiset olisimme terveempiä jatkossa. Eli on aika alkaa panostaa suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin, ei vain jo syntyneitä ongelmia korjaamalla vaan terveyttä ja hyvinvointia ennakoivasti vahvistamalla. Lapset, nuoret ja aikuisetkin ovat entistä ylipainoisempia. Muun muassa suunterveys on heikentynyt, ja sen vuoksi on järkevää toteuttaa tämä terveysperusteinen sokerivero, myös kannustaa, luoda mahdollisuuksia liikuntaan tietenkin, jotta saadaan elintapasairauksia kuriin. Mutta sitten sosiaali- ja terveydenhuollon, oikeuslaitoksen ja poliisin työmäärää helpottaa, mikäli alkoholinkulutusta saadaan hallintaan, ja sen vuoksi myös alkoholiveron korotus on perusteltua. Kaiken kaikkiaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tulisi olla semmoisena lähtökohtana ja loimilankana kaikessa päätöksenteossa. Se edesauttaisi paitsi nuorten ja lasten myös aikuisten ja työikäisten hyvinvointia, ja myös niitä tehokkaita työntekijöitä (Puhemies koputtaa) tulisi enemmän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-09T18:47:16,2016-11-09T18:49:23,Tarkistettu,1.1 2016_111_159,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todellakin aina syytä kurkistaa siihen, mitä ennen vaaleja on puhuttu, ja koska nyt aiheena ovat vaihtoehtobudjetit, minäpä täältä kaivoin perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin, jonka he ovat täällä tehneet ajatellen tätä vaalikautta. Perussuomalaiset esittävät muun muassa ammattikouluille plus 15 miljoonaa; nyt siis leikataan 190. Koulujen ryhmäkokojen pienentämiseen perussuomalaiset esittävät lisää plus 30 miljoonaa; nyt siis leikataan 30 miljoonaa. Vanhuspalveluiden parantamiseen perussuomalaiset esittävät plus 25 miljoonaa; nyt siis leikataan 70 miljoonaa. Ja kuinka ollakaan, vaikka kuulin täällä äsken vähän sen kaltaista kommenttia, että tämä Suomen Pankin tuloutuskin on väärin sosialidemokraateilta, niin perussuomalaiset olisivat täällä omassa vaihtoehdossaan tulouttamassa 100 miljoonaa Suomen Pankilta — SDP tulouttaisi 60 miljoonaa, niin että siinä olemme samoilla linjoilla, tosin hieman vaatimattomammassa määrin kuin perussuomalaiset ovat. Todettakoon vielä lopuksi näistä koulutusleikkauksista, kun edustaja Kankaanniemi niin kovasti oli sitä mieltä, että ne ovat viisaita tai ainakin jotakin sinnepäin. Jos te ette nyt usko SDP:tä, niin uskokaa ainakin sitten professoreja. Nimittäin tässä viitatun selvityksen mukaanhan yli 90 prosenttia professoreista pitää hallituksen yliopistopolitiikkaa erittäin epäonnistuneena tai ei ollenkaan onnistuneena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-09T18:49:24,2016-11-09T18:50:59,Tarkistettu,1.1 2016_111_160,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen katseli perussuomalaisten vaaliohjelmaa, ja minullakin on tässä sosialidemokraattien vaaliohjelma, jonka puheenjohtaja Rinne julkaisi 20.3.2015 eli kuukausi ennen vaaleja. SDP esitti 4 miljardin sopeutusta, miljardi veroilla ja 3 miljardia leikkauksilla. Niistä ei kyllä tässä vaihtoehtobudjetissa ole oikeastaan yhtään mitään, mitä silloin kansalle tarjositte. (Pia Viitasen välihuuto) — Te ilmoititte silloin, että 4 miljardin sopeutuksesta 3 miljardia pitäisi tehdä heti hallitustaipaleen alussa. Kyllä nyt ollaan varmaan siinä alussa, vähän jo myöhässäkin siitä. — Hallitus lähti toimimaan heti alussa, ja kun sai niin huonon perinnön teiltä, niin pani asiat pyörimään. Rinne esitti silloin myös 800 miljoonan euron säästöä kuntien valtionosuuksista indeksit puolittamalla. Tämä oli kyllä tietysti ihan ilmassa, koska ei 1,6 miljardin indeksikorotuksia tule neljässäkään vuodessa nykyisellä inflaatiotasolla, siitä tuo 800 miljoonaa olisi puolet. Eli tämä teidän vaaliohjelmanne oli täysin metsässä, ja onneksi sitä ei nyt ole sitten oltu toteuttamassa. Meillähän ei puhuttaisi hoitajamitoituksesta ollenkaan vaan puhuttaisiin hoitajien irtisanomisista, koska teidän kuntatalousohjelmanne on noin kaukana siitä, mikä on järkevää ja mahdollista tänä päivänä. Mitä te vastaatte EU-komissiolle, kun teidän vaihtoehtobudjettinne tulopuoli on täysin pettävällä pohjalla? Siellä on valtavan monta sellaista kohtaa, jotka eivät ole mitenkään realistisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-09T18:51:00,2016-11-09T18:52:58,Tarkistettu,1.1 2016_111_161,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kantolalle jatkaisin vähäsen, sen verran, että nyt kun tuli tuo Yhdysvaltojen vaalitulos, se kertoo jotakin meille. Sitä ennen rummutettiin koko ajan, kuinka Clinton voittaa — gallupit olivat sen kannalla, siellä olivat asiantuntijat, toimittajien torakkalauma oli siinä hyppimässä. Kaikki olivat sitä mieltä, että tämä Clinton voittaa, mutta kansa sanoi jotakin muuta. Elikkä tässä meillä on opittavaa. Meillä on näissä vanhoissa puolueissa semmoinen ongelma, että nuorisojärjestöissä kasvatetaan nuoria siihen politiikkaan, opetetaan puhumaan ja tekemään kaikki politiikkaa. Työtä ei ole kukaan tehnyt koskaan eikä sitä leipää hankkinut. Kyllä sitä osataan puhua. Minä uskoisin näin, kun täällä varsinkin vasemmistopuolelta osataan hyvin puhua, että jos vaikka puhelinpylvään lyö tuohon noin pystyyn ja kun aikansa jankuttaa sille, niin se polvistuu siihen. (Li Andersson: Mitenkäs se on Timo Soinin työhistoria?) Se on nimenomaan tämmöistä tämä... (Ozan Yanar: Niin, eikös teillä ollut nuorisopoliittinen järjestö?) — Ei, meillä ei... Kuule, minua ei ole opetettu koskaan puhumaan, minä olen opetellut tekemään töitä ja sitten joutunut täällä opettelemaan teidän kanssanne. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-09T18:52:58,2016-11-09T18:54:32,Tarkistettu,1.1 2016_111_162,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! No, en saanut sitä vastausta. Edustaja Viitanen ja Sanna Marin lupasivat minulle muutama kuukausi sitten, että tämä heidän keväällä julkaistu kotouttamisen ohjelmansa, ""Ongelmista ratkaisuihin"", 160 toimenpidettä, tulee löytymään täältä, kun minä typeryyksissäni menin kysymään sitä liian aikaisin. Edustaja Viitanen, kun äsken tuossa kävelin tähän, kysyin, millä sivulla se nyt on, kun te sanotte, että se löytyy täältä. Minä en saa vastausta, edustaja Viitanen katsoo vain toiseen suuntaan. (Pia Viitanen: En minä katsonut, vaan suoraan teihin!) Elikkä lopputulema on se, että sitä vastausta ei tule. Edustaja Viitanen, te ette laittaneet niitä kustannuksia tänne, vaikka te lupasitte. No, se siitä sitten. Mitä tulee työntekoon, niin itsekin olen 15-vuotiaasta asti tehnyt erilaista työtä, eli me nimenomaan olemme työtätekevien puolue. Makkaratehtaalla olen ollut ulkolähettinä ja monenlaista, eli töitä on tullut tehtyä. Yksityisyrittäjänä olen toiminut ja vastuullisia töitä tehnyt. Kyllä meidän puolueestamme löytyy työtätekeviä ihmisiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-09T18:54:32,2016-11-09T18:55:35,Tarkistettu,1.1 2016_111_163,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä olin ajatellut jo tässä vaiheessa lopettaa keskustelun, kun luulin, että sitä ei enää tämän jälkeen synny, ja käyttää rakentavan puheenvuoron, niin kuin debatin päätteeksi ryhmäpuheenjohtajamme Lindtman käytti. Eli siis kysehän on nyt siitä, että täällä on meidän vaihtoehtomme, joka demokratiassa kuuluu opposition tehdä, se on meidän oikeutemme, ja se on meidän velvollisuutemme. Meillä on täällä joukko lukemia. Te voitte ihan rauhassa tähän tutustua. (Leena Meri: Missä ovat ne toimenpideohjelmat?) Edustaja Kankaanniemi esimerkiksi oli viimekertaisen vaihtoehdon... (Leena Meren välihuuto) — Vuoteen ette ole sitä lukenut. Minä toivon, lukekaa tämä. Lukekaa tämä. (Välihuutoja) Ihan sama koskee teitä muita. Siitä olen hyvin kiitollinen, että te, arvoisat perussuomalaiset, olette kiinnostuneita meidän vaihtoehtobudjetistamme, koska täällä ei muita hallituspuolueita näy. Joka tapauksessa haluan kiittää tästä keskustelusta. (Leena Meri: Ei tule vastausta!) Haluan todeta, että täällä näitä lukuja löytyy, ja haluan todeta, että silloin kun ennen vaaleja puhutaan jotain, (Leena Meren välihuuto) niin on minusta oikein, että silloin myös vaalien jälkeen toteutetaan se politiikka. (Leena Meri: Lupasitte kaksi kuukautta sitten, että ne tulevat, mutta missä ne ovat?) Siksi me, puhemies, yritämme nyt... (Puhemies koputtaa) [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Puheenvuoro on edustaja Viitasella.] Niin minäkin luulin, mutta samapa tuo, samapa tuo. Täällä voidaan kokeilla duoakin, jos sen hyväksi näkee. — Mutta kuten sanottu, tästä eteenpäin minä toivon, että te tutustutte tähän ja käymme näiden lukujen pohjalta läpi niin SDP:n, vihreiden, kristillisdemokraattien, vasemmistoliiton kuin RKP:n vaihtoehtobudjetit, ja aina kun siteeraamme toinen toisiamme, niin tietäisimme sitten sen pohjan, koska viime syksystä jäi vähän sellainen kuva, että moneen kertaan sanottiin, että otatte enemmän velkaa — ei, vaan vähemmän. Eli pidetään ainakin nämä perusasiat sovittuna. Jos edustaja Merta tai ketä tahansa kiinnostaa, meillä on täällä muun muassa 100 miljoonan varaus arjen kipupisteisiin, sellaisiin menoihin, mitä me emme ole kaikkia vielä määritelleet, koska niitä matkan varrella löytyy, kun budjettiin on tottunut tutustumaan esimerkiksi valtiovarainvaliokunnassa, (Puhemies koputtaa) niitä emme pysty kaikkia edes ennakoimaan. Meillä on siellä myös hyvät varaukset määrittelemättömiin menoihin, 100 miljoonan verran. Jos emme olisi jättäneet sitä, meillä olisi liki puoli miljardia ylijäämäinen vaihtoehtobudjetti. (Puhemies koputtaa) Puhemies! Kuten sanottu, hyvässä hengessä mennään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-09T18:55:36,2016-11-09T18:57:57,Tarkistettu,1.1 2016_111_164,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! SDP on ollut hallituksessa niin kauan kuin minä muistan taaksepäin, ja tämä on nyt pitkästä aikaa eka kerta, kun te olette oppositiossa. (Pia Viitanen: Ei!) Jos teillä on niin valtavan hyvät systeemit, että te saatte talouden huippukuntoon, niin miksi te ette ole tehneet niitä toimenpiteitä? Terho kysyi täällä tätä monta kertaa, ja siihen ei tullut vastausta. Nyt kun te olette oppositiossa, niin te aina tuotte esiin eläkeläiset, lapsiperheet, vammaiset, sanotte, että hallitus tekee törkeitä tekoja eikä ajattele ollenkaan näitä ihmisiä, pienituloisia. Luuletteko te, SDP — Pia Viitanen, joka on täällä, voi varmaan vastata — että me tahallamme teemme jotakin sellaista, mikä on huonoa näille ryhmille? Emme todellakaan. Itsekin olen ollut 35 vuotta työelämässä, ennen kuin minä tulin tänne ja kansa äänesti edustajaksi, mistä minä olen tosi kiitollinen, ja olen nähnyt kaikennäköistä, niin että en varmaan olisi puolueessa, joka ei ajaisi myös pienten ihmisten asiaa, en todellakaan. Ei saa tehdä sellaista vaikutelmaa minun mielestäni ja olla niin populisti nyt oppositiossa, että kansa, joka katsoo näitä tilaisuuksia täällä istuntosalissa, luulee, että todella hallitus on niin mätä ja vain oppositio on se, (Pia Viitasen välihuuto) joka keksii loistavat keinot varjobudjeteillaan, kuinka Suomi laitetaan nousuun. Näin ei todella ole. Pitää olla realisti eikä tehdä näitä virtuaaliesityksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-11-09T18:57:58,2016-11-09T18:59:38,Tarkistettu,1.1 2016_111_165,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa, sosialidemokraatit olivat oppositiossa vaalikaudella 2007— viimeksi, ja sitten sen jälkeen vaalikaudella 2011— olimme hallituksessa, niin että kyllä tuo oppositiokokemus... (Ritva Elomaa: Sitä ennen!) Kun minä olen ollut eduskunnassa, minä olen enimmäkseen ollut oppositiossa, josta on vaikeampi vaikuttaa, niin kuin hyvin tiedätte. Edustaja Hakkarainen, jatkaisin vielä tuota Yhdysvaltojen problematiikan pohdintaa. Meillähän on hyvinkin erilainen systeemi Suomessa kuin Yhdysvalloissa. Kun siellä vaihtuu presidentti, koko hallinto vaihtuu. Siellä on demokraatit ja republikaanit, ja kun vaihtuu puolueen johto presidentin aseman myötä, niin silloin vaihtuu koko hallinto. Meillähän ministeriössä virkamiehet pääosin jatkavat, samat virkamiehet. Samoin kun meillä hallitus vaihtuu, niin uudessa hallituksessa on jokseenkin poikkeuksetta yksi tai useampia edellisen hallituksen hallituspuolueita. Meillä tämä jatkuvuus on toisenlaista kuin Yhdysvalloissa, ne käänteet eivät tapahdu samalla tavalla, ja sen takia joutuu sitten sovittelemaan toisten kanssa siellä hallituksessa yhteen niitä omia tavoitteitaan. Kukaan ei saa Suomessa, vaikka voittaa vaaleissa, yksin tavoitteitaan läpi, vaan kompromisseja joudutaan hakemaan. Mutta sitten olisin vähän surullinen ja huolestunut siitä, jos täällä meillä kansanedustajat eduskunnassa käyttävät sen tyyppisiä puheenvuoroja, joista heijastuu, että kansanedustajan työ ei olisi arvostettavaa työtä. Kyllä minä ajattelen, että tämä on yhdenlaista työtä, ja sitten Suomessa tehdään montaa muuta työtä: hoitajat tekevät, sahurit tekevät ja kuorma-autonkuljettajat tekevät työtä. Mutta kyllä minä pidän ihan rehellisenä työnä tätä poliitikon työtä ja pidän myös arvokkaana sitä, että meidän nuoriso lähtee mukaan poliittisiin järjestöihin ja opiskelee siellä yhteiskunnallisia kysymyksiä. (Li Anderssonin välihuuto) Heistä voi tulla hyviä kansanedustajia, jotka kykenevät ymmärtämään asioita ja kantamaan vastuuta täällä. Arvostakaamme nyt omaa työtämme myös täällä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-11-09T18:59:39,2016-11-09T19:01:30,Tarkistettu,1.1 2016_111_166,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä kiitän kaikkia viittä oppositiopuoluetta ja niiden eduskuntaryhmiä, jotka ovat tehneet vaihtoehtobudjettinsa. Se on vaativa työ. Taisin olla itse ensimmäisenä tekemässä silloisessa ryhmässä joskus 20 vuotta sitten vaihtoehtobudjetin, ja sen jälkeen sitä on tehty sitten joka syksy. Se on kova homma ja vaikea homma, koska ei ole sellaisia tietoja kuin on hallituksella ministeriöissä. Ongelma tässä nyt on ollut tälläkin kertaa — niin kuin vuosi sitten — se, että ainakin sosialidemokraatit julkistivat eilen päivällä tämän vaihtoehtobudjettinsa ja tänään sitten kello 14 alkoi tämä keskustelu. Viime yönä tuli hiukan katseltua Yhdysvaltain vaalejakin, (Pia Viitasen välihuuto) mutta ennen kaikkea eilen oli koko iltapäivä ja ilta kokouksia tuolla Kuntaliitossa, ja sitten tänään aamupäivä oli kokonaan kiinni. Ei kerta kaikkiaan ollut aikaa tutustua joka kohtaan, ja sen tähden tuli vähän vääriäkin tietoja, virheellisiä tietoja, tuossa annettua. Eli toivon, että sosialidemokraatitkin isona puolueena, jolla on ryhmässä vahva osaaminen, tuovat ensi vuonna ja jatkossa vaihtoehtobudjettinsa viikkoa ennen sitä istuntoa, jossa ne käsitellään. Edelleen totean: Edustaja Viitanen, te puhutte tästä velka-asiasta täysin väärin. Muistakaa nyt, että vertailu käydään kaikkien maiden välillä ja EU:ssa ja muualla julkisen velan osalta, ja meillä julkinen velka nyt vähenee tämän hallituksen aikana, kun se teidän aikananne kasvoi, ja on aivan eri lukemissa. Ja teiltä jäi vielä vastaamatta tämän Rinteen mallin... (Pia Viitasen välihuuto) — edustaja Viitanen, tämän Rinteen mallin — kustannuksiin liittyen, (Puhemies koputtaa) mikä on totuus Rinteen mallin osalta. Ja myöskin rahoitusveron osalta se, millä te saatte ensi vuodelle 230 miljoonaa rahoitusverolla tuottoa, (Puhemies koputtaa) on tietysti ilmassa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-09T19:01:32,2016-11-09T19:03:37,Tarkistettu,1.1 2016_111_167,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kun nyt päätettiin julkiseen talouteen tämä keskustelu, niin sanon, että nimenomaisesti eduskunnan tietopalvelun mukaan 15 000 henkilön työllistyminen työllistymissetelin avulla tasapainottaisi julkista taloutta 140—250 miljoonaa euroa. Tästä tulevat ne kerrannaisvaikutukset, paljonko verotuloja sitten tulee lisää tai paljonko työttömyysturvamenoja tulee vähemmän ja niin poispäin. Nämä ovat niitä laskelmia, ja minä nyt toivon, että luotetaan näihin eduskunnan tietopalvelun lukuihin. Minusta se oli oikeastaan aika hassuakin, että pääministeri tänään totesi, että eduskunnan tietopalvelun laskelmat olisivat populistisia. Ymmärrän, että tietenkään oppositiopuolueen tehtävä ei ole olla populistinen, kuten esimerkiksi perussuomalaiset eivät tietenkään viime kaudella olleet. (Toimi Kankaanniemen välihuuto) Mutta tosiaan, edustaja Kankaanniemi, kun minä jotenkin ehkä historiasta muistan, viimeksi kuluneen vuoden historiasta, että aika monta kertaa palataan vielä näihin opposition vaihtoehtobudjetteihin — eikö näin, emmekö ole täällä aika monena iltana viettäneet aikaa ja keskustelleet näistä? — nyt olisi oiva hetki ihan rauhassa, sitten kun nämä presidentinvaalit ovat ohi — ymmärrän hyvin, että se saattaa olla hieman, mutta vain hieman, kiinnostavampi kuin SDP:n vaihtoehtobudjetti (Toimi Kankaanniemi: Ei, ei toki!) — lukea tämä läpi, tutustutte, niin että sellaiset perusasiat omaksutaan, ja toivon, että sitten käydään sitä rakentavaa keskustelua, ei väärillä vaan oikeilla luvuilla. Ja, puhemies, sen verran haluan sanoa, että meidän vaihtoehtomme ydin on ""kaikki mukaan"". Se lähtee siis siitä, että me haluamme lisää työpaikkoja ja tarjoamme konkreettisia keinoja, joilla niitä tulisi. Se voi liittyä investointeihin, tähän Rinteen työllistymisseteliin, uuteen tulevaisuuden elinkeinopakettiin. Me haluamme tarjota tämän valikon. Samoin sitten se oikeudenmukaisempi veroratkaisu muodostaa meillä tämän ""kaikki mukaan"" ‑yhteiskunnan perustan. Ja samaan aikaan haluamme myös palvelupuolella (Puhemies koputtaa) tarjota hyvät palvelut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-09T19:03:38,2016-11-09T19:05:44,Tarkistettu,1.1 2016_111_168,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan tuohon, mistä Kantola puhui, että arvostetaan tätä työtä. Kyllä minä arvostan tätä työtä, ei siitä pääse mihinkään, ja tosissani yritän sitä tehdä, mitä minulle on annettu. Mutta kun se on niin, että jos on lusikalla annettu, niin ei kapustalla voi vaatia. Tämä siksi, että jos täältä tulee kavereita esimerkiksi sahalle — taikka sille alalle, mitä minä osaan — niin minä olen aivan varma, että vaikka minä kaksitoista kertaa kierrän sen kaverin kanssa ympäri, se ei vieläkään ymmärrä, mitä on tapahtunut. Siis sama juttu, kun tuolta tulee tänne. Nyt kun opetetaan täällä... Minulle esimerkiksi oli hirmuisen vaikeaa sopeutuminen tähän — kaikki osasivat niin hienosti ja fiksusti puhua ja semmoisia sanankäänteitä, että ei niistä ymmärtänyt oikein mitään. Siis on mahdollisuus, niin Amerikassa kuin täälläkin, että kasvetaan sen kansan ulkopuolelle, tulee tämä eliitti, joka täällä elää ja puhuu näitä omia juttujaan, joista kansa, tavallinen kansa, ei ymmärrä yhtään mitään. Ja siinä on varmasti, niin kuin edustaja Kantola sanoi, yksi ongelma. Se on todellinen ongelma. Minä onneksi olen jo niin vanha, että minä en opikaan sitä kapulakieltä ja sitä, mitä täällä yleensä käytetään. Minä puhun näillä omilla sanoilla, tuomitaan siitä tai ei. Sitten siinä on vielä semmoinen asia, että kun tulee tuolta yli viisikymppinen äijä, joka on ollut ikänsä töissä, niin media ja kaikki vaativat sen saman siltä kuin esimerkiksi Kankaanniemeltä, Pekkariselta, Kanervalta. Sama vaaditaan, vaikka ei ole, mitä antaa, ja sitten tulee se leima, minkä media antaa. Se lyö sen leiman kyllä ihan varmasti, ja sitä saa sitten kantaa joka töppäyksestä, joka askelvirheestä. (Puhemies koputtaa) Se vikapartio on kyllä kimpussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-09T19:05:46,2016-11-09T19:07:53,Tarkistettu,1.1 2016_111_169,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2017>>>Keskustelualoite KA 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vain lyhyesti kommentoida edustaja Hakkaraiselle, että kyllä se minusta on ensisijaisesti edustajasta kiinni, kuinka hyvin ja paljon viettää aikaa esimerkiksi siinä kansan parissa ja miten tämä laitos ja tämä paikka täällä meihin kaikkiin vaikuttaa. Kyllä me tiedämme, että Suomessa on paljon hyviä poliitikkoja, jotka ovat ensin opiskelleet esimerkiksi maistereiksi ja sitten suoraan siirtyneet puo-lueen leipiin töihin ja ovat vuosikausia tehneet töitä eduskunnassa. Yksi sellainen edustaja on teidän oman puolueenne puheenjohtaja Timo Soini, joka minun käsitykseni mukaan on ollut nimenomaan puolueessa töissä lähes koko työuransa, ja täällä hän työskentelee edelleen meidän muiden edustajien tavoin. Emmeköhän me voi pysyä asiassa tästä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-09T19:07:54,2016-11-09T19:08:40,Tarkistettu,1.1 2016_111_170,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi yliopistolain 75 §:n 3 momentin ja 92 a §:n kumoamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite LA 78/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_111_171,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi yliopistolain 75 §:n 3 momentin ja 92 a §:n kumoamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite LA 78/2016 vp," Arvoisa puhemies! En ollut ihan varma siitä, mikä tämä käytäntö on ollut, onko näitä lakialoitteita ollut tapana tässä kohdin enää sen kummemmin esitellä, mutta kun ehdin varata tuon puheenvuoron, niin ehkä nyt sitten ihan lyhyesti totean, että tämähän on yksi näistä yliopistoihin kohdistuvista leikkauksista, jotka kohdistuvat sekä Helsingin yliopistoon että Itä-Suomen yliopistoon. Näissä suurissa koulutusleikkauksissa, vaikka tämä summa sinänsä ei ole kuin reilu 31 miljoonaa, tällä on tietysti siinä kaikessa kokonaisuudessa iso merkitys, varsinkin Helsingin yliopiston osalta, johon kohdistuu hyvinkin myös suhteellisesti aika iso osuus näistä yliopistoon kohdistuvista leikkauksista tätä kautta. Tällä esityksellä me haluamme jatkaa sitä linjaa, kun vihreä eduskuntaryhmä omassa vaihtoehtobudjetissaan torjuu kaikki koulutukseen kohdistuvat leikkaukset.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+14.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-09T19:11:03,2016-11-09T19:12:07,Tarkistettu,1.1 2016_111_172,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi tuloverolain 58 §:n muuttamisesta ja 58 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite LA 80/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_111_173,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi tuloverolain 58 §:n muuttamisesta ja 58 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite LA 80/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tekemässäni laki-aloitteessa toteutetaan vihreiden vaihtoehtobudjetin yksi valtiontaloutta kohentava toimi. Toimi on taloustieteilijöiden laajasti suosittelema ja ilokseni osittain sellainen, johon hallituskin on jonkin verran ryhtynyt mutta ei riittävällä innolla. Lakialoitteessa ehdotetaan, että asuntovelan korkovähennyksestä luovuttaisiin vaalikauden aikana kokonaan. Argumentteja tälle on monia, luettelen pari nopeasti: Ensinnäkin, minusta on tärkeää, että vuokra- ja omistusasujia kohdeltaisiin verotuksen kannalta reilusti eli samalla tavalla. Toiseksi, yleensä hyvä ohjenuora verotusjärjestelmän suunnittelussa on pitää homma täsmälleen niin yksinkertaisena kuin mahdollista verotuksen tavoitteiden kannalta. Omistusasumisen liiallinen tukeminen on väärä tavoite, eli yksinkertaistaminen tässä olisi paikallaan. Korkojen vähennysoikeutta on kavennettu asteittain viime vaalikaudelta alkaen, ja vuonna 2017 eli ensi vuonna asuntovelan koroista on vähennyskelpoista 45 prosenttia. Eduskunnan tietopalvelun mukaan korkovähennyksen laskeminen 30 prosenttiin ensi vuonna lisäisi verotuloja 24 miljoonaa euroa. Minusta tämän vauhdin kiristäminen olisi siis paikallaan, eli 2017 prosentti olisi 30 ja 2018 voisi olla 15, ja sitten 2019 voisimme poistaa koko poikkeuksen laista. Hallitus tosiaan etenee tässä hitaammin eikä saa tätä hommaa maaliin tämän vaalikauden aikana. Kiristämällä tahtia asuntovelan korkovähennyksen poistamisessa saisimme hiukan lisää liikkumavaraa ja voisimme jättää vaikkapa osan koulutusleikkauksista tai tutkimuksen leikkauksista tekemättä. Minusta tämä olisi vastuullinen ja talouskasvua tukeva valinta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+17.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-11-09T19:13:11,2016-11-09T19:15:34,Tarkistettu,1.1 2016_111_174,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi perustulokokeilusta>>>Lakialoite LA 103/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_111_175,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi perustulokokeilusta>>>Lakialoite LA 103/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Politiikka on siitä erikoista, että joskus jotkut asiat, joita on pitänyt todella pitkään esillä ja joista on puhunut paljon ja joista on erilaisia malleja esittänyt — niin kuin vihreät ovat perustulon osalta jo parikymmentä vuotta kehitelleet tätä ideaa — saattavat liikahtaa eteenpäin silloin, kun ei itse ole edes hallitusvastuussa, kuten tässä tapauksessa, kun hallitus on päättänyt tehdä perustulokokeilun. Olemme tietysti hyvin iloisia siitä, että tämä esittämämme ajatus on saanut nyt niin laajasti tukea, että jopa silloin, kun itse emme ole hallituksessa, sitä kokeillaan. Mutta meillä tähän kokeiluun sisältyy sellainen huoli, että toivoisimme, että kun tämä kokeilu tehdään, niin se tehtäisiin kunnolla, jotta me voimme aidosti nähdä, mitä vaikutuksia perustulolla olisi. Tiedämme, että työelämä on muuttunut yhä pirstaloituneemmaksi. Tiedämme, että meidän sosiaaliturvajärjestelmämme on hyvin monimutkainen ja se antaa lukuisia erilaisia kannusteloukkuja, ja tämän kaiken yhteensovittamiseksi perustulo voisi olla aivan ideaalinen ratkaisu. Nyt kuitenkin tähän hallituksen kokeiluun otetaan mukaan vain pelkästään työmarkkinatuen saajat, ja tästä jäävät nyt pois tavallaan ne elementit, joita perustulolla tavoitellaan. Tämä on oikeastaan nyt vain tämmöinen byrokratian purkamiskokeilu näille työmarkkinatuella oleville, ja tästä puuttuvat ja tässä eivät tule näkymään ne dynaamiset vaikutukset, mitä saisimme sellaisella perustulolla, joka kohdistuisi laajempaan joukkoon ihmisiä. Sen takia me olemme ehdottaneet, että tähän otettaisiin mukaan enemmän ihmisiä ja kokeilua myös jatkettaisiin vuodella kauemmin kuin mitä hallitus ehdottaa. Ja tähän ehdotamme nyt sitten 10 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta, joten tämä kaksivuotinen kokeilu laajentuisi kolmivuotiseksi ja siihen tulisi mukaan myös pienituloisia palkansaajia, pienituloisia yrittäjiä, freelancereita, itsensätyöllistäjiä. Olisi myös äärimmäisen tärkeää, että tähän kokeiluun, josta nyt jää puuttumaan verotus-elementti, lisättäisiin se. Nyt tässä hallituksen kokeilussa on ajatuksena se, että jos jotain lisäansiota tämän perustulon päälle kerättäisiin, niin siihen ei kohdistu verotusta, ja tämähän tarkoittaa sitä, että kokeilun kustannuksista tulee valtavan kalliit ja se ei kerro sitä totuutta, mitä perustulolla haetaan. Siksi olisi erittäin keskeistä saada kokeilussa kerättävät verot palautettua tähän kokeilubudjettiin. Silloin kokeiltava järjestelmä muistuttaisi enemmän todellista perustuloa ja näyttäisi myös sen, mikä sen hinta on, ja silloin voitaisiin aidosti arvioida sitä, olisiko se toteuttamiskelpoinen myös taloudellisesta näkökulmasta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+18.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-09T19:15:56,2016-11-09T19:19:50,Tarkistettu,1.1 2016_111_176,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi työsopimuslain 1 luvun 1 § :n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 64/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_111_177,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi työsopimuslain 1 luvun 1 § :n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 64/2016 vp," Arvoisa puhemies! Yrittäjämuotoisen työn yleistyminen on yksi työelämän tulevaisuuden isoista trendeistä. Suomessa on tällä hetkellä yli 180 000 itsensätyöllistäjää, ja määrä on kasvussa. Polut itsensätyöllistämiseen ovat moninaiset. Monille itsensätyöllistämisen vetovoima on vapaudessa päättää itsenäisesti omista töistään ja niiden organisoimisesta sekä työskentelytavoista, ‑ajoista ja ‑paikoista. Ilmiössä on kuitenkin myös varjopuolensa. Monella alalla on myös yleistynyt ilmiö, jossa riski ulkoistetaan palkansaajilta yrittäjän statuksella työskenteleville. Tilastokeskus hahmotti vuonna 2014 tekemässään laajassa kyselytutkimuksessa eri itsensätyöllistäjien asemaa. Valtaosa itsensätyöllistäjistä on tyytyväisiä työskentelyyn ilman palkkatyösuhdetta. Noin viidennes itsensätyöllistäjistä on kuitenkin niitä kuuluisia pakkoyrittäjiä eli ihmisiä, jotka tekisivät mieluummin palkkatyötä. Erityisesti media- ja kulttuurialalla töitä teetetään freelancereilla. Toimeksiantajat selviävät ilman työnantajavelvoitteita, ja freelancerit vastaavat itse niin työnsä hinnoittelusta kuin omasta eläkevakuutuksestaan. Kulttuurialan ammattilaisista yli puolet ilmoittaa ryhtyneensä itsensätyöllistäjäksi, koska palkkatyötä ei ole ollut tarjolla ja yrittäjyys tarjosi väylän työllistyä. Samoin itsensätyöllistäjien joukosta löytyvät ne yrittäjiksi ulkoistetut, joiden entinen työnantaja on ilmoittanut haluavansa jatkossa ostaa ennen palkkatyönä tehdyn työn yrittäjätyönä. Erityisen yleistä tämä on rakennus-, kuljetus- ja teollisuusalalla. Tämä on samalla työnantajalle keino halpuuttaa työtä, kun kustannusvastuu työnantajavelvoitteista siirtyy työn suorittajalle. Usein työn sisältö on kuitenkin sama kuin toimeksiantajan omilla työntekijöillä. Koska itsensätyöllistäjät ovat moninainen joukko, edellyttää itsensätyöllistäjän aseman parantaminen monenlaisia toimenpiteitä. Keskeisiä epäkohtia ovat työn alihinnoittelu sekä sosiaali- ja eläketurvan epäkohdat. Vasemmistoliitto on tänä syksynä julkaissut laajan kokonaisuuden toimenpiteitä itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi. Haluamme mahdollistaa kollektiivisen järjestäytymisen Tanskan mallin mukaisesti. Haluamme nostaa arvonlisäveron alarajan, ottaa käyttöön yhdistelmävakuutuksen, työttömyysturvan ennakkopäätösjärjestelmän sekä laajentaa työttömyysturvan 300 euron suojaosuuden koskemaan myöskin yrittäjiä. Mutta on yksi itsensätyöllistäjien joukko, jonka aseman parantamiseen on mahdollista puuttua tässä esitetyn lakimuutoksen kautta. Tässä lakialoitteessa esitetään työsopimuslain laajentamista, jotta sen soveltamisalaan nostetaan myös näennäisesti itsenäisen palvelun tekijät eli palkansaajaan rinnastettavassa asemassa työskentelevät itsensätyöllistäjät. Keitä he sitten ovat? He ovat itsensätyöllistäjiä tai yrittäjiksi ulkoistettuja, jotka työskentelevät palkansaajien tavoin mutta ilman työsuhteen tuomaa turvaa ja määrättyä palkkatasoa. He voivat olla esimerkiksi vain yhdelle isolle asiakkaalle siivoustöitä myyvä myyjä, samalle mediatalolle jatkuvasti juttuja kirjoittava freelancer tai samalle tilaajalle toimeksiantosopimuksella ruoan kotiinkuljetuksia tekevä kuski. Lakialoitteessa palkansaajaan rinnastettavalla itsensätyöllistäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka asemansa vuoksi rinnastuu työntekijään ja jolla on vain muutama toimeksiantaja sekä vähäinen taloudellinen ja kaupallinen riski ja jonka työn sisältö vastaa toimeksiantajayrityksen työsuhteessa olevien työntekijöiden työn sisältöä. Kaikkien näiden ehtojen on täytyttävä. Kyse on siis juuri niistä tilanteista, joissa työnantaja pyrkii tietoisesti välttämään työnantajavastuita ja halpuuttamaan työtä ulkoistamalla riskit. Aloitteessa yhdellä työnantajalla tarkoitetaan myös laajempaa yrityskokonaisuutta, jota esimerkiksi media-alalla edustavat kaikki saman konsernin, kuten Alma Median tai Lännen Median, omistamat yhtiöt. Tässä sovellettaisiin samaa yhteisön käsitettä kuin työsopimuslain työnantajan työntarjoamisvelvollisuutta koskevassa säännöksessä. Tässä säännöksessä yhteisöön kuuluvalla työnantajalla tarkoitetaan sitä, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasioissa määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai yhteisössä omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä ongelman ratkaiseminen edellyttää työsuhteen tunnusmerkistön uudelleenarviointia siten, että niihin itsensätyöllistäjiin, jotka rinnastuvat työntekijään, sovelletaan työlainsäädäntöä. Tällöin heillä olisi oikeus työterveydenhuoltoon, vuosilomaan, työttömyysturvaan ja niin edelleen samalla tavalla kuin työsuhteessa olevalla työntekijällä. Heillä olisi myös oikeus tehdä työehtosopimuksia. Arvoisa puhemies! Itsensätyöllistäjien asemasta on puhuttu Suomessa paljon ja pitkään. Lukuisia selvityksiä on tehty, ja lukuisat työryhmät ovat asiaa pohtineet, mutta todella vähäisiä muutoksia on saatu aikaan. Nyt on korkea aika ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin. Työttömyysturvaan ja eläketurvaan tehtävien muutosten lisäksi tulee puuttua mekanismeihin, jotka liittyvät työn hinnoitteluun. Yrittäjämuotoisesti työskenteleville itsensätyöllistäjille kollektiivisen järjestäytymisen mahdollistaminen olisi keskeinen keino puuttua työn alihinnoitteluun. Palkansaajaan verrattavien itsensätyöllistäjien kohdalla se tapahtuu parhaiten työsopimuslain tunnusmerkistöä laajentamalla.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+19.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-09T19:20:14,2016-11-09T19:26:55,Tarkistettu,1.1 2016_111_178,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi tuloverolain 124 §:n muuttamisesta ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 65/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 35. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+35.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_111_179,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi tuloverolain 124 §:n muuttamisesta ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 65/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pääomatulojen verotus on edelleen merkittävästi alhaisemmalla tasolla kuin samansuuruisten palkkatulojen verotus. Jotta eroa saataisiin kurotuksi pienemmäksi ja valtion velkaantumiskehitystä taitetuksi, olisi pääomatuloveroille asetettava uusi, korkeampi maksuluokka. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien perusteella yli 70 000 euron pääomatuloilla pääomatuloveron 2 prosenttiyksikön korotus eli 36 prosentin verotus tuottaisi vuosittain 52 miljoonaa euroa lisää verotuloja valtiolle. Tällainen uusi maksuluokka pienentäisi tuloeroja oikeudenmukaisella tavalla tuomalla suurituloiset aiempaa suuremmalla osuudella mukaan pitkittyneen talouslaman kustannusten maksamiseen. Esitän, että pääomatuloon lisätään yksi uusi porras siten, että pääomatulojen ylittäessä 70 000 euroa vero nousisi 36 prosenttiin. Korotuksen vuoksi muutettaviksi tulevat tuloverolaki ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettu laki. Tämä esitys sisältyy kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2017.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+35.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-09T19:31:25,2016-11-09T19:32:59,Tarkistettu,1.1 2016_111_180,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 101/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 36. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+36.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_111_181,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 101/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitämme, että opiskeleville alaikäisen lapsen huoltajille maksetaan opintorahakuukausilta 200 euron huoltajalisä. Huoltajalisä maksetaan jokaiselle lapsen huoltajana toimivalle ja opintorahaa nostavalle opiskelijalle. Mikäli molemmat vanhemmat ovat opiskelijoita, molemmat saavat huoltajalisän. Lisäksi esitämme, että opiskelijan opintorahan määrää laskettaessa ei oteta huomioon hänen vanhempiensa tuloja, jos opiskelija on oikeutettu opintorahan huoltajalisään. Huoltajalisästä säädettäisiin aiemmin kumotussa opintotukilain 2 luvun 13 §:ssä. Lisäksi huoltajalisän vuoksi tehtäisiin muutokset opintotukilain 2 luvun 11 §:n 1 ja 2 momenttiin sekä opintotukilain 2 luvun 19 §:n 2 momenttiin. Arvioitu kustannus vuositasolla on 20 miljoonaa euroa, mutta kokonaisvaikutuksiltaan opintorahan huoltajalisältä voi odottaa myönteisiä vaikutuksia sekä kansantalouteen että kestävyysvajeeseen. Kelan opintoetuustilaston mukaan lukuvuonna 2014—2015 oli 10 755 sellaista henkilöä, jotka saivat opintotukea ja olivat elatusvelvollisia; kaikkiaan opintotuen saajia oli 288 057. Väestöliiton perhebarometrin mukaan toteutunut lapsiluku on tänä päivänä keskimäärin 1,65 naista kohden, kun se vielä viisi vuotta sitten oli lähes 1,9. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut vuosi vuodelta, mikä osaltaan selittää, ettei perheiden toivoma lapsiluku toteudu. Ensimmäinen lapsi saadaan nyt keskimäärin 28,5-vuotiaana. Koulutetut pääkaupunkiseudulla asuvat naiset saavat ensimmäisen lapsensa keskimäärin 34-vuotiaana eli noin kymmenen vuotta hedelmällisimmän iän jälkeen. Ensisynnyttäjien nousevan keski-iän seurauksena kasvavat myös synnytysten riskit sekä tahaton lapsettomuus. Opiskelun ja perheen yhdistäminen on tehty Suomessa hyvin vaikeaksi ja taloudellisesti erittäin haasteelliseksi. Lakialoitteen tavoitteena on tukea opiskelevia perheitä ja näin mahdollistaa perheen perustaminen jo opiskeluaikana. Tavoitteena on myös helpottaa nuorten naisten siirtymistä työelämään opintojen jälkeen eli parantaa työelämän tasa-arvoa. Opiskelevat perheet elävät köyhyysrajan alapuolella usein, he ovat köyhistä köyhimpiä. Vaikka kaikki opintolaina nostettaisiin, tulotaso jää todella pieneksi. Opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen on tehtävä mahdolliseksi lisäämällä opintorahaan huoltajalisä. Tämäkin esitys sisältyy kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+36.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-09T19:33:18,2016-11-09T19:36:34,Tarkistettu,1.1 2016_111_182,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 102/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 37. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+37.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_111_183,111/2016,2016-11-09,14.00,19.41,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 102/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alkoholin liikakäyttö on yksi keskeisimmistä suomalaisen yhteiskunnan terveysuhista. Alkoholin runsas käyttö lisää sairastavuutta ja pahentaa monien sairauksien oireita. Alkoholiin liittyvät kuolemansyyt ovat viime vuosina olleet työikäisten yleisin kuolemansyy. Alkoholihaittojen tuomat lisäkustannukset julkiselle taloudelle ovat useita miljardeja euroja vuodessa. Alkoholihaittojen määrä on suorassa suhteessa alkoholin kokonaiskulutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi elokuussa 2013 muistion, jonka pohjalta oltiin valmistelemassa uutta alkoholilakia. Muistion mukaan paras tapa hillitä alkoholinkäyttöä on puuttua alkoholin saatavuuteen. Myös alkoholiveron asteittainen korotus oli keskeinen toimenpide vähentää alkoholihaittoja. Aiemmat veronkorotukset ovat osoittaneet, että hinnannousu vaikuttaa selkeästi alkoholin kokonaiskulutukseen. Vuoden 2004 alkoholiveron alentaminen johti voimakkaaseen kulutuksen kasvuun ja esimerkiksi alkoholikuolemien lisääntymiseen. Kokonaiskulutus on edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen vuotta 2004. Alkoholinkäytöstä aiheutuu yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan välittömät haittakustannukset yhteiskunnalle ovat noin miljardi euroa. Sosiaalihuollon piiriin kuuluvat haittakustannukset muodostivat noin puolet julkisen sektorin alkoholin haittakustannuksista, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito kattoi lähes 40 prosenttia ja terveydenhuolto noin 10 prosenttia. Lisäksi poliisin arvion mukaan alkoholilla on vaikutusta 70 prosentissa poliisia työllistävistä tapauksista. Kun otetaan huomioon tuotantomenetykset työelämässä ja muut haitat, kustannukset ovat moninkertaisia. Lukuisten menetettyjen ihmishenkien tai perheväkivaltaa pelkäävien, heitteille jätettyjen lapsien kärsimyksien hintaa ei voi edes rahalla mitata. Alkoholivero on asetettava sellaiselle tasolle, että se hillitsee alkoholinkäyttöä ja että veron tuotto on järkevässä suhteessa alkoholinkäytön yhteiskunnalle aiheuttamiin kustannuksiin. Ehdotamme alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamista siten, että kun nykyinen alkoholivero oluille on oluen vahvuudesta riippuen 0,50—0,59 euroa per 33 senttilitran tölkki, niin tämä vero muuttuisi 0,63—0,73 euroon. Ja kun nykyisin oluiden veron taso on 32,05 senttiä senttilitralta etyylialkoholia, niin tämä vero nousisi 40 senttiin senttilitralta etyylialkoholia. Ja samoin kuin nykyisin käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien vero yli 2,8 prosentin mutta enintään 5,5 prosentin vahvuisilla juomilla on 169 senttiä litralta, niin tämä vero nousisi 241 senttiin litralta valmista alkoholijuomaa. Alkoholi- ja alkoholijuomaveron korotus toisi edellä mainitun mukaisesti yhteensä 200 miljoonaa euroa. Laki alkoholi- ja alkoholijuomaveron korotuksista sisältyy myös kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2016+37.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-09T19:36:57,2016-11-09T19:41:03,Tarkistettu,1.1 2016_112_1,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä nyt siirtymään tuonne ministeriaitioon ja pyydän samalla niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen jollekin paikalla olevista ministereistä, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Pyydän edustajia kohdistamaan kysymyksensä asianomaiselle sektoriministerille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_112_2,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,Edustaja Krista Kiuru.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_112_3,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen salissa käytiin keskustelua siitä, onko hallituksen politiikalle vaihtoehtoa, ja me sosialidemokraatit esitimme, että 95 prosenttia suomalaisista palkansaajista ja eläkeläisistä voisi hyötyä SDP:n vaihtoehdosta enemmän. Kuitenkin ajattelin, että tänään voisimme puhua vielä tulevaisuuspanostuksista, osaamisesta ja tulevaisuuteen satsaamisesta. Eilen tulleen tiedon mukaan tiedebarometri toteaa, että 90 prosenttia, siis yhdeksän kymmenestä suomalaisesta, sanoo suoraan hallitukselle, että koulutuksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä varastamista tulevaisuudelta. Lapset ja nuoret kärsivät näistä leikkauksista, ja nyt ei riitä selitykseksi hallitusaitiosta eikä esittelevältä ministeriltä, että teette täyskäännöstä ja satsaattekin pääomittamisen muodossa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Me kysymme nyt pääministerin sijainen Soinilta: miltä tämä hallituksen lyhytnäköinen politiikka koulutuksesta varastamisesta näyttää? Eli, herra pääministerin sijainen, kysymys on: onko kansa väärässä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-10T16:01:35,2016-11-10T16:03:11,Tarkistettu,1.1 2016_112_4,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Edustaja Krista Kiuru, nyt meni jo reilusti yliajalle. Tästä asiasta vastaava ministeri on ministeri Grahn-Laasonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_5,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talouden tiukasta ja vaikeasta tilanteesta on tässä salissa paljon keskusteltu, ja eilen siihen oli jälleen yksi mahdollisuus etsiä niitä vaihtoehtoja ja ratkaisuja, millä tavalla voimme tätä maata nostaa tästä vaikeasta taloustilanteesta ylöspäin. Siihen liittyen me tarvitsemme uusia avauksia ja uusia ajatuksia siitä, millä tavalla voidaan esimerkiksi osaamisen kautta tätä maata nostaa. Yksi keskustelu on tietenkin se, mitkä ovat määrärahat, ja toinen keskustelu, joka on mielestäni se kaikkein tärkein, on se, millä tavalla ne käytetään vaikuttavimmalla mahdollisella tavalla siten, että Suomi saadaan osaamisen kautta uuteen nousuun. Siitä syystä tämä hallitus on käynnistänyt kaikilla koulutusjärjestelmämme tasoilla lukuisia erilaisia uudistuksia ja kehittämisprojekteja yhdessä kentän kanssa, niin että pääsisimme tästä vaikeasta tilanteesta eteenpäin ja voisimme tulevina vuosina myöskin taloudellisesti satsata nykyistäkin enemmän koulutukseen.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-10T16:03:12,2016-11-10T16:04:18,Tarkistettu,1.1 2016_112_6,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_7,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on pettymys, että te, pääministerin sijainen Soini, ette vastannut siihen, aiotteko jatkaa samalla ei-panostavalla linjalla. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Ajattelen, että olemme tulleet aika pitkälle tien päähän, jos kansa on sitä mieltä, että koulutusleikkaukset ovat hyvin lyhytnäköistä politiikkaa ja tämä linja on väärä. Olisi tärkeää, että te, arvoisa pääministerin sijainen, ottaisitte tähän asiaan kantaa. Jatkatteko tällä samalla tyhjällä puheella, uudistuksen puheella, joka tosiasiassa on pelkkää leikkausten esittelyä? Mutta koska emme puhu vain siitä, haluaisin myös teiltä tietää: otatteko vakavasti sosialidemokraattien esittämät kasvupanostukset, jotka olivat täällä salissa eilen käsittelyssä, tulevaisuusinvestoinnit niin sähköiseen liikenteeseen, arktisiin mahdollisuuksiin, uusiutuvaan teollisuuteen ja myöskin palvelualan paljon suurempaan hyödyntämiseen kuin mitä tällä hetkellä tehdään? (Puhemies koputtaa) Esityksiä on kahdeksan — mitä mieltä olette?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-10T16:04:23,2016-11-10T16:05:30,Tarkistettu,1.1 2016_112_8,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Aika on täynnä, ja ministeri Grahn-Laasonen on edelleen tästä asiasta vastaava ministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_9,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä nousi esiin juuri se, mitä sisällöllistä voidaan tehdä, ja siinä se ydinkysymys juuri onkin. Itselläni onkin ollut huoli siitä, että meidän koulutusjärjestelmä on ollut turhan staattisessa, pysähtyneessä tilassa edelliset vuodet, ja nyt olemme käynnistäneet useita sellaisia projekteja, joilla on tavoitteena se, että suomalaiset oppimistulokset saadaan nousuun, että koulutuksen tasa-arvon mureneminen voitaisiin pysäyttää, että voisimme hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti vahvistaa suomalaisten osaamista ja että voisimme myöskin kääntää meidän hälyttävät tilastot siitä koulutustason laskusta uuteen nousuun. Perusopetuksessa on uudet opetussuunnitelmat tällä hetkellä, ammatillisen koulutuksen reformin lainsäädäntö lähti juuri kentälle kommentoitavaksi isolle, laajalle lausuntokierrokselle. Me teemme tällä hetkellä lukioiden kehittämistyötä kokeilujen kautta, pedagogiikkaa kehittämällä, erilaisilla kehittämisverkostoilla. Tuolla korkea-asteella hallitus tavoittelee sitä, että pystyisimme selkeämmillä profiileilla ja (Puhemies koputtaa) työnjakoa selkeyttämällä rakentamaan (Puhemies: Aika!) aiempaa vahvempaa korkeakoulutusta ja tutkimusta. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-10T16:05:31,2016-11-10T16:06:47,Tarkistettu,1.1 2016_112_10,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisella laivateollisuudella menee hyvin. Turun telakalla työpaikat on turvattu pitkälle tulevaisuuteen. Telakan johtajan mukaan palkoilla niinkään ei ole suurta merkitystä, vaan laivatilaukset saatiin Suomeen teknologisten innovaatioiden, ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman, vahvan markkina-aseman ja myyntiosaamisen ansiosta. Menestys siis perustuu moniin niistä asioista, joita hallitus on järjestelmällisesti laiminlyönyt. Suomi pärjää tulevaisuudessa panostamalla osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Työn halpuuttamista tärkeämpiä ovat osaamiskilpailukyky, laatukilpailukyky ja myyntikilpailukyky. SDP:n vaihtoehtobudjetista löytyy konkreettisia ehdotuksia hallituksen käyttöön näiden parantamiseksi. Arvoisa puhemies! Suomen osuus maailmankaupasta on jo puolittunut vuodesta 2007. Eikö, arvoisa hallitus, olisi jo korkea aika ottaa käyttöön nämä kasvun eväät ja perua koulutusleikkaukset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-11-10T16:06:48,2016-11-10T16:07:55,Tarkistettu,1.1 2016_112_11,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos me lähdemme tästä Turun telakasta liikkeelle, niin siinä oli kyllä paljon syitä, miksi se onnistui, suomalaista huippuosaamista meriteollisuudessa, koko meriklusterissa, jota pidetään yllä, siinä oli valtion, hallituksen, eduskunnan hyviä toimenpiteitä mutta myöskin halu investoida Suomeen. Saksalainen perheyritys uskoi tähän ja halusi investoida. Yksi hallituksen päätavoitteita on tällä hetkellä se, että me saamme lisättyä Suomessa investointeja, ja muun muassa tästä syystä hallitus selvittää puoliväliriiheen mennessä yritysverotuksen kokonaisuutta, jonka yhteydessä selvitetään, voimmeko me veroelementeillä kannustaa t&k-panostuksiin ja investointeihin, työllistämiseen, koska vain sillä, että me saamme investointeja, syntyy työpaikkoja ja työpaikoista verotuloja, joilla me pystymme ylläpitämään meidän tärkeitä hyvinvointipalveluita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-10T16:07:56,2016-11-10T16:08:54,Tarkistettu,1.1 2016_112_12,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mennään lähemmäksi arkea ja kannetaan huolta lapsista ja nuorista. Nyt tiedän, että varapääministeri Soini on kiinnostunut tästä asiasta, ja toivon, että Soini voisi vastata tähän. Nimittäin viimeisten tutkimusten mukaan joka kymmenes nuori ei osaa lukea, kirjoittaa riittävästi pärjätäkseen tässä modernissa yhteiskunnassa, ja tässä tilanteessa ollaan nyt sitten ajamassa alas nuorisotakuuta, nuorten aikuisten osaamisohjelmaa, tilanteessa, jossa jo nyt joka viides 20—24-vuotias mies on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Ministeri Soini, nyt kun keväällä on välitarkastuksen aika — hallitus on ollut kaksi vuotta — niin lupaatteko aktiivisesti toimia sen puolesta, että suomalaiset nuoret miehet ja naiset pääsisivät koulutukseen ja työelämään ja aktiviteettiin, joka kasvattaa heitä siihen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-11-10T16:08:54,,Tarkistettu,1.1 2016_112_13,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin täytyy todeta, että edustaja Gustafssonilla taitaa olla väärää tietoa, nimittäin hallitus juuri budjettiriihessä turvasi nuorisotakuun rahoitusta koskien esimerkiksi etsivää nuorisotyötä ja mainittua nuorten aikuisten osaamisohjelmaa, eli sitä jatketaan. Samoin tällä hetkellä teemme muun muassa ammatillisen koulutuksen reformia, jossa yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on vähentää koulutuksen keskeyttämistä, mikä ammatillisen koulutuksen puolella on selkeä ongelma. Tämäkin on sellainen asia, jota edellisen opetusministerin aikana ei korjattu, eli se kaatui silloin viimeisellä viikolla eduskunnassa. Se huoli, mitä kannoitte, on yhteinen, eli jopa joka viides nuori mies on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Tähän syrjäytymiskehitykseen meidän pitää pystyä yhteisiä lääkkeitä löytämään. Hallitus on tämän viikon maanantaina strategiaistunnossaan keskustellut tästä asiasta, ja etsimme siihen poikkihallinnollisesti eri ministeriöiden sektoreilta ratkaisuja, joilla voitaisiin tähän asiaan vaikuttaa. (Puhemies koputtaa) Sehän on myöskin ihan hallituksen kärkihankkeissa, meidän strategiseen hallitusohjelmaamme (Puhemies: Aika!) nostettuja kehittämiskohteita.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-10T16:10:08,2016-11-10T16:11:22,Tarkistettu,1.1 2016_112_14,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset laajasti näkevät sen, että koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on meidän tulevaisuuden avainkysymys. Maailma muuttuu yhä vaikeammaksi, työelämässä tarvitaan uutta osaamista, tarvitaan korkeampaa teknologiaa, ja silloin on tärkeätä se, että me koulutamme kaikki meidän nuoret ja myös aikuiset niin hyvin, että heillä on mahdollisuus saada työtä, ja meidän osaamispohjamme on sellainen, että pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa. Haluan tuoda esille sen mittaluokan, kuinka paljon hallitus on nyt leikannut koulutuksesta. Elikkä yhteensä siis vihreiden varjobudjetti ensi vuodelle lisää koulutukseen 446 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus, ja sen lisäksi velvoitamme palauttamalla normit, 209 miljoonaa euroa lisää kunnissa, panostamaan koulutukseen, ja näihin me maksamme myös ne valtionosuudet. Eli kaikki tämän hallituskauden aikana kertyvät leikkaukset menevät sinne miljardiluokkaan neljän vuoden aikana. Se on iso mittaluokka. Maanantaina olin Hämeenlinnassa Tavastia-ammattioppilaitoksessa, ja siellä oltiin erittäin huolissaan tästä ammatillisen koulutuksen leikkauksesta. Se viesti, mikä kentältä tulee, on, että nämä sisällölliset uudistukset (Puhemies koputtaa) ammattinimikkeiden muuttamisineen ovat itse asiassa hyviä, mutta ne pitäisi tehdä ensin, (Puhemies: Aika!) ja rahoja ei voi leikata ennen kuin toimintaa kehitetään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-10T16:11:22,2016-11-10T16:12:37,Tarkistettu,1.1 2016_112_15,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreät ovat tässä salissa puolitoista vuotta sanoneet, että ""me emme leikkaisi koulutuksesta"", ja siitä syystä eilinen keskustelu täällä eduskunnassa oli hyvin paljastava. Nimittäin teidän vaihtoehtobudjetistanne, joka on kaikkien luettavissa, on nähtävissä se, että vihreiden budjetista on tosiasiallisia leikkauksia koulutukseen lähes 250 miljoonan euron edestä. (Välihuutoja) Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Esimerkiksi sitä, että te ette palauttaisi korkeakouluindeksiä toisin kuin olette aikaisemmin sanoneet ja samoin te ette myöskään lisää kunnille määrärahoja näistä tehtävistä suoriutumiseen ja selviytymiseen. Eli toisin sanoen minusta se oli teidän vaihtoehtobudjettinne suurin uutinen: vihreät leikkaisi koulutuksesta. (Eduskunnasta: Vastauspuheenvuoro!)", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-10T16:12:37,2016-11-10T16:13:27,Tarkistettu,1.1 2016_112_16,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Suullisella kyselytunnilla esitetään kysymyksiä, ei vastauspuheenvuoroja, mutta nyt saatte esittää kysymyksen, edustaja Niinistö.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_17,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä korjata nyt. Minua hämmentää, miten valtiovarainministeripuolue ei ymmärrä valtion ja kuntien budjettien rakennetta. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Se on todella noloa. Vihreät palauttaa vaihtoehtobudjetissaan kaikki ne valtionosuudet, joita te leikkaatte ammatillisesta koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Sen lisäksi me edellytämme pienempiä ryhmäkokoja, me varmistamme täyden päivähoito-oikeuden esittämällä lakimuutoksia ja poistamalla sen esityksen, mikä teillä on, että ammatillisen koulutuksen rahoitusosuudesta leikataan. Tämä velvoittaa kuntia panostamaan 209 miljoonaa euroa lisää koulutukseen, jotka leikkaukset te olette pakottamassa kuntien kurkusta alas. Eli itse asiassa eilinen keskustelu paljasti, että valtion leikkausten lisäksi te leikkaatte kunnissa koulutuksesta ja haluatte viedä nämä kunnissa läpi. Se on väärin. Tänä aikana minua hämmentää, että valtiovarainministeripuolue menee lisää tähän totuuden jälkeiseen politiikkaan, että vääristelette opposition esityksiä. Voiko ministeri Orpo pyytää nyt anteeksi eilistä väitettään, jossa hän oli väärässä? (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-10T16:13:34,2016-11-10T16:14:45,Tarkistettu,1.1 2016_112_18,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on siitä hyvä tilanne, että se vaihtoehtobudjetti on kaikkien luettavissa, ja sieltä voidaan nähdä se, että vihreät ei palauttaisi korkeakouluindeksiä. Eli sitä noin 37 miljoonaa euroa korkeakoulujen rahoitusta, joka näiden indeksien myötä korkeakouluille menisi, te ette korkeakouluille antaisi. Se on teidän aiemman tulkintanne mukaan selkeä leikkaus. Samoin, mitä tulee näihin kuntien määrärahoihin, te ette ole palauttaneet kunnille valtionosuuksina näitä rahoja, esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja ammatillisen koulutuksen tehtäviin. (Välihuutoja) Arvoisa eduskunta! Tämä on teidän vaihtoehtobudjetistanne luettavissa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-10T16:14:45,2016-11-10T16:15:25,Tarkistettu,1.1 2016_112_19,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisella koulutuksella on oikeastaan kaksi isoa menestystarinaa. Toinen niistä liittyy siihen, että olemme pystyneet tuottamaan tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta koko yhteiskuntaan, pitämään kaikki mukana kelkassa. Toinen on se, että pieni pohjoinen maa on pystynyt kurottamaan kohti omaa huippua ja Euroopan huippua. Jotta näin voi olla myös tulevaisuudessa, koulutusta täytyy kehittää ja uudistaa, ja sitähän me teemme nyt kärkihankkeena. Mitä sitten tulee tähän leikkauskeskusteluun — sehän on käyty aika monta kertaa tässä salissa — niin siinä lienee iso kuva se, että kaikki ovat suurin piirtein samassa veneessä siinä asiassa. Sekä edellisellä vaalikaudella että tällä vaalikaudella on jouduttu tiivistämään ja tehostamaan koulutusta, sen tosiasian edessä me vain olemme. Mutta kysymys: Minun mielestäni meidän pitäisi lähteä luomaan vähän isommalla pensselillä tulevaisuuskuvaa rakentavassa hengessä suomalaisesta koulutuksesta. On paljon kysymyksiä, joita meidän pitää ratkaista, että me pysymme tässä Euroopan laajuisesti ja maailmanlaajuisesti kiihtyvässä kilpailussa mukana. Olisiko, ministeri, paikallaan esimerkiksi parlamentaarinen työ vahvistettuna asiantuntijoilla, jossa kaikki puolueet pääsisivät olemaan mukana ja jossa luotaisiin kuvaa (Puhemies koputtaa) 2019 jälkeisestä ajasta? Se on Suomelle todella tärkeä kysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-11-10T16:15:27,2016-11-10T16:16:41,Tarkistettu,1.1 2016_112_20,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on koulutuksessa maailmalla hyvin tunnettu maa. Meillä on sellaista osaamista, joka kiinnostaa maailmalla koulutuksen kehittämisessä, ja viimeksi tänään komissaari Thyssenin kanssa oli mahdollisuus Suomessa keskustella esimerkiksi meidän erinomaisesta ammatillisesta koulutuksestamme. Mitä tulee tähän kehittämistyöhön, niin olen itse asiassa juuri lähestynyt eduskuntaryhmiä ja pyytänyt nimeämään edustajia parlamentaariseen ryhmään, jonka tavoitteena on pohtia itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden aikana suomalaisen peruskoulun tulevaisuuden kehittämislinjoja ja sellaisia teesejä siihen, miltä pohjalta suomalaista peruskoulua kehitetään niin, että se on maailman paras myöskin tulevaisuudessa. Ja toivon, että me voimme käydä tästä asiasta sellaista rakentavaa, hyvää keskustelua, jossa katsotaan nimenomaan vahvasti tulevaisuuteen ja jossa tehdään juhlavuoden teeman mukaisesti suomalaisen peruskoulun tulevaisuutta yhdessä.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-10T16:16:41,2016-11-10T16:17:40,Tarkistettu,1.1 2016_112_21,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä keskustelu taas tänään osoittaa sen, että tarvitsisimme pitkäjänteisyyttä ja meidän tulisi nähdä kokonaisuuksia. Kyllä se yhteinen kansallinen visio tästä koulutuksesta ihan varhaiskasvatuksesta yliopistokoulutukseen asti tarvitaan juuri nyt, kun hallitus joutuu tekemään hyvin kipeitä leikkauspäätöksiä. Olen erittäin iloinen siitä, että kansallinen parlamentaarinen peruskoulufoorumi on nyt päätetty perustaa, mutta voitaisiinko sen yhteydessä ajatella, että muutkin koulutusalat liittyisivät jotenkin siihen? Elikkä edustaja Puumalalla oli kyllä todella hyvä kysymys: voitaisiinko tätä foorumia vähän laajentaa? Minä luulen, että se palvelisi koko kantakuntaa, että löydetään se yhteinen visio.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-11-10T16:17:42,2016-11-10T16:18:48,Tarkistettu,1.1 2016_112_22,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä edustajan kanssa siitä, että tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistä, ja meillä Suomessa siitä onkin pitkät perinteet. Tosiasiahan on se, että verrattuna moniin muihin maihin suomalaista koulutusjärjestelmää kehitetään hyvin pragmaattisesti eivätkä esimerkiksi hallitusten vaihdokset tähän suureen linjaan vaikuta. Samoin meillä asiantuntijat on hyvin tuotu tämän koulutuspolitiikan ja koulutuksen kehittämisen ytimeen ja meillä on myös vahva tutkimussidonnaisuus, josta halutaan pitää kiinni. Juuri tätä ajatusta ajattelimme vaalia myös tässä peruskoulun kehittämistyössä,  tässä visiotyössä tai teesien rakentamisessa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Mikään ei estä tietenkään sitä keskustelua käymästä myöskään laveammalla perspektiivillä, mutta tämä työ on ennen kaikkea ajateltu peruskoulun kehittämiseen, koska se on ihan meidän suomalaisen koulutusjärjestelmän kruununjalokiviä ja sen tilanteesta voidaan monesta syystä olla myöskin huolissaan tällä hetkellä, koska nähdään, että oppimistulokset ovat olleet laskussa, ja samoin tämä tasa-arvo (Puhemies: Aika!) herättää huolta.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-10T16:18:48,2016-11-10T16:20:01,Tarkistettu,1.1 2016_112_23,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus sanoo tekevänsä rakenneuudistuksia koulutussektorilla, mutta tosiasiassa ammatilliseen koulutukseen kohdistetaan ensi vuonna rajuja säästöjä, 190 miljoonaa euroa. Edustaja Puumala halusi maalata isolla pensselillä. Niin me varmaan kaikki haluaisimme, mutta nykyleikkaustahti on niin kova, ettei ole varaa edes pieneen pensseliin. Ammatillinen koulutus on uudistettava suunnitelmallisesti. Miksi teette nyt päätöksiä hätiköidysti? KD:llä olisi tarjolla rahoitusratkaisuja, jos katsotte meidän vaihtoehtobudjettiamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-11-10T16:20:01,2016-11-10T16:20:39,Tarkistettu,1.1 2016_112_24,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys koulutusleikkauksista (Krista Kiuru sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästöt ovat tulleet minun pöydälleni edelliseltä hallitukselta, ja kaikki tämän eduskunnan puolueet ovat olleet niistä päättämässä. Mutta sen sijaan tähän rakenteelliseen uudistukseen, ammatillisen koulutuksen reformiin, kannustan edustajaa hyvin syvällisesti perehtymään. Sitä on tehty ammatillisen koulutuksen kentän kanssa yhdessä. Se on herättänyt hyvin paljon siellä kentällä myöskin innostusta, 1 500 ihmistä on osallistunut tähän hyvin osallistavaan ja aika eri tavalla tehtyyn valmisteluun. Keskeisiä ajatuksia on se osaamisperusteisuus, mikä antaa meille myöskin mahdollisuuksia kehittää myös muilla koulutusasteilla vähän saman ajatuksen pohjalta. Rahoitusta uudistetaan kannustavammaksi. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Rakennetaan yksilöllisempiä polkuja ja rakennetaan sellaista tulevaisuuden ammatillista koulutusta, joka antaa valmiuksia hyvin erilaisille oppijoille ja myöskin siihen uranaikaiseen kehittymiseen nykyistä paremmin. Eli minä näen, että ammatillisen koulutuksen puolella tulevaisuus näyttää näistä vaikeista leikkauksista ja taloustilanteesta huolimatta siinä mielessä valoisalta, että tämä rakenneuudistus (Puhemies: Aika!) on hyvin toivottu kentällä.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-10T16:20:39,2016-11-10T16:21:50,Tarkistettu,1.1 2016_112_25,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Pariisin ilmastosopimuksesta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Hassi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_112_26,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Pariisin ilmastosopimuksesta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Marrakechissa on parhaillaan koolla kansainvälinen ilmastokokous, jossa käynnistetään työ Pariisin sopimuksen toimeenpanemiseksi. Pariisin sopimuksenhan on ratifioinut jo 103 maailman maata. Nyt Yhdysvaltojen eilinen vaalitulos herättää kuitenkin epävarmuutta. Presidentiksi valittu Donald Trumphan on kampanjassaan puhunut Pariisin sopimuksen neuvottelemisesta uudelleen ja luvannut myös suosia omassa kotimaassaan viime vuosisadan ratkaisuja, kuten kivihiiltä. Miten Suomen hallitus näkee nyt syntyneen tilanteen? Millaista linjaa hallitus ajaa EU:ssa, jotta luottamus Pariisin sopimukseen säilyisi ja jotta sopimus pantaisiin täysimääräisesti toimeen, jotta meillä ihmisillä ja ihmisten yhteiskunnilla ylipäätänsä säilyisi tulevaisuuden mahdollisuus?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-11-10T16:21:53,2016-11-10T16:22:54,Tarkistettu,1.1 2016_112_27,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys Pariisin ilmastosopimuksesta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys on hyvin ajankohtainen. Todellakin tuo ilmastoneuvottelu Marrakechissa on jälleen käynnissä. Oikeastaan tässä yhteydessä haluan ihan ensimmäiseksi kiittää Suomen eduskuntaa siitä, että eduskunta yksimielisesti päätti, että Suomi ratifioi Pariisin sopimuksen. Valtioneuvosto on tänään toimittanut asian eteenpäin, ja huomenna tasavallan presidentti sen vahvistaa. Tämän nojalla Suomi etenee ilmastosopimuksen hengen mukaisesti toimeenpanemalla ilmastotoimia, joita on varsin hyvin hallitusohjelmassa kuvattu käytännön tasolle asti. Hallitusohjelmassa hallitus on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian määrän yli 50 prosenttiin ensi vuosikymmenellä, puolittamaan tuontiöljyn käytön ja luopumaan kivihiilen käytöstä, kaikki konkreettisia toimia ilmastonmuutosta aiheuttavan fossiilisen energian vähentämiseksi ja siitä irti pääsemiseksi. Suomen hallitus jatkaa tätä määrätietoista työtä.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-11-10T16:22:54,2016-11-10T16:24:04,Tarkistettu,1.1 2016_112_28,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Pariisin ilmastosopimuksesta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_29,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Pariisin ilmastosopimuksesta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt USA:n vaalituloksen johdosta yksi asia, joka herättää epävarmuutta Pariisin sopimuksen toimeenpanosta, on ilmastorahoitus. Sehän on keskeinen osa sopimusta, että teollisuusmaat avustavat kehitysmaiden ilmastotoimia, koska pelkkien teollisuusmaiden toiminhan päästöjä ei ole mitenkään mahdollista saada riittävästi leikattua. Yhdysvaltojen rahoitusosuus on nyt epävarma, mutta Suomen hallitus on myös omalta osaltaan jo osallistunut tämän epävarmuuden luomiseen leikkaamalla Suomen omaa osuutta ilmastorahoituksesta. Aikooko hallitus nyt harkita tämän aiemmin tekemänsä linjauksen, jotta Suomi omalta osaltaan edesauttaisi sitä, että ilmastorahoituksen osalta luottamus Pariisin sopimuksen toimeenpanoon säilyy?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-11-10T16:24:06,2016-11-10T16:25:06,Tarkistettu,1.1 2016_112_30,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Kai,Mykkänen,Ulkomaankauppa- ja  kehitysministeri,KOK,Suullinen kysymys Pariisin ilmastosopimuksesta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeään kysymykseen: Sinänsä Suomi pitää kyllä sitoumuksestaan kiinni, mitä tulee Pariisin ilmastosopimukseen liittyvään kansainväliseen ilmastorahastoon, ja tästä on pidetty huolta myöskin meidän budjetoinnissamme. Tiukat ovat ajat yleisesti kaikessa meidän kehitysrahoituksessamme, ja se näkyy tietysti myös meidän rahoituksessamme YK-järjestöille, mitä tulee ilmastotyöhön, mutta näistä sitoumuksista kyllä pidetään kiinni. Onneksi myös itse kokonaisuudessa Kiinan ja Intian asento on aivan toinen kuin oli 15 vuotta sitten esimerkiksi Kioton sopimuksen yhteydessä, joten sinänsä uskon, että Pariisin sopimuksen henki kyllä menee eteenpäin ja myös Yhdysvalloissa tarve irtautua fossiilisesta polttoaineriippuvuudesta pysyy eilen ja tänään ihan samanlaisena kuin ennen sitäkin, vaikka politiikassa voi vivahteita näkyä. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-11-10T16:25:48,,Tarkistettu,1.1 2016_112_31,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Pariisin ilmastosopimuksesta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se, että annettaisiin ilmastonmuutoksen karata käsistä, olisi todella tuhoisaa ihmisten hyvinvoinnille, luonnolle ja taloudelle. Minusta Suomen ja muiden Pohjoismaiden pitäisi vahvasti ajaa kansainvälisesti sitä ja toimia sen puolesta, ettei maailma lämpene yli 1,5 astetta. Nyt Pariisin sopimuksessa maat ovat antaneet vapaaehtoisia lupauksia, ja on todella suuri huoli siitä, toteuttaako esimerkiksi USA nyt jatkossa nämä lupaukset. Meillä Pohjoismaissa ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin muualla. Meidän lapsemme oppivat rakastamaan lunta, meillä on neljä vuodenaikaa, lapset oppivat hiihtämään, mutta on kysymys myös siitä, että tulevaisuudessa riittää viljelyskelpoista maata kaikkialla ja että pienet saarivaltiot eivät hukkuisi veden peittoon. Kysyn teiltä, pääministerin sijainen, ministeri Soini: aiotteko te ajaa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa sitä, että Suomi ajaa vahvaa 1,5 asteen tavoitetta ja myös kansainvälisesti toimia vahvasti tämän tavoitteen puolesta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.2.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-11-10T16:25:59,2016-11-10T16:27:17,Tarkistettu,1.1 2016_112_32,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Pariisin ilmastosopimuksesta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2016 vp,Ministeri Tiilikainen vastaa näistä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_33,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys Pariisin ilmastosopimuksesta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta puhemiehelle. Nyt täytyy sen verran palata tähän Yhdysvaltain vaalitulokseen, että riippumatta vaalituloksesta Yhdysvallat on ratifioinut tuon Pariisin sopimuksen. Näin on tehnyt jo 103 maata, ja Pariisin sopimuksessa jokainen maa on sitoutunut itse määrittämiinsä ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin. On aivan ennenaikaista arvioida, mitä presidentti Trumpin ennen valintaa eri asioihin ottamat kannat tulevat käytännössä merkitsemään. Sen näemme, kun hän rakentaa hallintonsa pystyyn ja ensi vuonna nuo neuvottelut alkavat. Mutta todellakin, tässä on yli 100 muuta maata jo ratifioinut, ja yksi maa ei ilmastonmuutosta pysäytä eikä pysty myöskään pysäyttämään sen vastaista työtä. Esimerkiksi Kiinassa, joka on maailman suurin päästäjä, on ilmanlaatuun liittyvät kysymykset, mitkä pakottavat heitä (Puhemies koputtaa) tekemään ilmastotoimia.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-11-10T16:27:17,2016-11-10T16:28:30,Tarkistettu,1.1 2016_112_34,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Pariisin ilmastosopimuksesta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pariisin jälkeen oli todella hyvä tunnelma siitä, että vihdoinkin päästään globaalisti, koko maapallon laajuisesti tekemään työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tällä hetkellä, nyt Yhdysvaltojen vaalien jälkeen, nämä kysymykset, mitä täällä esitetään, ovat aivan oikeutettuja. Yhdysvallat on suurin teollisuusmaa, joka on vastuussa ilmastonmuutoksen torjumisesta. Kysyn eurooppaministeriltä: miten Suomi Euroopan unionissa luo sellaista pohjaa, että Euroopan unioni löytää todella sellaisen neuvottelukyvyn Yhdysvaltojen kanssa, että Yhdysvallat sitten määrittää nämä omat tavoitteensa myös tulevan presidentin kaudella niin, että näihin ilmastotavoitteisiin päästään eikä maapallon lämpötilan nousu ylitä 1,5 celsiusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.2.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-10T16:28:31,2016-11-10T16:29:40,Tarkistettu,1.1 2016_112_35,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Pariisin ilmastosopimuksesta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2016 vp,Ministeri Tiilikainen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_36,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys Pariisin ilmastosopimuksesta (Satu Hassi vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäristöministerin toimialaan todella kuuluu ilmastoneuvotteluista vastaaminen niin EU:n sisällä kuin kansainvälisesti. Yhdysvallat ja Euroopan unioni toimivat hyvässä yhteistyössä Pariisin ilmastoneuvottelujen aikaan ja jo kauan ennen sitä, ja se mahdollisti tuon sopimuksen synnyn. Nyt ei kannata meidän täällä kuitenkaan ripotella tuhkaa yllemme siitä, että Yhdysvallat on demokraattisesti valinnut presidentin, jonka linja voi tuoda muutoksia. Mutta Yhdysvallat maana on sitoutunut Pariisin sopimukseen. Kannattaa rauhassa katsoa. Yleensä käy niin, että valta tuo vastuuta, ja toivottavasti näin tulee käymään myös Yhdysvaltojen asennoitumisessa. On tärkeä lähteä toimeenpanemaan ilmastotoimia, ja vaikka Yhdysvallat ei etenisi niin ripeästi ilmastotoimien toimeenpanoissa kuin aiemmat suunnitelmat osoittavat, niin monet osavaltiot siellä ovat laatineet hyvin kunnianhimoisia ohjelmia itselleen ja ne pystyvät niitä viemään eteenpäin joka tapauksessa. Myös yritysmaailma etenee (Puhemies: Aika on täynnä!) tähän suuntaan.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-11-10T16:29:40,2016-11-10T16:30:54,Tarkistettu,1.1 2016_112_37,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys hallituksen suunnittelemista leikkauksista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2016 vp,"Seuraava kysymys, Li Andersson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_112_38,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen suunnittelemista leikkauksista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Orpo, kun tässä salissa eilen keskusteltiin vaihtoehtobudjeteista, te totesitte, että leikkaukset eivät johda mihinkään. Siinä te olette, arvon ministeri, aivan oikeassa. Tämä hallitus ottaa ensi vuonna 6 miljardia uutta velkaa eli velkaantumistahti vain kiihtyy ja työllisyys laahaa edelleen. Te ette edes käytä tätä rahaa työllistäviin investointeihin, vaan annatte suurituloisille lisää veronkevennyksiä, samalla kun te leikkaatte perusturvasta, koulutuksesta ja jopa eläkkeistä. Ministeri Orpo, milloin tämä eriarvoistava leikkauskierre loppuu, ja kuinka paljon lisää aiotte vielä leikata ensi kevään puoliväliriihessä, jonka te kätevästi aikataulusyistä siirsitte kuntavaalien jälkeen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-10T16:30:57,2016-11-10T16:31:58,Tarkistettu,1.1 2016_112_39,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys hallituksen suunnittelemista leikkauksista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Leikkaamisen tarve loppuu silloin kun me saamme työllisyysasteen riittävän ylös. Meidän suurin ongelmamme on se, että Suomessa on satojatuhansia työttömiä, ja hallitus on keskittänyt kaiken tarmonsa ja toimensa työllisyyden parantamiseen, siihen, että mahdollisimman moni suomalainen voi olla töissä. Kun me tähän pääsemme, meidän työttömyysmenoihin, sosiaaliturvaan, tulonsiirtoihin menevät kulut vähenevät, jolloin me velkaannumme vähemmän ja me pystymme taas kiinnittämään huomion niihin kaikkein tärkeimpiin eli suomalaisten palveluihin. Mutta koska me velkaannumme paljon ja me velkaannuimme silloinkin kun teidän puolueenne oli hallituksessa, meidän on pakko myöskin tehdä leikkauksia, koska velkaantumista ei voi päästää käsistä. Mutta pelkällä leikkaamisella tämä maa ei nouse, vaan me tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, joilla Suomeen syntyy investointeja, uusia työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-10T16:31:59,2016-11-10T16:32:57,Tarkistettu,1.1 2016_112_40,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys hallituksen suunnittelemista leikkauksista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_41,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen suunnittelemista leikkauksista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asiassa velkaantumistahti taitaa nyt olla kovempi kuin silloin kun vasemmistoliitto oli hallituksessa. (Toimi Kankaanniemi: Ei pidä paikkaansa!) Mutta, arvoisa ministeri, kyllä tässä on myöskin kyse arvovalinnoista. Hallituksella riittää kyllä rahaa siihen, että te kevennätte kaikista suurituloisimpien suomalaisten verotusta, mutta rahat eivät riitä pienituloisten suomalaisten perusturvaan. Taitaa olla ensimmäinen kerta suomalaisen eläkejärjestelmän historiassa, kun jopa kansaneläkkeisiin tehdään suora tasoleikkaus puhtaasti säästösyistä. Suomessa elää tällä hetkellä reilu 100 000 eläkeläistä pelkän kansaneläkkeen varassa, ja he elävät äärimmäisen niukoilla tuloilla. Me olemme meidän omassa vaihtoehtobudjetissamme osoittaneet yli 300 miljoonaa euroa pienituloisten eläkeläisten aseman parantamiseksi. Mutta mitä te teette? Te kevennätte suurituloisten verotusta ja leikkaatte kansaneläkeläisiltä. Onko tämä teidän mielestänne, valtiovarainministeri Orpo, sitä vastuullista talouspolitiikkaa, jota hallitus teidän mielestänne harrastaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-10T16:33:01,2016-11-10T16:34:12,Tarkistettu,1.1 2016_112_42,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys hallituksen suunnittelemista leikkauksista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pienituloisen ihmisen, pienituloisen eläkeläisen, pienituloisen lapsiperheen paras takuu on se, että me pystymme turvaamaan meidän palvelut. Ja vielä parempaa on se, että me pystymme nostamaan mahdollisimman monen ihmisen Suomessa työttömyydestä töihin, turvaamaan työpaikan. Se on ainut kestävä tapa, ja se on se, minkä me olemme valinneet ensisijaiseksi. Ja koska me näin olemme ajatelleet, me haluamme tukea syntynyttä kilpailukykysopimusta veroratkaisulla, jossa kaikki suomalaiset työntekijät ja eläkkeensaajat saavat veronkevennyksen, jotta se kannustaa työntekoon, lisää kotimaista kysyntää ja kulutusta ja sitä kautta tukee työllisyyskehitystä. Tämän lisäksi vielä, jotta tämä ratkaisu on oikeudenmukainen, me suuntaamme yli 60 miljoonaa euroa niille pienituloisille, joilla ei ole palkkatuloja ja jotka eivät maksa veroa. Minusta tämä on oikeudenmukainen linja ja tämä on työn linja. Kuten olen sanonut, pitkällä tähtäimellä vain sillä, että mahdollisimman moni saa mahdollisuuden tehdä töitä, me pystymme turvaamaan meidän verotulot, saamme tämän velkaantumisen taittumaan ja voimme lopettaa nämä raastavat leikkaukset meidän hyvinvointiyhteiskuntaan ja sen palveluihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-10T16:34:12,2016-11-10T16:35:25,Tarkistettu,1.1 2016_112_43,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen suunnittelemista leikkauksista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lupausten lista on kattava ja silmät suljetaan siltä tosiasialta, että te todellakin leikkaatte. Tässä edustaja Andersson luetteli sen listan, mistä todellakin viedään. Ne historialliset toimenpiteet, kuinka kansaneläkeläisiä kohdellaan tässä maassa, ovat nyt totta. Ei sitä pääse mihinkään karkuun. Olisin kuitenkin kysynyt niistä tietyistä toimenpiteistä, joita te olette tuoneet positiivisesti esille — että te luotte uusia työllistymismahdollisuuksia tähän maahan — työnantajapuolen kysymyksen siltä osin, missä viipyvät ne poissa olevan pääministeri Sipilän tuomat kasvurahastot, joilla luodaan tähän maahan kasvua ja uusia työpaikkoja. On tiettyjä verotuksellisia uudistuksia, joita te tuotte pk-sektorin yrittäjyyteen, mutta missä on se massiivinen ponnistus, että tähän maahan voidaan luoda kasvuyrityksiä ja niille potentiaalista pohjaa, jolla voidaan saada todellisuudessa tähän maahan työtä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-11-10T16:35:26,2016-11-10T16:36:34,Tarkistettu,1.1 2016_112_44,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys hallituksen suunnittelemista leikkauksista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2016 vp," Ministeri Rehn voi varmasti vastata näihin rahastokysymyksiin. Meillähän on lukuisia instrumentteja tällä hetkellä käytössä, joilla pystymme rahoittamaan yritysten toimintaa ja investointeja. Vielä näihin hallituksen työllisyyttä tukeviin toimiin: Voin vielä kerran toistaa kilpailukykysopimuksen, joka parantaa meidän teollisuutemme ja vientimme kilpailukykyä. Me olemme arvioineet ja kansantalousosasto on arvioinut, että tämä tuo noin 40 000 uutta työpaikkaa tulevina vuosina Suomeen. Hallitus on panostanut kärkihankkeiden ja omien valintojensa myötä satoja miljoonia perusväylänpitoon, uusiin infrahankkeisiin ja sitä kautta luo työllisyyttä. Me olemme tehneet uudistuksia, joilla lasketaan työn tarjoamisen kynnystä ja työn vastaanottamisen kynnystä. Me olemme tekemässä uudistuksia työnvälitykseen, työttömyysturvaan, jotta me pystyisimme auttamaan työttömiä löytämään töitä ja parantamaan heidän työllisyysvalmiuksiaan. Me teemme lukemattomia uudistuksia. Minä ymmärrän, että oppositio vaatii aina enemmän — ja se on oikein, se on teidän roolinne — mutta olisi kohtuullista, että joskus antaisitte huomiota myöskin niille toimille, mitä me olemme jo tehneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-10T16:36:35,2016-11-10T16:37:47,Tarkistettu,1.1 2016_112_45,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys hallituksen suunnittelemista leikkauksista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkona tähän valtiovarainministeri Orpon painavaan puheenvuoroon totean, että olemme lisänneet kansallista kasvurahoitusta nimenomaan kasvuhakuisille pk-yrityksille 600 miljoonaa euroa, johon sisältyy muun muassa Finnveran 300 miljoonan euron välirahoitusväline sekä Tekesin ja Tesin lisääntynyt rahoitus. Tämän lisäksi olemme hyödyntäneet eurooppalaista investointirahoitusta niin, että teemme yhteistyötä Euroopan investointipankin kanssa. Eräät pankkiryhmät ja Finnvera ovat yhdessä käynnistäneet tämän vuoden mittaan lainoitusohjelmia, joilla avataan sitä pullonkaulaa, joka on nimenomaan kasvuhakuisten pk-yritysten rahoitus. Kaikella tällä toiminnalla tähdätään siihen, että tämä pullonkaula poistuu ja ainakaan rahoitus ei ole suomalaisten yritysten kasvun ja työllistämisen este.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.3.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-11-10T16:37:47,2016-11-10T16:38:53,Tarkistettu,1.1 2016_112_46,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen suunnittelemista leikkauksista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Andersson otti esille vasemmistoliiton varjobudjetin, ja ilolla sitä kyllä kommentoin. Varjo se todella on eli varjo hallituksen budjetista. Teillä on esityksenä muun muassa kilpailukykysopimuksen peruminen. Tässä valtiovarainministeri juuri kommentoi, että 40 000 uutta työpaikkaa tulisi tämän sopimuksen myötä. Kyllä tuntuu hyvin vastuuttomalta ajatus, että nyt lähdettäisiin tässä lipsumaan. Toinen asia, yrittäjävähennyksen poistaminen: te olitte valmiit viime hallituksessa yhteisveron kevennykseen suuryrityksille, mutta nyt kun pk-yrittäjälle annetaan kättä, niin te haluaisitte sen käden katkaista. Kehitysyhteistyö: yli 200 miljoonaa euroa lisää rahaa tilanteessa, jossa rahaa tarvitaan kotimaan toimintaan, aivan... [Puhemies Maria Lohela: Muistutan, edustaja Elo, että täällä esitetään kysymyksiä.] Ja kysymyksenä, arvoisa puhemies, valtiovarainministerille: mitä tarkoittaisi, jos tehtäisiin niin, kuin vasemmistoliitto esittää, että kilpailukykysopimuksella pyyhittäisiin lattia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-11-10T16:38:53,2016-11-10T16:39:52,Tarkistettu,1.1 2016_112_47,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys hallituksen suunnittelemista leikkauksista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kilpailukykysopimuksen rakentaminen oli iso ponnistus suomalaiselta sopimusyhteiskunnalta ja myöskin hallitukselta. Siihen on laajasti sitouduttu: kattavuus yli 90 prosenttia. Kun se selkeästi parantaa nimenomaan meidän hintakilpailu- tai palkkakilpailukykyämme ja vahvistaa meidän vientiteollisuuttamme, joka on meille aivan kaikki kaikessa, niin minusta kaiken tämän jälkeen olisi kyllä katastrofi, jos se nyt peruttaisiin. Meidän täytyy löytää niitä elementtejä, joilla me kilpailukykyä parannamme, koska muuten Suomi ei pärjää. Me emme saa meidän hienoja tuotteitamme, meidän hienoa osaamistamme maailmalle, ja sen pitää olla prioriteetti. Kilpailukyky, uudet työpaikat, kasvu, (Puhemies koputtaa) työnteon kannustavuus — sitä kautta me turvaamme meidän hyvinvointimme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-10T16:39:52,2016-11-10T16:40:42,Tarkistettu,1.1 2016_112_48,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen suunnittelemista leikkauksista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, me olemme vasemmistoliitossa sitä mieltä, että suomalainen työmies ja työnainen ovat palkkansa ansainneet. Olen oikeastaan aika yllättynyt siitä, että perussuomalaiset uskovat tämän hallituksen mantraan siitä, että suomalainen kilpailukyky paranee palkkakilpailulla ja leikkaamalla osaamisesta. Mutta oikeastaan, valtiovarainministeri Orpo, se mikä yllätti meidät, kun me teimme meidän varjobudjettimme, on tosiaankin se, kuinka kovan hinnan suomalaiset veronmaksajat ja koko suomalainen julkistalous joutuu maksamaan tästä kilpailukykysopimuksesta. Meidän arviomme mukaan valtio ja kunnat menettävät verotuloina yli miljardin tämän kilpailukykysopimuksen seurauksena ja sen päälle vielä tulevat nämä hallituksen päättämät veronkevennykset, eli puhutaan yhteensä jopa 2 miljardin verran tulonmenetyksistä. Eli kilpailukykysopimus ei ainoastaan leikkaa suomalaisen palkansaajan ansioita, vaan se myöskin lisää julkistalouden epätasapainoa jopa 2 miljardin euron edestä. Minä kysyin eilen valtiovarainministeri Orpolta kolme kertaa, jos hän voi kertoa, (Puhemies koputtaa) kuinka kallis tämä sopimus on, ja ehkä nyt koko Suomen kansan edessä me saamme vihdoin (Puhemies: Aika!) vastauksen tähän kysymykseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-10T16:40:44,2016-11-10T16:42:00,Tarkistettu,1.1 2016_112_49,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys hallituksen suunnittelemista leikkauksista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Neljäs kerta toden sanoo. Ensinnäkin Kuntaliiton kanssa on käyty läpi kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen, ja kunta—valtio-suhde kokonaisuudessaan on käyty läpi, ja se on suunnilleen neutraali. (Vasemmalta: Eikä ole!) Kunta—valtio-suhde on suunnilleen neutraali, mutta on selvää, että julkinen sektori maksaa hintaa kilpailukykysopimuksesta. (Paavo Arhinmäki: Mikä hintalappu?) Tämä on selvä, ja tämä on alusta lähtien myöskin todettu, mutta julkinen sektori ei elä ilman kilpailukykyistä yksityistä sektoria, jossa luodaan lisäarvoa ja perusta sille, että me voimme pitää yllä meidän kaikille tärkeää julkista sektoria kaikkine palveluineen. Edelleen, minä en nyt ymmärtänyt, oletteko te veronkevennysten puolesta vai vastaan, mutta minä voimallisesti puolustan työn verotuksen ja eläketulojen verotuksen keventämistä tilanteessa, jossa haluamme kannustaa työn vastaanottamiseen, työn tarjoamiseen ja haluamme tukea sitä heiveröistä kasvua, joka meillä tällä hetkellä on lähes yksinomaan kotimarkkinoiden puolesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-10T16:42:00,2016-11-10T16:43:13,Tarkistettu,1.1 2016_112_50,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys hallituksen suunnittelemista leikkauksista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2016 vp,Vielä yksi kysymys tähän aiheeseen. — Edustaja Arhinmäki.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_51,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen suunnittelemista leikkauksista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Te kysyitte, haluammeko alentaa työn verotusta. (Petteri Orpo: Hyvä!) Kyllä, pieni- ja keskituloisilta. Ongelma on se, että eduskunnan tietopalvelun mukaan sekä suhteessa että euromääräisesti kaikkein eniten hyötyvät ne, jotka tienaavat yli 7 000 euroa kuukaudessa. (Krista Kiuru: Järkyttävää!) Tämä ei ole sitä politiikkaa, jota me haluamme edistää. Me haluamme tukea myös pieniä yrittäjiä. Teidän yrittäjävähennyksestänne puolet valuu kaikkein rikkaimmille yrittäjille. Me esitämme alv-alarajan nostamista, joka helpottaisi niitä kaikkein pienimpiä yrittäjiä. Ja mitä näiden veronalennusten, joita te jaatte isotuloisille, vastapainona on? Te leikkaatte kaikkein pienituloisimmilta. Ennen vaaleja Timo Soini, ministeri Soini, sanoi, että rehellisyys on perussuomalaisten tärkein arvo politiikassa, ja sanoitte, että alle 1 000 euroa kuukaudessa tienaavilta ei leikata. Miten tässä näin kävi? Suurituloisille jaetaan veronalennuksia, pienituloisilta leikataan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-11-10T16:43:14,2016-11-10T16:44:24,Tarkistettu,1.1 2016_112_52,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys hallituksen suunnittelemista leikkauksista (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2016 vp," Arvoisa puhemies! Todetaan ensin se, että te olette tietysti johdonmukaisia: koska te vastustatte kilpailukykysopimusta, niin silloin te vastustatte sitä veronkevennysmallia, jota hallitus nyt esittää. Se on ehkä hyvä tehdä selväksi. Mutta koska me kunnioitamme kilpailukykysopimusta, niin siitä seuraa se, että (Markus Mustajärvi: Köyhiltä leikataan!) nämä veronkevennykset olisivat kohdistuneet ennen kaikkea suurimpiin tuloluokkiin. Hallitus kohdisti omat kevennyksensä pieni- ja keskituloisille, ja tämä sen päälle, että hallitus on jo aiemmin päättänyt 450 miljoonan euron työtulovähennyksestä, joka menee pieni- ja keskituloisille. Eli mielestäni hallituksen veropolitiikka on oikeudenmukaista, ja tässäkin, kun ne painotetaan sinne pieni- ja keskituloisille, niin se jos mikä lisää työnteon kannustavuutta ja vastaanottamista ja on oikeudenmukaista. Mutta mielestäni sekin on perusteltua, että tähän perusuraan, työn verotuksen keventämiseen, joka siis syntyi kiky-sopimuksesta ja hallituksen päätöksin, tehdään tasainen 0,6:n alennus, koska meillä on jo yksi maailman kireimpiä progressioita, joka (Puhemies: Aika!) huolehtii oikeudenmukaisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-10T16:44:25,2016-11-10T16:45:39,Tarkistettu,1.1 2016_112_53,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Yhdysvaltojen  vaalituloksen  vaikutuksesta  Suomeen (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Henriksson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_112_54,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Yhdysvaltojen  vaalituloksen  vaikutuksesta  Suomeen (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2016 vp,"Värderade fru talman! Det stora samtalsämnet just nu runtom i Finland i många hem och runt många bord på arbetsplatserna är det amerikanska presidentvalet. Många undrar hur det var möjligt att det kunde gå så här, och många finländare är i dag också oroliga för vad det här resultatet kan betyda för Finland och för EU.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.4.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-10T16:45:42,2016-11-10T16:46:00,Tarkistettu,1.1 2016_112_55,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Yhdysvaltojen  vaalituloksen  vaikutuksesta  Suomeen (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen ja Yhdysvaltain välit ovat laajat ja hyvät, ja onneksi niin. Niiden pitää ollakin. Suomen UTP-linjaukset transatlanttisten suhteiden tilasta, jotka on täällä linjattu ja jotka ovat menneet sitten eteenpäin valiokuntakäsittelyyn, ovat voimassa. Niitä käsitellään valiokunnassa. Se on hyvä. Minä olen oikeastaan siitä äärimmäisen iloinen, että te, edustaja Henriksson, otitte tämän viime päivien todella tärkeimmän asian esiin ja tästä voidaan keskustella. Kokonaisuudessaan Pohjoismaat on tärkeä referenssi myös yhdessä Yhdysvalloille. Tapasimme, päämiehet ja ulkoministerit, Yhdysvaltain presidentin ja ulkoministerin viime keväänä. Tämä on pohjoismaista yhteistyötä, juuri tähän pitää pyrkiä. Ja aivan oikein, pitää paikkansa, että EU:n ulkoministerit kokoontuvat ylimääräiseen (Puhemies koputtaa) kokoukseen sunnuntai-iltana Brysseliin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.4.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-11-10T16:47:01,2016-11-10T16:48:17,Tarkistettu,1.1 2016_112_56,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Yhdysvaltojen  vaalituloksen  vaikutuksesta  Suomeen (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_57,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Yhdysvaltojen  vaalituloksen  vaikutuksesta  Suomeen (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muun muassa liittokansleri Merkel totesi vaalien jälkeen, että riippumatta siitä, kuka johtaa Yhdysvaltoja, tällä henkilöllä on globaali vastuu. On kyse ilmaston asioista, on kyse terrorismin torjunnasta, on kyse maailman köyhyyttä vastaan taistelemisesta. Täällä koti-Suomessa meillä on monta yritystä, jotka tekevät kauppaa Yhdysvaltojen kanssa. Meillä on ollut hyvät suhteet, myös kauppasuhteet ovat olleet hyvässä kunnossa. Olemme kuitenkin jo tänään saaneet sellaisia merkkejä, että rupeaa myös olemaan vähän huolestuneita yrittäjiä ympäri Suomea ja ollaan huolestuneita juuri kauppasuhteista. Miten te tämän näette, ministeri Soini ja ehkä myös ministeri Rehn?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-10T16:48:17,2016-11-10T16:49:14,Tarkistettu,1.1 2016_112_58,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Yhdysvaltojen  vaalituloksen  vaikutuksesta  Suomeen (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On äärimmäisen tärkeätä, että Suomen ja Yhdysvaltain ja Euroopan ja Yhdysvaltain kauppa kehittyy suotuisasti. Yhdysvallat on meille erittäin merkittävä kauppakumppani, tällä hetkellä jo suurempi kuin esimerkiksi Venäjä, ja on tärkeätä, että tämä pystytään turvaamaan. Tietenkin me haluamme, että nykyinen sääntöperusteinen kauppapolitiikka jatkuu, koska se on pienen ja Suomen kaltaisen maan etu, että saadaan reilu kohtelu, jotta meidän hyvät palvelumme, jotta meidän hyvät tuotteemme maailmanmarkkinoilla eivät törmää sellaiseen muuriin, jolla epäreilusti pidettäisiin joitain ulkopuolella. Mutta kehottaisin olemaan hyvin varovainen ja myöskin tavallaan hyvin levollinen. Demokratia on Amerikassa toiminut sillä tavalla kuin äänestäjät halusivat, ja nyt sitten me jatkossa katsomme ja neuvottelemme (Puhemies koputtaa) yhdessä heidän kanssaan kauppapolitiikasta ja muusta politiikasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.4.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-11-10T16:49:14,2016-11-10T16:50:26,Tarkistettu,1.1 2016_112_59,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Kai,Mykkänen,Ulkomaankauppa- ja  kehitysministeri,KOK,Suullinen kysymys Yhdysvaltojen  vaalituloksen  vaikutuksesta  Suomeen (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sen ohella, mitä ulkoministeri Soini sanoi, mihin täysin yhdyn, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kampanjan aikana Yhdysvalloissa kauppakritiikki kohdistui vahvasti Aasian halpatuontikysymykseen. Euroopan TTIPistä Trump ei ole sanonut mitään, ja sinänsä ei ole mitään syytä nähdä niin, etteikö kauppakumppanuuden syventäminen kehittyneiden kumppaneiden, Euroopan ja Yhdysvaltojen, välillä olisi Yhdysvaltain hallinnolla myös jatkossa myönteisenä asiana mielessä. Varmasti nyt kannattaa puoli vuotta odottaa, ennen kuin päästään eteenpäin konkretiassa, mutta sinänsä tältä osin en ole niinkään huolestunut, etteikö Yhdysvallat myös näe etunaan, että kauppa Eurooppaan päin toimii jatkossakin. Meillä on huomenna EU:n kauppaministereiden kokous Brysselissä, jossa myös arvioidaan kollegoiden kanssa yhdessä seuraavia askeleita, jotta todellakin se suomalainen yrittäjä pääsisi jatkossa Yhdysvaltain markkinoille, toivottavasti muutaman vuoden päästä ilman tuplatestauksia, ilman ylimääräisiä tulleja ja niin edelleen, mikä voisi luoda (Puhemies koputtaa) meille satojatuhansiakin henkilötyövuosia jatkossa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-11-10T16:50:26,2016-11-10T16:51:37,Tarkistettu,1.1 2016_112_60,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Yhdysvaltojen  vaalituloksen  vaikutuksesta  Suomeen (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Amerikkalaiset tietysti valitsevat oman presidenttinsä itse, ja demokraattisesti valitun presidentin valtakirjaa täytyy tietysti kunnioittaa. Täällä eduskunnassa me keskustelemme kansainvälisestä politiikasta, ja tämä aihe kuuluu sen piiriin, ja sen vuoksi siitä sopii täälläkin keskustella. Mikäli Donald Trump lähtee toteuttamaan sitä politiikkaa, jota hän edusti, toistuvasti toi esiin kampanjansa aikana, niin on se huolestuttavaa. Se on huolestuttavaa myös sen takia, että se inspiroi täällä valtameren toisella puolella Euroopan unionin jäsenmaissa olemassa olevia pikku-Trumpeja, (Naurua) jotka uhkaavat Euroopan unionin vakautta ja yhtenäisyyttä. Niitä on nähtävissä Unkarissa, on mahdollisesti nousemassa Ranskassa. Nyt kysymys kuuluu teille, ministeri Soini: Teillä on nyt kolmoishattu, te olette varapääministeri tässä istunnossa, te olette ulkoministeri, ja te olette eurooppaministeri. Miten te aiotte toimia jo tässä tulevassa ulkoasiainneuvoston kokouksessa, jotta Euroopan unioni pystyisi patoamaan tämän nousevan vaarallisen äärioikeistoliikkeen, tämän yhteiskuntavastaisen liikkeen, ja tyydyttämään tavallisten eurooppalaisten ihmisten tarpeet, luomaan uskoa tulevaisuuteen ja parempaa työllisyyttä? Miten te toimitte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-11-10T16:51:37,2016-11-10T16:52:49,Tarkistettu,1.1 2016_112_61,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Yhdysvaltojen  vaalituloksen  vaikutuksesta  Suomeen (Anna-Maja Henriksson r)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jotta ei synny mitään epäselvyyksiä, on täysin selvää, että jokaisessa maassa, jossa käydään demokraattiset vaalit, päätetään vaalitulos, ja sen mukaan eletään Suomessa, Ranskassa, Tanskassa ja USA:ssa. Se on aivan täysin selvää. Mitä Yhdysvaltojen vaalitulokseen tulee, niin siellä käytiin samaan aikaan myös senaatin vaalit ja edustajainhuoneen vaalit, ja kaikissa republikaanit voittivat. On se nyt kummallista, jos ei se ole demokraattista. Minä kehottaisin nyt kaikkeen varovaisuuteen presidentti Trumpin suhteen. Annetaan hänen näyttää kykynsä. Minä en oikein pidä viisaana sitä, en varsinkaan Suomen ulkoministerinä, (Välihuutoja vasemmalta) että me rupeamme jonkun maan vaalituloksia, jonkun maan presidenttiä tuomitsemaan ennen kuin hän on ollut päivääkään virassa. (Välihuutoja — Hälinää)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.4.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-11-10T16:52:50,2016-11-10T16:54:01,Tarkistettu,1.1 2016_112_62,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ulkomaalaisten kiinteistökaupoista Suomessa (Pentti Oinonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 116/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Oinonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_112_63,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Pentti,Oinonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulkomaalaisten kiinteistökaupoista Suomessa (Pentti Oinonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 116/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Venäläiset ja muunkinmaalaiset ovat ostaneet suomalaisilta tärkeiksi katsottuja maakohteita. Ostokohteet näyttäisivät olevan hyvinkin harkittuja. Kiinteistökauppoja on tehty näkyvimmin Itä- ja Kaakkois-Suomessa, mutta ilmiö ei ole outo muuallakaan maassa. Tämä on herättänyt keskustelua siitä, ennakoimmeko riittävästi esimerkiksi sisäpolitiikassamme tulevaa. Viime vuosina Venäjä on muuttanut lainsäädäntöään siihen suuntaan, että se tulee jatkossa puolustamaan omien kansalaistensa omistuksia muuallakin kuin Venäjällä. Kysymys on myös Suomen sisäisestä turvallisuudesta sekä maamme huoltovarmuudesta. Kysyn sisäministeri Risikolta: onko hallituksessa otettu ajantasaisesti huomioon maakauppoihin liittyvä sisäpoliittinen turvallisuusnäkökulma sekä mahdolliset muut turvallisuusuhat?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p936,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.5.aspx,fi,Pentti Oinonen,936,2016-11-10T16:54:05,2016-11-10T16:55:01,Tarkistettu,1.1 2016_112_64,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys ulkomaalaisten kiinteistökaupoista Suomessa (Pentti Oinonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 116/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia oikein paljon tästä kysymyksestä. Meillä on erittäin hyvä yhteistyö muun muassa puolustusministeri Niinistön kanssa, samoin oikeus- ja työministeri Lindströmin kanssa, samoin valtiovarainministeriön kanssa näistä asioista. Kyllä me olemme ottaneet homioon. Tässähän on kysymys sekä sisäisen turvallisuuden näkökulmasta että myöskin rajapuolustuksen ja yleensä puolustuksen näkökulmasta. Sekä sisäministeriön väki että puolustusministeriön väki tekevät hyvää yhteistyötä tämänkin asian seuraamiseksi, ja tästä on muun muassa suojelupoliisi antanut erilaisia lausuntoja. Me olemme kyllä hereillä. (Markus Mustajärvi: Sekalaisia lausuntoja!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-11-10T16:55:02,2016-11-10T16:55:52,Tarkistettu,1.1 2016_112_65,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ulkomaalaisten kiinteistökaupoista Suomessa (Pentti Oinonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 116/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_66,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ulkomaalaisten kiinteistökaupoista Suomessa (Pentti Oinonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 116/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämä hallitus on toiminut myös näissä kysymyksissä. Puolustusministeri Niinistöhän oli aktiivinen, ja tietyt kaupat eivät toteutuneet, kun niistä löytyi selkeä ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen huoli ja kysymys. Julkisuudessa ovat herättäneet keskustelua myös kaksoiskansalaisuudet. On herätetty keskustelua siitä, että meillä saattaa olla varsin keskeisissäkin tehtävissä kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä eri valtioista. Onko maamme hallituksen keskuudessa käyty keskustelua siitä, että esimerkiksi rajavalvonnan, Puolustusvoimien, poliisin keskeisten tehtävien tai vaikkapa ulkoministeriön keskeisten tehtävien kohdalla kartoitettaisiin ja selvitettäisiin mahdolliset kaksoiskansalaisuudet, ovat ne sitten Suomen ja minkä tahansa maan pareja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-10T16:55:52,2016-11-10T16:56:53,Tarkistettu,1.1 2016_112_67,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys ulkomaalaisten kiinteistökaupoista Suomessa (Pentti Oinonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 116/2016 vp," Arvoisa puhemies! Haluan myös tuohon edelliseen kysymykseen, joka koski näitä kiinteistökauppoja, todeta Senaatista vastaavana ministerinä, että kun julkisuudessa on ollut esillä, että Senaatti olisi myynyt ulkomaalaisille — tai venäläisille tässä yhteydessä — näitä rajan läheisyydessä olevia rajavartioasemia, niin se ei pidä paikkaansa, ja sen haluan tässä oikaista. Mutta sitten tämän kansalaisuusasian osalta ja valtion virkojen osalta totean sen, että tämä on laaja kokonaisuus ja meillä on valmistelussa valtion virkamieslain muuttaminen, jossa voidaan katsoa, mitenkä voitaisiin ehkä sitten varmistaa valtion turvallisuus sellaisten virkojen kannalta, joissa on sellaista tietoa, josta voi olla epäilystä, että se menee muiden tietoon. Me valmistelemme sitä. Ja sitten — täällä ei ole nyt oikeusministeri paikalla — on sovittu myös, että henkilöturvallisuusselvityslakia samassa yhteydessä ja samassa aikataulussa muutetaan. Näin ollaan tässä linjattu.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.5.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-11-10T16:56:54,2016-11-10T16:57:59,Tarkistettu,1.1 2016_112_68,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys ulkomaalaisten kiinteistökaupoista Suomessa (Pentti Oinonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 116/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! EU‑ ja Eta-maiden ulkopuolisten kansalaisten suorittamat kiinteistökaupat Suomessa ovat todellakin herättäneet paljon keskustelua ja arvuuttelua etenkin tuolla Kaakkois‑ ja Itä-Suomessa. Varmaan on syytä seurata myöskin hyvin tarkkaan, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Asia on ollut tietysti jo usean vuoden ajan, pitkän aikaa, esillä, ja siihen on toivottu tietynlaisia muutoksia. Arvoisa sisäministeri Risikko, kerroitte juuri, että asiaa myöskin seurataan. Miten konkreettisesti tätä asiaa seurataan, ja pidetäänkö erilaisia rekistereitä yllä, paljonko esimerkiksi venäläiset ostavat kiinteistöjä Suomesta ja miten niitä hoidetaan? Suuri ongelma on ollut etenkin siinä, että monta kertaa ne kiinteistönomistajat tavallaan häviävät sitten, kun he ovat ne kiinteistöt ostaneet, eikä heihin saada enää yhteyksiä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.5.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-11-10T16:58:00,2016-11-10T16:59:07,Tarkistettu,1.1 2016_112_69,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys ulkomaalaisten kiinteistökaupoista Suomessa (Pentti Oinonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 116/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten tuossa kerroin, niin tämä on hyvin monisektoraalinen ja monen ministeriön yhteinen asia. Meillä on muun muassa ministeri Niinistön kanssa suojelupoliisi mukana ja myöskin puolustusministeriön työryhmä tästä, ja he tapaavat tässä hyvin lähiaikoina. Sen jälkeen me pystymme arvioimaan näiden heidän selvitystensä tulokset siitä, mitä voidaan vielä tehdä. Mutta aivan näitä asioita, mihin te nyt viittasitte, kyllä käsitellään siinäkin. Mitään uutta raportoitavaa ei tässä vaiheessa ole, mutta varmasti sen teemme, jos sellaista on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-11-10T16:59:08,2016-11-10T16:59:50,Tarkistettu,1.1 2016_112_70,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ulkomaalaisten kiinteistökaupoista Suomessa (Pentti Oinonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 116/2016 vp,Vielä ministeri Niinistö.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_71,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys ulkomaalaisten kiinteistökaupoista Suomessa (Pentti Oinonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 116/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan täydennyksenä ministeri Risikon edellä sanomaan se, että Turvallisuuskomitea on tosiaan selvitellyt asiaa jo viime vaalikauden aikana ja sai viime vuoden aikana siitä selvityksen aikaan. Puolustusministeriö on ottanut nyt tavallaan vetovastuun tässä hankkeessa toistaiseksi. Tietenkin tämä hanke kuuluu oikeusministeriölle, mutta puolustusministeriö hyvässä yhteistyössä sisäministeriön, oikeusministeriön, työ‑ ja elinkeinoministeriön, maa‑ ja metsätalousministeriön ja Pääesikunnan kanssa tekee työtä tällä hetkellä, selvittää — näitä on noin sata epämääräistä kiinteistökauppaa Suomessa, tämä on julkisuuteen ilmoitettu luku — ja kun olemme saaneet selvityksen valmiiksi, todennäköisesti ensi keväänä, mahdollisesti jo ensi maaliskuussa, se luovutetaan oikeusministeriölle mahdollisia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä varten.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+2.5.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-11-10T16:59:51,2016-11-10T17:00:48,Tarkistettu,1.1 2016_112_72,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_112_73,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Kilpailukykysopimus on erinomainen osoitus siitä, että Suomessa pystytään sopimaan ja tekemään myös isoja ratkaisuja keskitetysti yhdessä sopien. Voisi sanoa, että tämäntyyppinen ratkaisu on Suomessa ainutlaatuinen, mutta ei maailmastakaan varmasti montaa vastaavaa esimerkkiä löydy, missä näin laajasti yhdessä sopien, keskitetysti sopien pystytään tekemään ratkaisuja oman maan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja parantamiseksi. Siitä on kyse myös tässä tänään käsittelyssä olevassa esityksessä, jolla toteutetaan kilpailukykysopimuksen säästöt aikuiskoulutustuessa. Työ- ja tasa-arvovaliokunta on asiaa käsitellyt, ja he toteavat, että nämä esitetyt muutokset ovat parempi vaihtoehto kuin aikaisemmin suunnitelmissa ollut tuen muuttaminen lainapainotteiseksi, ja tämä ratkaisuhan on syntynyt siis työnantajien ja työntekijöiden välisissä yhteisissä neuvotteluissa ja sopimisen kautta. Aikuiskoulutustuki tarjoaa edelleen tämänkin jälkeen palkansaajille kohtuullisen opiskelun aikaisen taloudellisen tuen, ja tuki on työelämään siirtyneelle kannustin kehittää osaamista työ- ja elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin sekä oman työllistymisensä mahdollisuuksien parantamiseen. Tässä valiokunnan mietinnössä käydään hyvin läpi sitä, mitä aikuiskoulutustuella on saatu aikaiseksi, ja myös sitä, millä tavalla se on myös näinä aikoina toiminut. Mutta itse kiinnitin huomiota siihen — mihin valiokuntakin on kiinnittänyt — että aikuiskoulutustuella koulutukseen osallistuu vähemmän niitä, joiden kouluttautumisen tarve olisi suurin. Tämä on hyvä huomioida, ja toivotaan, että myös sinne saadaan nyt lisää panoksia niin, että me saisimme lisää ihmisiä työn syrjään kiinni ja pitämään sen oman osaamisen sellaisena, että muuttuvassa työelämässä myös tulevaisuudessa työtä ja osaavaa henkilökuntaa eri tehtäviin löytyy. Mutta, arvoisa puhemies, oikeastaan syy siihen, miksi halusin puheenvuoron tästä käyttää, on tämä kilpailukykysopimus, josta nyt viimeksi myös kyselytunnilla käytiin keskustelua. Ymmärrän sen, että vasemmistoliitto on sitä määrätietoisesti vastustanut, mutta olen tyytyväinen siihen, että muuten puolueet ovat halunneet kunnioittaa sekä työnantajien että työntekijöiden sopimista tässäkin asiassa. Niin kuin totesin, tämä on ainutlaatuista Suomessa mutta myös ehkä maailmanlaajuisestikin. On maita, missä on tehty erilaisia työn yksikkökustannusten ja palkan alennuksia, mutta ei tällä tavalla sopien, näin laaja-alaisesti työntekijöiden ja työnantajien kesken kuin Suomessa tämän kilpailukykysopimuksen kautta. Se minun mielestäni on osoitus siitä, että meillä on laaja ymmärrys tämän maan taloustilanteesta ja siitä, että me emme selviä tästä ilman tämäntyyppisiä ratkaisuja, jotta meidän kilpailukyky vahvistuu ja saamme tähän maahan lisää työtä ja työllisyyttä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-10T17:02:10,2016-11-10T17:06:07,Tarkistettu,1.1 2016_112_74,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! On pakko kommentoida tätä edustaja Heinosen puheenvuoroa, kun hän hehkutti tätä sopimisen mallina. Meillä on maailmassa avioliittoja ja pakkoavioliittoja. Minusta nimenomaan tämä osa kilpailukykysopimusta kuuluu siihen pakkosopimisen piiriin, koska kannattaa muistaa, että hallituksen esityksessä koko aikuiskoulutustuki olisi tuesta muutettu lainaksi. Se olisi tarkoittanut sitä, että se järjestelmä, joka meidän yhteiskunnassamme nimenomaan ennaltaehkäisee työttömyyttä, olisi romuttunut täysin. Tässä pakkoraossa partit sopivat tämän heikennyksen. Jos katsomme, mitkä tämän aikuiskoulutustuen hyödyt ovat, niin itse asiassa niistä työnantajista, joiden työntekijät ovat kouluttautuneet, yli 90 prosenttia on sitä mieltä, että tämä on ollut hyvä, toimiva ratkaisu, ja vielä isompi osa niistä työntekijöistä. Tässä myös kouluttaudutaan niille aloille, jotka ovat pula-aloja: terveydenhuoltoon, sosiaalipuoleen, koulutuspuolelle. (Puhemies koputtaa) — Hyvä on, arvoisa puhemies, jatkan myöhemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-10T17:06:12,2016-11-10T17:07:15,Tarkistettu,1.1 2016_112_75,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä nyt käsittelyssä oleva lakiesitys on huomattavasti parempi kuin alkuperäinen esitys. Siinä alkuperäisessä esityksessä ehdotettiin tuen siirtämistä kokonaan lainapainotteiseksi, ja tämä olisi kyllä varmuudella karsinut tuen käyttöä. Nyt näistä heikennyksistä huolimatta — tässähän tulee heikennyksiä tähän tukeen — tämä tuki tarjoaa aikuisopiskelijalle kuitenkin taloudellista tukea opiskelun aikana. Vuonna 2014 tehtyjen selvitysten mukaan tuen käyttäjistä todellakin 96 prosenttia koki tämän tuen olevan melko tai erittäin merkittävä opiskelun mahdollistaja. Ilman tätä tukea monella aikuisopiskelijalla ei olisi mahdollisuutta ollut lähteä opiskelemaan. Tällä aikuisen työn ohessa tai työn välillä opiskelulla on monia myönteisiä vaikutuksia muun muassa työhyvinvointiin, uralla etenemiseen, työurien pidentämiseen ja niin edelleen. Tämmöinen tuki on hyödyllinen myöskin yhteiskunnan kannalta. Mutta yksi asia jäi valitettavasti puuttumaan tässä lakiesityksessä. Tässä on kokonaan jäänyt tekemättä sukupuolivaikutusten arviointi. Valiokunta olikin kyllä ihan yksimielinen tässä kritiikissä, että ehdottomasti olisi pitänyt tämä arviointi tehdä, sillä tilastojenkin mukaan aikuiskoulutustukea käyttävät erityisesti naiset, ja siksi näillä lakimuutoksilla on suurempi vaikutus naisvaltaisille aloille. Jos laki vaikuttaa tällä tavalla toiseen sukupuoleen enemmän kuin toiseen, niin kyllä silloin sukupuolivaikutusten arviointia ei saisi koskaan unohtaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-10T17:07:19,2016-11-10T17:09:11,Tarkistettu,1.1 2016_112_76,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kysehän on heikennyksestä jo palkkatyössä olevien ihmisten opiskelumahdollisuuksiin, täydentävään opiskeluun, uudistavaan opiskeluun, lisäopiskeluun. Sellaisena se on hyvä esimerkki siitä, mitenkä tässä prosessissa, jossa kikystä ja sen jatkotoimista sovittiin, puuttui ymmärrys siitä, mihin tätä yhteiskuntaa pitäisi viedä sekä kansantalouden näkökulmasta että ihmisten hyvinvoinnin ja yleisen sivistyksen näkökulmasta. Me olemme siirtymässä maailmaan, jossa sekä työmarkkinoiden tilan että yksilöiden pärjäämisen niillä ratkaisevat taidot, eivät tutkinnot. Me olemme siirtymässä maailmaan, jossa tarvitaan lisää erilaisia mahdollisuuksia opiskeluun kaikissa mahdollisissa muodoissa, joita me suinkin pystymme kuvittelemaan, kaikissa mahdollisissa elämänvaiheissa, niin digitaalisena kuin lähiopetuksenakin. Me olemme siirtymässä maailmaan, jossa sen opetuksen tulee olla nimenomaan omaehtoista, ei työnantajan tai viranomaisen ohjeistuksesta lähtevää, koska sen paremmin työnantajat kuin viranomaisetkaan eivät viime kädessä pysty löytämään niitä keskeisiä osaamistarpeen heikkouksia lainkaan samalla tavalla kuin se ihminen itse, joka taitojensa täydennystä kaipaa. Jos katsotaan meidän kansantaloutemme tosiasiallisia kilpailukykyongelmia, ne löytyvät ihan muualta kuin siitä, että tämä porukka olisi jo liian koulutettua. Esimerkiksi Tekesin kyselyssä kansainvälisille investoijille kävi ilmi, että suomalaiset yritykset häviävät muunmaalaisille kilpailijoilleen nimenomaan siinä, että ne ovat muita haluttomampia tekemään uusia rohkeita avauksia, ottamaan käyttöön uusia innovaatioita. Siinä missä muualla maailmassa uskalletaan hypätä tuntemattomaan, suomalaiseen yrityskulttuuriin kuuluvat pikemminkin vähittäiset, järkevät mutta hyvin varovaiset, tuoteparannukset. Jos katsotaan meidän julkisia panoksia tutkimus- ja kehittämistyöhön, siellä näkyy sama tendenssi. Siinä missä muualla maailmassa, ainakin niissä maissa, jotka ovat meidän keskeisiä verrokkikilpailijoitamme, satsataan paljon nimenomaan uusiin innovaatioihin, uusiin rohkeisiin avauksiin, Suomessa ne vähäisetkin tutkimus- ja kehittämispanokset — jotka jo itsessään ovat puolet siitä, mitä esimerkiksi Ruotsissa maan kansantalouden kokoon suhteutettuna jaetaan — kohdistuvat enemmän varovaisiin tuoteparannuksiin, eivät uusiin isoihin avauksiin. No, meillä on huolestuttavia tietoja myös meidän yliopistojärjestelmän suunnasta. Sieltä vastikään julkaistiin tutkimus, jonka mukaan yliopistoväen oman arvion mukaan ne mittarit, joita on elinkeinoelämän puolelta jalkautettu korkeakoulumaailmaan, ovat johtaneet merkittävällä tavalla nollatutkimuksen lisääntymiseen — siihen, että liikaa painoarvoa annetaan paperin määrälle ja liian vähän paperilla olevan tekstin sisällölle. Tämä on äärimmäisen huolestuttava kehitys, jos tämä arvio pitää paikkansa, koska se tarkoittaa, että meidän tutkimusjärjestelmä on rapautumassa sisältäpäin, ikään kuin huomaamatta. On käynnissä sellainen prosessi, joka uhkaa meidän kilpailukykyä aivan oleellisesti 10—20 vuoden päästä, kansallisesta osaamispääomasta nyt puhumattakaan. No niin, miksi puhuin tästä kaikesta? Sen takia, että tulevaisuudessa on oletettavaa, että tuotanto ja sitä kautta myös siihen liittyvä kehittämistyö ja osaaminen tulevat entistä enemmän hajautumaan pienempiin yksiköihin, pienempien toimijoiden alle, ja tällöin nämä meidän isot kansalliset ohjausjärjestelmät, joita tässä luettelin, eivät tule enää samalla tavalla senkään vertaa tukemaan meidän osaamista ja kansainvälistä kilpailukykyä kuin tähän asti. Se uudistumistyö ja se panostus, mitä meidän nyt pitäisi löytää, on nimenomaan yksittäisten ihmisten ja näistä muodostuvien joukkojen osaamispääoman kehittäminen. Me olemme pieni maa, ja meillä on vähän luonnonvaroja, mutta meillä on nämä ihmiset, jotka jo nyt ovat aika hyviä opiskelemaan. On suurta hulluutta, jos me emme anna heidän opiskella niin paljon kuin sielu sietää, sekä rahan näkökulmasta mutta ennen kaikkea ihmisten näkökulmasta. Tästä syystä, arvoisa puhemies, ehdotan, että lakiehdotukset hylätään. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-11-10T17:09:12,2016-11-10T17:14:34,Tarkistettu,1.1 2016_112_77,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kontulan tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-10T17:14:38,2016-11-10T17:14:43,Tarkistettu,1.1 2016_112_78,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! On selvää, että nyt käsiteltävänä oleva lakiehdotus on paljon parempi kuin hallituksen alkuperäinen esitys aikuiskoulutustuen muuttamisesta lainaksi. Siitä huolimatta on valitettavaa se, että tätäkin aikuiskoulutustukea käyttävät vähiten ne, jotka sitä eniten tarvitsisivat, ja eniten ne, jotka sitä vähiten tarvitsevat. Peruskoulupohjalta aikuiskoulutustukea hyödyntää vain 4 prosenttia työntekijöistämme, yrittäjistä vieläkin vähemmän, vain 0,5 prosenttia kaikista yrittäjistä, ja se on iso haaste tulevaisuudessa siinä, millä saamme myös nämä väkijoukot kouluttautumaan. Täällä puhuttiin jo siitä, miten tärkeää olisi ollut tehdä sukupuolivaikutusten arviointi tässä yhteydessä, koska todellakin yli 80 prosenttia käyttäjistä on naisia, mutta vielä tärkeämpää olisi ollut tehdä vaikutusten arviointi eri lakien yhteisvaikutuksesta, sillä hallitus samaan aikaan tekee valtavia leikkauksia koulutuksesta, muun muassa yliopistoilta, ja se ei voi olla vaikuttamatta siihen, miten myöskin aikuiskoulutustuki jatkossa toimii. Kannattaa muistaa, että tämä on yksi harvoista keinoista päivittää osaamista työnteon aikana, jopa ainoa, jolla voi kehittää osaamista täysipäiväisesti, kuitenkin niin, että toimeentulo on varmistettu. Ja kun me mietimme tulevaisuuden työelämää ja jo nykypäivän työelämää, on entistä tärkeämpää se, että meidän jokaisen osaaminen pysyy ajan tasalla ja myöskin kehittyy, koska se ammatti, johon nuorena opiskellaan, ei hyvin todennäköisesti ole enää se ammatti, josta vanhempana jäädään eläkkeelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-10T17:14:46,2016-11-10T17:16:37,Tarkistettu,1.1 2016_112_79,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä kilpailukykysopimuksen yhteydessä solmittu aikuiskoulutustuen jatko on todellakin äärimmäisen tärkeä, mutta tuen määrähän pienenee ja enimmäiskesto lyhenee, elikkä tuki pienenee noin 15 prosenttia ja kesto siirtymäajan jälkeen lyhenee neljällä kuukaudella 19 kuukaudesta 15 kuukauteen. Niin kuin täällä on moni sanonut, on tämä tietenkin parempi kuin se hallituksen alkuperäinen aikomus lainapainotteisuudesta. Siinä mielessä nämä huomiot täällä ovat äärimmäisen oikeita, että tällaisena aikana meidän ei todellakaan tämäntyyppistä tukea missään nimessä pidä lähteä romuttamaan, koska on niin tärkeää, että ihmiset voivat päivittää osaamistaan mutta toisaalta myöskin hankkia uuden koulutuksen ja vaihtaa ammattia. Aikuiskoulutustukea saavista noin puolet on iältään 30—40-vuotiaita, ja täällä edustaja Filatov toi varmaan ensimmäisenä esille, miten tärkeää olisi katsoa, mitkä nämä sukupuolivaikutukset ovat, koska tiedetään ainakin se, että eniten tätä tukea käyttävät tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalalla ja toisaalta julkishallinnossa ja kaupan alalla työskentelevät, joten on aika lailla todennäköistä, että melko naisvaltainen on tämä käyttäjäjoukko. Tuen saajista 40 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla, ja kun on samanaikaisesti puhuttu niistä leikkauksista, mitä tämä kiky-sopimus tuo julkiselle puolelle, niin olisi ollut todella kohtuutonta, jos sitten aikuiskoulutustuki olisi vielä sillä tavoin muuttunut, että olisi tullut tämä lainapainotteisuus. Ennen kaikkea on tärkeää, että saatiin tämä jatko kuitenkin turvattua. Minusta valiokunnan mietinnössä on tosi hyvin tuotu nämä kritiikit esille, ja siinä mielessä kristillisdemokraatit voivat elää tämän esityksen kanssa, mutta on kyllä jatkossa kiinnitettävä huomiota, että meillä ei tämmöisinä aikoina ole varaa lähteä heikentämään aikuiskoulutustukea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-10T17:16:38,2016-11-10T17:18:44,Tarkistettu,1.1 2016_112_80,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! 96 prosenttia tämän tuen käyttäjistä sanoo, että tuki on ollut melko tai erittäin merkittävä tekijä, että se on mahdollistanut koulutukseen hakemisen. Sen vuoksi mielestäni on huolestuttavaa, että hallitus on aika monia työssä käyvien ihmisten koulutusmuotoja nakertanut eri puolilta. Tähän tulee nakerrusta: jos mietimme vaikkapa työvoimapoliittista koulutusta, joka muuten kohdistuu juuri niihin ihmisiin, joilla on hyvin vähän koulutusta, niin siitä leikataan. Silloin kun hallitus aloitti, koulutuksessa oli noin 22 000 ihmistä, ja ensi vuoden budjetti mahdollistaa enää 9 000 ihmisen kouluttautumisen. Ja jos mietimme vaikkapa työvoimapuolella niitä projekteja, joilla kaikkein vaikeimmassa asemassa, sen pelkän peruskoulun varassa olevia nuoria ja vähän vanhempiakin pyritään tukemaan kouluttautumisen polulle, yksi hyvä esimerkki tästä on vaikkapa Valo-valmennus, jossa tekemällä on päässyt oppimaan ja suorittamaan osan tutkinnosta. Senkin rahoitus on ensi vuonna nolla. Meillä on monia tällaisia elementtejä, mutta vieläkin tärkeämpää on miettiä, mikä meidän koulutusjärjestelmässämme estää vähemmän kouluttautuneita kouluttautumaan, ja etsiä niitä malleja, joissa saadaan myös ne, jotka ovat vähän koulutusvastaisempia, kouluttautumaan, ja silloin on kyse tekemällä oppimisesta, ja silloin on kyse myös monista työvoimapoliittisista hankkeista, joiden rahoitus on nyt nolla. Kun tässä puhuttiin sukupuolivaikutusten arvioinnista, niin haluan vielä sanoa sen, että kun tätä tukea käyttävät paljon naiset, niin syy tehdä sukupuolivaikutusarvioinnit on se, miten se vaikuttaa naisiin. Mutta vielä suurempi syy tehdä sukupuolivaikutusten arvioinnit on se, miksi miehet eivät käytä tätä, (Antero Laukkanen: Hyvä!) mikä on se este, joka ei kannusta heitä kouluttautumaan, ja miten me saisimme myös miehet kouluttautumaan kesken työelämän ja erityisesti silloin, jos he ovat joutuneet työttömäksi. Kun tämän vaikutuksia on tutkittu, niin nämä tutkimukset ovat todistaneet sen, että se yksi kolmasosa on edennyt nykyisissä tehtävissänsä, (Puhemies koputtaa) kaksi kolmasosaa on pystynyt suuntaamaan (Puhemies koputtaa) osaamistansa uudelleen ja etuus on auttanut käyttäjiään työllistymisessä, mutta se on parantanut myös työkykyä ja työssäjaksamista (Puhemies koputtaa) ja pidentänyt työuria.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-10T17:18:45,2016-11-10T17:21:02,Tarkistettu,1.1 2016_112_81,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Todellakin valiokunnassa tämä hallituksen esitys parani huomattavasti ja tuli oikeudenmukaisemmaksi. Täällä esityksessä sanotaan näin, että aikuiskoulutustuen keston lyhentämisellä ja sen tason laskemisella toteutetaan kilpailukykysopimuksen mukaiset säästöt aikuiskoulutuksessa. Arvoisa puhemies! Kilpailukykysäästö — me siis säästämme kilpailukyvystä. Kysynkin hallitukselta: Miten Suomi nousee kilpailukyvystä säästämällä? Eikö kilpailukykyä pitäisi parantaa, jotta Suomi nousee? Tämä on aivan yksinkertaista tekstiä. Kun lasketaan kaikki koulutukseen kohdistuvat säästöt, jotka tämä hallitus toteuttaa, ollaan jo reilusti yli miljardissa. Joku aika sitten oli kyläkoulutapahtuma eduskunnan Kansalaisinfossa, ja siellä meille näytettiin, että nämä säästöt, joita nyt toteutetaan vuoteen 2019 mennessä, johtavat siihen, että koulutuksemme taso laskee 1920-luvulle. Minä olen tästä aika huolissani, ja toivon, että hallituskin tämän puheenvuoron nyt kuulee ja olisi myös huolissaan siitä, miten me voimme parantaa kilpailukykyä, saada Suomen nousuun jatkuvasti kilpailukyvystä säästämällä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-10T17:21:04,2016-11-10T17:22:49,Tarkistettu,1.1 2016_112_82,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Valtiovarainministeri, paikan päältä 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_83,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Yleisesti sanoisin, että olen tietenkin aivan samaa mieltä siitä, että koko meidän pitkän aikavälin kilpailukykymme perusta on suomalainen osaaminen ja siitä osaamisesta syntyvät hienot tuotteet, jotka pitää saada kilpailukykyiseen hintaan maailmalle. Mutta mitä tulee näihin koulutussäästöihin, niin totta kai se kirpaisee. Me olemme joutuneet säästämään joka paikasta. Mutta haluan kiinnittää huomion siihen, että jos en ole pahasti laskenut tässä väärin, me käytämme tänäkin vuonna 16 miljardia euroa koulutukseen, sivistykseen, tutkimukseen. Se on valtava summa. Tietenkin meidän täytyy täällä miettiä sitä, miten minimoimme säästötarpeen, mutta samaan aikaan meidän pitää miettiä sitä, miten me käytämme sen 16 miljardia mahdollisimman tehokkaasti varhaiskasvatukseen, peruskouluun, toiselle asteelle, ammatilliseen koulutukseen, yliopistokoulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen. Tätä työtä hallitus tekee, koska me emme voi sille mitään, että velkaantumista pitää taittaa ja pitää säästää, mutta samaan aikaan teemme kaikkemme, jotta ne rahat, mitä on, käytetään tehokkaasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-10T17:22:54,2016-11-10T17:23:57,Tarkistettu,1.1 2016_112_84,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sen 16 miljardin tehokkaan käytön kannalta äärimmäisen tärkeätä olisi, että tuossa luettelossa, kun se mainitaan, muistettaisiin avoin sivistystyö, niin kuin sitä ennen vanhaan kutsuttiin. Maailmalla ehkä nopeimmin kasvavia koulutuksen sektoreita on nimenomaan semmoinen informaali tai löyhästi tutkintokeskeiseen koulutukseen sitoutunut taitojen petraaminen, jota tämäkin koulutusleikkaus, jota me nyt täällä käsittelemme, koskee. Meidän pitäisi vahvasti panostaa siihen, että access koulutukseen eri muodoissa, eri paikoissa olisi mahdollisimman helppo ja mahdollisimman hyvin kaikkien ulottuvilla. Täällä on kritisoitu tätä koulutusrahaa, koulutusaparaattia siitä, että sitä käyttävät vähiten ne, jotka eniten tarvitsevat. Jos tällä perusteella aletaan miettiä, millainen koulutus on järkevää ja mikä ei, niin korkeakoululaitos pitäisi lakkauttaa kokonaan, koska eihän siellä muita olekaan kuin sellaisia, jotka ovat jo aika paljon koulutusta sitä ennen saaneet. Silti me emme näin tee sen takia, että koulutuksen kasautuminen ei sinällään ole ongelma. Ongelma on se, jos se kasautuu siksi, että joidenkin pääsy koulutukseen evätään tai joidenkin tarpeisiin sopivaa koulutusta ei ole tarjolla. Mutta minä en usko, että me millään pääsemme sellaiseen tilanteeseen, että jos koulutus on laadukasta, niin ihmiset opiskelisivat tämän maan perikatoon — historia ei tunne sellaista esimerkkiä — vaan voidaan lähteä siitä, että se koulutus, mitä me pystymme tuottamaan, on aina plussaa myös meidän kansantaloudellemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-11-10T17:23:58,2016-11-10T17:25:44,Tarkistettu,1.1 2016_112_85,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Asian aiemmassa käsittelyssä totesin: olen koulutuksen ystävä, en kuitenkaan liiallisen tai väärin kohdistetun koulutuksen ystävä. Meillä on edelleen tohtorien työttömyys kasvanut yhtäjaksoisesti, eikä siihen ole varaa. Mitä olen puhunut käytännössä yrittäjien ja työantajien kanssa, niin työ tekijäänsä opettaa, ja rajallisten resurssien maailmassa nostaisin tämän aikuiskoulutuksen ohella esille myös ihan työssäoppimisen. Kyllä hyvä työnantaja sallii ja antaa mahdollisuuden työntekijälleen opiskella myös työn ohessa, mikäli uutta osaamista työpaikalla tarvitaan. Eivät työnantajat ole tässä niin avuttomia kuin vasemmisto haluaa esittää eivätkä myöskään koulutusta tarvitsevat kansalaiset. Siksi hallituksen esitys on perusteltu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-10T17:25:46,2016-11-10T17:26:25,Tarkistettu,1.1 2016_112_86,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää ministeriä avoimesta ja rehellisestä vastauksesta ja siitä, että hän selvästi haluaa asiasta keskustella. Meillä on yhteinen näkemys siitä, että koulutuksesta säästäminen ei ole ollut helppo asia. Oppositiossa myös ymmärretään tämä säästöjen tarve. Mutta samalla syntyy se kysymys, onko tosiaan niin, että koulutuksesta säästö on nyt se, missä se painopiste on todella raskaana. Voisiko tässä koulutuksen haarassa olla vähän kevyempi tämä säästöjalka? Otettaisiin se jostain muualta, jotta ei ihan tiputa kyydistä. Ministeri on varmaan tietoinen siitä, että meillä patenttien hakemusten määrä on romahtanut. Kyllä näillä asioilla on syy-yhteyksiä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-10T17:26:27,2016-11-10T17:27:17,Tarkistettu,1.1 2016_112_87,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Menen ihan tähän alkuperäiseen aiheeseen, tähän lakiesitykseen tästä aikuiskoulutustuesta. Valiokunnan kuulemisen aikana tuli meille kyllä hyvin selväksi se, että siitä huolimatta, että tukikuukausiaikoja nyt lyhennetään, kuitenkin tämä malli on parempi kuin se, että koko systeemiä olisi lainapainotteiseksi muutettu. Edelleenkin koetaan, että tämä tuki on toimiva ja mahdollinen ja riittävä väylä sille, että omaa koulutustaan voi saattaa loppuun, sitä voi täydentää, ja se auttaa työelämässä olevia ihmisiä etenemään uralla, parantamaan omaa työmarkkina-asemaa. Haluan korostaa, että tämä tuli valiokuntakäsittelyn aikana selväksi, että näistä kiky-säästöistä huolimatta tämä väylä edelleen toimii ja on hyvä väylä työelämässä oleville ihmisille viedä osaamistaan eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-11-10T17:27:18,2016-11-10T17:28:27,Tarkistettu,1.1 2016_112_88,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on todettu, tämä aikuiskoulutusleikkaus on äärettömän, voisiko sanoa, surullinenkin esitys siltä osin, kun meidän pitäisi pystyä ylläpitämään elinikäistä oppimista ja turvaamaan jokaiselle ihmiselle mahdollisuus osaamisen kehittämiseen. Valitettava tosiasia on se, että hallitus on nyt läpileikannut osaamisesta oikeastaan kaikilta tasoilta, niin varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, toiselta asteelta kuin myös sitten korkeakoulutuksestakin. Kun tähän sitten vielä lisää ne heikennykset, jotka liittyvät työelämään ja työttömyysturvaan, niin kaiken kaikkiaan on se suuri riski, että jos me emme pysty vastaamaan tähän työelämän ja osaamisen vahvistamiseen ja kehittämiseen, niin meidän kilpailukykymme tulee heikkenemään entisestään. Toinen asia on myös se, että me tiedämme, että meidän osaamisemme taso kansainvälisesti on pudonnut viimeisten vuosien aikana. Siltä osin nämä hallituksen tekemät esitykset eivät myöskään ole kannatettavia eivätkä tue sitä osaamisen kehittämistä, jota meidän pitäisi tehdä. Me tiedämme myös sen, että koska yhteiskunta ja työelämä kehittyy valtavaa vauhtia, niin jos me emme ylläpidä osaamista ja kehitä sitä, niin meidän työelämäkään ei pysty vastaamaan niihin kilpailun vaatimiin tarpeisiin. Siltä osin mitä vahvemmin me aikuisena pystymme kehittämään omaa osaamistamme, niin sitä vahvemmin me pystymme myös sitten kehittämään työelämää ja sitä vahvemmin työelämä pystyy olemaan kilpailukykyinen kansainvälisillä markkinoilla sekä kotimaisilla markkinoilla. Tällä on monialaiset elementit niin yksilön näkökulmasta kuin koko meidän yhteiskunnan näkökulmasta ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta, ja sen takia aikuiskoulutuksen leikkaukset ovat todella harmillinen asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-10T17:28:28,2016-11-10T17:30:31,Tarkistettu,1.1 2016_112_89,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Juuri kuten edustaja Kiljunen sanoi, me kaipaisimme kokonaisvaikutusten arviointia kaikista koulutukseen tehtävistä leikkauksista ja muutoksista, ja sitä tämäkin lakiesitys olisi kaivannut taakseen, jotta voisimme vahvemmalla äänellä siitä puhua. Edustaja Kontula, sanoitte omassa puheenvuorossanne, että turhaan ollaan huolissaan siitä, että tätä aikuiskoulutustukea käyttävät vähiten ne, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Minusta se on aito huoli, ja se ei tarkoita sitä, etteikö tämä tuki toimisi hyvin, mutta minusta meidän pitää poliitikkoina olla huolissaan ja pohtia sitä, miten me saamme koulutusta juuri niille, jotka sitä eniten tarvitsevat ja joille siitä eniten olisi hyötyä. Se ei millään tavalla vähättele tätä aikuiskoulutustukea. Me tiedämme, että aikuiskoulutustuen vaikuttavuustutkimus osoittaa, että taloudelliset syyt ovat merkittävin este kouluttautumiselle. Aikuiskoulutustuki on nimenomaan yksi mahdollistaja, joka mahdollistaa opiskelun monelle sellaiselle henkilölle, jotka muuten eivät olisi voineet lähteä opiskelemaan. Tässä asiassa ymmärrän vasemmistoliiton kritiikin siitä, että nyt tätä tukea leikataan. Kuten sanottu, pieni leikkaus on kuitenkin parempi kuin hallituksen alkuperäinen esitys tuen muuttamisesta lainaksi. Toivottavasti jatkossa saadaan myös lisää tutkimuksia, joissa olisi pyritty selvittämään aikuiskoulutustuen pitkän aikavälin työllisyysvaikutuksia. Nyt niitä ei ainakaan sosiaali- ja terveysministeriöllä ole tiedossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-10T17:30:32,2016-11-10T17:32:26,Tarkistettu,1.1 2016_112_90,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensin vastaisin edustaja Järviselle, että ehkä tämä meidän eromme lähtee siitä, että minä en näe, että se, mikä määrittää ihmisen koulutuksen tarpeen, näkyisi suoraan hänen koulutushistoriastaan tai sen puutteesta, vaan koulutustarve, erityisesti suhteessa johonkin tiettyyn koulutusaparaattiin, liittyy tietysti siihen, millaisessa elämäntilanteessa tämä ihminen on — mitä hän työkseen tai muuten elämässään tekee, millaisia taitoja hän siinä tarvitsee ja millaisia puutteita hänellä ehkä on näiden taitojen suhteen, ja onko nimenomaan tämä aparaatti oikea vastaamaan näihin puutteisiin. Keskeinen syy, miksi nimenomaan tätä järjestelmää eivät ehkä täysin kouluttamattomat ihmiset käytä, on se, että heitä saattaa olla ensinnäkin verraten vähän sentyyppisissä palkkatyösuhteissa, että he ylipäätään kykenisivät tätä järjestelmää käyttämään, ja sitten tietysti se, että monesti ihmisillä, joilla on hyvin alhainen koulutustaso, on huonoja kokemuksia sellaisesta perinteisestä koulutusjärjestelmästä, johonka tämä tuki erityisesti ohjaa. Heidän tapauksessaan ratkaisu on toisentyyppinen opiskelu tai sitten sellainen yhteiskunta, jossa pystyy elämään ilman, että kaikkien täytyy opiskella kovin pitkälle. Sitten kommentoisin hiukan tähän, miksi olen sitä mieltä, että viranomainen ja työnantaja eivät ole parhaita tai ainakaan riittäviä arvioimaan sitä, mikä on se opiskelu, mitä ihminen tarvitsee, ja miksi kannatan ja puolustan nimenomaan omaehtoista opiskelua. No, ensinnäkin sen takia työnantaja on huono siinä, että työnantaja ei läheskään aina tiedä, mikä on sen työntekijän urasuunnitelma ja tulevaisuuden kehitys. Työnantaja katsoo sen nimenomaisen työtehtävän näkökulmasta. Toiseksi, työnantaja on huono siinä sen takia, että tulevaisuudessa yhä harvemmin työsuhteet ovat niin pitkäaikaisia, että nimenomaan työnantaja pystyy arvioimaan elämänkulkua ja niitä taitoja pitkällä aikavälillä. Kolmanneksi sen takia, että yhä useammin tulevaisuudessa opiskeleva henkilö ei ole palkkatyösuhteessa ja ylipäätään hänellä ei ole mitään työnantajaa, joka pystyisi tämän arvion tekemään. Jos katsotaan, miten työnantajat ovat tällä hetkellä arvioineet meillä koulutustarpeita, niin yhden tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi Amsterdamissa 80 prosenttia teollisuuden työnantajista kouluttaa työntekijöitään havaitsemaan ja analysoimaan erilaisia heikkoja signaaleita ja muutostrendejä yhteiskunnassa, jotta he pystyvät sellaiseen reaktiovalmiuteen, jota yritys tarvitsee uusiutuakseen ja kehittääkseen omia tuotteitaan. Jopa Kiinassa vastaava luku on reilusti yli 50:n, kun Suomessa se jää 49 prosenttiin. Suomessa yli puolet teollisuuden työnantajista ei pidä tämmöistä koulutusta ylipäätään tarpeellisena. Mielestäni tämä on yksi keskeinen syy siihen, että siitä huolimatta, että meidän tuotteemme kansainvälisissä rankingeissa rankataan sinne ihan huipulle, niin niitä meidän tuotteitamme ei osteta. Meiltä puuttuu tämmöinen pehmeä osaaminen, ihmisten ja yhteiskuntien ymmärrys, jota tarvittaisiin siihen, että ne tuotteet päätyisivät sieltä valmiit-lokerosta sinne kuluttajien käyttöön. Nämä ovat juuri niitä taitoja, joita meidän yhteiskunnassa halveksutaan ja joita ollaan ensimmäisenä karsimassa silloin, kun koulutusta karsitaan. Minä otan yhden esimerkin: Tiedättekö, mikä maa johti pitkään tytöille suunnattujen pelien peliteollisuutta, joka oli siis ihan valtava elinkeinoelämän lähde? Yhdysvallat. Minkä takia? Koska se ainoana maailmassa älysi yhdistää peliteollisuuteen sukupuolentutkimuksen. Se ensimmäisenä maailmassa huomasi, että tytötkin pelaavat pelejä, kunhan ne tehdään sellaisiksi, että ne ovat tyttöjen näkökulmasta kiinnostavia. Suomessa sukupuolentutkimus on ensimmäisenä leikkauslistalla, erityisesti, jos leikkauslistaa ovat laatimassa perussuomalaiset. Toinen esimerkki: tänä päivänä, jos minä olisin taksinkuljettaja, varmistaakseni tulevaisuuden työllistymiseni minä äkkiä alkaisin harjoittelemaan tietokonepelien pelaamista, koska tulevaisuudessa robottiautot tulevat merkittävästi muuttamaan kuljetusalan töiden luonnetta, ja ne taidot, joita kehität silloin, kun pelaat pelejä, ovat ihan keskeisiä taitoja sitten, kun tulevaisuudessa joudut miettimään, miten selviät niiden robottiautojen kanssa. Ylipäätään jos ajatellaan, mitkä ovat niitä työpaikkoja, jotka tulevaisuuden maailmassa kestävät kaikkein varmimmin, niin ne ovat nimenomaan kulttuuriin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät työpaikat. Niitä ei voi lähettää Bangladeshiin. Niitä ei voi laittaa robottien hoidettavaksi. Ne ovat ne, jotka me pystymme täällä säilyttämään ja joilla me pystymme tekemään arvoa vielä kauan sen jälkeenkin, kun rutiininomaiset, helposti siirrettävät työt on siirretty muualle. Siinä vaiheessa kun tämä yhteiskunta ymmärtää tämän, niin me olemme jo hyvässä matkassa ratkaisemassa meidän kilpailukykyongelmia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-11-10T17:32:26,2016-11-10T17:38:18,Tarkistettu,1.1 2016_112_91,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kontulan kannattaisi käyttää noita taitoja ja tietoja ihan käytännössä ja laittaa bisnes pystyy ja näyttää meille, (Anna Kontula: Minulla on!) miten se homma toimii. Mutta mitä tuohon koulutukseen tulee ja niihin leikkauksiin, niin minulla on jonkin verran kokemuksia siitä, tai olen nähnyt — minä en ole itse opiskellut paljon mitään, mitä nyt kantapään kautta — että jos otetaan lainaa ja lähdetään opiskelemaan, niin siinä syntyy tietynlainen vastuu ja se kohdentaa sen opiskelun tiettyyn alaan, mihinkä haluaa lähteä eteenpäin. Tunnen tapauksen, jolla oli yli 30 gradua, yli kolmekymppinen nainen, ja hän mietti, että jos hän lähtisi vielä opiskelemaan lisää. Tämmöinen ei rupea koskaan tuottamaan mitään. Täällä on paljon hössää. Sitten on tämmöisiä koulutusaloja, monitoimikoneen kuljettaja ja tällä lailla. Sen kuljettajan kouluttaminen maksaa melkein yhtä paljon kuin hävittäjälentäjän koulutus. Nyt mennään sinne kurssille, käydään se loppuun, ja meillä on kuitenkin kuljettajapula. Ne menevät seuraavalle kurssille. Kyllä näissä on paljon semmoista terävöittämistä, että kun se oikein organisoidaan, niin se myös tuottaa, sille koulutettavalle ja myös työnantajalle siitä tulee todella hyvä sijoitus. Mutta jos tämä kehä vain pyörii tässä, niin se on yhteiskunnalle kallista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-10T17:38:19,2016-11-10T17:39:51,Tarkistettu,1.1 2016_112_92,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tätä tukeahan käyttävät erityisen paljon hoitotyöntekijät ja muutkin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat usein perheellisiä ihmisiä, ja sen takia heille lainan ottaminen on hyvin vaikeata enää siinä elämäntilanteessa. He eivät ole useinkaan nuoria ihmisiä. Tunnen näitä henkilöitä paljon, ja he kertovat, että he haluavat käyttää tätä tukea, koska he haluavat ensinnäkin edetä urallaan tai sitten päästä ihan uusiin työtehtäviin, mikä edellyttää sen koulutuksen. Monet kertovat myöskin minulle, että opiskelu auttaa heitä jaksamaan, ja sitten kun tulee sitä työhyvinvointia, niin tämä pidentää heidän työuriaan. Ja kun minä olen esimiehiä jututtanut tässä asiassa, niin esimiehet ovat sitä mieltä, että työyhteisö hyötyy monella tavalla jokaisesta semmoisesta työntekijästä, joka haluaa kouluttaa ja kehittää itseään, ja sen takia meidän pitäisi kyllä iloita ihan jokaisesta työntekijästä, joka haluaa kouluttautua, ja tukea häntä mahdollisimman paljon tässä asiassa. Minä olen itse toiminut kymmenen vuotta työyhteisökouluttajana eli kiertänyt erilaisissa työpaikoissa, sadoissa ja sitten taas sadoissa. Minä olen huomannut sen, että kaikkein pahimpia muutoksen vastustajia ovat ne työntekijät, jotka eivät säännöllisin väliajoin kouluttaudu, jotka eivät käy missään haistelemassa uusia tuulia eivätkä ole kiinnostuneita uusien asioiden opiskelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-10T17:39:52,2016-11-10T17:41:23,Tarkistettu,1.1 2016_112_93,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun täällä nyt niin paljon ja ainakin omasta mielestä asiantuntevasti puhutaan koulutuksesta työelämässä, niin tulee mieleen kysyä, kuinkahan monella täällä oikeasta työelämästä nyt viime vuosilta on kokemusta ja miten se koulutusasia siellä toimii. Omasta puolestani voin kertoa kokemuksesta, että jos varsinkin yksityisellä sektorilla työnantaja tarvitsee jonkinlaista osaamista johonkin asiaan, niin kyllä koulutetaan isoillakin panostuksilla, laitetaan työntekijöitä opiskelemaan niitä asioita, mitä tarvitaan. Sillä tavoin se oikeasti toimii. Samoin työelämässä kyllä pidetään kehityskeskusteluja, joissa selvitetään henkilön urasuunnitelmia, koulutustarpeita ja kehityskohteita. Nämä ovat sellaisia asioita, mitkä normaalissa elämässä ihan oikeasti toimivat siellä työpaikoilla paikallisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-10T17:41:24,2016-11-10T17:42:11,Tarkistettu,1.1 2016_112_94,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Me puhumme edustaja Kontulan kanssa molemmat suomalaisista, joilla on vähiten koulutusta, ja uskon, että tässä asiassa jostain syystä puhumme toisiamme ristiin tarkoittamatta kovinkaan erimielisiä ajatuksia. Varmasti olemme yhtä mieltä siitä, että me tarvitsemme erilaisia keinoja vähän koulutettujen ihmisten jatkokoulutukseen. Me tarvitsemme työssäoppimista, työllistämiskoulutusta, mutta toivoisin, että peruskoulun käyneet löytäisivät myös aikuiskoulutustuen entistä paremmin, koska tutkitusti se parantaa työkykyä ja työssäjaksamista ja se on myös keino siten pidentää työuria. Muistetaan vielä, että vain peruskoulun käyneillä työttömyys on kaikkein suurin ongelma, myös heidän työllistymisensä on paljon hankalampaa kuin koulutetuimmilla. Esimerkiksi korkeakoulutettu alle 30-vuotias työtön työllistyy 50 prosentin todennäköisyydellä, keskiasteen opiskelun suorittanut lähes 40 prosentin todennäköisyydellä ja peruskoulun käynyt vain 17 prosentin todennäköisyydellä. Tämä on se syy, miksi meidän kannattaa tässä yhteiskunnassa laajasti pohtia sitä, miten me saamme heikoimmin koulutetut ihmiset kouluttamaan itseään lisää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-10T17:42:13,2016-11-10T17:43:41,Tarkistettu,1.1 2016_112_95,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä asiassa olisi ehkä hyvä muistaa myös sellainen tosiasia, että jos niille ihmisille, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa tilanteessa ja jotka nimenomaisesti tarvitsisivat aikuiskoulutustukea, sanotaan, että pitäisi lainan kanssa tämä koulutus hoitaa, niin ei heillä ole mahdollisuus saada sitä lainaa. Meillä ei ole olemassa sellaista koulutuslainaa tänä päivänä tässä maassa, jonka saa, jos esimerkiksi luottotiedot ovat menneet. Mutta mikä olisi kaikkein tärkeintä, on se, että pidetään kiinni niistä työpaikoista ja pidetään kiinni niistä ihmisistä, jotka ovat siellä työpaikalla. On olemassa erilaisia muitakin mahdollisuuksia tietysti, esimerkiksi oppisopimuskoulutus työpaikalla on erittäin hyvä vaihtoehto. On muistettava se, että juuri tällä hetkellä, jolloin näyttää siltä, että työttömyys on hieman laskenut, pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Nyt on aika tehdä työtä sen eteen, että pitkäaikaistyöttömyys ei lisäänny. Nyt on viimeinen hetki katkaista se kierre, mihin tämä maa on nyt ajautumassa. Jos sanotaan, että hienoista nousua on, niin eikö, arvon ministeri, sitä nousua voitaisi hieman kanavoida myös sinne, missä sitä tarvitaan? Nyt esimerkiksi Anttilan työntekijät saivat 10 prosentin palkankorotuksen konkurssipesältä, ja Finanssivalvonta ilmoittaa, että tämä on bonus, tämä on kultainen kädenpuristus, ja heidän karenssiaikaansa pidennetään tämän asian takia. Sehän tarkoittaa sitä, että nämä ihmiset ennättävät syrjäytyä ennen kuin pääsevät edes työttömyyskorvauksiin kiinni. Kyllä meidän pitää pystyä tämmöisiin asioihin tarttumaan ja myöskin näiden pienipalkkaisten ihmisten kohdalla, joille se ihan todella tarkoittaa sitä, että pohja putoaa koko elämän alta pois. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-10T17:43:42,2016-11-10T17:45:39,Tarkistettu,1.1 2016_112_96,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Voin alleviivata jokaisen sanan, minkä edustaja Mäkisalo-Ropponen äsken loistavassa puheenvuorossaan sanoi. Hän puhui juuri asiaa sydämellä siitä, mitenkä asiat hoiva-alalla ovat, missä aikuiskoulutustuki on paljon käytetty eri muodoissaan uralla etenemisessä, koulutustasoa nostettaessa — syitä on monia. Edustaja Mäkisalo-Ropponen toi esille tämän ulottuvuuden, joka ei mielestäni aikaisemmin tässä keskustelussa ole näkynytkään: kuinka tärkeää tämä on ei pelkästään sille henkilölle omassa henkisessä kasvussaan vaan myös sille, minkälainen työntekijä hän siinä työympäristössä on kenties sen jälkeen kun hän ymmärtää ja haluaa kouluttautua. Todellakin voi olla, ja usein olen saanut kokea niin työntekijänä kuin esimiehenä itsekin vanhushoivassa olleena, että ihminen, joka ei hae virikkeitä ja uusia ajatuksia ja päivitä sitä osaamistaan, monella tapaa saattaa olla vastarannan kiiski taikka hänellä ei ole halua sitten oppia uusia tutkittuja hoitomenetelmiä tai toimintatapoja, ja tämmöinen on raskasta kenties koko sille työyhteisölle. Niinpä toteankin, että viisainta esimiestyötä on sellainen, jossa otetaan selville työyhteisön työntekijöitten halukkuudet kehittää itseään ja yhdessä keskustellaan myös niistä vaihtoehdoista, mitenkä se koulutus olisi sovitettavissa siihen työhön ja tämän työntekijän työuran etenemiseen. Viisasta esimiestyötä on tukea työntekijöitten koulutusta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-11-10T17:45:40,2016-11-10T17:47:40,Tarkistettu,1.1 2016_112_97,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelä sai minut innostumaan pitämään puheenvuoron. (Naurua) Ensinnäkin pitää ajatella, kun puhuu siitä, kuka täällä on ollut työelämässä kovin pitkään. Voi sanoa, että minä olen 35 vuotta tehnyt rakennusalan töitä ja siinä olen ollut saman tien osa-aikaisena pääluottamusmiehenä ja nähnyt, mitenkä työkokeiluun tulevat nuoret käyttäytyvät, kuinka he toimivat siellä työmaalla tai kuinka työllistettävien pitkäaikaistyöttömien, kun heitä otetaan töihin, motiivi kasvaa siellä työnteossa ja kuinka se halu löytää uusi ammatti tai vahvistaa sitä entistä ammattitaitoa on heillä tallella ja se homma menee eteenpäin. Ainut, mikä minua harmittaa kovasti, on se, että kun tässä talousarviossa leikataan aikuiskoulutuksesta ja muusta koulutuksesta, niin tämmöiset innovaatiot ja uudet alat ja niihin hakeutumiset nuorilla katkeavat sen opiskelupaikan mahdollisuuden myötä. Toinen on tämä hallituksen tavoite saada se 72 prosenttia työllisyyttä: se on hyvä tavoite, ja se varmaan antaisi sitten uusia työpaikkoja, ja minä toivon, että niitä syntyisi niille nuorille, ketkä hakevat töitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-11-10T17:47:40,2016-11-10T17:48:59,Tarkistettu,1.1 2016_112_98,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun  lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain  1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Arvoisa puhemies! Meillä jokaisella on varmasti jonkun verran työkokemusta avoimilta ja erilaisilta markkinoilta. Joillakin se on tuoreempaa ja joillakin se on vanhempaa, mutta se on aina rajattua, koska se on niistä omista työkokemuksista. Mutta kun työministeriössä tai TEMissä tehdään työolobarometriä, niin siinä on kysytty varsin laajalta joukolta suomalaisia, miten he kokevat oman kehittymismahdollisuutensa työpaikalla, ja esimerkiksi siitä näkyy selvästi se, että mitä suurempi työpaikka on, sitä paremmat kouluttautumisen ja uuden oppimisen mahdollisuudet useimmiten on, ja esimerkiksi teollisuudessa ne ovat paljon vähäisemmät kuin vaikkapa yksityisissä palveluissa, valtiolla ja kunnalla ne ovat paremmat kuin yksityisellä puolella näissä samoissa tehtävissä. Sitten jos katsotaan vaikkapa sosioekonomisen aseman mukaan, niin sielläkin näkyy selkeät erot, elikkä mitä paremmassa asemassa, mitä korkeammassa työtehtävässä on, sitä paremmat kouluttautumisen mahdollisuudet on, mutta sitten kun tullaan työntekijätasolle ja alempiin toimihenkilöihin, niin itse asiassa alle 30 prosenttia kokee, että he voivat oppia työssänsä uutta ja että heidän kouluttautumismahdollisuutensa ovat hyvät. Minulle sanoi kerran aikanaan eräs työnantaja, joka mielestäni sanoi viisaasti, kun puhuimme kouluttautumisesta ja siitä, miksi ikääntyneitä työntekijöitä ei yleensä kouluteta, että ajatellaan, että se ikääntynyt lähtee pois, jos se koulutetaan johonkin toiseen tehtävään, mutta sitten hän mietti vähän pidemmälle, että jos hän ei panosta tuohon ikääntyneeseen työntekijään, niin luoja paratkoon, jos se jää eikä osaa. Elikkä kannattaisi miettiä myös niin päin silloin, kun mietitään niitä työntekijäryhmiä, joihin kohdistuu vähemmän koulutusta, kannattaako kouluttaa työnantajan näkökulmasta vai ei, lähinnäkin siitä näkökulmasta, että jos se työntekijä jää, niin silloin hän ei ole niin hyvä ja tuottava kuin osaavampi, ja sen takia kannattaa panostaa myös näihin vähemmän koulutettuihin ryhmiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-10T17:49:00,2016-11-10T17:50:58,Tarkistettu,1.1 2016_112_99,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_112_100,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kyseessä on kolmas lisätalousarvio, siitä muutamia asioita. Ensinnäkin vähennetään tuloja 210 miljoonaa ja lisätään määrärahoja 106 miljoonaa, ja nämä huomioon ottaen vuoden 16 kolmas lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 317 miljoonaa. Varsinaisten tulojen arviota alennetaan nettomääräisesti 210 miljoonaa euroa ja verotulojen arviota korotetaan nettomääräisesti 608 miljoonaa. Tässä taustalla ovat etenkin alkuvuoden verokertymätiedot, joiden pohjalta muun muassa ansio‑ ja pääomatuloverojen arviota, yhteisöveron ja arvonlisäveron tuloarviota ehdotetaan korotettavaksi. Verotuotto on sitä vastoin jäänyt odotettua heikommaksi muun muassa perintö‑ ja lahjaveron osalta. Osinko‑ ja osakkeiden myyntitulojen arviota alennetaan 758 miljoonaa euroa. Muutoksessa on kyse tuloutusten siirtämisestä vuosille 2017 ja 2018. Jos katsotaan tätä kokonaisuutta, niin päätösperäisesti hallitus ei ole lisännyt menoja eikä sitä kautta lisännyt alijäämää, joka on kieltämättä kuitenkin ongelma. Ne suurimmat selittävät tekijät löytyvät nimenomaan näistä osinko‑ ja myyntitulojen tuloutuksen siirtämisestä ensi vuodelle. On ollut omistajaohjauksen näkökulmasta järkevämpää omistajapolitiikkaa tehdä nämä tuloutukset, saavuttaa nämä tavoitetut myyntitulot, ensi vuoden puolella. Lisäksi on syytä todeta, että tänä vuonna nimenomaan turvapaikanhakijoista aiheutuvat kustannukset ovat kokonaisuudessaan 734 miljoonaa euroa korkeammat kuin vuonna 2015. Eli täältä löytyy näitä suurimpia syitä tietenkin sen lisäksi, että valitettavasti edelleen on meillä korkealla työttömyys, josta aiheutuvat menot kasvavat, ja eläkemenot kasvavat niin ikään. Eli tämä selittää näitä niin sanottuja isoja lukuja, ja painotan sitä, että hallitus on itsessään pitänyt kiinni tiukasta 4 miljardin säästöohjelmastaan, ja vaikka joitakin päätöksiä on muutettu tai jopa peruttu, (Pia Viitanen: Hyvä!) niin kehyksestä on pidetty kiinni ja vastaavat säästöt tai tulonlisäykset on haettu muualta. Sitten joitakin nostoja täältä määrärahojen muutoksista. Ensinnäkin voisi todeta sen, että turvapaikanhakijoiden vastaanoton määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 110 miljoonaa euroa, mutta vastaavasti kotouttamiskorvausten arviomäärärahaa sen sijaan ehdotetaan alennettavaksi 30 miljoonaa, mikä aiheutuu korvausten piiriin kuuluvien oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden arvioitua pienemmästä määrästä. Eli koska nyt useimmat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet valittavat, niin nämä valitusprosessit kuitenkin kestävät. Näihin hallitus on suunnannut ja suuntaa edelleen lisää resursseja, nimenomaan seuraavassa vaiheessa näihin oikeusprosesseihin, jotta ne saadaan mahdollisimman nopeasti läpi ja saadaan sitä kautta selvyys sitten joko turvapaikasta tai siitä, että turvapaikkaa ei saa. Näistä isoista luvuista nähdään se, että on äärettömän tärkeää, että nämä maahanmuuttoprosessit sujuvat myös nopeasti, koska kaikkein kalleinta on se, että nämä ihmiset odottelevat vastaanottokeskuksissa — mikä on siis kalleinta — koska silloin heidän kohtalonsa on vielä ratkeamatta. Toisaalta, jos he tarvitsevat turvapaikan, he eivät pääse kotoutumaan ja hakemaan itselleen alkua, työpaikkaa ja eivätkä pääse sitä kautta elämän alkuun. Edelleen nostoja: Työttömyysturvan määrärahan tarve alenee työmarkkinatukimomentilla 32,2 miljoonaa euroa johtuen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden aiheuttamien kustannusten tarkennuksista. Edelleen maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen ehdotetaan 35 miljoonan euron lisämäärärahaa, joka on suurin osa budjettiriihessä sovitusta 50 miljoonan maataloustukipaketista. Tarkoituksena on parantaa maatilojen maksuvalmiutta ja turvata niiden kannattavuutta. Pidän tätä erittäin tärkeänä lisäyksenä, vaikka tämä kokonaiskehikko on tiukka. Meidän maatalous ja koko ruokaketju ovat erittäin vaikeassa tilanteessa. Taustalta löytyy tietenkin paljon syitä, muun muassa Venäjän elintarvikkeiden tuontikielto mutta myöskin kohonneet kustannukset ja alentunut kannattavuus. Tilanne on sen verran kriittinen, että puolustaa paikkaansa suunnata nämä lisätoimet tähän vaikeaan paikkaan. Valtion kokonaan omistaman Baltic Connector Oy:n pääomittamiseen 28 miljoonaa. Euroopan unionin komissio myönsi Suomen ja Viron yhteishankkeelle eli Suomen ja Baltian väliselle kaasuputkihankkeelle 187 miljoonan euron tuen, joka kattaa 75 prosenttia kokonaiskustannuksista. Tämä tuki on korkein ja tämä tukiprosentti on korkein, mitä vastaaville hankkeille Suomeen on koskaan saatu — tai ehkä vastaavaa ei ole ollut, mutta ylipäänsä EU:n tukemille hankkeille. Vielä tulorekisteriin, sen rakentamiseen, 10 miljoonaa lisää. Tämä on todella tärkeä hanke. Sillä parannetaan mahdollisuuksia uudenlaiseen verotukseen ja sosiaaliturvaan. Kun me haemme niitä keinoja, miten me voimme parantaa työn vastaanottamisen kannustavuutta, miten me voimme parhaiten kohdistaa tukea, niin meillä pitää olla tällaiset työvälineet, joita tämä tulorekisteri tuo. Tämä tulee olemaan erinomainen työväline jatkossa, kun me haemme keinoja muun muassa kannustinloukkujen purkamiseen. Ja vielä viimeisen asiaan,  arvoisa  puhemies:  opetus‑  ja  kulttuuriministeriön hallin-nonalalla ehdotetaan 120 000:ta euroa Suomenlinnan alueella sijaitsevien muurien ja maavallien sortuman korjaamiseen.", esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-10T17:51:15,2016-11-10T17:58:16,Tarkistettu,1.1 2016_112_101,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden selonteon yhteydessä oli puhetta, että poliisien määrä vakiinnutetaan minimissään 7 000 poliisihenkilöön. Nyt tässä lisätalousarvioesityksessä ei ollut lisäystä poliisin määrärahoihin. Siltä osalta kysyn ministeriltä, onko ymmärrettävä nyt niin, että asia on tältä vuodelta kunnossa mutta ensi vuodelle täydentävään talousarvioon tulee lisää rahaa, jotta toteutuu se 7 000 vai oliko peräti 7 200, niin kuin eilen sisäministeriön tiedotteessa oli, eli sinne tulee sitten lisää rahaa eli tämä asia on nyt sitten tältä vuodelta hoidossa ja hoidossa myös sitten ensi vuodelta. Toinen kysymykseni koskee maahanmuuttoon liittyviä asioita. Täällä lisätalousarvioesityksessä kerrotaan, että kulut ovat 820 miljoonaa euroa korkeammat verrattuna tavanomaiseen tilanteeseen, jolloin on tullut siis 3 000—4 000 turvapaikanhakijaa. Nämä ovat isoja lukuja. Tilannehan on Suomessa se, että jouduimme hieman yllätetyiksi. Kukaan ei voinut viime vuonna tilannetta ennakoida, ja siitä liittyviä seurannaisvaikutuksia käydään nyt sitten vielä lävitse, mikä näkyy sitten tässä lisätalousarvioesityksessä, kun siellä joudutaan vielä hieman siihen lisäämään. Kysymys nyt kuuluu: kun hallitusohjelmassa on kirjaus, että laaditaan selvitys maahanmuuton kustannuksista, vaikutuksista yhteiskunnassamme, jotta päästään totuudenmukaiseen keskusteluun niistä tekijöistä, mitä maahanmuutolla on — hyvistä vaikutuksista, kielteisistä vaikutuksista, kustannuksista, eduista, haitoista, hyödyistä — koska tämä selvitys on tulossa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-11-10T17:58:19,2016-11-10T18:00:14,Tarkistettu,1.1 2016_112_102,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä valtion kolmas lisätalousarvio on käsittelyssä, ja tämä on todennäköisesti jäämässä tämän vuoden viimeiseksi. Hienoista ennustusta on bruttokansantuotteen kasvuun, ja tämän maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien kehitys. Kun valtiovarainministeri on paikalla, niin hivenen ehkä tulevaisuutta voisitte hahmotella, miltä näyttävät nyt nämä tulevat vuodet meidän taloutemme näkökulmasta. Kyllä huoli on pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Vaikka meillä hienoinen lasku nyt on tapahtumassa ja käänne parempaan, niin kuitenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvussa ja tänne tarvitsemme varmasti lisää toimenpiteitä myös. Valtion velanotto kasvaa tänä vuonna lähes 6 miljardiin tämän lisäbudjetin myötä, ja tämän vuoden lopussa on velkaa 105,8 miljardia, mikä on noin 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Meillä on iso työ tämän velkaantumisen taittamiseksi. Myönteisenä pidän sitä, että täällä on nämä pienet lisäsatsaukset maataloudelle. On meidän tehtävämme pitää huoli kotimaisesta ruuantuotannosta, ja kiitos siitä teille, arvoisa valtiovarainministeri. Kysyisin myös näistä poliisin määrärahoista. Onko niin, että me pystymme pitämään tämän luvatun tason myös ensi vuonna? Myös kriisinhallintaveteraanien rahoitus puuttuu edelleen budjetista. Onko tarkoitus, että se tullaan varmistamaan niin, että tämä meillä nyt käsittelyssä oleva laki pystytään viemään maaliin esitetyllä tavalla? Arvoisa puhemies! Jatkan lyhyesti sieltä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat, omalla kohdalla tuo 2 minuuttia menee niin kovin nopeasti, joten lyhyesti täältä. Meillä kärkihankkeisiin on tällä hallituskaudella esitetty 1,6 miljardia euroa ja näitä rahoja ja kärkihankkeitahan on nyt jo toimeenpantu. Toivottavasti niillä saadaan uudistettua maata ja pidettyä rattaita pyörimässä. Pääministeri on puhunut, että tase laitetaan työhön, ja on kertonut, että omaisuustuloilla tämä kärkihankerahoitus tehdään, joten kysyisin valtiovarainministeriltä, millä tavalla tämä tulopuoli on nyt aikataulussa eli olemmeko pystyneet löytämään sieltä taseesta näitä tulopuolia vai onko kärkihankkeet rahoitettu kuitenkin tässä vaiheessa vielä lisävelanotolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-10T18:00:15,2016-11-10T18:03:20,Tarkistettu,1.1 2016_112_103,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Hallitus esittää kolmannessa lisätalousarviossaan maahanmuuton tai, sanoisinko rehellisemmin, pääasiassa elintaso- ja turvapaikkaturismin aiheuttamiin kustannuksiin 38 miljoonan euron nettomääräistä lisäystä. Sen lisäksi arvioidaan kokonaisuudessaan tämän ilmiön hinnaksi lähes miljardi euroa tavanomaiseen 3 000—4 000 turvapaikanhakijan määrään verrattuna. Kyllä nämä luvut laittavat allekirjoittaneen ainakin haukkomaan henkeään. On selvää ja rehellistä myöntää, että eivät nämä 820 miljoonaa vuositasolla lisäkuluna maahanmuuttoon riitä, vaan tämä turvapaikkaprosessi on vasta alkua. Kun ne jotkut, jotka sen turvapaikan ehkä tarvitsevat, sen saavat, alkaa kotoutus, ja se sitten vasta maksaakin helposti 20 vuotta veronmaksajalle, ennen kuin kenties on mahdollisuutta jonkinlaiseen nettoverojen maksamiseen. Olemme saaneet työministeriön haastattelujen perusteella tietää sen, että turvapaikanhakijoiden koulutustaso ei ole erityisen kehuttava, ja on vaikea kuvitella, että tästä väestä erityisen suuri osa kovin nopeasti Suomessa työllistyisi. En ole tyytyväinen tähän tilanteeseen, en lisätalousarvioesityksen enkä varsinaisenkaan budjetin osalta. Haluan tietää, mitä toimia on käynnistetty vastaanottotoiminnan yksikkökustannusten sekä kokonaiskustannusten alentamiseksi. Lisäksi odotan uusia esityksiä maahanmuuttopolitiikan tiukentamiseksi. Toivon, että hallitus kääntää jokaisen kiven ja kannon lainsäädännöllisesti, että voisimme säästää näiden nuorten, parhaassa iässä olevien miesten ylläpidosta, kun samalla joudumme jatkuvasti leikkaamaan tulonsiirroista muualla yhteiskunnassa vuotuisen syömävelkamme kasvaessa veronmaksajien selkään — tai itse asiassa tulevien veronmaksajien selkään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-10T18:03:23,2016-11-10T18:05:01,Tarkistettu,1.1 2016_112_104,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisat edustajat, kun vastauspuheenvuoroa ovat pyytäneet eräät samat henkilöt, jotka ovat kohtamiten täällä varsinaisen puheenvuoron vuorossa, ja kun puheenvuorot näyttävät olevan keskimäärin 2 minuutin puheenvuoroja, edetään 2 minuutin puheenvuoroilla. Jos edustaja haluaa sitten ylittää 2 minuuttia, hän voi toki tulla tänne, ja sitten arvioidaan mahdollinen vastauspuheenvuorojen tarve. — Nyt edustaja Kiviranta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_105,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus sopi jo elokuun lopulla budjettiriihessä maatalouden 50 miljoonan euron kriisipaketista. Tästä rahasta tähän lisätalousarvioesitykseen sisältyy 35 miljoonaa euroa. Siitä 7,5 miljoonaa euroa on Suomen kansallinen osuus EU:n yhteisellä, erillisellä päätöksellä sovitusta maitopaketista. Sehän on puolikas, tämä kansallinen osuus, ja toinen puoli tulee EU:sta. Sitten tässä on 27,5 miljoonaa euroa kansallista tukea. Tässä haluaisin erityisesti esittää ministeri Orpolle toivomuksen, että tästä 27,5 miljoonan euron siirtomäärärahasta tulisi kohtuullinen osuus myös Etelä-Suomeen, ettei koko raha taas menisi pohjoiseen tukeen. Sellainen keino, oikeastaan ainoa käytettävissä oleva, olisi käyttää se vuoden 2018 luonnonhaittakorvauksen leikkauksen peruuttamiseen. Siellähän sovittiin luonnonhaittakorvauksen leikkauksesta, ja se on ollut aikomus peruuttaa. Kysymys on asiasta, joka kohdistuu koko maahan, mutta siis myös Etelä-Suomeen, ja kohdistuisi tasapuolisesti koko maahan. Siihen on arvioitu tarvittavan ehkä 18 miljoonaa euroa. Eli kun olette turkulainen ministeri, niin olisi hyvä, että pitäisitte myös, arvoisa ministeri, Etelä-Suomen puolta tässä luonnonhaittakorvausasiassa. (Kaj Turunen: Koko Suomen ministeri!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-11-10T18:05:27,2016-11-10T18:07:11,Tarkistettu,1.1 2016_112_106,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä käsittelyssä olevassa kolmannessa lisätalousarviossa vuodelle 2016 on useita valonpilkahduksia. Yksityinen kulutus on kääntynyt nousuun, mikä on johtanut muun muassa arvonlisäverokertymän kasvuun 141 miljoonalla eurolla. Myös yksityisten investointien ennustetaan kasvavan yli 4 prosenttia, mikä johtunee ainakin joiltakin osin eduskunnan ja hallituksen tekemistä päätöksistä työllisyyden ja yrittäjyyden edellytysten kääntämiseksi kasvuun. Autoveron tuotto on pysynyt vähintäänkin edellisvuoden tasolla tai jopa hieman noussut huolimatta siitä, että autoveroa laskettiin roimasti. Rekisteröityjen henkilöautojen määrä kasvaa 112 000:een, mikä on tärkeää autokantamme uudistumisen kannalta. Työllisyysaste on noussut hieman vuoden takaisesta, ja työttömiä on työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan noin 8 000 henkilöä vähemmän kuin viime vuonna. Kuitenkin työttömiä on edelleen liki 330 000 henkilöä, mikä on aivan liian suuri määrä, ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut. Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa on myös muita asioita, joihin tulee jatkossakin kiinnittää erityistä huomiota. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on noussut huolestuttavasti jo yli 64 prosentin, ja pitkällä tähtäimellä velan kasvu on pakko taittaa, koska korkokulujen kasvaessa korkotason vääjäämättömän nousun myötä budjetista tulisi muutoin jatkossa aiempaakin alijäämäisempi. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Viimevuotisesta maahanmuuttokriisistä johtuen maahanmuuttoon liittyvät kustannukset ovat nousseet huimasti ja ovat jo vähintään miljardin euron luokkaa, luultavasti enemmänkin. On toivottavaa, että maahanmuutosta johtuvat kustannukset tulevat pienenemään (Puhemies koputtaa) tulevina vuosina. Kysyisin vielä ministeriltä, miten (Puhemies koputtaa) hän arvioi maahanmuuttoon liittyvien kustannusten kehitystä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-11-10T18:07:12,2016-11-10T18:09:17,Tarkistettu,1.1 2016_112_107,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Kunnioitettu puhemies! Mielestäni tämä kolmas lisäbudjetti on hyvä kokonaisuus, ja tällä me saamme edelleen Suomeen työtä, investointeja ja talouskasvua. Toki tietenkin tässä otetaan lisävelkaa 316 miljoonaa, ja näissä kuluvan vuoden lisäbudjeteissa näin ollen lisävelanotto on suhteessa siihen ensimmäiseen budjettiesitykseen yhteensä 630 miljoonaa enemmän kuin silloin kaavailtiin. Toki valtaosa siitä tulee tästä maahanmuuton kustannuksesta, mikä on 820 miljoonaa suhteessa siihen tavanomaiseen tasoon. Nyt tuleekin mieleeni se, että kun meillä on Suomessa noin vajaa 8 000 koditonta suomalaista, niin voisimmeko me Suomi 100 ‑hengessä käynnistää sellaisen ohjelman, jolla me saisimme katon kaikkien päälle, sellainen ohjelma. Me olemme havainneet, että me pystymme nämä noin 35 000—40 000 maahanmuuttajaa tänne asuttamaan vokkeihin, mutta miten me emme näille omille 8 000 kodittomalle saa sitä kattoa pään päälle? Voitaisiinko tällaista jonkunlaista ohjelmaa kehittää? Tätä pohdin tässä mielessäni. No, sitten haluan nostaa vielä esille yhden asian, ja se on tämä taajuushuutokauppa, mikä meillä on tässä käynnistymässä. Siellä kuusi kanavapakettia huutokaupataan, ja siellä lähtöhinta on á 11 miljoonaa kappale, ja näin ollen ensi vuoden budjettiin saadaan siis vähintäänkin 66 miljoonaa, jos kaikki menee kaupan. Mutta jos me jotenkin pystyisimme vielä jaksottamaan tätä huutokauppaa, ottaen huomioon muun muassa tämän DNA:n mahdollisen listautumisen, ja saamaan kilpailua vielä enemmän sinne huutokauppaan, niin me kenties voisimme saada vielä huomattavia lisätuloja näitten kanavanippujen myynnistä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-11-10T18:09:18,2016-11-10T18:11:20,Tarkistettu,1.1 2016_112_108,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että täällä myös hallituspuolueiden edustajat ovat kiinnittäneet huomiota siihen tosiseikkaan, että tässä lisätalousarviossa valtio jälleen velkaantuu. Tässä otetaan yli 300 miljoonaa lisää velkaa, ja kokonaisvelan määrä kipuaa aina tuonne 6 miljardin kieppeille. Olemme lukuisia kertoja SDP:ssä kantaneet tästä huolta, ja oma vaihtoehtomme perustuu sille, että ottaisimme niin tänä vuonna ensi vuonnakin vähemmän velkaa kuin hallitus ottaa. Ja syyhän tässä tietenkin, miksi hallitus velkaantuu, on se, että riittäviä toimia työllisyyden eteen ei olla tehty sen puolentoista vuoden aikana, kun hallitus on tässä istunut. Meillä on ollut lukuisia esityksiä, (Hannakaisa Heikkinen: Työttömyys on vähentynyt! — Timo Heinonen: Paremmin nyt menee kuin teidän aikana!) joilla työllisyyttä voitaisiin parantaa. Puhemies! Se, mihin hallituksella on silti riittänyt rahaa, ovat olleet nämä kuuluisat veronkevennykset kaikkein hyväosaisimmille. On rahaa miljoonaperintöjen verotuksen keventämiseen, apteekkarivähennykseen, metsälahjavähennykseen, autoveron alennukseenkin, ja tällä kertaa kyllä nämä työtulon veronkevennyksetkin menevät selkeästi suurituloisten eduksi kuitenkin. Näin se vain on, ministeri Orpo, kun katsomme ostovoiman kehitystä. Eläkkeensaajien ostovoima jää miinukselle ja pakkaselle, ja toisin käy sitten hyväosaisemmille. Ja siksi että näin on, me tekisimme toisenlaisen arvovalinnan. Me haluaisimme tehdä senkaltaisen veroratkaisun, joka olisi oikeudenmukainen ja hyödyttäisi 95:tä prosenttia palkansaajista ja eläkkeensaajista. Me tätä teille kerroimme viimeksi eilen vaihtoehtobudjettikeskustelussa, ja kysyimme, voisitteko tästä ottaa kopin. Eikö tämä olisi, ministeri Orpo, myös teille mieleistä ja teidän arvomaailmanne mukaista, kun puhutte aina vaikkapa keskiluokan ostovoimasta ja lapsiperheiden hyvinvoinnista? Nämä ovat juuri niitä henkilöitä, joiden hyväksi tämä meidän vaihtoehtomme toimisi. (Puhemies koputtaa) — Puhemies, tulen hetkeksi sinne ylös. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) Meidän vaihtoehtomme todella hyödyttäessään nimenomaisesti 95:tä prosenttia kaikista palkansaajista ja eläkkeensaajista toisi myös sitä kipeästi kaivattua ostovoimaa, joka varmasti osaltaan vaikuttaisi myönteisesti myös työllisyyden kehitykseen. Puhemies! Kuten sanottu, tässä vaihtoehtobudjetissamme me panostaisimme työllisyyteen tässä ja nyt enemmän, oikeudenmukaisempaan veropolitiikkaan, ottaisimme kaiken kaikkiaan vähemmän velkaa. Täällä on mainittu mielestäni ihan oikein hallituspuolueiden puheenvuoroissa tämä huoli näistä poliiseista. Hyvä, että lisäresursseja nyt tuli, mutta me kaikki tiedämme, varsinkin tuolla valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostossa se on ollut usein esillä, että tämä tarvehan on huomattavasti isompi. Hallitus on omassa sisäasioita koskevassa selonteossaan sitoutunut 7 000 poliisin tasolle, ja olemme kuulleet aika rankkoja arvioita, että tämä kehys, mikä hallituksella on poliisin suhteen, voi johtaa siihen, että poliisimiesten lukumäärä olisi tuota 6 500:ta eli huomattavasti pienempi. Mutta, puhemies, itse pihvi tässä on se, että jälleen kerran täällä on lisätalousarvio, jonka yhteydessä oltaisiin tässä ja nyt voitu tehdä jo tänä vuonna työllisyyttä parantavia toimia. Niitä me olemme esittäneet lukuisia. Tässä on ollut monta mahdollisuutta, miten työllisyyteen voitaisiin tarttua tässä ja nyt ja ennen kaikkea miten voitaisiin työllisyyttä parantaa myös sitten oikeudenmukaisemman veropolitiikan avulla. Ja nyt kun ministeri on täällä paikalla, käytän tilaisuutta hyväkseni ja vielä kerran kysyn: kelpaisiko tämä meidän, SDP:n, oikeudenmukaisempi veroratkaisu teille?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-10T18:11:21,2016-11-10T18:15:27,Tarkistettu,1.1 2016_112_109,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Kun ministerillä on tärkeä virkameno aivan kohta, myönnän hänelle nyt sitten puheenvuoron, sanotaan 3 minuuttia maksimissaan, ja sen jälkeen sitten voidaan jatkaa debattia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_110,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Harmi, että tuo edellinen keskustelu kesti niin pitkään: Komission varapuheenjohtaja Timmermans odottaa minua, minun on sinne kiirehdittävä. Muuten mielelläni olisin täällä keskustelemassa. Nopeita kommentteja. Ensinnäkin kriisinhallintaveteraanit. Siitä on hallituksen esitys eduskunnassa, ja rahat tulevat täydentävässä esityksessä voimaan 1.1.17. Poliisit nousivat esille täällä monessa. Kyllä, me olemme sitoutuneet siihen, että alle 7 000:n ei mene. Nyt tänä vuonna poliisien resurssit on turvattu. Ensi vuodelle me vielä lisäämme 8,5 miljoonaa poliisille, 1,5 miljoonaa suojelupoliisille riittää ensi vuoteen. (Pia Viitanen: Ei riitä!) — Aivan varmasti riittää. — 7 200 poliisia eli käytännössä lähes jokainen poliisimies ja -nainen, joka on koulutettu, voi jatkaa työssään ensi vuonna. Tämä on totta. Se vaatii tietysti vielä sen, että poliisin ison budjetin sisällä nimenomaan näin suunnataan, mutta se on valtioneuvoston ja tähän mennessä trion, hallituksen puolueiden, linjaus. Maahanmuuton kustannukset: Kaikkein parasta on — tällä hetkellä — se, että me viemme nopeasti läpi nämä prosessit ja että erottuvat ne, jotka turvapaikan saavat ja jotka eivät, ja että heidät, jotka eivät suojelua tarvitse, myöskin nopeasti ja tehokkaasti pystytään palauttamaan kotimaahansa. Tämä on se kaikkein nopein. Heidät, jotka turvapaikan saavat, pitää nopeasti integroida niin tehokkaasti kuin mahdollista suomalaiseen yhteiskuntaan. Ja aivan oikein, työministeri Lindström on aivan keskeisessä asemassa sekä oikeusprosessien että kotouttamisen kannalta, joten hänen kanssaan kannattaa käydä näitä keskusteluja. Maatalouden tuista. Etelä-Suomen tuet ovat kieltämättä tärkeä asia. Tässä varmasti ovat kaikki hyviä esityksiä, mitä maa- ja metsätalousministeri aiheessa tekee. On tärkeää, että koko maassa säilytetään tasavertaisesti mahdollisuudet harjoittaa monipuolista ruuantuotantoa. Talouden kokonaiskuvasta. Siis se perusongelma on työllisyys — aivan oikein, edustaja Viitanen. Se on se kaikkein tärkein. Mutta hallitus on tehnyt paljon ja tekee koko ajan työllisyyttä parantavia toimia, ja lisää tulee voimaan ensi vuoden alusta. Ne ovat merkittäviä toimia. Työllisyys on lähtenyt parempaan suuntaan: työllisiä on 30 000 enemmän kuin silloin, kun hallitus aloitti, ja työttömiä on 8 000 vähemmän. Ei se riitä, minä olen sanonut sen monta kertaa. Me teemme lisää, me teemme koko ajan lisää. Jos te katsotte hallituksen toimia, niin kyllä sieltä löytyy samanlaisia ja samantyyppisiä toimia, jopa suoraan samoja, mitä tekin olette esittäneet, esimerkiksi se, että työttömyysturvaa voi käyttää omien työelämään työllistymisen valmiuksien parantamiseen, mikä on mielestäni juuri niitä asioita, mitä muun muassa teidän puheenjohtajanne Rinne on esittänyt. Mitä tulee siihen teidän veroratkaisuunne, se 95 prosenttia, niin tämä hallituksen esitys parantaa tilannetta 100 prosentilla palkansaajista. 100 prosentilla joka ainoalla verot laskevat sen 0,6 prosenttia, (Puhemies koputtaa) tai enemmänkin, jos on siellä matalimmissa tuloluokissa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-10T18:15:41,2016-11-10T18:18:47,Tarkistettu,1.1 2016_112_111,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,Myönnän nyt muutaman vastauspuheenvuoron. Debatin ainekset on tässä olemassa. Ministeri kerkeää olla jonkun minuutin täällä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_112,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri sanoi juuri tuossa, että talouden kokonaiskuvan kannalta tärkeintä on työllisyys, ja tästä emme varmastikaan kukaan voi olla eri mieltä. Sen vuoksi silmiini pisti nyt tästä kolmannesta lisätalousarviosta se, että siellä esitetään vähennettäväksi 20 miljoonaa euroa työ- ja elinkei-noministeriön hallinnonalalta EU-rakennerahasto-ohjelmista, ja syy on se, että pienten ja keskisuurten yritysten kehittämisohjelman käynnistyminen viivästyy. Kuitenkin, jos ajatellaan sitä, mitä näillä rahoilla voidaan tehdä, niillä voidaan tehdä juuri niillä alueilla, joilla työttömyys on kaikkein suurinta, pohjoisessa ja idässä. Mistä johtuu, että näin on päässyt käymään? Kysyn tätä siitä syystä, että siellä on erittäin paljon sellaista, (Puhemies koputtaa) mihin näitä rahoja voitaisiin käyttää, ja työllisyyden kannalta tämä on erittäin tärkeä asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-10T18:18:57,2016-11-10T18:20:02,Tarkistettu,1.1 2016_112_113,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ilmeisesti ja selvästi SDP:n varjobudjetti, jolle eilen varattiin käsittelyaikaa, jäi liian pahasti Trumpin valinnan varjoon, kun koko suullinen kyselytunti ja tämän vuoden lisätalousarvio pitää käyttää sitten sen esittelyyn. Mutta, arvoisa ministeri, kiitän tästä, että tämä 35 miljoonaa euroa maatalouden hätään tulee. Varmasti entisenä maatalousministerinä tiedätte meidän maatalouden tilanteen. Mutta en tiedä tätä asiaa, mitä aion teiltä kysyä: Maaseutuvirastolle myönnetään 1,4 miljoonaa euroa toimintoihin, jotta tämä kriisituki saadaan toimeenpanoon. Viljelijätukia maksetaan aikaisemmin, jo tänä vuonna, ja sitten viljelijätukien toimeenpanon kannalta välttämättömän kehitystyön jatkon varmistamiseen. Miksi aina tarvitaan lisärahoja? Mitkä ovat sitten ne Mavin perustoiminnot, mihinkä on se normaali määräraha? (Puhemies koputtaa) Miksi aina tarvitaan sitten lisää? Tämän haluan kysyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-11-10T18:20:04,2016-11-10T18:21:06,Tarkistettu,1.1 2016_112_114,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En puutu nyt näihin varjobudjetteihin sen enempää, mutta otan pienen pointin edustaja Viitasen puheenvuorosta, kun edustaja Viitanen sanoi, että hallituksella on varaa antaa autoveroalennus. Todellakin, kun katsoo tässä, että autovero on plus 60 miljoonaa euroa, uusien autojen kauppa on kasvanut ennakoidusta 6 000 autolla, niin veroja alentamalla voidaan kasvattaa verotuloja. Valtiovarainministeriltä kysynkin: Missä muussa tämä mekaniikka voisi toimia kuin pelkästään tässä autoverossa? Pitäisikö meidän pohtia tämmöisiä kohteita, missä me voisimme veroja alentamalla kasvattaa verotuloja? (Hannu Hoskonen: Ikiliikkuja!) Onko tätä mietitty tarkasti hallituksessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-11-10T18:21:07,2016-11-10T18:22:03,Tarkistettu,1.1 2016_112_115,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Niin, kyllähän tässä hallitus on kovasti muuten koettanut alentaa nimenomaan hyväosaisten veroa. Se on vain vähän ikävää, kun minä luin noita lainsäädännön arviointineuvoston arvioita siitä, mitä esimerkiksi nämä yrittäjävähennykset eli apteekkarivähennykset ja muut voisivat työllistää, että kovasti sieltä en löytänyt sellaista tekstiä, vaikka vähän oikein tutkailin toden totta tarkasti, jossa olisi sanottu, että näillä on työllisyysvaikutuksia. Kun ministeri Orpokin tässä juuri sanoi, että se kaikkein tärkein asia on työllisyys, niin miten ihmeessä voi olla varaa sellaisiin veronkevennyksiin, jotka eivät edistä kasvua ja työllisyyttä? Sitten se, missä tässä nyt on se ero, se kuuluisa ero, ministeri Orpo, on juuri se, että meidän vaihtoehdossamme se 95 prosenttia palkansaajista ja eläkkeensaajista hyötyy enemmän kuin hallituksen esityksessä ja ne ovat juuri niitä pieni- ja keskituloisia, tavallisia ahkeria lapsiperheitä, eläkkeensaajia. On kyse heidän ostovoimastaan, joka auttaa työllisyyteen. Sitten taas niillä hyväosaisimmilla, jotka (Puhemies koputtaa) meillä vähän enemmän tienaavat, ei se ostovoimaan vaikuta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-10T18:22:04,2016-11-10T18:23:09,Tarkistettu,1.1 2016_112_116,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Nyt tässä vaiheessa myönnän vielä vastauspuheenvuoron edustaja Kiurulle ja sen jälkeen ministerille puheenvuoron. Ministerin aikataulu on loppu, ja pidän huolen siitä, että eri ryhmät saavat nyt vastauspuheenvuoron, ja tästä syystä vielä edustaja Kiurulle ja sen jälkeen ministerillä puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_117,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos puheenvuorosta. Turunen esitti, että verot alas ja sitä kautta verotulot ylös. Ymmärsin niin, että kun yhteisöveroa on alennettu muistaakseni peräti kahteen kertaan ja niin tehtiin viime vaalikaudella, niin on tapahtunut niin, että veron tuotto on kasvanut. Ymmärrän myös niin, että työllisyysvaikutus on ollut positiivinen, ja tähän ehkä ministeri voi vastata, olenko muistanut ja ymmärtänyt oikein. Sitten haluan vielä kiittää tästä poliisiasiasta. Itse asiassa tässä tuli melkoinen uutinen sanottua, kun sisäisen turvallisuuden selonteossa puhuttiin 7 000 poliisin määrän vakiinnuttamisesta ja nyt ministeri kertoi, että ensi vuonna olemme 7 200:ssa. (Pia Viitanen: Se on muuten SDP:n tavoite!) Tämä on erinomainen uutinen, ja haluan siitä ministeriä kiittää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-11-10T18:23:21,2016-11-10T18:24:20,Tarkistettu,1.1 2016_112_118,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Vielä ministerille nyt 2 minuuttia paikan päältä. Oman kertomanne mukaan te joudutte lähtemään sen jälkeen. (Petteri Orpo: Kyllä!) Voitte jäädä, jos teillä on aikaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_119,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voin vielä antaa viimeiset vastaukset. Siis se on noin 7 200, minä en muista nyt aivan eksaktia summaa, ja täällä olen oppinut, että kannattaa olla varovainen näiden lukujen kanssa. Mutta käytännössä oleellisinta on se, että niiden poliisimiesten ja ‑naisten työsuhteita, joilla on määräaikaiset työsuhteet nyt tänä vuonna, jotka loppuvat vuodenvaihteeseen, nyt tämän lisärahan ansiosta pystytään jatkamaan. Meillä on siis maksimivahvuus, ja ei mennä taatustikaan alle tuon 7 000:n. Tämä on oleellista. Vielä tähän eroon, 95 vai 100. Siis me kunnioitamme sitä kiky-sopimusta, jossa sovittiin siitä kokonaisuudesta, joka laski näiden suurempituloistenkin verotusta mutta ei olisi laskenut pieni- ja keskituloisten verotusta, ja hallitus suuntaa sen omaansa. Minun täytyy katsoa se, onko kiky-sopimuksen vastainen se teidän veronkevennyksen perumisenne. Se on kiinnostava yksityiskohta. Mutta kaiken kaikkiaan uskon siihen, että veronalennuksilla on dynaamisia vaikutuksia. Yhteisöveron alentaminen on tuonut enemmän kassaan kuin vienyt. Autoverossa me näimme tämän saman. Työn verotuksessa minä olen aivan varma, että kun me nyt pääsemme sille linjalle, että työn verotusta alennetaan ja jatketaan samaa aina kun mahdollista, niin se tuo dynamiikkaa, se tuo uutta työtä ja se kannustaa ihmisiä ottamaan työtä vastaan. Kiitän eduskuntaa erinomaisen hyvästä keskustelusta. Mielelläni jatkaisin, mutta pitää jatkaa matkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-10T18:24:25,2016-11-10T18:25:58,Tarkistettu,1.1 2016_112_120,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Mikäli, arvoisat edustajat, debattiin vielä löytyy voimaa, niin täällä on pyydettyjä puheenvuoroja: edustajat Heinonen, Hoskonen, Hakkarainen, Järvinen, Kiviranta, Mäkelä, nämä kaikki vastauspuheenvuoroja. Mennään nämä läpi, sitten siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_121,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä otettiin esille vielä sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti — otin sen tuosta eduskunnan telineestä — ja täällä sanotaan: ""On siis helppo nähdä, miten Sipilän hallitus on suosinut kaikkein ylintä tuloluokkaa. Se muutti veroasteikkoja vuonna 2016 siten, että 12 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalla toimitusjohtajalla on sama veroprosentti kuin puolet siitä tienaavalla akavalaisella asiantuntijalla."" Pitääkö tämä paikkansa? Ei pidä paikkansa. Tämä voi mennä läpi Hakaniemen torilla, mutta ei tämä mene läpi Suomen eduskunnassa. Ja tämä on tuolta eduskunnan telineestä otettu asiakirja, jossa sanotaan: keskustelualoite, Antti Lindtman, sosialidemokraatit ynnä muut. 12 000 euroa tienaavalla on lähes 10 prosenttiyksikköä suurempi verotus kuin 6 000 euroa tienaavalla. Sosialidemokraatit väittävät omassa vaihtoehtobudjetissaan aivan muuta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-10T18:26:20,2016-11-10T18:27:23,Tarkistettu,1.1 2016_112_122,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,Myönnämme tähän väliin vastauspuneenvuoron edustaja Harakalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_123,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että edustaja Heinonen on lukenut Olli Kärkkäisen tviitin, joka herätti hänet huomaamaan tämän lapsuksen, jonka olemme korjanneet. Me olemme sen välittömästi julkisesti korjanneet. Mites hallitus on korjannut omia esityksiään ja peruuttanut niitä? Vähän eri mittakaavassa. Se on nyt sähköisessä versiossa ollut jo pitkään korjattuna. Ja muuten, ette huomannut, että ihan sama lapsus oli vuonna 2016 vaihtoehtobudjetissa, että olette nyt vähän hitaasti herännyt kyseenalaistamaan tätä asiaa. Olen pahoillani, että virhe on tapahtunut, mutta kyseessä on yhden sanan korjaus, ja se on jo toteutettu aikaa sitten.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-10T18:27:27,2016-11-10T18:28:11,Tarkistettu,1.1 2016_112_124,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että se virhe myönnetään, mutta siitä huolimatta eduskunnassa jaetaan tätä versiota. Tämä on virallinen versio eduskunnan asiakirjatelineestä, ja täällä on mustaa valkoisella. Ei tarvitse lukea kenenkään tviittiä, vaan luetaan eduskunnan papereita, jotka tänne on tuotu. Nämä on syytä korjata silloin, jos näissä on näin räikeitä veroja. Niin kuin totesin, tämä voi mennä läpi Hakaniemen torilla, voidaan väittää, että Sipilän hallitus on muuttanut verotusta niin, että 12 000 euroa tienaavalla olisi sama vero kuin 6 000 euroa tienaavalla. Näin ei ole. Ja nyt kysyisin, kun, edustaja Viitanen, te vastaatte sosialidemokraattien talouspolitiikan isosta linjasta: kuinka paljon muita virheitä tässä teidän lisätalousarviossanne on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-10T18:28:13,2016-11-10T18:29:04,Tarkistettu,1.1 2016_112_125,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ole kyllä huomannut tarkistaa, onko edustaja Heinonen mahdollisesti uudelleen tviitannut sen tviitin, mitä hän ei huomannut, ja lukiko kenties näistä papereista. Sitä en ole katsonut Twitteristä. Kuten sanottu, puhemies, ihan reilun pelin hengessä, me olemme myöntäneet, että meillä on ollut siellä yhden sanan virhe, ja se on nyt korjattu. Ja tietenkin, jos se on siellä digiversiossa, niin siellä se sitten jää elämään, ja toivotaan, että ne seuraavat monisteet, mitä eduskunnassa otetaan, olisivat sitten sillä korjatulla tekstillä. Mielestäni, puhemies, tämä on vähän turhaa ajankulua käyttää kaksi vastauspuheenvuoroa tähän yhteen yhden sanan virheeseen, (Kaj Turunen: Miksi pyysitte sitten?) kun edustaja Harakka aika hyvin tässä jo kuvasi sitä, että hallitus on varmasti itse aika monia vähän isomman mittakaavan virheitään perunut. Ja se on hyvä, koska useimmiten me sosialidemokraatit olemme esimerkiksi esittäneet: luopukaa päivähoitomaksujen korotuksesta tai luopukaa eläkkeensaajien asumistuen leikkauksesta. (Kaj Turunen: Perussuomalaisilla ei ollut yhtään virhettä vaihtoehtobudjetissa!) Ja te olette sitten luopuneet. Ihan (Puhemies koputtaa) hyvä näin, että virheet myönnetään ja niitä korjataan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-10T18:29:05,2016-11-10T18:30:08,Tarkistettu,1.1 2016_112_126,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitasen esiintyminen alkaa muistuttaa kiinalaista rukousmyllyä: kun tarpeeksi monta kertaa jotakin asiaa toistaa, siihen alkaa uskoa itsekin. (Pia Viitanen: Pakkohan se on vastata, kun kysytään samaa!) Viittaan tähän teidän esittämäänne, että 95 prosenttia tietystä kansakunnan osasta hyötyy, kun noudattaa teidän ohjeitanne. Herää väkisin kysymys vielä, minkä takia te ette näitä aivan erinomaisia, loistavia ideoita toteuttaneet viime vaalikaudella. Se oli ihan käsittämätöntä, että nyt sitten... Veikko Huovinen aikoinaan sanoi omassa kirjassaan Havukka-ahon ajattelija, että jälkiviisaus on kaikista imelin viisauden muoto, silloin ihminen on viisaimmillaan ja kuulijat eivät välttämättä niin viisaimmillaan. Mutta kuitenkin on tärkeää tässä huomata, kuten edustaja Turunen talousvaliokunnan puheenjohtajana aivan oivallisesti kuvasi tätä autoveron laskua, että kun demarien usko on vankkumaton siihen, että vain veroja nostamalla tämä maailma pelastuu, niin edustaja Turunen talousvaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa esitti hyvin vahvan teorian ja todisti sen välittömästi oikeaksi, että kun veroja lasketaan, niin valtion tulot voivat lisääntyä. Summa summarum, (Puhemies koputtaa) ei kaikkea pidä uskoa, mitä demarit sanovat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-10T18:30:09,2016-11-10T18:31:15,Tarkistettu,1.1 2016_112_127,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Verotus on semmoinen asia, että se erottaa työnteosta. Niin kuin Turunen sanoi, että autoveroa laskemalla verotulot kasvavat. Sama on muuten perintöverossa nyt. Siitä verosta, jolla verotetaan jo verotettua tuloa, vielä rangaistaan uudestaan. (Pia Viitanen: Miten miljoonaperintöjen veronkevennykset?) — Vaikka on miljoonaperintöjä, (Pia Viitanen: Onko se oikein?) se on ihan sama, näillä ei valtion kassa kasva, mutta jos verotus saadaan alas, niin silloin alkaa työtä tulemaan. Se ei tule verottamalla, sitä on kokeiltu maailmanhistorian läpi ja varsinkin sosialistisessa ympäristössä. (Pia Viitasen välihuuto) — Nimenomaan, siellä on miljonäärit tapettu ja muuta ja tullut köyhyys. Nimittäin köyhä ei työllistä ketään, mutta se jolla on rahaa, se työllistää. Se vaan menee näin. Tehokas verotus jakauttaa (Puhemies koputtaa) sen yhteiseksi hyväksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-10T18:31:17,2016-11-10T18:32:23,Tarkistettu,1.1 2016_112_128,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo täällä peräänkuulutti sitä, miten kiky-sopimusta arvostetaan. Jotta nyt kävisi selväksi, niin me vihreätkin yritämme olla parhaamme mukaan kiky-sopimuksen takana siitä huolimatta, että siinä on selkeästi myös isoja ongelmia, etenkin mitä tulee julkisen puolen lomarahojen leikkaukseen. Ja koska tämä valuvika siellä on, olisimme toivoneet ja odottaneet, että hallitus omilla toimillaan, omilla veronkevennyksillään olisi korostetusti korjannut etenkin pienituloisten verotusta, koska yhteisesti niin hallituksessa kuin oppositiossakin olemme huolissamme ihmisten ostovoimasta. Jos pienituloisten ostovoimaa parannetaan, se heijastuu kaikkein tehokkaimmin suomalaisilla markkinoilla, ja nyt se ei tapahdu, vaan pienituloisimmat hyötyvät vähiten, suurituloisimmat eniten, ja tästä olemme huolissamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-10T18:32:24,2016-11-10T18:33:24,Tarkistettu,1.1 2016_112_129,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen täällä jo useamman viikon ajan joutunut kuuntelemaan näitä sosialidemokraattien puheita siitä, että yrittäjävähennys on turha eikä sillä ole työllistävyysvaikutuksia. Ajattelevatko sosialidemokraatit todella niin, että jos tämä raha, 123 miljoonaa euroa arvion mukaan, otettaisiin yrittäjiltä pois ja annettaisiin verovaroina julkiselle sektorille, sillä silloin olisi jotenkin parempia työllisyysvaikutuksia ja että julkinen sektori jotenkin käsittelisi rahaa tuottavammin ja tehokkaammin yhteiskunnan kannalta kuin yksityinen sektori? Kyllä minä uskon, että yrittäjät tämän säästyneen veromäärän mielellään käyttävät työpaikkojen luomiseen, ja uskon, että sillä myös syntyy työpaikkoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-11-10T18:33:27,2016-11-10T18:34:18,Tarkistettu,1.1 2016_112_130,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäisenä kannatan edustaja Vähämäen erinomaista esitystä kodittomien majoituksesta. Toivon, että hallitus ryhtyy toimeen tämän esityksen johdosta. Mutta mitä tulee näihin opposition varjobudjetteihin, kiinnitin huomiota, että niissä kaikissa systemaattisesti ohitetaan nämä maahanmuuton kustannukset. Tämä ylimääräinen, melkein miljardin euron kustannus, turvapaikkaturismin meille suoma lisäkustannus, ohitetaan. Tällaisen rahan kattamiseen ei mikään Sitra-säästöpossun rikkominen riitä. Hallitus esittää maastapoistamis- ja noutokuljetusten määrärahoille vähennystä. Periaatteessa tällaisesta voisi olla iloinen, mutta käytännössä todellinen syy onkin se, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista suurin osa valittaa ja heitä ei voida poistaa maasta, vaikka haluttaisiinkin. Tällaisen lainsäädännön ovat perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki muut puolueet olleet rakentamassa. Tämä ei auta kuin veronmaksajan maksaa, tai lapsiemme, kun he maksavat näitä velkoja. Kysynkin: millä vasemmisto-oppositio kattaa nämä vaatimuksensa turvapaikka- ja pakolaiskiintiöiden moninkertaistamisesta? Hallituksen siihen osoittamat (Puhemies koputtaa) rahat eivät millään riitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-10T18:34:20,2016-11-10T18:35:22,Tarkistettu,1.1 2016_112_131,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Viitanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_132,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä päästäänkin siihen jutun pihviin. Meidän esityksemme, joilla parantaisimme yrittäjien asemaa, ovat varmasti työllistävämpiä. Nimittäin kyllä minä nyt luulen, että se, että vaikkapa arvonlisäveron alarajaa nostettaisiin 10 000:sta 30 000:een tai annettaisiin ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta verovähennystä, nyt nimenomaan auttaisi sitä pientä yrittäjää eteenpäin. Eli meillä on, puhemies, taas kerran se kuuluisa taikasana ""vaihtoehto"", jota kannattaisi monesti kuunnella ja ottaa siitä koppia. Nimittäin mitä tulee näihin työllisyysvaikutuksiin — viittasin tässä muun muassa tällaiseen lainsäädännön arviointineuvoston arvioon näistä työllisyysvaikutuksista — niitä en löytänyt, joten ei tämä pelkästään sosialidemokraattien keksintö ole, että nämä työllisyysvaikutukset ovat hyvin heikot. Kyllä me olemme yhteisiä asiantuntijoita kuunnelleet monesti siitä, että näillä apteekkarivähennyksillä ja muilla työllisyysvaikutukset ovat kovin, kovin vaatimattomat, jos niitä on ollenkaan. (Puhemies koputtaa) Tästä on kysymys, tässä on se pihvi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-10T18:35:24,2016-11-10T18:36:27,Tarkistettu,1.1 2016_112_133,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,Tähän debattivaiheeseen olen havainnut vielä edustaja Järvisellä pyydetyn vastauspuheenvuoron. Otetaan se ja sitten siirrytään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_134,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yrittäjävähennys on tervetullut toimenpide parantamaan etenkin pienituloisten yrittäjien toimeentuloa, mutta sitä ei voi perustella työllistämisellä, koska se ei mene työllistämiseen, jos yrittäjä saa omaan taskuunsa tuloja. Aivan sama vaikutus on esimerkiksi yhteisöveron alennuksella, jonka toteutti edellinen hallitus — katson hyvin tässä peiliin, silloin olivat vihreät mukana hallituksessa. Sitäkin perusteltiin työllisyysvaikutuksilla, mutta se, että yhteisöveroa alennettiin, ei toteuttanut tätä työllistämistavoitetta. Jos me haluamme, että yritykset työllistävät enemmän, sitä rahaa kannattaa antaa niille nimenomaan esimerkiksi ensimmäisen työntekijän sivukulujen maksamiseen tai verohelpotuksina siinä tilanteessa, että porukkaa palkataan lisää. Yrittäjävähennys sellaisenaan ei lisää työllistämistä. Sen sijaan kannatan sitä nimenomaan pienituloisen yrittäjän toimeentulon parantamisena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-10T18:36:34,2016-11-10T18:37:38,Tarkistettu,1.1 2016_112_135,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Heikkinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_136,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Puheenjohtaja! Joskus olen kuullut sanottavan, että demarit on katkerien ihmisten puolue. Tämä keskustelu ja kritiikki yrittäjävähennyksestä voi osin olla ihan hyvää, näkökulmia suuntaan jos toiseen, mutta haluan ainakin ekana tuoda sen viestin niiltä kymmeniltätuhansilta yrittäjiltä, jotka ilolla ovat tervehtineet tätä helpotusta. Se todellakin koskettaa monia pienituloisia yrittäjiä, yksinyrittäjiä, mikroyrittäjiä, joille tämä voi olla aivan elinehto. Samoin tämä alvin muutos, että vasta silloin tulee alv maksuun, kun saa tuloutettua rahat tehdystä työstä, on todella tärkeä heille. Ja apteekkareilta muuten sitten tuossa tulevassa lääkelaissa viedään 5 prosenttia tuloista — jos se tätä katkeruutta vähän vähentäisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-11-10T18:37:41,2016-11-10T18:38:42,Tarkistettu,1.1 2016_112_137,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Aivan ehdottomasti viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Harakka verojaoston jäsenenä, myönnän teille tästä syystä vastauspuheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_138,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Pienituloisten yrittäjien auttaminen on aivan välttämätöntä, mutta silloin se pitää tehdä niin, että se kohdentuu pienituloisiin yrittäjiin. Tämä yrittäjävähennys, jonka tarkoitusperät ovat kiistattomasti hyvät, on ikävä kyllä toteutukseltaan täysin epäonnistunut, kuten tiedämme jo moneen kertaan toistetusti: eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan siitä 60 prosenttia päätyy ylimpiin tuloluokkiin eli 75 miljoonaa euroa, jotka pitäisi käyttää toisin. Ja se, että tämä olisi elinehto pienituloisille yrittäjille, ei voi mitenkään toteutua, koska mediaaniyrittäjä, joka olisi oikeutettu tähän vähennykseen, ansaitsee alle 10 000 euroa vuodessa. Tämä 5 prosentin alennus tarkoittaa yhtä bussilippua kuukaudessa, ikävä kyllä. Siksi alvirajan nosto, (Puhemies koputtaa) jota Yrittäjänaiset ovat esittäneet 10 000—50 000... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-10T18:38:50,2016-11-10T18:39:54,Tarkistettu,1.1 2016_112_139,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,Puhujalistaan siirrymme tässä vaiheessa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_140,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä keskustelunaihe, millä tavalla saamme työpaikkoja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Mielestäni tässä on tullut aika selkeästi todistetuksi se, että ne lääkkeet, mitkä hallituksella on tähän ollut esittää, eivät tule toimimaan ainakaan niin, että työpaikkoja saadaan. Sen sijaan sillä, että suoraan kohdistetaan tuki sinne yritykseen, työllistäviin toimiin, on varmasti merkitystä. Tästä syystä nyt edelleen nostan esille sen asian, jota tuossa vastauspuheenvuorossani pyrin ministeriltä kysymään, johon hän ei osannut sanoa vastausta. Tämmöisenä aikana Suomessa, jossa työllisyys on kaikkein vaikein asia, meiltä lisäbudjetilla vähennetään 20 miljoonaa euroa EU:n aluekehitysrahaston varoja pienten ja keskisuurten yritysten ohjelmasta, koska sen käynnistyminen on viivästynyt. Täällä myöskin puhuttiin siitä, että leikkaaminen loppuu, kun työllisyysastetta saadaan nostettua. Nyt todella tarvittaisiin niitä välineitä, millä työllisyysastetta saadaan nostettua, millä työpaikkoja luotua. Se on mahdollista esimerkiksi niin kuin sosialidemokraatit ovat esittäneet, että 5 miljoonaa euroa laitettaisiin erityiseen matkailun kehittämisohjelmaan. Pieni julkinen raha vaikkapa EU-rahaston kautta saa aikaan myöskin yksityisiä investointeja, ja tätä kautta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä myös näitä työpaikkoja syntyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-10T18:39:55,2016-11-10T18:41:56,Tarkistettu,1.1 2016_112_141,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tempputyöllistäminen, mitä vasemmisto tuolta esittää, on sitä toveripopulismia, mistä eilen puhuttiin. Nimittäin jos yhteisöveron alennus — niin kuin tuolla edustaja sanoi, että ne verotulot ovat lisääntyneet — saadaan vielä alemmaksi, alkaa tulemaan työpaikkoja tänne. Se ei ole tempputyöllistämistä eikä tämmöistä, että siirretään paikasta paikkaan rahaa: vähän niin kuin jos kaksi avantoa kaivetaan järven jäälle ja kannetaan vettä toisesta toiseen, niin siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä. Jos tänne saadaan investointeja, muun muassa vastaavanlaisia kuin Äänekoskelle on tullut, yhteisöveron alennus vaikuttaa siihen. Suuria yrityksiä alkaa investoimaan, ja niitten ympärille syntyy luonnostaan pieniä yrityksiä, jotka tuottavat. Siinä ei tarvitse mitään rahan kohdentamista. Tämä lähtee luonnostaan silloin. Tässä on se ongelma, minkä takia täällä ei ole töitä. Kyllä me voimme sanoa tuohon, että aletaan kiertämään tätä salia ympäri ja työllistetään joku sillä. Rahaa kyllä menee, ja se turhauttaa ihmisen, mutta jos tämmöinen oikea järjestys tähän asiaan saadaan, niin varmasti homma toimii. Elikkä niin kuin täällä on sanottu, verojen keventäminen tuo työpaikkoja. Se on helppo mennä sinne torin kulmalle puhumaan tämmöistä — se on sitä populismia, toveripopulismia — ja kertoa, että näin rikkaat ja näin rikkaat. Sitä on niin paljon maailmanhistoriassa niiltä rikkailta otettu, jossakin päin maailmaa on jopa tapettu, mutta todellisuus on se, että on tullut kaaos ja nälänhätä niihin paikkoihin. Siellä on esimerkkejä. Arvoisa puhemies! Ihan stilisoin pikkuisen tästä omalta alaltani. Tämä hallitus on tehnyt paljon toimenpiteitä yritystemme hyväksi, ja sitä kautta on syntynyt lisää työpaikkoja, mutta lisää kaivataan. Ja uskon ja toivon, että hallitus korjaa metsähaketuen vääryydet. (Riitta Myller: Toivotaan!) Tällä hetkellä Suomi maksaa Venäjältä tuodulle metsähakkeelle tukea, vaikka oma sahateollisuutemme kärsii miljoonatappioita, kun puujäte ei käy kaupaksi. Vuonna 2011 — teroitan, 2011 — päätettiin valtion sähköntuotantotuesta metsähakkeelle. Tuen ulkopuolelle jäivät kuoret, sahanpurut ja puutähdejakeet. Pidän tuota päätöstä ihan käsittämättömän huonona. Kaikki muu puujäte paitsi metsähake pilaantuu sahojen pihoissa. Metsä menettää lämpöarvonsa ja niin edelleen. Energiatuen takia metsähaketta tuodaan Venäjältä, vaikka kotimaassa olisi polttoainetta muun muassa puujätteen muodossa yllin kyllin. Tässä on näyttö sosialidemokraattien tempputyöllistämisestä. Se menee Venäjälle. Arvoisa puhemies! Uusi puuhakevoimala voi saada korkeintaan 750 000 euron tuen valtiolta. Jos olen oikein ymmärtänyt, tämä on liian vähän. Sen pitäisi olla 3—4 miljoonaa, jotta se kannustaisi sähköä ja lämpöä tuottavan voimalan rakentamiseen. Nykyään pelkästään suodatinjärjestelmä vaatii puolen miljoonan investoinnin, ja alle miljoonan tuella ei kukaan perusta voimalaa. Suomen sahateollisuus on tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Meidän on tehtävä kaikkemme Suomen yhden tärkeimmän ja luontaisimman elinkeinon säilyttämiseksi. Tämä edellyttää hallitukselta pikaisia muutoksia tukipolitiikkaan. — Arvoisa puhemies, kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-10T18:41:57,2016-11-10T18:46:57,Tarkistettu,1.1 2016_112_142,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt heti alkuun haluan saada vähän selvyyttä siitä, kun perussuomalaiset ovat tässä tänään, edellinenkin puhuja, kehuneet tätä yhteisöveron alennusta ja viimeksi eilen täällä useampi puhuja pauhasi, miten epäoikeudenmukainen se yhteisöveron alennus viimeksi oli, ja itse asiassa pääministeri Sipilä oli tästä niin tuohduksissaan, että käytti vääriä prosenttilukujakin, joten jos vaikka edustaja Turunen voisi nyt kertoa, vaihtuuko päivittäin tämä mielipide siitä, oliko yhteisöveron alennus hyvä vai huono, vai onko teillä joku oikea kanta siihen. Käsittääkseni te ette ole nyt kuitenkaan vaatimassa sen palauttamista 24 prosenttiin tässä hallituksessa. Hyvä vai huono asia? Mutta mennäkseni tähän kolmanteen lisätalousarvioon tässä on yksi hyväkin asia, ja se on valtion omaisuuden myyntitulojen siirtäminen ensi vuoden puolelle, tämä 758 miljoonaa euroa. Toivomme, että näitä suunnitelmia harkittaisiin kokonaan uudelleen. Hallitushan on varautunut vähentämään Nesteen omistusta 50 prosentista kolmasosaan, ja yksin tämän myynnin arvo olisi nykyarvolla 1,5 miljardia euroa. Sosialidemokraattien vastuullisen sinivalkoisen omistamisen ohjelmassa, jonka pääarkkitehti oli Lauri Ihalainen, todetaan selkeästi, että Nesteen omistusta ei pidä vähentää. Aivan perussyy on se, että valtio on ollut Nesteelle hyvä omistaja. Talouselämä-lehdessä haastateltiin kolme viikkoa sitten OP:n osaketutkimusjohtaja Henri Parkkista, joka totesi, että kolmessa vuodessa kolminkertaistunut markkina-arvo on ollut paljolti valtion suuren omistusosuuden ansiota. Olisiko muu omistaja uskaltanut panostaa korkealla riskillä biopolttoaineeseen, joka viimeisen osavuosikatsauksen mukaan toi jo suuremman osan liikevoitosta kuin fossiilisen öljyn jalostus? Olen yhtiön yhteiskuntasuhteiden neuvoston varapuheenjohtajana ylpeä siitä, että Neste on suuri menestystarina, esimerkki siitä rohkeudesta, jonka soisi yleistyvän suomalaisissa yrityksissä. Kertaluonteisten kärkihankkeiden rahoittamiseksi hallitus olisi siis valmis luopumaan noin 70 miljoonan euron vuosittaisesta osinkovirrasta. Tämä on lyhytnäköistä, sillä tase tekee juuri nyt työtä Suomen julkisten palveluiden rahoittamiseksi. Eilisessä keskustelussa suorastaan hymyilytti, että sen sijaan, että hallituspuolueet olisivat keskustelleet palkansaajien ja eläkeläisten reilusta verokohtelusta, jota SDP vaihtoehtobudjetissaan esitteli, tai vähäosaisilta tehtävistä leikkauksista tai vahingollisista koulutuksen, tieteen sekä tutkimus- ja kehitysyhteistyön leikkauksista, hallituspuolueiden edustajia närästi kaikista maailman asioista ehdottamamme Sitran taseen leikkaus. Mahtoi yleisöä kummastuttaa, miksi tämä laitos tai kanteletta muistuttava perinnesoitin on niin pyhä. Nykyisessä taloustilanteessa ei ole perusteltua, että yksi julkisen talouden piiriin laskettava rahasto kartuttaa 710 miljoonan euron taseen, joka on isompi kuin monilla pörssiyhtiöillä. Ei ole mitään erityistä syytä, miksi Sitra omistaa esimerkiksi Erottajan pysäköintihallia, mahdolliset tuotot eivät tule valtion käyttöön. Sitran toimintamenot ovat alle 5 prosenttia taseen loppusummasta, ja ne on helppo turvata, vaikka tase puolitettaisiin. Sen jälkeenkin Sitralle jäisi taseeseen 355 miljoonaa euroa, ja se on edelleen isompi kuin vaikkapa hienon pörssiyhtiön Ponssen tase. Kyllä tämä on ihan vakavasti tehty ehdotus taseen hyödyntämisestä tavalla, joka aiheuttaisi paljon vähemmän vahinkoa kuin luopuminen hyvästä osinkoyhtiöstä. Harmi, että ministeri Orpo ehti tässä poistua, halusin häntä lämpimästi kiittää. Nimittäin viime vuonna käsitellessään SDP:n vaihtoehtobudjettia silloinen valtiovarainministeri lausui kuusi virheellistä väittämää yhteen minuuttiin. Tämänkertainen ministeri käytti useita puheenvuoroja, ja vain yksi seikka kaipasi tarkennusta. SDP:n vaihtoehtobudjetissa kertaluontoisilla tuloilla katetaan vain ja ainoastaan kertaluontoiset menot, investoinnit kasvun ja työllistämisen käynnistämiseen. Sitra saa johtaa käytännössä hyviä ohjelmiaan esimerkiksi hyvinvointikeskusten rakentamisessa, jossa lasten varhaiskasvatus ja vanhusten hoiva voisivat olla saman katon alla, siis käytännössä johtaa hyviä ohjelmiaan myöskin ihan oikeilla miljoonilla eikä vain pelkillä raporteilla ja PowerPointeilla. Rohkenen tässä salissa esitetystä suuresta tuohtumuksesta huolimatta uskoa, että ministeri Orpo ja hänen fiksut alaisensa voisivat harkita ehdotustamme perusteellisesti ja avoimesti. Olemme keskustelleet asiasta myös Sitran johdon kanssa jo viime vuonna, kun ensimmäisen kerran ehdotimme tätä asiaa. Vaikka itse kukin haluaa pitää aina omastaan kiinni, niin kyllä me pääsimme ideoimaan ihan käytännön yhteistyötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-10T18:47:09,2016-11-10T18:51:59,Tarkistettu,1.1 2016_112_143,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin viime vaalikaudella laskettiin yhteisöveroa 4 prosenttia. Yhteisöveron suurin hyötyjä oli Nordea Pankki, ja tämä tehtiin sosialidemokraattisen valtiovarainministerin ollessa hallituksessa, ja oli myöskin vihreät. Itse asiassa, niin kuin tänään salista kuultiin — taisi olla edustaja Kiuru — minkä valtiovarainministeri kuittasikin, yhteisöverotuotto on kasvanut tästä veron laskusta huolimatta. Minun mielestäni se on hyvä asia. Mutta sitten mitä tulee yrittäjävähennykseen: Kun yhteisöveroa laskettiin, on oikeudenmukaista, että myöskin muilla yhtiömuodoilla kuin osakeyhtiöillä lasketaan saman verran veroja. Ja ei missään tapauksessa pidä sanoa tätä yrittäjävähennystä apteekkivähennykseksi tai apteekkareitten vähennykseksi, koska apteekkimaksu — joka on tässä meidän nyt käsittelyssä olevassa lisätalousarviossa ja on 15 miljoonaa euroa — otetaan apteekkareilta tässä kyllä pois. (Puhemies koputtaa) Sen verran vielä sanon edustaja Järviselle, kun hän oli viime vaalikaudella aikanaan Yrittäjänaisten toimitusjohtaja, (Puhemies koputtaa) että naisyrittäjät ovat erityisesti iloisia tästä yrittäjävähennyksestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-11-10T18:52:03,2016-11-10T18:53:17,Tarkistettu,1.1 2016_112_144,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"No nyt tämä puheenvuoro varmaan riittää, kun minuutti ylittyi oikein reippaasti. Minä olen pyrkinyt pitämään nyt aika tiukkaan kiinni siitä 1 minuutista. Tämä sopinee edustajille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_145,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Eipä nyt saatu vastausta tähän esittämääni kysymykseen, ovatko perussuomalaiset sitä mieltä, että yhteisöveron lasku oli hyvä asia, vai oliko se huono asia. Ehkä saamme sitä odottaa. Tai ehkä se on joka toinen päivä tarkoituksiin sopivasti hyvä asia ja joka toinen päivä tarkoituksiin sopivasti huono asia. Mutta tämä pantakoon nyt merkille. Mitä tulee tähän väitteeseen ja argumenttiin, että kun yhteisöveroa alennettiin, niin pitää henkilöyhtiöiden veroa alentaa, niin suurin osa, ylivoimaisesti suurin osa, pienituloisista yrittäjistä, jotka kuuluisivat tämän huojennuksen piirin, maksavat ansiotuloveroa. Eli toisin sanoen tämä ansiotuloveron alennus huojentaa heidän elämäänsä paljon enemmän kuin tämä täysin epäonnistunut yrittäjävähennys, joka koskee vain pientä murto-osaa niistä ihmisistä, jotka ovat niin pienituloisia. Kuten sanoin, mediaanitulo tämän saajien joukossa on 10 000 euroa. He eivät maksa pääomatuloveroa, he eivät maksa muuta kuin ansiotuloveroa. (Puhemies koputtaa) Tämä on pelkkä sumuverho, tämä mukamas... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-10T18:53:30,2016-11-10T18:54:33,Tarkistettu,1.1 2016_112_146,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on erinomaista, että täällä keskustellaan yhteisöverosta ja yritysverotuksesta ylipäänsä. Kannattaa muistaa, että Suomessa on tällä hetkellä yhteisövero 20 prosenttia, joka on paljon alempi kuin Euroopassa keskimäärin. Muistaakseni Euroopan maissa keskimääräinen luku on 26 prosenttia. Kun muistetaan vielä se, että yritysparatiisina pidetyssä USA:ssa yhteisövero on 35 prosenttia, niin varmasti jokainen suomalainen voi olla sitä mieltä, että olemme hyvin kilpailukykyisiä tässä mielessä. Se, mistä annan valtiovarainministeri Orpolle tunnustusta, on se, että hän peräänkuuluttaa yritysverotuksen, ja toivottavasti myös yritystukien, kokonaisvaltaista tarkastelua ennen kuin uusia toimia tehdään, koska kuten jo kerran sanoin, yhteisöveron alennus ja yrittäjävähennys eivät ole parhaita ja helpoimpia toimia työllistämisen helpottamiseksi — sinänsä ehkä tarpeellisia (Puhemies koputtaa) ja vientiä edistäviä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-10T18:54:34,2016-11-10T18:55:39,Tarkistettu,1.1 2016_112_147,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_148,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tästä yrittäjävähennyksestä, jota sosialidemokraatit haluavat apteekkarivähennyksenä ilmoille kuuluttaa. Se koskee erityisesti yksinyrittäjiä. Verohallinnon tietojen mukaan Suomessa on noin 176 000 elinkeinonharjoittajaa — nämä ovat toiminimiä, avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä. Heistä 77 prosentilla eli yli 135 000 yrityksellä vuotuinen verotettava tuotto on alle 30 000 euroa, ja yrittäjien keskimääräisillä 47 000 euron tuloilla vähennys keventää yrittäjän verotusta noin 940 euroa vuodessa. Yli 100 000 euron tuloilla toimivia yrityksiä on yrittäjävähennyksen piirissä vain noin 5 000 kappaleetta. Arvoisa puhemies! On todellakin toveripopulismia väittää yrittäjävähennystä kaverikapitalismiksi. Vähennyshän toki hyödyttää myös enemmän ansaitsevia, mutta se on tärkeä tasokorjaus kaikenkokoisille yrityksille, joista erityisesti pienimmät ovat toimineet tähän asti usein vailla minkäänlaista kannustinta verrattuna palkkatyöhön. Toinen asia. Edustaja Harakka sanoi, että tällä valtion omaisuuden myynnillä rahoitetaan kertaluontoisia kärkihankkeita. Haluan muistuttaa, että esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorille nuo kärkihankkeet raivaavat aivan uudenlaista tulevaisuutta. Näitten kärkihankkeitten muodossa etsitään eri puolilla Suomea niitä hyviä käytänteitä, joita halutaan levittää koko Suomeen paremman hoidon aikaansaamiseksi, tehokkaampien palvelujen aikaansaamiseksi. Malleja on useita, ja nämä eivät todellakaan ole kertaluontoisia juttuja. Uusia käytänteitä halutaan nostaa esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-11-10T18:55:42,2016-11-10T18:57:43,Tarkistettu,1.1 2016_112_149,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisat edustajat, tästä yrittäjävähennyksestä on keskusteltu nyt aika pitkään, ja puhujalistalla on henkilöitä, jotka pyysivät varsinaisen puheenvuoron tähän keskusteluun liki 2 tuntia sitten. Siitä syystä en enää tähän teemaan myönnä vastauspuheenvuoroja. — Seuraavana edustaja Mäkisalo-Ropponen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_150,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdestä asiasta me olemme olleet tänään yksimielisiä tässä värikkäässä keskustelussa, ja se yksi asia on huoli pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta. Myös hallituspuolueiden edustajat ovat tämän asian tuoneet täällä julki. Pitkäaikaistyöttömyys on todella jatkanut kasvuaan, ja jopa ministeriön omankin tiedotteen mukaan asiassa ollaan tekemässä uutta suomenennätystä. Pitkäaikaistyöttömyys maksaa yhteiskunnalle lähes 9 miljardia euroa vuodessa, eli kyllä asialle täytyisi tehdä jotakin, mutta mitä hallitus tekee? Antaa vain pitkäaikaistyöttömyyden kasvaa, ja se on kyllä käsittämätöntä tässä tilanteessa, se on inhimillisten ja taloudellisten resurssien hukkaan heittämistä. Hallituksen esittämillä keinoilla ei pitkäaikaistyöttömyyttä kyllä saada kuriin. Työttömiä kepittämällä ei työpaikkoja synny, ja toisaalta on kuitenkin tosiasia, että meillähän on yhteiskunnassa paljon tekemätöntä työtä, jota esimerkiksi järjestöt organisoivat ja joka sopisi myöskin semmoisille henkilöille, jotka eivät avoimille työmarkkinoille joko tilapäisesti tai sitten pysyvästi pääse tai siellä pärjää, mutta valitettavasti hallitus on ajamassa näitä niin sanottuja välityömarkkinoita alas rajoittamalla yhdistysten työllistämismahdollisuuksia. Nyt on arvioitu, että sieltä välityömarkkinoilta on katoamassa jopa useita tuhansia ja tuhansia työpaikkoja. Näitä välimarkkinoita ei pitäisi ajaa alas vaan niitä pitäisi ruveta kehittämään, koska meidän pitäisi nyt ymmärtää, että vaikka työllisyys paraneekin ja paranisikin, niin tässä muuttuvassa työelämässä meillä tulee aina olemaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät nykyisillä työn tuottavuus- ja tulosodotuksilla pääse avoimille työmarkkinoille, ja siksi näitä välityömarkkinoita pitää kehittää. Ne antavat uuden mahdollisuuden työttömyyden ja yhteiskunnallisesti merkittävän työn kohtaamiselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-10T18:58:05,2016-11-10T19:00:14,Tarkistettu,1.1 2016_112_151,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Edustaja Semi, odotitte puheenvuoroanne yli puolitoista tuntia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_152,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näinhän tässä välillä joutuu odottamaan, ja jotkut ovat odottaneet vielä minua pitempäänkin, mutta se on varmaan pelin henki tässä. Mäkisalo-Ropponen puhui tuosta työllisyydestä ja työllisyyden hoitamisesta. Se oli erittäin hyvä puheenvuoro. Samoin haluan kiittää hallituspuolueiden jäseniä Heinosta ja Saviota, koska he kantoivat huolta tästä pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta. Sitten vielä tuosta lisätalousarviosta. On hyvä, että siinä huolehditaan näitten poliisien riittävyydestä. Ne olivat positiivisia asioita, mitä katsoin siitä. Mutta valitettavasti, kun katsoo tätä palkkatukityöllistämisen määrää, mitenkä se on tämän hallituksen aikana muuttunut, niin tällä hetkellä tehdään 15 000 työsopimusta vähemmän palkkatukitöihin, koska ei ole palkkatukimäärärahoja riittävästi. Kuitenkin meidän pitkäaikaistyöttömyytemme on koko ajan kasvanut eteenpäin, ja se tavallaan aiheuttaa sen, että ei ole saatu työpaikkoja lisää. Mutta kun katsotaan sitten taas näitä palkattomia työsuhteita — tai ei työsuhteita vaan työkokeilua, työharjoittelua ja näitä — niin näitä on lisääntynyt yli 10 000. Tällä hetkellä noin 35 000 ihmistä tekee töitä ilman palkkaa. He saavat jo työmarkkinatuen ja jonkun lisän siihen päälle. Joku tämmöinen systeemi on menossa, ja näillä siivotaan näitä tilastoja. Tähän minä olisin kaivannut lisäystä, että meillä olisi tuntuvasti lisätty palkkatukityöllistämisvaroja, jotta mahdollisimman moni pitkäaikaistyötön ja työtön olisi saanut työpaikan ja hankkinut elantonsa aidolla työllä. Kyllä meillä kunnissa ja järjestöissä niitä työkohteita ja töitä on hirmu paljon, ja minä en pidä sitä tempputyöllistämisenä, kuten edustaja Hakkarainen sanoi, minä pidän sitä oikeana työnä. Minä ajattelen sitä, että työ on parasta työkunnon ylläpitämisessä, ammattitaidon ylläpidossa ynnä muussa, mitä siihen lisätään. Lisäksi se vähentää myös syrjäytymistä. Tässä vaiheessa tuntuva lisäys näihin palkkatukimäärärahoihin olisi ollut tarpeen tässä pitkäaikaistyöttömyyden tilanteessa. Mutta se asia, missä edustaja Hakkarainen oli oikeassa, on tämä hakeasia. Siinä on suomalaisia yrityksiä, kuljetusyrityksiä, hakefirmoja, investoinut useita miljoonia euroja niihin vehkeisiin, ja minusta on noloa katsoa, kun maakuntiin tulee Venäjältä kelopuuta ja hyvää tukkipuuta hakkeeksi hakattuna, näitten polttolaitoksiin. Ne puhuvat siitä, että se on vähäinen määrä, mutta tiedän semmoisenkin laitoksen, mikä puhuu vähäisestä määrästä, ja se on 2 miljoonaa euroa. Se on meiltä suomalaisilta yrittäjiltä pois, hakealan yrittäjiltä pois, ja tähän pitäisi saada joku järjestys kanssa. (Riitta Myller: Odotetaan, että tämän hallitus korjaa!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-11-10T19:00:19,2016-11-10T19:03:37,Tarkistettu,1.1 2016_112_153,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lisätalousarvio on jatkumo sille, että meidän tulee tämän maan asioita pikkuhiljaa laittaa kuntoon ja pyrkiä siihen päämäärään, että saamme työllisyyden paranemaan. Muuta keinoa tämän maan talouden kuntoonlaittoon ei ole. Ymmärrän toki sen tilanteen, että aina pitää huolehtia niistä ihmisistä, jotka ovat hädänalaisessa tilanteessa, mutta heidän paras auttamisensa pitkän päälle on se, että saamme heille järjestettyä työtä. Tämä esimerkki, josta äsken käytiin keskustelua, autoveron laskeminen, joka yllättäen tuottikin sitten valtion kassaan enemmän rahaa kuin autoveron lasku itsessään vei, on esimerkki siitä, että hallituksen pitää uskaltaa olla myös rohkea. Tässä ei auta nyt työllisyysmäärärahojen jatkuva korottaminen ja niiden maksaminen, koska jonain päivänä näiden ihmisten kohdalta toteutuu se karmea tilanne, että kun ei ole eläketurvaa kerinnyt työaikanaan hankkimaan, niin eläkkeellä on tilanne vielä tukalampi, koska se eläke on vieläkin pienempi kuin itse työaikana saatu ansio kuukaudessa. Elikkä tässä on sellainen noidankehä, josta meidän pitää pikkuhiljaa päästä ulos. Ymmärrän vasemmiston tuskan tässä asiassa, koska jostain syystä heillä on jäänyt tämmöinen sama valitusvirsi päälle. En aina sen sisältöä ymmärrä, mutta kuitenkin periaatteen pitää olla se, että yhteiskunnan pitää järjestää meillä systeemit siihen kuntoon, että kuitenkin suurimmalle osalle mahdollistuu se työhön pääseminen. On totta, että Lex Lindströmin nimellä tunnettu lakiesitys on siitä hyvä, että nämä pitkäaikaistyöttömät päästetään arvokkaasti eläkkeelle. Se on erittäin viisas ja inhimillinen teko. Nythän on sen jälkeen niille ihmisille, jotka ovat työttömyyden rasittamia ihmisiä, hallitusohjelman mukaan valmistelussa sellainen menettely, jossa työttömyyspäivärahasta voitaisiin käyttää osa tai se peräti kokonaan saataisiin käyttää ihmisen työllistämiseen, kun hän menisi esimerkiksi vapaille työmarkkinoille työpaikkaa hakemaan, eräänlaisena työllistämistukena. Erittäin kannatettava ajatus. Ymmärrän, että tähän liittyy ammattiyhdistysliikkeellä suuria intohimoja, koska kysymyksessähän on selkeästi tavallaan heidän rooteliinsa koskeminen. Mutta oli niin tai näin, sen ihmisen kannalta, kuka tässä työttömyysputkessa on, tällainen ratkaisu, jossa uusia keinoja käytetään, on tärkeä asia. Saksassahan tätä on kokeiltu menestyksellisesti nimenomaan sen heidän järjestelmänsä mukaisesti, joka 2000-luvun alussa luotiin. Se on kieltämättä aika suoraviivainen, mutta se on selkeä. Jos saat töitä, niin se pienentää maksettavaa päivärahaa ja tuhanteen euroon asti valtio takaa sen kuukausittaisen tulon. Siinä on todella järkeä, koska ihminen aktivoidaan töihin ja joku sieltä kuitenkin aina selviää sitten niin sanotusti normaaliin työelämään, jossa saa ihan hyvää palkkaa ja pystyy itsensä elättämään. Sen pitää olla päätavoitteena, mutta me emme tähän päämäärään pääse, ellemme saa tätä tämän maan taloutta kuntoon. Velanoton varaan älkäämme enää uskoko. Se tie lienee loppuun kuljettu, mutta emmehän voi tietenkään eläkkeitä tällä hetkellä jättää maksamatta emmekä väistää muitakaan valtion velvollisuuksia. Mutta joka tapauksessa meidän pitää ponnistella eteenpäin. Maatalouden toimintaedellytyksiin tässä lisäbudjetissa on varattu se 35 miljoonaa euroa, mikä on hyvä asia, koska maatalouden tilanne on todella ahdistava. On syytä muistaa, että maatalouden tuotannosta alkaa meidän elintarvikeketjumme, joka itsessään työllistää lähes 300 000 ihmistä. Jos tässä me tingimme, niin silloin menetämme työpaikkoja ja työttömien jono jälleen kasvaa. Kyllä meidän pitää elintarvikepuolella olla omavaraisia ja nimenomaan niin, että pystymme tälle kansakunnalle itse omat ruokatarpeet tuottamaan. Se on itsenäisen kansakunnan yksi tärkeimpiä merkkipaaluja. Se, että poliisit saavat lisämäärärahat, ne poliisit, joilla on määräaikainen työsuhde, saavat jatkaa työssä, on erittäin hyvä asia. Lopuksi, arvoisa puhemies, tässä edustaja Semi äsken mainitsi ansiokkaasti siitä Venäjältä tulevan puun tilanteesta. Olemme avoimilla markkinoilla, rajojamme emme voi panna kiinni, ja en jaksa ymmärtää, miksi se hakkeella tuotetun sähkön energiatuki, joka lienee muutamia kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, on tässä kuitenkin saatu ikään kuin toimivaksi käytännöksi tässä maassa. Se on kuulemma Euroopan unionin komission kautta uitettu ja lobattu siellä WTO:n elikkä Maailman kauppajärjestön vapaakaupan sääntöjen puitteissa tapahtuvaksi lailliseksi toiminnaksi. Kaikki hake, mikä Venäjältä tulee, ei tietenkään ole energiapuuta, elikkä se ei mene polttoon, vaan iso osa siitä hakkeesta, mikä Venäjältä tulee, menee selluteollisuuden raaka-aineeksi. Se jalostetaan kyllä eteenpäin, mutta osa siitä varmasti menee sellukattiloiden sijaan polttokattiloihin, joilla tehdään osittain lämpöä, osittain sähköä, ja sille sähkölle saa tuotantotuen. Samaiset metsäyhtiöt saavat sitten tietenkin tämän päästökaupan kompensaation, joka suuruusluokkana myöskin muistamani mukaan on noin 30 miljoonaa euroa vuositasolla. Tästä meidän pitäisi päästä irti, koska meillä on omat metsät, joissa puuta riittää, ja nimenomaan se kuitupuupuoli pitäisi hoitaa kuntoon. Tässä soisin, että tässä talossa ei sitä kateutta enää olisi, että kuvitellaan, että kun energiapuuta korjataan lisää, niin esimerkiksi metsälahjavähennyslaki, joka tulee kohta käsittelyyn, olisi jotakin väestöryhmää suosiva lakiesitys. Jos ollaan tarkkoja, niin 75 prosenttia metsänomistajista asuvat näissä kaupungeissa, missä tällä hetkelläkin olemme. Niistä hyvin pieni vähemmistö on maaseudulla asuvia ihmisiä, eli jos tämä demarien tuskaa vähän helpottaa, niin sen mielelläni näin illalla teen, että soisin heillekin ensi yönä oikein makoisat, miellyttävät unet, niin että huomenna on virkeänä oppositio taas liikkeellä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-10T19:03:44,2016-11-10T19:10:10,Tarkistettu,1.1 2016_112_154,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun kuuntelin edustaja Harakan puheenvuoron, niin en voinut ottaa sitten itse puheenvuoroa tähän. Minä ihmettelen hiukan sosialidemokraattien hyökkäystä Sitraa vastaan. Kun tämä hyökkäys alkoi itse asiassa tämän kiky-sopimuksen neuvottelujen aikaan ja hallitus toi silloin esityksen, joka liittyi työllisyyteen ja joka oli itse asiassa Sitrasta kotoisin, ja perustelikin sitä jopa tällä Sitran näkemyksellä, niin tämän jälkeen sosialidemokraatit ilmoittivat sitten, koska tämä esitys ei ollut heidän poliittiseen arvomaailmaansa sopiva, että Sitralta voidaan leikata rahat pois. Se oli sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa viime vuonna, se on tänä vuonna. Tietysti voi kysyä, kuinka monta kertaa Sitralta voi rahat ottaa joka vuosi. Normaalisti jos otetaan yhden kerran, niin ne on sitten otettu, mutta tietysti kun sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti ei viime vuonna toteutunut, on ymmärrettävää, että sitä yritetään niin pitkään, että tämän tahtotilan saisi läpi. Peräänkuuluttaisin hiukan vastuullisuutta. Mitä tulee sellaiseen tahoon kuin Sitra, minä pidän kuitenkin sitä hyvin puolueettomana laitoksena, eivätkä varmasti Sitran kaikki teesit vastaa perussuomalaisten aatemaailmaa, mutta minä pidän sitä pikkusen arveluttavana käyttäytymisenä, jos sanotaan, että otetaan Sitralta rahat pois. Pitäisi toisentyyppisiä tulonlähteitä keksiä vaihtoehtobudjettiin kuin tämäntyyppisiä, jotka vaikuttavat suoraan sanottuna kostotoimenpiteiltä. (Timo Harakka: Ohhoh!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-11-10T19:10:13,2016-11-10T19:12:13,Tarkistettu,1.1 2016_112_155,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen tänäänkin hehkutti tuota arvonlisäverotuksen alarajan nostamista 10 000:sta 30 000 euroon. Viime vuoden alussa valtiovarainministeri Rinne toi tänne esityksen, jolla sitä nostettiin silloisesta 8 500 eurosta 10 000 euroon. Hän oli silloin sitä mieltä, että 10 000 euroa riittää. Nyt vaaditaan 30 000:ta euroa. Suomen Yrittäjät ei käsittääkseni kannata näin suurta korotusta — voitaisiin sitä ehkä vähän korottaa. On tietysti aika korkea jo tuo 30 000 euron liikevaihto, ja jos sen alapuolella myydään ilman arvonlisäveroa, niin sitten kun raja ylittyy, koko määrästä menee esimerkiksi 24 prosenttia arvonlisäveroa, ja se on melkoinen kilpailuhaitta. Sen sijaan voitaisiin kehittää arvonlisäverotuksen alarajahuojennusta, joka toimii niin, että kaikki myyvät samalla arvonlisäveroprosentilla ja sitten voi hakea palautusta niin, että se tarkoittaa käytännössä sitä, että arvonlisäveroprosentti on pienellä myynnillä jonkin verran alempi kuin suuremmalla myynnillä. Tuota alarajaahan nyt Rinne esitti nostettavaksi 22 500 eurosta 30 000 euroon, ja tämähän tapahtui silloin viime vuoden alussa ennen eduskuntavaaleja. Minusta sitä rajaa voitaisiin vielä nostaa ylöspäin siitä 30 000 eurosta, esimerkiksi 50 000 euroon. Se ei häiritsisi kaupantekoa, kaikki myisivät samalla verokannalla, ja pienemmän myynnin ihmiset saisivat sitten hakemuksesta takaisin arvonlisäveroa. (Hannu Hoskonen: Erinomainen esitys!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-11-10T19:12:14,2016-11-10T19:13:57,Tarkistettu,1.1 2016_112_156,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Siitä metsähaketuesta vielä sen verran, että sitä haketta, mikä menee Venäjälle, ajetaan jopa Keski-Suomeen asti, ja se aiheuttaa sen, että siellä ovat Itä-Suomen, Kainuun, Pohjois-Suomen sahat täynnä kuorta, purua, joka käy siellä pihamaalla ja menettää sen lämpöarvonsa. Se on merkittävä kuitenkin sillä tavalla, että se on noin 4 euroa/megawatti, se on suoraan kuutio, sen voi kuutioida, elikkä 4 euroa/kuutio. Jos sitä satojatuhansia tulee per saha, se on iso määrä käyttöpääomaa, ja sillä kyllä työllistetään paljon ihan luonnostaan. Siinä ei tarvitse mitään tukijärjestelmiä edes, siis suoraan työllistämiseen. Arvoisa puhemies! Minä otan tässä kantaa vähän tuohon maahanmuuttoon, kun olen profiloitunut siihen. Tässäkin lisätalousarviossa ehdotetaan lisää rahaa maahanmuutosta aiheutuviin menoihin. Tällä kertaa summa on 38 miljoonaa. Tässä salissa on monia edustajia, joiden mielestä haittamaahanmuutto on hyvä ja kannatettava asia. Jotkut jopa nelinkertaistaisivat sen — on semmoinenkin esitys. Kuitenkin jokaisessa budjetissa ja lisäta-lousarviossa maahanmuuttoon laitetaan aina vain lisää ja lisää euroja. Milloin te siellä vasemmalla laidalla arvioitte, että rahan kippaaminen turvapaikkaturisteille loppuu? Koska on se hetki, että nämä kymmenettuhannet henkilöt eivät enää lypsä yhteisiä verovarojamme vaan elättävät itse itsensä ja perheensä? Lainaus lisätalousarviosta: ""Poliisin maastapoistamis- ja noutokuljetusten määrärahaa ehdotetaan vähennettäväksi 9 miljoonalla eurolla määrärahan tarpeen tarkennuttua. Palautuksia on tehty vuonna 2016 aiemmin ennakoitua vähemmän, sillä Maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen saaneista suurin osa valittaa. Lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneiden palauttaminen kotimaihin on käytännössä usein hidasta."" Arvoisa puhemies! Olen ennenkin todennut, että valitusoikeutta tulee rajata. On käsittämätöntä, että oikeusjärjestelmäämme saavat kuormittaa ihmiset, joilla ei ole oikeutta täällä olla ja joista emme todellisuudessa tiedä juuri mitään. Meillä on vain heidän sanansa, ja jokainen voi mielessään arvioida, miten luotettava tuo sana on. Monen turvapaikkaturistin kohdalla edes oikeasta nimestä ei ole tietoa, syntymäajasta puhumattakaan. Valitusoikeus on syytä ottaa heiltä pois. Kun kielteinen päätös tulee, on henkilön joko omatoimisesti poistuttava maasta tai hänet on poistettava maasta. On kerta kaikkiaan väärin, että suomalainen veronmaksaja maksaa tämän valitustehtailun ja sosiaalitoimi vieläpä antaa rahaa kielteisen päätöksen saaneille. Arvoisa puhemies! Haittamaahanmuutto on täysin ylimääräinen kulu meille, eikä se tule koskaan tuottamaan takaisin niitä miljardeja euroja, joita on sen pohjattomaan kitaan kaadettu meillä jo kymmeniä vuosia. Oma kansa on asetettava etusijalle. Jos aikaa ja rahaa jää, sitten voidaan ruveta hyysäämään muuallekin kuin tänne. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-10T19:13:59,2016-11-10T19:18:44,Tarkistettu,1.1 2016_112_157,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perustelin äsken täysin asiallisesti, miksi Sitran taseen leikkaus on järkevämpi vaihtoehto kuin Nesteen omistuksen myynti. Rakentavan keskustelun sijasta edustaja Turunen esitti loukkaavia arvailujaan, jotka jätän omaan arvoonsa. Sellainen paljastaa enemmän puhujasta kuin kohteesta. Edustaja Heikkinen siteerasi Suomen Yrittäjien tiedotetta ja sen harhaanjohtavia lukuja — se onkin sopivaa, koska Suomen Yrittäjien asialla hallitus on. Tämä verorakennetta entisestään monimutkaistava yrittäjävähennys on ollut Suomen Yrittäjien tavoite jo pitkään. Mitä tarkoitan harhaanjohtavilla luvuilla? Tuo siteerattu keskimääräinen YEL-tulo koskee kaikkia yrittäjiä eikä näitä henkilöyrittäjiä, jotka ovat paljon pienituloisempia. Kuten olen jo sanonut, yrittäjävähennykseen oikeutettujen mediaanitulo on huomattavasti pienempi, alle 10 000 euroa. Eli siis vielä kerran: 90 prosenttia ammatinharjoittajista maksaa ansiotuloveroa, koska tulot ovat pienet. Siis tämä verolajien yhdenvertaistaminen on perusteena humpuukia. Tämä on silkka tukiainen. Ja ketkä ovat ne 10 prosenttia, jotka lakiesityksenkin mukaan hyötyvät tästä epäonnistuneesta härpäkkeestä eniten? He ovat ammattilaisia, jotka tekevät lääkärin tai asianajajan tehtäviä yritysmuodossa. Heillä ei edes ole aitoa yrittäjäriskiä. Suomen Yrittäjät ei ole koskaan kannattanut arvonlisäveron alarajan nostamista. He eivät ole yksinyrittäjien asialla. Sen sijaan Yrittäjänaiset esittivät alvirajan nostamista peräti 50 000 euroon. Tämä aidosti pienituloisia yrittäjiä auttava uudistus on myös SDP:n vaihtoehto. En leimaa toisia puhujia katkeriksi enkä esitä loukkaavia arvailuitani toisten motiiveista, mutta jos katkeruudesta puhutaan, niin kyllä katkeria ovat ne toimeentulostaan taistelevat yksinyrittäjät, joille riittää aina lämpimiä sanoja, mutta silloin kun sanat pitäisi muuttaa euroiksi, he jäävät isompien ja varakkaampien jalkoihin. (Kaj Turunen: Demarithan ne ovat olleet parhaita yrittäjien puolustajia aina!) ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-10T19:18:46,2016-11-10T19:20:49,Tarkistettu,1.1 2016_112_158,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaa on nyt toteutettu puolitoista vuotta. Siinä hallitusohjelmassahan ovat johtavana periaatteena etupainotteiset säästöt valtiontalouteen, ei enää siten, että siirretään velkaa kunnille, vaan aidot säästöt. Edellinen hallitus kaatoi kuntien vastuulle suuren osan taakasta, ja siitä oli omat vakavat seurauksensa. Nyt muuten ensi vuoden talousarvio on kuntatalouden osalta vuosiin, useisiin vuosiin, positiivinen, ei kovin paljon, mutta kuitenkin. (Timo Harakka: Suunnilleen!) Mutta, herra puhemies, todellakin hallitusohjelmassa ovat nämä säästöt ensimmäisenä osana, ja ne on nyt pääosin tehty. Toisena isona osana on yrittäjyyden ja työllisyyden parantaminen. Siinä kiky-sopimus on ollut hyvin merkittävä osa. Kolmantena ovat rakenneuudistukset, joita edellinen hallitus ei saanut aikaan ollenkaan mutta jotka nyt ovat menossa eteenpäin hyvää vauhtia. Näillä toimenpiteillä on saatu luottamus elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan palautumaan siitä kuopasta, missä se oli vielä vähän aikaa sitten. Se näkyy hyvin tässä käsittelyssä olevassa lisäbudjetissa. Täällä todetaan yleisperusteluissa: kotitalouksien reaalitulot ovat suotuisassa kehityksessä, ja toisaalta työmarkkinoilla on tapahtunut positiivista käännettä. Siis leikkauksista huolimatta kotitalouksien reaalitulot ovat suotuisassa kehityksessä ja työllisyys on parantunut ja paranee edelleen. On merkittävä asia tässä vaiheessa todeta, että näin on. Tätä vahvistavat myös tämän lisäbudjetin tuloarvioiden luvut. Täällä todetaan, että verotulojen arviota tässä lisätalousarviossa korotetaan nettomääräisesti 608 miljoonaa euroa, ansio‑ ja pääomatulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi 270 miljoonaa euroa, yhteisöveron tuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 195 miljoonaa euroa, arvonlisäveroa 141 miljoonaa euroa, ja autoveron tuoton on arvioitu lisääntyvän 60 miljoonalla eurolla. Tämä autoverokohta on sellainen, että nähdään, että kun ei olla himoverottajia, niin verotuksen tuotto kasvaa (Kaj Turunen: Näin se on!) ja lisäksi saadaan ympäristöystävällisiä autoja, turvallisempia autoja — sillä on monenlaisia positiivisia vaikutuksia. On tavattoman hyvä, että tässä on liikuttu tähän suuntaan perussuomalaisten vaatimuksesta. Emme häpeä sitä ollenkaan, koska tulokset puhuvat puolestaan. Verotulot kasvavat ja turvallisuus ja ympäristö paranevat. Arvoisa puhemies! Mikä tässä lisäbudjetissa herättää kyllä vakavaa pohdintaa, on tämä maahanmuutto, josta edustaja Hakkarainen tuossa kertoi toiselta näkökulmalta. Täällä todetaan: ""Maahanmuuton aiheuttamat kustannukset vuonna 2016 arvioidaan nyt runsaat 820 miljoonaa euroa korkeammiksi verrattuna aiempaan tavanomaiseen noin 3 000—4 000 vuotuiseen turvapaikanhakijamäärään."" Kun tämä lisäbudjetti oli jo ennakkokäsittelyssä valtiovarainvaliokunnassa, kysyin valtiovarainministeriön budjettipäälliköltä, paljonko tuo tavanomainen 3 000—4 000 turvapaikanhakijan kustannus on. Hän sanoi, että noin 300 miljoonaa. Tänä vuonna menee siis 820 miljoonaa. 40 000 maahanmuuttajaa, maahantulijaa, aiheuttaa näin kaiken kaikkiaan yli 1 100 miljoonan kustannukset valtiolle. Se on hirvittävän iso summa, velkaannuttaa tietysti. Jos sitä ei olisi, niin meillä olisi miljardi vähemmän velanottotarvetta, jolloin velkamääräkin olisi aivan toisissa näkymissä kuin nyt on. Tästä runsaasta miljardista pitäisi kyllä olla keskustelun paljon syvällisempi. Esimerkiksi jos siitä annettaisiin puolet sinne pakolaisleireillä oleville naisille, lapsille, vanhuksille ja sairaille, heidän olojensa parantamiseen, niin se olisi järkevää, (Välihuuto) mutta nyt se käytetään byrokratian pyörittämiseen ja suman seisottamiseen Suomessa. (Välihuuto) Tämä peruslähtökohta tässä on kyllä pielessä pahasti, eli nyt olisi syytä harkita koko maahanmuuttopolitiikan uudelleenarviointia. Onneksi meidän vaatimuksestamme rajoilla ei tänä päivänä ole mitään suurta virtaa, mutta vaara on, että näin tulee tapahtumaan. Olen todella huolissani siitä, että kaikkein eniten kärsivät ihmiset, lapset, vanhukset, sairaat, ovat siellä huonoissa oloissa ja me pyöritämme tällaista miljardimäärää täällä kotimaassa, tässä kalliissa systeemissä, mikä meillä pyörii. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-10T19:20:51,2016-11-10T19:26:54,Tarkistettu,1.1 2016_112_159,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä pari huomiota tässä keskustelun aikana syntyneistä aiheista: Ensinnäkin tämä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto ja demarien esitys siitä, että Sitran rahoja otettaisiin se iso summa sieltä pois. Tarkalleen en muista, mutta se oli yli 300 miljoonaa kuitenkin. (Toimi Kankaanniemi: 355 se oli!) — 355 miljoonaa olisi se summa, kiitoksia avusta. — Sitrahan on aikoinaan 1967 perustettu. Kun Suomi täytti 50 vuotta silloin, tämä rahasto perustettiin, ja se sai nimen Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto. Se pääoma, mikä sinne laitettiin, oli se pääoma, jolla sitten Sitra on toiminut, ja se on toiminut tällä pääoman tuotolla, elikkä pääomaa ei ole syöty vaan tuottoa on käytetty kaikenlaisten tutkimusten, projektien ja hankkeiden vetämiseen. Ja nyt tämä demarien esitys käytännössä lopettaisi Sitran toiminnan lähes kokonaan. (Anneli Kiljunen: Eikä!) Käytännössä se tarkoittaa sitä, hyvät ystävät, kun pääoma lähtee, että ei sieltä tuottoakaan tule. Teillä varmaan on joku uusi pääomien hallintasysteemi, kun olette viemässä pääomat ja väitätte, että tuloja säilyy saman verran. En jaksa ymmärtää teidän matematiikkaanne, mutta se varmaan on korkeampaa matematiikkaa, jonka opiskeluun käytin vain lukioajan, en sen pitemmälle. Mutta toivoisin, että tällainen pölhöpopulismi lopetettaisiin. Kyllä Sitraa tarvitaan välttämättä. Se on toki eduskunnan valvonnassa, mutta sen riippumattomuushan on nimenomaan taattu sillä, että se toimii omilla rahoillaan. Elikkä se, jolla on omat rahat kukkarossa, on itsenäinen toimija, tutkii niitä asioita, jotka ovat yhteiskunnalle tärkeitä. Muun muassa meidän sote-uudistusta varten Sitra tekee hyvin uraauurtavaa työtä, ja toivoisi, että sosialidemokraatit tämänkin asian huomioisivat. Kyllähän sitä voi julkisuuteen heitellä asioita vastuuttomasti ja ottaa toisen kukkarosta rahaa, mutta sitten kun pitää sitä vastuuta kantaa, niin se on hieman eri asia. Toisesta asiasta, tästä Venäjän puuasiasta, vielä muutama huomio, arvoisa puhemies. Se on totta, että sieltä tuleva hake aiheuttaa tämän ilmiön, mistä edustaja Hakkarainen oivallisesti puhui. Meillä todellakin Suomessa näillä piensahoilla, jotka ovat tämän suuren metsäteollisuuden ulkopuolella olevia sahoja, on satojatuhansia kuutioita kuorta, haketta, sahanpurua varastoissaan, kun ne eivät käy Suomessa kaupaksi ollenkaan sen takia nimenomaan, kun on tämä järjetön tuki, jota metsäteollisuus nauttii sähköä tuottaessaan Venäjältä tuodulla hakkeella. Siitä olen esittänyt ministeri Rehnille kysymyksen. Sitä nyt tutkitaan parhaillaan, miten se saataisiin loppumaan, mutta se on saatava loppumaan. Mutta tässä murhenäytelmässä, hyvät edustajakollegat, on vielä pahempi vika: tullitilastojen mukaan Suomen metsäteollisuus elikkä Metsäliitto, UPM ja Stora Enso maksavat venäläiselle puulle paljon parempaa hintaa kuin suomalaiselle metsänomistajalle puusta maksetaan. Kun tämän nostin edellisen kerran julkisuuteen, minun sähköpostiini tuli metsäteollisuuden erilaisilta johtajilta pyyntöjä tulla aamupuhutteluun siitä, miksi minä tuollaisia puhun. Tullitilastot ovat virallisia tilastoja, ja ne hinnat, mitä siellä on, ovat täysin oikeita. Tullitilastoon ilmoitettu väärä hinta on veropetos, elikkä ne tilastot, mitä Tulli ja Luonnonvarakeskus ilmoittavat, voitte kuka tahansa, arvoisat kansanedustajat, tilata sieltä itsellenne. Luonnonvarakeskuksella on hintatilasto siitä, paljonko Suomeen tuotu puu maksaa, ja se puun hinta on paljon isompi luku tällä hetkellä kuin suomalaiselle metsänomistajalle maksetaan. Eihän tämä ole tervettä peliä, hyvät ystävät. Meillä on 105 miljoonaa mottia puun kasvu, työttömiä maa täynnä, ja koneet olisivat valmiina tekemään töitä vaikka heti. Olisi mahdollisuus tehdä hyvää elintasoa tähän maahan, vähentää työttömyyttä, mutta metsäteollisuus tekee tällä puun tuonnilla ylitarjontatilanteen markkinoille, jolloin puun hinta pidetään kurissa ja kotimainen markkina täysin hiljaisena. Tällä hetkellä esimerkiksi kuitupuun kauppa on lähes pysähdyksissä nimenomaan Venäjältä tulevan puun takia. Olen tästä yrittänyt puhua sen tuhannen kertaa ja jatkan puhetta niin kauan kuin tämä tulee julkisempaan keskusteluun, mutta näin ei kerta kaikkiaan voi jatkaa. Miksi kotimainen metsäteollisuus maksaa Venäjälle paremman hinnan puusta kuin suomalaiselle metsänomistajalle? Sitä minä en ole vielä, arvoisat edustajakollegat, hyväksynyt enkä ymmärtänyt. Jos joku sen keksii, miksi näin tapahtuu, niin kertoisi minulle, niin saisin minäkin ensi yönä nukuttua muutaman minuutin pitempään levollisemmin. Tämä on järjetöntä, hyvät kollegat. Joku on sanonut minulle, että minun pitäisi olla tästä hiljaa, mutta minä en ole tästä hiljaa. Tämä on väärin, ja vääryyttä en voi olla puolustamassa koskaan. Kolmantena asiana tämä edustaja Kankaanniemen mainitsema kotitalouksien tilanne: Se on todellakin parantumaan päin. Olemme selvässä kulminaatiopisteessä, moottorikielellä sanottuna alakuolokohta on ohitettu, ja olemme nousemassa pikkuhiljaa ylöspäin. Mutta tämä on nyt, hyvät ystävät, sitä peliä, jossa sanotaan, että maltti on valttia. Nyt pitää olla rauhallinen, tehdä oikeita päätöksiä, kuten kilpailukykysopimus, kärsivällisesti mennä eteenpäin ja uskoa siihen, että kotimarkkinoilla tapahtuu, kotitalouksien tilanne paranee ja pikkuhiljaa työllisyys paranee. Tässä ei ole, hyvät kollegat, silmänkääntötemppuja eikä hokkuspokkusliikkeitä, että huomisaamuna heräämme ja on 100 000 uutta työpaikkaa. Se on kyllä hallituksen tavoite, mutta se ei tule vuodessa eikä puolessakaantoista vuodessa, mutta kun tämä vaalikausi on käyty, niin uskon, että se toteutuu, kun pidämme jalat lämpiminä ja pään kylmänä. Se yleensä on johtanut maratoonareillakin parhaisiin lopputuloksiin, sanovat ainakin ne henkilöt, jotka ovat sen maratonin juosseet. Toivon, että tässä asiassa maltti on valttia edelleen ja että sitten tuon Venäjältä tulevan puun kohtalo saadaan ratkaistua. Sitä, että metsäteollisuus käyttäytyy näin, minä en ymmärrä, kysykää sitä metsäteollisuuden suurilta johtajilta. Heiltä löytyy kyllä hyviä selityksiä, mutta en pidä niitä järkevinä, kun suomalaista rahaa viedään ulkomaille ja kotimaassa olisi puuta yltä kyllin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-10T19:26:56,2016-11-10T19:33:12,Tarkistettu,1.1 2016_112_160,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kahdesta asiasta olen edustaja Hoskosen kanssa samaa mieltä, ja se ensimmäinen on se, että toivon todella, että tähän Venäjän puuhakkeeseen saatte nyt sitten kunnon toimintaohjelman tuolla hallituksessa. Tiedän myöskin itse, että sahayrittäjälle satojentuhansien eurojen kulut aiheutuvat siitä, että näitä suojia rakennetaan sitten, kun tämä kuori ja muu sivupuutuote ei tee kauppaansa. Olen myöskin siitä samaa mieltä, että hokkuspokkuskeinoilla ei työllisyyttä paranneta, ja sen takia olisi hyvä, että todella tartuttaisiin niihin ajatuksiin, mitä olemme esittäneet esimerkiksi koulutuksesta, ja sitä tarinaa ja näitä esityksiä on kuultu eilen ja tänään. Mutta pyysin puheenvuoron vielä sen takia, että en halunnut, että nämä perussuomalaisten puheet tästä maahanmuutosta jäävät ainoiksi, mitä sillä saralla täällä käytetään. En tiedä, miten se on mahdollista, että jollakin olisi tieto siitä, kuka tulee tänne turhaan, ilman että sitä tutkitaan. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Sitä varten nämä oikeusvaltion järjestelmät ovat olemassa, että meillä on järjestelmä, jolla tutkitaan, kenellä on... [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Anteeksi, puhuja. — Pyydän, että keskustelut pidetään salin ulkopuolella. — Voi jatkaa.] ...oikeus hakea turvapaikkaa ja kenellä ei. On varmasti tärkeää se, että kehitetään myös sitä toimintaa, mitä turvapaikkakeskuksissa on. Sitten sanon vielä sen, että on aikamoista puhetta samalla kertoa, että lapset ja naiset kärsivät pakolaisleireillä, ja samaan aikaan leikata 40 prosenttia kehitysyhteistyörahoista. Kyllä puhetta aina piisaa, mutta haluttaisi nähdä myöskin niitä toimivia ratkaisuja, joita tähän esitetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-10T19:33:14,2016-11-10T19:35:25,Tarkistettu,1.1 2016_112_161,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Paikalta ja ihan lyhyesti, kun täällä edustaja Harakka antoi ymmärtää, että minun edellinen puheenvuoroni oli jotenkin halveksiva tai omasta päästä keksitty. Arvostan rehellistä puhetta ja siksi haluan sanoa kyllä rehellisesti, että kyllähän tässä oli kysymys siitä, että hallitus olisi halunnut jossain vaiheessa toteuttaa sen Sitran työnäyteasian, joka kohtasi voimakasta vastustusta demareitten suunnasta. Meillä kaikilla on pienet mörkömme siellä komeroissa. Kaiken rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että edustaja Hakkarainen, joka tässä vieressä ei ole tyytyväinen Ylen toimintaan, on ollut valmis leikkaamaan Yleltä rahat sen takia, ettei ole tyytyväinen Ylen toimintaan, mutta itse asiassa perussuomalaiset ja siellä Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana toimiva Kimmo Kivelä ovat pystyneet kyllä hyvin tilanteen siltä osin rauhoittelemaan. Emme me niin tosissamme ole siitä Ylen rahojen leikkaamisesta, mutta minä hämmästelen kuitenkin, että sosialidemokraatit ihan tekevät vakavasti otettavan vaihtoehtobudjetin ja täällä samantyyppisillä perusteilla ovat viemässä Sitralta rahat. Tämähän tuli nimenomaan tämän työnäyteasian yhteydessä esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-11-10T19:35:26,2016-11-10T19:36:51,Tarkistettu,1.1 2016_112_162,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,Puheenvuoroja voi varata P-painikkeella.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_112_163,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jatkan edelleenkin tästä yrittäjävähennyksestä, vaikka debatissa vastarannan kumppani, edustaja Harakka jo poistuikin salista. Haluan puolustaa tätä yrittäjävähennyksen oikeutta, semminkin kun se oli keskustan vaaliohjelmassa, ja olemme todella iloisia, että se pystytään nyt toteuttamaan. Verotusaineiston verovuoden 14 tietojen perusteella valtaosa elinkeinonharjoittajista on pienen nettovarallisuuden ja pienten tulojen yrityksiä, tavallisia suutareita, parturi-kampaajia, kioskinpitäjiä, kuljetusyrittäjiä, putkimiehiä ja niin edelleen, ja noin 77 prosentilla verotettavaa voittoa tuottavista elinkeinonharjoittajista todellakin tuo vuotuinen tulo on alle 30 000 euroa, ei siis mitään isopalkkaisia ihmisiä. Henkilöyhtiöiden osalta vastaava luku oli 79 prosenttia ja maatalouden osalta peräti 87 prosenttia. Vaikka tämän hallituksen yrittäjävähennyksen toteuttamisen tavoitteena on kannustaa yrittäjätoiminnan harjoittamiseen, niin minun täytyy, arvoisa puhemies, sanoa, että monelle maatalousyrittäjälle tämä on valtavan iso asia jo ihan toimeentulon kannalta ja tavallaan elossa säilymisen kannalta. Pari vuotta sitten, kun Venäjän vastapakotteet astuivat voimaan, esimerkiksi maidontuottajilla tuottajahinta laski kerralla noin 24 prosenttia, niin että tämä 5 prosentin yrittäjävähennys on näille tiloille valtavan iso asia, (Puhemies koputtaa) ja olen siitä iloinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-11-10T19:36:53,2016-11-10T19:38:59,Tarkistettu,1.1 2016_112_164,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myller puhui tuosta kehitysavusta. Muun muassa MOT-ohjelmassa oli sellaista, että kun kehitysapu meni Gambiaan, niin paikallinen johtaja oli sen laittanut omaan taskuunsa. Kyllä tätä kehitysapua, kun sitä tällä tavalla jaetaan... Minä olen itse ollut joskus semmoisessa projektissa mukana, ja kuinka ollakaan, mihin se meni? Sinne viidakkoon laitettiin koneet ja opetettiin lähinnä marssilauluja, työväenlauluja niille ihmisille, eikä opetettu käyttämään niitä koneita. Minä sanoin heille, että se tuo leivän suuhun, kun ruvetaan käyttämään noita ja ruvetaan tekemään töitä eikä marssita eikä lauleta. Se ei hyödytä ketään. Ja sitten vielä: Jos minä saisin noista kehitysrahoista päättää, niin niitä laitettaisiin pakolaisleireille Syyriaan, Irakiin ja sinne kaikki järjestelmät pystyyn, lähelle miljardi euroa, niin varmasti ovat asiat kunnossa. Ne pitää kohdentaa eikä hajauttaa tuonne poliittisiin järjestelmiin. Sinne uppoavat kaikki, ja perille ei mene kuin prosentti. Jos sen oikein kohdentaa, kehitysapu nimenomaan sinne pakolaisleireille kaikki, ja sinne terveydenhuoltojärjestelmä, koulutusjärjestelmä, ne saadaan tuommoisella rahalla varmasti kuntoon, ja ongelma ei ole täällä sitten. Mutta kun jotkut ovat aikanaan tehneet näistä kehitysapuhommista tämmöistä oman kilven kiillottamista, että nyt sinne on annettu ja tuonne on annettu ja tuonnekin vielä, se on tehotonta hommaa. Mutta jos kuuntelisitte perussuomalaisten Hakkaraista, niin sitten rupeaisi toimimaan tämä homma. Ongelma lähtisi täältä pois, ja siellä hoidettaisiin ongelmaa, eikä olisi oman kilven kiillottamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-10T19:38:59,2016-11-10T19:41:03,Tarkistettu,1.1 2016_112_165,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä sosialidemokraattien edustaja puhui kehitysavusta ja turvapaikanhakijoista ja näitten hintojen tai summien välisestä suhteesta. Kun minä nyt kuitenkin kymmenen vuotta olen Lähi-idässä ollut tekemässä vähän sen suuntaisia töitä ja joskus ollut vähän ihmisoikeuksistakin luennoimassa ympäri maailmaa, niin minun mielestäni, jos ajatellaan sitä, että käytetään x määrä euroja, ja sitä, paljonko sillä saadaan hyötyä, niin kyllä sitä hyötyä saadaan aika paljon enemmän paikan päällä kuin raahaamalla ihmisiä tänne. Yhden päivän kustannuksilla täällä jossain vokissa voidaan elättää siellä jotain perhettä suunnilleen kuukausi. Se on suhdeluku. Näitä kannattaa miettiä, missä saadaan eniten hyötyä sille rahalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2016-11-10T19:41:03,2016-11-10T19:41:47,Tarkistettu,1.1 2016_112_166,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästähän en puhunut, vaan puhuin siitä, kun esimerkiksi sanotaan, että turvapaikanhakijoilla ei saa olla oikeutta tulla tänne ennen kuin heitä edes tutkitaan, ja sitten taas toisaalta sanotaan, että rahaa pitää antaa sinne pakolaisleireille, mutta näinhän ei tehdä, koska kehitysapua leikataan. Totesin vain tämän asian. On erittäin hyvä, jos hallitus, jossa olette mukana, toimii toisella tavalla eli sitä rahaa menee myös pakolaisleireille todella kurjassa asemassa ja tilanteessa oleville ihmisille. Halusin myös vastata väitteeseen siitä, että sosialidemokraatit keksivät sen, että Sitran taseesta otetaan näihin investointeihin, siitä syystä, että Sitrassa oli kehitelty tätä työnäyteasiaa. Ehkä tässä aikataulu menee vähän vinksalleen, koska meillähän oli tämä ajatus, niin kuin tekin totesitte sen, jo viime vuoden vaihtoehtobudjetissa. Työnäytteestä ryhdyttiin keskustelemaan viime keväänä. Sitten sanon vielä tästä elinkeinonharjoittajien yrittäjävähennyksestä. Me olemme puhuneet siitä, että hyöty siitä vähennyksestä ei mene pienille yrityksille, emme siitä, että Suomessa on paljon pieniä yksinyrittäjäyrityksiä, vaan siitä, että se hyöty tästä vähennyksestä ei mene näille pienille yrityksille vaan kaksi suurinta tulodesiiliä yrittäjistä saa oliko se 80 vai 75 prosenttia koko hyödystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-10T19:41:47,2016-11-10T19:43:49,Tarkistettu,1.1 2016_112_167,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se hyöty varmaan menee myös suhteessa siihen, mikä se yrityksen tulonmuodostus on, ja minä uskon, että mitä pienempi yritys on, niin sitä tärkeämpää heille on se hyöty saada. (Riitta Myllerin välihuuto). Arvoisa puhemies! Haluan sen kertoa, että minä ymmärsin täysin oikein edustaja Myllerin kritiikin kehitysapuun liittyen tai sen, mitä hän puhui tässä aiemmin käydyssä debatissa, johon en ole vielä osallistunut. On ihan aiheellista kritisoida sitä, jos samaan aikaan kehitysapua leikataan ja sitten mietitään, mitenkä me hoidamme turvapaikanhakijoitten asioita täällä taikka toisaalla. Ja sen haluan muistuttaa myöskin, että vaikka varmasti jotakin kritisoitavaa Suomenkin kehitysavussa on ja sen kohdentamisessa — on voitu osoittaa, että se ei ole aina mennyt sinne, minnekä suomalaiset ovat sen halunneet — niin kaiken kaikkiaan suomalaiset kehitysavun tekijät ovat olleet erittäin haluttuja kumppaneita kansainvälisesti erilaisten projektien toteuttamisessa kehityskohteissa. Tämä varmasti korostuu edelleenkin, kun vaikka näitä kehitysapuja leikataan, niin siinä rinnalla tehdään myös hyvääkin asiaa, elikkä yhä enemmän halutaan katsoa, mitenkä se apu päätyy siihen, mihinkä on haluttu, ja miten niillä euroilla saadaan mahdollisimman hyvä tulos. Ja totta on, että silloin kun me saamme voimaannutettua niitä ihmisiä, joilleka se kehitysapu halutaan kohdentaa, että he pystyvät tekemään omaa yritystoimintaa, kouluttautumaan, valtaistumaan kaiken kaikkiaan elämässä, niin se on sitä parasta ja kestävintä kehitysapua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-11-10T19:43:50,2016-11-10T19:45:55,Tarkistettu,1.1 2016_112_168,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin kun sosialidemokraatit olivat hallituksessa ja kehitysministerin salkkua kantoivat, niin olisi ilmeisesti pitänyt sitten Suomen kehitysyhteistyörahoja ohjata Irakiin ja Syyriaan ja näin estää niillä rahoilla se sota, mikä siellä on, ja sitten se pakolaisvirta, mikä siellä on syntynyt. Mutta ettepä tehneet näin. Toisaalta siellä on aika monia rikkaita öljyvaltioita, joissa käydään sotaa, ja ei sitä kyllä kehitysyhteistyörahoilla pystytä estämään. Meidän kehitysyhteistyö suuntautuu vähän muualle, ja sillä tehdään pääosin hyvää työtä. Mutta nämä pakolaisten, maahanmuuttajien nyt aiheuttamat kustannukset tänä ainoana vuonna ovat yli miljardi. Sen järkevä käyttäminen, niin kuin edustaja Raatikainen hyvin asiantuntijana sanoi, on tärkeää. Ja meillä täytyy olla, niin kuin hallitus on myös katsonut, sellainen maahanmuuttopolitiikka, että Suomi ei ole houkutteleva. Silloin meille ei tule tänne maahanmuuttajia ja meillä ei ole tarvetta niin paljon leikata mitään määrärahoja, pystytään jopa kehitysyhteistyötä järkevästi tekemään siltä osin, kun päätetään poliittisesti sitä tehdä. Eli johdonmukaisuutta sosialidemokraateilta kyllä odottaisin. (Riitta Myller: No tuota en ymmärtänyt!) — No joo, minä uskon, että te ette ymmärtänyt, mutta katsokaa, mitä olette tehneet, eli ette ole panneet rahoja sinne. Nyt voisitte sanoa, mikä maa on seuraava sodan kohde, niin lähetettäisiin sinne rahoja. Sitrasta sanoisin, että nyt sosialidemokraateilla on sama menettely Sitran suhteen kuin teillä oli viime kaudella kuntien osalta. Te leikkasitte kuntien valtionosuuksia äärettömän rajusti, ja kunnat velkaantuivat 7 miljardia. Se ei ollut mitään säästöä siis vaan velkavastuun siirtämistä kunnille, ja tämä ei ole viisasta politiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-10T19:45:56,2016-11-10T19:48:02,Tarkistettu,1.1 2016_112_169,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta kehitysavusta vielä, että kun se hajaantuu tuolla tavalla, siitä ei ole mitään hyötyä. Valiokunta viedään sinne kaivon luokse, että tässä nyt on tapahtunut ja saatu hyvää aikaan, ja sitten todetaan täällä, että tämmöistä on tapahtunut. Mutta jos se tehdään niin kuin pitää, niin siitä on hyötyä, ja jos se miljardi, mitä pistetään näihin turisteihin, laitettaisiin pakolaisleirille, järjestetään sinne koulutus, sairaanhoito ja niin edelleen, niin sillä on tehoa. Mutta siinä on ihmeellinen juttu vielä semmoinen, että muistaakseni Jordaniassa — korjatkaa, jos se on joku muu maa — on pakolaisleiri, mihin on muun muassa SPR laittanut miljoonia, kymmeniä miljoonia, euroja, siellä on ilmastoinnit, koulutusjärjestelmä, sairaanhoitojärjestelmä ja kaikki, ja ei ole pakolaisia. Miten ne miehet osaavat tulla tänne? He ovat siellä leireillä ja tällä lailla, näytetään semmoista kuvaa. Kuitenkin siinä on vieressä tämmöinen paikka, niin jotenkin tuntuu... Ja Bahrainissa muistaakseni — täytyy korjata sitten myöhemmin — on yksi maailman rikkaimpia paikkoja, ja yhtään pakolaista ei otettu. Muun muassa rauhan uskonnon edustajat ovat samaan aikaan sijoittamassa tähän Helsingin moskeijaan rahaa. Ihmettelen tätä logiikkaa, mikä sikäläisillä ihmisillä on. Olisikohan tuossa semmoinen tilanne, että käyttävät meidän hyväntahtoisuuttamme hyväkseen? Ja tähän pitää pystyä puuttumaan. Todennäköisesti käyttävät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-10T19:48:02,2016-11-10T19:49:59,Tarkistettu,1.1 2016_112_170,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta>>>Hallituksen esitys HE 40/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 19/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 19/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Yleiskeskustelu alkaa. Valiokunnan puheenjohtaja Turunen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_112_171,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta>>>Hallituksen esitys HE 40/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta. Laki olisi horisontaalinen, ja sen soveltamisala olisi rajattu tiettyihin erityissääntelyn kattamiin tuoteryhmiin. Lailla korvattaisiin nykyisen sektorikohtaisen tuotelainsäädännön säädökset markkinavalvonnassa. Hallituksen esityksessä laki sisältää keskeiset säännökset toimivaltaisista viranomaisista lain soveltamisalaan kuuluvilla tuotesektoreilla. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto olisi laissa tarkoitettu markkinavalvontaviranomainen ja Tulli ulkorajavalvontaviranomainen. Talousvaliokunta toteaa, että lakiehdotus sisältää säännökset toimivaltaisista viranomaisista ja näiden välisestä yhteistyömenettelystä sekä markkinavalvonnan riskiperusteisuudesta ja suunnitelmallisuudesta. Talousvaliokunta yhtyy hallituksen esityksen perusteluissa esitettyyn arvioon siitä, että ehdotettu normisto tulee parantamaan viranomaisten resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä sekä valvonnan läpinäkyvyyttä. Lakiehdotus sisältää säännökset toimivaltaisista viranomaisista ja näiden välisestä yhteistyömenettelystä sekä markkinavalvonnan riskiperusteisuudesta ja suunnitelmallisuudesta. Talousvaliokunta pitää ehdotettua systematiikkaa onnistuneena ja katsoo sen keventävän tuotekohtaista sääntelyä sekä yhdenmukaistavan viranomaisten valvontamenettelyjä samalla varmistaen, että EU:n tuotelainsäädännön täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti ja johdonmukaisesti. Talousvaliokunta esittää yksimielisesti, että eduskunta hyväksyy valiokunnan tekemin muutoksin ja tarkennuksin hallituksen esitykseen 40/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+6.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-11-10T19:50:28,2016-11-10T19:52:38,Tarkistettu,1.1 2016_112_172,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi>>>Hallituksen esitys HE 23/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 4/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 4/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Yleiskeskustelu asiasta alkaa. Edustaja, valiokunnan puheenjohtaja Turunen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_112_173,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi>>>Hallituksen esitys HE 23/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 4/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi hissiturvallisuuslaki. Nykyisin sähköturvallisuuslaissa oleva hissejä koskeva sääntely erotettaisiin omaksi erillislaiksi ja pääosin asetustasolla oleva sääntely nostettaisiin lain tasolle. Hissiturvallisuutta koskeva kokonaisuudistus on pääasiassa lainsäädäntötekninen uudistus, ja sisällöllisiä muutoksia ehdotetaan rajallisesti. Ehdotetulla lailla on tarkoitus panna täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston hissejä ja hissien turvakomponentteja koskeva direktiivi. Talousvaliokunta toteaa lausunnossa, että uusi hissiturvallisuuslaki toisi joitakin muutoksia tarkastusten suorittamissykleihin, valvontaviranomaisten tiedonsaantioikeuksiin ja toiminnanharjoittajien rekisteröintiin. Talousvaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia tarkoituksenmukaisina ja tasapainoisena ratkaisuna toiminnanharjoittajien velvoitteiden, hissien käyttäjien turvallisuuden ja hissinhaltijoiden vastuukysymysten välillä. Talousvaliokunta toteaa myös, että lakiuudistuksella ei muuteta hissien teknisiä turvallisuusvaatimuksia eikä hissien asentajien tai tarkastajien pätevyysvaatimuksia. Alan toimijoille osoitetut velvoitteet on ilmaistu aikaisempaa täsmällisemmin muun muassa määritelmiä yhdenmukaistamalla. Talousvaliokunta esittää yksimielisesti, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esityksen 23/2016 sisältämän lakiehdotuksen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+7.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-11-10T19:53:12,2016-11-10T19:55:03,Tarkistettu,1.1 2016_112_174,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien vaatimustenmukaisuudesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 5/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 5/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Yleiskeskustelu asiasta alkaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_112_175,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien vaatimustenmukaisuudesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien vaatimustenmukaisuudesta. Lailla pantaisiin täytäntöön räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, ATEX-direktiivi. Talousvaliokunta toteaa lausunnossaan, että kansallista harkintavaltaa on asiassa vähän ja ehdotettu uusi sääntely tulee selkeyttämään ja yhdenmukaistamaan viranomaisten toimintaa eikä lisänne merkittävästi toiminnanharjoittajien velvoitteita. Talousvaliokunta esittää yksimielisesti, että eduskunta hyväksyy valiokunnan tekemin pienin muutoksin hallituksen esitykseen 19/2016 sisältyvän lakiehdotuksen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+8.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-11-10T19:55:35,2016-11-10T19:56:38,Tarkistettu,1.1 2016_112_176,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi räjähteiden vaatimustenmukaisuudesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 20/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 7/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Yleiskeskustelu asiasta alkaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_112_177,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi räjähteiden vaatimustenmukaisuudesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 20/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki räjähteiden vaatimustenmukaisuudesta. Lailla on tarkoitus panna täytäntöön siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden asettamista saataville markkinoille ja valvontaa koskeva direktiivi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös pyroteknisten tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta annettua lakia, vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettua lakia myös. Samalla lain soveltamisalaa laajennettaisiin selluloidin teolliseen käsittelyyn, varastointiin ja säilytykseen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisäksi tarkistettavaksi rikoslain räjähderikosta koskevaa rangaistussäädöstä ehdotetun uuden räjähteiden vaatimustenmukaisuutta koskevan lain johdosta. Talousvaliokunta on lausunnossaan todennut, että hallituksen esitys on osa kansallista EU:n uuden tuotesääntelyn täytäntöönpanokokonaisuutta, jolla yhdenmukaistetaan ja selkeytetään siviiliräjähteiden säädösviitekehystä, eikä siinä ehdoteta merkittäviä sisällöllisiä muutoksia nykyisin voimassa olevaan säädöstöön. Muutos nykytilaan näyttäytyy ensisijaisesti talouden toimijoiden vastuiden selkeytymisenä ja määritelmien, kuten omaan käyttöön valmistuksen, täsmentymisenä. Talousvaliokunta esittää yksimielisesti, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 20/2016 sisältyvät 1.—4. lakiehdotuksen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+9.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-11-10T19:57:10,2016-11-10T19:59:06,Tarkistettu,1.1 2016_112_178,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi mittauslaitelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 30/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 8/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Yleiskeskustelu asiasta alkaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_112_179,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi mittauslaitelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 30/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mittauslaitelakia. Kyseisellä lailla pantaisiin täytäntöön kaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston mittauslaitteita koskevaa direktiiviä. Mittauslaitteita ja tiettyjä vaakoja koskevat direktiivit ovat osa Euroopan unionissa toteutettavaa laajaa tuotesääntelyuudistusta. Talousvaliokunta toteaa, että hallituksen esitys on suurilta osin lainsäädäntötekninen. Hallituksen esityksessä lain soveltamisala ja määritelmät täsmentyvät, ja uusien säännösten arvioidaan selkeyttävän valvontaviranomaisten toimintaa. Myös muiden toimijoiden rooli toimitusketjussa tarkentuu. Sääntelyn muutoksista riippumatta aikaisemmat laitehyväksynnät jäävät voimaan. Talousvaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Talousvaliokunta esittää yksimielisesti, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 30/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+10.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-11-10T19:59:38,2016-11-10T20:00:49,Tarkistettu,1.1 2016_112_180,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi>>>Hallituksen esitys HE 117/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 21/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 21/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Yleiskeskustelu asiasta alkaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_112_181,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi>>>Hallituksen esitys HE 117/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 21/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi painelaitelaki. Lailla on tarkoitus panna täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston painelaitteita koskevat direktiivit. Painelaitteita koskevat direktiivit ovat osa Euroopan unionissa toteutettavaa laajaa tuotesääntelyuudistusta, niin kuin aikaisemmista puheenvuoroistakin tästä paketista voisi vetää johtopäätöksiä. Direktiiveihin perustuvan sääntelyn lisäksi lakiin sisältyisi myös painelaitteita koskeva kansallinen säätely. Talousvaliokunta toteaa, että direktiivin säännökset ovat valtaosin teknisiä ja niitä on noudatettava vailla mahdollisuutta kansalliseen harkintaan. Talousvaliokunta toteaa myös, että hallituksen esityksessä omaksutussa sääntelytavassa ehdotetut tuotesektorien lait sisältävät perustuslain edellyttämällä tavalla perussäännökset lain alaan kuuluvista velvollisuuksista ja tarkempia säännöksiä annetaan valtioneuvoston asetuksilla. Asetuksissa viitattaisiin direktiivien liitteisiin. Viittaustekniikan käyttö on sääntelyekonominen vaihtoehto, sillä liitteiden sisältämät tekniset määräykset eivät sisällä kansallista liikkumavaraa ja liitteen muuttuessa riittää asetuksen viittauksen päivittäminen. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on muun muassa ilmennyt, ettei hallituksen esityksessä ehdotettu sääntely tue riskiperusteisten turvallisuusjärjestelmien kehittämistä. Voimassa olevat säännökset nojaavat turvallisuuden kannalta joiltakin osin epätarkoituksenmukaisiin laitosluokituksiin ja valvonnan fyysiseen läheisyyteen ja siten rajoittavat automaatioon ja etäkäyttöön perustuvien toimintatapojen käyttöä ja kehittämistä kattiloiden käytön valvonnassa. Talousvaliokunta toteaa lausunnossaan, että käytön valvontaa koskevien säännösten muuttaminen edellyttää joka tapauksessa asetustasoisen sääntelyn lisäksi muutoksia myös hallituksen esityksessä ehdotettuihin säädöksiin. Talousvaliokunta esittää yksimielisesti, että eduskunta hyväksyy talousvaliokunnan esittämin muutoksin hallituksen esitykseen 117/2016 sisältyvän lakiehdotuksen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+11.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-11-10T20:01:21,2016-11-10T20:03:55,Tarkistettu,1.1 2016_112_182,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  sähköturvallisuuslaiksi ja  laiksi   eräitä  tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 24/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 24/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Yleiskeskustelu asiasta alkaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_112_183,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  sähköturvallisuuslaiksi ja  laiksi   eräitä  tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 24/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi sähköturvallisuuslaki. Ehdotetulla lailla on tarkoitus panna täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston pienjännitedirektiivi ja Euroopan parlamentin ja neuvoston sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva direktiivi. Pienjännitedirektiivi ja sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva direktiivi ovat osa Euroopan unionissa toteutettavaa laajaa tuotesääntelyuudistusta. Hallituksen ehdotus sisältää myös sähkölaitteistojen rakentamista sekä sähkölaitteistojen ja sähkölaitteiden huoltamista, korjaamista ja tarkastamista koskevia vaatimuksia sähköalan töistä ja niiden valvonnasta sekä sähkövahinkojen korvaamisesta ja niihin liittyvistä kysymyksistä. Talousvaliokunta toteaa, että ehdotettujen muutosten myötä kansallinen säädösviitekehyksemme lähentyy muiden sisämarkkinoilla toimivien jäsenvaltioiden vastaavia säädöksiä, minkä voidaan arvioida sujuvoittavan tavaroiden ja palveluiden liikkuvuutta. Kysymyksessä on pääasiallisesti EU-lainsäädännön kansallista toimeenpanoa merkitsevä kokonaisuus, jossa tässäkään ei paljon kansallista harkintavaltaa ole. Talousvaliokunta painottaa lausunnossaan myös ehdotettujen muutosten teknistä luonnetta. Niillä toimeenpannaan kansallisesti EMC- ja pienjännitedirektiivi. Talousvaliokunta esittää kuitenkin joidenkin muutosten tekemistä hallituksen esitykseen liittyen viranomaisten toimivaltuuksiin, erityisesti kotirauhan piirissä tehtäviin tarkastuksiin. Talousvaliokunta yhtyy myös lausunnossaan perustuslakivaliokunnan näkemykseen sen tekemän selvityksen tarpeellisuudesta koskien kotirauhan perustuslain suojaa ja sen rajoittamista sekä sääntelyn uudistamistarpeita Euroopan unionissa ja sen eri jäsenvaltioissa sikäli, missä määrin EU-lainsäädäntöön sisältyviä tarkastustoimivaltuuksia ylipäätään arvioidaan kotirauhansuojaan liittyvistä lähtökohdista unionin sääntelyä valmisteltaessa. Talousvaliokunta esittää yksimielisesti, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 116/2016 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen. Talousvaliokunta myös esittää yksimielisesti, että eduskunta hyväksyy talousvaliokunnan esittämin muutoksin hallituksen esitykseen 116/2016 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+12.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-11-10T20:04:26,2016-11-10T20:07:24,Tarkistettu,1.1 2016_112_184,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  sähköturvallisuuslaiksi ja  laiksi   eräitä  tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 24/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi lämpimät kiitokset talousvaliokunnan puheenjohtajalle, edustaja Turuselle, joka tässä esitteli seitsemän valiokuntansa mietintöä. On tärkeää, että valiokunnan puheenjohtaja tällä tavalla hoitaa tehtävänsä esimerkillisesti, niin kuin nyt tapahtui, ja toivoisin, että kaikkien valiokuntien puheenjohtajat hoitaisivat tehtävänsä samalla tarkkuudella. Herra puhemies! Tässä viimeisessä, sähköturvallisuuslaissa, heräsivät vanhat muistot siitä, että kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, niin meidän monet tämmöiset pienet sähkölaitteemme heikkenivät laadultaan sen takia, että tulivat EU-normit käyttöön. Ne olivat alhaisemmat kuin kansalliset määräykset ennen jäsenyyttä. Nyt oikeastaan kysyisin edustaja Turuselta, onko tältä osin tilanne parantunut ja parantaako tämä uusi sähköturvallisuuslaki sitä, että meidän pienkoneemme olisivat toisaalta pitkäikäisempiä ja kuluttajaystävällisempiä ja toisaalta sitten myös turvallisuuden kannalta parempia kuin ovat viime vuosina tahtoneet olla. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+12.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-10T20:07:27,2016-11-10T20:08:52,Tarkistettu,1.1 2016_112_185,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  sähköturvallisuuslaiksi ja  laiksi   eräitä  tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 24/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi otti kyllä tärkeän asian esille nimenomaan näitten sähkölaitteiden elinkaaresta ja havainnoi aivan oikeasti siitä, että sähkölaitteiden kesto, elinikä, on lyhyempi kuin aikaisemmin. Mutta niinkin mielellään kuin valiokunta olisi myös tästä lausunut, niin tässä hallituksen esityksessä sähköturvallisuudesta ja erinäisiä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetun lain muuttamisesta varsinaisesti tähän asiaan ei otettu kantaa. Tämä, minkä edustaja Kankaanniemi toi esille, on oma luku sinänsä, joka minun mielestäni on tärkeä asia jo kierrätyksen ja ympäristöystävällisyyden nimissä. Taitaa olla niin, että sähkölaitteilla vain on tietty ikä, minkä ne kestävät, ja ne hajoavat. Toisaalta se luo markkinoita ja tietysti kuluttajien paineita ostaa uusia laitteita, mutta se on ympäristön kannalta varmaankin huono ratkaisu. Mutta tässä lakiehdotuksessa varsinaisesti tähän ei otettu kantaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+12.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-11-10T20:08:52,2016-11-10T20:10:18,Tarkistettu,1.1 2016_112_186,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 23/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Yleiskeskustelu asiasta alkaa. Edustaja, valiokunnan puheenjohtaja Haatainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_112_187,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta eli hallituksen esitys 113/2016. Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi siis työttömyysturvalakia, ja ehdotus koskee enimmäiskeston lyhentämistä 500 päivästä 400 päivään. Niillä henkilöillä, joilla on vähemmän kuin 3 vuotta työhistoriaa, enimmäiskesto lyhenisi 300 päivään, ja sitten enimmäiskesto säilyisi 500 päivänä niillä työttömillä, jotka täyttävät työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään. Lisäksi tässä ehdotetaan, että omavastuuaikaa pidennetään 5 päivästä 7 päivään, työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotettua ansio-osaa alennetaan ja pitkän työuran jälkeen maksettavista korotusosasta ja korotetusta ansio-osasta luovutaan. Tämä esitys liittyy siis vuoden 2017 talousarvioesitykseen. Valiokunta on käsitellyt samassa yhteydessä myös eduskunta-aloitteen lakialoite 39/2015, jossa esitetään, että työttömyyspäivärahakauden enimmäiskesto lyhennetään 350 päivään. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hallitusohjelman yksi kärkihanke, ja sen tavoitteeksi on asetettu uudistaa työttömyys‑ ja sosiaaliturvaa siten, että se kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää julkisia voimavaroja. Näillä ehdotetuilla muutoksilla tavoitellaan 200 miljoonan euron vuosittaista säästöä työttömyysturvan ansioturvamenoissa. Ansioturvaan tehtävillä säästöillä pyritään välttämään työttömyysvakuutusmaksujen korotukset ja siten turvaamaan suomalaisen työn kilpailukykyä. Valiokunta on asiantuntijakuulemisissa käynyt tätä läpi ja saanut tästä myös työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnan lausunnon. Tämän esityksen perusteluissa arvioidaan, että työttömyysturvan enimmäiskeston esitetty lyhentäminen saa aikaan työttömyysjaksojen lyhentymisen 2 viikolla ja lisää työllisyyttä noin 7 500 henkilötyövuodella. Tässä esityksessä viitataan valtiovarainministeriön selvitykseen, jonka mukaan työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen nostaa työllistymistodennäköisyyttä jo ennen enimmäiskestoajan täyttymistä. Keston lyhentämisen ja ansioturvan tasoon ehdotettujen muutosten yhteisvaikutuksesta työllisyyden arvioidaan tällä esityksellä lisääntyvän noin 9 000 henkilötyövuodella. Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta arvioi lausunnossaan, että vaikka uudistuksen työllisyysvaikutus voisi noususuhdanteessa olla suurempi, niin se kuitenkin vaikuttaa työllisyyteen myönteisesti myös laskusuhdanteessa. Esityksen mukaisen muutoksen ensimmäiset vaikutukset näkyvät todennäköisesti vasta vuonna 2018, jolloin myös työllisyystilanteen ennustetaan olevan jonkin verran nykyistä parempi. Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta puoltaa siis taloustilanteesta huolimatta uudistuksen pikaista toteuttamista ja korostaa uudistuksen pitkän aikavälin vaikutusta. Valiokunta myös käsitteli esitystä suhteessa muuhun sosiaaliturvaan, ja mietinnössä todetaan, että mikäli tämä ansioihin perustuvaa päivärahaa saava työtön työnhakija ei työllisty ennen päivärahakauden päättymistä, hän siirtyy työmarkkinatuen saajaksi nykyistä aikaisemmin. Näin ollen on oletettavaa, että toimeentulotuen käyttö uudistuksen johdosta lisääntyy. Myös omavastuuajan pidentäminen 7 päivään lisää työttömyyden alkuaikana tarvetta hakea toimeentulotukea. Valiokunta käsitteli tässä yhteydessä tehdyn eduskunta-aloitteen, ja koska valiokunta hyväksyy tässä työttömyyspäivärahakauden enimmäiskeston lyhennettäväksi, niin tämän vuoksi tämä lakialoite, joka koskee samaa asiaa, hylätään. Tästä lakiesityksestä äänestettiin: äänestettiin hylkäysesityksestä ja äänestettiin myös lausumasta. Päädyttiin hallituksen esityksen voimassa pitämiseen. Sitten tähän on jätetty kaksi vastalausetta. Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 113/2016 sisältyvän lakiehdotuksen ja samalla hylkää laki-aloitteeseen 39/2015 sisältyvän lakiehdotuksen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+13.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-11-10T20:10:53,2016-11-10T20:16:00,Tarkistettu,1.1 2016_112_188,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraatit eivät hyväksy hallituksen tekemää esitystä, ja näemme, että tämän esityksen perustelut ovat hatarat ja todellista työllisyysvaikutusta ja kehittymistä näillä perusteilla ei synny. Arvoisa puhemies! Asiantuntija-arvioiden mukaan esityksen työllisyysvaikutukset jäävät vähäisiksi. Ehdotetut muutokset voisivat lisätä työllisyyttä 9 000 henkilötyövuodella, näin on arvioitu, mutta todellista perustetta ja selvitystä tästä ei kuitenkaan valiokunnalle pystytty osoittamaan. Selvää näyttöä siitä, että työttömyysturvan heikentäminen parantaisi työllistymistä, ei siis ole. Sen sijaan on olemassa näyttöä siitä, että ensisijaisten etuuksien heikentäminen ajaa ihmisiä pienituloisuuteen ja köyhyyteen ja tämän seurauksena myös toimeentulotukiasiakkuuksiin. Työttömyysturvan leikkaaminen ei luo työpaikkoja vaan lisää pienituloisuutta. Työttömyysturvan heikennykset eivät ole tässä tilanteessa oikea keino vaikuttaa työllisyyteen. Työmarkkinoiden suurin ongelma on tällä hetkellä työn kysynnän puute, minkä seurauksena työttömyys on kasvanut ja pitkittynyt. Tällöin työttömien taloudellisen aseman heikentäminen tai ylimääräinen töihin patistelu ovat vääriä toimenpiteitä, sillä työttömyys ei johdu työttömien työhaluttomuudesta. Työttömyysetuuksien alentaminen johtaa ihmisten taloudellisen tilanteen heikkenemiseen ja eriarvoisuuden kasvuun. Työttömyyspäivärahan enimmäiskeston lyhentämisen vaikutus ihmiselle riippuu hänen päivärahansa suuruudesta ja työttömyytensä pituudesta. Esimerkiksi 3 000 euron palkkatuloilla ennen työttömyyttä ansiosidonnaisen lyhentäminen 100 päivällä tarkoittaa 4 500 euron leikkausta, mikäli henkilö ei työllisty vaan saa peruspäivärahaa. Omavastuuajan pidentäminen kahdella päivällä vähentää työttömyyden alussa maksettavan työttömyysetuuden määrää. Vaikutus riippuu maksettavan etuuden määrästä. Perustasolla kahden päivän etuus ilman lapsikorotuksia on 65 euroa 36 senttiä. Korotetun ansio-osan määrä alenee 3 000 euron palkasta 65 euroa. Pitkän työuran jälkeen maksettavan korotusosan lakkauttamisen vaikutukset riippuvat paitsi päivärahan määrästä myös siitä, miten pitkään päivärahaa on maksettu. Vähennys olisi 3 000 euron kuukausituloilla 1 110 euroa 90 päivän ajalta. Leikkaukset ovat merkittäviä. Ne tulevat näkymään sekä kotimaisessa kulutuskysynnässä että työttömien arjen vaikeutumisessa. Pahimmillaan leikkaukset ajavat ihmisiä pienituloisuuteen ja pitkäaikaisesti toimeentulotuen asiakkaiksi, mikä käytännössä sitä kautta vaikeuttaa entisestään jälleen työllistymistä. Me tarvitsemme vaikuttavampia keinoja työllistymisen tueksi. Me tarvitsemme toimenpiteitä, joilla työttömyysturvaa voidaan nykyistä paremmin käyttää työllistymiseen ja kouluttautumiseen. Työttömyysturvan varassa tapahtuvaan omaehtoiseen koulutukseen pääsyn kriteereitä tulee helpottaa ja työttömyysturvaa pitää voida käyttää automaattisena työllistämissetelinä. Tästä meillä on myös malleja. Työttömyysturvan kehittäminen on välttämätöntä. Kehittämistä ei saa kuitenkaan tehdä työttömyysturvaa leikkaamalla eikä työttömien toimeentuloa heikentämällä. Tästä syystä tulemme jättämään lakiehdotuksesta hylkäävän esityksen toisessa käsittelyssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+13.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-10T20:16:02,2016-11-10T20:20:24,Tarkistettu,1.1 2016_112_189,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sd-ryhmä sekä vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat esitimme valiokunnassa tämän esityksen hylkäämistä, koska esityksen työllisyysvaikutukset jäävät vähäisiksi eivätkä esityksen työllisyys- ja säästötavoitteet ole tasapainossa muutosten todennäköisten haittojen kanssa. Hallituksen esitys tulee lisäämään kansalaisten toimeentulovaikeuksia, ja yhteiskunnan eriarvoisuus kasvaa. Erityisen huolestuttavaa tässä prosessissa oli tämän lakiesityksen huono valmistelu. Osa lakiesityksen perusteluista oli ulkoistettu virheellisen linkin takaa löytyvään VM:n muistioon, joka puolestaan perustui yhteen maksumuurin taakse jäävään artikkeliin. Mielestäni tämä on sekä eduskunnan että myös kansanedustajien aliarvioimista, eikä tällaista todellakaan saisi koskaan lainsäädännön valmistelussa tapahtua. Vastuullinen kansanedustaja tarkistaa lakiesityksen taustat, ja tässä lakiesityksessä se oli tehty miltei mahdottomaksi. Lakiesityksestä puuttuvat myös vaikutusten arvioinnit, ja se vaikeuttaa myös esityksen arviointia suhteessa muihin käynnissä oleviin muutoksiin. Arvoisa puhemies! Hallitus hakee 200 miljoonan euron leikkauksia mutta ei ota lainkaan huomioon kokonaistaloudellisia seurauksia. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa kuultavina olleet asiantuntijat totesivat, että leikkauksilla on todennäköisesti negatiivisia kompensoimattomia vaikutuksia kuntatalouteen, ne luovat uusia toimeentuloloukkuja ja lisäävät köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä toimeentulotukiriippuvuutta. Hallitus ei siis tässäkään lakiesityksessä ole laskenut vaihtoehtoiskustannuksia eli sitä, mitä kustannuksia nämä oletetut säästöt tulevat aiheuttamaan toisaalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+13.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-10T20:20:27,2016-11-10T20:23:01,Tarkistettu,1.1 2016_112_190,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Haatainen esitteli tämän meidän mietintömme ansiokkaasti, ja haluan omassakin puheenvuorossa toistaa sen, että tämä esitys on osa hallitusohjelman kärkihanketta, jolla todella on tavoitteena työttömyys- ja sosiaaliturvaa uudistamalla kannustaa ihmisiä työn nykyistä nopeampaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää julkisia voimavaroja. Tällä on myös tarkoitus saavuttaa 200 miljoonan euron vuosittaiset säästöt työttömyysturvan ansioturvamenoissa. Annoimme mietinnön siitä, miten tässä lakiesityksessä työttömyysturvan kestoon ja myös työttömyysturvan tasoon kajoamalla pyritään kannustamaan ihmisiä nopeampaan työn vastaanottamiseen. Kuten valiokunnassa kuulimme ja kuten tässä tätä hallituksen esitystä perustellaankin, on myös näyttöjä, että tämänsuuntaisilla toimenpiteillä työttömyysjaksot lyhenevät, mutta on myös todettava se, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa keskustelimme ja toimme myös tässä mietinnössä esille sen, että osa näistä odotetuista säästöistä menetetään sillä, että arvioidaan toimeentulotukimenojen kasvavan. Me sosiaali- ja terveysvaliokunnassa myös yhdyimme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa esiin tuotuun näkemykseen, että joissakin tilanteissa etuuksiin liittyvät byrokratialoukut voivat olla myös hyvin merkittävä este työn vastaanottamiselle, ja sen takia myös byrokratialoukkujen vähentämisen tulee olla keskeinen keino työllisyyden lisäämisen keinovalikoimassa. Myös tähän valiokunnan mietintöön halusimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kirjattavan: ""Valiokunta korostaa, että työttömyysturvaan nyt esitettyjen muutosten työllisyystavoitteiden toteuttamista on syytä tukea panostamalla työllistymistä edistävän palvelujärjestelmän kehittämiseen ja uudistamiseen sekä uusien työpaikkojen luomiseen, jotta voidaan tehokkaasti ehkäistä köyhyyden ja syrjäytymisen lisääntymistä ja pitkäaikaistyöttömyyden syntyä. Työttömän työnhakijan pitäisi päästä palvelujen piiriin heti työttömyyden alussa, koska työttömyyden venyessä yli puolen vuoden mittaiseksi työllistymisen todennäköisyys hyvinkin nopeasti vähenee"". Valiokunnan mietinnössä, toteamme myös, että ansiotuloihin perustuviin etuuksiin, samoin kuin perusturvaetuuksiin, on esitetty samanaikaisesti useita muutoksia, ja tämän vuoksi olisi tarpeen tehdä kokonaisarviointi muutosten vaikutuksista eri väestöryhmien toimeentuloon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+13.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-11-10T20:23:04,2016-11-10T20:27:04,Tarkistettu,1.1 2016_112_191,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tahdon yhtyä siihen materiaalikritiikkiin, jota edustaja Mäkisalo-Ropponen täällä esitteli, koska kyllä me oikeasti työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa olimme varsin hämmentyneitä, kun perehdyimme tähän hallituksen lakiesitykseen ja oikeastaan mitään perusteluja tekstissä ei varsinaisesti ollut. Ne löytyivät linkin takaa, linkki ei auennut, ja sen jälkeen kun asiaa pengottiin lisää, niin maksumuurin takaa olisi löytynyt tutkimus. Toki saimme sen, mutta omin tein, emme siis normaalin virkavalmistelun tai esittelyn kautta, vaan tiedot tulivat sieltä monimutkaisesti, jolloin on aika vaikea arvioida sitä, mikä on jonkun lain vaikutus, varsinkin kun näitä joudutaan aika tiukalla aikataululla tällä lailla syksyllä viemään eteenpäin. Mutta jos mennään itse asiaan, niin Suomessa istuu varsin sitkeästi käsitys siitä, että a) meidän ansiosidonnainen työttömyysturvamme on jotenkin poikkeuksellisen korkea, ja b) että se on myös poikkeuksellisen pitkäkestoinen. Kolmas käsitys on se, että silloin, kun ansiosidonnainen työttömyysturva uhkaa loppua, ollaan niissä viimeisissä päivissä, niin ihmiset voimakkaasti työllistyvät. Mutta kun analysoi hiukan tarkempaan sitä, mitä tapahtuu tässä niin sanotussa työllistymisessä silloin, kun ansiosidonnaisen päivät alkavat loppua, niin isompi osa ihmisistä poistuu työmarkkinoilta kuin uuteen avoimeen työpaikkaan. Siis isompi osa ihmisistä poistuu työmarkkinoilta kokonaan kuin löytää itselleen uuden työpaikan, ja tämä on VATTin tutkimuksen tulosta tai analyysien ja aineistojen tulosta. Osa ihmisistä työllistyy takaisin vanhaan työpaikkaansa, ja osa ihmisistä työllistyy itse asiassa tukitoimien ansiosta, yleensä palkkatuella, ja nyt kun palkkatukirahoja on leikattu hyvin voimakkaasti ja niiden saatavuus on heikkoa, on selvää, että palkkatuella työllistyy ihmisiä vähemmän. Ja kun työmarkkinat eivät vedä, niin todennäköisesti käy niin, että niiden ihmisten joukko, jotka poistuvat työmarkkinoilta kokonaan, kasvaa suuremmaksi. Silloin kun ansiosidonnaisen lyhentämisellä on ollut vaikutusta työllisyyteen, niin se vaikutus on tapahtunut useimmiten noususuhdanteen aikana, jolloin työpaikkoja on ollut tarjolla. En väitä, etteikö tällä ansiosidonnaisen lyhentämisellä olisi jotakin vaikutusta ihmisten työllistymiseen, varmasti on, koska se pakottaa, mutta suurempi vaikutus sillä on ihmisten köyhtymiseen, ja saattaa olla, että me menetämme isomman joukon työvoimaa kuin osaamme kuvitellakaan näiden ratkaisujen jälkeen. Toinen sitkeä uskomus on, että meidän työttömyysturvamme enimmäiskesto on jotenkin erityisen pitkä. Tanskassa työttömyysturva kestää 520 päivää. Norjassa se kestää 520 päivää. Suomessa se kestää 500 päivää ja tämän esityksen jälkeen vähemmän. Elikkä tässäkin ne verrokkimaat, joiden kanssa me olemme tottuneet asioimaan, eivät ole meitä ikään kuin joustavammalla puolella, niin kuin nykyinen termi kuuluu. Ruotsissa kesto on 450 päivää, mutta siellä on erityisiä rakenteita, jos on alle 18-vuotiaita lapsia tai riippuen siitä, mikä elämäntilanne muutoin on. Sitten jos ajattelemme niitä työllisyysvaikutuksia, mitä tällä kokonaisuudella on, niin asiantuntijakuulemisessa kävi selvästi ilmi, että sillä, että luovumme tästä pitkään työssä olleiden tai pitkän työuran tehneiden korotusosasta, ei juurikaan ole työllisyysvaikutusta. Sillä, että omavastuupäivät kasvavat, ei ole ollenkaan työllisyysvaikutusta. Ainoa työllisyysvaikutus, jonka oletetaan tulevan, on tämä keston lyhentäminen, jonka hallitus arvioi 9 000:ksi, mutta josta saatiin myös hyvin erilaisia arvioita valiokunnan kuulemisessa. Tämän vuoksi olisi syytä miettiä, että kun puhutaan byrokratialoukkujen purkamisesta, niin itse asiassa tämä ratkaisu ajaa monta ihmistä suurempaan byrokratialoukkuun, koska sen jälkeen, kun ihminen siirtyy toimeentulotukiasiakkaaksi, niin hän on enemmän tekemisessä sekä asumistuen kanssa, toimeentulotuen kanssa että sen peruspäivärahan kanssa ja joutuu asioimaan monella luukulla. Mutta silloin kun ihmiset ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä, he pärjäävät usein tällä ensisijaisella toimeentulotuen muodolla, ja me ikään kuin säästämme monta työpanosta julkisissa tehtävissä, olipa sitten kyse Kelasta tai sosiaalitoimistosta tai asumistukipäätöksistä. Nyt me lisäämme sitä julkista työtä, julkisin varoin rahoitettua työtä, yksinkertaisesti vain näiden ihmisten toimeentulon turvaamiseksi. Jos ajatellaan vaikkapa perheellisiä työttömiä, niin silloin näiden leikkausten merkitys on aika dramaattinen, koska silloin todennäköisemmin tullaan toimeentulotukiasiakkaiksi, jotta ne lapset voidaan elättää ja asunto maksaa, ja siinäkin mielessä voisi ajatella myös vähän perhepoliittisesti sitä, mikä tämän esityksen vaikutus on. Edellisellä eduskuntakaudella leikattiin ansiosidonnaista työttömyysturvaa, ja silloinkin tuo leikkaus oli mielestäni hyvin väärää politiikkaa ja se kohdistui jo hyvin pienellä päivärahalla oleviin ihmisiin. Nyt kun tehdään uudelleen samansuuruinen leikkaus, niin itse asiassa leikataan sitä leikattua työttömyysturvaa, ja tämän lisäksi meillä on tässä eduskuntasalissa tänä syksynä kaksi muuta työttömyysturvan leikkausesitystä tulossa esiin. Sanonpa vain, että luulen, että niillä ihmisillä, jotka joutuvat toimeenpanemaan näitä esityksiä tai vaikkapa siellä työkkärissä kertomaan työttömälle, mikä sinun turvasi taso on riippuen siitä, kuinka kauan olet ollut töissä, minkä ikäinen olet, mitkä erilaiset järjestelmät sinuun tällä kerralla purevat, nuo vastaukset tulevat vaihtelemaan aika paljon ensi vuoden puolella, koska yksinkertaisesti kukaan ei pysy tässä hullunmyllyssä enää perässä. Tämä on ensimmäinen esitys. Sitten meille on tullut työvoimapalvelulain mukaisia uusia leikkausesityksiä, jotka tietyissä tilanteissa leikkaavat työttömyysturvaa, ja me odotamme vielä niitä leikkauksia, jotka liittyvät tähän kolmen kuukauden haastattelumekanismiin. Toivottavasti hallitus ymmärtää perua edes ne. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+13.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-10T20:27:06,2016-11-10T20:33:36,Tarkistettu,1.1 2016_112_192,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan puheenvuoron jälkeen on hyvä jatkaa kahdesta eri asiasta, joita olen hämmästellyt. Meillä on muun muassa meidän ministeri Lindström todennut siten, että työtöntä palkitaan aktiivisuudesta, ja nyt tässä on yksi esimerkki siitä, että kun hallitus kuitenkin leikkaa korotettua ansio-osaa ja korotusosaa eikä tue nimenomaan aktiivista toimintaa, niin on todella vaikea ymmärtää, miten nämä leikkaukset muun muassa kannustaisivat ihmistä työelämään. Toinen asia oikeastaan viitaten Tarja Filatovin puheenvuoroon äsken: Meillä ei ole minkäänlaista kokonaisarviota siitä, mitenkä tämä lainsäädäntö tai muut lainsäädännöt vaikuttavat työllisyyden parantamiseen tai työttömien ja heidän perheittensä toimeentuloon ja erilaisiin tilanteisiin ja mitä tämä vaikuttaa myös meidän talouteemme. Aivan kuten täällä on todettu, kun esimerkiksi ansiopäivärahaa leikataan ja ihminen siirtyy sen jälkeen työttömyyspäivärahalle, asumistukea tulee, toimeentulotukea tulee ja sitten mitä muita erilaisia epäinhimillisiä asioita perheessä voi syntyä näiden asioiden seurauksena, niin käytännössä näiden leikkausten seurauksena tämä voi tulla yhteiskunnalle jopa kalliimmaksi. Sen takia, kun näitä esityksiä tehdään, niiden pitäisi olla hyvin valmisteltuja, meillä pitäisi olla myös kokonaisvaikutusarviointi siitä, mitä tähän asiaan liittyen eri lainsäädäntöesitykset vaikuttavat niin yksittäisen ihmisen, perheen kuin myös koko yhteiskunnan kannalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+13.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-10T20:33:38,2016-11-10T20:35:34,Tarkistettu,1.1 2016_112_193,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 24/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Valiokunnan puheenjohtaja Haatainen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_112_194,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, hallituksen esitys 13/2016 vp. Lisäksi tämän yhteydessä valiokunta käsitteli toimenpidealoitteen 16/2016 vp. Olemme saaneet tästä asiasta perustuslakivaliokunnan lausunnon, joka on liitteenä. Tässä laissa ehdotetaan vuonna 1986 annetun lain ja sen jälkeen monilta kohdilta muutetun tartuntatautilain korvaamista uudella samannimisellä lailla. Tämän lain tarkoituksena on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy. Tässä säädetään ehkäisevistä toimista ja palveluista. Tautien hoidosta ei säädettäisi, lukuun ottamatta hoidon osana tarvittavia toimia taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Torjuntatyö toteutettaisiin osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja sen järjestämistä ja toteuttamista sääntelevän lainsäädännön mukaisesti. Lähtökohtana olisi myös tartuntatautien torjunta kansainvälisesti ja Euroopan unionin yhteistyön vahvistuminen. Kunnan ja valtion viranomaisten nykyinen työnjako tässä säilyisi. Kunnalla on edelleen vastuu alueensa tartuntatautien torjunnasta, ja sairaanhoitopiireillä olisi puolestaan tehtävänä tukea kuntaa diagnostiikassa ja epidemioiden selvittämisessä. Lakiesityksessä ehdotetaan myös tartuntataudeista vastaavan lääkärin roolia vahvistettavaksi kunnassa. Kunnan tartuntataudeista vastaavassa toimielimessä päätettävät henkilöä koskevat asiat siirtyisivät pääosin kunnan tartuntataudeista vastaavan virkasuhteisen lääkärin päätettäväksi. Samalla myös aluehallintoviraston ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän pitäisi tulevaisuudessa nimetä tartuntataudeista vastaava lääkäri. Näin ollen annettaisiin mahdollisuudet tälle nimetylle henkilölle perinpohjaisemmin perehtyä, paneutua tähän torjuntatyöasiaan. THL eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos säilyisi torjuntatyön valtakunnallisena asiantuntijalaitoksena. Hallituksen esityksen taustalla on, että tartuntatautien torjunnassa suuria haasteita aiheuttavat infektiot ja lääkkeelle erittäin vastustuskykyiset mikrobit. Näiden torjumiseksi annettaisiin velvoitteita kaikille terveydenhuollon toimintayksiköille ja myös sosiaalihuollon toimintayksiköille. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä olisi ohjaava rooli. Torjuntatyölle välttämättömästä viranomaisten tiedonsaannista säädeltäisiin nykyistä tarkemmin, ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymille ja THL:lle ehdotetaan oikeutta perustaa tapauskohtaisia rekistereitä epidemian selvittämisen ja tartunnan jäljityksen toteamiseksi. Samoin henkilöiden tahdosta riippumattomista toimista päättämistä täsmennettäisiin tällä lailla. Lakiin sisältyisi myös velvoite varautua poikkeukselliseen epidemiaan hallinnon kaikilla tasoilla. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että tartuntataudin leviämisen estämiseksi ansiotyöstään poissa olemaan, eristettäväksi tai karanteeniin määrätyn henkilön ansionmenetyksen korvaamista koskevia säännöksiä selkeytettäisiin. Samoin rikoslakia muutettaisiin niin, että siinä määriteltäisiin nykyistä tarkemmin tartuntatautilain säännökset. Tämän lain oli tarkoitus tulla voimaan 2016 keväällä. Tämän yhteydessä käsiteltiin myös toimenpidealoite 16, jossa esitettiin vesirokkorokotteen ottamista osaksi kansallista rokoteohjelmaa. Valiokunta kävi mittavan asiantuntijakuulemisen ja käsitteli myös perustuslakivaliokunnan yksityiskohtaisen lausunnon, jonka pohjalta on myös pykäliin tehty muutosesityksiä. Valiokunta mietinnössään totesi, että tämän lain tarve on, että tämä kokonaisuudistus selkiinnyttää lainsäädäntöä ja tällä myös vastataan tartuntatautien torjunnan muuttuviin haasteisiin. Nyt tällä lainsäädännöllä säädöstasolla luodaan asianmukaiset mahdollisuudet sekä normaalitilanteessa tapahtuvalle tartuntatautien torjuntatyölle että myös pandemioiden ja muiden poikkeuksellisten epidemioiden hoitamiselle. Valiokunta myös totesi, että terveydenhuollon häiriötilanteissa on erityisen tärkeää, että johtamisvastuu ja eri toimijoiden tehtävät ja toimivaltuudet on tarkoin säädelty ja jokainen tuntee roolinsa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää lakia väestön terveyden suojelemisen kannalta erittäin tärkeänä ja puoltaa sen hyväksymistä lähinnä perustuslakivaliokunnan lausunnosta johtuvin muutoksin. Nämä muutokset ovat tässä mietinnön liitteenä. Siellä on muutokset, joista ehkä keskeisimmät ovat perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella muutokset 5 §:ään, 8 §:ään, 9 §:ään. 9 §:ään, Torjuntatyö kunnassa, esitettiin tämän perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti ja valiokunnan käsittelyn pohjalta, että siellä 9 §:n 1 momentti muutettaisiin niin, että sen alkuosa vastaisi voimassa olevan tartuntatautilain 7 §:ää ja loppuosa voimassa olevan tartuntatautilain 3 §:n 1 momenttia, ja näin ollen haluttiin sanamuodolla selkiyttää esityksessä todettua tarkoitusta lain soveltamisalan ja kohderyhmän säilymisestä voimassa olevan lain mukaisena. Samassa myös vanhentunut termi ""sairaalainfektio"" korvataan nykyisin käytettävällä ilmaisulla ""hoitoon liittyvä infektio"". Lisäksi siellä on perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella 10 §:ään muutos, jossa on kyse tartuntatautien torjunnasta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa sekä eräissä valtion laitoksissa. Valvontaan liittyen on 12 §, asetuksenantovaltuus on 13 § ja sitten 18 §:ssä laboratoriotutkimukset, 47 §:ssä täsmennys pakollisista rokotuksista, 50 §:ssä rokotehankinnoista ja sitten 58 §:ssä laajaan tartuntavaaraan liittyvät toimenpiteet, joihin tuli perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaiset täsmennykset, sitten 70 §:ssä myös perustuslakivaliokunnan mukainen kiireellinen päätös rajoitetoimenpiteistä, sinne muutos. Sitten 79 §:n 2 momentissa ehdotetaan selvyyden vuoksi mainittavan, että säännös koskee yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin vuoksi tehtyjä toimenpiteitä. Ja sitten 93 §:ään, voimaantuloon, tuli myös muutos. Näistä muutoksista, jotka tehtiin, hallituksen esitys pohjana, valiokunta päätti pykälät yksimielisesti, ja samalla päätettiin myös, että tämä eduskunta-aloite koskien vesirokkorokotetta esitetään hylättäväksi, koska se on tullut muualla käsitellyksi. Eli näin ollen valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 13/2016 sisältyvät 2.—8. ja 10.—18. lakiehdotuksen ja eduskunta hyväksyy muutettuina hallituksen esitykseen 13/2016 sisältyvät 1. ja 9. lakiehdotuksen valiokunnan muutosehdotusten mukaisesti ja että hylätään toimenpidealoite 16/2016 ja lisäksi esitetään hyväksyttäväksi kaksi lausumaehdotusta. Valiokunta hyväksyi pykälät yksimielisesti, mutta näistä lausumaehdotuksista käytiin äänestys, ja tähän sisältyy yksi vastalause. Valiokunta mietinnössään totesi, että tämän lain tarve on, että tämä kokonaisuudistus selkiinnyttää lainsäädäntöä ja tällä myös vastataan tartuntatautien torjunnan muuttuviin haasteisiin. Nyt tällä lainsäädännöllä säädöstasolla luodaan asianmukaiset mahdollisuudet sekä normaalitilanteessa tapahtuvalle tartuntatautien torjuntatyölle että myös pandemioiden ja muiden poikkeuksellisten epidemioiden hoitamiselle. Valiokunta myös totesi, että terveydenhuollon häiriötilanteissa on erityisen tärkeää, että johtamisvastuu ja eri toimijoiden tehtävät ja toimivaltuudet on tarkoin säädelty ja jokainen tuntee roolinsa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää lakia väestön terveyden suojelemisen kannalta erittäin tärkeänä ja puoltaa sen hyväksymistä lähinnä perustuslakivaliokunnan lausunnosta johtuvin muutoksin. Nämä muutokset ovat tässä mietinnön liitteenä. Siellä on muutokset, joista ehkä keskeisimmät ovat perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella muutokset 5 §:ään, 8 §:ään, 9 §:ään. 9 §:ään, Torjuntatyö kunnassa, esitettiin tämän perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti ja valiokunnan käsittelyn pohjalta, että siellä 9 §:n 1 momentti muutettaisiin niin, että sen alkuosa vastaisi voimassa olevan tartuntatautilain 7 §:ää ja loppuosa voimassa olevan tartuntatautilain 3 §:n 1 momenttia, ja näin ollen haluttiin sanamuodolla selkiyttää esityksessä todettua tarkoitusta lain soveltamisalan ja kohderyhmän säilymisestä voimassa olevan lain mukaisena. Samassa myös vanhentunut termi ""sairaalainfektio"" korvataan nykyisin käytettävällä ilmaisulla ""hoitoon liittyvä infektio"". Lisäksi siellä on perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella 10 §:ään muutos, jossa on kyse tartuntatautien torjunnasta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa sekä eräissä valtion laitoksissa. Valvontaan liittyen on 12 §, asetuksenantovaltuus on 13 § ja sitten 18 §:ssä laboratoriotutkimukset. 47 §:ssä täsmennys pakollisista rokotuksista, 50 §:ssä rokotehankinnoista ja sitten 58 §:ssä laajaan tartuntavaaraan liittyvät toimenpiteet, johon tuli perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaiset täsmennykset. Sitten 70 §:ssä myös perustuslakivaliokunnan mukainen kiireellinen päätös rajoitetoimenpiteistä, sinne muutos. Sitten 79 §:n 2 momentissa ehdotetaan selvyyden vuoksi mainittavan, että säännös koskee yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin vuoksi tehtyjä toimenpiteitä. Ja sitten 93 §:ään, Voimaantuloon, tuli myös muutos. Näistä muutoksista, jotka tehtiin, hallituksen esitys pohjana, valiokunta päätti pykälät yksimielisesti, ja samalla päätettiin myös, että tämä eduskunta-aloite koskien vesirokkorokotetta, esitetään hylättäväksi, koska se on tullut muualla käsitellyksi. Eli näin ollen valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 13/2016 sisältyvät 2.—8. ja 10.—18. lakiehdotuksen ja eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen 13/2016 sisältyvät 1. ja 9. lakiehdotuksen valiokunnan muutosehdotusten mukaisesti ja että hylätään toimenpidealoite 16/2016 ja lisäksi esitetään hyväksyttäväksi kaksi lausumaehdotusta. Valiokunta hyväksyi pykälät yksimielisesti, mutta näistä lausumaehdotuksista käytiin äänestys, ja tähän sisältyy yksi vastalause.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+14.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-11-10T20:36:00,2016-11-10T20:46:00,Tarkistettu,1.1 2016_112_195,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tartuntatautilain uudistuksella on vaikutukset myös sisäiseen turvallisuuteen. Viranomaisten, niin valtion, kunnan kuin maakunnan, velvollisuuksiin väestönsä suojelemiseksi sisäistä turvallisuutta uhkaavilta tekijöiltä kuuluu tarttuvien tautien leviämisen ennaltaehkäisy ja torjunta. Tämä hallituksen esitys numero 13 näiltä valtiopäiviltä uudeksi tartuntatautilaiksi parantaa merkittävästi toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia käyttää kaikkia lääketieteen torjuntakeinoja epidemian uhan ehkäisemiseksi tai jo käynnistyneen epidemian rajoittamiseksi. Torjuntakeinot on voitava ottaa käyttöön kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin välittömällä päätöksellä ja ulottaa koko siihen väestöön, mikä on tartuntatautien torjunnan kannalta välttämätöntä, sillä tartuntatautiepidemiat eivät erottele henkilöitä kotipaikkaoikeuden mukaan. Tarve koskee paitsi yleisvaaralliseksi luokiteltuja tartuntatauteja, esimerkiksi tuberkuloosia, myös joitakin valvottavia tartuntatauteja, muun muassa bakteeriperäisiä sukupuolitauteja. Tilanteessa, jossa kansainvälinen liikkuvuus on lisääntynyt ja maassa oleskelee tuhansia henkilöitä ilman kotipaikkaoikeutta, tartuntatautiepidemiat voivat päästä ilman tätä valtuutusta leviämään. Erityisesti rokottamattomat pikkulapset, immuunipuutos- tai syöpäsairaat, raskaana olevat naiset ja ikäihmiset, joiden vastustuskyky on madaltunut, ovat alttiita tartunnoille ja vakaville tautimuodoille. Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys tartuntatautilaiksi sisältää erittäin merkittäviä parannuksia tartuntatautien torjuntaan. Sairaala- ja laitoshoitoon liittyvien infektioiden seurannan ja torjunnan velvoite osana potilasturvallisuustyötä helpottuu. Tämä hallituksen esitys ja sen tuomat muutokset mahdollistavat terveydenhuollon toimintayksiköiden laatuvertailut ja luovat sellaisille ylipäänsä kannusteita. Toiseksi se helpottaa mikrobilääkeresistenssin seurantaa ja sen lisääntymisen uhan torjumista. Bakteerien lääkeresistenssin globaali lisääntyminen uhkaa koko länsimaista lääketiedettä, sillä jos antibioottien teho häviää, muun muassa nykyaikainen leikkaushoito ei enää ole mahdollista ja pieneenkin tulehdukseen voi menehtyä. Esityksessä tulee valtuudet torjuntatoimille ja seurantarekistereille. Kolmanneksi, tuhkarokko on määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Tuhkarokko on Suomesta rokotuksilla hävitetty tauti, mutta rokotuskattavuus on joillakin paikkakunnilla ja yhteisöissä laskenut hälyttävän alas. Tuhkarokko on herkimmin tarttuviin kuuluva virustauti, johon liittyy merkittävä kuoleman ja vammautumisen riski. Viime vuonna on enenevästi esiintynyt tapauksia, joissa olisi ollut tärkeää määrätä altistuneita muun muassa eristykseen. Pääkaupunkiseudun antroposofisessa opetuslaitoksessa oli hiljattain puhjeta laaja epidemia. Neljänneksi tämä helpottaa epidemian selvittämisessä käytettävien tietolähteitten saamista. Tällä hallituksen esityksellä annetaan lakiin kirjattu mahdollisuus selvittää mahdollisesti taudinaiheuttajille altistuneiden yhteystietoja. Nykyisinhän tämä toiminta on torjuntatoimien viivettä aiheuttavien tutkimuslupien varassa. Suuren, vakavia tautitapauksia aiheuttavan elintarvike- tai vesivälitteisen epidemian, jollainen ilmeni Saksassa muutama vuosi sitten EHEC-bakteerin aiheuttamana, selvitystyö tehostuu merkittävästi uuden lain suomien tiedonsaantivaltuuksien perusteella. Viidenneksi terveydenhuollon henkilöstön rokotukset potilaiden suojaamiseksi: tällä hallituksen esityksellä selvennetään työnantajan ja työntekijän vastuita ja velvollisuuksia eri töiden soveltuvuutta ajatellen. Kuudenneksi rokotusten kattavuuden parantaminen ja tehon ja haittavaikutusten seuranta: tällä hallituksen esityksellä mahdollistetaan rekisteritiedon tehokkaampi käyttö rokotusten kattavuuden, tehon ja hyödyn arvioimiseksi nopeasti sekä myös harvinaisten haittavaikutusten havaitsemiseksi. Ja seitsemänneksi karanteeni- ja eristystoimien päätöksenteon sujuvoittaminen yleisvaarallisten tautien kohdalla: tämä hallituksen esitys antaa paremmat valtuudet paikallisille toimivaltaisille viranomaisille ja määrittelee korvaukset työstä poissaolojen takia. Arvoisa herra puhemies! Tämä nykyinen tartuntatautilakimme vuodelta 86 on monin osin pahoin vanhentunut eikä vastaa enää muuttuneen toimintaympäristön tarpeita. Tartuntatautien torjunnan kehittäminen on tärkeä osa kansallista kokonaisturvallisuutta, ja näitä edellä mainitsemiani uudistuksia on valmisteltu usean vuoden ajan kaikkien keskeisten toimijoiden ja laajan asiantuntijaryhmän toimesta. Arvoisa puhemies! Olen erityisen onnellinen, että tämä pitkittynyt tartuntatautilain käsittely saatiin tähän pisteeseen, että valiokuntamme puheenjohtaja pystyi esittelemään mietintömme ja saamme, vaikkakin hieman myöhässä mutta kuitenkin, tämän lain pian voimaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+14.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-11-10T20:46:13,2016-11-10T20:52:37,Tarkistettu,1.1 2016_112_196,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraatit jättivät asiasta vastalauseen, mutta hyväksyimme kaikki pykälät sellaisinaan, kuten valiokunnan puheenjohtaja meille äsken esitteli. Ensinnäkin tätä lakia on odotettu pitkään. Meillä eri asiantuntijoitten toivomukset liittyivät siihen, että kentällä on hyvin erilaisia toimintakäytäntöjä eikä ollut selkeätä ymmärrystä siitä, miten tämän lain toimialaan liittyen tulisi toimia eri tilanteissa, ja yllätyksenä oli myös se, että eri puolilla Suomea nämä toimintakäytännöt olivat muotoutuneet erilaisiksi. Sen takia on ehdottoman tärkeä ja hyvä, että meillä tämä lakiesitys on nyt tässä pisteessä, että saamme valtakuntaan yhtenäiset toimintakäytännöt ja ymmärryksen siitä, mitä tämä tartuntatautilain kokonaisuudistus konkreettisesti tarkoittaa. Mutta tämän keskustelun yhteydessä asiaa lähestyttiin myös vähän eri näkökulmista ja asiat vähän rönsyilivät myös tämän tartuntatautilain ulkopuolisiinkin asioihin, minkä takia sitten tähän rakennettiin kaksi lausumaehdotusta, joita meidän tulkintamme mukaan ei tarvita, minkä takia näemme, että näitä lausumaehdotuksia ei tulisi tehdä. Eli valiokunnan mietintöön sisältyy kaksi lausumaehdotusta, joiden mukaan hallituksen tulee selvittää lain vaikutuksia hoitoon hakeutumiseen ja sen kustannuksia sekä tarve rekisteröidä nykyistä kattavammin hoitoa saaneet ulkomaalaiset. Asiantuntijakuulemisten perusteella emme pidä todennäköisenä, että tartuntatautilaki esitetyssä muodossaan toimisi erityisenä vetovoimatekijänä ja että tämän lain pohjalta erityisesti pitäisi tehdä kyseisiä selvityksiä. Tästä syystä emme yhdy valiokunnan mietinnössä esitettyihin lausumiin. Mielestämme kyseisiin selvityksiin tarvittavat resurssit tulisi ennemmin käyttää esimerkiksi tartuntatautien ehkäisyn kehittämiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+14.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-10T20:52:40,2016-11-10T20:54:56,Tarkistettu,1.1 2016_112_197,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhdyn edellisiin puhujiin siinä, että olen erittäin tyytyväinen, että tämä pitkään jumissa ollut tartuntatautilaki nyt saatiin etenemään. Nostan tästä yhden näkökulman esille, joka on ehdotuksen 47 §, pakollinen rokotus, jonka mukaisesti valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää järjestettäväksi pakollinen rokotus, mikäli kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja ter-veydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Tässä pykälässä velvoitetaan kunta pakollisen rokotuksen järjestäjäksi. Pidän tätä toimivaltaa valtioneuvostolla erittäin tärkeänä, sillä olen huolestunut siitä, että rokotekattavuus Suomessa tietyillä alueilla on romahtanut. Esimerkiksi Pietarsaaren alueella on tilanne, jossa tietyissä ikäryhmissä erittäin tärkeitä rokotteita on jätetty antamatta jopa yli puolelle lapsista. Pidän erittäin perusteltuna, että valtioneuvosto nyt pohtisi sitä, missä vaiheessa tätä sille osoitettua toimivaltaa tulisi käyttää, koska tämä pykälä antaa mahdollisuuden käyttää sitä toimivaltaa alueellisesti ja määrätä tietty rokote pakolliseksi tietyllä alueella. On muistettava, että rokottamaton lapsi ei vaaranna pelkästään itseään vaan hän vaarantaa kaikki kanssaihmiset ympärillään ja meillä ei ole sellaisia rokotteita, jotka antaisivat varmasti sataprosenttisen suojan kaikille, ja tästä niin sanotun laumaimmuniteetin muodostumisesta on huolehdittava. Tämä on mielestäni sellainen pohtimisen arvoinen paikka.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+14.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-11-10T20:54:57,2016-11-10T20:56:38,Tarkistettu,1.1 2016_112_198,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuinrakennusten ja  asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Yleiskeskustelu asiasta alkaa. Valiokunnan puheenjohtaja Hassi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_112_199,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuinrakennusten ja  asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on melko yksinkertaisesta asiasta kysymys. Hallitus esittää rajattavaksi asuntoihin liittyviä korjausavustuksia siten, että ne keskitettäisiin asioihin, jotka liittyvät asuntojen esteettömyyteen eli siihen, että huonokuntoisemmatkin ihmiset ja vanhat ihmiset pystyisivät mahdollisimman pitkään asumaan kotona. Nämä ovat sinänsä ihan hyviä tavoitteita. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että uudessa avustusjärjestelmässä siirrytään niin sanottuun jatkuvaan hakuun, ja myös sitä, että avustusten myöntäminen siirretään kunnilta ARAlle. Tähän esitykseen liittyy kuitenkin myös ongelma, johon valiokunta on kiinnittänyt huomiota sekä mietinnössä että sitten vielä vahvemmin siihen jätetyssä vastalauseessa, jonka allekirjoittajista olen itsekin yksi. Nimittäin tässä samalla lakkautetaan asuntojen energia-avustukset ja niin sanotut terveyshaitta-avustukset. Valiokunta kokonaisuutena katsoo, että jokin järjestelmä pitäisi olla, jos ei se, mikä on ollut ennen, niin kuitenkin jokin järjestelmä pitäisi kehitellä siihen, että voitaisiin avustaa vaikeimmassa tilanteessa olevia ihmisiä, jotka ovat sairastuneet kotinsa homevauriosta ja kosteusvaurioista ja joutuneet tilanteeseen, jossa eivät oikeastaan pysty asumaan kotonaan mutta eivät sitä kotia voi myydäkään, kun sen arvo on romahtanut. Nämä ovat hyvin vaikeita tapauksia, ja jokin järjestelmä heille pitäisi olla. Tässä on ilmeisesti kysymys myös vähän ympäristöministeriön ja sosiaali‑ ja terveysministeriön välisestä pallottelusta, mutta kaiken kaikkiaan joku ratkaisu tähän asiaan pitäisi löytää. Vastalauseessa kiinnitetään huomiota (Puhemies koputtaa) myöskin siihen, että energia-avustusjärjestelmää tarvitaan jatkossakin.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+15.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-11-10T20:57:15,2016-11-10T20:59:33,Tarkistettu,1.1 2016_112_200,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuinrakennusten ja  asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri näin kuin valiokunnan puheenjohtaja esitteli, tässä on kahdesta asiasta kysymys. Aikaisempi korjaus‑, energia‑ ja terveyshaitta-avustus lakkautetaan, ja jäljelle jää korjausavustus. Hyvä näin. Sillä edistetään vanhusten ja vammaisten henkilöiden kotona asumista, hissirakentamista, esteettömyyttä ja näin poispäin, ja tiedämme, että se on varsin tärkeä asia. Ongelma on tosiaan se, että osa niistä avustuksista, joita tällä hetkellä on ollut, poistuu eli tämä terveyshaitta-avustus ja energia-avustus. Tässä vastalauseessa, jonka sosialidemokraatit ja vihreät ovat tehneet, esitetään lausumaa siihen, kun tuo terveyshaitta-avustus poistuu ja näillä ihmisillä on edelleen se ongelma, että he ovat sairastuneet, mutta ei käytännöllisesti katsoen paikkaa, missä asua. Tähänkin saakka se on ollut muutamia kymmeniä henkilöitä ja perheitä, jotka ovat tätä avustusta saaneet, mutta se on ollut heille hyvin tärkeää ja myöskin psyykkisesti tärkeää, koska silloin, kun ihminen sairastuu, ollaan niin vaikeassa tilanteessa, että pienikin kädenojennus auttaa myös tähän tervehtymiseen. Eli tämä lausumaehdotus kuuluu näin: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa välittömästi poistettavaksi esitettävien terveyshaitta‑ ja energia-avustusten kehittämiseen tähtäävän valmistelutyön niin, että laki uudistetuista terveyshaitta‑ ja energia-avustuksista tulee voimaan samaan aikaan käsittelyssä olevan esityksen kanssa.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+15.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-10T20:59:34,2016-11-10T21:01:45,Tarkistettu,1.1 2016_112_201,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Pelastusopistosta annetun lain ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 157/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 18/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 18/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+19.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_112_202,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Pelastusopistosta annetun lain ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 157/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 18/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys 157, mikä koskee ammattikorkeakoulututkintoon johtavan pelastustoimen päällystökoulutuksen koulutusvastuuta ja tutkinnonanto-oikeutta, siirretään Savonia-ammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle 1.1.2017 lukien. Tämä tavoite siirtää koulutus Poliisiammattikorkeakouluun on järkevä, koska se tarkoittaa käytännössä sitä, että koulutusta tullaan kehittämään edelleen, suunnittelu ja taloudenpito tehostuvat, ja on erinomaista, että sisäisen turvallisuuden oppilaitosten välinen synergia paranee. Poliisiammattikorkeakoulusta löytyy asiantuntijoita ja kokemusta, jotka ovat tärkeitä seikkoja pelastusalan ammattikorkeakouluopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Poliisiammattikorkeakoulu myös mahdollistaa paremmin moniviranomaisyhteistyön kehittämisen. On myös hyvä huomioida, että pelastusalan ammattikorkeakoulutuksen rahoitus tapahtuu jatkossa kokonaisuudessa pelastustoimen toimintamenoista eikä poliisin määrärahoja kohdenneta pelastustoimen päällystökoulutukseen. On myös tärkeää, että pelastustoimen koulutuksesta ei siirretä taloudellisia resursseja poliisin puolelle. Pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon koulutettavalta edellytetään tiettyjen ter-veydellisten ja toimintakykyyn liittyvien vaatimusten täyttämistä, jotta hän selviytyy opiskelusta ja käytännön tehtävistä ja harjoittelusta. Mielestäni on perusteltua, että pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon koulutettavalta on tarpeen edellyttää myös rehellisyyttä ja luotettavuutta, jota arvioidaan hakijasta tehdyn turvallisuusselvityksen perusteella. Vastaava edellytys koskee voimassa olevan lain mukaan myös Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoita. Poliisiammattikorkeakoululla olisi oikeus asettaa myönteisen valintapäätöksen ehdoksi se, että koulutukseen hakeutuvasta tehdään ennen opintojen aloittamista turvallisuusselvityksestä annetun lain mukainen turvallisuusselvitys. Ehdollinen valintapäätös tarkoittaisi sitä, että turvallisuusselvityksestä ilmenevien seikkojen perusteella lopullinen valintapäätös voisi olla kielteinen. Ehdotettu säännös koskisi kaikkeen koulutukseen opiskelijoiksi hakeutuvia. Poliisikoulutukseen otettavia koskevat korostuneesti rehellisyyden ja luotettavuuden vaatimukset. Esityksen perusteluista ilmenee rehellisyyden tarkoittavan sitä, että opiskelijaksi otettava ei ole syyllistynyt rikoksiin. Mielestäni tämä on kohtuullinen vaatimus myös pelastustoimen päällystökoulutukseen tulevilta henkilöiltä. Rehellisyyttä ja luotettavuutta arvioidaan turvallisuusselvitysten perusteella. Vaikka pelastusalan opiskelijoilla on erilainen tehtäväala kuin poliisilla, rehellisyyden ja luotettavuuden vaatimukset on hyvä ulottaa myös pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoa opiskeleviin, joista koulutusvastuun siirron myötä tulee Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoita. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+19.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2016-11-10T21:03:12,2016-11-10T21:06:14,Tarkistettu,1.1 2016_112_203,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 20 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 49/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 22. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+22.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_112_204,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 20 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 49/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen varsinainen pihvi sisältyy pykälämuutokseen, eläinsuojelulain 20 §:ään ja siinä kohtaan, joka tulisi kuulumaan näin: ""Jos jollekin eläinlajille ei voida käytettävissä olevan tietämyksen mukaan järjestää eläinsuojelullisesti hyväksyttäviä olosuhteita eläintarhassa tai pysyvässä eläinnäyttelyssä tai jos jonkin eläinlajin pitämistä eläintarhassa tai pysyvässä eläinnäyttelyssä ei voida käytettävissä olevan tietämyksen mukaan pitää eläinsuojelullisesti hyväksyttävänä, maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan kieltää eläinlajin pitäminen eläintarhassa tai pysyvässä eläinnäyttelyssä."" Taustalla on kaksi asiaa: ensinnäkin se, että Suomen ainoa delfinaario on tänä vuonna lopettanut toimintansa, kun Särkänniemen delfinaario Tampereella siirsi delfiinit Kreikkaan, joka siirto sinänsä herätti paljon kritiikkiä eläinsuojelijoiden keskuudessa, ja toisaalta sitten se, että jo pitempään tieteellinen tutkimus on osoittanut sen, että delfiinien pitämistä vangittuina ei voida pitää eläinsuojelullisesti hyväksyttävänä. Delfiinille lajityypillistä käytöstä on aktiivinen liikkuminen laajalla alueella, sosiaalisuus, metsästäminen ja ympäristön tutkiminen eräänlaisen kaikuluotauksen avulla. Delfiinithän liikkuvat luonnossa hyvinkin pitkiä matkoja. Luonnollisia elämäntapojaan delfiini ei voi toteuttaa delfinaarioiden ja eläintarhojen altaissa. Tällaiset luonnottomat olot aiheuttavat delfiineille stressiä ja lisäävät aggressiivista käytöstä. Lisäksi ne ryhmät, joita on eläintarhoissa ja delfinaarioissa, ovat ihmisen valitsemia, ne eivät ole delfiinien itse muodostamia ryhmiä. Tämä tieto on sinänsä ollut pitkään, että eläinsuojelullisesti nykytiedon valossa ei ole hyväksyttävää pitää delfiineitä vangittuna, ja kun Suomen ainoa delfinaario on juuri lopettanut, niin nyt olisi hyvä tilaisuus muuttaa Suomen lainsäädäntöä siten, että laki antaisi valtuutuksen maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kieltää tämä toiminta, koska tavallaan ikään kuin luonnollista lobbaria sille, että joku vastustaisi tätä muutosta juuri nyt, ei ole juuri siksi, että delfinaariota ei enää ole. Sen lisäksi tietysti on muitakin merinisäkkäitä, joiden pito eläintarhoissa ja sirkusesityksissä ei nykytiedon valossa ole eläinsuojelullisesti hyväksyttävää. Näitä muita merinisäkkäitä tietääkseni edelleen Suomessa jossain on, mutta kuitenkin katsoisin, että nyt olisi oikea hetki tehdä tämä lakimuutos, josta sinänsä eduskunnassa on keskusteltu jo 20 vuotta sitten. Silloin kun olin itse ihan uusi kansanedustaja 90-luvun alussa, vihreä ryhmä nosti tämän asian esille, mutta silloin se ei johtanut mihinkään juuri siksi, että silloinen hallitus ei halunnut astua Tampereen delfinaarion varpaille.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+22.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-11-10T21:07:22,2016-11-10T21:11:21,Tarkistettu,1.1 2016_112_205,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 20 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin minä kiitän edustajia Hassi ja Kärnä, että olette tehneet lakialoitteen, joka koskee eläimiä, sillä täällä salissa todella harvoin puhutaan eläinten hyvinvoinnista tai eläinten asioista yleensä. Harmi, että nyt on niin myöhäinen ajankohta, että salissa ei enää monta ihmistä ole, mutta hyvä, että kuitenkin puhutaan. Suomessahan on 650 000 lemmikkieläinkoiraa, metsästyskoiraa, kissoja valtava määrä ja muita eläimiä ihmisillä. Sitten on tuotantoeläimet ja sitten on villieläimet, ja eläinten hyvinvointi kiinnostaa tänä päivänä. Kuten lakiesityksessä esitetään, kaikkien eläinlajien pitämistä eläintarhoissa ei voida pitää eläinsuojelullisesti hyväksyttävänä. Delfiinien kohdalla asiasta käytiin kiivasta keskustelua hiljattain, jokainen muistaa varmaan sen. Eläinsuojelulakia uudistetaan. Vanha on jo yli 20 vuotta vanha. Suomen lainsäädäntö pitää päivittää myös tämän lakiuudistuksen myötä. Eläinten yleistä hyvinvointia ja sen edistämistä kannattaa yli 90 prosenttia kansalaisistamme. Luku on paljon suurempi kuin joitakin vuosia sitten. Tällä lakiesityksellä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan kieltää eläinlajien pitäminen eläintarhassa tai pysyvässä eläinnäyttelyssä, jos eläinsuojelullisesti hyväksyttäviä olosuhteita ei voida järjestää. Kannatan siis edustaja Hassin tekemää lakialoitetta. On tärkeää, että eläinsuojelulain kokonaisuudistus, joka nyt on juuri käsitteillä ja toivottavasti ensi vuoden loppuun mennessä on uudistettu, onnistuisi kaikkien eläinten kohdalla, että siitä tulisi paljon parempi laki eläinten suhteen kuin edellisestä. Eläin ei ole esine. Eläin tuntee, eläin ymmärtää. Sillä on itseisarvo. Myös täytyy ajatella sitä, että me emme voi ummistaa silmiämme siltä tosiasialta, mitä tapahtuu myös Suomen rajojen ulkopuolella, muun muassa tämä trofeemetsästys Afrikassa, jolloin esimerkiksi leijonia, tiikereitä asetetaan karsinaan ja niitä myös jalostetaan vaikka määrätyn väriseksi ja sitten saa ostaa kortin ja sillä mennä metsästämään tämä eläin, joka on ahdistettu jo valmiiksi nurkkaan. Myös sieltä laitumelta pääsee villieläimiksi, ja näin ollen se alkuperäinen laji voi kärsiä hyvin paljon. On myös Koreassa, Kiinassa, monessa muussa maassa tänä päivänä koirien järkyttävää kidutusta, muun muassa koiria voidaan heittää kuumaan veteen, kissojakin, tai elävänä alkaa vetää turkkia pois päältä, lyödä sen takia, jotta se liha, joka koirasta tai kissasta tulee, olisi potenssia nostavaa — elikkä uskomuksiin perustuvaa lihansyöntiä kiduttamalla eläintä. Sitten on pentutehtailu. Sitä on Suomessakin, hyvin paljon Romaniassa, Irlannissa, Itäblokin maissa, Virossa. Siihen on puututtava. Sen takia eläinten hyvinvointi on todella tärkeää, että ihminen usein määrittelee sen, kuinka eläin voi. Ihmisellä on suuri vastuu, ja se on moraalinen vastuu. — Kiitos!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+22.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-11-10T21:11:22,2016-11-10T21:16:18,Tarkistettu,1.1 2016_112_206,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 20 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 49/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aivan selvää, että kaikki eläimet eivät sovellu eläintarhaan, ja itselleni tämä ajatus pälkähti päähän viimeistään silloin, kun vierailin Moskovan suuressa sirkuksessa, jossa näin moottoripyörällä ajavan ja samalla tupakkaa polttavan karhun. On hyvä, että tällaista toimintaa Suomessa ei ole, ja aivan kuten edustaja Elomaa puheessaan totesi, meidän on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, mitä maamme rajojen ulkopuolella tapahtuu. Tämä vihreiden eduskuntaryhmän ja edustaja Hassin tekemä lakialoite on varsin kannatettava, ja sen jälkeen saamme keskusteluun itse tekemäni aloitteen, jossa halusin täydentää tätä sinällään hyvää ja perusteltua vihreiden aloitetta. Omassa aloitteessani näiden äsken todettujen asioiden lisäksi todetaan, että lainsäätäjän tulisi tämän lisäksi varmistaa, että lainsäädännön muutosten myötä eläintarhoista ja sirkuksista mahdollisesti poistettavat, luonnossa selviytymään kykenemättömät eläimet lopetetaan asianmukaisesti eikä niitä esimerkiksi siirretä kolmanteen maahan vastaaviin tai huonompiin tarhaolosuhteisiin. Tämä on juuri se, mitä tapahtui Särkänniemen tapauksessa: yritys teki päätöksen lopettaa delfiinien pitäminen eettisistä syistä, mutta ongelma ratkaistiin sillä, että nämä luonnossa selviytymään kykenemättömät eläimet, joita ei voida luontoon vapauttaa, siirrettiin vastaaviin tarhaolosuhteisiin muualle. En itse voi kannattaa sellaista politiikkaa, jossa lähdetään siitä, että poissa silmistä on poissa mielestä, en missään tapauksessa. On tietysti hyvä, että tällä vihreiden aloitteella tähdätään täsmällisesti siihen, että merinisäkkäiden pito kielletään, ja nyt varmastikin asia voidaan toteuttaa, kun Särkänniemessä delfiineitä ei enää ole, ja varmistetaanhan tällä tietysti se, että uusia tarhoja ei synny eikä vaikkapa joku miljardööri Suomeen sitten merinisäkkäitä omaksi ilokseen tuota. Mutta koska tämä aloite ei ota kantaa siihen, mitä näille kielletyille eläimille tämän jälkeen tehdään, haluan tässä esittää kyllä edustaja Hassille kysymyksen: Mikä teidän näkökantanne on? Oletteko valmiita ratkaisemaan tämän ongelman sillä, että te hyväksytte sen, että näitä eläimiä esimerkiksi siirrellään sitten muualle, ulkomaille vastaaviin olosuhteisiin, eikä niitä sitten käsitellä asianmukaisesti kotimaassa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+22.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-11-10T21:16:21,2016-11-10T21:19:01,Tarkistettu,1.1 2016_112_207,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 20 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen osalta olemme harkinneet asian siten, että kun tarkentavat asiat jäisivät maa- ja metsätalousministeriön asetuksella määrättäväksi, niin myöskin sitten tämä asia, johon edustaja Kärnä on nyt omalla muuten lähes samalla aloitteellaan ottanut kantaa, jäisi myöskin sitten valmisteltavaksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksen valmistelun yhteydessä, jotta se tulisi kunnolla asiantuntevasti valmistelluksi. Itse en sinänsä ole Tampereella Tampereen kaupunginvaltuutettuna ollut kannattamassa delfiinien siirtoa Tampereelta toiseen eläintarhaan, toiseen delfinaarioon. Ja valitettavasti minun on edustaja Kärnän käsitystä oikaistava siinä suhteessa, että Tampereen Särkänniemen delfinaarion lopettaminen ei ensisijaisesti johtunut eettisistä syistä, vaan se johtui siitä, että delfinaario oli muuttunut kannattamattomaksi, mikä sinänsä johtui siitä, että suuren yleisön keskuudessa delfinaario oli muuttunut vähemmän hyväksyttäväksi. Sen takia siellä kävi vähemmän ihmisiä ja se oli muuttunut kannattamattomaksi. Jos Särkänniemi Oy:n johto olisi toiminut eettisesti, se olisi mielestäni jo vuosia aikaisemmin ryhtynyt valmistautumaan siihen tilanteeseen, jolloin delfinaario on suljettava — koska se oli selvä asia, että se jonain päivänä tulee eteen — ja ryhtynyt muiden eurooppalaisten delfinaarioiden kanssa rakentamaan sellaista ikään kuin siirtymäpaikkaa delfiineille, jossa ne voidaan totuttaa sitten takaisin meriveteen ja luonnon olosuhteisiin ja päästää sitten vapauteen. Sinänsä kaikesta siitä, minkä edustaja Elovaara, anteeksi (Ritva Elomaa: Elomaa!) — Elomaa, (Ritva Elomaa: Ei se mitään!) meillä on ympäristövaliokunnassa kolleganne edustaja Elovaara, niin siksi sotkin — Elomaa toi esille, olen samaa mieltä ja haluaisin lisätä vain sen, että todella sen jälkeen, kun nykyinen eläinsuojelulaki on tehty, niin tieto (Puhemies koputtaa) esimerkiksi eläinten persoonallisuuksista, sosiaalisista suhteista ja tunteista on lisääntynyt valtavasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+22.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-11-10T21:19:02,2016-11-10T21:21:33,Tarkistettu,1.1 2016_112_208,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 20 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on kyllä erittäin kannatettava. Itse olen kyllä eläinsuojelun puolella. Mutta tuo Kärnän tekemä lisäaloite, tai mikä se nyt onkaan, on erittäin kannatettava. Kyllä kun sitä eläintä lähdetään liikuttelemaan, varsinkin kun tuonne Kreikkaan asti täältä, niin sehän on kiduttamista. Kyllä se pitää pystyä silloin lopettamaan. Minulla esimerkiksi henkilökohtaisesti on koira suurin piirtein aina ollut, ja se tilanne, kun sen joutuu lopettamaan, ei ole mikään mukava, mutta kuitenkin se on sille eläimelle paras. Eihän tuommoinen rahtaaminen ole mistään kotoisin. Että kyllä edustaja Kärnä on tehnyt hyvää työtä tuossa lakialoitteessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+22.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-10T21:21:34,2016-11-10T21:22:38,Tarkistettu,1.1 2016_112_209,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 20 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 49/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustaja Hakkaraista tuesta tälle aloitteelle, josta seuraavaksi sitten keskustelemme, ja kiitän myös edustaja Hassia hänen vastauksestaan. On varmastikin niin, että asia voidaan hoitaa myös sillä tavalla, että maa- ja metsätalousministeriössä tämä pohditaan sen asetuksen kautta. Mutta tästäkin huolimatta haluaisin itse lähteä siitä, että lainsäätäjä kantaa sen vastuun säätämästään laista ja myös määrittelee tällaisen selkeän perusfundamentin, että mikäli näitä kiellettyjä eläimiä ei voida syystä tai toisesta vapauttaa luontoon, luonnonmukaiseen ympäristöönsä, ne on tässä tapauksessa lopetettava. Minä näen, että se on vastuun kantamista ja vastuullista politiikkaa ja näin tulisi pyrkiä toimimaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+22.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-11-10T21:22:38,2016-11-10T21:23:25,Tarkistettu,1.1 2016_112_210,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 20 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 49/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on otettu nyt muitakin asioita vähän esille, eläinsuojelulain uudistamista, ja edustaja Elomaa otti kokonaisvaltaisesti tämän asian esille. Tämä on juuri näin, ja tämä tulee meille varmaan ensi vuoden aikana, ja käydään laajamittainen keskustelu ja kuullaan asiantuntijoita. Minä haluan tässä kohtaa jo tuoda esille sen, että meillä on äärimmäisen korkea eettinen taso hyötyeläimien pidossa ja suurimmaksi osaksi myöskin lemmikkieläimien pidossa. Kun tässä puhutaan Tampereen delfiineistä, niin kyllä edustaja Hassi otti esille sen, ettei tämä ollut eettinen ongelma. Tämä oli kannattamattomuuden myötä tullut ratkaisu. Ehkä tässä oli myös sitä, että kyseiset päättäjät eivät olleet valmiita, uskaltaneet tehdä päätöstä siitä, mihin suuntaan tätä asiaa viedään. Tämä asia velloi, velloi pitkään, ja tuli tällainen tilanne, että sitten kuitenkin pois silmistä, jotta päästiin asiassa eteenpäin. Kun tässä lakiesityksessä nyt esitetään, että se koskee muitakin eläinlajeja ja tulee olla pysyvästi myöskin tämä hyväksyttävä olosuhde, niin kyllähän tässä tulee esille myös se, että meidän pitää ottaa mukaan kaikella tavalla kaikki tarhatut eläimet, jotka ovat näyttelyissä, ja olla valmiita ratkaisemaan samalla tavalla, samansuuntaisesti tämä asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+22.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-11-10T21:23:26,2016-11-10T21:24:47,Tarkistettu,1.1 2016_112_211,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 20 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 49/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin nyt vielä edustaja Hakasen puheenvuoron jälkeen tarkentaa, että se on sinänsä tiedetty epäeettiseksi jo kauan, että delfiineitä pidetään delfinaarioissa, mutta valitettavasti ne motiivit, jotka saivat Särkänniemi Oy:n lakkauttamaan delfinaarion, eivät liittyneet etiikkaan vaan siihen, että delfinaario oli muuttunut kannattamattomaksi. Toki tamperelaisena, Tampereen asukkaana ja tamperelaisena kaupunginvaltuutettuna, olisin ollut hyvin mielissäni, jos ne Särkänniemen päätöksen motiivit olisivat olleet eettiset, mutta silloin mielestäni Särkänniemi Oy olisi jo monta vuotta aikaisemmin lähtenyt todella valmistautumaan siihen, että ne delfiinit voidaan tämmöisen siirtymä- ja totutteluvaiheen jälkeen sitten oikeasti vapauttaa mereen eikä sitten vaan siirtää toiseen vankilaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+22.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-11-10T21:24:48,2016-11-10T21:25:48,Tarkistettu,1.1 2016_112_212,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 20 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 48/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 23. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+23.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_112_213,112/2016,2016-11-10,16.00,21.26,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 20 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 48/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En usko, että aloite tämän enempää esittelyä kaipaa. Totean vain, että se on täysin yhtenevä vihreän eduskuntaryhmän tekemän aloitteen kanssa mutta siinä todetaan, että tämän lisäksi on varmistettava, että lainsäädännön muutosten myötä eläintarhoista ja sirkuksista mahdollisesti poistettavat luonnossa selviytymään kykenemättömät eläimet lopetetaan asianmukaisesti eikä niitä esimerkiksi siirretä kolmanteen maahan vastaaviin tai huonompiin tarhaolosuhteisiin. Itse toivon, että nyt kun eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa, niin tässä yhteydessä, kun asia valiokuntaan tulee, niin myös tämä vihreiden eduskuntaryhmän ja allekirjoittaneen aloite käsittelyyn sitten etenee.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2016+23.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-11-10T21:26:01,2016-11-10T21:26:41,Tarkistettu,1.1 2016_113_1,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta  annetun  lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2016 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 10.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Anna Kontula Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_113_2,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  pelastuslain  ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_113_3,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  pelastuslain  ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia ja hätäkeskustoiminnasta annettua lakia. Ehdotusten vaikutukset ovat hyviä kansalaisten turvallisuuden ja viranomaisten tehtävien tehokkuuden kannalta. Tiedonsaantia parannetaan: muun muassa pelastusviranomaisen laajat maksuttomat tiedonsaantioikeudet tiettyjen väestörekisteritietojen osalta. Tiedonsaantia parannetaan myös eräiden muiden viranomaisten rekisteritietojen myötä, ja samalla tietojen luovuttamista koskevat laajennukset tehdään. Myös Hätäkeskuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen tiiviimpi yhteistyö meripelastustoimessa sisältyy hyviin uudistuksiin. (Hälinää) Pelastusviranomaisen tiedonsaantioikeuksien tarkistaminen ehdotetulla tavalla luo edellytyksiä pelastustoiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä työturvallisuuden parantumiselle. Tiedonsaantioikeuksilla turvataan pelastustoimen tehokkuutta, jolla on vaikutusta toisaalta siihen, ettei vakavia onnettomuuksia pääse syntymään, ja myös siihen, että sattuneiden onnettomuuksien seurauksia pystytään rajoittamaan merkittävästi. (Hälinää) Myös hätäkeskustoiminnasta annetun lain muutoksilla on ihmisten turvallisuutta parantava vaikutus. Tällä lainmuutoksella turvattaisiin Hätäkeskuslaitoksen toiminnan ja muiden viranomaisten operatiivisen toiminnan tehokkuutta. Samalla parannetaan oikealaatuisen avun saantia apua tarvitsevalle taholle. (Hälinää) Ja vielä yritän puhua, yritän nyt täältä tulla kuulluksi. Tällä lailla ei missään tapauksessa heikennetä ihmisten perusoikeuksia, vaan samalla perusoikeudet paranevat. (Hälinää) Valtaosa viranomaisille välitetyistä tehtävistähän liittyy poliisitoimeen sekä sosiaali- ja ter- veystoimeen. Elikkä kansalaisen kannalta hyvä lakiesitys. Parantaa turvallisuutta ja tilannetta Suomessa onnettomuuksien kohdatessa. (Hälinää)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-11-11T13:02:14,2016-11-11T13:04:07,Tarkistettu,1.1 2016_113_4,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  pelastuslain  ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2016 vp,"Hyvät edustajat, siirtäkäähän muut keskustelut tämän salin ulkopuolelle niin, että puhutaan täällä tästä asiasta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_113_5,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  pelastuslain  ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta tulee selkeyttämään ja parantamaan viranomaisten tiedonsaantioikeuksia. Pelastuslain muutokset liittyvät pelastustoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä pelastustoimelle säädettyjen valvontatehtävien hoitamiseen. Hätäkeskustoiminnasta annetun lain muutokset liittyvät Hätäkeskuslaitoksen oikeuksiin saada tietoja hälytystehtävän alkutoimenpiteiden tai työturvallisuuden varmistamiseksi. On myös hyvä, että samalla Rajavartiolaitoksen asema selkiytyy ja sille annetaan oikeus valtakunnallisen hätäkeskustietojärjestelmän käyttämiseen. Mielestäni lainmuutos vastaa uusiin haasteellisiin käytännön tarpeisiin. Meille on tulossa pian myös muita suuria uudistuksia, kuten maakunta-, sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen uudistuksia. Niiden myötä tulee tarve tarkastella lainsäädäntöä uudelleen. Katson, että esityksen muutokset tulevat tehostamaan viranomaisten toimintaa ja ovat tarpeellisia laadukkaiden hätäkeskuspalveluiden turvaamisen kannalta. Pelastuslain 89 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi muun muassa pelastusviranomaisen oikeudesta saada hätäkeskustietojärjestelmästä pelastusviranomaisen turvallisuuden tai työturvallisuuden kannalta tarpeellisia työturvallisuustietoja, niin sanottuja varotietoja. Tämä muutos tulee ehdottomasti parantamaan pelastusviranomaisten työturvallisuutta sekä operatiivisessa toiminnassa että valvontatehtävissä. Varotiedot koskevat henkilön oman turvallisuuden tai työturvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja, kuten tietoa kohteen tai henkilön vaarallisuudesta tai arvaamattomuudesta. Tieto voi koskea myös esimerkiksi kohteen räjähdys- tai säteilyvaaraa. Selkeästi muuttuneessa toimintaympäristössä, jossa riskit ovat kasvaneet, näidenkin tietojen saaminen parantaa turvallisuutta. On myös tarpeellista, että esityksessä selkeytetään Rajavartiolaitoksen asemaa. Meripelastuksella on oma hälytysnumero, mutta myös numeroon 112 otetaan yhteyttä. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että Rajavartiolaitos voi antaa Hätäkeskuslaitokselle ohjeet meripelastukseen liittyvien puheluiden käsittelemisestä. Ohjeiden ja suunnitelmien antaminen nopeuttaa auttamisketjua ja helpottaa tehtävään sopivan avun määrittämistä. Se myös vapauttaa eri viranomaisten yksiköitä niiden ydintehtäviin. Ohjeet ja suunnitelmat vaste-ehdotuksineen laaditaan Rajavartiolaitoksen johdolla yhteistyössä poliisin, pelastus- sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Tällä hetkellä Rajavartiolaitoksella ei ole oikeutta tallettaa tietoja suorakäyttöisesti hätäkeskustietojärjestelmään. Hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin ehdotetaan nyt lisättäväksi säännös Rajavartiolaitoksen oikeudesta käyttää hätäkeskustietojärjestelmää sekä tallettaa sinne omaa toimialaansa koskevia tietoja. Näin 16 §:ssä. Säännös on tarpeellinen joustavan viranomaisyhteistyön takaamiseksi sekä Hätäkeskuslaitoksen työmäärän vähentämiseksi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+4.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2016-11-11T13:04:15,2016-11-11T13:07:12,Tarkistettu,1.1 2016_113_6,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  pelastuslain  ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Raatikainen kävi hyvin läpi tätä esitystä pelastuslain ja hätäkeskuslain uudistamisesta. Ne tehostavat meidän viranomaistoimintaamme. Kyllä sisäinen turvallisuus on nyt sellainen, joka puhuttaa ja huolettaa montaa suomalaista, ja pidän hyvänä sitä, että myös tällä sektorilla nyt edetään. Tällä viikolla myönteinen uutinenhan oli se, että maamme hallitus ja sisäministeri Risikko kertoivat, että he tulevat ensi vuoden täydentävään talousarvioon tuomaan 10 miljoonaa lisäeuroa poliisimiesten ja poliisinaisten määrän turvaamiseksi myös ensi vuonna. Meillähän olisi muuten ollut tilanne se, että poliisien määrä olisi vähentynyt tämän vuoden lopussa, mutta tämä sisäministeri Risikon kertoma tieto tästä 10 miljoonan lisämäärärahasta poliisien pitämiseksi työssä tulee takaamaan sen, että me pystymme takaamaan vuodenvaihteen jälkeenkin työn näille 200 määräaikaiselle poliisille, jotka olisivat nyt muuten olleet joutumassa pois poliisin tehtävistä. Meillä, arvoisa puhemies, ei yksinkertaisesti ole varaa tinkiä sisäisestä turvallisuudesta. Aika ajoin tuntuu siltä, että tiettyihin asioihin rahaa löytyy, kuten Talvivaaraan taikka maahanmuuton kustannuksiin. Mutta tämä sisäinen turvallisuus, mikä huolettaa ihan jokaista suomalaista, on sellainen, mihin näyttää olevan vähän vaikea löytää rahaa, ja sen takia haluan nyt antaa kiitosta myös pääministerille, joka tänne tuli, siitä, että tähän poliisimäärään nyt sitten palataan tuon täydentävän hallituksen esityksen myötä. Ei muuta kuin hyvää tulevaa isänpäiväviikonloppua kaikille!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-11T13:07:16,2016-11-11T13:09:18,Tarkistettu,1.1 2016_113_7,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  pelastuslain  ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Suomessa viranomaisten yhteistyö toimii perinteisesti kansainvälisesti vertaillen hyvin, mutta aina näitä puutteita löytyy. Kun olen tutustunut tähän hallituksen esitykseen, niin pidän tätä kyllä ihan käytännön näkökulmastakin tarpeellisena. Eli tässähän edistetään tiedonsaantioikeuksia eri viranomaisten — pelastustoimen ja hätäkeskustoimen viranomaisten, samoin Rajavartiolaitoksen viranomaisten — kesken, kun parannetaan mahdollisuuksia erityisesti pelastusviranomaisten osalta tiedonsaantiin sellaisista rekistereistä, joiden tietoja tarvitaan pelastustehtävissä. Tässä suhteessa Hätäkeskuslaitoksen ja viranomaisten operatiivisten tehtävien hoitamisen ja erityisesti kiireellisten tehtävien tukipalvelujen osalta tarvitaan tätä tiedonvaihdon joustavoittamista. Tämä on tärkeää niin pelastustoimen, poliisitoimen kuin sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten näkökulmasta. Tässähän myös huomioidaan nämä niin sanotut varotiedot, jotka ovat arkaluonteisia tietoja. Eli hätäkeskustietojärjestelmäänhän talletetaan työturvallisuuden kannalta arkaluonteisia henkilötietoja, esimerkiksi tietoja rikollisista teoista, terveydentilasta, ja sellaisia vihjetietoja, joita hyödynnetään poliisitoimessa. On tietysti ihan kansalaisten perusoikeuksien kannalta tärkeää, että näistä säädetään huolellisesti eivätkä näihin tietoihin pääse käsiksi sellaiset henkilöt, joiden ei tule päästä. Mutta se, että työturvallisuus taataan kaikille niille viranomaisille, (Puhemies koputtaa) jotka ovat näiden henkilöiden kanssa tekemisissä, on oleellista, ja silloin heidän täytyy saada ne tiedot... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-11-11T13:09:20,2016-11-11T13:11:34,Tarkistettu,1.1 2016_113_8,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  pelastuslain  ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun hätäkeskustoiminnasta puhutaan, niin silloin pitää lainsäädännön uudistuksen yhteydessä ja organisaatioiden rakentamisen yhteydessä huomioida hyvin tarkkaan myös kansalaisten tarpeet eli ne kohteet, jotka juuri ovat sitten koko tämän toiminnan polttopisteessä. Hätäkeskuksien kohdalla ihmisten tarpeet ovat juuri sitä, että tieto menee perille ja tarvittava apu tulee myös vastaavasti oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Tässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, kun on esimerkiksi kuntaliitoksia. Osoitteistojen vaihtuessa on ilmennyt myös ongelmia, apu ei ole löytänyt oikeaan paikkaan. Meillä syntyy myös tietokatkoksia hyvin helposti. Silloin kun on esimerkiksi laajoja sähkökatkosalueita, eivät toimikaan enää verkot, eivät kännykät pelaa, linkit eivät välttämättä pelaa. Tämäkin pitää huomioida silloin, kun tehdään varsinkin laaja-alaisia uudistuksia. Ei riitä yksistään, että se organisaatio on ikään kuin kunnossa, vaan sen pitää toimia ihan sieltä kansalaiselta hätäkeskukseen ja myös sitten takaisin. Varmaan tarvitaan myös lainsäädännössä tarkastelua siinä rajapinnassa, että kun hätäkeskukseen tulee puhelu kansalaiselta, niin hätäkeskuksella ei ole muuta mahdollisuutta kuin lähettää sinne apua. Monessa tapauksessa voi ollakin niin, että se apu ei ole sen kaltaista, että se vaatisi esimerkiksi ambulanssin paikalle tuloa, vaan se pitäisi pystyä jollakin lailla, muulla lailla tarkistamaan. Meillä on tällä hetkellä sairaanhoidossa tilanne, jossa nämä hätäkeskuksen kautta tulevat hälytykset ovat lisääntyneet voimakkaasti. Senkin tutkiminen, miksi näin on käynyt, on kyllä paikallaan, ja silloin on tarkkaan huomioitava, että voikin olla, että resurssit menevät vähän vääriin kohteisiin. Resurssien hyödyntämisestä on siinä viime kädessä myös kysymys. Eli uudistuksissa pitää huomioida myös tekninen toimivuus. Valitettavasti on hyvin usein käynyt niin, että, erityisesti valtion tietohallinnossa, ilmenee pahoja puutteita ja ongelmia. (Puhemies koputtaa) Ja tässä mielessä kyllä tämä on hyvin laaja-alainen uudistus ja vaatii myös suurta teknistä osaamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+4.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-11-11T13:11:34,2016-11-11T13:13:48,Tarkistettu,1.1 2016_113_9,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  pelastuslain  ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rossi laajensi keskustelua hiukan tämän aloitteenkin yli mutta tärkeään asiaan eli siihen, että kansalaisen kannalta todellakin on oleellista se, että hätäkeskuslaitokseen ja hätäkeskuksiin saa yhteyden nopeasti ja että sitten tarvittava apu, olipa kysymys ambulanssista tai paloautosta tai poliisiautosta, hädän hetkellä saapuu paikalle nopeasti. Ja tässä toki lainsäädännöllä ja järjestelmillä on suuri merkitys, mutta väitän, että tällä hetkellä se varsinainen kipupiste on resurssit eli se, että meillä todella ne hätäkeskusten resurssit ovat myös tulevina vuosina turvatut niin, että siellä on yksinkertaisesti riittävästi henkilöstöä vastaamaan näihin puheluihin, riittävän ammattitaitoista henkilöstöä, niin että se apu saadaan, puhelujen viiveajat eivät kasva ja apu saadaan nopeasti perille. Tässä suhteessa olen kyllä huolestunut edelleenkin niistä kehyksistä, joiden varassa olemme, koska jos ne toteutuvat sellaisenaan, niin hätäkeskuslaitostenkin ja hätäkeskusten toimintaedellytykset valitettavasti tulevina vuosina tulevat rapautumaan, ja siihen tarvitaan tätä resurssitarkastelua, toivon mukaan seuraavissa kehysneuvotteluissa, hyvin huolellisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-11-11T13:13:49,2016-11-11T13:15:29,Tarkistettu,1.1 2016_113_10,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  pelastuslain  ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Varsinkin tuolla maaseudulla on äärimmäisen tärkeää, että se hätäkeskuksen virkailija, joka vastaa siellä ""hätäkeskus"", tuntee sen paikan, mihin ollaan apua tilaamassa. Mitä vähemmän on näitä pisteitä, sitä hatarammaksi tämä paikallistuntemus menee. Se, mikä on erittäin harmittavaa, on, että samalla paikalla, samalla alueella saattaa olla useampia osoitteita, jotka ovat sama osoite, vaikka ne ovat eri kunnassa, ja se aiheuttaa tämmöistä hämminkiä, ja tämä on semmoinen asia, mihin pitäisi kiinnittää huomiota. Mutta ennen muuta haluaisin sanoa tuosta, mitä edustaja Rossi sanoi. Hän otti esille sen, että pitäisi pystyä jo siinä vaiheessa, kun soitetaan hätäkeskukseen, määrittelemään se, tarvitaanko ambulanssia vai ei. Varmaankin näinkin. Mutta toinen, missä vielä suurempi kohta on, missä pitäisi talonpoikaisjärkeä käyttää, on se, että silloin kun ambulanssi tulee paikalle, kun esimerkiksi vaikkapa käsi on murtunut tai venähtänyt ja siihen pannaan lasta, niin sen jälkeen ambulanssi lähtee pois ja sanoo henkilölle, että nyt teidän pitää mennä sitten keskussairaalaan tai terveyskeskukseen, tilatkaa taksi tai menkää omalla autolla. Meillä Vaasassa esimerkiksi on tilanne se, että ambulanssi ajaa edessä ja taksi ajaa perässä tämän loukkaantuneen tai itsensä teloneen kanssa. Tämä on minun mielestäni semmoinen käsittämättömyys. Että tässä pitäisi kyllä pikkusen miettiä sitä, mikä on kansantaloudellisesti kannattavaa ja mikä on ihan talonpoikaisjärjellä järkevää. Ymmärrän sen, jos ambulanssia tarvitaan sillä aikaa muualla, mutta kun ambulanssin pitää kuitenkin mennä se 2 kilometriä sinne omalle asemapaikalleen, niin pikkusen voisi ajatella, että mikä on kannattavaa, mikä ei. Onko se kannattavaa, että ambulanssi menee sinne ja tulee tyhjänä takaisin ja potilas ottaa taksin ja ajaa taksilla sairaalaan ja kaikki nämä korvataan erikseen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-11T13:15:29,2016-11-11T13:17:28,Tarkistettu,1.1 2016_113_11,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_113_12,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yleisradion rahoituksesta, tehtävistä ja tulevaisuudesta on pidetty salissa lukuisa määrä puheenvuoroja tälläkin vaalikaudella, ja senpä vuoksi ajattelin olla nyt varsin lyhyt jo senkin vuoksi, että istunto on lyhyt ja monilla edustajilla alkaa suuri valiokunta. Jotta tämä Ylen parlamentaarisen työryhmän tahtotila tulee selväksi myös viimeistään tässä salissa kaikille edustajille, teen seuraavanlaisen lausumaehdotuksen tähän hallituksen esitykseen 146: ""Eduskunta edellyttää, että Yleisradion tehtävää ja rahoitusta selvittäneen parlamentaarisen työryhmän yksimielisen esityksen mukaisesti hallitus palauttaa viipymättä Yleisradion rahoituksen valtiontalouden kehysten ulkopuolelle.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+6.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-11-11T13:18:11,2016-11-11T13:18:56,Tarkistettu,1.1 2016_113_13,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Taimelan tekemää lausumaehdotusta. Täytyy kyllä sanoa, että ihmettelen kovasti, että tällainen tilanne nyt voi olla. Me olemme ennenkin tässä salissa Yleisradiota koskevien asioiden yhteydessä ihmetelleet sitä, että kun parlamentaarinen työryhmä sai työnsä kunnialla valmiiksi — ja se oli hyvä ja tärkeä työ, jolla tavallaan Ylen tulevaisuus tehtiin ennakoitavaksi ja näin — ja yhdessä sovittiin, että nimenomaisesti Yle-rahaston tulisi olla kehyksen ulkopuolella tästä eteenpäin, niin on käsittämätöntä, että miksi ihmeessä ensin hallitus kirjaa, että vasta ensi kehysriihessä tähän palataan. Ja nyt kävi vielä ilmi tästä valiokunnan mietinnöstä, että saadun selvityksen mukaan itse asiassa siihen palattaisiinkin vasta syksyn budjettiprosessin yhteydessä vuoden päästä. Eli nyt kyllä kysymys kuuluu, että mistä on kysymys, koska kaikkiin hyviin tapoihin ja parlamentaariseen perinteeseen kuuluu kyllä se, että parlamentaarista yhteistyötä noudatetaan. Täällä on ryhmän puheenjohtaja Arto Satonenkin paikalla, ja ryhmä teki hyvää työtä, jota olen moneen kertaan täällä kiittänyt ja sanonut, että sillä sinänsä pelastettiin vakaaksi Ylen tulevaisuus. Ja nyt sitten tällaisessa hyvin periaatteellisessa kysymyksessä, mistä yhteisesti sovittiin, hallitus yhtäkkiä ei noudatakaan parlamentaarisen työryhmän työtä. Siksi minä toivon, että viimeistään nyt, kun me olemme moneen kertaan täällä sitä kysyneet, niin, arvoisat hallituspuolueiden edustajat, kertokaa, mistä on kyse, ja vaatikaa hallitukselta toimenpiteitä ja tämän asiantilan muuttamista välittömästi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-11T13:18:57,2016-11-11T13:20:40,Tarkistettu,1.1 2016_113_14,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä demokraattisesti parlamentaarisessa komiteassa tehtyjä päätöksiä pitää kunnioittaa myöskin tässä salissa. On aivan käsittämätöntä, että tätä asiaa ei ole saatu hoidettua. Jos vähän palautetaan mieleen, mitä Satosen komitea päätti: Sehän päätti muun muassa indeksin jäädyttämisestä vuosille 2017—2018. Vuodesta 2019 ei vielä onneksi ole tehty päätöksiä. Voin henkilökohtaisesti sanoa, että en kannata näitä indeksin jäädyttämisiä. Minun mielestäni ne saattavat olla haitaksi journalismille ja vapaalle tiedonvälitykselle ja objektiivisuudelle. Mutta hyväksyn nämä päätökset sen takia, että ne on tehty demokraattisessa järjestyksessä, ne on tehty parlamentaarisesti, ja niitä on silloin kunnioitettava. Nyt ihmettelen suunnattomasti, että Yle-rahoituksen siirtämistä ei voida hoitaa ja panna sitä kehyksen ulkopuolelle, ihan kuten on aikaisemmin jo yhdessä sovittu. Miksi näin? Miksi tällaista asiaa halutaan vetkuttaa ja vatkuttaa eikä viedä maaliin? Se, jos saadaan kehysten ulkopuolelle siirrettyä, on sitten taas tae sille, että me saamme hyvää, uskottavaa, objektiivista journalismia tehtyä Yleisradiossa tästä eteenpäinkin, kuten tähänkin saakka siellä on tehty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+6.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-11T13:20:42,2016-11-11T13:22:06,Tarkistettu,1.1 2016_113_15,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On aivan totta, että Yleisradion tehtävää ja rahoitusta selvittäneen parlamentaarisen työryhmän elikkä Satosen työryhmän yksimielisen esityksen mukaisesti Yleisradion rahoituksen tulisi olla valtiontalouden kehysten ulkopuolella, siirretty sinne kehysten ulkopuolelle. Kun liikenne- ja viestintävaliokunta käsitteli tätä asiaa, niin siellä tämä asia myöskin nostettiin esille, ja valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämä on tarkoitus toteuttaa vuoden 2018 valtion talousarvion laadinnan yhteydessä ja siinä talousarvion yhteydessä. Se, miksi sitä ei ole nyt tässä, tietysti herättää kysymyksiä. Miksi sitä ei ole ensi vuoden talousarviossa talousarvion ulkopuolella, tietysti herättää kysymyksiä. Se varmaankin johtuu valtiovarainministeriöstä, ja olisiko syynä se, että tulevien vuosien, niin ensi vuoden kuin myöskin tulevien vuosien, kehykset on päätetty maaliskuussa ja tämä Satosen työryhmä antoi sen yksimielisen esityksensä kesäkuussa. Tässä ehkä on myöskin selitys tähän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+6.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-11-11T13:22:07,2016-11-11T13:23:27,Tarkistettu,1.1 2016_113_16,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tiedän, että varapuhemiehen ei ole kovin soveliasta täällä puheenvuoroa käyttää, mutta ajattelin nyt käyttää, kun kyse oli kuitenkin keskeisestä asiasta, joka liittyi tähän johtamaani työryhmään, joka oli siis parlamentaarinen, jossa kaikki puolueet olivat edustettuna. En ota kantaa siihen, millä aikataululla tämä toteutetaan, mutta haluan sanoa sen kyllä ihan suoraan, että oli täysin yksiselitteinen ratkaisu, että päätettiin, että Ylen rahoitus on jatkossa kehysten ulkopuolella. Se oli täysin yksiselitteinen ratkaisu, ja siitä ei ole minun mielestäni mitään poikkipuolista sanaa. Koska saamani tiedon mukaan kaikki muut työryhmän tekemät esitykset ovat menossa eteenpäin, niin pidän kyllä erittäin loogisena, että myös tämä asia menee eteenpäin. Kuten sanoin, millä aikataululla, siihen en ota kantaa, mutta ratkaisu sinänsä on täysin yksiselitteinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2016-11-11T13:23:28,2016-11-11T13:24:26,Tarkistettu,1.1 2016_113_17,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olin tosi iloinen kuullessani työryhmän puheenjohtaja Satosen puheenvuoron, että tämä menee eteenpäin. Se, että Yleisradio on riippumaton hallituksen kulloisistakin poliittisista linjauksista, on hirveän tärkeää. Sen takia on periaatteellinen kysymys, että Yleisradion rahoitus on kehysten ulkopuolella. Se turvaa edelleen sitä, että siellä ei tarvitse miettiä esimerkiksi journalistisia päätöksiä tehtäessä, että mitähän tästä ajatellaan hallituksessa, joka sitten päättää ensi vuoden rahoituksesta. Sen takia olen tosi iloinen myös siitä, että tämä lausumaehdotus on tehty, ja tulen kannattamaan sitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+6.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-11-11T13:24:26,2016-11-11T13:25:06,Tarkistettu,1.1 2016_113_18,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oli hyvä kuulla työryhmän puheenjohtaja Satoselta, että tämä on ollut yksiselitteinen eikä poikkipuolista sanaa ja tämä tulee toteuttaa. Se oli tärkeää. Se oli tärkeää kuulla. Nyt se kysymys, puhemies, on vielä siitä aikataulusta, mitä me tässä olemme myös kysyneet. Eli minun mielestäni silloin, jos parlamentaarinen työryhmä yhteisesti ja yksiselitteisesti tällaisen asian päättää, tässä on hallituksella täydellinen toimintamahdollisuus toteuttaa tämä päätös välittömästi, jo tänä syksynä tämän talousarvion yhteydessä. En ymmärrä enkä hyväksy sitä, että tämä ollaan siirtämässä nyt vuodella eteenpäin. Uskoisin, että tästä kehysasiasta olisi syytä käydä vielä täällä eduskunnassa keskustelua. Meillähän on sitten talousarvion päätöskokous joulukuussa ja se hyväksytään, joten tässä yhteydessä edellyttäisin, että siihen mennessä hallituspuolueet kontaktoisivat keskenään, niin että tämä muutos olisi mahdollinen, koska, puhemies, eihän tästä mitään tule, että yhteisesti päätetään ja sitten kuitenkaan ei heti toteuteta. Sitten se on tärkeää ja se oli tärkeää kuulla, että joka tapauksessa tämä on yksiselitteinen. Tietenkään muunlaista vastausta tähän ei voisi antaakaan, koska parlamentaarinen työryhmä on tämän yhteisesti sopinut. Tähän vielä toivoisin, jos mahdollista, hallituspuolueilta kommenttia, että olisiko nyt eduskunnan kuitenkin syytä tarttua tähän asiaan vielä tämän talousarvion yhteydessä, mikä meillä täällä parhaillaan on käsittelyssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-11T13:25:07,2016-11-11T13:26:45,Tarkistettu,1.1 2016_113_19,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun me muutimme viime kaudella Ylen rahoituspohjaa, niin muistutan mieleen, että sen tarkoituksena oli se, että saadaan tietynlainen työrauha Yleen, että aina ei tarvitse jännittää sitä, minkä verran tulee rahaa ja miten sitä tulee ja mistä sitä tulee. Mehän elimme aikaa, jolloinka oli vielä tv-lupamaksu olemassa ja tv-lupamaksuilla rahoitettiin. No, se on totta, että Yleisradion rahoitus parani aika kivasti siitä silloin, kun me saimme sitten Yle-veron aikaiseksi, joka on mielestäni varsin kohtuullinen vero. Se on niitä harvoja veroja, joka on kohtuullinen ja joka suhteellisen tasapuolisesti kohtelee kaikkia ihmisiä — paitsi että siinäkin tietenkin voisi sinne yläpäähän vielä yhden pykälän nostaa tätä Yle-veroa, mutta siihen ei nytten mennä. Mutta kun tätä rahoitusta ei nyt saada kehysten ulkopuolelle, niin onko juuri näin, että jossakin on päätetty jo nyt, että tämä asia nostetaan esille vasta vuonna 2018, kuten tässä mainittiin äsken? Sehän tarkoittaa silloin sitä, että tämä itse asiassa, edustaja Viitanenkin, menee kaksi vuotta eteenpäin, ja se on kyllä aika lailla kohtuuton aika. (Pia Viitanen: Kyllä!) Kukaan ei voi tietää, missä maailma makaa siihen aikaan. Kyllä tällaiset päätökset pitää saada tehtyä silloin ja hoidettua maaliin silloin, kun ne päätökset on yhteisesti sovittu ja yhteisesti tehty. Tämän ei pitäisi olla kummoinen asia hoitaa tässä salissa. Kyllä nyt toivon tosiaan, että hallituspuolueet ottaisivat tästä asiasta kopin ja veisivät tämän asian kunnialla loppuun, jotta me pääsisimme yhdessä asiassa eteenpäin, että emme joka vuosi olisi tässä samassa tilanteessa. Se rauhoittaa tilannetta Ylessä, ja se rauhoittaa tilannetta täällä. Se myöskin takaa objektiivisen, hyvän tiedonvälityksen Yleisradiossa. Se takaa, että taso pysyy sellaisena kuin se tänäkin päivänä on, ja se on, kuulkaa, äärimmäisen tärkeää. Me tunnemme maita, joissa näin ei ole. (Puhemies koputtaa) Meillä on vielä sananvapaus. Siitä on pidettävä kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+6.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-11T13:26:46,2016-11-11T13:28:51,Tarkistettu,1.1 2016_113_20,113/2016,2016-11-11,12.58,13.30,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä, että varapuhemies Satonen tuon parlamentaarisen työryhmän puheenjohtajana käytti myöskin puheenvuoron tästä. Se on tietysti poikkeuksellista täällä salissa, mutta on erittäin hyvä tässä yhteydessä, että se näkökanta tuli myöskin erittäin selvästi esille. Itse kyllä uskon keskustan kansanedustajana sen, että kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet tähän parlamentaarisen työryhmän yksiselitteiseen ja yksimieliseen päätökseen aivan 100-prosenttisesti, elleivät yli 100-prosenttisesti. Uskon sen ja uskon myöskin, että tämä Yleisradion rahoituksen siirtäminen valtiontalouden kehysten ulkopuolelle myöskin selvitetään, että onko se mahdollista. Niin pian kuin se on mahdollista, niin se myöskin toteutetaan. Uskon, että sitä selvitetään. Tätä viedään myöskin hallituksen ministereille tiedoksi ja sitä viestiä viedään eteenpäin. Toivon, että valtiovarainministeriössä myöskin asia selvitetään. Tämä on sen parlamentaarisen työryhmän yksiselitteinen ja yksimielinen päätös. Toivon, että se mahdollisimman nopeasti toteutetaan. Mutta kuten sanoin, me liikenne- ja viestintävaliokunnassa saimme tämän selvityksen, mikä on nyt myöskin sinne valiokunnan mietintöön kirjattu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2016+6.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-11-11T13:28:52,2016-11-11T13:30:15,Tarkistettu,1.1 2016_114_1,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, lakivaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Ennen kuin, arvoisat edustajat, keskustelu alkaa ja ministeri saa puheenvuoron, pyydän, että sali hiljenee ja muut keskustelut siirretään salista ulkopuolelle. — Ministeri Risikko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_114_2,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevan lakiehdotuksen tavoitteena on tehostaa näiden rikosten ennalta estämistä ja paljastamista. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntajärjestelmän kehittämisellä ja omistajatietojen läpinäkyvyyden lisäämisellä vastataan tarpeisiin torjua tehokkaasti harmaata taloutta ja talousrikoksia, jotka ovat Suomessa huumausainerikosten lisäksi suurin rahanpesun esirikosryhmä. Tehokas rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen, paljastaminen ja selvittäminen edellyttävät myös muuttuvan rikollisuuden torjunnan tarpeisiin vastaavia toimintavaltuuksia operatiivisille yksiköille. Esitykseen sisältyy erillinen lakiehdotus Rahanpesun selvittelykeskuksesta. Hallituksen esityksellä pantaisiin täytäntöön niin sanottu neljäs rahanpesudirektiivi. Ehdotettu lainsäädäntö korvaisi voimassa olevan rahanpesulain vuodelta 2008. Ensimmäinen rahanpesudirektiivi koski pelkästään finanssisektoria mutta on jo vuonna 2001 laajennettu koskemaan eräitä muita elinkeinoelämän toimijoita. Direktiivi asettaa minimitason sääntelylle, ja sen tavoitteena on erityisesti suojata EU:n alueen rahoitusjärjestelmää. Rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen eivät ole pelkästään rahoitusjärjestelmään liittyvä ongelma. Taustalla voi olla mitä tahansa rikollisuutta, ja rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen ovat usein... (Hälinää) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Arvoisa ministeri, juuri teidän suorituksenne vuoksi pyydän, että sali hiljenee. Ministeri, voitte jatkaa.] Kiitoksia. — Siis taustalla voi olla mitä tahansa rikollisuutta, ja rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen ovat usein rajat ylittävää toimintaa. Direktiivissä on huomioitu OECD:n alaisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskevat suositukset. Arvoisa puhemies! Vaikka kyseessä on lainsäädännön kokonaisuudistus, erityisesti soveltamisalaan kuuluvien ilmoitusvelvollisten yritysten osalta lakiehdotus vastaa pitkälti voimassa olevaa lainsäädäntöä. Jo voimassa olevassa rahanpesulaissa säädetään asiakkaan tuntemisvelvollisuudesta, velvollisuudesta tehdä epäilyttäviä liiketoimia koskevia ilmoituksia, Rahanpesun selvittelykeskuksesta ja lainsäädännön noudattamista koskevasta valvonnasta. Täysin uusi sääntely perustuu direktiiviin. Uutta sääntelyä ovat erityisesti nimenomaiset riskiarvioiden laadintaan liittyvät velvoitteet, hallinnollisia seuraamuksia koskevat säännökset, tosiasiallisten edunsaajien rekisteröimiseen liittyvät velvoitteet sekä kotimaisten poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden tunnistamisvelvollisuus. Voimassa olevaan lakiin verrattuna rahanpesulaissa tarkoitettujen valvojien ja ilmoitusvelvollisten toiminta perustuisi aiempaa selvemmin riskien arvioimiseen. Valtioneuvostolla, valvontaviranomaisilla, asianajajayhdistyksellä ja ilmoitusvelvollisilla yhteisöillä ja elinkeinonharjoittajilla olisi velvollisuus laatia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio. Voimassa olevan lainsäädännön perusteella ainoastaan Finanssivalvonnalla on oikeus määrätä hallinnollisia seuraamuksia. Valvontaviranomaisten ja Suomen Asianajajaliiton toimivaltuuksiin ehdotetaan parannuksia ja kaikille valvontaviranomaisille ehdotetaan valtuuksia määrätä hallinnollisia seuraamuksia. Suomen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntajärjestelmän yhtenä suurimpana puutteena on pidetty omistajia ja tosiasiallisia edunsaajia koskevien tietojen heikkoa saatavuutta. Ilmoitusvelvollisten edellytyksiä tunnistaa asiakkaansa ehdotetaan parannettavaksi säätämällä yhteisöjen velvollisuudesta rekisteröidä henkilöt, joilla on merkittäviä omistusosuuksia tai joita muuten pidetään näiden tosiasiallisina edunsaajina. Samalla tiedot olisivat nopeammin viranomaisten saatavilla. Rahanpesun selvittelykeskus on poliisin yksikkö, johon sovellettaisiin uuden lakiehdotuksen lisäksi osittain poliisilainsäädäntöä. Sen tehtävät vastaisivat nykytilannetta. Tavoitteena on kuitenkin parantaa Rahanpesun selvittelykeskuksen toimintaedellytyksiä tarkistamalla eräitä sitä koskevia säännöksiä. Näitä ovat erityisesti tiedonvaihtoa koskevat säännökset sekä ehdotettu säännös, jonka mukaan Rahanpesun selvittelykeskuksella olisi oikeus määrätä epäilyttävä liiketoimi keskeytettäväksi 10 arkipäivän ajaksi. Arvoisa puhemies! Direktiivin lähtökohtana on riskiperusteinen lähestymistapa. Koska kyseessä on minimiharmonisaatio, EU:n laajuisia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä ei ole kaikilta osin huomioitu vielä direktiivissä. Jatkossa Euroopan komissiolla on tarkoitus arvioida näitä riskejä säännöllisin väliajoin. Ensimmäinen Euroopan komission riskiarvio on odotettavissa kesään 2017 mennessä. Rikolliset voivat pyrkiä hyödyntämään rajat ylittäviä palveluita, ja komission riskiarvion tarkoituksena onkin keskittyä ylikansallisiin riskeihin. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit kuitenkin vaihtelevat EU:n jäsenvaltioissa, ja jäsenvaltioilla on erilaisia sääntelytarpeita. Suomessa on jo voimassa olevassa lainsäädännössä huomioitu kansalliset tarpeet. Nyt annetussa hallituksen esityksessä on lisäksi pyritty huomioimaan saatavilla olevat rajat ylittävän rikollisuuden uhka- ja riskiarviot sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä koskevat selvitykset ja arviot. Arvoisa puhemies! Ehdotetusta sääntelystä on esitetty kriittisiäkin näkemyksiä. Osa lausunnonantajista on katsonut, että ehdotus on liian pitkälle menevää kansallista sääntelyä suhteessa direktiiviin. Pitää paikkansa, että soveltamisala on Suomessa direktiiviä laajempi. Tällä kuitenkin pyritään huomioimaan kokonaisvaltaisemmin erilaiset rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen mahdollisuudet, erityisesti taustalla oleva monimuotoinen talousrikollisuus. Esimerkiksi vahinkovakuuttamista Suomessa on pidetty jo 20 vuotta sellaisena vakuutustoimintana, johon voi liittyä jopa merkittäviä rahanpesun mahdollisuuksia ja riskejä. Sen lisäksi, että yritysten ja viranomaisten tulisi toimia riskiperusteisesti direktiivin mukaisesti, jäsenvaltioiden tulee riskiarvionsa valossa muun muassa reagoida tarvittaessa sääntelyssään korkeiden tai alhaisten riskien tilanteisiin. Riskien muuttuvan luonteen vuoksi näistä tilanteista säätämistä lain tasolla on pyritty välttämään. Sen sijaan riskiperusteisen toiminnan helpottamiseksi on pidetty tarkoituksenmukaisena sisällyttää 1. lakiehdotukseen valtioneuvostolle asetuksenantovaltuus, jolla voidaan asetuksen tasolla säätää alhaisen riskin tilanteista. Näihin tilanteisiin voitaisiin soveltaa yksinkertaistettua asiakkaan tuntemismenettelyä. Sitten, arvoisa puhemies, vielä tähän lopuksi: Elinkeinoelämän sidosryhmät ovat esittäneet huolensa uuden, kotimaisten poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden tunnistamisvelvoitteen osalta. Kyseessä on direktiiviin perustuva merkittävän vaikutusvallan havaitsemiseen liittyvä velvoite, jolla kieltämättä voi olla myös kustannusvaikutuksia ja hallinnollista taakkaa. Yritykset voisivat kuitenkin itse arvioida, minkälaiset menettelyt ovat riittävät näiden henkilöiden asiakassuhteiden seurantaan. Lakiehdotus sinänsä ei edellytä tietynlaista menettelyä. Yksittäisen asiakkaan osalta uusi yritysten velvoite tarkoittaisi yksinkertaisimmillaan sitä, että tältä kysyttäisiin poliittista vaikutusvaltaa koskeva tieto muiden henkilötietojen ohella. Olisi kyseenalaista asettaa yksittäisiä ilmoitusvelvollisten yritysten ryhmiä muita parempaan asemaan lakiehdotuksessa ottaen huomioon, että rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskitilanne voi muuttua. On huomattava, että merkittävän vaikutusvallan havaitsemisen tarkoitus on ennalta estävä vaikutus. Säännösten tarkoituksena ei ole pelkästään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vaan myös esimerkiksi korruption ennalta estäminen. Lakiehdotuksessa on kuitenkin tehty lievennys asiakkaan tuntemismenettelyyn liittyen eräiden oleellisesti sosiaaliturvaan kuuluvien vakuutusten osalta. Näissä tilanteissa voitaisiin soveltaa aina yksinkertaistettua asiakkaan tuntemismenettelyä riippumatta siitä, onko kyseessä poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö. Lievennystä pidettiin perusteltuna erityisesti perusoikeussääntelyn näkökulmasta, eikä näiden vakuutusten osalta ole noussut esiin merkittäviä rahanpesun riskejä. Arvoisa puhemies! Voimassa olevalla rahanpesulainsäädännöllä on ollut myönteisiä vaikutuksia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen paljastamiseen. Keinot peitellä uudentyyppisen rikollisuuden tuottamaa hyötyä ja rahoittaa terrori-iskuja ovat kuitenkin muuttuneet aiempaa monimuotoisemmiksi, ja epäilyttävien varainsiirtojen tunnistaminen voi siten olla vaikeampaa, eikä lainsäädäntömme ole kaikilta osin ajan tasalla. Rahanpesu ja terrorismin rahoitus muodostavat huomattavan ongelman rahoitusjärjestelmälle. On myös huomattava, että yksittäisen terrori-iskun rahoitukseen käytettävät varat voivat olla pienet suhteessa sen yhteiskunnalle aiheuttamiin vahinkoihin. Näiden vahinkojen ennalta estäminen edellyttää järeitäkin lainsäädäntötoimia. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-11-15T14:01:33,2016-11-15T14:11:21,Tarkistettu,1.1 2016_114_3,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille perusteellisesta esittelystä. Tämän hallituksen esityksen tavoitteet rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi ovat todellakin kannatettavia ja ajankohtaisia. Painopisteen harmaan talouden, rahanpesun ja terrorismin torjunnassa tulee olla ennaltaehkäisyssä, ja kuten ministeri tässä esitteli, suurimmat muutokset tämän lakiesityksen myötä ovat aiempaa voimakkaampi riskiperusteinen lähestymistapa, valvojien toimivaltuuksien tarkastaminen, seuraamusjärjestelmän uudistaminen, kotimaisten poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden tunnistamisvelvollisuus ja tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus sekä sitten vielä yksityiskohtaisemmat säännökset rahanpesun selvittelykeskusten tiedonvaihdosta. Ministeri nostikin tässä jo esiin näitä kriittisiä huomioita ja kriittisiä lausuntoja, joita tähän esitykseen on kohdistunut. Ehkä näkyvimmin tätä on arvostellut Finanssialan Keskusliitto, joka on nostanut esiin sen, että tämä uudistusesitys johtaisi toteutuessaan siihen, että koti-, kasko- ja matkavakuutusten ottajalta kysyttäisiin jatkossa, onko hän poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö tai onko hänen lähipiirissään sellaisia, ja tämä koettaisiin asiakkaiden taholta simputuksena. Toinen kritiikki, mikä tähän on liittynyt, on se, että kun pohjana on tämä neljäs rahanpesudirektiivi, niin nämä lisävelvoitteet vapaaehtoisiin vakuutuksiin eivät suoranaisesti sisälly tähän direktiiviin, vaan ne olisivat tällaista täysin kansallista lisäsäätelyä, mikä taas sitten olisi ihan hallitusohjelman linjausten vastaista. Eräs kysymys, mikä tässä jää myös auki tämän esityksen osalta, on se, mitä esimerkiksi vakuutusyhtiön tulee tehdä, jos asiakkaat eivät sitten syystä tai toisesta vastaa näihin kyselyihin. On huomioitava se, että tämä ""poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö"", joka toimii siis merkittävässä julkisessa tehtävässä joko Suomessa tai ulkomailla, on käsitteenä tietysti aika veteen piirretty viiva, että mihin se raja vedetään. No, sisäministeriön selvityksen mukaan näitä olisivat esimerkiksi tasavallan presidentti, ministerit, kansanedustajat, korkeimman oikeuden tuomarit, keskuspankin johtokunnan jäsenet, valtio-omisteisen yrityksen johtoelimen jäsenet ja suurlähettiläät. On huomioitava, että tämä ilmoitusvelvollisuus selvittää ei koskisi pelkästään näitä poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä itseään vaan myös heidän lähipiiriään. Eli laki edellyttäisi, että ilmoitusvelvollinen selvittää, kuuluuko asiakkaan perhepiiriin tai yhtiökumppaneihin näitä poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä. Eli ilmoitusvelvollisen olisi selvitettävä, onko sen asiakas mahdollisesti merkittävässä julkisessa tehtävässä olevan henkilön puoliso, lapsi tai vanhempi tai onko sitten joku läheinen liikesuhde tällaisen henkilön kanssa. Nämä ovat varmasti asioita, joita kannattaa ihan tuossa valiokuntatyöskentelyssäkin selvittää. Toivon, että ministerikin kommentoisi vähän tarkemmin, mihin se raja oikeasti vedetään ja voidaanko esimerkiksi käyttää kevennettyä tunnistamismenettelyä esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvien pakollisten vakuutusten osalta, vaikkapa työeläkevakuutusten osalta, koska on tilanteita, myös vakuutustoiminnassa, joihin nyt ei tosiasiallisesti liity juurikaan rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riskejä, ja silloin ei tule sitten sellaiseen turhaan kyselyyn mennä. No, palaan tähän esitykseen tätä yksityiskohtaa lukuun ottamatta. Todellakin, kuten esityksessä hyvin tulee esiin, rahanpesussa ja terrorismin rahoittamisessa voidaan hyödyntää lähes mitä tahansa taloudellista toimintaa, ja sen takia on hyvä, että tätä tarkastelua nyt laajennetaan. Päällepäin hyvinkin viattomalta näyttävät yritykset voivat olla mukana rikollisessa toiminnassa. Ehkä tästä nyt tulee yksi julkisuuden esimerkki mieleen, tämä Aleppon lelusalakuljettaja, jolla nyt epäiltiin olevan yhteyksiä jopa terroristijärjestöihin ja mahdollisesti rahankeruuseen ilmeneviä väärinkäytöksiä. Vaikka Suomi on säästynyt terrori-iskuilta, on selvää, että Suomessakin harjoitetaan värväystoimintaa, kerätään varoja terrorismin tukemiseen ulkomailla. Viime vaalikaudella tehtiin monta merkittävää ratkaisua, kun esimerkiksi terrorismin vastaista lainsäädäntöä tehostettiin: poliisi sai mahdollisuuden tarkistaa matkustajarekisterit, ja terrorismin kriminalisointia on tiukennettu. Rikollisuuden uhka-arviot osoittavat, että rikollisuus siirtyy yhä enemmän tietoverkkoihin ja myös rahanpesua esiintyy aiempaa enemmän, ihan ammattimaisena toimintana, jolloin sen havaitseminen on myös vaikeampaa. Myös rahoituspalvelut ovat nykyisin pitkälti tietoverkkoa hyödyntäviä palveluita, joita on käytettävissä myös valtion rajojen yli. Tämä tarkoittaa sitä, että rikoksen tuottama hyöty tai terrorismin rahoittamiseen suunnatut varat on mahdollista siirtää aiempaa nopeammin toiseen valtioon. Lainsäädännöllä nyt tässä tilanteessa pyritään vastaamaan aiempaa paremmin toimintaympäristössä jo tosiasiallisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Nyt haluan tässä yhteydessä muistuttaa siitä, että meillä Suomessa ei edelleenkään ole tällä hetkellä riittävää lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kansallisen turvallisuuden takaamiseksi tapahtuvan rajat ylittävän tiedonhankinnan terrorismista. Tämä on poikkeuksellista. Esimerkiksi Ruotsissa on arvioitu, että tietoliikennetiedustelun avulla on pystytty estämään terroritekoja. Sen takia toivon, että parlamentaarisen työryhmänkin, edustaja Töllin johtaman ryhmänkin, käsittelyssä oleva verkkotiedustelun mahdollistava lainsäädäntö saataisiin ripeästi käyttöön ja ymmärrettäisiin sen ajankohtainen ja kiireellinenkin tarve. Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi vielä totean, että viime viikolla hallituksen piiristä vahvistettiin, että sisäministeriön hallinnonalalle tullaan suuntaamaan lisäresursseja, jotka ovat todellakin kipeästi tarpeen, jotta muun muassa tätä harmaan talouden torjuntaa voitaisiin jatkaa eikä siihen tulisi notkahduksia eikä katkoja. Poliisitoiminnan jatkuminen hyvällä tasolla kuitenkin myös pidemmällä aikavälillä eikä pelkästään tällaisena tilapäisratkaisuna vaatii pitkäjänteisempiä ratkaisuja. On myös poliisihallinnon näkökulmasta tärkeää, että voidaan pitkäjänteisesti myös tätä harmaan talouden ehkäisyä ja torjuntaa jatkaa ja tiedetään, että resursseja on luvassa sitten myös tuleville vuosille. Toivon, että ministeri myös selvittää sitä, miten hallitus aikoo turvata poliisin resurssit erityisesti harmaan talouden torjunnan osalta myös pitkällä aikavälillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-11-15T14:11:24,2016-11-15T14:19:54,Tarkistettu,1.1 2016_114_4,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä uusi laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi pitää sisällään lähes 300 sivua ja merkittäviä toimia rahanpesun estämiseksi ja osoittaa osaltaan sitä, että hallitus puuttuu aktiivisesti harmaaseen talouteen. Tässä on tullut esille kriittisiä huomioita, joita myös Finanssialan Keskusliitto on esille nostanut, muun muassa ilmoitusvelvollisuuden laajentumisesta ja byrokratiasta. On totta, että tietysti silloin, kun epäkohtia halutaan korjata, se tarkoittaa niille rehellisillekin toimijoille aina myös lisätoimenpiteitä. Toivotaan, että näitä huomioita valiokunnan käsittelyssä läpikäydään. Me olemme tehneet toimenpiteitä myös eduskunnassa, ja hallitus on tietysti niitä esityksiä tuonut terrorismin torjumiseksi, ja tässä yksi lisä. Kouluttautuminen on kriminalisoitu, ja nyt sitten myös rahoittamisen estämiseksi tehdään toimenpiteitä lisää, niin kuin tässä esityksessä tuodaan laajasti esille. Tämän yksi ulottuvuus ulottuu myös meillä vuodenvaihteessa aloittavaan uuteen peliyhtiöön: uusi Veikkaus aloittaa silloin. Veikkaus, RAY ja Fintoto fuusioituvat uudeksi Veikkaukseksi, joka vuoden jälkeen on sitten nimeltään enää pelkkä Veikkaus. Mutta Paf on jäämässä ulos tästä fuusiosta, ja tässä esityksessä tuodaan aika selkeästi esille, että jopa näillä isoilla Manner-Suomen toimijoilla olisi ollut haasteita vastata näihin toimenpiteisiin itsenäisinä toimijoina, se olisi vienyt merkittävästi niiltä voimavaroja. Olisi mielenkiintoista kuulla ministeriltä arvio siitä, pystyykö Paf itsenäisenä toimijana täyttämään nämä varsin tiukat vaatimukset, jotka tunnistautumiseen ja siihen, että pelaamisessa ei tapahtuisi (Puhemies koputtaa) rahanpesua jatkossa, liittyvät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-15T14:19:54,2016-11-15T14:22:03,Tarkistettu,1.1 2016_114_5,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Rahanpesuun tarttuminen terrorismin toiminnan vaikeuttamiseksi ja terrorismin estämiseksi on tärkeä asia myös meille suomalaisille. Paitsi että terrorismi on aatteellista toimintaa, siihen myös liittyy laajamittainen varojen käyttö, varojen kerääminen, niiden edelleen toimittaminen terrorismin mahdollistamiseksi ja myös monissa tapauksissa näiden terroristiorganisaatioiden johtohenkilöiden varsin leveä elämä näillä kerätyillä rahoilla. Siksi pitää puuttua myös varojen kulkuun ja pyrkiä estämään laiton terrorismia tukeva, ihmishenkiä vaarantava toiminta. On selvää, että meidän suomalaisten kannalta tämä ongelma on tietysti eri mittaluokassa kuin monessa muussa maassa, myös eri mittaluokassa kuin monessa muussa eurooppalaisessa maassa. Yhtä kaikki on tärkeätä, että olemme tässä omalta osaltamme mukana. Tässä voi tulla myös ylilyöntimahdollisuuksia. Siksi on toivottavaa, että valiokunta käy esityksen yksityiskohdat huolella lävitse. Tämänkin jälkeen on kuitenkin sanottava, että itse pääasiassa meidän on syytä olla yksiselitteisesti sillä puolella, joka vie terrorismia vaikeuttavia ja esimerkiksi rahanpesua estäviä toimintoja eteenpäin. Yhdysvaltain tuore presidentinvaalitulos näyttää ilmeisesti siltä, että uusi presidentti Trump tulee nostamaan terrorismin torjunnan aivan erityiseen keskiöön omassa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalla oli viime viikolla mahdollisuus tutustua niin ennen vaaleja kuin vaalien jälkeenkin tuoreisiin amerikkalaisiin arvioihin, ja tältä pohjalta voi nähdä, että Yhdysvaltain politiikassa kaiken kaikkiaan, myös ulkopolitiikassa ja turvallisuuspolitiikassa, on tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Monet näistä muutoksista ovat sellaisia, että meidän suomalaisten kannalta ei ole syytä erityisesti lipun heiluttamiseen tai iloitsemiseen. On syytä pitää kiinni omista arvoistamme ja eurooppalaisista arvoista. Ajattelen nyt vaikkapa riskiä ilmastosopimuksen irtisanomisesta tai käytännössä toimimisesta niin, että Yhdysvallat irrottautuu ilmastosopimuksen velvoitteista. Kivihiilen käytön lisääminen tai öljyn käytön lisääminen, siitä huolimatta, mitä saasteita ne aiheuttavat ja miten ne vaikuttavat ilmastonmuutokseen, ei ole politiikkaa, jossa voimme olla amerikkalaisille mieliksi sen takia, että uusi presidentti on vaihtunut. On myös muita kauppapolitiikkaan liittyviä asioita, joista on syytä tuntea huolta. Myös suhde ihmisoikeuksiin on tämän tyyppinen, jossa Euroopan täytyy seistä omilla jaloillaan. Mutta terrorismin torjunnassa on mielestäni hyvät lähtökohdat sille, että Suomi voi tällä alueella toimia omalta osaltaan selkeänä linjanvetäjänä ja olla valmis niihin toimiin, joilla vastataan suureen huoleen terrorismista sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa ja muuallakin maailmassa. Olin vuosi sitten Yhdysvaltain kongressissa tilaisuudessa, jossa näitä terrorismiongelmia käytiin amerikkalaisten näkökulmasta lävitse, myös heidän erittäin korkeaa aktiivisuuttaan tiedustelurintamalla, joka suuntautuu paitsi Yhdysvaltoihin myös Eurooppaan ja tietysti Euroopasta ulos Lähi-itään ja muualle maailmaan. On päivänselvää, että amerikkalaiset ovat sitoutuneet näihin tiedustelutoimiin ja myös näihin rahanpesutoimiin katkaistakseen terrorismin juuret mahdollisimman tehokkaasti. On hyvä, että meillä Suomessa on tässä selkeä linja niissä asioissa, jotka voivat tapahtua ilman kansalaisoikeuksien perustavaa laatua olevaa vaarantamista. Me olemme myös Yhdysvalloille luotettava kumppani ja olemme kuulleet ja noteeraamme sen huolen, joka heillä on. Mutta haluan sanoa tässäkin yhteydessä, että samalla kun näitä toimia tehdään — enkä näe tässä suuria ongelmia perusoikeuksien kannalta — tärkeätä on, että tästä perusoikeusnäkökulmasta Suomi ja Eurooppa pitävät kiinni. Kun Saksan tasavallan liittokansleri Merkel esitteli onnittelut Yhdysvaltain uudelle presidentille Trumpille, hän korosti eurooppalaisia arvoja ja muun muassa sitoutumista ihmisoikeuksiin, ja tämä antaa kestävän pohjan myös meidän suomalaisten omalle poliittiselle orientaatiolle myös Yhdysvaltain vaalien jälkeisessä ajassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-11-15T14:22:06,2016-11-15T14:27:05,Tarkistettu,1.1 2016_114_6,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä asia ja tärkeä laki. On silti vaikea ymmärtää, miksi vahinkovakuutuksia otettaessa täytyisi selvittää asiakkaan yhteydet vaikka meihin kansanedustajiin ja jopa jälkikäteen. Kyllä myös terrorismin torjunnassa täytyy olla järki kädessä. Koska en useinkaan ole samalla kannalla kuin Finanssialan Keskusliitto, käytän mielelläni tilaisuuden evästääkseni valiokuntaa siihen, että ei mennä liiallisuuksiin. Arvoisa puhemies! Isossa kuvassa tämä lainsäädäntö edustaa Euroopan unionissa tapahtunutta ratkaisevaa käännettä, jossa kansainväliseen veronkiertoon, hämärään rahaliikenteeseen ja omaisuuden piilotteluun puututaan päättäväisesti. OECD:n hanke veropohjan rapautumisen ja voittojen siirtojen estämiseksi eli BEPS osoittaa maailmanlaajuista tahtoa huolehtia siitä, että verot maksetaan ja verot maksetaan sinne, minne kuuluu. Euroopan komissio on nopeassa tahdissa valmistellut kunnianhimoista lainsäädäntöä, joka on jäsenmaiden yhteisen tahdon ansiosta edennyt nopeasti. Viranomaisten tiedonsaantioikeudet ovat parantuneet, maakohtainen raportointi tulee entistä velvoittavammaksi, vaikka parantamisen varaa yhä on, ja ennen kaikkea kesällä hyväksyttiin merkittävä veronkierron vastainen säädäntö. Suomi on ollut tässä taistelussa etulinjassa. Viime hallituskaudella valtiovarainministeri Urpilainen kutsui koolle EU:n valtiovarainministerien kokouksen tänne Helsinkiin keskustelemaan kansainvälisen veronkierron estämisestä. Edellinen hallitus käynnisti myös merkittävän harmaan talouden ohjelman. Edellinen hallitus sai myös opposition tuen, tai vielä enemmän: oppositio vaati hallitukselta voimakkaampia toimia. Silloinen oppositiojohtaja Juha Sipilä esitti, että veroparatiisit tulisi kieltää. Omassa varjobudjetissaan keskusta tarjosi ainoana tulonlähteenään 600 miljoonan euron tulot harmaan talouden ohjelmasta. Keskusta myös vaati tiukempia korkovähennysrajoituksia ennen kaikkea kiinteistörahoitukseen. Kaikki hyviä asioita. Mutta sitä suurempi oli hämmästys, kun pääministerinä Juha Sipilä ei lainkaan jatkanut samalla linjalla vaan päinvastoin osoitti suurta ymmärrystä verosuunnittelua kohtaan. Puuttumatta yksittäisten ministereiden omiin verojärjestelyihin hallitus ajoi veronkiertäjien armahduslakia, hallintarekisteriä sekä pyrki heikentämään harmaan talouden vastaista ohjelmaa. Tunnelmahan muuttui kuitenkin Panama-paperien ansiosta huhtikuussa. Jo sitä ennen hallitus oli joutunut taipumaan opposition painostuksen alla ja palauttamaan voimavaroja harmaan talouden vastaiseen työhön. Panaman jälkeen perustettiin parlamentaarinen harmaan talouden seurantaryhmä, joka on ehtinyt puolessa vuodessa kokoontua yhden ainoan kerran. Näin ryhmän jäsenenä jännitän, ehditäänkö vielä ennen joulua kokoontua toisenkin kerran. Kuten niin monessa hallituksen hankkeessa, valittaen on todettava, että teot eivät vastaa suuria sanoja. Suomen into pimeän talouden ja veronkierron torjuntaan on lepsahtanut. Edelläkävijästä on tullut perässähiihtäjä. Hallintarekisteröintiä ei kuitenkaan haudattu, kuten silloinen valtiovarainministeri viime joulukuussa lupasi. Hallintarekisterin mahdollistaminen on edelleen talousvaliokunnan käsittelyssä, ja toivon valiokunnalta viisautta pysyä Suomen avoimella linjalla. Eurooppalainen valtavirta on kääntynyt siihen suuntaan, että Suomen avoin omistajajärjestelmä on nyt esimerkki muulle Euroopalle. Suomen malli on nyt se, mihin koko EU pyrkii. Jos koulutus on alue, jossa mielellämme olemme esimerkkinä muille, niin avoin ja läpinäkyvä omistaminen voi olla Suomen toinen esikuvallinen asia maailmalle. Viranomaiset ovat vastustaneet ja vastustavat hallintarekisteriä juuri siksi, että rahanpesulle ja rikolliselle toiminnalle on entistä paremmat mahdollisuudet, kun omistamisen piilottaminen olisi edelleen mahdollista. Hallintarekisteröinti siis vesittäisi tämän erinomaisen rahanpesulain tavoitteet, joista tärkeimpiin kuuluu omistamisen julkisuuden lisääminen. Nyt ei siis pidä vasemmalla kädellä läpsäistä oikeaa kättä. Rahanpesulaki tarvitaan, hallintarekistereitä ei.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-15T14:27:09,2016-11-15T14:31:39,Tarkistettu,1.1 2016_114_7,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Harakka puhuu paljon ja mielellään harmaasta taloudesta ja sen torjumisen merkityksestä. Minun mielestäni se on ihan oikein. Harmaa talous on sellainen syöpäläinen, joka nakertaa taloutta Suomessa ja valitettavasti monissa monissa monissa muissa maissa vielä paljon enemmän. Harmaa talous aiheuttaa vahinkoa, jonka joutuvat sitten kärsimään nahoissaan tavalliset veronmaksajat, tavalliset yrittäjät. Mutta sitä on vaikea hyväksyä, että edustaja Harakka on hallituksen kimpussa näissä harmaan talouden asioissa silloinkin, kun hallitus tekee tärkeitä ja hyviä esityksiä harmaan talouden torjumiseksi, kuten nyt on tehnyt. Päinvastoin pitää yhtyä edustaja Harakan näkemykseen siitä, että toivottavasti nyt ei liioitella vaan valiokunta katsoo ne aiheelliset huomautukset, joita (Puhemies koputtaa) edustaja Harakkakin esitti tältä osin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-15T14:31:43,2016-11-15T14:32:54,Tarkistettu,1.1 2016_114_8,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vaikka nyt kuinka yritin ymmärtää edustaja Zyskowiczin tuoretta kannanottoa, niin en oikein näe siihen perusteita, koska jotenkin tuntuu siltä, että kuunneltuani teidät ja sitä ennen edustaja Harakan tehän olette aika lailla samalla linjalla, eli totta ihmeessä me tarvitsemme terrorismin torjuntaan, rahanpesuun uusia aseita. Sitten kaikki ovat täällä sitä mieltä, että täytyy katsoa, ettei tule sellaisia ylilyöntejä, jotka haittaavat tavallisen kansalaisen elämää liiaksi. Ymmärsin, että tekin olitte sitä mieltä, ja siitä kantoi myös edustaja Harakka huolta. Sitten hänen puheenvuoronsahan suhteessa harmaaseen talouteen ja viime vaalikauteen oli lähinnä vain historiankirjoitusta siitä, mitä viime vaalikaudella tapahtui ja mitkä olivat keskustan ehdotukset silloin. Sitten historiankirjoitusta on myös sekin, mitä tämän nykyisen hallituksen ohjelmaan on tehty. Vihdoinkin voin olla tyytyväinen, että täällä on tilanne, jossa edustaja Harakka ja edustaja Zyskowicz ovat mielestäni samaa mieltä jostakin asiasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-11-15T14:32:55,2016-11-15T14:33:55,Tarkistettu,1.1 2016_114_9,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp",Edustaja Zyskowicz ilmeisesti haluaa vielä vastata ja sitten edustaja Harakka.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_10,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Olen mielelläni samaa mieltä edustaja Harakan ja myös kaikkien muiden kansanedustajien kanssa, koska uskon ja luotan vakaasti siihen, että teemme täällä kaikki tärkeätä työtä isänmaamme parhaaksi. Minun pointtini edellisessä puheenvuorossani oli se, että tämä hallitus on tehnyt merkittäviä esityksiä harmaan talouden torjumiseksi. Tämä nyt esillä oleva rahanpesun vaikeuttamista koskeva esitys on yksi niistä. Ei ole monta kuukautta siitä, kun säädimme talousrikollisuuteen eräissä tilanteissa käänteisen todistustaakan niin, että tämän talousrikoskonnan pitää näyttää, mistä se varallisuus on tullut sellaisissa olosuhteissa, joissa hänet on talousrikoksista jo tuomittu. Sen lisäksi tämä hallitus on esimerkiksi pitämässä poliisien määrästä parempaa huolta kuin edellinen hallitus hyväksyessään kehykset tälle vaalikaudelle. Halusin vain näihin asioihin kiinnittää huomiota, että tämä jatkuva (Puhemies koputtaa) vänkääminen hallituksen huonosta rekordista tässä suhteessa on perusteetonta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-15T14:34:00,2016-11-15T14:35:10,Tarkistettu,1.1 2016_114_11,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Vielä tähän erityiseen debattiin edustaja Harakka, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_12,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Olen, arvoisa puhemies, itsekin erittäin mielelläni samaa mieltä arvostamani edustaja Zyskowiczin kanssa. Korostin sitä, että tämäkin aloite on tullut EU:n aloitteesta. Eurooppalainen lainsäädäntö on tässä viime aikoina terävöitynyt huomattavasti juuri niillä alueilla, jotka Suomessa on viime vuosina koettu tärkeiksi: harmaan talouden, veronkierron ja omaisuuden piilottamisen vastainen työ. Mutta omasta aloitteestaan edustajan mainitsemia poikkeuksia lukuun ottamatta hallitus on pikemminkin tarjoillut lainsäädäntöä, joka helpottaa veronkiertoa tai armahtaa veronkiertäjiä. Toivon, että tämä lainsäädäntö nyt loppuu ja Suomi pysyy eurooppalaisella linjalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-15T14:35:10,2016-11-15T14:36:01,Tarkistettu,1.1 2016_114_13,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_14,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Veronkiertoon ja verosuunnitteluun vaikutetaan nimenomaan kansainvälisillä päätöksillä. Siksi tämä hallitus vaikuttaa siellä, missä siitä eniten on hyötyä, ja niinpä monet EU-velvoitteet, esimerkiksi tietojenvaihtosopimus, ovat menneet pitkälle eteenpäin. Nyt valmistellaan ja on valoa näkyvissä jopa sille, että saadaan tietyntyyppistä veroharmonisointia, niin että ei tarvitse jokaisen maan loppujen lopuksi lähestyä nollaa yhtiöverotuksessa, koska voitot siirtyvät aina niihin maihin, missä se verotus on edullisinta. Mutta ylipäätään tuo edustaja Zyskowiczin esiin nostama asia: Toivoisin, että kiitosta annetaan silloin, kun on kiitoksen paikka. (Eero Heinäluoma: Euroopan unionille!) Me täällä eduskunnassa olemme moneen otteeseen yhteisesti puhuneet siitä, mitä voisimme tehdä veronkierron ja harmaan talouden torjumiseksi. On totta, että aina kun tullaan tämäntyyppisiin esityksiin niin kuin tämä on, siinä tulee vastaan sekä yksilönsuoja että byrokratia, mutta jos haluamme edetä harmaan talouden torjunnassa ja haluamme edetä siinä, että rahanpesua ei synny, olipa se tausta siellä sitten terrorismia, ihmiskauppaa, huumeita, valtioissa esiintyvää korruptiota tai vaikkapa vääränlaista arpajaispelilakien rikkomista, joka tapauksessa se on laitonta toimintaa ja on tärkeää, että nämä rahat eivät vääristä markkinoita ja kanavoidu sitä kautta tavallisille markkinoille. On totta, että tätä pitää katsoa myöskin siitä näkökulmasta, onko se kohtuullista toteuttaa, mutta mielestäni on erittäin tärkeätä, että näitä toimia tehdään. (Puhemies koputtaa) Sen lisäksi, että tämä laki etenee, siellä on monia muita lainsäädäntöhankkeita valmistelussa, (Puhemies koputtaa) ja nimenomaan näin tulee toimia, että se on kansainvälistä toimintaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-11-15T14:36:02,2016-11-15T14:38:20,Tarkistettu,1.1 2016_114_15,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ote terrorismin torjunnassa kiristyy. On hyvä, että aktiivinen ote, joka Suomella on, jatkuu terrorismin torjunnassa, ja olemme tässä yhteisessä rintamassa Euroopan kanssa. Tämä laki keskittyy rahanpesuun tavalla, joka tulee lähelle kaikkia Suomen kansalaisia. Tästä ei ole juurikaan puhuttu julkisuudessa, ja jos on puhuttu, niin en ainakaan sitä näkökulmaa ole kuullut, millä tavalla jälleen kerran lainsäädännöllä erilaisten pelkojen edessä kavennetaan ihmisten yksityisyyttä. Kansalaisten monitorointi ja valvonta kiristyy tavalla, johon emme ole tottuneet. Tässä laissa lähdetään siitä, että kaikkia voidaan epäillä rahanpesusta, kunnes toisin todistetaan. Tämä onkin siinä mielessä mielenkiintoista, että tämä ihmiskunnan tulevaisuus näyttää siltä, että yksityisyytemme kapenee, kunnes sitä ei enää ole ollenkaan, ja tähän löydetään aina joku pelosta ja uhasta käsin nouseva syy. Nyt kun valiokunnat tätä käsittelevät, olisi erittäin tärkeää ottaa tämä yksityisyydensuojan näkökulma erityisellä tavalla huomioon, ettei käy niin, että lopulta teemme sellaisen lain, jossa meiltä viedään kaikki oma elämä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-15T14:38:21,2016-11-15T14:40:09,Tarkistettu,1.1 2016_114_16,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille selkeästä ja punnitusta esittelypuheenvuorosta. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunta on tärkeä osa terrorismin torjunnan kokonaisuutta, ja siksipä tämä kokonaisuudistus on hyvä ja nimenomaan korruptiota ennalta ehkäisevä hanke. Se toki tiukentaa valvontaa mutta luo samalla viranomaisille puuttumisen mahdollisuuksia. Myös tämä laajennettu politiikkojen ja meidän lähipiirien arvioiminen on paikallaan. Uudistus lisännee, varmaankin, hallinnollista työtä, mutta samalla se kuitenkin lisää suomalaisen finanssialan läpinäkyvyyttä, ja ennalta ehkäisevien mekanismien säätäminen on tarpeen, jotta voimme ehkäistä myös korruptiota. Rahanpesulakien uudistaminen ei ole saanut joka puolelta varauksetonta kannatusta, vaan kiristämistä on myös kritisoitu. Näihin kohtiin varmasti paneudumme vielä tarkemmin valiokuntakäsittelyssä, mutta kiitos siitä, että ministeri Risikko on ollut johdonmukainen vaatiessaan sääntelyn yhdenmukaistamista ja myös keskeisten poliittisten päättäjien tunnistamisvelvoitteen sisällyttämistä lakiin tästä kritiikistä huolimatta, koska näissä asioissa on hyvä, että säännöt ovat samat kaikille. Ja kun nyt voimassa olevan rahanpesulain mukaan finanssialan yrityksillä on velvoite arvioida tehostetusti ulkomaalaisia poliittisesti vaikutusvaltaisia asiakkaita, niin tämän direktiivin myötä sitten velvoite laajenisi myös kansanedustajiin ja ministereihin ja ylimpien tuomioistuimien tuomareihin, siis myös suomalaisten osalta. Tiedämme, että EU-tasolla järjestäytynyt rikollisuus on kohdistunut viime aikoina ja yhä enenevässä määrin nimenomaan (Puhemies koputtaa) talousrikollisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-11-15T14:40:09,2016-11-15T14:42:17,Tarkistettu,1.1 2016_114_17,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys, jolla pannaan täytäntöön Euroopan unionin parlamentin ja neuvoston direktiivi, on erittäin ajankohtainen ja tärkeä asia. On nimittäin niin, että kansainvälinen rikollisuus tänä päivänä käyttää kaikkia mahdollisia kanavia, soluttautuu lähes joka paikkaan, ja sen takia lainsäädännön ja ennen kaikkea viranomaisten tulee olla niin sanotusti herkällä korvalla koko ajan ja tällaiset lainsäädäntötoimet, joita tässä ehdotetaan, ovat erittäin hyviä ja kannatettavia. Totuus on kuitenkin se, että tämän päivän maailmassa tuolla bittimaailmassa liikkuu valtava määrä rahaa eivätkä kaikki osoitteet varmaan ole ihan päivänvalon kestäviä. Näin ollen lainsäädäntö pitää panna ajan tasalle, ja toivoisin, että nimenomaan niin — nyt kun tässä direktiivissä puhutaan tällaisen keskuksen perustamisesta tämän asian tiimoilta, niin varmaan sekin ehkä tarvitaan, mutta mieluummin näkisin sen näin — että poliisille, ja nimenomaan kansainvälistä yhteistyötä tekeville poliiseille, annettaisiin sitä määrärahaa isojen byrokraattisten virastojen rakentamisen sijaan, koska ainoa tapa saada tämä rikollisuus kuriin on se, että poliiseilla on riittävän hyvä valmius toimia laitonta rahanpesua ja laitonta rahojensiirtoa vastaan. Ilman riittävää henkilöstöä ja riittävän nykyaikaisia välineitä kansainvälisen rikollisuuden estäminen on äärimmäisen vaikeaa. Me kaikki tiedämme sen, että esimerkiksi internetistä löytyy varmasti miljardeja mahdollisuuksia siirtää rahaa paikasta toiseen niin, että sitä on äärimmäisen vaikeaa selvittää. On selvää, että Suomenkin tulee tähän työhön osallistua yhtenä Euroopan unionin jäsenmaana ja laittaa oma lainsäädäntö kuntoon — niin kuin tässä hallituksen esityksessä sanotaan, 25 lakiin ollaan tekemässä muutoksia. Muutokset on tehtävä ja nimenomaan niin, että Suomi laittaa omat asiat kuntoon, vaatii Euroopan unionissa sitä, että siellä toimitaan jämäkästi ja ennen kaikkea tehdään yhteistyötä myös Euroopan ulkopuolelle, koska tämähän ei ole vain pelkkä Euroopan ongelma.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-15T14:42:18,2016-11-15T14:44:22,Tarkistettu,1.1 2016_114_18,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! 12.3.2014 oli sillä tavalla tärkeä päivä, että silloinen hallitus hyväksyi Suomeen ensimmäisen kansainvälisen veronkierron vastaisen toimintaohjelman ministeri Urpilaisen valmistelun kautta. Siinä asetettiin kunnianhimoisia tavoitteita: maakohtaisia tavoitteita ja valtionyhtiöille erityisiä tavoitteita, jotka ovat tärkeitä. Meidän on kiittäminen tietysti EU:ta siitä, että me käsittelemme tänään tätä asiaa, ja kiittäminen ministeriä siitä, että hän on tuonut tämän asian asialliseen käsittelyyn tänään tänne saliin. Uskottavuus näissä asioissa edellyttää sitä, että me myös tämän kotipesämme pidämme hyvässä kunnossa suhteessa harmaaseen talouteen, ja sen takia haluan muutaman sanan sanoa siitä. Viime hallituskaudella teimme paljon töitä harmaan talouden torjumiseksi. Siihen panostettiin 20 miljoonaa vuositasolla ja tulostavoitteita asetettiin semmoisen 200 miljoonan euron edestä. Tähän työhön palkattiin 335 asiantuntijaa lisää tekemään tätä arkista harmaan talouden vastaista työtä, sitä kautta myös näitä tuloksia saatiin aikaan. Mutta tätä työtä pitäisi jatkaa monella tapaa, ja siinä mielessä minä kaipaan hyvin konkreettisia esityksiä, jotka liittyvät tänne Suomeen. Otan nyt muutaman esimerkin, joissa toivoisin, että hallituksen puolelta alkaisi tulla esityksiä. Tilaajavastuulaki koskee rakennusalaa sillä tavalla, että siellä on aliurakoitsijoitten ja muiden osalta velvoitteita, että ne huolehtivat verovelvoitteistaan ja työehtovelvoitteistaan. Tämän tilaajavastuulain laajentaminen myös muille aloille kuin rakennusalalle olisi perusteltua. Veronumero, joka koskee rakennusalaa, on tuottanut erittäin paljon, ja se on ennakolta ehkäissyt erittäin paljon, tuonut valoisan talouden piiriin asioita. Veronumeron laajentaminen muillekin aloille kuin rakennusalalle — kuljetusala, hotelli- ja ravintola-ala esimerkkeinä — on tärkeä uudistus. Julkisissa hankinnoissa, joita me käsittelemme nyt täällä eduskunnassa parasta aikaa, olisi tärkeätä, että hankinnoista poissulkemisperiaatteisiin liittyy myös se, että nekin yritykset, jotka eivät noudata työehtoja ja sosiaalisia normeja ja perusasioita, suljettaisiin pois näitten hankintojen piiristä. Nyt tämä ei ole pakollista, ja se ei ole tässä hallituksen esityksessä riittävän topakasti sanottu. Kanneoikeus olisi hyvin tärkeä asia sen vuoksi, että kun monet maahanmuuttajat tulevat tänne töihin, he pelkäävät itse asettua, ilmoittaa oikeuksistaan. Tämä kanneoikeus mahdollistaisi sen, että näittenkin ihmisten asioita voitaisiin hyväksyä. Pienempiä mutta tärkeitä ovat tyyppihyväksytty kassakone ravintoloihin, ja puhun liikennekaaren yhteydessä taksimittareista tai niihin rinnastettavista laitteista, joilla varmistetaan, että myös ne verotulot ovat kaikkien tiedossa. Nämä ovat niitä esimerkkejä, joissa me toivoisimme, että hallitus toimisi ja toisi tänne eduskuntaan konkreettisia esityksiä, joilla uskottavasti voidaan harmaata taloutta torjua. Keskustahan viime kaudella esitti 600 miljoonan euron tulolähteen harmaan talouden torjumiseksi. Kuinka tömäkkä se ohjelma on — minä en ole vielä nähnyt sitä, mutta sekin olisi tietysti kiva nähdä, millä ohjelmalla tämä tavoite heidän mielestään on saavutettu. Siellähän saattaisi olla sellaisia esityksiä, joita kannattaisi vielä tänäkin päivänä tuoda esille, mutta jääköön sitten heidän esitettäväkseen. Arvoisa puhemies! Näitä ajatuksia esittäisin ja toivon, että ministeri, joka oli myös tekemässä viime hallituskaudella kovasti töitä tässä aihepiirissä, voisi näihin kysymyksiin vastata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-11-15T14:44:24,2016-11-15T14:48:40,Tarkistettu,1.1 2016_114_19,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä esitys on erittäin tärkeä ja tarpeellinen ja pääosin oikean suuntainen. Tosiasiallisesti omistaja- ja edunsaajatietojen läpinäkyvyys ja julkisuus on aivan olennaista niin rahanpesun ja terrorismin torjunnassa kuin veronkierron estämisessäkin. Asettamalla riittäviä läpinäkyvyysvelvoitteita kaikenlaisille omistustiedoille sekä edunsaajatiedoille voidaan ehkäistä ja paljastaa erilaista rikollisuutta, markkinoita vääristäviä sisäpiirikauppoja, korruptiota ja veronkiertoa. Olennaista olisi myös se, että nämä edunsaajatiedot olisivat yleisöjulkisia eli eivät ainoastaan viranomaisjulkisia, vaan on olennaista, että myös laaja yleisö ja media saavat tiedot näistä asioista ja sitä kautta myös väärinkäytökset voivat nousta esiin. Arvoisa puhemies! Suomessa on ollut hyvä käytäntö eli omistusten hallintarekisteröinnin kielto, joka edistää omistusten avoimuutta. Eduskunnan pöydällä on kuitenkin nyt esitys, joka mahdollistaisi suomalaisten omistusten hallintarekisteröinnin ja niiden salaamisen ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta. Tämä olisi ristiriitaista tämän tavoitteen, omistaja- ja edunsaajatietojen avoimuuspyrkimysten, kanssa, sillä hallintarekisteröinnin mahdollistaminen loisi mahdollisuuksia kiertää veroja, harjoittaa talousrikollisuutta ja korruptiota. Lain käsittely eduskunnassa on kesken. Se on nyt vähän hidastunut, mutta toivoisin, että siihen tehtäisiin ne muutokset, joiden kautta me voisimme varmistaa, että meidän lainsäädäntö on yhdenmukaista ja kaikki meidän lainsäädäntö velvoittaisi omistusten mahdollisimman laajaan julkisuuteen. EU:ssa suunta on kääntynyt avoimuuden puoleen, mistä myös tämä direktiivi on osoitus, ja on tärkeätä, että Suomi ei ainakaan mene toiseen suuntaan ja mahdollista omistusten salaamista ja piilottamista, vaan kaikki lainsäädäntö pyrkisi omistusten ja (Puhemies koputtaa) edunsaajatietojen laajaan avoimuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-15T14:48:41,2016-11-15T14:50:49,Tarkistettu,1.1 2016_114_20,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Suomessa on ollut rahanpesulainsäädäntö erittäin korkealla tasolla, ja siitä meidän on syytä pitää kiinni myös jatkossa. Ja nyt kun tämän direktiivin myötä lainsäädäntöön on tulossa useita tarkistuksia, niin on tarkoituksenmukaista, että samalla tämä koko rahanpesulaki uudistetaan, mutta niin, että tämä korkea taso säilytetään. Täällä on tullut esiin se, että on huoli myös näistä ylilyönneistä. Varmasti on aiheellista pohtia tätä vakuutustuotteiden tulevaisuutta, mutta kuten perustuslain tulkinta on, perusoikeuksia rajoittavan lainsäädännön tulee olla täsmällistä ja tarkkarajaista, mistä syystä tätä lakia ei voida kirjoittaa yhtä väljästi kuin mitä direktiivi on kirjoitettu, niin että sikäli moni näistä säädöksistä on kyllä perusteltu. Uutena tässä lainsäädännössä tulee tämä käteismaksulla maksavan asiakkaan tunnistamisen kynnysarvon lasku, joka siis laskee 15 000:sta 10 000 euroon, mikä on hyvä asia. Käytännössä siis tämä käteiskaupan tulkinta tarkoittaa vain tätä käteistä rahaa. Siitäkin on ollut kysymyksiä, että tarkoittaako tämä myös korttikauppaa, mutta käytännössä tämä ei koske siis maksukortteja vaan ihan käteistä rahaa. Ja sitten tulee tämä velvoite tunnistaa poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt. Se siis on ollut ulkomaisten henkilöitten osalta aikaisemmin, mutta nyt se tulee kotimaisiin henkilöihin. Tässäkin on hyvä, että tämä tieto tulee täsmällisesti ihmisille, mistä on kyse, jotta se ei aiheuta suurempaa huolta. Siis tässä ovat tasavallan presidentti, ministerit, kansanedustajat, korkeimman oikeuden tuomarit, keskuspankin johtokunnan jäsenet, valtio-omisteisen yrityksen johtoelimen jäsenet, suurlähettiläät ja heidän lähipiirinsä: puoliso, lapsi, vanhempi tai (Puhemies koputtaa) läheisessä liikesuhteessa oleva vaikutusvaltainen henkilö. (Puhemies koputtaa) Vielä tästä harmaasta taloudesta haluaisin todeta, mutta ehkä pyydän toisen... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Josko minä saan pyytää edustajaa puhujapönttöön, kun on noin 15 sekuntia mennyt jo yli tuon aikarajan. Olkaa hyvä.] Eli todellakin täällä on keskusteltu tästä harmaan talouden torjunnasta, mikä on todella tärkeä aihe, ja täällä on käytetty useitakin puheenvuoroja siitä, miten tämä laki on osa harmaan talouden torjuntatoimia, joita tällä hallituskaudella tehdään useampiakin. Edustaja Ihalainen totesi, että hänen aikanaan tehtiin useita toimia. Mainitsitte veronumeroiden käyttöönoton ja sen, että palkattiin lisää henkilöitä ja saatiin myös tuloksia aikaiseksi, ja herätitte kysymyksen tästä keskustan esittämästä 600 miljoonan euron hyödystä. Teidän varjobudjetissanne, nyt viimeisimmässä, toitte esiin, että 20 miljoonan euron panostuksella saataisiin 200 miljoonan euron verohyödyt tästä harmaan talouden torjunnasta. Tästä olisin halunnut vielä vähän tarkempaa tietoa. Kun itse kysyitte tätä 600 miljoonan euron hyötyä, niin onko tämä teidän laskelmanne nyt sitten sellainen, johon voi luottaa, ja realistisella pohjalla, kun ilmeisesti joidenkin muiden laskelmissa tämä hyöty jää 20 miljoonalla eurolla puoleen siitä, mitä sosialidemokraatit ovat ajatelleet? Tähän ei saatu vastausta silloin, kun tästä keskusteltiin salissa edellisen kerran. Ehkä tässä yhteydessä demareilta tulee sitten vastaus siihen, ovatko nämä laskelmat paikkansapitäviä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-11-15T14:50:49,2016-11-15T14:55:02,Tarkistettu,1.1 2016_114_21,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, viime hallituskaudella asetettiin se sama tavoite: 20 miljoonaa rahoitusta ja 200—300 miljoonaa tuloja. Kokoomus oli tässä hallituksessa muistaakseni mukana ja oli aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että näitä tavoitteita saavutetaan, eikä silloin sitä tavoitetta kyseenalaistettu. Ja sama on nyt: meillä vain on nyt 21 kohdan erityinen ohjelma, joka lisää vauhtia harmaan talouden torjuntaan liittyvissä asioissa. Siihen liittyen me olemme vaatimattomia tämän tavoitteen kanssa, koska olen aivan varma siitä, että näitten lisätoimien myötä näihin tavoitteisiin voidaan päästä. Sitä paitsi sitten pitää aina nähdä, että harmaan talouden torjunnassa tehdään paljon semmoista ennakolta ehkäisevää työtä: toimenpiteet, jotka johtavat siihen, että siihen ei ryhdytä, ovat hyvin tärkeitä. Niitä ei koskaan pystytä mittaamaan. Meidän tavoitteemme tässä mielessä on minusta realistinen, ottaen huomioon se, jos viedään ne tavoitteet, joita minä äsken kävin tuolla pöntössä esittelemässä — ei ilman niitä tietenkään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-11-15T14:55:05,2016-11-15T14:56:11,Tarkistettu,1.1 2016_114_22,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp",Vielä myönnän vastauspuheenvuorot edustaja Laukkaselle ja sitten keskustelun avanneelle edustaja Mäkelälle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_23,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp"," Arvoisa herra puheenjohtaja! Euroopan petosyksikön panostukset ovat noin 50 miljoonaa vuodessa, ja siitä saadaan noin 350—400 miljoonaa hyötyä, siis koko euroalueelta. Suomessa nämä arviot siitä, kuinka paljon panostus harmaan talouden tutkimukseen tuottaa, ovat voimakkaasti ylimitoitetut. Olisi ihan hyvä, että joku oikeasti sitä tutkisi, mitä sillä saadaan. Mutta täällä esitetyt monet luvut eivät kyllä vastaa todellisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-15T14:56:16,2016-11-15T14:56:57,Tarkistettu,1.1 2016_114_24,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Ihalaiselle esittäisin kysymyksen: ajatteletteko niin, että tässä on jatkuvasti samantyyppisellä panostuksella saatavissa yhtä suuret hyödyt? Nyt kuitenkin varmasti ne toimenpiteet, joita itsekin luettelitte, ovat jo vaikuttaneet. Kuten edustaja Zyskowicz täältä kuiskasi, omenat on ikään kuin poimittu jo, (Ben Zyskowicz: Matalammalla olevat!) — matalammalla olevat omenat on jo poimittu — ja käytännössä varmaankaan samantyyppistä hyötyä samantyyppisellä panostuksella ei voida enää ajatella saavutettavan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-11-15T14:56:57,2016-11-15T14:57:34,Tarkistettu,1.1 2016_114_25,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Ja vielä edustaja Ihalainen, vastauspuheenvuoro, ja sitten menemme puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_26,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Se on selvää, että näillä nykyisillä toimenpiteillähän se ei ole mahdollista. Minä luettelin tuossa kuusi sellaista uutta toimenpidettä, jotka vaikuttavat. Otan nyt pari esimerkkiä. Jos veronumero lainataan muillekin aloille kuin rakennusalalle, se tuo erittäin merkittäviä tuloja. Jos tilaajavastuulakia ulotetaan siihen, että nämä alihankkijat ja muut toimijat joutuvat noudattamaan verovelvoitteita ja muita velvoitteita muuallakin kuin rakennusalalla, se tuo erittäin paljon tuloja. Siinä on uusia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat siihen, että näitä tuloja voidaan saada enempi. Ne eivät ole vanhojen toistamisia. Näitä ei ole tehty, ja sen takia me ehdotamme, että tehdään, jotta tämä tavoite saavutetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-11-15T14:57:34,2016-11-15T14:58:19,Tarkistettu,1.1 2016_114_27,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Puhujalistaan, edustaja Parviainen Olli-Poika, ja sitten hänen jälkeensä ministeri voinee käyttää puheenvuoron, koska nyt näkyy siirryttävän puheenvuoroissa jo toiselle kierrokselle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_28,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitos hyvästä käydystä keskustelusta ja ministerille alustuksesta. Tämä laki on tarpeellinen, ja meidän täytyy käyttää kaikki keinot, joilla voimme estää terrorismin ja rahanpesun kaikenlaisen toiminnan yhteiskunnassamme. Meidän on puututtava näihin tiukasti ja yhdessä. Laajennan keskustelua edelleen harmaaseen talouteen ja aggressiiviseen verovälttelyyn, joista täällä on käyty ansiokasta keskustelua. Toisin esiin myös sen huolen, että kun viime keväänä keskustelimme Panama-paperien seurauksena tässäkin salissa aggressiivisen verovälttelyn ongelmista yhteiskunnassamme — nythän Finnwatchin tuoreen raportin mukaan 400—1 400 miljoonaa euroa Suomi menettää vuosittain pelkästään aggressiivisen verovälttelyn seurauksena — niin tällöin kyselytunnilla pääministeri Sipilä tarjosi eräänlaisen ratkaisun kysymykseen: perustettiin tällainen parlamentaarinen työryhmä, johon edustaja Harakkakin viittasi, selvittämään aggressiivisen verovälttelyn ja harmaan talouden tilannetta Suomessa ja myös estämään sitä. No, tämä työryhmä muuttui matkan varrella seurantaryhmäksi, eli siltä vietiin käytännössä toimintavaltuudet. Tämän jälkeen tämä seurantaryhmä on kokoontunut yhden kerran: se joi kahvit, ja se sai tilannekatsauksen. Ihan hyvä juttu sinänsä, mutta minä katsoisin, että tämän salin arvovalta ja tämän asian vakavuus edellyttävät tältä työltä vähän suurempaa draivia. Minä toivon, että tällainen tapa perustaa työryhmiä, tai siis ohjausryhmiä, ei ole keino ohjata keskustelua pois vaikeista aiheista, sillä meidän tarvitsee löytää näihin kysymyksiin ratkaisut yhdessä. Olen toiveikas sen suhteen, että tämänkin viestin joku kuulee ja ehkä me pääsemme näiden kysymysten pariin vielä uudestaan. Sitä ennen tehdään kaikki mahdollinen, myös muun lainsäädännön puolella, jotta voimme näihin monimutkaisiin ongelmiin puuttua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-15T14:58:21,2016-11-15T15:00:28,Tarkistettu,1.1 2016_114_29,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Myönnän vielä vastauspuheenvuoron edustaja Raatikaiselle, ja sitten ministeri puhuu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_30,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä on nyt pariin otteeseen viitattu tähän harmaan talouden parlamentaariseen seurantaryhmään, jonka puheenjohtaja satun olemaan. Ihan sattumalta olen jonkun verran harmaata taloutta tutkinut ja myöskin korruptiota ja terrorismissakin ollut hiukan mukana — en tekijänä, vaan tutkintapuolella — niin että minulla on ehkä jonkunnäköistä kokemusta. Se on hienoa, että täällä on paljon asiantuntijoita paikalla, muitakin kuin minä. Mitä tulee tähän parlamentaariseen harmaan talouden seurantaryhmään, niin viime viikolla tapasin uuden sihteerin, siellä on sihteeri vaihtunut. Kysyin, mikä on tilanne. Tilanne on nyt se, että ollaan järjestämässä kokousta joulukuussa. Minulla ei ole tapana, toisin kuin ehkä sosialidemokraateilla, järjestellä kokouksia vain sen takia, että ollaan kokouksessa. Niitä järjestetään silloin, kun on jotain kerrottavaa. Tämä ei ole kovin monimutkainen asia, ja näin tehdään nytkin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2016-11-15T15:00:33,2016-11-15T15:01:21,Tarkistettu,1.1 2016_114_31,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp",Ja nyt siirrymme ministerin puheenvuoroon. — Ministeri Risikko.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_32,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Sanon muutamasta asiasta ja sitten vielä jatkan jossain muussa puheenvuorossani. Kiitos näistä hyvistä kommenteista ja myöskin siitä evästyksestä, mitä on annettu. Tuossa ihan muutamalla sanalla sanon tästä, kun on syytetty, että tämä direktiivi toisi ylisääntelyä. Se onkin totta, että se direktiiviin nähden tuo jonkin verran, johtuen meidän kansallisesta sääntelystä. Tämä direktiivihän edellyttää, että pankkiala ja sitten vakuutuspuolelta henkivakuutukset ja sijoitusvakuutukset kuuluisivat tämän tunnistusmenettelyn piiriin, mutta me olemme tässä laissa esittämässä, että siinä on koko vakuutusala, kokonaisuudessaan vakuutusala. Ja millä perusteella? Siitä syystä, että meidän kansallinen lainsäädäntö on jo monia vuosia pitänyt sisällään koko vakuutusalan. Jo ensimmäisessä rahanpesulaissa 1998 on huomioitu vahinkovakuuttamisen rahanpesuriskit, ja työeläkevakuutukset on sisällytetty 2008 rahanpesulain soveltamisalaan. Ja nyt siis pankkialan lisäksi tulee vakuutusala kokonaisuudessaan, vaikka direktiivi ei sitä täysin edellyttäisi, johtuen siis meidän omasta kansallisesta lainsäädännöstä. Sosiaaliturvan luonteisissa vakuutuksissa sovelletaan yksinkertaistettua menettelyä. Se on täällä jo sanottu, ja sen lisäksi on sanottu vielä, että asetuksella voidaan tarkentaa niitä tuotteita, joihin voidaan käyttää myös yksinkertaistettua menettelyä — mutta se tulee sitten vasta asetuksella. Korostan, että täysin uusi sääntely perustuu neljänteen rahanpesudirektiiviin, ja sieltä tulee se kaikki täysin uusi sääntely tähän lainsäädäntöön. Täällä kysyttiin myöskin — edustaja Heinonen kysyi — tästä Paf-tilanteesta. Se kuuluu soveltamisalaan samalla tavalla kuin Veikkaus Oy, toimivalta valvonnassa on tarkoitus siirtää maakunnan hallitukselle niin sanotulla sopimusasetuksella itsehallintolain mukaisesti. Täällä kysyttiin myös harmaan talouden estämisestä ja siitä erittäin ansiokkaita puheenvuoroja pidettiin. Kyllä tämä hallitus pitää huolta myös tästä harmaan talouden estämisestä monilla eri keinoin. Kysyttiin — edustaja Räsänen kysyi — myös näistä taloudellisista vaikutuksista ja siitä, onko niitä huomioitu. Tästä syystä olen nyt täydentävässä budjettiesityksessä esittänyt valtiovarainministeriölle, että me saisimme lisää rahoitusta tulevan vuoden budjettiin johtuen tästä, että me tarvitsemme sitä tässä hyvin monella sektorilla. Tulee sitä sitten kuinka paljon harmaan talouden estämiseen, niin nämähän ovat yleensä aina kokonaisuuksia, ja kun rikoksia selvitetään, niin siellä saattaa tulla erilaisia asioita sitten vastaan. Mielestäni kaikki se, mitä me pystymme poliisien resursseja lisäämään, auttaa kyllä tässäkin asiassa. (Antero Laukkanen: Hyvä!) Palaan vielä seuraavassa puheenvuorossani siihen, miksi poliittista vaikutusvaltaa kysytään. Tässä hieman hämmästelin edustaja Harakan puheenvuoroa, mutta ehkä saan siihen sitten vielä tarkempaa vastausta, ja kommentoin sitä itsekin vielä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-11-15T15:01:29,2016-11-15T15:04:39,Tarkistettu,1.1 2016_114_33,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_34,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä todeta sen, että pidän tätä esitystä kannatettavana ja hyvänä, mutta on varmasti tarpeen tarkemmin selventää tiettyjä yksityiskohtia. Otan nyt esimerkiksi tämän Finanssivalvontakeskuksenkin esille nostaman kysymyksen, että miten määritellään tämä poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö, koska täällä lakipykälässä todetaan, että tämä riskiperusteinen arviointi ja nämä kyselyt kohdistuvat niin, että kysellään, onko asiakas, tai onko hän ollut, poliittisesti vaikutusvaltainen tai sitten onko hän, tai onko hän ollut, poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön perheenjäsen tai liikekumppani. Eli tässä voidaan todellakin näitä kyselyjä ulottaa poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden perheenjäseniin, lapsiin, jopa entisiin puolisoihin, ja sen takia on aika tärkeää tietää, koskeeko tämä rivikansanedustajia, koskeeko se kunnanvaltuutettuja. Missä se raja menee, kuka on poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö? Se ei tästä pykälästä suoraan käy ilmi. Se lista, johon edustaja Mäkelä täällä viittasi, on ymmärtääkseni sisäministeriön laatima esimerkkilista, ja sieltä esimerkiksi puuttuvat europarlamentaarikot, jotka ymmärtääkseni kyllä tähän listaan periaatteessa kuuluisivat. Sitten haluan kommentoida sitä vielä, kun täällä puheenvuorossa väitettiin, että tämä hallitus olisi pitänyt parempaa huolta poliisin resursseista kuin edellinen. (Ben Zyskowiczin välihuuto) Tosiasiassa edellinen hallitus piti poliisimäärän noin 7 400—7 500:ssa, nyt se on laskenut jo parilla—kolmellasadalla ja uhkaa laskea sinne 7 000:een. — Ja edustaja Zyskowiczkin (Puhemies koputtaa) tietää, että tekniset kehykset ovat teknisiä kehyksiä ja sitten ne poliittiset päätökset tehdään hallitusohjelmissa ja kehyspäätöksissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-11-15T15:04:42,2016-11-15T15:06:53,Tarkistettu,1.1 2016_114_35,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä on ollut hyviä puheenvuoroja. Niin kuin kaikki tiedämme — en lähde sitä kauhean vahvasti tässä toistamaan — rahanpesu ja rikollisuus ja terrorismi ovat meidän vitsauksia, joihin meidän täytyy löytää vastaukset. Toisaalta kuitenkin itse juristina ja perustuslakivaliokunnan jäsenenä haluan, että meillä on tietyt reunaehdot oikeusvaltiossa. Ilokseni huomasinkin, että täällä oli aika pitkät perustelut, jopa poikkeuksellisen pitkät perustelut, perustuslakivaliokunnan kannanottoa varten. Kun katselin täällä, mitä perustuslain pykäliä me joudumme perustuslakivaliokunnassa pohtimaan, niin ne tulevat olemaan ainakin yksityiselämän suoja, erityisesti kotirauhaan liittyvät asiat, henkilötietojen suoja, omaisuudensuoja ja elinkeinovapaus. Lisäksi täällä minusta erittäin mielenkiintoista oli oikeusturvan takeet. Perustuslaissahan on säädetty, että jokaisella tulee olla oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Vaikka perustuslain 21 § ei sisällä luetteloa oikeusturvan osa-alueista, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin käsitteeseen on vakiintuneen tulkinnan mukaisesti katsottu kuuluvaksi myös oikeus puolustautua ja valita itse oikeudenkäyntiavustaja. Tämä on täysin selvä tilanne: jos olet syytettynä, sinulla täytyy olla juridista apua, jotta voit käsitellä sitä asiaa juridisesti. Ja on erittäin tärkeää, että täällä on lueteltu erikseen ja poissuljettu, että mitään velvollisuutta antaa tietoa ei tietenkään voi olla henkilöllä, joka on kyseisen syytetyn puolustusasianajaja tai jollain lailla neuvomassa häntä. Sehän menettäisi täysin merkityksensä, eihän kukaan voisi enää mitään asianajajalle sen pelossa kertoa, ettei hän voi mahdollisesti puolustautua. Erittäin hyvä. Täällä sitten lisäksi puhuttiin — muistaakseni kristillisdemokraattien edustaja Antero Laukkanen puhui — vielä yksityisyydensuojasta ja henkilötietojen suojasta, ja se on minusta erittäin tärkeää ottaen huomioon juuri tämä, mistä edustaja Räsänenkin puhui: kuka on poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö? Mitä tietoja sinne lähdetään rekisteröimään, ja mitkä ovat välttämättömiä ja tarpeellisia, miten niitä säilötään ja luovutetaan? Kuitenkin on kysymys perheenjäsenistä, eli pysytään siinä, että sinne talletetaan välttämättömät tiedot ja että rekisteri on luotettava ja turvallinen, sieltä luovutetaan tietoja vain välttämättömiin tilanteisiin. Täällä oli joitakin puheenvuoroja mediajulkisuudesta, niin että ainakaan tämäntyyppisiä asioita ei missään tapauksessa voi suoralta kädeltä lähteä mediaan avaamaan. Täytyy aina olla varovainen, ihmiset voivat ymmärtää myös väärin, joku voi saada semmoisen leiman, että on jotenkin vähän outo, kun nimi on jossakin listassa. Täytyy aina muistaa, että asiat eivät aina välttämättä ole niin kuin ne ovat, vaan ne ovat sitä, miltä ne näyttävät. On mietittävä myös ihmisten yksityiselämää, ja se on tärkeätä tässä punninnassa. Täällä tuli kritiikkiä tästä — oliko edustaja Parviainen vai kuka esitti kritiikkiä tästä — että tämä harmaan talouden seurantaryhmä ei ole nyt kokoontunut. Olen itsekin sen jäsen, ja tosiaan puheenjohtaja, edustaja Raatikainen, on sen kutsunut koolle. Me siis joimme kahvia, kyllä, mutta noin pari tuntia kävimme asioita läpi, ja minä ainakin koin, että pystyin vaikuttamaan. Olin perehtynyt asioihin etukäteen — poliisi, tuomioistuinlaitos, näin — niin että kyllä minä ainakin koin, että pystyin vaikuttamaan. Kyllä me ihan aidosti siellä teimme muutakin kuin joimme kahvia. En haluaisi, että vähätellään meidän työtämme, se on ihan vakavaa työtä. Minusta on aivan hienoa, että edustaja Raatikainen ei pidä kokouksia vain sen takia, että me sinne menisimme nimenomaan juomaan sitä kahvia, jos siellä kerran ei ole sellaista asiaa. Siellä oli todella paljon asioita, me saimme raportteja, veimme asioita eteenpäin. Minulla ei ole ollenkaan sellainen kuva, että se on heitetty ikään kuin tuosta vain ja juotu kahvia. Annetaan oikea käsitys. Kuitenkin täällä kansalaiset seuraavat näitä ohjelmia ja lähetyksiä ja tulee palautetta, että täällä salissa ei istuta eikä tehdä mitään. Olen yrittänyt kertoa, että me istumme valiokunnissa ja kokouksissa ja me teemme siellä aitoa työtä emmekä vain juo kahvia — niin kuin edustaja tietää hyvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-15T15:06:59,2016-11-15T15:11:57,Tarkistettu,1.1 2016_114_36,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! On tietysti hyvä tietää, että pari kokousta on pidetty (Eduskunnasta: Yksi!) — tai yksi kokous on pidetty (Ben Zyskowicz: Ja yksi on tulossa!) — ja yksi on ehkä tulossa — mutta kun ottaa huomioon, että tässä salissa käytiin mielestäni erittäin hyvä, rakentava — jopa voi puhua yksimielisyydestä — keskustelu siitä, miten Suomen eduskunnan pitäisi puuttua nimenomaan aggressiiviseen verovälttelyyn, jotta me saisimme verotuloja eikä tarvitsisi leikata palveluista, koulutuksesta ja niin edelleen, ja pääministeri Sipilä lupasi eduskunnalle, että ryhdytään ripeästi toimiin, ja hallitus on tästä samaa mieltä, että tarvitsemme tietoa ja tarvitsemme toimia verovälttelyyn puuttumiseksi, niin nyt on vuosi mennyt ja on pakko myöntää, että yhtään mitään ei ole tapahtunut. Tänään ilmestynyt Finnwatchin raporttikin, jossa tosiaan todettiin, että Suomi menettää vuosittain satoja miljoonia euroja verovälttelyn vuoksi, on tehty joukkorahoituksen turvin. Tavalliset kansalaiset ovat vapaaehtoisesti maksaneet sen tutkimuksen, (Puhemies koputtaa) koska hallitus on leikannut nolliin näiden järjestöjen toiminnan, jotka tekevät tällaista tutkimusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-15T15:12:01,2016-11-15T15:13:12,Tarkistettu,1.1 2016_114_37,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp",Puhujalistaan siirrymme tässä vaiheessa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_38,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt en puhu kahvista enkä kahvikupeista, mutta tärkeistä resursseista kuitenkin. On hyvä, että hallitus on tehnyt esityksen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen kitkemiseksi tästä maasta. Esitys ja erityisesti esityksen tavoitteet ovat luonnollisesti hyvinkin kannatettavia. Mutta kysyn resursseista. Viime keväänä tässä salissa käytiin pitkä keskustelu veroparatiiseista niin sanottujen Panaman papereiden yhteydessä. Tuolloin niin tässä salissa kuin myöhemmin illalla Yleisradiossa A-studiossa nousivat esiin myös viranomaisten resurssit tehdä tärkeää harmaan talouden torjuntatyötä, veroparatiisien kitkemistyötä ja niin edelleen. Yleisradion A-studiossa veroneuvos Markku Hirvonen toi esiin Verohallinnon asiantuntijoiden vähäisyyden. Tässä puheenvuorossaan hän toi esiin, että Verohallinnolla on käytettävissään 15 asiantuntijaa veroparatiisityön osalta — 15, kun samaan aikaan Ruotsissa vastaavien virkamiesten määrä on 200 ja Norjassa 100. Kysyn ministeriltä: mitkä resurssit meillä on käytettävissä rahanpesun kitkemiseen ja terrorismin torjuntaan, jos otetaan vertailuluvuksi tämä aikaisemmin mainitsemani veroparatiisityön osa? Pelkät ohjelmat ja lakiesitykset eivät — eivätkä myöskään nämä parlamentaariset työryhmät — varmista sitä, että tässä työssä onnistutaan, vaan nimenomaan me tarvitsemme niitä käsiä. Poliisin puolella puhutaan poliisin resurssien lisäämisestä. Haluan muistuttaa, että nyt ainoastaan pysäytettiin se alamäki, mikä on jo vuosia tässä tasavallassa jatkunut, poliisien määrän väheneminen, ja sille pysähdykselle sosialidemokraatit antavat täyden tuen, niin kuin annoimme viime keväänä sisäisen turvallisuuden selonteon ryhmäpuheenvuorossamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-11-15T15:13:15,2016-11-15T15:15:18,Tarkistettu,1.1 2016_114_39,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Harmaan talouden kitkeminen ja terrorismin torjunta on mitä tärkeintä, ja tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä. On myös tärkeätä, että saamme lain Rahanpesun selvittelykeskuksesta. Yksi erittäin julma ja vastenmielinen osa harmaata taloutta on ihmiskauppa. Se on julmaa rikollisuutta, jossa rikotaan ja hajotetaan ihmisiä. Joitakin vuosia sitten vähemmistövaltuutettu selvitteli Suomen tilannetta, ja myös meillä on yllättävän paljon ihmiskauppaa. Vähemmistövaltuutetun ansiokkaan raportin pohjalta on parannettu tilannetta Suomessa, on saatu uhrien auttamisjärjestelmä, on parannettu uhrien tunnistamista, mutta yksi keskeinen ehdotus, mitä vähemmistövaltuutettu silloin teki, on se, että rikospoliisiin perustettaisiin erityinen yksikkö tutkimaan ihmiskauppaa ja siihen liittyvää rikollisuutta. Tämä rikollisuus on todellakin rajat ylittävää, ja se liittyy hyvin vahvasti moneen muuhun rikollisuuteen, kuten rahanpesuun. Kysyisin ministeriltä: onko EU:sta kenties tulossa joitakin uusia työkaluja tai vahvistusta ihmiskaupan torjuntaan, tai voisitteko ajatella, että rikospoliisi Suomessa voisi vahvistaa ihmiskaupan tutkimista tai perustaa tällaisen yksikön, mitä vähemmistövaltuutettu aikoinaan esitti?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-11-15T15:15:20,2016-11-15T15:17:06,Tarkistettu,1.1 2016_114_40,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Raatikainen, joka on harmaan talouden seurantaryhmän puheenjohtaja, vastasi kysymykseeni, mahtaako ryhmä kokoontua vielä tämän vuoden puolella. Onhan se kieltämättä outoa, että täällä salissa pitää kysellä, kun muuta yhteydenpitoa ei ole. Tuossa juhannuksen alla pidetyssä kokouksessa todettiin, että seuraava tapaaminen on lokakuussa. Kun nyt ollaan marraskuun puolivälissä, voisi ehkä olettaa, että jäsenille lähetetään jotain viestiä, miksi kokoontuminen on viivästynyt. No, sen sijaan, että edustaja Raatikainen olisi edes muodon vuoksi pahoitellut, hän katsoi aiheeksi vinoilla kysyjälle. Jos olisin ilkeä ihminen, niin tulkitsisin, että tyylilaji paljastaa hallituksen asennoitumisen harmaan talouden vastaiseen työhön. (Teuvo Hakkarainen: Minä olen!) Mutta onneksi en ole.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-15T15:17:07,2016-11-15T15:17:59,Tarkistettu,1.1 2016_114_41,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olemme erittäin tärkeällä asialla, sillä tänään voidaan myöskin tehdä suuntaa viivaavia päätöksiä siitä, otetaanko Suomessa veronkierto tosissaan. No, hyvin kuvaavaa tälle kansalliselle keskustelulle viime aikoina on ollut se, että me yhdessä kyllä jaamme käsityksen siitä, että veronkierrolle pitää panna stoppi, mutta siitä, mitä se tarkoittaa, me olemmekin sitten jo kovin eri mieltä. Olen kuitenkin iloinen siitä, että opposition kritiikki veronkierron tiukempaan otteeseen on siinä mielessä kuultu, että olemme tänään käsittelemässä hallituksen esitystä. Mutta voi sanoa, että monellakin tavalla kyllä nyt juoksua pitäisi kaikilla tavoin parantaa. Ensinnäkin voi todeta, että tehdyt työt kertovat paljon siitä, minkälaista veronkiertoa tällä hallituspohjalla aiotaan suitsia. Tosiasiassa EU:ssa on hyvin tiukasti linjattu ja lähdetty siitä, että tämä nousee erityisen suurelle agendalle. Valitettavasti Sipilän hallituksessa tahti on ollut vähän toinen. EU:n pyrkimykselle ja tarmokkuudelle siinä, että toimitaan uudella veronkiertodirektiivillä ja myös haastamalla näitä monikansallisia yrityksiä jopa oikeuteen, ei ole Suomessa ollut kovin montaa korvaa kuuntelemassa tätä tärkeää työtä. Nyt me olemme tilanteessa, jossa kyllä pitää hiukan tiukemmin hallituksen puuttua siihen, että me pystyisimme selkeästi tiukemmin ottamaan kiinni veronkierron välttelystä. EU:ssa on arvioitu, että veronkierron välttelyllä voitaisiin käytännössä kotiuttaa verotonta tuloa jopa 1 000 miljardia euroa. Suomessakin tämä summa nousee satoihin miljooniin lähteestä riippumatta. Arvoisa puhemies! Sitten iso kysymys on se, mitä me tarkoitamme silloin, kun me puhumme verojen kierrosta ja niiden välttelystä — aggressiivinen verosuunnittelu, verosuunnittelu vai verojen kierto? Se on selvää, että verojen kierto on laitonta ja sitä ei tule missään olosuhteissa yhdenkään kansanedustajan puolustella. Verosuunnittelua taas on pidetty laillisena, mutta aggressiivisen verosuunnittelun ainakin lain hengen mukaisesti voidaan katsoa olevan sellaista, että se olisi lain hengen vastaista. Nyt minä ihmettelen, kun niin paljon on joko lain hengen vastaista tai jopa lain vastaista toimintaa vielä liikkeellä, miksi ei oteta tiukemmin kantaa näihin asioihin. Olemme sosialidemokraattisessa vaihtoehtobudjetissa esittäneet, että me voisimme tilkitä valtiontaloutta ottamalla käyttöön sellaista verotonta tuloa, joka ei ole ollut verotettavissa aikaisemmin. Yksi esimerkki siitä on sijoitusvakuutukset. Tämän hallintarekisterikeskustelun yhteydessä me tulimme yhdessä siihen johtopäätökseen, että on selvää, että kyllä meidän täytyisi pystyä paremmin kuvaamaan sitä, mitä omistajuutta kenelläkin on. Tänä päivänä keskustellaan lehtien palstoilla tavallisten ihmisten omistajuudesta hyvin paljon ja myöskin niistä mahdollisista kytköksistä. Sen sijaan meillä jatkuvasti on täällä salissa sellaisia osapuolia, jotka haluavat jättää nämä monenlaiset kytkökset paljastamatta, ja se ei osoita kauhean hyvää tapaa suhtautua tähän veronkierron vastaiseen politiikkaan. Haluankin nyt kannustaa hallitusta siihen, että jos sijoitusvakuutukset otettaisiin tämän verotuksen piiriin, jopa sillä varsin kevyesti verottavalla mallilla, jota sosialidemokraatit ovat esittäneet, niin me saisimme paljon sellaisia eriä näkyviin, jotka ennen eivät ole tulleet esiin. Sen takia kannustaisinkin nyt edustaja Raatikaistakin ottamaan nämä asiat siellä omassa työryhmässä esille, jos hallitus itse näitä ei ole tuomassa päivänvaloon. Toinen iso juttu sekä maailmalla että meillä on tämä holdingyhtiökäytäntö, jossa saman ison yhtiön sisällä voidaan näitä erilaisia eriä hinnoittelulla kikkailla, ja siltä osin minä kyllä pidän sitä isona kysymyksenä suomalaisen yhteiskunnan kannalta, koska tähän asiaan tullaan hallituksen taholta kunnolla puuttumaan. Me pystyisimme myös omalla toiminnallamme esittämään esimerkkejä siitä, että näin ei voi toimia. Lisäksi lopuksi on todettava, että on paljon muita esimerkkejä siitä, että jos me emme osallistu EU:n yhteisiin talkoisiin näiden monikansallisten yritysten suitsimiseksi ja niiden toiminnan suitsimiseksi, niin me olemme tilanteessa, jossa me samaan aikaan sille argumentille annamme siipiä, joka kulkee niin, että verojen kierto on vain pakko tehdä, jotta menestyisi, eikä sellaiselle maailmalle ole kyllä kovin hedelmällistä maaperää jatkossa, jos me ajattelemme, että kaikki näin toimisivat. EU:n alueella on erityisen tärkeätä, että me voisimme tuomita sellaisen toiminnan, jossa perusfilosofiana on se, että vain veroja kiertämällä voi menestyä. Se ei voi olla kunnollisen EU-tasoisen yhteiskuntajärjestelmän perusta, että me sallimme, että on näin paljon verotonta ainesta, jota ei tarkoituksellisesti haluta ottaa tämän verotuksen piiriin. Siksi minä kannustaisin hallitusta edelleen. Terhakka uusi ministeri, harmaan taloudenkin first lady, voisi hyvin ottaa laajemman erän tähän niitä asioita, joita hallituksessa ottaisitte tämän harmaan talouden torjuntaan, mutta myöskin näitä eriä, joita jo äsken mainitsin, joissa me saisimme omaisuuseriä paremmin näkyviin ja tämän verotuksen ja avoimuuden piiriin. Kyllä tässä kansallisillakin talkoilla on tehtävissä ja EU-talkoilla varsinkin, ja jos muuten tämä tuntuu vastenmieliseltä, niin totean, että viime hallituskaudella aloitettiin erittäin esimerkillinen veronkierron vastainen toiminta, ja siltä osin uskon, että eräs avainhenkilö oli silloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, joka kaikilla areenoilla oli tämän agendan kanssa liikkeellä. Nyt tämä sopisi kyllä oikein hyvin esittelevän ministerinkin rooteliin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-15T15:18:02,2016-11-15T15:25:08,Tarkistettu,1.1 2016_114_42,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys on tietysti kaikin puolin kannatettava. Muistuttaisin vielä kaikkia salissa olevia, että kysymyshän on loppujen lopuksi rahasta, että paljonko pannaan poliisiin ja tutkintaan rahaa. Koskee myöskin suojelupoliisia. Että mitä enemmän sinne sitä laitetaan, sitä enemmän saadaan voimaa, ja tällä hetkellähän meillä on kuitenkin tämä suhdeluku todella alakanttiin verrattuna mihin tahansa muuhun Euroopan maahan, tämä lukumäärä, paljonko täällä on poliiseja. Näin se vain menee ikävä kyllä. Vielä tuosta harmaan talouden parlamentaarisesta seurantaryhmästä: Katselin noista muistiinpanoista, että olen lokakuussa ollut yhteydessä sinne. Sain silloin tiedon, että siellä on sihteeri vaihtunut, ja kävin itse asiassa sihteeriä tapaamassa täällä viime viikolla. Suunniteltu päivämäärä kokoukselle... Harakalle ja muille tiedoksi, että ei ole vielä varmistettu mutta 16.12. on ehdotettu. Muille voisin vielä kertoa, että nyt kannattaa muistaa, että silloin kun meillä oli tämä ensimmäinen kokous, siellä oli jo strategiaa varsin pitkälle luotu, ja siellä on myöskin 20 kohdan suora toimenpideohjelma jo tehty. Tähän voisin vielä sanoa, että kannattaa muistaa, että kyse on seurantaryhmästä. Me emme ole suunnitteluryhmä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2016-11-15T15:25:09,2016-11-15T15:26:20,Tarkistettu,1.1 2016_114_43,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Raatikaiselle tästä selvennyksestä, ja syy tähän työn viivästymiseen, sikäli kuin henkilöstövaihdoksista on kyse, on toki varsin inhimillinen ja ymmärrettävä. Kritiikkini kohdistuikin nimenomaan siihen, että työryhmä muuttui matkan varrella seurantaryhmäksi ja seurantaryhmän fokus vielä rajoittui yleisesti esimerkiksi niin, että aggressiivinen verovälttely ei ollut mukana vaan me keskitymme siellä työryhmässä harmaan talouden torjuntaan — joka sekin on äärimmäisen tärkeää, enkä tarkoita muuta vaan haen sitä, että tämä työ on niin suuri, että se vaatii minun mielestäni paitsi tältä työryhmältä myös koko eduskunnalta mahdollisimman laajan kirjon erilaisia toimenpiteitä. Ehkä me voisimme siinä joulukuun kokouksessa työryhmässä sitten miettiä yhdessä, millaisia askeleita otamme eteenpäin, jotta saamme aidosti tämän työn seuraavalle vaihteelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-15T15:26:25,2016-11-15T15:27:12,Tarkistettu,1.1 2016_114_44,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! On hyvä nyt tietää, että tämä keskustelu puheenjohtajan ja sihteerin välillä on käyty. En näe mitään erikoista syytä siihen, miksei meitä jäseniä olisi voitu informoida siitä, että suunnitelmat ovat muuttuneet, ja miksei muutoin kuin näin erikseen kysyttäessä. Kyllä varmaankin oli ihan aiheellista ja paljastavaakin se, millä tavalla puheenjohtaja Raatikainen luonnehti tämän ryhmän työtä. Meillä on tarkoitus vain seurata. Nyt ehkä meillä on lievä erimielisyys siitä, kuka haluaa seurata lähempää ja kelle riittää seurata kauempaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-15T15:27:14,2016-11-15T15:27:55,Tarkistettu,1.1 2016_114_45,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Poliisien määrä on tässä useammassa puheenvuorossa tullut esille. Olen monessa yhteydessä aikaisemmin kantanut asiasta huolta niin kuin moni muukin täällä ja kannan myös tulevaisuudessa. Jos Suomessa olisi poliiseja sama määrä kuin Ruotsissa, jos suhteutetaan siis väkiluvut, Suomessa poliiseja pitäisi olla noin 10 000. Mutta suoraan näitä ei tietenkään voi verrata, koska eri maissa poliiseilla on erilaisia tehtäviä. Niitä on jaettu eri tavalla eri viranomaisten kesken, ja siinä suhteessa suorat vertaukset eivät ole mahdollisia. Sisäisen turvallisuuden selonteossa luvattiin, että 7 000:een vakiinnutetaan, ja viime viikolla ministeriö tiedotti, että talousarviota täydennetään niin, että saadaan luku pysymään 7 200:ssa, mikä oli erittäin hyvä uutinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-11-15T15:27:57,2016-11-15T15:28:58,Tarkistettu,1.1 2016_114_46,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_47,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä puheenvuoro oikeastaan oli tarkoitettu vastaukseksi edustaja Räsäselle, joka tosin lähti täältä jo pois, kun edustaja Räsänen hämmästeli, että puuttuvatko tästä listasta Euroopan parlamentin jäsenet. Nyt kun katsoo tätä pykälätekstiä, täällä todetaan, että ""poliittisesti vaikutusvaltaisella henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka toimii tai on toiminut julkisessa tehtävässä valtionpäämiehenä - - parlamentin jäsenenä"". Elikkä tässä nyt ei eritellä, onko kansallisen parlamentin jäsenestä vai Euroopan parlamentin jäsenestä kyse, mutta ilmeisesti tässä nyt tarkoitetaan sitten molempia. Samalla kiinnitti huomion tämä poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön perheenjäsenen määrittely. Täällä on todettu, että ""aviopuoliso tai kumppani, joka asianomaisen maan kansallisessa lainsäädännössä rinnastetaan aviopuolisoon"", ja mielestäni tässä on syytä kyllä tehdä sitten tulkinta, onko kyse myös avopuolisosta, joka meillä käytännössä tarkoittaa sitä, että asuvat samassa osoitteessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-11-15T15:29:00,2016-11-15T15:30:09,Tarkistettu,1.1 2016_114_48,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu aggressiivisesta verovälttelystä, ja on hyvä, että puhutaan, sillä aggressiivinen verosuunnittelu ja verovälttely on valtava ongelma. Finnwatchin arvion mukaan Suomi menettää vuosittain veroja 430—1 400 miljoonaa euroa. Joka tapauksessa ne ovat valtavia summia pois yhteisestä hyvästä, ja se on iso kilpailuvääristymä suuryrityksen eduksi. Siinä kärsivät pienyritykset, jotka eivät pysty tällaista kansainvälistä aggressiivista verosuunnittelua tekemään. On erittäin tärkeää, että tähän ilmiöön puututaan: niin kansainvälisesti EU-tasolla kuin kansallisestikin tehdään se, mitä voi. On hyvä, että meillä on harmaan talouden torjumisen parlamentaarinen ryhmä, mutta sen pitäisi toimia, ja ei riitä, että se kokoontuu, vaan hallitukselta odotetaan nyt toimia aggressiivisen verovälttelyn kitkemiseksi. On myös muistettava, että eduskunta on muutama vuosi sitten hyväksynyt ponnen, joka edellyttää aggressiivisen verosuunnittelun aiheuttamien veromenetysten arvioimista ja raportoimista vuosittain eduskunnalle. Tätä ei valitettavasti ole toteutettu, vaikka ponsi on hyväksytty, mutta onneksi nyt Finnwatch on julkistanut tämän arvionsa. Mutta tarvittaisiin kyllä myös arviota ministeriön puolesta paikkaamaan tätä tietovajetta, koska toiminnan edellytys on paikkansapitävä tieto. Mutta, arvoisa puhemies, haluaisin tähän tematiikkaan liittyen kysyä ministeriltä: mitä aiotaan tehdä tämän aggressiivisen verosuunnittelun aiheuttaman verovajeen raportoinnin parantamiseksi eduskunnalle, ja mitä aiotaan tehdä ylipäätään tähän ilmiöön puuttumiseksi, ja onko hallitus tuomassa eduskuntaan suunnitelman aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi? Lisäksi haluan kysyä: mitä aiotaan tehdä valtio-omisteisten yhtiöiden veroraportoinnin parantamiseksi? Tästä on linjattu, että valtio-omisteiset yhtiöt tekevät maakohtaista kirjanpitoa ja veroraportointia, mutta tämä veroraportointi on osoittautunut erittäin puutteelliseksi. Tämä on sellainen ongelma, mikä voidaan (Puhemies koputtaa) omalla päätöksellä korjata heti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-15T15:30:10,2016-11-15T15:32:19,Tarkistettu,1.1 2016_114_49,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä on varmasti meidän kaikkien mielestä tervehdittävä ja oikeinkin hyvä. Keskustelu on toki laajentunut aggressiiviseen verosuunnitteluun, mutta pitäytyäkseni ehkä lähempänä tätä aihetta — kuinka terrorismia rahoitetaan ja rahanpesua tapahtuu — varmasti arvon ministerillä on niin kuin arkipäivässä ehkä lähempänäkin kokemuksia, mitä meillä täällä kansallisesti tapahtuu. Meillä täällä kansallisesti tapahtuu kuittikauppaa, meillä pimitetään yritysten rahavirtoja niin, että meillä maksetaan tässä maassa alipalkkaa, jolloin tavallaan tilaajalta saatu tuotto ei kohdennukaan niin kuin normaalissa liiketoiminnassa, vaan jää verotettavaa rahaa pois, joka on sillä harmaalla alueella. Esimerkiksi sellainen ulkomaalainen toimija, joita nyt meillä täällä esimerkiksi telakkateollisuudessa on, joka tulee tänne ja käyttää alipalkattua henkilöstöä, saa veroetuutta, ja se on juuri sitä harmaata aluetta, mitä on sitten helppo kohdentaa näille rikollisjärjestöille. Meillä tässä maassa toimii ja on kuittikaupasta kiinni jääneitä rikollisjärjestöjä, ja meillä siis pitäisi olla tämä homma hanskassa. Siksi kysynkin tässä jo esimerkiksi edustaja Ihalaisen listaamia asioita, jotka tukkivat niitä todellisia kanavia, joiden kautta meillä tapahtuu verovälttelyä rikollisten toimintojen rahoittamiseksi, ja se on vain sitten se yksi kanava, että se menee tänne terrorismin puolelle. Tämä veronumero ja tilaajavastuulain kehittäminen siihen suuntaan — olisivatko nämä nyt siinä keskiössä? Että vaikka tämä on EU-vetoinen, nyt kansallisesti (Puhemies koputtaa) kannattaisi tulla tähän talkooseen mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-11-15T15:32:20,2016-11-15T15:34:26,Tarkistettu,1.1 2016_114_50,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi on hyvin tärkeä ja kovasti kannatettava. Näihin epäkohtiin ja näitä lähellä oleviin tahoihin liittyy usein myös ihmiskauppaa ja monia siitä aiheutuvia lieveilmiöitä. Näiden kitkeminen on erittäin tärkeää. Mutta vaikka hallituksen esitys on hyvä, niin se ei yksin riitä, vaan tarvitaan riittävät ja tehokkaasti toimivat resurssit, eli tarvitaan lisää poliiseja — siis riittävästi poliiseja tarttumaan ja hoitamaan nämä epäkohdat, mutta tarvitaan riittävästi poliiseja, siis enemmän poliiseja, myös siksi, että poliisit itse jaksaisivat valtavan työmäärän ja vastuun keskellä kentällä. Monin paikoin poliisien jaksaminen on koetuksella, ja alanvaihtoa osa kentällä suunnitteleekin. Sen vuoksi kysyisinkin ministeriltä: huomioidaanko poliisien omaa jaksamista riittävästi ja saadaanko jatkossa oikeasti riittävästi lisää resursseja?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-15T15:34:28,2016-11-15T15:35:35,Tarkistettu,1.1 2016_114_51,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ihan julkisista verotiedoista ilmenee, että suuret konsernit maksavat ulkomailla veroparatiiseissa oleville tytär- ja emoyhtiöilleen konserniavustuksia, ja näin ne siirtävät vuosivoittojaan suomalaisen verottajan ulottumattomiin — näin siitä huolimatta, että konserniavustuksen verovähennyskelpoisuus on laissa sidottu siihen, että molemmat osapuolet, eli sen saava ja sen maksava yhteisö, ovat kotimaisia Suomeen rekisteröityine kotipaikkoineen. Tämä sama kotimaisuusvaatimus koskee myös niitä tapauksia, joissa toisen konserniyhtiön kotipaikka on toisessa EU-maassa kuin Suomessa. Siis näiltä osin tämmöiset sisämarkkinat eivät toimi, vaan täytyy olla nimenomaan Suomessa. Tämä tällä hetkellä voimassa oleva laki on vuodelta 1986 eli ajalta ennen pääomien vapaata liikkuvuutta Euroopassa, ja tässä laissa on olemassa sellainen porsaanreikä, joka mahdollistaa konserniavustuksen maksamisen veroparatiisissa olevalle tytäryhtiölle tai emoyhtiölle. Tässä on yksi sellainen iso asia, millä saataisiin miljoonia kotoutettua, kun tämä porsaanreikä tukittaisiin. Siitä on muun muassa hallituksella olemassa kyllä lakialoite — toivottavasti menee eteenpäin. Tässä on myös semmoinen asia, että harmaan talouden torjuntaryhmä olisi voinut käsitellä ja tutkia asiaa, miten muissa maissa maksetaan näitä konserniavustuksia, onko niissä voimassa ja muutettu lakia vuoden 1986 jälkeen näiltä osin. Meillä ei ole muutettu. Kyllä meillä, jos meillä on seurantaryhmä olemassa, seurantaryhmän on tehtävä työnsä ja katsottava niin, että nämä asiat menevät sen mukaan, mitä tällä hetkellä on. Ja tästä vaatimuksesta, että nämä ovat kotimaisia, on myöskin EU:n tasolla todettu, että näin pitää olla, ja myöskin KHO on ottanut asiaan kantaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-15T15:35:36,2016-11-15T15:37:37,Tarkistettu,1.1 2016_114_52,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Täällä edustaja Kiurun ja eräiden muiden toimesta on kiinnitetty huomiota siihen tärkeään kysymykseen, mikä on lakiin perustuvaa verosuunnittelua ja mikä on niin aggressiivista verosuunnittelua, että se itse asiassa johtaa siihen, että kyseessä onkin lain tuntema veronkierto. Näitä rajankäyntejä joutuu oikeuslaitos tekemään jatkuvasti, mutta kiinnittäisin huomiota siihen, että muutama kuukausi sitten korkein hallinto-oikeus teki kaksi merkittävää ratkaisua, joissa se muistaakseni äänestysten jälkeen — kahdessa merkittävässä ja mittavassa tapauksessa — katsoi, että niissä esillä olleet rahoitusjärjestelyt olivat itse asiassa veronkiertoa. Ainakin verottaja itse on arvioinut, että kun näitä korkeimman hallinto-oikeuden linjauksia noudatetaan vastaavissa tapauksissa ja vastaavissa tilanteissa, niin sillä on huomattava verotuottoja lisäävä merkitys. Kun täällä tämä Raatikaisen työryhmä on ollut keskustelussa esillä, niin uskallan täältä ehdottaa, että ottaisitte jossain vaiheessa työryhmän agendalle myös näiden suhteellisen tuoreiden korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen selostamisen ja niiden merkityksen arvioimisen. Uskon, että näillä päätöksillä on jo tehdyille taloudellisille ratkaisuille suuri merkitys, mutta ennen kaikkea ne myös tulevat ohjaamaan tulevaa käytäntöä näissä suhteissa terveelliselle pohjalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-15T15:37:38,2016-11-15T15:39:38,Tarkistettu,1.1 2016_114_53,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tuli heti mieleen, että pitää tukea tuota edustaja Zyskowiczin puhetta siinä suhteessa, että olisi varmaan hyvä nyt, että tämä Raatikaisen työryhmä kokoontuisi. Ottaisitte sinne agendalle tämän, että selvittäisitte, millä tavalla Suomessa on tälläkin hetkellä niin paljon tulkinnanvaraisia tilanteita siinä, mikä on verosuunnittelua ja mikä taas on aggressiivista verosuunnittelua, joka on lain hengen vastaista, ja siltä osin katsoisitte näitä ennakkotapauksia, mutta toisaalta myöskin kävisitte läpi vaikka ne eduskunnassa jo aikaansaadut ja tehdyt ehdotukset. Siinäkin olisi jo työtä — uskon, että muutamaksi kymmeneksi tunniksi. Eli ei kannata vältellä tätä kokoontumista sen takia, että agendaa ei jostain ulkopuolelta ole tullut, vaan kannustan teitä kyllä siihen, että tekisitte aidosti parlamentaarisessa yhteistyössä nyt sellaista siltaa, mistä suunnasta voidaan lähteä yhteistoimin liikkeelle. Ja kyllä näitä ehdotuksia on tämänkin keskustelun aikana tullut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-15T15:39:40,2016-11-15T15:40:40,Tarkistettu,1.1 2016_114_54,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_55,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Muutama arkinen asia vielä liittyen siihen, kun puhutaan tästä hallituksen hyvästä esityksestä, joka tuolta EU:sta on saanut potkua ja pontta tähän hallitukseen, ja sitä kautta se on täällä meidän eduskunnan käsittelyssä, ja varmasti tulemme sen täällä hyväksymään ilman soraääniä. Mutta mitä tapahtuu meillä tässä arjessa: En sano, että se on nyt edustaja Raatikaisen työryhmä, vaan se on eduskunnan asettama työryhmä, jonka puheenjohtajaksi on edustaja Raatikainen nimetty. On hyvä, että tämmöinen parlamentaarinen seurantaryhmä onkin. Tässä oikeastaan edellä edustaja Kiuru rakentavasti toi esille, mitä voitaisiin seurantaryhmänkin toimesta tavallaan tehdä. Mielestäni ne meidän terrorismin rahoittamiseen liittyvät ongelmat ovat meillä olevia nykylainsäädännön mukaisia mahdollisuuksia, joihinka ei ole puututtu. Ja ei tietenkään ole sitten seurantaryhmän tehtävä — mahdollisesti, jos tämmöisiä seurantoja tehdään — toimia pelkästään sen olemassa olevan hallituksen lainsäädäntötyön osalta tai mitä ollaan aiemmin tehty, vaan nyt olisi hyvä tehdä semmoista vertailua. Nostan vaikkapa yhden esimerkin siitä, että meillä tässä maassa on lakia säätävällä ja valmistelevalla oikeusministeriöllä erilainen näkemys kuin valtakunnansyyttäjällä siitä, onko alipalkkaus rikos vai ei ja onko alipalkkauksen kriminalisointi yleensäkään tarpeellista tässä maassa. Viime eduskuntakaudella edustaja Lindtman teki kyseisen lakialoitteen, ja muistelisin, että edustaja Tolppanenkin oli aktiivinen tässä asiassa. Se ei nyt ole sen kummemmin matkalla edennyt, ja nyt siitä on edelleen tänään hallintovaliokuntaan tuotu lakialoite, joka totta kai tiedoksi merkittiin. Mutta toivotaan, että tähän voitaisiin puuttua. Jos otamme esimerkkinä vaikkapa Olkiluoto-työmaan, missä on puolalaisia työntekijöitä: Työsuojeluviranomaisten toimesta todettiin, että heille on työehtosopimuksen mukaisesti maksettu liian alhaista palkkaa. Tästä tehtiin tutkinta, ja syyttäjäviranomainen teki syyttämättäjättämispäätöksen. Tästä edelleen vietiin prosessia eteenpäin, ja kun tämä tuli sitten siihen pisteeseen, että tämä kyseinen asia oli valtakunnansyyttäjän pöydällä, niin valtakunnansyyttäjä totesi syyttäjäviranomaisen toimineen oikein, koska hän perusteluissaan totesi, että työoikeuden professori Koskinen oli todennut, että kun tasavertaisesti kaikkia puolalaisia oli syrjitty, niin se ei olekaan työsyrjintää eikä työsyrjinnän veroista kiskontaa. Me luomme täällä omilla mahdollisuuksillamme sitä, että meillä tässä kohtaa nimenomaan on mahdollisuuksia välttää veroja sillä, että jokin kansanosa tai meille tulevia työntekijöitä on alipalkalla tai joillakin muilla huonoilla työn ehdoilla ja saadaan sitä verotonta tuloa, ja se tarkoittaa, että se luo aukon rikollisjärjestöille tai sitten niille tahoille, jotka haluavat rahoittaa vaikkapa terroristijärjestöä. Toistan vielä, mitä edustaja Ihalainen tässä luetteli, mikä varmasti on siellä sosialidemokraattien varjobudjetin 21 kohdan sisällä, ja niitä vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on ponnekkaasti yhtä lailla tuonut esille sen suhteen, mitä meidän pitäisi tässä kotimaisessa lainsäädännössä tehdä. On keinoja, joilla me pystymme toimimaan: Me olemme nähneet rakennusalalla, kuinka hyvä järjestelmä on tähän maahan jo luotu. Nyt me olemme sen tosiasian edessä, että meille muutama kuukausi sitten paljastui juuri, että ansiokas ja omilla toimillaan edistyksellinen Turun telakka, omistajana Meyer, on pyrkinyt omin toimin siihen, että siellä alipalkkausta ei syntyisi vaan siihen puututaan, ja tämmöinen yritys, joka uudelleen yrittää tulla sinne työpaikalle, on poissuljettu tämän rikkeensä takia. Mutta nyt tämä prosessi, jossa näitä ketjutuksia on niin paljon, tarvitsee tuekseen samanlaisen lainsäädännön kuin mikä turvaa rakennusalalla tätä problematiikkaa, veronumeron, ja siellä pitää tilaajavastuulakia kehittää. Meidän metalli- ja teknologiateollisuudessa on paljon pitkiä prosesseja, joissa projektien hallinta on alihankintaketjutuksen vuoksi aika mahdotonta ilman, että me kehitämme omaa lainsäädäntöä. Siinä mielessä toivon, että tässä keskustelussa terrorismin rahoituksesta me huomaamme, että meillä on täällä se kotikutoinen ongelma, jolla me avaamme portin ilman, että tarvitsee suurta mielikuvitusta käyttää. Mistä se mahdollisuus syntyy? Meillä on iso joukko liiketoimintakiellossa olevia yrittäjiä, jotka eivät toimi Suomessa, koska ovat liiketoimintakiellossa, mutta työskentelevät jonkun muun kautta, pöytälaatikosta, tähän maahan. Se on ihan tätä päivää. On arvioitu, että tuolla joissakin naapurimaissa on useita tuhansia yrityksiä — no, puhutaan satojen ja tuhansien väliltä — meillä on liiketoiminnassa olevia yrittäjiä, jotka toimivat jostakin muualta käsin tänne. Me olemme saaneet lukea kuittikaupasta, sanotaan, liivijengien osalta, jotka harjoittavat tällaista kuittikauppaa, joka mahdollistaa verojen maksamattomuuden. Tässäkään suurta mielikuvitusta ei edustajalta tarvita, kun osaa laskea, että jos me haluamme rahoittaa terrorismijärjestöjä, niin ne ovat ne meidän tässä lähellä olevat mahdollisuudet, jotka ovat se houkutus, ja koska ne ovat siellä harmaalla alueella, me emme pääse niihin tarttumaan. Arvoisa puhemies! Näillä muutamilla esimerkeillä haluan, että ministeri ainakin myönteisellä hyminällään sieltä paikalta voisi todeta, että no, puhuttiin ainakin asiaa ja katsotaan, mitä tehdään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-11-15T15:40:45,2016-11-15T15:47:49,Tarkistettu,1.1 2016_114_56,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tuomioistuimia en lähde asemani takia arvostelemaan enkä arvioimaan tässä ja nyt, mutta sen sanon, että alipalkkaus on aina tuomittava ja siihen on puututtava. Alipalkkaukseen puuttumisen täytyy koskea myös ulkomailta tulevia työntekijöitä ja lähetettyjä työntekijöitä. Meidän on hyvä muistaa se, että meillä on olemassa lähetettyjä työntekijöitä varten yhdistelmälupadirektiivi, joka koskee lähinnä sosiaali- ja avustuspuolta, ja tämä on sellainen, mikä pitää saada yltämään myöskin työoikeuden puolelle. On syytä pitää mielessä se, että jos meillä on lähetettyjä työntekijöitä — kuten puolalaisetkin olivat varmasti, eivät tosin kolmansista maista vaan täältä — niin heitä täytyy koskea samojen työehtosopimusten kuin meitä. Palkka täytyy maksaa sen mukaan, mitä työtä tehdään. Meidän on syytä valvoa tämä asia. Silloin me olemme tasavertaisia ihmisille. Me emme voi olla tasavertaisia silloin, jos kaikille puolalaisille maksetaan 2 euroa tuntipalkkaa. Se ei ole tasavertaista, koska meillä on myöskin suomalaisia työntekijöitä, joille maksetaan vähintään (Puhemies koputtaa) 12 euroa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-15T15:47:54,2016-11-15T15:49:01,Tarkistettu,1.1 2016_114_57,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_58,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Puhemies! Keskustelun runsaus ja laaja-alaisuus todistaa väkevästi siitä, kuinka moninaisesta ongelmasta todellakin on kyse. Puheenvuorot ovat rönsyilleet, mutta kyllähän tämän yhteiskunnallisen syövän, jos näin saa sanoa, lonkerot ulottuvat mitä ihmeellisimpiin paikkoihin ja monella tavalla. Kaikki tämä tässä keskustelussa ilmi tullut todistaa siitä, kuinka tervetullutta tämä lainsäädäntö on, ja täytyy toivoa ja uskoa, että lainsäädännöstä tulee asianmukainen. Mutta ei pelkästään se, että meillä on hyvää lainsäädäntöä, riitä, vaan tarvitaan todellakin aitoa panostusta, painopistettä ja tahtotilaa selvittää asiaa ja tarttua näihin kysymyksiin, että se ei jää vain lain tasolle. Ja niillä, ketkä ovat vastuussa selvittämisestä ja asiantilan korjaamisesta, täytyy olla riittävät resurssit, ja tietosuojan täytyy mahdollistaa elävän elämän eteenpäinmeno, ja myös täytyy olla riittävät teknologiset varustukset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-11-15T15:49:03,2016-11-15T15:50:26,Tarkistettu,1.1 2016_114_59,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti: Kiitokset edustajille Zyskowicz, Krista Kiuru ja Myllykoski hyvistä neuvoista. Meillä on tietysti jonkunlainen tehtävänanto tässä harmaan talouden parlamentaarisessa seurantaryhmässä, mutta jo ensimmäisessä kokouksessa muistaakseni annettiin ohjeet, että voidaan suoraan laittaa vinkkejä tänne ryhmälle — ne menevät ministeriön puolelle, mutta menevät tietysti meidänkin kauttamme. Mielellään otamme vinkkejä vastaan ja toimitamme eteenpäin, koska tämä kaikki liittyy meidän yhteiseen asiaamme, eli tällä ei ole minun mielestäni minkäännäköistä poliittista näkökulmaa, vaan tässä tapellaan nyt rikollisuutta ja harmaata taloutta vastaan. Me olemme avoimin mielin siellä ja mielellämme otamme vinkkejä vastaan ja toimitamme niitä edelleen. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2016-11-15T15:50:28,2016-11-15T15:51:12,Tarkistettu,1.1 2016_114_60,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minusta tämä edustaja Raatikaisen kiteytys oli hyvä kyllä siinä, että ei saa antaa nyt tämän talon ulkopuolelle sellaista signaalia ja sellaista viestiä, ettei tämä olisi eduskunnan asia. Tiedättekö, että lähes 80 prosenttia suomalaisista ennen viime eduskuntavaaleja oli sitä mieltä, että nyt pitää tahtia kiristää? Kyllä se antaisi tämän talon ulkopuolella aika erikoisen vaikutelman, jos emme ottaisi tätä agendalle. Pitää muistaa, että eivät ihmiset hyväksy sitä, kun he itsekin hoitavat asiansa, että voi olla sellainen porukka suuria yhteiskunnallisia vaikuttajia, joille nämä asiat eivät ole niinkään yhtä tärkeä läpihuutojuttu. Sen takia me emme voi tämän talon ulkopuolelle antaa sellaista viestiä, etteivät nämä olisi yhdessä tehtäviä asioita. Minä korostan ja toivon, että pitäkää vain, edustaja Raatikainen, näitä kokouksia, ja kyllä teillä on osaamista ja näkökulmia poliisimiehenä näihin asioihin. Tässä on kysymys rikollisuuden torjunnasta silloin, kun me puhumme erittäin aggressiivisesta verosuunnittelusta, ja reikiä on kyllä vielä aika paljon, ja niitä voi tilkitä. Minä uskon, että mitä aktiivisempia te olette tuomaan näitä ideoita, niin kukaan esittelevä ministeri ei kehtaisi parlamentaarisen työryhmän esityksiä vastustaa. Ja se tässä on onni, että te saatte tässä kyllä aika merkittävän roolin, jos otatte sen itse myös haltuun. Me oppositiossa teitä kannustamme, ja olette varma kyllä siitä, että me myöskin osaamme piiskata, jos ei tahti rupea kiristymään. Siltä osin ajattelen, että tässä, summa summarum, on jo paljon tehtävää, kun käytte nämä meidän ehdotuksemme läpi, tämän harmaan talouden paketin, jota on entisen asiasta vastuussa olleen, nykyisin talousvaliokuntamme vetäjävastuulla olevan kansanedustaja Ihalaisen johdolla valmisteltu: 20 miljoonaa panostusta ja 200 miljoonaa tuottoa. Minusta sen pitäisi kiinnostaa meitä kaikkia. Käykää paketti läpi. Katsokaa myös, mitä siellä on mahdollista tehdä näiden sijoitusvakuutusten suhteen ja myöskin holdingyhtiöiden porsaanreiän suhteen. (Puhemies koputtaa) EU-tasoinen sääntely ja ennakkotapaukset, siinähän on jo agendaa vaikka kuinka.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-15T15:51:14,2016-11-15T15:53:21,Tarkistettu,1.1 2016_114_61,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Herra puhemies! Edustaja Raatikainen allekirjoittaneen lisäksi ainakin on tässä keskustelussa tuonut esiin nämä resurssit — poliisin resurssit, verottajan resurssit, meidän lainsäädännön resurssit — laajan talousrikollisuuden, tai tämän asian kohdalla vielä tarkemmin rahanpesu- ja terrorismirikosten rahoittamisen, osalta. Ehkä tämä toimii tämmöisenä lähetekeskusteluna myös tälle parlamentaariselle työryhmälle, ja kannustan edustajakollega Mika Raatikaista ottamaan myös työryhmässä puheeksi nimenomaan nämä resurssit. Varmistan nyt ainoastaan tässä puheenvuorossani puhemieheltä myös sen, onko niin, että ministeri vielä vastaa niihin kysymyksiin, joita tässä keskustelussa ministerin ensimmäisen vastauksen jälkeen on vielä lisää tullut. Tässä kohdassa itsekkäästi haluan myös kuulla vastauksen näihin resurssikysymyksiin. Pelkkä hyvä tahto, jota onneksi tästä salista näidenkin asioiden puolelta löytyy niin oikealta kuin vasemmalta ja keskeltä, ei riitä, vaan meidän pitää näistä tavoitteista ja tavoitekeskustelusta siirtyä resurssikeskusteluun siitä, millä tavalla ne työkalut toimivat siellä kentällä talousrikostutkinnassa, verottajalla ja niin edelleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-11-15T15:53:22,2016-11-15T15:54:37,Tarkistettu,1.1 2016_114_62,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kyllä, resurssit ovat keskiössä silloin, kun jotakin tehdään olemassa olevan lainsäädännön valvonnan suhteen. Ja jos halutaan, että virkamiehiä tai poliiseja on uutta valmistelemassa, silloinkin on kysymys resursseista. Mutta kun käydään tätä resurssikeskustelua, niin pitää huomioida se, että resursseja määritellään sen olemassa olevan lainsäädännön valvonnan perusteella, ja jos sitä lainsäädäntöä ei ole, millä harmaata taloutta tätä hetkeä paremmin ja tehokkaammin voidaan kitkeä, niin ei tarvita kyllä valvojiakaan. Meillä on muitakin kuin poliisi valvovana viranomaisena. Se on erityisen tärkeää silloin, kun siitä tulee tutkintapyyntö, mutta pitää muistaa, että meillä tämä on monipolvista: meillä pitää siellä työsuojeluviranomaisten puolella olla saman ministeriön alaisuudessa myös näitä resursseja, jotka ovat siellä työpaikkojen osaajia. Sitä kautta ei pidä unohtaa, että pitää olla laki ja sen jälkeen resurssit.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-11-15T15:54:39,2016-11-15T15:55:51,Tarkistettu,1.1 2016_114_63,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Ministeri, puhujapöntöstä pari minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_64,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ihan ensiksi, kun lupasin vastata siihen, miksi poliittista vaikutusvaltaa nyt sitten kysytään, koska sitä on täällä joku vähän aprikoinut: Velvoite perustuu siis direktiiviin, mutta on ulkomaalaisten henkilöiden osalta jo nyt rahanpesulaissa. Tälläkin hetkellä siellä on nimenomaan pankkitoiminta ja tietyt vakuutustuotteet. Nyt tätä tietoa kysytään myös kotimaisilta asiakkailta. Lisäksi laajennamme tämän koko vakuutusalaan, ei pelkästään näihin määrättyihin tuotteisiin. Merkittävän vaikutusvallan käyttöön voi kuitenkin liittyä erilaisia mahdollisuuksia edistää sijoituksia ja muuta liiketoimintaa, johon rahanpesua tai terrorismin rahoittamista voi liittyä. Näiden henkilöiden tunnistamisen tavoitteena on osaltaan vaikuttaa myös korruption torjuntaan. Tarkoitus on rahanpesun torjuntaa laajempi tässä meidän esityksessämme. Kotimaiset henkilöt voivat käyttää merkittävää vaikutusvaltaa valtion rajojen yli, mikä korostuu EU:n alueella. Tämä on yksi taustatekijä sille, että EU-direktiivi on mennyt pidemmälle kuin Euroopan alueen suositukset. Eräät sidosryhmät ovat halunneet poikkeuksia velvoitteeseen. Kyseessä on kuitenkin kaikkia rahanpesulaissa tarkoitettuja ilmoitusvelvollisia koskeva vaatimus. Laissa tulisi kohdella kaikkia samalla tavalla. Tästä syystä poikkeuksia ei ole tarkoituksenmukaista myöntää yksittäisille yrityksille. Esityksessä kuitenkin ehdotetaan tunnistamismenettelyihin kevennystä tiettyjen pakollisten, oleellisesti sosiaaliturvaan liittyvien vakuutusten osalta, joita ovat esimerkiksi työeläkevakuutukset. Näihin ei katsota liittyvän juurikaan rahanpesua tai terrorismin rahoituksen riskejä. Erilaisiin vahinkovakuutuksiin on sen sijaan Suomessa katsottu jo 20 vuoden ajan liittyvän jopa merkittäviä rahanpesun riskejä. Vakuutuspalveluiden tarjoajat tarjoavat usein vakuutuspaketteja, jolloin ne joutuvat joka tapauksessa laatimaan tunnistamismenettelyt vaikutusvaltaisille henkilöille. Esitykseen sisältyy myös valtuus antaa valtioneuvoston asetus, jossa voidaan säätää muista alhaisen riskin tilanteista, palveluista ja tuotteista. Kaikkia ilmoitusvelvollisten ryhmiä tullaan siis tarkastelemaan vielä. Lyhyesti vastaan näihin — täällä tuli hyviä kysymyksiä, lyhyt aika vastata. Harmaan talouden vastainen toimenpideohjelmahan on hyväksytty 7.6., ja siellä on 20 erilaista hanketta. Ajattelinkin, että jossain yhteydessä tuon siitä teille vähän tilannekatsausta, koska täällä nousi tämä harmaan talouden torjunta. Talouspoliittinen ministeriryhmähän sitä seuraa. Täällä kysyttiin myös resursseista. Olen samaa mieltä. Tässähän eivät ole jotkut yhdet resurssit, vaan tässä ovat eri viranomaiset, ja meidän pitää huolehtia myös niistä. Nämä poliisille lisätyt resurssit ovat yksi keino, mutta kyllähän tämäkin kävi silloin tuolla raha-asiainvaliokunnassa. Siinä katsottiin, että niitä määrättyjä resursseja tarvitsee jo tämäkin laki erilaisten rekisterien tekoon. Täällä puhuttiin veroasioista, ne kuuluvat valtiovarainministeriöön. Varmasti palataan siihenkin vielä. Sitten täällä puhuttiin myöskin poliisien jaksamisesta, ja se on hyvä nostaa myöskin 200-vuotisjuhlavuonna. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-11-15T15:55:57,2016-11-15T15:59:07,Tarkistettu,1.1 2016_114_65,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edellisellä vaalikaudella olin tarkastusvaliokunnan jäsenenä seuraamassa tätä harmaan talouden määrän arviointia. Siihen kilpailun perusteella valittiin ulkopuolinen toteuttaja, ja sen tutkimuksen, selvityksen, yhteydessä mielestäni saattoi käydä aika suuri virhearvio sen takia, että perusjoukko, joka tutkittiin, oli jo valikoitunut siten, että verottajalla oli erityissyyt epäillä, että juuri tässä joukossa saattaisi tällaista harmaata taloutta olla. Se ei siis vastannut kaikkia verovelvollisia. Sitten pyydettiin niin sanottu ulkopuolinen arvioija, joka arvioi tutkimuksen. 1 miljardin suuruinen oli Turun kauppakorkean professorin Matti Wibergin arvio, ja sitten yhtiön tekemä arvio oli muistaakseni 7 miljardia. Siinä oli seitsenkertainen ero. Henkilökohtaisesti uskon enemmän Matti Wibergiin, jonka arvio pohjautui objektiiviseen aineistoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-11-15T15:59:10,2016-11-15T16:00:11,Tarkistettu,1.1 2016_114_66,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Vielä ministeri Risikko, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_67,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Minä vielä teille kerron tällaisesta tutkimustyöstä: Poliisiammattikorkeakoulu on tehnyt raportin ""Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen kansallinen riskiarvio 2015"". Tämän lakihankkeen aikanahan, kun tätä tehtiin, tuli valtavasti kritiikkiä siitä, miksi me laajennamme tätä suomalaista lakia, kansallista lakia, yli direktiivin. Minä äsken jo sanoin siitä — siitä syystä, että meillä ovat olleet jo aikaisemmin vahinkovakuutukset ja työeläkevakuutukset meidän lainsäädännössä aikaisemmissa rahanpesulaeissa. Siitä syystä me pidämme ne edelleen tässä, vaikka se menee direktiivin yli. Ja meille on tehty riskiarviointi siitä, mitkä esimerkiksi vakuutusalan toimijat itse ovat esittäneet, että vahinkovakuutukset ovat yksi rahanpesun kohdemahdollisuus, ja siitä syystä me pidämme ne täällä. Mutta korostan sitä, että jokainen tuote arvioidaan sitten siinä asetuksessa ja katsotaan, mihin voidaan tällaista kevennettyä menettelyä suorittaa. Olen ylpeä siitä, että suomalainen lainsäädäntö, vaikka se menee yli direktiivin, on kuitenkin nimenomaan tätä rahanpesua ja terrorismia vastaan taistelua, ja olen iloinen, että myös te, arvoisat kollegat, olette sen täällä tänä iltana huomanneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-11-15T16:00:14,2016-11-15T16:01:33,Tarkistettu,1.1 2016_114_68,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Lehdelle tavallaan vastauspuheenvuorona, että me kukin voimme arvottaa ja tehdä johtopäätöksiä siitä, mikä tutkimus on tavallaan oikein. Mutta jollakin tavoin minä uskon tämän yrityksen omiin arvioihin ja siihen alkuperäiseen, tämän eduskuntalaitoksen parlamentaarisessa toiminnassa olevan tarkastusvaliokunnan lausumaan ja johtopäätöksiin, jotka on tehty tämän yrityksen raportin pohjalta. Ja sen pohjalta ollaan tässä eduskunnassa lainsäädäntöä lähdetty paljolti kehittämään ja tähän keskitytty. Minä en halua ainakaan kyseenalaistaa, etteikö tarkastusvaliokunta olisi tehnyt oikeita johtopäätöksiä, ja väittää, että on 6- tai 7-kertaisen rahasumman osalta virheellinen arvio.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-11-15T16:01:33,2016-11-15T16:02:43,Tarkistettu,1.1 2016_114_69,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK," Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 228/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tällä on sikäli merkitystä, että budjettiin on tulopuolelle laitettu tämän harmaan talouden tarkastuksen seurauksena tietty määrä. Saa nähdä, kuinka se sitten toteutuu. Sinänsä voisi sanoa, että siltä osin kuin harmaata taloutta tutkitaan, sillä on selkeästi ennakolta ehkäisevä vaikutus, ja se on hyvä asia. Sen sijaan tästä vakuutusyhtiöpuolesta tässä voisi sanoa, että aika moni, joka on ollut matkalla, on kuullut juttuja, että matkalaukku on hävinnyt ja siellä oli 5 Bossin pukua ja 10 kappaletta silkkisolmioita, mutta sitten kun se löytyi avaamattomana, ei siellä nyt ihan niin montaa silkkisolmioita ollut ja saattoi olla, että siellä oli vain tuulipuku. Eli kansalaiset kyllä aika helposti katsovat, että vakuutusyhtiötä voi vähän vedättää, ja siinä mielessä luulen, että tämä rahanpesumahdollisuus on tullut tänne vakuutusyhtiöidenkin kommenttiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+3.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-11-15T16:02:45,2016-11-15T16:03:44,Tarkistettu,1.1 2016_114_70,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_114_71,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ei ole mikään yllätys kenellekään, että turvapaikkavalitusten määrä on kasvanut valtavasti tämän vuoden aikana, esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeudessa noin 9 000:lla. On selvää, ettei se enää selviä tästä määrästä. Turvapaikka-asioiden keskimääräinen käsittelyaika Helsingin hallinto-oikeudessa on tällä hetkellä noin 4,5 kuukautta. Keskimääräinen käsittelyaika turvapaikka-asioissa on noussut kovaa vauhtia, ja sen odotetaan nousevan edelleen merkittävästi, ellei asioiden käsittelyä hajauteta. Helsingin hallinto-oikeudessa vireille tulleiden turvapaikkavalitusten määrän on arvioitu olevan tulevaisuudessa niin suuri, että näiden valitusten keskimääräinen käsittelyaika tulisi kaksinkertaistumaan vuonna 2017 ja kasvamaan jopa yli 12 kuukauteen vuoden 2018 aikana. Helsingin hallinto-oikeuteen on tänä vuonna rekrytoitu 82 henkilöä lisämäärärahojen turvin, mutta ymmärrettävästi on vaikea löytää enää lisää asiantuntevia tuomareita. Ei ole muutenkaan suotavaa, että määräaikaisten tuomareiden osuus tuomioistuimen ratkaisukokoonpanossa kasvaa liian suureksi. Siihen on moniakin syitä, mutta en puutu niihin nyt tarkemmin. Kun juttumäärä kasvaa yhteen tuomioistuimeen keskitetyssä asiaryhmässä, tuomioistuin ruuhkautuu ja käsittelyajat kasvavat pitkiksi. Toimitilakustannusten osalta on arvioitu keskitetyssä mallissa esimerkiksi Helsingin toimitilojen olevan kustannuksiltaan noin 80 000 euroa enemmän kuin ehdotetussa hajautetussa mallissa. Säästöä sekin. Hajauttaminen sen sijaan lyhentää turvapaikkavalitusten käsittelyaikoja ja säästää turvapaikanhakijoiden majoitus- ja muita kuluja. Yhden turvapaikanhakijan majoittaminen vastaanottokeskukseen maksaa halvimmillaan noin 65 euroa päivässä. Tällä perusteella laskettuna 6 000 turvapaikanhakijan majoittaminen vuodeksi maksaa noin 140 miljoonaa euroa, ja mikäli hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika olisi 6 kuukautta, 6 000 turvapaikanhakijan majoituskustannus olisi noin 70 miljoonaa euroa. Kustannukset olisivat tosiasiassa vielä paljon suuremmat, koska monissa paikoissa majoituskustannukset ylittävät reilusti tuon 65 euroa päivässä. Esimerkiksi Helsingissä kalleimmat ovat olleet 150:tä euroa ja jopa 200:aa euroakin. Tämä tieto on MOTin mukaan. Sturenkadulla oli melkein 200 euroa vuorokaudessa. Kovia summia. Käsittelyaikojen lyhenemisestä aiheutuva kustannusten säästö olisi siis helposti kymmeniä miljoonia euroja pelkästään majoituskustannuksista. Hajauttaminen parantaa asianosaisten oikeusturvaa, koska valitusten käsittelyaika lyhenisi. Jos hallinto-oikeus järjestää suulliset käsittelyt, tämä hallinto-oikeus sijaitsee useassa tapauksessa lähempänä asianosaista kuin Helsingin hallinto-oikeus. Kansainvälistä suojelua hakevien kannalta on tärkeää saada asiaansa koskeva päätös mahdollisimman nopeasti. Käsittelyajoilla on siten suora vaikutus turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan. Asianajajaliitto on lausunut, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvan kannalta merkitystä ei sinänsä ole sillä, missä hallinto-oikeudessa turvapaikkavalitus käsitellään. Liiton mukaan asioiden hajauttaminen on omiaan monipuolistamaan oikeuskäytäntöä ja siten myös kehittämään ulkomaalaisoikeutta. Yhden tuomioistuimen mallissa päätöksenteko helposti muodostuu tiettyjen hallinto-oikeuden sisäisten linjausten toteuttamiseen asian yksilöllisen tutkinnan kustannuksella. Koulutustarpeen ei voida myöskään olettaa olevan erityisen haastava, koska eri hallinto-oikeudet käsittelevät jo nyt ulkomaalaisasioita. Kaikilla hallinto-oikeuksilla, joihin kansainvälistä suojelua koskevia valitusasioita ehdotuksen mukaan hajautettaisiin, on valmiudet näiden asioiden hoitamiseen. Arvoisa herra puhemies! Hajauttamisessa on myös se etu, että se laajentaa alueellisesti lisähenkilöstön rekrytointipohjaa. Itä-Suomen yliopistossa, Lapin yliopistossa, Turun yliopistossa kaikissa on oikeustieteellistä koulutusta. Kyseessä olevien hallinto-oikeuksien sijaintipaikkakunnilla Kuopiossa ja Turussa on kolmen tuomioistuimen keskittymät, Oulussa käräjäoikeus ja hallinto-oikeus sekä Rovaniemellä hovioikeus. Kaupungeissa, joissa on vahva tuomioistuinkeskittymä, on myös paljon muun alan lakimiehiä ja rekrytointipohja on siten laaja. Myös tulkkaus voidaan järjestää kaikkialla Suomessa. Nyt jälkeenpäin on tietysti jälkiviisaus tyhmää viisautta, mutta esimerkiksi Kouvolan hovioikeuden lopettaminen näin tänä vuonna katsottuna ei näytä kauhean hyvältä päätökseltä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2016-11-15T16:04:10,2016-11-15T16:09:04,Tarkistettu,1.1 2016_114_72,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vierailin maanantaina Laitilan vastaanottokeskuksessa. Tapasin siellä majoittuvia turvapaikanhakijoita, jotka olivat pääosin nuorehkoja miehiä. Kuulin heidän kertomuksiaan vaikeuksistaan löytää paikkansa tässä maailmassa. Todella moni turvapaikanhakija kiinnitti kertomuksissaan huomiota erityisesti siihen, miten raastavaa turvapaikkahakemuksen päätöksen odottaminen on. Turvapaikanhakijoiden roikottaminen välitilassa, jossa päätöstä joutuu odottamaan vuosikausia, onkin kohtuutonta. On hyvä, että hallitus siis esittää nyt turvapaikkavalitusten hajauttamista yhden, Helsingin hallinto-oikeuden, sijaan neljälle hallinto-oikeudelle. Valitusten jakaminen useammalle hallinto-oikeudelle mahdollistaa nykyistä paremmin käsittelynopeuden paranemisen, eli käsittelyt nopeutuvat. Käsittelyaikojen nopeutuminen on järkevää erityisesti valtiontalouden kannalta, sillä yhden turvapaikanhakijan majoittaminen vastaanottokeskuksessa maksaa noin 65 euroa päivältä. Käsittelyaikojen lyhentäminen toisi siis säästöä vastaanottokuluissa, kun kielteisen päätöksen saavat joutuvat sitten vastaanottokeskuksista lähtemään. On arvioitavissa myös, että hajautetussa mallissa toimitilakustannukset tulevat pienenemään. Tämä hallituksen esitys on mielestäni siis tervetullut, ja odotankin mielenkiinnolla sen käsittelyä lakivaliokunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-11-15T16:09:06,2016-11-15T16:11:21,Tarkistettu,1.1 2016_114_73,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen mukainen kansainvälistä suojelua koskevien valitusasioiden hajauttaminen useammalle hallinto-oikeudelle on hyvin perusteltu. Samalla tulee huolehtia siitä, että Itä-Suomen, Pohjois-Suomen ja Turun hallinto-oikeuksilla on riittävät resurssit hoitaa lisääntyvää työtaakkaa. Valitusten käsittelyn hajauttamisen yhteydessä tulee huolehtia siitä, etteivät käsittelyajat poikkea tulevaisuudessa merkittävästi toisistaan, vaan turvapaikanhakijat saavat yhtäläisen oikeuskäsittelyn riippumatta käsittelypaikasta. Toimivaltaisen hallinto-oikeuden määräytyminen Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön vastuualueen perusteella on järkevää, kunhan huolehditaan siitä, etteivät yksittäiset hallinto-oikeudet kuormitu liikaa. Viranomaisten välinen jatkuva ja tiivis yhteistyö on tästä syystä erittäin tärkeää, kuten esityksessä tulee ilmi. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan Helsingin hallinto-oikeus on saamassa tämän vuoden aikana jopa 10 000 valitusta käsiteltäväkseen. Tällainen määrä valituksia on huomiota herättävä, kun muistaa, että viime vuonna turvapaikanhakijoita saapui Suomeen noin 32 000. Joka kolmas turvapaikanhakija siis valittaa päätöksestä. Määrä on merkittävä, kun ottaa huomioon, kuinka moni turvapaikanhakija on palannut vapaaehtoisesti kotimaahansa jättäen turvapaikkaprosessin kesken. On selvää, että meidän tulee pitää kiinni jokaisen oikeusturvasta. Turvapaikanhakijoilla on oikeus valittaa kielteisestä päätöksestä, se on hyvää oikeuskäytäntöä. Siitä huolimatta valitusten määrää tulee pyrkiä vähentämään ja käsittelyaikoja lyhentämään. Täytyy miettiä, miten Maahanmuuttovirasto perustelee kielteiset päätökset turvapaikanhakijoille. Turvapaikkaprosessia tulee selvästi kehittää. Ei voi olla niin, että valitus ja hallinto-oikeuden käsittely muuttuvat osaksi normaalia turvapaikanhakuprosessia. Kristillisdemokraatit ovat ottaneet kantaa sen puolesta, että rikoksiin syyllistyneet turvapaikanhakijat voitaisiin poistaa maasta mahdollisimman ripeästi ja tehokkaasti. Erityisesti näissä tapauksissa karkotusten oikeusprosesseja on kiirehdittävä. Mikäli henkilö on saanut lainvoimaisen tuomion tekemästään rikoksesta, karkotus on voitava panna täytäntöön välittömästi, vaikka karkotuspäätöksestä on valitettu ylempään oikeusasteeseen ja se ei vielä ole lainvoimainen. Viime hallituskaudella ministeri Räsänen esitti oikeusministerille vetoomuksen hallinto-oikeuksien käsittelemien karkotusten nopeuttamiseksi. Tuolloin karkotusasian käsittely hallinto-oikeudessa kesti keskimäärin 517 päivää. Karkotuspäätösten täytäntöönpano nopeutuisi tehokkaimmin ja ilman oikeusturvaongelmia, jos valitusten käsittely hallinto-oikeuksissa nopeutuisi nykyisestä. Eritoten sisäistä turvallisuutta uhkaavat tapaukset tulisi priorisoida. Tällä hetkellä suojelupoliisin arvio henkilön vaarallisuudesta ei nopeuta karkotusprosessia. Nykyinen karkotuslainsäädäntö on vanhentunut. Se ei huomioi riittävästi kasvaneen liikkuvuuden ongelmia, kuten rikollisuutta. Vallitsevan lain mukaan karkotus pannaan täytäntöön vasta, kun se saa lainvoimaisuuden. Käännytys sen sijaan voidaan tehdä heti. Yksi tapa korjata tilanne olisi panna karkotus täytäntöön heti tai nopeutetusti ainakin rikosperusteisissa tapauksissa. Karkotuspäätöksestä huolimatta henkilöllä säilyisi silti yhä valitusoikeus. Arvoisa puhemies! Myös lakivaliokunta arvioidessaan resursseja vuodelle 2017 on kiinnittänyt huomiota siihen, että erittäin harvoin huomioidaan talousarviossa nämä nopeasti muuttuvat tilanteet, ja niitä ovat erityisesti nämä turvapaikanhakijoiden käsittelyt. On kohtuutonta heidänkin kannaltaan, että ne saattavat kestää täällä Suomessa yli vuoden, ja taas toisaalta näemme, että jotkut käyttävät tätä prosessia hyväkseen voidakseen jäädä tänne jostakin muusta syystä, ja niin kuin tänäänkin olemme kuulleet, maassamme on henkilöitä, jotka liikkuvat vapaasti keskellämme, jotka ovat osallistuneet Isisissä taisteluihin ja muihin. Puhemies! Tähän tulisi tarttua nyt tiukemmin kuin me tällä hetkellä tartumme näihin osioihin ja myös ohjata nämä resurssit, jotta saamme tähän oikeasti tehoa ja lisäämme myös sisäistä turvallisuutta. Mutta kuitenkaan emme halua loukata kenenkään oikeussuojaa ja oikeusturvaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-15T16:11:26,2016-11-15T16:17:06,Tarkistettu,1.1 2016_114_74,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp," Arvoisa puhemies! Helsingin hallinto-oikeudessa turvapaikkavalitusten käsittely on nyt ruuhkautunut. Esityksessä ehdotetaan, että näitä valituksia käsiteltäisiin myös kolmessa muussa hallinto-oikeudessa: Itä-Suomen hallinto-oikeudessa, Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa ja Turun hallinto-oikeudessa. Hajauttamisella laajennetaan rekrytointipohjaa ja myös estetään, etteivät turvapaikka-asiat muodosta pääosaa Helsingin hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista. Tämä esitys tuo säästöjä. Valitusten käsittelyyn kulunut aika vaikuttaa turvapaikanhakijoiden majoituskuluihin vastaanottokeskuksessa. Tältä osin esityksen on arvioitu merkitsevän huomattavia säästöjä. Muutoksesta taas ei aiheudu merkittäviä lisäkuluja. Tämän esityksen tarkoituksena on, että turvapaikkavalitusten käsittelyajat pysyisivät kohtuullisina hallinto-oikeudessa. Tämä esitys on hyvä, ja se vastaa nyt tällä hetkellä tähän tarpeeseen. Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että meidän tulisi yhä enemmän mennä tämmöisen Sveitsin mallin mukaan. Siellä on erittäin hyvä maahanmuuttopolitiikka, jos me otamme huomioon, että siellä on paljon ulkomaalaisia mutta siellä integraatio on onnistunut. Jos esimerkiksi teet siellä vakavan väkivaltarikoksen, niin saat automaattikarkotuksen ilman valitusoikeutta. Lisäksi maassa pitää asua noin 12 vuotta, että voi hakea kansalaisuutta. Sitten kaupungissa äänestetään, kokevatko kaupunkilaiset, että on sopeutunut. Elikkä siellä on ikään kuin pakko sopeutua, jos Sveitsiin haluaa jäädä ja siellä haluaa saada kansalaisuuden. Se ei tietenkään vielä riitä, että kaupungissa on äänestetty myöntävä päätös siitä, että saatte kansalaisuuden, vaan sitten se menee vielä kantonin tasolle ja sitten vielä pääkallotasolle. Meidän kannattaisi ottaa oppia tämmöisistä onnistuneista maahanmuuttopolitiikoista, ja Sveitsi on erinomainen esimerkki tästä. (Eduskunnasta: Australia!) — Sieltä penkistä sanottiin, että Australia myös. Kyllä niitä on muitakin maita, missä on onnistuttu, ja itse olen sitä mieltä, että tämmöisen pienen maan ei kannata ottaa mallia huonoista esimerkeistä vaan hyvistä esimerkeistä, koska niitäkin on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-11-15T16:17:10,2016-11-15T16:19:58,Tarkistettu,1.1 2016_114_75,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Pitkät prosessiajat, käsittelyajat, näissä turvapaikka-asioissa ovat ongelma. Ne ovat ennen kaikkea ongelma tämän turvapaikanhakijan kannalta, koska hän joutuu käytännössä olemaan useita kuukausia vähintään sellaisessa välitilassa, jossa ei tiedä, miten hänen hakemuksensa käy. Mutta tietysti pitkät käsittelyajat ovat ongelma myös suomalaisten veronmaksajien kannalta, koska kun käsittelyajat venyvät, niin asumiskustannukset ja muut kasvavat. Näin ollen tämä esitys, joka osaltaan pyrkii näiden turvapaikkahakemusten käsittelyaikojen lyhentämiseen, on hyvä esitys. Se on sinänsä luonnollista, että ne turvapaikanhakijat, jotka Maahanmuuttovirastosta saavat kielteisen päätöksen hakemukseensa, hakevat muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Se, että muutosta haetaan, ei tietystikään kerro sinänsä siitä, että Maahanmuuttoviraston tekemä ratkaisu olisi virheellinen. Päinvastoin, minulla on se käsitys, julkisuuden perusteella syntynyt, että Maahanmuuttoviraston ratkaisut ja linjaukset ovat aika lailla hyvin pysyneet myös valitusasteessa. Toisin sanoen järjestelmämme ei ole sellainen, että nopeasti huiskitaan Maahanmuuttovirastossa päätöksiä ja hallinto-oikeudessa virheet korjataan, vaan järjestelmämme on sellainen, niin kuin sen pitääkin olla, että Maahanmuuttovirastossa pyritään aina oikeaan lopputulokseen mutta hakijalla on oikeusturvansa mukaisesti oikeus hakea siihen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-15T16:20:01,2016-11-15T16:22:03,Tarkistettu,1.1 2016_114_76,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Noin vuosi sitten hallitus teki tämän maahanmuuttopoliittisen toimenpideohjelman, ja tämä on oikeastaan tietyllä lailla jatkumoa siitä. Jos ajatellaan näitä tuomioistuinprosesseja ja ‑kokoonpanoja ja ‑käsittelyaikoja, niin hallitushan antoi tuon hallituksen esityksen 32 viime vuonna, ja se tuli voimaan nyt tämän vuoden elokuussa — anteeksi, taisi olla hallituksen esitys 32/2016, joka tuli nyt elokuussa voimaan — jossa näitä ulkomaalaislain mukaisia valitusaikoja lyhennettiin niin, että kun aikaisemmin tuo valitusaika oli 30 päivää Maahanmuuttoviraston päätöksestä, sitä lyhennettiin 21 päivään. Samaten hallinto-oikeuden kokoonpanoa muutettiin. Pääsääntöhän on kolmejäseninen kokoonpano. Siellä on aina aikaisemminkin ollut poikkeussäännös pienemmille kokoonpanoille tietyissä asioissa, ja näitä ulkomaalaislain mukaisia valitusasioita voidaan nyt käsitellä kaksijäsenisessä kokoonpanossa ja tietyissä kiireellisissä asioissa myös yksijäsenisenä. Tämä on siinä mielessä jatkumoa. Tuohon samaan hallituksen esitykseen liittyi myös oikeusavun rajoittaminen turvapaikkapuhuttelussa. Elikkä pääsääntöisesti täysi-ikäiset ihmiset eivät saa kuin erityisestä syystä sinne turvapaikkapuhutteluun oikeusapua, poikkeuksena ovat alaikäiset. Näistä käytiin silloin pitkällinen keskustelu perustuslakivaliokunnassa ja siihen jouduttiin tekemään perustuslain rajoittamia muutoksia. Lisäksi, jos ajatellaan tätä kokonaisuutta, että näitä hajautetaan nyt useampaan hallinto-oikeuteen, se on erittäin hyvä, jos ajatellaan tuommoista 10 000:n juttumäärää — siellä pitäisi käsitellä muitakin asioita. Siinä vaarantuu muidenkin oikeusturva, jos tuomioistuin ruuhkautuu valtavasti. Jos perustuslaki kuitenkin edellyttää, että asiat tulee asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä saada käsitellyksi toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai viranomaisessa, ei voi olla niin, että yksi jutturyhmä kiireellisenä menee kaikkien ohi. Jokaisen juttu on omalle kohdalle sattuessaan ihan yhtä tärkeä. Olen itse toiminut myös oikeusavustajana yksityisessä yrityksessä, omassa toimistossani ja asianajotoimistossa oikeus-avustajana, ja hyvinkin pieni juttu tuntuu ihmiselle tosi tärkeältä, ja se on kauheata, jos joutuu odottamaan ruuhkien vuoksi. Erittäin hyvä, että jaamme tätä taakkaa. Ja kun tässä nyt tulivat edustaja Laukkasen puheenvuorossa esille lainvoimaiset tuomiot ja karkotus, niin minä siitä asiasta sanon muutaman sanan. Muutaman kerran olen tuolla sosiaalisessa mediassa keskustellut asiasta. Lauantaina uutisissa oli semmoinen juttu Ylellä, että pohdittiin näitä paperittomien palveluja jatkossa. Minulle itselleni tulee semmoinen käsitys, että ainakaan silloin enää, kun on lainvoimainen tuomio ja päätös olemassa siitä, että et ole saanut oleskelulupaa ja sinut karkotetaan — molemmat ovat lainvoimaisia — meidän ei tulisi keskustella pitkällä aikavälillä siitä, minkälaisia palveluita me ryhdymme järjestämään ihmiselle. Meidän pitäisi ruveta miettimään sitä, miten nämä ihmiset noudattavat meidän lainvoimaisia päätöksiä, koska se rapauttaa myös tavallisen ihmisen näkemystä: miksi hänen pitää noudattaa lainvoimaisia päätöksiä, eihän niitä kaikkien tarvitse noudattaa? Ymmärrän toki sen, että asianmukaisesti järjestetään majoitustilat ja esimerkiksi akuutti terveydenhoito ja ruokailu siksi aikaa, kun saadaan tämä palautusprosessi tehtyä, mutta ei voi olla niin, että me luomme tänne ikään kuin semmoisen järjestelmän, että ihminen vain valitsee, että minä en noudata näitä päätöksiä ja sillä selvä. Tulee joskus mieleen, että vedämmekö me sitten rastit yli koko Suomen lakikirjan, että on ihmisiä, jotka valitsevat, mitä päätöksiä he noudattavat, ja osa ei noudata. Se ei ole kyllä yhdenvertaista, jos ajattelee sitä, että meillä on kuitenkin aika lainkuuliainen kansa, joka haluaa noudattaa lakia, ja ei se ainakaan sitä edesauta. Siinä mielessä toivoisin tästäkin vähän keskustelua täällä eduskunnassa. Ihmiset kokevat sen hyvin hämmentävänä, että me tietyllä tavalla sallimme tämän, ja sitten eräissä kaupungeissa tietysti — oma kotikuntani Hyvinkää ei ole tällaisia esityksiä tehnyt — on kannettu hyvin laajaa huolta siitä, miten me nyt sitten jatkossa näille järjestämme tämmöisiä pysyviä palveluja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-15T16:22:04,2016-11-15T16:27:04,Tarkistettu,1.1 2016_114_77,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"No niin, tässä on tarvetta ehkä pieneen debattiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_78,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Meri nosti esiin tässä paperittomien terveydenhoidon. Muistutan, että Suomen Lääkäriliitto on lausunut siitä, että paperittomien terveydenhoito kuuluu heidän lääkärietiikkaansa ja se tulisi ottaa käyttöön ihan kaikkialla, varsinkin heikompiosaisten, kuten raskaana olevien naisten ja lasten, osalta. Helsinkihän on näyttänyt tässä hyvää esimerkkiä, ja nyt myös Espoon kaupunginhallituksessa on äänestetty asiasta valtuustoaloitteen pohjalta. Minä pidän tosi valitettavana sitä, että viime kaudella viime metreillä paperittomien terveydenhuoltoon liittyvä lakiesitys, hallituksen silloinen esitys, kaatui. Nyt viimeistään olisi aika korjata tämä puute ja hallituksen tuoda uusi esitys eduskunnalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-11-15T16:27:11,2016-11-15T16:28:06,Tarkistettu,1.1 2016_114_79,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Jatkan samasta asiasta, josta edustaja Karimäki aloitti. Eli kun puhumme paperittomien terveydenhuollosta, niin korostaisin, että myös meidän, joilla nämä paperit on, etu on se, että Suomeen ei esimerkiksi tule sellaisia tartuntatauteja, jotka voisivat olla meille kansanterveydellisesti uhka. Paperittomien terveydenhuolto siis toisin sanoen, kun se välttämättömimmässä muodossa turvataan, turvaa meidän kansanterveyttämme, se turvaa meidän sisäistä turvallisuuttamme, ja se turvaa meidän suomalaistenkin mahdollisuuksia elää täällä säädyllisesti. Se ei tarkoita sitä, että me synnyttäisimme jonkun uuden niin sanotun vetovoimatekijän. Emme me tarjoa nykyiselläänkään Suomessa — ne lääkärit, jotka paperittomien terveydenhuoltoa tekevät, eivät tarjoa — niin sanotusti kaikkea mahdollista. Kysymys on aivan välttämättömimmästä avusta. Ja se on myös meidän etumme — se turvaa meidän terveyttämme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-15T16:28:07,2016-11-15T16:28:58,Tarkistettu,1.1 2016_114_80,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Meri toivoi keskustelua niistä Suomesta kansainvälistä suojelua hakeneista henkilöistä, jotka ovat saaneet hakemukseensa lainvoimaisen kielteisen päätöksen ja jotka on lainvoimaisesti päätetty käännyttää Suomesta mutta jotka siitä huolimatta eivät suostu Suomesta poistumaan. He ilmoittavat, että he eivät halua Suomen lakia ja Suomen lainvoimaisia tuomioita noudattaa, ja he jäävät Suomeen lainvastaisesti. Minun mielestäni on aivan selvää, että tällaisillekin henkilöille kuuluu aivan välttämättömin, kiireellinen terveydenhoito, samoin kuin heille kuuluu elämän suojelemiseksi tarvittava ravinto ja suoja pakkaselta, mutta aivan yhtä selvää on, että heillä ei voi olla oikeutta samanlaiseen sosiaaliturvaan kuin niillä, (Puhemies koputtaa) jotka ovat laillisesti maassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-15T16:29:01,2016-11-15T16:30:06,Tarkistettu,1.1 2016_114_81,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En tosiaan odottanut joutuvani paperittomien terveydenhuoltoa koskevaan debattiin nyt tämän asian yhteydessä, mutta kun näin kävi, niin haluan puolustaa sitä työtä, jota viime kaudella aivan asianmukaisesti teimme tämän lakiesityksen pohjalle. Täytyy muistaa, että tämä paperittomien joukko, josta tässä nyt puhutaan, sisältää hyvin erilaisia ihmisiä. Kaikki eivät ole samaa joukkoa, johon tässä edustaja Zyskowicz esimerkiksi omassa... (Ben Zyskowicz: Minä puhuin heistä, te saatte puhua muistakin!) — Aivan, mutta minä totesin, että muitakin sisältyy tähän. — Olen sitä mieltä, että on meidän perusihmisoikeuskäsityksen vastaista ajatella niin, että ihmisiä jätettäisiin heitteille, olipa heidän tilanteensa täällä Suomessa ollessa mikä hyvänsä ja olipa heillä mikä tahansa status. Plus: tässä on iso kustannuskysymys. Jokainen voi miettiä, paljonko halvemmaksi tulee perusterveydenhuollossa hoitaa sellaisia asioita kuin diabetes, joka on erittäin paha tauti, mikäli se päästetään pahaksi. Jos piipaa-autolla viedään (Puhemies koputtaa) tuohon Meilahteen, niin varmasti tulee kalliimmaksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-11-15T16:30:10,2016-11-15T16:31:15,Tarkistettu,1.1 2016_114_82,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin lääkärin ajatukset siitä, mutta lainsäätäjän tehtävä on kuitenkin antaa ne reunaehdot. Me emme voi tietenkään kaataa lääkärin etiikan varaan ja hänen niskaansa sitä asiaa, vaan meidän tehtävämme on se täällä ratkaista. Haluan muistuttaa kuitenkin siitä, mihin tuolla kansalaiskeskusteluissa törmää, kun täällä sanottiin, että ihmisiä ei voi jättää ulos: Meillä on valtavasti asunnottomia. Esimerkiksi Hyvinkäällä ja Helsingissä on tuotu tätä konttiasumista esille. Itse olen Hyvinkään Asuntomessuilla nähnyt tällaisen konttiasunnon, ja se oli erittäin toimiva ja kysytty malli. Tuntuu, että siihen suhtaudutaan vähän sillä tavalla, että nehän voivat mieluummin, nämä Suomen asunnottomat, olla kaduilla kuin konteissa. Muistetaan myös tämä aspekti siinä keskustelussa, että otetaan sitten yhdenvertaisesti kaikki mukaan. — Eipä minulla muuta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-15T16:31:16,2016-11-15T16:32:07,Tarkistettu,1.1 2016_114_83,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,Ja nyt palataan puhujalistaan. (Silvia Modig: Palataanko aiheeseen?),PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_84,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Arvoisa puhemies! — Tähän itse aiheeseen, jota lakiesitys koskee. Ensinnäkin, arvoisa puhemies, ajattelen, että vaikka voi olla kyseessä aika tekninenkin muutos jonkun mielestä, niin olisin toivonut tietenkin, että esittelevä ministeri olisi voinut olla paikalla, kun näitä kysymyksiä tämän johdosta kuitenkin täällä nousee esille. Haluan monien muiden tavoin korostaa sitä, että myös turvapaikanhakijoiden oikeusturva vaatii sitä, että ratkaisut kyetään tekemään mahdollisimman nopeasti, ja varmasti tämä hajauttaminen on yksi tapa nyt nopeuttaa näitä prosesseja, joka on siis myös turvapaikanhakijoiden kannalta hyvä tavoite. Se, mihin haluan kiinnittää huomiota, on se, miten pystymme tämän osaamisen varmistamaan näissä eri hallinto-oikeuksissa, kun tämä hajauttaminen tehdään. Tässä lakiesityksessä on kyllä kuvattu sitä, että myös tätä koulutustarvetta tietyissä asioissa tulee olemaan. Sitten kiinnitän vielä, puhemies, huomiota siihen, että täällä on todettu tästä voimaantulosta, että tätä pidetään varsin kiireellisenä, ja toivoisin, että valiokunta nyt omassa työssään voisi sitten harkita, pitäisikö tähän kohtaan ehkä vielä tehdä jokin muutos. Lisäksi täällä on myös hallinto-oikeuksien puolelta esitetty toive siitä, että sellaiset jutut, jotka ovat hyvin pitkälle valmisteltuja ja tietyssä paikassa, vietäisiin siellä samassa paikassa loppuun eikä lähdettäisi poukkoilemaan niiden asioiden kanssa edestakaisin. Puhemies! Sitten haluan vielä muistuttaa siitä, aivan kuten edustaja Laukkanen täällä jo totesi, että kyllä tässä tietenkin vastuuta on myös päätöksen tekevällä viranomaisella, tässä tapauksessa Maahanmuuttovirastolla, miten nämä päätökset esitetään siten, että myös hakijat ymmärtävät ne perustelut, joihin niissä viitataan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-11-15T16:32:10,2016-11-15T16:34:13,Tarkistettu,1.1 2016_114_85,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä pyritään siihen, että jatkossa kansainvälistä suojelua koskevia valituksia käsiteltäisiin Helsingin lisäksi myös Itä-Suomen, Pohjois-Suomen ja Turun hallinto-oikeuksissa, kun ensiasteen päätöksentekijän eli Maahanmuuttoviraston päätös ei tyydytä. Se turvapaikkaturistien tulva, jonka viime vuonna valitettavasti taakaksemme ja riesaksemme saimme, olisi pitänyt Dublin-sopimuksen nojalla pysäyttää rajoille. Oli vakava ja kallis virhe päästää Suomeen divisioonatolkulla ihmisiä, enimmäkseen nuoria miehiä, jotka tulivat miehittämään tätä maata, joista emme tiedä juuri mitään ja joilla ei ole oikeutta maassamme oleskella. Valtaosa ei ole oikeutettu turvapaikkaan, mutta siirtolaisiksikaan heitä on vaikea kutsua, koska siirtolaiset lähtevät tekemään työtä, siirtolaisilla on halua ja kykyä työntekoon. Arvoisa puhemies! Viime vuosina Helsingin hallinto-oikeuteen on saapunut noin 1 100—1 200 valitusta, jotka koskevat kansainvälistä suojelua. Tänä vuonna valituksia on tehtailtu jo liki 8 000 ja vuoden loppuun mennessä ollaan lähempänä 10 000:ta. Tämän esityksen perusteluissa lukee, että valitusmääriä koskevien ennusteiden perusteella ulkomaalaisasioiden määrä Helsingin hallinto-oikeudessa on muodostumassa valtaosaksi tuomioistuimen koko asiakasmäärästä. Näkisin, että tämä on suorastaan hätkähdyttävä ennuste. Siis jatkossa ulkomaalaisasiat vievät valtaosan Helsingin hallinto-oikeuden kaikista asiamääristä. Kun kyseessä on suomalainen oikeuslaitos, eikö sen tulisi palvella ensisijaisesti meitä suomalaisia, hoitaa ja käsitellä meidän asioitamme? Onko nyt käymässä niin, että kun ulkomaalaisasiat ruuhkauttavat ja kuormittavat kohtuuttomasti oikeus- ja muitakin järjestelmiämme, kantaväestö saa odotella ties miten pitkään? Arvoisa puhemies! Perusteluissa todetaan, että käsittelyaikojen kasvua on turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja ratkaisutoiminnan sujuvuuden vuoksi pyrittävä hillitsemään. Se tärkeä syy, miksi käsittelyaikojen kasvua on hillittävä, on raha. Mitä pidempään nämä ihmiset täällä maleksivat, sen kalliimmaksi se käy suomalaisen veronmaksajan kukkarolle. Esitys on sikäli hyvä, että neljä hallinto-oikeutta varmasti saa tehtyä rivakammin päätöksiä kuin yksi, ja toivottavasti ne ovat enimmäkseen kielteisiä. Itse olisin valmis kieltämään valittamisen kokonaan, eli Maahanmuuttoviraston päätös olisi lopullinen ilman valitusoikeutta. Arvoisa puhemies! Australia täällä mainittiin, muun muassa Huhtasaari mainitsi. Australia ja Uusi-Seelanti eivät päästä turvapaikkaturistien paatteja maaperälleen. Paatit ohjataan Naurun saarelle ja Papua-Uuteen-Guineaan, ja siellä olevilla leireillä tulijat odottelevat, kunnes heidän paperiasiansa on käsitelty. Samankaltainen malli tulisi myös EU:n ottaa kiireesti käyttöön. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-15T16:34:15,2016-11-15T16:38:49,Tarkistettu,1.1 2016_114_86,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys, jossa eduskunta on muuttamassa ulkomaalaislakia niin, että näitä valituksia maahanmuuttoasioissa voitaisiin käsitellä muuallakin kuin Helsingin hallinto-oikeudessa, on aivan hyvä ja perusteltu. Lisäksi tulisivat mukaan asioita käsittelemään Itä-Suomen hallinto-oikeus, Pohjois-Suomen hallinto-oikeus sekä Turun hallinto-oikeus. On hyvä, että tätä käsittelypohjaa laajennetaan, että tuomioistuimia on enemmän käsittelemässä näitä valituksia, jotka maahantulopäätöksistä on annettu viranomaisen toimesta. Suomalaiseen oikeuskäytäntöönhän kuuluu lainkäyttö, ja myös tuomioistuinkäytäntöön kuuluu jo perustuslain mukaan, että jokaisella tässä maassa olevalla on oikeus saada omaa asiaansa koskeva viranomaispäätös kohtuullisessa ajassa, valittaa siitä päätöksestä ja saada siitäkin asiasta tuomio, joka on sitten aikanaan lainvoimainen, ja myös sekin tuomio kohtuullisessa ajassa. Suomihan on saanut ihmisoikeustuomioistuimessa monia langettavia päätöksiä siitä, että meillä jutut venyvät aivan kohtuuttoman pitkiksi. Joku saattaa sille hymähtää. Ei liity tähän nyt käsiteltävään asiaan, mutta esimerkiksi joissakin asioissa, ympäristölupa-asioissa, vaikka turpeennostoluvat ovat viipyneet jopa 8—9 vuotta. Eihän se voi olla oikeuskäytännön mukaista eikä ihmisarvon mukaista, että joutuu päätöstä odottamaan noin pitkään. Sama koskee näitä maassaoleskeluasioita: kun ihminen saa päätöksen ja jos valittaa siitä päätöksestä, niin kyllä siitä pitää kohtuullisessa ajassa päätös tulla. Ja kun edustaja Zyskowicz mainitsi niistä tapauksista, joissa ihminen on saanut kielteisen päätöksen maahantuloluvalle ja näin ollen hänet joudutaan maasta poistamaan, niin on itsestään selvää, että kun tuomioistuin on lopullisen päätöksen antanut asiassa, niin silloin pitää myös viranomaisen toimia niin, että päätös pannaan täytäntöön. Se on itsestäänselvyys. Itsenäinen kansakunta suojautuu omia lakejaan käyttämällä ja antamalla lainsäädännöstä tuomioita, joista voi sitten valittaa. Ja viimeisimmän valituksen jälkeen sitten pannaan tuomio täytäntöön. On syytä muistaa kaikkien niiden ihmisten, jotka valittavat, että tässä ollaan tekemässä... Varmaan jokin ihminen tätäkin asiaa arvostelee, että näin toimitaan, mutta on syytä muistaa, että me olemme sitoutuneet oikeusvaltiona siihen, että Euroopan ihmisoikeussopimusta noudatetaan, samoin YK:ssa määriteltyjä periaatteita, miten ihmisiä tulee kohdella, miten tuomioistuimet toimivat ja niin edelleen. Me olemme sitoutuneet niihin päätöksiin, ja sen mukaan meidän tulee toimia. On muistettava, että kun 2015 tähän maahan tuli yli 30 000 ulkomaalaista ihmistä, joiden asioita ruvettiin viranomaisissa käsittelemään, ja näiden viranomaiskäsittelyjen jälkeen tietenkin tuli tämä valitusmenettely ja sitten tuomioistuimet antavat näistä päätöksiä, niin on myös näiden ihmisten kannalta aivan oikein, että saadaan tähän käsittelyyn nopeutta ja lainvoimaiset päätökset syntymään kohtuullisessa ajassa. Se on totta, että emme koskaan tässä maassa pääse, emmekä myöskään Suomen eduskunnassa tule pääsemään, yhteisymmärrykseen siitä, mikä on se oikea aikataulu, toimimmeko riittävän ripeästi vai menevätkö jutut liian pitkiksi. Ikinä ei päästä tästä yhteisymmärrykseen. Tärkeää on se, että se kohtuullinen aika saavutetaan ja sitten ne tuomiot, olkoot ne mitä tahansa, pannaan myös täytäntöön. Jos joku vielä kuvittelee tänä päivänä, että tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys ratkaisisi asioita pitkälle tulevaisuuteen, on todennäköisesti väärässä, koska kukaan ei tiedä, mitä maailmalla tapahtuu esimerkiksi viiden vuoden kuluttua. Meillä on valtava määrä kriisipesäkkeitä ympäri maailmaa tällä hetkellä, ja emme tiedä, mitä siellä tapahtuu, mikä on pakolaistilanne vaikka viiden vuoden kuluttua. Mutta joka tapauksessa on tärkeää, että omat asiamme hoidamme kunnolla, maahan tulevat ihmiset saavat laillisen päätöksen viranomaisilta ja sitten on se valituskierros sen jälkeen. Sillä suojaamme myös tätä suomalaista yhteiskuntaa niin, että meidän oikeusjärjestelmä toimii, viranomaiset toteuttavat tehtäviään niin kuin Suomen laissa sanotaan. Ennen kaikkea se luo myös pohjan sille, että annamme sillä jämäkällä toiminnalla myös viestin tästä maasta ulospäin, että Suomi toimii oikeusvaltioperiaatteiden mukaan, kunnioittaa Euroopan ihmisoikeussopimusta ja YK:n päätöslauselmia. Muuta tietähän meillä ei voi olla, koska kaikki muu aiheuttaa sitten meille itsellemme ongelmia ja luo epävarman tilanteen, ja siitä ei hyödy kukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-15T16:38:52,2016-11-15T16:43:51,Tarkistettu,1.1 2016_114_87,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeuslaitoksen toiminnan tehostaminen ja järkevöittäminen on varmasti tarpeellista, ja sitä kannattaa tehdä myös silloin, kun ulkomaalaisasioista on kyse. Täällä on kiinnitetty huomiota siihen, että on ikävää joutua odottamaan päätöksiä ruuhkautuneissa oikeuslaitoksissa, ja se on aivan totta, niinhän se on. Sanoisin myös kuitenkin, että on ehkä vielä ikävämpää joutua palaamaan maahan, jossa kohtaa kidutuksen ja kuoleman jopa. Helsingin Sanomat julkaisi tänään ansiokkaan artikkelin siitä, mitä Suomesta Irakiin palanneille eräille nuorille miehille oli tapahtunut. Osaa heistä oli kidutettu, muutama oli kuollutkin. Tämä oli vain pintaraapaisu siitä, mitä tapahtuu, kun me sovellamme vuoden 2016 Suomen ulkomaalaispolitiikkaa. Irakhan on sellainen maa, että se ei ole Syyrian tavoin täydessä sodassa, ja sikäli se on osittain vähän harmaalla alueella, kun katsomme kansainvälisen suojelun perusteita, mutta tilanne ei ole siellä paljon Syyriaa ruusuisempi, sillä YK:n mukaan pelkästään lokakuussa Irakissa kuoli väkivaltaisesti yli 1 100 siviiliä. Toinen sivusto, Iraq Body Count, raportoi luvun olevan tuplasti suurempi. Tänä vuonna tässä Suomen turvalliseksi luokittelemassa maassa on kuollut yli 14 000 siviiliä väkivallan kohteina — 14 000 siviiliä. Toisin sanoen, kun me pohdimme täällä sitä, että ulkomaalaislait täytyy saada sellaiseen kuntoon, että meidän järjestelmämme ja byrokratiamme toimii mahdollisimman tehokkaasti, niin toivon, että me muistaisimme myös, että kysymys on paljon merkittävämmästä ja suuremmasta kansainvälisestä kysymyksestä kuin se, mikä täällä salissa usein tulee esiin. Ratkaisuhan näihin kansainvälisiin ongelmiin olisi esimerkiksi ylikansallinen sitova päätöksenteko, mutta siihenkään Suomi ei ole halunnut lähteä mukaan hyvän sään aikana kirjoitetun hallitusohjelman vapaaehtoisuuskirjauksen vuoksi. Toivottavasti tämän lain kaltaisia pragmaattisia (Puhemies koputtaa) uudistuksia tehdään eikä pelkästään tylyttäviä uudistuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-15T16:43:52,2016-11-15T16:45:59,Tarkistettu,1.1 2016_114_88,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Huovinen kiinnitti huomiota siihen, että päätöksiä tekevillä viranomaisilla on velvollisuus laadukkaisiin päätöksiin ja siihen, että asianosaiset ymmärtävät päätösten perusteet. Näin luonnollisesti on, ja näin myös Maahanmuuttovirasto toimii. Se, että käytännössä jokaisesta kielteisestä päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen, ei kerro siitä, että ne päätökset olisivat laadullisesti huonoja tai perustelut huonosti kirjoitettuja, vaan se kertoo siitä, että on inhimillisesti täysin ymmärrettävää ja luonnollista, että kielteisistä päätöksistä valitetaan, koska siinä ei ole mitään kustannusriskiä tällä valittajalla ja hänellä on vain voitettavaa eli hän ei voi sillä valittamisella menettää mitään. Tämä pitää ymmärtää ja antaa tunnustus Maahanmuuttovirastolle siitä, että se hyvin vaikeissa olosuhteissa on suoriutunut hyvin työstään. Mitä sitten tulee näihin laittomasti maassa oleviin ulkomaiden kansalaisiin — puhun, edustaja Huovinen, juuri heistä — niin kyseessä on siis tilanne, jossa henkilö on saanut lainvoimaisen kielteisen päätöksen, hänellä ei ole mitään lakiin perustuvaa oikeutta oleskella Suomessa, päinvastoin hänellä on voimassa oleva käännyttämispäätös, mutta hän ei suostu maasta lähtemään. Ketään ei Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa pidä eikä voi jättää heitteille. Sen takia kaikille ihmisille kuuluu tarvittaessa kiireellinen terveydenhoito ja tarvittaessa kuuluu elämää suojeleva ravinnonsaanti ja myös suoja pakkaselta. Mutta kuvitelma siitä, että meillä olisi velvollisuus näille laittomasti maassa oleville antaa sama sosiaaliturva kuin maassa (Puhemies koputtaa) laillisesti oleville, on täysin virheellinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-15T16:46:00,2016-11-15T16:48:05,Tarkistettu,1.1 2016_114_89,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Puhemies! Kysymyksessä on äärimmäisen selkeä esitys, joka reagoi nykytilanteeseen. Kysymyksessä on asioitten järkevöittämiseen tähtäävä linja. On totta, että jos kaikki olisi keskitetty Helsingin hallinto-oikeuteen, niin esimerkiksi tilakustannuksia olisi vähemmän, mutta sitten myös se osaaminen ja painotus keskittyisi Helsinkiin, ja on hyvä, että tätä osaamista ja painotusta hajautetaan, ettei Helsinki tule siihen tilanteeseen, että se käytännössä käsittelee vain tähän problematiikkaan liittyviä kysymyksiä. Kaiken kaikkiaan esitys parantaa oikeusturvaa ja on myös linjassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Ei ole tarkoituksenmukaista perustaa tätä varten mitään erityistuomioistuinta. Arvoisa puhemies! En kyllä tässä yhteydessä malta olla sanomatta, kun kerran nostettiin tämä paperittomien kysymys tässä esille, että kyllä se, että tämä esitys ei tullut hyväksytyksi, on yksi viime eduskuntakauden asioita, joista voi perustellusti olla ylpeä. Totta kai on selvää, että jokainen tarvitsee välttämättömimmän hoidon ja mikään ei mene lääkärin etiikan yli, kun lääkärin tehtävä on suojella elämää kaikissa olosuhteissa, mutta kuitenkaan, niin kuin edustaja Zyskowicz ansiokkaasti sanoi, ei voida lähteä siihen, että kaikki olisivat samanlaisen sosiaaliturvan piirissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-11-15T16:48:06,2016-11-15T16:50:02,Tarkistettu,1.1 2016_114_90,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Meri mainitsi, tämä lakiesitys kansainvälistä suojelua koskevien valitusten käsittelyn hajauttamiseksi neljään hallinto-oikeuteen on tosiaan eräs askel pitkässä sarjassa hallituksen tekemiä maahanmuuttopoliittisia uudistuksia turvapaikkapäätöskäsittelyn järkevöittämiseksi. Jo aiemmin tänä vuonna hyväksytyn esityksen mukaisesti hallinto-oikeuksien kokoonpanoja pienennettiin kaksijäsenisiksi ulkomaalaislaissa tarkoitetuissa valitusasioissa, ja lisäksi on muun muassa lyhennetty valituksentekoaikoja. Kuten talousarviokäsittelyjen yhteydessä on käynyt useaan otteeseen ilmi, maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset ovat moninkertaistuneet viime syksynä vallinneen maahanmuuttokriisin myötä ja sen jälkeen ja ovat nyt vähintään miljardin euron suuruusluokassa. Todennäköisesti ne ovat selvästi tätä suurempia. Tälläkin esityksellä arvioidaan saatavaksi vähintään kymmenien miljoonien eurojen suuruusluokassa olevat säästöt, mitä pidän erittäin hyvänä asiana, ja näin voidaan pienentää myös valtiontalouden alijäämää — alijäämää, josta olen itsekin, monen muun edustajan kanssa, ollut tässäkin salissa hyvin huolestunut. Arvoisa puhemies! Edustaja Meri nosti aiemmin keskusteluun myös sen, että Suomen lakeja tulee noudattaa ja se koskee myös lainvoimaisia karkotuspäätöksiä. Olen täysin samoilla linjoilla edustaja Meren kanssa. Myös omasta mielestäni lainkuuliaisuudesta ja sen ylläpidosta tulee ehdottomasti kantaa huolta ja siihen tulee kiinnittää jatkossa voimakasta huomiota. Olen myös samoilla linjoilla salissa tänään puhuneiden perussuomalaisten edustajien kanssa siitä, että maahanmuuttopolitiikkamme kaipaa edelleen tiivistämistä. Sveitsin ja Australian mallit on tänään mainittu positiivisessa hengessä, ja niiden (Puhemies koputtaa) harjoittama politiikka on myös käytännössä mielestäni oikeaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-11-15T16:50:04,2016-11-15T16:52:10,Tarkistettu,1.1 2016_114_91,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp," Värderade talman! Edustaja Hakkarainen kertoi tuossa omista uudistussuunnitelmistaan meidän oikeuslaitoksen ja -käytännön suhteen. Toivottavasti ryhmä ei jaa näitä käsityksiä. Tässä on puhuttu tuomio-istuinten ruuhkautumisesta. No, mistä tämä johtuu? Hallintovaliokunta oli Välimeren alueella matkalla tässä jokin aika sitten, ja siellä keskustelimme Euroopan unionin turvapaikkaviraston edustajan kanssa, joka näytti meille, mikä on irakilaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentti Euroopassa yleensä, yli 50 prosenttia, ja mikä se on Suomessa, alle 15. Kiusallisina jouduimme toteamaan tämän siellä, eikä meillä ollut selitystä siihen asiaan. Tätä ihmetellään paitsi Suomessa myöskin muualla Euroopassa. Eli jos ihmetellään, miksi näitä valituksia on niin paljon, niin ehkä olisi syytä katsoa tätä koko päätösprosessia. Arvioidaanko näitä asioita oikein, vai onko kenties poliittista ohjausta tämän hyvin suuren muutoksen takia? Se on vuodessa tippunut 80:stä 15 prosenttiin. Edustaja Zyskowicz sanoi tuossa, että kun valittaa, ei voi mitään menettää. Tänään, muun muassa, olemme lukeneet lehdestä, että ellei valita, niin voi menettää vielä paljon enemmän. Ei näistä huvikseen valiteta. Iso osa näistä on todellisen turvapaikan tarpeessa. He tarvitsevat suojaa, ja se meidän olisi syytä nähdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-11-15T16:52:11,2016-11-15T16:53:56,Tarkistettu,1.1 2016_114_92,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp," Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä noihin edustaja Adlercreutzin näkemyksiin. Haluan vielä palata myös tähän päätöksentekoprosessiin, Maahanmuuttoviraston päätöksiin. Se on aivan selvää, että Maahanmuuttovirastossa on jouduttu tämän kriisin johdosta erittäin suuren urakan eteen. On totta, että monista tilanteista tämä meidän hyvä järjestelmämme on pystynyt suoriutumaan tässäkin kriisissä hienolla tavalla. Mutta esimerkiksi Maahanmuuttoviraston sisältä tulleisiin viesteihin — joissa on sanottu, että päätöksiä pitää tehdä liian kovalla tahdilla, liian suurella työkuormalla, ja vielä on ikään kuin annettu ymmärtää, millaisia päätöksiä tulee tehdä — emme me myöskään voi, kai — mielestäni emme voi — suhtautua kovinkaan yliolkaisesti, vaan kyllä nämäkin viestit täytyy ottaa tässä salissa aika vakavasti ja katsoa myös tuota tilastoa vähän Euroopan laajuisesti. Puhemies! Sitten haluan sanoa, että minua kyllä häiritsee tässä aina, kun puhumme tästä maahanmuutosta, että siinä tulee vähän semmoinen olo, että kovasti on ohjeita annettavana ja pitäisi sitä ja tätä ja viime syksynä olisi pitänyt sitä ja tätä tehdä toisin, mutta sitten kovin vähän kuulee, puhemies, sitä arviota, että mitä olisi pitänyt tehdä. Täällä esitetään, että ei olisi pitänyt päästää näitä ihmisiä tänne meille. Mikä se vaihtoehto olisi ollut? (Teuvo Hakkarainen: Noudattaa sopimuksia!) — Niin. Eli jos sopimuksia noudatetaan, niin silloin edustaja Hakkaraisen mallissa me olisimme joutuneet tekemään erittäin vakavia arvovalintoja sen suhteen, kuulummeko tähän eurooppalaiseen yhteisöön ollenkaan. Ja tämä on kyllä niin vakava paikka, että toivoisin, että hallituspuolueiden edustajat sitten, jos esitetään tällaisia arvioita, esittäisivät ne rohkeasti ja kertoisivat, että sehän tarkoittaa sitten irtautumista tästä eurooppalaisesta arvoyhteisöstä, (Puhemies koputtaa) mikä olisi vientivetoiselle Suomelle katastrofi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-11-15T16:53:57,2016-11-15T16:56:04,Tarkistettu,1.1 2016_114_93,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuomioistuinten ruuhkautuminen ja asioiden käsittelyn pitkittyminen on todella iso ongelma kaikille, niin kantaväestöä kuin turvapaikanhakijoita ajatellen. On hyvä, että hallituksen esityksen mukaan hajautetaan kansainvälistä suojelua koskevien valitusasioiden käsittelyä. Minusta se on järkevää. Resurssit tulee käyttää oikein ja tehokkaasti. Ajattelen, että siinä missä turvapaikan saaneiden tehokas kotouttaminen on tärkeää, niin siinä rinnalla mielestäni varsinkin rikollis-, Isis- tai muun sellaisen taustan omaavien, kielteisen päätöksen saaneiden nopea maasta poistaminen on tärkeää. Mielestäni ei ole oikein, että tällaiset henkilöt voivat jäädä valitusprosessin turvin vielä maahan. Eli: tehokas, nykyistä tehokkaampi kotouttaminen heille, jotka sitä haluavat, toisin sanoen kaikille, jotka ovat saaneet turvapaikan. Tähän liittyen sanottakoon, että jossakin vaiheessa hämmästelin, kun puhuttiin kotouttamisesta: En muista, oliko se kaksi vai neljä tuntia viikossa opiskelua, jota olisi näille turvapaikan saaneille, mutta ajattelisin, että jos ruvetaan miettimään kielen opiskelua tai kulttuurin opiskelua, niin jokaisen turvapaikanhakijan tulisi käyttää vähintäänkin neljä tuntia päivässä tällaisiin asioihin, kielen oppimiseen, kulttuurin opettelemiseen ja niin edelleen. Eli tehostamista tässä kotouttamisasiassa varmasti on. Mutta siinä rinnalla on annettava välttämätön, tarpeellinen hoito tietysti kaikille tarvitseville, olipa papereita tai ei, tokihan tämä on inhimillisesti ajattelevan lääkärin näkökanta. Mutta siinä rinnalla: nopea maasta poistaminen rikollistaustaisille kielteisen päätöksen saaneille. Mielestäni tämäntyyppiset linjaukset ovat tehokasta resurssien käyttöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-15T16:56:05,2016-11-15T16:58:03,Tarkistettu,1.1 2016_114_94,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! On aivan välttämätöntä, että Suomi noudattaa kaikkia kansainvälisiä sopimuksia ja sitten näiden pohjalta luo sen oman oikeuskäytännön, millä asioita käsitellään. Ei saa mennä sellaiseen tilanteeseen, jossa suomalainen oikeuskäytäntö jotenkin loukkaisi ihmisoikeuksia. Mutta me olemme pieni kansakunta, ja meidän pitää pitää se oma linjamme niin, että säädämme itse lait, tuomioistuin käsittelee valitukset ja sen jälkeen tuomiot pannaan täytäntöön. Maahan ei saa syntyä sellaista tilannetta, että joku kuvittelee, että Suomi on tällainen valtio, jonka rajat ovat ikään kuin auki. Meillä on pidettävä huoli siitä, että myös tämän maan järjestelmät pysyvät kunnossa ja ennen kaikkea päätökset tulevat napakasti ja ajallaan. Meillä on huolestuttava linjaus suomalaisessa oikeuskäytännössä — en tarkoita näitä oleskelulupa-asioita vaan yleensäkin tätä suomalaisen yhteiskunnan tuomioistuinmenettelyä: Suomi on menossa hallinto-oikeusyhteiskunnaksi. Meillä saa valittaa kohtapuolin lähes kaikista mahdollisista asioista, asiat seisovat hallinto-oikeuksissa. Vaikka eduskunnassa säädetäänkin satoja lakeja per vuosi, niin sitten näiden seurauksena hallinto-oikeuksiin ruuhkautuu valtava määrä juttuja, ja itse yhteiskunnallinen kehityshän ei pääse liikkeelle. Yksi tai kaksi känkkäränkkää per kunta riittää pysäyttämään kaikki mahdolliset hankkeet kaavoituksesta lähtien. Tämä on sellainen ilmiö, johon Suomen eduskunnan tulisi minun mielestäni puuttua kovalla kädellä, koska eihän se voi olla niin eikä ole demokratiaa, että yksi tai kaksi känkkäränkkää pysäyttää koko systeemin, vaikka 98 tai 99 prosenttia kuntalaisista tai kaupunkilaisista haluaa jotain muuta. Ei se ole demokratiaa, se on anarkiaa. Tämä ei varsinaisesti kuulu tähän oleskelulupa-asiaan, mutta nostin tämän esille, koska sellaista yhteiskuntaa kohti olemme koko ajan menneet. Valitusoikeuksia pitää olla, mutta niidenkin pitää olla kohtuullisessa suhteessa siihen, mikä asia on. Ihmisoikeusasioissa älkäämme tinkikö mistään, tehkäämme reilut ja oikeat päätökset ja niitä noudatettakoon. Sitten tämä, mitä edustaja Zyskowicz mainitsi paperittomien ihmisten auttamisesta: (Puhemies koputtaa) on inhimillinen velvollisuus auttaa ihmistä, mutta nimenomaan niin, että Suomen lakien mukaan edetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-15T16:58:05,2016-11-15T17:00:10,Tarkistettu,1.1 2016_114_95,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ulkomaalaislain muutokseksi tehdään sellainen muutos, että kansainvälistä suojelua koskevien valitusasioiden käsittely hajautetaan Helsingin hallinto-oikeudesta lisäksi kolmeen muuhun hallinto-oikeuteen. Sinänsä itse tämä esitys on hyväksyttävissä, jotta käsittelyaikoja saadaan nopeutettua, mutta taustallahan on se, että Suomen tulisi tarkastella palautuspolitiikkaa uudestaan ja humaanimmasta näkökulmasta. Edustaja Parviainen tuossa edellä hyvin kuvasi sitä tilannetta, että Suomesta on todellakin palautettu Irakiin ihmisiä ja heidät on sitten siellä pahoinpidelty, jopa surmattu. Nyt kun maailmaa on kohdannut Syyrian sota ja valtava pakolaiskriisi, niin komissio on tuonut käsittelyyn uusia lähestymiskulmia, kuten sen, että EU-maat osallistuisivat solidaarisesti yhteiseen taakanjakoon, sovittaisiin yhteisistä kiintiöistä. Tämä olisi koko Euroopan mutta myös Suomenkin etu. Täytyy muistaa, että kansainvälisten sopimusten mukaan ihmisillä on oikeus paeta vainoa ja sotaa ja hakea turvaa. Ihmisillä on oikeus hakeutua Eurooppaan turvaan. On todella valitettavaa, että hallitus on lähtenyt sille tielle, että lasten ja naisten turvaan pääsyä vaikeutetaan, perheenyhdistämistä vaikeutetaan, ansaintarajoja on nostettu kohtuuttoman korkeiksi. Myös EU—Turkki‑sopimuksesta on käyty suuressa valiokunnassa laaja kuuleminen, ja täytyy sanoa, että Turkin ihmisoikeustilanne on niin heikolla tolalla, että me emme voi sysätä turvapaikanhakijoista ja pakolaisista (Puhemies koputtaa) huolehtimista Turkin harteille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-11-15T17:00:12,2016-11-15T17:02:19,Tarkistettu,1.1 2016_114_96,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan vuodesta 98 lähtien on nämä turvapaikka-asiat ja -käsittelyt keskitetty Helsinkiin. Kun turvapaikkaa hakevalla henkilöllä ei kotikuntaa Suomessa ole, niin ei ole ollut perusteltuakaan, että esimerkiksi tämän sijaintipaikan mukaisesti nämä käsittelyt menisivät, eikä jatkossakaan ole tarkoituksenmukaista toimia niin, mutta hajauttamista eri tuomioistuimiin kyllä kannattaa tämän esityksen mukaisesti toteuttaa. Tällähän on monenlaisia vaikutuksia. Näiden suojelua hakevien kannalta on tärkeää, että päätökset tulevat mahdollisimman nopeasti, ja käsittelyajoilla on suora vaikutus turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan. Hajauttaminen vähentäisi myöskin näitä ruuhkia, joita on kasautunut merkittävästi Helsinkiin, ja tällä huolehdittaisiin muutoksenhakijan oikeusturvasta siinäkin mielessä, että asioiden käsittelyyn osallistuisi riittävän kokeneita tuomareita, joilla on vankkaa kokemusta hallintolain käytännöstä ja ulkomaalaisasioista. Tämä tietysti johtuu osittain siitäkin, että Helsinkiin on jouduttu rekrytoimaan nyt paljon uusia ihmisiä, ja hajauttaminen takaisi sen, että olisi pitempään toimessa olleita ihmisiä näitä asioita käsittelemässä. Valitusten määränhän on odotettu kasvavan, ja tänä vuonna odotetaan, että tulee noin 10 000 valitusta, joista ehditään käsitellä 3 000. 7 000 siirtyisi siis ensi vuodelle, ja ensi vuonna odotetaan, että tulee lisäksi 7 000 uutta. Lausunnot tämän esityksen osalta ovat olleet hyvin myönteisiä. Kukaan lausunnonantajista ei ole vastustanut asioiden hajauttamista, ainoastaan resursseihin ja koulutukseen on kiinnitetty huomiota. (Puhemies koputtaa) Tärkeää onkin, että ne turvataan tässä hallituksen esityksen eteenpäinmenossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-11-15T17:02:20,2016-11-15T17:04:29,Tarkistettu,1.1 2016_114_97,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä kun olen kuunnellut muutamia puheenvuoroja, niin on tullut ihan sellainen tunne, että Suomen lainsäätäjä on nyt tehnyt lähes ihmisoikeussopimuksen vastaisia lakeja ja päätökset Migrissäkin ovat vähän kyseenalaisia. Minä en nyt ihan tälle linjalle lähtisi. Samaten mietin sitä, kun SDP ilmoitti tuossa, että vaihtoehtoja puuttuu, ja on vähän semmoinen paheksuva ilmapiiri, kun tästä maahanmuutosta keskustellaan: nämä perussuomalaiset, kun ne tämmöisiä puhuvat... Mutta minä muistutan kaikille mieliin, että esimerkiksi presidentti Niinistö otti tuossa kevään korvalla rohkeasti keskusteluun tämän asian. Muistatte varmaan valtiopäivien avajaiset, missä hän totesi pakolaisuudesta ja näistä haasteista. Minusta Niinistö puhui aika rohkeasti, kun hän totesi: ""Käytännössä se toteutuu niin, että jokainen, joka osaa sanoa sanan ’asylum’, turvapaikka, pääsee Eurooppaan ja Suomeen."" Jatkuu edelleen: ""Eurooppa ei pitkään enää kestä hallitsematonta kansainvaellusta."" Edelleen Niinistö toteaa: ""Eurooppa hakee tasapainon ratkaisua. Nyt monet hallitukset tekevät sitä omin päin, ja vain kohdaltaan tai uhitellakseen tai pelotellakseen. Jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita."" Sopimukset maailmassa ovat myös muutettavissa — ei tarkoita sitä, että kun me olemme 50-luvulla jonkun tehneet, niin se on näin ja sillä selvä. Totta kai maailma muuttuu, joudutaan miettimään järkeviä ratkaisuja. Tilanne on kuitenkin se, että me emme ole pystyneet ratkaisemaan sitä, että sieltä tulee myös parempaa elämää hakevia näiden todellisessa hädässä olevien mukana, ja se on meille juuri se turha kustannus siinä, koska he eivät saa sitä turvapaikkaa. Ja minä en nyt ainakaan epäile, että meillä joku virkakoneisto on niin huono, että se tekee lähes laittomia päätöksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-15T17:04:30,2016-11-15T17:06:32,Tarkistettu,1.1 2016_114_98,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,Edustaja Hakkarainen. — Puheenvuoroja voi varata P-painikkeella.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_99,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kun nimi mainittiin, niin otin sitten puheenvuoron tuosta. Edustaja Huovinen, me olemme yhteisessä Euroopassa nyt. Mutta mitä on tapahtunut täällä, kun on tämmöinen hallitsematon maahanmuutto ja niitten hyysääminen on jokaisen käsissä? Brexit tuli. Mitä tapahtui USA:ssa? Tuli Trump. Mitä tulee tapahtumaan esimerkiksi Ranskassa? (Markus Mustajärvi: Mitä tapahtui teidän EU-kritiikille?) — Niin, nimenomaan: EU-kritiikistä vielä sen verran, että voin vastata sinulle, että sinä et ollut mukana mutta muu vasemmisto oli allekirjoittamassa sen lainapaperin ja siitä vastataan niin kauan, siitä lainapaperista, kuin sitä lainaa on jäljellä. Siitä et pääse irti, vaikka olisi seuraavakin hallitus. (Markus Mustajärvi: Puhutaanpa seuraavassa asiassa EU:sta!) — Joo. — Mutta... (Leena Meri: Kenen puheenvuoro tämä on? — Hälinää — Puhemies koputtaa) — Minä vastasin tuossa tälle Markukselle. Mutta tästä turvapaikkaturismista: Se on meidän suurin tulevaisuuden ongelma, jos sitä ei saada padottua. Ja nimenomaan siellä Australiassa on tehty oikeita päätöksiä: ei ole hukkuneita eikä omassa maassa ongelmia näitten taholta. He ovat tehneet oikeat ratkaisut, ja ei siellä ole mitään epidemioita eikä muuta. Euroopalla on sama edessä, jos aikoo tästä selvitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-15T17:06:32,2016-11-15T17:08:02,Tarkistettu,1.1 2016_114_100,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lakiesitys on kannatettava siksi, että inhimillisesti ja kaikin puolin voidaan nopeuttaa näitten valitusten käsittelyä tällä keinolla, että jaetaan ne Helsingin hallinto-oikeudesta kolmeen muuhunkin hallinto-oikeuteen, Itä-Suomeen, Pohjois-Suomeen ja Turkuun. Tähän valituskysymykseen, mistä tässä joku edustaja käytti puheenvuoron: Valitettavasti tässä tehtiin (Hälinää — Puhemies koputtaa) joku aika... [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Puheenvuoro on nyt edustaja Paaterolla. Pyydän, että viedään muut keskustelut salin ulkopuolelle.] Kiitos, puhemies. — Elikkä juuri hetki sitten muutettiin ulkomaalaislakia siltä osin, mitä vastaan äänestimme, että eri ihmisillä on erilainen valitusaika ja valitusmahdollisuus. Se oli tässä salissa hyvin surullista: voidaan erotella ihmisiä sen mukaan, missä on syntynyt, siinä, minkälainen valitusmahdollisuus näissä tapauksissa on. Mutta sitten kun se valitus on ollut mahdollista tehdä, niin olisi tärkeää, että se asiallisesti ja nopeasti käsitellään. Turvapaikanhakijoita on yhä edelleen tullut Eurooppaan yli miljoona tänäkin vuonna — vaikka he eivät ole tulleet tänne Suomeen asti, niin joka tapauksessa Eurooppaan on tullut. Poliittinen kriisi on yhä edelleen olemassa siellä Turkki—Kreikka—Syyria-akselilla, siitä ei päästä minnekään. Ja meillä on yhä edelleen siis ihmisiä, joiden asioita ei ole käsitelty ensimmäistäkään kertaa näissä vastaanottokeskuksissa, saatikka että olisi päästy siihen vaiheeseen, että mietitään, onko tarvetta valittaa vaiko ei. Ja meillä on itse asiassa iso ongelma yhä edelleenkin kotikuntapaikkojen osalta. Mutta tähän lakiin liittyen: minulle jäi hämäräksi, että kun oletettavaa on kuitenkin, että meille on tullut tänä vuonna muistaakseni jotain 5 000 turvapaikanhakijaa, mikä on aika lailla toinen luku kuin 35 000 viime vuonna, niin miksi tätä lakia ei tehdä määräaikaisesti ja väliaikaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-11-15T17:08:02,2016-11-15T17:09:55,Tarkistettu,1.1 2016_114_101,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vielä haluaisin muistuttaa siitä, että vaikka tässä nyt hallintoa hajautetaan ja pyritään sillä tavalla alueellista oikeudenmukaisuutta lisäämään, niin ilman sitä, että tulee merkittävää resurssien lisäystä tuleville vuosille näille hallintoistuimille, ei tulla yhtään nopeammin käsittelemään näitä asioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-15T17:09:57,2016-11-15T17:10:26,Tarkistettu,1.1 2016_114_102,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Meri paheksui puheenvuoroja, joita täällä oli käytetty viitaten siihen, minkälaista turvapaikka- ja ulkomaalaispolitiikkaa Suomessa tällä hetkellä tehdään. Ainakaan en usko, että kukaan meistä haluaa syyllistää niitä virkailijoita, jotka tekevät tätä vaikeaa työtä, mutta minä haluan kiinnittää huomiota siihen politiikan kokonaisuuteen, jota tässä maassa tehdään. Siihen liittyy myös tällaisia hallinto-oikeuden toimintatapoihin liittyviä käytännöllisiä, pragmaattisia asioita, jotka selventävät byrokratiaa. Mutta kun katsoo kokonaisuutta, se kokonaisuus antaa hyvin selkeästi sen viestin, että Suomen tavoitteena on ensisijaisesti mahdollistaa se, että mahdollisimman vähän ihmisiä saa Suomesta turvaa. Tämä on perussuomalaisten ohjelmissa moneen kertaan sanottu ääneen. Tästähän he ovat puhuneet jo vuosikausia. Nyt sitten haetaan erilaisia keinoja, joilla juuri ja juuri kansainvälisiä sopimuksia noudattaen ja niitä tulkiten voidaan täyttää niiden sopimusten velvoitteita mutta ei milliäkään enempää. Se on kilpajuoksu pohjalle, ja se on osa sitä liikehdintää, joka liittyy edustaja Hakkaraisen aivan oikein mainitsemaan poliittiseen kuohuntaan ja kriiseihin, joita Euroopassa on, populismin nousuun. Olemme saaneet siitäkin kyllä Suomessakin oman osuutemme. Kun katsotaan, mitä on tehty oikeusavulle, mitä on tehty perheenyhdistämisille, mitä tehdään toimeentulotuelle, turvallisten maiden luettelot nyt vielä kakun päälle — me teimme yhdessä yössä Irakista turvallisen maan, vaikka siellä on tänä vuonna kuollut yli 14 000 siviiliä — kyllä nämä ovat poliittisia päätöksiä. Ne virkamiehet, jotka tekevät sitä käytännön työtä, noudattavat sitä linjaa, jonka te hallituksessa määritätte näillä poliittisilla päätöksillänne. On rehellistä sanoa se ääneen. Edustaja Hakkarainen on tämän monesti sanonut, ja siitä häntä kunnioitan, mutta se on epärehellistä, että hurskastellaan ja väitetään, että tässä tehdään ihmisoikeuspolitiikkaa, kun tosiasiassa tässä tehdään kaikenlaista ulkomaalaisiin liittyvää vastustamispolitiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-15T17:10:26,2016-11-15T17:12:30,Tarkistettu,1.1 2016_114_103,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  ulkomaalaislain  193 §:n  ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 234/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun taas nimi mainittiin: Ei tässä nyt ole kysymys mistään ulkomaalaisten vastustamispolitiikasta. Siinä on vain kysymys siitä, että me emme halua tänne mitään terroristijärjestöjä emmekä pommi-iskuja vaan turvallisen maan, missä me voimme asua ja elää. Jos tänne tulee ulkomaalaisia, 100 000 kiinalaista, minä sanon, että tervetuloa, ja kaikki menevät töihin saman tien, eivät he jää roikkumaan tuonne torien kupeille. Mitä sitten tulee siihen populismiin, niin tässä talossa ei ole mitään muuta populismia kuin toveripopulismi. Sitä harrastetaan tällä puolella ja tällä puolella harrastetaan tällä hetkellä oikeutta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-15T17:12:30,2016-11-15T17:13:16,Tarkistettu,1.1 2016_114_104,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta  tehdyn sopimuksen  lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten  voimaansaattamisesta ja  sopimuksen  soveltamisesta  sekä  julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 236/2016 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_114_105,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta  tehdyn sopimuksen  lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten  voimaansaattamisesta ja  sopimuksen  soveltamisesta  sekä  julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 236/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys liittyy siihen, kuinka Suomessa toimitaan silloin, kun talouden niin sanottu rakenteellinen alijäämä ylittää vakaus- ja kasvusopimuksessa määritellyn keskipitkän aikavälin tavoitteen, 0,5 prosenttia, ja pakollisen korjausmekanismin tulee astua voimaan. Juuri tähän asiaan ja Suomen tekemiin korjauksiin liittyi komission taannoin ministeri Orpolle lähettämä paimenkirje. Eli käytännössä komissaari Katainen laittoi jokin aika sitten viestin Suomeen, että laittakaahan Suomen talousasiat kuntoon, kun ne jäivät niin huonolle tolalle pääministeri Kataisen jälkeen. Esityksen keskeisin tavoite on muuttaa finanssipoliittista lakia niin, että valtioneuvoston harkintavaltaa kavennetaan sen suhteen, milloin sen on annettava eduskunnalle selonteko kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisista keskipitkän aikavälin rakenteellisen rahoitusaseman tavoitteista poikkeamisesta ja onko sen pakko antaa julkinen kannanotto silloin, kun Valtiontalouden tarkastusvirasto ilmoittaa, ettei finanssipoliittisen lain mukaisia säännöksiä ole noudatettu. Käytännössä siis tällä uudistuksella lisätään vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten sääntöjen noudattamisen automatiikkaa ja kavennetaan valtioneuvoston harkintavaltaa. Hallituksen esityksen mukaan ehdotetut muutokset tukisivat sääntöperusteisen finanssipolitiikan hoitamista. Arvoisa puhemies! Jos lähtökohtana on — niin kuin minullakin on, ja viime kaudella oli vielä perussuomalaisilla — että kyseiset talouskuriehdot eivät ole perusteltuja, niin niiden toimeenpanoautomaatikan lisääminen ei ole hyvä asia. Se kaventaa eduskunnan valtaa, se kaventaa hallituksen valtaa, myös perussuomalaisten ministereitten valtaa. Komissio tosin sallii vuoden 2015 ohjeistuksensa mukaan vakaus- ja kasvusopimuksen rajoihin joustoja, mutta ainoastaan tietyin edellytyksin. Ja Suomi on pyytänyt näitä joustoja viitaten rakenneuudistuksiin ja investointeihin, eikä alijäämä todennäköisesti ole kasvamassa yli tuon 3 prosentin rajan, ainakaan oleellisesti. Mielenkiintoista olisi ollut nähdä, että jos ministeri Soini olisi ottanut sen ministerin paikan, mikä hänelle oli tarjolla, valtiovarainministerin paikan, nyt Soini valtiovarainministerinä rukoilisi komissiolta liikkumavaraa, ja kun muistaa perussuomalaisten viime kauden puheet, niin onhan tämä muutos ollut aivan järkyttävä. Arvoisa puhemies! Kasvu- ja vakaussopimuksen rajat ovat EU:ssa ylittyneet toistuvasti ja useimpien maiden toimesta vähintäänkin jossain vaiheessa. Suomi on vieläkin poikkeus, ja edelleen velan bkt-osuus, vähän yli 60 prosenttia, on huomattavasti euroalueen keskiarvon, yli 90 prosenttia, alapuolella. Tapauksissa, joissa rangaistustoimiin on ryhdytty, kyse on kuitenkin ollut huomattavasti suuremmista alijäämistä. Kyse ei siis todellakaan ole ehdottomista rajoista, mutta näyttää siltä, että vaikka kyse ei ole ehdottomista rajoista, perussuomalaiset ovat näihin rajoihin tyytymässä ja luovuttamassa pois ison osan kansallista harkintavaltaa. Se, että Suomen talous on tässä tilanteessa, osoittaa, ettei hallituksen leikkaus- ja kurjistamispolitiikka ole toiminut. Talous ei ole kasvanut, työttömyys on korkealla, eriarvoisuus on lisääntynyt, ja pidemmän aikavälin kannalta keskeisiä koulutus-, tutkimus- ja kehityspanoksia on supistettu, ja mikä pahinta: vaikka nämä kaikki on tehty, valtionvelka ei kuin kasvaa. Silti hallitus haluaa sopeuttaa lisää. Vasemmistoliiton vaihtoehto on se, että ottaisimme kyllä sen 600 miljoonaa euroa lisää velkaa mutta panostaisimme sen kasvua ja työllisyyttä tukeviin kertaluonteisiin toimiin, jotka saisivat uutta kasvua liikkeelle. Täytyy muistaa, että kasvu- ja vakaussopimuksen rajat ovat a) täysin keinotekoiset ja b) aivan järjettömät järkevän finanssipolitiikan harjoittamisen näkökulmasta. Jopa oikeistolaisina pidetyissä talouslehdissä puhutaan jo yleisesti siitä, että nyt pitäisi harjoittaa ekspansiivista finanssipolitiikkaa niissä maissa, joissa se on mahdollista, ja Suomessa se olisi mahdollista. Rakenteellinen alijäämä on käsitteenä hyvin keinotekoinen, ja monen taloustieteilijän mielestä sellaista ei voi mitenkään määrittää, sillä kaikki riippuu aina kulloinkin tehdyistä päätöksistä. Rakenteellinen alijäämä on taaksepäin katsova. Jos nyt tehdään päätöksiä, jotka nostavat talouden aiempaa suuremmalle kasvu-uralle, kaikki taannehtivat arviot menettävät merkityksensä. Arvoisa puhemies! Muistutan vielä: Viime kaudella vastustimme yhdessä perussuomalaisten kanssa, ja yötä myöten, EU:n talouskurisopimusta. Ja mitä on nyt tapahtunut, kun perussuomalaiset haluavat tällä kaudella hyväksyä yhden sellaisen ratkaisevan liikun, joka kaventaa entisestään Suomen kansallista liikkumatilaa? Onko niin, niin kuin ovat ruotsidemokraatit tehneet naapurimassa, että heille ei ole jäänyt mitään muuta kuin pakolaispolitiikka ja sillä ratsastaminen, mutta kaikki muu on kaupan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+6.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-11-15T17:13:50,2016-11-15T17:19:46,Tarkistettu,1.1 2016_114_106,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta  tehdyn sopimuksen  lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten  voimaansaattamisesta ja  sopimuksen  soveltamisesta  sekä  julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 236/2016 vp","Arvoisa puhemies! Oli tarkoitus lähteä pois täältä. — Eivät perussuomalaiset ole lähteneet siihen, että ollaan kovin Eurooppa-myönteisiä ja näitä sopimuksia allekirjoittamassa. Silloin kun Suomi liittyi EU:hun, tulivat nämä ongelmat. Ja kun Mustajärvi nyt syyttää meitä niin sanotusti takinkäännöstä: Me emme ole kääntäneet takkia missään, ainoastaan edustaja Tolppanen on kääntänyt takkinsa. Me olemme sen takuupaperin vastaajia, jonka te olette kirjoittaneet viime kaudella. Sitä paperia ei olisi allekirjoitettu silloin, jos perussuomalaiset olisivat olleet hallituksessa, ei varmasti. Nyt me vain joudumme noudattamaan niitä niin kauan kuin se lasku on maksettu, ja todennäköisesti sitä maksuaikaa riittää 30 vuotta vielä. Että kiitos edelliselle hallitukselle ja vasemmistolle siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+6.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-15T17:19:48,2016-11-15T17:20:54,Tarkistettu,1.1 2016_114_107,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta  tehdyn sopimuksen  lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten  voimaansaattamisesta ja  sopimuksen  soveltamisesta  sekä  julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 236/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Edustaja Hakkarainen kyllä puhui aika lahjakkaasti ohi itse asiasta. (Teuvo Hakkarainen: Ei puhunut!) Ei tätä hallituksen esitystä ole mikään pakko hyväksyä, mutta on niin, että perussuomalaisillakaan ei ole mitään muuta, niin kuin äskeinen keskustelu osoitti, kuin pakolaispolitiikalla, maahanmuuttajilla ratsastaminen: toivotaan, että se asia nousee päällimmäiseksi, haetaan vauhtia jostain brexitistä, haetaan vauhtia Yhdysvaltain presidentinvaaleista, jotta niistä asioista, joissa kaikissa te olette kääntäneet kelkkanne, ei puhuttaisi Suomessa millään lailla. Se vain nyt ei pidä paikkaansa. Vaikka viime kaudella ja sitä edelliselläkin kaudella käsiteltiin ja hyväksyttiin yksittäisten maiden tukipaketteja, hyväksyttiin Euroopan vakausmekanismi, joka on Luxemburgin suurherttuakunnassa perustettu pankki, jossa johtajilla on syytesuoja ja päätökset salaisia, niin jokainen osa, mitä sen jälkeen on irrotettu Euroopan vakausmekanismin näistä tukipakettivarauksista, on vaatinut eduskunnan käsittelyn. Eduskunta on päättänyt joka kerta erikseen sen, että se raha lähtee liikkeelle, ja kertaakaan tämän kauden aikana perussuomalaiset eivät ole päätöksentekohetkellä asettuneet vastahankaan. Te olette jälkikäteen hyväksyneet kaikki ne rahat, mitä Euroopan vakausmekanismin kautta on irrotettu maiden tukemiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+6.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-11-15T17:20:54,2016-11-15T17:22:39,Tarkistettu,1.1 2016_114_108,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta  tehdyn sopimuksen  lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten  voimaansaattamisesta ja  sopimuksen  soveltamisesta  sekä  julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 236/2016 vp","Arvoisa puhemies! On ollut vähän pakko hyväksyä. Mutta minkähänlainen se maailma olisi, mitä tuo Mustajärvi edustaa tai hänen edustamansa puolue? Varmaan tuolla Pohjois-Koreassa, entisessä Neuvostoliitossa, Itä-Euroopassa oli semmoinen yhteisö, jota hän edustaa, ja varmasti talous toimii, ja nuo periaatteet näkyvät tuolla pinnan alla olevan aivan samanlaisia kuin siellä oli aikanaan. Se on sitä toveripopulismia, (Susanna Huovinen: Melkoinen väite!) mitä te käytätte täällä. Ei teillä ole haluakaan siihen, että talous lähtee nousemaan. (Susanna Huovinen: Ohi menee asiasta!) — Välillä menee, näkyy menevän edelliselläkin. — Että tämmöiseen Mustajärven tyyliin haukutaan meitä. Me yritämme nyt kuitenkin saada talouden kuntoon tässä maassa, se on meidän ensimmäinen asiamme. Nämä pikkupossut, mille perustuslaki ja tämmöiset antavat periksi, tulevat sitten perässä. Suurin ongelma on siinä, että saadaan talous kuntoon, ja siihen on nyt ruvettu tekemään hommia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+6.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-15T17:22:39,2016-11-15T17:23:52,Tarkistettu,1.1 2016_114_109,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta  tehdyn sopimuksen  lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten  voimaansaattamisesta ja  sopimuksen  soveltamisesta  sekä  julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 236/2016 vp","No niin, aika kaukana ollaan jo itse teemasta, mutta vielä edustaja Mustajärvi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_114_110,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta  tehdyn sopimuksen  lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten  voimaansaattamisesta ja  sopimuksen  soveltamisesta  sekä  julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 236/2016 vp","Arvoisa puhemies! En loputtomiin aio jatkaa tätä keskustelua, varsinkin kun keskustelu seilaa ainakin edustaja Hakkaraisen toimesta milloin missäkin päin maailmaa. Se, mitä sanoin tästä talouskurisopimuksen jatkosta, jota siis perussuomalaiset yhtenä miehenä ja naisena viime kaudella vastustivat, niin kuin tein minäkin: nyt ero vain on se, että perussuomalaiset eivät vastusta, minä vastustan edelleenkin, ja jos sanotaan, että kumpi on ollut johdonmukaisempi, niin minä olen ollut johdonmukainen siinä. Kiistatta tämä hallituksen esitys, kun puhutaan asiasta, sitoo Suomen kansallista liikkumavaraa, sitoo valtioneuvoston liikkumavaraa. Tästä ohjeitten noudattamisesta tulee pakko ja ohje, ja silloin se tarkoittaa sitä, että entistä suurempi osa talouspoliittisesta harkintavallasta on annettu Euroopan unionille eikä suinkaan käytetä sitä kansallista liikkumatilaa, mitä pitäisi käyttää, ottaen huomioon, että Suomi on maana, kansantaloutena aivan omanlaisensa Euroopan unionissa. Meillä olisi liikkumavaraa, ja sen takia meidän pitäisi terveellä tavalla katsoa kansallinen liikkumavara, miten me teemme järkevää talous- ja työllisyyspolitiikkaa, mutta näyttää olevan niin, että perussuomalaistenkin mielestä se talous- ja työllisyyspoliittinen viisaus asuu Euroopan unionissa eikä suinkaan kansallisissa päättäjissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+6.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-11-15T17:23:53,2016-11-15T17:25:23,Tarkistettu,1.1 2016_114_111,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_114_112,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee kirjastoja ja nimenomaan yleisiä kirjastoja. Tämä lakiesitys korvaa nykyisen kirjastolain, joka on vuodelta 99. Kirjastojen tehtävä ja merkitys ovat muuttuneet huomattavasti nykyisen lain voimaantulon jälkeen. Kirjastot eivät ole vain paikkoja, joissa lainataan aineistoa. Yhä enemmän kirjastoille on tullut tehtäviä ja ne ovat ottaneet tehtäviä, joihin liittyy oppimista, kokoontumispaikan tarjoamista, harrastusmiljöön tarjoamista. Sitten kun tähän sidotaan vähän isompia trendejä, kuten digitaalisuus ja toisaalta sitten taas kuntien määrän vähentyminen, esimerkiksi vuonna 2000 kuntia oli 436 kappaletta ja nykyään kuntia on 297, niin tämä ympäristö on muuttunut huomattavasti, samoin maakuntien väestökehitykset ovat eriytyneet. Ensinnäkin kirjastojen merkityksestä: Tuskin voi liikaa korostaa erinomaisen kirjastoverkkomme merkitystä. Kirjastoilla on suora yhteys tärkeisiin asioihin, joita varmasti kaikki pidämme tärkeinä, kuten sananvapaus, demokratia, lukutaito, medialukutaito, lähdekriittisyys, tämänsuuntaiset asiat, jotka ovat nyt viime vuosina ihan selvästi kasvattaneet merkitystään, kun tämä mediaympäristökin on muuttunut. Tästä lakiesityksestä joitakin poimintoja: Ensinnäkin maksuttomuus säilyy. Kirjastot ovat perus- ja lähipalveluita myös jatkossa, aineistojen käyttö on maksutonta, lainaus on maksutonta, ja varaaminen on myös maksutonta. Sen osalta on ollut pientä tulkinnanvaraisuutta nykyisessä laissa, ja apulaisoikeuskanslerikin on antanut siitä oman päätöksensä, jonka mukaan varaamisen on oltava maksutonta, mutta se on laissa hieman epäselvästi kirjoitettu, ja sen takia sitä selkeytetään ja täsmennetään. Oikeuksista: Kansalaisilla on paljon oikeuksia, kun kirjastojen käytöstä puhutaan, mutta tähän lakiin on myös haluttu laittaa joitakin velvollisuuksia lain tasolle. Muun muassa lainauskielto on mahdollinen, jos henkilö ei ole palauttanut aikaisemmin lainaamaansa aineistoa. Tämä tuntuu nyt arkijärjen kannalta ihan luonnikkaalta. Raskaana sanktiona kirjaston käyttökielto on mahdollinen, maksimissaan 30 päivää kirjastokohtaisesti, jos kirjastossa ei ole käyttäydytty asiallisesti. Tämäkin tuntuu järkevältä, kun ajattelee toisten käyttäjien oikeutta häiriöttömästi ja rakentavalla tavalla käyttää tätä hienoa mahdollisuutta. Yhteistyöstä on mielenkiintoinen kohta 11 §:ssä, ja siinä säädetään, tai esitetään paremminkin, niin, että yleinen kirjasto voi tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi toimia yhteistyössä viranomaisten, kirjastoalan toimijoiden ja muiden yhteisöjen kanssa. Tämä on ihan ok, sinänsä ei mitään, mutta ehkä tuossa sitten voisi miettiä valiokuntakäsittelyssä, että tämä lähtee ikään kuin siitä näkökulmasta, että yleinen kirjasto voi toimia joidenkin kanssa yhteistyössä. Asian voisi esittää myös niinpäin, että yhteistyö voi lähteä myös siitä toisesta tahosta, esimerkiksi erikoiskirjastosta käsin. Ehkä olisi parempi sanoa, että yhteistyön arvioinnin tulisi tapahtua yhteistyössä näiden toimijoiden kanssa eikä vain yhdestä toimijasta käsin. — Onko minulla 5 minuuttia aikaa vai paljonko? [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Periaatteessa on 10 minuuttia.] Okei, selvä. — Koulutuksesta: Tässä lakiesityksessä henkilöstön koulutusvaatimuksia hieman uudistetaan. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään edelleenkin pääsääntöisesti korkeakoulututkintoa, mutta se väljennys tulee siihen, että se on soveltuva korkeakoulututkinto. Tällä asialla saattaa olla joitakin sukupuolivaikutuksia, koska tällä hetkellä kirjasto- ja informaatioalan koulutuksen saaneista merkittävä osa on naispuolisia, ja ei siinäkään sinänsä mitään, mutta tämmöinen vaikutus nyt voi olla sitten, että jatkossa ehkä myös miehiä tulee enemmän, kun tätä koulutusvaatimusta väljennetään, esimerkiksi viestinnän, markkinoinnin ja pedagogiikan puolelta. Syytä kuitenkin on tietysti seurata, miten tämä käytännössä sitten toimii ja mitä vaikutuksia sillä on sitten jokapäiväiseen toimintaan. Lopuksi ehkä merkittävin tässä esityksessä oleva asia on toiminnan organisointi. Nykyään on siis keskus- ja maakuntakirjastot käytössä, ja jatkossa tehtävät jaetaan ikään kuin palvelutehtävästä käsin, jolloin tulee tämmöinen valtakunnallinen kehittämistehtävä, alueellinen kehittämistehtävä ja erityinen tehtävä, nimenomaan silloin, kun puhutaan yleisten kirjastojen toiminnasta. Vielä tähän yhteistyöhön sen verran palaan, että tuohon tien toiselle puolelle, Mannerheimintien toiselle puolelle, tulee Helsingin keskustakirjasto, joulukuussa 2018 tarkoitus avata. Eduskunnan kirjaston hallituksen puheenjohtajana olen tietysti siitä tyytyväinen, niin kuin varmaan kaikki muutkin, että tämmöinen tulee. Mutta sitten tämä yhteistyö: Kun meillä on hieno ja varsin harvinainen kirjastolaitos tämän talon sisällä, Eduskunnan kirjasto, niin on tärkeätä mielestäni, että esimerkiksi nämä kaksi kirjastoa tulevat tekemään jatkossa yhteistyötä. Nimenomaan se yhteistyön tärkeys tulee siinä, että kansalaiset löytävät molemmat ja osaavat hakea myös tältä puolelta katua sitten sitä tietoa, mitä Eduskunnan kirjasto erikoiskirjastona pystyy tarjoamaan, oikeudellista tietoa, yhteiskunnallista tietoa ja eduskuntatietoa. Tämä on aivan ainutlaatuinen kirjasto maailmanlaajuisestikin ajateltuna. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-11-15T17:26:16,2016-11-15T17:34:09,Tarkistettu,1.1 2016_114_113,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kirjastolain päivitys ja uudistus ovat mielestäni tervetulleita. Tärkeitä seikkoja tässä uudistuksessa ovat esimerkiksi yleisten kirjastojen maksuttomuuden säilyminen, erilaiset aiempaa tarkemmat määritelmät ja tehtävien päivitykset sekä kuntien velvollisuus — ja toivottavasti myös riittävät mahdollisuudet — järjestää laadukkaat yleiset kirjastopalvelut jatkossakin. On erityisen tärkeää, että lainaus on jatkossakin ilmaista — toisenlaisiakin ajatuksia on Suomessa esitetty. Tästä ei saa tinkiä. Eräs kaksiteräinen juttu liittyen tähän uudistukseen on kuitenkin tämä varausmaksuista luopuminen. Se on äkkiseltään ajateltuna hyvä ajatus, koska se turvaa aineiston hyvää saatavuutta syrjäseuduilla, pieniinkin kirjastoihin — tämä on tärkeää — ja ihmiset voivat varata kirjoja ehkä matalammalla kynnyksellä ja niitä sitten heille toimitetaan. Mutta toisaalta sitten ihan kokemuksesta tiedän, että maksuton varaaminen johtaa helposti verkkokauppatyyppiseen asiakaskäyttäytymiseen, jossa kirjoja varaillaan huolettomammin, jolloin tarpeeton työ ja kuntien kustannukset voivat kasvaa. Tämä taas, kun se yhdistetään siihen, että kunnilla on ylipäätään vaikeuksia ylläpitää kirjastoverkkoaan tällä hetkellä, voi olla potentiaalisesti haaste. Vertailun vuoksi: yksi lähikirjasto keskisuuressa kaupungissa on vuositasolla reilusti alle 100 000 euron asia. Eli kun puututaan tällaisiin maksuihin, niin hyvin nopeasti kunnat saattavat joutua tarkastelemaan lähikirjastoja ja kirjastoverkkoaan uudestaan. Toisaalta tässä esityksessä on perusteluissa mainittu mahdollisuus laskuttaa noutamattomista varauksista. Eli ehkä tästä löytyy vielä jokin ihan hyvä ratkaisu. Kirjastolakia ei päivitetä kovin usein. Mutta kun miettii digitalisaatiota ja sähköisten palvelujen ja kansalaistoiminnan tukemista nyky-Suomessa, niin tämä uusi esitys on tärkeä. Yleisten kirjastojen toiminnan turvaaminen ylipäätään on mielestäni olennainen asia muun maussa ihmisten aktiivisen kansalaisuuden, demokratian, sivistyksen, sananvapauden, medialukutaitojen, elinikäisen oppimisen, ylipäätään aktiivisen ja hyvän elämän edistämisessä kaikenikäisille. Erityisen tärkeätä on muistaa ja huomioida kirjastot laajasti osana elinvoiman edistämistä kunnissa. Eli kun tulevaisuuden kunta on elinvoimakunta, niin peruspalveluna myös kirjasto on siellä aivan välttämätön, ja kirjasto on syystäkin peruspalvelu. Kirjastojen välilliset vaikutukset voivat olla suuria, esimerkiksi niiden kannustaminen ylipäätään lukemaan. Me tiedämme, että kirjoja lukenut nuori osaa jopa 70 000 sanaa, mutta nuori, joka ei lue, osaa 15 000 sanaa keskimäärin. Oppimisesta keskittymiskykyyn — kaikki liittyvät siihen, miten me käsittelemme tietoa, miten käsittelemme sanoja. Me toimimme sanoilla toistemme kautta ja toistemme kanssa. Siinä tilanteessa on aivan välttämätöntä, että me kannustamme ihmisiä myös aktiiviseen tiedonhankintaan, ja kirjastoilla on tässä tärkeä rooli. Kirjastoilla on varsinaisen ydintoiminnan lisäksi myös muita toimintoja ja paljon tällaisia välillisiä hyötyjä ja vaikutuksia ympäröivään yhteisöön. Esimerkiksi lähikirjastoja pidetään usein yleisinä olohuoneina tai vaikkapa läksyjentekopaikkana tai ikäihmisten kohtaamispaikkana. Näistä kannattaa pitää kiinni, vaikka niitä ei kuntien budjeteissa välttämättä huomatakaan. Kirjastot edistävät myös kotoutumista. Maahanmuuttajatyössä kirjastoilla voisikin olla nykyistä suurempi ja aktiivisempi rooli. Ja kirjastoissa voidaan myös törmäyttää eri ihmisryhmiä toisiinsa, mikä on tärkeää yhteiskunnan vakauden kannalta. Talousvaikeuksissa painivat kunnat ovat pyrkineet luovuuteen myös kirjastopalvelujen järjestämisessä, ja uuden lain kannattaa olla tämän suhteen mahdollistava. Esimerkiksi muiden palvelujen tuominen kirjastojen yhteyteen, aluekeskusten kehittyminen kirjastojen ympärille ja itsepalvelukirjastojen käyttöönotto siellä, missä henkilöstöresursseista on pulaa ja käyttäjiä hieman vähemmän, ovat sellaisia hyviä esimerkkejä, mitä kannattaa jatkossakin edistää. Moni lähikirjastohan Suomessa on lakkautettu. Yleensä taloustaantuman tullessa kunnat tinkivät ensimmäisenä ei-lakisääteisistä palveluistaan, ja kirjastoverkko on sellainen, josta löytyy sitten usein tingittävää. Näiden lähikirjastojenkin hyödyt ovat kuitenkin usein paljon suuremmat kuin miltä ne budjettikirjassa näyttävät. Arvoisa puhemies! Kun puhutaan maakuntakirjastoista ja ylipäätään kirjastojen maakunnallisuudesta, niin olisi tärkeätä muistaa valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus, jossa rakennetaan myös uutta maakuntahallintoa. Nämä eri puolilla etenevät maakuntiin ylipäätään liittyvät asiat pitäisi rakentaa siten, että ne kulkevat ikään kuin synkronissa keskenään, että ne eivät loisi toisistaan poikkeavia rakenteita ja sitä kautta kasvattaisi tarpeetonta monimutkaisuutta meidän hallintohimmeleissä vaan että nämä mallit olisivat johdonmukaisia ja yhteneviä ja mielellään synergioita toisilleen tuovia. Viittaan siis siihen, että kun esimerkiksi maakuntien määrä on nyt hallituksen toimesta niitattu tiettyyn, niin kirjastopolitiikkaa tarkastellessa pitäisi sitten myös näitä miettiä. Kiinnittäisin huomiota myös kirjastoalalla työskentelyn kelpoisuusvaatimuksiin, joita ollaan nyt jonkin verran tarkistelemassa. Pääministeri Sipilän hallitusohjelman liitteissä esitettiin myös kirjastolain velvoitteiden purkamista. Keskustelu kelpoisuusvaatimuksista yhdistettynä yleiseen säästöpaineeseen ja tähän norminpurkuajatteluun herättää Suomen kirjastokentällä ymmärtääkseni jonkin verran huolta. Toivon, että valiokunta käsittelyssään tarkastelee näitä kysymyksiä. Kirjastolaissa ja ylipäätänsä kulttuurialojen lainsäädännössä kelpoisuudet on jo nyt niin väljästi määritelty, että mielestäni niitä ei nyt äkkiseltään ihan kamalan paljon tarvitsisi enää väljentää. Jos kelpoisuuksista ei säädetä, niin se antaa tietenkin kunnille mahdollisuuden palkata halvemmalla vähemmän koulutettua henkilökuntaa, mikä voi olla kirjastoille myös riski. Eli kirjastoilla riittävä osaaminen täytyy turvata, kun kirjastolakia uudistetaan. Arvoisa puhemies! Tämä uusikaan laki ei vastaa kaikkiin niihin haasteisiin, joita meidän kirjastoillamme tällä hetkellä on. Esimerkiksi e-aineistojen tekijänoikeusratkaisut ovat edelleen todella ongelmallisia ja monin osin vanhentuneita. E-aineiston saatavuus kaikille kansalaisille on kuitenkin tärkeä perusoikeus, mutta toisaalta alueellinen yhdenvertaisuus ei tällä hetkellä täysin toteudu. Suomessa kirjastojen ja kustantajien välillä on melko hyvin toimiva yhteistyö, mutta meidän pitäisi edelleen vaikuttaa kaikilla tasoilla, etenkin EU:ssa, siihen, että e-aineistojen yleinen hyödyntäminen ja käyttöön saaminen olisi nykyistä helpompaa. Ja Suomessa kannattaisi miettiä nykyistä laajempaa yhteistyötä myös e-aineistojen hankintapäätöksissä, jotka tehdään tällä hetkellä kunnissa. Lisäksi, jos mennään yksityiskohtiin, meidän pitäisi saada niin sanotun metatiedon tuottaminen — eli selkokielellä kutakuinkin luetteloinnin tuottaminen — järjestetyksi nykyistä toimivampana prosessina kansallisesti. Tällä hetkellä tässä on erilaisia käytäntöjä. Ja tämä koskee siis koko kirja-alaa eikä pelkkää kirjastoalaa. Mutta toivon, että valiokunta kiinnittää huomiota myös tällaisiin detaljeihin. Summa summarum: Tämä on tärkeä uudistus. Suomen itsenäisyyden tulevalle juhlavuodelle kirjastojen uusi nousu toivottavasti tuo myös vähän lisäpiristystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-15T17:34:16,2016-11-15T17:42:00,Tarkistettu,1.1 2016_114_114,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp,"Puhemies! Suomalaisella kirjastolaitoksella on upea historia, ja sillä on myös tulevaisuus. Yhtään liioittelematta voidaan sanoa, että suomalainen kirjastolaitos on maailman paras, ja se on myös oikeudenmukainen sen takia, että sen keskeinen elementti on yhdenvertaisuus ja maksuttomuus. Voidaankin siis, herra puhemies, sanoa, että kirjastolaitos on elimellinen osa skandinaavista hyvinvointiyhteiskuntaa. On tärkeää, että myös jatkossa kirjastolaitos säilyy lähipalveluna ja että kunnissa on tervettä arkijärkeä, ettei tehdä sitä, mistä aina ajoittain saa valitettavasti ikävää palautetta, että juuri silloin kun ihmisillä on vapaata aikaa, on sitten hiihtolomaviikko tai syyslomaviikko, niin yllättäen kirjastot ovatkin — nimenomaan sivukirjastot — suljettuina, ja tämmöinen ei tietenkään ole hyvää kehitystä. Monen ihmisen kohdalla voidaan sanoa, että kirjasto on jopa vaikuttanut elämän kulkusuuntaan, ollut alkusysäyksenä monille hyville asioille. Kirjaston rooli on hyvin moninainen ja on äärimmäisen tärkeä vastaisuudessakin lukutaidon ylläpitäjänä ja vahvistajana. On erittäin huolestuttavia merkkejä siitä, että lukutaito heikkenee, ja myös siitä, että yhä enenevässä määrin on ihmisiä, valitettavasti nimenomaan miehiä, jotka eivät vuositasollakaan lue kirjoja ollenkaan. Kun kirjastolla on keskeinen rooli tulevaisuuden kunnassa kuntauudistuksen jälkeen, niin (Puhemies koputtaa) tämä uudistus on mitä ajankohtaisin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-11-15T17:42:02,2016-11-15T17:44:07,Tarkistettu,1.1 2016_114_115,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset hallitukselle, että olemme saaneet esityksen uudeksi kirjastolaiksi. Se on ehkä yksi tärkeimmistä keskusteluistakin, joita nyt käymme. Voi sanoa, että kirjastojen tulisi olla meidän kansallisia suojelukohteitamme jatkossakin. Ne ovat nimittäin meidän kansan sivistyksellisiä, ihan perusoikeuksia. Maksuttoman kirjaston tulee olla jatkossakin ehdoton periaate. Muutamia ajatuksia, joita kirjastolaki herättää. Ensinnäkin se, että jatkossakin meillä kirjastot ovat lähipalveluita. Se on kirjattu, että se on kunnan tehtävänä, mutta toisaalta on hyvä asia, että on myöskin kirjattu, että jos kunta haluaa yhteistyössä toisen tai useampien kuntien kanssa järjestää, niin sekin on mahdollista. Sen lisäksi on erinomainen asia, että myös kuntien kohdalla on pohdittu sitä, että on ensinnäkin ne kunnan perustehtävät mutta toisaalta voi olla myöskin annettuja erityisiä tehtäviä, alueellisia tehtäviä tai valtakunnallisia tehtäviä. Tähän otan esimerkiksi nämä jo esille tulleet digitaaliset materiaalit. Voikin kysyä, miksi digitaalista kirjastoa kehitettäisiin jokaisella alueella, kun sen tulisi olla kansallinen kehityskohde. Kansallisen digikirjaston tulee olla meidän jokaisen yhteinen tavoite, koska verkossahan eivät kuntarajat näy millään tavalla, saati myöskään valtakunnan rajat. Yksi asia — joka on jo tehty aiemmin, ennen tätä esitystä — jota on hyvä tässä myöskin kehua ja kiittää, on se, että yleisten kirjastojen lainauskorvaus nostettiin pohjoismaiselle tasolle, mikä on aivan upea asia. Korvaus nousee 15,6 miljoonaan euroon nykyisestä 9,3 miljoonasta eurosta, ja se on erittäin merkityksellinen asia, ja tästä on annettu erillinen esitys. Kirjastojen roolista muutama ajatus, kun kerran tämä laki mahdollistaa tämän. Voi sanoa, että suomalainen kirjastoverkko on yksi meidän sivistyksen pohjakivi. Sillä tavalla meidän suomalaista sivistysyhteiskuntaa on rakennettu. Kirjastot ovat mahdollistaneet sen, että jokainen suomalainen voi sivistää itseänsä ja opiskella. Kirjastojen sivistystehtävä on arvokas, ja toivottavasti pystymme jatkossakin sitä vielä vahvistamaan. Voisi sanoa, että Suomi on ollut lukemisen suurvalta, ja koululaistemme hyvä Pisa-menestyskin selittyy osaltaan siksi, että meillä on lukemista arvostettu, kirjoja on arvostettu. Näenkin, että juuri lukeminen on se perustaito, jota meidän tulee jatkossa pitää esillä nykyistä enemmän, nimittäin pieniä huolenaiheita sieltä löytyy: lukeminen vähenee, sanomalehtiä luetaan vähemmän, kirjoja luetaan vähemmän lapsille, ja myös kirjastojen käyttömäärät ovat lähteneet laskuun, vaikkakin myös määrärahat. Voi sanoa, että elämme uutta aikakautta, jossa meidän tulee pohtia, mitä on tulevien sukupolvien kirjasto. Nimittäin uudet sukupolvet tulevat uusilla taidoilla ja myöskin asenteilla. Me vanhat dinosaurukset, jotka olemme uskoneet fyysisen kirjan olemassaoloon ja rakastamme niitä, voimme kyllä sitä samaa tunnelmaa tartuttaa niihin meidän nuorempiinkin polviimme — nimittäin kirjalla voi tehdä monia asioita, joita ei sillä digitaalisella materiaalilla voi tehdä. Mutta siltikin meidän tehtävämme on pohtia, mitkä ovat ne uudet tavat motivoida meidän lapsiamme ja nuoriamme lukemaan pelkkien instant-tekstien sijaan, joita siellä verkossa on. Voisiko Pokémon-peliä tehdä niin, että siihen tuleekin syvälukumateriaalia? Tässä on kohta miettiä kansallisesti, miten me luomme niitä uusia porkkanoita lapsille lukea, innostua ja saada sitä lukemisen intoa rakennettua. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-11-15T17:44:16,2016-11-15T17:48:33,Tarkistettu,1.1 2016_114_116,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on hallituksen esitys laeiksi yleisistä kirjastoista, ja on tosiaan todettava, niin kuin edelliset puhujat ovat tuoneet esille, että kirjastot muun muassa luovat yhteisöllisyyttä, ja tietenkin jo vuosikymmenien ajan kirjastojen merkitys sivistykselle ja suomalaisen elintason nousulle on ollut erittäin merkittävä. Tämän lakiesityksen mukaan kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen olisivat jatkossa maksuttomia. Kirjastot voisivat kuitenkin muun muassa periä myöhästymismaksuja asiakkailta. Maksuttomuus mahdollistaisi kirjastojen laajan käytön kaikille kansanryhmille, mikä on mielestäni erittäin tärkeää. Kirjastonkäyttäjien velvollisuuksista säädettäisiin lain 13 §:ssä. Tämä pykälä on uusi ja monella tapaa aiheellinen. Kirjastojen rauhallisuus on valitettavasti heikentynyt merkittävästi takavuosista, jolloin pieneenkin risahdukseen kiinnitettiin kirjastovirkailijoiden toimesta nopeasti huomiota. Onko tässä kyseessä heijastus yhteiskunnan muutoksesta yleisemminkin, siihen en osaa ottaa kantaa, mutta tietenkään asiallisen käytöksen suitsimiseen ei pidä kirjastoissakaan lähteä. Kuitenkin, mikäli kirjastonkäyttäjä aiheuttaisi häiriötä muille kirjastonkäyttäjille tai henkilökunnalle, voitaisiin hänelle määrätä jatkossa seuraamukseksi rikesakko. Jo kirjastojen yleisen viihtyvyyden kannalta tämä onkin varsin positiivinen asia. Arvoisa puhemies! Digitalisaatio on muuttanut myös kirjastotoimea, ja kirjastotoiminnan kehittyminen muun maailman mukana pyritäänkin turvaamaan tällä erillisellä valtakunnallisella kehittämistehtävällä, joka on lain 7 §:ssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-11-15T17:48:35,2016-11-15T17:50:43,Tarkistettu,1.1 2016_114_117,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kirjastot ovat erittäin tärkeitä suomalaisille, ja ne ovat yksi sivistysyhteiskuntamme peruskivistä, mutta ne ovat myös kansalaisten olohuoneita, ja monilla paikkakunnilla ne ovat ainoita epäkaupallisen oleskelun tiloja. Kirjastot kaventavat yhteiskunnallisia eroja, kun kaikilla kansalaisilla on maksuton pääsy kirjallisen kulttuurin ja tiedon pariin, ja suomalaiset ovatkin erittäin ahkeria lainaajia, mikä kertoo kirjastolaitoksen erittäin isosta arvostuksesta. Tämä käsittelyssä oleva lakiesitys on pääpiirteissään hyvä, ja valiokunta varmasti perehtyy yksityiskohtiin käsittelyssä, mutta olen erittäin iloinen, että meidän kirjastolaitoksen perusperiaate eli maksuttomuus on säilymässä, ja sen tuleekin säilyä myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Kirjastojen on elettävä ajassa, vaikka totta kai täytyy vaalia sitä hyvää, mikä niissä jo pitkään on ollut. Mutta erityisen tärkeätä on kehittää digitaalisia aineistoja ja digitaalisia palveluita, ja siinä on varmasti aiheellista tehdä valtakunnallista ja alueellista yhteistyötä kirjastojen välillä. Lisäksi kirjastot myös voivat laajentaa toimintaansa kirjojen lisäksi erilaisten välineiden ja tarvekalujen lainaamiseen, mitä monissa paikoissa onkin jo harrastettu. On myös hyvä, että kirjastot avautuvat yhteiskuntaan, järjestävät tapahtumia, keskustelutilaisuuksia, ja esimerkiksi pienillä paikkakunnilla yhteispalvelupisteiden järjestäminen kirjastojen yhteyteen on usein järkevää ja turvaa sitä kautta sekä kirjastopalvelun että muiden palveluiden saatavuuden siellä paikkakunnalla, ja sitä onkin kyllä tuettava ja kehitettävä. Arvoisa puhemies! Olen huolissani poikien lukutaidon ja lukuinnon heikentymisestä. On iso kansallinen kysymys, miten me saamme pojat lukemaan, ja tähän työhön tarvitaan mukaan kirjastot, koulut, perheet ja kaikki. Arvoisa puhemies! Ei riitä, että on hyvä kirjastolaki, vaan tarvitaan myös resurssit: (Puhemies koputtaa) on tärkeätä, että kirjastojen rahoitus turvataan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-15T17:50:45,2016-11-15T17:52:49,Tarkistettu,1.1 2016_114_118,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Det lönar sig alltid att investera i kunskap och bildning. Vad gäller biblioteken och dess uppgifter hoppas jag att man inte här i något skede förfaller till samma, delvis inskränkta sektorbyråkrati och förmynderi som till exempel i samband med sote- och jourreformen såg ut att vara fallet, där såväl undersökningar om kritisk massa och avstånd och andra objektiva argument väldigt långt nonchaleras.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2016-11-15T17:52:51,2016-11-15T17:53:17,Hyväksytty,1.1 2016_114_119,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää vahvistaa kirjastojen asemaa koko kansan olohuoneena. Ne ovat meidän kaikkien yhteinen huvi ja hyöty. Kirjastossa voi lukea sanomalehdet, siellä voi käydä pelaamassa, espoolaisesta kirjastosta on voinut jopa lainata roskapihdit. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että kirjastojen maksuttomuus turvataan, ja siksi tämä oikeuskanslerin linjaus, että varaaminenkin on maksutonta, on tärkeä. Se lisää tasa-arvoa ja kuntien välistä yhteistyötä, kun aineistoa voi varata yli kuntarajojenkin. Vaikka kirjastot ovat olohuoneita, joissa saa vähän hälistäkin, niin varsinkin suuremmissa kirjastoissa on silti tärkeätä, että on myös hiljaisia tiloja opiskeluun. Lapsille on tosi tärkeää lukea: näin he oppivat empatiaa, ja se vahvistaa heidän maailmankuvaansa. Pienten lasten on hyvä päästä myös itse kirjastoon tutustumaan kirjallisuuteen, ja siksi lähikirjastot ovat todella tärkeitä peruspalveluita, joista pitää pitää kiinni. Myös ikäihmiset löytävät yhteisöllisyyttä kirjastoista. Kirjastojen perustehtävähän on kirjat ja kirjallisuus, ja siksi kirjailijoiden toimeentulosta pitää huolehtia. Nyt lainauskorvaukset kirjailijoille on saatu pohjoismaiselle tasolle, mutta jatkossakin pitää huolehtia, että ne eivät jää ajastaan jälkeen. Pidetään jatkossakin huolta, että kirjasto säilyy koko kansan peruspalveluna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-11-15T17:54:06,2016-11-15T17:55:55,Tarkistettu,1.1 2016_114_120,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy Espoota vähän nokittaa: meiltä saa lainata muun muassa soutuveneen. (Naurua) Mutta niin kuin on tässä puheenvuoroissa puhuttu, kirjasto on todella muuttunut, ja minä kuvaisin sitä sillä, että me olemme muuttuneet passiivisista käyttäjistä aktiivisiksi tuottajiksi. Jos me katsomme, mitä Helsingin kirjastotoimi, josta me kaikki olemme Helsingissä äärimmäisen ylpeitä, on tehnyt, niin se tarjoaa mahdollisuutta äänenkäsittelyyn, kuvankäsittelyyn, sieltä voi varata kokoustiloja, ihmiset käyttävät sitä työtilana. Se tarjoaa monille itsensätyöllistäjille sen paikan, missä tehdä töitä: epäkaupallisen, maksuttoman paikan, josta sitten vielä löytyvät ne palvelut, mitä moni itsensätyöllistäjä työnsä tekemiseen ja itsensä työllistämiseen tarvitsee. Ja tämän toivon, että valiokunta ottaa huomioon sitten käsittelyssänsä, sen muuttuneen kirjaston ja sen tulevaisuuden kirjaston. Niin tärkeitä kuin kirjat ja lukeminen ja syvä lukeminen ehdottomasti ovat, niin se on niin paljon muuta tänä päivänä. Siitä hyvänä esimerkkinä on Eduskuntataloa vastapäätä nouseva Helsingin uusi keskustakirjasto. Itse kyllä toivoisin myös, että valiokunta ottaa sitten vahvasti kantaa myös siihen, että kaiken tulee olla maksutonta, koska maailma on muuttunut ja ne kirjaston aineistot ovat muuttuneet. Ehkä soutuveneestä voi jotain periä, mutta toivon, että esimerkiksi äänen-, kuvan- ja tiedonkäsittelylaitteet ainakin jatkossa myöskin pysyisivät ilmaisina. Ehkä kuitenkin duubioisin, niin kuin edustaja Parviainen, sitä, että olisiko se pieni varausmaksu kuitenkin paikallaan varmistamaan sen, että aineistoja on saatavilla, ettei liian helposti varata ja sitten jätetä hakematta. Mutta se on yksityiskohta, johon valiokunta varmasti osaa ottaa kantaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-11-15T17:55:58,2016-11-15T17:57:41,Tarkistettu,1.1 2016_114_121,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys uudeksi kirjastolaiksi, ja voin sanoa näin äkkiä muistellen, että enpä muista tällä vaalikaudella suomalaisten kannalta näin tärkeää lainsäädäntöä uudistetun. Tämä on suomalaisten kannalta erittäin tärkeä laki, ja olisin suonut, että edustajia olisi ollut enemmän paikalla, mutta innokkaimmat riittävät varmaan tämän kirjastolain käsittelyyn. (Silvia Modig: Ei se määrä, vaan se laatu!) — Se varmaan on juuri niin kuin edustaja totesi juuri, kiitoksia siitä. Tämä hallitus aina saa pyyhkeitä oppositiolta, mutta nyt minä voin antaa iloisella mielellä oppositiolle ruusuja siitä, että viime vaalikaudella käynnistettiin tämä kirjastolain kokonaisuudistus. Se perustuu sen aikaisen työryhmän yksimieliseen esitykseen, ja työryhmässä olivat edustettuina kaikki kirjastoalan keskeisimmät toimijat, niin että tästä pitää antaa kyllä oppositiolle kiitosta. Tietysti osa sen aikaisista hallituspuolueista jatkaa edelleen, mutta kuitenkin työryhmä teki hyvää työtä ja teki erittäin hyvän pohjan uudeksi lainsäädännöksi. Kiitos siitä. On tärkeää, että kirjastot säilyvät edelleen maksuttomina ja kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Se on suomalaisen sivistyksen perusta ollut vuosisatojen ajan. Pitää muistaa, että suomalaisen kirjaston historia on kunniakas. Aikanaan 1794 ensimmäinen kirjasto avattiin Vaasassa, Vaasan lukuseura sen teki, ja se on erittäin merkittävä teko suomalaisen sivistyksen historiassa. Sitä tekoa älkäämme unohtako, ja sen teon arvoa nostaa se, että siitä alkoi suomalaisen sivistyksen valtava nousu, ja näin pitkälle olemme päässeet. Se on syytä muistaa, että kun on kunniakas historia takana, niin se tarkoittaa myös sitä, että myös meidän tulevaisuuden pitää olla yhtä hyvä, ja lainsäädännöllä varmistamme sen, että tulevaisuus tulee olemaan hyvä. Kirjastojen maksuttomuus säilyy, niin kuin sanottu, ja vielä voimassa olevassa laissa olevia epäselviä kohtia tässä uudessa laissa täsmennetään. Jos joku varaa vaikka nyt kaukolainana Eduskunnan kirjastosta jonkun teoksen, niin mitään varausmaksuja ei saa periä. Ainoastaan sitten, jos unohtaa palauttaa sen kirjan, sakkomaksua voidaan määrätä, ja mikäli oikein muistan, nuo sakkomaksutkaan eivät kuitenkaan ylivoimaisia ole. Mutta on äärimmäisen tärkeää, että se maksuttomuus säilyy, ja oikeastaan toivoisin hartaasti sitä, että kun lapset menevät kouluun, niin heidät tutustutettaisiin ensi tilassa kirjaston palveluihin, koska se on elämänaikainen rakkaus, että osaa käydä kirjastossa. Siellä on niin monta hienoa asiaa, jotka koko ihmisen elämän ajan seuraavat, vauvasta vaariin. Se on hieno asia, että meillä on kirjastot, ja pidettäkööt ne kunnossa jokaisessa Suomen kunnassa. Kun maksuttomuuden takaamme, niin takaamme myös sen, että yhteiskunnallisesti säilytämme sellaisen keskustelufoorumin, joka on meille kaikille ulottuvilla milloin vain. Suomessa on tällä hetkellä 765 yleistä kirjastoa ja 140 kirjastoautoa. On syytä muistaa, että Suomi on pitkien välimatkojen maa ja nämä kirjastoautot, kuten kotikunnassani Ilomantsissa, palvelevat erittäin hyvin. Voin vain kuvitella, miten odotettu vieras kirjastoauto on jollakin syrjäkylällä jossakin Kivilahdessa, Tyrjässä taikka kotikylässäni Hattuvaarassa. Kun se tulee kylälle, siellä moni ihminen saa siihen viikkoon hyvää virkistystä ja mieleistä luettavaa. Kirjastoistahan tänä päivänä ei löydy pelkästään kirjoja, sieltä löytyy sanomalehtiä, yleensä erilaisia erikoisalan lehtiä, sellaisia lehtiä, joita ei voisi kuvitellakaan kirjastoista löytyvän, musiikkia, elokuvia — ja kuten äsken kuulimme, jossakin kirjastossa oli venekin saatavilla. Kotikunnassani Ilomantsissa ei kyllä veneitä ole tarjolla, mutta olen ylpeä siitä, että joku kirjasto on tämmöisen hienon idean keksinyt. Todellakin, arvoisa puhemies, on yksi asia, jota tässä kirjastolaissa ei tietenkään voidakaan säätää, mutta se pitää muistaa. Kirjastot ovat hyvin hyvin monelle suomalaiselle ihmiselle erittäin hyviä kokoontumispaikkoja: tapaamispaikkoja, keskustelupaikkoja ja niitä paikkoja, joissa ihminen voi tuntea rentoutuvansa ja tuntea olevansa kotona. Suomalainen kirjasto tulee sellaisena säilyttää. On pidettävä tässä talossa huoli siitä, että määrärahat tälle Suomen sivistyksen kannalta erittäin tärkeälle instituutiolle säilyvät vahvoina. Myös sen viestin toivoisin menevän mahdollisimman monen korviin, että myös kunnat ymmärtäisivät — ja varmasti he sen ymmärtävät, kunnan päättäjät — että pidetään kirjastot hyvässä kunnossa niin, että jokainen suomalainen, jokainen kirjastossa kävijä, kun avaa sen kirjaston oven, tuntee, että hän on tullut kotiinsa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-15T17:57:44,2016-11-15T18:02:35,Tarkistettu,1.1 2016_114_122,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kirjaston tärkeyttä emme varmaan koskaan onnistu korostamaan liikaa — erityisesti tätä maksuttomuutta, että se on kaikkien saatavilla. Kirjasto on kuitenkin yksi sellainen kohde, josta huomaa, että se on kuntien säästölistalla, valitettavasti, ja säästökohteena. Joten, arvoisa puhemies, nyt kun sote-palvelujen maksuvastuu on siirtymässä valtiolle, niin voisi olla tutkimisen arvoista, voisivatko kirjastopalvelut olla kokonaan valtion rahoitusvastuulla. Tällä tavalla varmistettaisiin kirjaston alueellinen yhdenvertaisuus. Nykyaikainen kirjasto on monitoimikeskus. Se palvelee hyvin monella tavalla. Kotikaupungissani Espoossa kauppakeskusten palveluihin on alettu sijoittaa kirjastoja ja niiden yhteyteen erilaisia kunnan muita palveluita, yhteispalvelupisteitä ja nyt myös lääkäriasemia, ja malli tuntuu toimivan varsin hyvin. Kirjastopalveluja tarjotaan myös vankiloissa, mikä on hyvin merkittävä asia siellä ja takaa sen, että ne, joilla on halua opiskella, siihen myös siellä pystyvät helposti ja voivat itseään sitten sivistää sen ajan, minkä siellä ovat. Mutta ehkä tähän tämänhetkiseen alueellisen yhdenvertaisuuden ja kuntien säästämistalkoiden keskusteluun voisi nostaa tämän, voisiko kirjasto olla tämmöisen kansallisen, valtion pussista tulevan rahoituksen varassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-15T18:02:37,2016-11-15T18:04:26,Tarkistettu,1.1 2016_114_123,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys kirjastoista ja niiden maksuttomuudesta on oikein hyvä ja erittäin kannatettava. Maailmanlaajuisesti ajatellenhan meillä on aivan ainutlaatuinen kirjastosysteemi ja ‑verkosto, ainakin tähän asti ollut. Mutta toivoisin, että tämän lain myötä kirjaston käyttöön alettaisiin kannustaa nykyistä vielä paljon tehokkaammin. Ajattelen, että lasten, nuorten ja erityisesti poikien huono lukutaito on todella huolenaihe. 20 vuotta sitten kummajaisena Ruotsista kuului, että kaikki peruskoulun läpikäyneet eivät osanneet lukea, ja valitettavasti tämä sama ilmiö on nykyisin myös Suomessa. Kaikki peruskoulun läpikäyneet eivät valitettavasti osaa lukea, ja tähän on saatava muutos. Ajattelen, että jo päiväkotilapsia tulisi tutustuttaa ja kannustaa kirjaston käyttöön ja tätä samaa jatkaa alaluokilla, pyrkiä kaikin tavoin kannustamaan lukemiseen. Tsättäileminen ja viestittely eivät yksin riitä, vaan monipuolinen lukeminen kehittää monin tavoin, rikastuttaa sanavarastoa, niin kuin jo aiemmin tästä kuultiin, ja kehittää aivojen toimintaa myös monin tavoin. Samoin, jos ajatellaan ikäihmisiä, heitä kirjasto voi palvella monin tavoin tapaamis- ja keskustelupaikkana mutta myös paikkana, jossa voi rohkaista ja auttaa digilaitteitten käytössä. Ajattelisin, että tämä nimenomaan ikäihmisiä ajatellen voisi olla yksi semmoinen merkittävä kirjaston tehtävä tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-15T18:04:28,2016-11-15T18:06:06,Tarkistettu,1.1 2016_114_124,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä maksuttomuudesta vielä: Edustaja Modig taisi nostaa tässä esille ajatuksen, olisiko varausmaksu ehkä jollain pienellä summalla mahdollista olla mukana, mutta tähän oikeuskansleri on ottanut kantaa jo 2004 niin, että sen on oltava maksutonta kaikille, ja sitä on tässä laissa nyt sitten vielä tarkennettu, ettei tule mitään epäselvyyksiä. Mutta se, mikä voi maksaa — siis nimenomaan voi maksaa, laki ei edellytä, mutta voi maksaa — on se, että kirjasto voi päättää, että jos on varannut aineiston mutta jättää sen noutamatta, siitä voidaan antaa pieni maksu. Minun mielestäni se on ihan oikein, koska siinä poljetaan sitten niiden käyttäjien oikeuksia, jotka ikään kuin jäävät aineistoa saamatta, koska on varauksia päällä. Yksi asia vielä: Kun erilaisia toimintoja kirjastoon tulee lisää, niin haluan kuitenkin korostaa sitä, että kirjastossa pitää olla paikka, jossa voi rauhassa äänettömässä, siis kohtuuäänettömässä, tilassa keskittyä asiaan. On myös olemassa sellainen vähemmistö kuin ääniyliherkät, joiden on erittäin vaikea keskittyä mihinkään näkemäänsä, lukemaansa tai kuulemaansa, jos ympärillä on hälyä. (Antero Laukkanen: Hyvä, erittäin hyvä!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-11-15T18:06:07,2016-11-15T18:07:26,Tarkistettu,1.1 2016_114_125,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvää jatkumoa sille varsin kulttuurimyönteiselle politiikalle, jota tämä hallitus on tehnyt, ja varsin laajasti tätä lakiesitystä on kiitelty. Tässä on oikein kannatettavat lähtökohdat, siis kieli, kulttuuri, kulttuurilliset oikeudet ja sitten tämä maksuttomuus, mitä on useassa puheenvuorossa sivuttu, ja näistä lähtökohdista pidetään kiinni. Mutta sitten on näitä uusia tehtäviä, joihin myöskin varsin kiitoksella ja myönteisesti on suhtauduttu, kansalaisuus, demokratia ja sananvapaus, kaikki nämä sellaisia, jotka juuri tässä ajassa ovat aikaisempaakin, jos mahdollista, merkittävämpiä, ja kirjastot ovat oiva ja oikea paikka näiden asioiden edistämiseen. Yksi huomio, minkä haluan nostaa esille, on se henkilökunnan ammattitaito, mikä kirjastoissa on. Siellä varmastikin motivoidutaan pohtimaan, millä tavalla näitä uusia tehtäviä sitten käytännössä järjestetään niin, että erilaiset ryhmät ja kirjaston moninaiset käyttäjät pystyvät sitten yhdessä näitä upeita upeita peruspalveluitamme hyödyntämään. Tässä yhteydessä haluan vielä erikseen kiittää hallitusta myöskin lainauskorvauksiin tulevasta muutoksesta, joka tähän kokonaisuuteen liittyy. Siis lainauskorvausjärjestelmää ensinnäkin laajennetaan niin, että korkeakoulukirjastot tulevat mukaan, ja samalla sitä tasoa nostetaan. Tämä on erittäin merkittävä kulttuuriteko, jota on pitkään yritetty saada, ja nyt tämä hallitus sen toteuttaa ja oikein hienosti vielä satavuotisjuhlallisuuksien kunniaksi ensi vuodelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-11-15T18:07:28,2016-11-15T18:09:32,Tarkistettu,1.1 2016_114_126,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp," Arvoisa puhemies! En voi olla lyhyesti kommentoimatta, kun tuli kollegalta heitto siitä, että ehkä raha tässäkin voisi tulla valtiolta. Tänä päivänä eri seudulliset osaamiskeskittymät ja yritysklusterit kilpailevat keskenään globaalisti, ja silloin myös sen kehittämisvastuun ja -rahoituksen tulee olla kytkettynä siihen seudulliseen ja paikalliseen ekosysteemiin, silloin se kokonaiskakku kasvaa. Valtio sinälläänhän ei luo mitään rahaa. Minä pelkään itse pahasti, että se johtaa ainoastaan lisävelkaantumiseen ja huonompiin palveluihin kaikille. Ehdottomasti pitää olla sen seudullisen näkökulman siinä mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-11-15T18:09:33,2016-11-15T18:10:08,Tarkistettu,1.1 2016_114_127,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kiurulle tarkennuksesta näihin varausmaksuihin. Juuri tätä hain takaa, minkä edustaja Kiuru tarkensi. Otitte, edustaja Kiuru, myös esille tämän häiriötekijän ja äänen ja melun kirjastoissa. Se on varmasti aivan totta. Helsingistä kokemuksena ja Helsingin kirjastoväeltä kuulleena: Yksi asia, mikä näkyy häiriökäyttäytymisenä, ainakin meidän kirjastoissa, on se, miten muista palveluista on leikattu. Niille ihmisille, joilla ei ole paikkaa, minne mennä, jotka tarvitsevat apua tai ovat vailla paikkaa, minne mennä, kirjasto on yksi paikka, jonne — onneksi — ovat aina ovet auki jokaiselle tulla. Mutta välillä tuntuu kyllä, että meidän kirjastotoimessa tehdään niin nuorisotyöntekijän kuin sosiaalityöntekijän tehtäviä, joten toivon mukaan samalla, kun arvostamme kirjastoa ja panostamme siihen, pidämme myös muista peruspalveluista huolta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-11-15T18:10:09,2016-11-15T18:10:57,Tarkistettu,1.1 2016_114_128,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Strand erittäin hyvin tätä peilaili. Mielenkiintoista tässä esityksessä on tämä pohjoismainen vertailu, jossa on erilaisia malleja ja sisältöjä, ja kun valiokunta käy tätä läpi, niin nyt olisi hyvä mahdollisuus tässä kohtaa ottaa näitä niin sanottuja hyviä käytäntöjä muilta Pohjoismailta. Edustaja Modig käytti erinomaisen puheenvuoron. Espoossa meillä on kirjastojen välillä suuria eroja siinä, kuka niitä käyttää. Ja todella niistä on tullut tämmöisiä sosiaalitoimen jatkoja, jatkeita, jos näin voisi sanoa, ja olen miettinyt, että olisiko ihan oikein, että sosiaalityöntekijät rantautuisivat myös näihin kirjastoihin silloin tällöin kohtaamaan nuoria siellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-15T18:10:58,2016-11-15T18:11:49,Tarkistettu,1.1 2016_114_129,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä kirjastojen roolista kohtaamispaikkana ja yhteisöllisyyden rakentajana: Ne ovat todellakin semmoisia paikkoja, jotka mahdollistavat sen ja joillekin saattavat olla maksuttomuutensa ansioista sitten ehkä niitä ikään kuin viimeisiä paikkoja, mihin voi mennä ilman, että tarvitsee selittää, miksi on siellä ja mitä on tekemässä. On hyväksyttävää ja toivottavaa, että siellä vierailee. Tämä on hyvä esitys, ja haluan vielä sitten tuoda tällaisenkin kohdan, mikä ei ole tässä keskustelussa vielä tullut esiin: täällä sanotaan, että kirjasto voi myös vuokrata tiloja, ja nimenomaan korostetaan sitä, että maksujen tulee olla kohtuullisia ja maksujen pitää olla omakustannushintaisia, että niillä ei tehdä sitten bisnestä, vaan nimenomaan tarjotaan esimerkiksi yhdistystoimintaan, tai mitä se sitten onkin, tila, jossa voi asiallisessa ympäristössä kokoontua esimerkiksi sananvapauttaan tai yhdistymisvapauttaan käyttämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-11-15T18:11:50,2016-11-15T18:12:57,Tarkistettu,1.1 2016_114_130,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on hyvää keskustelua käyty erityyppisistä kirjastoista ja niiden luonteesta. Edustaja Laukkanen esitti hyvän ehdotuksen siitä, että kirjastoissa voisi olla myös sosiaalityöntekijöitä, miksei tosiaan etsivää nuorisotyötä, etsivää vanhustyötä kohtaamassa ihmisiä. Espoossakin on paljon suuria suosittuja keskustakirjastoja, joissa on kaikenlaisia palveluja, bändipajoja, työpajoja, siellä voi järjestää tilaisuuksia, paneeleita. Sitten näiden rinnalla on tosi tärkeätä, että pienissä paikalliskeskuksissa ovat omat pienet lähikirjastonsa, minne voi mennä rauhoittumaan ja missä voi tavata oman kylän ihmisiä. Toivon, että valiokunta hyvin tarkkaan kirjaa kirjaston merkityksen suomalaiselle yhteiskunnalle — meidän sivistykselle, meidän lasten ja vanhusten ja aikuisten hyvinvoinnille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-11-15T18:12:58,2016-11-15T18:14:06,Tarkistettu,1.1 2016_114_131,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp," Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnassa aivan varmasti kirjaamme hyvin vahvasti kirjaston ja kirjastojen merkityksen meidän yhteiskunnallemme ja myöskin sen, minkälaiset moninaiset merkittävät roolit kirjastoilla jo nyt on. Näihin aikaisempiin puheenvuoroihin liittyen olisikin varmasti hyvä saada mahdollisimman laajasti hyviä käytäntöjä kiertoon muuallekin siitä, millä tavalla hyvin erilaisiakin palveluita on sinne kirjastoon voitu tuoda. Se on kohtaamispaikka, kyllä, ja siellä tehdään paljon muutakin kuin lainataan kirjoja, mutta se on myös paikka monen muunkin näköiselle palvelulle esimerkiksi vapaa-ajan ja kulttuurin myötä jo nyt, plus sitten nämä uudet tärkeät tehtävät, joita tämän uudistuksen myötä tulee esimerkiksi demokratian ja sananvapauden edistämiseksi. Tämä kaikki alleviivaa ja korostaa entisestään sitä, miten merkittävistä palveluista ja paikoista kirjastoissa on kysymys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-11-15T18:14:06,2016-11-15T18:15:19,Tarkistettu,1.1 2016_114_132,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vielä yksi asia. Aluevirastoilla on ollut hyvin keskeinen tehtävä kirjastojen kehittäjänä ja valvojana, ja nyt tulee yksi ainoa aluevirasto koko Suomeen. Valiokunnan pitäisi nyt erityisesti huomioida se, miten tämä kehittämisvalvontavastuu tulee jatkossa toteutumaan, kun on vain yksi aluevirasto: kenelle se tässä sote-uudistuksessa sitten siirtyy?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+8.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-15T18:15:21,2016-11-15T18:15:50,Tarkistettu,1.1 2016_114_133,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_114_134,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä valiokunnan mietinnön pohjalla olevassa lakiesityksessä esitetään siis säädettäväksi lakia asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista. Avustuksilla on tarkoitus parantaa iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kotona asumiseen, ja näin edistettäisiin siis asuinrakennuskannan esteettömyyttä, ja nämä ovat oikein hyviä tavoitteita. On kuitenkin huomattava, että tähän sisältyy se huononnus, että avustusten piiristä tultaisiin tällä esityksellä poistamaan sellaisia avustuksia, jotka ehdotuksen mukaan eivät enää olisi ajankohtaisia tai tarkoituksenmukaisia, ja näihin sisältyvät myöskin terveyshaitta-avustukset ja rakennusten energiakorjausten avustukset. Meidän valiokuntakäsittelyssämme vähemmistöön jääneiden mielestä perustelut näiden avustusmuotojen poistamisesta ovat aika kevyet. Erityisesti terveyshaitta-avustuksen kohdalla puuttuu kokonaan arviointi vaikutuksista avustusten tarpeessa olevien tilanteeseen ja pohdinta siitä, miten he pääsevät tilanteessaan eteenpäin, jos tämä kyseinen avustus poistetaan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö on vastustanut lainmuutoksen lausuntovaiheessa terveyshaitta-avustuksen poistamista ja esittänyt, että poistamisen sijaan kyseistä avustusmuotoa kehitettäisiin ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä. Ja tässä valiokunnan enemmistön mietinnössäkin todetaan, että jonkinlainen järjestelmä pitäisi olla — jos ei tämä nykyinen, niin kuitenkin jokin järjestelmä pitäisi kehittää, niin että voitaisiin avustaa näitä kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi sairastuneet kotinsa home- tai kosteusvauriosta ja joutuneet sellaiseen tilanteeseen, että eivät oikeastaan pysty asumaan siellä kotona mutta eivät saa myöskään tätä kotiaan kaupaksi, koska arvo on romahtanut. Puhemies! Niinpä olemme ehdottamassa tässä käsittelyssä lausumaa, joka kuuluisi seuraavasti: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa välittömästi poistettavaksi esitettävien terveyshaitta- ja energia-avustusten kehittämiseen tähtäävän valmistelutyön niin, että laki uudistetuista terveyshaitta- ja energia-avustuksista tulee voimaan samaan aikaan käsittelyssä olevan esityksen kanssa.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-11-15T18:16:19,2016-11-15T18:18:49,Tarkistettu,1.1 2016_114_135,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tätä nykyistä avustusjärjestelmää on kritisoitu vaikeaselkoiseksi ja sen vaikuttavuutta on pidetty heikkona, ja tämä varmaan osaltaan on perusteltu näkemys. Mutta ratkaisu ei ole lakkauttaa terveyshaitta-avustusta ja energiakorjausten avustusta — päinvastoin, näitä tulisi kehittää, kuten sosiaali- ja terveysministeriö on terveyshaitta-avustuksen osalta esittänyt. Terveyshaitasta sairastunut, homeisen talon omistaja on kyllä todella epätoivoisessa tilanteessa. Homeongelma on terveyden lisäksi romahduttanut talon arvon, joten se, että voisi oman kotinsa korjata terveelliseksi, on mahdotonta, koska vakuusarvo on homeongelman myötä mennyt. Tällaiselle henkilölle tämmöinen avustus voi olla ainoa keino päästä ulos tästä taloudellisesta umpikujasta. Toivon todellakin, että tähän löydetään, jos tämä nyt hylätään, joku muu tehokas tukimuoto, koska homeongelma on valitettavasti aivan liian yleinen ongelma Suomessa. Energia-avustus taas on osaltaan keino vastata ilmastonmuutokseen. Suomalaisten ilmastovaikutuksen aiheuttajat ovat asuminen, liikenne ja ruoka, ja toimivalla energiaremonttiavustuksella voidaan edistää asumisen energiatehokkuutta ja sen kautta vähentää kasvihuonepäästöjä, ja siksi kannatan edustaja Huovisen tekemää esitystä ja lausumaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-11-15T18:18:50,2016-11-15T18:20:07,Tarkistettu,1.1 2016_114_136,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Heti aluksi haluan kannattaa edustaja Huovisen lausumaa. Pidän tätä aika suurena puutteena, että näin merkittävä asia jostain syystä, jota ei edes perustella tässä mitenkään, on päätetty poistaa näistä avustuskohteista, mikä oli oikeastaan aika merkittävä tekijä sille, että monessa talossa käynnistettiin remontteja. Eräs toinen kohta, johon haluan tässä ihan erityisesti kiinnittää huomiota, on se, että kun koko tässä uudistuksessa on iso painopiste esteettömyydellä, niin samalla kun tätä hakemismenettelyä kehitetään ja parannetaan ja sujuvoitetaan, niin sitten tässä on tapahtunut joitakin sellaisia asioita, joihin ei ole kiinnitetty huomiota, vaikka ne on itse asiassa täällä tekstissä mainittu. Täällä todetaan muun muassa näin: ""Asuinrakennusten esteettömyydellä on periaatepäätöksen mukaan suuri merkitys iäkkäiden kotona asumisen mahdollistajana. Esteelliset rakennukset ja lähiympäristöt heikentävät iäkkäiden arjessa selviytymistä ja lisäävät tapaturmia."" — Siis esteelliset rakennukset. Sitten sanotaan näin: ""Vanhojen kerrostalojen suurimmat haasteet esteettömyyden kannalta liittyvät periaatepäätöksen mukaan hissien puutteeseen tai olemassa olevien hissien pieneen kokoon."" Tämä hissien pieni koko on itse asiassa erittäin suuri esteettömyystekijä. Nyt tässä on kokonaan jätetty huomiotta sellainen tosiseikka, että meillä on 60- ja 70-luvun alussa rakennettuja kerrostaloja, joissa oli erittäin pieniä hissejä, joihin on lähes mahdotonta rollaattorin kanssa mahtua. Sen lisäksi ne ovat vielä tällaisia puolikerroshissejä, joissa siihen kerrokseen, josta varsinainen sisäänkäynti kerrostaloon tapahtuu, ei hissillä edes pääse vaan joutuu menemään puoli kerrosta portaita pitkin. Nyt tähän tarjotaan sitten tämmöistä porrasseinähissimallia ikään kuin vastaukseksi. Mutta se ei välttämättä helpota sitä tilannetta ollenkaan, kun sen rollaattorin kanssa ei mahdu sinne hissiin ja joutuu olemaan selkä ovea vasten siellä hississä, jos sinne ylipäätänsä mahtuu. Tästä olin yhteydessä ministeriöön viime vuoden puolella ja myös ARAan ja selitin hyvin juurta jaksain tätä tilannetta. Sen takia ihmetykseni on vielä suurempi: kun itse tekstissä todetaan nämä pienet kerrostalohissit, niin tähän avustusohjelmaan ei ole sisällytetty niitä. Se olisi ollut erityisen helppoa laittaa tähän, lisätä. Kun näiden avustusten kohteena ovat jälkiasennushissit, niin olisi voinut sitten laittaa, että myös esteettömyyttä poistavien vanhojen hissien päivittämiseen olisi voinut hakea tätä avustusta. Valitettavasti itselleni kävi niin hassusti, että huomasin tämän esityksen vasta tänään. Olisin halunnut tehdä tähän ponnen, mutta se olisi pitänyt jättää ennen kello 12:ta, joten kävi tämmöinen lapsus. Mutta toivon, että tähän voitaisiin asetuksella tai jollain muulla tavalla nyt nopeasti saada korjaus, koska näitä taloja on todella paljon. Monet iäkkäät ihmiset joutuvat muuttamaan palvelutaloon, vaikka muuten voisivat asua omassa asunnossaan, koska tämä liikkuminen tulee heille mahdottomaksi. Kun tämän lakiuudistuksen tarkoitus on ollut nimenomaan se, että mahdollisimman moni voisi asua kotona, niin itse asiassa tämä pieni asia on aika iso asia sitten loppujen lopuksi. Arvoisa puhemies! Toivon, että jos joku ministeriöstä tästä puheesta referaattia saa, niin tähän sitten voitaisiin tarttua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-15T18:20:12,2016-11-15T18:24:42,Tarkistettu,1.1 2016_114_137,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esteettömyys on merkittävä asia, ja tässä on erittäin tärkeää huomioida ilman esteettömyys eli homeongelmat, jotka koskettavat — on arvioitu — lähes 800 000:ta suomalaista, ja lapsia ja koululaisia heistä on arvion mukaan 250 000. Tätä ajatellen on ollut jotenkin pöyristyttävää huomata, että näitä terveyshaitta-avustuksia oltaisiin todellakin poistamassa sieltä. Oikeastaan en voi ajatella muuta kuin että tässä olisi käynyt jonkinlainen lapsus, mutta missään nimessä näitä terveyshaitta-avustuksia ei saa poistaa. Ne eivät saa poistua, niin kuin suunniteltu on, ja kannatan sen takia esitettyä pontta ja toivon, että se otetaan huomioon. Tämä on todella tärkeä asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-15T18:24:44,2016-11-15T18:25:40,Tarkistettu,1.1 2016_114_138,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Laukkanen nosti esille tämän hissiasian, ja se oli kyllä ihan hyvä huomio. Valiokuntakuulemisessa tämä näkökulma ei, ainakaan oman muistini mukaan, noussut esiin. Hisseistä puhuttiin — mutta se oli uusista hisseistä ja sitten niistä prosenteista ja näin poispäin — ja siitä, kenelle se tuki menee, eli tässä tapauksessa taloyhtiölle ja sitä kautta sitten asukkaille. Huomio oli ilmeisen oikea. Tietysti voi nyt kysyä, miten siellä kuulemisessa sitten on oltu hereillä, vammaisjärjestöt jo lainvalmisteluvaiheessa ja tässä valiokuntavaiheessa. En tiedä, miten on tapahtunut. Edustajat Huovinen, Modig ja Tanus kiinnittivät huomiota terveyshaitta-avustukseen. Siitä keskusteltiin, ja se tuli tietoon, ja lakiesityksessä sanotaan, että se poistuu — se on totta. Fakta on tietysti se, että avustusta ei ole myönnetty enää muutamaan vuoteen, eli on se nyt laissa tai ei, niin käytännössä sitä ei ole myönnetty, kun rahaa ei ole talousarviossa ollut. Se todellinen tarve sitten, jos asia haluttaisiin ratkaista ikään kuin rahalla, on niin valtava, että siihen eivät tässä taloudellisessa tilanteessa riitä kyllä valtion rahat — tai sitten niiden ehtojen pitäisi olla niin tiukat, että siinä rajataan merkittävä osa ulkopuolelle. En mitenkään halua väheksyä tämän merkitystä, mutta tämä ikään kuin tunnelmana siitä, mitä valiokunnassa keskusteltiin ja kuultiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-11-15T18:25:42,2016-11-15T18:27:23,Tarkistettu,1.1 2016_114_139,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse en ole tuossa valiokunnassa ollut, mutta perehdyin näihin asiakirjoihin ja jo tuosta edustaja Kiurun äskeisestä puheenvuorosta sainkin joitain vastauksia. Tosiaan, meillä varmasti on aika mittava määrä homeongelmaisia omistusasuntoja, mutta yksi ongelma on myös se, mistä eräs rouva tuli minulle eräässä toritapahtumassa kertomaan: Hän ei löydä sopivaa vuokra-asuntoa. Hän ei voi tehdä niin lyhyttä vuokrasopimusta, että kukaan ottaisi hänet koeasumaan. Hän oli nimittäin sairastunut hometalon jäljiltä, ja hän ei pystynyt elämään oikeastaan enää kuin sellaisessa tyypillisessä vanhassa hirsitalossa. Se on tosi vaikea tilanne, koska meillä on rakennusjärjestykset nykyisin sellaiset, että pitää rakentaa tiivistä rakentamista ja koneellista ilmastointia, ja hän sanoi, että hän on niin yliherkistynyt, että hän ei voi sellaisessa enää asua. Meillä on tällaisia ongelmia, ja nämä ovat tosi vakavia. Se on ihan hirveätä, jos ei voi oikein missään asua. Oikeastaan Kiuru toi esille tuon asian, joka minua hämmästytti tässä, kun luin tätä valiokunnan mietintöä: täällä on todettu, että avustuksia ei valtion talousarviossa ole usean vuoden ajan voitu käyttää, koska se on ollut niin rajattu, että siellä ei ole ollut varoja. Olisin oikeastaan tarkistanut — Kiuru nyt ei ole täällä ministeri — ihan mielelläni sen, onko tilanne siis se, että kun tämä poistuu nyt, niin määrärahoja ei ole ollut myöntää vuodesta 2014, kun tämä on edellisen hallituksen aikana alkanut. Ymmärsinkö oikein tästä teidän puheenvuorostanne vai väärin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-15T18:27:25,2016-11-15T18:29:12,Tarkistettu,1.1 2016_114_140,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin haluaisin korjata, että haluan kannattaa vastalauseen lausumaehdotusta, mikä oli edustaja Huovisen esittämänä ja täällä papereissa esitettynä. Sitten haluaisin sanoa, että todella on arvioitu, että tämä korjaustarve olisi semmoinen 1—1,5 miljardia, mitä tarvittaisiin home- ja ilmaongelmista kärsivien rakennusten korjaamiseen tai uudelleenrakentamiseen. Se on valtava summa, missä kunnat ja kaupungit eivät todella yksin pärjää, ja jostakin tähän olisi joka tapauksessa löydettävä avustuksia myös valtiovallan taholta. Me ajattelemme, että 1—1,5 miljardia on valtavan iso summa, mutta toisaalta kun ruvetaan vertaamaan, mikä on se inhimillinen kärsimys, se inhimillinen tuska, niin se on kyllä valtava. Jos ajatellaan, niin voi olla ihmisiä, jotka lähtevät muuttamaan asuntoa, ja kun he etsivät, käyvät asuntoesittelyissä, niin kun siellä on muutaman minuutin ajan, on pakko lähteä pois, kun siellä on homeongelmaa. Näin joku on voinut joutua kiertämään ehkä kymmeniäkin paikkoja ennen kuin toteaa, että tämä on todella terve ja täällä voi hengittää ja asua normaalisti. Eli inhimillinen kärsimys, menetetyt työpäivät, työviikot, työkuukaudet ja se tutkimusprosessi, lääkärissäjuoksemisprosessit ja kaikki nämä, jos me rupeamme ynnäämään. Tästä ongelmasta kärsivät hyvin nuoret, pienet lapset ja koululaiset, keski-ikäiset, työikäiset mutta myös ikäihmiset, ja jos näille kaikille laitetaan euromääräistä hintaa, niin ajattelen kyllä, että se on moninkertaisesti tuon 1,5 miljardin euron hinta, ja siihen vielä päälle se inhimillinen kärsimys. Elikkä tämä on todella iso ongelma, se on kallis ongelma, mutta siihen täytyy löytyä ratkaisu. Sen vuoksi myös näitä terveyshaittaperusteisia avustuksia ja varoja niihin on löydyttävä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-15T18:29:12,2016-11-15T18:31:17,Tarkistettu,1.1 2016_114_141,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on ollut erittäin hyviä puheenvuoroja, ja toivonkin, että jos tuohon äskeiseen puheenvuorooni liittyen jollakin on erityistä ymmärrystä, miten sitä asiaa voisi nopeasti edistää, niin otan kaiken neuvon siinä mielelläni vastaan. Vielä tuen laajuudesta: Sitä oli tarpeetonta supistaa. Olisi voinut vaikka pienentää niitä avustusprosentteja, säilyttää sen laajuuden, koska usein on niin, että on se avustus sitten 35 tai 40 prosenttia, se ei ole enää niin oleellista, koska se toimii ikään kuin sellaisena laukaisevana mekanismina, että halutaan tehdä se korjaus. Nyt näissä terveyshaitta-asioissa on niin, että vanhoissa taloissa asbestiongelmat ovat nousseet aivan erityisellä tavalla, kun suojattujen putkien pinnat repeilevät ja asbestit valuvat pitkin käytäviä ja leviävät sieltä sitten siihen koneelliseen ilmastointiin, joka taloyhtiöissä on. Huono ilmanvaihto johtaa monenlaisiin ongelmiin, ja silloin kun näitä remontteja tehdään, niin usein tehdään sitten perustavaa laatua olevaa työtä, jossa asbestit poistetaan ja ilmanvaihtolaitteistot uusitaan, ja niillä on valtavat terveysvaikutukset. En ymmärrä, mikä oli nyt ministeriön ajatus tässä, että nämä piti poistaa tästä. Erittäin surullista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-15T18:31:18,2016-11-15T18:32:49,Tarkistettu,1.1 2016_114_142,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä edustaja Laukkasen huomio hisseistä ja niiden todellisesta esteettömyydestä on todella tärkeä ja oikea. Ehkä edustaja Laukkanen tekee siitä lakialoitteen, jos ei ministeri sitä muuten voi ottaa työn alle. Mutta sitten tämä terveyshaitta-avustus. Se on käsittääkseni juuri näin, niin kuin edustaja Kiuru sanoi, että sitä ei ole myönnetty sitten, oliko se, 2014 jälkeen, siihen ei ole myönnetty määrärahaa, mutta nyt ei ole enää mitään, mihin edes myöntää määrärahaa. Eli ei sitä olisi pitänyt poistaa, vaan — niin kuin sosiaali- ja terveysministeriö sanoi — kehittää avustuksen muotoa tehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi. Homeongelmahan on aivan valtava. Tämähän ei ole pelkästään yksityisten ihmisten yksityisessä omistuksessa olevissa kiinteistöissä vaan myös julkisissa rakennuksissa. Tämä on valtava ongelma Suomessa, eikä mikään rahasumma tule riittämään missään korjaavan avustuksen muodossa ratkaisemaan tätä, koska valitettavasti näitä sairaita rakennuksia syntyy edelleen, koko ajan. Tämä ei valitettavasti ole mikään, että tiettynä ajanjaksona, tiettyinä vuosina rakennusmääräykset eivät olleet kohdillaan ja sen takia syntyi tämmöistä sairasta kantaa, vaan sitä syntyy edelleen. Toki tämä ongelma on nyt tunnistettu. Viime kaudellahan tehtiin hometalkoita. Sääli, että tämä hallitus ei halua jatkaa niitä. Tämä ongelma on tunnistettu, rakennusmääräyksiä on tarkennettu, mutta se ei edelleenkään ole kohdillaan. Meidän on pakko oppia kokonaisuudessaan rakentamaan uudestaan ja rakentamaan paremmin, ja se tarkoittaa nimenomaan sitä, että meidän on ymmärrettävä, että hirsi on itsessään erittäin hyvä rakennusmateriaali. Meidän ei tarvitse vaatia niin monia erilaisia rakennuspintoja saadaksemme energiatehokkuutta tai saadaksemme uutta hyvää kantaa syntymään, vaan kyllä ne vanhat hirsitalot seisovat edelleen aika terveinä ja hyvinvoivina, ja ennemmin meidän pitää palata takaisin siihen. Mutta se ei liity pelkästään rakennusmääräyksiin, vaan se liittyy myös pitkiin alihankkijaketjuihin ja vastuuketjuun siitä rakentamisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-11-15T18:32:51,2016-11-15T18:34:52,Tarkistettu,1.1 2016_114_143,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hieman silmäilin noita valiokunnassa kuultuja asiantuntijalausuntoja, jotta pystyisin vastaamaan tähän kysymykseen siitä, miksi nyt on tämä terveyshaitta-avustus päätetty tästä kokonaisuudesta nyysiä pois. Tässähän nyt todetaan, esimerkiksi ympäristöministeriön ja ARAn lausunnoissa, että tämä järjestelmä on koettu hyvin vaikeaselkoiseksi. Tässä on ollut alun perin kuusi erilaista muotoa, joilla tästä potista on tuettu niin terveyshaitta-asioita kuin hissiasioita kuin sitten vielä energia-avustustakin, eli se on ollut liian epäselvä ilmeisesti myös ministeriön ja ARAn näkökulmasta. Mutta minä haluan nyt siteerata sosiaali- ja terveysministeriötä, joka on tästä asiasta lausunut seuraavalla tavalla: ""Avustusmuotoa ei pidetä enää ajankohtaisena ja tarkoituksenmukaisena. Järjestelmän vaikuttavuus on ollut vähäinen, ja avustusjärjestelmä on ollut hankala."" Sitten jatkuu hetken päästä: ""Järjestelmän vaikuttavuuteen on vaikuttanut erityisesti se, että ARA ei ole näitä avustuksia myöntänyt. Sosiaali- ja terveysministeriön saamien tietojen mukaan avustusten myöntämiskynnys on koettu kohtuuttoman tiukaksi, eikä viime vuosina ARA ole myöntänyt avustuksia lainkaan. Järjestelmään liittyvät vaikeudet eivät voi olla syynä sille, että avuntarpeessa olevat jätetään täysin avustusten ulkopuolelle. Johtopäätöksen avustukseen liittyvistä hankaluuksista tulisi olla se, että järjestelmää kehitetään nykyistä toimivammaksi eikä vain poistettaisi sitä."" Enpä voisi olla oman entisen ministeriöni kanssa enempää samaa mieltä. Tämä on minusta asiapuhetta. Pelkään pahoin, että hallitus joutuu tämän asian tavalla tai toisella ottamaan sitten muutoin esille, koska niin kuin täällä lukuisassa joukossa puheenvuoroja on kerrottu, (Puhemies koputtaa) home- ja kosteusongelmat valitettavasti eivät ole katoava luonnonvara.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-11-15T18:34:53,2016-11-15T18:37:06,Tarkistettu,1.1 2016_114_144,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on ollut paljon hyviä puheenvuoroja. Halusin vain lyhyesti muistuttaa siitä, että myös kotikunnissa ja -kaupungeissa me pystymme tekemään paljon tämän asian eteen. Me olemme Vaasassa päättäneet ottaa esteettömyyden osaksi kaupunkikuvaa, ja siitä olemme saaneet palkintoja myös eurooppalaisella tasolla. Viimeksi eilen päätimme, että kunnan hissiavustuksiin varattua rahaa voidaan käyttää myös muihin esteettömyyttä edistäviin investointeihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-11-15T18:37:07,2016-11-15T18:37:33,Tarkistettu,1.1 2016_114_145,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä terveyshaitta-avustuksesta ja sen käsittelystä: Todellakin STM:n lausunto, niin kuin edustaja Huovinen kertoi, oli sangen selkeä, joku voisi sanoa jopa jyrkkä, mutta varmasti omalla tavallaan aivan aiheellinen. Aiheellisuus näkyy kyllä tässä ympäristövaliokunnan mietinnössä. Tässä todetaan, että valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus selvittää mahdollisimman nopeasti korvaavan ratkaisuvaihtoehdon oikea-aikaisen ja tehokkaan tukimuodon luomiseksi sisäilmasta sairastuneiden vaikeampien tilanteiden helpottamiseksi. Eli tarve nähdään, mutta se korjaushaitta-avustus, niin kuin tässä nyt tuli ilmi, ilmeisesti ei siinä muodossa ollut se paras keino, koska niin kuin sanoitte myös, siellä on monimutkaisuutta, vaikeaselkoisuutta, varmaan myös tulee tämmöisiä näyttökysymyksiä ynnä muita ongelmia, vakuutusyhtiöt ynnä muut sitten, jotka saattavat olla mukana. Voisin kuvitella, että ne vain ovat tehneet siitä asiasta niin mutkikkaan ja sitten tietysti nämä taloudelliset reunaehdot. Mutta edelleenkin valiokuntakin toteaa, että ongelma on olemassa, siihen pitää löytää ratkaisu. Tässä hallituksen esityksessä sitä ratkaisua ei tähän kyseiseen kohtaan ole löydetty mutta viesti on nyt kyllä tässä mietinnössä esitetty, että syytä on pohtia, koska ongelma on olemassa ja kaikki me sen tunnistamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-11-15T18:37:37,2016-11-15T18:39:23,Tarkistettu,1.1 2016_114_146,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustaja Kiurua siitä, että vähän avasitte tätä. Itse jäin miettimään, kun kuuntelin tässä edustaja Modigia ja sitten kun kerroin tästä tapaamastani rouvasta, että tässä oikeastaan voisi lähettää vielä sitten lisäterveisiä ministerille ja hallitukselle siitä, että nyt kun tätä lähdetään kehittämään ja pikaisesti ratkaistaan joku uusi, tehokas tukimuoto sisäilmasta sairastuneille henkilöille, niin voisi miettiä esimerkiksi juuri sitä rakennusjärjestyspuolella, että meillä, jos katsoo professori Panu Kailan kirjoituksia, hänhän puhuu aina näitten hirsitalojen ja hengittävien talojen puolesta ja koneellista ilmastointia vastaan, että se terve talo on se vanha talo. Se ei ole aina se energiatehokkain, mutta nämä meidän pullotalot alkavat olla sellaisia, että ne eivät välttämättä ole enää meidän sisäilmalle hyväksi. Voisi juuri huomioida tämänkin, että kun on sitten ihmisiä, jotka eivät voi enää tämäntyyppisissä asunnoissa asua sairastuttuaan homeasioiden vuoksi, niin me voisimme miettiä tässä yhteydessä, voisiko tämmöisiäkin rakentaa, koska niitä vanhoja taloja ei ole mittaamattomasti enää tarjolla, ne on oikeastaan aikojen saatossa purettu ja ne, ketkä ovat niitä kunnostaneet, eivät niistä varmaan enää luovu, niissä on hyvä olla ja elää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-15T18:39:24,2016-11-15T18:40:50,Tarkistettu,1.1 2016_114_147,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä nyt hallituspuolueiden jäsenet ovat valmiita viemään hallituksellensa terveisiä, niin nyt voisi puuttua jo näihin lakiesityksiin, mitä tällä hetkellä meille tulee energiatehokkuudesta ja rakentamisesta. Pidän erittäin kannatettavana, että hallitus haluaa edistää puurakentamista. Mutta juuri niin kuin te sanoitte, Panu Kailaa ei turhaan kutsuta talotohtoriksi. Jos me mietimme energiatehokkuutta rakennuksilla, niin itse minä kyllä ajattelen, että meidän pitää miettiä koko elinkaarta, ei sitä, miten energiatehokkuus lasketaan seuraavan kymmenen vuoden aikana, jolloin varmasti uusi pakettitalo koneellisella ilmastoinnilla, passiivienergiatalo tai lähes nolla-energiatalo kymmenen vuoden säteellä on energiatehokkaampi kuin vanha hirsitalo, mutta kun se vanha hirsitalo seisoo siellä 200 vuotta, niin jos me katsomme sitä koko elinkaarta, kun se toinen on jo moneen kertaan homehtunut ja purettu siinä vaiheessa, niin kyllä se hirsitalo myös pärjää energiatehokkuusmittareissa. Mutta tämä onkin se tärkein nyt, kun me teemme tätä lähes nollaenergiatalolainsäädäntöä, että siinä tulee tämä elinkaariajattelu mukaan, jotta ne ihan oikeat materiaalit ovat vertailukelpoisia niissä arvoissa ja niissä luvuissa, minkä mukaan ne pitää laskea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-11-15T18:40:51,2016-11-15T18:42:00,Tarkistettu,1.1 2016_114_148,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt mentiin jo vähän seuraavaan hallituksen esitykseen, mutta on samaa ongelmavyyhtiä tai asiaa. Eli tämä lähes nollaenergiarakentaminenhan, joka on valiokunnassa käsiteltävänä, on EU-direktiiveistä tuleva, meidän on se pakko tehdä. Jos emme sitä tee, niin sanktiot tulee, eli... (Leena Meri: Missä EU, siellä ongelma!) — No, me teemme sen nyt joka tapauksessa, koska 90-luvun puolivälissä on näin äänestetty, mutta se, miten se tehdään, menee sen minimin kautta. Emme tee mitään ylimääräistä, teemme vain sen, mitä on pakko tehdä. Edustaja Modig nosti puurakentamisen, ja tässä nollaenergiarakentamisessa ministerin mukaan helpotetaan massiivipuurakentamista. Edustaja Modig nosti esille myös painovoimaisen ilmanvaihdon, ja tässä nollaenergialakiesityksessä on myös mahdollista edelleen rakentaa asunto tai talo niin, että siellä on painovoimainen ilmanvaihto, jos näin halutaan. Eli siinä suhteessa kansalaisten oikeuksia rakentaa puusta tai painovoimaisella ilmanvaihdolla ei rajoiteta. Mutta sen sijaan siellä pyritään nostamaan energiatehokkuutta, ja huomio sitten tästä elinkaariajattelusta on ihan aiheellinen. Ei ole todellakaan perusteltua, että talot rakennetaan niin, että ne pitää purkaa 40 tai 50 vuoden päästä, koska siinä mallissa sitten menetetään kaikki ne säästöt, mitkä on saavutettu vuosien varrella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-11-15T18:42:01,2016-11-15T18:43:40,Tarkistettu,1.1 2016_114_149,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oli ihan pakko käydä katsomassa ja hakemassa tämä ympäristövaliokunnan mietintö tästä asiasta, kun kuuntelin teidän keskusteluanne. Nythän meillä on tulevaisuudessa suuri haaste, kun meidän pitäisi seuraavan 15 vuoden aikana saada noin miljoona uutta esteetöntä asuntoa, jos me mietimme sitä, mitkä tarpeet meillä yhteiskunnassa on ikääntymisen ja sen puitteissa, että tavoitteena on, että ikääntyneet, vammaiset ja yleensäkin me ihmiset pystyisimme asumaan mahdollisimman pitkään kotona. Ja tähän ihan oleellisesti liittyy myös sitten näiden erilaisten korjausavustusten mahdollistaminen kaikille kansalaisille. Nyt kysyisin, kun täällä on kuitenkin esimerkiksi edustaja Kiuru perehtynyt tähän asiaan vähän enemmän ja valiokunnan mietinnössä todetaan, että valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus selvittää mahdollisimman nopeasti korvaavan ratkaisuvaihtoehdon oikea-aikaisen ja tehokkaan tukimuodon luomiseksi sisäilmasta sairastuneiden vaikeimpien tilanteiden helpottamiseen, ja tämä ilmeisesti liittyy myös esteettömyyteen liittyviin kysymyksiin: kun tätä lakia on nyt valmisteltu, niin onko teillä tiedossa se, että tähän liittyvää korvaavaa lainsäädäntöä olisi tulossa, vai tarkoittaako tämä käytännössä sitä, että niitä esteettömyyteen liittyviä asumistarpeita ei pystytä saavuttamaan kuten tässä isossa kansallisessa hankkeessa on esitetty?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-15T18:43:42,2016-11-15T18:45:19,Tarkistettu,1.1 2016_114_150,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edellinen puheenvuoro olisi parempi kohdistaa ministerille, mutta koska ministeri ei ole paikalla, niin vastaan. Mutta kun en osaa vastata, niin en osaa antaa siihen mitään järkevää vastausta — eli en tiedä, se on se vastaus. Mutta toistan edelleen sen, että ongelma on huomioitu ja varmasti tämäkin keskustelu referoidaan ministeriössä ja se viesti on ihan aiheellinen, mikä täältä on mennyt eteenpäin. Ja kyllä valiokunta on sen kuullut ja ongelmat nähnyt, mutta siinä on juuri näitä reunaehtoja. Entinen laki oli monitulkintainen, hankala, ja sitten tulee näitä taloudellisia ongelmia. Se, mikä meillä oli olemassa, ei toiminut, ja nyt sitten tässä esityksessä ei löydetä sitä vastausta, mitä haetaan. Tämä kysymys sitten täytyy esittää ministerille, tai voihan sen esittää vaikka kirjallisena kysymyksenä, että miten tästä eteenpäin, kun valiokuntakin on siihen viitannut. Saadaan sitten kaikki asiallinen vastaus ministeriltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+10.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-11-15T18:45:20,2016-11-15T18:46:25,Tarkistettu,1.1 2016_114_151,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+11.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_114_152,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa rouva puhemies! Finland måste höja sin sysselsättning och vi behöver fler som jobbar för att få statsfinanserna i balans och för att trygga välfärdsstaten. För att garantera finländarna en tillräcklig utkomst under hela arbetskarriären krävs statligt stöd under de perioder då det av olika orsaker blir avbrott i arbetet. Det kan förutsätta både rehabilitering och fortbildning av dem som nu går arbetslösa, men också ekonomisk uppmuntran för att det alltid ska löna sig att jobba, och för att den som är aktiv ska gynnas. Vår arbetsmarknad har redan länge haft ett matchningsproblem, det vill säga: vi har både hög arbetslöshet och samtidigt svårigheter att tillsätta lediga platser. Långtidsarbetslösa bollas mellan myndigheter i stället för att man tar tag i saken och kommer med konkreta sysselsättningsåtgärder. Utmaningen har legat i att hitta ett läge där arbetssökande och arbetsgivare finner varandra effektivare. De arbetslösa måste få aktiva sysselsättningsåtgärder på arbets- och näringsbyråerna genast när de förlorar jobbet eller har permitterats. Samtidigt måste staten motivera de arbetslösa att själva vara aktiva. Det inkomstrelaterade utkomstskyddet för arbetslösa måste alltså bli mer motiverande genom att dagpenningen höjs och utbetalningstiden samtidigt förkortas. Danmark har goda erfarenheter av en dylik modell, den så kallade flexecuritymodellen. Undersökningar från Finland visar att största delen av dem som fått ett nytt jobb får det genast i början eller i slutet av den tid man har rätt till dagpenning. Vi tror att en sådan modell motiverar människor att snabbare börja jobba igen, och därför måste lagen om utkomstskydd för arbetslösa ändras. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+11.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2016-11-15T18:46:49,2016-11-15T18:48:50,Hyväksytty,1.1 2016_114_153,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan 200 miljoonan leikkausta. Esityksen mukaan ansiosidonnaisen turvan kestoa lyhennetään 100 päivällä, omavastuuaikaa pidennetään 2 päivällä, pitkän työhistorian jälkeinen korotusosa poistetaan ja aktiivikorotuksia leikataan. Esityksellä hallitus sanoo kannustavansa työn nopeaan vastaanottamiseen ja lyhentävänsä työttömyysjaksoja. Esityksellä arvioidaan saatavan säästöä vuonna 2017 noin 70 miljoonaa euroa, josta valtion säästö on noin 20 miljoonaa euroa. Arvoisa rouva puhemies! Mielestämme esityksen perustelut ovat hatarat ja ristiriitaiset. Näkemyksemme mukaan työmarkkinoiden suuri ongelma on tällä hetkellä työn kysynnän puute, minkä seurauksena työttömyys on kasvanut ja työttömyys on pitkittynyt. Työttömyysturvan leikkaaminen ei luo työpaikkoja vaan lisää pienituloisuutta ja köyhyyttä. Heikennykset ovat taloudellisesti merkittäviä. Esimerkiksi 3 000 euron palkkatuloilla ennen työttömyyttä ansiosidonnaisen lyhentäminen 100 päivällä tarkoittaa 4 500 euron leikkausta, mikäli henkilö ei työllisty vaan saa peruspäivärahaa. Pahimmillaan leikkaukset ajavat ihmisiä pienituloisuuteen ja pitkäaikaisesti toimeentulotuen asiakkaiksi, mikä nostaa työllistämiskynnystä. Me tiedämme, että toimeentulotukiriippuvuus vaikeuttaa ihmisen uudelleentyöllistymistä. Nopea työllistyminen on paras keino vähentää työttömyysturvamenoja. Tarvitaankin vaikuttavampia keinoja työllistämisen tueksi. Leikkausten sijaan tarvitaan toimenpiteitä, joilla työttömyysturvaa voidaan nykyistä paremmin käyttää työllistymiseen ja kouluttautumiseen. Työttömyysturvan varassa tapahtuvaan omaehtoiseen koulutukseen pääsyn kriteereitä tulee helpottaa. Työttömyysturvaa pitää voida käyttää automaattisena työllistämissetelinä. Automaattinen seteli vähentää TE-toimistojen byrokratiataakkaa ja mahdollistaa tehokkaamman työnvälityksen sekä henkilökohtaisemman työpalvelun. Työttömyysturvan kehittäminen on välttämätöntä, mutta hallituksen esitys ei sitä tee vaan pikemminkin toimii päinvastaiseen suuntaan. Työttömyysturvan tulee tukea työttömän ja perheen toimeentuloa työttömyyden ajalta. Meidän ja hallituksen on keskityttävä työpaikkojen luomiseen ja osaamisen ylläpitämiseen sekä vahvistamiseen. Näin tuetaan työttömän mahdollisuutta työllistyä. Arvoisa rouva puhemies! Näistä edellä mainituista syistä esitän, että tämä laki hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+11.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-15T18:49:41,2016-11-15T18:53:03,Tarkistettu,1.1 2016_114_154,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan työttömyyspäivärahakauden enimmäiskestoa lyhennettäväksi 500 päivästä 400 päivään. Niillä, joilla on vähemmän kuin kolme vuotta työhistoriaa, enimmäiskesto lyhenisi 300 päivään. Enimmäiskesto säilyisi 500 päivänä vain niillä työttömillä, jotka täyttävät työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään. Esityksen tarkoituksena on muun muassa pyrkimys työn vastaanottamista estävien kannustinloukkujen purkamiseen, työttömyysjaksojen lyhentämiseen ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseen tavalla, joka säästää julkisia voimavaroja. Katson, ettei hallituksen esityksen mukaisella ansioturvan leikkaamisella saavuteta edellä mainittuja tavoitteita. Työttömyyspäivärahakauden lyhentämisellä ei pureta ratkaisevasti työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja taikka tueta työntekijän työllistymismahdollisuuksia. Koska esityksessä ei pyritä aktiivisesti edistämään taikka lisäämään työttömyyspäivärahaa saavan henkilön työllistymismahdollisuuksia, seuraisi työttömyyspäivärahakauden lyhentämisestä vain useiden henkilöiden siirtymistä nopeammin perusturvan ja muiden tukien varaan. Esityksessä ei myöskään huomioida suuria alueellisia eroja työpaikkojen määrissä taikka työllistymismahdollisuuksissa, mistä johtuen työttömyyspäivärahakauden lyhentäminen asettaisi henkilöt maantieteellisestä sijainnista riippuen toisistaan täysin eriarvoiseen asemaan. Muutos olisi taloudellisesti kohtuuton erityisesti alueilla, joilla työttömyysprosentti on suuri. Huolimatta henkilön korkeasta motivaatiosta työllistyä uuden työpaikan löytyminen on monilla alueilla vaikeaa. Tätä ongelmaa ei ratkaista työttömyyspäivärahakautta lyhentämällä. Hallituksen esityksen sijasta työttömyysrahakautta tulee kehittää työllistymistä edistävään suuntaan. Työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työllistymiseensä tulee lisätä. Esitän, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämisen sijasta työtön pystyisi käyttämään työttömyyspäivärahakaudesta viimeiset 100 päivää palkkatukeen tai starttirahaan. Näin työttömyysetuus otettaisiin aktiivikäyttöön ja samalla lisättäisiin työllistymismahdollisuuksia. Työttömyysturvan aktiivikäyttöä on jo kokeiltu pienessä mittakaavassa. Osalla työmarkkinatukea saaneista työttömistä oli kokeilussa mahdollisuus käyttää omaa työttömyysturvaansa palkkatukeen tai starttirahaan. Arvoisa rouva puhemies! Ehdotan seuraavaa lausumaa: ""Eduskunta edellyttää, että työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työllistymiseensä parannetaan työttömyys-etuuden ottamisella aktiivikäyttöön siten, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaja voisi halutessaan käyttää työttömyyspäivärahakaudesta viimeiset 100 päivää palkkatukeen tai starttirahaan.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+11.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-15T18:53:07,2016-11-15T18:56:50,Tarkistettu,1.1 2016_114_155,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Värderade fru talman! Edustaja Rehn-Kivi ehdotti lausumaksi, että ""eduskunta edellyttää, että ansiosidonnaista päivärahajärjestelmää kehitetään kannustavammaksi siten, että tukea maksetaan lyhyemmän ajan, mutta tuen määrää nostetaan hiukan työttömyysjakson ensimmäisenä 100 päivänä"". Värderade talman! Kannatan tätä Rehn-Kiven tekemää lausumaehdotusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+11.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-11-15T18:56:54,2016-11-15T18:57:28,Tarkistettu,1.1 2016_114_156,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työttömyyspäivärahakauden lyhentämisellä ei pureta ratkaisevasti työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja eikä tueta työntekijän työllistymismahdollisuuksia. Esityksessä ei pyritä aktiivisesti edistämään taikka lisäämään työttömyyspäivärahaa saavan henkilön työllistymismahdollisuuksia. Siinä ei myöskään huomioida suuria alueellisia eroja työpaikkojen määrissä tai työllistymismahdollisuuksissa, mistä johtuen työttömyyspäivärahakauden lyhentäminen asettaa henkilöt maantieteellisestä sijainnista riippuen toisistaan hyvin eriarvoiseen asemaan. Hallituksen esityksen sijasta työttömyysrahakautta tulee kehittää työllistymistä edistävään suuntaan. Työttömyysetuus tulee ottaa aktiivikäyttöön ja samalla lisätä työllistymismahdollisuuksia. Elikkä työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työllistymiseensä tulee lisätä. Kannatankin Antero Laukkasen esittämää lausumaa elikkä että ""työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työllistymiseensä parannetaan työttömyysetuuden ottamisella aktiivikäyttöön siten, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaja voisi halutessaan käyttää työttömyyspäivärahakaudesta viimeiset 100 päivää palkkatukeen tai starttirahaan"". Minusta tämänkaltainen olisi erittäin kannatettavaa ja työllistymistä edistävää ja vaikuttaisi samalla tavalla riippumatta asuinpaikkakunnasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+11.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-15T18:57:30,2016-11-15T18:59:09,Tarkistettu,1.1 2016_114_157,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää työttömyysturvan keston lyhentämistä tilanteessa, jossa työtä ei kaikille ole, jossa työstä on valtava tarjonnan puute. Meillä vihreilläkin on pohdittu paljon työttömyysturvan kehittämistä, ja itse kannattaisin sellaista mallia, joka olisi porrastettu ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle. Se olisi kannustavampi, mutta se pitäisi ottaa käyttöön sellaiseen suhdanneaikaan, jolloin työtä on tarjolla. Työttömyysturvan aktiivinen käyttö työllistymiseen ja kouluttautumiseen olisi viisasta. Nyt pitäisi keskittyä luomaan työmahdollisuuksia, panostaa tutkimukseen ja koulutukseen sekä edistää yrittäjyyttä ja vientimahdollisuuksia. Hallituksen yksituumainen pelkästään leikkauksiin tähtäävä politiikka ei aja näitä tavoitteita. Kannatan edustaja Kiljusen tekemää esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+11.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-11-15T18:59:13,2016-11-15T19:00:23,Tarkistettu,1.1 2016_114_158,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puhun täältä edelleen harvenevalle mutta sitäkin älykkäämmälle joukolle. No, vakavuus päälle. Nimittäin täytyy itsekin myöntää, että tässä hallituksessa me olemme joutuneet tekemään raskaitakin linjauksia. Ja me kaikki varmasti tiedämme, mistä tilanteesta me lähdemme. Minä uskon, että meillä on tilannekuva aika pitkälle sama: Vienti on ollut laskussa. Velka on ollut mittava. Työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, on kasvanut valtavasti viime vuosina, viime laman jäljiltä ja kasvaa edelleen, ja siihen on ollut vaikea löytää mitään lääkkeitä. Hallitus otti yhdeksi kärkihankkeekseen hallitusohjelmaansa työttömyys- ja sosiaaliturvan muuttamisen kannustavampaan suuntaan, ja siinä on, miten kukakin haluaa ottaa jonkun asian, keppiä ja porkkanaa. Kun on nyt esimerkiksi ollut tämä, että työttömiä tulee tavata ja haastatella ja ottaa heistä koppi kolmen kuukauden välein, niin toiset ovat kokeneet sen vähän piiskaamisena ja toiset taas kokevat sen niin, että se on erittäin hyvä. Esimerkiksi työ- ja tasa-arvovaliokunnassa kuulimme työvoimatoimiston psykologeja, ja he kertoivat siitä, kuinka nuoret mielellään haluavat henkilökohtaista palvelua, jos sen saavat valita, mikä oli minulle oikeastaan yllätys, kun ajattelen, että he ovat semmoisia nettikansalaisia, että he mielellään netissä asioisivat. Mutta palatakseni tarkemmin tähän, joka on siis osa tätä kärkihanketta ja jolla tavoitellaan 200 miljoonan euron vuosittaista säästöä: Kyllä täällä silti ihan hyviäkin motivaatioita löytyy. Täällä on kuitenkin käyty läpi tätä tutkimusnäyttöä. Täällä todetaan esimerkiksi siitä, että työttömyysturvan keston muutos joidenkin tutkimusten mukaan osoittaa, että ansio-sidonnaisen työttömyysturvan päättymisen lähestyessä, siis kun päättyminen lähestyy, myös työllisyyden todennäköisyys kasvaa. Se tietysti voi olla monestakin seikasta kiinni, mutta tuskin välttämättä sattumasta. Edelleen täällä tuodaan esille, että työttömyysturvan enimmäiskestoon esitetty lyhentäminen saa aikaan työttömyysjaksojen lyhentymisen kahdella viikolla ja lisää työllisyyttä tuossa tapauksessa noin 7 500 henkilötyövuotta. Täällä on myös arvioitu, että keston lyhentämisen ja ansioturvan tason yhteisvaikutus työllisyyteen olisi 9 000 henkilötyövuotta. Kaikki nämä tietysti ovat arvioita. Mitään varmasti ei tässä maailmassa voi eksaktisti ennustaa. En kuitenkaan pidä sitä ihan vähäpätöisenä. Jos ajatellaan, että meillä on viime vuosina tullut, jos ajatellaan viime hallituskautta, 100 000 uutta työtöntä lisää, niin 10 000 on paljon, yksikin työpaikka on paljon. Työ- ja tasa-arvovaliokunnassa, johon kuulun, me olemme taas lausunnossamme todenneet saatujen selvitysten perusteella, että uudistuksen työllisyysvaikutukset voisivat olla, jos me olisimme noususuhdanteessa, vielä paremmat, mutta ne vaikuttavat myös laskusuhdanteessa, joskin nämä vaikutukset tulevat hieman jälkijunassa, vuonna 2018. Katsoin vielä tuota... Edustaja Rehn-Kivi onkin lähtenyt täältä. Hän oli tuonut esille omissa perusteluissaan Tanskan mallia, ja hän toteaa, että työttömyysturvaa tulisi kehittää kannustavampaan suuntaan nostamalla päivärahan määrää ja samalla lyhentämällä tuen enimmäisaikaa. Hän ainakin tavallaan osittain hyväksyy tämän ajatuksen, hänhän ei esittänyt tätä hylättäväksi, ja toteaa, että Tanskassa on tällaisesta mallista hyviä kokemuksia ja että Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että suurin osa uudelleentyöllistyneistä saa työpaikan päivärahan ansainta-ajan alussa, niin että heillä on heti siinä työllisyysmahdollisuus, tai lopussa. Tällainenkin eriävä mielipide, vastalause, täältä löytyy, että tässä hyväksytään se ajatusmalli. Kukaan ei välttämättä näistä ole aina iloinen, kun joudutaan tasoihin puuttumaan. Kyllä minustakin olisi mukavaa, jos voisimme kaikkea lisätä, mutta meidän on pakko saada tätä tilannetta kääntymään. Toivon mukaan — ja onkin jo ilmapiirissä sitä — tämä kurssi on kääntynyt, niin että päästään pikaisesti sinne kasvun ja vauhdin tielle ja voidaan joskus tuoda tänne semmoisia iloisiakin — iloisempia, sanotaan näin — uudistuksia. Toivon mukaan oppositiokin on sitten niihin tyytyväinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+11.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-15T19:00:24,2016-11-15T19:05:56,Tarkistettu,1.1 2016_114_159,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On ihan totta, että hallituksen toimilla taittumista on yhteiskunnallisessa tilanteessa tapahtunut ja työpaikkoja syntyy ja se niin sanottu alaspäin kulkeva spiraali on saatu poikki ja nyt pientä käännettä on tapahtunut. Tämän lain valiokuntakäsittelyssä kävi ilmi, että tämä työttömyysturvaleikkauslaki on lähinnä säästölaki, jonka vaikutukseen työttömyyden vähentymiseen ei edes ministeriö itse uskonut. Siis toistan: ei edes ministeriö uskonut, että tällä lopulta olisi työttömyyteen vaikutus. Myöskään tälle 9 000 uuden työpaikan syntymiselle tämän leikkauksen seurauksena ei löytynyt vakavasti otettavia perusteita. Kaikissa lausunnoissa se jäi vähän ilmaan, eikä kukaan uskaltanut suoraan sanoa, luvata, mitä tästä syntyy. Sen sijaan Kanadassa, kun 2000-luvun taitteessa Kanadassa oli voimakkaasti kasvava työttömyys, toteutettiin hyvin yksinkertainen malli, jossa yrittäjyyteen rohkaistiin tavalla, jossa alle viiden hengen yrityksiltä poistettiin kaikki yhteiskunnalliset velvoitteet määräajaksi, ja kahden vuoden sisällä koko työttömyys taitettiin. Jonkinlaista tämäntyyppistä aktiivista työttömyyspolitiikkaa odottaisin hallitukselta. Tämä työttömyysturvaa leikkaava laki ei kyllä tule luomaan työpaikkoja vaan kurjuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+11.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-15T19:05:59,2016-11-15T19:07:59,Tarkistettu,1.1 2016_114_160,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun edustaja Meri totesi, että tässä lakiesityksessä oletetaan, että tämä lisää työllisyyttä 9 000 henkilötyövuotta, myöskään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, kun asiantuntijoilta kysyttiin, ei saatu varmuutta tähän asiaan. Sitä perusteltiin eräänlaisella taloustieteellisellä tutkimuksella, ja he olivat hyvin epävarmoja siitä, mitä tämä käytännössä myös tarkoittaa, ja sitten eri alan asiantuntijat totesivat, että hekään eivät usko tämän lainsäädännön työllistämiseen. Sen takia yhdyn kyllä edustaja Laukkasen näkemykseen myös siitä, että tämä on hyvin kyseenalainen esitys, tämä on lähinnä säästölaki, mikä sekin on hyvin kyseenalaista. Erittäin harmillista on myös se, että hallitus ei tee tähän minkääntyyppistä kokonaisarviointia, mitä nämä leikkaukset aiheuttavat yksittäiselle ihmiselle, perheelle tai meidän koko sosiaaliturvalle tai meidän taloudelle. Kun ajatellaan, että ansiosidonnaista päivärahaa leikataan, kestoa lyhennetään, kun ihminen siirtyy työttömyyspäivärahalle, todennäköisesti hän saa myös asumistukea ja sen jälkeen hän saattaa siirtyä myös toimeentulotuen piiriin. Elikkä käytännössä kun toisesta päästä leikataan, niin kustannuksia tulee toiseen suuntaan, ja tämän seurauksena vielä ihmisen elämäntilanne vaikeutuu, työttömyys saattaa vaikeutua, ja siltä kohdin tämän lakiesityksen todellisia työllistämisvaikutuksia on kyllä erittäin vaikea perustella. Sen takia minusta on ehdottoman tärkeätä, että hallitus keskittyisi pikemminkin kannustaviin toimenpiteisiin, vahvistaisi osaamista ja tutkimus- ja kehittämistyötä sekä uusia työpaikkoja, ja tästä syystä me olemme esittäneet tämän lainsäädännön hylkäämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+11.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-15T19:08:00,2016-11-15T19:10:04,Tarkistettu,1.1 2016_114_161,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksellahan on myös paljon toimenpiteitä tähän kannustavaan työvoimapolitiikkaan, muun muassa työttömyysrahan käyttö starttirahaksi ja näin poispäin, sitä nyt ei vain tässä esityksessä ole käsitelty. Ja se on totta, että näitä on tosi monta, itsekin saa oikein välillä keskittyä, että mikä tässä on milloinkin menossa ja missä vaiheessa. Edustaja Kiljuselle sanoisin, että tuossa jos katsoitte ja muistatte tämän työ- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnon, joka teille lähetettiin, niin mehän edellytimme tässä kokonaisarviointia, koska ihan aidosti itsekin, vaikka näihin kuinka perehtyy, on vaikea sitä mitenkään saada haltuun, että mikä se yhteisvaikutus välttämättä olisi. Se on hyvä katsoa yhdessä. Mutta nyt hieman ihmettelen tuota edustaja Laukkasen sanomaa, että ministeri ei itse usko tähän. Minä katsoin meidän asiantuntijakuulemiset, ja meillä ei kyllä ministeriä ollut valiokunnassa... (Antero Laukkanen: Ministeriö!) — Ahaa. No, voin sanoa näin, että ministeriö on aina hyvin varovainen näissä arvioissaan. — Minä voisin vannoa, että vaikka tähän laitettaisiin kuka tahansa fakiiri, niin kukaan ei meille tarkkaa lukua voisi kertoa, on niin paljon muuttujia: Suomen taloudellinen tilanne, Suomen väestö, Suomen viennin kehittyminen, muutokset, ansiosidonnainen päiväraha lyhenee ja muuta. Siis jos sinä saat sen koetilanteen käyttöön ja saat faktisen luvun aikaiseksi ja se vielä pitää paikkansa, niin olet ansainnut aika monta Nobelin palkintoa. Tarkoitan tällä sitä, että totta kai he sanovat, että tämä on varovainen arvio, että emme me voi sanoa, onko se 7 500 vai 7 900 vai 5 000. Mutta kyllä silti positiivisella puolella ollaan, eivät he sitä sanoneet, että he uskovat, että tällä on työllisyyttä laskevia vaikutuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+11.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-15T19:10:05,2016-11-15T19:11:56,Tarkistettu,1.1 2016_114_162,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Meren puheenvuoro oli siinä mielessä ihan, voisiko sanoa, hyvä, kun hän kuvasi sitä kokonaistilannetta, jota tässä laissa sekä myös edellisessä laissa käsiteltiin. Elikkä nyt tässä tilanteessa ministeriön virkamiehet eivät ole antaneet tälle laille tukea, he olivat hyvin neutraaleja, eivät antaneet tälle tukea, mutta totta kai valmistelevat lakiesitystä hallituksen toimeenpanemana. Asiantuntijat eivät antaneet tälle tukea, ja nyt, niin kuin sanoitte, myös valiokunta suhtautui tähän hyvin kriittisesti, koska todellisia arviointeja ei ole tehty. Ja vaaditte tässä myös arviointeja ja seurantaa sen takia, että tämän lain todellista tavoitetta ei pystytä osoittamaan. Siltä osin tämä kuvaa minun mielestäni erittäin hyvin tämän hallituksen tekemää lainsäädäntövalmistelua, ja olen siitä todella pahoillani. Toivoisi, että kun lainsäädäntöä valmistellaan eduskuntaan, se lainsäädäntö on sellaista, että me voimme aidosti itsekin luottaa siihen, että sillä pyritään parempaan suuntaan, ja meillä on tietoa siitä, mikä on sen lainsäädännön vaikuttavuus niin yksittäisiin kansalaisiin kuin myös koko meidän yhteiskuntaamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+11.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-15T19:11:57,2016-11-15T19:13:12,Tarkistettu,1.1 2016_114_163,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä varmistaa sen, että tosiaan sanoin ""ministeriö"". (Leena Meri: Kuulin väärin!) — Joo, minusta se on tärkeää. Saatoin puhua epäselvästi myös. — Mutta he myös sanoivat, että kun hallitus edellytti heiltä 200 miljoonan säästämistä, siinä viestissä ei ollut mitään varsinaista sisältöä, miten se pitää tehdä, vaan ikään kuin ilmaistiin, että laji on vapaa, saatte itse päättää, mistä se säästö tulee. Eli tavallaan se motiivi tälle säästölle ei ole ollut niinkään se, että syntyy työpaikkoja, vaan annettiin ministeriölle ohje, että 200 miljoonan säästöt pitää löytyä. Valitettavasti tämä esitys ei ole hirveän kestävällä pohjalla. Mutta minä kiitän myös edustaja Merta siitä, että hän käytti erittäin hyvän ja rehellisen puheenvuoron.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+11.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-15T19:13:13,2016-11-15T19:14:08,Tarkistettu,1.1 2016_114_164,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän teitä kiitoksista ja totean, että voi olla sitten, että olin jotenkin epäselvä, mutta mielestäni en sanonut, että meillä oli työ- ja tasa-arvovaliokunnassa kovin kriittinen lausunto. Totta kai me tuomme aina arvioinneissa nämä esille, mutta kyllä meillä myös ihan aidosti on usko, että tässä tulee uusia työpaikkoja. Emme me varmasti olisi mukana missään, jos me emme uskoisi, että tulee aitoja työpaikkoja lisää. Jos ilmoitettaisiin ihan, että tästä tulee suurin piirtein työttömyyttä, täytyisi olla kuin puolihullu, että suostuu sellaiseen. Ei semmoista ilmapiiriä kuitenkaan ollut. Ja jos sanoisin ministeriön virkamiesten perusteluista yleensäkin valiokunnassa: He ovat hyvin varovaisia. He ovat hyvin erityyppisiä kuin meidän asiantuntijat. Asiantuntijoilla on hyvin tarkkaa aina se, että miten se ja näin ja näin. Virkamiehet haluavat olla vähän joka suuntaan, ja he eivät halua koskaan kauhean faktisia lukuja ja tämäntyyppisiä esittää. Että en ole suinkaan arvostellut meidän hallitusta huonosta lainsäädäntötyöstä, vaan me olemme toivoneet työ- ja tasa-arvovaliokunnassa, kun näitä on jo niin paljon, että katsottaisiin, mikä yhteisvaikutus tästä tulee. Mutta tietenkään sitä ei voi etukäteen olla, ja sitäkin ministeriön edustaja Oivo esimerkiksi on meille monta kertaa kertonut. He ovat kyllä itsekin havainneet, että heidän täytyy tehdä tätä tarkastelua, mutta hän on sanonut sitä, että ei sitä aloiteta siinä heti vaan että täytyy mennä hetken aikaa, että se laki on voimassa, ja sitten ruvetaan tarkastelemaan ja saadaan sen vaikutusarvio nimenomaan Suomessa ja Suomen taloudellisessa tilanteessa. Sitä yritin sanoa aikaisemmassa puheenvuorossa, että jos me vaadimme aina kauhean eksaktia tietoa ennen kuin me voimme mitään säätää, että se on tyyliin yhden henkilön tarkkuudella, niin emme me ikinä voi säätää mitään lakia. Aina meillä on sitten semmoinen, että vaikutusarviointi on liian heppoinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+11.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-15T19:14:09,2016-11-15T19:16:03,Tarkistettu,1.1 2016_114_165,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+12.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_114_166,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä tartuntatautilain kokonaisuudistus on erittäin odotettu lakiesitys ja odotettu nimenomaan siitä syystä, että meillä ei ole selkeitä toimintakäytäntöohjeita eikä lainsäädäntöä, miten toimia eri tilanteissa. Hyvin kuvaavaa oli se, että kun tätä asiaa käsiteltiin valiokunnassa ja kuulimme eri tahoilla olevia tartuntatautilain parissa työskenteleviä asiantuntijoita ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita, niin käytännöt eri puolilla Suomea olivat hyvin erilaisia. Tästä syystä kenttä on odottanut selkeämpää lakia, kuinka tätä tartuntatautilainsäädäntöä tulee toteuttaa. Nyt on tämä ohjeistus ja pystytään näissä eri poikkeustilanteissakin toteuttamaan tätä entistä paremmin. Mutta hyvin kuvaavaa oli myös se, että sitten osa meidän valiokunnan jäsenistä ja edustajista näki, että tähän pitäisi sisällyttää lausumia juuri sen perusteella, mitä valiokunnassa tuli esille, mutta me sosialidemokraatit ja muutamat muut ryhmät — niin vihreät kuin vasemmistoliitto ja RKP — näimme, että näihin lausumaehdotuksiin ei ole tarvetta yhtyä, minkä takia me esitämme näiden lausumien hylkäämistä ja poistamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+12.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-15T19:16:25,2016-11-15T19:17:59,Tarkistettu,1.1 2016_114_167,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2016 vp,Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Kiljusen tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+12.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-11-15T19:18:02,2016-11-15T19:18:10,Tarkistettu,1.1 2016_114_168,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle veroasioita koskevasta tiedonvaihdosta Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien  kanssa  tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 15/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Ensin päätetään valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 15/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+13.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_114_169,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 12/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+16.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_114_170,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on elintarvikelain muutos. Lakiehdotuksella elintarvikevalvonnan keskusvirastojen valvontaohjelmia ja kunnallisia valvontasuunnitelmia koskevia säännöksiä kevennetään. Se myös vähentää kuntien tehtäviä. Valvonnan keventämisellä voidaan suunnata valvontaresursseja nykyistä paremmin riskiperusteisesti. On tärkeää, että osataan kohdentaa valvontaa ja tunnistaa riskit. Maa- ja metsätalousvaliokunta painottaakin mietinnössä sitä, että suunnitelmallisen valvonnan vähentyminen ei saa lisätä terveyshaittojen riskiä. EU:n byrokratiatalkoot ovat pitkään olleet käynnissä. EU-byrokratiaa on paljon, ja osa siitä on kotikutoista. Liiallinen byrokratia ja valvonta tukahduttavat paikallista pienimuotoista yritystoimintaa ja ruokakulttuuria. Siksi tämä esitys, jonka maa- ja metsätalousvaliokunta yksimielisesti hyväksyi, on kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+16.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-11-15T19:19:44,2016-11-15T19:20:52,Tarkistettu,1.1 2016_114_171,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taimiaineistolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 13/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+17.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_114_172,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taimiaineistolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 13/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on laki taimiaineistolain muuttamisesta. Se perustuu Euroopan unionin lainsäädäntöön. Laissa ehdotetaan säädettäväksi perussäännökset markkinoitavien puutarhakasvien taimiaineiston lajikeluettelosta. Elintarviketurvallisuusvirasto hyväksyisi lajikkeen lajikeluetteloon. On tärkeää, että EU:n taimiaineslainsäädännön mukaisesti vanhoille lajikkeille säädetään kevyemmät vaatimukset kuin uusille lajikkeille. Vanhojen perinnelajien vaaliminen ja säilyttäminen on arvokasta. Ne ovat kulttuuriperintöämme. Lisäksi ilmastonmuutoksen eteneminen saattaa lisätä tuholaisia. Vanhat perinnelajit ovat sitkeitä ja taudinkestäviä. Ne voivat nousta arvoon arvaamattomaan. Kuten valiokunta toteaa mietinnössään, valiokunta pitää myönteisenä, että kasvilajikeluetteloon voidaan merkitä kansalliset vaatimukset täyttävät lajikkeet myös ilman hakemusta. Kansallisesti markkinoitaville lajikkeille, jotka ovat vähämerkityksellisiä ammattimaisessa hedelmän- ja marjantuotannossa, riittää kevyempi lajikekuvausmenettely. Tämä edistää myös perinnöllisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kansallisten hedelmä- ja marjageenivarojen säilymistä. Suomalaisilla taimitarhoilla on tuotannossaan muun muassa suuri ja ainutlaatuinen vanhojen omenalajikkeiden kokoelma. Pidän tärkeänä, että jatkossa tätä seurataan ja pidetään huoli siitä, että vanhat perinnelajimme säilyvät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+17.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-11-15T19:21:12,2016-11-15T19:22:59,Tarkistettu,1.1 2016_114_173,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 14/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+18.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_114_174,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 144/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta. Tuottajaorganisaatioiden hyväksyminen olisi jatkossa mahdollista kaikilla markkinajärjestöjen kattamilla tuotealoilla. Tuottajaorganisaatiot ovat tuottajien aloitteesta perustettuja organisaatioita, jotka toteuttavat maataloustuotteiden tuotantoon ja markkinoille saattamiseen liittyviä tehtäviä. Maataloustuottajien neuvotteluvoima elintarvikeketjussa on yleensä heikko. Maa- ja metsätalousvaliokunta mietinnössään katsoo, että toimialaorganisaatiot luovat mahdollisuuden yhteisiin markkinointikampanjoihin ja tutkimuksen ja tuotekehityksen edistämiseen, josta ainakin osalla aloista on selvä puute. Toimialaorganisaatioiden avulla voidaan myös vaikuttaa vähittäiskauppaan. Kaupan osuus voitoista tuotantoketjussa onkin nyt kohtuuttoman suuri, ja uudet keinot löytää suoramarkkinoita ovat mitä kannatettavimpia. Esimerkiksi kaupunkien yleistyvät ruokapiirit ovat hyvää kehitystä. Viime kaudellahan tehtiin myös kilpailulain muutos, jonka tarkoitus oli purkaa tai vähentää kaupan suurta asemaa, mutta nyt olisi syytä selvittää, onko viime kaudella tehty muutos sittenkään riittävä. Maataloushan on nyt historiallisen syvässä kriisissä, ja on myös tärkeätä, että eduskunnassa hiljan hyväksyttiin yksimielisesti laki, jolla valtio takaa lainoja tiloille, jotka ovat tilapäisissä maksuvaikeuksissa. Vihreät kannattavat myös uusia ansaintakeinoja maaseudulle. Esimerkiksi uudet innovatiiviset tuotteet Nyhtökaura ja Härkis viedään kaupan hyllyiltä, ja myös energiaremontilla voidaan antaa vauhtia maaseudulle, uutta virtaa, tukemalla muun muassa maatilakokoluokan (Puhemies koputtaa) biokaasulaitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+18.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-11-15T19:23:25,2016-11-15T19:25:37,Tarkistettu,1.1 2016_114_175,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE, Hallituksen esitys  eduskunnalle merityötä koskevan vuoden 2006 yleissopimuksen ohjeistoon  vuonna 2014 tehtyjen muutosten hyväksymiseksi sekä laeiksi ohjeiston muutosten lainsäädännön  alaan kuuluvien  määräysten voimaansaattamisesta ja merityösopimuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 167/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 7/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 28. asia. Ensin päätetään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön TyVM 7/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+28.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_114_176,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 63/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 30. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+30.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_114_177,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 63/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on eduskunnan keliakiaverkoston tekemä lakialoite, jolla pyritään mahdollistamaan keliakiaa sairastavan asianmukainen hoito niille, jotka ovat taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa. Tällä lakimuutoksella taattaisiin yhdenvertainen asioiden käsittely riippumatta hakijan asuinkunnasta. Nyt keliakian hoidon aiheuttamien kustannusten huomioiminen toimeentulotuessa vaihtelee kunnittain. Heikossa taloudellisessa tilanteessa riski sairauden huonoon hoitoon kasvaa. Arvoisa rouva puhemies! Keliakiaa sairastavilla henkilöillä täytyy olla mahdollisuus hoitaa sairauttaan myös heikossa taloudellisessa tilanteessa. Eduskunta lakkautti keliakiaa sairastaville maksettavan ruokavaliokorvauksen 1.1.2016 alkaen. Tämä on aiheuttanut suuria ongelmia niille keliakiaa sairastaville henkilöille, jotka ovat toimeentulotuen asiakkaita. Sairauden hoitoon ei ole tällä hetkellä saatavissa lainkaan yhteiskunnan tukea. Keliakia on lääketieteellisesti todettu elinikäinen autoimmuunisairaus, jonka ainoa hoito on koko elämän kestävä ehdoton gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliota tulee noudattaa tarkasti joka päivä. Keliakian hoito vaatii ehdotonta tarkkuutta niin elintarvikkeiden valinnassa kuin ruuan valmistuksessakin sekä kodin ulkopuolella ruokailutilanteissa. Mikäli keliakiaa sairastava henkilö ei noudata gluteenitonta ruokavaliota, seurauksena on ohutsuolen tulehdusreaktio ja suolinukan vaurio. Toistuvat altistumiset gluteenille ylläpitävät tulehdusreaktiota ohutsuolessa. Tämän seurauksena keliakiaa sairastavalle henkilölle suurella todennäköisyydellä kehittyy lisäsairauksia, kuten ravintoaineiden puutostiloja, osteoporoosi, anemia, lapsettomuutta, masennusta tai pahimmassa tapauksessa ohutsuolen pahanlaatuinen syöpä, lymfooma. Edellä mainituista sairauksista koituu yhteiskunnalle runsaasti ylimääräisiä kustannuksia terveydenhuollon menoina. Oikealla hoidolla keliaakikko pysyy toiminta- ja työkykyisenä. Toimeentulotuessa keliakian gluteenittoman ruokavaliohoidon kustannukset kuuluvat täydentävän toimeentulotuen piiriin. Täydentävään toimeentulotukeen hyväksyttävät kustannukset linjataan kunnissa itsenäisesti. Tästä johtuen keliakian ruokavaliohoidon aiheuttamien kustannusten hyväksyminen toimeentulotukihakemuksessa vaihtelee asuinkunnan mukaan. Tämä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan mukaan ja vaarantaa mahdollisuuden sairauden hoitoon. Toimeentulotuen ratkaisujen yhteydessä on noussut esiin, että keliakiaa sairautena ei tunneta. Keliakian hoitoon lääkärin määräämää elinikäistä gluteenitonta ruokavaliota ei ole osattu rinnastaa reseptillä määrättyyn lääkehoitoon. Useisiin muihin autoimmuunisairauksiin on olemassa lääkehoito, johon yhteiskunta myöntää tukea lääkekorvausjärjestelmän kautta. Nämä kustannukset myös hyväksytään lähes poikkeuksetta toimeentulotukihakemuksessa hakijan menoina. Vuonna 2014 tehdyn hintaselvityksen mukaan keliakian ruokavaliohoito aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia 68 euroa kuukaudessa. Kustannukset ovat pysyviä ja toistuvat joka kuukausi. Toimeentulotukea saavan keliaakikon sairauden hoidon turvaamiseksi on erittäin tarpeellista, että keliakiaruokavaliohoidon aiheuttamat ylimääräiset kustannukset huomioidaan toimeentulotuen perusosassa. Tällöin keliaakikot ovat myös tasavertaisessa asemassa lääkärin määräämiä reseptilääkkeitä sairauksiensa hoitoon käyttävien kanssa. Vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuen ratkaisutyö ja maksaminen siirtyvät Kelan hoidettavaksi. Perusosan lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon laissa toimeentulotuesta kohdassa 7 b mainitut menot. Kelasta maksettavaan tukeen siirretään täydentävästä toimeentulotuesta sellaisia menoeriä, jotka toistuvat usein ja edellyttävät vähäisempää harkintaa. Keliakia ja sen vaatima ruokavaliohoito on yksiselitteisesti todennettavissa lääkärinlausunnon avulla, eikä siihen liity harkintaa. Kelan hoitamina kustannukset otettaisiin huomioon kaikkialla samalla tavoin. Tällä tavoin varmistetaan, että kaikki keliakiaa sairastavat henkilöt saavat yhdenvertaisen kohtelun eri puolilla Suomea. Tämä myös vapauttaa sosiaalityöntekijöiden resursseja vaativampiin tehtäviin. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: Laki toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n muuttamisesta, 4 kohta: ""muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot sekä lääkärin diagnosoimasta keliakiasta johtuvat gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvat ylimääräiset menot"". Esitämme, että tämä 4 kohta muutetaan esittämällämme tavalla.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+30.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-15T19:30:09,2016-11-15T19:35:49,Tarkistettu,1.1 2016_114_178,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 63/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Keliaakikko ei voi syödä muruakaan gluteenia. Keliakia on elinikäinen sairaus, jota ei voi rinnastaa ruoka-aineallergiaan. Ainoa käypä hoito on tiukka gluteenittoman ruokavalion noudattaminen. Muuten seuraukset terveydelle ovat hyvin vakavat. Mikäli keliakiaa sairastava henkilö ei noudata gluteenitonta ruokavaliota, seurauksena on ohutsuolen tulehdusreaktio ja suolinukan vaurio. Toistuvat altistumiset gluteenille ylläpitävät tulehdusreaktiota ohutsuolessa. Tämän seurauksena keliakiaa sairastavalle henkilölle suurella todennäköisyydellä kehittyy lisäsairauksia, kuten ravintoaineiden puutostiloja, osteoporoosi, anemia, lapsettomuutta, masennusta tai pahimmassa tapauksessa ohutsuolen pahanlaatuinen syöpä, lymfooma. Hallitus poisti kokonaan keliakiaa sairastaville maksettavan ruokavaliokorvauksen, jota maksettiin 23,60 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Tämä on aiheuttanut suuria ongelmia niille keliakiaa sairastaville henkilöille, jotka ovat toimeentulotuen asiakkaita. Sairauden hoitoon ei ole tällä hetkellä saatavissa mitään tukea. Keliakialiitto on tehnyt laajan kyselyn ruokavaliokorvauksen lakkautuksen seurauksista. Kysymykseen ""minkälaisia ajatuksia korvauksen maksamisen lakkauttaminen herätti"" saatiin vastauksiksi suurta huolta pärjäämisestä. Yksi vastaajista totesi: ""Olin järkyttynyt. Tuntuu siltä, että päätöksen tehneet eivät ymmärrä keliakian vakavuutta sairautena."" Ja toinen: ""Koen olevani alempiarvoinen sairauteni kanssa."" Arvoisa puhemies! Tällä keliakiaryhmän lakialoitteella on tarkoitus varmistaa, että ne ihmiset, joiden taloudellinen tilanne on erittäin heikko, pystyisivät hoitamaan sairauttaan lääkärin määräämällä tarkkuudella. Tällä hetkellä toimeentulotukihakemuksessa keliakian hoidon aiheuttamat kustannukset kuuluvat täydentävän toimeentulotuen piiriin. Tuen myöntäminen vaihtelee asuinpaikan mukaan, ja siksi moni jää vaille tukea. Jos kustannukset siirrettäisiin toimeentulotuen perusmenoihin, voitaisiin taata tasavertainen kohtelu asuinpaikkakunnasta riippumatta. Keliakia on pysyvä sairaus, ja sen vaatima hoito on elinikäistä, ja myös sairaudesta johtuvat kustannukset ovat jatkuvia. Gluteeniton, tasapainoinen ruokavalio tulee kalliiksi. Myös keliaakikko tarvitsee ruoka-aineympyrän mukaisia viljatuotteita, mutta vain harva viljavalmiste on gluteeniton ja sopiva. Tuotteiden tulee olla juuri keliaakikoille valmistettuja, sillä valmistusprosessista ei saa jäädä hiventäkään, muruakaan aineksia, jotka sisältävät gluteenia. Toimeentulotuen asiakkaina on vain hyvin pieni osa keliakiaa sairastavista henkilöistä. Tämän lakimuutoksen taloudelliset kustannukset jäisivät yhteiskunnalle hyvin pieniksi. Takaamalla mahdollisuus sairauden hyvään hoitoon voidaan lisäksi estää merkittävien lisäsairauksien synty, joiden hoitokustannukset tulisivat erityisen kalliiksi. Toivon, että eduskunta hyväksyy tämän aloitteen. Nyt kyse ei ole vain rahasta, vaan tahdosta ja tasa-arvosta suomalaisessa yhteiskunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+30.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-11-15T19:35:52,2016-11-15T19:40:06,Tarkistettu,1.1 2016_114_179,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 63/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä laki keliakiaa sairastavien tukemisesta on kristillisdemokraateille erityisen läheinen laki, sillä se tuli eduskunnan hyväksymäksi aikanaan kristillisdemokraattien kansanedustajan, Marja-Leena Kemppaisen, lakialoitteen seurauksena. Siksi olemme myös erittäin pettyneitä hallitukseen, kun se tämän pienen tuen lakkautti. Se leikkaus tulee taatusti tuottamaan enemmän kuluja kuin säästöjä. Leikkaus oli epäinhimillinen, ja vakavimmin se kohdistuu pienituloisiin sairaisiin. Siksi tämä eduskunnan keliakiaryhmän tekemä lakialoite on mitä tervetullein, ja koko kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on sen myös allekirjoittanut. Pidämme erittäin tärkeänä, että tämä aloite saisi ansaitsemansa huomion ja korjaisi tältä osin ainakin tämän tehdyn virheen, että nämä kaikista pienituloisimmat, jotka toimeentulotuen kautta yrittävät näitä korvauksia saada, saisivat ne alueellisesti tasapuolisesti — ei tarvitsisi ikään kuin olla siellä toimeentuloluukulla kerjäämässä armopaloja vaan saisi todella sen tuen, jonka ansaitsee. Tämän tuen pitäisi olla moninkertainen. Toinenkin tällainen samanlainen aloite on tällä hetkellä vireillä: siinä leikataan kakkosluokan diabeteksen hoitokulukorvausta ja lääkekorvausta, ja myös se tulee tuottamaan enemmän kuluja kuin säästöjä. Tuntuu jotenkin kummalliselta nykyaikana, kun nämä asiat on helppo todeta, miten ihmeessä mikään hallitus — tämä tai edellinen tai mikään koskaan tai tämän jälkeen tulevat hallitukset — tuottaa sellaista lainsäädäntöä, josta jo lähtöruudussa näkee, että se tuottaa enemmän kuluja kuin säästöjä. Näin ei pitäisi olla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+30.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-15T19:40:10,2016-11-15T19:42:16,Tarkistettu,1.1 2016_114_180,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 63/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Heti kärkeen totean, että Eduskunnan keliakiaverkoston jäsenenä olen allekirjoittanut tämän aloitteen ja kannatan sitä ja toivon lämpimästi, että se menee läpi. Kuten täällä on käyty läpi, keliakia on elinikäinen autoimmuunisairaus ja se sekoitetaan usein, erittäin usein, allergiaan. Itsellänikin on lähipiirissä henkilöitä, jotka sairastavat keliakiaa, ja tiedän, että yksi murenakin gluteenia sisältävää ruokaa aiheuttaa valtavia kipuja, koska se aiheuttaa ohutsuolessa tulehdusreaktion ja pitkäaikaisena suolinukan vaurion. Ja on tosiaankin niin, että sitä ei saa olla pientä muruakaan. Itselläni on laktoosi-intoleranssi, ja kestän jonkun verran maitotuotteita, mutta gluteenittomassa ruokavaliossa on todellakin nollatoleranssi, se ei kestä sitä yhtään. Katselin tuossa, mitä erilaisia sairauksia hoitamattomana keliakia aiheuttaa. Se on tosiaan ohutsuolen vaurio, ja se altistaa lisäsairauksille, sellaisille kuin osteoporoosi — eräälle läheiselleni on tämä sairaus tullut keliakian johdosta — anemia, masennus, lapsettomuus — aika yllättävää, moni kärsii lapsettomuudesta, voisiko olla taustalla tämäkin? — ja pahimpana tietysti lymfooma eli syöpä. Tässä lakialoitteessa tosiaan ehdotetaan, että se siirtyisi tänne toimeentulotuen perusmenoihin, jolloin tämä korvaus ei vaihtelisi kunnittain, koska nyt toisinaan sitä myönnetään ja toisinaan ei. On yllättävää, miten moneen ruokaan gluteenia lisätään. Olen kuullut niinkin sanottavan, että no eihän se nyt, ostaa sitten vähän niin kuin jotain tiettyjä vain, eikä siinä paljon mitään ole, että kyllähän se nyt siitä, kun viljaa ei käytä. Mutta sitä on kaiken maailman ruokakastikkeissa ja jäätelöissä, ja ties mihin sitä lisätään. Se ilmeisesti jotenkin lisää säilyvyyttä, kuohkeutta, ulkonäköä. Sitä on hyvin monissa paikoissa, kaikissa tämmöisissä valmisruokatuotteissa. Ja se, mikä on tosi oleellista, on se, että sitä ei pitäisi sekoittaa allergiaan. En ollenkaan vähättele allergiaa, itse kärsin esimerkiksi nokkosihottumasta, mutta siitä ei ole minulle mitään pysyviä vaurioita, antihistamiinilla saan sen hoidettua — se on erittäin kiusallinen, ja en tarkoita tällä sitä, että allergia ei ole ikävä sairaus. Löysin tuosta Keliakialiiton teettämän kyselyn, jonka se oli nyt tänä vuonna teettänyt jäsenistölleen, ja 2 000 ihmistä oli saanut kyselyn ja 783 oli vastannut. Ja täällä oli kyllä yllättäviä tuloksia: esimerkiksi kysymykseen siitä, minkälaisia vaikutuksia korvauksen lakkauttamisella on ollut gluteenittoman ruokavaliohoidon toteuttamiseen, 43 prosenttia ihmisistä on vastannut, että olen pystynyt ostamaan määrällisesti vähemmän gluteenittomia tuotteita. Ei ollenkaan hyvä suunta. Sitten tässä on tämmöinenkin kysymys: ""Arvioi hallituksen leikkausten ja säästötoimenpiteiden vaikutusta omaan talouteesi ja arjessa selviytymiseen."" Vain 15,5 prosenttia on vastannut, että sillä ei ole mitään vaikutusta. Toki on varakkaita ihmisiä, joille tämän tyyppiset asiat eivät näy, koska sairaushan ei katso sitä varallisuustasoa. Se iskee kyllä ihan keneen vain. On myös kysytty: ""Oletko joutunut hakemaan toimeentulotukea?"" 5,4 prosenttia on ilmoittanut, että ""kyllä"". Meille annettiin tämmöinen luku Kelasta, että noin 34 000 yli 16-vuotiasta on aikaisemmin, vuoden 2005 lopussa, saanut Kelan aikaisemmin maksamaa ruokavaliokorvausta. Elikkä tämän arvion mukaan, jos tämän tutkimuksen mukaan katsoisi, noin 5 prosenttia saisi tätä toimeentulotukea, se pyörisi siinä 1 500—2 000 henkilössä. Riippuu nyt vähän siitä, kuinka moni heistä sitten sitä hakisi. Sitten tässä tutkimuksessa olisi vielä muutamia mielenkiintoisia kohtia, kun minä vielä ne tuolta löydän. Täällä oli semmoisia suusanallisia kommentteja. Tässä oli tämmöinen: ""Onko keliakian gluteenittoman ruokavaliohoidon kustannukset huomioitu toimeentulotukipäätöksessä?"" Elikkä henkilö on käynyt hakemassa kunnasta toimeentulotukea. Tässä on todettu, että 7 prosentissa ne on huomioitu ja 93 prosentissa ei ole huomioitu. Sitten täällä on tämmöisiä muutaman asiakkaan vastauksia: ""Hain tukea kesäkuussa, keskusteltiin kyllä ruokavalion aiheuttamien kulujen huomioimisesta, mutta määräykset ovat, että niitä ei huomioida."" Ja sitten taas toisissa kunnissa on määräykset, että ne huomioidaan. Tämä viimeinen oli minun oma lisäykseni. Sitten joku toinen sanoo: ""Monia kertoja olen anonut, mutta kieltävä vastaus on aina tullut."" Sitten yksi henkilö sanoo: ""Ei aiheuta suurentuneita ruokakuluja."" Näin kertoo henkilö, että päätöksessä oli lukenut, vaikka asiasta erikseen laittoi selostuksen. Elikkä tästä huomaa, että tätä sairautta ei ymmärretä, ja tämä on erittäin tarpeellista saada toimeentulolakiin. Vielä on semmoinenkin ihan hyvä muistaa, mitä tässä yhtenä päivänä mietin, kun ajoin erään ruokajonon ohi, että onkohan näissä ruokakasseissa, mitä on, riittävästi gluteenitonta ruokavaliota saatavilla. Tämä on ainoa keino saada heille kompensoitua tavalla tai toisella ja yhdenmukaisesti kunnasta riippumatta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+30.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-15T19:42:17,2016-11-15T19:48:34,Tarkistettu,1.1 2016_114_181,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 63/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lakialoite on erittäin kannatettava. Keliakiatuen palauttaminen edes heikoimmassa asemassa oleville toimeentulotuen kautta on kannatettava ratkaisu sairaudenhoidon turvaamiseksi. Vasemmistoliitto esittää kuitenkin vaihtoehtobudjetissaan, että keliakiakorvaus palautettaisiin täysimääräisesti. Hallituksen lakkauttama 23,6 euron keliaakikoiden ruokavaliokorvaus on valtiontalouden kannalta melko mitätön summa, mutta sairastaville itselleen kyseinen summa voi olla merkittävä, vaikkei se erikoisruokavaliosta koituvia lisäkustannuksia yleensä riitäkään läheskään täysimääräisesti korvaamaan. Hallituksen tapa ottaa yksittäisiä potilasryhmiä hampaisiinsa ja leikkausten kohteeksi — nyt keliaakikot ja kakkostyypin diabeetikot — on erittäin kohtuuton näiden ihmisten kannalta, ja sitä on kyllä vaikea perustella. Täytyy myös muistaa, että näiltä ihmisiltä ja heidän lääkekorvauksistaan leikkaaminen voi tulla kalliiksi, sillä jos näitä sairauksia ei hoideta asianmukaisesti vaan sairaus pääsee pahenemaan, se tulee aiheuttamaan liitännäisongelmia, ja niiden hoitaminen tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi. Eli toivottavasti tämä lakialoite saa kannatusta ja etenee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+30.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-15T19:48:35,2016-11-15T19:49:55,Tarkistettu,1.1 2016_114_182,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 63/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten täällä on todettu, kyseessä on lääketieteellisesti perusteltu autoimmuunisairaus, ja siltä osin on kohtuutonta, että meillä on yksi sairausryhmä, joka ei saa tässä valtakunnassa sitä hoitoa, mitä tarvitsisi. Sitten on ollut hämmästyttävää se, että tätä on perusteltu allergiana eikä ole nähty sitä sellaisena sairautena, että sen ainoa hoitomuoto on täysi nollatoleranssi, gluteenittoman ruokavalion noudattaminen. Sitten kun täällä on sanottu, että ihminenhän voisi jättää vaikka jauhot pois tai pastat pois tai kaurat pois, niin meillä on valtion ravitsemusneuvottelukunta, joka on määritellyt meille kaikille kansalaisille yhteiset ravintosuositusohjeet, joissa on määritelty meidän energiatasomme ja meidän ruokavaliotoiveemme. Kun tältä osin katsotaan keliaakikoille tulevia kustannuksia, voidaan osoittaa, että gluteenittomat jauhot ovat noin 9 kertaa kalliimpia kuin vehnäjauhot, pastavalmisteet ovat 6,5 kertaa kalliimpia kuin makaronit ja spagetit, kaurahiutaleet ja puuroainekset ovat 4,5 kertaa kalliimpia kuin tavalliset kaurahiutaleet. Tässä on vain esimerkkejä niistä tavallisista tuotteista, joita tällä hetkellä me jokainen syömme ihan normaalisti arkipäivänä, ja niitä suosittelee myös valtion ravitsemusneuvottelukunta. Se, mikä tässä on ollut harmillista, on se, että nyt kun meillä toimeentulotuki siirtyy Kelaan, niin tämä olisi hyvin yksinkertaista siirtää osaksi meidän toimeentulotuen perusosaa. Kuten tässä meidän yhteisessä lakialoitteessamme todettiin, 7 §:ssä perustellaan muut perusmenot, ja siellä on muun muassa taloussähkö, kotivakuutus, lasten päivähoitomenot, välttämättömät henkilötodistukset ja sitten muun muassa välttämättömät terveydenhuoltomenot, joihinka voitaisiin sisällyttää nämä gluteenittomasta ruuasta aiheutuvat lisäkustanteet. Tämä on teknisesti helppo suorittaa, kyse on ainoastaan poliittisesta tahdosta, ja sen takia, kun meillä on tämä meidän läpileikkaava keliakiaverkosto, joka kattaa kaikki eduskuntaryhmät, toivoisin, että arvostettaisiin tätä meidän näkemystämme ja tätä asiaa vietäisiin eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+30.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-15T19:49:57,2016-11-15T19:52:39,Tarkistettu,1.1 2016_114_183,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 70/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 31. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+31.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_114_184,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 70/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakialoitteeni koskee sairausvakuutuslain 11 luvun 8 §:ää ja liittyy kunnallisten luottamustehtävien hoidosta saatavien kokouspalkkioiden vaikutukseen vanhempainetuuksiin. Sairausvakuutuslaissahan siis säädetään äitiysrahan, isyysrahan ja vanhempainrahan määräytymisperusteista, ja näillä etuuksilla on tarkoitus huolehtia siitä, että vanhemmuuden kustannukset eivät olisi kenellekään kohtuuttomia. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti päivärahaetuuksien määrä laskee vähimmäistasoon, mikäli lapsen vanhempi samanaikaisesti on ansiotyössä päivärahakauden aikana. Tässä syksyn aikana on tullut esille sellaisia tapauksia, joissa kunnallisen luottamustehtävän hoitamisesta saadut palkkiot on tulkittu ansiotuloksi, luottamustehtävän hoitaminen on tulkittu työksi ja kokouspäiviltä maksettu vanhempainetuus on sitten maksettu minimimääräisesti. Tämän lakialoitteen pontimena toimi erään kokoomuslaisen kaupunginvaltuutetun kokemus, jossa näin oli käynyt, ja kun kyseinen valtuutettu sattui olemaan asialleen omistautunut juristi, niin hän selvitti asian juurta jaksaen, vei niin sanotusti loppuun asti, ja kävi ilmi, että tästä saatiin tällainen tapaus, joka paljasti nykyisessä lainsäädännössä olevan epäkohdan. Vaikuttaa myös siltä, että tästä asiasta on erilaisia käytäntöjä, ja siksikin lakia on syytä tältä osin, näiden yksityiskohtien osalta, tarkentaa. Toimeentuloturva-asioiden muutoksenhakuelimet, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus ovat ratkaisukäytännössään katsoneet, että voimassa olevan lainsäädännön mukaan kunnallisen luottamustoimen hoitaminen on sairausvakuutuslakia sovellettaessa rinnastettava ansiotyöhön. Näin on siis tulkittu. Kunnalliset luottamushenkilöt eivät kuitenkaan ole työ- tai virkasuhteessa kuntaan, eikä luottamustoimipalkkioista kerry lomaoikeutta tai eläkettä. Ansiotyötulojen tarkoituksena on tarjota toimeentulo, kun taas kunnallisista luottamustoimista maksettavien palkkioiden tarkoituksena on korvata tehtävään kuluvaa aikaa pitäen tämän perustuslaillisen oikeuden toteuttamisen mahdollisimman suuressa määrin kaikkien ulottuvilla, jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua kunnalliseen päätöksentekoon. Tästä huolimatta, kuten edellä on todettu, luottamustoimipalkkioita on tulkittu vanhempainetuuksia pienentävänä. Nykyinen hallintokäytäntö luottamustoimesta maksettavien palkkioiden vaikutuksesta erilaisiin etuuksiin myös vaihtelee. Esimerkiksi työttömyysetuuksien kohdalla luottamustoimesta saatu kokouspalkkio ei vähennä työttömyysetuuden määrää, mutta vanhempain-etuuksien osalta näin on siis käynyt. Kunnallisista luottamustoimista maksettavien palkkioiden kohtelua eri etuuslajeissa olisikin tarkoituksenmukaista yhtenäistää. Arvoisa puhemies! Perhe-etuuksien tarkoituksena on turvata lapsen kotona tapahtuva hoito. Se ei kuitenkaan voi tarkoittaa sitä, että pienten lasten vanhemmat joutuisivat eriarvoiseen asemaan osallistuessaan kunnallisen luottamustoimen hoitoon tai politiikkaan. Lapsiperheiden arjessa on paljon muitakin sellaisia tilanteita, joissa hoitoapua saadaan esimerkiksi perhepiiristä silloin, kun vanhemmilla on henkilökohtaisia menoja, eivätkä tällaiset järjestelyt — edes silloin, kun ne ovat säännöllisiä — johda etuuksien maksamiseen miniminä. Huomionarvoista on myös se, että kunnallisiin luottamustehtäviin ja kunnallispolitiikkaan liittyvät kokoukset ovat yleensä monesti ilta-aikaan, jolloin — jos perheessä on kaksi vanhempaa — voisi ajatella, että toinen vanhempi voisi osallistua niihin kokouksiin ja se olisi tulkittavissa ikään kuin harrastuksena, siinä missä moni muukin harrastus. Moni meistä itseni mukaan lukien tietää ihan omakohtaisestikin, että pienten lasten vanhempien osallistuminen politiikkaan on varsin haastavaa arjen suunnittelua ja sitä pitäisi nimenomaan edistää ja helpottaa eikä luoda sellaisia kannustinloukkuja, joita joutuu vielä sitten erikseen pohtimaan. Pienten lasten vanhempia tulisi päinvastoin kannustaa mukaan ja pyrkiä aktiivisesti purkamaan osallistumisen esteitä. Yhteiskunnan on viestittävä lainsäädännön keinoin, että pienten lasten vanhemmat ovat haluttuja ja tervetulleita mukaan politiikkaan ja että pienten lasten vanhempien, ihan siinä kuin kaiken ikäisten ja kaiken taustaisten ihmisten, pitää voida kokea, että heillä on ihan yhtäläiset oikeudet osallistua päätöksentekoon. Kunnallisten luottamustehtävien hoitaminen on lainsäädännössä turvattu oikeus ja monelta osin myös velvollisuus, eikä niiden rinnastaminen ansiotyöhön siten ole mielestäni perusteltua. Poliittinen toiminta on jokaisen yhdenvertainen oikeus, ja yhteiskunnan täytyy tätä oikeutta kannustaa käyttämään. Meillä ei ole varaa siihen, että pienten lasten vanhemmat eivät osallistuisi yhteisten asioiden suunnitteluun ja niistä päättämiseen. Lapsiperheissä ollaan sitä paitsi monien keskeisten yhteiskunnan palveluiden suurkuluttajia, joten jo senkin takia olisi tärkeää saada pienten lasten vanhempien mielipiteet, näkemykset ja kokemukset mukaan siihen kunnalliseen päätöksentekoon. Jotta pienten lasten vanhempia kannustettaisiin nykyistä paremmin kunnallisten luottamustehtävien hoitamiseen, olisi sairausvakuutuslakia perusteltua muuttaa siten, että kunnallisista luottamustehtävistä maksettavia palkkioita ei huomioitaisi päivärahoja alentavana tulona. Tämä on ajankohtainen keskustelu senkin vuoksi, että parhaillaan monessa puolueessa yritetään kerätä ehdokaslistoja kunnallisvaaleja varten ja tämän aiheen noustua julkisuuteen tässä syksyn aikana on hyvin vaikea perustella pienten lasten vanhemmalle, että juuri sinun panostasi tarvitaan, siihen halutaan kannustaa ja nyt kannattaa nimenomaan lähteä mukaan, kun siinä on paljon muitakin pohdittavia asioita. Kun ison päätöksen politiikkaan mukaan lähdöstä tekee, niin ei pitäisi joutua pohtimaan myöskin tätä omaan toimeentuloonsa liittyvää kysymystä. Tein aiheesta syksyllä kirjallisen kysymyksen, ja sosiaali- ja terveysministeri Mattila siihen vastasi. Hän totesi vastauksessaan, että nykyisellä käytännöllä ottaen huomioon luottamustoimesta saadut tulot vanhempainpäivärahojen arvioinnissa saattaa olla joissakin tapauksissa vaikutusta siihen, kuinka kansalaiset osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan. Ministeri siis vastauksessaan totesi, että tällaisia tapauksia on ja ihmiset saattavat arvioida osallistumismahdollisuuksiaan tämän epäkohdan perusteella. Tätä ei Mattilan vastauksen mukaan kuitenkaan pidetty riittävänä perusteena muuttaa lainsäädäntöä siten, ettei luottamustehtävistä saatu palkkio koskaan vaikuttaisi maksettaviin sosiaalietuuksiin, joten tältä pohjalta valmisteltiin tämä kyseessä oleva lakialoite, jossa ehdotetaan, että lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että sairausvakuutuslain mukaisten vanhempainpäivärahojen määrän arvioinnissa ei jatkossa huomioitaisi kunnallisista luottamustehtävistä saatavia kokouspalkkioita. Selkeyden vuoksi olisi perusteltua kuitenkin rajata joiltakin osin tätä linjausta. Tässä lakialoitteessani ehdotan, että rajoitettaisiin tätä poikkeusta siten, että huomioitaisiin vain kuntalain mukaisista tehtävistä maksettavat palkkiot eikä esimerkiksi kuntien omistamien osakeyhtiöiden maksamia palkkioita. Tämän lisäksi olisi perusteltua määritellä, että tätä sovelletaan vain osa-aikaisesti hoidettaviin kunnallisiin luottamustoimiin eikä esimerkiksi kuntalain mukaisen pormestarin tai vastaavan täysipäiväisen kunnallisen luottamustehtävän hoitamiseen, kuten esimerkiksi täysipäiväinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja joissakin kunnissa on. Silloin kun kysymyksessä on selkeästi kunnallinen luottamustehtävä esimerkiksi kaupunginvaltuustossa, niin nämä palkkiot eivät näihin vanhempainpäivärahoihin sitten vaikuttaisi. Tarkoituksena on mahdollistaa myös pienten lasten vanhempien nykyistä paremmat mahdollisuudet osallistua kunnalliseen päätöksentekoon. Se on tärkeää, se on perusteltua, ja tällä pienellä lakimuutoksella voitaisiin tämä pieni epäkohta korjata.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+31.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-11-15T19:52:54,2016-11-15T20:03:45,Tarkistettu,1.1 2016_114_185,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 70/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lakialoite on kannatettava, ja kiitoksia edustaja Sirénille sen tekemisestä. Kunnallisen luottamustehtävän hoitamisesta saatava palkkio ei saisi vaikuttaa leikkaavasti vanhempainpäivärahaan, sillä kunnallista luottamustehtävää ei voi rinnastaa ansiotyöhön. Lainsäädännön on oltava selkeää, ja yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta ei saa rangaista. Tämä esiin nostettu epäkohta koskee erityisen paljon naisia, sillä naiset käyttävät enemmistön vanhempainetuuksista, joten kyseessä on myös tasa-arvoasia. Nykyinen laintila rankaisee pienten lasten vanhempia yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta, ja näin ei kyllä saa olla, ja näin ei voi olla, sillä kaikkien tulee pystyä osallistumaan luottamustehtävien hoitoon yhtäläisesti, ja pienten lasten vanhempien osallistuminen on ilman tätäkin kannustinloukkua riittävän haasteellista erilaisten käytännön järjestelyiden takia. Arvoisa puhemies! Toivon todella, että tätä laintilaa selkeytetään ja tämä lakialoite otetaan todella käsittelyyn. Tämänmukaista lainmuutosta ovat useat naisjärjestöt laajasti kannattaneet, joten toivon tälle kyllä menestystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+31.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-15T20:03:47,2016-11-15T20:05:04,Tarkistettu,1.1 2016_114_186,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 70/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olin jo lähdössä, mutta kun kuulin tämän lakiesityksen sisällön, jäin tänne vielä sanomaan oman näkemykseni. Haluan myös osaltani kiittää edustaja Siréniä tästä lakiesityksestä. Tämä on erittäin hyvä ja kannatettava. Ei voi olla, että meillä on joku joukko ihmisiä, väestöryhmä, joka ei voi osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja toteuttaa sitä luottamustehtävää kuten muut kansalaiset voivat, ja siltä osin olin myös iloinen, kun olitte tehneet lakialoitteen ja perustelleet sitä hyvin monipuolisesti myös näitten rajausten osalta. Toivon myös omalta osaltani, että tämä lakialoite menestyy näissä meidän prosesseissamme. Ja jos ei menesty, niin tämä on varmaan semmoinen asia, jota kannattaa sitten ennen seuraavaa hallitusohjelmaa lähteä rummuttamaan, että tämmöinen epäkohta sitten poistetaan lopullisesti. — Kiitoksia vain teille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+31.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-15T20:05:04,2016-11-15T20:06:05,Tarkistettu,1.1 2016_114_187,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain 13 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 79/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 32. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+32.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_114_188,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain 13 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 79/2016 vp," Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa terveydenhuoltolain 13 §:n muuttamiseksi esitetään kunnille säädettäväksi velvollisuus tarjota maksutonta ehkäisyä kaikille alle 25-vuotiaille nuorille. Lakialoitteen tavoitteena on parantaa nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, vähentää ei-toivottuja raskauksia ja raskaudenkeskeytyksiä sekä vähentää sukupuolitautitartuntoja. Velvoite maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta voitaisiin sote-uudistuksen jälkeen siirtää kunnilta maakunnille, samalla kun muukin järjestämisvastuu siirtyy. Lakialoitteessa esitetään kunnille velvollisuutta tarjota kaikille alle 25-vuotiaille maksutonta ehkäisyneuvontaa ja ehkäisyvälineet. Lakialoitteessa ei täsmennetä, mitä ehkäisyvalikoimaa kuntien pitää tarjota, vaan se jää asetuksella tarkemmin määriteltäväksi. Selvää kuitenkin on, että myös kondomien tulee olla mukana valikoimassa. Kondomeja tulee tarjota hormonaalisen ehkäisyn rinnalla, jotta sukupuolitauteja ehkäistäisiin tehokkaammin ja jotta vastuu ehkäisystä jakautuisi tasaisemmin sekä tytöille että pojille ja jotta nuorilla olisi valittavana myös ei-hormonaalisia ehkäisymenetelmiä. Lakialoitteen mukaan maksutonta ehkäisyä tarjottaisiin kuntien terveyskeskuksissa ja opiskelija- ja koululaisterveydenhuollossa. Väestöliitto sekä useat nuoriso- ja opiskelijajärjestöt ovat tukeneet aloitteen mukaista lainmuutosta. Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen nuorille voisi pienentää terveydenhuoltojärjestelmän kustannuksia, kun raskaudenkeskeytykset, sukupuolitaudit ja muut terveysongelmat vähentyisivät. Tärkeintä on kuitenkin, että nuoret pysyisivät terveinä ja hyvinvoivina, saisivat tarvitsemansa ehkäisypalvelut, välttyisivät ei-toivotuilta raskauksilta eivätkä joutuisi läpikäymään raskaudenkeskeytyksiä. Maksuton ehkäisy voisi vähentää erityisesti uusinta-abortteja. Eniten raskaudenkeskeytyksiä tehdään 20—24-vuotiaiden ikäluokassa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla tuloihin nähden kohtuuttoman kallista, ja ryhmä, jossa myös ilmenee riskikäyttäytymistä. Näin ollen on perusteltua, että maksuton ehkäisy tarjottaisiin kaikille sitä tarvitseville alle 25-vuotiaille. Maksuttomien ehkäisyvälineiden lisäksi nuorten olisi saatava nykyistä helpommin palveluita, tietoa ja neuvontaa. Arvoisa puhemies! Ehkäisyn hinta muodostaa monelle nuorelle valitettavasti kynnyksiä ehkäisyn käyttöön. Erityisesti korkea hankintahinta estää pitkäkestoisten ehkäisymenetelmien käyttöä, kuten kapselien ja kierukoiden, vaikka ne sinällään olisivatkin nuorelle paras ja kustannustehokkain ratkaisu raskaudenehkäisyyn. Ehkäisyn korkea hinta on usein esteenä myös ehkäisyn käytön jatkamiselle. Nuorten pieniin tuloihin nähden on ehkäisy Suomessa kallista ja kustannus tulee usein yksin tyttöjen maksettavaksi. E-pillereiden kuukausihinta on lähes 10 euroa, pitkävaikutteisten ehkäisyimplanttien ja kierukoiden hinnat nousevat pitkälti yli 100 euroon, ja kondomien kappalehinta on lähes euron. Ymmärrettävästi opiskelija- ja koululaisbudjetilla on ehkäisyn hinta kova, varsinkin kun intiimimenoihin rahan pyytäminen vanhemmilta voi olla vaikeaa ja usein myös mahdotonta. Monilla mittareilla mitattuna Suomessa on tehty hienoa ja edistyksellistä työtä seksuaali- ja lisääntymisterveysasioissa. Kuitenkin ehkäisyn korkea hinta ja siitä muodostuva käyttökynnys on maamme seksuaali- ja lisääntymisterveyspolitiikan ongelmakohta. Monissa Euroopan maissa joitain ehkäisymenetelmiä tarjotaan ilmaiseksi koko väestölle, ehkäisyä subventoidaan voimakkaasti tai maksutonta ehkäisyä tarjotaan tietyille väestöryhmille, kuten nuorille. Suomi on siis monia Euroopan maita jäljessä tässä suhteessa, kun Suomessa ei minkäänlaista subventiota ole. Maksuttoman ehkäisyn on todettu lisäävän nuorten ehkäisyn käyttöä. Jossain muodossa maksutonta ehkäisyä tarjoavissa Suomen kunnissa nuorten tekemien raskaudenkeskeytysten määrä on laskenut ja sukupuolitautitartuntojen määrä on vähentynyt ja jopa rahaa on säästetty. Hyviä kokemuksia on esimerkiksi Raumalta, Tervolasta, Vantaalta ja Torniosta. Kuntakohtaisten kokemusten perusteella lakialoitteen kustannusvaikutukset ovat todennäköisesti joko neutraalit tai julkisia menoja säästävät. Esimerkiksi Raumalla on arvioitu, että nuorille tarjottu maksuton ehkäisy säästää vuosittain 100 000 euroa. Lisäkuluja syntyy ehkäisyvälineiden tarjoamisesta, mutta säästöä syntyy vähentyneistä sukupuolitautihoidoista ja raskaudenkeskeytyksistä sekä niiden aiheuttamista psykososiaalisista ongelmista. Arvoisa puhemies! Lakialoitteen terveysvaikutukset olisivat positiivisia, kun nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveys parantuisi sukupuolitautien ja ei-toivottujen raskauksien vähentyessä. Pääsy maksuttoman ehkäisyn piiriin toisi nuoria samalla ammattilaisten vastaanotolle ja saattaisi näin jopa vähentää riskikäyttäytymistä, ja samalla muut terveysongelmat ja kysymykset voisivat tulla huomatuiksi ja vastatuiksi. Lakialoitteen vaikutukset olisivat terveyseroja kaventavia, kun lakimuutos auttaisi toteutuessaan erityisesti vähävaraisia nuoria ja helpottaisi heidän talousongelmiaan. Lakialoitteen sukupuolivaikutukset olisivat sukupuolten epätasa-arvoa kaventavat, sillä vastuu ehkäisystä ja sen kustannuksista jää usein tyttöjen ja naisten kannettavaksi. Tulossa oleva sote-uudistus vaarantaa edelläkävijäkunnissa tehdyn tärkeän ja kustannusvaikuttavan kansanterveystyön, kun ne ovat tarjonneet maksutonta ehkäisyä nuorille. Siksi olisikin perusteltua, että sen sijaan, että näiden kuntien hyvä käytäntö uhkaa loppua sote-uudistuksen myötä, onnistunut ja kustannustehokas käytäntö laajennettaisiin koko Suomen käyttöön tällä lakimuutoksella. Arvoisa puhemies! Toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta harkitsee aidosti lakialoitteen tai ainakin lakialoitteen hengen mukaista lainmuutosta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+32.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-15T20:06:21,2016-11-15T20:12:28,Tarkistettu,1.1 2016_114_189,114/2016,2016-11-15,13.59,20.15,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain 13 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 79/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Asia on oikein tärkeä edelleenkin, vaikka varsin tuoreiden tilastotietojen mukaan raskaudenkeskeytykset ovat ilahduttavasti edelleen olleet laskusuuntaisia erityisesti nuorilla, alle 20-vuotiailla, mutta myöskin sitä vanhemmilla. On ilahduttavaa, että raskaudenkeskeytysten määrä on itse asiassa viime vuonna ollut pienempi kuin kertaakaan sitten 70-luvun. Toisaalta sitten taas toistuvat keskeytykset ovat lisääntyneet. Niiden määrä on kasvanut, ja iso osa, lähemmäs 40 prosenttia, raskaudenkeskeytyksistä tehtiin naisille, joilla on jo aikaisempi raskaudenkeskeytys. Onkin aika mielenkiintoista ajatella, minkälainen merkitys näillä ehkäisyn kustannuksilla on tässä etenkin silloin, jos kysymyksessä on toistuva keskeytys. Kuten edustaja Sarkkinen puheenvuorossaan sanoikin, tästä maksuttomasta ehkäisystä on jo hyviä kokemuksia joistakin kunnista. Ennen kaikkea Rauma on ollut esillä, ja tämä on hyvä esimerkki sellaisesta kuntapolitiikasta, josta hyviä käytäntöjä soisi sitten leviävän muihinkin kuntiin. Kaiken kaikkiaan satsaukset ennaltaehkäisyyn aina kannattavat — ja tässä kysymyksessä on vielä kirjaimellisestikin satsaus ehkäisyyn. Uskon, että se kyllä kannattaa, niin kuin tämä Rauman esimerkkikin osoittaa, myös taloudellisesti, kun näitä kustannuksia vähenee, mutta samalla myöskin paranee tämä inhimillinen puoli etenkin niiden nuorten osalta, jotka joutuvat sitten sairauksia tai tämän raskaudenkeskeytyksen käymään läpi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2016+32.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-11-15T20:12:29,2016-11-15T20:14:31,Tarkistettu,1.1 2016_115_1,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Keskustelu asiasta päättyi 15.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Anneli Kiljunen Johanna Karimäen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Keskustelussa on Veronica Rehn-Kivi Joakim Strandin kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen. Lisäksi on Antero Laukkanen Sari Tanuksen kannattamana tehnyt lausumaehdotuksen, joka on monistettuna jaettu edustajille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_115_2,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ensin on äänestettävä lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_115_3,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 113/2016 vp>>>Lakialoite LA 39/2015 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksista. Veronica Rehn-Kiven lausumaehdotuksesta ja Antero Laukkasen lausumaehdotuksesta äänestetään kummastakin erikseen mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_115_4,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2016 vp,"Osittain toiseen ja osittain ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta. Keskustelu asiasta päättyi 15.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Anneli Kiljunen Johanna Karimäen kannattamana ehdottanut, että valiokunnan kaksi lausumaehdotusta hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_115_5,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 16/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2016 vp,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Lausumaehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestetään erikseen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_115_6,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 11.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Katja Taimela Pia Viitasen kannattamana tehnyt lausumaehdotuksen, joka on monistettuna jaettu edustajille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_115_7,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 24/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_115_8,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 15.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Susanna Huovinen Silvia Modigin kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_115_9,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista>>>Hallituksen esitys HE 156/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2016 vp,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_115_10,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Siirrytään keskusteluun, ja ensimmäisen puheenvuoron käyttää pääministeri Sipilä. (Hälinää) — Voinemme odottaa hetken, että sali rauhoittuu. Hyvät edustajat, pyydän siirtymään ripeästi salin ulkopuolelle, mikäli ette aio osallistua tähän keskusteluun, niin päästään asiaan. (Puhemies koputtaa)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_115_11,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtion omistajapolitiikkaa koskeva periaatepäätös hyväksyttiin valtioneuvostossa keväällä. Tässä laissa pannaan sitä toimeen. Periaatepäätöksessä on kaksi kärkiviestiä: yhteiskuntavastuu nostettiin valtion omistamien yhtiöiden perusarvoksi, ja yhtiöomaisuustase on saatava nykyistä paremmin palvelemaan kasvua ja työllisyyttä. Valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä arvojohtamisessa ja yhteiskuntavastuussa. Yhteiskuntavastuu on myös kilpailuvaltti. Yhteiskuntavastuun kantaminen lähtee siitä periaatteesta, että yritys pärjää osana yhteiskuntaa sitä paremmin, mitä paremmin ympäröivä yhteiskunta voi. Yhteiskuntavastuu näkyy esimerkiksi siinä, että verot on maksettava siihen maahan, minne tulos syntyy. Veroparatiisien käytölle sanotaan selvästi ""ei"". Valtion omistamien yhtiöiden on huomioitava päätöksenteossaan talouden lisäksi toiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset. Henkilöstön edustus hallintoelimissä pitää turvata tavalla, joka mahdollistaa paikallisen sopimisen. Osana periaatepäätöstä yhtiöiden johdon irtisanomiskorvauksia pienennettiin. Tämä oli tärkeä viesti koko yhteiskunnalle oikeudenmukaisuudesta. Arvoisa rouva puhemies! Valtion omistamien yhtiöiden arvo Suomessa on Euroopan suurin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Yhtiöiden kirjo on laaja, historian polut valtion omistamiksi yhtiöiksi ovat olleet moninaiset. Viime vuosikymmenet valtio-omistajuus on hakenut suuntaa, valtion omistus on koettu jopa jäykistäväksi tekijäksi. Omistajuudelle ei ole ollut visiota, eikä valtion yhtiöomistuksella ole ollut omistajan määrittämää kehityspolkua. Omistuksen laajentaminen on käytännössä tapahtunut pakon sanelemana, ja valtio-omistajuuden myynnit sekä tuotot on käytetty budjetin paikkaamiseen. Tähän tulee nyt muutos. Valtion omistusta tulee arvioida kansantalouden kokonaisedun, omistettujen yhtiöiden toiminnan ja arvon kehittämisen ja resurssien tehokkaan allokoinnin näkökulmasta. Tässä arvioinnissa on syytä tarkastella kriittisesti nykytilannetta, huomioida aivan erityisesti koko maailmaa ja sen myötä myös Suomea ravistelevat muutostrendit. On tarkasteltava näiden myötä syntyvät uudenlaiset toimintamekanismit niin yhteiskunnan, kansalaisten kuin erilaisten yritysten ja organisaatioiden näkökulmasta. Voimakkaiden murrosten myllertäessä tarvitaan merkittäviä panostuksia uusiutumisen mahdollistamiseen. Tämä taas palvelee työllisyystavoitteen saavuttamista. Valtion omistamisen perusta voi olla ensinnäkin luonnollinen monopoli tai erityistehtävä, toiseksi strateginen intressi, kolmanneksi suomalaisen omistamisen puolustaminen, neljänneksi finanssi-intressi tai viidenneksi uuden luominen. Hallitusohjelman vision mukaisesti Suomea pitää uudistaa ennakkoluulottomasti. Valtion omistamisesta on tehtävä yhteiskunnan aktiivisen uudistamisen väline. Vision toteuttaminen edellyttää sitä, että tehostamme valtion omistajaohjauksella pääomien käyttämistä nykyisen omistuksen aktivoimiseen ja myös uuden taloudellisen aktiviteetin synnyttämiseksi Suomeen. Tällaisia mahdollisuuksia valtio-omistajalla on erityisesti alustatalouden kehittämisessä. Yksi mahdollinen esimerkki on terveydenhuollon tietojärjestelmät. Alustatalouteen panostaminen luo uusia edellytyksiä yksityiselle yritystoiminnalle ja johtajuuden ottamiselle uusilla alueilla. Uusiutuminen vaatii rohkeutta ja jostain luopumista. Päätöksen uuteen lähtemiseen pitää kuitenkin olla huolellisen harkinnan ja riittävän päätöksentekokynnyksen takana. Lisäksi pitää muistaa, että valtion omistuksen käyttäminen on toimiva ratkaisu vain tietyissä tilanteissa, kuten markkinoiden toiminnan tervehdyttämiseksi, markkinapuutteen korjaamiseksi tai uuden kasvualustan luomiseksi yksityiselle yritystoiminnalle. Arvoisa rouva puhemies! Lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettua lakia. Tällä muutetaan valtion omistajaohjauksellista rakennetta, millä on vain välillisiä vaikutuksia kansantalouteen. Pitkäjänteinen arvon kasvattaminen suomalaisessa omistuksessa pörssiyhtiöissä tapahtuu jatkossakin Solidiumissa. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksiköllä on vastuu niiden yhtiöiden omistajaohjauksesta, joilla on yhteiskunnallisia ja liiketaloudellisia tavoitteita. Valtion kehitysyhtiö Vaken tehtävä on laittaa taseet töihin uuden kasvun luomiseksi. Tällä lailla mahdollistettaisiin nykyisin valtion suorassa omistuksessa olevien osake-omistusten siirto valtion kehitysyhtiöön. Tämä tapahtuisi ilman että valtioneuvosto luopuisi merkittävästi päätösvallastaan. Valtion kehitysyhtiön tehtävänä olisi olla valtion yhtiöomistuksen hallinnan työkalu, jolla valtio voisi synnyttää ja kehittää uutta yritystoimintaa, vahvistaa omistamiensa yhtiöiden pääomarakennetta ja toteuttaa tehokkaasti erilaisia yritysjärjestelyjä. Valtion kehitysyhtiön tarkoituksena olisi tarjota valtion omistamille yhtiöille luonnollinen kehityspolku yhtiöiden uusiutumiseksi ja omistusrakenteen kehittämiseksi. Uudet säännökset antaisivat valtiolle nykyistä joustavammat mahdollisuudet toteuttaa erilaisia yritysjärjestelyjä ja lisätä investointeja. Tämä mahdollistaisi uuden yritystoiminnan kehittymisen nykyistä nopeammin. Kysymys on ennen kaikkea yhtiöiden kehittämisestä. Korostan, että siirto kehitysyhtiöön ei missään nimessä ole myyntipäätös. Jos yhtiöstä tai osasta siitä luovutaan, vaatii se aina oman huolellisen harkinnan. Minulle taseen töihin laittaminen ei ole missään vaiheessa tarkoittanut valtionyhtiöiden lihoiksi laittamista. Kehitysyhtiö olisi valtion budjettitalouden ulkopuolella. Tämä mahdollistaisi irrotettujen pääomien käyttämisen uuden yritystoiminnan synnyttämiseen, kehitysyhtiön omistuksessa olevien yhtiöiden pääomarakenteen vahvistamiseen ja yritysjärjestelyjen tehokkaaseen toteuttamiseen. Valtion kehitysyhtiö voisi valtion suoraa omistusta tehokkaammin allokoida lisää pääomitusta omistamiinsa yhtiöihin. Valtioneuvostolla olisi strateginen päätöksenteko kehitysyhtiön yhtiövarallisuuden omistamisessa ja kehittämisessä. Kehitysyhtiön yhtiöomistuksia koskevat päätökset tekisi omistajaohjauksesta vastaava ministeri ja valtioneuvoston yleisistunto. Samoin ne määräisivät kehitysyhtiön päätöksiä koskevat periaatteet ja toimintavaltuudet omistusten lisäämiseen, vähentämiseen, äänivaltaosuuksien muutoksiin tai ryhtymiseen uuteen yritystoimintaan. Kehitysyhtiön uudet investoinnit olemassa oleviin tai perustettaviin yrityksiin päätetäänkin valtioneuvoston yleis-istunnossa. Kehitysyhtiön toiminta mahdollistaisi nykyistä helpommin erilaisten projektikohtaisten organisaatioiden muodostamisen ja sen myötä hyvät edellytykset hankkeissa onnistumisille. Kehitysyhtiö voisi rahoittaa omia ja omistamiensa yhtiöiden rahoitustarpeita myös velkarahalla. Valtion kehitysyhtiöön ensimmäisessä vaiheessa siirrettäväksi suunniteltujen yhdeksän yhtiön osakkeet edustavat erilaisia, erikokoisia ja eri toimialoilla toimivia valtio-omisteisia yhtiöitä. Kokonaan tai osin siirrettävät yhtiöt ovat Altia Oyj, Arctia Oy, Ekokem Oyj, Kemijoki Oy, Nordic Morning Oyj, Neste Oyj, Posti Group Oyj, Raskone Oy ja Vapo Oy. Ekokem Oyj:n osakkeet siirrettiin Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:hyn elokuun lopussa tänä vuonna, minkä jälkeen nämä osakkeet myytiin aiemmin sovituin kaupallisin ehdoin Fortum Oyj:lle. Neste Oyj:n ja Vapo Oy:n siirrot tehdään, kun tämä laki on hyväksytty. Osakkeiden siirrot valtion kehitysyhtiöön olisi tarkoitus toteuttaa oman pääoman ehtoisina, niin sanottuna apporttina. Siirroilla eli yhtiön osakeomistuksen muutoksilla ei sellaisenaan ole suoranaisia taloudellisia vaikutuksia siirron kohteena oleviin yhtiöihin. Kehitysyhtiöön siirrettäväksi suunniteltujen osakkeiden käyväksi arvoksi on arvioitu noin 2 400 miljoonaa euroa. Kyse on siis huomattavasta omaisuudesta. Valtion talousarviossa päätettäisiin jatkossa valtion talousarviotalouden piiriin tuloutettavista osinko- ja myyntituotoista. Esitykseen sisältyy myös uusi eduskunnan suostumusta edellyttävä omistusraja. Valtiolla on merkittävä yhtiöomaisuus yhtiöissä, joille on määritelty strateginen intressi. Nykyisin tätä intressiä toteutetaan joko täydellä 100 prosentin tai 50 prosentin enemmistöomistuksella. Uusi raja perustuu osakeyhtiölain vähemmistösuojaa koskevaan sääntelyyn, ja sillä tarkoitettaisiin määrävähemmistöistä omistusta, jossa valtiolla olisi vähintään 33,4 prosenttia kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Omistusrajoista ja niiden muutoksista päättää jatkossakin eduskunta. Valtio voisi tarvittaessa yksin turvata 33,4 prosentin osakeomistuksella osakeyhtiölakiin perustuen asemansa ja tahtonsa kaikkiin merkittäviin osakeyhtiöitä koskeviin päätöksiin, kuten yhtiöjärjestyksen muuttamisen, omistusosuuksien muutoksiin suunnatun osakeannin tai muun vastaavan menettelyn osalta sekä yhtiön sulautumisen, jakautumisen ja yhtiön selvitystilaan asettamisen osalta. Yli kolmanneksen omistuksella pystytään käytännössä turvaamaan riittävät osakeyhtiölain mukaiset määräysvaltaperusteet. Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tällä lailla valtion omistajapolitiikka muuttuu. Se vauhdittaa omalta osaltaan liikkeelle lähtenyttä kasvua ja suomalaista työtä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-16T14:07:01,2016-11-16T14:20:14,Tarkistettu,1.1 2016_115_12,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,Nyt on mahdollista käydä debattia tästä aiheesta. Pyydän siihen osallistuvia ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Käydään sitten tämä debatti 2 minuutin puheenvuoroin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_115_13,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse olen palvellut valtionyhtiössä 30 vuotta, VR Osakeyhtiössä, ja siellä on noudatettu hyvää henkilöstöpolitiikkaa koko tämän ajan. Tulen Etelä-Pohjanmaalta, jossa on Altia Oyj, joka on nyt tässä kehitysyhtiöiden joukossa, ja toisin sen huolen nyt tässä julki, että sen tehtaan arvo meidän alueelle on äärimmäisen tärkeä. 1 500 sopimusviljelijää tuottaa rehuja kotieläintalouteen, ja tulevaisuuden huoli on hyvin suuri sillä alueella. Nyt on tietysti hyvin epämääräistä, kun se siirtyy kehitysyhtiöön, että mikä Altian tulevaisuus on. Voitteko tässä tilaisuudessa kertoa meille, onko tulossa muutoksia Altian tulevaisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-11-16T14:20:36,2016-11-16T14:21:25,Tarkistettu,1.1 2016_115_14,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun pääministeri Sipilä puhui ja sanoi, että tässä on kysymys kehittämisestä, niin väistämättä tuli mieleen opetusministeri Grahn-Laasonen, joka aina kun on puhuttu opetukseen kohdistuvista leikkauksista, on sanonut: ""hei me kehitetään"". Nyt herää kysymys, mikä tämän lainsäädännön perimmäinen tarkoitus on — lainsäädännön arviointineuvosto esimerkiksi on kritisoinut voimakkaasti tätä lainsäädäntöesitystä — ja kysymys siitä, mihin tätä lainsäädäntöä tosiasiassa tarvitaan. Tällä rakenteella, jota tällä luodaan, ainakin se tulee tapahtumaan, että eduskunnan valta entisestään vähenee valtionyhtiöistä päätettäessä, kun valtionyhtiöt siirretään budjettita-louden ulkopuolelle. Samaan aikaan on esitetty jo pitkään kritiikkiä siitä, että itse asiassa valtioneuvostollakin on Solidiumissa oleviin yrityksiin ollut liian vähän vaikutusvaltaa, esimerkkinä vaikkapa nyt julkisuudessa taas oleva Talvivaara, jonka pääomittamiseen talouspoliittinen ministerivaliokunta ei suoraan voinut ottaa kantaa, tai kysymyksessä Fortumin Caruna-kaupoista, joihin talouspoliittinen ministerivaliokunta pystyi ottamaan kantaa vain siltä osin, onko näillä sähköverkoilla sellainen merkitys, että niistä ei pidä luopua. Nyt pelko onkin tämän lainsäädännön kautta, kun meillä on kerrytetty vuosikymmenien aikana yhteisellä työllä kansallisomaisuutta, jota on tuhottu lyhytnäköisillä kaupoilla — vaikkapa Kemira GrowHow, Neste, Fortum — että nyt tämä helpottaa entisestään sitä, että lyhytnäköisesti pelihengessä yhtiössä tuhotaan meidän yhteistä kansallisomaisuutta. Kysymys herää myös: miksi joidenkin yritysten, vaikkapa Posti ja Neste, päätöksenteko hajotetaan yhtiön ja sitten toisaalta valtioneuvoston päätöksentekoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-11-16T14:21:25,2016-11-16T14:23:35,Tarkistettu,1.1 2016_115_15,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tässä voi ehkä yhtyä Arhinmäen sanoihin siinä, että edelliset hallitukset ovat aikanaan täyttäneet alijäämiä valtion kassasta ja valtionyhtiöitä tyhjentämällä. Solidiumiakin kupattiin oikein kunnolla, missä olivat myös vasemmistoliittolaiset mukana. Jokainen ymmärtää, että kassan tyhjentäminen ei voi olla pysyvä ratkaisu alijäämien paikkaamiseen. Se on näivettämistä. Sipilän hallituksen omistajapolitiikka on kestävää, ja valtion varat eivät katoa vaan siirtyvät tukemaan kasvua ja työllisyyttä. Valtio-omistaja tarjoaa omistamilleen yhtiöille kehityspolkuja. Suurimman hyödyn valtio saa, kun taloudessa on positiivinen vire, työllisyysaste nousee ja sitä mukaa sekä yhteisöverojen että tuloverojen tuotto kasvaa. Kun valtionyhtiön budjetissa tuottopuoli on vakaalla pohjalla, voidaan myös rahoittaa näitä meidän hyvinvointipalveluita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-11-16T14:23:36,2016-11-16T14:24:30,Tarkistettu,1.1 2016_115_16,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa rouva puheenjohtaja! Edustaja Pirttilahti on aivan oikeassa siinä, että useat hallitukset — ne, joissa on ollut vasemmistoliitto mukana; ne, joissa ovat olleet monet muut puolueet mukana — ovat myyneet meidän kansallisomaisuutta lyhytnäköisesti. Olisimme saaneet huomattavasti suuremman tuoton säilyttämällä oman kansallisomaisuuden omissa käsissä. Ja nyt tässä lainsäädännössä kysymys onkin siitä, että jos katsoo niitä omistajapoliittisia linjauksia, joita esimerkiksi pääministeri on täällä esitellyt, niin annetaan myyntivaltuuksia entistä useammalle yritykselle ja sitä kautta itse asiassa omistajapoliittiset linjaukset johtavat entistä enemmän meidän yhteisen kansallisomaisuuden tuhoamiseen. Ja tästä on kysymys nyt: Mihin tätä esitettyä yritystä tarvitaan? Tarvitaanko sitä, toisista puheista huolimatta, myyntiyhtiöksi, jossa eduskunnalla on entistä vähemmän mahdollisuus puuttua ja itse asiassa joissain tapauksissa myös valtioneuvostolla on entistä vähemmän mahdollisuus puuttua siihen, kun halutaan myydä meidän valtion omaisuutta? Historiasta pitää oppia. Historiassa me olemme kaikki tehneet virheitä. Ei tehdä niitä uudestaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-11-16T14:24:30,2016-11-16T14:25:44,Tarkistettu,1.1 2016_115_17,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kuten pääministeri juuri sanoi, laitetaan tase töihin eikä lihoiksi. Eli tämän kehitysyhtiön kautta pyritään saamaan uutta yritystoimintaa niissä yhtiöissä olevista spin-offeista ja niitä kehittämällä hakemaan uusia työpaikkoja, uutta voimaa ja uutta elinvoimaa. Uusia työpaikkoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-11-16T14:25:44,2016-11-16T14:26:07,Tarkistettu,1.1 2016_115_18,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Elokuullahan perustettiin ensimmäinen kehitysyhtiö, tämä Vake Oy, joka nyt on ensimmäinen. Tämä tarkoittaisi sitä, että ""lainmuutos mahdollistaisi nykyisen suoran yhtiöomistuksen siirtämisen valtion kehitysyhtiöön ilman, että valtion yhtiöomistusta ja valtion omistajaohjausta koskevat päätöksenteon toimivaltuudet tällaisten yhtiöiden omistusten osalta heikkenisivät"". Kun lukee näitä hallituksen perusteluita — en ole ollut tarkalleen tietoinen — niin täällä myös tämän lainsäädännön arviointineuvoston näkemyksen mukaan hallituksen esitysluonnoksen perusteella jää epäselväksi perustetun valtion kehitysyhtiön tarpeellisuus. Edelleen haluan sitten myös sanoa, koska en ole täysin tullut vakuuttuneeksi enkä ole tietoinen, että täällä mainitaan: ""Esitysluonnoksen yritysvaikutuksista ei käynyt ilmi, mitä taloudellisia vaikutuksia lakiesityksellä on kehitysyhtiöön siirrettäville yrityksille. Luonnoksessa ei myöskään käsitelty, millaisia laajempia kokonaistaloudellisia hyötyjä tai kustannuksia seuraa kehitysyhtiön perustamisesta."" Mutta toivon mukaan tässä saadaan hyötyä, että hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-11-16T14:26:08,2016-11-16T14:27:35,Tarkistettu,1.1 2016_115_19,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On järkevää, että valtion ja meidän kaikkien suomalaisten yhteisestä omaisuudesta pidetään parempaa huolta kuin ennen on pidetty. Ei lehmääkään voi loputtomiin lypsää, jos ei sitä välillä hyvin ruoki, ja on hyvä, että tämän valtion kehitysyhtiön kautta haetaan, niin kuin pääministeri on sanonut, sitä, että tase laitetaan töihin uuden luomiseksi, mahdollisesti uusien yritysten aikaan saamiseksi, uusien työpaikkojen synnyttämiseksi, ja minun mielestäni se on oikea tapa huolehtia meidän yhteisestä kansallisomaisuudestamme. Päätös toimivallan varmistamisesta poliittisiin käsiin on tietysti ensiarvoisen tärkeää, ja niin sekin tässä esityksessä esille on tullut. Nämä yritykset, jotka ovat erityistehtävissä, ovat hyvin selkeitä, mutta sitten nämä kaupallisin perustein olevat omistukset ovat tietyllä tavalla poliittisesti aika ajoin vähän haasteellisia, kun samaan aikaan tavoite on se, että saataisiin mahdollisimman hyvä tuotto. Silloin se mahdollisesti voi tarkoittaa myös joitain muutoksia vaikkapa työpaikkojen määrissä, ja silloin usein herätään siihen, että se ei olekaan poliittisesti hyväksyttävää, että näin toimitaan, vaikka tavoite on ollutkin vain sen tuoton saaminen sieltä yrityksestä. Meillä on 18 miljardin euron omaisuus näissä, ja on hyvä, että nyt siitä pidetään parempaa huolta. Kun pääministeri on paikalla ja me olemme yhdessä sopineet, että myös kärkihankkeista haetaan kasvua tähän maahan ja uusia tapoja toimia ja myös ne on tarkoitus rahoittaa tämän tase työhön -ajattelun kautta, niin kysyisin pääministeriltä: Minkälaisessa vaiheessa tämä tuloutuspuoli on, sillä rahat ymmärtääkseni ovat kyllä hyvää vauhtia jo menossa? Koska tulee sitten sitä tuloutusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-16T14:27:35,2016-11-16T14:29:38,Tarkistettu,1.1 2016_115_20,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Meillä on tällä hetkellä jo välineenä Solidium ja Governia, elikkä molemmat sataprosenttisesti valtion omistamia yhtiöitä, joista toisessa käsitellään pörssilistattuja ja toisessa listaamattomia. Sen takia ymmärrän hyvin lainsäädännön arviointineuvoston hämmennyksen siitä, että ei löytynyt näihin perusteluihin, miksi tämmöinen yhtiö on nyt perustettava, eikä myöskään ajatusta siitä, mikä on vialla, mitä tällä yritetään korjata. Arviointineuvosto kiinnitti myöskin huomiota siihen, että tässä ei ole arvioitu yhteiskunnallisia eikä taloudellisia vaikutuksia. Nyt niitä on jonkun verran yritetty tuohon lakipakettiin kirjoittaa. Meillä sosialidemokraateilla on ollut alun perin jo epäilys tästä myyntiyhtiöstä, sillä kukaan ei ole ainakaan myöskään pystynyt selvittämään, miksi olisi parempi vaikkapa Nestettä ja Postia kehittää kahdessa eri yhtiössä. Mikä hallitus vastaa Nesteen kehittämisestä, jos se toinen osa on siellä kehittämisyhtiössä ja toinen varsinaisen Nesteen hallituksen alaisena? Mikä logiikka on, ja miten se on yhtiöille parempi, että on kaksi eri hallitusta, jotka miettivät, mitenpä vaikka Neste tulevaisuudessa menestyy? Meillä ei siis ole minkäännäköistä muuta ajatusta varmaankaan tässä kuin että se saadaan pois tästä myytäväksi ja vielä niin, että se menee budjettivallan ulkopuolelle. Kun edustaja Heinonen sanoi, että tässä tulee lisää valtaa eduskunnalle ja valtioneuvostolle, (Eduskunnasta: Tässä käy juuri päinvastoin!) tässä käy päinvastoin, vaikka tiedän, että sinne on kirjoitettu se kolmasosan luvan hakeminen, jos mennään yli myyntiluvista, mutta tämän yhtiön osalta se menee täysin pois eduskunnan päätäntävallasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-11-16T14:29:38,2016-11-16T14:31:34,Tarkistettu,1.1 2016_115_21,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri antoi erittäin hyvän ja perusteellisen esittelyn tästä aiheesta ja omistajapolitiikasta, mikä tulee muuttumaan. Minusta tämä on juuri se oleellinen kysymys, että mikä nyt tulee tässä muuttumaan. Se keskeinen sisältöhän on se, että nyt halutaan pääomia irrottaa uuden synnyttämiseksi. Kun katsomme — kuten täällä on jo puheenvuoroja käytettykin — aikaisempia vaalikausia, niin valtion yhtiöomistustahan on myyty mutta pääosin se on mennyt silloin valtion menojen katteeksi tai velan maksamiseksi, ja tässä tapahtuu tämä periaatteellinen muutos nytten. Jos jotakin uutta halutaan, niin silloin pitää jostakin vanhasta olla myös valmis luopumaan ja käyttämään tässä valtion omistusta aktiivisesti hyväksi. Laitetaan niin sanotusti taseet töihin. Minusta on tärkeää myös, että vaikka täällä puhutaan eduskunnan vallan kaventumisesta, niin minusta tämä parlamentaarinen vaikuttavuus ja pitkäjänteisyys kyllä paranee sitä kautta, että nyt omistusohjauksen tueksi tulee parlamentaarinen neuvottelukunta, jolloin voidaan saada yli vaalikausien, voi sanoa, jäntevämpää omistuspolitiikkaa, eikä ollenkaan vähäistä ole se, että yhteiskuntavastuu tulee perusarvoksi omistajapolitiikassa. Pörssiyhtiöiden johtoa ja henkilöstöä kannustetaan omistamaan yhtiöitä ja yritysjohdon irtisanomiskorvaukset puolitetaan, nämä vain esimerkkeinä mainitakseni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-11-16T14:31:35,2016-11-16T14:33:09,Tarkistettu,1.1 2016_115_22,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa puhemies! Valtion omistajapolitiikalla ja aktiivisella elinkeinopolitiikalla on ollut suuri merkitys Suomen talous- ja työllisyyskehityksen kannalta. Tarvitsemme kärsivällistä ja vastuullista valtion pääomaa ja pitkäjänteistä elinkeinopolitiikkaa tasoittamaan kvartaalikapitalismin lyhytjänteisyyttä ja luomaan pysyviä työpaikkoja. On jäänyt hieman epäselväksi, mikä on Sipilän hallituksen omistaja- ja elinkeinopolitiikan pitkän aikavälin visio, ja siihen tarvittaisiin selvyyttä. Visio jää edelleen epäselväksi, eikä pelkkä puhe taseen töihin pistämiseksi juuri mitään kerro. Tarvittaisiin konkreettisia linjauksia ja konkreettisia toimia ja sijoituspäätöksiä. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys kehitysyhtiöksi on epäselvä. Selvää on, että eduskunnan valta omistajapolitiikkaan ei saa kaventua. Myöskään valta vaikuttaa yhtiöiden toimintaan ei saa kaventua, sillä valtio ei voi olla äänetön yhtiömies, vaan sen tulee käyttää puhevaltaa ja olla aktiivinen omistaja suomalaisten työpaikkojen turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Joskus vanhoista omistuksista on perusteltua luopua, mutta tuottavaa valtio-omaisuutta ei ole järkevää myydä tilanteessa, jossa omistusten tuotto on korkeampi kuin lainojen korot. Tämä on perusliiketaloudellista logiikkaa. Lypsäviä lehmiä ei kannata teurastaa. Tällä hetkellä valtio saa lainaa miinuskorolla eikä mahdollisuus osallistua aktiiviseen elinkeinorakenteen muutokseen ole riippuvaista myyntituloista. On syytä oppia myös tehdyistä virheistä. Valtion omistajapolitiikassa on valitettavasti historian saatossa tehty karuja virheitä, joista nyt maksetaan ja joita ei kannata toistaa. Näitä ovat esimerkiksi Kemiran myynti ja Fortumin sähköverkkojen myynti, ja näistä päätöksistä kallista hintaa maksetaan nyt. Tarvitaan pitkäjänteistä otetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-16T14:33:09,2016-11-16T14:35:11,Tarkistettu,1.1 2016_115_23,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että valtio linjaa aina määrävälein omistajapolitiikkaansa, ja nyt tämä tapahtuu tämän lainsäädännön uudistamisen myötä. On äärimmäisen tärkeää, että valtion suuri omaisuusmassa laitetaan ihan oikeasti töihin siltä osin kuin se järkevää on, ja tällainen kehitysyhtiön perustaminenhan nimenomaan sitä on. Varmaan oppositiossa on herätty ehkä epäilemään sitä, onko tämä lihoiksi laittamista. Aivan kuten pääministeri Sipilä omassa puheenvuorossaan totesi, kysymys ei ole valtion omaisuuden lihoiksi laittamisesta vaan siitä, että laitetaan taseet töihin ja saadaan tätä kautta yhteiskuntaan lisäarvoa. On syytä muistaa, että aikahan muuttuu ja meillä valtion omaisuus on sellaista omaisuutta, että todella tämä uusi omaisuuserä voidaan laittaa uudelleen töihin ja saada sillä lisäarvoa, niin kuin sanoin. Tärkeää olisi myös huomata se, että meillä on monta sellaista alaa yhteiskunnassa tällä hetkellä, jolla valtiolla pitäisi olla tiennäyttäjän rooli. Otetaan esimerkit naapurista: Ruotsalaisillahan on LKAB, joka ottaa kaikki maaperän rikkaudet Ruotsin valtion omaisuudeksi, ja kaikki se lisäarvo, mikä sieltä tulee, koituu ruotsalaisten ihmisten hyväksi. Norjassa on Statoil, joka omistaa nämä öljy- ja maakaasurikkaudet ja saa sitä kautta valtiolle lisäarvoa. Meillä on suuri rikkaus maaperässä olevat malmit ja metallit, nimenomaan sellaiset malmit, joille maailmanmarkkinoilla kysyntä tulee olemaan tulevaisuudessa aivan valtava, aivan valtava, sen me tiedämme, kulta, platina, palladium ja niin edelleen. Esimerkiksi Sakatin esiintymä, jonka kaivosoikeudet valitettavasti nykyisin omistaa Anglo American ‑jättiyhtiö. Vaikka tämä Talvivaaran tapaus on jonkun mielestä vienyt kaivosteollisuudelta hyvää mainetta pois, me tarvitsemme tässä maassa kaivoksia ja metalleja välttämättä. Suomi on metalleista riippuvainen valtio, joka on hyvinvointivaltio. Kysyn pääministeriltä: olisiko meillä mahdollisuutta siihen, että kaikkein arvokkaimmat malmiesiintymät ostettaisiin valtiolle ja jalostettaisiin kansalaisten hyväksi eikä annettaisi niitä esimerkiksi amerikkalaisille yhtiöille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-16T14:35:11,2016-11-16T14:37:18,Tarkistettu,1.1 2016_115_24,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä kokonaisuus on nyt tullut eduskuntaan ja pääministeri on täällä tätä esittelemässä. Täytyy kyllä edellisiin pariin puheenvuoroon tuolta keskustasta todeta, että kun tässä salissa viikko sitten esitettiin nimenomaan malli, jossa voitaisiin ottaa tase töihin, siis voitaisiin muuttaa arvopaperiomaisuutta niin, että se käytettäisiin tässä ja nyt kertaluontoisiin taloutta, työllisyyttä, kasvua tukeviin elementteihin, niin silloin tämä ei millään käynyt edustaja Hoskoselle eikä Lohelle eikä kumppaneille. Siis sitä Sitran tasetta ei voida katsoa, jossa on lähinnä arvopaperiomaisuutta, mutta sitten esimerkiksi strategisesta, meidän mielestämme erittäin strategisesta Neste Oilista ollaan valmiita todella ottamaan tämä osa ja laittamaan tänne kehitysyhtiöön, jolloin tulee aika epäselvä tilanne ja jolloin tulee se kysymys, että kyllä, meidän mielestämme se on energiapolitiikkaa ja Neste Oil on strateginen yhtiö, ja kyllä, jos sen omistus sitten lasketaan alle 50 prosenttiin, niin se on merkittävä muutos nykytilaan. Vähemmistöosakas on vähemmistöosakas. Vähemmistöosakas on vähemmistöosakas, täällä ollaan valmiita strateginen Neste Oil myymään mutta ei haluta puuttua arvopapereihin, jotka ovat Sitran taseessa, joten kyllä nyt ihmettelen ja herää kysymys, halutaanko se tase töihin vai ei. Meidän näkemyksemme on, että hallitusti kyllä. Valtion pitää olla aktiivinen omistaja, mutta pidetään huoli meidän strategisista intresseistä, pidetään huoli Neste Oilista. Pääministeri, mitä vastaatte tähän? Ja haluan vielä kysyä, kun kyllähän tämä lainsäädännön arviointineuvoston raportti on todella todella kovaa luettavaa ja täällä hallituspuolueistakin kysyttiin: miten vastaatte siihen kritiikkiin, todella kovaan kritiikkiin, jota arviointineuvosto on esittänyt tätä lakiesitystä kohtaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-11-16T14:37:18,2016-11-16T14:39:27,Tarkistettu,1.1 2016_115_25,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pääministerin esittelyasenteessa oli minusta se myönteinen puoli, että hän näki ja hallitus näkee valtion omistajuuden ja yrittäjyyden myönteisestä näkökulmasta. On myös muunlaisia lähestymistapoja. Olennaistahan tässä on se, että tämän kehitysyhtiön kautta voidaan luoda uutta yritystoimintaa — ei panna lihoiksi, niin kuin termi kuuluu, vaan voidaan luoda uutta — ja sitä kautta uusia, tarpeellisia työpaikkoja. Tämä on, niin kuin termi on tai muoti on sanoa, työkalu hallituksen vaikeassa tehtävässä ohjata taloutta uudistuvaan ja työllistävään suuntaan. On esimerkkejä parinkymmenen vuoden takaa, jolloinka valtio myymällä Veitsiluodon Enso-Gutzeitille sai siitä aika hyvän potin ja pani sen Teollisuussijoitukseen, joka sitten puolestaan on jatkanut siitä eteenpäin sijoitustoimintaa luoden kymmeniätuhansia työpaikkoja Suomeen parinkymmenen vuoden aikana. Jos asiat hoidetaan ammattitaidolla ja vastuullisesti, kyllä syntyy sitä kautta uusia työpaikkoja. Tämä on tätä samaa ajattelua: työkalu tulee käsiin, ja sitä pitää käyttää viisaalla tavalla. Tämän parlamentaarisen puolen huolehtiminen on aivan oikeaa huolta. Parlamentaarinen neuvottelukunta ollaan perustamassa, ja se on aika paljon sen neuvottelukunnankin käsissä oleva asia, että kuinka tätä toimintaa sitten valvotaan. Totta kai se on neuvottelukunta ja se ei päätä, mutta kyllä sen kannanotoilla on ilman muuta ohjaavaa vaikutusta. Pääministeri aloitti puheenvuoronsa puhumalla perusarvoista. Se aina lämmittää. Yhteiskuntavastuusta alkoi tämä esittelypuheenvuoro, oikeat asiat olivat siinä listattuna. Kysyn tähän liittyen yhden asian: Kuuluuko näihin perusarvoihin pääministerin mielestä myös katsoa valtionyhtiöpolitiikassa, omistuspolitiikassa jonkin verran tai mielellään paljonkin alueellista näkökulmaa tämän yhteiskuntamme kehittämisessä? Huomautan, että Urho Kekkonen oli näissä asioissa aika ankara pioneeri.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-11-16T14:39:27,2016-11-16T14:41:32,Tarkistettu,1.1 2016_115_26,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Rouva puhemies! On jo aikakin, että Suomi saa uuden omistajuusohjelman, jos vielä viitataan Kekkoseen. Nyt on aika katsoa valtion varat kokonaan uudelleen, ja tässä mielessä pidän hyvänä asiana, että valtioneuvosto on päättänyt asettaa tällaisen uuden parlamentaarisen neuvottelukunnan omistajaohjausta varten. Mutta, arvoisa puhemies, samalla on syytä pohtia todella, mihin Solidiumia tarvitaan. Tarvitaanko tällaista yhtiötä kuin Solidium? Toisaalta mihin sen omistuksessa olevia yhtiöitä tarvitaan, ja miten niiden osuutta suomalaisessa talouselämässä vähennetään, ja vielä millaisiin asioihin niiden ansaitsemia tai niiden myynnistä saatavia rahoja käytetään? Olen ymmärtänyt, että nämä ovat niitä asioita, mitä pääministerikin on pohtinut, ja kiitos siitä. Kauppalehti arvioi elokuun lopussa, että valtionyhtiöiden omistus on entistä poliittisempaa. Siteeraan kyseistä artikkelia: ""Kesän päätösten valossa saa olla aikamoinen fakiiri, joka kirjoittaa Solidiumille ja yhä valinkauhassa olevalle uudelle kehitysyhtiölle sellaiset toimintaohjeet ja johtosäännöt, että kyseessä on muuta kuin poliittinen sumuverho. Tehtävä on erittäin vaikea sen jälkeen, kun valtion suurin osakkuusyhtiö Fortum on Fennovoiman ydinvoimahankkeen kautta jo otettu suoraan poliittiseen ohjaukseen."" Kauppalehden arvio omistajaohjauksesta oli siis aika kriittinen. Kysyn pääministeriltä: mitä te vastaatte tähän jo kesällä esiin tulleeseen kritiikkiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-11-16T14:41:33,2016-11-16T14:43:29,Tarkistettu,1.1 2016_115_27,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kuuntelin hyvin tarkkaan tätä kritiikkiä, ja aina pitää miettiä, löytyykö jonkinlaisia ratkaisun avaimia sitten näihin kritiikin esittämiin kysymyksiin. Selvää on, että arviointineuvosto on antanut hyvin kriittisen lausunnon ja siltä osin on paikka miettiä, millä tavalla vältetään ne karikot, jotka siitä syntyvät. Yksi vastaus on tietenkin se, millä tavalla tämä parlamentaarinen neuvottelukunta toimii ja yhtä lailla minkälaisia tavoitteita tälle uudelle kehitysyhtiölle asetetaan. Jos kerran tavoitteena on kasvun edellytysten luominen, niin silloinhan meillä tulee olla selkeät tavoitemittarit, joita eduskunta seuraa, kuinka monta uutta työpaikkaa syntyi, kuinka paljon niistä tuli Suomeen, miten liikevaihto kehittyi. Siltä osin on syytä olla hyvin avoin eduskuntaan päin, että meillä on selkeä mahdollisuus asettaa tavoitteet tälle yhtiölle ja myöskin seurata eduskunnassa esimerkiksi selonteon kautta, mitä näille toimenpiteille on sitten tapahtunut. Toinen näkökulma liittyy siihen, että on selvää, että on aina syytä aika ajoin arvioida sitä, mitä omistetaan ja kuinka paljon. Ajat elävät, ja siltä osin on paikka miettiä, miten se yhteinen raha on käytössä. Otan esimerkin, nämä it-puolen panostukset. Aikoinaan olin töissä Elisassa, ja siellä on syntynyt tämmöinen Comptel-yhtiö juuri sitä kautta, että vietiin sitä it-puolen kehittämistä omaan yhtiöön, ja tänä päivänä tämä yhtiö toimii kansainvälisillä markkinoilla. Sanoisin, että tässä on myös paikka meillä viedä sote-, it-järjestelmiä maailmalle. Tehdään ensin itselle ja myydään sen jälkeen muille. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-11-16T14:43:30,2016-11-16T14:45:19,Tarkistettu,1.1 2016_115_28,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kääriäinen muisteli ilmeisesti omia ministeriaikojaan, kun kertoi Veitsiluoto-kaupasta. Sitä muistelusta voi jatkaa pidemmällekin ja palauttaa mieleen, mitä tapahtui Kemijärven sellutehtaan kohdalla. Kemijärven tehdashan oli kannattava, energiaomavarainen, sijaitsi keskellä kasvavia raaka-ainevaroja ja oli suuresti valtion omistama, mutta Kemijärven sellutehtaan kohtalon ratkaisi keskustalainen pääministeri Vanhanen sillä, että hän varoi visusti puuttumasta omiin asioihinsa. Yhtä lailla Kemira GrowHow ‑kaupassa keskustan jäljet haisevat. Mutta tuoreempi esimerkki: Ei ole pitkä aika siitä, kun Metsähallituksen metsätaloustoiminta yhtiöitettiin, ja silloin ennen kaikkea keskustalaiset kansanedustajat mutta myös pääministeri Sipilä, te vannoitte, että mikään ei muutu. Ei mennyt monta kuukautta tästä yhtiöittämisestä, kun tuli ilmoitus yt-neuvotteluista ja siitä, että kaikkia, siis aivan kaikkia, Metsähallituksen metsureita Suomessa uhkaavat pitkät lomautukset. Missä oli omistajaohjaus tässä tapauksessa? Kaksi kysymystä, pääministeri Sipilä, teille: Kun tietää, mitä tapahtui Metsähallituksen yhteydessä ja paljonko teidän lupauksenne painoivat, miksi minä nyt tämän asian yhteydessä luottaisin teidän sanaanne? Ja miten tämä teidän sanomanne sitoo tai velvoittaa tulevia hallituksia? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-11-16T14:45:20,2016-11-16T14:47:00,Tarkistettu,1.1 2016_115_29,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi tässä vähän oikoi. Meillähän Metsähallitus-keskustelussa käytiin keskustelua siitä, myydäänkö valtion metsät, ja silloin keskusta ja hallitus totesivat, (Markus Mustajärven välihuuto) että ei myydä, eli yhtiöitettiin tämä liiketoiminta, ja tietysti yhtiöt toimivat niitten periaatteiden mukaan, että toiminnan pitää olla kannattavaa. Totta kai ovat valitettavia nämä lomautukset ja sillä tavalla. Mitä tulee sitten Kemijärven sellutehtaaseen, niin yhtiön enemmistö oli Ruotsissa, ja siellä tehtiin strateginen päätös, että se lakkautettiin. Nyt sitä puuhataan ylös, mikä on hyvä asia. Tämä kertoo siitä, miten vaikeaa pörssiyhtiöitä on hallita. Kaikki puolueet ovat olleet myymässä valtionyhtiöitä, SDP on tässä piikkipaikalla, 18 miljardia on teidän hallituskausienne aikana myyty. Tietenkin voi kysyä, olisiko samantyyppinen strategia ollut paikallaan jo silloin, elikkä olisi käytetty sitä rahaa uuden kasvun, uusien investointien ja uuden työn aikaansaamiseen, mikä on nyt Sipilän hallituksen strategia. Sehän on siis poikkeuksellinen strategia siinä, että näitten kärkihankkeitten kautta pannaan 1,6 miljardia euroa uuden työn aikaansaamiseen ja uudistamiseen, suomalaisen yhteiskunnan uudistamiseen, ja juuri näin, että ei vain myydä myymisen vuoksi vaan että rakennetaan uutta. Tämä kehitysyhtiöajatushan on erittäin hyvä, eli siinä kehitetään yhtiötä, tuodaan sille lisäarvoa ja mahdollisuutta pärjätä markkinoilla, kasvaa ja laajentua ja saada uutta työtä aikaan. Pitää sanoa se, että myös tässä omistajapolitiikan muutoksessa on paljon myönteistä. Palkitsemisjärjestelmiä on järkeistetty, luodaan parlamentaarinen neuvottelukunta ja sillä tavalla huolehditaan siitä, että eduskunnan päässäkin näistä linjauksista päätetään. Voi sanoa, että aivan uusi aika on nyt tällä hetkellä omistajapolitiikassa, ja iso merkitys on siinä, että pääministerillä, joka vastaa omistajapolitiikasta, on käytännön kokemusta liikkeenjohdosta, jota aikaisemmin ministereillä ei tältä osin ole ollut. Uskon, että kun on hyvää tahtoa meillä, niin me voimme nähdä nämä positiiviset vaikutukset kyllä lähivuosien aikana. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-11-16T14:47:01,2016-11-16T14:49:04,Tarkistettu,1.1 2016_115_30,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pakko huomauttaa edustaja Rantakankaalle kuten myös kaikille keskustalaisille ja myöskin perussuomalaisille kansanedustajille siitä, mitä sanottiin. Niin monta kertaa minä tässä salissa kuulin sen huudon, että mikään ei muutu, ja mentiin jopa niin pitkälle keskustalaisten toimesta, että peloteltiin, että mikäli ei yhtiöitetä Metsähallituksen metsätaloustoimintaa, niin Suomeen tulevat kiinalaiset metsurit. Mutta näyttää, että kohta ei ole niitä suomalaisiakaan metsureita. Minkä takia Kemijärven sellutehtaan ja Stora Enson historian muistaminen on tärkeää? Siinä oli valtiolla suora omistus ja oli Kelan omistus, yhteensä valtion omaisuutta kolmanneksen verran, mutta kävi niin, että Wallenbergit, jotka omistivat paljon vähemmän mutta osasivat kovan pelin, selättivät huomattavasti pienemmällä omistusosuudella Suomen valtion, joka ei vahtinut kansalaistensa etua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-11-16T14:49:05,2016-11-16T14:50:03,Tarkistettu,1.1 2016_115_31,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edellä edustaja Lindtman totesi, että olin täällä vastustamassa sosialidemokraattien vaihtoehtobudjettia, jossa esitettiin, että myytäisiin Sitran arvopapereita. Kun tuota vaihtoehtobudjettia käsiteltiin, olin silloin työmatkalla, mutta arvasitte kyllä ihan oikein minun mielipiteeni: olen sitä mieltä, että Sitran tasetta ei tulisi tyhjentää. Itse asiassa kun puhutaan valtion omistuksesta, niin sehän ei ole sinänsä itsetarkoitus, vaan siinä pitää olla aina joku ajatus, miksi valtio omistaa merkittävästi jotakin yhtiötä. Siellä on yleensä takana joku strateginen tavoite, ja halutaan sen takia pitää, tai huoltovarmuus tai muu yhteiskunnallinen tärkeä, painava peruste. Jos näitä ei ole, niin kysymyksessähän on silloin puhdas arvopaperiomistus, joka on rinnastettavissa Sitran omistamiin arvopapereihin, ne ovat siinä mielessä samantyyppisiä omistuksia. Minusta tässä kuitenkin on nyt merkittävää se, että kun hallitus tuo esityksen, niin täällä käydään läpi näitä eri yhtiöitä. Täällä on mukana myös kaksi yhtiötä, joissa nostetaan näitä omistusrajoja: Fingrid Oyj ja Gasum Oy, joissa on tällä hetkellä omistusrajat nollassa, ja ne halutaan nyt nostaa yli 50 prosentin, niin että nämä nähdään strategisiksi yhtiöiksi ja halutaan se enemmistöomistus näissä säilyttää. Sen sijaan on sitten joitakin yhtiöitä, joissa ollaan valmiita laskemaan sitä. Nostan yhden voi sanoa pienen omistuksen arvoltaan suhteessa näihin moniin muihin, Kemijoki Oy:n, jossa on erittäin tärkeä ja merkittävä kirjaus vähemmistöosakkaiden kannalta: valtion omistuksesta luopuminen edellyttää osakassopimusta. Tämä on erittäin tärkeä sekä lappilaisille että Helsingin Energialle, jotka ovat pienosakkaita. Kyllä tässä on erittäin kestävä linja, joka nyt on valittu, ja tätä on erittäin helppo puolustaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-11-16T14:50:06,2016-11-16T14:52:02,Tarkistettu,1.1 2016_115_32,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen kasvu- ja työllisyystavoite on hyvin kunnianhimoinen, ja jotta tämä tavoite voisi toteutua, se edellyttää, että jotain pitää tehdä. Ensinnä tämä yhteiskuntavastuu: on hyvä, että maailman muuttuessa myös yhteiskuntavastuuta yhteiskunnan omistaman yritteliäisyyden osalta pohditaan ja mietitään uudelleen niin, että sitä veron maksua on mahdollisuus saada nimenomaan sinne, missä sitä syntyy. Toinen merkittävä asia: Tämä kehittämisyhtiöhän on suuri mahdollisuus. Siinähän voidaan siitä työkalupakista sopivia työkaluja irrottaa ja käyttää mahdollisesti uusien yritysten perustamiseen, niitten innovaatioiden eteenpäinviemiseen, kun yrityksillä tai yritysten aluilla ei ole olemassa resursseja eikä omassa taseessa mahdollisuuksia. Tämä mahdollistaa sen, ja sen tähden tämä on hyvin kannatettavaa. Pakko on tietenkin myöntää, että myös kehittämisyhtiöön liittyy riski. Jos siinä on suuri mahdollisuus, onnistutaan henkilöissä, jotka kykenevät johtamaan ja löytämään hyviä ideoita, siitä syntyy hyvä mahdollisuus. Tämän riskin eliminoimiseksi pitää tietenkin toimia niin, että ottaa huomioon kaikki ne riskit, joita markkinoilla on niitten liiketoimintojen osalta, jotka koskevat näitä yrityksiä, joita tänne kehittämisyhtiöön ollaan sijoittamassa. Siihen mistä aloitin: Jotta päästään 72 prosentin työllisyyteen ja jotta saadaan aikaan ripeämpää talouskasvua, se edellyttää, että yhteiskunnan on näytettävä esimerkkiä, joka sitten viriää ja leviää myöskin yksityiselle sektorille, jotta yritykset ovat kunnianhimoisempia ja alkavat kasvattaa itseään ja omaa liiketoimintaansa niin, että yhteiskunta myöhemmin saa verotuloja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-11-16T14:52:02,2016-11-16T14:54:07,Tarkistettu,1.1 2016_115_33,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten totesin, valtion pitää olla aktiivinen ja vastuullinen omistaja. Edustaja Lohi on sen verran aktiivinen edustaja ja pitää sen verran mieleenjääviä puheenvuoroja, että voi olla, että muistelin sieltä vuoden takaa, mutta kanta ei ole muuttunut, ja hyvä niin. Haluan kyllä sen verran tarkentaa, että ei kukaan ole esittänyt Sitran tyhjentämistä — tai en minä ainakaan ole huomannut, että olisi kukaan esittänyt. (Timo Kalli: Puolittamista! — Välihuutoja keskustan ryhmästä) Kun otetaan puolet, jää siis vielä 350 miljoonaa, ja sillä voi sitten yhteiskuntaan vaikuttaa ja kehitellä näitä työnäytteitä ja ""raha seuraa potilasta"" -mallia vaikka kuinka paljon. Siinä olen Lohen kanssa samaa mieltä, että on erilaisia omistuksia valtion kannalta: toisaalta tämmöisiä arvopaperiomistuksia ja toisaalta sitten sellaisia, joissa on strateginen intressi. Ja juuri näin, kuten edustaja Lohi erittäin hyvin totesi: on strategisia yhtiöitä, joissa on strateginen intressi, huoltovarmuus esimerkiksi, josta on pidettävä huolta. Nythän tilanne on se, että ollaan tultu tilanteeseen, jossa me katsomme, että Finnair on niin keskeinen yhtiö, Fortum on niin keskeinen yhtiö, että me tarvitsemme enemmistöomistuksen siellä. Mutta Neste Oil ei ilmeisesti ole niin keskeinen, vaan sitä voidaan ohjata vähemmistöomistuksella, ja mielestämme tässä on merkittäviä riskejä. Ja erityisesti riskiä on siinä, mitä edellinen omistajaohjausministeri Paatero täällä kuvasi, kun omistus hajotetaan kahteen osaan. Mutta, arvoisa puhemies, nyt on tilanne se, että kaikista hallituspuolueista on tunnustettu, että tähän esitykseen liittyy riskejä: Kalli viimeksi, Lauslahti, perussuomalaisista. Pääministeri, mitä vastaatte tähän kritiikkiin, jota muun muassa arviointineuvosto on tätä esitystä kohtaan esittänyt?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-11-16T14:54:07,2016-11-16T14:55:55,Tarkistettu,1.1 2016_115_34,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Pääministeri Sipilä, enintään 5 minuuttia puhujakorokkeelta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_115_35,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia kysymyksistä, kommenteista. — Ensinnäkin, kaikessa yritystoiminnassa on riskejä, myöskin valtion omistamissa yrityksissä on aina riskejä. Niistä me emme pääse koskaan, se on päivänselvä asia. Tässä on paljon peilattu historiaa ja siellä tehtyjä päätöksiä. Meidän pitää muistaa, että Suomessa valtio-omisteisten yhtiöitten arvo suhteessa bruttokansantuotteeseen on Euroopan suurin, eli kyllä meillä merkittävä valtion yhtiöomistus joka tapauksessa on. Muutamia kysymyksiä: Arviointineuvoston lausunto tähän lakiluonnokseen nousi monessa puheenvuorossa esille. Suomen hallinto on tällä viikolla noteerattu kansainvälisessä tutkimuksessa maailman parhaaksi. Me olemme jälleen kohentaneet sijoitustamme, ja tällä vaalikaudella me otimme käyttöön tämän lainsäädännön arviointineuvoston. Itsekin hyvin nöyränä otan vastaan sen kritiikin, mitä arviointineuvostosta tätä lakia kohtaan tuli, monta sellaista asiaa, jota ehkä itsekin pidin itsestäänselvyytenä tätä lakia tehtäessä. Tehtiin korjauksia, monta sivua tuli lisää tekstiä ja perusteluja sen perusteella, mitä arviointineuvosto tästä lausui. Olen hyvin kiitollinen siitä, ja tämäkin osoitti sen, että tämä uusi järjestely toimii. Edustaja Kääriäinen ja muutamat muut nostivat esimerkkinä Tesin. Tämä on hyvä esimerkki siitä. Tesin sijoittamiin yrityksiin on syntynyt kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja Teollisuussijoituksen toiminnan aikana. Meillä on Tekesissä tämä entinen Avera, joka keskittyy startup-yrityksiin, Teollisuussijoitus keskittyy vähän myöhemmässä vaiheessa oleviin yrityksiin, ja nyt tämän uuden kehitysyhtiön tehtävänä on sataprosenttinen omistus, jos lähdetään uutta perustamaan. Tällainen työkalu meiltä on puuttunut tai se on tehty sitten suoraan valtion budjetista. Tämä ehkä auttaa hahmottamaan nyt, miten tämä kehitysyhtiö sijoittuu tähän kenttään, missä on Teollisuussijoitus, Tekes ja nyt sitten tämä uusi yhtiö. Edustaja Wallin, VR ei ole tässä listalla eikä tämän kehitysyhtiön alla olevaa toimintaa. Altia sen sijaan on. Altiastahan tehtiin jo viime kaudella päätös omistajarajasta, ja Altian suhteen ei ole mitään päätöksiä tehty eikä meillä ole mitään kiirettäkään tehdä Altian suhteen päätöksiä. Niin kuin sanoin, tämä ei ole myyntilista, johon yhtiöitä siirretään, vaan se on osoitus siitä, että erityisesti näitä yhtiöitä halutaan kehittää. Edustaja Arhinmäki, viittasitte arviointineuvostoon, ja siihen jo vastasin. Viittasitte myöskin Fortumin sähköverkkokauppoihin viime kaudella. Itsekin niitä vastustin, mutta Fortumhan ei ole Solidiumin salkussa vaan suorassa valtion omistuksessa, eikä tämä siihen tuo muutosta. Jos täällä kehitysyhtiössä on yhtiö, jolla on eduskunnan määräämä omistusraja, niin edelleenkin eduskunta sen käsittelee. Kun te luette lain huolella, niin tulette sen itsekin toteamaan. Edustaja Heinonen kysyi Solidiumista. Solidium keskittyy yhä selkeämmin finanssisalkun hoitoon, ja Solidiumin tehtävänä on tuottaa valtion budjettitalouteen sitä kautta tuottoja. Mikä muuttuu Solidiumissa? Keskeinen muutos on se, että lähtökohtaisesti sieltä ei nyt niitä myyntituloja tulouteta suoraan valtion budjettiin, vaan annetaan yhtiölle mahdollisuus tehdä uusiakin investointeja. Kärkihankkeet, missä vaiheessa niiden rahoitus on: Tänä vuonna on Patria-omistuksesta luovuttu, se on kärkihankkeiden rahoituksesta esimerkki. Ekokemin omistuksesta on luovuttu, siitä on myös tuloutettu. Miten tämä kehitysyhtiö sitten toimii käytännössä? Ekokemin tuloutuksesta on yhtiön kassassa rahaa, ja meillä on mahdollisuus hyvin nopeasti tehdä päätöksiä uudesta valtionyhtiöstä. Jos esimerkiksi päätämme, että sote-tietojärjestelmä, se alusta, vaatii uuden valtionyhtiön, meillä on valmius toimia hyvin nopeasti. Erityisesti ihmettelen vasemmiston lähtökohtia ja kantoja tässä. Meillä on nyt työkalu, jolla me voimme perustaa uuden, valtion sataprosenttisesti omistaman yhtiön, jos katsomme sen järkeväksi. Se, niin kuin moneen kertaan olen todennut, vaatii erityisen harkinnan, jos tähän päädytään, mutta siihen on nyt työkalu (Puhemies koputtaa) ja myöskin varoja käytettävissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-16T14:55:58,2016-11-16T15:01:37,Tarkistettu,1.1 2016_115_36,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Äsken jäi käyttämättä neljä vastauspuheenvuoroa, edustajat Andersson, Meri, Rossi ja Adlercreutz. Myönnän ne, ja sitten mennään puhujalistalle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_115_37,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vasemmiston näkökulmasta on ensinnäkin erittäin tervetullutta, että tässä nyt yli puoluerajojen salissa vaikuttaisi vallitsevan yhteisymmärrys niistä isoista virheistä, mitä Suomen historiassa on tehty, mitä tulee strategisesti tärkeään tai tuottavaan valtion omaisuuden myyntiin. Yhtä lailla on hienoa, että tässä myöskin vaikuttaisi vallitsevan yhteisymmärrys niistä puutteista, joita on ollut olemassa, mitä tulee omistajaohjaukseen ja niin valtioneuvoston jäsenten kuin eduskunnan mahdollisuuksiin harjoittaa aktiivista omistajapolitiikkaa. Mutta sitten, mitä tulee tähän esitykseen kehitysyhtiöstä ja siitä esitettyyn kritiikkiin: Ensinnäkin, kyllähän tämä kaventaa eduskunnan budjettivaltaa, kun päätäntävalta osinko- ja myyntituloista nytten siirtyy budjettitalouden ulkopuolelle. Ja korvaukseksi annetaan ainoastaan esitys parlamentaarisesta neuvottelukunnasta, jolla, kuten täällä on todettu, ei tule olemaan mitään päätäntävaltaa vaan ainoastaan neuvotteleva rooli. Sitten, arvoisa puhemies, vielä mitä tulee tähän kehitysyhtiön käytännön rooliin ja toimintaan, niin kyllähän tase töihin tarkoittaa sitä, että jotain myydään ja jotain ostetaan. Ja nyt vallitsee vielä epätietoisuus siitä, mitä tullaan myymään ja missä laajuudessa eli mikä tämä hallituksen käytännön omistajapolitiikka tässä tulee olemaan. Emmehän me vasemmistoliitossa näe ongelmana sitä, että perustetaan uusia valtionyhtiöitä, jos niille on selkeä tarve, emmekä näe ongelmaa siinä, että valtio harjoittaa aktiivista omistajapolitiikkaa. Me vain emme halua, että eduskunnan päätäntävalta kapenee, emmekä halua, että Suomessa toistetaan niitä virheitä, mitä aikaisemmin on tehty, kun on lähdetty tuottavaa kansallis-omaisuutta myymään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-16T15:01:47,2016-11-16T15:03:45,Tarkistettu,1.1 2016_115_38,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Pääministeri Sipilä, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_115_39,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa puhemies! Eduskunnalla on edelleenkin budjettivalta, ja eduskunnan niin päättäessä yhtiöistä tuloutetaan budjettitalouteen varoja. Se ei muutu tässä mihinkään. Täällä kysyttiin Nesteestä. Meillä on varsin suuri keskittymä fossiilitaloutta valtion omistajasalkussa, ja minä pitäisin sitä myöskin riskinä. Ja pidän sitä hyvänä, että me kuljemme kohti uusiutumista myöskin tässä mielessä. Olemme arvioineet, että Nesteen strategisen aseman pystymme pitämään yhdessä kolmasosassa ja sillä tavalla olemaan mukana myöskin Nesteen uusiutumisessa. Siellähän tehdään paljon uusiutuvia polttoaineita jo tällä hetkellä, mutta merkittävä osa liikevaihdosta tulee fossiilisista polttoaineista ja niitten jalostamisesta. Neste on hyvä esimerkki siitä. Nesteen valtionomistajuusarvo on tämän strategian esittelyn jälkeen kasvanut puolella miljardilla eurolla, ja väitän, että osa siitä johtuu nimenomaan tästä päätöksestä. Tämän koko ajatuksen lähtökohtana on se, että omistaja-arvon kasvua (Puhemies koputtaa) käytetään uuden kehittämiseen ja kärkihankkeiden rahoittamiseen. Lähdemme siitä, että omistaja-arvo pysyy samana ja kasvua käytetään hyväksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-16T15:03:47,2016-11-16T15:05:16,Tarkistettu,1.1 2016_115_40,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Katsoin tässä lehtikirjoittelua toukokuulta, kun hallitus linjaili tätä omistajaohjausta, ja kun minuunkin on paljon oltu yhteydessä ja kysytty, että kerropa sinä nyt kansanedustajana, mitä se kehitysyhtiö ja tase käyttöön tarkoittaa, niin oikeastaan kysyn nyt pääministeriltä, että kaikki kuulijatkin sen ymmärtävät — on hyvin vaikea välttämättä ymmärtää, mitä tarkoittaa tase käyttöön. Katselin tässä meidän eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Sampo Terhon haastattelua toukokuulta, ja hän toteaa siinä, että uudistus verrattuna esimerkiksi Carunan myyntiin on sitä, että yhtiön tuottoja ei upoteta valtion pohjattomaan kassaan eli sinne menoihin vaan tässä otetaan näitä tuottoja uusien yritysten ja siten uuden kasvun luontiin elikkä tase pistetään töihin. Onko tämä sitä, koska eiväthän ihmiset ymmärrä, miten joku juridinen tase voi olla mitenkään töissä? Toivon, että siihen saisi ihmisille vastauksen, että ihmiset ymmärtävät, mistä tässä on kysymys. Sitten olisin vielä kysynyt: Pääministeri kertoi tuossa valtion johtajien palkkiojärjestelmästä ja erityisesti näistä kultaisista kädenpuristuksista, jotka tässä meidän maassa on luotu. Siitäkin saan tosi paljon yhteydenottoja, että koska ne lakkaavat. Ihmiset kokevat nämä tosi epäoikeudenmukaisina, ja on kiitelty nykyhallitusta siitä, että siihen vihdoin on puututtu. Siitä tosi usein tulee palautetta, mutta eivät ole aikaisemmat hallitukset tähän nyt pontevasti halunneet puuttua, ja olen todella iloinen, että nyt tämä tulee. Kerrotteko aikataulusta? Ainakin silloin toukokuussa oli vielä linjauksia, että kielletään veroparatiisien käyttö ja aggressiivinen verosuunnittelu. Missä aikataulussa mennään? Nämä ovat tosi hienoja uudistuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-16T15:05:16,2016-11-16T15:07:05,Tarkistettu,1.1 2016_115_41,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Suomi on tietyllä lailla pääomaköyhä maa — me tarvitsemme pääomia, jotta yritykset voivat investoida, syntyy työllisyyttä, kansantuotetta. Tässä suhteessa pääministeri Sipilän hallituksen linja on mitä tervetullein muutos, mitä Suomi tarvitsee juuri tähän hetkeen. Me emme voi jatkaa tällä talouden kasvun miinusmerkkisellä tiellä, me tarvitsemme uudistumista, ja siinä mielessä kyllä juuri nämä rakenteelliset uudistukset ovat aivan keskeisessä roolissa. Omistajapolitiikka on ehkäpä yksi tärkeimpiä asioita. Ne tulot, mitä yhteiskunnalla eduskunnankin kautta on käytettävissä, kyllä tulevat jaettua, mutta kuinka synnytämme sitä uutta, kuinka me leivomme sitä kakkua ja sitten jaamme sitä? Siitähän tässä pelkistetysti sanottuna on kysymys. Se huoli, säilyykö eduskunnalla budjettivalta — pääministeri totesi sen juuri ihan perustuslainkin mukaan: eduskunnalla säilyy budjettivalta, ja eduskunnalla tulee olemaan siihen myös ohjausmekanismi, joka kulkee nimenomaan tuon parlamentaarisen neuvottelukunnan ja tietysti myös hallituksen ja sen omistajaohjauksen kautta. Tämä on vuorovaikutusta. Jos ajatellaan, että eduskunnalla olisi taas suoraan yhtiöihin päätäntävaltaa tai määräysvaltaa, niin kyllä se olisi liian kankeaa. Tämän päivän maailmassa tarvitaan paljon notkeampia ratkaisuja, ja tässä suhteessa koko tämä omistajapolitiikan uudelleenarviointi on mitä tervetullein asia. Kärkihankkeiden rahoittamiseen, jotta tämä Suomi saadaan kuntoon ja nousuun, tarvitaan niitä pääomia, ja sinivalkoinen pääoma, ainakin itse katson, yhdessä suomalaisen perheyrittäjyyden kanssa on niitä parhaita hedelmiä, millä me pystymme parantamaan työllisyyttä, luomaan yrittäjyyttä ja sitä kautta sitten nostamaan Suomea. Eduskunnan ei pidä pelätä tätä omistajaohjauksen muutosta ja koko tätä omistajapolitiikan strategian muutosta — kyllä tällä tähdätään juuri siihen, että Suomi pärjää paremmin myös tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-11-16T15:07:06,2016-11-16T15:09:05,Tarkistettu,1.1 2016_115_42,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Värderade talman! Ihan kuten ministeri Sipilä sanoi, valtionyhtiöiden osuus on Suomessa varsin iso. Toki niitäkin voi myydä, osa tuottaa, osa ei tuota tällä hetkellä — kysymys onkin se, että mitä niillä rahoilla tehdään. Tässä on muutaman edustajan suusta kerrottu, että nyt toimitaan ihan uudella tavalla, ja niin kyllä monella tavalla tehdään. Nyt poliittisin perustein valitaan kärkihankkeet, poliitikot valitsevat ne voittajat, ja se on varsin poikkeuksellista, varsinkin kun tämä rinnastetaan nyt siihen koulutuksen resurssien aika tiukkaan leikkaamiseen, leikataan siltä innovaatiokoneistolta, Tekesiltä ja muilta, jotka perinteisesti ovat tuottaneet niitä voittajia markkinatalouden keinoilla. Edustaja Kalli tuossa totesi, että tässä on riskinsä. Jos vähänkin tuntee markkinataloutta, voi todeta, että niitä todellakin tässä on. Jos näin me poliitikot menemme valitsemaan, mihin me kansakuntana — ihan niinkin tiukalla sektorilla kuin nyt ollaan tekemässä — panostamme, niin voi mennä hyvin mutta voi mennä hyvin huonosti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-11-16T15:09:06,2016-11-16T15:10:32,Tarkistettu,1.1 2016_115_43,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan niin kuin pääministeri sanoi ja olen lukenut sen, eduskunnalla on edelleen käsissään se, kuinka paljon omistetaan, se omistajaosuuden alaraja, ja Neste Oilin kohdalla kysymys onkin siitä, että nyt sitä omistajaosuutta ollaan jakamassa kahteen eri osuuteen. Tämä on se ongelma, joka tulee siitä: miten jatkossa hallitaan strategisesti tärkeitä valtionyhtiöitä? Kun tähänkin asti on ollut ongelma se, että strategisesti niihin ei ole — vaikka on ollut yli puolet omistuksesta — haluttu puuttua tai voitu puuttua, ja Fortumin Caruna-kaupat on tästä esimerkki. Ainoa syy, minkä perusteella Caruna-kauppoihin — jotka olivat erittäin huonot yhteiskunnan kannalta, tavallisten suomalaisten kannalta — pystyi puuttumaan, oli se, onko se strategista omistusta, ja siitä myös äänestettiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Mutta nyt Neste Oil, jolla on iso strateginen merkitys ja jonka pitää kehittyä pois fossiilitaloudesta, ollaan jakamassa kehitysyhtiöön ja sitten normaaliin valtionomistukseen — missä on se poliittinen ohjaavuus tämän jälkeen, eikö tämä omistus muutu paljon hajanaisemmaksi? Seurauksena voi olla se, että huomataan, että Neste Oilista putoaa sitten — halutaan esittää täällä, että pudotetaan — omistajaosuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-11-16T15:10:36,2016-11-16T15:12:00,Tarkistettu,1.1 2016_115_44,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Seuraavaksi edustaja Lindtman, sitten pääministeri, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_115_45,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös jatkaa tästä Neste Oilista, josta nyt olen ymmärtänyt, että tässä salissa kuitenkin on laaja enemmistö sille, että se on strateginen yhtiö, siis että sillä on strategista merkitystä ja huoltovarmuusmerkitystä. Silloin, kun tämä lista näistä yhtiöistä julkaistiin, todettiin, että tähän riittää tämä osakeyhtiölain tarjoama vähemmistöomistus. Ja nyt kun täällä pääministeri hetki sitten perusteli tätä Nesteen omistuksen osin siirtämistä tähän kehitysyhtiöön, että siinä on tämmöinen riski fossiilisesta teollisuudesta, niin ihan samalla tavalla siinä on riski nyt kun valtio ikään kuin hajottaa omistuksen — etenkin, jos sitten lähdetään myyntilaidalle täällä. Että onhan mahdollista, että sen jälkeen se yhtiö taas muuttaa strategiaa. Olen samaa mieltä, siinä on riski. Senhän takia Neste Oil on kokoaan suurempi uuden sukupolven biopolttoaineissa, kun se on tehnyt sen nimenomaan tämän valtionomistuksen strategisen yli 50 prosentin rajan sisällä. Eikö tässä pikemminkin ole riski toiseen suuntaan? Perustelette, että on tämä fossiilinen riski, mutta eihän se edellytä, päinvastoin. Jos tuo on se peruste, niin pitäisi pitää kiinni Nesteen omistuksen 50 prosentin rajasta. Eli kumpi se nyt on: fossiilinen riski, vai riittääkö tämä osakeyhtiölain tarjoama vähemmistöomistajan suoja? Meidän mielestämme se ei riitä. Riittääkö se teidän mielestänne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-11-16T15:12:02,2016-11-16T15:13:44,Tarkistettu,1.1 2016_115_46,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Pääministeri Sipilä, 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_115_47,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vastaan ensin tähän edustaja Meren kysymykseen tästä taseesta. Tase on omaisuutta, ja omaisuuden paremmalla hoitamisella, omaisuuden arvon kasvulla pystymme sitten rahoittamaan hyvinvointipalveluja tai pistämään niitä uuden kasvun siemeneksi. Tästä siinä on kansanomaisesti kysymys. Ja omaisuutta hoidetaan siten, että sieltä jotakin myydään ja johonkin pistetään enemmän ja sillä tavalla saadaan lopputulos paremmaksi. Sitten kysyitte näistä irtisanomiskorvauksista. Kaikissa uusissa sopimuksissa sovelletaan nyt sitten uutta ohjetta. Eli tulee varmasti vielä niitä irtisanomistilanteita, joissa on vanha sopimus voimassa, ja niitähän me emme pysty muuttamaan. No, sitten tähän Neste Oyj:hin. Tämä oli tärkeä kysymys. Pahoittelen, että se jäi tuossa vastaamatta. Kun omistus jakaantuu nyt tavallaan kahteen paikkaan, se strateginen omistus eli se, jolla turvataan se kolmanneksen omistus, jää suoraan omistajaohjausyksikön ohjaukseen edelleenkin ja se toinen osuus on sitten lähinnä sen omaisuuden hallintaa, osakkeiden hallintaa. Näin se menee, eli tämä on hyvin selkeää. Edustaja Paatero kysyi tästä, että nyt kaksi hallitusta ohjaa: Ei missään tapauksessa. Neste Oyj:llä on yksi ainoa hallitus, ja meidän tehtävämme on omistajaohjausyksikön toimesta olla mukana valitsemassa yhtiölle maailman paras hallitus viemään sitä kautta niitä strategisia tavoitteita, joita meillä on omistajanakin. (Paavo Arhinmäki: Mihin sitä kehitysyhtiötä siinä tarvitaan?) — Kehitysyhtiö hallinnoi sitä omistuksen osuutta, joka on myytävissä. (Paavo Arhinmäki: Niin, eli se on sen takia, että siitä voidaan myydä?) — Kyllä, mutta sitten meillä on olemassa yhtiöitä... (Paavo Arhinmäen välihuuto) — Ei, vaan se mahdollistaa nyt uuden perustamisen niillä myyntituotoilla. (Puhemies koputtaa) Tästä on kysymys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-16T15:13:46,2016-11-16T15:15:59,Tarkistettu,1.1 2016_115_48,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,Nyt puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_115_49,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri! Se on totta, että tämä hallituksen omistajapolitiikan periaatelinjaushan kattaa paljon muitakin asioita kuin nyt tämän lakiesityspaketin, joka täällä eduskunnassa on käsittelyssä, yhteiskuntavastuusta alkaen. Itse asiassa muuten viime hallituskaudellahan tehtiin erittäin merkittävät palkitsemisjärjestelmän uudistamiset, ja toivon mukaan sitä työtä jatketaan nyt tälläkin kaudella. Tämän lakiesityksen yleisperusteluissahan todetaan aivan oikein, että valtion yritysvarallisuus on merkittävä osa meidän kansallisvarallisuutta. Siksi tämä valtion omistajapolitiikka tulee turvata, mutta tulee myös vahvistaa tätä kotimaista omistajuutta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja aloilla. Olen puhunut ennenkin tästä huolesta, ja meillä iso haaste isossa kuvassa on kotimaisen, pitkäjänteisen pääoman vähäisyys ja heikko investointiaste. Tästäkin johtuen valtio-omistajuudella on kansallisesti suuri merkitys. Suomi ei saa ajautua tämmöiseen tytäryhtiötalouteen, pääkonttorikatoon ja pankkimaailmassa sivukonttorimaaksi. Eli valtion omistajapolitiikalla voidaan tukea elinkeinopolitiikan uudistumista ja viennin edistymistä. SDP ei ole vastustanut omaisuuden hallittua myyntiä, jos se on oikea-aikaista, tuotot suunnataan tulevaisuusinvestointeihin sekä pidemmän ajan kasvun tukemiseen. Tällaisia monasti ovat olleet muun muassa panostukset tutkimukseen, innovaatioon, koulutukseen. Valtion omistajuutta voidaan käyttää myös ketterästi strategisesti ja elinkeinopoliittisesti tärkeiden hankkeitten käynnistämiseen. Valtion omistajuudella voi olla tämmöisiä vipuvaikutuksia myös yksityisten investointien käynnistymiseen. Siitäkin on hyviä esimerkkejä. Valtiolla tulee olla edelleenkin vahva omistajuus nimenomaan strategisissa, elintärkeissä yrityksissä koskien huoltovarmuutta, infraa. Myös sisäisen turvallisuuden merkityksen kasvaessa ei ole yhdentekevää, millainen on esimerkiksi kyberyhtiöitten omistus ja rooli strategisissa toiminnoissa tulevaisuudessa. Keskityn nyt siis kahteen asiaan, jotka tähän lakiesitykseen liittyvät: Valtio on ollut harkitusti merkittävä omistaja nimenomaan strategisia intressejä omaavissa yhtiössä. Me olemme täällä tästä paljon puhuneet. Hallituksen esityksen mukaan strategisten intressien uudeksi alarajaksi määritellään tämä 33,4 prosenttia. Hallitus siis tähän liittyen esittää Neste Oilin omistusrajan laskemista kyseiseen prosenttiin. Tämä ei meidän mielestämme ole järkevää eikä turvallista omistajapolitiikkaa, vaikka täällä on paljon sitä myöskin perusteltu. Me esitämme, että valtion omistusraja Nesteessä säilyy Fortumin ja Finnairin tavoin 50,1:ssä. Nestehän ei ole enää pelkästään mikään fossiilisten polttoaineiden yhtiö, niin kuin tässä on käynyt ilmi ja mikä on tärkeää todeta. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää uuden, budjettivallan ulkopuolelle sijoitetun kehitysyhtiön perustamista. Meidän huolemme on aiheellisesti, että jos tämän uuden yhtiön päätavoite pelkistyy vain myyntitoimintaan, silloin se ei täytä tehtäväänsä. Kehitysyhtiön tulisi aidosti tuottaa uutta arvoa, olla omistajuutta luova, olla pääomarakennetta vahvistava yhtiö. Pelkkää myyntiyhtiötähän ei tähän rakenteeseen tarvita. Olennaista on, voidaanko kehitysyhtiössä sijoittaa myynneistä saatuja pääomia uuteen talouteen ja työllisyyteen. Budjettitalouden ulkopuolelle ja ikään kuin hallituksen piiriin siirtymisessä tietysti eduskunnan täytyy olla erittäin seurantavalppaana tästä muutoksesta käsin. Solidiumin roolia on aktivoitava ja annettava sille myös mahdollisuus omistusrakenteen muuttamiseen, eikä kaikkea pidä tulouttaa valtiolle. Tässä yhdyn pääministerin joku päivä sitten antamaan haastatteluun. Kasvun ja tuottavuuden kehittämiseksi valtiolla voi olla suuri merkitys tämmöisten digitaalisten alustojen rakentamisessa, joiden päälle myös yritykset voivat rakentaa tuotteita ja palveluja. Mehän olemme esittäneet omassa Sinivalkoisen omistamisen ohjelmassamme muun muassa tämmöisen alustayhtiön perustamista pk-yritysten kansainvälistymistä tukemaan, mutta voi olla aktiivinen myös älykkäiden sähköverkkojen, sähköisen liikenteen ja arktisen ohjelman tukemisessa, esimerkkeinä vain mainitakseni. Hallitukselta ei ole voinut jäädä huomaamatta eri lausunnoissa se kritiikki, joka on liittynyt nimenomaan tähän kehittämisyhtiön perustamiseen, tarpeellisuuteen ja sen budjettitaloudesta irrottamiseen, sillä siinä pelätään sekavuutta selkeyden sijasta. Lukiessani hallituksen perusteita kiinnitin huomiota siihen, että lausuntoja oli pyydetty aika paljon, mutta kun valtionyhtiöissä on 88 000 ihmistä töissä, niin näiden työntekijöiden järjestöjen näkemyksiä ei ollut tämän yhteenvedon osalta ainakaan pyydetty. Toivon mukaan se oli vain tällainen lapsus, joka täytyy tässä eduskuntakäsittelyssä korjata, että heidänkin näkemyksiään kuunnellaan. Sitten esitän toivomuksen myös siitä, että kun olemme aktiivisia sen suhteen, että tämä parlamentaarinen neuvottelukunta perustetaan, niin se työ pääsisi myös käyntiin. Ja lopuksi haluaisin esittää toivomuksen, että jokainen voisi lukea Markku Kuisman uuden kirjan Valtion yhtiöt. Tässä on hyvä kuvaus Suomen valtionyhtiöitten historiasta ja toiminnasta, ja lainaan lopuksi yhtä hänen lausettaan. Se kuuluu näin: ""Tuhansien vuosien sivilisaatiohistoria ei tunne ainuttakaan menestynyttä yhteiskuntaa, jossa valtio olisi pieni, heikko ja talouselämään puuttumaton."" Tässä on hyvä ohje valtion omistuspolitiikalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-11-16T15:16:01,2016-11-16T15:22:17,Tarkistettu,1.1 2016_115_50,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotetulla lailla mahdollistettaisiin valtion nykyisessä suorassa omistuksessa olevien osakeomistusten siirrot valtion kehitysyhtiöön ilman, että valtioneuvosto luopuisi merkittävästä päätöstoimivallastaan. Valtion kehitysyhtiön tehtävänä olisi olla valtion yhtiöomistuksen hallinnan työkalu, jolla valtio voisi synnyttää ja kehittää uutta yritystoimintaa, vahvistaa omistamiensa yhtiöiden pääomarakennetta ja toteuttaa tehokkaasti erilaisia yritysjärjestelyjä. Valtioneuvosto päättäisi jatkossakin kaikista valtion yhtiöomistusta koskevista osakemyynneistä, osakehankinnoista ja yritysjärjestelyistä. Eduskunnan myötävaikutusta tarvittaisiin jatkossa myös päätöksiin, joissa valtio voisi luopua yli yhden kolmasosan määrävähemmistöomistuksestaan. Uudet säännökset antaisivat valtiolle nykyistä joustavammat mahdollisuudet toteuttaa erilaisia yritysjärjestelyjä, lisätä investointeja ja mahdollistaa uuden yritystoiminnan kehittymisen nykyistä nopeammin. Tavoitteena on luoda nykyistä joustavampi säädöspohja erilaisiin valtion yhtiöomistuksellisiin järjestelyihin vähentämättä kuitenkaan eduskunnan ja valtioneuvoston päätöstoimivaltaa. Voimassa oleva sääntely ei mahdollista valtioneuvostotason päätöstoimivaltaa valtion epäsuorasti omistetuissa yhtiöissä, ja tämä halutaan mahdollistaa niiden yhtiöiden osalta, jotka ovat valtion kehitysyhtiön omistuksessa. Valtion suorassa omistuksessa olevia osakkeita voitaisiin luovuttaa valtion kehitysyhtiön omistukseen vain eduskunnan antaman osakkeiden luovutusta koskevan suostumuksen perusteella. Kehitysyhtiön suoraan omistamien osakkeiden luovutuksista ja hankinnoista sekä kehitysyhtiön omista pääomasijoituksista olisi tarkoitus päättää valtioneuvoston yleisistunnossa, minkä vuoksi omistajaohjauslain muutos on tämän mahdollistamiseksi tarpeen. Lainmuutos siten säilyttäisi eduskunnan ja valtioneuvoston päätöstoimivallan näiltä osin nykyisellään kehitysyhtiöön siirrettävien valtion suorassa omistuksessa olevien osakeomistusten osalta. Voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista edellä kuvattua valtion kehitysyhtiön toimintamallia. Valtion omistajaohjaus halutaan ulottaa kehitysyhtiön lisäksi sen suoriin yhtiöomistuksiin. Valtion kehitysyhtiö olisi valtioenemmistöinen yhtiö, joka perustaa, omistaa, hallinnoi ja kehittää toisia osakeyhtiöitä sekä luovuttaa tai hankkii niiden osakkeita. Kehitysyhtiö olisi lähtökohtaisesti valtion erityistehtäväyhtiö. Lainmuutos mahdollistaisi nykyisen suoran yhtiöomistuksen siirtämisen valtion kehitysyhtiöön ilman, että valtion yhtiöomistusta ja valtion omistajaohjausta koskevat päätöksenteon toimivaltuudet tällaisten yhtiöiden omistusten osalta heikkenisivät. Muutoksen tarkoituksena olisi valtioneuvoston omistajaohjauksellisen toimivallan ulottaminen valtion kehitysyhtiön omistamiin yhtiöihin mutta ei enää tällaisten yhtiöiden tytär- tai osakkuusyhtiöihin. Muutamissa lausunnoissa ollaan huolissaan kehitysyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten vastuuasioista ja asemasta poliittisissa käänteissä. Jos valtio omistajana päättää osakeyhtiön puolesta yhtiön asioista tai vahvasti ohjaa toimitusjohtajaa tai hallituksen päätöksentekoa, ongelmia voi syntyä esimerkiksi silloin, jos päätöksen havaitaan myöhemmin tuottavan yhtiölle tappiota. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä ""Tase töihin — Kasvua luovaa omistajapolitiikkaa"" lähdetään siitä, että kehitysyhtiö voisi olla kehityspolku yhtiöiden uusiutumiseksi ja omistajarakenteen kehittämiseksi. Yhtiöomistuksista irrotetut pääomat olisi periaatepäätöksen mukaan mahdollista käyttää uuden yritystoiminnan synnyttämiseen, kehitysyhtiön salkussa olevien yhtiöiden pääomarakenteen vahvistamiseen ja yritysjärjestelyiden tehokkaaseen toteuttamiseen. Valtionomistus on väline, jolla voidaan sekä lisätä investointeja että pitää huolta siitä, että esimerkiksi alustatalous ja uusi yritystoiminta kehittyvät nopeammin. Lopuksi, arvoisa puhemies, lainaan vielä Valtiontalouden tarkastusviraston kommentteja, koska olen hieman epävarma tämän lakiesityksen suhteen: ""Olisi tärkeää, että perustettavan kehitysyhtiön tehtävät ja tavoitteet kuvattaisiin selkeästi esimerkiksi yhtiötä koskevassa erillisessä toimiohjeessa. Ohjeessa voitaisiin tältä osin mainita, onko kehitysyhtiötä tarkoitus käyttää esimerkiksi valtion yritysvarallisuuden myymiseen, hallituksen kärkihankkeiden toteuttamiseen tai hallinnollisten uudistusten, kuten sote-uudistuksen tai suurten liikennesektorin uudistusten, toteuttamiseen. Kehitysyhtiön tehtävien ja tavoitteiden täsmentäminen voisi osaltaan selkeyttää kehitysyhtiön strategista merkitystä. On myös kiinnitettävä huomiota siihen, että kehitysyhtiön varallisuutta myös tosiasiallisesti käytetään niihin tarkoituksiin, jotka on määritelty kehitysyhtiön strategisiksi tavoitteiksi."" Pientä epävarmuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-11-16T15:22:21,2016-11-16T15:28:20,Tarkistettu,1.1 2016_115_51,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtion omistajapolitiikalla, aktiivisella teollisuuspolitiikalla ja muulla elinkeinopolitiikalla on ollut suuri merkitys Suomen talous- ja työllisyyskehityksen kannalta. Aivan kuten edustaja Ihalainen professori Kuisman lainauksella ilmaisi, menestyvä kansantalous tarvitsee aktiivista valtion elinkeinopolitiikkaa. Hallitus korostaa aivan oikein aktiivisen valtio-omistajan keskeistä roolia uudenlaisen liiketoiminnan synnyttäjänä, tukijana ja mahdollistajana. Tämä edellyttää kärsivällistä ja pitkäkestoista tukea ja selvää visiota sekä valmiutta kestää myös epäonnistumisia. Tässä on syytä myös muistaa se, että kun valtio toimii sijoittajana ja omistajana, niin valtion ei pidä heittäytyä äänettömän yhtiömiehen rooliin vaan käyttää omistajan ääntä ja omistajan valtaa. Valtion omistajapolitiikan perusajatuksen tulee olla pitkäjänteisen talouskehityksen, suomalaisen työllisyyden ja rakennemuutoksen edistäminen. Esim. Nesteen myynnin sijaan valtio-ohjausta pitäisi käyttää uuden vihreän liiketoiminnan kehittämiseen ja öljyriippuvaisuuden vähentämiseen ja siten yhteiskunnassamme tarvittavan vihreän rakennemuutoksen eteenpäin puskemiseen. Lisäksi valtio-omistajan on sitouduttava huolehtimaan korkeiden eettisten periaatteiden noudattamisesta liittyen työehtoihin ja sosiaalisiin ja ympäristöasioihin. Valtio-omisteisten yhtiöiden on näytettävä suuntaa yritysvastuun kantamisessa, ja erityisesti valtionyhtiöiden veroraportointia ja maakohtaista kirjanpitoa pitää edelleen parantaa. Arvoisa puhemies! Suomessa valtionyhtiöt ovat aiemmin edistäneet monia innovaatioita ja monien toimialojen kehitystä ja menestystä. Esimerkiksi valtionyhtiö Televassa annettiin ensisysäys Nokian teknologiamenestykselle, hieman samalla tavoin kuin iPhonen keskeisimpien teknologioiden taustalla on Yhdysvaltojen valtio. Valtionyhtiöitä on perustettu täyttämään tyhjiötä tai tiettyä tarvetta, johon markkinoilta ei ole löytynyt toimijoita, ja ne ovat luoneet samalla mahdollisuuksia myös monille yksityisille menestystarinoille ja yrityksille. Valtionyhtiöt ja niiden sijoittautumispäätökset ovat olleet myös tärkeänä tekijänä tasapainoisen aluekehityksen mahdollistajana. Pitkän tähtäimen elinkeinopoliittista visiota tarvittaisiin valtion omistajapolitiikkaan nykyisessäkin talouden murrostilanteessa. On jäänyt hieman epäselväksi, mikä on hallituksen omistaja- ja elinkeinopolitiikan pitkän aikavälin visio. Pelkkä puhe taseen töihin saattamisesta ei kerro vielä paljon, tarvitaan konkreettisia linjauksia ja toimia. Arvoisa puhemies! Julkisomistus on perusteltua silloin, kun siihen liittyy erityistehtävä, vahva julkinen intressi, työllisyysnäkökulma tai kotimaisen omistuksen turvaaminen. Valtio voi toimia omistajana myös tuottonäkökulmasta, ja on järkevää, että tällaisista omistuksista saatavat tulot kanavoitaisiin fiksusti uutta luovaan toimintaan ja työllisyyden kehittämiseen. Joskus vanhoista omistuksista on myös perusteltua luopua, mutta tuottavaa valtio-omistusta ei ole kovin järkevää myydä tilanteessa, jossa omistusten tuotto on paljon korkeampi kuin matalalla olevien lainojen korot. Lypsäviä lehmiä ei kannata teurastaa, ja tällä hetkellä valtio saa lainaa hyvin halvalla, eikä se ole rajoite aktiiviseen omistajapolitiikkaan. Tuottavan omaisuuden epäonnistuneista myynneistä on valitettavasti jo paljon huonoa kokemustietoa, josta olisi syytä ottaa opiksi. Arvoisa puhemies! Kun käsittelemme tätä lakiesitystä, on tärkeä varmistaa, että eduskunnan päätösvaltaa liittyen merkittäviin omistajapoliittisiin linjauksiin ei tule kaventaa. Sekä Valtiontalouden tarkastusvirasto että lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittivät lausunnoissaan lakiesityksestä huomiota siihen, ettei tällaisen uuden kehitysyhtiön tarvetta, tehtäviä ja toimintamalleja ole avattu riittävästi. Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan tarve pitäisi perustella huolellisesti, kun kehitysyhtiön perustamisen myötä valtion omaisuutta siirtyy huomattava määrä talousarviotalouden ulkopuolelle ja kapeamman päätöksenteon piiriin. Näihin asioihin on syytä kiinnittää huomiota lakiesityksen valiokuntakäsittelyn aikana. Arvoisa puhemies! Eduskunnan ei ole syytä antaa hallitukselle tai kehitysyhtiölle vapaita käsiä käydä osakemarkkinapeliä tai myydä valtion omaisuutta tai siirtää merkittävää omistajapoliittista päätöksentekoa valtio-omistuksesta pois eduskunnalta. Vaikuttaa siltä, että tämä hallituksen esitys on hieman epäselvä myös hallituspuolueille, ei vain minulle, ja toivonkin, että esitykseen saadaan selkeyttä valiokuntakäsittelyn aikana. Esitys sisältää puheiden perusteella potentiaalisia riskejä ja potentiaalisia mahdollisuuksia, mutta on selvä, että selkeyttä tarvitaan, koska hämmennys tässä salissa vaikuttaa olevan melko suuri.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-16T15:28:21,2016-11-16T15:33:43,Tarkistettu,1.1 2016_115_52,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäiseksi haluan Nesteen neuvottelukunnan puheenjohtajana osallistua Nestettä koskevaan keskusteluun. Ensinnäkin siihen, vaarantuuko huoltovarmuus, jos Nesteestä omistusosuus tippuu 33,4 prosenttiin: ei, sillä se on taattu lainsäädännöllä ja sopimuksin kriisin tullessa, aivan samoin kuten tähänkin asti huoltovarmuus ja öljyn saanti on varmistettu. No, sitten vaikuttaako tämä siihen, onko Neste edelleenkin edelläkävijäfirmojen joukossa? Ei todellakaan. Kuten tässä pääministeri jo totesi, nyt jo kurssit ovat lähteneet nousuun ja päinvastoin rahoitusta on entistä helpompi saada. Oikeastaan on sympaattistakin, miten tässä eduskunnassa takerrutaan Kekkosen aikaisiin luomuksiin, jotka todellakin ovat olleet hyviä, ja firmat itsessäänkin voivat uudistua, mutta totta kai meidän pitää miettiä, mitkä olisivat tämän päivän Kekkosen aikaista politiikkaa, mitä me näemme siltä tulevaisuudelta, minkälaisissa asioissa valtion tulisi olla mukana. Mutta jatkaako Neste uudistustyötään, niin varmasti jatkaa, ihan yhdellä lailla. Täällä oli pelkoa siitä, jos Neste keskittyy vain fossiilisiin. Itse asiassa parhaimman tuloksen Neste on tehnyt viimeisessä 3/4-osavuosikatsauksessaan nimenomaan uusiutuvilla polttoaineilla. Tällä hetkellä jo 80 prosenttia uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineista tulee jätteistä, ja nyt kun Neste on luonut uuden dieselin, joka voi olla sataprosenttisesti uusiutuvaa ja silti sopii ihan tavanomaisiin autoihin, tästä uskotaan saatavan läpimurtoa. Nestehän on jo maailmanlaajuisesti suurin uusiutuvien polttoaineitten tuottaja. Sinänsä riskitekijöitä on esimerkiksi se, että Jenkeissä, missä tuotanto on lähtenyt hyvin käyntiin, nyt Trumpin uudet linjaukset voivat olla vähän erilaisia. Mutta niin uusiutuviin polttoaineisiin kuin myös biomuoveihin, lentokonepolttoaineisiin, tämäntyyppisiin asioihin tullaan varmasti jatkossakin siellä Nesteessä keskittymään. Mutta sitten omistajaohjaukseen: Minusta on historiallista se, että omistajaohjaus on nähty niin tärkeäksi elementiksi, että pääministeri on halunnut ensinnäkin ottaa siitä ministerivastuun ja haluaa luoda tällaisen uuden kehittämisyhtiön, jossa entistä enemmän voidaan miettiä strategista tulevaisuusnäkökulmaa koko valtion taholta ja vaikuttaa aktiivisesti, sillä meidän omistajuudella laittaa niitä taseita töihin. Edustaja Mäkipää kyseli, mihin kaikkeen tätä käytettäisiin. Uskoisin, että varmasti kaikkeen siihen, mitä totesitte, tätä voitaisiin käyttää. Nimenomaan siihen, mitä ollaan nähty tulevaisuudessa tapahtuvan, kun maailma siirtyy fossiilitaloudesta biotalouteen, voitaisiin rahoittaa sitä ja muita kärkihankkeita, digitalisaatiota ja tämäntyyppisiä asioita, ja auttaa, jos tarvetta on, esimerkiksi sote-järjestelmän alustoissa. Kyllä siellä varmasti on osana sitäkin, että tavallaan tarpeetonta omaisuutta voitaisiin sitten myydä. Mutta myöskin yksityiskohtia tästä lainsäädännöstä, jotka eivät ehkä niin paljon tulleet keskusteluun tässä ainakaan lopussa, kun tänne pääsin: Mielestäni on hienoa, että yhteiskuntavastuu ja oikeudenmukaisuus tulevat nyt aivan perusarvoksi — että verot maksetaan siihen maahan, missä tulos syntyy, ja veroparatiiseille sanotaan ei. On tärkeää, vaikka se on pieni tekijä, mutta se on yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta merkittävää, että yritysjohtajien ahneudelle tulee suitset ja irtisanomiskorvaukset johtajilla puolitetaan. Minusta on erittäin merkityksellistä jatkossakin, että omistajapolitiikalla saadaan koko maan voimavarat käyttöön. Täällä vasemmistoliiton puheessa nostettiin tätä aluepoliittista merkitystä, ja se on toki keskustalle tänäkin päivänä tärkeää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-11-16T15:33:46,2016-11-16T15:39:09,Tarkistettu,1.1 2016_115_53,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Annettu hallituksen esitys vahvistaa valtion omistajaohjausta. Se lisää myös eduskunnan sanavaltaa omistajapolitiikassa. Entistä vahvempi, aktiivisempi rooli on tervetullut. Sen avulla saadaan hyötyä koko yhteiskunnalle. Aktiivinen omistajapolitiikka on muutos oikeaan suuntaan. Sitä pitää miettiä, kuinka saamme eniten lisäarvoa syntymään. Uusi linjaus painottaa yhteiskuntavastuuta. Valtion on omistajana toimittava esimerkillisesti. Läpinäkyvyys synnyttää luottamusta. Verot on Suomessa syntyvästä voitosta maksettava Suomeen ilman keinottelua. Kaikki yritykset hyötyvät itse siitä, että niiden toiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset ovat positiivisia ja oma henkilöstö voi hyvin. Uudet yhteiskuntavastuulinjaukset verotuksen samoin kuin johtajien palkkioiden suitsimisen suhteen ovat merkittäviä. Tämä hallitus on uskaltanut tehdä ne. Yhteiskunta ottaa jatkossakin vastuuta, jotta palvelut turvataan koko maassa. Erikoispalveluita tarjoavien yhtiöiden kohdalla tämä tullaan huomioimaan. Tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee kipeästi uusia työpaikkoja ja työllisyysasteen reilua kohentamista tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi, valtion on laitettava omat resurssinsa tehokkaaseen käyttöön. Elokuussa perustettu Valtion kehitysyhtiö Vake on tässä hyvin tarpeellinen työkalu. SDP esitti kesällä oman Sinivalkoisen omistamisen ohjelmansa. Siinä on hieman samoja elementtejä kuin omistajaohjauslinjauksissa, mutta siitä kuitenkin puuttuu huomio yksityisestä omistuksesta ja siitä, kuinka sitä saadaan vivuttua eteenpäin. Tässä perustettava kehitysyhtiö voi kyllä auttaa, ja kehitysyhtiön avulla saadaan uutta pöhinää aikaiseksi. Valtion omistusta kannattaa hyödyntää, kun halutaan luoda uutta taloudellista toimeliaisuutta ja vahvistaa uusia yrityksiä. Suomi elää murrosvaihetta, ja elinkeinorakenteemme on pakostakin muuttumassa rajusti. Työpaikkoja poistuu aiemmin vahvoilta teollisuus-aloilta, mutta emme ole saaneet luotua uusia tulevaisuuden aloille. Olemme reagoinnissa jälkijunassa, joten nopeille toimille on tarvetta. Valtion on edesautettava yrittäjyyttä ja uuden liiketoiminnan syntymistä, jotta saadaan luotua uusia työpaikkoja vanhojen rakenteitten rytistessä. Aktiivinen omistajapolitiikka ei tarkoita valtion omistamien yhtiöiden yksioikoista ja kertaluontoista myymistä pelkän käteisen saamiseksi. Nyt on tarkoitus laittaa yhtiöomaisuustase tekemään työtä ja hakemaan arvonlisää. Aiemmin on nähty, kuinka hallitukset ovat palauttaneet valtionyhtiön pääomia vain alijäämien paikkaamiseen, syömävelan kuittaamiseen. Yhtiöiden voittovaroista on nostettu hurjat osingot pohjattomaan valtion kassaan ja jätetty kehittäminen sivurooliin. Edellisen hallituksen aikana suurimmaksi osaksi alijäämien kattaminen on tapahtunut valtion kassaa tyhjentämällä, Solidiumia kupattiin oikein urakalla. Jokainen ymmärtää, että kassan tyhjentäminen ei voi olla pysyvä ratkaisu alijäämien paikkaamiseen. Se on näivettämistä. Sipilän hallituksen omistajapolitiikka on kestävää. Valtion varat eivät katoa vaan siirtyvät tukemaan kasvua ja työllisyyttä. Valtio-omistaja tarjoaa omistamilleen yhtiöille kehityspolkuja. Suurimman hyödyn valtio saa, kun taloudessa on positiivinen vire, työllisyysaste nousee ja sitä mukaa sekä yhtiöverojen että tuloverojen tuotto kasvaa. Kun valtion budjetissa tulopuoli on vakaalla pohjalla, voidaan menopuolella rahoittaa myös tarvittavia hyvinvointipalveluita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-11-16T15:39:19,2016-11-16T15:43:10,Tarkistettu,1.1 2016_115_54,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva laki on erittäin tärkeä Suomen tulevaisuuden kannalta. Valtion omistajuudella on merkitystä, ja sillä on mahdollisuus luoda tulevaisuuden kannalta erittäin suuria arvoja tälle kansakunnalle. Valtion omaisuuden arvo tällä hetkellä on arvion mukaan noin 18 miljardia euroa näissä eri yhtiöissä, mitä valtio omistaa joko osittain tai lähes kokonaan. Osinkoja vuosien 2007—2015 aikana nämä yhtiöt maksoivat valtiolle 10,5 miljardia euroa ja myyntituloja tuona samana aikana 4,6 miljardia euroa. Elikkä puhutaan suuruusluokaltaan äsken mainittuna aikana 15 miljardin suuruisesta tulovirrasta valtiolle. Elikkä helppo on meidän eduskunnassa ymmärtää, että tuollaisella määrällä rahaa on jo pelkästään valtion taloudenhoidon kannalta merkitystä. Miten monelle ihmiselle sitten tästä summasta ja noista voitoista ja yhtiöiden toiminnasta sitten on tullut palkkatuloja tai sitten myöhemmin eläketuloja? Eli omaisuudella ja sen hoidolla on todella suuri merkitys. Omistajaohjaukselle tällä uudella lainmuutoksella luodaan selvät rajat. Toiminnan eettisyys ja työntekijöiden osallistumismahdollisuudet ja siihen liittyvät kaikki muut asiat on tämän jälkeen saatu selvitettyä hyvin ja uudessa laissa kirjattua. Nyt kun katsotaan tätä valtion omaisuuden määrää, niin on tärkeää, että tulevaisuudessa tämän maan hallitusohjelman mukaisesti saadaan tase töihin ja nimenomaan valtion omaisuutta sellaiseen toimintaan, joka tuottaa lisäarvoa myös tulevina vuosikymmeninä. Pitää muistaa, että meidän edeltäjämme, poliitikot, ovat viisaasti valtion omistusta hoitaneet, koska he ovat luoneet sen tilanteen, jossa meillä todella nyt on valtionomaisuutta vielä edelleen vahvasti olemassa ja sillä pystytään lisäarvoa luomaan koko ajan. Tämä nyt perustettava kehitysyhtiö on nimenomaan se instrumentti, jolla tällaista uutta toimintaa voidaan luoda. Pitää muistaa, että jokaisella sukupolvella tulee olla ne edelläkäyvät ja ne visionäärit, jotka luovat sen mahdollisuuden luoda uutta liiketoimintaa. Se, mitä Urho Kekkonen omana aikanaan näki, oli silloin ja toimi silloin, mutta tämä sukupolvi joutuu tekemään taas omat ratkaisunsa. Sitä varten tämä lakimuutos tehdään, että luodaan sille aito mahdollisuus. Edustaja Mustajärvi mainitsi omassa puheenvuorossaan tämän tapaus Kemijärven — muutama kommentti siitä, arvoisa rouva puhemies: Se on selvä asia, että pörssiyhtiöiden itsenäisessä päätöksenteossa pitää hyväksyä se, että pörssiyhtiö tekee päätöksiä ja valtiovalta tämän talon välityksellä älköön niihin puuttuko. Mitä tapahtuu yhtiökokouksessa, se on sitten toinen tarina. Siellä tehdään sitten sen kyseisen yhtiön päätökset aikanaan, jokaisessa yhtiössä. Tämän takia on syytä muistaa, että jos valtiovalta lähtee julkisesti puuttumaan pörssiyhtiöiden toimintaan, niin sen lopputulos ei ole tälle maalle siunaukseksi. Toivon, että tämä asia nyt ymmärrettäisiin vihdoin ja viimein. Ainoa tapa, millä me pystymme tähän maahan metsäteollisuuden puolelle myös valtionyhtiöissä luomaan lisää toimintaa, on saada puulle lisää käyttöä. Siitä hyötyy niin Kemijärvi, Pohjois-Karjala kuin tuo Hämekin — Metsäntutkimuslaitoksen ja valtakunnan metsien inventointien mukaan Hämeessä on Suomen parhaat metsät, mitä tulee metsien kasvuun ja puustoon mottia per hehtaari ‑periaatteella laskettuna. Elikkä tähän maahan saamme lisäarvon sillä, että luomme lisää metsäteollisuutta, sekä perinteistä metsäteollisuutta että näitä uusia innovaatioita muun muassa biotalouden puolella, missä esimerkiksi puuta voidaan muuttaa vaikkapa nyt liikenteelle kelvolliseksi polttoaineeksi. Tämä on erittäin suuri mahdollisuus Suomelle, mutta se ei tule sillä, että eduskunta tekee päätöksen, että jonnekin jotain rakennetaan, vaan meillä pitää luoda edellytykset sille, että puulle on käyttöä. Se on se toimenpide, joka tämän salin mahdollisuuksiin kuuluu. Kehitysyhtiön perustamista sinällään pidän erittäin hyvänä asiana. Ymmärrän toki niitä henkilöitä, jotka pelkäävät, pannaanko tässä valtionomaisuus lihoiksi, mutta sehän ei pidä paikkaansa. Pääministeri Juha Sipilähän sanoi aivan oikein, että tässä ei panna mitään lihoiksi vaan ainoastaan otetaan valtion tase töihin, niin että se rupeaa luomaan yhä enemmän lisäarvoa. Tänä päivänä kansantalouden kasvun kanssa ei ole mitään tekemistä sellaisella laiskalla pääomalla, joka makaa jossakin tileillä, taikka esimerkiksi tällä nykyisellä omistusmuodolla, mikä tässäkin kaupungissa on valitettavasti levinnyt kovin yleiseksi, eli että ostetaan asunto ja toivotaan, että se tuottaa tuottoa omistajalle. Varmaanhan se tuo tuottoa sille omistajalleen, mutta valitettavasti tämä ilmiö on levinnyt tässä kaupungissa ja monessa muussa kaupungissa aivan yleiseksi sijoitusmuodoksi, joka ei kyllä valtakunnalle lupaa hyvää. Kuplia on aina tehty, ja ne kuplat pyrkivät aina ihan varmasti jonain päivänä puhkeamaan. Valtionyhtiöille on tärkeää jatkossakin, että ne ovat kannattavia ja pystyvät reagoimaan markkinoiden haasteisiin. Sellaisia yhtiöitä ei kannata luoda, jotka eivät näihin vaatimuksiin vastaa. Valtionyhtiöistä huomattava osa toimii suoraan vapailla markkinoilla, missä pitää pystyä kilpailemaan kaikkien muiden yhtiöiden kanssa, niin tässä Suomen rajojen sisällä kuin myös globaalisti, ja näinhän on tapahtunutkin, ja ilolla on pantava merkille, että suomalaiset ovat siinä asiassa pärjänneet kohtuullisen hyvin. En sano, että parhaalla mahdollisella tavalla, mutta varmasti kohtuullisen hyvin. Valtiolla on myös sellaisia yhtiöitä, joiden omistaminen on valtiolle itselleen intressi. Niistä ei tietenkään pidä luopua, vaan niitä yhtiöitä on kehitettävä. Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi otan esille tämän kaivostoiminnan: Sekään, että Talvivaaran tapaus on herättänyt tässä salissa paljon tunteita, ei saa haitata järkevää ajattelua. Otetaan esimerkkinä Outokumpu Oy. Kun Rääkkylän Kivisalmesta löytyi vuonna 1908 malmimöhkäle ruopattaessa sitä Kivisalmea, niin silloiset kaivinkonemiehet ihmettelivät, mikä tämä on. Se paljastui erittäin lupaavaksi malmilöydökseksi, jossa oli hyvin paljon kuparia, ja jäljet johtivat geologisissa tutkimuksissa Outokumpu-nimiseen paikkaan, jonne perustettiin Outokummun kaivos. Ja tämä kaivos on tuottanut Suomen valtiolle lisäarvoa vähintään 100 miljardin euron edestä nykyrahalla mitattuna. Se on enemmän, mutta on aivan varmasti 100 miljardin euron suuruusluokkaa oleva taloudellinen kasvu tälle maalle. Sodan jälkeen Outokumpu Oy:n tuottamalla voitolla rakennettiin tätä maata ja luotiin uutta teollisuutta. Sen aikaiset päättäjät, sen aikaiset teollisuustoimijat, diplomi-insinöörit, työntekijät tekivät sen ihmeen, että Suomen metalliteollisuus saatiin nousuun. Ja en jaksa millään, hyvät ystävät, hyvät kollegat, hyvät kansanedustajat, ymmärtää sitä, että meillä puhutaan tässä salissa kaivostoiminnasta kuin se olisi maata saastuttavaa tai tuhoavaa toimintaa. Siitähän ei ole ollenkaan kysymys. Jos Suomi meinaa tämän kansantalouden nostaa jaloilleen, meidän on saatava tähän maahan kaivostoimintaa, johon valtio aktiivisesti osallistuu. Muistan esimerkiksi Outokumpu Oy:n pitkäaikaisen toimitusjohtajan Pertti Voutilaisen, joka oli myös pankkimies sittemmin. Hän oli tulisieluinen kaivostoiminnan ylläpitäjä, kaivostoimija, malmien jalostaja ja metallien tuottaja oman työuransa aikana. Tällaisia tekijöitä me tähän maahan kaipaamme. Kun Outokumpu Oy:n tarina on erittäin tärkeä osa suomalaista teollisuuden historiaa, niin onhan häpeä, että meidän rikkaan kallioperän rikkaudet menevät esimerkiksi amerikkalaisille yhtiöille, käytännössä pilkkahinnalla. Esimerkiksi Sakatin löydös tuolta Lapista — en muista paikkaa, Sodankylän lähellä se kuitenkin on, Sakattiko on sen paikan nimi: Sakatin malmion arvo on niin käsittämättömän suuri, että Outokumpu Oy:n tuottama lisäarvo tälle maalle häviää sille kevyesti. Tällaisia rikkauksia me annamme tämän maan rajojen ulkopuolelle toisten omaisuudeksi, toisia rikastuttamaan. Ruotsi on tässä asiassa meitä tuhat kertaa viisaampi, LKAB olkoon siitä esimerkki, samoin Norjassa Statoil, joka pitää huolen siitä, että maaperän raakaöljy ja maakaasu koituvat Norjan kansan hyödyksi eivätkä pörssiyhtiöiden hyödyksi. Norjallahan onkin ympäri maailmaa lähes 1 000 miljardia euroa talletuksia, joista hyötyvät nimenomaan norjalaiset itse. Tällaista samaa selkärankaa Suomen eduskuntaan toivoisi, että ruvettaisiin näitä kansallisrikkauksia ottamaan vähän kansalliseen haltuun — ihan laillisilla kaupoilla, en tarkoita mitään laittomia tai sellaisia toimenpiteitä vaan ihan normaaleja, laillisia markkinatoimenpiteitä. Ja toivon, että tässä salissa muun muassa kaivostoiminta otetaan hyväksyttäväksi liiketoiminnaksi ja lopetetaan sellainen turhanaikainen pelkääminen siitä, että maailma kaatuu. Me tarvitsemme metalleja, mutta metallit eivät itsestään sieltä maasta tule malmeina ulos, vaan jonkun on ne otettava. Toivon mukaan se seuraava ottaja on suomalainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-16T15:43:15,2016-11-16T15:52:40,Tarkistettu,1.1 2016_115_55,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä salissa on tänään esitetty väite, että kaikki puolueet olisivat olleet myymässä kansallisomaisuutta. En ole ollenkaan niin vakuuttunut, että perussuomalaiset olisivat olleet myymässä kansallisomaisuutta ainakaan kovin suuressa mittakaavassa, mutta se on kuitenkin tosiasia, että vasta sitten kun perussuomalaiset ovat hallituksessa, tänne saliin on tuotu esityksiä rajoittaa johtajien palkkioita valtionyhtiöissä tai puuttua veroparatiisien käyttöön. Onkin erittäin hyvä, että näistä lin-jauksistamme tulee kiitosta myös yli puoluerajojen. Olen siitä kiitollinen. Tässä hallituksen esityksessä pidän hyvänä sitä, että jatkossakin suoran myynnin sijaan eduskunta saa päättää kaikissa omistus- tai yritysjärjestelyissä siitä, halutaanko valtion äänivallan yhtiöissä laskevan kolmasosaan tai alle. Nämä ovat tarpeellisia kontrolleja, hallintakeinoja tässä yhtiöomaisuuden hallinnassa, ja myös julkinen keskustelu, mitä eduskunnassa harjoitetaan, on tarpeen sen arvioimisessa, onko kysymys sellaisesta kansallisomaisuudesta, jota ei tule myydä, vai voidaanko siitä luopua, niin ettei se olekaan varsinaisesti kansallista omaisuutta vaan myytävää yhtiöomaisuutta. Valtio ei ole onnistunut omistajapolitiikassaan ja omistajaohjauksessaan historiallisesti kovin hyvin, ja voisinkin helposti kannattaa sellaista lakia, jossa kiellettäisiin valtiota myymästä monopoliasemassa olevia ja toimivia yhtiöomistuksiaan. Siinä aineksia jatkovalmisteluun. Arvoisa puhemies! Kuten lain perusteluissa todetaan, valtio on merkittävänä omistajana 64 yhtiössä, joista 15 on pörssiyhtiöitä. Tietyllä tavalla valtion omistus ja sen rooli näissä pörssiyhtiöissä on hieman ongelmallinen, koska lainkin mukaan pörssiyhtiön on toimittava kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti, ja se etu voi joissain tapauksissa olla ristiriidassa veronmaksajan edun kanssa. En ole kategorisesti valtionomistuksen vastustaja, mutta pörssiyhtiöissä tämä ristiriita on nähtävissä. On myös huomattava, että valtaosa valtio-omisteisista yhtiöistä toimii myös kokonaan tai osaksi kilpaillussa ympäristössä, jossa on myös muita kilpailijoita kaupallisin perustein.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-16T15:52:44,2016-11-16T15:54:48,Tarkistettu,1.1 2016_115_56,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! ""Taseet töihin"" on ehkä tällä hetkellä suurin valtakunnallinen salaisuus. Mitä se lopulta sisältää? Ei tämä esitys avaa sitä sen kummemmin kuin muutkaan täällä pidetyt puheenvuorot. Mahtaakohan kukaan muu tietää, mitä ""taseet töihin"" tarkoittaa, kuin pääministeri Sipilä. (Eduskunnasta: Tiedetään!) — Kiitos, tervetuloa kertomaan tänne. Tämä lakiesitys on keskeneräinen, ja jo sen esitysteksti itsessään tuo tämän hyvin selkeästi esille. Onkin erittäin kyseenalaista, tarvitaanko tätä lakia ollenkaan. Myös täällä käytetyissä puheenvuoroissa huoli lain toimivuudesta ja tavoitteista on tuotu selkeästi esille. Erityisesti eduskunnan budjettivallan kaventuminen huolestuttaa monia. Onkin oikein kysyä, mihin tätä uutta yhtiöjärjestelyä tarvitaan. Kun katsomme naapurimaatamme Ruotsia, jota mielellämme usein ihailemme ja katsomme kehitystä siellä, niin siellä on täysin toinen suunta tällä hetkellä. Ruotsi myi 10—15 vuotta sitten voimakkaasti omaa perusteollisuuttaan, omistuksessaan olleita osuuksia, ja en yhtään ihmettele, vaikka sielläkin olisi ollut tämmöinen mysteerio pohjalla kuin ""taseet töihin"". Mutta nyt Ruotsi on huomannut, että näiden omistusosuuksien myynti ei ole tuottanut sitä toivottua tulosta, ja he ostavat enemmistöosuuksia jo myymistään yhtiöistä takaisin ja lisäävät tällä tavalla sitä kansallisomaisuuden arvoa, joka heillä on. Kun tätä lakiesitystä lukee tarkasti, täältä voi tehdä joitakin tärkeitä havaintoja: Kehitysyhtiön perustaminen tarkoittaisi eduskunnan budjettivallan kaventumista, kun kehitysyhtiön hallussa olevien yhtiöiden osinko- ja myyntitulovirrat jäisivät budjetin ulkopuolelle. Tätä voi miettiä ja tulee miettiä, mitä se käytännössä tarkoittaa. Puolustusministeriön arviossa todetaan, että he ovat esitykseen siinä mielessä tyytyväisiä, että joitakin osia, esimerkiksi Patria, Leijona Catering ja Meritaito Oy, ei ole tässä vaiheessa — huom. alleviivaan: tässä vaiheessa — mukana myytävien osuuksien vähentämislistalla. Kysyn: kun laki on valmis ja hyväksytty täällä, niin tuleeko välittömästi uusi vaihe, jossa nämäkin yhtiöt ovat listalla? (Markus Mustajärvi: Leijona Catering on hallitusohjelmassa!) — Leijona Catering Oy? Joo, selvä. Valtiontalouden tarkastusviraston lausunnossa katsottiin tietynlaiseksi ongelmaksi, että lakiesityksessä eivät konkreettisesti käyneet ilmi nykyisen oikeustilan ongelmat tai se, millaisissa konkreettisissa tilanteissa kehitysyhtiötä tarvittaisiin. Myös lainsäädännön arviointineuvosto tulee samaan johtopäätökseen: ""Lainsäädännön arviointineuvoston näkemyksen mukaan hallituksen esitysluonnoksen perusteella jäi epäselväksi perustetun valtion kehitysyhtiön tarpeellisuus. Esitysluonnoksesta ei käynyt ilmi nykyisen oikeustilan ongelmat tai konkreettinen tarve, joihin nykyiset omistajaohjauksen työkalut eivät riitä."" Siis nykyiset omistajaohjauksen työkalut. Siis on työkaluja, joita käytetään tällä hetkellä huonosti yhtiöiden hoitamiseen. Erittäin iso kysymys on itselleni, mihin tätä yhtiötä oikeasti tarvitaan. Sitten myös toinen näkökulma: On tietenkin hyvä ja tärkeää, että meidän omistuksessamme olevat yhtiöt ovat hyvässä hoidossa, aktiivisessa hoidossa, ja niiden toimintaa kehitetään jatkuvasti sillä tavalla, että ne voivat tuottaa sitä yhteistä jaettavaa hyvää, ei vain budjettitalouden tilkkeitä, vaan oikeasti tuottaa asioita, jotka tuottavat vielä parempia hyötyjä. Tässä tavoitteessa olen hallituksen kanssa samalla linjalla, että näin tulisi toimia, mutta tarvitaanko siihen yhtiö, jonka omistusjärjestelyt ja hallinta siirtyvät eduskunnan budjettivallasta yhä kauemmaksi, sitä keskustelua kaipaan ja tarvitsen lisää. Odotan innolla sitä, että kun valiokunnat tämän aikanaan sitten ovat käsitelleet ja tämä tulee tänne saliin, minkälaisia asiantuntijahavaintoja itse esityksestä sitten aikanaan syntyy. Arvoisa puhemies! Suhtaudun tähän esitykseen suurella varauksella. Sen hyötyjä ja haittoja ei ole kuvattu millään tavalla. Ei ole minkäänlaista riskianalyysia, ja tavoitteetkin ovat erittäin hämärät. Edelleen sanon: tämän valtakunnan yksi suurimpia salaisuuksia on, mitä ""taseet töihin"" tarkoittaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-16T15:54:51,2016-11-16T16:00:52,Tarkistettu,1.1 2016_115_57,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! ""Taseet töihin"" on aivan järkevä linjaus. Loppujen lopuksi näitten kehitysyhtiöitten onnistuminen sitten nähdään aikanaan. Se riippuu siitä, miten hyvin operatiivinen johto osaa sitten tulkita markkinoita ja tehdä oikeita sijoituksia ja muuttaa omaisuutta toiseen muotoon ja tulouttaa sitä valtiolle. Mutta tähän liittyen ihmettelen hieman tätä Solidiumin roolia. Kun uutta kehitetään ja uusia yhtiöitä perustetaan, niin mikä merkitys meillä valtion intressistä katsottuna on sellaisella finanssi-intressillä, joka vaatii hallintoa ja hallinnon ylläpitoa? Esimerkiksi Solidiumin ylläpito ei ole halpaa, koska jos kyse on pörssiosakkeista, joilla on kaksi tuotantologiikkaa, on sekä osinko että niitten arvon nousu, tietenkin ne pitää arvioida, milloin on nousevat markkinat, milloin ei, ja tätä varten meillä on olemassa pankeissa omaisuudenhoitoyksiköitä, joissa on korkeatasoinen henkilökunta ja kansainväliset tiedot, taidot. Ihmettelen vähän, mihin tätä Solidiumia enää tarvitaan, jos meillä on kehittämisyhtiö, joka lähtee sitten hoitamaan tätä valtion omistajaohjausta ja taseet töihin ‑politiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-11-16T16:00:55,2016-11-16T16:02:06,Tarkistettu,1.1 2016_115_58,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! En saanut tuossa debatissa puheenvuoroa, mutta haluaisin vastata edustaja Mustajärvelle, joka nosti esiin Metsähallituksen yhtiöittämisen ja nyt yhtiössä toteutetut lomautukset. Haluaisin todeta, että mitään uutta tässä tilanteessa ei ole, vaan Metsähallitus on lomauttanut myös 90-luvulla ja myös 2000-luvulla metsureitaan siinä vaiheessa kun se on ollut tuotannollisista syistä tarpeellista. On myös huomattava, että uudessa Metsähallitus-laissa yhtiölle on osoitettu työllisyyden edistämisen vaatimus, ja nyt emme kaipaa tällaista pelottelua, vaan kaipaamme luovia ratkaisuja siihen, miten Metsähallitus nyt parhaalla mahdollisella tavalla nämä yt:t toteuttaa. Itse olen esittänyt, että esimerkiksi riistan elinympäristön ennallistamishankkeessa olisi paljon työtä metsureille, ja jos ei muuta keksitä, voitaisiin pohtia, olisiko metsureilla paikka riistanhoidollisissa tehtävissä, esimerkiksi pienpetopyynnissä, tuolla Metsähallituksen lupa-alueilla, jolloin myös tämä sosiaalinen hyväksyttävyys lupamyynnille lisääntyisi. Mitä tulee itse tähän lakiesitykseen, niin kannatan sitä lämpimästi. Kehittämisyhtiö tuo paljon hyviä mahdollisuuksia Suomelle ja suomalaisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-11-16T16:02:06,2016-11-16T16:03:27,Tarkistettu,1.1 2016_115_59,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti vain ensinnäkin tästä Metsähallituksen yt-neuvotteluilmoituksesta ja siitä, että se uhkaa koko Metsähallituksen metsurikuntaa läpi Suomen, siis kaikkia metsätyöntekijöitä: Onhan päivänselvä asia, että jos mennään yhtiömuotoon, se antaa toimivalle johdolle mahdollisuuden toteuttaa mielihalunsa. Tähän päivään asti Metsähallituksen on ollut pakko ottaa huomioon myöskin työntekijät paremmin kuin se näkyy ottavan nytten. Aiemminhan Metsähallituksen työntekijät pystyivät neuvottelemaan, että tekevät paksun lumen ajan sisään etukäteen lauantaina, ajoittavat lomansa sinne. Järjestely oli kaikkien osapuolten hyväksymä ja allekirjoittama, ja homma toimi, mutta heti yhtiöittämisen jälkeen toimiva johto yksipuolisesti ilmoitti, että tällaiseen sopimismenettelyyn ei enää mennä vaan mennään niin kuin johto määrää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-11-16T16:03:32,2016-11-16T16:04:30,Tarkistettu,1.1 2016_115_60,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,Täällä olisi listapuheenvuoro edustaja Harakalla.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_115_61,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nesteen neuvottelukunnan varapuheenjohtajana täydennän hiukan puheenjohtaja Kalmarin näkemyksiä Nesteestä. Sipilän hallitus on varautunut vähentämään Nesteen omistusta 50 prosentista kolmannekseen, ja yksin tämän myynnin arvo olisi nykyarvolla 1,5 miljardia euroa. Se on kaksi kertaa se koko summa, joka tälle vuodelle budjetoitiin omaisuuden myynneistä ja lisäta-lousarviossa sitten poistettiin. Sosialidemokraattien vastuullisen sinivalkoisen omistamisen ohjelmassa, jonka pääarkkitehti oli Lauri Ihalainen, todetaan selkeästi, että Nesteen omistusta ei pitäisi vähentää. Aivan perussyy on se, että valtio on ollut Nesteelle hyvä omistaja. Kolmen vuoden aikana markkina-arvo on kolminkertaistunut. Talouselämä-lehdessä haastateltiin viime kuussa OP:n osaketutkimusjohtaja Henri Parkkista, joka totesi, että menestys on ollut paljolti valtion suuren omistusosuuden ansiota. Valtio on parhaimmillaan pitkämielinen, strateginen ja rohkea omistaja tässä kvartaalikapitalismin poukkoilussa. Olisiko muu omistaja melkein kymmenen vuotta sitten uskaltanut panostaa korkealla riskillä biopolttoaineisiin, jotka viime osavuosikatsauksen mukaan toivat jo suuremman osan liikevoitosta kuin fossiilisen öljyn jalostus. Olen yhtiön neuvottelukunnan varapuheenjohtaja ja ylpeä siitä, että Neste on suuri menestystarina, esimerkki siitä rohkeudesta, jonka soisi yleistyvän suomalaisissa yrityksissä. Kärkihankkeiden rahoittamiseksi luovuttaisiin noin 70 miljoonan euron vuosittaisesta osinkovirrasta, tavoitteena ""taseet töihin"". Mutta tämä on lyhytnäköistä, sillä Nesteen tase tekee juuri nyt työtä Suomen julkisten palveluiden rahoittamiseksi. Fiksu valtio on hyvä omistaja, kuten professori Markku Kuisman uudesta kirjasta ilmenee. Suosittelen sitä iltalukemiseksi jokaiselle kansanedustajalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-16T16:04:33,2016-11-16T16:06:25,Tarkistettu,1.1 2016_115_62,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta nimenomaan linjaa sitä toimintaa, millä valtionyhtiöitä jatkossa tullaan hoitamaan tämän lain vaikutuspiirissä. Edustaja Laukkanen epäili tässä äskeisessä puheenvuorossaan, että mitä se on se ""taseet töihin"". No, eihän sitä koskaan tiedä, mitä pörssimarkkinoilla ja maailmanmarkkinoilla tapahtuu milläkin hetkellä, mutta edustaja Harakka äsken kertoi esimerkin ja hyvät luvut siitä, miten biotaloudella on saatu Suomessa nimenomaan uudella tutkimuksella ja valtion omistajuudella hyvää aikaan, niin että kyseiset polttoaineet ovat tällä hetkellä maailmalla erittäin haluttuja ja tuottavat suomalaiselle yhteiskunnalle lisäarvoa. Tämä on esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun taseet laitetaan töihin, ja toivotaan, että tämän kehitysyhtiön kautta saadaan samanlaisia menestystarinoita luotua. Ei pidä sanoa, että ei Suomen eduskunnasta sitä tietämystä löydy, mikä se yhtiö on. Ei tietenkään löydy. Sitä varten on sitten niitä ammattijohtajia ja erilaisia asiantuntijoita, jotka varmaan osaavat haistaa, mitkä ovat niitä oikeita yhtiöitä, mihin valtion kannattaa rahojaan sijoittaa. On syytä muistaa yksi tosiasia: Tämän lain mukaan jos syntyy tilanne, että valtio sijoittaa omaisuuttaan johonkin uuteen yhtiöön, vaikka nyt sen 100 miljoonaa euroa esimerkiksi, niin totta kai siitä tehdään asianmukaiset päätökset, ja ne tekee ensi sijassa valtioneuvoston yleisistunto, siinä tulee tämä poliittinen kontrolli. Maan hallituksen on tunnetusti nautittava eduskunnan luottamusta, ja jos ei se sitä tee, niin siitähän seuraa tietyt toimenpiteet, ja samoin jos yhtiön omaisuuden arvo laskee tietyn rajan alle, siihen on saatava tämän salin suostumus, että jonkun valtionyhtiön omaisuuden arvoa lasketaan tietyn rajan alle. Elikkä kyllä näissäkin asioissa kontrolli on. Mutta edelleen, arvoisa herra puhemies, tiedän, että Suomessa kallioperän rikkauksissa lepäävät valtavat omaisuusarvot, jotka tulee saada tämän kansakunnan hyvinvointia lisäämään eikä niin, että ne myydään ulkomaille. Kuten edellisessä puheenvuorossani sanoin, tämä tapaus Outokumpu oli erinomainen esimerkki siitä, miten erittäin ankarana aikana luotiin hienoa teollisuutta tähän maahan ja ennen kaikkea uusia keksintöjä. Muun muassa Outokumpu Oy:n kehittämä liekkisulatusmenetelmä on ihan maailmankuulu, ja se on nimenomaan suomalainen innovaatio, joka syntyi sen ajan teollisuusmiesten ja keksijöiden loistavana älynväläyksenä. Siinä yhteydessä Pertti Voutilaisen osuus — nostan sen vielä kerran esille — oli erittäin merkittävä, ja hänen panoksensa suomalaisen kaivosteollisuuden nostamisessa oli aivan ensiarvoisen tärkeä, ja myös hänen edeltäjiensä, heillekin täytyy tehdä kunniaa, silloin 1900-luvun alussa. Sitä samaa pioneerihenkeä minä, hyvät edustajakollegat, kaipaan Suomen eduskuntaan tänä päivänä. Tämä keskustelu Talvivaaran ympärillä on mennyt enempi toistemme haukkumiseksi ja epäilemiseksi, että onko jollakin edustajalla puhtaat jauhot pussissa, kun hän puhuu Talvivaarasta, oliko oikeanlainen pipo tai oliko peräti oikeanlainen kypärä päässä jollakin hetkellä. Kun keskustelu on tällä tasolla ja meidän pitäisi pikkuhiljaa ruveta nostamaan tätä Suomen taloutta suosta, niin kyllä minä pikkusen olen pettynyt siihen, että todellakin päähineen logo on merkittävä tekijä eikä se, miten nämä meidän yrityksemme menestyvät. Sen takia toivon, hyvät kollegat, että tässä talossa ruvettaisiin pikkuhiljaa ajattelemaan, että Suomen kallioperässä ja varsinkin tuolla pohjoisessa ja itäisessä Suomessa on kallioperässä valtavia rikkauksia ja ne tulee saada Suomen kansakunnan hyödyksi toimimaan eikä niin, että joku Anglo American ostaa esimerkiksi Sakatin löydöksen, jonka arvoa emme vielä edes tiedä. Sen me tiedämme vain, että se on moninmoninkertainen verrattuna Outokummun malmion arvoon, mikä on käytännössä loppuun louhittu. Onhan siellä Kylylahdessa vielä pikkusen jämiä jäljellä, joita parhaillaan ruotsalaisten omistama yhtiö louhii siellä. Miksi se ei ole suomalainen, kysyn vain. Mutta toivottavasti tästä meille nyt muistijälki jää, että alamme pikkuhiljaa ajatella sinivalkoisilla aivoilla. Kyllä amerikkalaiset meiltä kaiken omaisuuden ottavat, jos saavat. Eri asia on sitten, annammeko me.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-16T16:06:26,2016-11-16T16:10:51,Tarkistettu,1.1 2016_115_63,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olisin tuohon edustaja Kärnän kannanottoon Metsähallituksen lomauttamisista myös ottanut kantaa. Metsähallituksen yhtiöittämisestä käytiin laajaa keskustelua ja niistä uhkakuvista, mitä tähän yhtiöittämiseen sisältyy. No, nyt on puoli vuotta kulunut siitä, kun tämä yhtiöittäminen on tehty, ja nyt tuli jo uusi ilmoitus, että yhtiö aloittaa yt-neuvottelut. Neuvottelujen kohteena on 357 metsuria, ja näitten metsureiden keski-ikä lähentelee jo 60:tä vuotta, eli nuorimmatkin ovat olleet talossa jo 30 vuotta. Voi kyllä sanoa, että ei ole kauhean mukavaa tuollaisen uran jälkeen joutua muutamaksi kuukaudeksi lomautetuksi vuosittain. Tämä vaikuttaa eläkekertymään, joka on tietenkin myös pienestä palkasta johtuen olematon, ja hyvin moni on raskaan uransa aikana menettänyt osan terveydestään palvellessaan Metsähallitusta, ja voi kyllä kysyä, onko tämä sitten se palkkio siitä. Yt-neuvotteluissa vedotaan talviajan työn kalleuteen, mutta se on kyllä johdon kehnoutta, voi sanoa suoraan. Jos vain halutaan teettää järkeviä töitä, niin kyllä metsuri oman palkkansa tienaa ja vielä yhtiöllekin töitä. Kyllä täytyy sanoa, että tämä käytäntö on selkeästi muuttunut. Tähän asti pystyttiin tekemään kesäaikana näitä töitä sinne työaikapankkiin, ja nyt ykskaks eivät olekaan enää mahdollisia nämä joustavat työajat. Onko sitten yhtiöittämisestä vai mistä tämä johtuu, mutta käytäntö on muuttunut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-11-16T16:10:53,2016-11-16T16:12:27,Tarkistettu,1.1 2016_115_64,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hoskonen käytti hyvän puheenvuoron. Itsekin ihmettelen, jos Vihreän liiton puheenjohtajalla ei ole paljon muuta kontribuutiota tähän kuin se, että pääministerillä on jokin pipo päässä, jossa on valtionyhtiön logo. (Eva Biaudet: No ei se nyt ihan niin ollut!) Viime vaalikaudellahan vihreät joutuivat vaihtamaan ministerinsä hallituksessa, omistajaohjausministerinsä, kun osaaminen ei ilmeisesti riittänyt, niin että se siitä. Mutta todella minä iloitsen siitä, että valtion omistajapolitiikkaan on tullut nyt uutta otetta, uutta osaamista, uutta näkökulmaa. (Eva Biaudet: Naisia on helppo haukkua!) Todellakin tämä seikka, että laitetaan taseet tuottamaan, on järkevä linjaus. Nyt kun on liikenneverkkoyhtiöstä vähän tehty alustavia selvityksiä, niin huomataan, ettei oikein tiedetä edes, mitä kaikkea omistusta valtiolla on meidän liikenneinfrassa. Sekin on tärkeätä, että sekin tase nyt selvitetään, että nähdään, mitä valtiolla on, ja jos siitäkin löytyy tuottavuuselementti, niin se on totta kai hyvä asia. Nyt valtionyhtiöiden omistajapolitiikka on menossa oikeaan suuntaan ja tase lähtee todella töihin, niin kuin meidän kaikkien muidenkin pitää lähteä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-11-16T16:12:28,2016-11-16T16:13:42,Tarkistettu,1.1 2016_115_65,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että täällä on nyt suuri usko kyllä siihen, että jotain ihmeellistä on tuolla hallituksen sisällä tapahtunut. Tässä edustaja Ala-Nissiläkin vakuutti, kuinka on uuden aika ja tapahtuu nyt aivan uusia asioita. Tämä esitys kyllä aivan varmasti täyttää hallitusohjelman tavoitteet, mutta täyttääkö se kansallisomaisuuden hoitamisen ja arvon nousun parhaalla tavalla, se on kyllä se iso kysymys tässä. Edelleenkin pyydän teitä, jotka täällä istutte ja olette tämän esityksen takana, vielä avaamaan ja kuvaamaan sitä, mikä on nyt se ihmeellinen taseen voima, joka tässä laitetaan liikkeelle. Täällä edustaja Pirttilahti totesi, että Sipilän hallituksen omistajaohjaus on kestävällä pohjalla. Tätä ei kyllä vielä voi tietää. Toivon, että näin on, ja haluan, että näin on, mutta vasta tulevaisuus kertoo sen, millä pohjalla tämäkin esitys sitten lopulta on ja mitä se tuottaa. Siitä, missä kunnossa meidän yhtiömme ovat, se tuloksentekokyky on varmaan siellä se keskeisin mittari, mitä uutta hyvää se voi tuottaa. Vielä en ole ainakaan saanut vastausta siihen, että kun tämä tase lähtee töihin, niin miten yhtäkkiä nämä yritykset olisivat paremmassa kunnossa kuin ne nyt ovat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-16T16:13:44,2016-11-16T16:15:20,Tarkistettu,1.1 2016_115_66,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vastaan vielä edustajille Mustajärvi ja Ojala-Niemelä näistä Metsähallituksen lomautuksista. Antautuisin ja kierähtäisin selälleni, mikäli kyseessä todella olisi nyt ainutlaatuinen ja ensimmäinen kerta, kun yhtiö joutuu lomauttamaan, mutta näin ei ole. Metsähallitus on lomauttanut 90-luvulla, ja se on lomauttanut myös 2000-luvulla, ja on täysin perusteetonta väittää, että syynä olisi ainoastaan tämä yhtiömuoto. (Markus Mustajärvi: Omatunto soimaa!) Tässä vaiheessa siitä, mitä me tarvitsemme, olen kyllä samaa mieltä. Tarvitsemme perusteellisen keskustelun Metsähallituksen tulostavoitteen suuruudesta: onko se kestävällä pohjalla, ja voitaisiinko yhtiölle luoda lisää pelimerkkejä ja joustavuutta sillä, että tätä tulostavoitetta hivenen kevennettäisiin? Tästä meidän täytyy keskustella eikä siitä, mikä on se yhtiömuoto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-11-16T16:15:20,2016-11-16T16:16:10,Tarkistettu,1.1 2016_115_67,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Kunnioitettu puhemies! Edustaja Laukkanen ansaitsee ansiokkaisiin kysymyksiinsä hiukan vastauksia, eli siis tähän kysymykseen siitä, kuinka tämä tase oikein laitetaan töihin. Valtiollahan on siis 64 yhtiötä, joissa valtio on joko omistajana tai osaomistajana. Niistä 15 on listattuja. Nyt kun luodaan tämä valtion kehitysyhtiö, siinä samalla luodaan myöskin työkalu, jolla voidaan kehittää uutta toimintaa ja synnyttää uutta toimintaa. Me vaadimme sitä, että tämmöinen kehitystyökalu synnytetään. Ilman sitä me emme muun muassa voi tehdä niissä sinänsä hyvissä yhtiöissä, mitä valtio omistaa, vaikkapa spin-offeja tai listautumisia eikä voida sellaista myyntiälyä synnyttää. Kuten edellisinä hallituskausina on huomattu, me olemme vähän ehkä alihintaankin jopa myyneet meidän hyviä omistuksia. Sitten taas toisaalta me voimme myöskin vahvistaa tällä tavoin, kuten tässä kuvasin, näitten yhtiöitten taseita. Ja ennen kaikkea ehkä nämä spin-off-mahdollisuudet ovat tässä se keskeinen työkalu, mikä syntyy — näin olen asian itse käsittänyt — koska monien yhtiöitten sisällä on sellaisia pienempiä yksiköitä, jotka tekevät hyvää liikevaihtoa ja hyvää tulosta, mutta ne eivät olekaan enää sitten valtion ihan semmoisia keskeisiä omistuksia, mitä meidän olisi välttämättä pakko omistaa. Ja sitten yksi keskeinen asia on myöskin tämä alustatalous, elikkä me pystymme synnyttämään tällä uusia talouden malleja, ja tämä alustatalous on sellainen. Meidän on hyvin vaikea (Puhemies koputtaa) synnyttää uusia teknologisia innovaatioita ilman alustataloutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-11-16T16:16:12,2016-11-16T16:18:21,Tarkistettu,1.1 2016_115_68,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Erityisen lämmin kiitos edustaja Vähämäelle siitä, että hän tarttui tähän kysymykseeni. Itse olen ollut sarjayrittäjä 80- ja 90-luvuilla. Me perustimme useita yrityksiä erilaisille toimialoille, mutta ei meille tullut kertaakaan mieleen, että me ikään kuin näiden yhtiöiden, joita olimme perustaneet ja jotka menestyivät kohtalaisesti, varallisuutta myymällä olisimme sitten synnyttäneet jotain uutta, vaan ennemminkin sitä tulosta, jota ne tuottivat, käytimme uuden synnyttämiseen ja annoimme näiden yhtiöiden omalla toimialallaan vahvistua, parantua. Kehitimme niitä, osan myimme niistä, osa niistä meni laman aikana konkurssiin. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin voi sanoa, että vain osa niistä sitten lopulta on osoittautunut menestystarinoiksi. Sen takia en vastusta tätä perusajastusta, mikä täällä on, mutta suhtaudun siihen kriittisesti, onko tämä nyt välttämättä se oikea tapa laittaa tätä meidän varallisuuttamme toimimaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-16T16:18:22,2016-11-16T16:19:38,Tarkistettu,1.1 2016_115_69,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtionyhtiöillä on Suomessa merkittävä ja kunniakas historia, niin kuin täällä tänään on käynyt monessa puheenvuorossa ilmi, ja osittain juuri siksi valtion omistamien yhtiöiden arvo on Suomessa Euroopan suurin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuten keskustelussa on käynyt ilmi, omistuksien kirjo on laaja, ja aiheellisesti on mietitty ja kysytty, ovatko kaikki perustelut omistamiselle nykypäivän tilannetta vastaavia. Aktiivinen, omista lähtökohdista lähtevä omistuksen kehitystyö on osittain matkan varrella laiminlyöty joissain yhtiöissä, ja nyt valtion omistusta tullaan arvioimaan Suomen kokonaistalouden lähtökohdista, omistettujen yhtiöiden ja resurssien tehokkaan kohdentamisen näkökulmasta. Täällä on käyty keskustelua siitä, mitä tämä nyt tarkoittaa. Valtion omistamia yrityksiä ei nyt laiteta lihoiksi niin sanotusti, että rahoja käytettäisiin budjetin paikkaamiseen, vaan omistamiseen otetaan aktiivinen, kehittävä ote. Edustaja Vähämäki hyvin vastasikin tähän ""taseet töihin"" -kysymykseen. ""Taseet töihin"" ei merkitse yritysten kaavanomaista myymistä vaan omaisuuden hyödyntämistä uuden luomiseen. Se on tämän uudistuksen draiveri ja asetettu tavoitteeksi. Yhtiöiden omistusrajojen lasku ei ole sama asia kuin myyntipäätös.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-11-16T16:19:39,2016-11-16T16:21:20,Tarkistettu,1.1 2016_115_70,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Puhemies! Edelleen tähän dilemmaan siitä, kun sanotaan, että laitetaan taseet töihin. Itse asiassa, jos katsotaan yksittäisen yhtiön tilannetta, saatetaan tehdä myöskin yksittäisen yhtiön kohdalla siten, että täysin päinvastoin sen yhtiön osalta mehän voimme vahvistaa siellä kehitysyhtiössä olevan yhtiön tasetta. Siis kokonaisuudessaan ajatellaan näin, että valtion tase laitetaan töihin, mutta se ei todellakaan tahdo sanoa sitä, että näitä lihoiksi laitettaisiin, vaan tässä tämä kehitysyhtiö on työkalu, jolla me voimme siellä kehitysyhtiön sisällä oleville yhtiöille tehdä huomattavasti paljon enemmän toimenpiteitä kuin me muuten koskaan voisimme tehdä. Tämä hyvä työkalu on myöskin tulevien hallitusten käytössä sitten aikanaan. Sitten jos me katsomme ihan vaikka jotakin yksittäistä yhtiötä, olkoon se vaikka Posti, niin mehän voimme huomata, että siellä todellakin on monia liiketoimintayksiköitä: OpusCapita, Itella Venäjä ja posti- ja pakettiliiketoiminnot. Nyt sitten voidaan ajatella sitä, onko se joku yksittäinen liiketoimintayksikkö oikeasti sellainen, minkä välttämättä täytyy olla täysin valtion omistuksessa, vai voidaanko se spin-off-tyyppisesti listauttaa tai jollain muulla tavalla myydä, jolloin sitten huomataan, että jäljelle jäävän loppuyhtiön tasehan itse asiassa vahvistuu. Näinhän tässä käytännössä käy, joten itse näen, että tämä hallituksen esitys on todella, todella hyvä ja vie tätä yhteiskuntaa oikealla tavalla eteenpäin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-11-16T16:21:20,2016-11-16T16:23:23,Tarkistettu,1.1 2016_115_71,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun on puhuttu siitä, että omistajaohjaukseen halutaan aktiivista, kehittävää otetta, niin tuli mieleen, olisiko tässä paikka myös vahvistaa tämmöistä strategista otetta. Nyt ehkä vähän kaukaa haen, mutta joka tapauksessa viime päivinä on keskusteluttanut suojelupoliisin lausunto hallintovaliokunnalle siitä, että vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voi rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita sitten vieras valtio voi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa, ja tässä yhteydessä nousi esiin tämä maa- ja kiinteistöomaisuuksien kauppojen rajoittaminen. Voitaisiinko nyt ajatella, että strategisella ohjauksella myöskin jollain tavalla ohjeistettaisiin tai huolehdittaisiin siitä, miten meidän omaisuuttamme, valtion omaisuutta Senaatti-kiinteistöjen tai Metsähallituksen toimesta kaupitellaan ja minkälaisia kauppoja tehdään? Tietysti tärkeää on myös se tuottopuoli, mutta varmasti myös tämä strateginen ajattelu olisi hyvä huomioida.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-11-16T16:23:25,2016-11-16T16:24:35,Tarkistettu,1.1 2016_115_72,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp," Arvoisa herra puheenjohtaja! Valitettavasti aika usein nämä maanostot ovat yksityisiltä, jolloin tietysti tämä omistajaohjaus ei siihen kohtaan toimi, strategiset, esimerkiksi mastojen läheltä ostetut maaomaisuudet. Mutta vielä tähän, miten voisin ajatella, että sitä tasetta saisi töihin ja mitä sillä tehtäisiin: Itse näen, että sillä nimenomaan synnytettäisiin uutta kasvua ja työllisyyttä, ihan samoin kuin kärkihankkeilla. Tässä tuli jo keskustelua siitä, voitaisiinko sitä käyttää kärkihankkeitten eteenpäinviemiseen — mielestäni erittäin hyvin. Jos mietitään vaikka kiertotalouden mahdollistamista, niin aivan selkeästi saattaisimme tarvita sellaisen uudenlaisen potkun ja sysäyksen. Ihan kuten puhuttiin, miten Kekkonen aikoinaan näki, että tarvitsemme omaa terästeollisuutta, että saamme teollisuutta käyntiin, niin tässä meiltä puuttuu sitä, millä me saamme tämän kiertotalouden liikkeelle. Taikka hyvä esimerkki voisi olla myöskin se, mistä on puhuttu terveydenhuollossa: digitaaliset alustat. Voi olla, että se on niin iso kokonaisuus, että valtion on syytä olla synnyttämässä sitä. Tai yhtä hyvin liikennekaaressa se koko järjestelmä, millä me tulevaisuudessa saamme tilattua reissuja mahdollisimman halpaan hintaan omistamatta itse liikkumispelejä, saamme niitä ehkä vuokrata tai käyttöömme ilman kuskia tai kuskin kanssa tai mitä hyvänsä palvelukapasiteettia, mitä on tarjolla. Mutta voi hyvin todennäköisesti olla, että sinne tarvitaan myös sentyyppistä alustaa, jossa valtio on mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-11-16T16:24:36,2016-11-16T16:26:40,Tarkistettu,1.1 2016_115_73,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä lyhyesti. Kun hallitusohjelmaan kuuluu tällainenkin osio kuin kokeilukulttuurin lisääminen ja kun edelleen olen sitä mieltä, että tämä esitys on erittäin keskeneräinen, niin olisiko ollut helpompi valjastaa tämän kokeilukulttuurin nimissä muutama valtion merkittävällä taseella varustettu yhtiö ikään kuin laboratoriomaisesti toteuttamaan tätä ideaa ensin, ennen kuin ulotetaan se koko valtion omaisuusmassaan? Tällä suunnalla olisi ehkä helpompi ollut edetä ja nähdä, onko tämä teoria, joka teillä nyt on, oikeasti sellainen, joka edistää kansallisvarallisuutemme kasvua ja tuottavuutta. — Ei muuta enää tästä aiheesta, ikinä. (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-16T16:26:41,2016-11-16T16:27:32,Tarkistettu,1.1 2016_115_74,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_115_75,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tenojoen kalastusta koskevassa val-tiosopimuksessa ja siihen liittyvässä kalastussäännössä on kyse perusoikeuksista ja perustuslaissa määritellyn väestönosan oikeudesta omaan elinkeinoonsa ja ainutlaatuiseen kulttuuriinsa. Ei tässä Tenojoki-sopimuksessa lohta pelasteta, mutta sen sijaan voidaan tuhota olennainen osa saamelaiskulttuuria. On aivan eri asia kalastaa huvikseen kuin elääkseen ja perinteistä elämänmuotoa varjellen. Perustuslain säännös suojaa saamelaisten kulttuurimuotoa, johon kuuluvat perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. Lohenkalastus Tenojoella jos mikä kuuluu saamelaiseen kulttuuriin. Pyyntikulttuuriin kuuluvat sekä perinteiset pyyntimuodot, pato- ja verkkokalastus sekä kulkutus, mutta myös vapakalastus ja kalastusmatkailutoiminta. Kun tämän tietää ja tunnustaa, voi kysyä, miksi saamelaiset itse olisivat tuhoamassa kulttuurinsa perustan eli kestävän kalakannan turvaamisen. Sain juuri ennen istuntoa puhelun Utsjoelta, ja soittaja luonnehti hyvin, mistä on kyse. Hän sanoi, että emme me rikkauksien perässä juokse vaan haluamme, että saisimme jatkaa köyhää elämäämme entiseen malliin. Ei siinä kuuta taivaalta vaadita vaan oikeutta. Norja on vienyt Suomea neuvotteluissa kuin pässiä narussa, ja Suomen virkakoneisto tahdottomien poliitikkojen myötävaikutuksella maksattaa omat virheensä sillä väestönosalla, joka vähiten pystyy puolustautumaan. Paikallisten ihmisten oikeuksien poljenta näyttää saaneen systemaattisen luonteen: Kalastuslain käsittelyn yhteydessä Inarijärven kalastuksen jako-osuuksia muutettiin paikallisten tappioksi. Heti Metsähallitus-lain hyväksymisen jälkeen annettiin yt-neuvotteluilmoitus, joka koskee kaikkia Metsähallituksen metsureita, ja myös paikallisten ihmisten metsästysoikeuksien suhteen on mustia pilviä nousemassa. Arvoisa puhemies! Ei tämä hallituksen esitys ja valtiosopimus ole ollenkaan yksinkertainen asia, en sitä väitä. Asiaa voi arvioida kalakantojen kestävän käytön osalta biologisena asiana. Sitä voi arvioida perustuslaillisena kysymyksenä, juridisesta näkökulmasta. Sitä voi pohtia hallinnollisena ja kansainvälisenä poliittisena kysymyksenä. Ja ennen kaikkea sitä voi ja tulee miettiä myös demokratian toteutumisen kannalta: voiko poliittinen eliitti talloa alleen pienen vähemmistön oikeudet? Paikallisten ihmisten tahdonilmaus on harvinaisen selvä. Kalastusoikeuden haltijat vastustavat sopimusta, niin vastustavat myös Utsjoen kunta, saamelaiskäräjät, Lapin liitto ja yrittäjien edustajat. Perustuslakivaliokunta on paljon vartijana. Se joutuu arvioimaan, paljonko painavat ikimuistoiset oikeudet, joita ollaan nyt rajoittamassa. Se joutuu myös arvioimaan, minkälaista suojaa nauttivat ne kiinteistönomistajat, joille kaupan yhteydessä on siirtynyt ei-aineellisia oikeuksia. Jos perustuslain suojaama oikeus lyö toista perustuslaillista oikeutta korville, on ratkaisun löytäminen hyvin hankalaa. Sitä suurempi syy olisi ollut ottaa asiassa aikalisä. Osakaskunnat ovat kirjeissään kansanedustajille luonnehtineet, että sopimuksessa on kyse omaisuuden uusjaosta. Paikalliset ihmiset vetosivat myös tasavallan presidenttiin, että sopimusta ei allekirjoitettaisi. Sosiaalisten, kulttuuristen, ympäristö- ja oikeusvaikutusten perusteellinen arviointi olisi ollut tarpeen ennen kuin asia ratkaistaan eduskunnassa. Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä hallituksen esitys kaatuu perustuslakivaliokunnassa, ja vaikka ei kaatuisikaan, niin en voi hyväksyä tehtyä sopimusta ja kalastussääntöä. Uskon ja toivon — enkä näe yhtään syytä, mikseivät olisi — että kaikki Lapin kansanedustajat olisivat samaa mieltä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-11-16T16:27:55,2016-11-16T16:32:21,Tarkistettu,1.1 2016_115_76,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tenojoessa esiintyy noin 30 perinnöllisesti toisistaan poikkeavaa lohikantaa. Osa lohikannoista voi potentiaaliinsa nähden huonosti. Lohikantojen ongelma on sekakantakalastus niin meressä kuin joessakin. On tärkeää, että lohikannoista huolehditaan ja riittävällä kutukalamäärällä turvataan myös tulevaisuuden lohisaaliit ja paikallisen kalastuskulttuurin säilyminen. Suojelun on täytettävä kaikki oikeudelliset loukkaamattomuusperiaatteet, ja se on toteutettava tutkittuun tietoon perustuen ja paikallisten kanssa yhteisesti hyväksytyin periaattein. Esitetyssä sopimuksessa sanotaan, että sääntö koskee ainoastaan rajajokiosuutta, mikä tarkoittaa, että Tenojoen suulta katsottuna noin 60 kilometrin osuus, jota pitkin kaikki lohet nousevat, jäisi yksin norjalaisten hallintaan. Vastuun Tenojoen lohikantojen suojelusta tulee olla oikeudenmukaista ja tasapainossa sopijamaiden välillä. Tavoitteena tulee olla aikaisemman sopimuksen tavoin yhdenmukainen sääntely koko jokiosuudelle. Sopimuksen tulee kattaa lohen koko nousualue sivujoet mukaan lukien. Tenojoen sopimus- ja kalastussääntöehdotusta ei voida hyväksyä esitetyssä muodossa, sillä ehdotuksessa on perustavaa laatua olevia oikeudellisia epäkohtia, jotka voivat johtaa perusteettomaan omaisuuden uusjakoon Tenojokilaaksossa. Tenojoen kalastusoikeudet ovat osa tilojen varallisuusoikeuksia. On mahdollista, että ehdotetut rajoitukset eivät ole sopusoinnussa perustuslaissa turvatun omaisuudensuojan kanssa. On tärkeää, että paikallisten näkemykset huomioidaan laajemmin sopimus- ja sääntöehdotuksessa ja että maa- ja metsätalousministeriö teettää sopimuksesta taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen sekä ympäristö- ja oikeusvaikutusten arvioinnin. On välttämätöntä, että Suomi ja Norja aloittavat uudet neuvottelut sopimus- ja kalastussäännöstä. Norja ei ole irtisanonut sopimusta, eli ei ole mitään perustetta pitää kiirettä sopimuksen päättämiseksi nyt. Kalastusta voidaan rajoittaa nykyisen sopimuksen 7 artiklan mukaan esimerkiksi keräämällä faktatietoa kannoista kaikuluotaimien avulla neuvottelujen pohjaksi. Kalastuksen aloitusajankohtaa voidaan säännellä ja saaliskiintiöt ottaa tarvittaessa käyttöön, jos näin harkitaan hyväksi. Näillä perusteilla en kannata Suomen ja Norjan kalastussopimuksen hyväksymistä hallituksen esittämässä muodossa, ja toivon tälle vahvaa kannatusta myös eduskunnasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-11-16T16:32:22,2016-11-16T16:35:29,Tarkistettu,1.1 2016_115_77,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Metsästys, kalastus ja eränkäynti ovat lappilaisten ooppera ja baletti, ja näihin asioihin liittyy paljon intohimoja. Eräs pohjoisessa vaikuttanut pappi totesi 80-vuotispäivähaastattelussaan, että mikäli taivaassa on lohta, poroa tai hilloja, niin hän ei sinne halua. Se kuvaa hyvin lappilaista mielenmaisemaa. Nyt käsittelyssä oleva Tenojoen kalastussopimus on ollut pitkä prosessi, joka käynnistettiin jo vuonna 2012. On aivan asiallista tunnustaa, kuten tässä useat lappilaiset kollegat ovat jo edellä todenneet, että nyt näyttää siltä, että oikein kukaan ei ole tähän sopimukseen tyytyväinen. Tällä sopimuksella pelätään olevan negatiivisia vaikutuksia niin saamelaiskulttuuriin, matkailuun kuin jopa koko Utsjoen kuntatalouteen. On kestämätön tilanne, että matkailuyrittäjä, joka on tehnyt miljoonaluokan investoinnit, joutuisi nyt kärsimään kalastuksen rajoittamisesta. Aivan yhtä kestämätöntä on se, että saamelainen perinteinen pyyntikulttuuri kuolisi siellä alueella. Näistä asioista täytyy ehdottomasti huolehtia. Toinen lappilainen keskustan edustaja, Markus Lohi, oli tässä myös paikalla, ja keskustelimme asiasta. Lohi jakaa nämä huolenaiheet. On äärettömän tärkeää, että nyt sopimusesityksen perustuslaillisuus selvitetään hyvin tarkasti perustuslakivaliokunnassa. Useat asiantuntijat ovat esittäneet, että tässä voi olla laajoja perustuslaillisia ongelmia niin saamelaisten oikeuksien kuin myös tiloille kuuluvan omistusoikeuden kannalta. Haluan tässä vaiheessa palauttaa myös mieliin Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman, joka toki koskettaa ensi sijassa muita vesialueita kuin Tenojoen vesialueita, toki sivu-uomat ovat siinä mukana. Tässä luonnonvarasuunnitelmassa todetaan, että on pyrittävä turvaamaan perinteiset paikalliset kalastusmuodot ja paikallisen väestön etu on aina asetettava etusijalle. Tätä samaa toivon kyllä myös Tenojoen kalastussopimuksessa. On palautettava mieliin myös edellisen eduskunnan hyväksymä erittäin epäonnistunut kalastuslaki. On sääli, että tämä laki meni läpi ja sillä vietiin paikkakuntalaisilta heille perinteisesti kuuluneita oikeuksia. Nyt on jopa mahdollista, että Metsähallitus olisi näillä Tenojoen sivuvesistöalueilla avaamassa vapaaseen lupamyyntiin turistikalastajille näitä vesistöjä, jonne aikaisemmin ei ole ollut pääsyä kuin paikallisilla. Tämä on todella huono asia. Salia katsellessa täytyy kyllä hämmästellä, missä ovat nyt vihreät, jotka leimallisesti leimaantuvat saamelaiskulttuurin puolustajiksi. Missä he ovat nyt tällä hetkellä, minkä takia he eivät ole täällä käymässä keskustelua siitä, minkälaisia vaikutuksia tällä Tenojoen kalastussopimuksella on? Sain myös aivan hetki sitten sähköpostia tuolta Norjasta. Siellä on sopimukselle myös ollut paikallisilla edustajilla paljon vastustusta, ja oli arviona se, että välttämättä tässä aikataulussa Norjassa ei pysytä. Nyt on tärkeää, että Suomi tekee ne yhdessä sovitut ratkaisut ja käy tarkasti läpi tämän sopimusesityksen, ja perustuslakivaliokunta on nyt avainasemassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-11-16T16:35:37,2016-11-16T16:39:10,Tarkistettu,1.1 2016_115_78,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,"Edustaja Mäkelä. — Anteeksi, edustaja Eestilä, myönnänpä teille vastauspuheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_115_79,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tähän hieman väliin sanoa, että kollegojen näkemykset ovat aivan perusteltuja. Nimittäin tämä on niin vaikea valtiosopimus, että on lähes mahdotonta ja melkein mahdotonta tehdä sitä ilman, että jonkun ryhmittymän tai väestönosan perustuslaillisia oikeuksia ei rikottaisi. Sen takia tämä on ollut niin hankalaa muodostaa. Kun tätä katsoo nytten vähän laajemmin, niin kysymyshän on siitä, että me rajoitamme kalastuspainetta 30 prosenttia, ja perimmäinen syy, miksi tämmöisiin valtiosopimuksiin on jouduttu, on se, että viime vuosina ja itse asiassa tällä vuosituhannella lohikantojen kehitys ei ole ollut oletettavaa ja tutkijatkaan eivät ole täysin varmoja, mistä tämä johtuu. Mutta oma mielipiteeni, joka sattumalta on sama kuin tutkijoiden mielipide, on, että se perusongelma on, että me olemme jo vuosikymmeniä ylikalastaneet niitä usean merivuoden lohia, jotka ovat kaikkein halutuimpia, ja nyt kun sitä ja niin sanottua sekakantakalastusta ruvetaan rajoittamaan, mikä turvaa näitten eri kantojen olemassaolon, niin eihän se kenellekään tietenkään meinaa kelvata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-11-16T16:39:20,2016-11-16T16:40:34,Tarkistettu,1.1 2016_115_80,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Eestilä nosti hyvän kysymyksen esille, mutta on selvää, että meillä on ongelma siitä, että tällä hetkellä sitä tarkkaa tietoa Tenojoen lohikantojen tilasta ja sivuvesien tilasta ei ole. Olisi äärettömän tärkeää, että tähän jokeen saataisiin nyt asennettua ne laskurit, jotta tietäisimme, kuinka paljon kalaa sinne jokeen nousee. Nyt meillä on käytettävissämme ainoastaan tutkijoiden esittämiä arvioita. Olen erittäin ilahtunut siitä, että ympäristöministeri Tiilikainen on ottanut tämän asian esille norjalaisten kollegoidensa kanssa ja se on ilmeisesti etenemässä. Olisi erittäin perusteltua, että ennen kuin tällaisia laajakantoisia päätöksiä tehdään, kuten tämä Tenojoen kalastussopimus, meillä olisi käytettävissämme faktaan nojaava tieto eikä pelkkää arviota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-11-16T16:40:37,2016-11-16T16:41:24,Tarkistettu,1.1 2016_115_81,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuorot edustajille Kalmari ja Eestilä, ja sitten siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_115_82,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Itsellänikin on jo kokemusta kalastusasioista sekä Kalatalouden Keskusliiton varapuheenjohtajana että valiokunnassa, missä teimme vastaavan tyyppistä vähän vaikeaa, paikallisille erittäin vaikeaa, säännöstöä, jota nyt jäljestäpäin oikeastaan lähes kiitellään siksi, että olemme saaneet esimerkiksi Tornionjokeen kalakantaa palautettua ja ylipäätään koko Perämeren lohikanta on hyvässä kasvussa. (Johanna Ojala-Niemelän välihuuto — Markus Mustajärven välihuuto) — Se oli tavallaan tällainen maa- ja metsätalousvaliokunnan strateginen linjanmuutos, joka on tapahtunut oikeastaan osin viime kaudella, osin sitä edellisellä kaudella. Mutta on ihan totta, että viime kaudella monia hankkeita meni maaliin, jopa niin, että ministeriön ja ministerin esitys oli erilainen (Puhemies koputtaa) kuin valiokunnan lopullinen esitys, ja teimme sen kuitenkin (Puhemies koputtaa) hirveän hyvässä yhteisymmärryksessä. Mutta tärkeää on ottaa paikallisten näkökulmat huomioon, ja lupaan sen, että valiokunnassa kuunnellaan erittäin herkällä korvalla... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja Kalmari, nyt on kulunut niin paljon yli minuutin, että myönnän puheenvuoron edustaja Eestilälle.] ...paikallisia asukkaita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-11-16T16:41:29,2016-11-16T16:42:58,Tarkistettu,1.1 2016_115_83,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On asioita, joista voidaan olla jotakin mieltä, mutta kyllä minä pitäisin sitä aika lailla selvänä, että näitten suurten lohien lukumäärä on laskenut. Siitä on olemassa tutkimuksia, jotka toteavat, että se on pitkä trendi, ja minun mielestäni sitä on aika vaikea kiistää. Itse olen Tenojoella käynyt kalassa 30 vuotta, ja moni kanssani kalastanut on myös sitä mieltä, että kyllä siellä nämä suuret kalat ovat vähentyneet. Tietysti jos joku haluaa tutkijoiden näkemystä kiistää, niin kaikkihan toki on mahdollista. (Johanna Ojala-Niemelä: Suomalaisten kustannuksella!) Sitten toinen juttu, mikä on erittäin tärkeätä huomata: Toki tämä voidaan jonkun henkilön ansioksi panna, mutta koko tämän ajan, minkä tämä sopimusneuvottelu on ollut esillä, perimmäinen vaatimus on ollut se, että näitä kaloja täytyy ruveta laskemaan, paljonko niitä nousee, että meillä on faktaa, jolloin me voimme tehdä tulevia päätöksiä. Summassahan näitä ei tietenkään voida tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-11-16T16:42:58,2016-11-16T16:43:58,Tarkistettu,1.1 2016_115_84,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_115_85,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan hyväksyttäväksi Norjan kanssa tehty sopimus ja sen olennaisena osana oleva kalastussääntö. Kuten esittelytekstistä käy ilmi, on Suomen ja Norjan välillä pitkät perinteet lohikalastuksen yhteisellä säätelyllä, ja tämä on tietysti selvää, että suomalaisten näkökulmasta Norjan kanssa asioista täytyy pystyä sopimaan, koska Tenojoen vesistöalueesta enemmistö sijaitsee Norjan puolella. Ja kun ensimmäinen kalastussääntö on annettu jo 1800-luvun puolella, niin perinteikästä yhteistyötä on syytä kannattaa. Asiasta on kuitenkin tullut palautetta kansalaisilta, jotka ovat huolestuneita, epäilevät sopimuksen ristiriitaisuuksia ja noudatettua hallintotapaa, jopa perustuslainmukaisuutta. Niinpä tästä syystä perustuslakivaliokunnan varajäsenenä otinkin tässä puheenvuoron, vaikkei tämä kuulukaan syvän substanssiosaamiseni alueeseen, noin lohikalastuksen merkeissä. Arvelinkin, että monilla pohjoisen edustajilla on tähän hyviä näkemyksiä, ja niitä on tässä salissa paljon kuultu. Toivon, että valiokunta ottaa käsittelyssään huomioon nämä näkökohdat sekä kansalaisilta että asiaa paremmin tuntevilta kansanedustajilta ja kuuntelee niitä herkällä korvalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-16T16:44:01,2016-11-16T16:45:08,Tarkistettu,1.1 2016_115_86,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä muun muassa edustaja Mustajärvi piti erinomaisen puheen, ja minun näkökulmani on nimenomaan tähän saamelaisten oikeuksiin ja niihin prosesseihin, millä tavalla lainsäädäntöä tehdään tai sopimuksia tehdään. Suomihan on sitoutunut YK:n alkuperäiskansajulistukseen, joka sinänsä ei ole juridinen instrumentti mutta joka kuitenkin on tarkoitettu antamaan sisältöä sille, millä tavalla toteutamme niitä juridisia oikeuksia, joihin olemme sitoutuneet. Siellä hyvin keskeinen periaate on, että alkuperäiskansaväestö on mukana tällaisessa. Puhutaan tällaisesta free, prior and informed consent eli he ovat mukana päättämässä ja neuvottelemassa aikaisessa vaiheessa, ja mielestäni muuten tässä hallituksen esityksessä — joka on kuitenkin hallituspuolueiden esitys, vaikka olen iloinen, että täällä on myöskin muunlaisia näkökulmia — on selvitelty hyvin paljon näitä alkuperäiskansaoikeuksia, mutta silti mielestäni se ei ole sitten tarkoittanut sitä, että niitä on toteutettu. Muun muassa tämä kuuleminen on tapahtunut hyvinkin myöhäisessä vaiheessa, ja saamelaiskäräjät on nostanut tämän erityisesti ongelmana esille, että täällä tällä tavalla ei ole arvioitu riittävästi, miten nämä saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet tässä toteutuvat. Joten toivon, että myöskin perustuslakivaliokunta katsoo tätä hyvin tarkkaan. Tämä ei varmasti ole mikään helppo, mutta mielestäni on hyvin tärkeätä, että ainakin näissä prosesseissa pyritään mahdollisimman hyvin toteuttamaan sitä, mihin Suomi on ilmaissut suostumuksensa ja sitoutunut. Kysymyksessä on kuitenkin hyvin iso kysymys siitä, säilyvätkö saamelaisten, meidän Euroopan ainoan alkuperäiskansan, mahdollisuudet niihin elinkeinoihin, jotka heillä perinteisesti on ollut, vai kuolevatko ne kokonaan. Kysymys on myöskin siitä, millä tavalla (Puhemies koputtaa) tämä tieto voi siirtyä tuleville sukupolville. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-11-16T16:45:10,2016-11-16T16:47:18,Tarkistettu,1.1 2016_115_87,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluaisin kysyä edustaja Biaudetilta: kun nämä sopimusneuvottelut käynnistettiin vuonna 2012, minkä takia te ette hallituksessa ollessanne varmistaneet sitä, että saamelaiset tulevat riittävän ajoissa kuulluksi? Nyt tämä edellisen hallituksen käynnistämä prosessi tuli hyvin yllättäen tämän hallituksen käsiin, ja se oli vietävä loppuun. Te varmasti juristina tiedätte, millä tavalla näihin valtiosopimuksiin suhtaudutaan, ja silloin kun kaksi valtiota tällaisen neuvottelee, niin se hyvässä yhteisymmärryksessä ja järjestyksessä viedään molempiin parlamentteihin. Mutta nyt kysyn kyllä teiltä: Minkä takia te ette varmistaneet sitä, että saamelaisia ja saamelaiskäräjiä kuullaan riittävällä tavalla tämän sopimuksen valmistelussa ja että noudatetaan saamelaiskäräjälakia, jonka mukaisesti valtiolla on neuvotteluvelvoite tällaisista kauaskantoisista asioista? Miksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-11-16T16:47:19,2016-11-16T16:48:10,Tarkistettu,1.1 2016_115_88,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,"Niin kuin edustaja Kärnä varsin hyvin tietää, en pysty vastaamaan sillä tavalla seikkaperäisesti, mutta voin vakuuttaa, että olemme kantaneet saamelaisten osallistumisesta huolta hyvin hyvin monia monia vuosia. Kuitenkin tietenkin tämä FPIC-periaate on tullut vähän myöhemmin, ja siinä mielessä tämä tietoisuus siitä, mitä se tarkoittaa, on ehkä vahvistunut. Mutta että olen samaa mieltä: olisi varmasti jatkuvasti pitänyt olla vieläkin kovempi ja vieläkin enemmän puhua näistä asioista. Meillä on tietyillä aloilla ministeriöissä onnistuttu paljon paremmin, muun muassa opetuspuolella ja kielipuolella on onnistuttu huomattavasti paremmin. On tehty myöskin erityislainsäädäntöä, jossa on nimenomaan otettu huomioon saamelaisten oikeudet, mutta valitettavasti viime kaudella sitten tämä ILO 169 jäi, sille kävi kuten kävi, mikä tietenkin oli aika iso katastrofi ja mitä suren vielä nytkin. Mutta enemmän olisi pitänyt tehdä, olen siitä samaa mieltä, mutta olemme varmaan olleet (Puhemies koputtaa) tämän takana hyvin kauan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-11-16T16:48:13,2016-11-16T16:49:23,Tarkistettu,1.1 2016_115_89,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_115_90,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,"Korkeasti arvostamani herra puhemies! Käsissämme on esitys Norjan ja Suomen väliseksi kalastussopimukseksi Tenojoen vesistössä. Sopimus on herättänyt paljon ristiriitoja ja pahaa mieltä pohjoisen ihmisten, paikallisten ja erityisesti saamelaisten, mutta myös kiinteistön Utsjoelta ostaneiden ulkopaikkakuntalaisten keskuudessa. Sopimus koetaan epäoikeudenmukaiseksi ja epäonnistuneeksi. Kun säädellään asiaa, jolla on vuosisataiset perinteet ja vahvat tunteisiin menevät juuret, olisi kaikki tarmo laitettava siihen, että sopimuksesta tulisi tasapuolinen. Myös suhteen Suomen lakeihin, muun muassa perustuslakiin, pitäisi olla selkeä. Nyt näin ei ole. Tenolla kiinteistöjä omistavat ulkopaikkakuntalaiset kokevat kalastussopimuksen epäoikeudenmukaiseksi, sillä vaikka heillä on kiinteistöön kuuluva kalastusoikeus, he eivät saa tätä oikeutta harjoittaa. Heidän tulee ostaa turistilupa, jos mielivät lähteä lohta narraamaan. Suomen järjestelmä on kuitenkin sellainen, että kalastusoikeus on sidoksissa kiinteistöön. Kyse on omaisuudensuojasta, omaisuuteen liittyvästä oikeudesta. On hyvä huomata erot Suomen ja Norjan järjestelmien välillä. Kalastusoikeus Norjan puoleisella Tenojoella ei perustu vesialueen omistamiseen. Tenojoen Norjan puoleisen vesialueen omistaa Norjan valtio. Suomessa Tenojoen vesialueesta lähes 70 prosenttia on yksityisessä omistuksessa ja kalastusoikeus perustuu lähtökohtaisesti vesialueen omistamiseen. Kalastusoikeudet ja erityisperusteiset etuudet liittyvät aina kiinteistöön, alun perin taloon, joka on jakaantunut tai lohkottu nykyisiksi kiinteistöiksi. Kalastusoikeudet ja erityisperusteiset oikeudet Suomessa eivät koskaan liity henkilöihin tai etnisiin ryhmiin tai keneenkään asuinpaikkakunnan mukaan. Tätä periaatetta tulisi noudattaa myös Tenon sopimuksen kohdalla. Viime kädessä Tenon sopimuksessa on kyse lohensuojelusta. Tämä on tärkeää pitää mielessä, sillä lähtökohdan tulee toki olla, että lohta kalastetaan vain sen verran, että lisääntyminen on turvattu ja kanta vahvistuu. Muussa tapauksessa lohta ei tulevaisuudessa Tenolla riitä kenellekään. Arvoisa puhemies! Katson, että hallituksen esitys on muun muassa ulkopaikkakuntalaisten kiinteistönomistajien kohdalla epäoikeudenmukainen ja vaatii uudelleenvalmistelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-11-16T16:49:24,2016-11-16T16:52:09,Tarkistettu,1.1 2016_115_91,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä rajajokisopimus on aika vaikea perustuslain näkökulmasta. Niin kuin jo aiemmin tuolla totesin, niin sellaista sopimusta, joka täyttäisi kaikkien sidosryhmien ja asiaan liittyvien väestöryhmien perustuslailliset oikeudet, ei käytännössä pysty rakentamaan. Tilanne on mahdoton, sitä ei pysty rakentamaan, ja jokainenhan meistä voi tietysti asettua jonkun puolelle — kuka asettuu saamelaisten puolelle, kuka asettuu paikallisten puolelle ja kuka asettuu sitten kalastusoikeuden omistajien puolelle — mutta ne, jotka ovat tähän asiaan perehtyneet tarkemmin, ymmärtävät sen, että joka tapauksessa, jos lohta meinataan suojella, niin kalastuspainetta pitää pienentää kaikissa niissä muodoissa, millä lohta siellä kalastetaan, sekä Norjan puolella, joessa, vuonossa, merellä että Suomen puolella koskien kaikkia sivujokia. Vain sillä on merkitystä, kuinka paljon niitä kutevia naaraita on, ja tällä hetkellä tutkijoiden mukaan lähes jokaisessa sivujoessa tämä vaje on ilmeinen. Ja erityisen suuri vaje on juuri näistä parhaista kutukaloista, jotka kylläkin sattumalta ovat niitä kaikkein halutuimpia kaloja. Niitä haluavat niin norjalaiset kuin suomalaiset. Ja kun se lohi aikaisin nousee — hieman sama juttu kuin Itämerellä — niin suuremmat kalat tulevat ekana, ja kun me sekakalastamme, niin emme voi erottaa, mitä kaloja sieltä tulee, ja kun niitä on 30 eri kantaa, niin jotkut näistä kannoista geneettisesti ovat sukupuuton partaalla. Nämä ovat ne keskeiset syyt, minkä takia Norja ja Suomi ovat yhdessä lähteneet rajoittamaan sitä kalastusta 30 prosenttia. Perustuslain näkökulmasta tulee tämä ongelma: Ainakin itse ajattelen niin, että saamelaiskulttuurilla on oma sijansa ja sitä pitää arvostaa ja kunnioittaa. Vaikka Suomen laki ei tunne sellaista lainsäädäntöä, että paikallisuus menisi omistuksen ohi, niin siitä huolimatta itse henkilökohtaisesti katson, että tarvitaan ymmärrystä myös paikallisia kohtaan, joilla ei ole riittävää maata tai omistusta kalastukseen, ja silti annetaan mahdollisuus kohtuullisella euromäärällä kalastaa, koska muut harrastusmahdollisuudet siellä ovat erittäin pienet. Täytyy myös todeta, että kiinteistönomistajien näkökulmasta on vaikea perustuslain omaisuudensuojan näkökulmasta ymmärtää sitäkään tilannetta, että sellaiset ihmiset, jotka asuvat paikkakunnalla tai ovat sinne muuttaneet vasta, saavat suuremmat kalastusoikeudet ja halvemmalla kuin omistajat. Sitä on vaikea perustuslain näkökulmasta lähteä millään argumentilla puolustamaan. Sen takia katson, että jos me meinaamme saada sellaisen sopimuksen Norjan kanssa voimaan, jossa sitä kalastuspainetta sitten merkittävästi pienennetään, niin on tehtävä kompromisseja eri intressiryhmien intressien kesken. Minusta tämä sopimus ei tietenkään ole viimeisen päälle hyvä, se on myönnettävä, mutta kun parempaakaan ei usean vuoden neuvottelujen aikana ole saatu, niin minun mielestäni meidänkin pitää arvostaa niitä neuvottelijoita. Voi tietysti kysyä, ovatko nämä kaikki omistajat sitten olleet yhdenvertaisesti neuvottelemassa, ilmeisesti eivät ole olleet. Oma toivomukseni ja näkemykseni on, että kun arvioidaan tulevaa kalastusta ja tulevaa kalastuspainetta ja kalakantojen kehittymistä, niin kyllä siellä omistajien pitää olla mukana arvioimassa ihan samalla tavalla kuin paikallisen väestön ja saamelaisten, että millä tavalla kalastus sitten tulevaisuudessa tullaan järjestämään. Yksi keskeinen syy tällaiselle sopimukselle, minkä takia Suomen kannattaa pyrkiä sopimukseen ennemmin kuin sopimuksettomaan tilaan, on tietysti se, että lohet tulevat Norjan puolelta. Jos me emme Norjan kanssa pääse sopimukseen yhteisesti siitä, miten rajoitetaan kalastusta, niin silloin mennään sellaiseen tilaan, että me emme tiedä, mitä sen jälkeen tapahtuu. Ja jos mennään kalastuslain mukaan, niin silloinhan esimerkiksi kulkutus loppuu kokonaan, jos mennään sopimuksettomaan tilaan. Sen takia en välttämättä lähde sitten puolustamaan tätä niin, että tämä on läpeensä hyvä, mutta totean vain, niin kuin olen jo aikaisemminkin julkisuudessa sanonut, että ilmeisesti suuri vaikutus tulee olemaan perustuslakivaliokunnan lausunnolla, että mikä on perustuslain näkökulmasta mahdollista ja mikä ei. Toistan myös sen oman käsitykseni, että aivan keskeiseen rooliin nousee perustuslain 20 §, jossa todetaan, että ympäristövastuu kuuluu kaikille. Vastuu myös kalakannoista kuuluu meille kaikille. Ja jos tämä perusoikeus eli kalakannat ja niiden kestävä kehitys ei toteudu, niin silloin muut perustuslailliset oikeudet menettävät merkityksensä. Mutta jos hieman pitemmälle katsotaan, mitä me olemme Itämerellä tehneet, niin olemme saaneet myös eduskunnan päätöksellä selvää kannan parannusta aikaan, ja se näkyy jo Tornionjoella ja Tornionjoen matkailussa. Kun lohen kalastusta mietitään tulevaisuudessa, niin itse koen, että kiintiöt, valvonta ja lohien merkintä tulevat olemaan niitä keskeisiä seikkoja, millä tavalla me kontrolloimme ja säätelemme sitten lohikantojen kestävyyttä. Ja jos me ajattelemme Tenojokea, joka on yksi parhaita lohijokia, niin keskeinen asia on saada tämä kuteva kalakanta sen verran suureksi, että lohia sitten riittää pyydettäväksi niin merellä, vuonossa kuin joella ja myös sivujoilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-11-16T16:52:13,2016-11-16T16:58:26,Tarkistettu,1.1 2016_115_92,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että tämä on ollut merkillisin prosessi, mitä on omalle kohdalle sattunut. Suomessa sanotaan, että norjalaiset hopittavat, ja Norjassa sanotaan, että suomalaiset hopittavat tässä asian käsittelyssä. Tämä on niin pienellä porukalla päätetty, että tässä ei ole demokratiasta tietoakaan. Saimme kuulla, että neuvottelijat on välillä pantu porstuaan istumaan ja odottamaan ja pienellä porukalla on sitten tehty näitä ratkaisuja. Lapin seitsemän kansanedustajaa, joista neljä keskustalaisia, ottivat tästä elokuussa yhteisen kannan, että tätä sopimusta ei tule hyväksyä vaan tulisi aloittaa uudet neuvottelut, ja toivon, että tämä vielä pätee tässä kohtaa. Kyllä ihmettelen sitä, että ministeri Tiilikainen ja virkamiehet menivät hyväksymään tämmöisen sopimuksen. Tätä ei koeta oikeudenmukaiseksi ja tätä ei koeta tasapuoliseksi Norjan ja Suomen valtioiden välillä, vaan kyllä suomalaiset ovat nyt nojollaan aika paljon Norjan suuntaan. Tässä on ongelmia: On omaisuuden uusjakoa koskevat ongelmat, ja sen vuoksi toivon, että tämä tulee perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Ja kyllä olisi laajemmin tullut ottaa myös paikallisten näkemykset huomioon. Kuten edellä sanoin, tässä ei tapahdu mitään, vaikka tätä ei tässä hötäkässä hyväksytä, koska tässä on siirtymäaika ja Norja ei ole irtisanonut nykyistä sopimusta. Nykyinen sopimus on ollut parempi kuin tämä uusi on. Mutta sitten tietenkin paljon pitää tehdä töitä myös tämän lohienlaskennan eteen, minkä edustaja Eestiläkin otti esille, se on hyvä asia. Samoin sitten voidaan säännellä kalastuksen ajankohtaa ja, jos on tarve, harkita myös saaliskiintiöiden käyttöönottoa, esimerkiksi vuorokautista saaliskiintiötä. Mutta toivon kyllä tässä kohtaa, että tätä ei hyväksytä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-11-16T16:58:26,2016-11-16T17:00:23,Tarkistettu,1.1 2016_115_93,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän edustaja Wallinia ja Eestilää hyvistä puheenvuoroista, joissa tuotiin esille se ydinongelma siitä, kenelle kalastusoikeudet kuuluvat. Meillä on Lapissa paljon tilojen perustamisasiakirjoihin kirjattuja oikeuksia, joita ei ole vielä minkäänlaisissa toimituksissa vahvistettu. Tämän vuoksi olisi äärettömän tärkeää, että nyt samassa yhteydessä, kun Tornionjoen regalekysymystä selvitellään, selviteltäisiin myös mahdollisuus siitä, tulisiko isojakotoimitus saattaa loppuun kaikissa niissä pohjoisen kunnissa, joissa se on vielä loppuun saattamatta. Ymmärrän kyllä, että tämä on valtavan suuri ja iso työ, mutta tämän kautta voitaisiin saada jonkunlaista selkeyttä siihen asiaan, kenelle kalastusoikeudet lopulta kuuluvat. Edustaja Ojala-Niemelä hämmästeli tätä vauhtia tämän kanssa, mutta uskoisin, että edustaja kyllä tietää, millä tavalla nämä valtiosopimukset eteenpäin rullaavat. Tässä vaiheessa nyt, kun yhteistä tahtotilaa... Suomi tiedusteli Norjan kautta, että haluatteko te todella tätä viedä eteenpäin, ja Norjasta tuli viesti, että kyllä haluamme. Suomella ei ole mahdollisuutta yksinään tätä asiaa jarruttaa, ja mikäli sopimus hylätään, niin kyllä sen täytyy olla näiden kahden valtion kesken hyvässä yhteistyössä ja sovussa sovittu ratkaisu. Mitä taas tulee salissa mainittuun Tornionjoen merikalastukseen ja sen rajoittamiseen, jonka myötä lohi saatiin nousemaan takaisin jokiin, se oli äärettömän tärkeä ja hyvä päätös eduskunnalta. On nyt tärkeää kyllä käydä keskustelua myös Norjan kanssa siitä, millä tavalla sitä norjalaisten merikalastusta voitaisiin rajoittaa, sillä jos Norjan merikalastusta siinä vuonon suulla rajoitettaisiin, niin on aivan selvää, että kaikki nämä perinteiset pyyntimuodot sekä urheilukalastus Tenojoella voisivat jatkua perinteiseen malliin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-11-16T17:00:24,2016-11-16T17:02:20,Tarkistettu,1.1 2016_115_94,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 239/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja. Lopuksi haluaisin todeta, että tämä on kaikille kansanedustajille erittäin vaikeaa. Joka jaksaa tutustua näihin monipuolisesti, oivaltaa sen, että yhtä totuutta ei ole olemassa. Oma toivomukseni kuitenkin olisi, että kun paikallinen väestö, saamelaiset ja varsinkin kesäisin sitten kalaturistit siellä yhdessä näitä asioita pohtivat ja käyttävät palveluja, niin tämä keskustelu olisi kuitenkin jonkun verran rakentavaa ja se henki hyvä, sillä minä luulen, että tämmöisellä loputtomalla vastakkainasettelulla mikään ryhmä ei tule voittamaan. Kuitenkin kun eduskunta käsittelee tällaisia valtiosopimuksia, niin riippumatta siitä, millä tavalla tähän sopimukseen on päästy, totta kai meidän täytyy ottaa lainsäädäntö ja perustuslaki huomioon, ja kuten totesin, tässä tapauksessa nimenomaan perustuslakivaliokunta ja sen lausunto tulee olemaan ratkaisevassa osassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+7.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-11-16T17:02:20,2016-11-16T17:03:24,Tarkistettu,1.1 2016_115_95,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys   eduskunnalle  laiksi  Liikenneturvasta annetun lain muuttamisesta ja laiksi tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta>>>Hallituksen esitys HE 240/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_115_96,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys   eduskunnalle  laiksi  Liikenneturvasta annetun lain muuttamisesta ja laiksi tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta>>>Hallituksen esitys HE 240/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää muutettavaksi Liikenneturvasta annettua lakia, lähinnä sen rahoitus- ja ohjausmallia ja ottaen huomioon perustuslaista aiheutuvat lakitekniset muutostarpeet. Hallituksen esitys on varsin tekninen ja sellaisenaan kannatettava, enkä pureudu sen yksityiskohtiin tämän syvemmin. Sen sijaan haluan tuoda esiin, että tämänkin kaltaisessa laissa on aivan selvästi esittelytekstissä selvitetty niin ympäristö-, työllisyys-, aluekehitys- kuin sukupuoliarviotkin. Oppositio on täällä salissa vaatimassa jokaisen hallituksen esityksen mukana näitä arvioita, joten on pakko kysyä opposition edustajilta, menikö edes tämä esitys nappiin, kun nämä asiat on selvitetty tässä Liikenneturvan rahoitus- ja ohjausmallia muuttavassa lakiesityksessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-16T17:03:49,2016-11-16T17:04:33,Tarkistettu,1.1 2016_115_97,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 241/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_115_98,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 241/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyseessä todellakin on hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Taustalla tähän muutokseen on EU:n komissiosta kesällä 2015 tullut huomautus siitä, että Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki tai -asetus ei sisällä yksityiskohtaisia säännöksiä velvollisuudesta laatia SEA-direktiivin edellyttämä ympäristöselostus kaavoituksen yhteydessä eikä myöskään säännöksiä selostuksen sisällöstä. Tällä muutoksella halutaan nyt tämä epäkohta korjata, ja lausuntojen perusteella ympäristöministeriölle pitää antaa kiitokset hyvin tehdystä työstä. Muutokset mahdollistavat muun muassa sen, että jatkossa merkittävien rajat ylittävien hankkeiden, kuten vaikkapa Nord Stream 2 ‑kaasuputken, kansallisten yva-prosessien läpinäkyvyys paranee. Mutta oikeastaan se syy, arvoisa puhemies, miksi tämän puheenvuoron pitäminen on tässä yhteydessä mielestäni tärkeää, on toinen hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Kyseessä ovat Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan sisältyneet kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamiseen tähtäävät toimenpiteet, joista on ollut luonnos hallituksen esitykseksi lausunnoilla menneen kesän aikana. Hallitusohjelmassa mainitut maankäytön ja rakentamisen norminpurkutavoitteet ovat olleet todella selkeät. Niihin ovat sisältyneet muun muassa ely-keskusten tehtävien ja valitusoikeuden rajaaminen, yleiskaavan laajempi käyttö rakentamisen perusteena, hajarakentamisen helpottaminen, vapaa-ajanasuntojen käyttötarkoituksen muutosten joustavoittaminen, kaupan suuryksiköitä koskevan sääntelyn keventäminen, täydennysrakentamisen ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen helpottaminen ja kaavamenettelyn keventäminen sekä uusiutuvan energian laitteiden sijoittamisen sujuvoittaminen. Näillä kaikilla keinoilla voitaisiin olennaisesti laskea suomalaisen rakentamisen hintaa ja siten tuoda uutta dynamiikkaa sitä kaipaavaan kansantalouteemme. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi Kelan viime vuoden tilastoissa asumiseen annettavien tukien kasvu oli nopeinta ja esimerkiksi asumistuen saajia tässä maassa oli jo 800 000 kappaletta eli enemmän kuin Helsingissä on asukkaita. Tilanne on älytön, ja me tiedämme sen. Ikävä kyllä, arvoisa puhemies, tässä hallitusohjelman tavoitteiden kirjaamisessa lakiin on tullut isoja ongelmia, ja lausuntokierrokselle osallistuneet tahot ovat kritisoineet esitystä liian virkamiesvinkkelistä kirjoitetuksi. Lopulta asiaan on puuttunut myös hallituksen asettama lainsäädännön arviointineuvosto, joka on suositellut esitysluonnoksen korjaamista sen vaikutusarvioissa esiintyvien puutteiden osalta. Olisinkin ollut kysymässä ministeriltä lisätietoja tämän paljon odotuksiakin herättävän lain kohtalosta, mutta tällä kertaa en niitä pääse kysymään. Missä vaiheessa esityksen korjaaminen on nyt, ja tullaanko siihen nyt tällä kertaa myös sisällyttämään nämä periaatteet lupaprosessille annettavasta palvelulupauksesta, yhden luukun periaatteesta sekä merkittävien hankkeiden nopeammasta käsittelystä? Ehkäpä ministeri kuulee viestini ja palaa asiaan paremmalla ajalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+9.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-11-16T17:04:51,2016-11-16T17:08:33,Tarkistettu,1.1 2016_115_99,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 241/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on todellakin kysymys aika pienestä muutoksesta sen osalta, että komissio on pyytänyt Suomea tarkentamaan näitten rajat ylittävien hankkeitten ympäristövaikutuksia. Oli tietysti hyvin mielenkiintoista, että tässä yhteydessä otettiin jo tämä isompi maankäyttö- ja rakennuslain muutosehdotus esille. Tähän on varmasti syynsä, että tämä laaja esitys ei ole vielä tullut eduskuntaan vaan sitä halutaan tarkastella hyvin monelta puolelta, ja tämä on mielestäni hyvä asia. On äärimmäisen huonoa valmistelua, jos niin iso asia, jolla todella muutetaan niitä rakenteita, joilla meillä kaavoitusta ja maankäyttöä on tehty, tuodaan tänne ikään kuin hutiloiden ja, niin kuin tässä sanottiin, hallitusohjelman kirjaimen mukaisesti. Me olemme huomanneet, että aika monia esityksiä, joita on perusteltu nimenomaan vain sillä, että ne ovat hallitusohjelmassa, on sitten myöhemmin peruttu. Kyllä näin isossa uudistuksessa, kuin tämä tuleva uudistus on, yleinen etu on varmasti se, mikä on erityisen painokkaasti otettava mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+9.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-16T17:08:34,2016-11-16T17:10:11,Tarkistettu,1.1 2016_115_100,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, aravalain ja avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 155/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 12/2016 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_115_101,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, aravalain ja avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 155/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 12/2016 vp","Arvoisa puhemies! Alkuperäisessä esityksessään hallitus aivan oikein ja ohjelmansa mukaan oli muuttamassa yleishyödyllisyyssäädöksiä, joilla olisi rajoitettu ja kiristetty näitä vaatimuksia yleishyödyllisyydestä. Nyt valiokunta on laista asiantuntijoita kuullut ja sanansa sanonut ja aivan oikein muuttamattomana hyväksynyt. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä mainita laajemmin, että näissä asumiseen liittyvissä yleishyödyllisyyssäädöksissä olisi suuremmankin remontin paikka. Tarkoitan lähinnä niitä yleishyödyllisiksi määriteltyjä omistajia, jotka toimivat vuokra-asuntomarkkinoilla omistajan roolissa ja ovat samalla vuokrajohtajia ja vuokrankorotusautomaatteja. Surullisin esimerkki tästä on ammattiliittojen omistama VVO, joka voisi laskea asuntojensa vuokria jopa sadoilla euroilla ja silti tehdä mittavia voittoja. Nämä yleishyödyllisinä toimijoina esiintyvät ammattiliitot toki mieluummin rohmuavat vuosittaiset miljoonaosingot ja korottavat automaattisesti vuokriaan. Moraali on tästä toiminnasta kaukana, ja siksi koko yleishyödyllisyyden määritelmässä olisi remontin paikka tässä yhteiskunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+11.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-16T17:10:34,2016-11-16T17:11:31,Tarkistettu,1.1 2016_115_102,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, aravalain ja avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 155/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 12/2016 vp","Arvoisa puhemies! Todellakin, tässä lakiehdotuksessa on kysymys siitä, että tällaista yleishyödyllisyyttä ei enää odoteta eikä edellytetä niiltä taustayhteisöiltä, jotka voivat saada Asuntorahaston pitkää korkotukea. Tämä on ihan hyvä esitys, mutta tuo, mihin edellinen puhuja viittasi, että miten sitten varmistetaan se, että silloin kun yhteiskunnan tukea annetaan, silloin rakennetaan omakustannushintaan ja siitä ei sitten voittoja kenellekään tule. Se on tärkeä periaate. Tässä mielessä sitten esimerkiksi tällaiset yhtiöt kuin SATO, VVO ja vastaavat eivät voisi edes saada näitä yhteiskunnan tukia, ja tämä on se sosialidemokraattien linja, mitä olemme esittäneet. Tästä syystä halusimme, että tässä valiokunnan mietinnössä nyt vielä edelleen korostetaan sitä tarvetta, että tätä pitkää korkotukea kehitetään niin, että rakentaminen sillä vauhdittuu. Myöskin sitten tämä kaikki tehtiin yhteisymmärryksessä, niin kuin aikaisemminkin tehtiin se, että ponnella velvoitettiin hallitusta varmistamaan se, että tähän pitkään korkotukeen tulee tarvittavat muutokset. Tämä on ehkä kaikkein tärkeintä antia tästä laista, muutoinhan tällä hallituksen esityksellä ei juurikaan ole merkitystä, mutta se valiokunnan mietintö, joka siihen kirjoitettiin, pitää sisällään tärkeän viestin siitä, että tätä pitkää korkotukea kehitetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+11.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-16T17:11:31,2016-11-16T17:13:28,Tarkistettu,1.1 2016_115_103,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä annetun lain sekä hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston  direktiivin  lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 203/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 18/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_115_104,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä annetun lain sekä hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston  direktiivin  lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 203/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lain käsittelyssä valiokunnassa on lähinnä vasemmisto-oppositio esittänyt vastalauseen, jossa esitetty ajatus hieman särähti korvaani. Miksi ihmeessä olisi tarve lausua näin: ""Eduskunta edellyttää, että Suomi edistää EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä."" Miksi olisi Suomen intressi lähtökohtaisesti edistää EU:ssa lainsäädäntöä? On lukuisia esimerkkejä siitä, että yhteinen lainsäädäntö, jota Euroopassa luodaan, menee isojen maiden intressien mukaan ja pohjoinen pieni Suomi joutuu näissä kärsimään. On melko naiivi ajatus, että tämä toimisi verotusasioissa mitenkään muutenkaan kuin esimerkiksi tässä viimeisimmässä metsien hiilinieluasiassa, missä unioni ja komissio ei käsitä, että metsä voi kasvaa myös ylöspäin eikä pinta-alan mukaan. Tämä ajattelu, että Suomen etu olisi aina edistää unioninlaajuista yhteistä lainsäädäntöä, on minulle periaatteellisesti kyllä vieras.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+13.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-16T17:14:21,2016-11-16T17:15:17,Tarkistettu,1.1 2016_115_105,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä annetun lain sekä hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston  direktiivin  lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 203/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Erityisesti verolainsäädännön osalta olisi erittäin hyvä, että Euroopan unionissa olisi tietty perustaso, jonka alle jäsenmaat eivät voisi mennä. Mehän käymme Euroopan sisämarkkinoitten sisällä kauppaa, ja jos toisessa maassa on nollaverokohtelu jollekin tuotteelle tai palvelulle ja toisessa maassa pyritään sitten saamaan valtion tulojen katteeksi rahaa, se käy hyvin haastavaksi, jos Euroopan unionin sisällä tällaista kilpailua on. Nimenomaan lainsäädännön kautta Euroopan unionissa asioita kannattaa hoitaa pienen maan näkökulmasta, koska komissio tekee esitykset ja lainsäädäntö hoidetaan hallitusten kautta ministerineuvostossa ja Euroopan parlamentissa ja tässä pienen maan ääni tulee parhaalla mahdollisella tavalla kuuluviin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+13.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-16T17:15:17,2016-11-16T17:16:21,Tarkistettu,1.1 2016_115_106,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä annetun lain sekä hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston  direktiivin  lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 203/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kommentoin vielä, kun sanomani saatettiin äskeisessä puheenvuorossa ymmärtää hieman väärin. Totta kai on Suomen etu, jos EU säätäisi sellaista verotusmenettelyä, joka olisi Suomen edun mukainen, mutta kyseenalaistin sen periaatteellisen näkemyksen, että EU näin tulisi tekemään. EU:ssa mennään suurien maiden määräysvallan mukaan, koska niillä on enemmän määräysvaltaa. Eivät ne tee omien intressiensä vastaista lainsäädäntöä, jos se on Suomen intressin mukaista. Ainoastaan jos Suomen intressi on yhteneväinen riittävän suuren joukon maita kanssa, se voi mennä Suomen intressin mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+13.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-16T17:16:21,2016-11-16T17:16:58,Tarkistettu,1.1 2016_115_107,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä annetun lain sekä hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston  direktiivin  lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 203/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En halua juuttua millään tavalla tähän aiheeseen, kun se päätöksentekoprosessi ei suoraan liity tähän itse kysymykseen, mutta miksi ylipäätänsä voidaan ajatella niin, että Suomen intressi olisi aina erilainen kuin Saksan, Ranskan tai vastaavan ison maan? Meillä on hyvin paljon yhteisiä intressejä myös niin sanottujen suurten jäsenmaitten kanssa. Se neuvotteluprosessi ja päätöksentekoprosessi, joka Euroopan unionissa on, mahdollistaa kaikille jäsenmaille omien asioittensa esille tuomisen, hakeutumisen sellaisiin yhteisiin neuvottelutilanteisiin, joissa omia asioita voidaan edistää mahdollisimman hyvin. Tässä normaalissa lainsäädännössä määräenemmistöpäätöksin ministerineuvostossa tehdään päätökset, ja silloin siellä todellakin on mahdollisuus vaikuttaa, kun siinä prosessissa haluaa olla aktiivinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+13.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-16T17:16:58,2016-11-16T17:18:08,Tarkistettu,1.1 2016_115_108,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi järjestyslain 22 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia.  Käsittelyn  pohjana  on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 19/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_115_109,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi järjestyslain 22 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime vuoden turvapaikkakriisin yhteydessä meille nopeasti selvisi, että valtaosa tänne tulleista hakijoista ei ollut turvaa vailla vaan enneminkin paremman elintason perässä. Suomea mainostettiin ihmissalakuljettajien verkkosivuilla jopa niin, että täältä saatavilla tuilla voisi salakuljetettu nuori mies sitten maksaa jopa jälkikäteen salakuljetuksen kustannuksia. Tämän myötä maahan tuli paljon sotilastaustaisia henkilöitä ja terrorismitoiminnassa mukana olleita nuoria miehiä, ja pian oli selvää, etteivät poliisin resurssit tulisi riittämään pitämään yllä rauhaa vastaanottokeskuksissa. Paitsi että nuorille miehille tulee suljetussa ympäristössä nopeasti sanaharkkaa, niin erilaiset jännitteet syntyvät nopeasti sen myötä, mihin järjestöön, armeijaan, uskontokuntaan asianomainen henkilö lähtömaassaan kuului. Arvoisa puhemies! Ehdotetuilla muutoksilla mahdollistettaisiin järjestyksenvalvojien asettaminen hakemuksesta poliisin myöntämällä luvalla vastaanotto- ja järjestelykeskuksiin. On parempi, että tämä laki tulee voimaan myöhään kuin ei milloinkaan, ja toivottavasti tämä auttaa edes jotain. Näin ollen laki on kannatettava. Kuitenkin lisää toimivaltuuksia ja tiukennuksia tarvitaan varmasti tulevaisuutta ajatellen. Järjestyskeskuksia on perustettava myös käytännössä ja säilöönoton säädöksiä on tiukennettava. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+15.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-16T17:19:35,2016-11-16T17:20:49,Tarkistettu,1.1 2016_115_110,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Lakialoite laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 67/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_115_111,115/2016,2016-11-16,13.59,17.26,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 67/2016 vp," Puhemies! Siis kysymyksessähän on olemassa olevan lain, joka koskee tällaista vaikeavammaisia koskevaa alv-huojennusta, 3 §:n muutosehdotus, jossa tätä lain voimassaoloaikaa jatketaan, jos nyt oikein muistan, kahdella vuodella eteenpäin. Siis kysymyksessä on sellainen lainsäädäntö, joka on ollut voimassa jo vuodesta 95. Tässä on tavallaan luotu ikiliikkuja, ja noin kahden vuoden välein aina eduskunta tekee tämäntyyppisen lakialoitteen, joka sitten koko eduskunnan yhteisellä tahtotilalla viedään eteenpäin. Siis tämä todellakin on siitä poikkeuksellinen lakialoite, että tämän on ajateltu menevän eduskuntakäsittelyssä myöskin maaliin saakka. Tällä on puolueiden yhteinen tuki. Nyt kun edustaja Lintilä, joka tämän lakialoitteen on tänne tuonut, on valitettavasti pois tästä keskustelusta, niin ajattelin lyhyesti tätä asiaa tässä valottaa. Myöskin kun näitä edellisiä lähetekeskusteluja vuosien takaa tästä asiasta luin, niin siellä aika laajasti myöskin toivottiin sitä, että tähän nykyiseen menettelytapaan saataisiin jotakin muutosta, koska onhan se nyt aika outoa sinänsä, että jo vuodesta 95 on muutaman vuoden välein jatkettu tämän lain voimassaoloaikaa, ja monenlaisia muita tukimuotoja on vuosien saatossa esitetty ja ehdotettu ja monenlaiset toimielimet, vammaisneuvostot ovat myöskin näitä esityksiä tehneet. Mutta tässä tämä näin lyhykäisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2016+19.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-11-16T17:23:03,2016-11-16T17:25:05,Tarkistettu,1.1 2016_116_1,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Pyydän edustajia kohdistamaan kysymyksen asianomaiselle sektoriministerille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_116_2,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Guzenina.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_116_3,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp," Arvoisa puhemies! Käynnistin ministerinä ollessani laajan selvityksen maamme lastensuojelun menneisyydestä. Selvitystyön tulokset julkistettiin viime keväänä. Lapsia pidettiin epäinhimillisissä oloissa. Heillä teetettiin pakkotöitä, heitä pahoinpideltiin, käytettiin seksuaalisesti hyväksi, ja heihin kohdistettiin jatkuvaa mielivaltaa. Hallitus ilmoitti vihdoinkin kaksi viikkoa sitten, että Suomi aikoo pyytää anteeksi näiltä vuosikymmenten aikana lastenkodeissa ja koulukodeissa kaltoinkohdelluilta. Olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että on hyvä, että hallitus on päätynyt tunnustamaan näiden lapsuutensa menettäneiden kohtalon. Olennaisena osana tämän tutkimuksen käynnistämistä oli kuitenkin myös se, että näille kaltoinkohdelluille maksettaisiin kaikesta kokemastaan korvauksia, kuten sivistysvaltio Ruotsissa ja sivistysvaltio Norjassa on tehty. Suomi ei halua maksaa korvauksia. Arvoisa peruspalveluministeri, miksi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-11-17T16:01:08,2016-11-17T16:02:13,Tarkistettu,1.1 2016_116_4,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Noin kolmeltasadalta suomalaiselta on kysytty siitä, kun he ovat olleet vuosien 37 ja 83 välillä sijaishuollossa. Raportti, joka keväällä tuli julki, on semmoista luettavaa, että siitä voi muutaman sivunkin luettuaan todeta, että ihmisarvo on ollut loukattuna, voisi sanoa, unohdettuna. Toisekseen, nyt ollaan tekemässä valtiollinen anteeksipyyntö tulevana sunnuntaina. Se on yksi osa ja yksi tapa sitä vastausta niille ihmisille, jotka ovat tulleet kaltoinkohdelluiksi. Jokainen elämä on ainutlaatuinen ja tärkeä, ja tämäkin on ollut yksi viesti, joka, kun tämä anteeksipyyntö tehdään, on tullut palautteena. Se on helpotus ainakin joillekin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-17T16:02:17,2016-11-17T16:03:21,Tarkistettu,1.1 2016_116_5,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_6,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ruotsissa valtiovalta yritti ensin samaa lähestymistapaa kuin ministeri Rehula, että anteeksi kyllä pyydetään mutta korvauksia ei makseta. Asiasta nousseen julkisen kohun takia Ruotsin silloinen pääministeri teki sivistyneesti ja pyörsi ministerinsä päätöksen ja myönsi korvaukset. En ymmärrä, miksi Suomi ei voisi tehdä samoin. Arvoisa puhemies! Myös lastensuojelun nykyisyydessä on ongelmia. Surullinen Eerikan tapaus on edelleen kaikilla muistissa, kuten on myös äskettäinen Oulun insesti-isän tapaus, jossa tyttö jätettiin pelastamatta, vaikka kaikki merkit olivat näkyvillä. Lastensuojelun menneisyyden tutkimuksen lisäksi Suomessa tehtiin demareiden toimesta viime vaalikaudella laaja selvitys lastensuojelun nykyisyyden tilasta. Voisitteko, ministeri Rehula, kertoa meille tämän selvityksen paljastamat epäkohdat — varmasti tiedätte ne — ja sen, missä vaiheessa niiden korjaamisessa ollaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-11-17T16:03:33,2016-11-17T16:04:31,Tarkistettu,1.1 2016_116_7,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Ruotsissa on oltu tilanteessa, jossa päätöksenteko on vellonut, se on ollut prosessi, jossa on tehty ratkaisuja korvauksen puolesta, on tehty ratkaisu, että ei makseta, ja sitten on taas tehty toisenlaisia ratkaisuja. Näitä verrokkimaita ja verrokkipäätöksiä löytyy, kun kansainvälisesti tämänkaltaista tilannetta verrataan. Toisekseen, on nämä lastensuojelun yksittäiset tapaukset, joista jokainen on liikaa. Se, mitä tapahtui Eerikan tapauksessa, mitä tapahtui sen jälkeen tai mitä on tapahtunut Oulun tilanteen jälkeen, on käyty hyvin huolellisesti läpi. Ja esimerkiksi Helsingin kaupunki tuon Eerikan tapauksen jälkeen uudisti lastensuojelussa käytäntöjä sellaisella tavalla, että tuollaisen tilanteen ei pitäisi enää koskaan, eikä se saa koskaan, toistua. Mitä hallitus on tehnyt? Eiköhän se ollut edellinen hallitus, joka laittoi asioita liikkeelle, selvitystyötä sosiaalineuvos Aulikki Kananojan johdossa, 55 kohtaa. (Puhemies koputtaa) Me olemme omalla kärkihankkeellamme puuttumassa tähän palveluverkon tilanteeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-17T16:04:32,2016-11-17T16:05:45,Tarkistettu,1.1 2016_116_8,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni on erittäin hyvä, että olemme tehneet tutkimuslähtöisesti selvityksiä lasten ja nuorten elämästä. Esimerkiksi juuri julkaistussa kouluterveyskyselyssä selvisi, että 8.- ja 9.-luokkalaisista nuorista noin puolet koki, ettei opettaja tai koulun aikuinen ole kiinnostunut heidän elämästään tai heidän mielipiteistään ja kuulemisestaan. Noin 65 prosenttia heistä koki, etteivät koulun aikuiset puuttuneet erilaisiin kiusaamistilanteisiin. Tämän lisäksi eilen julkaistussa lapsibarometrissa todetaan, että 6-vuotiaista pojista noin 20 prosenttia kokee, etteivät he saa aikuisilta kannustusta eivätkä kehuja tai positiivista palautetta. Nämä samat viitteet on olemassa myös erityislapsilla ja lastensuojelulapsilla. He ovat kokeneet, että he eivät ole tulleet kuulluksi, he ovat jääneet yksin. (Puhemies koputtaa) Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Rehulalta: miten hallitus aikoo puuttua näihin epäkohtiin, (Puhemies koputtaa) jotta lapsia ja nuoria kuultaisiin paremmin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-17T16:05:46,2016-11-17T16:06:59,Tarkistettu,1.1 2016_116_9,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Meillä on voimassa oleva lastensuojelulainsäädäntö vuodelta 2008, ja sen lain ytimessä — ei vain hengessä vaan lain ytimessä — on se, että lasta pitää kuulla. Lapsen pitää tulla kuulluksi. Kun te kysyitte, miten tilanteeseen puuttua, meillä on äskeiseen kysymykseen ja vastaukseenkin liittyen tämä hallituksen kärkihanke lapsien ja perheiden osalta, joka puuttuu nimenomaan siihen, että kyettäisiin hyödyntämään olemassa olevia toimintatapoja, jotka on moneen kertaan perattu ja joissa on hyviä malleja, niin että koko maassa nämä hyvät mallit olisivat käytettävissä. Toisekseen lastensuojelulainsäädännön yksi ydin on se, että viranomaisten pitää vaihtaa tietoja. Tämä tiedon vaihtaminen ja vaihtuminen on aivan keskiössä silloin kun lapsen edusta puhutaan. Kiitos viime hallituskauden, olen eilen lukenut uutisen, että lapsiperheiden kotipalvelujen käyttö on lisääntynyt, ja sehän on ollut parasta ennalta ehkäisevää työtä, (Puhemies koputtaa) jota näiltä osin voi tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-17T16:07:00,2016-11-17T16:08:06,Tarkistettu,1.1 2016_116_10,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Guzenina kiinnitti kysymyksellään huomiota tärkeään asiaan. Toimin itse romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana aikaisemmin ja olin hyvin yllättynyt, kun aikuiset, isot miehet tulivat kertomaan romanilastenkotien kokemuksistaan, miten systemaattinen väkivalta, kiusaaminen, joskus joillakin nuorilla jopa hengenlähtö oli silloin arkipäivää näissä lastenkodeissa. Heille oli äärimmäisen tärkeä se asia, että tällaista pyydetään anteeksi, ja he kokivat, että näitä asioita ei ole Suomessa nostettu päivänvaloon, vaikka ennen kaikkea joidenkin tällaisten vähemmistöryhmiemme osalta on ollut poikkeuksellisen voimakkaat keinot aikoinaan käytössä. Mitä ajatuksia tämä ministerissä herättää, ja ovatko nämä romanilastenkotien kohtalot ja asiat tulleet myös ministerin tietoon, ja voidaanko vielä erityisesti näille ryhmille kohdistaa tällaista anteeksipyyntöä, menneisyyden sovitusta, jollakin tavalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-11-17T16:08:08,2016-11-17T16:09:07,Tarkistettu,1.1 2016_116_11,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Jokainen meistä on yksilö, ja niissä lastenkodeissa ja sijaishuollon paikoissa, joissa on koettu kaltoinkohtelua, samoissakin toimipisteissä ja paikoissa ihmiset ovat kokeneet ne hyvin eri tavoilla. Se on hyvin henkilökohtainen kokemus. Minä olen saanut eilen illalla viimeksi eräältä romanitaustaiselta henkilöltä kiitoksen kutsusta tulla Finlandia-talolle sunnuntaina ja siitä, että hänet tällä tavalla valtiovallan taholta huomioidaan. Se on iso asia, että ainakin osa siitä joukosta, joka on nyt tämän huomion ja anteeksipyynnön kohteena, on voinut kokea näin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-17T16:09:08,2016-11-17T16:09:56,Tarkistettu,1.1 2016_116_12,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän lastensuojelulaitoksista raportoidaan edelleen toistuvasti lasten nöyryyttävästä kohtelusta ja oikeuksien laittomasta rajoittamisesta. Lakisääteiset valvontavelvoitteet ovat kuitenkin kyllä suurin piirtein kunnossa, mutta käytännössä aluehallintoviranomaisilla ei resurssipulan vuoksi ole mahdollisuutta oma-aloitteeseen tarkastustoimintaan ja kunnissa tarkastustoiminta on hyvin vaihtelevaa ja satunnaista. Suomalaiset autot katsastetaan säännöllisemmin ja vakaammin kuin suomalaiset lastensuojelulaitokset. Mitä me nyt voisimme tehdä, jotta 50 vuoden päästä Finlandia-talossa ei tarvitse järjestää uutta vastaavaa tilaisuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-11-17T16:09:58,2016-11-17T16:10:48,Tarkistettu,1.1 2016_116_13,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Ilmoitusvelvollisuudessa pitää olla nollatoleranssi. Lainsäädäntö lähtee täysin selkeästi siitä, että tilanteessa, jossa havaitaan epäkohtia, ammattilaisten, ovat ne sitten koulussa, kouluterveydenhuollossa, terveydenhuollossa tai poliisissa, tulee tehdä asianmukaiset ilmoitukset. Pitää olla nollatoleranssi. Toinen asia, ja se olennainen asia, on se, että lapsia ja nuoria kuullaan. He ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita, ja rohkeus siihen, että näistä asioista ei vaieta vaan niistä puhutaan, pitää olla. Edustaja Haaviston kysymyksen yksi osa, joka liittyy suoraan myös tähän, oli se, että vaikeneminen ja asioitten pohtiminen itse ei johda hyvään lopputulokseen mutta jo sillä, että niistä asioista puhutaan, on merkitystä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-17T16:10:49,2016-11-17T16:11:48,Tarkistettu,1.1 2016_116_14,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos, hyvä hallitus, että esitätte julkisen anteeksipyynnön. Täällä nostettiin lasten seksuaaliset hyväksikäyttörikokset myös esille ja Oulun tapaus. Kiitos myös siitä, että eduskunnassa ensimmäistä kertaa mainitaan Oulun tapaus. Olin viikko sitten vastaanottamassa tämän uhrin, Marlenen, adressin Temppeliaukiolla. Hän soitti ja pyysi, että ""tule vastaanottamaan minun adressini, vie se eteenpäin"". Arvoisa hallitus, minulla on Marlenen adressi, missä hän on nostanut epäkohtia, mitä hän on havainnut liittyen hyväksikäyttörikoksiin. Otatteko vastaan tämän adressin? Toinen kysymykseni: Olen tehnyt lakialoitteen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten alarajan korottamisesta. Missä vaiheessa Suomessa on tämä tutkimus, missä luvattiin selvittää niitä yleisiä tuomioita, millaisia Suomessa muun muassa seksuaalirikoksista annetaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-11-17T16:11:51,2016-11-17T16:12:32,Tarkistettu,1.1 2016_116_15,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Jaha, taitaa olla ministeri Lindströmin vastattava kysymys.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_16,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puhutaan erittäin vakavasta, tärkeästä asiasta, ja se on ihan selvä, että nämä kysymykset ovat sellaisia, joihin hallitus suhtautuu äärimmäisen vakavasti. Kun kysyitte, otammeko adressin vastaan, otamme sen viestin vastaan ja suhtaudumme siihen vakavasti ja ryhdymme kaikkiin niihin toimenpiteisiin, mihin me pystymme. Me selvitämme jatkuvasti lapsen oikeuksia, lapsen tapaamisoikeutta. Me selvitämme näitä lapsiin kohdistuvia rikoksia: mitä niille voidaan tehdä, onko lainsäädäntö kunnossa? Ja haluan tässä yhteydessä mainita myös tämän niin sanotun oikeustajuhankkeen, joka ensi keväänä valmistuu. Silloin me voimme vetää ensimmäistä kertaa johtopäätöksiä tutkitusti siitä, onko tämä lainsäädäntö suhteessa eri rikoksiin kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-11-17T16:12:55,2016-11-17T16:13:42,Tarkistettu,1.1 2016_116_17,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp," Arvoisa puhemies! Lapsen huostaanotto on aina viimesijainen keino. Ensisijaisesti lasta ja hänen perhettään autetaan muulla tavoin, esimerkiksi tukihenkilön, terapian tai kotipalvelun avulla. Viime hallituskaudella säätämämme sosiaalihuoltolaki on siirtänyt painopistettä tähän ennalta ehkäisevään varhaiseen tukeen, jotta perheet saisivat apua hyvissä ajoin ja jotta lasten huostaanottoja ei niin usein tarvittaisi. Lapsiasiavaltuutetun mukaan näyttää kuitenkin siltä, että lapsiperheiden kotipalvelua on edelleen vaikea saada, vaikka tilanne onkin parantunut. Sosiaalityöntekijöillä on myös usein aivan liikaa asiakasperheitä, jopa 70 perhettä yhdellä työntekijällä. Hallituksen kärkihanke, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, tulee toivottavasti aikanaan tuomaan tähän muutoksen. Emme voi kuitenkaan jäädä odottamaan sen tuloksia, velvoite toimia ennalta ehkäisevästi lapsi- ja perhetyössä on jo nyt voimassa olevaa lainsäädäntöä. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta lastensuojelun tilanne ja varhainen tuki perheille saadaan kuntoon pikaisesti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-11-17T16:13:44,2016-11-17T16:14:43,Tarkistettu,1.1 2016_116_18,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Yksi kuluvan viikon uutisista on ollut se, että viime vaalikaudella tehdyt säännökset siitä, että lapsiperheiden kotipalveluun panostetaan, ovat tuottamassa tuloksia ainakin jossain päin maata. Tämä oli Vantaan kaupunki, ihan nimeltä mainiten, luin uutisen, ja kiitos Vantaalle, toivottavasti näitä vantaita on muuallakin. Toisekseen meillä on Imatra yhtenä esimerkkinä, jota toistetaan kerta toisensa jälkeen hyvästä käytännöstä siitä, että on saatu lastensuojelun menot yhtäältä vähenemään, toisaalta saatu lapsen perheen kannalta parempi tilanne kuin muutoin olisi. Mitä Imatra on tehnyt toisin: siellä on panostettu ennalta ehkäisevään työhön. Millä tavalla tätä yritetään nyt koko maahan levittää ja muistuttaa, että ennalta ehkäisevä perhetyö on tärkeää? Ensinnäkin tämä hallitus on osaltaan lisännyt kyseisiä määrärahoja, ja toisekseen tämä kärkihanke on nimenomaan siksi, (Puhemies koputtaa) että hyvät käytännöt monistetaan koko maahan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-17T16:14:44,2016-11-17T16:15:54,Tarkistettu,1.1 2016_116_19,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp," Arvoisa puhemies! On totta, että lastensuojelun toimintoja ja käytäntöjä on muutettava ja että koko järjestelmä on rukattava. Tästähän kertovat toimiva lastensuojelutyöryhmä, johon ministerikin viittasi, ja lastensuojelun laatusuositukset. Eli tietoa meillä on, mutta nyt meidän pitäisi kerta kaikkiaan varmistaa se, että kunnissa näitä asioita oikeasti uudistettaisiin. Usein ei ole kysymys rahasta, vaikka yleensä on, mutta tässä tapauksessa voin kyllä sanoa, että esimerkiksi valta- ja vastuusuhteet lastensuojelussa monissa paikoissa, valitettavasti Helsingissäkin tämän pikku-Eerikan tapauksen yhteydessä, eivät olleet selvät. Hänestäkin tehtiin parikymmentä lastensuojeluilmoitusta, mutta ne eivät johtaneet mihinkään. Kyllä silloin kysymys on siitä, että järjestelmä ei toimi. Minä nyt kysynkin ministeriltä: todellakin, ennen kuin tämä Lape-ohjelmakin ehtii puuttua näihin palvelujen sisältöihin ja siihen kuulemiseen ja osallisuuteen, niin lisätäänkö valvontaa tai voidaanko sitä jotenkin tehostaa, jotta voitaisiin nähdä, että menevätkö nämä uudistukset oikeasti eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-11-17T16:15:57,2016-11-17T16:16:59,Tarkistettu,1.1 2016_116_20,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Valvonnalla on toki oma roolinsa, mutta se, mitä ministeriön päässä voidaan tehdä ja tehdään, on se, että me saamme seurantatietoa, saamme tietoa sieltä kentältä, mitä siellä ihan oikeasti tapahtuu. Näitten ikävien esimerkkien kautta on osaltaan perattu, — kuten totesin, minulla on tieto siitä, että esimerkiksi Helsingin lastensuojelusta vastaavat toimijat perkasivat koko prosessin läpi — mitä siellä tapahtuu, että tällainen, mitä on tapahtunut, ei enää koskaan toistuisi. Valvonnalla pääsee johonkin asti, mutta toisinpäin, kyllä se arjen tekeminen ja siihen liittyvien moniammatillisten työryhmien — tässä kohtaa, jos missä, on tärkeää se, että osaamista on riittävästi — toiminta on keskiössä. Ja aivan keskeistä on: tiedon pitää kulkea, ei pidä pelätä, vaan pitää kertoa asioista eteenpäin, ammattilainen toiselle, salassapitovelvollisuudet toki muistaen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-17T16:17:00,2016-11-17T16:18:02,Tarkistettu,1.1 2016_116_21,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaltoinkohtelua lapsia ja alaikäisiä kohtaan on paitsi lastensuojelussa myös terveydenhuollossa muutoin. Hiljakkoin Oulussa esiin tullut monen vuoden aikana jatkunut kaltoinkohtelu, toistuneet raiskaukset lähipiirissä, toistuneet abortit ja viimein synnytys — kukaan ei pysähtynyt riittävästi, kukaan ei kysynyt tarpeeksi, kenelläkään ei ollut riittävästi aikaa tai paremminkin riittävästi rohkeutta pysähtyä vaikean asian eteen, ja kaltoinkohtelu sai jatkua. Aivan käsittämätöntä. Kysyisinkin opetusministeriltä: eikö olisi aika huolehtia, että myös gynekologian koulutusalalle pääsisi jatkossa myös vakaumuksellisia työntekijöitä, joilla on halua ja joilla on rohkeutta pysähtyä myös vaikeiden ja monimutkaisten asioiden eteen meidän lasten ja nuorten parhaaksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-17T16:18:04,2016-11-17T16:18:55,Tarkistettu,1.1 2016_116_22,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin vakavien ja tärkeiden asioiden äärellä ollaan tämänkin aiheen ympärillä. Pidän tärkeänä sitä, mitä ministeri Rehula jo nostikin esiin, että meidän pitää pystyä sitä ammattilaisuutta vahvistamaan ja tuomaan niitä moniammatillisia yhteistyömalleja ja -muotoja, joilla voidaan puuttua vakaviin tilanteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja sitä kautta sitten saadaan puututtua tilanteisiin. Ja tietenkin koulutus on tässä keskeisessä roolissa, kun niitä ammattilaisia koulutetaan, että saadaan riittävät valmiudet puuttua tilanteisiin. Tältä osin tietysti koko ajan pyrimme kehittämään koulutusjärjestelmää siten, että se vastaa myöskin näihin erilaisiin tarpeisiin, mitä moniammatillinen tekeminen ja lasten oikeuksien toteutuminen vaativat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-17T16:18:56,2016-11-17T16:19:47,Tarkistettu,1.1 2016_116_23,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Myönnän vielä tästä teemasta puheenvuorot edustajille Sarkomaa ja Henriksson ja sitten tämän kysymyksen ensimmäiselle esittäjälle, edustaja Guzeninalle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_24,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhutaan lastensuojelusta, niin ei voi olla tärkeämpää asiaa, ja kun puhutaan lapsista, niin aina pitää myöskin puhua perheistä. Ja on mainiota, että meillä on uusi sosiaalihuoltolaki, joka painottaa juuri sitä ennaltaehkäisyä ja perheiden tukemista varhaisessa vaiheessa. Me kansanedustajat olemme vastaanottaneet useita lähetystöjä, joista ollaan kerrottu, että kunnissa ei tunneta tätä lakia, että kotipalvelua pitää antaa ennalta ehkäisevästi. Syöpää sairastava yksinhuoltajaäiti, jolla on useampi lapsi, ei ole saanut tätä apua. Ja kun me otimme yhteyttä lapsiasiavaltuutettuun, niin hän sitten sen jälkeen otti yhteyttä ministeriöön, ja mekin kirjelmöimme. Toivoisin, että vielä vastaava ministeri kertoisi, mihin toimiin on ryhdytty. Tämä lapsiperheiden kehittämishanke on hyvä, mutta sekin vie aikaa. Onko jotain konkreettista, mitä voisitte tehdä tässä ja nyt, etteivät ne perheet jäisi yksin, ettei yksinhuoltajaäiti jäisi yksin syöpänsä kanssa ja saisi sitä kotiapua ennalta ehkäisevästi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-11-17T16:19:58,2016-11-17T16:20:56,Tarkistettu,1.1 2016_116_25,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kunnallinen itsehallinto on asia, jossa kunnilla on tässä vastuuta ja roolia niiltä osin kuin ministeriössä pystytään asiaan puuttumaan ja on itse asiassa puututtu. Meillä on parastaikaa kenttäkierros menossa siitä, minkälaisia hyviä käytäntöjä on olemassa. Meillä on olemassa henkilöitä, jotka ovat kuntien viranhaltijoitten tukena siinä työssä, jossa sitä kuntatason työtä pyritään kohentamaan, että siellä pystyttäisiin aikaansaamaan muutoksia. Ja sitten se lause, joka ei tässä kohtaa paljon lämmitä mutta on kuitenkin totta: kyllä me kuntapäättäjät osaltamme olemme vastuussa siitä, kun me budjettipäätöksiä teemme, millä tavalla ymmärretään se, että se ennalta ehkäisevä työ, aivan kuin esimerkiksi Imatran mallissa on toteutettu, todellisuudessa säästää ison määrän euroja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-17T16:20:57,2016-11-17T16:21:54,Tarkistettu,1.1 2016_116_26,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! On mielestäni hienoa, että ministeri Rehula ja hallitus ovat esittämässä valtiollisen anteeksipyynnön. Tästä kiitos hallitukselle. Tästä korvausten maksatuksesta ja maksamisesta ylipäänsä meillä on kokemusta viime hallituskaudelta, kun oikeusministeriössä valmisteltiin silloinen laki, joka mahdollisti sen, että ne ihmiset, jotka internoitiin jatkosodan jälkeen, saivat korvauksen. Eduskunta hyväksyi tämän lain 2014, ja näille käytännössä silloisille lapsille annettiin mahdollisuus nyt hakea korvausta, ja se umpeutui viime vuonna 2015. Näillä valtion maksamilla korvauksilla internoiduille tunnustettiin, että suomalaisten viranomaisten toiminta oli kohtuutonta. Nyt kysynkin hallitukselta: olisiko nyt syytä ottaa mallia tästä viime kauden tapauksesta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-17T16:21:55,2016-11-17T16:23:05,Tarkistettu,1.1 2016_116_27,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On mallinnettavissa, mutta se, että ollaan tänään, tässä ja nyt, tilanteessa, jossa tämä virallinen valtiollinen anteeksipyyntö tulevana sunnuntaina tehdään, on nyt se polku, jota on päätetty edetä. Se asia, jonka edustaja Henriksson otti esiin: te tiedätte minua paremmin sen, kuinka pitkän prosessin päässä sitten olivat nuo ratkaisut, missä päädyttiin siihen, että maksettiin niin sanottua täyttä korvausta, joka oli 3 000 euroa, ja puolikasta korvausta, joka oli 1 500 euroa. Se oli pitkän valmisteluprosessin tulos. Mutta opiksi otettavaa tästä varmasti on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-17T16:23:06,2016-11-17T16:23:49,Tarkistettu,1.1 2016_116_28,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Ja vielä edustaja Guzenina, viimeinen kysymys.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_29,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä prosessit pitää jostain aloittaa, jotta ne saadaan myöskin päätökseen, ja on todella hyvä, että hallituksen piiristä annetaan nyt tunnustusta viime hallituskaudella aikaansaadusta sosiaalihuoltolaista. Sitä ei silloin nimittäin millään tavalla yksimielisesti kannatettu. Mutta lastensuojelun nykyiset resurssit täytyy saada kuntoon, ne eivät ole läheskään sillä tasolla kuin sivistysvaltiossa kuuluisi olla. Lisäksi on toimittava kunniallisesti niitä ihmisiä kohtaan, joita yhteiskunta ei lastensuojelun menneisyydessä suojannut niiltä karmivilta kokemuksilta, joiden takia monet heistä kantavat edelleen sisällään elinikäistä traumaa. Arvoisa pääministeri Sipilä, eikö olisi nyt kuitenkin kunniallisempaa, että te peruisitte tämän päätöksen olla maksamatta korvauksia lastensuojelun menneisyyden kaltoin kohdelluille, kuten kolleganne Ruotsissa aikoinaan teki?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-11-17T16:23:51,2016-11-17T16:24:45,Tarkistettu,1.1 2016_116_30,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Ministeri Rehula. (Maria Guzenina: Se oli pääministerille!) — Anteeksi, jos se oli pääministerille ja hän katsoo aiheelliseksi vastata, niin hyvä niin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_31,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen  kysymys  korvausten  maksamisesta  lastensuojelun  sijaishuollossa  kaltoin kohdelluille (Maria Guzenina sd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä ei ole tietenkään päätöstä, mikä voitaisiin perua. Me olemme tämän raportin käyneet huolella läpi, ja se on hurjaa luettavaa, tämä, mitä kauan sitten on tapahtunut. Kun minä olen jutellut henkilöiden kanssa ja saanut palautetta siitä, niin tämä anteeksipyyntö ja sen asian huomioiminen on näiden ihmisten mielessä se ensisijainen toimi, jota valtiovallalta nyt odotetaan. Tartuimme tähän, ja haluamme sen nöyrästi tehdä aiempien päätösten takia ja kunnioittaen sitä, mitä nämä ihmiset ovat joutuneet kokemaan. Se, mitä tehdään nyt tästä eteenpäin: tästä pitää ottaa opiksi, meidän pitää puuttua varhaisemmin näihin asioihin, ja meidän pitää varmistaa, että viranomaisten välillä tieto kulkee silloin, kun on lapsen asiasta kysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-17T16:24:54,2016-11-17T16:25:56,Tarkistettu,1.1 2016_116_32,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Modig.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_116_33,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdysvaltalainen Guggenheim-säätiö on pyrkinyt pitkään saamaan oman museonsa Helsinkiin. Helsingin päättäjät ovat suhtautuneet hankkeeseen kriittisesti ja jo kertaalleen sen hylänneet. Nyt kuitenkin hanke on jälleen ajankohtainen. Aiemmin Helsinki ja Guggenheim-säätiö asettivat edellytykseksi sen, että valtio osallistuu hankkeen rahoitukseen. Te, pääministeri Sipilä, sanoitte, että valtio ei aio tukea hanketta. Ja te, ministeri Soini, sanoitte hyvin selvästi: Gug-gen-heim ei saa valtiontukea. (Naurua) Nyt kuitenkin hanke on taas meidän helsinkiläisten päättäjien edessä, koska opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen on luvannut, että Guggenheim pääsee valtionosuuksien piiriin ja sille olisi luvassa 1,3 miljoonan euron vuosittainen tuki. Siinä päätöksessä, mikä meillä helsinkiläisillä on edessämme, on edellytyksenä tämä valtiontuki VOSin muodossa. Ja koska hallitus on antanut asiasta nyt niin ristiriitaista tietoa, niin kysyisin teiltä, arvon hallitus, onko Guggenheim saamassa valtion rahoitusta vai ei.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-11-17T16:26:04,2016-11-17T16:27:10,Tarkistettu,1.1 2016_116_34,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,"Sopinee, että opetusministeri vastaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_35,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Guggenheim-hanke on nyt paljon esillä siitä syystä, että se on tulossa päätöksentekovaiheeseen nimenomaan siellä Helsingin kaupunginvaltuustossa. Hallituksena olemme päättäneet siitä, että valtio ei osallistu rakentamisen kustannuksiin. Tämä uusi malli, joka on kaupungin päätöksentekoelimissä, perustuukin aiempia malleja huomattavasti suuremmalta osin yksityisiin lahjoituksiin, ja olen hyvin iloinen siitä, että meiltä Suomesta löytyy tahoja, jotka haluavat rahoittaa kulttuuria Suomessa. Eli sitä kautta kiitokset näille tahoille. Siihen, mitä tälle hankkeelle tulee tapahtumaan ja menestyykö se Helsingin kaupunginvaltuustossa, voi ainoastaan Helsingin kaupunginvaltuusto vastata. Se ei meidän asiamme täällä tänään ole. Mutta mitä opetus- ja kulttuuriministeriöstä olemme maailmalle antaneet: emme lupausta vaan ennakollisen näkemyksen siitä, millä edellytyksillä, aivan niin kuin muutkin museot Suomessa, voivat päästä valtionosuuksien piiriin, ja se tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun sellaista hakemusta sitten tehdään, mikäli tämä hanke etenee. Ja sen lisäksi... (Puhemies koputtaa) — Jatketaan hetken kuluttua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-17T16:27:15,2016-11-17T16:28:32,Tarkistettu,1.1 2016_116_36,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,"Oli niin reippaasti yli minuutin. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_37,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ei tästä nyt saanut selvää hallituksen linjasta. Hankehan edelleen toteutetaan valtaosin julkisilla varoilla ja veronmaksajien rahoilla. Tässä muodossa teidän lupauksenne valtionosuusjärjestelmään pääsystä on olennainen syy siihen, että tämä ylipäänsä on esityksenä meidän edessämme. Valtionosuusjärjestelmä on suomalaisen kulttuurirahoituksen selkäranka, ja vuoden 2014 jälkeen siitä on leikattu 3,3 miljoonaa, mutta nyt yhtäkkiä on löytynyt 1,3 miljoonaa lisää per vuosi annettavaksi yhdysvaltalaisen säätiön hankkeelle, ja sanotte myös, että tämä ei ole pois muilta tuensaajilta. Tämä herättää suuria kysymyksiä ja suurta hämmennystä. Kun on leikattu 3,3 miljoonaa olemassa olevilta toimijoilta, eikö olisi kohtuullista tällä uudella rahalla kompensoida jo tehtyjä leikkauksia ja tukea meidän kotimaista taidekenttäämme, eikä antaa yhdysvaltalaisen säätiön päästä yhdeksi suurimmaksi valtionosuuksia nauttivaksi museoksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-11-17T16:28:41,2016-11-17T16:29:39,Tarkistettu,1.1 2016_116_38,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, ne leikkaukset, joihin tässä viitattiin, tehtiin edellisen hallituksen aikana, ja silloin taisi olla vasemmistoliitolla kulttuuriministerin salkku. Että sellaista. (Hälinää) Ja sen jälkeen sitten vielä sosialidemokraattinen kulttuuriministeri näitä jatkoi ja toi sinne kehyksiin. Jos katsotaan maailmalle, niin siellä luovat alat ja matkailu ovat kasvavia aloja, ja tietenkin toivon, että myöskin Suomi pääsisi näistä rahoista ja matkailuvirroista osalliseksi ja panostaisi luoviin aloihin. Meillä on aivan upea kulttuurikenttä Suomessa, ja esimerkiksi vaikkapa Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat tehneet aivan upeata työtä siinä, millä tavalla kulttuuria on voitu tuoda vahvemmin vielä osaksi tuomaan myöskin sille kaupungille elinvoimaa. Esimerkkejä siitä on vaikkapa se, että tämän hallituksen aikana on jo tehty päätöksiä muun muassa Tanssin talon rahoittamisesta, joka on aivan upea projekti. Se, mitä Helsingin kaupunginvaltuusto päättää, on Helsingin kaupunginvaltuuston asia, mutta itse toivoisin, (Puhemies koputtaa) että Suomessa olisi rohkeutta tehdä vahvoja (Puhemies koputtaa) kulttuuri-investointeja tulevaisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-17T16:29:40,2016-11-17T16:30:49,Tarkistettu,1.1 2016_116_39,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen itsekin tietää, että se, mitä hän sanoi näistä 3,3 miljoonan leikkauksista, ei koske silloista kulttuuriministeri Arhinmäkeä, koska ne tehtiin sen jälkeen, kun en ollut enää ministeri. Tiedätte sen hyvin itsekin, mutta hyvähän totuutta on kiertää. Oleellista on se, että ensi vuonnakin leikataan museoiden valtionosuuksia, ja tämä vaikuttaa siihen, että museot saavat itse asiassa vain kaksi kolmasosaa niistä valtionosuuksista, joita ne saavat tämän VOS-järjestelmän mukaan. VOSia ei anneta sillä perusteella, että tuo mahdollisesti matkailutuloja, vaan sitä annetaan taideperustein. Eli eihän tämä voi olla peruste VOSien antamiselle. Eikä tässä vielä kaikki. Guggenheim-museon rakentaminen edellyttää sitä, että museon rakentamisen aikaisia arvonlisäveroja ei tarvitse maksaa. Jos joku uskoo, että tämä rakentaminen maksaa sen 130 miljoonaa, niin silloin puhutaan 31 miljoonasta. Arvoisa puhemies! Kysynkin hallitukselta: pitääkö teidän mielestänne Guggenheim-museon maksaa (Puhemies koputtaa) arvonlisäverot, noin 31 miljoonaa, rakentamisen aikana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-11-17T16:30:51,2016-11-17T16:31:58,Tarkistettu,1.1 2016_116_40,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp," Arvoisa puhemies! Guggenheim-säätiö on jättänyt hakemuksen, jossa se hakeutuu arvonlisäverovelvolliseksi, ja tämä hakemus käsitellään aivan normaaliin tapaan ja käsitellään samaan tapaan kuin muidenkin vastaavien yhteisöjen aikaisemmin. Tämä on puhtaasti veroviranomaisten tehtävä päätös.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-17T16:32:04,2016-11-17T16:32:23,Tarkistettu,1.1 2016_116_41,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan sivistysjaosto on myös käsitellyt tähän teemaan liittyvää kokonaisuutta. Suuri huolemme on se, että suomalaisesta kulttuurista on säästetty nyt pitkän matkaa, ja ymmärrämme, että niin vähistä rahoista kun säästetään, niin iso kysymys on se, voidaanko tätä säästämisen linjaa jatkaakin. Ensi vuonna säästäminen jatkuu erittäin kovana, ja monet museot ja kulttuuritoimijat ovat hyvin tiukoilla. Samaan aikaan ei näytä hyvältä, että hallitus ei osaa kertoa, mikä on kulttuuritoimijoihin ja näihin museotoimijoihin kohdistuva yhteinen linja. Me olemme pistäneet merkille, että ei anna hyvää kuvaa se, että täällä on monenlaisia äänenpainoja siinä, suhtaudutaanko yksityisen museon uuteen mahdollisuuteen saada valtionapua samalla tavalla kuin ministeri Grahn-Laasonen on julkisuudessa linjannut. Vähistä, vielä säästettävistä euroista kohdennettaisiin uudelle yksityiselle museolle (Puhemies koputtaa) lisää rahaa. Lisäksi me emme vieläkään tiedä, käytetäänkö tähän Veikkauksen voittovaroja (Puhemies koputtaa). Siihen olisi hyvä saada nyt vastaus, mikä on hallituksen linja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-17T16:32:26,2016-11-17T16:33:39,Tarkistettu,1.1 2016_116_42,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,"Olen pahoillani, että joudun joskus tulemaan puheen päälle, koska niin selvästi ylittyy sovittu aikaraja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_43,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen hallitusohjelmaan ei sisälly uusia suoria leikkauksia kulttuuriin, eli ne, mitä nyt joudumme toteuttamaan, jotka siellä kehyksissä ovat, ovat edellisiltä hallituksilta perintöä ja erittäin valitettavaa sellaista. Sen sijaan me olemme pyrkineet kulttuuripolitiikassa käynnistämään rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat jääneet edellisiltä hallituksilta työpöydälle — prosessia on ollut, mutta ei ole viety päätökseen — ja jotka liittyvät muun muassa valtionosuus‑ ja valtionavustusten uudistamiseen. Sitten siellä on lainauskorvauksien korottamista, mikä on ollut erittäin positiivinen asia kirjastoväelle — uusi kirjastolaki tuli juuri — ja av-kannustin tuomaan elokuva-alan tuotantoja Suomeen. Elikkä kulttuurikentällä meillä on erittäin paljon myös myönteisiä uutisia, mutta totta kai on myöskin näin, että aina toivoisi, että niitä resursseja voisi olla enemmän. (Ben Zyskowicz: Ei saanut Arhinmäki aikaiseksi!) Toivottavasti myöskin sitten löytyy jatkossakin valtion lisäksi niitä tahoja, jotka haluavat investoida vahvasti kulttuuriin, niin kuin tässä Guggenheim-tapauksessa ilahduttavasti on käynyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-17T16:33:41,2016-11-17T16:34:48,Tarkistettu,1.1 2016_116_44,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp," Arvoisa puhemies! Las Vegasissa, Vilnassa, Berliinissä Guggenheim-projekti ei ole ihan putkeen mennyt. Veronmaksajat pelkäävät, että tästä projektista, jos se toteutuu, jää suuri siivu veronmaksajien maksettavaksi. (Silvia Modig: Niin jääkin!) Niinpä kysyisinkin arvoisalta ministeriltä: Meillä on kymmenen kotimaista museota, jotka täyttävät kyllä kriteerit mutta rahoitusta odottavat, kun ei ole rahaa. Tuntuu aika oudolta, että olisimme Guggenheimin kannalla tässä kohtaa, kun omat kansalliset museomme eivät ole tarpeellista rahoitusta saaneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-11-17T16:34:48,2016-11-17T16:35:32,Tarkistettu,1.1 2016_116_45,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On varmastikin niin, että kun kulttuuripolitiikan historiaa katsoo, niin aina kaikkiin isoihin kulttuurihankkeisiin on liittynyt voimakas vastustus. Ja tässä Guggenheim-tapauksessa toivon tietysti, että päättäjät siellä Helsingin kaupunginvaltuustossa tekevät harkittuja ratkaisuja sen suhteen, mikä se malli on ja esimerkiksi miten se on kehittynyt niistä ensimmäisistä malleista, jotka silloin aikoinaan olivat julkisuudessa, ja tältä osin luotan täysin siihen Helsingin kaupunginvaltuuston arviointikykyyn tässä asiassa. Mutta meillä Suomessa on hieno kulttuurikenttä. Esimerkiksi museot voivat tällä hetkellä sitä kautta erittäin hyvin, että esimerkiksi Museokortin kaltaisten uusien innovaatioiden kautta kävijämäärät ovat todella korkealla ja meillä on paljon avattu uusia museoita ja uudistettu museoita. Muun muassa omassa kotikaupungissani Forssassakin on valittu Forssan museo Vuoden museoksi tässä pari vuotta sitten, ja siellä on tehty aivan upeata työtä. Jos tästä keskustelusta ehkä jotain jäisi käteen, niin se, että kannustan ihmisiä käymään museoissa ja kuluttamaan kulttuuripalveluja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-17T16:35:33,2016-11-17T16:36:37,Tarkistettu,1.1 2016_116_46,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Helsinkiläisille kaupunginvaltuutetuille kysymys siitä, aikooko hallitus tukea Guggenheim-museon perustamista, ei ole ollenkaan vähäpätöinen. Me kuitenkin Helsingissä olemme sitten käytännössä siinä tilanteessa, että jos valtuuston enemmistö päättää Guggenheimin rakentaa ja jos osoittautuu, että hallitus ei valtionosuuksilla tulekaan vastaan, niin silloin valtuusto on helposti sitten siinä tilanteessa, että pohditaan, mistä sen museon käyttökustannukset rahoitetaan. Itse pelkään Itä-Helsingissä asuvana kansanedustajana ja valtuutettuna sitä, kuinka meidän lähikirjastoille, lastenkulttuurille, asukastaloille ja niin edelleen käy, jos olemme siinä tilanteessa, että hallitus ensin antaa ymmärtää, että kyllä tuetaan, ja sitten ei käytännössä tuetakaan. Koska hallituksesta nyt on eri ministereiltä tullut niin erilaisia kantoja (Puhemies koputtaa) tähän Guggenheimin valtionrahoitukseen, kysyisin pääministeri Sipilältä: mikä on Suomen hallituksen kanta tämän museon rahoittamiseen? (Eduskunnasta: Ja Soinin!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-17T16:36:40,2016-11-17T16:37:48,Tarkistettu,1.1 2016_116_47,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,Haluaako pääministeri vastata?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_48,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on käsitellyt Guggenheim-investoinnin tukemista valtion rahoista, ja olemme päättäneet, että emme tue Guggenheim-investointia. Sen sijaan olen pannut ilolla merkille sen, että tällaisiin hankkeisiin on löytymässä yksityistä rahaa. Kyllä Helsinki tarvitsee sellaisia kohteita, johon matkailija voi pysähtyä. Se on selvä asia. Mutta valtion tässä tilanteessa ei ole mahdollista tukea tuota investointia — tulkoon se nyt selväksi kaikille tässä. Jos Helsingin kaupunki haluaa panna investointiin rahaa, se on Helsingin kaupunginvaltuuston asia. Yksityiset tahot jos haluavat satsata siihen, se on yksityisten tahojen asia. Jokainen voi tehdä oman päätöksensä. Mitä tulee toiminnan tukemiseen, niin toimintahan alkaa seuraavan hallituskauden aikana. Seuraavat hallitukset tekevät sitten toiminnan tukemisesta omia päätöksiään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-17T16:37:51,2016-11-17T16:38:47,Tarkistettu,1.1 2016_116_49,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,Myönnän vielä ministerille puheenvuoron tästä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_50,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri näin, elikkä totean vielä, mitä on meidän puolelta tällä hetkellä viestitty: Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyynnöstä antanut ennakollisen näkemyksen niistä kriteereistä, joilla voi päästä valtionosuuden piiriin, ja arviomme ja virkamiesnäkemyksen mukaan se olisi noin 1,3 miljoonaa euroa. Tietenkin on niin, aivan niin kuin edustaja Alanko-Kahiluoto varmasti kulttuuripolitiikkaa tuntevana hyvin tietää, että museoiden, niin kuin teattereiden ja orkestereidenkin, henkilötyövuodet vahvistetaan joka vuosi erikseen. Eli jokaisen museon osalta siihen liittyy sellainen poliittinen riski, että ne voivat muuttua vuosi toisensa jälkeen, ja tältä osin tämä Guggenheim-ratkaisu ei millään tavalla poikkea muista museoista. Olen todennut veikkausvoittovarojen käytöstä, että meillä on onnellinen tilanne siinä, että veikkausvoittovarat ovat kehittyneet myönteisesti, jolloin on voitu investoida entistä vahvemmin kulttuuriin sillä rahoituksella, ja arvioin, että se voisi olla yksi keino esimerkiksi sille, että voitaisiin Guggenheimia tulevaisuudessa (Puhemies koputtaa) rahoittaa, mikäli se rakennetaan siten, että se ei olisi muiden museoiden rahoituksesta pois.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-17T16:38:51,2016-11-17T16:39:58,Tarkistettu,1.1 2016_116_51,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,Myönnän vielä tässä keskustelussa puheenvuorot edustaja Heinäluomalle ja sen jälkeen tämän kysymyksen ensimmäiselle esittäjälle edustaja Modigille.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_52,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihminen ei elä yksin leivästä, kyllä tarvitaan myös tätä hengen ja sielun ravintoa, ja siinä kulttuuri antaa meille kaikille, paitsi näille supertaiteenharrastajille, modernin taiteen ystäville myös kaikille muillekin. Tällä hankkeella on tietysti myös iso matkailullinen merkitys, niin kuin on New Yorkin ja Bilbaon vastaavista museoista nähty, (Hälinää) siellä on miljoonia kävijöitä. Mutta sitten on eri asia, että tätä kohtaan voidaan esittää epäilyksiä. Päätöksenteko on nyt Helsingillä. En itse osaa helsinkiläisenä veronmaksajana ja helsinkiläisenä olla kauhean tyytymätön, jos hallitus olisi tässä mukana, niin kuin se on muissakin museohankkeissa. Mutta yhtä selvää on, että kyllä hallituksen linjan pitää olla selvä sekä suhteessa investointiavustuksiin että mahdollisuuteen saada käyttökustannuksiin avustuksia, niin kuin museot yleisesti saavat. Pääministerin vastaus oli selvä, hän on ministeri Soinin kannalla, että investointiavustuksia ei tule, mutta toivoisin, että pääministeri voisi vahvistaa tämän, että teille hyvin sopii se, että tämä museo voi saada samat käyttökustannuksiin liittyvät avustukset kuin muutkin museot Suomessa. Se helpottaisi päätöksentekoa, ettei tule epävarmuutta valtion linjasta näin isossa hankkeessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-11-17T16:40:07,2016-11-17T16:41:23,Tarkistettu,1.1 2016_116_53,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me nyt käymme ympyrää saman kysymyksen äärellä. Opetus- ja kulttuuriministeri vastasi tuohon kysymykseen. Ennakollinen päätös on täältä annettu, ja seuraavat hallitukset tekevät sitten vuosittain ja budjetissaan päätöksiä, juuri niin kuin opetus- ja kulttuuriministeri tuossa kertoi. Investointiin tämä hallitus ei anna avustusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-17T16:41:26,2016-11-17T16:41:54,Tarkistettu,1.1 2016_116_54,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,"Edustaja Modig, viimeinen kysymys.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_55,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hankkeen yksityisen rahoituksen määrää on hyvin onnistuneesti onnistuttu liioittelemaan. Jokainen, joka on tähän taloudelliseen suunnitelmaan tutustunut, tietää, että suurin vastuu rahoituksesta nojaa Helsingin kaupunkiin. Vastuu siitä, jos hanke menee mönkään, on Helsingin kaupungilla eli helsinkiläisillä veronmaksajilla. Me emme vastusta missään nimessä kulttuurihanketta Helsingin paraatipaikalle. Toivoisimme sen jollain tavalla heijastavan ehkä Suomea tai suomalaisuutta ja meidän omaa osaamistamme. Te sanoitte nyt, Sipilä, että tästä on siis ennakkopäätös. Eli, ministeri Soini, eikö valtionosuuden kautta tuleva tuki ole valtion rahaa? (Eduskunnasta: Kyllä!) Kiitos tästä, te selvensitte tämän, ministeri Sipilä. Mutta Grahn-Laasoselle haluan sanoa, että kun te kritisoitte tässä sitä, että edelliset hallitukset ovat jättäneet teille päätöksiä taakaksi, niin kyllä te aikamoisen taakan tässä jätätte seuraaville hallituksille. Tätä projektia suunnitellaan 20 vuodeksi, 1,3 miljoonaa vuodessa: 26 miljoonaa valtiontukea, ministeri Soini.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-11-17T16:41:54,2016-11-17T16:42:52,Tarkistettu,1.1 2016_116_56,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp,Löysikö ministeri Grahn-Laasonen tästä kysymyksen?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_57,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys Guggenheim Helsinki -museon rahoituksesta (Silvia Modig vas)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Modig on muistaakseni myöskin Helsingin kaupunginvaltuutettu ja pääsee tästä asiasta päättämään (Silvia Modig: Toisin kuin maan hallitus!) — toisin kuin maan hallitus — eli tästä rakentamisesta nyt tässä yhteydessä. Totean vielä kerran siis sen, minkä olen jo aikaisemminkin tässä keskustelussa sanonut: eli olemme antaneet ennakollisen näkemyksen siitä, millä kriteereillä olisi mahdollista päästä valtionosuuden piiriin ja mikä se taso voisi olla. Ja tietenkin, aivan niin kuin sanoin tässä, ratkaisut tehdään vasta siinä vaiheessa, kun meillä on olemassa hanke, jota tukea. Eli katsotaan sen jälkeen sitten asiaa. Tietysti itse ajattelen niin, että jos on mahdollista — yksityistä rahaa mahdollisimman hyvin hyödyntäen — saada elinvoimaa, työllisyyttä, uusia työpaikkoja, matkailuvirtoja Suomeen, niin kyllä se vähintäänkin harkitsemisen arvoinen ehdotus silloin on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-11-17T16:42:56,2016-11-17T16:43:48,Tarkistettu,1.1 2016_116_58,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Aalto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_116_59,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt valtavia leikkauksia ihmisten perusturvaan ja koulutukseen. Yhteen riskisijoitukseen riittää silti kerta toisensa jälkeen rahaa. Talvivaaran pohjattomaan rahareikään on kärrätty yhteensä jo lähes miljardi euroa sen koko elinkaaren aikana, eikä loppua näy. Tämä Talvivaaran ihme maksaa veronmaksajille 10 miljoonaa euroa kuussa. Hallitus perustelee Talvivaaran jatkoaikaa ja 100 miljoonan euron lisärahoitusta sillä, että kaivoksen toiminta olisi kenties talouden ja ympäristön kannalta kestävällä pohjalla. Kysyn pääministeriltä: kuinka paljon veronmaksa-jien tai sijoittajien rahaa kaivos tarvitsee ennen kuin yhtiön kassavirta on positiivinen, ja onko yhtiön kuvaavassa kassavirtaennusteessa vuoteen 2018 otettu huomioon ympäristölupien erittäin todennäköisesti vaatimat investoinnit ja velvoitteet?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-17T16:43:51,2016-11-17T16:44:52,Tarkistettu,1.1 2016_116_60,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vastuuministeri ei ole paikalla, pääministeri yrittää nyt olla tässä yleisministeri. Ensinnäkin sitä, mitä tuolla Terrafamessa on tehty reilun vuoden aikana, voi kutsua ihmeeksi. Valtion omistamien yritysten työntekijöitä harvoin kiitetään. He joutuvat olemaan, tekemään töitä tavallista suuremman julkisuuden paineen alla, ja sitä, mistä siellä lähdettiin ja mihin nyt on päästy, voidaan kyllä kutsua ihmeeksi. Ympäristöasiat ovat aivan erilaisessa kunnossa kuin vuosi sitten. Prosessissa olevia riskejä ja prosessissa olevia ongelmia on saatu valtava määrä ratkaistua vuoden aikana. Mutta totta kai taloudelliseen toimintaan, yritystoimintaan sisältyy aina taloudellinen riski. Sekin on pienentynyt nyt vuoden aikana, siellä on päästy hyvin suunnitelman mukaan eteenpäin. Yhtiön arvio on tällä hetkellä, että se tarvitsee rahoitusta 150 miljoonaa euroa ennen kuin se pääsee kassavirtapositiiviseksi (Puhemies koputtaa) ja tämä hetki olisi vuoden 18 kesällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-17T16:44:53,2016-11-17T16:46:11,Tarkistettu,1.1 2016_116_61,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_62,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp, Arvoisa puhemies! Terrafamen aikana Talvivaaran kaivoksen vesiongelmaa on ratkaistu pääosin vain ympäristöluvan ja ympäristölain vastaisilla lisäjuoksutuksilla. Jo kaivoksen perustamisesta lähtien tarpeen ollut jätevesien puhdistustekniikka on vasta pilotointivaiheessa. Teollisen mittakaavan vedenpuhdistamoa voidaan joutua odottamaan jopa useita vuosia. Arvoisa pääministeri: millä perusteella Talvivaaran kaivoksen ympäristöasiat on hoidettu Terrafamen aikana hyvin?,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-17T16:46:19,2016-11-17T16:46:53,Tarkistettu,1.1 2016_116_63,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Näissä jätevesissä olevien metallipäästöjen arvo on suurin piirtein yksi kymmenesosa ympäristöluvan sallimista arvoista, eli mennään kirkkaasti niissä rajoissa. Alueella oleva vesitase eli vesivarannot ovat 10 miljoonasta kuutiosta vähentyneet 4,2 miljoonaan kuutioon. Pääasia siinä on se, että se prosessi nyt toimii, haihduttaa vettä noin 300 000 kuutiota kuukaudessa. Eli se prosessi toimii sillä tavalla, että se kuluttaa vettä eikä tuota säilöttäväksi tuolle alueelle jätevesiä ja vesiä, jotka ovat muodostaneet tuon riskin. Koska alue on valtavan suuri, sinne sataa vettä, ja tämän vesitaseen täytyy pysyä kunnossa sillä tavalla, että ympäristöön ei pääse pilaantuneita vesiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-17T16:46:54,2016-11-17T16:47:58,Tarkistettu,1.1 2016_116_64,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuluneina vuosina on siellä Talvivaaran ympäristössä aika monta järveä tuhoutunut todella heikkoon kuntoon. Nyt kysymys kuuluu: Mikä on todellisuudessa tämä Nuasjärven tilanne, koska sinnehän johdetaan nyt näitä jätevesiä, valtavia määriä on johdettu sitä putkea pitkin? Nuasjärvi on erittäin herkkä ekosysteemi. Vaikka pitoisuudet ovat hyvin vähäisiä, niin siitä voi aiheutua korvaamattomia vahinkoja, ja tämä on sitten yhteydessä vesistöjen kautta suuriin vesistöihin, Oulujoen vesistöön ja niin poispäin. Onko pääministeri täysin vakuuttunut, että tässä nyt ollaan turvallisella tiellä? (Touko Aalto: Hyvä kysymys!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-11-17T16:47:59,2016-11-17T16:48:45,Tarkistettu,1.1 2016_116_65,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,"Myönnän pääministerille puheenvuoron. Totean samalla, että ympäristöministeri ei ole paikalla. Tässä mennään kohta aikalaisiin substansseihin, mutta pääministeri niin halutessaan toki voi vastata. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_66,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Myöskin Nuasjärveen menevä vesi täyttää kirkkaasti tiukentuneet ympäristölupavaatimukset. Olen saanut vakuutuksen myöskin ympäristöministeriöstä, että näin on. Keskustelin tästä pitkään ympäristöministeriön kansliapäällikön kanssa, ja hän myöskin todisti tämän saman, kun hän on tietenkin käynyt kaivoksella sen eri vaiheissa, ja hän sanoi, että vuoden aikana siellä on tapahtunut nimenomaan ympäristönäkökulmasta ihme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-17T16:48:47,2016-11-17T16:49:34,Tarkistettu,1.1 2016_116_67,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme tämmöisen kokonaisharkinnan perusteella päätyneet siihen, että Terrafamen kaivostoiminnan jatkamiselle on perusteita lähinnä kolmesta syystä: Ylösajo on sujunut suunnitelmien mukaisesti, ja nyt tarvitaan myös aikaa sille, että tätä uutta ulkopuolista omistajuutta saadaan yhtiöön ankkuriomistajaksi, ja se vaatii nyt vähän vielä ponnisteluja. Toiseksi, näissä ympäristöasioissa on kuitenkin edetty toivotulla tavalla. Ja meidän ajattelussamme painaa yksi asia melkein yli muiden, ja se on se, että tässä on kysymys 1 500 ihmisen työpaikasta ja heidän perheittensä toimeentulosta. Tämäkin on aika tärkeä asia. Kainuun alueelle, jos tämä menee nurin, ei näille ihmisille synny uutta työtä välittömästi. Me ajattelemme, että pitää olla työtä ja toimeentuloa, ja tämä on iso joululahja näille perheille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-11-17T16:49:36,2016-11-17T16:50:34,Tarkistettu,1.1 2016_116_68,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,Haluaako pääministeri kommentoida?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_69,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Juuri näin, ja se vielä, että ne työntekijät, jotka kaivoksella ovat töissä, ovat tehneet todella hyvää työtä viimeisen vuoden aikana ja pidemmälläkin ajalla, että nämä asiat saadaan kuntoon. Työntekijät kertoivat, että he ovat olleet kovan paineen ja painostuksen alla myöskin yksityiselämässään johtuen tästä yhtiön huonosta maineesta ja tästä julkisesta keskustelusta. Minusta he ansaitsevat nyt tässä yhteydessä kiitoksen siitä hienosta työstä, mitä siellä Kainuussa on tehty. Tämän merkitys koko Kainuulle myöskin työpaikkoina on valtavan suuri. Tämä kaivos toimiessaan täydellä kapasiteetilla on yli 10 prosenttia koko Kainuun bruttokansantuotteesta. Sillä on todella iso merkitys siellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-17T16:50:37,2016-11-17T16:51:36,Tarkistettu,1.1 2016_116_70,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Terrafame on onnistunut kiistattomasti näissä ympäristökysymyksissä, aivan kiistattomasti. Huomenna muuten Terrafamella käynnistetään mittava uusi keskusvedenpuhdistamo, ja siellä on useita vesipilotteja käynnissä, jotka kaikki edelleen vievät tätä Terrafamea eteenpäin. Eilen julkistetun vaikuttavuusselvityksen mukaan Terrafame on tiellä, jonka myötä se tulee työllistämään Suomessa yli 4 000 ihmistä vuosittain, Kainuussa noin 1 500 ihmistä. Sen tuotantovaikutukset ovat Suomessa vuositasolla yli miljardi euroa, siis valtava suomalainen työllistäjä. Tällä hetkellä uudella päätöksellä Terrafamea pääomitetaan 100 miljoonalla, siihen on pistetty nytten vajaa puoli miljardia. (Puhemies koputtaa) Kun näitä mainitsemiani lukuja ajatellaan, pääministeri, (Puhemies koputtaa) miltä tämä 100 miljoonan pääomitus vaikuttaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-11-17T16:51:38,2016-11-17T16:52:48,Tarkistettu,1.1 2016_116_71,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on totta. Alueella otetaan käyttöön uusi keskuspuhdistamo, siellä tehdään jatkuvasti töitä sen eteen, että se prosessi paranee ja että ympäristöasioissa päästään yhä eteenpäin. Tämä vesitase esimerkiksi on todella nopeasti parantunut kuntoon. Minun täytyy sanoa sillä tavalla, että jos me suhtautuisimme kaikkiin ongelmiin, varsinkin niihin ongelmiin, jotka ovat kovin kovin negatiivisessa sävyssä julkisuuden käsittelyssä, samalla tavalla kuin tuo sinnikäs joukko tuolla Sotkamossa on suhtautunut, niin minä uskon, että Suomi olisi ihan erinäköinen maa tänä päivänä. He ovat näyttäneet meille sinnikkyydellä esimerkkiä siinä, että mahdottomasta voidaan tehdä mahdollinen. Mitä tulee tähän jatkorahoitukseen, niin hallituksen edellytyksenä on ollut se, että siihen rupeaa löytymään yksityistä rahaa. Nyt olemme (Puhemies koputtaa) saaneet varmuuden, että sitä löytyy, mutta toinen asia on sitten se, millä ehdoilla tuota rahaa kannattaa ottaa ja missä vaiheessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-17T16:52:48,2016-11-17T16:53:56,Tarkistettu,1.1 2016_116_72,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,Myönnän vielä puheenvuorot edustajille Sarkkinen ja Järvinen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_73,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Talvivaaran kaivokseen on käytetty paljon veronmaksajien rahaa ja rahaa joudutaan joka tapauksessa vielä käyttämään, joko toiminnan tukemiseen tai toiminnan alasajoon. Kainuun työllisyyden kannalta parasta olisi, että kaivos voisi jatkaa ja työpaikat voisivat siellä pysyä. Toiminnan tulee kuitenkin täyttää ympäristön reunaehdot. Enää ei ympäristöä voida pilata, ja vanhat ympäristövahingot täytyy korvata. Lisäksi kaivoksen tulee olla taloudellisesti kannattava, veronmaksajien rahoja ei sinne voida enää pitkään laittaa. Haluankin kysyä ministeriltä: milloin johtopäätökset lopullisesti vedetään, jos yksityisiä sijoittajia ei mukaan saada, eli mikä on se lopullinen päivämäärä? Lisäksi haluan kysyä pääministeriltä: Mikä on oleellisesti muuttunut kevään ja tämän päivän välillä, kun sanoitte, että siellä on tapahtunut ihme? Mikä tämä ihme nyt on, (Puhemies: Nyt on pääministerillä puheenvuoro!) kun hallituksen linja on muuttunut?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-17T16:54:00,2016-11-17T16:55:04,Tarkistettu,1.1 2016_116_74,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuli montakin kysymystä. Aloitan täältä loppupäästä eli siitä, mikä on muuttunut vuodessa. Silloin kun teimme viime kesänä, viime keväänä päätöksiä, meillä oli kolme isoa riskiä käsillä: meillä oli ympäristöriski, meillä oli prosessiriski, ja meillä oli taloudellinen riski. Siinä olosuhteessa, kun käsittelimme asiaa, me tulimme siihen tulokseen, että sulkeminen on ensisijainen vaihtoehto. Jätimme oven auki sille, että jos nämä asiat saadaan kuntoon ja ulkopuolista rahoitusta löytyy, niin toiminta voi jatkua. Nyt ympäristöriski on pienentynyt merkittävästi, asioita on saatu kuntoon. Prosessiriski on pienentynyt merkittävästi, asioita on saatu kuntoon, siitä on jo näyttöä. Ja taloudellinen riski pienenee nyt suunnitellussa aikataulussa. Tämä on se iso muutos, mikä tässä on tapahtunut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-17T16:55:04,2016-11-17T16:56:01,Tarkistettu,1.1 2016_116_75,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,Vielä valtiovarainministeri haluaa tähän jotain sanoa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_76,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme tosiaan varanneet tähän täydentävään budjettiesitykseen, joka annetaan eduskunnalle lähiaikoina, 100 miljoonaa euroa, ja kun tätä pohtii valtiontalouden näkökulmasta, kun katsoo nämä vaihtoehdot, niin tässä tilanteessa ja sen kehityksen valossa, jota siellä Kainuussa on tapahtunut, tämä oli järkevä päätös. Mutta aivan yhtä selvää on se, että jollakin näkyvissä olevalla aikavälillä se kassavirta pitää saada positiiviseksi ja kaivostoiminta kannattavaksi, koska pidemmän päälle ei tietenkään valtio voi tukea kannattamatonta liiketoimintaa. Mutta kun nyt se kehitys on ollut niin hyvää, kuten pääministeri tässä totesi, ja kun vaihtoehtoiskustannus olisi vielä se (Puhemies koputtaa) 1 500 työpaikkaa plus se valtava isku siihen ilmapiiriin, niin nyt tämä oli ainut oikea ratkaisu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-17T16:56:05,2016-11-17T16:56:54,Tarkistettu,1.1 2016_116_77,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,"Vielä edustaja Järvinen, viimeinen puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_78,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ruralia-instituutti on arvioinut, että Talvivaara työllistää jopa 2 000 ihmistä, ja on ilman muuta selvää, että Kainuun alueelle tämä on aivan elintärkeä kysymys myös työllisyyden näkökulmasta. Kun se toinen puoli totuutta on se, että valtio on pistänyt siihen rahaa lähes miljardi euroa, voi kieltämättä puhua ehkä tämän maan kaikkein kalleimmasta työllisyysprojektista. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtä työpaikkaa kohden valtion rahaa on kulutettu noin 400 000 euroa. Siihen olisi päästy muillakin keinoilla, ja samalla ympäristö olisi säästynyt pilaantumatta. Tälle tielle on kuitenkin lähdetty. Nyt kaksi kysymystä. Ministeri Lindström, tiedättekö ainoatakaan mittakaavaltaan yhtä suurta työllisyysprojektia kuin Talvivaara on, missä yhtä työpaikkaa kohden rahaa on käytetty näin merkittävästi? Ja pääministeri Sipilä, te sanoitte, että rahoitusta jatketaan vuoden 18 puoliväliin asti, jolloin toiminnan pitäisi olla kannattavaa. (Puhemies koputtaa) Jos näin ei ole, oletteko valmis silloin lyömään jarrut pohjaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-17T16:56:55,2016-11-17T16:58:05,Tarkistettu,1.1 2016_116_79,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myöskin vihreiden hallituksen aikana kaivosta on tuettu, ja sieltä koostuu, useamman hallituksen ajalta, se, mitä on tehty. Silloin kun me saamme tämän yhtiön ja ongelman ja haasteen käsiimme, me joudumme punnitsemaan vaihtoehtoja. Toisessa kädessä on vaihtoehto sulkemisesta, jonka arvioitu kustannus liikkuu 250—500 miljoonan paikkeilla, ja toisessa kädessä on sitten se, saadaanko ne asiat siellä kuntoon ja onko se halvempi ja yhteiskunnan kannalta järkevämpi tie edetä. Olemme päätyneet siihen, että asiat on saatavissa ja saatu sitä vauhtia kuntoon kuin olemme odottaneet ja edellyttäneet ja silloin tämä tie, mitä nyt etenemme, on myöskin ympäristön kannalta pitkässä juoksussa se järkevämpi tie. Päätöksiä tehdään aina niillä faktoilla ja siinä tilanteessa, missä ollaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-17T16:58:06,2016-11-17T16:59:11,Tarkistettu,1.1 2016_116_80,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Talvivaaran kaivoksen rahoittamisesta (Touko Aalto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä en tätä näe niinkään pelkkänä työllisyysprojektina vaan tämmöisenä elinkeinoprojektina. Me olemme monta kertaa hallituksena olleet siinä tilanteessa, että me olemme joutuneet valitsemaan, kumpaan suuntaan me lähdemme, tietäen sen, niin kuin pääministeri sanoi, että se maksaa, mentiin suuntaan A tai suuntaan B. Ja kyllä minulla ainakin se iso juttu tässä ovat — totta kai ympäristö on tärkeä, kukaan ei halua sitä pilata — nämä työpaikat. Niin kuin edustaja Ihalainen loistavassa puheenvuorossaan sanoi ja toi esille, tämä on niin iso juttu Kainuulle, että mistä muualta saisi sinne työpaikkoja näin paljon. Tämä merkitsee tälle hallitukselle paljon, mutta ei millä tahansa ehdoilla, kuten ministeri Orpo sanoi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.3.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-11-17T16:59:13,2016-11-17T16:59:58,Tarkistettu,1.1 2016_116_81,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Suomen talous- ja työllisyystilanteesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 120/2016 vp,"Ja vielä yksi kysymys, edustaja Kaikkonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_116_82,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Suomen talous- ja työllisyystilanteesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 120/2016 vp," Arvoisa puhemies! Välillä tuntuu siltä, että keskustelua meillä Suomessa hallitsee kaikkinainen pessimismi — eikä muuten vähiten tällä eduskunnan kyselytunnilla. On totta kyllä, että työttömyyttä on Suomessa edelleen liikaa ja että kaikilla ei mene hyvin, mutta yhä enemmän on merkkejä siitä, että Suomen suunta on vihdoin kääntymässä parempaan suuntaan. Tällä hetkellä talous kasvaa ja työttömyys alenee. Esimerkiksi tällä viikolla on saatu myönteisiä uutisia työllistävistä investoinneista niin Kemijärveltä, Pietarsaaresta kuin Uudestakaupungista, jonne lupaillaan jopa tuhatta uutta työpaikkaa. Tällaisia uutisia tarvitsemme lisää. Kysyn pääministeriltä: miten te näette tällä hetkellä Suomen talous- ja työllisyystilanteen, ja mistä nämä hyvät uutiset mielestänne nyt kertovat?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-11-17T17:00:04,2016-11-17T17:01:01,Tarkistettu,1.1 2016_116_83,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys Suomen talous- ja työllisyystilanteesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 120/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minusta nämä viimeaikaiset uutiset (Hälinää — Puhemies koputtaa) kertovat siitä, että käänne on tapahtunut. Myöskin viimeiset talouskasvuluvut kertovat tällä kolmannella neljänneksellä noin puolentoista prosentin — 1,4 prosentin — kasvusta, joka on jo tilanteeseen nähden hyvä luku. Tuolla puolentoista prosentin kasvutasolla nimittäin työttömyyskin alkaa kääntymään laskuun. Työtä on paljon. Meillä on positiivisia signaaleja niin Uudestakaupungista, Kemijärveltä kuin muistakin kohteista: Pietarsaaressa on biojalostamoinvestointi, meillä on kolmisenkymmentä biojalostamohanketta tuolla TEMissä käsiteltävänä, ja niin edespäin. Minä uskon, että suomalaisten yritysten ja suomalaisten usko tulevaisuuteen on pikkuhiljaa palautumassa ja tämä rupeaa pikkuhiljaa näkymään meidän työllisyysasteessa (Puhemies koputtaa) ja työttömyyden vähenemisessä. Näitä uutisia toivottavasti tulee lisää tuhat päivässä (Puhemies koputtaa), kaksi parhaassa päivässä — toivottavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+2.4.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-17T17:01:03,2016-11-17T17:02:13,Tarkistettu,1.1 2016_116_84,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 27/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Valiokunnan puheenjohtaja esittelee ensin tämän asian ohi puhujalistan: edustaja Haatainen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_116_85,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys lapsilisälain 7 §:n muuttamiseksi, joka liittyy valtioneuvoston säästöpäätöksiin. Kehyspäätöksen mukaan muun muassa kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin ja lapsilisiin tehdään 0,85 prosentin tasasuuruinen vähennys. Tämä yhteensä lapsilisien osalta tuo 11,7 miljoonan säästön menoihin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tämän hallituksen esityksen yhteydessä käsitellyt myös lakialoitteen 93/2016. Valiokunta kuuli asiantuntijoita tässä, ja valiokunta toteaa, että tällä yksittäisellä esityksellä ei ole varsin suuria vaikutuksia mutta nämä eri leikkauksista tulevat toimenpiteet yhteensä kumuloituvat sitten perheisiin, ja tämä voi sitten yhdessä vaikuttaa niin, että lapsiperheiden asema heikentyy. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että hallituksen eri hallinnon-aloilla toteuttamien lasten ja lapsiperheiden asemaan vaikuttavien uudistusten lapsi- ja perhevaikutuksia arvioidaan eduskunnan aiemmin hyväksymien lausumien mukaisesti erillisillä selvityksillä, jotta näistä yhteisvaikutuksista voitaisiin sitten olla täysin tietoisia, kun näitä lakeja säädetään. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 151/2016 sisältyvän lakiehdotuksen ja että lakialoite 93/2016 hylätään. Tästä asiasta äänestettiin. Tätä lakiesitystä esitettiin hylättäväksi, mutta enemmistöpäätöksellä tämä lakiesitys tuli hyväksytyksi, ja mietintöön sisältyy näin ollen kolme vastalausetta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-11-17T17:02:46,2016-11-17T17:05:11,Tarkistettu,1.1 2016_116_86,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo vastoin pääministeripuolueen aiempia lupauksia leikata lapsilisiä 0,91 prosentilla saavuttaakseen säästöjä julkiseen talouteen. Leikkauksella on lyhyellä aikavälillä keskimäärin vähäinen vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin, mutta pidemmällä aikavälillä hintojen noustessa ehdotettu lapsilisän tason alentaminen yhdessä vuoden 2016 alusta voimaan tulleen lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistamisen kanssa kuitenkin pienentää lapsilisien ostovoimaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan keskeiset lapsiperheille suunnatut tulonsiirrot, kuten lapsilisä, vanhempainpäiväraha ja kotihoidon tuki, ovat jääneet ostovoimaltaan jälkeen yleisestä hintojen ja ansiotulojen noususta. Noin puolessa köyhyysrajan alittavista lapsiperheistä kukaan ei käy ansiotyössä. Kun perheen kokonaistuloista suurin osa koostuu erilaisista tulonsiirroista, on köyhyysriski suuri. Lapsiperheiden köyhyyttä ei pitäisi lisätä. THL:n Lapsiperheiden hyvinvointi 2014 -tutkimuksen mukaan taloudellinen eriarvoisuus ilmenee lasten arjessa varsinkin kuluttamisen ja toimintamahdollisuuksien eroina. Perheen pienituloisuus saattaa johtaa lasten syrjimiseen, ryhmästä sulkemiseen ja kiusaamiseen. THL:n kohorttitutkimus vuonna 87 syntyneistä, 21-vuotiaaksi asti rekisteriaineistojen avulla seuratuista lapsista kertoo, että jos vanhemmat olivat saaneet pitkään toimeentulotukea, lapsilla lisääntyivät vähäinen koulutus, mielenterveysongelmat, huostaanotot ja pienimuotoinen rikollisuus. Samoin lisääntyi toimeentulo-ongelmien kokeminen aikuis-iässä. Lapsuuden olosuhteilla on siten huomattava vaikutus myöhempään hyvinvointiin. Lapsilisän alentamisen ennakoidaan lisäävän toimeentulotukimenoja tulevaisuudessa. Toimeentulotukiriippuvuuden kasvu nostaisi samalla pienituloisten lapsiperheiden työllistymiskynnystä, koska tuki leikkaantuu pois tulojen kasvaessa. Arvoisa puhemies! Perusturvan indeksijäädytys ja leikkaukset heikentävät syyperusteisen sosiaaliturvan ensisijaisuutta viimesijaiseen sosiaalihuollon toimeentulotukeen nähden. Lapsilisän alentamisella on samansuuntainen vaikutus. Perusturvan ja asumistuen indeksijäädytykset ja -leikkaukset sekä lapsilisän alentaminen kasvattavat toimeentulotukimenoja. Pidemmällä aikavälillä kehitys johtaa syyperusteisen perusturvan ja asumistuen merkityksen vähenemiseen ja vastaavasti tarveharkintaisen ja kotitalouskohtaisen toimeentulotuen roolin kasvamiseen toimeentuloturvassa ja asumisen tuissa. Tälläkin päätöksellä olemme siis viemässä suomalaista sosiaaliturvamallia yhä enemmän tarveharkintaiseen suuntaan. Suuri periaatteellinen linjanmuutos on siis kyseessä. Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden toimeentuloa on tarkasteltava kokonaisuutena. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on muistutettu, ettei kyseessä ole yksittäinen säästötoimenpide vaan lapsilisän kehityksen kumulatiivisia vaikutuksia on syytä arvioida pidemmällä aikavälillä. Lapsilisän reaaliarvo on laskenut vuodesta 94 saakka, ja sen suhteellinen taso yleiseen tulo- ja palkkatasoon nähden on laskenut huomattavasti enemmän. Vuonna 2011 tehty sitominen indeksiin ei juuri muuttanut tilannetta, kun indeksikorotukset jäädytettiin vuosiksi 2013—2015. Viime hallituskaudella lapsilisää alennettiin 8 prosenttia mutta leikkausta kompensoitiin pieni- ja keskituloisille perheille vuosille 15—17 tehdyllä väliaikaisella verovähennyksellä, joka ikävä kyllä poistuu vuonna 2017. Tällä hallituskaudella lapsilisän indeksisidonnaisuudesta on kokonaan luovuttu, mikä on valitettavaa. Tulee muistaa, että lapsilisän alkuperäinen tarkoitus oli toimia tulontasauksena lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välillä. Lapsilisä on universaali, kaikille lapsiperheille maksettava etuus, johon perheen tulot eivät vaikuta. Kun lapsilisä ei enää seuraa sen enempää hinta- kuin tulokehitystäkään, olisi tarpeen arvioida, miten lapsilisää tulee kehittää ja halutaanko alkuperäisestä tarkoituksesta luopua. Katsomme, kuten asiantuntijakuulemisessakin on käynyt ilmi, että tällaisesta periaatteellisesta muutoksesta olisi käytävä avoin yhteiskunnallinen keskustelu ja tehtävä poliittinen päätös. Lapsilisän vähittäinen nakertaminen ilman vaikutusarviointeja ei ole hyväksyttävä toimintatapa. Me sosialidemokraatit emme voi hyväksyä lapsiperheisiin kohdistuvia eriarvoistavia päätöksiä. Etuusleikkausten lisäksi näitä ovat esimerkiksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintamaksujen enimmäismaksujen kaksinkertaistaminen, varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen ja ryhmäkokojen suurentaminen varhaiskasvatuksessa sekä leikkaukset lasten ja nuorten koulutukseen ja erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Katsomme, ettei lapsiperheisiin kohdistuvia etuus- ja palveluleikkauksia tule tehdä ennen kattavaa arviointia. Edellytämme, että hallitus arvioi lapsiperhepolitiikkansa kokonaisuutena, jossa huomioidaan paitsi etuudet ja palvelut myös toimet työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Tulemme tekemään lakiehdotukseen hylkyehdotuksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-11-17T17:05:12,2016-11-17T17:10:24,Tarkistettu,1.1 2016_116_87,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nämä säästöpäätökset ovat luonnollisesti ikäviä, ja näitä ei ole helppo eikä mukava olla puolustamassa. Talous on ollut sellaisessa tilanteessa, että säästöjä on jouduttu tekemään lukuisiin eri paikkoihin. Tässä on kyse lapsilisiin tehtävästä pienestä leikkauksesta, joka tarkoittaa lapsilisään sitä, että ensi vuoden alussa lapsilisä pienenee 0 euroa ja 87 senttiä eli 0,87 euroa ja viidennen lapsen kohdalla sitten tuon vajaan pari euroa. Mutta pidän itse myönteisenä sitä, että hallitus on vaikeassakin tilanteessa kuitenkin tehnyt sen päätöksen, että tämä yksinhuoltajakorotus, joka on hivenen alle 50 euroa, on jätetty tämän säästön ulkopuolelle. Olen itse ehdottomasti sitä mieltä, että nämä perheet varmasti eniten myös tätä lapsilisää tarvitsevat. Itse uskon, että me selviämme tämän vajaan 90 sentin leikkauksen kanssa nämä vaikeat vuodet eteenpäin. Haluan aivan loppuun vielä antaa kiitosta hallitukselle: tässä samassa leikkauskohdassa oli esitetty myös rintamalisän leikkaamista vastaavalla 0,85 prosentilla, ja pidän myönteisenä sitä, että eduskunnassa hallituspuolueet ovat päättäneet, että rintamalisään ei tätä leikkausta tehdä. Mutta valitettavasti lapsilisissä tämä pieni leikkaus nyt joudutaan tekemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-17T17:10:27,2016-11-17T17:12:23,Tarkistettu,1.1 2016_116_88,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lapsilisälain suuruutta koskevaa pykälää. Kyseessä on siis säästölaki. Lapsilisien tasoa ollaan nyt leikkaamassa euromääräisesti. Suomen lainsäädäntöön lapsilisä tuli vuonna 1948 pohjoismaisen mallin mukaan. Lapsilisän alkuperäinen tarkoitus oli toimia tulontasauksena lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välillä. Lapsilisä on universaali, kaikille lapsiperheille maksettava etuus, johon perheen tulot eivät vaikuta. Lapsilisät ovat jatkuva poliittinen kiistanaihe. Ne eivät ole säästyneet leikkauksilta huonoina taloudellisina aikoina. 90-luvun laman aikaan lapsilisät joutuivat leikkuriin, samoin Stubbin hallitus teki leikkauksen lapsilisiin. Silloin keskusta teki välikysymyksen hallituksen lapsilisäleikkauksesta, ja nyt hallitus on leikkaamassa lapsilisiä vielä lisää keskustavetoisessa hallituksessa. Arvoisa puhemies! Vuonna 2011 lapsilisät sidottiin indeksiin, mutta pitkäaikainen ilo se ei ollut, kun indeksikorotukset jäädytettiin vuosiksi 2013 ja 2015. Tällä hallituskaudella lapsilisän indeksisidonnaisuudesta on luovuttu kokonaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että hintojen noustessa lapsilisät pysyvät ennallaan, niillä saa siis koko ajan vähemmän ja vähemmän tavaroita ja palveluita. Tämä lapsilisäleikkaus vie lapsilisistä 0,91 prosenttia. Rahassa mitattuna se tekee yhden lapsen perheessä vajaan euron kuukaudessa. Perheen koon kasvaessa euromääräinen vaikutus kasvaa niin, että viisilapsisen perheen saamat lapsilisät tippuvat yhteensä reilut 6 euroa kuukaudessa. Ei niin dramaattisen suuria summia siis, mutta ongelma piileekin pitkässä juoksussa. Jo muutaman vuoden aikajänteellä kokonaisvaikutukset rupeavat kasautumaan aivan toiseen tahtiin. Lapsilisän nakertaminen vähittäin ilman vaikutusarviointeja ei ole hyväksyttävää politiikkaa. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei voi millään tavoin hyväksyä tätä Sipilän hallituksen esitystä leikata lapsilisistä ja leikata lapsiperheiltä, ja tulemmekin äänestämään SDP:n tekemän hylkäysesityksen puolesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-11-17T17:12:26,2016-11-17T17:15:23,Tarkistettu,1.1 2016_116_89,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä lapsilisien kokonaisuus on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää. Me käytämme julkisia varoja muistaakseni noin 1,4 miljardia siihen, että me tasaamme tuloeroja perheellisten ja perheettömien kotitalouksien välillä. Jos katsotaan vaikkapa viimeisen viiden vuoden kaaressa, mitä suomalaiselle lapsilisäjärjestelmälle on tapahtunut, niin en usko, että se on tälle poliittiselle järjestelmälle kokonaisuudessaankaan, sen yhdellekään puolueelle, erityiseksi kunniaksi. Sen takia hämmästelen sosialidemokraattien ja vasemmistonkin puheita. Kaikki puolueet ovat olleet mukana kehityksessä, jossa ollaan muun muassa lapsilisän indekseissä tehty erittäin poukkoilevaa politiikkaa: Mari Kiviniemen hallituksen aikana päädyttiin siihen, että lapsilisät sidotaan indeksiin, sitten seuraava hallitus päätyi niiden jäädyttämiseen, tämä hallitus päätyi siihen, että poistetaan tämä sidonnaisuus, ja nyt käymme täällä läpi selkeää pientä pudotusta lapsilisiin. Sitten on mainittava, että viime hallitus kokoomuksen johdolla teki selkeästi lapsilisiin myös tasoleikkauksen. Ollaan varmaan väistämättä siinä pisteessä, että ottaen huomioon tämän tulonsiirron merkittävyyden valtion budjetissa ihan tällä tiellä ei ole mielekästä loputtomiin jatkaa, vaan katsotaan lapsilisäjärjestelmää kokonaisuutena. Minä pidän sitä lähtökohtaisesti summana, joka on kestettävissä, joka nyt tehdään niin kuin leikkauksena tähän mutta en tietenkään vähättele sen vaikutusta vaikkapa monilapsisessa pienituloisessa perheessä. Sellaista en sallisi tapahtuvan. Mutta samanaikaisesti pyydän kiinnittämään huomiota siihen, että tämän hallituksen lapsi- ja perhepolitiikan painopiste, valinta myös rahallisena lisäsatsauksena kohdistuu lapsiperheiden palvelujärjestelmään, ja jos mietitään sitä kuilua ja polarisaatiota, mikä suomalaisten lapsiperheiden välillä on tapahtunut, niin siihen liittyy erittäin keskeisellä tavalla myös palvelujärjestelmä. Sen takia tämä hallitus päätyi, niin kuin kyselytunnilla kuultiin, lastensuojelua ja koko lapsiperheiden palvelukokonaisuuden painopistettä siirtämään ennalta ehkäisevään suuntaan, siis siihen, että me emme käyttäisi kuntien varoja ja meidän yhteisiä julkisia varojamme loputtomasti huostaanottoihin ja sitä kautta myös erittäin epäinhimillisiin lapsuudentarinoihin vaan auttaisimme perheitä ajoissa. Minusta on aika oleellista, että tätä kokonaisuutta käsitellään pakettina. Kysymys ei ole vain lapsilisäjärjestelmästä ja sen tuomasta toimeentulon lisästä, joka on erityisen merkityksellinen pienituloisille, vaan myös palvelujärjestelmästä ja siellä tapahtuvista välttämättömistä muutoksista. Jos minä todella jossain toivon hallituksen onnistuvan, niin tässä painopisteen muutoksessa, myös siksi, että se ei ole taloudellisesti vähäpätöinen kysymys eikä myöskään inhimillisesti, kun tiedetään lapsuuden vaikutus ihmisen elämään. Mutta mitä tulee tähän lapsilisäjärjestelmään, niin minusta on oleellista, aina kun tähän liittyvistä lakimuutoksista keskustellaan, palauttaa sen historia mieleen. Sotien jälkeen hyvinvointivaltion rakennusprojektissa tämä päädyttiin muodostamaan etuudeksi, joka on universaali ja yhteinen kaikille riippumatta tulotasosta. Tästä on haluttu pitää kiinni taloudellisestikin vaikeina aikoina, ja vasta viime hallitus oli ensimmäinen, joka teki sen tasoon selkeän leikkauksen. Muutoin olemme keskustelleet näistä indekseistä, joihin liittyen osoitinkin kritiikin tästä lyhytjänteisyydestä, mihin kaikki hallitukset ovat sortuneet. Minusta lapsiperheiden politiikasta pitää keskustella osana palvelujärjestelmää, ja sitten osa tulee tulonsiirtojen kautta, mutta pitää nähdä se kokonaisuus ja myös se suomalaisten perheiden tarve, joka ei ole pelkästään euromääräinen vaan myös palvelujärjestelmän pirstaleisuuden korjaaminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-11-17T17:15:26,2016-11-17T17:19:38,Tarkistettu,1.1 2016_116_90,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lapsilisän alkuperäinen tarkoitus oli toimia tulontasauksena lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välillä. Lapsilisä on universaali, kaikille lapsiperheille maksettava etuus, johon perheen tulot eivät vaikuta. Kun lapsilisä ei enää seuraa sen enempää hinta- kuin tulokehitystäkään, olisi tarpeen arvioida, miten lapsilisää tulee kehittää ja halutaanko alkuperäisestä tarkoituksesta luopua tai mitä sille tulevaisuudessa tehdään. Lapsilisän kehitys ei ole ollut oikeudenmukainen lapsiperheitä kohtaan, aivan kuten edustaja Saarikko äsken totesi ja kertasi sitä historiaa. Viime kaudella hallitus leikkasi lapsilisää mutta samanaikaisesti sitä helpotettiin veronkevennyksellä nimenomaan pienituloisille lapsiperheille, jotta he eivät kärsisi tästä lapsilisän leikkauksesta. Jos lapsilisät olisivat edelleen indeksiin sidottuja, kuten vuonna 2012 voimassa ollut laki edellytti, vuonna 2019 lapsilisä ensimmäisestä lapsesta olisi noin 112 euroa 60 senttiä. Nyt päätettävänä olevan lakiesityksen mukaan se olisi kuitenkin 94 euroa 88 senttiä. Tämä merkitsee tällä ajanjaksolla lähes 16 prosentin alennusta lapsilisien reaalitasoon, sillä indeksitarkistusten perusteena on vain etuuksien ostovoiman säilyttäminen. Arvoisa herra puhemies! Taidan tulla sinne eteen. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja, voitte tulla tänne, jos on vähänkin enemmän sanottavaa, ilman muuta. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)] Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama sana. — Hallitus on nyt kohdistanut lapsiperheille useita eri leikkauksia ja asiakasmaksukorotuksia. Hallituksen esityksessä ehdotetut heikennykset vaikuttavat eniten heikossa asemassa oleviin perheisiin. Sosiaaliturvan merkitys tulonmuodostuksessa on pienituloisissa perheissä selvästi keskimääräistä suurempi. Etuuksien leikkausten vaikutukset ovat siten suurimmat pienituloisissa perheissä, jotka saavat useaa etuutta yhtä aikaa. Esimerkiksi pienituloisissa perheissä, jotka saavat sekä vanhempainpäivärahaa tai työttömyysetuutta että vammaistukea tai kotihoidon tukea ja vammaistukea, ne heikentävät edelleen jo nyt tiukkaa toimeentuloa. Nyt näiden samojen lapsiperheiden toimeentuloa heikennetään lapsilisän leikkauksella. Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan 11/2015, joka koski lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttamista, että hallituksen tulee huolehtia siitä, että jo toteutettujen ja muiden tulevien leikkausten, jotka vaikuttavat perheiden mahdollisuuksiin turvata lapsen hyvinvointi, yhteisvaikutus ei muodostu kohtuuttomaksi. Valiokunta myös totesi, että sosiaali- ja terveysministeriön on seurattava uudistuksen vaikutuksia erityisesti heikoimmassa asemassa olevien perheiden kohdalla. Valitettavaa on, ettei hallitus ole tehnyt nyt lapsivaikutusten arviointia, kuinka lapsilisän ja muut sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat perheen toimeentuloon ja lasten hyvinvointiin. Tästä syystä tulemme esittämään tämän lain hylkyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-17T17:19:41,2016-11-17T17:23:31,Tarkistettu,1.1 2016_116_91,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Lapsilisien kohdalla leikkauksen kokonaismäärä on 11,7 miljoonaa euroa, vaikka lapsilisät eivät kategorisesti enää edes kuulu indeksisidonnaisiin etuuksiin. On huomattavaa, että hallitus on leikkaamassa lapsilisiä kolmella eri tavalla. Lapsilisien indeksikorotukset lakkautettiin väliaikaisen jäädyttämisen sijasta kokonaan tämän vuoden alussa. Arvion mukaan jo indeksisidonnaisuuden lakkauttaminen leikkaa lapsilisiä 4,1 prosenttia vuoteen 2019 mennessä. Leikkaustoimet ovat vahvasti ristiriidassa sen lupauksen kanssa, että lapsilisiä ei enää leikata. Lapsilisät sidottiin indeksiin vuonna 2011 ja indeksikorotukset tehtiin vuosina 11 ja 12. Tätä ennen ja tämän jälkeen indeksikorotuksia ei ole tehty, minkä johdosta lapsilisän reaaliarvo on laskenut 30 prosenttia vuodesta 1994. Vuoden 2015 alusta lapsilisän määriä leikattiin 8,1 prosentilla, mitä kompensoitiin verotuksen lapsivähennyksellä. Vuoden päästä hallitus lakkauttaa myös lapsivähennyksen. Ja nyt jälleen kerran hallitus on leikkaamassa lapsilisistä. Lapsilisäleikkaus kohdistuu juuri heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Erityisesti vähävaraisten lapsiperheiden arkeen lapsilisäleikkaukset ovat kohtuuttomia. En voi hyväksyä näitä leikkauksia ja olen esittänyt niiden peruuttamista. Kaiken kaikkiaan kristillisdemokraateille lapsien ja lapsiperheiden hyvinvointi on aina ollut ja tulee aina olemaan ensisijaisen tärkeää, minkä vuoksi ehdotamme, että lakiehdotus hylätään. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-17T17:23:34,2016-11-17T17:25:30,Tarkistettu,1.1 2016_116_92,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsilisien leikkauksilla on lyhyellä aikavälillä suhteellisen pieni vaikutus lapsiperheiden käytössä oleviin tuloihin, mutta pitkällä tähtäyksellä vaikutus kasvaa muun muassa lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistamisesta johtuen. Lapsi‑ ja lapsiperheköyhyys kasvavat edelleen, ja pahoin pelkään, että olemme toistamassa 1990-luvun laman hoidossa tekemämme virheet. Silloin säästettiin samalla tavalla lapsista, lapsiperheistä ja heidän palveluistaan, ja niiden säästöjen seuraukset näkyvät THL:n tutkimusten mukaan edelleen tässä päivässä. THL on tutkinut, että silloin köyhyydessä eläneillä lapsilla on tänäkin päivänä enemmän mielenterveysongelmia, pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä, eli seuraukset kestävät vuosikymmenien päähän. Arvoisa puhemies! Vietämme tällä viikolla lasten oikeuksien viikkoa, ja viikon teemana ovat yhdenvertaisuus ja osallisuus. Tämä päätös monien samansuuntaisten päätösten kanssa lisää lapsiperheiden ja lasten eriarvoisuutta ja vähentää lasten tasa-arvoisen osallisuuden mahdollisuuksia. Tutkimusten mukaan nimittäin köyhien perheiden lapset eivät voi harrastaa haluamiaan harrastuksia, he eivät osallistu kaverisynttäreille ja heitä jopa kiusataan enemmän. Arvoisa puhemies! Miksi hallitus ei ole tehnyt päätöstensä yhteisvaikutusten arviointia, vaikka se on useaan kertaan luvannut niitä tehdä? Yksi laki kerrallaan tänne tuotuna ei kyllä kerro koko totuutta. Nyt olisi korkea aika saada kokonaiskuva tilanteesta myös hallituksen arvioimana. Tällä hetkellä näitä tietoja tuottavat monet asiantuntijat, mutta hallitus ei ole kuunnellut näitä asiantuntijoita. Lapsiin panostaminen tulisi aina nähdä investointina, ei koskaan kulueränä. Ja lopuksi, arvoisa puhemies, aivan kuten edustaja Kiljunen äsken totesi, niin kyllä viime kaudella tehtiin myös lapsilisän heikennyksiä, mutta silloin toteutettiin myöskin lapsivaikutusten kokonaisarviointi, ja kun tämä arvioinnin tulos tuli esille, niin päätettiin kompensoida pienituloisten perheiden menetettyä tuloa veronkevennyksinä. Tämä merkitys on nimenomaan näillä kokonaisvaikutusten arvioinneilla. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-17T17:25:32,2016-11-17T17:28:18,Tarkistettu,1.1 2016_116_93,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niiden puolueiden edustajat, jotka nyt vastustavat tätä tehtyä esitystä, olivat kaikki viime vaalikaudella tekemässä ensimmäistä lapsilisien leikkausta, mikä kertoo siitä, että tämä on meille kaikille erittäin vaikea ja hankala asia. Kukaan meistä ei oikeasti haluaisi alkaa leikkauksia tekemään, mutta kun nyt tässä tilanteessa valtiontaloudessa ollaan, niin voi melkein jatkaa niitä samoja perusteluja, mitä viime vaalikaudellakin puhuttiin. Lapsilisät ovat keskustalle erittäin tärkeä asia, ja niihin ei haluta missään nimessä alkaa koskemaan enempää kuin katsotaan, että on ihan pakko tässä tilanteessa. Olennaista meille on kuitenkin se, että lapsilisät kuuluvat kaikille perheille. Kun tämmöisiä leikkauksia joudutaan tekemään, niin tilanne on kuitenkin se, että meille on tärkeää, että lapsiperheitten tilannetta seurataan ja katsotaan, mitä asioita voidaan tehdä sen eteen, että lapsiperheitten tilanne tulisi paranemaan. Edustaja Saarikko esitteli hyvin tuossa äskeisessä puheenvuorossansa keskustan suunnitelmia, mitä kaikkea meillä on edessä tämän kanssa. Olennaista tässä on kuitenkin se, että lapsiperheitä pyritään auttamaan tällä hallituskaudella hyvin voimakkaasti ja merkittävilläkin toimenpiteillä. Itse henkilökohtaisesti katson, että erityisesti lasten huostaanottoasiat on sellainen asia, mihin pitää puuttua todella paljon, ettei näitä tilanteita tule ja että lapset pystyvät olemaan kotonansa mahdollisimman paljon. Haetaan toimenpiteitä ja mahdollisuuksia, miten tuetaan lasten kotona olemista. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-11-17T17:28:19,2016-11-17T17:29:55,Tarkistettu,1.1 2016_116_94,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! On totta, niin kuin tässä ovat monet todenneet, että tämä yksittäinen leikkaus lapsilisiin ei tässä kohtaa ole kovin suuri, mutta totta on myös se, että kun lapsilisää ei ole enää sidottu indeksiin, niin kehitys pitkällä aikavälillä on koko ajan laskeva. Kun me tiedämme, että lapsilisillä on suuri merkitys erityisesti pienituloisille perheille ja he saavat usein myös muita etuuksia, ja kun näihin kaikkiin on tehty indeksin jäädyttämisiä tai indeksileikkauksia tai indeksistä poistoja, niin nämä kohdistuvat monet juuri niihin samoihin perheisiin, ja kokonaisvaikutus on merkittävä perheiden arkeen ja tuloihin. Sen takia itse asiassa minua huolestuttavat kaikkein eniten hallituksen esitykset indeksisidonnaisuuden poistoista, indeksien jäädyttämisestä, koska ne aiheuttavat sitä pitkäaikaista köyhyyttä. Ja me tiedämme, että harvoin on niitä taloudellisesti hyviä aikoja, jolloin pystytään tekemään niin suuria tasokorotuksia, että pystyttäisiin ottamaan kiinni sitä kuoppaa, minkä indeksistä poistaminen aiheuttaa. No, kuten tässä on tullut esille, lapsilisiin on koskettu ennenkin. Se on tietysti niin suuri summa kokonaisuudessaan valtiontaloudesta, että siihen on jouduttu menemään, mutta on hyvä muistaa, että viime kaudella, kun leikkausta tehtiin, tätä kompensoitiin verovähennyksellä pieni- ja keskituloisille. Mielestäni meidän täytyy tehdä niitä kokonaisvaikutusten arvioita juuri sen takia, että me pystymme huomioimaan erilaiset verovähennykset, jotka voidaan sitten suunnata näille pienituloisille perheille, jotka näistä kärsivät eniten.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-17T17:29:57,2016-11-17T17:31:53,Tarkistettu,1.1 2016_116_95,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On toki ikävää, että lapsilisiin joudutaan koskemaan, niin kuin nyt on hallitus ohjelmassaan päättänyt melko lailla kaikki etuudet käydä tarkastelun läpi valtion ja julkisen talouden kuntoon saattamiseksi ja sitä kautta työllisyyden ja elinkeinoelämän nostamiseksi, mikä on välttämätöntä, jotta pitemmällä aikavälillä selviämme. Eli tämä esitys on sinänsä ikävä. Mutta täällä on muisteltu vähän menneitä, ja muistan sieltä 90-luvun puolivälistä, kun silloinen kansanedustaja Liisa Jaakonsaari esitti niin sanotun Liisan listan, jossa oli kymmenen kohdetta, ja niissä oli muun muassa lapsilisien verollepano. No, kun täällä tekin muistelitte, edustaja Kiljunen ja erityisesti edustaja Pekonen, näitä vanhoja, niin silloin oli vastuullisena ministerinä vasemmistoliitosta ministeri Huttu-Juntunen, ja muistan hyvin, kun hän melkeinpä itkien esitteli niitä valtavia leikkauksia, jotka tehtiin laman jälkeen siinä vaiheessa, kun ei enää ollut Suomen talous siinä mallissa, että olisi ollut pakko tehdä tällaisia päätöksiä, ja silloin hän niitä joutui eduskunnalle esittelemään. Se oli surullista aikaa. Viime vaalikaudella 27.3.2014 edellinen hallitus siis päätti kehysriihessään leikata lapsilisiä aika tuntuvasti, 7—8 prosenttia. Nytkin hallitus korjaa pienituloisten asemaa verotusta keventämällä tältä osin, niin kuin täällä on paljon puhetta ollut. Ja edelleen totean, että myös hyvätuloiset saavat lapsilisiä, ja siinä mielessä tämä ongelma, leikkaus siis, ei kohdistu vain pienituloisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-17T17:31:54,2016-11-17T17:34:02,Tarkistettu,1.1 2016_116_96,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tässä keskustelussa on esille tullut, aika iso leikkaus tehtiin lapsilisiin sosialidemokraattisen valtiovarainministerin johdolla viime kaudella, ja myös KD-puolue eli kristillisdemokraatit olivat silloin hallituksessa, ja nyt sitten tässä keskustelussa kovin vahvoin sanankääntein ollaan sitä mieltä, että lapsilisiin ei tämä hallitus saisi koskea edes 87 sentillä. SDP:n johdolla KD:n ollessa hallituksessa ja vihreiden ollessa hallituksessa tehtiin huomattavasti suurempi leikkaus, ja vihreät vielä totesivat, että viime kaudella jouduttiin tekemään. Niin joudumme nyttenkin. Ei meidän tilanne ole sen parempi tällä hetkellä. Se perintö, mikä tälle hallitukselle viime kaudelta jäi — hallitukselta, jossa itsekin olimme — ei antanut vielä varaa siihen, että olisimme voineet tehdä tasokorotuksia, emme lapsilisiin emmekä moneen muuhunkaan. Myös opintotukea on jouduttu uudistamaan ja muuttamaan, ja täytyy muistaa myös se, että kun tässä vähän vanhoja on muisteltu, niin itse asiassa taisi olla niin, että vasemmistoliittolainen kulttuuriministeri, joka vastasi opintotuesta, teki, tietääkseni, historian ensimmäisen leikkauksen myös opintotukeen aikanaan. Eli näin näinä tiukkoina aikoina itse kukin puolue joutuu vastuuta kantamaan, ja siinä mielessä toivoisi sellaista rehellisyyttä, että toimittaisiin samalla tavalla, ollaan sitten hallituksessa tai oppositiossa. Ehkä hivenen voi myös tätä kritiikkiä osoittaa keskustaakin kohtaan, joka viime kaudella välikysymyksen teki vastaavantyyppisessä tilanteessa. Eli katsotaan hieman pidemmällä aikajänteellä tätä kokonaisuutta. Itse uskon, että työttömyys on kuitenkin monelle pienelle lapsiperheelle se isoin tuska tällä hetkellä. Ja jos me saamme työllisyyden tässä paranemaan, niin meillä on paljon paremmat mahdollisuudet vastata myös (Puhemies koputtaa) näihin haasteisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-17T17:34:03,2016-11-17T17:36:19,Tarkistettu,1.1 2016_116_97,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, että olemme kohdelleet useamman vuoden ajan lapsilisän suhteen lapsiperheitä epäoikeudenmukaisesti, kuten äsken tuossa totesin. Ja viime kaudella teimme lapsilisäleikkauksen. Mutta, kuten täällä on todettu jo useampaan kertaan, teimme sitten välittömästi sen jälkeen kylläkin lapsivaikutusten arvioinnin, jonka seurauksena, sosialidemokraattien johdolla, valtiovarainministerin johdolla, tämä leikkaus kompensoitiin pienituloisille lapsiperheille, ja sitä kautta ne vaikutukset eivät olleet samanlaisia lapsiperheille, kuten nyt nämä leikkaukset, joita tämä hallitus toteuttaa, ne eivät kohdistuneet samalla mittasuhteella. Ja toinen asia. Täytyy kyllä nyt sanoa edustaja Heinoselle se, että kun varmasti edustaja Heinonen oli myös keskusteluissa mukana, kun tätä lapsilisäsuunnitelmaa tehtiin eri poliittisissa puolueissa, niin kokoomuksella oli huomattavasti suurempi lapsilisän leikkaustarve kuin se, mihin sitten loppujen lopuksi päädyttiin, reiluun 100 miljoonaan euroon. Ja se leikkaustaso määriteltiin sitten sosialidemokraattien esityksen mukaisesti. Mutta lapsilisän leikkaus on aina kipeä leikkaus, kuten täällä on todettu. Sitten täytyy todeta myös se, kun tässä halutaan nyt muistella viime kautta, että viime kaudella, sosialidemokraattien johdolla, tehtiin lastensuojeluun kehittämisohjelma, jossa oli tänään jo mainitut 54 toimenpide-esitystä, sekä myös erittäin merkittävä sosiaalihuoltolain uudistus, joka vahvisti nimenomaan lapsiperheitten ennalta ehkäiseviä palveluita sekä myös sitten kotiin vietäviä palveluita. (Puhemies koputtaa) Ja kuten täällä on todettu, muun muassa edustaja Saarikon puheenvuorossa, niin näillä uudistuksilla oli erittäin suuri merkitys. Ja nyt täytyy antaa tunnustus kyllä tälle hallitukselle siitä, että niitä uudistuksia, joita viime kaudella sosialidemokraattien johdolla käynnistettiin, nyt olemassa oleva hallitus vie eteenpäin (Puhemies koputtaa) Lape-hankkeen kautta, ja siltä osin täytyy olla tyytyväinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-17T17:36:21,2016-11-17T17:38:41,Tarkistettu,1.1 2016_116_98,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä oikeasti kovasti ihmettelen sitä perustelua, että jos viime kaudella leikattiin, niin sen perusteella tulee oikeutus leikata nyt lisää. Minä en oikein ymmärrä tätä logiikkaa tässä asiassa, koska eikö silloin pitäisi havahtua, jos on leikattu, että ei nyt enää leikata niiltä, jotka eniten näitä lapsilisiä tarvitsevat? Jos muistellaan vielä sitä viime kautta ja tässä salissa viime kaudella käytyjä keskusteluja, niin muistan erityisesti silloisen kansanedustaja Sipilän kommentin, juuri silloin keskustan esittämän välikysymyskeskustelun yhteydessä, jossa hän totesi hyvin painokkaasti, että lapsilisistä ei saa koskaan leikata, missään tilanteessa, koska emme saa toistaa viime laman virheitä. Tämä ei varmaan ihan suorasanainen lainaus ollut, mutta joka tapauksessa hänen viestinsä oli täällä tällainen. Nyt me olemme sitten toistamassa näitä samoja virheitä. Minun kysymykseni on: eikö meidän pitäisi oppia menneisyydestä? Minä toivonkin, että hallitus tekisi nyt tässä vaiheessa lapsiperheisiin kohdistuvien esitysten kokonaisvaikutusten arvioinnin ja uskaltaisi tehdä korjausliikkeen, jos siinä selkeästi nähdään, että lapsiperheköyhyys kasvaa. Näin tehtiin viime hallituskaudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-17T17:38:46,2016-11-17T17:40:16,Tarkistettu,1.1 2016_116_99,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin ikävä kuin tämä leikkaus onkin, niin haluan silti korjata oppositiosta usein esitetyn väitteen, että erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta leikattaisiin. Tämähän ei pidä paikkaansa muun muassa siitä syystä, että yksinhuoltajakorotus jää leikkauksen ulkopuolelle ja toimeentulotukeen ei hallitus ole puuttumassa, enkä halua, että puuttuukaan. Näin ollen kaikkein heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta, niin kuin ehdottomasti pitääkin. On todella surullista, että edellinen hallitus ei kyennyt tekemään tarvittavia muutoksia valtiontalouteen ja taloutemme tulevaisuuteen vaan antoi velkakehityksen ja työttömyyden räjähtää käsiin. Nyt olemme erittäin ikävässä asemassa, kun joudumme näitä sopeutustoimia tekemään. Oppositio puhuu siitä, että lapsiperheköyhyyden ei pitäisi antaa tapahtua, ja olen siitä asiasta täysin samaa mieltä. On tehtävä kaikki sen eteen, että köyhyys ei lisääntyisi. Ainoa todellinen ratkaisu siihen on kuitenkin työllisyyden lisääminen ja työpaikkojen luonti, sillä tulonsiirroilla emme voi loputtomiin elää. En käsitä, miksi valtion talouskehitys on päästetty viimeisen vuosikymmenen aikana tähän tilaan, että näitä hyvinvointivaltiolle kipeitä leikkauksia joudutaan tekemään. Onneksi, kuten mainittua, tämä lapsilisän noin euron kuukausittainen leikkaus lasta kohden ei kuitenkaan suuntaudu samalla tavalla kaikkein köyhimpiin eikä yksinhuoltajiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-17T17:40:18,2016-11-17T17:41:33,Tarkistettu,1.1 2016_116_100,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallitusohjelman yksi tärkeimmistä asioista on se, että me emme saa ottaa lapsillemme velkaa. Kaikki nämä säästötoimenpiteet, mitä on eri osa-alueilla tullut esille ja mitä joudumme tekemään, lähtevät siitä, että valtion velkaantuminen on saatava pysähtymään, sillä jokainen euro, mitä me otamme velkaa, on meidän lastemme maksettava. Mitä me nyt teemme, niin meidän on saatava tämä siihen tilanteeseen, että meidän lapsillamme olisi tulevaisuudessa mahdollisuus elää täällä maassamme, ja mitä me näillä toimenpiteillä lisäksi hallitusohjelmassa teemme, niin olennaista on se, että pienituloisten asemaa pyritään nyt parantamaan, mutta ennen kaikkea nyt teemme kaikkemme sen eteen, että saisimme työpaikkoja koko yhteiskuntaan. Tänään me saimme hyviä uutisia siitä, millä tavalla on saatu isoja työllistymiskokonaisuuksia eri puolilla Suomea liikkeelle. Meidän on saatava näitä kaikkia toimenpiteitä lisää ja satsattava siihen, että lapsiperheille saataisiin töitä ja sitä kautta apua ja meillä olisi sitten myöskin verotuloja, millä voisimme taata muutkin lapsiperheiden palvelut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-11-17T17:41:35,2016-11-17T17:42:50,Tarkistettu,1.1 2016_116_101,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Niin kuin edustaja Heinonen totesi ja kaikki tietävät, kristillisdemokraatit ovat olleet hallituksessa viime kaudella, kun lapsilisiä on leikattu, mutta niin kuin täällä tuli jo aiemmin esiin, sitä on myös kompensoitu verotuksen lapsilisävähennyksellä silloin. Mutta se, mikä minusta on tärkeä nähdä, on se, että lapsilisien reaaliarvo on laskenut noin 20 vuodessa sen 30 prosenttia, ja kun reaaliarvo on jo laskenut niin paljon ja kun sitten kuitenkin on jo edeltävillä kausilla leikattu, niin minun mielestäni siinä olisi se viisaus nähdä sekä taaksepäin että eteenpäin, että kun on jo leikattu senkin verran paljon ja kun reaaliarvo on laskenut niinkin paljon, niin sitten ei enää yhtään enempiä leikkauksia. Lapsiperheköyhyys on Suomen niin sanotun hyvinvointivaltion arkipäivää. Meillä on paljon köyhiä lapsiperheitä, ja erityisesti sanoisin opiskelijat, nuoret opiskelijat, joille perheenlisäystä on tullut — ja niin kuin me tiedämme, niin lapset Suomessakin olisi hyvä hankkia aikaisemmassa vaiheessa, ja opiskelijanuoret, -perheet, joihin tulee perheenlisäystä, ovat kyllä erittäin, erittäin tiukilla, ehkä kaikista köyhimpiä tämän päivän Suomessa. Kristillisdemokraatit ovat esittäneet vaihtoehtobudjetissaan tosin huoltajalisän, niin että kaikki ne opiskelijat, joilla on alaikäisiä huollettavia, voisivat saada 200 euron huoltajalisän kuukausittain. Toivon, että hallitus ottaa tämänkin tyyppisiä kompensaatioehdotuksia huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-17T17:42:52,2016-11-17T17:44:33,Tarkistettu,1.1 2016_116_102,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Maijala tuossa kauniisti puhui siitä, että meidän ei pidä ottaa velkaa lapsillemme ja sen takia pitää tehdä näitä kovia leikkauksia. Mutta kyllä minä haluan taas muistuttaa siitä, että näistä leikkauksista, joita hallitus nyt tekee, syntyy hyvinvointivelkaa meidän lapsillemme, ja se velka on paljon vaikeampi maksaa takaisin kuin se rahallinen velka, joka mahdollisesti näistä nyt sitten jää. Pidän tätä erittäin epäinhimillisenä suuntauksena, että me leikkaamme lapsilta, lapsiperheiltä, kaikista heikoimmilta ja niiltä, jotka eivät voi itseään puolustaa. Arvoisa puhemies! Haluan myös korjata, ettei jäisi virheellistä tietoa eduskunnan keskusteluasiakirjoihin, että entinen, viime kaudella toiminut, ministeri Arhinmäki ei tehnyt minkäännäköistä leikkausta opintotukeen, päinvastoin: ministeri Arhinmäen aikaan opintotuki sidottiin indeksiin. Se oli ministeri Arhinmäen yksi hieno saavutus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-11-17T17:44:34,2016-11-17T17:45:53,Tarkistettu,1.1 2016_116_103,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ettei jää väärä kuva siitä, että edustaja Heinonen olisi sanonut väärin — ymmärsin, että edustaja Pekonen viittasi edustaja Heinoseen, joka nyt on äänessä: En puhunut ministeri Arhinmäestä, en sanonut ministeri Arhinmäki, vaan sanoin vasemmistoliiton opintotuesta vastaava ministeri, ja hän oli ministeri Andersson, joka aikoinaan vuosikymmenten jälkeen ensimmäisenä ministerinä teki merkittävän leikkauksen opintotukeen. Ettei jää väärää kuvaa, niin en syyttänyt ministeri Arhinmäkeä leikkauksesta. Hänen aikanaanhan tehtiin nämä indeksisidonnaisuudet, niin kuin tässä tuotiin esille. Niistä voidaan olla monta mieltä — oliko silloinkaan tällä valtiolla varaa niihin? — mutta halusin tämän nyt oikaista, eli kyse oli ministeri ja kansanedustaja Anderssonista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-17T17:45:53,2016-11-17T17:46:51,Tarkistettu,1.1 2016_116_104,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin Lipposen ykköshallitus silloin 95—99 toteutti melkein sellaisenaan sen kuuluisan Liisan listan, minkä edustaja Jaakonsaari silloin valmisteli, ja se oli kylmää kyytiä kaikille köyhille, ja silloin vasemmistoliitto oli toteuttamassa sitä sosialidemokraattien kanssa, sosialidemokraattien johdolla. Silloin lapsilisätkin olivat kuvioissa mukana, tosin verollepanon muodossa, ja sitten kaikkia muita, yhdeksää muuta etuutta köyhiltä heikennettiin. Muun muassa työttö-mien oikeus pieneen kuukausittaiseen ansiotuloon poistettiin silloin teidän johdostanne — onneksi se nyt on palautettu, se 300 euroa, se on arvokasta monelle vähävaraiselle perheelle. Mutta tässä nyt ollaan tämän päätöksen kanssa tekemisissä, ja tämä on todellakin valitettavaa, että tällainen, tosiasiassa kyllä äärettömän pieni, leikkaus on lapsilisiin tulossa. Esimerkiksi äärettömän pieni verrattuna siihen, kun viime kaudella 27.3.2014 — jolloin vasemmistoliittokin oli vielä hallituksessa — olitte valmiit leikkaamaan paljon rajummin lapsilisiä. Semmoinen viesti teiltä tuli. Korjasitte sitten kun painetta syntyi eli peruitte päätöksiänne, niin kuin nykyistä hallitusta on moitittu. Nykyinen hallitus tekee päätöksiä valtavan paljon ja joitakin peruu, mutta te teitte valtavan vähän, kun ette saaneet aikaiseksi mitään, mutta sitten peruitte tai korjasitte tätä. Arvoisa puhemies! Pidän kyllä erittäin tärkeänä, että nyt kun selvästi talous on lähtenyt kasvuun ja työllisyys paranee ja niin edelleen, niin lapsiperheitten ja vähävaraisten lapsiperheitten asemaan ensimmäiseksi puututaan (Puhemies koputtaa) ja tartutaan ja palautetaan se niin, että heidän elämäntilanteensa paranee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-17T17:46:52,2016-11-17T17:48:57,Tarkistettu,1.1 2016_116_105,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vastaan oikeastaan edustaja Mäkelälle: Täällä on kyllä systemaattisesti ollut koko tämän hallituskauden aikana linjaus se, että hallitus perustelee ensisijaisia sosiaaliturvaleikkauksiaan sillä, että ihmiset voivat hakeutua sitten toimeentulotuen piiriin tai voivat kompensoida sitä toimeentuloansa toimeentulotuella. Tämä on jollakin tavalla semmoinen aivan uudenlainen ilmiö, joka on tullut tämän hallituskauden aikana, kun vielä viime kaudella meidän tavoitteenamme oli se, että me pyrimme vahvistamaan ensisijaisia etuuksia sille tasolle, että ihmisten ei tarvitsisi turvautua toimeentulotukeen. Tavoitteena pitää olla, että ihmisten ensisijainen toimeentulo koostuu työstä ja mahdollisesti sitten erilaisesta sosiaaliturvasta, ja tämän sosiaaliturvan pitää olla sellaisella tasolla, että ihmisten ei tarvitse turvautua toimeentulotukeen. Me tiedämme, että toimeentulotuki sitoo ihmiset hyvin herkästi köyhyyteen ja riippuvaisuuteen sekä myös sitten tähän pysyvään sosiaaliturvaan, ja sen takia minun mielestäni olisi ehdottoman tärkeätä, että me pyrkisimme ennen kaikkea, kuten täällä on kyllä sanottukin, vahvistamaan työllisyyttä mutta myös vahvistamaan ensisijaisia etuuksia sellaiselle tasolle, että ihmisten ei tarvitsisi turvautua toimeentulotukeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-17T17:48:59,2016-11-17T17:50:25,Tarkistettu,1.1 2016_116_106,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt täytyy vastata, kun tämä edustaja Kiljusen puheenvuoro oli niin perusteellisen hämmentävä. Eli kyllä minun mielestäni se on selvää, että SDP vastustaa jokaista leikkausta, menosopeutusta, joka tähän saliin tulee, mutta se on minulle uutta, jos SDP:llä on jotain sitäkin vastaan, että minä perussuomalaisena puolustan niitä ihmisiä, jotka ovat toimeentulotuen varassa. Se on minusta perin kummallista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-17T17:50:30,2016-11-17T17:50:55,Tarkistettu,1.1 2016_116_107,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä kerran sanoa, että eihän tämä yksittäinen lapsilisäleikkaus lyhyellä aikavälillä aiheuta missään perheessä katastrofia, mutta tämä indeksisidonnaisuuden poistaminen ja näiden muiden samansuuntaisten leikkausten toteuttaminen kyllä tulevat aiheuttamaan lapsiperheköyhyyden kasvamista meidän yhteiskunnassamme. Ja kun puhutaan tulevaisuudesta, niin kyllä pitäisi huolehtia myös siitä, että ei aiheuteta tätä hyvinvointivelkaa, kuten edustaja Pekonen taisi äsken mainita, seuraaville sukupolville nimenomaan. Nämä monet lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvat säästöt kyllä tulevat, todennäköisesti, tulevaisuudessa tälle yhteiskunnalle todella kalliiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-17T17:50:57,2016-11-17T17:51:47,Tarkistettu,1.1 2016_116_108,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä hyvinvointivelkaa, tätä asiaa, minä en kyllä allekirjoita ollenkaan, sillä tämä meidän hallitus pyrkii tekemään kaikkensa sen eteen, että lapsiperheitten asema paranisi koko ajan. Ja miten se paranee, niin ennen kaikkea niin, että saadaan lapsiperheille töitä, töitä, töitä ja tuloja eri tavoilla, ja niin lapsiperheitten asema kokonaisuudessaan parantuisi. Yksi asia on sitten nämä asumistukimuodot. Niitä on kehitetty sillä tavalla, että lapsiperheillä olisi parempi olla, ja myöskin niin, että opiskelijoita tuettaisiin siten, että jos he tekevät lapsia, niin heidän asemansa olisi sellainen, että he pärjäävät eteenpäin. Nyt sitten vielä, kun Kiljunen puhui tästä toimeentulotuesta, että olisiko se ensisijainen asia: Ei todellakaan ole, vaan me pyrimme siihen, että ensisijainen asia on aina se, että ihmiset pyrkivät saamaan töitä ja heitä yritetään auttaa saamaan töitä. Ja jos ei sitä työtä ole saatavilla, niin sen jälkeen sitten tuetaan heitä, ettei kukaan putoaisi tästä yhteiskunnasta. Elikkä me emme missään nimessä ole aiheuttamassa hyvinvointivelkaa näillä toimenpiteillämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-11-17T17:51:49,2016-11-17T17:53:02,Tarkistettu,1.1 2016_116_109,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhdysvaltain vaalien jälkeen ja brexitin jälkeen on Suomessa esitetty huoli siitä, ollaanko täälläkin siirtymässä totuuden ja faktojen jälkeiseen aikaan. Tämän huolen on esittänyt muun muassa pääministeri Juha Sipilä kolumnissaan. Arvoisa puhemies! Valitettavasti näyttää siltä, että siihen ollaan siirtymässä, ja sen ovat tekemässä pääministeri Sipilän hallituksessa olevien puolueiden kansanedustajat. Haluan korjata muutaman täällä esitetyn täysin perättömän väitteen. Ensinnäkin täällä on annettu ymmärtää, että vasemmistoliitto leikkasi opintotuesta toimiessani opintotuesta vastaavana ministerinä. (Timo Heinonen: Kuka on antanut ymmärtää?) Tämä ei pidä paikkaansa. Päinvastoin toimiessani opintotuesta vastaavana ministerinä opintotuesta ei leikattu euroakaan, ei leikattu senttiäkään, päinvastoin se sidottiin indeksiin — pitkäaikainen tavoite opiskelijaliikkeellä, ja minä sen ministerinä toteutin. Tiedän, että oli toivomuksia leikata opintotuesta. Pääministeri Katainen selkäni takana valmisteli mallin, jossa opintotukea olisi leikattu ja jossa opintotuesta olisi tehty lainapainotteinen. Kun sain tämän mallin käsiini Kesärannassa, revin sen silloisen pääministeri Kataisen edessä. No, mutta mitä tämä hallitus on tehnyt? Tämä hallitus ensi töikseen poisti opintotukien indeksisidonnaisuuden ja sen lisäksi nyt on tekemässä ennennäkemättömän leikkauksen opintotukeen, 120 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Kankaanniemi väitti, että vasemmistoliitto olisi tehnyt tai hyväksynyt lapsilisäleikkauksia toimiessaan hallituksessa. Tämä väite ei pidä miltään osin paikkaansa. Kehysriihessä 2014 hallitus muutti linjaansa. Hallitus jäädytti lapsilisäindeksejä, samoin kuin työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan liittyviä indeksejä. Mitä vasemmistoliitto teki? Vasemmistoliitto ilmoitti, että meillä on ollut kaksi keskeistä tavoitetta hallituksessa: perusturvan parantaminen ja tuloerojen kaventaminen. Ja hallitus, niin kauan kuin vasemmistoliitto oli siinä mukana, ei leikannut perusturvasta vaan paransi perusturvaa: 100 euron tasokorotus työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan, indeksi päälle, 20 euroa — lähes 20 prosentin korotus työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan. Mitä tekee tämä hallitus? Leikkaa työttömiltä, vaikka silloinen puoluejohtaja, nykyinen ministeri Soini sanoi ennen eduskuntavaaleja: ""Rehellisyys on perussuomalaisen puolueen tärkein poliittinen periaate. Me emme tule leikkaamaan alle 1 000 euroa kuukaudessa saavilta."" Miten nyt kävikään niin, että nimenomaan tämä keskeinen perussuomalaisten vaalilupaus, silloisen puheenjohtajan, nykyisen ministeri Soinin antama lupaus, että alle 1 000 euroa saavilta ei pidä, ei saa, ei voi leikata, on petetty törkeällä tavalla? Arvoisa puhemies! Tähän samaan liittyy keskustelu, jota käytiin kyselytunnilla ja jossa opetusministeri Grahn-Laasonen väitti, että vuoden 2014 jälkeen museoiden valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset, 3,3 miljoonaa, jotka tämä hallitus on tehnyt tänä vuonna ja tekee ensi vuonna, johtuvat silloisesta kulttuuriministeri Arhinmäestä. Myös tämä väite on perätön, ja ministeri Grahn-Laasonen tietää sen hyvin mutta siitä huolimatta käyttää tätä väitettä. Ensinnäkin jokainen hallitus voi jokaisessa budjetissa, jokaisessa kehysriihessä purkaa aikaisemmin tehtyjä, myöhemmin tehtäviä leikkauksia, mutta myöskään minä en ollut hallituksessa ministerinä silloin, kun nämä vietiin budjettiriihessä budjettiin, kysymys oli pääministeri Stubbin hallituksesta. Arvoisa herra puhemies! Politiikasta pitää olla eri mieltä, politiikassa pitää olla erilaisia näkemyksiä, politiikassa pitää voida väitellä, käyttää kielikuvia, jotka ovat värikkäitäkin, mutta missä politiikassa pitää pysytellä niin Suomessa, Isossa-Britanniassa kuin Yhdysvalloissa: pitää pyrkiä pysymään totuudessa. Meitä voi kritisoida monesta, mutta perättömiä väitteitä ei pidä esittää, niillä ei pidä pyrkiä luomaan sellaista kuvaa, joka ei pidä paikkaansa. Sen vuoksi palasin saliin korjatakseni niitä väitteitä, joita täällä on esitetty, niitä väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-11-17T17:53:04,2016-11-17T17:59:06,Tarkistettu,1.1 2016_116_110,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,Nyt on debatin tarve.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_111,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olisi varmasti kohtuullista, että edustaja Arhinmäki olisi työpaikalla ja osallistuisi tähän keskusteluun ja tietäisi, mistä täällä puhutaan. Hän antaa täysin väärän kuvan tästä keskustelusta. Tämän voi eduskunnan pöytäkirjasta tarkastaa. Täällä ei ole kukaan väittänyt, että edustaja Arhinmäen aikana olisi opintotukea leikattu. Itse totesin, että vasemmistoliittolaisen ministerin aikana opintotukea leikattiin. Tämä on totuus. Vuonna 1995 opintotuesta vastaava ministeri oli vasemmistoliittolainen Claes Andersson. Hän ensimmäisenä työnään allekirjoitti opintotuen leikkauspäätöksen, ja tähän olen viitannut — tämän voitte kysyä myös siitä edestä ryhmänne puheenjohtajalta, edustaja Pekoselta, joka oli täällä työpaikalla ja osallistui tähän keskusteluun. Tässä salissa (Puhemies koputtaa) tämän keskustelun aikana kukaan ei ole väittänyt, että ministeri Arhinmäki olisi leikannut opintotuesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-17T17:59:10,2016-11-17T18:00:20,Tarkistettu,1.1 2016_116_112,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkään en väittänyt, että edustaja Arhinmäki (Timo Heinonen: Ei kukaan!) olisi ministerinä leikannut opintotukea. Näin ei tapahtunut. (Paavo Arhinmäki: Kyse oli lapsilisistä!) — Lapsilisistä kun puhutaan, niin te olitte kyllä ministerinä 27.3.2014, kun tehtiin kehyspäätös, jossa lapsilisien leikkauksesta päätettiin, mutta myönnän sen, että 4.4.2014 te ette enää ollut tai olitte viimeistä päivää ministerinä. En tiedä hallituksen sisäisiä kiistoja, että mikä oli se yksittäinen asia, joka teidät ulos johti hallituksesta siinä vaiheessa. Ette toki ole vastuussa sen jälkeen siitä päätöksestä, mitä on toteutettu. — Mutta ministeri Claes Andersson on Suomen historian ensimmäinen ministeri, joka leikkasi opintotuesta. Se on fakta. Ja silloin vasemmistoliitto oli leikkaamassa myös yhdeksästä muusta vähävaraisia koskevasta sosiaalietuudesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-17T18:00:22,2016-11-17T18:01:28,Tarkistettu,1.1 2016_116_113,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Vielä edustaja Andersson, ja sitten puhujalistaan. (Paavo Arhinmäki: Andersson vai Arhinmäki? — Naurua) — Anteeksi, edustaja Arhinmäki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_114,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, edustaja Kankaanniemi, te myönsitte puhuneenne palturia, kun väititte, että me olemme olleet leikkaamassa lapsilisiä. Kuten itsekin totesitte, tämä oli yksi keskeisistä syistä, minkä takia me lähdimme hallituksesta. Ei kai kukaan voi olla vastuussa sellaisesta päätöksestä, jota ei hyväksy, josta ilmoittaa, ettei hyväksy, ja sen vuoksi pääministeri näyttää ovea. Politiikassa pitää olla sillä tavalla rehellinen, että ei anna ymmärtää sellaista, joka ei pidä paikkaansa. Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen, kaikki, jotka kuuntelivat sinun puheenvuorosi, kuvittelivat, että viittasit edelliseen vasemmistoliittolaiseen opintotuesta vastaavaan ministeriin. Ehkä te olette trumppimainen sanankäyttäjä, joka tahallaan vihjailee niin, että ihmiset saavat (Puhemies koputtaa) täysin väärän käsityksen, ja korjaa puheenvuorojaan sitten jälkikäteen, että ""enhän minä tätä tarkoittanut, tarkoitin ihan muuta, mitä te kaikki muut kuvittelitte tämän tarkoittaneen"".",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-11-17T18:01:33,2016-11-17T18:02:50,Tarkistettu,1.1 2016_116_115,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"No niin, ja nyt menemme puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_116,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä me nyt opimme historiasta, kun käydään tätä yksityiskohtaisesti läpi, mutta sen sijaan kyllä toivoisin, että ottaisimme oppia historiasta ja ottaisimme oppia niistä leikkauksista, mitä tehtiin perusturvaan 90-luvun laman aikana, että miten ne ovat vaikuttaneet ja näkyvät vielä tänäkin päivänä niissä sen ajan lapsissa siinä, miten heidän elämänpolkuansa ja menestymistänsä ovat hyvin pitkälle määrittäneet ne lama-ajan leikkaukset, ja puhutaankin näistä lama-ajan lapsista, jotka vieläkin monet joutuvat elämään tänä päivänä hyvin köyhästi, ja he eivät ole välttämättä työllistyneet. Nyt olisi tärkeää, että opimme näistä virheistä, ja siksi meidän pitäisi huolehtia, ei nyt vain tämän lapsilisän kohdalla vaan laajemminkin, että tähän perusturvan leikkaamiseen ei mennä. Täällä tuli esiin tämä hyvinvointivelka, mitä nyt ollaan luomassa. Tämän takia olisi erityisen tärkeää, että näistä eri esityksistä tehtäisiin nämä vaikutusarviot. Kun ne tulevat tänne yksi kerrallaan ja valitettavasti esityksissä hallitus ei ole tehnyt kovin kattavia vaikutusarvioita, niin tapahtuu todella niin, että monet leikkaukset kohdistuvat samoihin henkilöihin. Toivon todella, että näitä vaikutusarvioita tehdään ja sitten te korjaatte, hallitus, näitä päätöksiä, jos näyttää siltä, että aiheutetaan tietyille henkilöille aivan kohtuutonta leikkaus-ta. Sitten haluan vielä kiittää tätä edustaja Kiljusen muistutusta siitä, että toimeentulotuki on viimesijainen, tarkoitettu väliaikaiseksi, ja siksi näitä leikkauksia ei voi perustella sillä, että onhan toimeentulotuki, käyttäkää sitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-17T18:02:53,2016-11-17T18:04:59,Tarkistettu,1.1 2016_116_117,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp," Arvoisa puhemies! On todella hyvä huomata, että hallituspuolueen jäsenillä on sittenkin olemassa omatunto, ja erittäin hyvä on huomata myöskin se, että myöskin ministereillä tuntuu olevan omatunto. Nimittäin he hyvin usein perustelevat leikkauksia, joita nyt tehdään, sillä, että ""teemme sen siksi, koska aikaisemminkin on tehty"". Jos ei löydy perusteita leikata, niin täytyy hakea perusteet, jotka eivät kestä yhtään mitään. Minä ihmettelen, että jos köyhältä kansalta on leikattu jo aikaisemmin, niin tämän hallituksen täytyy leikata vielä lisää. Miksi näin? Kenties siksi, että köyhiä on paljon. Meillä on miljoona köyhää, ja jos jokaiselta köyhältä ottaa 5 euroa, niin se on 5 miljoonaa euroa. Köyhiä on paljon enemmän kuin rikkaita. Jos rikkailta ottaa 5 euroa, niin sieltä tulee vain muutama satatuhatta — todella rikkailta, heitä on vähän. Tietenkin se asia menee näin, mutta se on ikävää. Minun mielestäni ei kannata katsoa taaksepäin muutenkaan vaan kannattaa katsoa eteenpäin ja rakentaa uusiksi tätä maailmaa. Jotta en puhuisi itseäni vastaan kovin paljon, en katso nyt taaksepäin vaan kerron pari sanaa historiasta. Lapsilisän alku on nimittäin se, että sotien jälkeen lapsilisät tulivat tasoittamaan lapsellisten perheiden ja lapsettomien perheiden tuloeroja. Perheet olivat suuria, ja monessa perheessä elättäjä oli jäänyt rintamalle ja tarvittiin leipää lapsille, tarvittiin lämpöä ja vaatteita lapsille. Silloin kavennettiin tuloeroja. Kehitys on kuitenkin mennyt siihen, että tänä päivänä lapsilisät kasvattavat tuloeroja ja nimenomaan sen takia, että meillä on toimeentulotuki, joka on viimekätinen sosiaaliturvan muoto, ja toimeentulotuki on sellainen, että se ei kestä mitään muuta tulomuotoa perheelle, ei edes lapsilisää, vaan lapsilisät leikkaavat määrällään toimeentulotukea. Korotukset toimeentulotuessa eivät kompensoi sitä. Tässä käy siten, että viime kädessä lapset elättävät vanhempansa, ja se on käsittämätöntä — näin samaan aikaan, kun esimerkiksi Jyrki Katainen ollessaan pääministerinä sanoi, että ""itse asiassa meidän perheemme ei tarvitsisi lapsilisiä lainkaan, me tulisimme kyllä toimeen ilman niitäkin"". Ja tänä päivänä lapsilisät todellakin jakautuvat siten, että köyhemmissä perheissä ne menevät siihen, että kotiin ostetaan perunoita ja jauhelihaa ja tomaattia ja kurkkua ja lapsille tietenkin vaatteita. Rikkaammissa perheissä käy niin, että lapsilisärahat laitetaan lapsen tilille ja lapsi saa ne, kun täyttää 18 vuotta. Tämä on se karvas totuus. Siitä ei pääse mihinkään. Senpä takia haluaisinkin kysyä: joko nyt olisi aika miettiä sitä, voitaisiinko lapsilisistä tehdä tarveharkintaiset (Eeva-Maria Maijala: Ei!) tai ainakin tulorajoitteiset? Kaikki eivät missään nimessä lapsilisiä siihen tilanteeseen tarvitse, mihin ne on tarkoitettu. Lapsilisä on paremmissa perheissä sellainen tulomuoto, joka on veroton, jonka perhe saa käyttää ihan kuinka haluaa. Köyhimmissä perheissä lapsilisä katsotaan tuloksi ja se pienentää perheen muuta veronalaista tuloa, kuten toimeentulotukea. Tämä on semmoinen asia, joka on ihan kerta kaikkiaan syytä jokaisen miettiä kohdallaan, mitä se tarkoittaa. On sanottu, että näin ei voida tehdä sen takia, koska lapsilisä on viimeinen kaikille suomalaisille lapsille tuleva kädenojennus valtion taholta. Mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Jokainen lapsi kasvaa, jokainen lapsi tulee aikuiseksi ja kasvaa siitä eteenpäin, tulee vanhukseksi ja jää jopa eläkkeelle — kaikki ne, joille Luoja elinpäiviä suo. Muun muassa eläkkeet ovat sellaisia, jotka tulevat ihan jokaiselle suomalaiselle jonkinlaisessa muodossa tänä päivänä, jollekin isompana, jollekin pienempänä, ja siinä välissä on monta sellaista asiaa, minkä tämä yhteiskunta tarjoaa kaikille, kuten esimerkiksi ilmainen koulutus ja kuten neuvolatoiminta. Lapsilisä ei suinkaan ole ainoa asia, joka tarjotaan kaikille suomalaisille lapsille kuin manulle illallinen. Me tarjoamme paljon muutakin. Mutta lapsilisät ovat asia, jota kannattaa miettiä, ja niitä kannattaa kehittää. Meidän pitäisikin pohtia sitä, mikä olisi oikeudenmukainen tapa hoitaa tämä asia. Lapsilisät siis tulivat sitä varten, että ne kaventaisivat tuloeroja, ja tänä päivänä, kun olemme menneet 2000-luvulle, niin kohta — no, ei nyt ihan vielä, mutta ei ole kovin kaukanakaan, kun jo sata vuotta on mennyt sodista, onneksi — sadassa vuodessa lapsilisät ovat muuttuneet tuloeroja laventaviksi tekijöiksi. Ne kasvattavat tuloeroja. Sen takia meidän täytyy uskaltaa katsoa kehitykseen, että miten kehitys muuttuu, ja toimia sen mukaan siten, että se on oikeudenmukaista ja me tunnemme sen oikeudenmukaiseksi, ja ennen kaikkea siten, että se on oikeudenmukaista suomalaisille lapsille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-17T18:05:09,2016-11-17T18:10:55,Tarkistettu,1.1 2016_116_118,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tolppanen esitti mielenkiintoisia, varmaankin nyt sosialidemokraattisia ajatuksia (Eduskunnasta: Omia ajatuksia!) ja puhui lapsilisien tarveharkintaisuudesta — se olisi mielenkiintoinen asia. Kuinka valtava byrokratia syntyisi siitä, kun ruvettaisiin näitä ihmisten tuloja, lapsiperheitten tuloja, arvioimaan ja sen pohjalta miettimään, kuka ansaitsee ja minkälaiset tulot otettaisiin huomioon ja miten varallisuus otettaisiin huomioon ja niin edelleen. Siinäpä sitä olisikin urakkaa. Verollepano taas: kun meillä on progressiivinen tuloverotus, niin nämä keskiluokkaiset perheet, työtä tekevät perheet, joutuisivat lapsilisien verotuksen kautta kyllä aika hankalaan tilanteeseen — heidän verotuksensa kiristyisi rankasti. Sinänsä lapsiperheitten osalta on syytä harkita sitä, että köyhimpien lapsiperheiden tasoa yleensä nostettaisiin. Mutta en kyllä katso, että verollepano tai tarveharkintaisuus olisi se ratkaisu. Arvoisa puhemies! Tämä hyvinvointivelka on mielenkiintoinen kysymys. En tiedä, minkälainen se on, mikä sen arvo on — vakava asia sinänsä. Mutta se meillä on tiedossa, että kun edellinen hallituskausi päättyi, meillä oli sen alkuun nähden lähes 40 miljardia enemmän julkista velkaa — siis vuonna 15 verrattuna vuoden 2010 loppuun. Lähes 40 miljardia velkaa. Työttömiä oli tullut neljässä vuodessa yli 100 000 lisää, bruttokansantuote aleni 2012, 13 ja 14, kilpailukyky oli varsin heikko ja niin edelleen. Eli meillä oli reaalinen velka- ja talouskriisi päällä. Nyt se on saatu korjattua. Ja sitä on korjattu sillä, että julkisiin menoihin on puututtu, on tehty työelämän ja muita kasvupaketteja ja sitten korjataan kiky-sopimusta, ja sitten on (Puhemies koputtaa) muita toimenpiteitä. Tämä on ollut tervettä politiikkaa, joka luo tulevaisuudelle uskoa, ja se näkyy jo tänä päivänä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-17T18:10:57,2016-11-17T18:13:06,Tarkistettu,1.1 2016_116_119,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,Otetaan lyhyt debatti tähän lapsilisäasiaan liittyen. Edustaja Maijala ja sitten edustaja Tolppanen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_120,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä eduskunnassa on todella pitkään puhuttu siitä, kuuluvatko lapsilisät kaikille. Yksinkertaisesti: lapsilisä kuuluu kaikille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-11-17T18:13:12,2016-11-17T18:13:27,Tarkistettu,1.1 2016_116_121,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä huomaan, että edustaja Kankaanniemi ei ole katsonut eduskunnan sivuja eikä kuunnellut eduskunnan puheita viime kaudella, jolloin hän itse ei täällä ollut. Nimittäin minun mielipiteeni oli täsmälleen samanlainen myös viime kaudella, ja tämä mielipide on henkilökohtainen mielipiteeni. Olen ollut sitä mieltä aina, että lapsilisät voisivat olla tarveharkintaisia ja että enemmän niille, jotka enemmän tarvitsevat. Mutta tällä ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa, mikä on sosialidemokraattinen kanta, eikä sillä ollut mitään tekemistä sen kanssa, mikä oli perussuomalaisten kanta. Tosin perussuomalaisten sensuuntainen kanta näkyy tälläkin kaudella erittäin hyvin: he erittäin mielellään unohtavat sen, että köyhä kansa on olemassa ja köyhä kansa tarvitsisi jotakin enemmän. Se oli viime kaudella vielä jonkin verran mukana, mutta tällä kaudella tulee kylmää tuulta pohjoisesta niin, että luissa saakka ja ytimissä saakka tuntuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-17T18:13:27,2016-11-17T18:14:27,Tarkistettu,1.1 2016_116_122,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Vielä edustaja Kankaanniemi, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_123,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp," Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät ole unohtaneet köyhiä, mutta perusta sille, että me saamme hoidettua tämän maan asiat, on se, että Suomessa tapahtuu muutos, joka näkyy elinkeinoelämän vahvistumisena ja työllisyyden paranemisena, ja sitä kautta saamme lisää verotuloja ja sosiaaliturvamaksuja. Se on ainoa tie, arvoisa vasemmisto. Sosialismin kautta me emme saa tätä maata nousemaan vaan sillä toiminnalla, mitä nyt hallitus tekee: panemalla julkisen talouden kuntoon, parantamalla yritys- ja työelämän kysymyksiä ja tekemällä suuret rakenteelliset uudistukset. Mitään näistä te ette viime kaudella onnistuneet tekemään. Nyt ne ovat menossa eteenpäin, ja me näemme Uudessakaupungissa, Pietarsaaressa, Kemijärvellä, Jyväskylässä, Äänekoskella ne tulokset, jotka ovat tämän politiikan ansiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-17T18:14:29,2016-11-17T18:15:32,Tarkistettu,1.1 2016_116_124,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Arhinmäki otti niin mielenkiintoisella tavalla tuossa yleispoliittisessa avauksessaan esille tämän totuuden jälkeisen ajan, niin että haluan minäkin siitä pari sanaa sanoa. Mielestäni oppositiopuolueet ovat tässä maassa olleet jo koko hallituskauden ajan siinä totuuden jälkeisessä ajassa. Tieto maamme taloudellisesta tilanteesta on ollut kaikkien oppositiopuolueiden saatavilla, mutta sen tiedon vieroksumisesta on lähestulkoon tullut hyve. Sen näkee näistä varjobudjeteista, mitä on esitetty. Kaikkia leikkauksia vastustetaan, ja sieltä löytyy se Sitra, jonka säästöpossun rikkomalla nämä asiat rahoitetaan. Kuitenkin kaikkein suurin sokea piste tässä opposition totuuden jälkeisessä politiikassa on mielestäni maahanmuutto, jota ilman me emme näistä säästöistä joutuisi näin paljon keskustelemaan. Se tuottaa meille miljardin kulut tänä vuonna. (Eduskunnasta: Se on aika kaukana!) — Kyllä, samasta pussista menevät lapsilisät kuin maahanmuuttokulutkin. — Oppositio on täällä johdonmukaisesti vastustanut kaikkia hallituksen tiukennuksia maahanmuuttopolitiikkaan. Jos ne kyseiset tiukennukset olisi tehty teidän toimestanne edellisillä kausilla, maan vetovoimatekijät maahanmuuttoon olisivat olleet paljon vähäisemmät, näitä leikkauksia ei tarvittaisi näin paljon kuin nyt. Tämä on sitä teidän totuuden jälkeistä politiikkaanne. Vielä muutama päivä sitten tuli sellainen kannanotto 25 kansalaisjärjestöltä, että maan pakolaiskiintiö pitäisi moninkertaistaa. Ymmärtääkseni tässä ovat kyseessä kansalaisjärjestöt, joita rahoitetaan valtion rahalla. Kannassa ovat mukana myöskin kaikki oppositiopuolueet. Mistä te ottaisitte nämä rahat? Te arvostelette täällä jokaista leikkausta, mutta te vaaditte lisää menoja valtiolle aivan jatkuvasti. (Aino-Kaisa Pekonen: Lapsilisä on keskustelussa!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-17T18:15:34,2016-11-17T18:17:07,Tarkistettu,1.1 2016_116_125,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"No niin, jatkamme keskustelua lapsilisistä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_126,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yritin tuossa vastauspuheenvuoroa saada edustaja Arhinmäen puheenvuoron jälkeen, ja haluan sen verran nyt sanoa, että pöytäkirjaan ei jää väärä kuva siitä: Ennen omaa puheenvuoroani vielä varmistin edustaja, vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtaja Pekoselta teidän hallituksesta poislähtöaikanne. En maininnut vasemmistoliittoa viime kauden opintotukisäästöjen kohdalla — sen voivat pöytäkirjasta kaikki varmistaa — mainitsin kristillisdemokraatit, mainitsin vihreät, sosialidemokraatit mutta en vasemmistoliittoa. En myöskään maininnut ministeri Arhinmäkeä, kun puhuin opintotuen leikkaamisesta ja kerroin siitä, että vuosikymmenten jälkeen ensimmäisen kerran sitä leikkasi vasemmistoliittolainen ministeri, ja näin tapahtui. Tämä on tosiasia, ja oli minusta loukkaavaa, jos edustaja Arhinmäki viittasi minuun näillä sanoillaan, että olen puhunut täällä muunneltua totuutta. Se ei pidä paikkaansa, sillä ministeri Claes Andersson leikkasi vuonna 1995 vuosikymmenten jälkeen ensimmäistä kertaa opintotukea. Tämä on tosiasia, ja halusin tämän nyt vielä pöytäkirjaan oikaista, että ei synny sellaista kuvaa, että olisin täällä puhunut muunneltua totuutta. Toivon, että myös edustaja Arhinmäki niiltä osin oikaisee puheensa. Jos hän viittasi Trump-puheillaan edustaja Kankaanniemeen, niin Kankaanniemihän jo omia puheitaan korjasi, mutta minulla ei ole tarvetta korjata puheitani, sillä puhuin niin kuin asia on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-17T18:17:08,2016-11-17T18:18:52,Tarkistettu,1.1 2016_116_127,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on kieltämättä äkkiä vilkaisten huolestuttavan näköinen, kun lapsilisiä hieman leikataan. Mutta ottaen huomioon nykyisen taloustilanteen ja sen, että lapsilisiä maksetaan kuitenkin vielä ensi vuonna 1 360 miljoonaa euroa, siitä kokonaissummasta noin reippaan 10 miljoonan euron lasku taitaa olla enempi hiusten halkomista kuin sitä, että todellisesta isosta ongelmasta puhutaan. Se on totta, että jokainen euro, mikä otetaan vähävaraisilta ja heikommilta ihmisiltä pois, on liikaa, mutta pitää muistaa myös se, että jos me emme kanna vastuuta valtiontaloudesta, yhteisestä julkisesta taloudesta, sen lopputulos on sitten sellainen, jossa meiltä ei kysytä enää, mistä te leikkaatte, mitä te teette. Sen jälkeen ollaan huutolaispojan asemassa, joten toivoisin oppositioltakin hieman rakentavampaa otetta siihen, kun valtiontaloutta pannaan kuntoon. Meillä on selkeästi niin — niin kuin kyselytunnilla tänään saimme kuulla ja olemme tässä koko viimeisen kahden kuukauden aikana saaneet tietoja — että valtiontalous on saatu pikkuhiljaa kääntymään oikealle, kasvavalle, kestävämmälle pohjalle. Työpaikkoja on ruvennut syntymään. Yhteiskuntamme suurin ongelma, joka lapsiperheisiin nimenomaan iskee, on työttömyys. Se on se todellinen murhenäytelmä, arvoisa puhemies, mikä tässä maassa on menossa. Suomeen lapsilisät tulivat sodan jälkeen, vuonna 1948 alettiin lapsilisien maksu virallisesti. Tämähän on ollut aina etuus, joka on nimenomaan maksettu lapsiperheille, ja sillä on haluttu tukea lapsiperheiden taloudellista tilannetta. Elikkä tarkoitus on erittäin hyvä ja kannatettava, ja sellaisena tämä tulee pitää. En jaksa ymmärtää niitä puheenvuoroja, että lähdettäisiin sellaiseen tilanteeseen, jossa tuloperusteisesti joiltakin perheiltä lapsilisät poistettaisiin ja sitten sen jälkeen ruvettaisiin miettimään, miten tämä homma tehdään. Siinä mentäisiin semmoiseen karuselliin, jossa ei ole loppua. Aivan karmea yhteiskunnallinen keskustelu. Meillä pitää hoitaa tämä homma niin kuin on tähänkin asti hoidettu, että progressiivisen tuloverotuksen kautta tämä homma tasataan: niiltä, joilla on enemmän, otetaan pois, niitä, joilla vähemmän, verotetaan tietenkin kevyemmin. Tässä se homman ratkaisu on. Joku sanoi sitten, että mites pääomatulot, pitäisikö niitä verottaa progressiivisesti. Varoitan semmoiseen ajatteluun menosta, koska sehän johtaisi siihen, että maasta pakenee pääoma, täältä häviävät työpaikat. Eivät ne työpaikat minnekään häviä, ne vain siirtyvät sellaisiin maihin, joissa on paremmat olosuhteet tämän asian suhteen. Tällaista kevyttä keskustelua, että heitellään miljardeja sinne tai tänne näkemättä kokonaisuutta ja katsomatta, miten tässä maassa asiat oikeasti ovat, pidän aika kummallisena. Toivoisin, että tässä asiassa vähän sydämen ääntäkin kuultaisiin ja nähtäisiin myös, että kuitenkin Suomessa asiat ovat erittäin hyvin. Edustaja Tolppanen mainitsi puheenvuorossaan, että meidän tulee katsoa eteenpäin ja muuttaa tätä maailmaa paremmaksi. Lämpimästi sitä kannatan, ja sitä tässä nyt parhaillaan tehdäänkin. Todellinen lapsiperheiden ja heikkotuloisten, vähätuloisten ihmisten aseman parannuskeino on pistää ja laittaa valtiontalous kuntoon. Hyvinvoiva valtiontalous on köyhien paras ystävä aina. Silloin valtio pystyy, yhteiskunta pystyy velvoitteensa hoitamaan, maksunsa hoitamaan ja myös antamaan täysimääräisinä ne sosiaaliset avut, mitä ihmisille kuuluu. Puheita siitä, että tässä oltaisiin pahansuovasti tekemässä jotakin järjetöntä, pidän harkitsemattomina. Perusteluja en niille jaksa löytää mitenkään, vaikka kuinka yritän etsiä. Eli toivon, arvoisa herra puhemies, että tämä verotuksella kompensoitu tulomäärä, minkä Suomessa palkoista ihmiset maksavat veroja, tämä kompensaatio, pidetään yllä ja pidetään huoli siitä, että kaikki heikommat ihmiset saavat oikeudenmukaisen osansa siitä yhteiskunnan tuesta ja saadaan työttömyys kuriin tässä maassa. Se maksaa 5 miljardia euroa. Suomi on tällä hetkellä Euroopan unionin komission tarkkailulistalla siitä, että meidän julkinen taloutemme ei ole kestävällä pohjalla. Siitä on selkeitä epäilyjä. Vielä huolestuttavampi tieto on tietenkin se, jos nämä kansainväliset luottoluokittajat katsovat meidän taloutemme olevan heikossa kunnossa, ja se johtaa välittömästi koron nousuun. Laskekaapa vaikka yksinkertaisella ruutupaperimatematiikalla, paljonko 105 miljardin euron velassa maksaa prosentin korkoyksikön nousu ja mitä se poistaa Suomen valtion budjetista. Lapsilisät ovat 1 360 miljoonaa euroa ensi vuonna. Prosentin koronnousu suurin piirtein syö koko tuon lapsilisäpotin kertalaakista pois. Että kun te nousette puhumaan tänne 11 miljoonasta, niin miettikää edes hetki. Se tekisi hyvää muuten meille kaikille huomata: arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-17T18:19:05,2016-11-17T18:23:55,Tarkistettu,1.1 2016_116_128,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp," Arvoisa puhemies! Oppositio on tässä hylkäämisesityksensä perusteluissa sanonut, ettei ole tehty arviointeja — enpä minä muita perusteluja juuri ole kuullutkaan kuin sen, että arvioinnit pitäisi tehdä — mutta sosiaali- ja terveysvaliokunta tässä mietinnössänsä on kirjoittanut seuraavalla tavalla: ""Hallitusohjelmassa on sitouduttu ottamaan käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi."" Tästä olemme samaa mieltä, mutta kun tässä mietinnössä lukee tämän jälkeen: ""Valiokunta pitää myönteisenä, että esityksessä on arvioitu leikkauksen vaikutuksia eri kokoisten lapsiperheiden käytettävissä oleviin tuloihin, köyhyysriskiin, ostovoimaan sekä toimeentulotuen tarpeeseen."" Oletteko te huomanneet tätä asiaa, että näin täällä on tehty jo? Lisäksi tässä lukee, että ""arviot osoittavat, että lapsilisien ehdotetun tasoisen alentamisen vaikutukset lapsiperheiden pienituloisuusasteeseen sekä suhteelliseen tulonmuodostukseen jäävät erittäin pieniksi ja lapsiperheiden väliset tuloerot kasvavat hyvin vähän"". ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-11-17T18:23:57,2016-11-17T18:25:11,Tarkistettu,1.1 2016_116_129,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan muistuttaa edustaja Mäkelää, että niillä leikkauksilla, joita hallitus tekee, ei ole mitään tekemistä maahanmuuton kanssa. Nimittäin silloin kun te teitte hallitusohjelmaa, käytiin kiistelyä siitä, onko turvapaikkakiintiö 750 vai 1 050. Tämä oli se kysymys maahanmuutosta hallitusohjelmaneuvotteluissa. Mutta samaan aikaan te päätitte leikata muun muassa työttömiltä, eläkeläisiltä, sairailta, lapsiperheiltä ja opiskelijoilta. Nämä päätökset tehtiin ennen kuin näitä turvapaikanhakijoita alkoi tulla Suomeen. Olkaa siis rehellisiä tämän osalta. Ymmärrän kyllä, että jossain Lappeenrannan torilla voivat johonkin joukkoon vielä purra nämä selitykset, mutta faktisesti niillä ei ole mitään tekemistä näiden hallituksen leikkausten kanssa. Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Heinonen, on hyvä, että se on tullut nyt selväksi, että edustaja Heinonen ei viitannut minuun puheenvuorossaan. Miksi puutuin tähän näin voimakkaasti? Koska niin laajasti tulkittiin, minkä ymmärrän tietysti, jos viittaa 31 vuotta sitten tehtyyn päätökseen ja puhuu vasemmistolaisesta ministeristä ja samaan aikaan kuitenkin edellisessä hallituksessa oli vasemmistolainen ministeri, joka vastasi opintotuesta. Vuonna 95 itse olin tuore ylioppilas, mutta jos tarkkaan muistetaan sitä aikaa, niin silloin opintotukijärjestelmä ei ollut ollut vuosikymmeniä voimassa, vaan nykyinen opintotukijärjestelmä otettiin muistaakseni vuonna 92 käyttöön, (Toimi Kankaanniemi: 92!) eli ei se ollut ensimmäinen mittava leikkaus vuosikymmeniin, niin kuin sanoitte. Toinen huomio on se, jos muistan oikein, että silloin tehtiin rakenteellinen uudistus. Siihen aikaan 18—20-vuotiaat... (Puhemies koputtaa) — Tulen jatkamaan puhujapöntöstä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) — Vuonna 1995 tehtiin sellainen korjaus yhteen opintotukijärjestelmän isoimpaan epäkohtaan, joka itse asiassa on vieläkin toisen asteen opiskelijoilla, että täysi-ikäiset, 18—20-vuotiaat itsenäisesti asuvat eivät saa toisella asteella täyttä opintotukea vaan vanhempien tulot vaikuttavat siihen. Näin oli vuoteen 95 asti myös korkeakouluopiskelijoilla, ja kun tämän epäkohdan korjaamiseen ei ollut osoittaa lisärahoja, se tehtiin niin, että muistaakseni 40 markkaa pienennettiin silloista opintorahaa ja tästä saatu raha käytettiin siihen, että 18—20-vuotiaat, itsenäisesti asuvat korkeakouluopiskelijat saivat siitä eteenpäin saman opintorahan kuin mitä saivat yli 20-vuotiaat. Painotan, että tämä on vuodelta 95 eli 31 vuoden takaa, jolloin en ollut itse politiikassa mukana, (Toimi Kankaanniemi: 21 vuotta!) — 21 vuotta sitten, anteeksi — mutta tämä oli se päätös, joka minun käsittääkseni silloin tehtiin. Mutta on hyvä, että edustaja Heinonen totesi, että tämä ei liity minuun, ja kuten sanoin, voimakkaasti reagoin sen vuoksi, että niin laajasti kuulijakunta oletti, että tämä viittaus oli minun ministeritoimintaani.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-11-17T18:25:12,2016-11-17T18:28:59,Tarkistettu,1.1 2016_116_130,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan lapsilisien leikkauksesta ja nyt otetaan syömävelkaa, jolla rahoitetaan muun muassa lapsilisiä ja näitä. Jos otetaan velkaa mitä enempi, niin kuin vasemmisto esittää, että velkaa pitää ottaa, ihan silmät ja suut täyteen, niin sehän on lapsilisien todellinen leikkaus, kun lapsien päälle laitetaan velkaa. Minä en kehtaisi niin tehdä. Mitenkä vasemmisto meinaa rahoittaa tämän, muuten kuin velalla? Meidän pitää saada talous kuntoon, niin kuin edustaja Hoskonen puhui tuossa, ja se tapahtuu niin, että liike-elämä saadaan toimimaan. Mutta se ei tule niillä kateusveroilla eikä sosialisoimalla. Nyt ollaan vapaassa, liikkuvassa maailmassa. Pääomat lähtevät tästä maasta pois silloin, kun aletaan verottamaan ja sosialisoimaan ja puhumaan niistä rikkaista. Niin väärin kuin se onkin, niin tämä on vaan käytäntö. Meidän täytyy tämän maan talousjärjestelmä saada semmoiseen kuntoon, että tänne tulee sijoituksia, ja ne eivät tule verotuksen keskelle eivätkä sosialismin keskelle. Sitä kautta me pystymme rahoittamaan myös näitä lapsilisiä ja sitä, mitä siihen julkiseen puoleen kuuluu. Tämä on se a ja o. Se on sitä toveripopulismia, että mennään torien kulmalle puhumaan, että tuolla on se rikas ja sillä on ja se syö teitä. Mitä enempi meillä on rikkaita tässä maassa, sen enempi täällä on toimeentuloa ja rahoittajia. Köyhä, esimerkiksi minä, on huono rahoittaja. Tyhjästä on huono nyhjäistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-17T18:29:00,2016-11-17T18:30:45,Tarkistettu,1.1 2016_116_131,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Arhinmäki toi esille, että hallitusohjelmaan sisältyy ikäviä etuusleikkauksia. Tästä asiasta on harvinaisen helppo olla samaa mieltä. Jo silloin kun hallitusohjelmaa laadittiin, maan taloudellinen tilanne oli niin vakava, että tällainen lista todellakin oli pakko laatia — eihän voinut muutakaan. Mutta siitä olen edustaja Arhinmäen kanssa eri mieltä, ettei maahanmuuton kuluilla ja lapsilisillä ole mitään tekemistä keskenään. Jo vuonna 2014 pelkkä vastaanottotoiminta maksoi 61,9 miljoonaa. Se on aivan eri luokan summa kuin mistä tässä puhutaan. Yksi päätös maksoi noin 1 500 euroa, yksi turvapaikkapäätös. Eli siinä puhutaan 1 500 lapsilisäleikkauksen perumisesta per päätös.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-17T18:30:48,2016-11-17T18:31:29,Tarkistettu,1.1 2016_116_132,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pieni — tai tärkeä — tarkennus vielä. Pääministeri Ahon hallitus, jossa itse olin ministerinä, toteutti todella tämän opintotukiuudistuksen: erinomainen uudistus keskellä laman vaikeinta aikaa silloin. Siitä tuli paljon kiitosta opiskelijoilta. Toki siihen jäi semmoisia epäkohtia, joita sitten myöhemmin on korjattu. Ja toisaalta, Ahon hallitus ei leikannut lapsilisiä, vaan lapsilisiä leikkasi Ahon hallituksen jälkeen Lipposen hallitus, jossa olivat sosialidemokraattien lisäksi myös vasemmistoliitto ja vihreät. Näin tapahtui silloin, ja on muistettava, että se ei siis ollut laman aikana, kun lapsilisiä leikattiin, vaan laman jälkeen, kun te ajoitte Suomea niin sanotusti Emu-kuntoon, euro-kuntoon. Tänä päivänä, kun olemme tässä tilanteessa, että velkaantuminen on valtavan paha ongelma edelleen, vaikka kunnat eivät velkaannu tällä hetkellä, mutta valtio edelleen velkaantuu muun muassa miljardin maahanmuuttokulujen takia, niin nyt on kyllä kysyttävä vasemmistolta, molemmiltakin vasemmistopuolueilta, mitä te vastaisitte EU:n komissiolle, kun se pyytää Suomelta nytkin selvityksiä näiden leikkausten jälkeen siitä, miten Suomi aikoo selvitä tästä taloutensa ahdingosta. Mitä te vastaisitte, kun te vastustatte kaikkia leikkauksia, te vastustatte kaikkia uudistuksia ja te jakaisitte rahaa mittaamattomasti kaikenlaisiin asioihin ihan maailman ääriin asti? Kyllä tämä on sen verran vakava kysymys, että odotan, että tähän tulee vasemmistolta selkeä vastaus. Mikä teidän vastauksenne olisi EU:n komissiolle tässä suhteessa, kun nyt jo (Puhemies koputtaa) joudumme vastaamaan tässä tilanteessa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-17T18:31:30,2016-11-17T18:33:35,Tarkistettu,1.1 2016_116_133,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia.  Käsittelyn  pohjana  on  sosiaali-  ja  terveysvaliokunnan mietintö StVM 26/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_116_134,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien indeksitarkistuksista vuodelle 2017 sekä kansaneläkeindeksistä annetun lain ja toimeentulotuesta annetun lain pykälien muuttamisesta. Valiokunta on kuullut asiantuntijoita. Tässä esityksessähän esitetään: Tämän lakiehdotuksen mukaisesti kansaneläkeindeksi jäädytettäisiin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen tämän vuoden, 2016, tasolle ja tämän lisäksi kansaneläkeindeksiä alennettaisiin 0,85 prosentilla. Tämä koskisi siis kansaneläkkeitä, takuueläkettä ja sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin mukaisesti. Näitä etuisuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä lapsikorotus. Tämä koskisi myös lääkekorvausten vuotuisia omavastuurajoja. Tähän esitykseen sisältyy myös toimeentulotuesta annetun lain muuttaminen, jonka mukaisesti toimeentulotuen perusosan määrän korottamisella turvataan se, että toimeentulotuen perusosan taso nousee pysyvän lainsäädännön määräämän tasokorotuksen mukaisesti, eli alennus ei koskisi siis sitä. Valiokunta toteaa, että tämän pysyvän lainsäädännön mukaan kansaneläkeindeksiin sidottuja eläkkeitä ja muita etuuksia pitäisi vuonna 2017 eli ensi vuonna korottaa valiokuntakäsittelyn aikana tarkentuneen laskelman mukaan 0,5 prosenttia. Tämän ehdotuksen arvioidaan vähentävän pysyvän lainsäädännön mukaiseen korotukseen verrattuna vuonna 2017 eläke- ja muita etuusmenoja yhteensä 77,5 miljoonaa euroa. Vaikutus julkiseen talou-teen on kuitenkin tätä suurempi. Nimittäin kansaneläkeindeksin jäädytys sekä kansaneläkkeiden alennus vaikuttavat myös eläkkeiden verotukseen, sillä sekä valtion verotuksen että kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen täydet määrät ovat sidottuja kansaneläkkeen määrään. Tuloraja, jonka ylittämisen jälkeen eläkeläinen joutuu maksamaan tuloveroa, siirtyy näin ollen alemmaksi. Kokonaisuutena on arvioitu, että verotulot kasvavat tämän esityksen johdosta 30 miljoonalla eurolla. Tämä indeksin alennus koskee myös toimeentulotuen perusosaa. Valiokunnan mielestä on hyvä kuitenkin, että hallitus esittää, että laissa säädettyä toimeentulotuen perusosaa tämän vuoksi korotetaan. Valiokunta hyväksyy tämän indeksijäädytyksen ja alennuksen mutta sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden kannalta pitää ongelmallisena, jos syyperusteisen perusturvan ensisijaisuus viimesijaiseen ja tarveharkintaiseen toimeentulotukeen nähden jatkuvasti heikentyy. Heikennykset ovat osaltaan vahvistamassa pienituloisten toimeentulotukiriippuvuuden lisääntymistä ja pitkittymistä, mikä helposti syventää kannustinloukkuja ja estää työllistymistä. Valiokunta ehdottaa myös, että tätä hallituksen esitystä muutettaisiin niin, että rintamalisä, ylimääräinen rintamalisä sekä veteraanilisä jätetään tämän 0,85 prosentin indeksialennuksen ulkopuolelle sotiemme veteraanien etuuksien suojelemiseksi. Näin ollen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että valiokunta ehdottaa pykälämuutokset eli 1. lakiehdotuksen 1 §:ään lisättäväksi yhden uuden momentin, 2 momentin, jossa säädetään, että rintamalisän, ylimääräisen rintamalisän sekä veteraanilisän vuonna 2017 maksussa oleva määrä vastaa vuoden 2016 määrää seuraavaan tarkistukseen saakka. Näitä ylimääräisen rintamalisän saajia on noin 8 500, ja tarkistuksia tullaan vuonna 2017 tekemään arviolta noin 300. Tämän hallituksen esityksen käsittelyssä äänestettiin tästä lakiehdotuksesta, mutta hallituksen esitys ja nämä muutetut esitykset tulivat hyväksytyiksi. Näin ollen sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen 149/2016 sisältyvät 1.-3. lakiehdotuksen valiokunnan muutosehdotuksien kanssa. Tähän ehdotukseen sisältyy myös kaksi vastalausetta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-11-17T18:34:00,,Tarkistettu,1.1 2016_116_135,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus jatkaa myös vuonna 2017 kylmää leikkauslinjaansa, joka kohdistuu kaikkein kovimmin pienituloisimpien ihmisten arjen toimeentuloon. Hallitus aikoo leikata kansaneläkeindeksiä 0,85 prosentilla ja jäädyttää indeksin tämän vuoden tasolle saavuttaakseen säästöjä julkiseen talouteen. Leikkaus kohdistuu siis pienimpiin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Hallitus antoi jo tänä vuonna etuuksien tason laskea noin 0,4 prosentilla, kun kansaneläkeindeksi painui miinukselle. Lisäksi indeksi tullaan jäädyttämään tälle alemmalle tasolle vuosiksi 2017—2019. Muutokset näkyvät laajasti pienituloisten elämässä. Indeksijäädytys ei koske vain myönnettävien etuuksien tasoa vaan myös monia muita KEL-indeksiin sidottuja euromääriä ja tulorajoja etuuksien määrittelyssä. Indeksijäädytyksellä ja kansaneläkeindeksin alennuksella on pysyvä, kumulatiivinen vaikutus etuuksien tasoon, sillä indeksin muutosta ei ole tarkoitus myöhemmin hyvittää. Ennusteiden mukainen hintakehitys tulevina vuosina tarkoittaa, että normaalit indeksikorotukset vuodesta 2016 vuoteen 2019 olisivat yhteensä noin 2,8 prosenttia. Esitetty 0,85 prosentin alennus merkitsee siten ennustettuun normaaliin kehitykseen verrattuna noin 3,5 prosentin alennusta etuustasoon. Ehdotettu indeksin alennus laskisi työmarkkinatuen peruspäivärahaa kuukausitasolla reilut 6 euroa vuonna 2017. Erotus pysyvän lainsäädännön mukaiseen indeksitarkistukseen olisi peruspäivärahan osalta arviolta noin 9 euroa. Kansaneläkkeen osalta alennus olisi 5,45 euroa kuukaudessa ja erotus pysyvän lainsäädännön mukaiseen indeksikorotukseen 8,17 euroa. Leikattavien sosiaaliturvaetuuksien taso on jo valmiiksi alhainen. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on jo aiemmin huomauttanut Suomea liian alhaisesta sosiaaliturvan vähimmäistasosta. Nyt esitetyt leikkaukset heikentävät sosiaaliturvan vähimmäistasoa edelleen. Leikkausten yhteisvaikutukset ovat huomattavat kotitalouksissa, jotka saavat useaa etuutta. Laskelmien mukaan tuloerot lisääntyvät ja köyhyysaste kasvaa. Leikkausten vaikutusta kaikkein pienituloisimmissa kotitalouksissa lieventää se, ettei indeksileikkaus koske toimeentulotuen perusosaa. Toisaalta on ilmeistä, että leikkaukset lisäävät ja monessa tapauksessa pitkittävät pienituloisten kotitalouksien riippuvuutta toimeentulotuesta. Tämä voi pahentaa tulosidonnaisiin etuuksiin liittyviä kannustinongelmia. Perusturvan indeksijäädytys ja -leikkaukset heikentävät syyperusteisen sosiaaliturvan ensisijaisuutta viimesijaiseen sosiaalihuollon toimeentulotukeen nähden. Perusturvan ja asumistuen indeksijäädytykset ja -leikkaukset sekä lapsilisän alentaminen kasvattavat toimeentulotukimenoja. Pidemmällä aikavälillä kehitys johtaa syyperusteisen perusturvan ja asumistuen merkityksen vähenemiseen ja vastaavasti tarveharkintaisen ja kotitalouskohtaisen toimeentulotuen roolin kasvamiseen toimeentuloturvassa ja asumisen tuissa. On huomattava, että jälleen vaikutusten arviointi on jäänyt lähinnä opposition, tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja eduskunnan tietopalvelun tehtäväksi. Hallituksen esityksessä vaikutusten arviointi ihmisten arjen toimeentuloon on jätetty käytännössä tekemättä. Kansaneläkeindeksin pitää seurata hintakehitystä. Edellytämme, että hallitus peruu kohtuuttoman leikkauksen pienimpiin etuuksiin. Ostovoiman turvaava indeksikorotus palautuu suoraan kulutukseen ja turvaa arjen hyvinvointia. Näillä perusteilla emme hyväksy hallituksen tekemää esitystä ja tulemme toisessa käsittelyssä esittämään tämän lakiesityksen hylkäämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-17T18:39:22,2016-11-17T18:44:28,Tarkistettu,1.1 2016_116_136,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus toteuttaa talousarvioesityksessä kevään kehyspäätöksessä linjaamansa 0,85 prosentin leikkauksen kaikkiin indeksisidonnaisiin etuuksiin. Eli ehdotetaan lakia kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkastuksista, joiden mukaisesti kansaeläkeindeksi jäädytettäisiin pysyvästi lainsäädännöstä poiketen vuoden 2016 tasolle, ja tämän lisäksi kansaneläkeindeksiä alennettaisiin sillä 0,85 prosentilla. Esityksen mukaan muutos koskisi, niin kuin on jo todettu, kansaneläkkeitä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Tällaisia muita etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä lapsikorotus. Muutos koskisi myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa. On huomattava, että hallituksen esittämät toimenpiteet kohdistuvat niihin ihmisiin, jotka ovat jo muutenkin yhteiskunnassa heikommassa asemassa. Tämän lisäksi hallitus kohdistaa myös monia muita leikkaustoimenpiteitä samaan ihmisryhmään, ja katson, että eri toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta seuraa kohtuuton ja inhimillisyysvajetta korostava lopputulos. En voi hyväksyä näitä hallituksen esittämiä toimenpiteitä ja olen jättänyt ehdotukseen vastalauseen ja esitän lakiehdotuksen hylkäämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-17T18:44:30,2016-11-17T18:46:21,Tarkistettu,1.1 2016_116_137,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,Esitykset hylkäämisestä tulevat sitten toisessa käsittelyssä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_116_138,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tälläkin lakiesityksellä heikennetään kaikkein pienituloisimpien ihmisten arjen toimeentuloa ja lisätään esimerkiksi eläkeläisköyhyyttä. Erityisen huolestuttavaa on se, että indeksijäädytyksellä ja kansaneläkeindeksin alennuksella on pysyvä kumulatiivinen vaikutus etuuksien tasoon, sillä indeksin muutosta ei ole tarkoitus myöhemminkään hyvittää. Leikattavien sosiaaliturvaetuuksien taso on jo tällä hetkellä valmiiksi alhainen, ja Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komiteahan on jo aiemmin huomauttanut Suomea liian alhaisesta sosiaaliturvan vähimmäistasosta. Nyt nämä leikkaukset heikentävät tätä sosiaaliturvan vähimmäistasoa edelleenkin. Nämä leikkausten yhteisvaikutukset ovat huomattavat erityisesti niissä kotitalouksissa, jotka saavat useaa eri etuutta. Näillä päätöksillä tuloerot lisääntyvät ja köyhyysaste kasvaa edelleenkin. Toisaalta on myöskin ilmeistä se, että nämä leikkaukset lisäävät ja monessa tapauksessa pitkittävät pienituloisten kotitalouksien riippuvuutta toimeentulotuesta. Jo tällä hetkellä monet eläkeläiset kertovat, että joutuvat valitsemaan ruuan ja lääkkeiden välillä. Tämmöisiä viestejä ja yhteydenottoja saan lähes viikoittain, ja kun kerron sitten näille ihmisille, että heillä on kyllä oikeus toimeentulotukeen, niin he vastaavat useimmiten minulle, että en mene hakemaan toimeentulotukea, sillä se on niin nöyryyttävää. He mieluummin tinkivät vaikka siitä omasta ravitsemuksestaan tai sitten vaihtoehtoisesti lääkkeistä. Voikin kysyä, miten hallitus voi kohdella Suomen työllään rakentaneita ihmisiä tällä tavalla. Ei taida takuueläkkeen pieni nosto lämmittää näiden ihmisten mieltä. Tämänkin lakiesityksen kohdalla on todettava, kuten demarien, vihreiden ja vasemmistoliiton vastalauseessakin sanotaan, että vaikutusten arviointi on jäänyt jälleen tekemättä. Näitä vaikutusten arviointeja on kyllä löydettävissä — muun muassa tutkimuslaitokset, kansalaisjärjestöt ja eduskunnan tietopalvelu kyllä ovat osoittaneet tämänkin lakiesityksen eriarvoisuutta ja köyhyyttä lisääväksi — mutta hallitus laiminlyö jatkuvasti lakiesitystensä vaikutusten arvioinnin. Erityisen huolestuttavaa, kuten lapsilisäkeskustelussa kävi esille, on se, että hallitus ei lainkaan arvioi eri lakien yhteisvaikutuksia, ja se aiheuttaa näitä kumulatiivisia seurauksia ja sitä, että samat säästöt kohdistuvat aina, uudestaan ja uudestaan samoihin ihmisiin ja samoihin perheisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-17T18:46:30,2016-11-17T18:49:39,Tarkistettu,1.1 2016_116_139,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nämä leikkaukset todella kohdistuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin, kuten tässä edellä jo edustajat Kiljunen ja Mäkisalo-Ropponen ovat sanoneet. Täytyy kyllä hieman hämmästellä tämän hallituksen arvoja. Täällä salissa kyllä toistellaan, kuinka vaikeaa on leikata sieltä ja täältä, aivan kuin tuon edellisen asian käsittelyn yhteydessä, kun lapsilisiä leikattiin, mutta samaan aikaan sama hallitus tekee veronkevennyksiä, joista hyötyvät eniten ne, joilla on suurimmat tulot. Tämä esitys, mikä on nyt tässä meillä käsittelyssä, koskee kaikkia kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia. Leikkaus kohdistuu kansaneläkkeen, perhe-eläkkeen ja kansaneläkkeen lapsikorotuksen lisäksi muun muassa vammaisetuuksiin, työttömyysturvan peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen, sairauspäivärahaan, vanhempainpäivärahaan ja erityishoitorahan vähimmäismääriin, kuntoutus‑ ja kuntoutusrahaetuuksiin, kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen sekä osittaiseen hoitorahaan ja joustavaan hoitorahaan. Arvoisa puhemies! Minä olen erityisen pahoillani siitä, että hallitus ei tee vaikutusten arviointia esityksiinsä. Minun mielestäni on aivan kestämätöntä politiikkaa tehdä esityksiä, saattaa ne voimaan ja katsoa sitten, mitä niistä seuraa. Puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä tätä hallituksen esitystä ja tulee kannattamaan hylkäysesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-11-17T18:49:41,2016-11-17T18:51:23,Tarkistettu,1.1 2016_116_140,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys kansaneläkkeen ja muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista on tietenkin osa hallituksen valitsemaa linjaa. Siinä ei ole sen kummempaa kommentoitavaa. Joku linja on pakko valita, ja julkista taloutta on pakko tervehdyttää. Kun tässä edustaja Mäkisalo-Ropposen, samoin myös edustaja Pekosen, puheenvuorossa peräänkuulutettiin näitä vaikuttavuusarvioita, niin onhan täällä, hallitus on totta kai niitä määrällisen verran tehnyt, ja valiokuntakin ottaa kantaa tähän leikkauksen määrään todeten: ""Kun otetaan huomioon toimeentulotuen perusosan korotus, lähes kaikilla kotita-louksilla indeksileikkauksesta aiheutuva euromääräinen tulojen menetys vuositasolla on alle 100 euroa ja noin 40 prosentilla muutos tuloissa on korkeintaan 10 euroa suuntaansa. Yli 100 euron menetys aiheutuu 2 prosentille kotitalouksista. Näin esityksen tulonjakovaikutukset jäävät hyvin pieniksi."" Ihan suora lainaus sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä. Eli onhan tätä asiaa pohdittu, niin että tarkoittavatko opposition kansanedustajat, että tähän perustettaisiin 200 uutta virkaa tekemään erilaisia arvioita? Sellaiset ajatukset, että tätä byrokratiaa lisättäisiin tässä taloustilanteessa ja yleensäkin talouden jäykistämiseksi, eivät ole tästä maailmasta, niin että toivoisin, että tässä asiassa myös oppositio pikkuisen eläisi tätä aikaa. Minkä takia te ette, arvoisat opposition kansanedustajat, tule siihen ajatteluun mukaan, että tällä hetkellä Suomessa pyörii sellainen kustannusautomaatti, johon ei tällä kansakunnalla enää kerta kaikkiaan ole varaa? Ja se nimenomaan perustuu näiden suurten kaupunkien asumiseen ja siinä ympäristössä luotuun kustannusautomaattiin. Asumistukea maksetaan ensi vuoden budjetista lähes 2 miljardia euroa ja toimeentulotukea noin 850 miljoonaa euroa, josta sivistyneiden arvioiden mukaan puolet menee asumiskustannuksiin. Elikkä olemme luoneet tällä keskittämisen valtavalla vimmalla hirvittävän kustannusautomaatin, joka on näihin indeksileikkauksiin verrattuna jättimäinen. Nämä indeksileikkaukset ovat itikan ininä valtavan myrskyn keskellä verrattuna siihen hätään, tuskaan ja köyhyyteen, mitä tämä valtava asumiskustannusten nousu tässä maassa aiheuttaa. Ja mitalilla on totta kai toinenkin puoli. Kun kotimaakunnassani tai kotikunnassani yritetään jotakin työpaikkaa jonnekin metsään taikka pellolle saada, niin kyllä Vihreän liiton valittajat ovat siellä ensimmäisenä tekemässä peukalonhangallisen valituksia, jotta ei tuota saa tehdä eikä tätä saa tehdä eikä sitä saa tehdä. Siinä menettää moni nuori perhe työpaikkansa, moni lapsi menettää koulutiensä, ja sen jälkeen, kun tulee tilanne eteen, että ei ole rahaa, niin sitten huudetaan täällä eduskunnassa, kun indeksitarkistuksia tehdään. Palatkaa nyt jo, hyvät ihmiset, tähän maailmaan. Mitä te oikein aiotte? Te näette muutaman kymmenen miljoonan euron leikkauksia ja silmät ummistatte miljardien menoeriltä. Sekö on teidän taloudenpitoanne? Pikkuisen ihmettelen. Olen monesti miettinyt, olisinko tässä asiassa hiljaa, mutta nyt en enää voi olla. (Laura Huhtasaari: Hyvä!) Jos te kuvittelette, hyvät opposition kansanedustajat, että tämän asian te voitte ikään kuin lakaista maton alle ja olla hiljaa ja toivoa, että joku äänestäjä kuulee sen 77 miljoonan euron yhteisvaikutuksen, mikä tästä indeksistä tulee kokonaan, mikä säästö tulee — 77,5 miljoonaa euroa tulee säästöä — mikä on käytännössä pois näiltä eläkkeensaajilta ja edunsaajilta, tämäkö on teidän mielestänne se maailman isoin juttu? Te ummistatte silmänne 2 500 miljoonan euron menoilta, ikään kuin ne olisivat itsestäänselvyys. Työttömyys maksaa tässä maassa noin 5 miljardia euroa. Mikä on se hätä, mitä työttömyys aiheuttaa ihmiselle ja perheelle ja etenkin niille perheille, joissa on pieniä lapsia? Samaan aikaan ollaan luomassa aivan jättimäisiä kustannuksia erilaisella ympäristöbyrokratialla. Meillä on siitä esimerkkejä. Voisin luetella kolme tuntia yhteen putkeen, mutta säästän teidät siltä luettelolta. Mutta te itsekin sen tiedätte, mitä se on. Elikkä keskusteltiin tänään Talvivaarasta, ja tuntui tämänkin salin mielipiteessä, että sekin joutaisi panna kiinni — ja puolitoistatuhatta työtöntä lisää. Juuri saimme kuulla, että Uuteenkaupunkiin syntyy tuhat uutta työpaikkaa. Riemuitkaamme siitä yhdessä, että jotain on tapahtumassa positiiviseen suuntaan. Jos esimerkiksi edustaja Mäkisalo-Ropponen kuvittelee, että valtiolta löytyy jostakin kassa, jolla pystytään etuuksia loputtomiin maksamaan niin, että niillä ei ole mitään vaikutuksia Suomen kansantalouteen ja ennen kaikkea siihen, että olemme velassa kuin tervanvetäjät ja velkoja jonain päivänä vaatii meiltä korkoa, niin jos kolme kansainvälistä luottoluokittajaa pudottaa meidän luokitustamme sillä keinoin, että menetämme yhden prosenttiyksikön — tulee korkoa lisää Suomen lainoille — se on miljardin, vähän yli. Siinä menee kyllä lapsi pesuveden mukana komeasti. Ja täällä me kiistelemme 77,5 miljoonasta eurosta. On totta, että se on pieniltä, vähäväkisiltä ihmisiltä pois, mutta tässä maassa on kuitenkin sosiaaliturva, jolla kaikille ihmisille mahdollisuus elämiseen annetaan aina, eikä ketään heitetä laidan yli. Kukaan ei jää nälkään, eikä kukaan jää pihalle. Tämä on tärkeää muistaa. Eli toivon, että oppositio tässäkin asiassa ottaisi lusikan kauniiseen käteen ja tekisi sen suuresti ihailemani tasavallan presidentti Mauno Koiviston sanonnan mukaan, että ""Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin"". Näiden pikkupisaroiden arviointi tässä salissa miljardien mennessä ohi silmien on minun mielestäni hurskastelua, jonka ymmärtäminen on minulle täydellisesti mahdotonta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-17T18:51:26,2016-11-17T18:57:12,Tarkistettu,1.1 2016_116_141,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Herra puhemies! Näiden päätösten tekeminen ei ole tietenkään helppoa eikä mieluista varmaankaan kenellekään meille. En ollut täällä viime vaalikaudella, mutta löysin täältä tiedon, kuinka ollakaan, että 26.—27.3.2014 eli samassa kehysriihessä, josta jo äskeisen asian yhteydessä mainitsin — sosialidemokraatit ja vihreät olivat mukana, vasemmistoliitto oli vielä mukana mutta toki irtautui päätöksestä — tehtiin päätös näiden indeksien leikkaamisesta 1,6 prosenttiyksiköstä 0,4:ään eli 1,2 prosenttiyksikön leikkaus silloiseen indeksiin. Se merkitsi arvion mukaan sitä, että 150 miljoonaa eläkeläisiltä pois — samoilta eläkeläisiltä, joita tämä koskee. Tämä nyt leikkaa 77 miljoonaa kaiken kaikkiaan. Eli kaksi vuotta sitten sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto — no, vasemmistoliitto ei silloin, koska se hyppäsi silloin just oppositioon, mutta sosialidemokraatit ja vihreät olivat valmiit leikkaamaan kaikkein pienimmistä eläkkeistä indeksikorotusta 1,2 prosenttiyksikön osuuden pois pysyvästi, ei sitä luvattu korvata koskaan. Se on tänä päivänä eläkeläisköyhyyttä aiheuttanut varmasti, niin kuin silloin Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö kannanotossaan totesi ja totesi vielä, että samalla tuli lääkekorvauksien alkuomavastuu, ja tämä pahensi pieneläkkeitten varassa elävien eläkeläisten tilannetta. Eli valitettavasti nyt tämä hallitus, joka nyt istuu, tekee samaa syntiä kuin edellinen hallitus teki leikatessaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Herra puhemies! Jos sallitaan, niin palaan vielä hiukan kauemmas. Muistan hyvin, kun vuosituhannen vaihteessa sosialidemokraattien johdolla kansaneläkkeen pohjaosa leikattiin pienehköä työeläkettä saavilta. Se leikkaus tehtiin muistaakseni kolmen vuoden aikana indeksikorotusta vastaavalla leikkauksella, koska eläketurvaa ei voi leikata kerralla niin, että se eläke alenisi, joten se hoidettiin tällä tavalla. Ja pysyvästi! Tähän päivään mennessä tuo leikkaus on vienyt miljardeja kaikkein pienituloisimmilta eläkeläisiltä. Se oli Lipposen hallituksen erittäin hyvänä aikana tekemä päätös, pohjaosan leikkaus muistaakseni 120 000:lta kaikkein pienituloisimmalta eläkeläiseltä ja todellakin pysyvästi, ja näin se edelleen jatkuu. Samaan aikaan tietysti työeläkeindeksiä heikennettiin, mutta se on nyt sitten Kimmo Kiljusen hoidossa tällä hetkellä, niin että katsotaan, miten sosialidemokraatit sen sitten hoitavat tässä, kun se tulee ensi vuoden puolella ilmeisesti tänne saliin. Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Rinne esitteli sosialidemokraattien vaalitavoitteet ja tämän vaalikauden politiikan linjaukset 20. päivä maaliskuuta 2015 eli aika tasan kuukausi ennen viime eduskuntavaaleja. Tuossa esittelyssä hän totesi, että indekseistä leikataan 800 miljoonaa tällä vaalikaudella. No, tietysti kuntien valtionosuuksien indeksileikkaus oli siinä pääasia, mutta kun kuntien valtionosuudet eivät tällä vaalikaudella edes nouse 800 miljoonaan euroon, niin se oli täysin hihasta vedetty summa, ellei siihen olisi otettu mukaan myös eläkeläisten kurittamista kautta linjan ja niin edelleen. Mikä on vaalilupauksen arvo, kun tällaisen 800 miljoonan euron indeksileikkauksen puheenjohtaja Rinne lupasi? Se on valtava summa indekseistä, kun inflaatio on 1 prosentin luokkaa, ehkä hieman alle tällä kaudella. Eli kaikki indeksit olisi leikattu pois kautta linjan. Tämä oli sosialidemokraattien malli tälle vaalikaudelle. Nyt te vastustatte tätä leikkausta niin kuin kaikkia muitakin leikkauksia. Missä on teidän, vasemmisto ja vihreät, vastuunkantonne tässä tilanteessa? Viime kaudella, niin kuin totesin, te lisäsitte julkista velkaa lähes 40 miljardia euroa. Työttömyys kasvoi 112 000 henkilöllä, ihmisellä. Bruttokansantuote aleni kolmena vuonna. Tämän perinnön te annoitte tälle hallitukselle. Nyt on valitettavasti pakko tehdä monenlaisia toimenpiteitä. Onneksi tämä hallitus poiketen teidän ajastanne on esimerkiksi takuueläkettä kerran korottanut ja toinen korotuspäätös on jo tehty eli heikoimmassa asemassa olevien asemaa on tällä lailla parannettu. Myös muun muassa Yle-veron poistaminen näiltä kaikkein pienimmän tulon varassa olevilta on terve ja hyvä toimenpide ja ennen kaikkea se, että nyt on saatu pitkän pimeän kauden jälkeen työllisyys paranemaan, yritystoiminta nousuun, ja tätä kautta talous on lähdössä vetoon, jota ei tapahtunut viime vaalikaudella ollenkaan. Päinvastoin te velkaannutitte kunnat. Tällä hetkellä ensi vuoden budjetti esimerkiksi vahvistaa kuntataloutta kokonaisuudessaan 39 miljoonalla eurolla. Ei paljon, mutta se on valtava muutos siihen, mitä oli viime kaudella, kun kunnat velkaantuivat 7 miljardia euroa. (Eduskunnasta: Voi mahoton! — Teuvo Hakkarainen: Kauhea syntilista!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-17T18:57:18,2016-11-17T19:03:51,Tarkistettu,1.1 2016_116_142,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä esitetty leikkaus kohdistuu nyt kaikkein pienituloisimpiin. Se leikkaa etuuksia, kuten kansaneläkettä, takuueläkettä, vammaisten etuuksia, työttömien peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, lapsikorotusta, lääkekorvausten omavastuuta, siis kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Edustaja Hoskonen totesi, että tämä on osa hallituksen valitsemaa linjaa. No, niinhän tämä on. Hallituksen linja aiheuttaa sitä, että eriarvoisuus lisääntyy ja köyhyys lisääntyy. (Toimi Kankaanniemi: Kuten viime kaudellakin!) Erikoisinta nyt tässä edustajana ollessani on ollut se, että täällä tunnutaan kaikkia päätöksiä tai leikkauksia perusteltavan sillä, että joku joskus ennenkin on leikannut. Mutta kun nämä leikkaukset tulevat tähän nykytilanteeseen — esimerkiksi perusturvassa tai koulutusleikkauksia tehtäessä on osittain jo menty liian pitkälle. Koulutuksesta on jo leikattu vaikka kuinka paljon, ja perusturva on jo sillä tasolla, että Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on huomauttanut Suomea liian alhaisesta sosiaaliturvan vähimmäistasosta. Eihän silloin se peruste, että kun joskus ennenkin on leikattu, niin me leikkaamme vielä lisää, ole kyllä kovin kestävä, koska valitettavasti ne leikkaukset tehdään siitä tasosta, missä ne ovat sillä hetkellä, ei siitä, missä ne ovat olleet joskus, jolloin aiemmin on joku leikannut. No, totta on sekin, mitä täällä on paljon puhuttu, että työ on parasta sosiaaliturvaa ja on meidän yhteinen etumme, että pystymme nostamaan työllisyysastetta. Kuitenkaan tässä leikkauksessa, joka kohdistuu myös kansaneläkkeeseen, takuueläkkeeseen tai vammaisten etuuksiin, näille ihmisille ei oikeastaan juurikaan ole apua siitä, vaikka työllisyysaste nousisi, koska heidän omiin tuloihinsa se ei vaikuta, koska he eivät ole työelämässä mukana. Toki kyllä toivon, että vammaisten kohdalla me pystyisimme luomaan työpaikkoja myös niille ihmisille, jotka kykenevät tekemään työtä jos eivät kokoaikaisesti niin ainakin osittain. Sitten täällä on hallituksen puolella kritisoitu sitä, että miksi oppositio aina kritisoi sitä, että vaikutusten arviointeja ei ole tehty. No joo, kyllähän tässäkin lakiesityksessä on tehty jonkunlainen ""vaikutusten arviointi"", kun sinne on kirjattu, mitä nämä leikkaukset tarkoittavat näille edunsaajille euromääräisesti kuukaudessa ja mitä ne tarkoittavat julkisiin menoihin tai kuntien verotuloihin nähden. Mutta emmehän me sitä tarkoita, vaan me tarkoitamme sitä, että tehtäisiin sellaiset vaikutusten arvioinnit, kun täällä tuodaan laki kerrallaan erilaisia leikkauksia, että kuinka ne kohdistuvat niihin samoihin ihmisiin ja mitä nämä eri suunnista tulevat etuuksien leikkaukset tai muut leikkaukset aiheuttavat kokonaisuudessaan lapsiperheille, eläkeläisille ja työttömille. Tämä on se oleellinen asia, koska jos tänne tuodaan aina yksi laki kerrallaan, niin voi olla, että jonkun kohdalla, niin kuin tuossa edellisessä pykälässä, lapsilisässä, se summa on varsin pieni ja voidaan ajatella, että no, eihän tämä kenenkään arjessa näy, mutta sitten kun nämä leikkaukset kohdistuvat samoille ihmisille montaa kautta, niin silloin on suuri joukko ihmisiä, jotka tippuvat köyhyysrajan alapuolelle, ja nämä erilaiset leikkaukset lisäävät eriarvoisuutta. Sanotaan, että on taloudellisesti tiukkaa, ei ole rahaa, mutta kuitenkin tämän hallituksen budjettiesityksessä rahaa on ollut kohdentaa hyvätuloisten ja rikkaiden veronalennuksiin. Ne rahat olisivat olleet paljon paremmassa käytössä näille kaikkein vähätuloisimmille ihmisille, joilta nyt leikataan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-17T19:04:00,2016-11-17T19:08:44,Tarkistettu,1.1 2016_116_143,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy nyt kehua oman valiokunnan hallituspuolueiden edustajia. Nimittäin tässä mietinnössä, joka on valiokunnassa hyväksytty, todetaan, että ""valiokunta pitää sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden kannalta ongelmallisena, jos syyperusteisen perusturvan ensisijaisuus viimesijaiseen ja tarveharkintaiseen toimeentulotukeen nähden jatkuvasti heikentyy"". ""Heikennykset ovat osaltaan vahvistamassa pienituloisten toimeentulotukiriippuvuuden lisääntymistä ja pitkittymistä, mikä helposti syventää kannustinloukkuja ja estää työllistymistä."" Erittäin hyvää tekstiä. Ja nyt haluan kiinnittää huomiota ihan yli kaikkien puoluerajojen, että näitä etuisuuksien leikkauksia näissä etuuksissa, jotka ovat jo lähtökohtaisesti hyvin alhaisia, kun eri puolilta nirhataan, niin lopputulos on se, että ihmiset tippuvat toimeentulotuelle, ja toimeentulotuki on tukimuoto, jonka on todettu olevan yhteydessä myös pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymiseen ja kasvuun. Pitkäaikaistyöttömyys maksaa, aivan oikein täällä kannetaan huolta siitä, 8,8 miljardia euroa, ja se on yhteiskunnan suurin ongelma ja häpeäpilkku tällä hetkellä. Mitä tarvitaan? Työtä, työllistämispolitiikkaa. Sitä odotan hallitukselta. Tarvitaan koulutukseen investointeja eikä leikkauksia, ja tarvitaan kulutuskysynnän ylläpitämistä myös näissä pienituloisissa ryhmissä, koska he käyttävät rahan ruokaan ja vaatteisiin täällä. He eivät osta lomaosakkeita ulkomailta tai vie sitä Kauko-Aasian matkoille. Eli ei tarvita verohelpotuksia suurituloisille, kuten hallitus nyt tekee. SDP ei anna lisää rahaa suurituloisille. SDP suuntaisi tätä rahoitusta pienituloisille ja pitäisi kulutuskysyntää yllä. Mutta olemme samaa mieltä: velkaongelmaa haluamme taittaa. Mutta hallitushan ottaa lisää velkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-11-17T19:08:45,2016-11-17T19:10:51,Tarkistettu,1.1 2016_116_144,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä esityksellä taas jälleen kerran hallitus lisää eriarvoisuutta, ja se on myös monella tapaa hyvin epäoikeudenmukainen. Kuten täällä on todettu, niin hallitus vahvistaa yli 7 000 euroa ansaitsevien ihmisten toimeentuloa erilaisilla helpotuksilla mutta leikkaa kaikkein pienituloisimpien ihmisten toimeentuloa ja sosiaaliturvaa. Ja siltä osin hallitus tulee lisäämään köyhyyttä ja ohjaa ihmisiä toimeentulotuen piiriin, ja sitä kautta tämä pitkäaikaistyöttömyysriski, josta edustaja Haatainenkin äsken totesi, kasvaa ja näiden ihmisten määrä kasvaa. Samalla, kun hallitus tekee näitä päätöksiä, on arvioitu, että näiden ihmisten — tämän kohderyhmän ihmisten, joita koskevaa lakia me nyt käsittelemme — ostovoimaa leikataan jopa 6 prosenttia tämän hallituskauden aikana, ja me tiedämme, että sen vaikutus on erittäin suuri näitten kyseisten ihmisten elämän arkeen. Sen takia tämä ei ole mikään pikkujuttu vaan erittäin iso, myös periaatteellinen, asia. Toinen asia, joka minua hämmästyttää, on se, että edustaja Hoskonen ja edustaja Kankaanniemi hyökkäsivät meidän kimppuumme sen takia, että me edellytämme vaikutusten arviointeja etukäteen. Siltä osin kuin hallitus tekee päätöksiä me edellytämme tätä vaikutusten arviointia. Minulla oli viime kaudella itselläni suuri kunnia olla mukana valtiovarainministeriön työryhmässä, joka nimenomaan haki sellaisia toimintakäytäntöjä ja prosesseja, joilla pystyttäisiin normaalin budjettivalmistelun yhteydessä tekemään vaikuttavuusarviointeja, jotta hallitus ei tuo sitten meille eduskuntaan huonoa lainsäädäntöä, vaan pikemminkin ne olisivat normaali osa lainsäädäntövalmistelua. Olen todella harmissani siitä, että hallitus ei ole ottanut (Puhemies koputtaa) niitä työmenetelmiä ja prosesseja käyttöön, joita olisi silloin toivottu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-17T19:10:53,2016-11-17T19:13:07,Tarkistettu,1.1 2016_116_145,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on itsekin esimerkiksi hallitusohjelmassa korostanut näiden vaikutus- ja vaikuttavuuden arviointien merkitystä, ja hallitus lupasi tehdä niitä, mutta niitä ei ole sitten toteutettu. Erityisesti juuri näiden lakien yhteisvaikutusten arviointi olisi niin tärkeää tehdä, koska yksittäinen laki ei välttämättä muuta asiaa vielä kovin paljon. Ja edelleenkin minä ihmettelen edustaja Mikkosen tavoin, että mikä järki on perustella tämän hetken leikkauksia sillä, että ennenkin on leikattu. Minä en pysty sitä ymmärtämään, jos esimerkiksi näiden nykyisten leikkausten tiedetään johtavan toimeentulotukiriippuvuuteen. Edustaja Hoskoselle: Kiitän hyvistä neuvoista. Eli seuraavan kerran, kun pienituloinen eläkeläinen siellä meidän kulmakunnalla soittaa minulle ja kertoo, että rahat eivät riitä ruokaan ja lääkkeisiin, niin minäpä kerron edustaja Hoskosen terveiset hänelle. En nyt ihan täysin saanut kirjatuksi, mitä hän sanoi, mutta minä voin tarkistaa sitten pöytäkirjasta, etten lainaa häntä väärin, mutta minä olin kuulevinani jotain tällaista, että ne terveiset olisivat, että ""kun meillä on nyt tällainen kustannusautomaatti, johon meillä nyt ei ole varaa"". Ja sitten edustaja Hoskosen jatkoterveiset kuuluivat, että ""tämäkö leikkaus on muka maailmanloppu"". Kuten edustaja Hoskonen totesi, joidenkin kohdalla tämä voi olla esimerkiksi 100 euroa, ja minä tiedän ihmisiä, joiden kohdalla 100 euroa on oikeasti ""maailmanloppu"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-17T19:13:08,2016-11-17T19:14:50,Tarkistettu,1.1 2016_116_146,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen yritys nyt selittää sitten mustaa valkoiseksi oli kyllä hyvin mielenkiintoista kuunneltavaa. Tulee jotenkin sellainen kuva, että kun täällä ollaan parjaamassa ja käsittelemässä näitä hallituksen leikkauksia, niin jotenkin kummasti se meneekin siihen, että nämäkin olisivat jotenkin opposition syytä tai oppositio olisi ollut vielä pahempi, jos olisi päässyt valtaan, ja täällä käydään läpi opposition vaalipuheita. Kyllä muistuttaisin hallitusta, että kun aletaan teidän vaalipuheitanne läpivalaisemaan, niin siinä ei kyllä kunnian kukko laula — edustaja Kankaanniemi voi jo nyt sitten seuraavassa puheenvuorossa käydä läpi, että kun perussuomalaiset lupasivat, että alle 1 000 euron tuloilla olevilta ihmisiltä ei mitään leikata, niin mites tämä toteutui, tai monet muut vaalilupauksenne, voidaan käydä niitä täällä koko ilta läpi. Ja siitä nyt vain, arvoisa hallitus, te ette kyllä mihinkään pääse, että tilannehan on se, että tässä nyt kaikista pienituloisimmilta otetaan ja kaikista suurituloisimmille annetaan. Se nyt on tämän kupletin juoni, minkälaista politiikkaa te olette tekemässä. Hyvin kuvaavaa on se, että samaan aikaan, kun te käytte nyt pienituloisen eläkeläisen kukkarolla, ensi vuonna yli 7 000 euroa kuukaudessa tienaavat voittavat kaikista eniten. Se ei kyllä millään mittarilla kuulosta kovin oikeudenmukaiselta. Ja nyt sopii, että kun täällä ovat hallituspuolueiden edustajat Kankaanniemi, Hoskonen ja Mäkelä pyytäneet puheenvuoron, niin perustelkaa nyt sitten näille pienituloisille eläkeläisille, minkä takia on oikein, että heiltä nyt leikataan mutta yli seitsemän tonnia kuukaudessa tienaavalle annetaan lisää. Tämä olisi nyt mukava kyllä kuulla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-11-17T19:14:51,2016-11-17T19:16:29,Tarkistettu,1.1 2016_116_147,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nykyinen oppositio on edellinen hallitus, eli ei ole kuin kaksi vuotta aikaa siitä, kun sosialidemokraattinen valtiovarainministeri oli vielä maassa, ja tulokset olivat todella surkeat. Kaikki meni pieleen, melkeinpä voi näin ikävästi sanoa, niin kuin olen tänäänkin moneen kertaan todennut. Mikä oli teidän suurin saavutuksenne? Yhteisöveroa alensitte todella rajusti, ja se johti siihen, että noin 800 miljoonaa euroa vuositasolla valtion verotuloja jäi saamatta — hyvä tai huono — ja sen seurauksena osingot nousivat valtavasti, niin että viime keväänä muun muassa oli kaikkien aikojen parhaat osinkojuhlat. Ja missä niitä juhlittiin? Suurelta osin amerikkalaisissa eläkesäätiöissä. Sinne menivät teidän antamanne verokevennykset, ja sitä laskua nyt osaltaan maksetaan. Arvoisa puhemies! En nyt muistuta varallisuusveron poistamisesta sen enempää, se on vienyt jo pari miljardia verotuloja valtiolta. Tämä vaikutusten arviointi: Olen ihan samaa mieltä, että sitä pitää kehittää. Tuolla kunta- ja terveysjaostossa kun olen puheenjohtajana ja oli tällä viikolla, taisi olla, ministeri kuultavana, niin kysyin nimenomaan, että miten te olette paneutunut ja aiotte kehittää tätä eri toimenpiteiden, eri lakien yhteenkatsomista ja niiden vaikutusten arviointia, niin hän sanoi, että se työ on menossa ja että siinä on päästy hyvin eteenpäin. Miksi tätä ei tehty jo viime vaalikaudella? (Tuula Haatainen: Viime vaalikaudella siitä äänestettiin!) Miksi te ette tehneet sitä ajoissa? Nyt sitä tehdään, ja se on tavattoman tärkeää. Me olemme siitä juurikin samaa mieltä. Vaikutusten arviointi on aina tehtävä. Sitten vielä, mitä tulee tuohon mainitsemaani Yle-veron poistamiseen ja takuueläkkeen nostamiseen, (Puhemies koputtaa) niin kyllä on siihen tuhanteen euroon — no, lähemmäksi — päästy sitä kautta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-17T19:16:31,2016-11-17T19:18:45,Tarkistettu,1.1 2016_116_148,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten edustaja Kankaanniemi luetteli demarien suuria saavutuksia muun muassa pääomaveron alennuksissa ja varallisuusveron poistossa ynnä muussa, ja indeksien leikkauksen piti tälle vaalikaudelle täällä olla 800 miljoonaa, niin ehkä Mäkisalo-Ropponenkin ymmärtää, että 77 miljoonan euron leikkaus verrattuna teidän esittämäänne 800 miljoonan euron indeksitarkistuksiin antaa vähän mittakaavaa teidän puheidenne uskottavuudesta. En enempää niihin ota kantaa, mutta helppo on mittasuhde katsoa, kun noin kymmenesosasta puhutaan nyt, mitä nyt tehdään ja mitä te olisitte tehneet, jos olisitte vaaleissa pärjänneet. Ja mitä tulee sitten näihin toimeentulotukiin, niin totta kai yhteiskunnassa ja kunnassa — jokainen ihminen asuu jossakin kunnassa — siitä ihmisestä huolta pidetään. Se on itsestäänselvyys. Mutta jos me emme pidä julkisesta taloudesta huolta... Niin kuin nyt edustaja Kankaanniemi aivan äsken, edellisessä puheenvuorossaan, sanoi, kuntien taloustilanne pitkästä pitkästä aikaa lähtee parantumaan, elikkä me olemme tekemässä politiikkaa, jolla kuntien mahdollisuutta toimia parannetaan, ei heikennetä, niin kuin te olette tehneet miljardien edestä. Kumpi on teidän mielestänne parempi vaihtoehto? Kun te, edustaja Mäkisalo-Ropponen, Joensuun torilla näitä totuuksianne lauotte, niin muistakaa nyt kertoa koko totuus. Kyllä se osatotuuden kertominen voi tuntua hyvältä, mutta siinä kyllä jää totuus kertomatta. Nimittäin kun sitten katsotaan tätä äsken mainitsemaani asiaa, että miten tämä vaikuttaa, kun toimeentulotukea ja asumistukea maksetaan paljon. Se vaikuttaa aivan valtavasti tämän maan tulevaisuuteen. Katsokaa, mikä on ollut Kreikan tie. Ystäväni on Kreikasta kotoisin. Hän kertoi, miten hänen vanhemmiltaan leikattiin eläkkeitä, ei prosenttia, ei 77,5:tä miljoonaa euroa, vaan kaksi kolmasosaa koko valtion eläkkeestä lähti pois. Miksi? Siksi, kun ei pidetty huolta julkisen talouden kestävyydestä. Tätäkö te todella haluatte: että meidän julkinen talous joutuu sellaiseen tilaan, että valtio ei pysty enää eläkkeitään maksamaan. Kyllä vastuulliseen politiikkaan kuuluu aina se, niin kuin omankin talouden pitoon, että tulot pyritään pitämään hieman menoja suurempina ja eletään myös sillä keinoin, että pahan päivän varalle sukanvarressa on jotakin. Tämä on valtion kestävä tie, ja nyt, kun katsomme, niin meillä on noin 30 000 työpaikkaa saatu lisää siitä hetkestä, kun tämä hallitus on ollut ja politiikka alkoi vaikuttaa. Tämähän on ensimmäinen vuosi, jolloin nykyisen hallituksen budjetti on vaikuttamassa oikeasti. Se on tehnyt jo ensimmäisenä vuonna merkittäviä vaikutuksia, ja nyt tulee koko ajan lisää. Kuten eilen kuulimme: se tuhat työpaikkaa autotehtaalle ja biotalouden puolella kuuluu hyvää, telakoilla on kunnon pöhinä päällänsä, teitä korjataan, myös alempaa tieverkkoa. Ja monta monta muuta asiaa, luettelo on pitkä. Mutta ei tästäkään pidä olla tyytyväinen eikä kukaan saa olla vahingoniloinen, vaan pitää nähdä se, jotta kuitenkin valo on pikkuhiljaa palaamassa pimeään taloustilanteeseen Suomessa. Olemme Euroopan unionin tarkkailulistalla, hyvät kollegat, se on vakava juttu. Ja vielä vakavampi juttu on se luottoluokittajien katse, mikä meihin on monta kertaa jo luotu. Yksi luottoluokittajahan totesi, että he palaavat arvioon muistamani mukaan, jos oikein muistan, ensi keväänä. Nehän tietyin määrävälein meidän luottokelpoisuuden tulevat arvioimaan, eikä kovin monta kertaa tarvitse komission meihin huomiota kiinnittää, kun luottoluokittajatkin sen huomioivat. Otatteko te, arvoisat demarikansanedustajat ja vihreät kansanedustajat, sen riskin, mitä tapahtuu sen jälkeen? Se on se Kreikan tie, joka on sitten kammottava tie. Siinä voi mennä eläkkeitä vähän enemmänkin, ja silloinhan valtio ei voi mitään muuta leikata kuin omia menojaan. Ei se voi käydä yksityisen kukkarolla ottamassa sieltä lainaa, niin kuin te otitte Sitran taseesta ja Suomen Pankista. Toisen kukkarolle meneminen on silloin kielletty. Silloin otetaan vain niistä menoista, mitä valtio ottaa, mihin valtio eli eduskunta pystyy päätöksillään vaikuttamaan. Ei siinä vaiheessa voida yksityisen kukkarolle mennä. Ja jos joku tässä talossa vielä kuvittelee, että verotusta kiristämällä saavutetaan lisäarvoa Suomen kansantalouteen, niin eikö tämä tie ole kuljettu loppuun, hyvät kollegat? Jos joku kuvittelee, että verotusta kiristämällä saadaan tämän maan talous nousemaan: Tehän kokeilitte viime kaudella sitä. Miten siinä oli käydä? Aika huonosti. Kyllä minäkin löytäisin tuolta budjettikirjasta 28 epäkohtaa vaikka heti, mutta pitää katsoa kokonaisuutta aivan kuten omankin talouden hoidossa pakko on joskus tunnustaa, että kun eivät rahat riitä hyviin kenkiin, niin ostetaan sitten vähän halvemmat, mutta niilläkin vain kävellään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-17T19:18:47,2016-11-17T19:23:27,Tarkistettu,1.1 2016_116_149,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Kun täällä annettiin väärä todistus perussuomalaisten vaaliohjelmasta, niin korjaan sen väärän todistuksen. Suora lainaus vaaliohjelmasta: ""Velkaantuminen taitettava."" Ja toinen suora lainaus: ""1 000 euron tulot kuussa verovapaasti."" Tätä 1 000 euron tulojen verovapautta lähelle ollaan päästy, ei vielä aivan tavoitteeseen, mutta yritys on kuitenkin hyvä ja tavoite on lähellä. Täällä aiemmin huudeltiin työjärjestyksestä minun verratessani samasta budjetista otettavia maahanmuuton kuluja ja lapsilisiä, niin nyt kyllä ollaan kauempana asiasta, kun puhutaan eläkkeistä ja pitkäaikaistyöttömistä samassa lauseessa. Jos se on sosialidemokraateille epäselvää, eläkeläinen on ansaitulla eläkkeellä. Työtön on työttömänä ja tarvitsee töitä. Mutta toisin kuin SDP, me tarjoamme sentään vaikeiten työllistyville ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille mahdollisuuden lähteä eläkkeelle. Tässä salissa voisi toistaa monissa näissä kohdissa saman puheenvuoron kuin aiemminkin. Valitettavasti en kuitenkaan usko, että oppositio näistä puheenvuoroista viisastuisi. Totean vain uudestaan, että olen syvästi huolissani maamme opposition tilasta. Suomen kansa ansaitsisi sellaisen opposition, joka ei elä totuuden jälkeisessä ajassa vaan tässä ajassa, jossa tieto, joka on saatavilla, otettaisiin myös käyttöön. Me kaikki tiedämme tässä salissa, ja me varmasti ymmärrämme, vaikka me näyttelemmekin ymmärtämätöntä, että maan talous on karmeassa kunnossa. Me olemme rakentaneet hyvinvointivaltion, johon tässä mittakaavassa meillä ei näytä olevan varaa. Jotain täytyy muuttaa. Oppositio laittaa päälle suunnattoman valitusmyrskyn joka kerta, kun vastuulliset puolueet maan parasta ajatellen yrittävät sopeuttaa hyvinvointivaltion menoja tuloihin. Tässäkään ei ole valtavista asioista kyse eikä kaikkein köyhimpien asemaan olla puuttumassa, vaan heistä pidetään huolta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-17T19:23:29,2016-11-17T19:25:10,Tarkistettu,1.1 2016_116_150,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen sanoi, että meillä on pitkä lista niitä lupauksia, mitä emme ole toteuttaneet. Kyllä meillä on nuori historia puolueena, mutta teillä on pitkä historia, ja se lainsäädäntö ja kaikki ne temput, mitä te olette tehneet tuossa historiassa, tulevat nyt meidän syliimme, ja meidän täytyy korjata nämä asiat. Se on sitä vastuullista politiikkaa eikä se, että mennään höpöttämään tuonne torien kulmille. Seuraavan kerran kun tulee vaalit, toivottavasti sitten ovat sosialidemokraatit tuolla hallitusvastuussa, niin tämä kylmä tosiasia tulee muuten eteen. Ja sen jälkeen menee siltä politiikalta uskottavuus, kun ei voidakaan toteuttaa niitä hirveän hyviä lupauksia, mitä tuolla torien kulmilla tehdään. Kyllä minäkin saatan olla seuraavissa vaaleissa ehdokkaana, eikä näitten listojen kanssa ole mukava mennä. Mutta kun ottaa vastuuta asioista, on pakko tehdä se huonokin päätös. Tämän sosialidemokraattien varjobudjetin minähän ottaisin käyttöön, jos se niin loistava olisi. Mutta jos sitä yhtään talouspoliittisesti katselee, niin kyllä sen joutaa laittaa ö-mappiin. Se on juuri niin kuin sanoin, niin kuin harakka tervatulla sillalla: välillä on pyrstö maassa ja välillä nokka, ja se jää keikkumaan siihen, ei tiedä kummalle puolelle tipahtaisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-17T19:25:12,2016-11-17T19:26:48,Tarkistettu,1.1 2016_116_151,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että eläkeläisillä on tuloja, joilla he voivat elintarvikkeet ja muut tarpeet ostaa. Mutta toinen, erittäin tärkeä asia erityisesti eläkeläisille on se, että heille on palvelut. Viime vaalikaudella ja tässä aikaisempina vuosina erityisesti kuntataloutta on kiristetty ja heikennetty, ja edellinen hallituskausi erityisesti leikkasi niin rajusti, että melkein kaikki kunnat nostivat viime vaalikauden aikana veroprosentteja, korottivat maksuja, koko kuntasektori otti velkaa 7 miljardia, kävivät yt-neuvotteluja, irtisanoivat työntekijöitä ja heikensivät palveluja. Tämä oli se kehityssuunta viime vaalikaudella. Tämän varmasti edustaja Haatainen pystyy vahvistamaan, kun on ollut Kuntaliitossa katsomassa avainpaikalta. Näin siis tapahtui, että kunnat eivät pystyneet vastaamaan siihen huutoon, mikä niille kuului, vastuun kantamista esimerkiksi vanhuksista. Nyt tilanne on tästä aivan ratkaisevasti muuttunut. Tämä kirja, niin kuin totesin, vahvistaa kuntataloutta kokonaisuudessaan niin Kuntaliiton kuin ministeriön mukaan 39 miljoonaa. Se on kymmeneen vuoteen varmasti ensimmäinen kerta, kun näin tapahtuu, ja se on merkittävä muutos. Eli tämän takia kunnat eivät velkaannu. Edelleen: Tänään keskustelimme Kuntaliiton johdon kanssa, ja totesimme, että kolmisentoista kuntaa alentaa ensi vuodelle veroprosenttiaan. Ei ole tapahtunut vuosikymmeneen sitäkään, että yksikään kunta olisi alentanut veroprosenttiaan. Eli kuntatalous on nyt vahvistunut tämän hallituksen aikana. Yt-neuvotteluja ei käydä juuri missään, ei ehkä missään. Kriisikuntia ei ole nyt tulossa yhtään. Viime kaudella niitä oli kymmenittäin. Eli tilanne kuntatalouden ja kuntien kannalta on nyt paljon parempi, ja se on eläkeläisten ja vanhusten ja lapsiperheiden kannalta erittäin arvokas asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-17T19:26:49,2016-11-17T19:29:13,Tarkistettu,1.1 2016_116_152,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun puhutaan todella eläkkeistä ja niihin kohdistuvista leikkauksista ja täällä toivottiin nyt tätä suurempaa kuvaa ja sen ymmärtämistä, niin jos en nyt ihan väärin muista — kun täällä aina hallituspuolueet ovat huolissaan tästä velkaantumisesta ja syyttävät oppositiota siitä, että oppositio jotenkin velkaannuttaisi enemmän — jos muistellaan tätä kuluvaa vuotta, niin viime syksynä kun käsiteltiin valtion talousarviota, hallitus esitti, että otetaan 5 miljardia velkaa. No, nyt sitten tämän vuoden aikana täydentävissä talousarvioesityksissä sinne on tullut miljardi lisää, että 6 miljardia meni tänäkin vuonna. Ja te perustelette näitä leikkauksia sillä, että velan tarve vähenee. Tosiasiassahan se velan tarve koko ajan kasvaa. Sekin on syytä tarkentaa, että kun täällä puhutaan esimerkiksi SDP:n vaihtoehtobudjetista, niin siinä otetaan velkaa vähemmän kuin hallitus ottaa. Se olisi syytä nyt kuitenkin ihan rehellisesti täällä hallituspuolueiden edustajienkin tunnustaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-11-17T19:29:15,2016-11-17T19:30:07,Tarkistettu,1.1 2016_116_153,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun täällä on peräänkuulutettu talouspolitiikan vaikuttavuutta myös yksittäisten kansalaisten ja perheitten elämäntilanteeseen, niin minulla sattuu olemaan tässä nyt Nordean tämmöinen arviointi, jossa arvioidaan vuodesta 2011 vuoteen 2017, miten lainsäädäntömuutokset ovat vaikuttaneet pienituloisuusasteeseen. Käytännössä tämä kuvaus näyttää aivan selkeästi sen, että pienituloisuus on pienentynyt vuoteen 2015 asti mutta pienituloisuus on monella asteella, monella mittarilla kasvanut vuoden 2015 jälkeen, elikkä tämän hallituskauden aikana pienituloisuus on kasvanut tämmöisten valtakunnallisten talousarvioprojektien kautta arvioituna. Mutta toinen asia, jonka haluan todeta: Täällä puhutaan kuntataloudesta. On myönteistä, jos kuntataloudella menee vähän paremmin, mutta suuri ongelma hallituksella on tällä hetkellä se, että se syventää pienituloisten ihmisten köyhyyttä, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien elämäntilannetta, ja sitä kautta se tulee meidän yhteiskunnallemme todella vaikeaksi. Kun täällä peräänkuulutettiin muun muassa pitkäaikaistyöttömyyteen puuttumista, niin olen tasan tarkkaan samaa mieltä, että siihen pitää puuttua, mutta todella surullisena katsoin esimerkiksi sitä, miten näille ihmisille kohdistetut esimerkiksi palkkatuet ensi kaudella pienenevät. Esimerkiksi koko Kaakkois-Suomeen, joka kattaa Kouvolan, Kotkan, Haminan, Lappeenrannan, Imatran, koko sen nurkkakunnan sieltä, meille tulee noin 250 palkkatukihenkilötyövuotta. Pelkästään Lappeenrannassa on tällä hetkellä 150. Mihin ne 50 koko Kaakkois-Suomen näkökulmasta asettuvat? Pelkkä Lappeenranta ja (Puhemies koputtaa) siinä muutama muu kunta ympärillä, minne 160 on sidottu. Elikkä ei hallitus myöskään puutu tähän pitkäaikaistyöttömyyteen tällä hetkellä laisinkaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-17T19:30:08,2016-11-17T19:32:27,Tarkistettu,1.1 2016_116_154,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Herra puhemies! Edustaja Joona Räsäselle totean, että nyt kolmannessa lisäbudjetissa on selvitys siitä ja lisäys nimenomaan näihin maahanmuuton kustannuksiin. Ne ovat lisäbudjetin mukaan viime vuonna ja tänä vuonna tulleitten osalta 820 miljoonaa, ja kun siihen sitten pannaan ne vanhat rasitteet maahanmuutosta, noin 300 miljoonaa, niin tänä vuonna maahanmuutto aiheuttaa valtiolle puhtaasti menoja 1,1 miljardia euroa. Eli miljardiluokan verran tulee valtionvelkaan tästä asiasta, kun edellisellä kaudella ei hoidettu maahanmuuttopolitiikkaa niin kuin nyt on tänä vuonna hoidettu, kiitos perussuomalaisten. Eli se selittää valtion velkaantumisesta miljardin verran, ja kun otetaan se huomioon, niin silloin 5 miljardia on se velka, mikä vielä otetaan normaalitilanteeseen nähden. Te velkaannutitte kuntia 7 miljardia, valtiota viime vaalikauden aikana 20 miljardia, söitte valtion kassaa 7 miljardia ja myitte omaisuutta yli 3 miljardilla, ja korjausvelkaakin syntyi viime vaalikaudella miljardin verran, nyt sitäkin lyhennetään. Nyt kunnat eivät velkaannu, valtio velkaantuu huomattavasti hitaammin ja kassaa ei voida syödä, kun se on jo teidän toimestanne syöty. Eli tässä kyllä kertovat nämä luvut sen, kun tarkastellaan nimenomaan julkista velkaa, että tilanne on korjaantunut aivan merkittävästi. Valitettavasti sosialidemokraatit rahoittaisivat muun muassa Sitran syömällä pääomaa — sehän on kertaluonteista menoa, ja sen jälkeen se on tuhottu, jos se syödään — ja muun muassa rahoitusverolla, joka on (Puhemies koputtaa) aika utopistinen vero.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-17T19:32:28,2016-11-17T19:34:31,Tarkistettu,1.1 2016_116_155,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Kankaanniemi kertoi edustaja Räsäselle tästä tilanteesta, minkä takia on Suomen talous tällainen, niin siksi, että olemme joutuneet velkaa ottamaan lisää, maahanmuuttokustannukset ovat siinä yksi osa. Pitää olla rehellinen kuitenkin, ja edustaja Räsäseltä olisin toivonut nuoren miehen hyvällä muistilla kertomusta siitä, miten tässä todellisuudessa on käynyt, mutta tietysti, jos valikoi asioita sieltä sun täältä, niin ainahan pääsee toivottuun lopputulokseen. Ihminenhän on mestari näissä selittelyissä aina. Jokainen meistä sen hallitsee, jos haluaa. Se asia, mikä tässä on tärkeä huomata, on se, että suunta on kääntynyt. Me emme koskaan pääse työttömyyden hoidossa — emme ikinä — sellaiselle tasolle, että meillä olisi 0 työtöntä. Meillä on rakenteellinen työttömyys. Sivistyneiden tietojen ja arvioiden mukaan noin 100 000 ihmistä ovat semmoisia, jotka ovat todella vaikeasti työllistettäviä. Hallitus totta kai yrittää. Jokainen järkevä ihminen haluaa lähimmäiselle hyvää, se kuuluu kristittyjen perusvelvollisuuksiin, se on ihan kunnia-asia. Ainoa tie eteenpäin on tietysti pyrkiä saamaan työmarkkinat toimimaan, joustavoittaa systeemejä, helpottaa työhön ottamista, ja niin edelleen ja niin edelleen. Saksa on tämän tien kulkenut, ja siellä menee hyvin. En rupea siitä enää luennoimaan, jokainen voi ottaa selvää, mitä Saksa teki. Se oli teidän sosialidemokraattien, liittokansleri Gerhard Schröder, joka sen teki. Kiittämättömyys on maailman palkka, hän sai potkut sen jälkeen, kun teki hyvän uudistuksen. Mutta joka tapauksessa samalla tiellä pitää meidänkin nyt kulkea: työtä mahdollisimman monelle, ja sosiaaliturvalla pidetään ihmiset mukana. Ja toivon, että siinä yhteydessä kun työttömyysturvauudistusta tehdään, jotta saadaan työttömiä töihin, niin ihan aidosti tässä maassa keskusteltaisiin siitä, että siitä työttömyyskorvauksesta, minkä ihminen saa, voitaisiin osa käyttää vaikka palkkatukena, tai mikä se nyt onkaan. Tiedän, että siihen liittyy tällaisia de minimis -sääntöjä ynnä muita, jotka rajoittavat tätä tekijää, ja myös ammattiyhdistysliikkeen asenteessa olen huomannut vähän toivomisen varaa sen suhteen. (Välihuuto sosialidemokraattien ryhmästä) — En tiedä sitä oikeaa termiä, nimeä, mutta toivoisin, että osa siitä työttömyyskorvauksesta, mitä se ihminen sitten saakaan, käytettäisiin palkkatukeen (Puhemies koputtaa) uuden työpaikan löytymiseksi. Toivon, että tämä esitys menestyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-17T19:34:32,2016-11-17T19:36:39,Tarkistettu,1.1 2016_116_156,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia.  Käsittelyn  pohjana  on  sosiaali-  ja  terveysvaliokunnan mietintö StVM 28/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_116_157,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2016 vp," Arvoisa herra puheenjohtaja! Tämä hallituksen esitys laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta koskee eläkkeensaajien asumistukea, johon tehdään säästöesitys, ja tämä säästö ehdotetaan tehtäväksi siten, että hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät, keskimääräiset asumismenot sekä lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia koskevat euromäärät pidetään ennallaan vuonna 2017 eli ne jäävät samansuuruisiksi kuin ne ovat olleet vuosina 2015 ja 2016. Tämä esitys vähentää valtion menoja vuositasolla 6,9 miljoonaa euroa. Pienituloisten eläkeläisten käytettävissä olevaan tuloon vaikuttaa keskeisesti asumiskustannukset ja erityisesti vuokrien taso, joka viime aikoina on noussut suhteellisen nopeasti yleiseen hintakehitykseen verrattuna. Valiokunta toteaakin mietinnössään, että Tilastokeskuksen vuokraindeksin mukaan kuluvan vuoden toisella neljänneksellä vuokrien keskimääräinen nousu oli 2,7 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Valiokunta mietinnössään toteaa myös, että eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 2015 lopussa lähes 200 000 henkilöä ja hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärä ylittyy lähes joka neljännellä tuensaajalla. Tämän eläkkeensaajan asumistuen enimmäisasumismenojen korottamatta jättämisen arvioidaan lisäävän vuonna 2017 enimmäisasumismenot ylittävien tuensaajien määrää, ja se lisää toimeentulotuen käyttöä, koska asumismenoja tulee nykyistä enemmän korvattavaksi toimeentulotukena. Samalla asumistuessa hyväksyttävä vuokrataso eriytyy vuokratasosta, joka toimeentulotukea myönnettäessä katsotaan tarpeellisen suuruiseksi. Valiokunta mietinnössään toteaa, että valiokunta katsookin, että esityksen vaikutuksia eläkkeensaajien toimeentuloon ja kokonaistilanteeseen olisi ollut hyvä esityksessä kattavammin arvioida ottaen huomioon muihin etuuksiin samanaikaisesti tehtävät muutokset. Lisäksi olisi ollut syytä arvioida esityksen vaikutukset kuntien menoihin. Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 152/2016 sisältyvän lakiehdotuksen. Tästä oli äänestys, eli lakiehdotus esitettiin hylättäväksi, mutta äänestyspäätös piti hallituksen esityksen voimassa. Tähän sisältyy kaksi vastalausetta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-11-17T19:37:18,2016-11-17T19:40:07,Tarkistettu,1.1 2016_116_158,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus aikoo jälleen heikentää kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien eläkkeensaajien tilannetta pitämällä eläkkeensaajien asumistuessa enimmäisasumismenot, keskimääräiset asumismenot sekä lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia koskevat euromäärät ennallaan eli aiemman jäädytyksen vuoksi vuoden 2015 tasolla. Esityksellään hallitus heikentää ensi vuonna eläkkeensaajan asumistukea noin 3,5 miljoonalla eurolla ja vuositasolla 6,9 miljoonalla eurolla. Pienituloisten eläkeläisten elinoloihin vaikuttaa tuntuvasti vuokrien nousu, joka on viime aikoina jatkunut suhteellisen nopeana yleiseen hintakehitykseen verrattuna. Tilastokeskuksen vuokraindeksin mukaan tämän vuoden toisella neljänneksellä vuokrien keskimääräinen nousu oli 2,7 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 2015 lopussa vajaa 200 000 henkilöä. Keskimääräinen tuki oli 222,72 euroa, ja tuensaajien asumismenot olivat keskimäärin 481 euroa. Tuki kattoi keskimäärin 46 prosenttia asumismenoista. Enimmäismäärän ylittää noin 23 prosenttia eli noin 46 300 eläkkeensaajan asumistuen saajaa. Enimmäisasumismenojen jäädyttäminen lisännee edelleen enimmäisasumismenot ylittävien tuensaajien määrää ja toimeentulotukimenoja. Käytännössä eläkkeensaajan asumistukea saavat ihmiset ovat eläkeläisistä heikoimmassa asemassa arjen toimeentuloa ajatellen. Heidän toimeentuloaan heikentävät merkittävästi myös muut hallituksen jo aiemmin tekemät ja ensi vuodelle suunnittelemat etuuksien leikkaukset. Pahimmillaan eläkkeensaajan taloudellisen tilanteen vaikeutuminen ja asumistilanteen epävarmuus heikentävät hyvinvointia ja toimintakykyä ja lisäävät kustannuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asumistuen keskeisin ongelma on tukea myönnettäessä hyväksyttävän vuokratason alhaisuus verrattuna markkinavuokriin. Monet asumistuen saajat joutuvat paikkaamaan matalaa asumistukeaan turvautumalla pitkäaikaiseen toimeentulotukeen, vaikka sen pitäisi toimia viimesijaisena apuna. Emme voi hyväksyä sitä, että markkinoilla nousevia asumiskustannuksia yritetään hillitä leikkaamalla asumistuen saajien etuutta. Asuntopolitiikkaa ja asumisen tukijärjestelmiä on kehitettävä suunnitelmallisesti osana kestävää yhteiskuntaa ja turvattava kohtuuhintainen asuntotuotanto. Edellytämme, että hallitus peruu esittämänsä säästöt eläkkeensaajien asumistukeen. Tästä syystä tulemme ehdottamaan toisessa käsittelyssä, että tämä lakiehdotus hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-17T19:40:12,2016-11-17T19:43:43,Tarkistettu,1.1 2016_116_159,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on nyt jo vaikka kuinka mones hallituksen lakiesitys, joka lisää eläkeläisköyhyyttä ja pienituloisten ikäihmisten ahdinkoa. Kun näitä tulee näin peräjälkeen, niin toivottavasti hallitus lopultakin ymmärtäisi, miksi lakiesitysten yhteisvaikutusten arviointi on niin tärkeää tehdä. No, näiden lakien yhteisvaikutusten arviointien puutteiden lisäksi tässäkin lakiesityksessä myös vaihtoehtoiskustannukset ovat jääneet kokonaan laskematta. Tämäkin lakiesitys lisää toimeentulotukimenoja, eli hallitus kuvittelee säästävänsä mutta ei huomioi, että nämä säästöt siirtyvät toisaalle, esimerkiksi toimeentulotukimenoihin. Toisaalta, arvoisa puhemies, tässä lakiesityksessä on eettisesti hyvin arveluttavaa, että markkinoilla nousevia asumiskustannuksia yritetään hillitä leikkaamalla asumistuen saa-jien etuuksia. Tämän hallituksen keinovalikoimassa on keskeisellä sijalla laittaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset maksamaan mitä moninaisimmat yhteiskunnalliset ongelmat samalla, kun annetaan verohelpotuksia rikkaille. Asumiskustannuksia tulee hillitä, mutta niitä tulee hillitä toisilla keinoilla eli turvaamalla muilla tavoin kohtuullinen asuntotuotanto, ei ottamalla pienituloisten eläkeläisten pienistä tuloista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-17T19:43:45,2016-11-17T19:45:20,Tarkistettu,1.1 2016_116_160,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2016 vp," Arvoisa puhemies! Valiokunnan käsittelyn vastalauseessa todetaan aivan oikein, että asumistuen keskeinen ongelma on hyväksyttävän vuokratason alhaisuus verrattuna markkinavuokriin. On selvää, että erityisesti kasvukeskuksissa vuokralla asuvien eläkeläisten asumistuen ja markkinavuokrien välillä on olemassa ristiriitaa. Vetoankin voimakkaasti sosialidemokraatteihin, että vaikuttaisitte puolueen jäsenkirjalla toimiviin ammattiliittotovereihinne liitoissa, että VVO:n kaltainen verottomien osinkojen rosvous loppuisi ja VVO jo ihan perinteiden ja omistajiensa perinteiden takia ottaisi moraalin kauniiseen käteen ja luopuisi vuokrien jatkuvasta korottamisesta ja asumistuella rahastamisesta. Jos suuret toimijat, kuten VVO ja sen yleishyödylliseksi määritellyt omistajat, tinkisivät jonkun vuosittain saamansa verottoman osinkomiljoonan liittoa kohden, niin vuokria voitaisiin alentaa. Joku on laskenut, että jos liitot tyytyisivät 8:nkin prosentin vuosittaiseen hyvään tuottoon, vuokria voitaisiin alentaa jopa sadoilla euroilla per vuokra-asunto. Tämä helpottaisi heti markkinoita, ja kuplalle paisuneet vuokrien markkinahinnat laskisivat. Tämä auttaisi pienipalkkaisia työntekijöitä ja eläkkeensaajia. Ei sekään voi olla kestävä ratkaisu, että valtio vain korottaa asumistukea loputtomasti ja yleishyödyllisten asuntosijoittajien verottomat voitot vain kasvavat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-17T19:45:21,2016-11-17T19:46:37,Tarkistettu,1.1 2016_116_161,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2016 vp," Arvoisa puheenjohtaja! Tämä on varmasti sitä edustaja Hoskosen äsken kertomaa osaa hallituksen valitsemasta linjasta, elikkä leikataan kaikkein pienituloisimmilta ja leikataan eläkeläisiltä asumisesta, joka kuitenkin on kaikkien perusoikeus. Niin kuin tässä on moneen kertaan todettu, nämä monet leikkaukset kohdistuvat nyt samoihin henkilöihin ja tulevat kyllä lisäämään sekä toimeentulotuen käyttöä että köyhyyttä eläkeläisten keskuudessa. Mutta on toki totta se, että meidän täytyisi pystyä miettimään tätä meidän asumistukijärjestelmäämme. Meiltä puuttuu valtavasti kohtuuhintaisia asuntoja ympäri Suomen. Usein puhutaan, että niitä puuttuu kasvukeskuksista, mutta kyllä niitä puuttuu ihan kaikkialta. Kun alle 15 000 asukkaan kuntien sosiaali- ja terveysjohtajilta kysyttiin, niin kolmasosa heistä totesi, että heidän kunnassaan on pulaa kohtuuhintaisista asunnoista. Tällä hetkellä asumistukea käyttää 15 prosenttia väestöstä eli yli 800 000 henkeä saa asumistukea ja vuokralla asuvista suomalaisista jo yli 60 prosenttia saa asumistukea jossain muodossa. Meidän täytyy yhteisesti miettiä, kuinka asumistukea voidaan uudistaa niin, että asumistuen kokonaiskustannukset eivät nouse niin kohtuuttomasti, että emme pysty siitä huolehtimaan. Sikäli kyllä suoraan kotitalouksille suunnattu tarveharkintainen asumistuki muotona kohdentuu erittäin hyvin, ja sinänsä se on hyvä tapa asumista tukea, mutta kysymys on siitä, miten me huolehdimme siitä, että kohtuuhintaisia asuntoja on riittävästi kaikille, (Puhemies koputtaa) jotta ylikysynnän vuoksi vuokrat eivät nouse.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-17T19:46:38,2016-11-17T19:48:43,Tarkistettu,1.1 2016_116_162,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua  hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 21/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_116_163,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n ja kansainvälistä suojelua  hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksen pihvinähän oli kahden tällä hetkellä sisäministeriön alaisuudessa toimivan valtion vastaanottokeskuksen yhdistäminen Maahanmuuttovirastoon, puhutaan siis Oulun ja Joutsenon vastaanottokeskuksista. Tämähän oikeastaan on linjassa jo siinä pitkässä kehityksessä, jossa maahanmuuttoon liittyviä asioita, niin toiminnallisia asioita kuin myös erilaisia vastuuasioita, on siirretty Maahanmuuttovirastoon, ja näin virastosta yhä enenevässä määrin tulee kokonaisvaltainen toimija maahanmuuton kentällä, ja tätäkin esitystä voi tältä osin pitää varsin perusteltuna. Valiokunta on tässä hyvin perustellun mietinnön jälleen laatinut, ja oikeastaan puuttuisin vain kahteen yksityiskohtaan, mitkä on varmaan syytä tässä tuoda ilmi. Ensimmäinen liittyy siihen, että — niin kuin kaikissa organisaatiouudistuksissa, kun organisaatioita yhdistetään — on selvää, että kun siellä harmonisoidaan esimerkiksi henkilöstön palkkoja, niin tässä yleensä harmonisointi tapahtuu ylöspäin. Tältä osin tämä noin 50 000 eurolla tulee nostamaan myös sitten kustannuksia, mutta se pystytään Maahanmuuttoviraston budjetin sisällä hoitamaan. Toinen asia, mihin puuttuisin, on se, että nyt kun sitten näiden vastaanottokeskusten henkilöstö siirtyy Maahanmuuttoviraston alaisuuteen, työsuhteet muuttuvat virkasuhteiksi. Tätä ehkä voi hieman ihmetellä, että onko aina perusteltua, että kaikissa tehtävissä esimerkiksi Maahanmuuttovirastossa on käytössä valtion virkasuhde, vai olisiko ehkä tarkoituksenmukaisempaa tulevaisuudessa, jos siellä voitaisiin myös sitten työsuhteessa toimia. Tällä hetkellä asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tämä ainoastaan yhtä palvelussuhdetta käyttämällä onnistuu paremmin, mutta tulevaisuudessa olisi varmaan syytä myös miettiä tätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+8.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-11-17T19:50:22,2016-11-17T19:52:29,Tarkistettu,1.1 2016_116_164,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 12/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 12/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_116_165,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorisolain valmistelu on ollut pitkä prosessi, jossa otettiin mukaan avoimesti Suomen nuorisotyön, -toimen ja nuorisotyöpolitiikan toimijat ja ennen kaikkea nuoret itsensä. Myös nuorisotyön kanssa yhteistyötä teke-vien ammattiliittojen aktiivisuutta lain sisällön tuottamisessa täytyy kiittää. Sivistysvaliokunnan lausunnossa korostuu nuorten kuulemisen tärkeys ja monialaisen yhteistyön tärkeys. Suomalaisia lapsia ja nuoria koskeva palvelujärjestelmä on tällä hetkellä varsin sirpaleinen, ja se vaatii organisointia järkeväksi kokonaisuudeksi, jotta se todella tavoittaisi mahdollisimman monet nuoret. Monialaisella yhteistyöllä on vaikutuksensa myös hyvin tärkeään etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan ja siihen, että nuoret pääsisivät todella tarvitsemiensa palvelujen pariin juuri oikeaan aikaan. Nuorisolain avulla pyritään osaltaan turvaamaan se, että nuoristamme kasvaa ympäristöä, elämää ja monikulttuurisuutta arvostavia aikuisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+12.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-11-17T19:54:30,2016-11-17T19:55:37,Tarkistettu,1.1 2016_116_166,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen tavoitteet ovat hyvät ja erittäin kannatettavat, ja sivistysvaliokunta on tehnyt hyvää työtä mietintöä laatiessaan. Kiitos tästä kuuluu ihan koko valiokunnalle. Erityisen tyytyväinen olen lausumaehdotukseen, joka on yhdessä siellä laadittu ja jossa edellytetään opetus- ja kulttuuriministeriön arvioivan maakuntia ja sote-palveluja koskevien uudistusten vaikutuksia nuorisotyöhön ja varmistavan myös jatkossa nuorisolain tavoitteiden toteutumisen niin kunnan kuin maakuntienkin tasolla. Tämän lausuman hyväksyminen varmistaa asian seurannan seuraavien kriittisten vuosien aikana, kun kuntien toiminnassa tulee tapahtumaan suuria muutoksia. Arvoisa puhemies! Valiokunta on mietinnössä hyvin kiinnittänyt huomiota myös siihen, että lapsia ja nuoria koskeva palvelujärjestelmä on usein kovin sirpaleinen ja se estää tavoittamasta kaikkia nuoria. Tästä kärsivät erityisesti erityisen paljon apua ja palvelua tarvitsevat nuoret, jotka jäävät helposti palvelujen ulkopuolelle. Tulevien uudistusten myötä haasteet palvelujen integroimiseksi kasvavat edelleen, ja siksi asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tämä on hyvin huomioitu myöskin sivistysvaliokunnan mietinnössä. Arvoisa puhemies! Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat jatkossakin kunnan perustehtäviin ja myös vastuuseen. Olenkin iloinen, että sivistysvaliokunta on tehnyt selkeän kannanoton, että kunta kantaa vastuuta jatkossakin nuorisolain puitteissa ja laajemminkin erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi tarkoitetuista toimista, esimerkiksi nuoriso- ja yhteisötakuun toteuttamisesta. Mielestäni tämä on erittäin hyvä linjaus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+12.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-17T19:55:41,2016-11-17T19:58:01,Tarkistettu,1.1 2016_116_167,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 12/2016 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Käsittelyssä on nuorisolaki, jonka kohderyhmänä on 1,8 miljoonaa suomalaista. Mistään täsmälaista ei siten ole kysymys, vaikka arkijärjellä voisi kuvitella lain nimen siihen viittaavan. Laissa on pitäydytty määritelmässä, jonka mukaan nuoria ovat kaikki alle 30-vuotiaat. Tämä ikärajakysymys herätti jonkin verran keskustelua lakiehdotuksen käsittelyssä, mutta valiokunta ei lähtenyt esittämään tähän muutosta. Ehkä keskustelu joskus taas jatkuu. Nuorisolain kohderyhmän ollessa kuvatulla tavalla laaja on selvää, että lailla voidaan vaikuttaa erittäin merkittävään osaan yhteiskunnan perustaa. Laki ohjaa kuntien toimintaa ja kunnissa tehtävää nuorisopolitiikkaa, joiden keskeinen tehtävä on antaa lapsille ja nuorille edellytyksiä aktiiviseen kansalaisuuteen ja mahdollisimman täyteen osallisuuteen yhteiskunnassa. Lain kokonaisvaltaisuutta kuvaa hyvin se, että mukaan on otettu säännökset nuorten työpajatoiminnasta, joka on osoittautunut yhdeksi tärkeäksi nivelvaiheen toiminnaksi nuorten siirtyessä osattomuudesta osallisuuteen, osaamattomuudesta osaamiseen, syrjään heitetystä aktiiviseen toimintaan. Valiokunnan kuulemista asiantuntijoista eräät pitivät valitettavana, että lain tavoitteista on voimassa olevaan lakiin nähden jätetty pois sosiaalinen vahvistaminen. Juuri työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön näkökulmista nuoren sosiaalinen vahvistaminen on keskeinen tavoite. Asiantuntijoiden mielestä sosiaalisen vahvistamisen sisällyttäminen tavoitteisiin huomioisi paremmin heikommassa asemassa olevat nuoret sekä arjen elämänhallinnan ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistumisen, jotka nyt jäävät puuttumaan kirjatuista tavoitteista. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan epäsuorasti sosiaaliseen vahvistamiseen tavoitteena, kun siinä puhutaan nuorille suunnatuista toimenpiteistä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lakiehdotuksen 10 §:n mukaan etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa nuori sellaisten palveluiden ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille — kaikki tärkeitä asioita. Ehdotuksen 13 §:ssä todetaan työpajatoiminnan tarkoituksena olevan parantaa nuoren elämänhallintataitoja, edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuuttaan yhteiskunnassa. Sivistysvaliokunnan tulkinta on, että vaikka sosiaalinen vahvistaminen terminä puuttuu kirjatuista tavoitteista, itse asia sisältyy keskeisenä tavoitteena uuteen nuorisolakiin ja sen tulee olla keskeistä myös kaikessa nuorten parissa tehtävässä työssä. Yksinäisyys, avuttomuus, syrjään ajautuminen, koulutuksen ulkopuolelle putoaminen ja työttömyys ovat kaikki niitä riskejä, joiden torjumiseen tarvitaan lapsen ja nuoren sosiaalista vahvistamista. Arvoisa puhemies! Jaan vakavan huolen, joka nousi esiin asiantuntijakuulemisessa liittyen vireillä olevaan historiallisen laajaan sote- ja maakuntauudistukseen, johon täällä jo edustaja Mäkisalo-Ropponen viittasi. Me kysymme: Miten tulevat uudistukset tulevat vaikuttamaan omalta osaltaan siihen laajaan kokonaisuuteen, jossa nuorisotyö yhtenä alana pyrkii edistämään nuorten sosiaalista vahvistumista ja osallisuutta? Miten järjestyy kun-tien ja tulevien maakuntien viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyö? Miten tapahtuu ohjautuminen palveluihin, jos kokonaisuus jatkossa sirpaloituu? Miten käy koulujen oppilashuollon, kuraattoritoiminnan, terveydenhuollon, jos perustason sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien yhtiöihin? Näitä kysymyksiä pohditaan myös muun lainsäädännön yhteydessä. Palvelujen keskittäminen maakuntiin saattaa heikentää nuorten mahdollisuutta tulla kuulluksi. Tästä pitää huolehtia, että nuoret jatkossakin tulevat kuulluksi, vaikka rakenteet muuttuvat. Varhaiskasvatusta, nuorisotyötä ja perusopetusta voidaan mielestäni pitää osana laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös sosiaali- ja terveyspalvelut. Kaikissa näissä on viime kädessä kysymys voimaannuttamispalveluista, empowerment service. Kansalaisen vahvistumisen ja selviytymisen kannalta olennaista yhteiskunnassa on, että kaikissa voimaannuttamispalveluissa, empowerment service, toimitaan samaan suuntaan. Ratkaisevan tärkeää on, että yhteistyö on saumatonta ja että toimijoiden väliin ei jää aukkoja, joihin yksittäinen kansalainen, nuori, putoaa ja hukkuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+12.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-11-17T19:58:05,2016-11-17T20:02:57,Tarkistettu,1.1 2016_116_168,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 12/2016 vp," Arvoisa puhemies! Nyt todella käsitellään merkittävää lakia, joka vaikuttaa 1,8 miljoonaan suomalaiseen, ja vaikka en enää itse olekaan tämän lain soveltamisen piirissä, on paikallaan siitä muutama huomio todeta: Ehkä ensimmäinen, mihin myös edustaja Mäkisalo-Ropponen ja edustaja Kantola puuttuivat, on todella se, että tässä mietinnössä hyvin korostetaan kunnan roolia niin nuorisotyön kuin myös nuorisopolitiikan toimijana. Erittäin keskeistä on se, että vastuu nuorten työllisyydestä ja työttömyyden ehkäisystä hyvin selkeästi kuuluu myös kunnalle. Tästä päästäänkin siihen, että nyt kun todella näitä historiallisia uudistuksia, niin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta kuin maakuntauudistusta, tehdään ja samaan aikaan pohditaan myös tulevaisuuden kuntaa, niin tässä tulevaisuuden kunnan pohtimisessa, missä tämä parlamentaarinen työ on myös käynnissä, olisi syytä nyt ottaa tämä nuorisotakuun ja yhteiskuntatakuun sisällyttäminen paljon voimallisemmin myös kunnan tehtäviin, koska pitkältihän tässä kokonaisuudessa heikoimmat kohdat ovat tulleet siitä, että kukaan ei ole ottanut sitä vetovastuuta paikallisesti nuorten työllisyyspolkujen löytämiseksi, ja se on ensisijaisesti juuri kunnan tehtävä, ja tätä tulee vahvistaa. Tämä sopii myös hyvin siihen pohdintaan, kun laajemminkin olemme käyneet tässä salissa läpi sitä, että kunnan roolia työllistymisessä pitäisi kasvattaa, ja nämä työllistämispalvelutkin tulisi tulevaisuudessa mielestäni siirtää kuntien vastuulle. Toinen hyvä esimerkki tästä laista, missä tämä parantuu nykytilaan verrattuna, on todella se, että tunnustetaan myös tämä nuorten työpajatoiminta ja se, miten se on menestyksekkäästi toiminut, ja se ihan laissa otetaan huomioon. Toivon mukaan sitä toimintamallia myös yhä enenevässä määrin kehitetään tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+12.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-11-17T20:02:59,2016-11-17T20:05:02,Tarkistettu,1.1 2016_116_169,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorisolain tavoitteena olisi edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista samoin kuin nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu‑ ja elinoloja. Kaikki edellä mainitut tavoitteet ovat hyvin kannatettavia ja tarpeellisiakin ottaen huomioon nuorten nykyään kohtaamat epävarmuudet, eriarvoistumiskehityksen ja nuorten syrjäytymisvaaran. Yhteiskuntamme toimivuuden kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että nuorista kasvaa vastuuntuntoisia ja aktiivisia kansalaisia. Hallituksen esitys on perustunut hyvin laajapohjaiseen valmistelutyöhön. Asiantuntijakuulemisissa kiitosta saivat nuorten kuuleminen, monialaisen yhteistyön edistäminen nuorisotyössä ja tasa-arvon korostus nuorten keskuudessa. Monialaista yhteistyötä voidaan kuitenkin vahvistaa entisestään esimerkiksi viranomaisten, kirkon ja seurakuntien osalta. Kirkko ja seurakunnat ovat huomattavia nuorisotyön toimijoita ja kuntien keskeisimpiä kumppaneita lapsi‑ ja nuorisotyössä. Esimerkiksi rippikouluun ja isostoimintaan osallistuu vuosittain lukuisia nuoria. Seurakunnilla on myös tärkeä rooli nuorten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden integroimisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Olisikin syytä ottaa seurakunnat entistä vahvemmin huomioon nuorisolaissa ja yhteistyökumppaneina nuorisotoiminnassa. Ja muutama seikka näistä pykälistä. Huumausainetestaus nuorten työpajatoiminnassa: Perustuslakivaliokunta lausui myös tästä asiasta, ja perustuslakivaliokunnan kannan mukaan yhtä sanamuotoakin muutettiin. Sivistysvaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentissa lievennetään järjestäjän oikeutta velvoittaa nuori esittämään huumausainetestiä koskeva todistus oikeudeksi pyytää nuorta esittämään todistus. Vastaavasti pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että huumausainetestiä koskevan todistuksen pyytämisestä on ilmoitettava alaikäisen nuoren huoltajalle. Jos alaikäinen nuori on huumausaineiden kanssa tekemisissä, on tärkeää, että myös vanhemmat saavat sen tiedon. Pykälän 3 momenttiin valiokunta ehdottaa lisättäväksi pykälän perusteluja vastaavan selventävän virkkeen, jonka mu-kaan, jos nuorten työpajatoiminnan järjestäjä ei saa pyytämäänsä huumausainetestiä koskevaa todistusta ja nuorelle on suunniteltu 1 momentin mukaisia tehtäviä, nuoren valmennussuunnitelmaa ja 13 §:ssä tarkoitettua sopimusta voidaan tarkistaa. Arvoisa puhemies! Lisäksi esitettiin lausumaehdotus: opetus‑ ja kulttuuriministeriö selvittää maakunta‑ ja sosiaali‑ ja terveyspalveluiden uudistusten vaikutusta nuorisotyöhön sekä varmistaa nuorisolain tavoitteiden toteutumisen. Kaiken kaikkiaan tämä hallituksen esitys on hyvä, ja olen erittäin tyytyväinen siitä, että nuorisolaista on tehty todella nuoria palveleva laki. Toivottavasti se myös pystyy vastaamaan nuorten syrjäytymiseen ja eriarvoistumiskehitykseen. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+12.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-11-17T20:05:03,2016-11-17T20:09:10,Tarkistettu,1.1 2016_116_170,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuolla kun aiemmassa puheenvuorossa viitattiin siihen, että tässä laissa pyrittäisiin monikulttuurisuuteen, niin minun piti oikein tarkistaa tämä terminologinen kysymys. Elikkä kyllä se pieni ero tässä lakiesityksessä on, että tässä ei niinkään pyritä monikulttuurisuuteen vaan kulttuurien moninaisuuteen ja kansainvälisyyteen, jotka ovat käsitteinä aivan eri asia kuin monikulttuurisuus, joka on enemmänkin tietyn tyylisuunnan ideologia. Mielestäni on erinomaista, että hallitus johdonmukaisesti tässäkin lakiesityksessä pyrkii eroon siitä, että tätä monikulttuurisuus-termiä käytetään näihin muihin tavoitteisiin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+12.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-17T20:09:12,2016-11-17T20:09:49,Tarkistettu,1.1 2016_116_171,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 12/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Nuorisolakikeskustelu on ollut mielenkiintoista, ja isosta asiasta on kyse, nuorten kuulemisesta, myös siitä, että näitä palveluita nuorten keskuudessa pystytään kehittämään entistä paremmiksi tulevaisuudessakin. Nuorisovaltuustot ovat yksi tällainen keskeinen toimija tässä nuorten kuulemisessa, ja itse pidän välttämättömänä, että lain mukaisesti nyt kaikki kunnat nämä laittavat lain vaatimalla tavalla toimintaan. Maakuntauudistuksen myötä on tulossa myös maakunnalliset nuorisovaltuustot, ja toivottavasti ne saadaan myös omalta osaltaan toimimaan tehokkaasti, niin että myös tässä maakunnallisessa toiminnassa nuorten kuuleminen tulee toteutumaan. Maakuntauudistus tulee merkittävällä tavalla uudistamaan myös nuorten palveluita, ja haluan tässä keskustelussa nostaa esille toiveeni siitä, että kun sosiaali- ja terveyspalvelut kunnista siirretään maakuntien hoidettavaksi, niin siitä huolimatta nuorten palvelut eli kouluterveydenhoito, koulukuraattorit, koulupsykologit säilyisivät myös jatkossa siellä kun-tien vastuulla. Olisi erittäin tärkeää, että tämä yhteys koulun ja kouluterveydenhuollon, kuraattoreiden ja koulupsykologien välillä ei katkeaisi, ja toivon, että tätä sote-uudistusta nyt tehtäessä tämäkin nuorille erittäin tärkeä asia otetaan vielä huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+12.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-17T20:09:51,2016-11-17T20:11:37,Tarkistettu,1.1 2016_116_172,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 12/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli syyskuussa 42 300. Suuri luku kertoo suomalaisen yhteiskunnan ja politiikan rakenteellisesta välinpitämättömyydestä nuoria kohtaan. Erityisesti nuorten työllisyys on suhdanneherkkää ja työttömyysriski suurempi kuin aikuisväestöllä. Talouden puristuksessa yritykset lopettavat rekrytoinnit ja vähentävät määräaikaisia työntekijöitä ja sijaisia, mikä vaikuttaa erityisesti nuoriin. Nuoret itse pitävät ensimmäisen työpaikan saamista kaikkein vaikeimpana, sillä työnantajat haluavat ottaa töihin heitä, joilla on jo työkokemusta. Kaupungit ja kunnat ovat suuressa roolissa kesätyöntekijöiden palkkaajina. Tämän uudenkin nuorisolain mukaan nuorisotyö ja nuorisopolitiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Toivon, että kuntien valtuustot lisäävät talousarvioihinsa vuodelle 2017 määrärahoja 15—25-vuotiaiden nuorten palkkaamiseksi kesätöihin. Erityisesti ensi vuosi on henkisesti tärkeä vuosi, kun juhlimme 100-vuotiasta Suomea. Juuri ensi vuonna nuoret tarvitsevat superannoksen positiivista erityiskohtelua. Sekä kuntapäättäjien että meidän täällä eduskunnassakin tulee ymmärtää, että pelkät huolestuneet puheet eivät auta nuoria. Sanan pitää muuttua lihaksi, rahaksi. Rakenteellinen välinpitämättömyys vain syvenee, jos toimitaan vain talouden ehdoilla ja liike-elämän logiikan pohjalta. Nuoret kokevat työpaikan saamisen olevan kulttuurisesti hyväksyttävän elämän ehto ja että työllistyminen on saavutus kohti aikuisuutta ja itsenäistymistä. Nuorten elämä on tässä ja nyt. Heitä ei voi vaatia odottamaan viittä vuotta aikojen parantumista. Arvoisa puhemies! Jokaisella suomalaisella on perustuslaillinen oikeus työhön. Tämä edellyttää julkiselta vallalta toimenpiteitä ihan joka tasolla. Kuntien ja kaupunkien on oltava aktiivisia, sillä ne tarvitsevat nuorten rohkeutta, näkemyksellisyyttä ja uudistusvoimaa. Kunnissa on paljon erilaisia tehtäviä, joihin kesätyöntekijöitä tarvitaan. On puistojen ja alueiden hoitoon liittyvää ulkona tapahtuvaa työtä ja ihmisten kanssa tehtävää työtä päiväkodeissa, vanhusten ja vammaisten palveluasunnoissa sekä vaikka mitä muuta järkevää tekemistä. Nuoret toivovat kesätyöpaikoilta palkan lisäksi perehdyttämistä ja ohjausta. Työyhteisöjen vastuulla on näyttää nuorille esimerkkiä, kuinka tehdään töitä ahkerasti palkkansa eteen. Nuorilta ei saa karista usko työelämän pelisääntöihin ja johdonmukaisuuteen. Maankuulu edesmennyt mikkeliläinen sotaveteraani Hannes Hynönen sanoi viisaasti: ""Ihmisellä pitää olla työ. Jos joutuu joutilaana olemaan, tulee kaikki muu ilkeys mieleen. Siinä menee ihmisnuoret harhaan ja erehtyy tekemään virheitä, joita eivät muuten tekisi."" Nämä Hanneksen osuvat sanat toivon eduskunnan ja kaikkien Suomen kuntien muistavan. Nuorten työ nuorentaa Suomen. Arvoisa puhemies! SDP:n vaihtoehtobudjetissa ehdotetaan, että itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kaikille nuorille taataan kesätyö ja että itsenäinen Suomen valtio ottaisi aloitteen haastekampanjassa, johon kutsuttaisiin mukaan yritykset, järjestöt ja kaikki Suomen kunnat, ja että ne sitoutuisivat palkkaamaan vähintään kahdeksi viikoksi töihin nuoria. Kaupat ja muut jo ennestään merkittävät kesätyöllistäjät haastetaan lisäämään väkeä 10 prosentilla. Valtio täyttäisi oman velvoitteensa 10 miljoonan euron kesäduunirahoituksella mutta myös edistämällä työturvallisuus- ja hygieniapassien saamista ja raivaamalla lainsäädännön esteitä. Lisäksi esitämme vaihtoehtobudjetissamme sitä, että nuoria työllistettäisiin Metsähallituksen luontopalveluiden tehtäviin kansallispuistoihin ja retkeilyalueille 2 miljoonan euron lisämäärärahan turvin. Suomalainen luonto on myös suomalaisten nuorten tulevaisuus. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+12.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-11-17T20:11:40,2016-11-17T20:17:37,Tarkistettu,1.1 2016_116_173,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 81/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+14.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_116_174,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 81/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiusaaminen on vakava ongelma, johon on puututtava paremmin. Kiusaaminen aiheuttaa tuskaa, jota on vaikea kuvailla sanoin. Se vie ihmiseltä arvon ja itseluottamuksen — asiat, joita jokainen tarvitsee elämäänsä peruspilareiksi. Nykyään viimeiseksi ratkaisuksi vaikeissa tilanteissa on nähty oppilaan siirtäminen toiseen kouluun. Lähtijä on uhri. Miksi kiusattu joutuu vaihtamaan koulua? Haluan kyseenalaistaa tätä ajattelua. Se asettaa vaikeassa asemassa olevan uhrin kohtuuttomaan tilanteeseen, jossa hän pakenee täysin uuteen sosiaaliseen ympäristöön. Arvoisa rouva puhemies! Laadin lakialoitteen, joka antaa kunnille mahdollisuuden puuttua paremmin ja oikeudenmukaisemmin vakaviin kiusaamistapauksiin kouluissa. Aloite helpottaa kiusaamisella erityisen vakavaa henkistä tai fyysistä haittaa toiselle oppilaalle aiheuttavan oppilaan siirtämistä toiseen kouluun. Tavoitteena on varmistaa paras mahdollinen toteutuminen turvallisesta oppimisympäristöstä. Muutos lähettää viestin, jonka mukaan kiusaamista harjoittava oppilas voi myös olla osapuoli, joka joutuu tarvittaessa vaihtamaan koulua. Tällä viestillä on kiusaamista ennalta ehkäisevä vaikutus, ja se ilmaisee entistä selkeämmin valtiovallan kantaa kiusaamiseen. Muutoksesta hyötyy myös kiusaaja, kun kiusaamiskierre saadaan kunnolla katkaistua. Nykyiset kurinpitotoimet ovat usein riittämättömiä eivätkä korjaa uhrille aiheutunutta vahinkoa. Kiusattu ei saa riittävää suojaa. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että kiusatun kokemus korjaavista toimista antaa selkeän tunteen arvostuksesta ja kuulumisesta yhteisöön. Se on viesti asian vakavasti ottamisesta ja toimenpiteenä katkaisee trauman kehittymisen. Koulun vaihto antaa kiusaajalle viestin korjata ajattelua, arvoja, asenteita ja käyttäytymistä. Kiusaajan myönteisen tulevaisuuden kannalta toimien selkeys ja tehokkuus voivat olla hyvän elämän edellytys ja tae. Kyse ei ole kurinpitotoimesta. Tätä toimenpidettä sovelletaan myös uhriin. Koulun vaihto on ratkaisutapa, koska sitä voidaan soveltaa sekä kiusatun että kiusaajan kohdalla. Se on oppilaiden välisen konfliktin lopettava toimenpide. Arvoisa rouva puhemies! Tämä ei ole kiusaajia vastaan, tämä on kiusattujen puolesta. Toivon, että lakialoite saa valiokuntakäsittelyssä kannatusta ja siitä seuraa toimenpiteitä kiusattujen auttamiseksi.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+14.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-11-17T20:18:20,2016-11-17T20:21:46,Tarkistettu,1.1 2016_116_175,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 81/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Olen itse yksi edustaja Elovaaran lakialoitteen yli sadasta allekirjoittajasta, ja asia on erittäin suuri. Tein itse lakialoitteen, jonka tänään tulen seuraavassa asiakohdassa uusimaan, jo muutama vuosi sitten, ja olen itse siis koulutukseltani opettaja, ja aikanaan tein opettajantyötä niin erityiskoulussa, yläkoulussa kuin alakoulussakin, ja kiusaamisen suhteen pyrin opettajana olemaan mahdollisimman aktiivinen. Muistan, että kun tein tuon lakialoitteen, jonka tänään tulen esittelemään, niin minulle sanottiin, että meillä on muita keinoja ratkaista nämä ongelmat. Sen lakialoitteen tekemisestä on aikaa kulunut, se lakialoite ei ole tullut voimaan, mutta ei meiltä kiusaaminen ole näillä muilla toimenpiteillä loppunut. Otin muutamia lehtiartikkeleita aivan tästä viime ajoilta. Tässä on esimerkiksi uutinen marraskuun 15. päivältä tältä vuodelta, ""Kiusatun 8-vuotiaan elämä muuttui painajaiseksi — Poikaani potkittiin, lyötiin ja uhkailtiin, kaveritkin kaikkosivat"": ""Yhtenä iltana nukkumaan mennessä toisella luokalla oleva poikani purskahti itkuun ja kertoi miettivänsä kouluun tullessa, että toivottavasti kiusaajat eivät ole siellä odottamassa, kuten he olivat olleet odottamassa viikon jokaisena päivänä. Poikaani kytätään koulumatkoilla, odotellaan, milloin tulee kouluun. On heitelty reppua niin, että repussa olleet silmälasit ovat hajonneet. He ovat odottaneet aamulla koulun portilla ja kiusasivat. Eräänä aamuna poika vaatteita pukiessaan kertoi, että joutuu miettimään aina eri reitin, mitä kautta menee kouluun, jotta ne kiusaajat eivät tulisi vastaan. Hän sanoi, että se sattuu, kun he tönivät, ja ne tulee selän takaakin kimppuun ja haukkuvat. Näin äiti muistelee syksyn tapahtumia."" Siinä todetaan myös: ""Meillä ovat Kiva Koulu -koordinaattorit selvittäneet asiaa syksyn aikana yhteistyössä opettajien, erityisopettajan ja äidin kanssa. Kiusaamista ei ole saatu loppumaan, mutta sitä on selvitetty koko ajan."" Kun sanottiin, että meillä on keinot puuttua näihin tapahtumiin, niin tässä on yksi osoitus siitä, että minunkin sinänsä kannattamallani ja hienolla Kiva Koulu -hankkeella kiusaaminen ei ole loppunut. Kiusaamistapauksen selvittämistä on hankaloittanut tapahtumien sijoittuminen koulun ulkopuolelle. ""Hän kertoi, että kiusaajat ovat sanoneet, että jos kerrot tästä, niin sinulle käy tuplasti pahemmin."" Keskusteluun tästä samasta uutisesta otti osaa myös yksi koulukiusaamisen ehkäisyn tienraivaaja, rehtori Jari Andersson, ja hän totesi, että miksi koulu ei saa puuttua kiusaamiseen koulumatkoilla. Ja rehtori Jari Anderssonin hätähuuto kuului: ""Järjetöntä, lainsäätäjät eivät tajua kouluelämästä mitään."" No, onneksi meitä on sentään kourallinen täällä salissa niitä, jotka tuntuvat ymmärtävän tästä jotain. Mutta olen huolissani siitä, että nämä toimenpiteet eivät ole johtaneet tulokseen. ""Koulun henkilökunnalla on lain mukaan velvollisuus ilmoittaa koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta vanhemmille, mutta lain mukaan tapaukseen ei saisi puuttua."" Andersson kysyikin, miten voidaan ilmoittaa, kun tapahtumaan ei saa puuttua. ""Lasten maailma ei rajoitu siihen koulun piha-alueeseen. Opettajalla ja rehtorilla kuuluisi olla oikeus puuttua koulumatkalla tapahtuviin kiusaamisiin"", Andersson jatkoi. ""Parhaat asiantuntijat ovat poikkeuksetta opettajat, ne läsnäolevat. Meillä voi olla koulussa vaikka satatuhatta kuraattoria ja psykologia, mutta jos syytä ei poisteta ja hoidetaan vain seurauksia, niin tilanne on ihan järjetön"", hän toteaa. Toisessa tarinassa Maria toteaa, että koulukiusaaminen johti hänen kohdallaan viinaan, viiltelyyn ja väkivaltaan. ""Mariaa kiusattiin lähes koko peruskoulun ajan. Henkistä pahaa oloa helpottivat alkoholi ja viiltely. Kolkuteltuaan joitakin kertoja kuoleman portteja Maria päätti muuttaa elämänsä suunnan lopulta. Kerran kamppaamisen myötä Marian jalka vääntyi niin, että hän joutui olemaan pari päivää pois koulusta. Kun kiusaajat vetivät tuolin Marian alta, tämän häntäluu murtui. Mariaa uhkailtiin, hänet suljettiin kokonaan ryhmän ulkopuolelle. Kaikki perheet eivät kuitenkaan edes vaivautuneet paikalle, kun tilannetta selvitettiin. Rikosilmoituksen tekemisestä ei ollut myöskään apua, kiusaajat eivät tunnustaneet tekojaan. Lopulta rehtori ilmoitti vanhemmille, että hänet siirretään toiseen kouluun suorittamaan yläaste loppuun."" Eli kiusaamisen uhri siirrettiin toiseen kouluun. Ja niin kuin tässä edellä lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja esille toi ja kysyi, onko oikein — voi vastata, että ei ole. Kiusaaminen eteni entistä pahemmaksi, ja tämä kertoo, kuinka hän kävi terapiassa, ja Maria yritti myös itsemurhaa useaan otteeseen. Arvoisa puhemies! Tiina Elovaara on tehnyt erinomaisen lakialoitteen siitä, että meillä olisi yksi niin sanottu viimeinen keino, tai minun lakialoitteeni jälkeen toiseksi viimeinen keino ehkä, puuttua näihin tilanteisiin. Itse olen valmis siihen, että tämän lakialoitteen mukaisesti annamme kouluille yhden aika kovan keinon puuttua tähän ongelmaan. Mutta ongelma on niin vakava, että olen itse valmis siihen, että me käytämme pahimmassa tilanteessa myös näitä kovimpia keinoja. Koulukiusaaminen nimittäin voi aiheuttaa koko elämän mittaisia vaikutuksia. Meillä tutkimusten mukaan noin joka kymmenes lapsi kokee jossain vaiheessa koulukiusaamista. Koulukiusaamisen määrittely ei ole ihan helppoa, ja sen takia kannustaisin kaikkia kouluja käymään myös keskustelua siitä, mitä koulukiusaaminen on, käymään sen yhdessä läpi ja tekemään yhteisiä sopimuksia siitä, että tähän me emme sen jälkeen syyllisty. Olen kuullut, että siihenkin on puututtu: että eivät alaikäiset voi tällaisia sopimuksia tehdä. Minun mielestäni pitää voida tehdä. Anu-Helmi Luukkosen väitöskirjan mukaan esimerkiksi kiusatuilla pojilla on yli kolminkertainen riski ahdistuneisuushäiriöihin. Kiusaaminen yhdistyi myös allergiaan, astmaan ja epilepsiaan. Luukkosen mukaan kiusatuilla tytöillä ja kiusaajatytöillä oli yli kaksinkertainen riski vakaviin itsemurhayrityksiin. Eli kiusatuilla tytöillä mutta myös kiusaajatytöillä on yli kaksinkertainen riski vakaviin itsemurhayrityksiin. Eli kiusaajatkin ovat avun tarpeessa. Britanniassa tehdyn pitkän seurantatutkimuksen mukaan lapsena koulukiusatuilla oli 50‑vuotiaina heikompi terveys ja heillä oli harvemmin elämänkumppani kuin muilla. Lapsena koulukiusattujen koulutus oli brittitutkimuksen mukaan 50‑vuotiaana alhaisempi ja heidän muistinsa toimi huonommin kuin muilla. Miksi me annamme tällaista tapahtua? Se on vakava kysymys, ja siihen pitää puuttua kaikilla mahdollisilla keinoilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+14.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-17T20:21:50,2016-11-17T20:31:11,Tarkistettu,1.1 2016_116_176,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 81/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koulukiusaamista on ollut aikaisemmin, ja sitä on valitettavasti tänä päivänä. Kun lapsi joutuu sietämään kiusaamista vuosia, sen aiheuttamat traumat voivat seurata läpi elämän, vaikuttaa ihmisen tulevaisuuteen negatiivisesti. Miten tämän päivän koulu voi — varsinkin opettajat, ja oppilaatkin — puuttua ja velvoitetaan puuttumaan kiusaamiseen? Haluaisin uskoa, että kiusaaminen loppuu, kun tarpeeksi neuvotellaan, osapuolet kohtaavat ja asiat sovitaan. Se voi onnistua, mutta voi käydä myös toisin. Aivan kuten edustaja Heinonen äsken esitti, myös koulumatkoilla tapahtuu paljon kiusaamista ja siihen ei oikein koulukaan pysty puuttumaan. Joskus, kun olen tämän ikäinen jo, nuorena kävin kansakoulun. Meillä oli alakoulussa kolme luokkaa, ykkönen, kakkonen ja kolmonen, kaikki oltiin samassa huoneessa, joka luokalla oli noin vajaa kymmenen oppilasta. Yläkoulussa myös oli monta luokkaa, jotka olivat kaikki samassa talossa ja huoneessa. Keskikoulussa ryhmät olivat suurempia, yli 30:n, ja lukiossa myös. Mutta täytyy sanoa, että olen ollut niin onnellisessa asemassa, että koskaan en ole huomannut koulukiusaamista tämän oman koulumatkani varrella ja kouluaikani varrella. Opettajat olivat todella tiukkoja ja hyviä sen suhteen, että he sallivat asioita, mutta olisivat varmaan heti puuttuneet, ja siihen maailman aikaan oli vähän eri systeemi. Tänä päivänä opettajilla ei ole kovin suurta mahdollisuutta puuttua koulukiusaamiseen ja vaikka olisikin, niin kaikki opettajat eivät kuitenkaan sitä tee jostain syystä. Se on todella vakavaa, että tänä päivänä koulukiusaamista on niinkin paljon. Meillä on kouluissa kaikkia hyviä systeemejä ja tällaisia teemoja, joilla yritetään estää koulukiusaamista, mitkä ovat osittain olleet tehokkaitakin mutta eivät riittävän. Siksi tarvitaan todella vahvaa asennekasvatusta, ja myös kodit ovat todella merkittävässä asemassa, vanhemmat, että kun se lapsi kouluun lähtee, on saanut määrätyt ohjeet ja sitten ne rajat. Lapsi pitää siitä, että on olemassa rajat, joita ei ylitetä. Kuitenkin koulukiusaamista tapahtuu. Ja tosiaan, jos asennekasvatus ei ole riittävää, niin totta kai on myös olemassa lait, ja jos eivät nekään riitä, niin niitä täytyy tiukentaa. Edustaja Elovaara on tehnyt erittäin hyvän lakiesityksen, jossa koulukiusaaja siirrettäisiin koulusta toiseen kouluun, niin että se ei aina ole uhri, joka siirretään. Tämä on kannatettava lakiesitys, mutta samalla pitää muistaa myös, että on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että se siirrettävä kiusaaja — jotta se kiusaaminen ei jatkuisi tai jotta häntä ei alettaisi kiusata seuraavassa paikassa — saa avun myös. Edustajat Elovaara ja Heinonen esittivät monta hyvää pointtia siitä, minkä takia tähän on puututtava todella vahvasti nyt. Se vaikuttaa ihmisen elämään niin vahvasti, ja emme kukaan halua, että koulukiusaus ja -kiusatut lisääntyvät, vaan me haluamme nollatoleranssin, kiusaaminen pitää saada aisoihin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+14.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-11-17T20:31:15,2016-11-17T20:35:59,Tarkistettu,1.1 2016_116_177,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 81/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa, kuten monessa muussakin maassa, koulukiusaaminen on todellakin vaikeasti pois kitkettävä ongelma. Kiusaaminen ei koskaan ole kiusatun syytä. Kiusaaja etsii syyn mistä tahansa, esimerkiksi sukupuolesta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta, ihonväristä, ulkonäöstä, köyhyydestä tai puhetavasta. Koulukiusaaminen ei myöskään koskaan ole vaaratonta. Se aiheuttaa tutkitusti vakavia pitkäaikaisia psykososiaalisia vaikutuksia, pahimmillaan muun muassa itsetuhoajatuksia, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Sillä on aina itsetuntoa heikentävä vaikutus. Kiusaaminen voi laukaista myös sosiaalisilta taidoiltaan epävarmassa ja epävakaassa nuoressa ylitsepääsemättömiä vihantunteita ja aiheuttaa vakavia seurauksia, pahimmillaan radikalisoitumisen. Ainoa oikea vaihtoehto on todellakin nollatoleranssi, kuten äskeisessä puheenvuorossakin kuulimme. Vastuu turvallisesta asenneilmapiiristä on meillä kaikilla. Nollatoleranssi lähtee liikkeelle puuttumisesta jokaiseen epäasialliseen keskusteluun ja tilanteeseen. Se vaatii meiltä kaikilta uskallusta toimia ja puolustaa toista ihmistä. Edustaja Elovaaran aloite on erittäin hyvä. Olen itsekin sen allekirjoittanut, ja toivon todella aloitteen muuttuvan käytännön toimiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+14.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-11-17T20:36:01,2016-11-17T20:37:32,Tarkistettu,1.1 2016_116_178,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 81/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koulukiusaaminen on äärimmäisen vakava asia. Montako kertaa lapsen mielen pitää kestää kohdata toisen lapsen torjunta, iva, avoin vihamielisyys? Minkälaisiksi muotoutuvat sen pienen ihmisen minäkuva ja koulumuistot, joka saa päivittäin osakseen pilkantekoa ja syrjimistä? Kiusaamisessa voi käydä niin, että kiusattu alkaa uskoa kiusaajiaan. Kiusattu voi luulla, ettei hänessä ole mitään hyvää ja että on ihan oikeutettuakin, että häntä kiusataan, varsinkin jos edes aikuiset eivät puutu asiaan. On päivänselvää, että kiusaaminen ei tietenkään johdu siitä, että kiusatussa olisi jotain vikaa. Kiusaaminen ei koskaan sano mitään kiusatusta. Se sanoo ainoastaan kiusaajasta. On tärkeää muistaa, että kiusaaminen on aina väärin eikä sitä pidä sietää. Meidän päättäjien ja viranomaisten tehtävä on varmistaa, että kiusaaminen ei häiritse kenenkään koulunkäyntiä. Käsillä olevan lakialoitteen keskeinen muutos perusopetuslakiin olisi uusi linjaus, jonka mukaan kiusaaja voidaan siirtää toiseen kouluun. Lakialoite pyrkii helpottamaan kiusaamisellaan erityisen vakavaa henkistä tai fyysistä haittaa toiselle oppilaalle aiheuttavan oppilaan siirtämistä toiseen opetuksen järjestämispaikkaan. Tämä on viesti, että jos todella joudutaan siihen pisteeseen, että jommankumman on vaihdettava koulua, olkoon se kiusaaja. Onhan käsittämätöntä, että jos kiusaamista ei saada muutoin hoidettua kuin radikaalilla oppilaan siirrolla, niin se olisikin uhri, joka lähtisi toiseen kouluun. Tämä ei tietenkään poissulje sitä, että kiusaaja jäisi ilman tukea. Totta kai molemmille on järjestettävä sellaisia toimenpiteitä, joista he hyötyvät. On tärkeää tukea jokaisen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä yksilöllisesti. On hyvä muistaa tätä aihetta käsiteltäessä, että kasvatuksen päävastuu on aina vanhemmilla. Olenkin huolissani siitä, onko aikuisen auktoriteetti häviämässä kokonaan. Esimerkkinä se, mitä tapahtui koulussa Janakkalassa: siellä 10-vuotias kuristi 9-vuotiaan tajuttomaksi koulussa. Koulun rehtorin lausunnon mukaan väkivalta on lisääntynyt kouluissa. Jos aikuinen ei pysty valvomaan järjestystä, kaikkien turvallisuus on vaarassa. Miten aikuinen voi puuttua koulukiusaamiseen ilman auktoriteettia? Meidän tulee edellyttää huoltajalta vastuuta lapsen käytöksestä. Yksikin oppilas voi luokassa terrorisoida koko opetusta ja muiden oppilaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Olenkin sitä mieltä, että jos opettaja ei saa oppilasta koulupäivän aikana kuriin, vanhemmat tulisi velvoittaa hakemaan lapsi kotiin. Tein tästä kirjallisen kysymyksen. Näin toimitaan Sveitsissä. Tiedän sen, koska siskoni on siellä opettajana. Jokainen perhe on yksilö, ja jokaisen perheen elämäntilanteet vaihtelevat, ja yhteiskunnan tulee taata yksilöllistä tukea, ja jos vanhemmilla ei ole keinoja, esimerkiksi perhetyöntekijä voisi tukea vanhempaa tässä kaikkein arvokkaimmassa tehtävässä eli lapsen kasvatuksessa. Täällä edustaja Heinonen otti esiin tämän vakavan tapauksen 8-vuotiaan kiusaamisesta, että hän pelkää mennä kouluun, hän pelkää koulumatkoja, kiusaaminen on jokapäiväistä. Sastamalassa sijaitsevan Sylvään koulun rehtori Jari Andersson on saanut huomautuksia, koska hän on puuttunut koulun ulkopuolella tapahtuvaan kiusaamiseen, mikä on ihan käsittämätöntä. Hän on saanut tapauksista huomautuksia apulaisoikeuskanslerilta asti. On järjetöntä, että jos 8-vuotias tulee rehtorille kertomaan, että häntä kiusataan, niin rehtori vastaa: no, en minä voi siihen puuttua. Meillähän perusopetuslain mukaan, 29 §:n 7 momentissa sanotaan näin, koulun henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa tapahtuneesta vanhemmille, mutta tapaukseen ei saa puuttua. Anderssonin mukaan lakipykäliä luetaan niin kirjaimellisesti, ettei kukaan enää uskalla käyttää maalaisjärkeä lasten auttamiseksi. Lain aukikirjoittaminen on tehnyt osasta toimijoista vielä varovaisempia, ettei vain tule syytettä, ja aika harva kestää sitä julkista painetta, mikä tapauksista tulee. Tämä palvelee ainoastaan kiusaajaa, tämä antaa vallan ainoastaan kiusaajille. Me tarvitsemme ehdottomasti lisää kurinpitotoimenpiteitä, ja tämä Elovaaran lakialoite on yksi niistä. Tänään uutisissa: ""Koulupoika hakkasi toisen sairaalakuntoon — 30 muuta oppilasta seurasi vieressä ja kuvasi kännyköillä."" Miten on mahdollista, että 30 oppilasta kuvaa kännyköillä, kun jotain toista oppilasta hakataan sairaalakuntoon? Mitä meidän ilmapiirissä on pielessä? Kyllä tässä tapauksessakin pitäisi ottaa kaikki nämä 30 oppilasta ja sanoa, että on ymmärrettävää, että aina ei uskalla mennä väliin, mutta vähintään pitää hakea aikuinen siihen apuun ja pyytää, että aikuinen tulee väliin ja kertoo, mitä täällä tapahtuu. No, yksi rohkea lukiolaistyttö löytyi. Hän oli ikkunasta nähnyt tämän tilanteen ja juossut väliin. Niin kuin sanoin, me tarvitsemme asennemuutoksen, me tarvitsemme rohkeutta ja me ennen kaikkea tarvitsemme työkaluja opettajille, jotta me voimme toimia tässä meille annetussa arvokkaassa tehtävässä eli kasvatustehtävässämme. Kiitos tästä aloitteesta, kiitos edustaja Heinoselle näistä aloitteista, ja toivottavasti saan itse tähän kirjalliseen kysymykseen vastauksen. Meidän pitää tehdä kunnon paketti, jotta me saamme tämän kuriin, koska tämä kiusaaminen ei ole mikään luonnonilmiö. Siihen voidaan vaikuttaa, siihen voidaan puuttua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+14.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-11-17T20:37:34,2016-11-17T20:44:47,Tarkistettu,1.1 2016_116_179,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 81/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää lämpimästi henkilökohtaisesti niitä edustajia ja puhemiehistöä ja sihteeristöä, jotka olette tähän kellonaikaan täällä, että voimme käsitellä tätä lakialoitetta. Kiitän edustaja Heinosta, Elomaata, Pelkosta ja Huhtasaarta sekä mahdollisesti vielä muita puhujia siitä, että käytätte puheenvuoron tässä asiassa, joka on herättänyt kansalaisliikkeen ympärilleen. Uskallan väittää, että kansalaismielipide tukee aloitetta, ja on ollut sääli huomata julkisista asiantuntijapuheenvuoroista, joita mediasta olen lukenut, että niissä ei ole perehdytty lakialoitteen sisältöön ja konkreettiseen esitykseen. Sanon tämän nyt tässä avoimesti. On tehtävä selväksi, että aloitteella ei luoda automaattia vaan tuodaan näkyvämmäksi perusopetuslakiin myös se vaihtoehto, että se on kiusaaja, joka tarvittaessa vaihtaa koulua, sillä olemme kaikki sitä mieltä, että nykyinen käytäntö Suomessa on epäoikeudenmukainen. Rivissä pitäisi olla jo useita aikuisia vastaamassa, miksi tilannetta ei ole ratkaistu siinä kohtaa, jos joku lapsi tai nuori joutuu vaihtamaan koulua. Ongelma on erityisesti haja-asutusalueet, joissa vaihtoehtoa koululle läheltä ei löydy, ja toivon, että kunnat ja kaupungit ottaisivat vastuuta kiusatun tilanteesta edes siltä osin, että ne maksaisivat kiusatun koulumatkoista aiheutuvat kustannukset. Olen saanut vanhemmilta ja isovanhemmilta viestejä, että kiusatun lapsen vanhemmat joutuvat maksamaan pitkistä koulumatkoista aiheutuvat kulut. Tämä ei ole oikein. Haluan myös tuoda esiin, että molemmat tarvitsevat jälkihuoltoa, apua ja tukea, sekä kiusattu että kiusaaja, se on selvää, ja sen lisäksi haluan vielä tuoda esiin, että tutkitusti kouluampujat ovat monesti raa’asti koulukiusattuja. Olenkin huolissani, koska seuraava kouluampumistapaus (Puhemies koputtaa) tapahtuu, ja haluan kiittää avoimesti poliiseja, jotka aivan hiljattain saivat kiinni henkilön, nuoren ihmisen, joka suunnitteli joukkosurmaa koulussa. Pelkään, että on vain ajan kysymys, koska seuraava vastaava tapahtuma tulee, ja haluan siksi kiittää niitä edustajakollegoja, jotka ovat antaneet tukensa tälle laki-aloitteelle, ja erityisesti teitä, jotka olette täällä keskustelemassa tästä aiheesta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+14.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-11-17T20:44:49,2016-11-17T20:48:11,Tarkistettu,1.1 2016_116_180,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 81/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Elovaaran ja lukuisten muiden edustajien allekirjoittamassa lakialoitteessa puututaan erittäin tärkeään asiaan. Kiusaaminen voi johtaa koko elämän mittaiseen traumaan, josta aiemmat puhujat ovat jo esittäneet tänään koskettavia kuvauksia ja esimerkkejä. Kiusaamiseen tuleekin ottaa nollatoleranssi kouluissa, kuten täällä on tänään jo usean edustajan suusta todettu. Tämä lakialoite tähtää siis siihen, että erityisen vakavaa henkistä tai fyysistä haittaa toiselle oppilaalle kiusaamisella aiheuttava oppilas voitaisiin tarvittaessa siirtää toiseen kouluun. Nykyäänhän pääsääntöisesti toiseen kouluun siirretään kiusaamisen uhri, mikä ei mielestäni ole oikein. Lakialoitteen tavoite onkin erittäin kannatettava, ja se antaa samalla oikean viestin siitä, että kiusaamisen uhrin sijaan kiusaamisen lopettamiseen tähtäävät toimenpiteet tulee kohdistaa kiusaajaan. Lakialoite mahdollistaisi toteutuessaan myös sen, että kiusatun olisi nykyistä helpompi toipua kiusaamisesta tutussa ympäristössä, kuten myös tämän lakialoitteen perusteluissa on todettu. On myös tärkeää, että kiusaajan käyttäytymisen taustalla oleviin syihin puututaan samalla vakavasti. Arvoisa puhemies! Olen itsekin allekirjoittanut tämän lakialoitteen, ja toivon sille erittäin menestyksekästä valiokuntakäsittelyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+14.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-11-17T20:48:12,2016-11-17T20:49:56,Tarkistettu,1.1 2016_116_181,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 81/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koulukiusaamista voi ajatella niin, että hyväksyisimmekö me vastaavan käytöksen aikuisiin kohdistuen, meihin itseemme kohdistuen, kuin nyt lapsiin voidaan kohdistaa. Emme varmasti hyväksyisi, emmekä siis voi myöskään hyväksyä sitä lapsiin kohdistuen. Tämä lakialoite, jonka olen itsekin allekirjoittanut, on kannatettava ja salissa aiemmin kyseltyjen perussuomalaisten vaaliohjelmien mukainen suoraan. Siellä on tavoitteena nollatoleranssi koulukiusaamiselle. Aloitteen merkityksellisyydestä kertoo se, että allekirjoittajia sillä on yli sata, eduskunnan enemmistö. Ja toivonkin tämän tahtotilan kantavan asioiden konkreettiseen muutokseen riippumatta siitä, toteutuuko laki täysin kirjaimellisesti. Tässä asiassa kuitenkin on tärkeintä ja keskeisintä viesti, että kiusaamista ei hyväksytä ja syy kiusaamiseen on kiusaajassa. Vaikka kiusaaja onkin tässä tapauksessa lapsi ja tarvitsee myöskin apua ja suojelua, silti on muistettava, että kiusattu on teon uhri. Lain tulee helpottaa kiusaamisen estämistä, ei suinkaan vaikeuttaa sitä. Meidän lainsäätäjien tehtävänä on säätää sellaisia lakeja, joilla kiusaamista voidaan estää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+14.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-17T20:49:57,2016-11-17T20:51:06,Tarkistettu,1.1 2016_116_182,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 81/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme käyneet hyvää keskustelua koulukiusaamisesta. Tässä keskustelussa ehkä vähän myös opettajia on syyllistetty. Haluan itse todeta sen ja haluan uskoa niin, että valtaosa opettajistamme haluaa puuttua koulukiusaamiseen ja tekee hyvää työtä koulukiusaamiseen puuttumiseksi. Itse entisenä opettajana tiedän sen, että osaa kiusaamisesta on hyvin vaikea havaita ja tämäntyyppisiä tilanteita on, eli nuoret, lapset tekevät sitä kiusaamista sellaisissa paikoissa, että opettaja tai aikuisen silmä ei sitä välttämättä näe. Yksi vaikeimpia, kovimpia on myös sellainen yksin jättämisen, syrjään jättämisen kiusaaminen. Siihen on usein — ainakin itse koin niin opettajana — kaikista vaikeinta puuttua. Millä sait sellaisen mukaan, joka ei luontaisesti siihen porukkaan päässyt? Täytyy muistaa, että kiusaaja voi myös olla opettaja, ja pitää muistaa, että myös kiusattu voi olla opettaja. Näihinkin tilanteisiin pitää olla riittävät keinot puuttua, ja haluan myös alleviivata sitä, että lähes kaikissa tilanteissa myös kiusaaja tarvitsee apua, elikkä häntä ei missään tapauksessa saa jättää yksin. Arvoisa puhemies! Olen arvostanut teidän työtänne erittäin paljon, ja itse toivon, että otatte myös aktiivisen otteen nyt näiden yli sadan kansanedustajan allekirjoittamien laki-aloitteiden kohdalla. On ollut havaittavissa sitä, että yli sadan kansanedustajan lakialoitteet hautautuvat meillä valiokuntiin saamatta niiden arvoista käsittelyä. Yli puolet Suomen kansan valitsemista kansanedustajista on tämänkin lakialoitteen allekirjoittanut, ja minun mielestäni on oikeus ja kohtuus, että valiokunnat käsittelevät nämä. Pääsäännön pitäisi olla vähintäänkin samanlainen käsittely kuin kansalaisaloitteella. Tämän taustalla on äärimmäisen iso joukko Suomen kansan valitsemia kansanedustajia, ja kun katsomme sitä äänimäärällisesti, niin voimme puhua merkittävästi isommasta joukosta kuin kansalaisaloitteessa, jos katsomme välillisesti sen. Ja toivon, että puhemiesneuvosto käy vakavan keskustelun siitä, että nämä yli sadan allekirjoituksen lakialoitteet tulee käsitellä eduskunnassa niiden ansaitsemalla arvokkuudella ja perusteellisuudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+14.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-17T20:51:07,2016-11-17T20:53:52,Tarkistettu,1.1 2016_116_183,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 81/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koulukiusaamiseen tulee aina puuttua ja huomata, mikä se tilanne on. Kun minä olin pieni alakoululainen, lapsi, muistan todella hyvin, kuinka minua yläluokkalainen poika kiusasi moneen otteeseen: Yhden kerrankin hän käski minun nuolaista siitä koulun rautaisesta portista ja minä jäin kielestäni siihen kiinni. Kaikennäköistä tämmöistä siinä tapahtui. Mutta siihen kiusaamiseen, siihen ei puututtu ollenkaan. No, ei siinä mitään. Aika monta vuotta meni eteenpäin. Sinä vuonna, kun minä tulin tänne eduskuntaan, se mies oli muuten vankilassa. Siinä koulukiusaamisen tilanteessa oli silloin jo nähtävissä, että johonkin se johtaa. Se johti johonkin, ja se tilanne oli lapsesta lähtien nähtävissä, se, että se saattaa johtaa johonkin. No, minä onneksi selvisin siitä hyvin, mutta tämä poika ei selvinnyt siitä omasta roolistaan. Tästä koulukiusaamisesta: kaikki aloitteet ja asiat, mitä sen kanssa tehdään, ovat erittäin hyviä. Ja kiitoksia tästä aloitteesta. Olen yksi aloitteen monista allekirjoittajista, ja toivon tälle aloitteelle menestystä. Aloite antaisi kouluille paremman selkänojan tarvittaessa kiusaajan siirtämistoimenpiteisiin. Kiusattu ei ole lähtökohtaisesti ansainnut lisärangaistusta koulun vaihtamisesta vielä kaiken muun kärsimänsä lisäksi. Toisaalta kiusaajia voi olla hyvin paljon ja kiusattu on menettänyt luottamuksen myös opettajien kykyyn hoitaa asia, joten aina kiusatulle koulun vaihtaminen ei ole paha asia. Aloitteen tavoite on kuitenkin mahdollistaa paremmin yksi ratkaisuvaihtoehto lisää. Mielestäni on olennaista muistaa, ja toivoisin tämän aloitteen käsittelyä koskevassa uutisoinnissakin muistettavan, ettei kyse ole kurinpitotoimenpiteestä. Perusopetuslain 36 §:ssä säädetään kurinpitotoimista, joita ovat muun muassa jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen koulusta erottaminen. Kiusaamisesta tultaisiin tietysti jatkossakin rankaisemaan erikseen, mutta kyse olisi ratkaisusta kiusaamisongelman päättämiseksi. Täytyy myös muistaa, että koulukiusaaminen on siirtynyt yhä laajemmin sähköiseen ympäristöön. Oppilasta ja joskus opettajaakin halventavia viestejä, kuvia ja videoita voidaan jakaa pikaviestiketjuissa tai internetin julkisilla palvelimilla. Fyysinen oppilaitoksen vaihtaminen ei välttämättä tällaiseen kiusaamiseen auta. Hyvän vanhemmuuden ja opettajien auktoriteetin vahvistaminen ovat tärkeitä keinoja myös kiusaamisen ehkäisemiseen. Kiusaaminen voi jättää elinikäiset arvet. Varmasti moni meistä joko omasta tai jonkun läheisen kokemuksesta tietää, miten pahalta kiusaamistilanteiden muistelukin voi vielä vuosikymmenien jälkeen tuntua. Jos valtiovalta voi omalta osaltaan edistää kiusaamisen torjuntaa, niin silloin on myös velvollisuus toimia siten. Todella toivon, että kiusaamisasioiden parantamiseksi voitaisiin tätäkin kautta viedä asioita eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+14.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-11-17T20:53:56,2016-11-17T20:57:18,Tarkistettu,1.1 2016_116_184,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 81/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelä täällä nosti hyvin esiin meidän aikuisten roolin, ja onkin syytä pohtia ja miettiä, kuinka kitkeä kiusaaminen pois lasten keskuudesta, jos emme onnistu kitkemään sitä pois edes aikuisten keskuudesta. Kuinka voimme vaatia lapsilta kohteliasta käytöstä, erilaisuuden hyväksymistä sekä ihmisarvon kunnioitusta, jos emme itse osaa näyttää esimerkkiä? Jos sallimme aikuisille rasistiset huutelut ja hyökkäykset eri kansalaisuuksia kohtaan, kuinka voimme vaatia lapsiltamme yhtään sen parempaa käytöstä? Edustaja Maijala nosti äsken esiin sosiaalisen median, ja sosiaalinen media on todella tehnyt kiusaamisen, toisen vähättelyn ja uhkailun entistä helpommaksi. On helppo leikkiä kukkulan kuningasta nimettömänä ja kasvottomana jakelemalla esimerkiksi tappo- ja raiskausuhkauksia. Aikuisten toiminta perustuu täysin samoille käytösmalleille kuin sen epävarman mutta uhmakkaan oppilaan, joka haluaa näyttää uskallustaan mutta ei uskalla tehdä sitä omilla teoillaan vaan kiusaamalla heikompaansa tai niitä, jotka heikkoja puolustavat. Jokainen vihjaileva ja rasistinen keskustelu ruokkii epätervettä asenneilmapiiriä ja laskee kynnystä kiusaamiselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+14.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-11-17T20:57:21,2016-11-17T20:58:39,Tarkistettu,1.1 2016_116_185,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 81/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Pelkosen puheenvuoro oli puhutteleva ja lähettää myöskin tärkeän viestin meille aikuisille siitä, kuinka käytämme sanojamme, oli se sitten näin livelähetyksessä tai sosiaalisessa mediassa. Meidän tulee aina nähdä toisemme ihmisinä. Haluan myös kiittää edustaja Heinosta vielä siitä, että nostitte esiin seikan lakialoitteiden käsittelystä, erityisesti silloin, kun ne saavat laajan kannatuksen eli yli 100 kansanedustajan allekirjoituksen. Olen huolissani siitä, miten lakialoitteen jatkokäsittely tapahtuu. Toivon, että valiokunnassa käydään vakava keskustelu aloitteesta, ja jos se ei menesty, niin toivon, että valtioneuvosto ja eduskunta pohtivat esimerkiksi ensi vuoden Suomen satavuotishengessä myöskin tätä teemaa, sillä erityisesti arvoisa puhemies on kannustanut meitä edustajia menemään kouluihin puhumaan lapsille ja nuorille, että käyttäisimme niitä keinoja ja välineitä, joita meillä on. Mutta toivoisin silti, että myös lainsäädännöllisesti tämä asia tulisi kuntoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+14.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-11-17T20:58:39,2016-11-17T21:00:11,Tarkistettu,1.1 2016_116_186,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 81/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on ongelma laissa. Perusopetuslaki, lain 35 §, ei selkeästi kiellä oppilaita tai opiskelijoita häiritsemästä, kiusaamasta tai muuten kohtelemasta epäasiallisesti muita. Laki edellyttää oppilailta pelkästään asiallista käytöstä. Minulla on aika paljon kokemuksia tästä. Minun kolmea poikaani on kaikkia kiusattu, ja viimeinen on viime vuoden aikana vaihtanut kolme kertaa koulua. Kiusaaja on aina ollut se, joka on ollut syytön, ja minun poikaani on useimmiten syytetty siitä, että hän on aiheuttanut sen. Jos tämä lakiesitys menee läpi, se ei tietysti muuta sitä mitenkään, koska kiusaajia on aina monta ja monella paikkakunnalla ei ole kuin yksi koulu, eli tämä koulun siirtokin on vaikeata, mutta toivon kuitenkin, että tälle asialle tehtäisiin jotain. Tiedän, miltä tuntuu, kun poika ei illalla halua mennä nukkumaan vaan istuu sängyssä, ja kun minä kysyn, miksi sinä istut, niin hän sanoo, että minä istun siksi, että kestäisi kauemmin, että tulisi aamu, jotta minun ei tarvitsisi mennä kouluun heti. Että sitä se kiusaaminen on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1328,Male,1953-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2299155698671535383,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+14.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2016-11-17T21:00:13,2016-11-17T21:01:41,Tarkistettu,1.1 2016_116_187,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 81/2016 vp,"Vielä lyhyesti kiitän edustajia siviilirohkeudesta tässä asiassa, siinä, että olemme kuulleet myös henkilökohtaisia kokemuksia heiltä itseltään tai heidän perhepiiristään tästä aiheesta, ja minusta se ansaitsee kiitoksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+14.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-11-17T21:01:43,2016-11-17T21:02:00,Tarkistettu,1.1 2016_116_188,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+15.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_116_189,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! ""Haluan kertoa teille tarinan saadakseni tämän tärkeän asian esiin, mikä vaikuttaa syvästi nuoren ihmisen sosiaaliseen kehitykseen: eli kiusaaminen. Minua alettiin kiusata ensimmäisestä luokasta lähtien, syytä en tiedä, miksi. Olin hyvin ujo ja hiljainen eli kait helppo kiusaamisen kohde. Kiusaaminen oli jokapäiväistä, ja itsetuntoni tallottiin lattianrakoon. Niinkin pienillä lapsilla voi olla raaka käytös toisia kohtaan ja kyky satuttaa henkisesti."" ""Minä olin myös periaatteessa ensimmäisen ja toisen luokan ajan koulukiusattu. Oma tilanteeni oli sinänsä hieman erikoinen, että olin pienessä maalaiskoulussa ja kiusaaja oli oma opettaja."" ""Siinä mielessä tuo henkinen kiusaaminen, nimittely ja ulkopuolelle jättäminen on minusta vielä pahempaa kuin fyysinen kiusaaminen, koska siitä ei jää mitään ulkoista todistusaineistoa. Jos fyysisesti kiusataan, siitähän jää kuitenkin edes jonkin verran mustelmia ja naarmuja."" ""Mua kiusattiin ekasta luokasta lähtien, ja se jatkui lukioon saakka. Kiusaaminen oli henkistä ja fyysistä. Tavaroita pilattiin, varastettiin, piilotettiin."" ""Voimia tarinansa kertoneille. Itse en kykene käsittämään sitä julmuutta, mitä toisiin voidaan kohdistaa. Rakas veljeni on koulukiusattuna menettänyt paljon. On hirveän vaikea yrittää näyttää toiselle, että hän on yhtä arvokas kuin kaikki muutkin, vaikka on joutunut koulussa vuosia luulemaan toisin."" Iltalehdessä lisäksi kirjoitettiin: ""Olin koulussa kolmannella luokalla, ja minua kiusattiin jatkuvasti useita kuukausia siitä, kun olin hiukan pyöreä. Opettajat eivät puuttuneet asiaan, vaikka näkivät, mitä tapahtui. Eräs kerta, kun taas tuo kiusaaja alkoi hakata minua, kilahdin. Otin kiusaajaa korvasta kiinni ja pyöritin ympyrää niin kauan. Sain jälki-istuntoa, kuraattorikäyntejä ja rehtorin puhuttelua. Käytösnumero ei ollut hyvä. Kiusaaja ei saanut mitään seurauksia."" ""Minut jätettiin pois kaveriporukoista, ei otettu leikkeihin ala-asteella, naurettiin, pilkattiin vaatteista, ei haluttu olla lähelläni. Noin 4 vuotta kestänyt kiusaaminen jatkui vielä jossain määrin yläasteella. Ala-asteella jokapäiväinen koulukiusaaminen aiheutti paniikkihäiriön ja masennuksen, joka puhkesi 18-vuotiaana, ja siihen on edelleen kolmekymppisenä menossa lääkitys."" Tässä, arvoisa puhemies, muutamia nettikeskusteluista ja lehdistä keräämiäni tarinoita, kiusattujen kertomia ja kirjoittamia. Perusopetuslain 29 §:n ja lukiolain 21 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 28 §:n nojalla oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä velvoittaa kuntia, kouluja, oppilaitoksia huolehtimaan väkivallan ja koulukiusaamisen estämisestä kouluissa ja oppilaitoksissa. Suomen laissa ei kuitenkaan varsinaisesti säädetä koulukiusaamista rikokseksi omana rikosnimikkeenä. Tämä osaltaan on johtanut siihen, että kiusaamista ei aina ajatella rikoksena. Usein oppilaiden ja valitettavasti joidenkin opettajienkin keskuudessa toisen loukkaaminen esimerkiksi sanoin ajatellaan vain huonoksi käytökseksi. Koulukiusaamisen eri muodot löytyvät kyllä laista, mutta vain muiden rikosten nimillä, kuten ""laiton uhkaus"", ""kiristys"", ""vapaudenriisto"", ""kunnianloukkaus"", ""pakottaminen"", ""pahoinpitely"" ja niin edelleen. Esimerkiksi laissa on säädetty rangaistavaksi teoksi toisen solvaaminen ja herjaaminen. Lisäksi näihin edellä mainittuihin rikoksiin yllyttäminen ja avun antaminenkin ovat rikoksia. Koulukiusaaminen täyttää usein esimerkiksi jonkun edellä mainituista rikosnimikkeistä, ja ne kaikki on Suomen laissa säädetty rangaistaviksi. Laissa on siis säädetty erilaiset koulukiusaamisen muodot rangaistaviksi, mutta lain käytännön toteuttamisessa on puutteita. Varsinaisesti koulukiusaamista omana rikosnimikkeenä laki ei siis kuitenkaan tunne. Rikosvastuuikäraja Suomessa on 15 vuotta. 15 vuotta täyttänyt voidaan siis tuomita rikoksesta myös rangaistukseen. Kiusaaja voi siis saada tuomion, jos hän on 15 vuotta täyttänyt. Jos kiusaamiseen on syyllistynyt useampi kiusaaja, niin heitä kaikkia lain mukaan rangaistaan rikoksentekijöinä, myös yllyttäjä voidaan tuomita rikoksentekijänä. Alle 15-vuotiaiden kohdalla rikosvastuullisuuden ikäraja ei täyty, joten heidän kohdallaan asia käsitellään kunnan sosiaaliviranomaisten kanssa. Sen sijaan vahingonkorvausvastuulla ei ole ikärajaa, joten myös alle 15-vuotias kiusaaja voidaan tuomita maksamaan vahingonkorvausta kiusaamisen uhrille, jolle on aiheuttanut vahinkoa. Kun lakiin ei ole kirjattu yksiselitteisesti koulukiusaamista omana rikosnimikkeenä, jää koulukiusaamisen määrittely usein epäselväksi. Itse toimiessani opettajana aloitin aina syksyllä kouluvuoden niin, että yhdessä pohdimme, mitä koulukiusaaminen on, ja määrittelimme yhdessä oppilaiden kanssa sen, mitä koulukiusaaminen on, mitä se tarkoittaa, mitä se merkitsee. Aika yleistä oli se, että nuoret sanoivat, että koulukiusaaminen on jatkuvaa. Se on yksi hyvä peruste siihen, mutta yksi hyvä peruste oli minun mielestäni myös monen nuoren ja lapsen esille nostama ajatus siitä, että kiusaaminen muuttuu koulukiusaamiseksi sen myötä, kun toinen ilmoittaa, että hei, minä en tykkää tästä, lopettakaa. Jos sen jälkeen sama toiminta jatkuu, niin se täyttää koulukiusaamisen merkit. Eroja on niin oppilaiden, opettajien kuin vanhempienkin keskuudessa siinä, mitä me pidämme kiusaamisena, mitä koulukiusaamisena ja mitä emme. Koulukiusaamiselle on olemassa jo nyt kuitenkin selkeät määritelmät. Koulukiusaaminen on suunniteltua, harkittua toimintaa, jonka tarkoituksena on loukata toista joko henkisesti tai fyysisesti. Kiusaaminen voi olla suoraa tai epäsuoraa. Koulukiusaaminen ei rajoitu myöskään oppilaiden väliseen väkivaltaan, vaan myös opettajat saattavat olla osallisina koulukiusaamiseen kiusattuina ja valitettavasti joskus myös kiusaajina. Uhrin tai kiusaajan roolissa lasten ja nuorten keskuudessa monet kokevat satunnaista kiusaamista, mutta varsinaiseksi koulukiusaamiseksi teko on nimettävissä vasta, kun se täyttää nuo koulukiusaamisen tunnusmerkit. Arvoisa puhemies! Olen jättänyt ensimmäisen kerran tämän lakialoitteen eduskunnan käsittelyyn lokakuussa vuonna 2012. Silloin laki ei edennyt ja minulle sanottiin, että meillä on riittävät keinot puuttua näihin asioihin. No, mitä on tapahtunut? Koulukiusaaminen on jatkunut. Olemme tänään käyneet monivivahteikkaan keskustelun siitä, miten paljon tänäkin päivänä koulukiusaamista on. Eli olen nyt uusinut tämän lakialoitteeni, jossa rikoslain 21 lukua muutetaan niin, että sinne tehdään uusi 7 b §, joka koskisi koulukiusaamista ja jossa määriteltäisiin näitä periaatteita. Osa kansanedustajista kysyi 2012 ja myös nyt siitä, että en ole pyytänyt tähän lisää allekirjoituksia. Halusin sen tehdä selväksi nyt tässä myös, että en pyytänyt niitä sen takia, että tämä koulukiusaamisen kriminalisointi on osittain teknisesti ollut vaikea hanke, ja olen halunnut sen nostaa tätä kautta nyt keskusteluun. Mutta minä haluan tällä keskustelulla ja tällä lakialoitteella nostaa tämän vakavan asian aivan uudelle keskustelutasolle. Me tarvitsemme niitä aivan tavallisia pieniä tekoja, me tarvitsemme opettajille lisää mahdollisuuksia ja keinoja puuttua työrauhaongelmiin ja muihun, mutta silloin kun ne eivät riitä, minun mielestäni on hyvä, että on vielä mahdollisuus myös vanhemmilla, kiusatuilla ja muilla puuttua siihen. Yksi pro gradu -tutkielma koulukiusaamisen kriminalisoinnista valmistui silloin vuonna 2012. Krista Vierimaa teki tämän pro gradun, ja se oli innoittajana osittain, että halusin tehdä tämän kirjauksen myös Suomen lakiin. Krista Vierimaan tutkimuksessa todettiin, että 73 prosenttia kiusaajista kertoi, että he olisivat lopettaneet kiusaamisen, jos se olisi ollut rikos, jos he olisivat selkeästi tienneet, että koulukiusaaminen on rikos. Arvoisa puhemies! Toivon, että lakialoite herättää nyt täällä salissa uudelleen keskustelua ja keskustelua myös valiokunnassa. Toivon, että se johtaa lopulta siihen, että meillä on tämäkin keino käytettävänä viimeisenä keinona vakavan ongelman korjaamiseksi.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+15.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-17T21:02:27,2016-11-17T21:13:19,Tarkistettu,1.1 2016_116_190,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Jokaisella oppilaalla, lapsella ja nuorella, on oltava oikeus käydä koulua ilman pelkoa kiusatuksi tulemisesta. Meillä on vuosittain Suomessa aivan liian monia niin sanottuja hiljaisia menetyksiä, kun kiusattu lapsi tai nuori ei enää koe elämäänsä elämisen arvoiseksi. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta. Nuorten itsetuntoa on suojeltava kaikin mahdollisin tavoin. Kouluilla, vanhemmilla ja meillä päättäjillä on velvollisuus viestittää nuorille, että Suomi on avoin ja suvaitsevainen maa, jonka menestys riippuu koulutuksesta ja kansainvälisyydestä. Opettajille ja kouluille on annettava paremmat edellytykset puuttua kiusaamistilanteisiin. Koulukiusaamiselle ja rasismille tulee olla ehdoton nollatoleranssi kouluissa, kuten jo edellisen lakialoitteen käsittelyn yhteydessä useaan otteeseen salissa kuulimme. Kannatan lämpimästi myös edustaja Heinosen tekemää aloitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+15.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-11-17T21:13:22,2016-11-17T21:14:27,Tarkistettu,1.1 2016_116_191,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinosen ynnä muiden lakialoite lähtee kiusaamisongelman ratkaisuun siitä tulokulmasta, että kiusaaminen kirjattaisiin rikoslakiin omana rikosnimikkeenään selvin määritelmin, mitä kiusaaminen tarkoittaa. Tämä on siinä mielessä ajatuksena hyvin kannatettavaa, että, kuten mainittiin, monet näistä teoista ovat kriminalisoituja noin periaatteessa jo tällä hetkellä mutta niissä voi monesti tulla ongelmia näytön suhteen, että onko tällaiseen rikokseen syyllistytty. Tulee helposti tuo keskustelu, että oliko kyse vain huonosta käytöksestä vaiko ei. Nyt jos kiusaaminen olisi itsessään kirjattu rikoksena rikoslakiin, niin se olisi selvempää ja siihen olisi ehkä helpompi puuttua. On totta myös se, että suuri osa näihin tekoihin mahdollisesti syyllistyvistä olisi alle rikosoikeudellisen vastuun alarajan ikävuosiensa puolesta, mutta silti se, että yhteiskunta suhtautuisi näihin tekoihin vakavasti, kenties myös toisi heille sen tietämyksen, että syyllistyttiin tekoon, joka ei ole oikein vaan joka on väärin. Myös tuo, että opettaja voisi olla uhrina tässä kyseisessä rikoksessa, parantaisi opettajien työturvallisuutta omalta osaltaan. Hyvää esityksessä on myös se, että tässä on huomioitu joukkotiedotusvälineet. Nykyajan nuoret ja lapset elävät sosiaalisessa mediassa, ja siellä kiusaaminen voi olla hyvin totaalista, eli jos tällaisia määritelmiä lähdetään tekemään, niin on selvää, että erityisesti tämä sähköinen puoli kiusaamisessa on huomioitava. Itse kannatan tätä lakialoitetta periaatteen tasolla. Tästä kannattaa poimia ne hyvät ideat ja ajatukset, mitä tästä löytyy. En ole huomannut tätä allekirjoittaa enkä muista, onko pyydettykään, mutta tosiaan kerron tätä aloitetta kannattavani.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+15.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-17T21:14:27,2016-11-17T21:16:14,Tarkistettu,1.1 2016_116_192,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lakialoitteen tavoite on oikea, vastustaa kiusaamista ja vaatia koulukiusaajalle rangaistusvastuuta teostaan. Juristina kuitenkin pohdin, minkälaisessa tilanteessa tämä uusi pykälä tulisi sovellettavaksi. Jo nykyisellään tässä lakialoitteessa kiusaamiseksi määriteltävät eri teot on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi kukin omassa pykälässänsä ja niistä säädetään monin paikoin ankarampia rangaistuksia kuin lakialoitteessa esitetty sakkorangaistus. Esimerkiksi ehdotettu ensimmäinen kohta määrittelee koulukiusaamisen voivan olla muun muassa ruumiillisen väkivallan tekemistä tai terveyden vahingoittamista. Nämä teot on kuitenkin jo säädetty rikoslain 21 luvun 5, 6 ja 7 §:issä pahoinpitelyksi, jonka perustekomuodosta tuomitaan sakkoon tai enintään vankeuteen 2 vuodeksi. Lievässäkin tekomuodossa on sama rangaistus kuin tässä esitetty eli sakko. Uuden rikoslain säätäminen voisi antaa toki lainsäätäjältä merkittävän viestin koulukiusaamista vastaan. Siinä tämä on iso asia. Mutta jääkö signaali kuitenkin vähäiseksi, jos sen mukaan ei tultaisi juurikaan antamaan tuomioita, koska kyse on alle 15-vuotiaasta henkilöstä lähes aina? Rikosprosessi kun ei muutenkaan ole ensisijainen eikä aina paraskaan tapa kiusaamiseen puuttumiseksi. Järjestelmällistä kiusaamista tapahtuu sitä paitsi muuallakin kuin kouluissa, esimerkiksi työpaikoilla. Tosin moni kiusaajahan on myöskin opettaja. Toisaalta koulukiusaaminen, jos osapuolet ovat lapsia tai nuoria, on toki kiusaamisessakin oma vakava erityislajinsa. Pidän kuitenkin tärkeänä aloitteen tavoitteita ja sitä, että koulukiusaamisen ongelmia nostetaan esiin kaikissa mahdollisissa foorumeissa. Valtiovallalta ei saa tulla sen suhteen koskaan muuta viestiä kuin ehdoton kiusaamisen vastustaminen ja tuomitseminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+15.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-11-17T21:16:16,2016-11-17T21:19:03,Tarkistettu,1.1 2016_116_193,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2016 vp," Arvoisa puhemies! Mielestäni Heinosen aloite mahdollistaa keskustelun tästä aiheesta erinomaisella tavalla. Meidän tulisi saada määriteltyä rajat ihmisten kaltoinkohteluun välittämättä siitä, tapahtuuko se koulun seinien sisällä, koulumatkalla tai muissa ympäristöissä. Siinä mielessä sana ""koulukiusaaminen"" on hieman ongelmallinen, ja toivon todella, että Heinosen lakiesitys etenee, koska tämä tarkkarajaisempi keskustelu sen osalta, että saamme laajan työkalupakin, jossa on pehmeitä keinoja mutta myös näitä tiukkoja keinoja, on mielestäni tarpeen. Oli myöskin hyvä, että edustaja Mäkelä toi esiin opettajiin kohdistuvan kiusaamisen. Tämä on yhtä lailla vakava ongelma, ja tässä keskustelussa meidän tuleekin huomioida opettajien jaksaminen ja koulujen resurssit vastata niihin ongelmiin, joita kouluissa kohdataan, sillä koulut ovat pienimuotoisia yhteiskuntia. Siellä näkyvät kaikki ne ilmiöt, jotka yhteiskunnassa näkyvät yleisestikin ottaen. Kiitos myös edustaja Maijalalle hyvästä puheenvuorosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+15.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-11-17T21:19:05,2016-11-17T21:20:32,Tarkistettu,1.1 2016_116_194,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Edustaja Maijala piti hyvän puheenvuoron. Muistaisin, että puhuitte hyvin samalla lailla myös vuonna 2012, ja allekirjoitan hyvin pitkälle näitä kysymyksiä, joita esille toitte. Näyttöongelma on varmasti se, mikä on aivan oleellista myös tässä asiassa nostaa keskusteluun. Sama näyttöongelma on toki siinäkin tapauksessa, että täyttyykö joku muu, jo nyt rikoslakiin kirjattu tapaus taikka rikos. Mutta tämä tutkimus yksin jo osoittaa sen, että kolme neljästä on sanonut, että en olisi kiusannut, jos olisin tiennyt, että koulukiusaaminen on rikos. Se on jo se viesti, mikä meidän pitäisi välittää ja viestittää. En itsekään odota sitä, enkä edes halua, että niitä rangaistuksia... Eivät rangaistukset ole tässä se, mikä on minun suurin innoittajani tämän tekemiseen, vaan se, että koulukiusaaminen loppuisi viestin kautta. Edustaja Maijala kysyi, missä tilanteessa tätä lakia käytettäisiin. Tätä käytettäisiin viimesijaisena keinona. Kun mikään muu ei ole auttanut, niin kuin puheenvuorossani totesin, niin sitten olisi vielä mahdollisuus, kun koulu on tehnyt kaiken muun mahdollisen, joko koululla, kiusatulla itsellään tai kiusatun vanhemmilla puuttua siihen myös tällä kaikista kovimmalla keinolla. Rikosprosessi, onko se sitten paras tapa hoitaa asiaa, kysyi myös edustaja Maijala. Ei minunkaan mielestäni ole, vaan se on viimesijainen keino, mitä käytetään silloin, kun mikään muu ei auta. Kun tiedän, että tätä keskustelua myös kuunnellaan, niin haluan lyhyesti käydä läpi tuon pykälän, mikä on uusi, eli rikoslain 21 luvun, ""Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista"", uusi 7 a §. Siinä kerrotaan tämä koulukiusaaminen: ""Joka kohdistaa toistuvasti toiseen henkilöön jonkin tai joitakin tämän pykälän 2 momentissa mainituista teoista niin, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai pelkoa loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa tai uhkaamaan loukattua, ja nämä teot tapahtuvat kouluympäristössä tai henkilöt tuntevat toisensa koulun kautta, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, koulukiusaamisesta sakkoon."" Eli jos se täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkit ja siitä on kovempi rangaistus, niin silloin mennään sillä, mutta muussa tapauksessa voidaan käyttää tätä. ""Koulukiusaamisen tekoja ovat: 1) ruumiillisen väkivallan tekeminen toiselle taikka tällaista väkivaltaa tekemättä toisen terveyden vahingoittaminen niin, että aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, 2) valheellisen tiedon tai vihjauksen esittäminen toisesta siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muuten kuin aiemmin tässä kohdassa mainitulla tavalla toisen halventaminen, 3) toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan esittäminen oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, 4) toisen pakottaminen oikeudettomasti väkivallalla tai uhkauksella tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin, 5) toisen pakottaminen muulla kuin 31 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla uhkauksella luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta, 6) aseen nostaminen toista vastaan tai muulla tavoin toisen uhkaaminen rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, 7) toiselta liikkumavapauden riistäminen oikeudettomasti sulkemalla sisään, sitomalla, kuljettamalla johonkin tai muulla tavoin tai toisen eristäminen tämän ympäristöstä, 8) toisen omaisuuden hävittäminen tai vahingoittaminen oikeudetta tai tietovälineellä tallennetun tiedoston tai muun tallennuksen oikeudeton hävittäminen, turmeleminen, kätkeminen tai salaaminen toisen vahingoittamiseksi, 9) irtaimen omaisuuden anastaminen toisen hallusta, 10) toisen irtaimen omaisuuden taikka kiinteän koneen tai laitteen käyttäminen luvatta, 11) toisen kotirauhan häiritseminen soittamalla puheluita tai lähettämällä matkapuhelimeen viestejä."" Eli tässä nämä on kirjattu, ja tässä lakiesityksen tekemisessä minua on avustanut myös tämä graduntekijä Krista Vierimaa, ja tämän ovat allekirjoittaneet lisäkseni siis Hanna Halmeenpää vihreistä, Laura Huhtasaari perussuomalaista, Rami Lehto perussuomalaisista, Ben Zyskowicz kokoomuksesta ja jo entinen kansanedustaja Carl Haglund RKP:stä, ja sen jälkeen myös useat kansanedustajat ovat osoittaneet tukea tälle aloitteelle. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+15.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-17T21:20:38,2016-11-17T21:26:48,Tarkistettu,1.1 2016_116_195,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinosen puhe oli väkevä ja vaikuttava, kun hän esitteli tämän lakialoitteen. Se, että kiusaaminen voi olla myös henkistä ja yhtä vahingollista kuin fyysinen kiusaaminen, on todella niin totta ja samalla senkin takia vaarallista, koska sitä ei voi niin helposti toteen näyttää. Kiitän edustaja Heinosta siitä, että myös hänen lakialoitteensa myötä toimenpiteet nollatoleranssin saamiseksi koulukiusaamisessa nousevat keskusteluun. Meidän koulutusjärjestelmää arvostetaan. Me itse arvostamme sitä tosi korkealle, myös ulkomailla sitä arvostetaan korkealle. Täällä meillä Suomessa meidän pitäisi saada se asia jokaisen ajatuksiin, että ei ole coolia, ei ole siistiä kiusata vaan erittäin arvokasta on arvostaa sitä toista ihmistä. Meidän maamme pystyy pääsemään nollatoleranssiin koulukiusaamisessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+15.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-11-17T21:26:50,2016-11-17T21:28:13,Tarkistettu,1.1 2016_116_196,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Moni lapsi on nyt sängyssään tällä hetkellä ja odottaa unta. Moni lapsi pelkää tällä hetkellä sängyssään huomista koulupäivää. Meillä on vastuu näistä lapsista. Toivottavasti nämä puheet saadaan jollakin tavalla myöskin käytännön teoiksi ja voimme auttaa näitä lapsia selviämään, ettei heidän tarvitse jälleen huomenillalla omassa sängyssään itkeskellen pelätä seuraavaa koulupäivää. Kiitokset Elovaaralle ja Heinoselle näiden aloitteiden tekemisestä. Ei muuta kuin miettimään lisää vastaavia toimenpiteitä asian korjaamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+15.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-11-17T21:28:13,2016-11-17T21:28:59,Tarkistettu,1.1 2016_116_197,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että tässä tuotiin esiin lain tarkempia sisältöjä ja mitä kaikkea kiusaaminen voi pitää sisällään. Tuon vielä viimeisenä seikkana esiin sen, että elämme muuttuvassa maailmassa, jossa matkapuhelimien rinnalle on tullut paljon muitakin välineitä, joita käytämme, ja verkossa tapahtuva kiusaaminen on uusi muoto. Uskon, että tulemme vielä tarvitsemaan mahdollisesti myös lainsäädännön tarkastelua siltä osin, miten suojelemme ihmisiä, lapsia ja nuoria erityisesti, tämäntyyppisiltä kiusaamisen muodoilta, kun viestiminen ja julkinen häpäisy on entistä helpompaa ja mahdollisempaa. Tämä lienee yksi tulevista haasteistamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+15.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-11-17T21:28:59,2016-11-17T21:30:03,Tarkistettu,1.1 2016_116_198,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinosen ynnä muiden lakialoite koulukiusaamisen säätämiseksi rikoslaissa määritellyksi rikokseksi täydentää erittäin hyvin tänään salissa illalla käytyä keskustelua kiusaamisesta. On tietysti sääli, että salissa on tähän aikaan enää vain kourallinen edustajia, kun käsittelemme tätä tärkeää aihetta. Tässä lakialoitteessa on erityisen positiivista sen selvärajaisuus. Edustaja Heinonen kävi edellisessä puheenvuorossaan läpi kiusaamisen määritelmiä yksityiskohtaisesti — kiitos hänelle siitä. Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite antaa vakavan viestin kiusaamista harjoittaville yksilöille. Meidän tulee pitää huolta siitä, että yhteiskunta ja lainsäätäjät osoittavat, että koulukiusaaminen on, ja sitä pidetään hyvin, hyvin tuomittavana asiana ja me täällä eduskunnassa puutumme jatkossakin vakavasti tähän yhteiskunnallisesti valitettavasti melko vähänkin käsiteltyyn asiaan. Pidän tätä lakialoitetta erittäin hyvänä, ja kiitänkin edustaja Heinosta asian tuomisesta eduskuntakäsittelyyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+15.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-11-17T21:30:04,2016-11-17T21:31:38,Tarkistettu,1.1 2016_116_199,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös omalta osaltani kiittää tänään erityisesti edustaja Elovaaraa, joka on ansiokkaasti tehnyt työtä koulukiusaamisen kitkemiseksi suomalaisesta yhteiskunnasta, mutta myös kaikkia teitä edustajakollegoita, jotka olette tähän keskusteluun tänään osallistuneet. Minun oma selkeä tahtoni on se, että yhteiskunnan viesti on yksiselitteisen selkeä, että kiusaamista ei hyväksytä, siihen puututaan ja siihen on riittävät keinot puuttua. Me olemme tänään kuulleet muun muassa edustajakollegoilta puheenvuoroja, joissa on kerrottu omakohtaisiakin kokemuksia kiusaamisesta. Se, että odottaa, ettei nukahtaisi, että yö ei kuluisi, sen takia että seuraava aamu ei tulisi niin nopeasti, on viesti, joka lähestulkoon saa silmäkulman nytkin kostumaan. Toivon, että yhdenkään lapsen ei tulevaisuudessa tarvitsisi kokea sitä julminta koulukiusaamista, mitä valitettavasti huomennakin meidän kouluissamme tapahtuu. Arvoisa puhemies! Kiitos kaikille tästä keskustelusta. Toivon, että valiokuntakäsittelyssä nämä lakialoitteet saavat yhtä hyvän ja perusteellisen käsittelyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+15.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-17T21:31:41,2016-11-17T21:33:15,Tarkistettu,1.1 2016_116_200,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp,Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Lisätalousarvioaloitteet lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+16.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_116_201,116/2016,2016-11-17,15.59,21.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt oli näköjään ollut nopea sormi. Tässä käsittelyssä on kolmas lisätalousarvio, ja toki minulla intoa vielä riittäisi keskustella talou-desta, mutta täällä ei ole yhtään opposition edustajaa paikalla. Olisi tietysti ollut kiva, että lisätalousarvion käsittelyn kohdalla esimerkiksi sosialidemokraatit olisivat olleet paikalla, mutta kun ei täällä ole kuin hallituspuolueen edustajia, niin taidan minäkin tyytyä vain tällaiseen lyhyeen toteamukseen, että onneksi nyt taloudessa on hiuksenhienoa parannusta näkyvissä. Eli pieni käänne on tapahtunut, ja toivotaan, että se vahvistuu myös alkavana vuonna. Meillä vielä tässä loppuvuonna tulee varmasti niitä keskusteluja, kun täällä oppositiokin on työpaikalla hommissa, joten jatketaan keskustelua silloin. Nyt ei muuta kuin hyvää yötä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2016+16.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-17T21:33:33,2016-11-17T21:34:27,Tarkistettu,1.1 2016_117_1,117/2016,2016-11-18,12.59,13.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 27/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 17.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_117_2,117/2016,2016-11-18,12.59,13.03,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ehdotan, että lakiehdotus hyväksytään 7 §:ään lisättävällä 3 momentilla lakialoitteen 93/2016 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2016+3.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,,,, 2016_117_3,117/2016,2016-11-18,12.59,13.03,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2016+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,,,, 2016_117_4,117/2016,2016-11-18,12.59,13.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Veronica Rehn-Kivi on Joakim Strandin kannattamana ehdottanut, että pykälään lisätään uusi 3 momentti lakialoitteen LA 93/2016 vp mukaisesti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_117_5,117/2016,2016-11-18,12.59,13.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiatehokkuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 25/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 16.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_117_6,117/2016,2016-11-18,12.59,13.03,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiatehokkuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2016 vp,Arvoisa puhemies! Esitän vastalauseen mukaista pykälämuutosta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_117_7,117/2016,2016-11-18,12.59,13.03,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiatehokkuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Sarkkisen esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2016+4.aspx,fi,Antero Vartia,1329,,,, 2016_117_8,117/2016,2016-11-18,12.59,13.03,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiatehokkuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2016 vp,"Hanna Sarkkinen on Antero Vartian kannattamana ehdottanut, että pykälään lisätään uusi 5) kohta vastalauseen mukaisesti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_118_1,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Eduskunnan kirjaston hallituksen henkilökuntajäsenen vapautuspyyntö>>>Vapautuspyyntö VAP 61/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Eduskunnan kirjaston hallituksen henkilökuntajäsen Joni Krekola on pyytänyt vapautusta eduskunnan kirjaston hallituksen jäsenyydestä. Puhemiesneuvosto puoltaa pyyntöä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_118_2,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Ensimmäisen puheenvuoron käyttää ministeri Orpo. — Olkaa hyvä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_118_3,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle täydentävän talousarvioesityksen vuodelle 2017. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Myös tilannekuva on sama kuin se oli varsinaista talousarvioesitystä annettaessa, eli Suomen talous on hienoisessa kasvussa, mutta kuitenkin erityisesti julkisen talouden haasteet ovat erittäin suuria nyt ja vielä kohtuullisen pitkälle tulevaisuuteen. Isoin ongelmamme on korkea työttömyys, kasvava pitkäaikaistyöttömyys ja siitä johtuvat menojen kasvut, jotka eivät ole varsinaisesti hallituksen päätösperäisiä. Työttömyysturvamenot kasvavat. Julkiselle taloudelle työttömyydestä aiheutuu yli 6 miljardin lasku ensi vuonna. Sen lisäksi eläkemenot ovat kasvaneet ja muun muassa maahanmuuton aiheuttamat kulut näkyvät vielä ensi vuonna viime vuonna toteutuneen laajan maahanmuuton seurauksena. Siitä huolimatta, kun nyt on kokonaisuus talousarvioesityksestä koossa, velkaantuminenkin hidastuu vuoteen 2016 verrattuna 410 miljoonaa euroa, ja näin valtion nettolainanotoksi 2017 arvioidaan 5,5 miljardia. Seuraavina vuosina hallituksen sopeuttamistoimet, 4 miljardin säästöohjelma, alkavat purra, ja olemme vakuuttuneita myöskin siitä, että toimemme pystyvät tukemaan orastavaa talouskasvua, joten me pääsemme selkeästi paremmalle uralle. Valitettavasti tämä on vielä hidasta ja meidän täytyy tehdä lisätoimenpiteitä työllisyyden ja talouden tilanteen parantamiseksi ja seuraavia uusia toimenpiteitä valmistellaan, mutta kiinnitän huomiota siihen, että lukuisia uudistuksia astuu voimaan ensi vuoden alusta. Tästä täydentävästä esityksestä haluaisin nostaa esille muutamia asioita. Ensinnäkin, jakamaton varaus vielä vuodelle 2017, jota eduskuntakin, valtiovarainvaliokunta, voi pohtia, on 40 miljoonaa euroa, ja lisäksi vuodelle 2017 varataan 300 miljoonaa euroa lisäbudjetteja varten. Yksittäisistä asioista haluan nostaa erityisesti esille poliisien määrärahojen lisäämisen. Tämä perustuu hallituksen omassa hallituksen strategiaistunnossaan linjaamaan väkivaltaisten ääriliikkeiden laittoman toiminnan torjumisohjelmaan sekä tähtää erityisesti poliisien määrän turvaamiseen. Tällä rahalla me lähdemme siitä, että kaikkien poliisimiesten ja ‑naisten, jotka ovat tällä hetkellä työssä eivätkä eläköitymässä, työsuhteita, myös määräaikaisia, pystytään jatkamaan. Näin ollen poliisien kokonaismäärä ensi vuonna olisi noin 7 200, joka on siis käytännössä maksimi, johon päästään. Poliisien määrän osalta on hyvä huomata se, että nyt viimeisenä kahtena vuotena koulutettujen määrä on ollut maksimissaan, jonka Poliisiammattikorkeakoulu pystyy ottamaan, joten poliisien määrään tulee sitä kautta potentiaalia, poliisien määrän turvaamiseen, jopa kasvattamiseen, mutta seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa meidän täytyy sitten katsoa tulevia vuosia. Mutta ensi vuoden osalta tilanne on tätä myöten turvattu. Tästä 10 miljoonasta ohjataan suojelupoliisille 1,5 miljoonaa euroa, mikä on erityisesti tässä kansainvälisessä mutta myöskin meidän kansallisessa turvallisuustilanteessamme erittäin perusteltua. Turvallisuudesta on pidettävä huolta näin epävarmoina aikoina, se on kansalaisten, suomalaisten näkökulmasta aivan oleellinen asia. Toinen iso kysymys on Talvivaaran kaivokseen liittyvät ratkaisut. Järkeviä järjestelyjä varten ja niiden turvaamiseksi ohjataan 100 miljoonaa euroa Terrafame Groupille. Tämä oli, kuten täällä muun muassa viime torstaina keskusteltiin, hallituksen ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan arvio järkevästä ratkaisusta tässä hetkessä. Edistystä on tapahtunut siellä kaivosalueella sekä ympäristönäkökulmasta, mikä on aivan oleellista, että prosessinäkökulmasta, ja myöskin taloudellisesti edetään kohti positiivista kassavirtaa. Kun tähän on jo menneinä vuosina laitettu suunnattomia summia, niin juuri nyt, kun tämä käännös parempaan on tapahtunut, sulkemispäätöksen tekeminen ei tuntunut järkevältä. On aivan selvää myöskin se, että jollain aikavälillä, jossain näkymässä tämä kaivoksen toiminta on saatava positiiviseksi, koska pitkällä aikavälillä valtio ei voi rahoittaa tappiollista toimintaa, mutta tällä hetkellä toimivan johdon ja hallituksen arvio lähtee siitä, että tämä kehitys on hyvää ja oikeasuuntaista, ja lähdemme siitä, että löytyy kestävät ratkaisut hyvinkin nopealla aikavälillä. Edelleen, sotilaalliseen kriisinhallintaan lisätään määrärahoja 16,8 miljoonaa. Valtaosa aiheutuu Libanonin UNIFIL-operaation laajentamisesta. Pieni mutta tärkeä kysymys on kriisinhallintaveteraanien sotilastapaturmalain muutosten aiheuttamista korvausmenoista lisäys 0,8 miljoonaa euroa. (Timo Heinonen: Kiitos siitä! — Ben Zyskowicz: Lex Heinonen!) Infrahankkeisiin: Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakentamiseen Helsingin Itäkeskus — Espoon Keilaniemi ‑välillä enintään 84 miljoonaa euroa valtuutta ja Tampereen raitiotien rakentamisen avustamiseen, ykkös- ja kakkosvaiheisiin, yhteensä 71 miljoonaa euroa. Kakkosvaiheen osalta ja koko rahoituksen maksamisen osalta odotamme myöskin Tampereen kaupungin päätöstä kakkosvaiheen toteuttamisesta. Vielä viimeisenä asiana, arvoisa rouva puhemies, haluaisin nostaa esille viime viikolla julkistetun muutoksen hoitajamitoituskysymykseen. Minusta tässä löytyi hyvä ratkaisu. Tästä löytyi hyvä ratkaisu vanhusten kannalta, vanhustenhoidon kannalta, löydettiin järkeviä muutoksia vaatimuksiin ja edellytyksiin, mutta samaan aikaan pidetään kiinni julkisen talouden näkökulmasta, eli tämä 70 miljoonan euron säästö toteutuu. Valtiovarainministerinä pidän tätä myöskin erittäin tärkeänä näkökulmana, koska meidän taloudenhoitomme ja säästöohjelman pohjan pitää pitää. Tässä löytyi erinomainen ratkaisu, ja kiitän vielä siitä sekä sosiaali- ja terveysministeriötä ja -ministeriä, ministeri Rehulaa, että kaikkia niitä, jotka ovat tähän järkevän ratkaisun hakemiseen osallistuneet. Kyse ei ollut minkään peruuttamisesta vaan normaalista lainvalmistelusta, jossa haettiin järkevää ratkaisua jo esitetyn vaihtoehdoksi. Ja vielä vihoviimeisenä, sokerina pohjalla: Tenojoen nousevien lohien kaikuluotainseurannan toteuttamiseen 0,49 miljoonaa euroa, joka on todella hieno ympäristöteko ja varmasti omalta osaltaan auttaa meitä suojelemaan tärkeää Tenojoen vaelluskalakantaa. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-22T14:05:07,2016-11-22T14:17:58,Tarkistettu,1.1 2016_118_4,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Ennen debattia edustaja Aalto. (Touko Aalto: Onko varsinainen puheenvuoro?) — Juuri niin, listalta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_5,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen täydentämisestä pitää sisällään sekä 100 miljoonan euron lisäpääomituspäätöksen että 107 miljoonan euron suuruisen valtiontakauksen. Valtiontakauksen tarkoitus on sinänsä ymmärrettävä, mutta kuvaavaa on se, että yhtiö ei pysty itse hoitamaan asioitaan ja taas tarvitaan valtion rahaa avuksi. Hallitus on siis laittamassa nyt myös Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskit veronmaksajien maksettavaksi. Näinkö tässä on käymässä? Ministeri Rehn kertoi tiedostustilaisuudessa, että hallitus lupaa Talvivaaralle 100 miljoonaa euroa lisäpääomaa, jotta se voi hakea parasta mahdollista neuvottelutilannetta ulkopuolisen rahoittajan kanssa. Neuvottelut lienevät vielä hankalassa vaiheessa, koska ulkopuolisesta rahoittajasta on yhtä epämääräisiä lupauksia kuin ennen valtion lisärahoituksen myöntämistä. Kun kaivos tekee 10 miljoonaa euroa tappiota kuukaudessa, valtio voi varautua jo seuraavaan pääomitukseen. Ministeri Rehn viittasi myös ympäristöluvan mukaisten vakuuksien maksamiseen valtion pussista. Nyt näemme, mitä ministeri Rehn tällä tarkoitti. Kysymys on jälleen kerran 107 miljoonasta uudesta eurosta valtiontakauksen myötä. Talvivaaran osalta auki ovat yhä seuraavat kysymykset: Miten kaivoksen toiminnasta saadaan markkinaehtoisesti kannattavaa? Nikkelin ja sinkin maailmanmarkkinahinnat ovat parantuneet, mutta monien talouden epävarmuustekijöiden vuoksi jatkokehityksestä ei ole minkäänlaista varmuutta. Kysymys ministeri Rehnille: toimivatko kaivoksella käytetyt prosessit yksin ja yhdessä, ja miten ympäristöturvallisuus ja vesitaseiden hallinta on tosiasiassa tarkoitus hoitaa? Äärimmäisen kiinnostava kysymys on myös se, että Vaasan hallinto-oikeuden tiukentamat kaivoksen lupamääräykset ovat voimassa vielä pitkään, sillä kaivoksen uusittavaksi määrätyt ympäristöluvat tullaan käsittelemään korkeinta hallinto-oikeutta myöten ennen kuin ne saavat lainvoiman. Ja kaivoksen väitetyt ympäristövaikutusten parannukset johtuvat lähinnä miljoonien kuutiometrien laittomista lisäjuoksutuksista, joihin valvova viranomainen ei ole puuttunut. Tiettävästi patorakenteiden turvallisuutta ja varoallaskapasiteettia ei ole parannettu Terrafamen aikana. Arvoisa puhemies! Varmaa on joka tapauksessa se, että yhtiö on tullut maksamaan koko sen elinkaaren aikana veronmaksajille yhteensä vähintään 840 miljoonaa euroa jo ennen hallituksen uusinta 100 miljoonan euron lisäpääomitusta ja 107 miljoonan euron valtiontakausta. Lisäpääomitus ei pitkäksi aikaa riitä, kun kaivos tekee tappiota 10 miljoonaa euroa kuukaudessa. Oma kiinnostava kysymyksensä on myös se, että Terrafame Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia sanoi yhtiön hakevan 150—200 miljoonan euron edestä lisärahoitusta. Jos kaivoksesta on tulossa Ratian mukaan kannattava jo vuonna 2018, siis kassavirran osalta, kuinka suurta omistusosuutta yhtiöstä on enää tässä vaiheessa järkevää antaa ulkopuoliselle rahoittajalle, jos kyse on vain kohtuullisen pienestä lisärahasta suhteessa valtion tähänastisiin satsauksiin? Kun puhutaan kassavirrasta, on tärkeää ymmärtää, että kassavirtahan ei kerro yhtiön todellisesta taloudellisesta tilanteesta vielä hyvin paljon mitään. Se ei kerro veloista eikä varoista. Tahtoisin kysyä myös, ministeri Rehn: onko tähän kassavirtaennusteeseen vuoteen 2018 mennessä otettu huomioon ympäristölupien mukaiset velvoitteet ja investointivaatimukset? Arvoisa rouva puhemies! Kokonaisuudessaan on syytä kysyä: Onko tässä käymässä niin, että jos kaivoksesta tehdään keinolla ja vaikutuksilla millä hyvänsä kannattava, valtio maksaa viulut ja ulkopuolinen rahoittaja saa lottovoiton? Kun kaivos ei ole ollut erityisen houkutteleva sijoituskohde, onko valtio lupaamassa ulkopuoliselle rahoittajalle oletettuja suotuisampia ympäristölupamääräyksiä, kun jo Vaasan hallinto-oikeuden viimeisimpään päätökseen kohdistui jopa ministeritason julkista painostusta? Terrafamen ympäristövastuullisuuden uskottavuutta parantaisi huomattavasti, mikäli yhtiö ei jatkuvasti omilla toimillaan pyrkisi löysentämään ympäristölupaehtoja. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-22T14:12:59,2016-11-22T14:17:50,Tarkistettu,1.1 2016_118_6,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,Nyt on mahdollista käydä debattia tästä aiheesta. Pyydän edustajia ilmoittautumaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_7,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansainvälisessä taloudessa on valtavasti epävarmuustekijöitä. Myös Euroopan unionin monissa maissa tullaan pitämään vaalit, jotka edelleen lisäävät tätä epävarmuutta. Sen tähden on tärkeätä, että hallitus nimenomaan tukee yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kasvua tukevia toimia. Meillä Suomessa on joitakin alueita, joilla kasvu on lähtenyt liikkeelle, mutta on myöskin alueita, joilla välttämättä ei ole vielä päästy eteenpäin. Sen tähden on tärkeätä, että hallitus antaa edelleen mahdollisuuden myöskin Kainuulle, Talvivaaralle ja Terrafamelle, joka on merkittävä työllisyyden kannalta. Siksi meidän on syytä antaa edelleen mahdollisuus — tiedän, että meillä on asenteet niin, että toiset ovat valmiit, toiset eivät, mutta tässä tilanteessa nimenomaan pitää edetä näin, että hallitukselle annataan mahdollisuus ja sen jälkeen, kun tämä mahdollisuus on käytetty, tätä asiaa voidaan tutkia uudelleen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-11-22T14:18:18,2016-11-22T14:19:25,Tarkistettu,1.1 2016_118_8,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys talousarvion täydentämisestä on selkeä. Tämähän liittyy tähän koko hallituksen talouspolitiikan kuvaan, jota hallitus toteuttaa. SDP:n vaihtoehtobudjetti on vain kaksi viikkoa vanha, tai — voi sanoa vielä — nuori, mutta voin ilokseni todeta, että se alkaa jo toteutua. Nimittäin tässä täydennysesityksessä hallitus nyt vetää vihdoin pois tämän epäoikeudenmukaisen ja epäinhimillisen vanhusten hoitajamitoituksen leikkauksen. Haluan esittää hallitukselle vilpittömän kiitoksen siitä, että myönnyitte nyt tässä asiassa opposition ja kansalaisten, ikäihmisten ja hoitajien painostuksen alla. Haluaisinkin kysyä nyt hallitukselta: ovatko tässä täydentävässä esityksessä nyt ne kaikki asiat, joita hallitus aikoo perua tähän budjettiin liittyen, vai aiotteko harkita uudelleen esimerkiksi kotoutumistukilakiesityksen poisvetämistä? Tämä olisi tärkeä tieto (Puhemies koputtaa) eduskunnalle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-11-22T14:19:27,2016-11-22T14:20:32,Tarkistettu,1.1 2016_118_9,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todella hienoa oli tämä perjantaina saatu päätös siitä, että tätä hoitajamitoituksen tarkistamista ei tulla tekemään vaan asia harkittiin uudelleen, ja se kertoo kyllä siitä, että meillä on viisaat johtajat — käyttäisin kyllä tätä nimitystä — jotka ymmärtävät sen päälle, että aina voi harkita uudelleen, ja yhdessä me olemme tämän tehneet. Se on hienoa, että oppositio tästä nyt ottaa näitä mansikoita, mutta oppositio ei ehkä tiedä sitä, millaista toimintaa on täällä taustalla asian eteen tehty. (Jukka Gustafsson: Ai jaa! Ei me tiedetä, joo!) Kiitos myös siitä, että huomioitte poliisit. Viikko sitten juttelin yhden poliisipartion kanssa, ja me totesimme, että me olemme samassa veneessä, poliisit ja hoitajat, että molemmat kuuluu huomioida ja lisämäärärahaa heille saadaan. Terrorismi on tänäänkin ollut muun muassa lehdistössä esillä, ja on tärkeä teema, että kiinnitetään huomiota turvallisuuteen. — Kiitoksia, hallitus!",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-11-22T14:20:34,2016-11-22T14:21:35,Tarkistettu,1.1 2016_118_10,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan minäkin kiinnittää huomiota näihin kahteen asiaan, mitkä tässä keskustelussa jo ovat tulleet esille. Haluan kiittää siitä, että tämä hoitajamitoituksen heikennys jää nyt toteuttamatta ja vanhustenhuollon laatu ja sen taso turvataan kaikille. Erityisesti niille, joilla haasteet ovat kaikkein vakavimpia siinä hoidossa, se on tärkeätä, ja silloin tämän perushoitajamitoituksen pitää olla riittävä. Mutta huoleni liittyy siihen, että hallitus edelleen suunnittelee noin 70 miljoonan euron säästötavoitetta vanhustenhuoltoon. Olen huolissani siitä, onko sellaista ylipäätään mahdollista toteuttaa hoidon laadun heikentymättä. Eli olisitteko valmiita harkitsemaan sitä uudelleen, ja minkälaisia säästötoimenpiteitä te nyt harkitsette, jos menette edelleen eteenpäin jollain toisella tavalla vanhustenhuollon säästöjen toteuttamisessa? Olen siitä huolissani, koska laadunvarmistus on tosi tärkeätä. Talvivaarasta sanoisin vain sen, että tässä täydentävässä nyt laitetaan yhteensä 207 miljoonaa euroa lisää hankkeeseen, josta on tullut tämmöinen niin kuin uhkapelaajan riski, että kun on tullut jo paljon tappiota, ei uskalleta lopettaa. Haluaisin kysyä nyt (Puhemies koputtaa) ministeri Orpolta, kun uskotte myös markkinatalouteen: uskotteko, (Puhemies koputtaa) että kaivos voi olla kannattava lähivuosina?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-22T14:21:36,2016-11-22T14:22:45,Tarkistettu,1.1 2016_118_11,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensi vuoden talouskasvuksi ennustetaan 0,9:ää prosenttia pääasiassa yksityisten investointien ja yksityisen kulutuksen ansiosta. Pientä positiivista kehitystä on siis näkyvissä. Mutta edelleen pitää muistaa se, että viennin kokonaisvolyymi on se, johon me tarvitsemme panostuksia ja työtä sen eteen, ja julkisen talouden epätasapainoa emme pääse karkuun. Se meidän tulee hoitaa. Siksi hallituksen reformityö ansaitsee kaiken mahdollisen tuen ja kannustuksen, jotta tuo reformityö ja sitä kautta julkisen talouden tasapaino saavutetaan. Hallitus tekee myös merkittävää arvovalintaa tässä lisätalousarviossa, täydentävässä talousarvioesityksessä, sillä, että hallitus osoittaa lisävaroja tässä tiukassa tilanteessa erityisesti niille tahoille, jotka huolehtivat suomalaisten turvallisuudesta. Poliisien lisämääräraha ja myös kriisinhallinnan ja sotilastapaturmalain korvausmenojen lisääminen ovat selkeä arvovalinta turvallisuuden puolesta — hyvä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-11-22T14:22:47,2016-11-22T14:23:52,Tarkistettu,1.1 2016_118_12,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän hyvin kainuulaisten huolet työllisyydestä ja työpaikkojen riittävyydestä Kainuussa. Mutta on syytä huomioida myöskin se, että kyllä siellä ollaan myös huolissaan järvien tilasta, kalastuksen tulevaisuudesta ja Talvivaaran vaikutuksista luontoon ja ympäristöön. Tässä Terrafamen hankkeessa on edelleen monta kohtaa, jotka herättävät epäilyksiä ja kysymyksiä, mitä tulee sekä kaivoksen kannattavuuteen että ympäristöongelmien hallintaan. Jos on jokin lainalaisuus, johon minäkin vasemmistolaisena luotan, niin se on se, että yksityinen pääoma yleensä hakeutuu tuottavan rahan luokse. Nyt tämä kaivostoiminta on edelleen raskaasti tappiollista ja siitä huolimatta esitetään lisärahoitusta, vaikka tämä valtioneuvoston aikaisempi ehto yksityisestä rahoituksesta ei ole täyttynyt. Miten me voimme luottaa siihen, että tämä sama kierre ei jatku niin kuin tähän asti? Haluan myöskin kysyä ministeriltä, onko näissä kannattavuusarvioinneissa otettu huomioon ympäristölupien edellyttämät lisäinvestoinnit (Puhemies koputtaa) ja myöskin ympäristöongelmien korvaamisesta aiheutuvat kulut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-22T14:23:53,2016-11-22T14:25:03,Tarkistettu,1.1 2016_118_13,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy vain hämmästellä, millä voimalla vasemmistoliitto ja vihreät aikovat tehdä Kainuuseen 1 500 työtöntä. Täällä edustaja Aalto kysyi omassa puheenvuorossaan, miten vesitasapaino Talvivaarassa saadaan kuntoon — se on jo kunnossa, se on laitettu kuntoon — ja toisena, miten toiminta saadaan kannattavaksi. Sillä tavalla, miten me olemme nyt uutisistakin lukeneet, että siellä on prosessi saatu kuntoon, ympäristöasiat kuntoon. (Touko Aalto: Eihän se liity Talvivaaraan mitenkään!) On oletettavaa, että kaivos on kannattava taloudellisesti vuosien 2018—2019 vaihteessa. Minun mielestäni se, että kaivokseen panostetaan tässä vaiheessa, kun siellä asiat on saatu kuntoon, on järkevää talouspolitiikkaa. Minä pikkuisen vertaisin kuitenkin Talvivaaraa Turun telakan pelastamisen. Tässäkin yhteydessä oli paljon sellaista puhetta, että missään tapauksessa ei saisi panostaa. Mutta lopputulos on hyvä, ja minä uskon, että Talvivaarastakin lopputulos tulee vielä hyväksi. Tässä on nyt, (Puhemies koputtaa) kun käydään näitä neuvotteluja (Puhemies: Aika!) ulkopuolisen rahoituksen suhteen... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-11-22T14:25:04,2016-11-22T14:26:14,Tarkistettu,1.1 2016_118_14,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös minä tahdon antaa kaiken tukeni ja kehua myös yhtiön työntekijöitä ja johtoa, että moni asia on mennyt eteenpäin. Mutta on syytä pitää mielessä se asia, että jos puhutaan noin 500 työpaikasta, niin yhden työpaikan hinta on yli miljoona euroa. Jos puhutaan noin 2 000 työpaikasta, yhden työpaikan hinta on yli 400 000. Mitä kaikkea muuta tuolla rahalla olisi voitu tehdä kainuulaisten hyväksi, Kainuun hyväksi ympäristöä pilaamatta? Fakta on myös se, että tästä kassavirtaennusteesta on pakko kysyä, mihin tuo kassavirtaennuste perustuu ja missä ovat todisteet siitä, että ympäristökysymykset on tosiasiallisesti saatu kaikki kuntoon. Yksityistä rahaa varmaan näkyisi, jos yhtiö olisi niin kannattava kuin puhutaan sen olevan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-22T14:26:15,2016-11-22T14:27:09,Tarkistettu,1.1 2016_118_15,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuohon edelliseen puheenvuoroon: nythän puhutaan 40—50 vuoden investoinnista, ja silloin tämä vertailu ontuu pahasti. Kun kuuli vasemmistoliiton ja vihreitten puheenvuorot, niin vanha sanonta tuli mieleen: pessimisti ei pety. Minusta on hieno asia, että hallitus luottaa Terrafamen johtoon ja niihin näkymiin ja siihen työhön, mitä siellä on tehty. Toinen vaihtoehto on, että Terrafame ajettaisiin alas ja käytettäisiin veronmaksajien rahoja 500 miljoonaa euroa tilanteessa, jossa valoa tunnelin päässä on näkyvissä, ja tekin täällä myönnätte, että näin on. Sehän olisi järjetön päätös. Siitä seuraisivat noin 150 miljoonan euron vuotuiset veronmenetykset. Siitä seuraisi valtavan paljon työttömiä, useita tuhansia työttömiä kerrannaisvaikutuksiltaan, ja ne työttömyyskorvaukset ja muut sosiaaliturvamaksut olisivat suomalaisten veronmaksajien maksettavana. Kyse ei siis ole Kainuusta pelkästään vaan koko Suomesta ja suomalaisten veronmaksajien edusta ja Suomen talouden ja työllisyyden myönteisestä kehityksestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-11-22T14:27:11,2016-11-22T14:28:13,Tarkistettu,1.1 2016_118_16,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Värderade talman! On luonnollisesti hieno asia, jos kaivos saadaan kannattavaksi ja sen myötä nämä varsin kalliit työpaikat pelastettua. On kuitenkin aika monta kysymysmerkkiä. Silloin kun tämä toiminta käynnistettiin, niin maailmanmarkkinahinta oli 35 000, sen jälkeen se on käynyt 8 000:ssa, nyt lienee noin 11 000 dollaria per tonni. Ratian lausunnossa on edellytetty 16 000:n hintaa vuoteen 2020 mennessä. Se ylittää Maailmanpankin ennusteen. On myöskin sanottu, että positiivinen kassavirta edellyttää tuotantomäärää 30 000 tonnia vuodessa, joka on yli tuplasti tähän mennessä saavutetun maksimin. Kysyisinkin: ovatko nämä realistisia, näkeekö hallitus, että tässä on realismia, ja ellei, niin mikä on se punainen viiva, jonka yli ei voi mennä? Mikä on se punainen viiva, joka (Puhemies koputtaa) tuottaa sen, että peli puhalletaan poikki?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-11-22T14:28:15,2016-11-22T14:29:22,Tarkistettu,1.1 2016_118_17,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vuoden 2017 talousarvion täydentäminen on selkeä, ja se on toivoa antava. Terrafamesta on puhuttu täällä paljon, ja täytyy tässä heti todeta, että 80 prosenttia kainuulaisista asuu siinä Nuasjärven ympärillä ja se on erittäin tärkeä järvi, jonka tilasta pitää kaikkien tietysti olla huolissaan. Mutta nyt näyttää huomattavasti paremmalta: siellä on yli 50 syvännettä, ja kaikkia syvänteitä tutkitaan. Meillä nyt vuodenvaihteeseen mennessä tulee uusi raportti — se on puolueeton raportti siitä, mitä siellä on tapahtunut. Joka tapauksessa ely-keskuksen raportti viime viikolta näyttää siltä, että syysvedenkierto on onnistunut ja siellä on puhdas tila myös tässä yhdessä syvänteessä, mikä keväällä oli ongelmallinen. Mitä tulee siihen, minkä hintaisia työpaikkoja siellä Talvivaarassa on, jokainen voi tietysti laskea sen, että jos perustetaan vaikka tuommoinen sellutehdas, mikä esimerkiksi jo tällä hetkellä on — siellä on miljardi-investointi kysymyksessä — niin työpaikkoja syntyy sen 400—500. Eli samaa luokkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-11-22T14:29:22,2016-11-22T14:30:32,Tarkistettu,1.1 2016_118_18,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä oppositiossa olemme iloinneet siitä, että hallitus on perunut tuon hoitajamitoituksen pienentämisen, mutta samalla täytyy kuitenkin esittää huoli, että kun yhtään lisärahoitusta ei kuitenkaan ole tulossa vaan tuo 70 miljoonan säästötavoite näyttää säilyvän, niin onko nyt niin, että aiotaan sitten löysentää tulkintaa siitä, ketkä työntekijät tulevaisuudessa lasketaan hoitajiksi. On jo julkisuudessa esitetty huoli, että onko niin, että esimerkiksi vaikkapa talonmies on tulevaisuudessa siellä laitoshoitopaikassa yksi henkilö, joka katsotaan mitoitukseen riittäväksi. Toivoisinkin, että täällä nyt valtiovarainministeri ihan selkeästi tuo esille sen, että tämä ei tule tarkoittamaan löysennyksiä siihen, ketkä henkilökunnasta katsotaan hoitajiksi, koska vanhusten kohdalla on äärimmäisen tärkeää se, että he saavat hyvää hoitoa ja että se hoito, mitä he saavat, on nimenomaan asiantuntevaa ja se tulee ammatillisesta taustasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-22T14:30:32,2016-11-22T14:31:35,Tarkistettu,1.1 2016_118_19,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus ei peruuta vaan menee eteenpäin. Tämä vanhustenhuollon mitoituskysymys on osoitus siitä, että hallitus omaa vahvan, suuren sydämen, sitkeästi etsitään vaihtoehtoja vaikeassa tilanteessa. Tämä ratkaisu, että hoitomitoitus pidetään ennallaan, on tärkeä. Haluan todeta tässä, että vanhuspalvelulain mukaan henkilöstömitoituksen perusteena on aina oltava asiakkaan hoidon ja palveluiden tarve. Mitä tämä nyt tehtävä muutos tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että voidaan joustavoittaa toimintaa niin, että tuo mitoitus katsotaan asukkaiden hoitoisuuden ja siinä tapahtuvien muutosten perusteella eli asiakaslähtöisesti, edustaja Rinne. Toivon, että tämä myöskin koko oppositiolle sopii. Tärkeää on, että osaamisesta pitää pitää kiinni. Talonmies ei ole tulevaisuudessakaan sairaanhoitaja, molemmilla on omat tärkeät tehtävänsä. Noita laatusuosituksia päivitetään, ja se on tehtävä huolella, iso työ on vielä edessä, mutta tämä on osoitus siitä, että haluamme kunnioittaa sitä työtä, mitä ikäihmisten parissa tehdään, (Puhemies koputtaa) ja haluamme turvata vaikeina aikoina vanhustenhuollon laadun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-11-22T14:31:37,2016-11-22T14:32:45,Tarkistettu,1.1 2016_118_20,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän hoitajamitoituksen leikkauksen peruutus on erittäin hyvä, ja vaikka edustaja Sarkomaa täällä kuinka esittää, että se on ollut hallituspuolueidenkin tahto, niin täytyy hämmästellä, miksi hallituspuolueet ovat ensin tehneet semmoisen esityksen, josta sitten voidaan sanoa, että näin ei ollutkaan. Minä olen tyytyväinen omaisten puolesta, tietysti vanhusten puolesta siitä, että tämä tuli, mutta yhä edelleen samasta asiasta kuin edustaja Essayah olen huolissani: mistä se 70 miljoonaa sinne kasataan? Onko niin, että lasketaan tulevaisuudessa vaikkapa kanslistitkin mukaan mitoitukseen tai lasketaan pätevyyksiä niin paljon, että saadaan pienemmällä palkkakustannuksella nämä kustannukset katettua? Toinen kysymys: riittääkö 10 miljoonan lisäraha poliiseille, koska siitä rahasta laitetaan kalustehankintoihin? Tavoite oli saada 200 poliisia palkattua myöskin vuodenvaihteen jälkeen, jotta pysytään nykyisessä summassa, ja harmaan talouden osalta lisäystä ei kuitenkaan tähänkään tullut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-11-22T14:32:46,2016-11-22T14:33:49,Tarkistettu,1.1 2016_118_21,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se on kyllä kieltämättä hyvä asia, että jo kahden viikon jälkeen ministeri Orpo tuo tänne täydentävän budjettiesityksen, jossa aletaan noudattaa SDP:n vaihtoehtobudjettia sen osalta, että tämä hallituksen aikoma julma leikkaus vanhusten hoitajamitoitukseen perutaan. Tämä on hyvä alku, ja täytyy toivoa, että mahdollisimman nopeasti tulee hallitukselta seuraava täydentävä budjettiesitys, jossa kenties sitten seuraavia vääryyksiä hallitus lähtisi perumaan. Esimerkiksi tämä diabeteskorvaus on sellainen, mitä kansalaiset eivät voi ymmärtää, että tällaisia hallitus voi esittää. Tämä vaihtoehtobudjettimme on siinä mielessä hyvä, että tästä voi ottaa monessa suhteessa kopin. Ministeri, kun tulevillakin viikoilla esimerkiksi verolait ovat täällä jälleen keskustelussa, niin meillähän on sellainen vaihtoehto, missä sekä palkansaajat että eläkkeensaajat — 95 prosenttia pieni- ja keskituloisista palkansaajista ja eläkkeensaajista — hyötyisivät hallituksen esitykseen nähden. Minä toivon, että nyt näistäkin verolinjauksista ja muista otettaisiin koppia ja että hallitus seuraavaksi, seuraavassa täydentävässä esityksessään, peruisi näitä julmimpia leikkauksia (Puhemies koputtaa) ja korjaisi myös veropolitiikkaansa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-22T14:33:51,2016-11-22T14:34:59,Tarkistettu,1.1 2016_118_22,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Terrafamen osalta minun ymmärtääkseni valtio on asettanut tavoitteeksi ympäristön kannalta kestävän ja taloudellisesti kannattavan kaivostoiminnan jatkamisen, ja tällä tiellä ollaan mitä suurimmassa määrin. Terrafame ei ole Talvivaara. Määrätietoisella työllä nuo kaivosprosessit on saatu toimimaan. Ympäristöasiat on saatu kuntoon. Ongelmallinen vesitase on saatu puolitettua, ei ylimääräisellä juoksutuksella vaan kaivosprosessien toimivuudella. Koko ajan Vaasan hallinto-oikeuden erittäin tiukat päästörajat on alitettu, eli kiistattomasti on todettava, että nämä prosessit toimivat ja ympäristöasiat on saatu monella tavalla kuntoon. Tuotantokustannukset myös laskevat koko ajan, eli itsekin näen, että tämä pääomitus on mitä suurimmassa määrin järkevää muistaen, että kysymys ei ole vain Kainuun työllisyydestä, vaan kun täysillä mennään, niin yli 4 000 ihmisen työpaikasta, (Puhemies koputtaa) siis myös muualla kuin Kainuussa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-11-22T14:35:00,2016-11-22T14:36:10,Tarkistettu,1.1 2016_118_23,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisi parasta, jos Talvivaaran kaivos voisi jatkaa. Se on erittäin tärkeätä alueen työllisyyden kannalta. Ennakkoehto on kuitenkin se, että kaivos on taloudellisesti kannattava ja ympäristöongelmat ratkaistaan. Jos tästä on uskottava näkymä, lisäbudjetti kannattaa tässä vaiheessa antaa. Kysymys kuitenkin kuuluu, onko uskottavaa näkymää, kun yksityistä sijoittajaa ei ole löytynyt, ja kysymys kuuluu, milloin johtopäätökset lopulta tehdään ja kuinka kauan veronmaksajien rahoja sinne kannattaa kaataa. Olisi parasta, jos tässä vaiheessa eduskunta voisi saada ulkopuolisen selvityksen kaivoksen realistisista toimintamahdollisuuksista. Arvoisa puhemies! On hienoa, että hallitus peruu aikeensa vanhusten hoitajamitoituksen supistamisesta. Kuitenkin nämä säästötavoitteet vanhushoivaan ovat edelleen voimassa, ja hallitus tavoittelee kymmenten miljoonien eurojen säästöä vanhushoivasta. Eihän tämä nyt ole vain silmänkääntötemppu, sillä säästöt ovat voimassa ja on puhuttu siitä, että hoitajamitoitukseen voidaan laskea myös muita kuin hoitajia? (Puhemies koputtaa) Eli onko kyseessä silmänkääntötemppu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-22T14:36:10,2016-11-22T14:37:18,Tarkistettu,1.1 2016_118_24,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,Vielä ennen ministereitä edustaja Niinistö.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_25,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Talvivaaran kaivoksen ympäristöriskit ovat akuutin ympäristövaaran partaalta parantuneet. Se on kaikkien myönnettävä, ja siitä haluan kiittää yrityksen nykyistä johtoa ja työntekijöitä Terrafamessa, että siellä on selkeästi vahvempaa ammattitaitoa tältä osalta kuin aikaisemmin. Mutta se ei poista sitä, etteikö siellä olisi edelleen merkittäviä ympäristöriskejä. Niitten hallintaan liittyy kustannuksia, joihin on jatkossakin tehtävä investointeja. Nyt tehdyt investoinnit eivät vielä riitä varmistamaan, että kaivos on jatkossakin ympäristön kannalta kestävällä tolalla. Ja sen päälle tulee sitten se kannattavuus. Jos verrataan Turun telakkaan, niin ei Turun telakkakaan pyytänyt valtiontukea sillä, että se sanoi, että me osaamme tehdä laivoja, jotka pysyvät pinnalla. Talvivaara on tähän mennessä vain selitellyt, että me voimme ehkä saada prosessin haltuun. No, se ei riitä, vaan sen pitäisi olla vielä kannattavaa. Ja nyt se näkymä siihen kannattavuuteen on lykkääntynyt koko ajan kauemmas niin, että Sipilän hallituksen aikana laitetut rahat olisivat jo (Puhemies koputtaa) riittäneet koko alasajoprosessiin, ja tämä kuvaa (Puhemies koputtaa) sitä mittaluokkaa, kuinka paljon sinne rahaa (Puhemies: Aika!) on jo laitettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-22T14:37:22,2016-11-22T14:38:30,Tarkistettu,1.1 2016_118_26,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Ministeri Orpo, enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_27,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin tästä hoitajamitoituksesta: Vielä toistan sen, että siitä 70 miljoonan säästötavoitteesta pidetään kiinni. Se on tärkeää sekä tämän suunnitelmakauden säästöohjelman toteuttamisen kannalta eli julkisen talouden tasapainottamisen ja uskottavuuden kannalta että toisaalta myöskin siksi, minkä haluan nostaa esille tässä, että arvion mukaan 30-luvulle mennessä vanhustenpalveluiden kustannukset ja tarve kasvavat 70 prosenttia, ja kun me tiedämme, kuinka tiukalla meidän julkinen talous on tällä hetkellä, niin jokainen meistä ymmärtää, että meidän on tehtävä jotain. Pelkkä talouskasvu ei riitä, koska sen pitäisi olla aika huikeaa. Silloin meidän täytyy koko ajan uudistaa toimintatapoja — miten me meidän vanhustemme hyvästä, arvokkaasta hoidosta ja vanhenemisesta pidämme kiinni — ja se tarkoittaa sitä, mitä nytkin ollaan hakemassa, eli joustavuutta, järkevöittämistä, uusia toimintatapoja, teknologian hyödyntämistä. Näitä yhdessä nyt STM, THL, myös yksityisen sektorin toimijat ja VM, varmistamassa talouspuolta, käyvät läpi ja valmistelevat tätä eteenpäin. Minusta tässä ollaan nyt oikealla polulla, niin että huolehditaan samaan aikaan sekä vanhuksista että tästä meidän tärkeästä julkisesta taloudesta. Jos se on terve, me pystymme huolehtimaan myöskin jatkossa ja tulevaisuudessakin meidän vanhuksista. Meidän täytyy käydä tämä koko vanhustenpalveluiden ketju, koko tämä valtava haaste läpi ja miettiä, miten me voimme tukea mahdollisimman pitkää hyvinvointia ja kotona asumista, kotiin vietäviä palveluita, palveluasumista, tuettua palveluasumista, ja sitten ehkä viimeisenä se laitoshoito silloin, kun sitä tarvitsee. Jos tämä saadaan toimimaan ja sote-uudistuksen yhteydessä meillä on toimivat hoitoketjut, joissa vanhus pääsee tarvitsemaansa hoitoon oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja kuntoutukseen ja jälleen kotiin, silloin me pystymme jollakin tavalla vastaamaan siihen valtavaan palvelutarpeeseen ja rahantarpeeseen, mikä meillä jatkossa on. Kansanedustajat! Poliisien rahoista vielä: Tilanteessa, jossa joka paikasta leikataan, me olemme nyt lisänneet hallitusohjelmaneuvotteluissa 50 miljoonaa sisäiseen turvallisuuteen, oikeudenhoitoon ja poliisin määrärahoihin. Sen lisäksi me olemme useaan otteeseen tässä matkan varrella jo tänä aikana lisänneet poliisin määrärahoja, ja nyt vielä 10 miljoonaa lisää. Kun verrataan siihen, että samaan aikaan me joudumme leikkaamaan sieltä, missä se oikeasti sattuu myös, niin tämä on merkittävä arvovalinta, kuten edustaja Jokinenkin nosti täällä esille, jonka hallitus on tehnyt, koska turvallisuuden takaaminen on yksi niitä perusasioita, joita kansalaiset tarvitsevat ja kaipaavat, ja minusta tämä on välttämätöntä. Niin kuin sanoin, lähdemme siitä, että sillä turvataan nykyisten koulutettujen poliisimiesten ja -naisten töiden jatkuminen vuodenvaihteen jälkeen. On hyvä, että SDP:kin harrastaa veropolitiikkaa ja veronkevennyspolitiikkaa, ja se on hieno uudistus teidän politiikanteossanne. Te olette yleensä juhlineet, kun verotusta on kiristetty, ja varsinkin työn ja yrittämisen verotusta. Tämä on hyvin ilahduttavaa. Voin sanoa, että hallituksen esitys laskee sadan prosentin osalta työntekijöiden ja palkansaajien ja eläkkeensaajien verotusta. Se on mielestäni erinomainen asia. Ja se, minkä unohdin mainita: Tässä täydentävässä esityksessä suunnataan vielä lisää entisen 30 miljoonan päälle 33 miljoonaa euroa kaikkein vähäosaisimmille — siis kaikkein vähäosaisimmille — jotta tämä kiky-sopimuksesta tullut työn verotuksen ja eläketulon verotuksen keventäminen saadaan myöskin oikeudenmukaisesti sinne kaikkein pienituloisimmille. Minusta tämä on aivan erinomainen oikeudenmukaisuuskysymys, ja toivon, kun täällä on muutama varovainen kiitos tullut opposition puolelta, että tässäkin olisi kiitoksien ja kehujen paikka. Ja siitä viimeiseen asiaan: jätän varsinaisesti Talvivaaran ja Terrafamen ministeri Rehnille, mutta, edustaja Niinistö, kun yleensä moititte hallitusta kaikesta, mitä maailmassa tapahtuu, niin siinä äskeisessä listassanne, kun kiititte Terrafamen johtoa ja ympäristöviranomaisia, olisitte voinut kiittää myöskin hallitusta siitä, että ympäristökysymyksissä on päästy eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-22T14:38:33,2016-11-22T14:43:05,Tarkistettu,1.1 2016_118_28,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Ministeri Rehn, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_29,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Kiitämme eduskuntaa ja edustajia asiallisesta keskustelusta, kiitoksia siitä, ja ennen kaikkea Terrafamen johtoa ja henkilöstöä erittäin hyvästä, erinomaisesta työstä tämän kaivoksen ylösajon operatiivisen toiminnan onnistumiseksi. Kiitoksia heille siitä. Tässä keskustelussa nousi esiin useita kysymyksiä, ja kahteen kolmeen niistä haluan tässä vastata ja tuoda valaistusta. Ensimmäinen koskee vakuusjärjestelyä, johon edustaja Aalto viittasi. Tämä esitys tehtiin sen takia, että hallitus päätti varautua siihen, että parhaillaan käsittelyssä olevassa korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöluvassa kaivostoimintaan liittyvät vakuudet nousisivat huomattavasti. Sen takia tehtiin tämä esitys 107 miljoonan euron varauksesta vakuuksiin. Korostan: kyse on varauksesta. Korostan myös sitä, että tämä vakuusjärjestely kohdistuisi ennen muuta kaivostoiminnan lopettamiseen liittyviin ennakoiviin toimenpiteisiin, joista valtio joutuisi sulkemiseen päädyttäessä kantamaan kustannusvastuun. En toivo sulkemista, toisin kuin edustajat Andersson ja Aalto, myöskään sen takia, että silloin nämä varaukset todennäköisemmin realisoituisivat ja tulisivat valtion eli veronmaksajien kontolle. Kumma, että vihreät ja vasemmistoliitto eivät saaneet ratkaistua Terrafameen ja Talvivaaraan liittyviä kysymyksiä silloin, kun itse olitte hallituksessa vuosikausia. Jälkikäteen on kyllä helppo näistä asioista viisastella. Terrafamen jatkon lähtökohdista voi todeta, että Terrafamella on vahva näyttö ympäristötilanteen hyvästä hallinnasta sekä suunnitelmallisesti edenneestä tuotannon ylösajosta. Valtio-omistajan, eduskunnan ja hallituksen, näkökulmasta voidaan arvioida, että kannattavan kaivostoiminnan saavuttamiselle on nyt realistiset edellytykset olemassa. Yksityiseen rahoitukseen liittyvä prosessi on edennyt myönteisesti. Tavoitteena on edelleen varmistaa yritykselle jatkorahoitus vuoden 2016 loppuun mennessä, ja sallimalla neuvottelujen jatkumisen tarvittaessa vuodenvaihteen yli hallitus haluaa varmistaa Terrafamelle mahdollisuuden saavuttaa paras mahdollinen neuvottelutulos toiminnan jatkamiseksi. Edustaja Aalto totesi, että hallitus pyrkii parhaaseen mahdolliseen neuvottelutulokseen: kyllä, aivan oikein siteerattu, ja on sekä ympäristön tilan että Kainuun aluetalouden ja työllisyyden kannalta paljon parempi vaihtoehto se, että Terrafame onnistuu. Tällä hetkellä vakavia neuvotteluja yksityisestä rahoituksesta on käynnissä. En voi mennä niihin yksityiskohtaisesti, mutta korostan, että se ei ole mitään uhkapeliä, (Puhemies koputtaa) vaan se on hyvin vakavaa työtä kestävän kaivostoiminnan ja Kainuun aluetalouden ja työllisyyden puolesta. (Puhemies: Aika!) Palataan asiaan muutaman viikon päästä, kun kortit ovat pöydällä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-11-22T14:43:12,2016-11-22T14:46:50,Tarkistettu,1.1 2016_118_30,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,Sitten jatketaan tätä debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_31,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vähän siihen aikaisempaan aiheeseen, kun se tuli esille myöskin ministeri Orpon puheenvuorossa, eli poliiseille myönnetään nyt 8,5 miljoonaa euroa lisäystä, joka kohdennettaisiin keskusrikospoliisille ja paikallispoliisille väkivaltaisten ääriliikkeiden laittoman toiminnan torjumiseksi. Hyvä asia ihan sinällään, koska jos hallituksen alkuperäinen budjetti olisi toteutunut, se olisi johtanut yli 200 poliisin vähennykseen. Poliisin mediaanipalkka on saamani tiedon mukaan noin 3 000 euroa kuukaudessa, ja ottaen huomioon sivukulut 200 poliisin henkilöstömenot ovat huomattavasti enemmän kuin nyt esitetty 8,5 miljoonaa euroa. Eli siinä on edelleen useamman miljoonan vaje. Kysyisin valtionvarainministeri Orpolta: miten aiotte ratkaista tämän asian, kun siinä on useampi miljoona euroa vajetta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-11-22T14:46:53,2016-11-22T14:47:56,Tarkistettu,1.1 2016_118_32,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Määrärahan lisääminen poliisille on hyvä asia. Se on hyvä asia, jo ihan senkin kautta on mukava sanoa, koska SDP keväällä sisäisen turvallisuuden selonteon lähetekeskustelussa ryhmäpuheenvuorossa paalutti tämän tason 7 200:aan, siihen tasoon, johonka hallitus nyt talven tullessa itsekin on päätynyt. Tästä kiitos. Mutta minusta on kyllä väärin antaa kuva, että tällä 10 miljoonan euron lisärahoituksella hoidetaan poliisiin tehtäviin liittyvät ongelmat ja tähän resurssiin liittyvät ongelmat, joista tässä salissa tämänkaltaista kuvaa annetaan. Ministeri aivan oikein lisäsi tässä, että tässä taloustilanteessa paikkaaminen on arvovalinta. Olen tästä samaa mieltä, mutta suhteessa poliisin tehtäviin ja siihen ympäristömuutokseen, jossa poliisi elää, määrärahan lisäys ei ole riittävä. Ei ainakaan saa antaa itselleen sellaista kuvaa, että tällä tulee kaikki ongelmat hoidettua. (Puhemies koputtaa) Ruusuiseen kuvaan meillä ei ole varaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-11-22T14:47:58,2016-11-22T14:49:03,Tarkistettu,1.1 2016_118_33,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Ministeri Orpo, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_34,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sain heti vastata. — Minusta arvostamani edustaja oli nyt ymmärtänyt väärin, mitä sanoin. En todellakaan yritä väittää täällä, että kaikki poliisin työhön liittyvät haasteet on nyt tällä korjattu, ei varmasti. Tämä oli euromääräinen vastaus siihen akuuttiin tilanteeseen, jonka poliisi itse toi tarkemmin julki vasta syksyllä, että nämä määräaikaiset uhkaavat päättyä. Vielä keväällä, kun edellisessä tehtävässäni valmisteltiin budjettiesitystä, myöskin poliisin oma meille viestimä käsitys oli se, että se aikaisemmin annettu budjettiesitys olisi riittänyt kaikkien työllistämiseen, eli siinä mielessä osuitte oikeaan siinä omassa vaihtoehdossanne. Mutta eihän tällä missään tapauksessa voida vastata kaikkiin uhkiin, jotka muun muassa sisäisen turvallisuuden selonteossa käyvät hyvin ilmi. Mutta tämä on nyt se, mihin hallitus pystyy tässä vaikeassa tilanteessa, ja se on paljon se.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-22T14:49:05,2016-11-22T14:49:57,Tarkistettu,1.1 2016_118_35,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että tämän hallituksen aikana meille on tullut työpaikkoja, toisin kuin viime hallituskaudella niitä menetimme niin paljon. Tämän hallituksen aikana on tehty paljon hyviä päätöksiä. Tämä hoitajamitoitus oli erityisen tärkeä asia — ja siitä erikseen haluan vielä sanoa, vaikka sen ovat monet muutkin tässä jo ottaneet sille. Myös nyt tässä lisätalousarviossa on hyvä liikennehanke: tähän Pori—Mäntyluoto-rataosan sähköistykseen ehdotetaan 5,7 miljoonaa euroa, ja tämän hankkeen tavoitteena on parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, metalliteollisuuden kilpailukykyä ja vähentää kuljetusten aiheuttamia haitallisia päästöjä. Kun Satakunta on todella monipuolinen rakenteeltaan ja vientiosuuksia Suomi tarvitsee lisää, me tarvitsemme lisää vientiä ja markkinaosuuksia maailmalta, niin tätä Satakunnan infran lisäämistä vielä pitäisi tulla lisää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-11-22T14:50:00,2016-11-22T14:51:04,Tarkistettu,1.1 2016_118_36,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt vähän loukkaannun pelikaverilleni, ministeri Rehnille, kun annoitte ymmärtää, että tässä salikeskustelussa vasemmistoliitto olisi jo tyrmännyt tämän pääomittamisen tai vakuusjärjestelyn. Sitä emme ole tehneet, me haluamme lisää tietoa, me haluamme lisää vastauksia. Pääministeri totesi, että Talvivaarassa on tapahtunut ihme. Uskommeko ihmeisiin? Me haluamme uskoa faktoihin ja saada todella varmuuden siitä, että sekä ympäristön kannalta kestävällä tavalla että taloudellisesti Talvivaara on mahdollinen, ja me toivomme, että työpaikkoja ja toimintaa voidaan jatkaa. Mutta tähän ihmeeseen sisältyy myös kummaa, ja se kumma kävi ilmi tv-ohjelmassa, jossa Lauri Ratia totesi, että kaikissa vaihtoehdoissa, joilla pyritään positiiviseen kassavirtaan 2018 alkupuoliskolla, on mukana myöskin uraanin hyödyntäminen ja ehkä muutkin maametallit. Onko näin vai ei, koska sillä on merkitystä (Puhemies koputtaa) sekä lupaprosessille että... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-11-22T14:51:05,2016-11-22T14:52:13,Tarkistettu,1.1 2016_118_37,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talouden yleiskuva on viime aikoina saanut lieviä myönteisiä etumerkkejä, vaikkakin tietysti kansainvälinen epävarmuus sitä varjostaa. Arviot ovat lievästi myönteistyneet, ja tietysti taustalla on kiky-sopimusta ja paljon muutakin. Investointeja on nyt ilmoitettu tehtäväksi aikamoinen määrä, jopa yllättävässä määrin, niin paljon kuitenkin, että jonkunlaisesta käänteestä pitkän korpivaelluksen jälkeen voi kyllä puhua. Ministeri Orpo, te olette viimeisimmän tiedon päällä, parhaiten taloudesta informoitu ministeri toivottavasti. Kysyn teiltä arviota Suomen talouden yleiskuvasta. Voitteko muutamalla virkkeellä kertoa, missä olemme menossa, ja b) kysyn teiltä: miltä suunnalta hallitus hakee uutta potkua, lisäpotkua, jotta tämä myönteinen vire jatkuisi ja kenties voimistuisi jopa aallokoksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-11-22T14:52:14,2016-11-22T14:53:19,Tarkistettu,1.1 2016_118_38,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa me olemme, Suomi tarvitsee investointeja. Tampereen raitiotiehanke on hyvä esimerkki investoinnista, joka paitsi lisää kestävää kaupunkikehitystä, lisää työllisyyttä rakentamisvaiheessa myös tuo työpaikkoja Kainuuseen Transtechin tehtaalle Otanmäkeen. Tämä on hyvä hanke, ja on hyvä, että valtio on sitoutunut tähän hankkeeseen 30 prosentin osuudella, mutta haluaisin nyt tässä käyttää tilaisuuden hyväksi ja kysyä ministeri Orpolta, onko hallitus keskustellut siitä, että kun tämänkin hankkeen kustannukset ovat tarkentuneet ja ne ovat kasvaneet siitä alkuperäisestä, niin onko valtio sitoutunut 30 prosentin osuuteen myös näiden kasvaneiden kustannusten osalta. Tämä on hyvä hanke, ja on hienoa, että se toteutuu, ja on hienoa, että valtuusto näin päätti tässä kuussa, mutta me tarvitsisimme vielä valtiolta sitoutumisen näihin kokonaiskustannuksiin 30 prosentin osuudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-11-22T14:53:21,2016-11-22T14:54:23,Tarkistettu,1.1 2016_118_39,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että Terrafame on saatu parempaan kuntoon kuin edellisen hallituksen aikana, ja myönteistä on myös se, että poliisin määrärahoja lisätään ja hoitajamitoitusta ei leikata 0,4:ään. Myös kriha-veteraanien kuntoutusrahasta haluan antaa kiitosta koko hallitukselle. Kun tässä nyt on julkisuudessa käynyt selväksi, että myös oppositiopuolueiden varjobudjeteissa koulutuksesta leikataan, (Vasemmalta: Väärin!) niin kysyisin, olisiko syytä uudistaa tätä eduskuntakäsittelyä niin, että esimerkiksi vihreät voisivat tuoda oman, täydentävän esityksensä, missä he vastaisivat näihin puheisiin ja lupauksiin siitä, että koulutuksesta ei leikata, sillä heidän esityksessään leikataan. (Ben Zyskowicz: 250 miljoonaa!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-22T14:54:25,2016-11-22T14:55:19,Tarkistettu,1.1 2016_118_40,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisi hyvä, että kansanedustajat pyrkisivät tässä salissa totuuteen. Edustaja Heinonen ei ole siitä tunnettu. (Välihuutoja) Vihreiden vaihtoehtobudjetissa lisätään merkittävästi koulutuksen rahoitusta tästä vuodesta ensi vuoteen, ja me tulemme äänestämään kaikkia hallituksen leikkausehdotuksia vastaan. Me torjumme kaikki hallituksen koulutusleikkaukset, ja meidän vaihtoehdossamme laitetaan koulutukseen valtion budjetissa rahaa 446 miljoonaa euroa enemmän kuin hallituksen vaihtoehdossa ja kunnan rahalisäykset huomioon ottaen, kun palautetaan täysi oikeus päivähoitoon, 655 miljoonaa. Jos kokoomus on huolissaan siitä, että koulutukseen laitetaan liian vähän rahaa, niin miksi te ette ole laittamassa senttiäkään lisää, kun vihreät laittaa 655 miljoonaa euroa enemmän kuin te? Me olemme sitoutuneet perumaan kaikki tämän hallituskauden aikana tehtävät leikkaukset vaalikauden jälkeen, (Välihuutoja oikealta) ja tästä sitoumuksesta me pidämme kiinni. Tämä on meidän tavoitteemme. Sanon myös, arvoisa puhemies, loppuun sen, että Talvivaaran osalta ministeri Rehn tässä nyt laittaa kyllä perintönsä siihen, että te olette nyt profiloituneet sillä, että valtion rahaa laitetaan paljon Talvivaaraan, ja olette edistäneet Fennovoiman (Puhemies koputtaa) Rosatomin hanketta. Nämä ovat ne, mitä teidän kaudestanne jää jälkeen, ja... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-22T14:55:21,2016-11-22T14:56:33,Tarkistettu,1.1 2016_118_41,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Niinistö, te olette sanonut, että hallitus leikkaa korkeakouluilta puolen miljardin euron leikkaukset joka vuosi. Ei tämä pidä paikkaansa, ja sen osoittaa myös teidän vaihtoehtobudjettinne: te ette esitä puolen miljardin palautusta sinne. Eli kun ei hallitus tee sellaista leikkausta, mitä te sosiaalisessa mediassa väitätte, niin ette te ole sitä myöskään itse palauttamassa. Teidän vaihtoehtobudjetistanne ei myöskään löydy korkeakouluindeksin palauttamista. Sen takia, kun te syytätte meitä epärehellisyydestä, olisi rehellistä myöntää, että nyt se on jäänyt sieltä tekemättä, niin kuin vasemmistoliitto kertoi, että heillä ei ole korkeakouluindeksejä heidän vaihtoehtobudjetissaan. Ja ainakin edustaja Arhinmäki totesi, että se on jäänyt epähuomiossa sieltä pois ja se tullaan korjaamaan. Sen takia ehdotin, että vihreillä olisi tällainen mahdollisuus tehdä täydentävä varjobudjetti ja korjata näitä omia virheitään, että ne olisivat sen mukaisia, mitä sosiaalisessa mediassakin levitetään. (Ben Zyskowicz: Erittäin rakentava ehdotus!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-22T14:56:34,2016-11-22T14:57:42,Tarkistettu,1.1 2016_118_42,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän todella asiattomana tätä tyyliä. Me olemme sanoneet, että me vastustamme kaikkia teidän leikkauksianne, ja joka ikisessä äänestyksessä teidän koulutusleikkauksianne me vastustamme, (Ben Zyskowicz: Puheissa!) ja näin ollen vastustamme myös korkeakouluindeksin jäädyttämistä. On totta, että tässä vaihtoehtobudjetissa ei ole sitä erillistä momenttia huomioitu. Se on jäänyt tästä pois. Mutta meidän sitoumuksemme on selvä. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) Me olemme sanoneet, että tämän vaalikauden aikana kaikki tekemänne leikkaukset koulutuksesta ovat sellaisia, mitä me vastustamme, ja me teemme töitä sen eteen, että ne rahat koulutukseen palautetaan. Ensi vuoden budjetissa palautamme 655 miljoonaa euroa rahaa enemmän kuin olette leikanneet vuosina 2016 ja 2017, ja tämä on fakta. Arvoisa puhemies! Toivoisin, että tässä salissa keskityttäisiin eteenpäinvievään keskusteluun ja puheeseen siitä, minkälaisia vaihtoehtoja Suomella on edessään, eikä tarkoituksella hämmennetä, sotketa ja vääristellä, edustaja Heinonen. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-22T14:57:43,2016-11-22T14:58:46,Tarkistettu,1.1 2016_118_43,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, meidän osaltamme voi todeta sen, että hallitus leikkaa koulutuksesta niin paljon, niin monin tavoin ja niin monelta asteelta, että kyllä vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa tämä yksi leikkaus jäi sisällyttämättä, mutta me tulemme myöskin tätä korjaamaan sitten tulevissa esityksissä. Lähinnä tämä on esitys hallituksen koulutusleikkausten laajuudesta. Mutta toki jos te haluatte sen tuoda esille näin, niin se on teidän oma valintanne. Arvoisa puhemies! Haluan vielä tehdä selväksi Terrafameen liittyen, että vasemmistoliitto suhtautuu erittäin suurella vakavuudella Terrafamen tilanteeseen. Me arvioimme hallituksen esitystä, mutta meille on ehdoton edellytys, että ne ympäristöongelmat on saatu hallintaan ja että on uskottava näkemys ja näkymä tämän kaivoksen kannattavuudesta tulevaisuudessa. Siihen liittyen haluan vielä kysyä ministeriltä: jos on niin selvää, että kaivostoiminta on muuttumassa kannattavaksi, niin miksi tätä yksityistä rahoitusta ei ole tähän asti saatu, niin kuin valtioneuvoston aikaisempi linja ja edellytys olivat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-22T14:58:48,2016-11-22T14:59:57,Tarkistettu,1.1 2016_118_44,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sanoin tasan vuosi sitten tässä salissa seuraavaa: ""Edustajat Soini ja Arhinmäki joutavat eläkkeelle, kyllä Ville Niinistö on tämän salin johtava populisti."" Moni tuolloin ihmetteli näin rankkaa kannanottoa, mutta kun olemme seuranneet, minkälaiseen populistiseen oppositiopolitiikkaan edustaja Niinistö on johtanut vihreän puolueen, niin en usko, että kovin moni enää tuota lausuntoa ihmettelee. Mitä puheena olevaan Terrafameen tulee, niin ennen sanottiin, että joku tekee tikusta asiaa, nyt edustaja Niinistö tekee piposta asiaa. Mitä tulee koulutusleikkauksiin: Te voitte, edustaja Niinistö, sanoa, että me olemme puhuneet kaikkia leikkauksia vastaan. Niin olettekin. Mutta kun te teette oman varjobudjetin, jossa kukaan ei estä teitä laittamasta joka senttiä ihan siihen tarkoitukseen, mitä te haluatte, (Timo Heinonen: Demarit laittavat!) niin te vain noin 250 miljoonaa leikkaatte koulutuksesta. 250 miljoonaa leikkaatte koulutuksesta, se on taivaan tosi, ja pidemmässä puheenvuorossa olen valmis sen osoittamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-22T14:59:57,2016-11-22T15:01:01,Tarkistettu,1.1 2016_118_45,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On rasittavaa koko ajan käydä läpi ja korjata teidän väitteidenne (Timo Heinonen: Tottahan se on!) virheitä, mutta käydään läpi tämä. Te olette leikanneet lasten oikeutta päivähoitoon. Osa lapsista — on nyt Vantaalla ilmennyt — ei saa edes ruokaa ollessaan päivähoidossa, sen takia, että osa-aikaisessa päivähoidossa oleville lapsille joissain kunnissa ei anneta ruokaa, kun he ovat siellä aamupala-aikaan. Tämä on häpeällistä, ja on hyvä, että ministeri on nyt pyrkinyt korjaamaan, että edes tämä virhe korjataan. Meidän linjamme on ollut se, että kaikki leikkaukset koulutuksesta perutaan, (Ben Zyskowicz: Puheissa!) ja vaihtoehtobudjetissa olemme palauttaneet siitä 655 miljoonaa. On totta, että korkeakouluille lisäämme vain vähän reilut 100 miljoonaa euroa ja sieltä on jäänyt tässä kohtaa se indeksi 37 miljoonaa euroa pois. Meidän vaihtoehdossamme laitetaan kuitenkin selvästi yli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin te laitatte. Mutta kunnille me palautamme valtionosuudet, aivan niin kuin ne olivat ennen teidän leikkauksianne, ja silloin kunnat ovat velvoitettuja laittamaan sen rahamäärän, minkä ne itsekin laittoivat ennen. Eli yli 200 miljoonaa euroa siellä on enemmän panostusta kuin te osaatte laskea, arvoisa kokoomus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-22T15:01:02,2016-11-22T15:02:10,Tarkistettu,1.1 2016_118_46,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tässä ihan hämmentyy, kun kuuntelee tätä keskustelua. Näyttää siltä, että monet hallituksen niin sanotuista hyvistä teoista johtuvatkin itse asiassa siitä, että wrapataan uusiksi niitä pahoja tekoja, joita te olette tehneet hyvin monille suomalaisille. Kyllä me lähdemme sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa siitä, että 95 prosenttia niin palkansaajista kuin eläkeläisistäkin hyötyy. Nyt tänään on kerrottu, kuinka te perutte vanhustenhuollon leikkaukset. Te ette niitä peru, te perutte vain hoitajamitoituksen, mutta ne muut asiat jäävät kuitenkin vielä tekemättä. Olette kertoneet täällä, kuinka poliisien määrärahat palautetaan. Tosiasiassa 10 miljoonaa jää palauttamatta. Siltä osin minusta olisi hyvä, että pysyttäisiin ihan puhtaasti suoraan asiassa. Minä haluaisin tietää ministeriltä, kun valtiovarainministeri kuitenkin täällä keskustelussa on, oletteko harkinneet koulutusleikkauksien perumista. Minusta tämä Talvivaara-esimerkki osoittaa, että teillä on tahtoa lisätä työllisyyttä, ja koulutuksen puolella me olemme menettäneet tuhansia työpaikkoja. Kun tässä uudessa barometrissä suomalaiset totesivat, että 90 prosenttia suomalaisista pitää koulutusleikkauksia virheenä, niin perutteko ne? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-22T15:02:11,2016-11-22T15:03:19,Tarkistettu,1.1 2016_118_47,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kemijärvi, Kemi, Pietarsaari, Uusikaupunki, Turku, Äänekoski, Kuopio — ne ovat sellaisia nimiä, joihin nyt tänä päivänä katsotaan, kun niissä ovat isot investoinnit tai työpaikkojen lisäykset käynnissä tai alkamassa. Tämä kertoo siitä, kiitos ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajien, että kiky-sopimus on tuonut uskottavuutta talouteen ja hallituksen politiikka on luonut sellaisen luottamuksen, että Suomeen nyt investoidaan ja syntyy työpaikkoja. Viime vaalikaudella menetettiin toistasataatuhatta työpaikkaa, bruttokansantuote aleni. Nyt kumpikin on kääntynyt, ja tämä on merkki siitä, että meillä on valoisampi tulevaisuus, sen synkän virran yli ollaan pääsemässä. Vaikeuksia vielä on, mutta työ jatkuu. Kunnat eivät velkaannu tällä hetkellä niin kuin viime kaudella tapahtui, ja se takaa hyvät palvelut ihmisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-22T15:03:20,2016-11-22T15:04:33,Tarkistettu,1.1 2016_118_48,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä puhuttiin kiivaaseen sävyyn ja kiitellen tietenkin tätä hoitajamitoituksen pitämistä ennallaan. Pidän tietenkin sitä erittäin hyvänä ja pidän hyvänä myös sitä, että ikäihmisten hoitoisuus otetaan paremmin huomioon, joten voidaan joustavasti sitten sitä koulutettua henkilökuntaa käyttää hoitolaitoksissa, palvelutaloissa. Minä muistuttaisin nyt oppositiota siitä, että kyllä tämä hallitus pistää erittäin kovan satsauksen omais- ja perhehoitoon. Siitähän on puhuttu, omaishoidon kehittämisestäkin, oppositiokin on puhunut siitä hallituksessa ollessaan, että pitää tehdä sitä ja tätä. Mutta siihen tällä kaudella tullaan laittaneeksi enemmän kuin koko sen vanhuspalvelulain yhteydessä viime kaudella satsattiin, eli kannattaisi nyt muistaa, että tämäkin koskettaa niitä ikäihmisiä. Omaishoidon kehittäminen koskettaa myös pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten omaishoitajia. Vapaapäiviä voidaan nyt järjestää, koska lyhytaikaisessa perhehoidossa voidaan hoitaa omaishoidettavia silloin, kun omaishoitaja haluaa vapaata ja niin edelleen, ja palkkioita korotetaan ja niin edelleen. Minä pidän tätä erittäin tärkeänä, isona, merkittävänä uudistuksena, mutta se ei koskaan tule esille näissä keskusteluissa, koska se on kiusallista, kun tähän laitetaan nyt niin paljon rahaa, mitä te ette tehneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-11-22T15:04:36,2016-11-22T15:05:57,Tarkistettu,1.1 2016_118_49,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Orpo tuossa totesi aivan oikein, että vanhuspalvelumenot kasvavat ja ikääntymisen myötä nämä hoivan kustannukset tulevat kasvamaan. Totta kai täytyy kehittää kaikkia keinoja, joilla voidaan hillitä sitä kustannuskasvua ja luoda laatua ja parantaa ja vahvistaa sitä hyvinvointia. Mutta nyt hallitus tuntuu lähtevän tällä leikkauslinjalla, kun te esitätte, että 70 miljoonaa otetaan sieltä kaikkein raskaimmasta hoivasta, jossa on sairaita, pitkäaikaissairaita, monisairaita vanhuksia. Se ei ole meidän mielestämme oikea osoite, sieltä ei pidä leikata hoitajamitoituksesta. (Ben Zyskowicz: Mistäs te leikkaatte?) Se on hyvä, että se peruttiin, mutta edelleenkin se säästö jää voimaan. Nyt toivoisin, että ministeri Orpo vie hallitukseen terveisiä, että ei heikennetä vanhuspalveluiden laatua vaan kehitetään juuri näitä, digitalisaatiota, välimuotoisia hoitopaikkoja dementikoille, ja toimintakyvyn ylläpitämiseen satsataan. Sieltä syntyy pitkällä jänteellä sitten myös niitä kustannussäästöjä, mutta ei leikkauslinjalla vaan (Puhemies koputtaa) toimintojen kehittämislinjalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-11-22T15:05:57,2016-11-22T15:07:04,Tarkistettu,1.1 2016_118_50,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Päätös hoitajamitoituksen leikkaamisen peruuttamisesta oli ainoa oikea ratkaisu. Meillä on Suomessa kaikkein pienin hoitajamitoitus pohjoismaisittain, mutta meillä on samanaikaisesti paras osaaminen vanhusten palveluissa. Me olemme pystyneet tällä osaamisella kompensoimaan monellakin eri tavalla nimenomaan tätä pientä henkilöstömitoitusta, joka meillä valtakunnassa on. Nyt te olette kuitenkin heikentämässä hoitajien moniammatillista geriatrista osaamista, joka on pohja kaikelle sille kehittämiselle, mistä esimerkiksi edustaja Haatainen äsken totesi. Samanaikaisesti te olette viemässä vastuutyöntekijän vanhuspalveluista, joka on ollut yksi oleellinen osa vanhuspalveluiden kehittämistä. Tätä on perusteltu sillä, että omahoitajien ja vastuutyöntekijöitten päällekkäistyö olisi syynä tähän. Kuitenkin nyt käytännössä (Puhemies koputtaa) tämä tulee tarkoittamaan sitä, että omahoitaja tai vastuutyöntekijä (Puhemies: Aika!) häviää kokonaan. Nyt kysyisin ministeriltä: miten te aiotte rahoittaa tämän 70 miljoonaa euroa? Siihen me emme ole... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-22T15:07:05,2016-11-22T15:08:16,Tarkistettu,1.1 2016_118_51,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, hallitus, että poliisit saavat lisää resursseja. Kiitos, hallitus, että veteraanit saavat lisää kuntoutukseen rahaa. Kiitos, hallitus, että hoitajamitoitus pidetään 0,5:ssä. Meitä hoitajataustaisia on hallituksessa hyvin paljon. Hoitajataustaiset ja kaikki muutkin edustajat hallituksessa haluavat, että tämä pidetään 0,5:ssä, ja näin käy, kiitos siitä. Nyt näyttää valoisammalta. Meillä on 20 000 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten. Jos ajatellaan Uuttakaupunkia, joka on kotipuolessani siellä, Saab, autotehdas, aikoinaan taisteli kovin nämä vaikeat ajat ja se on edelleenkin olemassa ja nyt tuhat lisää palkataan ensi vuonna. Se on mahtavaa. Turun telakka, loistavaa. Muuallakin Suomessa näkyy paljon valoa. Kysyisinkin arvoisilta ministereiltä Rehn ja Orpo: kuinka me voimme (Puhemies koputtaa) taata sen, että (Puhemies: Aika!) suomalaisia työllistetään ja... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-11-22T15:08:16,2016-11-22T15:09:30,Tarkistettu,1.1 2016_118_52,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuosta Terrafamesta: Lokakuun puolessavälissä minä vietin päivän siellä, tutustuin siihen toimintaan ja siihen, mitä ne ovat tehneet. Itsellä kun on 35 vuoden työkokemus maansiirtoalalta, niin ne ovat todella tehneet hyvää työtä. Ne ovat salaojittaneet ne aumat uudella tavalla, uudella tekniikalla. Ne ovat hoitaneet ne kuntoon siihen malliin, että jätevesipuhdistamolle pääsevät ne salaojat menemään. Minä annan täyden kympin siitä työstä, mitä ne ovat tehneet siellä. Mutta silti meitä vasemmistoliitossa askarruttavat nämä ympäristötekijät vielä edelleenkin: kuinka ne saadaan huolehdittua, ettei uutta tilannetta pääse karkaamaan sieltä poikkeen. Sillä tavalla on ajateltu tätä hommaa, että jos sinne saisi jonkun yliopiston tekemään tutkimuksen vielä sillä tavalla, että se olisi puolueeton, koska ainakin osalla kansanedustajista tuntuu olevan epäilys, mikä täälläkin salissa on tullut ilmi, tästä ely-keskuksen tutkimuksesta, että ovatko ne kovin puolueettomia tutkimuksia. (Puhemies: Aika!) — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-11-22T15:09:30,2016-11-22T15:10:43,Tarkistettu,1.1 2016_118_53,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ympäristövaliokunnan jäsenenä ympäristönäkökulma on minulle tärkeä, ja olen muutaman kerran vieraillut Talvivaaran ja Terrafamen kaivoksilla. Päästöistä on pidettävä huolta, mutta on ajateltava myös globaalisti, kansainvälisellä tasolla. Nikkeliä ja sinkkiä on tuotettava jossain. Jos sitä tuotetaan Suomessa, niin hyvä, ja jos se tehdään ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla, niin vielä parempi. Kysyn ministeri Rehniltä: osaatteko arvioida, olisiko ympäristön kannalta globaalilla tasolla parempi, että se tuotanto, mikä Suomessa jäisi tuottamatta, tuotettaisiin jossain kilpailevassa maassa? Poliisiasioista kysyn ministeri Orpolta: oliko niin, että poliisien koulutuspaikkoja on tarkoitus lisätä Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella? Ilmeisesti nyt eläköitymisen myötä väkeä siirtyy eläkkeelle kiihtyvään tahtiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-11-22T15:10:43,2016-11-22T15:11:50,Tarkistettu,1.1 2016_118_54,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaikka taloudessa nyt on ollut nähtävissä positiivisia merkkejä, niin olemme tästä täydentävästä talousarviostakin saaneet lukea, että Suomen taloudellinen tilanne on edelleen heikko, ja vaikuttaa siltä, että olemme vielä suurempien haasteiden edessä kuin on arvioitu. Toki hyvä viesti on se, että velkaantuminen hidastuu tähän vuoteen verrattuna noin 410 miljoonaa euroa, mutta EU-komission tuoreen arvion mukaan Suomi on edelleen niiden maiden joukossa, tai on valitettavasti noussut niiden maiden joukkoon, jotka ovat vaarassa jäädä asetetuista tavoitteista. Tästä syystä hallituksen reformityö ja toimenpiteet kestävyysvajeen kattamiseksi ovatkin erittäin tärkeitä ja niissä onnistuminen nousee entistä suurempaan rooliin. Helppo harjoitushan tämä ei ole, mutta kuten kuuluvat nämä viisaat sanat, jotka täälläkin on moneen kertaan kuultu, niin tekemättä ei voi jättää. Tässä vaiheessa todella toivon voimia hallitukselle taisteluun suomalaisen työn, työpaikkojen sekä suomalaisen hyvinvoinnin puolesta ja yhdyn näihin kiitoksiin, joita tässä talousarviossa tehtyihin lisäyksiin on esitetty. Erityisesti huoli poliisin toimintaresursseista ja niiden heijastumisesta muun muassa tehtävien priorisointiin on ollut viime aikoina erittäin suuri, tutkinta-ajat ovat pidentyneet, ja erilaisia uusia tehtäviä on tämä turvallisuusympäristön muutos tuonut. Tämä 10 miljoonaa euroa on erittäin suuri ja tärkeä lisäys rahoihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-11-22T15:11:50,2016-11-22T15:13:25,Tarkistettu,1.1 2016_118_55,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on nytten kerrottu muun muassa työllisyydestä, kuinka se on nyt niin huisisti parantunut. Se on totta, että se on parantunut. Nyt viimeisen kuukauden aikana on ollut 600 ihmistä vähemmän työttömänä kuin oli kuukausi aikaisemmin. Se on hyvä asia tietenkin. Joka tapauksessa meillä on edelleenkin 330 000 työtöntä ihmistä, 123 000 pitkäaikaistyötöntä, kasvua edellisvuoteen on 9 600, ja silti hallitus haluaa leikata työttömyysmäärärahoista ja työttömyysturvasta. Tämä ei minun mielestäni oikein istu eikä mene yhteen. Onko tämän asian kääntöpuolta katsottu: Mitä se merkitsee kuntataloudelle? Kuinka paljon kunnalliset menot kasvavat? Kuinka paljon sosiaaliturvan hakeminen kasvaa? Kuinka paljon enemmän kunnat tarvitsevat rahaa? Suomi on sellainen maa, että täällä tarvitaan asunto jokaiselle ja tarvitaan myöskin leipää — niin kuin tarvitaan muuallakin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-22T15:13:25,2016-11-22T15:14:30,Tarkistettu,1.1 2016_118_56,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys vuoden 2017 talousarvion täydentämisestä on positiivinen viesti maailmalle kuitenkin. Olemme nousseet talouden murheesta kohti parempia päiviä, ja kuten olemme kuulleet edellisenäkin päivänä, pankkien talousennusteet ovat nousseet, muun muassa Osuuspankki nosti Suomen talousennustetta hieman. Se on positiivinen viesti, joten en jaksa ymmärtää tätä synkistelyä, en sitten millään. Terrafamen toiminta Talvivaarassa on ollut erittäin menestyksekästä. On onnistuttu saamaan asiat haltuun, tuotanto kasvaa, ja vuoden kuluttua vuonna 2018, vuodenvaihteessa, saavutetaan tilanne, jossa toiminta on kannattavaa. Se oli tavattoman vaikeassa tilanteessa, ja nyt se on saatu käännettyä positiiviseksi. Kehitys jatkuu, ja jos vielä maailmanmarkkinahinnat suosivat kaivoksen toimintaa, niin olemme hyvässä tilanteessa. Kyllähän meidän pitää uskoa tulevaisuuteen ja lopettaa tämä jatkuva valittaminen. Demareille täytyy antaa kiitos Talvivaaran Teffafame-asiassa. He ovat realisteja. Suomi tarvitsee töitä eikä valittajia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-22T15:14:30,2016-11-22T15:15:34,Tarkistettu,1.1 2016_118_57,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Värderade talman! On luonnollisesti hieno asia, jos Terrafame saadaan jaloilleen nyt, kun siihen ollaan laittamassa 207 miljoonaa lisää rahaa. Toistaisin vielä sen aikaisemman kysymyksen: minkälaisia uhkatekijöitä ja epävarmuustekijöitä hallitus näkee nyt näissä arvioissa toisaalta hinnan kehityksestä ja tästä aika isosta kapasiteetin nostotarpeesta? Sitten, jos olen oikein ymmärtänyt, ollaan puhuttu siitä, että kassavirta on positiivinen vuoden 2018 alussa. Se on eri asia kuin että se olisi kannattavaa toimintaa. Koska ollaan ajateltu, että tämä toiminta olisi voitollista? Oletteko rakentaneet minkäänlaisia skenaarioita tästä pisteestä siihen asti, mahdollista lisärahoitusta tai muuta? Ja onko olemassa joku sellainen punainen viiva, jonka ylittäminen tarkoittaa, että lähdetään alasajoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-11-22T15:15:34,2016-11-22T15:16:30,Tarkistettu,1.1 2016_118_58,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Ennen ministereitä vielä edustajat Rydman, Laukkanen ja Parviainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_59,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tietysti viisautta, että jos toteamme jonkun suunnitellun säästökohteen ongelmalliseksi, niin hallituksella on valmiutta arvioida sitä myöskin uudestaan. Mutta yhtä lailla on viisautta, että hallitus kuitenkin pitää kiinni siitä, että meidän taloudellinen kantokykymme pitää ja että emme velkaannu ja että myöskin ulkomaiset lainoittajat voivat luottaa siihen, että suomalainen taloudenpito on kestävällä pohjalla. Meillä on komissiosta aina luottoluokittajiin asti kannettu huolta siitä, miten suomalainen julkinen talous voi, ja tässä pidänkin tärkeänä sitä, että hallitus nimenomaisesti on linjannut, että jos joitakin suunniteltuja menoleikkauksia perutaan, niin sitten säästöt etsitään jollakin toisella tavalla. Pidän huolestuttavana sitä, että tässä ollaan nyt unohtamassa tämä talouden iso kuva opposition puolelta kokonaan ja vaaditaan vielä tämänkin lisäksi peruutettavaksi menoleikkauksia. Kyllä tämmöinen tie johtaisi sellaiseen kestämättömään tilanteeseen, (Puhemies koputtaa) jota suomalainen julkinen talous ei kantaisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-11-22T15:16:30,2016-11-22T15:17:38,Tarkistettu,1.1 2016_118_60,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä valtiovarainministeriön lisäykset ovat varsin onnistuneet, ja katsomme, että ne kohdistuvat myös erittäin hyvin moneen kipeään pisteeseen ja tuovat vastauksia, erityisesti tämä 33 miljoonaa näille vähäosaisille. On erittäin hyvä, että ministeri nosti sen esille. Vastuullinen talouspolitiikkaa edellyttäisi mielestäni sen avaamista, että kun tämä Talvivaara verovaroin rahoitetaan, niin miten turvataan se, että ne rahat saadaan aikanaan sieltä takaisin. Tätä olisi voinut hieman enemmän avata tässä ja kertoa, mikä se tulevaisuuskuva siellä on. Kansalaisten on ehkä huono ja heikko hahmottaa sitä, että tänne löytyy aina rahaa, kun se tarvitsee rahaa, mutta sitten moneen muuhun kipupisteeseen ei meinaa löytyä muutamaa miljoonaa. Uskon, että kansalaiset tätä tuolla tv:n ääressä pohtivat, (Puhemies koputtaa) miten tähän löytyy rahaa mutta muuhun ei löydy rahaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-22T15:17:38,2016-11-22T15:18:46,Tarkistettu,1.1 2016_118_61,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin kiinnitän huomiota poliisien määrään. On hyvä, että olette siihen hallituksessakin puuttuneet. Suuri kysymys on kuitenkin se, miten poliisin henkilötyövuosikehitys vuosikymmenen loppua kohden kehittyy, kuten valtiovarainministeri Orpo varmasti sisäministeriajoiltaan muistaa. Kysyisinkin teiltä: miten näette mahdollisuutenne turvata poliisin resursseja myös tulevissa budjeteissa, etenkin kun Suomessakin on nyt tänäänkin puhuttu muun muassa vierastaistelijakysymyksistä, jotka edellyttävät aivan uudenlaisia tutkintaresursseja meidän viranomaisiltamme? Toisena huomautuksena haluaisin todeta kokoomuksen edustajille Zyskowicz ja Heinonen, että tämä teidän sinänsä miellyttävä kelanne vihreiden vaihtoehtobudjetista on nyt pyörinyt jo viikon ja te olette saaneet samat vastaukset jo monta kertaa (Timo Heinonen: Emme ole!) ja minä toivoisin, että me voisimme siirtyä asiassa keskustelemaan siitä, mitä Suomessa oikeasti tapahtuu, sen sijaan, että me keskustelisimme siitä, mihin te yritätte keskustelua ohjata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-22T15:18:47,2016-11-22T15:19:43,Tarkistettu,1.1 2016_118_62,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Sitten ministereiden vuoro. Ministeri Orpo, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_63,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Marin kysyi Tampereen ratikasta. Tiedättekin, että 71 miljoonaa on nyt se valtuus, jonka olemme hyväksyneet ykkös- ja kakkosvaiheisiin. Ykkösosan osalta Tampere on tehnyt päätökset, kakkososasta vielä puuttuu, mutta me sitouduimme tähän koko 71 miljoonaan. Tämän 30 prosentin osalta, joka oli varsinainen kysymyksenne, siihen liittyy iso periaatteellinen kysymys: Jos me tukisimme toteutunutta arviota, niin se olisi iso periaatteellinen muutos, kun tähän asti olemme valtionhallinnossa lähteneet aina sen arvion mukaisesta 30 prosentin tuesta. Esimerkiksi Länsimetron osalta tämä olisi aika ongelmallinen, jos me tukisimme 30 prosentilla sitä toteutunutta, ja tästä periaatteellisesta asiasta haluaisin pitää kiinni, koska se myöskin ohjaa jatkossa tulevien hankkeiden osalta siihen, että ne kustannusarviot tehdään — tämä ehkä turkulaisena sanottuna — jopa Tampereella oikein, niin että ne pitävät mahdollisimman hyvin. No, tämä oli huono vitsi, (Ben Zyskowicz: Aika hyvä yritys kuitenkin! — Naurua) mutta joka tapauksessa tämä 30 prosenttia on tästä lähtökohdasta kiinni. Mutta tulevina vuosina, kun hanke etenee, tietenkin tehdään uusia budjetteja ja asioita arvioidaan, mutta minä haluan pitää tästä perusperiaatteesta kiinni. Sitten edustajat Haatainen ja Kiljunen kiinnittävät tärkeään asiaan eli vanhuspalveluihin huomiota. Minä en ole tämän asian suurin asiantuntija, todellakaan, mutta sen verran olen tähän asiaan nyt saanut perehtyä, tähänkin kysymykseen, vanhuspalveluihin ehkä laajemmin muutenkin, että nimenomaan hallituksen pyrkimys on löytää se hakemalla joustoja, toimintoja kehittämällä sieltä, missä mahdollisimman vähän vaikuttaa negatiivisesti tämä säästäminen. Harvoin säästäminen on hyvä asia missään, mutta jos oikeasti on löydettävissä parempia toimintatapoja, joustoja ja järkeviä tapoja tehdä asiat uudella tavalla, teknologiaa hyödyntämällä, niin ne ovat minusta ensisijaisia. Mutta vien terveiset ja olen varma, että STM:n, THL:n ja yksityisen sektorin toimijoiden asiantuntemuksella haetaan parhaat mahdolliset tavat uudistaa vanhuspalveluita ja saavuttaa samalla tämä säästö, mitä mielestäni ei karkuun kannata mennä, koska 70 miljoonan säästöä ollaan joka tapauksessa tekemässä näillä uudistuksilla — mutta mieluummin uudistamalla kuin juustohöylällä leikkaamalla. Sitten poliisien määrästä edelleen. Poliisien koulutusmäärä on nyt ollut jo kahtena vuotena tällä 400:n tasolla eli käytännössä maksimissa, ja se kyllä riittää, kun tämä koulutusmäärä pidetään yllä. Mehän teimme aikaisempina vuosina ja lähivuosinakin sen virheen, että meillä oli koulutusmäärä jopa vain reilu sata, tai puolentoista sadan paikkeilla, eli meillä on sitä ikään kuin korjausvelkaa, mutta nyt tämä tappiin nostettu koulutusmäärä takaa sen, että me pystymme sitä kautta korvaamaan eläköityneet. Täällä useampi edustaja on näihin tuleviin vuosiin kiinnittänyt huomiota: on totta, että haasteet ovat kehyskauden loppupuolella ja silloin, kun nämä pääasiassa nuoret, jotka ovat nyt opiskelemassa, valmistuvat. Mutta tästä siirrynkin sujuvasti edustaja Kääriäisen tärkeään kysymykseen, että miltä näyttää taloudessa. Kyllähän se siltä näyttää, että talous kasvaa, siis me emme enää ole taantumassa. Vuosien taantuma on selätetty, mutta me olemme edelleen hyvin matalan kasvun, noin 1 prosentin bkt-kasvun, ajassa, ja se ei vielä riitä taklaamaan niitä ongelmia, joita meillä on. Pitkäaikaistyöttömyys tuli täällä esille, ja esimerkiksi työllisyysaste, jonka arvioidaan olevan ensi vuonna noin 68,8 prosenttia, on melkein 10 prosenttia jäljessä muita Pohjoismaita. Jos työllisyysaste Ruotsissa on noin 75 ja me olemme jäljessä 7—8 prosenttiyksikköä, niin se on huikea ero hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydessä, ja tämän asian kimppuun meidän täytyy käydä. Nyt meillä on samaan aikaan avoimia työpaikkoja — niitä on täällä pääkaupunkiseudulla muun muassa — mutta meillä on täällä myöskin työttömiä. Nämä asiat eivät kohtaa, ja silloin meidän pitää miettiä, mikseivät kohtaa, ja jos sosiaaliturva esimerkiksi on houkuttelevampaa kuin matalapalkkaisen tai lyhytaikaisen työn vastaanottaminen, niin en edelleenkään syytä sitä työtöntä, joka ei tartu, vaan järjestelmää. Näihin kohtaanto-ongelmiin, kannustinloukkuihin meidän täytyy päästä kiinni, ja se on hallituksen ohjelmassa kohti puolivälitarkastelua. Mutta mistä potkua? Kyllä minusta meidän täytyy kannustaa investoimaan, auttaa nämä isot investointihankkeet biotaloudessa liikkeelle. Meidän täytyy auttaa Uudenkaupungin autotehdasta ja Turun telakkaa löytämään työntekijöitä ja mielellään työllistämään vaikka niitä nuoria miehiä, jotka ovat syrjäytymisriskissä, ehkäistä nuorisotyöttömyyttä. (Puhemies koputtaa) Slush alkaa taas ensi viikolla: aivan upea helmi suomalaisessa osaamisessa, nuoria nälkäisiä yrittäjiä, joista syntyy uusia menestystarinoita. Että kyllä meillä eväitä on, kun tehdään vain.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-22T15:19:45,2016-11-22T15:25:10,Tarkistettu,1.1 2016_118_64,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"On varmaan ministeri Rehnkin jo nälkäinen päästäkseen puhumaan. (Naurua) 3 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_65,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Niin nälkäinen, että puhuisin vaikka 5 minuuttia, mutta yritän kiteyttää 3 minuuttiin. [Puhemies Maria Lohela: Sovitaan 5 minuuttia.] Edustaja Adlercreutz kysyi Terrafamen toiminnan kehittymisestä. Tältä osin useat tekijät ovat viimeisen puolenkin vuoden aikana tai vuoden aikana kehittyneet parempaan suuntaan. Ensinnäkin, ympäristötilanne on saatu hallintaan, ja muun muassa vesitase on tällä hetkellä ratkaisevasti parempi kuin aikaisemmin, eli vesitase on alle puolet siitä, mitä se oli useiden vuosien ajan, pahimpina Talvivaaran aikoina. Bioliuotus ja operatiivinen toiminta ovat kondiksessa. Nikkelin ja sinkin hinnat ovat nousseet. Kaikki nämä tekijät yhdessä viittaavat siihen, että edellytykset Terrafamen toiminnalle ja myöskin yksityiselle rahoitukselle ovat nyt ratkaisevasti paremmat kuin esimerkiksi keväällä, kun asiasta viimeksi perusteellisesti täällä eduskunnassa keskustelimme. Siksi tämä myös kiinnostaa yksityisiä sijoittajia tällä hetkellä. Neuvotteluissa ei kannata ehkä aloittaa reunaehdoista vaan paremminkin lähteä siitä, että haetaan eri osapuolille, molemmille osapuolille, hyödyllisiä ratkaisuja, ja sen takia nyt kannattaa keskittyä kaivostoiminnan ylösajoon ja rahoituksen saamiseen. Siihen tämä täydentävä budjettiesitys tähtää. Edustaja Uotila ja edustaja Andersson peräänkuuluttivat selvennystä, ja osaltani kiitän selvennyksestänne ja mahdollisesta tuesta. Pahoittelen, jos ymmärsin väärin edustaja Anderssonin puheenvuoron. On aina parempi, jos myös vasemmistoliitto on valmis tukemaan tätä lisäpääomitusta Terrafamelle, joka on hyvin tärkeä Kainuun aluetalouden ja työllisyyden näkökulmasta ja myös ympäristönäkökulmasta. Olen ihan samaa mieltä edustaja Anderssonin kanssa siitä, että ympäristöturvallisuus on kaikkein tärkein asia, ja se nimenomaan on ratkaisevasti parantunut tässä viimeisen vuoden aikana. Edustaja uraani... — Anteeksi, edustaja Uotila kysyi uraanista. (Naurua) Siellä säteilee niin voimakkaasti, joten tässä sanatkin menevät suorastaan sekaisin. — Eli edustaja Uotila kysyi siitä, miten tämä uraanikaivoksen näkymä Terrafamen osalta etenee. Tämä ei ole ajankohtainen asia. Terrafame keskittyy ympäristöturvallisuuden varmistamiseen sekä nikkelin ja sinkin tuotannon ylösajoon. Kysymys uraanista on mukana yva-selvityksessä osana pitemmän aikavälin varautumista. Tältä osin kannattaa ottaa huomioon se, että tällä hetkellä uraani päätyy osin asiakkaalle hyvin pienissä määrin, ei vaarallisissa määrin mutta pienissä määrin, ja osin kipsisakka-altaaseen. Uraanin talteenotto parantaisi lopputuotteen laatua ja vähentäisi alueelle jäävän uraanin määrää. Jokainen voi miettiä, kumpi näistä on parempi vaihtoehto. Hallitus toimii osaltaan ydinenergialain ja sen vaatimien lupamenettelyjen pohjalta. Edustaja Andersson kysyi, miksi ei vielä ole yksityistä rahoitusta, kun hän peräänkuulutti yksityistä pääomaa. Neuvottelut ovat käynnissä, ja toivon, että eduskunta voi tukea hallituksen esittämää linjaa, jolla voidaan saada paras mahdollinen neuvottelutulos. Kaiken kaikkiaan, kuten ministeri Orpo totesi, samoin kuin edustajat Kääriäinen, Kankaanniemi ja monet muut, meillä on tällä hetkellä Suomen taloudessa käänne käynnissä. Investointeja on lähtenyt liikkeelle ja lähtee liikkeelle, esimerkiksi laivanrakennuksessa, biotaloudessa, bioenergiassa, autoteollisuudessa, ratikkatuotannossa. Nämä kertovat siitä, että teollinen tuotanto Suomessa kannattaa, kun sekä osaaminen että työn hinta ovat kohdallaan. Kilpailukykysopimus osaltaan vahvistaa tätä käännettä, ja myös jatkossa on äärimmäisen tärkeää, kuten ministeri Orpo totesi, että kaikki toimet tähtäävät siihen, että me kykenemme vahvistamaan investointeja, parantamaan kasvua ja luomaan uusia työpaikkoja. Tämä on hallituksen talouspolitiikan peruslinja, ja siltä pohjalta lähdetään eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-11-22T15:25:12,2016-11-22T15:30:09,Tarkistettu,1.1 2016_118_66,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,Ilmeisesti täällä on vielä palavaa tarvetta jatkaa hetki debattia. Käydään vielä yksi kierros.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_67,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se, että oppositio on täällä halunnut lisää tietoja Terrafamen tilanteesta, johtuu aika pitkälti viime viikon hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratian haastattelusta, joka oli jossakin määrin hämmentävä nimenomaan siltä osin kuin hän puhui näistä uraanin sivuvirroista ja niitten hyödyntämisestä. Oli hyvä, että ministeri täällä käytti varsin selventävän puheenvuoron. Mutta tuosta Ratian haastattelusta jäi sellainen kuva, että tätä sivuvirtauraania myydään tällä hetkellä asiakkaille. Julkisuuteen ei ole annettu tietoja siitä, minkälaisia asiakkaita siellä on ja päätyykö näitä sivuvirtauraaniostoja kenties Suomen rajojen ulkopuolelle, ja niin kuin ministeri hyvin kuvasi, niin aina kun uraanista on kysymys, siihen liittyy kyllä paitsi energiapoliittisia myöskin turvallisuuspoliittisia näkökulmia. Siinä mielessä toivoisin, että ministeri selventäisi näitä. Mitä mahtoi hallituksen puheenjohtaja Ratia näillä ulostuloillaan oikein tarkoittaa, ja minkälaisia ajatuksia tästä uraanin käytöstä on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-22T15:30:31,2016-11-22T15:31:36,Tarkistettu,1.1 2016_118_68,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin tässä nyt kysynyt vielä, kun ministerit ovat paikalla. Sinänsä sisäministeri ei ole paikalla, mutta olen iloinen, että poliisin määrärahoihin tuli lisää varoja. Kun meillä oli keskustelua jossain vaiheessa näistä ääriliikkeistä ja vihapuheista, niin onko mitään tietoa, onko tulossa mitään ohjeistusta poliisille nettivalvontaan siitä, minkälaisiin puheisiin tullaan puuttumaan? Kansalaisilta ainakin itse saan vielä postia hyvinkin paljon siitä, että mitä tämä jatkossa tarkoittaa ja minkälaisten toimenpiteiden kohteeksi he ehkä joutuvat. Onko tästä ollut mitään keskustelua hallituksen puolesta? Kiitän kovasti tästä hoitajamitoitusasiasta. Meillä eduskuntaryhmä on tätä asiaa pitänyt yllä ja on erittäin tyytyväinen tähän. Oikeastaan tässä oli tämä kysymys poliisin osalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-22T15:31:37,2016-11-22T15:32:32,Tarkistettu,1.1 2016_118_69,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että kun täällä talousarviosta ja täydentävästäkin keskustellaan, niin keskeistähän on juuri puuttua siihen, että millä saadaan Suomessa työllisyys nousuun. On aivan totta, niin kuin valtiovarainministeri totesi, että jos meidän työllisyysaste laahaa jatkuvasti matalammalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa, se aiheuttaa myös yhä suurempia ongelmia meidän julkiselle taloudelle ja sen kantokyvylle. Silloin kysymys sitten kuuluukin, mitä hallitus on tekemässä sille, että meillä myös tulevaisuudessa työllisyysastetta pystyttäisiin nostamaan. Täällähän on aika paljon jo odoteltu opposition puolella, että hallitus myös toisi niitä talouden draivereita tänne saliin, joilla myös työllisyyttä pystyttäisiin vankasti nostamaan. Senpä takia kysynkin: Missä viipyvät esimerkiksi esitykset siitä, millä tavalla me helpottaisimme vaikka yksinyrittäjiä ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa? Toisaalta, voitaisiinko arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostaa? Ja olisiko järkevämpää nyt miettiä sitä, että käynnistettäisiin neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kautta, jotta me saisimme nämä Emu-puskurit käyttöön (Puhemies koputtaa) ja sitä kautta tähän talouteen sitä buustia, jota tarvitsemme?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-11-22T15:32:32,2016-11-22T15:33:40,Tarkistettu,1.1 2016_118_70,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän hyvin sen, että edustaja Niinistö ei halunnut jatkaa keskustelua vihreiden vaihtoehtobudjetista ja siitä, että he eivät tässä varjobudjetissaan kuitenkaan palauta koulutukseen tehtyjä säästöjä, toisin kuin puheissaan ovat väittäneet. (Krista Kiuru: Entäs te?) Mutta me haluamme tästä puhua, koska vihreät ovat tällä vaalikaudella ehkä kaikkein tärkeimmäksi viestikseen kaikkialle korostaneet sitä, että toisin kuin hallitus on joutunut tekemään, he eivät koulutuksesta olisi säästäneet senttiäkään ja eivät kuulemma edes mene hallitukseen ensi vaalikaudella, ellei kaikkia koulutukseen tehtyjä säästöjä peruta. Ja sitten kun he pääsevät tekemään oman varjobudjettinsa — joka tehdään juuri niin, että valtiontalouden mitkään säännöt eivät estä, muut puolueet eivät estä, vaan tehdään ihan oma vaihtoehto — niin sieltä vain puuttuvat ne koulutussäästöjen perumiset, mitkä he ovat luvanneet. Kaikkia ei peruttu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-22T15:33:40,2016-11-22T15:34:49,Tarkistettu,1.1 2016_118_71,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu on valitettavasti osoittanut sen, että valtiovarainministeripuolueen edustajat eivät ymmärrä valtion- ja kuntatalouden eroja ja sekoittavat valtion ja kuntien rahat. (Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!) Toivottavasti valtiovarainministeri ja elinkeinoministeri ymmärtävät, mitä tarkoittaa kassavirta. Jos ymmärrätte, niin tiedätte myös sen, että positiivinen kassavirta ei kerro vielä mitään yhtiön varallisuudesta ja veloista. Jotta tämä keskustelu ei jää ympäripyöreäksi tämän Terrafamen osalta, niin kolme kysymystä, kolme selkeää kysymystä: pitääkö kassavirtaennuste sisällään ympäristölupien mukaiset investoinnit ja velvoitteet? — Kysymys yksi. Kysymys kaksi: minkälaisiin tuotantomääriin ja nikkelin maailmanmarkkinahintaan kassavirtaennuste perustuu? Kysymys kolme: miten kaivoksella pystytään jopa nelinkertaistamaan bioliuotusprosessin tehokkuus, jotta nikkeliä ja sinkkiä saadaan tämän ylösajovaiheen jälkeen kaivettua siitä kivestä tarpeeksi esiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-22T15:34:50,2016-11-22T15:35:56,Tarkistettu,1.1 2016_118_72,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin todeta, että kyllä kunnissa päätetään, annetaanko lapselle aamu- tai iltapäiväpala, jollei hän ole kokopäivätoiminnassa, ettei se ole meidän vikamme. Mutta niin kuin täällä on todettu, vielä tämä meidän taloustilanne ei ole mikään hyvä, vaikka semmoista orastavaa pilkettä onkin näkyvissä. Hallituksen toimet yrittäjyyden parantamisessa ovat kyllä varmaan tuottaneet tuloksia, koska nyt vuoden takaiseen verrattuna 20 000 on työllistetty, niin että kyllä ovat siinäkin mielessä oikeansuuntaiset nämä hallituksen toimenpiteet, vaikka on samaan aikaan todettava, että vielä on liian paljon pitkäaikaistyöttömiä ja nuorisotyöttömiä maassamme. Mutta mitä ei voi rahalla mitata: ainakin minulle on tultu sanomaan, että tämä tavallisen ihmisen turvattomuus on lisääntynyt, ja se ei johdu vain hallituksen toimista vaan tämän maailman kuohunnasta ja tilanteesta. Toivottavasti tähän nämä maailman eri valtiot pystyisivät joskus vastaamaan. Mutta kaiken kaikkiaan näistä myönteisistä (Puhemies: Aika!) asioista puhun omassa varsinaisessa puheenvuorossani.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-11-22T15:35:56,2016-11-22T15:37:04,Tarkistettu,1.1 2016_118_73,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten täällä on molempien ministereiden suulla todettu ja kansanedustajatkin todenneet, työllisyys näyttää nyt pikkaisen valoisammalta, mikä on positiivinen asia. Mutta nyt kun meillä on hyvät ministerit paikalla, niin kysyisin teiltä suuresta huolestani, joka koskee pitkäaikaistyöttömiä ja palkkatukea. Me tiedämme, että hallitus kohdentaa palkkatukea tällä hetkellä pääsääntöisesti yrityksiin, ja se on aiheuttanut nyt sen tilanteen meidän palkkatukityöllistettävillemme, kun järjestöt ja säätiöt käytännössä ajavat toimintansa alas — siellä on yt-neuvotteluja, jopa konkursseja tällä hetkellä menossa — että kun kaksi vuotta sitten meidän järjestöt palkkasivat 10 000 henkilötyövuotta palkkatukilaisia, niin nyt jatkossa näyttää siltä, että määrä tulisi olemaan ainoastaan 3 000 henkilötyövuotta. Nyt kysyisin teiltä: jotta tämä työllisyys myös näitten pitkäaikaistyöttömien ihmisten osalta voisi olla valoisampi, niin voisitteko te kohdistaa palkkatukea myös järjestöihin ja säätiöihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-22T15:37:05,2016-11-22T15:38:15,Tarkistettu,1.1 2016_118_74,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä Terrafamesta ja uraanista: Kysymys kuuluu, että kun ulkopuolista rahoitusta on pyritty saamaan ja pyritään tästä eteenkinpäin saamaan, niin onko niissä kaavailuissa, niissä keskusteluissa mukana myöskin uraanin ja muiden maametallien talteenotto pitemmällä aikavälillä, kun ministeri Rehn totesi, että asia ei ole nyt ajankohtainen. Se on ehkä ajankohtainen niissä keskusteluissa, kun rahoittajien kanssa käydään sitä pitemmän ajan tulevaisuutta läpi. En ota kantaa, voi olla aivan niin kuin ministeri Rehn totesi, että kun sitä uraania kuitenkin sieltä kalliosta nousee ja nyt se jää sitten sinne sivukiveen ja muuhun suurelta osin, niin voi olla aivan perusteltua, että se hyödynnetään jatkossa, kun on valmis laitos, melkein käyttöönottoa vailla. Mutta minusta on rehellistä, että tämä asia puidaan läpi ja se on osana tätä päätöksentekoa ja myöskin meillä osana poliittista päätöksentekoa tässä talossa. (Touko Aalto: Edustaja Kari Uraani kysyi hyvän kysymyksen!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-11-22T15:38:16,2016-11-22T15:39:24,Tarkistettu,1.1 2016_118_75,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän, että te vihreät ette halua puhua teidän koulutusleikkauksistanne, mutta juuri siksi me haluamme niistä puhua, kun te olette levittäneet täysin vääränlaista tietoa, että te ette koulutuksesta leikkaisi, ja onneksi nyt teidän puheenjohtaja Niinistö täällä pystyi myöntämään sen, että te ette palauta teidän vaihtoehtobudjetissanne korkeakouluindeksiä. Myös teidän vaihtoehtobudjettinne pakottaa kunnat säästämään varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta tai joistain muista peruspalveluista, ja on hyvä, että tämä viesti tulee nyt selväksi, että vihreät toimivat sosiaalisessa mediassa toisella tavalla kuin täällä eduskunnassa, missä asioita päätetään. Arvoisa puhemies! Sekin on hyvä, että on tullut esille, että sosialidemokraatit haluaisivat keventää suomalaisista vain 95 prosentin verotusta. Hallitus haluaa keventää 100 prosentin eli jokaisen suomalaisen verotusta. Se on hieno arvovalinta, että pidetään huolta siitä, että jokaisen ostovoima pysyy hyvänä. Työllisyydessä on tapahtunut pieni parannus, mutta pitkäaikaistyöttömyys riivaa tätä maata, ja olen varma, että keväällä tarvitaan lisää toimenpiteitä työllisyyden ja kasvun vahvistamiseksi. Kysyisin ministeri (Puhemies koputtaa) Orpolta, minkälaisia esityksiä mahdollisesti on tulossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-22T15:39:25,2016-11-22T15:40:56,Tarkistettu,1.1 2016_118_76,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, että saan vastata tähän edustaja Heinosen väitteeseen. Minusta on todella hyvä, että täällä avoimesti viette sitä linjaa eteenpäin, että työskentelette vain harvojen hyväksi. Te ajatte siis verojen korotuksia vain tuolle 5 prosentille. Minusta se on häpeällistä ja se on törkeää. Me nimitämme tätä kaverikapitalismiksi ihan tarkoituksellisesti sen takia, että te teette sellaisia esityksiä Suomen kaikkein suurituloisimmille, että he rikastuvat edelleen, kun toiset vähistä joutuvat säästämään. Teidän leikkauksenne peruspalveluihin, perusturvaan, koulutukseen ja myöskin kaikkein pienituloisimpien toimeentuloon ovat niitä tekijöitä, joiden vuoksi me joudumme katsomaan, laitammeko tämän hallituksen toimintalinjan päälle joitakin hyväksi luettavia verohelpotuksia juuri niille, jotka niitä tarvitsisivat. Meidän verolinjamme johtaa siihen, että 95 prosenttia suomalaisista hyötyy. Miksi siis hallitus tekisi vain 5:tä prosenttia hyödyttäviä erityyppisiä, epäoikeudenmukaisia kaverin suosimisen temppuja? Miksi te ette peru yrittäjävähennystä tai metsälahjavähennystä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-22T15:40:56,2016-11-22T15:42:04,Tarkistettu,1.1 2016_118_77,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt, edustaja Krista Kiuru, te kyllä sekoitatte täysin nämä asiat. Eli kyse on työn verotuksen keventämisestä ja tuloverotuksen keventämisestä. Hallitus haluaa niin, että jokaisen veroa maksavan verotusta kevennetään ensi vuonna. Me haluamme tehdä sen myös eläkeläisille, ja tämä hallitus haluaa tehdä sen myös kaikista pienituloisimmille. Teidän esityksessänne tämä veronkevennys on 95 prosentille, meillä 100 prosentille. Eli te ette halua, että kaikki suomalaiset hyötyisivät ja saisivat lisää ostovoimaa ja sitä kautta pidettäisiin sisämarkkinoita ja kauppaa vilkkaana, vaan te haluatte, että vain osa teidän äänestäjistänne — ei teillä onneksi niin paljon äänestäjiä ole, mutta 95 prosenttia suomalaista — sen saisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-22T15:42:05,2016-11-22T15:43:03,Tarkistettu,1.1 2016_118_78,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä nyt haluaisin tässä muistuttaa, että vaikka mitenkä halua olisi siihen, että sataprosenttisesti tulisi veronkevennykset, niin meillä on lukuisa määrä ihmisiä, jotka eivät yllä siihen saakka, että heiltä menisi edes valtion vero. Meillä on nuoria ihmisiä, jotka tienaavat vuodessa noin 12 000 euroa. He eivät yllä sinne 16 000:een. Näiltä ihmisiltä te haluatte viedä, näiltä ihmisiltä te haluatte leikata. Te halusitte tuoda apteekkariveron, missä te annatte apteekkareille 4 700 veronkevennyksinä. Kaikkein pienimmät eivät hyödy siitä yhtään mitään. Meillä on ihmisiä, jotka tienaavat kaksi kertaa sen määrän, mitä apteekkari saa nyt veronkevennyksinä, niinä veronkevennyksinä, joita te annatte 5 prosentille. Tämä on käsittämätöntä, että te sanotte, että annatte kaikille, kun kuitenkin niin iso osa ihmisistä ei pääse veronkevennyksen piiriin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-22T15:43:03,2016-11-22T15:44:09,Tarkistettu,1.1 2016_118_79,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viikonloppuna tapasin noin 150 parturi- ja kampaamoalan yrittäjää, jotka nimenomaan toimivat henkilöyritysten kautta ja nimenomaan saavat tämän 5 prosentin yrittäjävähennyksen, ja he olivat äärimmäisen tyytyväisiä tähän. Haluaisin kyllä nyt kuulla oppositiolta sitten tähän vastauksen, onko todellakin näin, että te ette halua nimenomaan tämäntyyppisille yrittäjille jatkossa tätä 5 prosentin yrittäjyysvähennystä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-11-22T15:44:09,2016-11-22T15:44:41,Tarkistettu,1.1 2016_118_80,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää valtiovarainministeri Orpoa siitä, että hän vastasi kysymykseeni. Toki haluan myös oikaista, eli kyse ei ole siitä, että Tampere olisi pyytänyt valtiolta 30 prosentin osuutta toteutuneisiin kustannuksiin vaan tähän kustannusarvioon, joka on noussut 283 miljoonaan siitä alkuperäisestä 250:stä. Ymmärrän, että tämä on hankala kysymys teille vastata, mutta haluan tulkita positiivisesti tämän teidän vastauksenne niin, että te olette valmiita arvioimaan tulevissa budjeteissa myös tätä kasvaneen kustannusarvion osuutta, että siihen saisimme sen 30 prosentin osuuden valtiolta. Tämä on tärkeä hanke, ja tämänkaltaisia hankkeita tarvitaan Suomeen enemmänkin myös sen takia, että nämä julkiset hankkeet kannustavat myös yksityisiä hankkeita ja investointeja lähtemään liikkeelle, aivan kuten Tampereellakin olemme tästä saaneet jo osviittaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-11-22T15:44:41,2016-11-22T15:45:46,Tarkistettu,1.1 2016_118_81,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän talousarvioesityksen täydentämiseen liittyy semmoinen merkittävä tyytymättömyyttä lisäävä tekijä, että vaikka 12 päivää sitten esiteltiin lisärahaa maahanmuuton kustannuksiin, niin nyt esitetään aina vain enemmän rahaa niihin maahanmuuton kustannuksiin. Ihmettelenkin, missä viipyy nyt se seikkaperäinen ja selkeä dokumentti siitä, kuinka paljon tämä haittamaahanmuutto ja turvapaikkaturismi meille nyt kaiken kaikkiaan maksaa. Jos sellaisen selvityksen saisimme, se voisi auttaa myös sosialidemokraatteja varjobudjettinsa laadinnassa, että löytyisi tarpeeksi iso säästöpossu rikottavaksi. Esimerkiksi Suomen Pankin ja Sitran taseen tyhjentäminen ei riitä edes tämän vuoden maahanmuuton kustannuksiin, jostain pitäisi löytää paljon paljon enemmän rahaa. Kuitenkin sosialidemokraattien riveistä on tullut vaatimus pakolaiskiintiön kymmenkertaistamiseen, (Teuvo Hakkarainen: Oho!) joka on aika mielenkiintoinen linjaus tässä taloustilanteessa. Tästä kuluerästä tehtäisiin valtava, jatkuva ja loputon. Saisiko tähän vastauksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-22T15:45:47,2016-11-22T15:46:43,Tarkistettu,1.1 2016_118_82,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja viittasi siihen, että kertaluontoisilla tuloilla rahoitettaisiin kertaluontoisia menoja tai eikö näin tehtäisi, mutta me pidämme kiinni tästä periaatteesta ja olemme laatineet oman budjettimme niin, että kertaluontoisia tuloja käytetään kertaluontoisiin menoihin. Mutta tässähän on hyvä esimerkki, niin kuin ministeri täällä jo kävi todistamassa tästä hoitajamitoituksesta. Nythän on tarkoitus kertaluontoisilla tuloilla käytännössä rahoittaa. Otatte siis kertaluontoisesta valtion omaisuuden myynnistä, josta piti kärkihankkeita maksattaa eli niitä menoja, sieltä lainataan tämän hoitajamitoituksen 6,3 miljoonaa. Ainakin sellaisen lehdistötiedotteen me olemme lukeneet. Siltä osin minä pidän tärkeänä, että kertaluontoisilla tuloilla rahoitetaan kertaluontoisia menoja. Mitä tulee tähän Sitraan, on hyvä muistaa, että hallitushan nimenomaan haluaa myydä tätä kovaa possua eli esimerkiksi Nestettä tai joitain muita vaihtoehtoja, ja minusta siinä suhteessa tuntuu tosi pahalta, miksi näin tehdään. Lopulta totean myös edustaja Heinoselle, että nyt ovat keskustelussa siis sellaiset tuloverotuksen (Puhemies koputtaa) tasavähennykset, jotka eivät ole oikeudenmukaisia, (Puhemies: Nyt on aika täynnä!) ja tämä on väärä periaate.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-22T15:46:43,2016-11-22T15:47:59,Tarkistettu,1.1 2016_118_83,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Vielä edustajat Semi, Tanus, Hoskonen, ja ministerit saavat siihen loppuun puheenvuorot, mikäli haluavat, ja sitten siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_84,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on kehuttu tätä kiky-sopimusta ja meidän teollisuuden menestymistä. Ainakin metsäteollisuuden osalta ne suuret investoinnit ja niistä päättäminen aloitettiin jo huomattavasti ennen tämän hallituskauden alkua. Samoiten näissä risteilylaivatilauksissakin on ollut lähtökohtana se, että siinä on takana ollut suomalainen tekniikka, suomalainen osaaminen ja se tutkimustieto, mitä meillä on ollut kaikesta meidän teollisuuden kehittämisestä. Se on se asia, mihinkä pitäisi nykyäänkin vielä satsata, nimenomaan siihen tutkimukseen ja koulutukseen, ja siitähän hallitus nytten on ollut koko ajan leikkaamassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-11-22T15:47:59,2016-11-22T15:48:44,Tarkistettu,1.1 2016_118_85,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hoitajamitoituksen ennallaan pitäminen oli erittäin odotettu uutinen, olemme iloisia siitä. Mutta myös poliiseja tarvitaan enemmän niin turvallisuustilanteen kuin poliisien oman jaksamisen vuoksi. Sen lisäksi koulutukseen tarvitaan lisäeuroja. Leikkauksia olisi peruttava meidän omien nuorten hyvän tulevaisuuden vuoksi. Mutta sen lisäksi homekoulujen ja muiden homerakennusten korjaukseen tarvittaisiin kipeästi euroja, lastensuojeluun tarvitaan kipeästi lisää resursseja, pieneläkeläiset tarvitsevat tukea monin paikoin aivan perustoimeentuloon. Kysyisinkin hyviltä ministereiltä: Terrafamelle on löytynyt ja löytyy euroja. Millä perusteella näille muille erittäin kipeille kohteille ei vastaavasti löydy riittävästi euroja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-22T15:48:45,2016-11-22T15:49:37,Tarkistettu,1.1 2016_118_86,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen linja siitä, että saadaan pyörät pyörimään ja talous tuottamaan lisäarvoa tälle rakkaalle isänmaalle, on erittäin hyvä linja. On nähty maailman sivu, että jos me kiristämme veroja jatkuvasti ja kuvittelemme saavamme sieltä valtiolle ja kunnille, julkiselle taloudelle lisää hyvää, niin se tie on osoittautunut umpikujaksi. Tämän takia hallituksen linja on aivan oikea: työllisyyttä parannetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin ja ennen kaikkea luodaan uutta työtä, joka antaa niitä verotuloja. Ja tällä tiellähän me olemme nähneet jo ensimmäiset merkit: Noin 30 000 uutta työpaikkaa on syntynyt, ja olemme kuulleet tiedotusvälineistä viime päivinä, että monia, monia, monia investointeja on lähtemässä liikkeelle, niitä on jo lähtenyt, ja kymmeniä isoja investointeja on suunnittelupöydällä. Viimeisimpänä tuli tieto siitä, että laivatelakoille on tullut uusia tilauksia ja samoin Uudenkaupungin autotehtaalle yli tuhat uutta työpaikkaa. Eli tie on valittu oikein, nyt vain pitää olla malttia. Turha hötkyily tässä asiassa ei auta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-22T15:49:39,2016-11-22T15:50:41,Tarkistettu,1.1 2016_118_87,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Ministeri Rehn, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_88,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Essayah ja edustaja Uotila halusivat lisää tietoa tästä kysymyksestä Terrafamen uraanin hyödyntämisestä tai talteenotosta, ja asia on niin, että Terrafame ei ota tällä hetkellä talteen uraania, joten sitä päätyy pieniä pitoisuuksia myyntituotteisiin. Nämä pitoisuudet on huomioitu asiakirjoissa, jotka edustaja Essayah hyvin tuntee, ja käyttöturvatiedotteissa, eli Terrafamen tuotteet ovat luvitetun mukaisia. Asiakkaan päässä uraani päätyy osaksi asiakkaan omaa tuotetta, tai sitten se poistuu kuona-aineena jätteeseen. Esimerkiksi Norilsk Nickel Harjavallan prosessissa pieni uraanipitoisuus on haitannut prosessia, joten se on otettu talteen heidän omalla talteenottolaitoksellaan. Harjavallalla on lupa uraanin talteenottoon. Tietojemme mukaan talteen otettu uraani on varastoituna Harjavallassa. Terrafamen yhtiön suunnitelmista on mahdollista saada tarkempaa tietoa yhtiöltä. Käsitykseni mukaan Terrafame Oy on pitänyt kiitettävästi eduskunnan, varsinkin talousvaliokunnan mutta myöskin muut valiokunnat kuten valtiovarat ja jaoston, ajan tasalla ja hyvin informoituna yhtiön asioista. Hallitus puolestaan toimii ydinenergialain mukaan ja toimii sen mukaan, jos mahdollisia hakemuksia tulee, millä en halua lähteä tässä yhteydessä spekuloimaan. Edustaja Aalto esitti tärkeitä kysymyksiä muun muassa nikkelin hinnasta ja muista yhtiön toimintaan liittyvistä seikoista. Niihin saadaan kokonaisvastaus, kunhan näemme, minkälaisilla ehdoilla mahdollinen yksityinen sijoittaja on lähdössä mukaan Terrafameen. Tarkoitan sitä, että mahdollinen sijoittajakandidaatti tekee aina hyvin tarkan ja tinkimättömän arvion yhtiön, tässä tapauksessa Terrafamen, taloudellisesta tilanteesta, ympäristövastuista, tuotteiden hintakehityksestä ja sen nojalla tekee sitten mahdollisen tarjouksensa. Ymmärrätte varmasti hyvin, että tällaisessa asetelmassa ei kannata julkisesti hallituksen puolelta esittää täällä punaisia linjoja, koska neuvottelutaktisista syistä on parempi, että mahdolliset ostajakandidaatit, jotka seuraavat tätä keskustelua webstreamina tai lukevat eduskunnan pöytäkirjat, eivät tiedä ihan tarkasti kaikkea hallituksen neuvottelutaktiikkaa. Näin me pyrimme säästämään valtion ja veronmaksajien varoja, saamalla parhaan mahdollisen neuvottelutuloksen, joka osaltaan (Puhemies koputtaa) keventää painetta lisäpääomituksiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-11-22T15:50:48,2016-11-22T15:54:03,Tarkistettu,1.1 2016_118_89,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Haluatteko vastata, ministeri Orpo? — Ette. — Siispä jatketaan puhujalistalla.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_90,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksen perusteluissa todetaan, että Suomen taloudellinen tilanne on heikko ja vielä suurempien haasteiden edessä kuin aikaisemmin on arvioitu. Tulevalle vuodelle ennustetaan hieman talouden kasvua, jonka taustalla on investointien positiivinen kehitys ja yksityinen kulutus. Kasvu on kuitenkin pelkästään vielä kotimaisen kysynnän varassa, ja nettovienti on jäämässä heikoksi. Suomen talous jää edelleen jälkeen muun euroalueen kehityksestä, eikä bruttokansantuotteen määrän ennusteta saavuttavan finanssikriisiä edeltänyttä tasoa. Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa runsaan prosentin tänä vuonna, ensi vuonna edelleen saman verran ja 1,0 prosenttia vuonna 18. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2017 arvioidaan 5,5 miljardia ja valtionvelan määrän arvioidaan olevan ensi vuoden lopussa noin 111 miljardia euroa, mikä on 51 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Työllisten määrä lisääntyy 0,3 prosenttia, ja työttömyysasteen arvioidaan laskevan 8,8 prosenttiin, joka näyttää kyllä ihan hyvältä. Talouden kohenemisen edellytys on työllisyyden kasvu ja yritysten kehittyminen. Työn tekemistä ja yrittämistä kannustetaankin monin tavoin, ja vain niiden kasvulla voidaan turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Nyt esitetään tulevan vuoden budjettia täydennettäväksi määrärahoilla, jotka jakautuvat muun muassa sotilaalliseen kriisinhallintaan, johon ehdotetaan vajaan 17 miljoonan euron lisäystä. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi vähentää osallistumistaan sotilaallisiin rauhanturvaoperaatioihin siten, että keskitytään Suomen kannalta merkityksellisimpiin ja vaikuttavimpiin operaatioihin. Sellainen on esimerkiksi UNIFIL-operaatio, johon Suomi vahvistaa osallistumistaan noin 160 sotilaalla ensi vuoden huhtikuun alusta elokuun loppuun 2018 saakka. Sotilastapaturmalain muutosten aiheuttamiin korvausmenojen lisäyksiin ehdotetaan myös määrärahan lisäystä. Hallitus on antanut eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain muuttamisesta. Lisäksi muutoksen aiheuttamiin tietojärjestelmäkustannuksiin ehdotetaan noin 0,35 miljoonan euron kertaluonteista lisäystä Valtiokonttorille. Poliisille ehdotetaan lisäyksiä, jotka kohdentuvat muun muassa keskusrikospoliisille ja paikallispoliisille väkivaltaisten ääriliikkeiden laittoman toiminnan torjumiseksi sekä torjuntaan tarvittaviin varustehankintoihin. Arvoisa puhemies! Päätös siitä, että hoitajamitoitusta ei lasketa, ansaitsee kiitokset hallitukselle. Muutokset kohdistuvat mitoitusperusteisiin kaikilla tasoilla poistaen mitoitusvaatimuksiin sisältyviä jäykkyyksiä. Muun muassa tukipalveluhenkilöstön erillinen mitoitusvaatimus poistetaan. Hoitoon osallistuva henkilöstö, kuten virkistystoiminnan ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitävä henkilöstö, sisällytetään henkilöstömitoitukseen. Tehostetun palveluasumisen yksiköiltä edellytettäviä henkilöstömitoitusvaatimuksia yhdenmukaistetaan ja joustavoitetaan asiakasrakenteen mukaisiksi ja muutokset paremmin huomioiviksi, kuitenkin siten, ettei 0,5:n mitoitus alitu. Lisäksi hyödynnetään teknologian antamia mahdollisuuksia mitoituksen laskennassa. Ja lopuksi, arvoisa puhemies, sanoisin jopa laulun sanoin, että jos olis valtaa niin kuin olis mieli, niin käyttäisin punakynää kyllä tämän 71 miljoonan euron verran, joka kohdistuu tuohon ratikkaan. Minusta tämä Tampereen ratikkahomma on vähän semmoista suuruudenhulluutta, ja nyt myös jo monet yrittäjien edustajat miettivät, kuinka käy Hämeenkadulla ja että yritystoiminta jopa lopahtaa kokonaan. Että välttämättä se ei aina tuo niitä hyviä asioita, ja paljon negatiivistakin on odotettavissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-11-22T15:54:10,2016-11-22T15:59:23,Tarkistettu,1.1 2016_118_91,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näihin täydennysesityksen maahanmuuttokuluihin jatkokommenttina: Kun siellä oikein erikseen mainitaan kotikuntani Lappeenrannan Joutsenon vastaanottokeskus, joka on yksi Suomen suurimmista vastaanottokeskuksista, niin haluan tuoda esille sen, että siinä on oikein perusteellisen surullinen esimerkki valtion varojen surkeasta käytöstä. Siinä oli ennen vankila, jossa oli toistasataa työpaikkaa. Vankila lakkautettiin muka sen perusteella, että sen remontoiminen on liian kallista. Sitten vankila ja sen pellot myytiin yksityiselle toimijalle, joka remontoi tilat vastaanottokeskukselle, jonka vuokralla maksettiin yksityisen maksama ostohinta ja remontit ensimmäisen kahden vuoden aikana. Sama linja jatkui myös vastaanottokeskuksen täydennyksessä kylän keskustassa. Niin se taitaa olla, että turvapaikkabisnes on sellainen bisnes, joka kannattaa, kuten tiedämme alalla toimivien poliitikkojenkin sidonnaisuuksista. Senkö takia niitä maahanmuuton vetovoimatekijöitä ei haluta vähentää, että turvapaikkabisnestä voitaisiin tehdä? Toivottavasti näin ei kuitenkaan ole. Tässä esityksessä valtio velkaantuu 62 miljoonaa lisää. Hyvin suuri osa tästäkin velasta johtuu maahanmuuttokustannuksista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-22T15:59:26,2016-11-22T16:00:32,Tarkistettu,1.1 2016_118_92,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevasta ensi vuoden talousarvion täydennyksestä on syytä nostaa esille kolme havaintoa. Tärkein niistä koskee Suomen talouden yleistä tilaa. Aivan kuten salissa on todettu, Suomen talouden tila on vielä heikko ja vielä suurempien haasteiden edessä kuin aikaisemmin on arvioitu. Siitä kielivät monet tämän esityksen johdannossa esille nostetut seikat: velkaantumisen jatkuminen kestämättömällä tasolla, korkeana pysyvä työttömyys sekä vaimea viennin kasvu. Toinen lähes yhtä tärkeä havainto on kuitenkin se, että opposition jatkuvasta haukkumisesta huolimatta Suomen taloudessa on ensimmäistä kertaa liki kymmeneen vuoteen aitoa kasvun virettä havaittavissa ja se tulee kiihtymään ensi vuonna. Sen taustalla vaikuttavat erityisesti rakennusinvestointien liikkeelle lähteminen sekä yksityisen ihmisen kulutus. Erityisesti meillä Keski-Suomessa työttömyys on pienentynyt kuukausi toisensa jälkeen kuluneen vuoden aikana, viimeisen vuoden aikana jo siis yli 5 prosenttia yhteensä. Ne ovat puolestaan tulosta nykyisen ja edellisenkin hallituksen harjoittamasta kasvuhakuisesta talouspolitiikasta. Viime hallituskauden yhteisöveron alennus, tämän hallituskauden alussa kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen, kiky-sopimus, toimet työllistymisen kynnyksen madaltamiseksi, työn verotuksen reipas alentaminen sekä esimerkiksi päätös siitä, että työttömyysturvaa voi muuttaa starttirahaksi ja palkkatueksi tulevaisuudessa, ovat olleet luomassa edellytyksiä uudelle kasvulle. Keski-Suomen kasvun käynnistymisessä puolestaan avainasemassa oli jo aikaisemmin mainittu edellisen hallituksen yhteisöveron alennus. Ilman sitä Äänekosken jätti-investointia ei olisi saatu liikkeelle. Tätä taustaa vasten tuntuvat varsin erikoisilta esimerkiksi viime viikonloppuna kuullut puheenvuorot, joissa yritysten voitot ja asiakkaiden tyytyväisyys koetaan Suomen talouden suurimmiksi uhkiksi. Itse kyllä katson haasteen olevan pikemminkin se, miten yhä useampi maailman ihminen saadaan asiakkaaksi suomalaisille yrityksille. Tähän kysymykseen vastaamisessa meillä kaikilla riittää tekemistä. Tästä päästään sitten siihen kolmanteen havaintoon eli havaitun opin soveltamiseen jäljellä olevalle hallituskaudelle. Kevään puoliväliriihessä johtopäätöksen pitää olla seuraava: Suunta on oikea, mutta rohkeampia askelia tarvitaan, erityisesti hallituksen tärkeimmän tavoitteen eli työllisyyden parantamiseksi. Veropolitiikassa panostuksia työn tekemistä ja työllisyyttä tukevaan suuntaan pitää jatkaa. Yrittäjyyttä ja omistajuutta pitää vahvistaa uusilla keinoilla. Tässä erityisesti ensi kevään yritysveropaketilta on voitava odottaa eteenpäinvieviä uudistuksia. Uuteen kasvuun pitää löytää uusia kannustimia, työtä kasvua estävien normien purkamiseksi pitää jatkaa, ja työmarkkinoiden uudistamista pitää jatkaa. Lisäksi välttämättömät rakenteelliset uudistukset, erityisesti sote, pitää vihdoin saada maaliin. Työtä siis, arvoisa puhemies, tällä hallituksella riittää, mutta uskon, että oikealla otteella tämä on tehtävissä. Vahvistetaan hyvän kehää ja muutetaan Suomen suunta, nyt kun se näyttää vihdoin mahdolliselta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-11-22T16:00:36,2016-11-22T16:04:29,Tarkistettu,1.1 2016_118_93,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aikaisemmin jo kerroin, että kävin siellä Terrafamessa vierailulla, ja käyn läpi, miten siellä oli toimittu. Sinne oli rakennettu tämmöinen keskitetty jätevedenpuhdistuslaitos, mikä otetaan ilmeisesti nyt ihan lähiaikoina käyttöön, ja sinne ohjataan ne kaivoksesta tulevat jätevedet. Sitten olivat ympäristölupien arvot. Ne olivat alittuneet huomattavasti, kaikki arvot olivat yli puolet näitten arvorajojen alapuolella, mikä minusta oli erittäin hyvä suoritus. Sulfaatin osalta ympäristöluvan normit olivat huomattavasti tiukemmat kuin esimerkiksi Äänekosken tulevan biolaitoksen tehtaan sulfaattipäästölupa-arvot. Kainuun ely tutkii erittäin tarkkaan ympäristölupien arvojen noudattamista ja pitää tiukkaa kuria siellä, vaikka sitä vähän on epäilty. Alueen asukkaita kuunnellaan säännöllisesti. Ainoat, mistä on tullut mainintaa sen jälkeen, kun Terrafamen uusi toiminta on lähtenyt liikkeelle, ovat pöly- ja meluhaitat ja räjäytyksen aikaisesta tärinästä tullut haitta. Talouden osalta budjettia on saatu tiukemmalle ja säästöjä saatu tuommoinen 12,7 miljoonaa. Nämä Talvivaaran aikaiset kasat ovat suuri ongelma siellä minun mielestäni, koska ne on väärin rakennettu ja ne aiheuttavat semmoista ylimääräistä tuskaa sitten jätevesien puhdistamiselle, että se jätevesi saadaan sieltä talteen, mikä salaojiin tulee. Näihin uusiin kasoihin on saatu oikea raekoko, jotta vesi menee läpi ja se pystytään myös haihduttamaan tehokkaammin ja saadaan metallit nopeammin ja paremmin talteen. Se käymisreaktio, mikä niissä kasoissa on, haihduttaa myös vettä runsaasti, mikä sitten osaltaan on helpottamassa vesitilannetta. Malmivaranto on kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Näillä ajatuksilla, kun itse mietin sitä tilannetta ja meillä on vasemmistoliiton ryhmässä puhuttu tästä asiasta, me olemme nähneet sen, että ne tärkeät asiat, mitkä pitää saada kuntoon, ovat ennen kaikkea se ympäristöluvan pitävyys ja se, että se homma toimii. Minun mielestäni se porukka on tehnyt semmoista kympin arvoista työtä siellä, että ovat saaneet näitä jäteasioita kuntoon entistä paremmin. Ongelmia siellä edelleenkin on. Ne vanhat Talvivaaran aikaiset jätevedet, mitä on sinne lähivesistöihin mennyt, pitäisi saada vielä puhdistettua. Se on työn alla, pitäisi hoitaa kuntoon. Mitä tulee tähän ulkopuoliseen rahoitukseen, minun arvomaailmassani, jos meillä on toimiva kaivostehdas ja se, mikä maassa on, minusta se on suomalaisten omaisuutta, niin että en minä sitä ulkopuolisille rahoittajille antaisi. Minusta silloin, jos se kaivos toimii hyvin, miksei sitä oteta suomalaiseen käyttöön ja hoideta suomalaisille tuotantona sitä rahaa poikkeen. Se, mitä minä kaipaan sinne, on, että joku vielä, ehkä Lappeenrannan yliopisto saattaisi olla semmoinen, millä se tekniikka on hallussa, pystyisi tekemään sen tutkimuksen, että nämä järjestelmät todella toimivat hyvin, ja tämmöisen tutkimuksen voisi hallitus minun mielestäni pyytää sinne, niin sitten varmentaisi nämä asiat. Sitten toinen asia on tietenkin tämä taloudellinen puoli, että se lähtee eteenpäin. Meille vasemmistoliitossa on hirmu tärkeätä, että siellä ne 1 500 työpaikkaa pystyvät olemaan, kunhan vain nämä asiat ovat kunnossa ja me emme likaa luontoa liian paljon. Se, mikä siellä sitten on toinen, on se Nuasjärven pinta, kun se laskee varmaan talviaikana metrin verran, ainakin minulle kerrottiin, että mitenkä se vaikuttaa näihin saasteongelmiin ja muihin, niin että sekin pitää selvittää siellä. Näillä eväillä minä luulisin, että siitä tulisi ihan hyvä hanke, jos se kaikki toteutuu sillä tavalla, että se on kannattavaa. Sitten tähän hallituksen lisätalousarvioon. Minä olin tyytyväinen myös siihen poliisien määrän ylläpitämiseen, ei se kasvata sillä tavalla, mutta ylläpitämiseen siinä tasossa, että meidän sisäisestä turvallisuudesta pystytään huolehtimaan ja pitämään se sillä tasolla, että ei putoa alle 7 000:n meidän poliisimäärä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-11-22T16:04:45,2016-11-22T16:09:47,Tarkistettu,1.1 2016_118_94,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on pidetty hyviä puheenvuoroja siitä, että hallituksen toimenpiteet ovat lähteneet viemään taloutta eteenpäin ja meidän työllisyys on kasvanut, mikä on hieno asia. Tässä viime vuosina, kun itse tuolta eduskunnan ulkopuolelta tavallisena kansalaisena ja kuntapoliitikkona katselin sitä touhua, olin monta kertaa aika toivoton, että mihinkähän suuntaan tämä lähtee. Kiitos hallituksen toimenpiteille ja kiitos yritysten toimenpiteille, että he ovat palkanneet ihmisiä, ja kiitos myös niille työntekijöille, jotka ovat osallistuneet näihin talkoisiin siten, että ovat suostuneet kiky-sopimuksen mukaisiin toimenpiteisiin. Monet ammattiyhdistyksethän kysyivät työntekijöiltään, mihin he suostuvat. Tämä on kuitenkin kansakunnan yhteinen ponnistus. Siksi on hyvä, että se alkaa tuottaa tulosta, koska olisi sekin kurjaa, että tekisimme panostuksia eivätkä ne sitten toimisi lainkaan vaan päinvastoin. Täällä on paljon hyviä asioita. Yksi asia on tämä hoitajamitoitus, mistä tuossa aikaisemminkin jo mainitsin. Haluan vielä kiittää meidän eduskuntaryhmää, joka on toiminut aktiivisesti tämän eteen, ja muita hallituspuolueiden kansanedustajia, jotka toimivat aktiivisesti sen eteen. Olen huomannut tässä lyhyen eduskuntaurani aikana, joka on alkanut reilu vuosi sitten, että aina kun joku hyvä asia tapahtuu, niin se on opposition painostuksesta tai ansiosta. Itse en ollut täällä viime kaudella mutta mietiskelin sitä, että kun hoitajamitoitusta laskettiin 0,8:sta 0,5:een — jotenkin jos tulkitsen esimerkiksi SDP:n puheita, niin olisi toivottavaa, että hoitajia olisi jopa enemmän — niin he eivät hallituksessa ollessaankaan saaneet estettyä tätä hoitajamitoituksen muutosta, mutta nyt he ovat sen sitten oppositiosta käsin tehneet. Mutta tämä nyt on tämmöistä, turha siitä on saivarrella, mutta jotenkin tuntuu, että aina kun hallitus saa jotain hyvää aikaiseksi, niin sitä halutaan jollain tavalla vähätellä. Se on minusta aika kurjaa, kun tässä yritetään kuitenkin ihmisten asioita ihan vastuullisesti hoitaa. Yksi asia, mistä saan paljon palautetta, on se, että ihmisillä on tällä hetkellä sellainen tunne, että meillä on muutamia kohteita, joihin aina rahaa riittää, ja kaikesta muusta joudutaan tinkimään. Yksi on varmaan ollut tämä Terrafame, josta tänään on puhuttu, että sinne on laitettava rahaa. No, näinhän se on, se vahinko on siellä tapahtunut. Tehdään niin tai näin, niin rahaa menee joka tapauksessa. Minä luotan nyt sitten meidän ministereihin ja hallitukseen, että he ovat asiaa selvittäneet, ja täytyy luottaa siihen, että ympäristöasiat ovat kunnossa. Toivotaan nyt, että tämä asia menee toivottuun suuntaan. Toki olen nähnyt myös ohjelmia ja haastatteluja paikallisista asukkaista, että heillä on huoli asumisesta ja ympäristöstä, mikä on täysin perusteltua. Täytyy sanoa, että kun sitä maisemaa katsoo siellä, niin eihän se maisemallisesti kenenkään silmiä hivele. Mutta toivotaan nyt, että siellä saadaan sitten sellainen tasapaino, ja muistetaan kuitenkin se, että tämä hanke on lähtenyt käyntiin edellisen hallituksen aikana. Toinen, mikä aiheuttaa aina keskustelun, on maahanmuutto. Ainakin itse saan todella paljon palautetta siitä, että siellä on aina se piikki auki ja joudutaan sitten lääkekorvauksista ja muista tinkimään. Kun puhutaan siitä, että kansalaiset hyväksyisivät nämä asiat — nyt kiky-sopimuksen myötä työntekijät tulivat mukaan, yritykset ovat suhtautuneet myönteisesti asioihin, ja Suomen Yrittäjät ja EK ovat luvanneet työ- ja tasa-arvovaliokunnankin kuulemisessa, että he tekevät panostuksia, ja toivovat nyt, että työpaikkoja saadaan — ja kun lähdetään sitouttamaan kansalaisia näihin meidän yhteisiin talkoisiin, mitä ne tällä hetkellä ovat, jotta saadaan tämä kurssi kääntymään — ja tämä laiva on jo vähän kääntynyt — niin sen takia toivoisin, että hoidettaisiin tätä kokonaistilannetta vastuullisesti. Meillä on asunnottomia ja köyhyydessä eläviä ihmisiä, kuten täällä on todettu, ja sitä ei kukaan kiistä. Mutta samaan aikaan täytyy sanoa, että on melkein edesvastuutonta puhua siitä, että otetaan tänne lisää kymmeniätuhansia ihmisiä hetkessä, kuten esimerkiksi nyt julkisuudessa edustaja Tuppurainen on SDP:stä esittänyt, että me kymmenkertaistaisimme meidän pakolaiskiintiön. Meillä ei ihan aidosti ole varaa siihen, ja me lisäämme sillä sitä vastakkainasettelua. Minä ymmärrän sen erittäin hyvin, kun joku pienituloinen miettii, miten saa rahat riittämään, ja sitten samaan aikaan on olemassa joku momentti, mikä on aina auki. Että älkää suhtautuko siihen aina sillä tavalla, että tuossa nuo maahanmuuttokriittiset perussuomalaiset puhuvat. Itsekin olen erittäin huolestunut monista asioista tällä maapallolla, mutta minun täytyy muistaa se, että minun täytyy huolehtia siitä, että Suomen kansalaiset ja suomalaiset ovat samalla viivalla ja he ovat tänne vuosikausia veroja maksaneet. En minä voi heitä heitteille jättää. Meidän täytyisi muistaa tässä keskustelussa se, että tämä on ihan aito huoli monilla kansalaisilla, eikä yrittää tavallaan hiljentää kuoliaaksi tätä keskustelua sillä, että on paheksuttavaa tai väärin siitä puhua. No, nyt minä jo pikkusen menin tavallaan liian pitkälle aiheesta. Mutta täytyy muistaa ihan se, että kun me tasapainotamme taloutta, niin tämä on kokonaisuus ja silloin pitää ottaa kaikki huomioon. Meidän päätöksillämme on vaikutusta siihen, miten ihmiset hyväksyvät nämä muutokset ja muut lainmuutokset ja erityisesti leikkaukset. Niillä täytyy olla semmoinen legitiimi hyväksyttävyys kansalaisten parissa, tai muuten meillä vain pahenee tämä vastakkainasettelu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-22T16:10:03,2016-11-22T16:16:12,Tarkistettu,1.1 2016_118_95,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sen minkä sosialistit ja nämä söivät, niin hyvä hallitus tuo tilalle. Täällä sanoi muun muassa edustaja Kiuru, että täällä pelataan kaverikapitalismia, mutta eihän siitä ole kysymys. Valtiontaloutta pitää saada kuntoon, ja nyt hallitus on sitä ruvennut saamaan kuntoon viimeisten katovuosien jälkeen. Mitä siihen SDP:n varjobudjettiin ja näihin tulee, niin sehän on sitä toveripopulismia, ja siihen miinaan on astunut monia, muun muassa edustaja Tolppanen kävi sinne astumassa. Ja vihreitten touhu nyt on lähinnä sitä, että ollaan enempi huolissaan koppiaisista, sammakoista ja myyristä kuin siitä ihmisestä, joka on täällä yrittänyt, tehnyt työnsä, ottanut vastuuta, maksanut veronsa, ja vielä jos se sattuu olemaan hetero, niin se on kaikkein kauhein ihminen, mitä maapallolta löytyy, ja sen pahempaa ei heidän mielestään ole. Kuitenkin he rakentavat, ottavat vastuuta täältä. Sille linjalle hallitus on nyt lähtenyt, että saadaan työpaikkoja, talous kuntoon, ja myös sitä jakamista, mistä vasemmisto hyvin hanakasti puhuu, sitten saadaan sinne. (Li Andersson: Olisiko teidän aika jättää ne seksuaalivähemmistöt rauhaan?)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-22T16:16:15,2016-11-22T16:17:45,Tarkistettu,1.1 2016_118_96,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä talousarvion täydennyksestä voidaan todeta ja hieman ennustaa tulevaa, kun vuoden 2017 kasvuksi ennustetaan 0,9 prosenttia. Kasvun taustalla on investointien positiivinen kehitys ja yksityinen kulutus. Yksityiset investoinnit kehittyvät suotuisasti. Työllisyys on kääntymässä parempaan suuntaan, ja yritykset investoivat tulevaisuuden positiiviset näkymät mielessä. Tämä kaikki todistaa jo sen, että suomalaisen yhteiskunnan viime kauden tuhon tieltä ollaan pääsemässä pois ja vähitellen kehitys kääntyy paremmaksi, joskin aikaa menee, sillä niin vakavia olivat Kataisen hallituksessa vihreiden ja sosialistien aikaansaannokset vasemmisto mukaan lukien. On hienoa todeta, että me perussuomalaiset olemme tällaisessa hallituksessa vaikuttamassa ja rakentamassa kestävää kehitystä kohti parempaa yhteiskuntaa, jolloin jaettavaa on enemmän myös heikompiosaisille. Mutta on pakko todeta tämän vuosituhannen suurin huijaus: Tiedetään, että SDP sitoutui pääomittamaan EVM:ää 12,6 miljardilla, ja heti piti maksaa 1,44 miljardia euroa. Siksi, että saatiin niin hyvät tulokset, he saivat arvottoman tuottojenvaihtosopimuksen. Mitä tulee sitten näihin opposition ja varsinkin vasemmistopuolueiden — joihin lasken myös vihreät mukaan — varjobudjetteihin, niin ne ovat sellaista populismia, etten enempää ota kantaa enkä tarkemmin paneudu niihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-11-22T16:17:48,2016-11-22T16:19:49,Tarkistettu,1.1 2016_118_97,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Puhemies! Selvästi nyt on ilmassa myönteisiä signaaleja. Nyt meillä todellakin täytyy olla malttia kulkea parempaa tietä eikä ryhtyä nopeasti ulosmittaamaan orastavia kasvun merkkejä. Työllisyystilanne on parantumassa, yritysten tilauskirjat täyttyvät. Nämä ovat hyviä uutisia. Siitä pitää kyllä hallitukselle antaa tunnustus, että nimenomaan työllisyysasioissa hallitus on ollut innovatiivinen ja yritysten toimintaedellytyksiä on parannutettu. Nyt olisikin syytä pitää tämä hyvä tilanne yllä ja myös jatkaa sillä sopimisen kulttuurin tiellä, joka on ollut pitkälti menneinä vuosikymmeninä ja vuosina suomalaisen menestyksen takaajana. On huolestuttavaa kuulla sitten sellaisista ilmiöistä, että työnantajapuolella kokeneille, vuosikymmenien työkokemusta omaaville ihmisille tarjotaan nälkäpalkalla töitä. Ei se nyt aivan näinkään mene. Pitää olla vastaantuloa puolin ja toisin ja yhteisvastuullisessa hengessä rakentaa yhteistä hyvää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-11-22T16:19:55,2016-11-22T16:21:44,Tarkistettu,1.1 2016_118_98,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Jaana,Laitinen-Pesola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen uusi budjettiesitys — voisin oikeastaan kolmesta näkökulmasta kiittää sitä. Ensinnäkin tietysti porilaisena ja satakuntalaisena on todella hieno asia, että Pori—Mäntyluoto-rataosan sähköistyksen 5,7 miljoonan valtuutus on saatu. Se on todellakin meidän maakunnalle ja myös Porin kaupungille erittäin tärkeä asia, mutta uskon, että se tulee kyllä auttamaan ihan koko Suomenmaata viennin edistämisen kannalta. Toinen kiitos tulee siitä, että poliisin tyttärenä voin hyvin sanoa, että minusta on todellakin tärkeää se, että poliisin resurssit jatkossa turvataan, ja tämä nyt osoitettu määräraha tulee sitä asiaa tukemaan. Mutta kolmas asia, mistä haluaisin puhua vähän enemmän, liittyy hoitajamitoitukseen. Tässä salissa se on asia, jota on useaan useaan kertaan käyty läpi ja keskusteltu, ja minä olen todella tyytyväinen siitä, että tämä 0,5 ei laske siihen 0,4:ään. Minua on koko ajan vähän harmittanut se, että me olemme tämän yhden luvun vankeja. Kun siinä laatusuosituksessa on laitettu tämä 0,5, niin sitä ei todellakaan ole tarkoitettu miksikään maksimiksi, mutta silloin kun meillä on tällainen yksi luku, niin käytännössä on selvästi nähty se, että helposti niin sanottu minimi alkaakin toimia maksimina. Toivonkin, että nyt kun tätä laatusuositusta muutenkin käydään läpi, niin olemme hieman innovatiivisempia koko hoitajamitoituksen suhteen eli yksittäisestä luvusta päästäisiin laajempaan keskusteluun meidän koko vanhustenhuollon tulevaisuudesta. Kannattaa muistaa esimerkiksi juuri se, että hoiva on yksi robotiikan suurimpia lähitulevaisuuden sovellusalueita. Esimerkiksi tänä syksynä ilmestyneen Evan raportin mukaan jo tässä vaiheessa vanhusten pitkäaikaishoidon sairaanhoitajien ja lähihoitajien työtehtävistä noin 20 prosenttia voitaisiin korvata palvelurobotiikan avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on jo olemassa tällä hetkellä sellaisia robotteja, jotka sopivat hyvin kuljetustehtäviin, niin potilaiden kuin esimerkiksi kaikkien tarvikkeiden. Lääkkeiden annostusta pystytään hoitamaan ja myös elintoimintojen seurantaa ja tallentamista. Tämä tarkoittaa sitä, että silloin se koulutettu, osaava henkilöstö pystyy vapauttamaan työaikaansa nimenomaan välittömään potilashoitoon, nimenomaan siihen työhön, mitä varmasti meidän asiakkaammekin arvostavat. Niin kuin sanottu, toivon, että kun laatusuositusta nyt vähän laajemminkin uudistetaan, niin myös tämä otetaan huomioon. Samalla tavalla kuin pelkän yhden luvun problematiikasta, pitäisi päästä siihen, että me myös keskustelemme siitä, että meillä olisi valtakunnallinen hoitoisuusmittari, joka laajemmin katsoo potilaan palvelutarvetta ja hoidon tarvetta ja on joustava tarvittaessa. Kaiken kaikkiaan tästä talousarvioesityksestä voisi sanoa sen, että varmasti jokaisella meistä olisi enemmänkin haluja ja toiveita sen suhteen, mutta ehkä vanha viisaus, että paras on hyvän pahin vihollinen, pätee tässäkin. Että tyydytään nyt tähän hyvään tällä kertaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1342,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Jaana Laitinen-Pesola,1342,2016-11-22T16:21:47,2016-11-22T16:26:06,Tarkistettu,1.1 2016_118_99,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön tänään julkaiseman katsauksen mukaan Suomessa oli lokakuun lopussa 328 900 työtöntä työnhakijaa. Työttömiä oli 12,5 prosenttia työvoimasta. Työttömyys näyttää onneksi kääntyneen lopultakin hienoiseen laskuun — työttömiä oli viime kuun lopussa hieman alle 9 000 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. On toki sanottava, että paljon työtä työttömyyden nujertamiseksi on yhä tehtävä. Mutta vaikka oppositio täällä eduskuntasalissa mieluusti muuta väittääkin, niin arvelen, että ainakin oma osansa työllisyyden paranemisessa on myös hallituksen toimenpiteillä, joilla kannustetaan yrittäjyyttä ja työn tekemistä. Myös valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon sekä siihen liittyviin lainsäädäntömuutoksiin sisältyy lukuisia työllisyysasteen nostoon tähtääviä toimenpiteitä. Muun muassa tuloverotus kevenee merkittävästi sekä työntekijöiden että eläkeläisten osalta, ja lisäksi työnteon kannustinloukkuja puretaan. Esimerkiksi päivähoitomaksut laskevat noin 60 eurolla niissä yksi- ja kaksilapsisissa yksinhuoltajaperheissä, joissa huoltajan bruttotulot ovat 2 200 euroa kuukaudessa. Arvoisa puhemies! Myös yksinyrittäjien toimintaedellytykset kohentuvat merkittävästi. Yrittäjävähennys parantaa monen yrityksen kannattavuutta, kotitalousvähennyksen määrä kasvaa hieman, ja myös maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen siirtyminen antaa paljon liikkumavaraa kaikkein pienimmille yrityksille. Arvoisa puhemies! Myös tässä täydentävässä talousarviossa on monia työllisyyden kohenemiseen liittyviä toimenpiteitä. Kuten on puhuttu paljon täällä tänään, satsataan poliisitoimeen ja säilytetään poliisien määrä kohtuullisella tasolla ja annetaan myös määrärahaa, (Puhemies koputtaa) jotta saadaan rahoitusta Euroopan globalisaatiorahastosta Nokialta ja Microsoftilta potkittujen työllistämiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-11-22T16:26:09,2016-11-22T16:28:21,Tarkistettu,1.1 2016_118_100,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä nyt moni edustaja haluaa ilmaista tyytyväisyytensä ensi vuoden talousarvioon ja erityisesti perussuomalaiset haluavat ilmaista, kuinka tyytyväisiä tähän ensi vuoden kokonaisuuteen ovat, niin on minusta paikallaan kuitenkin käydä läpi, mikä tämä hallituksen talousarvion kokonaisuus ensi vuoden osalta on ja miten se vaikuttaa eri asemassa oleviin suomalaisiin. Kaikista eniten siis ensi vuonna hallituksen politiikasta kärsivät suomalaiset työttömät, köyhät lapsiperheet, eläkeläiset ja kaikki julkisella sektorilla työskentelevät johtuen siitä, että hallitus leikkaa perusturvaa. Perusturvan varassa eläville ihmisille ei kompensoida näitä leikkauksia mitenkään, vaan tämä Petteri Orponkin monesti mainitsema 30 miljoonan, nykyisellään 60 miljoonan paketti menee pienituloisille pätkätyöläisille eli palkansaajille, mutta perusturvan varassa eläville ihmisille kohdistetaan ainoastaan leikkauksia. Ja sitten mitä tulee hallituksen veromuutoksiin, niin suurimmat hyötyjät ovat tosiaankin suurituloiset palkansaajat, yli 7 000 euroa kuussa tienaavat, suurituloisimmat yrittäjät ja myöskin suurituloiset perijät. Eli se on se hallituksen ensi vuoden kokonaiskuva, ja nämä ovat myöskin arvovalintoja, joita hallitus on tehnyt hallituksen asettamien budjettiraamien sisällä. Mitä tähän innovatiiviseen työllisyyspolitiikkaan tulee, niin on myös syytä muistaa, että se tosiaankin perustuu kahteen kokonaisuuteen. Ensimmäinen on osaamisesta, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä leikkaaminen — eli nämä äärimmäisen suuret koulutusleikkaukset, jotka myöskin jatkuvat ensi vuonna — ja sitten täysin poikkeuksellinen työmarkkinasopimus, jossa leikataan suomalaisten, rehellistä työtä tekevien palkansaajien palkkoja pidentämällä työaikaa, korottamalla työntekijöiden maksuvastuita sekä vielä tekemällä julkisen sektorin työntekijöiden osalta (Puhemies koputtaa) tämän ylimääräisen lomarahojen leikkauksen. Siinä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-22T16:28:24,2016-11-22T16:30:28,Tarkistettu,1.1 2016_118_101,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,Edustaja Katainen. — Puheenvuoroja voi pyytää P-painikkeella.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_102,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minun mielestäni taas hallitusta on kyllä syytä tukea tässä valitussa talouspolitiikan linjassa. Se, tarvitseeko sopeutumistarvetta tarkastella vielä uudestaan, riippuu muun muassa siitä, mitkä yhteiskuntasopimuksen todelliset vaikutukset kilpailukykyyn ja yrittäjyyteen ja työllisyyteen ovat, minkälaisia niistä lopulta muodostuu, saadaanko tarpeeksi kasvun eväitä. Lisäksi on tietysti katsottava esimerkiksi se, miten byrokratian purkaminen ja normien väljentäminen parantavat julkisen talouden tuottavuutta. Velanoton suhteen hallitus ei ole koskaan uskotellutkaan, ettei Suomi ensi vuonna ottaisi lisää velkaa — päinvastoin, tuon suunnitelman mukaisesti mennään edelleen. Me olemme jo hallitusohjelmassa sitoutuneet myös joihinkin menolisäyksiin. Halusimme lisää rahaa muun muassa omaishoidon tukeen ja takuueläkkeeseen. Nämä on huomioitu ja tehty. Lisäksi halusimme kehittää myös perhepolitiikassa ennaltaehkäisyä, ja niinpä esimerkiksi lastensuojelua ja lapsiperheiden kotipalveluja kehitetään ihan kärkihankkeessa. Näistä asioista me emme halunneet tinkiä, vaikka se on vaatinutkin velkaantumisen sietämistä yhä edelleen. Lisäksi on todettava, että on erittäin hyvä, että suojelupoliisille, keskusrikospoliisille ja paikallispoliisille lisätään yhteensä se 10 miljoonaa euroa ääriliikkeitten laittoman toiminnan torjumiseksi ja myöskin torjuntaan tarvittaviin varustehankintoihin. Ja kuten on tämän päivän aikana monesti jo tullut todettua, työllisyys on lähtenyt hienoiseen kasvuun ja valoa on tunnelin päässä, ja sitä ei olisi tapahtunut ilman (Puhemies koputtaa) näitä hallituksen toimia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-11-22T16:30:35,2016-11-22T16:32:39,Tarkistettu,1.1 2016_118_103,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi jäänne edellisten hallitusten epäonnistumisista, johonka haluan nyt puuttua: Äskettäin edustaja Terho kertoi, että hän lopettaisi Suomen maksaman kehitysavun, koska se on tehotonta. Hänen mielestään valtion tehtäviin ei kuulu veronmaksajien maksamien varojen siirtäminen toisen valtion ja sen kansalaisten hyväksi. Olen täysin samaa mieltä. Kriisejä, konflikteja puhkeaa milloin missäkin päin maailmaa täysin riippumatta siitä, paljonko hassaamme yhteisiä verovarojamme kehitysyhteistyöhön. Tänä vuonna valtion talousarvion mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat yli 800 miljoonaa euroa, josta ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on noin 490 miljoonaa euroa. Ne ovat hukkaan heitettyjä euroja. Vuosikymmeniä on rahaa kaadettu säkkitolkulla tähän ikiliikkujaan, ja tulokset ovat laihoja, paitsi kaikkien niiden osalta, jotka saavat elantonsa tästä bisneksestä. Heitä on kymmenien ellei satojen eri järjestöjen leivissä sekä kotimaassa että ulkomailla mittaamaton määrä. Arvoisa puhemies! Eräs kehitysyhteistyön päätavoitteista on ollut väestönkasvun hillitseminen. On valistettu, on viety ehkäisyä, monenlaista on yritetty suomalaisten veronmaksajien rahoilla. Lopputuloksena on, että pelkästään Afrikan väkiluku kasvaa 30 miljoonalla joka vuosi. Noin Ojalan laskuopin mukaan aika tehotonta toimintaa. Poppaukot rikastuvat ja niitten kattilat täyttyvät, se on ainoa tulos siitä. Maahanmuuton todelliset kustannukset ovat vuositasolla miljardiluokkaa. Rahoitamme siis toisten valtioiden ja niiden kansalaisten elämää lähemmäs parilla miljardilla eurolla vuodessa, eikä kumpikaan näistä kahdesta lisärasitteesta hyödytä meitä mitenkään, päinvastoin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-22T16:32:41,2016-11-22T16:35:48,Tarkistettu,1.1 2016_118_104,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"No niin, ei tainnut kehitysapu varsinaisesti olla tuossa talousarviossa esillä, mutta toki se aina talousarvioon kuuluu. Otetaan tästä ihan pari lyhyttä vastauspuheenvuoroa, edustajat Laukkanen, Aalto... — No, lyhyt debatti. Edustaja Laukkanen aloittaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_105,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos joku edustaja on sitä mieltä, että Suomen ei tulisi tehdä kehitysyhteistyötä, niin hänellä on tietysti siihen oikeus ja se on sallittua. Mutta se, että joku sanoo, että suomalaisella kehitysyhteistyöllä ei ole mitään merkitystä, on sitten ihan toinen asia, ja tästä kyllä toivon, että edustaja, joka näin sanoo, tuo sitten todisteet pöytään. Olimme juuri tarkastamassa kehityspoliittisen toimikunnan kanssa Tansaniassa tehtävää suomalaista kehitysyhteistyötä, ja se on äärimmäisen tuloksellista. Pienillä varoilla saadaan merkittäviä muutoksia aikaan niin viljelyn opettamisessa kuin perunan tuottamisessa, aivan käytännön tason asioita. Olen kyllä ihmeissäni tällaisista puheista, eli jos niin sanoo, niin on sitten viisasta kyllä tuoda ne todisteet myös näkyviin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-22T16:36:05,2016-11-22T16:37:01,Tarkistettu,1.1 2016_118_106,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Vastauspuheenvuorot edustajille Aalto, Paatero, Parviainen ja sitten edustaja Hakkarainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_107,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tulee edustaja Hakkaraisen puheisiin tässä salissa, aika usein kuulee useiden perussuomalaisten edustajien sanovan, että ihmisiä pitäisi auttaa heidän kotiseudullaan, (Teuvo Hakkarainen: Nimenomaan!) jotta ei tarvitse maksaa maahanmuuton kustannuksia täällä Suomessa. Nyt ilmeisesti ette tahdo auttaa ihmisiä heidän kotiseudullaan ettekä Suomessa. Edustaja Hakkaraisen logiikka on hieman sama kuin sanoisi, että koska paloauto on punainen, niin kaikki punaiset autot ovat paloautoja. Eli käytännössä: Jos löytyy joku pienikin rike jostain, sitten ruvetaan vetämään yhtä kuin ‑merkkejä, että koko kehitysyhteistyö olisi jotenkin läpimätä. Se on vähän sama asia kuin se, että jos suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä tapahtuu joku väärinkäytös, se tutkitaan, mutta ei pidä mennä sanomaan, että koko meidän järjestelmä pitää ajaa alas sen takia, että on mahdollisuus, että joku käyttää joskus jossain tilanteessa väärin järjestelmää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-22T16:37:08,2016-11-22T16:38:04,Tarkistettu,1.1 2016_118_108,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos katsoo tuloksia esimerkiksi YK:n vuosituhattavoitteista vuodelle 2015, niin kukaan ei uskonut, kuinka hyvin päästiin eteenpäin. 90 prosenttia lapsista, tytöistä sekä pojista, on päässyt kouluun. Suurin osa ihmisistä saa nykyisin päivittäin puhdasta vettä. Sanitaatioasiat ja omasta hygieniasta huolehtiminen ovat nykyisin mahdollisia suurimmalle osalle kansalaisista. Niiden, jotka elävät alle dollarilla vuorokaudessa, määrä on vähentynyt ja erityisesti siellä Afrikan eteläpuolen maissa, jotenka isoja, megaluokan muutoksia on saatu näillä meidän pienillä panostuksillamme aikaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-11-22T16:38:06,2016-11-22T16:38:54,Tarkistettu,1.1 2016_118_109,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomikin on saanut joskus kehitysapua ja sen avulla noussut. Edustaja Hakkarainenkin on todennäköisesti siitä lapsuudessaan omat hedelmänsä saanut tavalla tai toisella, jos on vaikkapa suomalaista koulua käynyt. Kehitysyhteistyöllä on merkitystä, kehitysyhteistyöllä voi vaikuttaa. Perussuomalaiset sanovat usein, että on ratkaistava ongelmat lähtömaissa. Kuitenkin te tylytätte ratkaisun avaimia sanomalla, että niistä ei ole mihinkään. Se on ideo-logiaa — se on sitä ideologiaa, jonka ylipäätäisenä tavoitteena on kaikin puolin vain sulkea Suomi. Te puhutte, että muuttoliike on saatava hallintaan. Samaan aikaan te toimitte johdonmukaisesti sitä vastaan, että saadaan ihmiset liikkumaan laillisesti, hallitusti ja kontrolloidusti. Se on ideologiaa. Maahanmuutto- ja ulkomaalaislakeja tiukennetaan — virallinen syy on nykyisen tilanteen vuoksi, mutta käytännössä teidän argumenttinne paljastavat, että kyseessä on teidän ideologianne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-22T16:38:56,2016-11-22T16:39:59,Tarkistettu,1.1 2016_118_110,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"No niin, otetaan vielä pari vastauspuheenvuoroa: edustajat Rydman, Meri ja sitten edustaja Hakkarainen. Sen jälkeen sitten puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_111,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Paatero otti tässä hyvin esille YK:n vuosituhattavoitteet ja niiden monilta osin ennenaikaisen saavuttamisen suhteessa suunniteltuun. Ennen kaikkea köyhyyden puolittuminen varmasti yllätti moniakin, jotka tavoitetta aikanaan olivat olleet asettamassa. Kuitenkaan tästä yhtäsuuruusmerkkien vetäminen siihen, että kun kehitysapua ollaan tehty, niin juuri se olisi ollut vaikuttamassa keskeisesti näiden tavoitteiden toteutumiseen, on ehkä liian paljon sanottu, eikä näin edustaja Paatero toki sanonutkaan, vaan itse asiassa aivan keskeinen tekijä on ollut markkinatalouden ja vapaan kaupan leviäminen. Minusta on ihan hyvä, että käydään debattia myöskin kehitysavusta, koska pahimmassa tapauksessa kehitysapu voi myöskin luoda avunantajan ja -saajan välille kiusallisen riippuvuussuhteen, joka pahimmillaan voi jopa ehkäistä positiivista kehitystä. Kuitenkin parhaimmillaan voimme yhteistyöllä tukea demokraattisten instituutioiden kehittymistä ja oikeusvaltiokehitystä kehittyvissä maissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-11-22T16:40:08,2016-11-22T16:41:14,Tarkistettu,1.1 2016_118_112,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! En nyt ihan oikein ymmärtänyt täällä joitakin puheenvuoroja, että me vastustaisimme laillisia keinoja. Ehkä se tarkoitti joitakin laillisia reittejä. No, minä en nyt halua sellaista maailman kehitystä, että me lähdemme toisesta maanosasta siirtämään ihmisiä järjestelmällisesti tänne meille päin, jos sitä tarkoitetaan. Me esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä nimenomaan korostamme sitä laillisuutta. Esimerkiksi tässä paperittomien ongelmassa me olemme toivoneet, että lakeja noudatetaan niin kuin suomalaisetkin noudattavat. Nyt meillä on itse asiassa eilen ollut taas uusi keskustelu siitä, mikä on tämä asia, että kirkko on sitä mieltä, että näitä asioita voi järjestellä toisinkin. Suomi on myös maksanut sotakorvauksia, ja me olemme hoitaneet kansainvälisesti omat asiamme erittäin hyvin. Edustaja Rydman minusta aika hyvin toi juuri esille sen, että se on nimenomaan ympäristöteknologian vieminen ja tämäntyyppiset asiat, yritysten satsaukset tänne kyseisiin maihin. Rahaa voidaan laittaa, mutta myös vaikuttavuutta (Puhemies koputtaa) pitää aina tarkastella kriittisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-22T16:41:15,2016-11-22T16:42:19,Tarkistettu,1.1 2016_118_113,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,Vielä edustaja Hakkarainen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_114,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Epäkohtiin voi puuttua, ja muun muassa vihervasemmiston pää-äänenkannattaja Yle teki MOT-ohjelmassa tämmöisen, että kun kehitysapua annettiin, oliko se nyt Sambia vai mikä maa, niin se meni sinne puutarhanhoitoon, sen johtajan puutarhan hoitoon. Siellä tavalliset ihmiset eivät saaneet mitään. Muun muassa eräs, olikohan se nyt Korhonen, siellä kehitysaputyössä ollut kymmeniä vuosia, sanoi, että prosentti menee perille, kaikki muu menee sinne jonnekin hallintoon ja byrokratiaan. Ei tämmöisestä mitään hyötyä ole. Siitä, miten perussuomalaiset tämän järjestävät, minä olen sanonut näin, että kehitysaputyö pitää kohdistaa sinne Pohjois-Afrikkaan, sinne laittaa niille pakolaisille, jotka ovat tänne Eurooppaan tulossa, terveydenhuoltokoulutus ja niin edelleen ja rauhanturvaajat turvaamaan sinne, että ne eivät tule tänne Eurooppaan. Se on oikeata, eikä levitetä (Puhemies koputtaa) pitkin maapalloa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-22T16:42:21,2016-11-22T16:43:26,Tarkistettu,1.1 2016_118_115,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,Nyt jatkamme puhujalistaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_116,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lähemmin tuohon tulevan vuoden talousarvioesitykseen liittyen esitän myöskin oman suuren iloni siitä, että hoitajamitoitus säilyy 0,5:ssä vanhusten pitkäaikaishoivassa. Tuo teko osoittaa arvostusta hoitotyöntekijöitä kohtaan, heidän ammattitaitoista työtään kohtaan ja korostaa ikääntyneiden hyvän hoivan tärkeyttä. Sen lisäksi se on hyvin tärkeä positiivinen viesti niille nuorille tai alaa vaihtaville, jotka harkitsevat hoitotyötä omana tulevaisuutenaan. Toinen asia, mistä haluan iloita tässä yhteydessä, on se, että kun vuosien varrella on saanut usein nähdä ja kuulla sitä viestiä ja todellisuutta, kun 90-luvun laman jälkeen ollaan purettu palveluja kotiin annettavissa hoivan muodoissa ja samalla kuitenkin ollaan purettu myös meidän laitospainotteista vanhustenhoivaa, nyt vihdoin tämä hallitus todellakin panostaa isoja tekoja, kärkihankkeita tuolle suunnalle. Haluan nostaa tässä yhteydessä esille kärkihankkeen omais- ja perhehoidon suuntaan, jossa suunnataan noin 100 miljoonaa euroa vuosittain rahaa vanhustenhoivan turvaamiseksi, perhehoidon kehittämiseksi ja omaishoidon kehittämiseksi. Tämä onkin hyvä viesti kaikille omaishoitajille, sillä nyt vietetään tällä viikolla valtakunnallista omaishoitajaviikkoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-11-22T16:43:29,2016-11-22T16:45:18,Tarkistettu,1.1 2016_118_117,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Useat perussuomalaiset edustajat ovat tänään täällä salissa puhuneet työllisyyden kehittymisestä. On hieman hupsua katsoa satunnaisotantoja työllisten määrästä. Pitäisi aina katsoa kausitasoitettuja sarjoja. Ne löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta. Työllisten kausitasoitettu trendi on osapuilleen vaakasuora. Tästä on syytä käydä katsomassa hieman tilastostatistiikkaa sen sijaan, että yksittäisiä numeroita satunnaisesti verrataan toistensa kanssa. Mutta se asia, mihin perussuomalaiset saavat vastata vaalikentillä, on se, että ensin tehdään 4 miljardin euron edestä leikkauksia ja puhutaan valtion velkaantumisesta, mutta kun tehdään valtavia, jopa noin miljardin euron veronalennuksia hallituksen omille eturyhmille, ei enää puhutakaan valtion velkaantumisesta. Hallitus on uhannut siis uusilla leikkauksilla keväällä, jos se ei saavuta itse itselleen asettamaansa 72 prosentin työllisyysastetavoitetta. Jos ja kun tässä työllisyysastetavoitteessa ei onnistuta, uhkaa käydä niin, että nyt suurituloisille annetut veronalennukset maksatetaan kaikkein pienituloisimpien kukkarosta ensi keväänä. Kuinka perussuomalaiset selittävät tämän asian tuolla turuilla ja toreilla?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-22T16:45:19,2016-11-22T16:46:43,Tarkistettu,1.1 2016_118_118,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Aallolle totean ensin, että esimerkiksi teillekin tänään tullut Keski-Suomen työllisyyskatsaus kertoo, että vuodessa lokakuun lopusta lokakuun loppuun Keski-Suomen työttömyys on vähentynyt 5,2 prosenttia. Kyllä se on ihan selkeä luku, ja näin hallituksen toimenpiteet alkavat purra, ja se näkyy monella tavalla. Arvoisa puhemies! Näihin edustaja Aallon esille nostamiin leikkauksiin on todettava, että valitettavasti vihreät olivat viime kaudella mukana hallituksessa, joka ei tehnyt mitään korjaavia toimenpiteitä. Kun ei mitään päätöksiä tehnyt, ei tietysti tarvinnut mitään peruakaan, että sikäli oli hyvä tilanne teillä. Mutta jos sillä tiellä olisi jatkettu tällä kaudella, niin me olisimme nyt jo Euroopan komission ja muissa tarkkailuissa ja joutuisimme vastaamaan hankaliin kysymyksiin. Aiemmin olenkin edustaja Aallolta kysynyt, mitä te vastaisitte komissiolle niihin kysymyksiin, mitä sieltä tuli, kun teidän oma budjettiesityksenne perustuu velanotolle. Velkaa on kyllä helppo ottaa tänä päivänä, mutta todella vaikea sitä on maksaa, ja sillä ei voida kulutusmenoja jatkuvasti hoitaa. Arvoisa puhemies! Nostan esille vielä mielenkiintoisen asian tästä budjetin täydennyksestä. Valtiovarainministeriön pääluokka 28.99.98. on Kassasijoitusten riskienhallinta. Meillä on nyt se tilanne, että kun valtionkassan varoja sijoitetaan, niin niistä joudutaan maksamaan, että joku ottaa ne sijoitukset. Tähän pitää nyt varautua, ja tällaiseen tilanteeseen ei ole koskaan Suomessa jouduttu. Nyt hallitus pyytää valtuuksia, että muutetaan tämä määräraha arviomäärärahaksi, jolloin voidaan maksaa tällaisia korvauksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-22T16:46:44,2016-11-22T16:48:48,Tarkistettu,1.1 2016_118_119,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime vaalikauden lopun investointipäätösten jälkilämmöt näkyvät. Ne näkyvät myös näissä Tilastokeskuksen erilaisissa tilastoissa, joista hyvin selvästi voi käydä katsomassa, millä tapaa työllisten määrä on kehittynyt. Se on kehittynyt hitaammin, kun tullaan lähemmäksi tätä päivää. Mitä vastaisin komissiolle? Vastaisin komissiolle, että emme tahdo mennä negatiiviseen kierteeseen, jossa jatkuvasti uusien leikkausten vuoksi myös tulot kaventuvat. Minä tekisin voimakkaita työllisten määrää lisääviä rakenneuudistuksia meidän työmarkkinoilla ja verotuksessa ja tekisin sellaisia kasvupanostuksia, jotka tukevat työllisten määrän nostamista edelleen. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa pysyvien menojen ja tulojen tasapaino on sama kuin hallituksella. Siihen päälle on muutamia kertaluontoisia investointeja. Kun korot ovat näin matalat kuin ne nyt ovat ja meillä on massatyöttömyys, ei ole parempaa hetkeä tehdä (Puhemies koputtaa) kertaluonteisia investointeja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-22T16:48:50,2016-11-22T16:49:54,Tarkistettu,1.1 2016_118_120,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Ja vielä edustaja Kankaanniemi, ja sitten puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_121,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Te vihreät olitte hallituksessa viime kaudella. Mitä tapahtui? Työttömyys kasvoi yli 100 000:lla, bruttokansantuote aleni vuosina 12, 13 ja 14, ja investoinnit olivat jäissä. Te kyllä otitte velkaa aivan valtavasti, esimerkiksi paljon enemmän kuin nyt julkinen talous velkaantuu, ja tällä luulitte saavanne aikaan kasvua. Päinvastoin, näillä ja verojen korotuksilla te hyydytitte Suomen talouden. Sen seurauksena meillä on se raskas taakka nyt hoidettavana, mikä on vielä käsillä. Mutta tämän hallituksen toimenpiteiden ansiosta käänne on tapahtunut. Aikaisemmin puheenvuorossani luettelin nämä 6—7 paikkakuntaa, joilla se näkyy konkreettisesti, mutta se näkyy myös kaikissa kasvuluvuissa, muun muassa lisäbudjetin verotulokohdissa. (Touko Aalto: Milloin Äänekosken investointipäätös tehtiin?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-22T16:49:57,2016-11-22T16:50:57,Tarkistettu,1.1 2016_118_122,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Kankaanniemi vastasikin minusta aika tyhjentävästi vihreiden kritiikkiin tästä työllisyydestä. Tulee ihan mieleen, että ihan kuin he toivoisivat, että työllisyys ei parane, niin että varmasti näyttäisi siltä, kuinka hyviä he ovat. Kyllä me olemme täällä ihan vastuullisissa tehtävissä ja me yritämme tätä Suomea pelastaa. Meistä monen täytyisi täällä vielä monta kymmentä vuotta olla, lapsien ja lapsenlapsien — eiköhän meidän pitäisi nyt keskittää maali siihen. En nyt viitsisi noilla koulutusleikkaushöpötyksillä, mitä te olette koko ajan puhuneet ja mitä kokoomuskin on tuonut vahvasti esille, koko ajan mainostaa sitä puheiden ja sanojen ja tekojen ristiriitaa. Siis se on ainoa asia, millä te olette olleet koko ajan esillä, että koulutusleikkaus ja koulutusleikkaus. Mutta siinä on teillä itsellänne selittämistä siellä torilla. Keskittykää mieluummin siihen, miten itse selitätte omia ristiriitaisuuksianne. Edustaja Andersson otti esille, että hallitus tekee tietynlaista politiikkaa, joka heidän mielestään on hyvätuloisten politiikkaa. No, se on hänen tiivistelmänsä asiasta, ja se hänelle sallittakoon. Minä olen ymmärtänyt tämän niin, että hallitus tekee meillä työpaikkoja ja yrittää kääntää meidän taloutta, jotta me saamme meidän perusturvan pelastettua ja hyvinvoinnin pelastettua, jottei käy niin, että me joudumme aina vain sille leikkauksen ja verotuksen tielle, koska se ei ole toiminut ja sitä ovat tähän asti kaikki hallitukset tehneet. Tässä puheenvuorossaan Andersson otti vielä erikseen valtion työntekijät esille, aivan kuin se olisi hallituksen vika. Siis työmarkkinaosapuolet ovat sen sopineet. Minustakin se oli kummallista, että siellä yksi ryhmä maksaa enemmän. Mutta me emme ole nyt niissä sopimusneuvottelupöydissä, joissa tämä on sovittu, ja sekin on ihan hyvä muistaa. Hallitus lupasi kaikille, ketkä ovat töissä, näitä veronkevennyksiä osana kiky-pakettia. Ne, ketkä luopuvat, saavat myös siitä veronalennusta ja sitten lisäksi myös eläkeläiset. Minusta se on erittäin kohtuullista politiikkaa, jossa on pidetty myös lupaus osapuolille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-22T16:50:59,2016-11-22T16:53:01,Tarkistettu,1.1 2016_118_123,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä talousarvioesityksen täydentäminen kertoo kahdesta asiasta: ensinnäkin siitä, että ne haasteet ja ongelmat, joiden äärellä hallitus on, ovat hyvin vakavia ja niihin ei ole kovin helppoja ratkaisuja olemassa, toisaalta siitä, että hallitus kuitenkin vaikuttaa olevan varsin hyvin tilanteen tasalla. Minun nähdäkseni ne prioriteetit, joita tämä esitys heijastelee, kertovat aivan oikeista valinnoista. Ehkä akuutein kysymys tällä hetkellä on juuri nimenomaisesti poliisien määrärahojen riittävyys, ja osaltaan tähän tämä esitys tarjoaa helpotusta. Meidän turvallisuustilanteemme on muuttunut aika lailla erilaiseksi ja ehkä jopa hieman riskialttiiksi viimeisinä aikoina, ja tässä mielessä näen, että on erityisen tärkeää, että poliisilla on riittävät resurssit. Jos turvallisuudentunne heikkenee, se tarkoittaa sitä, että pahimmillaan lasku voi olla merkittävästikin suurempi. Täällä on pyydetty peruutettavaksi erilaisia säästökohtia, joita hallitus on tehnyt tai tekemässä. Minusta tässä kyllä hukataan se talouden suuri kuva. Jos emme tee uskottavaa talouspolitiikkaa, joka vakuuttaa kansainväliset luottoluokittajat siitä, että suomalainen julkinen talous on tukevalla pohjalla, niin silloin meillä tulee kyllä ongelmia. Se tarkoittaa sitä, että lainojen korot tulevat nousemaan ja lainanhoitomenot kasvamaan, mikä olisi aivan kestämätöntä. Se, mikä kyllä tietysti huolestuttaa, on se, että viimevuotisen turvapaikanhakijatulvan myötä maahanmuuttoon liittyvät menot ovat edelleenkin kestämättömän korkealla tasolla. Ilman viimevuotista me olisimme itse asiassa jo aika hyvällä tiellä valtiontalouden tasapainottamisessa, mutta tämä tuo ekstrahaastetta. Sitäkin tärkeämpää on, että hallituksen tiukennukset maahanmuuttopolitiikkaan saadaan myöskin täysimääräisesti vietyä läpi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-11-22T16:53:03,2016-11-22T16:55:04,Tarkistettu,1.1 2016_118_124,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aiheeseen liittyvä debatti meni äsken ohi, enkä ehtinyt saada siinä puheenvuoroa, mutta haluaisin vielä kuitenkin palata hyvin lyhyesti äskeiseen kehitysavusta ja sen hyödyllisyydestä käytyyn keskusteluun. Edustaja Laukkanen nimittäin pyysi perussuomalaisilta edustajilta lähdettä siihen, että kehitysapu ei olisi hyödyllistä, ja kirjattakoon eduskunnan pöytäkirjaan, että ainakin kehitysavun asiantuntija ja entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen kirjoitti viime vuonna kehitysapua rankasti kritisoivan kirjan nimeltä Kehitysavun kirous. Entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen ei ole mikään noviisi, hänellä on vuosikymmenten konkreettinen kokemus kehitysapuun liittyvästä toiminnasta, ja omien sanojensa mukaan hänen suhtautumisensa muuttui ajan myötä alun sinisilmäisestä kehitysavun puolustamisesta myöhempien aikojen erittäinkin kriittiseksi katsannoksi. Matti Kääriäisen kirjassa on muun muassa todettu kehitysavusta tulleen julkisessa keskustelussa pyhä aihe, jota ei kenenkään sovi julkisesti kritisoida, tai muussa tapauksessa kritisoija saa otsaansa oikeistolaisen leiman. Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Rydman täällä aiemmin keskustelussa esitti, myös omasta mielestäni kehitysavun sijaan toimiva markkinatalous on ollut ratkaiseva tekijä monen aiemman kehitysmaan talouden nousussa. Monia hyviä esimerkkejä löytyy muun muassa Kaakkois-Aasian maista. Sitä vastoin pelkkä kehitysapu on valitettavan usein mennyt, myös entisen suurlähettilään Kääriäisen mielestä, diktaattorien taskuihin ja sementoinut entisestään heidän valtaansa. Tämä ei ole ollut useinkaan kovin hyväksi tavallisen kansan kannalta. Länsimaissa tätä ei ole otettu huomioon, vaan on ostettu parempaa omaatuntoa kehitysavun turvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-11-22T16:55:05,2016-11-22T16:57:09,Tarkistettu,1.1 2016_118_125,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puheenjohtaja! Kääriäisen kirja on tärkeä keskustelunavaus, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki kehitystyössä toimii niin kuin Kääriäinen tässä kirjassaan sanoo. On sata muuta kirjaa, jotka kuvaavat kehitystyön tuloksellisuutta. Kääriäisen kirja on tärkeä kirja siinä mielessä, että hän on ehdottomasti ammattilainen, hän nostaa esiin tärkeitä näkökulmia, hän tällä kirjallaan parantaa kehitystyön tuloksellisuutta ja arviointia, ja moniin asioihin on tuon kirjan jälkeen lähdetty aidosti etsimään sellaisia malleja, ettei se toteudu, mitä Kääriäisen kirjassa todetaan. Mutta on sata muuta kirjaa, jotka kertovat, miten hyvää kehitystyötä maailmalla tehdään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-22T16:57:10,2016-11-22T16:57:58,Tarkistettu,1.1 2016_118_126,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä tosiaan jo todettiin alkuvaiheen debatissa, että sinänsä tässä täydentävässä talousarviossa on yksi hyvä puoli, ja se on se, että se toteuttaa osin jo SDP:n vaihtoehtobudjettia eli siinä perutaan tämä julma vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen leikkaus. Täällä on hyvin esitetty mielestäni salissa kysymyksiä sen suhteen, että entä sitten, mikä on se jatko, koska kuitenkin hallitus aikoo säästää edelleen vanhustenhoivasta 70 miljoonaa, ja se on iso raha, enkä soisi, että tällaisia lyhytnäköisiä säästöjä kaiken kaikkiaan tehdään. Kiinnitän tässä huomiota myös siihen, että aiemmin tuossa debatissa ministeri Orpo vastasi kysymyksiimme siten, että nyt tässä sitten näitä pienituloisia kaiken kaikkiaan hallituksen verolinjassa ja muussa suositaan — tulee tämä ""kompensaatio"", josta olemme aiemmin tässä salissa keskustelleet — mutta tosiasiahan on sen valossa, että tässäkin esityksessä pettymys oli siinä suhteessa suuri, että kun tarkistimme, miten käy ostovoiman näiden pienituloisimpien, alle 1 000 euroa tienaavien osalta, niin se jää miinukselle, se jää tässä hallituksen kokonaisveroesityksessä miinukselle aivan samoin kuten eläkkeensaajien ostovoima jää hallituksen verolinjassa miinukselle. Käytän tämän puheenvuoron tässä yhteydessä siksi, että vetosimme jo aiemmin täällä siihen, että hallituksella olisi nyt hyvä mahdollisuus sitten jatkossa myös muuttaa näitä verolinjapäätöksiään ja perua myös muita huonoja päätöksiä kuin tämän hoitajamitoituksen leikkauksen, ja yksi näistä, minkä itsekin toin esille, on esimerkiksi tämä diabeteslääkkeiden leikkausten peruminen, sillä tämä on sellainen asia, mistä tulee todella vahvaa kansalaispalautetta ja hyvin paljon, ja tämä on juuri senkaltainen tilanne, missä joku ihminen saattaa tosiasiassa joutua jälleen siihen tilanteeseen, että ostaako vähillä rahoilla ruokaa vai lääkkeitä, ja näinhän se ei sivistysvaltiossa (Puhemies koputtaa) saa olla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-22T16:58:01,2016-11-22T17:00:07,Tarkistettu,1.1 2016_118_127,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muutama huomio. Mielestäni hallitus on oikeilla jäljillä pyrkiessään tuottamaan investointeja, jotka työllistävät. Hyvä esimerkki tällaisesta investoinnista, jolla on myös työllisyysvaikutuksia, on esimerkiksi Tampereen raitiotie, jonka rahoituksesta nyt ollaan myös osittain päättämässä. Tulevaisuudessa tällaiset kestävän kehityksen ja hyvän työllistämisen keinot ovat tarpeen. Tämä raitiotiehankehan tuottaa kainuulaisen Transtechin kautta työpaikkoja myös Kainuuseen. Sen sijaan esimerkiksi toinen samaan maakuntaan, Kainuuseen, sijoittuva hanke eli tämä Talvivaara—Terrafame on luonteeltaan sellainen, johon minulla on suuria duubioita. Se summa, joka nyt esitetään tähän työllistämiseen käytännössä Talvivaaran kautta pumppaamalla sinne lisää investointirahaa, on riskialtis, mutta se on toinen tarina. Toinen kysymykseni tai oikeastaan kommenttini yleisesti liittyy omaishoitoon ja siihen, miten me tarjoamme hoivaa jatkossa. Edustaja Heikkinen otti hyvin esiin sen, että hallitus on tehnyt aivan ansiokkaita satsauksia kotona auttamiseen ja omaisten hoitamiseen, ja siinä varmasti meillä on yhteinen tavoite. Minä näkisinkin, että meidän kannattaisi tulevaisuudessa miettiä, miten me voimme nykyistä vahvemmin vielä varmistaa sen, että erilaiset hoivamuodot ovat kaikkien saatavilla myös kotona. Esimerkiksi omaishoidon tuen kattavuus ei edelleenkään ehkä ole niin hyvä kuin se voisi olla. Otetaan esimerkiksi vaikka mielenterveyspotilaiden omaiset, jotka tekevät auttamistyötä. Heitä on Mielenterveyden keskusliiton mukaan jopa 400 000 tässä maassa, mutta silti omaishoidon tuen saajista heitä on vain muutama prosentti. Lisäksi meidän kannattaisi miettiä, miten edistäisimme ihmisten yhdenvertaista asemaa kunnissa liittyen kotona hoivaamiseen ja omaishoitoon yleisestikin. Yksi vaihtoehto, mitä vihreät ovat esittäneet, olisi omaishoidon tuen maksattamisen siirtäminen Kelalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-22T17:00:09,2016-11-22T17:02:07,Tarkistettu,1.1 2016_118_128,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tässä hieman pettyi, että mitä nyt sitten tulossa on, jos otetaan huomioon se, että on tulossa tosiaankin perusturvaleikkaukset esimerkiksi eläkeläisiltä, lapsiperheiltä, sairailta, juuri nämä diabeteslääkkeet, ja sen lisäksi leikataan työttömyysmäärärahoja ja työttömyysturvaa. Olisin odottanut, että hallitukselta olisi nyt tullut esityksiä siitä, miten nämä leikkaukset rahoitetaan. Nimittäin ihmiset, joilta leikataan, tarvitsevat edelleenkin kapitaalia, ihan puhtaita euroja elääkseen, ja se ainoa tapa, millä se voidaan tehdä, on perustoimeentulotuki silloin, kun mennään niin pitkälle, ja se ei ole mikään pelastus, että perustoimeentulotuki maksetaan Kelalta, koska se on myöskin rahoitettava. Se rahoitetaan silloin valtion kassasta. Ja sitten taas jos mennään niin kauas, että tarvitaan harkinnanvaraisia enemmän, niin silloin mennään teidän, ministeri, osa-alueellenne elikkä kuntiin. Silloin se tulee kuntien maksettavaksi, ja jostakin sinne kunnillekin täytyy sitä rahaa löytyä. Nyt kannattaa muistaa myöskin sellainen asia, että työvoimatoimistoissa on tällä hetkellä 76 000 avointa työpaikkaa ja meillä on 330 000 työtöntä ihmistä. Kun nämä saataisiin kohtaamaan, niin meillä työttömyysmäärä putoaisi 250 000:een. Mutta nyt pitäisikin hallituksen tehdä lujasti töitä sen eteen, että TEMin puolella panostetaan siihen, että jokaiseen avoimeen työpaikkaan löytyy työntekijä. Mutta näinhän ei tehdä, vaan TEMin puolella nyt ministeri pakottaa TEMin ryhtymään tavallaan tämmöiseksi Leelian lepotuoliksi, ensiksi kyselemään työttömältä vähän, että mitä sulle kuuluu, mutta itse asiassa se onkin piilotettu kuulustelumuoto. Siinä kysellään, oletko tehnyt töitä viimeisen kolmen kuukauden aikana, onko ollut 18 tuntia töitä. (Puhemies koputtaa) Jos ei ole ollut, niin sen jälkeen tulee ylimääräinen karenssi, ja sekin täytyy jollakin maksaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-22T17:02:08,2016-11-22T17:04:15,Tarkistettu,1.1 2016_118_129,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tässä ensi vuoden talousarvion täydentävän esityksen keskustelussa on jonkun verran kiinnitetty huomiota myös talouspolitiikan suureen linjaan, ja oppositio on luonnollisesti ollut hyvin kriittinen hallituksen talouspolitiikkaan nähden. Kuitenkin pitää sanoa, että hallitus on aivan oikein virittänyt oman talouspolitiikkansa. Sen lähtökohta on luonnollisesti työlinja eli se, että kaikki taloudellinen hyvinvointi syntyy viime kädessä työnteosta ja yrittäjyydestä — siis kaikki taloudellinen hyvinvointi syntyy viime kädessä työnteosta ja yrittäjyydestä. Sen vuoksi hallitus on omassa politiikassaan pyrkinyt tekemään sellaisia uudistuksia, jotka tukevat työntekoa ja yrittäjyyttä. Tähän on liittynyt luonnollisesti veropolitiikka, jossa on kevennetty ansiotulojen verotusta ja myös yrittäjien verotusta on pyritty helpottamaan. Tähän ovat liittyneet luonnollisesti myös sellaiset uudistukset, esimerkiksi työttömyysturvassa, joilla on pyritty kannustinloukkuja jonkun verran lieventämään ja työn ensisijaisuutta korostamaan. Hallituksen politiikan suuri linjahan on jaettavissa kolmeen osaan: yhtäältä on meidän kustannuskilpailukykyä tehostavat ja parantavat toimet, toiseksi on merkittävät uudistukset ja kolmanneksi sitten välttämättömät säästöt. Mitä tähän kustannuskilpailukyvyn parantamiseen tulee, niin siinähän tämä solmittu kilpailukykysopimus on keskeinen. Hallitus oli se, joka omalla aloitteellisuudellaan ja, voi sanoa, myös painostuksellaan saattoi tämän prosessin liikkeelle ja sai aikaiseksi tällaisen suomalaisten yritysten kustannuskilpailukykyä parantavan sopimuksen, joka tulee aivan varmasti lisäämään työllisyyttä. Se, missä määrin, on tietysti eri arvioissa erilainen, mutta kukaan ei voine kiistää sitä, että kilpailukykysopimus parantaa työllisyyttä Suomessa, kun suomalaisten yritysten kustannuskilpailukyky kohenee. Tämän kilpailukykysopimuksen — jota myös vihreät kannattavat, kuten olemme Touko Aallolta ja muilta kuulleet, vaikka puheenjohtaja Niinistö tuolla somessa ja muualla tietysti samanaikaisesti sekä kannattaa että vastustaa kilpailukykysopimusta — yksityiskohdista on tässäkin keskustelussa viime minuutteina nostettu esiin se vääryys, että julkisen sektorin, usein naisvaltaisten ja usein matalapalkkaisten työntekijöiden, lomarahoja leikataan määräaikaisesti 30 prosentilla, kun keidenkään muiden lomarahoja ei leikata. Minäkin pidän tätä ratkaisua epätasapuolisena ja tässä mielessä epäoikeudenmukaisena. Mutta kun täällä esimerkiksi edustaja Andersson moitti hallitusta siitä, että julkisen sektorin naisvaltaisten, usein pienipalkkaisten alojen lomarahoja leikataan, niin muistutettakoon nyt vielä kerran, että kilpailukykysopimuksen yksittäisistä komponenteista, osista, esimerkiksi tästä julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaamisesta, ei päättänyt hallitus tai eduskunta, vaan siitä käytännössä päättivät työmarkkinaosapuolet. Näin ollen, kun me täällä arvostelemme mielestäni perustellusti sitä, miksi vain julkisen sektorin lomarahoja leikattiin, miksei tasapuolisuuden vuoksi kaikkien lomarahoja tai ei kenenkään ja olisi kompensoitu sitä muilla komponenteilla, kuten esimerkiksi reilummalla työajan pidentämisellä tämän 6 minuutin sijaan, niin silloin pitää arvostelun osoitteen olla oikea eli työmarkkinaosapuolet. Itse olisin todellakin mieluummin, jos ja kun lomarahoja katsottiin välttämättömäksi leikata, tasapuolisesti leikannut kaikilta, jolloin myös ne, joilla Suomessa on kaikkein suurimmat palkkatulot, olisivat tulleet tämän leikkauksen piiriin. (Pia Viitanen: Pakkolait!) — Edustaja Viitanen, en ihan tarkkaan saanut välihuudostanne selvää, mutta korostan sitä, että en kiistä, että kilpailukykysopimus solmittiin hallituksen aloitteesta ja hallituksen kannustamana, mutta myöntäkäähän tekin, että nämä yksittäiset komponentit tässä, osaset tässä, kuten se, että vain julkisen sektorin lomarahoja leikattiin, eivät olleet hallituksen valinta vaan työmarkkinaosapuolten valinta. (Pia Viitanen: Pakkolait!) Sitten hallituksen politiikan muista osasista eli näistä uudistuksista ja sitten säästöistä sanon vain lyhyesti sen, että hyvin merkittävä oli vaalikauden alussa tehty eläkeuudistus, joka tulee vuodenvaihteessa voimaan, ja hyvin merkittävä on myös tämä sote-uudistus, joka parhaillaan on valmistelussa. Näistä säästöistä: kaikkihan täällä osaamme vastustaa kaikkia ikäviä säästöjä, mutta kun emme voi olettaa niin vahvaa talouskasvua, etteikö näitä säästöjä tarvittaisi, niin pitää olla vain poliittista ryhtiä ja moraalia olla valmis tekemään ikäviäkin ratkaisuja. Arvoisa puhemies! Lopuksi sanon vielä vihreille: Kyllä minua nolottaisi olla nyt vihreiden kansanedustaja. Koko vaalikausi on huudettu, ettenkö sanoisi, naama punaisena sitä, miten hallitus säästää koulutuksesta ja miten vihreät eivät hyväksy minkäänlaista koulutuksesta leikkaamista ja että vihreät eivät kuulemma vaalien jälkeen aio edes hallitukseen osallistua, ellei kaikkia koulutussäästöjä peruta. No, sitten kun vihreät pääsevät tekemään oman varjobudjettinsa, jossa kenenkään häiritsemättä ja kenenkään estämättä voivat laittaa kaikki ne määrärahat juuri niihin kohteisiin kuin haluavat ja ilman, että tarvitsee mitään huomiota kiinnittää kilpailukykytekijöihin tai valtiontalouden tasapainoon tai muiden poliittisten tahojen näkemyksiin, niin tässä vihreiden vaihtoehtobudjetissa sitten kuitenkin tehdään satojen miljoonien, noin 250 miljoonan, edestä koulutussäästöjä. Kyllä minua nolottaisi tässä tilanteessa olla vihreiden kansanedustaja. No, täällä vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö jo myönsikin nämä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin kohdistuvat säästöt, muistaakseni 37,5 miljoonaa euroa, mutta kiisti sitten nämä säästöt, jotka vihreät esittävät tehtäväksi varhaiskasvatukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Tämä kiistäminen perustui siihen, että kun nämä ovat kuntien piikissä, niin kuntien pitää vain tähän satsata entiseen tapaan. Tämä Ville Niinistön selitys, jonka antoi meille myös yksityisesti, tarkoittaa sitä, että vihreiden mukaan kuntien olisi sitten pitänyt noin 180 miljoonaa euroa säästää muualta kuin koulutuksesta. Ehkä edustaja Touko Aalto, jolla onkin näköjään vastauspuheenvuoro vetämässä, kertoo, sairailtako, köyhiltäkö vai mistä tämä 180 miljoonaa siellä kunnissa olisi sitten otettu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-22T17:04:23,2016-11-22T17:12:31,Tarkistettu,1.1 2016_118_130,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Otetaan tähän kaksi vastauspuheenvuoroa, edustajat Aalto, Viitanen, ja sitten mahdollisesti avauspuheenvuoron käyttäneen puheenvuoro ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_131,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee kiky-sopimukseen, olen sanonut aikaisemmin ja sanon sen uudestaan, että alun perinkään ei olisi pitänyt rakentaa hallituksen talouspolitiikan isoa linjaa yhden kortin varaan. Se on asia yksi. Ja kun hallitus tarjoaa kaksi vaihtoehtoa, vaihtoehto a) pakkolait, vaihtoehto b) kiky-sopimus, niin valitsen sen kiky-sopimuksen. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö esitystä voisi arvostella ja vaatia hallitusta korjaamaan siihen kytkeytyviä ongelmia. On toki hellyttävää kuulla, että kokoomus on huolissaan siitä, että torjuuhan joku kokoomuksen itse esittämät koulutusleikkaukset. Tämän vaalikauden aikana tässä salissa kaikki kokoomusministerin johdolla tehdyt esitykset vihreät tulee systemaattisesti torjumaan, esittämään vaihtoehtoisen rahoituksen siihen. Valtiontalous on asia yksi, kuntatalous asia kaksi. Täällä nyt puhuttiin valtion budjetista tällä kertaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-22T17:12:41,2016-11-22T17:13:38,Tarkistettu,1.1 2016_118_132,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oli kiinnostavaa, kun edustaja Zyskowicz totesi, että hallitus on nyt siirtynyt työlinjalle. Sitä tietenkin ollaan odotettu hallitukselta puolitoista vuotta, ja sosialidemokraattien tämän vuoden vaihtoehtobudjettikin oli nimeltään Suomi työlinjalle. (Teuvo Hakkarainen: Se on työttömyyslinja!) Sen vuoksi olikin kova pettymys, kun huomasimme hallituksen budjettiesityksestä, että työllisyystoimet tässä ja nyt puuttuvat. Edustaja Zyskowicz viittasi muun muassa työllistäviin veroratkaisuihin. On aika häkellyttävää ollut tutkia näitä asiantuntijalausuntoja ja lainsäädännön arviointineuvoston lausuntoja näistä tietyistä varakkaita suosivista anteliaista vähennyksistä, kuten yrittäjävähennys, niin sanottu apteekkarivähennys, tai metsälahjavähennys tai miljoonaperintöjen veronkevennys. Näissä on todettu, että eivät nämä tuo mitään työllisyysvaikutuksia, ja samaan aikaan hallituksella on varaa pistää kymmeniä ja satoja miljoonia tämänkaltaisiin veronkevennyksiin, jotka eivät sitä työtä tuo. Jos me olemme työlinjalla, miksemme ottaisi esimerkiksi sosialidemokraattien vaihtoehtoa, jossa palkka- ja eläketuloja (Puhemies koputtaa) verotetaan keveämmin kuin hallitus verottaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-22T17:13:39,2016-11-22T17:14:44,Tarkistettu,1.1 2016_118_133,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Zyskowicz, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_134,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Touko Aallolle totean lyhyesti, että hallituksen talouspolitiikka ei ole yhden kortin varassa. Toiseksi totean, että kun teidän mielestänne nämä yksittäiset epäkohdat tässä kiky-sopimuksessa, kuten tämä julkisen sektorin ""kurittaminen"" lomarahaleikkauksilla, miltä muut säästyvät, ovat hallituksen korjattavissa, niin nytpä joudun sitten kysymään: No, mitä sitten hallituksen ja eduskunnan teidän mielestänne tässä tilanteessa pitäisi tehdä? Ottaa muiltakin 30 prosenttia lomarahoista pois vai pidentää työaikaa 6 minuutista vaikka 15 minuuttiin, jota niin sanotussa Benin listassa jo esitettiin, vai mitä esitätte tämmöisiksi korjaaviksi toimenpiteiksi? Ja edustaja Viitaselle on pakko sanoa, että kyllä tämän hallituksen työlinjan tulokset, eli työllisyyden parantaminen, jo tähän mennessä ovat onnistuneet paremmin kuin sen edellisen, jossa yhdessä olimme, työlinjan tulokset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-22T17:14:46,2016-11-22T17:15:47,Tarkistettu,1.1 2016_118_135,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"No niin, kun nyt täällä on käyty tätä talouspoliittista keskustelua 3 tuntia 15 minuuttia ja melkein 2 tuntia on pidetty debattia, niin tässä vaiheessa jatkamme puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_136,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuon äskeisen, edellisen lennokkaan puheenvuoron ja lennokkaan debatin, jälkeen kuulostaa ehkä aika tasapaksulta jatkaa ja todeta, että tämä talousarvion täydennys kaiken kaikkiaan jatkaa hallituksen vastuullista ja oikeudenmukaista kasvua hakevaa linjaa, jossa siis säästöt, isot rakenneuudistukset ja kasvua tukevat toimenpiteet täydentävät toinen toisiaan. Eli hallitus ei suinkaan ole pistänyt munia yhteen koriin, ei mennä eteenpäin yhdellä kortilla, vaan kaiken kaikkiaan tulevaisuus on rakennettu kolmen kestävän linjan pohjalle. Mutta itse asiassa tälle puheenvuorolle innokkeen antoi suuresti arvostamani edustaja Parviaisen puheenvuoro, jossa hän viittasi erinomaisella tavalla Kainuun työllisyyteen. Hän otti esille myös Tampereen raitiovaunuhankkeen — aivan erinomainen hanke, joka monella tavalla luo uskoa pitkälle tulevaisuuteen Kainuun työllisyyden osalta Transtechin kautta. Mutta muutoin esille nousi myös paljon puhuttu Terrafame. Kainuun maakunnan työllisyyshän on parantunut Suomen maakunnista viimeisen vuoden aikana, voi sanoa, parhaiden maakuntien joukossa. Valitettavasti sille on vain yksi keskeinen selitys eli Terrafame, mikä omalta osaltaan osoittaa sitä, kuinka valtavan suuri vaikutus Terrafamen työllisyydellä suoraan tai sitten välillisten vaikutusten kautta on Kainuuseen. Mitä sitten muutoin tähän Terrafameen tulee, niin muutama asia kuitenkin siitä, vaikka tässä on jo päivän aikana tätä moneen otteeseen käsitelty. Totean tässäkin sen, että kannatan lämpimästi Terrafamen lisäpääomittamista. Kannattavan kaivostoiminnan edellytykset ovat selkeästi olemassa. Valtion tavoitteeksi on linjattu yhtiön alusta saakka ympäristön kannalta kestävän ja taloudellisesti kannattavan kaivostoiminnan jatkuminen, uusien ympäristövahinkojen ehkäiseminen ja kaivoksen ympäristötilanteen, eli vesitaseen, pysyvä ratkaisu. Aivan kiistatonta on se, että näitten tuotantoprosessien toimiessa, kaivostoiminnan ollessa tehokkaassa käytössä myös ympäristötilanne on parhaiten tuolla alueella hallinnassa. Vieläkin sanon sen, että Terrafame ei ole Talvivaara. Ammattimaisella toiminnalla, määrätietoisella työllä kaivosprosessit ovat tällä hetkellä erittäin hyvin kunnossa. Bioliuotus toimii. Ympäristöasiat on saatu hallintaan. Ongelmallinen vesitase on pudonnut puoleen. Uusi keskusvesipuhdistamo käynnistyi viime viikolla. Kaivoksella on isoja vesipilotteja menossa useita kappaleita. Vaasan hallinto-oikeuden päästörajat on alitettu reilusti. Aluetaloudellisiin vaikutuksiin viittasin jo äsken. Täällä on todettu, että Terrafamella on suuri merkitys Kainuulle. Mutta sillä on myös täysillä toimiessa erittäin suuri vaikutus koko maahan. Aluetalousvaikutuslaskelmat osoittavat, että Terrafame täysillä toimiessaan tulee työllistämään Suomessa yli 4 000 henkilötyövuotta vuositasolla. Minä toivon ja uskon, että kukaan ei vastusta Terrafamea ideologisista syistä. Terrafame on jo 15 kuukauden aikana osoittanut sen, että valtio-omistajan on kannattanut ja kannattaa olla kärsivällinen omistaja Terrafamessa ja annettava kaikki mahdollinen tuki sille, että kaivosyhtiö menestyy. Terrafamen aikana on päästy suunniteltuihin tuotantomääriin. Tuotannon ylösajo etenee suunnitellusti. Itse en lainkaan epäile sitä, etteikö täyteen tuotantoon kaivoksella päästäisi vuoden 2018 aikana, kuten liiketoimintasuunnitelmassa on arvioitu ja esitetty. Silloin tuotantokustannukset ovat myös merkittävästi alhaisemmat kuin tällä hetkellä esimerkiksi nikkelin tai sinkin maailmanmarkkinahinnat ovat. Jonkin verran on esiintynyt myös sitä, että on asetettu vastakkain valtion menotalouden erät Terrafamelle myönnetyn lisärahoituksen kanssa. On kuitenkin muistettava, että jälkimmäisessä on kysymys sijoituksesta, jonka pontimena on paitsi tuotanto-odotus ja tuotto-odotus myös ympäristöturvallisuuden takaaminen ja pitkällä tähtäimellä myös kestävästi ja taloudellisesti kannattavalla pohjalla toimiva kaivos. Myöntäessään nykyisessä tilanteessa lisärahoitusta Terrafamelle hallitus toimii minun mielestäni nimenomaisesti viisaasti ja vastuullisesti erittäin haastavassa tilanteessa, kun ulkopuolisen rahoituksen hankinta on edennyt hyvin mutta vielä on kesken. Minä uskon itse Terrafameen. Uskon siihen, että valtion kannalta tullaan aikaansaamaan kestävä lopputulos. Uskon siihen, että tähän tulee ulkopuolista rahoitusta. Mutta on myös todettava se, että nimenomaan ympäristön kannalta toivon myös sitä, että valtio ei tulisi irrottautumaan kokonaisuudessaan Terrafamen omistuksesta, vaikka lisärahoitusta yritykseen tulisikin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-11-22T17:16:02,2016-11-22T17:22:24,Tarkistettu,1.1 2016_118_137,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä yritimme pientä debattia myös koskien pehmeämpää aihetta, omaishoidon tukea ja sen painopisteitä ja ylipäätänsä vanhustenhoivan kehittämistä ja kotipalvelujen kehittämistä. Edustaja Parviainen totesi aikaisemmin sen puutteen, minkä varmaan kaikki tunnustamme, että mielenterveysongelmista kärsivien läheiset ovat olleet eriarvoisessa asemassa liittyen omaishoitoon ja pääsemisessä tunnustetuksi omaishoitajaksi. Onneksi tässä alkaa olla liikettä parempaan suuntaan, että kaikki omaishoitajat ovat yhdenvertaisessa asemassa ja myös siinä suunnassa, että nähdään, että omaishoitajia on paljon muissakin kuin ikäihmisissä. Usein myös vammaisten lasten omaiset eivät ole ihan välttämättä samalla viivalla palvelujen edessä. Hallituksen linjauksessa tukea näin mittavasti vanhusten kotihoitoa ja perhehoitoa tunnustetaan, että se pääpaino ei ole niinkään omaishoidon tuen euromääräisissä lisääntymisissä, toki siinäkin indeksi pienen lisäyksen tuo, mutta ennen kaikkea ollaan haluttu tukea omaishoitajien jaksamista, elikkä kaikille omaishoitajille mahdollisuus vapaapäiviin ja terveystarkastusten tekeminen kaikille omaishoitajille. Eli näitten kautta tuetaan sitä, että omaishoitajat jaksavat ja tietävät, että tällä hetkellä kunnissa terveydenhuollon verkoston ammattilaiset ovat heidän tukenaan silloin, kun he tarvitsevat lisää tukea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-11-22T17:22:26,2016-11-22T17:24:28,Tarkistettu,1.1 2016_118_138,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron siksi, kun nyt hallitus tekee todella paljon yrittäjyyteen ja työllisyyteen liittyviä paketteja ja työttömien haastattelut kolmen kuukauden välein tuntuvat aina herättävän vääränlaista kaikua. Tässähän on nimenomaan tarkoituksena se, että henkilö voi tavata työvoimaviranomaisia, voidaan keskustella siitä tilanteesta, voi saada läsnäoloa ja välittämistä. Itse istun työ- ja tasa-arvovaliokunnassa, ja eräässä kuulemisessa aikaisemmassa yhteydessä, kun mietittiin sitä, miten ihminen haluaa tulla kohdatuksi, oli tämmöinen tutkimus työvoimaviranomaisilla, ja me kuulimme myös työvoimatoimiston psykologeja. Kun nuorilta esimerkiksi kysyttiin, että jos saa itse valita, miten ottaa yhteyttä, jos itse saa päättää, niin henkilökohtainen tapaaminen oli ylivoimaisesti suosituin. Elikkä kunnioitetaan sitä, että ihmiset haluavat myös tavata. Ei tässä nyt ole mikään raippaaminen tarkoituksena eikä mikään toisten kovistelu, vaan vilpittömästi halutaan auttaa. Tapasin, oliko viime syksynä vai viime keväänä, en tarkalleen muista, psykologeja työvoimatoimistoista, ja he kertoivat, kuinka tärkeää on nimenomaan se, että he voivat tavata ihmistä ja käydä läpi sitä tilannetta, että sitä ei korvaa mikään. Sieltä monesti voi pikkuisen ammattitaitoisella kyselyllä purkautuakin sellaisia asioita, mitkä ovat olleet työllisyyden esteenä, vaikka heikko itsetunto tai vaikeudet kotona ja muuta. Eli arvostetaan sitä, että hallitus yrittää kuitenkin saada ihmisille sellaista tunnetta, että he eivät ole sinne kotiin jääneet yksin. Sitä varten on kuitenkin annettu merkittävä rahallinenkin panostus, että saadaan nämä haastattelut käytyä, ja meillä on työ- ja tasa-arvovaliokunnassa asian käsittely kesken. Todellakaan ei ole tarkoitus ketään näillä kiusata, vaan päinvastoin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-22T17:24:30,2016-11-22T17:26:25,Tarkistettu,1.1 2016_118_139,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä se vain on niin, että tämä kaverikapitalismi, jota nyt näissä hallituksen esityksissä harjoitetaan, on aivan uskomatonta. Siitä ei pääse yhtään mihinkään. Nyt sanotaan, että tällä tehdään lisää työpaikkoja, kun esimerkiksi miljoonaperintöjä ei veroteta tarpeeksi, on metsälahjavähennys, on lahjaveroalennus ja yrittäjävähennys, ennen kaikkea henkilöyrityksille annettavat vähennykset. Näistä sanotaan, että emmekö me sitten halua sitä, että parturi-kampaajat saisivat vähennyksen. Kyllä haluamme ja haluamme, että niitä tulisi sinne vähän enemmän, mutta otetaan muutama tosiasia. Lukuja, joita saimme, silloin kun puhutaan tästä vähennyksen osasta: jos vuositulot henkilöyrityksessä ovat 235 000 euroa, niin silloin vähennys on vuositasolla 4 700 euroa. Se on iso määrä. Nimittäin iso osa yrityksistä tienaa vain alle 12 000 euroa vuodessa, ne ovat näitä osa-aikaisia yrityksiä, pienyrityksiä, mikroyrityksiä. Silloin tuo verohuojennus on 235 euroa. Onhan sekin tietenkin rahaa. Yrittäjäjärjestö puolestaan kertoo, että henkilöyhtiöissä keskiverto, mitä yritykset tienaavat, on 47 000 euroa, jolloinka vähennys vuodessa on 940 euroa. Varsinkin kun ovat nuo kaksi korkeinta ryhmää, jotka saavat tosiaankin sen 4 000 euroa ja ylikin ihan tuommoista kivaa joulurahaa, niin täytyy muistaa, että koko siitä rahamäärästä, mikä tähän on varattu, 70 prosenttia menee kahdelle parhaiten tienaavalle ryhmälle. Loput jakavat sitten ne kipeneet, mitä sieltä jää. Tämä ihan vain muistutukseksi. Nyt sitten kun mennään tähän työttömyyspuoleen, niin työttömyysmäärärahoja leikataan, työttömyysturvaa leikataan ja tosiaan ovat nämä kolmen kuukauden välein tulevat haastattelut, joissa tärkeimpänä asiana on kysyä se, onko henkilöllä ollut 18 tuntia kolmen kuukauden aikana palkallista työtä tai työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Jollei ole ollut, niin silloin tulee karenssia lisää. Sen lisäksi leikataan perusturvaa eläkeläisiltä ja lapsiperheiltä, leikataan sairailta, diabeteslääkkeitä ei enää korvata samalla tavalla kuin on aikaisemmin korvattu. Näistä seuraa vääjäämättä se toinen puoli: nämä ihmiset ajautuvat henkilökohtaiseen ahdinkoon, ja kun ihmiset ajautuvat henkilökohtaiseen ahdinkoon, niin siitä ei ole pitkä matka ulosottoon. Tällä hetkellä tässä maassa on puoli miljoonaa ihmistä ulosotossa, ja ulosotto on paikka, missä on sellainen kannustinloukku, että sieltä ei yksikään pääse yksin pois, ei yksikään pääse yksin pois, koska ei kannata mennä töihin, koska tulevat sitten nämä suojaosuudet, jotka ovat tällä hetkellä hirveän alhaisia. Ne tarkoittavat sitä, että ihmiselle jää käteen vielä vähemmän rahaa kuin on jäänyt silloin, kun ei ole tehnyt mitään eikä ole mennyt sinne ulosottoon niin paljon sitä rahaa. Meillä olisi mahdollista tehdä esimerkiksi ulosoton kannustinloukulle jotakin, ja meillä olisi mahdollisuus tehdä jotakin sille, että ihmiset eivät olisi vuodesta toiseen ulosoton kurjimuksessa kiinni, esimerkiksi ne ihmiset, jotka 90-luvun laman seurauksena — silloin kun meillä ei pitänyt devalvoida mutta kuitenkin devalvoitiin, jolloinka ihmisten ulkomaiset lainat kaksinkertaistuivat ihan tuosta vain, yhdellä napin painalluksella — maksavat edelleenkin ulosottoon. Ja miksi? Sen takia, että meillä on laki, joka sanoo niin, että kun henkilö maksaa ulosottoon jotakin, siitä menee ensin korot, sitten kulut ja vasta sen jälkeen pääoma. Tästä seuraa se, että hyvin monet ihmiset ovat maksaneet sen pääomavelkansa jo useaan kertaan. Ulosoton korot ovat kovat, muualla se on miinusmerkkistä, mutta siellä se on todellakin plusmerkkistä — mahtaako vielä olla se 16 prosenttia, en ole siitä ihan varma, mutta korko on aika kova. Jos me pystyisimme tekemään lain, missä velallinen maksaisi ensin pääoman, sen jälkeen korot ja vasta viimeiseksi kulut, moni ihminen pääsisi tästä loukusta joskus pois. Valtiolle tämä tarkoittaisi sitä, että valtion pitäisi odottaa niitä kulusaamisia pitemmän aikaa kuin tällä hetkellä, mutta mikä on valtiolle sitten parempi: sekö, että valtio saa ne kulut heti ja ihminen joutuu hakemaan sitten perustoimeentulotukea, joka siis kahden kuukauden kuluttua muuttuu myöskin valtion maksettavaksi? Näissä jotenkin haluaisi, että siellä hallituksessa jaksettaisiin katsoa sinne mitalin toiselle puolelle, jaksettaisiin katsoa, mitä ne päätökset merkitsevät sille tavalliselle ihmiselle. Minä ymmärrän sen, että hallitus haluaa ottaa köyhiltä ihmisiltä, totta kai haluaa: jos on miljoona köyhää ja jos jokaiselta otetaan 5 euroa, niin sehän on pieni summa, eikö ole, mutta se on 5 miljoonaa, tuosta vain. No, jos nyt voidaan ottaa tuon verran, niin eihän se kymppikään ole niin hirveän paljon köyhältä otettuna. Se on jo 10 miljoonaa. Tällä tavalla tämä systeemi pyörii, mutta missä on se inhimillisyys? Missä on se sydän? Missä on se, että ajateltaisiin niitä ihmisiä, jotka joutuvat elämään ja olemaan tässä yhteiskunnassa, jotka rakkaudella kasvattavat jälkeläisiään tässä yhteiskunnassa, kun siinäkin pitäisi päästä siihen, että jälkikasvulle löytyisi paikka ja he luottaisivat siihen, että tämä yhteiskunta toimii? Tällä hetkellä tämä yhteiskunta valitettavasti tuntuu toimivan taaksepäin. Me laskemme hyväksi sen, että työllisyys on hieman parantunut, niin onkin, mutta pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut: yli 9 000 enemmän kuin vuosi sitten on nyt pitkäaikaistyöttömiä, noin 130 000, ja se on liikaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-22T17:26:36,2016-11-22T17:33:22,Tarkistettu,1.1 2016_118_140,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täydentävä esitys vuoden 2017 talousarvioesitykseen on ajankohtainen ja erittäin perusteltu. Talouden näkymät ovat pitkästä pitkästä aikaa kääntyneet positiivissävytteisiksi. Korostan, että vielä ei ole riemuun aihetta varmaan kenelläkään, mutta se on merkki siitä, että politiikalla voidaan vaikuttaa olemassa oleviin olosuhteisiin aika paljon. Totta kai olemme kansainvälisissä suhdanteissa aika tiukasti kiinni, mutta se, minkä me tämän maan rajojen sisällä voimme tehdä, pitää tehdä hyvin. Sillä tiellä hallitus on onnistunut vähintäänkin kohtuullisen hyvin. Noin 30 000 uutta työpaikkaa on luotu, ja meillä on selkeästi kasvunäköala edessämme. Viime viikkojen uutiset uusista työpaikoista muun muassa Uuteenkaupunkiin, samoin metsäteollisuuden investoinnit, laivateollisuus ja moni moni muu asia — lista on jo pitkä — ja ne investointisuunnitelmat Suomeen tällä hetkellä eri teollisuudenaloilla antavat vahvasti uskoa siihen, että laman selkä voidaan taittaa. Oppositio on tämän keskustelun aikana heittänyt mustia pilviä taivaalle ja maalaillut sarvipäitä seinille, mutta lohdutuksena teille voin kertoa, että vuodesta 2008 asti jatkunut lama on jonain päivänä lopetettava. Tämä velkaantumisvauhti, mikä meillä on Suomessa ollut vuoden 2008 jälkeen, ei kerta kaikkiaan voi jatkua enää pitkälle. Se vihreän ideologian suuri idea, että eihän siinä ole mitään ongelmaa, että kun valtion budjetista tulee rahaa, kaupunki antaa asunnon, vettä tulee hanasta ja sähköä pistorasiasta, niin kaikki menee hyvin — minusta sekin auvoinen maailmankuva varmaan rapistuu sinä päivänä, kun korko lähtee nousemaan. Tässä talousarvion täydentävässä esityksessä poliisi saa lisämäärärahaa suojelupoliisin puolelle 1,5 miljoonaa euroa ja poliisille 8,5 miljoonaa euroa erilaisten ääriliikkeiden käyttäytymisen tutkimukseen ja niiden mahdollisten suunnittelussa olevien tekojen estotoimenpiteisiin. Erittäin tärkeä määräraha, ja meillehän juuri tuli tieto eilispäivänä kansainvälisiltä tietotoimistoilta, että Euroopassa on aito pelko siitä, että isoja terrori-iskuja ollaan suunnittelemassa sinne. Sen takia määräraha on hyvä ja perusteltu, ja toivottavasti pystytään kuitenkin torjumaan mahdolliset hirmuteot, koska ne eivät länsimaiseen yhteiskuntaan kuulu. Liikennehankkeisiin tulevat määrärahat varmaan tyydyttävät aika montaa suomalaista: Raide-Jokeri sai 84 miljoonaa euroa ja Tampereen raitiotie sen 71 miljoonaa euroa. Ja tästä Tampereen investoinnista voi sanoa sen verran, että se kuitenkin on hyvä, että Tampereelle on tilattu kalusto, joka on valmistettu Transtechin toimesta tuolla Taivalkosken tehtaalla, ja on hyvä asia, että on suomalaista työtä arvostettu. Toivon mukaan tämä kustannusarvio pitää paikkansa, ettei käy niin kuin yleensä, eli näissä raidehankkeissa on ollut pieniä ongelmia. Toivon mukaan kustannusarvio tässä tapauksessa pitää paikkansa. Terrafamesta on puhuttu paljon tänä päivänä, en siihen sen enempää kajoa muuta kuin totean vain, että sillä kaivosalueella on todellakin viime vuoden aikana tehty paljon töitä. Työntekijät ja kaivoksen johto ovat tehneet erinomaista työtä saaden tämän jätevesiongelman haltuun. Tuotanto on saatu kasvamaan, ja on muistettava, että se tuotannon kasvattaminen tuollaisessa prosessissa, missä nyt metallia irrotetaan malmista, on hitaan prosessin tulos. Jos joku odottaa siinä kuukaudessa tai kahdessa lopputulosta, niin nyt kuitenkin on pystytty jo vajaan vuoden aikana, Terrafamen aikana, todistamaan se, että prosessi toimii ja se on tehostunut koko ajan. Kuten Terrafame Oy:n toimiva johto on ilmoittanut, vuoden 2018 alkuvaiheessa on jo odotettavissa, että liiketoiminta kääntyy positiiviseksi. Elikkä meillä on siinä todella positiivinen kehitys tapahtunut. Pitää ajatella asiat myös niinpäin, että siellä on puolitoistatuhatta työpaikkaa ja sitten, jos kaivos pantaisiin nyt yllättäen kiinni, se johtaisi myös valtaviin kustannuksiin, joiden loppupäätä emme edes tiedä. Että parempi hallita se prosessi, hyödyntää metallien nouseva hinta ja luoda ihmisille töitä. Lopuksi, arvoisa puhemies, vielä tähän edustaja Tolppasen synkistelyyn erilaisista veropäätöksistä: ihmetellä vain täytyy, miten sokea on poliittinen päättäjä silloin, kun pääsee oppositiosta vahvoja mielipiteitä esittämään. Viime vaalikaudella tehty pääomauudistus oli todellinen jättipotti niille yrityksille, jotka saivat ison verohelpotuksen, ja monta miljoonaa euroa tätä kautta varmasti siirtyi Suomen rajojen ulkopuolelle, eikä siitä haluta nyt puhua mitään, nyt puhutaan pienistä henkilöyrityksistä. Se on totta, että menestyvä yritys todennäköisesti pärjää myös verotuksessa hyvin. Se on totta, mutta emmehän me voi henkilöyrityksiä jakaa vuohiin ja lampaisiin: että teille annetaan ja teiltä otetaan. Kyllä sen uudistuksen pitää, kun laki ja säännöt laaditaan, koskea kaikkia tai sitten ei ketään. Ei semmoiseen jakoon voida mennä. Ja, hyvät ystävät, hyvät edustajakollegat, jos täällä ollaan kateellisia niille yrityksille, jotka menestyvät, niin muistakaa, hyvät ystävät, hyvät edustajakollegat, se, että sellainen yritys, joka menestyy ja joka tuottaa voittoa, todennäköisesti palkkaa lisätyövoimaa, erittäin todennäköisesti maksaa veroa ja erittäin todennäköisesti tekee investointeja. Vai onko teillä, ehkä oppositiopuolueiden kansanedustajilla, tavoitteena, että kaikki yritykset tuottaisivat tappiota, eivät työllistäisi, eivät maksaisi veroja, pahimmillaan olisivat vielä aiheuttamassa kuluja yhteiskunnalle? Missä teidän maailmankatsomuksenne on? Yrityksen pitää tuottaa voittoa, sen pitää maksaa osinkoa, sen pitää työllistää, ja sen pitää investoida. (Touko Aalto: Ai niin kuin Terrafame?) — Terrafamekin on sillä tiellä. Edustaja Aalto on tässä suuressa viisaudessaan ottanut myös kaivosinsinöörin vaativan viran hoitaakseen, mutta voin häntä lohduttaa siinä asiassa, että uskoisin tässä asiassa enemmän niitä henkilöitä, joilla on kaivosalalta paljon kokemusta. Se on totta, että tilanne on vaikea, mutta jos Suomi olisi teidän ideologiallanne jäänyt voivottelemaan huonoja aikoja, me olisimme tällä hetkellä valtio, jonka bruttokansantuote olisi suurin piirtein sitä tasoa, missä se tänä päivänä on joissakin kehittyvissä maissa tuolla Afrikassa. Sekö on edustaja Aallon tavoite? Ihmettelen synkästi, miten teillä tällainen ajatusmaailma yleensä on. En sitä lähde perustelemaan, se on teidän asianne, mutta toivon kuitenkin, että tämä positiivinen tilanne, mikä on saatu syntymään, ei kaadu siihen, että täällä halutaan synkistellä. Minun mielestäni katseen pitää olla tulevaisuuteen ja kehittyvään Suomeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-22T17:33:27,2016-11-22T17:40:05,Tarkistettu,1.1 2016_118_141,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Terrafamen yhteydessä on jatkuvasti toistettu oikeastaan kahta asiaa: ensimmäinen asia on se, että yhtiö on nyt taloudellisesti kannattava, ja toinen asia on se, että ympäristöasiat on saatu hoidettua. Usko hyvä, tieto parempi. Kysyisin asiaan myös vihkiytyneeltä, suuresti arvostamaltani keskustan kansanedustajalta Timo V. Korhoselta muutaman kysymyksen, jotta emme ole vain uskomusten varassa, vaan voimme tietää, koska tietoon näiden päätösten pitää aina perustua. Ja kuka tahansa hallituksen ja myös opposition edustaja, joka kannattaa tätä hanketta: on hyvä, että tiedetään, mihin ryhdytään, kun tehdään päätöksiä. Ensimmäinen kysymys on se, mihin valitettavasti elinkeinoministeri ei osannut vastata, ei myöskään pääministeri osannut vastata eikä valtiovarainministeri: pitääkö tämä kassavirtaennuste, mistä nyt on paljon puhuttu, sisällään ympäristölupien mukaiset investoinnit ja velvoitteet? Kaikkihan me tiedämme sen, että eihän kassavirta itsessään kerro vielä yhtiön tilasta kovinkaan paljon. Se kertoo vain sen, pystyykö juoksevat kustannukset hoitamaan. Se ei kerro vielä varoista eikä veloista mitään. Toinen kysymys on aivan keskeinen, kun puhutaan jatkuvasti siitä, että kassavirta on positiivinen vuoteen 2018 mennessä. Ei pidä vain puhua siitä, vaan pitää pystyä antamaan näyttöä, mihin nämä puheet perustuvat, ja niitä olen yrittänyt kysyä moneen kertaan. Toinen kysymys on: tietääkö vaikka edustaja Korhonen, minkälaisiin tuotantomääriin ja nikkelin maailmanmarkkinahintaan kassavirtaennuste perustuu? Sehän on aivan keskeistä tässä näin. Me tiedämme, että Terrafame puhui vielä vuosi sitten, että noin 16 000 tonnia pitäisi pystyä tuottamaan vuodessa. Alkuvuodesta tippui tuommoiseen 11 000:een, nyt ollaan ehkä noin 6 000 tonnissa. On myös ihan eri asia puhua siitä, kuinka paljon malmiosta saadaan nikkeliä irti, kun pitää pystyä vielä rikastamaan se nikkeli, jotta se on markkinaehtoisesti myytävissä eteenpäin. Nekin ovat kaksi eri asiaa. Mikä on se rikastetun nikkelin osuus, mikä päästään myymään markkinoille? Mikä se osuus on? Sehän se ratkaiseva on, koska siis nimenomaan se rikastamattoman ja rikastetun nikkelin erotus, siinä puhutaan 10—15 prosentista, on se ratkaiseva asia, mikä merkitsee, kuinka kannattavaa se myynti on. Toinen asia on se, että kun puhutaan jopa siitä, että ylösajovaiheessa tai sen jälkeen tuotanto nostettaisiin tuommoiseen 36 000 tonniinkin, niin se edellyttää nykyiseltä bioliuotusprosessilta sitä, että sen pitäisi tehostua jopa nelinkertaiseksi. Jopa neljä kertaa tehokkaammin pitäisi tuon bioliuotusprosessin mennä eteenpäin, jotta siitä malmiosta saadaan se nikkeli ja sinkki irti. Miten tämä pystytään tekemään? Kun puhutaan, että prosessit ovat yksin ja yhdessä kunnossa, ja samaan aikaan on näin isoja asioita auki, niin on hirveän epävarmalla pohjalla puhua tästä kannattavasta toiminnasta. Fakta on myös se, että on aivan selvä asia, että työllisyys ja aluekehitys ovat valtavan tärkeitä asioita. Ne ovat valtavan tärkeitä asioita, ja niistä vihreät ovat puhuneet jatkuvasti. Me olemme puhuneet siitä myös, kuinka monta kertaa joudutaan maksamaan tämän kaivoksen alasajokustannukset yhä uudestaan, yhä uudestaan. Nyt on maksettu Sipilän hallituksen aikana jo kerran näiden alasajokustannusten vaatima summa, ja loppua ei näy. Me olemme puhuneet pitkään siitä, että kaikki tämä uusi raha, joka käytetään kaivoksen niin sanottuun Terhokoti-vaiheeseen, tulisi käyttää Kainuun alueen kehittämiseen, työllisyyden tukemiseen, ihmisten tukemiseen, kaivoksen aiheuttamien ympäristövahinkojen korjaamiseen ja kaikkeen tähän näin. Jos joka tapauksessa jossain vaiheessa tulee seinä vastaan, niin kaikki tämän aikajänteen välissä käytetyt rahat ovat poissa siitä Kainuun alueen ja Kainuun työllisyyden kehittämisestä ja työntekijöiden auttamisesta. Ja missään vaiheessa en ole kiistänyt sitä, etteikö Terrafamen johto verrattuna Talvivaaraan olisi tehnyt hyvää työtä. He ovat tehneet lähes mahdottomassa paikassa todella upeaa työtä, ennen kaikkea suorittava työntekijäporras. Siitä heille iso kiitos. Näistä kustannusvaikutuksista on pakko sanoa myös se, että jos kaivos on maksanut koko sen elinkaaren aikana 884 miljoonaa euroa — kun siinä otetaan huomioon myös Tekesin alkuperäiset tuet, valtion infratuki, Finnveran ja Solidiumin alaskirjaukset, ympäristövahinkojen estämiseen annetut rahat ja kaikki budjettipääomitukset — ja nyt uusimpien, muun muassa tämän valtiontakauspäätöksen, jälkeen päästään jo lähes miljardiin euroon ja jos ruvetaan tätä summaa laskemaan per työpaikka, niin jos puhutaan 500 työpaikasta, yhden työpaikan hinnaksi tulee noin miljoona euroa, vähän päällekin. Jos puhutaan kokonaan siitä vaikka 2 000 työpaikasta, mikä on tämmöinen tietty arvio, mikä on annettu kokonaiskerrannaisvaikutuksista, niin silloinkin päästään jopa 450 000 euroon per yksi työllinen. Aina pitää kysyä myös, että jos nämä rahat olisi annettu Kainuun alueen tukemiseen, elinkeinoelämän tukemiseen, ihmisten auttamiseen ympäristöä pilaamatta, niin mitä kaikkea olisi saatu siinä vaiheessa aikaan. Tämä ei ole synkkien pilvien tuomista asioiden eteen, vaan on aivan välttämätöntä esittää ne kriittiset kysymykset. Jos puhutaan, että kaivos on kannattava ja ympäristöasiat pitää hoitaa, niin kai se on nyt eduskunnan tehtävänä esittää ne kysymykset ja vaatia mustaa valkoisella, missä on vaikka se raportti, missä näkyy, että kaikki ympäristöasiat on hoidettu. Missä se on? Tuokaa se minulle. Ja vastatkaa näihin kysymyksiin tästä tuotannon kannattavuudesta ja tuotantomääristä, niin olisi joku sama viiva, mistä keskustellaan. Timo V. Korhonen käytti hyvän puheenvuoron ja toivoi, että täällä ei olisi ketään, joka ideologisesti vastustaa Terrafamen kaivosta. Ei varmasti ole, mutta toivon, ettei ole myöskään semmoisia henkilöitä, jotka ideologisesti kannattavat millä hinnalla ja vaikutuksilla hyvänsä tätä hanketta. On puhuttu paljon siitä, että Talvivaaran alueelta löytyy hyvät nikkelivarannot. Määrällisesti kyllä löytyy, mutta laadullisesti ei. Suomessa on paljon erilaisia kaivoshankkeita, missä löytyy laadullisesti semmoista metallia, mitä kannattaisi lähteä louhimaan. Mutta nikkelin ollessa kysymyksessä sen ihmeen, mistä puhuttiin paljon, olisi pitänyt syntyä siellä malmion sisällä, sen kiven sisällä, jotta olisi jotakin, mitä kannattaa kaivaa. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-22T17:40:09,2016-11-22T17:47:17,Tarkistettu,1.1 2016_118_142,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Erinomaisia kysymyksiä edustaja Aallolta. Toki kysymyksissä on myös sentyyppisiä, joihin vastaaminen kuuluu kyllä mitä suurimmassa määrin yhtiön johdolle, ja joukossa on myös kysymyksiä, tai ainakin yksi kysymys, jonka minä arvioin vähän sillä tavalla, että vastaus välttämättä ei ole tässä vaiheessa mitenkään julkisuuteen sopiva. Mutta ensinnäkin tämä, pitääkö kassavirtaennuste mukanaan ympäristölupien mukaiset velvoitteet, pysyvätkö ne siellä sisällä: Tällä hetkellähän Terrafamella on määräaikaiset ympäristöluvat. Ne määräaikaiset ympäristöluvat ovat Vaasan hallinto-oikeudelta äärettömän kireät, kuten monet asiantuntijat ovat selkeästi todenneet, äärettömän tiukat, ja Terrafame on pystynyt pysymään kevyesti niissä päästörajoissa. Muun muassa nämä paljon puhutut Nuasjärven purkuputken päästörajat on alitettu mittavasti, eli ne päästöt ovat luokkaa kymmenesosa siitä, mitä Vaasan hallinto-oikeus on edellyttänyt, ja vuositasolla pysytään näissä kriteereissä. Minkälaisiin tuotantomääriin ja hintatasoon liiketoimintasuunnitelma perustuu? No, ensinnäkinhän se perustuu siihen 70 prosentin saantoon neljästä primäärikasasta, jotka on riittävän ajoissa saatu, nyt tällä hetkellä vielä neljäs on tekemättä, kolmas on menossa. Eli malmia saadaan suunnitelmien mukaan, raaka-ainetta saadaan suunnitelmien mukaan kasoihin. Millä määrillä? Vuonna 2018 Terrafamen tulee olla ja pitäisi olla kannattava tasolla, joka pitää sisällään nikkeliä 35 000 tonnia (Puhemies koputtaa) ja sinkkiä 75 000 tonnia, ja merkittävästi alle nykyisen maailmanmarkkinahintatason.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-11-22T17:47:19,2016-11-22T17:49:30,Tarkistettu,1.1 2016_118_143,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto on kutsunut koko valtiovarainvaliokunnan huomenaamulla 8.30, ja toivon, että edustaja Aalto huomenna 8.30 on paikalla ja kysyy nämä kysymykset, mitä täällä esitti, ja uskon, että Terrafamen edustajilta, operatiiviselta johdolta saa asiantuntevat vastaukset. Meidän on täällä turha käydä sitä keskustelua, mikä on kassavirtaennuste 2018. Emme tiedä, mikä on metalleiden maailmanmarkkinahinta, emme tiedä muitakaan tunnuslukuja. Nämä kysymykset on syytä esittää ensin toimivalle johdolle, ja sen jälkeen meidän on syytä tehdä poliittinen analyysi. Uskon kuitenkin, että vaikka kysymyksiin saadaan minkälaisia vastauksia, niin jakokysymys meidän välillämme on olemassa. Yrittäjyyteen liittyy aina riski, ja tässä riskissä, joka nyt on käsittelyn pohjana, on hyvin vaikea ottaa kantaa, mikä tilanne on 10 vuoden tai 100 vuoden päästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-11-22T17:49:32,2016-11-22T17:50:42,Tarkistettu,1.1 2016_118_144,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioesityksen (HE 134/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän asian, tämän kohdan lopuksi omalta osaltani voisin sanoa, että tämän päivän Turun Sanomissa oli kolumni, jonka kirjoitti Esko Valtaoja. Hän oli puhumassa avauspuhetta Talvivaaran kaivoksella, kun sitä vedenpuhdistamoa avattiin. Hän kirjoittaa tämän päivän Turun Sanomissa, lyhyt sitaatti siitä hänen kirjoituksestaan: ""Voisi kuvitella, että Talvivaaran kaivoksen ympäristöhaittojen kuriin saaminen, tuottavan liiketoiminnan alku ja tuhannen työpaikan pelastaminen olisivat hyviä uutisia. Ville Niinistön itkupotkuraivarista päätellen Terrafamen onnistuminen on kuitenkin monelle liian kova pala nieltäväksi. Ja pääministeri menee vielä kehumaan valtion omistamaa laitosta, ennenkuulumatonta härskiyttä!"". Näin kirjoittaa Esko Valtaoja. (Ben Zyskowicz: Ja vielä pipo päässä!) — Ja vielä pipo päässä. Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä toivoisin, arvoisat ystävät, sitä, että kun tähän maahan jotakin rakennetaan, niin annettaisiin yrittämiselle mahdollisuus. Se vaihtoehto, mitä vihreät tällä kertaa markkinoivat ja mitä te olette museoineet tuota maaseutu-Suomea: kyllä teidän pikkuisen pitäisi katsoa joskus peiliin, ja jos ette uskalla sitä täällä tehdä, niin ottakaa vaikka joululahjana, toivokaa joulupukilta taskupeiliä. Salaa illalla kotona katsotte, meniköhän kaikki ihan oikein.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-22T17:50:44,2016-11-22T17:51:59,Tarkistettu,1.1 2016_118_145,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_118_146,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Anu,Vehviläinen,Kunta-  ja  uudistusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp," Arvoisa puhemies! Suomalainen hallinto todettiin viime viikolla kansainvälisessä vertailussa maailman parhaaksi. Tämä on hyvä tunnustus koko julkiselle hallinnolle, niin valtion kuin kuntien hallinnolle. Olemme Suomessa olleet aina myös valmiita muuttamaan hallintoa koskevaa lainsäädäntöä siten, että pystymme edistämään ja turvaamaan kaikissa tilanteissa hallinnon hyvän toimintakyvyn, päätöksenteon laillisuuden, uskottavuuden ja luotettavuuden. Näistä lähtökohdista voi tarkastella myös nyt lähetekeskustelussa olevaa kuntalain muutosta. Kuntalakiin ehdotetaan tehtäväksi muutoksia, joiden tarkoituksena on varmistaa hyvän hallinnon toteuttaminen kunnan hallinnossa kaikissa olosuhteissa. Nyt esitetyt muutokset koskevat kolmea asiakohtaa: ensinnäkin laajojen esteellisyystilanteiden hallintaa päätöksenteossa, toiseksi kunnallisista luottamustoimista pidättämistä ja kolmanneksi sääntelyä poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskien. Ensinnäkin esteellisyystilanteiden osalta esitetään seuraavaa: Kuntalakiin ehdotetaan säännöstä sen varalta, että valtuustoa ei saada päätösvaltaiseksi tietyn asian käsittelemiseksi valtuutettujen ja varavaltuutettujen esteellisyyksistä johtuen. Kunnan keskusvaalilautakunnan olisi tällaisessa tilanteessa valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä määrättävä uusia varavaltuutettuja. Lisäksi lakiin ehdotetaan tilapäisen valiokunnan asettamistilanteisiin uutta säännöstä, jonka mukaan kunnanvaltuustolle tulisi velvollisuus asettaa tilapäinen valiokunta hoitamaan kunnanhallituksen tehtäviä, jos kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet tai suuri osa heistä on esteellisiä hoitamaan kunnanhallituksen tehtäviä. Luottamustoimista pidättämistä koskevan sääntelyn osalta ehdotetaan seuraavia muutoksia 85 §:ään: 2 momentin sanamuotoa ehdotetaan tarkennettavaksi vastaamaan paremmin rikoslainsäädännössä käytettyä käsitteistöä esitutkinnan aloittamisesta. Pykälässä myös mahdollistettaisiin luottamushenkilölle vetäytyminen itse luottamustoimen hoitamisesta muun muassa silloin, kun hän on esitutkinnassa. Pykälässä myös asetettaisiin valtuustolle velvollisuus pidättää luottamushenkilö toimestaan säännöksen määrittelemissä olosuhteissa. Nyt tällä hetkellä siihen on oikeus mutta ei velvollisuutta. Kunnan viranomaisella olisi sen valmistellessa päätöstä luottamustoimesta pidättämiseksi oikeus saada esitutkintalain mukainen ilmoitus esitutkinnan aloittamisesta. Poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskien esitetään täysin uutta säännöstä kuntalakiin, eli uusi 12 a luku. Se pitäisi sisällään seuraavanlaisia asioita: Uutta sääntelyä voitaisiin soveltaa viimesijaisesti silloin, kun kunta ei ole omin toimin kyennyt selvittämään hallintonsa vaikeuksia. Tarkoituksena on, että kunta ja valtio yhdessä turvaavat perustuslain mukaisten hyvän hallinnon takeiden toteuttamisen kunnassa kaikissa olosuhteissa. Valtiovarainministeriö voisi asettaa kuntaa kuultuaan selvityshenkilön tai -ryhmän selvittämään kunnan hallintoa. Selvitysmenettelyn asettamisen edellytykset olisi laissa säädetty mahdollisimman tarkasti. Tarkoitus on, että sääntelyä sovellettaisiin mahdollisimman harvoin ja että asettamiskynnys selvitysmenettelyyn olisi erittäin korkea. Tällaisia tilanteita voisivat olla ensinnäkin se, että on aloitettu esitutkinta kunnan viranomaisen tai kunnan toimielimen jäsenen tekemäksi epäillystä vakavasta virkarikoksesta taikka useammasta virkarikoksesta, tai toiseksi se, että on muuten perusteltua syytä epäillä, että kunnan viranomaiset tai sen toimielimen jäsenet ovat olennaisesti tai toistuvasti toimineet lainvastaisesti tai laiminlyöneet lakisääteisiä velvoitteitaan eikä kunta ole ryhtynyt riittäviin toimiin kunnan hallinnon saattamiseksi lain tai hyvän hallintotavan mukaiseksi. Selvityshenkilö tai selvitysryhmä tekisi ehdotuksen tarvittaviksi toimenpiteiksi, ja kunnanvaltuuston olisi käsiteltävä ne ilman aiheetonta viivytystä ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon. Tarkoitus siis on, että selvitys tehtäisiin tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa ja selvityksen tavoitteena olisi aikaansaada sellaiset suositukset, että kunta voisi omin päätöksin ja toimenpitein saada välttämättömät korjaukset tehtyä. Valtiovarainministeriöllä olisi toimivalta ainoastaan luottamustoimesta pidättämisen osalta, jos selvityshenkilö tai selvitysryhmä on esittänyt luottamushenkilön tai luottamushenkilöiden pidättämistä toimestaan eikä valtuusto ole näin menetellyt, vaikka sillä olisi velvollisuus. Tällöin valtiovarainministeriö voisi valtuustoa ja asianomaista luottamushenkilöä kuultuaan päättää asiasta. Edellä olevia uusia säännöksiä sovellettaisiin uuden valtuustokauden aloitettua 1.6.2017 alkaen. Hallituksen esitys perustuu entisen Kuntaliiton lakiasioiden johtajan, oikeustieteen lisensiaatti Kari Prättälän selvityshenkilötyöhön. Lausuntokierroksen palaute oli pääosin hyväksyvä: noin 150 lausuntoa, muutama erittäin kriittinen. Hallituksen esitysluonnosta korjattiinkin lausuntokierroksen jälkeen erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden ja oikeusministeriön lausuntojen pohjalta. Korjauksissa tarkennettiin erityisesti edellytyksiä, joiden vallitessa puuttuminen kunnan päätöksentekoon on mahdollista. Arvoisa puhemies! Näiden edellä esitettyjen lisäksi kuntalakiin tehtäisiin tässä yhteydessä muutamia tarkistuksia liittyen kuntayhtymien ja vastuukuntamallilla hoidettavien tehtävien päätöksentekoon sekä äänioikeuteen kunnallisvaaleissa. Äänioikeutta koskeva muutos mahdollistaisi Euroopan unionin tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön, esimerkiksi Euroopan metsäinstituutin tai kemikaaliviraston, palveluksessa oleville työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen äänestämisen seuraavissa kuntavaaleissa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-11-22T17:52:22,2016-11-22T17:58:52,Tarkistettu,1.1 2016_118_147,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on hyviä kohtia. Niitä on erityisesti kohta 17.3 elikkä varavaltuutettujen asettaminen. Tämä olisi erittäin hyvä asia ollut esimerkiksi Kittilän kunnassa tänä vuonna. Toinen on tilapäisen valiokunnan asettaminen. Nämä kaksi asiaa olisivat tänä vuonna riittäneet Kittilän kunnan asioiden hoitamiseen. Lakiesitykseen on julkisuudessa viitattu usein nimityksellä Lex Kittilä. Minä puolestani olen sanonut, että kyseinen esitys ei ole Lex Kittilä. Se ei voi olla sitä mielestäni sen takia, että Kittilän kunnan tilanteeseen esitetyt uudet pykälät eivät mielestäni sovellu. Koska kuitenkin lakiesityksen taustalla ovat selkeästi tulleet esille Kittilän kunnan tapahtumat, mihin korkeimman hallinto-oikeuden lausunnossa viitataan, niin Kittilästä ja sen suhteesta lakiesitykseen on lausuttava muutama sana. Näistä seuraavasti: Olen perehtynyt Kittilän kunnan tilanteeseen melko perusteellisesti. Olen käynyt paikan päällä useita kertoja ja tavannut Kittilässä niin poliittista johtoa kuin virkamiesjohtoakin. Mielikuva siitä, että Kittilän kunnassa on täysi kaaos päällä ja kunta sekaannustilassa, on täysin väärä. Yksi aikakausilehti ja lähinnä sen yksi freelancertoimittaja onnistui siten nostamaan valtavan mediasirkuksen tämän yhden kunnan ympärille. Keskeinen kysymys Kittilän tapahtumissa on se, että valtuusto yritti irtisanoa kunnanjohtajan ja teki tässä toiminnassaan virheitä. Virheitä ei pidä kaunistella, mutta ei tämä asia ole koko kuntaa kuitenkaan halvaannuttanut. Kunnanjohtaja riitautti irtisanomisen, mihin hänellä on tietysti oikeus. Muotovirheiden takia irtisanominen kumottiin. Sittemmin erotettu kunnanjohtaja ja kunta pääsivät sopimuksiin korvauksista. Kunnanjohtaja teki tutkintapyynnön muun muassa kaikista 23:sta irtisanomistaan kannattaneesta valtuutetusta sekä eräistä muistakin luottamushenkilöistä. Kyse siis ei ole kymmenistä erillisistä jutuista vaan yhdestä ja samasta asiasta. Voiko olla rikos äänestää tilapäisen valiokunnan tekemän esityksen puolesta valtuustossa? Voiko siitä joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos ei itse ole ollut edes valmistelemassa asiaa? No, aika näyttää. Kittilässä valtuutetut ovat tehneet maallikkoina toiminnassaan virheitä. Olennaisin virhe oli se, ettei erotettua kunnanjohtajaa kuultu hänen erottamisekseen perustetun valiokunnan lopullisesta raportista, vaikka asiaa valmisteltaessa oli kunnanjohtajaa kyllä jo kuultu. Kuntaliiton lakimies antoi monitulkintaisen ohjeen, jonka perusteella luottamusmiehet, siis maallikot, tekivät ratkaisunsa kuulemismenettelyn osalta. Kittiläläiset kuntapäättäjät ovat joutuneet täysin kohtuuttoman ajojahdin uhriksi. Riitoja ja muotovirheisiä päätöksiä on ollut myös muissa kunnissa. Tilit ja kunnan palvelut on kuitenkin Kittilässä hoidettu täysin lakien mukaisesti. Kittilän kunnan asiat ovat olleet täysin hoidossa. Kesällä julkaistun tutkimuksen mukaan Kittilä oli muun muassa Lapin vetovoimaisin kunta ja palkittiin muun muassa lapsiystävällisyydestä. Arvoisa puhemies! Tuossa alussa jo sanoin kaksi tämän uuden lain mukaista kohtaa, joilla nämä Kittilän kunnan tänä vuonna esille tulleet asiat olisi voitu korjata. Sen takia katson nämä ehdottomasti riittäviksi kohdiksi. Mutta sitten lopuksi haluan vielä sanoa sen, että tämä kuntalain muutos ei todellakaan ole Lex Kittilä sen takia, että kuntalain muutos poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevista kunnista otetaan käyttöön vasta seuraavien kuntavaalien jälkeen eli se ei kosketa tällä hetkellä kunnissa olevia luottamusmiehiä. Selvityshenkilön asettamiselle on olemassa erittäin korkea kynnys. Näiden mukaan laki ei kosketa millään tavalla Kittilän kuntaa sen kummemmin kuin muita kuntia. Keskeistä hallituksen esityksessä on se, että mahdollisen prosessin käynnistäminen kunnassa edellyttää epäilyä vakavasta virkarikoksesta tai toistuvista lainvastaisuuksista, joihin kunta ei ole oma-aloitteisesti puuttunut. Kittilässä on ollut vaikeuksia ja monia valituksia sekä tutkintapyyntöjä on käsittelyssä, mutta mikään näistä ei laukaisisi tämän uuden lain toimeenpanoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-11-22T17:58:57,2016-11-22T18:04:35,Tarkistettu,1.1 2016_118_148,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä esitetään useita muutoksia kuntalakiin, ja käsittelen nyt omassa puheenvuorossani vain yhtä näistä, eli kyse on tästä luottamushenkilön pidättämisestä luottamustoimestaan. Jo tällä hetkellä, aivan kuten ministeri Vehviläinen totesi, valtuusto voi tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamushenkilön toimestaan ja ennen valtuuston kokousta voi pidättämisestä väliaikaisesti päättää valtuuston puheenjohtaja. Nyt tässä hallituksen esityksessä esitetään, että kunnalle säädettäisiin velvollisuus pidättää luottamushenkilö luottamustoimesta, jos se olisi kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi välttämätöntä ottaen huomioon epäillyn rikoksen vakavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut seikat. Siis nyt on mahdollisuus ja sitten tehtäisiin tästä velvoite. Nyt haluaisinkin kysyä ministeriltä, kun tämä mahdollisuus on — tietenkin tässä on taustalla tämä Kittilän tilanne, mutta ylipäätänsä laajemmin — kuinka monessa kunnassa, kuinka usein tämänkaltaisia tilanteita on nyt tullut, että valtuutettu on jouduttu pidättämään luottamustoimestansa. Entä osaatteko vastata sitten siihen, kuinka usein valtuuston puheenjohtaja on käyttänyt mahdollisuutta pidättää valtuutettu luottamustoimesta ennen valtuuston kokousta? Onko tämä ollut kuinka yleistä, onko tätä mahdollisuutta nyt hyödynnetty, kuinka suuri tarve sille on, jos nyt ei oteta vain tätä Kittilää huomioon ja tätä tilannetta huomioon vaan laajemmin koko kuntakentän tilanne? Ihan tästä kysyn mielenkiinnosta, mikä se tilanne tällä hetkellä on ollut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-11-22T18:04:37,2016-11-22T18:06:23,Tarkistettu,1.1 2016_118_149,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin vilpitön ihailuni ministeri Vehviläiselle, joka täällä kärsivällisesti jaksoi odottaa asian käsittelyä. Tämä uudistus on hyvin mielenkiintoinen, ja vaikka sitä ei ehkä ole viisasta kutsua Lex Kittiläksi, niin kuitenkin varmasti sen juuret ja huomiot ja havainnot hyvin pitkälti lähtevät liikkeelle tästä tapahtumaketjusta, joka siellä on ollut. Valtiolla on vastuu kunnan talouden valvonnasta aina viime kädessä. Vaikka kunta olisi sitä mieltä, että sillä on vielä taloudellisia edellytyksiä jatkaa toimintaansa, niin viime kädessä valtio joutuu arvioimaan, pitävätkö nämä edellytykset paikkansa, ja joutuu puuttumaan asioihin niin tarvittaessa. Kunnallehan tämä on usein varsin hankala ja vastenmielinen tilanne, ettei ole pystytty vastaamaan niihin vastuihin ja asioihin, joihin on se odotusarvo, että niistä selviytyy ja ne pystyy hoitamaan. Vain Suomella ja Ruotsilla on kunnallisvalitusoikeus, hyvin merkittäviä asioita, joita tässäkin jonkin verran käsitellään ja muutetaan. En tiedä, kuinka moni edustaja tietää sen, että myös eduskunnan säätämistä laeista voi valittaa. Minä kerran kysyin tätä, voiko valittaa, jos omasta mielestä tuli huono laki täällä. Selvityksenä sain, että jos laki on perustuslain vastainen, osoittautuu sellaiseksi tai se on Suomen solmimien ihmisoikeussopimuksien vastainen, niin silloin siitä voi valittaa Euroopan tuomioistuimeen. Nyt tässä laissa lähdetään siitä, tässä uudistuksessa, että halutaan lisätä kunnan mahdollisuutta olla ikään kuin omatoiminen silloin, kun ongelmia syntyy, ja se on erittäin hyvä asia. Kuntalain lähtökohtana kuntien toiminnan valvonnassa on se, että kunnalla itsellään on ensisijaisesti vastuu valvonnan järjestämisestä. Kunnanhallituksen tehtäväksi on annettu järjestää sekä sisäinen että ulkoinen valvonta ja myös riskien hallinta, johon viimeksi uudistetussa kuntalaissa kiinnitettiin erittäin paljon huomiota. Kannatan tätä esitystä kaikilta osin. Toivon, että valiokuntakäsittelyssä muutama asia täältä erityisesti nousisi huomioon. Se liittyy korkeimman oikeuden pohdintoihin kunnan itsemääräämisoikeuden säilymisestä. Esityksessä sivulla 17 paneudutaan tähän ja pohditaan sitä, syntyykö perustuslaillinen ongelma siitä, että tämä rajoittaisi liikaa kuntien itsehallinto-oikeutta. Jäin sitä vähän miettimään, koska jäin siihen käsitykseen, että laissa nimenomaan lisätään kuntien vapautta puuttua tähän asiaan. Mutta oikeastaan kysymykseni on ministerille, kun tästä asiasta on varmasti käyty keskustelua, että mikä oli se keskustelun lopputulos tältä kannalta katsottuna. Voisi olla syytä, että kun valiokunta sitten ottaa tämän käsittelyynsä, niin tämä lähetettäisiin perustuslakivaliokunnan kautta, niin että saataisiin tästä asiasta lausunto. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-22T18:06:28,2016-11-22T18:10:29,Tarkistettu,1.1 2016_118_150,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies ja ministeri! Kuntien itsehallinto on asia, jota on arvostettava. Meillä on kuitenkin tilanteita, joissa itsehallintoa jo rajoitetaan siinä tapauksessa, että kunta ajautuu niin sanottuun taloudelliseen kriisikuntatilanteeseen. Elikkä siihen on useampi eri mittari — velkaantumismäärä ja veroprosentit ja muut — millä sitä arvioidaan, ja silloin on valtioneuvostolla mahdollisuus puuttua kunnan toimintaan ja asettaa sinne selvitysmies tai selvitystyöryhmä. Ja nyt ajatellaan, että tätä samaa logiikkaa sitten tarpeen mukaan olisi mahdollista käyttää myös muissa ongelmallisissa tilanteissa, jolloin kunnan päätöksentekokyky on jotenkin mennyt ja se tarvitsee ulkopuolista arviointia. Mutta perusteluissa lain osalta kyllä yhä edelleen muistutettiin siitä, että kunnalla on ensin velvollisuus itse selvittää näitä asioita. Sen takia uskon tähän edustaja Laukkasen ajatukseen, että tämä on kyllä jo menossa perustuslakivaliokuntaan — näin ajattelen ainakin itse, koska kunnallinen itsehallinto on niin vahva Suomessa, ja niin pitää ollakin. Tämä asia, että kunnalla on velvollisuus pidättää joku luottamushenkilö toimestaan, on varmaan aika rankka, jos ajatellaan sitä kunnanvaltuuston puheenjohtajan roolia, tai sen valtuustonkin roolia siinä tapauksessa, että on vakava kiista ja siellä on kaksi eri puolta. Edustaja Marin jo kysyi, kuinka paljon tällaisia tilanteita on ollut, ja ehkä jatkan tätä kyselyä siltä osin, että mikä on sitten se kunnanvaltuutetun mahdollisuus reagoida: onko se hallinto-oikeus, vai onko se joku muu mahdollisuus tähän oikeusturvaan nähden, jos siellä on oikeasti tämmöinen tulehtunut tilanne, mitenkä sitten sitä omaa oikeusturvaansa voisi sieltä perätä? Tämä on siis se yksi iso asia. Toinen asia: Tilanteissa, joissa kaikki ovat jäävejä, on perusteltua määritellä uusia varavaltuutettuja tai päättää uusista varavaltuutetuista, jotta päätöksenteko saadaan uudelleen käyntiin. Valitettavasti on tilanteita, että valituksia tehdään vaikkapa kaupunginhallituksen kaikista luottamushenkilöistä, ja silloin — olen itsekin ollut sellaisessa kunnassa — on mietittävä, kuka on sitten se kaupunginhallituksen kokouksessa virallisesti päätöksentekoa tekevä ihminen, kun kaikista on kerran valitukset päällä. Valitettavasti tämä on myöskin tämmöinen nykyinen malli; jotenkin nykyiseen kunnallispoliittiseen kulttuuriin kuuluu valitusten tekeminen toisista luottamushenkilöistä tai virkamiehistä. Näin ei pitäisi olla. Sitten tämä kohta kuntayhtymien itsehallinnosta: Elikkä tällä hetkellä meillä on kehitysvamma- ja erikoissairaanhoitolait, joissa on erilainen malli, ja nyt on esitys, että tämä tulisi muuttaa kaikilla alueilla kuntalain perusteiseksi. Minä tuen tätä hyvin vahvasti ja sosialidemokraattina erityisen vahvasti siitä syystä, että me ajattelemme, että koko sosiaali- ja terveydenhuolto voidaan järjestää tulevaisuudessa kuntalain pohjalta muodostamalla suuremmat aluekunnat, jotenka on hieno askel hallitukselta aluekuntamalliin toteuttaa myöskin sote-uudistusta. Tuen sitä hyvinkin vahvasti. Elikkä aluekuntamallilla järjestämme sotea. Se on tässä se hyvä esitys, joka minusta alkaa tässä ensimmäisellä pienellä askeleella jo sinne suuntaan menemään. Mutta vielä pieni lisäys tähän kuntalakiin on tulossa äänioikeuden lisäämisessä, ja minusta on hyvin perusteltua se, että ihmisillä, jotka asuvat lähestulkoon vakituisesti, on kunnallisessa päätöksenteossa sitten myöskin mahdollisuus äänestää eikä vain osallistua erilaisiin keskusteluihin, ja tämän takia myöskin tätä osaa tästä tuen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-11-22T18:10:32,2016-11-22T18:15:28,Tarkistettu,1.1 2016_118_151,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnallisen itsehallinnon tarkoituksenahan on nimenomaisesti se, että kunta pystyy parhaalla mahdollisella tavalla järjestämään ja tuottamaan palveluita asukkailleen, ja aina kun tätä itsemääräämisoikeutta, kunnallista itsehallintoa ollaan käsittelemässä, niin ollaan kyllä todella tarkan harkinnan paikassa. Mutta niin kuin edustaja Paatero jo tuossa edellä totesi, jo tällä hetkellähän meillä erilaisilla säädöksillä pystytään puuttumaan siinä vaiheessa kunnalliseen itsehallintoon, jos kunta on taloudellisesti umpisolmussa. Ja nyt ollaan tekemässä se toinen väylä, että jos kunta on mennyt myös päätöksentekojärjestelmässä umpisolmuun, niin siihen pystyy sitten valtiovalta puuttumaan, ei mitenkään pienillä edellytyksillä, mutta jos todella kaikki on mennyt niin pahasti mutkalleen, että se ei ilman ulkopuolista apua selkene, niin on hyvä, että lainsäätäjä tässä antaa mahdollisuuksia myös sitten valtiovallalle puuttua näihin kysymyksiin. Yhtä lailla voidaan pitää näitä muita muutoksia, joita tässä yhteydessä ollaan käsittelemässä, varsin perusteltuina, ja niin kuin hyvin on täällä monissa puheenvuoroissa tullut esille, tämä ei nyt varsinaisesti ehkä pelkästään koske Kittilän kuntaa, mutta on aivan selvää, että kyllähän se prosessi, mikä valitettavasti Kittilän kunnassa on ollut esillä, on ollut ainakin sysäys sille, että tällaista lainsäädäntöä Suomeen tarvitaan. Toivon todella, että aina ensisijaisesti kunnan omat luottamushenkilöt pitävät huolta siitä, että kunnan asiat sujuvat hyvin eteenpäin ja asukkaat saavat tarvitsevansa palvelut. Mutta jos jostain syystä päätöksentekojärjestelmä menee solmuun, niin silloin on perusteltua, että lainsäätäjä antaa myös valtiovallalle mahdollisuuden puuttua tähän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-11-22T18:15:30,2016-11-22T18:17:25,Tarkistettu,1.1 2016_118_152,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällainen lakiesitys kuntalain muuttamiseksi siinä tarkoituksessa, että luodaan lainsäädäntöpohja sille, että kunta joutuu vaikeuksiin, joista ulospääsemiseen ei enää muita keinoja ole, on perusteltu ja hyvä. On syytä muistaa, että suurin osa kansanedustajista toimii kuitenkin jossakin kunnassa luottamustehtävässä, ja jokaisella varmaan on kokemuksia tilanteesta, jolloin ollaan ikään kuin pattitilanteessa. No, normaaleja kunnallisia päätöksentekoerimielisyyksiähän jokainen joutuu sietämään, se on selvä asia, mutta todellakin jossakin tapauksessa tämmöisiä jääviysasioita ja sitä tilannetta varten, ettei saada päätösvaltaista toimielintä kokoon, ei sitten millään, pitää totta kai olla lainsäädäntö, että pystymme tilanteet selvittämään. Perustuslakimme mukaan kaiken julkisen toiminnan tulee perustua lakiin ja lakia on tarkoin noudatettava. Näin ollen tämä ministeri Vehviläisen esittelemä hyvä lakiesitys on kyllä kannatettava ja nimenomaan tukee kunnallista itsehallintoa. On syytä muistaa aina tämä Ståhlbergin aikanaan kirjoittama Suomen perustuslaki. Se suuri ideahan lähti kunnallisesta itsehallinnosta ja sen vahvuudesta. Tämän takia, vaikka tämä nyt poikkeuslakityyppinen laki onkin, eivät niin asiat voi olla, että kun kunnassa tilanne menee jumiin, niin sitten jäätäisiin siihen tilanteeseen ikään kuin odottamaan, tapahtuuko joku taivaan ihme, että hommat selviävät. Kyllä sitäkin poikkeustilannetta varten pitää olla säädöspohjan kunnossa ja nimenomaan niin, että kunta pääsee jatkamaan lainmukaista toimintaansa ja tuottamaan niitä palveluja kuntalaisille, mitä kuntalaiset tarvitsevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-22T18:17:26,2016-11-22T18:19:04,Tarkistettu,1.1 2016_118_153,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kuntalain muuttamisessa on kyse prosessista, jossa kunnan hallinto saatetaan lainmukaiseksi, ja tällaiselle säätelylle on aivan ehdottomasti paikkansa ääritilanteissa. Tämän selvitysraportin laatinut Kari Prättälä totesi raporttinsa saatteessa osuvasti, että jokainen kunnallista itsehallintoa arvostava varmasti olisi toivonut, ettei selvityksen sisältämää sääntelyä olisi tarvinnut koskaan pohtia. Tämä on kyllä hyvin sanottu ja tiivistää varmasti kaikkien ajatukset tästä. Nämä muutostarpeet ovat kuitenkin ihan todellisia ja lähtevät aivan aidoista oikeudellisista ongelmista. Tiedossa on, että tätä lakiesitystä varten on tehty todella huolellista taustatyötä. On hyvä muistaa, että tällä esityksellä turvataan kunnan päätöksentekokyky ja sen myötä koko päätöksenteon uskottavuus ja luotettavuus. Ne ovat tärkeitä arvoja kaikilla päätöksenteon tasoilla ja varsinkin nyt muuttuvassa kuntaelämässä. Toisenlaisista väitteistä huolimatta tämä lakiesitys ei tee minkäänlaista ohituskaistaa valtiolle puuttua kuntien asioihin aiempaa enemmän. Kunnan viranomaisilla säilyy edelleen — ja näin täytyy ollakin — ensisijainen velvollisuus itse selvittää ja ratkaista ongelmansa. Tämä tukee sopivasti kunnallista itsehallintoa oikein hyvin, samoin kuin se, että selvitysmenettelyn kautta annettavat toimenpide-ehdotukset käsittelisi ensi vaiheessa juuri se asianomainen kunta. Minusta ovat huomionarvoisia erityisesti ne havainnot, jotka oli tehty hallinnon laillisuuden valvonnan puutteellisuudesta. Valvonta ei tällä hetkellä ole systemaattista, eikä se välttämättä painotu niitten valvottavien asioitten tärkeyteen, kun tämmöistä yhteiskunnallista vaikuttavuutta tarkastellaan. Näin on nimenomaan Prättäläkin kirjannut. Tähänkin tämä lakiesitys vastaa aivan erinomaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-11-22T18:19:05,2016-11-22T18:21:14,Tarkistettu,1.1 2016_118_154,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys lähtökohdiltaan on hyvä. Tällä varmistetaan se, että kunnan päätöksenteko ei halvaannu poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa kunnan luottamushenkilöiden osalta syntyy luottamuspula tämän hallituksen lakiesityksen mukaisissa tilanteissa. Kunnallinen itsehallinto on tietenkin Suomessa vahvan perustuslain suojan takana, ja tätä suojaa on toki lainkin mukaan syytä kunnioittaa, mutta tietenkin korostaisin myös kunnan omaa vastuuta omasta tulevaisuudesta, ja sitä lakiesityksessä hyvällä tavalla myös korostetaan. Ei ainoastaan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa vaan myös vaikeassa hallinnollisessa tilanteessa kunnan pitää pystyä tuottamaan palvelunsa kuntalaisille ja kunnan hallinnon pyöriä. Kysyisin kuitenkin tässä, kun ministeri on paikalla, 85 §:stä. Tässä mainitaan, luen pienen kohdan: ""Jos on syytä epäillä, että luottamushenkilö on toimessaan syyllistynyt virkarikokseen tai muuten menetellyt siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, kunnanhallituksen on vaadittava asianomaiselta selitys sekä tarvittaessa ilmoitettava asiasta valtuustolle"" ja niin edelleen. Tämä jatkuu niin, että valtuuston puheenjohtaja voi päättää väliaikaisesta pidättämisestä luottamustehtävien osalta, mutta mitä tapahtuu siinä tapauksessa, jos valtuuston puheenjohtaja on se ongelma, syy, jonka takia tämäntyyppinen prosessi käynnistyy? Onko tänne lakiin kätketty pykälä, jossa valtuuston varapuheenjohtajalle säädettäisiin näissä tapauksissa vastaava oikeus kuin valtuuston puheenjohtajalla valtuutettujen osalta on?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-11-22T18:21:15,2016-11-22T18:23:01,Tarkistettu,1.1 2016_118_155,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin myös ministeriltä kysynyt nimenomaan tästä 85 §:stä. Ensinnäkin, kun täällä 2 momentissa puhutaan, ja 3 momentissakin, tästä tutkimuksesta ja tutkinnasta, niin tarkoitetaanko tällä esitutkintaa vai onko tämä ihan joku muu tutkimus, jotta ei tulisi epäselvyyttä sitten lain tulkitsijoille? Itse olen ollut tekemisissä erään tämmöisen tapauksen kanssa Hyvinkäällä siinä mielessä, että joitakin vuosia sitten selvitimme erään luottamusmies-valtuutetun tilanteen vuoksi Kuntaliitosta sitä, mikä tässä tilanne voisi olla, ja silloin tämä mahdollinen pidättäminen kytkettiin muistaakseni siihen, että piti olla odotettavissa yli 6 kuukautta rangaistusta tästä teosta. No, se asia eteni sitten niin, että mitään ei silloin tehty ja tämä eteni tuomioistuimiin ja sitten hovioikeudessa se vahvistettiin, että tämä luottamusmies sai sakkorangaistuksen kuultavan uhkaamisesta oikeudenkäytössä, joka kohdistui toiseen luottamusmieheen, ja siinä oli kyseessä sitten uhkaus, joka kohdistui toisen henkeen ja terveyteen. Oikeastaan olisin kysynyt — koska silloin itse olisin toivonut, että sen olisi saanut jollain tavalla edes käsittelyyn, mutta se edellyttää niin paljon monien aktiivisuutta, jotta sen saa käsittelyyn: Ymmärränkö oikein nyt tämän 3 momentin, että valtuuston on tutkinnan ja oikeudenkäynnin ajaksi pidätettävä ja sitten tulee tämä harkinta? Elikkä nyt on joka tapauksessa tehtävä se harkinta. Tässä aikaisemmassa tilanteessa, mistä äsken puhuin, oli juuri se ongelma, että sitä ei tarvinnut käsitellä, joten se jäi pöytäkeskusteluihin. Sitten olisin tietysti hallintovaliokunnalta toivonut, että se erityisesti kävisi vähän läpi tuota tunnusmerkistöä tuohon arvioon, koska tästä ei oikein hirveästi ole niin sanottua oikeuskäytäntöä, miten tämä arvio tulisi tehdä, ettei se tule liian helposti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-22T18:23:02,2016-11-22T18:25:12,Tarkistettu,1.1 2016_118_156,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva lakiesitys tähtää sinänsä oikeisiin tavoitteisiin, mutta niiden toteuttaminen kuntalain muuttamiseksi esitetyllä tavalla ei ole ongelmatonta. Lakiesityksen valmisteluvaiheessa sekä oikeusministeriö että korkein hallinto-oikeus ovat antaneet hyvin kriittiset lausunnot esityksestä. Toivon, että valiokuntakäsittelyssä nämä lausunnot otetaan vielä erittäin tarkasti huomioon. On hyvä, että lakiesitystä on jonkin verran muokattu annettujen lausuntojen perusteella. Valtiovarainministeriön viimesijainen toimivalta määrätä kunta erinäisiin toimenpiteisiin on poistettu 109 a §:stä — hyvä. Kunnallista itsehallintoperiaatetta tämä säädös olisi loukannut jo kohtuuttoman paljon. Valtiovarainministeriölle esitetään kuitenkin oikeutta päättää luottamushenkilön pidättämisestä toimestaan rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin ajaksi. Sinällään koko 109 a § on jo muotoilunsa puolesta ongelmallinen. Kunnan hallinnon ja toiminnan edellytetään olevan poikkeuksellisen suurissa vaikeuksissa, joista kunta ei kykene selviytymään, jotta pykälä tulee sovellettavaksi. Yleiskielellä ajateltuna tässä voisi kuvitella viitattavan suuriin katastrofeihin. Suomen historiassa kuntien tehtäviin puututtiin kuntalaisten valitsemat toimielimet sivuuttaen lähinnä sota-aikana, jolloin evakuoitujen paikkakuntien väestön olojen järjestelyyn ei voitu kutsua koolle asianomaisten kuntien valtuustoa. Hallituksen esityksessä todetaankin, että Islannissa, missä ainoana Pohjoismaana on tällainen hätätilannesäännös kuntalaissa, pykälä on kirjoitettu lähinnä luonnonkatastrofien varalle. Jos vaikka tulivuori purkaantuu kunnanviraston päälle tuhoten kokousta pitämässä olleen kunnanvaltuuston, ministeriö voi määrätä esimerkiksi naapurikunnan valtuuston hoitamaan väliaikaisesti tehtäviä. Arvoisa puhemies! Kuitenkin kun esitettyä 109 a §:ää lukee eteenpäin, havaitaan kyseen olevan huomattavasti vähemmän dramaattisista tilanteista. Tällaisia poikkeuksellisen suuria vaikeuksia ovatkin säädöksen mukaan vain tilanteet, joissa on meneillään esitutkinta kunnan viranomaisen tai kunnan toimielimen jäsenen virkarikoksesta tai epämääräisemmin ""on muuten perusteltua syytä epäillä, että kunnan viranomaiset tai sen toimielimen jäsenet ovat olennaisesti tai toistuvasti toimineet lainvastaisesti tai laiminlyöneet lakisääteisiä velvoitteitaan, eikä kunta ole ryhtynyt riittäviin toimiin kunnan hallinnon saattamiseksi lain tai hyvän hallintotavan mukaiseksi"". Edellä kuvatut tilanteet voivat toki pitää sisällään hyvinkin vakavia kunnallishallinnon kriisejä, mutta kuinka monessa tapauksessa todella koko kunnan toiminta on oikeasti halvaantunut? Erittäin vaikea miettiä. Ja millainen olisi sellainen rikostutkintakokonaisuus, joka tekisi suuren luottamushenkilöjoukon todellisesti yleisesti esteelliseksi kaikkien toimielimiensä harjoittamaan valmisteluun ja päätöksentekoon? Lisäksi oikeusvaltiossa ihmistä tulee pitää syyttömänä, kunnes on toisin todistettu. Tulisi olla hyvin harvinaista, että ennen lainvoimaista tuomiota ihminen joutuu sanktion kohteeksi. Nythän tässä on tällainen tilanne edessä. Tiedämme, että kärjistyneessä tilanteessa riidan osapuolet voivat helposti alkaa tehdä rikosilmoituksia toisistaan. Tämä on se kuntien ongelma, että tehdään toiminnoista rikostutkintapyyntöjä, jotka eivät välttämättä oikeasti johda mihinkään. Miten me tämän tilanteen pystyisimme korjaamaan? (Ben Zyskowicz: Kovemmat maksut!) Entä mitä jos kyseessä on tilanne, jossa jonkun kunnan sisäisen riidan seurauksena tehdään tutkintapyyntö jostakin valtuuston enemmistöpäätöksestä, kuten nyt oli Kittilässä, ja valtuuston enemmistö joutuu tutkintaan yhden asian takia? Onko oikein, että heidät pidätetään silloin kaikkien muidenkin asioiden hoidosta? Mitä jos syyteharkintaa tehdään vuosien ajan ja lopulta syytteet jätetään nostamatta tai tuomioistuin antaa vapauttavan tai hyvin lievän tuomion? Onko oikein, että nämä kuntalaisten demokraattisesti valitsemat päätöksentekijät ovat tuolloin olleet estettyinä hoitamasta demokraattista velvollisuuttaan? Törkeät rikokset ovat tietenkin asia erikseen. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Kittiläläiset ovat aiheestakin olleet asian valmistelusta ja varsinkin keskustelusta sen ympärillä erittäin kriittisiä. Nyt laki on onneksi kirjoitettu selvästi niin, että kittiläläiset saavat olla rauhassa, kunhan laki käsittäisi vain ja ainoastaan nämä pykälät: 17.3 §, jossa on siis kyse näiden varavaltuutettujen nimeämisestä, ja sitten 35 §:n 4 momentti tästä tilapäisen valiokunnan nimeämisestä. Jäätäisiin näihin kohtiin, sillä nämä kohdat ovat ne, joilla uskoisin lähes kaikki kuntien asiat pystyttävän ratkaisemaan, jos mennään äärimmäiseen tilanteeseen. Sitten vielä myöskin se, mistä Kari tuossa äsken esitti kysymyksen, että miten toimitaan silloin, jos valtuuston puheenjohtaja olisi se ongelmatapaus: mielestäni tämä tilapäinen valiokunta pystyisi hoitamaan tämän asian. Ja lopuksi vielä nyt se, että onneksi laki on laadittu niin, että kittiläläiset saavat olla jatkossa rauhassa, koska laki tulee todellakin voimaan vasta seuraavien kunnallisvaalien jälkeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-11-22T18:25:14,2016-11-22T18:31:57,Tarkistettu,1.1 2016_118_157,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä laissa on erittäin hyvin otettu huomioon eri oikeusasteiden lausunnot, ja on kiitettävää, että nämä lausuntojen ajatukset on myös melkein sellaisinaan viety tähän sääntelyyn. Täällä esityksessä todetaan näin, että ""menettely ei koskisi kuntaa, jonka talous on poikkeuksellisissa vaikeuksissa"". Täytyy sanoa, että ehkä olisi ollut hyvä, että olisi ollut tämä talousnäkökulma myös mukana tässä, koska me olemme ajautumassa monella paikkakunnalla sellaiseen tilanteeseen, että melkein ainoa ratkaisu kunnan ongelmiin on veroprosentin nostaminen ja kaikki muu käsittely jää heikommalle tarkastelulle. Yleensähän käy näin, jos tämmöinen selvityshenkilö asetetaan — valtiovarainministeriö asettaa sellaisen — että se tuo kuntaan myös semmoisen ryhtiliikkeen hallinnon puolella, niin kuin tässä on ajateltu, mutta olisi ollut hienoa — ja tämä olisi ehkä voinut tuoda siihen sen tilanteen — että se olisi tuonut myös talouden puolella sen ryhtiliikkeen ja sitten auttanut tekemään niitä vaikeita päätöksiä ehkä jopa kuntien yhdistämisestä ja muusta vastaavasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-22T18:31:58,2016-11-22T18:33:23,Tarkistettu,1.1 2016_118_158,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Tapani,Tölli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän tätä lakiesitystä hyvin perusteltuna. Meidän perustuslakimme toteaa, että kaiken julkisen toiminnan tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on tarkasti noudatettava lakia. Tämä on vahva velvollisuus. Perustuslaissamme puhutaan kunnista, ja kuntien hallinto perustuu kuntien asukkaiden itsehallintoon. Tämä lakiesitys omalta osaltaan vahvistaa juuri tätä. Siksi tällainen tarvitaan, että myöskin vaikeissa tilanteissa pystytään vahvistamaan, että meillä on kuntien asukkaiden itsehallinto. Tämä on se suuri perustarkoitus. Uskon, että kun tämä laki on voimassa, se toimii myös sillä tavalla positiivisessa mielessä ennalta ehkäisevästi, että kiinnitetään näihin asioihin riittävää huomiota. Tämä lakiesitys on hyvin perusteltu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p800,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Tapani Tölli,800,2016-11-22T18:33:23,2016-11-22T18:34:41,Tarkistettu,1.1 2016_118_159,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp,"Ministeri Vehviläinen, 3 minuuttia puhujakorokkeelta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_160,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Anu,Vehviläinen,Kunta-  ja  uudistusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp," Arvoisa puhemies! Muutama kom---mentti tähän keskusteluun. Edustaja Marin lähti täältä, mutta kun hän kysyi sitä, onko ollut kovin yleistä tämmöinen luottamushenkilön pidättäminen tehtävästään, niin eihän se ole ollut. Kyllä me tiedämme, että se ei ole ollut kovin yleistä, ja nyt tällä hetkellä siihen on oikeus mutta ei ole velvollisuutta. Tässä 85 §:ssä, johon myös ainakin edustaja Kari viittasi, on selvitetty vähän tarkemmin tätä, missä kohtaa tätä velvollisuutta tulisi käyttää. Eihän se ihan niin kuin helpon päässä kyllä minusta ole. Jos lukee tämän ehdotuksen täältä sivulta 33, tämän koko 85 §:n, niin kyllä silloin puhutaan vakavista asioista, kun valtuusto ryhtyy puuttumaan ja pidättämään henkilöä luottamustehtävästään. Sitten haluan todellakin todeta sen, kun täällä tuli parissa puheenvuorossa, muun muassa edustaja Marinilla, tästä valtuuston puheenjohtajan roolista, että tässä pykälässähän sanotaan, että ennen valtuuston kokousta voi pidättämisestä väliaikaisesti päättää valtuuston puheenjohtaja, joten on erittäin lyhyestä ajasta kysymys. Kyllähän valtuustot aika monessakin kunnassa kokoontuvat joka kuukausi, ja jos ei ihan joka kuukausi, niin ainakin sitten joka toinen kuukausi, niin että se tavallaan ajallisesti kyllä minusta menee sitten eteenpäin. Täällä tulivat myös esille nämä korkeimman hallinto-oikeuden ja oikeusministeriön lausunnot, ja kuten esittelypuheenvuorossani totesin, niitä on pyritty ottamaan myös huomioon. Niissä lausunnoissa, varsinkin korkeimman hallinto-oikeuden lausunnossa, tuli esille tämä kunnallinen itsehallintoasia, myös perustuslain näkökulmat, ja on varmasti niin, että tätä tematiikkaa täällä eduskunnan valiokuntakäsittelyssäkin katsotaan tarkasti, ja minusta niin pitää tehdäkin. Sitten totean vielä edustaja Laukkaselle, että kun tässä ei ole kriteereinä näitä kuntien taloudellisia vaikeuksia, niin sen osaltahan meillä on kuntalaissa erilliset säädökset eli näiden taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden kuntien osalta voidaan asettaa sitten arviointimenettely valtiovarainministeriön puolelta. Sitäkään onneksi ei kovin usein tarvitse tehdä. Esimerkiksi nyt, kun puhutaan näistä kriisikunnista, meillä ei ole tällä hetkellä yhtään taloudellista kriisikuntakriteeriä täyttävää kuntaa, ja se on hyvä asia. Sitten minä aivan lopuksi ehkä totean sellaisen yleisen näkemyksen, että voi olla, että tämänkaltaista sääntelyä, mitä tässä nyt tehdään, olisi ollut helpompi tehdä laajemman kuntalain uudistuksen yhteydessä, tämmöisen kokonaisuudistuksen yhteydessä, jotta silloin yksikään kunta ei olisi joutunut tavallaan tikun nokkaan, mutta tämä tehdään nyt tässä, ja kuten on tullut esille, se tulee sitten voimaan ensi valtuustokauden alusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-11-22T18:34:42,2016-11-22T18:38:00,Tarkistettu,1.1 2016_118_161,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin halunnut vielä vain lopuksi sanoa sen, että kannatan tätä lakia muuten ja pidän sitä todella hyvänä ja tarpeellisena, mutta todellakin 109 a § on perustuslaillisesti hyvin ongelmallinen. On todella hyvä, että perustuslakivaliokunta tulee käymään tämän kyseisen pykälän sitten tarkasti läpi, että joudutaanko se jopa jättämään pois. Mutta sen näkee sitten valiokuntakäsittelyn aikana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-11-22T18:38:01,2016-11-22T18:38:28,Tarkistettu,1.1 2016_118_162,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri tuossa sanoi, että valtuuston puheenjohtajalla on oikeus panna asiat voimaan heti ilman aiheetonta viivytystä, ja sama koskee varmasti myös sitä, kun asiat alkavat selkeytyä ja purkautua, niin että niissä asioissa toimitaan mahdollisimman nopeasti. Mutta haluan vielä kysyä: jos todellakin puheenjohtaja itse on tämmöisessä hallinnon prosessissa tavallaan se ongelman ydinhenkilö, johonka tämä prosessi kohdistuu, niin olisiko syytä lakiin kumminkin saada kirjattua myös valtuuston varapuheenjohtajalle siinä tapauksessa tämä sama oikeus tai velvollisuus?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-11-22T18:38:29,2016-11-22T18:39:11,Tarkistettu,1.1 2016_118_163,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp,"Ministeri Vehviläinen, 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_164,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Anu,Vehviläinen,Kunta-  ja  uudistusministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 250/2016 vp," Arvoisa puhemies! Itse asiassa minä en ole ollut tässä valmistelussa pohtimassa juuri tätä yksityiskohtaa, mutta maallikkona ajattelisin noin — mutta totean hyvin varovasti, että maallikkona ajattelen noin. Teidän pitää täällä, kun hallintovaliokunnassa tätä käsittelette, sitä sitten arvioida.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+5.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-11-22T18:39:14,2016-11-22T18:39:33,Tarkistettu,1.1 2016_118_165,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_118_166,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys perintö- ja lahjaverotuksesta on ollut jo pitkään verojaoston pöydällä. On todella eriskummallista, että hallitus on jo toistamiseen perunut perintö- ja lahjaverolakiin sisältyvän muutosehdotuksen vain sen johdosta, että perustuslakivaliokunta ei antaisi voimassa olevaan säännökseen ja sen muutosehdotukseen lausuntoaan. Mitä hallitus oikein pelkää? Mikä on se vaara, jonka vuoksi hallitus tuntuu pelkäävän perustuslakivaliokuntaa kuin ruttoa, etenkin kun hallituksen itsensä mielestä perintö- ja lahjaverotukseen esitetty 55 §:n 9 momentti on ongelmaton perustuslain yhdenvertaisuuden kannalta? Eikö hallitus usko enää edes omia puheitaan? Jos asia on näin kuin hallitus sanoo, miksi perustuslakivaliokuntaa pelätään niin paljon, että kaikki mahdolliset kommervenkit tehdään, jotta esityksen perustuslainmukaisuutta ei arvioitaisi? On hyvin vaikeaa arvioida, mikä todellinen yhteys esityksen perusteluissa mainituilla seikoilla on ja mikä vaara esityksen voimaan saattamiseen olisi liittynyt, jos lausunto perustuslakivaliokunnalta olisi pyydetty. Voisiko joku hallituspuolueen edustaja selittää tämän koko kansan edessä, jotta perustelut jäävät eduskunnan pöytäkirjoihin? Perustuslakivaliokunta olisi kyllä ehtinyt antaa lausunnon ja valtiovarainvaliokunta mietinnön, siitä ei ole kysymys. Eduskunnan arvovallan kannalta on hyvin kyseenalaista estää jonkin esityksen perustuslainmukaisuuden arviointi. Niin voimassa olevan lainsäädännön kuin siihen tehtävien muutosten tulee aina kestää perustuslaillisuusarvioinnit. Raskauttavaa asiasta tekee se, että samanlainen farssi nähtiin jo vuoden 2008 syksyllä. Lopuksi, siis aivan lopuksi, tahdon kysyä: onko eduskunta valmis, että sukupolvenvaihdokseen liittyvä huojennuskäytäntö, mitä ei ole koskaan arvioitu perustuslakivaliokunnassa, saatetaan sen arvioitavaksi tavalla tai toisella, vaikka ensi keväänä annettavalla uudella esityksellä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-22T18:39:57,2016-11-22T18:42:54,Tarkistettu,1.1 2016_118_167,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässähän siis alun perin hallituksen tarkoituksena oli muuttaa sinänsä hyvässä tarkoituksessa perintö- ja lahjaveroa siten, että myös alaikäinen saisi huojennuksen. Mutta kummasti kävikin niin, että yhtäkkiä hallitus haluaa tämän alkuperäisesti alaikäiselle luvatun huojennuksen, mikä on todettu epäreiluksi, perua. (Touko Aalto: Toistamiseen!) — Toistamiseen. — Sen vuoksi tästä on nähty varsin erikoinen, voisi sanoa, episodi, näytelmä tai tapahtumaketju, mikä avautui meille verojaoston jäsenille liittyen tähän asiaan. Nimittäin tiesimme, että jo vuonna 2008, kun tämä kyseinen 55 § on ollut auki ja on ollut perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, on tullut ilmi, että siinä on mahdollisesti perustuslaillisia ongelmia. Ja kun tämä huomattiin, niin silloin 2008 vedettiin tämä silloisen Vanhasen porvarihallituksen esitys pois. No, nyt sitten, kun tämä kyseinen sama momentti aukaistaan, se johtaisi tietenkin tähän samaan epäilykseen siitä, pitäisikö nyt tulkita sitten tätä perustuslainmukaisuutta, ja siksi, koska tämä keskustelu käynnistyi meillä jaostossa, päätimme, että haluaisimme kuulla perustuslakivaliokunnan kannan tähän, niinkin pitkälle, että jo valmisteltiin lausuntopyyntö. Yhtäkkiä opposition näkökulmasta aukeni tilanne, jossa kerrottiin, että on tultu siihen tulokseen, että tätä ei perustuslakivaliokuntaan tarvitse lähettää, ja seuraava ratkaisukeino oli sitten se, että tuodaan muuten täydentävä esitys, mikä meillä täällä nyt edessämme on. Mutta sitäkään ei ihan heti tuotu, vaan sitten päädyttiinkin monien keskustelujen jälkeen siihen, että valiokunta kuulee perustuslain asiantuntijoita jaostossa. No, kuinka ollakaan, tämän kuulemisen lopputulos ei varmasti sitten jäänyt kuulijalle epäselväksi, koska seuraava episodi nähdään nyt täällä tänään. Eli nyt sitten tuotiinkin tämä täydentävä esitys, jolla poistetaan tämä alaikäiselle suunnattu huojennus siksi, että nyt perustellaan, että sitä nyt ei tarvitsisi sitten lähettää perustuslakivaliokuntaan, kuten tässä edustaja Aalto juuri totesi, että hallitus itse toteaa, että sinänsä heidän mielestään tämä ei ole ongelma, mutta kuitenkin. Ja jos ei se ole ongelma, niin herää kysymys, miksei tätä alkuperäistä esitystä voida pitää ja lähettää sitä perustusvaliokuntaan, jotta meille ei jäisi sellaista olemassa olevaa lainsäädännöllistä tilaa, jota koskaan ei ole perustuslaillisesti niin sanotusti arvioitu. Kysymyshän on tästä yleisemmästä problematiikasta, joka sisältyy tähän 55 §:ään, eli tästä tietynlaisesta huojennusmahdollisuudesta, joka tällä hetkellä ulottuu myös siihen, että kun yritysvarallisuutta peritään, niin samalla voidaan periä myös merkittävää arvopaperi-omistusta huokeimmilla veroprosenteilla. Tosiasiassa se tarkoittaa sitä, että keskimäärin yritysvarallisuuden ohella voidaan siirtää huomattavaa arvopaperiomistusta siten, että maatilavarallisuudessa todellinen veroprosentti olisi keskimäärin siinä 1,6:n hujakoilla ja yritysvarallisuudessa todellinen efektiivinen veroprosentti olisi keskimäärin siinä 3,5:n hujakoilla, kun taas sitten samaan aikaan se veli tai sisko tai perijä, joka ei ole yrittäjä, maksaa sen normaalin asteikon mukaan 20:tä—33:a prosenttia, sitä, mikä asteikko hänen kohdallaan on. Ja kaikki ymmärtävät, että tämä nyt ei kuulosta siltä, että kaikki olisi ihan kunnossa näiden mahdollisuuksien suhteen. Ilmeisesti tätä ei haluttu perustuslailliseen arviointiin silloin 2008, kun esitys vedettiin pois. Tämän vuoksi näitä kysymyksiä on nyt lähdetty esittämään ja ollaan käyty tämä varsin omituinen näytelmä, jonka seurauksena — täytyy myöntää — me olemme aika usein keskustelleet oppositiopuolueiden kesken, että nyt näyttää siltä, että hallitus ei halua väen vängällä tätä asiaa perustuslakivaliokuntaan ja siksi, koska hallitus ei sitä halua, se peruu tämän sinänsä oikeudenmukaisen, alaikäisille suunnatun huojennuksen, jota nyt tällä hetkellä alaikäinen ei voi saada, ja se on koettu vääryydeksi. Tämä on hyvin mielenkiintoista ja eriskummallista, ja jopa tulee sillä tavalla vähän vastenmielinen kuva, koska tämä asia näyttäytyy sellaisena, että nyt tässä pelätään jotain. Siksi me olemme herättäneet näitä kysymyksiä, ja, puhemies, on selvää, että me emme jätä näitä kysymyksiä tähän. Minun mielestäni olisi reilua kaikkien suomalaisten kannalta, että joku olemassa oleva lainsäädännöllinen tila, jossa on esitelty matkan varrella sitä, että siihen saattaa liittyä perustuslaillisia ongelmia, ei olisi sellainen, ettei sitä voitaisi rehdisti perustuslaillisesti arvioida. Muuten, jos tämä prosessi nyt menee näin, tämähän tarkoittaa, että perintö- ja lahjaveroon jää perustuslain kannalta testaamaton pykälä, koska pelätään, että vauraat ihmiset menettävät etujaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-22T18:43:02,2016-11-22T18:48:38,Tarkistettu,1.1 2016_118_168,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kauden oppositiojohtaja, nykyinen pääministeri Juha Sipilä 14.10.2012 totesi näin: ""Veroparatiisien hyväksyminen osoittaa huonoa harkintaa, itsekkyyttä, lyhytnäköisyyttä ja yhteiskuntavastuun välttelyä."" Aloitin tarkoituksella, edustajat, tällä sitaatilla, koska haluan herättää kysymyksen, onko tämän käsiteltävissä olevan esityksen pohjalla muitakin tarkoitusperiä kuin hyviä tarkoitusperiä. Arvoisa puhemies! Esityksessä siis esitetään, että käytännössä peruttaisiin alaikäisille jo tulossa ollut huojennus yritysten perintöverotilanteessa, siis toistamiseen. Ja miksi? Jotta kaikkein rikkaimpien suomalaisten saavutetut edut yrittäjähuojennuksien näkökulmasta eivät vaarantuisi. Saavutettu etu on siis se, että miljoonien arvopaperisalkkuja voi periä varsinaisen yritystoiminnan ohessa samoilla huojennusehdoilla eli keskimääräisellä noin 3 prosentin todellisella verolla. On se hävytöntä, että samaan aikaan, kun hallitus vaatii kansaneläkeläisiä uhrautumaan, suojellaan miljoonaperintöjen omistajien kohtuuttomia veroetuja. Ei yritysperinnön saamisessa mitään pahaa ole, mutta pahaa tuntuu olevan siinä, että sen varjolla voi huojentaa myös muuta omaisuutta, joka ei liity käytännössä tämän yritystoiminnan siirtämiseen seuraavalle sukupolvelle. Meillä on siis käsissä täydennetty lakiesitys, joka on nyt täydentynyt tyhjentymällä. Tosiasiassa kuitenkin tämä käsittelyssä oleva esitys 245 on sidoksissa siihen alkuperäiseen esitykseen numerolla 175, ja kun olen ehtinyt tänään jo tutkia eduskunnan työjärjestyksen, niin siellä nimenomaan todetaan, että näitä molempia esityksiä pitää yhdessä käsitellä, kun tämä täydennetty esitys sitten valiokuntaan palaa. On syytä kerrata vielä tapahtumien kulkua, vaikka edellä niitä on jo tässä kerrattu hyvin ansiokkaasti. 55 §:ssä määritellään käytännössä yritysten ja maatilojen jatkajien verohuojennuksen ehdot, ja kuten hallituksen esitys toteaa, huojennukset ovat ""varsin mittavat"". Yritysvarallisuuden saajan efektiivinen perintövero on keskimäärin 3,5 prosenttia ja maatilavarallisuuden jopa 1,8 prosenttia. Kun tätä pykälää käsiteltiin vuonna 2008 hallituksen esityksessä numero 53/2008, perustuslakivaliokunta arvosteli sitä, että yritysvarallisuutena voidaan luovuttaa ""huomattavastikin sellaista sijoitusvarallisuutta, joka ei liity sukupolvenvaihdoksen kohteena olevan yrityksen aitoon tuotannolliseen toimintaan"". Yhdenvertaisuusongelman takia perustuslakivaliokunta vaati tuolloin sääntelyn muuttamista ""sellaiseen muotoon, jossa yritysten taseisiin sisältyvä tuotannollista toimintaa palvelematon sijoitusvarallisuus rajataan kokonaan sukupolvenvaihdoksia koskevan verohuojennuksen ulkopuolelle"". Valitettavasti näin pitkälle ei koskaan päästy. Ei päästy siihen, että oltaisiin toteutettu tämä perustuslakivaliokunnan tahto, sillä Perheyritysten liitto ei halunnut, että verottaja saa avata perittävien yritysten taseet. Sama mittava etu koskee myös maatilaan liittyvää metsäomaisuutta. Kyllä perustuslakivaliokunnan huoleen lienevät vaikuttaneet korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut. Koska eduskunta nimenomaisesti ei ollut ilmaissut tahtoaan erotella omaisuuslajeja ja toimia tuolla edellä mainitulla tavalla, silloin korkeimman hallinto-oikeuden kolmessa ratkaisussa 2002—2006 huojennettiin 28 miljoonan markan, siten noin 880 000 euron ja peräti 101 miljoonan euron arvopaperisalkku perintöverotusta hyväksi käyttämällä. Eikö tämä jo herätä kysymyksiä siitä, että pitäisi tehdä tämä perustuslaillinen arviointi, jonka silloinen porvarihallitus pyyhki pöydältä? Arvoisa puhemies! On todettava, että hallitus haluaa kaikin keinoin säilyttää tämän verotuksen porsaanreiän, joka hyödyttää kaikkein varakkaimpia suomalaisia. Tämä kertoo siis tosissaan siitä, kuinka hallitus ""taistelee"" veronkiertoa ja aggressiivista verojen suunnittelua vastaan. Muistutamme siis vielä siitä myös sosialidemokraattien näkökulmasta, että kyllä näihin asioihin pitää puuttua, kun ennakkotapaus on olemassa vuodelta 2008. Minä syvästi kehotan kaikkia kansanedustajia tykönään miettimään sydämessään, onko tämä oikein, jos nimenomaan jo vuonna 2008 perustuslakivaliokunta vaati tämän muutoksen tekemistä ja silloinen porvarihallitus sitä ei halunnut ja nyt tekemällä tämä lasten huojennus tultiin tilanteeseen, jossa perustuslakiarvio olisi ollut pakollinen mutta siitä vetäydyttiin tällaisella yksipuolisella tavalla, jossa aidosti perustuslakivaliokunta ei voinut arvioida, millä tavalla tätä esitystä 175 olisi pitänyt korjata, jotta perustuslaillisuus olisi tullut täytäntöön. Minä en halua olla tällaisessa mukana. Minä pidän tätä kohtuuttomana ja törkeänä politikointina. Tämä on parhaimmillaan sitä kamalaa kaverikapitalismia, josta me olemme aikaisemminkin puhuneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-22T18:48:41,2016-11-22T18:55:00,Tarkistettu,1.1 2016_118_169,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En tunne viime kauden ja edellisten kausien historiaa ja keskusteluita enkä tiedä, mitä tällä hetkellä valiokunnassa keskustellaan. En itse yleensä tuo saliin valiokuntakeskusteluja, mutta en tiedä, miten julkisia ja missä tilanteessa siellä valiokunnassa ollaan. Emme kaikki ehkä ole niin syvällä tästä tilanteesta, niin että on vähän vaikea lähteä nyt argumentoimaan sitten suuntaan tai toiseen. Olisin tietysti kysynyt sitä, kun yritin päästä perille tästä historiikista, että kun täällä vuonna 2008 on tullut ennakkoratkaisuja, niin tässä välissähän on ollut vaalikausi, milloin sitten tietysti valtiovarainministerin salkku on ollut SDP:llä. Ihmettelen sitä, miksei tätä ole sitten korjattu. (Pia Viitasen välihuuto) — Minä en kysynyt teiltä nyt mitään, minulla on, kiitos, puheenvuoro. Odottakaa vuoroanne ja varatkaa puheenvuoro. — Viitasella on tapana aina täältä takaa ilmoittaa omat näkemyksensä odottamatta omaa puheenvuoroaan, mutta ymmärretään, ei ole kunnollisia selityksiä. Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että me voimme käyttää perustuslakivaliokunnassa tärkeitä asioita, mutta ei sekään ole semmoinen paikka, autuaaksi tekevä, että meidän täytyy jokainen lakiesitys siellä käyttää. Edustaja Aallolle sanoisin, että meillä on kyllä valtava työmäärä siellä tällä hetkellä, että ei sinne nyt huvikseen kannata asioita lähettää. Sanoitte, että hyvin me olisimme ehtineet. Me olemme itse asiassa aikaistaneet meidän kokouksiamme, elikkä ei kannata suhtautua vähättelevästi meidän valiokuntaan lainkaan. Meillä tuli nyt juuri ulos raippavero, jonka edellinen hallitus asetti, ja eläketulon lisävero. Me tutkimme siinä myös tämän edellisen hallituksen antaman esityksen perustuslainmukaisuuden emmekä löytäneet siitä ongelmia. Ei se aina sitä tarkoita, että kun sinne joku tuodaan, niin varmasti sitten sillä saadaan se lakihanke kaadettua. Kyllä se tutkitaan puolin ja toisin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-22T18:55:01,2016-11-22T18:56:58,Tarkistettu,1.1 2016_118_170,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vakavassa asiassa kyllä kiinnittää huomiota sananvalinta, mitä edustaja Meri äsken käytti. Hän sanoi, että ""huvikseen"" ei näitä asioita tuoda. Minä edellyttäisin sitä, että perustuslakivaliokunnan jäsenet eivät oleta, että näitä asioita täällä huvikseen käsitellään tai huvikseen esitetään niinkin vakavia asioita kuin se, että jonkun olemassa olevan lain tila voitaisiin arvioida perustuslainmukaisuuden kannalta, niin kuin sitä on yritetty tehdä jo vuonna 2008, jolloin silloinen hallitus veti esityksen pois, koska tätä ei uskallettu saattaa loppuun. Tästähän oli jo ennakkolausunto kirjoitettuna kyseisessä valiokunnassa, jossa oltiin päätymässä siihen tulokseen, että tässä on ongelmia perustuslainmukaisuuden kanssa. Nyt sitten ei — jotta voitaisiin tehdä tämä hyvä huojennus niille alaikäisille — voidakaan eikä uskalleta eikä haluta viedä tätä perustuslakivaliokuntaan. Se on suuren hämmennyksen ja suuren epätoivon asia. Nimittäin minusta on todella väärin, että siksi, että halutaan suojella viimeiseen asti (Puhemies koputtaa) ilmeisesti varakkaimpien ihmisten omaisuutta, tätä ei nyt haluta tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-22T18:56:59,2016-11-22T18:58:08,Tarkistettu,1.1 2016_118_171,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Odotin kovasti, kuuntelinko huonosti, mutta en saanut nyt sitä vastausta, miksei sitä sitten viime kaudella korjattu, koska yritän päästä nyt tästä historiikista selville: 2008 oli hässäkkä, hallitus oli joku porvarihallitus, en tiedä, perussuomalaiset eivät ole siinä hallituksessa olleet, enkä minä ole täällä eduskunnassa ollut. Sen jälkeen tässä on ollut useita vuosia aikaa korjata se, ja nyt me olemme aloittaneet hallituskauden. Olisin kysynyt vain, miksi tässä välissä sitä ei korjattu. Tarkoitan sillä ""huvikseen"" sitä, että se ei ole keino, jolla kaikki hankkeet yritetään kaataa. Me hyväksymme myös siellä asioita perustuslain mukaisiksi, ja se, että joku teistä katsoo, että se on perustuslain vastainen, ei vielä tarkoita, että se on. Katsoittehan te monien asiantuntijoiden kanssa, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminenkin on perustuslain vastaista, ja itse asiassa se ei ollut. Yksimielinen päätös, teidänkin edustajat mukana: ei ole.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-22T18:58:09,2016-11-22T18:59:04,Tarkistettu,1.1 2016_118_172,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu nyt, että tässä ei ihan nähdä sitä, että kyseessä ei ole politikointi vaan kyseessä on sen asian todentaminen, että jos on esitetty vakavia huomioita perustuslakivaliokunnan asiantuntijoiden toimesta, että tässä on perustuslaillisia ongelmia, jotka tulisi selvittää, niin silloin me emme puhu tällaisesta politikoinnista, että miksei siellä tai miksei täällä. Nyt on tullut kysymys siitä, että nykyinen hallitus on alun perin ajatellut avata lakipykälän ja avatessaan sen toisessa tarkoituksessa onkin käynyt ilmi, että tässä asiassa kokonaisuudessaan, johon sisältyvät nämä mittavat kaverikapitalismin nimeä kuljettavat verohuojennukset hyvinvoiville ihmisille, nämäkin saattaisivat joutua vaaraan ja saattaisivat joutua perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteiden arvioinnin kohteeksi. Ja jos koko eduskunta ei halua tätä arvioida tai jos jostain hallituspuolueesta lähdetään väittämään, että täällä huvikseen näitä asioita nostetaan, niin se on minusta pöyristyttävää, ja näin ei, puhemies, pitäisi toimia. (Puhemies koputtaa) Me puhumme nyt perustuslainmukaisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-22T18:59:05,2016-11-22T19:00:18,Tarkistettu,1.1 2016_118_173,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Nyt jatketaan hetki puhujalistalla ja palataan debattiin, mikäli tarvetta ilmenee.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_174,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on korkean veroasteen maa, ja pidän tärkeänä, että verotusta pyritään keventämään. Tässä kevennetään nyt perintöveroa, mutta samaan aikaan laajennetaan veropohjaa siten, että muun muassa henkivakuutukset laitetaan verolle. Pidän tätä vähän erikoisena ratkaisuna, että nyt ikään kuin otetaan henkivakuutuksesta verolla raha tämän muun perintöveron keventämiseen. En tiedä, onko tämä kovin kestävä tapa tehdä näitä asioita. Sitten toivon, että tähänkin, mikä täällä on nyt noussut keskustelussa esille, tulee selkeys valiokuntakäsittelyssä. Mutta tätä pidän vähän erikoisena ratkaisuna, että mikä on se ajatuksenjuoksu ollut tässä, että näistä henkivakuutuksista, jotka ovat monelle semmoinen viimeinen turva, nyt viedään aika merkittävä osa perillisiltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-22T19:00:22,2016-11-22T19:01:35,Tarkistettu,1.1 2016_118_175,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä huojennusjärjestelmä on ollut voimassa 37 vuotta, ja tämän hallituksen alkuperäisen ehdotuksen tarkoitus oli luoda entistä parempia edellytyksiä yrityksille investoida ja saada aikaan parempaa työllisyyttä. Sitten kun kävi ilmi, että tässä saattaa olla ongelmia, hallitus on korjannut esityksen, poistanut tämän 9 momentin ja nyt palataan normaaliin päiväjärjestykseen. Tällä hetkellä tässä tämä pykälä ei ole auki, eikä tässä ole olemassa näitä ongelmia. Mikäli tähän liittyy poliittisia arvioita, se on jokaisen itse pääteltävä. Itse tulkitsen niin, että hallituksen tarkoituksena oli vain laajentaa edellytyksiä niin, että myöskin alaikäiset tai heidän edunvalvojansa olisivat päässeet tämän huojennuksen piiriin tilanteissa, joissa monta kertaa yritys joutuu sen kaltaiseen tilanteeseen, että tulee kovat verot ja kassassa ei ole rahaa, yritys on myytävä tai lopetettava eikä se välttämättä palvele sitä tahtoa, mitä uskon, että täällä eduskunnassa on. Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyn pohjana oleva esitys menee verojaostoon, ja oman tulkintani mukaan tässä ei enää ole mitään yhdenvertaisuusongelmia, vaan palataan päiväjärjestykseen ja säädetään tämä laki asianmukaisessa järjestyksessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-11-22T19:01:35,2016-11-22T19:03:18,Tarkistettu,1.1 2016_118_176,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys siitä, että tässä on kokonaisuus. On hallituksen esitys 175, jossa hyvin laajasti arvioidaan koko tätä esitettyä palettia. Sen lisäksi on tämä uusi esitys 245, jossa sitten yksi osa tästä kokonaisuudesta on pudotettu pois, joka on vielä siellä hallituksen esityksen 175 sisässä. Ja kun tutustuin tänään eduskunnan työjärjestykseen, niin selvisi, että molempia on käsiteltävä. Siltä osin tämä perustuslaillinen ongelma on ilmeinen vieläkin, ja tosiasia on se, että tutustuin tänään — tarkastin, vaikka kymmenen vuotta tässä olen ollutkin — myös 38 §:ään. Siitä valiokunnan olisi pitänyt hoitaa tämä perustuslaillinen arvio, jota nyt ei tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-22T19:03:19,2016-11-22T19:04:04,Tarkistettu,1.1 2016_118_177,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Olemme periaatteellisesti aika merkittävän tapahtumainkulun äärellä, kun ajatellaan suomalaista järjestelmää lakien perustuslainmukaisuuden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Kun kaikki eivät tunne tätä asiainkulkua — asiahan on edelleen keskeneräisenä valtiovarainvaliokunnassa — niin yritän hahmottaa sitä ensin siten kuin lehtitiedoista ja täällä äsken käytetyistä puheenvuoroista olen ymmärtänyt. Eli korkeimman hallinto-oikeuden päätettyä eräässä tapauksessa äänin 3—2, että yritysten sukupolvenvaihdostilanteissa osakeyhtiöissä alaikäinen ei voi saada hyväkseen sitä sukupolvenvaihdoshuojennusta, joka yrityksen jatkajalle — edellyttäen, että hän omistaa tietyn määrän yrityksen osakkeita — on säädetty, hallitus päätti esittää tämän havaitsemansa epäkohdan korjaamista. Ja hallitus esitti sitä korjattavaksi siten, että myös osakeyhtiöissä tietyissä tilanteissa, kun perinnönjättäjä yllättäen kuolee, myös alaikäinen lapsi saisi tämän sukupolvenvaihdoshuojennuksen, ja tällä pyrittiin korjaamaan oikeustilaa oikeudenmukaisemmaksi. Jos olen oikein ymmärtänyt lehtitiedoista ja äsken käytetyistä puheenvuoroista, niin eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostossa nousi esiin kysymys hallituksen alkuperäisen perintö- ja lahjaverolakiesityksen, jossa tämä korjaus tehtiin, perustuslainmukaisuudesta nimenomaan tältä osin. Valiokunnassa verojaostossa tultiin siihen tulokseen muun muassa perustuslakiasiantuntijoita kuulemalla, että tähän asiaan olisi hyvä saada ja olisi tärkeätä saada perustuslakivaliokunnan näkemys, kun on esitetty kysymys tämän ehdotetun — näin ymmärrän — uuden säädöksen suhteesta meidän perustuslakiimme ja ennen kaikkea sen sisältämään yhdenvertaisuussäädökseen. Tässä tilanteessa valtiovarainvaliokunnan verojaostossa ilmeisesti heräsi huoli siitä — ja se on täällä äsken puheenvuoroissa myös tuotu jaoston jäsenten toimesta esiin — voiko asian lähettäminen perustuslakivaliokuntaan johtaa siihen, että pelkästään tämän uuden säädöksen, joka koski siis alaikäisiä, perustuslainmukaisuus ei tulisi arvioitavaksi vaan arvioitavaksi tulisi koko nykyisen perintö- ja lahjaverotuksen sisältämän sukupolvenvaihdoshuojennuksen perustuslainmukaisuus. Valtiovarainvaliokunnan verojaostossa hallituspuolueiden edustajat ilmeisesti kokivat, että tämä on sellainen riski, jos nykyjärjestelmän perustuslainmukaisuus arvioitaisiin ja se todettaisiin perustuslain vastaiseksi, että tätä riskiä ei haluta ottaa. Näin ollen vaihtoehtona oli ilmeisesti se, että valtiovarainvaliokunta itse muuttaa hallituksen esitystä niin, että tämä uusi säädös näistä alaikäisistä poistetaan, tai niin kuin nyt on jostain syystä menetelty, että hallitus antaa tältä osin täydentävän esityksen, jolla tämä säädös poistetaan, ja näin ollen näyttäisi siltä, että kaikki on hyvin. Se kysymys, joka nosti nyt perustuslainmukaisuuden varsinaisesti esiin, on poistettu laista, ja tätä kautta sitten on edustaja Kallinkin Helsingin Sanomissa esittämän lausunnon mukaan päädytty siihen, että kun perustuslakivaliokunnan kannalta tämä nykyinen olotila ei ole uusi vaan vanha, niin tässä ei ole aihetta pyytää perustuslakivaliokunnan lausuntoa. No, jos tämän nyt sanoo pähkinänkuoressa, niin ymmärrän tapahtuneen niin, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ja sen verojaostossa enemmistö, eli hallituspuolueiden edustajat, ei halunnut ottaa riskiä koko nykyisen perintö- ja lahjaverolainsäädännön sisältämän sukupolvenvaihdoshuojennuksen perustuslainmukaisuudesta eli siitä, että perustuslakivaliokunta toteaisi sen perustuslain vastaiseksi, ja siksi päätettiin korjata lakiesitystä niin, että lakiesitystä ei tarvitse lähettää perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Ja nyt siis tällä nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä tehdään tämä korjaus tähän alkuperäiseen esitykseen. Summa summarum: ei haluttu perustuslakivaliokunnan arvioivan koko nykyisen perintö- ja lahjaverolainsäädännön sisältämän sukupolvenvaihdoshuojennuksen perustuslainmukaisuutta, koska oltiin huolissaan siitä, että valiokunta voisi todeta sen perustuslain vastaiseksi, ja sen vuoksi päätettiin lakiesitykseen tehdä nyt puheena oleva muutos. Minun on pakko sanoa, että tätä tilannetta, jossa eduskunta ei halua kuulla perustuslakivaliokuntaa, koska se pelkää, että perustuslakivaliokunnan tulkinta on ""väärä"", voisi kutsua skandaaliksi (Vasemmalta: Juuri näin! Hienoa!) meidän perustuslain valvontajärjestelmän kannalta. Suomessahan lähdetään siitä, ja lait ja käytäntö lähtevät siitä, että perustuslainmukaisuus arvioidaan lakien säätämisvaiheessa ja jälkikäteen tuomioistuimilla on mahdollisuus ottaa kantaa yksittäisissä tapauksissa tilanteeseen vain silloin, kun jokin säädös on selvästi perustuslain vastainen. Ja sellaista tilannetta, jossa eduskunta halutessaan säätää lain — tässä tapauksessa valtiovarainvaliokunta tai itse asiassa verojaosto ja siis käytännössä hallituspuolueet täällä eduskunnassa — mutta pelätessään, että perustuslakivaliokunta saattaisi todeta lain perustuslain vastaiseksi, ei lainkaan lähetä lakiesitystä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi, voisi pitää skandaalina. (Vasemmalta: Juuri näin!) Miksi tähän sitten on jouduttu? Siitä minulla taitaa olla monien muiden edustajien näkemyksistä poikkeava näkemys. Minä en nimittäin lähde siitä, että meillä Suomessa on hallitus — ja on ollut jo monta vuotta tai monta vaalikautta — joka jatkuvasti haluaa säätää perustuslain vastaisia lakeja, kuten voisi päätellä niistä lukuisista perustuslakivaliokunnan lausunnoista, joissa usein pienissä yksityiskohdissa on nähty hallituksen esityksen olevan vastoin perustuslakia ja asianomainen valiokunta on sitten korjannut sitä hitusen, jolloin on katsottu, että se on perustuslain mukainen. Minun mielestäni siis ongelma ei ole siinä — ja tämä poikkeaa varmasti monen muun kannasta — että meillä on hallitus ja meillä on ollut viime aikoina hallituksia, jotka jatkuvasti säätävät perustuslain vastaisia lakeja. Esimerkkinä olen maininnut esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamisen pari vaalikautta sitten, jossa perustuslakivaliokunta näki kahdeksan perustuslain vastaista kohtaa — lainsäädännössä, jota vuosikausia kymmenet juristit olivat oikeusministeriössä ja muualla olleet valmistelemassa. Siis ongelma ei ole se, että hallitus haluaa säätää perustuslain vastaisia lakeja. Ongelma on se, että perusoikeustulkinnat perustuslakivaliokunnassa, asiantuntijoiden johdattamina tietysti, jotka asiantuntijat kuuluvat niin sanottuun perusoikeusfundamentalistiseen koulukuntaan pääosin, ovat tulleet niin kireiksi ja niin oudoiksi minun mielestäni, että täällä vakavasti nyt tapahtui näin, että koko valiokunta — tai siis hallituspuolueiden enemmistö valiokunnassa — ei halunnut lähteä lähettämään asiaa edes perustuslakivaliokuntaan, kun oltiin huolissaan siitä, että mitäköhän sieltä tulee. Kun nyt kyse on verolaeista ja kun on kyse yhdenvertaisuussäädöksestä, niin en malta olla sanomatta, että perustuslakivaliokunta ei ole koskaan tähän mennessä todennut mitään verolakiesitystä yhdenvertaisuusperusteella perustuslain vastaiseksi, ja tämä on mielestäni aivan luonnollista, koska verotuksessa, kuten eräillä muillakin politiikan osa-alueilla, lainsäädäntö asettaa jatkuvasti eri kansalaisia erilaisiin tilanteisiin ja erilaisiin asemiin. Meillä on erikseen ansiotulojen verotus ja pääomatulojen verotus. Meillä on progressiivinen tuloveroasteikko. Meillä on eläkeläisillä erilainen veroasteikko käytännössä vähennysten kautta kuin palkansaajilla. Meillä on vähennyskelpoisia menoja, joista joku voi kysyä, että mikseivät vastaavat toiset menot ole vähennyskelpoisia. Mainitsen nyt vain yhtenä esimerkkinä ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden. Selvyyden vuoksi: kannatan nykyistä tilannetta. Siis selvyyden vuoksi: kannatan nykyistä tilannetta, koska jos ne eivät olisi vähennyskelpoisia, se merkitsisi työn verotuksen kiristymistä, ja minä vastustan työnteon verotuksen kiristämistä. Siis kannatan sitä, mikä on nykyinen tilanne. Mutta joku voisi kysyä, miten yhdenvertaisuuden valossa voi olla niin, että ammattiyhdistyksen jäsenmaksu on vähennyskelpoinen mutta jonkun muun yhdistyksen, vaikkapa puolueyhdistyksen, jäsenmaksu ei ole vähennyskelpoinen. Argumentiksi ei riitä esimerkiksi se, että ammattiyhdistystoiminta on niin tärkeätä toimintaa koko demokratian kannalta, että se pitää saada vähentää, koska joku voisi olla sitä mieltä, että myös puoluetoiminta on aika tärkeätä demokratian kannalta. No, sitten voi sanoa, että no, se on sen takia vähennyskelpoinen, kun siinä on itse asiassa tulonhankkimisesta kyse, kun sillä ammattiyhdistyksellä on tehtävänä huolehtia siitä, että sen jäsenten tulot kehittyvät suotuisasti. No, tämäkään ei ole hyvä argumentti, koska kyllä joku voisi olla sitä mieltä, että esimerkiksi Suomen Keskustan jäsenmaksun pitäisi olla vähennyskelpoinen, (Naurua) koska monille Suomen Keskustan kannattajille on myös tulonhankkimismielessä hyvin tarkoituksenmukaista kuulua Suomen Keskustaan. Ja jos otetaan ajankohtainen esimerkki, niin jos Terrafamen kaivoksella on kaksi metallimiestä ja toinen kuuluu Metalliliittoon ja saa vähentää jäsenmaksunsa ja toinen kuuluu Suomen Keskustaan ja ei saa vähentää jäsenmaksuaan, niin voi kysyä, kumpi yhdistys, Suomen Keskusta vai Metalliliitto, tällä hetkellä enemmän on varmistamassa tämän metallimiehen tulonhankkimista, tämä ammattiliitto, Metalliliitto, vai Suomen Keskusta. (Timo Harakka: Eikö voi kuulua molempiin?) — Tässä esimerkissä toinen kuuluu toiseen ja toinen toiseen. Tämä sinänsä ehkä vähän huvittavakin asetelma osoittaa mielestäni — jos ei joku nyt esitä erinomaisen hyviä argumentteja, miksi just ay-jäsenmaksut pitää saada vähentää — että verotuksessa on lukuisia luonnollisia eroja, jotka ovat osa normaalia politiikkaa. Me haluamme verottaa suuria tuloja enemmän kuin pieniä tuloja. Me olemme tehneet eron eläkkeensaajien ja palkansaajien välillä, eri tulotasoilla se jopa vaihtelee. Me olemme antaneet ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksulle verovähennysoikeuden. Me emme ole antaneet puoluejäsenmaksulle verovähennysoikeutta. [Puhemies Maria Lohela: Edustaja Zyskowicz, muistutan, että suositus on reippaasti jo ylittynyt.] Selvyyden vuoksi — kiitos, rouva puhemies — en ole ehdottamassa puoluejäsenmaksujen verovähennyskelpoisuutta. Siis selvyyden vuoksi: en ole ehdottamassa puoluejäsenmaksujen verovähennyskelpoisuutta. Olen vain osoittamassa, että verotuksessa on lukuisia kohtia, joissa, jos tiukasti yhdenvertaisuutta tulkitaan, tällä perusoikeusfundamentalistisen koulukunnan mukaisella tulkinnalla voidaan nähdä perustuslain vastaista epäyhdenvertaisuutta. Ja, rouva puhemies, aivan lopuksi: Tiedän, että perustuslakivaliokunta, vaikka tiedot eivät ilmeisesti ole vielä julkisia, on antanut sekä tästä eläkkeensaajien lisäverosta että tästä metsälahjavähennyksestä lausunnon, jossa se on mielestäni täysin perustellusti katsonut, että niissä ei ole kyse perustuslainvastaisuudesta. (Leena Meri: On julkisia!) Mutta tämä tilanne, mihin me olemme joutuneet, että me täällä eduskunnassa olemme tilanteessa, jossa rehellisesti sanottuna ei ole uskallettu lähettää lakiesitystä perustuslakivaliokunnan tulkittavaksi, on se, jolle jotain pitäisi tehdä, ja minun näkemykseni mukaan ei siis ole kyse siitä, että Suomen hallitus ja edelliset hallitukset ovat halunneet jatkuvasti säätää perustuslain vastaisia lakeja, vaan minun mielestäni kyse on siitä, että perustuslakivaliokunnan asiantuntijakaartin tulkinnat ovat liian tiukkoja. Esimerkiksi tässä asiassa on täysin hyväksyttävä yhteiskunnallinen pyrkimys edistää perheyritysten sukupolvenvaihdoksia. (Puhemies: Edustaja Zyskowicz!) Se on täysin asiallinen tavoite. Tässä ei ole kyse mielivallasta, ja tässä ei ole kyse syrjinnästä. Minusta on selvää, että tässä ei ole kyse myöskään perustuslainvastaisuudesta. Se olisi pitänyt perustuslakivaliokuntaan lähettää, tämä asia olisi siellä pitänyt todeta ja palata normaaliin päiväjärjestykseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-22T19:04:06,2016-11-22T19:19:00,Tarkistettu,1.1 2016_118_178,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen lämpimästi samaa mieltä edustaja Zyskowiczin kanssa: hallituksen ja valtiovarainvaliokunnan enemmistön toiminta on skandaali. Olen lämpimästi samaa mieltä myös pääministeri Sipilän kanssa siitä, että jos yrittäjä äkillisesti kuolee ja vaikkapa 15-vuotias perillinen haluaa yritystä jatkaa, ei ole oikeudenmukaista, että hän ei voi jatkajan verohuojennusta saada. Kannatimme tämän epäkohdan korjaamista, mutta nyt hallitus ei haluakaan oikeuden toteutuvan. Koko perintö- ja lahjaveroalennuksen alkuperäinen tavoite oli helpottaa yrityksen jatkamista. Se on kannatettava ja tärkeä tavoite. Alkuperäinen lakiluonnos kuitenkin muuttui siten, että nyt tuo yleinen 12—14 prosentin alennus koskee aivan kaikkia perintöjä, niin että 2 miljoonan euron asunnon perijä maksaa ensi vuonna 50 000 euroa vähemmän veroa kuin nyt. Tämä on jälleen kerran lahja hyväosaisille, mihin tässä taloudellisessa tilanteessa ei luulisi olevan varaa, eikä se auta yhtä ainoatakaan perheyritystä pysymään perheen omistuksessa. 58 miljoonaa euroa hukkaan haaskattua rahaa, jotka voisi sellaisenaan käyttää vanhusten hoitajamitoituksen varmistamiseen. Ne muutamat tilanteet, joissa perillisiä on monta ja osa ei halua yritystä jatkaa ja näin ollen huojennusta ei ole voitu käyttää, ovat valitettavia, kuten Harviassa. Itse ongelman voisi uskoakseni ratkaista muuttamalla huojennuksen ehtoja perheen sisäisissä järjestelyissä. Hallitus voisi tehdä lain, jolla yritysten pysyminen perheessä voisi jatkua, mutta se ei tee. Ja miksi? Koska silloin pitää avata tuo 55 §, jonka perustuslainmukaisuutta hallitus ei halunnut varmistaa. Näin täysin kohtuuton verotuksen porsaanreikä jää tukkimatta, ja näin pääministeri Sipilä ei auta alaikäisiä perijöitä, koska varakkaiden saalis on suojeltava. Arvoisa puhemies! Hallitus poisti tuon 55 §:n siinä pelossa, että koko yritysperinnön huojennus puretaan perustuslakivaliokunnassa. Kokonaisuuteen liittyy kuitenkin toinen perustuslainmukaisuuden tutkimista edellyttävä asia. Kun kuolemanvaravakuutusten verovapaus poistetaan, voi nousta kysymys sen perustuslainmukaisuudesta, viittaan siis perintö- ja lahjaverolain 7 a §:ään. Aikaisemman, käytännössä identtisen lakiesityksen käsittelyssä verojaoston kuulema asiantuntija nosti kahteen eri kertaan esiin sen, että tämä saattaisi vaatia perustuslaillisuuden tutkimusta. Verojaostossa on esitetty mielipiteitä, että tämä järjestettäisiin jollakin siirtymäaikajärjestelyllä, mutta samassa kuulemisessa toinen asiantuntija korosti, että ei ole jaoston asia arvioida, millä edellytyksillä perustuslaillisuus tulisi hoidetuksi. Perustuslaillisuutta arvioi perustuslakivaliokunta, ymmärtääkseni tässä olemme edustaja Zyskowiczin kanssa samaa mieltä. Näin ollen joudun esittämään, että tämä esitys lähetetään perustuslakivaliokuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-22T19:19:05,2016-11-22T19:22:40,Tarkistettu,1.1 2016_118_179,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa, siis eduskunnassamme, on käsitelty erään kerran perintö- ja lahjaverotukseen liittyviä asioita. Jos jokainen niistä olisi erikseen viety perustuslakivaliokuntaan, niin tilannehan olisi ihan mahdoton, mutta meillä on vuosien mittaan vastaavista tapauksista ennakkopäätöksinä olemassa useita selvityksiä, joitten mukaan tämä laki voi tämän mukaisesti mennä eteenpäin ja kaikista, kuten tästäkään, ei tarvitse ottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Eli ennakkopäätökset ovat meidän lainsäädännössämme ykkösasia, ja niiden mukaan toimitaan. Toisekseen maatalouspuolella on erittäin vaikea taloudellinen tilanne tällä hetkellä. Nyt meidän on haettava kaikkia semmoisia systeemejä, menetelmiä, miten me nykyisessä tilanteessa voimme auttaa maataloutta ja maatiloja selviämään eteenpäin. EU tuo meille valtavat rajoitukset maatalouspuolelle, ja se rajoittaa todella asioita, miten me pystymme tukemaan tilojamme, niin että ne pysyisivät pystyssä, niin että meillä säilyisi vahva kotimainen tuotanto. Tämä on onneksi yksi mahdollisuus, millä me pystymme auttamaan meidän maatilojen sukupolvenvaihdoksia ja elämää eteenpäin. Olen niin paljon seurannut maatilojen taloudellista tilannetta, että otan tämän todella kiitollisena vastaan — tätä todella tarvitaan, eikä ole keneltäkään pois, että meillä jatkossakin Suomessa voidaan tuottaa järkevästi kotimaista ruokaa. Vielä kolmantena asiana sitten tästä koko lakiesityksestä: hallitusohjelman mukaisesti yritämme saada ensisijaisesti töitä, töitä ja töitä, ja tämä esitys varmistaa sen, että meidän kotimainen yritystoiminta pystyy jatkumaan kotimaisilla toiminnoilla, kotimaisilla pääomilla eteenpäin, ettei meidän tarvitse myydä omia pienyrityksiämme ja ideoitamme ulkomaille, vaan voimme todellakin kotimaassa kotimaisilla voimilla harjoittaa yritystoimintaamme ja palkata suomalaisia työntekijöitä töihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-11-22T19:22:42,2016-11-22T19:24:43,Tarkistettu,1.1 2016_118_180,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä kunnioitan Suomen perustuslakia ja kunnioitan sitä niin paljon, että suhtaudun hyvin vakavasti sanoihin ""huvikseen"" ja ""väheksyvästi"", kun puhutaan perustuslakia tulkitsevasta valiokunnasta. Pidän erittäin harmillisena, että tätä esitystä on täydennetty niin, että sukupolvenvaihdokseen liittyvä huojennuskäytäntö ei ole siinä mukana, ja toivon, että tosiaan vähintäänkin ensi keväänä saatetaan tämä esitys perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi kokonaisuudessaan. Mutta tämän keskustelun pohjalta minun on pakko sanoa, että valiokunnassa oli kolme valtiosääntöoikeuden asiantuntijaa ja heistä kaksi sanoi, että esitys alkuperäisessä muodossaan ilman muuta pitää lähettää perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, ja kolmas asiantuntija sanoi, että eduskunnan työjärjestyksen mukaisesti, jos valiokunnassa nousee epäilys tästä perustuslainmukaisuudesta, ilman muuta se pitää lähettää perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Suhtaudun myös erittäin lämpimästi siihen, mitä arvostamani edustaja Zyskowicz toi esiin. Tämä tapa, millä tapaa Suomen perustuslain edessä toimitaan, on skandaali — toistan: on skandaali — ja sen takia kannatan edustaja Harakan tekemää esitystä tämän esityksen lähettämisestä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-22T19:24:44,2016-11-22T19:26:21,Tarkistettu,1.1 2016_118_181,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta oli erittäin hyvä, että edustaja Zyskowicz käytti tämän pitkän puheenvuoronsa ja yhdessä kohtaa siinä toden totta päätyi siihen, että olisi skandaali, mikäli hallituspuolueet eivät uskaltaisi lähettää lakiesitystä perustuslakivaliokuntaan pelätessään väärää tulkintaa. Toden totta nyt on se tilanne, että tässä kuitenkin on esitetty, kuten edellä puheenvuoroissa tuli ilmi, niin perusteltuja näkemyksiä siitä, että tämä lakiesitys kokonaisuudessaan, sen perustuslainmukaisuus, tulisi arvioida perustuslakivaliokunnassa, että en voi, puhemies, mitään muuta kuin ihan ehdottomasti kannattaa edustaja Harakan tekemää esitystä siitä, että tämä laki lähetetään perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi tästä salista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-22T19:26:22,2016-11-22T19:27:22,Tarkistettu,1.1 2016_118_182,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tämä on ollut hirvittävän hyvä keskustelu, että mitä Suomessa voi tehdä, mitä ei voi tehdä ja mikä on eduskunnan arvovallan kannalta se tapa, jolla näitä yhteisiä asioita hoidetaan. Minusta silloin, kun epäillään, että voi jossakin esityksessä olla perustuslaillisia ongelmia, tartutaan tähän asiaan ja se asia käsitellään. Eihän täällä oppositio kävisi tätä keskustelua eikä peräisi mahdollisuutta tämän yhdenvertaisuuden arviointiin, jos tämä olisi suoritettu jo valiokunnan tasolla. Kun tutustuin eduskunnan työjärjestykseen, niin selvisi 38 §:stä seuraava toteamus: jos valiokunnassa valmisteltavaksi käsiteltävän lakiehdotuksen tai muun asian perustuslaillisuudessa tai suhteessa ihmisoikeussopimuksiin on epäselvyyttä, valiokunnan tulee pyytää asiasta lausunto PeViltä. Nyt se iso kysymys on se, että jos eduskunnan työjärjestys, johon me kansanedustajat olemme sitoutuneet, lähtee siitä, että on pyydettävä — ""tulee pyytää"" — niin kyllähän tämä tarkoittaa sitä, että me joudumme itse katsomaan itseämme peiliin. ""Tulee pyytää."" Ei tämä ole mikään mahdollisuus hallituspuolueiden kansanedustajille harkita, pitäisikö näin tehdä vai ei. Tätä on käsitelty myös perustuslaillisesta kulmasta verojaostossa, ja silloin hallituspuolueiden niin kuin myös oppositiopuolueiden kansanedustajia sitoo tämä sama 38 §, jonka mukaan siis valiokunnan tulee pyytää asiasta lausunto perustuslakivaliokunnalta. Minä todella toivon, että tämä asia voidaan huomenna istunnon alussa käsitellä sille kuuluvalla tavalla ja jokainen meistä pohtii, haluammeko antaa suomalaisille käsityksen, että tällaisissa yrityshuojennusasioihin liittyvissä asioissa perustuslaillista tulkintaa ei voi tehdä muuta kuin täällä kovasti sitä peräämällä ja hakemalla tällaista oikeutta. Tehdään tämä arvio ja otetaan sen jälkeen kantaa, miten asiat ovat. Kannatan siis tätä edustaja Harakan tekemää ehdotusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-22T19:27:23,2016-11-22T19:29:30,Tarkistettu,1.1 2016_118_183,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä tämä perustuslaillinen kysymys heräsi, näin olen ymmärtänyt, sen pykälän lisäämisestä lakiin, jossa pykälässä säädettäisiin siitä, että osakeyhtiöissä myös alaikäinen voi kuulua tämän sukupolvenvaihdoshuojennuksen piiriin ja että häntä voi osakeyhtiön hallituksessa, jota pidetään riittävänä toiminnan jatkamisena, edustaa muistaakseni joko laillinen edustaja tai oma vanhempansa, olikohan näin, eli lakisääteinen huoltajansa. En itse ymmärrä, kun en ole tähän asiaan perehtynyt, mikä juuri tästä säädöksestä teki perustuslaillisesti herkemmän kuin tästä sukupolvenvaihdoshuojennussäädöksestä yleisesti ottaen. Mutta jos tähän liittyy jotain sellaista, kuten ymmärsin, oliko edustaja Viitasen puheenvuorosta, että käytännössä tämän sukupolvenvaihdoshuojennuksen piirissä väärinkäytetään tätä sukupolvenvaihdoshuojennusta ja myös tällaista muuta kuin siihen yritysvarallisuuteen liittyvää merkittävää osakevarallisuutta tai muuta varallisuutta yritetään huojennetuin veroin siirtää seuraavalle sukupolvelle, niin luulisi, että tämä olisi sellainen asia, jota voitaisiin lainsäädännössä erikseen korjata. Haluan vielä sanoa selkeyden vuoksi, että en mitenkään pysty näkemään, että tässä sukupolvenvaihdoshuojennuksessa olisi mitään perustuslain vastaista, ja mielestäni, jos tämä perustuslakivaliokuntaan lähtee, perustuslakivaliokunnan tulisi tämä itsestäänselvyys näin todeta. Tässä ei ole kyse mielivallasta. Yhdenvertaisuussäädös on mielivallan kielto, tässä ei ole kyse mielivallasta. Tässä on merkittävä yhteiskunnallinen tavoite: edistää sukupolvenvaihdoksia perheyrityksissä eli perheyritysten jatkuvuutta. Tässä ei myöskään ole kyse 2 momentin mukaisesta syrjinnästä. Mielestäni asia on täysin selvä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-22T19:29:31,2016-11-22T19:31:39,Tarkistettu,1.1 2016_118_184,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oli todella hyvä, että edustaja Zyskowicz käytti tämän puheenvuoron, niin minä pääsin kärryille siitä, mitä tässä oli (Krista Kiuru: Koska meitä muita ei uskota!) historiassa tapahtunut, oikein hyvä puheenvuoro. Sitten tuli nyt esille sekin, että ilmeisesti, koska tämä asia on valiokunnassa käsittelyssä, me olemme aika paljon täällä käytettyjen puheenvuorojen varassa, ettei ole mitään asiakirjoja, mitä tässä voisi nyt lukea. Ilmeisesti tämä pykälä, jota tämä perustuslakiongelma nyt koskee, on juuri nyt poistettu. Jos se perustuslakivaliokuntaan lähetetään, jossa minäkin olen jäsenenä, niin totta kai me sen käsittelemme, ja siksi juuri käytinkin sen puheenvuoron siitä, että minusta se on vähättelevää sanoa, että kyllä teille voidaan sinne lähettää asioita, kun teillähän on siellä aikaa. Minusta se oli päinvastoin edustaja Aallolta hieman erityinen kommentti ja hän koki sen jotenkin outona, että minä vähättelisin jotain valiokuntaa, jossa minä itse istun. Minä nyt kyllä aika paljon arvostan omaa työtäni ja haluan tehdä hyvää työtä, niin että kyllä se nyt olisi aika kummallista, mutta en tiedä, ehkä täällä nyt oli tarkoitus saada joitakin raflaavia puheenvuoroja sitten aikaan sillä, että takerrutaan joka asiaan. Tosiaan nyt edustaja Zyskowicz otti esille nämä kaksi verotusta koskevaa asiaa, jotka olivat nyt perustuslakivaliokunnassa, numerot 52 ja 53 taitavat olla, ja näissä lausunnoissa todella todetaan, että perustuslakivaliokunta on harvoin ottanut veroasioita käsiteltäväkseen tai niitä ei ole viety sinne perinteisesti. Tämä ei ole mikään uusi asia, että niitä ei ole viety, vaan niitä ei ole viety ja on todettu näin, että yhdenvertaisuusperiaatteesta ei ole johdettu tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle. Kulloinkin perusoikeusjärjestelmän kannalta kuitenkin pitää etsiä hyväksyttävät perusteet, mutta toisaalta pitää ottaa huomioon taloudellinen tilanne, ja tämä erottelu ei saa olla mielivaltaista, mutta sikäli mikäli se sinne päätetään tuoda, niin kyllähän me sen käsittelemme, mutta edustaja Zyskowiczin lausunnoista ymmärsin, että tämä ongelma on poistunut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-22T19:31:39,2016-11-22T19:33:43,Tarkistettu,1.1 2016_118_185,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tämä ongelma kokonaisuudessaan ole poistunut, ja tilanne on varmasti sen kaltainen, puhemies, tässä kun kuuntelen keskustelua, että myös hallituspuolueissa löytyisi ymmärrystä siihen, että voisi olla viisasta myös heidän näkökulmastaan lähettää tämä esityksemme mukaan perustuslakivaliokuntaan, ettei jäisi sellaista kuvaa, että täällä ei haluta jonkun tietyn asian perustuslainmukaisuutta tutkia, etenkin kun tässä on niin omituinen historia, että tässä samassa kyseisessä asiassa on silloin 2008 keskeytetty käsittely, kun on toden totta pelätty kenties vääränlaisia tulkintoja tai muuta sen kaltaista. Siksi, puhemies, minä nyt vetoan siihen, että kun tämä esitys on tullut, voisimme lähettää perustuslakivaliokuntaan tämän esityksen. Tämähän sinänsä liittyy tähän alkuperäiseen esitykseen, ja varmasti se kokonaisuus on se, mistä nyt puhumme, eli tämä liittyy esitykseen 175, ja siksikin varmasti mahdollista on tämä kokonaisuus käsitellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-22T19:33:44,2016-11-22T19:34:55,Tarkistettu,1.1 2016_118_186,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä nyt käsittelyn pohjana oleva ja se aiempi esitys siltä osin kuin oli tarkoitus 9 momentin kautta laajentaa tätä huojennusta synnytti joissakin epäilyn, että tässä on perustuslaillinen ongelma, ja siihen pyydettiin perustuslakiasiantuntijoilta lausunto. Sen jälkeen on käynyt sitten niin, että hallitus on muuttanut esitystä: 9 momentti on poistettu, 55 § ei ole auki. Ei tässä esityksessä ole minkäänlaisia perustuslaillisia ongelmia. Sen tähden toistan sen, mitä totesin: nyt on syytä antaa valiokunnan jatkaa käsittelyä, ja valiokunta päättää, mitenkä tässä sitten menetellään. En missään nimessä kannata, että tätä nyt käsittelyssä olevaa esitystä lähdetään viemään perustuslakivaliokuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-11-22T19:34:55,2016-11-22T19:35:59,Tarkistettu,1.1 2016_118_187,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,Otetaan muutama vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_188,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässähän on kuitenkin teknisesti kysymys sellaisesta asiasta, että vaikka tämä on täydentävä hallituksen esitys, niin tähän sisältyy muun muassa teknisesti ja muodollisesti esitys, jossa puhutaan kuolemanvaravakuutuksesta ja sen 7 a §:n 2 ja 3 momenttia esitetään kumottavaksi. Se on muodollisesti ja teknisesti sisällä tässä lakiesityksessä, ja myös tästä on esitetty kysymyksiä, jotka saattavat tarkoittaa sitä, että myös tämän osalta perustuslainmukaisuuskysymys olisi esillä ja sitä tulisi arvioida. Tämän me kaikki tiedämme. Ja kun tässä on kysymys tästä kokonaisuudesta, niin siinä valossa ei voi todeta, että tämä asia olisi ongelmaton ja sitä ei tulisi lähettää perustuslakivaliokuntaan. Katsoisin, että meillä on kyllä hyvät perustelut siihen, miksi kannattaisi kaiken kaikkiaan yleisemminkin tämä kokonaisuus käydä siellä läpi. Jos mennään ihan tähän tekniikkaan, niin myös teknisesti tämä perustuslakivaliokuntaan lähettäminen on mahdollista tulkintani mukaan. Kyseessä on myös se, että minä vetoan siihen, että kun tämä keskustelu on nyt herännyt ja on herännyt epäilyksiä, halutaanko tässä nyt nimenomaisesti pitää yllä näitä (Puhemies koputtaa) tietynlaisia rakenteita, niin siksikin tämä kannattaisi tutkia, ainakin sen perustuslainmukaisuus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-22T19:36:00,2016-11-22T19:37:22,Tarkistettu,1.1 2016_118_189,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on ihan hyvä, että käydään tätä perustuslaillista keskustelua, kun sitä muualla ei ole tähän mennessä voitu käydä, nyt käydään täällä isossa salissa ihan oikeassa kohdassa. Tässä on kysymys siitä, että tässä on kaksi eri esitystä, siis vanha esitys 175 ja nyt tämä käsittelyssä oleva uusi esitys, tai toisinpäin siis tässä täydennetään nyt sitä esitystä, joka on jo saapunut eduskuntaan, ja tältä osin kysymys on siis näiden kahden esityksen, 245 ja 175, yhteensovittamisesta. Tarkistin tämän tänään vielä, että molempia on käsiteltävä samaan aikaan ja näin ollen tämä perustuslaillinen ongelma valiokunnan käsittelyssä jatkuu, koska näitä molempia esityksiä on käsiteltävä samaan aikaan. Tältä osin kysymys on niin laajasta esityksestä tässä vanhassa pohjassa, että tämä perustuslaillisuus täytyy arvioida. Valiokunta on verojaoston esityksestä siis päätymässä nyt siihen, että kun tämä täydentävä hallitukselta tuli, ei pitäisi enää arvioida tätä perustuslaillisuutta, kun siitä tämä yksi komponentti on irrotettu, (Puhemies koputtaa) tämä uusin osa. Mutta tosiasiassa silti tässä kokonaisuudessa on otettava huomioon perustuslaillisuus. (Hälinää)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-22T19:37:26,2016-11-22T19:38:40,Tarkistettu,1.1 2016_118_190,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Hyvät edustajat, voinen pyytää pidättäytymään muusta keskustelusta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_191,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On siis käynyt ilmi, että riippumatta siitä, onko tämä perintö- ja lahjaverolain 55 § mukana lopullisessa täydentävässä lakiesityksessä vai ei, hallituksen esitys 245 sisältää perintö- ja lahjaverolain 7 §:n muutoksen, josta kahteen kertaan verojaoston kuulema asiantuntija sanoo, että se edellyttäisi perustuslain tulkintaa perustuslakivaliokunnassa, joten toistan sen, että esitän sen lähettämistä perustuslakivaliokuntaan ja asian käsittelyn keskeyttämistä. [Puhemies Maria Lohela: Puhujalistallakin olisi vielä edustaja Harakka, en itsekään tätä äsken huomannut. Pahoittelen, haluatteko nyt käyttää uuden puheenvuoron?] Arvoisa puhemies! Kansanedustaja hyvin harvoin kieltäytyy tällaisesta tilaisuudesta, mutta totean, että olen sanonut sanottavani.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-22T19:38:44,2016-11-22T19:39:34,Tarkistettu,1.1 2016_118_192,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En ole saanut vastausta nyt keneltäkään, joka tietää, siihen, miksi juuri tässä pykälässä, jossa siis alaikäisen perintö tulee samaan tilanteeseen kuin täysi-ikäisen perintö sukupolvenvaihdostilanteessa ja alaikäisen osallistumiseksi katsotaan se, että hänen laillinen edustajansa tai vanhempansa osallistuu hänen puolestaan hallituksen työskentelyyn, on nähty perustuslaillisia kysymyksiä. Ihan vaikkapa juridisesta mielenkiinnosta toivoisin, että joku teistä valottaisi tätä asiaa. No, toisena asiana haluan sanoa, että jos tämä asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan kaikkinensa, niin tietysti olen sitä mieltä, että silloin myös tämän säädöksen, josta nyt on kyse, jota hallitus esittää poistettavaksi, perustuslainmukaisuus selvitettäisiin, koska mielestäni se on täysin perustuslain mukainen. Mielestäni on hyvä, että alaikäisille tehtäisiin oikeutta siten kuin hallituksen alkuperäinen esitys teki. Toisena asiana totean, että nyt täällä on perustuslakikysymyksenä noussut esiin se, että jos joku on ottanut henkivakuutuksen olettaen, että myös aikanaan se on verovapaa kuten otettaessa, ja eduskunta sitten menee tässä vuosien saatossa muuttamaan, ettei se olekaan verovapaa, niin tämäkin on nyt sitten perustuslakikysymys. No, olen iloinen siitä, että sosialidemokraatit nostavat omaisuudensuojan näin vahvaan rooliin ja haluavat laajentaa omaisuudensuojan tulkintaa tällaisiin odotuksiin, mutta kun itse olen johdonmukainen siinä, että vastustan kaikkinaisia liian tiukkoja perustuslain tulkintoja, niin ei tietystikään ole niin, vaan jos joku ottaa vakuutuksen tämän päivän tilanteessa ja vaikka myyntimies sanoisi, että tämä on hieno juttu, koska aikanaan se tuotto on verovapaa, niin totta kai eduskunta, joka edustaa täällä kansaa ja jolla on lainsäädäntövalta eikä kolmella neljällä professorilla, saa muuttaa niin, että ei olekaan verovapaa se vakuutuskorvaus. Tämä on normaalia politiikkaa, ja tämä kuuluu eduskunnan lainsäädäntövaltaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-22T19:39:55,2016-11-22T19:42:01,Tarkistettu,1.1 2016_118_193,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäpä yritän selittää edustaja Zyskowiczille. Sukupolvenvaihdosten verohuojennusten ehdot määritellään perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä. Alaikäisen oikeuksien lisääminen laajentaisi tämän pykälän alaa. Koska samalla sitten koko verohuojennuksen ehdosto tulisi kokonaisuudessaan tarkasteluun, mitä hallitus ei halunnut, niin tämä pykälä poistettiin tästä täydentävästä esityksestä. Kuten sanoin, kannatan lämpimästi sitä, että tämän pykälän alaa laajennettaisiin alun perin ehdotetulla tavalla, ja olen lämpimästi jälleen kerran samaa mieltä edustaja Zyskowiczin kanssa, että jos haluamme saada varmistettua sen, että yritykset siirtyvät polvelta toiselle, niin tämä 55 § pitäisi avata ja parantaa, mutta ikävä kyllä hallitus on ollut tähän haluton.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-22T19:42:02,2016-11-22T19:43:03,Tarkistettu,1.1 2016_118_194,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tässä surullisinta tietenkin on se, että alaikäiset eivät pääse tämän perintöveron huojennuksen piiriin tällä käsiteltävänä olevalla esityksellä, koska tätä laajennusta ei haluta tehdä peläten, että nykyinen huojennusjärjestelmä olisi jollakin tavalla vaakalaudalla. Minä olen syvästi pahoillani siitä, että me olemme tulleet tällaiseen tilanteeseen, jossa nimenomaan yhdenvertaisuutta parantamalla ollaan päätymässä tilanteeseen, jossa sitä ei tule tapahtumaan, koska jokainen meistä varmaan on sitä mieltä, että myös 15-, 16- ja 17-vuotiaalla yrityksen perijällä pitäisi olla samanlainen oikeus periä tämä yritys kuin 18-, 19- ja 20-vuotiaalla niillä huojennuksen ehdoilla, jotka meillä on voimassa. Näin ei kuitenkaan nyt tule käymään, jos tämä hallituksen toimintalinja toteutuu. Yhtä erikoista tässä prosessissa on ollut se, että perintö- ja lahjaveroalen alkuperäinen tavoitehan oli nimenomaan yritystoiminnan jatkaminen, mutta tosiasiassa tämä alkuperäinen lakiluonnos johti siihen ja muuttui siihen, että nyt kysymyksessä ovatkin kaikki perinnöt, siis monenlaiset perinnöt. Esimerkiksi kun perinnönsaaja on perinyt yrityksen ohella vaikka myös asunnon, niin tämä asuntokin katsotaan yritystoiminnan piiriin, jolloin katsotaan, että sitä koskee sama huojennus. Tästä kuitenkin vuodelta 2008 on ennakkotapaus, jossa perustuslakivaliokunta on silloisen laajennuksen kohdalla keskustellut siitä, voidaanko yritysvarallisuutena pitää tämäntyyppisiä muita eriä, ja silloin nimenomaan sukupolvenvaihdoksen kohteena oleva yrityksen aito tuotannollinen toiminta oli huojennuksen piirissä, mutta ei mikään muu. Nyt pelätään hallituspuolueiden taholta, että tässä menisi niin sanotusti lapsi pesuveden mukana. Minä pidän tätä kohtuuttomana, jos tämä toimintalinja menee läpi, että tällä tavalla kikkaillen Suomen eduskunta ei saata tätä asiaa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-22T19:43:04,2016-11-22T19:45:22,Tarkistettu,1.1 2016_118_195,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä alaikäisen yritystoiminnan periyttäminen voisi olla perustuslaillinen asia, sillä itsekin me vanhempina tiedämme sen, että lapsella pitää olla oikeus olla täysi-ikäinen ennen kuin hän joutuu ottamaan vastuulleen yritystoiminnan tai maatilatoiminnan. Ne ovat niin isoja päätösasioita, ettei alaikäisellä missään nimessä ole mahdollisuutta eikä heille pidä antaa rasitteeksi semmoista asiaa, että heille laitettaisiin yritystoimintaa. Minusta tämä hallituksen esitys on erittäin vastuullinen, kun näitä asioita helpotetaan vain täysi-ikäisten osalta, jotka itse voivat päättää siitä, aloittavatko he yritystoiminnan. Yritystoiminta on iso, tärkeä ja merkittävä asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-11-22T19:45:22,2016-11-22T19:46:07,Tarkistettu,1.1 2016_118_196,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voin vain vielä todeta, että kun me Suomessa käymme hyvin paljon keskustelua siitä, millä tavalla yritysvarallisuutta, tai omaakin varallisuutta, voi verosuunnitella, ja meillä on paljon laillisia tapoja verosuunnitteluun, silloin tietysti iso kysymys on se, miksi me emme salli sitä, että me tarkastelemme, millä tavalla ja mitkä erät voisivat olla tämän tyyppisen huojennusjärjestelmän piirissä. Minusta on ikävää, jos kalskahtaa siltä, että nykyinen hallitus ei halua arvioida sitä, milloin ihminen periessään omaisuutta on jo näiden huojennusten piirissä ja milloin ei ole. Jos on semmoinen ajatus, että ihminen olisi aina, kun hänellä on yritys perittävänä, tai aina, kun hänellä on maatila perittävänä, syntynyt tilanteeseen, jossa kaikki muukin perittävä omaisuus olisi yhtäkkiä huojennusten piirissä, niin silloin kyllä herää aika iso kysymys siitä, miksi ei haluta arvioida eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, onko tällainen oikeus olemassa. Toisaalta, arvoisa puhemies, haluaisin vielä korostaa tähän loppuun sitä, että ei anna hyvää kuvaa valiokunnan toiminnasta, että jos me kaikki olemme yhdessä sitoutuneet siihen, että meidän pitää arvioida silloin, kun on vaikea asia ja perustuslainmukaisuudestakin on epäilystä, pitääkö pyytää asiasta lausunto perustuslakivaliokunnalta, niin näin nimenomaan ei ole tehty, vaikka tässä kuulemisessa käsittääkseni ovat myös perustuslakiasiantuntijat viitanneet tähän. Sen sijaan valiokunnan jaosto on itse päättänyt korjata tätä nimenomaista pohjaesitystä ja sen perustuslaillisia puutteita sillä, että on luovuttu tästä laajennusosasta, jotta ei syntyisi tilannetta, että perustuslaillisesti tätä pitäisi arvioida. Mutta nimenomaan samassa äänenpainossa on esitetty myös se, että tämäkin on perustuslaillinen asia, jolloin perustuslakivaliokunnan pitäisi päättää, mikä näkemys tästä esityksestä voidaan jättää tuomatta eduskuntaan ja mikä ei eli miten sitä perustuslaillisuutta korjata, ja sen valiokunta itse päätti tehdä, toisin kuin täällä me olemme sitoutuneet siihen, että perustuslakivaliokunta arvioi, miten esityksiä korjataan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-22T19:46:18,2016-11-22T19:48:40,Tarkistettu,1.1 2016_118_197,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaikki olennainen on tässä keskustelussa tuotu jo esiin, mutta tahdon omalta osaltani vielä todeta yhden kiteyttävän asian. Toivon, että lainsäädäntövaltaa käyttävä eduskunta pitää huolen siitä, että niin voimassa olevan lainsäädännön kuin siihen tehtävien muutosten tulee aina kestää perustuslaillisuusarvioinnit, eikä osa eduskunnan jäsenistä pyri kaikin keinoin estämään tätä. Siitä on kysymys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-22T19:48:41,2016-11-22T19:49:16,Tarkistettu,1.1 2016_118_198,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan todeta, että sitä, mitä pöntöstä sanoin, todella tarkoitin, mutta kun kuuntelen puheenvuoroja, niin totta kai ymmärrän, että suuressa salissa, missä me nyt olemme, nämä puheenvuorot ovat poliittisesti hyvin latautuneita itse siihen asiaan nähden. Mutta sitä tietysti meidän järjestelmämme auktoriteetti ja uskottavuus edellyttää, että perustuslakivaliokunnan kannat eivät muotoudu sen mukaan, pidetäänkö jotain hallituksen esitystä sinänsä hyvänä tai huonona. Minä olen kauhuissani siitä, että perustuslakivaliokunta — ja nyt en puhu mistään hallitus—oppositio‑asioista, toisin kuin äsken — on niin monessa asiassa ottanut niin tiukan tulkintalinjan, ja totta kai se perustuu valiokunnan kuulemiin asiantuntijoihin, eihän muuten voisi olla. On ihan luonnollista, että heitä kuullaan, mutta minä ainakin haluaisin, että tätä asiantuntijakaartia vähän uudelleen katsottaisiin ja muitakin kuin näitä perusoikeusfundamentalisteja kuunneltaisiin. Jos nyt esimerkiksi otan tämän kysymyksen näistä ay-jäsenmaksuista, ei kukaan ole täällä vastannut siihen, miksi on yhdenvertaisuuden mukaista, että ne saa vähentää mutta muita ei saa vähentää. Miksi on oikein, että maatalousyrittäjäeläkkeitä verorahoilla tuetaan, kun muiden yrittäjien eläkkeitä ei verorahoilla tueta? Ja niin edelleen ja niin edelleen. Yritän siis sanoa, että politiikka, lainsäädäntö, yhteiskunnallisten uudistusten toteuttaminen, arvioiminen, eri intressien yhteensovittaminen, ovat normaalia politiikkaa, jota tekevät kaikkien demokraattisten maiden normaalit parlamentit, mutta siinä vaiheessa, kun meillä ruvetaan joka asiasta tekemään perustuslakikysymystä (Puhemies koputtaa) tai yhdenvertaisuuskysymystä, ollaan todella väärillä jäljillä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) Arvoisa puhemies! Jatkan muutamalla sanalla vielä täältä puhujapöntöstä. — Eli normaalia yhteiskunnallista harkintaa on, haluammeko me, että ay-jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia, vaikka muiden yhdistysten ei ole, haluammeko me tukea maatalousyrittäjien eläkkeitä yli 100 miljoonalla eurolla vuodessa, vaikka muiden yrittäjien eläkkeitä ei haluta tukea, ja niin edelleen ja niin edelleen. Tämä on normaalia yhteiskunnallista harkintaa. Kaikkeen, mitä me teemme, verolainsäädäntöä, sosiaalilainsäädäntöä, aluelainsäädäntöä, innovatiivisuuslainsäädäntöä, sisältyy sellaista harkintaa, jossa aina voidaan sanoa, että jotkut tulevat paremmin kohdelluiksi, koska he ovat sen rajan oikealla puolella, ja jotkut tulevat huonommin kohdelluiksi, kun he ovat sen rajan väärällä puolella. Yritän siis sanoa, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulisi palata siihen rooliin, että on hyvin poikkeuksellista, että hallituksen esityksessä on perustuslain kannalta arveluttavia kohtia, ja että vielä poikkeuksellisempaa on se, että normaalin demokratian vallitessa ja rauhan vallitessa maassamme hallitus jatkuvasti tekee perustuslain vastaisia lakiesityksiä. Tämä on ongelma, että meillä tulkinnat tiukkenevat ja tiukkenevat. Tänä päivänä perustuslakivaliokunta on miettimässä, onko perustuslain vastaista, jos me säädämme, että avioliitto on miehen ja naisen välinen. On esitetty ihan vakavasti otettavasti se tulkinta, että avioliiton palauttaminen miehen ja naisen väliseksi liitoksi olisi perustuslain vastaista. Minä siis kannatan sitä, että elämme nykytilanteen mukaan. Viime eduskunta on lain säätänyt, olin minä siitä mitä mieltä tahansa, ja nyt mennään näin. Mutta että tehtäisiin perustuslakikysymys siitä, että Suomen perustuslaki estää säätämästä lain, jossa avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto — minusta se on kauhistuttavaa, ja kuitenkin vakavasti perustuslakiasiantuntijat tänä päivänä tällaista esittävät, ja se käy ilmi muun muassa edustaja Kärnän blogissa, jonka hän julkisti. Summa summarum, hyvät ystävät ja varsinkin perustuslakivaliokunnan jäsenet — näen täällä edustaja Kantolan ja edustaja Meren ja eräitä muita: Yritetään palata siihen, että normaali lainsäädäntötyö on normaalia lainsäädäntötyötä ja joka asia ei ole perustuslakiongelma. Jos puhutaan yhdenvertaisuussäädöksestä, niin sen voi tulkita hyvin tiukasti, ja silloin me olemme vähän joka asiassa yhdenvertaisuuden kanssa naimisissa. Tai sen voi tulkita mielivallan kielloksi, joksika se on aikoinaan säädetty. Mielivallan kielto tarkoittaa sitä, että me emme voi huojentaa sen mukaan, onko siniset silmät vai ruskeat silmät ja niin edelleen, siis mielivaltaisilla argumenteilla. Mutta esimerkiksi huojentamalla sukupolvenvaihdosten verotusta edistetään perheyritysten jatkuvuutta, ja se on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä argumentti, ja on aivan luonnollista, että tämmöisestä voidaan eduskunnassa säätää. Eli yhdenvertaisuussäädös on mielivallan kielto, ja sitten 2 momentti on syrjinnän kielto: jos pyritään nimenomaisesti syrjimään, niin tietysti se on vastoin perustuslakia. Kun tähän palattaisiin, koko tämä keskustelu ja, voi sanoa, näytelmä, mihin eduskunnassa on nyt jouduttu, olisi aivan tarpeeton.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-22T19:49:16,2016-11-22T19:55:16,Tarkistettu,1.1 2016_118_199,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin kommentoida avioliittolakia sen verran, (Eduskunnasta: Ei taas!) että viime kaudellahan perustuslakivaliokunta kuulemani mukaan oli ottanut kantaa, että nykyinen avioliittolaki on perustuslain mukainen. Elikkä tämä tuleva kansalaisaloitehan pyrkii säilyttämään nykyisin vallalla olevan avioliittolain eikä palauttamaan mitään, mikä ei ole tullut vielä voimaan. Mutta sinänsä minusta on ollut hyvin mielenkiintoista kuunnella kaiken kaikkiaan tähän pykälään liittyen perustuslakivaliokunnan työhön liittyvää keskustelua, koska tosiasiahan on ihan muihin asioihin liittyvä kuin mihinkään avioliittolakiin. Meillä on Suomessa vallalla olevia lakeja ja käytäntöjä, jotka oikeasti ovat perustuslain vastaisia useammankin pykälän suhteen. Sen suhteen minusta tämä ajatuskanta, että nostetaan, mitkä asiat ovat perustuslain mukaisia, mitkä pitäisi arvioida sen suhteen, on ihan (Puhemies koputtaa) tervetullutta keskustelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-22T19:55:17,2016-11-22T19:56:29,Tarkistettu,1.1 2016_118_200,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,Ja puhujalistalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_201,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelun aikana avautui — kun tosiaan on hyvin vaikea ollut ottaa kantaa asiaan, joka on valiokunnassa kesken — ja katsoinkin muuten tuosta hallituksen esityksestä, että ei se nyt näköjään mikään salaisuus ole ollut, että hallitus on täällä hallituksen esityksessä myöntänyt avoimesti tämän asian, että tämä momentti vedetään pois, tämä 9 momentti nimenomaan, koska on tullut tässä esille, että se ei ole ongelmaton yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Ja jotta tämä laki saataisiin eteenpäin, jotta talousarviolait eivät vaarantuisi, niin hallitus on vetänyt tämän momentin pois, niin että ei tämä nyt mikään siis sillä lailla uutinen ollut. Katsoin, että hallitus on tämän itsekin myöntänyt, että tämä on näin, ja mielestäni hallituksella on oikeus peruuttaa esityksiä. Emme me voi täällä hallitusta myöskään pakottaa tuomaan esityksiä tai emme voi myöskään hallitusta velvoittaa. Heillä on oikeus myös peruuttaa ja muuttaa lakiesityksiä. Näin se vain menee, että nyt me voimme sitten muuttaa sitä meidän perustuslakia, jos me haluamme toisella tavalla. Tätä perustuslakitulkintaa on käytetty hyvin usein. Silloin kun tulin eduskuntaan, niin hallitusohjelmastakin löydettiin jo perustuslain vastaisia kirjauksia, mikä minusta oli silloin aika mielenkiintoista, koska ei ollut edes hallituksen esitystä, mitä arvioida. Olen kyllä edustaja Zyskowiczin kanssa siinä samaa mieltä, että tällä asialla niin kuin ratsastetaan välillä, tullaan kovin suurin fanfaarein liikkeelle, että kun hallitus tuo jonkun asian, niin tämä on aivan varmasti perustuslain vastaista. Ihan hyvänä esimerkkinä, tuoreena muistikuvana, on tämä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus, jonka kohdalla pidettiin ehdottomasti aivan absoluuttisena, että tämä tulee olemaan perustuslain vastaista. Näin eräät asiantuntijat esittivät täällä eduskunnassakin. Näinhän siinä ei käynyt. Se on tosiaan juuri näin, että tulkinta ei saa olla liian tiukkaa. Muuten meillä menee kaikki normaali harkintavalta ja me voimme suurin piirtein lakkauttaa koko eduskunnan. (Ben Zyskowicz: Paitsi perustuslakivaliokunnan!) — Niin. — Muutama asiantuntija voi sitten kertoa, miten nämä päätetään. (Ben Zyskowicz: Just näin!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-22T19:56:29,2016-11-22T19:58:39,Tarkistettu,1.1 2016_118_202,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnä pahoittelen, että puhelin jäi äsken päälle. Tein virheen, pahoittelen tekemääni virhettä. (Touko Aalto: Kahvit!) Toiseksi, mitä tulee perustuslakivaliokunnan tulkintalinjoihin yleensä, niin nehän perustuvat linjaan, joka on ollut perustuslakivaliokunnalla aina asioiden hoidossa. Onko joku lakiesitys perustuslain vastainen vai ei, sehän käsitellään valiokunnassa, kuunnellaan asiantuntijoita, katsotaan, mikä on perustuslakivaliokunnan linja ollut asiassa, ja sen mukaan tehdään päätös. Kysymys ei ole mistään mielivaltaisesta tilanteesta vaan olemassa olevan linjan jatkumosta ja niin, että lakiesityshän voi tehdä pieniä poikkeuksia perusoikeuksiin, mutta ehtona on tietenkin se, että poikkeus voidaan katsoa hyväksytyksi, jos syntyvä haitta on pieni siihen verrattuna, mikä on saavutettu hyöty. Jokainen tilanne katsotaan erikseen. Kysymys ei ole mielivallasta vaan suomalaisesta tavasta katsoa, mitkä ovat ihmisten perusoikeudet. Linja on mielestäni hyvä eikä siinä ole huomautettavaa. Se on totta, että nykyisin kielikuvissa näkee mediassa aina sen, että on perustuslain vastainen se asia tai tämä asia. Se on vapaata mielipiteen muodostusta. En minä halua sitä kahlita, mutta toivoisin kuitenkin, että edustajat olisivat asiassa hieman huolellisempia. Kuitenkin perustuslakivaliokunta asiasta aina lausuu, ja se on ollut se linja, jonka mukaan mennään, enkä näe itse siinä sen suurempaa ongelmaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-22T19:58:39,2016-11-22T20:00:07,Tarkistettu,1.1 2016_118_203,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On pakko käyttää taas se puheenvuoro, jossa kiinnitän huomiota siihen, että minun mielestäni kansanedustajien tehtävänä on myös ennemminkin ylläpitää kuin murentaa eduskunnan arvovaltaa ja mieluummin puhua kunnioittavasti eduskunnan erilaisista instrumenteista, joiden avulla me yhdessä teemme täällä tärkeätä lainsäädäntötyötä koko isänmaan ja suomalaisten hyväksi. Jotkin sävyt tässä keskustelussa ovat herättäneet sen kysymyksen, olemmeko me murentamassa sitä arvovaltaa, jota eduskunnalla tulisi olla. Edustaja Zyskowicz, ihailin ja kuuntelin kiinnostuneena teidän tarkkaa puhettanne siitä, mistä on kysymys tässä varsinaisessa asiassa, joka nyt on käsittelyssä, kun päädyitte siihen, että skandaalihan se on, jos ruvetaan lakia vetämään pois sen takia, että siinä mahdollisesti on jokin perustuslakiongelma, kun se on jo valiokunnassa. Mutta sen sijaan ajattelin, että ehkä hieman liioittelitte kuvatessanne perustuslakivaliokunnan toimintaa. Olen istunut perustuslakivaliokunnassa viime kauden ja nyt myös, ja minulla se yleiskuva siitä on, että meillä käy hyvin monenlaisia asiantuntijoita siellä ja asiantuntijat ovat aika monessa asiassa keskenään eri mieltä. Siellä ei ole mitään yksiäänistä papistoa, joka lausuisi sen totuuden, jota sitten valiokunta yksinkertaisesti vain toimeenpanisi, vaan kyllä me joudumme valitsemaan eri tulkintalinjojen väliltä, ja kummassakin päässä ne äärimmäiset lausunnot, joita valiokunta käsittelee, yleensä jäävät sitten sivuun ja sitä jonkinlaista keskitietä pyritään kulkemaan. Täällä on keskusteltu paljon aiheeseen liittyen verolainsäädännöstä. Perustuslakivaliokunta, niin kuin edustaja Meri täällä jo viittasi, ja taisitte, Zyskowicz, itsekin viitata siihen, on käsitellyt muun muassa niin sanottua eläkeläisten raippaveroasiaa ja samoin metsälahjaverotusta. Kummankin asian käsittelyssä tiedostin hyvin vahvasti sen, että verolainsäädäntö on omaa lajiansa ja kummassakaan kohdassa ei tullut perustuslain näkökulmasta rajoituksia niiden lakien säätämiseen, eli kyllä me hyvin paljon enimmäkseen päästämme asioita sieltä läpi eteenpäin sellaisinaan ja aika harvoin siellä asioita ponnen taakse pannaan. Tilanne ei ole (Puhemies koputtaa) niin synkkä kuin te kuvasitte, edustaja Zyskowicz.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-11-22T20:00:07,2016-11-22T20:02:16,Tarkistettu,1.1 2016_118_204,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Varmasti voisin jatkolauseena sanoa tähän, että on kummallista, jos tässä valossa halutaan väen vängällä estää se, etteikö tätä perustuslainmukaisuutta voitaisi tulkita, nyt kun siitä kuitenkin on esitetty vakavia huomioita ja tuotu esiin tarve, että tämä pitäisi katsoa. Jos mennään ihan siihen asiasisältöön, mitä tämä huojennuspykälä tällä hetkellä oikeasti tarkoittaa, sehän oli, ihan kuten täällä todettiin aiemminkin, myönteinen asia, mitä olisimme kannattaneet, että tämä alaikäiselle myös tulee, koska on ihan itsestään selvää, että 17-vuotiaalla pitää olla sama kuin 18-vuotiaalla. Sinänsä tässä oli hyvä tarkoitus. Siksi oli niin absurdia ja surullista ja hullunkurista ja minun mielestäni jopa vastenmielistä, että tuli se kuva tästä, että sen takia tätä nyt vältetään eikä tätä huojennusta voida alaikäiselle säätää, koska pelätään sitä, että perustuslakivaliokunta tulkitsisi koko sisällön oikeellisuutta ja yhdenvertaisuutta. Kysymyksessähän, puhemies, on siis sellainen tilanne, että yritysvarallisuuden ohella voidaan siirtää ihan huomattavaakin arvopaperiomistusta huojennetuin ehdoin. Se tarkoittaa toden totta sitä, että esimerkiksi maatilavarallisuudessa tosiasiassa efektiivinen veroaste on keskimäärin 1,6 tai yritysvarallisuudessa todellinen veroprosentti on keskimäärin noin 3,5, ja sitten samaan aikaan kuitenkin se toinen perijä, joka ei ole tässä asemassa ja joka on sisko, veli tai muu, maksaa ihan normaalin asteikon mukaisen perintöveron, joka voi olla vaikka 20 prosenttia tai minkä asteikon mukaan hänelle kuuluukaan. Varmasti on aika perusteltua herättää kysymys, onko tässä yhdenvertaisuusongelmia. Sitten myös ihan asiallisesti, jos puhutaan nyt sitä kieltä, mitä esimerkiksi me sosialidemokraatit puhumme reiluuden nimissä ja politiikan sisällöstä, meidän mielestämme olisi reilumpaa, että me emme suojelisi (Puhemies koputtaa) näitä hyväosaisten veronkevennyksiä, kun voisimme toimia toisella tavalla ja oikeudenmukaisemmin verorakennettamme järjestellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-22T20:02:17,2016-11-22T20:04:30,Tarkistettu,1.1 2016_118_205,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan selvyyden vuoksi sanon edustaja Kantolan puheenvuoron johdosta ensinnäkin, että se ei ole skandaali, että hallitus vetää jonkun pykälän pois, niin kuin tässä muutosehdotuksessaan on tekemässä, vaan se on mielestäni skandaali, jos eduskunnassa nousee kysymys ja epäilys jonkun lainsäädännön perustuslainmukaisuudesta ja lakia sitten yhden pykälän osalta muutetaan sen vuoksi, että sitä itse perustuslaillisen arvioinnin kohteeksi haluttua — siis asiantuntijalausunnoissa haluttua — kokonaisuutta ei uskallettaisi lähettää perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Siis se on skandaali, jos ollaan tilanteessa, jossa herätetään aiheellisesti epäilys — aiheellisesti siis — asiantuntevilta tahoilta jonkun laajemman säädöksen tai säädöstön perustuslainmukaisuudesta ja sitten sitä muutetaan, jottei tähän perustuslailliseen kysymykseen jouduttaisi perustuslakivaliokunnassa ottamaan kantaa — tai tässä pitänee käyttää sanaa, jottei siihen kysymykseen ""päästäisi"" eduskunnan perustuslakivaliokunnassa ottamaan kantaa. Siis sehän on skandaali, koska sehän tarkoittaa sitä, että tiedostetaan, että tässä on ehkä perustuslaillisia ongelmia, mutta koska emme uskalla kysyä perustuslakivaliokunnalta, onko, niin me teemme näin. Skandaali minun mielestäni ei johdu siitä, että yritysten sukupolvenvaihdoshuojennus olisi perustuslain vastainen. Skandaali mielestäni johtuu siitä, että tässä talossa on näin laaja ja mielestäni perusteltu epävarmuus siitä, että mitäköhän se perustuslakivaliokunta tällä kertaa tästä asiasta meinaa lausua. Eli skandaali on mielestäni se — siis totta kai tämä menettely oli skandaali, mutta huolestuttavaa on mielestäni se... — Minun on pakko taas mennä pönttöön. (Naurua) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja Zyskowicz, ei ole ollenkaan skandaali tulla käyttämään puheenvuoro täältä. (Naurua)] Kiitos, herra puhemies, tämä oli ystävällisesti todettu. — Siis yritin selvittää, mitä tarkoitin skandaalilla. Eli kyllä, jos tässä talossa herää perusteltu, siis asiantuntijoiden esittämä epäilys siitä, että jokin lainsäädäntöhanke on perustuslain vastainen, ja jos sitten sitä lainsäädäntöhanketta korjataan jollakin pienellä muutoksella, joka on siinä uusi, vaikka se ongelma piilisi — tai väitettäisiin, että se piilee — siinä koko konstruktiossa, niin jos sitten tehdään tämä pieni korjaus, jotta vältettäisiin se, että perustuslakivaliokunta ottaisi tähän koko konstruktioon kantaa, koska pelätään perustuslakivaliokunnan mahdollisesti toteavan, että tämä koko konstruktio on perustuslain vastainen, niin sehän on meidän koko järjestelmän kannalta, jossa nimenomaan perustuslakivaliokunta valvoo lakien perustuslainmukaisuutta, kyseenalainen menettely. No, mistä tämä sitten johtuu? Minä väitän, että se johtuu siitä, että viimeisten vuosien aikana perustuslakivaliokunnan lausunnot ovat tiukentuneet. Ja jos nyt otetaan tämä yhdenvertaisuussäädös: Meillä on nyt kaksi tuoretta perustuslakivaliokunnan lausuntoa verolainsäädännöstä ja niiden suhteesta yhdenvertaisuuteen. Mistä nousee tämä kysymys, että yleensä perustuslakivaliokunnalle lähetetään näitä verolakeja, joita ei aikaisemmin ole lähetetty? Tämä niin sanottu eläkkeensaajien raippavero on säädetty vuonna 13, ei sitä lähetetty perustuslakivaliokuntaan, mutta nyt se lähetettiin. Okei, se on noussut siitä, että moni on kokenut sen perustuslain vastaiseksi, ihan niin kuin edustaja Tanus täällä sanoi, että hän kokee, että on voimassa monia sellaisia lakeja ja niiden yksittäisiä pykäliä, jotka ovat vastoin perustuslakia. Eli julkisessa poliittisessa keskustelussa on luonnollista todeta, että tämä on vastoin perustuslakia, tuo on vastoin perustuslakia, tämä on vastoin perustuslakia. Minusta se on luonnollista. Mutta silloin kun mennään perustuslakivaliokuntaan ja rajoitetaan Suomen kansan valitseman eduskunnan oikeutta säätää sellaisia lakeja, joita pidetään perusteltuina, niin silloin se kynnys pitää asettaa paljon korkeammalle kuin tämmöisessä tavallisessa poliittisessa debatissa, jossa sanotaan, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen on perustuslain vastaista tai tämä tai tuo raippavero on perustuslain vastaista. Tästä minä olen huolissani: siitä, onko perustuslakivaliokunta nähnyt sen kynnyksen riittävän korkeaksi todeta jokin lakiesitys, sen yksittäinen säädös perustuslain vastaiseksi. Edustaja Kantola, tiedän, ettei sieltä liukuhihnalta tule perustuslain vastaiseksi todettuja, mutta kyllä sieltä tältäkin syksyltä löytyy monia sellaisia lakeja, joissa jonkun pienen yksityiskohdan kohdalta on todettu, että laki on vastoin perustuslakia ja kun korjaatte tämän pienen yksityiskohdan, niin sitten se on tavallinen laki. En nyt mene näihin tulkintoihin, niitä on paljon. Mutta minä väitän, edustaja Kantola, että jopa perustuslakivaliokunnan työtilanne tällä hetkellä ja itse asiassa vähän aikaisemminkin kertoo siitä, että nykytilanne ei ole ihan terve. Liian usein törmäämme kysymykseen, että näin rauhanaikana, laajan enemmistöhallituksen vallitessa hallitus esittää perustuslain vastaisia lakeja tai lakeja, joita perustellusti saatetaan pitää perustuslain vastaisina. Ei se ole terve tilanne minun mielestäni. Tämä yhdenvertaisuus, kuten jo sanoin, on mielivallan kielto. Se on syrjinnän kielto. Mutta ei se kiellä eduskuntaa säätämästä, että ay-jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia, vaikka puolueyhdistysten eivät ole, ja ei se kiellä eduskuntaa säätämästä, että maatalousyrittäjien eläkkeitä tuetaan merkittävästi verorahoilla, vaikka muitten yrittäjien ei tueta, ja niin edelleen, koska kaikille näille säädöksille on jokin järkevä yhteiskunnallinen peruste eivätkä nämä säädökset, esimerkiksi nyt mainitut esimerkit, perustu mielivaltaan, niin kuin ei perustu myöskään tämä niin sanottu eläkeläisten raippavero, kuten perustuslakivaliokunta on nyt tuoreessa lausunnossaan todennut. Edustaja Kantola sanoi vielä, että puolustan ulkomailla ja kotimaassa tätä meidän nykyistä perustuslain valvontajärjestelmää, koska mikään järjestelmä ei ole täydellinen. Se, että USA:ssa korkeimman oikeuden nimitykset ovat melkein tärkeimpiä poliittisia nimityksiä, mitä presidentti tekee, kertoo siitä, että eipä se niittenkään korkein oikeus kovin politiikasta vapaa elin ole, ja siellä päätetään siitä, ovatko abortti tai samaa sukupuolta olevien liitot perustuslain mukaisia, kun meillä ne koetaan sellaisiksi, että ne päätetään eduskunnassa, siis ilman perustuslakia päätetään eduskunnassa tai perustuslakivaliokunnan avulla, ja se on mielestäni luontevampi paikka kuin korkein oikeus. Eli puolustan meidän nykyjärjestelmäämme. Mutta sitä en puolusta, että viimeisten vuosien aikana tämä tulkinta, tämä doktriini on mennyt yhä tiukemmaksi. Jos halutaan oikein kärjistää, niin voi sanoa, että kun tällä tiellä jatketaan, niin me emme todella tarvitse täällä muuta eduskuntaa kuin perustuslakivaliokunnan, ja kun vielä jatketaan, ei tarvita sitäkään, vaan riittää, että meillä on 3—4 professoria, jotka kertovat, mitä täällä Suomessa saa säätää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-22T20:04:31,2016-11-22T20:11:48,Tarkistettu,1.1 2016_118_206,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olematta jäsen sen paremmin perustuslakivaliokunnassa kuin valtiovarainvaliokunnassa täytyy kyllä ihmetellä tätä syntynyttä tilannetta. Kyllä tässä oikeastaan se kysymys kiteytyy siihen, mitä valtiovarainvaliokunta on oikein pelännyt, kun ei ole uskaltanut sitten lähteä kysymään perustuslakivaliokunnan näkökulmaa tähän, koska — niin kuin täällä nyt on monessa puheenvuorossa todettu — hallituksen tahtotila on ollut se, että halutaan helpottaa yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdostilanteita. Se on varmasti aivan oikein sen perusteella, että hallitus saa tehdä sen mukaista politiikkaa, mitä haluaa, ja tuoda sen tyyppisiä esityksiä. No sitten, jos ruvetaan keskustelemaan siitä, onko mahdollisesti tässä yritysvarallisuuden sisällä jotain sellaista, jonka antaminen yritysvarallisuuden sisällä saattaisikin sitten olla epäoikeudenmukaista toisten perinnönsaajien suhteen, niin minun mielestäni tullaan sitten siihen kysymykseen, onko tämä yritysvarallisuuden määritelmä esimerkiksi se, minkälaisia osakkeita on käyttöomaisuudessa, minkälaisia osakkeita on vaihto-omaisuuden sisällä, elikkä onko siis näitten yritysten taseitten sisällössä sitten jotakin sellaista, jota pitäisi perustuslaillisuuden näkökulmasta lähteä arvioimaan, koska muutenhan tämä on aika kummallinen tilanne, että kai nyt Suomessa kuitenkin yritysvarallisuus on aina erillään muusta varallisuudesta ja se on kirjanpitolaissa ja tilintarkastuslaissa määritelty, ja sinällänsä jos sanotaan, että halutaan antaa huojennus sille yritysomaisuudelle ja sille maatilaomaisuudelle, niin se on kuitenkin olemassa oleva erillinen instanssi. Nyt oikeastaan kysymys kuuluu niille, jotka valtiovarainvaliokunnassa ovat tätä asiaa käsitelleet: mikä kumma tästä yritysvarallisuuden sisällön määrittelystä teki sitten niin ongelmallisen tai mitä siinä on sellaista — tämä ei nyt oikein minulle aukea — että miksi tätä asiaa sitten ei voitu sen alkuperäisen hallituksen esityksen 175 kohdalta kysyä sieltä perustuslakivaliokunnasta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-22T20:11:49,2016-11-22T20:13:51,Tarkistettu,1.1 2016_118_207,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tulin tänne eteen, kun tuntuu aina, kun tuossa on tuo pari minuuttia, että jotenkin hätäilee niin nopeasti, että meinaa puolet unohtaa sanoa. Kuuntelin tuossa edustaja Zyskowiczin puhetta ja nyt myös ymmärsin, mitä hän tarkoitti sillä skandaalilla. Kun luin tuota hallituksen esitystä, niin hallituksen esityksessä lukee, että tämä 9 momentti peruutetaan, jotta tämä talousarvio — ja tämä on siihen liittyvä laki — ei vaarantuisi. No, tässä nyt ei kerrota, mikä se syy on. On spekuloitu sitä, että tämä on tullut yhdenvertaisuuden kannalta ongelmalliseksi. Ne asiantuntijalausunnothan nyt eivät varmaan ole julkisia, enkä nyt ole huomannut, että sitä olisi spekuloitu missään julkisuudessa, ei ole sattunut silmään, niin että minä en tiedä, mikä siinä nyt on sitten se yhdenvertaisuusongelma ollut. Ja tässä puhutaan, että ""ei vaarantuisi"" — onko hallitus ajatellut aikataulua tai mitä? Minä en nyt yritä mennä kenenkään aivojen sisään, minä en tiedä, mitä siinä on ajateltu, mutta kyllähän se on merkittävää, jos joudutaan lähtemään sille tielle ylipäätään lainsäädännössä, että mieluummin peruutetaan sitten lakiesityksiä ennemmin kuin viedään ne perustuslakivaliokuntaan. Vaikka minäkin tiedän, että me haemme siellä keskitietä ja muuta — siellä nyt jonkun aikaa olleena — niin siitä huolimatta se on myös signaali ja merkki meille, että hetkinen, nyt jotain on kuitenkin, me niin kuin... Se ei ole perustuslakivaliokunnankaan, että voisi sanoa, että ne ovat just ne ihmiset, ketkä siellä istuvat... — No, voi olla, että olen tässä vähän subjektiivinen. Mutta siis se ajatusmalli, että ajatellaan, että sinne ei uskalleta tuoda asioita: Onhan tämä nyt aika kummallista. Se kertoo jo aika paljon, että silloin ei luoteta tai ajatellaan, että se on liian tiukka tai että se ei anna sitä tarkoituksenmukaisuusharkintaa riittävästi, koska se on aivan totta, niin kuin edustaja Zyskowicz sanoi, että on aivan selvää, että kuka tahansa meistä ymmärtää, että silloin lähdetään ihan mielivaltaisilla perusteilla säätämään lakia: kaljuille ihmisille tai yksikätisille tai autolla ajaville, jotka puhuvat ranskaa — ihan tämmöisiä hatusta vedettyjä. Mutta jos on tosiaan hyväksyttävät perusteet, että sillä edistetään jotain hyväksyttävää tavoitetta tai muuta... Minäkään en nyt lähde luettelemaan sellaisia asioita, joista minä olen omassa mielessäni ajatellut, että minulla ei kyllä ole nyt muuta kuin tämä maalaisjärki ja juristin koulutus, ja on ollut useita asiantuntijoita, vaikka kuusi asiantuntijaa, ja kaikki ovat siitä yhdestä kohdasta samaa mieltä, ja minä sitten ajattelen, että minä olen varmaan niin tyhmä, kun olen vain tämmöinen peruslakimies enkä mitään väitöskirjaa valtiosääntöoikeudesta tehnyt, että kai minun on sitten tämä vain kaaliini taottava, että minä olen tämän jotenkin ymmärtänyt väärin. Meillä on tietysti se, että emme me lähde siellä perustuslakivaliokunnassa puhtaalta pöydältä, että me nyt tässä miettisimme vain tätä tilannetta, vaan meitä sitoo myös se aikaisempi käytäntö. Ja vaikka ihmiset aina sanovat, että se ei ole poliittinen paikka: joo, ei se olekaan, mutta meillä on jokaisella oma arvomaailma ja omat arvostukset, ja kyllä me olemme ihmisiä, ja inhimillinen toiminta vaikuttaa siihen, että se on muodostunut vuosien saatossa. Ei se lähde nollasta. Ja samahan se on esimerkiksi tuomioistuinkäytännössä: korkein oikeushan ja KHO tekevät meille ne prejudikaatit, ja niitä noudatetaan. Jos me haluamme siihen muutoksen, niin lainsäädäntöä pitää muuttaa, koska korkeimman oikeuden ratkaisuihin on jo muutkin sidottu. Elikkä me olemme sidottuja niihin meidän ratkaisuihin, ja kyllä minun mielestäni meiltä on tullut ihan hyviäkin ratkaisuja, esimerkiksi nyt nämä perustuslakivaliokunnan ratkaisut näitä kahta verotusta koskevaan. Ne olivat minun mielestäni semmoiset ihan hyvät ratkaisut. Siinä ymmärrettiin se, että verolainsäädäntö on toisenlaisessa asemassa. Minustakin on ihan hyvä kysyä, minkä takia niitä nykyään tuodaan sitten sinne ja halutaan kaikki tuoda sinne. (Ben Zyskowicz: No kysy!) — No, tavallaan sitä tässä kysynkin. Minä en päätä niistä lähtökohtaisesti juuri missään. Työ- ja tasa-arvovaliokunnassa voin sanoa sanasen, mutta siellä ei nyt ole tämmöistä tullut vielä eteen, mutta enpä nyt muissa valiokunnissa pääse sanomaan enkä ole puhemiesneuvostossakaan. Mutta se on ihan hyvä kysymys, ja sitä on ihan hyvä miettiä, mitä sillä sitten tavoitellaan. Siitä vielä haluan muutaman sanan sanoa, kun edustaja Zyskowicz sanoi, että se on vähän eri asia keskustella sitten perustuslainmukaisuudesta toreilla ja turuilla tai täällä tai perustuslakivaliokunnassa. No, toreilla ja turuilla, se on minusta ihan selvä, mutta kyllä sen kynnyksen täytyy nousta jo täällä. Jos minä mietin sitä, että sanotaan, että tämä on perustuslain vastainen, niin ainakin silloin vuosi sitten, kun oli tämä hallitusohjelman subjektiivinen päivähoito-oikeus — minä muistan sen vain sen takia, kun minä olin juuri tullut eduskuntaan — minä olin, että herranjestas, onko nämä niin kuin päätetty jo ennen kuin täällä on asioita edes käsitelty ja yksikään on edes lukenut hallituksen esitystä kunnolla. No, silloin kun oli hallitusohjelma, niin yhtäkään hallituksen esitystä ei vielä ollut olemassakaan, niin että kyllä minä olin vähän, että herranjestas, miten yhden sanan perusteella voi olla jo perustuslain vastainen, ellei se olisi juuri ollut tämmöinen mielivaltainen, että kaikkia yksikätisiä rosvoja verotetaan, joku tämäntyyppinen. Tämmöisiä ajatuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-22T20:13:53,2016-11-22T20:19:41,Tarkistettu,1.1 2016_118_208,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tämän asian käsittelyn yhteydessä on tehty esitys asian lähettämisestä perustuslakivaliokuntaan, niin sallittaneen vielä muutama perustuslakivaliokuntaan liittyvä pohdiskelu. Eräs syy siihen, miksi niin paljon asioita tulee perustuslakivaliokuntaan ja miksi niin paljon joudutaan sitten siellä ikään kuin tarkentamaan niitä lakiesityksiä, kehittämään edelleen, ehkä liittyy siihen, mistä on paljon todettu yhteisestikin, että lainvalmistelun taso ei ole sitä luokkaa, mitä sen tulisi olla. Tähän on myös eduskunnan oikeuskansleri kiinnittänyt huomiota, että meillä on siellä puutteita, jotka sitten aiheuttavat sen, että asiat joiltakin osin tulevat vähän keskeneräisinä, joiltakin pikku fiilauksilta, ja perustuslakivaliokunta sitten niiden pohjalta tekee joitakin huomautuksia. Toinen asia, joka vaikuttaa ja jonka edustaja Zyskowicz otti esiin, on se, että meillä on vakiintunut asiantuntijajoukko ja sitä tulisi laajentaa. Tästä olemme valiokunnassa keskustelleet, ja olen aivan samaa mieltä, että meillä on tämä valtiosääntöoppineiden joukko aika suppea. Sitä tulisi saada laajennettua ehkä jopa niin, että pitäisi saada enemmän opiskelijoita sille alalle, jotta meillä olisi niitä asiantuntijoita tulevaisuudessa. Osa näistä asiantuntijoista on hyvin iäkkäitä ja eläkkeellä olevaa väkeä, eli pitäisi saada uutta väkeä. Kolmas ongelma, joka ehkä vähän liittyy siihen, mistä edustaja Meri äsken puhui, on se, että joskus näyttää vähän huonolta se, että meidän perustuslakiasiantuntijoista joku antaa julkisuuteen haastattelun ja kommentoi jonkin lain valmistelun tilannetta perustuslainkin näkökulmasta ja hän sitten jossakin seuraavassa vaiheessa tulee valiokuntaan asiantuntijana. Tämä ohjaa sitä keskustelua ehkä vähän tarpeettomasti ja herättää kysymyksen siitä, missä roolissa hän milloinkin esiintyy. Mutta totta kai jokaisella on sananvapaus. Sitten vielä neljäntenä asiana: Luulen ymmärtäväni, mitä edustaja Zyskowicz tarkoitti sillä skandaalilla. Se liittyy nimenomaan siihen, että meillä pelätään jossakin sitä, että asia ei ole perustuslain mukainen, ja ei uskalleta lähettää. Ajattelin, että kun tuolla Turussa telakalla hitsataan laivaa, niin tietääkseni siellä varmistetaan se hitsaussauma vielä laadunvarmistuksella. Se joko röntgenkuvataan tai ultraäänellä katsotaan, että se sauma on kunnossa, vaikka se päällisin puolin näyttäisikin olevan kunnossa. Jostakin tällaisesta laadunvarmistusinstituutiosta on meillä perustuslakivaliokunnassa kyse.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-11-22T20:19:41,2016-11-22T20:21:57,Tarkistettu,1.1 2016_118_209,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz puolusti kiitettävän väkevästi eduskunnan itsenäistä päätösvaltaa, mutta nythän eduskunnalta on estetty itsenäinen päätösvalta tämän perintö- ja lahjaverolain 55 §:n osalta, josta vallitsee, näin voi sanoa, epäselvä oikeustila. Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut 2000-luvun alussa, koska eduskunnan tahto on ollut epäselvä, että peräti 100 miljoonan euron arvopaperiomaisuus on voinut siirtyä yritysvarallisuuden huojennetuin ehdoin, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana KHO on taas puolestaan tiukentanut kantaansa eikä ole automaattisesti tällaista hyväksynyt. Joten kyllä, edustaja Essayah, asia voitaisiin ja se pitäisi selventää, jos tuo 55 § avattaisiin, mutta hallitus ei uskalla sitä tehdä, jotta nämä huomattavat edut eivät vaarantuisi. ""Merkittävä etu"" on se ilmaus, jota hallituksen esitys itse käyttää kuvaillessaan tätä huojennusta. Eli tämä pykälä on jäädytetty. Ikävintä tässä jäädytyksessä on se, että aitoja parannuksia ei voida tehdä, kuten nyt esimerkiksi juuri tämä alaikäisten perinnön huojennus, tai emme voi vastata siihen hallituksen esityksen alkuperäiseen haasteeseen, siihen, mitä tavoiteltiin, eli että yritysten jatkaminen samassa perheessä olisi helpompaa. Siihen paras ratkaisu olisi se, että perheen sisäisen perimisen ehtoja, esimerkiksi luopumisen ehtoja, voitaisiin tämän 55 §:n sisällä muuttaa, mutta näin emme voi tehdä, koska 55 § on jäädytetty. Siis eduskunta ei saa nyt päättää asiasta, joka kuuluu eduskunnalle, ja ratkaista ongelmaa, joka on kipeä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-22T20:21:58,2016-11-22T20:23:56,Tarkistettu,1.1 2016_118_210,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minusta on hyvä todeta se, että oikeudellinen ratkaisutoiminta, oli se sitten korkeimmassa oikeudessa tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, jossa juuri tuli uusi tulkinta ne bis in idem ‑säännöstä, jota Suomessa on veivattu aikanaan vuosikausia, on luonnollista tulkintaa. Sitä se on myös perustuslakivaliokunnassa, ja sitä se on myös silloin, kun perustuslakivaliokunnan asiantuntijat esittävät omia näkemyksiään, eikä siinä tarvitse perustuslakivaliokunnan jäsenen olla sitä mieltä, että jos hän on eri mieltä, niin se tarkoittaa sitä, että hän ei ole ymmärtänyt asiaa, vaan perustuslaki ei tietystikään, vaikkei se Napoleonin suosittamalla tavalla ole lyhyt ja epäselvä, anna yksityiskohtaista vastausta juuri mihinkään kysymykseen, vaan kyse on perustuslain säännösten tulkinnasta. Jotta tämä tulisi uskottavasti sanottua, niin voin sanoa, että olen itsekin vuosikymmeniä sitten esimerkiksi yhdenvertaisuussäännöstä tulkinnut tiukemmin kuin mitä tänä päivänä tulkitsen. Eli tämä yhdenvertaisuussäännös — sanon sen nyt varmaan viidennen kerran — minun mielestäni, kuten Jacob Söderman, arvostettu kollega, jo silloin 70-luvulla sanoi, on mielivallan kielto: lainsäätäjä ei saa olla mielivaltainen. Ja sitten siellä on 2 momentti, joka on syrjinnän kielto. Mutta se, että ruvetaan tutkimaan verolakien kohdalla, että onko se nyt oikein tämä progressiivinen verotus, onko se yhdenvertaisuuden mukaista, tai pääomatulojen ja ansiotulojen erilainen kohtelu ja niin edelleen ja niin edelleen — tai jopa tämä eläkkeensaajien lisävero, joka tosin on ollut siis jo korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja EU-tuomioistuimessakin — mielestäni lähtökohtaisesti ei ole perusteltua. Hallitus lähtökohtaisesti ei tee perustuslain vastaisia lakiesityksiä, eikä niitä kaikkia tarvitse perustuslakivaliokuntaan lähettää. Lopuksi, kun aika loppuu, sanon, että kun vedotaan usein siihen, että vain toistetaan vanhoja kantoja, niin kyllä esimerkiksi tässä niin sanotussa raippaverolausunnossa otetaan uusia kantoja siitä, että jos eläketuloa verotetaan merkittävällä tavalla eri tavoin kuin (Puhemies koputtaa) palkkatuloa, niin se voi olla yhdenvertaisuuden loukkaus. Niinkö? Mitäs jos lainsäätäjä haluaa tukea nimenomaan työntekoa (Puhemies koputtaa) antamalla palkansaajille kevyemmän verotuksen kuin eläkkeensaajille? Olemmeko me silloin vastoin yhdenvertaisuutta? (Puhemies koputtaa) Perustelutkin kannattaa lukea siellä valiokunnassa aika tarkkaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-22T20:23:57,2016-11-22T20:26:18,Tarkistettu,1.1 2016_118_211,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun päästään iltaa eteenpäin, niin tässä siis tosiasiallisesti tullaan siihen lopputulemaan, että tämä yritysvarallisuuden määrittely on tämän ongelman ytimessä, niin kuin täällä edustaja Harakka totesi, elikkä 100 miljoonan euron osakesalkun siirtymisestä on syntynyt tämä ongelma. Täytyy huomioida, että täällä hallituksen alkuperäisessä esityksessähän on todettu, että huojennus edellyttää, että verovelvollinen jatkaa perintönä tai lahjana saaduilla varoilla maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista taikka muuta yritystoimintaa perintönä tai lahjana saadulla maatilalla tai näin saadussa yrityksessä. Elikkä kun tämä laki edellyttää, että tämä yritystoiminta tai maatilatoiminta jatkuu, ja sitten erikseen on määritelty, minkälaisilla tavoilla varmennetaan se, että tosiasiallisesti tämä yritystoiminta jatkuu, niin olisiko järkevää sitten esimerkiksi säätää erikseen lailla siitä, että tietyn ajan kuluessa tätä yritysomaisuutta ei voi purkaa, jottei synny sellaisia väärinkäytöksen mahdollisuuksia tai edes epäilyksiä siitä, että ensin perintötilanteessa kasataan varallisuutta yritykseen, jotta se voidaan sitten huojemmalla verotuksella siirtää sukupolvelta toiselle, jotta sitten seuraava sukupolvi pääsee sen niin sanotusti lihoiksi laittamaan? Eikö tämäntyyppisillä asioilla pitäisi sitten puuttua tähän yritysvarallisuuden ikään kuin väärinkäytökseen? Siinä mielessä minun mielestäni olisi todellakin valtiovarainvaliokunnan tämän alkuperäisen hallituksen esityksen kohdalla pitänyt lähteä tutkimaan sitä subs-tanssikysymystä elikkä tätä yritysvarallisuuden määrittelyä eikä siinä tapauksessa pelätä niitä tulkintoja, mitä mahdollisesti on tulossa. Jos nyt oikein tulkitsen tätä keskustelua, mitä tässä on käyty, olen saanut siitä sen kuvan, että tässä olisi ollut jotain ongelmaa lähteä tutkimaan sitä, miten tämä yritysvarallisuus määritellään. Tässä minun mielestäni ei pitäisi olla mitään pelkäämistä. Tämähän olisi monenkin lainsäädännön kannalta hyvin tärkeää, (Puhemies koputtaa) että tämä yritysvarallisuuden sisältö saataisiin tutkittua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-22T20:26:19,2016-11-22T20:28:25,Tarkistettu,1.1 2016_118_212,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on saanut jo muutaman kerran asiasta käyttää puheenvuoron, mutta on hyvä ehkä korostaa sitä, että kyllä tämä 55 § nyt on aika iso vedenjakajakysymys. Jos otetaan sellainen käytäntö, että 55 §:ää ei voi avata missään olosuhteissa, niin me emme voi silloin puuttua niihin mahdollisiin parannuksiin, joita on esitetty. Kyllä kai jokainen meistä ajattelee, että ei 15‑, 16- tai 17-vuotiaalla pitäisi olla sen vähempää oikeutta huojennuksen piiriin pääsyyn kuin 18-vuotiaalla tai sitä vanhemmalla yritys- tai maatilaomaisuuden perijällä. Kyllä me kaikki varmaan ajattelemme, että tässä tapauksessa myös olisi tärkeätä, että tämmöinen sukuyritys tai sukutila voisi säilyä myös tämän hyvin nuoren mutta kuitenkin varttuvan ihmisen käsissä. Tältä osin hallituksen pyrkimys tätä huojennusta tasapuolistaa oli järkevä. Mutta tämä uusi huojennus olisi johtanut siihen, että olisi pitänyt tarkistaa koko yrityshuojennuksen 55 §, jolloin ei pystytä tekemään Suomessa mitään muitakaan muutoksia. Yksi esitetty kysymys on se, että kun tätä yrityshuojennusta ja sen ehtoja pitäisi tosiasiassa pystyä myös näissä perheen sisäisissä järjestelyissä muuttamaan, niin sitäkään ei voi tehdä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa, jos perillisiä on monta ja osa ei halua jatkaa yritystä, näin ei voi kuitenkaan tehdä. Silloin kysymys on siitä, että jos oikeudenmukaisesti haluamme yrityksiä saada perittyä sukupolvelta toiselle, jotta nämä hyvät yritykset jatkaisivat, niin tätäkään ei voi tehdä, koska tämä 55 § on nyt laulettu suohon. Käytännössä siihen ei voi koskea sen takia, että pelätään tätä perustuslaillista arviointia. Minä pidän tätä erittäin suurena eduskunnan alennustilana. Minusta tämä on järkyttävää, että lehdissäkin on kirjoitettu tästä ongelmasta, joka valtiovarojen verojaostossa on tuotettu — itse aiheutettu ongelma, joka tarkoittaa siis käytännössä sitä, että tätä kohtuutonta porsaanreikää ei voi myöskään tukkia. Siinä mielessä olen samaa mieltä myös edustaja Essayahin kanssa, että tämä on uskomaton juttu, (Puhemies koputtaa) jos yritysvarallisuuden piirissä voi periä mitä tahansa. Eikö silloin pitäisi arvioida tätä yritystä, mikä se voi olla, mitä voi kaiken kaikkiaan periä? Monia ongelmia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-22T20:28:26,2016-11-22T20:30:45,Tarkistettu,1.1 2016_118_213,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ollut erittäin mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua, ja muistan aikaa vuosi sitten keväällä uutena kansanedustajana, kun tulin tähän saliin ja mietin, mihinkä suuntaan mikäkin asia menee. Mutta tämän kyseessä olevan pykälän tai hallituksen esityksen kohdalla varmaan kaiken tämän debatin jälkeen on todellakin hyvä, että sitä katsotaan tarkemmin siellä perustuslakivaliokunnassa. Mutta kaiken kaikkiaan, minkä vuoksi pyysin puheenvuoroa: Edustaja Zyskowicz on minusta esittänyt — ja monet toisetkin mutta edustaja Zyskowicz varsinkin — monia hyviä puheenvuoroja. Tässä viimeisessä hän mainitsi, että asiantuntijat esittävät omia näkemyksiään, omia tulkintojaan. Minusta siinä on lause, mikä on oikein totuuden ytimessä. Kansanedustajina meidän pitäisi muistaa, että näin asia todellakin on. Se, mikä on pelottavaa ja toisaalta erittäin surullista, on, että aika ajoin tuntuu, että asiantuntijoilla on ollut ikään kuin oma agenda siellä ytimessä, mitä on haluttu ajaa eteenpäin, ja ikään kuin, että asiantuntijat ovat päättäneet lopputuloksen jo etukäteen ja sen lopputuloksen mukaisesti sitten kerätään perusteluja, mitkä vahvistavat ja tukevat sitä jo ennalta päätettyä lopputulemaa. Tämä on minusta erittäin vaarallista ja surullista. Mutta toisaalta meidän kansanedustajien, jotka lopulta teemme ne päätökset, pitäisi muistaa pitää myös tämä näkökanta mielessä ja suhtautua kriittisesti myös meidän asiantuntijoihin, jotka voivat esittää hyvinkin toisilleen vastakkaisia näkökulmia. Mutta ei muuta kuin onnea ja menestystä myös perustuslakivaliokunnan työhön oikeudenmukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-22T20:30:46,2016-11-22T20:32:35,Tarkistettu,1.1 2016_118_214,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Palaisin vielä tähän yritysvarallisuuden määrittelyn sisältöön. Kyllähän meillä kuitenkin, jos ajatellaan, että meillä on olemassa yritys, joka on erillinen juridinen yksikkö, on ihan selkeästi määritelty, millä tavalla sinne kirjataan kirjanpidossa käyttöomaisuusosakkeet, millä periaatteella voi kirjata vaihto-omaisuusosakkeita. Jos mietitään, että tämä yritys siirtyy sitten seuraavalle sukupolvelle, niin tuossa juuri edustaja Zyskowicz valisti, että esimerkiksi siellä on rajoitus tämän myynnin suhteen. Jos myydään yritys nopeammin — oliko se parin vuoden sisällä kenties, joku voi tarkistaa sen — niin nämä perintöverotuksen huojennukset raukeavat. Elikkä siinä mielessä meillä on olemassa tämäntyyppiseen tilanteeseen jo rajoitus. Voisiko ajatella, että valtiovarainvaliokunnassa mietittäisiin, että tällaisia purkautumistilanteitakin, jotka voisivat olla toinen mahdollisuus tällaiseen väärinkäytökseen, varten olisi jotakin sääntelyä? Muutoin tuntuu vähän kummalliselta tämä keskustelu. Eihän se, että siirtyy sukupolvelta toiselle se yritysomaisuus, tarkoita sitä, että se siirtyy silloin sen perijän omaksi omaisuudeksi, vaan nimenomaan tällä lainsäädännöllähän pyritään siihen, että se yritys pysyy yrityksenä, maatilayritys pysyy maatilayrityksenä, ja sen toimintaa pyritään jatkamaan. Kun puhutaan nyt tästä väärinkäytösongelmasta, niin pitäisi tavallaan siihen väärinkäytösongelmaan tässä lähteä pureutumaan ja niihin mahdollisuuksiin, mitä mahdollisesti tämä lainsäädäntö sisältää siltä osin. Silloin tullaan tähän yritysvarallisuuden määrittelyyn. Tässä mielessä minun mielestäni tämä keskustelu on osittain vähän ohi koko tästä asiastakin jopa, tai siis sanotaan nyt tämän täydentävän esityksen osalta, koska tässä ei kyllä sinällänsä sitä perustuslaillista ongelmaa ole vaan se on ollut siinä alkuperäisessä esityksessä, kun ei ole uskallettu lähteä tutkimaan sen esityksen sisällä olevaa yritysvarallisuuden määrittelyä ja mahdollisesti siihen sisältyviä väärinkäytöksien rajaamisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-22T20:32:36,2016-11-22T20:34:37,Tarkistettu,1.1 2016_118_215,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä kerran oikeastaan tähän loppuun haluan osaltani todeta, että kun tämä pitkä keskustelu on käyty ja on seikkaperäisestikin täällä arvioitu monia asioita, jotka liittyvät tähän perustuslainmukaisuuteen, niin minä kyllä nyt vetoan siihen, että nyt kun tässä on tullut kannatettu esitys sen suhteen, että tämä lähetettäisiin perustuslakivaliokuntaan, niin voisimme myös niin toimia. Mielestäni on sanomattakin selvää, että kun tämä prosessi käytiin täällä läpi, mitä kaikkea siellä valtiovarainvaliokunnan verojaostossa tapahtui — välillä oltiin tuomassa täydentävää, välillä oltiin lähettämässä perustuslakivaliokuntaan, peruttiin, sitten taas täydentävää, välillä kuulemisia — tämä on omiaan herättämään nyt ne kysymykset, mitä täällä on ollut, ja juuri siksi mielestäni on kaikkien etu, että me nyt yhdessä voimme päättää sen, että tämä lähetettäisiin perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Mielestäni siinä ei tulisi olla kauheasti ikään kuin vastaansanomista sen vuoksi, että tässä on aika hyvät perustelut esitetty sille, miksi me tämän esityksen olemme tehneet: niistä syistä, että on viisasta, ettemme ottaisi sitä riskiä, että tällaisen olemassa olevan asiantilan, jossa selvästi on kysymysmerkkejä, perustuslainmukaisuus jäisi tulkitsematta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-22T20:34:38,2016-11-22T20:36:09,Tarkistettu,1.1 2016_118_216,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin tätä vastauspuheenvuoroa tähän edustaja Essayahin puheenparteen, koska minusta siinä oli yksi hyvä näkökulma, ja se on juuri tämä, että millä tavalla se yritysomaisuus määritellään. Silloin vuonna 2008, jolloin silloinen hallitus teki hallituksen esityksen numero 53 ja sitä esitystä 53 käsiteltiin perustuslakivaliokunnassa, perustuslakivaliokunta arvosteli sitä, että yritysvarallisuutena voidaan luovuttaa ""huomattavastikin sellaista sijoitusvarallisuutta, joka ei liity sukupolvenvaihdoksen kohteena olevan yrityksen aitoon tuotannolliseen toimintaan"". Eli tämän yhdenvertaisuusongelman näkökulmasta perustuslakivaliokunta edellytti, että tätä sääntelyä, silloista laajentamista, pitäisi muuttaa muotoon, joka kuului näin: ""sellaiseen muotoon, jossa yritysten taseisiin sisältyvä tuotannollista toimintaa palvelematon sijoitusvarallisuus rajataan kokonaan sukupolvenvaihdoksia koskevan verohuojennuksen ulkopuolelle."" Tältä osin ollaan aivan oikealla äärellä siinä, että kun sukupolvenvaihdoksia tehdään, se on oikein ja perusteltua, että huojennuksia pitää saada, jotta tämä sukupolvenvaihdos onnistuisi, mutta siinä samassa ei voi siirtää mitä tahansa omaisuuseriä. Ja nyt tämä arvioitaisiin, jos perustuslakivaliokuntaan tulisi laajennus tästä 55 §:stä, minkä vuoksi hallituspuolueet ovat päättäneet, että tätä asiaa ei arvioida. Kysyn vain: kuinka kauan me menemme tällä linjalla? Ja tämä oli siis luonnos tietenkin, koska se ei koskaan saapunut mihinkään käsittelyyn, koska silloisen porvarihallituksen käsittely tyssäsi siihen, että tämä esitys vedettiin pois, ja ei huomioitu tätä perustuslakivaliokunnan kantaa, mutta tässä luonnoksessa se luki. Pidemmälle ei päästy, koska se esitys vedettiin pois.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-22T20:36:09,2016-11-22T20:38:17,Tarkistettu,1.1 2016_118_217,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen puhunut jo niin monta kertaa ja ennen kaikkea niin pitkään, että pyysin tämän puheenvuoroni vain sanoakseni sen, minkä edustaja Kiuru puheenvuoronsa lopussa korjasi, eli kyseessä ei ollut perustuslakivaliokunnan silloinen lausunto, vaan kyseessä oli luonnos perustuslakivaliokunnan lausunnoksi. Tässä yhdessä asiakirjassa, joka minulla on tässä edessäni ja joka ei ole se itse luonnos mutta jossa sitä referoidaan, sanotaan, että pidettiin luonnoksessa ""valtiosääntöoikeudellisista syistä hyvin tärkeänä"". Tätä muotoilua, että pidetään valtiosääntöoikeudellisista syistä tärkeänä, käytetään yleensä silloin, kun pidetään hyvin tärkeänä kiinnittää johonkin huomiota mutta ei katsota, että se olisi vastoin perustuslakia. Herra puhemies! Nämä eivät ole helppoja kysymyksiä. Nämä ovat vaikeita, ja nämä ovat tulkintakysymyksiä, mutta pidän kantani siinä, että se ei saa tulla osaksi tämän talon perustuslainmukaisuuden arviointia, että perustuslakivaliokuntaan ei enää uskallettaisi lähettää lausunnolle asioita, joiden kohdalla perusteltu kysymys herää, koska pelätään sitä, mitä sieltä tulee. Minun ratkaisuni tähän on siis se, että perustuslakivaliokunta näissä tulkinnoissa ottaisi muutaman askeleen väljempään suuntaan siten, että tunnustettaisiin lainsäätäjän oikeus, kansan valitseman eduskunnan oikeus, säätää monenlaisia lakeja, esimerkiksi verotuksessa antaa erilaisia vähennyksiä ja kohdella eri tulolajeja eri tavoin, ilman että heti nähtäisiin siinä yhdenvertaisuusongelma. Yhdenvertaisuussäännös — jos nyt siitä säädöksestä puhutaan, voin puhua muistakin — on mielestäni mielivallan kielto, ja kun mielivaltaa ei tehdä ja syrjintää ei tehdä, niin silloin se on laajaa yhteiskunnallista harkintaa, joka kuuluu nimenomaan kansan valitsemalle eduskunnalle eikä kolmelle neljälle valtiosääntöjuristille, vaikka he eivät (Puhemies koputtaa) esimerkiksi Sipilän hallituksesta tykkäisikään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-22T20:38:18,2016-11-22T20:40:24,Tarkistettu,1.1 2016_118_218,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän kollegoja, sekä Kiurua että Zyskowicziä, näistä hyvistä täydennyksistä tähän keskusteluun ja vielä juuri tätä, mitä on silloin aikanaan käyty perustuslakivaliokunnan luonnoksessa läpi, elikkä tätä valtiosääntöoikeudellisesti tärkeää näkökulmaa, jossa sitten on lähdetty pohtimaan sitä, että kaikki tuotannolliseen toimintaan kuulumattomat osake-erät esimerkiksi eivät olisi tällaisen perintöverohuojennuksen alaisia tai siihen kuuluvia. Siinä mielessä olisi todellakin tärkeää sitten lähteä ja paljon isompi kysymys lähteä pohtimaan sitä, onko yrityksillä oikeus hankkia sellaista osakeomistusta, joka ei ole tuotannolliseen toimintaan kuuluvaa. No, varmasti on, mutta sitten on toinen kysymys, onko sitä oikeus siirtää sen yrityksen sisässä sitten eteenpäin seuraavalle sukupolvelle vai pitääkö ajatella, että siinä vaiheessa yrityksen tasetta pitäisi lähteä jollakin tavalla purkamaan. Tämä on todellakin sellainen aika iso avaus sen suhteen, miten yrityksen omaisuus määritellään ja minkätyyppistä osakeomistusta yrityksessä voi olla. Kirjanpitolaissahan määritellään, miten yrityksen tyypin mukaisesti osakkeita voidaan kirjata esimerkiksi käyttöomaisuuteen ja toisaalta minkätyyppisten yritysten osakeomaisuuden jo lähtökohtaisesti katsotaan olevan vaihto-omaisuuteen kuuluvaa. Tästä näkökulmasta tämä koko tarkasteluhan nyt laajentuu oikeastaan sitten, voisi sanoa, kirjanpitolain ja jopa tilintarkastuslain puolelle. On mielenkiintoista, että on pohdittu sitä, että tuotannolliseen toimintaan kuulumattomia eriä voitaisiin sieltä taseesta eritellä ja sitten lähteä miettimään, että niillä olisi erilainen perintöverokohtelu. Mutta jos tällaista porsaanreikää on, niin edelleenkin toistan sen, että tässä alkuperäisessä esityksessä ei olisi pitänyt lähteä pelkäämään sitä, etteikö tätä asiaa oltaisi voitu sieltä perustuslakivaliokunnan kautta pyöräyttää. Mutta tämän nykyisen esityksen kohdalla (Puhemies koputtaa) tuntuu taas sitten vähän erikoiselta viedä sitä perustuslakivaliokuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-22T20:40:25,2016-11-22T20:42:32,Tarkistettu,1.1 2016_118_219,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Portugalin kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 246/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_118_220,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Portugalin kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 246/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen Portugalin kanssa neuvottelema verosopimus on moraalisesti varsin tärkeä ja kansalaisten oikeudentunnon mukainen. Jo tähän asti Suomi on voinut verottaa julkisesta palveluksesta saatua eläkettä, mutta jatkossa myös yksityisiä Portugaliin maksettavia eläkkeitä verotetaan siltä osin kuin niitä ei veroteta Portugalissa. Tulevaisuudessa veroa maksetaan siis myös Suomeen, mikäli Portugalin perimä vero on pienempi kuin vastaava vero Suomessa. Portugali on ensisijainen verotusmaa, mutta mahdollisen veroerotuksen saa Suomen verottaja. Verosopimusten saralla saavutettu edistys on monella tavoin tärkeää. Kaksinkertaisen verotuksen estämistä ja valtion verotulojen kasvua huomattavasti merkittävämpi seikka on verosopimusten kansalaisten ja veronmaksajien yhdenvertaisuudesta kertoma viesti. Tämän osalta tuskin nähdään edes perustuslaillista ongelmaa, kuten edellisessä pykälässä jotkut asiaa katsoivat. Arvoisa puhemies! Solmittu verosopimus parantaa osaltaan verojärjestelmämme uskottavuutta ja on hyvä ratkaisu oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Valtiontalouden kannalta summat eivät ole suuria, yhteensä muutaman miljoonan euron suuruusluokkaa. Verosopimukset edistävät silti suomalaisten tasa-arvoista kohtelua tuloista ja varallisuudesta riippumatta. Tämä on omiaan parantamaan veronmaksumoraalia näinä taloudellisesti hyvin vaikeina aikoina. Arvoisa puhemies! Suomi on tällä hallituskaudella jo saattanut voimaan vastaavan verosopimuksen muun muassa Espanjan kanssa. Ranskan kanssa neuvotellaan parhaillaan uudesta sopimuksesta. Toivottavasti myös se näkee piakkoin päivänvalon. Valitettavasti edellinen hallitus ei saanut aikaan näitä verosopimuksia, mutta on hyvä, että viimein tällä hallituskaudella niitä on edistetty ripeästi. Kiitän lopuksi hallitusta nopeasta ja johdonmukaisesta (Puhemies koputtaa) toiminnasta verosopimusten voimaansaattamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+8.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-11-22T20:42:48,2016-11-22T20:44:56,Tarkistettu,1.1 2016_118_221,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Portugalin kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 246/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on eittämättä hyvä laki, tätä olemme myös sosialidemokraatteina kiirehtineet, ja tämän edeltäjä oli myös hyvä eli Espanjan kanssa tehty sopimus, ja työtä vielä riittää kaiken kaikkiaan. Edellisen hallituksen aikana käynnistettiin nämä ja silloin käynnistettiin myös monia merkittäviä toimia kaiken kaikkiaan esimerkiksi veronkierron estämiseksi, veroparatiisien suitsimiseksi ja harmaan talouden torjumiseksi. On mielestäni hyvin tärkeää nähdä, että tätä linjaa täytyy jatkaa. Meillä on ollut pieniä karikkoja, puhemies, siinä, että hallitus on välillä esimerkiksi tähän aihepiiriin kuuluvia harmaan talouden määrärahoja meinannut leikata ja vähän niitä palautellut, ei tosin täysimääräisesti. Mutta kaiken kaikkiaan mielestäni tämä kokonaisuus liittyen kaikenlaiseen, sanotaanko, aggressiivisen verosuunnittelun mahdollisuuksien kitkemiseen, puhumattakaan sitten ihan puhtaasta veronkierrosta, veroparatiiseista ja näistä asioista, on sinänsä hyvin tarpeellinen. Siinä suhteessa tietenkin tämäkin esitys, mistä nyt puhutaan, on hyvin tärkeä, koska koettiin kovin epäoikeudenmukaisena, että oli tämänkaltaisia tilanteita olemassa, ja tämä on nyt saatu sitten Portugalin osalta tähän malliin, ja se on tietenkin vain ja ainoastaan hyvä ja toivottava asia. Mutta kuten sanottu, puhemies, tältä pohjalta eteenpäin täytyy mennä, jatkaa tätä työtä sinnikkäästi. Paljon on vireillä näitä asioita maailmalla, ja minä toivoisin, että Suomen hallitus ottaisi hyvin aktiivisen roolin kaiken kaikkiaan näissä. Meillä on valtavia, isoja hankkeita vireillä tähän aihealueeseen ja problematiikkaan liittyen, ja siinä suhteessa aiomme kyllä myös sosialidemokraatteina hyvin vahvasti edistää sitä ja antaa tukea niille esityksille, joilla näitä asioita saadaan eteenpäin, mutta vaatia myös tietynlaista kunnianhimoa ja eteenpäin katsomista määrätietoisella ja kovalla, nopea- ja ripeätahtisella menolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-22T20:44:57,2016-11-22T20:46:54,Tarkistettu,1.1 2016_118_222,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Portugalin kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 246/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tämä on hyvin perusteltu esitys — hyvä, että tällainen uusi sopimus on tehty. Me olemme kaikki yhdessä toimineet veroparatiiseja vastaan, joissa yritykset voivat piilottaa voittojaan tai verosuunnitella voittojaan johonkin nollaverokantaan tai lähelle sitä. Tässä Portugalin esimerkkitapauksessahan on kyse eräänlaisesta henkilöverotuksen veroparatiisista, ja mielestäni ei ole mitään perusteita sellaistakaan hyväksyä. Esityksen saapuminen tänne, tai itse asiassa tämän sopimuksen neuvotteleminen, osoittaa, että nykyinen hallitus toimii aktiivisesti verotuksen epäkohtien korjaamiseksi myös näissä tämänkaltaisissa tilanteissa. Jotenkin pieni ajatus tuli mieleen johtuen tuosta edellisestä keskustelusta. — Edustaja Viitanen, älkää ihan vielä poistuko. Siinä näitte, että on syytä perustuslakivaliokuntaan jo yhdenvertaisuuden kannalta ja ennen kaikkea omaisuudensuojan kannalta lähettää se edellinen esitys myös sen takia, että siinä tällaiset odotukset eivät täyty. Joku on ottanut henkivakuutuksen odottaen, että kun on myydessä sanottu, että se tulo on sitten verovapaata, ja kun hän ei sitten sitä tuloa saadessaan enää saakaan sitä verovapaasti, niin omaisuudensuojan kannalta kyseenalaistitte tällaisen järjestelyn. No, minä nyt kysyn teiltä: onko myös tämä omaisuudensuojan kannalta kyseenalainen? Tässähän on tämmöinen noin kolmen vuoden siirtymäsäännös. Jos minä nyt oikein olen ymmärtänyt, niin suomalainen varakas ja isotuloinen henkilö, eläkeläinen, muuttaa Portugaliin niine odotuksineen, että kun hän saa 10 vuoden verovapauden Portugalilta ja Suomi ei verota hänen eläkkeitään, niin verovapaana se iso, muhkea eläke tulee. Ja nyt me säädämmekin lain ja sopimuksen, jonka mukaan ei se tulekaan muhkeana verovapaana, vaan tämän siirtymäkauden jälkeen, joka on ilmeisesti kolme vuotta, Suomen verottaja pääsee siitä kiinni. Jos nyt tätä omaisuudensuojaa tulkitaan niin tarkasti, että myös tällaiset odotukset ovat omaisuudensuojan piirissä, niin, edustaja Viitanen tai edustaja Kantola, joka on perustuslakivaliokunnan jäsen, näettekö myös tässä perustuslaillisia ongelmia?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+8.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-22T20:46:55,2016-11-22T20:48:59,Tarkistettu,1.1 2016_118_223,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Portugalin kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 246/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuon äskeisen pykäläkestomaratonin jälkeen en olisi uskonut, että joudun tässä seuraavassa pykälässä palaamaan tähän edelliseen aiheeseen, mutta kun edustaja Zyskowicz nyt tässä kyseli ja tätä nosti, niin minun mielestäni kyllä taisi edustaja Harakka tuoda omassa puheenvuorossaan esiin sen, että sinänsä tämä ei ole sosialidemokraattien politiikan kannalta poliittinen kysymys, vaan esitimme sen tosiasian, että tämänkin asian osalta, mihin edustaja Zyskowicz viittaa, on esitetty näkemyksiä siitä, että tulisi tutkia, onko se perustuslain mukainen. Tähän viittasimme. Se, mistä olimme poliittisesti samaa mieltä kuin hallitus oli aikaisemmin — nythän hallitus on siis toista mieltä itsensä kanssa — oli tämä, että alaikäisille tämä pykälä olisi ollut aivan oikeudenmukainen, ja harmittelemme, että se nyt ei tässä etene. Mutta tämä toinen: me perustimme puheenvuoromme siihen vakavaan tosiasiaan, että valitettavasti myös sen osalta oli esitetty kysymyksiä sen pykälän perustuslainmukaisuudesta. Uskon, edustaja Zyskowicz, että pystytte tämän näkemään, että totta kai se huoli silloin on yhtäläinen, jos niitä molempia on kritisoitu, ja siksi toimme esiin myös tämän huolen, mikä siellä valiokunnassa kaiken kaikkiaan on ollut. Mehän olemme suhtautuneet tähän asiaan ihan sillä tavalla, että emme me edellytä niitä mahdollisia siirtymäkausia tai muita, joista tiedän, että varmasti nyt hallituspuolueet keskenänsä niitä miettivät, mutta siksikin, koska tämä on ollut epäselvää ja tämä tulkinta on esitetty, johdonmukaisuuden nimissä se on syytä tässä yhteydessä tuoda esiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-22T20:49:00,2016-11-22T20:50:38,Tarkistettu,1.1 2016_118_224,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Portugalin kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 246/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä sitä, että meillä todellakin myös henkilöverotuksen puolella pidetään huolta siitä, että ihmistä verotetaan jossakin jäsenmaassa, ei kuitenkaan kaksinkertaisesti veroteta, vaan nimenomaan näillä verosopimuksilla pidetään huolta siitä, että estetään toisaalta se kahdenkertainen verotus mutta pidetään huolta, että edes se yhdenkertainen verotus toteutuu. Siinä mielessä on kyllä ihan tärkeää, että on saatu aikaiseksi tämä verosopimus Portugalin kanssa. Tämä tilanne, joka hetken aikaa on vallinnut, on varmasti ollut monille ihmisille oikeustajun vastainen, ja erityisesti vielä niin, että meillä on ollut suurituloisia, muun muassa yritysjohtajia, jotka ovat erityisesti kehuskelleet sillä, ja se on tuntunut pahalta sellaisina aikoina, kun tiedetään, että niin monia erilaisia leikkauksia hallitus on tehnyt pienituloisten etuuksiin ja on paljon niitä ihmisiä Suomessa, jotka eivät voi, vaikka haluaisivat, paeta meidän verotusta ja joiden tulot toisaalta myöskään eivät kunnolla riitä siihen elämiseen. Siinä mielessä se oikeutettu närkästys, mitä julkisuudessakin on ollut esillä, on hyvin ymmärrettävää. Siitä näkökulmasta voin sanoa, että on erittäin tärkeätä, että tämäntyyppiset sopimukset tulevat voimaan ja tietyllä tavalla vahvistavat yhteiskunnassa sitä henkeä, että haluamme toimia oikeudenmukaisesti. Riippumatta ihmisen lompakon paksuudesta, siitä, onko hänellä mahdollisuus muuttaa Suomesta jonnekin muualle, hänen eläkkeensä ovat samalla tavoin verotuksen kohteena, ja pidetään huolta, etteivät ne ole minkään kaksinkertaisen verotuksen kohteena mutta kuitenkin että ne jossakin maassa on verotettu. Tämä on erittäin, erittäin hyvä esitys, ja tätä voi kannattaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-22T20:50:38,2016-11-22T20:52:25,Tarkistettu,1.1 2016_118_225,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Portugalin kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 246/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun nimeni mainittiin keskusteltaessa perusteltujen odotusten suojasta ja suhteesta perustuslakiin, niin tulee mieleen hiljattain perustuslakivaliokunnassa käsittelyssä ollut lainsäädäntö, jossa lievennetään haja-asutusalueen jätevesikäsittelyn vaatimuksia. Tämä asia on vuosien ajan ollut eri lainsäädäntömuodoissaan eduskunnan käsittelyssä, ja kun jätevesiasetuksia tiukennettiin aikoinaan, niin innokkaat kansalaiset lähtivät investoimaan jopa kymmeniätuhansia euroja laitteisiin, joilla sitten jätevedet voidaan käsitellä ja puhdistaa niin kuin tuleva asetus edellytti. Siinä oli tietty määräaika. Sen jälkeen on lievennetty näitä vaatimuksia. Tämä merkitsee sitä, että niille, jotka aikoinaan lähtivät hyvässä uskossa ja vilpittömin mielin investoimaan näihin laitteisiin, nämä investoinnit ovat olleet tarpeettomia tai eivät ainakaan välttämättömiä, ja heillä oli varmasti silloin syytä uskoa ja heidän perustellut odotuksensa olivat, että tämä on pakollista ja välttämätöntä. On keskusteltu siitä, onko tämä nyt sitten oikein ja reilua heitä kohtaan, kun näitä lievennetään, mutta perustuslakivaliokunta, kun se käsitteli tätä viimeisintä lainsäädäntöuudistusta, ei puuttunut tähän kysymykseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+8.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-11-22T20:52:26,2016-11-22T20:53:40,Tarkistettu,1.1 2016_118_226,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_118_227,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessähän ehdotetaan muutettavaksi valtion rahoituksesta evankelisluterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annettua lakia ja ortodoksisesta kirkosta annettua lakia siten, että esityksen mukaan laeissa tarkoitetun rahoituksen ja määrärahan indeksikorotukset jäädytetään vuosien 2017—2019 osalta osana valtiontalouden sopeutustoimia. Arvoisa puhemies! Vuoden 2016 alusta uudistui Suomen evankelisluterilaisten seurakuntien yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten korvausjärjestelmä. Silloinhan yhteisöveroon perustuvasta järjestelmästä siirryttiin lakisääteiseen valtionavustukseen. Valtion rahoituksesta evankelisluterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain mukaan rahoituksen määrää korotetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaista yleisen hintatason muutosta vastaavasti. Vuoden 2017 budjetissa tätä indeksikorotusta ei kuitenkaan nyt sitten huomioida, elikkä kun hallitus leikkaa näitä indeksejä, niin tämä samalla kohdistuu myöskin indeksiin sidottuun määrärahaan. Hallitus toteaa siellä selvitysosassa, missä annetaan eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvä esitys, että tämä sisältyy valtiontalouden sopeutustoimiin. Me kristillisdemokraatit näemme, että tämä on väärä ratkaisu, ja omassa vaihtoehtobudjetissamme esitämme sitä, että indeksikorotus tehdään täysimääräisesti ja pidetään voimassa lain mukaisesti. Evankelisluterilaisen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoituksen perusteenahan ovat sellaiset asiat kuin hautaustoimen, väestökirjanpidon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimistojen ylläpitoon liittyvät laissa säädetyt tehtävät. Näistä tehtävistä aiheutuu evankelisluterilaiselle kirkolle nettokustannuksia yhteensä keskimäärin noin 146 miljoonaa euroa vuodessa. Valtionavustusten nykytaso ei kata kaikkia lakisääteisten tehtävien kustannuksia, kuten ei aiemmin kattanut myöskään tämä yhteisövero-osuus. Siinä mielessä voi sanoa, että nyt kun hallitus sääti ensin tämän indeksipienennyksen, niin tämä tarkoittaa sitä, että itse asiassa osa näistä kustannuksista jää silloin kirkollisverojen tuotolla maksettavaksi. Jos hallitus ja valtio arvostaa kirkon itsenäisyyttä, niin se korvaa nämä lakisääteisistä tehtävistä koituvat kulut täysimääräisesti, koska voidaan katsoa niin kuin kirkolliskokouksessa oli asiasta lausuttu, että esitys jopa loukkaa kansalaisten yhdenvertaisuutta, koska kirkon yhteiskunnalliset tehtävät eivät palvele yksinomaan ja ainoastaan kirkon jäseniä vaan ne kohdistuvat kaikkiin kansalaisiin. Myöskin kirkolliskokous on todennut, että esitys loukkaa positiivisen uskonnonvapauden harjoittamista, kun kirkon jäsenet joutuvat eriarvoiseen asemaan muiden kansalaisten kanssa. Siinä mielessä olisi tärkeää, että tämä indeksileikkauksesta johtuva leikkaus peruttaisiin ja kuluttajahintaindeksin mukaisesti tämä summa palautettaisiin evankelisluterilaiselle kirkolle. On arvioitu, että kuluttajahintaindeksin muutos vuodelle 2017 on 1,1 prosenttia, jolloinka tämä rahoitus, mikä tulisi tämän indeksin mukaisesti, olisi yhteensä 1 254 000 euroa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on omassa vaihtoehtobudjetissaan ja talousar-vioesityksenä esittänyt, että tämä summa kokonaisuudessaan palautettaisiin. Katsomme, että tämä olisi tärkeä tässä taloudellisessa tilanteessa kirkolle ja myöskin ottaen huomioon sen, millä tavalla kirkko tänä aikana kantaa huolta: ei pelkästään näistä yhteiskunnallisista tehtävistä, vaan on myöskin esimerkiksi osallistunut maahanmuuttajien tilanteen, ja tällä hetkellä voisi sanoa hädänalaisen tilanteen, auttamiseen. Siinäkin mielessä olisi järkevää, että tässä tilanteessa indeksileikkausta ei toteutettaisi vaan se jätettäisiin toteuttamatta. Aivan vastaavalla tavalla kuin hallitus tuli järkiinsä siinä, että rintamamieslisään kohdistuvaa leikkausta ei toteutettu, myöskin tämä kohta olisi tärkeä purkaa sieltä indeksileikkausten joukosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-22T20:54:07,2016-11-22T20:58:59,Tarkistettu,1.1 2016_118_228,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on kirkon ja valtion suhteita koskeva esitys. Kirkon ja valtion suhteita koskevia uudistuksia on viime vuosikymmeninä tehty useita. Uudistukset on tehty lähes poikkeuksetta kirkon ja valtion hyvässä yhteisymmärryksessä. Uudistamistyössä kirkon itsenäisyyttä valtiosta on pääosin lisätty. 1990-luvulla toteutettiin iso kirkkolainsäädännön uudistus, jossa suuri osa säännöksistä siirrettiin kirkolliskokouksen omaan päätösvaltaan, kirkkojärjestykseen. Vastaavasti eduskunnassa käsiteltävän kirkkolain pykälien määrää pienennettiin. Ennen vuosituhannen vaihdetta tehtiin muitakin isoja muutoksia: Hiippakuntien tuomiokapitulit muuttuivat valtion virastoista kirkon toimielimiksi. Piispatkin siirtyivät kirkon palkansaajiksi, kiinteistöt kirkon vastuulle. Tasavallan presidentin virkatoimista poistettiin piispan nimitystehtävä — kirkko itsenäistyi tältäkin osin. 2000-luvun alussa uskonnonvapauslain uudistamisen yhteydessä laadittiin sen peruslinjauksiin perustuva hautaustoimilaki, joka tuli voimaan 2003. Hautaustoimilain säätämisessä otettiin askel päinvastaiseen suuntaan kuin mihin oli edellisinä vuosina totuttu. Kirkon ja valtion välille rakentui uusi suhde lain nojalla. Valmistelussa päädyttiin siihen, että kun luterilaiset seurakunnat ovat perinteisesti vastanneet yleisistä hautausmaista ja ovat alan asiantuntijoita ja kunnilla ei ole kiinnostusta ryhtyä hautaustoimen hoitamiseen, niin säädettäisiin seurakuntien velvollisuudesta pitää hautausmaita myös lain tasolla. Hallituksen esityksessä 204/2002 todetaan, että hautausmaiden ylläpito ja vainajien hautaamisesta huolehtiminen ovat terveydensuojelullisesta näkökulmasta välttämättömiä yhteiskunnallisia tehtäviä. Siis hautausmaita pitää joka tapauksessa hoitaa. Hautaaminen pitää yhteiskunnassa aina jollakin tavalla järjestää. Se ei ole lähtökohtaisesti eikä välttämättä uskonnollinen tehtävä. Se on käytännöllinen asia. Hautausmaiden ylläpidosta vastaaminen kuuluu siis viime kädessä yhteiskunnalle. Kun tällainen välttämätön yhteiskunnallinen tehtävä annettiin evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien tehtäväksi tuossa hautaustoimilaissa, on perusteltua, että valtio huolehtii myös seurakuntien taloudellisista edellytyksistä tehtävän hoitamiseen. Hallituksen tuolloisessa esityksessä todetaan, että ei ole perusteltua, että seurakunnat joutuisivat huolehtimaan tehtävästä pelkästään seurakunnan jäseniltä perittävin kirkollisverovaroin, sillä seurakunnat vastaavat pääosin myös muiden kuin jäsentensä hautaamisesta. Hautaustoimilain mukaan seurakuntien tulisi lisäksi jatkossa tarjota hautaustoimen palvelut samoin maksuperustein, yhdenvertaisesti, ikään kuin uskonnonvapauslain hengessä riippumatta siitä, oliko vainaja kirkon jäsen vai ei, sekä huolehtia erityisten tunnustuksettomien hauta-alueiden ylläpidosta niitä vainajia tai omaisia varten, jotka eivät ole olleet kirkon jäseniä eivätkä halua tulla haudatuiksi siunattuun maahan. Luterilaisilla seurakunnilla on hautaustoimessa velvollisuus toteuttaa valtion säätämän uskonnonvapauslain mukaista syrjimättömyyttä. Seurakunnat toimivat viranomaistyyppisesti valtion alihankkijoina. Tämä yhdenvertaisuus on varmistettu uskonnonvapauslain mukaan hinnoittelua koskevin säännöksin sekä vaatimuksella tunnustuksettoman hautausmaa-alueen perustamisesta. Nämä ovat siis osa tätä silloin säädettyä uutta uskonnonvapauslakia. Hautaustoimilakia säädettäessä kirkon saama rahoitus perustui seurakuntien saamaan osuuteen yhteisöveron tuotosta. Lakiesityksen perusteluissa, tuolloin siis, ennakoitiin muutosta, joka tuli voimaan tämän vuoden alusta. Laki tuolloin kirjoitettiin tavalla, joka mahdollistaa siirtymisen yhteisöveroon perustuvasta tuesta lailla säädettyyn valtionapuun — me emme käytä nimitystä ""valtionapu"" vaan tällaista monimutkaista nimikettä: siis tämän vuoden alusta on rahoituksen välineenä ollut ""valtion rahoituksesta evankelisluterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annettu laki"". Helpompi olisi sanoa ""valtionapu"". Hallitus esittää nyt muutettavaksi tätä rahoituslakia. Lainmuutoksella kumottaisiin juuri voimaan tullut laki kirkkojen valtionavun sitomisesta kuluttajahintaindeksiin, niin kuin edustaja Sari Essayah täällä juuri kertoi. Indeksin jäädyttäminen merkitsisi luterilaiselle kirkolle ensi vuodelle 1,2 miljoonan euron leikkausta, parille seuraavalle vuodelle noin 1,5 miljoonan euron leikkausta. Indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus vuodesta 2019 alkaen olisi arviolta 4,270 miljoonaa euroa vuodessa. Hallituksen otteet ainakin muistuttavat vahvasti sitä kuin Ylen rahoitusjärjestelmän muuttamisessa. Pitkän valmistelun tuloksena tehty iso uudistus, Yle-rahoitus, tai nyt tämä kirkon ja valtion lainsäädäntö, murennetaan alkumetreillä. Uudistamiseen tarvittiin paljon kärsivällisyyttä, viisaita pohdintoja ja keskusteluja, runsaasti luottamusta puolin ja toisin. Nyt tuolla ei olekaan mitään arvoa, rakennettu järjestelmä voidaan toisen osapuolen toimesta yksipuolisesti purkaa. Kysymys on, arvoisa puhemies, ennen muuta periaatteesta, voidaanko näin tehdä, onko viisasta tehdä näin. Uskonnonvapauslain näkökulmasta — ja tämä on vähän toinen näkökulma uskonnonvapauslakiin — on erikoista, että hallituksen esityksessä pidetään ongelmattomana sitä, että seurakuntien jäsenet joutuvat maksamaan kirkon lakisääteisten, siis valtion lailla säädettyjen, tehtävien hoitamisesta enemmän kuin kirkkoon kuulumattomat, nimittäin kirkollisverolla ja sitten valtionverolla. Hallituksen esityksessä myönnetään, että valtion rahoitus kirkolle ei riitä kattamaan kirkon lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien kuluja. Sen päälle todetaan: ""Seurakunnat voisivat kattaa erotuksen joko käyttämällä lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien kustannuksiin seurakunnan jäsenten kirkollisverovaroja tai korottamalla hautaustoimen maksuja."" Minä kysyn, eikö tässä ole kyse uskonnolliseen vakaumukseen perustuvasta syrjinnästä. Siis ainoa peruste, jonka takia toiset joutuvat maksamaan enemmän yhteiskunnallisesta tehtävästä, valtion rahoittamasta hautaustoimesta, on se, että he ovat kirkon jäseniä, seurakunnan jäseniä. Ne, jotka eivät ole seurakunnan jäseniä, eivät maksa kirkollisveroja, he osallistuvat kustannuksiin vähän pienemmällä summalla, ja ainoa peruste tälle on seurakunnan jäsenyys. Syrjimättömyyden periaatteen mukaisesti valtiolla mielestäni on ehdottomasti yhtä suuri vastuu kirkon jäsenten ja kirkkoon kuulumattomien hautaustoimen rahoituksesta. Ei voi olla niin, että jos kuulut seurakuntaan, niin valtiolla ei ole sinusta vastuuta. Kyllä meillä valtio vastaa yhtäläisesti kaikkien kansalaisten palveluista. Ovatko seurakunnan jäsenet yhdenvertaisia lainsäädännön edessä, jos he joutuvat kirkollisveron maksajina osallistumaan hautaustoimen rahoittamiseen enemmän kuin kirkkoon kuulumattomat kansalaiset? Tämä on periaatekysymys mielestäni, ja tähän kirkolliskokous lausunnossaan myös viittaa. Toivon, arvoisa puhemies, että valiokunta tämän esityksen, joka rahallisesti ei ole merkittävä, käsittelyssä paneutuu tähän periaatteelliseen kysymykseen seurakunnan jäsenten yhdenvertaisesta kohtelusta lakisääteisen hautaustoimen rahoituksessa. Seurakuntien hautaustoimen kulut tulevat kasvamaan lähivuosina ikärakenteen takia ja ehkä myös sen takia, että seurakuntien jäsenmäärä on laskusuunnassa. Valtion on syytä varautua tähän ja huolehtia riittävällä taloudellisella tuella kansalaisten yhdenvertaisuudesta myös viimeisellä matkalla. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä viitataan siihen, että hautaustoimilaki aikanaan säädettiin tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä. Niin tapahtui, ja taustalla on myös perustuslakivaliokunnan silloinen lausunto, jossa ei kyseenalaistettu tätä lainsäädäntöä. Katsoin sen perustuslakivaliokunnan lausunnon, ja siinä ei sanallakaan viitattu tähän rahoitusjärjestelmään. Perustuslakivaliokunta ei ole ainakaan tekstin perusteella lainkaan käsitellyt sitä, millä tavalla rahoitus kirkolle järjestyy siinä tilanteessa, kun tämä hautaustoimilaki tulee voimaan. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+9.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-11-22T20:59:15,2016-11-22T21:07:49,Tarkistettu,1.1 2016_118_229,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minun Raamatussani lukee näin, että vapaaehtoista, iloista antajaa Jumala rakastaa ja jokainen antakoon sydämestään. En muista ihan tarkkaan, mutta näin se menee. Ihmettelen sitä, että meillä on yrityksessä esimerkiksi — minä en kuulu kirkkoon, en minkäänlaiseen — kuitenkin kirkollisvero. Äiti ei kuulu kirkkoon, isä kyllä kuuluu, mutta kuitenkin yrityksellä on tämä vero. No, se tähän kohtaan ei sillä tavalla kuulu, mutta kun Kantola tässä esitteli sitä kirkollisveroa, niin millä perusteella, jos sinne ei kuulu, sitten joutuu kuitenkin maksamaan sitä ja vielä aika reilusti? Tässä hallituksen esityksessä evankelisluterilaisen kirkon valtionrahoituksen ja ortodoksisen kirkon valtionavustusmäärärahan indeksikorotukset jäädytetään vuosien 2017—2019 osalta. Rahoituksen määrä noina vuosina olisi siis sama kuin tänä vuonna eli 114 miljoonaa euroa. Kuitenkin kirkosta eroaa jatkuvasti porukkaa, elikkä 73 prosenttia kansalaisista kuuluu kirkkoon ja vuonna 80 se vielä oli 90 prosenttia. Tietysti se taakka kasvaa siellä, mutta siitä kirkon toiminnasta, mikä sille ei kuulu: Mitenkä nyt, kun kirkko on alkanut piilottelemaan näitä paperittomia esimerkiksi? Millä tavalla kirkko ottaa vastuun siitä, että tänne saattaa tulla vaikka minkälainen terroristi, on saanut hylkäävän turvapaikkapäätöksen, kirkko ottaa nämä hoiviinsa? Mitäs sitten, jos tapahtuu jotain valtiovaltaa vastaan? Kirkko toimii ikään kuin valtio valtiossa ottamatta vastuuta tästä tilanteesta. Siihen asemaan kirkkoa tuskin on asetettu. Siksi minä sanonkin näin, että tämän jäädytyksen tilalle, mikä on nyt, pitäisi tehdä leikkaus, koska toimitaan tällä tavalla. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+9.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-22T21:07:50,2016-11-22T21:11:01,Tarkistettu,1.1 2016_118_230,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtio on rahoituslaissa sitoutunut korvaamaan seurakunnille lailla säädetyistä yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvat kustannukset. Laissa säädetään nimenomaan kirkolle hautaustoimeen, väestökirjanpitoon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaitten rakennusten ylläpitoon liittyvistä tehtävistä, ja on huomattava, että tälläkään hetkellä korvaus ei kata näistä tehtävistä aiheutuvia kustannuksia. Jos ajatellaan, niin kirkon yhteiskunnalliset tehtävät eivät palvele ainoastaan kirkon omia jäseniä vaan kohdistuvat monin osin kaikkiin kansalaisiin, ja jos ajattelemme, että jos valtio ei korvaa lakisääteisistä tehtävistä koituvia kuluja, se kyllä aivan selkeästi asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan sen perusteella, kuuluuko kirkkoon vai ei. Eli kirkkoon kuuluvat joutuvat maksamaan myös kirkkoon kuulumattomien kuluja, esimerkiksi väestötietojärjestelmästä ja hautaan hoidosta ja niin edelleen. Kristillisdemokraateilla on vaihtoehtobudjetissa tämä huomioitu, ja kannatan edustaja Essayah’n jo täällä aiemmin esille tuomaa esitystä, että nämä indeksikorotukset jäädytetään. Nämä on tosissaan huomioitu meidän vaihtoehtobudjetissamme, ja on huomioitava, että kirkolliskokous myös vastustaa tätä esitystä. (Eduskunnasta: Ei jäädytetä!) — Elikkä että emme jäädytä. Sanoinko jotakin muuta? Kannatan nimenomaan sitä, että näitä indeksikorotuksia ei jäädytetä, vaan että ne menevät jatkossakin niin kuin oikeudenmukaista on sekä kirkon jäseniä että muita kansalaisia ajatellen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-22T21:11:05,2016-11-22T21:12:48,Tarkistettu,1.1 2016_118_231,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hakkaraisen puheenvuorossa oli nyt muutama sellainen kohta, joihin haluaisin puuttua. Hän ensinnäkin väitti, että hänen yrityksensä maksaa yhteisövero-osuutta kirkolle, ja siitähän tässä esityksessä tavallaan on nimenomaan kysymys, että yhteisövero-osuuden maksaminen evankelisluterilaiselle kirkolle on loppunut. Tämä oli ikään kuin se sopimus, jonka perusteella tehtiin tällainen erityinen, voisiko sanoa, korvaus, tai niin kuin edustaja Kantola täällä sanoi, olisi helpompi käyttää tätä avustus-sanaa, joka liittyy näihin kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin elikkä siihen, että pidetään yllä hautausmaita, pidetään yllä kulttuurihistoriallisia rakennuksia ja myöskin väestökirjanpitoa. Näistä palveluksista nauttivat myöskin muut kuin ne, jotka ovat kirkon jäseniä. Meillä ei tänä päivänä ole yrityksille kohdistuvaa yhteisövero-osuutta, joka tilitettäisiin kirkolle, ja siinä mielessä voi sanoa, että tässä on juuri kysymys periaatteesta. Kun on tehty tällainen sopimus, että luovutaan siitä yhteisövero-osuudesta ja sitten tilalle tulee tämäntyyppinen indeksiin sidottu avustus, ja nyt kun sitten tämä hallitus on päättänyt nimenomaan sen indeksisidonnaisuuden purkaa ja sitä kautta aiheuttaa sen, että niille kirkon jäsenille, jotka maksavat sitä kirkollisveroa, tulee korvattavaksi enemmän näistä yhteiskunnallisiin tehtäviin liittyvistä kuluista kuin mitä alun perin oli suunniteltu, mistä oli tavallaan sovittu, niin tämä on iso periaatteellinen kysymys. Siinä mielessä tämä on tärkeää käydä läpi, kun tätä täällä eduskunnassa käsitellään, miksi tämä sopimus on nyt sitten täältä, voisiko sanoa, valtiovallan puolelta tämän hallituksen toimesta haluttu lähteä purkamaan. Toinen asia, mistä totesitte, näistä piilotteluista: Tämähän on todettu jo monelta suulta, että kirkko ei riko lakia mutta pyrkii auttamaan hädänalaisia ihmisiä. Siinä mielessä tässäkään ei pitäisi olla kyllä mitään huomautettavaa sen suhteen, mutta aika ei riitä nyt pidempään puheenvuoroon tässä yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-22T21:12:49,2016-11-22T21:14:57,Tarkistettu,1.1 2016_118_232,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp,Aivan oikein.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_233,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä myös edustaja Hakkaraisen puheenvuoron johdosta pari kommenttia. Yritykset ovat aikanaan maksaneet kirkollisveroa, mutta vuoden 1993 jälkeen yrityksiltä on poistettu yritysten kirkollisvero. Sen jälkeen yritykset ovat maksaneet yhteisöveroa, joka menee valtion kassaan. Sitten me täällä eduskunnassa olemme päättäneet siitä, mikä on se yhteisövero-osuus, joka maksetaan kunnille siitä yhteisöveron tuotosta, ja mikä on se osuus, joka maksetaan seurakunnille. Nyt todellakin tämän vuoden alusta, niin kuin edustaja Essayah sanoi, järjestelmää muutettiin niin, että enää tätä yhteisövero-osuutta ei makseta seurakunnille vaan on tällainen erillinen niin sanottu valtionapujärjestelmä, jolla pyritään korvaamaan niitä yhteiskunnallisia tehtäviä, joita seurakunnat ovat velvollisia hoitamaan, suurimpana tämä hautaustoimi ja sitten väestökirjanpidon erilaiset tehtävät ja sitten nämä historiallisesti arvokkaat rakennukset. Luin jostakin lehdestä eläkkeellä olevan professori Tapio Lampisen kirjoituksen, jossa hän pohdiskeli tätä muutosta tai sitä uhkakuvaa, että jos valtiovalta vähentää voimakkaasti seurakunnille tulevaa tukea, niin onko seurakuntien ratkaisu sitten seuraavassa vaiheessa, että alamme vähentää resursseja, joilla hoidetaan esimerkiksi sankarihautausmaita. Minä luulen, että suomalaiset pitävät tärkeänä, että meidän hautausmaita hoidetaan hyvin ja että sankarihautausmaat saavat arvoisensa kohtelun myös. Tätä tarvitaan, ja on kohtuullista, että yhteiskunta tukee tätä toimintaa. Sen sijaan valtio ei tällä tuella rahoita sentin senttiä seurakuntien hengellistä toimintaa. Hautajaisista tulevat mieleen aina pappi ja kanttori, saattokellot ja kappelit, mutta näitä toimintoja tällä rahoituksella ei tueta vaan ainoastaan sitä hautausmaan pitämistä, hautapaikan järjestämistä ja tämäntyyppisiä asioita, jotka ovat osa sitä tavallaan maallista, yhteiskunnallista hautaustointa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+9.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-11-22T21:14:58,2016-11-22T21:16:52,Tarkistettu,1.1 2016_118_234,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuo yritysverotusasia on ihan selvä, mutta kysyisin nyt Kantolalta, hoitaako kirkko jäsenrekisteriä muista kuin omista jäsenistään. Minulla on semmoinen käsitys, että ainoastaan omista jäsenistään eikä esimerkiksi... Minä kuulun siviilirekisteriin, ja ne saa tuolta muualta. Mutta tämä nyt on ihan pikkuasia, mutta siitä vielä olisin kysynyt — tietysti kirkko ei riko lakia, jos se näin menee, että sinne menee kirkon tiloihin laittomia siirtolaisia, evättyjä turvapaikkaturisteja, mitä liekään sieltä — ovatko nämä todella hädänalaisia ihmisiä. Niitä tarinankertojia kyllä riittää tällä maapallolla. Jos valtiovalta on tehnyt semmoisen hylkäävän päätöksen, niin miten kirkko voi tuommoisen roolin ottaa ja sitten vielä esittäytyä semmoisena hurskaana tekijänä täällä ja avunantajana? Minä en sitä kyllä ymmärrä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+9.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-22T21:16:53,2016-11-22T21:17:58,Tarkistettu,1.1 2016_118_235,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Silloinkin kun henkilö itse ei kuulu kirkkoon ja hänen väestötietojaan pidetään yllä maistraatissa, niin tulee kenties tilanteita — ajatellaan vaikka peruskirjoitustilannetta: kyllä todennäköisesti hänen sukulaisistaan saattaa valtaosa hyvinkin kuulua sitten sinne kirkon pitämään väestökirjanpitoon, jolloinka tällainenkin henkilö hyötyy siitä, että jostakin löytyvät ne tiedot, jotka hänen sukulaisiinsa liittyvät. Elikkä meillähän Suomessa näitä väestökirjanpitoja löytyy paitsi evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon puolelta myöskin sitten todellakin maistraatista, ja suurimmalla osalla suomalaisista varmaan näitä tietoja löytyy ristiin näistä eri rekistereistä. Mutta olisin todellakin vielä halunnut teroittaa sitä, ja edustaja Kantola sen oikeastaan jo tuossa nosti esille, että tällä tuella ei tueta uskonnollista toimintaa. Meillä on myöskin olemassa sitten uskonnollisille yhdyskunnille tällainen oma, vähän niin kuin vastaavantyyppinen järjestelmä, joka perustuu näitten uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärään, ja sitä kautta tuetaan myös näitten uskonnollisten yhdyskuntien — jotka ovat siis muita kuin verotusoikeuden omaavia — yhteiskunnallista toimintaa, elikkä millään näillä tuilla, mitä valtiovalta antaa, ei ole haluttu tukea uskonnollista toimintaa, mutta on tavallaan tämän tuen kautta tunnustettu se, että kaikilla näillä toimijoilla on kuitenkin tärkeä rooli tässä yhteiskunnassa. Tähän yhteiskunnalliseen tehtävään liittyvää roolia on näillä tuilla pyritty tunnustamaan ja myöskin tukemaan, ja siinä mielessä tämä Suomen järjestelmä on perusperiaatteiltaan ihan toimiva. Toki näiden määrärahojen määrästä ja siitä, miten nämä indeksit toteutuvat, voidaan keskustella, ja KD-ryhmä on lähtenyt siitä, että me emme halua, että näitä indeksejä (Puhemies koputtaa) nyt sitten... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-22T21:18:03,2016-11-22T21:20:09,Tarkistettu,1.1 2016_118_236,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hakkaraisen kysymykseen vain lyhyesti vastaan: Hallituksen esityksessä kerrotaan, että kirkonkirjojen pidon nettomenot vuonna 2015 olivat 18,3 miljoonaa euroa. Väestökirjanpitoon liittyvien viranomaistehtävien kustannuksien osuudeksi tästä summasta on arvioitu 3,7 miljoonaa euroa. Eli ei se koko kirkonkirjojen pito seurakunnissa ole tätä valtion tukemaa, vaan osa siitä on sellaista viranomaistoimintaa, josta valtio sitten maksaa korvauksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+9.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-11-22T21:20:11,2016-11-22T21:20:44,Tarkistettu,1.1 2016_118_237,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä annetun lain sekä hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten  kansallisesta  täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 203/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu on päättynyt, asian käsittely keskeytetään. [Puhemiehen korokkeella neuvotellaan] Arvoisat edustajat! Otan takaisin kohdan 11. Menin sen läpi kirjoitetun nuotiston mukaan, mutta keskustelu ei mennyt sen mukaan. Sen takia tämä kohta vielä uudestaan. — Varmistan vielä, että käsittely menee nyt varmasti oikein. [Puhemiehen korokkeella neuvotellaan] Arvoisat edustajat! Tämän asiakohdan käsittelyn nuotit oli kirjoitettu niin kuin tässä olisi esitetty lausumaa. Sitä ei koskaan tässä esitetty, ja sen takia olin menossa asiassa eteenpäin, niin kuin menin. Kun tämä nyt on ilmeinen lipsahdus myöskin tämän lausuman esittäjän osalta, meneteltäneen niin, että palataan tämän asian toiseen käsittelyyn?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_118_238,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä annetun lain sekä hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten  kansallisesta  täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 203/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2016 vp,Toinen käsittely siis jatkuu. Myönnän puheenvuoron edustaja Kiljuselle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_118_239,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä annetun lain sekä hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten  kansallisesta  täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 203/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia puhemiehelle tästä käsittelystä, koska tässä oli siis todellakin tapahtunut tapaturma. Esitän tähän asiaan seuraavaa lausumaa: ""Eduskunta edellyttää, että Suomi edistää Euroopan unionissa yhteistä lainsäädäntöä, jossa maakohtaisen raportoinnin yleisöjulkisuus laajenisi muun muassa yhtiön omille verkkosivuille, maakohtaisen raportoinnin soveltamisala laajennettaisiin kaikkiin siirtohinnoitteluilmoituksen antamiseen velvoitettuihin yhtiöihin (liikevaihtoraja 50 miljoonaa euroa), velvoitetaan esittämään tietoja nykyistä laajemmin (mukaan lukien liikevoitto), ilmoituksen jättämisen määräajaksi määrätään 6 kuukautta sekä sanktiot laiminlyönnistä olisivat nykyistä tarkoituksenmukaisempia.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+11.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-22T21:25:39,2016-11-22T21:26:37,Tarkistettu,1.1 2016_118_240,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä annetun lain sekä hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten  kansallisesta  täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 203/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kiljusen tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+11.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-11-22T21:26:38,2016-11-22T21:26:43,Tarkistettu,1.1 2016_118_241,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  kansaneläkkeen  ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_118_242,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  kansaneläkkeen  ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä 149 ehdotetaan annettavaksi laki kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista, jonka mukaisesti kansaneläkeindeksi jäädytettäisiin pysyvästi lainsäädännöstä poiketen vuoden 2016 tasolle ja tämän lisäksi kansaneläkeindeksiä alennettaisiin 0,85 prosentilla. Esitys, tämä muutos, koskisi kansaneläkkeitä, takuueläkettä mutta myös muun muassa vammaisetuuksia, työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa, työmarkkinatukea sekä lapsikorotusta, mutta muutos koskisi myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten esimerkiksi lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa. Hallituksen esittämät toimenpiteet kohdistuvat niihin ihmisiin, jotka ovat jo valmiiksi yhteiskunnassa heikommassa asemassa. Tämän esityksen lisäksi hallitus kohdistaa myös monia muita leikkaustoimenpiteitä samaan ihmisryhmään, ja sen vuoksi katson, että eri toimenpiteiden yhteisvaikutuksista seuraa kohtuuton ja inhimillisyysvajetta korostava lopputulos. Tämän vuoksi ehdotan, että vastalauseen 2 mukaisesti nämä lakiehdotukset hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+12.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-22T21:27:01,2016-11-22T21:28:29,Tarkistettu,1.1 2016_118_243,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  kansaneläkkeen  ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on myös yksi konkreettinen esitys siitä, kuinka hallitus kohdistaa leikkauksia pienituloisimpiin ihmisiin, jotka ovat erilaisten sosiaaliturvien varassa. Lakia sovelletaan kaikkiin kansaneläkeindekseihin sidottuihin etuuksiin, joita ovat muun muassa takuueläke, vammaisetuudet, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki, lapsikorotus ja Kelan kuntoutusrahaetuuksiin annetun lain mukaiset vähimmäismäärät. Esitys koskisi myös kansaneläkeindeksiin sidottuja vuosittain indekseillä tarkistettavia etuuksien määräytymisperusteita sekä määrärahoja, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa. Arvoisa puhemies! Tällä indeksijäädytyksellä ja kansaneläkeindeksin alennuksella on pysyvä kumulatiivinen vaikutus etuuksien tasoon, sillä indeksin muutosta ei ole tarkoitus myöhemmin hyvittää. Ennusteiden mukaan hintakehitys tulevina vuosina tarkoittaa, että normaalit indeksikorotukset vuodesta 2016 vuoteen 2019 olisivat yhteensä noin 2,8 prosenttia. Esitetty 0,85 prosentin alennus merkitsee siten ennustettuun normaaliin kehitykseen verrattuna noin 3,5 prosentin alennusta etuustasoon. Leikattavien sosiaaliturvaetuuksien taso on jo valmiiksi alhainen, ja Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on jo aiemmin huomauttanut Suomea liian alhaisesta sosiaaliturvan vähimmäistasosta. Arvoisa puhemies! Nämä leikkaukset eivät ole millään tavalla perusteltuja, ja vastalauseemme mukaisesti esitän myös tämän lakiesityksen hylkäämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+12.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-22T21:28:29,2016-11-22T21:30:25,Tarkistettu,1.1 2016_118_244,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  kansaneläkkeen  ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä hallituksen indeksijäädytykset ja -leikkaukset aiheuttavat tämän hallituksen budjetin inhimillisyysvajeen, koska kaikki nämä leikkaukset kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin ihmisiin. Oikeastaan voisi sanoa, että ne voisi ryhmitellä kolmeen luokkaan: siellä on lapsiperheet, siellä on paljon sairastavat ihmiset, ja siellä on pienillä eläketuloilla toimeentulonsa kanssa sinnittelevät ihmiset. Todellakin nämä toimenpiteet myös saattavat osittain kohdistua esimerkiksi sairaitten ja pienituloisten eläkeläisten kohdalla samaan ihmisryhmään, ja näitten yhteisvaikutus on kohtuuton, ja todellakin tämä inhimillisyysvaje tässä budjetissa on nähtävissä. Kannatan edustaja Tanuksen tekemää vastalauseen 2 mukaista hylkäysesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+12.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-22T21:30:26,2016-11-22T21:31:24,Tarkistettu,1.1 2016_118_245,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laiksi  kansaneläkkeen  ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,Arvoisa puhemies! Myös minä pidän näitä lakiesityksiä kohtuuttomina. Hyvin pienillä tuloilla sinnittelevän väestön parissa nämä esitykset toteuttaisivat kohtuuttomuutta. Kannatan tästä syystä edustaja Kiljusen esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+12.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-11-22T21:31:25,2016-11-22T21:31:41,Tarkistettu,1.1 2016_118_246,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_118_247,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä 151 hallitus pyrkii leikkaamaan lapsilisiä. Lapsilisien kohdalla leikkauksen kokonaismäärä on 11,7 miljoonaa euroa, vaikka lapsilisät eivät kategorisesti kuulu enää indeksisidonnaisiin etuuksiin. Hallitus on leikkaamassa lapsilisiä kolmella eri tavalla. Lapsilisien indeksikorotukset lakkautettiin väliaikaisen jäädyttämisen sijasta kokonaan tämän vuoden alussa, ja arvion mukaan jo indeksisidonnaisuuden lakkauttaminen leikkaa lapsilisiä 4,1 prosenttia vuoteen 2019 mennessä. Leikkaustoimet ovat vahvassa ristiriidassa sen lupauksen kanssa, että lapsilisiä ei enää leikata. Lapsilisät sidottiin indeksiin vuonna 2011 ja indeksikorotukset tehtiin vuosina 2011 ja 2012. Tätä ennen ja tämän jälkeen indeksikorotuksia ei ole tehty, minkä johdosta lapsilisän reaaliarvo on laskenut 30 prosenttia vuodesta 94. Viime vuoden alussa lapsilisien määrää leikattiin 8,1 prosentilla, mitä kompensoitiin verotuksen lapsivähennyksellä. Vuoden päästä hallitus lakkauttaa myös lapsivähennyksen, ja nyt hallitus on lisäksi leikkaamassa lapsilisiä 0,85 prosenttia. Lapsilisäleikkaus kohdistuu juuri heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Erityisesti vähävaraisten lapsiperheiden arkeen lapsilisäleikkaukset olisivat kohtuuton teko, joten tätä hallituksen esitystä indeksisidonnaisina etuuksien leikkauksina, niin kuin esitys 151 ehdottaa, ei voi hyväksyä. Täten edellä olevan perusteella ehdotan, että vastalauseen 3 mukaisesti lakiehdotus hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+13.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-22T21:32:01,2016-11-22T21:33:53,Tarkistettu,1.1 2016_118_248,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus aikoo nyt leikata lapsilisiä 0,91 prosentilla saavuttaakseen säästöjä julkiseen talouteen. Leikkauksella on lyhyellä aikavälillä keskimäärin vähäinen vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin. Pidemmällä aikavälillä hintojen noustessa ehdotettu lapsilisän tason alentaminen yhdessä vuoden 2016 alussa voimaan tulleen lapsilisäindeksisidonnaisuuden poistamisen kanssa kuitenkin pienentää lapsilisien ostovoimaa. Viimeisen reilun 20 vuoden aikana lapsilisien ostovoima on laskenut noin 30 prosenttia. Arvoisa puhemies! Lapsilisän alkuperäinen tarkoitus oli toimia tulontasauksena lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välillä. Lapsilisä on universaali, kaikille lapsiperheille maksettava etuus, johon perheen tulot eivät vaikuta. Kun lapsilisä ei enää seuraa sen enempää hinta- kuin tulokehitystäkään, olisi tarpeen arvioida, miten lapsilisää tulisi kehittää, mutta sen pitää olla oikeudenmukainen ja nimenomaan lapsiperheitä tukeva. Arvoisa puhemies! Emme voi hyväksyä lapsiperheisiin kohdistuvia eriarvoistavia päätöksiä. Hallituksen eri leikkausten seurauksena pienituloisten lasten elämäntilanne tulee nyt entisestään vaikeutumaan. Lapsiperheköyhyys on kasvanut 1990-luvulta alkaen. Meidän tulisi tehdä kaikkemme, ettei lapsiperheköyhyys vaikeutuisi maassamme ja näin lasten eriarvoisuus kasvaisi. Meidän tulisi pikemminkin suuntautua toiseen suuntaan, että eriarvoisuus lapsiperheittenkin välillä vähenisi. Arvoisa puhemies! Me emme voi hyväksyä lapsilisän leikkausta osana tätä kokonaisuutta, ja tästä syystä (Puhemies koputtaa) edellä olevan perusteella ehdotan, että lakiehdotus hylätään vastalauseemme mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+13.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-22T21:33:54,2016-11-22T21:35:59,Tarkistettu,1.1 2016_118_249,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin edellä jo totesin, nimenomaan nämä inhimillisyysvajeet kohdistuvat myös tähän ryhmään elikkä lapsiperheisiin. Tietysti tuntuu todella kummalliselta, kun muistelee viime hallituskauden aikaa, kun keskusta oli oppositiossa, minkälaista arvostelua kohdistui silloin tähän vuoden 2015 lapsilisäleikkaukseen, jota kuitenkin kompensoitiin tällä verotuksen lapsivähennyksellä, jolla pidettiin huolta, että nimenomaan pienituloisiin ja keskituloisiin tämä leikkaus ei kohdistu. Nyt sitten keskusta hallituksessa ollessaan on viemässä läpi nämä. Ensin lapsilisien indeksikorotukset lakkautettiin tämän väliaikaisen jäädyttämisen sijasta kokonaan tämän vuoden alusta. Siinä mielessä täytyy todeta, että ei voi muuta kuin tässä tilanteessa kannattaa edustaja Tanuksen vastalauseen 3 mukaista hylkäysesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+13.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-22T21:36:00,2016-11-22T21:36:59,Tarkistettu,1.1 2016_118_250,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Keskustelu asiasta on päättynyt. — Jaha, katsotaanpa nyt niin, että edustaja Kantola kerkesi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_118_251,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jokin aika sitten painoin tuota nappia, yritin olla vikkelä. — Asiani on se, arvoisa puhemies, että kannatan edustaja Kiljusen esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+13.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-11-22T21:37:04,2016-11-22T21:37:20,Tarkistettu,1.1 2016_118_252,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_118_253,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä 152 pyritään leikkaamaan eläkkeensaajien asumistukea. Tämä on myös sellainen esitys, mitä en voi hyväksyä, ja sen vuoksi ehdotan, että vastalauseen 2 mukaisesti tämä lakiehdotus hylätään. Eläkkeensaajien asumistuellahan pyritään täydentämään pientä eläkettä saavan henkilön perustoimeentulon turvaa ja alennetaan pienituloisten eläkkeensaajien asumiskustannuksia. Tavoitteena on, että eläkkeellä oleva henkilö voisi jatkaa asumista kotona mahdollisimman pitkään. Asumistukeahan myönnetään sekä vuokra- että omistusasunnossa asuville. Pienituloisten eläkeläisten käytettävissä olevaan tuloon vaikuttavat keskeisesti asumiskustannukset ja erityisesti vuokrien taso, joka on viime aikoina noussut suhteellisen nopeasti ja erittäin nopeasti yleiseen hintakehitykseen verrattuna. Vuoden 2015 lopussa lähes 200 000 eläkkeensaajaa sai asumistukea ja hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärä ylittyi lähes joka neljännellä tuensaajalla. Samaan aikaan kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehdään 0,85 prosentin vähennykset vuonna 2017, ja lisäksi, niin kuin tuossa jo tuli esille, hallitus ehdottaa, että kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien rahamäärien indeksitarkastusta ei toteutettaisi seuraavina vuosina. Nämä kaikki ja monet muut samoihin kansanryhmiin kohdistuvat leikkaukset ja omavastuuosuuksien nousut aiheuttavat yhdessä sellaisen tilanteen, mikä on meidän yhteiskuntaamme rakentaneiden eläkeläisten elämää ajatellen kohtuuton taakka. Tämän vuoksi tämä lakiehdotus on hylättävä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+14.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-22T21:37:37,2016-11-22T21:39:41,Tarkistettu,1.1 2016_118_254,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus aikoo heikentää jälleen kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien eläkkeensaajien tilannetta pitämällä eläkkeensaajan asumistuessa enimmäisasumismenot, keskimääräiset asumismenot sekä lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia koskevat euromäärät ennallaan eli aiemman jäädytyksen vuoksi vuoden 2015 tasolla. Nyt enimmäismenojen jäädyttäminen lisännee edelleen enimmäisasumismenot ylittävien tuensaajien määrää ja toimeentulotukimenoja. Käytännössä eläkkeensaajan asumistukea saavat ihmiset ovat eläkeläisistä heikoimmassa asemassa arjen toimeentuloa ajatellen. Heidän toimeentuloaan heikentävät merkittävästi myös muut hallituksen jo aiemmin tekemät ja ensi vuodelle suunnittelemat etuuksien leikkaukset. Pahimmillaan eläkkeensaajan taloudellisen tilanteen vaikeutuminen ja asumistilanteen epävarmuus heikentävät hyvinvointia ja toimintakykyä ja lisäävät kustannuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asumistuen keskeisin ongelma on tukea myönnettäessä hyväksyttävän vuokratason alhaisuus verrattuna markkinavuokriin. Monet asumistuen saajat joutuvat paikkaamaan matalaa asumistukeaan turvautumalla pitkäaikaiseen toimeentulotukeen, vaikka sen pitäisi toimia viimesijaisena apuna. Emme voi hyväksyä sitä, että markkinoilla nousevia asumiskustannuksia yritetään hillitä leikkaamalla asumistuen saajien etuutta. Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella esitän, että lakiehdotus hylätään vastalauseemme 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+14.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-22T21:39:42,2016-11-22T21:41:25,Tarkistettu,1.1 2016_118_255,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on nyt jälleen yksi ihmisryhmä eli pienituloiset eläkeläiset, joihinka tämä eläkeläisten asumistuen indeksileikkaus nyt kohdistuu. Siinä mielessä, kun ottaa huomioon, miten asumiskustannukset koko ajan kasvavat, erityisesti lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannukset, ja myöskin tänä päivänä, kun hallitus on tehnyt esityksen siitä, että kiinteistöveron alarajaa halutaan olla korottamassa, ja monet kunnat sen varmasti käyttävät mahdollisuutena, niin se vaikuttaa välillisesti sitten vuokriin, tai jos on omistusasunto, niin myöskin sitä kautta lisää näitä asumiskustannuksia. Näitä tällaisia kulujen lisäyksiä tulee suunnasta sun toisesta, ja siinä mielessä tämä inhimillisyysvaje, minkä täällä olen maininnut, tämän ihmisryhmän kohdalla edelleenkin syvenee. Tässä tapauksessa kannatan edustaja Tanuksen tekemää vastalauseen 2 mukaista hylkäysesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+14.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-22T21:41:25,2016-11-22T21:42:29,Tarkistettu,1.1 2016_118_256,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kiljusen tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+14.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-11-22T21:42:30,2016-11-22T21:42:36,Tarkistettu,1.1 2016_118_257,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen ja Belgian välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 186/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 20/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Ensin päätetään hallintovaliokunnan mietinnön HaVM 20/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_118_258,118/2016,2016-11-22,14.03,21.48,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Pöydällepanoa varten esitellään päiväjärjestyksen 25. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan pöydälle 23.11.2016 pidettävään täysistuntoon. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että kolmannen lisätalousarvioehdotuksen ainoassa käsittelyssä noudatetaan seuraavaa menettelytapaa: Edustajan, joka aikoo ehdottaa muutoksia valtiovarainvaliokunnan mietintöön, on jätettävä muutosehdotuksensa keskuskansliaan viimeistään keskiviikkona 23.11.2016 kello 14. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä tehdään ensin kaikki muutosehdotukset, ja sitten niistä äänestetään. Siltä osin kuin lisätalousarvioehdotukseen ei ole ehdotettu muutoksia, se katsotaan hyväksytyksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2016+25.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_119_1,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto on 22.11.2016 ehdottanut, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskustelu asiasta päättyi 22.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa Timo Harakka on Touko Aallon kannattamana vastoin puhemiesneuvoston ehdotusta ehdottanut, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_119_2,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä annetun lain  sekä hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien  säännösten  kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 203/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2016 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Keskustelu asiasta päättyi 22.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Anneli Kiljunen Ilkka Kantolan kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_119_3,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä annetun lain  sekä hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien  säännösten  kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 142/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 203/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2016 vp,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_119_4,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 149/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 22.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Sari Tanus Anneli Kiljusen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_119_5,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2016 vp>>>Lakialoite LA 93/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 22.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Sari Tanus Anneli Kiljusen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_119_6,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  eläkkeensaajan  asumistuesta  annetun lain 54 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 22.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Sari Tanus Anneli Kiljusen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_119_7,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_119_8,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyn pohjana on... (Hälinää — Puhemies koputtaa) [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Pyydän, että sali keskittyy kuuntelemaan puhujaa.] ...kolmas lisätalousarvio. Tässä esityksessä lisätään nettomääräisesti lainanottoa ja muutamia muita lisäyksiä. Verotuloja vähennetään 106 miljoonaa euroa ja tuloarviota 210 miljoonalla eurolla. Suurimmat korotukset tehdään ansio- ja pääomatuloihin sekä yhteisö-, arvonlisä- ja varainsiirtoveroihin. Perintö- ja lahjaveron sekä ajoneuvoveron tuloutusta alennetaan. Eniten tuloihin vaikuttavat osinko- ja osakkeiden myyntitulot, niitä alennetaan noin 750 miljoonalla eurolla. Suurimmat muutokset kohdistuvat lisätalousarviossa maahanmuuttoon ja maahanmuutosta ja kotouttamisesta johtuviin menoihin. Tähän lisätään 38 miljoonaa euroa. Maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi tähän lisätalousarvioon on varattu 35 miljoonaa euroa, ja tämä 35 miljoonaa euroa on tarkoitettu erilaisiin tukitoimiin, erityisesti niille tiloille, joidenka toimeentuloedellytykset ovat kaikkein heikoimpia. Myös ansiopäivärahoja lisätään, tähän momenttiin kohdistetaan 32 miljoonaa euroa lisää. Lisätalousarvio lisää nettolainanottotarvetta 317 miljoonaa, ja valtionvelan määrän arvioidaan vuoden lopussa nousevan 106 miljardiin. Muuten tämä lisätalousarvio on suhteellisen tekninen, ja tässä kohdistetaan... (Puhemies koputtaa) [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Anteeksi, puhuja. — Pyydän, että palaverit pidetään istuntosalin ulkopuolella. — Puhuja voi jatkaa.] ...vain niihin kipeisiin ja akuutteihin tarpeisiin resursseja, joita joudutaan tämän vuoden aikana vielä muuttamaan ja tekemään. Lisätalousarvioon sisältyy kolme vastalausetta lausumineen, ja toivon, että lisätalousarvio saa asianomaisen käsittelyn ja voidaan käsitellä niin, että se saatetaan voimaan mahdollisimman nopeasti.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-11-23T14:09:19,2016-11-23T14:12:26,Tarkistettu,1.1 2016_119_9,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä oli täällä äsken salissa muutama surullinen äänestys. Me äsken äänestimme muun muassa kansaneläkkeiden leikkauksesta — kansaneläkkeiden leikkauksesta — ja me tiedämme sen, että sen seurauksena käy niin, että valtaosan eläkkeensaajista, pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien, ostovoima tulee tippumaan ensi vuonna. Hallitus on näitä leikkauksia kovin auliisti tehnyt ja perustellut niitä aina sillä, että meidän on pakko leikata, ottaa heikommalta, jotta velkaantuminen saadaan kuriin. Huomionarvoista on se, että tässä lisätalousarviossa hallitus kuitenkin ottaa lisää velkaa. Velan, mikä nyt otetaan, määrä kipuaa liki 6 miljardiin. Se on kyllä täysin vastoin niitä periaatteita, mitä hallitus on antanut ymmärtää, että leikattava on, tingittävä on, pieni ihminen, pieni suomalainen, tingi, jotta voimme saada velkaantumisen taittumaan. Näin ei käy, velkaa otetaan lisää. Mihin rahat menevät, me olemme usein kysyneet. Kun näimme tämän hallituksen talousarvion ja veroesitykset, niin huomasimme, että kyllä, ne rahat menevät sinne hyväosaisten veronkevennyksiin. Hallituksella on näinä päivinä varaa keventää miljoonaperintöjen veroja, antaa metsälahjavähennyksiä, tehdä niin sanottuja apteekkarivähennyksiä, jotka hyödyttävät kaikkein hyvätuloisimpia yrittäjiä, ja tänne rahat menevät. Sen takia otetaan velkaa, että sitä riittää kaverille jaettavaksi, hyväosaiselle kaverille. Puhemies! Tämä on huolestuttavaa paitsi oikeudenmukaisuuden näkökulmasta myös siksi, että samaan aikaan työllisyystoimet puuttuvat hallituksen esityksistä. Kuulimme äsken, että jälleen kerran meillä on käsissämme lisätalousarvio, joka on lähinnä tekninen. Onko meillä varaa tehdä teknisiä lisätalousarvioita toinen toisensa jälkeen ilman työllisyystoimia ja samaan aikaan ajautua siihen tilanteeseen, että emme saa kylliksi kasvua? Kenties olemme ensi keväänä, niin kuin sosialidemokraatit ovat usein varoittaneet, tilanteessa, jossa hallitus tulee tekemään jopa lisäleikkauksia. Täällähän on peloteltu, että mikäli ei saada taloutta kuriin ja työpaikkoja syntymään, niin lisäleikkauksia tulee. Ja jos hallitus sanoo, että niitä ei toki haluttaisi tehdä, niin silloin ei kannattaisi tehdä näitä teknisluonteisia lisätalousarvioita, vaan silloin kannattaisi tehdä sellaisia lisätalousarvioita, missä lisätään työllisyystoimia, jotka vaikuttavat tässä ja nyt — heti. Tämä on todella tärkeä asia. Olemme tätä useaan kertaan sosialidemokraatteina alleviivanneet. Samaan aikaan, kun näitä mainitsemiani leikkauksia tehdään, se vaikuttaa myös ihmisten ostovoimaan. Myös tätä kautta talouskierre on negatiivinen. Ja minä en voi ymmärtää, puhemies, miksi nämä arvovalinnat tänä päivänä ovat tämänkaltaisia. Tai voin minä ymmärtää: tämä on kylmää oikeistolaista talouspolitiikkaa, jolle niin keskusta kuin perussuomalaisetkin kumartavat ja jota he usein vielä täällä salissa kovasti ylistävät ja kehuvat. Tässä me olemme, me olemme tämän nähneet, mutta siitä huolimatta me emme lakkaa taistelemasta. Me sosialidemokraatit olemme tähänkin lisätalousarvioon jättäneet kaksi lausumaa. Toinen koskee oikeudenmukaisempaa talouspolitiikkaa, ja toinen koskee työllisyystoimia ja niiden tekemistä heti, tässä ja nyt. Näiden pohjalta toivon keskustelua. Meillä, puhemies, on myös hyviä uutisia ollut viime aikoina. Joitakin huonoja päätöksiäänhän hallitus on perunut, ja se on ollut tietenkin erittäin hyvä. On miellyttävää, että esimerkiksi näimme, että sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti ei kerinnyt olla voimassa kuin pari viikkoa, kun hallitus otti siitä kopin ja rupesi sitä osin noudattamaan eli perui tämän hoitajamitoituksen. Se oli erittäin positiivinen päätös. Tosin valitettavasti eilisessäkin keskustelussa teimme sen havainnon, että edelleen hallitus haluaa leikata vanhuksilta 70 miljoonaa, mikä on väärin. Se ei ole oikein. Ikäihmiset ansaitsevat kunnon hyvän ja laadukkaan hoidon ja hoivan, ja toivon, että näitä säästösummia vielä mietitään. Eli, hallitus, olkaa ystävällinen. Hallituspuolueet, kuunnelkaa. Tehkää työllisyystoimia tässä ja nyt, jotta ei tarvitsisi leikata heikompiosaiselta ja jotta saisimme ihmisille töitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-23T14:12:28,2016-11-23T14:17:36,Tarkistettu,1.1 2016_119_10,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Otetaan muutama puheenvuoro, ja sen jälkeen menemme debattiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_119_11,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos vinkeistä työllisyyttä kohtaan, joskin voi todeta, että kun sdp:läinen ministeri hoiti työllisyysasioita viime hallituskaudella, aikaansaannoksena oli 113 438 työtöntä lisää. Nyt työttömien määrä jo yhden vuoden ponnistelujen jälkeen on 21 000 pienempi, mutta toki kaikki vinkit otetaan vastaan. Se työttömyyden pieneneminen näkyy jo siinä, että pystyimme korottamaan ansiotuloverotuksen ja pääomatuloverojen kertymää sekä yhteisö-, arvonlisä- ja varainsiirtoverokertymää. Tässä paljon parjatut toimet tulevat lisäämään työllisyyttä ja toimeentuloa, talouskasvua tulevillekin vuosille. Esimerkiksi metsälahjavähennys tuo lahjaverokertymää seuraavina vuosina enemmän kuin sitä on nyt ollut. Toivon, että kiitätte tästä rehellisesti sitten, kun tämä tapahtuu, koska aina, kun saamme pyörät pyörimään, syntyy talouskasvua. Se on tosiasia, että palveluasunnoista ei paljon metsäkauppoja tehdä eivätkä niitä tee liioin perikunnat, jotka ovat riitaisia. Siksi on erittäin hyvä, että uskallamme tehdä tällaisia rohkeita avauksia. On tosiasia, että joudumme laittamaan valtiontaloutta kuntoon ja siellä tulevaisuudessa häämöttää myös tämä velkaantumisen taittaminen. Toki sitä ei voi tehdä yhdessä vuodessa vaan sitä on tehtävä pitkäjänteisesti ja toki kasvu ja työpaikat edellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-11-23T14:17:42,2016-11-23T14:19:37,Tarkistettu,1.1 2016_119_12,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,Myönnän vielä puheenvuorot edustajille Heinäluoma ja Heinonen ja sen jälkeen debatti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_119_13,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että edustaja Viitanen puhui kyllä totuuden sanoja. Tämä hallitus on systemaattisesti kieltäytynyt ottamasta omissa toimissaan vastuuta työllisyydestä, se luottaa sokeasti markkinavoimiin, ja jos sillä jotain omaa ajattelua tähän lisäksi on, niin se on työehtojen heikentämistä, jota yritetään kerta toisensa jälkeen eri puolilta ja eri termein. Sitten täällä ovat, niin kuin edustaja Viitanen aivan oikein sanoi, odottamassa nämä lisäleikkaukset. Lisäleikkaukset odottavat, niin kuin ministeri Orpo on sanonut, ja häntä ennen sanoi myös ministeri Stubb, että siellä ne ovat kulman takana. Mikä se kulma on? Arvoisat edustajat, arvoisa puhemies, mikä on tämä kulma, jonka takana ne ovat? Tämä kulma on kunnallisvaalit. Hallitus on tehnyt hämmästyttävän päätöksen — johon hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat ilmeisesti antaneet siunauksensa — että kehysriihi ja nämä leikkauspäätökset siirretään kuntavaalien jälkeiseen aikaan. (Eduskunnasta: Ei voi pitää paikkaansa!) Koskaan ei ole ollut ajatusta pitää kehysriihtä näin myöhään, jolloin myös eduskunnalle jää vähemmän aikaa käsittelyyn. Jokainen, joka on kuunnellut nämä käytetyt puheenvuorot, ymmärtää, mistä tässä on kysymys. Kansalaisille ei haluta kertoa, että edessä on konkreettisia uusia leikkauksia johtuen hallituksen työllisyyspolitiikan epäonnistumisesta. Siellä ne odottavat nyt, ja sitten kansalaiset pidetään pimennossa kuntavaaleihin saakka, jotta kukaan ei äänestyspäätöstä tehdessään arvioisi hallituksen politiikan onnistumista ja oikeudenmukaisuutta. Mutta epäilen, että ihmiset eivät tule alistumaan tähän, mitä nyt yritetään: yritetään pimittää vaaleissa edessä olevat uudet leikkaukset. Ministeri Orpo on täällä jo moneen kertaan julkisesti sanonut, että niitä tulee, jos talouslukemat eivät osoita parempaa. Talouslukemat eivät osoita tulopuolella parempaa, koska työllisyyteen ei satsata. (Puhemies koputtaa) [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Edustaja Heinonen.] Arvoisa puhemies! Pyydän siirtyä jatkamaan puheenvuoroa. (Eduskunnasta: Se loppui jo!) — Eero Heinäluoma: Ei se loppunut, koska hän ei huomauttanut asiasta! [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Se on toki mahdollista. — Siis huomautin kyllä, mutta sopinee niin, että edustaja Heinäluoma saa jatkaa puheenvuoroaan täältä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)] Arvoisa puhemies! Pyydän jatkaa vielä muutaman ajatuksen verran, koska todellakin olin äärimmäisen hämmästynyt, kun tuli julkisuuteen tämä päätös, että hallitus siirtää kehysriihen kuntavaalien jälkeiseen aikaan, enkä voinut olla myöskään kiinnittämättä huomiota siihen, miten siitä tiedotettiin. En tiedä, kuinka moni edustaja huomasi tämän asian, mutta siitähän ei hallitus tiedottanut normaalisti. Lehdistötiedotteella ei ollut ensimmäistäkään ministeriä kertomassa, miksi tämä on tehty, vaan tämä ilmestyi Twitter-tilille, valtioneuvoston Twitter-tilille, jossa se sai useamman päivän olla, koska osoittautui, ettei kukaan muukaan minun lisäkseni seuraa valtioneuvoston Twitter-tiliä. No, nyt olen ymmärtänyt, että jotta tietää, mitä hallitus tekee, niin kansanedustajien täytyy, arvoisat kollegat, siirtyä valtioneuvoston Twitter-tilin seuraajiksi. Sinne hallitus piilottaa nämä tällaiset päätökset toivoen, että Twitter-tiliä ei todellakaan kukaan seuraa. Eihän tämä tällä tavalla voi olla. Tämä ei ole kunniaksi politiikalle, että ensinnäkin siirretään vaalien yli päätöksiä, joiden tiedetään olevan tulossa, kaikki tieto asiassa on olemassa, ensimmäistäkään asiallista syytä tähän lykkäykseen ei ole lausuttu, ja sitten toisekseen yritetään piilottaa vielä tämä niin, ettei kukaan kiinnittäisi asiaan mitään huomiota eikä eduskuntakaan koskaan kysyisi, koska kehyskäsittely alkaa. Ja miksi näin? Sen takia, että työllisyyden hoitoon tehtävät satsaukset eivät ole riittäviä, ja se näkyy myös tässä nyt käsittelyssä olevassa lisäbudjettiesityksessä, joka keskittyy vain sen tekemiseen, mikä on välttämätöntä, tai verotuloarvioiden muutoksiin, jotka johtuvat markkinavoimien liikkeistä, ei hallituksen toimista, ja sitten näihin tiettyihin tukiratkaisuihin, kuten maatalouden lisätukeen. Olen todella huolestunut siitä, jos eduskunta antaa tämän mennä tällaisenaan ja jos tähän ei puututa. Aivan erityisen huolestunut olen siitä, että kansalaisilta yritetään salata maan talouden tilanne ja hallituksen suunnitelmat uusista leikkauksista. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-11-23T14:19:43,2016-11-23T14:24:18,Tarkistettu,1.1 2016_119_14,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitanen kertoi, että he taistelevat nyt tämän puolesta. Te, edustaja Viitanen, taistelitte juuri neljä vuotta vastuullisena talouspolitiikan puolueena, valtiovarainministeripuolueena, (Kari Uotila: Ketkäs oli pääministeripuolue?) ja tulokset eivät olleet sellaisia, että olisimme säästyneet edes tällä kaudella niiltä ikäviltä leikkauksilta. Sosialidemokraateilta oli valtiovarainministeri, ensin Urpilainen ja sen jälkeen Rinne, ja aktiivisina kuiskaajina varmasti myös edustajat Viitanen ja Heinäluoma. Jos ne toimet, (Hälinää — Puhemies koputtaa) joita te valtiovarainministeripuolueena olitte esillä pitämässä, olisivat vähentäneet tämän maan työttömyyttä ja olisivat saaneet talouden kasvuun, niin tällä kaudella ei olisi enää tarvinnut tehdä niitä toimenpiteitä, joilla nyt työttömyys on saatu laskuun, ja niitä toimenpiteitä, millä nyt talous on saatu hienoiseen kasvuun. (Antti Lindtman: Mikä teidän vastauksenne on?) Se on merkittävä ero siinä, mitä nyt tehdään ja mitä tehtiin viime kerralla. Se politiikka ei kääntänyt meidän maan talouden suuntaa. Meidän työttömyys paheni, ja meidän talous ei kasvanut. Nyt, kun katsomme ennusteita, lähes kaikki ennusteet lupaavat sitä, että käänne parempaan on tapahtunut. Se on hiuksenhieno, se vaatii edelleen meiltä kaikilta yhteistä työtä sen eteen, että se talouskasvu vahvistuu, mutta se on kuitenkin nyt tapahtunut. Käänne on siis tapahtunut. Meillä tällä hetkellä talous kasvaa, ja meillä tällä hetkellä työttömyys on vähentynyt. Toki, niin kuin tässäkin talousarviossa todetaan, pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen ollut nousussa, ja se on nyt se vitsaus, minkä eteen hallituksen pitää etsiä lisää toimenpiteitä, että pystymme auttamaan heitä myös takaisin työelämään. Näitä toimia pitää löytää lisää, ja itse olen vakuuttunut, että paras keino siihen on se, että kun me saamme tämän maan talouden tasapainoon, me saamme tähän maahan lisää työtä, niin sitä kautta työpaikkoja löytyy niillekin suomalaisille, jotka nyt ovat joutuneet työttömänä olemaan. Arvoisa puhemies! Sellaisia asioita, jotka tällä kaudella ovat onnistuneet, jotka ansaitsevat varmasti maininnan, on esimerkiksi kilpailukykysopimus. Työnantajat ja työntekijät tekivät yhdessä sopien merkittävän ratkaisun, (Kari Uotila: Kiristyksen edessä!) minkä vaikutukset eivät vielä tässä näy, ja ymmärsin niin, että vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki puolueet ovat tukeneet sitä kilpailukykysopimusta, minkä toimenpiteet siis työntekijät ja työnantajat yhdessä sopivat. Vihreät ovat totuttuun tapaan hieman olleet siinä silloin tällöin eri mieltä, tilanteesta riippuen, mutta laajasti yhteiskuntasopimus, kilpailukykysopimus on saanut tukea poliittisista puolueista, ja sen vaikutukset tulevat toivottavasti vahvistamaan tätä talouskasvua. Kilpailukykysopimuksen osana hallitus on tehnyt myös veroratkaisuja. Kaikkien suomalaisten verotusta kevennetään, ja niin kuin tästäkin todetaan, niin meidän maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja lisäksi investointien kehitys — eli yksityisen kulutuksen, ja tätä nimenomaan halutaan vahvistaa sillä, että työn verotusta kevennetään kaikilta suomalaisilta, niin kuin kilpailukykysopimuksen yhteydessä hallitus linjasi tekevänsä. Sen lisäksi kaikista pienimmällä toimeentuleville tuli tuo oma kohdennettu panostus. On totta, että valtionlainan kokonaismäärä nousee, ja se on huolestuttavan suuri, 105,8 miljardia euroa. Se on noin 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja tämän eteen nyt tehdään töitä, että velkaantuminen saadaan taittumaan. Haluan, arvoisa puhemies, antaa kiitosta hallitukselle siitä, että maatalouden eli suomalaisen ruuan tulevaisuuteen panostetaan tässä lisätalousarviossa, ja lisäksi maininnan arvoisia asioita täältä ovat muun muassa LNG-terminaali-investointiasia ja muutamat muut, joita voisi tässä vielä esille nostaa. Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, kun valtiontalous on kokonaisuus, niin haluan myös antaa kiitosta siitä, että täydentävässä esityksessä poliisien määrärahoja nyt lisätään niin, että poliisit pystytään pitämään työssä myös yli vuodenvaihteen. Se on tärkeää sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Olen myönteisesti ottanut vastaan myös ne viestit, että puolustuksesta pidetään huolta puolustusministeri Niinistön johdolla entistä vahvemmin, ja näitä lisäyksiä vain tällaisessa vaikeassakin taloustilanteessa tarvitaan. Arvoisa puhemies! Tässä on se ero, mikä oli viime kauden talouspolitiikassa ja tämän kauden talouspolitiikassa. Nyt suunta on muuttunut. Nyt velkaantuminen on hidastumassa, meillä työttömyys on vähentynyt ja talous on hienoisessa kasvussa. (Puhemies koputtaa) Ne ovat myönteisiä asioita, ja toivon, että niitä pystytään vahvistamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-23T14:24:20,2016-11-23T14:30:50,Tarkistettu,1.1 2016_119_15,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Nyt 1 minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja, ja ne aloittaa edustaja Lindtman.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_119_16,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todella on niin kuin edustaja Viitanen sanoi, että kyllähän tiedettiin, että sillä, mitä oppositiosta sanottiin, on vaikutusta, mutta että näin nopeasti hallitus on lähtenyt toteuttamaan SDP:n vaihtoehtobudjettia: hoitajamitoitus ja sitten viimeisimpänä juuri äsken käsitelty sotaveteraaneilta leikkauksen peruminen. Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä on megaluokan asia, jos hallitus aikoo pimittää uudet leikkaukset kansalaisilta ennen kunnallisvaaleja. Minä epäilen, että tässä on kyse siitä, että pääministeri Sipilä lupasi, että nyt kaikki vaikeat päätökset ovat ohi. Me olemme täällä koko ajan sanoneet, toisin kuin edustaja Kalmari täällä sanoo, että näistä hallituksen ajamista veronkevennyksistä, jotka kohdistuvat maamme kaikkein suurituloisimmille, muun muassa rikkaimmille apteekkareille, esimerkiksi lainsäädännön arviointineuvosto ja talouspolitiikan arviointineuvosto ovat todenneet, että niillä ei ole työllisyysvaikutuksia. (Puhemies koputtaa) Aiotteko todella pimittää nämä leikkaukset, jotka aiheutuvat näistä veronkevennyksistä, kunnallisvaalien yli? Siihen ei tullut vastausta, jäämme sitä odottamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-11-23T14:30:59,2016-11-23T14:32:08,Tarkistettu,1.1 2016_119_17,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä nähdään SDP:n yrittäjämyönteisyys. Minusta on suorastaan noloa, että suklaalevyjen kanssa kierrettiin puhumassa yrityksille siitä, miten SDP ymmärtää sen, että työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin — jonne ne todellisuudessa syntyvät — ja silloin, kun pienille ja keskisuurille yrityksille tullaan vastaan niin, että he voisivat jatkossa työllistää enemmän, tehdään parturivähennys ja autokorjaamovähennys, niin SDP vastustaa sitä kaikin mahdollisin keinoin. Voitte lopettaa puheet siitä, että olette ymmärtämässä yrityksiä ja niiden ahdinkoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-11-23T14:32:10,2016-11-23T14:32:53,Tarkistettu,1.1 2016_119_18,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tämä politiikka välillä aika erikoista. Edellisen hallituksen pääministeripuolueen edustaja on nyt täällä pöntössä ja yrittää siirtää vastuun teidän johtamanne hallituksen epäonnistumisista muiden puolueiden harteille. Tämän lisäksi hallitus yrittää nyt ottaa kunnian siitä, että esimerkiksi rakennusalalla rakentamisen volyymi on kasvanut, mikä kyllä näkyy työllisyystilastoissa, mutta jos tarkastellaan näitä työllisyyslukuja, niin mitä ne kertovat hallituksen työllisyyspolitiikan vaikuttavuudesta tai onnistumisesta? (Kari Uotila: Eivät mitään!) Lokakuussa tänä vuonna oli pitkäaikaistyöttömiä 10 000 enemmän kuin edeltävänä vuonna, pitkäaikaistyöttömyys siis kasvaa edelleen. Työelämän ulkopuolella olevia oli 22 000 enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna, joista 3 000 enemmän piilotyöttöminä olevia. Nämä luvut kertovat siitä, (Puhemies koputtaa) että hallituksen työllisyyspolitiikka on epäonnistunut täysin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-23T14:32:56,2016-11-23T14:34:02,Tarkistettu,1.1 2016_119_19,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minun täytyy ihmetellä tätä eduskunnan keskustelua. Sellaiset puolueet, jotka esittävät nyt tämän vuoden osalta jo velkaantumisen lisäjatkoa, velkaantuisitte enemmän kuin koskaan Suomessa näinä viime vuosina on velkaannuttu, mutta vielä härskisti lisätalousarviossa otetaan lisää velkaa, samaan aikaan kiertävät kentällä kertomassa, että nyt tämä velkaantuminen lopetetaan. Minusta se on hyvin kaksinaamaista touhua. Ja samat puolueet käyvät täällä salissa kertomassa, että opposition vaihtoehto on huonompi, kun me velkaantuisimme vähemmän. Minä en millään tavalla voi ymmärtää, että jos me haluamme ottaa kaikki mukaan ja 95 prosenttia suomalaisista palkansaajista ja eläkeläisistä voisi voittaa tässä sosialidemokraattisessa vaihtoehdossa, niin miksi teidän täytyy velkaantua enemmän ja enemmän. Siksi, että te ajatte etuja vain harvoille. Siltä osin olen pettynyt. Olen erityisen pettynyt siihen, että työllisyyspolitiikka ei tunnu olevan kenenkään hoidossa (Puhemies koputtaa) tässä hallituksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-23T14:34:03,2016-11-23T14:35:07,Tarkistettu,1.1 2016_119_20,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Herra puhemies! Viime vaalikaudella todellakin sosialidemokraatit olivat valtiovarainministerin salkun haltijoita ja työministerin. Tuloksena oli se, että valtio ja julkinen sektori, kunnat mukaan lukien siis, velkaantui yli 30 miljardia euroa. Tällä hetkellä kunnat eivät velkaannu ja valtio velkaantuu noin 6 miljardia, josta 1 miljardi on maahanmuuton takia. Lisäksi viime vaalikaudella verotus kiristyi, työttömiä tuli yli 100 000 lisää ja bruttokansantuote aleni kolmena vuonna. Nyt tilanne on selkeästi kääntynyt, ja muun muassa tässä lisätalousarviossa todetaan, että suurimmat korotukset tehdään verotuloarvioihin, eli käänne on tapahtunut: verotulot kasvavat, velkaantuminen hidastuu, kun otetaan julkinen velka huomioon, ja investoinnit ovat lähteneet käyntiin. Tilanne on muuttunut. Ymmärrän, että sosialidemokraatit häpeävät viime vaalikautta, jolloin eivät tehneet sitä, mitä nyt vaativat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-23T14:35:09,2016-11-23T14:36:11,Tarkistettu,1.1 2016_119_21,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on vastenmielistä se, kuinka kokoomuslaiset lyttäävät edellisiä pääministereitä, oman puolueensa pääministereitä. Onnea vain Jyrki Kataiselle ja Alexander Stubbille. Minusta on aivan yhtä vastenmielistä se, kuinka edustaja Kalmari täällä lyttää sosialidemokraatteja siitä, kuinka työllisyyttä on hoidettu huonosti. On ilman muuta selvää, että viime kauden työllisyystilastot ovat pettymys aivan kaikille, mutta kannattaa muistaa, että meillä on ollut sosialidemokraattinen työministeri, joka varmaan pitää hallussaan ennätystä siitä, kuinka paljon yhden vaalikauden aikana on saatu porukkaa työllistettyä, ja hän muuten istuu täällä salissa tällä hetkellä. En ainakaan tiedä ministeri Filatovin jälkeen ketään, joka olisi onnistunut työllisyyttä parantamaan niinkin reippaasti kuin kerran tapahtui. Toivon, ja me kaikki toivomme, jokaista uutta työpaikkaa. Ikävää on se, että pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut (Puhemies koputtaa) vuodessa 12 400. Se vaatii töitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-23T14:36:13,2016-11-23T14:37:18,Tarkistettu,1.1 2016_119_22,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todella nyt on sekä hyviä että huonoja uutisia, ja tässä lisätalousarviokeskustelussa olisi syytä pistää vauhtia niihin asioihin, joilla saadaan tätä positiivista kierrettä karttumaan. Kun on peräänkuulutettu tätä kevään puolivälitarkastelua, niin nyt on vielä pitkä aika tehdä töitä siihen asti, ja tämä positiivinen kierre, joka selvästi on nyt alkanut, pitää saada jatkumaan. Nyt työllisyysasteenhan ennustetaan nousevan 68,5 prosenttiin samalla, kun työttömyysasteen trendi on kääntymässä hienoiseen laskuun ja myös bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 1,1 prosenttia. Tuntuu, että täällä vain vähätellään näitä edistysaskeleita. Myös vähätellään toimenpiteitä, joita hallitus on tehnyt. Väitetään, ettei ole tehty mitään, ja muun muassa kilpailukykysopimuksen osalta tuntuu, että kun aikaisemmin kaikki ovat tässä salissa sitä pitäneet positiivisena, (Puhemies koputtaa) nyt on unohdettu koko kilpailukykysopimus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-11-23T14:37:20,2016-11-23T14:38:24,Tarkistettu,1.1 2016_119_23,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä ei ole koskaan ollut Suomessa niin suuri kuin nyt, yli 35 prosenttia, ja se jatkaa ennusteen mukaan kasvuaan tulevina vuosina. Ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömiä on tänä vuonna 125 000 eli 16 000 enemmän kuin viime vuonna. Tämä ei ole opposition propagandaa, vaan tämä on työ- ja elinkeinoministeriön ennusteesta suoraan. Minusta surullinen puoli on se, että hallitus lupasi viime kehyksen yhteydessä lisää toimia pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseen, hallitus lupasi niitä budjetin yhteydessä, hallitus lupasi, että tänä syksynä saamme lisää toimia, niitä, joita budjettiriihessä ei ehditty valmistelemaan, mutta me emme ole saaneet niitä toimia. Meillä on tekninen lisätalousarvio, joka ei tuo helpotusta pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseen. Kannattaa muistaa, että lamalla on pitkä varjo, ja se on se pitkäaikaistyöttömyys, joka lopulta tulee kaikkein kalleimmaksi, ja sen hoidon hallitus laiminlyö.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-23T14:38:26,2016-11-23T14:39:30,Tarkistettu,1.1 2016_119_24,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on toki esittänyt omia vaihtoehtoja mutta samalla myös tukenut hallitusta useissa sen talouspoliittisissa valinnoissa, (Eero Heinäluoma: Pitää paikkansa!) esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvissä parannuksissa, jotka toivon mukaan tulevat jatkossa näkymään parempana työllisyytenä näitten pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Annamme myös tunnustuksen kilpailukykysopimukselle ja sille, että hallitus on perääntynyt useista epäonnistuneista ehdotuksistaan. Mutta täytyy sanoa, että tässä keskustelussa ihmettelen kyllä kokoomuksen taholta tullutta retoriikkaa edellisen hallituksen toimintaa kohtaan, koska viime hallituksen talouspolitiikkaa johti kokoomus suurimpana puolueena ja pääministeripuolueena. Nyt kokoomuksen edustajat moittivat sitä ja kehuvat keskustajohtoista (Puhemies koputtaa) talouspolitiikkaa. (Pia Viitanen: Niin, aivan, mitä tästä pitäisi päätellä?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-11-23T14:39:32,2016-11-23T14:40:36,Tarkistettu,1.1 2016_119_25,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Herra puhemies! Paremman talous- ja työllisyyspolitiikan aikaansaamiseksi sekä tämän että kaikkien edellisten ja tulevien hallitusten pitää koko ajan luoda parempia edellytyksiä. No, tämä hallitus on tehnyt rakenteellisia uudistuksia — maakuntahallinnon, sote-uudistuksen — (Riitta Myller: No niin, näkisi vaan!) ja sen lisäksi on saatu aikaan kilpailukykysopimus. Uskon, että nämä lisäävät luottamusta ja myöskin ennustettavuus paranee. Sitä, onko tämä hallitus epäonnistunut vai onnistunut, tämä ei ole oikea hetki arvioida, vaan nyt edelleen on luotava näitä edellytyksiä, joilla luottamusta lisätään. Minusta tämä keskustelu kannattaa käydä sitten vaalikauden lopulla avoimin, rehellisin mielin. Kuitenkin kaikki ne toimet, jotka tähän asti on tehty, ovat lisänneet luottamusta, ovat parantaneet työllisyyttä, ja pieniä talouskasvun oraita on jo liikkeellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-11-23T14:40:37,2016-11-23T14:41:39,Tarkistettu,1.1 2016_119_26,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perusporvarihallitus ja sen edustajat voisivat sen sijaan, että kiinnittävät huomiota niihin pieniin merkkeihin talouden elpymisessä ja työllisyystilanteen paranemisessa — sinällään hallituksella ei ole mitään tekemistä niiden aikaansaamisessa — rehellisesti kiinnittää huomiota siihen, että heidän poliittiset tavoitteensa ovat edenneet, ovat edenneet sillä tavalla, että hyvinvointivaltion perusrakenteita ollaan vaarantamassa. Se liittyy soteen, pakkoyhtiöittämiseen ja niin edelleen. Se liittyy kikyyn siinä mielessä, että he ovat päässeet kurittamaan, nöyryyttämään palkansaajaliikettä kiristyksen kautta. Se liittyy veroratkaisuihin, joissa omaisuuden ja suurten tulojen etuja on pystytty puolustamaan. Se liittyy siihen, että työttömiä ja hädänalaisia on päästy suhteellisesti eniten kurittamaan. Nämä ovat poliittisia tavoitteita. Niissä perusporvarihallitus on edennyt, voisiko sanoa, kukonharppauksin, mutta talouden ja työllisyyden suhteen — (Puhemies koputtaa) ei mitään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-11-23T14:41:41,2016-11-23T14:42:47,Tarkistettu,1.1 2016_119_27,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen on kyllä täysin ansaitusti saanut täällä kylmää vettä niskaansa. Minusta on täysin moraalitonta itse asiassa esitellä asiat siinä valossa, että edellisen hallituksen politiikka olisi sosialidemokraattien vika. Päätökset tehdään hallituksessa hallitusohjelman mukaisesti, Heinonen tietää sen, eikä pidä hämätä ihmisiä, kansalaisia, tuonkaltaisilla puheilla. Kiitos, edustaja Heinäluoma, tästä nimestä Twitter-hallitus. Minä olen aiemmin puhunut siitä, että voidaan antaa nimeksi Guinnessin hallitus, jolloin pääsee Guinnessin kirjaan siis petettyjen lupausten määrällä. Onko se myöskin peruuttajahallitus? Myöskin siitä voidaan mennä Guinnessin kirjaan, (Puhemies koputtaa) että on tehty niin kuin väärää politiikkaa. Mutta toivon sellaista reilua puhetta, reilua peliä tänne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-11-23T14:42:48,2016-11-23T14:43:59,Tarkistettu,1.1 2016_119_28,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"No niin, pidetäänpäs kiinni tästä vastausajasta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_119_29,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime hallituskaudella valtiovarainministerinä oli lopussa sosialidemokraattien Antti Rinne, nyt kokoomuksen Petteri Orpo. Tämän toin esille omassa puheenvuorossani ja totesin sen, että viime hallituskauden toimet eivät olleet sellaisia, että niillä olisi talous saatu kääntymään. Jos ne talousratkaisut, joita silloin tehtiin, olisivat olleet niin hyviä, että meidän taloutemme olisi lähtenyt kasvuun, niin tälläkään hallituskaudella ei olisi enää tarvinnut tehdä niitä leikkauksia. Mutta niitä tarvittiin, ja nyt onneksi näyttää siltä — niin kuin tässä näimme — että talous on hienoisesti kääntynyt kasvuun. Sellaista emme nähneet viime kaudella. Mutta hämmästelen sitä, että sosialidemokraateista esimerkiksi puheenjohtaja arvosteli sitä, että tehdään päätöksiä asiakkaiden tarpeet huomioiden. Minun mielestäni se on hienoa, että lähestytään asioita enempi (Puhemies koputtaa) asiakkaiden näkökulmasta kuin esimerkiksi hallituksen näkökulmasta. (Eero Heinäluoma: Ei hän sitä arvostellut!) — Kyllä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-23T14:44:02,2016-11-23T14:45:07,Tarkistettu,1.1 2016_119_30,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä se nyt vain on niin, ja se täytyy kokoomuksenkin myöntää, että tässä tehdään arvovalintoja, ja arvovalintana tällä hallituksella on kylmä kyyti köyhille ja kokoomuslainen markkinauskoinen talouspolitiikka. Siitä me nyt lähdemme. Sen seurauksena me olemme tehneet julmia leikkauksia. Viimeksi tänään hallitus esitti ja eduskunnan hallituspuolueet äänestivät kansaneläkkeen indeksin leikkauksesta. Puhemies! Se, mikä on mielestäni tämän päivän tärkeä asia, minkä edustaja Heinäluoma toi täällä esiin, niin nyt tällä menolla uhkaavat lisäleikkaukset kunnallisvaalien kulman takaa ja hallitus haluaa pimittää kansalta sen, että se joutuu tekemään lisää näitä julmia leikkauksia vasta kunnallisvaalien jälkeen. Sitä ei pidä hyväksyä. Minä haluan, että hallituspuolueet nyt ottavat kantaa tähän asiaan, mikä täällä salissa on tullut ilmi, koska on myös niin, kukaan teistä sitä ei voi kiistää, että valitettavasti sekä (Puhemies koputtaa) Stubb että Orpo kokoomuksesta ovat väläytelleet lisäleikkauksia keväällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-11-23T14:45:10,2016-11-23T14:46:15,Tarkistettu,1.1 2016_119_31,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Kunnioitettu puhemies! Kyllä edustaja Viitaselle ja kumppaneille haluaisin sen ilmoittaa, että kun sitä puolivälikehystä tehdään, niin se tullaan tekemään siten, että se on kasvua tukeva, se on investointeja tukeva, se on työllisyyttä tukeva puolivälikehys, ja ennen kaikkea myöskin saadaan alueellista elinvoimaa tukevia päätöksiä. Se on meidän Suomen elinehto. Suomi on niin laajasti jakautunut maa, että meidän täytyy saada alueita tuettua. Ja sitten, mitä tulee taas tähän velkaantumiseen, mikä tässä lisäbudjetissa oli ja mitä on kysytty, niin tässähän velkaannutaan lisää 317 miljoonaa, mutta se johtuu pääasiassa siitä, että osinko- ja myyntitulojen jaksotus menee ensi vuodelle, ja näitä osinko- ja myyntituloja olisi tullut lähes 800 miljoonaa. — Elikkä tässä näin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-11-23T14:46:17,2016-11-23T14:47:19,Tarkistettu,1.1 2016_119_32,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun näin hyvä välitarkistus on tulossa, niin kuvittelisi, että se kannattaisi ottaa ennen kunnallisvaaleja. (Eduskunnasta: Ennen joulua jo!) Täällä on puhuttu pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Varmasti kaikki olemme sitä mieltä, että siellä syntyvät uudet työpaikat, mutta kun on selkeästi osoitettu eduskunnan tietopalvelun numeroin, että tämä hallituksen yrittäjävähennys ei tuo työpaikkoja. Se tuo lisää tuloja kahdelle suurimmalle yrittäjätulodesiilille. (Eduskunnasta: Kyllä!) Mutta todellakin kaikkein pahimmat virheet hallitus tekee nyt talouspolitiikassaan siinä, että antaa pitkäaikaistyöttömyyden kasvaa. Sillä on erittäin pitkä varjo, niin kuin edustaja Filatov sanoi. Se on inhimillinen tragedia, mutta se on myös talouspoliittinen kysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-23T14:47:44,,Tarkistettu,1.1 2016_119_33,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihmettelen kyllä suuresti sosialidemokraattien asennetta ja yleensäkin opposition puheita tässä asiassa. Ainoa todellinen tie eteenpäin on todella se, että saamme tähän maahan työpaikkoja lisää. (Välihuutoja vasemmalta) Otatteko te todella sen riskin, että meidän kansantaloutemme rypee syvällä ja sen jälkeen tulevat luottoluokittajien huonot luokitukset? Edustaja Myllerkin aina on kyllä lisäämässä menoja, mutta oletteko te koskaan ajatellut sitä, että voisi joskus pikkuisen panna tuotantoelämän toimintaan? Tänä päivänä vientitakuita tulee ottaa lisää, koska telakoilla menee hyvin, metalliteollisuus investoi, metsäteollisuus investoi, kaivosalalla tapahtuu, autoteollisuudessa tapahtuu. Te itkette täällä menneen maailman lumia sen tautta, kun teille tuli toistasataatuhatta työtöntä lisää. Mitä te vielä sitten vielä sitten haluatte, jos meillä rupeaa korko nousemaan ja jokainen prosentti vie valtion budjetista miljardin pois? Te täällä hymyilette kauniisti, että kyllä kannattaa valtion menoja lisätä. Kyllä julkinen talous pitää panna kuntoon, ja edustaja Heinäluoma (Puhemies koputtaa) tietää meitä paremmin, että se aika on nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-23T14:48:25,2016-11-23T14:49:28,Tarkistettu,1.1 2016_119_34,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä maassa on tällä hetkellä 360 000 työtöntä, kun siihen luetaan mukaan lomautetut. Valitettavasti en löytänyt sitä, kuinka moni henkilö on tällä hetkellä työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Sen sijaan sen löysin, että avoimia työpaikkoja on 76 000. Eikö tällä hallituksella olisi nytten aika ryhtyä tekemään töitä sen eteen, että näihin 76 000 työpaikkaan löytyisi työntekijä? Nämä Leelian lepotuolit ja kuulustelut kolmen kuukauden välein voisi jättää pois ja aidosti ruveta TEMin osalta tekemään sitä työtä, mikä TEMille kuuluu, eli työn välittämistä. Mitä tulee taas näihin menneisyyksiin ja tämänhetkisyyksiin, niin tämän hallituksen aikana työvoimapoliittisen koulutuksen on aloittanut noin 40 000 ihmistä. Se on 10 000 ihmistä vähemmän kuin edellisen hallituksen aikana, 10 000 vähemmän kuin edellisen hallituksen aikana. Nyt olisi syytä kouluttaa ihmisiä (Puhemies koputtaa) tähän 76 000 avoimeen työpaikkaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-23T14:49:31,2016-11-23T14:50:36,Tarkistettu,1.1 2016_119_35,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Gustafsson ilmoitti, että sosialidemokraatit olivat viime kaudella tukipuolueena, apupuolueena. No, sekin asema heille suotakoon, mutta tulokset olivat todella surkeat. Syntyi ne 113 000 uutta työtöntä, jotka nyt ovat joutumassa sitten pitkäaikaistyöttömiksi. Ne ovat teidän työnne tulosta, joka epäonnistui täydellisesti. Teidän ansiostanne yhteisöveroa alennettiin kyllä historiallisen rajusti. Siitä tuli osinkojuhlat, ja suuri osa meni amerikkalaisille eläkesäätiöille tästä vuodosta. Nyt yrittäjävähennys jää sataprosenttisesti Suomeen. Se vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen ja on oikeudenmukainen. Myöntäkää nyt tosiasiat, älkääkä vääristelkö niitä. Teidän aikananne jäivät myös kaikki uudistukset toteuttamatta, sote ja työelämän ja yrityspuolen uudistukset, (Puhemies koputtaa) joita nyt tehdään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-23T14:50:37,2016-11-23T14:51:41,Tarkistettu,1.1 2016_119_36,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos täällä jaettaisiin mitalisijoja sillä perusteella, kenen hallituksessa ollessa valtionvelka on eniten lisääntynyt ja työttömien määrä on noussut kaikkein nopeimmin ja murskalukemiin, niin se oli silloin, kun edustaja Kankaanniemi oli ministeri Kankaanniemi. Aivan ylivertainen, kukaan syyllinen täällä ei ole niihin lukemiin kyennyt. Mutta en halua tätä historiankirjoitusta käydä enempää vaan tulen siihen, että jos te uskotte tähän teidän budjettilinjaanne ja lisäbudjettilinjaanne, niin kyllä kysyn hyvin vilpittömästi, miksi te siirrätte kehysriihen kuntavaalien jälkeiseen aikaan. (Pia Viitanen: Se on hyvä kysymys, miksi kukaan ei vastaa?) Miksi te siirrätte kuntavaalien jälkeiseen aikaan? Ensin te monta kuukautta pyöritätte sitä, ja kukaan ei kerro mitään, ja sitten te salaa Twitter-tilin kautta sanotte, että hupsheijaa, nyt se menikin sinne kuntavaalien jälkeiseen aikaan, toivoen, ettei kukaan lue valtioneuvoston Twitter-tiliä, joka osoittautuu pitävänkin paikkansa. (Jukka Gustafsson: Ettäs kehtaatte!) Te ette (Puhemies koputtaa) itsekään usko tähän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-11-23T14:51:42,2016-11-23T14:52:46,Tarkistettu,1.1 2016_119_37,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Myönnän vielä seuraavat vastauspuheenvuorot edustajille Andersson, Lindtman ja Kalli ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_119_38,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdin jo huolestua tässä, kun kuuntelin edustaja Vähämäen käyttämiä kauniita sanoja siitä, mitä tavoitellaan tässä puoliväliriihessä, koska hallitus on tähänkin asti puhunut siitä, että haluaa edistää yrittäjyyttä, haluaa tukea talouskasvua ja luoda työpaikkoja. Mutta mitkä ovat ne päätökset, mitä te olette tehneet? Kun te olette päättäneet leikata perusturvasta, leikata työttömiltä, leikata kansaneläkkeitä, leikata pienituloisilta lapsiperheiltä, koulutuksesta, niin on odotettavissa, että sama linja jatkuu ensi keväänä. Paras osoitus siitä on juuri se, että hallitus päätti siirtää tämän kuntavaalien yli. Arvoisa puhemies! Jos jokin on vastuutonta taloudenpitoa, niin se on se, että hallitus on antanut pitkäaikaistyöttömyyden kasvaa ja kehittyä niin, että meillä on tällä hetkellä lähes yhtä paljon pitkäaikaistyöttömiä kuin 90-luvun laman aikana. Ja me tiedämme, että työttömyys on pitkittynyt kaikilla koulutusasteilla, (Puhemies koputtaa) suhteellisesti eniten nuorissa ikäluokissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-23T14:53:20,,Tarkistettu,1.1 2016_119_39,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Siitä käänteestä työllisyydessä, josta nyt puhutaan: Edellisen kerran, kun isompi käänne lyhyessä ajassa tapahtui, se tapahtui viime vuoden kesällä edellisen hallituksen talouspolitiikan aikana, kun rakentamisbuumi lähti liikkeelle. Se, mitä täällä juhlitaan, on nimenomaan valtiovarainministeri Rinteen budjetin aikana tapahtunut käänne. (Toimi Kankaanniemi: Höpö höpö!) Arvoisa puhemies! Nyt se suurin ongelma tässä hallituksen talouspolitiikassa on se, että nämä veronkevennykset, joilla asiantuntija-arvioiden mukaan ei ole työllisyysvaikutuksia ja jotka eivät painotu tänne pieni- ja keskituloisiin — edustaja Kalmarinkin kannattaisi lukea ne esitykset (Anne Kalmarin välihuuto) — ovat nyt johtamassa lisäleikkauksiin. Ja kun hallitukselle on käynyt selväksi, että nämä ovat johtamassa lisäleikkauksiin, ja pääministeri on mennyt sanomaan, että vaikeat päätökset ovat ohi, niin nyt kysymys kuuluu: Ovatko hallituspuolueet todella hyväksyneet sen, että kehysriihi siirretään kuntavaalien yli? Oletteko te todella hyväksyneet sen, että (Puhemies koputtaa) kaikki vaikeat päätökset pimitetään kansalaisilta vaalien alla? Edustaja Kalli, oletteko hyväksyneet tämän?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-11-23T14:54:07,2016-11-23T14:55:17,Tarkistettu,1.1 2016_119_40,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta kahta asiaa kannattaa nyt maltilla pitää mielessä: elämää on kevään ja kehysriihen jälkeen, ja maailma on hyvin herkässä tilanteessa monestakin eri syystä. Sen tähden ei kannata liikaa paisutella, että on tulossa joitain lisäleikkauksia. Ei ainakaan minun tiedossani ole — päinvastoin hallituspuolueet lähtevät siitä, että leikkaukset on tehty. Mutta haluan myös varoittaa siitä, että eihän tuleva kevät mitään mannaa tule tuomaan. Mehän olemme samankaltaisessa tilanteessa, ja hallitus joutuu priorisoimaan ja pohtimaan hyvin tarkkaan, mihinkä se ne ruiskeet kohdistaa, mutta ei sillä mitään valtavan suurta merkitystä ole. Eli me jokainen tulemme huomaamaan, että aika kuluu aika nopeasti ja kehykset ovat kehyksiä, ja sen tähden tätä ennustettavuutta ja luotettavuutta pitää hoitaa niin, että niitä päätöksiä, jotka on tehty, nyt saatetaan loppuun, (Puhemies koputtaa) kun vielä voidaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-11-23T14:55:17,2016-11-23T14:56:21,Tarkistettu,1.1 2016_119_41,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä nyt ei ole tarve mennä arkeologiaan, mutta viime vaalikaudella todella edettiin aika pitkälle tekemättömyyden kautta. Verotusta kiristettiin, mutta ei pystytty tekemään uudistuksia — mitä nyt meidän eläkeläisten kalastusmaksu taisi poistua. (Tarja Filatov: Ja eläkeuudistus tehtiin!) Mutta nyt on minusta siirrytty todella (Eero Heinäluoma: Se poistui Rajamäen aikana 20 vuotta sitten!) kolmen vuoden jälkeen, jolloin talous pieneni, kakku pieneni, tekemisen aikaan, tekemättömyydestä tekemisen aikaan. Se on erittäin tärkeä asia. Ja se kyllä näkyykin. Tuolla Varsinais-Suomessa meille tuli yhdessä kuukaudessa neljä lähes miljardin arvoista laivatilausta. Nyt Uudessakaupungissa lähtee liikkeelle yli tuhat työpaikkaa autotehtaalla, Raumalla on erittäin raju veto päällä, Pietarsaaressa lähtee iso etanolitehdas liikkeelle, Kemi ja niin edelleen. Suuret investoinnit ovat lähdössä liikkeelle. Minusta osaltaan se, että Suomessa on tullut vakautta ja tekemisen meininki, luo näkymää tulevaisuuteen. Kilpailukykysopimus on mainettaan parempi asia, edustaja Heinäluoma, sitä meidän kannattaa tukea. Näin ollen on luotu sellaista ympäristöä, jossa yritykset uskaltavat lähteä liikkeelle, varsinkin kun niitä vielä verotuksella kannustetaan. Minusta tämä on hyvää politiikkaa, mitä hallitus on nyt hyvin määrätietoisesti tehnyt. Jotain joudutaan välillä korjaamaan, koska nopeasti viedään strategista hallitusohjelmaa eteenpäin. Tällä tavalla Suomi nyt vain nousee, ei sille mitään voi, ja talouden luvut tulevat tästä lähiaikoina vain paranemaan, ellei maailmalta tule mitään yllättävää ongelmaa meille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-11-23T14:56:23,2016-11-23T14:58:05,Tarkistettu,1.1 2016_119_42,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiinnitän huomioni tähän mietintöön liitettyyn vastalauseeseen, joka on vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n tekemä. Totean, että kannatan lämpimästi kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistamista ja myös pakolaiskiintiön kasvattamista. Mutta tässä esityksessä on mielestäni kaksi ongelmaa. Ensinnäkin lisätalousarvio tällaiselle esitykselle on valitettavasti väärä paikka. Kiintiöpakolaisten valikointi ja koko se prosessi vie todella paljon aikaa. On ihan mahdotonta ajatella, että kiintiöpakolaisia pystyttäisiin enää tästä ikään kuin loppuvuodesta saamaan lisää ja sitä prosessia viemään läpi. Oikeampi paikka olisi täydentävä budjettiesitys tai ylipäänsä valtion talousarvioesitys seuraavalle vuodelle. Sitten toiseksi tässä ehdotetaan tämän pakolaiskiintiön kasvattamista 750:stä 2 500:aan, mikä on kyllä valtavan suuri hyppäys. Itse uskoisin enemmän maltilliseen kasvattamiseen esimerkiksi siihen 1 050:een, mikä viime vaalikaudella tehtiin, koska jotta kiintiöpakolainen voi ylipäänsä saada sen paikan Suomesta, niin hän tarvitsee kuntapaikan. Kiintiöpakolaiset eivät tule vastaanottokeskuksiin vaan suoraan kuntiin. Meillä tälläkin hetkellä on suuria vaikeuksia löytää kuntapaikkoja pakolaisille, esimerkiksi pakolaisaseman saaneille turvapaikkaa hakeneille. Tässä esityksessä on hyvä tarkoitus, (Puhemies koputtaa) mutta tämä menettely on epäonnistunut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-11-23T14:58:08,2016-11-23T15:00:15,Tarkistettu,1.1 2016_119_43,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Puhemies! Olen täysin samaa mieltä kuin edustaja Kalli. Yksittäisillä talouspäätöksillä, tai kehyspäätöksilläkään, ei välttämättä voi saada aikaan sellaisia dynaamisia vaikutuksia, mutta enemmänkin on mielestäni vaikutusta sillä, mikä on se yhteiskunnassamme oleva luottamus- ja investointi-ilmasto. Jos täällä vallitsee hyvä näkemys siitä, että meillä on kasvua tulossa, hyvät, vakaat olosuhteet, niin kyllä silloin myöskin lähdetään investoimaan, ja se, jos mikä, lisää kasvua. Näin ollen toistan yhä uudelleen sen, minkä tuossa debatissa sanoin: tämän puolivälikehyksen tuleekin olla kasvua tukeva, investointeja tukeva, työllisyyttä tukeva sekä ottaa huomioon alueelliset elinvoimatekijät. Haluaisin nostaa vielä muutaman yksittäisen asian tästä lisäbudjetista esille. Tässähän annetaan maatalouden toimintaedellytyksiin 35 miljoonaa lisäystä. Tämä on mielestäni oikein hyvä tie, ja sitten ennen kaikkea, kun huomaa sen, että myöskin täydentävässä budjettiesityksessä annetaan 10 miljoonaa sellaisille tiloille, jotka ovat tehneet investointeja, niin tämä on osoitus siitä politiikasta, mitä tämä hallitus tekee: antaa sellaisille maatiloille, jotka tässä vaikeassa tilanteessa ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin, tukea, jotta pystytään pitämään tuotanto vielä. Sitten vielä, jos ihan lyhyesti katsotaan tätä valtion velanottoa. (Puhemies koputtaa) — Jos sopii, minä tulen vielä ihan lyhyesti... [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Tule jatkamaan puhujapöntöstä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)] Puhemies! Ihan lyhyesti vielä näistä kuluvan vuoden lisäbudjeteista ja velanotoista, mitä näissä on tehty. Tässä kolmannessa lisäbudjetissa otetaan lisävelkaa 316 miljoonaa, ja yhteensä näissä edellisissä, ottaen huomioon tämän viimeisimmän, velkaa on otettu 630 miljoonaa. Tämä on toki iso summa, mutta jos katsoo vaikka edellisen hallituksen tekemiä lisävelanottoja, niin siellä saattoi olla yksittäisiä lisäbudjetteja, missä velkaa otettiin jopa yhdessä lisäbudjetissa tällainen 500—600 miljoonaa. Mutta kuitenkin tässä vielä täytyy huomioida se, että mehän tässä lisäbudjetissa teemme tuottovähennyksen, 758 miljoonaa, mikä tulee tästä, että me jaksotamme näitä valtionomistusten osinko- ja myyntituloja vuosille 2017 ja 2018. Jos nämä myynnit ja osingot olisi tuloutettu valtion budjettiin tänä vuonna, niin itse asiassa nämä tämän vuoden lisäbudjetit olisivat menneet plussalle 128 miljoonaa ja tämä kolmaskin lisäbudjetti olisi mennyt plussan puolelle 440 miljoonaa. Eli opposition sinänsä hyvin esittämään huoleen valtion lisävelkaantumisesta tämän lisäbudjetin osalta: tämä on oikeastaan selitettävissä myynti- ja osinkotulojen jaksotuksella. Tämä tästä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-11-23T15:00:17,2016-11-23T15:04:34,Tarkistettu,1.1 2016_119_44,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aluksi tästä Twitter-tili-hallituksesta. Kyllähän tätä kysymystä täytyy yhä uudelleen ja uudelleen nyt tästä eteenpäin esittää: mitä on sen takana, että puolivälitarkastelu ja sen mukanaan tuomat kipeät ja poliittisesti vaikeat päätökset siirretään kunnallisvaalien yli? Tämän keskustelun pitää jatkua. Sitten niihin myönteisiin, pieniin merkkeihin, jotka ovat tervetulleita. Muun muassa Länsi-Suomessa ne ovat tosi tärkeitä, ne nostavat mielialaa, ja niillä on myöskin konkreettista vaikutusta erityisesti alueella, yrityksissä, mutta myöskin valtakunnallisesti. Mutta se kysymys siitä, mikä syy on hallituksen tekemisillä näiden myönteisten merkkien aikaansaamisessa, pitää heittää ilmaan. Kun puhutaan Uudenkaupungin autotehtaan uudesta mahtavasta näkymästä, niin kuuntelin ja katselin yhtenä aamuna Aamu-tv:stä, kun Uudenkaupungin henkilöstöjohtaja kertoi tästä myönteisestä kehityksestä. Häneltä kysyttiin, mitä tässä on takana. Hän ei maininnut sanaakaan sellaisista asioista kuin että palkkojen korotuksista pitää pidättäytyä, palkkatasoa pitää alentaa, työaikaa pitää pidentää ja niin edelleen. Hän totesi, että tärkeintä ovat hyvät tuotteet, korkea osaaminen, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Nämä ovat ne tekijät, ja pitkällä tähtäimellä näitä tekijöitä hallitus heikentää esimerkiksi koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen kohdistuvilla leikkauksillaan. Mitä tulee sitten tuohon edustaja Räsäsen kritiikkiin tätä meidän pakolaiskiintiön nostamisehdotusta kohtaan, niin täytyy tietysti myöntää, että tällaisia aikataulullisia haasteita tässä on. Tästä on myöskin toimenpidealoite olemassa, eli tämä lisätalousarvion lisäysesitys ei ole ainoa valtiopäiväteko tämän asian edistämiseksi. Samalla tavalla voidaan tietysti kyseenalaistaa meidän lausumaehdotustamme pitkäaikaistyöttömyyteen puuttumisesta: että mitä nyt enää uudella lisätalousarviolla pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tässä tilanteessa ehdittäisiin tekemään? Mutta kun hallitus ei ole näihin ongelmiin puuttunut ensimmäisellä lisätalousarviolla, toisella lisätalousarviolla eikä tämän vuoden varsinaisella talousarviolla eikä ensi vuoden talousarviolla eikä ensi vuoden talousarvion täydentämisellä, niin silloin meidän oppositiossa pitää pitää meteliä muun muassa tästä pitkäaikaistyöttömyyden tilanteesta. Se on ehdottomasti suurin ongelma, ja onneksi hallitus sen myöskin tämän lisätalousarvion yleisperusteluissaan tunnustaa: pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on todella iso ongelma, se aiheuttaa taloudellisia ongelmia, se aiheuttaa inhimillistä hätää, se aiheuttaa syrjäytymistä, se aiheuttaa osaamisperustan heikkenemistä, kasvavia sosiaalipoliittisia kuluja ja niin edelleen. Kuten täällä edustaja Andersson totesi, nuorten pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Mitä se merkitsee ihan jo meidän työvoiman tulevaisuuden kannalta, kun nuoret ihmiset, vaikka ovat koulutettuja, menettävät lopullisesti näköalansa ja kiinnittymisensä työelämään? Se on valtava tappio — se on inhimillisesti valtava murhe, mutta se on myöskin kansantaloudellinen ja työvoimapoliittinen tappio. Sen vuoksi pitkäaikaistyöttömyyteen on haettava lisätoimia ja hallituksen pitää pitkäaikaistyöttömyyteen puuttua konkreettisin toimin eikä vain juhlapuheissa. Tällä perusteella, arvoisa puhemies, esitän, että eduskunta hyväksyy vastalauseeseen 3 liittyvän lausuman, ja luen sen nyt pöytäkirjoihin tässä: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus lopettaa passiivisen ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun johtavan politiikkansa ja tuo eduskunnan käsittelyyn välittömästi lisätalousarvion, johon sisältyvät riittävät lisätoimet työvoimapolitiikan tehostamiseksi ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi."" ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-11-23T15:04:40,2016-11-23T15:09:39,Tarkistettu,1.1 2016_119_45,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkaisin myös tästä pitkäaikaistyöttömyyden problematiikasta, koska se on sellainen taakka, jota me kannamme pitkään tulevaisuudessa. Se on inhimillistä kärsimystä, mutta se on ennen muuta talouteen vaikuttava asia ja siihen, miten meidän työvoimamme riittää tulevaisuudessa, sitten kun meillä työpaikkoja on syntynyt. Uskon, että jokainen iloitsee jokaisesta työpaikasta, tässä salissa jokainen iloitsee jokaisesta työpaikasta, joka tähän maahan syntyy. Osa niistä on kansainvälisen tilanteen muutosta, osa on sitä muutosta, mitä on tehty edellisellä hallituskaudella, ja osa on varmasti sen vaikutusta, mitä kilpailukykysopimus tuo tullessansa, koska se on tuonut tietyntyyppistä tulevaisuususkoa. Mutta kun pitkäaikaistyöttömyyteen ei juurikaan voida vaikuttaa sillä, että tähän maahan syntyy työpaikkoja, vaan siihen vaikutetaan sillä, että autetaan työttömiä ihmisiä työllistymään niihin työpaikkoihin, joita tähän maahan syntyy, niin minun suurin huoleni on se, mitä hallitus tekee tällä pitkään työttömänä olleiden osaamisen turvaamisen puolella. Jos katsotaan tätä, niin ensinnäkin niiden, jotka ovat töissä, aikuiskoulutustukea on heikennetty. No, se onneksi kilpailukykysopimuksessa pelastettiin sillä tavalla, että se ei tuhoutunut kokonaan. Mutta sen lisäksi esimerkiksi työvoimapoliittisen koulutuksen — joka kaikissa valiokunnan kuulemisissa nostetaan asiantuntijoiden toimesta yhdeksi tehokkaimmista työvoimapolitiikan välineistä — volyymia on leikattu siten, että kun meillä ministeri Ihalainen oli postillansa, niin silloin tässä maassa oli 22 000 ihmistä, jotka pääsivät kouluttautumaan työvoimapoliittisen koulutuksen kautta, nyt alle 10 000. Ja tässä mielestäni meille syntyy sellainen osaamisvaje ja syrjäyttämistyökalu, joka jättää ihmiset sinne pitkään työttömyyteen. Toinen problematiikka, joka pitkään työttömyyteen liittyy, on se, mitä tapahtuu meidän nuorille. Suomi on ollut pitkään sellainen maa, että meillä ei ole ollut pitkäaikaistyöttömiä nuoria ollenkaan, koska meillä on otettu koppi tuosta joukosta, (Puhemies koputtaa) mutta nyt on käymässä niin, että tuon joukon määrä kasvaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-23T15:09:41,2016-11-23T15:11:48,Tarkistettu,1.1 2016_119_46,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nämä maahanmuuttoon liittyvät kustannukset täällä tarkentuvat nyt tämmöiseen 800 miljoonaan erityisesti turvapaikanhakijoiden ja sen koko kokonaisuuden osalta, ja täällä esitetään lisäystä 38 miljoonaa vielä tälle vuodelle. Tämä hieman ihmetyttää, kun tämä tilanne on kuitenkin aika paljon muuttunut ja tulijoiden määrä koko ajan vähenee. Jäin tätä ihmettelemään, onko tämä tarve todellinen. Sitten yksi pieni havainto: Sakkomaksujen korotuksesta oli tarkoitus kerätä melkein 70 miljoonaa, ja nyt se aloite ei ole valiokunnassa edennyt. Niin kuin nyt tämäkin teksti tässä lisätalousarviossa todistaa, niin tämän sakkomaksujen korotuksen taustalla on ollut vain valtion taloudellinen tila. Se on täysin kestämätön perusta sille, että rahasyistä korotetaan rangaistukseen liittyviä maksuja. Toivon, että kun jatkossa tehdään näitä esityksiä, niin huomioitaisiin se, että ei kannata tällaisia lakeja säätää, jotka ovat aivan mahdottomia jo lähtöruudussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-23T15:11:49,2016-11-23T15:13:13,Tarkistettu,1.1 2016_119_47,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty monta hyvää puheenvuoroa pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta ja sen ongelmallisuudesta niin inhimillisestä näkökulmasta kuin myös koko valtiontalouden kestävyyden näkökulmasta. Tosiaankin pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Myöskin työvoiman ulkopuolella olevien ihmisten määrä kasvaa, ja erityisesti nuorten työttömyysjaksot ovat pidentyneet tässä kuluneen vuoden aikana. Kun tarkastellaan, millä tavalla hallitus sitten vastaa tähän heikkenevään tilanteeseen ja mitkä ne hallituksen toimenpiteet ovat olleet työvoimapolitiikan osalta, niin kyllä se erittäin heikolta näyttää. Palkkatuen resurssit ovat olleet riittämättömällä tasolla koko tämän kauden. Nyt hallitus esittää myöskin järjestöjen mahdollisuuksien rajoittamista, mitä tulee palkkatuen käyttöön. Tiedetään, että TE-keskusten resurssit ovat riittämättömällä tasolla. Ruotsissa on lukumääräisesti yhtä paljon työttömiä kuin Suomessa mutta kuusinkertainen määrä ihmisiä, jotka ovat töissä työvoimahallinnossa. Hallitus on käytännössä kokonaan lakkauttanut nuorisotakuun. Siitä huolimatta, että edellisellä kaudella ei pystytty nuorisotakuun kautta alentamaan nuorisotyöttömyysastetta kovin merkittävästi, sillä oli merkittävä vaikutus siinä, että nuorten työttömyysjaksot, kuten edustaja Filatov tässä totesi, pysyivät kansainvälisestikin verrattuna erittäin lyhyinä. Tämän lisäksi hallitus on myös tehnyt merkittäviä leikkauksia työttömien toimeentuloon koskien sekä ansiosidonnaista työttömyysturvaa että työmarkkinatukea. Myös ammatilliseen koulutukseen ja erityisesti aikuiskoulutukseen kohdistuu merkittäviä leikkauksia ensi vuonna, mikä osaltaan tulee vaikeuttamaan aikuisten ammatilliseen koulutukseen pääsyä. Tästä syystä, arvoisa puhemies, kannatan edustaja Uotilan lausumaehdotusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-23T15:13:15,2016-11-23T15:15:14,Tarkistettu,1.1 2016_119_48,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan ensin, edustaja Pia Viitanen puheenvuorossaan nosti esille tämän hoitajamitoitusasian, ja minusta on hieno juttu, että tämä hoitajamitoituksen tarkistaminen päätettiin tehdä juurikin näinpäin. Se oli oikea ja hyvä teko, että mitoitusta ei nyt siitä 0,5:stä lähdetä laskemaan. Mitä tulee turvapaikanhakijoihin, joista tässä äsken mainittiin, todellakin tässä lisäta-lousarviossa esitetään 38 miljoonaa euroa lisää rahaa. Nämä maahanmuuton kustannukset on arvioitu korkeammiksi kuin aiempiin tavanomaisiin summiin ja määriin katsottuna, ja syy, miksi on näin arvioitu, on se, että vastaanottokeskuksissa on ihmisiä odottamassa päätöksiä, joita ei ole saatu tarpeeksi nopeasti heille tehtyä. Elikkä kyllä sille rahalle varmasti tarvetta on. Kyllä turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa, ja meidän täytyy yrittää sitten ratkaista paitsi se, jäävätkö he tänne vai mitä heille tapahtuu, myös se, työllistyvätkö he ja oppivatko he kieltä ja niin poispäin, elikkä sitä resurssia tulee sinne kohdistaa. Työpaikkojen luominen on yksi hallituksen kärkihankkeista, ja siinä olemme jo edenneet, ja toivottavasti tilanne vain paranee. Tosin työpaikkoja ei synny taikurinhatusta, vaan myös yritysten ja toimijoiden on luotava niitä työpaikkoja ja yritettävä siltä osin vastata siihen haasteeseen, että työpaikkoja tarvitaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-11-23T15:15:16,2016-11-23T15:16:59,Tarkistettu,1.1 2016_119_49,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on nyt hehkutettu paljon sitä, kuinka hallitus edesauttaa henkilöyhtiöitä verohelpotuksilla ja tämä sitten puolestaan työllistää ihmisiä. Otetaanpa realiteetti tässä asiassa käteen. Tämän maan yrityksistä 65 prosenttia — siis 65 prosenttia, reilusti yli puolet — on yksinyrittäjien yrityksiä. Niitä on kaikkiaan 160 000 tässä maassa. Heistä laskelmien mukaan todella pienituloisia on liki 20 prosenttia. Jos me otamme pienituloisuuden rajaksi sen, mitä yleisesti käytetään, että tulo on alle 60 prosenttia kaikkien talouksien tuloista per henkilö laskettuna, niin tästä on laskettavissa sellainen asia, että yksinyrittäjä, esimerkiksi kampaaja, kosmetologi, ompelija, mitä täällä nyt on käytetty esimerkkeinä, tienaa alle 24 000 euroa vuodessa. Ja jos henkilöyritys tienaa alle 24 000 euroa vuodessa, sillä rahalla ei voi palkata yhtään ainutta ihmistä — ei, vaikka siihen tulee verohelpotus, joka nyt näiden summien mukaan, mitä meillä on, on vajaa 500 euroa vuodessa per yrittäjä. (Teuvo Hakkarainen: Mites kansanedustajat?) Se ei auta yhtään. — Kansanedustajat eivät ole yrittäjiä. Kansanedustajat ovat luottamushenkilöitä, jotka myöskään eivät saa palkkaa vaan palkkiota. Ihan tiedoksi edustaja Hakkaraisellekin se. Tämä yrittäjähuojennus, mikä nyt on annettu, koskee niitä henkilöyrityksiä, jotka tienaavat kaikkein eniten. Yli 70 prosenttia koko siitä rahasta menee kahdelle eniten tienaavalle ryhmälle, ja siellä on annettu yksi luku, joka löytyy papereista, joka on 235 000 euroa vuodessa ansaitseva, jolloinka tuo huojennus on 4 700 euroa. Se on puolet siitä, mitä aika iso osa yrittäjistä tienaa koko vuoden aikana: niillä, jotka ovat osa-aikaisia yrittäjiä mutta yrittäjiksi luokiteltavia, se on nimittäin 11 000. Näillä kipeneillä, tällä verohuojennuksella ei todellakaan auteta yksinyrittäjiä palkkaamaan sitä ensimmäistä työntekijää. Näillä annetaan rahaa niihin taskuihin, joissa sitä rahaa jo entuudestaan on, ja tämä olisi hyvä tiedostaa, jotta tietää, minkälaisia päätöksiä täällä tehdään. Se, mitä toivon kaikkein eniten, on se, että työvoimahallinto nyt ihan oikeasti ohjattaisiin sille tielle, että sitä kautta etsittäisiin avoimia työpaikkoja, saataisiin työttömät ja avoimet työpaikat kohtaamaan toisiaan. Se on ainoa tapa, millä työttömyyttä saadaan kunnolla laskettua alas, koska ei riitä, että niitä työpaikkoja tulee, jollei niihin ole työntekijöitä ja jos ei niihin paikkoihin ole koulutettua väkeä. Meillä on olemassa työvoimapoliittinen koulutus, jossa pystytään suhteellisen nopeasti kouluttamaan ihmisiä erilaisiin toimiin, esimerkiksi telakoille. Meillä on hyvin tiivistä viiden kuukauden koulutusta, puolen vuoden koulutusta, kahdeksan kuukauden koulutusta. Ne pitää vain saada käyntiin. Työttömät ja työ pitää saada kohtaamaan toisensa. Se auttaa tätä maata. Se auttaa tätä maata nousemaan ylös.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-23T15:17:00,2016-11-23T15:20:57,Tarkistettu,1.1 2016_119_50,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiontaloudesta sen verran, että nyt kun työttömyyttä hoidetaan — kyllähän tällaisesta osataan puhua, niin kuin Tolppanen tuossa äsken teki — niin jos tätä taloutta ei saada kuntoon, niin ei ole työpaikkoja. Ennen pystyttiin hoitamaan devalvaatiolla sillä tavalla, että pystyttiin julkisellakin puolella tekemään tempputyöllistämistä. Mutta nyt kun ollaan tässä yhteisessä eurossa, globaalissa maailmassa, niin nyt joudutaan toimimaan niitten ehdoilla kyllä hyvin pitkälle, ja siellä jos sitä markkinataloutta ei saada kuntoon, niin se työllistäminenkin loppuu. Täällä on — edustaja Tolppanen muun muassa sanoi niin — 76 000 avointa työpaikkaa. Todellisuudessa niitä on aika paljon enempi. Työvoimaa haetaan ulkomailta, ja nämä yksityiset firmat, joita esimerkiksi Keski-Suomessa pyörii, hakevat toisista työpaikoista, eivät sieltä työvoimatoimistosta. Hyvin harva sinne menee etsimään sitä työvoimaa — sitä haetaan sieltä, mistä sitä löytyy. Elikkä joku ongelma tässä on, semmoinen, jota ei saa sanoa ääneen, taikka sitä ei osata sanoa ääneen, jompikumpi siinä kuitenkin on. Töitä meillä on vaikka kuinka paljon, se vaan, että pystytäänkö tekemään. Edustaja Tolppanen tuossa sanoi niistä kansanedustajien palkoista, oli nyt palkka tai mikä hyvänsä. 4 000 euroa jos siitä jää käteen, niin sillä ei pysty työllistämään edes sitä minimipalkkaista työntekijää. Elikkä sen volyymin, kun lähdetään työllistämään todella, on oltava aika hyvä. Silloin täytyy se perusta, niin kuin hallitus on lähtenyt tekemään veroratkaisuja ja muita, saada kuntoon ja... (Puhemies koputtaa) — Aha, kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-23T15:20:59,2016-11-23T15:23:06,Tarkistettu,1.1 2016_119_51,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu tärkeistä asioista, mutta haluan muistuttaa myös siitä, että maailmassa on tällä hetkellä yli 65 miljoonaa pakolaista — 65 miljoonaa ihmistä, jotka vaeltavat maailmalla etsien uutta kotia — ja meidän on Suomessa pakko kantaa oma vastuumme pakolaisten vastaanottamisesta. Edelläkävijöitä on, kuten Kanada, joka on vastaanottanut lähes 30 000 syyrialaista sitten marraskuun 2015. Mallia voisi ottaa myös vaikkapa muista Pohjoismaista, kuten Norjasta, joka on korottanut kiintiötään merkittävästi ja jossa kiintiö tänäkin vuonna on yli 3 000. Ruotsi on ilmoittanut nostavansa pakolaiskiintiönsä 5 000:een kahden vuoden sisällä, vaikka Ruotsiin on saapunut moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita Suomeen verrattuna. Tämä on se syy, miksi me vihreät yhdessä vasemmistoliiton ja RKP:n kanssa ehdotamme vastalausetta, jonka mukaan vuoden 2016 kolmannessa lisätalousarviossa varataan määrärahat pakolaiskiintiön nostamiseksi 750:sta 2 500:aan myös meillä Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-23T15:23:08,2016-11-23T15:24:24,Tarkistettu,1.1 2016_119_52,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin vielä tähän tilastokeskusteluun, jota on käyty siitä, paljonko meillä on työpaikkoja ja paljonko meillä on työttömiä, sanonut sen vanhan totuuden, että jos tilastoa luetaan väärin, niin siitä tulee emävale. Silloin kun puhutaan työpaikoista, kannattaa muistaa, että osa niistä siellä työvoimatoimistossa auki olevista työpaikoista on muutaman päivän työpaikkoja. Ja silloin kun puhutaan työttömien lukumäärästä ja vaikkapa pitkäaikaistyöttömyydestä, kannattaa muistaa, että esimerkiksi Tilastokeskuksen työttömyysluvuista puuttuvat pääosin ne jo luovuttaneet pitkäaikaistyöttömät, ne, jotka eivät enää usko työllistyvänsä. Mielestäni edustaja Hakkarainen kuvasi itse asiassa aika osuvasti sitä, että työvoimaa kalastellaan myös toisista yrityksistä eikä uskota, että sitä löytyy sieltä työvoimatoimistosta. Jos me kalastelemme toinen toisiltamme työvoimaa, niin se ei kyllä meidän työllisyyttä paranna eikä työttömyyttä helpota. (Teuvo Hakkarainen: Ei!) Silloin olisikin oleellista, että käytettäisiin niitä välineitä, joilla sitä ihmisen tuottavuutta pystyttäisiin nostamaan. Siihen vaikuttavat erilaiset työvoimapoliittiset toimet ja erityisesti koulutus. Silloin kun ihmisen osaaminen on kohdallansa, hän pystyy työllistymään avoimiin työpaikkoihin. Tämän tuottavuuden hallitus on itse asiassa unohtanut aika pitkälle, puhuttiinpa kilpailukykysopimuksesta tai muista rakenteellisista toimista, joilla hallitus pyrkii työttömyyttä alentamaan ja työllisyyttä parantamaan. Suomen valtti on tuottavuus ja se, että me teemme paremmin ja fiksummin. Jos me kilpailemme maailmanmarkkinoilla hinnoilla, niin sanonpa vain, että huonosti käy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-23T15:24:25,2016-11-23T15:25:59,Tarkistettu,1.1 2016_119_53,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain, merimiesten palkkaturvalain 7 ja 26 §:n sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 196/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2016 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 9/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Keskustelu asiasta alkaa: edustaja, valiokunnan puheenjohtaja Filatov.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_119_54,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain, merimiesten palkkaturvalain 7 ja 26 §:n sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 196/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2016 vp","Arvoisa puhemies! Lyhyt esittely siitä, mistä on kysymys. Kyse on kilpailukykysopimukseen liittyvästä palkkaturvaa koskevasta lainmuutoksesta, ja tämä liittyy näihin kilpailukykysopimuksen sisälle syntyneisiin selviytymissopimuksiin elikkä siihen tilanteeseen, kun yrityksellä on vaikeuksia maksaa esimerkiksi lomarahoja tai palkkaa ajoissa mutta sillä, että pystytään hieman joustavoittamaan näitä maksupäivämääriä ja muita, pystytään ikään kuin turvaamaan sen yrityksen jatko ja selviytyminen. Tähän mennessä meidän ongelmamme on ollut se, että jos työntekijä ei saa palkkojansa ajoissa ja meillä palkkaturvalainsäädännössä on tiukat aikamääräiset säännöt, milloin palkkaturva voi tulla vastaan, jos työntekijältä sitten loppupeleissä jäävät palkat saamatta, niin tämä on tavallaan ristiriidassa tämän kilpailukykysopimuksen joustavoittamisen tai selviytymissopimusten kanssa. Oikeastaan nämä lainsäädännön muutokset tarvitaan kahdesta syystä. Ensinnäkin eräpäivän siirtoa koskevien sopimusten ei ole aina katsottu sitovan palkkaturvaviranomaisia, ja tästä on seurannut harmia työntekijälle, joka on halunnut joustaa yrityksen selviytymisen vuoksi mutta sitten huonosti käydessä menettänyt omat palkkasaatavansa kokonaan. Toinen syy on se, että ilman näitä tarvittavia säännösmuutoksia palkkaturvaviranomainen saattaa pitää näitä selviytymissopimuksia osoituksena siitä, että työntekijän olisi pitänyt tietää se, että yrityksellä menee huonosti, ja on ikään kuin keinottelua, että hän siitä huolimatta on jatkanut työntekoansa tässä yrityksessä, ja tämä on ollut palkkaturvan epäämisen perusteena. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää näitä ehdotuksia tarpeellisina ja kannatettavina, ja valiokunta haluaa kiinnittää huomiota siihen, että jotta voi sitten lopulta saada sen palkkaturvan, niin tarvitaan tiukkoja muoto- ja määräaikaisvaatimuksia. Sinänsä voidaan sopia varsin ikään kuin joustavasti tai vapaamuotoisesti siitä, mitä tapahtuu, mutta tuo sopimus pitää tehdä kirjallisesti ja tiettyyn aikaan mennessä, jotta se on sitten todennettavissa, kun katsotaan, onko työntekijällä oikeutta palkkaturvaan vai ei. Tämän vuoksi valiokunta korostaa sitä, että näistä palkkaturvan sekä hakemiseen että myöntämiseen liittyvistä vaatimuksista ja niistä muodoista, joilla sopimukset työnantajan ja työntekijän välillä pitää tehdä, pitää tiedottaa tehokkaasti sekä työnantajille että työntekijöille, jotta tulevaisuudessa vältetään sellaiset tilanteet, että palkkaturva jäisi työntekijältä muotoseikkojen vuoksi saamatta. Valiokunta selkiytti lakia Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta. Yksityiskohtaisissa perusteluissa valiokunta toteaa, että Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muutosehdotuksen johtolauseessa ja sääntömuutosehdotuksessa on jäänyt ottamatta huomioon, että mainitun lain 6 §:ään on lailla lisätty uusi 17 kohta, ja tämä aiheuttaa muutostarpeen sekä tämän lain johtolauseeseen että muutamaan muuhun kohtaan. Nämä muutokset valiokunta tähän teki, mutta muuten tämä on hyväksytty yksimielisesti valiokunnassa kilpailukykysopimuksen edellyttämässä muodossa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+10.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-23T15:26:52,2016-11-23T15:30:28,Tarkistettu,1.1 2016_119_55,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 137 ja 143 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 139/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 21/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_119_56,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 137 ja 143 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 139/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä käsiteltävänä oleva lakimuutos arvonlisäverolain muuttamisesta on saanut laajaa kiitosta yrittäjäjärjestöiltä, eikä minun käsittääkseni oppositiokaan ole löytänyt siitä ainakaan valiokuntakäsittelyn aikana mitään isompaa huomautettavaa. Hallituksen esitys ja nyt tämä voimaan tuleva laki mahdollistavat pienimmissä eli enintään 500 000 euron tilikausittaista liikevaihtoa tekevissä yrityksissä arvonlisäveron maksuperusteisen tilityksen. Tämä helpottaa näiden pienimpien yritysten kassanhallintaa ja vähentää merkittävästi myös niiden käyttöpääoman tarvetta. Mielestäni se parantaa merkittävästi pienimpien yritysten jatkomahdollisuuksia ja saattaa myös helpottaa uusien yritysten perustamista. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on kuitenkin tehnyt tähän sisällöltään erittäin hyvään lakiuudistukseen pari pientä teknistä korjausta. Yksi näistä koskee 137 §:ää, jota on valiokuntakäsittelyn aikana täsmennetty siten, että maksuperusteista arvonlisäveron tilitystä voi hyödyntää myös yrittäjä, joka ei ole velvoitettu laatimaan kirjanpitolain mukaista tilinpäätöstä. Tämä lienee ollut myös hallituksen tarkoitus, mutta pykälää on nyt siis valiokuntakäsittelyssä selkeytetty siten, että tulkinnanvaraa ei jää. Vastaavasti tällaisella liikkeenharjoittajalla on 143 §:n teknisen korjauksen jälkeen mahdollisuus kohdistaa vähennys sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana ostohinta tai sen osa on maksettu. Arvoisa puhemies! Nämä pienet tekniset muutokset sisältävä lakiesitys on erittäin kannatettava, ja kiitän hallitusta tämän asian tuomisesta eduskuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+11.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-11-23T15:31:03,2016-11-23T15:33:07,Tarkistettu,1.1 2016_119_57,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 137 ja 143 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 139/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Savio esitteli hyvin tämän lakimuutoksen, ja haluan käyttää tämän puheenvuoron vain sen vuoksi, että jos hallitus tekee ja tuo järkeviä yrittäjyyttä, työllisyyttä parantavia ehdotuksia eduskunnan käsittelyyn ja ne käsitellään valtiovarainvaliokunnassa, sen verojaostossa, niin ne saavat kannatusta ja ne voidaan näin laajan yksimielisyyden vallitessa viedä eteenpäin. Hyvät esitykset ovat tervetulleita tästä eteenpäinkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+11.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-11-23T15:33:08,2016-11-23T15:33:40,Tarkistettu,1.1 2016_119_58,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 37 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 105/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_119_59,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 37 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 105/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lähetekeskustelussa oleva lakialoite asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 37 §:n muuttamisesta lähtee tarpeesta mahdollistaa ja selkeyttää asunto-osakeyhtiöiden sujuvampaa päätöksentekoa. Toteutuessaan se uudistaisi vanhaa asuntokantaamme vastaamaan paremmin muun muassa liikuntaesteisille, senioreille ja lapsiperheille merkityksellisiä asioita, kuten esteettömyyttä, ja samalla se vauhdittaisi yhden merkittävän kansallisomaisuutemme eli kiinteistökannan kehitystä. Teimme tästä aiheesta eli purkavan lisärakentamisen ja täydennysrakentamisen mahdollistamisesta yhdessä kollegojen, Sarkkisen, Tuppuraisen, Vehkaperän ja Vähämäen, kanssa kirjallisen kysymyksen, johon saimme ministeri Lindströmiltä hyvin myönteisen vastauksen. Oikeusministeri oli vastauksessaan samoilla linjoilla ja totesi, että tulevaisuudessa purkavaa lisärakentamista koskevan määräenemmistöpäätöksen salliminen olisi tarpeen vanhan kiinteistökannan kehittämiseksi yhteiskunnan kehitystä vastaavasti. Omalta osaltani tämä on tullut vastaan toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana, ja kun edistimme nimenomaan sitä kiinteistökannan kehittymistä sekä kaupunkikeskustassa että kaupunkikeskustan ulkopuolella, niin kohtasi ja kuuli tarpeita tämänkaltaiselle asunto-osakeyhtiölain muutokselle. Mistä on siis kyse? Ensinnäkin kokonaiskuvasta muutama sana. Asuntokantamme muodostaa 1,3 miljoonaa rakennusta ja 2,9 miljoonaa asuntoa. Rakennuksista 7 prosenttia ja asunnoista 40 prosenttia on asunto-osakeyhtiöissä. Merkittävä osuus suomalaisten asunnoista sijaitsee siis rakennuksissa, jotka ovat asunto-osakeyhtiön omistamia. Asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden asemaa sääntelevä asunto-osakeyhtiölaki on pääosin hyvin ajan tasalla ja siinä tunnistetaan asumiseen liittyvät kysymykset. Siinä ei kuitenkaan tunnisteta riittävällä tavalla purkavan tai täydentävän lisärakentamisen mahdollistavaa sujuvaa päätöksentekoa. Oikeusministeriö on myös syksyn aikana teettänyt tästä asiasta VTT:n raportin. Hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti tarkoitus on muun muassa sujuvoittaa päätöksentekoa asunto-osakeyhtiöissä peruskorjaus-, esteettömyys- ja täydennysrakentamisessa. Kaikki nämä tavoitteet ovat kannatettavia ja perusteltuja. Useiden kaupunkikeskusten kehittämistä edistäviä hankkeita hidastavat nimenomaan tähän purkavaan lisärakentamiseen kohdistuvat asunto-osakeyhtiölain vaatimukset. Mikä näissä hankkeissa on sitten muodostunut ongelmaksi tai hidasteeksi? Se, että asunto-osakeyhtiölaissa yhtiön purkamiseen vaaditaan yhtiökokouksen yksimielisen päätöksen lisäksi jokaisen osakkaan suostumus. Yhtiön purkaminen tulee kysymykseen esimerkiksi silloin, kun rakennus on niin huonossa kunnossa, ettei sitä ole kokonaistaloudellisesti kannattavaa korjata, ja ainoa jäljelle jäävä järkevä vaihtoehto on rakentaa uusi rakennus tai myydä rakennusoikeus. Uskon, että olemme yhtä mieltä tässä salissa siitä, että on tärkeää sujuvoittaa ja selkeyttää asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa. Ratkaisuna tähän aloitteessa esitetään siirtymistä asunto-osakeyhtiöiden päätöksenteossa enemmistöpäätösmenettelyyn. Aloite lähtee siitä, että purkavan lisärakentamisen tilanteessa 9 yhtiökokouksessa annetusta 10 äänestä riittäisi. Vaatimuksesta jokaisen osakkaan suostumukseen siis luovuttaisiin. On selvää, että lakiuudistuksessa on turvattava jokaisen osakkaan oikeusasema ja ‑suoja. Tähän yhdeksi keinoksi ehdotamme, että painavien syiden vallitessa osakeyhtiölain lunastusvelvollisuutta ja ‑oikeutta vastaavaa mekanismia voitaisiin käyttää. Sen tarkoituksena olisi siis taata, että näiden painavien syiden vallitessa asunto-osakeyhtiön asunnon tai muun huoneiston omistajalla olisi mahdollisuus saada korvaava asunto tai asunnon hinnan mukainen summa. Tällöin voitaisiin edistää rakentamista mutta toisaalta huolehtia vähemmistöön jääneiden osakkeenomistajien oikeusturvasta. Siirtymällä edellä kuvattuun enemmistöpäätösmenettelyyn ja säätämällä lunastusvelvollisuus vähemmistöön jääneille osakkaille turvattaisiin nykyistä paremmin sekä enemmistön että vähemmistön oikeusturva, ja samalla myös kiinteistökantamme kehitys vastaisi paremmin asumis- ja palvelutarpeita. Jos osakeyhtiölakia ei pysty suoraan soveltamaan, on kuitenkin tärkeää, että näiden painavien syiden vallitessa säädetään jonkinlainen lunastusvelvollisuus tai ‑oikeus asunto-osakeyhtiöille. Arvoisa puhemies! Tilastokeskuksen mukaan yli 200 000 asuntoa sijaitsee kerrostaloissa, jotka ovat 40—50 vuotta sitten rakennettuja, ja yli 180 000 asuntoa sijaitsee kerrostaloissa, jotka ovat 50—60 vuotta sitten rakennettuja. Vertailun vuoksi 10—20 vuotta sitten rakennetuissa kerrostaloissa on noin 80 000 asuntoa, ja 20—30 vuotta sitten rakennetuissa on alle 60 000 asuntoa. Kiinteistökantamme siis erityisesti kerrostaloissa on mitä enenevässä määrin sen ikäistä, että on ajankohtaista tehdä muun muassa isoja putkiremontteja tai rakentaa hissejä. Nimittäin kerrostaloistamme, erityisesti kaksi- ja kolmekerroksisista asuintaloista, edelleen noin puolet on hissittömiä. Jos kunnossapitoa ei ole hoidettu ajallaan ja tarpeen mukaan, edessä on todella mittavat peruskorjaukset. Tästä johtuen useiden vanhojen rakennusten osalta on kokonaistaloudellisempaa, niin laadun, asumistarpeiden kuin esteettömyyden kannalta järkevämpää, rakentaa uusi. Arvoisa puhemies! Kun halutaan kaavamuutosta, voi edessä ollakin tilanne, jossa yksi tai kaksi osakkeenomistajaa voi estää purkavan lisärakentamisen. Pahimmassa tapauksessa he käyttävät lainsuojaa hyväkseen ja maksimoivat oman asunnon arvon niiden osakkaiden kustannuksella, jotka haluavat kaavamuutosta eteenpäin. Kaavamuutosta voi siis yhtä lailla vastustaa osakas, joka ei itse asu taloyhtiössä. Esimerkiksi jos kyseessä on sijoitusasunto, saattavat vuokratulot korjausrakentamisen ajaksi katketa, ja tämä nähdään esteenä rakennuksen kehittämiselle. Pitäisi kuitenkin kyetä lainsäädännön turvin katsomaan hieman pidemmälle ja huomaamaan se, mitä lisärakentaminen tuo. Asumisviihtyisyys voi parantua, tiloista tulee esteettömiä, sekä asukkaiden että myös sijoittajien omaisuuden arvo nousee, ja rakennuskanta kehittyy. On täysin ymmärrettävää, että kun on kyse ihmisen kodista, niin rakennukseen liittyy vahvoja tunteita, muistoja ja hyvin monenlaisia kiinnekohtia. Purkavaa lisärakentamista tai täydennysrakentamista ei saa nähdä pelkästään kylmänä prosessina ja nykyisen rakennuksen muistojen sivuuttajana. Oleellista on antaa muistoille sijaa, vaalia niitä ja keskustella niistä, järjestää vaikka yhteisöllisiä kohtaamisia tai pihatapahtumia tämän prosessin aikana. Ennen kaikkea on tärkeää, että hankkeessa on osaava ja luotettava isännöitsijä ja rakennuttaja, joka on sitoutunut prosessiin. Yhdessä taloyhtiön hallituksen kanssa he huolehtivat, että tieto on kaikkien osapuolten saatavilla ja ihmiset pystyvät vaikuttamaan prosessin kulkuun, ja näin ollen vältytään turhilta väärinymmärryksiltä. Arvoisa puhemies! Purkava lisärakentaminen on mahdollisuus tiivistää yhdyskuntarakennetta, vauhdittaa kiinteistökannan kehittymistä ja lisätä asuntotuotantoa. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä on positiivisia vaikutuksia muun muassa työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuuteen sekä yleisemmin tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitykseen. Olisi ekologisesti järkevää ohjata asuntotuotantoa yhdyskuntarakenteen sisään, jotta nykyistä infraa voitaisiin hyödyntää mahdollisimman pitkälle ja välttää mittavat lisäinvestoinnit. Purkava lisärakentaminen on myös keino kehittää alueita kokonaisvaltaisemmin ja estää ikääntyneiden lähiöiden rapistuminen. Kun tätä asiaa lähdetään valmistelemaan, on hyvä viitoittaa, miten jokaisen osakkaan oikeussuoja voidaan turvata samalla toteuttaen aloitteen mukainen määräenemmistö. On myös tärkeää käydä läpi mahdolliset veroseuraamukset ja muut seuraukset, esimerkkitilanteena uudisrakennetun asunnon myynti, jos se esimerkiksi tapahtuu alle kahden vuoden sisään: tulkitseeko verottaja sen uutena vai vanhana asuntona. Toivottavasti tämä lakialoite ja sen tuki eli 105 kansanedustajan allekirjoitukset osaltaan vauhdittavat asunto-osakeyhtiölakimuutoksen valmistelua. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+17.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-11-23T15:36:53,2016-11-23T15:46:18,Tarkistettu,1.1 2016_119_60,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 37 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 105/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Talvitien asunto-osakeyhtiölain muutosehdotus on kannatettava, ja ainakin itse näen, että jos aloitteen on allekirjoittanut 105 kansanedustajaa, niin sillä pitäisi olla sama asema kuin kansalaisaloitteella, koska kansanedustajat edustavat kansaa. Oma asiani koskee asunto-osakeyhtiölain 34 §:ää, joka koskee yhtiöjärjestyksen muuttamista, ja minun mielestäni, jos, kuten toivon, tämä valiokunta alkaa käsittelemään tätä asiaa, sen pitäisi ottaa myös tämä 34 § huomioon, koska se sisältää samankaltaisia ongelmia, joita nyt yritän sitten hieman selventää. Asunto-osakeyhtiössä ja varmasti myös monessa muussa 60-luvulla rakennetussa yhtiössä yhtiöjärjestyksen vastikepykälään on sisällytetty varsinaisten pinta-alaneliömetriperusteisten perittävien vastikkeiden lisäksi jäljempänä olevissa kappaleissa lämpimästä vedestä perittävä eri korvaus huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärän mukaan. Varsinaisen yhtiövastikkeen vahvistaa yhtiökokous, ja vesimaksun suuruuden määrää hallitus. Nyt on kuitenkin tuolloin käytettyjen malliyhtiöjärjestysten mukaan kirjattu onnettomasti myöhempään pykälään, jolla kyseisen vastikepykälän muutokseen vaaditaan kaikkien osakkeenomistajien suostumusta, eikä näin ollen vedenkulutusta voida lähteä perimään huoneistoon asennettujen vesimittareiden kulutuslukemien perusteella, vaikka rakennuslupaviranomaiset edellyttävät huoneistokohtaisten vesimittareiden asentamista linjasaneerauksen yhteydessä. Nykyisen asunto-osakeyhtiölain 34 §:n mukaan yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous. Päätös on tehtävä 27 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä. Yhtiökokous voi kuitenkin päättää yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen muuttamisesta 26 §:ssä tarkoitetulla enemmistöllä, jos yhtiöjärjestyksen vastikeperustetta muutetaan siten, että vastikkeen perusteeksi otetaan muun perusteen tilalle luotettavasti mitattavissa oleva veden todellinen kulutus. Seuraavassa kappaleessa todetaan, että tarkoitettuun muutokseen voidaan myös varautua yhtiöjärjestyksen muutoksella. Kyseessä oli vuonna 2009 hyvää tarkoittava uudistus asunto-osakeyhtiölakiin, jonka sisältämää muutosta yhtiöjärjestykseen ei kuitenkaan ole tehtävissä 1960-luvulla laadittuun yhtiöjärjestykseen, jossa kyseiseen päätökseen vaaditaan kaikkien osakkeenomistajien suostumus. Tämän pykälän osalta lainsäädäntö asettaa asunto-osakeyhtiöt eriarvoiseen asemaan keskenään. Lain kirjoitetusta tekstistä voisi lukea, että tällä säädöksellä ohitetaan yhtiöjärjestyksen tiukempi määräys, kun on kyseessä todelliseen vedenkulutukseen perustuva osakkaan laskutus, maksaahan jokainen osakas huoneistokohtaisen sähkömittarin kulutuslukeman perusteella oman sähkönkulutuksensa. Korjausrakentamisen energiamääräysten mukaisesti rakennuslupaviranomaiset edellyttävät linjasaneerauksen yhteydessä huoneistokohtaisten vesimittareiden asentamista. Tämän määräyksen, samoin kuin asunto-osakeyhtiölainkin, tarkoituksena on tehokkaasti vähentää vedenkulutusta, kun laskutuksessa siirrytään vesimaksun perintään mitatun kulutuksen perusteella osakkailta. Samoin on huomioitava se, että yhdenkään osakkaan ei tarvitse maksaa yhdenkään ulkopuolisen vedenkulutusta, mikäli oma vedenkulutus on pienempi, vaan maksaa ainoastaan sen, mitä on itse kuluttanut. On tärkeää, että vedenkulutus voidaan laskuttaa osakkailta mitattujen kulutuslukemien mukaan. Tämä edellyttäisi yhtiöjärjestyksen muutosta, johon tarvitsemme nyt voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain mukaan kaikkien osakkeenomistajien suostumuksen. Laki pitäisi säätää sellaiseksi, että laki syrjäyttää yhtiöjärjestyksen tiukemman määräyksen tämän kohdan osalta. Luin tämän suoraan erään asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan minulle lähettämästä kirjeestä, ja minulla on syytä olettaa, että tämä kirje pitää paikkansa. Eli minä luovutan edustaja Talvitielle, joka on tehnyt hyvän lakialoitteen, tämän paperin, ja minä toivon, kun te käsittelette sitten valiokunnassa tätä, että tämä esitys otetaan soveltuvin osin huomioon, koska kyse on aika pitkälle samasta, niin sanotusta teknisestä muutoksesta lakiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+17.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-11-23T15:46:20,2016-11-23T15:51:11,Tarkistettu,1.1 2016_119_61,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 37 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 105/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Talvitie on tehnyt harvinaisen hyvää työtä, kuvannut suuren osan niistä ongelmista, joita nykyinen asunto-osakeyhtiön käytännön työ kohtaa. Ennen kaikkea se, että tietyissä tilanteissa vaaditaan yksimielisyyttä, jättää yhdelle osakkaalle merkittävän, sanoisinko, esto-oikeuden, joka sitten käytännössä joudutaan maksamaan tavalla tai toisella, jos halutaan edetä. Sama koskee parvekelasituksia, kaapelitelevisioyhtiön ohjelmapalveluiden siirtämistä huoneistoihin et cetera et cetera. Käytännössä näitä ongelmia on paljon, ja pahimmat syntyvät usein silloin, kun rakennus joudutaan purkamaan, oli syynä se, että asemakaava on vanhentunut, tai esimerkiksi homevauriot yhtiön huoneistoissa. Minun mielestäni tämä laki on kaiken kaikkiaan uusittava, jotta oltaisiin järkevässä tilanteessa. Silloin esimerkiksi käyvät aika  hyvin osakeyh-tiölain periaatteet, jotka ovat osoittautuneet varsin käyttökelpoisiksi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+17.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-11-23T15:51:13,2016-11-23T15:52:18,Tarkistettu,1.1 2016_119_62,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 37 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 105/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Talvitie esitteli erittäin hyvin tämän lakialoitteen ja sen perusteet, ja oikeastaan jo sen takia, että on 105 nimeä, ja sen takia, että tässä ovat taustalla oululaiset kansanedustajat, haluan tätä kannattaa lämpimästi, koska Oulu on ollut esimerkkinä, maankäytön ja rakentamisen ja tehokkaan maapolitiikan mallina, muillekin suuremmille kaupungeille tässä maassa. Mutta se on todellakin näin, että vaikka talojen ikä ei sinällään välttämättä ole ongelma tässä — Töölössä on paljon komeita kerrostaloja, jotka ovat hyvässä kunnossa — niin se on ongelma, että meillä on huonosti rakennettuja ja huonossa kunnossa olevia taloyhtiöitä, taloja. Niiden uudistaminen ja samalla vaikkapa lisärakennusoikeuden saaminen ja sitten sen lisärakennusoikeuden turvin esteettömyyden edistäminen, hissien rakentaminen, peruskorjauksen tekeminen ja niin edelleen on todella, todella kannatettavaa. Monta kertaahan asukkaat pelkäävät niitä remontteja: kun iso peruskorjaus tulee vanhempaan kerrostaloon, niin se saattaa merkitä kymmenientuhansien eurojen asuntokohtaista kustannusta, ja pienituloisemmat ihmiset, yleensä ikääntyneet ihmiset, ovat pulassa näiden kustannusten takia. Senkin vuoksi se vaihtoehto, että asiallisesti pystyttäisiin miettimään kokonaan purkamista, uuden rakentamista, rakennusoikeuden lisäämistä ja sillä tavalla myös yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, olisi sekä taloudellisesti että kokonaisuuden kannalta ihan järkevää. Ja siinä mielessä, kun tässä kuitenkin on tämä yhdeksän kymmenesosaa, siinä kuitenkin se vähemmistönsuojakin sillä tavalla tulee turvattua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+17.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-11-23T15:52:20,2016-11-23T15:54:03,Tarkistettu,1.1 2016_119_63,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 37 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 105/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Talvitien ynnä lukuisien muiden edustajien, yli 100 edustajan, laatima ja allekirjoittama lakialoite asunto-osakeyhtiölain muuttamiseksi keskittyy asiaan, joka on kansallisvarallisuutemme tärkeän osan eli asuntokannan kehittämisen kannalta merkittävä, ja näinhän täällä ovat edellisetkin puhujat todenneet. Olen myös itse allekirjoittanut tämän hyvän lakialoitteen. Lakialoitteella pyritään saamaan muutos nykyiseen lainsäädäntöön, jossa yhtiön purkamiseen vaaditaan asunto-osakeyhtiössä yksimielinen päätös. Tällä lakiesityksellä siirryttäisiin osakeyhtiölain mukaiseen määräenemmistöpäätösmenettelyyn ja parannettaisiin siten kiinteistökannan kehitysmahdollisuuksia. Lakiesityksellä turvattaisiin toisaalta myös vähemmistöön jäävien osakkaiden oikeudet osakkeiden lunastusvelvollisuudesta säätämällä. Arvoisa puhemies! Kuten tässä keskustelussa nyt on jo käynyt ilmi, niin monien vanhojen taloyhtiöiden korjausvelka on noussut suureksi eikä yksittäisten remonttien tekeminen ole kaikilta osin aina järkevää verrattuna siihen, että purettaisiin vanha rakennus ja rakennettaisiin kokonaan uusi tilalle. Kuten edustaja Talvitie esittelypuheenvuorossaan totesi, niin asumiseen liittyy paljon henkilökohtaisia tunteita ja muistoja, mikä on tietysti täysin ymmärrettävää, ja se toisinaan hidastaa tätä purkamista tai kokonaan estää sen, koska pieni määrä yhtiön osakkeenomistajista ei purkamista halua, mutta tästä huolimatta myös 90 prosentin määräenemmistön tahto on erittäin huomionarvoinen asia. Valitettavasti se ei nykylainsäädännön voimassa ollessa toteudu. Tämä lakiuudistus onkin erittäin kannatettava. Toivon sille asiallista valiokuntakäsittelyä. Onhan sen tosiaan allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+17.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-11-23T15:54:05,2016-11-23T15:56:09,Tarkistettu,1.1 2016_119_64,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 37 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 105/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille kannatuksesta, ja otetaan kiinni tästä edustaja Eestilän tuomasta asiasta, joka liittyy toki tähän asiaan mutta on hieman erilainen, liittyen myöskin tuohon asunto-osakeyhtiölain päätöksentekoon. Mitä asioita pystyttäisiin edistämään sillä, että yksimielisyys ja jokaisen osakkaan suostumus voisi siirtyä tähän määräenemmistöpäätökseen, sen varmaan valiokunta sitten tulee arvioimaan. Lyhyesti vielä tästä asunto-osakeyhtiön hallintoon liittyvästä: Purkava lisärakentaminen on todellakin haastava hanke, jos ajatellaan, että yleensä tämmöinen asunto-osakeyhtiön hallinto on niin sanottua maallikkohallintoa ja se tarvitsee niitä ulkopuolisia asiantuntijoita hyvin aikaisessa vaiheessa. Tietenkin tällainen on taloudellisesti kannattava hanke erityisesti silloin kun rakennusoikeuden lisäys on mahdollisimman suuri — jos siis taloyhtiö päätyy siihen, että rakennus puretaan. Mutta sitten tietenkin rakennusoikeuden lisäys edellyttää aina sen asemakaavamuutoksen, ja näin ollen siitä tulee myöskin kunnallisen päätöksenteon myötä sidosryhmiä koskeva ja julkinen hanke, eli prosessi kestää väistämättä vuosia. Mutta tässä voi nähdä, että isännöitsijöiden erikoistuminen tähän asiaan voisi tuoda myöskin uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jos meillä tulevaisuudessa osa isännöitsijätoimistoista kokisi, että he haluaisivat erikoistua tähän purkavaan lisärakentamiseen ja pystyisivät näin ollen tukemaan asunto-osakeyhtiöiden hallituksia tässä rakennuttaja- ja kaavaprosessissa. Toivottavasti tämä lakialoite saa mahdollisimman nopeasti sille kuuluvan käsittelyn ja oikeusministeriö aloittaa valmistelutyön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+17.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-11-23T15:56:10,2016-11-23T15:58:11,Tarkistettu,1.1 2016_119_65,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 37 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 105/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin haluan kiittää edustaja Talvitietä tämän lakialoitteen valmistelusta ja myös siitä, että olette jaksanut kerätä tälle hyvin vaikuttavan kannattajajoukon. Tässä tartutaan ehkä kohtuullisen pieneen mutta kuitenkin tärkeään asiaan asuntopolitiikassa: siihen, että pystytään joustavoittamaan ja tuomaan mahdollisuuksia lisää myös purkaa tätä vanhaa rakennuskantaa. Toivon todella, että tämä aloite etenisi niin, että se saisi valiokunnassa asianmukaisen käsittelyn, ja etenisi myös lainsäädännöksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+17.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-11-23T15:58:12,2016-11-23T15:58:58,Tarkistettu,1.1 2016_119_66,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 86/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_119_67,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 86/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä lakialoitteessa esitetään seksuaalipalvelujen ostamisen kieltoa pohjoismaisen mallin mukaisesti. Hallitushan esitti jo vuonna 2005, että seksuaalipalvelujen ostaminen olisi yleisesti rangaistavaa. Perustuslakivaliokunta kuitenkin päätyi sitten rajaamaan rangaistavuuden seksuaalipalvelujen ostamiseen ihmiskaupan ja parituksen uhreilta. Tämä valinta on valitettavasti osoittautunut epäonnistuneeksi. Poliisin velvoitteeksihan tuli osoittaa, että seksipalvelujen ostaja on tietoisesti ostanut palveluja parituksen tai ihmiskaupan uhrilta. Todellakin liikutaan hetteiköllä, kun oikeuslaitos joutuu arvioimaan, mitä kunkin asiakkaan olisi pitänyt voida ymmärtää tätä ostopäätöstä tehdessään. Lainsäädäntö ei tällä hetkellä anna riittävästi suojaa ihmiskaupan ja parituksen uhreille. Edelleen laki mahdollistaa kätkemään prostituution taustalla olevan rikollisen toiminnan ja antamaan kuvan vapaaehtoisesta toiminnasta. Tämän aloitteen mukainen lainsäädäntö antaisi nykyistä tehokkaammat ja selkeämmät keinot puuttua rikolliseen toimintaan sekä seksikauppaa ylläpitävään kysyntään. Ruotsin mallin mukaista lainsäädäntöä on suositeltu jo vuonna 2013 tehdyssä oikeusministeriön selvityksessä, ja pohjoismaisesta vertailusta voi päätellä, että poliisin resurssit kohdistettaisiin lakimuutoksen jälkeenkin todennäköisesti vakavampien seksuaalirikosten selvittelyyn, joka olisi aiempaa helpompaa selkeämmän lainsäädännön vuoksi. Ruotsissa katuprostituution määrän arvioitiin puolittuneen kiellon voimaantulon jälkeen mutta myös prostituution kokonaismäärän arvioitiin vähentyneen. Seksikauppa ei kiellon voimaan tultua ole painunut maan alle, kuten esimerkiksi Suomessa käydyssä keskustelussa usein varoitellaan käyvän, jos ostokielto asetettaisiin, vaan kyllä se toiminta on aidosti myös vähentynyt. Samoin Norjassa arvioidaan markkinoiden pienentyneen lain ansiosta jopa 40—65 prosenttia. Ihmiskauppaan puuttuminen näyttää Suomessa olevan erityisen haasteellista juuri prostituutiossa. Uhrien haavoittuvuus ja riippuvainen asema ovat seksikaupassa tavallisia. Seksikauppa on vahvasti sukupuolittunutta, ja se on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan ilmentymä. Kiinnittämällä huomio seksin ostajiin voisimme tehokkaammin ehkäistä ihmiskauppaa ja siihen liittyvää seksuaalista hyväksikäyttöä. Tämän vuoksi tarvitsemme nykyistä selkeämpää lainsäädäntöä ja vahvempia keinoja puuttua näihin ongelmiin.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+18.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-11-23T15:59:15,2016-11-23T16:02:49,Tarkistettu,1.1 2016_119_68,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 86/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En pidä lakiesitystä toivottavana. Siihen on useita perusteita, jotka minä haluan esittää paitsi kielteisen kannan seksin oston kriminalisointiin ottaneen Vasemmistoliiton kansanedustajana, myös seksityöaktivistina, väitöskirjani Suomessa tapahtuvasta seksityöstä tehneenä sosiologina ja Pro-tukipisteen hallituksen puheenjohtajana. Olen siis viimeisen 20 vuoden aikana aktiivisesti, toistuvasti, lähes viikoittain ollut tekemisissä seksikaupan kanssa, tavalla tai toisella. Esitys, joka meillä tänään on käsittelyssä, perustuu ketjupäätelmään, jonka mukaan ensinnäkin seksin oston kriminalisointi vähentäisi seksikauppaa yleensä ja toiseksi ihmiskaupan osuus seksikaupasta olisi sillä tavoin vakio, että seksikaupan väheneminen vähentäisi samalla myös ihmiskauppaa. Näistä väitteistä ensimmäisen osalta meillä ei ole varmuutta. Meillä löytyy paljon tutkimusta, joka antaa viitteitä suuntaan tai toiseen, mutta ei mitään sellaista luotettavaa dataa, jonka perusteella me voisimme varmasti sanoa, että seksin oston kriminalisointi lisää tai vähentää seksikauppaa. Sen sijaan toisen väitteen osalta, siitä, että ihmiskauppa jotenkin muodostaisi vakio-osuuden seksikaupasta, me tiedämme varmuudella, että näin ei ole. Siihen, minkä muodon seksikauppa missäkin yhteiskunnassa saa, vaikuttavat monet muut tekijät, kuten naisten yleinen asema, erilaiset kouluttautumismahdollisuudet, tuloerot, väkivallan yleinen määrä yhteiskunnassa, absoluuttisen köyhyyden määrä ja niin edelleen. Seksikaupan vähentäminen, vaikka tällä lailla siihen päästäisiinkin, ei siis ole tehokas tai varma keino ihmiskaupan vähentämiseen. Me myös tiedämme melko suurella todennäköisyydellä — tutkimuksia tästä on jo tehty varsin paljon — että kriminalisointi heikentäisi seksityöntekijöiden turvallisuutta ja autonomiaa. Tästä on useita viitteitä sekä Ruotsista että Norjasta, joista tutkimusta löytyy, joten silloin, kun me lähdemme punnitsemaan sinällään jo epävarmaa keinoa ihmiskaupan hillitsemiseksi seksikauppaa hillitsemällä, meidän täytyy punnita sitä sitä vasten, millä tavoin se kenties saattaa seksikaupan sisällä muuttaa työskentelyolosuhteita niin, että entistä useampi seksityöntekijä altistuu ihmiskaupalle tai vähintäänkin joutuu työskentelemään parittajan kanssa, koska itsenäinen työskentely on käynyt mahdottomaksi. On siis mahdollista, että siinäkin tapauksessa, vaikka seksin oston kriminalisoinnilla pystyttäisiin vähentämään seksikauppaa, niin ihmiskauppa pikemminkin lisääntyisi kuin vähenisi. Minä vastustan tätä aloitetta myös siksi, että mielestäni se, vaikkakin on siistitty, on hyvä esimerkki myös siitä stigmasta, joka tällä hetkellä on seksityöntekijöiden suurin ongelma niin globaalilla tasolla kuin Pohjoismaissakin ja myös keskeinen syy sille, minkä takia ihmiskaupan vastainen työ seksuaalisen hyväksikäytön yhteydessä on niin vaikeaa. Tässä aloitteessa puhutaan siitä, miten seksityöntekijät ovat poikkeuksellisen usein mielenterveys- ja päihdeongelmaisia, mihinkä nyt löytyy jonkinnäköistä tutkimuksellista evidenssiä, joskin myös päinvastaista on, mutta myös puhutaan sisäisestä rikkinäisyydestä, itsearvostuksen puutteesta ja jopa siitä, kuinka seksin myynti estää olemisen ja kehittymisen arvokkaana ihmisyksilönä. Tämä on juurikin sitä keskustelua, jota vastaan olen itse yrittänyt aktiivisesti toimia viimeisen 20 vuoden aikana, keskustelua, jossa muut puhuvat seksityöntekijöiden puolesta ja seksityöntekijöiden rooli on uhrin rooli, äänettömän uhrin rooli, jonka tehtävänä ei ole sanoa omaa kantaansa, jonka tehtävänä ei ole näkyä, jonka tehtävänä ei ole omata mielipiteitä. Minä itse tulen feministisestä traditiosta, jossa on vahvasti viimeistään 1970-luvulta lähtien korostettu sitä, kuinka ihmisen oman kokemuksen kuuleminen on tärkeää ja kuinka kaikilla ihmisillä, jopa naisilla, voi olla vakaa ja vakavasti otettava käsitys omasta parhaastaan. Minä olen haastatellut satoja seksityöntekijöitä viidellä mantereella, ja aika usein minä kysyn heiltä, että mikä on se asia, minkä sinä kokisit, että sinun elämääsi eniten parantaisi, minkä pitäisi muuttua, että sinulla on asiat paremmin. Yksikään heistä ei ole sanonut, että jos tuo seksin osto kriminalisoitaisiin, niin minun elämäni olisi sitten vähän helpompaa. Mukana on ollut ihmisiä, jotka ovat erittäin hyvässä asemassa ja joilla ei juurikaan ole minkäänlaisia ongelmia. Mukana on myös vakavasti ihmiskaupassa uhriutuneita ja moneen kertaan hyväksikäytettyjä ihmisiä. Kukaan heistä ei koe, että tämä olisi se keino, jolla ensisijaisesti heidän elämänsä ja olosuhteensa muuttuisivat paremmaksi. Monia muita ehdotuksia heillä kyllä on. Lakialoitteessa viitataan myös auktoriteetteihin varsin valikoidusti. Mitä tulee kansainväliseen keskusteluun, on totta, että EU:n sisällä erityisesti naislobby on ajanut voimakkaasti seksin oston kriminalisointia, mutta samaan aikaan kansainvälisessä keskustelussa monet ihmisoikeuspainotteiset järjestöt ovat siirtyneet pikemminkin juuri päinvastaiseen suuntaan. ILO on jo perinteisesti suosittanut seksityön käsittelyä mieluummin työoikeuksien kontekstissa kuin kriminaalikontekstissa, mutta nyt sen rinnalle on tullut uutena terveysjärjestöjä, WHO, UNAIDS, ja nyt aivan viimeisenä Amnesty on ottanut kantaa dekriminalisoinnin puolesta. Kansainvälinen virtaus niin sanotuissa edistyksellisissä järjestöissä on siis juuri päinvastainen kuin mitä tässä lakiesityksessä esitetään. No, jos minä väitän, että seksin oston kriminalisointi on erittäin epävarma, todennäköisesti jopa vahingollinen keino ihmiskaupan torjunnassa, niin mitä sitten pitäisi tehdä, mitkä keinot olisivat sitten parempia? Ei hätää, meillä on paljonkin sellaisia toimenpiteitä, joista me tiedämme varmasti, että ne enemmän tai vähemmän auttavat ihmiskaupan vähentämisessä ja ihmiskaupan uhrien auttamisessa. Suoria, konkreettisia ja yksittäisiä toimia on esimerkiksi ulkomaalaislain käännytyspykälän poistaminen. Tällä hetkellä Suomesta voidaan käännyttää henkilö pelkästään siksi, että hänen epäillään aikovan myydä seksiä. Jos kysymyksessä on köyhä nainen, hänellä ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia kiistää tätä viranomaisarviota, vaan ainoa mahdollisuus on poistua maasta. Tämä johtaa siihen, että valitettavasti myös väkivaltaiset asiakkaat tietävät, että EU-alueen ulkopuolelta tulevat seksityöntekijät eivät voi turvautua viranomaissuojeluun Suomessa, koska pelkäävät käännytystä, ja he ovat suuremmassa riskissä kohdata väkivaltaa kuin EU-alueelta tulevat seksityöntekijät. Toinen, ainakin jälkikäteen auttamistyössä tehokas keino olisi ihmiskaupan uhrien suojelujärjestelmään pääsyehtojen helpottaminen niin, että se kattaisi myös vähintäänkin sellaisia tapauksia, joissa viranomaiset ovat suhteellisen yksimielisiä siitä, että tässä on ihmiskauppa toteutunut, mutta oikeudellisesti riittävää todisteistoa ei pystytä saamaan kasaan. Prostituutiotulojen saattaminen perintäkelpoiseksi olisi vähintäänkin stigman kannalta oleellinen uudistus. Käytännössähän meillä on nyt tilanne, jossa sinä olet kyllä seksin myynnistä verovelvollinen, mutta jos asiakas jättää maksamatta, niin sinulla ei ole oikeutta periä näitä maksamatta jääneitä palkkioita. Viimeiseksi osuuskuntabordellit, jotka tarkoittaisivat pienimuotoisia yhteistoimintajärjestelyjä seksityöntekijöiden välillä, lisäisivät näiden keskinäistä autonomiaa ja vähentäisivät riippuvuutta paritusorganisaatioista, jotka ovat ihan keskeinen ympäristö myös ihmiskaupalle. Yleisemmin tietysti vaikuttaminen naisen asemaan, vaikuttaminen siirtolaisten asemaan, (Puhemies koputtaa) vaikuttaminen sosiaali... [Toinen varapuhemies Arto Satonen: 10 minuutin suositusaika on jo käytetty.] Herra puhemies, huomasin kyllä, mutta epäilen, että tässä ei ole niin vahvaa keskustelua tulossa, että minun kannattaa kovin moneen eri puheenvuoroon jakaa tätä asiaa, niin että pistetään nyt pöytäkirjaan vähän isommissa könteissä kerralla sitten. Mutta olen ihan lopussa. — Eli ne hankalat, ikävät, abstraktit keinot, joilla kaikkia muitakin sosiaalisia ongelmia ja monia kriminaalipoliittisia ongelmia pystytään lieventämään, pätevät myöskin ihmiskauppaan, ne pehmeät sosiaalipoliittiset keinot, joilla meidän kaikkien elämänehtoja parannetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+18.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-11-23T16:02:50,2016-11-23T16:13:52,Tarkistettu,1.1 2016_119_69,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 86/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän edustaja Kontulaa siitä, että toitte tähän keskusteluun erilaisen näkökulman. Niistä kohdista, joissa puhuitte naisten aseman parantamisesta ja myös ihmiskaupan uhrien parantamisesta, olen kyllä monessa suhteessa samaa mieltä. Mutta itse tähän prostituutioon ja myös siihen stigmaan, josta puhuitte, itselläni on kyllä erilainen näkökulma, mikä varmasti tulee esiin ja käy ilmi myös tuosta lakialoitteesta. Viittaan vielä siihenkin, että tuon oikeusministeriön vuonna 2013 julkaiseman selvityksen mukaan seksin ostamisesta ihmiskaupan tai parituksen kohteelta annettiin seitsemän vuoden aikana 36 lainvoimaista tuomiota. Samalla tarkasteluvälillä annettiin 106 järjestyslain mukaista sakkoa seksin myymisestä ja ostamisesta ja suurin osa annettiin seksin myymisestä julkisella paikalla. Ostajalle tuo sakko tuli hyvin harvoin. Tarkoitan sitä, että nykylainsäädäntö käytännössä mielestäni ei aja ikään kuin naisten asemaa eikä myöskään myyjien asemaa vaan nykylainsäädäntö rankaisee todennäköisemmin naispuolista ihmiskaupan tai parituksen uhria kuin miespuolista seksuaalipalvelujen ostajaa. Siinä mielessä pidän hyvänä, että sekä Euroopan parlamentti että Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastainen yleissopimus on, aivan niin kuin totesitte puheenvuorossanne, ottanut sen kannan, että seksin oston kriminalisointia pidettäisiin keinona ihmiskaupan kysynnän vähentämiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+18.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-11-23T16:13:54,2016-11-23T16:16:00,Tarkistettu,1.1 2016_119_70,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 86/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen edellisen puhujan kanssa aivan vahvasti yhtä mieltä siitä, että Suomen nykyinen lainsäädännöllinen tila ei ole toivottava. Mitä tulee tähän seksin oston kriminalisointiin silloin, kun kyseessä on paritus tai ihmiskaupan uhri, niin vastustin sitä silloin, kun sitä oltiin hyväksymässä. En pitänyt sitä silloin hyvänä, en ole pitänyt sitä sen jälkeenkään hyvänä johtuen siitä, että ne keskeiset ongelmat, joita oston kriminalisointiin liittyy, painottuvat nyt siihen seksityöntekijöiden ryhmään, joka on jo valmiiksi kaikkein heikoimmassa asemassa, joka joutuu jo valmiiksi työskentelemään heikomman asemansa vuoksi parittajien kanssa tai on jollakin lailla hyväksikäytetty tai ihmiskaupassa uhriutunut. Mutta minä en näe, että ratkaisu meidän huonoon lainsäädännölliseen tilanteeseen olisi se, että kun näitä ihmisiä kohdellaan jo nyt viranomaistaholta surkeasti, niin sitten vielä vähän kiristettäisiin ruuvia kovemmalle, niin kuin minä näen, että tämä seksin oston kriminalisoinnin laajentaminen toimisi. Minun logiikkani ja minun edustamieni tahojen logiikka kulkee niin päin, että jos ollaan huomattu, että joku laki ei toimi, niin ei lisätä sitä lakia vaan poistetaan se laki ja kokeillaan jotakin sellaista, josta on enemmän myönteistä evidenssiä olemassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+18.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-11-23T16:16:02,2016-11-23T16:17:38,Tarkistettu,1.1 2016_119_71,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 86/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme siis edustaja Kontulan kanssa samaa mieltä siitä, että nykylainsäädäntö ei ole optimaalinen eikä parhaalla tavalla tätä ongelmaa ole ehkäisemässä. Mutta ehkä se ero tulee siinä, että itse ajattelen, että prostituutio ei vapaaehtoisenakaan tai laillisena ammatinharjoituksena ole sitä harjoittavalle hyödyksi. Tuossa viittasittekin jo siihen, että prostituoitujen keskuudessa mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä muut terveyshaitat ovat yleisiä ja prostituutio on osa syrjäytymisvyyhtiä, jossa on vaikea osoittaa, mikä on lopulta syy ja mikä on seuraus. Mutta tästä toiminnasta joka tapauksessa seuraa itsearvostuksen puutetta, joka on luomassa ja on osa sitä stigmaa, jonka en usko poistuvan, vaikka koko prostituutio laillistettaisiin, muodostettaisiin ikään kuin näitä laillisia bordelleja, joihin viittasitte. Hyvin harva missään yhteiskunnassa suosittelisi prostituutiota ammattina tyttärelleen tai sisarelleen, ja ajattelen, että kriminalisoimalla seksipalvelujen oston viestitämme parhaiten myös sitä, että muiden Pohjoismaiden tavoin arvostamme naisten ihmisoikeuksia ja mahdollisuuksia kehittää itseään arvokkaina ihmisyksilöinä muulla tavoin kuin myymällä seksipalveluja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+18.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-11-23T16:17:39,2016-11-23T16:19:30,Tarkistettu,1.1 2016_119_72,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 86/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Stigma ei todellakaan poistu bordelleja perustamalla, mutta se saattaisi poistua sillä lailla, että tässä salissa seksityöntekijöistä puhuttaisiin saman koodiston mukaan kuin ihmisistä yleensäkin. Kyllä minäkin tiedän ihmisiä, joilleka poliitikkona toimiminen on johtanut itsearvostuksen puutteeseen, mutta ei se oikeuta minua syrjäyttämään näiden poliitikkojen käsitystä omasta parhaastaan tai kohtelemaan heitä objektina silloin, kun säädetään heitä itseään koskevista pelisäännöistä. Stigma tarkoittaa sellaista mekanismia, jonka seurauksena yhteisö jollakin lailla näkee yksilön vain tietyn ominaisuuden kautta. Stigma ei koske vain seksityöntekijöitä, stigma liittyy vammaisuuteen — olin just mielenterveystilaisuudessa, mielenterveysongelmat on yksi voimakkaasti stigmatisoiva tekijä — mutta historiallisesti seksin myynti on ollut kaikkein voimakkaimpia stigmoja länsimaisessa yhteiskunnassa. Ja siitä johtuu, että myös tässä salissa edustaja Räsänen kokee oikeutetuksi puhua itsearvostuksen puutteesta, vaikka tutkimukset osoittavat, että vaikka osalla seksityöntekijöistä on ehkä itsetunto seksin myynnin aikana heikentynyt, toisille taas se on toiminut väylänä itsenäisyyteen ja omanarvontunnon nousuun. Nämä ovat molemmat tosiasioita, jotka tapahtuvat saman ilmiön puitteissa. Itse asiassa kumpikaan näistä ei liity meidän työhömme tässä salissa oikein millään lailla, koska me emme ole tässä salissa kertomassa ihmisille, mikä heille on hyväksi ja mikä heille on pahaksi, mikä heille on oikein ja mikä heille on väärin heidän omassa elämässään, vaan meidän tehtävämme tässä salissa on luoda semmoiset yleiset pelisäännöt, joissa ihmisillä on mahdollisimman hyvät lähtökohdat hallita omaa elämäänsä, mahdollisimman suuri autonomia ja paljon pelimerkkejä käytössä ja mahdollisimman hyvä turva kaikenlaista hyväksi- ja väärinkäyttöä vastaan. Seksityöntekijöiden leimaaminen avuttomiksi uhreiksi on pikemminkin eräänlainen hyväksikäytön muoto kuin heidän puolustamistaan, koska sitä seksityöntekijät eivät todellakaan ole. Minä olin justiinsa muutama kuukausi sitten Nairobissa. Tapasin siellä paikallisia seksityöntekijöitä bordelleissa, kadulla ja ravintoloissa. Ei heidän elämänsä mitenkään erityisen ruusuista siellä ollut. Itse asiassa se on huomattavasti paljon vaikeampaa kuin Suomessa, niin kuin ylipäätään naisten asema Nairobissa on huomattavasti vaikeampi kuin Suomessa. Mutta nämä naiset, jotka olivat päätyneet prostituutioon, olivat pääsääntöisesti kuitenkin selviytyjiä verrattuna niihin naisiin, jotka samassa tilanteessa eivät olleet sitä ratkaisua tehneet. Heillä oli näihin verrattuna oma raha käytössä. Usein taustalla oli avioero, joka oli johtunut miehen väkivaltaisesta käyttäytymisestä, ja he olivat mieluummin valinneet itsenäisen, stigmatisoidun yhteiskunnallisen aseman kuin antautumisen siihen jatkuvasti pahoinpidellyn puolison rooliin. Kyse ei ollut vapaasta valinnasta. Usein Nairobissa yksinhuoltajanaiselle ainoa mahdollinen uravalinta on seksityö. Mutta se oli niissä puitteissa, mitä eri valinnanvaihtoehtoja heillä oli, paras menestysresepti, mikä heillä oli käytössä. No, nyt jos me haluamme sanoa heille, että te olette uhreja ja kielletään tämä homma, mitä te nyt teette, niin se tarkoittaa heidän näkökulmastaan, että heillä on yksi vaihtoehto vähemmän käytössä. Se ei tarkoita, että heillä on pelimerkkejä enemmän vaan että heillä on vähemmän sen jälkeen. Jos me haluamme oikeasti auttaa ihmisiä ja luoda sen paremman yhteiskunnan näiden ihmisten kannalta, niin sen sijaan, että heitä katsellaan täältä eliitin kukkuloilta alaspäin, pitää kysyä, mitä muita vaihtoehtoja voidaan tarjota, jotta seksin myynti kadulla 5 euron kertahintaan ei olisi enää houkutteleva vaihtoehto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+18.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-11-23T16:19:32,2016-11-23T16:24:36,Tarkistettu,1.1 2016_119_73,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 86/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä toistaa sen, että tässä lakialoitteessa ei siis kohdenneta mitään kriminalisointia seksin myyjiin vaan nimenomaan seksin ostajiin. Siinä mielessä mielestäni tällä lakialoitteella ei olla ikään kuin leimaamassa näitä henkilöitä, joita päinvastoin halutaan auttaa ja tukea. Itsekin tunnen henkilöitä, jotka ovat olleet seksityössä mukana. Olen heidän kanssaan keskustellut ja arvostan toki heitä aivan täysivaltaisina kansalaisina, ja heillä toki on aivan samat kansalaisoikeudet ja oikeus ilmaista itseään kuin kaikilla muillakin. Sitten vielä totean lopuksi, että olen kyllä samaa mieltä siitä, että niitä muita vaihtoehtoja meidän täytyisi saada, ajatellen sitten kehitysmaita ja myös Suomea, että kenenkään ei ikään kuin tarvitsisi turvautua tällaiseen toimintaan oman toimeentulonsa turvaamiseksi, koska se vahingoittaa myös häntä itseään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+18.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-11-23T16:24:37,2016-11-23T16:26:00,Tarkistettu,1.1 2016_119_74,119/2016,2016-11-23,13.59,16.28,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 86/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos asia olisikin niin yksinkertainen, että tämä laki ei vahingoittaisi seksityöntekijöitä, niin minä en sitä vastustaisi, ei vastustaisi koko kansainvälinen seksityöntekijöiden omien järjestöjen verkosto eivätkä vastustaisi länsimaissa käytännössä kaikki sosiaalityöntekijät, jotka tekevät säännöllistä kenttätyötä seksityöntekijöiden parissa, eivät vastustaisi kenttätyötä tekevät tutkijat lähestulkoon yksimielisesti. Mutta se tieto, mitä meillä tällä hetkellä on, vaikkakin se on viitteellistä ja usein mikrotason haastatteluihin perustuvaa tietoa, yksiselitteisesti kuitenkin puhuu sen puolesta, että hinnan tästä seksin oston kriminalisoinnista maksavat nimenomaan ne seksityöntekijät. Esimerkiksi sekä Ruotsissa että Norjassa kondomeja on käytetty todisteena seksin ostajia vastaan, mikä on käytännössä johtanut siihen, että ostajat eivät enää halua käyttää kondomeja, mikä uhkaa seksityöntekijöiden terveyttä merkittävästi. Toisin kuin lakiesityksessä väitetään, että seksityö ei ole painunut maan alle, niin jos katsotaan tutkimuksen yleistä linjaa, siellä on hyvin vahva näkemys siitä, että tänä aikana ainakin seksityö on merkittävässä määrin siirtynyt kaduilta nettiin — sitä, onko se tapahtunut tämän lain seurauksena vai muista syistä, me emme pysty arvioimaan — ja toisaalta on siirrytty indoors-keikoista outcallseihin eli siis seksityöntekijät eivät ota kotona tai hotellihuoneessa vastaan, koska pelkäävät poliisia. Nämä kaikki lisäävät väkivallan riskejä ja turvattomuutta seksityöntekijän kannalta. He maksavat sen moraalipolitiikan hinnan, jota poliitikot tässäkin salissa ajavat — tai poliitikko. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2016+18.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-11-23T16:26:01,2016-11-23T16:28:07,Tarkistettu,1.1 2016_120_1,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen jollekin paikalla olevista ministereistä, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Muistutan siitä, että kysymykset kohdistettaisiin asianomaiselle sektoriministerille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_120_2,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp,Edustaja Filatov.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_120_3,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Järjestöt tekevät Suomessa arvokasta työtä. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan 1 euro, joka panostetaan vapaaehtoistoimintaan, tuottaa yhteiskuntaan 6 euron hyödyn. Tämän lisäksi järjestöt myös työllistävät kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ihmisiä. Olen itse vieraillut yhdessä hankkeessa, jossa työttömistä useampi ihminen kuoli tuon työllisyyshankkeen aikana, koska he olivat niin vaikeassa tilanteessa. Elikkä kyse on todella haastavasta ryhmästä. Ja nyt hallitus on ajamassa tätä järjestöjen työllistämistä alas hyvin voimakkaasti. Ihmisiltä on tullut hätääntyneitä viestejä, mitä tapahtuu, ja moni hyvä toiminto ajautuu nyt alas. Kysyisinkin työministeriltä: mitä teillä on järjestöjen työllistämistä vastaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-24T16:01:10,2016-11-24T16:02:09,Tarkistettu,1.1 2016_120_4,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei kerta kaikkiaan yhtään mitään. Hallitus on linjannut, että näitä palkkatukirahoja katsotaan, tarkastellaan uudestaan ja se osuus, missä maksetaan 100 prosenttia valtion puolelta, ollaan todellakin lopettamassa. Muilta osin tilanne jatkuu edelleen. Minä tiedän tämän tilanteen varsin hyvin. Minä olen tänään viimeksi aloittanut aamuni sellaisesta paikasta, jossa näitä asioita myös kyseltiin, ja olen kertonut, mitä uudistuksia hallitus on tänne palkkatukipuolelle muun muassa tämän aktiivisen käytön puolelle tekemässä. Me olemme myös määrittelemässä kattoa palkkatuen määrälle valtion talousarvioesitykseen. Tämä on uudistus, jossa pyritään edelleen siihen, että palkkatukea ja yhdistyksen toimintaa jatketaan, mutta ei joka paikassa, koska rahat eivät kerta kaikkiaan riitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-11-24T16:02:09,2016-11-24T16:03:13,Tarkistettu,1.1 2016_120_5,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp,"Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_120_6,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Järjestöt paitsi työllistävät myös tuottavat monenlaista yhteiskunnallista hyvää, jota markkinoilta ei voi saada: sotaveteraanien kotipalvelua, omakotitalkkaritoimintaa, joka auttaa ikääntyneitä ihmisiä asumaan kotona, SPR:n kontteja, harrastusmahdollisuuksia nuorille ja monia monia muita toimintoja. Ja jotta tämä kokonaisuus voi pyöriä, jotta meillä on vetureita ja tekijöitä tällä puolella, niin siihen tarvitaan usein niitä sataprosenttisiakin työllistämistukia. Hallitus on asettanut budjettiin, siis siihen kirjaan, joka meillä täällä jo on, 3 000 henkilötyövuoden katon järjestöjen työllistämiselle, ja tämä on este tuolle järjestöjen toiminnalle. Voisitteko te, työministeri Lindström, luopua tästä katosta, koska tiedän, että olette ajanut esimerkiksi sitä, että työttömyysturvaa voi käyttää aktiivisesti työllistämiseen? Iso peukku sille, mutta nyt tämä katto estää tuon hyvän tarkoituksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-24T16:03:13,2016-11-24T16:04:20,Tarkistettu,1.1 2016_120_7,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ihan totta, tämmöinen katto on tulossa, eli palkkatukea voitaisiin maksaa vuoden aikana enintään 3 000 henkilölle, kuten edustaja Filatov toi esille — silloin, kun palkkatuella katetaan kaikki palkkauskustannukset. Henkilömäärää koskevan katon asettaminen on uutta. Se on uutta Suomessa, ja totta kai se huolestuttaa toimijoita ja aiheuttaa jopa pelkoa, että välityömarkkinoita oltaisiin ajamassa alas. Tällaisesta ei ole kysymys. Tämä katto koskee kansallisia määrärahoja ja, kuten sanoin, niin sanottua sataprosenttista palkkatukea. Nämä on hallitus linjannut näin, ja minä en tässä aitiossa niitä rupea perumaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-11-24T16:04:20,2016-11-24T16:05:00,Tarkistettu,1.1 2016_120_8,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Järjestöissä tehdään sellaisia tehtäviä, joita mikään muu taho yhteiskunnassa ei hoida, ja näistä edustaja Filatov äsken mainitsikin. Tämä työ on usein satunnaista, eikä sille ole kaupallisia tarjoajia, tai sitten toisaalta asiakkaiden maksukyky ei yllä näiden markkinahintaisten palvelujen maksamiseen. Onko teillä, ministeri Lindström, käsitystä siitä, mitä kaikkea jää tekemättä, jos rahoitus ajetaan järjestöistä alas? Mitä näille ihmisille ja heidän kannaltaan tärkeille palveluille tapahtuu, jos sotaveteraanit eivät saa enää kotiapua tai ikäihmisille ei voida tehdä kauppapalveluja tai lumenluonti lakkaa tai jotain muuta vastaavaa? Kysynkin uudestaan ministeri Lindströmiltä: miksi ette anna järjestöjen organisoida tätä arvokasta ja yhteiskunnan kannalta hyödyllistä työtä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-24T16:05:02,2016-11-24T16:06:01,Tarkistettu,1.1 2016_120_9,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Me olemme yhdessä näitten kolmannen sektorin toimijoiden kanssa olleet samassa pöydässä keskustelemassa tästä asiasta hyvissä ajoin ja kertoneet heille avoimesti, mitä me olemme tekemässä, ja pyytäneet myös heitä itse osallistumaan tähän keskusteluun ja etsimään sieltä omasta toiminnastaan myös tämmöisiä rakenteellisia uudistuksia. Minä muistutan, että tässä talossa on parasta aikaa lakiesitys, jolla todellakin tätä passiivista rahaa voi jatkossa käyttää aktivoivaan tukeen. Se tuo 7 000 henkilötyövuotta lisää palveluitten pariin. Se nostaa volyymia 40 prosentilla. Se on merkittävä uudistus. Kyllä minä tiedän, että siellä tehdään arvokasta työtä. En lainkaan sitä halveksi ja olen todella tietysti huolissani siitä. Mutta minä uskon, että kun näitä asioita mietitään sielläkin sektorilla uudestaan, niin sieltä varmaan löytyy ratkaisuja. Kuten sanoin, me emme ole välityömarkkinoita ajamassa alas.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-11-24T16:06:01,2016-11-24T16:06:57,Tarkistettu,1.1 2016_120_10,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Päätöksenne perusteella palkkatuki ohjautuu nyt yrityksiin, ei työpajoihin ja järjestöihin, ja se on se perusongelma, joka tässä tällä hetkellä on. Mennään konkreettiselle tasolle, mennään Kouvolaan, Kaakkois-Suomeen, se on teille varmasti tuttu asia: Teidän tekemänne päätökset aiheuttavat Kouvolassa ja Kaakkois-Suomessa sen, että nykyisistä palveluista 70 prosenttia ajetaan alas, ja nämä loput 30 prosenttia käytännössä palkkatuen osalta on jo sidottu ensi vuoden päätöksiin. Se tarkoittaa konkreettisesti sitä, että järjestöihin ei Kouvolassa, Lappeenrannassa, Kotkassa, Imatralla eikä Haminassa enää pystytä palkkaamaan palkkatuella pitkäaikaistyöttömiä. Pitkäaikaistyöttömien tilanne on todella katastrofaalinen tällä hetkellä Suomessa ja varsinkin niiden, jotka tarvitsevat tukea ja apua. Arvoisa ministeri, mitä te sanotte kouvolalaisille nuorille ja pitkäaikaistyöttömille, jotka haluaisivat mennä esimerkiksi Parik-säätiöön töihin, jossa käydään tällä hetkellä yt-neuvotteluja ja jonne (Puhemies koputtaa) he eivät pääse?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-24T16:06:59,2016-11-24T16:08:08,Tarkistettu,1.1 2016_120_11,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Samalla kun me tätä joustavuutta lisäämme, on todellakin pidetty tarpeellisena asettaa ehtoja työllisyysmäärärahojen käytölle. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkatuen määrälle asetetaan valtion talousarviossa katto. Valtion talousarvioesityksessä ensi vuodelle enimmäismääräksi yhdestä henkilöstä esitetään 1 400 euroa kuukaudessa. Ja muutoksia esitetään myös palkkatukeen, jossa palkkatuella voidaan kattaa palkkauskustannukset kokonaan. Tämä muutos koskee yhdistyksiä, säätiöitä, rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia. Palkkatuella katettavien palkkauskustannusten enimmäismäärä kuukaudessa olisi 1 800 euroa per henkilö. Muistutan myös siitä, että välityömarkkinoiden näkökulmasta on myönteinen muutos, että väliaikaisesti vuosina 15—16 voimassa ollut työsopimuslain 13 luvun 6 §:n 2 momentin sisältö vakinaistetaan. Eikö tämä ole hyvä asia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-11-24T16:08:08,2016-11-24T16:09:12,Tarkistettu,1.1 2016_120_12,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuoreen selvityksen mukaan uhka työttömyydestä on yksi suurimmista tulevaisuuden peloista, joita suomalaisilla on. Kun maahan saatiin kilpailukykysopimus, aika moni kuvitteli, että sen jälkeen työelämässä on rauhallista, mutta sen jälkeen hallitus on tehnyt lukemattomia leikkauksia muun muassa työttömyysturvaan, mikä automaattisesti vaikuttaa myös työllisyyteen. (Oikealta: Kyllä! — Ben Zyskowicz: Myönteisesti!) Työttömyysturvan kestoa on lyhennetty, sen tasoa on heikennetty, yritysten takaisinottovelvollisuutta on pienennetty ja omavastuita on lisätty. Viime keväänä puhuimme paljon työnäytekokeilusta, joka sai aika myrskyisää palautetta. Nyt kuitenkin hallituksen työlistalle on otettu takaisin rekrytointikokeilu ja sen eteenpäinvieminen. Tuntuu siltä, että samaa asiaa ikään kuin tarjottaisiin nyt vähän eri lailla paketoituna. Onko hallitus valmis tekemään muutoksia rekrytointikokeiluun, vai avataanko suomalaisille yrityksille mahdollisuus palkata kuukaudeksi työtön palkattomaan, maksuttomaan työhön?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-24T16:09:14,2016-11-24T16:10:20,Tarkistettu,1.1 2016_120_13,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että tämä kysymys edustaja Järvisen suusta tuli, niin voidaan vähän selventää tätä asiaa. Todellakin, se työnäyte oli idea, joka ammuttiin alas, ja pyydettiin vetämään pois esitys, jota ei ollut edes annettu vielä. Asiaa kehitettiin ja päädyttiin tähän rekrytointikokeiluun. Se upotettiin kokeilulainsäädännön sisälle, ja se on nyt täällä eduskunnassa. Minun ymmärtääkseni se on vapaaehtoinen — niissä pykälissä lukee, että jos joku haluaa mennä kokeilemaan ja vaikka viikon päästä tulee semmoisiin ajatuksiin, että tämä ei ollut minua varten, niin ei tule mitään sanktioita. Tämä ei ole mitään orjatyötä eikä mitään palkatonta työtä, tämä on mahdollisuus näyttää sekä itselle että sille mahdolliselle työnantajalle, onko minusta tähän työhön. Eikö tämä ole hyvä asia? (Eduskunnasta: On! — Eduskunnasta: Kerta kaikkiaan!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-11-24T16:10:20,2016-11-24T16:11:12,Tarkistettu,1.1 2016_120_14,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen todella pahoillani siitä, että hallitus on vähentänyt järjestöille tulevaa palkkatukirahaa. Meillä Varkaudessa on siitä hyvää kokemusta muun muassa vanhusten ulkoiluttamisessa — urheiluseurat ovat pyörittäneet sellaista järjestelmää, missä ne ovat ulkoiluttaneet vanhuksia ja tämmöistä viriketoimintaa järjestäneet. Sitten on ollut palkkatuen kautta nuoriso-ohjausta, joka on johtanut monessa tapauksessa siihen, että nämä nuoret ovat lähteneet oppisopimuskoulutukseen, ovat urheiluohjaajaksi lähteneet kouluttautumaan, ja paljon muita tämmöisiä tapauksia on. Minusta on todella valitettavaa, että tämmöiset palkkatukirahat järjestöiltä viedään poikkeen, ja toivoisin, että hallitus vielä miettisi uudelleen sitä, mitenkä se saadaan toimimaan paremmin urheiluseuroja kohtaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-11-24T16:11:14,2016-11-24T16:12:04,Tarkistettu,1.1 2016_120_15,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Semi on tietysti ihan oikeassa siinä, että näitä pitää tarkastella, ja sen takia etukäteen, ennen kuin näitä esityksiä oltiin antamassa, me kävimme keskustelua kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, että kuullaan myös heidän ajatuksiaan, ja heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa siihen. Minä olen haastanut heidät myös miettimään sitä tehokkuutta ja toisaalta sitä, saadaanko siellä se paras mahdollinen tulos aikaiseksi. Meillähän on monesti niin, että ihmiset pyörivät siinä samassa ympyrässä, he eivät työllisty sinne avoimille työmarkkinoille, minkä kuitenkin pitäisi olla se kaiken tavoite — samalla tunnustaen se, että siellä on paljon porukkaa, josta ei ikinä ole avoimille työmarkkinoille. Että tämä on tietysti haastavaa. Mutta keskusteluja on kyllä käyty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-11-24T16:12:04,2016-11-24T16:12:51,Tarkistettu,1.1 2016_120_16,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansalaiset ottavat usein yhteyttä näistä keskustelun perusteella ja toivovat, että ministeri kertoisi. Mitä tämä tarkoitti, kun te tänäänkin puhuitte, että passiivista rahaa otetaan aktiivikäyttöön? Voitteko avata sitä? Tietysti kansalaisille se ei aukea kovin helposti. Ja muistanko oikein, että nyt on tullut SDP:ltä kovaa kritiikkiä hallituksen työllistämistoimiin, mutta tämä Rinteen malli, josta on puhuttu, olisi yli 300 miljoonaa kalliimpi kuin tämä hallituksen malli? Voitteko kertoa näistä kahdesta asiasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-24T16:12:54,2016-11-24T16:13:30,Tarkistettu,1.1 2016_120_17,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Todellakin se hallituksen malli on se, että valtion maksamaa työttömyysetuutta voitaisiin vuoden alusta alkaen käyttää palkkatukeen, starttirahaan, liikkuvuusavustukseen. Hallituksen malli on kustannusneutraali: siellä siirretään rahaa budjetin sisällä eli ei oteta uutta rahaa. Jos olen oikein ymmärtänyt — olen monesti koettanut kysyä sosialidemokraattien mallin perään, kun en ole oikein ymmärtänyt, olen asiallisesti kysynyt, onko niin, että eduskunnan tietopalvelun laskujen mukaan teidän mallinne maksaisi 350 miljoonaa euroa. Se on ihan eri asia kuin kustannusneutraali. Meillä on sama tavoite, sama ajatus, mutta kukaan teistä ei ole vastannut minulle tähän kysymykseen, minkälainen tämä malli oikeasti on, onko se kustannusneutraali vai ei.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-11-24T16:13:30,2016-11-24T16:14:22,Tarkistettu,1.1 2016_120_18,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä SDP:n mallissa otetaan käyttöön työttömyysturvan peruspäiväraha 32,80 päivässä ja se otetaan kuuden kuukauden jälkeen. Kuusi kuukautta on se raja, jolloinka työllistyminen todella vaikeutuu. Ja sitä 32,80:n palkkatukimallista työllisyysseteliä saa 300 päivää, ilman byrokratiaa sillä pääsee töihin. Minä en ymmärrä, mistä tämmöiset luvut tulevat, kun kysymys on siitä, että käytetään olemassa olevaa rahaa, joka joka tapauksessa maksettaisiin. Ainoa tässä, joka tuottaa merkittävästi kustannussäästöjä koko julkiseen talouteen, on se ansioturvan osa, jos ansioturvalla oleva ihminen menee töihin tällä palkkasetelillä. Tässä ei ole mitään epäselvää ongelmaa tämän asian suhteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-11-24T16:14:22,2016-11-24T16:15:10,Tarkistettu,1.1 2016_120_19,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä ei ole koskaan ollut Suomessa niin suuri kuin nyt, yli 35 prosenttia, ja se jatkaa ennusteen mukaan kasvuaan tulevina vuosina. Tämä ei ole opposition propagandaa, vaan tämä on suoraan työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta ja ennusteesta. Meillä varmasti on kaikilla yhteinen huoli pitkäaikaistyöttömistä. Mutta te, ministeri, varsin hyvin tiedätte, että järjestöissä, joilla ei ole mahdollisuutta kovin laajaan omavarainhankintaan, tarvitaan myös tuota 100-prosenttista tukea, ja jos sille asetetaan 3 000 henkilötyövuoden katto, niin se tulee tarkoittamaan sitä, että katkeaa vaikeimmassa asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien poluttaminen eli se, että ensin mennään sinne kuntoutukseen ja sitten mennään työkokeiluun ja sen jälkeen ikään kuin palkkioksi päästään ihan oikealla palkalla tekemään työtä. Ja tällä mallilla te tarjoatte pelkästään näitä palkattomia aktiivisen työvoimapolitiikan toimia vaikeassa asemassa oleville työttömille. (Puhemies koputtaa) Onko tämä teidän mielestänne reilua? Ettekö voisi luopua siitä katosta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-24T16:15:14,2016-11-24T16:16:27,Tarkistettu,1.1 2016_120_20,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hallitus päättää yhdessä omat linjauksensa, ja ei se muuta niitä täältä aitiosta käsin. Minä muistutan vain siitä, että me olemme tehneet valtavan määrän erilaisia uudistuksia, joustavaa, turvallista työlainsäädäntöä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työhön kannustavaan sosiaaliturvaan. Me tiedämme tämän, että pitkäaikaistyöttömyys on liian suurissa lukemissa. Se on aivan totta, ja voin vakuuttaa, että hallitus tekee kaikkensa ratkaistakseen tämän. Mutta tämä ei ratkea millään taikatempulla. Se tulee hiipimällä, ja se lähtee hiipimällä. Se on näin. Ja me emme ole luovuttaneet sen edessä. Me teemme paljon toimenpiteitä, sellaisia toimenpiteitä, (Paavo Arhinmäki: Kuten?) joita aikaisemmat hallitukset eivät jostain syystä ole edes uskaltaneet tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-11-24T16:16:27,2016-11-24T16:17:15,Tarkistettu,1.1 2016_120_21,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 122/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Olli-Poika Parviainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_120_22,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 122/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Monet meistä ovat saaneet avunpyynnön irakilaiselta Alilta ja leskirouva Linnealta. Ali on saanut tammikuussa turvapaikan, ja hänellä on oikeus perheenyhdistämiseen — teoriassa. Alin 4- ja 6‑vuotiaat tyttäret ja vaimo piileskelevät yhä Irakissa, sillä he eivät pääse Suomen Ankaran-suurlähetystöön jättämään hakemusta. Samassa tilanteessa ovat myös monet syyrialaiset. Käytännössä ainoa este perheiden välillä on asetus, jonka liitteen taulukko määrää sen, että irakilaisten ja syyrialaisten konsuliasiat käsitellään vain ja ainoastaan Ankarassa. Mutta Ankaraan ei pääse. Tämä tuntuu kafkamaiselta. Tämä konsuliasetuksen taulukko siis erottaa ihmisiä perheistään. Ali on vedonnut meihin, että perhe pääsisi jättämään hakemuksensa johonkin muuhun lähetystöön. Pääministeri Sipilä, teillä on Suomen pääministerinä valta muuttaa tämä asetus helposti kynänvedolla. Aiotteko käyttää valtaanne, jotta nämä perheet saadaan vihdoin yhteen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.2.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-24T16:17:19,2016-11-24T16:18:21,Tarkistettu,1.1 2016_120_23,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 122/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin tärkeä kysymys siitäkin syystä, että sinänsä tämä ongelmahan ei ole Suomessa, vaan se on kerta kaikkiaan siellä Turkissa. Nyt kun tämä on selvinnyt, että se on niin vaikea, että se ei kerta kaikkiaan siellä ratkea, niin minä olen lähettänyt nyt pyynnön ulkoministeriöön, että he arvioisivat uudelleen sen mahdollisuuden, että muissakin maissa pystyttäisiin näitä asioita käsittelemään. Valitettavasti ministeri Soini ei ole nyt tänään paikalla, että hän voisi tähän vastata, mutta voitte olla täysin vakuuttunut siitä, että se ratkaisu kyllä pyritään löytämään, että ei tarvitsisi Turkin käytäntöjen vuoksi kärsiä. (Oikealta: Erinomaista!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-11-24T16:18:22,2016-11-24T16:19:08,Tarkistettu,1.1 2016_120_24,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 122/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_120_25,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 122/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos sisäministeri Risikolle vastauksesta. Suomi on vedonnut Ruotsin linjaan turvallisuusarvioissaan ja sisäisen paon käytön mahdollisuudessa. Silti Suomen ja Ruotsin turvapaikkakäytännössä on edelleen eroja. Suomen linja on tunnetusti kiristynyt tänä vuonna selvästi: tammikuussa 80 prosenttia irakilaisten saamista päätöksistä oli myönteisiä, kun elokuussa luku oli noin 15 prosenttia. Ruotsi linjasi juuri Irakin turvallisuustilanteen heikentyneen, mikä rajaa sisäisen paon mahdollisuutta eli siirtymistä maan sisällä alueelta toiselle. Suomessa Helsingin hallinto-oikeus linjasi, ettei esimerkiksi mosulilaista sunniarabia voi palauttaa suuren henkilökohtaisen uhan vuoksi Bagdadiin. Nämä ovat vakavia viestejä siitä, että Suomen turvapaikkapolitiikassa on ylitetty mielestäni hyväksyttävyyden rajoja. Aikooko Suomi muuttaa linjaansa, sisäministeri Risikko?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.2.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-24T16:19:14,2016-11-24T16:20:07,Tarkistettu,1.1 2016_120_26,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 122/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Joka ikinen hakemus käsitellään erikseen, joka ikinen hakemus. Siinä käytetään myös sitä maatietoa hyväksi. Meillä on Maahanmuuttovirastossa maatietoyksikkö, joka jatkuvasti selvittää, minkälainen tilanne siellä palautusmaassa sitten mahdollisesti on. Tämä hallinto-oikeuden päätös, joka nyt on tullut, joka estää, että ei voi lähettää Bagdadiin, ei voi tällaista sisäistä pakoa määrättyjen henkilöiden kohdalla noudattaa, tullaan ottamaan huomioon ja vakavasti. Tämä tulee muuttamaan näistä maista, näistä kohteista tulevien henkilöiden hakemusten käsittelyä, kyllä. Mutta nyt kun te viittasitte siihen, että meillä olisi jotenkin kireämpää kuin Ruotsissa, niin Ruotsi ei esimerkiksi ole tehnyt tällaista päätöstä, minkä nyt meidän hallinto-oikeus on tehnyt. Tässä suhteessa nyt onkin käynyt toisinpäin, elikkä nyt Ruotsissa on kireämpää kuin meillä, elikkä he voivat lähettää, me emme, tästä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-11-24T16:20:07,2016-11-24T16:21:10,Tarkistettu,1.1 2016_120_27,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 122/2016 vp,"Värderade talman! Edustaja Parviainen kysyi perheenyhdistämisistä. Tämähän on kohtalaisen pitkä prosessi niin kuin se nyt hoidetaan meillä. Iloksemme kuulimme, että sen voi nyt käynnistää sähköisesti, mutta ennen kuin positiivinen päätös tulee, pitää myöskin perheside todeta dna-kokeen kautta. Olisiko mahdollista, että tämä vaihe tehtäisiin vasta Suomessa, jolloin yksi este taas poistuisi perheenyhdistämisen tieltä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-11-24T16:21:11,2016-11-24T16:21:47,Tarkistettu,1.1 2016_120_28,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 122/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Siis tämä on ihan hyvä ajatus sinänsä, että voisi tehdä vasta Suomessa, mutta kun sitten taas ajattelen sitä yksilöä itseä, että jos on kuitenkin niin, että hänellä ei ole mahdollisuutta tänne tähän perheenyhdistämiseen, niin eikö se olisi aina parempi, että se tulisi mahdollisimman hyvissä ajoin hänelle tietoon? Tämäkin esityksenne otetaan toki vakavasti ja arvioidaan sitä, mutta itse näkisin yksilön kannalta, että mitä nopeammin hän saa sen tiedon, mitä nopeammin hänelle ne testaukset tehdään, sitä nopeammin asiat rullaavat eikä tarvitse tulla maasta toiseen, odotella joka vaiheessa ja tehdä testejä. Elikkä mitä nopeammin, sen parempi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-11-24T16:21:48,2016-11-24T16:22:32,Tarkistettu,1.1 2016_120_29,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 122/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa keväällä 2015 luvattiin kiristää perheenyhdistämisen kriteereitä eurooppalaiselle tasolle muutenkin kuin vain näiden tulorajojen osalta, ja samoin luvattiin noin vuosi sitten, kun tehtiin se noin 80 kohdan maahanmuuttopoliittinen työlista. Kysynkin nyt vastaavalta ministeriltä: missä vaiheessa nämä muut perheenyhdistämiskriteereiden kiristykset tällä hetkellä ovat, ja koska saamme esityksiä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.2.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-11-24T16:22:34,2016-11-24T16:23:08,Tarkistettu,1.1 2016_120_30,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 122/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todella viime keväänähän tehtiin myöskin sellainen päätös, että ne perheenyhdistämisen kriteerit koskevat myös vanhoja perheitä, eivät ainoastaan uusia perheitä, ja tämä on tulkittu määrätynlaiseksi kiristämiseksi. Silloin on arvioitu myöskin, pitääkö joitain muitakin asioita tehdä, ja on ihan tehty päätöksiäkin. Meillä nyt tällä hetkellä tällainen pohjoismainen selvitys kohta valmistuu, elikkä nyt on selvitelty, miten muissa maissa on, ihan faktat siitä, ja sen perusteella katsotaan sitten, miten Suomessa tehdään jatkossa. Sen nyt olen huomannut, niin kuin täällä äskeisessä kysymyksessäkin tuli, että perheenyhdistäminen ei mitään helppoa ole eikä Suomi ole missään nimessä mitenkään vetovoimainen tässäkään suhteessa, mutta kyllä me ilman muuta katsomme myöskin, mitä käytäntöjä perheenyhdistämisen kriteereissä muissa maissa on, ja toimimme sitten yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-11-24T16:23:09,2016-11-24T16:24:07,Tarkistettu,1.1 2016_120_31,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 122/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää tänä aikana, kun maailma on epävakaassa tilassa, että Suomi on maa, joka kunnioittaa aina ihmisoikeuksia ja puolustaa ihmisarvoa omassa politiikassaan mutta myös kansainvälisesti kehitysyhteistyössä ja ulkopolitiikassaan. Tämä on yksi esimerkki tilanteesta, jossa ihmisoikeuksien tosiasiallisessa toteutumisessa on ongelmia, että ihminen ei voi hakea hänelle kuuluvia oikeuksiaan vain sen takia, mitkä ovat käytännöt eri suurlähetystöissä. Tänään tuli esille myös toinen tapaus, kun perustuslakivaliokunta totesi perustuslain vastaiseksi hallituksen lakiesityksen maahanmuuttajataustaisen työttömän alemmasta sosiaaliturvasta. Hallitus on sen nyt vetänyt pois, ja se on hyvä asia. Mutta hallituksella on vastuu omien lakiesitystensä perustuslainmukaisuuden arvioimisesta jo ennakkoon, ja haluaisin kysyä teiltä, pääministeri: miten pidätte huolen siitä, että hallitus toiminnassaan varmistaa, että lait ovat perustuslain mukaisia, koska ennenkin on tullut näitä poikkeuksia, joihin perustuslakivaliokunta on joutunut puuttumaan, esimerkiksi koskien alaikäisten lasten oikeutta oikeusapuun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-24T16:24:09,2016-11-24T16:25:20,Tarkistettu,1.1 2016_120_32,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 122/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lakia valmisteltaessa tehdään aina myöskin perustuslakitarkastelu, mutta jokaisen hallituksen, jokaisen hallituskauden aikana tulee sellaisia tapauksia, joista sitten huomataan perustuslakivaliokuntakäsittelyssä, että ne ovat perustuslain näkökulmasta ongelmallisia, ja silloin hallituksen tehtävänä on vetää ne pois tai muuttaa esitystä sillä tavalla, että se kestää perustuslakitarkastelun. Ja näin on tässä tapauksessa käynyt. Me olemme myöskin perustaneet nyt valtioneuvoston kansliaan lainsäädännön arviointineuvoston, joka tekee myöskin ennakoivasti tällaista arviointia. Se on ollut käytössä tämän vuoden keväästä, ja olemme saaneet hyvää palautetta, rakentavaakin kritiikkiä valmisteluvaiheessa olevasta lainsäädännöstä ja hallituksen esityksistä. Sitäkin kautta tämä prosessi tulee paranemaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.2.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-11-24T16:25:21,2016-11-24T16:26:24,Tarkistettu,1.1 2016_120_33,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys säästöistä vanhustenhoidossa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Pekonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_120_34,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys säästöistä vanhustenhoidossa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koko Suomi ehti jo huokaista helpotuksesta, kun hallitus ilmoitti peruvansa päätöksen heikentää hoitajamitoitusta vanhustenhoivassa. Helpotuksen huokaus muuttui kuitenkin epätoivoon, kun kävi ilmi, että hoitajamitoituksella haettua säästötavoitetta ei kuitenkaan unohdettu. Hallitus kaavailee siis edelleen miljoonasäästöjä vanhustenhuollossa. Säästöjä haetaan alentamalla hoitajamitoitukseen laskettavan henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksia. Mitoitukseen voitaisiin siis tulevaisuudessa laskea mukaan opiskelijoita, osastoapulaisia, laitoshuoltajia ja niin edelleen. Vastaavasti hoitoalan ammattilaisia eli sairaanhoitajia ja lähihoitajia olisi osastoilla vähemmän. Ilmeisesti hallituksen laskuopissa keittäjät ja talonmiehetkin ovat hoitajia. Arvoisa puhemies! Kysyn ministeriltä: näettekö mitään riskiä siinä, että vanhuksilla ei enää jatkossa ole niin ammattitaitoista apua saatavilla kuin tällä hetkellä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-11-24T16:26:27,2016-11-24T16:27:40,Tarkistettu,1.1 2016_120_35,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys säästöistä vanhustenhoidossa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keittäjän ja talonmiehenkin ammatti on kunnioitettava, (Vasemmalta: Ei ollut siitä kysymys!) ja silläkin on merkitystä yhteisön kannalta, millaisia henkilöitä kyseisissä tehtävissä on, mutta ei tähän hoitajamitoitukseen jatkossakaan lasketa keittäjää eikä lasketa talonmiestä, vaan lasketaan koulutuksen saaneita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat arjessa niitten ihmisten kanssa, jotka ovat 7/24 tuetussa asumisessa ja kokoaikaista hoitoa ja huolenpitoa edellyttävässä tilanteessa. Näiltä osin ammattilaisuus, osaaminen säilyy varmuudella. Hoitajamitoitusta — 0,5 — tämä hallitus ei muuta, ja ehtipä siitä aika moni opposition edustajakin jo kunnian itselleen ottaa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-24T16:27:40,2016-11-24T16:28:39,Tarkistettu,1.1 2016_120_36,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys säästöistä vanhustenhoidossa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_120_37,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys säästöistä vanhustenhoidossa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tein itse SuPerin haastamana maanantaina työvuoron vanhustenhoivassa Riihimäellä. Hoitajien viesti oli varsin selvä: säästöjä ei tule hakea hyvän hoidon kustannuksella. Kyllä hoitajat tekevät äärimmäisen tärkeää ja raskasta työtä ympäri Suomen, jaksamisensa äärirajoilla. Olen aidosti huolissani koulutettujen hoitajien jaksamisesta kasvavan työtaakan alla. Onko tämä nyt kuitenkin se keino, millä te hallituksessa osoitatte kunnioitusta hoitohenkilöstöä kohtaan, että tätä hoitajan kelpoisuusvaatimusta ollaan laventamassa? Kysyn teiltä, ministeri Rehula: Mikä on hallituksen lahja Suomen vanhuksille 100 vuotta täyttävässä Suomessa? Aikooko hallitus nyt vihdoin lopettaa nämä silmänkääntöyritykset ja aidosti luopua näistä säästötavoitteista vanhustenhuollossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-11-24T16:28:39,2016-11-24T16:29:38,Tarkistettu,1.1 2016_120_38,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys säästöistä vanhustenhoidossa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Meillä on lainsäädäntö, joka lähtee siitä, että ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa se hoitoisuus on avainasia: millaisia ihmisiä kyseisissä asumisyksiköissä, millaisia ihmisiä kussakin ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan vaateen omaavien ihmisten palveluyksikössä on. Tämä on ykkösasia. Toisekseen tämän vanhustenhuollon laatusuosituksen, jota ollaan uudistamassa, yhtenä osana on tämä hoitajamitoitus. Jatkossakin ammattilaiset — 0,5 on se alin raja — lasketaan tähän 0,5:een. Meillä on tänä päivänä tilanne, jossa viimeisimpien tietojen mukaan keskiarvo on 0,63 hoitajaa per henkilö, ja meillä on aivan lähipäivinä tulossa viimeisimmät tiedot, että näin saadaan se todellinen tilannetieto akuutisti, missä mennään. Mutta mikä (Puhemies koputtaa) on olennaista ja lahja Suomen vanhuksille: jokaisesta pidetään huolta.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-24T16:29:38,2016-11-24T16:30:52,Tarkistettu,1.1 2016_120_39,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys säästöistä vanhustenhoidossa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Luulen, että kaikki edustajat ovat samaa mieltä siitä, että politiikassakin kiitosta pitää antaa silloin, kun sille on perustetta. Minä monen muun suomalaisen tavoin ehdin jo ilahtua tästä tiedosta, että hallitus peruu aikeensa laskea hoitajamitoitusta. Mutta tämä ilo muuttui minun ja monen muunkin suomalaisen kohdalla syväksi pettymykseksi, kun kävi ilmi, että hallitus edelleen pitää kiinni tästä 70 miljoonan säästötavoitteesta vanhuspalveluiden osalta. Siitä tässä on kyse, että te edelleen aiotte säästää 70 miljoonaa vanhusten hyvän hoidon, henkilöstön jaksamisen kustannuksella, tällä kertaa muuttamalla ja laskemalla näitä kelpoisuusehtoja. Arvoisa pääministeri, eikö kaikista suoraselkäisintä ja inhimillisintä olisi kokonaan perua tämä aiottu säästö vanhuspalveluihin? (Ben Zyskowicz: Kaikki muutkin säästöt!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-11-24T16:30:52,2016-11-24T16:31:51,Tarkistettu,1.1 2016_120_40,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys säästöistä vanhustenhoidossa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Meillä on täydet edellytykset ja mahdollisuudet huolehtia tämän hallituksen linjaaman 70 miljoonan euron sisältö niin, että tähän hoitajamitoitukseen ei tarvitse puuttua. Se on 0,5 se perusta ja pohja — piste. Ammattilaiset huolehtivat jatkossakin, koulutetut ihmiset, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, niistä ihmisistä, jotka sen ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarvitsevat. Miten tämä tehdään? Näiltä osin hallitus on kirjannut budjettikirjaan sen menetelmän, sen tavan, joka täällä on aika montaa kertaa käyty. Nyt tässä laatusuosituksessa, joka on kokonaisuus, katsotaan muun muassa teknologian mahdollistaminen ja hyödyntäminen ja siinä koetetaan purkaa byrokratiaa, joka liittyy esimerkiksi yritysten lupakäytäntöihin ja niin edelleen. Semmoisilla tavoilla se 70 miljoonaa saadaan kasaan. Hoidon ja hoivan tasosta ei tingitä.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-24T16:31:51,2016-11-24T16:32:59,Tarkistettu,1.1 2016_120_41,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys säästöistä vanhustenhoidossa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta jotakin ihan hyvää tämän salin väen huolesta ikäihmisten hoivasta kertoo se, että syksyn mittaan kyselytunneilla tätä teemaa on sivuttu hyvin monesti. Olen itse miettinyt, että väistämättä ikäihmisten paremman hoivan ja tulevaisuuden yhteydessä meidän olisi rohkeasti puhuttava myös digitalisaation ja teknologian hyvistä puolista. Huomaan, että aihe tuntuu myös hieman pelottavalta ja väistämättä ajatukset johtavat siihen, tulevatko sitten robotit ihmisten tilalle hoitamaan, kun kysymyksen pitäisi olla siitä, mihin kaikkeen sitä voidaan hyödyntää niin, että aikaa varsinaiselle kohtaamiselle ja hoivalle jää enemmän. Olen miettinyt vaikkapa annosjakelun lisäämistä lääkkeiden jaossa ja sitä kautta hoivatyöhön ajan jäämistä enemmän tai teknologian hyötyä ikäihmisten turvallisuudessa. Millaisia ajatuksia ministerillä on tästä teemasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-11-24T16:33:00,2016-11-24T16:33:51,Tarkistettu,1.1 2016_120_42,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys säästöistä vanhustenhoidossa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Mikään teknologia, mikään digitalisaatio ei tule korvaamaan ihmistä tilanteessa, jossa henkilö ympärivuorokautisesti asuu ja elää tilanteessa ja elämäntilanteessa, jossa hoidon ja hoivan ammattilaisten tarve on olemassa. Mikään digitalisaatio, mikään sähköinen järjestelmä ei tule korvaamaan toista ihmistä. Tässä kokonaisuudessa, jota tässä nyt rakennetaan, yksi keskeinen ajatus on se, että ammattilainen pystyy kohtaamaan sen toisen ihmisen ja antamaan sen hoidon ja hoivan, mitä ihmisen tarvitsee antaa. Teknologia tulee merkittävällä tavalla tätä hyödyntämään.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-24T16:33:51,2016-11-24T16:34:34,Tarkistettu,1.1 2016_120_43,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys säästöistä vanhustenhoidossa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2016 vp,"Värderade talman! Det är jätteviktigt att våra äldre kan känna sig trygga i sin vardag, och jag tycker att det är oerhört bra att regeringen nu dragit tillbaka förslaget om att sänka vårddimensioneringen. Det är bra att man håller fast vid 0,5 vårdare som minimum för dem som är i vård dygnet runt. Men samtidigt skulle det vara otroligt viktigt att våra kommuner också får veta på vilket sätt man ska göra de här beräkningarna. Vilka människor hör till dem som räknas med? Här kom det fram att det inte handlar om dem som jobbar i köket, det handlar heller inte om servicepersonal.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.3.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-11-24T16:34:35,2016-11-24T16:35:00,Hyväksytty,1.1 2016_120_44,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys säästöistä vanhustenhoidossa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kyse on vanhustenhuollon laatusuosituksista, jotka ovat työn alla niin, että kuntakenttä saa tuon tiedon vielä tämän vuoden puolella. Ja kun täälläkin jo keskustelu alkoi siitä, lasketaanko talonmiehet, keittäjät ja niin edelleen: Hoitajamitoitukseen ei lasketa talonmiehiä ja keittäjiä. He ovat tukipalvelutyöntekijöitä, jotka huolehtivat siitä, että on ruokaa ja polut on aurattu ja hiekoitettu ja niin edelleen. Kun edellinen hoitajamitoitus on tehty — ja täsmällisemmin: kun edellinen laatusuositus on tehty — niin sen jälkeen muutos koulutusmaailmassa on ollut sellainen, että meillä on ihan uusia ammattiryhmiä, jotka ovat mukana vanhustenhoidossa ja -hoivassa. Näiltä osin se, mikä on laatusuositus, joka on yhteistyössä esimerkiksi Kuntaliiton kanssa työn alla, vielä tämän vuoden puolella kuntakentälle lähetetään.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-24T16:35:40,2016-11-24T16:36:40,Tarkistettu,1.1 2016_120_45,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys säästöistä vanhustenhoidossa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus hakee nyt säästöä aivan väärästä paikasta. Nämä ihmiset ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, ja tuntuu, että hallitus ei täysin käsitä, minkälaisia ihmisiä meillä tänä päivänä on, minkälaisia vanhuksia siellä on ympärivuorokautisessa hoidossa, minkälaisia vanhuksia meillä on kotipalveluiden, kotisairaanhoidon piirissä. He ovat kaikki erittäin huonokuntoisia. Ja kun viime hallituskaudella väännettiin pitkään kättä vanhuspalvelulaista, niin siihen saatiin yhtenä elementtinä mukaan se, että tämän kelpoisuuden täytyy olla sellainen, että riittää asiantuntemusta näiden hyvin vaikeasti hoidettavien vanhusten hoitamiseen. Ja nyt tuntuu, että hallituksella vähän niin kuin kärkihankkeena on se, että romutetaan tämä viime hallituskaudella aikaansaatu vanhuspalvelulaki. Sillä, miten vanhuksia hoidetaan, on väliä heidän omaisilleen, heille itselleen ja koko Suomen kansalle. Ja nyt kysyn: onko sillä väliä hallitukselle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-11-24T16:36:40,2016-11-24T16:37:42,Tarkistettu,1.1 2016_120_46,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys säästöistä vanhustenhoidossa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Niiltä osin kuin hoidon ja hoivan määrä ja tarve perustuvat hoitoisuuteen, ne on kirjoitettu vanhuspalvelulakiin. Se kohta on aivan ennallaan. Se on se ohjuri, se on se laintasoinen säädös, jonka tavalla pitää niissä paikoissa, niissä tiloissa, joissa ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa vaativia ihmisiä on, hoivaa toteuttaa. Toisekseen meillä on hyvin erikuntoisia ihmisiä ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa. Kun keskiarvo maassa on viimeisen tiedon mukaan 0,63, niin se tarkoittaa sitä, että meillä on semmoisia hoivan yksiköitä, jossa se mitoitus on 0,8—0,9, koska hoitoisuustaso on sitä luokkaa, että siellä pitää olla enemmän henkilöstöä. Tämä on jatkossakin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja sitä, mitä tämä tuleva suosituskin pitää sisällään, ja näin ollen hoitoisuuden mukaan pitää jatkossakin olla vaikka 0,9.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-24T16:37:42,2016-11-24T16:38:50,Tarkistettu,1.1 2016_120_47,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys säästöistä vanhustenhoidossa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhustenhoito, vanhusten laitoshoito, herättää keskustelua paljon täällä salissa, on puhuttu jo viime kaudella, kun hoitajamitoituksesta edellisen kerran väännettiin. Meillä kaikilla on joku näkemys ja mielipide siitä, miten vanhuksia Suomessa tällä hetkellä hoidetaan, ja valitettavasti, kun kuuntelee ihmisiä, tuntuu siltä, että monet ihmiset jakavat sen saman huolen kuin myös moni meistä tässä eduskunnan salissa, että vanhustenhoidosta ei ole enää varaa tinkiä. Arvoisa ministeri, saimmeko me nyt tällä kyselytunnilla lupauksen teiltä siitä, että laatusuosituksia päivitettäessä kelpoisuusvaatimusta ei heikennetä ja samalla hoitajamitoitus säilyy nykyisellään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-11-24T16:38:52,2016-11-24T16:39:43,Tarkistettu,1.1 2016_120_48,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys säästöistä vanhustenhoidossa (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Huoli on yhteinen ja aito. Huoli on yhteinen ja aito niin valtakunnan tasolla kuin sitten kuntatasolla, kuin niitten yritysten, niitten kolmannen sektorin järjestöjen ja vastuunkantajien tasolla, joiden tehtävänä on huolehtia ja vastata siitä, että ihminen voi ihmisarvoista elämää elää tilanteessa, jossa ei enää itse pärjää. Toisekseen hallitus on sitoutunut siihen, että hoitajamitoitusta ei lasketa. 0,5 on se, jossa pysytään ja pidättäydytään. Laatusuositustyö on siinä asennossa, että kunnat saavat tiedon tämän vuoden puolella siitä, mistä on kysymys, ja jo sitä, millainen koulutuksen muutos kentällä on tapahtunut edellisen laatusuosituksen jälkeen, tullaan tarkentamaan ja täsmentämään. Mutta olennaista on: sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ovat kaikki ne, (Puhemies koputtaa) jotka lasketaan 0,5:een.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-24T16:39:44,2016-11-24T16:40:55,Tarkistettu,1.1 2016_120_49,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys alkoholilain kokonaisuudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Päivi Räsänen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_120_50,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys alkoholilain kokonaisuudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuluneella viikolla lähetettiin lausunnolle hallituksen alkoholilakiluonnos, ja siihen sisältyvien vaikutusarvioiden mukaan alkoholin suurkuluttajien määrä tulee kasvamaan, kun vahvempien oluiden ja siiderien saatavuutta lisätään, ja myös vuosittaiset alkoholikuolemat lisääntyvät 150:llä. Alkoholin vammauttamia lapsia tulee syntymään nykyistä enemmän. Me kristillisdemokraatit olemme vaatineet tämän esityksen perumista, jotta useampi lapsi saisi elää turvallisen lapsuuden ilman vanhempien päihdeongelmaa ja jotta esimerkiksi poliisiresurssit riittäisivät. Tällä hetkellä, jo nyt, noin 70 prosenttia kaikesta poliisin työstä menee alkoholin aiheuttamiin turvallisuusongelmiin. THL ja kaikki alkoholiasiantuntijat ja alan järjestöt (Puhemies: Ja nyt!) ovat hallituksen esitystä vastaan. Kysyn: millä yhteiskunnallista hyvää lisäävällä perusteella hallitus tätä on esittämässä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-11-24T16:41:00,2016-11-24T16:42:16,Tarkistettu,1.1 2016_120_51,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys alkoholilain kokonaisuudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Räsänen esittää, että hallitus peruuttaa esityksensä. Mikä on tämän hetken tilanne? Ministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle alkoholilain kokonaisuudistussäännökset perusteluineen. Toisekseen, lainsäädännön valmisteluun kuuluu tässäkin laissa vaikuttavuusarvioinnit. Niillä tiedoilla, joilla pystytään arvioimaan — niin luotettavasti kuin se tässä tilanteessa on mahdollista — sitä, minkä verran näitten säännösten jälkeen alkoholin kokonaiskulutus mahdollisesti kasvaa, on päädytty tuohon, mitä te, edustaja Räsänen, sanoitte. Mutta kun puhutaan peruuttamisesta, niin nyt on lausuntoaika 16. päivään tammikuuta asti ja sen jälkeen ruvetaan katsomaan, mitä lausunnot kertovat. Tehdään mahdollisia muutoksia, sikäli kuin tarvetta on, esimerkiksi täsmennyksiin — tuossa laissa on useita pieniä asioita, jotka ovat olleet (Puhemies koputtaa) julkisissa keskusteluissa ja joita pitää täsmentää.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-24T16:42:16,2016-11-24T16:43:29,Tarkistettu,1.1 2016_120_52,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys alkoholilain kokonaisuudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_120_53,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys alkoholilain kokonaisuudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pidän erittäin hyvänä sitä, jos hallitus todellakin herkällä korvalla kuuntelee näitä lausuntopalautteita ja erityisesti asiantuntijoiden, varsinkin kansanterveyden asiantuntijoiden, näkemyksiä. Tuoreessa muistissa on se, kun edellisen kerran alkoholilakia höllennettiin, pääministeri Matti Vanhasen hallituksen toimesta 2004. Silloinhan hallituksen esityksen perusteluissa kerrottiin, että se tulisi lisäämään 600 alkoholikuolemaa vuodessa, ja näin sitten valitettavasti kävikin. Toivon, että hallitus ei nyt todellakaan tee tätä virhettä vaan mieluummin noudattaa esimerkiksi OECD:n tuoretta ohjetta, jossa ehdotetaan, että alkoholiveroa päinvastoin pitäisi korottaa. Mitä tästä sanotte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-11-24T16:43:29,2016-11-24T16:44:21,Tarkistettu,1.1 2016_120_54,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys alkoholilain kokonaisuudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Vuonna 2004 muistaakseni oltiin tilanteessa, jossa puututtiin alkoholiverotukseen. Silloinhan ei alkoholin sisältölainsäädäntöä muutettu. Tässä menneiden vuosien varrella on puhuttu alkoholimainonnasta ja tehty siihen liittyviä ratkaisuja, mutta alkoholilain sisältöhän näiltä osin, mihin te viittaatte ja millä oli kulutukseen vaikutuksia, liittyi verotuksen muutokseen, jossa Suomi laski merkittävällä tavalla alkoholiveron määrää. Tuon jälkeen on matkattu kohti tilannetta, jossa Suomessa nautitun alkoholin määrä on kiitettävälläkin tavalla ollut vähenemään päin. Nämä ovat niitä viestejä, jotka on tämänkin lain valmistelun yhteydessä otettu huomioon, jotka ovat esimerkiksi mahdollistaneet sen, että elinkeinoelämän näkemyksiä on otettu tälläkin tavalla esiin, kuin nyt tuossa ministeriön lausuntokierrokselle lähettämässä esityksessä oli.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-24T16:44:21,2016-11-24T16:45:25,Tarkistettu,1.1 2016_120_55,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys alkoholilain kokonaisuudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt tätä suuntaa ei nimenomaan missään tapauksessa pidä kääntää. Elikkä alkoholinkulutukseen vaikuttavat aina hinta ja saatavuus, ja nyt hallitus on avaamassa tätä saatavuutta muun muassa nelosoluen kohdalta siten, että kun tällä hetkellä sitä saadaan noin 350 Alkosta, niin sen jälkeen noin 5 300—5 500 vähittäiskauppaa myy sitä ympäri Suomea. Tänään on jo arvioitu, kuinka se tulee vaikuttamaan siihen, että myöskin sitten alkoholin hinta lähtee halpenemaan. Meillä naapurimaassa Virossa on tällä hetkellä keskustavetoinen hallitus, joka on luvannut, että he aikovat nostaa oluen verotusta yli 60 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja jo heinäkuussa on tarkoitus nostaa 65 prosenttia nykyisestä. Eikö nytten Suomen keskustavetoisen hallituksen olisi äärimmäisen tärkeää seurata Viron esimerkkiä ja ottaa käyttöön kristillisdemokraattien tekemä aloite jo ensi vuoden budjettiin siitä, että alkoholin (Puhemies koputtaa) hintaa korotetaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-24T16:45:27,2016-11-24T16:46:33,Tarkistettu,1.1 2016_120_56,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys alkoholilain kokonaisuudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! 2004 tehty veromuutos liittyi siihen, että Viron EU-jäsenyyden ikä tuli siihen kohtaan, että he joutuivat muuttamaan sitä, mikä heillä oli se malli. Mehän teimme kertarysäyksellä silloin Suomen eduskunnassa sen ratkaisun, että alkoholiveroa laskettiin. Nämä uutiset, mitä tuolta Suomenlahden takaa tulee, on otettava kiitollisuudella vastaan, koska niillä on suora vaikutus siihen, millä tavalla tuodaan alkoholia Suomen rajojen ulkopuolelta meidän markkinoille. Tässä alkoholilain kokonaisuudistuksessa yksi semmoinen ohjuri on ollut se, että alkoholi nautittaisiin ja sitä ostettaisiin Suomen rajojen sisäpuolella, jotta verotulot jäisivät meille Suomeen.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-11-24T16:46:33,2016-11-24T16:47:29,Tarkistettu,1.1 2016_120_57,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys alkoholilain kokonaisuudistuksesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2016 vp," Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että me olemme suomalaisessa alkoholin verotuksessa aika lailla tapissa, eli varmasti, jos alkoholiveroa korotettaisiin, riski olisi erittäin suuri, että se päinvastoin ohjaisi yhä enemmän hakemaan alkoholia Virosta tai muualta, mistä sitä saa halvemmalla, ja kun se ostetaan sieltä, niin se taas on pois meidän verotuloistamme. Siksi tämä Viron ratkaisu, kunhan he vielä tekevät sen, on aivan erinomainen ja oikein tervetullut sekä suomalaisen alkoholipolitiikan kannalta että sitten myöskin valtion kirstun kannalta. Eli ei muuta kuin pökköä pesään siellä Virossa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-11-24T16:47:31,2016-11-24T16:48:09,Tarkistettu,1.1 2016_120_58,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys SKT 125/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Pauli Kiuru.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_120_59,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys SKT 125/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on hyväksynyt tänään kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Se on hyvin kunnianhimoinen, ja sillä edetään määrätietoisesti kohti päästövähennystavoitteita. Suomi on ensimmäinen teollisuusmaa, joka kieltää kivihiilen käytön lailla. Suomi on myös ensimmäinen maa, joka on päättänyt määrätietoisista toimista fossiilisen tuontiöljyn puolittamiseksi. Samaan aikaan strategiassa linjataan merkittävistä panostuksista uusiutuvan energian kehittämiseen. Ministeri Rehn, minkälaisia mahdollisuuksia te näette näiden strategisten linjausten tuovan vientiteollisuudelle ja taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi Suomessa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-11-24T16:48:14,2016-11-24T16:49:10,Tarkistettu,1.1 2016_120_60,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys SKT 125/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Pauli Kiurun kysymys on aivan tämän kansallisen energia- ja ilmastostrategian ytimessä. Tavoitteena on se, että me olemme omien etujemmekin takia edelläkävijä tällä saralla ja luomme pohjaa sille, että suomalainen osaaminen cleantechin ja energia- ja ympäristöteknologian saralla voi menestyä maailmalla, ja sitä kautta voimme luoda uusia työpaikkoja Suomessa ja voimme vahvistaa osaamistamme tällä hyvin keskeisellä saralla. Tätä pyrimme edistämään yhdessä ulkomaankauppaministeri Kai Mykkäsen kanssa ja pyrimme todellakin vahvistamaan sitä, että pystymme suomalaista cleantechiä ja ympäristöteknologiaa viemään, kun tosiaankin tämän strategian kautta vahvistamme osaamistamme ja panostamme, investoimme uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.5.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-11-24T16:49:11,2016-11-24T16:50:14,Tarkistettu,1.1 2016_120_61,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys SKT 125/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_120_62,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys SKT 125/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Omalta osaltanikin haluan kiittää hallitusta näistä aivan erinomaisista ja, voi sanoa, kunnianhimoisista ilmasto- ja energiapolitiikan strategialinjauksista, jotka meitä auttavat toteuttamaan sekä EU:n että kansainväliset sopimukset, velvoitteet. Mutta erittäin tärkeätä on myös, että meidän energiapolitiikkamme on sellaista, että se mahdollistaa kotimaisen uusiutuvan energian käytön ja sitä kautta myös kotimaisen työllisyyden hoidon. Meillähän on tällä hetkellä ympäri Suomea useita lupaavia, erittäin merkittäviä bioenergiahankkeita, jotka toteutuessaan olisivat aivan merkittäviä työllistäjiä. Haluaisinkin kysyä ministeri Rehniltä: miten arvelette näiden uusien ilmasto- ja energiastrategialinjauksien vaikuttavan näihin suunniteltuihin investointihankkeisiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-11-24T16:50:19,2016-11-24T16:51:19,Tarkistettu,1.1 2016_120_63,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys SKT 125/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi kiinnitti huomion olennaiseen kysymykseen, eli tällä energia- ja ilmastostrategialla asetetaan hyvin kunnianhimoiset tavoitteet, mitkä osaltaan sitten edistävät investointeja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Nämä kunnianhimoiset tavoitteet tähtäävät siihen, että me siirrymme kokonaan päästöttömään, hiilineutraaliin energiatalouteen vuoteen 2050 mennessä. Keinona on sekä keppiä että porkkanaa: keppiä kivihiilelle, eli luovutaan kivihiilen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä — lainsäädäntöä valmistellaan tämän hallituskauden aikana — ja vastaavasti porkkanaa uusiutuvalle energialle, kotimaiselle energialle ja energiatehokkuudelle. Otan tästä yhden esimerkin: biopolttoaineet, joiden sekoitevelvoite, 30 prosenttia, tarkoittaa sitä, että me tarvitsemme 600 000 tonnia biopolttoainetta vuodessa, mikä vastaa noin viittä kuutta biojalostamoa, sen kokoista, mitä Lappeenrannassa esimerkiksi on. (Puhemies: Aika on täynnä!) Tämä kannustaa merkittävästi investointeihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.5.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-11-24T16:51:19,2016-11-24T16:52:36,Tarkistettu,1.1 2016_120_64,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys SKT 125/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy myös minunkin ensiksi kiittää hallituksen hyviä linjauksia. Siellä on paljon paljon hyviä elementtejä, kunnianhimoisia sellaisia. Biomassa ja biopolttoaineet ovat keskiössä. Sähköinen liikennekin on huomioitu. Maailma menee sähköautoihin, teki Suomi mitä tahansa. Mutta kysymykseni kuuluu oikeastaan tämän paketin ajoituksesta: miksi, arvoisa ministeri, Suomi tekee omat linjauksensa ennen kuin kaikki olennaiset asiat on linjattu EU-tasolla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.5.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-11-24T16:52:36,2016-11-24T16:53:13,Tarkistettu,1.1 2016_120_65,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys SKT 125/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Skinnarin kysymykseen kaksi vastausta eli kaksi samansuuntaista kommenttia: Ensinnäkin Euroopan unionin valmistelu on viivästynyt. Me Suomessa emme vatuloi, me toimimme jämäkästi ja aikataulussa. Ja toiseksi tämä on itse asiassa aivan oikein meidän omienkin etujemme kannalta, koska nyt kun olemme linjanneet tämän strategian, sen mukaisesti jatkamme vaikuttamista Euroopan unionissa muun muassa hiilinieluja koskevaan politiikkaan, biomassan kestävyyskriteereihin ja muihin kysymyksiin, mitkä vaikuttavat tämän energia- ja ilmastostrategian onnistumiseen Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.5.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-11-24T16:53:14,2016-11-24T16:53:58,Tarkistettu,1.1 2016_120_66,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys SKT 125/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että kivihiili aiotaan kieltää, mutta valitettavasti kokonaisuus ei vastaa näitä omakehupuheita edelläkävijyydestä. Hallitushan aikoo jopa lisätä kotimaisen kivihiilemme eli turpeen polttoa ja samalla panee kuitenkin jarruja puhtaalle tuulivoimalle. (Ben Zyskowicz: Minkälaisia jarruja?) Eikö hallitus ymmärrä, että kilpailukykymme kehittämisen kannalta tärkeintä olisi kotimaassa edistää juuri niitä asioita, joiden kysyntä maailmalla kasvaa eniten ja jotka ovat puhtaimpia, kuten tuuli- ja aurinkovoima, älysähköverkot ja sähköautot, joita hallitus kyllä aikoo edistää mutta vain suunnilleen sen verran, että 15 vuoden päästä meillä olisi sen verran sähköautoja kuin Suomessa uusia autoja myydään kahden vuoden aikana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-11-24T16:53:58,2016-11-24T16:54:53,Tarkistettu,1.1 2016_120_67,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys SKT 125/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En oikein ymmärrä tätä kommenttia jarruista. Olen samaa mieltä sinänsä näistä älyverkoista: ne ovat hyvin keskeinen osa sekä sähköjärjestelmän uudistamista että myös liikennejärjestelmän viemistä kestävän energiatalouden suuntaan. Hallitus tämän strategian myötä tulee viemään eteenpäin sellaista lainsäädäntöä, jonka mukaan uusiutuvan energian tukijärjestelmää kehitetään niin, että investointituen lisäksi meillä on siirtymäkaudella tuotantotukea, joka toteutetaan kustannustehokkaasti ja teknologianeutraalisti niin, että aurinkosähkö, tuulivoima tai pien-CHP, elikkä pienimuotoinen sähkön- ja lämmöntuotanto uusiutuvalla energialla, ovat kaikki samalla viivalla, ja siinä mielessä käytämme veronmaksajien varoja kaikkein tehokkaimmalla tavalla, jotta pääsemme näihin uusiutuvan energian tavoitteisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.5.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-11-24T16:54:54,2016-11-24T16:55:56,Tarkistettu,1.1 2016_120_68,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys saaristoliikenteen maksullisuudesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 126/2016 vp,"Ehditään ottaa vielä yksi kysymys, edustaja Nylander.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_120_69,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys saaristoliikenteen maksullisuudesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 126/2016 vp,"Värderade talman! Kommunikationsministeriet planerar att införa avgifter på förbindelsebåtarna. Vi inom svenska riksdagsgruppen anser att de fast bosatta i skärgården drabbas mest av det här, företag och familjer som lever och verkar i skärgården.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.6.aspx,sv,Mikaela Nylander,769,2016-11-24T16:55:59,2016-11-24T16:56:22,Tarkistettu,1.1 2016_120_70,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys saaristoliikenteen maksullisuudesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 126/2016 vp," Värderade fru talman! Målet är att bevara en livskraftig skärgård, och att skärgården för såväl invånare som företag förblir livskraftig och skapar bättre förutsättningar. När de offentliga finanserna blir stramare och den bofasta befolkningen i skärgården minskar är det också sannolikt att de statligt finansierade tjänsterna inom förbindelsefartygstrafiken kommer att minska.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.6.aspx,sv,Anne Berner,1313,2016-11-24T16:57:13,2016-11-24T16:57:47,Tarkistettu,1.1 2016_120_71,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys saaristoliikenteen maksullisuudesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 126/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteysalukset eivät ole rinnastettavissa julkisen liikenteen kanssa. Yhteysalukset toimivat saaristolaisen maantien jatkeena samalla tavalla kuin edelleen maksuttomat lossit. Puhemies! Ministeriön laskelmien mukaan noin 500 saariston vakituista asukasta käyttää niitä yhteysalusliikennepalveluita, jotka ministeriö haluaa asettaa maksulliseksi. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Muodostavatko nämä 500 ihmistä hallituksen mielestä sen kokoisen ympärivuotisen markkinan, että alueelle automaattisesti tulee uusia markkinaehtoisia liikennepalveluita sen jälkeen, kun jo olemassa olevat palvelut tehdään maksullisiksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.6.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-11-24T16:58:30,2016-11-24T16:59:25,Tarkistettu,1.1 2016_120_72,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Suullinen kysymys saaristoliikenteen maksullisuudesta (Mikaela Nylander r)>>>Suullinen kysymys SKT 126/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä Suomessa vajaat 300 saarta, joissa on myös vakituista asutusta, joilla ei ole minkäänlaista yhteysaluspalvelua käytettävissä. Itsekin olen käynyt kesällä 2015 Örön saarella, joka muun muassa jäi yhteysaluspalveluiden ulkopuolelle, ja kun siellä sitten haettiin kilpailutuksen kautta palveluita, niin näitä tarjosi yhdeksän erilaista yritystä. Tarjolla oli niin nopeita veneitä kuin normaaleja taksiveneitä, aikataulutettua liikennettä, kokopäiväristeilyitä ja muita ratkaisumalleja. Nyt on äärimmäisen tärkeää, että me pystymme edistämään matkailua, pystymme myös edistämään asukkaiden palveluita, ja tästä on myöskin hyviä kokemuksia muun muassa Ahvenanmaalla, jossa yhteysalukset ovat maksullisia niin vakituisille asukkaille kuin myöskin matkailulle. Sillä on pystytty ennen kaikkea ylläpitämään palveluita ja myöskin kehittämään niitä. (Puhemies koputtaa) Se on tässäkin tavoitteena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+2.6.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-11-24T16:59:26,2016-11-24T17:00:33,Tarkistettu,1.1 2016_120_73,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on ajankohtaiskeskustelu eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä. Ajankohtaiskeskustelun avaa keskustelualoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Aila Paloniemi. Seuraavat puheenvuorot käyttävät ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, kummallekin 5 minuuttia. Muut puheenvuorot varataan P-painikkeella, ja ne saavat kestää enintään 2 minuuttia. Myönnän puheenvuorot sitten harkitsemassani järjestyksessä. Tämän lisäksi myönnän harkintani mukaan 1 minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja, mikäli tarvetta debatille ilmenee. Ajankohtaiskeskusteluun varataan aikaa 2 tuntia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_120_74,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! YK:n jäsenmaat sopivat uusista kestävän kehityksen tavoitteista, jotka tulisi toteuttaa vuoteen 2030 mennessä. Kyse on yhdestä ihmiskunnan ja planeettamme kannalta merkittävimmästä avauksesta, jossa Suomikin on mukana. Olen itse kotoisin noin 50 asukkaan  pienestä Nopo-senahon kylästä Kyyjärveltä. Siksikin on aivan upeaa tässä ympäristössä, eduskunnassa, päästä puhumaan kerrankin näin suuresta asiasta. Uutta kestävän kehityksen 17 tavoitteessa on, että ne koskevat kaikkia maailman maita, ei vain kehittyviä maita, ja niiden toteutumista ollaan seuraamassa tarkasti. Hienoa, että Suomi oli ensimmäisten YK-jäsenmaiden joukossa kertomassa viime kesänä alustavista suunnitelmistaan kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Suomalainen toimintatapa on otettu kiitoksin vastaan maailmalla. Suomen suunnitelmassa yhdistyvät kansalliset ja kansainväliset kestävän kehityksen toimet, ja suunnitelmaa toteutetaan yhdessä, koko yhteiskunnan laajuudelta. Kansallinen toimeenpanosuunnitelmamme valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä, ja odotukset ovat siis korkealla. Kestävän kehityksen arvomaailma ja tavoitteet istuvat hyvin suomalaiseen ja pohjoismaiseen ajatteluun. Ne tukevat sellaista kehitystä ja talouskasvua, jossa nykyhetken tarpeet tyydytetään ilman, että viedään tulevilta sukupolvilta mahdollisuus samaan. Sen lisäksi meidän tulee kaventaa eriarvoisuutta myös oman sukupolvemme sisällä sekä sukupuolten välillä Suomessa ja maailmalla. Koskaan aikaisemmin ei ihmiskunta ole ollut näin riippuvainen toinen toisistaan ja vähenevistä luonnonvaroista. Myös oman toimintamme vaikutukset ulottuvat pitkälle maamme rajojen ulkopuolelle, ja kaukaisetkin tapahtumat vaikuttavat meihin. Siksi kansalliseen toimintasuunnitelmaamme kuuluu myös globaali ulottuvuus. Suomi on sitoutunut auttamaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista myös muualla maailmassa. Tätä Suomi tekee kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön keinoin. Meillä on monta syytä sitoutua kestävän kehityksen edistämiseen myös maamme rajojen ulkopuolella. Erityisesti voimakkaana jatkuva väestönkasvu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja eräissä Aasian maissa ja jo nyt ennätyssuuret nuoret ikäluokat vaativat kestäviä ratkaisuja. Elinkeinojen harjoittamisen turvaaminen, ihmisarvoinen, säällinen työ, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä yhteiskuntien toimintakyvyn turvaaminen ovat kehityspolitiikan avainkysymyksiä. Ilmastonmuutos ja planeetan resurssien rajallisuus pakottavat meitä toimimaan nopeasti. Toteutuessaan kestävän kehityksen tavoitteet vievät meitä kohti vakaampaa, vauraampaa ja tasa-arvoisempaa Suomea ja maailmaa. Tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu itsestään. Siksi olemme tänään keskustelemassa siitä, miten Suomen eduskunta, kansanedustajat ja puolueet vastaavat kestävän kehityksen haasteeseen. Ihmiskunnan ja luonnon kestävä tulevaisuus on turvattava nyt. Meidän on saatava kestävän kehityksen tavoitteet osaksi suomalaista politiikkaa, päätöksentekoa ja lainsäädäntöä. Arvoisa puhemies! Kestävän kehityksen 17 tavoitetta heijastelevat pohjoismaista arvopohjaa. Pohjoismailla on ollut keskeinen rooli niiden aikaansaamisessa, ja siitä sopii olla ylpeä. Meillä on siis aivan erityinen vastuu siitä, että tavoitteet saavutetaan niin täällä meillä kuin maailmallakin. Koska kansanedustuslaitoksilla on tärkeä rooli tavoitteiden toteuttamisessa, ne ovat olleet aktiivisesti mukana tässä luomisprosessissa. Esimerkiksi vuonna 2013 Quitossa, Ecuadorissa, parlamentaarikot ympäri maailman toivat ajatuksiaan esiin Post 2015 -kehitystavoitteista ja tuloksena syntyi Quiton tiedonanto, jossa kannustetaan kaikkia maailman kansanedustuslaitoksia säätämään kestävän kehityksen mukaisia lakeja. Vuonna 2015 maailman parlamenttien puhemiehet antoivat tukensa kestävän kehityksen tavoitteille ja ilmaisivat tahtonsa toteuttaa niitä aktiivisesti kansallisissa parlamenteissaan. Olemme siis sitoutuneet kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen. YK:n kestävän kehityksen prosessi on alusta alkaen nojannut siihen, että mukana olisivat kaikki maat, kaikki toimijat talouden ja politiikan päättäjistä yrityksiin ja yksilöihin, kaupunkeihin, kuntiin ja paikallisyhteisöihin. Sitoumus 2050 -verkkosivusto on yksi erinomainen tämän asian omistajuuden lisäämiseen pyrkivä väline. Sivustolta löytyy jo yli 300 suomalaisten toimijoiden ilmoittamaa toimenpidesitoumusta. Suomalaisia vahvuuksia ovat muun muassa tavoitteet hiilineutraaliudesta ja resurssiviisaasta taloudesta. Kestävän kehityksen ajattelu opitaan kotona, kouluissa ja lähiyhteisöissä, ja sitä tulisi päivittää koko elinkaaren ajan. Kansanedustajilla ja eduskunnalla on tässä aivan erityinen rooli: Kaiken lainsäädännön, erilaisten kansallisten ohjelmien, politiikkalinjausten ja valtion budjetin tulisi perustua kestävälle kehitykselle. Tämän lisäksi kansanedustajilla on tärkeä rooli lisätä äänestäjiensä ja edustamiensa alueiden hallintojen tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Jotta kestävän kehityksen tavoitteet toteutuisivat, tarvitaan niiden lainsäädännöllistä toimeenpanoa kansallisella tasolla sekä kansainvälisten sitoumusten noudattamista. Eduskunnan ja hallitusten on huolehdittava siitä, että säädetään tarvittavia uusia lakeja ja muokataan olemassa olevia niin, että ne vastaavat Agenda 2030:n asettamia uusia maailmanlaajuisia tavoitteita. Tärkeää on myös puuttua Suomen kestävän kehityksen arvioissa havaittuihin haasteisiin. Niitä ovat muun muassa ilmastonmuutos ja resurssiemme käyttö, jotka liittyvät oleellisesti kulutus- ja tuotantotapoihimme. Myös julkisten hankintojen kestävyys tai palkkatasa-arvo tai naisiin kohdistuva väkivalta ovat esimerkkejä niistä teemoista, jotka vaativat aktiivisia toimia eduskunnalta. Kansanedustajat voivat vaatia valiokuntakuulemisia ja edistymisraportteja sekä tuoda kestävän kehityksen tavoitteita julkiseen tietoisuuteen ja mediaan sekä keskustella aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan kanssa kestävän kehityksen edistymisestä ja näin vahvistaa läpinäkyvyyttä kaikilla tasoilla. Arvoisa puhemies! On siis pidettävä huolta, että valiokunnat käsittelevät toimialaansa kuuluvia kestävän kehityksen tavoitteita. Valiokunnissa on niiden toimialaa koskevaa erityistietämystä, ja valiokunta voi keskittyä tarkasti sen alaan kuuluvien kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaan yhteistyössä vastaavien ministeriöiden ja virkamiesten kanssa. Kysyn myös, voisiko esimerkiksi tulevaisuusvaliokunta ottaa päävastuun kestävän kehityksen tavoitteiden seurannasta yleisellä tasolla. Tavoitteiden toteutukseen tarvitaan tietenkin resursseja, poliittista tahtoa ja aitoa sitoutumista. Vuosittaisissa budjettikeskusteluissa ja budjettien laadinnassa tulee huolehtia siitä, että kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät valtion budjetissa, ja niiden pitäisi näkyä myös kuntatasolla. On tuotava kestävän kehityksen tavoitteet mukaan budjetin valmisteluun prosessin alusta saakka. Arvoisa puhemies! Eduskunnalla on erinomaiset edellytykset toteuttaa kestävää kehitystä kansallisessa politiikassaan. Toisin on köyhissä ja hauraissa maissa, joissa hallinnon kapasiteetti ja valtion varat ovat monesti erinomaisen vähäiset. Osassa näitäkin maita on silti tartuttu toimeen. Esimerkiksi Pakistanissa on perustettu kansalliseen parlamenttiin asiaa seuraava task force. Kestävän kehityksen Agenda 2030 velvoittaa Suomen kaltaisia maita toimimaan myös hauraiden ja köyhimpien maiden globaalina kumppanina. Hallituksen kehityspoliittinen ohjelma antaa hyvät eväät tähän. Painopisteistä mainittakoon naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, kehitysmaiden talouksien ja yhteiskuntien toimintakyvyn vahvistaminen, kestävä luonnonvarapolitiikka, kauppa- ja teknologiayhteistyö sekä yksityisen sektorin osallistaminen. Sen lisäksi lähes jokaiseen tavoitteeseen on sisällytetty kansainvälisen kumppanuuden ulottuvuus. Esimerkeiksi käyvät vaikkapa maiden sosiaalijärjestelmien, verotuksen tai kestävän teollistumisen kehittäminen. Esimerkiksi ruokaturva ei ole enää yhdenkään maan kansallinen kysymys. Samoin lääkkeiden saatavuutta, kehitysmaiden vientiä tai jalostusarvon lisäämistä rajoittavat kaupan esteet olisi purettava. Samalla meidän itsemme tulisi tarkastella kriittisesti esimerkiksi tuotanto- ja hankintaketjujamme tai fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Suomen kehitysrahoitus vastaa ensi vuonna 0,40 prosentin osuutta suhteessa bruttokansantuloon. Se ei ole Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaista. Suomen kaikkein köyhimmille maille suuntautuvan kehitysyhteistyön ja avun ennakoidaan laskevan 0,15 prosenttiin bruttokansantulosta. Sekään ei ole linjassa YK:n Agenda 2030:n tavoitteen kanssa. Mutta tuo agenda on kuitenkin suuri mahdollisuus: koskaan aikaisemmin ei yhteistyölle ja kumppanuudelle ole luotu vastaavaa maailmanlaajuista kehystä. Tällä puheenvuorolla avaan keskustelumme ja haastan teidät, hyvät kansanedustajakollegat ja hallitus, edistämään aktiivisesti kestävän kehityksen tavoitteita ja niiden toteutusta kaikilla tasoilla, sekä Suomessa että kansainvälisesti.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-11-24T17:02:57,2016-11-24T17:13:08,Tarkistettu,1.1 2016_120_75,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Seuraavaksi ministeri Mykkänen, 5 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_120_76,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Kai,Mykkänen,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,KOK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos aloitteen tekijöille keskustelusta, tärkeä aihe. Tässä puheenvuorossa ajattelin ensin lyhyesti kuvata hallituksen näkökulmasta tätä Agenda 2030 -toimeenpanoprosessia  ja  sen  asian  merkitystä,   sitten  hieman tarkem-min oman salkkuni asioita, kehitysyhteistyön yhteyttä tähän Agenda 2030 -toimeenpanoon, ja vielä kolmanneksi kaupan ja viennin liittymäkohtia kestävän kehityksen ja Agenda 2030 -agendan edistämiseen. Ensinnäkin voi olla helposti kyyninenkin siinä, miten paljon YK:n sovitut tavoitteet asettavat todellista muutosta siihen, mitä maailmassa näemme. Mutta täytyy sanoa, että silloin, kun asetettiin näitä vuosituhattavoitteita, niistä itse asiassa moni keskeinen lähti kuitenkin toteutumaan kiihtyvästi, niin kuin äärimmäisen köyhyyden selvä pieneneminen ja puhtaan veden saatavuuden lisääntyminen, ja osa siitä varmasti on sitä, että on fokusoitu maailmanyhteisön toimenpiteitä. Tässä suhteessa täytyy toivoa, että samalla tavalla tapahtuu myös Agenda 2030:n osalta. Uusi näkökulmahan on se, että nyt nämä selkeästi koskevat kaikkia maita. Kehitysmaat eivät siis ole ikään kuin länsimaailman tavoitteita kohdemaina, vaan jokainen maa omalta osaltaan keskittyy — ja näin ollen myöskin tämä toimeenpanosuunnitelma Suomen hallituksen osalta, jossa olemme todella edelläkävijämäisesti useimpiin muihin YK:n jäsenvaltioihin nähden menossa eteenpäin — ennen kaikkea siihen, miten me muutamme Suomea kestävän kehityksen yhteiskunnaksi. Tärkeä tarkoitus omasta näkökulmastani on, että luodaan selkeä seurantarakenne niin vuosittain kuin pidemmälläkin aikavälillä. Muuten helposti jäädään vain tavoitteisiin ja puheisiin. Tältä osin tämä aloite tulevaisuusvaliokunnan roolista koordinoivana on varsin perusteltu. Myös ministeri Tiilikaisen kanssa siitä lyhyesti keskustelimme. Meillähän on painopisteenä erityisesti tarkoitus ottaa hiilineutraali yhteiskunta ja resurssiviisas Suomi ja toisaalta yhdenvertainen, tasa-arvoinen, osaava Suomi, jolloin mennään väistämättä useamman valiokunnan osaamisalueelle. Tässä suhteessa tulevaisuusvaliokunnan rooli voi olla hyvinkin luonteva. Mitä tulee sitten kehitysyhteistyön linkkeihin, niin meidän painopisteemme kehityspoliittisessa selonteossa, jota edeltäjäni esitteli keväällä täällä ja jonka eduskunta hyväksyi, sopivat erittäin hyvin Agenda 2030:een, ja se ei sinänsä tietysti ole sattuma. Meillä ykkösprioriteetti on naisten ja tyttöjen asema. Se näkyy siinä, että vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa me olemme priorisoineet selkeästi esimerkiksi YK:n järjestelmässä UN Womenia, UNFPAa ja sen tyyppistä toimintaa, joka nimenomaan tukee sellaisia arvoja — tasa-arvoa, naisten ja tyttöjen koulutusta — jotka valitettavasti eivät tänä päivänä ole itsestäänselvyyksiä edes siinä määrin kuin YK-järjestelmässä ehkä jaettiin tavoitteena muutama vuosi sitten laajemmin. Tässä suhteessa on tärkeää, että Pohjoismaat nostavat lippua tässä asiassa. Myöskin kysyin pohjoismaisilta kollegoiltani kehitysministerien kokouksessa kolmisen viikkoa takaperin, ovatko muutkin huomanneet, että tässä on ehkä arvoissa tietynlaista tilanteen vaikeutumista niin Euroopassa kuin maailmalla, ja kaikki olivat yhtä mieltä, että on ja että meidän tulee nyt tässä ryhdistäytyä erityisesti naisten, tyttöjen ja vammaisten oikeuksien ja tasa-arvon puolesta puhuvana maaryhmänä. Se on tärkeää. Toisena painopisteenä meillä on talouksien jaloilleen nostaminen. Tässä suhteessa, kun meillä on taloudellisesti vaikeassakin tilanteessa mahdollisuus investointimuotoista tukea selvästi lisätä, väittäisin — kun kentällä kierrän, esimerkiksi viime viikolla Afrikassa Keniassa ja Tansaniassa — että sillä pystytään merkittäviä määriä tekemään. Nyt esimerkiksi Finnfundin 130 miljoonan euron pääomalainalla voidaan noin 20 miljoonalle ihmiselle todennäköisesti puhdas päästötön sähkö taata. Se on sentyyppisiin hankkeisiin erittäin hyvä väline, ja uskon, että esimerkiksi ilmastorahoituksen puolella me voimme — sen lisäksi, että osallistumme näihin virallisiin, ikään kuin Pariisin sopimuksen mukaisiin, rahastoihin — tämän investointimuotoisen rahoituksen kautta hyvin merkittävässä määrin panostaa nimenomaan energiajärjestelmän muuttamiseen myös kehitysmaissa. Meidän ilmastorahoituspanos sinänsä kokonaisuutena tulee tätä kautta kasvamaan tällä kaudella. Kaksi muuta painopistettä ovat sitten demokraattinen ja hyvin toimiva yhteiskunta mukaan lukien veronkantokapasiteetti. Tässä suhteessa on tärkeätä, että jos yhdenkin prosenttiyksikön bkt:sta veronkantokyky kasvaisi köyhimmissä maissa, niin se korvaisi kaiken kansainvälisen kehitysavun. Me olemme kaksinkertaistamassa veronkantokyvyn vahvistamiseen liittyvän kehitysavun vuoteen 2019 mennessä noin 34 miljoonaan euroon, mikä ei ole ihan helppoa, mutta me teemme sen ja olemme näitä hankkeita jo identifioineet. Ja neljäntenä sitten puhdas vesi, energia. Tässä suhteessa, kuten mainitsin, tämä investointimuotoinen rahoitus on keskeinen. Ja sitten, kun tullaan ratkaisuihin, se, mitä tässä tänään esittelimme hallituksena — Suomen kunnianhimoinen energiastrategia, hiilestä luopuminen, fossiilisen öljyn puolittaminen — luo niitä ratkaisuja, joita skaalaamalla voimme sitten toteuttaa puhdasta järjestelmää myös Intiassa, Kiinassa, siellä, missä ilmastonmuutos ratkaistaan. Mutta tässä taitaa aika tulla täyteen, ja keskustelun kuluessa varmasti jatkamme eri näkökulmista. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-11-24T17:13:11,2016-11-24T17:18:19,Tarkistettu,1.1 2016_120_77,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Seuraavaksi ministeri Tiilikainen, 5 minuuttia teillekin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_120_78,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia aloitteen tekijöille tästä erittäin ajankohtaisesta keskustelumahdollisuudesta. Suomi esitteli ensimmäisten maiden joukossa viime kesänä heinäkuussa omia suunnitelmiaan ja toimiaan Agenda 2030:n kansalliseen toimeenpanoon. Itse asiassa sain olla niitä itse esittelemässä YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa New Yorkissa, ja kuten ministeri Mykkänen totesi, Suomi on tietyllä lailla hyvin edelläkävijänä tässä toimeenpanossa. Se ei ole sattumaa, sillä meillä esimerkiksi kestävän kehityksen toimikunta on toiminut 25 vuotta kohtsillään, eli meillä on aina haluttu yhteiskuntaa kehittää tasapainoisesti näitten kestävän kehityksen periaatteitten mukaan. No, nyt Agenda 2030 on uusi ohjelma. Kun Suomi raportoi siitä ja omasta toimeenpanotyöstään, saimme itse asiassa runsaasti kiitosta ja huomiota muilta jäsenvaltioilta mutta myös kansalaisyhteiskunnan edustajilta. Erityisesti arvostettiin tapaamme nostaa esille myös omia haasteitamme — ei pelkästään kehua, missä olemme hyviä, vaan tunnustaa se, missä meillä on parannettavaa — ja sitä, että samalla osallistamme tiedeyhteisön ja kansalaisyhteiskunnan toimijat osaksi tätä maamme raportointia. Pitkäjänteisen ja osallistavan toiminnan ansiosta Suomella on itse asiassa tällä hetkellä erittäin hyvä maine kestävän kehityksen ja Agenda 2030:n edistäjänä maailmanlaajuisesti, niin EU:ssa kuin YK:ssakin. Suomen toimintatavoista halutaan oppia muualla eri puolilla Eurooppaa ja maailmaa, ja meillä on myös monia yhteistyöhankkeita tai -malleja käynnissä. Esimerkiksi Kolumbian kanssa meillä on asiantuntijatason kokemustenvaihto ja vertaisoppiminen, ja myös Kolumbia oli yksi näitä ensimmäisiä raportööreja, ja tätä hyvää yhteistyötä jatkamme myös tulevana vuonna. Maiden valmiuksista toteuttaa globaaleja Agenda 2030 -toimenpiteitä on laadittu useita kansainvälisiä selvityksiä. Myös Suomessa tehtiin tänä vuonna arviointi siitä, missä olemme hyviä, mitkä ovat valmiutemme, missä meillä on parannettavaa. Nimittäin kun kestävää kehitystä pannaan toimeksi, oleellista on huomata se oma lähtötilanne. Tutkimuksessa käytettyjen indikaattoreitten mukaan Suomen lähtötaso on kokonaisuutena kansainvälisesti vertaillen varsin hyvä mutta viime vuosina kehitys ei ole ollut riittävää. Meillä on siis parannettavaa. Suomen keskeisiä vahvuuksia kestävän kehityksen toimeenpanossa on meille tutulla tavalla korkealaatuinen koulutus ja siihen pohjaava osaaminen, yhteiskunnan yleinen vakaus, demokraattiset instituutiot ja hyvä hallinto. Keskeisinä parantamisen kohteina tässä analyysissa nousivat esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu, luonnonvarojen kulutus sekä talous- ja työllisyyskehitys. Kaikki nämä ovat myös niitä toimia, mihin nykyinen hallitus tarmokkaasti paneutuu, ja olen iloinen, että juuri tänään voin pistää rintaani kestävän kehityksen pinssit numerot 7 ja 13 eli puhdas energia ja ilmastotoimet, koska hallitus on ottanut merkittävän, huiman askeleen näitten asioitten parantamiseksi Suomessa. Meillä Suomessa on merkittävä työkalu laajan sitoutumisen ja osallistamisen välineenä eli kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, jossa on muokattu näistä 17 maailmanlaajuisesta tavoitteesta vielä 8 kiteytystä, jotka antavat Suomelle kansallisen tulkinnan Agenda 2030 ‑tavoitteista. Tuo yhteiskuntasitoumus on innovatiivinen työkalu, jonka avulla yhteiskunnan eri toimijat voivat lähteä toteuttamaan tätä ohjelmaa. Idea on, että mietitään konkreettinen toimi, mitä esimerkiksi yritys, järjestö, kaupunki tai vaikkapa oppilaitos haluaa tehdä kestävän kehityksen edistämiseksi, ja se asettaa itselleen tavoitteen, toimii, seuraa ja raportoi. Näitä tämänkaltaisia sitoumuksen antajia Suomessa on jo 340, ja tämä, hyvät ystävät, on erittäin paljon kiinnostusta maailmalla herättänyt työkalu kestävän kehityksen jalkauttamiseksi. Arvoisa puhemies! Nyt hallitus työskentelee kansallisen kestävän kehityksen toimeenpanosuunnitelman viimeistelemiseksi. Ministeri Mykkänen näitä tärkeimpiä asioita ja painopisteitä siinä otti jo esille, mutta kansanedustuslaitoksen työ, eduskunnan rooli tässä kestävän (Puhemies koputtaa) kehityksen seurannassa on erittäin tärkeä. Kestävän kehityksen tavoitteet jakaantuvat joka ikisen eduskunnan valiokunnan toiminta-alueelle, mutta olisi hyvä, jos joku eduskunnan valiokunnista ottaisi sen pääseurantavastuun. Nyt kun valtioneuvosto ajattelee, (Puhemies koputtaa) että kestävän kehityksen toimeenpano laitetaan osaksi tulevaisuustyötä, niin näen aivan mahdollisena ja hyvänä tuon, että eduskunnassa tulevaisuusvaliokunta voisi olla tämä seurantavaliokunta. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-11-24T17:18:24,2016-11-24T17:24:07,Tarkistettu,1.1 2016_120_79,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,Ja nyt laajennetaan keskustelua.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_120_80,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi ja muut teollisuusmaat ovat tottuneet olemaan maailmanyhteisössä avunantajaroolissa. Olemme tottuneet kertomaan muille, mitä pitää tehdä. Nyt tämä asetelma on murtunut ja pelin säännöt on kirjoitettu uusiksi. YK:n uudessa kestävän kehityksen toimintaohjelmassa kaikki maailman maat ovat kehitysmaita, myös Suomi on kehitysmaa. 17 tavoitetta velvoittavat yhtäläisesti kaikkia maita ja toimijoita ja tekevät jokaisen maan tilivelvolliseksi sen omalle kansalle ja kansainväliselle yhteisölle. On äärimmäisen tärkeää, että eduskunta ja koko poliittinen koneisto sitoutuu agendaan ja toteuttaa sitä kaikessa politiikassa, niin sisä- kuin ulkopolitiikassakin, niin talous- kuin ympäristöpolitiikassakin, ja tämä vaatii niin ajattelu‑ kuin toimintatapojenkin muutosta. Agendan on oltava mukana kaikessa lainsäädännössä ja valtion budjetoinnissa. Jo hallituksen lakiesityksissä tulisi arvioida kestävän kehityksen vaikutuksia, ja valtion talousarvioesitystä pitäisi rakentaa ja arvioida agendan tavoitteiden kannalta. Ministeri on esittänyt, että seurantavastuu agendasta annettaisiin tulevaisuusvaliokunnalle. Ajatus on hyvä, mutta jokaisen valiokunnan on otettava vastuu agendan toteuttamisesta omassa toiminnassaan ja omalla sektorillaan. Erityisen tärkeää on, että valtion budjetista vastaava valtiovarainvaliokunta tuntee agendan ja sitoutuu siihen. Tärkeää on myös tuoda agendan toimeenpanoseuranta säännöllisesti eduskunnan suureen saliin, ja on hyvä idea seurata asiaa hallituksen vuosikertomuksen yhteydessä, mutta se ei riitä. Tarvitaan myös vähintään kerran hallituskaudessa käytävä selontekokeskustelu. Arvoisa puhemies! Suomi on tehnyt hyvää työtä, mutta meillä on myös haasteita. Hallituksen talouspolitiikka lisää tuloeroja, ja se on selvästi agendan kohdan 10 vastaista. Hallitus on tehnyt valtavia leikkauksia kehitysyhteistyömäärärahoihin, ja se on agendan vastaista myös. Suomen ehkä isoin haaste on ympäristöpuolella. (Puhemies koputtaa) Tänään on julkaistu ilmasto- ja energiastrategia, ja nyt pitää arvioida, vastaako se tähän suureen haasteeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-24T17:24:13,2016-11-24T17:26:25,Tarkistettu,1.1 2016_120_81,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Muistutan edustajia siitä, että nyt käydään keskustelua 2 minuutin puheenvuoroilla ja puheenvuorot voi varata P-painikkeella.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_120_82,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että käymme tämän ajankohtaiskeskustelun ja nimenomaan täällä eduskunnan suuressa salissa ja vielä siitä näkökulmasta, millä tavalla voidaan vahvistaa eduskunnan roolia tässä yhteisessä kestävän kehityksen edistämisen agendassa. Suomi on tosiaan kaikkiaan menestynyt aivan hyvin kansainvälisissä kestävän kehityksen vertailuissa, ja esimerkiksi tämä yhteiskuntasitoumus on ollut prosessi, jota on kiitelty. Mutta viime vuosina me emme ole oikein loistaneet näissä vertailuissa. Meidän kehityksemme on hiipunut ja sijoituksemme laskenut. Meillä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet olla edelleen edelläkävijä ja toimia nykyistä paremmin, mutta se edellyttää nimenomaan sitä, että parannamme juoksua kestävän kehityksen edistämisessä. Tarvitaankin siis kunnianhimoinen toimenpideohjelma, jolla voidaan varmistaa, että kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden edistäminen näkyvät ihan kaikessa päätöksenteossa ja kaikessa politiikassa, mitä me teemme. Hallituksella on toimeenpanossa tietenkin päävastuu, mutta ei hallitus yksin tätä kokonaisuutta pysty hoitamaan eikä voi hoitaa, vaan tarvitaan laaja yhteistyö: kansalaisyhteiskunta, järjestöt, yksityiset yritykset, korkeakoulut, tiedeyhteisö ja niin edelleen, kunnat, jatkossa myös maakunnat — näillä kaikilla on hyvin keskeinen rooli. Läpileikkaavuus ja universaalius todellakin tarkoittavat, että näitä tavoitteita tavoitellessamme meidän kaikkien täytyy olla mukana. Nyt on hyviä ehdotuksia siitä, miten eduskunnan työtä voidaan tässä kokonaisuudessa vahvistaa, mutta pidän todella tärkeänä tätä selontekoa tällä kaudella ja siitä käytävää keskustelua tässä salissa samoin kuin ajatusta siitä, että kestävän kehityksen tavoitteet (Puhemies koputtaa) näkyvät myös meidän budjettiprosessissamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-11-24T17:26:34,2016-11-24T17:28:45,Tarkistettu,1.1 2016_120_83,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää puhemiehistöä ja myöskin puhemiesneuvostoa siitä, että voimme käydä tänään tämän tärkeän keskustelun. Maailma ympärillämme tuntuu olevan melkoisessa myllerryksessä: sodat, konfliktit ja kriisit eivät ole minnekään kadonneet. Mutta tämmöisessä tilanteessa on mielestäni todella tärkeää muistaa myös se, että paljon on myös saavutettu, aivan kuten täällä mainittiin esimerkiksi YK:n vuosituhattavoitteista: monet ovat muuttuneet todeksi. Ei se ole tapahtunut itsestään vaan on vaatinut paljon työtä. Samoin Pariisin ilmastokokous on myönteinen merkki — toivottavasti siihen kaikki sitoutuvat jatkossakin. Meidän täytyy edelleen kyetä sitoutumaan näihin tärkeisiin tavoitteisiin. Haasteita nimittäin riittää: väestönkasvu, sen aiheuttamat erilaiset haasteet, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Mutta aivan yhtä lailla myöskin eriarvoisuuden kasvu eri puolilla maailmaa on huolestuttava ilmiö, joka antaa valitettavasti myös ikävää pohjaa erilaisille väkivaltaisuuksille ja konflikteille, ja tätä tavoitetta, eriarvoisuuden kasvun kitkemistä, me emme voi jättää huomiotta myöskään täällä eduskunnassa. Ja nämä kaikki ovat siis mukana näissä YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa. Täällä on jo mainittu Suomen malli. Siitä on tullut kiitosta. Erityisesti haluan mainita sen, että ainakin kehityspoliittisessa toimikunnassa meille mainittiin, että kiitosta oli tullut myös siitä, että järjestöt olivat vahvasti mukana. Se ei ole aina ihan itsestäänselvää monissa maissa, ja toivoisinkin, että myös me eduskunnassa pidämme huolta siitä, että kun käymme näitä tulevia keskusteluja, niin otamme kansalaisyhteiskunnan vahvasti mukaan tähän keskusteluumme ja työhömme. Ja toivon todella, että eduskunnan kaikki valiokunnat kantavat tässä asiassa vastuunsa, ja kannatan myös sitä, että hallitus tuo tästä toimenpideohjelmasta selonteon, jotta pääsemme myöskin valiokunnissa käymään tähän asiaan tarkemmin kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-11-24T17:28:47,2016-11-24T17:30:52,Tarkistettu,1.1 2016_120_84,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus pitää tärkeänä, että kestävän kehityksen tavoitteiden eteneminen olisi mahdollisimman selkeästi nähtävissä ja arvioitavissa. Tämän varmistamiseksi on suunniteltu kestävää kehitystä käsittelevän osuuden lisäämistä hallituksen vuosikertomukseen. Näin eduskunnalle tarjoutuisi vuosittain mahdollisuus kokonaisvaltaiseen keskusteluun kestävästä kehityksestä. Lisäksi eduskunnan ja kansanedustajien tulee nostaa kestävän kehityksen kysymyksiä julkiseen keskusteluun sekä tehdä konkreettisesti kestävän kehityksen toimenpidesitoumus edistääkseen kestävän kehityksen toteutumista. Näihin talkoisiin pitää kaikkien ottaa osaa. Näin ei vain valitettavasti ole. Arvoisa puhemies! Suomalainen metsätalous on vaakalaudalla Brysselissä. EU:n komissio on antanut asetusehdotuksen muun muassa metsätaloussektorin sisältymisestä EU:n energia- ja ilmastopakettiin 2030. Komission esitys tulee vaikuttamaan oleellisesti Suomen metsäbiotalouteen. Esitystä voidaan tulkita niin, että Suomen metsät olisivat hiilidioksidipäästöjen lähde. Vain seitsemän europarlamentaarikkoa antaa varauksettoman tukensa Suomen biotalousstrategialle. Mitä tekevät loput kuusi? Eivät varmaan oikein itsekään tiedä, mitä mieltä ovat, ja tekevät näin vahinkoa Suomelle. Heidänkin pitäisi mielestäni olla mukana isänmaansa kestävän kehityksen edistäjinä. Arvoisa ministeri, kutsummeko heidät kotimaahan puhutteluun? Toki itsehän me heidät olemme sinne äänestäneet, että... (Vasemmalta: Aivan! — Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-11-24T17:30:54,2016-11-24T17:32:50,Tarkistettu,1.1 2016_120_85,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jani,Toivola,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin omassa puheenvuorossani lyhyesti tarkastella tätä aihetta 16‑vuotiaan amerikkalaisen nuoren miehen silmin. Mitä se silloin tarkoittaa, kun me puhumme kestävän kehityksen agendasta 2030, suuresta historiallisesta käännekohdasta, kohdasta, jossa meidän on pakko muuttaa laivan suuntaa, jotta maailmalla globaalisti elinolon mahdollisuudet ovat olemassa myöskin tulevaisuudessa? Ehkä moni tässäkin salissa on kuullut amerikkalaisesta nuoresta miehestä nimeltään Xiuhtezcatl Martinez. Hän on 16‑vuotias amerikkalainen nuori, joka on haastanut USA:n valtion oikeuteen kyvyttömyydestä torjua ilmastonmuutosta. Hurjaa tässä asetelmassa on se, että hän 19 muun nuoren kanssa nosti tämän haasteen ja sai saman tien peräänsä USA:n valtion sekä isoimmat öljy-yhtiöt, jotka pyrkivät estämään tämän haasteoikeuden. Tästä käytiin taistelu, ja lopulta nämä nuoret voittivat tämän tilanteen, tämän tapauksen, ja nyt he ovat edenneet seuraavaan historialliseen vaiheeseen elikkä heille myönnettiin tämä haasteoikeus. Mutta jo pelkästään tämä asetelma, missä 19 alle 18‑vuotiasta nuorta saa peräänsä USA:n valtion ja isot öljy-yhtiöt, kertoo aika paljon siitä valta-asetelmasta, siitä taistelusta ja globaalista kuvasta, missä me tällä hetkellä olemme. Kun Martinezilta kysyttiin, mikä häntä ajaa, miksi hän tätä asiaa tekee, niin hän sanoi, että hän on 16‑vuotias nuori poika ja toki paljon mieluummin skeittaisi kavereiden kanssa ja viettäisi rentoa aikaa mutta hänen näkökulmastaan aikuiset ihmiset eivät ole kyenneet ottamaan vastuuta hänen tulevaisuudestaan ja häntä aidosti pelottaa se, minkälaiseen maailmaan hän kasvaa aikuiseksi, ja hän näkee, että toiminnan aika on nyt, ja jos ei kukaan muu toimi, heidän nuorina on toimittava. Minä näkisin, että tämä on aika iso haaste myöskin meille tässä salissa ja toivottavasti taas painottaa sitä, miten tärkeästä historiallisesta käännekohdasta me puhumme ja siitä, että meitä kaikkia tarvitaan tähän, ja miten tärkeätä se on silloin, että me tietysti eduskuntana tarkastelemme tätä sekä kotimaan näkökulmasta että globaalista näkökulmasta kehitysyhteistyössä, mutta myöskin se sitoo meitä. (Puhemies koputtaa) Silloin minä ehkä itse toivoisin, että olisin vielä tässä keskustelussa nähnyt myöskin hallitusta laajemmin paikalla. Se ikään kuin (Puhemies: Aika on täynnä!) käynnistäisi sitä laivaa jo heti siihen suuntaan, että tämä on yhteinen asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1114,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Jani Toivola,1114,2016-11-24T17:32:53,2016-11-24T17:35:08,Tarkistettu,1.1 2016_120_86,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Värderade talman! Pariisin ilmastosopimus velvoittaa, kuten kaikki tiedämme, ja nyt Trumpin voiton jälkeen vielä enemmän kuin aikaisemmin. Valitettavan usein niukka näkemys omasta hyödystä ajaa yhteisvastuun yli. Tämä on kautta aikain ollut populististen liikkeiden elinvoiman lähde, ajatus siitä, että on olemassa oma etu ja sitten se muu maailma, josta ei niin tarvitse välittää. No, me tiedämme kaikki, että näin ei ole. Yksikään valtio ei pysty rajoittamaan kantaansa koskemaan pelkästään omien rajojen sisäpuolista maailmaa. Jos niin erehtyy tekemään, niin ampuu omaan nilkkaansa. Omassa taloudessamme ne harvat teollisuuden ilonlähteet ovat juuri lähteneet niistä teollisuudenaloista, jotka näkevät yhteisen edun, puhtaan ympäristön merkityksen toimintansa avaimena. — Tähän pystyy varmaan edustaja Strand sanomaan jotain lisää. Mutta takaisin Pariisiin ja Marrakechiin. Mekin voimme näiltä osin toimia paremmin. Viime vuoteen asti Suomi oli ilmastorahoituksen mallimaa. Me sovelsimme innovatiivista ajatusta siitä, että päästökauppatulojen tulisi kohdentua ei päästölähteelle vaan päästöjen haittojen ehkäisemiseen ja korjaamiseen. Sehän kuulostaa itsestäänselvältä, eikö vain? No, eipä enää. Tiedostan, että maailma ei ole mustavalkoinen. Siitä huolimatta tämän periaatteen unohtaminen on iso vahinko. Siksi on ollut ilo huomata, että hallituksen sisällä tämä on huomattu. Vähimmäisvaatimus on se, minkä ministeri Rehn tässä muutama viikko sitten nosti esille ja minkä toivottavasti vielä muistaa, että nämä tulot tulisi ohjata päästöjä vähentäviin investointeihin. Mikä tämän asian laita on tällä hetkellä? Toivottavasti tämä epäloogisuus pian korjaantuu. Mutta takaisin isoon kuvaan. 100 miljardia ilmastorahoitusta vuositasolla — onhan se iso raha, mutta asetetaanpa se hieman perspektiiviin. Fossiilisia polttoaineita tuetaan 500 miljardilla globaalisti vuositasolla, 20 prosenttia tästä on ilmastorahoituksen osuus. Eihän se tunnu paljolta. Se koostuu kuitenkin monista pienistä puroista, jotka pitäisi kerätä kasaan, ja meilläkin niitä syntipukkeja löytyy, etenkin ehkä turvetuotannon puolella. Mikäli olemme tosissamme ilmastotavoitteissamme, (Puhemies koputtaa) niin turvetuotantoa ei tulisi verovaroin tukea, niin kuin nyt teemme. Kysynkin ministeriltä: miten aiotte varmistua siitä, että saamme nostettua paitsi kokonaisrahoitusta myös ilmastosopeutukseen (Puhemies: Aika on täynnä!) tähtäävien toimien rahoitusosuutta, ja onko meidän kotimainen ilmastotyömme kestävällä pohjalla?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-11-24T17:35:10,2016-11-24T17:37:35,Tarkistettu,1.1 2016_120_87,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Lenita,Toivakka,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan myös kiittää eduskuntaa sekä myös aloitteen allekirjoittajia siitä, että saamme käydä tämän arvokkaan keskustelun kestävästä kehityksestä ja Agenda 2030:n toimeenpanosta. Suomen hallitus on tässä todellakin etukenossa lähtenyt hyvin rivakasti liikkeelle. Pääministerivetoisesti meillä viedään tätä työtä eteenpäin, ja nyt on minunkin mielestäni tärkeää, että ministeriöiden kesken tehdään laajaa yhteistyötä ja kaikki ministeriöt sitoutuvat tähän, koska nämä tavoitteet ovat äärettömän kunnianhimoiset ja haastavat. Ne ovat haastavat Suomellekin, meillä on oma häpeäpilkkumme, naisiin kohdistuva väkivalta, joka myöskin on asia, jota täytyy näiden tavoitteiden myötä korjata. Huomenna vietämme oranssia päivää muistutuksena siitä, että tässä työtä riittää. Mutta sitten Suomella on paljon annettavaa maailmalle, kehittyville maille ja kehitysmaille siinä, miten he voivat saavuttaa näitä tavoitteita. Ja koska tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoiset, niin olen ymmärtänyt, että myös YK on pitänyt tärkeänä, että yksityinen sektori ja yritykset saadaan mukaan. Tätä ei pystytä rahoittamaan vain julkisella rahoituksella eikä sellaisella hyvällä ajattelulla ja hyvillä tavoitteilla, vaan nyt todella tarvitaan lupausten päälle tekoja, ja osa näistä teoista maksaa paljon. Kysyisinkin ministeri Mykkäseltä, miten tällä investointimuotoisella rahoituksella pystytään parantamaan, ehkäisemään ja hidastamaan ilmastonmuutosta tehokkaasti. Näettekö, että siinä on todellisia mahdollisuuksia esimerkiksi Afrikassa, missä on todella vakava tilanne? Toinen on naisten oikeudet, naisten voimaannuttaminen, ja kuten sanoitte, tällä hetkellä tämä asia ei ole kovin myötätuulessa maailmalla. Kun seuraamme jo Yhdysvaltojen tulevan presidentin puhetta, niin huolestuttaa esimerkiksi UNFPAn rahoitus: mitä sille tulee tapahtumaan, ja voimmeko me samanmielisten maiden kesken tehdä enemmän ja nostaa tätä asiaa enemmän esille? Toivonkin, että kahdenkeskisissä ministeritapaamisissa pidätte näitä kestävän kehityksen tavoitteita aina maailmalla liikkuessanne esillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-11-24T17:37:36,2016-11-24T17:39:41,Tarkistettu,1.1 2016_120_88,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kestävän kehityksen agendaan liittyvä ajankohtaiskeskustelu sattuu mainiosti samalle päivälle kuin hallitus antaa ilmasto- ja energiastrategian. Nämä tavoitteet kestävässä kehityksessä ovat totta kai universaaleja, ja ne vaativat myöskin sitten globaalia vastuunkantoa niitten toteuttamiseksi, mutta yhtä lailla myös lokaalisti, paikallisesti, jokaisen maan on kannettava vastuuta sitten omalta osaltansa eri tavoitteitten täyttymisestä. Tämä ei tule pelkästään sillä kuntoon, että valtiot, hallitukset, julkiset toimijat sitoutuvat edistämään. Me tarvitsemme yhtä lailla yrityksiä ja järjestöjä myöskin mukaan kestävän kehityksen agendan tavoitteitten saavuttamiseen. Viikonloppuna huolestuneena luin Savon Sanomista erään hallituspuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan näkemyksiä siitä, kuinka kehitysapu tulisi kokonaan lopettaa, ja ajattelin, että toivottavasti tämä oli sitten enempi tällaista niin sanottua yksityistä ajattelua. Meillä tälläkin hetkellä on ongelmia siinä, millä tavalla esimerkiksi kansalaisjärjestöt, jotka tekevät äärimmäisen tärkeää työtä tuolla monissa erilaisissa kehityskohteissa, ovat näistä kehitysapuleikkauksista voineet selviytyä. Erityisesti monet suomalaiset kehitysapujärjestöt — ja monilla niillä vielä aatteellinen, monilla myöskin kristillinen tausta — ovat auttaneet naisia ja lapsia ja ovat tehneet työtä kaikkein köyhimpien parissa. Ja jos nyt ajatellaan, että Suomessa tällainen ajattelu yleistyy, että kehitysapua ei tarvita, niin millä ihmeellä me voimme auttaa ihmisiä paikallisesti, jos lähdetään siitä, että ei haluta kantaa sitä vastuuta, mikä meille kuuluu? Olisinkin halunnut kuulla ministereitten näkemyksiä siitä, onko kehitysapuleikkauksia edelleen tulossa ja aikooko hallitus lähteä tälle linjalle ja millä tavalla erityisesti kansalaisjärjestöjen kehitysaputuki säilyy tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-24T17:39:43,2016-11-24T17:41:48,Tarkistettu,1.1 2016_120_89,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kestävän kehityksen edistämisen eteen minun, meidän ja koko maapallon väestön tulee ja pitää tehdä enemmän töitä. Se ei ole yksittäinen sarake. Täällä mietitään, missä valiokunnassa asioita käsitellään, mutta sen pitäisi olla meidän kaikkien ihmisten jokapäiväisessä elämässä mukana, miten voimme edistää toimillamme, teoillamme, käyttäytymisellämme sitä, että kestävä kehitys edistyy eteenpäin. Ulottuvuuksina pitää olla taloudellisuus, ekologisuus ja sosiaalisuus. Minua YK:n kestävän kehityksen tavoitteista puhuttelevat tällä hetkellä erityisen paljon puhdas vesi, ruoka ja energia, ja kun puhutaan näistä kolmesta elementistä, niin miten esimerkiksi ruokaa tuotetaan kestävällä tavalla maapallolla? Miten ruuan saatavuus turvataan alueilla, joilla tällä hetkellä ei pystytä tuottamaan ruokaa ja on nälänhätää? Mutta toisaalta toisella puolella maapalloa on yltäkylläisyyttä ja ruokaa laitetaan jätteeksi. Miten kiertotaloutta voidaan esimerkiksi ruuan suhteen parantaa? Uunituore hallituksen energia- ja ilmastostrategia antaa meille hyvät eväät siihen, että uusiutuvia energiamuotoja halutaan ja pystytään Suomessa edistämään. Nämä maailmanlaajuiset ilmastosopimukset pakottavat meitä nyt kansallisiin toimiin toden teolla, ja se on hyvä asia. Esimerkiksi liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet voivat olla tulevaisuudessa meidän vientituote. Meillä on osaamista ja toivottavasti myöskin käyttöä tulevina vuosina sähköautojen ja kaasu- ja biopohjaisten polttoaineiden kohdalla, niin että Suomen ilmasto puhdistuu mutta myöskin voitaisiin viedä, esimerkiksi Marokkoon. Marrakechissa, jossa juuri vierailimme ilmastokokouksessa, kyllä ilmanlaatu oli valtavan huono. Siellä jos missä tällaisista kestävän kehityksen (Puhemies koputtaa) ilmastoteoista olisi hyötyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-11-24T17:41:51,2016-11-24T17:44:03,Tarkistettu,1.1 2016_120_90,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pari viime vuosikymmentä on ollut kestävän kehityksen kannalta monessa suhteessa hyvää, voi sanoa jopa rohkaisevaa aikaa. Globalisaatio on kaventanut maiden välisiä tuloeroja ja nostanut ennätysmäisen suuren ihmisjoukon köyhyydestä. YK:n jäsenmaiden sitoutuminen vuosituhattavoitteisiin on tuottanut tuloksia, joita harva uskalsi ottaa tosissaan. Mutta ympäristöuhat, erityisesti eliölajien sukupuutto ja ilmastonmuutos, ovat kasvaneet. Mutta toisaalta samalla on kasvanut tietoisuus siitä, että asialle on tehtävissä jotain. Tänä päivänä kaikki saavutukset ovat vaarassa. Maailmankaupan kasvun tilalle on tulossa kauppasotien uhka. Globaalin kestävän kehityksen johtajuus on kateissa. Ja myös Suomi on irtautumassa yhteisen vastuun kantamisesta. Arvoisa puhemies! Suomen hallituksen on kannustettava Euroopan unionia johtajuuteen kestävän kehityksen tiellä, ja Suomen on itse oltava aloitteellinen. Suomen on varmistettava, että yhteiskuntapolitiikkaa ja varsinkin talouspoliittisia ratkaisuja tehdään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta on tehtävä selkeä suunnitelma ja pitävä aikataulu niiden kansantulo-osuuden nostamisesta 0,7 prosenttiin. Tästä on 0,2 prosenttiyksikköä ohjattava kaikkein köyhimmille maille. Suomen on sitouduttava siihen, että täytämme osuutemme kansainvälisestä ilmastorahoituksesta. Eriarvoisuutta niin Suomen sisällä kuin maiden välillä on vähennettävä laittamalla veroparatiisit kuriin. Naisten ja tyttöjen oikeuksia on pidettävä etusijalla Suomen kehityspoliittisessa selonteossa. On, puhemies, syytä huomioida, että tyttöjen kokema syrjintä jää usein näkymättömiin. Tämä valtioneuvoston kanslian Avain 2030 ‑raportti on tilattu pohjustamaan kansallisen toimeenpanosuunnitelman tekemistä, ja se kiinnittää huomiota siihen, että Suomi suoriutuu huonosti ihmisarvoisen työn ja talouskasvun — tavoite 8 — ja ilmastotekojen — tavoite 13 — kohdalla. Agenda 2030 ‑tavoitteet koskevat kuitenkin meitä kaikkia. Tehkäämme parhaamme!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-11-24T17:44:06,2016-11-24T17:46:16,Tarkistettu,1.1 2016_120_91,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin ensin itsekin kiittää Aila Paloniemeä erinomaisesta keskustelualoitteesta, ja mitä olen kuunnellut tässä edustajien puheenvuoroja, niin kaikissa se sama asia tiivistyy, mitä  itse  olen jo  huomannut  muissakin yh-teyksissä, että jos on tietynlainen poliisi-paperi tehty, niin valitettavasti se toimeenpano on sitten haastavampaa ja voi jäädä hyvinkin tehottomaksi. Otan esimerkiksi tämän Suomen kansallisen 1325-toimeenpano-ohjelman, jonka raportissa todettiin, että päätöslauselman toimeenpano on ollut osittain tehotonta niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Sama on nytten tämän Agenda 2030:n osalta. Korostan ja vaadin sitä, että tosiaankin siihen implementointiin sitten panostetaan, ja tämä kestävän kehityksen toimikunta, jonka tarkoitus on seurata ja arvioida sitä, tulee olemaan siinä tärkeässä osassa. Näihin ilmastonmuutosasioihin liittyen: Nehän olivat Pariisin ilmastokokouksen hyvin kunnianhimoisia tavoitteita tosiaankin. Meidän Suomen osalta, missä on pitkät välimatkat — ja kuljetusala tulee tietysti silloin näkyvään rooliin — tosiaankin näitten kehittyneiden biopolttoaineiden ja niitten käytön lisääminen olisi varmaan aika tärkeätä. Sen takia kysynkin vielä ministeriltä, miten varmistetaan tosiaan se, että yritykset ja yksityinen sektori ovat mukana luomassa kestävää kehitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-11-24T17:46:18,2016-11-24T17:48:19,Tarkistettu,1.1 2016_120_92,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Agenda 2030 sitoo kaikkia maita, myös Suomea. Meidän on tehtävä työtä sen eteen, että tavoitteet esimerkiksi kestävästä talouskasvusta ja työntekijöiden oikeudenmukaisesta kohtelusta saavutetaan. Sen takia on tärkeää, että Suomi varmistaa riittävät resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen tulisi vuoteen 2030 saakka sitoutua arvioimaan tavoitteiden toteutumista osana valtion budjettia. Meidän on pystyttävä käymään läpi jokainen vuoden budjetti niin, että katsomme sitä Agenda 2030 -lasien läpi: onko valtion budjetti linjassa sen tavoitteen kanssa, että myös Suomessa poistetaan köyhyyttä tai että eriarvoisuutta pyritään vähentämään maan sisällä? Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen ei ole ainakaan linjassa Agenda 2030:n kanssa. Suomen tulisi nostaa osuutensa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta ja seurata kaikkein köyhimmille maille menevää osuutta kehitysyhteistyövaroista. Meidän on myös vaadittava avoimuutta ja yritysvastuuta, kun solmimme uusia yksityisen sektorin kumppanuuksia. Kysyn arvoisilta ministereiltä: miten Agenda 2030 -kansalliset tavoitteet näkyvät budjettiprosessissa, ja miten budjetti vastaa näitä tavoitteita? Toinen kysymys: miten globaalit tavoitteet rahoitetaan massiivisten kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten jälkeen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-24T17:48:21,2016-11-24T17:49:48,Tarkistettu,1.1 2016_120_93,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tehokas ja oikeudenmukainen verotus on kestävän kehityksen edellytys. Verovälttely, aggressiivinen verosuunnittelu ja suoranainen veronkierto murentavat pohjaa hyvinvoinnilta ja kestävältä kehitykseltä kaikkialla maailmassa. Veroparatiiseilla on tässä keskeinen rooli. Suurin osa veromenetyksistä ja veroparatiiseihin häviävistä rahoista liittyy monikansallisten  yritysten  verovälttelyyn  tai aggressiiviseen verosuunnitteluun. Myös korruptio, rahanpesu ja muu rikollinen toiminta aiheuttavat menetyksiä. Valtaosa maailmankaupasta, jopa 70 prosenttia, käydään monikansallisten yritysten sisällä. Yhdellä suuryrityksellä voi olla satoja tytäryhtiöitä eri maissa, siksi mahdollisuudet konsernin sisäisessä kaupassa käytetyn siirtohinnoittelun, alikapitalisoinnin ja muiden rahoitusjärjestelyjen väärinkäyttöön ovat suuria. Kehitysmaille veroparatiisitalous on köyhyysloukku. Globaalista etelästä pakenee vuosittain verotonta pääomaa rikkaisiin maihin ja veroparatiisien salaisuuslakien taakse yli 800 miljardia euroa. Summa vastaa 8—9-kertaisesti kehitysavun kokonaismäärää. Jos tähän pystyttäisiin puuttumaan, edellytykset kitkeä köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja varautua ilmastonmuutokseen olisivat aivan toisenlaisia. Myös EU-alueelta häviää harmaan talouden ja kansainvälisen verovälttelyn takia enemmän rahaa kuin mitä on EU-maiden yhteenlaskettu terveysbudjetti. Finnwatchin tuoreen tutkimuksen mukaan Suomikin menettää vuodessa 400—1 400 miljoonaa euroa yritysten aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi. Arvoisa puhemies! Ratkaisuja ongelmaan on, mikäli tahtoa löytyy. Yleisistä pelisäännöistä tulisi sopia moninkeskeisesti YK:n piirissä. EU-tasolla on tapahtunut edistystä, mutta valitettavasti liian usein on päädytty laihoihin kompromisseihin. Suomessa ei ole löytynyt halua säätää kansallisesti EU:n minimiä tiukemmista säännöistä liittyen esimerkiksi monikansallisten yritysten maakohtaiseen raportointiin sekä omistaja-, edunsaajatietojen julkisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-11-24T17:49:50,2016-11-24T17:52:03,Tarkistettu,1.1 2016_120_94,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa varsinaisessa puheenvuorossani jo viittasin siihen, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteet heijastelevat pohjoismaista arvopohjaa. Haluaisin muutaman sanan tästä sanoa vielä. Kansalliset suunnitelmat ovat tietenkin keskeinen osa toimeenpanoa, mutta itse asiassa monella osa-alueella suunnitelma voisi olla yhteispohjoismainen. Tästä on keskusteltu Kööpenhaminassa Pohjoismaiden neuvoston istunnossa muutama viikko sitten. Sellaisia osa-alueita, jotka siellä nousivat erityisesti esiin, olivat naisten oikeudet, bio- ja kiertotalous sekä ruuantuotanto. Pääministeri Sipilä puhui pohjoismaiden yhteisistä biopolttoainetavoitteista ja Ruotsin pääministeri Löfven fossiilittomasta pohjoismaisesta liikennealueesta. Nämä ovat mielenkiintoisia avauksia. Vielä kysyisin — koska rahoitus on tässä kuitenkin se olennainen asia myös, jos me haluamme päästä eteenpäin: Tanskan hallitus aikoo perustaa rahaston, jonka avulla yhdistetään yksityisiä ja julkisia pääomia YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Voisiko tämä rahasto olla yhteispohjoismainen? Pohjoismaat voisivat tässä näyttää esimerkkiä nimenomaan siinä, että me voimme kehittää tämmöisiä luovia uusia rahoitusmalleja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-11-24T17:52:05,2016-11-24T17:53:24,Tarkistettu,1.1 2016_120_95,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,Otetaan ennen ministereitä vielä edustaja Biaudet.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_120_96,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuli yllätyksenä, mutta kiitoksia siitä. — Agenda 2030:ssä minun suosikkitavoitteeni ovat numero 5 ja numero 17. Ajattelen, että kaiken perustana on tämä 17, jossa sitoudutaan kansainväliseen yhteistoimintaan, siihen, että ylläpidetään yhteistä oikeusperustaa, edistetään yhdessä YK:n toimintaa ja niin edelleen ja järjestöjä, jotka edistävät ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Numero 5 taas on sitten tasa-arvo, siitä on tänään jo jonkin verran puhuttu. Mielenkiintoista on ajatella, että itse asiassa 10-vuotiaisiin tyttöihin, tyttöjen koulunkäyntiin ja heidän seksuaaliterveyteensä panostaminen voi merkitä suuria suuria muutoksia kaikkein köyhimmissä maissa. Me tiedämme myöskin, että naiselle vaarallisimmat paikat ovat kotona. Kaikkein köyhimmissä maissa nuoret tytöt kuolevat synnytykseen, kun he todella lapsina jo saavat ensimmäiset lapsensa. Sitten meillä Suomessa ja ehkä myös muuallakin itse asiassa naisiin kohdistuva väkivalta on todella arjen uhka. Toivoisin, että nämä kysymykset erityisesti olisivat myöskin tässä meidän kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa. On suuri häpeä, että emme voi olla edelläkävijöitä maailmassa myöskin tasa-arvon edistämisessä aivan todellisuudessa juuri, kun on kysymys väkivallasta ja väkivallan vastaisuudesta. Ebba Witt-Brattström, joka on Helsingin yliopistossa pohjoismaisten kielten professori — hän on ruotsalainen — sanoi, että Ruotsissa he ovat maailman parhaimpia puhumaan tasa-arvosta. Se on tavallaan vähän totta myöskin meillä. Tietenkin globaalisti verrattuna ovathan meillä asiat hyvin, mutta mielestäni meillä voisi olla niin paljon paremmin. Vetoankin eduskunnan miehiin, että te otatte myös vastuuta tästä (Puhemies koputtaa) tasa-arvon kehittämisestä, ja kannatan sitä, että tulevaisuusvaliokunta ja työ- ja tasa-arvovaliokunta voisivat ottaa vastuun tämän seurannan tapahtumisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-11-24T17:53:27,2016-11-24T17:55:48,Tarkistettu,1.1 2016_120_97,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Ja sitten ministeri Mykkänen, enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_120_98,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Kai,Mykkänen,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,KOK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä oli niin paljon hyviä huomioita, että vaikea kaikkiin ehtiä vastata. Mutta tässä ehkä lähden liikkeelle siitä, mihin esimerkiksi edustaja Tuppurainen erittäin hyvin viittasi, että miten itse asiassa globalisaatio, muurien laskeminen, vapaakauppa ovat alentaneet globaalisti ottaen kansakuntien välisiä tuloeroja, ja se on itse asiassa hyvin tärkeä asia. Kävimme myös kauppaministereiden kesken keskustelun ikään kuin post-CETA‑näkökulmasta, että miten tulevaisuudessa yleensäkään vapaakauppasopimuksia voisimme tehdä. Niissä on nytkin jo enemmän kestävään kehitykseen liittyviä klausuuleja kuin useimmiten huomataan, esimerkiksi fossiilisten tukien alasajamiseen, mistä Adlercreutz puhui, liittyviä sääntöjä. Mutta kyllä niiden täytyisi olla vielä olennaisemmin siinä mukana. Yksi iso kysymys on se, mihin edustaja Uotila viittasi, että voiko veronkierron välttämiseen liittyviä sääntöjä pyrkiä mannertenvälisiin vapaakauppasopimuksiin nykyistä pontevammin ajamaan. Haaste on toki se, että esimerkiksi Euroopan unionin sisälläkin monet jäsenmaat ovat sitä mieltä, että se on puhtaasti kansallista toimivaltaa. Toki meilläkin tämä on hankala kysymys. Mutta tästä esimerkiksi itse oma-aloitteisesti puhuin kyllä tuolla kauppaministereiden lounaalla tässä kohtaa, koska meidän täytyy löytää tämmöinen vielä vahvemmin globalisaation haasteisiin vastaava tapa kaupan sääntelyyn. Toinen vaihtoehto on se, että me romahdamme käpertymiseen ja kansallisiin kauppa-alueisiin, ja se on kyllä sekä kehityksen että elintason kannalta erittäin huono tie. Edustaja Paloniemen puheenvuorossa puhuttiin tästä pohjoismaisesta yhteistyöstä, ja itse asiassa puhuimme myös kehitysministereiden kokoonpanolla hyvin paljon samoista asioista kuin mitä oli sitten siinä julkisessa osuudessa myöskin Kööpenhaminassa. Esimerkiksi Tanskalla on mielenkiintoinen aloite rahastomuotoisesta kehitysavusta, johon myös työeläkeyhtiöitä on heillä tulossa mukaan. Meillä on tunnusteluja samantyyppisestä Suomessa. Sitten tässä esimerkiksi edustaja Toivakka viittasi investointimuotoiseen rahoitukseen ja sen ilmastohyötyihin, ja viittasinkin tuossa alkupuheenvuorossa jo Finnfundin pääomituksen arvioon, että noin 20 miljoonaa ihmistä puhtaan sähkön piirin niillä investoinneilla. Me olemme nyt tutkimassa sinänsä sen jäljelle jäävän noin 440 miljoonan euron osalta tällä hallituskaudella muun muassa Maailmanpankin, IFC:n kautta erillisen ilmastorahaston ikkunan avaamista meidän painotusten mukaisiin hankkeisiin. On keskusteluita Finnfundin erillisestä ilmastorahastosta ja niin edelleen. Kaikessa tarkoituksena on se, miten voidaan vivuttaa kansainvälistä pääomaa, myös työeläkeyhtiöiden pääomaa, yksityistä pääomaa, ilmastorahoitukseen. Uskoisinkin, että tätä kautta, vaikka toki lahjarahan leikkaukset ovat tuntuvia ja hankalia, me pystymme erityisesti ilmastotavoitteessa, joka on tyypillisesti investointimuotoista toimintaa kehitysmaissa, sen riskin jakamiseen osallistumaan itse asiassa jopa enemmän kuin aikaisemmin. En yhtään kiistä sitten sitä, mitä täällä useat edustajat tietenkin toivat esiin, muun muassa edustaja Aalto, että totta kai meidän lahjamuotoisen avun leikkaukset vähentävät meidän mahdollisuuksia. Kuitenkin sanoisin, kun olemme hyvin tarkkaan pyrkineet perkaamaan ensi vuoden talous- ja toimintasuunnitelmaa ministeriössämme, että ne leikkausten vaikutukset eivät ole ihan yhtä suuria kuin mitä prosentuaalisesti leikkaukset ovat, koska kyllä me voimme myös aika paljon valita, mihin me käytämme sitä rahaa, ja pystymme ikään kuin priorisoimalla valitsemaan ne kaikista tärkeimmät hankkeet. Uskon, että teemme siinä yhteistyötä myös esimerkiksi kehityspoliittisen toimikunnan kanssa, joka on hyvä sparrauskumppani. Vaikeita kysymyksiähän on esimerkiksi juuri se, pitäisikö vielä enemmän panostaa veteen tai energiaan liittyviin investointeihin vai sitten ikään kuin kapasiteetin rakentamiseen ja osaamiseen. Viikko sitten sain olla avaamassa Dar es Salaamiin uutta sähkönhallintajärjestelmää, joka vähentää sähkökatkoja ja vähentää saastuttavan puuhiilen käyttöä ja keräämistä, mahdollistaa työssäkäynnin ja koulunkäynnin sen sijaan, että pitää kerätä viimeisetkin rippeet Dar es Salaamin läheisistä metsistä polttoon. Se on investointimuotoinen, ja siinä tulee selkeästi tulos. Toisaalta sitten on yhtä tärkeätä vahvistaa vaikkapa Tansanian verohallinnon kapasiteettia. Tämmöisiä valintoja tässä joutuu paljon just miettimään, että mikä on painopiste. Järjestöavustuksiin viittasi edustaja Essayah, ja se on minun suunnitelmissani asia, jonka suhteen sitten ensi vuonna, kun järjestöjen evaluaatio valmistuu, katsomme aika tarkkaan, mikä on järjestöjen osuus suhteessa muuhun kehitysapupottiin ja mikä on tapa, jolla jaetaan kenties enemmän priorisoidusti, että mitkä järjestöt ovat niitä tehokkaimpia. Minusta siinä täytyy lähteä siitä, mikä tuottaa sitä vaikutusta siellä kentällä. Ei sinänsä itseisarvona se, että mitä järjestö itsessään tekee, ja myöskin sitten se, minkälaisia prosesseja on esimerkiksi omarahoitusosuuksiin. Mutta sen suhteen ajattelin, että siinä vaiheessa, kun evaluaatio on valmis, pystytään kantaa ottamaan paremmin. Tässä oli Toivolan erittäin hyvä puheenvuoro ilmastomissiosta, ja siihen moni muukin viittasi, ja täytyy todella vielä kyllä sanoa, että kyllähän tässä edelläkävijöiden kautta ja skaalaamalla niitä ratkaisuja Intiaan, Kiinaan ja muualle on se tapa, jolla suomalaisten myönteinen kädenjälki voi olla monikymmenkertainen siihen meidän hiilijalanjälkeen verrattuna. Toivottavasti voimme kaikki yhdessä sitä agendaa olla viemässä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-11-24T17:55:52,2016-11-24T18:01:01,Tarkistettu,1.1 2016_120_99,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Ja ministeri Tiilikainen, 5 minuuttia myös.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_120_100,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvistä, aktiivisista puheenvuoroista, kantaa ottavistakin sellaisista. Joitain huomioita. Täällä tietysti on arvioitu sitä, miten kestävä kehitys Suomen sisällä etenee, ja se on juuri se Agenda 2030:n tuoma uusi juttu, että tämä asia ei ole pelkästään sitä kehityspolitiikkaa. Olen ilahtunut siitä, että eduskunnassa katsotaan, että monenkin valiokunnan kannattaisi seurata tavoitteitten etenemistä. Kun yleisesti Suomea arvioidaan varsin korkealle tässä, niin toki sitä mukaa kuin myös muualla kestävään kehitykseen panostetaan ja edetään, on nyt sitten myös realismia, että emme voi olla ihan joka mittarilla ykkönen maailmassa — sekin täytyy tunnustaa. Mutta myös juuri sitä rehellistä itsearviointia on tehty tässä riippumattoman analyysin myötä tänä kesänä, ja ne kolme kohtaa, mitkä erityisesti on tunnistettu sellaisiksi, missä meillä on parannettavaa, liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, luonnonvarojen käyttöön ja talous- ja työllisyystilanteeseen. No, näkyvätkö nämä hallituksen politiikassa? Moni teistä on kysynyt, näkyykö kestävän kehityksen tavoitteitten toteuttaminen — tässä kohtaa on helppo sanoa, että kyllä näkyy. Jos lähdetään tästä ilmastosta, niin juuri se kunnianhimoinen energia- ja ilmastostrategia, mikä on tänä päivänä julkistettu, vastaa tähän haasteeseen. Luonnonvarojen käyttö ja kulutus: Olette varmaan kuulleet, että kiertotalous on yksi hallituksen kärkihankkeita — olla kiertotalouden kärkimaa. Se vastaa juuri tähän asiaan. Talous- ja työllisyyskehitys: juuri työllisyyden, yrittäjyyden kasvun käynnistämisen parissa hallitus laajalla rintamalla työskentelee. Eli hallituksen toimenpiteet vastaavat hyvin pitkälle tätä riippumattoman analyysin osoittamaa, missä meillä on eniten parannettavaa. Sitten tulee koko joukko yksityiskohtia, ja kun tuossa alkupuheenvuorossa kerroin siitä Suomen raportoinnista YK:ssa, jonka tein, niin myös siellä otin esille tämän, että kyllä meilläkin on parannettavaa. Vaikka Suomi tunnetaan tasa-arvon maana, niin juuri tämän edustaja Toivakan esille ottaman naisten kokeman väkivallan toin myös esille siellä. Tästä rehellisyydestä Suomea kiiteltiin. Myös otan edustaja Huovisen kiitokset tyydytyksellä vastaan: paitsi että kansalaisyhteiskunta osallistetaan meillä Suomessa tähän työhön, myös annetaan heille se ääni kansainvälisillä foorumeilla. No, sitten kritiikkiä on tässä tullut tietysti siitä, miten voimme vaikuttaa ulkomaailmaan, ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mykkänen tähän pitkälti vastasi. Yhden näkökulman haluan vielä tuoda esille. Nyt kun meillä on kiistatta järjestöissä hyvää osaamista kehitysyhteistyöhankkeitten toteuttamisessa, niin sen sijaan, että ripottelemme vain tuhkaa päällemme sanoen, että nykyisessä taloustilanteessa emme pysty nyt enempää satsaamaan, olen esittänyt sitä, että meidän kannattaisi, hallituksen ja järjestöjen yhdessä, miettiä, miten pitkäaikaisten kehitysyhteistyökumppaniemme kanssa pystyisimme parhaalla tavalla hakemaan myös kansainvälisistä rahoituslähteistä rahaa, jotta meidän osaaminen ja pitkäaikaisten kumppaniemme kiistattomat tarpeet voitaisiin viedä eteenpäin myös kansainvälisen rahoituksen turvin, ja tässä esimerkiksi kumppanimaitten toimintavalmiuksien parantaminen on erittäin tärkeätä. Kun edustaja Biaudet puhui tästä partnership-näkökulmasta, niin tämä on erinomaisen tärkeä juttu. Kun vierailemme muissa maissa, tapaamme kollegoita ja pohdimme heidän kehitystään ja sitä, miten Suomi voisi olla siinä tukemassa, niin juuri tämä, että yhdistämme myös tämän kestävän kehityksen tavoitteitten toteutumisen siihen, kun edistämme vaikkapa suomalaisen cleantechin voimin ympäristön hyvää tilaa tai ilmastopolitiikkaa, samalla edistää ilman muuta näitten monien sosiaalisten tavoitteiden toteutumista. Tämän yhtälön avaaminen ja siitä rehellinen keskustelu on käsittääkseni yksi tämmöisen partnershipin muoto kumppanien kanssa kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä. Tässä, arvoisa puhemies, joitakin huomioita käytyyn keskusteluun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-11-24T18:01:05,2016-11-24T18:06:04,Tarkistettu,1.1 2016_120_101,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan kestävän kehityksen tavoitteissa 2030 on uutta se, että ne koskevat koko maailmaa ja tunnistavat sen, että köyhyyden poistaminen on tärkeätä kehittyvässä maailmassa. Mutta maailmassa ylipäätään se, miten meidän talousjärjestelmä toimii, on sidoksissa ympäristön tilaan ja ympäristön tila on sidoksissa siihen, että ihmiset pystyvät nousemaan ylös köyhyydestä. On tärkeätä tunnistaa näitten kaikkien politiikkojen liittyminen toisiinsa. Yksi asia, mistä haluan ilmaista huoleni, on se, että kun Suomi on voimakkaasti leikannut omia kehitysyhteistyömäärärahojaan jo edellisenä vuonna, niin tässä on sellainen vaara, että vaikka on sinällään hyvät tavoitteet siitä, että tehdään yhä enemmän tällaisia teknologiapohjaisia ilmastohankkeita myös kehitysvaroilla, niin samaan aikaan se tila, mikä menee kaikkein köyhimpiin maihin ihmisten auttamiseen, kapenee. Elikkä rahoitusosuus kaikkein köyhimpiin maihin on vähentymässä 0,22 prosentista 0,14:ään, ja tämä menee Suomen osalta väärään suuntaan. Kysyn ministereiltä: aiotteko tehdä jotain tälle kehitykselle? Siis Suomen fokus on ollut aina se, että autetaan kaikkein heikko-osaisimpia köyhissä maissa, erityisesti tyttöjä pääsemään koulutukseen, ja vahvistetaan yhteisöjä, joilla ei ole esimerkiksi mahdollisuutta saada puhdasta ruokaa ja energiaa. Sitten sen lisäksi haluan tuoda esille aiheen, joka on entisellä ministerin tontillani, nykyisellä ministeri Tiilikaisen tontilla, ja se on merten suojelu. Merten suojelussa tarvitaan kansainvälistä sääntelyä erityisesti Arktiksella, jotta me pääsemme eteenpäin siinä, että Arktiksen herkkä luonto ei vaarannu. Miten etenee arktisten merialueiden luonnonsuojeluverkoston perustaminen? Ja miten, ministeri Tiilikainen, kansainvälisissä kokouksissa pystytään puuttumaan merten roskaantumiseen ja muovisaasteisiin, joka on iso, kasvava globaali ongelma? Myös kalakannoista haluaisin kysyä, mikä on kalakantojen tilanne, koska valtaosa maailman kalakannoista on ehtymässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-24T18:06:09,2016-11-24T18:08:14,Tarkistettu,1.1 2016_120_102,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hieman jatkan edustaja Niinistön kysymyksestä — kehitysyhteistyöstä puhuitte, ja kaikki tiedämme, että olemme joutuneet tekemään ikäviä leikkauksia kehitysyhteistyörahoihin. Tosin pientä korotusta nyt tämän vuoden talousarvioesityksessä on. Ministeri Mykkänen ehkä osaa kertoa, onko maakohtaisissa painotuksissa tehty joitain uusia linjauksia. Edustaja Niinistö toi kysymyksen siitä, ohjautuuko apu kaikkein köyhimmille. Siinä suhteessa ilmeisesti meillä on ollut hieman laaja tämä kirjo, kuinka montaa maata autamme. Onko siinä nyt jotain tarkennuksia, ja jos on, niin minkäsuuntaisia? Viime syksynä talousarviokäsittelyn yhteydessä Finnfundin pääomittamisesta keskusteltiin aktiivisesti täällä, ja se herätti monia kysymyksiä. Finnfundillahan on tavoitteina monia sellaisia, jotka ovat tässä kestävän kehityksen tavoitelistalla, kuten sukupuolten välisten tasa-arvoerojen pienentäminen, köyhyyden vähentäminen, työpaikkojen saaminen ja energiainvestoinnit, niin että sähköenergiaa olisi saatavilla yhä useammalla alueella. Miten sukupuolien välinen tasa-arvo ja työllistämismahdollisuudet näkyvät Finnfundin päätöksissä ja investoinneissa? Se on kysymykseni. Vielä tästä Pariisin ilmastosopimuksesta, jota on täällä kovasti kiitelty. Valitettavasti tästä kestävän kehityksen tavoitelistalta puuttuu suora viittaus väestötavoitteisiin. Olisiko mahdollista ajatella, että meillä olisi joskus globaali väestötavoite tai väestösopimus? Onko se liian kunnianhimoinen tavoite?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-11-24T18:08:17,2016-11-24T18:10:20,Tarkistettu,1.1 2016_120_103,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ymmärrettävää, että päästäksemme näihin Agenda 2030 ‑tavoitteisiin näiden pyrkimysten on oltava läpileikkaava tavoite kaikessa meidän toiminnassamme, eli kaikkien valiokuntien on tätä seurattava, mutta kannatan ajatusta siitä, että yksi valiokunta ottaisi semmoisen yhteenkokoavan vetovastuun. Meidän on hyväksyttävä, että pelkät kauniit sanat eivät riitä, me tarvitsemme ihan oikeata rahaa. Ilmastonmuutos on meidän aikamme suurin haaste, ja ilmastonmuutos ja sen vaikutukset heijastuvat oikeastaan näihin kaikkiin 17 tavoitteeseen. Toisiin se vaikuttaa suoraan ja voimakkaasti, mutta välillisten vaikutusten kautta niihin kaikkiin. Hallitus julkaisi tänään energia- ja ilmastostrategian, ja se sisältää monia hyviä keinoja, mutta kokonaisuutena hallituksen ilmastopolitiikka on ristiriitaista: Puhutaan kauniita sanoja samalla, kun ilmastopäästöjä ei ole laitettu kuriin ja ilmastolle vahingollisia yritystukia on kasvatettu. Myös kehitysyhteistyöjärjestöjen varoja on leikattu, vaikka ne ovat yksi tärkeä keino tukea ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Nämä kehitysyhteistyöleikkaukset ovat tämän Agendan tavoitteiden vastaisia. Yksi konkreettinen keino toimeenpanossa voisi olla korjata tämä tilanne. Meidän tulee varmistaa, että me täytämme oman osuutemme kansainvälisestä ilmastorahoituksesta, ja varmistaa, että myös muut tekevät niin. Se tuki, se raha, tulee kohdentaa kaikkein haavoittuvimmille alueille ja ryhmille, koska ilmastorahoitus on tärkeä väline, jolla estetään hätää, konflikteja ja pakolaisuutta. Arvoisa puhemies! Minä olen hirveän onnekas. Suurimman osan minun elämästäni sodan uhka on ollut hyvin kaukainen uhka. Mutta nyt maailman polarisoituessa ja vihapuheen kasvaessa tuntuu, että se uhka tulee koko ajan lähemmäksi ja lähemmäksi. Sen takia on äärimmäisen tärkeätä, että Agendan tavoitteiden mukaisesti me edistämme rauhanomaisia yhteiskuntia ja takaamme kaikille pääsyn oikeuspalveluiden pariin sekä rakennamme tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla. Mutta yksi asia, johon meidän pitää myös kansallisesti puuttua, on vihapuhe. Vihapuhe luo nimensä mukaan vihaa, se antaa vihalle tilaa. Se jakaa meidät kahteen tai useampaan eri leiriin ja asettaa meidät toisiamme vastaan. Pahimmillaan viha johtaa väkivaltaan (Puhemies koputtaa) ja väkivalta sotiin. Siksi vihapuheelle on oltava nollatoleranssi, ja siitä kantavat vastuun kaikki, myös kaikki poliittiset puolueet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-11-24T18:10:22,2016-11-24T18:12:42,Tarkistettu,1.1 2016_120_104,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kestävä kehitys on laaja käsite, ja sekä kansallinen että globaali ovat yhteyksissä toisiinsa. Haluan painottaa, että me tarvitsemme sitä kehitysapua, jota Suomi antaa, ettei tule nyt ihan vääriä käsityksiä. Mutta kun ajattelemme näin kansallisesti, niin on hyvä tiedostaa, että meillä on hyvät lähtökohdat. Minä arvostan sitä, että meillä maassamme on demokratia ja meillä on vakautta. Sitä ei välttämättä ole jokaisessa maailmankolkassa. Vaikka meitä arvostellaan, niin meillä on korkealaatuinen koulutus, terveyspalvelut ja puhdas vesi, joka on hirvittävän tärkeätä. Kun puhutaan köyhyydestä, niin se on aivan eri tasoa kuin noissa monissa kehitysmaissa. Tänään kuulimme hallituksen toimenpiteistä. Se on luvannut, että kivihiilen käyttö katkaistaan ja tulee erilaiset biopolttoaineet eri muodoissa. Ja niin kuin ministerikin mainitsi, jonkun jäte on toisen raaka-aine ja tämä kiertotalous on erittäin tärkeätä. Mutta myös on vaikeuksia: talous on heikko OECD:n mittapuuhun verrattuna, ja työttömyydestä johtuvat heijastukset ovat semmoista synkkää luettavaa, niin että siinä meidän pitäisi päästä eteenpäin. Mutta mitä voisimme antaa sitten? Kaikkein vähiten kehittyneille maille apu on kaikista tärkeintä, ja sinne ne vähäiset voimavarat on annettava. Kuten edustaja Biaudet, haluan myös muistuttaa siitä, että köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen on tärkeätä, naisten ja tyttöjen osallistuminen ja varsinkin tyttöjen koulutusmahdollisuus, lapsiavioliittojen kieltäminen, kuolleisuuden parantaminen ja myös naisten oikeus päätöksentekoon ja myös töihin mahdollistamiseen. Jotta tähän päästäisiin, meilläkin on oman soppamme laittaminen, että maailman köyhillä olisi (Puhemies koputtaa) demokratia ja ihmisoikeus maailmassa elää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-11-24T18:12:45,2016-11-24T18:15:01,Tarkistettu,1.1 2016_120_105,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin useat ovat jo täällä sanoneet, on todella tärkeää, että täällä eduskunnassa puhutaan aiheesta, joka on todellakin elintärkeä koko planeetallemme. Kestävän kehityksen tavoitteiden päämäärä on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille, ja monet Agenda 2030 ‑tavoitteista on täällä jo erikseen nostettu esille. Nämä YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet ovat jatkumo YK:n vuosituhattavoitteille, mutta nyt kaikki YK:n jäsenmaat ovat mukana, kun vuosituhattavoitteet olivat vain kehitysmaille. Uusissa tavoitteissa huomioidaan laajasti kehityksen kirjo, ympäristö, sosiaaliset oikeudet, ihmisoikeudet sekä talous. Huomio kiinnitetään niin globaalisti kuin alueellisestikin jyrkkiin tulo- ja varallisuuseroihin sekä ilmastonmuutoksen luomaan uhkaan erityisesti maapallon köyhimmille alueille. Suomessa työttömyys on myös globaaleilla mittareilla hälyttävä ja kestävän kehityksen lähtötasoindeksillä punaisella eli vaatii pikaista korjausta. Tähän ministerikin otti kantaa ja kertoi, että laajalla rintamalla tähän paneudutaan. Viimeksi tänään kyselytunnilla kävi hyvin selvästi esille se, että pitkäaikaistyöttömyys on todella vaikeassa tilanteessa. Toinen, hieman yllättävämpi kohta Suomen sijoittumisessa Agenda 2030 ‑tavoitteiden osalta on ilmastoteot. Olemme menossa koko ajan alaspäin. 52 maan joukossa olemme 31:nen, vielä edellisellä mittausjaksolla 24:s. Tämä on erittäin hälyttävää, ja myös tämä kohta on punaisella. Nyt kun tämä hallituksen tänään lanseeraama ilmasto- ja energiaohjelma on saatu käsiin, on todella tarkkaan katsottava se, meneekö se (Puhemies koputtaa) Pariisin sopimuksen viitoittamaa tietä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-24T18:15:02,2016-11-24T18:17:14,Tarkistettu,1.1 2016_120_106,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kestävän kehityksen tavoitteista keskusteleminen on erittäin tärkeää, ja olenkin aidosti pahoillani siitä, että täällä on kokoontunut vähälukuinen samanmielisten edustajien kerho. Poissaolijoita olisi kyllä kaivattu tänne. Meillä maailmassa on vielä paljon tehtävää, jotta me saavutamme nämä 17 erilaista kestävän kehityksen tavoitetta. Mutta me emme myöskään voi väheksyä sitä, että hyvin paljon on saatu aikaiseksi. Kymmenessä vuodessa köyhyys maailmassa on puolittunut, lapsikuolleisuus on vähentynyt selvästi ja koulunkäynti, myös tyttöjen osalta, on edistynyt merkittävästi. Suomen hallituksen painopisteenä kehityspolitiikassa on tyttöjen ja naisten aseman parantaminen. Minusta on erittäin tärkeää keskittyä siihen ja samalla myös kiinnittää huomiota koulutukseen, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä myös naisten aseman parantamiseen poliittisen osallistumisen osalta. Monessa maassa tytöllä on nimittäin suurempi todennäköisyys kuolla synnytykseen kuin käydä koulunsa loppuun. Juuri tästä syystä tyttöjen koulutus on avainasemassa. Me tiedämme, että koulutetut tytöt myös menevät naimisiin myöhemmin ja saavat lapsia vasta aikuisina. Koulutuksen myötä he myös saavat parempaa palkkaa ja oppivat itse myös vaatimaan oikeuksiaan. Seksuaali- ja lisääntymisterveydestä voisi puhua vaikka kuinka pitkään, mutta haluan muistuttaa faktojen kautta, että joka toinen minuutti nainen kuolee synnytykseen, koska hänellä ei ole mahdollisuuksia terveyspalveluihin, joka toinen sekunti alle 18-vuotias tyttö menee naimisiin vastoin tahtoaan ja joka neljäs sekunti alle 18-vuotias tyttö synnyttää ja useissa tapauksissa on myös komplikaatioita. Meillä on tällä sektorilla valtavan paljon tehtävää ja annettavaa maailmalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-11-24T18:17:16,2016-11-24T18:19:23,Tarkistettu,1.1 2016_120_107,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tärkeä aihe meillä täällä tänään. On varmaan näin, että kaikessa meidän työssämme meidän pitää ajatella kestävää kehitystä ja myös kaikkien valiokuntien pitää se huomioida ja ajatella jokapäiväisessä työssään. Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana ainakin oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että tulevaisuusvaliokunnalla on kyllä valmius toimia seurantavaliokuntana, jos näin halutaan, kuten muun muassa ministeri tässä ehdotti. Kun minä olen aika tuore puheenjohtaja, niin olen yrittänyt tutustua tulevaisuusvaliokunnan aikaisempaan työhön ja olen huomannut, että siinä kestävä kehitys on ollut aika keskeisesti esillä. On muun muassa todettu, että Suomessa pitäisi kehittää ja sallia kestävän kehityksen kokeiluja, joissa yrittäminen on helppoa ja kannustavaa, ja todettu, että haasteena on ehkä kansallinen asenneilmasto ja toimintakulttuurin muuttaminen. Olisi siirryttävä varovaisesta ja riskejä kaihtavasta sopeuttamisesta ja leikkaamisesta vähän rohkeampaan ja luovaan käynnistämiseen ja uuden kasvattamiseen. Ainakin oma mielipiteeni on, että ilman uskallusta ja riskejä emme kykene muuttumaan emmekä edes säilyttämään nykyistä elintasoamme ja työllisyyttämme. Tähän tarvitaan monta eri toimenpidettä, mutta sitä työtä on tehtävä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2016-11-24T18:19:25,2016-11-24T18:21:10,Tarkistettu,1.1 2016_120_108,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä keskustelusta. Sitä on ollut erittäin mielenkiintoista seurata, ja on hienoa, että tämä aihe saatiin tuotua saliin. Kiitoksia myös ministereille, että jaksavat täällä vielä illallakin istua kuuntelemassa tämän asian tiimoilta edustajien ajatuksia. On selvää, että ainakin oman puolueeni traditiossa ja historiassa on aina ajateltu sillä tavalla, että tila, maa, asiat pitäisi jättää paremmassa kunnossa seuraaville. Nykyisin siitä puhutaan kestävän kehityksen kautta, mutta jotenkin ajattelisi, että sehän olisi ihan normaali asia, että kaikki asiat pitäisi jättää aina paremmassa kunnossa seuraaville, ja on hirvittävän tärkeää, että me puhumme myös niiden asioiden kautta globaalisti siitä vastuusta ja esimerkin voimasta, mitä myös pieni Suomi voi osaltaan tehdä. On ollut mukava kuulla, että täällä on puhuttu moneen otteeseen Pariisin ilmastosopimuksesta. Mutta yksi asia, joka Suomessa on kyllä ihan maailman kärkeä, liittyy hallintoon, hyvään hallintoon. Se liittyy vaikkapa siihen, mitenkä laaja meidän verotuspohjamme on — tällaisiin asioihin, joita ei välttämättä aina muisteta, kun puhutaan kestävästä kehityksestä. Se on myös sitä, että hallinnon täytyy toimia hyvin. Ja olisin halunnut kysyä ministereiltä, onko tähän jotain erityisempää. Sehän on ollut kyllä yksi Suomenkin prioriteeteista monien muiden tärkeiden asioiden ohella, mutta onko siihen tulossa joitain uusia demokratian edistämisen keinoja, joissa korostettaisiin erityisesti hyvää hallintoa osana meidän kehityspolitiikkaamme? Ja sitten vielä toisekseen olisin halunnut kysyä näistä kestävän kehityksen toimikunnan yhteiskuntasitoumuksista. Nehän ovat hirvittävän tärkeitä sen kautta, että nyt tuodaan kestävän kehityksen agenda jokaisen ihmisen pöydälle. Jokainen ihminen voi itse tehdä omassa yhteisössään sitoumuksen, miten itse edistää kestävää kehitystä. Olisin halunnut kysyä: Onko teillä olemassa siitä dataa, tietoa, kuinka laajalle tämä yhteiskuntasitoumus on levinnyt? Kuinka moni kunta, koulu, yhteisö tai ihminen on allekirjoittanut tuon sitoumuksen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-11-24T18:21:42,2016-11-24T18:23:50,Tarkistettu,1.1 2016_120_109,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Virolainen totesi, että täällä keskustelee samanmielisten kerho. No, itsekin voin allekirjoittaa suurimman osan siitä, mitä tässä keskustelussa on sanottu, muun muassa edustaja Virolaisen puheenvuoron ja edustaja Paloniemen avauspuheenvuoron. Eilen Eduskunnan Globaaliryhmä järjesti tilaisuuden ilmastopakolaisuudesta. Tämä oli myös yksi niistä teemoista, joista puhuttiin Marrakechin ilmastokokouksessa. Tämä muistuttaa siitä, että jos ilmastonmuutos pääsee ryöstäytymään, se voi pahimmassa tapauksessa tuhota ihan kaikki taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteemme. Jos lepsuilemme ilmastotoimissa, kasvatamme tulevien vuosikymmenien pakolaisvirtoja. Myös rahojen leikkaaminen kehitysmaiden ilmastotoimilta, kehitysmaissa tehtävältä työltä naisten oikeuksien puolesta, sukupuolivalistukselta ja perhesuunnittelulta kasvattaa tulevaisuuden pakolaisvirtoja. On arvioitu, että viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosittain noin 25 miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään kotiseudultaan ympäristösyistä. Kansainvälinen ruokapolitiikan tutkimuslaitos on arvioinut, että vuosisadan puoleenväliin mennessä lähes 5 miljardin ihmisen kotiseudulla ilmastonmuutos voi aiheuttaa vesipulan. Jos näistä ihmisistä joka viides lähtee muualle, se tarkoittaa miljardia ihmistä, joista Eurooppaankin pyrkii vähintään kymmeniä ellei satoja miljoonia. Tällaisessa tilanteessa jo rauhan säilyttäminen tulisi olemaan vaikeaa. Siksi on ymmärrettävä, että ilmastonmuutoksen hillintä on keskeinen asia ihan kaiken kannalta, myös tulevien sotien ja konfliktien estämiseksi. Uskon, että ministerit Tiilikainen ja Mykkänen ovat oikeasti tehneet parhaansa hallituksen neuvotteluissa ilmasto- ja energiastrategiasta. Siinä, kuten moni on jo todennut, on hyviä asioita, kuten kivihiilen kielto, mutta kaiken kaikkiaan pidän valitettavana sitä, että siinä ei tartuta kaikkiin niihin hyviin mahdollisuuksiin ja tilaisuuksiin, joita Suomella olisi (Puhemies koputtaa) ollakseen todellinen ilmastotoimien edelläkävijä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-11-24T18:23:52,2016-11-24T18:26:14,Tarkistettu,1.1 2016_120_110,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kun kysyttiin, onko paikalla pelkästään samanmielisiä, niin uskoisin, että voin tuoda esiin ainakin joitakin uusia näkökulmia. Itse näkisin keskeisimpänä kestävän kehityksen teemana ja ylempänä muita sen, että Suomessa on työtä ja hyvinvointia. Meillä ei ole mitään kestävää kehitystä ilman työtä ja hyvinvointia, emmekä voi kestävän kehityksen nimissä myöskään vaarantaa sitä työtä ja hyvinvointia. Se ei ole kestävää kehitystä, että luomme hyvinvointivaltion lukemattomine oikeuksineen ja huomaamme sitten, ettei meillä ole varaa sellaisen ylläpitoon. On myös hyväksyttävä, että näin pohjoisessa eläminen ja työskentely jo lähtökohtaisesti nostaa hiilijalanjälkeämme verrattuna sellaisiin maihin, jotka ovat etelämmässä. Sinänsä keskustelualoitteen teemat ovat ajatuksina yleviä ja sellaista ei varmaan löydykään, joka pitäisi kestävää kehitystä huonona tai ei-tavoiteltavana asiana sinällään. Mutta tämä ei ole kuitenkaan mikään uusi keksintö, sillä on ollut jo pitkään olemassa periaate, joka aiemminkin mainittiin, että pellot ja metsät jätetään pojille paremmassa kunnossa kuin ne isiltä oltiin saatu, ja tämä on ollut kunnia-asia. Ei kestävän kehityksen periaate ole mikään sellainen uusi juttu, joka on keksitty Kallion kahviloissa baskerit päässä ja punaviinilasi kädessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-24T18:26:16,2016-11-24T18:27:32,Tarkistettu,1.1 2016_120_111,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ettei unohdu, niin haluan muistuttaa, että kuluvalla hallituskaudella kehitysyhteistyöhön on kohdistettu mittavia leikkauksia. Eniten leikataan monenkeskisestä kehitysyhteistyöstä, noin 56 prosenttia, maa- ja aluekohtaisesta kehitysyhteistyöstä 37 prosenttia ja järjestöjen osalta 43. Myöskään päästökauppatuloja ei enää ohjata kehitysyhteistyöhön, ja tässäkin on kyseessä varsin suuri summa, vuonna 14 se oli 69 miljoonaa euroa. Joka tapauksessa kestävän kehityksen tavoitteet ovat universaaleja, ja vaatii meiltäkin globaalia vastuuta, jotta ne saadaan toteutumaan. Kysyisinkin ministeriltä, kuinka voimme varmistaa Agenda 2030 -työn pitkäjänteisyyden ja johdonmukaisuuden tulosten takaamiseksi ja mahdollisimman suuren vaikuttavuuden takaamiseksi näistä leikkauksista huolimatta. Millä tavalla kestävän kehityksen tavoitteita toteutetaan nyt, kun resurssit ovat radikaalisti vähentyneet? Mistä on jouduttu tinkimään ja mistä on pidetty kiinni? Nyt olisi hyvä olla tässä asiassa avoin, jotta voidaan mennä sitten eteenpäin. Monia ihmisiä pohdituttaa myöskin se, aikooko hallitus laatia konkreettisen suunnitelman ja aikataulun siitä, miten saamme jossain vaiheessa nostettua nuo kehitysyhteistyömäärärahat sinne tavoiteltuun 0,7 prosenttiin bkt:stä ja sitoudumme myös toimeenpanoon. Tähän toivoisin myöskin vastausta. Keskustelussa tulikin jo esiin se, että sukupuolten välisellä tasa-arvolla on oma tavoitteensa Agenda 2030:ssä ja se sisältyy läpileikkausperiaatteella kaikkiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tämä on oikein hyvä asia, ja näihinhän sisältyy myös seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien universaali saatavuus. On todella hyvä, että nämä ovat myöskin Suomen prioriteetteja. Miten Suomi kuitenkin aikoo konkreettisesti varmistaa, että nämä, siis sukupuolten tasa-arvo- ja seksuaali- ja lisääntymisterveystavoitteet, näkyvät konkreettisesti toimeenpanossa ja säilyvät myös yli hallituskausien aina sinne vuoteen 2030? Ylipäätään näitten tavoitteiden pitkäjänteisyyden takaaminen yli hallituskausien on tärkeä tavoite, jotta päästään sitten pikkuhiljaa tavoitteissa eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-11-24T18:27:36,2016-11-24T18:29:36,Tarkistettu,1.1 2016_120_112,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kestävän kehityksen tavoitteet ovat kaikki riippuvaisia toisistaan. Esimerkiksi ruokaturvaa ei voida saavuttaa ilman toimia köyhyyttä ja ilmastonmuutosta vastaan eikä sukupuolten tasa-arvoa ilman koulutusta. Täällä on käytetty tänään monia erittäin hyviä puheenvuoroja, joissa on erityisesti nostettu esiin tyttöjen ja naisten asemaa ja koulutuksen merkitystä. Itsekin koulutusta korostaisin ja erityisesti lukutaitoa, joka on ehdottoman tärkeä nimenomaan tytöille ja naisille. Lukutaitoisella naisella on itsetunto ja yhteisönsä arvostus. Tietoisuus ympäröivästä maailmasta kasvaa, ja sairaudet vähenevät tiedon myötä. Lukutaitoiset naiset synnyttävät terveempiä lapsia ja pystyvät myöskin huolehtimaan lapsistaan paremmin. He ymmärtävät lukutaidon merkityksen ja todennäköisesti laittavat myös omat lapsensa kouluun. Maailmassa on tällä hetkellä pakolaisia enemmän kuin koskaan. Jotta voimme ehkäistä pakolaisuuden lisääntymistä, on tärkeä sijoittaa hyvän elämän työkalut, kuten juuri lukutaito, köyhimpiin maihin. Kysyisinkin ministereiltä: mille tasolle te asetatte lukutaidon merkityksen kehityspolitiikassa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-11-24T18:29:38,2016-11-24T18:30:58,Tarkistettu,1.1 2016_120_113,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos puhemiehistölle ja keskustelualoitteen tekijöille. Tämä on erittäin tärkeä aihe keskustella, niin kuin monet ovat täällä sanoneet. Minäkin kannatan sitä, että jokin valiokunta — mielelläni näkisin sen olevan tulevaisuusvaliokunta — vastuutettaisiin tämän asian jatkokäsittelyyn. Olen huolissani siitä, että EU-tasolla nämä Agenda 2030 ‑tavoitteet eivät kuitenkaan vaikuta etenevän optimaalisesti. Komission antaman tiedonannon perusteella he eivät ole aikeissa tehdä kunnollista toimeenpanosuunnitelmaa kestävän kehityksen tavoitteista. Suomen pitäisi mielestäni vaatia tällaista toimeenpanosuunnitelmaa, ja toivon, että meidän hallituksemme voisi olla asiassa aktiivinen, koska meitä myös todennäköisesti tässä asiassa kuunnellaan. Täällä on käytetty monia hyviä puheenvuoroja ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta, joka liittyy kestävään kehitykseen. Ehkä parhaiten mieleeni jäi edustaja Toivolan esimerkki siitä, kuinka nuori oli lähtenyt, melkeinpä uskaltaa sanoa, taisteluun tuulimyllyjä vastaan haastamalla suuren järjestelmän ilmastotavoitteiden vuoksi. Kun me mietimme tilannetta, niin me näemme, että maailmassa tällä hetkellä noin puolet maapallon väestöstä on alle 30-vuotiaita. Toisaalta samaan aikaan yli 40 prosenttia maailman työikäisistä nuorista on työttömiä tai alipalkattuja. Nuoret ovat valtava mahdollisuus, mutta mikäli heidän asemansa yhteiskunnassa horjuu samaan aikaan, kun yhteiskunnat ajautuvat hallitsemattomiin tilanteisiin, on käsissämme sosiaalinen aikapommi. Olemme Suomessakin keskustelleet tästä asiasta esimerkiksi nuorten työttömyyden ja mahdollisen syrjäytymisuhan yhteydessä, kun olemme puhuneet vaikkapa koulutuksesta. Toivoisin, että hallitus miettisi vielä erikseen ylisukupolvista oikeudenmukaisuutta, kun se tekee esimerkiksi koulutuspoliittisia päätöksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-24T18:31:00,2016-11-24T18:32:59,Tarkistettu,1.1 2016_120_114,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän myös tästä keskustelualoitteesta ja lämpimästi toivoisin, että joku valiokunta — tässä nyt on esitetty tulevaisuusvaliokuntaa — ottaisi tästä kopin. Täällä on puhuttu paljon naisten asemasta ja ympäristön tilasta ja sitä kautta ihmisten hyvinvoinnista. Toisin tähän eläintensuojelun näkökulman. Täällä löytyy kohdassa 15, täällä Agenda 2030:ssä, että lupauduttu vuoteen 2020 mennessä tekemään merkittäviä ja kiireellisiä toimenpiteitä uhanalaisten lajien vähenemisen estämiseksi. Meillä on, mitäs tässä on, kolme vuotta aikaa, ja minä en ole huomannut maailmanlaajuisesti mitään toimenpiteitä. Täällä edustaja Kiuru puhui tämmöisestä väestötavoitteesta ja ehkä ‑sopimuksesta. Meillä on hyvin paljon erilaisia sopimuksia, on ihmisoikeussopimuksia ja kansainvälisiä ympäristösopimuksia, ilmastosopimuksia. Miksei meillä ole sopimusta esimerkiksi ihan tämmöiseen lajien suojeluun? Eläimet ovat kuitenkin monissa tutkimuksissa hyvin tunteellisia ja kokevat kipua ja fyysistä tuskaa ja näin. Mietin, että monesti, jos tämmöisiä loukkauksia on maissa, vain paheksutaan, mutta ei ole esimerkiksi mitään sopimusta, jonka tämä maa olisi integroinut, johon voisi vedota. Me olemme eduskunnan eläinsuojelukerhossa pohtineet tällaista, että voisiko Suomi olla esimerkiksi Euroopan neuvostossa aloitteellinen ja Pohjoismaat lähtisivät EU:ssa miettimään tällaista. Se olisi aika edistyksellistä. Meillä on kuitenkin kulttuuri hyvin paljon muuttunut: eläimet eivät ole enää ihmisille esineitä. Erityisesti kun katsoo tätä lajien häviämistä, monia lajeja meillä ei pian ole: norsut, leijonat. Se on myös meidän velvollisuutemme. Sitten olisin kysynyt. Tänään uusiutuvan energian osalta ilmoitettiin tämä tuulivoiman terveysselvitys. Kiitän hallitusta siitä. Olen saanut paljon yhteydenottoja näistä terveysvaikutuksista ja oireilevista ihmisistä. Olisin vähän kysynyt tästä selvityksestä: kuinka pitkä se on, ja koska se on tuloillaan? (Satu Hassi: Entäs turpeen terveysvaikutukset?)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-24T18:33:01,2016-11-24T18:35:05,Tarkistettu,1.1 2016_120_115,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan ja valtion lisäksi Agendan kansallisen toteuttamisen kannalta paikallistaso on aivan avainasemassa: kansalaiset, kunnat, yritykset, kansalaisyhteiskunta. Heidän sitouttamisekseen tähän toimeenpanoon me tarvitsemme tiedotusta ja me tarvitsemme tukea. Erityisen tärkeätä on saada myös kunnat ja myös tulevaisuuden maakunnat mukaan tähän työhön, koska siellä aika iso osa näistä konkreettisista päätöksistä ja työstä tehdään. Ensi keväänä on tulossa kuntavaalit. Toivoisin, että myös puolueet lähtisivät nyt kuntavaaleissa mukaan tähän työhön ja kertoisivat kunnallisvaaliehdokkaille tästä Agendasta ja siitä, kuinka tärkeätä se on toimeenpanna kunnassa ja tehdä ehkä myös kunnissa toimeenpanosuunnitelmia. Arvoisa puhemies! Tavoite 5 eli sukupuolten tasa-arvo on aivan olennainen koko Agendan onnistumisen kannalta. Tässä Suomen on oltava entistä vahvempi. Me olemme olleet siinä vahva kansakunta, ja olen siitä erittäin ylpeä, mutta vahvuutta tarvitaan jatkossakin, koska niin Itä-Euroopassa, USA:ssa kuin monessa muussakin maassa on tapahtumassa takapakkia naisten oikeuksissa ja seksuaali- ja lisääntymisterveysasioissa. Kestävä kehitys ei ole mahdollista, jos tytöt ja naiset jätetään sivuun ja jos perheet eivät saa elää terveenä tai kykene päättämään lapsiluvustaan. Kyse on myös väestönkasvun hillitsemisestä, ja erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikan kestävän kehityksen kannalta väestönkasvun hillintä on tärkeä tavoite, mutta se on tietenkin tehtävä inhimillisellä tavalla. Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyö ja kehitysrahoitus on erittäin tärkeä elementti ja työkalu monien Agendan tavoitteiden toimeenpanossa ja kehitysmaiden tukemiseksi toimeenpanossa. Haluankin kysyä: onko hallitus tekemässä konkreettisen suunnitelman kehitysyhteistyörahoituksen nostamiseksi 0,7 prosenttiin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-24T18:35:08,2016-11-24T18:37:13,Tarkistettu,1.1 2016_120_116,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi iso yhteinen haaste meillä kestävän kehityksen edistämisessä ja tavoitteiden toimeenpanossa on se, millä tavalla me varmistamme, että pystymme sitoutumaan tähän toimintaan yli vaalikausien. Tässä on useassa puheenvuorossa nostettu esille naisten ja tyttöjen asema ja tasa-arvon edistäminen. Naisten ja tyttöjen asemahan on painopiste meidän kehityspoliittisen selonteonkin mukaan, ja se on mukana kaikissa kestävän kehityksen tavoitteissa. Sukupuolten välisellä tasa-arvolla on myös oma tavoitteensa. Millä tavalla me varmistamme, että nämä painopisteet ja niihin sitoutuminen säilyvät, vaikka hallitukset vaihtuvat? Kestävä kehitys jos jokin on sellaista työtä, missä meidän pitää tehdä pitkäjänteistä työtä ja sitoutua hyvin pitkään tekemiseen. Kiinnostaisi kuulla, miten tätä puolta on pohdittu. Kun täällä on useassa puheenvuorossa nyt kannatettu ajatusta, että valiokunnista tulevaisuusvaliokunta ottaisi tämmöisen vetovastuun — itse pidän tärkeänä, että kaikki valiokunnat jollakin tavalla osaltaan pohtivat näitä kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä asioita — niin kysyisin myös ministereiltä, millä tavalla suhtaudutte ajatukseen siitä, että kestävä kehitys näkyisi nykyistä vahvemmin budjettiprosessissa, esimerkiksi omien ministeriöidenne osalta, ja miltä tämä ajatus kestävän kehityksen selonteosta kuulostaa. Nythän oli hienoa, kun saatiin kehityspolitiikasta selonteko tällä kaudella alkupainotteisesti kauden alussa, ja samaan tapaan kestävän kehityksen kohdalla, joka on laajemmassa mittakaavassa siis läpileikkaava, yhteinen asia, olisi loogista, että myöskin tämä asia tuotaisiin selontekona eduskuntaan. Ajatuksia ministereiltä kysyisin näistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-11-24T18:37:17,2016-11-24T18:39:29,Tarkistettu,1.1 2016_120_117,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Puheenvuorot vielä edustajilta Toivola, Kiuru, Mäkelä, Adlercreutz ja Paloniemi, ja sitten ministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_120_118,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jani,Toivola,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on pidetty äärimmäisen hyviä puheenvuoroja, joihin moniin on helppo yhtyä. Täällä yhdessä puheenvuorossa todettiin, että kestävä kehitys ei ole uusi asia, ei ole keksitty Kalliossa tänään, ja se pitää ihan todellakin paikkansa. Täällä on myöskin lainattu paljon historiasta arvopohjaa, joka tukee kestävän kehityksen ajattelua. Ja mikäs sen hienompaa, että meillä on niin pitkä historia myöskin tässä ideologisessa ajattelussa. Minä ainakin itse toivon, että kaikki se historia otetaan mukaan myöskin tähän päivään ja siihen tulevaisuuden työhön. Se ero varmasti — se, mikä on muuttunut, mitä on tapahtunut globaalissa maailmassa — on se, että yhä vähemmän me voimme katsoa itseämme ikään kuin erillisenä saarekkeena muusta maailmasta tai yksittäisenä valtiona, vaan se, mihin kaikki nämä tavoitteetkin pohjautuvat, on se meidän koko ajan kasvava ikään kuin riippuvuussuhde toisiimme, tai jos me mietimme sitä, miten väestö liikehtii tällä hetkellä ympäri maailmaa. Nämä ovat kysymyksiä, mistä meidän on myöskin otettava vastuuta, ja sitä kautta me olemme yhdessä osa sitä globaalia maailmaa. Täällä on nostettu paljon tärkeitä kysymyksiä. Haluaisin tukea muun muassa edustaja Parviaisen esille tuomaa näkemystä EU-tasosta ja todellakin toivoisin, että kuulisimme siitä myöskin vähän, koska nyt tällä hetkellä näyttää siltä, että toimeenpanon suhteen on suunnitelmia vasta vuodelle 2020, ja se on tietysti aivan liian myöhään. Eli olisi tosi tärkeätä, että Suomi ottaisi myöskin tässä painostuksessa aktiivisen roolin. Sitten miettien Suomen harjoittamaa kehitysyhteistyötä olisin kysynyt vielä, kun aina välillä on käyty keskustelua myöskin tämmöisestä kehitysyhteistyölaista tai jostakin elementistä, millä me voisimme paremmin sitoa sen, mitkä ovat ikään kuin ne pääteemat pitkällä tähtäimellä, mihin Suomen harjoittama kehitysyhteistyö pohjautuu. Että välttämättä ne tavoitteet eivät olisi niin alisteisia aina neljän vuoden hallituskausille. Näkisin, että tämmöinen kaikki pitkäjänteisyys tukee myöskin tämän Agendan tavoitteita. Miten hallituksessa nähdään tämä, olisiko näitä mahdollista jollakin tavalla tuoda toisiaan lähemmäksi, omaan kehityspolitiikkaan pitkäjänteisyyttä, joka samalla myöskin tukisi Agenda 2030:tä? — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1114,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Jani Toivola,1114,2016-11-24T18:39:37,2016-11-24T18:41:38,Tarkistettu,1.1 2016_120_119,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on todella rakentavia ja hyviä puheenvuoroja kuultu. Yksi asia tässä hieman rupesi mietityttämään. Kun korostetaan naisten ja tyttöjen asemaa, niin siinä ei todellakaan ole mitään pahaa, se on iso ongelma. Useimmissa maailman maissa ja kaikissa maailman maissa on aivan varmasti asian parantamiseksi paljon tehtävää. Mutta jos otetaan näkökulma Suomeen, niin suomalaisen miehen elinaikaodote on huomattavasti lyhyempi kuin naisella. Suomalainen mies on vähemmän koulutettu kuin nainen, olemme alttiimpia väkivaltarikoksille, kuolemme useammin liikenteessä, olemme päihderiippuvaisempia, tupakoimme useammin, meidän hampaamme ovat huonommassa kunnossa, ja olemme alttiimpia syrjäytymiselle. Yhdessä asiassa olemme edellä: saamme keskimäärin isompaa palkkaa. No, kokonaisuutena suomalaisella miehellä tietysti menee hyvin, kun verrataan globaalissa näkökulmassa, mutta herättikö tämä puheenvuoro mitään ajatuksia siihen, miten miesten ja poikien näkökulma kehitysyhteistyössä ja kestävässä kehityksessä tulisi huomioida? Arvelen, että monessa maassa on myös marginaaliin tai vähemmistöön siirtyneitä tai työnnettyjä miesvähemmistöjä, jotka ovat yhteisössään todella heikossa asemassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-11-24T18:41:40,2016-11-24T18:43:17,Tarkistettu,1.1 2016_120_120,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru toi äsken esiin mielenkiintoisen näkökulman miesten oikeuksista tässä kestävässä kehityksessä. Tämä oli siitä hyvä näkökulma, että tämä tuo jollain tavalla uutta ajatusta siihen jämähtäneeseen ajatusmaailmaan, joka meillä on tässä aihepiirissä. Toinen esimerkki tällaisesta jämähtämisestä, jota haluan kritisoida, on se, että Suomessa hoetaan ikään kuin mantrana sitä, että meidän pitäisi olla jotenkin kestävän kehityksen suunnannäyttäjiä. Aikaisemmin tarvetta suunnannäyttämiseen on perusteltu sillä, että meillä on varaa, kun olemme niin rikas kansakunta. Näistä suunnannäyttämisistä on kuitenkin tullut meille aikojen kuluessa sormille, ja olemme maksaneet tarpeettoman suurta hyvinvointihintaa vuosien saatossa. Esimerkki tästä: Tulen itse metsäteollisuuden vahvalta alueelta. Siellä 80-luvulla oli varsin likaista: vesi kuohui järvessä, kun siellä ui, ilma haisi pahalta. Sitten 90-luvun vaihteessa paperitehtaat tekivät merkittäviä parannuksia järjestelmiinsä ja läheisen järven Saimaan vesi ja alueen ilmanlaatu parantuivat oleellisesti. Nämä olivat suomalaisten tekemiä omaehtoisia muutoksia ja erittäin hyviä asioita silloin. Kun nämä parannukset tehtiin, niin kuitenkin myöhemmin tämäkin hieno esimerkki suomalaisesta vastuullisuudesta kostautui meille unioniin liittymisen ja päästökauppajärjestelyjen myötä, kun saimme neuvotteluissa vertailukohdaksi tämän investointien jälkeisen tilan, emme suinkaan sitä edeltänyttä tilaa, samalla kun muualla Euroopassa puhdistusinvestointeja vältelleet maat palkittiin päästökaupassa. Nyt tämä sama tilanne saattaa löytyä meiltä edestämme, eli ikään kuin lähtisimme taas nollapisteestä. EU asettaa meidät säästämään aina vain lisää ja tinkimään aina vain lisää. Kyllä minun perusviestini on se, että me olemme jo suurimman vastuumme tässä asiassa kantaneet. Tässä kamppailussa meidän tulee olla tiukkana, ettei meille sälytetä kohtuuttomia velvoitteita. Esimerkkinä ottaisin esille tämän keskustelun metsien katsomisesta päästölähteeksi. Se vain ei yksinkertaisesti voi käydä Suomelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-24T18:43:20,2016-11-24T18:45:16,Tarkistettu,1.1 2016_120_121,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Värderade talman! Tässä globaalissa maailmassa yritykset ovat isossa ja tärkeässä asemassa, ja silloin on tärkeätä, että pelisäännöt ovat yhdenmukaiset: pelataan avoimilla korteilla, samoilla pelisäännöillä. Komissio valmistelee pakettia, joka koskettaa maakohtaista raportointia, ja käsitykseni mukaan siellä ollaan nyt Euroopan ulkopuoliselta osuudelta rajaamassa pois maat, joita ei luokitella veroparatiiseiksi. Käsitykseni mukaan Suomi on ollut komission kannalla tässä asiassa siinä missä Hollanti haluaisi, että kaikki ulkopuoliset olisivat tämän maakohtaisen raportoinnin piirissä. Onko teillä näkemyksiä tästä ja ajatuksia Suomen kannan perusteluista? Palaisin tähän ilmastokysymykseen. Ilmastorahoituksen osalta YK on ollut huolissaan siitä, että sopeutumiseen tähtäävät rahat ovat hyvin pienessä osassa, vaikka niitten pitäisi edustaa noin puolta siitä kokonaisrahoituksesta. Tämä liittyy esimerkiksi siihen ilmastopakolaisuuteen, jota edustaja Hassi nosti esille. Miten näette tämän Suomen osalta? Millä keinoin saisimme nostettua tätä osuutta, ja miten näette esimerkiksi Finnfundin aseman siinä kokonaisuudessa? Ne hankkeethan helposti suuntautuvat nimenomaan muihin kuin näihin ilmastosopeutumistoimenpiteisiin. Edustaja Meri nosti esille tuulivoimakysymyksen. Nyt kun sitä ollaan tutkimassa hallituksen sisällä, niin tullaanko pohjaamaan sitä olemassa oleviin tieteellisiin tutkimuksiin, joidenka lopputulos lienee aika selvä, vai tilataanko uusia tieteellisiä tutkimuksia, joissa perehdytään tähän asiaan syvemmin? — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-11-24T18:45:17,2016-11-24T18:47:09,Tarkistettu,1.1 2016_120_122,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,Ja vielä tähän väliin edustaja Elomaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_120_123,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla olisi kyllä vähän pidempikin puhe. Saako mennä pönttöön? [Puhemies Maria Lohela: 2 minuuttia paikalta.] 2 minuuttia. — Arvoisa puhemies! Täällä kun ministerit ovat vielä paikalla, niin minä esittäisin sellaisen kysymyksen: olisiko mahdollista, että Suomi voisi viedä eteenpäin tätä maailmanlaajuista eläinsuojelusopimusta vaikka Pohjoismaiden neuvoston kautta ja olla siinä edistyksellinen? Nimittäin tämä uhanalainen eläinlajisto on laajentunut. Olemme juuri nähneet pari kertaa jo dokumentin Team Rokan toiminnasta norsunluunmetsästyksen tiimoilta. Se on tehnyt loistavaa työtä siellä Tansaniassa, ja henkilö, joka on perustanut tämän Team Rokan, on tehnyt sen pitkälti omilla varoillaan, ottanut lainaa jopa, kouluttaa siellä paikallisesti koiria, jotka haistavat norsunluun, joka on salametsästetty. Muun muassa norsut kuolevat todennäköisesti sukupuuttoon jopa 15 vuoden kuluttua, jos ei tähän radikaalisti tartuta, ja moni muu laji. Elikkä tällainen kysymys: voisiko tätä eläinsuojeluasiaa viedä näin eteenpäin Suomen taholta, että Suomi olisi aloitteellinen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-11-24T18:47:11,2016-11-24T18:48:44,Tarkistettu,1.1 2016_120_124,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan ensinnäkin kiittää tästä loistavasta keskustelusta ja haluan rohkaista meitä kaikkia kansanedustajia. Kuten edustaja Sarkkinen totesi, meidän täytyy viedä alueelliselle ja paikalliselle tasolle tätä kestävän kehityksen toimeenpanoa. Haluan vielä muutamalla sanalla kertoa resurssiviisaushankkeesta Jyväskylässä, kotikaupungissani. Siellä on kahden vuoden aikana toteutettu tämmöinen Sitran hanke, koska Sitra valitsi Jyväskylän koealustakseen. Siellä on kokeiltu ja testailtu erilaisia tapoja, joilla alue ja sen eri toimijat voisivat elää resurssiviisaammin, luonnonvaroja viisaasti ja järkevästi käyttäen ja toiminnasta jopa taloudellista hyötyä saavuttaen. Yhdessä kaikkien yhteiskunnan eri sidosryhmien kanssa siellä on luotu monistettava alueellinen toimintamalli, ja se on viety nyt useampaan kaupunkiin ja yhteen kuntaan. Lopputuotoksena syntyi tiekartta, pitkän aikavälin suunnitelma sille, kuinka esimerkiksi Jyväskylä saavuttaa jätteettömyyden, päästöttömyyden ja ylikulutuksettoman elämän viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Ja tämä ei ole pelkkää puhetta: Valtuusto on sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen keväällä 2015, ja nyt resurssien viisas käyttö on myös yksi kaupungin kolmesta strategisesta kärjestä. Resurssien viisas käyttö on integroitu osaksi kaupungin kokonaisjohtamista. Se on osana talouden ja toiminnan vuosikelloa, ja se on aina mukana näkyvästi myös budjettiprosessissa. Minun mielestäni tämä ei ole kovin huono esimerkki, ja tätä on skaalattu ja viety jo muuallekin. Minä toivoisin, että näitä hyviä esimerkkejä, joita varmasti Suomesta löytyy, monistettaisiin ja vietäisiin ahkerasti ympäri maata, koska se on meidän ongelmamme yleensä, että hyviä käytäntöjä, hyviä malleja ei viedä muualle, vaan ne jäävät ikään kuin vain pienen porukan käyttöön. Tässä olisi yksi erinomainen malli mielestäni. Mitä mieltä ministerit ovat?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-11-24T18:48:45,2016-11-24T18:50:48,Tarkistettu,1.1 2016_120_125,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Seuraavaksi ministeri Mykkänen, 5 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_120_126,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Kai,Mykkänen,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,KOK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä huomioista jälleen. Yksi kysymys, mikä on useasti tullut esiin, on tämä köyhimpien, niin sanottujen LDC-maiden osuus, ja meillä on tarkoitus sitä nostaa nyt tulevina vuosina, ensi vuoden jälkeen, jälleen takaisinpäin ohjaamalla muun muassa tästä mainitusta investointimuotoisesta rahoituksesta, josta toki vain osa sitten näkyy siinä ODA-laskelmassa, kuitenkin isompi osa Afrikkaan ja erityisesti LDC-maihin, ja tätä kautta se tulee kyllä myöskin tässä näkymään. Sinänsä tässä edustaja Niinistö erityisesti laittoi ehkä vähän rinnakkain investointimuotoiseen ja sitten ikään kuin lahjamuotoiseen tehdyt leikkaukset. Täytyy todeta, että sinänsä siis tämä investointimuotoinen ei millään tavalla kehyksissä syrjäytä sitä lahjamuotoista. Valitettavasti, vaikka meillä ei olisi investointimuotoista rahoitusta ollenkaan, se ei toisi kehysmenoihin yhtään tilaa, koska se ero on juuri se, että investointimuotoinen on kehyksen ulkopuolista investointirahastorahaa. Iso muutos, väittäisin, meidän kokonaisvaikutuksen kohdistumisessa enemmän köyhimpiin maihin on myös se, että kun olemme lanseeraamassa nyt joulukuussa uuden Public Sector Investment Facility -välineen eli kehitetyn korkotukiluottovälineen, niin se aiemmasta versiostaan poiketen kohdistuu myös köyhimpiin LDC-maihin. Esimerkiksi viime viikolla Tansaniassa ja Keniassa kun olin, niin selvästi näkyi, että on paljon sellaisia hankkeita, joissa voisi olla veteen, puhtaaseen energiaan, infrastruktuuriin, jopa koulurakentamiseen liittyviä hankkeita, joissa tämä instrumentti, jossa on 30—50 prosenttia lahjaa ja loput subventoitua lainaa, voisi synnyttää uusia investointeja, jotka sitten toisivat sekä työpaikkoja että niitä kaivattuja tuloksia ja samalla myös suomalaisyritysten osallisuutta niissä hankkeissa. Kun tässä Mäkelä myöskin peräänkuulutti työllisyyttä, niin tällä voi pieneltä osalta kyllä olla näitäkin vaikutuksia. Maaohjelmien priorisoinnista kysyi erityisesti edustaja Kiuru. Sinänsä ei ole helppo tehdä rajuja liikkeitä. Meillä on kahdeksan varsinaista maaohjelmamaata plus että Vietnamista olemme vetäytymässä plus että tietysti Syyriaan ja Lähi-itään menee erilaisten järjestelyiden kautta aika paljon rahaa. Sen muutoksen olen tehnyt, että tulemme nyt Sambiasta nopeammin pois kuin aikaisemmin suunniteltiin, koska meidän täytyy pystyä kokoamaan näitä potteja edes hieman isompiin. Reilusti yli 10 miljoonaa euroa täytyy olla se maaohjelman koko, jotta me pystymme siellä muutamaan painopisteeseen panostamaan ja saamaan riittävän vaikutusvallan siihen hallintoon. Ei ole helppo valinta sekään. Niin kuin sanoin silloin virkamiehille, kun ei ole syyllistä, niin valitaan vähiten syytön, ja Sambia on se, joka nyt ensimmäisenä on keskituloiseksi nousemassa, ja silloin kun rajataan, niin näin täytyy toimia. Sukupuolitasa-arvo ja Finnfund, edustaja Kiuru kysyi: Noin 30—50 prosenttia on Finnfundin toimitusjohtajan mukaan se raportoitu naisten lukumäärä työllistyneissä Finnfundin hankkeissa, ja tältä osin täytyy kyllä myös sanoa — kun täällä on syystä kannettu huolta siitä, miten me voimme naisten asemaa tukea esimerkiksi investointimuotoisella avulla — että itse asiassa ne hankkeet, joihin investoidaan, niin kuin tästä luvusta näkee, ovat aika usein sellaisia, jotka tarjoavat sitten työpaikkoja nimenomaan naisille köyhissä maissa. Itse kävin viikko sitten Itä-Afrikan suurimmassa lääketehtaassa, joka Finnfundin investoinnilla on tehty, ja aivan erityisesti siellä on huolehdittu myös esimerkiksi ihan perhevapaakäytännöistäkin, myös miespuolisia siihen on kannustettu, ja toki tällaisia käytäntöjä yritetään sitten viedä. Oikeuspalveluiden ja oikeushallinnon pariin: Tätä me teemme aika paljon monessa maassa kapasiteettirakentamisen kautta. Viikko sitten kävin myös Nairobin suurimmassa slummissa, Kiberassa, jossa meillä on pieni hanke naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi, 6 000 naista on tavoitettu ja 600 oikeudenkäyntiä pantu tämän aika pienen summan avulla vireille. Se oli kyllä tietyllä tavalla oikein optimistinen, vaikkei ympäristönä mikään kaikista mieluisin sinänsä nähdä. Koulutus, lukutaito, edustaja Pelkonen kysyi: Se on ehkä yksi asia, josta sanoisin, että jos olisin itse ollut ministerinä tekemässä kehityspoliittista selontekoa, niin olisin nostanut sen vielä selkeämmin meillä kärjeksi. Me olemme siinä aika hyviä, ja sinänsä erityisesti Mosambikissa, Etiopiassa ja Nepalissa meidän maakohtainen pääyhteistyömme on nimenomaan koulutusta, ja siinä päämittari, jota olemme nyt tänä syksynä uusiin maaohjelmiin asettaneet kolmivuotisjaksolle, on nimenomaan 11-vuotiaiden tyttöjen lukutaito ja tämä kuvio, koska aivan allekirjoitan sen, mitä sanottiin, että se on ratkaiseva yhteiskunnan kehitykselle ja myöskin naisten asemalle niissä yhteiskunnissa. EU:n toimeenpanosuunnitelmista: Vauhditetaan, mutta samalla sanoisin, että on tärkeätä, että meillä on jonkunlainen työnjako. Nyt se kansallisen avun ja EU-avun osuus on suunnilleen neljän suhde viiteen, ja itse olen vähän aprikoinut, olisiko järkevämpi, että EU selkeämmin keskittyisi esimerkiksi semmoisiin äkillisiin humanitaarisiin kriiseihin ja sitten tämmöinen pitkäjänteisempi olisi selkeämmin kansallisella ja YK-tasolla. Jos kaikki tekevät kaikkea, niin sekään ei oikein johda parhaaseen tulokseen. Sarkkinen viittasi kuntien Agenda-työhön. Olin itse käynnistämässä Tampereella tilaisuutta, joka käynnisti tämmöisen kuntien osallistumisagendan, ja siellä peräänkuulutin esimerkiksi pyöräverkoston kehittämistä yhtenä toimenpiteenä, kun täällä Helsingin seudulla kaupunkipyörät ovat nyt selvästi lyöneet itsensä läpi. Toivottavasti muut isot kaupungit tulisivat mukaan. (Puhemies koputtaa) Ylivaalikautiseen sitoutumiseen — mihin Sirén viittasi — auttaa minusta se, että ripustetaan selkeästi se näihin muutamiin painopiste-, SDG-tavoitteisiin, jotka eivät muutu vaalikaudesta toiseen. Sen sijaan kehy-lakiin (Puhemies koputtaa) sanoisin, että meillä on muutenkin hyvin jäykkä kyllä tämä budjettirakenne. Siihen on vaikea tehdä pienehköjäkään muutoksia. Minä en ole ihan varma, kannattaako niitä vielä lailla ruveta sen tarkemmin niittaamaan. (Puhemies koputtaa) Nämä ovat pitkiä hankkeita joka tapauksessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-11-24T18:50:51,2016-11-24T18:56:27,Tarkistettu,1.1 2016_120_127,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Ja ministeri Tiilikainen, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_120_128,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla oli kunnia olla Suomen puolesta hyväksymässä nämä Agenda 2030 ‑tavoitteet YK:ssa. Sain olla myös raportoimassa Suomen toimeenpanosta viime kesänä samalla foorumilla ja tietysti myös kestävän kehityksen toimikunnan varapuheenjohtajana nyt tätä toimeenpanoa Suomessa katsomassa pitkälti eteenpäin. Kiitän eduskuntaa tästä hyvästä keskustelusta, ja joitain kommentteja: Oikeastaan jokaisella valiokunnalla on varmasti joku tavoite, joka kuuluu nimenomaan sen toimialaan, mutta esimerkiksi tuo, että tulevaisuusvaliokunta voisi olla se yhteen vetävä, kokoava valiokunta, kun kestävästä kehityksestä jatkossa puhutaan, on saanut täällä paljon tukea. Onko tuo muoto sitten vuosittain käytävä keskustelu vai hallituksen eduskuntaan kerran vaalikaudessa tuoma selonteko, sitä nyt on syytä pohtia rauhassa. Tässä suomalaisessa toimeenpanossa edustaja Kulmuni kysyi tämän kestävän kehityksen sitoumuksen laajuutta ja merkitystä. Todella nyt taitaa olla 340 sitoumusta, mutta merkittävä askel tässä sitoumusten laajentamisessa oli esimerkiksi se, että nyt Suomessa ensimmäistä kertaa muovijätteen vähentämiseksi, muovikassien käytön vähentämiseksi, direktiiviä toimeenpannaan sopimusmenettelyn kautta, missä valtio, ympäristöministeriö, teki kaupan alan kanssa sopimuksen, ja nämä sopimukset, mihin yksittäiset liikkeet, yritykset voivat liittyä, ovat osa tätä kestävän kehityksen toimeenpanoa, yhteiskuntasitoumuksia. Katsotaan, miten tämänkaltainen sopimusmenettely yhdistettynä kestävän kehityksen toimeenpanoon toimii jatkossa. Edustaja Mäkelä otti tärkeän näkökulman huomioon, nimittäin näinhän se on, että ilman tervettä taloutta meidän on todella vaikea edistää yhtäkään näistä kestävän kehityksen tavoitteista, ja se on hyvä muistaa. Ani harva täällä nyt lipsahti siihen oppositionuotin puolelle, vaan hyvin asiallinen keskustelu kaiken kaikkiaan käytiin, mutta ellei tuota tervettä taloutta ole, on vaikea yksittäisiä tavoitteita viedä eteenpäin. Nyt edelleen, edustaja Mäkelä, tuo päästökauppajärjestelmä EU:ssa on sellainen, että samat velvoitteet, samat asiat koskevat kaikkien maitten yrityksiä, olkoonpa ne puhtaat investoinnit tehty viime vuonna tai jo aikaisemmin.Nyt tämä mainitsemanne epäkohta on onneksi korjattu, ja metsät ovat Suomessa nielu, se täytyy myös ilmastopolitiikassa EU:ssa tunnustaa. Muutama huomio vielä: Edustajat Meri ja Elomaa puhuivat luonnon monimuotoisuuden ja lajien suojelusta, eläintensuojelusta. Parin viikon kuluttua alkaa Meksikossa luonnon monimuotoisuutta käsittelevä YK:n kokous. Siellä pointtina on nimenomaan tämän monimuotoisuuden valtavirtaistaminen, se, miten monimuotoisuus otetaan huomioon ja myös lajien suojelu ei pelkästään suojelualueilla vaan myös maataloudessa, metsien käsittelyssä, kalastuksessa, turismissa. Tämä on merkittävä edistysaskel. Eläintensuojelussa Suomi toimii EU-tasolla aktiivisesti, olemme yhdessä Tanskan, Ruotsin, Hollannin, Saksan kanssa olleet tukemassa tällaisen eläinsuojelufoorumin perustamista, missä varmistetaan sitä, että eläintensuojelu myös pannaan toimeksi eikä se ole vain kirjain EU-politiikassa. Sitoutuminen yli vaalikausien — siihen ministeri Mykkänen jo vastasikin. Tässä on hyvä huomata, että nyt on yli vaalikausien menevä ohjelma mutta tietysti kukin hallitus on omalla kaudellaan vastuussa siitä, että asiat konkreettisesti menevät eteenpäin ja että toimeenpanoa viedään kohti maalia. Edustaja Adlercreutz puhui ilmastopolitiikasta ja tästä sopeutumisesta. Itse asiassa Marrakechin kokouksessa juuri tämä sopeutuminen oli asia, missä saatiin konkreettisia edistysaskeleita. Sovittiin siitä, että sopeutumisrahasto, mikä on ollut jo aiemmin, palvelee myös Pariisin sopimusta, ja sopeutumisrahaston rahatavoitteet tulivat täyteen. Se on tärkeä rahasto juuri näille vähiten kehittyneille maille, ja tässä Suomen on mahdollista olla kumppaniemme kanssa yhteistyössä auttamassa, että ne haavoittuvimmat maat pystyvät tätä kansainvälistä rahastoa käyttämään. Edustaja Toivola otti nuoret esille, ja se on asia, missä meillä Suomessa on myös parantamisen varaa (Puhemies koputtaa) kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanemisessa. — Kiitoksia eduskunnalle hyvästä keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-11-24T18:56:29,2016-11-24T19:01:40,Tarkistettu,1.1 2016_120_129,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Keskustelualoite eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä>>>Keskustelualoite KA 10/2016 vp,Keskustelulle varattu aika on päättynyt.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_120_130,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 30/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Edustaja Kiljunen esittelee tämän. Vai edustaja Haatainen? Nyt kysyn, kumpi teistä esittelee tämän. Minulla on kahdenlaista tietoa. (Tuula Haatainen: Puhemies, Kiljunen esittelee. Sovittiin, että hän esittelee!) — Kiljunen esittelee.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_120_131,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! — Luulin, että puheenjohtaja ei ehtisi paikalle, mutta hän ehti. — Esittelen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön 30/2016. Esitys on jatkoa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti valtiontalouden tasapainottamiseksi tehtäville yhteensä 150 miljoonan euron lääkekorvaussäästöille. Kuluvana vuonna voimaan tulleilla muutoksilla säästöjä toteutettiin muun muassa lääkealan toimijoille säädetyllä kertaluontoisella palautusmaksulla ja apteekkimaksutaulukon väliaikaisella muutoksella. Väliaikaisten säästötoimenpiteiden päättyessä vuoden 2017 alussa jää tällä esityksellä vielä toteutettavaksi 134 miljoonan euron lääkekorvaussäästöt. Toistaiseksi voimassa olevia muutoksia tehtiin vakuutettujen omavastuuosuuksiin. Suurin osa nyt tehtävistä säästöistä toteutetaan lisäämällä lääkkeiden hintakilpailua, vähentämällä lääkehävikkiä ja edistämällä rationaalista lääkehoitoa. Käyttöön otetaan riskinjakomenettely uusien innovatiivisten, harvinaislääkkeiden ja erityisen kalliiden lääkkeiden markkinoille pääsyn edistämiseksi. Lisäksi tarkistetaan erityiskorvausjärjestelmää. Valiokunta toteaa, että valtaosa ehdotetuista toimenpiteistä vähentää paitsi yhteiskunnan lääkekorvausmenoja myös monien potilaiden lääkekustannuksia lääkkeiden hintojen alenemisen vuoksi. Valiokunta pitää lakiehdotuksia perusteltuina ja puoltaa niiden hyväksymistä muuttamattomina. Valiokunta katsoo kuitenkin, että säästöjen vaikutuksia erityisesti yksittäisten potilasryhmien lääkekustannuksiin on seurattava huolellisesti. Arvoisa puhemies! Esityksen on arvioitu vähentävän sairaanhoitovakuutuksen vuosittaisia lääkekorvausmenoja kaikkiaan noin 134 miljoonalla eurolla. Säästö vähentää valtion rahoitusosuutta sairaanhoitovakuutuksesta noin 60 miljoonaa ja vakuutettujen rahoitusosuutta noin 74 miljoonaa. Lääkemyynnin arvo pienenee muutosten johdosta arviolta 143 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vaikuttaa kaikkiin lääkealan toimijoihin. Suurin osuus myynnin arvon pienenemisestä kohdistuu alkuperäislääkkeiden vähittäismyyntiin. Rinnakkaislääkkeiden myynnin arvon arvioidaan pienenevän, mikä johtuu viitehintaputken kapenemisesta. Lääkealan toimijoiden kannalta myönteistä on, että ehdotettu riskinjakomalli tuo uusien lääkkeiden hallittuun käyttöönottoon uuden ja nykyistä nopeamman vaihtoehdon. Rinnakkaislääkkeiden myyntiä puolestaan lisäävät lääkevaihdon laajentaminen ja biosimilaarien käytön edistäminen. Rinnakkaistuonti- ja rinnakkaisjakeluvalmisteiden sisällyttäminen viitehintajärjestelmään hyödyttää rinnakkaistuojia ja rinnakkaisjakelijoita niiden markkinaosuuksien kasvaessa. Valtion arvonlisäveron tuoton ja apteekkimaksun tuoton arvioidaan pienenevän noin 17 miljoonaa euroa. Lääkemyynnin arvon laskusta noin 32 miljoonaa euroa kohdistuisi apteekkeihin, mikä on noin 5 prosenttia apteekkien liikevaihdosta. Valiokunta pitää ehdotettuja säästöjä valtiontalouden tasapainottamisen kannalta perusteltuina. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirretään ylimmästä erityiskorvausluokasta, 100 prosentista, alempaan erityiskorvausluokkaan, 65 prosenttiin. Insuliinivalmisteet säilyvät edelleen ylimmässä erityiskorvausluokassa. Tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävien lääkkeiden korvausluokan muuttaminen kasvattaa potilaiden maksuosuutta. Tätä on esityksessä perusteltu muun muassa sillä, että korvattavuus tulisi siten samalle tasolle sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa käytettävien lääkkeiden kanssa. Valiokunta pitää erityiskorvausluokan muutosta eri sairauksien lääkekorvausten yhdenvertaisuuden kannalta perusteltuna mutta katsoo, että muutoksen vaikutuksia sekä diabeteslääkkeiden että toimeentulotuen käyttöön on heti lain voimaan tultua seurattava ja ryhdyttävä mahdollisten muutostarpeiden edellyttämiin toimenpiteisiin. Arvoisa puhemies! Hintakilpailua edistetään kaventamalla hintaputkea ja laajentamalla viitehintajärjestelmä koskemaan myös rinnakkaistuontivalmisteita. Lääkevaihtoa laajennetaan sekä biosimilaarit säädetään vaihtokelpoisiksi. Valiokunta pitää hintakilpailun edistämistä, lääkevaihdon laajentamista ja biosimilaarien vaihtokelpoisuuden ottamista käyttöön tarkoituksenmukaisina keinoina säästöjen aikaansaamiseksi. Erittäin tärkeänä asiana oli lääkehävikin vähentäminen. Rationaalisen lääkehoidon tukemisen ja lääkejätteen vähentämisen arvioidaan säästävän lääkekustannuksia noin 20 miljoonaa euroa. Kalliita korvattavia lääkkeitä korvataan kerrallaan korkeintaan kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Uusi lääke-erä toimitettaisiin korvattuna vasta, kun aiemmin ostettu erä olisi käytetty lähes kokonaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen yhteydessä myös lääkkeiden määräämiseen pyritään vaikuttamaan asetusmuutoksella siten, että määräajan tulee ottaa huomioon nykyistä selkeämmin paitsi lääkkeen vaikuttavuus myös sen käytön aiheuttamat kustannukset suhteessa muihin hoitovaihtoehtoihin, sekä edistämällä edullisimpien biologisten lääkevaihtoehtojen valintaa. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Lääkealan hintakilpailun edistämisen ohella on edelleen tarpeen vähentää turhaa lääkkeiden käyttöä esimerkiksi lääkkeiden ylikäyttöä ja lääkejätteen määrää vähentävillä keinoilla. Toisaalta osa potilaista sitoutuu huonosti heille määrättyyn lääkehoitoon, mikä usein myöhemmin lisää hoidon kustannuksia. Lääkehoidon kehittämisessä on välttämätöntä hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon uusien tietojärjestelmien mahdollisuuksia siten, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on käytettävissään ajantasaiset tiedot muun muassa potilaan kokonaislääkityksestä, lääkkeiden yhteisvaikutuksista ja mahdollisista sivuvaikutuksista sekä lääkkeiden hinnoista. Sosiaali- ja terveysministeriö on ryhtynyt selvittämään lääkekorvausjärjestelmän nykytilaa sekä mahdollisia kehittämistarpeita. Valiokunta pitää selvitystä tarpeellisena ja katsoo, että selvitystyössä on syytä ottaa huomioon myös pienituloisten ja pitkäaikaissairaiden, paljon lääkkeitä käyttävien tilanne. Arvoisa puhemies! Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomina hallituksen esitykseen sisältyvät 1.—3. lakiehdotuksen sekä hyväksyy yhden lausuman. Tähän esitykseen on jätetty myös 4 vastalausetta, joista yksi on lausumavastalause, ja 3 hylkyesitystä, jotka eri vastalauseiden tekijät esittelevät erikseen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-24T19:03:04,2016-11-24T19:10:45,Tarkistettu,1.1 2016_120_132,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen osalta ei voi pitää perusteltuna, että diabeteksen hoitoon käytettävien lääkkeiden, muiden kuin insuliinilääkkeiden, korvattavuutta heikennetään täydestä korvattavuudesta 65 prosentin korvausluokkaan. Tätä osaa emme voi tästä esityksestä hyväksyä, minkä vuoksi tulemme jättämään tältä osin vastalauseen. Diabeteslääkkeiden — ei onneksi koske insuliinia — korvaustason alentamista perustellaan sillä, että korvattavuus näin olisi samalla tasolla kuin muun muassa sydän- ja verisuonisairauksissa. Emme kuitenkaan voi kannattaa korvaustason alentamista, koska lääkekorvauksiin aiemmin kohdistetut leikkaukset ovat jo merkittävästi nostaneet asiakkaiden omavastuuta. Käytännössä leikkaus myöskin kohdentuu ikäihmisiin, sillä muun muassa Suomen Diabetesliiton selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus muista kuin insuliinia käyttävistä diabeetikoista on yli puolet. Noin kolmasosa on yli 75-vuotiaita, eli leikkaus kohdistuisi erityisesti monisairaisiin, iäkkäisiin ja vähävaraisiin ihmisiin. Lisäsairaudet jo tällä hetkellä kasautuvat erityisesti alimpiin tuloluokkiin, ja tämä esitys tulee entisestään näitä sosioekonomisia terveyseroja lisäämään. Huomioiden myös hallituksen muun säästöpolitiikan, joka kohdistaa useat leikkaukset perusetuuksiin ja pienituloisimpien ihmisten toimeentuloon, emme pidä järkevänä asiakkaiden maksuosuuksien kasvattamista. Toistuvasti on tullut esiin myöskin tarve arvioida korvausjärjestelmää ja sairauksien ryhmittelyä kokonaisuutena, ja olisikin oikeudenmukaisempaa, että nyt tehtävän diabeteslääkkeiden korvattavuuden heikentämisen sijaan kaikkien sairauksien lääkehoidon korvattavuus arvioitaisiin samanaikaisesti ja yhtäläisin perustein. Ja niin kuin tuossa Kiljusen puheenvuorossa kuulimmekin, sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut virkamiesryhmän arvioimaan lääkekorvausjärjestelmän kehittämistarpeita. Tästäkin syystä katsomme, että diabetespotilaiden tilannetta ei tule nyt heikentää vaan odottaa tuon selvityksen valmistumista ja vasta sitten sen jälkeen tehdä tarpeelliset esitykset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+5.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-11-24T19:10:45,2016-11-24T19:12:46,Tarkistettu,1.1 2016_120_133,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lääkkeiden oikean käytön varmistaminen on kaikkein parasta lääkekustannusten vähentämistä. Kaikki siihen tähtäävät toimenpiteet ovat aina kannatettavia. Tässä lakiesityksessä on toki muitakin hyviä lääkekustannuksia vähentäviä ehdotuksia, mutta lakiesityksessä esitettyä diabeteslääkkeiden korvausten heikentämistä on ihan mahdotonta hyväksyä. Käytännössä tämä leikkaus kohdentuu erityisesti monisairaisiin, iäkkäisiin ja vähävaraisiin ihmisiin. Lisäsairaudet kohdentuvat jo nyt alempiin tuloluokkiin, ja tämä esitys tulee entisestään lisäämään sosioekonomisia terveyseroja. Jos diabeteslääkkeet jäävät käyttämättä, niin kalliisti ja vaikeasti hoidettavien komplikaatioiden määrät lisääntyvät varmuudella. Toisaalta kokonaisuudessaan kalliimpi ja paljon vaikeammin hoidettava insuliinihoito tulee myöskin yleistymään. Tässä lakiesityksessä tältä osin ei ole siis terveyspoliittisesti eikä kansantaloudellisesti mitään järkeä. Tämä on epäinhimillinen ja johtaa kustannusten kasvuun muutamassa vuodessa, ja lisäksi epätasa-arvo tulee myöskin lisääntymään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-24T19:12:47,2016-11-24T19:14:12,Tarkistettu,1.1 2016_120_134,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se osa hallituksen ehdotuksessa on ehdottoman kannatettavaa, että lääkkeiden hintaan puututaan lisäämällä erityisesti lääkeyritysten välistä hintakilpailua. Väestömme vanhenee jatkuvasti ja lääkkeitä käytetään enemmän, joten tällaisia toimia, joilla pyritään hallitsemaan lääkekustannusten nousua, on helppo kannattaa. Sitten taas säästöt ovat aina ikäviä ja valitettavia, mutta mielestäni valiokunta on vastannut esitettyihin huoliin varsin asiallisesti. Sosialidemokraateille voin sanoa lohdutuksena, että apteekkarien ammattikunta, jota vastaan sieltä suunnalta on hyökätty tässä koko syksyn mittaan, joutuu ilmeisestikin maksamaan varsin paljon näistä säästöistä pienentyneinä tuloina, joten varmaan oppositiostakin tukea tälle esitykselle kuvittelisi tulevan. Arvoisa puhemies! Sitä taustaa vasten ihmettelenkin, että vasemmistoliitto ja vihreät ovat kuitenkin nähneet tarpeelliseksi esittää koko lakiesityksen hylkäämistä siinä näkemiensä epäkohtien johdosta. Hylättäisiinkö nyt myös ne hyvät puolet ja vaikutukset, joita kuitenkin valiokunta on mietinnössään tässä esityksessä nähnyt?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-24T19:14:12,2016-11-24T19:15:17,Tarkistettu,1.1 2016_120_135,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Niilo,Keränen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen esittelikin tämän valiokunnan mietinnön hyvin, ja nyt sitten en oikeastaan puhu näistä viitehintajärjestelmän muutoksista enkä tukkuhinnan muutoksista. Nämähän todellakin vaikuttavat potilaitten lääkekustannuksia alentavasti. En myöskään monta sanaa sano tästä lääkkeitten kerralla korvattavasta määrästä, joka tulee kalliitten lääkkeitten kohdalle. Nämä kalliit lääkkeet ovat semmoisia, jotka maksavat 800—1 000 euroa kuukaudessa, ja nämä eivät tule koskettamaan mitään tavallisimpia lääkkeitä. Tämä on perusteltua myöskin siksi, että tämä vähentää lääkehävikkiä, jos tämä lääke ei satukaan potilaalle sopimaan. Sen sijaan ihan mielelläni puhuisin jonkun sanan myöskin näistä diabeteslääkkeistä, joitten korvattavuus nyt sitten muuttuu. Tänä päivänä on olemassa tehokkaita ja hyviä moderneja diabeteslääkkeitä, jotka todellakin ovat paljon tehokkaampia ja ikään kuin ennalta ehkäisevämpiä monien elinmuutosten takia kuin ovat niin kutsutut vanhanaikaiset diabeteslääkkeet. On suuri vaara, että tämä muutos siirtää lääkehoitoja vanhanaikaisempiin lääkkeisiin. On kuitenkin mahdollista ja jopa todennäköistä, että myöskin nämä uudet ja paremmat diabeteslääkkeet halpenevat jonkin verran tämän muutoksen takia. Sen sijaan en kyllä pelkää yhtään, että insuliinihoito näitten asioitten takia lisääntyisi. Ei insuliinia määrää potilas, vaan sen määrää lääkäri. On kuitenkin hirmuisen hyvä asia, että tässä valiokunnan mietinnössä on lausumaehdotus, että nimenomaan näitten diabeteslääkkeitten kulutusta ja toimeentulotuen käyttöä nyt sitten välittömästi ryhdytään seuraamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p573,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+5.aspx,fi,Niilo Keränen,573,2016-11-24T19:15:17,2016-11-24T19:17:17,Tarkistettu,1.1 2016_120_136,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan vain kaksi pientä asiaa, jotka liittyvät tähän kokonaisuuteen, miten lääkekorvaukset ja lääkkeiden tarvitsijoiden tarpeet kohtaavat. Usein se ongelma tulee tammikuussa. Se, että maksukatto säilyy sillä puolella, on erittäin hyvä asia, mutta jos perheessä on useampi kalliita lääkkeitä käyttävä ihminen, niin se tammikuu on problemaattinen, koska silloin tulevat alkuomavastuut, silloin tulevat lääkkeiden omavastuut, ja nämä ovat nousseet. Monen perheen kohdalla se aiheuttaa tilanteen, jossa ei selvitä ikään kuin alkuvuodesta, vaikka muuten koko vuoden aikana selvitäänkin, ja siksi mielestäni pitäisi miettiä niitä keinoja, joilla voitaisiin jaksottaa näiden monisairaiden ja sellaisten ihmisten lääkkeiden kustannuksia, jotka heitä kohtaavat. Toinen asia, joka liittyy sitten esimerkiksi reumalääkityksessä käytettäviin biosimilaareihin: Siinä olisi tärkeätä huomata se, että on hyvä, että tämä kokonaisuudistus oikeastaan tuo niitä edullisemmiksi ja tuo tavallaan siinä mielessä varmasti säästöä ja parannusta tilanteeseen, mutta hinta ei voi olla ainoa lääkkeen määräämismuoto, koska täällä on yksilökohtaisia eroja, koska reumaan ei ole ikään kuin parannusta mutta sitä hoidetaan lääkkeillä. Silloin on tärkeää, että tämä erityispiirre otetaan huomioon, kun tätä lakia toimeenpannaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+5.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-24T19:17:17,2016-11-24T19:18:40,Tarkistettu,1.1 2016_120_137,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan puutun ainoastaan yhteen asiaan elikkä tähän diabeteshoitoon. Meillä valiokunnassa asiantuntijoitten kuulemisessa tuli selkeästi esille ensinnäkin se, että diabetes on vahvasti perinnöllinen tauti mutta siihen liittyvät myös erilaiset elintapaan liittyvät asiat, mutta nimenomaan tämän perinnöllisyyden seurauksena on olemassa ihmisryhmiä, joilla on riski tähän sairastua. Siellä todettiin, että hoitamaton diabetes on yhteiskunnalle moninkertaisesti kalliimpi, ja nimenomaan näiden lisäsairauksien takia. Riskinä on, että jos ihminen ei sitoudu tai syystä tai toisesta tätä diabetesta ei hoideta, niin hän saa sepelvaltimo- ja verisuonitaudin, hän mahdollisesti menettää näköään, sokeutuu, hänelle saattaa tulla munuaissairauksia, joiden seurauksena hän joutuu dialyysihoitoihin, ja silloin näitten kokonaiskustannukset ovat moninkertaisia siihen nähden, mitä nyt tällä diabeteslääkitykseen kohdistuvalla säästöllä yritetään saada. Tästä syystä on ehdottoman tärkeätä ja toivoisin, että siihen lausumaan, joka nyt sosialidemokraattien osalta on sinne laitettu ja jossa huomioitaisiin tämän asetuksen antama valtuus, suhtauduttaisiin vakavasti ja tehtäisiin kokonaisvaikutusten arviot, että mitä tämä aidosti tarkoittaa, jos diabetesta ei hoideta parhaalla mahdollisella tavalla, ja mitä tämä hoitamaton diabetes yhteiskunnalle todellisuudessa aiheuttaa. Tämäntyyppisiä kustannusselvityksiä ei ole tehty, mikä on ollut todella valitettavaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-24T19:18:41,2016-11-24T19:20:29,Tarkistettu,1.1 2016_120_138,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  sairausvakuutuslain  muuttamisesta  ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me sosialidemokraatit pidämme tärkeänä sitä, että näitä lääkekustannuksia pystytään hillitsemään, ja kun olemme olleet hallitusvastuussa, olemme näitä ratkaisuja myös yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hakeneet. Tavoitteenahan pitää olla se, että kuluttajalle, ihmiselle, potilaalle tämä kustannusrasitus olisi mahdollisimman alhainen, jotta lääkkeiden hankkiminen ei käy mahdottomaksi. Edustaja Filatovin ajatus siitä, että näitä lääkekattojärjestelmiäkin mietittäisiin uudella tavalla, on ihan kannatettava, ja kannattaisi selvitellä niitä myös ministeriössä. Katson myös, että on tärkeää, että tätä jatkotyötä edelleenkin tehdään. Tämä on yksi osa nyt tässä, minkä hallitus on tuonut. Mutta valitettavaa on, että tässä on nyt diabeteslääkkeiden osalta tämän korvaustason alentaminen, koska se kohdistuu paljon sairastaviin. Kyllä varmaankin valiokunnan jäsenten ajatukset olivat meidän esityksemme kanssa aika pitkälle samoja, koska kuitenkin sitten valiokunnassa tuli tämä yhteinen kannanotto tästä seurantaponnesta diabeteslääkityksen osalta. Se osaltaan kyllä kertoo, että moni hyvin vahvan asiantuntemuksen omaava valiokunnan jäsen tässä kohtaa joutui miettimään, onko hallituksen esityksen takana vaiko noudattaako ehkä sitä omaa asiantuntemustaan. On hyvä, jos tätä seurataan, mutta me sosialidemokraatit emme olisi diabeteslääkityksen osalta tätä korvaustasoa lähteneet nyt alentamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-11-24T19:20:29,2016-11-24T19:22:09,Tarkistettu,1.1 2016_120_139,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 29/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Ja nyt edustaja Haatainen, valiokunnan puheenjohtaja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_120_140,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys, joka koskee sairausvakuutuslain muuttamista, ja tässä esityksessä ehdotetaan naispuolisen työntekijän perhevapaista työnantajille aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasattavaksi 2 500 euron kertakorvauksella. Tuki ehdotettaisiin maksettavaksi työnantajille, jotka maksavat työ- tai virkaehtosopimuksen taikka työsopimuksen perusteella palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta äitiysrahakauden aikana. Lisäksi edellytetään, että työ- tai virkasuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen äitiysrahakauden alkua ja että se perustuu vähintään vuodeksi tehtyyn työsopimukseen. Lisäksi työajan tulee olla äitiysrahakauden alkaessa vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta, ja tämä voidaan myös vastaavin edellytyksin maksaa adoptioäidin työnantajalle. Laki tulisi voimaan 1.4.2017. Olemme tästä saaneet myös työasiainvaliokunnan lausunnon. Valiokunta kuulemisten jälkeen toteaa perusteluissaan, että erityisesti korostamme, että tämän uudistuksen tavoitteena on ennen kaikkea tasata vanhemmuudesta työnantajille koituvaa maksurasitusta, mutta tällä uudistuksella ei tavoitella vanhempainvapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken, mitä tavoitetta valiokunnan näkemyksen mukaan on välttämätöntä muulla lainsäädännöllä edistää naisten tasavertaisten työllistymisedellytysten parantamiseksi. Valiokunta totesi, että tämä eri alojen työnantajille työntekijän äitiydestä koituva maksurasitus on eri suuruinen riippuen alan virka- tai työehtosopimuksista. Näin ollen tälle korvaukselle ei ole helposti määriteltävissä juuri oikeaa summaa. Tässä esityksessä on päädytty 2 500 euron suuruiseen kertakorvaukseen, jolla pyritään kompensoimaan työntekijän raskauden aikaisista sairauslomista, äitiysloman aikaisista lomarahoista sekä sairaan lapsen hoitovapaan palkkakustannuksista työnantajalle aiheutuvia kustannuksia. Valiokunta toteaa myös, että näistä lomarahojen maksuvelvoite tai sairaan lapsen hoidon ajalta maksettava palkka ei välttämättä kohdistu samalle työnantajalle kuin maksettava korvaus, jos äidin työsuhde ei vanhempainvapaan jälkeen jatku saman työnantajan palveluksessa. Valiokunta katsoo, että tuen merkitys on erityisen suuri palvelualoilla toimiville pienyrittäjille, jotka työllistävät paljon synnytysikäisiä naisia ja joille maksurasite äitiyden kustannuksista kohdentuu miesvaltaisia aloja enemmän. Valiokunnan saaman työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnon mukaan paluu saman työnantajan palvelukseen korvauksen saamisen edellytyksenä edistäisi ehdotettua paremmin naisten pysyvien ja jatkuvien työsuhteiden syntymistä. Valiokunta tuo myös esiin sen, että osa-aikaista työtä tekevien naisten työnantajat eivät tule saamaan korvausta, koska lakia sovelletaan vain niihin työntekijöihin, joiden työaika on vähintään 80 prosenttia alalla noudatettavasta kokoaikaisesta työajasta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsookin, että nämä nuorten naisten määräaikaisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin liittyvät huolet ovat aiheellisia, mutta valiokunta pitää kuitenkin merkittävänä, että lakiehdotuksen puutteista huolimatta uudistuksella nyt edetään mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajille perhevapaista koituvien kustannusten tasaamisessa. Esityksessä on arvioitu, että korvausta tulisi saamaan noin 30 000 työnantajaa ja kustannus olisi noin 75 miljoonaa euroa. Tämän esityksen vaatiman lisärahoituksen maksaisivat pelkästään työnantajat, ja näin ollen työnantajan sairausvakuutusmaksua on korotettava 0,06 prosenttiyksikköä, vuodesta 2018 alkaen vastaavasti 0,1 prosenttiyksikköä. Lopuksi valiokunta toteaa, että Suomessa vanhempainvapaita käyttävät edelleen valtaosin naiset ja vaikka isyysvapaan käyttö on lisääntynyt, vanhempainvapaata käyttävien isien osuus on edelleen varsin pieni. Tämä tosiasia vaikuttaa hyvin vahvasti paitsi naisten työllisyyteen myös perheiden arkeen. Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen miesten ja naisten kesken parantaisi naisten asemaa työmarkkinoilla. Samalla se vahvistaisi isän osallistumista lapsen hoitoon ja kasvatukseen jo varhaislapsuudessa. Valiokunnan mielestä on hyvä arvioida perhevapaajärjestelmän uudistamistarpeita. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esityksen 163/2016 sisältämän lakiehdotuksen. Tämän asian yhteydessä valiokunta äänesti lausumasta, ja siihen liittyen tähän on jätetty yksi vastalause.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-11-24T19:22:53,2016-11-24T19:28:23,Tarkistettu,1.1 2016_120_141,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esittelen sosialidemokraattien, vasemmiston ja vihreiden yhteisen vastalauseen. Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaamista naisten ja miesten työnantajien kesken maksamalla 2 500 euron kertakorvauksen niille naispuolisten työntekijöiden työnantajille, jotka maksavat palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta äitiysrahakauden aikana, kun työaika on vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta. Hallituksen tavoitteena on edistää synnytys-ikäisten naisten työllistymistä ja tasa-arvoista kohtelua työmarkkinoilla ja samalla parantaa naisvaltaisten yritysten työllisyyttä ja kasvua. Hallituksen tavoitteet ovat kannatettavia, mutta esitetty keino ei näytä kovin vaikuttavasti vastaavan tavoitteisiin, mikä on käynyt selvästi ilmi asiantuntijakuulemisessa. Tätä on myös korostettu valiokunnan mietinnössä: tämä esitys pyrkii lähinnä tasaamaan maksurasitusta mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken. Arvoisa puhemies! Perhevapaajärjestelmä vaatii kokonaisuudistusta. Naisten työmarkkina-asemaa voidaan parantaa ja hoitovastuuta vanhempien kesken jakaa tasaisemmin ensisijaisesti kehittämällä perhevapaajärjestelmää. Ajankohtaisessa keskustelussa on nostettu monilta tahoilta esiin perhevapaajärjestelmän kehittämisen ja kokonaisuudistuksen tarpeellisuus. Keskusteluissa on tullut esiin muun muassa seuraavia näkökulmia ja kehittämisajatuksia. Nykyisessä muodossaan perhevapaat eivät vastaa muuttuneen työelämän tai monimuotoisten perheiden tarpeisiin eivätkä myöskään tue riittävästi isien osallistumista vanhemmuuteen. Perhevapaista pitäisikin tehdä nykyistä joustavampia, jotta voidaan parantaa perheiden hyvinvointia ja työllisyyttä. On esitetty, että isien vastuuta pienten lasten hoitamisessa voitaisiin parantaa esimerkiksi pidentämällä ansiosidonnaisen vanhempainrahan maksuaikaa. Nykyistä pidempi vanhempainvapaa houkuttelisi entistä useampaa isää jäämään kotiin. Ansiosidonnaisesta vapaasta isille kiintiöidyn osuuden pitäisi olla nykyistä pidempi, samoin vanhempien kesken vapaasti jaettavan osuuden. Ansiosidonnaista osuutta voi nyt jakaa ainoastaan siihen saakka, kun lapsi on kaksi vuotta, mutta maksukautta voisi pidentää ja jaksottaa jopa kouluvuosiin asti, niin kuin Ruotsissa tällä hetkellä tehdään. Tarpeelliseksi on nähty myös vanhempien mahdollisuus olla yhtä aikaa kotona vauvan kanssa. Nykyisin tähän on mahdollisuus vain 18 päivän ajan. Tätäkin pitäisi pidentää. Koska perhevapaajärjestelmä muodostaa kokonaisuuden, olisi uudistuksen yhteydessä tarpeen tarkastella myös kotihoidon tuen asemaa. Kannatusta saaneessa niin sanotussa SAK:n mallissa ansiosidonnaista kautta pidennetään ja vastaavasti kotihoidon tukea lyhennetään. Näin lisättäisiin työelämän tasa-arvoa, vahvistettaisiin lasten oikeutta varhaiskasvatukseen ja voitaisiin lisätä joustoja. Kotihoidon tukeen ei eri arvioiden mukaan voi puuttua yksittäisenä toimenpiteenä vaan nimenomaan osana kokonaisuudistusta. Myös viime hallituskaudella käyttöön otettua joustavaa hoitorahaa olisi tarpeen kehittää, jotta töihin paluu olisi nykyistä joustavampaa ja jotta pienten lasten päivähoitopäivät eivät veny liian pitkiksi. Joustava hoitoraha tukee mahdollisuutta osa-aikatyöhön, jolloin äiti tai isä voi tehdä töitä 30 tuntia viikossa tai vähemmän ja käyttää näin enemmän aikaa alle kolmevuotiaan lapsensa hoitoon. Joustavan hoitorahan käyttöä on ehdotettu lisättäväksi kehittämällä sekä etuuden tasoa että työelämän asenteita. Joustavan hoitorahan rinnalla tulisikin kehittää tuntiperusteisen varhaiskasvatusmaksun käyttöönottoa kunnissa siten, että maksut vastaavat paremmin hoidon määrää. Varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus suomalaislapsista on muihin Pohjoismaihin verrattuna matala; vain joka toinen alle kaksivuotias osallistuu varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksella on kiistattomia positiivisia vaikutuksia lapsen myöhempään kehitykseen. Varhaiskasvatus tulisi nähdä nykyistä vahvemmin osana lapsen oikeutta. On hyvä, jos jotkin keskusteluissa olleista muutoksista voidaan toteuttaa kustannusneutraalisti. Yhteiskunnallisesti tärkeää perhevapaauudistusta ei pidä kuitenkaan toteuttaa säästöhankkeena vaan ensi sijassa investointina perheiden hyvinvointiin ja lasten tulevaisuuteen. Kannustamme hallitusta tarttumaan näihin ajatuksiin ja ryhtymään perhevapaajärjestelmän uudistamiseen. Esitämme asiasta vastalauseen toisessa käsittelyssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-24T19:28:25,2016-11-24T19:33:43,Tarkistettu,1.1 2016_120_142,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä hallitus tosiaankin esittää perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaamista naisten ja miesten työnantajille maksamalla 2 500 euron kertakorvauksen naispuolisten työntekijöiden työnantajille. Tämä on tietenkin hyvä asia, mutta tällähän edistetään lähinnä tietenkin nimenomaan tasa-arvoa näiden työnantajien välillä. Mutta tavoitteinaan hallituksella on ihan hyvät tavoitteet elikkä synnytysikäisten naisten työllistymisen edistäminen ja tasa-arvoinen kohtelu työmarkkinoilla, ja samalla naisvaltaisten yritysten työllisyyttä ja kasvua halutaan edistää. Nämä ovat tosiaan kannatettavia tavoitteita, mutta monissa asiantuntijakuulemisissa on valiokunnassa tullut esille, että tämä keino ei ehkä kauhean hyvin kuitenkaan sitten näihin tavoitteisiin vastaa vaan tarvittaisiin todellakin, niin kuin edustaja Kiljunen totesi, tämmöinen perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistus, jotta naisten työmarkkina-asemaa voidaan parantaa ja jakaa hoivavastuuta vanhempien kesken tasaisemmin, ja juurikin tosiaan se perhevapaajärjestelmän kokonaisuus kaipaa sitä uudistamista. Monta kertaa on tuotu esille se, että nykyisessä muodossaan perhevapaat eivät vastaa muuttuneen työelämän tai monimuotoisten perheiden tarpeisiin eivätkä myöskään tue riittävästi isien osallistumista vanhemmuuteen. Tämä on meillä suuri ongelma. Olisikin hyvä, että perhevapaista tulisi nykyistä joustavampia, jotta voidaan sitten perheiden hyvinvointia ja työllisyyttä parantaa. Etenkin isien vastuuta pienten lasten hoitamisessa voitaisiin parantaa esimerkiksi, jos ansiosidonnaisen vanhempainrahan maksuaika pitenisi ja isille sitten olisi houkuttimia jäädä enemmän kotiin, ja myöskin tämmöiset isille kiintiöidyt osuudet voisivat olla pidempiä. Mutta todellakin perhevapaajärjestelmä kaipaa kokonaisuudistusta, ja toivottavasti hallitus ryhtyy siihen, jotta perheille tulee lisää joustavuutta hoivan järjestämiseen ja hyvinvointi paranee ja myöskin naisten työmarkkina-asema sitten paranee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-11-24T19:33:43,2016-11-24T19:35:51,Tarkistettu,1.1 2016_120_143,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antoi tästä lakiesityksestä lausunnon, ja kuulemiemme asiantuntijoiden perusteella tämä lakiesitys ei toteuta sille asetettuja tavoitteita, ja siksi sd:n ja vasemmistoliiton edustajat jättivätkin valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen. Arvoisa puhemies! Vanhemmuuden kustannusten tasaus on erittäin tärkeä ja kannatettava tavoite, mutta tämä malli on epätarkoituksenmukainen tämän tavoitteen toteuttamiseen. 2 500 euron kertakorvaus kaikille kokoaikatyötä tekevien äitien työnantajille vahvistaa lähinnä käsitystä siitä, että lasten hoitovastuu kuuluu äideille. Jos tämäkin rahasumma kokonaisuudessaan olisi käytetty isyysloman pidentämiseen, niin isyyslomaa olisi voitu pidentää 21 päivää. Perhevapaajärjestelmää tulee uudistaa kokonaisuudessaan niin, että vanhempainvapaat jakautuvat tasaisemmin isien ja äitien kesken. Tämä on tehokkain keino parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja ehkäistä naisvaltaisten työpaikkojen työnantajille kohdistuvia ylimääräisiä työnantajakohtaisia kuluja. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon jättämässämme eriävässä mielipiteessä korostamme, että hallituksen esitystä olisi pitänyt korjata edes sen verran, että kertakorvauksen saamisen edellytyksenä olisi äidin palaaminen töihin saman työnantajan palvelukseen vanhempainrahakauden jälkeen. Nyt laki ei edellytä edes tätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-24T19:35:51,2016-11-24T19:37:41,Tarkistettu,1.1 2016_120_144,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää naisten tasa-arvoisen kohtelun ja työllistämisen edistämiseksi naispuolisen työntekijän perhevapaista työnantajille aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasattavaksi 2 500 euron kertakorvauksella. On äärimmäisen kannatettavaa, että vanhemmuuden kustannuksia korvataan nimenomaan työnantajalle, joka kuitenkin ottaa riskin työntekijän palkkaamisesta ja käytännössä tekee sitä asiaa koskevat päätökset. Ja se on nähtävä erityisen hyvänä asiana, että esitys kannustaa naisten palkkaamiseen kokoaikaisiin työsuhteisiin eikä näihin pätkä- ja silpputöihin. Mutta kun valiokunnassa oppositio on jättänyt tähän vastalauseen, niin kyllä siitä vähän tulee mieleen se, että asia on vähän hakemalla haettu. Kun vastalausetta ei keksitä asiasta, niin keksitään se sitten asian vierestä. Yhdestä hyvästä hallituksen esityksestä ja ideasta aloitetaankin maailmojen syleily ja perhevapaiden kokonaisuudistus. Se, jos mikä, on politikointia. Tässä tulee mieleen semmoinen vähän väärin sammuttamisen maku: talo palaa ja on väärin sammutettu, kun sammutetaan toisesta kulmasta, kun olisi pitänyt aloittaa toisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-24T19:37:41,2016-11-24T19:38:45,Tarkistettu,1.1 2016_120_145,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Niilo,Keränen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Haatainen esitteli oikein hyvin tämän valiokunnan mietinnön. Luen kuitenkin tämän valiokunnan mietinnön ensimmäisen virkkeen täältä: ""Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, että hallitus esittää työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamista työnantajien kesken."" Herra puhemies! Tämä 2 500 euron kertakorvaus on erittäin tärkeä nimenomaan pienyrittäjille palvelualoilla, joilla on työssä paljon nuoria naisia. Mutta tässä on yksi puute, jota valitettavasti ei pystytty tämän lakiehdotuksen yhteydessä mitenkään  korjaamaan: naisyrittäjää, joka itse jää perhevapaalle, tämä ei millään tavalla koske, ja myös heille olisi tärkeätä saada siitä jonkinlainen korvaus. Herra puhemies! Tämä korvaus on kieltämättä aika hölmön näköinen, ja sehän monimutkaistaa tätä sairausvakuutusjärjestelmää, joka on kohtalaisen selkeä, vakuutusperusteinen ollut meillä tähän saakka. Mutta ehkä tämän kuitenkin voidaan katsoa olevan jonkinlainen päänavaus, kun tämä kuitenkin edistää jossain määrin naisten ja miesten tasa-arvoisuutta työelämässä. Jos ja kun tulevaisuudessa perhevapaitten muutostarpeita selvitellään, niin tämäkin asia sitten varmaan tulee esille ja korjatuksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p573,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Niilo Keränen,573,2016-11-24T19:38:46,2016-11-24T19:40:14,Tarkistettu,1.1 2016_120_146,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on ollut ilo leipoa tätä leiviskää neljä vuotta työkseni, joten voisin puhua tästä aiheesta kaksi viikkoa, mutta yritän hillitä itseni ihan teidän muiden takia. Me kaikki tiedämme, että vanhemmuuden vapaisiin liittyy monenlaisia ongelmia. Yksi suurimmista ongelmista on se, että edelleenkin yli 90 prosenttia vanhemmuuden vapaista pidetään äitien osalta eli isät valitettavasti eivät juurikaan osallistu vanhemmuuden vapaisiin, vaikka varmasti toiveita ja haluja olisi. Toinen ongelma on se, että nykyinen järjestelmä, jossa iso osa  kuluista  jää Kela-kor-vausten jälkeen äitien työnantajien maksettavaksi, aiheuttaa sen tilanteen, että nuoria naisia ei palkata. Heitä ei palkata töihin yhtä helposti kuin nuoria miehiä, jotka eivät kanna tätä vauvariskiä samalla tavalla mukanaan. Tämä näkyy esimerkiksi Akavan selvityksessä, jonka mukaan koulutetuista alle 35-vuotiaista naisista 36 prosenttia on ajautunut pätkätöihin, samanikäisistä koulutetuista miehistä vain 21 prosenttia. Naisia ei uskalleta palkata siinä pelossa, että vanhemmuuden kustannukset koituvat maksettavaksi. Ja kolmas ongelma on se, että moni nuori nainen joutuu työpaikan toiveessa miettimään sitä, uskaltaako tehdä lapsia, ja se näkyy koko maassa. Meillä on ensisynnyttäjien keski-ikä noussut jo lähelle 29:ää vuotta, ja sitä ei Suomi kestä. Me tarvitsemme lapsia, etenkin jos me haluamme itsellemme eläkkeenmaksajia. Ruotsissa tämä tilanne on hyvin toisenlainen. Ruotsi on lähtenyt ratkaisemaan tätä asiaa kahdella tavalla. Ensinnäkin sillä tavalla, että vanhemmuuden vapaat on jaettu jotakuinkin 5+5+5-mallin mukaisesti. Eli 5 kuukautta äidille, 5 kuukautta isälle ja 5 kuukautta jaettavaksi molempien vanhempien kesken. Ja se toinen asia on se, että Ruotsissa monet kustannuksista korvataan työnantajalle täysimääräisesti eli niille työnantajille, joiden työntekijät lapsia saavat. Tästä esimerkkejä: Esimerkiksi äkillisesti sairastuneen lapsen hoitokulut Suomessa maksavat työnantajat puhtaasti itse, meilläkin saa olla jokainen vanhempi neljä päivää jokaisen lapsen sairastumisen kohdalla täydellä palkalla hoitamassa lasta kotona yleisimpien työehtosopimusten mukaan — tärkeä huomautus: yleisimpien työehtosopimusten mukaan. Ruotsissa nämä poissaolot korvataan sataprosenttisesti työnantajille. Toinen asia on se, että Suomessa, vaikka elämme vuotta 2016, ei edes tunnusteta eikä tunnisteta raskaudesta aiheutuvia poissaoloja. Kun luin viimeksi hallituksen vuosikertomusta vuodelta 14, tällaista asiaa kuin raskaudesta aiheutuvat poissaolot ei ole olemassa, vaikka jokainen lapsia synnyttänyt nainen tietää, että niitä poissaoloja syntyy. On selvää, että niitä ei synny niin paljon sisätöissä olevalle kahdeksasta neljään istumatyötä tekevälle naiselle mutta niitä syntyy taas yleensä paljon enemmän esimerkiksi raskasta kolmivuorotyötä, seisomatyötä tekeville siivoojille, rakennusalalla toimiville naisille ja niin edelleen. En tiedä yhtäkään naista tässä maassa, joka ei myöntäisi raskauden aiheuttavan poissaoloja. Ruotsissa raskaudesta aiheutuvat poissaolot tunnistetaan ja tunnustetaan ja niistä aiheutuvat poissaolot myös korvataan työnantajalle. Meillä raskauden aiheuttamat poissaolot menevät aivan samalla tavalla kausi-influenssan ja käden katkaisemisen joukkoon, eli työnantaja maksaa ensimmäiset 10 päivää ja sen jälkeen Kela alkaa maksaa korvauksia. Erot Suomen ja Ruotsin välillä eivät johdu siitä, että toinen maa olisi hyvä ja toinen maa paha. Erot johtuvat ennen kaikkea siitä, että meillä ja Ruotsissa näitä ongelmia on lähdetty ratkomaan aivan eri päistä. Ruotsissa aikoinaan, jo vuosikausia sitten, näitä ongelmia on ratkottu lainsäädännöllä. Meillä Suomessa sen sijaan näitä on ratkottu työehtosopimuksilla, ja se aiheuttaa sen, että nyt meillä on maassa varmaan ehkä 250 työehtosopimusta, joissa kaikissa puhutaan vähän eri tavalla asioista. Niistä esimerkeistä, joita otan esille, puhutaan yleisimmin käytössä olevissa työehtosopimuksissa, mutta meillä on hyvin eri käytäntöjä, mikä ei ainakaan helpota lainsäätäjän tilannetta yrittää muodostaa yhteistä käytäntöä asioista, joista on sovittu hyvin eri tavoin eri työehtosopimuksissa. Ja niin kuin tiedätte: kun lainsäädännöllä yritetään puuttua ja puututaan työehtosopimuksissa sovittuihin asioihin, se tarkoittaa sitä, että jos katsomme asiaa jollain tavalla työnantajan näkökulmasta, työntekijäjärjestöt nostavat asian tapetille ja vaativat joitain oikeuksia itselleen, ja jos nostamme asioita työntekijän näkökulmasta, työnantajat vaativat joitakin asioita ja etuja itselleen. Eli ratkaisut eivät ole helppoja. On selvää, että kun puhutaan 2 500 euron vauvarahasta, sillä on valtava merkitys etenkin pienille naisvaltaisille yrityksille, ja väitän, että mitä vähemmän yritys työllistää ja mitä naisvaltaisempi se on, sitä suurempi merkitys sillä on. Voin kertoa teille esimerkin kymmenen ihmisen fysioterapiayrityksestä, jolle kävi niin huono tuuri tai niin onnellinen sattuma, että kahdeksan työntekijöistä oli yhtaikaa vauvalomalla. Hyväkuntoinen yritys joutui konkurssiin. Ei sen takia, etteikö asiakkaita olisi ollut, vaan sen takia, että yksikään yrittäjä ei pysty varautumaan näin yllätyksellisiin, äkillisiin ja isoihin kuluihin millään laskentamallilla. Ja kannattaa muistaa sekin, että kun me välillä aina kiistelemme siitä, kenen etua ajamme, kuka maksaa laskun, niin viime kädessä tässäkin asiassa laskun maksavat työntekijät. Suurimman laskun maksavat ne naiset, jotka eivät työllisty, ja suurimman maksun maksavat ne naisia työllistävät työnantajat, jotka kaikesta huolimatta naisia työllistävät. Onko reilua? Ei ole. Tarvitaanko kokonaisuudistusta? No, ihan varmasti tarvitaan. Edustaja Mäkelälle haluaisin sanoa, kun näette tässä opposition toiminnassa politikoinnin makua, että valitettavasti esimerkiksi meillä työelämävaliokunnassa kuultavat asiantuntijat olivat sen verran kriittisiä tätä asiaa kohtaan, että tunnen itse politikoivani, kun nyt puhun tämän 2 500 euron vauvarahan puolesta. Yksikään asiantuntija — yksikään asiantuntija — ei pitänyt tätä oikeana ratkaisuna. Meillä oli kaksi yrittäjäjärjestöä, jotka pitivät tätä ehkä nieltävänä ratkaisuna mutta toivoivat asiaan kokonaisratkaisua. Sen sijaan kaikki loput asiantuntijat olivat sitä mieltä, että nämä rahat tulisi käyttää johonkin muuhun ja järkevämmin, kuten täällä on esitetty. Kun me puhumme vanhemmuuden vapaiden kokonaisratkaisusta, SAK:n malli on hyvä pohja, mutta siinäkin on omat ongelmansa. Hyvää siinä on nimenomaan se, että vanhemmuuden vapaat joustaisivat entistä enemmän, ne tarjoaisivat jokaiselle perheelle tukea nykyistä paremmin eri elämänvaiheissa. Mutta se ei huomioi riittävästi niiden perheiden tarpeita, joiden vanhemmat eivät ole työelämässä mukana. On hyvin ymmärrettävää, että SAK laatii mallinsa työntekijöiden näkökulmasta, mutta tilanteessa, jossa meillä on maassa yli 600 000 työikäistä, työkykyistä ihmistä työelämän ulkopuolella, me tarvitsemme sellaisen mallin, joka ottaa huomioon myös heidät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-24T19:40:19,2016-11-24T19:50:21,Tarkistettu,1.1 2016_120_147,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin edustaja Järviselle haluaisin todeta, kun hän vertasi tätä suomalaista rahoitusjärjestelmää Ruotsiin, että niin Ruotsissa kuin myös pääosassa Euroopan unionin maista, noin 17:ssä Euroopan unionin maista, nämä perhevapaiden kulut katetaan pääsääntöisesti työnantajamaksuilla ja Ruotsissakin se käytännössä tarkoittaa sitä, että palkansaajat eivät siihen osallistu vaan sitten se tarvittava lisärahoitus katetaan verovaroista. Siltä osin tämä Ruotsin malli on erilainen verrattuna Suomen malliin; Suomessa kuitenkin sekä palkansaajat että työnantajat molemmat osallistuvat näihin kustannuksiin. Vastaisin sitten edustaja Jani Mäkelän kysymyksiin ja kriittisiin kannanottoihin, kun hän sanoi, että me tekisimme vastalauseen ihan tahtomattamme vain. Aivan kuten edustaja Järvinen totesi, niin myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lähestulkoon kaikki asiantuntijat paitsi Yrittäjänaiset, jos näin voi todeta, olivat sitä mieltä, että tämä tarkoitusperä on hyvä mutta esitys on väärä. Sitä perusteltiin esimerkiksi sillä, että tämä ei edistä perhevapaan tasaisempaa jakautumista ja tämä ei myöskään tue niitä naisia, jotka ovat alle 80 prosentin työajassa, esimerkiksi osa-aikatyössä ja kaupan alalla, hotelli- ja ravitsemusalalla. Tältä osin tämä koskettaa ainoastaan niitä (Puhemies koputtaa) kokoaikatyössä olevia, pysyvässä työsuhteessa olevia naisia. Tämä ei myöskään... — Anteeksi, puhemies, nyt minä siirryn. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja voi siirtyä kernaasti puhujapönttöön.] Arvoisa herra puhemies! Todellakaan tämä ei kosketa niitä naisia, joilla on alle 80 prosentin työaika, ja se sulkee nimenomaan naisvaltaisia aloja pois sekä myös näitä osa-aikaisessa työssä olevia, joita on esimerkiksi hotelli- ja ravitsemusalalla ja kaupan alalla. Sitten tämä ei myöskään huomioi silpputyössä olevia ihmisiä, ja siltä osin tämä ei ole yhdenvertainen kaikille naisaloille. Sitten täällä kritisoitiin myös sitä, että tässä ei hyödynnetty riittävästi olemassa olevaa tutkimusta, jota meillä Suomessakin on. Elikkä perhevapaat eivät kasaudu erityisesti pieniin naisvaltaisiin yrityksiin, ja kustannukset eivät ole organisaatioille eniten ongelmia aiheuttava tekijä. Niitä useammin ongelmina mainitut avainhenkilöiden poissaolot, sijaisten löytäminen, työtehtävien uudelleenjärjestely ja sijaisten koulutuskulut  eivät  ole ykkös-ongelma edes pienissä yrityksissä. Tätä hyvin kuvaavaa oli se, että nämä pienet organisaatiot eivät tällä hetkelläkään hae edes näitä korvauksia. Miten me saisimme sitten nämä yritykset hakemaan näitä korvauksia, siinäkin meillä on haasteita. Sitten nämä epäsuorat kustannukset arvioidaan suuremmaksi ongelmaksi yleisemmin niissä organisaatioissa, joissa on vähän kokemusta perhevapaista, ja sitten organisaatiot eivät hae näitä korvauksia, kuten äsken totesin. Arvoisa puhemies! Ei oikeastaan muuta. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-24T19:50:23,2016-11-24T19:54:31,Tarkistettu,1.1 2016_120_148,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Järvisen puheenvuorossa oli sellainen mielenkiintoinen yksityiskohta, jota en ihan ymmärtänyt. Tuli esille, että asiantuntijat ja eri järjestöt eivät olisi tästä esityksestä olleet innoissaan, mutta sitten kuitenkin siellä käytännön yrityselämässä varsinkin pienissä naisvaltaisissa yrityksissä koettaisiin tämä uudistus käytännössä varsin toimivaksi. Eli olisiko tässäkin asiassa niin, että se viisaus löytyy sieltä kentältä eikä norsunluutorneista Hakaniemestä? Voisiko olla esimerkiksi näin? Mutta kyllä nyt täytyy ihmetellä tässä tätä sosialidemokraattien valaistumista tällä kaudella oppositiossa ollessaan, kun perhevapaissa ja niiden jakamisessa riittää noin paljon parannettavaa ja korjattavaa. Hallituksessa kuitenkin ollaan oltu vuosikymmenet, edellisessä hallituksessa oli työministerin paikka, eikä näitä asioita silloin saatu muutettua. Nyt puhutaan kuin koko työelämä tasa-arvo-ongelmineen olisi keksitty tämän kyseisen esityksen käsittelyn yhteydessä näissä valiokunnissa, mikä kuulostaa varsin erikoiselta. Mitä tulee noin yleisesti ottaen perhevapaisiin — täällä on paljon puhuttu isyydestä — nyt olisi tietysti suotavaa, että salissa olisi täällä keskustelijapuolella muitakin siitä asiasta kokemusta omaavia paikalla kuin allekirjoittanut. Niin ei näytä tällä hetkellä olevan. Eli keskustelu on varsin painottunutta, ja toivoisin saavani tähän isienkin näkökulmaa mukaan. Omasta mielestäni asia on niin, että vastustan jyrkästi pakollista perheiden ulkopuolelta ohjailua siinä, miten heidän pitää elämänsä elää. Viisaus näissä asioissa on perheissä, ja kuten on todettu, kotihoidon tukeen tämä hallitus ei tule puuttumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-24T19:54:33,2016-11-24T19:56:05,Tarkistettu,1.1 2016_120_149,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Anteeksi myöhästyminen edellisestä puheenvuorosta. En pidä tapanani, mutta oli sen verran tärkeä asia. Voisi sanoa, että se edistää varmasti myös tätäkin asiaa, joka meillä nyt on käsittelyssä, ja että sinänsä tarkoitus oli hyvä. Edellisen puhujan kritiikkiin sosialidemokraatteja kohtaan haluaisin muistuttaa, että viime kaudella pidennettiin isyysvapaata, mitä pidetään yhtenä parhaana keinona hoivavastuun tasaisemman jakamisen aikaansaamiseksi: silloin kun on kyseessä isille korvamerkittyä rahaa, isät käyttävät enemmän sitä vapaata, ja siitä seuraa, että tämä työmarkkina-asetelma, joka on hoivavastuussa naisten tappioksi, pienenee. Sen lisäksi säädettiin joustava hoitoraha, jonka ajatus on nimenomaan se, että voidaan paremmin yhdistää työtä ja perhe-elämää ja saada myös miehet mukaan niihin hoito- ja hoivakustannuksiin, elikkä kyse on siitä, että molemmat vanhemmat voivat tehdä esimerkiksi lyhennettyä työpäivää tai osa-aikaista työtä ja hoitaa sitten ristiin lasta, ja tämäkin itse asiassa tasaa kustannuksia miesvaltaisten ja naisvaltaisten alojen välillä. Että kyllä näitä toimia tässä on tehty. Jos mietitään tämänhetkistä järjestelmää, tai sanotaan tämän lain voimaantuloa edeltävää järjestelmää, niin meillähän nyt korvataan noin 70 prosenttia niistä kustannuksista, joita työnantajalle koituu. Ja sekin on muuten sosialidemokraattien aika pitkälle rakentama malli — ja itse asiassa tuolla istuu yksi entinen ministeri, joka on ollut sitä tekemässä ja edistämässä, elikkä Tuula Haatainen. Että kyllä näitä tekojakin löytyy eikä pelkkiä puheita, mutta maailma ei yhdessä vaalikaudessa koskaan tule valmiiksi. Mutta tähän esitykseen liittyen: Tarkoitushan on äärimmäisen hyvä, mutta niin tässä kuin monissa muissakin asioissa monimutkaisiin ongelmiin ei ole helppoja vastauksia, ja tässä on nyt sorruttu siihen, että etsitään helppoa vastausta monimutkaiseen ongelmaan. On aivan ymmärrettävää, että yksittäiset yritykset ottavat ilolla vastaan sen, että ne saavat riihikuivaa rahaa jostakin käyttötarkoituksesta, ilman että niillä on juurikaan velvoitteita ikään kuin sen vaikutuksen aikaansaamiseksi, mihin sillä rahalla pyritään. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa kun tästä keskusteltiin ja kuulimme asiantuntijoita, niin kuten edustaja Järvinen kertoi, tämä asiantuntijoiden kritiikki oli kyllä murskaavaa. Jos asiantuntijat olisivat saaneet päättää, he olisivat hylänneet tämän koko lakiesityksen. Mutta tästä huolimatta, että kritiikki oli kovaa, päädyimme kannattamaan tätä lakia tietyillä reunaehdoilla sen takia, että tämä kuitenkin on parempi kuin ei yhtään mitään ja tiedämme, että tätä rahaa ei tältä hallitukselta olisi saatu toisenlaiseen käyttötarkoitukseen, mikä tämänkin tavoitteen näkökulmasta olisi voinut olla parempi — esimerkiksi se, että olisi pidennetty isyysvapaata. Tällä rahalla olisi voitu pidentää isyysvapaata 21 päivällä, mikä olisi taas jakanut tätä perhevastuuta tasaisemmin ja parantanut sitä kautta naisten työmarkkina-asemaa ja sitä eroa, mikä miesvaltaisten ja naisvaltaisten työnantajien välillä on. Mutta itse asiassa se suurin ongelma, mikä tähän malliin liittyy, on se, että työnantaja saa tämän korvauksen, vaikka äiti ei koskaan palaisikaan työnantajan palvelukseen. Elikkä vaikka sille työnantajalle ei aiheutuisi niitä kustannuksia, jotka tulevat sairaan lapsen hoivasta ja monesta sellaisesta asiasta, joista tässä nyt puhutaan, niin siitä huolimatta hän saa tuon korvauksen. Ja sitten toisaalta tämä automaattisesti alikompensoi sellaisen äidin työnantajaa, jolla käy huonompi onni ja jonka työntekijä esimerkiksi jää äitiysvapaalle ja sen jälkeen vanhempainvapaalle ja ehkä kotihoidon tuellekin ja jossakin vaiheessa palaa töihin ja saa joko enemmän sairautta ennen kuin jää äitiyslomalle tai sitten saa sairaan lapsen, jonka vuoksi joutuu olemaan paljon pois töistä. Osa työnantajista, jotka maksavat pientä palkkaa, saa ylikompensaation, ja ne, jotka maksavat isompaa palkkaa kuin tämä korvaus, saavat alikompensaation niistä asioita, mitä heidän kontollensa tulee. Ja ylipäätään silloin, kun pyritään korvaamaan joitakin kustannuksia, olisi kohtuullista, että korvattaisiin ikään kuin oikeita kustannuksia, niitä mitä aiheutuu, eikä vain yleisesti tällaisella yleisellä könttäsummalla. Mutta tästä kritiikistä huolimatta ei tätä lakia kaataakaan kannata, koska tässä menee kuitenkin ehkä yrittäjyyden tukemiseen, ehkä joidenkin muiden tarkoitusten perusteella rahaa naisvaltaisille toimialoille. Mutta kyllä Suomi tarvitsee perhevapaauudistuksen, ja minusta on surullista, että valiokunnassa, esimerkiksi meillä, ei voitu vaatia perhevapaiden kokonaisuudistusta vaan päädyttiin kummallisiin kiemuroihin, joissa sitten todettiin, että ehkä se on tarpeen tai ehkä se ei ole tarpeen. Luulen, että jokainen ihminen, joka hiukankin ymmärtää työmarkkinoita, tietää, että se todellakin on tarpeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-24T19:56:05,2016-11-24T20:01:11,Tarkistettu,1.1 2016_120_150,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä monessa puheenvuorossa on tullut esille, että on hyvä, että jollakin mallilla aloitetaan. Eihän tämä varmasti mikään täydellinen ole korvaamaan vanhemmuuden kustannuksia, mutta itsekin olen sitä mieltä, että parempi tämä kuin se, että emme mitään tämän asian eteen tekisi. On äärimmäisen tärkeää, että synnytysiässä olevien nuorten naisten työmarkkina-asemaa pystytään parantamaan ja toisaalta sitten naisvaltaisten yritysten kustannustaakkaa tällä tavoin helpottamaan. Olen myöskin sitä mieltä, että pohjimmiltaan kysymys on miesten ja naisten välisistä palkkaeroista ja siitä, minkä tähden näitä kustannuksia kertyy sitten enemmän naisvaltaisille aloille, koska edelleenkin naiset herkemmin jäävät hoitamaan lapsia kotiinsa. Toki se on monella myöskin ihan selkeä arvovalinta, että näin halutaan tehdä. Mutta kun on kaikkia sellaisia malleja, joissa lähdetään ulkopuolelta sanelemaan, että tietty perhevapaa-aika kuuluu perheen isälle, tietty äidille, ja näitä ulkoapäin yritetään ohjata, niin en kyllä sellaisesta pidä enkä näe sitä parhaana mahdollisena ratkaisuna tähän asiaan, vaan on puututtava siihen asian ytimeen eli siihen, että miesten ja naisten välinen palkkaero siellä taustalla on ja sen tähden se perheitten todellinen, aito, oikea valinnanmahdollisuus on suppeampi. Täällä on puhuttu Ruotsin mallista, ja on tietysti hyvä tosiaan muistaa se, että meidän Suomen mallissa sekä työnantajat, työntekijät että myöskin julkinen sektori osallistuvat näihin kustannuksiin — ehkä jotenkin voisi sanoa sovellettu Ruotsin malli, elikkä työnantajien kohdalla olisi tämmöinen yhteinen pooli, johon kaikki työnantajat osallistuisivat, ja sieltä sitten jaettaisiin näitä kuluja. Mutta Ruotsissa eivät sitten yksityinen ja julkinen puoli vastaavantyyppisesti ole samanlaisessa vakuutusmallissa mukana. Ehkä se olisi sitten se, millä meidän Suomessa kannattaisi tätä omaa mallia lähteä eteenpäin kehittämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-24T20:01:12,2016-11-24T20:03:17,Tarkistettu,1.1 2016_120_151,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuuntelin tässä tuolta salin takaosasta puheenvuoroa, jossa annettiin ymmärtää, että ikään kuin tämä nyt olisi ihan ensimmäinen näitä työnantajakustannuksia tasaava uudistus. Ollessani hallituksessa, Vanhasen ensimmäisessä hallituksessa, tätä asiaa kovasti käytiin läpi ja selvitettiin: tästä tehtiin kokonainen selvitys, tutkittiin myös Ruotsin mallia ja verrattiin siihen, mikä on Suomen malli. Silloin päädyttiin ratkaisuun, jossa pystyttiin äitiyspäivärahaa nostamaan 90 prosenttiin, eli nyt se parin kuukauden ajalta maksetaan työnantajalle, jos hän TESissä sitten antaa sen 3 kuukauden palkallisen vapaan. Sen jälkeen tulee sitten sairauspäivärahaa eli äitiyspäivärahaa ja vanhempainrahaa isälle, ja sitä voi jakaa. Nyt tässä olisi tietysti ollut semmoinen edullisempikin malli, että sitä 90 prosentin korvausta olisi jatkettu koko sen 3 kuukauden ajalle. Mutta silloin kun tämä uudistus tehtiin, kun olin ministerinä, niin sen vaikutus oli iso työmarkkinakentässä, koska silloin palvelualojen, PAMin ja muiden alojen, naiset ja erityisesti synnytysikäiset naiset pääsivät tämän piiriin ja heille alettiin maksaa 3 kuukaudelta täyttä palkkaa, jota he eivät olleet aiemmin saaneet. Näin ollen sillä kannustettiin työnantajia myös näissä sopimuksissa pääsemään tähän. Mutta Suomessa näistä neuvotellaan rahoittajien kanssa, ja on tärkeätä, että siinä ovat palkansaajat ja työnantajat mukana. Selkeyttä systeemiin tarvittaisiin ja kipeästi tarvittaisiin nyt tätä uudistusta, jotta saataisiin selkeämpi systeemi ja saataisiin isiä kannustettua pitämään näitä vapaita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-11-24T20:03:18,2016-11-24T20:05:04,Tarkistettu,1.1 2016_120_152,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Filatov sanoi, vanhemmuuden vapaista nyt jo korvataan 70 prosenttia niiden lakisääteisistä kuluista. Mutta pitää huomioida, että yleisimpien työehtosopimusten mukaan äidille maksetaan täysi palkka 3 ensimmäiseltä kuukaudelta ja tämä 30 prosentin erotus palkasta jää aivan puhtaasti työnantajan maksettavaksi. Edustaja Kiljunen, en sanallakaan omassa puheenvuorossani sanonut mitään siitä, miten rahat Ruotsissa kerätään. Sanoin, että Ruotsissa työnantajille, niille työnantajille, joiden työntekijät lapsia saavat, korvataan sataprosenttisesti ne kulut, jotka aiheutuvat esimerkiksi raskauden aiheuttamista poissaoloista tai äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoitokuluista. Eli ne korvataan yhteisesti juuri niille yrityksille, joiden työntekijät lapsia saavat. Kun sanotte — ja tiedän, että myöskin THL:n tutkija sanoo — että ongelmat eivät kasaannu pieniin yrityksiin, on aivan selvää, että eivät raskaudet mitenkään kasaudu pieniin yrityksiin, mutta niiden seuraukset kasaantuvat. Jos työnantajalla on yksi työntekijä, on selvää, että kun se työntekijä on raskaana ja vanhemmuuden vapailla, sillä on aivan kohtalokas merkitys yritykselle. Jos yrityksessä on 100 työntekijää ja vaikka 10 on samaan aikaan raskaana tai vanhemmuuden vapaalla, niin työnantaja pystyy kuitenkin jollain tavalla vielä sumplimaan. Ihan viimeisenä asiana: Täälläkin on puhuttu välillisistä kuluista eli sijaisen aiheuttamista rekrytointi- ja palkkakuluista. Toivon, että keskustelu niiden kulujen korvaamisesta lopetetaan, koska kukaan tässä maassa ei — eivät edes yrittäjäjärjestöt — edes vaadi niitä korvattaviksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-24T20:05:06,2016-11-24T20:07:12,Tarkistettu,1.1 2016_120_153,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse olen yrittäjiltä kuullut, että todellakin tuo summa, mikä jää sitten yrittäjän maksettavaksi äitiyden takia, on noin 2 500—3 000, ja jos tämä kustannus tässä nyt tulee korvattua, niin onhan se nyt ilman muuta selvää, että se on tasa-arvoteko. Tässä 2 500—3 000:ssahan ei ole mukana sairaan lapsen hoitokuluja, joita sitten taas esimerkiksi naisyrittäjät ovat usein noihin kustannuksiin mukaan laskeneet. Elikkä tasa-arvo tällä lisääntyy, ja pikkasen nyt harmittaa, että minusta tätä esitystä nyt on vähän liiankin paljon moitittu. Tässä on paljon hyvää. Mutta pitäisi nyt pitää ne puurot ja vellit erillään ja ymmärtää se, että tämän esityksen tarkoitus on toinen asia, että se hoivavastuun tasaisempi jakaminen on sitten ihan oma messunsa ja se on ihan oma kokonaisuutensa. Käsittääkseni tätä rahaa ei olisi siihen voinut käyttää, koska tässä on vähän eri rahoista kysymys. Eli perhevapaajärjestelmä kaipaa kokonaisuudistusta, se on oma kokonaisuutensa, ja itse haluan ainakin lämpimästi siihen hallitusta kannustaa, mutta ei nyt haukuta tätäkään esitystä liikaa, kun tämä on ihan hyvä juttu kuitenkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-11-24T20:07:14,2016-11-24T20:08:18,Tarkistettu,1.1 2016_120_154,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on nyt selkeästi tullut esille, tätä lakiesitystä ei kummassakaan valiokunnassa, ei sosiaali- ja terveysvaliokunnassa eikä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, oikeasti yksikään asiantuntija kannattanut. Erityisen mielenkiintoista oli se, etteivät edes yrittäjäjärjestöt nähneet tätä esitystä hyvänä, kun olisi kuvitellut, että sieltä tulee sitten kannatusta tälle asialle. Siinä nähtiin joitain hyviä piirteitä, mutta myös yrittäjäjärjestöt olisivat toivoneet, että ratkaisu tähän ongelmaan olisi ollut jotain muuta kuin tämä, mitä hallitus nyt esittää. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa oli melko yhtenäinen käsitys siitä, että perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistaminen on välttämätöntä, sillä tämmöiset helpot ja yksittäiset ratkaisut eivät sitä perusongelmaa kyllä tule poistamaan. Olen kyllä sitä mieltä, että se perusongelma on siinä, että vanhempainvapaat eivät jakaudu tasaisesti isille ja äideille, ja tämän eteen on tehtävä työtä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-24T20:08:20,2016-11-24T20:09:28,Tarkistettu,1.1 2016_120_155,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Filatov toi esiin edellisen hallituksen niitä harvoja hyviä tekoja, kun puhuttiin isyysvapaiden järjestelmän selkeyttämisestä. Oma kokemukseni työelämässä pohjautuu molempiin järjestelmiin eli vanhaan isyysvapaaseen ja uuteen, ja se on aivan selvä asia jokaisen näitä kokeneen mielestä, että uusi järjestelmä on parempi, selkeämpi ja joustavampi aivan kaiken mahdollisen kannalta, jopa sen itse tuen hakemisen kannalta. Nyt kuitenkin tämä politikointi, jota tässä asiassa kritisoin, tulee esille siinä, että näitä naisten tasa-arvon nimissä vaadittuja muutoksia, joista nyt puhutaan, ei tehty viime kaudella, kun sekä SDP että perhevapaiden asioissa viime aikoina irtiottoja esittänyt kokoomus olivat hallituksessa ja olisi ollut kaikki valta tehdä ne. Miksi niistä puhutaan nyt eikä viime kaudella tehty?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-24T20:09:29,2016-11-24T20:10:24,Tarkistettu,1.1 2016_120_156,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelälle: Viime kaudella lisättiin nimenomaan isäkiintiöitä, mikä on se keino, jota kaikki asiantuntijat tässäkin tilanteessa suosittelivat. Ei ihan kannata kyllä mollata edeltäjäänsä, ennen kuin ottaa peilin käteen. Mutta parista asiasta: Kuulin, että edustaja Eloranta sanoi, että Yrittäjien mukaan vanhemmuuden vapaiden kustannukset äidille ovat noin 2 500. Nämä kustannukset tietysti vaihtelevat hyvin paljon riippuen siitä, mikä on äidin palkka, kuinka paljon sairauspoissaoloja aiheutuu, ovatko hänen lapsensa sairaita vai eivät ja niin edelleen. Kustannukset ovat hyvin venyviä ja joustavia, mutta Yrittäjänaiset on laskenut, että esimerkiksi sillä keskimääräisellä suomalaisella palkalla, joka on noin 3 300 euroa, kustannukset saattavat olla keskimäärin noin 17 000—18 000 euroa. Tiedän, että siinä on kysymysmerkkejä, mutta oleellista on myös se, että lähdemme Suomessa selvittämään sitä, kuinka paljon raskauksien takia esimerkiksi ollaan poissa. Se on se syy, minkä takia eduskunnan naisverkosto on nyt tehnyt toimenpidealoitteen siitä, että Suomessa todellakin selvitettäisiin sitä, mitkä raskaana olevien naisten poissaoloista aiheutuvat flunssasta tai käden katkeamisesta ja mitkä itse asiassa raskaudesta. Ruotsissa on saavutettu tasaisempi hoivavastuu. Siellä isät pitävät noin 25 prosenttia vanhemmuuden vapaista, ja siinä on kaksi tekijää, toisaalta kiintiöt ja toisaalta yhteisesti korvatut kulut, jotka saavat aikaan sen, että työnantajat myös kannustavat isiä jäämään vanhemmuuden vapaille. Mutta kuten sanottu, tämä on hyvä askel mutta monimutkaistaa järjestelmää edelleen, ja sen takia toivomme ja odotamme kokonaisuudistusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-24T20:10:24,2016-11-24T20:12:26,Tarkistettu,1.1 2016_120_157,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä perussuomalaisten logiikalla on vaikea ymmärtää, että parantamalla isien asemaa voidaan parantaa äitien asemaa, ja nimenomaan isyysvapaan lisääminen on yksi niistä välineistä, joilla parannetaan naisten työmarkkina-asemaa. Tämän vuoksi se oli tasa-arvoteko niin naisten näkökulmasta kuin miestenkin näkökulmasta. Toinen, joka mahdollistaa yhteisen hoivan, on tämä joustava hoitoraha, ja se oli oikeastaan, voisi sanoa, melkeinpä vallankumouksellinen ajatus siinä mielessä, että kun meillä moni vanhemmista haluaisi tehdä mieluummin osa-aikatyötä tai lyhennettyä työpäivää mutta se ei ole taloudellisesti mahdollista, niin ministeri Huovinen, joka silloin oli sosiaali- ja terveysministerinä, teki kyllä todella hyvää työtä tämän asian eteenpäinviemiseksi. Eli kyllä niitä tekoja tehtiin viime kaudella. Mutta itse ajattelen sillä tavalla, että kun pyritään korvaamaan kustannuksia, niin pitäisi ehkä ennemminkin lähteä etsimään ratkaisua tältä pohjalta, joka meillä on olemassa, ja laajentaa niitä korvausperusteita, mihin edustaja Järvinenkin tässä viittasi, niitä kustannuksia, joita me emme nyt tunnista äitiydestä johtuviksi, ja niitä kustannuksia, joita sitten tässä nykyjärjestelmässä ei kompensoida. Elikkä laajentamalla sitä kompensaatiopohjaa ja korottamalla kustannustasoa saisimme kustannustehokkaamman mallin, joka kohtelisi oikeudenmukaisemmin erilaisia työpaikkoja ja työnantajia. Yksi asia, jonka vielä haluan sanoa, joka mielestäni on valuvirhe tässä laissa, liittyy tähän adoptioäidin korvaukseen. Äitiydestä saa korvauksen nimenomaan sen vuoksi, että se on biologinen ominaisuus ja siitä seuraa tiettyjä asioita, mutta adoptioisä ja adoptioäiti ovat itse asiassa aika lailla samalla viivalla. Heillä voi kummalla tahansa olla se hoivavastuu, koska harvoin imeväisikäisiä lapsia adoptoidaan, ja jos adoptoidaankin, niin äiti, joka ei ole biologisesti lasta synnyttänyt, ei häntä myöskään imetä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-24T20:12:27,2016-11-24T20:14:28,Tarkistettu,1.1 2016_120_158,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin halusin vielä puheenvuoron muistuttaakseni tästä asiasta, minkä edustaja Järvinen otti esille. Täällä eduskunnan naisverkosto keräsi nimiä aloitteeseen, joka koskisi sitä, että katsottaisiin, minkä verran näitä raskaudesta johtuvia poissaoloja on, että niitä tilastoitaisiin, jotta saataisiin sitten paremmin selville, mitkä johtuvat itse asiassa raskaudesta ja mitkä ovat sitten kenties joihinkin muihin asioihin, sairauteen, liittyviä poissaoloja. Sitten yleensäkin tästä suomalaisesta järjestelmästä: Kun siinä on todellakin näitä maksumiehiä, on työnantaja, työntekijä itse ja myöskin julkinen sektori, ja toisaalta sitten meidän järjestelmä jakautuu useampaan palaan, elikkä siellä on biologiselle äidille varattu synnytyksestä johtuva äitiyslomakausi, sitten siellä on vanhempainvapaakausi, jossa voidaan jakaa tätä hoivavastuuta, ja sitten tämä kotihoidon tuki, niin tämä on mahdollistanut sen, että meillä on mahdollista pitää lapsi pidempään kotona ja vanhemmat voivat osallistua tähän lapsen hoivaan. Muistan, kun Euroopan parlamentissa lähdettiin eurooppalaisella lainsäädännöllä tekemään tällaista niin sanottua raskaussuojeludirektiiviä, jossa ajatuksena oli se, että kyllä haluaisimme tällaisen pohjoismaisen mallin, ja sitä monet Itä-Euroopan maat pitivät sellaisena unelmana, että sitä kohdin halutaan. Mutta vakava virhe oli se, että siellä lähdettiin sellaisesta mallista, että se on täysin palkallinen ja sen maksaa työnantaja kokonaisuudessaan. Se oli aivan selvä, että se tyssäsi neuvostoon, ja sen takia tässä asiassa ei päästy siellä eteenpäin. Siinä mielessä täytyy sanoa niin kuin ruotsalaiset kollegat silloin totesivat, että tämä on niitä asioita, jotka kuuluvat jäsenvaltioille, että meillä on niin erilaiset historialliset taustat, ja jos me lähdemme viemään jotakin yhtä mallia koko Eurooppaan, niin siitä ei kyllä tule yhtikäs mitään, koska nämä sosiaaliturvajärjestelmät pohjimmiltaan, maksuperusteiltaan ja muilta, ovat niin kansallisia. Meidän varmasti täytyy miettiä, miten tätä meidän mallia saadaan entistä parempaan suuntaan. Kotihoidon tuesta emme kyllä kristillisdemokraatteina halua lähteä tinkimään, mutta sen sijaan näihin ansiosidonnaisiin vapaisiin tarvitaan nykyistä parempaa joustavuutta, koska työelämäkin (Puhemies koputtaa) on entistä joustavampaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-24T20:14:29,2016-11-24T20:16:50,Tarkistettu,1.1 2016_120_159,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Haluan edustaja Järvisen puheenvuoroon liittyen tarkentaa, että kun puhuin tästä 2 500—3 000:sta, niin näissä ovat kyseessä juuri ne kustannukset, jotka tulevat välittömästi äitiyslomaan liittyen, ja niissä ei ole mukana laskettuna muun muassa sairaan lapsen hoitokuluja tai niitä sairauslomapoissaoloja, joita saattaa ylimääräisenä liittyä raskauteen. Tässä on siis kyse siitä, mikä jää yrittäjän korvattavaksi sen jälkeen, kun hän on muista kustannuksista saanut korvauksen. Niin kuin edustaja Kiljunen sitten taas ensimmäisessä puheenvuorossaan totesi, niin ylipäätään, kun oli selvitetty näitä lapsen saamisesta aiheutuvia vaivoja yrittäjälle, ne kulut olivat muistaakseni vasta 4. tai 3. sijalla, ja siellä todellakin tärkeimpänä oli se vaiva siitä, mikä oli sijaisen rekrytoinnissa ja sijaisen opettamisessa, opastuksessa ja tällaisessa. Tämän kustannukset eivät olleet siellä kärkipäässä. Sitten vielä myös asiantuntijakuulemisessa tuli esille, että läheskään kaikki yrittäjät eivät niitä korvauksia edes hae. Että kaikenlaista tähän liittyy. Mutta todellakin sitä kokonaisuudistusta perhevapaajärjestelmän osalta kaivataan ja toivottavasti saadaan se tänne vielä tällä eduskuntakaudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-11-24T20:16:52,2016-11-24T20:18:04,Tarkistettu,1.1 2016_120_160,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vanhemmuuden vapaista aiheutuvat kulut vaihtelevat myös kovin paljon aivan pienistä summista todella isoihin summiin riippuen puhtaasti siitä, paljonko on äidin palkka, kuinka kauan  hän  on  poissa — kaikki äi-dithän eivät edes pidä äitiyslomaa täysimääräisesti — ja riippuen myös isosti siitä, minkä työehtosopimuksen alaisina äidit työskentelevät. Eli jos heillä on käytössään näitä yleisimmin käytössä olevia työehtosopimuksia, summat nousevat helposti suuriksi, kun yrittäjät maksavat ensimmäiseltä 3 kuukaudelta tämän 30 prosentin erotuksen. Jos taas työehtosopimus on sellainen, että sitä ei tarvitse maksaa, summat jäävät pienemmiksi. Sen takia on vaikea arvioida yhtään mitään tarkkaa summaa. Toki yleisiä laskelmia tästäkin on. Edustaja Filatov piti hyvän puheenvuoron siitä, mitkä ovat tämän ratkaisun ongelmat ja mitkä ovat toisaalta tämän ratkaisun edut. Olemme tämän esityksen takana siitäkin huolimatta, että aika moneen suuntaan joutuu selittämään, miksi juuri tällainen ratkaisu on valittu kaikkien muiden ratkaisujen sijaan. Toivottavaa tietysti on se, että jatkossa ja tulevaisuudessa vanhemmuuden kustannuksia ei maksettaisi oletusten perusteella könttänä vaan aidosti niiden kulujen mukaan, jotka raskaana olevista naisista ja vauvoja tähän maahan saavista äideistä aiheutuvat. Silloin saamme taatusti ensinnäkin maahan lisää lapsia ja toisaalta parannettua huomattavasti nuorten naisten työmarkkina-asemaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-24T20:18:07,2016-11-24T20:20:09,Tarkistettu,1.1 2016_120_161,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Työnantajalla on näkökanta, että työn tekeminen on koko ajan markkinaehtoista, että maailma niin kuin sanelee näitä ehtoja. Siinä ei ole kysymys tasa-arvosta vaan ainoastaan siitä, onko työnteko kannattavaa. Jokaiselle työnantajalle työntekijä on sijoitus, oli se mies tai nainen. Nyt kun lähdetään hakemaan työmarkkinoilta esimerkiksi naista, hedelmällisessä iässä olevaa, niin kyllä varmasti siinä mietitään sitä raskausaikaa. Kyllä se on yksi iso osa siinä työn tekemisessä, jos aletaan lomalla olemaan. Minä en sitä sano, onko se hyvä tai paha, mutta se on kustannuskysymys, ja tähän täytyy pureutua. Täällä on varmasti monella viisaampi pää kuin minulla, mutta minä ainakin olen nähnyt monta kertaa sen, että kun on mies tai nainen siinä työmarkkinoilla, niin se raskaus on yksi osatekijä, se on pelote. Naiset ovat monta kertaa — ainakin sillä alalla, missä minä olen ollut — paljon tuottavampia, mutta tämä on semmoinen loukku, johonka tipautetaan, ja se pitää yrittää nyt hallituksen ja valtiovallan korjata sillä tavalla, että näitä työpaikkoja syntyy. Työnantaja ei ole sitä varten tuolla markkinoilla, että se työtä teettäisi, vaan että se tekee tulosta, ja sen kautta syntyy työtä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+6.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-24T20:20:10,2016-11-24T20:22:02,Tarkistettu,1.1 2016_120_162,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_120_163,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia, merityösopimuslakia sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia. Tässä on oikeastaan kolme kokonaisuutta. Ensimmäinen on se, että pitkäaikaistyöttömän saisi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman niitä perusteita, joita meillä tällä hetkellä työsopimuslaissa on, jotta voi määräaikaisen työsuhteen solmia. Toinen kohta liittyy koeajan enimmäispituuteen, ja tässä esityksessä siis pidennettäisiin koeaikaa. Ja kolmas kokonaisuus liittyy siihen, että jos työntekijä irtisanotaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuen, niin hänellä on tietty takaisinottovelvollisuusaika eli työnantaja ei voi rekrytoida uutta työvoimaa samankaltaisiin tehtäviin vaan pitää palata tähän vanhaan työntekijään, ja tätä ehdotetaan lyhennettäväksi elikkä tavallaan heikennettäväksi työntekijän näkökulmasta. Esityksen tavoitteena on se, että pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuudet paranisivat. Tämän esityksen katsotaan alentavan työllistämiskynnystä ja rohkaisevan erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä uusien työntekijöiden palkkaamiseen, olipa sitten kyse takaisinottovelvollisuudesta tai määräaikaisuudesta tai koeajasta, jossa puretaan sitä riskiä, mikä liittyy rekrytointiin. Oli hyvin vaikea saada tietoja siitä, mitkä tämän paketin kokonaistyöllisyysvaikutukset olisivat, koska oikeastaan vastaavan tyyppisiä uudistuksia kokonaisuutena ei ole tehty ja ne tutkimukset, joita on tehty tähän teemaan liittyen, liittyvät yleensä yleiseen määräaikaisuuteen tai yleisiin työsopimuslain joustoihin. Suomen Yrittäjät arvioi asiantuntijakuulemisessa, että esityksen sisältämät muutokset auttavat jopa 10 000 lisätyöpaikan luomisessa. Valiokunta katsoo, että nämä työmarkkinoita joustavoittavat muutokset ja työllistämiskynnystä alentavat uudistukset sekä synnyttävät uusia työpaikkoja, ja ovat siinä mielessä oikeansuuntaisia, että myös edistävät kansantaloudellista kasvua, mutta niiden vaikutuksen määrää on vaikea arvioida, ja tästä näkökulmasta valiokunta piti esitystä perusteltuna. Me kaikki tiedämme, että työttömien työllistymismahdollisuudet alenevat selvästi työttömyyden keston pitenemisen myötä, ja on tärkeää löytää keinoja, joilla pitkäaikaistyöttömien työllistymistä helpotettaisiin. Valiokunta kannattaa pitkäaikaistyöttömän kanssa tehtävän määräaikaisen työsopimuksen ehtojen helpottamista ja katsoo, että se ehkä purkaa niitä pelkoja, joita pitkäaikaistyöttömän rekrytoinnissa on, mutta se samaan aikaan myös selkiyttää tilannetta välityömarkkinoilla. Me tiedämme, että välityömarkkinoilla työskennellään usein määräaikaisissa työsuhteissa, jotka saattavat olla jopa ristiriidassa nykyisen työsopimuslain määräaikaisia työsuhteita koskevien säännösten kanssa, ja siksi on perusteltua selkiyttää tätä tilannetta. Asiantuntijakuulemisessa saadun selvityksen mukaan kävi ilmi, että se työllisyyshyöty, joka tulee siitä, että sallitaan keveämmin perustein määräaikaiset työsuhteet, tulee usein vakituisten työsuhteiden kustannuksella, jolloin itse asiassa työllisyysvaikutukset saattavat koko talouden ja työllisyyden tasolla jäädä vähäisiksi eikä ole takeita siitä, että työllisyysaste nousee. Tästä löytyy paljon kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta, mutta sellaista tutkimusta, jossa nimenomaan pitkäaikaistyöttömien määräaikaisuutta helpotettaisiin, ei ole tehty, ja siinä mielessä näiden kahden väliltä ei voi tehdä ihan suoraa yks yhteen johtopäätöstä. Valiokunta katsoo, että pitkäaikaistyöttömien kanssa tehtävien määräaikaisten työsopimuksien vaikutusta tulee Suomessa seurata ja selvittää ja katsoa, helpottaako se pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja vaikuttaako se kokonaistyöllisyyteen. Valiokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että varsinkin pitkään jatkuessaan työttömyys johtaa helposti myös työttömän henkilön perusteettomaan kielteiseen leimaamiseen, ja valiokunta halusi mietinnössään korostaa sitä, että työttömien ryhmä on osaamiseltansa hyvin heterogeeninen: siellä on ihmisiä, joilla on täydellinen työkyky ja osaaminen, ja siellä on ihmisiä, jotka itse asiassa tosiasiallisesti varmaan kuuluisivat eläkkeelle. Mutta on tärkeää, että vaikka käytetään tällaista erityistä määräaikaista työsuhdetta, niin se ei saa johtaa muutoin syrjivään käyttäytymiseen työmarkkinoilla. Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa tästä ja totesi, että tätä erilaista kohtelua pitkäaikaistyöttömien ja muiden työnhakijoiden välillä voidaan pitää hyväksyttävänä, vaikka se liittyykin henkilöön liittyvään syyhyn, sen vuoksi, että sillä on hyväksyttävä peruste ja se voidaan säätää ihan normaalissa järjestyksessä. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että se, mistä se pitkäaikaistyöttömyys lasketaan ja mitä tapahtuu, jos nämä määräaikaiset työsuhteet ovat pätkäisiä, saattaa aiheuttaa tulkintaongelmia, ja sen vuoksi on tärkeää, että työnantajalla on tieto tästä työntekijän työhistoriasta. Mutta tässä tullaan taas tietosuojaongelmiin, koska se, että ihminen on työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa, ei ole julkista tietoa eikä sitä saa antaa kenelle tahansa, ja kun hän on erityisesti vielä pitkäaikaistyötön, niin tämä ei tee siitä juridisesti vaikeampaa asetelmaa, mutta joka tapauksessa se on vielä tietyllä tavalla astetta vaikeampi asia kuin pelkkä työttömyys. Sen vuoksi korostimme mietinnössä sitä, että tämän ilmoittamisen työnantajalle pitää olla tarkkarajaista elikkä pitää olla vain kyse siitä, että silloin työnantaja todella hakee työntekijää, ja toisaalta, että se pitkäaikaistyötön, jonka tiedot työnantajalle annetaan, on itse antanut luvan niiden antamiseen ja että tämä työtön on nimenomaan tuohon työtehtävään sovelias, elikkä ei saa antaa mitään massarekistereitä tai massalistoja työnantajille. Tämä on tärkeä asia sen vuoksi, että meillä valiokuntakuulemisessa tuli hieman erilaista käsitystä toimeenpanon puolelta siitä, miten tätä aiotaan tehdä. No, sitten tämä koeajan pidentäminen ja sukupuolivaikutusten arviointi. Tässä nyt oli tehty sukupuolivaikutusten arvioinnit koeajan pidentämisen suhteen, ja ne itse asiassa osoittavat, että se saattaa jopa suosia naisten työmarkkina-asemaa, koska äitiysloman ja vanhempainvapaiden, jos ne tulevat koeajalle, perusteella voidaan pidentää tuota koeaikaa ja katsoa, että ne eivät johda sitten ikäviin seuraamuksiin. Valiokunta katsoi, että tämä koeajan pidentäminen voi madaltaa rekrytointikynnystä, mutta halusi korostaa sitä, että silloinkin pitää pitää kiinni niistä pelisäännöistä, joita irtisanomiseen liittyy, jos koeaikana tapahtuu työsuhteen purku. Elikkä toinen asia, mikä nousi valiokunnan kuulemisissa selvästi esiin, oli se, että tämä koeajan pidentäminen ei ole synkronissa. Sen voi tehdä työnantaja, mutta sitä ei voi tehdä työntekijälähtöisesti. Ja valiokunta halusi korostaa, että tämä on asia, jonka pitäisi olla tasapainossa molempien osapuolten välillä, ja olisi ehkä syytä harkita jatkossa, että myös työntekijä voi tätä koeaikaa pidentää, miten haluaa, koska silloinhan vastuut ja velvollisuudet niin työnantajalla kuin työntekijälläkin ovat hieman erilaiset. Sitten työntekijän takaisinottamisesta. Se on ehkä se ongelmallisin osuus, joka tähän liittyy, ja hallituksen esityksessäkin sanotaan, että itse asiassa on mahdotonta arvioida, onko takaisinottoajan lyhentämisellä todellisia vaikutuksia työllistämiskynnykseen vai ei. Elikkä tässä työllisyysvaikutukset ovat ehkä kaikkein heikoimmalla pohjalla. Esityksessä ehdotetaan, että takaisinottovelvollisuutta lyhennettäisiin 9 kuukaudesta 4 kuukauteen, mutta jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, silloin tuo takaisinottovelvollisuus olisi 6 kuukautta. Kysehän on siitä, että silloin työnantaja ei saa samaan tehtävään valita uutta työntekijää, vaan pitää ottaa tuo taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottu työntekijä takaisin. Takaisinottovelvollisuus on osa työntekijän työsuhdeturvaa, ja sellaisena se pitää nähdä. Siinä mielessä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että jos irtisanominen on perusteeton ja jos takaisinottovelvollisuusaika on hyvin lyhyt ja tänä aikana rekrytoidaan samoihin tehtäviin uusia työntekijöitä, niin onko tuo irtisanominen silloin ollut perusteltu vai perusteeton — tulee aika iso kysymysmerkki tämän asian perään. Valiokunta korosti sitä, että tätäkin asiaa pitäisi jatkossa seurata. Tähän valiokunnan mietintöön sisältyy yksi hylkäysesitys ja yksi vastalause, jossa on pykälämuutoksia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+7.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-24T20:22:34,2016-11-24T20:32:22,Tarkistettu,1.1 2016_120_164,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan SD-ryhmä ja vihreät jättivät mietintöön vastalauseen, koska hallitus esittää useita ratkaisevasti työntekijöiden asemaa mahdollisesti heikentäviä ja työelämää pirstovia asioita, joita emme voi hyväksyä kuin korkeintaan määräaikaisina. Esittelen tässä tämän pitkähkön vastalauseemme. Pituus johtuu siitä, että kaikista edustaja Filatovin esittelemästä kolmesta eri muutoksesta meillä on erilainen näkökulma. Eli siitä johtuu tämä varsin pitkä vastalauseemme. Esityksen tavoitteena on parantaa pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia, madaltaa työnantajan työllistämiskynnystä ja lisätä työnantajien kasvuhalukkuutta. Kuitenkin asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi ja osin esityksen perusteluistakin selviää, ettei esitettyjen toimenpiteiden vaikutusta tavoitteiden saavuttamiseen ole voitu mitenkään osoittaa: ei löydy tutkimusnäyttöä, joka tukisi tätä lakiesitystä. Se, mistä on tutkimusnäyttöä, on se, että esitykset heikentävät irtisanomissuojaa, lisäävät työelämän epävarmuutta ja epätasa-arvoa sekä jäykistävät työmarkkinoita vähentämällä halukkuutta työpaikanvaihdoksiin. Hallitus tavoittelee esityksellä myös yritysten kasvuhalukkuuden ja työllisyyden lisäämistä. Näitä vaikutuksia on selvitetty työsopimuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Koko työsopimuslain vaikutus työllistämiseen todettiin lähes olemattomaksi ja esimerkiksi aiemmat määräaikaisuuksien helpottamiskokeilut täysin vaikutuksettomiksi. Mikäli positiivisia vaikutuksia ei saada talouteen ja työllisyyteen, muutokset tarkoittavat käytännössä vain työelämän epävarmuuden lisääntymistä, mikä puolestaan entisestään vähentää ostovoimaa, kysyntää ja kilpailukykyä sekä työpaikkoja. Asiantuntijakuulemisen aikana esimerkiksi STM:n työsuojeluosasto on korostanut lakiesitysten vaikutusten seurannan tärkeyttä, sillä lakiesitys sisältää heikennyksiä työntekijöiden suojaksi tarkoitettuihin säännöksiin. Myös perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että hallituksen tulee seurata myös lainsäädännön tosiasiallisia vaikutuksia perhevapaita käyttävien asemaan ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Esitysten vaikuttavuus, jonka perusteella päätökset jatkossa voidaan tehdä, tulee selvittää lain voimassaolon aikana toteutettavalla seurantatutkimuksella, ja tästä esitämme omaa lausumaa. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan työnantajan takaisinottovelvollisuuden kestoajan lyhentämistä 4 kuukauteen. Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä 12 vuotta takaisinottoaika olisi kuitenkin 6 kuukautta. Esityksessä arvellaan, että suurempi vapaus kannustaisi työnantajia solmimaan useammin vakituisia työsuhteita ja että esitys parantaisi etenkin nuorten asemaa työmarkkinoilla. Suomessa irtisanomissuoja on jo tällä hetkellä heikkoa ja muualla Euroopassa käytössä olevia viranomaisten lupia tai yhteistyöelinten kanssa tehtyjä sopimuksia ei edellytetä. Yleisesti käytössä olevia, työsuhteen pituuden mukaan irtisanomisajan palkan lisäksi maksettavia erorahoja ei meillä myöskään tarvitse maksaa. Näihin menettelyihin verrattuna etusija entisen työn takaisin saamiseen on etuna ja työnantajan velvoitteena todella vaatimaton. Takaisinottoajan näin määrittävä lyhentäminen ei millään tavoin paranna työllisyyttä mutta käytännössä mitätöi takaisinottovelvollisuuden merkityksen. Kyseenalaista on myös se, miten yrityksen kasvuhalukkuuteen vaikuttaa se, että työntekijä voidaan entistä nopeammin korvata uudella. Varmaa on vain se, että esitys helpottaa irtisanomissuojan kiertämistä. On myös huomattava, että pitkäaikaistyöttömyyden riski on sitä suurempi, mitä vanhempi työttömäksi jäävä henkilö on. Takaisinottovelvollisuusajan lyhentämisellä tätä riskiä kasvatetaan entisestään, kun pitkänkin työuran samoissa töissä tehneeltä irtisanotulta viedään mahdollisuus entiseen työhönsä. Takaisinottovelvollisuuden lyhentäminen heijastuisi heikennyksenä myös irtisanomisperusteiden arviointiin. Samalla edellytykset sopia työsuhteiden päättämisestä vähenisivät ja irtisanomisriitojen määrä kasvaisi. Esityksen valmistelun yhteydessä palkansaajajärjestöt esittivät heikennyksen tasapainottamiseksi, että kiellettäisiin irtisanotun työntekijän työn teettäminen takaisinottoaikana paitsi uudella työntekijällä myös muulla työn suorittajalla, kuten vuokratyöntekijällä, itsensätyöllistäjällä tai alihankkijalla. Valitettavasti tätä täsmennystä ei tehty, vaikka nykytila on kestämätön ja yleisen oikeustajun vastainenkin. Edellä esitetyistä syistä emme hyväksy takaisinottovelvollisuuden lyhentämistä ja tältä osin esitämme esitystä hylättäväksi. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää myös koeajan pidentämistä. Esityksessäkin todetaan, että koeajan pituuden vaikutuksista on olemassa hyvin niukalti tutkittua tietoa, joten vaikutusten arviointi objektiivisin kriteerein on vaikeaa. Objektiivisen arvion sijasta esityksen perusteluissa pohdiskellaan monisanaisesti sitä, mitä voisi ehkä tapahtua. Koeajan pidentäminen voi lisätä työntekijöiden kokemaa epävarmuutta, joka on yhteydessä työhyvinvointiin. Koeajan pidentämisen suurimmat negatiiviset vaikutukset kohdistuvat niihin, jotka joutuvat käymään läpi useita koeaikoja. Koeajan pidentymiseen sisältyy myös syrjintää koskevia riskitekijöitä perhevapaiden osalta. Esitys voi heikentää etenkin määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien naisten asemaa, minkä vuoksi etenkin on tärkeää, että esityksen vaikutuksia seurataan. Koeajan ongelmat ylipäätään liittyvät mahdottomuuteen todistaa, että työsuhteen päättämissyy oli epäasiallinen. Työnantajan ei tarvitse perustella työn loppumista muulla kuin koeajalla, mutta työntekijän olisi todistettava, ettei päättymissyy ollut lainmukainen. Päättymissyyllä on merkitystä sekä uuden työn saamisessa että työttömyysturvaetuuksia haettaessa. Arvoisa puhemies! Lakiesityksen mukaan pitkäaikaistyöttömän saisi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen enintään vuodeksi ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Siitä, miten merkittävä este työllistymiselle on määräaikaisen työsuhteen perustelun tarve, ei ole mitään tutkimukseen perustuvaa tietoa. On mahdollista, että esitys lisäisi jonkin verran työnantajien kiinnostusta rekrytoida pitkäaikaistyöttömiä. Jos on näin, niin esitys on myös sosiaalipoliittisista syistä perusteltu. Esitys on kuitenkin monimutkainen, ja se lisää hallinnollista taakkaa. On myös huomioitava, että määräaikaiseen työhön liittyy työntekijän kannalta paljon ongelmia. Näitä ovat tutkimuksen mukaan alhaisempi palkkaus, suurempi määrä työhön kohdistuvia uhkia, vähäisempi määrä työnantajan kustantamaa koulutusta ja paljon heikommat vaikuttamismahdollisuudet työn sisällöllisiin piirteisiin. Nämä ongelmat ja niiden kokeminen saattavat joissakin tapauksissa jopa korostua pitkäaikaistyöttömien kohdalla, joilla uhka syrjäytymiseen ja elämänhallinnan ongelmiin ovat suurempia. Koska vakuuttavia perusteluja ehdotukselle ei ole kyetty esittämään, pidämme välttämättömänä, että muutos säädetään määräajaksi ja sen vaikutuksia työllistämisen helpottamiseen ja työsopimusten perusteettomaan ketjuttamiseen seurataan. Lopuksi, arvoisa puhemies: toisessa käsittelyssä tulemme esittämään vastalauseemme mukaiset muutosehdotukset ja lausumaehdotukset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-24T20:32:29,2016-11-24T20:40:44,Tarkistettu,1.1 2016_120_165,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Esityksessään hallitus haluaa, että pitkäaikaistyöttömillä olisi mahdollisuus päästä takaisin työelämään. Hallitus haluaa oikeasti luoda työtä ja työmahdollisuuksia suomalaisille, toisin kuin edellinen hallitus vain lupasi. Ei tietenkään tule yllätyksenä, että tämä ei käy oppositiolle. Tällä kertaa oppositio esittää, että pitkäaikaistyötöntä ei saisi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityisen perustellun syyn vaatimusta, koska vaikutusarviot ovat puutteelliset. Tämä on erikoinen vaatimus siihenkin nähtynä, että lakipykälässä kuitenkin on selvä rajaus siitä, kuinka pitkään määräaikaisuutta voi tällä perusteella jatkaa. Voin kertoa vaikutusarvion hyvin lyhyesti: Huonossa tapauksessa pitkäaikaistyötön ei työllisty tälläkään keinolla. Hyvässä tapauksessa hän työllistyy, ja se on hyvä asia erityisesti tämän pitkäaikaistyöttömän itsensä kannalta. Joskus tuntuu, että näissä vastalauseissa ei ole mukana mitään realismia. Käytännön työelämässä nämä asiat voivat toimia esimerkiksi niin, että työntekijälle tarjotaan eteen sopimus, jossa lukee, että määräaikaisuus perustuu yhteiseen sopimukseen. Voi sen sopimuksen olla allekirjoittamatta, mutta silloin ei pääse töihin. Jos sen allekirjoittaa, yhteinen sopimus on muodostunut. Pitäisiköhän näistä realiteeteista olla joku taju ennen kuin näitä esityksiä käy laatimaan? Kyselytunnilla oppositio oli huolestunut pitkäaikaistyöttömyydestä, kuten oikein onkin. Josko siis peruttaisiin nämä vastalauseet, joilla pyritään vain viemään keinoja heidän työllistämisekseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-24T20:40:45,2016-11-24T20:42:12,Tarkistettu,1.1 2016_120_166,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tähän lakiin sisältyy kolme muutosehdotusta, joista helpommin hyväksyttävä ja ymmärrettävä on ensinnäkin se, että pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Koska kuitenkin tähänkin asiaan liittyy riski siitä, että joku yritys voi hyödyntää pitkäaikaistyöttömien määräaikaisuuksia ketjutettuna, ehdotimme tätä määräaikaiseksi. Näistä kolmesta toinen, jonka kanssa on helppo jatkossa elää, on koeajan enimmäispituuden pidentäminen 6 kuukauteen. Mielestäni on vaikeaa löytää hyviä perusteluja sille, että Suomessa työelämässä on kahdenmittaisia koeaikoja. Meillä on 6 kuukauden mittaisia koeaikoja ja 4 kuukauden mittaisia koeaikoja, ja jatkossa siis vain 6 kuukauden mittaisia, ja sen puoleen tämä on perusteltua, vaikkakin on syytä muistaa, että nyt tämä esitys oikeuttaa vain työnantajan pidentämään koeaikaa tiettyjen poissaolojen perusteella. Tämä ei täysin vastaa koeajan funktiota, ja se on se syy, miksi olemme tähänkin ehdottaneet määräaikaisuutta. Mutta sen sijaan kaikkein vaikein näistä ehdotuksista on ilman muuta takaisinottovelvollisuuden kestoajan lyhentäminen 4 kuukauteen. Se on vaikea monesta syystä. Jos me ajattelemme eurooppalaista keskiarvoa, niin se on noin 6 kuukautta, ja kun Euroopan maissa vielä monesti liittyy irtisanomisiin erillinen korvaus, joka Suomesta puuttuu, olisimme toivoneet tätä esitystä johonkin toiseen lakiin, jolloin olisi ollut helpompi olla tämän lain takana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+7.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-24T20:42:14,2016-11-24T20:44:17,Tarkistettu,1.1 2016_120_167,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattisessa eduskuntaryhmässä myöskin keskustelimme tästä esityksestä ja katsoimme, että tässä esimerkiksi tämä koeajan jatkaminen on sellainen, jota me olemme olleet omissa vaaliohjelmissamme ajamassa siinä mielessä, kun tänä päivänä, niin kuin täällä edustaja Järvinenkin totesi, näitä eri pituisia koeaikoja on olemassa ja kuitenkin, voisi sanoa, monen yrityksen kaikkein merkittävin investointi on se työntekijä. Varmasti myöskin työntekijälle on tärkeää tietää, että se työpaikka ja se työtehtävä, mihin hän on tulossa, on juuri sellainen, joka on hänelle mieluisa, jolloinka puollamme tätä koeajan pidentämistä. Sen sijaan toisessa käsittelyssä tulemme jättämään lausumaehdotuksen, joka liittyy nimenomaan tähän pitkäaikaistyöttömien määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perustellun syyn vaatimusta. Tästä, niin kuin täällä on monessa puheenvuorossa sanottu, meillä ei ole varsinaisesti mitään tutkimustietoa. Emme voi tietää, miten tämän asian kanssa käy. Parhaassa tapauksessa — ja sitä toivomme ja sen takia tästä emme sitten olleet jättämässä varsinaisesti vastalausetta — tämä helpottaisi pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Siinä vaiheessa, kun ihminen on pitkäaikaistyötön, jos on mahdollisuus työsuhteeseen, varmasti se on tervetullut ja toivottava, mutta koska voi olla pienikin mahdollisuus siihen, että saattaa käydä niin, että tässä voisi olla jonkunlaisia väärinkäytöksen mahdollisuuksia, lähdemme siitä, että katsotaan tätä asiaa vuoden verran. Mikäli tämä ei tosiasiallisesti ole parantanut pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia, ei tällaista muutosta sitten varmastikaan tarvita ja sen voimassaolon tarvetta tältä osin tässä laissa on syytä sitten arvioida. Mutta annetaan mahdollisuus, katsotaan, (Puhemies koputtaa) miten tämän asian kanssa käy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-24T20:44:18,2016-11-24T20:46:23,Tarkistettu,1.1 2016_120_168,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun tuo ensimmäinen puheenvuoro oli valiokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoro, niin tässä puheenvuorossa nyt sitten tuon vähän omia näkemyksiäni tähän lakiin liittyen. Silloin kun hallitusohjelma tuli ja nämä esitykset tulivat siinä esiin, niin ajattelin, että no, nyt hallitus sitten rakentaa tällaisen lain, joka on nuorempi, nätimpi ja halvempi ja että kyseessä on työntekijän vaihtoviikot -laki, koska siinä olisi hyvin monella välineellä pyritty vastaamaan samaan haasteeseen elikkä tämän rekrytointikynnyksen alentamiseen. Ja kun näitä kaikkia välineitä olisi käytetty samaan aikaan, olisi vain lisätty eriarvoisuutta ja epävarmuutta työelämässä, kun yhdelläkin välineellä voitaisiin sitä rekrytointikynnystä alentaa. Mutta sen jälkeen kun määräaikaisten työsuhteiden solmiminen rajattiin pitkäaikaistyöttömiin, tämä laki parani merkittävästi tästä epävarmuuden näkökulmasta. Kuitenkin ongelmallisin kohta on tämä takaisinottovelvollisuus. Jos me katsomme meidän tämänhetkisiä työttömyystilastoja ja sitä, miten eri ikäluokkien työllisyysasteet ovat kehittyneet, niin itse asiassa ikääntyneiden työllisyysaste on parantunut oikeastaan vain ja ainoastaan sitä kautta, että he ovat onnistuneet pitämään työpaikkansa. Mutta sen jälkeen kun ikääntynyt ihminen joutuu työttömäksi, niin jo vähän yli 50-vuotiaan ihmisen työllistymismahdollisuudet heikkenevät voimakkaasti, ja kun tullaan sinne lähemmäs 60:tä ikävuotta, niin itse asiassa koulutuskaan ei enää auta työllistymään. Kun yleensä korkeammin koulutetuilla on paremmat mahdollisuudet työllistyä ja heikommin koulutetuilla heikommat mahdollisuudet, niin kun ollaan siellä 58—60:n tuolla puolen, itse  asiassa  koulutus inflatoi kokonaan. Ei ole mitään eroa sillä, onko suorittanut pelkän perusasteen tai onko käynyt korkeakoulututkinnon, mutta kun ikää on se 60, niin työpaikkaa on todella mahdoton löytää. Sen vuoksi olisi tärkeää, että yritykset eivät vaihda ikääntynyttä työntekijää nuorempaan. Mutta tämä takaisinottovelvollisuus avaa sellaisen pandoran lippaan, että itse asiassa on mahdollisuus vaihtaa ikääntynyt työntekijä, sairasteleva työntekijä tai sellainen työntekijä, jonka kohdalla pelätään työkyvyttömyysriskin laukeavan, nuorempaan, nätimpään ja halvempaan — ja hyvin helpolla. Sen vuoksi tämä yksi pykälä on hyvin hyvin ongelmallinen. Itse asiassa tälläkin hetkellä jo meidän takaisinottovelvollisuutemme ikään kuin falskaa elävässä elämässä: vaikka se on pitkä, niin vuokratyön tai jonkun muun tällaisen vippaskonstin kautta voidaan palkata työntekijöitä jopa täysin samaan tehtävään. Ja minun mielestäni tämä on meidän kokonaistyöllisyyttämme heikentävä kohta tässä laissa, koska ne ikääntyneet työntekijät työllistyvät heikommin. Heistä todennäköisemmin suurempi osa on aina sinne eläkkeelle asti työttömänä, ja eihän se meidän työllisyysastettamme paranna. Hallituspuolueissa ajatellaan, että tämä ikään kuin mahdollistaa sen, että voidaan ottaa tuottavampi työntekijä tilalle ja sitä kautta tavallaan yrityksen kilpailukyky paranee ja päästään eteenpäin. Voi olla, että yksittäisen yrityksen kilpailukyky paranee, mutta paraneeko kokonaistyöllisyysaste? Saammeko me osaavampaa työvoimaa työmarkkinoille tätä kautta, ja pyrimmekö me nostamaan ylipäätään tuottavuutta tällaisilla keinoilla, jotka heikentävät ikääntyneiden ihmisten työllistymistä? Tässä on viime aikoina ollut aika paljon julkisuudessa tietoja siitä, mikä tämä ikääntyneiden tilanne on, ja siinä mielessä tämä on mielestäni hyvin hyvin surullista. Sen sijaan olen valmis hyväksymään tämän määräaikaisuuden pitkäaikaistyöttömien kohdalla ja olen itsekin sitä aikoinaan omassa selvitysraportissani esittänyt sen vuoksi, että välityömarkkinoilla meidän oikeustila on hieman epäselvä, sieltä saattaa löytyä väärinkäsityksiä, mutta siellä ihmiset eivät riitauta niitä, koska he tietävät, että se määräaikainen työsuhde on minulle parempi kuin kokoaikainen työttömyys. Ja siinä mielessä on hyvä sallia tämä, mitä käytännössä jo jonkun verran tapahtuu, ihan laillisestikin. Koeajan pidentäminen ei ole hirvittävän suuri riski, mutta jos olisi samaan aikaan avattu kaikkien määräaikaiset työsuhteet ja pidennetty koeaikaa, niin silloin olisi itse asiassa vastattu kahdella työelämän turvaa heikentävällä lainsäädännöllä samaan asiaan. Mutta kun hallitus oli valmis työmarkkinajärjestöjen kanssa tehdyn yhteistyön jälkeen rajaamaan tätä määräaikaisuutta, se on sen vuoksi parantunut huomattavasti. Kun katsomme historiaa taaksepäin, niin tosiasia on se, että meillä on ollut aika hurja määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisjärjestelmä, jossa niitä on ketjutettu täysin vallattomasti. Huonoimmat esimerkit ovat sellaisia, joissa täysin samaan työsuhteeseen on ketjutettu saman ihmisen työ yli 100 kertaa. Miettikää, millaisessa epävarmuudessa ihmistä silloin pidetään, kun työ silppuuntuu tällaisiin pieniin pätkiin. Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että yleinen määräaikaisuuden reunaehtojen heikentäminen tuo ehkä pienen kuherruskuukauden työllisyyteen, mutta ajan myötä tuo työllisyyshyöty tulee syödyksi pois ja itse asiassa käy niin, että määräaikaisilla korvataan vakituisia työsuhteita ja lisää työllisyyshyötyä tai kansantaloudellista hyötyä ei synny.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+7.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-24T20:46:24,2016-11-24T20:52:07,Tarkistettu,1.1 2016_120_169,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Harmillista päätöksenteon kannalta on se, että samaan lakiuudistukseen pakataan sisään hyvin monenlaisia elementtejä ja ainesosia, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että vaikka kannatat yhtä mutta vastustat toista, niin joudut äänestämään koko lakipakettia vastaan. Väitän, että hallituspuolueiden edustajilla on ihan sama ongelma toiseen suuntaan eli varmasti hallituksessakaan ei näitä kaikkia keinoja ainakaan yhtä voimallisesti kannateta. Toinen ongelma on se, että meille on tulossa käsittelyyn ja osittain jo tullut valtava joukko erilaisia työttömyysturvaa heikentäviä ja lyhentäviä lakiesityksiä: omavastuita kasvatetaan, työttömyysturvaa heikennetään, lyhennetään, pitkäaikaistyöttömän tilannetta muutetaan, koeaikoja muutetaan ja niin edelleen. Käytännössä se tekee tästä kokonaisuudesta kohtuullisen vaikean paketin, jonka kokonaisvaikutusta ei pysty enää tietämään kukaan. Kun kuuntelee asiantuntijoita, niin osa näistä keinoista on kannatettavia, ehkä jopa suositeltavia, mutta asiantuntijat hyvin yhteisesti ja yleisesti ovat sitä mieltä, että nämä keinot kannattaisi ottaa käyttöön noususuhdanteessa, kun työpaikkoja aidosti on tarjolla. Nyt meillä on 650 000 työikäistä ja työkykyistä ihmistä työelämän ulkopuolella ja töitä aidosti ei ole, joten tämä aika ei ole tälle kokonaisuudistukselle paras mahdollinen. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+7.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-11-24T20:52:07,2016-11-24T20:53:57,Tarkistettu,1.1 2016_120_170,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Toteaisin vain tässä, että kannatan niitä edustaja Mäkisalo-Ropposen esittelemiä, vastalauseessa olleita pykälämuutoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+7.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-24T20:53:58,2016-11-24T20:54:08,Tarkistettu,1.1 2016_120_171,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 15/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 15/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_120_172,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen taustalla on EU-direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta. Sen mukaan kaikki uudet rakennukset pitää rakentaa lähes nollaenergiataloiksi vuoden 2020 loppuun mennessä ja julkiset rakennukset kahta vuotta aikaisemmin. Direktiivin taustalla puolestaan ovat ilmastotavoitteet ja se, että rakennukset kuluttavat merkittävän osan energiasta, Suomessa noin 40 prosenttia, josta lämmitys on noin 25 prosenttiyksikköä. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on siis yksi tärkeimmistä keinoista suojella ilmastoa. Ympäristövaliokunta muistuttaa lisäksi, että päästövähennykset tulevat jatkossa kiristymään. Jotta Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteet kyettäisiin toteuttamaan, koko maailman hiilidioksidipäästöt tulisi saada nollaan ennen vuosisadan puoltaväliä. Myös EU:n tavoitetasoa on tiukennettava. Tämän asian varsinainen pihvi tullaan säätämään asetuksilla, joihin laki antaa valtuudet. Luonnokset ovat osittain olleet asian käsittelyn tausta-aineistona, joskin asetusluonnosten vaatimustasoa on lausuntokierroksen jälkeen höllennetty. Tämä tarkoittaa toisaalta, että hallituksen esitys ei tule aiheuttamaan merkittäviä lisäkustannuksia, koska jo nyt yleisesti käytössä olevilla ratkaisuilla päästään tavoitteisiin. Toisaalta se myös tarkoittaa, että uudistuksella saavutettavat ympäristöhyödyt pienenevät. Voi hyvin olla, että itse asiassa ilmaisu ""lähes nollaenergiatalo"" luo vaikutelman tiukemmista vaatimuksista kuin mitä laki ja asetusluonnos oikeasti tarkoittavat. Ympäristövaliokunta korostaa rakennusten elinkaaritarkastelua. Elinkaaren energiankulutukseen vaikuttavat lämmitysenergian lisäksi myös rakennusmateriaalien valmistus, itse rakentaminen, korjaukset sekä lopulta purku ja kierrätys, joiden on yhteensä arvioitu muodostavan 20—45 prosenttia uuden kerrostalon hiilijalanjäljestä. Seinienkin energiatehokkuuteen vaikuttaa lämmön johtumisen ohella myös se, miten seinät varaavat lämpöä. Talojen energiatehokkuuden yhteydessä puhutaan usein kosteusvaurioista. Selvitysten mukaan hyvä lämmöneristys ei sinänsä lisää eikä aiheuta kosteusvaurioita, mutta rakenteista saattaa tulla virheherkempiä. Sisäilman terveellisyyden kannalta yhä tärkeämpää on ilmanvaihdon säätö. Kun talotekniikka monimutkaistuu, korostuu järjestelmien oikean ylläpidon ja käytön sekä niiden osaamisen merkitys. On tärkeää valvoa, että rakennustyö tehdään oikein, esimerkiksi huolehditaan siitä, että materiaalit suojataan sateelta rakentamisen aikana. Valiokunta katsoo, että tavoitteena tulisi olla asukkaiden ja käyttäjien kannalta mahdollisimman helppokäyttöinen talotekniikka, jotta käyttäjien virheet eivät aiheuttaisi vaurioita. Asukkaiden käyttöopastukseen tulee kiinnittää huomiota, samoin kuin siihen, että tieto siirtyy esimerkiksi, kun asunto myydään. Nythän tähän ei ole vakiintuneita käytäntöjä. Valiokunta painottaa, että energiatehokkuus ei saa merkitä rakennusten terveellisyydestä tinkimistä. Se pitää hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella varmistaa, huonolle, jopa sairastuttavalle sisäilmallehan altistuu yhä edelleen aivan liian iso joukko ihmisiä kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Näiden sairauksien diagnosoimiseen ja työkyvyttömyyden toteamiseen liittyy ongelmia. Valiokunta katsoo, että sääntelyn tulee olla materiaali- ja tekniikkaneutraalia, mutta pitää perusteltuna sitä, että lämmönjohtavuuden vertailuarvo on hirsirakenteelle helpompi kuin muille seinärakenteille. Valiokunta kiinnittää huomiota myös perinteisten yksiaineisten rakenteiden ja painovoimaisen ilmanvaihdon osaamiseen. Nämä ovat edelleen sallittuja ja mahdollisia, mutta on huolehdittava myös siitä, että tämä tiedetään. Koulutuksella on varmistettava, että niiden osaaminen säilyy. Energiamuotojen kertoimet säädetään asetuksella. Fossiilienergialle kerroin on 1, uusiutuvaa energiaa suositaan kertoimella 0,5. Kaukolämmön ja sähkön kertoimia lievennetään nykyisiin verrattuna. Rakennuksissa suoraan käytetty energia, kuten tuuli- ja aurinkoenergia, voidaan laskea suoraan hyväksi, eli niiden kerroin on 0. Arvoisa puhemies! Liikennevaliokunnan lausunnon pohjalta ympäristövaliokunta esittää lausumaa siitä, että rakennusten energiatehokkuuden parantuessa matkapuhelinverkkojen toimivuus sisätiloissa edelleen taataan. Sehän on ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta välttämätöntä.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+8.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-11-24T20:54:36,2016-11-24T20:59:58,Tarkistettu,1.1 2016_120_173,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi sanoi, kun tätä valiokunnan mietintöä esitteli: pääosa tästä lain sisällöstä tehdään asetuksin. Sosialidemokraatit tukevat valiokunnan mietintöä, se tehtiin hyvässä yhteisymmärryksessä valiokunnassa, mutta ongelmaksi jäi juuri se, miten tuohon sisältöön suhtaudumme, joka asetuksin tehdään. Nyt on selkeästi osoitettu, että Suomi on aika huonosti rankattu energiatehokkuudessa. Esimerkiksi tällaisen kansainvälisen tutkimuksen mukaan Ruotsi on 5. ja Suomi 31. sijalla, kuitenkin sääolosuhteet ovat suurin piirtein yhteneväiset. Eli tässä on yksi syy siihen, että katsomme, että todella on varaa parantaa myös energiatehokkuutta. Siitä syystä esitämme hyväksyttäväksi lausuman: ""Eduskunta edellyttää, että Suomen rakennuskannan energiatehokkuusvaatimusten saavuttamista seurataan ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin, jos tavoitteet eivät täyty. Päästövähennystavoitteiden ja rakennuskannan energiatehokkuudelle asetettavien vaatimusten tulee vastata vaativuudeltaan toisiaan, ja niiden on aidosti vähennettävä päästöjä rakennuksen koko elinkaaren ajalta."" Itse asiassa oli aika erikoista, että valiokunnan hallituspuolueitten edustajat eivät tätä lausumaa halunneet mukaan, koska tuo valiokunnan mietintö muutoin kyllä hyvin (Puhemies koputtaa) tukee tätä lausumaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+8.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-24T20:59:58,2016-11-24T21:02:04,Tarkistettu,1.1 2016_120_174,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 15/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Lähes nollarakentamista kohtaan on aika paljon kritiikkiä ollut, ja itse osittain siihen olen myös yhtynyt. Itse asiassa kritiikki nollarakentamista kohtaan on erityisesti Suomessa kasvanut koko ajan, ja mielenkiintoista itse asiassa on sekin, että jopa valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat olleet kriittisiä tätä lähes nollarakentamista koskevaa määräyskokonaisuutta kohtaan. Ehkä huolen laajuutta kuvaa myös se, että ympäristöministeriön lausuntopyyntöön vastasi 75 eri tahoa, vaikka lausuntoa lähes nollarakentamisen määräyksistä pyydettiin 55 taholta. Rakennuslehdessä todettiin kuvaavasti, että lähes nollarakentaminen Suomen olosuhteissa vaatii paksuja eristekerroksia kompensoimaan lämmityksen lähes lopettamisen. Professori Vinhan mukaan rakennepaksuuksien kasvaessa mahdolliset rakennusvirheet kertaantuvat, sillä paksut rakenteet eivät kostuessaan kuivu, vaan kosteus jää muhimaan rakenteisiin. Rakennusten energiamääräyksillä ei haeta kannattavia investointeja, koska silloin ne syntyisivät ilman pakkoakin, vaan ilmastopäästöjen vähentämistä eli ilmastonmuutoksen torjuntaa, niin kuin valiokunnan mietinnössäkin todetaan. Itse aina paikallislehdestä luen talotohtori Kailaa, joka aika hyvin rakentamisesta tietää, niin vanhasta kuin uudestakin. Hän kirjoitti lehdessä, että ""valitettavasti sairaiden talojen rakentamiselle ei näy loppua"". Kaila jatkoi: ""Rakennuttajan pitäisi nyt jo vaatia paperi, missä talonrakentaja tai luvan ja määräyksen antava rakennuslautakunta sitoutuu korvaamaan tulevat homekorjaukset ja asukkaiden sairastumiset."" Kova vaatimus ja kuvaa hyvin sitä epäuskoa taikka epäluuloa tätä lainsäädäntöä kohtaan. Kaila lainasi kirjoituksessaan professori Matti Ollilaa, joka on yksi maamme kokeneimmista insinööreistä. Ollila kirjoitti vuonna 2014 Rakennuslehdessä: ""Ylimitoitettu lämpöeristys, pullotiiveys ja koneellinen ilmastointi saattavat olla riski sekä rakennukselle että asukkaiden terveydelle. Kastepisteen jääminen ylipaksun lämpöeristeen sisään merkitsee kosteuden vähittäistä kulkeutumista ennalta arvaamattomasti. Ilmiö on hidas mutta hyvin todennäköinen"", hän kirjoitti. Koneellinen ilmanvaihto on tarpeeton ja jopa haitallinen kouluissa ja asunnoissa. Vaatimus sisäilman vaihtamisesta kahden tunnin välein on osoitus laitevalmistajia suosivasta normituksesta, jolle ei ole teknistä perustelua. Talotohtori Kaila vetikin asian mielestäni aika kuvaavasti yhteen, että nykyisin talojen suunnittelijat ja teollisuus antavat mielellään ymmärtää, että normit vaatisivat aina koneellisen ilmanvaihdon ja muoviset höyrysulut. Ollila mainitsee Tampereen steinerkoulun, joka on tehty luonnollisella ilmastoinnilla. Suomen Kulttuurirahaston K3-taloissa on viisi talotyyppiä, joissa on hengittävät rakenteet ja painovoimainen ilmanvaihto. Vapaasti käytettävät rakennuspiirustukset hyväksyttyine laskelmineen löytyvät esimerkiksi netistä, eli vaihtoehtoja on olemassa tämänkin jälkeen. Sisäilmaongelmien taustalla onkin usein ilmanvaihdon viat, huoltamattomuus tai väärinkäytökset. Vanhan ajan koulutkin toimivat paremmin: kolme varttia opetusta ja vartti ikkunat auki tuuletusta. Ei kaikkea tarvitse mielestänikään keksiä uudestaan. Olen Kailan kanssa samaa mieltä, että monesti mennäänkin aina niin sanotusti helpoimman mukaan. Kaila kirjoitti, että edelleen on rakennuslautakuntia ja rakennustarkastajia, joiden ammattitaito ei riitä painovoimaisten laskelmien ymmärtämiseen, ja silloin helpointa on vaatia sokeasti laitevalmistajien papereita. Vuoden 2021 alusta voimaan tuleva EU-direktiivi edellyttää kaikkien uusien rakennusten olevan siis lähes nollaenergiataloja. Tämä aiheuttaa suuren muutoksen rakennusteollisuudessa. Toivon, että tässä ei edetä hosumalla eikä ainakaan tehdä virheitä hosumalla. Mielestäni me tarvitsisimme kyllä lisää tutkimustietoa ja lisää myös koulutusta ja tiedotusta, ja tämä asia on sellainen, mikä pitää ottaa äärimmäisen vakavasti. Emme nimittäin tarvitse enää yhtään uutta homekoulua ja -sairaalaa emmekä taloa, missä kärsitään huonosta sisäilmasta. Itse ymmärrän sen, että EU-direktiivi on meitä velvoittava. On toki vaikea ymmärtää sitä, että sama vaade on täällä toteutuksessa kuin niissä maissa, joissa ei ole tällaisia lämmönvaihteluja kuin meillä on. Onneksi vaatimus lähes nollarakentamisesta koskee vain uusia rakennuksia. Niin kuin tuossa edellä todettiin, rakennuskannan osuus energian loppukäytöstä on noin 40 prosenttia. Se on merkittävä tekijä, ja tietysti energiaa pitää pyrkiä säästämään. Niin kuin todetaan valiokunnan mietinnössä, ""Suomen ympäristökeskus on selvittänyt vastikään rakennusten energiankulutuksen perusskenaariota vuoteen 2050. Selvityksen mukaan rakennuskannan energiankulutus laskee nykyisillä politiikkatoimilla 13 % vuosina 2015—2050, vaikka rakennuskanta kasvaa 38 prosenttia."" Itse toivon, että tässä ei tehdä sellaista virhettä, että nyt rakennettaisiin lisää hometaloja Suomeen. Toivon, että myöhemmin, kun tätä lainsäädäntöä arvioidaan, minä olen ollut väärässä ja tämä direktiivi on ollut oikea ja järkevä. Arvoisa puhemies! Itse kannatan siis energiansäästöä. Siihen esimerkiksi älykkäillä sähköverkoilla pystytään vaikuttamaan, myös huonekohtaisilla lämmönsäätelyillä, termostaateilla ja monilla muilla. Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Tänään hallitus on antanut lisää muutosehdotuksia maankäyttö- ja rakennuslakiin, ja pidän niitä erittäin tervetulleina, että meillä rakentamista, niin maankäyttöä, kaavoitusta kuin itse rakentamistakin, helpotetaan ja sujuvoitetaan. Siellä on paljon sellaista sääntelyä, mitä ei tarvittaisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-24T21:02:05,2016-11-24T21:09:53,Tarkistettu,1.1 2016_120_175,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen kiinnitti puheenvuorossaan itse asiassa hyvin paljolti huomiota ihan samoihin asioihin kuin ympäristövaliokunta mietinnössään. Edustaja Heinosen puheenvuoron sävy vain kuulosti toisenlaiselta. Valiokuntahan muun muassa korostaa nimenomaan sitä, että pitää tehdä rakennuksia, joiden sisäilma on terveellistä, ja myöskin muun muassa sitä, että pitää varmistaa perinteisten rakennustapojen, rakenteiden ja painovoimaisen ilmanvaihdon osaaminen myös jatkossa. Ympäristövaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta myös joitakin viikkoja sitten järjestivät julkisen asiantuntijakuulemisen näistä sisäilmaongelmaisista taloista, ongelmien syistä, sairauksista ja hoidoista. Siinä tilaisuudessa ja muissakaan selvityksissä, mitä olen nähnyt näiden sisäilmaongelmien syistä, itse asiassa paljon syytetty energiatehokkuus ei nyt mitenkään erityisesti loista suurena ongelmien aiheuttajana, vaan pääosin kyse on itse rakentamisen virheistä, huolimattomuudesta, laiminlyönneistä ja myöskin rakennusten käytössä tapahtuvista virheistä. Esimerkiksi monissa kouluissa on kysymys siitä, että hyvin yksioikoisesti pannaan ilmastointi pois yöksi ja viikonlopun ajaksi, kun nykyaikana olisivat mahdollisia paljon älykkäämmätkin järjestelmät, jotka myöskin olisivat energiatehokkaita. Arvoisa puhemies! Äsken esittelin valiokunnan puheenjohtajana valiokunnan mietinnön. Omana henkilökohtaisena näkemyksenäni haluaisin vielä todeta sen, että tuen sitä vastalausetta ja pontta, jonka edustaja Myller esitti, enkä pidä kovin hyvänä sitä, että hallituksen suunnittelema (Puhemies koputtaa) asetusluonnos voimakkaasti parantaa suoran sähkön ja kaukolämmön kilpailuasemaa uusiutuvaan energiaan verrattuna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+8.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-11-24T21:09:54,2016-11-24T21:12:10,Tarkistettu,1.1 2016_120_176,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Hassi on paikalla, niin itse asiassa unohdin tuosta matkaviestinverkkojen kuuluvuudesta puhua, mikä nousi liikenne- ja viestintävaliokunnassa vahvasti esille, mutta ympäristövaliokunnassa teidän selvityksenne mukaan tästä lähes nollarakentamisesta ei itse asiassa aiheutuisi näitä ongelmia, joita liikenne- ja viestintävaliokunta esille nosti, eli sitä, että radiosignaalit eivät tulisi seinien läpi. Voisiko valiokunnan puheenjohtaja lyhyesti kertoa, miten tätä on näin eri tavalla tulkittu kahdessa eri valiokunnassa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-24T21:12:11,2016-11-24T21:13:02,Tarkistettu,1.1 2016_120_177,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt tulee kyllä semmoinen tunne, että edustaja Heinonen ei ole lukenut ympäristövaliokunnan mietintöä, koska ympäristövaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan sisältöistä lausumaa: ""Eduskunta edellyttää, että ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö laativat yhdessä tarvittavat säädökset siitä, että kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta välttämättömien yleisten matkaviestinverkkojen sisätilakuuluvuus asuinrakennuksessa varmistetaan rakentamisessa tarkoituksenmukaisella ja rakennuksen energiatehokkuuden ja muut olennaiset tekniset vaatimukset huomioon ottavalla tavalla. Valtioneuvoston tulee seurata jatkossa matkaviestinverkkojen kuuluvuutta sekä rakentamista koskevan sääntelyn ja sen toimeenpanon vaikutuksia matkaviestinverkkojen sisätilakuuluvuuteen ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin kuuluvuuden varmistamiseksi."" Arvoisa puhemies! Koska äskeinen puheenvuoroni katkesi kesken 2 minuutin aikarajan takia, niin siihen vielä lisäisin sen, että Suomessa on ainakin vuodesta 2008 asti rakennettu myöskin niin sanottuja passiivitaloja, jotka eivät tarvitse lainkaan erillistä lämmitysjärjestelmää. Ainakaan minun tiedossani ei ole, että nämä talot mitenkään erityisesti loistaisivat home-, sisätila- ja kosteusongelmaisina, eli korostaisin nyt kyllä sitä, että VTT:n ja ylipäätänsä näitä asioita selvittäneiden tahojen mukaan kosteus- ja sisäilmaongelmiin on pääasiassa ihan muut syyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+8.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-11-24T21:13:02,2016-11-24T21:14:40,Tarkistettu,1.1 2016_120_178,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 15/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pahoittelut, ymmärsin väärin tämän, eli kun tässä valiokunnan mietinnössä ensin viitataan liikenne- ja viestintävaliokuntaan, joka tuo näitä asioita esille, sitten ympäristövaliokunta toteaa, että radiosignaalien kuuluvuusongelma on tunnistettu, olemassa oleva ongelma, johon hallituksen esityksellä ei ole vaikutusta, esitetyt muutokset eivät vaikuta tilanteeseen. Tähän viittasin ja nyt ymmärsin, että myös nämä huolet, jotka liikenne- ja viestintävaliokuntaan ovat tulleet, liittyvät jo muihin talon rakenteisiin ja tämä nollarakentaminen ei siis ongelmaa tule pahentamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-24T21:14:41,2016-11-24T21:15:25,Tarkistettu,1.1 2016_120_179,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 4 a §:n, työtapaturma- ja ammattitautilain 62 §:n, työttömyysturvalain 6 luvun 4 §:n sekä maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 74 ja 77 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2016 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 32/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Yleiskeskustelu alkaa, valiokunnan puheenjohtaja Haatainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_120_180,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 4 a §:n, työtapaturma- ja ammattitautilain 62 §:n, työttömyysturvalain 6 luvun 4 §:n sekä maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 74 ja 77 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys liittyy työmarkkinoiden keskusjärjestöjen solmimaan kilpailukykysopimukseen, ja sen mukaisesti tässä työnantajan työeläkevakuutusmaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sairausvakuutusmaksua pienennetään ensi vuoden alusta alkaen ja palkansaajien maksua puolestaan nostetaan, jotta tämä työnantajamaksun alennus ei vaarantaisi sosiaaliturvan rahoitusta. Nyt on niin, että voimassa olevan lainsäädännön mukaan päivärahaetuuksien suuruutta laskettaessa ansioista vähennetään ensin 60 prosenttia työntekijämaksujen yhteismäärästä, ja kun työntekijämaksut ensi vuoden alussa nousevat, korotukset pienentäisivät päivärahojen euromäärää. Koska tarkoituksena ei ole leikata päivärahoja, niin etuuslakeja ehdotetaan muutettavaksi niin, etteivät maksumuutokset pienennä tai kasvata etuuksia, ja valiokunta pitää esitystä kannatettavana. Samalla tässä lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilakia. Kyseessä on vahinkoilmoituksen jättämisaika, ja tätä määräaikaa, jossa ajassa niitä voi tehdä, nostetaan 30 päivästä 60 päivään vahingon sattumisesta. Tämä esitys hyväksyttiin yksimielisesti, joten valiokunta esittää, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esityksen 214/2016 vp.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+9.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-11-24T21:16:04,2016-11-24T21:17:45,Tarkistettu,1.1 2016_120_181,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 11 luvun 4 a §:n, työtapaturma- ja ammattitautilain 62 §:n, työttömyysturvalain 6 luvun 4 §:n sekä maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 74 ja 77 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy antaa hallitukselle kiitosta, kun on kiitoksen paikka. Siltä osin kuin tämä koskettaa kilpailukykysopimusta, on hyvä, että hallitus kompensoi ja huolehtii, että palkansaajat eivät tässä menetä. Toisaalta on myös tämä esitys, että maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilakia muutetaan siten, että se palvelee ja tukee maatalousyrittäjien mahdollisuutta saada tarvittavat etuutensa. Kun he hakevat vahinkoilmoituksen kautta tätä itsellään olevaa oikeutta, niin todettiin, että vahinkoilmoituksia on tullut yhteensä 3 000, joista 600 on ollut myöhässä, koska aikataulullisesti ei ole niitä keretty tekemään. Nyt tästä syystä on erittäin perusteltua, että tämä määräaika pitenee 30 päivästä 60 päivään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+9.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-24T21:17:48,2016-11-24T21:18:57,Tarkistettu,1.1 2016_120_182,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta  annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 33/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 33/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Yleiskeskustelu asiasta alkaa, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Haatainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_120_183,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta  annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 33/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annettua lakia, kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia ja kotouttamisen edistämisestä annettua lakia, lastensuojelulakia sekä säilöönotettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköistä annettua lakia. Tämä esityshän täydentää aiemmin hyväksyttyä lainsäädäntöä, jonka perusteella perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kansaneläkelaitoksen vastuulle vuoden 2017 alussa. Lisäksi tähän esitykseen sisältyy joitakin kokonaan uusia säännöksiä. Tällä ehdotuksella tarkennettaisiin Kelan ja kunnan välistä työnjakoa toimeentulotuen hakemiseen ja hakemuksen siirtämiseen liittyen. Valiokunta kävi tätä perusteellisesti läpi, ja hyväksyessään toimeentulotuen toimeenpanoa koskevan uudistuksen valiokunta katsoi, että ennen lain voimaantuloa on välttämätöntä olla valmiina toimintamalli, jolla asiakkaan saumaton ja kokonaisvaltainen palvelu Kelan ja kuntien välisellä yhteistyöllä hoidetaan. Tämä siis vuoden 2014 mietinnöstä, jolloin toimeentulotuen siirtämisestä varsinaisesti päätettiin. Valiokunta nyt pitää valitettavana, että hallituksen esityksen antaminen on viivästynyt ja lainsäädäntöä täsmentävät muutokset saadaan vahvistetuksi vasta juuri ennen toimintaprosessien käytännössä käynnistymistä, ja tämä muutos tulee varsin viime tingassa. Samoin valiokunnan mielestä tämä asettaa Kelan henkilöstön hyvin haasteelliseen tilanteeseen, sillä hakemuksia pitää pystyä ratkaisemaan ja asiakkaita neuvomaan heti vuodenvaihteesta alkaen. Nyt tämä toimeentulotukea koskevan lakiehdotuksen sisältävä siirtymäsäännös mahdollistaisi kuitenkin ensi vuotta koskevien päätöksien tekemisen Kelassa jo joulukuun alusta alkaen, mutta on kuitenkin selvää, että tässä esityksessä olevia lakeja ei ehditä saattaa siihen mennessä voimaan. Tästä syystä on hyvä, että siirtymäsäännöksellä mahdollistetaan päätösten tekeminen kunnassa ensi vuoden maaliskuun loppuun asti ennen nyt hyväksyttävien lakien voimaantuloa tehtyjen hakemusten osalta. Toimeentulotuen siirtoa koskevassa edellä mainitussa mietinnössään valiokunta piti välttämättömänä, että toimeenpanossa painotetaan selkeiden käytäntöjen luomista asiointiin ja asiakkaan ohjausta sosiaalityön palveluihin, etuuksien hakemiseen liittyvää asiakkaiden neuvontaa sekä viranomaisten yhteistyötä ja sujuvaa tiedonkulkua. Valiokunta tuolloin myös tunnisti asiakkaiden näkökulmasta ongelmia siinä, miten sosiaalityö nivotaan perustoimeentulotuen myöntämiseen ja miten heikossa asemassa ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien tarpeista huolehditaan ja miten kiireellisen toimeentulotuen saanti turvataan. Valiokunta pitääkin asiakkaan näkökulmasta myönteisenä nyt lakiin lisättäväksi ehdotettua uutta säännöstä, jonka mukaan kunta voi myöntää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi poikkeustilanteissa ilman, että asiakkaan oikeutta perustoimeentulotukeen on ensin arvioitu ja ratkaistu Kelassa. Näin ollen säädöksellä varmistetaan avunsaanti erityistilanteissa. Valiokunta käsitteli tätä hakemuksen siirtämistä kuntaan, ja kun tämä toimeenpanon siirto koskee vain perustoimeentuloa eli toimeentulotukeen liittyviä perusmenoja, niin toimeentulotukea saavista kuitenkin 40 prosenttia hakee myös tätä täydentävää toimeentulotukea, jonka toimeenpano jää kuitenkin edelleen sinne kuntiin. Toimeenpanon siirtoa hyväksyttäessä säädettiin, että mikäli hakemuksessa on sellaisia menoja, joita ei voida ottaa huomioon perustoimeentulotuessa, niin Kela siirtää sitten hakemuksen viipymättä toimivaltaiseen kuntaan, jotta tämä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki voidaan siellä päättää ja ratkaista. Esityksessä nyt ehdotetaan tätä aiemmin hyväksyttyä lainsäädäntöä muutettavaksi kuitenkin niin, että Kelalla on velvollisuus siirtää hakemus kuntaan vain, jos asiakas itse tätä erikseen pyytää toimeentulotukea hakiessaan ja päätöksen saatuaan. Lisäksi edellytetään, että hakija on esittänyt hakemuksessaan muita kuin toimeentulotukilaissa mainittuja menoja eli perusosaan tai muihin perusmenoihin kuuluvia menoja. Tällä ehdotetulla muutoksella nyt rajataan siirrettävien hakemusten määrää siten, että kuntaan tulisi siirrettäväksi hakijan pyynnön perusteella vain sellaisia hakemuksia, joihin vakiintuneen oikeus- ja myöntämiskäytännön perusteella kunnissa on myönnetty täydentävää toimeentulotukea. Tämä siirtovelvoite koskee lähinnä kertaluontoisia henkilön erityiseen elämäntilanteeseen liittyviä menoja. Valiokunta korostaa, että tämä ehdotettu muutos ei rajaa asiakkaan oikeutta erikseen hakea täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Täydentävän toimeentulotuen tarve voi liittyä hyvin monenlaisiin erilaisiin tilanteisiin. Asiakkaan neuvonnasta ja ohjauksesta myös valiokunta tähän mietintöön halusi kirjata ja toteaa, että hakemusten siirtoon ehdotettu ratkaisu vähentää hakemusten siirtämistä ja hylkäävien päätösten vaatimaa hallinnollista työtä. Samoin se turvaa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tarkoituksenmukaisen kohdentamisen kunnissa. Hakemuksen siirtäminen Kelasta kuntaan vain asiakkaan omasta pyynnöstä korostaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta, ja kun siirtäminen kuitenkin vaatii asiakkaan omaa aktiivisuutta, niin tämä muutos edellyttää valiokunnan näkemyksen mukaan asiakkaiden aktiivista neuvontaa ja opastusta. Asiakkaan on hyvin vaikea hahmottaa sitä, mitä osaa toimeentulotuesta hänen tulisi hakea kunnasta. Tässä valiokunta halusi korostaa neuvonnan ja informaation antamisen merkitystä. Valiokunta korosti myös sitä, että yhteistyö ja sujuva asiakaspalvelu edellyttävät toimivia ict-ratkaisuja. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen täytäntöönpanon alettua Kelan ja kunnan yhteistyötä, asioiden siirtämiseen liittyvää työnjakoa ja valitun mallin toimivuutta tiiviisti seurataan ja arvioidaan. Tärkeää on myös, että kunnat seuraavat, kuinka toimeentulotuen piirissä olevien sosiaalityön tarve tulee turvatuksi. Tässä on myös yksityiskohtaiset perustelut muutamiin pykälämuutoksiin 11 §:ään ja siirtymäsäännökseen tulleet muutokset. Näin ollen valiokunta esittää, että tämä esitys hyväksytään näillä muutoksilla. Tämä esitys oli yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+10.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-11-24T21:19:36,2016-11-24T21:27:54,Tarkistettu,1.1 2016_120_184,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta  annetun lain  ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 33/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten valiokunnan puheenjohtaja tuossa äsken totesi, tämä on jatketta viime kaudella hyväksytylle toimeentulotuen perusosan siirtämiselle Kelaan. Nyt oikeastaan muutama asia, jotka haluaisin tässä vielä nostaa esille. Ensinnäkin toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturva ja sen pitäisi olla väliaikainen ja siihen pitäisi sisältyä tarvittaessa myös sosiaalipalveluita ja sosiaalityötä tukemaan erilaisten elämäntilanteitten selkiyttämistä ja tavoitteita, että ihminen pääsee tästä toimeentulotuesta irti eikä päinvastoin. Valitettavasti tällä hetkellä toimeentulotuki järjestelmänä sitoo ihmisen toimeentulotuen piiriin ja köyhyyteen ja pienituloisuuteen, ja sen takia on ehdottoman tärkeätä, että koko toimeentulotukijärjestelmää uudistetaan tälle vuosituhannelle ja vuosikymmenille. Elikkä se edellyttää lähtökohtaisesti edelleen tämän toimeentulotuen viimesijaisuutta ja väliaikaisuutta, ja siihen pitäisi kytkeä entistä voimakkaammin ja vahvemmin sosiaalipalveluiden ja tukemisen elementit. Käytännössä silloin kun ihminen joutuu erinäisistä syistä turvautumaan toimeentulotukeen, jos siellä taustalla on myös muita elämänhallintaan liittyviä asioita, ne pitäisi pystyä saamaan sieltä pois ja sitä kautta myös purkamaan tätä toimeentulotukiriippuvuutta. Nyt valitettavasti lähestulkoon kaikissa hallituksen esityksissä, jotka tällä kaudella on tehty ja joissa on ensisijaisia etuuksia leikattu, on perusteluna se, että nämä esitykset tulevat lisäämään toimeentulotukea ja sitä kautta lisäämään toimeentulotukiriippuvuutta, pienituloisuutta, köyhyyttä, eikä sitä tavoitetta, että ihmiset siirtyisivät tästä toimeentulotuesta pois... (Puhemies koputtaa) — Anteeksi, puhemies, tulen sinne. [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Puhuja voi tulla jatkamaan puhujapöntöstä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)] Elikkä sen takia on todella harmillista se, että kun on nyt tämä nykyinen toimintakäytäntö, mikä hallituksella on, niin toimeentulotuesta on tehty yksi normaali, pysyvä toimeentulo pienituloisille ihmisille eikä sitä nähdä väliaikaisena toimeentulona eikä sitä nähdä viimesijaisena toimeentulona, ja sen takia meidän pitäisi pikemminkin pyrkiä siihen suuntaan, että ensisijaisia etuuksia nostetaan sellaiselle tasolle, että toimeentulotuki on aidosti viimesijainen ja väliaikainen toimeentuloturva. Ja toinen asia, jota tähän toivoisin, kun nyt tämä toimeentulotuki pirstaloituu sekä Kelaan että kuntiin: Kannan erityistä huolta siitä, että ne ihmiset, jotka ovat syrjäytymisen riskin piirissä, eivät häviä Kelan ja kuntien välimaastoon ja häviä sitä kautta yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämä koskee ennen kaikkea esimerkiksi mielenterveyskuntoutujia, masentuneita ja sitten mahdollisesti uupuneita ihmisiä, voimattomia ihmisiä, joilla eivät riitä enää resurssit huolehtimaan omasta elämästä. Jos heidän etuutensa hoidetaan sähköisesti Kelassa eikä sitten Kela tunnista näiden ihmisten taustalla olevia ongelmia eivätkä sitä kautta nämä ihmiset ohjaudu kuntien sosiaalipalveluiden pariin, niin voi olla, että tästä seuraa tilanteita, joissa ongelmat vaikeutuvat, pitkittyvät, syventyvät, ja sitä kautta elämäntilanne tulee entistä vaikeammaksi. Sen takia kunnan ja Kelan välisessä yhteistyössä pitää löytää semmoisia malleja ja tunnisteita, että Kela osaa näissä tilanteissa ohjata ihmiset sitten myös sen kunnan palveluiden piiriin. Toinen ongelma, joka tähän liittyy, on se, että usein, kun ihminen on masentunut ja uupunut, vaikka häntä ohjataan palveluiden pariin, niin voi olla, että ihminen ei ohjaudu sinne vaan hän jää sitten sinne kotiin erilaisten ongelmiensa kanssa. Tämä osaltaan haastaa sitten kuntien sosiaalityön, sosiaalityöntekijät ja sosiaalipalvelut vahvemmin myös näkemään ja tunnistamaan nämä ihmiset siellä omissa kunnissaan. Nyt toivottavaa olisi myös se, että kun tämä vapauttaa kuntien nykyisiä toimeentulotuen piirissä olevia sosiaalialan ammattilaisia tästä perustoimeentulotuesta, niin toivottavaa olisi, että kunnat eivät nyt irtisanoisi näitä ihmisiä vaan lähdettäisiin kunnissa vahvasti kehittämään erilaisia sosiaalipalvelun ja sosiaalityön toimintakäytäntöjä, ja sitä kautta vahvistetaan sen kunnan työtä, jotta he löytävät ne ihmiset, jotka aidosti tarvitsevat sosiaalipalveluita, ja sitä kautta tuetaan näitten ihmisten selviytymistä. Tämä koskettaa ennen kaikkea nuoria pitkäaikaistyöttömiä, ehkä jossain määrin myös ikääntyneitä ihmisiä, jotka eivät osaa käyttää sähköisiä palveluja. Sen takia on tärkeätä, että Kelan ja kuntien toimeentulotukipalveluita tarjotaan myös ihmisille, jotka eivät ole sähköisten palveluiden parissa, vaan heitä tuetaan Kelan eri yksiköissä tai sosiaalitoimessa, yhteispalvelupisteissä myös perustoimeentulotukipapereitten ja toimeentulotukihakemuksen täyttämisessä. Ne eivät ole yksinkertaisia hakemuksia. Jos joku on mahdollisesti nähnyt niitä, niin se on useamman sivun selvitystyö, joka edellyttää monelta ihmiseltä vahvaa osaamista. Kuten valiokuntamme puheenjohtaja totesi valiokunnan mietinnössä, tätä täydentävää toimeentulotukea hakee tällä hetkellä noin 40 prosenttia hakijoista, ja sitä kautta meidän täytyy myös tunnistaa, että erittäin suuri osa ihmisistä hakee täydentävää toimeentulotukea. Ja kun tämä ei velvoita sitä, että Kela siirtäisi nämä hakemukset suoraan kuntiin, niin tämä tulee tarkoittamaan sitä, että Kelan ja kuntien yhteistyön pitää olla saumatonta ja laadukasta. Tämän takia on erittäin tärkeätä, että tätä kokonaisuudistusta seurataan nimenomaan näitten asiakkaitten kannalta ja palveluiden kehittämisen kannalta, että ihmiset saavat Kelassa hyvää ohjausta ja neuvontaa tähän perustoimeentulotuen hakemiseen mutta myös että kunnissa aidosti vahvistetaan sosiaalityötä ja täydentävien palveluitten mahdollisuuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+10.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-24T21:27:57,2016-11-24T21:35:25,Tarkistettu,1.1 2016_120_185,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen  esitys   eduskunnalle  kilpailukykysopimuksessa   sovittua   muutosturvaa, työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sekä työterveyshuoltoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 211/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 11/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 11/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_120_186,120/2016,2016-11-24,15.59,21.40,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen  esitys   eduskunnalle  kilpailukykysopimuksessa   sovittua   muutosturvaa, työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sekä työterveyshuoltoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 211/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 11/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä työntekijän muutosturvaa irtisanomistilanteessa laajentava lakiesitys on osa työmarkkinajärjestöjen keskenään neuvottelemaa kilpailukykysopimusta ja samalla osoitus työntekijäpuolen kilpailukykysopimuksen myötä saavuttamista eduista. Tämän lakiesityksen mukaan työnantajan, jonka palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on tarjottava tuotannollisin ja taloudellisin syin irtisanotuille työntekijöilleen mahdollisuutta osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen, mikäli irtisanotun henkilön työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta. Koulutus tai valmennus on verovapaa etu sen saajalle, ja kyseinen muutosturvan laajennus parantaa irtisanottujen mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja siten heidän edellytyksiään päästä uudelleen mukaan työmarkkinoille. Vastaavien ehtojen toteutuessa irtisanotuille tarjotaan myös mahdollisuutta käyttää työterveyshuollon palveluja puolen vuoden ajan työntekovelvoitteen päättymisestä lukien, elleivät he työllisty uudelleen kyseisen ajanjakson aikana. Tällä lakimuutoksella pyritään tukemaan irtisanottujen työ- ja toimintakykyä ja siten edistämään heidän mahdollisuuksiaan työllistyä pikaisesti. Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä osa kilpailukykysopimusta voidaan viedä eteenpäin ja laeiksi valiokunnan yksimielisen mietinnön ja tuen turvin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2016+14.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-11-24T21:37:56,2016-11-24T21:39:47,Tarkistettu,1.1 2016_121_1,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 221/2016 vp>>>Lisätalousarvioaloite LTA 4-5/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 23.11.2016 pidetyssä istunnossa. Nyt ryhdytään kolmannen lisätalousarvion yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Pyydän tekemään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_121_2,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 24.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_121_3,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 1. lakiehdotuksen 6 luvun 6 § poistetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,,,, 2016_121_4,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,,,, 2016_121_5,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Merja Mäkisalo-Ropponen on Heli Järvisen kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_121_6,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ehdotan, että voimaantulosäännös hyväksytään muutettuna vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,,,, 2016_121_7,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,,,, 2016_121_8,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Merja Mäkisalo-Ropponen on Heli Järvisen kannattamana ehdottanut, että voimaantulosäännös hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_121_9,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 2. lakiehdotuksen 7 luvun 9 § poistetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,,,, 2016_121_10,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,,,, 2016_121_11,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Merja Mäkisalo-Ropponen on Heli Järvisen kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_121_12,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ehdotan, että voimaantulosäännös hyväksytään muutettuna vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,,,, 2016_121_13,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,,,, 2016_121_14,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain,  merityösopimuslain  sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Merja Mäkisalo-Ropponen on Heli Järvisen kannattamana ehdottanut, että voimaantulosäännös hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_121_15,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  Euroopan  unionin  yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 103/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 16/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. (Hälinää) Arvoisat edustajat, täällä on edustaja Karimäellä puheenvuoro. Pyydän siinä määrin hiljentymään, että kuulemme, mitä hänellä on sanottavaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_121_16,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  Euroopan  unionin  yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 103/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 16/2016 vp," Kiitos, arvoisa puhemies! — Eli käsittelyssä on EU:n kalastuspolitiikkaan liittyvä laki, jossa viedään kansalliseen toimeenpanoon kalastuskiintiöt eli Manner-Suomen kalastuskiintiöt jaetaan ammattikalastajien kesken. Keskeistä on se, että EU:n kalastuspolitiikka noudattaa ICESin suosituksia, jotta kalastus ja pyynti saadaan kestävälle tasolle. Valiokunta painottaakin mietintönsä lukuisissa kohdissa, että EU:n Suomelle asettamia vuotuisia kalastuskiintiöitä ei saa ylittää. Senpä vuoksi valiokunta on tehnyt muun muassa muutoksen, lisäyksen väliaikaisista kiintiöistä, joita voidaan käyttää silloin, kun neuvottelut Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välisestä kiintiöjaosta ovat kesken. Kalastajille jaettavat kiintiöt perustuvat saalishistoriaan, ja toinen keskeinen muutos, jonka valiokunta teki, on se, että halutaan huomioida juuri aloittaneet kalastajat, etteivät he joudu epäedulliseen asemaan. Arvoisa puhemies! Turskakantojen tila Itämeressä on heikko, ja tässä laissa kiintiöt koskevatkin silakkaa, kilohailia ja lohta. Valiokunta pohti hyvin perusteellisesti ammattikalastuksen edellytyksiä ja mahdollisuuksia, ja muun muassa silakan pyynnin osalta todetaan, että kiintiöiden jakaminen kaupallisille kalastajille voi myös tulevaisuudessa lisätä kalastuselinkeinon edustajien halua perustaa Suomeen esimerkiksi silakkaa koskeva tuottajaorganisaatio. Kansainvälinen merentutkimuslaitos ICES on todennut neuvonannossaan, että sekakalastus on edelleen uhka heikoille lohikannoille erityisesti Itämeren pääaltaalla. Heikkojen lohikantojen elvyttäminen edellyttää pitkäaikaisia toimia, kuten riittäviä kalastusrajoituksia meressä, erityisesti Itämeren pääaltaalla sekä jokisuissa ja jokialueilla. On olennaista elvyttää (Puhemies koputtaa) vaelluskalojen luontainen lisääntymiskierto, ja siksi tämä laki on tärkeä. Jatkotoimissa tarvitaan myös määrätietoista työtä vaellusesteiden, kuten voimalapatojen, purkamiseksi (Puhemies koputtaa) ja kutusoraikoiden ennallistamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+5.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-11-25T13:10:43,2016-11-25T13:13:20,Tarkistettu,1.1 2016_121_17,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  Euroopan  unionin  yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 103/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 16/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Karimäki tuossa edellä mainitsi, on tärkeätä, että valiokunnassa on tehty muutoksia esitykseen. Erityisen tärkeänä pidän yhtenä erityiskohtana sitä, että nyt ei joillekin kalastajille taikka kalastusyhtiöille, ‑yrityksille voi tulla niin määräävää markkina-asemaa, että he hallitsisivat koko kalastusta. Näin ollen myös hinnat kuluttajien osalta pystytään paremmin arvioimaan ja kalastuksen mahdollisuudet elinkeinona ja rannikkokalastuksen monimuotoisuus voidaan edelleen säilyttää. On todella tärkeätä, että tässä on nyt pystytty ratkaisemaan jo Ahvenanmaan kanssa se, että jos riidellään, niin kuinka riita ratkaistaan. Minun mielestäni se on oleellinen asia. Ei oikeuteen meneminen koskaan hyvästä ole, mutta nyt ollaan pystytty kuitenkin sopimaan niin, että kunnioitamme Ahvenanmaan itsehallintoa, ja jos sen suhteen näitten kiintiöitten osalta tulee erimielisyyksiä, niin meillä on valmis malli, kuinka menettelemme. Toisaalta on erityisen tärkeää, että tämä mahdollistaa sen, että meillä kotimaista kalaa saadaan kuluttajille, ja siinä mielessä esitys on hyvä ja oikeansuuntainen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-11-25T13:13:21,2016-11-25T13:14:56,Tarkistettu,1.1 2016_121_18,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  Euroopan  unionin  yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 103/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 16/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kalakannoista on tärkeää pitää hyvää huolta, ja kun tässä kaloista ja kalakannoista on kyse, niin löydän siitä hyvän yhteyden myös kiittää hallitusta siitä, että tällä hallituskaudella on päätetty merkittävällä tavalla panostaa lohiteiden rakentamiseen. Meillä on useita jokia, joissa lohet eivät ole päässeet nousemaan, ja haluan antaa kyllä erityiskiitosta maamme hallitukselle ja ministeri Tiilikaiselle, että näitä lohiteitä nyt tehdään. Meillä on hyviä esimerkkejä: Korkeakoskesta, joka tehtiin hetki sitten, saatiin hyvät tulokset. Tuo rahoituspäätös ja tukipäätös itse asiassa tehtiin kokoomuslaisen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen aikana, ja nyt sitten ministeri Tiilikainen kävi tämän avaamassa, ja jo ensimmäiset lohet ovat sieltä nousseet. Nämä ovat tärkeitä meidän kalakantojen ylläpitämiseksi. Yksi sellainen asia, jota varmasti täytyy pohtia, on se, mikä vaikutus on sillä, että kalastusmaksut ovat jäämässä pienemmiksi budjetoidusta. Tähän tietysti isona syynä on se, että edellinen hallitus halusi vapauttaa eläkeläiset kalastusmaksuista, mikä varmasti on ihan hyvä ratkaisu, että he eivät tätä kalastusmaksua maksa. Mutta nyt nuo tuotot ovat laskeneet, ja se tulee väistämättä jollain tavalla näkymään myös kalastuspuolella, ja tätä eroa on ehkä kurottava jollain muulla tavalla sitten kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-11-25T13:14:56,2016-11-25T13:16:40,Tarkistettu,1.1 2016_121_19,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  Euroopan  unionin  yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 103/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 16/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan sanoakseni, että mistä tämä termi ""vapautus"" tulee, vaan ei ulotettu koskemaan eläkeläisiä, kun heillä ei ole aiemminkaan ollut. Onko silloin joku vapautettu, jos hän ei ole koskaan vankilassa ollutkaan, kysyn vain sitten Heinoselta. Tuo näkemyksellisyys sinällään on, että edellinen hallitus ei vapauttanut eikä eduskunta tehnyt sen pohjalta päätöstä, vaan tilanne pidettiin ennallaan siinä tapauksessa. En nyt halua lähteä tähän ""menneet ajat meillä ja muualla, kuka on mitäkin tehnyt"" ‑keskusteluun. Kalastuksen osalta Suomessa on tehty linjakasta politiikkaa, kalakannat ovat kehittyneet, ja minun mielestäni tässä kohtaa on erityisen tärkeää, että tällä samalla joella ja virtauksella mennään eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-11-25T13:16:44,2016-11-25T13:17:42,Tarkistettu,1.1 2016_121_20,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  Euroopan  unionin  yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 103/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todellakin ihan aiheellista kiittää hallitusta siitä, että se on aloittanut kalatiestrategian täytäntöönpanoa ja se on panostanut hallitusohjelmassaan näihin kalateihin. Se on hyvä alku, mutta tietysti me tiedämme, että rahoitusta olisi hyvä siihen saada vielä lisää, jotta se voidaan tehdä tehokkaasti. Se ei ole ainoastaan kalojensuojelun ja erityisesti lohikalojen suojelun näkökulmasta tärkeää, vaan myös aluetaloudellisesti se on hyvin merkittävää. Usein ne yhteiskunnalliset hyödyt, mitä saadaan lisääntyneiden matkailutulojen kautta, ovat paljon merkittävämmät kuin ne mahdolliset hyödyt, mitä saadaan siitä, että siinä on pieni voimala. Tietysti hallitusta voi kyllä kiittää siitäkin, että se ymmärsi olla avaamatta koskiensuojelulakia, joka myös jossain vaiheessa vilahti hallituksen listoilla. Mutta tästä sitten kuitenkin peräännyttiin, ja se oli kyllä oikea ratkaisu. Kiitos siitä. No, mitä tulee tässä käsillä olevaan esitykseen, niin on kyllä helppo yhtyä tähän maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön siltä osin, että meidän täytyy turvata kotimaisen kalan saanti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-25T13:17:43,2016-11-25T13:19:14,Tarkistettu,1.1 2016_121_21,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  Euroopan  unionin  yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 103/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen nosti esiin hallituksen kärkihankkeen, kalatiestrategian toimeenpanon, ja onkin tärkeää, että hallituksella tämä kärkihanke on ja siihen rahoitusta, mutta toisaalta hallitus on myös vähentänyt kalateiden rahoitusta toisaalla, elikkä tavallaan myös tämä rahoitus on plus miinus nolla ‑luokkaa kalateihin. Olisi tärkeää myös osallistaa vesivoimalat kalateiden edistämiseen, rakentamiseen ja rahoitukseen yhä vahvemmin, ja on tärkeätä, että voidaan hankkeille laittaa kalatievelvoitteita silloin, kun luvat ovat tarkastelussa. Mutta se, mikä on tosi valitettavaa, on se, että vesivoimaluvat ovat pysyviä eikä näin ollen vanhoihin lupiin ole mahdollisuutta näitä velvoitteita asettaa, ja tähän pitäisi saada muutos ihan lainsäädännöllä. Edustaja Myllykoski nosti puheessaan kotimaisen kalan kulutuksen edistämisen, ja se onkin myös tässä valiokunnan mietinnössä vahvasti esillä. Ihmettelen siksi, että hallitus kuitenkin haluaa leikata puolet pois kalastuksen vakuutusjärjestelmästä elikkä tästä ainoasta tukimuodosta, joka meillä on ammattikalastukselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+5.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-11-25T13:19:14,2016-11-25T13:20:40,Tarkistettu,1.1 2016_121_22,121/2016,2016-11-25,12.59,13.22,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  Euroopan  unionin  yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 103/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 16/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt voisin syyllistää edustaja Karimäkeä ajatuksenluvusta. Olisin juuri halunnut tuoda tämän esille, että kun tässä keskustelu hieman on polveillut tämän esityksen ja mietinnön pohjalta, niin on kuitenkin huomioitava se, että hallituksessa tehdään hyvää ja valiokunnassa on helppo yhtyä niihin hyviin päätöksiin. Mutta tulemme varmasti tässä salissa keskustelemaan siitä, kuinka meidän hallituksen toimet toisaalta ovat heikentämässä kotimaisen kalan saatavuutta kuluttajille ja sitä, että kalastukseen voidaan paremmin ryhtyä. Mutta tässä käsittelyssä olevassa esityksessä ja mietinnössä on hyvää se, minkä edustaja Karimäkikin toi: me olemme tässä mietinnössä, ja hallitus esityksessään, avanneet juuri sen, että se polku ja mahdollisuus uusille kalastusyrittäjille ja kalastajille tulla kalastamaan on jätetty nyt todella hyvin auki. Siitä täytyy kyllä hallitusta kiittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2016+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-11-25T13:20:41,2016-11-25T13:21:49,Tarkistettu,1.1 2016_122_1,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_122_2,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen ehdotus, jossa esitetään muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia. On hyvä todeta heti alkuun, että viimeisestä korotuksesta ei ole niin paljon aikaa. Siltä osin on perusteltua pohtia, onko tämä ajoitus nyt oikea, onko hallitus seurannut riittävästi edeltävien veronkorotusten vaikutusta erityisesti asumiskustannusten kasvuun ja tulonjakoon ja ryhtynyt sen pohjalta tarvittaviin toimiin. Varsin ilmeistä on tämän asian käsittelyn yhteydessä saatujen tietojen mukaan, että tosiasiassa näiden fiskaalisten perusteiden ohella vaadittavat ympäristöperusteet eivät nekään ole suoraan täyttymässä. Siinä, missä valiokunnan enemmistö pitää tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena tätä esitystä, on hyvä todeta, että SDP kyllä varoittaa siitä, että selvityksiä ei ole riittävällä tavalla tehty, jotta me voimme arvioida, minkälaiset vaikutukset näiden veronkorotusten pohjalta tulee asumiskustannuksiin ja tulonjakoon. Monien pienituloisten asema on entisestään kiristynyt hallituksen leikkausten johdosta, ja siihen päälle nestemäisten polttoaineiden valmisteveron korotus johtaa entistä enemmän siihen, että ihmisten menot kasvavat. Siksi esitämmekin vastalauseen lausumaehdotuksena, että ""eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa veronkorotusten vaikutusta asumiskustannusten kasvuun ja tulonjakoon sekä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin"". Arvoisa puhemies! Hallitus tavoittelee tällä nestemäisten polttoaineiden veronkorotuksella eli valmisteveron korotuksella myöskin energia‑, ympäristö- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita. Tosiasia on kuitenkin, että ehdotetut veronkorotukset vaikuttavat hyvin eri tavoin näihin tavoitteisiin ja jopa hyvinkin ristiriitaisesti. Siksi korostamme omalta osaltamme ympäristöohjautuvuuden lisäämistä verotuksessa, mutta toteamme, että nämä hallituksen esityksen perustelut kyllä ontuvat. Nimittäin samaan aikaan, kun näitä tavoitteita isossa kaavassa tavoitellaan myöskin fiskaalisten tavoitteiden osalta, on myönnettävä, että hallitus toisaalla toimii tasan päinvastoin. On suuri menetys se, että esimerkiksi energia-avustus nyt uudistetaan niin, että siinä todellisuudessa ei olla enää ottamassa samalla tavalla huomioon ihmisten mahdollisuuksia aidosti muuttaa käyttäytymistään sen pohjalta, kun ympäristöohjautuvuutta lisätään veropolitiikassa. Harva meistä uskoo, että esimerkiksi öljylämmitteisen talon lämmitysjärjestelmää ruvetaan yksiselitteisesti valmisteveron korotuksella muuttamaan. Siksi olisi tärkeää, että näitä ympäristöohjautuvuutta koskevia toimia tehdään laajasti koko hallituksen rintamalla, ja tältä osin on suuri pettymys, että hallituksen asunto- ja ympäristöpolitiikassa valitettavasti toimitaan tasan päinvastoin. Siksi me haluamme edellyttää hallitukselta suoraselkäisyyttä, ja seuraavalla lausumalla, joka löytyy siis vastalauseemme lausumaehdotuksesta 2, toteamme: ""Eduskunta edellyttää, että energia-avustus uudistetaan ja siihen osoitetaan korjausrahoituksen kokonaisuudesta tarvittava valtuutus. Toimivalla energia-avustuksella voidaan edistää pientalojen ja tätä kautta asumisen energiatehokkuutta sekä vähentää kasvihuonepäästöjä."" Näillä esityksillä, arvoisa puhemies, totean, että olen esittänyt vastalauseemme lausumaehdotukset ja toivon, että ne otettaisiin täällä eduskunnan työskentelyssä huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-29T14:02:27,2016-11-29T14:07:27,Tarkistettu,1.1 2016_122_3,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Melko tasan neljä vuotta sitten Kataisen hallituksen aikana, kun sosialidemokraattinen edustaja Urpilainen oli veroministerinä, 98-oktaanisen bensiinin hinta oli 30 senttiä kalliimpaa kuin tällä hetkellä ja dieselin hinta 24 senttiä kalliimpaa kuin tällä hetkellä. Silloin elettiin, 2012 syksyllä, aikaa, jota ennen koskaan ei ollut polttoaineiden hinta ollut sen korkeampi. Mitä hallitus silloin teki? Ei ainakaan alentanut veroa. Nyt hallitus tässä tilanteessa runsaalla 2 sentillä korottaa näiden polttonesteiden hintoja, eli voi todeta, että mittarilla hinta kuluttajalle on tänä päivänä selvästi halvempi kuin oli silloin, kun sosialidemokraatit olivat vastuussa tästä veropolitiikasta. Tältä osin voidaan siis tyytyväisyydellä todeta, että hintataso on alentunut ja kuluttajien ostovoima on tänä päivänä tältä osin parempi kuin oli silloin, kun sosialidemokraatit olivat vallan kahvassa. Polttonesteiden hinnankorotus ei ole tietystikään mieleistä, mutta tässä tilanteessa ja muun muassa ympäristönäkökulmat huomioon ottaen se on kuitenkin pienempi paha kuin moni muu toimenpide, ja tältä osin hallituksen linja on kannatuksen arvoinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-29T14:07:29,2016-11-29T14:09:23,Tarkistettu,1.1 2016_122_4,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kun puhutaan energiaverotuksesta, polttoaineverotuksesta, niin kuin tässä valiokunnan enemmistön mietinnössäkin todetaan, se on tasapainoilua. Se on tasapainoilua fiskaalisten tuottojen hankkimisen, sitten ympäristöohjaavuuden kanssa, ja silloin kun puhutaan työkoneiden polttoaineista, puhutaan dieselistä tai puhutaan muusta energiaverotuksesta, niin sitten tulevat kysymykseen myöskin elinkeinopolitiikan tarpeet, ja tällainen tasapainoilu on aika ristiriitaista. Toisaalta halutaan ympäristöohjaavuutta ja halutaan fiskaalisia vaikutuksia ja sitten kuitenkin vähän niin kuin näiden tavoitteiden vastaisesti tehdään palautusjärjestelmiä, joilla sitten sekä ympäristöohjaavuutta että fiskaalisia tuottoja väheksytään tai niitä kompensoidaan. Kokonaisuutena koko polttoaineverojärjestelmä on pyritty rakentamaan sillä tavalla neutraaliksi, että nämä kaikki näkökohdat ovat huomioitavissa, mutta kuitenkin kehitettävää edelleen on. Täytyy muistaa, että nämä veronkorotukset vaikuttavat tosiaan myöskin asumiskustannuksiin, ja se on otettava huomioon, sitä seurattava. Sitten nämä korjausrakentaminen, energiatehokkuuden parantaminen ja lämmitysjärjestelmien kehittäminen ovat tosi tärkeitä. Sen vuoksi kannatan edustaja Kiurun vastalauseeseen liittyviä lausumaehdotuksia, elikkä tämä on yhteinen vastalause sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton kesken.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-11-29T14:09:24,2016-11-29T14:11:08,Tarkistettu,1.1 2016_122_5,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Oikeastaan tähän tematiikkaan liittyy oleellisesti se, mitä julkistettiin äskettäin ilmasto- ja energiastrategiassa, eli liikennepolttonesteisiin tullaan jatkossa sekoittamaan entistä enemmän biokomponenttia, ja sehän on iso asia varsinkin niillä suunnitelmilla, mitä nyt strategiassa on linjattu, eli todella merkittävä osuus olisi jatkossa kotimaista biokomponenttia. Sehän tarkoittaa uusia työpaikkoja, se tarkoittaa uusia investointeja, se on ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto, ja se parantaa myös maan omavaraisuutta. Olemme tällä hetkellä aivan liikaa tuontienergian varassa. Jatkossa ollaan entistä enemmän kotimaisempia, meillä syntyy entistä enemmän työpaikkoja ja sitten näitä investointeja. Ensimmäisiä on nähty jo ja lisää odotetaan. Kun puhutaan liikenteen polttonesteestä, niin tämä tuleva myönteinen muutos on syytä noteerata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-11-29T14:11:09,2016-11-29T14:12:08,Tarkistettu,1.1 2016_122_6,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa puhemies! Eivät perussuomalaiset nyt kyllä pääse yhtään mihinkään siitä, että tämä vaaliohjelma on nyt syöty. Siteeraan: ""Autoveron poistaminen on veropolitiikkamme kärkihankkeita. Siitä tulevia veromenetyksiä ei pidä kompensoida bensaveron tai käyttömaksun korotuksilla."" Näin totesi puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo vielä puolitoista viikkoa ennen eduskuntavaaleja. Ja mitä nyt tapahtuu? Bensan verotus nousee yli 2 senttiä litralta ja dieselin vielä vähän enemmän. Se, että toiset puolueet, kuten sosialidemokraatit, ajattelevat myös ympäristövaikutuksia ja pyrkivät kohti kestävää kehitystä, ei tässä riitä, edustaja Kankaanniemi, nyt ollenkaan tällaisen historiallisen vertailun perusteeksi. Kunpa tässä olisikin aidosti kysymys siitä, että haluttaisiin ohjata kohti ympäristön kannalta kestävämpää käyttäytymistä, mutta tämä — kuten kaikki täällä salissa tietävät — on puhtaasti fiskaalinen paikkaustoimi, kun hallituksen piti löytää joitakin tuottoja itselleen, ja sitäkin murheellisempaa on tämä, että tähän on jouduttu. Kuten tässä on todettu, näitten lämmitys- ja liikennepolttoaineiden veronkorotuksilla on suuri vaikutus yhteiskuntaan, ennen kaikkea asumisen kustannuksiin. Asuminen kuitenkin tuottaa Suomessa suurimman osan kasvihuonekaasujen päästöistä, ja se on suurempi osa kuin Euroopassa keskimäärin. Tässä suhteessa tämä kehitys on vaarallinen. Kun öljyn hinta jo nyt on alhaalla ja kun samaan aikaan ollaan poistamassa asuntojen energiatukia, niin silloin ollaan tilanteessa, jossa kannustin siirtyä esimerkiksi maalämpöön pienenee entisestään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-29T14:12:10,2016-11-29T14:14:10,Tarkistettu,1.1 2016_122_7,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Tämä polttoaineveron korotus on ymmärrettävää tietenkin siitä syystä, että valtion tuloja täytyy hankkia jostakin lisää, niin että rupeamme pikkuhiljaa pääsemään valtiontaloudessa tasapainoon. Sellainen tilanne, jossa jatkuvasti elämme velan varassa, ei ole hyvä. Tämä on yksittäinen budjettilaki, siitä nyt ei maailma kaadu, mutta se iso linja on tärkeää pitää mielessä: Suomen tulee jatkossa tehdä yhä enemmän omista raaka-aineista tuotettuja polttoaineita, sekä bensaa että dieseliä, lisättäisiin vielä kotimaisen jakeen osuutta, niin kuin hallitus on jo päättänyt. Se on vakaa aikomus, että Suomi nostaa sillä omaa ta-louttaan saamalla Suomeen työtä lisää. Pitäisi ottaa huomioon myös se — näissä arvostelevissa puheenvuoroissa pitäisi arvostelijoiden huomioida myös se — että totta kai maailmanmarkkinoilla fossiiliset polttoaineet tulevat olemaan lähivuosikymmeninä edelleen merkittävä tekijä esimerkiksi autojen polttoainekaupassa, mutta meidän on pidettävä nyt vihdoin ja viimein se kansallinen oma linjamme, jolla pikkuhiljaa siirrymme omiin tuotteisiin. Sellaista jatkuvaa arvostelua olemme saaneet tässä salissa kuulla siitä, että hallitus tekee sitä tai hallitus tekee tätä — tärkeää on, että kotimaisuusastetta nostetaan kaikin tavoin ja uskalletaan käyttää omia raaka-aineita. Huomaan tässä viime päivien keskustelussa sen ikävän sävyn, että esimerkiksi uusiutuvan energian kestävyyskriteerien päälle on heitetty mustia varjoja: niitä ei saisi käyttää tai metsiemme kestävyys olisi vaarantumassa tai jotain muuta. Tai esimerkiksi turpeen suhteen meillä on semmoinen eräänlainen käsittämätön hysteria luotu tähän maahan, että sitä ei saisi käyttää, vaikka sekin on kotimainen raaka-ainevara ja valtava, valtava energiavarasto. Jokainen voi käydä tätä kokeilemassa vaikka tuolla Oslon kaduilla ja sanoa norjalaisille, että ette te voi käyttää omia raakaöljyvarojanne polttoaineen tekemiseen ettekä maakaasua myydä ja tehdä siitä teille elintasoa. Siitä maasta hyvin äkkiä voisi lähtö valjeta sen takia, että kielletään heidän toimintansa. On parasta keskittyä omaan tekemiseen, ja Suomi on tällä hallituksen linjalla hyvällä tiellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-29T14:14:11,2016-11-29T14:16:16,Tarkistettu,1.1 2016_122_8,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Minusta tämä on aika erikoista keskustelua siinä suhteessa, että nykyiset hallituspuolueet eivät näytä ottavan mitään vastuuta niistä päätöksistä, joita täällä tehdään. Nyt on kysymys siitä, onko tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys vain fiskaalisia tarpeita varten vai onko tässä myöskin jonkinlaisia ympäristöelementtejä, joita korostetaan. Kun tätä hallituksen esitystä lukee, niin kyllä tässä aivan selvästi myönnetään, että tällä ollaan hakemassa valtion kirstuun rahaa, mutta myönnetään myöskin, että tällä pitäisi olla ympäristöohjauksellista merkitystä. Kun me nyt peräämme, miksi näitä fiskaalisia vaikutuksia päätettiin lähteä hakemaan näin nopeasti edeltävien korotusten jälkeen arvioimatta, mikä tilanne on ihmisten rahapussin nyörien näkökulmasta, niin on se aivan käsittämätöntä, miksi ei voida ottaa tätä asiaa niin kuin se on. Monilla ihmisillä nämä uudet maksunkorotukset johtavat erittäin hankalaan taloudelliseen tilanteeseen, ja kyllä sekin meidän täytyy ottaa huomioon. Ja mitä tulee sitten siihen, onko tällä esityksellä ympäristöystävällisyyden kanssa jonkunlaista tekemistä, niin samaan aikaan kun sitä tavoitellaan valtiovarainministeriössä — kerrotaan ympäristöohjautuvuuden lisääntymisestä tämän esityksen kautta — tosiasiassa ympäristöministeriössä puuhataan jotain aivan muuta. Kyllä tässä täytyisi vasemman käden tietää, mitä oikea puuhaa. Vaikka tässä on eri puolueista kysymys, niin kyllä jollakin tavalla tuntuu pahalta, että hallitushan nimenomaan esitti eduskunnalle, että energia-avustukset poistetaan — aika tylyä toimintaa niille, joilla on esimerkiksi öljylämmitteinen omakotitalo. Ei täällä säälillä näytä olevan mittaa millään tavalla siinä, minkälaista politiikkaa tehdään. Eivät nämä ihmiset voi ympäristöohjautuvuutta kulutuksessaan lisätä tuosta vain, eikä niitä kannustimia enää ole ollenkaan, koska ne leikattiin pois. Kyllä siltä osin täytyy sanoa, että pientalojen energiaremontteja tulisi jatkossakin tukea. Minusta tämä lausuma, joka ollaan nyt laitettu, voisi olla yksimielisesti koko hallituksenkin väen puolesta tuettavissa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-29T14:16:17,2016-11-29T14:18:24,Tarkistettu,1.1 2016_122_9,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Viime perjantaina hyväksyimme täällä kolmannen lisätalousarvion, ja siinä autoveron tuottoa voitiin nostaa 60 miljoonaa euroa tälle vuodelle. Autoveron tason laskeminen tuottaa valtiolle enemmän kuin se himoverotus, jota tältä osin sosialidemokraatit ja punavihreä oppositio haluavat. Tämä vain tiedoksi ja muistin virkistämiseksi. Mitä sitten tulee tähän korotukseen, niin palautan vielä mieleen, jos ei äsken mennyt perille, että tällä hetkellä 98-bensiinin hinta on 30 senttiä alempana kuin oli neljä vuotta sitten, tasan neljä vuotta sitten. Ja silloinen hallitus ei tehnyt yhtään mitään hinnan alentamiseksi, ja se näkyi myös ihmisten ostovoimassa, se näkyi elinkeinoelämän heikossa tasossa. Nyt, kun hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi, niin tästä pienestä polttoaineen hinnankorotuksesta huolimatta on näkyvissä selvä talouden käänne kasvuun, niin kuin meille tasavallan presidentti aamulla, kun valtiovarainvaliokunta oli hänen vieraanaan, näki ja kertoi, että on nähtävissä, että käänne on tapahtunut. Samalla tasavallan presidentti varoitti velkaantumisesta, kuntien, valtion ja yritysten ja kotitalouksien velkaantumisesta. Hallituksella on vastuu siitä, että tämä velkaantumiskehitys, joka on ollut varsin rajua, varsinkin viime vaalikaudella, saadaan taitettua, ja tästä on nyt selvät merkit: kunnat eivät enää velkaannu niin kuin viime kaudella, ja valtion velkaantuminenkin hidastuu koko ajan vähin erin. Tämä on vakava kysymys, ja siksi tämä korotus on sekä fiskaalinen että ympäristövaikutukseltaan positiivinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-29T14:18:25,2016-11-29T14:20:33,Tarkistettu,1.1 2016_122_10,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee hallituksen esitykseen liikennepolttoaineiden verotuksen suhteen, hallituksen linja on täysin oikeansuuntainen — kuuliko edustaja Hoskonen, oppositiosta tulee kehuja — koska verotuksen painopistettä on siirrettävä työn ja yrittämisen verotuksesta enemmän kulutuksen verotukseen, ja kotimainen uusiutuva energia on aina kotimaista työtä, aina suunnittelusta lopputuotteeseen asti. Sen suhteen, liikennepolttoaineiden osalta, suunta on oikea. Korkeintaan kehotan hallitusta vielä miettimään verotukia dieseliin ja kevyeen polttoöljyyn. Voisiko siellä nipistää vielä pikkuisen enemmänkin, että säästyisi vähän enemmänkin rahaa? Noita lisäeuroja voidaan käyttää sitten vaikkapa sinne koulutukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-29T14:20:35,2016-11-29T14:21:27,Tarkistettu,1.1 2016_122_11,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on siinä mielessä aika erikoinen, kun hallitus on ohjelmassaan luvannut, että kokonaisveroaste ei nouse, ja tämä toimii sitä vastaan. Sitten tämä vähentää ostovoimaa, tämä lisää pienituloisten ahdinkoa. Ei tässä sillä mummonmökissä sitä mökkiään sähköllä tai öljyllä lämmittävällä ole mitään valinnanvaraa tämän asian suhteen. Hän joutuu jatkossa maksamaan enemmän näitä kuluja, ja olen kyllä sitä mieltä, että tällaisia esityksiä ei pitäisi tehdä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-29T14:21:28,2016-11-29T14:22:07,Tarkistettu,1.1 2016_122_12,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä nestemäisten polttoaineiden verotuksen korotus on kyllä jälleen pettymys ja karua pienituloisten kukkarolle. Tämä polttoaineverotuksen korotus rokottaa eniten maaseudulla asuvia ihmisiä, joiden on mahdotonta vaihtaa auto julkiseen liikenteeseen sen puuttuessa. Edustaja Kankaanniemi, ajattelin kyllä, että pidätte kiinni tästä bensaverosta, että sitä ei koroteta, mutta näin ei käynyt. Soini oppositiossa olleessaan totesi sanatarkasti näin: ei siinä bensapumpulla kysytä, paljonko on tili tai eläke, se on tasavero. Mutta niin vain petitte tämänkin lupauksenne, ja se on yllätys, millaisella voimalla olette käyneet hallituksessa vähempiosaisten kimppuun. Leikkausten lisäksi nyt polttonesteiden verotusta korotetaan ja duunari maksaa. Eli hallitus petti tässäkin viimeisenkin vaalilupauksensa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-11-29T14:22:08,2016-11-29T14:23:10,Tarkistettu,1.1 2016_122_13,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Olipa mieluisaa kuulla edustaja Touko Aallon puheenvuoro, varsinkin sen alkuosa. Olen todellakin iloinen, että tässä asiassa olemme edustaja Aallon kanssa samaa mieltä eli verotuksessa painopistettä pitää edelleen siirtää työnteon ja yrittämisen verottamisesta esimerkiksi ympäristöhaittojen verottamiseen. Tämä on kokoomuksen työlinjan mukaista, ja tämä työlinja tältä osin näyttää myös vihreille sopivan, ja siitä olen hyvin tyytyväinen. Luulen, että vihreät voivat olla tyytyväisiä hyvin pitkälle myös hallituksen viime viikolla hyväksymään energia- ja ilmastopoliittiseen strategiaan, koska, kuten puheenjohtaja Orpo lauantain puoluevaltuustossa totesi, tämä energia- ja ilmastostrategia on niin merkittävä teko ympäristön puolesta, että vihreiden varjobudjetin esitykset aurinkopaneeleista ovat hyttysen ininää tämän energia- ja ilmastostrategian ympäristöystävällisyyden rinnalla. Sosialidemokraatteja sopii ihmetellä. Te olette joskus ollut työn puolue, mutta nyt teille ei näy kelpaavan se, mikä kelpaa vihreille ja mikä on ollut kokoomuksen linja, eli painopisteen siirtäminen työnteon ja yrittäjyyden verottamisesta esimerkiksi ympäristöhaittojen verottamiseen. Te vastustatte niin sanottuja tasaveroja, mitä tietysti joku bensaverokin on, mutta ympäristön kannalta on täysin perusteltua nimenomaan tällaista kuluttamista pyrkiä myös verotuksella ohjaamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-11-29T14:23:12,2016-11-29T14:25:16,Tarkistettu,1.1 2016_122_14,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sieltähän se nyt sitten tuli, itse leijonan suusta. Kylläpä on aika kiinnostavaa, kun täällä kokoomus oikein profiloituu monen vihreän sävyn puolueena silloin kun puhutaan, kerta kaikkiaan, nestemäisten polttoaineiden hinnankorotuksesta. Täytyy sanoa, että tässä salissa on kaikenlaista jo kuultu, mutta yritän kysyä sitä, että eikö nyt ole ollut aika kestävä linja se, että silloin kun me tuemme ihmisten käyttäytymistottumusten muuttumista ympäristöystävällisempään suuntaan, sitä tuetaan koko hallituksen joukkueena. Edustaja Zyskowicz ei varmaan tiedä, että edeltävän ministerin, Vapaavuoren, joka oli aikoinaan minusta hyvin onnistunutkin asuntoministeri, aikana meillä oli yhteinen hanke, ja se oli se, että energia-avustuksista pidetään kiinni: ohjataan suomalaisia siihen, että lämmityskustannukset ovat hallittavissa silloin kun on mahdollisuus realistisesti pohtia myöskin sitä, että tämä öljylämmitteinen talo voisi toimia jollakin muullakin mallilla. (Puhemies koputtaa) Ja nyt on aika käsittämätöntä, että meillä ei olekaan (Puhemies: Aika on täynnä!) kokoomuksen kanssa enää yhteistä hanketta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-29T14:25:18,2016-11-29T14:26:27,Tarkistettu,1.1 2016_122_15,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp",Listalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_122_16,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! On tietenkin aivan oikein, että jokaisen veron kohdalla ollaan tarkkaavaisia, ettei veroaste lähde nousemaan, mutta kyllähän hallituksen linja on ollut se, että veroja kiristämällä ei tämän maan taloutta paranneta, se on selvä asia. Totta kai valtion pitää hankkia tulonsa jostakin, tai sitten pitää ottaa velkaa, ja tämä velanottotie minun mielestäni on nyt kuljettu loppuun. Meillä on tullut hallitukseen ylimääräisiä menoja, kuten esimerkiksi Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden osuus vie sen noin miljardi euroa, ja monta muuta menoa. Työttömyys on valtava ongelma edelleen, mutta sitä on ruvettu pikkuhiljaa parantamaan. Pankaa merkille, että uusia työpaikkoja on syntynyt ja viimeisimpien tutkimusten mukaan — niin kuin tässä talossa eräällä edustajalla on tapana sanoa — yrityksissä ilmapiiri on muuttunut positiiviseksi, uusia investointeja suunnitellaan ja sitä kautta luodaan uutta työtä, ja se luo sitten uutta veropohjaa sekä kunnille että valtiolle, ja myös seurakunnille. Elikkä tie on oikea, mutta minä en ymmärrä tällaista, että otetaan joku pienen pieni pisara valtion tulo- ja menoarvion tulopuolelta ja sitä ruvetaan sitten paisuttelemaan ja sen jälkeen yhtäkkiä tuntuu, että koko maailma kaatuu. Siitähän tässä ei ole kysymys. Se, mihin suuntaan Suomen pitää polttoainenesteiden verottamista ja tuotantoa viedä, on ehdottomasti omista raaka-aineista tuotetut polttoaineet. Ja sillä tiellä pitää olla rohkea. Mielestäni tämä nykyinen linja, jossa esimerkiksi uusiutuville energioille, metsän tuotteille ollaan suunnittelemassa EU:n kautta kaikenlaisia rangaistuksia, on mielestäni häpeällistä. Kyllähän meidän pitää saada omia luonnonvarojamme käyttää aivan niin kuin Norja käyttää tai aivan kuten Saksa käyttää kivihiiltä tai ruskohiiltä. Ei kukaan siellä kyseenalaista niiden käyttöä. Jos Suomessa joku mainitsee sanan turve, niin on suurin piirtein huomisaamuna jo jalkapuussa kirkon edessä. Eihän tässä meidän hommassa ole mitään järkeä. Ammumme joka kerta itse itseämme jalkaan ja sen jälkeen voivottelemme, miksi meillä menee näin huonosti. Edustaja Kiuru on tässä semantiikassa edennyt erittäin pitkälle. (Puhemies koputtaa) Toivon mukaan hän huomaa tämän eron, sen, mikä on Suomelle tärkeää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-29T14:26:28,2016-11-29T14:28:37,Tarkistettu,1.1 2016_122_17,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olemme tietenkin tässä salissa tottuneet siihen, että hallitus ottaa kunnian monista asioista, mutta ehkä nyt tehdään vähintäänkin piirisarjan ennätys siinä, että hallitus ottaa itselleen kunnian öljyn maailmanmarkkinahinnan romahtamisesta. Vuonna 2012, joka tässä mainittiin, kävi niin, että maaliskuussa tuona vuonna öljyn hinta oli kaikkien aikojen huipussaan, 117 dollaria barrelilta, kun se tällä hetkellä on 49 dollaria barrelilta eli 40 prosenttia siitä, mitä se oli 4 vuotta sitten. Mutta onko bensa 60 prosenttia halvempaa kuin se oli 4 vuotta sitten? Ei taida olla. Edellisellä hallituksella oli ympäristötavoitteita, ja siitä on syytä olla ylpeä. Samoin kuin siitä, kun tässäkin todettiin, että nykyiselläkin hallituksella niitä on, mutta näyttää olevan hallituksen sisällä lievää epäselvyyttä siitä, että kuinka täyssydämisesti näihin ympäristötavoitteisiin yhdytään. Onko siis perussuomalaisilla myöskin tällaisia ympäristötavoitteita? Onko teistä tullut puunhalaajia, ja osallistutteko täysin siemauksin ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön? Jos näin on, tervetuloa joukkoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-11-29T14:28:37,2016-11-29T14:29:52,Tarkistettu,1.1 2016_122_18,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa puhemies! SDP:n edustajia on syytä muistuttaa, että he ovat omassa vaihtoehtobudjetissaan esittämässä 95 miljoonaa lisää voimalaveroon, ja kun puhutaan ympäristön kannalta, niin nimenomaan voimalavero on rasite esimerkiksi sähköautojen ja vähäpäästöisten mahdollisuuksien lisäämiseksi. Sen tähden ei kannata kovin paljon hurskastella täällä. Pitää lukea omat paperit ja vasta sen jälkeen lähteä moittimaan hallituksen esityksiä. Sen tähden halusin muistuttaa: muistakaa, olette esittämässä voimalaveroa, joka heijastuu joka kuluttajalle, ja kun me joudumme voimalaveron jälkeen yritysten sähköverotaakkaa helpottamaan, niin sieltä tulee kaksinkertainen lisäys tavalliselle kuluttajalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-11-29T14:29:53,2016-11-29T14:30:49,Tarkistettu,1.1 2016_122_19,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu on ollut kyllä varsin mielenkiintoinen. Tässä nyt näyttää siltä, että ympäristöveroista tehdään tällainen vipuvarsi, jolla sitten polttoaineiden hintoja voidaan nostaa aivan mihin vain. On kyllä hyvä muistaa, että Suomi on kumipyörillä liikkuva maa. Täällä sekä tavarat että ihmiset liikkuvat kumipyörillä. Voisin kysyä: mikä on nyt se ekonominen salaisuus, joka ei tässä näytä ainakaan minulle avautuvan, jolla, tällä veronkiristyksellä, sitten tavaranvientiä edistettäisiin ja kauppaa lisättäisiin? Olisi hyvä, että tämä yhtälö tuotaisiin tänne näkyviin. Hallituspuolueet ovat aika ison selityksen velkaa maamme kuljetusyrittäjille, jotka ehkä seuraavat tätä keskustelua ja ihmettelevät, että ""jaa, taas viedään meidän lompakosta, että mitenhän mahtaa tämä kauppa täällä kehittyä"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-29T14:30:51,2016-11-29T14:31:50,Tarkistettu,1.1 2016_122_20,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä minä haluaisin nyt muistuttaa hallitusta, kaikkia puolueita siitä, että tässä maassa vielä lämmitetään, kuulkaa, aika paljon öljyllä. Vaikka ympäristöministeriö linjasi 2008, että tästä maasta öljylämmitys loppuu vuoteen 2020 mennessä, näin ei ole käymässä, näin ei ole käynyt. Meillä on vielä yli 150 000 öljylämmitteistä taloa, varmasti vieläkin enemmän, nimittäin ihan tuoreita tilastoja ei ole. Vuonna 2009 öljylämmitteisiä pientaloja oli 190 000, ja se oli, kuulkaas, 22 prosenttia kaikista pientaloista. Kyllä tämä linjaus, mitä hallitus tällä hetkellä tekee, koskee nimenomaan niitä ihmisiä, jotka asuvat maaseudulla, jotka asuvat taajamissa, jotka eivät asu kerrostalossa, jotka joutuvat asumaan omakotitaloissa. Kaikkein tärkein asia olisi tietenkin se, että meidän pitäisi pystyä avittamaan näitä ihmisiä hankkimaan sellaisia lämmitysmuotoja, jotka eivät päästöiltään ole yhtä pahoja kuin öljy. Mutta tosiasia on kuitenkin tämä: tämä päätös on sellainen, joka vie noin viidesosalta omakotitaloasujista lisää euroja joka ikinen päivä, joka ikinen kuukausi. Sen lisäksi, jos harkitsemme, mietimme vähän sitä asiaa, että kun asutaan maalla, niin valitettavasti taloudet tarvitsevat kaksi autoa siellä sen takia, että siellä kuljetaan töissä ja lapsia on kiva kuljettaa harrastuksissa myöskin maalla. Se kaksinkertaistaa sen menon siellä maaseudulla. Tämä oli muun muassa semmoinen asia, mistä perussuomalaiset aikoinaan sanoivat, että tämä on pidettävä mielessä ja tämä on tuotava esille sen takia, että todella kaikki ihmiset eivät asu Helsingin keskustassa ja kaikilla ei ole raitiotievaunua siinä vieressä. Ihan tällä perusteella kannatan lausumaehdotuksia, mitä edustaja Kiuru tuossa aikaisemmin (Puhemies koputtaa) teki.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-29T14:31:51,2016-11-29T14:33:57,Tarkistettu,1.1 2016_122_21,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa puhemies! On tietysti aina hankalaa, jos liikkumista hankaloitetaan, koska nyt monet työntekijätkin joutuvat ottamaan työtä vastaan kauempaakin. Vaikka tuntuu siltä, että monet syleilevät betonia, niin silti moni haluaa liikkua autolla myös maaseudulla. Toivon mukaan näihin verotusasioihinkin vielä voidaan palata jossain vaiheessa, kun Suomella menee vähän paremmin. Olen samaa mieltä siitä, että tuo voimalaverojen nosto ei ole kovin hyvä asia — mitä on myös esitetty tuolta oppositiosta käsin. Huomenna me saamme kuulla tuolta EU:n suunnalta siitä, miten hiilinieluja ja nimenomaan uusiutuvaa energiaa käsitellään ja mitä meille siitä koituu, jos Suomi kaataa puuta. Tänään tapasin tuon liikennekomissaarin ja kerroin terveisenä vain noin privaatisti, että sanokaa sinne komissiolle, että kyllä meillä puuta riittää. Meillähän on ilmasto- ja energia-strategia, jonka tarkoitus on vähentää päästöjä ja se, että saamme työtä myös itsellemme. Ja todellakin, niin kauan aikaa kuin puu kasvaa enemmän kuin mitä sitä kaadetaan, niin kyllä se on kestävää. Ja todellakin toivon, että vaikka tuo esitys ei kovin hyvältä kuulosta, mitä on tulossa EU:sta, niin voimme kestävästi myös käyttää meidän puuta biopolttoaineisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-11-29T14:33:58,2016-11-29T14:35:14,Tarkistettu,1.1 2016_122_22,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Kiinnitän myös huomioni siihen samaan seikkaan, mihin edustaja Harakka kiinnitti huomionsa, eli siihen, että kun öljyn maailmanmarkkinahinta on näin alhainen, niin olisi kertakaikkisesti viisasta kiinnittää huomiota nykyisiin verotukiin muun muassa dieselin ja kevyen polttoöljyn osalta. Palautan mieliin suhteellisuuden vuoksi vähän näitä numeroita: dieselin saama verotuki on ensi vuodelle nettona 489 miljoonaa euroa, ja kevyen polttoöljyn osalta vastaava luku on 451 miljoonaa euroa. Esimerkiksi vihreiden vaihtoehtobudjetissa ei esitetä mitään muutoksia kotien lämmitykseen, koska siihen ei liity mitään suoraa verotukea. Mutta nimenomaan se, että tässä tilanteessa näihin verotukiin puututaan, antaa oikean signaalin nimenomaan tähän verotukseen, se antaa oikean signaalin nimenomaan ympäristöstä ja ilmastosta huolenpitämiseen, se tukee myös biokaasu- ja sähköautoja, nesteytettyä kaasua, muun muassa, ja ennen kaikkea se tärkeä asia — me puhumme niin paljon työstä tässä maassa, tässä salissa: kotimaisen uusiutuvan energian merkitys kotimaiseen työhön aina suunnittelusta lopputuotteeseen pitää pitää mielessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-29T14:35:15,2016-11-29T14:36:41,Tarkistettu,1.1 2016_122_23,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Kyllä näitten valitettavien korotusten kohdalla on todellakin mietittävä sitä tulonjakovaikutusta, mikä näistä aiheutuu, kun huomioidaan sekin, että viime viikolla äänestimme muun muassa eläkeläisten asumistuessa tästä indeksileikkauksesta, ja siinä mielessä näitä rokotuksia pienituloisille tulee monesta suunnasta. Asumiskustannukset kuitenkin ovat pienituloisten kohdalla yksi niistä suurimmista kuluista, tuloja viemässä, ja siinä mielessä lämmityspolttoaineitten ja myöskin liikennepolttonesteitten veronkorotukset vaikuttavat selkeästi siihen, että ihmisten liikkuminen ja asuminen kallistuu, ja se, mitä sitten jää muuhun kulutukseen, koko ajan pienentyy. Tuntuu harmilliselta, että tässä vaiheessa, kun vähitellen odotamme sitä toivon mukaan orastavaa kuluttajien luottamuksen kasvua talouteen, sitä mahdollisuutta kuluttaa ollaan tällä tavalla rokottamassa. Erityisen kummalliselta tämä tuntuu kuljetuselinkeinon näkökulmasta. Hallituksella on ollut sekä kabotaasin kohdalla että myöskin nyt sisällä olevan liikennekaaren kohdalla kummallinen suhtautuminen suomalaiseen kuljetuselinkeinoon ja niihin yrittäjiin, jotka monta kertaa, voisi sanoa, hyvin pienellä väkimäärällä yrittävät pyörittää — yhdellä autolla kenties, kahdella työntekijällä — sitä yritystään. Voisin kuvitella, että tämä elinkeino on esimerkiksi ollut sellainen, jossa on ehkä ajateltu, että tämä istuva hallitus olisi sentyyppinen, että sieltä tukea löytyisi heidän elinkeinolleen, mutta nyt on nähty useita sellaisia esityksiä, jotka päinvastoin kyllä toimivat heidän elinkeinoaan vastaan. Kyllä nämä ovat myrkkyä maaseudun monille koneyrittäjille. Maatalousyrittäjät ovat taistelleet omien vaikeuksiensa kanssa ja heidän on ollut vaikea saada laskujansa maksatukseen, ja nyt sitten tätä kautta hallitus lisää rokottaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-29T14:36:41,2016-11-29T14:38:47,Tarkistettu,1.1 2016_122_24,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Me emme todellakaan puita halaile. Meidän linjamme näkyy siinä, mitä huomenna keskustellaan energia- ja ilmastostrategiasta. Perussuomalaiset ovat olleet siinä valmistelussa mukana ja yhtyvät niihin linjauksiin, mitä siellä on. Ne ovat hyvin vastuullista energia- ja ympäristöpolitiikkaa. Tältä osin on vain ilolla todettava, että tällaista nyt harjoitetaan tämän hallituksen toimesta. Kokonaisveroaste ei tämän korotuksen johdosta kyllä nouse. Tämän vaikutus on runsaat 100 miljoonaa verotuloihin, ja kun muut toimenpiteet ovat keventäneet verotusta, niin ei ole huolta siitä. Mitä tulee kuljetusyrittäjien tilanteeseen, niin kyllä kuljetusyrittäjät olivat erittäin ahtaalla juuri neljä vuotta sitten, ja silloin teidän hallituksenne ei tehnyt yhtään mitään näiden yrittäjien puolesta. Nyt tilanne on heillä paljon helpompi, kun hintataso on sillä tasolla, mikä on tällä hetkellä. Hallituksen linjana on parantaa työllisyyttä ja edistää elinkeinotoimintaa. Se, jos joku, parantaa kuljetusyrittäjien mahdollisuuksia pitää pyöriä pyörimässä. Tämä näkyy koko yhteiskunnassa jo tänä päivänä. Verotulot kasvavat ja työllisyys paranee päinvastoin kuin viime kaudella: kun pyörät eivät pyörineet, työttömyys kasvoi, bruttokansantuote aleni ja velkasaldo paisui. Onneksi nyt linja on muuttunut, ja tätä linjaa on helppo puolustaa. Hallituksella on sellainen periaatepäätös, että jos raakaöljyn hinta nousee muistaakseni 80 dollarin yli, niin silloin tämä otetaan tarkasteluun. Viime kaudella ette ottaneet tarkasteluun, vaikka tilanne oli paljon vakavampi kuin nyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-29T14:38:47,2016-11-29T14:40:52,Tarkistettu,1.1 2016_122_25,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Nyt täytyy edustaja Kankaanniemelle muistuttaa, että edellisessä hallituksessa ministeri Kyllönen ja myöskin sitten myöhemmin Risikko taistelivat sen puolesta, että tätä kabotaasiväljennystä ei tehdä. Mutta tällä hallituksella ei ole ollut mikään kiire puolustaa suomalaista kuljetus-elinkeinoa vaan päinvastoin. Kun komissiosta vähänkään siihen suuntaan esitettiin kysymystä, niin Suomen hallitus kiirehti purkamaan tämän kabotaasilainsäädännön omalta kohdalta. Ei edes maltettu odottaa siihen, että sieltä tulee tämä liikennepaketti 2018 alussa, vaan heti etunenässä oltiin oma lainsäädäntö purkamassa ja vaikeuttamassa sitten kuljetus-elinkeinoyrittäjien tilannetta. Siinä mielessä kyllä täytyy sanoa, että kyllä tässä nyt on minun mielestäni kummallista kumartelua ollut Brysselin suuntaan, johtuuko sitten siitä, että hallituskokoonpano on tuo, mikä on. Mutta kyllä viime kaudella tuon asian kohdalla todellakin taisteltiin ja kaikki tekivät sen eteen töitä niin Euroopan parlamentissa kuin myöskin hallituksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-29T14:40:53,2016-11-29T14:41:55,Tarkistettu,1.1 2016_122_26,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp",Puhujalistalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_122_27,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kuulostaa hyvältä, kun täällä kannetaan syvää huolta suomalaisesta kuljetuselinkeinosta ja autoliikenteestä yleensäkin. On totta, että on kiusallista, jos polttoaineverotusta nostetaan tämmöisiä määriä kuin tässä on kerrottu. Se vaikuttaa talouteen, se vaikuttaa helsinkiläisen taksiautoilijan 100 kilometrin ajolla 12 senttiä. En usko, että helsinkiläinen taksi siihen kuolee. Puutavararekan kuljettaja jos ajaa 100 kilometriä, tämän veron arvo on siinä noin euron luokkaa. Se on merkityksellinen toki, en sitä sano. Euro on iso raha. Mutta jos se puutavaran kuljettaja saa vaikka paranevan työllisyyden kautta toisen keikan sille päivälle, niin uskon, että se yrittäjä mielellään maksaa. Jos se johtuu siitä kenties, että biopolttoaineita valmistava yritys alkaa käyttämään metsähaketta ja raaka-ainetta ja lisää kuljetusyrittäjien työllisyystilannetta ja työvaihtoehtojen mahdollisuuksia, niin uskon, että tämä kyseinen veronkorotus ei ole esteenä siihen, etteikö hänen bisneksensä lähtisi paranemaan. Mutta se on totta, että kun veroja nostetaan, niin aina se jossain kulutuksessa ja kysynnässä saattaa vaikuttaa. Mutta minä uskon, että kuljetusyrittäjät taksipuolella ainakin tämän 12 sentin korotuksen kestävät, jos 100 kilometriä ajetaan mittari päällä. Varmaan uskotte, että nykyisellä hintatasolla tuon veron pystyy kyllä taksiautoilija maksamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-11-29T14:41:57,2016-11-29T14:43:29,Tarkistettu,1.1 2016_122_28,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Tuosta kabotaasiasiasta. Kyllähän sen ajankohta oli ihmeellinen, koska EU:lta oli tulossa maantielakipaketti, jonka odotettiin selventävän unionin lainsäädäntöä tässä kabotaasiasiassa, ja siitä huolimatta meillä mentiin kiirehtimään tässä asiassa. Esimerkiksi Tanska ei samassa tilanteessa ollut luopumassa omista kansallisista linjauksistaan. Täytyy kyllä ihmetellä tätä hallituksen linjaa näitä näkökohtia silmällä pitäen. Sitten tämänpäiväiseen keskusteluun sähkö-, kiinteistö- sekä lämmitys- ja liikenteen polttoaineiden verotuksen korottamisesta sekä palvelumaksujen nostoista: Ne iskevät kipeimmin juuri haja-asutusalueilla asuviin. Voin kyllä sanoa, että tämän voi lisätä perussuomalaisten petettyjen lupausten listaukseen, nämä polttoaineiden verojen korotukset. Soini ehätti lupaamaan vaalien alla jo 900 miljoonan euron autoveroalennuksen, joka kuitenkin kutistui täällä eduskuntakäsittelyssä sitten kosmeettiseksi alennukseksi niille, joilla on varaa ostaa uusi auto, mutta samaan aikaan tämä kuitenkin kerätään maaseudulla autoa tarvitsevilta ajoneuvoverona, ja tällöinkin kärsijöinä ovat pieni- ja keskituloiset. Eli kyllä voi kysyä tämän hallituksen linjalta, että mikä on sitten hyväosaisten osuus Suomen talouden nostamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-11-29T14:43:30,2016-11-29T14:44:54,Tarkistettu,1.1 2016_122_29,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa puhemies! Eiköhän tänään ole tullut selväksi se, että perussuomalaiset ovat pettäneet lupauksensa. Ne lupaukset, joita ennen vaaleja annettiin, ovat olleet täällä montakin kertaa tarkastelussa, mutta tässä yhteydessä perussuomalaiset totesivat, että polttoaineiden veroa ei koroteta, ja tämän lupauksen varassa monet ovat antaneet luottamuksensa teille. Siltä osin voi vain ihmetellä tätä eduskunnan keskustelua, kun näyttää siltä, että perussuomalaiset nyt ovatkin kovasti kannattamassa tätä hallituksen esitystä, ja siltähän se on tuolla valtiovarainvaliokunnassa näyttänytkin, että te todella tätä kannatatte. Olette perustelleet, edustaja Kankaanniemi, tätä sillä, että me emme halua jatkaa sitä politiikkaa, että lasku siirretään tuleville sukupolville velanotolla. Tosiasiassahan velka ei lyhene ollenkaan. Tänään Valtion tarkastusvirasto toteaa aika kylmää tekstiä siitä, miten velka on hoidettu. Täytyy todeta, että näillä perusteilla ei varmasti äänestäjiä kovinkaan mairittele tämä teidän politiikkanne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-29T14:44:56,2016-11-29T14:46:02,Tarkistettu,1.1 2016_122_30,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kabotaasiratkaisu oli tietysti ajankohtaan nähden sikäli hankala, että emme vielä tienneet, onko se lopullinen vai ei, mutta kyllä se siihen suuntaan menee, että siitä oli pakko luopua. Se toi suomalaisille myös hyötyjä, suomalaisille kuljetusyrityksille Euroopassa. Mitä sitten tulee tähän perussuomalaisten linjaan, niin me myönnämme sen, että me saimme perintönä edellisiltä hallituksilta niin rajun velkaantumisen, että pakko oli ryhtyä toimenpiteisiin (Tarja Filatov: Lisätä sitä!) elinkeinoelämän ja työllisyyden parantamiseksi. Se vaatii konkreettisia toimenpiteitä, ja tämä on yksi niistä. Yrittäjävähennys muun muassa helpottaa näitä pieniä kuljetusyrityksiä, joista huolta kannetaan, takseja ja muita kuljetusyrityksiä. Teidän aikananne ei ollut töitä — nyt on töitä, ja se on kaikkein tärkeintä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-29T14:46:04,2016-11-29T14:47:03,Tarkistettu,1.1 2016_122_31,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Minä juuri totesin, että Valtion tarkastusvirasto, miettikää nyt, on tänään juuri varoittanut istuvaa hallitusta siitä, että te ette ota vakavasti tätä velkaantumista vaan te velkaannutatte yhteiskuntaa enemmän ja enemmän vain. Minä pidän sitä erittäin erikoisena linjauksena, että täällä puhutaan velkaantumisen vähentämisestä ja samaan aikaan tehdään ihan jotain muuta. Ja tähän tarttuvat jopa Suomen virkamiehet, ne, joiden tehtävä on seurata sitä, millä tavalla Suomella menee, varoittavat tästä. Meillä on tällä hetkellä valtionvarainvaliokunnassa käsittelyssä ehdotus, jossa otetaan tämä valta eduskunnan käsiin niin, että hallitus ei voi enää saivarrella vaan aina on tuotava selonteko eduskunnalle, jos näitä ehtoja ruvetaan rikkomaan. Tämä on erittäin vakavaa, että täällä vähätellään totuutta. Te saitte vähemmän velkaisen maan perinnöksi, ja nyt on niin, että alijäämä, joka jäi viime hallituskaudelta, melkein puolitettiin, ja tämä melkein puolitus on nyt sitten tuhottu, koska te ette edes (Puhemies: Aika!) tavoita sitä, mihin viime hallitus pääsi tämän hallituskauden lopuksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-29T14:47:05,2016-11-29T14:48:13,Tarkistettu,1.1 2016_122_32,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Niin, tilannehan on todellakin niin, että vasta vuonna 2019, jos kaikki menee niin kuin toivotaan — ei kai täällä kukaan toivo, että Suomella menisi yhtään sen huonommin — tavoitetaan se taso, mihinkä maa jäi edellisen hallituksen jäljiltä. Elikkä kyllä tämä nyt vähän tuntuu erikoiselta, että täällä syytetään edellistä hallitusta, kun tämä hallitus on velkaantunut huomattavasti rajumpaa vauhtia. Eli 2019 me olemme siinä tilanteessa, mihin maa jäi edelliseltä hallitukselta. Totta kai toivotaan kovasti, että päästään eteenpäin, ja ei täällä varmasti ole oppositiossa sellaista ajatusta, että voi, kun meillä menisi todella huonosti, niin näyttäisi siltä, että oppositiolla menee paremmin. Ei suinkaan, kyllä tässä on isänmaan edusta kysymys. Mutta kyllä täytyy nyt todellakin muistaa, minkälaisesta velkaantumisvauhdista tällä hetkellä on kysymys hallituksen linjassa. Kristillisdemokraatit tekivät täällä ylijäämäisen vaihtoehtobudjetin, edes 100 miljoonalla yritämme kuroa kiinni tätä hallituksen holtitonta velkaantumisvauhtia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-29T14:48:14,2016-11-29T14:49:17,Tarkistettu,1.1 2016_122_33,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi on erikoistunut tähän historiankirjoitukseen ja siihen, että mitä tahansa perussuomalaiset jättävät hallituksessa tekemättä, minkä tahansa vaaleja ennen antamansa lupauksen he jättävät lunastamatta, sen syynä on aina edellinen hallitus. Aina edellinen hallitus. Totean kuitenkin, että silloin kun perussuomalaiset laittoivat tämän verolinjansa, alle 1 000 euron tulot verovapaaksi kokonaan — ja aika moni äänesti muuten tällä perusteella — tai että bensaveroa ei tulla korottamaan mutta auton hankintaan liittyvä vero poistetaan, niin samat tosiasiat olivat silloin tiedossa ennen vaaleja kuin vaalien jälkeen. Ei siinä vaaleja ennen ja teidän mennessänne hallitusneuvotteluihin mitään uutta tietoa tullut. Teillä oli tasan oikeat tiedot käytettävissä. Te annoitte lupauksia, joita te ette toteuttaneet — en tiedä, yritittekö edes toteuttaa. Olisin toivonut, että olisitte edes yrittäneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-11-29T14:49:20,2016-11-29T14:50:23,Tarkistettu,1.1 2016_122_34,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp",Vielä yksi vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_122_35,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kun esimerkiksi Yle-vero poistettiin 300 000 pienituloisimmalta, niin sillä päästiin lähemmäksi sitä 1 000:ta euroa verovapaana. Tällä tiellä ollaan ja siihen suuntaan kuljetaan, mutta se ei tietysti tapahdu hetkessä, kun tilanne on näin vaikea. Meillä on vielä 2,5 vuotta aikaa. Arvoisa puhemies! Muistutan siitä, että on tarkasteltava tässä velka-asiassa kokonaisuutta. Valtion kassaa syötiin viime vaalikauden aikana 7 miljardia, valtionvelka kasvoi 20 miljardia ja kuntien velka kasvoi 7 miljardia. Näistä tulee yhteensä 34 miljardia, ja tämä oli teidän hallituksen saldo. Nyt kunnat eivät velkaannu, kassaa ei syödä ja valtionvelkakin kasvaa vähemmän siinä suhteessa, kun ei oteta tätä maahanmuuton valtavan vyöryn aiheuttamaan kustannusta huomioon. (Timo Harakka: Syy löytyy aina muualta!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-29T14:50:27,2016-11-29T14:51:28,Tarkistettu,1.1 2016_122_36,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp",Ja nyt palataan puhujalistalle ja tähän varsinaiseen asiaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_122_37,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Taloushan on keino tuottaa hyvinvointia ihmisille maapallon kantokyvyn rajoissa, ja siksi suhtaudun erittäin myötämielisesti kaikkiin niihin esityksiin, jotka siirtävät verotuksen painopistettä työstä ja yrittämisestä kulutukseen ja haittoihin. (Sanna Lauslahti: Kokoomuksen linja!) Joka ikinen päättäjä perussuomalaisista kokoomukseen tai demareihin, jokainen päättäjä, joka seisoo tämän linjan takana, kiitän teitä. Mutta jotta hallituksen vasen käsi tietäisi, mitä oikea käsi tekee, (Eero Heinäluoma: Ei siellä ole vasenta kättä!) niin kannatan edustaja Kiurun... (Välihuutoja) — Saanko puheenvuoron? — Kannatan edustaja Kiurun tekemää vastalauseen kohtaa 2.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-11-29T14:51:33,2016-11-29T14:52:24,Tarkistettu,1.1 2016_122_38,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! On keskityttävä myönteisiin asioihin, muuten ei päästä eteenpäin. On myönteistä, että hallitus nostaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta. Tällä hetkellä polttoaineista biopolttoaineen osuus on 13,5 prosenttia ja vuoteen 2030 mennessä sen tulee olla 30 prosenttia. Perussuomalaisten ja demareiden puheenvuoroissa näkyy mielestäni se tuska, jota kaikissa länsimaissa tällä hetkellä on, ja se liittyy nimenomaan työllisyyden, elinkeinoelämän, duunarin tilanteeseen sekä muuttuvan maailman, globalisaation ja ympäristöhaittojen vaikutuksiin, ja jollakin tavalla meidän tulisi sovittaa yhteiskuntamme tähän muutokseen, joka maailmassa tapahtuu. Myönteisiä tekoja on myös tavoite 250 000 sähköautosta vuoteen 2030 mennessä. Toivoisin keskustelulta ylipäätään ehkä enemmän myönteistä eteenpäin katsomista, koska uskon, että hallituksen toimissa on asioita, joita oppositio kannattaa, ja ehkä mekin voisimme keskittyä enemmän tuomaan esiin omia myönteisiä toimiamme. Varmasti on selvää kaikille, että hallitusyhteistyössä kaikkia tavoitteita ei läpi saa, tätä varmaan on turha konkareille edes tässä ääneen sanoa. Ja tästä puiden halaamisesta vielä, kun edustaja Harakka sen otti esiin: Minä halailen puita. Minä suosittelen sitä teille kaikille. Minä suosittelen halailua ylipäätään kaikille enemmän, (Puhemies koputtaa) ja voin halata kaikkia demareita oppositiossa, (Puhemies: Aika!) jos teille tulee parempi mieli siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-11-29T14:52:28,2016-11-29T14:54:40,Tarkistettu,1.1 2016_122_39,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Jätetään nyt halailut sinne kotioloihin, mutta totean, että hallitusohjelma on tehty sille pohjalle, että vaalikauden alussa tehdään riittävät säästötoimenpiteet, jotta julkinen talous saadaan uralle, jossa velkaantuminen hidastuu. Näin on tapahtunut, kun otetaan julkinen velka huomioon, niin kuin äsken kerroin. Sitten hallitusohjelmassa on toinen tärkeä osio, tämä työelämän ja yritystoiminnan edistäminen. Siinä on monia toimenpiteitä tehty, ja koko ajan esimerkiksi työllisyysmäärärahojen, passiivisten työllisyysmäärärahojen aktivointi on käynnissä. Kolmantena suurena kokonaisuutena ovat rakenneuudistukset, joita koko ajan viedään eteenpäin, ja sitten ovat kärkihankkeet, joilla rakennetaan tulevaisuutta. Tässä nyt keskustelemme polttoaineverosta. Se on pienen pieni yksityiskohta, tärkeä sinänsä, mutta kaikkein tärkeintä on se, että hallitus toimii nyt määrätietoisesti näiden hallitusohjelman mukaisten tavoitteidensa hyväksi, ja näin tapahtuu. Tätä kautta tulee yhteiskuntaan voimaa, investointeja. Nythän tiedetään: Kemijärvi, Kemi, Pietarsaari, Uusikaupunki, Turku, Äänekoski, Kuopio ja niin edelleen, valtavan paljon isoja hankkeita on lähdössä. Se kertoo siitä, että luottamus on parantunut, joka oli kadonnut viime kaudella lähes täydellisesti. Nyt päästään eteenpäin. Se panee pyörät pyörimään ja silloin tulee verotuloja, ja voidaan parantaa jälleen myös niiden asemaa, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Se on perussuomalaisille kaikkein tärkeintä, että parannetaan niiden asemaa, jotka ovat vaikeassa asemassa, kun saadaan talous kasvuun, ja nyt se on lähdössä kasvuun, merkit ovat selvät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-11-29T14:54:40,2016-11-29T14:56:43,Tarkistettu,1.1 2016_122_40,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Laskeskelin tuossa nopeasti tämän 0,02 euron polttoaineveron korotusta, mitä se meinaisi tavalliselle suomalaiselle, joka ehkä keskimäärin ajelee noin 10 000 kilometriä omistamallaan henkilöautolla. Se tietää suurin piirtein keskivertokulutuksella noin 14:ää euroa, että totta kai se on lisämeno sekin, en sitä millään lailla kiellä, mutta jossakinhan tämä talouden pohja olla pitää, muutenhan olemme heikoilla jäillä ja silloin tulee komissiolta ja monesta muusta paikasta meille huomautuksia taloudenpidosta, niin kuin on tullutkin. Varjeltakoon meitä siitä tilanteesta, jossa Euroopan unioni — no, komissio on jo reagoinut, mutta sitten on nämä luottoluokittajat, jotka reittaavat meidän luottokelpoisuutta, ja sen jälkeen, kun sieltä tulee negatiivisia viestejä, alkaa korko nousta ja sitten ei enää tässä salissa puhuta 2 sentin polttoaineen korotuksista. Viittaan äskeiseen Touko Aallon, vihreiden varapuheenjohtajan, käyttämään puheenvuoroon, jossa hän arvosteli vahvasti tämän vaikuttavan maaseudun ihmisten elämään. Edustaja Timo Kalli omassa puheenvuorossaan yhden asian nosti esille, voimalaitosveron, joka olisi ollut tuhoisaa tälle nousevalle talouskehitykselle. Se osoittaa, että kannattaa puhua tästä päivästä. Siksi puhunkin toisesta tämän päivän ongelmasta, jonka vihreät nimenomaan nostivat vaihtoehtobudjetissaan esille. Matkakorvauksia olisi vähennetty, kilometrikorvauksia ja muita matkakorvauksia, lähes 200 miljoonaa euroa. Siihen verrattuna 14 euroa per nenä vuodessa siltä henkilöltä, joka autoa käyttää, 200 miljoonan leikkaus on aivan valtava leikkaus. Täällä puhutaan hurskaasti 2 sentistä. Samaan aikaan ollaan ottamassa maaseudun ihmisiltä 200 miljoonaa. Kyllä suhteellisuudentajussa toivoisin, arvoisa rouva puhemies, pikkuisen niin kuin vähän mittakaavaa, mitä ihminen puhuu, jos 14 euroa vuodessa on valtava ongelma ja samaan aikaan 200 miljoonaa leikataan silmät kirkkaina tehden hyvää. Toivon pikkuisen realismia, ei olisi pahaksi tämänkään talon kunnialle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-29T14:56:44,2016-11-29T14:58:45,Tarkistettu,1.1 2016_122_41,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Katsoin juuri, että edustaja Elovaara poistui salista, mutta hänen ehdotuksensa halailla kaikki demarit sai itseni hiukan kateelliseksi. Hetken voisin olla jopa demari, juuri sen hetken, (Naurua) kun hän halaa, mutta toivon, että edustaja Elovaara tekee tarjouksen myös hallituskumppaneille. Asia sinällänsä, miksi otin puheenvuoron, on puupohjaisen dieselin käytön lisääminen kotimaisessa liikenteessä, ja juuri luin VTT:n tiedotetta, missä UPM on jalostanut ja testannut ainetta. Se on todettu hyvin toimivaksi polttoainemuodoksi, ja toivoisinkin, että tämäntyyppisiä keskusteluja Suomessa lisättäisiin. Puupohjaista biodieseliä kehitetään. Sillä saadaan työllisyyttä Suomeen ja niitä paljon kaivattuja työpaikkoja, joiden lisäksi sitten puutavaran kuljettajat ja muu raskas liikenne saavat siitä hyvää bisnestä. Silloin heille tulee kykyä maksaa täälläkin kovin merkitykselliseksi noussut polttoaineveron korotus, mikä sinällänsä, niin kuin tuossa edustaja Hoskonen kertoi, saattaa olla hiukan toista euroa keskivertosuomalaiselle perheelle vuositasolla, mutta ei kiistetä sen merkitystä tietenkään. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-11-29T14:58:47,2016-11-29T15:00:10,Tarkistettu,1.1 2016_122_42,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hiukan vielä kiinnostaa tuo perussuomalainen vaihtoehto, kun vaihtoehtoja täällä ihmeteltiin, että miksi juuri perussuomalaisille vaihtoehtona oli hankkia lisää tuloja näillä nestemäisten polttoaineiden valmisteverojen korotuksella. Tältä osin ollaan tilanteessa, jossa nämä selitykset, joita ollaan nyt saatu, ontuvat, ja ajattelin katsoa, mitä sanoo tähän tilanteeseen Soini, koska Soinihan se yleensä tietää. Soinihan oppositiossa ollessaan totesi sanatarkasti näin, että ""ei siinä bensapumpulla kysytä, paljonko on tili tai eläke, se on tasavero"". Tämän Soinin kuolemattoman lausahduksen jälkeen häneltähän on perätty sitä, miksi viime kehysriihessä päädyttiin tilanteeseen, johon päädyttiin, eli tämän bensaveron korottamiseen. Tällöin ulkoministeri Timo Soini myönsi, että näin tuli sanotuksi, siis aikoinaan, ja hän pisti bensaveron noston EU:n syyksi: ""Hallitus halusi kerätä rahat makeisverolla, mutta EU ilmoitti, ettei se ole mahdollista. Klappi tuli tästä ja se piti täyttää."" No, nyt minä kysyn: miksette te ottaneet näitä uusia tuloja käyttöön? Me olemme esimerkiksi ehdottaneet omassa vaihtoehtoesityksessämme, että ottaisitte käyttöön esimerkiksi sijoitusvakuutusten verolle panemisen. Meillä on myös paljon muita ehdotuksia, joita kannattaisi minusta harkita. Tältä osin kyllä niitä tuloja voi nykymaailmassa katsoa myöskin veronkierron näkökulmasta, löytyisikö uusia tilkkeitä, ettei tarvitsisi aina ottaa pahimman mittakaavan kautta näitä asioita käyttöön. Siksi minä ajattelen, että ne meidän tekemämme lausumaehdotukset aidosti ovat rakentavia siinä, että meidän kannattaa seurata tätä hintakehitystä ja arvioida sitä, miten pienituloisimmat ihmiset pärjäävät, kun jatkuvasti nämä maksut niin lämmityksen kuin kulkemisenkin suhteen nousevat: onko se kestävää, miten se vaikuttaa tulonjakoon. Toisaalta yhtä tärkeää on pohtia sitä, voidaanko myös muualla, niin kuin ympäristöministeriössä, tukea ympäristöohjautuvuutta. Yksistään veropolitiikalla sitä ei voida ohjata, (Puhemies koputtaa) jos ei kerran pidetä huolta siitä, että myös ympäristöministeriö on mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-29T15:00:10,2016-11-29T15:02:21,Tarkistettu,1.1 2016_122_43,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Rouva puhemies! Edustaja Kiuru puhui hyvin näistä vaihtoehtoisista ratkaisuista. Kyllähän me kaikki ymmärrämme sen, että valtion kassaan tarvitaan lisää verotuottoja. Siinäkin mielessä tämä hallitus on yrittänyt ajatella luovasti, mutta mielestäni he ovat tässä kyllä epäonnistuneet. Kun edustaja Kiurukin viittasi tähän makeisveroon, niin asiahan on hyvin ajankohtainen tällä hetkellä. Ihmettelen sitä, miksi ei hallitus lähde nopeasti valmistelemaan terveysperusteisen sokeriveron käyttöönottoa, koska se toisi valtion kassaan jo ensi vuoden aikana 300 miljoonaa euroa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-11-29T15:02:21,2016-11-29T15:03:04,Tarkistettu,1.1 2016_122_44,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp",Listalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_122_45,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kun täällä perussuomalaiset nyt toivat esille sen, että on tuotu köyhille rahaa, 300 000 ihmiseltä poistettiin Yle-vero, se on kuulkaa, ystävät, totta se. Nämä ihmiset, joilta tämä vero poistettiin, tienaavat vuodessa 10 300 euroa eli kuukaudessa 858 euroa. He säästävät vuositasolla seitsemänkymppiä, joka tarkoittaa kuukaudessa 5 euroa 83 senttiä. Tämä on otettu jo aikaisemmin pois kyllä kansaneläkkeitten ja peruspäivärahan ja työmarkkinatuen leikkauksilla, joissa toiselta ryhmältä otettiin 9 euroa kuukaudessa ja toiselta 8 euroa kuukaudessa — sellaista köyhien ihmisten huomioimista ja sellaista toimintaa sen eteen, että alle 1 000 euron tienaavat ihmiset voisivat elää verottomasti tässä maassa. Kyllä tämä on niin kylmää politiikkaa nyt. Tämä on niin kylmää, että minä ihmettelen, miten te pystytte nukkumaan, kun niihin ihmisiin, jotka kaikkein eniten kärsivät, jälleen kerran kohdistetaan. Ei todellakaan siellä bensapumpulla eikä sen vanhan vanhan öljysäiliön täyttämisessä kysytä, paljonko on lompakossa rahaa, kun sinne on pakko saada lämmitysöljyä ja kun siihen autoon on pakko saada sitä bensaa, että myöskin maaseudulla pystytään liikkumaan. Oli minkälainen liikennekaari tahansa ja tulossa minkälainen liikennekaari tahansa esimerkiksi, niin ei meidän maaseudullamme kulje yhtään raitiovaunua. Ei siellä hypätä 7 minuutin välein bussiin. Joissakin paikoissa hypätään 7 päivän välein, ja se ei ole ihan kohtuullista. Kyllä minä toivoisin, että pikkusen tulisi sellaista inhimillisyyttä myöskin tämän hallituksen toimintoihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-11-29T15:03:04,2016-11-29T15:05:00,Tarkistettu,1.1 2016_122_46,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä hallituksen esityksessä ja tässä keskustelussa puhutaan nyt polttoaineiden valmisteverosta ja oikeastaan sen korotuksista, niin itse haluaisin kyllä nostaa myöskin tähän keskusteluun, kuten täällä jo eräät puhujat kuten edustaja Hoskonen ja edustaja Pakkanen ovat myöskin nostaneet, suomalaisen työn ja suomalaisen yrittäjyyden merkityksen. Ainoastaan työllisyyttä parantamalla me pystymme saamaan talouttamme kuntoon. Liikennepolttoaineista puhuttaessa on tärkeää, että Suomessa kehitetään esimerkiksi puupohjaisia kotimaisia polttoaineita ja vähennetään muualta, ulkomailta tuotua öljyä. Puupohjaisten kotimaisten polttoaineiden kehittäminen on myös ympäristöystävällistä ja myös erittäin paljon suomalaista työllisyyttä lisäävää, sitä työllisyyttä ja yrittäjyyttä, jota todellakin kaivataan tänä päivänä. Kehittyneet biopolttoaineet ovat myös merkittävä mahdollisuus Suomelle niin kotimaahan kuin myöskin vientiin. Niitä pystytään myöskin käyttämään niin henkilöautoissa kuin myöskin joukkoliikenteessä. Uskon, että se on myös tulevaisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-11-29T15:05:00,2016-11-29T15:06:20,Tarkistettu,1.1 2016_122_47,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tämä hallituksen esitys polttoaineveron korottamisesta on kustannuserä, joka tulee näkymään muun muassa Suomen metsäteollisuudessa. Se on erittäin kuljetusvoittoista työtä, mistä meidän vientimmekin tuottaa paljon rahaa. Sinne ollaan investoimassa muutenkin paljon lisää. Tämä on nyt lisäkulu, mikä heikentää sitä kilpailukykyä meidän metsäteollisuutemme osalta. Nyt kun miettii sitä, että hallitus on pyrkinyt kaikennäköisillä kiky-sopimuksilla saamaan parempaan asemaan meidän työmarkkinoitamme, kilpailukykyämme, niin se omalla toimenpiteellään nyt on heikentämässä tätä kilpailukykyä täysin määrin, mikä tulee näkymään varmasti näitten autoilijoitten kilpailukyvyssä ja menestymisessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-11-29T15:06:20,2016-11-29T15:07:14,Tarkistettu,1.1 2016_122_48,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, että oksantaittajia on politiikassa aina riittänyt, mutta paksuinta hetkeen, mitä olen kuullut, oli kyllä tuo, kuinka edustaja Kankaanniemi luetteli isoja hankkeita ikään kuin ne olisivat tämän hallituksen aikaansaannosta. Voin todeta, että sytöt näille hankkeille oli kyllä annettu jo aikaisemmin. Esimerkiksi Kemijärven sellutehdasta tai Kaidia Kemissä ei ole tällä vaalikaudella polkaistu pystyyn. Näin voin todeta. Kaidin osalta kyllä tietenkin pohjoissuomalaisena toivon, että nämä uudet biopolttoaineet saavat hyvän lähdön. Se tehdas tuo paljon työpaikkoja jo rakentamisaikana sekä muutoin pohjoiseen, että sen puolesta sitä voi kannattaa. Mutta voi kyllä ihmetellä tätä bensaveron korotusta. Olisin toivonut, että tälle niitä vaihtoehtoja olisi löydetty, esimerkiksi sijoitusvakuudet olisi nostettu verolle bensaveron noston sijaan. Ja palaan vielä tuohon Soinin lupaamaan 9 miljoonan euron autoveroaleen, joka kutistui sitten 200 miljoonan euron arvoiseksi, joka sekin sitten kuitenkin kerättiin ajoneuvoverona pois muilta maaseudun autonkäyttäjiltä. Tässä tämä lista, pettymysten ja lupausten lista, vain pitenee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-11-29T15:07:14,2016-11-29T15:08:41,Tarkistettu,1.1 2016_122_49,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp"," Värderade talman! Vaikka miten yrittäisin vastustaa tätä polttoaineiden verojen nostoa, niin koen, että en sitä pysty tekemään, ihan vaikka viitaten meidän varjobudjettiin. Mutta jatkaisin sitä keskustelua, jonka edustaja Pakkanen aloitti näistä puupohjaisista polttoaineista. Se on varmaan osa ratkaisua, mutta sillä ei millään muotoa pystytä ratkaisemaan sitä koko kuvaa. Siitä ei tule volyymituotetta millään, vaan se on ehkä raskaan liikenteen ratkaisu, niin kuin hallituksen energia- ja ilmastostrategiakin sen asian määrittelee. Mieluummin kuin tehdä heikolla hyötysuhteella puusta polttoainetta heikon hyötysuhteen moottoreihin kannattaa panostaa puhtaan sähkön tuotantotapojen kehittämiseen ja sähköautoiluun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-11-29T15:08:43,2016-11-29T15:09:39,Tarkistettu,1.1 2016_122_50,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kabotaasiliikenne: oltiin hankalassa paikkaa ja kuinka se nyt sitten olikaan ja sinne päin kumminkin mennään, vai kuinka edustaja Kankaanniemi tilannetta tuossa äsken kuvaili. Täytyy sanoa, että nämä yhdessä, polttoaineiden hinnannosto kontra se, että meillä todellakin on kabotaasiliikennettä, tarkoittaa sitä, että ne ulkolaiset yritykset, joita ei juurikaan täällä millään rengasmääräyksillä ole pystytty suitsimaan, hyötyvät tästä edelleen parempana kilpailuasetelmana. Eivät ne osta täältä polttoaineitaan tällä kalliimmalla hinnalla, vaan kyllä ne tulevat tänne ajelemaan. Kankaanniemi väittää, että tästä on erityisesti hyötyä ollut suomalaisille liikennöidessään ulkomailla. Suomalaiset liikennöitsijät ovat maksaneet kyllä maksunsa Eurooppaan, ja minäpä luulen, että ei suomalainen yritys eikä kuljetustyöntekijä kyllä kovasti markkinoita saa Puolasta, Virosta, Liettuasta. Kyllä siellä hintataso on vähän toisennäköinen. On tavallaan vastuutonta puhua sellaisesta kilpailuasetelmasta ja mahdollisuudesta, jota todellisuudessa ei edes ole olemassa. Puupohjaiset polttoaineet ovat hyvä lisä, kunhan muistetaan, että ei raiskata mäntyöljyä sinne auton männän päälle, vaan tehdään siitä korkeampijalosteisia tuotteita, kuten jo tällä hetkellä tehdään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-11-29T15:09:40,2016-11-29T15:11:14,Tarkistettu,1.1 2016_122_51,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun moni kävi tässä kysymässä, mitä lausumia siis esitimme, niin on hyvä ehkä tähän loppuun vielä todeta, että sekä valiokunnan työskentelyssä että myöskin nyt tässä salissa esitimme vasemmistoliiton tukemana ja toisen lausuman osalta vihreiden tukemana seuraavia lausumaehdotuksia, joita haluaisin vielä muutamalla sanalla perustella. Eli vastalauseemme lausumaehdotukset, jotka toivoisimme eduskunnan hyväksyvän: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa veronkorotusten vaikutusta asumiskustannusten kasvuun ja tulonjakoon sekä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin."" Lisäksi esitetään toisena lausumana: ""Eduskunta edellyttää, että energia-avustus uudistetaan ja siihen osoitetaan korjausrahoituksen kokonaisuudesta tarvittava valtuutus. Toimivalla energia-avustuksella voidaan edistää pientalojen ja sitä kautta asumisen energiatehokkuutta sekä vähentää kasvihuonepäästöjä."" Näillä lausumilla haemme takaa nyt sitä, että ensinnäkin, kun me olemme joutuneet nostamaan näitä nestemäisten polttoaineiden veroja, niin olisi syytä kuitenkin keskittyä myöskin siihen, että katsotaan, minkälainen ohjausvaikutus näillä syntyy, minkälainen lopputulos on tulonjaon näkökulmasta ja minkälaiset vaikutukset ihmisille on asumiskustannusten kasvuna. On myönnettävä, että asuminen on Suomessa kallista, ja siltä osin nämä huolet ovat aiheellisia. Ja koska meidän asumiseen liittyvät kulutusmenot ja ilmastovaikutukset kulkevat monella tavalla käsi kädessä, epäilemme sitä, että tämä asunnon lämmittämisen kysymys ei ratkea yksistään veropolitiikalla, koska ihmiset eivät vain luovu näistä öljylämmitteisistä omakotitalojen järjestelmistä sillä perusteella, että hallitus verottaa tätä lämmitysratkaisua enemmän, vaan sitä kautta pitää olla myöskin kannustetta eli näitä energia-avustuksia ja tukea jatkossakin tätä tärkeää päämäärää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-11-29T15:11:14,2016-11-29T15:13:21,Tarkistettu,1.1 2016_122_52,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä näissä puheissa on puhuttu hyvin pitkälle siitä, mitä on lupausten lista ollut ja miten tässä kukakin on vuosien varrella sanonut, ja juostaan kilpaa sitten siinä, kuka minkäkin sitaatin mistäkin löytää. Käsi sydämellä kysyn jokaiselta: Olen tässä itse elämäni varrella ollut tuolla äänestäjäpuolella pitkään ja seurannut tätä politiikkaa ja kyllä voin sanoa, että melkein jokaisen puolueen kohdalta on jäänyt mieleen jokin asia, mistä he ovat joutuneet joustamaan. SDP nyt tykkää eniten pitää perussuomalaisia tässä asiassa esillä. Itse muistan, kun edellisissä eduskuntavaaleissa Urpilainen vakuutti, että missään tapauksessa Kreikka-vakuuksiin ei lähdetä — no, lähdettiin, saatiin sitten ne kiistellyt takuut sieltä. Siis näitä on. 100 000 uutta työtöntä tuli viime kaudella, 100 000 uutta työpaikkaa edellinen hallitus lupasi. Tilanteet koko ajan muuttuvat, me emme elä missään tyhjiössä. Perussuomalaiset ovat kokoomuksen ja keskustan kanssa kolmen trio hallituksessa — kuka voi tulla sanomaan meille, että me saamme yksin meidän ohjelmamme läpi? Jos meillä olisi täällä yli 100 edustajaa, toki tämä olisi enemmän perussuomalaisen näköinen. Meillä on puolueohjelma edelleen voimassa, ja minä olisin tosi iloinen, jos me olisimme 1,5 vuodessa saaneet keskustan ja kokoomuksen täysin meidän ohjelmamme taakse, me emme joutuisi mistään neuvottelemaan. Minusta se on tosi, tosi... No, en sano mitään, muuta kuin sen, että lisään vielä tähän sen, että sitten kun me puhumme maahanmuutosta, niin meitä paheksutaan, että olemmeko me sydämettömiä. Esimerkiksi SDP on kovasti nyt Tuppuraisen johdolla esittänyt, että esimerkiksi 10 000 olisi meidän uusi kiintiö per vuosi, ja Erkki Tuomioja on ollut mukana myös lisäämässä adresseilla maahanmuuttoa. Miettikää, mitä se tekee meidän huoltosuhteelle. Se maksaa. Mistä me ne rahat sitten otetaan? Älkää tehkö politiikkaa toisaalta toisaalla ja toisaalta toisaalla. Tämä on kokonaisuus tämä talous.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-29T15:13:21,2016-11-29T15:15:28,Tarkistettu,1.1 2016_122_53,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Ja tästä aiheesta eli valmisteveroista seuraavaksi, edustaja Essayah.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_122_54,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! On välillä ihan syytä palauttaa aihe, josta keskustellaan, edustajien mieleen. — Siinä mielessä voi todeta, että tässä edustaja Krista Kiurun esille tuomat demareitten lausumaehdotukset ovat kyllä senkaltaisia, että ne nostavat hyvin esille juuri nämä niin asumiskustannusten kasvuun liittyvät tulojakovaikutukset kuin myöskin sitten nämä lämmitys- ja liikennepolttoaineisiin liittyvät kysymykset ja ovat varmaankin sentyyppisiä, että niitä myöskin kristillisdemokraateissa tuetaan. Kaiken kaikkiaan täytyy vain todeta, että on erittäin harmillista, että tässä talouden, toivon mukaan, käännekohdassa kansalaisten mahdollisuutta kuluttaa ja kulutuskysynnän lisäämistä tällä tavoin sitten rokotetaan. Mutta toisaalta tietenkin täytyy sitten ihmetellä sitä, että kun perussuomalaiset ovat esimerkiksi hyvin voimakkaasti kuljetuselinkeinon puolustajina halunneet profiloitua täällä, niin sitten he ovat suostuneet hallituksessa tämäntyyppisiin linjauksiin, ja erityisesti nämä kabotaasikysymykset ovat olleet sellaisia, jotka ovat olleet kyllä suuri pettymys. Niin kuin täällä salissa esimerkiksi edustaja Ojala-Niemelä aiemmin nosti esille, kyllä olisi syytä ollut odottaa siihen saakka, että komissiosta linjataan, ennen kuin kiirehditään itse tekemään sitten niitä muutoksia. Viime kaudella Suomen linjaa ansiokkaasti puolustettiin: siellä silloinen ministeri Kyllönen kuin myöskin sitten myöhemmin Risikko siinä kokoonpanossa pyrki pitämään huolta tästä asiasta. Mutta huomenna sitten näistä lausumista päästään äänestelemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-29T15:15:32,2016-11-29T15:17:16,Tarkistettu,1.1 2016_122_55,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_122_56,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä muutetaan sairausvakuutuslakia sillä tavalla, että ""naisten tasa-arvoisen kohtelun ja työllistymisen edistämiseksi ehdotetaan naispuolisen työntekijän perhevapaista työnantajille aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasattavaksi 2 500 euron kertakorvauksella"", ja tuki maksettaisiin työnantajille. Kristillisdemokraattien ajattelussa tämä on juuri se suunta, mihin pitää mennä, nähdä näitä selkeitä asioita, joilla voitaisiin tätä oikeaa tasa-arvoa lisätä. Tästä me olemme iloisia — ja kannatamme muutenkin politiikassamme sitä, että perheiden itsenäisyyttä lastenhoidosta päätettäessä lisätään. Kuitenkin täytyy todeta, että tämä perhevapaiden kokonaisuudistus, jota täällä lausumissa ehdotetaan, on erittäin kannatettava. Tulemme varmasti sille antamaan jatkossakin tukemme, jotta kasvulle, hoidolle, ylipäätänsä sen suunnittelulle tulisi enemmän tilaa ja mahdollisuuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-11-29T15:17:35,2016-11-29T15:18:49,Tarkistettu,1.1 2016_122_57,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaamista naisten ja miesten työnantajien kesken siten että maksetaan 2 500 euron kertakorvaus niille naispuolisten työntekijöiden työnantajille, jotka maksavat palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta äitiysrahakauden aikana, ja työajan on oltava vähintään 80 prosenttia alan kokonaisaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta. Tavoitteena on edistää synnytysikäisten naisten työllistymistä ja tasa-arvoista kohtelua työmarkkinoilla ja samalla parantaa naisvaltaisten yritysten työllisyyttä ja kasvua. Hallituksen tavoitteet ovat monella tapaa kannatettavia, mutta esitetty keino ei ole paras mahdollinen. Tämä kävi selväksi muun muassa asiantuntijakuulemisessa. Asiantuntijat totesivat muun muassa, että perhevapaat eivät kasaudu erityisesti pieniin naisvaltaisiin yrityksiin, kustannukset eivät ole organisaatioille eniten ongelmia aiheuttava tekijä, pikemminkin ongelmana on avainhenkilöiden poissaolo, sijaisten löytäminen, työtehtävien uudelleenjärjestely ja sijaisten koulutus — kulut eivät ole heidän mielestään ykkösasia näissä pienissä yrityksissä. Hyvin kuvaavaa on myös se, että organisaatiot ja nämä pienet yritykset eivät näitä korvauksia hae. Tämän lisäksi todettiin, että tämä lainsäädäntöesitys ei koske osa-aikatyöntekijöitä eikä muun muassa freelancereita. Tästä syystä tämä lainsäädäntöesitys ei kaikella tapaa tavoita sitä tavoitetta, mitä tällä on haettu. Naisten työmarkkina-asemaa voidaan parantaa ja hoitovastuuta vanhempien kesken jakaa tasaisemmin ensisijaisesti kehittämällä perhevapaajärjestelmää. Nykyisessä muodossaan perhevapaat eivät vastaa työelämän ja perheiden tarpeisiin eivätkä myöskään tue riittävästi isien osallistumista vanhemmuuteen. Perhevapaista pitäisikin tehdä nykyistä joustavampia, jotta voidaan parantaa perheiden hyvinvointia ja työllisyyttä. On esitetty muun muassa, että isien vastuuta lasten hoitamisessa tulisi tukea muun muassa pidentämällä ansiosidonnaisen vanhempainrahan maksuaikaa. Tämä tukisi isiä jäämään kotiin. Isille kiintiöidyn ajan tulisi olla pitempi. Tässä voisimme ottaa mallia esimerkiksi Ruotsista, eli maksuaikaa pidennettäisiin ja sitä voisi jaksottaa kouluvuosiin asti. Tässä yhteydessä voitaisiin kehittää myös kotihoidon tukea. Tämän lisäksi viime hallituskaudella käyttöön otettua joustavaa hoitorahaa olisi tarpeen kehittää edelleen. Arvoisa rouva puhemies! Valitettava tosiasia on, että hallitus on heikentänyt myös lasten tasa-arvoista oikeutta varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksella on kiistattomia positiivisia vaikutuksia lasten myöhempään kehitykseen. Varhaiskasvatus tulisikin nähdä nykyistä vahvemmin lapsen oikeutena eikä osana vanhempien työelämää. Arvoisa puhemies! Olemme esittäneet vastalauseessamme lausumaehdotusta, joka koskee nimenomaan perhevapaiden kokonaisuudistusta. Luen tämän lausumaehdotuksen: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan perhevapaiden kokonaisuudistusta, joka antaa perheille nykyistä enemmän joustavuutta hoivan järjestämiseen, parantaa perheiden hyvinvointia ja vahvistaa naisten työmarkkina-asemaa."" Arvoisa puhemies! Teen tämän lausumaesityksen yhdessä vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-29T15:18:49,2016-11-29T15:23:08,Tarkistettu,1.1 2016_122_58,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sinänsä asiantuntijat kiittelivät, ainakin jotkut heistä, tätä esitystä siitä, että se ottaa ensimmäisen varovaisen askeleen oikeaan suuntaan, mutta täytyy sanoa, että kaikkein tehokkainta useimpien asiantuntijoiden mielestä työelämätasa-arvon parantamiseksi olisi se, että isille korvamerkittyä vanhempainvapaata pidennettäisiin nykyisestä, ja se on ehdottomasti se suunta, jota vihreätkin kannattavat. Tuen ehdottomasti sitä, että hallituksen tulisi aloittaa perhevapaauudistuksen valmistelu mahdollisimman pian, koska nykyisin perhevapaat kasautuvat, kuten täällä on hyvin tiedossa, yli 90-prosenttisesti äideille eikä tässä juuri ole tapahtunut merkittävää kehitystä tasa-arvon suuntaan viime vuosina. Tässä hallituksen esittämässä kertakorvausmallissa on lisäksi mielestäni se ongelmallinen ajatus, että se ikään kuin lujittaa vanhanaikaista perhekäsitystä, ajatusta siitä, että hoivavastuu kuuluukin äideille, kun äitien työnantajille tämä kertakorvaus suunnataan. Lisäksi olisi ollut toivottavaa, että tähän kertakorvaukseen oltaisiin kytketty ehto siitä, että äidin tulee voida palata tähän työhön, josta hän jää vanhempainvapaalle, kun äidin työnantaja tämän rahan saa. Tämä malli ei millään tavalla ikään kuin vähennä äideille kasautuvia pätkätöitä, silpputöitä eikä siinäkään mielessä paranna työelämän laatua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-29T15:23:11,2016-11-29T15:25:19,Tarkistettu,1.1 2016_122_59,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on, aivan kuten edustaja Laukkanen aiemmin totesi, kyllä ihan oikeansuuntainen, ja kristillisdemokraatit haluavat sitä tukea. Varmastikaan se ei ole täydellinen, ja tiedän, että sen valmistelussa on ollut omat hankaluutensa, mutta kuitenkin siinä lähdetään siitä tosiasiasta, että tänä päivänä naisvaltaiset alat maksavat paljon enemmän näitä äitiyden kustannuksia. Se varsinainen syy siellä taustallahan on kuitenkin sitten se, että naisten ja miesten välinen palkkaero on tosiasia. Siinä mielessä kun sitten kotona mietitään, kuka sinne vanhempainvapaalle jää, niin aika paljon se sitten sitä valinnanvapautta rajoittaa, kun tiedetään, että siellä sitten monta kertaa miehellä on se kovempi palkka, ja siinä mielessä sitten perheen elannon kohdalta todetaan, että silloin on helpompi sen äidin jäädä sinne kotiin. Mutta on tosin myöskin tutkimuksia siitä, että huolimatta siitä, jos esimerkiksi nämä palkkaerot ovat varsin pienet, aika usein nimenomaan se äiti haluaa jäädä sinne kotiin. Kyllä siellä taustalla on myöskin sitten sitä, että katsotaan, että siinä vauvavaiheessa halutaan erityisesti esimerkiksi vaikkapa imetyksen takia lujittaa sitä äidin ja lapsen välistä suhdetta, ja se lähtee myöskin tämäntyyppisistä linjauksista. Tietysti voi ajatella myöskin näin, että miksi sitten päädytään siihen tilanteeseen, että nämä palkkaerot ovat näin erilaisia. Ehkä sitten tullaan jo aivan sinne perin juurin koulutuskysymyksiin ja siihen, että meillä Suomessa on eurooppalaisittainkin erittäin segregoituneet työmarkkinat elikkä meillä edelleenkin on niin sanottuja tyttöjen aloja ja poikien aloja. Mutta kristillisdemokraatit pitävät hyvin tärkeänä sitä, että tähän perheen sisäiseen valinnanvapauteen ei kuitenkaan mennä puuttumaan erilaisilla kiintiömalleilla. Siinä mielessä näemme, että tämä hallituksen esitys on sillä tavoin hyvä, että tämä puuttuu kyllä todellakin nyt tähän tärkeään asiaan, että (Puhemies koputtaa) näitten naisvaltaisten alojen korvauksia on nostettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-29T15:25:19,2016-11-29T15:27:28,Tarkistettu,1.1 2016_122_60,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp," Arvoisa puhemies! Nämä hallituksen tavoitteet ovat ihan kannatettavia, mutta asiantuntijakuulemisen jälkeen on todettava, että keino ei kuitenkaan ole paras mahdollinen. Tätä nykyistä perhevapaamallia on kehitetty tipoittain eri vuosikymmenillä, eikä se vastaa enää nykyistä, muuttunutta työelämää. Tämänhetkinen malli on vanhanaikainen, eikä se myöskään vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin lasten hyvinvoinnin ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on jättänyt edustaja Li Anderssonin toimesta laki-aloitteen 6+6+6-mallista, jolla pidennettäisiin selvästi nykyistä vanhempainvapaakautta ja jaettaisiin myöskin vanhempainvapaata tasaisemmin vanhempien kesken. Tässähän ei ole kysymys mistään pakkokiintiöittämisestä, vaan tämä malli pidentäisi todella nykyistä 9—10 kuukauden vanhempainvapaakautta vuoden mittaan, ja sitten vanhemmat voisivat vielä keskenään jakaa sen viimeisen 6 kuukauden jakson tai jättää sen käyttämättä, mikäli näin päättäisivät. Joka tapauksessa nykyiset vanhempainvapaamallit kaipaavat todellakin kokonaisuudistusta, ja minun mielestäni valmistelu voitaisiin käynnistää parlamentaarisesti jo tällä kaudella, koska on sanomattakin selvää, että tässä on kysymys erittäin suuresta uudistuksesta, joka vaatii varmasti pitkää valmistelua. Parasta olisi, että näin mittava uudistus tehtäisiin parlamentaarisesti, jotta se voitaisiin myös viedä yli vaalikausien. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kiljusen tekemää esitystä lausumavastalauseesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-11-29T15:27:28,2016-11-29T15:29:11,Tarkistettu,1.1 2016_122_61,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kannattaisin kyllä ajatusta, että tämä asia olisi syytä valmistella parlamentaarisesti, mutta vieläkään ei ole auennut minulle, miten kiintiömalli 6+6+6 toimii esimerkiksi tällaisessa tapauksessa: pienyrityksessä, missä yritys työllistää esimerkiksi parikymmentä henkeä ja missä mies on toimitusjohtajana. Miten tämä 6+6+6-malli toimii siinä perheessä? Voisitteko te mennä sen perheen keittiönpöytään avaamaan tämän asian ja päättämään ja komentamaan, että myös se mies tulee jäämään tämän mallin mukaan kotiin? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-11-29T15:29:11,2016-11-29T15:29:58,Tarkistettu,1.1 2016_122_62,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Östmanille on todettava, että tämä 6+6+6-malli ei pakota ketään jäämään kotiin, vaan tässä nimenomaan annetaan perheelle se valinnanvapaus ja vaihtoehto. Tässä ainoastaan jaettaisiin nykyinen 9 kuukauden mittainen vanhempainvapaakausi kolmeen 6 kuukauden mittaiseen vanhempainvapaakauteen, joista sitten perheet voivat itse valita, miten näitä kausia käyttävät, käyttääkö esimerkiksi perheessä äiti yhteen putkeen vuoden, ja se yksi 6 kuukauden jakso voidaan jättää käyttämättä, mikäli näin päätetään. Mutta tässäkin mallissa vanhempainvapaakausi pidentyisi nykyisestä 9 kuukaudesta 12 kuukauteen, mikä olisi esimerkiksi täysimetyksen kannaltakin erittäin suositeltava vaihtoehto.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-11-29T15:29:59,2016-11-29T15:30:55,Tarkistettu,1.1 2016_122_63,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp," Rouva puheenjohtaja! Tässä tuli nyt se vastaus. Joo, ei ole pakko käyttää, mutta sehän tarkoittaa sitä, että eri perheet asetetaan eri asemaan, eli ei se palvele sitten yhdenvertaisesti esimerkiksi näitä perheitä, yrittäjäperheitä, joita mainitsin tässä. (Hanna Sarkkinen: Millä tavalla ne asetetaan erilaiseen asemaan?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-11-29T15:30:55,2016-11-29T15:31:16,Tarkistettu,1.1 2016_122_64,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että eihän nykyinen mallikaan ole yhdenvertainen: siinä on monenlaisia puutteita erilaisten monimuotoisten perheiden näkökulmasta. Kyllä lainsäätäjän kannalta keskeinen kysymys on se, minkälaista mallia, minkälaista rakennetta me tuemme yhteiskunnan verovaroilla. Tietenkin perheet voivat tehdä ihan mitä haluavat, mutta kysymys kuuluu, mitä veronmaksajan rahoilla maksetaan. Kyllä veronmaksajan rahoilla täytyy rahoittaa sellaista mallia, joka parhaalla mahdollisella tavalla auttaa perheitä tekemään valintoja, jotka puolestaan sitten vahvistavat tasa-arvoa. Eli emme me voi lähteä siitä, että me tuemme ensisijaisesti sellaista mallia, joka ohjaa valitsemaan tavalla, joka ei ole tasa-arvoinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-29T15:31:19,2016-11-29T15:32:28,Tarkistettu,1.1 2016_122_65,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Äsken oli useita vastauspuheenvuoron pyytäjiä. Oliko vielä? Jos on nyt tarvetta, niin pyydän ilmoittautumaan, että saan ylös tänne.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_122_66,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Östman mainitsi, että perheet ovat eriarvoisia, mikäli esimerkiksi isä on yksityisyrittäjä. Haluan kuitenkin huomauttaa, että yhtä lailla äiti voi olla se yksityis-yrittäjä, jolloin tilanne on ihan sama.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2016-11-29T15:32:29,2016-11-29T15:32:56,Tarkistettu,1.1 2016_122_67,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Rehn-Kivi sanoi juuri sen, mitä olin sanomassa. Elikkä jos ajatellaan, että se on isä, joka on toimitusjohtaja, ja siitä tulee hankaluuksia, niin nykymallissamme tulee ongelma, jos tuo toimitusjohtaja on äiti. Eikä varmasti ole sellaista mallia, joka täydellisesti vastaa kaikkien perheiden tarpeisiin. Mutta mitä enemmän meillä on joustavuutta, mitä tasa-arvoisemmat työmarkkinat meillä on, niin sitä paremmin ne mallit vastaavat ihmisten tarpeisiin, ja sitä paremmin niihin myös riittävät rahat. Sen vuoksi tuo perhevapaauudistus on aivan välttämätön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-29T15:32:56,2016-11-29T15:33:35,Tarkistettu,1.1 2016_122_68,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Minäkin kummeksun sitä ajatusta, että niin sanotun 6+6+6-mallin käyttöönotto olisi jotenkin yhdenvertaisuuden vastaista, koska samalla logiikalla kaikki sellainen toiminta, jossa perheet eivät toimi yhden sapluunan ja yhden muotin mukaan, olisi jotenkin epäyhdenvertaista. Eihän se niin mene. Kysymys on siitä, että meidän täytyy luoda järjestelmä, joka on mahdollisimman ketterä ja joustava eri tilanteisiin, ja samaan aikaan huolehtia siitä, että lastenhoitovastuu yhteiskunnassa jakautuisi tasaisemmin, koska se on kaikkien etu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-29T15:33:35,2016-11-29T15:34:08,Tarkistettu,1.1 2016_122_69,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp," Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille on tärkeää se, että perhe saa valita. Minä pidän sitä äärimmäisen tärkeänä, oli se pituus sitten mikä tahansa, että perhe itse päättää, pitääkö sen yksi vanhempi, jos hän on yksinhuoltaja, tai pitääkö sen toinen. Ihmisten täytyy saada valita. Minä en ainakaan voi mennä kenenkään perheeseen päsmäröimään. Tapasin vaalikentillä hyvin paljon ihmisiä, jotka toivoivat, että älkää korvamerkitkö mitään tietylle sukupuolelle, jos te lähdette näitä tilanteita rukkaamaan. Ihmiset haluavat päättää. Me kuvittelemme täällä aina, että me tiedämme perheiden puolesta, mikä heille on parasta, mutta me emme todellakaan sitä aina tiedä. Sen verran sanon tästä lakiesityksestä, että tässähän korvataan myös niitä poissaoloja, mitä työnantajalle tulee äidin raskaudesta. Siihen me emme koskaan pääse, ainakaan tällä nykytieteellä kovin helposti, että se isä voi olla sitten kantamassa sitä vastuuta. Äiti voi joutua olemaan poissa raskauden vuoksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-29T15:34:11,2016-11-29T15:35:09,Tarkistettu,1.1 2016_122_70,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Östmanin huoli toimitusjohtajaisästä on varmasti aivan aito, mutta kyllä se on hieman konservatiivinen näkemys, että toimitusjohtaja olisi aina isä. Esimerkiksi hoivayrittäjistä 70 prosenttia on naisia, naisyrittäjiä, ja käsittääkseni tämä hallitus on halunnut nimenomaan lisätä yrittäjyyttä hoiva-alalla, joten tulee lisää niitä äiti-toimitusjohtajia ja jotenkin tämä asia pitää ratkaista. Eikä se malli voi olla se, että jatketaan niin kuin ennenkin, koska se, mitä tämä tuottaa, on epätasa-arvo. Se on epätasa-arvo, joka heijastuu ennen kaikkea naisten ja miesten palkkaeroihin, jotka ovat sietämättömät 17 prosenttia edelleen vuonna 2016. Naiset tienaavat vain murto-osan siitä, mitä miehet, joten jotain tarvitsee tehdä, ja kokonaisvaltainen perheuudistus on se, mitä me sosialidemokraatit tavoittelemme. SAK:n esittämä malli on hyvä pohja sille valmistelulle, johon me hallitusta kannustamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-11-29T15:35:11,2016-11-29T15:36:04,Tarkistettu,1.1 2016_122_71,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Tuppurainen hyvin tuossa totesi, että tästähän tässä on perimmiltään on kysymys, minkä omassakin puheenvuorossani aiemmin sanoin, palkkaeroista. Niitähän pitäisi siellä työmarkkinapöydissä lähteä setvimään ja jättää keittiön pöydän ääreen nämä päätökset, joissa mietitään, kuka kotiin jää lapsia hoitamaan. Näissä kiintiömalleissa on juuri se ongelma, että kun ensin se omalle kohdalle kiintiöity aika on käytetty ja sitten se vapaavalintaisuudelle kiintiöity aika on käytetty, niin sitten ei enää ole mahdollisuutta käyttää sitä ikään kuin toiselle puolisolle kiintiöityä aikaa, koska se on todellakin kiintiöity toiselle, ja siinä mielessä tämä on rajoittava malli. Ja jos ajatellaan tällä hetkellä tätä meidän mallia, siinä vanhempainvapaata seuraa sitten tämä kotihoidon tuki, jota pidän äärimmäisen tärkeänä. En voi ymmärtää, miksi oppositiossa vasemmalla olevat puolueet ja vihreät haluavat sitten sitä lähteä purkamaan. Se on kuitenkin todella tärkeä monille perheille ja myöskin sitten niitten kotona olevien (Puhemies koputtaa) toisten lasten kannalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-29T15:36:06,2016-11-29T15:37:14,Tarkistettu,1.1 2016_122_72,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Ja vielä yksi vastauspuheenvuoro, edustaja Pekonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_122_73,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp," Arvoisa puhemies! Minä hämmästelen tätä keskustelua täällä, että jos meillä olisi 6+6+6-malli, niin se olisi jotenkin rajaava tai jollain tavalla sitova. Nimenomaan tässä mallissa nyt se perhevapaa pitenee joka tapauksessa siitä 9 kuukaudesta sinne 12 kuukauteen, vaikka jätettäisiin se yksi palikka sieltä käyttämättä. Ja mitä sitten tulee näihin kiintiöihin, niin valitettavasti vapaaehtoisuus ei kannusta isiä jäämään kotiin hoitamaan lapsia tällä hetkellä, mikä on erittäin valitettavaa. Sehän näkyisi jo tilastoissa, jos isät jäisivät ja käyttäisivät näitä vanhempainvapaatukia. Kyllä tutkimusten mukaan vain sellainen perhevapaarakenne, jossa on selvät omat palikat isille, kannustaa isiä jäämään kotiin, ja silloin isät myös käyttävät niitä vapaita, ja sellaista mallia minä haluan olla tukemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-11-29T15:37:14,2016-11-29T15:38:12,Tarkistettu,1.1 2016_122_74,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Hieman ihmettelen tätä tiettyjen puolueiden ja varsinkin vasemmistopuolueiden halua lähteä perheen sisäisiä päätöksiä ohjailemaan. (Aino-Kaisa Pekonen: Ei ole totta!) Ne ovat näitä ylhäältä johdetun yhteiskunnan tavoitteita, joilla lähdetään perheisiin kajoamaan. Kyllä minun mielestäni perheessä isä ja äiti ovat sen pienen lapsen hoitotilanteessa aina parhaita päättäjiä. (Aino-Kaisa Pekonen: Kuulitko sinä, mitä sanoin äsken?) Turha siitä on väitellä. Kun pieni lapsi syntyy tähän maailmaan, niin äiti on varmasti paras hoitaja pienen lapsen ensimmäisen elämänvuoden aikana. Ja tiedän niin omasta kokemuksesta kuin läheisimpien kokemuksesta, (Anna Kontulan välihuuto) että perheessä isä ja äiti osaavat päättää sen pienen lapsen puolesta parhaat ratkaisut aina. Jos eduskunta lähtee tekemään päätöksiä siitä, hoitaako sitä pientä lasta kotona äiti vai isä... Jättäkää isälle ja äidille se ratkaisu, syntyy parasta jälkeä. (Aino-Kaisa Pekosen välihuuto) Isä ja äiti ovat varmasti parhaita asiantuntijoita, parempia kuin vasemmistoliitto koskaan, siinä perheessä. (Aino-Kaisa Pekosen välihuuto) — No, pääasia, että valinnanvapaus on, mutta älkää lähtekö ohjailemaan sitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-29T15:38:14,2016-11-29T15:39:20,Tarkistettu,1.1 2016_122_75,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täytyy nyt ihmetellä tätä edustaja Hoskosen logiikkaa, kun tehän nimenomaan haluatte toimia niin, että yhteiskunta ohjaisi perheitä tähän nykyjärjestelmään, te sanotte, että tätä nykyjärjestelmää ei saa muuttaa, te haluatte, että äidit ovat mahdollisimman pitkään kotona. (Hannu Hoskonen: Ei!) Mutta kyllähän esimerkiksi palkansaajajärjestöissä vallitsee hyvin yksimielinen näkemys siitä, että tämmöinen 6+6+6-malli, jossa molemmille vanhemmille kiintiöitäisiin kuusi kuukautta ja sitten sen kolmannen vanhemmat saisivat jakaa miten haluavat, lisäisi tasa-arvoa nykyisestä. Jos katsotaan esimerkiksi Ruotsia, niin Ruotsissahan isille kiintiöity osuus on vähän pidempi kuin Suomessa, ja mitä on tapahtunut Ruotsissa? Ruotsissa perheet ovat tyytyväisiä, on vähemmän avioeroja, lapsien ja isien välinen suhde on parempi, äitien työllisyysaste on korkeampi, koko yhteiskunta voittaa. Kyllä tässä pohjoismaisessa mallissa, joka on erityisesti Ruotsissa, (Puhemies koputtaa) on pelkästään voitettavaa verrattuna tähän meidän malliimme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-29T15:39:22,2016-11-29T15:40:31,Tarkistettu,1.1 2016_122_76,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt täytyy muistaa se, että eihän tässä nykymallissakaan ole mitenkään kiellettyä, etteikö siellä yhtä hyvin sitten se isä voi olla kotosalla. Elikkä tämä nykymallihan nimenomaan mahdollistaa juuri sitä valinnanvapautta, eli siinä äidille on se tietty kiintiö ja sitten sen jälkeen on mahdollista valita, kumpi vanhemmista jää vanhempainvapaalle. Sitten sen jälkeen on kotihoidon tuki käytettävissä, jolloin lasta voi hoitaa vielä joku muu henkilö, kunhan lapsen hoito tapahtuu kotona, poissa kunnallisesta päivähoitojärjestelmästä. Siinä mielessä tämä nykyinen järjestelmä, jota ovat rahoittamassa paitsi vakuutettava itse myöskin julkinen taho ja työnantaja, on mahdollistanut meille sen, että lapsi pystyy olemaan kotona jopa sinne 3‑vuotiaaksi saakka. Siinä mielessä tämä malli, jossa lähdetään 6+6+6:sta, tarkoittaa sitä, että tämä olennaisesti, jos kotihoidon tuki sitten romutetaan sen mukana, niin kuin olen ymmärtänyt, kyllä rajaa sitä lapsen kotona olemisen mahdollisuutta — olen ymmärtänyt, että kotihoidon tuki ei kuulu sitten tähän malliin enää lisukkeena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-29T15:40:31,2016-11-29T15:41:37,Tarkistettu,1.1 2016_122_77,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin, etten osallistu tähän keskusteluun, mutta on nyt pakko sanoa kyllä muutama sana vielä. Ensinnäkin me esitämme perhevapaiden järjestelmän kokonaisuudistusta, joka sisältää myös vanhempainvapaajärjestelmän. On selvää, että vanhemmat itse ja perhe itse päättävät tästä vanhempainvapaa-ajasta, sitä ajatellen, mikä on heille taloudellisesti ja lapsen ja muidenkin asioiden kannalta kaikkein tärkeintä, he tekevät siitä ratkaisuja. Mutta minun mielestäni on ehdottoman tärkeätä, että me myös katsomme asioissa eteenpäin. Esimerkiksi tämä Ruotsin malli on erittäin hyvä malli, jossa tätä isien hoitoaikaa on pidennetty ja ansiosidonnaisen vanhempainrahan maksuaikaa on pidennetty ja myös on mahdollistettu sen suorittaminen jaksoittain, jopa siihen asti, kun lapsi menee kouluun. Sitä kautta me tuemme perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kyse ei ole vain tästä vanhempainvapaa-ajasta, vaan kyse on laajemmasta kokonaisuudesta, jossa pureudutaan perheen hyvinvointiin ja tasa-arvoon ja lasten (Puhemies koputtaa) ja isän väliseen suhteeseen, jota meidän myös pitää tukea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-29T15:41:37,2016-11-29T15:42:46,Tarkistettu,1.1 2016_122_78,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Värderade talman! Tällä hetkellä meillä on äitiysraha, meillä on vanhempainraha, meillä on isyysraha. Eikös se kuulosta nyt hieman lokeroidulta järjestelmältä? Tämän myötä meillä olisi 6+6 +6, ja ne voisi jakaa varsin vapaasti, mutta jos haluaa — niin kuin monessa yhteiskunnallisessa tuessa tai monessa asiassa — sen koko kakun, niin se pitää jakaa. Ellei halua koko kakkua, niin sitten tyytyy siihen 12:een. Minusta se on aivan järkeenkäypä ajatus. Edustaja Alanko-Kahiluoto taisi ottaa esille Ruotsin tilanteen. Jos vertaa meidän työmarkkinoitamme, Ruotsin ja Suomen työmarkkinoita, niin suuri eroavaisuus on nimenomaan 30—40‑vuotiaiden naisten työllisyysasteessa. Meidän rahallisella tuellamme me ajamme heidät ulos työelämästä, me heikennämme heidän ammatillista urakehitystään, ja sen myötä myöskin joudutaan siihen, että naisen euro vielä on 83 senttiä. Tämä on myös kilpailukykykysymys. Jos me tuemme järjestelmää, jossa me emme saa kaikkia resursseja käyttöömme, niin me emme ikinä ole kilpailukykyinen maa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-11-29T15:42:47,2016-11-29T15:43:55,Tarkistettu,1.1 2016_122_79,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,Palataan listalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_122_80,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä muuttaa sairausvakuutuslakia on takana hyvä tahto, mutta hyvä tahtokaan ei aina kanna pitkälle, jos ei mennä ongelmien perisyihin, ja siitä tässä esityksessä on kysymys ja puheenvuorossani on kysymys. Mutta haluan kuitenkin hetken hurrata tälle hyvälle tahdolle, nimittäin aivan aidosti hallitus haluaa parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla tasaamalla vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia. Tällä hetkellä hoivavastuu lepää yhä valtaosin äitien harteilla, ja se johtaa siihen, että työmarkkinoilla naisiin ikään kuin hinnoitellaan raskausriski, se mahdollisuus, että nainen tulee raskaaksi ja jää perhevapaille. Tämä johtaa siihen, että erityisesti nuoret naiset työskentelevät huomattavasti miesikätovereitaan enemmän pätkätöissä, erilaisissa epätyypillisissä työsuhteissa, ja se vaikuttaa myös siihen, että naisten ja miesten palkkaero on 17 prosenttia, siis miesten keskipalkka on tällä hetkellä 3 600 euroa siinä, missä naisten keskipalkka on vain 3 000 euroa. Selvää on, että tälle asialle täytyy jotakin tehdä. Perhevapaista aiheutuvat kustannukset vaativat tasausta. Tämä ongelma on polttava. No, hallituksen ajatus maksaa äidin työnantajalle 2 500 euroa kertakorvauksena on hyvä alku, mutta se on täysin riittämätön. Se on riittämätön siinä mielessä, että se ei ensinnäkään ota huomioon osa-aikaisesti työskenteleviä henkilöitä eikä se myöskään ota huomioon esimerkiksi itsensätyöllistäjiä. Sen lisäksi siinä on se ongelma, että kun se maksetaan äidin työnantajalle, niin eiköhän siinä käy niin, että tässä nimenomaan betonoidaan tämä sukupuolittunut perhevapaitten kustannusten jako, että äidin työnantaja tämän kustannuksen aina ja iankaikkisesti saa. Tämän sijaan tulisi, arvoisa puhemies, tehdä kuten Anneli Kiljunen esitti täällä aiemmin: pitäisi tehdä kunnianhimoinen, kokonaisvaltainen perhevapaajärjestelmän uudistus, jossa tasattaisiin näitä kustannuksia, jossa tasattaisiin hoivavastuuta perheessä. (Puhemies koputtaa) SAK:n esittämä malli on hyvä pohja jatkovalmistelulle. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-11-29T15:43:56,2016-11-29T15:46:08,Tarkistettu,1.1 2016_122_81,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on näkynyt vähän se asenne, että äiti hoivaa ja isä tienaa, ja se on mielestäni koko tämän ongelman ydin. Niin kauan kuin me ajattelemme, että hoivavastuu on pääosin äidin kontolla, niin kauan meillä on ongelma naisten työllistymisessä, naisten palkkauksessa, naisten eläkkeissä ja koko siinä naisten työurassa. Sen takia meidän pitää pyrkiä pääsemään kiinni niihin syihin. Kyse on siitä, että me pystyisimme saamaan tasaisemmin jakautuneet työmarkkinat, ja se lähtee jo koulutuksesta ja itse asiassa sieltä päivähoidosta ja varhaiskasvatuksesta asti ja roolimalleista. Jos me ajattelemme, että naiset suuntautuvat tietyille palvelualoille ja julkiselle puolelle ja miehet ikään kuin enemmän teknologiaan, teollisuuteen ja avoimille markkinoille, se johtaa tähän jakoon, ja silloin meillä kustannukset jakautuvat epätasaisesti. Kunnioitan sitä, että hallitus on pyrkinyt etsimään vastausta tähän ongelmaan ja hakemaan kompensaatiomallia nimenomaan naisvaltaisille työaloille, koska siellä se kustannus per henkilö on suurempi. Mutta kokonaisuudessaan itse asiassa usein miesvaltaiset järjestelmät maksavat tästä enemmän, koska sieltä kerätään se rahasto-osuus, jolla sitten kompensoidaan näitä naisvaltaisiakin aloja. Tätä ei kannata unohtaa. Mutta silloin kun monimutkaisiin ongelmiin etsitään yksinkertaisia ratkaisuja, joudutaan hakoteille. Joko ongelma ei tule autetuksi tai sitten tuhlataan rahaa. Tässä itse asiassa ajatellaan, että noin 30 000 yritystä hyötyisi tästä kompensaatiosta, ja se maksaisi yli 70 miljoonaa euroa, eli käytämme aika paljon rahaa tässä mallissa. Mutta ongelma on se, että tuo 2 500 euroa ei kaikille työnantajille korvaa kustannuksia, koska se riippuu äidin palkasta, se riippuu lapsen sairastavuudesta, se riippuu niistä raskauteen liittyvistä poissaoloista, jotka tulevat ennen kuin äiti jää äitiysvapaalle. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) Arvoisa puhemies! Mutta kun tässä on puhuttu korvamerkeistä, niin kannattaa muistaa, että meidän nykyjärjestelmässämme on korvamerkki. Se on suunnattu äidille siihen äitiysajan alkuun, ja siihen on perusteet. Siihen on biologiset perusteet, ja se on perusteltua. Yhtä lailla me voimme ajatella, että meillä on perusteet korvamerkitä jotakin isälle, koska tämä meidän nykyjärjestelmämme johtaa siihen, että äidit hoivaavat enemmän, ja silloin meidän pitää miettiä niitä välineitä, joilla isät saadaan mukaan lastenhoitovastuuseen ja jotka auttavat tätä kokonaisuutta. Äideillä on ikään kuin etuottoasema lasten hoivassa tämän biologian vuoksi, ja sen vuoksi on perusteltua tehdä myös isäkiintiöitä, koska ne tuovat isät paremmin mukaan siihen hoivaan. Me näemme, että tässä keskustelussa sanotaan, että kun äidin palkka on pienempi, niin sen takia äidit jäävät kotiin hoitamaan lapsia. Mutta äitien palkat ovat pienempiä sen vuoksi, että he jäävät kotiin hoitamaan lapsia. Ja jos me emme tätä ongelmaa pysty ratkaisemaan, silloin meidän on ihan turha tavallaan näperrellä tietyillä korvauksilla. Jos vielä miettii, mikä tämän kertakorvauksen ongelma on, niin se ylikompensoi niille työnantajille, joiden henkilöstöllä on pienet palkat ja esimerkiksi äiti ei palaa takaisin työhön vaan jää sen äitiysloman ja vanhempainvapaan tai äitiysloman jälkeen pois työpaikalta. Se alikompensoi niille työnantajille, joilla äidille maksetaan enemmän palkkaa. Siinäkin mielessä olisi järkevämpää kehittää toisentyyppisiä kompensaatiomalleja. Esimerkiksi nykyjärjestelmässä suorista työnantajille aiheutuvista kustannuksista korvataan noin 70 prosenttia ja työnantajan maksettavaksi jää äitiysvapaan ajalta 10 prosentin osuus palkasta, jota työnantajan Kelalta saama päiväraha ei kata. Mutta sairaan lapsen hoidon ajalta kompensaatiota ei tule. Me saisimme oikeudenmukaisemman mallin, jos me lähtisimme laajentamaan tätä nykyistä järjestelmää siten, että se korvaisi täysimääräisemmin ja se korvaisi laajemmin näitä kustannuksia. Uskallan väittää, että se olisi kustannustehokkaampi. Lisäksi mielestäni tähän kertakorvaukseen liittyy iso iso työllisyyspoliittinen ongelma: se, että äidin ei tarvitse palata työhön. Elikkä tämä ei millään tavalla tue äitien työllistymistä. Me tiedämme, että meidän nykyjärjestelmässämme on isoja ongelmia vaikkapa kotihoidon tuen osalta. Silloin kun kotihoidon tukea käytetään pieni pätkä, ongelmaa ei vielä synny, mutta jos perheeseen syntyy useampi lapsi peräkkäin ja äiti hoitaa näitä kaikkia lapsia täysimääräisen kotihoidon tuen, niin valtaosa tutkimuksista, itse asiassa kaikki, osoittaa, että se heikentää äitien työmarkkina-asemaa. Siinä mielessä meillä pitää olla poliittista tahtoa ohjata yhteiskunnallista tukijärjestelmää siten, että se enemminkin edistää naisten työ-uraa kuin heikentää sitä, ja siksi pitää miettiä tätä kokonaisuutta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa itse asiassa valtaosa asiantuntijoista kritisoi tätä mekanismia. Ei sitä, että pyritään vastaamaan tähän ongelmaan, vaan sitä, miten pyritään. Ja ehkä hieman tätä taloutta suhteuttaa se, että tällä samalla rahalla voitaisiin saada 21 isäpäivää lisää. En kuitenkaan esitä, että tämä olisi se ratkaisu, koska sekin olisi liian yksinkertainen. On etsittävä näitä tasaisemmin jakautuvia perhemalleja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-29T15:46:08,2016-11-29T15:52:05,Tarkistettu,1.1 2016_122_82,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp," Värderade talman! Ensin pitää kiittää edustaja Filatovia erinomaisesta puheenvuorosta. Onhan tämä lähtökohtaisesti hyvä asia, eihän kukaan voi vastustaa sitä, että annetaan 2 500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle. Mutta onko tämä rakenteellisesti järkevää? Kukaan ei taida olla sitä mieltä, noin aikuisten oikeesti. Tämä on laastari, jolla korjataan tiettyä ongelmaa, mutta eihän tämä vie meitä eteenpäin millään tavalla. Tämä on jäykkä järjestelmä, joka betonoi nykyiset rakenteet, ihan niin kuin edustaja Tuppurainenkin tuossa totesi. Eli jos me haluamme tehdä tälle jotain pitkällä aikavälillä, niin meidän pitää nimenomaan uudistaa perhevapaat, pitää tasata vanhemmuuden roolit. Ja se tarkoittaa jonkinlaista kiintiöjärjestelmää, koska jos vanhempien roolit jakautuvat tasaisemmin, niin naisten asema paranee työmarkkinoilla, heidän palkkakehityksensä paranee, urakehityksensä paranee. Jos vanhempien roolit ovat tasaisemmat, niin kotihoidon tuki jakautuu varmaan tasaisemmin, isä on useammin kotona silloin kun lapsi on sairas, jolloin naisvaltaisten yrittäjien asema paranee. On tutkittu myöskin sitä, että miesten asema avioeroissa paranee, mikäli he ovat käyttäneet vanhempainvapaata tasaisemmin. Se katsotaan eduksi jostain syystä, tämä on tutkittu kiistaton fakta. Eli toivottavasti tämä on vain välivaihe, tämä laastari. Toivottavasti hallitus nyt etenee vanhempainuudistuksen tiellä, ja niitä mallejahan on monta. On tämä 6+6+6, joka löytyy meidänkin varjobudjetista, sieltä löytyvät kaikki tarvittavat numerot hallituksen tueksi, mutta on myöskin SAK:n malli, joka minun mielestäni on varsin hyvä ja joka on kustannusneutraali. Että siitä voi hallitus vapaasti valita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-11-29T15:52:07,2016-11-29T15:54:11,Tarkistettu,1.1 2016_122_83,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Adlercreutzin puheesta on hyvä jatkaa. Kyseessä nimenomaan on nyt laastari. Sinänsä ehkä monin osin harmiton laastari, mutta laastari kuitenkin. Me tarvitsisimme kokonaisuudistuksen, ja tässä kokonaisuudistuksessa meidän tulisi tarkastella perheiden ja työelämän tilannetta huomattavasti laajemmin kuin tämän könttäsumman yhteydessä on tehty. Ylipäätään tämä ei tule varmaan muuttamaan todellisuutta suomalaisissa perheissä ja työelämässä kovinkaan paljoa. Täällä on puhuttu paljon 6+6+6-mallista, ja mielestäni merkillinen kuperkeikka on se, miten tämä malli käännetään sen vastustajien suussa eräänlaiseksi yhdenvertaisuuden vastaiseksi malliksi. En pysty isänä enkä poliitikkona ymmärtämään sitä, miten sellainen malli, jossa isilläkin olisi paremmat mahdollisuudet aidosti päästä olemaan kotonaan lasten kanssa, olisi jollain tavalla yhdenvertaisuuden vastainen. Se ei vain minuun uppoa. Ylipäätään lähtisin siitä, että kyse on nyt paitsi hoivan myös työelämän tasa-arvosta ja näissä kysymyksissä me tarvitsemme sukupuolivaikutusten arviointeja. Hyvä esimerkki sukupuolivaikutusten arviointitarpeesta on vaikkapa kilpailukykysopimus, joka vaikuttaa naisten työelämään huomattavasti enemmän kuin todennäköisesti tämä, jota tässä nyt päätetään tämän korvauksen osalta. Ja katsoisin myös, että esimerkiksi tasa-arvopolitiikassa kiinnitetään paljon huomiota siihen, että miesten asema monissa kysymyksissä, esimerkiksi erotilanteissa tai huoltajuuskysymyksissä, voi olla heikko. Me voimme tällaisiin kysymyksiin vastata suunnittelemalla perhevapaamallit, suunnittelemalla työelämän ja perheen yhteensovittamisen mallit ja suunnittelemalla sosiaalipolitiikan tällaisten haastavien tilanteiden kohtaamisen mallit yhdessä yhdenvertaisesti. Maailma ei ole yhdestä muotista. Toivon, että meidän tukijärjestelmämmekään ei siihen ihmisiä kannustaisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-29T15:54:11,2016-11-29T15:56:13,Tarkistettu,1.1 2016_122_84,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö sairausvakuutuslain muuttamisesta on mielestäni herättänyt sellaista keskustelua, että tulin tänne puhujapönttöön ihan muutaman ajatuksen sanomaankin. En ole sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialalla mikään asiantuntija, mutta perheenisä olen ja tätä yhteiskuntaa siinä mielessä tarkastellut vuosikausia perheenisänä ja tietenkin myös kunnan päättäjänä ja myös kansanedustajana. Ihmettelen tämän keskustelun sävyä. Työmarkkinapöydissä tätä vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten jakamista on pähkäilty vuosikymmeniä. Olemme menneet monessa asiassa eteenpäin, vanhempainrahat sun muut edut ovat olemassa, mutta sitten kun ruvetaan näitä kustannuksia jakamaan, niin miksi näitä ei ole sitten työmarkkinapöydissä sovittu? Sanokaa minulle — täällä on paikalla nyt vasemmiston edustajia, jotka hallitsevat ammattiyhdistysliikettä suvereenisti — miksi tätä asiaa ei ole sovittu. Vuosikymmeniä tästä on väännetty, ja minkä minä muistan, niin tässäkin salissa tai tuolla eduskunnan suuressa salissa varsinaisella talolla on aina puhuttu kurkku suorana siitä, että pitää tehdä tasa-arvotupoa, pitää tehdä palkkaerojen vähentämistä, pitää tehdä oikeudenmukaista perhepolitiikkaa. Teillähän tämä pallo on ollut hallussa siellä tupopöydissä. Nyt te täällä sitten hirmuilette hallitukselle, joka saa 2 500 euron määrärahan jokaiselle työnantajalle maksetuksi siitä hyvästä, että äiti on jäänyt äitiyslomalle ja hoitaa pientä lastaan kotona. Ja jos joku vielä väittää, että tästä maasta löytyy tutkimusta, kuka on sen pienen syntyneen lapsen paras hoitaja ensimmäisen elinvuoden aikana, se on ihan varmasti — luonto on sen satojatuhansia vuosia opettanut meille — äiti, ihan varmasti. Sitten kun vielä lisätään tähän se kylmä tosiasia, että kun isä ja äiti hoitavat sitä pientä lasta, niin he varmasti koko sydämellään aidosti haluavat sen pienen lapsen parasta ja osaavat myös päättää sen, kuka sitten sen loman, vanhempainvapaan pitää, pitääkö sen äiti vai pitääkö sen isä. Jos esimerkiksi äiti imettää vaikka 9 kuukauteen asti, niin todennäköisesti se äiti on siellä kotona. Isällä siihen ei kunnollisia mahdollisuuksia oikeastaan ole. Elikkä ei tämä ole mikään tasa-arvokysymys, se on luonnonlaki, sille me emme mitään mahda. Se on Luoja meidät tällaisiksi luonut, ja sellaisia me olemme. Mutta sitten täällä yritetään työmarkkinapolitiikalla tai jollakin käsittämättömällä veivaamisella saada pakotettua tämä systeemi johonkin muuhun kuin mitä vanhemmat haluavat. Kyllä minä suuresti ihmettelen teidän vasemmiston ajattelumallia. Teillä on ollut peli hallussa tässä asiassa, pallo hallussa vuosikymmeniä. Vuosikymmeniä tätä on veivattu, ja minä olen odottanut, että työmarkkinaratkaisussa tämä vanhempainvapaan ongelma saataisiin ratkaistua, mutta onko ratkaistu? Ei ole. Ja nyt kun 2 500 euron suuruinen kertakorvaus maksetaan työnantajalle, tästä tulee teille valtava ongelma, joka tuntuu, että varmasti maailma halkeaa ja kallistuu nurkalle ja menee muutenkin piloille. Voi hyvänen aika, kyllä minä meinasin äsken penkiltä pudota, kun kuuntelin näitä teidän puheenvuoroja. Kyllä se on vain niin, hyvät ihmiset — olkoon maailmassa niitä niin sanottuja viimeisimpiä tutkimuksia, mihin edustaja Ville Niinistö aina tapojensa mukaan toteaa, että ""viimeisimpien tutkimusten mukaan"" — uskallan sanoa, että olkoon ne tutkimukset mitä tahansa, niin isä ja äiti ovat sen pienen lapsen parhaita hoitajia ja äiti ensimmäisen elinvuoden aikana aivan varmasti, ja päättäköön se perhe, mikä heidän lapselleen on parasta. Silloin saavutetaan paras lopputulos sen pienen ihmisen elämän alun kannalta. Sitten, jos joku vetoaa siihen, että myöhemmin ehkä avioerotilanteessa saavutetaan jollakin muulla ratkaisulla parempaa mallia, niin kyllä perhepoliittisena perustana mahdollisen avioeron tulo, kun sitä käytetään perustana johonkin ratkaisuntekoon nyt tässä asiassa, on yhtä kaukaa haettu kuin etelänapa on pohjoisnavalta. Suuresti ihmettelen, kun täällä on työmarkkinapoliitikkoja paikalla. Saa nähdä, minkä selityksen minä tähän ongelmaan saan, mutta eikö teillä itsellänne ole sitä vertaa omaatuntoa tässä asiassa, että tunnustaisitte, että tämä hommahan on mennyt teiltä niin sanotusti kiville? Ja nyt kun hallitus sen korjaa, niin tämä ei sitten teille käy. Voi hyvänen aika.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-29T15:56:14,2016-11-29T16:00:27,Tarkistettu,1.1 2016_122_85,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa ei taida olla yhtään työmarkkinapoliitikkoa paikalla, ei edes entisiä sellaisia, joten on tavallaan turha syyttää niistä tuloksista. Mutta sen verran tuota mekanismia tunnen, että meillä ei olisi tällaista perhevapaajärjestelmää, meillä ei olisi vanhempainvapaita, meillä ei olisi joustavaa hoitorahaa ilman noita työmarkkinapöytiä. Ne ovat syntyneet siellä. Siellä on katettu myös niistä syntyvät kustannukset yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden välillä. Ongelma on kai siinä, että tämä yli 70 miljoonaa euroa ei ole koskaan mennyt työnantajien kurkusta alas. Jos tätä olisi neuvoteltu työmarkkinapöydässä, niin luulen, että malli olisi toinen, jos siellä olisi ollut samanlainen raha käytössä. Mutta tässä hallitus tekee jälleen kerran pakkolakipäätöksen, jossa se ikään kuin pistää pääosin työnantajien kustannukselle tämän 70 miljoonaa, ja samaan aikaan joissakin muissa asioissa se kiihkeästi vastustaa sitä, että työnantajien kustannuksia lisättäisiin. Viime kaudella tehtiin joustava hoitoraha ja isyyslomaa pidennettiin, ja molemmat auttoivat tähän ongelmaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-29T16:00:29,2016-11-29T16:01:38,Tarkistettu,1.1 2016_122_86,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työnantajien kurkusta ei kyllä todella mitään mene alas, vaan työnantajat ajattelevat vastuullisesti suomalaisista työntekijöistä, ihan varmasti. Jokaiselle suomalaiselle työnantajalle hyvä työntekijä on aarre. Se on hänen arvokkain ja tärkein voimavaransa siinä yrityksessä. Jos edustaja Filatov jotain muuta väittää, niin hän puhukoon omiaan — minä en siihen ota mitään kantaa. Jokaiselle työnantajalle jokainen työntekijä on arvokas voimavara. Tämä on syytä muistaa niin tänä päivänä kuin vielä huomennakin. Arvoisa rouva puhemies! Hyväksi lopuksi tähän asiaan omalta osaltani: Nyt tähän asiaan on saatu parannusta. Ajatelkaa jotakin pientä työnantajaa, jolla on vaikka kolme tai neljä työntekijää, jotka esimerkiksi sattumoisin ovat kaikki naisia. Se on ihan luonnollista, että jonain päivänä, kun perhettä syntyy, nuoret naiset jäävät äitiyslomaa viettämään pienokaisen kanssa. Tällaiselle työnantajalle on hyvä, että tällainen systeemi on saatu aikaiseksi. Miksi tätä sitten vastustetaan? Minun järkeen se ei vain millään mahdu. Toivon mukaan joku minulle sen kertoo. (Välihuutoja vasemmalta)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-29T16:01:39,2016-11-29T16:02:40,Tarkistettu,1.1 2016_122_87,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp," Kuten on sanottu, tämä esitys pyrkii lähinnä tasaamaan maksurasitusta mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken. Se on sinänsä ihan hyvä tavoite sekin, emmekä sitä ole vastustaneet. Olemme vain tuonut esille sen, niin kuin moneen otteeseen on todettu, että naisten työmarkkina-asemaa voidaan parantaa ja hoivavastuuta vanhempien kesken tasaisemmin jakaa ensisijaisesti kehittämällä perhevapaajärjestelmää. Tämän ajatuksen tuntuu onneksi enemmistö jakavan. Nykyisessä muodossaanhan perhevapaat eivät vastaa muuttuneen työelämän tai monimuotoisten perheiden tarpeisiin eivätkä myöskään tue riittävästi isien osallistumista vanhemmuuteen. Perhevapaista pitäisikin tehdä nykyistä joustavampia, jotta voidaan parantaa perheiden hyvinvointia ja työllisyyttä. Vanhempainrahan maksuajan pidennys voisi olla yksi vaihtoehto. Nykyistä pidempi vanhempainvapaa houkuttelisi entistä useampaa isää jäämään kotiin, ja ansiosidonnaisesta vapaasta isille kiintiöidyn osuuden pitäisi olla nykyistä pidempi, samoin vanhempien kesken vapaasti jaettavan osuuden. Nythän ansiosidonnaista etuutta voi saada ainoastaan siihen saakka, kun lapsi on 2-vuotias, mutta tätä maksukautta voitaisiin pidentää ja jaksottaa vaikkapa ihan kouluvuosiin asti, niin kuin Ruotsissa on tehty. Tarpeelliseksi on nähty myös vanhempien mahdollisuus olla yhtä aikaa kotona vauvan kanssa. Nykyisinhän tämä on mahdollista vain18 päivältä, mutta tätäkin aikaa voisi pidentää. Koska perhevapaajärjestelmä muodostaa kokonaisuuden, olisi kuitenkin uudistuksen yhteydessä tarpeen tarkastella myös kotihoidon tuen asemaa, sillä sitäkin pitää tarkastella nimenomaan osana kokonaisuudistusta. Myös viime hallituskaudella käyttöön otettu joustava hoitoraha olisi kehittämisen tarpeessa, jotta töihin paluu olisi nykyistä joustavampaa ja jotta pienten lasten päivähoitopäivät eivät veny liian pitkiksi. Tässä kohtaa kannattaa myös muistuttaa, että varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus suomalaisten lapsista on muihin Pohjoismaihin verrattuna matala: vain joka toinen alle 2-vuotias osallistuu varhaiskasvatukseen. Ja sillä on kuitenkin kiistattomia positiivisia vaikutuksia lapsen myöhempään kehitykseen. Mutta toivomme ennen kaikkea, että hallitus tarttuu näihin ajatuksiin ja ryhtyy perhevapaajärjestelmän uudistamiseen. Siinä olemme varmasti kaikki hallituksen tukena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-11-29T16:02:45,2016-11-29T16:04:46,Tarkistettu,1.1 2016_122_88,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä nykyjärjestelmääkin on suomittu, niin on hyvä muistaa, että todellakin vanhempainpäivärahakausi on sellainen, että ei sitä ole kiintiöity tänä päivänä. Sen voi ihan yhtä hyvin pitää joko isä tai äiti, kun täällä muistaakseni edustaja Parviainen väitti jotakin muuta. Sitten täytyy muistaa, että kotihoidon tuki, mikä siihen kuuluu, mahdollistaa sen, että lapsi pystyy olemaan kolmevuotiaaksi saakka kotona. Monissa kunnissa on esimerkiksi kotihoidon kuntalisä sellainen, jolla vielä tuetaan perhettä, ja se on äärimmäisen tärkeää. Tässä tilanteessa se kotona lasta hoitava voi olla vaikkapa sitten mummo tai joku muu lähisukulainen, jos eivät vanhemmat pysty töiltänsä siihen. Jos ajatellaan, että tässä pitäisi lähteä lasten edun näkökulmasta, siitä, että lapsella on mahdollisuus olla siellä kotona hoidossa, niin siinä mielessä, kun näistä 6+6+6 ja monista muista malleista puhutaan, olen ymmärtänyt, että näissä kyllä romutetaan aina tämä kotihoidon tuki, elikkä se sieltä halutaan pois. Senkin takia nämä, paitsi että ne puuttuvat tähän perheitten omaan valinnanvapauteen, todellakin vielä merkitsevät sitä, että tämä tärkeä kotihoidon tuki sieltä joudutaan pois ottamaan. Edustaja Eloranta hyvin otti esille tämän, että myöskin isän ja äidin yhtäaikaista kotona olemista voitaisiin tukea. Ajatellaan vaikkapa juuri raskauden loppuvaihetta. Jos silloin kotona on muita lapsia, niin tämä olisi varmasti ihan järkevää. Tätä joustavuutta näihin nykyjärjestelmiin voisi kyllä harkita. Sitten tietysti eduskunnan naisverkosto on ottanut esille raskaudenaikaisten poissaolojen tilastoinnin. Tänä päivänä me emme oikeastaan tiedä, mitkä näistä loppujen lopuksi ovat raskauteen liittyviä ja mitkä ovat sitten muita sairauspoissaoloja. Tämäkin varmasti edesauttaisi tässä keskustelussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-29T16:04:48,2016-11-29T16:06:52,Tarkistettu,1.1 2016_122_89,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp," Arvoisa puhemies! Nyt kun edustaja Essayah mainitsi kotihoidon tuen tässä, niin kyllä itse olen pitänyt hirveän hyvänä tätä SAK:n hiljattaista avausta siitä, että kun koko perhevapaajärjestelmää lähdetään uudistamaan kokonaisuutena, niin siihen otettaisiin mukaan myös kotihoidon tuki sillä tavalla, että katsottaisiin vanhempainvapaiden ja kotihoidon tuen kokonaisuutta sillä tavalla, miten ne yhdessä tukisivat parhaalla mahdollisella tavalla tasa-arvoa perheissä. Ja mitä pidän myöskin hirveän hyvänä SAK:n mallissa, on se, että se huomioisi myös erilaiset perheet, niiden olemassaolon. Eli perheessä voi olla muitakin kuin äiti ja isä. Voi olla myöskin niin, että isovanhempi tai muu läheinen voi olla mukana lapsen hoidossa ja kasvatuksessa, kun lapsi on pieni. Samoin on tärkeää ottaa huomioon yksin lasta hoitavat vanhemmat samoin kuin monimuotoiset perheet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-29T16:06:54,2016-11-29T16:08:02,Tarkistettu,1.1 2016_122_90,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esityshän on vain pieni pala, pieni kompensaatio vanhemmuuden kustannuksista työnantajalle, mutta tuntuu, että täällä salissa on menty tähän vanhempainvapaajärjestelmän keskusteluun, niin kuin itse asiassa pitkälti valiokunnassakin, vaikka kyse oli vain pienestä kompensaatioyrityksestä työnantajille. Itse olen sitä mieltä, että minkä ihmeen takia vanhemmuudesta ja isyys- ja äitiysvapaista, vanhempainvapaista koituvat kustannukset pitäisi olla kenenkään, siis äidin tai isän työnantajan kontolla. Olen sitä mieltä, että meidän pitäisi todella katsoa pidemmälle eteenpäin, että se on valtio, joka korvaa niin äidin työnantajalle kuin isän työnantajalle nämä kustannukset. Äitiys ja isyys on kaiken kaikkiaan niin arvokas ja ainutlaatuinen asia, että sitä on kyllä tuettava kaikin tavoin. Itse ajattelen, että synnytyksen jälkeen on tärkeää, että äiti on lapsen kanssa, jos mahdollista, ainakin kolme, mieluummin vähintäänkin kuusi kuukautta, ehkä sinne vuoteen, mutta näissä joustavuuksissa, että esimerkiksi isä pystyisi olemaan yhtä aikaa äidin kanssa niin ennen synnytystä kuin sen jälkeenkin perhetilanne huomioon ottaen ja mahdollisesti näitä vapaankäyttömahdollisuuksia olisi myöhemmässäkin vaiheessa, on varmasti parantamisen varaa. Siitä olen samaa mieltä. Isien merkitystä tulee nostaa ja vahvistaa tässä yhteiskunnassa, mutta tuntuu, että viimeaikainen keskustelu on ollut ihan toiseen suuntaan. Mutta jos ajatellaan, niin kyllä se on perheen taloudellinen tilanne ja työpaikan tilanne, mitkä pitkälti määrittävät, kuka sinne kotiin jää lapsen kanssa. Ajattelin, että työpaikoille pitäisikin saada enemmän isyys- ja äitiys- ja vanhempainvapaiden arvostusta, sinne cv:hen suurella plussalla isyys-, äitiys- ja vanhempainvapaiden jaksot, ja toivottavasti niistä tulisi jatkossa myös palkanlisää niin kuin monesta muustakin kokemuksesta. Nuoret isät nykyisin jäävät paljon enemmän kotiin lasten kanssa, ja sanoisinkin, että mainoskampanja, jossa menestyneet miesurheilijat tai liikemiehet ja valtiomiehet kertovat kotona lasten kanssa vietetystä ajasta, olisi erittäin hyvä ja rohkaisisi (Puhemies koputtaa) muutoinkin miehiä, isiä jäämään enemmän kotiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-29T16:08:04,2016-11-29T16:10:16,Tarkistettu,1.1 2016_122_91,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hoskonen käytti tunteikkaan puheenvuoron, ja hän ihmetteli sitä, miksi mitään ei ole aiemmin tapahtunut ja miksi täällä nyt sitten tätä esitystä laajemmin ihmetellään. Kuten edustaja Filatov taisi kertoa, niin aika paljonkin on tapahtunut vuosien saatossa, mutta tietenkin tällaiset kysymykset etenevät asteittain. Se, että edustaja Hoskonen sitten pöntöstä sanoo, että hallitus korjaa, minun mielestäni on ehkä hiukan ylimitoitettua, kun puhutaan nyt kuitenkin tästä parintuhannen euron kompensaatiosta naisten työnantajille. Vanhemmuus on herkkä aihe, ja meidän pitää tässä salissa tietenkin välttää sanelemasta yhtä ainoaa oikeaa tapaa olla vanhempi, eikä kukaan varmaan poliittisen kartan eri laidoilta tällaista ole halunnut ja tarkoittanutkaan. Siitä meillä on kuitenkin erimielisyyksiä, minkälainen perhevapaiden malli yleisesti olisi kaikkein käytännöllisin. Itse olen edelleen sitä mieltä, että niin sanottu 6+6+6-malli ei olisi perheiden autonomiaan puuttumista vaan päinvastoin se kannustaisi ja ohjaisi laajasti yhteiskunnallisella tasolla sellaista muutosta, jota me olemme peräänkuuluttaneet monissa muissa yhteyksissä. Se muutos on työelämän tasa-arvo ja hoivavastuun tasa-arvo. Tällä hetkellä se ei toteudu riittävästi siitä huolimatta, että yksilöllisesti perheissä on erilaisia tilanteita, ja tällainen malli ei käyttöön tullessaan tarkoittaisi sitä, etteikö esimerkiksi äiti voisi nauttia vanhempainvapaa-ajastaan ja kotona olemisestaan lapsen kanssa tarpeen mukaan. Ei tietenkään. Ei keneltäkään olla viemässä käytännössä mitään pois. Tarkoitus olisi saada aikaan lisää parempaa. Edustaja Tanus puuttui ansiokkaasti siihen, että ylipäätään sitä hoivavastuuta pitäisi arvostaa yhteiskunnassa. Tähän 1-vuotiaan ja 3-vuotiaan lapsen isänä, joka hoivaa lapsiaan liian vähän, kiitos eduskuntatyön, osaan kyllä hyvinkin samaistua. Minä toivon, että me kaikki omalta osaltamme myös tällä keskustelukulttuurilla pyrimme luomaan sellaista yhteiskuntaa, jossa myös hoivaa arvostetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-29T16:10:17,2016-11-29T16:12:18,Tarkistettu,1.1 2016_122_92,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä edustaja Hoskoselle sanoa: Me emme, me sosialidemokraatit, eivätkä myöskään vihreät eikä vasemmistoliitto, vaikka olemme jättäneet vastalauseen, vastusta perhevapaista aiheutuvien kustannusten 2 500 euron kertakorvausta naisten työnantajille. Me emme vastusta tätä lainsäädäntöä. (Hannu Hoskonen: Siltä se kyllä tuntuu!) Mutta me olemme tuoneet esille niiden asiantuntijoitten näkemyksiä, joita olemme kuulleet valiokunnassa. Nämä asiantuntijakuulemiset ovat kuulleet myös keskustalaiset sekä myös muut hallituspuolueiden jäsenet, elikkä tämä on ihan relevanttia tietoa, jota me tuomme tänne eduskunnan istuntosaliin meille kaikille tiedoksi Me olemme esittäneet lausumaa, jossa esityksenä on perhevapaiden kokonaisuudistus. Tämä sisältää vanhempainvapaan uudistamisen, mistä me olemme paljon täällä keskustelleet. Onko se sitten 6+6 vai 6, mikä se on, siihen voimme sitten tulevaisuudessa ottaa kantaa. Mutta tähän pitää myös sisällyttää tämän vanhempainvapaan jälkeen olevaa ajanjaksoa elikkä työelämän ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista. Tähän liittyy muun muassa joustava hoitoraha, kotihoidon tuki, josta täällä on jo aikaisemmin todettu, sekä tässä voitaisiin ottaa mallia niistä hyvistä käytännöistä, joita Ruotsissa on nyt jo saavutettu. Meidän pitäisi arvioida, miten niitä voitaisiin yhteensovittaa myös Suomeen. Mutta tämän lisäksi meidän pitäisi kyllä haastaa työelämä siltä osin, että työelämä näkisi erilaisten perheitten elämäntilanteet ja tukisi myös omalta osaltaan perheitten joustavia mahdollisuuksia käydä työelämässä. Sitä kautta me voisimme pitää äidit tai isät, riippuen mikä se elämäntilanne kussakin perheessä on, kiinni myös työelämässä, mutta he voisivat myös paremmin kantaa vastuuta omasta perheestään ja lapsistaan. Siltä osin tässä on aivan vilpitön, aito toive kehittää meidän perhevapaajärjestelmäämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-29T16:12:20,2016-11-29T16:14:30,Tarkistettu,1.1 2016_122_93,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskoselle totean, että toin omassa puheenvuorossani esille sen, että tämä 2 500 euron kertakorvaus äitien työnantajille on pieni askel oikeaan suuntaan. Mutta jos katsotaan ihan sitä isoa kuvaa, niitä rakenteita, jotka aiheuttavat epätasa-arvoa työelämässä, niin silloin pitäisi pikemminkin tehdä niin, että uudistetaan koko perhevapaajärjestelmä ja otetaan siihen mukaan tämä kotihoidon tuki samoin kuin vanhempainvapaat ja luodaan sellainen rakenne, joka kohtelee erilaisia perheitä mahdollisimman tasavertaisesti ja luo äideille mahdollisuuden samalla tavalla osallistua työelämään kuin isillä on. Tämä ei varmasti tapahdu ilman, että muutetaan näitä rakenteita. Meillä on rohkaisevia esikuvia olemassa muun muassa juuri Ruotsista, jossa rakenteita muuttamalla on pystytty tasaamaan vanhempainvapaita isien ja äitien kesken ja samalla nostamaan äitien työllisyysastetta ja kasvattamaan bruttokansantuotetta. Kyllä tämä olisi myöskin yhteiskunnan talouden kannalta järkevä suunta, kun meidän täytyy kuitenkin miettiä kaikki mahdolliset keinot, miten saadaan työllisyysaste nostettua Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-29T16:14:34,2016-11-29T16:16:01,Tarkistettu,1.1 2016_122_94,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten tässä valiokunnan mietinnössä aivan oivallisesti sanotaan, esityksessä on päädytty 2 500 euron suuruiseen korvaukseen, jolla on tarkoitus kompensoida työntekijän raskaudenaikaisista sairauslomista, äitiyslomanaikaisista lomarahoista sekä sairaan lapsen hoitovapaan palkkakustannuksista työnantajalle aiheutuvia kustannuksia. Elikkä tämä on yksi summa, tämä 2 500. Se ei perustu tietenkään mihinkään erittäin tarkkaan, johonkin syvälliseen yhteiskunnalliseen tutkimukseen, vaan tämä on askel oikeaan suuntaan, täällä sanotaan. Toinen asia sitten, kun täällä on vedottu jopa Ruotsin-malleihin tai milloin mihinkin malleihin: Eihän tässä ole malleista kysymys, vaan iänikuisesta ongelmasta, siitä, että vanhempainvapaa aiheuttaa kustannuksia työnantajalle. Niiden tasaamisestahan tässä on kysymys. Työnantaja saa sen 2 500 euron korvauksen, hyvä näin. Mitä edustaja Tanus tässä äsken mainitsi, niin olisi tietysti aivan ideaali malli se, että saataisiin syntymään Suomessa tilanne, että yhteiskunta maksaisi kokonaisuudessaan tämän, mitä vanhemmuuden kustannukset aiheuttavat, kun lapsi syntyy tähän maailmaan, sen äitiysloman ajan ja sen vanhempainvapaan ajan kokonaisuudessaan, jolloin työnantajat olisivat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Se on se ideaali tilanne, johon pitäisi pyrkiä, mutta sitä nyt ei näköjään ole pystytty tekemään, vaikka työmarkkinajärjestötkin ovat paljon hyvää työtä sillä alalla tehneet. Mutta nyt kun vihdoin ja viimein tunnustetaan se, että meillä on vanhempainvapaan kustannusten epäoikeudenmukainen jako nimenomaan eri työnantajien välillä, ja nyt tätä on lähdetty tasaamaan, niin nyt se sitten jo haudataan johonkin mallikeskusteluun. Hei, haloo nyt sentään, nyt ollaan oikealla tiellä. Onko se sitten vaarallinen tie jollekin, sitä minä en tiedä, mutta kun kerrankin on tehty oikeita päätöksiä, niin tuntuu, että tämäkään ei käy. Tulee mieleen Mikko Kivisen laulu, että ""se ei käy, se ei käy, se ei kerta kaikkiaan käy"". En tiedä, mitä tässä nyt pitäisi tehdä, mutta voisi sen kappaleen kuunnella vaikka illalla YouTubesta, jos ei muuta keksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-11-29T16:16:03,2016-11-29T16:17:58,Tarkistettu,1.1 2016_122_95,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tästä mallista tietenkin siinä mielessä on ihan hyvä keskustella, että meidän varmasti pitää pohtia sitä, millä tavalla näitä meidän erilaisia vanhempainvapaakustannuksia halutaan parhaimmalla mahdollisella tavalla tasata. Täällä tämä ajatus on heitetty ilmaan, että valtio maksaa. Eikö se kuuluisa vaalilausekin ollut, että ""verot valtion maksettaviksi""? Elikkä kyllähän se tietysti näin on, että jostakin valtiokin ne rahat aina ottaa, ja kyllähän se silloin sieltä verotuksen kautta meiltä itse kultakin myöskin nämä kustannukset tulisi perimään. Siinä mielessä on kyllä ihan hyvä tarkastella myöskin vaikkapa sitten tätä Ruotsin vakuutuspohjaista mallia, jossa siis lähdetään siitä, että siellä kaikki työnantajat osallistuvat tähän. Jos ajatellaan tätä Suomen mallia, jossa ovat työnantajat, ja nimenomaan ne työnantajat, joitten työntekijät käyttävät näitä vanhemmuuden vapaita, ja sitten toisaalta näihin osallistuvat työntekijät itse omissa maksuissansa ja sitten yhteiskunta omalta osaltansa korvaa näitä kuluja myöskin. Tämä meidän mallimme perustuu tosiaan tämäntyyppiseen, voisiko sanoa, tietynlaiseen kolmikantaan tässä mielessä. Taisin viime viikolla, kun tästä aiheesta keskusteltiin ensimmäisessä käsittelyssä, sanoakin, että esimerkiksi monissa Itä-Euroopan maissa ylipäätänsä tätä pohjoismaista mallia — sitä, että se mahdollistaa sen pidemmän kotona olemisen — katsotaan sellaisena ihanteena, jota kohti pyritään. Kun Euroopan unionissa käytiin tätä raskaussuojadirektiiviä, niin siinähän sitten tiputtiin siihen, voisiko sanoa, loukkoon, että siellä monet ajattelivat, että haluamme tämän mallin mutta sitten kaikki kulut työnantajan maksettavaksi, ja lähdettiin tällaisesta 20 viikon minimivanhempainvapaasta täydellä palkalla, jonka täysin maksavat työnantajat. Se oli aivan selvää, että pahempaa nuoren naisen työllistämisloukkua tuskin oltaisiin voitu kehittää, ja sehän tyrmääntyi sitten sinne neuvoston käsittelyyn. Siinä mielessä pohjoismainen malli on hyvä. Sitä on hyvä miettiä, miten sitä rahoitusta ja muuta kehitellään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-29T16:18:00,2016-11-29T16:20:10,Tarkistettu,1.1 2016_122_96,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palaisin vielä edustaja Essayahin aikaisempaan puheenvuoroon, jossa te nostitte esille kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen kuntalisät ja niiden merkitykset kunnissa ja ihmisten arjessa. Monet kunnathan ovat nyt joutuneet luopumaan näistä kuntalisistä osana kunnallisia säästöjä, ja kuntalisien joko saaminen tai saamatta jääminen on myöskin eräänlainen kilpailuvaltti silloin, kun puhutaan muuttoliikkeestä kuntien, vaikkapa keskuskaupungin ja kehyskunnan, välillä. Ongelma näissä kuntalisissä kotihoidon tukeen liitettynä on se, että niiden on havaittu muodostavan kannustinloukkuja, ja nämä kannustinloukut ovat jälleen kerran osaltaan sitten heikentämässä erityisesti äitien asemaa työmarkkinoilla. Minun mielestäni se, että tämä asia on täällä noussut esiin, on hyvä asia. Meidän kannattaisi nyt miettiä sitten yhdessä, miten me löytäisimme jonkin sellaisen keinon, jolla me voisimme aidosti miettiä ratkaisuja näihin kysymyksiin pala palalta, mutta niin, että me toteuttaisimme kuitenkin suuremman kokonaisuuden kuin sen, mitä hallitus nyt esittää. Samaan aikaan kun puhutaan kotihoidon tuesta ja mahdollisista kuntalisistä, on hyvä muistaa myös keskustelu, joka liittyy varhaiskasvatukseen ja sen tukemiseen. On olemassa myös paljon näyttöä siitä, että varhaiskasvatus on lapsen etu. Kunnat taas katsovat usein tätä asiaa ihan puhtaasti siitä näkökulmasta, kumpi on kunnalle edullisempaa, tarjota kotihoidon tukea ja siihen mahdollista lisää vai saattaa lapsia varhaiskasvatukseen. Tietenkään asianhan ei pitäisi olla ensisijaisesti talouskysymys, mutta siitä on sellainen monessa kunnassa tullut. Tämäkin osaltaan johtuu siitä, että meidän valtionosuusjärjestelmämme on kehittynyt siihen suuntaan, että kuntien mahdollisuudet järjestää palveluita ovat hyvin heikot. Täällä on esitetty aikaisemmin puheenvuorossa ajatus parlamentaarisesta työstä tämän koko perhevapaajärjestelmän uudistamisen osalta. Minun mielestäni sellainen työ olisi kannatettavaa. Puolueilla on erilaisia painotuksia ja yksittäisillä edustajilla on erilaisia painotuksia, mutta varmasti olisi löydettävissä kokonaisuus, joka olisi nykytilaa parempi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-29T16:20:11,2016-11-29T16:22:16,Tarkistettu,1.1 2016_122_97,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En halua venyttää tätä keskustelua, mutta kun osittain on syntynyt sellainen kuva, että ikään kuin tähän mennessä ei olisi mitään kompensoitu, niin haluan muistuttaa, että meidän nykyjärjestelmässämme äitiys- ja vanhempainvapaista työnantajalle aiheutuvista suorista kustannuksista korvataan työnantajalle nykyisin noin 70 prosenttia. Työnantajan maksettavaksi jää itse asiassa äitiysvapaan ajalta se 10 prosentin osuus palkasta, jota Kela ei korvaa. Nyt tämä järjestelmä, mitä ollaan luomassa, antaa könttäsumman, joka osin ylikompensoi, osin alikompensoi näitä kustannuksia, ja sen vuoksi henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että paremmin kustannuksiin vastattaisiin tätä nykyjärjestelmää kehittämällä, korvaustasoa nostamalla ja pohjaa laajentamalla, koska silloin se oikeasti kompensoisi juuri niitä kustannuksia, joita työnantajalle tulee. Tässä kertakorvausmallissa on mielestäni suurin valuvika siinä, että äidin ei tarvitse palata työhön. Ajatushan on itse asiassa korvata myös näitä sairaan lapsen hoitamisesta syntyviä kustannuksia, mutta niitä ei tule työnantajille, jos äiti ei palaa työhön takaisin, ja tilastollisestikin kun katsomme, niin nämä sairaan lapsen kustannukset jakautuvat tasaisemmin isien ja äitien kesken kuin meidän normaali hoivavastuumme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-29T16:22:18,2016-11-29T16:23:38,Tarkistettu,1.1 2016_122_98,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustajat Parviainen ja Filatov viime puheenvuoroissaankin nostivat esiin tärkeitä näkökulmia. Olen aivan samaa mieltä, että semmoista kokonaisvaltaisempaa uudistusta ja tätä joustavuutta tähän järjestelmään olisi hyvä jatkossa katsoa. Vaikka työnantajille jäisi vain tuo sanottu 10 prosenttia — tosin työnantajista monet ovat esittäneet aivan toisenlaisia lukuja — niin minä edelleenkin kyllä peräänkuuluttaisin, että me katsoisimme tätä järjestelmän muuttamista myös siltä osin, että kaikki äitiyden, isyyden, vanhemmuuden, kustannukset tulevat yhteiskunnan korvattaviksi. Lapset ovat meidän tulevaisuutemme, ja lapsiperheitten hyvinvointi myös sen suhteen, että niin isät kuin äiditkin pääsevät töihin ja pääsevät uralla etenemään, on erittäin tärkeää, ja ajattelisin, että se olisi nykyaikaisen, demokraattisen hyvinvointivaltion yksi edistysaskel miettiä suuremmalla mittakaavalla eteenpäin. On kuitenkin niin, että jos on nuori nainen ja on näköpiirissä, että voi olla niitä äitiyslomia, niin kyllä varsinkin pienyrittäjille, yksin-, kaksinyrittäjille se voi olla hyvinkin riski, ja vaikka he kuinka arvostavat lapsia ja lasten hankkimista, niin kyllä monille se on semmoinen hälytyskello, että uskaltaako ottaa sellaista työntekijää. Tämä on ihan yrittäjiltä tullutta viestiä. Tietyllä tavalla tähän haluaisin nyt nostaa myös sen, että nuorten perheiden lasten hankkimista pitäisi kannustaa, niin että lapset hankittaisiin huomattavasti nykyistä aiemmin. Tässä tullaan esimerkiksi opiskelijanuoriin, että sinne saataisiin myös tämä huoltajuuslisä, jotta myös opiskelevat nuoret uskaltaisivat perhettä perustaa ja myös niitä lapsia hankkia huomattavasti aiemmin, jolloin sitten opiskelujen päätyttyä he pääsisivät joustavasti työelämään ja ilman isompia katkoksia siellä etenemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-29T16:23:40,2016-11-29T16:25:34,Tarkistettu,1.1 2016_122_99,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on ollut hyvää keskustelua, enkä nyt erityisesti halua sitä lähteä pitkittämään, mutta kun täällä on nyt monta kertaa noussut esille tämä SAK:n malli myös yhtenä vaihtoehtona, niin siinä täytyy tietenkin muistaa se, että kun siinä lähdetään ajatuksesta, että tämän kolmen kuukauden aikana mahdollisuus olisi tätä lasta hoitaa jonkun toisen kuin äidin, niin tässä vain hyvin herkästi tulee sellainen tietynlainen ajatus, että äitiä halutaan olla myöskin tyrkkimässä takaisin sinne työelämän puolelle. Siinä mielessä ensinnäkin tämä raskaussuojadirektiivi lähtee siitä, että äidille pitäisi pystyä kiintiöimään tämä vähintään 14 viikkoa, josta kaksi viikkoa on aivan pakollista. Eli voisi sanoa, että EU-lainsäädännöstä lähtee jo tämäntyyppinen ajatus siitä, että tässä nimenomaan sille synnyttäneelle äidille halutaan varmistaa tämä toipuminen raskaudesta ja synnytyksestä. Siinä mielessä minun mielestäni tässä SAK:n mallissa on se heikkous, että se sisältää tällaisen, voisiko sanoa, piiloajatuksen siitä, että siitä vaan sitten sorvin ääreen ja sassiin jopa sen kolmen kuukauden aikana synnytyksestä, ja tätä en siltä osin voi siinä mallissa olla tukemassa. Mikä siinä mallissa on hyvää, on mahdollisuus käyttää ansiosidonnaisia päiviä joustavammin kuin tällä hetkellä. Siinä on jotakin sellaista, jota kannattaa varmasti pohdiskella, koska joskus esimerkiksi osa-aikatyötä tekevillä perheenjäsenillä voi olla tilanteita, että lapsen hoito saattaisi olla ihan mahdollista järjestää puolisoitten kesken, jos näitä ansiosidonnaisia voitaisiin joustavammin keskenään pitää ja, voisiko sanoa, lyhyemmillä ajanjaksoilla, ilmoittaa niistä, kumpi kulloinkin on kotona. Tietysti tämä sitten työnantajan puolelle saattaa tuoda lisää byrokratiaa, mutta sieltä perheen näkökulmasta tämäntyyppinen joustavuus nykyaikaisilla työmarkkinoilla saattaisi olla hyväksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-29T16:25:35,2016-11-29T16:27:38,Tarkistettu,1.1 2016_122_100,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin vielä tässä lopuksi nostaa esille sen, että työ- ja tasa-arvovaliokunnassa kuulimme paljon asiantuntijoita ja Yrittäjänaiset kuitenkin totesivat etujärjestönä, että tämä on askel oikeaan suuntaan. Tietysti näitä malleja on nyt erilaisia ja jokainen katsoo omalta kantiltaan, mutta on nyt hyvä kuitenkin muistaa, että tämä on nyt ensi askel siihen, että tätä ensimmäistä kertaa lähdetään työnantajille hyvittämään, ja aina me voimme etsiä parempia malleja tulevaisuutta varten. Yrittäjänaiset toivat tosiaan esille sen — he puhuvat vauvalaskusta — että se rasittaa erityisesti naisvaltaisia aloja ja pienyrittäjiä, ja olivat siitä ilahtuneita, että tässä kuitenkin mennään eteenpäin, ja he katsovat, että tämä on hyvä ensi askel. Kritiikissä tuli myös esille sitä, miten me sitten voisimme estää semmoisia ongelmia kuin että avainhenkilö on poissa ja sijaisen koulutus. No, emme varmaan mitenkään. Jos henkilö, joka päättää jäädä vanhempainlomalle ja hankkia lapsia, on avainhenkilö yrityksessä, niin hänellähän on oikeus olla poissa. Silloin — ja sama hänen sijaisensa koulutuksessa — yhteiskunnan pitää mahdollistaa tietysti, että perheet voivat olla kotona ja kumpi tahansa voi jäädä kotiin ja tämä palaa töihin, kun hän itse katsoo parhaaksi. Sitä me emme tietenkään voi estää, ja se on semmoinen asia, että perheet sen itse valitsevat, ja oikeastaan silloin se kulujen korvaaminen on ainoa asia. Itse kuitenkin haluan lopuksi vielä sanoa, kuten aikaisemmissa puheenvuoroissani, että haluan luoda sellaisen mallin, että meillä voi hoitaa kotona lastaan mahdollisimman pitkään tai sitten mennä töihin. Sen pitää olla perheen oma valinta. En myöskään halua niin, että ajatellaan, että naisen pitää mahdollisimman nopeasti mennä töihin, jos hän ei itse sitä halua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-11-29T16:27:39,2016-11-29T16:29:43,Tarkistettu,1.1 2016_122_101,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_122_102,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen ehdotuksessa ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia, lääkelakia ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annettua lakia. Lääkekorvaussäästöjä pyritään saamaan 134 miljoonaa lisää. Lääkekorvaussäästöt ehdotetaan toteutettaviksi keinoin, joilla edistettäisiin lääkeyritysten välistä hintakilpailua, vähennettäisiin lääkejätettä ja edistettäisiin rationaalista lääkehoitoa. Muun muassa näihin ehdotuksiin liittyy paljon kannatettavaa ja hyvää. Mutta niin kuin moniin muihinkin hallituksen esityksiin, tähänkin liittyy myös isoa isoa miinusmerkkiä eli nimenomaan esityksessä tarkistettaisiin erityiskorvattavuusjärjestelmää. Lääkekorvauksista on leikattu jo moneen otteeseen kuluvalla hallituskaudella. Lääkemenojen omavastuuosuuksien kasvattaminen on suora leikkaus iäkkäämpien ihmisten jo ennestään heikkoon toimeentuloon, ja tässä esityksessä erityisen huolestuttavaa on se, että erityiskorvausjärjestelmää ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että diabeteslääkkeistä kaikki muut kuin insuliinivalmisteet esitetään siirrettäväksi alempaan erityiskorvattavuusluokkaan. Tälle toimenpiteelle on vaihtoehtoisia toimenpiteitä, muun muassa laatia terveysperusteisia veroja kuten sokerivero ja alkoholivero, niin kuin kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa on esitetty. Ja nimenomaan diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuuteen puuttumisen vuoksi ehdotan, että tämän ehdotuksen 1. lakiehdotus hylätään. Minkä takia näin? Diabetes on aivan erityislaatuinen sairaus. Se on oikeastaan ryhmä aineenvaihduntasairauksia, ja jos ajattelemme, että kaikkiin diabetestyyppeihin liittyy alttius erilaisille lisäsairauksille, niin nimenomaan nämä lisäsairaudet ovat hankalampia ja huomattavasti enemmän normaalielämää haittaavia kuin diabetes yksinään. Hyvä diabeteksen hoito estää lisäsairauksia, ja siten diabeteksen hoito on kaiken kaikkiaan erittäin tärkeää. Kakkostyypin diabetes on todettu olevan noin 300 000 suomalaisella, mutta lisäksi arvioidaan, että noin 150 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Keski-ikäisestä väestöstä noin 15 prosentilla on diabetes ja noin 35 prosentilla on jonkinasteinen sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Raskausdiabetesta todetaan noin 12 prosentilla, ja sen pitäisi olla erittäin hälyttävä merkki kaiken kaikkiaan. Näitä vakavia lisäsairauksia, joita diabetes tekee jo pikkuhiljaa ennen kuin asiakas tai potilas, kansalainen tietää koko diabetessairaudestaan, ovat muun muassa silmiin, munuaisiin ja hermostoon sekä sydän- ja verisuonipuolelle aiheutuvat muut pitkäaikaiset, peruuntumattomat muutokset. Myös masennuksen taustalta se löytyy usein. Nämä heikentävät työkykyä ja johtavat ennenaikaiseen kuolemaan useissa tapauksissa. Inhimillisen kärsimyksen tuottamisen lisäksi ne moninkertaistavat diabeteksen hoidon kustannukset. Kaiken kaikkiaan diabeteslääkkeiden säästöissä muhii aikapommi. Tyypillisessä diabeteslääkityksessä potilas maksaa tällä hetkellä 13,5 euroa 3 kuukauden lääkityksestä. Ensi vuodesta lähtien potilaan kustannus olisi 10-kertainen eli noin 187 euroa. Säästöt eivät todellisuudessa tule olemaan säästöjä. Tyypin 2 diabetes on sairaus, joka riittämättömästi hoidettuna johtaa vakaviin elinvaurioihin ja lisäsairauksiin. Niiden hoitaminen on yhteiskunnalle paljon paljon kalliimpaa kuin lääkkeiden korvaaminen sairastuneille. Pääosa diabeteksen sairaanhoidon kustannuksista aiheutuu nimenomaan lisäsairauksien hoidosta. On arvioitu, että se summa on noin 800 miljoonaa euroa vuodessa. Helppokäyttöisten diabeteslääkkeiden sijaan joudutaan pienituloisten kohdalla siirtymään insuliiniin, ja muun muassa hoidonohjaukseen tarvittavat kustannukset lisääntyvät. Eriarvoisuus kaiken kaikkiaan lisääntyy. On esitetty, että heikennys kohdistuu kipeimmin noin 155 000 ikääntyneeseen tyypin 2 diabeetikkoon, ja diabeteslääkkeitä, muita kuin insuliinia, käyttävistä yli kaksi kolmasosaa on yli 65-vuotiaita. Merkittäviä kustannusratkaisuja voidaan saada aikaan rationaalisella lääkehoidolla, lääkehukan minimoimisella ja rinnakkaisvalmisteiden sekä biosimilaarien hintoja alentavan kilpailun kautta. Lisäksi tulee tutkia lääkkeiden toimitusjärjestelmää ja sitä, millainen markkinarakenne parhaiten edistää pitkäaikaissairaiden hyvinvointia. Mutta tässäkin, niin kansalaisten, potilaiden hoidossa kuin kustannusten vähentämisessä, ennaltaehkäisy on kaikista tärkeintä. Tämä terveyden ja hyvinvoinnin tehokas edistäminen on aloitettava jo elämän ensimmäisiltä millimetreiltä ja sitä on jatkettava läpi elämän. Ylipainon vähentämiseen, liikunnan lisäämiseen ja niin edelleen tulee paljon tehokkaammin keskittyä, ja siinä rinnalla tarvittaessa tietysti kaikkien saatavilla tulee olla myös tarpeellinen hoito. Ei ole oikein, että ikäihmiset joutuvat miettimään, onko heillä varaa ruokaan vai käyttävätkö he euronsa lääkkeisiin. Valitettavasti jo tänä päivänä monet joutuvat valitsemaan ja valitsevat tietysti sen ruoan. On monia perusteita kaiken kaikkiaan, on tutkimuksia, jotka puoltavat sitä, mitä ehdotan, niin kuin jo tuossa aiemmin mainitsin, että tämän hallituksen ehdotuksen ensimmäinen laki hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-29T16:29:59,2016-11-29T16:37:04,Tarkistettu,1.1 2016_122_103,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! On todella harmillista, että hallitus kohdistaa erilaisia leikkauksia ja säästöjä aina samoille väestöryhmille elikkä sairaille, ikääntyneille, työttömille, lapsiperheille ja niille ihmisille, jotka ovat monellakin tapaa riippuvaisia meidän yhteiskuntamme erilaisista tuista, puhumme me nyt sitten lääkekor-vauksista, taloudellisesta tuesta tai palveluista. Nyt hallitus esittää muutoksia sairausvakuutuslakiin, lääkelakiin ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin saavuttaakseen hallitusohjelmaan kirjatun säästötavoitteen lääkekorvausjärjestelmään. Säästöt ehdotetaan toteutettaviksi keinoin, joilla edistettäisiin lääkeyritysten välistä hintakilpailua, vähennettäisiin lääkejätettä, edistettäisiin rationaalista lääkehoitoa sekä tarkistetaan erityiskorvausjärjestelmää. Näiltä osin tämä esitys on monellakin tapaa kannatettava. On hyvä, että lääkejätteeseen lähdetään kiinnittämään huomiota ja siihen myös puututaan. On myös ehdottoman tärkeää, ehkä se kaikkein tärkein asia, että edistetään rationaalista lääkehoitoa, joka on hyödyksi niin potilaalle kuin myös meidän yhteiskunnalle. Esitykset ovat siltä osin pääsääntöisesti hyväksyttäviä, mutta diabeteksen hoitoon liittyen hallituksen esitys ei ole meidän mielestämme millään tavalla perusteltua. Ensinnäkin diabetes on vahvasti perinnöllinen sairaus. Diabetes on kokonaiskustannuksiltaan kaikkein kallein sairaus, jos sitä ei hoideta hyvin, sillä sen seurauksena voi olla, että ihminen sairastuu liitännäissairauksiin, joidenka kustannukset ovat moninkertaisia verrattuna pelkästään diabeteksen aiheuttamiin kustannuksiin. Tyypillisiä liitännäissairauksia ovat sepelvaltimotauti, silmänpohjan rappeuma, munuaissairaudet, jotka edellyttävät dialyysihoitoa, ääreisverenkiertosairaudet, jotka ovat aiheuttaneet muun muassa amputaatioita. Diabetes on niin lasten kuin ikääntyneiden sairaus. Suurin osa heistä on kuitenkin yli 65-vuotiaita. Eniten tämä leikkaus koskettaa pienituloisia diabetesta sairastavia eläkkeensaajia. Esimerkiksi eilen minulle Lappeenrannassa eräs ikääntynyt rouva totesi, että hän on tällä hetkellä eläkkeellä, ja hänen lääkekustannukset ovat olleet diabeteksen osalta sellaisella tasolla, että hän on pystynyt hoitamaan diabetestaan hyvin. Nyt nämä kustannukset nousevat hänen osaltaan kolmen kuukauden osalta noin 200 euroa, jonka seurauksena, hän totesi, hänen taloudellinen tilanteensa tulee aiheuttamaan sen, että hän ei tiedä, pystyykö hän huolehtimaan omasta diabeteshoidostaan. Siltä osin tämä leikkaus on hyvin, voisiko sanoa, eriarvoistava, ja tämä tulee aiheuttamaan monelle ikääntyneelle tai pienituloiselle diabetesta sairastavalle henkilölle monia ongelmia, ja siltä osin emme voi tukea tätä esitystä. Me tiedämme, että hoitamaton diabetes aiheuttaa kustannuksia. Lääkekustannusten lisäksi se tulee aiheuttamaan lisää terveyspalvelukustannuksia. Hoitokustannukset kasvavat niin potilailla kuin myös yhteiskunnassakin. Mielestämme tässä ei ole todellisia perusteita saada niitä säästöjä, joita hallitus nyt tällä esityksellä hakee. Asiantuntijoidenkin mukaan tämä 20 miljoonan euron säästö voi aiheuttaa yhteiskunnalle moninkertaiset lisäkustannukset. Tästä syystä esitämme lausumaehdotusta, ja se perustuu nimenomaan siihen, että diabeteskorvattavuus päätetään asetuksessa. Esitämme: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus ei muuta valtioneuvoston asetusta erityiskorvattavista lääkkeistä siten, että diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirretään 100 prosentin korvausluokasta 60 prosentin korvausluokkaan.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-29T16:37:10,2016-11-29T16:42:07,Tarkistettu,1.1 2016_122_104,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kannatan edustaja Tanuksen vastalauseen 4 mukaista hylkäysesitystä. Sitten täytyy vain yhtyä näihin edellisiin puhujiin ja ihmetellä sitä, miksi juuri tämä diabeteslääke, muu kuin insuliinivalmiste, on sitten haluttu siirtää tähän alempaan erityiskorvausluokkaan ja sillä tavalla kasvattaa lääkekustannuksia niitten henkilöitten osalta, joilla todellakin varmasti jo ennestäänkin on sen toimentulon kanssa niukkaa. Näin sellaisen THL:n tutkimuksen, jossa oli osoitettu, että nämä vakavat diabeteksen komplikaatiot, esimerkiksi amputaatioon johtavat komplikaatiot, ovat nimenomaan näitten alimpien tulodesiilien ihmisten hoitamattoman diabeteksen seurausta. Siinä mielessä tämä erityisesti tuntuu julmalta. Elikkä siis ihminen, joka taistelee toimeentulonsa kanssa, sitten joutuu miettimään, ostaako ruokaa vai ostaako lääkettä, ja jättää sen lääkkeen ostamatta, jolloinka nämä kaikkein vakavimmat komplikaatiot kohdistuvat sitten nimenomaan ikään kuin tuloluokan mukaisesti. Minun mielestäni tässä asiassa pitäisi todella miettiä sitä, että köyhimmistä köyhimpiinkö on tarkoitus nämä vakavat oireet ja hoitamattomuus sitten kohdentaa. Sillä tavoin, niin kuin tuossa edustaja Tanus jo totesi, tämä on myöskin osa kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettia, eli me haluamme ehdottomasti palauttaa tämän korvauksen. Jos katsoo taas sitä valtiontalouden kokonaisuutta, budjetin kokonaisuutta, niin tämä on aika käsittämätön leikkaus, ja sitten toisaalta aivan samalla tavalla kuin viime vuonna, kun puhuttiin näistä keliaakikkojen korvauksista, yhteen sairasryhmään kohdistuva. Todellakaan emme näitä voi hyväksyä, ja siinä mielessä tämä vastalause sitten on hylkäävä tämän ensimmäisen lakiesityksen kohdalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-29T16:42:09,2016-11-29T16:44:11,Tarkistettu,1.1 2016_122_105,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen politiikka on epäsosiaalista ja epäinhimillistä. Finanssikriisin ja matalan kasvun seuraukset maksatetaan paljon lääkkeitä käyttävillä monisairailla ihmisillä, jotka usein ovat myös pienituloisimpia ihmisiä. Tässä valiokunnan mietinnössä hyväksytään hallituspuolueiden kannattamana valtion talousarvioesitykseen sisältyvä 134 miljoonan euron säästötavoite lääkekorvauksista, josta valtionosuus on 60 miljoonaa euroa. Tämä säästötoimenpide on jatkumoa vuoden 2016 alussa toteutetuille 25 miljoonan euron lääkekorvaussäästöille, jolloin otettiin käyttöön muun muassa kokonaan uusi 50 euron alkuomavastuu lääkekuluissa. Vuoden 2017 leikkaukset ovat koitumassa erityisesti diabeetikkojen maksettaviksi. Lääkekorvauksiin tehtäviä leikkauksia ei voi pitää sosiaali- ja terveyspoliittisesti oikeudenmukaisina. Rankimmin maksujen omavastuiden korotus on iskenyt niihin, joilla on pienet tulot ja paljon terveysongelmia. Terveydenhuollon korvauksia on leikattu viime vuosina useasti, ja kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1990, jo ennen viimeisimpiä leikkauksia. Nämä tehdyt leikkaukset vaarantavat tarkoituksenmukaisen hoidon saannin ja kansanterveyden kehityksen. Vain muutamissa EU-maissa asiakkaan maksama osuus terveydenhuollon menoista on suurempi kuin Suomessa. Jo tälläkin hetkellä pienituloiset tinkivät välttämättömistä lääkkeistä ja tarpeenmukaisesta hoidosta. Sopiikin kysyä, hoidetaanko jatkossa Suomessa potilasta hänelle parhaiten sopivalla lääkkeellä vai sillä lääkkeellä, mihin hänellä on varaa. Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella esitän, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön sisältyvät lakiehdotukset hylätään vastalauseen 2 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-11-29T16:44:13,2016-11-29T16:46:43,Tarkistettu,1.1 2016_122_106,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Pekosen esittämää hylkäysesitystä. Pidän näitä hallituksen lääkesäästöjä hyvin harmillisina. Diabetesliiton iäkkäille diabeetikoille tekemän kyselyn mukaan useat diabeetikot joutuvat jo nyt tinkimään lääkkeidensä määrästä, ruoasta tai lämmityksestä lääkkeiden hinnan takia. Itse asiassa pari viikkoa sitten ilmestyi Kuluttajaliiton tekemä selvitys, jossa todettiin, että näistä hallituksen säästöistä ja leikkauksista kaikkein kipeimmin pienituloisiin, paljon sairastaviin osuvat nimenomaan lääkekorvausten heikentäminen samoin kuin itse asiassa käyntimaksujen nostaminen terveyskeskuksissa ja matkakustannusten omavastuun kasvattaminen. Nämä tosiaan osuvat kaikki samoihin väestöryhmiin. Vuonna 2016 toteutetut säästöt sattuvat kaikkein kipeimmin nimenomaan sairaisiin pienituloisiin. Lääkekorvauksista leikattiin 22,5 miljoonaa euroa ja potilaiden matkakorvauksista 11 miljoonaa euroa. Käyttöön otettiin lääkkeiden 50 euron omavastuu ja ylemmän erityiskorvausluokan omavastuu sekä lääkekaton ylittämisen jälkeistä omavastuuta korotettiin ja potilaiden matkakustannusten omavastuuta nostettiin 16 eurosta 25 euroon. Ja nämä kaikki tosiaan kohdistuvat aika lailla samaan väestöryhmään. Kelan mukaan lääkeomavastuu nousi useammin pieni- kuin suurituloisilla ja kaikkein pienituloisimpien joukossa oli eniten niitä, joiden maksuosuus nousi jopa 100—200 euroa vuodessa. Matkakorvausten leikkaukset kohdistuivat erityisesti iäkkäille harvaan asuttujen alueiden asukkaille. Vihreä eduskuntaryhmä on etsinyt omassa vaihtoehtobudjetissaan vaihtoehtoja näillekin säästöille. Me emme halua tehdä sellaisia säästöjä, jotka kohdistuvat epäoikeudenmukaisella tavalla yhteiskunnan heikompiin ja jotka kasvattavat terveyseroja. Me olemme ehdottaneet, että potilaiden maksutaakan kasvattamisen sijaan tulisi hakea säästöjä apteekkijärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Suomessa lääkkeiden tukkuhinnat ovat Euroopan alhaisimpia, mutta kuluttajahinnat ovat korkeimpien joukossa. Toisin sanoen nykyjärjestelmässä kuluttaja maksaa lääkkeistään liikaa ja samalla apteekkarit hyötyvät kohtuuttomasti. Nykyisessä järjestelmässä viranomainen päättää, kuinka monta apteekkia alueella saa olla, millä hinnalla lääkkeitä myydään ja keitä ovat alueella toimivat apteekkarit. Kaikki tiukat kriteerit täyttävät hakijat eivät saa perustaa apteekkia, eivätkä apteekit kilpaile keskenään hinnoilla. Tämä nostaa väistämättä kustannuksia ja heikentää lääkkeiden saatavuutta. Kilpailurajoitukset estävät koko lääkejakelun tehostamista ja merkittävien kustannussäästöjen saamista. Tämän vuoksi me vihreät olemme esittäneet, että apteekkien määräsääntelyä tulisi selvittää ja tulisi selvittää siirtymistä kattohintoihin, mikä todennäköisesti laskisi lääkkeiden hintoja Suomessa. Tämä muutos tarkoittaisi, että apteekit kilpailisivat siis keskenään sekä hinnalla, laadulla että sijoittumisella. Ja mikä tärkeintä, tämä apteekkijärjestelmän uudistus voisi tuoda kaivatut säästöt, ja se tarkoittaisi, että korotukset potilaiden maksuosuuksiin ja muut lääkesäästöt voitaisiin perua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+5.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-29T16:46:46,2016-11-29T16:51:11,Tarkistettu,1.1 2016_122_107,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Diabeteslääkkeiden — ei onneksi koske insuliinia — korvaustason alentamista perustellaan sillä, että korvattavuus näin olisi samalla tasolla kuin muun muassa sydän- ja verisuonisairauksissa. Tätä korvaustason alentamista ei kuitenkaan voi kannattaa, sillä lääkekorvauksiin on aiemmin kohdistunut niin paljon leikkauksia, että ne ovat jo nyt merkittävästi nostaneet asiakkaan omavastuuta. Käytännössä myöskin tämä leikkaus tulee kohdentumaan ikäihmisiin, sillä muun muassa Suomen Diabetesliiton mukaan yli 65-vuotiaiden osuus muista kuin insuliinia käyttävistä diabeetikoista on yli puolet ja noin kolmasosa on yli 75-vuotiaita, elikkä leikkaus kohdistuisi näin ollen monisairaisiin iäkkäisiin ja vähävaraisiin ihmisiin erityisesti. Lisäsairaudet kasautuvat jo tällä hetkellä alimpiin tuloluokkiin, ja tämä esitys tulee entisestään lisäämään sosioekonomisia terveyseroja. Kun ajatellaan, että näitä vältettävissä olevia lisäsairauksia pitäisi pystyä ehkäisemään, sillä muuten tämä tulee huomattavasti kalliimmaksi sekä yksilölle että yhteiskunnalle, ja kun otetaan huomioon hallituksen muu säästöpolitiikka, joka kohdistaa useat leikkaukset perusetuuksiin ja pienituloisimpien ihmisten toimeentuloon, niin emme voi pitää järkevänä asiakkaiden maksuosuuksien kasvattamista. Asiantuntijakuulemisissa on myös monesti tullut esille tarve arvioida tuota korvausjärjestelmää ja sairauksien ryhmittelyä kokonaisuutena, ja olisikin oikeudenmukaisempaa, että tämän nyt tehtävän diabeteslääkkeiden korvattavuuden heikentämisen sijaan kaikkien sairauksien lääkehoidon korvattavuus arvioitaisiin samanaikaisesti ja yhtäläisin perustein. Niin kuin tiedetään, ministeri onkin asettanut virkamiestyöryhmän selvittämään lääkekorvausjärjestelmän kehittämistarpeita, ja senkin takia ollaan sitä mieltä, että näiden diabetespotilaiden tilannetta ei pitäisi nyt heikentää vaan odottaa ensiksi tämän selvityksen valmistumista ja vasta sitten sen pohjalta tehdä tarpeelliset esitykset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+5.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-11-29T16:51:13,2016-11-29T16:53:04,Tarkistettu,1.1 2016_122_108,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kakkostyypin diabetes on todellakin vakava ja salakavala sairaus, koska tätä kakkostyypin diabetesta sairastaa noin puoli miljoonaa ihmistä ja sellainen 300 000 on tämän hoidon piirissä. Eli meillä tuolla kadulla kulkee noin 150 000 kansalaista, jotka eivät tiedä edes sairastavansa tätä, ja kuitenkin sairaus tekee koko ajan tuhojaan. Tyypillisimmilläänhän tähän sairastutaan noin 40 vuoden iässä, tänä päivänä alkaa olla yleistä jo nuoremmissakin ikäluokissa, mutta tämä on ikääntyneiden sairaus ensisijaisesti. Tähän on myös hyvin vahva periytymisriski, koska jos toinen vanhemmista sairastaa kakkostyypin diabetesta, niin silloin on 40 prosentin riski sairastua siihen, ja jos molemmat vanhemmat sairastavat, niin riski kasvaa jo 70 prosenttiin. Varsinkin ikääntyneiden kohdalla sairauteen liittyy myös liitännäissairauksia, ja tästä syystä se lääkelasku ja tämä korvauskysymys on erityisen tärkeä vanhoille ihmisille. Eli tällä lisätään vielä sitä taloudellista taakkaa, ja voi olla, että sitten nipistetään tällaisesta lääkkeestä, jolla ne vaikutukset eivät heti näy tässä ja nyt siinä elämässä, ja on helppo ajatella, että no, tuosta lääkkeestä sitten säästetäänkin, eikä sitä oteta. Täällä ministeri puhui myös vähän siihen tyyliin, että elämäntapoja muuttamalla tämä sairaus nyt sitten muutetaan. No, kyllähän me tiedämme, että tähän on yhteydessä ruokavalio ja liikunta. Mutta jos me ajattelemme vanhoja ihmisiä, joilla voi olla nivelrikko ja liikuntakyky heikentynyt, niin hänen ylipainonsa voikin johtua siitä, että hän ei enää sillä tavalla pysty liikkumaan. Tämä liikunta ja terveyttä edistävä toiminta on toki tärkeä tässä ohessa, mutta on myös niin, että kaikilla se ei enää sillä tavalla onnistu, vaikka mitä tehtäisiin, ja silloin tämä lääkitys on ainoa keino estää näitä liitännäissairauksia ja sitä, että tulee todella vakavia komplikaatioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-11-29T16:53:06,2016-11-29T16:55:05,Tarkistettu,1.1 2016_122_109,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Haatainen hyvin nosti esiin, kuinka todella myös kakkostyypin diabetes on voimakkaasti perinnöllinen eikä sitä aina pystytä ehkäisemään elintavoilla. Semmoinen ajatus on todella virheellinen, että aina elintavat voisivat edesauttaa, ettei tautia tulisi. Mutta se, minkä halusin nostaa tässä vielä esiin, on, että Diabetesliittohan teki kyselyn ja tälläkään hetkellä kaikkien iäkkäiden rahat eivät riitä lääkkeisiin. Puolet näistä vastanneista on jo nyt joutunut tinkimään muista menoista, esimerkiksi ruuasta, tai toisaalta säästökeinona on ollut lääkkeiden käytön vähentäminen. Tuleekin mietintään, mikäli esitetty leikkaus toteutuu, tulotko ratkaisevat, onko diabeteksen optimaalinen hoito mahdollista. Tällä tavallahan Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa ei saisi olla. Lisäsairaudet kasaantuvat jo nyt alimpiin tuloluokkiin. Jos ajatellaan, että erityiskorvattavuudessa ylempään erityiskorvattavuusluokkaan kuuluu nyt 34 sairautta, niin vain yhdeltä potilasryhmältä leikattaisiin, muiden 33 sairauden korvausperusteita ei lainkaan päivitetty. Niin kuin puhuimme, niin elintavat kaiken kaikkiaan eivät ole peruste laskea diabeteslääkkeiden korvattavuutta. Meillä lainsäädäntö sanoo, että erityiskorvattavuus määritellään sairauden vaikeuden ja sen hoidossa tarvittavan lääkkeen välttämättömyyden perusteella eikä elintapojen perusteella. Niin kuin on tullut keskustelussa esiin, niin on hyvin paljon perusteluja, minkä takia tämä lakiehdotus, ensimmäinen laki, tulee hylätä, niin kuin vastalauseessani 4 esitin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-29T16:55:06,2016-11-29T16:57:00,Tarkistettu,1.1 2016_122_110,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kakkostyypin diabetes on sairaus, joka riittämättömästi hoidettuna johtaa vakaviin elinvaurioihin ja lisäsairauksiin, joiden hoitaminen on yhteiskunnalle paljon kalliimpaa kuin lääkkeiden korvaaminen sairastuneille. Tälle leikkaukselle ei siis ole minkäänlaisia terveyspoliittisia eikä kansantaloudellisia perusteita. Tämä esitys on myös terveyseroja ja epätasa-arvoa lisäävä, sillä tästä kärsivät kaikkein eniten pienituloiset ikäihmiset, kakkostyypin diabetes on nimittäin kaikkein yleisintä juuri tässä väestöryhmässä. Lisäksi on erittäin epäoikeudenmukaista se, että yhdellä potilasryhmällä aiotaan maksattaa suuri osa lääkekorvauksiin kohdistuvista säästöistä. Miksi juuri tällä potilasryhmällä? Leikkaus vaarantaa kakkostyypin diabeteksen hoidossa saavutetut hyvät hoitotulokset, ja se vaarantaa myöskin potilasturvallisuuden, sillä näiden leikkausten jälkeen yhä suuremmalla osalla potilaista ei ole varaa toteuttaa asianmukaista lääkehoitoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-29T16:57:03,2016-11-29T16:58:17,Tarkistettu,1.1 2016_122_111,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_122_112,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Herra puhemies! Edustaja Laukkanen on esittänyt ja toivoo seuraavaa: ""Eduskunta edellyttää, että vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta tehdään arvio siitä, onko työsopimuslain ja merityösopimuslain muuttaminen siten, että pitkäaikaistyöttömän voi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta, parantanut tosiasiallisesti pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia. Mikäli lakimuutos ei ole parantanut pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia eikä tällaista muutosta ole perustellusta syystä syytä arvioida jatkossa tapahtuvan, tulee lain voimassaolon tarve arvioida uudestaan."" Näin kun olemme ajatelleet tätä hallituksen esitystä sekä työnantajien että työntekijöiden näkökulmasta ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien näkökulmasta, niin katsomme, että tällainen arvio olisi todella syytä tehdä, joten kannatan Laukkasen alun perin tekemää ehdotusta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-29T16:58:43,2016-11-29T17:00:06,Tarkistettu,1.1 2016_122_113,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aluksi kannatan edustaja Tanuksen esittämää lausumaesitystä, joka on myöskin jaettu teille sinne pöydille. Tuossa viime viikon keskustelussa, ensimmäisessä käsittelyssä, toin vähän esille sitä, miten kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä suhtautuu tähän esitykseen kaiken kaikkiaan. Tämähän on osa näitä kiky-sopimuksen, voisiko sanoa, paketteja, ja siinä mielessä, kun kannatamme kyllä sitä kiky-sopimusta sinällänsä, niin kyllä me tätäkin kannatamme, mutta emme tätä pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia koskevaa kohtaa, jossa tämä perusteettomien määräaikaisten työsopimusten käyttäminen mahdollistetaan. Me ymmärrämme sen, että on äärimmäisen tärkeää, että keinolla millä tahansa ja keinolla millä hyvänsä me yritämme löytää pitkäaikaistyöttömille niitä työllistymismahdollisuuksia, mutta valiokunnassa oli esitetty epäilyjä, onko tämä se paras mahdollinen keino, plus sitten toki aina maailmassa on niitä ihmisiä, jotka pyrkivät käyttämään myöskin tämäntyyppisiä tilanteita hyväksensä, ja emme halua, että sitten kuitenkaan tällaista mahdollisuutta oltaisiin avaamassa. Haluamme katsoa tämän tilanteen, ja siitä johtuen sitten esitämme todellakin tässä lausumassa, että tätä asiaa on syytä tarkastella esimerkiksi vuoden kuluttua ja katsoa sitten, onko todellisuudessa tapahtunut näin, että näitten henkilöitten työllistyminen olisi parantunut. Tässä on sisällä myöskin tämä koeajan pidentäminen. Se on kristillisdemokraattien vaaliohjelman mukaista, myöskin me olemme kannattaneet sitä. Investointi työntekijään on yrityksen tärkein investointi, ja siinä mielessä on varmasti erittäin tärkeää, että tämä koeaika on sellainen, että niin työnantaja kuin työntekijä pääsee tätä asiaa sitten pohtimaan. Sitten tämä takaisinottovelvollisuus oli asia, josta ryhmässä kyllä keskustelimme, mutta tässä kokonaisuudessa katsomme, että tämä on hyväksyttävissä tämän kokonaisuuden sisällä, ja siinä mielessä tätä esitystä (Puhemies koputtaa) muutoin kannatamme",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-29T17:00:07,2016-11-29T17:02:13,Tarkistettu,1.1 2016_122_114,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! On ymmärrettävää, että rupeaa menemään tässä salissa hieman sekaisin se, mitkä olivat kilpailukykylakeja työelämään liittyvästä lainsäädännöstä ja mitkä ovat sen ulkopuolelta tulleita, ja korjaisin vain sen verran, että tämä ei ollut kilpailukykypaketissa vaan kyllä tämä on ihan hallituksen omia tekosia — tosin kolmikantaisesti valmisteltu, mutta ei yksimielisesti hyväksytty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+6.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-29T17:02:15,2016-11-29T17:02:38,Tarkistettu,1.1 2016_122_115,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Ja vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Essayah.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_122_116,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp"," Kiitoksia, puhemies! Kiitoksia, edustaja Filatov, tästä korjauksesta, mutta todellakin tämä on siis kolmikantaisesti valmisteltu, ja ymmärsin niin, että tässä nimenomaan oli näitä tiettyjä kohtia, joista käytiin kyllä sitten keskustelua sen suhteen, että tämä kuitenkin on osana näitä työllistämistoimenpiteitä ja tätä työmarkkinoitten kokonaisratkaisua. Ymmärsin niin, että tähän liittyivät myöskin nämä viime viikolla ensimmäisessä käsittelyssä olleet sosialidemokraattien pykälämuutosesitykset, jotka eivät sinällänsä lähteneet kumoamaan tätä varsinaista esitystä mutta olivat sen suuntaisia, että näissä näitä siirtymäaikoja oli haluttu pidentää — jos oikein ymmärsin sen viimeviikkoisen keskustelun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-29T17:02:40,2016-11-29T17:03:26,Tarkistettu,1.1 2016_122_117,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Esitän hallituksen ehdottamat lakimuutokset hylättäväksi vastalauseen 2 mukaisesti. Tämän paketin takana on pitkälti ideologinen oletus siitä, että työsuhdeturvan heikentäminen automaattisesti toimisi yritysten ja työnantajien eduksi. Näinhän ei suinkaan ole, niin kuin jokainen työmarkkinoihin enemmän perehtynyt ihminen ymmärtää. Työsuhdeturva ensinnäkään ei ole Suomessa kansainvälisesti vertaillen sillä tavoin kiistattomasti erityisen tiukka, että meidän tulisi olla tältä osin huolissamme jostakin kansainvälisestä kilpailukyvystä. Toisaalta tiedetään, että työn ehtojen heikentäminen vähentää työntekijöiden sitoutuneisuutta, mikä on suoraan yritykselle tehokkuusriski. Kolmanneksi tämä esitys on syntynyt erilaisten neuvottelujen ja kompromissien seurauksena sellaisessa muodossa, joka ei yksiselitteisesti tue myöskään työnantajapuolen etuja ja joka missään tapauksessa ei tue työntekijäpuolen etuja työmarkkinoilla. Tässä on kolme keskeistä uudista ja joitakin pienempiä muutosesityksiä. Näistä ensimmäinen on koeajan pidentäminen 4:stä 6 kuukauteen, joka siis on tällä hetkellä virkamiehille normaali koeaika, mutta muualla on tosiaan se 4 kuukautta riittänyt. Tällaiseen muutokseen mennään siis tilanteessa, jossa työsuhteiden odotettavissa oleva elinkaari tulee lyhenemään lähitulevaisuudessa ja työmarkkinoilla pyritään pikemminkin varautumaan jatkuvasti työsuhteesta toiseen liikkuviin toimijoihin. Maailmassa, jossa työsuhteiden oletettiin olevan pitkiä, jopa elinikäisiä, 4 kuukautta riitti. On käsittämätöntä, että maailmassa, jossa odotetaan työsuhteiden jäävän keskimäärin ehkä muutamaan vuoteen, niin kuin monissa meitä ehkä tässä suhteessa edelle menneissä maissa on käynyt, 4 kuukautta onkin liian lyhyt aika. Toinen keskeinen ongelma, joka liittyy tähän koeajan pidentämiseen 6 kuukauteen, on se, että siihen liittyy lisäoptio työnantajalle pidentää koeaikaa entisestään silloin, jos esimerkiksi perhevapaiden takia henkilö on ollut paljon poissa töistä koeajan kuluessa. Perinteisesti meillä on ajateltu, että koeaika on aika, jolloin sekä työnantaja että työntekijä pystyvät tunnustelemaan sitä työsuhdetta ja arvioimaan tilannetta, onko tämä nyt semmoinen sopimus, joka on molempien kannalta edullinen. Nyt kun tämä pidentämisoptio määritellään yksiselitteisesti työnantajalle mutta ei työntekijäosapuolelle, tullaan sellaiseen tilanteeseen, jossa koko koeaika määrittyy eri tavoin. Koko koeaika tulkitaan eri tavoin kuin se on tähän asti ollut työoikeudessa tapana tulkita. Vaikka käytännössä tämän merkitys jää ehkä pieneksi, niin periaatteellisella tasolla kyseessä on aika iso paradigman muutos. No, toinen uudistus tähän esitykseen liittyen on perusteettoman tai ilman perusteita solmittavan määräaikaisen työsopimuksen salliminen pitkäaikaistyöttömille. Minun on vaikea nähdä, millä lailla tämä jotenkin lisäisi työntekijän vapausasteita, kun jo nyt nykytilanteessa on mahdollista solmia määräaikaisia työsopimuksia ilman erillisiä perusteita silloin, kun se tapahtuu työntekijän aloitteesta. Toisaalta meidän asiantuntijakuulemisessamme valiokunnassa, vaikka asiaa kysyin kaikissa kokouksissa, ei yksikään asiantuntijoista pystynyt kuvaamaan sellaista konkreettista tilannetta, jossa työnantajan, jolla on joitakin duubioita pitkään työttömänä olleen työntekijän työkyvystä tai sopivuudesta tehtävään, kannattaisi mieluummin käyttää määräaikaista sopimusta eikä esimerkiksi koeaikaa ja siihen liittyvää toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta. Nimittäin määräaikaisen sopimuksen kuluessa irtisanominen on huomattavasti vaikeampaa kuin toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen alla. Myöskään työnantajapuoli ei pystynyt kuvaamaan yhtään sellaista tilannetta, jossa he olisivat hyötyneet tästä lakiesityksestä. Kolmas keskeinen uudistus tässä on takaisinottovelvoitteen heikentäminen, lyhentäminen. Tähän liittyy asiantuntijoiden mukaan tietysti työntekijöille työsuhdeturvan heikkeneminen mutta myös työnantajille eräänlainen miina. Nimittäin taloudelliset ja tuotannolliset syyt irtisanomisen perusteena eivät muuta tämän myötä statustaan. Mikäli työnantaja nyt sitten takaisinottovelvoitteen lyhentyessä päättääkin palkata jonkun toisen henkilön siihen työhön, jota aikaisemmin tämä irtisanottu on tehnyt, kovin nopeasti, niin se voi toimia todisteena laittomalle irtisanomiselle silleen, että taloudelliset ja tuotannolliset syyt eivät ole asianmukaisesti toteutuneet irtisanomisen yhteydessä, kerran töitä näyttää selvästi aika pian uudestaan löytyvän. Näistä syistä en pidä tätä kenenkään kannalta tässä yhteiskunnassa järkevänä tai kannatettavana lakipakettina, enkä näe mitään syytä, minkä takia meidän tulisi säätää kokonaisuudessaan huonoja lakeja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-11-29T17:03:33,2016-11-29T17:10:31,Tarkistettu,1.1 2016_122_118,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on siis kolme keskeistä esitystä. Ensinnäkin esitetään koeajan pidentämistä, toiseksi esitetään pitkäaikaistyöttömän palkkaamisen mahdollistamista määräaikaiseen työsuhteeseen enintään vuodeksi ilman, että työnantajalla on määräaikaisuuteen perusteltua syytä. Kolmanneksi ehdotetaan työnantajan takaisinottovelvollisuuden kestoajan lyhentämistä. Kaksi ensimmäistä ehdotusta olisivat hyväksyttävissä, vaikka nämä lait olisi kannattanut tehdä määräaikaisena, sillä mitään vaikuttavaa näyttöä näiden kahden lakiesityksen hyödyistä ei ole, ja siksi määräaikainen laki olisi ollut perusteltua. Mutta tätä ehdotusta takaisinottovelvollisuuden heikentämisestä on sitä vastoin hyvin vaikea ymmärtää ja hyvin vaikea hyväksyä, sillä se ei paranna työllisyyttä mutta käytännössä mitätöi takaisinottovelvollisuuden merkityksen. Esitys heikentää huomattavasti irtisanomissuojaa, ja irtisanomissuoja on Suomessa muutenkin heikkoa verrattuna esimerkiksi useisiin Euroopan maihin. Erityisen suuri riski on, että ikääntyvien työntekijöiden työttömyys tulee kasvamaan, kun nyt tehdään työnantajalle helpommaksi korvata kokenut työntekijä pienempipalkkaisella nuorella tai uudella työntekijällä. Vähintä, mitä tässä tilanteessa voi tehdä, on hyväksyä vastalauseen 1 mukainen lausumaehdotus, jossa eduskuntaa edellytetään seuraamaan tarkoin lakiesityksen vaikutuksia ja tekemään sen perusteella tarvittavat muutokset lainsäädäntöön. Esitänkin tämän lausumaehdotuksen hyväksymistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-29T17:10:33,2016-11-29T17:12:22,Tarkistettu,1.1 2016_122_119,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Mäkisalo-Ropposen tekemää lausumaesitystä. Tästä lakipaketista voi sanoa, että siinä on yksi asia, jota kannatamme, yksi asia, jota siedämme, ja yksi asia, jota vastustamme. Kannatamme sitä, että määräaikaisten työsuhteiden solmimisen pelisääntöjä helpotetaan nimenomaan pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että jos määräaikaisuuksia helpotetaan kaikkien työntekijöiden kohdalla, mikä oli itse asiassa hallituksen alkuperäinen tavoite, niin silloin käy niin, että saattaa tulla pieni ikään kuin kuherruskuukausi, jossa työllisyys vähän lisääntyy, mutta sitten pidemmällä aikavälillä nuo määräaikaiset vain korvaavat vakituisia työsuhteita ja sinänsä työllisyyshyötyä tästä ei tule. Tämä näkyi monessa kansainvälisessä selvityksessä. On tietenkin totta, että kaikki maat ovat erilaisia työlainsäädännöltänsä eikä koskaan voi verrata sitä tutkimusta, mitä yhdessä maassa on tehty, suoraan toiseen, mutta aika monessa maassa, hyvinkin lähellä suomalaista järjestelmää olevissa, tulokset olivat negatiivisia tai neutraaleja työllisyyden näkökulmasta. Mutta kun tätä on nyt supistettu siihen, että kyse on vain pitkäaikaistyöttömistä, niin itse asiassa koko tarkoitus muuttuu. Silloin on kyse siitä, että pyritään työllistämään nimenomaan pitkäaikaistyöttömiä ja helpottamaan heidän tilannettansa työmarkkinoilla, ei välttämättä pyritä siihen, että kokonaistyöllisyysaste paranisi. Tätä olemme itsekin esittäneet, ja erityisesti sen vuoksi, että meillä vaikkapa järjestökentässä palkkatuella työllistetään paljon pitkäaikaistyöttömiä — ja usein siihen samaan tehtävään peräkkäin eri pitkäaikaistyöttömiä. Tämä itse asiassa on työsopimuslain määräaikaisuussäännösten mukaan hieman ongelmallista, ja tämä säännös nyt helpottaa tätä tilannetta ja varmasti myös järjestöjen palkkatuella työllistämistä lainsäädännön näkökulmasta. Toinen asia on se, että hallitus on leikannut näitä palkkatukirahoja niin paljon, että... (Puhemies koputtaa) [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Puhuja voi jatkaa puhujapöntöstä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)] Arvoisa puhemies! Toinen ongelma on se, että kun hallitus on leikannut niin paljon näitä palkkatukirahoja, niin sitä kautta tuo työllistyminen vaikeutuu. Koeajan pidennyksen, voi sanoa, sietäisimme, sen vuoksi että voi ajatella sen madaltavan rekrytointikynnystä ja sitä kautta suosivan ikään kuin sitä, että työnantaja uskaltaa kokeilla, pärjääkö hän uuden työntekijän kanssa, ja varsinkin, kun meillä virkasuhteissa ja työsuhteissa on erimittaiset koeajat, niin nykymaailmassa ehkä on perusteltua, että nämä ovat samassa. En sinänsä usko, että se kovin paljon työllisyyttä lisää, mutta jos se lisää sitä psykologista ilmapiiriä, jossa uskalletaan rekrytoida, niin hyöty sitä kautta voi olla jonkin verran positiivinen työllisyyteen. Mutta tämä kolmas kohta, takaisinottovelvollisuusajan lyhentäminen. Hallitus itse omassa esityksessänsä sanoo, että tällä ei voida osoittaa olevan työllisyysvaikutuksia, ne ovat kysymysmerkki, ei suuntaan eikä toiseen. Itse ajattelen, että tämä saattaa jopa heikentää meidän työllisyyttämme. Miksi ajattelen näin? Syy on se, että irtisanomissuoja on aina kokonaisuus. Jossakin maassa on pitkä irtisanomisaika, jossakin toisessa maassa on pitkä takaisinottovelvollisuusaika, jossakin kolmannessa maassa maksetaan rahaa siitä, että irtisanotaan työntekijöitä. Meillä Suomessa tuo turva on ollut enemmänkin tässä takaisinottovelvollisuudessa, ja ajatus on ollut se, että jos yritys joutuu taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanomaan ihmisiä, niin mikäli tuo tilanne helpottuu, niin ensisijaisesti pitää palkata takaisin ne irtisanotut työntekijät. Ja me tiedämme, että monta kertaa taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottaessa irtisanotuksi tulevat ikääntyneemmät työntekijät, ne, joilla on ehkä vähän sairautta, ne, joilla on ehkä vähän enemmän muutosvastarintaa kuin joillakin toisilla työntekijöillä, tai ne, joilla on palkka jo noussut korkeaksi erilaisten ikälisäjärjestelmien kautta. Syitä on monia, mutta tiedämme, että irtisanomiset kohdistuvat tietyntyyppiseen työvoimaan. Nyt sitten, jos vaikkapa vähän sairastava, tai ei välttämättä edes sairastava mutta ylipäätään ikääntynyt, työntekijä ei sitten pääsekään takaisin siihen vanhaan työpaikkaansa, kun suhdanteet paranevat ja yrityksellä menee paremmin, vaan hänet korvataan nuoremmalla, nätimmällä ja halvemmalla työntekijällä, niin itse asiassa ikääntyneiden työllisyysaste uhkaa heiketä. Jos me katsomme pitkässä juoksussa sitä, että ikääntyneiden työllisyys Suomessa on parantunut 90-luvun laman jälkeen, niin se on pääosin tapahtunut sitä kautta, että ihmiset ovat säilyttäneet työpaikkansa, mutta joutuessaan työttömäksi heidän on yhä edelleen todella vaikea päästä takaisin työn syrjään kiinni. Jos katsotaan vaikka viimeisiä tilastoja siitä, miten koulutus toimii, niin yli 60-vuotiaan työntekijän kohdalla edes korkeakoulutus ei auta työllistymään, vaan koulutus inflatoituu, mitä pidemmälle mennään työurassa ja pyritään takaisin työelämään. Sen vuoksi tämä kolmas kohta saattaa olla jopa vaarallinen suomalaiselle työllisyydelle, ja sen vuoksi vastustamme sitä ja sen vuoksi varmastikin koko lakia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+6.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-11-29T17:12:24,2016-11-29T17:17:53,Tarkistettu,1.1 2016_122_120,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp",Arvoisa puhemies! Pidemmittä puheitta kannatan edustaja Kontulan tekemää hylkäysesitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+6.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-11-29T17:17:56,2016-11-29T17:18:04,Tarkistettu,1.1 2016_122_121,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 15/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_122_122,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 15/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomessa on paljon ongelmia rakentamisen laadussa. Kosteus- ja homeongelmista sairastuneita ihmisiä on yhä enemmän. Rakennusten energiatehokkuuden eteen on tehtävä edelleen sinnikkäästi töitä. Energiatehokkuutta nostamalla rakennuksen koko elinkaaren ajalta voimme sekä saavuttaa ilmastotavoitteita että säästää rahaa ja luonnonvaroja. Rakennusterveyden ja energiatehokkuuden ei tarvitse eivätkä ne saa olla vastakkain. Arvoisa herra puhemies! Muun muassa edellä olevan perusteella tässä toisessa käsittelyssä teen tähän hallituksen maankäyttö- ja rakennuslakiin seuraavanlaisen, vastalauseen 1 mukaisen lausumaesityksen: ""Eduskunta edellyttää, että Suomen rakennuskannan energiatehokkuusvaatimusten saavuttamista seurataan ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin, jos tavoitteet eivät täyty. Päästövähennystavoitteiden ja rakennuskannan energiatehokkuudelle asetettavien vaatimusten tulee vastata vaativuudeltaan toisiaan ja niiden on aidosti vähennettävä päästöjä rakennuksen koko elinkaaren ajalta.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+7.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-11-29T17:18:27,2016-11-29T17:19:32,Tarkistettu,1.1 2016_122_123,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Taimelan tekemää lausumaesitystä. Siihen keskusteluun, mitä eduskunta kävi tästä asiasta ensimmäisessä käsittelyssä, haluan vielä lisätä sen, että tämä käsite ""nollaenergiarakentaminen"" antaa hiukan väärän kuvan siitä, mitä hallituksen esitys tarkoittaa. Sehän ei itse asiassa asuntojen osalta tiukenna energiamääräystasoa nykyisestä, toimistorakennusten osalta hiukan. Pari viikkoa sitten Talotekniikka-lehdessä kaksi Aalto-yliopiston professoria ja yksi tutkija arvostelivat nimenomaan kunnianhimon puutteesta tätä hallituksen esitystä ja totesivat, että esimerkiksi Tanskassa vaatimustaso on jo nyt paljon tiukempi ja kuitenkin se ulkoilman lämpötila, johon sitten tätä rakennuksen energiankulutusta verrataan, on siinä tanskalaisessa laskentatavassa vain vähän yli 2 astetta lämpimämpi kuin Suomen vertailussa. Eli se Tanskan tiukempi vaatimustaso on todellisuutta. Meillä Suomessahan rakennusten energiatehokkuutta ja yleensäkin energiatehokkuutta helposti monet leimaavat vain kustannusten kasvattamiseksi, mutta kuitenkin jo vuonna 2012 todettiin, että uudisrakennuksissa kustannustehokkainta eli siis kokonaiskustannusten kannalta edullisinta olisi ollut 7 prosenttia nykyistä vaatimustasoa tiukempi vaatimustaso. Eli tältäkään pohjalta se kunnianhimottomuus, mitä hallituksen esitys tarkoittaa, ei ole perusteltua. Sen takia onkin tärkeätä, että tämän esityksen todellisia vaikutuksia sitten (Puhemies koputtaa) tosielämässä seurataan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+7.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-11-29T17:19:34,2016-11-29T17:21:38,Tarkistettu,1.1 2016_122_124,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 15/2016 vp," Värderade talman! Energiamuotokertoimet ohjaavat voimakkaasti rakentamista. Tilanteessa, jossa energiantuotantojärjestelmä on voimakkaassa murroksessa, tulee olla varovainen sovellettaessa kertoimia, joiden keskinäinen ero on suuri. Nyt esitetyt kertoimet eivät kuvaa tämänhetkistä päästötilannetta, ja ne ohjaavat teknisiin järjestelmiin, jotka vaikeuttavat muun muassa älyratkaisujen käyttöönottoa tulevaisuudessa. Kun rakennamme 50:ksi, toivottavasti 100 vuodeksi, ohjaavaa ei tulisi olla 15 vuoden takainen käsitys energialähteen päästöistä. On myös syytä huomata, että esimerkiksi vesi- tai tuulivoimalla lämmitetyn talon tulee näiden kertoimien mukaan olla 2,5 kertaa niin energiatehokas kuin hiilellä lämmitettävän. Se ei liene tarkoituksenmukaista. Tulevan kehityksen näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista pienentää energiamuotokertoimien keskinäisiä eroja. Suomalaisen lainsäädännön tulisi, silloin kun se on tarkoituksenmukaista, tulkita EU-direktiivejä mahdollisimman väljästi. Lakiesityksessä näin ei toimita. Lähes nollarakentamista ohjaavassa direktiivissä rajataan vaatimuksista pois rakennukset, joiden lämmitettävä hyötyala on alle 50 neliötä. Tässä lakiesityksessä sovelletaan 50 kerrosneliömetrin rajaa. Tämä eroavaisuus tulee korjata. Nykyinen tulkinta tekee nimittäin tietyntyyppiset ekorakentamisen ratkaisumallit mahdottomaksi. Lakiesityksessä on esitetty energiatehokkuusvaatimusten täyttymisen toteamiseksi vaihtoehtoinen menettely, joka perustuu rakenteelliseen energiatehokkuuteen. Se edellyttää merkittäviä tiukennuksia U-arvoihin ja korkeaa hyötysuhdetta lämmöntalteenottokoneistolta. U-arvojen tiukentamisen on Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusten mukaan todettu lisäävän kosteusriskejä. Lämmöntalteenottokoneiston hyötysuhteen nostaminen vie puolestaan kohti teknisiä ratkaisuja, joiden on todettu lisäävän kosteusrasitusta sisäilmassa. Tätä vaihtoehtoista menettelyä ei tulisi ottaa käyttöön ilman tarkempia tutkimuksia. Valtioneuvoston tulisi ottaa nämä näkökulmat huomioon. Edellä olevan perusteella ehdotan, että hyväksytään seuraava lausuma: ""Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ottaa huomioon energiakertoimia vahvasti ohjaavan vaikutuksen ja tähän liittyvät ongelmat ja pienentää niiden keskinäisiä eroja muun muassa älyratkaisujen käyttöönoton helpottamiseksi. Suomalaisen lainsäädännön tulisi, silloin kun se on tarkoituksenmukaista, tulkita EU-direktiivejä mahdollisimman väljästi. Lisäksi lakiesityksen sallima vaihtoehtoinen energiatehokkuusvaatimusten täyttymisen toteamistapa edellyttää tarkempia tutkimuksia.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+7.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-11-29T17:21:40,2016-11-29T17:24:51,Tarkistettu,1.1 2016_122_125,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 15/2016 vp,Värderade talman! Pidemmittä puheitta kannatan edustaja Adlercreutzin tekemää lausumaehdotusta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+7.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-11-29T17:24:58,2016-11-29T17:25:05,Tarkistettu,1.1 2016_122_126,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  Kansaneläkelaitoksen  kuntoutusetuuksista  ja kuntoutusraha-etuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 34/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia.  Käsittelyn  pohjana  on  sosiaali-  ja  terveysvaliokunnan  mietintö  StVM 34/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_122_127,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  Kansaneläkelaitoksen  kuntoutusetuuksista  ja kuntoutusraha-etuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 34/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys käsittelee sairausvakuutuslakia ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia, joita esitetään muutettavaksi siten, että näiden lakien mukaisesti toteutettavien päivärahojen määräytymissäännöstä muutetaan niin, että vuositulon ylemmästä 56 443 euron taitekohdasta luovutaan ja päivärahan määrä on näin ollen 20 prosenttia vuositulon kolmassadasosasta siltä osin kuin vuosityötulo ylittää 30 000 euroa. Eli tässä on kysymys säästölaista, ja säästö kohdistuu tähän sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen vakuutusmaksuilla rahoitettavaan osuuteen. Näin ollen tällä ei ole budjettivaikutuksia valtion menoihin. Työnantajien ja palkansaajien ja yrittäjien päivärahanmaksun arvioidaan alentuvan 0,01 prosenttiyksikköä. Valiokunta toteaa mietinnössään, että kokonaisuuden kannalta arvioiden ei pidetä toivottavana kehitystä, joka johtaa vakuutusperiaatteen murentumiseen ansiosidonnaisissa sosiaalivakuutuksissa. Valiokunta toteaa myös täällä, että koko järjestelmää uhkaa legitimiteettiongelma, jos kehitys, jossa leikkaukset toistuvasti kohdistuvat ylempiin tuloluokkiin, mutta maksut ovat ansioihin sidottuja ja etuudet liukuvat kohti tasakorvausperiaatetta, jatkuu. On myös huomattava, että jos sosiaalivakuutus ei kata kansalaisille riittävää turvaa, voi tulla tarve täydentää sitä yksityisellä vakuutuksella. Toinen esitys, mikä tässä lakikokonaisuudessa on, koskee kuntoutusrahaa. Eli näiden ehdotettujen leikkausten lisäksi hallituksen esitykseen sisältyy kuntoutukseen ja sen myötä työelämään kiinnittymiseen kannustavia lisäpanostuksia. Tässä nuorten kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä ehdotetaan korotettavaksi takuueläkkeen tasolle. Samoin tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ammatillisen kuntoutuksen päätökseen perustuvaa kuntoutusrahaa voidaan laissa säädetyin edellytyksin myöntää myös yleissivistävän perusopetuksen ajalle. Alle 20-vuotiaille tämä on nyt jo mahdollista, ja tämän ehdotetun uudistuksen tarkoituksena on kannustaa aktiivisiin tukitoimiin ilman ammatillista tutkintoa olevat yli 20-vuotiaat henkilöt, joilla on sairaudesta tai vammasta johtuva riski syrjäytyä työelämästä. Valiokunta pitää hyvänä nuorten työelämään siirtymisen kannustavuutta parantavia toimenpiteitä. Opiskelun tukeminen kuntoutuksena kohdistuu näin vajaakuntoisiin nuoriin, jotka ilman erityisiä kannusteita voisivat jäädä työelämän ulkopuolelle. Lisäksi tässä kokonaisuudessa on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan, että säännöksen, jolla mahdollistetaan sairaanhoitokorvauksen maksaminen julkisissa tiloissa annetusta yksityisen terveydenhuollon palvelusta, voimassaoloa edelleenkin jatketaan. Tämä siis liittyy lakiin, joka on ollut määräaikainen, sitä esitetään jatkettavaksi. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esityksen 216/2016 ykkös- ja kakkoslakiehdotuksen. Tähän esitykseen on jätetty myös vastalause, siellä on muutosesitys lakipykäliin. — Kiitos. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+8.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-11-29T17:25:30,2016-11-29T17:29:26,Tarkistettu,1.1 2016_122_128,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  Kansaneläkelaitoksen  kuntoutusetuuksista  ja kuntoutusraha-etuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 34/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää säästöjä tavoitellakseen jälleen muutoksia sairausvakuutusjärjestelmään. Yli 30 000 euron vuosityötuloa saavien sairauspäivärahan ja kuntoutuspäivärahan määrää lasketaan. Säästövaikutukset on arvioitu 25 miljoonaa euroa vuositasolla ja 18 miljoonaa euroa vuonna 2017. Säästö ei kohdistu valtion menoihin. Lisäksi parannetaan osatyökykyisten nuorten asemaa muun muassa korottamalla kuntoutusrahan vähimmäismäärää takuueläkkeen tasolle ja laajentamalla sen myöntäminen myös yleissivistävän peruskoulutuksen ajalle. Kustannusvaikutusten arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä 14,7 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus olisi 14,2 miljoonaa. Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi säännöstä, jolla mahdollistetaan sairaushoitokorvauksen maksaminen julkisissa tiloissa annetuista yksityisen terveydenhuollon palveluista. Nuorten aseman parantaminen perustuu viime hallituskaudella tehtyyn työryhmätyöhön, joka arvioi säädösmuutostarpeita osatyökykyisten työllistämisen edistämiseksi. Kannatamme tätä esitystä samoin kuin yksityistä terveydenhuoltoa koskevaa esitystä valiokunnan mietinnön mukaisesti. Emme voi kuitenkaan hyväksyä sairauspäivärahan ja kuntoutusrahojen laskemista, minkä vuoksi jätämme tähän esitykseen vastalauseen. Arvoisa puhemies! Ansiosidonnaisten etuuksien leikkaaminen murentaa vakuutusperiaatteen. Hallitus leikkaa jälleen ansiosidonnaisesta sairausvakuutuksesta. Leikkauksia on ollut useita, ja sairausvakuutuksen kokonaisuus on jo vaikeasti hahmotettava. On huomattava, että ansiosidonnaiset päivärahat rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden maksuilla, joten säästö ei kohdistu valtiolle. Toistuvat leikkaukset ansiosidonnaisiin päivärahoihin heikentävät sosiaaliturvan ansio- ja vakuutusperiaatetta. Suomalaisen hyvinvointivaltion keskeinen tavoite on ollut lakisääteisellä sosiaaliturvalla kattavasti ja kustannustehokkaasti tarjota kaikille riittävä toimeentuloturva. Jatkuvat leikkaukset ansiosidonnaisiin etuuksiin kyseenalaistavat tämän periaatteen. Lakisääteisen sosiaaliturvan heiketessä entistä useammalle tulee tarve parantaa sosiaaliturvaa yksityisillä vakuutuksilla. Leikkaukset vaikuttavat monella tavalla. Nyt esitettävä leikkaus kohdistuu sairaus- ja kuntoutuspäivärahoihin, joita jo tämän vuoden alussa leikattiin niin, että 70 prosentin korvaustasoon oikeuttavan vuosityötulon yläraja alennettiin reilusta 36 000 eurosta 30 000 euroon ja tämän jälkeistä karttumaprosenttia laskettiin 35 prosenttiin. Ylempi tuloraja, noin 56 000, jätettiin ennalleen. Alempi leikkaus kohdistui kohtuuttomasti keskituloisiin palkansaajiin. Nyt hallitus lisäksi poistaa ylemmän katon ja laskee aiemman 35 prosentilla lasketun korvauksen 20 prosenttiin. Hallituksen esitys tarkoittaa sitä, että sairauspäivärahan, osasairauspäivärahan ja kuntoutusrahan määrä alenee kaikilla yli 30 000 euroa vuodessa ansaitsevilla. Yhdessä vuoden alusta tehtyjen leikkausten kanssa heikennetään sairastuneiden ja kuntoutusta saavien keski- ja hyvätuloisten palkansaajien toimeentuloa 10—20 prosentilla. Esimerkiksi 2 900 euroa kuukaudessa ansaitsevan sairauspäiväraha pienenee 208 eurolla kuukaudessa, 4 100 euroa ansaitsevan päiväraha laskee 490 euroa kuukaudessa. Säästövaikutusten kohdentuminen kuntoutusrahaan voi vaikuttaa kuntoutuksen kannustavuuteen. Leikkaukset ovat johtaneet siihen, että työkyvyttömyyseläke on yhä useammin parempi kuin sairauspäiväraha. Sairauspäivärahan tason aleneminen lisää myös paineita ensisijaisuussäännösten tarkistamiselle. Hallituksen tulisikin ottaa aikalisä leikkauksissaan ja tarkastella kokonaisuutta. Sairausvakuutusjärjestelmän monimutkaistaminen ja korvattavuuden heikentäminen vaikuttavat koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimintaan. Arvoisa puhemies! Tästä syystä ehdotamme, että 2. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena ja 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 11 luvun 1 § poistetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+8.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-29T17:29:32,2016-11-29T17:34:56,Tarkistettu,1.1 2016_122_129,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  Kansaneläkelaitoksen  kuntoutusetuuksista  ja kuntoutusraha-etuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 34/2016 vp," Arvoisa puhemies! Näiden säästövaikutusten kohdentuminen kuntoutusrahaan voi vaikuttaa kuntoutuksen kannustavuuteen, ja leikkaukset ovat johtaneet siihen, että työkyvyttömyyseläke on yhä useammin parempi kuin sairauspäiväraha. Tämän sairauspäivärahan tason alentaminen lisää myös paineita ensisijaisuussäännösten tarkistamiselle. Olemme olleet sitä mieltä yhdessä vasemmistoliiton ja demareiden edustajien kanssa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, että hallituksen olisi tullut ottaa aikalisä näissä leikkauksissaan ja tarkastella kokonaisuutta. Sairausvakuutusjärjestelmän monimutkaistaminen ja korvaavuuden heikentäminen vaikuttavat koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimintaan. Tämän vuoksi kannatan edustaja Kiljusen äsken tekemää ehdotusta siitä, että 2. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena ja että 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 11 luvun 1 § poistetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+8.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-29T17:35:02,2016-11-29T17:36:10,Tarkistettu,1.1 2016_122_130,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain  42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 35/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia.  Käsittelyn  pohjana  on  sosiaali-  ja  terveysvaliokunnan mietintö StVM 35/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_122_131,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain  42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 35/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys koskee ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettua lakia sekä sosiaalihuoltolain 42 §:n muuttamista. Kyse on kansankielellä vanhuspalvelulaista. Vanhuspalvelulaki säädettiin ennen sosiaalihuoltolakia, ja siinä on nyt säännöksiä, joita vastaavaa kaikenikäisiä koskevaa sääntelyä on sen jälkeen annetussa uudessa sosiaalihuoltolaissa. Näiden lakiehdotusten mukaan vanhuspalvelulaista poistetaan sosiaalihuoltolain kanssa osin päällekkäinen vastuutyöntekijää koskeva säännös ja kevennetään kuntien velvoitteita. Tavoitteena on myös vähentää kuntien hallinnollista taakkaa ja pienentää palvelujen järjestämisen kustannuksia. Tarkoituksena on joustavoittaa henkilöstön käyttöä ja yhdenmukaistaa sosiaalihuollon eri asiakasryhmiä koskevaa sääntelyä. Tämä esitys on osa pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen toimenpideohjelmaa. Tällä pyritään alentamaan kustannuksia noin 27,4 miljoonalla eurolla. Vanhuspalvelulain 10 §:n mukaan kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn sekä itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. Siellä laissa, myös nykyisessä voimassa olevassa laissa, todetaan, että erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. Sitten taas vanhuspalvelulain 17 §:ssä säädetään vastuutyöntekijästä. Nykylain mukaan kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Nyt hallituksen esityksessä ehdotetaan 10 §:stä poistettavaksi luettelo ammattialoista, joista kunnalla tulee olla käytettävissään erityisasiantuntemusta. Kunta voisi tapauskohtaisesti harkita, millaista asiantuntemusta tarvitaan. Omatyöntekijän osalta vanhuspalvelulain 17 §:n mukaan vastuutyöntekijän tehtävänä on muun muassa seurata iäkkään henkilön palvelusuunnitelman toteutumista ja palvelutarpeiden muutoksia. Hänen tulisi olla myös tarvittaessa yhteydessä palvelujen järjestämisestä vastaaviin ja muihin tahoihin iäkkään henkilön tarpeisiin vastaamiseksi sekä neuvoa ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. Nyt tässä esityksessä ehdotetaan sosiaalihuoltolain 42 §:ää muutettavaksi siten, että omatyöntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö, mutta omatyöntekijänä voi toimia terveydenhuollon ammattihenkilö, jos se on asiakkaan palvelukokonaisuuden kannalta perusteltua. Kunta voi arvioida niin iäkkäiden kuin muihinkin asiakasryhmiin kuuluvien asiakkaiden kohdalla, mikä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön kelpoisuus parhaiten tukee omatyöntekijän tehtävien toteuttamista suhteessa sosiaalihuollon asiakkaan palvelukokonaisuuteen. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän työntekijän on ehdotetun 42 §:n mukaan jatkossakin oltava sosiaalityöntekijä. Valiokunta totesi lausunnossaan, että lain toimeenpanossa on syytä arvioida, tarvitaanko muutosten vuoksi henkilöstön lisäkoulutusta ja onko sosiaalihuoltolain täsmentäminen jatkossa tarpeen ikääntyneen henkilön omatyöntekijän tehtävien osalta. Samoin valiokunta totesi, että on syytä arvioida, edellyttääkö tehokkaan moniammatillisen palveluohjauksen organisointi ja asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin vastaaminen myös esimerkiksi terveydenhuollon, kuntoutuksen tai ikääntymisen asiantuntemuksen kirjaamista omatyöntekijöitä koskeviin säädöksiin. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esityksen 218/2016 sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. Tähän hallituksen esitykseen on jätetty kaksi vastalausetta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+9.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-11-29T17:36:38,2016-11-29T17:42:06,Tarkistettu,1.1 2016_122_132,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain  42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 35/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä 218 ehdotetaan siis muutettavaksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettua lakia sekä sosiaalihuoltolakia. Voimassa olevan vanhuspalvelulain 10 §:n mukaan kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. Ja tämän on meillä säilyttävä jatkossakin. Tätä erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. Tämä on katsottu olevan tarpeen, kun vanhuspalvelulakia tehtiin, ja se on säilytettävä jatkossakin. Kuitenkin nyt kyseessä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tästä vanhuspalvelulain kuntien käytettävissä olevaa asiantuntemusta koskevasta 10 §:n tekstistä poistetaan tuo luettelo ammattialoista, joista kunnalla tulee olla käytettävissään erityisasiantuntemusta. Näin ollen tämä esitys antaisi kunnille aikaisempaa laajemman harkintavallan siinä, mitä asiantuntemusta kunta hankkii ja käyttää ikääntyneen väestön ja iäkkäiden henkilöiden palveluiden järjestämiseen. Katson todellakin, että luettelo ammattialoista, joista kunnalla tulee olla käytettävissään erityisasiantuntemusta, on syytä jatkossakin säilyttää laissa. Hallituksen esittämän muutoksen myötä ei pystytä varmistamaan riittävää, asiantuntevaa ja tasokasta hoitotasoa, jossa pystytään huomioimaan ikääntyvän väestön hoitoon liittyvät erityispiirteet. Muutoksen myötä olisi mahdollista, että ikääntyneen väestön hoitamiseen erikoistunut osaaminen tulisi vähenemään kunnissa, minkä seurauksena olisi puutteita niin yksittäisissä hoitomuodoissa kuin ikääntyneen väestön kokonaisvaltaisissa hoitokokonaisuuksissakin. Esityksessä ehdotetaan myös, että ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetusta laista kumottaisiin vastuutyöntekijää koskeva 17 §. Pykälän kumoamisen myötä iäkkäiden henkilöiden omatyöntekijä nimettäisiin sosiaalihuoltolain kaikkia sosiaalihuollon asiakkaita koskevan sääntelyn mukaisesti. Vastuutyöntekijästähän säädetään tällä hetkellä vanhuspalvelulain 17 §:ssä. Elikkä sen mukaanhan kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Ja ajattelen, että niin tänä päivänä kuin tulevaisuudessakin tällainen henkilö on erittäin, erittäin tarpeen ikäihmisten asioiden helpottamiseksi. Lisäksi tässä pykälässä säädetään vastuutyöntekijän tehtävistä ja kelpoisuudesta. Vastuutyöntekijän tehtävänä on muun muassa seurata iäkkään henkilön palvelusuunnitelman toteutumista ja palvelutarpeiden muutoksia, olla tarvittaessa yhteydessä palvelujen järjestämisestä vastaaviin tahoihin ja muihin tahoihin. Vastuutyöntekijän on oltava iäkkään henkilön palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö. Tämän esitettävän vanhuspalvelulain 17 §:n kumoamisen myötä kaikkien iäkkäiden henkilöiden omatyöntekijä nimettäisiin sosiaalihuoltolain sosiaalihuollon asiakkaita koskevan sääntelyn mukaisesti. Tässä sosiaalihuoltolain 42 §:ssä ei kuitenkaan täysin vastaavasti säädetä työntekijän tehtävistä, ei sillä tavoin kuin vanhuspalvelulain 17 §:ssä. Siitäkin huolimatta, että esityksessä muutettaisiin sosiaalihuoltolain 42 §:n mukaisen omatyöntekijän kelpoisuusvaatimuksia vastaamaan paremmin sekä iäkkäiden että muiden asiakasryhmien palvelukokonaisuuden osoittamaa tarvetta, katson, että vastuutyöntekijän nimeäminen iäkkäälle ihmiselle on asiantuntevan hoidon takaamiseksi jatkossakin säilytettävä. Muutoksen myötä ei pystyttäisi riittävästi vastaamaan iäkkäämpien ihmisten hoitoon liittyviin erityistarpeisiin. Pidän huolestuttavana hallituksen esittämää linjausta ja sen myötä tulevia heikennyksiä nimenomaan tähän vanhustenhoitoon. Erityisosaamisesta tinkiminen tulee heikentämään niin hoidon laatua kuin vanhustenhoidon erityispiirteiden huomioonottamista. Muutos tulee hallituksen hakemien kustannussäästöjen sijasta lisäämään kustannuksia, joita aiheutuu pitkällä aikavälillä erityisosaamisen heikennyksen myötä. Tämän vuoksi tulenkin jatkossa ehdottamaan, että esitys vanhuspalvelulain 10 §:n muuttamisesta ja siihen liittyvän 17 §:n kumoamisesta tultaisiin hylkäämään eli että 1. lakiehdotus hylättäisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-29T17:42:15,2016-11-29T17:48:10,Tarkistettu,1.1 2016_122_133,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain  42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 35/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus aikoo heikentää vanhusten palveluita poistamalla vanhuspalvelulaista vastuutyöntekijää koskevan pykälän sekä poistamalla laista listauksen siitä asiantuntemuksesta, jota kunnalla on oltava käytettävissä vanhuspalveluissa. Lisäksi hallitus oli aiemmin linjannut heikentävänsä vanhuspalvelulain toimeenpanoa koskevaa laatusuositusta siten, että hoitotyöntekijöiden vähimmäismäärä tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa lasketaan 0,5:stä 0,4:ään työntekijään hoidettavaa vanhusta kohden. Tämän hallitusohjelmakirjauksensa hallitus on äskettäin perunut mutta aikoo silti jatkaa heikennyksiä muun muassa väljentämällä mitoitukseen laskettavan henkilöstön kelpoisuuksia sekä aikoo toteuttaa olemassa olevat 70 miljoonan euron leikkaukset. Hallituksen esitys vanhuspalvelulain muuttamiseksi on osa hallituksen kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä koskevaa toimenpideohjelmaa. Sinänsä kannatamme sääntelyn väljentämistä, jos kyse on niin sanotusti turhista normeista, mutta näiltä osin emme näe, että tässä lakiesityksessä olisi näin tapahtumassa. Vanhuspalvelulaki on osoittautunut tarpeelliseksi. Taustalla oli vanhusten ympärivuorokautisen hoidon vahva laiminlyönti muutama vuosi sitten. Kymmenestä hoitoyksiköstä yhdeksässä oli huomautettavaa, ja tästä syystä eduskunta yksimielisesti hyväksyi vanhuspalvelulain, joka tuli voimaan heinäkuussa 2013. Laki on ollut voimassa kolme vuotta, ja lain voimaantulon seurauksena vanhusten asemaan ja sen parantamiseen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. THL:n ja Valviran vanhuspalvelulain toteutumista seuranneiden kyselyiden tulosten perusteella on valtakunnallisen valvonnan ja ohjauksen kautta pystytty vaikuttamaan vanhustenhoidon epäkohtien korjaamiseen. Pidämme näitä parannuksia tärkeinä, mutta ne eivät ole riittäviä. Missään tapauksessa vanhustenhoidon tilanne ei ole parantunut niin, että lakiin voisi tehdä nykyistä löysempiä kirjauksia. Vanhuspalveluiden osaaminen on myös turvattava. Esityksessä ehdotetaan, että vanhuspalvelulain kuntien käytettävissä olevaa asiantuntemusta koskevasta 10 §:stä poistettaisiin listaus ammattialoista, joita kunnalla tulee olla käytettävissään erityisasiantuntemusten tarpeessa. Listauksen mukaan erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. Listauksen poistaminen mahdollistaisi esityksen mukaan aiempaa paremmin tapauskohtaisen harkinnan siitä, mitä asiantuntemusta kunta hankkisi ja käyttäisi palveluiden järjestämiseen ja palvelutarpeen arviointiin. Emme voi hyväksyä asiantuntemuksen heikentämistä emmekä näe listauksen poistamista vastauksena vanhustyön haasteisiin. Päinvastoin listauksen mukaisen osaamisen tarve on kasvava väestön ikääntyessä ja ikääntyneiden eläessä yhä pitempään. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö sitoutuu työhön sekä on laadukkaan ja eettisesti kestävän sosiaalihuollon tae ja perusta. Vanhustyön osaamisen vaatimuksia siis käytännössä lasketaan, vaikka hyvä osaaminen on edellytys paitsi hyvälle hoidolle ja riittävän monipuoliselle palvelutarpeen arvioinnille myös hyvälle johtamiselle ja palveluiden kehittämiselle, mitkä taas mahdollistavat vaikuttavan, kustannustehokkaamman toiminnan. Tämä on myös tulevien vanhuspalveluiden kehittämisen edellytys, joita tulevaisuudessa meidän tulee toteuttaa entistä enemmän. Tässäkin säästöpäätöksessä kiirehtiminen tuntuu oudolta, koska vuoden 2019 alussa sote-uudistuksen mukaisilla maakuntatasoisilla järjestäjillä joka tapauksessa on listauksen mukainen osaaminen käytössään. Vanhusten vastuutyöntekijää ei pidä myöskään poistaa. Esityksessä ehdotetaan, että vanhuspalvelulaista poistettaisiin vastuutyöntekijä, koska sosiaalihuoltolaissa on säädetty oma työntekijä. Perusteluna on esitetty, että näin poistetaan ja kevennetään päällekkäistä sekä yksityiskohtaista säätelyä. Näin kuntien hallinnollista taakkaa vähennettäisiin ja siten myös palvelujen järjestämisen kustannuksia pienennettäisiin. Perustelu vaikuttaa kuitenkin hataralta, koska joka tapauksessa palvelukokonaisuus selvitettäisiin iäkkään henkilön osalta vanhuspalvelulain 15 §:n mukaisesti, kun muiden sosiaalihuollon asiakkaiden osalta sovellettaisiin sosiaalihuoltolain 36 §:n säännöksiä palvelutarpeen arvioinnissa. Vastuutyöntekijän poistamisesta kärsivät eniten heikoimmassa asemassa olevat yksinäiset vanhukset. Etenkin vanhusten palveluita valvovat viranomaiset ovat esittäneet lainvalmistelun yhteydessä ja valiokunnan asiantuntijakuulemisessa vakavan huolensa vanhusten oikeudesta saada palveluita. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira katsoo omassa lausunnossaan, ettei vanhuspalvelulain vastuutyöntekijää koskevan pykälän poistamiseen ole perusteita. Valvira muistuttaa, että vastuutyöntekijän nimeäminen iäkkäälle henkilölle edistää iäkkään henkilön oikeuksia palveluihin ja niiden seurantaan. Näin osaltaan turvataan perustuslain 19 §:n oikeuksien toteutuminen. On myös tärkeää, että vanhuspalvelulain velvoitteet säilytetään ennallaan nyt, kun sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistus muuttaa merkittävästi järjestämisen ja tuottamisen muotoja. Näin voidaan turvata parhaiten erityisen haavoittuvassa asemassa olevien asukkaiden oikeudet riittäviin ja tarpeenmukaisiin palveluihin. Sosiaalihuoltolakiin ehdotetaan lisäksi muutosta, jonka mukaan omatyöntekijänä voi toimia myös terveydenhuoltoalan ammattilainen edellyttäen, että se on asiakkaan kokonaistilanteen kannalta tarkoituksenmukaista. Tätä myös kannatamme. Hallituksen säästöt koituvat pitkällä aikavälillä kalliiksi. Hallitus on pukenut palveluiden leikkaukset normipuruksi. Normien purkamisella yritetään luoda edistyksellistä mielikuvaa, kun taas palveluiden leikkaaminen vaikuttaa kylmältä toiminnalta. Kuitenkin hallitus tekee juuri jälkimmäistä: säästää ja leikkaa sieltä, mistä pystyy. Asiantuntijakuulemisessa on toistettu huoli, joka on kirjattu hallituksen esitykseen, että iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin sekä sen toteutumiseen liittyvään seurantaan ei osoiteta riittävää asiantuntemusta. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, ettei palvelutarvetta tunnisteta eikä siihen vastata oikein. Iäkkään henkilön palvelutarpeen riittämätön arviointi ja siitä aiheutuva sopimaton palvelukokonaisuus aiheuttavat kunnille palvelutarpeeseen nähden ylimääräisiä kustannuksia. Suomessa vanhustenhoidon henkilöstömitoitus on ollut pohjoismaisia naapurimaitamme alempi, mutta osaamisen taso on ollut korkeampi. Hallitus on nyt leikkaamassa näistä molemmista. Tämä on hyvin lyhytnäköistä toimintaa, sillä juuri korkea osaaminen on monessa tilanteessa turvannut puuttuvan henkilökunnan. Arvoisa puhemies! Hallitukselta puuttuu vanhushoidon visio. Myönteistä on, että hallitus panostaa omaishoitoon, mutta se ei korvaa mahdollisesti näitä hallituksen tekemiä leikkauksia. Arvoisa puhemies! Lopuksi. Edellytämme, että hallitus peruu suunnitelmansa heikentää vanhuspalveluiden laatua ja osaamista. Vanhuspalvelulakia tulee toteuttaa johdonmukaisesti eikä laskea ikäihmisten hoidon ja hoivan tasoa, joten ehdotamme toisessa käsittelyssä, että edellä olevan perusteella 1. lakiehdotus hylätään ja 2. lakiehdotus hyväksytään mietinnön mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+9.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-29T17:48:18,2016-11-29T17:57:39,Tarkistettu,1.1 2016_122_134,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain  42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 35/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todella hyvä, että nyt tässä yhteydessä on mahdollisuus keskustella tästä vanhuspalvelulain heikennyksestä. Nythän oikeastaan paljon on keskusteltu hoitajamitoituksesta, mutta sitten nämä sisällölliset ja laadulliset heikennykset, mitä vanhuspalvelulakiin on tulossa, ovat jääneet julkisuudessakin vähemmälle. Nämä erityisasiantuntijoitten poistamiset ja toisaalta sitten vastuuhoitajien poistamiset ovat hyvin mitättömiä säästösummia, mitä valtion budjettiin on ajateltu. Muistelen, että toisessa oli laskettu 12,5:tä miljoonaa ja toisessa 15:tä miljoonaa. Kuitenkin esimerkiksi tämmöisen erityisen lääkeosaamisen poistaminen työntekijäjoukosta saattaa johtaa siihen, että ei havaita näitä vanhusten ylilääkintätilanteita ja tulee kaatumisia ja lonkkamurtumia ja on huomattaman paljon kalliimpaa loppujen lopuksi kuin mitä kuvitellaan, että näillä haetaan säästöjä. Siksi toisekseen on huomioitava se, että kunnissa nämä erityisosaajat eivät yleensä ole lisävirkoja, vaan on katsottu, että siinä työntekijätiimissä on nämä pätevyysvaatimukset, sieltä pitää löytyä nämä kaikki, jotka on lueteltu. Sinällänsä tässä todennäköisesti edes niitä säästöjä, mitä ehkä kuvitellaan haettavan, ei ole mahdollisuutta saada, koska nämä saattavat olla niitä ihmisiä, jotka ovat jo niissä viroissa, mitä on olemassa, elikkä ei niitten poistaminen välttämättä silloin tuo muuta kuin sen, että sitten tulevaisuudessa, kun uudestaan katsotaan tätä tilannetta, siinä tilanteessa ei enää palkatakaan näitä erityisosaajia. Sitten tämä omahoitajan poistaminen, vastuutyöntekijän poistaminen: Erityisesti juuri se kaikkein heikkokuntoisin vanhus, juuri se, jolla on sitä muistihäiriötä ja joka ei pysty enää omien asioidensa perään katsomaan, juuri tällainen henkilö tarvitsee sen, joka pystyy seuraamaan hänen terveydentilansa kehitystä, joka pystyy koko ajan miettimään, onko hän saanut kaikki ne palvelut, mihin hän on lain mukaan oikeutettu. Voisi sanoa, että tässä säästetään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hoitamisesta ja heidän asi-oittensa puolustamisesta. Siinä mielessä toisessa käsittelyssä tulemme esittämään hylkäystä näiltä osin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-29T17:57:41,2016-11-29T17:59:49,Tarkistettu,1.1 2016_122_135,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain  42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 35/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nykylain mukaanhan kunnan käytettävissä on oltava ikääntyvän väestön hyvinvointia ylläpitävää monipuolista asiantuntemusta ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. Nyt tosiaan tämä listaus aiotaan tuosta laista poistaa ja arvioidaan saatavan noin 15 miljoonan euron säästö. On ihan todella vaikea käsittää, miten näiden erityisasiantuntemusta koskevien vaatimuksien poistamisella saadaan aikaan mitään säästöjä. Itse ajattelisin, että asia on nimenomaan päinvastoin. Eikö ole niin, että vanhustyön kentälle tarvitaan enemmän asiantuntemusta, muun muassa juurikin sitä gerontologista ja geriatrista osaamista, jotta iäkkäiden ihmisten hoito ja hoiva on vaikuttavaa, osaavaa ja laadukasta? Samoiten myöskin tulevassa sote-uudistuksessa ikääntyvien hyvinvointia ylläpitävä monipuolinen erikoisosaaminen pitäisi sisällyttää sekä kuntia että maakuntia koskevaan lainsäädäntöön, eikä niin, että nyt sitä erityisasiantuntemusta aletaan täältä purkamaan. Jossain kohtaa on todettu ministeriön taholta niin, että voi tätä sitten jatkossakin olla vaikka yhteistyössä kuntien kanssa, mutta niinhän se on tähänkin asti ollut. Ei ole tarvinnut olla niin, että jokaisessa pienessäkin kunnassa on nyt vaikka lääkehoidon osaamista tai sitä geriatrista osaamista, vaan kunnat ovat voineet yhteistyössä muiden kuntien kanssa hankkia sitä osaamista käyttöönsä vaikka vain yhtenä päivänä kuukaudessa. Mutta nytten sitä yhtäkään päivää ei sitten enää tarvitse järjestää. Tämä on kyllä mielestäni ihan tosi järjetöntä, suoraan sanottuna voisin sanoa. Joka tapauksessa me tiedämme kaikki, että vanhusväestö kasvaa ja monimuotoistuu ja erityisesti sitä monipuolista osaamista tarvittaisiin työntekijöiltä. Erikoisosaaminen osaltaan varmistaa sen, että ikäihmisten hoivaa toteutetaan tarkoituksenmukaisesti, muun muassa sitä kuntouttavaa työotetta hyödyntäen, jota vanhuslakikin peräänkuuluttaa. Silloin ollaan myöskin kustannustehokkaita ja tehdään vaikuttavasti työtä. Minä kovasti toivoin, että tämä olisi ollut siellä hallituksen peruutettujen esitysten listalla, mutta ikävä kyllä nyt näyttää siltä, että eduskunta tulee tämän enemmistönä sitten hyväksymään. Tosi harmi juttu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+9.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-11-29T17:59:49,2016-11-29T18:01:53,Tarkistettu,1.1 2016_122_136,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain  42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 35/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisten puhujien sanoihin on helppo yhtyä, ja haluan kannattaa edustaja Kiljusen esitystä siitä, että 2. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena mutta 1. lakiehdotus hylätään kakkoskäsittelyssä. Haluan lisätä tähän sen, että on kummallista, ikään kuin tällaista orwellilaista uuskieltä nimittää normien puruksi sitä, että heikennetään tietoisesti vanhusten palveluiden laatua. En myöskään usko, että tästä mitään säästöjä loppupeleissä tulee. Kun osaaminen heikkenee vanhusten palveluissa, se tarkoittaa myös sitä, että menetetään se osaaminen, jonka avulla nykyisin saadaan ikään kuin lisättyä käsipareja sillä tavalla, että pystytään organisoimaan työ paremmin, pystytään takaamaan, että johtaminen on hyvää ja ihmisten osaaminen on oikeassa paikassa. Mutta kun heikennetään vanhuspalveluiden laatua ja sitä osaamista, joka siellä palveluissa henkilöstöllä on, niin silloin menetetään ikään kuin näkemys siitä kokonaisuudesta ja siitä, miten pystytään yhtä aikaa toimimaan järkevämmin, kustannustehokkaammin ja takaamaan kuitenkin hoivan ja hoidon laatu. Täytyy sanoa, että olen hirveän surullinen siitä, että vasta viime kaudella säädetty vanhuspalvelulaki nyt tällä tavalla romutetaan, kun tiedossa on, että se on auttanut parantamaan vanhusten hoivan laatua, vaikka tiedämme, että paljon parantamisen varaa olisi ollut edelleen. Mutta nyt todellakin mennään aivan väärään suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+9.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-11-29T18:01:56,2016-11-29T18:03:52,Tarkistettu,1.1 2016_122_137,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain  42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 35/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vanhuspalvelulain muuttamiseksi on osa hallituksen kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä koskevaa toimenpideohjelmaa. Sinänsä sääntelyn vähentäminen on ihan perusteltua, jos kysymys on joistakin turhista normeista, mutta heikossa asemassa olevien ihmisten suojaksi tehtyjä säädöksiä ei voi pitää missään mielessä turhina. Vanhuspalvelulakiin nyt esitetyt heikennykset vaikuttavat suoraan ikäihmisten palveluiden laatuun ja saatavuuteen. Kiitos hallitukselle siitä, että perui henkilöstömitoituksen heikennykset, mutta samalla olisi pitänyt perua myös ammattitaitovaatimusten heikennykset. Tässä esityksessä ehdotetaan, että vanhuspalvelulain kuntien käytettävissä olevaa asiantuntemusta koskevasta 10 §:stä poistettaisiin listaus ammattitaidoista, siis erityisasiantuntemuksesta, jota kunnalla tulee olla käytettävissään. Listauksen mukaan erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, gerontologiseen hoito- ja sosiaalityöhön, geriatriaan, lääkehoitoon, ravitsemukseen, monialaiseen kuntoutukseen sekä suun terveydenhuoltoon. Listauksen poistaminen mahdollistaisi esityksen mukaan aiempaa paremmin tapauskohtaisen harkinnan siitä, mitä asiantuntemusta kunta hankkii ja käyttää palveluiden järjestämiseen ja palvelutarpeen arviointiin. Olen Muistiliiton puheenjohtaja, ja Muistiliitto tekee säännöllisesti THL:n kanssa niin sanotun muistibarometrin, jossa tarkastellaan muistiasiakkaiden hoidon laatua eri puolilla Suomea. Edellinen muistibarometri valmistui viime keväänä, ja siinä tuli selkeästi esille, miten vaihtelevaa muistiosaamisen taso ja hoidon järjestelyt ovat eri puolilla Suomea, eri alueilla ja kunnissa. Hoitoketjut katkeavat edelleen aivan liian usein. Muistibarometrissä ja myös monessa muussa tutkimuksessa on tullut esille, miten suuria puutteita on esimerkiksi ravitsemuksen hoidossa, lääkehoidossa, suuhygieniassa ja kuntoutuksessa. Näiden asioiden huonosti hoitaminen nopeuttaa muistisairauden etenemistä ja lisää avun tarvetta ja heikentää kotona asumisen mahdollisuuksia. Muistisairaalla esimerkiksi hoitamattoman hampaan aiheuttama tulehdus suussa voi romahduttaa kunnon ja voinnin lähes kokonaan tai väärä lääkitys voi viedä kävelykyvyn ja tehdä muistisairaasta ihmisestä vuodepotilaan. Nämä ovat vain esimerkkejä. Nyt kun laki ei enää vaadi kunnilta erityisosaamista, niin on riski, että joissakin kunnissa ja alueilla hoidon laatu heikkenee ja ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan. Muistiliiton puheenjohtajana minun on pakko todeta, että osaaminen ei kaikissa kunnissa riitä osaamistarpeiden arviointiin, ja siksi näiden asioiden lakinormina säilyminen olisi niin tärkeää. Vastuuhoitaja — tai omahoitaja, ihan sama, mitä nimikettä käytetään — on tärkeä laadukkaan hoidon varmistaja. Muistisairautta sairastavan psykofyysissosiaaliset tarpeet ovat niin moninaisia, että jonkun on otettava kokonaisvastuu hoidon koordinoimisesta. Vastuuhoitaja tai omahoitaja tulee aina valita sen mukaan, kuka ammattilainen pystyy parhaiten pitämään huolta asiakkaan tarpeiden mukaisen hoidon koordinoimisesta. Kotona asuvan muistisairaan henkilön vastuuhoitajaksi sopii kaikkein parhaiten muistihoitaja. Muistibarometrin mukaan muistihoitajia alkaa olla jo joka kunnassa, mutta työn resursointi vaihtelee hyvin paljon. Joissakin kunnissa muistihoitajan nimike on lähinnä muodollinen, eli muistihoitajalla ei ole aikaa tehdä sitä hänelle kuuluvaa työtä tarpeeksi hyvin. Eräs ongelma on myös se, että tällä hetkellä ei järjestetä muistihoitajien koulutusta missään systemaattisesti, ja se aiheuttaa sen, että muistihoitajilla on hyvin vaihteleva osaamis- ja tietotaso myöskin siinä toimintansa taustalla. Muistiasiakkaan hyvän hoidon takaamiseksi kunnissa pitäisi olla muistihoitajan ympärille järjestetty muistiosaajien verkosto, jolle annetaan tarpeeksi hyvät resurssit toimia asiakkaiden kanssa. Tämä säästäisi varmasti paljon rahaa ja tällä pystyttäisiin monia asioita hoitamaan oikea-aikaisesti. Mikään ei ole nimittäin niin kallista kunnalle ja yhteiskunnalle kuin se, että laiminlyödään muistisairauksien varhainen diagnoosi, järjestetään hoito huonosti eikä järjestetä muistisairaille ihmisille kuntoutusta riittävästi, ja nyt pahoin pelkään, että nämä lakiesityksen heikennykset heikentävät tilannetta eri puolilla Suomea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+9.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-11-29T18:03:57,2016-11-29T18:09:27,Tarkistettu,1.1 2016_122_138,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain  42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 35/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä pariin asiaan haluan sanoa, haluan vielä oikeastaan vahvistaa hämmennystä tämän lainsäädännön osalta. Ensinnäkin minun on vaikea ymmärtää sellaista hallituksen logiikkaa, kun hallitus vaatii, että meidän olisi vahvistettava ja kehitettävä vanhusten palveluita, mutta samanaikaisesti hallitus kuitenkin heikentää vanhustyöntekijöitten osaamista ja nimenomaan geriatrista osaamista, joka läpileikkaa oikeastaan koko sen vanhuspalveluketjun. Siltä osin voisi olettaa, että nyt, kun meidän suuri tarpeemme on kehittää vanhuspalveluita, meidän pitäisi pikemminkin vahvistaa osaamista ja tuoda gerontologista hoito- ja sosiaalityön osaamista kaikille eri toimijoille, jotka toimivat vanhusten parissa. Ja siltä osin se ei tuo lisää kustannuksia, jos me lisäämme työssä olevien ihmisten osaamistasoa emmekä lisää henkilökuntaa. Toinen asia, joka on todella hämmentävä, on tämä vastuutyöntekijän poistaminen, oikeastaan kolmellakin eri osa-alueella katsottuna. Ensinnäkin, kun me puhumme vastuutyöntekijästä, niin meillä on paljon yksin asuvia ihmisiä, ja mitä ikääntyneempiä ihmisiä, sen todennäköisempää on, että he asuvat yksin. Silloin he ovat hyvin pitkälle riippuvaisia meidän hoitohenkilökuntamme sitoutumisesta heidän hoitoonsa ja myös ymmärryksestä ja osaamisesta näiden ihmisten tarpeista. Siinä mielessä tämän vastuutyöntekijän rooli tämän yksittäisen vanhuksen hoitamisessa ja edunvalvonnassa, oikeusturvassa on ihan oleellinen osa tätä kokonaisuutta. Arvoisa puhemies! Tulenko sinne? Ihan pieni asia vielä. [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Pyydän, että puhuja tulee jatkamaan puhujapönttöön. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)] Elikkä kuten äsken sanoin, niin kaikkein heikoimmassa tilanteessa ovat ne ihmiset, jotka asuvat yksin, joilla ei ole läheisiä ja omaisia ja jotka ovat täysin riippuvaisia hoitohenkilökunnan mahdollisuudesta hoitaa ja tukea heitä. Siltä osin meillä voi jäädä ihmisiä heitteille ja ihan tämänkin tilanteen takia. Me tiedämme, että jo tällä hetkellä näin on tapahtunut, vaikka meillä on osaavaa henkilökuntaa, mutta tiedämme, että ei riittävästi. Toinen asia, joka tähän liittyy: Olen itse Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja, ja olemme arvioineet tämän vastuuhenkilön poistamisen aiheuttavan sen, että nyt hallitus myös siirtää entistä enemmän vastuuta omaisille ja omaishoitajille. Nyt tämä tarkoittaa sitä, että meidän omaishoitajamme joutuvat entistä enemmän perehtymään niihin erilaisiin muutoksiin, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, ja perehtymään myös lainsäädäntöön, sosiaaliturvaan, palvelujärjestelmään, ja sitä kautta tämä tulee, voisiko sanoa, entisestään kuormittamaan omaishoitajia ja omaisia näissä eri tilanteissa. Kolmas asia, mikä liittyy tähän vastuutyöntekijään, on se, että kun hallitus valmistelee uutta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, niin näillä näkymin näyttää siltä — vaikka meillä ei ole vielä valinnanvapauteen liittyvää uudistusta tiedossa, mutta erilaisia huhuja on liikenteessä — että se käytännössä tulee tarkoittamaan myös sitä, ja näkemyksiäkin on siitä, että kun nämä palvelut pitää pakkoyhtiöittää, niin meidän nykyinen palvelujärjestelmämme pilkkoutuu entisestään erityyppisiin yhtiöihin. Ja kun meidän vanhuksemme ja heidän omaisensa sukkuloivat sitten näiden yhtiöiden välillä, niin mitä tämä tulee tarkoittamaan, jos meillä ei ole henkilöä, vastuutyöntekijää, joka tunnistaa tämän kyseisen vanhuksen erilaiset palvelutarpeet ja olisi tukemassa myös omaisia, omaishoitajia tämän ihmisen hoidossa. Tämä tuleva sote-uudistus tulee vaatimaan entistä enemmän palveluohjausta, ja tässä yhteydessä näitten vastuutyöntekijöitten rooli olisi ollut kyllä äärettömän tärkeä. Siltä osin täytyy myös todeta, että on todella hämmästyttävää, että hallitus poistaa vastuutyöntekijät. Itse olen erittäin tyytyväinen, että Etelä-Karjalassa Eksotessa me pikemminkin vahvistamme vastuutyöntekijöitten asemaa ja roolia nimenomaan sen takia, kun oletamme, että heidän roolinsa tulee kasvamaan tulevassa sote-uudistuksessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+9.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-11-29T18:09:33,2016-11-29T18:14:32,Tarkistettu,1.1 2016_122_139,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain  42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 35/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä jatkaa edustaja Kiljusen puheen jälkeen ja hienoa, että siellä Eksotessa vahvistetaan niiden työntekijöiden asemaa, jotka ovat todella tarpeen. Olisin muutaman sanan halunnut vielä sanoa lääkäreiden asemasta. Elikkä lääkärillähän on monia monia erikoisaloja, mihin lääkäri voi erikoistua, ja siinä erikoisalojen joukossa on myös geriatria. Geriatria ei olisi koskaan tullut erikoisalojen joukkoon, ellei sille oltaisi nähty erittäin suurta tarvetta. Me tiedämme, että ikäihmisten hoito on hyvin vaativaa jo pelkästään sen takia, että monella on hyvin monia erilaisia sairauksia, monia lääkityksiä, ja siihen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaa usein hyvin vahvasti myös se ympäristö, missä ikäihminen asuu, lääkkeiden yhteisvaikutukset ja niin edelleen. On erittäin tärkeää, että siinä vaiheessa, kun ikäihmisten hoitoa arvioidaan ja tehdään hoitolinjauksia ja myös lääkitykseen tehdään linjauksia, siinä olisi alan asiantuntija sitä katsomassa yhteistyössä hoitotiimin kanssa, näiden eri alojen osaajien kanssa, koska kun heti alkumetreillä katsotaan tilanne huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti ja saadaan tehtyä linjaukset niin hoitoon kuin hoivaan ja tarpeelliseen tukeen, niin se on aivan varmasti parasta mahdollista linjausta ikäihmistä ja hänen hoitoaan, hyvinvointiaan ajatellen. Ja se on aivan varmasti myös sellaista linjausta, mikä ei vain pitkällä tähtäimellä vaan jo hyvin nopeasti tulee tuomaan säästöjä yhteiskunnalle. Ja kun ajatellaan, että ikäihmisten joukko lisääntyy, niin on erittäin tärkeää katsoa sekä ikäihmisten hyvinvoinnin että yhteiskunnan varojen käyttämisen kannalta, mikä on järkevää, ja sen vuoksi ainoa oikea ratkaisu on olla tekemättä näitä heikennyksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-29T18:14:34,2016-11-29T18:16:38,Tarkistettu,1.1 2016_122_140,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain  42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 35/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen käytti kyllä erinomaisen puheenvuoron muistuttaen juuri siitä, miksi juuri nyt tarvitsee tehdä näitä vanhuspalvelulain heikennyksiä, tietysti heikennyksiä mielellään ei missään vaiheessa, mutta kun nyt koko tämä iso sote-uudistus on edessäpäin, niin olisihan tuo nyt järkevää nähdä, mihin nämä asiat alkavat asettua, ennen kuin lähdetään karsimaan erityisesti juuri näitä vastuutyöntekijöitten määriä ja sitä, että ylipäätänsä osoitetaan tämä vastuutyöntekijä. Juuri tämä pelko nyt on tässä, kun nämä hoitoketjut todennäköisesti tulevat tällä sote-mallilla pirstaloitumaan entisestään, miten ihmeessä sitten sen heikkokuntoisen vanhuksen kohdalla pystytään varmistumaan siitä, että hän saa sen hoivan ja juuri ne palvelut, mitkä hänelle on tarkoitettu ja mihin hän on oikeutettu, ellei hänellä ole sitten tällaista vastuutyöntekijää. Tämä oli kyllä erittäin hyvä, että edustaja Kiljunen tämän asian nosti esille. Jos ajatellaan ylipäätänsä ikäihmisen hoitoa, siellä pitäisi olla juuri tämän kokonaisuuden huomioiminen. Siellä on se ravinto, siellä on lepo, ihan niin kuin kaikilla meillä eri-ikäisillä, se, että on mahdollisuus ulkoiluun, liikkumiseen, ja sitten vielä erityisesti tämä lääkitys. Tästähän me jatkuvasti kuulemme, niitä mediassa uutisoituja tapauksia, joissa huomataan, että joko lääkitystä on yli tai on täysin yhteensopimatonta lääkitystä vanhuksen kohdalla ynnä muuta. Siinä mielessä näitten erityisasiantuntijoitten poistaminen myöskin tästä tuntuu kyllä hyvin hätiköidyltä toimenpiteeltä. Jotenkin tämä vanhuspalvelulaki kaiken kaikkiaankin on vähän tämmöinen, voisiko sanoa, KD:n lapsi. Silloin 2003—2007, kun olin itse eduskuntaryhmän puheenjohtajana, ensimmäisenä olin allekirjoittamassa meidän ryhmän jättämän ensimmäisen vanhuspalvelulakiraakileen, voi sanoa ihan suoraan, siinä vaiheessa. Mutta se oli se sysäys. Muistan, että eri puolilta salia sanottiin, että kyllä Suomeen tällaista varmaan tarvitaan, mutta vuoteen 2011 saakka piti elää, ennen kuin sitten saatiin hallitusohjelmaan ja (Puhemies koputtaa) ruvettiin tekemään vanhuspalvelulakia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-29T18:16:39,2016-11-29T18:18:46,Tarkistettu,1.1 2016_122_141,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle  eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 23/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_122_142,122/2016,2016-11-29,14.01,18.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle  eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että täällä ei ole hallintovaliokunnasta ketään esittelemässä asiaa, mutta täytyy sanoa, että itse kyllä tämän vastalauseen takana olen. Niin erikoinen kuin tilanne onkin, niin nimenomaan salin vasen puoli tässä nyt puolustaa kirkkojen oikeutta saada korvaus näistä lakisääteisten tehtäviensä hoitamisesta, ja kyllähän tämä tuntuu kummalliselta, koska taustahan on se, että puhtaasti valtiontalouden sopeuttamisen takia ollaan nyt sitten leikkaamassa nämä indeksitarkistukset, jotka aikanaan sovittiin kuitenkin nimenomaan siinä sopimuksessa, jossa kirkko luopui tästä yhteisöverotuotto-osuudestaan ja sai vastineeksi nimenomaan tämän avustuksen, joka luvattiin sitoa indeksiin. Kirkko on hoitanut nämä lakisääteiset velvoitteensa, mutta, ikävä kyllä, toinen osapuoli eli valtio ja sitten tällä kertaa istuva hallitus on tästä omasta osuudestaan luistanut. Siinä mielessä tässä mietinnössäkin jopa nostetaan esille tämä uskonnonvapauskysymys eli se, että jos ajatellaan, että vastaparina ovat uskonnonvapaus perusoikeutena ja toisaalta kahden autonomisen toimijan välinen vastuu ja rahanjako, niin ei valtion rahapula ole millään tavalla pätevä peruste mennä nimenomaan kirkon jäsenten kukkarolle. Sitähän se tarkoittaa: jos näitä lakisääteisiä tehtäviä ei korvata sieltä valtion kukkarosta, niin yhä enemmän joudutaan turvautumaan kirkon jäsenten kolehtituloihin ja lahjoituksiin. Siinä mielessä voisi sanoa, että tässä on toinen sopimusosapuoli pettänyt ja ei ole pitänyt kiinni siitä, mitä on yhdessä sovittu. Kristillisdemokraatit ovat omassa vaihtoehtobudjetissaan tältä osin jättäneet talousar-vioaloitteen, jolla me haluaisimme olla korvaamassa tämän osuuden. Meidän mielestä se on reilua, se on oikeudenmukaista. Se perustuu siihen sopimukseen, mikä aikanaan on tehty. Tässä kohtaa kyllä täytyy toivoa, että jospa vielä äänestyksessä tapahtuisi sellaisia siirtymiä myöskin hallituspuolueista, että kokisivat oikeudenmukaiseksi puolustaa tätä asiaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2016+10.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-11-29T18:19:19,2016-11-29T18:21:27,Tarkistettu,1.1 2016_123_1,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp",Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Keskustelu asiasta päättyi 29.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Krista Kiuru Kari Uotilan kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset lausumaehdotukset 1 ja 2.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_123_2,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK," Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2016 vp>>>Lakialoite LA 74, 84/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2016 vp",Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksista. Ehdotuksista äänestetään erikseen mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_123_3,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Keskustelu asiasta päättyi 29.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Anneli Kiljunen Aino-Kaisa Pekosen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_123_4,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 163/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2016 vp,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_123_5,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 29.11.2016 pidetyssä täysistunnossa Keskustelussa on Aino-Kaisa Pekonen Outi Alanko-Kahiluodon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Sari Tanus on Sari Essayahin kannattamana ehdottanut, että 1. lakiehdotus hylätään. Lisäksi on Anneli Kiljunen tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen, jota ei ole kuitenkaan kannatettu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_123_6,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laeiksi lääkelain 57 b ja 102 §:n ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 184/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2016 vp,"Lakiehdotusten hylkäysehdotuksista on äänestettävä. Ensin äänestetään Aino-Kaisa Pekosen ehdotuksesta kaikkien lakiehdotusten hylkäämisestä ja sen jälkeen Sari Tanuksen ehdotuksesta, että 1. lakiehdotus hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_123_7,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 29.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Anna Kontula Aino-Kaisa Pekosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Merja Mäkisalo-Ropponen on Tarja Filatovin kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen. Lisäksi Sari Tanus on Sari Essayahin kannattamana tehnyt lausumaehdotuksen, joka on monistettuna jaettu edustajille. [Pöytäkirjan liite 6A]",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_123_8,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite",Ensin äänestetään lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_123_9,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 105/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite",Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksista. Ehdotuksista äänestetään erikseen mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_123_10,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 15/2016 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Keskustelu asiasta päättyi 29.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Katja Taimela Satu Hassin kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen. Anders Adlercreutz on Joakim Strandin kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_123_11,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 15/2016 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista. Ehdotuksista äänestetään erikseen mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_123_12,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  Kansaneläkelaitoksen  kuntoutusetuuksista ja kuntoutusraha-etuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 34/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 34/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 29.11.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_123_13,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  Kansaneläkelaitoksen  kuntoutusetuuksista ja kuntoutusraha-etuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 34/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Teen vastalauseemme mukaisen esityksen, että 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisesti paitsi 11 luvun 1 § poistetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+8.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,,,, 2016_123_14,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  Kansaneläkelaitoksen  kuntoutusetuuksista ja kuntoutusraha-etuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 34/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kiljusen esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+8.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,,,, 2016_123_15,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  Kansaneläkelaitoksen  kuntoutusetuuksista ja kuntoutusraha-etuuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 34/2016 vp,"Anneli Kiljunen on Tuula Haataisen kannattamana ehdottanut, että 1. lakiehdotuksen 11 luvun 1 § poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_123_16,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle valtiovarainvaliokunnan, liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan, tulevaisuusvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto viimeistään 15.3.2017. Valtioneuvoston esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia ja muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_123_17,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Meillä on edessämme maailmanlaajuinen ja suorastaan perusteisiin käyvä energiatalouden murros. Nyt käsiteltävä valtioneuvoston selonteko, kansallinen ilmastostrategia, energiastrategia, määrittää päälinjat Suomen energiakäänteelle vuoteen 2030 tähdäten. Samalla katsomme vielä pidemmälle: vuoden 2030 tavoitteiden toteuttaminen on kestävä silta kokonaan päästöttömään ja hiilineutraaliin energiatalouteen Suomessa vuonna 2050. Tämä strategia koostuu kolmesta skenaariosta: ensinnäkin perusskenaariosta, joka havainnollistaa nykyisten voimassa olevien toimien riittämättömyyden energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi; toiseksi politiikkaskenaariosta, joka on vuoteen 2030 ulottuva skenaario, jossa uudet politiikkatoimet mitoitetaan siten, että asetettuihin ilmasto- ja energiatavoitteisiin päästään; kolmanneksi vuoteen 2050 asti ulottuvasta tarkastelusta sellaisista toimista, joilla energiankäyttö ja ‑tuotanto saataisiin kokonaan, sataprosenttisesti, uusiutuvaan energiatuotantoon perustuvaksi. Energia- ja ilmastostrategia toteuttaa hallitusohjelmaa ja nojaa Euroopan unionin yhteisiin tavoitteisiin ja Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin. Strategia on myös kansainvälisesti tarkasteltuna kunnianhimoinen ja linjassa tänään hyväksytyn komission energia- ja ilmastopaketin talvipaketin kanssa. Selonteon pohjalta uusiutuvan energian osuutta lisätään yli puoleen energian loppukäytöstä vuonna 2030. Öljyn energiakäyttö puolitetaan vuoteen 2005 verrattuna. Kaiken kaikkiaan liikenteellä on hyvin keskeinen, ellei jopa keskeisin, rooli niin sanotun taakanjakosektorin päästöjen vähentämisessä. Tässä selonteossa linjataan, että liikenteen päästöjä vähennetään noin puolet elikkä 50 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen vähentämisen tarve on itse asiassa niin suuri, että väittely liikenteen biopolttoaineiden ja sähköautojen keskinäisestä roolista on turhaa. Molempia tarvitaan lähes maksimimäärä, minkä kykenemme saavuttamaan, ja se tarkoittaa tietysti muun muassa useiden biojalostamoiden rakentamista Suomeen, jotta tämä tavoite kyetään saavuttamaan, ja se taas merkitsee työpaikkoja ja yrittämisen mahdollisuuksia koko maassa. Tässä selonteossa esitetään myös mittavaa, 250 000 kappaleen tavoitetta sähköautoille ja 50 000:n tavoitetta kaasuautoille. Samalla tieliikenteen biopolttoaineiden sekoitusvelvoite nostetaan 30 prosenttiin energiasisällöstä, mikä on aivan Euroopan kärkeä. Kuten sanoin äsken, EU:n komissio julkaisee tänään — itse asiassa juuri näihin aikoihin, pressitilaisuus lienee käynnissä Brysselissä tällä hetkellä — oman energiapolitiikan talvipakettinsa. Suomen kannalta on olennaista, että biomassan nollapäästöisyys säilyy, mikä on nyt julkaistussa paketissa turvattu. Suomi on ajanut vuosia EU:n laajuista politiikkaa myös liikenteen biopolttoaineille, mikä nyt kantaa hedelmää, sillä talvipaketissa ehdotetaan jakeluvelvoitetta liikenteen uusiutuville polttoaineille. Me tarvitsemme myös kustannustehokkaan, toimitusvarman sähköjärjestelmän ja ennen muuta toimivat sähkömarkkinat tämän tueksi. Suomelle erityinen kriittinen kysymys on sähkötehon riittävyys huippukulutuksen aikana johtuen meidän aika poikkeuksellisista ilmasto-olosuhteistamme muuhun Eurooppaan verrattuna. Pitkällä siirtymäkaudella kohti täysin uusiutuvaa energiataloutta myös ydinvoimalla on roolinsa sähköntuotannossa kotimaassa. Arvoisat kollegat, viime tammikuun 7. ja 15. päivä me saimme ankaran muistutuksen siitä, että kovien pakkasten aikana oma sähköntuotantomme ei riitä. Olimme noissa oloissa liikaa, jopa yli kolmanneksen verran, tuontisähkön varassa. Senkin takia pohjoismaisen sähkömarkkinan kehittäminen on Suomelle kärkiasia. Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille suunniteltu hanke vaihtosiirtoyhteyden toteuttamiseksi on välttämätön riittävien siirtoyhteyksien varmistamiseksi. Tämä työ on nyt liikkeellä Ruotsin Kraftnätin ja Suomen Fingridin kesken, ja viimeksi kävimme tästä erittäin hyvän keskustelun pohjoismaisten kollegoiden kanssa viime viikolla täällä Helsingissä pohjoismaisten energiaministerien kokouksessa. Suomen tavoitteena on saada tämä siirtoyhteys Euroopan unionin prioriteettilistalle ensi vuonna, 2017, jotta sen toteuttaminen voisi alkaa niin pian kuin mahdollista. Ylimenokauden ratkaisuna otetaan käyttöön teknologianeutraalit tarjouskilpailut, joiden perusteella maksetaan sähköntuotantotukea kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille. Tarkemmin vielä vuosina 2018—20 otetaan käyttöön kilpailuun perustuva tuotantotuki uusiutuvalle sähkölle. Tällä tuella voidaan rakentaa yhteensä korkeintaan 2 terawattitunnin verran tuotantoa noiden mainittujen vuosien aikana. Vastaavasti investointitukea kohdennetaan ensi sijassa uuden energiateknologian kaupallistamiseen sekä biopolttonesteiden, biokaasun ja jakeluverkkojen rakentamiseen. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa etusijalla ovat metsähake ja metsäteollisuuden sivuvirrat, kuten kuori ja puru. Selonteon mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomessa luovutaan kivihiilen energiakäytöstä. Varotoimena otetaan huomioon energian toimitus- ja huoltovarmuus ja poikkeustilanteet. Kivihiilen energiakäytön lopettamista koskeva lakiesitys valmistellaan siirtymäaikoineen tämän hallituskauden aikana. Arvoisa puhemies! Hyvä kollegat, kun sanoin, että tässä linjattu energiastrategiamme on kansainvälisesti kunnianhimoinen, tarkoitin muun muassa tätä kivihiilen energiakäytöstä luopumista. Olen vakuuttunut siitä, että tulevien vuosikymmenten mittaan tämä arvioidaan energiataloudessa lähes yhtä merkittäväksi kuin demokratian saralla oli naisten äänioikeuden toteuttaminen Suomessa vuonna 1906, mikä näytti suuntaa muulle maailmalle ja mistä olemme kaikki perustellusti ylpeitä. Me olemme kestävän energiatalouden edelläkävijöitä, eikä meidän kannata pitää kynttilää vakan alla vaan tuoda tätä rohkeasti esiin maailmalla ja siten luoda pohjaa suomalaisen energia- ja ympäristöteknologian viennille. 100-vuotiasta Suomea ei rakenneta nihilismillä vaan ennakkoluulottomalla asenteella ja terveellä itseluottamuksella, joihin kuuluu omavaraisempi, huoltovarma ja kestävä energiatalous. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-11-30T14:17:03,2016-11-30T14:26:51,Tarkistettu,1.1 2016_123_18,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on totta, ja yhteinen tehtävämme on pysäyttää se. Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka voi saada ratkaisut aikaan, ja olemme myös viimeinen sukupolvi, joka pystyy tekemään käänteen. Fossiilisten polttoaineiden käytön takia merten lämpötila nousee, napajäätiköt sulavat ja kuumuus- ja kuivuusjaksot tuhoavat satoja. Suunnanmuutoksen on tapahduttava nyt. Kyse on lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudesta. On tekojen aika. Arvoisa puhemies! Tällä ohjelmalla Suomi osoittaa edelläkävijyyttä. Kannamme vastuumme kansainvälisesti ja bio- ja kiertotaloutta edistämällä luomme samalla puhtaita ratkaisuja, työpaikkoja suomalaisille ja toimeentuloa koko maahan. Keskustavetoinen hallitus vastaa nopeasti Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin konkreettisilla teoilla. Fossiilisista tuontipolttoaineista siirrytään kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Tuontiöljyn käyttö puolitetaan, ja Suomi aikoo kieltää ensimmäisenä maailmassa hiilenkäytön vuoteen 2030 mennessä. Kokonaan uusiutuvaan energiaan on mahdollista siirtyä vuoteen 2050 mennessä. Olemme tulevaisuudessa sekä omavaraisempia että taloudellisesti vahvempia. Siirrymme keskitetystä fossiilisesta mallista koko Suomen uusiutuvan energian malliin. Energiaeurot ja työpaikat kannattaa pitää Suomessa. Arvoisa puhemies! Energia- ja ilmastostrategia ohjaa tulevaisuuden liikkumista ja kuljetuksia, rakentamista, asumista sekä sähkön- ja lämmöntuotantoa. Ratkaisuja ovat bio-energia sekä maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden jätteistä tuleva energia sekä aurinko- ja tuulienergia. Metsien monimuotoisuudesta on huolehdittava. Metsienkäytön myötä tulevat sivujakeet kannattaa hyödyntää energiakäytössä. Tukkipuu menee jalostukseen ja puurakentamiseen, sivuvirrat, kuten kuoret ja hakkuutähteet, käytetään energiantuotantoon. Energiatarpeet mahtuvat kansallisen metsästrategian mukaisiin raameihin. Jatkossa sellun, paperin ja puurakentamisen lisäksi puusta tehdään enenevästi lääkkeitä ja tekstiilejä ja muovituotteita korvataan puulla. Väitteet tuulivoiman alasajosta ovat vääriä. Tuulivoimaa tuetaan jatkossakin, mutta tukitaso tuodaan samalle viivalle muiden energialähteiden kanssa. Arvoisa puhemies! Kotitaloudet ja yritykset voivat tulevaisuudessa toimia sähköntuottajina, eivätkä tuuli- ja aurinkoenergian tuotannonvaihtelut haittaa, koska älykkäät verkot ja sähkön varastointi varmistavat jatkuvan sähkönsaannin. On mahdollista, että akku- ja energianvarastointiteknologian kehittyminen ja halpeneminen mullistavat energiamarkkinat ennalta arvaamattomalla tavalla. Liikkuminen ja tavaroiden kuljettaminen muuttuu. Liikenteen automatisaatio lisääntyy, ja tavoitteena on, että Suomessa on 15 vuoden kuluttua 250 000 sähköautoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa. Biokaasun mahdollisuudet ovat valtavat. Kaupungeissa lyhyitä matkoja tehdään auton sijaan entistä enemmän pyörällä tai kävellen. Visio on käynyt jo osittain toteen Helsingissä kaupunkipyörien tulon myötä. Energia- ja ilmastostrategia merkitsee hyviä asioita myös kansanterveyden näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Suomella on ensi vuonna sekä Arktisen neuvoston että Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuus. Se antaa meille entistä paremman mahdollisuuden edistää näitä tavoitteita yhdessä muiden maiden kanssa. Päästötön Pohjola on keskustan tavoite, ja se on mahdollista saavuttaa hyvin nopeastikin, jos niin halutaan. Energia- ja ilmastostrategia on kunnianhimoinen ja realistinen linjaus tähän hetkeen. Suomi on omilla vahvuuksillaan nykyisessä energiamurroksessa mukana. Suomalaiset cleantech‑ ja puhtaiden energiaratkaisuiden yritykset saavat selkänojan toiminnalleen ja tuotteiden kehittämiselle vientiin. Keskustan eduskuntaryhmä kiittää hallitusta erinomaisesta työstä ja kannustaa strategian nopeaan toimeenpanoon.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-11-30T14:26:53,2016-11-30T14:32:10,Tarkistettu,1.1 2016_123_19,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maamme energiapolitiikka kärsi epäjohdonmukaisuudesta ja ennustamattomuudesta viime vaalikaudella. Pystyimme jo silloin perustellusti todentamaan, että Suomen silloinen energiapolitiikka ei palvellut yhteiskunnan kokonaisetua, sillä energiapolitiikkamme perustui silloin kivihiilikautiseen ajatteluun ja puutteellisesti tutkittuun tietoon. Nyt energiapolitiikastamme on tullut poukkoilevan päätöksenteon sijaan vaalikausien yli kestävää ennakoitavuutta. Oivallisena esimerkkinä tästä toimivat juuri nykyisen hallituksen uunituoreet linjaukset kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä näkee, että kotimaisten energialähteiden, kuten turpeen ja pienpuuenergian, asemaa ei pidä heikentää. Samaten meidän on ajateltava energia ihan uudella tavalla. On nähtävä kuusenoksa kemikaalina, puru ja lastut biopolttoaineina, vesi energianlähteenä. Onneksi kaikki tämä on etupainotteisesti otettu huomioon nyt keskustelussa olevassa hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa. Tämän ohella perussuomalaisten eduskuntaryhmä näkee, että hyödyntämällä kotimaista energiaa ja kehittämällä siihen perustuvaa vientiteollisuutta voimme oikaista merkittävästi kauppatasettamme. Energiantuotannon kotimaisuusasteen tuntuva nostaminen edistää maamme talouskasvua ja tuottaa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Nämä työpaikat syntyisivät pääasiassa haja-asutusalueille, mikä mahdollistaisi osaltaan maaseudun pitämisen elinvoimaisena ja asuttuna. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tyytyväinen siitä linjauksesta, että uusia tuulivoimatukiratkaisuja ei nyt myönnetä vaan niistä tehdään riippumaton selvitys ennen kuin jatkosta päätetään. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset haluavat jatkossa kiinnittää huomiota puurakentamisen lisäämiseen. Suomi voisi olla puurakentamisen suunnannäyttäjä koko Euroopassa. Ala on merkittävä tekijä, se työllistää runsaasti joko suoraan tai välillisesti. Puusta valmistettavat tuotteet ovat kestäviä sekä uusiutuvia ja vaikuttavat positiivisesti hiilitaseeseen. Tämäkin tavoite tukee hyvin myös ilmastopoliittisia linjauksia siitä, mihin uudella hallituksen energia- ja ilmastostrategialla pyritään. Arvoisa puhemies! Viimeaikainen kansainvälisen politiikan epävarmuus on palauttanut kaikkien mieleen energiaomavaraisuuden tärkeyden myös huoltovarmuutemme näkökulmasta. Niinpä energiaomavaraisuuden tuntuva nostaminen on syytä ottaa energiapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi sekä pitkäaikaiseksi painopisteeksi. Näin on nyt hallituksessa tehty, ja siitä me olemme tyytyväisiä. Tulee myös muistaa, että kylmien säiden ja pitkien välimatkojen Suomi on erityisen riippuvainen myös siitä, että kohtuuhintaista energiaa on saatavilla. Tämäkin näkökulma on onneksi mukana nyt uudistetuissa linjauksissa. Arvoisa puhemies! Energiapolitiikkaamme vaikuttavat keskeisesti myös kansainväliset päästötavoitteet ja erilaiset sopimukset. Tästä esimerkkinä toimii juuri hiljakkoin Pariisin ilmastokokouksessa tehty maailmanlaajuinen ilmastosopimus, minkä keskeisenä tavoitteena on rajoittaa keskilämpötilan nousu maapallolla alle 2 asteeseen. Tämä linjaus sopii niin perussuomalaisille kuin muillekin hallituskumppaneille. Sen sijaan kesällä EU-komissiolta tullut Pariisin sopimuksen tavoitteisiin liittyvä ehdotus taakanjakosektorille ei sellaisenaan enää sovikaan, sillä katsomme, että komission ehdotuksessa Suomelle on asetettu kohtuuttoman korkea, 39 prosentin päästövähennysvelvoite, joka tulee toteutuessaan nostamaan suomalaisen teollisuuden kustannuksia ja näin heikentämään alan työllisyyttä. Täten pidämme tärkeänä, että hallitus käyttää kaikki mahdolliset keinot joustomekanismien täysimääräiseen käyttöön jatkossa, ennen kuin komission esitystä voidaan edes harkita hyväksyttäväksi. Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite cleantech-alan kasvattamiseksi on erittäin kunnianhimoinen mutta tarpeellinen. Kotimarkkinat ovat tässä juuri ratkaisevassa asemassa. On selvää, että huolehtimalla energiantuotannosta, (Puhemies koputtaa) joka varmistaa kotimaisen, vähähiilisen energiansaannin, kohtuuhintaisuuden (Puhemies koputtaa) ja vähäpäästöisyyden, meillä on energia- ja ilmastosektorilla paljon enemmän voitettavaa kuin hävittävää.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-11-30T14:32:12,2016-11-30T14:38:10,Tarkistettu,1.1 2016_123_20,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi haluaa olla eturintamassa estääkseen maailman lämpenemistä yli 2 asteella. Siksi tässä strategiassa on vahva panostus uusiutuvaan energiaan ja uusiin puhtaisiin energiajärjestelmiin. Voi sanoa, että muutamat päätökset ovat todella vallankumouksellisia. Yksi niistä on hiilenkäytön lopettaminen vuoteen 2030 mennessä. Jopa suurempi päätös ja tavoite on öljynkäytön puolittaminen samalla ajalla. Samalla hallitus kuitenkin haluaa turvata energian saatavuuden Suomessa kilpailukyvyn näkökulmasta ja pitää huolta energian kilpailukykyisestä hinnasta. Entistä suurempi painoarvo strategiassa on tullut puhtaan teknologian viennille, missä Suomella onkin merkittävää osaamista. Arvoisa puhemies! Leijonanosan uusista päästövähennystavoitteista ottaa harteilleen liikenne, joskin oma urakkansa on myöskin kiinteistöpuolella ja maataloudessa. Teollisuus onkin Suomessa tiristänyt itsensä jo maailman energiatehokkaimpien joukkoon. Puhtaan energian ja kiertotalouden markkinat ovat seuraavan parinkymmenen vuoden aikana jopa 15 000 miljardia euroa koko maailmassa. Mikäli olemme tässä energiauusiutumisen eturintamassa, maailma on todellakin avoin suomaisille uusille energiakonsepteille. Nyt onkin oikea aika miettiä, miten saamme tästä globaalista energiamurroksesta mahdollisimman paljon irti suomalaista liiketoimintaa. Arvoisa puhemies! Liikennesektorin uudistamisessa ratkaisu valtiolta oli vaatimus biopolttoaineiden 30 prosentin sekoitevelvollisuudesta vuoteen 2030 mennessä. Päätöksen seurausvaikutukset voivat olla hyvinkin merkittäviä. Nykyisin tuontiöljyn energiakäytöstä yli 60 prosenttia käytetään liikenteessä. Suomeen tuodaan nettona energiaa vuosittain 6,8 miljardin euron edestä. Tulevaisuudessa kenties näitä euroja maksetaan entistä enempi kotimaiselle biopolttoaineteollisuudelle, mikä on erinomainen asia. Kaikki metsäteollisuuden yritykset eivät kenties ole kovin innoissaan siitä, mihin puu menee. Nyt kuitenkin ollaan tehty tutkimuksia siitä, että kun tällä hetkellä käytetään puuta noin 68 miljoonaa kuutioita, biopolttoaineisiin menisi noin 4 miljoonaa kuutiota ja kestävä hakkuuraja olisi noin 80 miljoonaa kuutiota. Eli vielä onnistuisi kestävän metsänkäytön rajoissa saada tätä uutta liiketoimintaa mukaan. Mikäli tiedostamme päätöksen haasteet myöskin metsäpuolelle ja ratkaisemme ne asiallisesti, voimme pitää biopolttoaineiden sekoitevelvollisuuden merkittävää korottamista mahdollisuutena. Ja juuri niin kuin ministeri sanoi esimerkiksi tämän talvipaketin osalta, tämä on mielenkiintoinen päätös komissiolta. Uskon, että biopolttoaineiden tulevaisuus on kuitenkin lentoliikenteessä, yhdyskuntien energiatuotannossa, ja mikäli Suomi luo nyt tämän pilottimarkkinan itsellensä esimerkkimaana, meillä voi olla huikeat mahdollisuudet tulevaisuudessa olla globaali johtaja uusissa biopolttoaineissa. Arvoisa puhemies! Biopolttoaine on ainakin normaalien henkilöautojen tankissa kuitenkin vain välivaihe ja kenties vain metsäisten maiden mahdollisuus. Arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia kaikista ostettavista autoista EU:ssa vuonna 2030 on sähköautoja. Uudessa energia- ja ilmastostrategiassa on vahva sitoumus myöskin liikenteen sähköistämiseen ja myöskin automatisointiin. Tavoitteena on saada jopa 250 000 uutta sähköautoa Suomeen vuoteen 2030 mennessä. Ja jos mietitään jälleen globaalia markkinaa tässä bisneksessä, on arvioitu, että se on jopa 3 400 miljardia vuodessa, jos me jälleen olisimme esimerkkinä maailmalle näissä asioissa. Sähköisen liikenteen on arvioitu tuovan yli miljoona työpaikkaa Eurooppaan vuoteen 2030 mennessä. Me voisimme ottaa merkittävästi kokoamme suuremman osuuden näistä työpaikoista. Arvoisa puhemies! EU menee kohti kuluttajalähtöistä energiapolitiikkaa. Usein kuluttajalähtöinen energiapolitiikka liitetään sähkön pientuotantoon, sekä tuuleen että aurinkoon. Tuuli ja aurinko eivät tietenkään ole tasaisia energialähteitä: tuulesta ei saa sähköä, mikäli ei tuule, aurinko ei aina paista. Samanaikaisesti emme kuitenkaan voi vähätellä näiden energialähteiden merkitystä. Ihmisille energianmuutoksen on aidosti näyttäydyttävä helppona ratkaisuna, joka on taloudellisesti järkevä ja samalla teko puhtaan maapallon puolesta. Sitten ihmiset lähtevät mukaan näihin muutoksiin. Arvoisa puhemies! Tulevaisuus on jo nähtävillä. Energiajärjestelmään tulee paljon enempi toimijoita kuin nyt on. Energiapaletti monipuolistuu. Puhdas energia tulee elinkeinoelämän kilpailuvaltiksi. Kuluttajat tulevat osaksi energiajärjestelmää. Energiajärjestelmä tulee osaksi esineiden internetiä. Suomella on mahdollisuus erikoistua (Puhemies koputtaa) joustavien kysyntäratkaisujen huippuosaajaksi ja samalla pitää huolta siitä, että elinkeinoelämä saa varmatoimista ja hinnaltaan kilpailukykyistä puhdasta energiaa. (Puhemies koputtaa) Energiaremontti voi irrottaa meidät aidosti fossiilisten polttoaineiden tuontilaskusta (Puhemies koputtaa) ja luoda perustan kymmenille-, jopa sadoilletuhansille uusille työpaikoille Suomessa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-11-30T14:38:12,2016-11-30T14:44:01,Tarkistettu,1.1 2016_123_21,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Minun on pakko lyödä nuijaa pöytään viimeistään silloin, kun on 15—20 sekuntia — tai niin kuin äsken, 40 sekuntia — yli sovitun aikarajan. Pyydän, että tätä sovittua pelisääntöä 5 minuutista noudatettaisiin mahdollisimman hyvin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_22,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi 2016 jää historiaan paitsi Pariisin ilmastosopimuksesta myös korkeimmasta koskaan mitatusta hiilidioksidimäärästä ilmakehässä. Käsissämme ei ole vähempää kuin maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuus. Sopu ilmastosopimuksesta on tärkeä askel mutta vasta alku ilmastotyölle. Maapallon keskilämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5 celsiusasteeseen vaatii järeitä toimia. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä odotti kansalliselta energia- ja ilmastostrategialta enemmän visiota siitä, mihin Suomi voisi parhaimmillaan yltää. Suomessa jo nyt puolet energiasta tulee päästöttömistä lähteistä, kuten uusiutuvasta energiasta ja ydinvoimasta, ja olemme myös linjassa EU:ssa hyväksyttyjen tavoitteiden kanssa. Nämä eivät tule kuitenkaan riittämään, vaan uusia avauksia niin kestävään uusiutuvan energian tuotantoon kuin kulutuksen vähentämiseen tarvitaan. Arvoisa puhemies! Energia on keskeinen tekijä hiilidioksidipäästöjen rajoittamisessa. Hallituksen se tavoite, että pitkällä aikavälillä energiajärjestelmä muuttuu hiilineutraaliksi ja perustuu uusiutuviin energialähteisiin, on kannatettava. Tuontiöljyn energiakäytön puolittaminen ja kivihiilen käytöstä luopuminen ovat hyviä tavoitteita. On kuitenkin pakko kysyä: miten tähän linjaan sopii turpeen suosiminen, kun se pahimmillaan tuottaa enemmän päästöjä kuin kivihiili? (Eduskunnasta: Hyvin!) Energiajärjestelmien muutos maailmalla on käynnistynyt. Suomen on oltava kehityksen eturintamassa. Esitykseen sisältyy teknologianeutraalin tarjouskilpailun kautta tuleva tuki uusiutuville energiamuodoille — hyvä niin. Kilpailutettavan energian määrä, 2 terawattituntia, on kuitenkin aivan liian vähän. Aurinko, tuuli ja erilaiset geotermiset energialähteet ovat tulevaisuutta. Älykkäät energiaverkot ja palveluliiketoiminnan kehittäminen mahdollistavat paitsi energiatehokkaita ratkaisuja myös säästöjä kuluttajille. Energiatehokkuutta tulee parantaa. Suomen sijoitus energiatehokkuuden vertailussa on huono. Suomen tulee kehittää ja ottaa käyttöön uutta teknologiaa. Näin syntyvät myös referenssimarkkinat viennille ja työtä suomalaisille. Tämän on oltava Suomen ilmastoliiketoiminnan ytimessä. Hallituksen koulutus-, tutkimus- ja innovaatiorahoituksen leikkaaminen lyö korville näitä tavoitteita. Selonteko nojaa vahvasti metsäbiomassaan. Politiikka ja tiede vielä keskustelevat siitä, mikä on metsien bioenergian pitkän aikavälin päästötaso tässä kokonaisuudessa. Tämän päivän tiedon valossa komissio näyttää vihreää valoa Suomen tavoitteille. Metsä ja puupohjaiset raaka-aineet on nähtävä yhä monipuolisempana öljyä korvaavana raaka-aineena uusille, korkean jalostusarvon tuotteille. Sivuvirrat ja metsätähde on puolestaan järkevää käyttää bioenergiana, jolloin ilmastovaikutukset ovat edullisimmat. Lähtökohtana on oltava, että hakkuiden lisäyksen myötä myös suojelua lisätään ja monimuotoisuudesta huolehditaan. Valitettavasti näin ei nyt ole. Metso-ohjelma tarvitsee nyt rahoitusta. Arvoisa puhemies! 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteessä. Päästöjen vähentämiseksi hallitus nostaa biopolttoaineen sekoitevelvoitteen 30 prosenttiin ja tavoitteena on 40 prosenttia uusiutuville. Tämä ei yksin riitä. Avoimeksi jää myös autoilijoiden halukkuus ja kyky maksaa kustannukset. Muu maailma menee sähköautojen suuntaan, ja muutos liikenteen osalta on hyvin nopeaa. Suomen pitää olla avoin uusille ratkaisuille. Vääriä ratkaisuja on vaikeaa ja kallista peruuttaa. Liikenne täytyy nähdä järjestelmänä, jossa saumattomat matkaketjut ja älykkäät liikenneverkot mahdollistavat vähäpäästöisen liikkumisen. Raideliikenteen kehittäminen on tehokas ja kuluttajaystävällinen tapa vähentää liikenteen päästöjä. Nolla- ja plusenergiatalojen rakentamisen ohella liikennejärjestelyt ovat keskeisiä asumisen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. On ilo huomata, että hallitus puhuu selonteossa kaupunkipolitiikasta ja tiiviin yhdyskuntarakentamisen puolesta. Vähähiilinen joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ovat ilmastoystävällisiä liikkumistapoja, ja liikunnan mahdollistava kaupunkisuunnittelu on myös kansanterveystyötä. Arvoisa puhemies! Maapallon pelastaminen on mahdollista. Se edellyttää voimakkaita toimia lämpenemisen pysäyttämiseksi. Keskustelemme tänään siitä tulevaisuudesta ja niistä olosuhteista, joissa lapsemme ja lapsenlapsemme elävät.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-30T14:44:04,2016-11-30T14:49:42,Tarkistettu,1.1 2016_123_23,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen strategiassa on monia hyviä asioita, mutta se hukkaa ilmaston ja työllisyyden kannalta parhaat mahdollisuudet. Me vihreät esittelemme viikonloppuna oman energiavisiomme, joka lisää uusiutuvaa energiaa kaksi kertaa nopeammin kuin hallitus, luo enemmän uusia työpaikkoja ja siirtyy hiilineutraaliuteen 30-luvulla eikä vasta vuosisadan jälkipuoliskolla. Marrakechin ilmastokokouksessa USAn ulkoministeri John Kerry totesi, että uusiutuvasta energiasta on tulossa historian suurin markkina. Me vihreät haluamme, että Suomi on globaalin energiaremontin kärkijoukossa. Ilmastonmuutos etenee häkellyttävää vauhtia. Kuluva vuosi tekee lähes varmasti uuden lämpöennätyksen, kuten viime ja toissa vuosikin. Pariisin ilmastosopimuksessa olemme sitoutuneet hillitsemään ilmastonmuutoksen 1,5 asteen tuntumaan. Kaikkien maiden pitää tiukentaa tavoitteitaan. Valitettavasti hallitus ei tästä hiiskahdakaan. Ilmastonmuutos ei silti odota, se ei pidä neuvottelutaukoja, se noudattaa vain luonnonlakeja. Kivihiilen kieltäminen on välttämätöntä. Johdonmukaista olisi lopettaa myös turpeen poltto, sehän on ilmastolle hiiltäkin pahempi, ja sen korjuu pilaa vesistöjä. Edellinen hallitus päätti vähentää turpeenpolttoa suunnitelmallisesti. Sipilän hallitus haluaa lisätä turpeenpolttoa lähivuosina ja jatkaa sen verotukea. Uusiutuvasta energiasta hallitus haluaa ponnekkaimmin ajaa ympäristölle ongelmallisinta bioenergiaa. Ilmastolle, terveydelle ja työpaikoille parempia vaihtoehtoja ovat tuuli- ja aurinkovoima, sähköinen liikenne sekä älysähköverkot. (Eduskunnasta: Mututietoa!) Hallitus suhtautuu passiivisesti sähkön pientuotantoon ja lykkää päätöstä uusiutuvan energian teknologianeutraalista tuesta. On hyvä tutkia tuulivoiman terveysvaikutuksia vielä lisää, mutta on epäjohdonmukaista jarruttaa tuulivoimaa todistamattomien väitteiden vuoksi ja ajaa samaan aikaan turpeen- ja puunpolttoa, joiden tiedetään sairastuttavan ihmisiä. Bioenergia on kestävää vain, jos metsiemme hiilinielu pysyy vähintään entisellään, huolehdimme luonnon monimuotoisuudesta emmekä välillisesti tuhoa sademetsiä. Valitettavasti hallituksen ajama hakkuiden kasvattaminen pienentää hiilinielua, mikä on ilmaston kannalta yhtä paha kuin päästöjen kasvu. Tästä hallitus haluaa selviytyä laskennallisella EU-hokkuspokkustempulla. Tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto alentaa sähkön markkinahintaa, eli se on edullista myös kuluttajan kukkarolle. Tulevaisuuden talo on osa älysähköverkkoa. Osa laitteista, kuten maalämpöpumput ja boilerit, osallistuu sähkön kysyntäjoustoon eli kuluttaa sähköä silloin, kun se on halpaa. Näin lyödään neljä kärpästä yhdellä iskulla: leikataan päästöjä, sähkön huippukulutusta, tarvittavaa voimalaitostehoa ja kuluttajien sähkölaskua. Sähköautojen akut voivat toimia varavoimana: voi ladata sähköä, kun se on halpaa, ja myydä huippukulutuksen aikaan. Valitettavasti selonteko sivuuttaa älysähköverkon maininnalla. Liikenteessä hallituksen päähuomio on biopolttonesteissä ja kaasussa. Ilmastolle ja kilpailukyvylle parempi on sähköistää henkilöliikenne mahdollisimman ripeästi, sähkömoottorien hyötysuhde on niin paljon polttomoottoria parempi. Biopolttoaineita tarvitaan, mutta niiden raaka-aineita on rajallisesti jätteet mukaan lukien. Ne kannattaa säästää raskaaseen liikenteeseen ja työkoneisiin. Hallituksen asettama 250 000 sähköauton tavoite vuodeksi 2030 vastaa vain kahden vuoden automyyntiä. Sähköautojen hinnat kuitenkin halpenevat niin, että joidenkin arvioiden mukaan 10—15 vuoden päästä muunlaisia henkilöautoja ei enää valmisteta. Verkkoyhtiö Fingrid on ehdottanut sääntöjä, joiden mukaan varavoimasähköä saisivat myydä vain suuret yksiköt eli toisin sanoen suljettaisiin pois kaikki se, mikä on mahdollista yksityisille ihmisille ja perheille, kuten sähköautot ja aurinkotalojen akut. Tämä olisi isku älysähköverkolle ja myös kansalaisten osallistumiselle ilmastonsuojeluun. Uusia työpaikkoja luomme parhaiten, kun kehitämme osaamista ja tuotteita, joilla on koko maailmassa kasvavat markkinat, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa, älysähköverkkoja, virtuaalivoimaloita ja sähköenergian uusia varastoratkaisuja. Juuri näihin hallitus suhtautuu laimeimmin. Samalla Suomi on täynnä hyviä tietotekniikkaosaajia, jotka kykenevät kehittämään näitä ratkaisuja. (Puhemies koputtaa) Sen sijaan hallitus ajaa tarmokkaimmin vaihtoehtoja, joihin liittyy vakavia ympäristöongelmia ja joiden maailmanmarkkinat ovat rajalliset mutta jotka ovat keskustapuolueelle läheisiä. Arvoisa puhemies! (Puhemies koputtaa) Suomi pystyy parempaan. Suomi ansaitsee parempaa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-11-30T14:49:44,2016-11-30T14:55:24,Tarkistettu,1.1 2016_123_24,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa lukiessa tulee mieleen tuttu satu keisarin uusista vaatteista. Eikö kukaan ole uskaltanut sanoa, että vaikka tämä sisältää hyviä avauksia, niin ei tämä riitä ilmastonmuutoksen torjumiseen? Tämän strategian pitäisi näyttää keinot ilmastokriisin ratkaisemiseksi, mutta siihen strategia on liian kunnianhimoton. Strategiassa aikajänne ilmastotoimille on vuosiin 2030 ja 2050, kun todellisuudessa meidän on saatava ilmastopäästöt vähenemään paljon nopeammin. Arvoisa puhemies! Tämän strategian suurin kysymysmerkki liittyy metsien suuresti lisääntyvään käyttöön. Strategian myötä metsiemme käyttöpaineet lisääntyvät ja hiilinielu pienenee jopa puoleen. Hallitus tuntuu ratkaisevan kaikki ongelmat puunkäyttöä lisäämällä, ja se ei tule yksinkertaisesti onnistumaan. Ensinnäkään puuta ei riitä kaikkeen, toiseksi luonnon monimuotoisuus vaarantuu, eikä metsäbiotalous edes riittävästi vähennä ilmastopäästöjä. Vasemmistoliiton tavoite on parantaa luonnonvarojen kestävää käyttöä. Metsiensuojelun tavoitteeksi on otettava kansainvälisesti sovittu 17 prosentin pinta-ala ja luonnon monimuotoisuutta on parannettava talousmetsissä. Metsien hiilivaraston kasvattaminen onnistuu sekä metsänhoidon että metsäpinta-alan säilyttämisen avulla. Mikään näistä tavoitteista ei ole ristiriidassa sen kanssa, että puuraaka-ainetta voidaan käyttää ja metsänomistajat voivat hyödyntää metsiään. Puuta on järkevintä käyttää ensisijaisesti korkean arvonlisän tuotteisiin, jolloin voimme hyödyntää korkeaa osaamistamme, luoda uutta yritystoimintaa ja työtä ja sitoa hiiltä esimerkiksi puurakennuksiin. Metsätalouden sivuvirtoja voidaan ja pitää ohjata biotalouden piiriin, mutta on pidettävä huolta siitä, että raaka-aine kohdistuu kansantalouden ja päästöjen kannalta oikein. Hallitus on linjannut, että kivihiilestä luovutaan vuoteen 2030 mennessä. Hiilestä luopuminen on äärimmäisen tärkeä ja välttämätön tavoite, mutta kivihiilestä pitää luopua vieläkin nopeammin. Iso sokea piste hallituksella on turpeen kohdalla. Turpeen ilmastopäästöt ovat samaa luokkaa kuin kivihiilen. Ei kai hallitus ole nyt korvaamassa kivihiilestä luopumista lisäämällä turpeenkäyttöä? (Välihuuto) Yhden saastuttajan korvaaminen toisella ei vie meitä lähemmäs tavoitetta. Turve on osa Suomen energiantuotantoa vielä lähivuosina, mutta se ei kuulu tulevaisuuden energiapalettiin. Turpeenkäyttöä pitää vähentää asteittain ja sen verotukea tulee pienentää hiljalleen. Arvoisa puhemies! Tavoitteisiin ei päästä ilman, että uusiutuvaa energiaa lisätään merkittävästi. Tämän varmistamiseksi tarvitaan yhteiskunnan panostuksia. Tuulivoima on tärkeä osa päästötöntä energiantuotantoa, kuten strategiassakin todetaan. Hallitus on kuitenkin jättänyt tuulivoiman tuen ulkopuolelle, kunnes sen terveysvaikutukset selvitetään. Ihmisten huolet ja vaivat on otettava vakavasti, mutta pelkoa ei pidä lietsoa. Tuulivoimaa on tutkittu ja tutkitaan jatkuvasti, ja tällä selvityksellä onkin vahvasti poliittinen sävy. Tämä selvitys ei saa aiheuttaa viivästymistä uusiutuvan energian kasvulle. Ylipäätään energiajärjestelmämme tulee ajatella uudestaan. Meistä jokainen voi olla paitsi energian kuluttaja myös sen tuottaja. Hajautettua pientuotantoa onkin tuettava. Kysyntäjoustoilla ja älykkäillä sähköverkoilla voimme vähentää tarvittavan energian määrää huomattavasti. Tarvitsemme yhteiskunnan panostuksia, jotta älykkäiden järjestelmien markkinat laajenevat teollisuudesta myös kotitalouksiin. Tässä piilee myös iso uusien työpaikkojen potentiaali. Työpaikat ja ilmastonmuutoksen torjunta asetetaan monesti vastakkain. Kuulee usein väitettävän, että ilmastonmuutoksen torjunta vie suomalaisilta työpaikat ja talouskasvun mahdollisuudet. Tämä ei pidä paikkaansa. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on suomalaisen työntekijän etujen mukaista. Duunareiden asemaa eivät uhkaa tuulimyllyt tai räjähtelevät lepakot, eivät aurinkokennot, sähköautot tai ilmalämpöpumput. Duunareiden asemaa heikentävät suuryritysten lyhytnäköinen voiton maksimointi, alipalkkaus ja elinkeinorakenne, joka ei vastaa tulevaisuuden tarpeita. Tärkeä askel kohti ilmaston kannalta kestävää elinkeinorakennetta on haitallisten yritystukien perkaaminen, ei niiden lisääminen. Yritystukiin tulisi tehdä kokonaisvaltainen tarkastelu ja vastuullinen suunnitelma haitallisten tukien uudelleensuuntaamiseksi energiateknologioiden ja ympäristöinnovaatioiden kehittämiseen. Arvoisa puhemies! Energia- ja ilmastostrategia ansaitsee kiitosta siitä, että liikenteen rooli ja sen potentiaali päästövähennyksissä on tunnistettu. Valitettavasti kuitenkin metsien hiilinielun puolittaminen aiheuttaa enemmän päästöjä kuin liikenteessä ja maataloudessa säästetään yhteensä. Siihen meillä ei ole varaa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-11-30T14:55:25,2016-11-30T15:00:31,Tarkistettu,1.1 2016_123_25,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Världen står inför en energiekonomisk förändring, sade näringsminister Olli Rehn när han i förra veckan presenterade regeringens energi- och klimatpolitiska strategi. Sin stil trogen använde Rehn inte överord, men han kunde mycket väl även ha talat om revolution. För att få till stånd utsläppsminskningar, för att först uppfylla klimatmålen 2030 och sedan 2050, är trafikens andel stor. När man läser strategin undrar man om regeringens ambitionsnivå är något för låg när det gäller till exempel övergången till elbilar.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2016-11-30T15:00:35,2016-11-30T15:01:16,Tarkistettu,1.1 2016_123_26,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteko puhuu oikein ja kauniisti puhtaan teknologian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen kaksinkertaistamisesta. Valitettavasti hallituksen teot ovat kuitenkin ristiriidassa tavoitteen kanssa. Energia- ja ilmastoalaan vaikuttavat monet muutkin tekniikan alat, itse asiassa lähes kaikki tekniikan edistysaskeleet materiaalitekniikasta lähtien. Hallitus on tehnyt ison virheen vähentäessään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoja Tekesiltä ja VTT:ltä. Tämän vuoden talousarviossa vähennysten määrä oli viime vuodesta 35 miljoonaa euroa ja ensi vuonna vielä 54 miljoonaa euroa lisää, elleivät kristillisdemokraattien muutosesitykset toteudu. Suomen tulee juuri nyt olla tutkimuksen ja kehitystyön eturintamassa. Digitalisaatio, tekoäly ja robotisaatio ovat avaamassa aivan uusia energiansäästön mahdollisuuksia. Arvoisat ministerit, juuri nyt on aika sijoittaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön, jotta saisimme uusia ilmaston ja energiantuotannon ja ‑käytön kannalta hyödyllisiä patentteja, uusia yrityksiä ja vientituotteita. Taloudellisesti ja ympäristön kannalta yksi merkittävä linjaus selonteossa on metsien hyötykäytön lisääminen. Se on tehtävä luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävästi. Pidämme tärkeänä tähän liittyvän tutkimuksen ja seurannan lisäämistä sekä muun muassa Metso-ohjelman tehokasta toteuttamista. Energiakäyttöön on suunnattava vain ne metsätaloudessa syntyvät sivuvirrat, joille ei ole parempaa käyttöä. Korostamme sitä, että EU-komission kanssa on saatava yhteisymmärrys siitä, että metsiemme hiilinielu säilyy riittävällä tasolla ja että se lasketaan luonnontieteellisesti pätevällä tavalla. Bioenergian tuotannossa kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa painotusta biokaasuun, mikä osaltaan myös vähentää painetta metsäenergian käyttöön. Selonteon tavoite biokaasun käytön kasvattamiseksi on liian vaatimaton. Elinkaaritarkastelussa biokaasu on ilmaston kannalta sähköäkin parempi energianlähde, myös liikenteessä. Gasum Oy arvioi biokaasun potentiaaliksi 15 terawattituntia, mikä on kolmannes maamme maakaasun käytöstä. Tarvitsemme maatilojen biokaasulaitosten verkostoa. Myös rehevöityneiden vesistöjen tila paranisi, jos ruovikkoja ja vesikasveja hyödynnettäisiin biokaasuksi. Hallitus on jo nyt myöhässä kaasuautoilun edistämisessä, ja selonteossa esitetyt toimet eivät voi siirtyä seuraavalle kaudelle. Olemme esittäneet auto- ja ajoneuvoveron puolittamista ja käyttövoimaveron poistoa biokaasuautoilta. Kaasuautoilun lisäyksen tulee perustua ennemmin biokaasuun kuin fossiiliseen maakaasuun. Olemme tehneet lakialoitteen muun muassa siitä, että biokaasun tuotantolaitosten rakentamiseen saisi investointiavustuksia samalla osuudella investoinnista kuin esimerkiksi navettojen rakentamiseen. Biokaasun tuotanto vähentää keinolannoitteiden tarvetta, mikä on myös ilmaston kannalta hyvä. Maatilojen biokaasulla voidaan lämmittää myös läheistä asutusta, ja biokaasun monista mahdollisuuksista mainittakoon esimerkkinä VTT:n projekti tehdä maatilojen biokaasusta proteiinirehua ja biomuovia. Arvoisa puhemies! Pidämme hyvänä periaatepäätöstä kivihiilen energiakäytöstä luopumisesta 2030 mennessä, samoin päätöstä fossiilisen öljyn käytön puolittamisesta. Voisimmeko toteuttaa nämä päätökset ripeässä tahdissa? Haluaisimme kuitenkin hallituksen esittävän ratkaisun siihen, miten esimerkiksi pääkaupunkiseudun tarvitsema lämpöenergia tuotetaan. Turvetuotantoa tulisi toistaiseksi tukea kivihiilen käytön sijaan, mutta turvetuotanto on rajoitettava sellaisiin soihin, jotka on jo muutettu ojittamalla päästölähteiksi ja jotka ovat menettäneet siten myös luontoarvonsa. Selonteko jättää merkittävän osan toimenpiteiden kustannuksista vuoden 2020 jälkeiseen aikaan, jolloin nykyinen hallitus ei enää ole niistä vastuussa. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien mielestä on tärkeää edetä kohti ilmastoneutraalia Suomea suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti uusin tieto ja parhaat keinot hyödyntäen ja myös talouskehityksemme kannalta optimaalisella tavalla.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-30T15:05:04,2016-11-30T15:10:34,Tarkistettu,1.1 2016_123_27,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Kiitoksia. Ryhmäpuheenvuorot on käytetty, ja annan tässä vaiheessa lyhyehkön, 3 minuutin mittaisen, puheenvuoron ministeri Rehnille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_28,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ryhmäpuheenvuorojen pitäjiä asiallisesta keskustelusta ja tulkitsen, että näiden puheenvuorojen perusteella esiintyy eduskunnassa laajaa tukea päälinjalle, joka on kohti päästötöntä, uusiutuvaa, kestävää energiataloutta vuoteen 2030 askellettaessa. Tulkitsen, että on erityisen vahvaa tukea sille, että etenemme nopeasti kohti uusiutuvan energian lisäkäyttöä, panostamme energiatehokkuuteen ja irtaudumme kivihiilen energiakäytöstä, samoin kuin lisäämme liikenteen biopolttoaineiden osuutta. On erittäin tärkeää, että meillä on laaja kansallinen yhteisymmärrys näistä kysymyksistä, ja arvostan sitä, että eduskunnassa tällaista ollaan valmiita hakemaan. Eräissä puheenvuoroissa korostettiin mielestäni aivan oikein sitä, että energiatalous pitää nähdä järjestelmänä, korostettiin älyverkkojen merkitystä, korostettiin sitä, että sähkömarkkinoiden kysyntäjouston parantaminen ja kuluttajien osallistuminen parantaa energiatehokkuutta. Juuri näin on, ja energiatehokkuus onkin hyvin keskeinen osa tätä energiastrategiaa, missä näkyy eri kohdissa, että energiankäytön tehostaminen kokonaisuutena on tärkeää koskien sähköä, lämpöä, liikennettä. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto CHP on jo perinteinen vahvuutemme, mistä kannattaa pitää kiinni, mutta energiajärjestelmää pitää muutoinkin kehittää joustavammaksi. Suomessa erinomaisesti toimivia energiatehokkuus-sopimuksia ja ‑katselmuksia jatketaan ja kehitetään muun muassa kuntien ja yritysten kanssa, ja kuluttajan rooli varmasti tulee korostumaan tässä jatkossa. Pari kommenttia tässä vaiheessa: Ensinnäkin liikenteen osalta eräissä puheenvuoroissa kritisoitiin sitä, että tässä painotetaan liikenteen biopolttoaineita. Itse asiassa on hyvin tärkeää, että me emme aseta sähköautoja ja biopolttoaineita vastakkain, koska molempia tosiaankin tarvitaan maksimimäärä, jotta pääsemme ilmastotavoitteisiimme. Henkilöautoliikenne sähköistyy jatkossa varmasti, ja Suomi on kehityksen kärjessä asetetulla 250 000 sähköauton tavoitteella. Tämä merkitsee käytännössä, että vuosina 2017—2030 keskimäärin noin joka viides uusi auto — eli 20 000 autoa vuodessa — olisi sähköauto. Tämä tarkoittaisi sitä, että vuonna 2030 noin 10 prosenttia autokannasta olisi sähköautoja — erittäin kunnianhimoinen tavoite, mutta silti ""vain"" 10 prosenttia. Se tarkoittaa, että siinä tilanteessa 90 prosenttia kulkisi edelleenkin polttomoottoreilla, ja sen takia ydin meidän ilmastotavoitteidemme saavuttamisen kannalta (Puhemies koputtaa) on se, miten tämä 90 prosenttia siirretään käyttämään yhä enemmän uusiutuvaa energiaa, ja sen takia hallitus esittää erittäin kunnianhimoista sekoitevelvoitetta. — Kiitoksia, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-11-30T15:10:51,2016-11-30T15:14:18,Tarkistettu,1.1 2016_123_29,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Nyt käymme asiasta jonkunmittaisen debatin. Pyydän edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_30,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Turpeenkäytöstä sen verran, että strategiassahan turpeenkäyttö ei lisäänny vuoteen 2030 mennessä vaan on 15 terawattituntia eli lähes puolet vähemmän kuin vuonna 2010 — tällainen huomio pakko tehdä tähän kohtaan. Mutta voidaan sanoa vielä biopolttoaineista, että se on kiertotaloutta parhaimmillaan, jos mietitään, että mustalipeä, sahanpurut, kuoret, oksat, latvukset ja joka tapauksessa tehtävien metsänhoidollisten hakkuiden tähteet käytetään nimenomaan biopolttoaineeksi. Hallituksen linja on edistyksellinen, jos mietitään, että jokaisen prosenttiyksikön vähennys öljyntuonnissa parantaa Suomen kauppatasetta vähintään 5 prosenttia. Nämä ovat melkoisia lukuja, ja kun hallitus on vahvasti työllisyyden linjalla, niin tässäkin on meillä se sama linja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-11-30T15:14:40,2016-11-30T15:15:43,Tarkistettu,1.1 2016_123_31,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka ministeri näkikin jotain hyvääkin, opposition suunnalta tulleen kehuja, niin tämä jatkuva valitus — erään oppositiopuolueen suunta — on käsittämätöntä, kun samaan aikaan saksalaiset ovat valmiita rakentamaan laivoja ja valmistamaan autoja koko maailman markkinoille Suomessa, samoin kiinalaiset suunnittelevat Lapin metsävaroja hyödyntävää tehdasta Kemijärvelle. Toisin oli vielä viime kaudella, kun maahamme syntyi 100 000 uutta työtöntä. Viime kaudella vihreiden johdolla kotimainen energiantuotanto haluttiin ajaa alas ja kaikki turvetuotantoalueet muuttaa ötököiden valtakunnaksi. Samoin metsien hiilinielu väännettiin päästöksi, jotta EU:sta tulisi kovempia sanktioita Suomelle. Onneksi saksalaiset ja kiinalaiset eivät kuuntele suomalaisia etujärjestöjä ja oppositiota. Suomi nousee, mutta ei opposition ansiosta. (Välihuutoja vasemmalta) Kaikki tämä kuvastaa sitä, että nykyhallituksen energia- ja ilmastostrategia on oikealla tiellä (Puhemies koputtaa) ja meihin voidaan nyt luottaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-11-30T15:15:44,2016-11-30T15:16:53,Tarkistettu,1.1 2016_123_32,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,Seuraava puheenvuoro: edustaja Jaskari. — Käydään tämä ensimmäinen debattikierrososa ryhmäpuheenvuoron käyttäjien voimin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_33,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Kiitoksia, arvoisa puheenjohtaja! Olisin kahteen asiaan tarttunut arvoisan opposition kommenteissa. Ensinnäkin edustaja Hassin vihreiden puolelta esittämä kommentti, että Suomi käyttää EU:n hokkuspokkuskeinoja hiilinielujen osalta. Minun mielestäni Suomi on yrittänyt löytää tieteellisiä määritelmiä siinä, mitkä hiilinielut Suomessa on. Tieteellisen tutkimuksen mukaan on arvioitu, että tiettyinä vuosina se on 30 prosenttia Suomen päästöistä ja joinakin toisina vuosina jopa 60 prosenttia Suomen päästöistä. Me toivoisimme, että mentäisiin tieteelliseen analyysiin hiilinielujen osalta, miten maakohtaisesti sekä tuotetaan CO2-päästöjä että toisaalta myöskin tietyllä tavalla nielussa sitä hoidetaan toiseen suuntaan. Toisaalta lyhyt kommentti vasemmistoliiton puolelle: Edustaja Modig sanoi, että hallitus ratkaisee kaiken puunkäyttöä lisäämällä. Kysymyksessä on 250 000 (Puhemies koputtaa) uutta sähköautoa. Ei se kuulosta puunkäytöltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-11-30T15:16:56,2016-11-30T15:18:06,Tarkistettu,1.1 2016_123_34,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on selonteossaan lyhyesti käynyt läpi myös sitä, mitä Suomelta edellyttäisi 100‑prosenttisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiajärjestelmä. Tähän antaa mahdollisuuden muun muassa tuuli- ja aurinkoenergiateknologioiden nopea kehittyminen sekä niiden kilpailukyvyn paraneminen. Nyt kun tässä on keskusteltu, niin Suomella vastaus näyttää kuitenkin olevan hyvin yksipuolinen: bioenergia. Muun muassa yksi keskustan parhaista energia-asiantuntijoista, kansanedustaja Mauri Pekkarinen, on todennut, että monet tuntuvat uskovan, että bioraaka-aineilla ratkaistaan Suomen liki kaikki energiatarpeet, mutta vaikka metsäteollisuus lopetettaisiin ja puu muutettaisiin energiaksi, se ei riittäisi kuin runsaaseen puoleen energian vuosikulutuksesta. Tästäkin syystä perään nyt niitä muita keinoja, joita teknologian kehitys meille mahdollistaa niin, että Suomi aidosti voisi olla siellä ykkösrintamassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-30T15:18:09,2016-11-30T15:19:12,Tarkistettu,1.1 2016_123_35,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ministeri Rehnille, kun hän sanoi, että Suomi on maailman kunnianhimoisin sähköautoilun edistämisessä, vertailun vuoksi nyt vain kertoisin, että Hollannissa suunnitellaan bensiini- ja die-selautojen kieltämistä, uusien autojen myyntiä siis, vuonna 2025, samoin Norjassa, ja Saksan bundesrat on ottanut kantaa, että vuonna 2030 Saksa tekee saman. Minusta tämä kuulostaa kunnianhimoisemmalta kuin Suomen hallituksen kaavailu. Haluaisin myös huomauttaa, että meillä tällä hetkellä maksetaan noin miljardin euron verran tukea fossiilisille polttoaineille, kuten dieselille, kevyelle polttoöljylle ja turpeelle, alempien verokantojen muodossa. Näiden lopettamisesta hallitus ei puhu mitään. Edustaja Jaskarille toteaisin, että Suomen ilmastopaneeli ja Suomen ympäristökeskus ovat kertoneet meille, että suunnitelmat hakkuiden lisäämisestä tarkoittavat (Puhemies koputtaa) sitä, että metsiemme hiilinielu pienenee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-11-30T15:19:16,2016-11-30T15:20:21,Tarkistettu,1.1 2016_123_36,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Silvia,Modig,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä puuttuvat siis ne konkreettiset keinot. Myös tästä edustaja Jaskarin mainitsemasta sähköautojen lisäämisestä puuttuvat konkreettiset keinot, miten me siihen pääsemme. Yksi konkreettinen keino olisi hiilivero. Tällä me voisimme ohjata tuotantoa ja kulutusta vähäpäästöiseen suuntaan. Miksi emme laajentaisi sitä mahdollisimman moneen hyödykkeeseen? Myös EU:n ulkorajoille tai Pariisin sopimuksen ulkopuolisille maille olisi syytä asettaa hiilitullit, jotta hiilivuotoa ei pääse tapahtumaan — näin varsinkin sen takia, että Yhdysvaltain presidentiksi valittu Donald Trump uhkasi ainakin kampanjansa aikana, että Yhdysvallat vetäytyy Pariisin sopimuksesta. Olisin kysynyt hallitukselta: oletteko te valmiita ajamaan EU:ssa hiilitullia, joka huomioi hyödykkeen valmistuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt, jos Yhdysvallat päättää Pariisista irtautua? Olisin myös kysynyt ministeri Rehniltä, kuinka isoksi arvelette suomalaisten sijoitusten hiilikuplariskin. Koska tieteen valossa tiedämme, että 60—80 prosenttia tunnetuista varannoista on jätettävä käyttämättä, siksi öljyn ja hiilen odotettujen tuottojen varaan tehdyt sijoitukset saattavat menettää (Puhemies koputtaa) piankin arvonsa. Kuinka ehkäisette sen, ettei hiilikuplan puhkeaminen (Puhemies koputtaa) aiheuta uutta talouskriisiä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1153,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Silvia Modig,1153,2016-11-30T15:20:22,2016-11-30T15:21:33,Tarkistettu,1.1 2016_123_37,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin sanottu perinteinen sähköntuotanto on laskenut entisestään, eikä uusiutuva tuotanto riitä ainakaan vielä kattamaan vajetta. Vaikka olisi kuinka hyvät naapurit, kannattaa kytkin kuitenkin pitää mahdollisimman lähellä itseään talvipakkasilla ja kriisitilanteissa. Muun muassa Fingridin tuoreimmassa uutiskirjeessä todetaan avoimesti, että sähköpulan riski kireänä pakkaspäivänä on suuri. Hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta ei kuitenkaan oikein löytynyt linjauksia tehon riittävyydestä. Arvoisa ministeri, voisitteko vielä hieman avata ajatuksianne pakkaspäivien tehoriskistä ja kertoa, miten uudet siirtoyhteydet Suomen ja Ruotsin välillä etenevät?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-11-30T15:21:34,2016-11-30T15:22:16,Tarkistettu,1.1 2016_123_38,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Biokaasun raaka-aineet, kuten lanta, suojavyöhykkeen nurmi, oljet, elintarviketuotannon ja ‑käytännön jätteet, mädäntyessään tai lahotessaan tuottavat ilmastokaasuja, joten biokaasun käyttö vähentää ilmastokaasuja. Mainittuja raaka-aineita ei kannata kuljetella ympäriinsä, vaan ne on hyödynnettävä paikan päällä. Biokaasun tuotanto pohjautuu myös maatilan omien ja lähialueiden luonnonvarojen hyödyntämiseen. Paitsi että se vähentää kasvihuonepäästöjä, se lisää energiaomavaraisuutta ja vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta sekä samalla tuottaa maatilan tarvitsemia lannoitteita vähentäen keinolannoitteiden tarvetta — sekin ilmaston kannalta hyvä. Arvoisa ministeri, haluaisin tietää, miksi hallitus edelleen vitkastelee päätöksissään hajautettujen pienten biokaasulaitosten rakentamisen edistämisessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-30T15:22:18,2016-11-30T15:23:11,Tarkistettu,1.1 2016_123_39,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Jatkamme nyt debattia. Jatkamme sitä ehkä 15—20 minuutin ajan, ja sen jälkeen niille ministereille, jotka välttämättömimmin haluavat käyttää puheenvuoron, se sitten suodaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_40,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on oltu turhan huolestuneita siitä, mitä metsien lisäkäyttö saattaa aiheuttaa. Nimenomaan Suomen metsien lisäkasvua ja terveydentilan ylläpitämistä on tutkittu kymmenien vuosien aikana. Lisäksi yhteiskunta on osallistunut metsien hyvän kunnon ylläpitämiseen antamalla resursseja, ja näin motivaatio niillä ihmisillä, jotka ovat vastanneet Suomen metsistä, on ollut varsin korkea. Tämän johdosta meille on syntynyt hakkuusäästöjä ja ‑varantoa, ja nyt on vain kysymys siitä, että tämä resurssi otetaan käyttöön. Meillä on olemassa erittäin hyvä, monimuotoisuuteen kannustava ja sitä ylläpitävä metsälainsäädäntö, jolla jatkossakin tullaan vaikuttamaan siihen, että Suomen metsien käyttö on järkevää, että niitten terveydentilasta pidetään huolta ja että monimuotoisuus on sen kaltaista kuin lainsäädäntö edellyttää. Ei syytä huoleen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-11-30T15:23:30,2016-11-30T15:24:41,Tarkistettu,1.1 2016_123_41,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Rehn avauspuheenvuorossaan alkuun totesi, on käynnissä maailmanlaajuinen energiatalouden murros ja se, miten Suomi tähän murrokseen vastaa, on aivan keskeistä. Tämä strategia on siihen hyvä, oikea vastaus. Meidän on erittäin tärkeää ylläpitää meidän kotimaisten energialähteiden käyttömahdollisuuksia. Meidän on käytettävä niitä energialähteitä, mitä meillä on, ja näihin lukeutuvat turve ja puu. Kotimainen energiatuotanto on tärkeää paitsi huoltovarmuudelle myös talouden terveelle perustalle. On myös hyvin tärkeää, että uusia tuulitukiratkaisuja ei tehdä ennen kuin meillä on tutkimustietoa siitä, mikä tämän energiatuotantomuodon terveysvaikutus sitten on. Me emme missään nimessä halua sokeasti tukea sellaisia teollisuuden muotoja tai energiatuotannon muotoja, joista emme vielä tiedä tarkkaa tutkimustietoa. Yleisesti strategiasta voidaan todeta, että se huomioi sekä ympäristöarvot, taloudellisen realismin että työllisyyskysymykset erittäin hyvin, tasapainoisesti ja ansiokkaasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-11-30T15:24:43,2016-11-30T15:25:48,Tarkistettu,1.1 2016_123_42,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,Ja vastauspuheenvuoro sitä innokkaasti pyytäneelle edustaja Jaskarille.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_43,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Pari kommenttia taas arvoisan opposition puoleen. Edustaja Modig sanoi, että biopuolella ja metsäpuolella on konkretiaa mutta ei ole esimerkiksi sähköautoja lisäämässä konkretiaa. Täällä on suunniteltu 100 miljoonan investointipakettia sen suhteen. Täällä on suunniteltu liikenneverkkoyhtiötä, kenties suuntaa enempi autojen käytön kuin itse autojen verottamiseen, että saadaan uusittua autokanta — hyvin konkreettisia suunnitelmia näkyy strategiassa. Ja toisaalta edustaja Hassille voisi sanoa, että kyllä, näyttää siltä, että väliaikaisesti hiilinielut jonkin verran pienenevät mutta sitten sen jälkeen kasvavat. Mutta kysymys oli nyt siitä, montako prosenttia näistä hiilinieluista hyväksytään. Se on tieteellisesti se oleellinen seikka, että pitäisi tieteellisesti hyväksyä ne hiilinielut, mitä tutkimuksessa todetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-11-30T15:25:54,2016-11-30T15:26:48,Tarkistettu,1.1 2016_123_44,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteossa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 on paljon hyvää, muun muassa kivihiilestä luopuminen, ja näitä päälinjauksia voi näiltä osin tukea. Mutta, arvoisa puhemies, niin kuin edustaja Myller täällä totesi, voisi sanoa, että tämä Pariisin sopimus edellyttää meiltä yhä enemmän ja toisaalta myös Suomen oma talous edellyttää yhä enemmän, edellyttää sitä, että me näemme nämä mahdollisuutena. Mitä tulee metsien käyttöön, niin tässä pitää olla tarkkana niin, että tämä on meille keskeinen resurssi mutta että me emme näe metsien luonnonvaroja vain metsäbioenergiana vaan korkeamman jalostusasteen tuotteina. (Oikealta: Se on selvä juttu!) ""Ei tukkeja kattilaan"" pitää olla se periaate. Toiselle puolelle tämä vaatii vahvat panostukset Metso-ohjelmaan, ja toisaalta hallituksen pitäisi viimeistään nyt pohtia omaa tuotekehitys-, tutkimus- ja (Puhemies koputtaa) innovaatiopolitiikkaa, tarvitaan enemmän uusia tuotteita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-11-30T15:26:50,2016-11-30T15:27:56,Tarkistettu,1.1 2016_123_45,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme äärimmäisen tärkeän ja vakavan asian äärellä. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on aikamme suurin haaste, ja se on meidän historiallinen vastuumme. Strategian päälinja on hyvä, mutta ongelma on se, että se on paljolti kokoelma jo päätettyjä linjauksia ja yleisiä tahdonilmauksia. Jäin kaipaamaan konkretiaa ja uusia työkaluja esimerkiksi sen suhteen, mitä uusia konsteja on sähköautojen hankkimisen tukemiseksi tai hajautetun energiantuotannon lisäämiseksi tai vanhojen talojen energiatehokkuuden parantamiseksi. Mutta, arvoisa puhemies, kuten täällä on todettu, strategia luo paljon painetta metsien energiakäyttöön. Samaan aikaan metsäteollisuus investoi Suomessa historiallisella tavalla. Huoli metsien hiilensidontakyvystä ja monimuotoisuudesta ja järkevästä käytöstä on aito ja aiheellinen. Haluan kysyä: miten estetään teollisuuteen kelpaavan puuraaka-aineen (Puhemies koputtaa) päätyminen polttokattiloihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-30T15:27:59,2016-11-30T15:29:05,Tarkistettu,1.1 2016_123_46,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on yksi liikennemuoto, jonka päästöjen taklaaminen on hankalaa, ja se on lentoliikenne. Ensinnäkin, ne lentoliikenteen päästöt, jotka pääsevät ilmakehään 11 kilometrin korkeudessa, ovat kolme kertaa vakavampia kuin täällä maan pinnalla päästetyt. Mutta sekään ei ole se varsinainen ongelma, vaan se, että kun lentoliikenne tarvitsee lentopetrolia, sitä valmistetaan raakaöljystä. Sitä saadaan raakaöljystä alle 10 prosenttia, ja kun lentopetrolia tarvitaan, niin tässä tislauksessa myös ne kaikki muut jakeet jäävät jäljelle, ja ne menevät markkinoille. Niitä ei kaadeta maahan, vaan ne menevät markkinoille, ja kun ne menevät markkinoille, ne päätyvät poltettaviksi. Sen vuoksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että näissä tukipäätöksissä, mitkä liittyvät bioenergiaan, huomioitaisiin se, että mahdollisimman suuri osa siitä voitaisiin hyödyntää lentoliikenteessä, koska näköpiirissä ei ole ratkaisua, jossa me voisimme lentää ilman polttoaineita. Sen sijaan tieliikenne voidaan sähköistää, ja tässä mielessä biopolttoaineet (Puhemies koputtaa) tieliikenteessä ja sähköiset autot kilpailevat keskenään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-11-30T15:29:08,2016-11-30T15:30:14,Tarkistettu,1.1 2016_123_47,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi haluaisin kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä tästä strategian valmistelusta. Kaiken rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että tunsin hiukan huolta siitä, kun tänään, samana päivänä, julkistetaan EU:n talvipaketti, kuinka tämä meidän Suomen strategia on linjassa talvipaketin kanssa, ja tänään voidaan todeta, että erittäin hyvin linjassa. Ilo oli kuulla uutiset tästä talvipaketista, mitä se pitää sisällään. Siinähän biopolttoaineiden osuutta moninkertaistetaan liikenteessä, ja se vastaa täysin tätä Suomen linjaa. Mutta ministeriltä olisin kahdesta asiasta halunnut kysyä: kivihiilen käytön kieltävästä lainvalmistelusta, kun se nyt aloitetaan, ja siitä, mistä ministerikin mainitsi, tästä huoltovarmuudesta ja huippukulutuksen osalta sähköntuotannon turvaamisesta. Minkälainen kapasiteetti tämän lainkin jälkeen vielä Suomeen (Puhemies koputtaa) jää kivihiilen osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-11-30T15:30:17,2016-11-30T15:31:19,Tarkistettu,1.1 2016_123_48,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Värderade talman! Ensiksi kiitos hyvästä strategiapaperista. Äsken käsiteltiin lähes nollarakentamisen pakettia, siitä tuli ihan kelpo laki. Pitää kiittää ministeriä siitä, että sitä kehitettiin hyvään suuntaan saadun palautteen perusteella. Se versio, joka esiteltiin keväällä, olisi tehnyt muun muassa Pudasjärven tapaisen hirsikoulun mahdottomaksi tulevaisuudessa. Pari viilausta vielä jäi tehtäväksi, mutta luotan siihen, että ministeriö niin tekee. Tämä liittyy energiatodistukseen. Rakentamisessa voi lukea rakennuksen hyväksi paikalla tuotetun energian, mikä on hyvä asia, mutta jos energia tuotetaan toisella tontilla, vaikka sen omistaisikin, niin näin ei ole. Lisäksi silloin energian hinta myöskin moninkertaistuu. Tämä ongelma ei liity pelkästään rakentamiseen, vaan se on este pienimuotoiselle energiatuotannolle yleensä. Toivoisin, että tähän puututtaisiin, että etäällä tapahtuvan pientuotannon esteitä poistettaisiin. Mitä suunnitelmia on, onko teillä joitain (Puhemies koputtaa) konkreettisia esityksiä tämän asian suhteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-11-30T15:31:22,2016-11-30T15:32:33,Tarkistettu,1.1 2016_123_49,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on kritisoitu metsien käyttöä, ja täytyy todeta, että myös nämä hallituksen linjaukset kestävästä metsätaloudesta itse asiassa nojaavat niihin linjauksiin, joita on tehty jo aikaisemmin. Esimerkiksi viime kaudella tehty kansallinen metsästrategia vuoteen 2025 asti toteaa metsien kestävän käytön olevan mahdollista 80 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Se on juuri se määrä, jota tämä hallitus esittää myös. Itse asiassa se on myös se määrä, jonka Syke ja Luke ovat todenneet kestävästi toteutettavaksi, kunhan metsien monimuotoisuudesta huolehditaan, ja siitä varmasti huolehditaan, ja ne rahat sinne löytynevät myös tulevaisuudessa. (Ville Niinistön välihuuto) Olisin kysynyt hallitukselta: kuinka tämä sekoitevelvoiteasia etenee suuremmassa mittakaavassa? Nimittäin jo nyt 25 EU-maata sitä käyttää, ja Suomi on ollut aktiivinen myös pohjoismaisessa yhteistyössä tässä, ja Ruotsi etenkin on (Puhemies koputtaa) meidän kanssamme hyvin samoilla linjoilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-11-30T15:32:36,2016-11-30T15:33:40,Tarkistettu,1.1 2016_123_50,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aina, kun kansallisia linjauksia ja strategioita tehdään, on hyvä katsoa aidosti niitä vahvuuksia, mitä Suomella on, mutta samalla myös niitä heikkouksia. Kaikki, mitä me teemme, meidän pitää ajatella globaalisti, kansainvälisesti. 1990-luvulla Suomi oli globaalisti edelläkävijä matkapuhelinteknologiassa. Loimme jotain sellaista, mitä moni meistä nyt jo kaipaa. Kun nyt katsomme biotaloutta, biopolttoaineita, voimme todeta, että olemme siinä aika lailla globaalisti hyviä. Se ei valitettavasti kuitenkaan ole aivan niin globaali markkina kuin sähköinen liikenne. Arvoisa ministeri, mihin toimenpiteisiin aiotte nyt ryhtyä, jotta tämä strategia saadaan näkymään suomalaisessa tutkimuksessa, kehityksessä ja sitä kautta työllisyydessä myös (Puhemies koputtaa) sähköisen liikenteen osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-11-30T15:33:43,2016-11-30T15:34:48,Tarkistettu,1.1 2016_123_51,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen ilmasto- ja energiastrategia on erittäin hyvä ja kunnianhimoinen, mutta on tietenkin joitakin asioita, joita joutuu vähän pohtimaan etukäteen. Täällä sanottiin, että tässä ei ole konkretiaa — tämä on strategia, niin että tässä ei ilmeisesti voikaan olla kovin paljon konkretiaa, se tulee sitten myöhemmin yksityiskohtaisina määräyksinä ja lakeina tähän eduskuntaan. Nyt tällä vuosikymmenellä me olemme kuitenkin nostaneet liikkumisen ja liikenteen verotusta 1,8 miljardia, ja jokuhan tämänkin tulevan lystin maksaa, näin siinä valitettavasti tulee käymään. Ovatko ministerit jo harkinneet, millä tavalla tämä lasku kohdennetaan Suomessa eri alueille ja ihmisryhmille ikään kuin oikeudenmukaisesti, ettei käy niin, että joku ihmisryhmä tai joku alue joutuu kohtuuttomasti maksamaan sen takia, että se jää näiden uudistusten ulkopuolelle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-11-30T15:34:51,2016-11-30T15:35:47,Tarkistettu,1.1 2016_123_52,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnä vähän täydennän tätä edustaja Myllerin puheenvuoroa koskien puhemiehen lausuntoja. Kysehän on tietysti ollut energiapolitiikan kokonaisuudesta, jossa tarvitaan ydinvoimaa, vesivoimaa, CHP-yhteistuotantoa, tuulivoimaa. Sehän on päivänselvää, että yksistään puulla ei voi korvata, mutta tämä kokonaisuushan tässä on puhemiehen puheissa ollut. Nyt täytyy onnitella hallitusta: Pystyttiin tekemään historiallinen päätös kivihiilestä luopumisesta ja juuri silloin, kun vihreät eivät ole hallituksessa. (Katri Kulmuni: Kyllä!) Tämä oli historiallinen päätös, (Satu Hassi: Mekö sitä ollaan jarruteltu?) ja onnistuttiin näyttämään, mitenkä ympäristöystävällinen hallitus meillä on. Muutenkin pitää kehua: Ministeri Rehn ja Berner, olette tehneet loistavaa työtä tämän strategian aikaansaamiseksi, joka vie eteenpäin Suomen biotalousstrategiaa, tavoitteena 100 000 työpaikkaa ja jalostusarvon nostaminen 100 miljardiin euroon. Tämä on isänmaallinen hanke, ja kaikkien pitäisi antaa tuki (Puhemies koputtaa) tähän kokonaisuuteen ja ajatella suomalaista työtä ja toimeentuloa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-11-30T15:35:50,2016-11-30T15:36:50,Tarkistettu,1.1 2016_123_53,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minun tarkoitukseni ei varsinkaan ollut millään tavalla arvostella sitä puheenvuoroa, jota siteerasin, vaan päinvastoin tuoda esille se, miten monipuolisesta asiasta meillä on kysymys. Ja kun täälläkin on puhuttu, että uusiutuvan energian markkinat globaalisti ovat muualla kuin bioenergiassa, niin meidän pitää olla eturintamassa myös näillä globaaleilla markkinoilla mutta pitää ilman muuta huoli siitä, että meidän bio-osaamisemme on kohdillaan erityisesti siellä teollisuuden osalta, josta sitten näitä sivuvirtoja myös bioenergiaan tulee, ja meidän pitää erityisesti sitten panostaa niihin biopolttoaineisiin, joita tarvitaan maailmalla näkyvissä olevassa tulevaisuudessa lentokoneissa, laivoissa ja työkoneissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-30T15:36:53,2016-11-30T15:37:52,Tarkistettu,1.1 2016_123_54,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt pitäisi miettiä vähän laajemmasta näkökulmasta, miten Suomi voi olla sekä ilmaston lämpenemisen torjumisen edelläkävijä että myös kestävän talouden rakentamisen edelläkävijä, ja etsiä tätä kokonaiskuvaa. Ja kyllä olen itse hiukan pettynyt siihen, että vaikka tämän hallituksen ohjelmassa oli hyviäkin tavoitteita — tämä tuontiylimäärän puolittaminen ja kivihiilen kieltäminen lailla ovat mukana tässä strategiassa — tässä on aika vähän uusia keinoja siihen, miten Suomi oikeasti voisi olla maailmanmarkkinoilla kasvavien alojen edelläkävijä. Vertauksena vihreiden vaihtoehtoon: meidän vaihtoehdossamme uusiutuvan energian vauhdittaminen on kaksi kertaa nopeampaa, ja me näemme, että hiilineutraali Suomi olisi mahdollista jo 2030-luvulla, kun hallitus tavoittelee 2050-lukua. Tämä kansainvälinen kehitys etenee tosi nopeasti, ja edelläkävijäksi ei pääse pelkästään puheilla. Nyt toivoisin hallitukselta myös vastauksia siihen, miten talouden iso kuva siirretään vähäpäästöiseksi. Esimerkiksi ympäristölle haitallisten tukien vähentämiseen ei tule mitään ehdotuksia. Päästöoikeuden hinta on edelleen alhaalla. Ei tule ehdotuksia, miten korjataan se, että ylipäätään saadaan energiainvestointeja lähivuosina. Huutokauppakin tulisi käyttöön uusiutuvalle energialle vasta 2018, jolloin puoleentoista vuoteen ei tapahtuisi yhtään mitään, (Puhemies koputtaa) ministeri Rehn.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-30T15:37:55,2016-11-30T15:39:09,Tarkistettu,1.1 2016_123_55,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hiilinielujen kehittyminen metsissä ja niiden arviointi ei ole mitenkään yksinkertainen asia. Minä olen aikoinaan oppinut niin, että mitä enemmän metsissä on yhteyttävää biomassaa, sen parempi ilmastolle ja hiilidioksiditaseelle. Jotta näin olisi, pitää huolehtia siitä, että metsät kasvavat ja metsäpinta-ala kasvaa, mutta myös siitä, että metsiä hoidetaan eli hakataan. Ja tämmöisen olennaisen kokonaishallinnan kannalta on tärkeää, että arvioidaan koko kiertoaikaa ja raaka-aineitten käytössä harjoitetaan kokonaisvaltaista suunnittelua ja optimointia. Mutta on olemassa myöskin uhkia. Esimerkiksi uusi metsälaki mahdollistaa sellaisten kohteitten hakkuun, mistä aikaisempina vuosina olisi joutunut linnaan. Meillä on edelleenkin vahvat epäilyt puukartelleista, ja pelkään henkilökohtaisesti uusia metsäsotia, mitä tulee esimerkiksi Metsähallituksen viimeaikaisten toimintojen suhteen. Enkä halua, että jatkossa Lapissa Kemin tai Kemijärven (Puhemies koputtaa) uusinvestoinnit vaarantuvat näiden metsäsotien takia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-11-30T15:39:11,2016-11-30T15:40:23,Tarkistettu,1.1 2016_123_56,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Nyt menee sen verran reippaasti yli, että on pakko tulla väliin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_57,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Rehn totesi tuossa avauspuheenvuorossaan, että on oltu liikaa tuontisähkön varassa, ja minä olen kyllä ministerin kanssa täsmälleen samaa mieltä. Tämän takia totean, että huoltovarmuuden takia meidän on kiinnitettävä nykyistä suurempi huomio kotimaisen energian käyttöön. Ulkomailta tuotavan energian varaan me emme voi enää tätä maatamme rakentaa. Otan esimerkin turvetuotannosta, joka on tullut esille monissa puheenvuoroissa tässä keskustelun aikana: Minä tunnen henkilökohtaisesti kymmeniä turvetuottajia, turveyrittäjiä, ja heillä on ongelmana saada ympäristölupia uusille haluamilleen turvetuotantoalueille. (Välihuutoja) Moni yrittäjä on käyttänyt kymmeniätuhansia euroja näitten luvitusten saamiseen, ja siitä huolimatta nämä luvat makaavat joissakin lupapäättäjien pöytälaatikoissa ja töitä ei voida aloittaa. Ainakin minun mielestäni turvetuotanto toisi, toisin kuin kivihiili, maaseudulle kaivattuja työpaikkoja, (Puhemies koputtaa) ja kysynkin: mihin toimiin hallitus voi ryhtyä, jotta tätä luvitusta nopeutettaisiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-11-30T15:40:44,2016-11-30T15:41:52,Tarkistettu,1.1 2016_123_58,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia tarkoittaa rauhanomaista vallankumousta hyvän asian puolesta. Tällähän rakennetaan ekologisesti kestävää bio- ja sähkö-Suomea tavalla, jota ei ole kyllä aikaisemmin tässä maassa nähty, se pitää meidän kaikkien tunnustaa, ja se on hyvä juttu. Ministeri Rehn korosti oikein, että ei pidä asettaa vastakkain tässä vaiheessa eikä lähivuosinakaan biopolttoaineita ja sähköautoja, molempia tarvitaan. Tämä jälkimmäinen on tietenkin tulevaisuuden suunta, mutta molempia tarvitaan juuri nyt. Tähän liittyen minulla on kysymys bioöljyinvestoinneista. Herra ministeri, on hyvin todennäköistä, että tähän liittyvät investoinnit tahtovat valua rannikkoalueille tietyistä syistä. Metsävarat ovat siellä missä ne ovat, valtaosaltaan. Minä kysyn: onko, herra ministeri, hallituksella mahdollisuuksia vaikuttaa näitten investointien sijoittumiseen myös vähän sisempään Suomeen, mukaan luettuna Itä-Suomemme?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-11-30T15:41:55,2016-11-30T15:42:55,Tarkistettu,1.1 2016_123_59,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että meillä pidetään energiapaletti monipuolisena ja ollaan riittävästi omavaraisia, ettei olla liian riippuvaisia tuontisähköstä. Mutta tähän puun riittävyyteen liittyen: Meillä Lapissa sen jälkeen, kun Kemijärven tehdas sulki säppinsä vuonna 2007, kuitu- ja energiapuulle ei ole ollut riittävää kysyntää. Voi sanoa kyllä, että nämä sahojen sivuvirrat eivät käy kaupaksi, niitä ei edes ilmaiseksi huoli kukaan, eli tilanne on lähtökohtaisesti tämä. Sen takia näen kyllä hyvänä, että näitä uusia hankkeita on niin Kemijärvelle kuin Kemiin tämä Kaidin hanke. Kaidin hanke on 900 miljoonan euron investointi, 600 työpaikkaa, ja toivon, että kun liikenteen polttoaineitten kysynnän on arvioitu olevan huipussaan 2020, niin tämä tehdas olisi toiminnassa. Tämä biopolttoaineiden käytön lisääminen liikenteessä auttaa kyllä tämän tavoitteen saavuttamisessa. Meillä sodan jälkeen kylvettyä metsää tulee Lapissa hakkuuikään, (Puhemies koputtaa) ja sen vuoksi näen kyllä, että tässä on mahdollisuuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-11-30T15:42:58,2016-11-30T15:44:08,Tarkistettu,1.1 2016_123_60,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Vielä vastauspuheenvuoro edustaja Kasville ja edustaja Paloniemelle, ja sen jälkeen ministeri Bernerin puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_61,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Älykkäät sähköverkot tasaavat sähkön kulutushuippuja ja siirtävät valtaa energiankulutuksessa sähköyhtiöiltä kuluttajille. Älykkäitä sähköverkkoja kutsutaankin usein energian internetiksi. Ei siis ihme, että jo Kataisen hallituksen ohjelmassa luvattiin kolmeen eri otteeseen edistää älykkäiden sähköverkkojen kehittämistä. Sen jälkeen ei ole kuitenkaan tapahtunut juuri mitään, ja tässäkin strategiassa älykkäät sähköverkot sivuutetaan maininnalla. Ihmettelenkin, miksi tämän älykkään sähköverkon rakentaminen on Suomessa näin vaikeaa. Onko se tahdon puutteesta kiinni, vai kuuntelemmeko liikaa sähköyhtiöitä, joiden intressissä on jarruttaa sen etenemistä? Tätä menoa me päädymme kyllä älykkään sähkötekniikan tuojiksi viejien asemasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-11-30T15:44:08,2016-11-30T15:45:05,Tarkistettu,1.1 2016_123_62,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä ohjelmalla Suomi osoittaa todellakin edelläkävijyyttä. Me vähennämme selvästi riippuvuutta tuontiöljystä, mikä on erittäin tärkeä asia. Me kannamme vastuuta kansainvälisesti tästä tärkeästä asiasta, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, ja samalla luomme bio- ja kiertotaloutta edistämällä puhtaita ratkaisuja, työpaikkoja suomalaisille ja toimeentuloa koko maahan — erinomaisia asioita kaikki. Hallitus vastaa mielestäni nopeasti Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin konkreettisilla teoilla. Metsien käyttö tulee lisääntymään kestävästi, ja se merkitsee lisää työtä suomalaisille. Sitä kai me kaikki nyt toivomme. Jatkossakin tukkipuu menee jalostukseen ja sivuvirrat, kuten esimerkiksi kuoresta, hakkuutähteistä ja niin edelleen, käytetään energiantuotantoon. Ja hakkuutavoitteet — täällä on jo moneen kertaan puhuttu aiheesta — tulevat mahtumaan kansallisen metsästrategian mukaisiin raameihin. Onnittelen hallitusta hyvästä strategiasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-11-30T15:45:07,2016-11-30T15:46:06,Tarkistettu,1.1 2016_123_63,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Nyt myönnän ministeri Bernerille 3 minuutin puheenvuoron. Sen jälkeen jatketaan hetki, ja sen jälkeen ministeri Rehn sitten saattaa saada puheenvuoron. (Naurua)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_64,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Meillä on Suomessa autokanta, joka oli 11,7 vuotta vanha vuonna 2015, ja meillä on 13 vuotta aikaa saavuttaa tämä liikenteelle asetettu päästövähennystavoite, 3,6 miljoonaa tonnia. Me halusimme, että meidän esityksemme perustuu laskelmiin, jotka ovat varmasti toteuttavissa, ja että me myöskin perustamme esityksen sellaisiin kustannusarvioihin, joita pystymme kantamaan yhteiskuntana. Siksi haimme kolme keskeistä ratkaisua: Yksi on se, että me pystymme vaikuttamaan maankäyttö- ja liikennejärjestelmän yhteensovittamiseen, pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen ja myöskin joukkoliikenteen edistämiseen, ja tämän pitäisi vastata yhdestä neljäsosasta koko päästövähennystavoitteesta. Toinen on ajoneuvojen käyttövoiman uudistaminen eli sähköisen liikenteen edistäminen, jossa laskelmien mukaan me pääsemme 250 000 ajoneuvoon ja pystymme sen tekemään. Yhteiskunnalle se kustantaa noin 100 miljoonaa euroa seuraavan neljän vuoden aikana. On selvää, että me haluaisimme kunnianhimoisenkin tavoitteen sähköisen liikenteen osalta, mutta tässä kohtaa haluamme varmistaa, että me pääsemme tämän meidän nykyisen autokannan ja sen iän kanssa varmasti saavutettavaan tavoitteeseen. Kolmas ratkaisu on sitten biopolttoaineet ja biokaasun käyttäminen, joka pystytään osin hyödyntämään myöskin meidän nykyisessä autokannassa ja joka on myöskin välttämätön tavoite raskaan liikenteen pitämiseksi liikenteessä. Tämä vastaa tällä hetkellä puolesta meidän tavoitteestamme. Me tarvitsemme myöskin lisää tutkimusta ja tietoa, osaamista ja sen kehittämistä. Me olemme myöskin tyytyväisyydellä nähneet, kuinka esimerkiksi sähköbussien kehittyminen on Suomessa edistynyt hyvin, niin VTT:n kuin yksittäisten yritysten hyvällä yhteistyöllä. Tämä esimerkiksi on myöskin asia, joka edistyessään helpottaa sitten myöskin sitä meidän kokonaisvaltaista tavoitettamme. Samanaikaisesti meidän on katsottava vielä ne konkreettiset keinot. Selonteon yhteydessä on pyritty paperiin, joka kantaa vuoteen 2030, mutta yksittäiset keinot varmasti tulevat elämään näiden seuraavien 13 vuoden aikana, ja siinä tullaan vielä tarvitsemaan meiltä rohkeutta. Liikenteen verotusta pitää uudistaa merkittävästi, jotta päästään entistä kunnianhimoisempiin tavoitteisiin myöskin sähköisen liikenteen osalta. Se on keskustelu, joka käydään vielä kevään aikana: esitykset tehdään kehysriiheen mennessä ja budjettilait sitten ensi syksynä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-11-30T15:46:21,2016-11-30T15:49:10,Tarkistettu,1.1 2016_123_65,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa kuulla, että tästä suuresta kehityslinjasta täälläkin vallitsee yksimielisyys, hallitus reagoi Pariisin sopimuksen kiristyviin vaatimuksiin ja myös tähän huoleen ilmastonmuutoksen riskeistä. Mutta sitten on kaksi ongelmallista asiaa, jotka ovat tässä jääneet vähemmälle käsittelylle. Ensimmäinen koskee Yhdysvaltain tulevaa toimintaa. Kun tuleva presidentti Trump on selvästi antanut ymmärtää, että hän de facto haluaa eroon näistä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista, niin se tietysti muodostaa koko tälle maailman yhteiselle tavoitteelle erittäin suuren riskitekijän. Jos tämä, käytännössä irrottautuminen, lähtee toteutumaan, niin sitten myös Euroopan unionin toiminnalla on huomattavasti vähäisempi merkitys. Mutta toinen pulma on sitten tämän metsien käytön hyväksyttävyys. Meillä tämä bio-energia, metsät ovat todella tärkeässä roolissa, ja on erittäin huolestuttavaa, että Euroopan unionissa tätä ei ole ymmärretty. Tässä meidän pitäisi yhdessä lähteä tekemään ihan toisenlaista valistustyötä kuin tähän mennessä on onnistuttu tekemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-11-30T15:49:15,2016-11-30T15:50:31,Tarkistettu,1.1 2016_123_66,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreään kultaan, metsään, satsaaminen on kyllä järkevää, mutta marssijärjestys on pidettävä kirkkaana, jotta sekä luonnonsuojelu- että luonnon monimuotoisuusarvot voidaan samassa yhteydessä turvata. Silloin on ymmärrettävä se, että ensisijaisesti käytetään vihreä kulta, puu, korkean jalostusarvon tuotteisiin, vaikkapa lääkkeisiin, puutuotteisiin, vaatteisiin, sitten kartonkiin, paperiin, selluloosaan ja sitten biopolttoaineisiin ja niin edelleen eikä varsinaista arvopuuta energiatuotantoon. Tämä on erittäin tärkeää. Jos pystymme hyödyntämään kestävällä tavalla — nämä luontoarvot ja monimuotoisuusarvot huomioiden — enemmän ja enemmän puuta tekemällä entistä arvokkaampia tuotteita, myöskin biopolttoainetuotteita, niin mikä on tuontiraaka-aineiden rooli tässä yhteydessä? Mehän tuomme nyt sekä haketta että myöskin puuta. Jos pystyisimme paremmin sitä korkeasti jalostamaan, (Puhemies koputtaa) niin miksei voisi myöskin tuoda enemmän?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-11-30T15:50:33,2016-11-30T15:51:40,Tarkistettu,1.1 2016_123_67,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä strategiassa hallitus on hakenut tasapainoa ympäristönsuojelun ja suomalaisten veronmaksajien työpaikkojen suojelun välillä ja minun mielestäni löytänyt sen varsin hyvin. Kun kuuntelin täällä vihreiden esitystä asiasta tai vasemmistoliiton edustaja Modigin esitystä hiiliverosta, niin olen kyllä hyvin tyytyväinen, että nimenomaan tietyt puolueet ovat hallituksessa eivätkä ne, jotka ovat oppositiossa. Jos ajatellaan sitten sitä, mihin suuntaan tässä pitäisi mennä, niin edustaja Mölsä perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa hyvin toi esille sen, että energiatuotannon kotimaisuusasteen tuntuva nostaminen voi tuoda jopa kymmeniätuhansia työpaikkoja Suomeen. Nämä työpaikat syntyvät nimenomaan pääasiassa haja-asutusalueille, juuri niille alueille, jotka tämän hallituksen on tärkeää pitää elinvoimaisina, vireinä. Kuten tunnettua on, perussuomalaiset näkevät, että on tärkeää, että pitkospuiden päässä pystyy elämään ja on työpaikkoja tarjolla. (Puhemies koputtaa) Erittäin tasapainoinen kokonaisuus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-11-30T15:51:42,2016-11-30T15:52:47,Tarkistettu,1.1 2016_123_68,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin, että älykkäistä sähköverkoista ei ole mainintaa. Itse asiassa älykkäät sähköverkot etenevät markkinaehtoisesti. Tälläkin hetkellä Fortumilla on menossa hanke, jossa tuhat vesivaraajaa kytketään ikään kuin yhteen ja sillä tavalla pystytään ottamaan pois käytöstä ja sitä kautta säätelemään koko verkkoa. Alueellinen sähköverkko ja pistemäinen energiatuotanto etenevät, ja tulevaisuudessa tämä käyrä ei tule olemaan semmoinen tuntikohtainen kuin se nyt on, että se hyppii ylös ja edestakaisin ja hinnat pomppivat. Me menemme kohti tasaista käyrää. Mutta varsinainen kysymys kohdistuu ministeri Rehnille. Kun puhuttiin täällä, kuinka sähköteho riittää, niin ainakin Fingridin mukaan meillä edelleen tehovajetta on 3 400 megawattia ja Energiavirasto ikään kuin tarjouskilpailun perusteella ostaa 600 megawattia. Tässä on aikamoinen ero, ja tällä hetkellä hydrobalanssi on aika lailla negatiivisella tasolla, 22 terawattituntia. Mitä mahdollisesti tammikuun pakkasilla tapahtuu, (Puhemies koputtaa) jos tämä tilanne jatkuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-11-30T15:52:50,2016-11-30T15:54:00,Tarkistettu,1.1 2016_123_69,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minusta tämä hallituksen ilmasto- ja energiastrategia on historiallinen. Se on historiallinen kahdessakin mielessä. Ensimmäinen seikka on mielestäni se, että tämä liikenteen polttonesteiden sekoitevelvollisuus nostetaan 30 prosenttiin. Tämähän on se, joka luo pohjaa sille, että näitä uusia investointeja tälle sektorille voi syntyä. Esimerkiksi täällä mainittu Kemin kaivinhanke ilman tätä linjausta olisi varmasti kaatunut, mutta tämä luo nyt pohjan. Se on lähes miljardin hanke, ja se luo työllisyyttä tuonne pohjoiseen. Ja kun on kannettu huolta siitä, riittävätkö nämä meidän metsävarat tai käytetäänkö niitä kestävästi, niin haluan senkin todeta, että meillähän vaihtelee alueittain aika paljon näitten metsävarojen kestävä käyttö, ja vaikka Lapin pinta-alasta kolmasosa on suojeltu, niin silti siitä metsän vuotuisesta kasvusta, mikä on hyödynnettävissä, noin puolet jää tällä hetkellä hyödyntämättä. Sen takia tarvitaan näitä isoja metsää käyttäviä yksiköitä tänne Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-11-30T15:54:03,2016-11-30T15:55:08,Tarkistettu,1.1 2016_123_70,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Puhemies! Energiapolitiikka on kansallinen keihäänkärki. On hieno asia, että siitä on edes tässä laajuudessa laajaa yksimielisyyttä, vastuullisesti puhutaan kestävästä energiataloudesta. Meillä on suomalaisina kaikki edellytykset tulla cleantechin suurvallaksi. Meillä on monenlaista osaamista, resursseja ja niin edelleen. On kuitenkin oltava vakavasti huolissaan, säilyykö meillä osaamispotentiaali. Kysynkin, voiko ministeri vastata, miten erilaisten energia-alan koulutusten resurssit turvataan ja monipuolistetaan. Tämä pitää sisällään myös erilaiset täydennys- ja erikoistumiskoulutukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-11-30T15:55:10,2016-11-30T15:56:13,Tarkistettu,1.1 2016_123_71,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pariisin ilmastosopimus astui voimaan marraskuun alussa, ja eduskunta ja Suomi ovat sitoutuneet tähän ilmastosopimukseen. Sen vuoksi nyt onkin oikea aika kysyä sitä, vastaako tämä energia- ja ilmastostrategia niihin tavoitteisiin, joita ilmastosopimuksessa ollaan päätetty ja joihin me olemme sitoutuneet. Tässä strategiassa on hyviä elementtejä, muun muassa kivihiilestä luopuminen. Mutta toisaalta, jos kivihiiltä pyritään korvaamaan turpeella, kotimaisella kivihiilellä, ei se ole näiden tavoitteiden mukaista. Toinen ongelma on tämä metsien käyttö ja suunnitelmat siihen liittyen. Eri järjestöt ja tahot ovat olleet syystä huolissaan metsien lisääntyvistä hakkuista ja käytön lisäämisestä. Haluankin kysyä ministeriltä: miksi turpeen päästöjä ja metsien käytön lisäämistä ei huomioida energia- ja ilmastostrategiassa ilmastosopimuksen velvoitteiden ja tavoitteiden näkökulmasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-11-30T15:56:20,2016-11-30T15:57:27,Tarkistettu,1.1 2016_123_72,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Herra puhemies! Tämä hallituksen energia- ja ilmastostrategia on käänteentekevä monessa mielessä. Se on sitä energiamielessä, se on sitä toimintatapamielessä. Se on käänteentekevä myöskin siinä mielessä, että me haluamme nyt selkeästi päästä fossiilitaloudesta eroon kohti biotaloutta entistä vahvemmin. Sen lisäksi se on hyvä kokonaisuus, joka ottaa huomioon Suomen pohjoisen sijainnin, meidän ilmasto-olosuhteemme, meidän huoltovarmuutemme, työllisyysnäkökulmat, kauppa- ja vaihtotaseet ja niin edelleen. Ja kaiken kukkuraksi me tällä strategialla merkittävällä tavalla pystymme osallistumaan eturintamassa ilmastonmuutoksen torjuntaan, teknologiaa edistetään ja niin edelleen. Tämä on erittäin hyvä. Metsänieluasia on kipeä asia ja tärkeä asia Suomelle. Ainoa oikea laskentatapa on luonnontieteellinen nielu. Me olemme inventoineet meidän metsiämme yli sata vuotta, meillä on dataa yli sadan vuoden ajalta meidän metsiemme inventoinnista, ja mitä on tapahtunut? Kasvu on koko ajan lisääntynyt, samalla hiilensidontakyky, jotenka meillä on merkittävä määrä myöskin lisää hakkuumahdollisuuksia, kun hakkuut tehdään järkevästi, niin kuin tässä strategiassa (Puhemies koputtaa) on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-11-30T15:57:31,2016-11-30T15:58:36,Tarkistettu,1.1 2016_123_73,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Energia- ja ilmastostrategia on askel oikeaan suuntaan. On aivan välttämätöntä, että mietimme niitä keinoja, miten pystymme vastaamaan ilmastonmuutokseen. On kuitenkin harhaanjohtavaa sanoa, että tämä olisi erityisen kunnianhimoinen. Kyllä me tarvitsemme lisää sekä vauhtia että kunnianhimoa, jotta pystymme vastaamaan siihen haasteeseen, mitä Pariisin sitoumuksetkin meiltä edellyttävät. Haluan nostaa esiin täältä yhden kohdan, ja se on energiatehokkuus, joka on kyllä mainittu, mutta sen mahdollisuudet on aika lailla sivuutettu. Strategiassa odotetaan primääri-energiankulutuksen kasvavan 46 terawattitunnin verran, vaikka tiedämme, että uudet ratkaisut tarjoavat pikemminkin mahdollisuuden primäärienergiankulutuksen leikkauksiin. Se on myös teknologia, jolla on kysyntää maailmalla valtavasti, ja siksi meidän tulisi panostaa siihen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-30T15:58:39,2016-11-30T15:59:44,Tarkistettu,1.1 2016_123_74,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,Myönnän vielä vastauspuheenvuoron edustaja Mäkipäälle ja sen jälkeen ministerille semmoisen 3 minuutin puheenvuoron. — Edustaja Mäkipää.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_75,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maapallo on meidän yhteinen asiamme, ja siitä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on myös yhteinen asia. Tänään komissio on julkaissut semmoisen tuhatsivuisen lain, päätöksen, lainsäädännön, ja siellä mainitaan myös, että suomalaisen biomassatuotannon katsotaan olevan kestävällä pohjalla, ja näin komission energiapaketti tukee nyt käytävää hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa. Tästä on hyvä jatkaa, ja tiedämme, että energiapolitiikkaa ei muuteta kuukaudessa eikä vielä puolessakaan vuodessa. On hyvä, niin kuin täällä on puhuttu, että kivihiilestä luovutaan. Mutta on myös tärkeää, että meillä on energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus, ja jos ajatellaan juuri sitä turvetuotantoa, niin tämähän työllistää, luo tuhansia ja tuhansia työpaikkoja siellä kaukana korvessa. Siinä mielessä on hyvä käydä tätä juttua eteenpäin, ja tuntuu, että meillä on aika lailla yhteinen tavoite, (Puhemies koputtaa) että me teemme osamme, että me olemme sellainen pieni hiekkakasa tuolla (Puhemies koputtaa) Saharan autiomaassa. Kun muut tekevät osansa, niin me varmaan olemme edelläkävijöitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-11-30T15:59:54,2016-11-30T16:01:11,Tarkistettu,1.1 2016_123_76,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Kiitoksia. Ja nyt ministeri Rehni, 3 minuuttia, sopivalta paikalta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_77,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen iloinen, ettette kuitenkaan todennut, että ministeri Reini, ettei sekoiteta Jorma Reiniin ja 70‑luvun sähkölakkoon, joka koettiin aikoinaan. — Yhtä kaikki, kiitoksia, arvoisat edustajat, tästä keskustelusta, ja vastaan niin moneen kysymykseen kuin ehdin, ja otetaan loput sitten valiokunnissa tuossa joulukuun mittaan. Edustaja Hassi viittasi, että olisin sanonut, että sähköautostrategiamme on maailman kunnianhimoisin. En sanonut näin. Sanoin, että se on erittäin kunnianhimoinen ottaen huomioon sen suhteellisen alhaisen lähtötason, mikä meillä on vanhojen hallitusten jäljiltä tällä hetkellä. Edustaja Hassi peräänkuulutti myös nopeampaa etenemistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, edustaja Niinistö peräänkuulutti konkreettisia toimia, ja edustaja Tanus viittasi pääkaupunkiseutuun. Nämä kun yhdistää, niin päätyy siihen, että me tarvitsemme konkreettisia toimia kivihiilestä luopumiseksi, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tästä tulee mieleen kysyä oikeastaan edustaja Hassilta ja edustaja Niinistöltä: Teidän puolueennehan, vihreät, nousi jo vuonna 2000 Helsingin kakkospuolueeksi, taisin olla Lepakossa silloin kuokkimassa, juhlimassa. Vihreillä onkin ollut todella vaikutusvaltainen asema pääkaupungissamme, sen päätöksenteossa, sen jälkeen koko ajan tämän viimeiset 16 vuotta. Joku voisi silti ihmetellä, mihin te olette vaikutusvaltaanne käyttäneet, kun Helsingin lämmöstä edelleen tuotetaan peräti 40 prosenttia kivihiilellä. (Hälinää) Näin helsinkiläisenä kysyn, että olisi kai jo muutoksen aika pois hiilenmustasta energiapolitiikasta kohti realovihreää energiapolitiikkaa myös Stadissa. (Hälinää) Tämän strategian hengessä, tässä valossa, ojennan yhteistyön kättä, jotta teemme konkreettisia toimia kivihiilestä irtautumiseksi myös Helsingissä ja siirrymme hiilettömään Helsinkiin. Edustaja Kääriäinen viittasi siihen, että me teemme rauhanomaista vallankumousta. Niin teemme. Edustaja Zyskowicz oli huolissaan siitä, että puhutaan vallankumouksesta. Korostan sitä ja panin merkille, että myös edustaja Jaskari viittasi tähän sanaan tämän energiatalouden muutoksen yhteydessä. Edustaja Kääriäiselle vastaisin, että sekoitevelvoite tulee merkitsemään lisääntyvää kysyntää biopolttoaineiden saralla, ja se taas tietysti vaikuttaa varsinkin siellä, missä raaka-ainetta on, ja se heijastuu varmasti Itä-Suomeen. Tämän lisäksi kärkihanke- ja energiatuella — joka tänä vuonna tarkoittaa 40:tä miljoonaa euroa lisää, itse asiassa 75:tä miljoonaa yhteensä nämä kaksi yhteen laskien — kilpailuttamalla tulemme käynnistämään useita merkittäviä bioenergiahankkeita, ja niistä varmasti monet sijaitsevat myös Itä-Suomessa sen mukaan, miten kilpailukykyisiä, innovatiivisia ja merkittäviä bioenergiahankkeita Itä-Suomesta tulee olemaan tarjolla. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-11-30T16:01:20,2016-11-30T16:04:37,Tarkistettu,1.1 2016_123_78,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,Jatketaanpa sitten vielä jonkin aikaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_79,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Rehn varmaankin tietää, että Helsingissä on päätetty sulkea Hanasaaren kivihiilivoimala, mikä on käänteentekevä päätös, ja sitä vihreät ovat Helsingissä olleet ajamassa. Hallituksen linjaus kivihiilen kieltämisestä lailla on tervetullut, kuten ryhmäpuheenvuorossani totesin, ja vihreät saavat siitä Helsingissä hyvän selkänojan myöskin Salmisaaren hiilivoimalan sulkemiselle. Haluaisin hiukan kommentoida tätä sekasotkua tieteestä ja metsien hiilinieluista. Suomihan on EU:ssa ajanut sellaista laskentatapaa, jossa maa ei joudu muilla päästövähennyksillä hyvittämään sitä, jos metsien sisältämä hiilinielu pienenee, (Teuvo Hakkarainen: Sehän suurenee koko ajan!) ja tämä on epärehellistä. Tästä ovat muun muassa Suomen ympäristökeskus ja Suomen asiantuntijapaneeli, ilmastopaneeli, meitä päättäjiä varoittaneet. Maa- ja metsätalousvaliokunnalle ja ympäristövaliokunnallekin on tästä seikkaperäiset tutkimusraportit esitelty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-11-30T16:04:46,2016-11-30T16:05:57,Tarkistettu,1.1 2016_123_80,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,Arvoisa puhemies! Olisin halunnut vielä esittää arvon ministerille uudelleen kysymyksen hajautettujen pienten biokaasulaitosten rakentamisen edistämisestä. Se toisi kuitenkin uutta mahdollisuutta ja monipuolistaisi maaseudulla hyvin monilla alueilla elinkeinoelämää ja parempaa toimeentuloa ja antaisi monenlaisia mahdollisuuksia. Voisiko ministeri avata tätä asiaa?,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-11-30T16:06:05,2016-11-30T16:06:30,Tarkistettu,1.1 2016_123_81,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK ,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri Rehn otti tärkeän asian äsken tuossa puheenvuorossaan esiin, sekoitevelvoitteen lisäämisen biopolttoaineisiin, koska mielestäni se on sellainen nopean ajan ratkaisu, millä tämä suomalainen asia voitaisiin hoitaa eteenpäin. 10 prosentin lisäys sekoitevelvoitteeseen nykytasosta vähentää päästöjä 1 miljoona tonnia, ja jotta samaan päästövähennykseen päästäisiin sähköautolla, se tarvitsisi noin 500 000 sähköautoa, elikkä tämä on se mittasuhde, missä tässä realistisesti mennään. Siksi, jos nopeasti halutaan näihin päästöihin päästä, biopolttoaineen kehittäminen ja sekoitevelvoitteen lisääminen olisi se oleellinen kysymys. Jos tämä hallituksen koko tavoite, 3,6 miljoonan tonnin kokonaistavoite, halutaan polttoaineilla ratkaista, niin 36 prosenttia biopolttoaineen sekoitevelvoitetta lisää nykytasoon olisi se, millä päästäisiin samaan lopputulokseen. Silloin oltaisiin (Puhemies koputtaa) minusta työllisyyden kannalta... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-11-30T16:06:32,2016-11-30T16:07:38,Tarkistettu,1.1 2016_123_82,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Värderade talman! Vaikka olisi kuinka hyvät naapurit, kannattaa kytkin pitää mahdollisimman lähellä itseään talvipakkasilla ja kriisitilanteissa. Kysyisin uudelleen, arvoisa ministeri, voisitteko vielä hieman avata ajatuksianne pakkaspäivien tehoriskistä ja siitä, miten uudet siirtoyhteydet Suomen ja Ruotsin välillä etenevät.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-11-30T16:07:40,2016-11-30T16:07:58,Tarkistettu,1.1 2016_123_83,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka olen Espoosta enkä Helsingistä, niin olen ajanut pitkään sitä, että näiden kuntien pitäisi olla yhtä kaupunkia, ja uskallan vähän puolustaa pääkaupunkiseutua. Kun on näin iso metropolialue, niin olen aivan samaa mieltä, että hiilikasan pitää poistua niin Salmisaaresta kuin myöskin Suomenojalta ja Vantaan puoleltakin. Mutta on kyllä — ja ministeri sen varmaan aivan hyvin tietää — esimerkiksi yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon haaste pikkasen erilainen miljoonan asukkaan metropolialueella kuin turvesuon reunassa tai metsien keskellä pienen kirkonkylän tai pienen kaupungin energiantuotannon turvaaminen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-11-30T16:08:02,2016-11-30T16:08:44,Tarkistettu,1.1 2016_123_84,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oleellista tässä strategiassa minun mielestäni on tällä hetkellä se, että me haluamme toimia edelläkävijöinä mieluummin kuin reagoida siihen, mitä EU:sta on tulossa. Ja yksi aivan oleellinen seikka ovat juuri nämä sähkön älyverkot. Meillä on samanlainen mahdollisuus nyt olla eturintamassa näissä sähkön älyverkoissa kuin oli 90-luvun alussa ja 80-luvun lopussa teleliikenteessä. Silloin kysynkin arvoisalta ministeriltä: Puhutaan aika paljon esimerkiksi virtuaalivoimaloista, pienistä yksiköistä, jotka voisivat toimia sähkön varastoina ja luovuttaa sitä pois sitten, kun on korkea hinta, tai toimia säätövoimana. Miten edetään tässä asiassa, joka näyttää olevan aika huikea mahdollisuus Suomelle tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-11-30T16:08:46,2016-11-30T16:09:31,Tarkistettu,1.1 2016_123_85,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hiukan harmittaa, että tämän hallituksen ministerit usein tekevät vaikeaksi asiallisen debatin: kun täältä suunnasta sitä yrittää tarjota, niin takaisin tulee puheenvuoroja, jotka eivät perustu tosiasioihin. Kolme vuotta sitten en olisi uskonut vielä edellisten kuntavaalien aikoihin, että vihreät saavat Helsingissä vietyä läpi strategian, jossa panostetaan hajautettuun uusiutuvaan energiaan, aurinkolämpöön, maalämpöön ja suljetaan Hanasaaren kivihiilivoimala, koska kaikki muut puolueet Helsingissä silloin vielä vastustivat sitä. Ensin SDP alkoi muuttaa linjaa, lopulta kokoomus ja perussuomalaisetkin suostuivat, jotka alun perin sitä vastustivat. Vihreät ajoivat Helsingissä läpi aika ison murroksen. (Kari Uotilan välihuuto) — Ja vasemmistoliitto tuki tätä linjaa ensimmäisenä, se on totta, sen unohdin sanoa. — Se on todella iso murros Helsingissä, ja se vie Helsinkiä kohti vihreän energian pääkaupungin asemaa. Samaan aikaan tehdään valtavia panostuksia joukkoliikenteeseen ja päästöjen vähentämiseen. Että Helsingissä on tehty todella paljon tätä työtä, ja toivoisin, että ministeri kunnioittaisi meidän pääkaupungin Helsingin tekemää työtä eikä täällä puoluepoliittisista syistä vääristelisi (Puhemies koputtaa) faktoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-30T16:09:32,2016-11-30T16:10:38,Tarkistettu,1.1 2016_123_86,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluaisin tiedustella sitä, millä tavalla hajautettua energiantuotantoa ja ‑kulutusta tuetaan, koska siitä ei juurikaan tässä hallituksen selonteossa ole esimerkkejä. Esimerkiksi asumisen suhteen meillä on täällä eduskunnassa käsiteltävänä lähes nollaenergiarakentaminen. Teimme siihen ponsiehdotuksen, jolla olisi seurattu sitä, viekö tämä lainsäädäntö todella parempaan tilanteeseen Suomessa, mutta hallituspuolueet eivät halunneet sitä hyväksyä. Monista isoista kaupungeista on hyviä esimerkkejä esimerkiksi siitä, miten erilaista kasvustoa käytetään siinä hyväksi, että se sitoo hiilidioksidia ja muita ilman epäpuhtauksia kaupunkialueilla. Eli tällaista hyvin käytännönläheistä, ihmisläheistä toimintaa olisi hyvä myös saada mukaan tähän strategiaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-30T16:10:41,2016-11-30T16:11:40,Tarkistettu,1.1 2016_123_87,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt tulee Suomeen suuria ja merkittäviä metsäteollisuuden investointeja, muun muassa Äänekoskelle ja Kemiin. Niiden johdosta vapautuu tukkipuuta 2—3 miljoonaa kuutiota markkinoille. Sahoilla on tässä huomattava osa maksumiehenä, muun muassa 70 prosenttia kantohinnasta sahat maksavat. Kuitenkin sinne jää puru ja kuori, joita ei tueta — taikka nyt se CHP-voimalan kautta tulee tulevaisuudessa. Miten on: hypätäänkö samalta viivalta metsähakkeen kanssa, koska esimerkiksi Keljon lämpökeskukseen tulee tuettua metsähaketta mutta sahoille jää pihoihin kuori ja hake mätänemään, koska ei saa suoraa (Puhemies koputtaa) tukea?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-30T16:11:43,2016-11-30T16:12:44,Tarkistettu,1.1 2016_123_88,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oppositio mitätöi upeaa strategiaa sanomalla, että se on askel oikeaan suuntaan. Mielestäni tämä on jättiloikka ylisukupolviseen vastuuseen ympäristöstä, ilmastosta ja kestävästä kehityksestä. Täällä strategiassa linjataan biokaasun tuotantoa ja käyttöä todeten, että biokaasupotentiaalista valtaosa on sidoksissa maatalouteen. Todellakin maatilat voisivat antaa nykyistä suuremman panoksen pienimuotoiseen hajautettuun sähkön- ja energiantuotantoon ja olla tärkeä osa huoltovarmuutta ja pyrkimystä luoda työtä ja elinvoimaa kaikkialle Suomeen. Paperissa linjataan, että on tärkeää, että vaikutamme kansallisiin säännöksiin, lupamenettelyihin ja byrokratiaan niin, että selkeytetään biokaasun tuotannon ja käytön edistämistä. Kysyisin ministeriltä: kun täällä on jo otettu esille se, että EU on tärkeässä roolissa tässä, mitkä ovat suurimmat uhkat siellä, että seuraavalla ohjelmakaudella emme voisi toteuttaa tätä strategiaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-11-30T16:12:45,2016-11-30T16:13:57,Tarkistettu,1.1 2016_123_89,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Uuden teknologian käyttöönotto on luonnollisesti kannatettava periaate myös energiaratkaisujen osalta. Uuden teknologian tulee kuitenkin olla kustannuksiltaan kilpailukykyistä, ja valitettava esimerkki epäonnistuneesta tukimuodosta on vuonna 2011 käyttöön otettu tuulivoiman syöttötariffijärjestelmä, joka on aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan veronmaksajille vuosien myötä miljardien eurojen lisäkustannukset. Syöttötariffijärjestelmää on mahdotonta purkaa pikaisella aikataululla, koska perustuslakivaliokunnan vuonna 2010 antaman tulkinnan mukaan sen piiriin päässeitä investointeja koskee perustuslaillinen omaisuudensuoja. Järjestelmän piiriin kuuluvien voimaloiden yhteinen nimellisteho on kuitenkin hallituksen päätöksellä rajattu 2 500 megavolttiampeeriin. Siten uudet tuulivoimantuottajat eivät voi enää hakea ylikalliin järjestelmän piiriin, mikä on ehdottomasti (Puhemies koputtaa) kansalaisten ja veronmaksajien etu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-11-30T16:14:00,2016-11-30T16:15:06,Tarkistettu,1.1 2016_123_90,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edessämme on hallituksen syvänvihreä energia- ja ilmastopoliittinen strategia. Se on monella tapaa historiallinen linjaus, koska me menemme kohti fossiilitonta yhteiskuntaa ja kivihiilestä haluamme luopua vuoteen 2030 mennessä. Niin Espoo kuin Helsinki lämpiää tällä hetkellä tuontifossiilisilla polttoaineilla, ja me tarvitsemme sekä kansallisia että paikallisia ratkaisuja siihen, että uusiutuvia energiamuotoja lisätään poliittisilla päätöksillä. Mitä tulee turpeeseen, niin takki ei voi, hyvät vihreät, kääntyä joka vaalikausi. Me kaikki, niin te kuin keskusta, olemme siihen parlamentaarisen työryhmän linjaukseen turpeen osalta sitoutuneet, että turpeen hyötyjen vuoksi on tärkeää varmistaa, että siitä luovutaan vasta viimeisessä vaiheessa, kun fossiilisista polttoaineista luovutaan kokonaisuudessaan. Ja sitä kohti me olemme menossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-11-30T16:15:08,2016-11-30T16:16:09,Tarkistettu,1.1 2016_123_91,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Adlercreutz ja Niinistö ja sen jälkeen myönnän puheenvuoron ministerille. Sitten vielä hetki jatketaan debattia, tavoitteena tämän debattiosuuden päättäminen noin 16.30.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_92,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Värderade talman! Toistan vielä aikaisemman kysymykseni ja yritän muotoilla sen yksinkertaisemmin, jos mahdollista. Eli jos taloyhtiö perustaa vaikka aurinkovoimalaitoksen samalle tontille, se voi laskea sen hyväksi energiatodistuksessa ja myöskin käyttää sitä energiaa varsin edulliseen hintaan. Jos perustaa saman voimalaitoksen omistamalleen toiselle tontille, niin sitä ei voi laskea energiatodistuksessa kiinteistön hyväksi ja sähkön hinta kolminkertaistuu. Tämä on este pientuotannon yleistymiselle. Se olisi ratkaistavissa vaikka virtuaalimittaroinnilla. Onko hallituksella mitään hanketta, mitään ajatusta siitä, miten tämä este voitaisiin poistaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-11-30T16:16:29,2016-11-30T16:17:17,Tarkistettu,1.1 2016_123_93,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Turve ja sen ilmastopäästöt ja vesistöpäästöt ovat tämän hallituksen sokea piste, ja sen tulisi avoimesti se myöntää. Viime hallituskaudella hyväksytty ilmasto- ja energiastrategia tavoitteli turpeen käytön vähentämistä suunnitelmallisesti kolmanneksella vuoteen 2025 mennessä. Nyt tämä hallitus tavoittelee sen käytön lisäämistä vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen... (Mirja Vehkaperän välihuuto) — Siellä se lukee taustaluvuissa: lisätään käyttöä vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen pikkuhiljaa aletaan sitä vähentämään. — Minä hyväksyn sen, että sen takia, että kyse on kotimaisesta polttoaineesta, ensin ajetaan alas kivihiili, mutta kun turpeella on kivihiileen verrattuna samat ilmastopäästöt, sen roolia sivupolttoaineena pitäisi hallitusti vähentää. Ei ole myöskään taloudellisesti mitään järkeä kannustaa maakuntien voimalaitoksia investoimaan turvekattiloihin, (Puhemies koputtaa) vaan koko ajan peruskorjausten yhteydessä turpeenkäytön tarvetta pitää vähentää ja puunkäytön tarvetta lisätä, koska kymmenen vuoden päästä ei ole taloudellisesti enää edes kannattavaa (Puhemies koputtaa) käyttää turvetta, kun päästöoikeuksien hinta nousee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-30T16:17:20,2016-11-30T16:18:22,Tarkistettu,1.1 2016_123_94,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisat edustajat, alun perin vastauspuheenvuoron pyytäneistä edustajista on täällä vielä paikalla meidän nähdäksemme — täällä yhteisen arvion mukaan — edustaja Torniainen. Tästä syystä myönnän vielä hänelle vastauspuheenvuoron. (Eduskunnasta: Ja Parviainen!) — Ja Parviainen, anteeksi. — Edustajille Torniainen ja Parviainen myönnän tästä syystä vielä vastauspuheenvuorot, ja sitten ministeri Rehn.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_95,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sitkeys palkitaan, kiitos siitä. Suomi ansaitsee aidon, terveen ja kestävän luontosuhteen, ja se nykyisellä hallituksella on, se on meidän kaikkien todettava. Se tulee esille myöskin tässä ilmastostrategiassa. Liikenne tuottaa noin 40 prosenttia päästöistä ja muodostaa sen vuoksi erittäin ison osan päästöjenvähentämistavoitteista. Suomessa on paljon osaamista biopolttoaineista, ja esimerkiksi vaikkapa UPM Kaukaan nykyaikainen biojalostamo Lappeenrannassa on aivan maailman kärkeä alalla. Arvoisa ministeri, kysyn: kuinka monta tällaista tehdasta esimerkiksi tämän strategian mukaan tarvitaan Suomeen, jotta tavoitteet toteutuvat? Toiseksi otan esimerkin vielä sähköautoista. Se on kunnianhimoinen tavoite tässä strategiassa. Mutta pitää muistaa myöskin, että se vaatii myöskin maan kattavan latausverkoston, joka ei myöskään ole ihan ilmainen. Onko ministerillä näkemystä tähän latausverkoston (Puhemies koputtaa) rakentamiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-11-30T16:18:45,2016-11-30T16:19:56,Tarkistettu,1.1 2016_123_96,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,Vielä edustaja Parviaiselle vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_97,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin yhdyn siihen vihreiden yleisnäkemykseen, että tässä strategiassa on paljon hyvää mutta se on sen verran vaatimaton joiltakin osin, että me joudumme varmasti tarkistamaan sitä uudelleen, jos me haluamme aidosti pitää kansainvälisistä ilmastotavoitteista Suomessa kiinni. Mutta, herra puhemies, minä kysyisin ministeri Rehniltä: kun suurin osa ja keskeinen osa arjen ilmastoteoista voidaan tehdä esimerkiksi kaupungeissa, joissa ihmisiä on määrällisesti aika paljon, miten te näette mahdollisuudet jalkauttaa tätä strategiaa Suomen kuntiin ja kaupunkeihin siten, että me voisimme kannustaa myös kunnallista päätöksentekoa nykyistä aktiivisempaan ilmastoystävälliseen politiikkaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-30T16:19:57,2016-11-30T16:20:42,Tarkistettu,1.1 2016_123_98,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Nyt jos ministeri Rehnille 3 minuuttia riittäisi, niin hyvä, ja kohtuullista kuitenkin, jos sitten 4 viimeistään riittäisi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_99,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! — Ensinnäkin edustaja Torniaiselle nopea vastaus: on arvioitu, että tämän strategian mukainen biopolttoaineiden tavoite- ja sekoitevelvoite merkitsisi noin 5—6 Lappeenrannan kokoisen biojalostamon rakentamista Suomeen, jotka tietysti hyödyntäisivät pitkälti ennen kaikkea kehittyneitä biopolttoaineiden raaka-aineita. Koskien muutamia olennaisia kysymyksiä tässä keskustelussa: Oli erittäin hyvä, että edustaja Myller selvensi sen, että hän ja SDP:n ryhmä tukevat biotaloutta. Tähän liittyen kuuntelin hyvin tarkasti, mitä edustaja Heinäluoma totesi siitä, että meidän tulee pyrkiä eurooppalaisella kentällä hakemaan sellaisia ratkaisuja, jotka tukevat meidän biotalousstrategiaamme. Se on ihan oikein. Näin teemme, ja nyt tänään hyväksytty komission energiatalvipaketti hyvin pitkälti vastaa Suomen tavoitteita. Tämä osoittaa sen, että louskuttamalla ei saada mitään aikaan, mutta sen sijaan asiallisella ja johdonmukaisella työllä saadaan kyllä tulosta aikaiseksi. Olemme myös tehneet hyvin tiivistä yhteistyötä muun muassa Ruotsin kanssa, monien muidenkin jäsenvaltioiden kanssa, ja tästä eteenpäin painopiste siirtyy varmasti sekä neuvoston että toisaalta sitten parlamenttien suuntaan vaikuttamiseen. Edustaja Mölsä aikaisemmin kommentoi sitä, vähennetäänkö kasvihuonekaasupäästöjä liian nopeaan tahtiin Suomen osalta. Tältä osin voi todeta, että komission ehdottama velvoittava päästövähennys niin sanotulla taakanjakosektorilla on Suomelle 39 prosenttia. Tästä 2 prosenttiyksikköä suunnitellaan katettavaksi niin sanotun kertaluontoisen jouston avulla elikkä päästökauppasektorin huutokaupattavilla päästöoikeuksilla. Jäljelle jäävän, jo sinänsä vaativan, 37 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi on strategiassa linjattu keskeisiä toimia, jotka koskevat varsinkin liikenteen käyttövoimia, autokantaa ja niin edelleen. Älyverkkojen osalta TEM on asettanut jokin aika sitten työryhmän, joka miettii konkreettisia toimia, ja se käy läpi muun muassa kysyntäjouston, akku- ja varastointiteknologian kehittymisen ja sen, miten muuten kyetään vahvistamaan hintasignaaleja, jotta muun muassa saadaan paremmin energian pientuotanto mukaan tähän. Edustaja Niinistölle totean vain sen, että kun te peräänkuulutitte konkreettisia toimia, vastasin faktoilla ja korostan, että on ehdottoman myönteistä, että Helsinki on tehnyt päätöksen Hanasaaren voimalan sulkemisesta ja Salmisaarta koskevaa päätöstä odotetaan. On hyvin tärkeää, että Helsinki osaltaan irtautuu kivihiilestä. Olen varma siitä, että jos se on pitkälti onnistunut Tukholmassa, niin se onnistuu myöskin täällä meidän pikkasen pienemmällä metropolialueella. Vielä päätteeksi edustaja Kalli ja monet muut täällä kysyivät, riittääkö puu ja miten EU-säännöt vaikuttavat. Hakkuut lisääntyvät tästä strategiasta riippumatta metsäteollisuuden puunkysynnän kautta. Vuoden 2030 tienoilla hakkuukertymä voi olla keskimäärin noin 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa — se on nyt noin 65 miljoonaa. Runkopuun käyttö perustuu jatkossakin pitkälti teollisuuden tarpeisiin. Sitä varten puuta Suomessa kasvatetaan, ei ensi sijassa energiatuotantoon, mutta puupohjoisen bioenergian lisääminen perustuu varsinkin metsäteollisuuden sivuvirtoihin sekä päätehakkuiden ja metsänhoidon tähteisiin ja sivutuotteisiin. Nämä strategian toimet lisäävät jonkin verran metsähakkeen käyttöä, metsien puuvarat riittävät tähän. (Puhemies koputtaa) On erittäin tärkeää, että me jatkamme (Puhemies koputtaa) kestävää metsätaloutta, kestävää metsänhoitoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-11-30T16:20:54,2016-11-30T16:25:12,Tarkistettu,1.1 2016_123_100,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,Jatketaan vielä hetki debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_101,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua tämän strategian tasosta ja niistä linjauksista, jotka tästä löytyvät, ja kyllä vain, tästä strategiasta löytyvät aika lailla kaikki ne ehdotukset, mitä myös oppositio on antanut meille niin sanotusti lisäehdotuksina. Marrakechin ilmastokokouksessa toissa viikolla juttelin muun muassa norjalaisen kollegani kanssa, ja hän ihmetteli sitä, että Suomella jo nyt on valmis energia- ja ilmastostrategia, joka vastaa pääosin Pariisin sopimuksen vaatimuksiin. Me voimme täällä kyllä olla tästä hyvin ylpeitä, että Suomi on jo näin pitkällä, koska vasta 2018 näiden toimenpiteiden täytyy olla valmiina, mutta meillä ne jo ovat. Mitä tähän edistyksellisyyteen vielä tulee, niin se on aivan selvä, että maailman muutos on niin nopeaa, että voi olla, että kolmen vuoden päästä tämä strategia tuntuu jo hieman (Puhemies koputtaa) vanhanaikaiselta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-11-30T16:25:17,2016-11-30T16:26:24,Tarkistettu,1.1 2016_123_102,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyntäjousto ja älykkäät sähköverkot sekä toimivat eurooppalaiset sähkömarkkinat ovat olennainen tekijä energiajärjestelmän kysyntähuippujen tasaamisessa. Kuitenkin vielä tulevina vuosina tarvitaan varavoimakapasiteettia. Näitä on nyt kuitenkin halvan sähkön aikana ajettu alas. Haluaisin kysyä ministeriltä: miten huoltovarmuuden kannalta tärkeiden varavoimalaitosten toimintakyky ja säilyminen järjestelmän osana turvataan lähivuosina? Täällä on nyt vakuutettu monta kertaa, että korkean arvonlisän teollisuuden käyttöön soveltuvaa puuta ei ohjata energiapolttoon. Kuitenkin strategian sivulla 20 todetaan tukki- ja kuitupuusta valmistettua haketta tuettavan jatkossakin, joskin 40 prosenttia alemmalla tukitasolla. Haluaisin kuitenkin kysyä, kannattaako ylipäätään teollisuuden raaka-aine- ja energiakäyttöä tukea. Eikö se vääristä raaka-aineen ohjautumista korkean arvonlisän työllistävään teollisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-30T16:26:26,2016-11-30T16:27:25,Tarkistettu,1.1 2016_123_103,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä, ettei ministerille jäänyt väärää käsitystä sosialidemokraattien kannoista biotalouteen. Haluan vielä tähdentää sitä, että biotalous on Suomen kannalta, ja erityisesti itäisen Suomen kannalta, äärimmäisen tärkeä asia mutta samalla meidän pitää pitää huoli siitä, että metsäteollisuus kaikkineen, kaikki ne mahdollisuudet, mitä puulla on tulevaisuudessa, käytetään täysimääräisesti hyväksi ja vain näistä sivuvirroista ja tähteistä sitten tehdään energiaa. Jo tällä hetkellähän Suomen sahoilla on hyvin vaikea tilanne. Siellä on purua ja kuorta ja muuta tähdettä, joka ei lähde liikkeelle. Tämä pitäisi saada ratkaistua. Haluan myöskin perätä sitä, tarvitseeko tukki, jos se haketetaan, tukea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-30T16:27:31,2016-11-30T16:28:25,Tarkistettu,1.1 2016_123_104,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että tämä strategia linjattiin nyt esitetyllä tavalla. Monissa kaupungeissa on investointipäätöstä valmisteltu, esimerkiksi Oulussa, ja siellä ratkaistaan se, tuotetaanko pelkkää lämpöä vai lämmön ja sähkön yhteistuotantoa. Tässä mielessä oli tärkeä turpeestakin tämä linjaus, että sitä voidaan käyttää edelleen seospolttoaineena, osana tätä kokonaisuutta. Elikkä minä uskon, että tämä tuo investointeja, työpaikkoja sitten jo konkreettisesti maakuntiin — erinomainen asia. Täällä ministeri Rehn tosiaan kertoi ne faktat, mikä on ollut hiilenmustan politiikan tausta Helsingissä. Ei se ollut mitään vääristelyä, se oli fakta ja tosiasia. Ymmärrettävästi se on nyt se vähän hankalaa vihreitten kannalta, kun on toimittu toisin kuin on puhuttu. On ajateltu, että maakunnissa voidaan ajaa turvetta alas mutta Helsingissä poltetaan kivihiiltä. Mutta näin se on, ja mennään nyt eteenpäin ja toteutetaan yhdessä tätä hyvää strategiaa. Lopuksi (Puhemies koputtaa) kiitoksia vielä ministeri Rehnille. Olette antanut erinomaisen taidonnäytteen työstänne, ja ei muuta kuin menestystä uusiin haasteisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-11-30T16:28:28,2016-11-30T16:29:26,Tarkistettu,1.1 2016_123_105,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Puusta vielä haluaisin todeta sen, että puuhan on tietysti Suomelle taloudellisesti hyvin tärkeää, mutta sekä ilmaston että talouden kannalta järkevää on suunnata puunkäyttöä ensinnäkin tuotteisiin, joissa puun sisältämä hiili säilyy pitkään, esimerkiksi puurakentamiseen, ja toiseksi uusiin tuotteisiin, joiden kilohinta on hyvin paljon korkeampi kuin perinteisen paperin ja sellun. Mutta oikeastaan alun perin halusin kommentoida sitä, kun edustaja Eestilä totesi, että älysähköverkko etenee markkinaehtoisesti: Näin ei nyt välttämättä ole, koska energiamarkkinoilla on paljon vanhoja, isoja toimijoita, jotka eivät kaikkea sitä, mikä on ilmaston ja työllisyyden kannalta hyvä, katso myönteisesti. Yksi esimerkki tästä on Fingridin ehdotus, joka tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi sähköautojen akut ja aurinkotalojen akut (Puhemies koputtaa) suljettaisiin älysähköverkkomyynnin ulkopuolelle. Tästä haluaisin (Puhemies koputtaa) ministeri Rehniltä lisätietoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-11-30T16:29:30,2016-11-30T16:30:40,Tarkistettu,1.1 2016_123_106,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,Pidetään kiinni tästä minuutin puheajasta. — Edustaja Jaskari.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_107,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olisin todella kysynyt vähän edellisten puhujien tapaan siitä, miten arvoisa ministeri näkee sen, että myöskin kuluttajat saadaan mukaan tähän energiajärjestelmään. Yksi näkökulmahan olisi se, että myöskin olisi voimakkaampia hintasignaaleja silloin, kun sähkön hinta on kallis, ja kuluttajathan pystyvät suojautumaan jopa automaattisesti siltä. Toinen näkökulma on pienten sähköntuotantoyksiköiden ottaminen mukaan tähän markkinaan. Kolmantena on edustaja Adlercreutzin esitys, että olisi virtuaalivoimaloita, jotka menisivät tonttien yli myöskin, ja voitaisiin käyttää aidosti moderneja verkkoja sitten. Yksi näkökulma voisi olla maksu energian sijasta tehosta: Silloin kun käyttää enempi tehoa, niin siitä maksaa, ja taas energian hinnan osalta olisi prosentuaalinen verotus sitten, ja jos käyttää vähän energiaa, olisi myöskin pienempi energiaveron tai sähköveron prosentti. Olisiko näissä jotain ideaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-11-30T16:30:45,2016-11-30T16:31:43,Tarkistettu,1.1 2016_123_108,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Hongisto ja Lohi ja sen jälkeen ministerille puheenvuoron, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_109,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on muutamissa puheenvuoroissa kannettu huolta siitä, että tukkipuuta haketetaan ja poltetaan. Pohdiskelin sitä, kuinka moni näistä sanojista on käynyt puukauppaa. Omasta puukaupastani on pitkä aika, mutta selasin netistä pylväsdiagrammista vähän puun myyntihintoja ja totesin, että mäntytukki ja kuusitukki uudistushakkuissa ovat noin 55 euroa kuutio — kun se on pylväsdiagrammi, niin ihan tarkkaan en pystynyt sanomaan — ja harvennushakkuissa kuutiohinta on muutaman euron halvempi. Mänty‑, kuusi- ja koivukuitu ovat sen sijaan huomattavasti alle 20 euroa kuutio; harvennushakkuissa nämäkin ovat muutaman euron halvempia, ja ensiharvennuksessa hinta edelleen putoaa. Totean vain, että kukaan järkevä puunomistaja ei varmaankaan halua hakettaa taikka polttaa arvokasta tukkia, jos ja kun on muitakin mahdollisuuksia sitä käyttää. Se, että puu hyödynnetään kyllä aina parhaalla mahdollisella tavalla, on omistajan etu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-11-30T16:31:53,2016-11-30T16:32:50,Tarkistettu,1.1 2016_123_110,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä palata tähän hallituksen linjaukseen siitä, että kivihiilen käytöstä luovutaan kokonaan vuoteen 2030 mennessä, joka on erittäin kova päätös mutta hyvä päätös. Kun täällä on kysytty, miksi jatketaan sitten turpeen käyttöä, joka päästää laskennallisesti yhtä paljon, niin sillähän on ihan selkeä syy: se on kotimainen polttoaine, se työllistää täällä tuhansia suomalaisia. Tämä marssijärjestys, mikä on valittu, että kun fossiilisista luovutaan, niin kotimaiset tulevat, työllistävät tulevat, sitten viimeisenä, on aivan oikea linja hallitukselta. Haluan todeta vielä, että tämä hallituksen ilmasto- ja energiastrategiapäivitys on erinomainen. Se ottaa suuria askeleita oikeaan suuntaan ja toteuttaa kansainvälisiä ilmastosopimuksia. Mutta sekin tietenkin pitää muistaa, että hyvä strategia on vain hyvä alku ja toteutus ratkaisee. Tämä on hyvä meidän kaikkien muistaa. Toivonkin hallitukselle voimia, että saataisiin nopeasti (Puhemies koputtaa) myös konkreettisia askelia eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-11-30T16:32:51,2016-11-30T16:33:57,Tarkistettu,1.1 2016_123_111,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Nyt ministeri Rehn, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_112,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos näistä puheenvuoroista. Liittyen siihen, mitä edustajat Kosonen ja Rantakangas korostivat, että me olemme tässä edelläkävijöitä, kun teemme hyvin aikaisessa vaiheessa tämän Pariisin ja EU:n 2030‑linjausten mukaisen energiastrategian: Asia on juuri näin, eli sillä on monia myönteisiä puolia. Ensinnäkin se, että me olemme kansainvälinen edelläkävijä, me näytämme suuntaa muulle maailmalle muun muassa luopumalla kivihiilen energiakäytöstä ensi vuosikymmenellä. Tämän lisäksi me pystymme nyt entistä paremmin vaikuttamaan myöskin EU:n päätöksiin, koska nyt käsillä on vasta komission esitys ja käsittely neuvostossa ja parlamentissa vasta alkaa ja se tulee kestämään aika pitkään. On hyvä, että meillä on pohdittu linja, joka, uskon niin, täällä eduskunnassa tulee vielä vankistumaan, ja sitä kautta saamme vahvemman pohjan lähteä näihin jatkoneuvotteluihin Euroopan unionin sisällä. Tämän lisäksi, kuten edustaja Rantakangas totesi, tämä selkeyttää yritysten toimintaympäristöä. On hyvin tärkeää, että yritykset tietävät, minkälaisilla ehdoilla voi uusiutuvaan energiaan investoida, mikä on se näköala siellä, kun puhutaan vaikka metsähakkeesta tai muusta bioenergiasta. Samalla tavalla sekoitevelvoite tulee vahvistamaan kannustimia tehdä niitä mittavia investointeja biojalostamoihin eri puolilla Suomea, mikä taas on tässä vihreän kullan maassa hyvin tärkeää. Tähän liittyen edustaja Myller ja edustaja Hongisto ja useat muut edustajat viittasivat biotalouteen ja metsätalouteen. Tältä osin esimerkiksi kun puhutaan kehittyvistä biopolttoaineista, jotka ovat nyt komission tänään tekemässä esityksessä tavallaan ytimessä liikenteen siirtämisessä uusiutuvan energian hyödyntämiseen, totta kai sähköautojen ohella, on hyvin tärkeää korostaa sitä, että energialähteet ovat lähinnä kehittyneitä biopolttoaineita, eivät siis niin sanottuja ensimmäisen sukupolven polttoaineita vaan jätteitä ja metsäteollisuuden sivuvirtoja, kuten edustaja Myller täällä osaltaan totesi. Edustaja Jaskari ja edustaja Adlercreutz ja edustaja Strand viittasivat energian huoltovarmuuteen ja sähkömarkkinoiden toimivuuteen. Nämä liittyvät hyvin pitkälti toisiinsa, ja kun edustaja Jaskari peräänkuulutti, samoin kuin edustaja Hassi, sitä, miten saamme kuluttajat mukaan voimakkaammilla hintasignaaleilla ja myöskin pientuotantoa vetämällä mukaan, niin kyllä asia on juuri näin, ja sen takia, niin kuin äsken totesin, olemme asettaneet tämän älyverkkotyöryhmän, joka tulee tekemään konkreettisempia esityksiä siitä, millä tavalla tällä kentällä päästään tosiaankin jatkossa eteenpäin rinnan tämän muun strategian toteuttamisen osalta. No sitten kysymykseen, jonka muun muassa edustaja Strand esitti ainakin kahteen tai kolmeen otteeseen, että loppuuko sähkö talvella, miten sähkömarkkinoita kehitetään. Hyvin keskeistä on se, että riittävien ja oikeantyyppisten investointien aikaansaamiseksi on tarpeen kehittää sekä alueellisia sähkömarkkinoita että eurooppalaisia markkinoita. Pohjoismainen sähkömarkkina on esimerkki, benchmark, muulle Euroopalle, mutta me tiedämme, että siinä on puutteita, ja sen takia me haluamme kehittää sitä hyvin pitkälle eteenpäin, ja tähän me panostimme viime viikolla, kun tapasimme pohjoismaisten energiaministerien kanssa. Samalla on tärkeää, että kun tätä kehitetään, niin Suomen ja Ruotsin välistä kolmatta vaihtosähköyhteyttä valmistellaan muun muassa toimitusvarmuuden parantamiseksi ja koko tämän pohjoismaisen sähkömarkkinan paremman toiminnan varmistamiseksi. Tällä hetkellä hintaerot ovat aika merkittäviä pohjoisen Suomen ja Ruotsin välillä, ja se kertoo siitä, että siirtoyhteydet eivät toimi tyydyttävällä tavalla. Kulutuksen ja tuotannon joustavuuden lisääminen on tietenkin energiatehokkuuden kannalta ja koko järjestelmän tehokkuuden kannalta valtavan tärkeää, ja tässä suhteessa älyverkkojen kehittäminen on välttämättömyys markkinoilla, joilla tuotanto vaihtelee suuresti. Suomessa se vaihtelee myöskin vuodenaikojen takia ja niiden vaatimien energiantuotannon tasausten takia. Tätä edesauttaa myös Fingridin datahub, jota koskien valmistellaan lainsäädäntöä, joka osaltaan varmistaa sen, (Puhemies koputtaa) että meillä on tehokkaasti toimivat älyverkot ja niillä myöskin varma pohja. Myös tehoreserviä kehitetään kovimpia pakkasia silmällä pitäen, ja  Energiavirasto  on  jo  päättänyt  laajentaa sitä yhteistyössä TEMin kanssa 300:sta 600 megawattiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-11-30T16:34:04,2016-11-30T16:39:33,Tarkistettu,1.1 2016_123_113,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,Sitten me aloitamme puhujalistan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_114,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Det råder ingen brist på strategipapper. Somliga tas i beaktande, andra läggs längst ner på hyllan för att samla damm. Somliga är viktiga, andra försumbara. Värderade talman! Denna strategi hör till den förra kategorin. Klimat och energi om något är av helt avgörande betydelse när vi diskuterar framtidens utmaningar, och det här är ett dokument som vi i stort sett kan vara nöjda med.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2016-11-30T16:39:40,2016-11-30T16:40:29,Tarkistettu,1.1 2016_123_115,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjuminen ja ilmaston lämpenemisen rajoittaminen alle 2 asteeseen ei anna aikaa odottaa. Pariisin ilmastosopimus oli kansainväliseltä yhteisöltä iso saavutus, mutta me tiedämme jo kansainvälisen tiedeyhteisön näkemysten pohjalta, että siellä annetut sitoumukset eivät tule riittämään, EU:n antama 40 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030 ei tule riittämään. Näin ollen se, että Suomen hallitus tekee sen minimin, mitä EU meiltä edellyttää ja mihin me olemme EU:ssa lakisääteisesti sitoutumassa, ei riitä — me tiedämme tämän jo nyt — jos me välitämme tämän maapallon tulevaisuudesta ja ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta niin, että katastrofaaliset seuraukset vältetään. Jos Pariisin sopimuksen päästösitoumukset toteutuvat sellaisinaan, niin yksinään Yhdysvaltain, Kiinan ja EU-maiden päästöt täyttävät 20 vuoden kuluessa koko maailman päästömahdollisuudet, jos me pysymme 2 asteen rajoissa. Yhtälö ei mene yhteen, me tiedämme tämän. Siksi ihmettelen, että eduskunnassa on yhä niitä edustajia, jotka eivät tunnista, että eihän tämä ohjelma ole kunnianhimoinen, tämä on löysä, löperö, joka ei esitä mitään sen päälle kuin mitä minimissään olemme EU:ssa sitoutuneet tekemään. Se on toki hyvä, että hallitus on etsimässä siihen keinoja, ja niiden joukossa on hyviäkin keinoja. En halua sanoa sitä, etteikö ohjelma sisällä myös hyvää työtä, erityisesti skenaario- ja strategiatyöskentelyssä on tehty hyvää taustatyötä, mutta jos me haluamme olla kestävän talouden rakentamisen edelläkävijöitä, niin tämä pelikenttä siirtyy tosi nopeasti. Siinä ei riitä vain se, että tekee sen, mitä Ruotsi, Norja ja Saksa tekivät jo kaksi vuotta sitten. Jos me haluamme, että me saamme ne työpaikat, jos me haluamme, että meidän teollisuutemme on se, joka rakentaa ne uusiutuvan energian ratkaisut, niin meidän täytyy tehdä enemmän kuin muut tekevät, ei pari vuotta myöhemmin sitä, mitä ne tekevät nyt. On yksi sektori, millä Suomi on tavallaan edellä muita, mutta sekin on riskialtis sektori, ja se liittyy tietysti metsäbioenergian käyttöön. Toivoisin, että tässä nyt kiinnitetään jatkotyössä sitten huomiota siihen, minkä ministeri kyllä — tässä asiassa täytyy kiittää ministeri Rehniä — toi esille, että metsäbioenergian hyödyntämisessä pitää huomioida kiertotalouden kokonaisuus ja se, että mahdollisimman korkealla jalostusarvolla hyödynnetään se, mitä metsistä hyödynnetään. Samalla hallituksen pitäisi myös muistaa se, että metsien kestävä käyttö edellyttää myös määrärahoja metsien luonnonsuojeluun ja arvokkaan luonnon monimuotoisuuden suojeluun, ja niitä rahoja hallitus on samaan aikaan leikannut. Meidän on vaikea sekä ylläpitää kohtuullisia hiilinieluja, lisätä hakkuita että ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, jos luonnonsuojelun puolella on leikattu valtaosa määrärahoista pois. Arvoisa puhemies! Sitten kun mietitään, mitä kaikkea pitäisi tehdä, niin tässähän on kysymys koko talousjärjestelmän muuttamisesta, siitä, miten liikennejärjestelmä muutetaan, miten muutetaan koko se lähtökohta, koska, miksi, kuinka ihmisten täytyy liikkua. Voidaan käyttää yhä enemmän digitaalisia palveluita — tässä hallitus etenee, se on hyvä asia. Meidän pitää käyttää yhä enemmän joukkoliikennettä, robottiautot tulevat jollain aikataululla. Kun Saksa ja Norja harkitsevat polttomoottoriautojen kieltämistä jo 2020-luvun kuluessa tai 2030:een mennessä, niin silloin meidän myös pitää miettiä sitä, että meidänkin pitää edetä sillä saralla, millä muut etenevät. Näin ollen pidän sinällään biopolttoaineen sekoitevelvoitteen nostamista 30 prosenttiin perusteltuna, mutta se ei yksinään riitä, koska meidän täytyy olla myös kehittämässä niitä uudenlaisia autoja. Joukkoliikenteen osalta ehkä liikennepuolella moittisin hallituksen ohjelmaa eniten. On selvää, että edes merkittävät panostukset sähköautoihin ja biopolttoaineiden käytön lisäämiseen eivät tule ratkaisemaan sitä liikenteen päästöjen vähentämisen tarvetta, mikä meillä on, ilman merkittävää joukkoliikenteen käytön lisäämistä meidän kaupunkiseuduillamme ja myös kaupunkiseutujen välisessä liikenteessä. Maaseudulla sitten on mahdollista sähköautoilua, biokaasua ja puhtaita kotimaisia vaihtoehtoja edistämällä varmistaa, että siellä autoilun kustannukset jatkossa ovat kohtuullisia ja menetelmät puhtaita. Mutta kaupunkiseuduilla yhä enemmän on mahdollista siirtyä täysin joukkoliikennevaltaiseen järjestelmään. Sellainen suurkaupunki, jonka keskustassa ei tarvitse autoa, ei ole kaupunki, joka rajoittaa liikkumista vaan vapauttaa liikkumista. Ajattelutavan pitäisi tässä mielessä muuttua, ja mielestäni Helsinki on jo tässä muuttamassa suuntaa, ja hallituksen politiikan pitäisi sitä tukea. Muutama konkreettinen asia, arvoisa puhemies, tähän loppuun. Kivihiilen kieltäminen on hyvä asia. Viime energiastrategiassa itse asiassa todettiin, että kivihiilestä pyritään eroon pääosin jo vuoteen 2025 mennessä. Nyt otetaan viisi vuotta lisäaikaa mutta pyritään lailla kieltämään se, jolloin konkretia lisääntyy. Ehdotukseni on se, että tämä toteutettaisiin luomalla ympäristölupamenettelyyn hiilidioksidipäästökattojärjestelmä, (Puhemies: Huomautan, että suositusaika on täynnä!) jolloin se auttaisi myös vähentämään muiden merkittäviä päästöjä aiheuttavien energiamuotojen käyttöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-30T16:44:44,2016-11-30T16:50:06,Tarkistettu,1.1 2016_123_116,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Herra puhemies! Edustaja Niinistö aivan oikein sanoi, että kysymyksessä on järjestelmän muutos, ja niin se on. Se on osa sitä kunnianhimoa, joka tähän strategiaan sisältyy. Hän myöskin sanoi, että ei pidä tehdä vuosia muiden jäljessä. Ihan sama koskee Helsinkiä. Tukholma on tehnyt nämä ratkaisut uusiutuvan energian osalta ajat päivät sitten, ja sekin on tietääkseni aika iso kaupunki. Hyvä, että Helsinki nyt tulee perässä. Samoin, puhemies, haluan vielä kerran tähän metsien hiilensidontakykyyn liittyen sanoa, että kun äsken totesin, että yli sata vuotta meillä on mitattu tätä, se on koko ajan lisääntynyt — sekä kasvun että puun määrä ovat lisääntyneet — ja se todistaa sen, että pinta-alalla ei ole merkitystä vaan kasvulla on merkitystä. Vain se vihreä on se, joka yhteyttää, joka vetää sitten puoleensa niitä haitallisia kasvihuonekaasupäästöjä. Eli siinäkin mielessä siihen luonnontieteelliseen nieluun verrattuna se, mitä komissio alun alkaen esittää, on täysin virheellinen, ja siksi on erittäin hyvä, että tänään on tullut hyviä uutisia siihen liittyen, että ensimmäinen erä on nyt voitettu tuonne EU-suuntaan, mutta töitä on vielä (Puhemies koputtaa) ministeri Rehnin jatkajalla jatkossakin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-11-30T16:50:11,2016-11-30T16:51:15,Tarkistettu,1.1 2016_123_117,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Leppä toi ihan asiallisia pointteja esille — jatkaisin tästä. Kun mietitään, mistä ne päästöt meillä tulevat, niin siinä ovat keskeisiä tekijöitä siis asuminen, liikenne ja ruoantuotanto. Nämä ovat ne kolme merkittävää päästöjen aiheuttajaa tavallaan siellä kulutuspäässä, ja energiantuotanto on vain väline näiden toteuttamiseen, ja sitten taas nielupuolella metsät niitä sitovat. Olisi hienoa, jos me löytäisimme Suomessa semmoisen kansallisen näkemyksen, miten me voisimme myös esimerkiksi maataloustuotannossa lisätä tukijärjestelmässä kannustavuutta siihen, että maataloustuotanto lisäisi hiilen sitovuutta maaperään, saada sellaisia kuluttajatuotteita, joilla on kansainvälistä kysyntää, ja että me emme vain mieti sitä, että ilmastonsuojelu on kustannus esimerkiksi maataloudelle tai metsätaloudelle, vaan koko maa- ja metsätalouden kokonaisuus mietitään siitä näkökulmasta, että ilmasto kiittää, työpaikat kiittävät ja saadaan uusia tuotteita. Tämä jalostusarvokysymys koskee myös maataloutta, ja se koskee myös metsätaloutta, ja tässä toivon avointa mieltä kaikilta. Uskon, että se on meidän yhteinen etu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-30T16:51:16,2016-11-30T16:52:19,Tarkistettu,1.1 2016_123_118,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Tässä oli varsin pitkä debatti, mutta annan vielä tähän yhteyteen vastauspuheenvuoron edustajille Jaskari ja Leppä, ja jos debatin käynnistänyt edustaja Niinistö haluaa, niin hänelle puheenvuoron, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_119,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan mielenkiintoinen näkökulma tähän maatalouden päästöjuttuun on se, mitä tietyt teollisuuden edustajat, esimerkiksi Raision toimitusjohtaja, ovat sanoneet, että voisi löytyä yllättävänkin paljon päästövähennyksiä, jos mietitään tietyllä tavalla uusilla konsepteilla, ja sen takia minä olen samaa mieltä, että pitäisi tätä hyvin avoimesti tehdä. Mutta olisin tähän yhteyteen myöskin arvoisalta ministeriltä kysynyt: Nyt meillä on juuri hankintalaki loppusuoralla, ja siinä yksi erittäin iso seikka on nämä energia- ja kiertotaloussysteemit ja myöskin elinkaarinäkökulmat. Miten arvoisa ministeri meinaa hankintalain ja niitten isojen julkisten hankintojen puolella promotoida myöskin tätä energiatehokasta yhteiskuntaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-11-30T16:52:32,2016-11-30T16:53:16,Tarkistettu,1.1 2016_123_120,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Herra puhemies! On aivan päivänselvää, että myös ruoantuotannossa nämä äsken mainitut asiat ovat äärimmäisen tärkeitä. Siellä teknologia edistyy koko ajan, ja pitää erottaa kaksi asiaa: puhutaan tehotuotannosta ja puhutaan tehokkaasta tuotannosta. Varmaan, edustaja Niinistö, tarkoitatte tehokasta tuotantoa, jota pitää olla, jotta pystytään myöskin saavuttamaan nuo teidän mainitsemanne asiat — jotka ovat hyviä, ne ovat oikein hyviä, ja näin pitää toimia. Ja tässä muuten Suomi on tosi hyvä. Suomi on muuten jo nyt tosi hyvä. Sitten haluan muistuttaa ruoan osalta, niin kuin energiankin osalta, että ne ovat muuten molemmat välttämättömyyshyödykkeitä, ilman näitä kahta asiaa me emme tule täällä toimeen päivääkään. Pohjoinen sijaintimme ynnä muu tietenkin vielä korostavat tätä, ja siksi on hyvä, että näitä arvioidaan myös siitä näkökulmasta, mikä on välttämättömyyshyödykkeen tarve meillä, mutta tietenkin myöskin tästä ilmasto- ja energianäkökulmasta ja vaihtotasenäkökulmasta ja monesta muusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-11-30T16:53:17,2016-11-30T16:54:13,Tarkistettu,1.1 2016_123_121,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuon konkreettisia esimerkkejä, mitä se tarkoittaa: Tosiaan Raisiolla on hyviä tuotteita, joissa hiilijalanjälkeä mitataan, ja niitä myydään sillä myös kuluttajille. Ja kun on tämä voimakkaasti kasvanut kuluttajakysyntä myös kasvisruoka-, vegaaniruokavaliossa, niin meillä on kotimaista tiedettä, elintarviketeollisuutta, ruoantuotantoa, kotimaisia raaka-aineita mahdollista yhdistää täysin uusiin tuotteisiin, joilla on vientinäkymiä, niin kuin esimerkkinä Nyhtökaura, Härkis ja tämäntyyppiset tuotteet. Mutta jännä juttu oli, että kun minä puhuin näitten kehittäjien kanssa, niin he sanoivat, että Suomessa kasviproteiinin jatkojalostusta ei ole vielä olemassa eli osa näistä kasviproteiineista, herne- ja härkäpapuproteiineista, joudutaan tuomaan ulkomailta, koska meiltä se jatkojalostusketju vielä puuttuu. Eli tässä on paljon tehtävissä eri saroilla, jolloin tämä päästöjen vähentäminen — koko yhteiskunnan muuttaminen vähäpäästöiseksi mutta myös talouden uuden kannattavuuslogiikan luominen eri elinkeinoihin — olisi meidän yhteinen haasteemme, jossa tavallaan pitäisi nähdä asia niin, että mitä enemmän tekee, sitä enemmän (Puhemies koputtaa) kaikki voittavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-11-30T16:54:14,2016-11-30T16:55:18,Tarkistettu,1.1 2016_123_122,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_123_123,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen energia- ja ilmastostrategia on kaikkine puutteineenkin yksi vaalikauden tärkeimmistä asiakirjoista. Minun on kuitenkin vaikea nähdä tätä strategiaa niin kunnianhimoisena, että voisin aidosti sanoa Suomen tekevän parhaansa. Kun tulevat sukupolvet kysyvät meiltä, ymmärsimmekö me nyt päätöksiä tekevät ilmastonmuutoksen vakavuuden ja merkityksen vai ajattelimmeko me nyt tehtäviä päätöksiä ennen kaikkea itsemme näkökulmasta, joutuisin kakistelemaan, jos olisin enää tuleville sukupolville vastaamassa. Lastemme vuoksi meidän onkin kirittävä enemmän, pystyttävä parempaan, juostava nopeammin. Energia- ja ilmastostrategia täyttää suurin piirtein nykyisten EU-ilmastotavoitteiden Suomen osuuden. Tilanne on kuitenkin se, että EU:nkin pitäisi kyetä parempaan, ja esimerkiksi Pariisin sitoumuksiin nähden EU:n tavoitteet ovat melko löyhiä. Hiilineutraaliuteen pitäisikin päästä jo 2030-luvulla, ja jotta tähän päästäisiin, pitäisi meidänkin tavoitteidemme olla jo nyt tiukemmat. Kivihiilestä luopuminen on tärkeä tavoite. Hyvä, että se on tässä strategiassa mukana. Hallituksen tavoite lopettaa kivihiilen käyttö ensi vuosikymmenen kuluessa on siis tavoitteena hyvä, mutta minä pidän sitä kuitenkin aikataulultaan vaatimattomana. Toisaalta siinä on varmasti mukana käytännön syitä, miksi tämä pieni aikalisä on päätetty ottaa, etenkin kun hallitus pitää samaan aikaan tiukasti kiinni Suomen turvepolitiikasta ja takertuu turpeeseen, vaikka se on ilmaston kannalta jopa vielä kivihiiltäkin huonompi vaihtoehto. Toki asiaan liittyy huoltovarmuuskysymyksiä, mutta silti. Me tarvitsemme selkeitä ja nopeasti vaikuttavia uusia lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja ja askelmerkkejä, jotka auttavat vähentämään paitsi hiilenpolttoa myös turpeenkäyttöä jatkossa. Täällä on mainittu, että turve säilyy käytössä, kunnes olemme kivihiilivapaa yhteiskunta, ja sitten siirrymme pikkuhiljaa vähentämään sitä turvetta. Minä näkisin, että se tiekartta olisi tehtävä jo nyt. Strategian valopilkut — niitäkin onneksi on — löytyvät liikennepolitiikasta. Samalla kun digitalisaatio ja teknologian kehitys tulevat muovaamaan ylipäätään sitä, miten liikumme, on tärkeää helpottaa vähäpäästöisten autojen hankintaa ja käyttöä. Tämä avaa mahdollisuuksia myös teollisuudellemme, sillä esimerkiksi sähköautojen akkuteknologian osalta meidän ilmasto-olosuhteemme ovat oivalliset, kehitystyön kannalta siis. Henkilöautoliikenteen sähköistäminen yhdessä liikennekaaren kanssa avaa uusia hyviä mahdollisuuksia, ja minä tarkastelisinkin liikennekaarta myös päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Hallitus pyrkii siihen, että Suomessa olisi vuoteen 30 mennessä vähintään 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa. Tavoite on aika maltillinen, koska Suomessa myydään vuosittain yli 100 000 uutta autoa. Toisaalta autokantamme on vanhaa. Strategian liikennelinjauksissa korostuu biopolttoaineiden käyttö. Se voi osaltaan tukea kotimaista elinkeinoelämää, mutta ensisijaisesti jatkossa meidän kannattaisi hyödyntää biopolttoaineita niissä tarkoituksissa, joihin ei tunneta tai ole olemassa nähtävissä olevassa tulevaisuudessa niin hyvin muita vaihtoehtoja kuin polttoneste tai kaasu. Puhun siis esimerkiksi laivoista ja työkoneista. Polttomoottoriajoneuvoja tulee olemaan joka tapauksessa jatkossakin, ja sitä varten hallituksen tavoite polttoaineiden ekologisemmasta sekoitevelvoitteesta on toki perusteltu. Ylipäätään erilaisilla kestävillä biomassaratkaisuilla kannattaa olla rooli energiapolitiikassamme, mutta kaiken fossiilisen energian korvaamiseen niistä tuskin on. Jo nyt pohditaan, riittääkö esimerkiksi metsäenergiaa kaikille sille ajatelluille käyttökohteille. Bioenergian käyttö on toteutettava kestävästi ja luontoa kunnioittaen. Hallituksen bioenergiatavoitteet sisältävätkin riskejä ympäristön tilan heikkenemiselle ja metsien hiilinielun vähenemiselle. Ympäristön ja luonnon kannalta tekemämme teknologiset ratkaisut eivät saisi tuottaa uusia ongelmia. Toivon, että hallitus tekee tässä tarkkaa työtä, jotta emme joudu ojasta allikkoon. Tämä liittyy toisaalta myös esimerkiksi ympäristölle haitallisiin tukiin, joihin hallituksella ei ole ollut mielestäni kovinkaan suurta motivaatiota puuttua. Arvoisa puhemies! Moni päästötavoitteisiimme liittyvä asia ratkaistaan kaupungeissa. Energiatehokkuutta onkin parannettava reippaasti ja hyödyntäen aidosti päästöttömiä energialähteitä, kuten geotermista energiaa, suuria lämpöpumppuja, kiinteistökohtaisia maa- ja ilmalämpöpumppuja, hukkalämmön talteenottoa, aurinkolämpöa, lämmön kausivarastointia, älykästä kysyntäjoustoa ja älysähköverkkoja. Monet tällaiset asiat voivat olla yhdessä kestävän tulevaisuuden osia. Samalla meidän on rakennettava sellaisia kuntia ja kaupunkeja, joissa on helppo liikkua ja asua kestävästi. Näitä päätöksiä tehdään myös kuntatasolla. Lainsäätäjinä meidän kannattaa tehdä laista mahdollistava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-11-30T16:55:22,2016-11-30T17:00:34,Tarkistettu,1.1 2016_123_124,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kasvanut metsien ja soiden keskellä, ja siksi arvostan niistä saatavaa energiahyötyä ja teollisuuden kautta uusia investointimahdollisuuksia — puhunkin hyvin suppeasti, lähes metsästä. Kolmannes Suomen pinta-alasta eli noin 10 miljoonaa hehtaaria on suomaata, ja siitä vain vajaa prosentti on energiaturvekäytössä. Kivihiilen tuotannon loppuessa tulisi turve kotimaisena luontaisena energiana ottaa yhdeksi myönteiseksi vaihtoehdoksi maassamme energiaomavaraisuuden, huoltovarmuuden ja uusien työpaikkojen vuoksi. Myönnän, että Vapolla on ollut näitä erilaisia ongelmia aikanaan, kun on ollut suurimpana turpeen tuottajana, mutta Vapo on kyllä tunnustanut nämä erilaiset ongelmapäästönsä ja nyt tekniikka on parantunut vesien suojelemiseksi. Suomi on tunnettu metsistään, ja niiden runsaus onkin antanut aiheen puhua vihreän kullan maasta. Suomen metsien kasvu on yli kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Metsämme kasvavat nykyisin puuta enemmän kuin koskaan aikaisemmin itsenäisen Suomen aikana. Metsien kasvuun ovat vaikuttaneet puuvarannon kasvu, nuorten metsien osuuden lisääntyminen, panostus metsänhoitoon ja metsän parannukseen. Puun käyttö kulutuksessa on muuttunut. Vaikka painopaperin kysyntä on vähentynyt, vihreä kultamme on edelleen meille arvokasta. Puun energiakäyttö on kasvanut voimakkaasti, ja puu on tällä hetkellä tärkein energialähteemme. Metsäteollisuus on teollisuuden aloista merkittävin energian kuluttaja ja myös merkittävä energian tuottaja, ja se tuottaa noin puolet kuluttamastaan sähköstä. Energiapuun kertymäarvio on voimakkaasti sidoksissa ainespuuhakkuiden tasoon, koska siitä noin 66 prosenttia kertyy ainespuuhakkuiden hakkuutähteistä ja kannoista. Biotalouden kehittymisen myötä metsäalalle on odotettavissa merkittäviä lisäinvestointeja ja metsien käytön monipuolistumista. Esimerkiksi uudet investoinnit sellun, bioenergian ja nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoon tulevat osaltaan lisäämään puunkäyttöä. Metsäala on merkittävä osa suomalaista biotaloutta, jolla Suomeen muodostetaan kestävää talouskasvua. Puuperäisten tuotteiden vienti muodostaa nykyään noin 20 prosenttia maamme tavaraviennin kokonaisarvosta. Metsäbiotalouden tuotannon kansantaloudellinen merkitys korostuu, koska tuotannon tekijät ovat pääosin kotimaisia. Biomassan energiakäytön tulee pohjautua ennen kaikkea teollisuuden sivuvirtojen, tähteiden ja jätteiden hyödyntämiseen. Myös puunkorjuussa ja metsänhoidossa syntyy energiakäyttöön soveltuvaa puuainesta, joka ei kelpaa tai jolle ei ole riittävästi kysyntää puunjalostuksen raaka-aineeksi. Puuta käyttävän teollisuuden investointihalukkuus on voimistunut, vaikka useilla muilla sektoreilla investointihalukkuus on edelleen heikkoa. Puun hyvä saatavuus on yksi keskeinen edellytys uusien investointien toteutumisessa. Suomessa on suunnitteilla useita puuta jalostavan teollisuuden investointihankkeita, joiden toteutuessa puun nettokäyttö kasvaisi nykytilanteeseen verrattuna noin 6,5 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2020 mennessä. Suomen metsät kasvavat vuosittain lähes 110 miljoonaa kuutiota runkopuuta, mistä viime vuosina on hyödynnetty noin 60—65 prosenttia. Suomen sahatavaran kulutuksesta noin neljä viidesosaa käytetään rakentamiseen. Suomen kannattaa nyt lisätä puurakentamista ja olla edelläkävijänä kehittämässä uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia ratkaisuja. Uudisrakentamisen puolella puukerrostalot tekevät uutta tulemistaan, ja sitä kehitystä on pyrittävä edistämään kaikin tavoin. Arvoisa puhemies! Kotimaisena, paikallisena, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä energialähteenä ja rakennusmateriaalina puu tulee olemaan yhä kilpailukykyisempi raaka-aine, jota meillä on käytettävissämme runsaasti. Metsä tuottaa monipuolista raaka-ainetta ja on oiva esimerkki kiertotaloudesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-11-30T17:00:37,2016-11-30T17:05:33,Tarkistettu,1.1 2016_123_125,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvioitaessa energia- ja ilmastostrategiaa ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kannalta ratkaisevaa on se, mikä on Suomen nettopäästövaikutus ilmakehään eli hiilipäästöjen ja ‑nielujen kokonaissumma. Vaikka strategian aikajänne on vuoteen 2050 asti, niin tosiasiassa meidän on saatava päästömme vähenemään radikaalisti jo paljon ennen sitä. Kuten täällä on jo moneen kertaan todettu, strategian suuri kysymysmerkki liittyy metsien käytön valtaviin paineisiin. On aivan oikein, että metsätalouden sivuvirtoja ja hakkuutähteitä käytetään energiantuotantoon ja liikennepolttoaineisiin, mutta missään nimessä metsiä ei kannata hakata energiakäyttöä silmällä pitäen ja tukki- ja kuitupuuta ei saa ohjata energiakäyttöön. Tämä on olennaista sekä ilmastovaikutuksen että teollisuuden kannalta. Kansantaloutena meillä ei ole varaa ohjata korkeamman jalostusasteen teollisuuden raaka-aineita polttokattilaan eikä meillä ole varaa tehdä hiilinielusta päästölähdettä epäjärkevällä käytöllä. Herääkin kysymys, miksi hallitus haluaa tukea teollisuuden raaka-aineeksi kelpaavan tukki- ja kuitupuun energiahakekäyttöä. Tuki on 40 prosenttia matalampi kuin teollisuudelle kelpaamattomalle puulle, mutta kannattaako teollisuuden raaka-aineen energiakäyttöä tukea jatkossa ollenkaan? Ilmaston ja tehokkuuden kannalta on parasta, että metsätähteitä ohjataan korvaamaan fossiilisia polttoaineita ja turvetta sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Siten raaka-aineista saadaan irti paras energia- ja ilmastohyöty. Sen sijaan liikennepolttoaineessa raaka-aineista ei saada irti yhtä hyvää hyötysuhdetta eikä korkean arvonlisän raaka-aineita, kuten mäntyöljyä, kannata ohjata tankkeihin. Pitkällä tähtäimellä onkin tehokkainta ja ympäristöystävällisintä sähköistää liikenne ja ohjata metsäteollisuuden sivuraaka-aineena syntyvä hake sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Liikenteen biopolttoaineet ovat kuitenkin tärkeä siirtymävaiheen ratkaisu, mutta lopulta liikenteen tulevaisuus on todennäköisesti sähkössä. Sähköautot voivat myös toimia merkittävänä tehoreservinä, sillä me tarvitsemme lisääntyvää kysyntäjoustoa sähkönkulutuksessa. Sähköautojen akut toimivat kysyntää tasaavina elementteinä ja varavirran lähteenä vaihtelevan tuotannon olosuhteissa. Älykkäiden sähköjärjestelmien kautta me voimme saavuttaa merkittävää energiatehokkuutta ja kysyntäpiikkien tasaantumista sekä tasapainottaa vaihtelevaa tuotantoa. Tehoreservinä kannattaisi tukea myös Pyhäsalmen sulkeutuvaan kaivokseen suunnitellun pumppuvoimalaitoshankkeen kaltaisia innovatiivisia sähkönvarastointitapoja. Älykkäistä sähköverkoista ja liikenteen sähköistämisestä puhutaan kyllä strategiassa, mutta konkreettiset uudet toimenpiteet jäävät valitettavasti vähälle. Mutta toivottavasti niitä vielä on tulossa. Arvoisa puhemies! Liikenteestä puhuttaessa olennaista on myös pyrkiä vähentämään liikennetarvetta ja tehostaa liikennejärjestelmää. Tässä olennaista on lisätä joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä siellä, missä sille on realistiset edellytykset. Valitettavasti tähän ei strategiassa ole paljoa konkretiaa, vaikka tällä tiellä voitaisiin edetä esimerkiksi säätämällä työmatkapyöräilijöille kilometrikorvauksia, tukemalla kuntia ilmastoviisaan infran kehittämisessä, joukkoliikennetuilla tai säätämällä pääkaupunkiseudulle autonkäytön ruuhkamaksuja. Ylipäätään kuntien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja energiaviisaan tulevaisuuden rakentamisessa on keskeinen. Kunnat tarvitsevat tähän ohjausta, kannustusta ja pakotustakin. On harmi esimerkiksi se, ettei eduskunta viime viikon käsittelyssä hyväksynyt hankintojen energiatehokkuusvaatimusten levittämistä kuntiin. Asuminen, liikenne ja ravinto ovat keskeiset asiat ilmastopäästöjen kannalta. Erityisesti kylmissä olosuhteissa asumisen rooli korostuu. Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä asumisen energiatehokkuuden parantamiseksi ja kannusteita siihen. Olen esittänyt esimerkiksi, että kotitalousvähennystä pitäisi voida käyttää vanhojen asunto-osakeyhtiöiden energiaremontteihin, sillä vanhassa rakennuskannassa on paljon hyödyntämätöntä energiatehokkuuspotentiaalia. Parasta energiaa on se, jota ei tarvitse edes tuottaa, joten panokset energiatehokkuuteen ovat parhaita ilmastotekoja. Arvoisa puhemies! EU:n päästökauppa ei toimi riittävällä tavalla. On tärkeää, että Suomi tukee päästökaupan korjaamista, ja jos sitä ei saada korjattua, täytyy käyttöön ottaa hiiliverot. Tilanteessa, jossa Eurooppa vähentää päästöjä mutta osa maailman maista ei tee päästövähennyksiä, on vakavasti harkittava hiilitullin käyttöönottoa EU:ssa. Näin EU voisi hinnoitella ulkomailla tuotetut päästöt ja tasata eurooppalaisten ja muunmaalaisten yritysten välisiä kilpailuolosuhteita ja painostaa muuta maailmaa sitoutumaan päästövähennyksiin. Erityisen ajankohtainen kysymys hiilitullit ovat nyt, kun USA:n presidentti Trump on uhkaillut maan irrottamisella Pariisin ilmastosopimuksesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-11-30T17:05:34,2016-11-30T17:10:56,Tarkistettu,1.1 2016_123_126,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vajaa kolme tuntia on käyty minusta hyvin tasokasta keskustelua energia- ja ilmastopolitiikasta, ja teen joitain havaintoja ja reunahuomioita tähän keskusteluun liittyen. Nämä asetetut tavoitteet isossa kuvassa ovat sillä tavalla oikeita, että niitä pystyy helposti tukemaan — kunnianhimon tasosta ja tavoitteiden konkretisoimisesta voidaan sitten aina keskustella. Sanon tämän sen vuoksi, että itse asiassa viime hallituskaudella istui parlamentaarinen komitea, joka teki tiekartan energia- ja ilmastopolitiikasta, ja se oli yksimielinen. Sen tiekartan ehdotukset ovat itse asiassa hyvin sisällä tässä hallituksen esityksessä, ja on tietysti johdonmukaista, että kun me demareina olimme siinä tietenkin mukana, niin me voimme sitten myös tukea peruslinjaltaan niitä tavoitteita, jotka nyt tänne on upotettu siitäkin työstä. Suomessa käytetystä energiasta puolethan jo nyt tulee päästöttömistä lähteistä, uusiutuvista ja ydinvoimasta. Totta kai nyt tämä strategia nojaa vahvasti puun ja biopolttoaineen käyttöön, ja tässä mielessä, vaikka nyt tuli hyviä uutisia komission talvipaketista, on oltava erittäin tarkkana siitä, että tämä hiilinielulaskenta ja biomassakestävyyskriteerit saadaan tavallaan semmoiseen asentoon, että me tulemme siinä pärjäämään, ja työtä pitää tässä suhteessa jatkaa. Eli nämä toimenpiteet, joita nyt on tehty, eivät tule riittämään. Ja toisaalta meidän kyllä pitää huolehtia siitä, että me varmistamme, että puuraaka-ainetta on käytettävissä korkean jalostusasteen tuotantoon ja vientiin, mukaan lukien esimerkiksi puukerrostalorakentaminen. Hyvää tässä esityksessä on se, että uusiutuvan energiatuotannon tämmöinen määräaikainen uusi tukimalli oltaisiin rakentamassa välille 2018—2020 kilpailutuksen kautta, ja minusta se on hyvä innovaatio tässä aihepiirissä. Liikenteen haasteet ovat aika suuret, ja on selvää, että se vaatii tämän liikenneverkkojärjestelmän uudistamista. Tämä tavoite, että uusiutuvan osuus on 40 prosenttia ja sekoitusvelvoite nousee 30 prosenttiin, on oikea tavoite sellaisenaan. Se voi tuoda myös uusia jalostamomahdollisuuksia. Mutta se ei tule riittämään, ja siitä seuraa, että tämä älykkään sähköverkoston rakentaminen on erittäin tärkeää — sähköautot, kaasuautot — ja se infra, jota se edellyttää, vaatii meiltä ponnisteluja, jotta se 250 000 sähköautoa tai 50 000 kaasuautoa saadaan aikaan. Itse koen biokaasun merkittävänä asiana meidän energiapaletissanne tulevaisuudessa. Mutta sitten herää se kysymys, ja tämä vaatisi nyt paljon laskelmia siitä, mitä tämä kaikki, tämä rakenneuudistus, merkitsee polttoaineiden hinnoissa huoltoasemilla kuluttajille, elinkeinoelämälle, ja näitä arvioitahan pitäisi kyetä tarkentamaan, jotta ei tule sitten suuria yllätyksiä täällä hintapuolella. Suomen monipuolisen energiapaketin tai ‑strategian yksi kulmakivi on ollut ydinvoima: 18 prosenttia energiankulutuksesta tulee ydinvoimasta. Nämä ilmastotavoitteet, joita tässä on asetettu, eivät toteudu ilman tätä ydinvoiman osuutta, joka meillä nyt on. Sen vuoksi herää kysymys, miksi hallitus ujostelee tai kainostelee sanoa tätä asiaa tässä asiakirjassa — siitä ei kovin monta riviä ole. Minä kuitenkin jaksan olettaa, että hallitus ei ole tässä suhteessa muuttanut linjaansa, vaan se ydinvoimakapasiteetti, joka meillä nyt on, ja ne rakennettavat ydinvoimalat ovat edelleenkin osa meidän energiastrategiaamme. Muutenhan nämä tavoitteet eivät tule onnistumaankaan. Sitten ehkä on hyvä vielä todeta se, että Pohjoismaiden ministerineuvosto asetti Jorma Ollilan selvittämään pohjoismaista energiapolitiikkaa ja ennen kaikkea sähkömarkkinoiden toimivuutta, joka on vähän käymistilassa, ja tämähän valmistuu vasta ensi vuoden puolella. Miten nämä otetaan huomioon tässä tulevassa työssä, oli kysymys tietysti ministerille, mutta hän ei ole nyt enää täällä paikalla. Toinen iso asia on se, että EU:n energiaunionihanke on tietysti vireillä. Se on vielä ehkä hauraassa vaiheessa, mutta on tärkeää, että Suomi valmistautuu myöskin siihen keskusteluun niin kuin ennakoivan edunvalvonnan kannalta. Sitten haluan päättää tämmöiseen positiiviseen asiaan, (Puhemies koputtaa) ja se on siis se, että tästä kaikesta voi seurata meidän viennin kannalta, että me olemme ympäristöteknologiassa, energiatehokkuudessa, vesiensuojelussa, kiertotaloudessa erittäin merkittävä maa ja näistä kaikista voi tulla meille uusia hyviä viennin lähteitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-11-30T17:11:00,2016-11-30T17:16:39,Tarkistettu,1.1 2016_123_127,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun teemme kansallisia linjauksia, meidän pitää nähdä kauaksikin eli nähdä sitä kehitystä, mitä tapahtuu kansainvälisesti, EU-tasolla, Pohjoismaissa ja meillä kotimaassa. Meidän pitää myös tunnistaa aidosti omat vahvuutemme, heikkoutemme, uhkamme ja mahdollisuutemme. Kansainvälisesti mielenkiinto kohdistuu nyt Yhdysvaltojen linjauksiin Donald Trumpin valinnan jälkeen. Trump on sanonut suhtautuvansa avoimesti ilmastosopimuksiin mutta todennäköisesti panostaa kotimaan investointeihin ja jopa uusiin öljy- ja kaasuhankkeisiin. (Teuvo Hakkarainen: Öljyn hinta laskee!) Trumpin hallinto tulee olemaan kriittinen YK:n ilmastosopimuksiin liittyvää rahoitusta kohtaan. Kaikella tällä on vaikutusta myös meille Suomeen. Kiina saattaa yllättää meidät positiivisesti sitoutumalla ilmastosopimukseen ja panostamalla voimakkaasti muun muassa sähköautoihin. Intia on jo tehnyt uusia linjauksia sähköautojen lisäämiseksi ja vanhojen polttomoottoriautojen kieltämiseksi. Arvoisa puhemies! Täällä Euroopassa EU:n yhteisellä näkemyksellä, EU:n sitoutumisella, lähetämme maailmalle viestin, että me olemme tosissamme ilmastonmuutoksen kanssa. Pohjoismaissa olemme jo muuta Eurooppaa edellä, voisi sanoa, noin 20—30 vuotta, etenkin sähkömarkkinoiden kehittämisessä. Nyt meidän pitää viedä Pohjoismaat uudelle tasolle, jotta olemme sitä jatkossakin. Edustaja Ihalainen nosti tässä esille Ollilan työn, Ollilan raportin, ja sitä me odotamme täällä eduskunnassa talousvaliokunnassa, mutta myös muissa Pohjoismaissa meiltä odotetaan nyt paljon siihen liittyen. Arvoisa puhemies! Suomen kansallista energia- ja ilmastostrategiaa pitää tehdä vahvuudet edellä. Siksi biotaloudessa ja etenkin biopolttoaineissa oleellista on, että saamme kansainvälisesti mahdollisuuden kaupallistaa suomalaisia innovaatioita. Kysymys ei siis ole vain siitä, mitä me teemme täällä kotimaassa. Ja ovatko kotimaankaan investoinnit kotimaisia? Kun katsomme näitä tänäänkin salissa mainittuja investointeja Kemiin, mahdollisesti Kemijärvelle, niin huomaamme, että investoijat tulevat ulkomailta, Kiinasta. Se on suomeksi sitä, että niin katteet, omistaminen kuin osaaminenkin valuvat Kiinaan. Eikö meillä, arvoisa puhemies, löydy näitä pääomia Suomesta? (Teuvo Hakkarainen: Ei löydy!) Suomessa on paljon tutkimus- ja kehitysosaamista huolimatta siitä, että hallitus on tehnyt parhaansa tämän osaamisen rapauttamiseksi. Meillä on vielä mahdollisuuksia nousta biotaloudessa, biopolttoaineissa, mutta myös sähköisessä liikenteessä maailman huipulle, aivan kuten teimme 90-luvulla mobiiliteknologiassa, telekommunikaatiossa, ja koulutimme samalla ehkä maailman parhaita insinöörejä. Mutta se vaatii uusia panostuksia, panostusta osaamiseen, koulutukseen monilla tasoilla, ei vain yliopistoissa vaan myös laajemmin, ammattikorkeakouluissa ja tutkimushankkeissa. Insinöörejä meillä on, ja valitettavasti heistä moni on tällä hetkellä ilman työtä. Nokia toi kuitenkin heille kokemusta kansainvälistymisestä, he tietävät, mikä se vaatimustaso on esimerkiksi sähköisen liikenteen kehittämisessä Suomesta kansainväliseksi menestystarinaksi. Arvoisa puhemies! Näin ollen vetoankin hallitukseen, että nyt vihdoinkin suomalaisen tutkimuksen ja kehittämisen panostuksiin todella satsataan ja luodaan pohja sille, että Suomi voi palata maailmankartalle Nokian jälkeenkin. Nyt näille insinööreille pitää saada työtä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-11-30T17:16:40,2016-11-30T17:21:40,Tarkistettu,1.1 2016_123_128,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pariisin ilmastosopimus astui voimaan 4. marraskuuta, alle vuosi ilmastokokouksen historiallisen sovun jälkeen. Ilmastosopimus sisältää muun muassa kunnianhimoisen tavoitteen ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä 1,5 asteeseen, mikä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luopumista kohtuullisen nopeallakin aikataululla. Suomen eduskunta hyväksyi sopimuksen 25. lokakuuta, eli olemme siis sitoutuneet sopimuksen tavoitteisiin ja muihin velvoitteisiin. Ilmastosopimuksen käsittelyn yhteydessä nostin puheenvuorossani esiin useita kysymyksiä, joihin Suomen tulee vastata käytännön toimenpiteillä, jotta sopimuksen tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Näitä ovat esimerkiksi energiapolitiikan uudistaminen, ympäristöpolitiikan vahvistaminen, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö ja kiertotalous, maa- ja metsätalous, maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut ja kaupunkipolitiikka sekä talouden eri ohjauskeinot. Tarvitsemme siis laajan joukon toimia yhteiskunnan eri osa-alueilla niin valtion, kuntien kuin yritystenkin osalta. Nyt käsittelyssämme on keskeinen työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi eli energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 asti. Kysymys kuuluu, onko eduskunnalle esitetty strategia riittävän kunnianhimoinen ilmastosopimuksen tavoitteisiin vastaamiseksi. Energia- ja ilmastostrategia sisältää monia tärkeitä ja kannatettavia tavoitteita ja linjauksia. Strategiassa on kuitenkin myös puutteita ja heikkouksia. Erittelen näistä seuraavaksi muutamia. Strategian tavoitteet kivihiilestä luopumiseksi ja öljyn käytön vähentämiseksi ovat hyviä. Kivihiilen osalta aikataulu ei kuitenkaan ole riittävän kunnianhimoinen. Jotta ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoite voidaan saavuttaa, tarkoittaa se, että kivihiilestä tulisi luopua globaalisti vuoteen 2025 mennessä. Hallituksen tavoite siitä, että kivihiilen poltosta luovuttaisiin vuoteen 2030 mennessä, ei siis ole riittävä. Haluankin kysyä, miksi tavoite on asetettu peräti 13 vuoden päähän eikä vuoteen 2025. Siinä missä kivihiilestä luopuminen on hyvä viesti, on turpeen käytön lisääminen ja sen merkityksen sivuuttaminen ilmastopäästöjen aiheuttajana energia- ja ilmastostrategian keskeisiä heikkouksia. Turve on kivihiileen verrattava ja jopa pahempi päästöjen aiheuttaja, ja lisäksi se on ympäristöllisesti myös muuten ongelmallinen energianlähde. Jotta päästötavoitteet voidaan saavuttaa, vaatii tämä myös kotimaisesta kivihiilestä eli turpeesta luopumista siirtymäajan jälkeen. Nyt olisi tärkeää lähettää selkeä viesti siitä, ettei saastuttaviin energiamuotoihin pohjaaville investoinneille tai tuotannolle ole sijaa tulevaisuuden energiapaletissa. Toinen keskeinen ongelma ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta on se, että energia- ja ilmastostrategia nojaa vahvasti metsien hakkuiden ja käytön lisäämiseen. Metsät ovat Suomelle merkittävä luonnonvara, ja puun järkevä käyttö on tärkeä resurssi myös kotimaisten elinkeinojen näkökulmasta. Siirtymää uusiutuvaan energiantuotantoon ei kuitenkaan voi tehdä metsiemme eli hiilinielumme kustannuksella, vaan tavoitteena tulee olla puun kestävä käyttö jalostusastetta nostamalla. Metsien käytön merkittävä lisääminen ei yksinkertaisesti ole kestävä tie ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Metsien hiilinielua ei saa pienentää, vaan sitä tulee pikemminkin kasvattaa. On hyvä, että strategiassa on huomioitu liikenteen päästöt ja tavoitteena on uudistaa liikennejärjestelmää ja siirtyä kohti sähköisiä liikenteen muotoja. Myös tässä Suomi voisi kuitenkin olla nyt esitettyä strategiaa kunnianhimoisempi. Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Myller sanoi puheenvuorossaan, on energiajärjestelmien muutos maailmalla jo käynnistynyt ja hyvässä vauhdissa. Myös edustaja Sarkkinen puhui hyvin muun muassa energiatehokkuuden merkityksestä. Suomen kannattaa olla muutoksessa edelläkävijöiden joukossa. Siirtyminen uusiutuvaan ja päästöttömään energiatuotantoon ja tehokkaampaan energian käyttöön ja myös sen säästämiseen on paitsi ilmastotavoitteiden näkökulmasta olennaista myös taloudellisesti järkevää. Kuten useassa puheenvuorossa on todettu, on ilmastonmuutoksen torjuminen Suomelle mahdollisuus, mutta tämä edellyttää kuitenkin vahvaa panostamista tutkimukseen, innovaatiotoimintaan ja tuotekehitykseen. Hallituksen mittavat leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta heikentävät Suomen kilpailukykyä erityisesti osaamisen ja innovaatioiden näkökulmasta. Meidän tuleekin tarkastella kaikkia merkittäviä ratkaisuja ja päätöksiä aina myös ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Tämä on velvollisuutemme tulevia sukupolvia kohtaan ja tulevaisuuden menestymisen resepti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-11-30T17:21:44,2016-11-30T17:26:48,Tarkistettu,1.1 2016_123_129,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Heti alkuun pitää todeta, että minusta on hienoa, että kun on tätä keskustelua käyty täällä salissa, niin voi todeta, että varmaan tästä ilmasto- ja energiapolitiikan suuresta linjasta meillä vallitsee aika laaja yhteisymmärrys. Joutuu melkein hakemaan niitä painotuseroja, mutta kyllähän niitä löytyykin, ja yksi tietenkin on se, miten suhtaudutaan esimerkiksi turpeenkäytön jatkamiseen. Tiedämme, että osa olisi sitä mieltä, että se pitäisi ajaa alas mahdollisimman nopeasti, mutta sitten on toinen näkökulma se, jota me olemme tuoneet esille, että kysymyksessä on kotimainen polttoaine ja että se työllistää tuhansia suomalaisia. Kun me emme heti pääse eroon kuitenkaan fossiilisista polttoaineista, niin on tärkeää, että se marssijärjestys, mikä hallituksellakin tässä nyt on, on oikea eli ekana pyrimme eroon niistä fossiilisista polttoaineista, jotka tuodaan tänne maan rajojen ulkopuolelta, ja tämän jälkeen sitten niistä, jotka ovat kotimaisia. Jos me ajattelemme meidän vaihtotasettamme ja kauppatasettamme, niin se on ollut viime vuosina negatiivinen, valitettavasti. Me velkaannumme ulospäin, ja aivan keskeinen rooli siinä on energiahyödykkeillä. Se määrä on vaihdellut, mutta noin 6—8 miljardilla eurolla vuosittain me tuomme enemmän energiahyödykkeitä tänne Suomeen kuin me viemme täältä Suomesta. Tämänkin takia on aivan välttämätöntä, että me löydämme tähän lääkkeet, ja tähän tämä hallituksen ilmasto- ja energiastrategia on antamassa vastauksia. Yksi vastaus on se, että kun me tiedämme, että meidän liikenteemme tällä hetkellä lähes sataprosenttisesti toimii fossiilisilla, öljypohjaisilla polttoaineilla, bensiinillä ja dieselillä, niin me pystyisimme niitä korvaamaan kotimaisilla biojalosteilla, biopolttoaineilla, mutta myös biokaasulla, jonka käyttöönotto parhaimmillaan voi luoda ympäri maata kyliin työpaikkoja. Maatalouden jätteitä pystytään hyödyntämään biokaasun tuotannossa, ja sitä kautta saamme ei pelkästään tänne Suomen talouteen vaan jopa aluetalouteen sen rahan jäämään kiertämään. Tämä jos joku olisi mielestäni semmoinen, joka vaatisi nyt tämän strategian käsittelyn jälkeen nopeasti konkreettisia toimia valtiolta, jotta me voisimme kannustaa ja tukea tällaisten pilottien syntymistä eri puolille Suomea. Tiedän, että on olemassa se tekniikka, millä nämä voitaisiin tuottaa, se on valmista, meillä on olemassa raaka-aine tämän biokaasun tuottamiseen, meillä on olemassa halukkaita tahoja, jotka olisivat valmiita investoimaan siihen, mutta ainoa, mikä meillä puuttuu, on kysyntä. Kukaan ei uskalla investoida biokaasun tuottamiseen tuolla kylillä ja ympäri Suomea, jos meillä ei ole varmistaa sitä, että sille biokaasulle olisi sitten siellä kysyntää. Se olisi järkevää tietenkin, että se kysyntä olisi mahdollisimman lähellä, niin että siellä paikallisesti, missä tuotetaan tämä kaasu, voisi olla myös tämmöinen tankkausasema. Arvoisa puhemies! Haluan vielä nostaa tästä esille tämän metsäkysymyksen, josta täällä on käytetty monta puheenvuoroa. Itsekin olen sitä mieltä, että on totta kai tärkeää, että metsää käytetään kestävällä tavalla, ja eihän siitä puusta sellaisia jakeita, joita kannattaa hyödyntää mekaanisesti rakentamiseen, sahateollisuuteen, kannata lähteä polttamaan. Ja kun meillä esimerkiksi on siellä suunnitteilla biopolttoainetehdas, Kemiin Kaidin tehdas, niin he ovat todenneet, että ei heidän olisi edes taloudellisesti kannattavaa lähteä hyödyntämään niitä jakeita, jotka on järkevää käyttää muuhun käyttöön, vaan tässä varmasti jo markkinatalous toimii niin, että se ohjaa puun oikeaan käyttöön. Tukkeja ei lähdetä polttamaan eikä jalostamaan biopolttoaineeksi liikenteeseen, se on aivan selvä. Mutta sekin on selvä, että jos me haluamme kestävällä tavalla meidän metsiämme hyödyntää, niin meillä on varaa lisätä vielä metsänkäyttöä. Kun metsä kasvaa, niin se samalla sitoo sitä hiilidioksidia, ja senkin takia on järkevää, että me tehokkaalla tavalla hyödynnämme metsän kasvua. Kuten tuossa debattikeskustelussa totesin, meillä on hirveän suuria alueellisia eroja. Toisaalla metsälle on valtavasti kysyntää tietyillä alueilla, mutta vaikkapa Pohjois-Suomessa ja Itä-Suomessa, mistä on metsäteollisuus osittain vetäytynyt, on taas tilanne, että metsän kasvusta ja siitä potentiaalista, joka voidaan suojelun jälkeen hyödyntää, jää jopa puolet hyödyntämättä, ja tämä ei ole järkevää. Meidän pitää luoda työpaikkoja, ja tämä hallituksen ohjelma (Puhemies koputtaa) myös luo työpaikkoja Suomeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-11-30T17:26:50,2016-11-30T17:32:16,Tarkistettu,1.1 2016_123_130,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on tekemässä energia- ja ilmastopolitiikassaan erittäin mittavaa muutosta. Kun katsomme muutoksen laajuutta ja sitä, mihin kaikkiin asioihin muutos vaikuttaa, on myös aikataulu melko nopea. Ilmastopolitiikan muutoksen suunta on oikea. Muutoksia tehtäessä on pidettävä huolta, ettemme liian radikaaleilla muutoksilla vahingoita maamme teollisuuden kilpailukykyä. Pitämällä huolta kilpailukyvystämme pidämme samalla huolta siitä, että teollisuutemme kykenee kehittämään entistä energiatehokkaampia ja ilmastoystävällisempiä tuotteita ja toimintatapoja. On tärkeää tukea toimintatapojen kehittämiseen johtavia innovaatioita. Eräänä liikenteen tulevaisuuden polttoaineena mainitaan usein vety, jonka ominaisuudet ovatkin erittäin hyvät. Tosin vedyn valmistaminen taas osaltaan vaatii energiaa. Kasvihuonevaikutuksen osalta erittäin merkittävä kaasu on metaani, jonka merkitys kasvihuonekaasuna on 25-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Tämä tarkoittaa, että 1 kilon metaanipäästö vastaa 25 hiilidioksidikilon päästöä ilmakehään. Metaania syntyy esimerkiksi kaatopaikoilla, jopa vuosikymmeniä kaatopaikkojen sulkemisen jälkeen. Joillain kaatopaikoilla Suomessakin tätä kaasua kerätään käyttöön. Käyttämällä metaania polttoaineena estämme ensinnäkin sen pääsyn ilmakehään tuhoamaan ilmastoa sekä lisäksi tuotamme huomattavasti fossiilisten polttoaineiden käyttöä pienemmän määrän hiilidioksidia. Suomesta löytyy biokaasun valmistamiseen osaamista ja yrityksiä, jotka valmistavat jätteestä biokaasua. Tämä toiminta on sekä ilmaston että energiantuotannon kannalta erittäin kannatettavaa. Tukemalla näiden yritysten toimintaa poliittisella päätöksenteolla kykenemme luomaan uutta kasvua, jolla on myös vahva vientipotentiaali. Viennin avulla pystymme taloudellisen tilanteen paranemisen lisäksi omalta osaltamme vahvistamaan samaa ilmastoystävällistä muutosta myös muualla maailmassa. Metaania sekä nestemäisiä biopolttoaineita pystytään jo nyt käyttämään polttoaineena myös junissa, laivoissa ja jopa lentokoneissa. Arvoisa puhemies! Kivihiilen käytöstä luopuminen on merkittävä muutos Suomen energiapolitiikassa. Korvaamalla kivihiilen käyttöä kotimaisen energiapuun käytöllä korvaamme merkittävän määrän fossiilisia polttoaineita kotimaisella uusiutuvalla energialla. Käyttämällä kotimaista energiapuuta vahvistamme energiaomavaraisuuttamme luoden samalla metsäalalle uusia työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Liikenteen ollessa suuri hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja on Suomessakin käännetty katseet sähköautoihin, joiden kehitys on viime vuosina ollut erittäin lupaavaa. Sähköautojen määrän lisääntymisen esteenä Suomessa on ollut niiden vielä toistaiseksi korkea hankintahinta verrattuna perinteisiin autoihin. Oikealla päätöksenteolla kykenemme sekä lisäämään sähköautojen määrää maassamme että mahdollisesti saamaan maahamme normaalihintaisiin sähköautoihin liittyvää teollisuutta. Arvoisa puhemies! Olemme tekemässä erittäin merkittävää muutosta, jolla vähennämme merkittävästi ympäristön päästökuormitusta. Tehtäessä päätöksiä on pidettävä huoli, että tehdyn päätöksen lisäksi myös toteutuksen aikataulutus on oikeanlainen ja mahdollistaa todellisen muutoksen tekemisen. Suomessa löytyy osaamista ja potentiaalisia yrityksiä puhtaan energian tuotantoon. Poliittisen päätöksenteon tulee mahdollistaa näiden osaajien toiminta ympäristön hyväksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-11-30T17:32:19,2016-11-30T17:36:52,Tarkistettu,1.1 2016_123_131,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Bolivia on julistettu hätätilaan. Siellä on pahin kuivuus 25 vuoteen ja kaupungit ovat jääneet ilman vettä. Napa-alueilla lämpötila on 20 astetta normaalia alempi ja jääpeite on pienentynyt. Nämä viime päivien uutiset kertovat karua kieltään siitä, kuinka ilmastonmuutos etenee. Meidän sukupolvemme on viimeinen, joka voi estää ilmastonmuutoksen katastrofaaliset vaikutukset hillitsemällä lämpötilan nousua alle 2 asteeseen. Nyt esitelty hallituksen ilmasto- ja energiastrategia tulee tarpeeseen. Se täyttää sen tavoitteen, mitä EU on jyvittänyt Suomelle päästäkseen 40 prosentin päästötavoitteeseen. 40 prosenttia ei kuitenkaan riitä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen sitoumukset täyttyvät. Tarvitaan kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa niin EU:lta kuin Suomelta. Ilmasto- ja energiastrategian esitykset ovat hyvä alku, ja siinä otetaan askelia oikeaan suuntaan. Erityisen kunnianhimoinen se ei kuitenkaan ole. Tarvitaan pidempiä askelia ja enemmän vauhtia. Me kyllä pystymme parempaan. Tavoitteeksi pitää ottaa fossiilisista irti pääseminen 2030-luvun aikana. Arvoisa puhemies! Strategian linjauksessa kivihiilikiellosta on sinänsä oikeanlaista kunnianhimoa. Hallituksella on sen sijaan sokea piste turpeen kohdalla, jonka ilmasto-, ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat jopa kivihiiltä suurempia. Myös sen energiakäytöstä tulisi ajan kanssa luopua. Toinen sokea piste löytyy fossiilisten polttoaineiden tukemisesta. On jakomielistä ohjata samanaikaisesti miljardi erilaisiin fossiilisen energian verotukiin ja tavoitella merkittäviä päästövähennyksiä. Ilmasto- ja energiastrategia nojaa vahvasti bioenergiaan ja erityisesti puunkäytön lisäämiseen. Tähän liittyy runsaasti ongelmia, joilta hallitus on halunnut sulkea silmänsä. Strategian mukaan bioenergiana hyödynnetään metsähakkuiden sivutuotteita raakapuun sijaan. Sivutuotteet eivät kuitenkaan lisäänny, ellei metsähakkuiden määrää kasvateta nykyisestä. Hakkuiden lisäämistä ei voi toteuttaa ilman, että vaarannetaan luonnon monimuotoisuutta. Hakkuiden lisääntyminen tarkoittaa myös olemassa olevan hiilinielun vähentämistä, kuten strategiakin toteaa. Hiilinielun vähentämisellä on sama vaikutus kuin päästöjen lisäämisellä. Kenellekään ei tänä päivänä tulisi mieleen lisätä päästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nieluja hallitus on kuitenkin valmis pienentämään. Puuraaka-aine tulisi ohjata aina ilmaston kannalta parhaaseen käytäntöön: sellaiseen, missä se säilyy pitkäikäisenä hiilinieluna, kuten rakentamiseen. Metsähakesähkön tuotantotukea maksetaan nyt myös sellaisesta puusta, joka kelpaa teollisuuden raaka-aineeksi. Se ei ole järkevää. Järkevää ei myöskään ole kantojen käyttö. Ne tulisi jättää maahan hiilinieluksi. Biopolttoaineen lähteenä tulisikin puun sijaan käyttää nykyistä enemmän peltobiomassoja ja jätteitä. Esimerkiksi maatilojen biomassoista voidaan ruoantuotannon häiriintymättä saada vuosittain jopa 22 terawattituntia, mikä on määrältään enemmän kuin hallituksen kaavailema turpeenkäyttö. Arvoisa puhemies! Biopolttoaineet nähdään ratkaisuna myös liikenteen puolella. Maailmassa on kuitenkin rajallinen määrä raaka-ainetta biopolttoaineille. Siksi sen käyttö tulee keskittää sinne, missä korvaavaa teknologiaa ei ole: raskaaseen liikenteeseen, pitkän matkan julkiseen liikenteeseen, meriliikenteeseen ja lentoliikenteeseen. Henkilöautoliikenteessä ja lähiliikenteessä kannattaa panostaa sähköautoihin ja ‑busseihin sekä kevyeen liikenteeseen. Arvoisa puhemies! Keskittyessään bioenergiaan hallitus jättää vähäiselle huomiolle muut uusiutuvan energian muodot — valitettavasti, sillä maailmanlaajuiset vientimarkkinat odottavat ennen kaikkea tuuli- ja aurinkovoiman sekä energiapihin teknologian kehittämisessä. Strategiassa ei tunnusteta energiatehokkuuden tuottamien hyötyjen laajuutta. Uudet ratkaisut tarjoavat mahdollisuuden leikkauksiin, ja energiapihin teknologian kehittyessä mahdollisuudet vain kasvavat. Tästä huolimatta strategian lähtökohdaksi on otettu energiankulutuksen lisäys 46 terawattitunnilla nykyisestä, vaikka tavoitteena tulisi olla kulutuksen vähentäminen. Olisi tärkeää kannustaa julkinen sektori mukaan energiatalkoisiin käyttämällä julkisia hankintoja välineenä. Samoin rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa on runsaasti potentiaalia niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. On valitettavaa, että energiaremontin korjausavustukset on leikattu. (Puhemies koputtaa) Arvoisa puhemies! Lopuksi: Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii kunnianhimoista ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Nyt esitetty strategia on oikeanlainen alku. Emme kuitenkaan voi tuudittautua siihen, että se riittäisi pitkän päälle. Siksi vauhtia pitää edelleen kiristää ja askelia pidentää, sillä tulevien sukupolvien elämän mahdollisuudet ovat kiinni meidän ratkaisuistamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-30T17:36:55,2016-11-30T17:42:35,Tarkistettu,1.1 2016_123_132,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hiilivapaa Suomi ‑kampanja järjesti mielenilmauksen hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta. Siinä ei ehdoteta nopeasti vaikuttavia keinoja kivihiilen käytön vähentämiseksi, ja hallitus aikoo jopa lisätä turpeenpolttoa. Hiilineutraali Suomi on mahdollinen jo 2030-luvulla, ja kivihiilen käytöstä lämmityksessä on luovuttava jo vuonna 2025, jotta maailma ei lämpene yli 1,5:tä astetta. Hallitus jättää oven kivihiilelle auki Suomeen, sitä voisi edelleen käyttää vuoden 2030 jälkeen varmuuspolttoaineena sekä prosessiteollisuudessa koksina. Niin, hallituksella ei ole aikomustakaan pohtia vaihtoehtoja koksille. Koksi on kivihiilestä kuivatislaamalla valmistettua hiiltä. Tärkein koksin käyttömuoto on teräksen valmistus, missä koksin sisältämä hiili toimii pelkistimenä. Koksin voisi korvata biopohjaisilla pelkistimillä. Pitkällä aikavälillä fossiiliset polttoaineet, koksikin, ehtyvät ja tulevat yhä kalliimmiksi. Biomassan käyttö terästeollisuudessa voi olla yksi vaihtoehto, mutta se pitää ensin prosessoida puuhiileksi. Hallitus on aikeissa lisätä biomassan käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikenteen biopolttoaineina. Biomassalla on järkevää korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, kuten muovia, öljyjä, sidosaineita, pakkauksia ja kemikaaleja, ja on kestävää korvata betonia puurakentamisella. Hallituksen biomassankäyttö on kuitenkin liiallista. Se pienentää metsien hiilinieluja ja uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Nielujen pienentäminen on ilmaston kannalta sama asia kuin päästöjen lisääminen. Ilmastonmuutosta on torjuttava meitä ympäröivässä todellisuudessa eikä vain laskennallisesti paperilla. Ilmaston kannalta ei ole kestävää vapauttaa paljon hiiltä tuleviksi pariksi vuosikymmeneksi siinä uskossa, että riittää, jos vuosikymmenen kuluttua metsät sitovat nyt päästetyn määrän. Toki biomassajakeella on osuutensa energiapaletissa, mutta kaiken fossiilisen energian korvaamiseen ne eivät ole ilmaston tai luonnon kannalta kestävä ratkaisu. Bioenergian osuuden kasvattaminen energiantuotannossa on syytä pitää maltillisena, ja sen käytölle on asetettava riittävät kestävyyskriteerit. Luonto ei kestä mitä tahansa. Tehostunut biomassan käyttö on jo nyt muuttanut metsien ikärakennetta niin, että vanhat metsät ovat huvenneet ja niiden lajit uhanalaistumassa. Turpeennosto vie koteja soiden lajeilta, pilaa paikallisten juomavedet ja aiheuttaa mittavat päästöt ilmaan. Luonnonsuojelualueiden hankintamäärärahat on palautettava vähintään samalle tasolle kuin ennen nykyistä hallituskautta. Hallituksen uusiutuvan energian tuki on rajattu vuosiin 2018—2020, ja tavoite on vaatimaton 2 terawattituntia. Esimerkiksi nyt valmiita tai valmiiksi luvitettuja tuulivoimaloita on noin 6 terawattitunnin edestä. Sinänsä tarjouskilpailu on kannatettava ja kustannustehokas tukimalli. Hallitus ei esitä pientuotannolle mitään konkreettista tukea. Vihreiden pienenergiaohjelma vauhdittaisi maatilojen biokaasulaitoksia, maalämpöä ja aurinkoenergian pientuotantoa. Erityisesti julkisten rakennusten maalämpöön siirtymisessä on potentiaalia, ja aurinkoenergiasta on tehtävä houkutteleva vaihtoehto myös taloyhtiöille, kerrostaloille ja rivitaloille. Se vaatii muutoksia sähkömarkkinalakiin ja kotitalousvähennyksen laajennusta. Kaupunkien lämmöntuotannossa on olennaista myös energiatehokkuuden parantaminen ja aidosti päästöttömät uusiutuvat lähteet, kuten geoterminen energia, lämpöpumput, hukkalämmön talteenotto, aurinkolämpö, älykäs kysyntäjousto ja muut uudet ratkaisut. Espoon Otaniemeen rakentuva geoterminen lämpövoimala on hyvä esimerkki. Se voi tuottaa kolmanneksen Espoon kaukolämpötarpeesta. Sähköntuotannossa keskeistä on uudet innovaatiot sähkön varastointiin. Yksi tärkeä kysymys on resurssitehokkuus. Mitä vähemmän kulutamme neitseellisiä raaka-aineita ja energiaa, sitä vähemmän syntyy päästöjä. Toinen oleellinen asia on kestävät kuluttajavalinnat. Tarvitaan tietoa ja kannustimia kestävien valintojen tekoon. Mustan perjantain ostohulinat on jätettävä historiaan. EU:n ilmastotyöstä on kunnianhimo kateissa. Päästökaupassa päästöjen hintaohjaus ei toimi, ja siksi uusiutuva energia tarvitsee edelleen tukia ja ohjauskeinoja. Suomen ja EU:n pitää leikata päästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jotta Pariisin velvoitteet saavutetaan. Meillä on jo ratkaisun avaimet käsissämme ilmastonmuutoksen torjunnassa: kaikki tarvittava tieto ja teknologia on olemassa. Otetaan ne käyttöön, lastenlastemme vuoksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-11-30T17:42:37,2016-11-30T17:47:59,Tarkistettu,1.1 2016_123_133,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvää keskustelua tänään energia- ja ilmastostrategiasta, joka on hyvin syvänvihreä ja luotaa tulevaisuuteen. Se pohjautuu tietysti kansainvälisiin sopimuksiin, joissa meillä on tiukka etunoja sille ajatukselle, että ilmaston lämpenemisen vähentämiseksi on tehtävä kansallisesti lujasti töitä. Minua puhuttelee etenkin se, että energiatuotannon kotimaisuusastetta on nostettava. Olemme edelleen liikaa tuontienergian varassa, ja kun kotimaisuusastetta lisätään, se tietää myöskin työllisyyttä Suomeen. Myöskin huoltovarmuuden näkökulmasta asia on hyvin otollinen. Siirtoyhteyskaapelointi Ruotsin ja Suomen välillä on hyvää pohjoismaista yhteistyötä, ja oli rohkaisevaa kuulla, että on mahdollisuus saada myöskin Euroopan uni-onilta investointitukea tähän hankkeeseen ja sille vihreää valoa. Tänään käsittelyssä oleva strategia on historiallinen. Olemme menossa kohti fossiilitonta yhteiskuntaa, ja kivihiilestä luovumme vuoteen 2030 mennessä. Siinä on sekä paikallisesti että kansallisesti hyvin paljon tekemistä. Etenkin kun pääkaupunkiseudulla lämmitetään Helsinkiä ja Espoota kivihiilellä ja fossiilisilla polttoaineilla, toivoisin näiden kuntien näyttävän etunojaa siinä, että ne ryhtyisivät vaikka Hinku-kunniksi, joissa hiilineutraalisuudella on kovat tavoitteet ja strategiat esimerkiksi julkisten hankintojen tai käytettävien kulkuneuvojen osalta siten, että mennään ja kuljetaan sähköautoilla. Liikenteen polttoaineissa meillä on paljon tekemistä. Se on mahdollisuus meille vientituotteena ja työllistävänä hankkeena, niin että sähköautoja todellakin olisi 15 vuoden päästä noin 250 000 ja kaasuautoja 50 000. Liikennepolttoaineen sekoitussuhteen biopolttoaineosuus 30 prosenttiin on myöskin kova tavoite, ja se on kannatettava. Lataus- ja jakeluverkostoa pitää edistää, jotta me pääsemme siihen, että autokanta uusiutuu ja vähäpäästöisiä liikennevälineitä on edelleen henkilöautojen ja myöskin julkisten kulkuneuvojen osalta tuolla liikenteessä. Myöskin matkaketjut polttoaineen vähentämisen osalta vähentävät näitä negatiivisia haittavaikutuksia luontoon, ja liikennekaari on yksi merkityksellinen asia, joka eduskunnassa on juuri tällä hetkellä päätettävänä. Olemme siis menossa kohti bio- ja kiertotaloutta, johon kuuluvat jätteiden lajittelu, poltto ja sitten myöskin sen myötä energiakäyttö ja tähteiden käyttö. Myöskin tuuli-, aurinko- ja vesivoiman lisäresurssit ovat huomattavat, ja ne on otettava käyttöön. Tänään eduskunnassa on puhuttu paljon metsien merkityksestä ja tulevaisuudesta. Pidän tärkeänä ilmastotekona, että metsät ovat tulevaisuudessakin Suomen hiilinielu, koko maapallon hiilinielu, ja ne pitää myöskin näissä kansainvälisissä sopimuksissa saada sille ansaitsemalleen tasolle. Mutta ainoastaan kasvu sitoo hiilidioksidipäästöjä, siis metsän kasvu, ja sen takia pidän tärkeänä, että kestävä kehitys on koko ajan mukana. Me emme tälläkään hetkellä käytä edes metsän kasvun määrän verran puuta vuosittain. Siellä on paljon potentiaalia. Erityisesti jalostus on se ensimmäinen aste, mihin me haluamme puuta ensisijaisesti käyttää, mutta sen jälkeen metsäbiomassoja riittää aivan varmasti myöskin bioraaka-aineeksi, liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden raaka-aineeksi yllin kyllin. Energiaosaamisemme on siis korkealla. Miksi emme myöskin jalostaisi energia-asioita vientituotteeksi? Uudet ratkaisut ja älyverkot ovat tulevaisuutta. Niistä saamme vientituotteita, ja se kannustaa meitä siis tekemään kansallisia ratkaisuja mutta myöskin viemään osaamistamme maailmalle. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kiittää erityisesti vasemmiston puheenvuoroa siitä, että edustaja Modig nosti hajautetun energiantuotannon esiin. Se oli rohkaisevaa kuultavaa, että jokainen meistä olisi energiantuottaja ja pääsisimme esimerkiksi energiataloissa plusmerkkiseen energiantuotantoon, jossa ylimääräinen sähköntuotanto, esimerkiksi aurinkovoimalla, voitaisiin syöttää valtakunnan verkkoon silloin kun sitä aurinkoenergiaa on yllin kyllin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-11-30T17:48:03,2016-11-30T17:53:44,Tarkistettu,1.1 2016_123_134,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyviä keskusteluja ja aika yhdenmukaisia, myös opposition puolelta, mutta minä pikkusen kritisoin. Meillä Suomessa on semmoinen tyyli, että jos Tyynestä valtamerestä löytyy Suomen kokoinen jätelautta, niin täällä aletaan suojelemaan Tyyntä valtamerta, ja vaikka me karvattomaan rintaan kuinka koputellaan, niin se ei sinne vaikuta yhtään mitään. Mitä tulee tuohon Pariisin sopimukseen ja energia- ja ilmastostrategiaan, niin meillä on Suomessa edelläkävijäteollisuus päästöttömyydessä, mutta meillä on velvoitteet maailman suurimpia verrattuna esimerkiksi Puolaan, tavoitteet ovat erittäin korkealla. Mutta jos nyt lähdetään tekemään ihan käytännössä — rautalangasta joutuu täällä vääntämään näitä asioita — niin otetaanpa edustaja Soini tuosta ja edustaja Terho: He alkavat laihduttamaan, tavoite on sama. Kummallekohan se on helpompaa, sille, jolla ei ennestään ole, vai sille, jolla on? Nyt kuitenkin kiristetään itseämme täällä ruuvista mahdollisimman tiukalle, ja kyllä tästä teollisuus tulee kärsimään, loppuhintaa ei tiedetä. Mutta tämä oli tämmöinen käytännön esimerkki, että pitäisi ottaa huomioon tämmöistä. Arvoisa puhemies! Vuonna 2011 päätettiin valtion sähköntuotantotuesta metsähakkeelle. Tuonnin ulkopuolelle jäivät kuoret, sahanpurut ja puutähteet. Tuo päätös oli erittäin huono, kuten monet muutkin edellisen hallituksen päätökset, sillä kaikki muu puujäte paitsi metsähake pilaantuu sahojen pihoissa. Energiatuen takia metsähaketta tuodaan Venäjältä, vaikka kotimaassa olisi polttoainetta muun puujätteen muodossa yllin kyllin. Olen useaan otteeseen tässäkin salissa nostanut esille puuhakevoimaloiden tuen riittämättömyyden. Liian pienillä tuilla ei kukaan perusta voimalaa. Vajaa viikko sitten hallitus julkaisi Suomen energia- ja ilmastostrategian. Samalla kerrottiin uudesta, teknologiasta riippumattomasta uusiutuvan energian tukijärjestelmästä. Sen piiriin pääsevät myös metsäenergiaa eli sahajätteitä, kuten purua ja kuorta, hyödyntävät pienimuotoiset yhdistelmävoimalat. Nämä CHP-voimalat tuottavat sekä sähköä että lämpöä. Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen, että hallitus otti pienet puuhakevoimalat uusiutuvan energian tukijärjestelmän piiriin. Uskon, että muutoksella saadaan vauhtia voimalainvestointeihin. Monet sahayrittäjät ovat olleet tiukalla, ja heitä hallitus on nyt kuullut. Heille on suuri merkitys sillä, että kuoret ja purut otetaan tuen piiriin. Tähän asti purut ovat mädäntyneet sahojen laidoille ja menettäneet energia-arvonsa. Käynnissä on merkittäviä metsäinvestointeja eri puolilla Suomea, muun muassa Äänekoskella ja Kemissä. Näiden johdosta markkinoille vapautuu 2—3 miljoonaa kuutiota tukkipuuta, ja sahat maksavat kantohinnasta 70 prosenttia. Sahateollisuuden on kilpailukykyisesti pystyttävä markkinoimaan tuotteet maailmalle. Energiatuki sahoille on ensiarvoisen tärkeä, jotta suomalainen sahateollisuus pystyy säilyttämään kilpailuasemansa, ja sivutuotteelle tuleva tuki on siinä merkittävässä osassa, koska 1 sahatusta kuutiosta pyöreätä puuta tulee muuten jätettä saman verran. Kiintokuutiosta puuta tulee haketettuna 2,3 kuutiota haketta. Tämän jos näin laskee, niin joka käytetyltä kuutiolta tulee myös sivutuotetta 1 kuutio. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-30T17:53:46,2016-11-30T17:59:05,Tarkistettu,1.1 2016_123_135,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on käyty hyvää keskustelua hallituksen esityksestä liittyen biopolttoaineisiin, sähköautoihin ja uusiutuvaan energiaan. Itse keskityn liikennepolttoaineisiin, ja muutama sana myös sähköautoista. Liikennepolttoaineet ovat mielestäni se mahdollisuus, johon hallituksen pitää panostaakin. Suomalainen biopolttoainetekniikka on hyvin kehittynyttä jo tänä päivänä, mutta satsaukset siihen ovat minusta tärkeitä ja kauaskantoisia tulevaisuutta ajatellen. Se on mielestäni hyvää kiertotaloutta, ja biopolttoaineet sopivat jo nykyisen tekniikan mukaan lähes kaikkiin liikennemuotoihin, niin raskaaseen liikenteeseen, henkilöautoihin kuin myös lentoliikenteeseen. Biopolttoaineiden lisäksi täällä ovat olleet keskustelussa sähkö-, vety- ja kaasuvaihtoehdot. Näissä kaikissa kolmessa muussa vaihtoehdossa muun muassa jakeluverkko on asia, mihin pitää panostaa, mutta vielä nykypäivänä tarjonta ei ole kysynnän mukaista. Sähköautojen ja vetyautojen latauspisteet eivät ole vielä siinä kunnossa, että niillä voitaisiin ratkaista tämä suuri ongelma, mutta biopolttoaineiden kohdalla tätäkään ongelmaa ei ole elikkä jakeluverkko on jo kunnossa. Ministeri Rehn otti omassa puheenvuorossaan sekoitevelvoitteen lisäämisen esille, ja tämä onkin mielestäni yksi tärkeimmistä asioista, millä tätä isoa kysymystä, suurta kuvaa, voitaisiin ratkaista. Jo 10 prosentin biosekoituksen lisääminen vähentää päästöjä 1 Mt:n verran, ja kun sitä verrataan sähköautoihin, niin vastaavaan määrään päästäksemme tarvittaisiin 500 000 sähköautoa. Hallituksen tavoite, 250 000 sähköautoa tulevaisuudessa, onkin siis haasteellinen, ja toki siihen pitää pyrkiä, mutta yksin tällä sähköautoproblematiikalla tätä suurta tavoitetta ei pystytä tavoittamaan kovinkaan helposti. 3,6 Mt:n tavoite on siis haasteellinen, ja siihen pelkillä sähköautoilla päästäksemme pitäisi olla 1,8 miljoonaa sähköautoa Suomessa. Mielestäni se ei ole realistista eikä edes tavoittelemisen arvoista siinä mielessä, että sähköautojen jakelutekniikan puuttumisen lisäksi muun muassa akkujen valmistus- ja hävittämisproblematiikka on vielä selvittämättä. Tässä muutama viikko sitten valiokunta vieraili arvoisan puhemiehen kotipitäjän sähkölinja-autojen valmistustehtaalla, ja kun siellä kysyin insinööriltä, kuinka paljon tuo linja-auton akku painaa, niin vastaukseksi sain, että 900 kiloa. Ja kun kysyin, kuinka sen hävittäminen sitten tapahtuu, kun sillä ovat ne kilometrit tulleet täyteen, niin siihen insinööri sanoi, että se kysymys on vielä ratkaisematta. Elikkä siihenkin liittyy kovasti haasteita, mutta toki toivon, että tämä tekniikka puhtaan sähköautoilun puolesta kehittyy, ja se on mahdollisuus suomalaiselle huippuosaamiselle. Bioöljyinvestoinnit toivottavasti saavat edelleen hallituksen ja tulevienkin eduskuntien tuen, koska niillä turvataan suomalaisen metsän, suomalaisen työllisyyden ja kotimaisen turvallisen polttoaineen saatavuus. Toivonkin näissä asioissa vielä hallitukselta uusia avauksia oman hallituskauden aikana. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-11-30T17:59:12,2016-11-30T18:03:40,Tarkistettu,1.1 2016_123_136,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keski-Suomessa varapuhemies Pekkarisen vaalipiirissä on pieni ja kovaa vauhtia ikääntyvä Multian kunta, ikääntyvä ja vähäväkinen kunta. On laskettu, että noin 20 prosenttia tämän Multian soista on tutkittu ja todettu ne turvetuotantoon sopiviksi. Soiden varallisuusarvo on nykyhinnalla noin 200 000 euroa kuntalaista kohti. Eli Multian vajaalla 2 000 asukkaalla ei ole tässä suhteessa kestävyysvajetta, mikäli turvesuot kunnallistettaisiin. Erityisesti vihreät tässä salissa ja myös Brysselissä väittävät, ettei turve ole uusiutuvaa, mutta on tieteellisesti todistettu monta kertaa, että turvesuo kasvaa noin millin verran vuodessa. Tämä kasvu tarkoittaa sitä, että hehtaari tuottaa turvetta noin 10 kuutiometriä vuodessa. Määrä vastaa energia-arvoltaan noin 1 000:ta litraa polttoöljyä, ja sen keskihinta on keskimäärin noin 800 euroa, riippuen tietenkin vähän, mistä sen ostaa. Arvoisat metsänomistajat, kysyn teiltä: kenellä kasvaa sellaista metsää, jonka puuston vuosituotto on 800 euroa hehtaarilta? Se on aika paljon. Suomessa vuotuinen puuston keskikasvu on noin 8 kuutiometriä hehtaarilta, ja voi pohdiskella, millaista puuta pitää olla, että saa 100 euroa kuutiolta hehtaariltaan jatkuvasti. Minulle ei tule mieleeni muuta kuin visakoivu, jota ei myydä kuutiokaupalla vaan kilokaupalla — niin että visakoivu voisi olla, mutta ei mitään muuta. Tämän yksinkertaisen esimerkin avulla jokainen tässä salissa oleva ymmärtää ja tajuaa, millaisesta kansallisomaisuudesta on kysymys, kun puhumme maamme turvesoista, joista vain murto-osa soveltuu turvetuotantoon. Turvetuotantoon soveltumatonta maata ja jänkää riittää hiihtäjien peruskuntovalmennukseen, suopotkupalloon ja jopa lakkojen ja karpaloiden keruuseen yllin kyllin myös turvesoiden hyödyntämisen jälkeen. Arvoisat edustajat, eikä tässä vielä kaikki. Kun turvesuo on palautettu viimeisen jääkauden jälkeiseen asentoonsa, niin sille voi istuttaa vaikka bioenergiaa nopeasti tuottavaa hieskoivua. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-11-30T18:03:55,2016-11-30T18:07:10,Tarkistettu,1.1 2016_123_137,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategia on kunnianhimoinen ja tavoitteellinen, mutta se on myös toteutettavissa. Se kuitenkin vaatii meiltä kaikilta toimenpiteitä, ja täytyy myöntää, että varmasti asennemuutostakin. Suomi on erityinen maa, koska meillä on kylmä talvi ja pitkät välimatkat. On selvää, että energiankulutus on maassamme korkealla tasolla jo aivan luontaisestikin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö meillä voisi olla aito pyrkimys vähentää energiankulutusta ja siirtää kulutusta puhtaampiin energiamuotoihin. Nykyhallituksella on se määrätietoinen, tavoitteellinen päämäärä. Hallitus on määrätietoisesti lähtenyt toimiin energiamuutoksen tekemiseksi ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi muun muassa tavoittelemalla kivihiilen korvaamista uusiutuvalla polttoaineella vuoteen 2030 mennessä. Tämä on erittäin tärkeä ja erittäin kannatettava linjaus. Strategian mukaan uusiutuvan energian käyttöä lisätään siten, että sen osuus energiankulutuksesta nousee 50 prosenttiin. Liikenne tuottaa noin 40 prosenttia päästöistä ja muodostaa sen vuoksi erittäin ison osan päästöjen vähentämistavoitteesta. Nopein keino liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on liikenteen nykyisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla ja nykyistä vähäpäästöisemmillä polttoaineilla, joita onneksi jo Suomessa kehitetään ja on tuotannossakin, ja ne ovat osoittautuneet myöskin toimiviksi. Ulkomailta tuotavan öljyn määrää onkin saatava vähennettyä ja siirryttävä kotimaisiin polttoaineisiin. Biokomponenttien lisääminen on nopein keino lisätä polttoaineiden ympäristöystävällisyyttä. Kun uusiutuvien polttoaineiden palettiin otetaan mukaan vielä sähköautojen määrän huomattava lisääminen, on liikenteessä mahdollista päästä merkittäviin päästövähennyksiin. Sähköautot ovat nykyään vielä kovin kalliita, ja latausverkostoakin tulee tulevina vuosina kehittää huomattavasti. Uskon vilpittömästi, että etenkin joukkoliikenteessä sähköbusseilla on valoisa tulevaisuus. Rakennetulla ympäristöllä on tärkeä rooli Suomen kasvihuonekaasupäästöissä. Ei ole sama, millä rakennuksia lämmitetään tai miten tarvittava sähkö tuotetaan tai millä materiaalilla rakennuksia rakennetaan. On hyvä, että hallitus on lisäämässä puunkäyttöä myöskin rakentamisessa ja helpottamassa puunkäyttöä rakentamisessa. Meidän tulee parantaa rakennusten energiatehokkuutta, edistää esimerkiksi aurinkosähkön ja aurinkolämmön tuotantoa sekä varastointia. Samoin älykkäitä talotekniikkajärjestelmiä tulee jatkuvasti kehittää. Näiden järjestelmien tulee kuitenkin olla sellaisia, että ihmiset myöskin osaavat niitä käyttää, se on avainasemassa. Tähän liittyen on hyvä, että eduskunnassa nyt olevalla maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella helpotetaan ja selkeytetään muun muassa aurinkopaneelien ja aurinkokeräimien asentamista kiinteistöihin. Arvoisa puhemies! Meillä päättäjillä on velvollisuus olla pysäyttämässä ilmastonmuutosta. Samalla meillä on velvollisuus hoitaa oma tonttimme täällä Suomessa mahdollisimman hyvin ja suomalaisten etua puolustaen. Uskon vakaasti, että ne, jotka toimivat uusiutuvassa energiassa, energiansäästössä ja uuden teknologian kehittämisessä ja hyödyntämisessä etujoukoissa, saavat myös tulevaisuudessa johtoaseman valtavilla teknologiamarkkinoilla. Suomen on pidettävä puoliaan näissäkin asioissa, ja uskon, että Suomella on myös vientimahdollisuuksia tulevaisuudessa näissä asioissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-11-30T18:07:20,2016-11-30T18:12:12,Tarkistettu,1.1 2016_123_138,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen jo muutamia kertoja tässä salissa ihmetellyt tämän sanan ""kunnianhimoinen"" käyttöä ilmastonmuutoksesta puhuttaessa. Jatkuvasti puheenvuoroissa toistuneena se alkaa saamaan seuraajan mielessä jo koomisiakin piirteitä. Mitähän kunniaa me olemme himoitsemassa, ja kuka sen kunnian meille antaa? Selonteon sivulla 26 kerrotaan kasvihuonepäästöjen pienentämisen keinoista ja mainitaan suomalaisittain erittäin pahalta kuulostava sana ""taakanjako"". Historia on opettanut meille sen, että käytännössä asiassa on kysymys siitä, että taakkaa jaetaan etelästä pohjoisen suuntaan EU:n tasolla. Minulla on hyvin vähän luottoa, jos ollenkaan, EU:n nykyiseen taakanjakopäätökseen, sillä tuoreessa muistissa on vielä suomalaisten onneton edunvalvonta päästökaupan suhteen ja toki taannoinen rikkidirektiiviasia. Edellytänkin kaikilla jatkovalmistelun tasoilla tämän taakanjaon (Riitta Myllerin välihuuto) ottamista vakavasti, nimenomaan siten, että suomalaisten pohjoiset olosuhteet tulevat huomioiduiksi — siis se, että täällä on ilmaston kannalta raskaampaa lähtökohtaisesti elää ja tästä ei meitä rangaista. Arvoisa puhemies! Suomen pitäisi vähentää päästöjä vuoteen 2020 mennessä 16 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tasoon. Epäilemättä tällä tiellä pärjäämme hyvin kahdeksan lamavuoden jälkeen, kun energiaintensiivinen teollisuutemme kärsii kysynnän puutteesta. Mutta näiden sopimusten ja tavoitteiden surullinen pohjavire on unionin tasolla se, että ilmaston vuoksi me kärsimme tästä pohjoisessa elämisestä ja energiaintensiivisestä teollisuudestamme. Tätä vanhaa teollisuutta, kuten vihreät nimittävät, ei pidä ajaa alas. Suomalaista työtä täytyy puolustaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-30T18:12:14,2016-11-30T18:13:59,Tarkistettu,1.1 2016_123_139,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,Värderade herr talman! Här har sagts mycket klokt under de senaste fyra timmarna som jag inte ska upprepa.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2016-11-30T18:14:02,2016-11-30T18:14:16,Tarkistettu,1.1 2016_123_140,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen energia- ja ilmastostrategia noudattelee erittäinkin tarkasti hallitusohjelmaa. Jossakin kohtaa se ei ihan yllä siihen, mitä ohjelma sanoo; jossakin toisessa kohdassa se konkretisoi hallitusohjelmassa sanotun vähän pitemmälle kuin mitä ohjelma sanoo. Uusiutuvan, nimenomaan biopohjaisen, polttoaineen sekoitusvelvollisuuden osalta hallitus puhui 40 prosentin tavoitteesta, nyt tässä hallitus esittää 30:tä prosenttia, ja vastaavasti kyllä sitten sähköautojen ja biokaasuautojen käytön edistämisessä hallitus ottaa jopa vähän rohkeampiakin askeleita oikeaan suuntaan kuin mitä tuossa ohjelmassa on sanottu. Pyysin kuitenkin puheenvuoron sen takia, että edustaja Myller pariinkin kertaan mainitsi nimeni, puheeni tai kirjoitukseni, jonka olen julkisuudessa sanonut tai kirjoittanut. Se liittyi siihen, mihin Suomen puu riittää. On todella niin, että vaikka Suomen koko vuotuinen metsänkasvukin muutettaisiin kaikki energiaksi, se ei riittäisi likimainkaan siihen kulutukseen, mitä energiankulutus Suomessa on. Hakkuut tällä hetkellä Suomessa ovat 60 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Jos 60 kiintokuutiometriä muutetaan energiaksi, se tarkoittaa noin 120:tä terawattituntia energiaa. Suomen kokonaisenergiankulutus on noin 300 terawattituntia. Todella vuosihakkuut eivät riitä kuin runsaaseen kolmannekseen, selvästi alle puoleen, siitä, mitä Suomi energiaa kuluttaa. Tätä edustaja Myller kuitenkin vähän käytti perusteluna sille, että puujakeita ei riittäisi energiatarpeisiin siinä määrin kuin mitä hallitus esittää. Olen tässä edustaja Myllerin kanssa ihan täysin eri mieltä. Se, mitä äsken kerroin noista määristä, pitää varmaan paikkansa, mutta kannattaa muistaa, että kun ylipäänsä puuta tuodaan jalostuspaikalle 100 yksikköä, niin ennen pitkää siitä noin 50 yksikköä ajautuu tavalla taikka toisella energiantuotantoon. Energiajakeita siis sekä teollisuuden lisäkäytön ansiosta että energiapuun jatkuvasti lisääntyvän hyödyntämispotentiaalin ansiosta on todella paljon käytettävissä seuraavien vuosikymmenien, seuraavan 20—30 vuoden, aikana. Enemmänkin ongelma on siinä vielä, ovatko ohjelma, mitä hallitus tässä esittää, ja siinä esitettävät keinot uusiutuvan energian käytön, nimenomaan bioenergiajakeiden käytön, lisäämiseksi riittäviä, jotta päästään siihen, mitä hallitus ohjelmassaan tavoittelee. No, keinot, mitä tässä sanotaan, mielestäni eivät sitä ole, mutta olen ymmärtänyt, että hallitus tulee julkisuuteen jatkossa niillä keinoilla, millä sitten niistä hyvistä tavoitteista, mitä hallitus tässä ihan oikein esittää, tehdään totta. Kiinnitän aivan erityisesti huomiota siihen, että kaiken lisäksi CHP:ssä, siis yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, johonka biojakeita olisi todella paljon käytettävissä, se kysyntä on rajallista. Se kysyntämahdollisuus — siis käytön lisämahdollisuudet, biojakeiden käytön lisämahdollisuudet siellä — on ennen kaikkea niissä 8—9:ssä rannikon suuressa hiililaitoksessa. On aivan tolkutonta nähdä, että nämä paikkakunnat, jotka omistavat näitä hiililaitoksia, Helsingin seudun kunnat erityisesti mukaan lukien, eivät ole tehneet mitään kunnollista ja todellista, jotta niitten laitosten hiilenkäyttö muutettaisiin nimenomaan biopohjaisten jakeiden käytöksi. Tämän vuoden ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana hiilenkäyttö ei ole Suomessa vähentynyt vaan lisääntynyt 19 prosentilla. Tämä on aika surkea kehityskuva. Jotta näistä tavoitteista päästään käytännön tekoihin, niin siinä aivan avainasemassa on se, että jo ennen kuin tämä laki kerkiää tulla voimaan, jolla hiilenkäyttö lopetetaan, nämä kunnat ryhtyvät erittäin nopeasti toimenpiteisiin muuttaakseen hiililaitokset käyttämään nimenomaan biopohjaisia polttoaineita. Mutta sekään ei vielä riitä sen määräisten biojakeitten käytön hyödyntämiseksi, mitä meillä tarjolla on. Vaikka nuo hiililaitokset muutetaan biota käyttäviksi CHP-laitoksiksi, me tarvitsemme sen lisäksi vielä paljon käyttökohteita näille puupohjaisille biojakeille, ja siinä nimenomaan liikenteen polttoaineiden tuntuvampi lisääntyminen... Tällä hetkellä täällä ei kukaan muista, että jo nykyinen laki säätää sen, että 20 prosenttia pitää olla uusiutuvaa vuoteen 2020 mennessä. Tässä vain nostetaan 20 nyt 30 prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä jo 13,5 prosenttia liikenteessä jaossa olevasta polttoaineesta on uusiutuvia polttoaineita — kuuden vuoden aikana noustiin 0:sta 13,5:een. Nyt seuraavan 14 vuoden aikana aiotaan siitä vain noin kaksinkertaistaa. Se mielestäni ei ole kovin paljon. Viestini on, että liikenteen sekä nestemäisten polttoaineiden että biokaasumuotoisten polttoaineiden sekä liikenteen lämmitysöljyn ja myöskin työkoneiden tarpeisiin nimenomaan biopohjaisen ja siinä ennen kaikkea puubiopohjaisen polttoaineen tuntuva lisääminen on vaihtoehto ja tapa, millä niitä biojakeita voidaan käyttää vielä nykyistä paljon enemmän hyväksi. Hallituksen ohjelma on tässä hyvä linjaus, konkreettiset toimet niiden edistämiseksi vielä odottavat. Luotan siihen, että myös ne toimet ennen pitkää sieltä tulevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Mauri Pekkarinen,212,2016-11-30T18:16:53,2016-11-30T18:22:24,Tarkistettu,1.1 2016_123_141,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässähän tuli konkreettinen ohjelma hallitukselle toteuttavaksi siinä, miten hiilenkäytöstä päästään jo ennen vuotta 2030. Todella hyvä ajatus, että nykyisiä puutähteitä — sahojen kuorta, purua — käytettäisiin hiiltä korvaamaan tuolla CHP-laitoksissa. Olen myöskin aivan yhtä mieltä siitä, että Suomen pitää keskittyä biopolttoaineisiin ja nimenomaan sellaisiin biopolttoaineisiin kuin on lentokoneissa, laivoissa. Tässä yhteydessä voi myöskin sanoa, että ehkä se rikkidirektiivi ei niin huono ollutkaan, koska nyt laivat pakotetaan käyttämään biopolttoaineita ja se on Suomen kannalta hyvä asia. Itse asiassa viime vuosina ei tästä rikkidirektiivistä kovin paljon ole puhuttukaan. Mutta sitten haluan sanoa muutaman sanan tuosta turpeesta. Siinähän on kysymys hiilidioksidipäästöistä, ja niiden pitää olla tarkastelussa, kun turpeesta puhutaan. Turpeesta voisi saada saman kilohinnan kuin visakoivusta, jos sitä käytettäisiin esimerkiksi kosmetiikkateollisuuden raaka-aineena. Turve on kallisarvoinen raaka-aine, mutta poltettuna se tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Myös tämän korvaaminen esimerkiksi näillä muilla biopohjaisilla polttoaineilla eli näillä puupohjaisilla jakeilla on varmasti ihan hyvä asia. Sitten, kun olen puhunut tässäkin nyt siitä, että puuta pitää käyttää korkeampaan jalostusasteeseen, mielestäni täällä oli hyvin informatiivinen puheenvuoro siitä, että puuhiilellä korvataan hiilestä peräisin olevaa koksia terästeollisuuden raaka-aineena. Tätä pidän hyvänä ja järkevänä (Puhemies koputtaa) puunkäyttönä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-11-30T18:22:28,2016-11-30T18:24:40,Tarkistettu,1.1 2016_123_142,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Hongisto esitti täällä, että turvesuot kasvavat sellaista vauhtia, että turvetta voitaisiin huoletta käyttää, ja turvetta voisi pitää uusiutuvana energiana. No, on toki totta, että suo kasvaa noin puoli milliä vuodessa, ja tämä kasvu syntyy, kun rahkasammalet ja muut suokasvien jäännökset maatuvat. Nämä maatuvat kasvinosat eivät kuitenkaan sellaisenaan ole turvetta, ja kestää 5 000—10 000 vuotta suotyypistä riippuen, jotta kasviaines on sellaisessa muodossa, että se on poltettavaa turvetta, siis kierrosta poistunutta varastoitunutta hiiltä. Kun puhutaan käsiteltävissä olevasta tulevaisuudesta, ja etenkin kun puhutaan ilmastonmuutoksen torjunnasta, me kaikki ymmärrämme, että 5 000 tai 1 000 vuoden aikaväli on käytännössä sellainen, että tässä katsantokannassa sitä voidaan pitää uusiutumattomana energiamuotona, jollainen se on, eikä se missään nimessä ole ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-30T18:24:40,2016-11-30T18:25:53,Tarkistettu,1.1 2016_123_143,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä siitä kuoresta ja purusta, mistä edustaja myös mainitsi. Sitä kun nyt ajetaan paikasta A paikkaan B — siitä on 60 prosenttia vettä, elikkä jos hakekuutio painaa 320 kiloa, siitä on vettä 190 kiloa — eli kun sitä ajetaan sitten ympäri Suomea, ei siinä ole mitään järkeä. Tälle on kyllä ratkaisu olemassa: jos viirakuivuri laitetaan purun ja kuoren kuivaukseen ja varastoidaan se siellä paikan päällä, sitten sitä voidaan ajaa kauemmaksi. Kannattavaa se veden siirtäminen ei kyllä ole. Ja sitten mitä tulee tuohon puuhakevoimalaitostukeen, se on uusittava, poistettava niitä koskeva kokoluokka kokonaan. Sähköntuotantotuki, lämpöpreemion tukikatto, on nostettava nykyisestä 750 000 eurosta 4 miljoonaan euroon. Tämä mahdollistaisi sahojen ja yhteisyritysten CHP-kattilalaitosten kokoluokiksi 50 megawattia, mistä sähköenergian osuus olisi noin 15 megawattia. 50 megawatin puuhakelaitoksia syntyisi Suomeen arviolta kymmenen kappaletta, joiden sähköntuotantotuki olisi 40 miljoonaa per vuosi, kun taas tuulivoimatuki on noin 300 miljoonaa per vuosi. Näin syntyisi hajautettua säätösähköntuotantoa maakuntiin, Metsä-Suomeen, sinne sahojen yhteyteen, myös Itä-Suomeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-11-30T18:25:54,2016-11-30T18:27:57,Tarkistettu,1.1 2016_123_144,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Salissa on nyt jo viidettä tuntia puhuttu erittäin hyviä puheenvuoroja ympäristöystävällisen energiantuotannon kehittämisestä. Jos minä nyt alkaisin pitämään puheenvuoroani näistä energia-asioista, niin se olisi varmasti toistoa, sillä tässä on tuotu niin paljon hyviä vaihtoehtoja ja asioita. Nytten jo pelkästään tästä kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 asti, näitten otsikoitten kohdalta — kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä, uusiutuvan energian käytön lisääminen, liikenteen uusiutuvan energian lisääminen, energian hankinnan omavaraisuuden kasvattaminen, tuontiöljyn energiakäytön puolittaminen ja kivihiilen energiakäytöstä luopuminen — näistä kaikista, on tänään tuotu paljon hyviä puheenvuoroja. Mutta mitä me teemme, etteivät nämä jää pelkiksi puheenvuoroiksi? Konkreettisia toimenpide-esityksiä on myöskin tässä vihkosessa todella paljon, ja toivon todella, että me alamme täällä salissa, niin kuin muissakin paikoissa, tuottamaan näitä käytännön toimenpiteiksi. Mitä meidän pitäisi tehdä? Meidän todellakin täytyy ensinnäkin täällä salissa pyrkiä tekemään päätöksiä, jotta me konkreettisesti, oikeasti, voimme toteuttaa tämän ohjelman. Tämä on niin tärkeä ja merkittävä asia. Tämän pitää olla meillä ykkösasiana monessa kuviossa, jotta me pääsemme tässä kehityksessä oikeasti eteenpäin. Me emme pysty enää olemaan nykytilanteessa, meidän on tehtävä muutoksia. Meidän on tehtävä lakimuutoksia, meidän on tehtävä isoja taloudellisia päätöksiä. Meidän pitää olla valmiita tekemään suuriakin investointitukipäätöksiä eritasoisille toiminnoille. Ensinnäkin meidän pitää olla valmiita tukemaan suuria investointeja, jotka tähtäävät tämän ohjelman toteuttamiseen. Mutta sitten meidän pitää löytää myöskin rahaa todella paljon siihen, että me voisimme hajautettuja energiaratkaisuja saada toteutettua. Meidän pitää pystyä tukemaan ihan meillä kaikilla kotona tehtäviä pienempiäkin ratkaisuja, sillä niillä voimme säästää hyvinkin paljon energiaa ja tuottaa energiaa ympäristöystävällisesti. Eli mahdollisuudet meillä on Suomessa todella suuret. Mutta mikä on meidän kaikkein suurin mahdollisuus? Se on tulevaisuuden nuoret. Minusta tätä asiaa, nuoria ja opiskelua, ei ole tuotu tässä vihkosessa tarpeeksi esille, tai sitten minä en ole osannut kuunnella tämän päivän keskusteluja tarpeeksi tai lukea tätä tarpeeksi hyvin. Nuoret ovat valmiita uusiin asioihin. Koulutus omana osionaan olisi minun mielestäni pitänyt tuoda vielä vahvemmin esille ja miettiä koulutusnäkökulmasta, mitä kaikkea meidän opiskelusektorilla pitäisi alkaa tekemään, jotta me pääsisimme näihin tuloksiin: Elikkä ensinnäkin, minkälainen on koulutusosio ihan lukiossa? Tämän päivän nuoret lukiossa miettivät omaa tulevaisuuttaan. He ovat hyvinkin ympäristöystävällisiä, tietoisia siitä, miten näitä asioita pitäisi viedä eteenpäin. Mitä opintoja me saisimme heille opiskeluun matkaan, jotta he pääsisivät tekemään päätöksiä? Minkälaisia koulutuksia, osioita, on ammatillisessa koulutuksessa, mitä on ammattikorkeapuolella, yliopistoista nyt sitten puhumattakaan? Olen nyt pari kertaa saanut käydä tutustumassa Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun toimintaan ja heidän visioihinsa ja ajatuksiinsa. Aivan uskomattomia toimintoja, eivätkä ne välttämättä ole kaukanakaan siitä, miten me pääsisimme uudenlaista teknologiaa ja toimintaa viemään meidän energiapuolella todella paljon eteenpäin. Ja se, että heillä on kaikennäköisiä ajatuksia ja esityksiä, olisi meille myöskin valtavan suuri vientituote. Tämä todellakin toteutettuna on meidän vientituote, mihin me voimme nuoret kasvattaa toteuttamaan näitä asioita. Elikkä todellakin toivon, että meillä olisi jo tällä vaalikaudella mutta erityisesti seuraavalla kerralla jatkossa yhä enemmän ja enemmän satsattavissa rahaa tutkimukseen, nuorten kehittämiseen ja kaikennäköiseen koulutukseen, siten että me saamme tämän ohjelman toteutukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-11-30T18:28:12,2016-11-30T18:33:10,Tarkistettu,1.1 2016_123_145,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Maijala tuossa äsken puhui kauniisti Lappeenrannan yliopistosta, ja itse Lappeenrannasta tulevana täytyy yhtyä näihin sanoihin. Siellä vain tilanne on se, että tutkimuspuoli on kunnossa, siinä ei ole moittimista, mutta niitten tutkimusten tuloksien kaupallinen sovellus on sellainen asia, missä niin Lappeenrannassa kuin muuallakin Suomessa olisi oppimisen varaa, eli se, miten ne hienot asiat, joita ollaan kehitetty, saataisiin myytyä jollekin, joka niistä haluaa maksaa. Luvussa 3.11 puhutaan nielupolitiikasta tässä ohjelmassa. On vaikea käsittää, miten Brysselissä ei ymmärretä suomalaista metsätaloutta ja metsienhoitoa. Vuosikaudet tässä maassa on pidetty metsät ensiluokkaisessa kunnossa, ja Suomi on EU:n metsäisin maa. Siitä, että täällä Euroopassa on tällainen valtio, joka on iät ajat pitänyt huolta metsistään eikä ole avohakannut niitä kaupunkien ja viljelysmaan tieltä, pitäisi saada erityiskiitokset ja ‑maininnat unionista. Sen sijaan meille tarjotaan ajatusta, että hyvin hoidettu ja jatkuvasti enemmän nettona kasvava metsämme olisikin vertailussa taakka. Onneksi ministeri Tiilikainen on ymmärtääkseni hyvin tiedostanut tämän ongelman ja Suomen edunvalvonta on nyt kunnossa. Hyvä niin, jos on, sillä historia on meille opettanut, että ympäristöministeri ideologiaan takertuneena voi olla suomalaisille kovin kallis ministeri. Toinen mielestäni huolestuttava asia tässä energia- ja ilmastostrategiassa on pyrkimys epärealistisen nopeaan liikenteen päästöjen vähentämiseen. Suomalaiset ovat hyvin käytännönläheistä kansaa ja siirtyvät kyllä asioihin, jotka kannattavat ja jotka toimivat. Kuitenkin sähköautot ovat tällä hetkellä liian kalliita hankittavaksi ja niiden toimintamatka on riittämätön Suomen etäisyyksiin ja sääoloihin. Ei ihmisiä voi pakottaa näitä sähköautoja ostamaan, eikä kaikilla ole varaa niihin uusiin autoihin, vaikka olisi halujakin ostaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-30T18:33:10,2016-11-30T18:35:01,Tarkistettu,1.1 2016_123_146,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Mauri,Pekkarinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä edustaja Mäkelälle: Miksi liikenne, miksi työkoneet, miksi fossiilinen lämmitysöljy, mitä kodeissa käytetään, kannattaa ja tulee korvata biopohjaisilla — joko nestemäisillä biopohjaisilla tai kaasumaisilla biopohjaisilla — polttoaineilla? No, siksi, että niitä biojakeita, joille ei löydy arvokkaampaa käyttöä, nyt vain on käytettävissä periaatteessa energiatarpeisiin, ja energiatarpeista taas lämpö ja sähkö ovat sellaisia, että sinne ei niitä biojakeita kysytä määräänsä enempää. Esimerkiksi kaikki suuret sisämaan kaupungit, niitten CHP-tuotantolaitokset — eivät ne tarvitse enää lämpöä. Ja kun ei ole sille lämmölle kysyntää siellä enää, niin eihän pelkkää sähköä kannata lauhdesähkönä valmistaa, jolloinka se sähkö siis otettaisiin talteen ja lämpö menisi harakoille. Ei kannata. Eli me voimme toki sähköä ja lämpöä tuottaa, mutta sillä on oma rajansa, kuinka paljon biojakeita menee sinne. Siksi pitää ja kannattaa käyttää liikenteen, työkoneitten ja myös kotitaloudessa käytettävien polttoöljyjen korvaamiseen näitä biopohjaisia vaihtoehtoja. Se on ihan oikea toimenpide, mielestäni jopa enemmänkin kuin mitä hallitus tässä sanoo. Edustaja Mäkelä kiinnitti tärkeään asiaan huomiota, ja siihen samaan kiinnitti päivällä täällä myös Eero Heinäluoma, oikein tärkeitä ja hyviä huomioita. Me puhumme paljon siitä, että Bryssel ei oikein ymmärrä sitä, mitä nämä Suomen metsät ovat — ja totisesti niin on asianlaita, ja kyllä tässä nyt on iso ja tärkeä hoitamisen paikka. En käy sitä läpi kovin kaukaa historiasta. Se väärä tulkinta lähti jo Kioto 1:stä liikkeelle, ja silloin vielä jotenkin selvittiin tänne 2000-luvun puolelle asti siinä tulkinnassa, miten metsän muuttumista yhdyskuntatarpeisiin ja toisaalta metsänkasvun tuottamia nieluja käsitellään. Mutta Durbanissa muutama vuosi sitten tämä meni viimeisen päälle poskelleen siellä tehdyllä ratkaisulla, ja nyt uhkaa käydä täsmälleen samalla tavalla. Jos kuvaan sen ongelman ytimen, se menee suurin piirtein seuraavalla tavalla: Kun tapahtuu maankäytön muutoksia — kun metsä tai maatalousmaa muuttuu muuhun yhdyskuntatarpeeseen, liikennetarpeisiin tai vaikkapa rakentamiseen tonttimaaksi ja niin poispäin — niin se luetaan tavallaan dis- elikkä miinusnieluksi elikkä päästöjen aiheuttamiseksi. Kun metsä muuttuu siis metsästä yhdyskuntatarpeisiin, se tavallaan niin kuin tuottaa lisää päästöjä, ja nämä tämmöiset maankäytön muutokset huomioidaan näissä laskelmissa sataprosenttisesti ja otetaan huomioon täysimääräisesti. Mutta kuinkas on laita sitten, kun metsää kasvaa lisää? Sitä ei huomioida biologisen totuuden, luonnontieteellisen totuuden, perusteella, vaan stetsonhatusta on vedetty tietty luku, jonka mukaisesti korkeintaan Suomen metsiin syntyy uutta nielua. 3,5 prosenttia vuoden 1990 silloisista kasvihuonekaasupäästöistä on se määrä, minkä maksimissaan Suomen metsien katsotaan tuottavan vuosittain uutta nielua. Käytännössä tämä tarkoittaa 3,5:tä prosenttia 70,1 miljoonasta CO2-tonnista: vaikka Suomen metsät kuinka kasvavat ja kuinka tuottavat nielua, niin vain tuo kolme prosenttia 70,1 miljoonasta tonnista voidaan katsoa määräksi, jonka verran nielua Suomeen syntyy, eli 2,5 miljoonaa CO2-tonnia vuodessa. Mutta kun samaan aikaan maankäytön muutokset tarkoittavat sitä, että tavallaan dis-nieluja syntyy elikkä päästöjä syntyy 3,5 miljoonaa CO2-tonnia, niin tässä laskelmassa Suomen metsät ja Suomen metsätase aiheuttavat miljoona CO2-tonnia vuodessa päästöjä. Ei tämän hölmömpää lopputulosta voi olla! Jotta tämä hölmöys oikein pääsee oikeaan mittasuhteeseen, kannattaa katsoa, miten tämä sama järjestely toimii Saksan kohdalla. 1990 Saksalla oli päästöjä 13 kertaa enemmän kuin Suomessa. Kun Saksankin kohdalla katsottiin 3,5 prosenttia Saksan silloisesta päästömäärästä siksi määräksi, minkä verran Saksan metsät voivat maksimissaan tuottaa nieluja, niin käytännössä käy niin, että Saksan metsien vuosikasvu voisi tarkoittaa 13 kertaa suurempaa nielujen vuosittaista syntymistä kuin Suomessa — ja Saksan metsien määrä ei ole paljon kummempi kuin Suomen. Saksan metsät tuottavat siis 13 kertaa enemmän nieluja kuin Suomen metsät, ja tässähän — niin kuin jokainen meistä ymmärtää — ei ole mitään järkeä. Tämän käsittämättömyyden korjaaminen on se haaste, mikä pitäisi pystyä korjaamaan näissä neuvotteluissa, jotka nyt tuolla käydään parhaillaan. Tämän ongelman juuret ovat jo siellä Kioto 1:ssä, mutta tämä edellisen hallituksen aikana kärjistyi. En syytä määräänsä enempää silloista ministeri Niinistöä, mutta niin se vain kävi, että tämä tulkinta konkretisoitui siinä Durbanin päätöksessä, ja nyt olemme EU:ssa nalkissa tässä samassa jutussa. Tämä todellakin on voitava korjata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Mauri Pekkarinen,212,2016-11-30T18:35:02,2016-11-30T18:40:39,Tarkistettu,1.1 2016_123_147,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä liikenneasiasta vielä Pekkariselle lyhyenä kommenttina, etten tietenkään vastusta aidosti tarpeettomien materiaalien kierrätystä polttoaineeksi tai esimerkiksi jätteen polttamista. Se on totta kai järkevää toimintaa. Tässä pitää muistaa se, että toimitaan teknologianeutraalisti ja mennään järki edellä, ei mennä ideologia edellä näissä asioissa vaan tosiasioiden pohjalta. Me kaikki tiedämme esimerkiksi sen tosiasian, että tämän hetken autojen päästömittaukset eivät puhu totta. Bensiiniautojen kohdalla ne kulutukset näyttävät useita litroja vähemmän kuin todellinen kulutus on. Mitä tällaisten mittarien käyttäminen nyt sitten todellisuudessa kertoo? Tämä minua huolestuttaa, että käytetään vääriä mittareita ja mennään ideologia edellä näihin asioihin. Ei se voi niin mennä, että itsetarkoituksellisesti muutetaan jotain. Kyllä meidän täytyy tietää, mitä me teemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-30T18:40:42,2016-11-30T18:41:42,Tarkistettu,1.1 2016_123_148,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelän puheenvuoroon liittyen haluaisin sen verran täsmentää ja lisätä Lappeenrannan yliopiston osalta, että siellä on tuotu esille todella hyviä esityksiä ja oma toiveeni onkin, että jotta heidän ideansa, ajatuksensa saataisiin toteutukseen, meillä tulee tästä talosta löytyä esityksiä siitä, miten me saisimme rahoitettua näitä asioita eteenpäin. Kyse on todella isoista summista. Meillä pitää olla mahdollisuus tehdä riskirahoitusesityksiä, joilla me saamme nämä todella innovatiiviset, hyvät esitykset toteutukseen ensimmäisenä maailmassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+9.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-11-30T18:41:42,2016-11-30T18:42:24,Tarkistettu,1.1 2016_123_149,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi arpajaislain 27 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 106/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_123_150,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi arpajaislain 27 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 106/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän laki-aloitteeni tarpeettoman byrokratian purkamiseksi pienten yhdistysten järjestämien arpajaisten osalta. Uskon, että moni meistä kansanedustajista on ollut mukana monien eri yhdistysten toiminnoissa ja tietää, miten monet yhdistykset ovat vapaaehtoisvoimien ja pienten rahavirtojen varassa. Yhdistysten ja eri kansalaisjärjestöjen työ on kuitenkin hyvin tärkeä asia. Se luo mielekkyyttä ihmisten elämään ja paikkaa hyvinvointiyhteiskunnan aukkoja. Minä olen itsekin ollut mukana vaikka kuinka monessa yhdistyksessä, ja tilanne on aina sama: miten saadaan rahaa? Silloin kun minä olin nuorempi, niin monenkin yhdistyksen toimintaan saatiin rahaa kunnalta, seurakunnalta, eri yhteistyötahoilta, mutta tänään alkavat kaikkien hanat olemaan kiinni. Rahaa pitäisi saada kassaan. Ja sitten: Toimijoita yhdistyksissä on todella vähän — varsinkin niitä toimijoita, jotka jaksaisivat tehdä valtavat määrät paperibyrokratiaa omien kiireisten työpäiviensä jälkeen. Heitä on todella vähän. Sen takia olen laatinut tämän lakialoitteen, jolla pyritään vähentämään byrokratiaa, pyritään auttamaan näitä kolmannen sektorin toimijoita, niin että he voisivat keskittyä siihen varsinaiseen toimintaan eivätkä paperishow’n pyörittämiseen. Esitän tässä lakialoitteessa, että yleishyödyllisen yhteisön järjestämiin alle 2 000 euron arpajaisiin ei tarvitse hakea erillistä lupaa. Kyse on pienestä rahasta mutta monelle yhdistykselle erittäin suuresta rahasummasta. Nykyään kaikkiin tavara-arpajaisiin, paitsi samassa tilaisuudessa myytävien ja arvottavien pienarpojen osalta, täytyy hakea arpajaislupa, ja niistä täytyy toimittaa arpajaisten tilitys. Pienille yhdistyksille syntyy muutaman sadan euron arpajaisista kohtuuttoman suuria kuluja arpajaisluvan ja arpajaistulosten ilmoitusten osalta. Vaadituksi tilitykseksikään ei välttämättä riitä ilmoitus tuotosta, vaan vaaditaan erityistä selvitystä tuoton käyttämisestä, vaikka nämä vähäiset rahat käytettäisiin asianomaisen yhdistyksen normaalin toiminnan ylläpitämiseen. Tämmöiset vaatimukset tavallisilta maallikkotoimijoilta ovat tänä päivänä täysin kohtuuttomat — jos vielä mietitään, kuinka monta virkamiestä siellä pyörittää näitä papereita ja kyselee perään: vielä tämmöinenkin paperi tarvittaisiin, ja vielä tämmöinenkin paperi tarvittaisiin. Tiedän muun muassa tapauksen, jossa 400 euron tuoton arpajaisista vaadittiin asianmukaisen tilityksen lisäksi lisäselvityksiä ja suunnitelmaa, mihin tämä nimenomainen mitätön summa käytettäisiin, uhalla, että jos varoja ei käytetä ennen seuraavia arpajaisia, niin uutta lupaa ei välttämättä sitten myönnetäkään. Ei kai tämä voi olla arpajaisten tarkoitus, kun pitäisi helpottaa yhdistysten varainhankintaa. Käytännössähän pienten yhdistysten rahat menevät esimerkiksi kokouskutsuilmoituksiin, kokouspaikkojen vuokrakuluihin, kahvitusten ja vaatimattomien tapahtumien järjestämiseen, pienten matkakorvausten maksamiseen, lasten ja nuorten toimintojen ihan yksinkertaiseen järjestämiseen. Lakialoitteessa esitän myös, että jos ei ole kyse nykyisinkin sallituista pika-arpajaisista, niin arpajaisten toimeenpanijan tulee säilyttää arpajaisten tilitystä koskevat asiakirjat viiden vuoden ajan ja luovuttaa ne sitten pyydettäessä lupaviranomaisten käyttöön. Näin mahdollisia väärinkäytöksiä voidaan valvoa elikkä päästään aivan samaan lopputulokseen kuin tälläkin hetkellä. Arpajaisten toimeenpanija voidaan määrätä ilmoittamaan arpajaislistan yhteydessä, missä ja miten arvonta tapahtuu, joten ulkopuolinen taho voi tarvittaessa päästä valvomaan arpajaisten rehellisyyttä. Arvoisa puhemies! Tiedän, että yksin lakialoitteella nämä asiat harvoin etenevät eteenpäin, mutta toivon, että lainvalmistelussa tähän asiaan kuitenkin tartuttaisiin. Tämä byrokratianpurkuasia on nyt menossa hyvin monella sektorilla eteenpäin, ja todella toivon, että tämä on vielä tällä vaalikaudella asia, mikä saataisiin myöskin päätökseen. Tämä olisi omiaan aktivoimaan pienten yhdistysten toimintaa, mikä on ehdottomasti koko yhteiskunnan etu.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+10.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-11-30T18:43:02,2016-11-30T18:47:55,Tarkistettu,1.1 2016_123_151,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi arpajaislain 27 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 106/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti sanottuna tämä lakialoite on kannatettavaa byrokratian purkua, kun huomioidaan se, että tänä päivänä suomalainen yhdistyskenttä, joka on varsin laaja, jatkuvasti vanhenee ja sinne tarvittaisiin uusia voimia pyörittämään toimintaa ja rahaa tarvittaisiin kipeästi. Tämmöinen normien purku parantaa yhdistysten mahdollisuuksia rahan hankintaan. Aloitteessa on mielestäni sekä huomioitu käytännön elämä yhdistyksissä, ne hankaluudet, joita tämä byrokratia on tuottanut, että toisaalta on huomioitu myös, kuinka estetään lain löysentämien normien väärinkäyttö. Toivotan lakialoitteelle menestystä jatkokäsittelyssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+10.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-11-30T18:47:57,2016-11-30T18:48:37,Tarkistettu,1.1 2016_123_152,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi arpajaislain 27 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 106/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse näen kyllä tämän Maijalan laki-aloitteen erittäin tervetulleena. Me tiedämme, että yhdistysten ja järjestöjen ikuinen huolenaihe on varainhankinta, ja jos me vain pystymme sitä helpottamaan sillä, että näitä lupakäytäntöjä voidaan helpottaa arpajaisten osalta, niin se on varmasti tervetullutta yhdistyksille. Nythän tämmöisiä niin sanottuja miniatyyriarpajaisia voidaan pitää ilman lupaa, jos arpoja myydään yhdessä suljetussa tilassa ja myös voitonjako tapahtuu siinä samassa yhteydessä. No, käytännössähän yhdistykset aika kirjavasti tätä noudattavat ja vähän ottavat omia vapauksia siinä, mikä katsotaan yhdeksi paikaksi tai suljetuksi tilaksi. Siinäkin mielessä tällä lakialoitteella kyllä tehtäisiin käytännössä se, mitä ehkä kentällä tapahtuu ja mikä on käytäntö, myös lailliseksi. Tämä edistäisi myös sitä, että kun on määritelty joillekin asioille luvat, niin ne myös tehtäisiin asiallisesti, mutta sitten helpotettaisiin lupakäytäntöä niin, että pienissä arpajaisissa ei todellakaan tarvitsisi erikseen hakea lupaa. Näin vähennettäisiin sitä byrokratiaa, mikä yhdistyksissä on tällä hetkellä. Tekijöitä sen byrokratian pyörittämiseen on vaikea löytää. Lakialoitteessa on mielestäni myös hyvin huomioitu se, että tätä ei sitten kuitenkaan kierrettäisi vaan että se vuosisumma olisi kaiken kaikkiaan 2 000, eli voidaan pitää yhdet isommat tai lukuisia pienempiä arpajaisia ilman lupaa, kunhan sitä summaa ei ylitettäisi. Erittäin hyvä lakialoite.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+10.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-11-30T18:48:37,2016-11-30T18:50:32,Tarkistettu,1.1 2016_123_153,123/2016,2016-11-30,14.00,18.52,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi arpajaislain 27 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 106/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun olen keskustellut tästä laki-aloitteesta eri puolilla, eri tahojen kanssa, kaikki ovat olleet todella kiitollisia ja toivoneet, että tämä asia saataisiin mahdollisimman pikaisesti läpi. Osa on jo kysynyt, että joko me ensi vuonna saamme järjestää arpajaiset tämän lain perusteella. Toivottavasti me saamme hoidettua näitä asioita, sillä meidän yhdistyksemme, järjestötoimintamme kaipaavat tätä todella paljon. Suomi on yhdistysten ja järjestöjen luvattu maa. Meidän tehtävämme tässä talossa on miettiä, miten me pystymme auttamaan tätä suomalaista toimintamallia, sillä on ihan kansainvälisestikin merkittävää, kuinka hyvin meillä on yhdistykset organisoitu, ne ovat hoitaneet paperinsa kuntoon ja kaikkea muuta. Juuri niin kuin edustaja Mikkonen sanoi äsken tästä toiminnan laillisuudesta yhdistyksissä, suomalaisen peruselementti on se, että hän haluaa olla laillinen toimissansa, ja sitten on inhottavaa, kun vapaa-aikana joutuupi toimimaan vähän siinä kiikun kaakun, että onko tämä toiminta varmasti laillista, saanko minä tehdä näin. Kyllä meidän pitää auttaa sitä, että kun meidän työelämämme nykyään on niin tiukkaa ja raskasta, niin edes vapaa-ajan toiminta olisi semmoista, että siinä pystyisi toimimaan niin, ettei koe toimivansa laittomasti. Voisimme kehittää näitä meidän asioitamme eteenpäin. Kiitos myöskin tukemisesta, ja jatkamme tämän asian eteenpäinviemistä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2016+10.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-11-30T18:50:32,2016-11-30T18:51:57,Tarkistettu,1.1 2016_124_1,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_124_2,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Rinne.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_124_3,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on kansainvälisesti vertaillen lehdistönvapauden kärkimaa. Tämän pitäisi olla meille kaikille ylpeyden aihe. Riippumaton media on yksi suurimmista syistä siihen, että demokratiamme on niin vahva. Se, että päättäjien tekemisistä ja sidonnaisuuksista kerrotaan mediassa, on äänestäjien oikeus ja päättäjien etu. Länsimaiseen demokratiaan ei kuulu se, että median, on sitten kysymys verorahoilla rahoitetusta tai kaupallisesta, pitäisi nauttia pääministerin luottamusta. Se, että pääministeriä epäillään valtiollisen median painostamisesta, on erittäin vakava asia. Siksi kysyn teiltä, pääministeri Sipilä: miksi olette Suomen pääministerinä yrittänyt painostaa Yleisradiota teitä koskevassa uutisoinnissa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-12-01T16:00:47,2016-12-01T16:01:37,Tarkistettu,1.1 2016_124_4,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En ole painostanut Yleä, en ole yrittänytkään vaikuttaa heidän juttujensa sisältöön. (Eduskunnasta: 20 sähköpostia!) Journalistien ohjeessa 21 § kuuluu sillä tavalla, että jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat hänet erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle on varattava tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. Tätä oikeuttani olen perännyt. Mistään muusta tässä ei ole kysymys. Pääministerin luottamusta ei esimerkiksi Yle tarvitse. Se on päivänselvä asia, enkä missään tapauksessa aseta lehdistönvapautta tai sananvapautta kyseenalaiseksi, mutta minullakin on oikeuteni. (Eduskunnasta: Asia on loppuun käsitelty!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-01T16:01:38,2016-12-01T16:02:30,Tarkistettu,1.1 2016_124_5,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_6,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, te olette Suomen pääministeri. Pääministerin pitäisi toimia pääministerin arvovallan mukaisesti, mutta teidän toimintanne on ollut jotakin ihan muuta. (Matti Vanhanen: Ette kuunnellut vastausta!) Olette lähetellyt Ylen toimittajille ja päätoimittajalle useita viestejä, joissa olette syyttänyt Yleisradiota puolueellisuudesta. Teidän toimintanne riippumatonta mediaa kohtaan on koettu painostamisena, ja se on erittäin vakava asia. On myös kummallista, että pääministeri laittaa arvovaltansa peliin, koska itseä koskeva uutisointi ei miellytä. Pääministeri Sipilä, ettekö todellakaan näe omassa toiminnassanne mitään Suomen pääministerille moitittavaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-12-01T16:02:36,2016-12-01T16:03:21,Tarkistettu,1.1 2016_124_7,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän viestin keskeisin sisältö on se, että olin sitä mieltä, että toimittajan olisi pitänyt varata minulle samassa yhteydessä mahdollisuus vastata tähän vakavaan väitteeseen, mikä tähän juttuun sisältyi. En millään tavalla puutu sen itse jutun sisältöön muuta kuin että minua olisi siinä yhteydessä pitänyt kuulla. Mitä tulee sähköpostiviestintään, ehkä olisin voinut jättää kansalaispalautteen esimerkit lähettämättä toimittajalle ja olen sitä eilen pahoitellut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-01T16:03:21,2016-12-01T16:04:04,Tarkistettu,1.1 2016_124_8,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, pääministerin tehtävä avoimessa demokratiassa on vastata myös ikäviin kysymyksiin, kun kyse on hänen toimistaan pääministerinä. Kysymys siitä, onko pääministeri ollut esteellinen valtiontukipäätöstä tehtäessä, on tällainen relevantti kysymys, ja jääviyssäännökset on luotu myös turvaamaan poliitikkoja. Poliitikon ja päättäjän tehtävä on jäävätä itsensä silloin, jos herää edes epäilys siitä, että hän olisi voinut käyttää asemaansa hyväksi tavalla, joka ei ole sopivaa, eli tämä suojaa päättäjää. Näin ollen tämän kysymyksen esittäminen oli oikein, eikä siitä ole syytä loukkaantua. On ollut huolestuttavaa, että näillä kommenteillanne, joissa kyseenalaistitte Ylen puolueettomuutta, annoitte myös epäsuorasti pääministerin arvovallalla välineitä niille, jotka sanovat, että perinteiseen mediaan ei voi luottaa. Tänä aikana perinteisen median rooli on todella tärkeä, kun meillä on valesivustoja, jotka levittävät suoranaisia valheita, ja tämän kansakunnan yhtenäisyyden nimissä on puolustettava median riippumattomuutta. (Puhemies: Ja kysymys!) Miten, pääministeri, näette, että voitte jatkossa hallituksessa turvata sananvapauden ja Ylen riippumattomuuden ja sen resurssit?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-12-01T16:04:05,2016-12-01T16:05:17,Tarkistettu,1.1 2016_124_9,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustajan kysymys sisälsi monta kysymystä ja monta väitettä. Jos aloitan sieltä alkupäästä ja vastaan niin pitkälle kuin kerkiän. Ensinnäkin tätä jääviyttä koskeva tarkastelu on meidän jokaisen ministerin omalla vastuulla jokaisen päätöksen yhteydessä. Teemme sen erittäin huolellisesti, ja omalta kohdaltanikin olen pyrkinyt myöskin etukäteen valmistautumaan siihen tilanteeseen, että päätöksiä tulee, luopumalla kaikista yrityskytköksistäni ja yritysomaisuudestani etukäteen, sillä tavalla että niitä tilanteita syntyisi mahdollisimman vähän. Tässäkin yhteydessä etukäteen on harkittu huolellisesti se, ja olen omalta kohdaltani tullut tässä päätöksessä — Terrafame-päätöksestä puhutaan — siihen harkintaan, että en ole esteellinen tuota päätöstä tekemään. Mitä tulee tähän sananvapauteen ja lehdistönvapauteen, siihen jo vastasin. En millään tavalla pyri estämään suomalaisen lehdistön vapautta. En millään tavalla. Se on päivänselvä asia, (Puhemies: Aika!) mutta minullakin on sananvapaus ja myöskin oikeus tulla kuulluksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-01T16:05:17,2016-12-01T16:06:29,Tarkistettu,1.1 2016_124_10,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri, viime vaalikaudella te kuuluitte siihen joukkoon kansanedustajia, jotka olivat huolestuneita Ylen rahoituksen anteliaisuudesta. Muistan, että viime vaalikauden loppupuolella te tulitte julkisuuteen ehdotuksella, että Ylen indeksi pitäisi jäädyttää. Juuri vaalikauden alussa oli tehty päätös siitä kertaluonteisesta indeksin jäädyttämisestä, ja sen päätöksen yhteydessä sovittiin, että se jää yhdeksi kerraksi. Tällä vaalikaudella hallituksenne on ajanut läpi ja työryhmätyön tuloksena sitten on saavutettu parlamentaarinen sopu siitä, että Ylen indeksiä jäädytetään useamman vuoden ajaksi. Tämä tarkoittaa Ylen rahoituksen leikkaamista. Kun tämä on taustana sille, että nyt on julkisuudessa keskustelua ja epäily siitä, että olette vaikuttanut Ylen toimituksellisiin sisältöihin ja että Yle taipuu teidän viestintänne edessä ja ratkaisee sisältöjä teidän painostuksenne alla (Hälinää) — tällaista keskustelua julkisuudessa käydään — niin oletteko samaa mieltä, herra pääministeri, että me emme tee mitään sellaisella Yleisradiolla, (Puhemies: Aika!) joka taipuu hallituksen painostuksen edessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-12-01T16:06:29,2016-12-01T16:07:40,Tarkistettu,1.1 2016_124_11,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämäkin edustajan puheenvuoro sisälsi vakavan väitteen, että puuttuisin Ylen sisältöihin. Kuten olen jo moneen kertaan tässä yhteydessä todennut, oma kritiikkini Ylelle oli pelkästään sitä, että journalismin sääntöjen mukaisesti minulle kuuluu oikeus omassa asiassani tulla kuulluksi siinä yhteydessä kun juttua tehdään. Mistään muusta ei ole kysymys. Mitä tulee Ylen rahoitukseen, sen päättää eduskunta, ja siitä on ollut parlamentaarinen komitea tälläkin vaalikaudella, ja kaikki päätökset on tehty tässä komiteassa. En millään tavalla hallituksesta puutu tähän Ylen rahoituskysymykseen. Emme millään tavalla puutu. Kansanedustajina meillä on oikeus esittää omia mielipiteitämme siitä asiasta. Tällä vaalikaudella en ole niitä esittänyt, koska olen nyt tällä puolella pöytää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-01T16:07:41,2016-12-01T16:08:44,Tarkistettu,1.1 2016_124_12,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on edelleen sananvapauden mallimaa. Siksikään tänään julki tulleita, pääministerin kovaa kritiikkiä sisältäviä viestejä Yleisradion toimittajalle ei voi eikä pidä lakaista maton alle. Verorahoilla ylläpidettävä Yleisradio on sananvapauden kruununjalokivi. Kaikki suomalaiset ovat Yleisradion omistajia. Yleä eikä mitään muutakaan mediaa saa painostaa eikä vaientaa. Pääministeri Sipilä, jos ette halunnut vaientaa, vaikuttaa uutisointiin, miksi lähetitte näin kovasanaisia viestejä toimittajalle illan pimeinä hetkinä ja miksi uskotte, että toimittajille ja toimituksiin on syntynyt käsitys, että heitä on painostettu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-12-01T16:08:46,2016-12-01T16:09:37,Tarkistettu,1.1 2016_124_13,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä viestiketjuni kaiken kaikkiaan koski ainoastaan sitä, että pidin oikeutenani tulla kuulluksi jutun teon yhteydessä, koska tässäkin tapauksessa julkisuudesta tunnettua henkilöä kohtaan esitettiin vakava väite, vakava kritiikki, ja journalismin sääntöjen mukaan minulla olisi ollut oikeus tulla kuulluksi. Tässä aikaikkunassa, mikä lähetettiin sähköpostilla, se ei mitenkään ollut mahdollista. Toimittajat hyvin tietävät sen, että pääministerin saa parhaiten kiinni ottamalla yhteyttä avustajiin, tekemällä sen tekstiviestillä tai soittamalla. Sähköposti on erittäin huonosti toimiva väline. Itse en pidä siitä, että palavereissa käydään sähköposteja läpi. Tästä tässä oli kysymys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-01T16:09:38,2016-12-01T16:10:37,Tarkistettu,1.1 2016_124_14,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin selvyyden vuoksi on sanottava, että me vihreät emme epäile, että te olisitte, pääministeri, käyttänyt asemaanne väärin Terrafame-päätöksessä. Emme epäile, että te olisitte etsinyt hyötyä itsellenne tai sukulaisillenne tästä. Juuri tätä varten jääviyssäännöt ovat olemassa, jotta kaikki tämmöinen epäilys hälvenisi, ja jos tässä päätöksessä on tapahtunut virhe, se varmasti voidaan korjata. Mutta meitä huolestuttaa nyt tämä tästä syntynyt mediakeskustelu. Olemme samaa mieltä siitä, että Ylen asema Suomessa pitää säilyttää vahvana. Ylellä on rooli myöskin meidän päätöksentekijöiden valvonnassa. Olisin kysynyt, onko teillä hallituksessa käyty keskustelua siitä, miten tässä syntyneessä tilanteessa Ylen asema, Ylen riippumattomuus voidaan turvata ja se mielikuva, joka nyt on syntynyt, että hallitus voisi jollain tavalla vaikuttaa Ylen sisältöihin, päästäisiin hälventämään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-12-01T16:10:39,2016-12-01T16:11:33,Tarkistettu,1.1 2016_124_15,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus ei yritä eikä voi missään tapauksessa vaikuttaa Ylen ohjelmien sisältöihin. Yle ei myöskään tarvitse hallituksen, yksittäisen ministerin tai pääministerin luottamusta. Sen varassa ei töitä tehdä. Yle toimii täysin riippumattomana journalistisena tuottajana ja hyvänä sellaisena tästä eteenpäinkin. Meillä ei ole mitään epäilystä tässä asiassa, ei hallituksen sisällä, ei minulla henkilökohtaisesti, etteikö näin olisi tästä eteenpäinkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-01T16:11:34,2016-12-01T16:12:11,Tarkistettu,1.1 2016_124_16,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Puhemies! Olisi todella hämmästyttävää, jos pääministeri pystyisi hyppyyttämään julkisen palvelun yhtiötä. Tätä en luonnollisestikaan jaksa uskoa, mutta tämän jupakan yhteydessä esille on noussut päätoimittaja, joka on käyttänyt toimittajaesimiehen valtaa eräällä lailla puuttumalla esimiehenä joidenkin alaistensa työhön, mihin hänellä on velvollisuus ja oikeus asemansa perusteella. Hän ei ole toiminut niin kuin Maon kiinassa toimittiin, eli että anna kaikkien kukkien kukkia vaan, (Naurua — Hälinää — Puhemies koputtaa) vaan on todellakin toiminut esimiehenä niin kuin tulee. Mutta kysyn pääministeriltä, että eihän tämä jupakka ole vaikuttamassa siihen, etteivät Satosen työryhmän linjaukset ja tämä lainsäädäntö etenisi normaaliaikataulussa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-12-01T16:12:13,2016-12-01T16:13:22,Tarkistettu,1.1 2016_124_17,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei tietenkään vaikuta. Satosen työryhmän esitykset etenevät sellaisenaan. Sehän sisälsi muun muassa sen, että Ylen rahoitus siirretään kehysten ulkopuolelle, ja meillä on tästä sitoumus hallituksen sisällä, että teemme sen. Seuraavassa kehysriihessä tämä siirtyy kehysten ulkopuolelle, niin kuin työryhmän ohjeistus hallitukselle oli.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-01T16:13:22,2016-12-01T16:13:47,Tarkistettu,1.1 2016_124_18,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että me käymme tätä keskustelua tänään täällä. Olemme vakavien ja myöskin perustavanlaatuisten kysymysten äärellä. Kuten tässä on monissa puheenvuoroissa painotettu, niin kyse on kansalaisten luottamuksesta Yleisradioon, Yleisradion riippumattomuudesta mutta myöskin siitä, minkälaisena pääministeri näkee oman roolinsa suhteessa mediaan. Ei ole mitään outoa siinä, että sananvapaassa demokratiassa uutisoidaan Terrafame-urakan kaltaisesta kytköksestä. Sen sijaan on outoa, että me saamme lehdistä lukea, kuten tänään, että Ylen entinen toimittaja on sanonut, että juttuja on hyllytetty ja sensuroitu ja toimittajille on annettu varoituksia erityisesti tämän hallituksen aikana. Arvoisa pääministeri! Miten te kommentoitte tätä väitettä? Miten te aiotte pääministerinä toimia kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi Yleisradioon? Ja oletteko valmis julkaisemaan teidän ja Yleisradion päätoimittajan välillä käymäänne tiedonvaihtoa mahdollisten epäilyjen häivyttämiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-01T16:13:49,2016-12-01T16:14:55,Tarkistettu,1.1 2016_124_19,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä osa kysymyksistä on tietenkin Ylen sisäistä asiaa. Emme missään tapauksessa hallituksesta tai yksittäisinä henkilöinä, ministereinä, yritä vaikuttaa siihen, että joku juttu jäisi julkaisematta. Mutta tässä noin neljä viikkoa sitten oli esimerkki: Yle uutisoi, että minä olen jättänyt tulojani ilmoittamatta. Minusta tällaisessa kysymyksessä on oikeus silloin soittaa Ylelle ja kertoa, että tämä ei pidä paikkaansa, ja pyytää, että sellainen korjataan. Tällaisesta vuorovaikutuksesta tässä on kysymys. Ja sama koski tätä. Minusta tässäkin Terrafame-jutussa, jääviysjutussa, olisi ollut oikeus tulla kuulluksi ennen kuin juttu julkaistaan. Mutta tämän seurauksena ja käytyäni useita keskusteluja olen tullut siihen tulokseen, että en enää ole yhteydessä toimituksiin enkä toimittajiin minua koskevissa jutuissa (Puhemies koputtaa) vaan oikaisen ne toisella tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-01T16:14:56,2016-12-01T16:16:06,Tarkistettu,1.1 2016_124_20,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nythän ollaan varsin vakavan kysymyksen äärellä, koska meillä kansanedustajilla on vain yksi uskottavuus ja sama koskee tietysti myös pääministeriä. Siltä osin voidaan sanoa, että kysymys on siitä eduskunnan luottamuksesta, että me kansanedustajat myöskin toimimme tavalla, jota suuri yleisö pitää reiluna ja oikeana. Erityisen vaarallista tässä keskustelussa on se, jos muut maat vetävät johtopäätöksen, että Suomen pääministeri pyrkii painostamalla ja jopa vaatimalla (Hälinää — Puhemies koputtaa) menemään tilanteeseen, jossa alkaa näyttää siltä, että Yleisradio kansan äänenä taipuu. Silloin me olemme kyllä kysymyksessä, miten Suomi eroaa niistä ikävistä esimerkeistä, joita Euroopassa olemme saaneet lukea esimerkiksi Unkarin, Puolan suhteen. Toivottavasti tähän listaan ei Suomea sitten jatkossa lisätä. Siksi minä kysyisin, pääministeri, teiltä: tunnetteko te ollenkaan sellaista tunnetta, että teidän kannattaisi nyt pyrkiä siihen, että tässä ei ole kysymys hallituksen radiosta vaan eduskunnan radiosta, (Puhemies: Aika!) ja pyytäisitte anteeksi sitä, miten olette painostanut?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-01T16:16:08,2016-12-01T16:17:22,Tarkistettu,1.1 2016_124_21,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaikka kuinka monta puheenvuoroa tässä käyttää, niin en varmaankaan saa oppositiota vakuuttuneeksi siitä, että en ole painostanut Yleä. Olen vaatinut oikeuttani tulla kuulluksi samassa yhteydessä, kun juttua tehdään, sellaisessa aikataulussa, joka mahdollistaa myöskin käytännössä sen asian selvittämisen. Tämän puolitoistatuntisen olisi voinut käyttää vaikka siihen, mikä tämän kyseisen kaupan tekojärjestys oli. Kaikkihan oli tehty jo ennen kuin teimme talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa mitään päätöksiä, sitovat urakkasopimukset ja niin edespäin. Tämäkin selviää Terrafamen nettisivuilta ja on kaikkien luettavissa sieltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-01T16:17:23,2016-12-01T16:18:15,Tarkistettu,1.1 2016_124_22,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Otetaan vielä yksi näkökulma tähän keskusteluun. Pääministeri Sipilä, teiltä kysyttiin eilen tiedotustilaisuudessa, vahingoittaako tämä kohu Suomen mainetta, ja te vastasitte: ""ei varmasti ole Suomen maineelle vahinkoa tästä"". Kansainväliset mediat ovat uutisoineet pääministeri Sipilän painostuskohusta. Financial Times kirjoittaa korruptioskandaalista, BBC kirjoittaa sananvapauskiistasta, ja Dagens Nyheter kirjoittaa, että Suomen pääministeri hiljensi valtiollisen median. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja on tänään sanonut, että Suomen maine sananvapauden kärkimaana on saanut kolhun Sipilä-kohussa. Pääministeri Sipilä, oletteko te edelleen sitä mieltä, että teidän toimintanne ei ole vahingoittanut Suomen mainetta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-12-01T16:18:16,2016-12-01T16:19:05,Tarkistettu,1.1 2016_124_23,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen, koska en ole painostanut Yleä. Olen vaatinut vain oikeuttani kommentoida juttua, eli ei.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-01T16:19:05,2016-12-01T16:19:18,Tarkistettu,1.1 2016_124_24,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,Vielä ministeri Rehn.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_25,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rinne käytti sanaa ""korruptioskandaali"". (Antti Rinne: Se oli Financial Times!) Edustaja Rinne käytti sanaa ""korruptioskandaali"", (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) ja on tietysti hyvin olennaista, että katsotaan myös, mitä tässä itse asiassa on tapahtunut, kun on heitetty epäilyksen varjo. Terrafame Group laati selvityksen, kun epäilyt ja kohu oli nostettu, ja esittelevänä ministerinä tuon esiin kolme seikkaa tästä. Terrafamen omistajaohjauksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeri. Ensinnäkin, kyseinen malminkuljetin oli tilattu jo lokakuussa, kun taas talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti asiasta marraskuussa, 11. päivä marraskuuta. Ei ole mitään yhteyttä, eikä ollut edes tietoa tästä hankinnasta. Toiseksi, kuljetin olisi tilattu joka tapauksessa kummassakin vaihtoehdossa, siinä, että kaivos jatkaa toimintaansa tai että se suljetaan. (Puhemies: Ministeri Rehn, nyt on aika!) Kolmanneksi, päätöksen on tehnyt Terrafamen toimitusjohtaja, ei talouspoliittinen ministerivaliokunta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-12-01T16:19:20,2016-12-01T16:20:33,Tarkistettu,1.1 2016_124_26,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viittaan siihen, mitä edustaja Haavisto täällä aikaisemmin sanoi, ja viittaan myös siihen, että kun ministeri Rehn täällä nyt ikään kuin vähän syyllistävään sävyyn puhui oppositiosta, joka kysyi asiasta, niin haluan muistuttaa, että myös valtiovarainministeri Orpo edellytti selvitystä tästä itse asiasta. Mutta tässä ei ole kysymys enää tästä itse jääviyskysymyksestä, eikä kukaan ole kiistänyt sitä, etteikö pääministerillä olisi oikeus omaan näkemykseen tai etteikö voisi olla yhteydessä, (Eduskunnasta: Vaan?) vaan kysymys on siitä, jos on syntynyt mielikuva, jossa nyt Ylen keskeinen, entinen toimittaja on tullut ulos ja todennut, että ei ole sattumaa, että kurilinja on koventunut tämän hallituksen aikana. Ja kun muutenkin media kohtaa vaikeuksia, niin haluaisin pääministeriltä kysyä: miten itse arvioitte, että omalla toiminnallanne olette vahvistaneet luottamusta riippumattomaan tiedonvälitykseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-12-01T16:20:34,2016-12-01T16:21:38,Tarkistettu,1.1 2016_124_27,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Riippumattomaan tiedonvälitykseen kuuluu myöskin se, että osapuolia kuullaan, tehdään faktapohjaisia juttuja ja uutisointia, ja silloin, jos jossakin kohtaa uutisointia on virhe, niin siihen on oikeus puuttua ja uutinen korjataan. Minusta tämä kuuluu tähän suomalaiseen demokratiaan ja sananvapauteen, puolin ja toisin, ja minä uskon, että myöskin tämä toimiva yhteys on Suomen ykkösaseman taustalla, että meillä on myöskin toisinpäin keskusteluyhteys koko ajan olemassa. Uskon ja toivon, että tämä jatkuu tästä eteenpäinkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-01T16:21:38,2016-12-01T16:22:22,Tarkistettu,1.1 2016_124_28,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,Vielä ministeri Orpo.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_29,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan todeta sen viitaten edustaja Lindtmanin puheenvuoroon, että minulla ei ole pienintäkään epäilystä, että näillä esille tuoduilla suhteilla olisi ollut mitään tekemistä tai merkitystä Terrafame-päätöksen kanssa. Lisäksi totesin pitäväni selvänä, ja olin keskustellut vielä pääministerin kanssa, että koska asiasta on syntynyt tällainen keskustelu, niin tähänhän ilman muuta silloin tulee selvyys. Mutta uskon, kuten ministeri Rehn kuvasi tätä Terrafame-tapausta, että tässä pääministeri ei ole ollut esteellinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-12-01T16:22:25,2016-12-01T16:23:01,Tarkistettu,1.1 2016_124_30,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Metsähallituksen työnantajapolitiikasta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 131/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Mustajärvi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_124_31,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Metsähallituksen työnantajapolitiikasta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 131/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka ministeri Tiilikainen ei ole paikalla, niin kysyn tämän kysymyksen silti, koska tällä on erityistä merkitystä valtion kannalta. Ei mennyt kauan siitä kun Metsähallitus-laki hyväksyttiin, kun tuli ilmoitus Metsähallituksen Metsätalous Oy:ltä kaikkia metsureita koskevasta yt-menettelystä ja pitkistä lomautuksista. Ja kun Metsähallitus-laista keskusteltiin tässäkin salissa, niin muistelen, että pääministeri, muun muassa, muiden rinnalla oli sitä mieltä, että mikään ei muutu. Työllisyyden edistäminen on kuitenkin kirjattu Metsähallituksen Metsätalous Oy:n yhteiskunnalliseksi velvoitteeksi. Arvoisa pääministeri, kuinka työntekijöitten lomauttaminen edistää työllisyyttä ja tällä tavallako se hallituksen työllisyystavoite toteutuu?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.2.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-12-01T16:23:05,2016-12-01T16:24:03,Tarkistettu,1.1 2016_124_32,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Metsähallituksen työnantajapolitiikasta (Markus Mustajärvi vas)>>>Suullinen kysymys SKT 131/2016 vp,"Ministeri Tiilikainen ei todellakaan ole paikalla, joten palataan ensi viikolla aiheeseen sitten, jos hän sattuu olemaan paikalla. Tämä kysymys on siis loppuun käsitelty.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_33,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys saariston yhteysalusliikenteen maksullisuudesta (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Stefan Wallin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_124_34,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys saariston yhteysalusliikenteen maksullisuudesta (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2016 vp,Arvoisa puhemies! Palataan ruohonjuuritasolle. (Hälinää — Puhemies koputtaa),Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.3.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-12-01T16:24:18,2016-12-01T16:24:31,Tarkistettu,1.1 2016_124_35,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys saariston yhteysalusliikenteen maksullisuudesta (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan LVM:n esitystä, joka on tällä hetkellä lausuntokierroksella, ei ole hallituksessa sen enempää käsitelty eikä linjattu. Lausuntokierros otetaan vastaan, ja sen jälkeen hallitus normaalijärjestyksessä käsittelee asiaa. Minusta kaikissa tilanteissa meidän pitää huolehtia siitä, että saariston sekä asukkailla että elinkeinoilla on hyvät edellytykset säilyä ja kehittyä. Tämä ei ole ensisijaisesti nyt ollut esillä säästösyistä, vaan tämä on osa LVM:n uudistushankkeita, ja me tulemme tämän hyvin tarkkaan käymään läpi (Markus Mustajärvi: Onko liikenneministeri paikalla?) ja palaamme asiaan vielä tarkemmin, kun liikenneministeri on paikalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-12-01T16:25:37,2016-12-01T16:26:16,Tarkistettu,1.1 2016_124_36,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys saariston yhteysalusliikenteen maksullisuudesta (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2016 vp,"Tässä on todellakin sama tilanne, että ministeri Berner ei ole paikalla, joten tähänkin varmaan palataan sitten ensi kerralla, kun hän on. Tämä kysymys on loppuun käsitelty.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_37,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Laukkanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_124_38,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kymmenettuhannet suomalaiset seisovat joka viikko leipäjonoissa. Lähes 400 000 kansalaisella on maksuhäiriömerkintä. Suurin ryhmä maksuhäiriöisissä ovat 25—44-vuotiaat miehet. Kuvitelkaa, miehet parhaassa työiässä. Tarvitaan perusteellista selvitystä, mitkä seikat suistavat ihmisiä syrjäytymiskierteeseen, ja selkeitä ratkaisukeinoja siihen, miten tämä estetään ja miten autamme heitä pääsemään takaisin jaloilleen. Kysynkin asiasta vastaavalta ministeriltä: tietääkö hallitus, mitkä seikat aiheuttavat syrjäytymistä, ja miten hallitus ratkoo maahamme pesiytynyttä köyhyysongelmaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-01T16:26:32,2016-12-01T16:27:40,Tarkistettu,1.1 2016_124_39,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vastaan omalta osaltani. Edustaja Laukkanen kiinnittää huomiota näihin niin sanottuihin NEET-nuoriin eli nuoriin, jotka putoavat kaiken koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Hallitus on muutama viikko sitten käynyt tästä asiasta perusteellisen keskustelun ja tullut siihen johtopäätökseen, että me katsomme kaikki ne toimenpiteet, mitä kullakin hallinnonalalla on, kokoamme ne yhteen ja sen jälkeen mietimme, mitä muuta voimme vielä tehdä, koska tämä on iso huoli. 20 prosenttia nuorista miehistä putoaa ja on pudonnut yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämä on iso ongelma. Me olemme tämän tunnistaneet, ja me haluamme tähän asiaan myös puuttua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-12-01T16:27:41,2016-12-01T16:28:30,Tarkistettu,1.1 2016_124_40,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Tämä aihepiiri onkin sellainen, joka lankeaa useamman ministerin vastuualueelle, joten pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää täällä nyt paikalla oleville ministereille kysymyksiä, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_41,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime hallituskaudella otettiin käyttöön nuorisotakuu, joka on ollut tehokas väline nuorten syrjäytymisen estämisessä ja ehkäisemisessä. Nyt tämän työn rahoitus on merkittävästi vähentynyt, ja nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön rahoitusta on leikattu. Hallitus on myös lopettamassa nuorten aikuisten osaamisohjelman ja vähentää ammatillista koulutusta. Nämä ovat juuri sellaista toimintaa, johon on laitettu panostusta, ja ne yleensä tulevat moninkertaisesti takaisin. Kysyisin asiasta vastaavalta ministeriltä: millä keinoilla hallitus aikoo vähentää nuorten syrjäytymisuhkaa, joka on kasvavassa määrin lisääntymässä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-01T16:28:42,2016-12-01T16:29:31,Tarkistettu,1.1 2016_124_42,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustajalla taitaa olla tässä nyt vähän vanhentunutta tietoa, nimittäin budjettiriihen yhteydessä hallitus turvasi nimenomaan juuri työpajatoiminnan, etsivän nuorisotyön ja nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoituksen. Ja tämä viimeksi mainittu nuorten aikuisten osaamisohjelma on esimerkiksi hyvä keino vaikuttaa nimenomaan niihin parikymppisiin nuoriin, joilta on esimerkiksi koulutus jäänyt kesken, että he suorittaisivat sen toisen asteen tutkinnon loppuun. Täällä on esitetty kyllä ihan aiheellinen huoli, se, mikä tässä kysyjällä oli päällimmäisenä tästä nuorten syrjäytymisestä: se on meidän yhteiskunnassamme oleva erittäin vaikea ja hyvin kipeä ongelma, johon tarvitaan hyvin monenlaisia erilaisia ratkaisuja ja myöskin uusia ratkaisuja jo olemassa olevien tilalle. Erityinen huoli nousee nimenomaan pojista, koska me näemme, että jo hyvin varhaisessa vaiheessa alkavat sellaiset kehityssuunnat, jotka johtavat siihen, että meillä on pojilla esimerkiksi alhaisemmat oppimistulokset, enemmän syrjäytymistä, (Puhemies: Ja aika on täynnä!) ja se kärjistyy sitten parikymppisenä aivan erityisesti näissä meidän tilastoissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-12-01T16:29:32,2016-12-01T16:30:41,Tarkistettu,1.1 2016_124_43,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kela on tehnyt linjauksen, että mikäli henkilö, joka on saanut jotakin tukea liikaa, saa myös toimeentulotukea, niin häneltä ei peritä näitä liikaa maksettuja tukia takaisin suoraan, vaan se laitetaan suoraan luottotietohäiriömerkintäiseen perintään. Näin tehdään jopa siinä tapauksessa, että liikamaksu olisi johtunut esimerkiksi Kelan virkailijan tekemästä virheestä. Eli viranomaisen tekemän virheen vuoksi muutenkin köyhä ihminen menettää luottotietonsa automaattisesti, kun meidän yhteiskunnassamme yleensä velasta on mahdollista neuvotella ja sopia erilaisia velanmaksuaikatauluja. Tätä ei voi pitää millään lailla kohtuullisena, ja se on yksi keskeinen syrjäytymistä aiheuttava tekijä. Minä kysyisin, mitä tälle asialle aiotaan tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-12-01T16:30:41,2016-12-01T16:31:48,Tarkistettu,1.1 2016_124_44,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Pirkko,Mattila,Sosiaali-  ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia kysymyksestä. On tietenkin valitettavaa, jos joku joutuu tahtomattaan ja monien ongelmien seurauksena tilanteeseen, jossa on esimerkiksi luottomerkintä, niin kuin kysyjä otti esille, tai että ne johtuvat sitten tällaisista virheistä, jotka ovat korjattavissa. Toivon, että asianomaiset ja asianomaisten virkamiestahojen kanssa käydään keskusteluja, pyritään etsimään parempia käytäntöjä näitä ihmisiä auttaaksemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-12-01T16:31:49,2016-12-01T16:32:22,Tarkistettu,1.1 2016_124_45,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ylivelkaantuneita auttava Takuu-Säätiö on raportoinut, että ihmiset pyytävät apua tilanteeseensa yhä useammin siitä syystä, että pikavippejä on otettu ihan tavallisiin arjen menoihin, esimerkiksi ruokaan ja lääkkeisiin. Tämä on hyvin huolestuttava tieto ja samoin se, että muutama viikko sitten Kuluttajaparlamentti julkisti tekemänsä selvityksen, joka osoitti, että kaikkein eniten pienituloiset, paljon sairastavat ihmiset kärsivät hallituksen tekemistä maksukorotuksista lääkkeisiin ja omavastuisiin matkakustannuksissa, ja samoin asiakasmaksujen korotukset koettiin hyvin raskaiksi. Suuri osa näistä ihmisistä oli joutunut tinkimään lääkkeistä tai ruuasta selviytyäkseen. Kysymys kuuluu: oletteko hallituksessa tietoisia näistä selvityksistä ja oletteko pohtineet sitä, että voisitte alkaa hallituksessa tehdä erilaisia päätöksen arviointivaikutuksia (Puhemies koputtaa) ja selvityksiä ennen kuin tuotte erilaisia esityksiä eduskuntaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-12-01T16:32:25,2016-12-01T16:33:40,Tarkistettu,1.1 2016_124_46,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä varmasti lainsäädäntötyöhön kuuluu vaikutusten arviointia. On myös tärkeää, että meillä säilyvät perusturvaverkot. Otitte esille lääkkeet. Meillä on paljon lääkkeitä käyttäviä henkilöitä, joille on tärkeää, että lääkekatto on olemassa. On ehkä niitä, jotka eivät kykene, osaa eivätkä ole pystyneet hakemaan toimeentulotukea, johon he ovat oikeutettuja. Ja kyllä, hallituksen kärkihankkeissa on selvityksiä siitä, mitä on esimerkiksi yksin elävien tilanne, ja totta kai tällainen keskustelu siitä on aivan paikallaan, ja ehkä laajempi työ, niin kuin esimerkiksi eduskunnan köyhyysryhmän kanssa, mitä on yksin elävien arki tällä hetkellä Suomessa, mitä on pienituloisten arki. Olen aivan valmis siihen keskusteluun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-12-01T16:33:40,2016-12-01T16:34:32,Tarkistettu,1.1 2016_124_47,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,Värderade talman! Den här diskussionen har anknytningar till ungdomsarbetslösheten som är ett stort problem.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-01T16:34:32,2016-12-01T16:34:40,Hyväksytty,1.1 2016_124_48,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän kysyjää siitä, että lähestyi tätä ongelmaa ratkaisukeskeisesti ja toi esille oman ideansa. Olen tutustunut. Meillä on tulossa ensi keväänä puolivälitarkastelu, jossa me jo päätettyjä asioita tietenkin tarkastelemme, miten ne ovat vaikuttaneet, mietitään uusia keinoja, ja siinä keskustelussa varmaankin käydään läpi kaikki ne ideat — minä olen moneen kertaan sanonut, että olen hyvinkin vastaanottavainen kaikille hyville ideoille, tulivat ne sitten keltä tahansa, koska tämä työttömyys on semmoinen ongelma, että se ei ole ainoastaan tämän hallituksen sylissä vaan se on myös seuraavan hallituksen sylissä. Sen takia kaikkia tällaisia avauksia tervehdin ihan ilolla. Se on sitten eri asia, mitä kaikkia keinoja hallitus ottaa työkalupakkiinsa, mutta joka tapauksessa nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat sellaisia haasteita, että niille tarvitsee oikeasti tehdä konkreettisia keinoja ja tekoja, ja hallitus on niitä jo tehnyt, mutta tämä ei tietenkään (Puhemies koputtaa) riitä vaan lisää tarvitaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-12-01T16:35:09,2016-12-01T16:36:17,Tarkistettu,1.1 2016_124_49,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus nyt ei ole kaikkein vahvimmilla silloin, kun puhutaan lasten ja nuorten asioista ja syrjäytymisestä. Hallitus on nimittäin yli puolella leikannut niitä määrärahoja, joita edellinen hallitus laittoi muun muassa tähän nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, joka oli ministeri Ihalaisen ja allekirjoittaneen silmäterä, ja se oli menestys, ja se kohdentui nimenomaan noin 20—24-vuotiaisiin nuoriin, erityisesti miehiin. Te olette supistaneet myöskin tasa-arvorahaa, joka kohdennettiin nimenomaan heikoimpiin, oppimisvaikeuksia kokeneisiin lapsiin ja nuoriin, saatiin lisää opettajia, koulunkäyntiavustajia ja niin edelleen. Eilen julkistettiin sosialidemokraattien koulutuspoliittinen ohjelma. Luen vain yhden kohdan täältä... (Puhemies: Ja nyt on aika täynnä!) — Joo. (Naurua — Välihuutoja) — Jokaiselle tukea tarvitsevalle annetaan tuki- ja erityisopetusta... (Puhemies: Edustaja Gustafsson, aika on täynnä!) Se on karsittu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-01T16:36:17,2016-12-01T16:37:32,Tarkistettu,1.1 2016_124_50,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että uskon kuitenkin, että tässä salissa meillä kaikilla on aika lailla yhteiset tavoitteet siitä, että haluamme minimoida, vähentää, ennalta ehkäistä, torjua koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämistä ja syrjäytymistä, ja siihen pitää löytää mahdollisimman vaikuttavat keinot. Yksi sellainen keino, mitä nyt laajasti viedään eteenpäin, on nämä Ohjaamo-palvelut, jossa tavoitteena on se, että nuori ihminen saa avun ongelmiinsa yhdeltä luukulta, että siellä otetaan aidosti koppia ja vastuuta nuorista ja etsitään se tapa, mikä juuri kyseiselle henkilölle toimisi. Edellisellä hallituskaudella tehtiin paljon hyvää, siellä nuorisotakuuta vietiin eteenpäin. Ongelma vain oli se, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä edelleen kasvoi edellisen hallituksenkin aikana. Siitä syystä meidän täytyy nyt etsiä vaikuttavimmat keinot, ja tässä työssä hyödynnetään myös tutkimustietoa, jota meillä on, erilaista tietoa erilaisten toimien vaikuttavuudesta, ja pyritään hyvinkin moniministeriöisesti löytämään (Puhemies koputtaa) uusia tapoja myös puuttua tähän vaikeaan asiaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-12-01T16:37:33,2016-12-01T16:38:44,Tarkistettu,1.1 2016_124_51,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen antoi Suomen Kuvalehdelle laajan haastattelun, jossa hän kysyi, miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmisille olemisesta, ja hän myös puhui vastikkeettomasta työttömyysturvasta. Olen saanut hyvin paljon yhteydenottoja työttömiltä ihmisiltä, jotka pitivät tätä lausuntoa hämmästyttävänä ja syyllistävänä. Erityisesti he ihmettelivät sitä väitettä, että meillä sosiaaliturva olisi vastikkeetonta. Esimerkiksi työttömyysturvaan liittyy paljon karensseja, jos esimerkiksi ei hakeudu ohjattuun koulutukseen, ei hakeudu työharjoitteluihin. Tämmöinen myytti on olemassa, että työttömyysturva olisi vastikkeetonta. Kysyisin ministeriltä: onko Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen oikeassa siinä, kun hän väittää, että meidän työttömyysturva ja sosiaaliturva on vastikkeetonta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-12-01T16:38:45,2016-12-01T16:39:53,Tarkistettu,1.1 2016_124_52,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En nyt oikein ymmärrä kysymystä. Se varmasti tulisi esittää Kelan pääjohtajalle itsellensä. (Paavo Arhinmäki: Onko se vastikkeetonta?) Enkä ole tutustunut tähän hänen haastatteluunsa, niin että voisin sanoa niistä periaatteista, mitä siinä on. Mutta tämän rinnalla, mitä puhuitte vastikkeettomasta tai vastikkeellisesta sosiaaliturvasta, voidaan myös puhua osallistavasta sosiaaliturvasta. Minä toivon kyllä ja uskon, että Kela toimii vastuullisesti Suomessa. Se on rakennettu suomalaisia varten ja suomalaista sosiaaliturvaa varten. Se on vuosikymmenten menestystarina. Totta kai sitä täytyy kehittää, mutta mitä tulee kysymykseen pääjohtajasta, niin varmaan se keskustelu täytyy käydä pääjohtajan kanssa. (Paavo Arhinmäki: En kysynyt pääjohtajasta!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-12-01T16:39:53,2016-12-01T16:40:39,Tarkistettu,1.1 2016_124_53,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puhun samasta asiasta kuin edustaja Arhinmäki mutta aivan päinvastaisesta suunnasta. Kelan uusi pääjohtaja Aaltonen ja myös Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ovat julkisissa esiintymisissään puhuneet osallistavan sosiaaliturvan puolesta. Ajatuksena on, että esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevalle pitkäaikaistyöttömälle nuorelle tarjottaisiin osallistumista esimerkiksi vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan, vanhusten auttamiseen ja vastaavaan työtoimintaan, johon osallistuminen olisi merkityksellistä sekä hänelle itselleen, hänen lähiyhteisölleen että koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Tämä ei olisi työtä, tämä olisi työtoimintaa, vaikkapa kolmena päivänä viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Ministeri Mattila, mitä mieltä olette, voitaisiinko tätäkin kokeilla aivan samalla tavoin kuin perustuloa kokeillaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-01T16:40:41,2016-12-01T16:41:49,Tarkistettu,1.1 2016_124_54,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp," Arvoisa puhemies! En ehkä rinnasta tätä suoraan perustuloon, mutta kyllähän tämä hallitusohjelma on ottanut kokeilukulttuurin tähän mukaan. Olen kokeiluyhteiskunnan kannattaja itsekin. Totta kai yhteiskuntaan osallistuminen, se, että henkilö, kansalainen kuuluu ja tuntee kuuluvansa yhteiskuntaan, on tärkeää. Ja mitä keinoja siihen on käytettävissä? Tämä voi olla yksi, mutta on varmasti myös monia muita. Lapsi tuntee kuuluvansa koulussa siihen kouluyhteisöön, missä hän on. Nuori kokee olevansa matkalla turvalliseen elämään, turvalliseen aikuisuuteen. Kaikenikäisten osallistuminen on tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-12-01T16:41:50,2016-12-01T16:42:31,Tarkistettu,1.1 2016_124_55,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Jari,Lindström,Oikeus-  ja työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Zyskowicz sanoi, että tämä ei olisi työtä vaan tämä olisi työtoimintaa, tämä olisi osallistavaa ja ihminen tuntisi kuuluvansa johonkin. Itse kannatan kyllä sellaista, mutta kun me olemme hallituksena tuoneet rekrykokeilua, me olemme tuomassa koulutussopimusmallia, niin nämä ovat erittäin herkkiä keskustelunaiheita, koska näille kaikille pitää olla pelisäännöt. Ja niiden pelisääntöjen on oltava sellaiset, että jokainen ymmärtää, että siinä ei hyväksikäytetä ihmistä vaan että ihmistä autetaan. Se on se oikea suunta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-12-01T16:42:33,2016-12-01T16:43:11,Tarkistettu,1.1 2016_124_56,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin nuoren tytön kuin pojankin kohdalla syrjäytymiskehitys lähtee siitä, jos koulutuksessa on puutteita, ja ammatillinen koulutus on äärimmäisen tärkeä siinä, että nuoret pääsevät työelämään. Ikävä kyllä hallitus on nyt leikkaamassa 190 miljoonaa tulevana vuonna tästä ammatillisesta koulutuksesta. Kristillisdemokraatit ovat omassa vaihtoehtobudjetissaan esittäneet sen palauttamista erityisesti sen takia, että tuo ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö astuu sitten voimaan vuonna 2018. Näkeekö vastaava ministeri vaaraa siinä, että nytten ammatillisessa koulutuksessa tehdään hätiköityjä leikkauspäätöksiä, suljetaan muun muassa toimipisteitä? Olen nostanut täällä aiemminkin esille sen huolen, että Itä- ja Pohjois-Suomessa tällä hetkellä 16‑vuotiaalla henkilöllä on kaikkein pisin matka toisen asteen koulutuspaikkaan. Jos näitä toimipisteitä entisestään suljetaan, nämä välimatkat kasvavat ja on hyvin mahdollista, että nuoren syrjäytymiskehitys lähtee siitä, (Puhemies koputtaa) että hän jää kotiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-01T16:43:12,2016-12-01T16:44:18,Tarkistettu,1.1 2016_124_57,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Saavutettavuuden turvaaminen ja mahdollisuuksien tasa-arvoinen turvaaminen kaikkialla Suomessa on kaikissa niissä toimissa, mitä me hallituksessa koulutuspolitiikassa teemme, ihan keskeisiä asioita. Ammatillisen koulutuksen puolella iso ongelma on keskeyttäminen, eli se on vakava ongelma. Meillä on koulutustakuu, ja jokainen peruskoulunsa päättänyt saa paikan toiselta asteelta käytännössä tänä päivänä ja tulevaisuudessakin, mutta se ongelma on siinä, että se jää kovin monelta kesken. Siihen pyritään nyt tällä ammatillisen koulutuksen reformilla vastaamaan muun muassa lisäämällä työpaikalla tapahtuvaa oppimista, koska se on monille nuorille houkuttelevampi ja tavallaan sen peruskouluputken jälkeen toivotaan, että pääsisi käsillä tekemään ja käytännössä oppimaan. Sitten toinen on ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia uudistamalla siten, että on enemmän vastuuta myöskin siitä, että se koulutus myöskin viedään loppuun ja että tulee suoritetuksi se toisen asteen tutkinto, joka parantaa huomattavasti sitten ihmisen asemaa työmarkkinoilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-12-01T16:44:19,2016-12-01T16:45:21,Tarkistettu,1.1 2016_124_58,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on tällä hetkellä 400 000 maksuhäiriömerkintää kansalaisilla. Meillä on erittäin suuri nuorten aikuisten joukko, jolleka maksuhäiriömerkintä tulee pikavippien kautta. Pikavippifirmat kiertävät sitä säädettyä lakia, jonka eduskunta täällä 2013 teki. Kuitenkin edelleenkin muutettiin sitä järjestelyä niin, että nyt 2 000:n limiitillä sitten annetaan pienempiä osia. Mutta se, mikä tässä on pahinta, on, että se nuori maksuhäiriömerkintöinen ihminen on yhteiskunnan ulkopuolella. Hän ei saa pankkitunnuksia, hän ei saa matkapuhelinta, hänet suljetaan tavallaan pois tästä yhteiskunnan kehyksestä, ja hän on silloin kadoksissa. Minä kysyisin ministeriltä tai ministereiltä, mihinkä toimiin hallitus ryhtyy, että maksuhäiriömerkintöjä ei myöskään roikoteta vuositolkulla (Puhemies koputtaa) sen jälkeen, vaikka velka on maksettu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-01T16:45:23,2016-12-01T16:46:32,Tarkistettu,1.1 2016_124_59,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,Ministeri Lindström ensin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,sv,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_60,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Todellakin nämä ongelmat ovat tiedossa oikeusministeriössä. Siellä on näistä asioista selvitys, ja kun tämä selvitys tarkentuu tästä vallitsevasta tilanteesta ja näistä toimintavaihtoehdoista, sen jälkeen päätetään tietenkin toimenpiteistä. Tunnistan nämä ongelmat. Maksuhäiriöt voivat aiheuttaa jopa sen sitten, että ihmiset joutuvat muun muassa ulosottoon. Myös ulosoton puolella me olemme tunnistaneet tämän kannustinloukkuongelman, ja sillekin on tarkoitus tehdä jotain, joko niin, että sitä ulosoton suojaosaa nostetaan, taikka sitten niin, että maksuaikaa pidennetään. Näitä toimenpiteitä on vireillä hallituksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-12-01T16:46:33,2016-12-01T16:47:19,Tarkistettu,1.1 2016_124_61,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täydennän ministeri Lindströmin vastausta siltä osin, joka koskee pankkitunnuksien saamista, että täällä tämä huoli, minkä edustaja Myllykoski otti esille, on juuri näin, että jopa 400 000 ihmistä on ilman. Mutta nyt tänä syksynä täällä eduskunnassa on käsitelty erästä lakia, joka mahdollistaa sen, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus saada peruspankkitili, ja kun sen peruspankkitilin saa, niin siihen saa myös ne pankkitunnukset, mikä tarkoittaa sitä, että sitä kautta myös nämä nuoret ihmiset, joita tässä joukossa on paljon, pääsevät myös tekemään vahvan tunnistautumisen käyttäessään sähköisiä palveluja.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-12-01T16:47:20,2016-12-01T16:48:03,Tarkistettu,1.1 2016_124_62,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,Vielä edustaja Mikkonen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_63,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Lukuisat nuoret, niin miehet kuin naiset, ovat jo joutuneet pitkäaikaistyöttömiksi nuoresta iästään huolimatta. Nyt maakuntauudistuksen myötä ollaan suunnittelemassa, että TE-toimistojen ja elyjen työllisyysmäärärahat siirretään maakuntien kasvukeskuksiin. Myös kriteereihin ollaan tekemässä muutoksia. Kun ennen työllisyysrahoja jaettiin työttömyysasteen mukaan, niin nyt kriteereiksi otetaan työllisten määrä ja yritysten määrä ja työttömyysaste huomioidaan vain pienenä osana. Me tiedämme, että erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa on paljon työttömyyttä. Eikö ole aivan nurinkurista muuttaa näitä työllisyysmäärärahojen ehtoja niin, että niitä jatkossa kohdistuu entistä vähemmän alueille, missä työttömyys on kaikkein korkeinta ja vaihtoehtoisia mahdollisuuksia on vähemmän? Eikö työttömyysmäärärahat pitäisi kohdistaa nimenomaan sen perusteella, missä työttömyysaste on korkein?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-01T16:48:06,2016-12-01T16:49:11,Tarkistettu,1.1 2016_124_64,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Jari,Lindström,Oikeus-  ja  työministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisusta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan totta, kysyjä on siinä mielessä oikeassa, että nämä kriteerit ovat aiheuttaneet meillä tietenkin tuolla työ- ja elinkeinoministeriössä keskustelua. Me tarkennamme niitä varmaan tässä ennen kuin me lähdemme menemään näitten asioitten kanssa eteenpäin, koska eihän tässä ole tarkoitus tehdä elämää hankalammaksi vaan helpottaa sitä. Toinen asia on se, että kun ollaan juuri tänään käyty läpi ensi vuoden työllisyysmäärärahojen jakoa ja niitä muutoksia, jotka sinne ovat tulleet, sinne on tulossa uusia työkaluja — toivottavasti tämän työttömyysturvan käyttöalan laajentamisen puolella, että saadaan sinne palkkatukeen rahaa. Yksi sana, jota haluan tässä yhteydessä painottaa, on vaikuttavuus. Kaikilla toimenpiteillä, mitä me teemme, pitää olla vaikuttavuutta. Ja valitettavasti on niin, että niukkenevilla määrärahoilla meidän täytyy olla kriittisiä niitä toimenpiteitä kohtaan, jotka eivät ole niin vaikuttavia. Sen takia muun muassa tämä 100 prosentin palkkatuki on luupin alla ollut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.4.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-12-01T16:49:11,2016-12-01T16:50:14,Tarkistettu,1.1 2016_124_65,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys veteraanien kuntoutustuesta (Markku Rossi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 130/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Rossi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_124_66,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys veteraanien kuntoutustuesta (Markku Rossi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 130/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen tärkeimmän juhlapäivän, siis itsenäisyyspäivän, lähestyessä kaikki suomalaiset ansaitsevat onnittelut ja kiitokset. Erityisesti sotiemme veteraanit ja se sukupolvi, joka on rakentanut tämän maan, ansaitsee nuo kiitokset. On erinomaista, että Sipilän hallitus kokonaisuudessaan on ollut tukemassa veteraanien kuntoutusta, kotiin vietäviä palveluja niin, että ensimmäisen kerran neljännesvuosisataan tapahtuu konkreettinen määrärahojen nousu. Vanheneva väestö tarvitsee tukea entistä enemmän. Tämä on hieno linjaus. Arvoisa puhemies! Tiedustelen, kuinka voimme taata sen, että tuo tuki menee myös perille niin, että kunnat eivät palauta määrärahoja, kuten joinakin vuosina on päässyt käymään erityisesti suurissa kaupungeissa. Valtiokonttori on ilmoittanut, että ensimmäinen tilitys tulee tammikuussa, aiemmin kuin ennen, mutta ohjeistusta vielä tuntuu puuttuvan. Miten varmistamme, (Puhemies koputtaa) että tuo kuntoutus menee perille?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.5.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-12-01T16:50:17,2016-12-01T16:51:29,Tarkistettu,1.1 2016_124_67,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys veteraanien kuntoutustuesta (Markku Rossi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 130/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Siinä vaiheessa, kun budjetti oli koottu ja merkittävä lisäys, noin 40 miljoonaa euroa, tulee veteraanien avo- ja laitoskuntoutukseen, tästä on lähtenyt tieto niin ministeriöltä kuin Kuntaliitoltakin kentälle. Sen jälkeen on valmisteltu yhteistyössä Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön ja Valtiokonttorin kanssa ohjeistusta siitä, että kun se päivä tulee, kun eduskunta on lyönyt budjetin kiinni, lähtee hyvinkin yksityiskohtainen ohjeistus kuntiin. Edustaja viittasi joihinkin suuriin kaupunkeihin. Minulla on tieto, että niihin sellaisiin kuntiin, joilta on tullut palautuksia, eli ei ole käytetty kaikkia rahoja, on oltu erityisesti yhteydessä ja koetettu tätä kauttakin 1) varmistaa, että joka euro tulee käytettyä, ja 2) huolehtia siitä, että viesti, mikä on ollut eduskunnan tahto, että jokainen veteraani saa kuntoutuksensa, voi toteutua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.5.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-12-01T16:51:29,2016-12-01T16:52:38,Tarkistettu,1.1 2016_124_68,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys veteraanien kuntoutustuesta (Markku Rossi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 130/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_69,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys veteraanien kuntoutustuesta (Markku Rossi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 130/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Rossi otti esille, tämä on todella tärkeä kysymys sotiemme veteraaneista ja heidän tukemisestaan, kuntoutuksestaan ja kotiin vietävistä palveluista. Tästä on tullut hyvin paljon palautetta, nimittäin tosiaan tästä rahasta, mitä he mahdollisesti saisivat, palautuu hyvin paljon takaisin. 40 miljoonaa on suuri raha, mitä nyt hallitus on luvannut seuraavien kolmen vuoden aikana, ja se on hieno asia, ja myös alustavasti on keskusteltu eduskuntaryhmien kesken, että määrärahan riittävyys turvataan myös ensi vuonna. Mutta kysynkin: Tätä rahaa ja tätä tukea ei voi käyttää kuitenkaan henkilöiden palkkaamiseen, ja se on suuri ongelma, että siellä ei ole tarpeeksi porukkaa, joka tämän tuen kohdistaa veteraaneille. (Puhemies: Aika!) Onko siihen tulossa parannuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-12-01T16:52:43,2016-12-01T16:53:55,Tarkistettu,1.1 2016_124_70,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys veteraanien kuntoutustuesta (Markku Rossi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 130/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämän kuntoutuskokonaisuuden valmistelussa on kuultu hyvinkin tarkkaan sitä, mitä veteraanien järjestöt ovat toivoneet. Esimerkiksi avo- ja laitoskuntoutuksen rajan me olisimme hallituksen puolelta olleet valmiit poistamaan, mutta veteraanijärjestöt ovat pitäneet tärkeänä, että tuo raja säilyy. Siitä, millä tavalla sitten käytännön arjen tasolla esimerkiksi tuo avokuntoutus toteutetaan, kyllä kuntakohtaiset variaatiot, kuntakohtaiset vaihtoehdot ovat sallittuja ja jopa suotavia. Olennaista on se, että veteraanin kunnon mukaisesta palvelusta huolehditaan näillä euroilla, jotka nyt on olemassa. Meillä siis on useitakin tapoja, tämä ei ole pelkästään viestiliikennettä. Meillä on tarkoitus tammikuussa huolehtia siitä, että yhteistyössä kuntien, veteraanijärjestöjen ja viranomaisten kesken järjestetään (Puhemies koputtaa) ihan maakunnittaiset tilaisuudet, joissa koetetaan tätä (Puhemies: Aika!) räätälöintiä parantaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.5.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-12-01T16:53:55,2016-12-01T16:55:04,Tarkistettu,1.1 2016_124_71,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veteraanien kuntoutustuesta (Markku Rossi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 130/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sotiemme veteraaneja varmasti huolettaa tänään julkistetun maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuore tutkimustulos, jonka mukaan meidän nuorten, alle 34-vuotiaiden joukossa on maanpuolustustahto laskenut hyvin runsaasti. Tähän olisi hyvä saada jatkotutkimusta, että mitkä ovat juurisyyt. Itse arvelen, että nuorisotyöttömyys voi olla yksi osatekijä, joka vie tuota tahtoa alaspäin. On vaarallista, jos meidän nuoret eivät koe enää Suomea niin hyväksi maaksi, että sitä kannattaa puolustaa. Työttömyys luo turvattomuutta ja masentaa ihmisiä. Moni nuori on joutunut yhteiskuntamme ulkoreunoille, sen pimentoihin ja notkoihin. Kysynkin: mitä aiotte tehdä tälle vakavalle asialle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.5.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-12-01T16:55:04,2016-12-01T16:56:09,Tarkistettu,1.1 2016_124_72,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys veteraanien kuntoutustuesta (Markku Rossi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 130/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä siitä, että varmasti tarvitaan lisää tutkimusta ja tietoa siitä, mitkä ne tekijät ovat siellä taustalla, miksi näyttää siltä, että suomalaisten maanpuolustustahto erityisesti nuorissa ikäluokissa olisi heikkenemässä. Meillä on kaikilla vastuu meidän yhteisestä Suomesta ja isänmaasta, ja ensi vuosi on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Mielestäni hienolla tavalla tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti esiin tässä pari päivää sitten näitä Suomen vahvuuksia, mistä syistä ja mistä kaikista tekijöistä voimme olla suomalaisina omasta isänmaastamme ylpeitä, ja toivon, että tämä juhlavuosi otettaisiin sillä tavalla teeman mukaisesti yhdessä omaksemme, että se myös vahvistaisi halua puolustaa yhteistä isänmaata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.5.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-12-01T16:56:12,2016-12-01T16:57:09,Tarkistettu,1.1 2016_124_73,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys veteraanien kuntoutustuesta (Markku Rossi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 130/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maanpuolustustahto tosiaan tässä viimeisessä MTS:n tutkimuksessa oli laskenut peräti 7 prosenttiyksikköä virhemarginaalin ollessa reilu 3 prosenttia, joten se on tilastollisestikin merkittävä. Viimeksi näin suuri lasku on ollut vuonna 1988. Senpä takia tätä syytä onkin selvitettävä, ja Maanpuolustuskorkeakoulu on käynnistämässä maanpuolustustahtoon liittyvää tutkimusta, jossa katsotaan, mitä ihmiset ymmärtävät nykyään tällä maanpuolustustahdolla, ja sen jälkeen voimme sitten kukin osaltamme vetää johtopäätöksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.5.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-12-01T16:57:11,2016-12-01T16:57:51,Tarkistettu,1.1 2016_124_74,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Markku,Rossi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys veteraanien kuntoutustuesta (Markku Rossi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 130/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Alkuperäinen kysymykseni kosketteli veteraaneja ja veteraanien kuntoutusta, kotiin vietäviä palveluita. Arvoisa ministeri, tiedustelen myös, miten veteraanien puolisoiden kohdalla toimitaan. On paljon leskiä, ikääntyneitä naisia, vanhuksia, jotka tarvitsevat ilman veteraanitunnuksiakin palveluita kotiinsa. Hallitus on tekemässä ratkaisuja, joilla pystytään edesauttamaan myös puolisoiden asemaa, ja tässä suhteessa kyllä ollaan oikealla tiellä. Tänä päivänä ei ole enää suurta eroa, onko ollut veteraani rintamalla vai kotijoukoissa. Kysymys on suurelta osin myös itse asiassa ikääntyvästä naisjoukosta, veteraanien puolisoista. Puhemies, tiedustelenkin, millä tavoin myös heidän asemaansa voidaan parantaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p375,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.5.aspx,fi,Markku Rossi,375,2016-12-01T16:57:51,2016-12-01T16:58:52,Tarkistettu,1.1 2016_124_75,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys veteraanien kuntoutustuesta (Markku Rossi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 130/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten kysyjä sanoi, niin ikääntyvä henkilö tarvitsee palveluja: tarvitaan avopalveluja, kotiin vietäviä palveluja. Meillä on tämä lainsäädäntö, jossa sodan käyneet, sodan kokeneet, tammenlehväsukupolvi on ollut erityisryhmä, josta huolehditaan. Vuosien varrella lainsäädäntöä on viety siihen suuntaan, ensi vuonnakin, ja esimerkiksi näihin ohjeistuksiin, jotka nyt kentälle on lähetetty, liittyy se, että veteraanin kuntoutuksen toteuttamisessa pitää huomioida myös puoliso ja hänen tilanteensa, hänen asemansa. Tämä määrärahalisäys mahdollistaa sen, että toivon mukaan kentällä katsotaan asioita joustavasti. Mutta sitten tämä iso asia on se, että veteraanisukupolvi on se sukupolvi, jolla on oma lainsäädäntönsä, ja heistä muun muassa kuntoutuksen osalta nyt koetetaan pitää niin hyvä huoli, (Puhemies koputtaa) ettei kertaakaan tarvitse enää kuulla heiltä: en päässyt kuntoutukseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.5.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-12-01T16:58:52,2016-12-01T17:00:02,Tarkistettu,1.1 2016_124_76,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys veteraanien kuntoutustuesta (Markku Rossi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 130/2016 vp,"Tämä kysymys on loppuun käsitelty. — Toivotaan, että ensi viikolla on ministereitä runsaslukuisemmin paikalla kysymyksiin vastaamassa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+2.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_77,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_124_78,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jonka mukaan metsälahjavähennystä tilojen sukupolvenvaihdoksiin aletaan tehdä, kun sukupolvenvaihdoksen yhteydessä maksetaan lahjaveroa. Tältä osin vähennys tehdään metsätalouden pääomatulosta, kuten tässä tapauksessa puun myyntitulosta. Vähennysoikeus riippuu metsän verotusarvosta ja pinta-alasta. Hallitus esittää myös, että tämän päätöksen johdosta metsätalouden pääomatulosta kertyvät verot vähenevät vuositasolla noin 18 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen sisältyy lukuisia ongelmia, ja totean jo heti alkuun, että en sitä voi kannattaa. SDP on valtiovarojen käsittelyssä esittänyt monenlaisia epäkohtia, joista olisi pitänyt käydä asiallista keskustelua. Lähdetään liikkeelle ensinnäkin siitä, että metsälahjavähennyksen kansantaloudellista hyötyä ei ole osoitettu tai se on todettu vähintäänkin vain maltilliseksi, koska se suuntautuu niin pienelle joukolle — siis metsälahjavähennys suuntautuu erittäin pienelle joukolle. Vähennyksestä tuli erittäin monimutkainen ja hallinnollisesti raskas. Tasavertaisen kohtelun kannalta vähennys on ongelmallinen myös siksi, että se kohdistuu vain metsämaahan ja vain tietyn vähittäiskoon ylittäviin metsämaan lahjoituksiin. Myöskään kansantaloudellisesti hyötyä ei ole pystytty todentamaan. Silloin on todettava, että samalla me lukitsemme metsäomaisuuden juuri niille nykyisille omistajasuvuille, jotka sitten sukupolvenvaihdoksen yhteydessä voivat lahjavähennyksen kautta saada tämän saman maan periytymään, jolloin tietenkin tässä keskitetään samaa omistusta niille, joilla jo suvussa nämä metsäpalstat ovat. Tämän esityksen johdosta on arvioitu, että metsäpalstojen hinnat nousevat entuudestaan. Arvoisa puhemies! Yksi peruste tälle vähennyksen tekemiselle on ollut se, että on perusteltu huojennusta sillä, että sillä lisättäisiin puun tarjontaa, koska hyödyn saisi vain silloin, jos verovelvollisella olisi tuloja metsästä. Nyt esitettyyn väitteeseen on keskeistä vastata arvioimalla, onko puukauppa käymässä hyvin vai huonosti. Minä tein nopean Google-haun. Näin kansanedustajana kun ei ihan kaikkea voi hallita, niin ajattelin, että ehkä joku edunvalvonnan järjestö kertoo, käykö puukauppa hyvin vai huonosti. 20.9. eräässä seminaarissa sekä MTK että Metsäteollisuus ovat kehuneet kilpaa, kuinka hyvin puukauppa nyt oikein käy. Siksi tämä argumentti, että metsälahjavähennystä tarvitaan puukaupan helpottamiseksi, tuntuu aika ontuvalta, ainakin näin nopeasti, kun julkista keskustelua seurataan puukaupan tarjonnan edistämisestä. Ja on hyvä todeta, että puun kysyntä joka tapauksessa lisääntyy muun muassa biotalousinvestointien takia, joten on kummallista subventoida tässä tapauksessa puun hintaa. Puun myyntiin on kannustettava kohtuullisella metsäverotuksella. Me voimme nyt kysyä, mikä on kohtuullista metsäverotusta, tällä esityksellä kun ei juuri vaikuteta myönteisesti pitkän aikavälin tavoitteisiin. Olemme esittäneet sosialidemokraatteina metsäverotuksen kokonaisuudistusta, minkä tarkoituksena olisi turvata metsäteollisuuden kohtuuhintaisen raaka-aineen saatavuus, ja olemme myöskin halunneet, että tätä erittäin monimutkaista nykyistä metsäverotusta entisestään selkeytettäisiin eikä metsälahjavähennyksellä entisestään monimutkaistettaisi. Tämän vuoksi on erittäin perusteltua, että hallitus nyt selvittäisi metsäverotukseen liittyvät ongelmat ja antaisi eduskunnalle esityksen metsäverotuksesta, joka yksinkertaistaisi ja selkeyttäisi tätä metsäverotusta eikä päinvastoin. Samassa yhteydessä esitämme myös, että hallitus korjaisi metsänhoitoon liittyvät laiminlyönnit. Arvoisa puhemies! Totean näin lopuksi, että metsälahjavähennys on sananmukaisesti lahja hallitukselta suurten metsäomaisuuksien haltijoille. MTK:n mukaan yli kaksi kolmasosaa metsänomistajista ei hyödy vähennyksestä ollenkaan. Onko tämä reilua politiikkaa, kysyn vain.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-01T17:01:55,2016-12-01T17:07:31,Tarkistettu,1.1 2016_124_79,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä kauan valmisteltu ja odotettu metsätilojen sukupolvenvaihdoksia helpottava muutos on nyt täällä eduskunnan hyväksyttävänä. Perintö- ja lahjavero muodostavat aikamoisen rasitteen metsätaloudelle — sen voin metsätaloutta jonkin verran tuntevana sanoa. Etelä-Suomessakin puu kasvaa 60:stä 80 vuoteen, Lapissa 100:sta 200 vuoteen, ja tuossa ajassa Etelä-Suomessakin ehditään maksaa kolme kertaa perintö- tai lahjaveroa aina sukupolvenvaihdoksissa. Lisäksi historiallisesti metsätaloutta on rasitettu varallisuusverolla, varainsiirtoverolla. Minusta tämä uudistus on erinomainen. Olen siinä nyt vähän samaa mieltä tuon edustaja Kiurun kanssa, että tämän hehtaarirajan pitäisi olla alempi — ymmärsin, että edustaja Kiuru kannattaa tämän metsälahjavähennyksen laajentamista myös nyt esitettyä pienempiin tiloihin. Tämän metsälahjavähennyksen käyttö on aika hankalaa. Se edellyttää varsin runsasta puustoa. Tuo hallituksen esityksessä ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä esitetty väite — jonka mukaan tällä voitaisiin saada takaisin tuloverotuksessa tuloverolievennyksenä jopa 72 prosenttia lahjaverosta, joka maksetaan täytenä — ei pidä paikkaansa. Tällä päästään normaalitapauksessa ehkä enintään 20—30 prosenttiin tuosta maksetusta lahjaverosta. Tämä on erittäin hankala käyttää, se tehdään kaikkien tulonhankkimisvähennysten jälkeen ja edellyttää varsin tiivistä verosuunnittelua, jos tästä metsänomistaja aikoo päästä hyötymään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-12-01T17:07:32,2016-12-01T17:09:34,Tarkistettu,1.1 2016_124_80,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva valtiovarainvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi on nyt vihdoinkin saatu tänne hyväksyttäväksi. Aivan kuten edustaja Kiviranta äsken kuvasi tämän metsäverouudistuksen monimutkaisuutta ja vaikeutta, se pitää paikkansa. Ja sekin on totta, että tästä puuttuu se iso näköala, että olisi ulotettu tämä metsälahjavähennys pienempiinkin tiloihin — sekin on totta. Mutta kuitenkin oli tiedossa se, että jotakin tälle ongelmalle pitää tehdä, koska meillä on iso ongelma tässä se, että isot metsätilat pilkkoutuvat Suomessa yhä pienemmiksi metsätiloiksi, ja se taas aiheuttaa sen, että kannattavan metsätalouden harjoittaminen on suoraan verrannollinen siihen metsätilan pinta-alaan. Jos menemme hyvin pieniin, pirstaloituihin metsäpalstoihin, kannattavan metsätalouden harjoittaminen sillä on hyvin, hyvin vaikeaa. Järkevän leimikon teko sellaiselle alueelle tai järkevien hoitokohteiden löytäminen ja niiden hoitaminen käy yhä kalliimmaksi. Ruotsi on tässä asiassa Suomea tuhat kertaa edellä: he ovat tämän kauan sitten omassa verolainsäädännössään huomioineet, ja siellä metsien rakenne, metsätilojen keskikoko on paljon suurempi kuin Suomessa. Siihen, että Ruotsi on tämän asian hoitanut paremmin, me emme voi vaikuttaa, mutta siitä voisimme ottaa kyllä hieman enemmän esimerkkiä. Mitä tulee sitten näihin metsälahjavähennyksen käytännön hyötyihin, niin sillähän tietenkin tavoitellaan sitä, että puukauppa lähtisi liikkeelle, saataisiin näiltä niin sanotuilta uinuvilta tiloilta puukauppa käymään. Suomessa on se ongelma, että jos tähän asiaan ei puututa, että metsätilat siirtyvät nuoremmille sukupolville, niin se johtaa siihen, että syntyy viime kädessä perikuntia luonnollisen kehityksen seurauksena ja syntyvä perikunta on sitten sellainen oikeushenkilö, joka periaatteessa hyvin monesti sementoi sen, että sillä tilalla ei tapahdu mitään. Pahimmillaan tila vaipuu prinsessa ruususen uneen, ja sieltä se sitten herätetään joskus, jos perikunnassa sattuu olemaan tai jopa seuraavassa sukupolvessa sattuu olemaan joku aktiivinen metsien käytöstä tai metsien hoidosta innostunut henkilö. Eli se menee kyllä sellaiseen lukkoon. Vaikkakin tämä lakiesitys nyt ei ehkä optimaalinen ole sellaiseksi laiksi, jolla metsätilakokoja nopeasti kasvatettaisiin, on tämä kuitenkin ratkaisevasti askel oikeaan suuntaan. Meidän on saatava nämä perikunnissa ja kuolinpesissä makaavien metsäomaisuuksien käyttämättömät metsät käyttöön. Pitää muistaa, että meillä on tavoite lisätä ihan selkeästi runkopuun käyttöä sekä sellu- että sahateollisuudessa, mutta myös valtava lisä on tulossa juuri saatujen tietojen mukaan, mitkä koskevat näitä Euroopan unionin sääntöjä uusiutuvan energian käytöstä. Sillä puolella avautuu aivan valtavia mahdollisuuksia saada uusiutuvaa energiaa liikkeelle. Ja kaikki ne keinot, jotka tukevat tätä päämäärää, tulee ottaa käyttöön. Kannatan lämpimästi tuota edustaja Kivirannan toivomusta siitä, että saataisiin nämä pienemmätkin tilat mukaan. Se saattaa jäädä, ja jääkin, varmasti seuraavan hallituksen tehtäväksi — miten se sitten tehdäänkin. Aikanaan oli meillä Suomessa voimassa, vuoteen 93 saakka, metsien pinta-alaverotus, ja muistan elävästi, että olihan se silloin metsämiehenä ollessani, niitä veroilmoituksia täyttäessä, sitä neuvontaa tehdessä, tavattoman vaikeaa. Se oli aivan tavattoman vaikeaa. Siihen aikaan sanottiin, että metsäverotuksen osaa Suomessa kaksi henkilöä täydellisesti. Ja muistamani mukaan, kun toinen henkilö siirtyi paremmille leimikontekomaille luonnollisen poistuman kautta, niin sitten jäi enää yksi henkilö, joka hallitsi täydellisesti tämän metsien verotuksen. Ilmeisesti tuo edustaja Esko Kiviranta on juuri sellainen, omalla historiallaan, vahvana edelleen vaikuttavana suomalaisena metsämiehenä ja ammattilaisena: osaa sen verotuksen edelleen, varmaan tänäänkin. Kuvaavaa sille verotusmuodolle oli se, että silloin kaikki käyttivät argumenttia, että tästä erittäin monimutkaisesta pinta-alaverotuksesta pitää ehdottomasti päästä eroon ja nimenomaan sen takia, kun se oli erittäin epäoikeudenmukainen, koska se lisäsi ansiotuloa niin paljon, että veroprogressio söi siitä metsästä saadusta hyödystä suurimman osan. Ja sitten taas kun mentiin myyntiverotukseen, niin se on tuonut tiettyjä ongelmia myös, mutta se on selkeälinjainen ja perustuu tulojen ja menojen väliseen suhteeseen ja sen kirjaamiseen omaan kirjanpitovelvollisuuteen. Aivan hyvä tavoite. Minun mielestäni mentiin erittäin vaikeasta tilanteesta kohtuullisen hallittavaan tilanteeseen. Sekään verotusjärjestelmä ei ole täydellinen, mutta lohduksi varmaan meille kaikille on se, että tuskinpa niitä verojärjestelmiä missään maassa koskaan on täydellisiksi tehty. Arvoisa herra puhemies! Lopuksi: Edustaja Krista Kiuru käytti äsken ihan jämäkän puheenvuoron, jossa hän kertoi siitä, kun oli käynyt nettisivuilla tutustumassa tilanteeseen eli siihen, että puukauppa käy. Ei ainakaan tämä lakiesitys ole — vielä viime syksyn tilannetta hän peilasi puheenvuorossaan — siihen puukauppatilanteeseen pätkääkään vaikuttanut, kun tämä ei ole vielä edes voimassa, ja silloin taidettiin vielä ministeriössä viimeisiä pykäliä viilata loppuun, kun tämä kyseinen tiedustelu oli tehty. Mutta joka tapauksessa, kun tämä metsätilojen pirstoutuminen estetään, niin se johtaa pitkässä juoksussa siihen, että puukauppa tulee käymään paremmin ja ne uinuvat tilat mahdollisesti saadaan myös hakkuutoiminnan piiriin. Toinen on sitten tämä — kun tässä edustaja Kiuru puheenvuorossaan väitti, että tällä ei vaikutettaisi pitkävaikutteisesti metsien käyttöön Suomessa: No, nimenomaan tämä lakiesityshän siihen pyrkii. Tässä on heikkouksia, juuri tämä pienten tilojen ulkopuolelle jääminen, mutta tässä pitää toivoa sitä, että kun homma lähtee kuitenkin liikkeelle, niin se johtaisi sitten myös koko metsätalouden puolella tilanteeseen, jossa metsätilojen omistajat huomioisivat tämän tilanteen jo omaa verosuunnitteluaan tehdessä, eläessään. Onhan muitakin keinoja hoitaa tämä perintöpuoli niin, että sitä ei hoideta sitten sen jälkeen, kun ihminen poistuu tästä ajasta, vaan se voitaisiin hoitaa tyylikkäästi, etukäteen järkevästi verosuunnittelua tehden, ja tässä siihen on yksi keino. Toivon tälle lakiesitykselle ja nyt tulleelle mietinnölle hyvää menestystä sitten, kun se on valmis laki, ja toivon myös sitä, että ne pienet tilat jollakin keinolla tulevaisuudessa hieman paremman hyödynnettäisiin, veroasia huomioiden.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-01T17:09:37,2016-12-01T17:16:24,Tarkistettu,1.1 2016_124_81,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vastauspuheenvuorona lähinnä Krista Kiurun puheenvuoroon totean ensinnäkin, että tämä on pitkän prosessin hyvä lopputulos. Ministerinä ollessani otin vastaan jo tämän valmisteluryhmän esityksen, ja nyt se on saatu sitten eduskunnassa vietyä päätökseen ja siitä on tehty lainsäädäntö, joka mahdollistaa jatkossa metsätilojen koon kasvattamisen, mahdollisesti myöskin lisää metsätilojen sukupolvenvaihdosta ja kannustaa siihen. Edustaja Krista Kiuru totesi, että tämä takaa, että se säilyy saman suvun piirissä. Edustaja Krista Kiuru, silloin kun peritään metsätila, niin se säilyy sitäkin kautta saman suvun hallussa. Tässä on kysymys siitä, että saataisiin metsätiloille lisää kokoa ja saataisiin vauhditettua, koska metsätilan omistajien keski-ikä on erittäin korkea. Metsäverotusta pitää varmasti selkiinnyttää, mutta perusteet ovat tällä hetkellä ihan hyvät. Metsänhoidon laiminlyönnistä puhui myöskin edustaja Kiuru, ja totean, (Puhemies koputtaa) että sitä pitää hoitaa sitten kannustimien ja vastaavien kautta, Kemeran ja muun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-12-01T17:16:29,2016-12-01T17:17:37,Tarkistettu,1.1 2016_124_82,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hoskonen muisteli vanhaa metsäverotusta ja sitä, että se oli niin monimutkainen, että vain kaksi asiantuntijaa ymmärsi metsäverotuksen silloin. Ei se ihan niin mennyt. Se oli niin, että se oli niin monimutkainen, että vain kaksi ymmärsi mutta he eivät osanneet sitä selittää mutta sitten oli kaksi poliitikkoa, jotka eivät ymmärtäneet mutta osasivat selittää. (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-01T17:17:38,2016-12-01T17:18:08,Tarkistettu,1.1 2016_124_83,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hoskonen viittasi siihen, että puukaupan piristyminen, mikä on sinänsä hyvä asia, ei liity suoraan tähän lakiin, joka tulee vasta nyt tänne käsittelyyn. Oikeastaan kääntäisin kysymyksen niinpäin, että jos ja kun puukauppaa on nyt saatu piristymään riittävästi, niin mietin, onko meillä Suomessa tällä hetkellä aidosti resursseja toteuttaa tämä metsälahjavähennysuudistus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-12-01T17:18:14,2016-12-01T17:18:38,Tarkistettu,1.1 2016_124_84,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hoskonen, on hyvä, että positiivinen asenne on hallituksen tekemään esitykseen, ja varmasti sillä onkin positiivisia vaikutuksia. Mutta haluaisin muistuttaa siitä, onko tätä lakia valmisteltaessa pohdittu sitä, että tämä aiheuttaa markkinahäiriön puumarkkinoilla. Lahjan saaja on edullisemmassa asemassa kuin muu metsänomistaja. Voidaan myydä pienemmällä voitolla metsää ja siitä huolimatta saadaan isompi raha siitä kaupasta. Minun mielestäni tässä asetetaan jo ihan perustuslaillisesti epätasa-arvoon ne, joilla on metsää, ja nyt ne, jotka perivät metsää. He ovat myyntivaiheessa erilaisessa asemassa. Siinä mielessä tämä ehkä alentaa teollisuuden kannalta puukaupan hinnoittelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-01T17:18:40,2016-12-01T17:19:40,Tarkistettu,1.1 2016_124_85,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eriarvoisessa asemassa ovat nekin metsänomistajat, joilla on myytäviä puita, ja ne, joilla ei ole puita. Mutta, arvoisa puhemies, täällä oli pari päivää sitten käsittelyssä energia- ja ilmastopoliittinen selonteko, ja jos sitä strategiaa lähdetään toteuttamaan, niin on selvää, että puun kysyntä tulee kasvamaan. On täysin selvää tietenkin, että hallitus joutuu luomaan edellytyksiä, mitenkä me voimme laajentaa metsien hyödyntämistä ja puukauppaa. Sen tähden, kun tiedämme, että noin kolmasosa Suomen yksityismetsistä on käyttämättä johtuen siitä, että niitä omistavat sellaiset henkilöt, joilla ei ole välttämättä tarve käyttää, ja jotta saisimme tämän reservin tulevina vuosina käyttöön, pitää tehdä jotain. Siinä odotuksessa tämä päätös on erittäin hyvä. Pitää muistaa, että jotta tämän edun saa, niin pitää myydä puuta, ja kun myydään puuta, siitä syntyy (Puhemies koputtaa) toimeliaisuutta, työtä ja sitä kautta valtio saa verotuloja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-12-01T17:19:43,2016-12-01T17:20:54,Tarkistettu,1.1 2016_124_86,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisat edustajat, josko tässä vaiheessa riittäisi? — Jaaha, ei riitäkään, seuraavana edustaja Hoskonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_87,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämä lakiesitys, joka on nyt mietinnön muodon saanut, todella on rakenteellinen uudistus, ja tervehdin sitä suurella ilolla. Se on todellakin niin, että nämä edustaja Kallin mainitsemat tilat, jotka ovat nukkuneet prinsessa ruususen unta kymmeniä vuosia, tulee saada hereille. Kun tämä laki aikanaan toteutuu ja tulee voimaan, niin sen jälkeenhän todennäköisesti käy niin, että moni tila tulee tämän puukaupan piiriin ja toimeliaisuutta yhteiskunnassa tapahtuu. Se on erittäin hyvä asia. Ja pitää muistaa se, että kun metsätilojen rakenne on ollut kieroutunut, pikkuhiljaa koko ajan mennyt väärään suuntaan, niin tällä sitä lähdetään oikaisemaan. Se nyt on selvä asia, että ei vuodessa eikä kahdessa eikä varmaan kymmenessäkään vuodessa tässä tapahdu ihmettä. Mitä tulee sitten edustaja Zyskowiczin äsken mainitsemiin neljään herraan elikkä neljään henkilöön, joista kaksi oli metsäasiantuntijoita, verot tuntien, jotka olivat hiljaa asiassa, en lukeudu kyllä heihinkään, mutta toisaalta olen huomannut, ikävä kyllä, nykyisen poliittisen urani aikana, että niitä asiantuntijoita, jotka ovat tietävinään, on kyllä ihan liikaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-01T17:21:02,2016-12-01T17:22:08,Tarkistettu,1.1 2016_124_88,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisat edustajat! Tässä ovat vastauspuheenvuoroja pyytäneet havaintojeni mukaan vielä ainakin seuraavat edustajat: Heinonen, Kiviranta, Leppä, Kiuru ja Aalto. Jos sitten aihetta on vielä sen jälkeen, tämän keskustelun synnyttäjä saa vielä vastauspuheenvuoron. — Jaaha, Uotila vielä. (Naurua) Ehkä sitten sen jälkeen yritetään laittaa listaa poikki. — Kiinnitän vain huomiota, että monet teistä nyt vastauspuheenvuoroa pyytäneistä ovat täällä sitten pyytäneet varsinaisen puheenvuoron. — Seuraavana edustaja Heinonen, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_89,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yritän puhua niin, että se ei aiheuta lisää vastauspuheenvuorotarvetta, mutta joudun toteamaan, että SDP:n uuden talousvastaavan, edustaja Kiurun puheesta kyllä paistoi jollain tavalla vähän tällainen kateellisuus. Kyllä meidän maata tällä hetkellä vaivaa ennen muuta se, että meillä ei esimerkiksi löydy yrityksille uusia jatkajia, sillä meillä järjestelmä on niin raskas näissä sukupolvenvaihdoksissa, että usein päädytään siihen, että yritys myydään ulkomaille, tai sitten siihen, että yritys lopettaa toimintansa. Sama ongelma on myös meidän maa- ja metsätilojen kanssa — ja myös se, että nämä pirstaloituvat entisestään. Tässä ei kannattaisi yhtään olla kateellinen, vaan esimerkiksi edustaja Kiurun kannattaisi ottaa mallia Ruotsista, missä hänen veljespuolueensa johdolla perintöverosta luovuttiin kokonaan. Ja siihen, mitä siellä tapahtui sen jälkeen, kannattaa tutustua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-01T17:22:41,2016-12-01T17:23:46,Tarkistettu,1.1 2016_124_90,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski täällä povaili, minusta aika yllättävästi, että nämä henkilöt, joilla on mahdollisuus käyttää tätä tuloverotuksen metsälahjavähennystä, ryhtyisivät myymään puuta alle markkinahinnan. He ovat maksaneet täyden lahjaveron siitä metsälahjastaan, ja varmasti he haluavat kyllä saada täyden markkinahinnan silloin, kun he puuta myyvät, niin että en usko mihinkään markkinahäiriön mahdollisuuteen. Sitten täällä on puhuttu hauskoja siitä, ketkä ymmärsivät pinta-alaverotusta. Ei siitä nyt paljon kannata puhua, koska sitä ei ole vuoden 2005 jälkeen enää sovellettu, mutta sehän oli aika helppo juttu. Silloin tuli valmiit paperit, kuinka paljon maksat vuosittain veroa, eikä tarvinnut tietääkään oikeastaan välttämättä paljon mitään siitä asiasta. Sen sijaan tämä metsälahjavähennys vaatii hyvin tarkkaa verosuunnittelua, koska se viimeisenä vähennyksenä tehdään ja se saa olla enintään puolet siitä pääomatulosta, mitä metsätaloudesta tulee. (Puhemies koputtaa) Ja sanon teille edustajille, jotka pidätte tupailtoja, (Puhemies koputtaa) että ehkä ei kannata tästä ihan paljon ruveta puhumaan ja antamaan (Puhemies koputtaa) mahdollisuuksia kysymyksiin ennen kuin itse perehtyy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-12-01T17:23:50,2016-12-01T17:25:07,Tarkistettu,1.1 2016_124_91,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Herra puhemies! Metsätalous on äärimmäisen suurta ja pitkäjänteisyyttä vaativaa toimintaa, elinkeinotoimintaa, ja myöskin tätä metsälahjavähennyksen tyyppistä on haettu jo pitkään, ja nyt vihdoin viimein on ensimmäiset askeleet siitä otettu, hyvä niin. Se on erinomainen asia ja menossa eteenpäin. Kun on tutkimuksia tehty siitä, mitkä ovat ne syyt siihen, että metsää ei myydä, niin siellä on ylivoimaisesti suurimmaksi tullut ikä eli metsänomistajien ikä. Metsänomistajat ovat varsin iäkkäitä, keskimäärin yli 60‑vuotiaita, ja tällä on myöskin oma vaikutuksensa siihen, että metsätilojen omistajien ikärakenne todennäköisesti tulee pikkuisen tästä alenemaan, ja se tuo aktiivisuutta siihen biotalouden ja metsätalouden haasteeseen vastaamiseen, mikä meillä tällä hetkellä on, koska me tarvitsemme nimenomaan sitä aktiivisuutta sinne metsään. Se on ainoa, joka tuo myöskin elinkeinopuolelta rahaa työllisyyteen ja meidän talouteemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-12-01T17:25:10,2016-12-01T17:26:16,Tarkistettu,1.1 2016_124_92,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta oli hyvä, että Kiviranta otti tämän verosuunnittelun tähän esiin, koska verosuunnittelustahan tässä on kysymys. Me selitämme täällä joidenkin kansanedustajien puheissa, että tätä lahjaa, jota nyt tässä käsitellään, tarvitaan erityisesti siksi, että puu liikkuu, mutta kyllä tässä on kysymys kymmenien miljoonien lahjasta erittäin vauraille ihmisille, joilla on mahdollisuus siirtää sukupolvenvaihdoksen kautta metsätiloja seuraavalle sukupolvelle. Jos me täällä perustelemme sitä sen takia, että me saamme puun liikkumaan, mikä minusta on ollut tämä argumentti, eikö, niin silloin tietysti pitäisi arvioida sitä, liikkuuko puu nyt ja tarvitaanko tätä, eikä sitä, kuka tulee kateelliseksi tai kuka ei. Minusta se ei ole ollenkaan relevantti kysymys. Puukauppaa voidaan tukea silloin, jos puuta tarvitaan liikkeelle, jos tämä argumentti täyttyy, mutta nythän ollaan pikemminkin päinvastaisessa tilanteessa, kun sekä Metsäteollisuus että MTK itsekin toteavat, että puu liikkuu hyvin. Silloin kysymys on siitä, miksi tämä tehdään. Kyllä tämä täytyy tunnustaa. Tämä täyttää (Puhemies koputtaa) kaikki kaverikapitalismin merkit.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-01T17:26:18,2016-12-01T17:27:22,Tarkistettu,1.1 2016_124_93,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon, että vastauspuheenvuoroni ei synnytä uusia vastauspuheenvuoroja, mutta on kyllä todettava, että tämä esitys on sekä hallitusohjelman että markkinatalouden vastainen. Hallituksen ohjelmaan on siis kirjattu tavoitteeksi laaja veropohja ja matalat verokannat. Miksi tehdään tämmöisiä uusia, oikein häkkyröiden äitejä, ja mutkistetaan verotusta entisestään, jotta vain ja ainoastaan todella tiukan verosuunnittelun kautta hyvin pieni osa väestöstä pääsee tästä kenties hyötymään? Markkinat asettavat kyllä puun hinnan kohdalleen, ja kun kauppa käy kuumana ja puu liikkuu hyvin, miksi myöntää lisätukea puukaupan edistämiseen — etenkään, kun tästä asiantuntija-arvioiden mukaan ei ole saatavissa kansantaloudellisia hyötyjä? Etenkin käännän katseeni kokoomuksen suuntaan: oletteko unohtaneet markkinatalouden aivan totaalisesti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-01T17:27:25,2016-12-01T17:28:26,Tarkistettu,1.1 2016_124_94,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan tykkään tuosta edustaja Kivirannan pikkasen huumorinsävytteisestä suhtautumisesta tähän. Kun täällä hehkutetaan sieltä oikealta laidalta, että tämä nyt korjaa kaiken — keski-ikä laskee varmaan kymmenen vuotta, keskikoko kasvaa varmaan puolella metsätiloilla, puu lähtee liikkeelle että rytisee — niin edustaja Kiviranta minun käsitykseni mukaan toteaa, että hanke on byrokraattinen, vaikeasti hyödynnettävissä, vähän markkinamekanismin vastainen ja vain suuriin tiloihin ja suuriin metsänomistajiin kohdistuva. Kyllä tässä taitavat nyt nämä miljoonat mennä vähän niin kuin Kankkulan kaivoon, mitä tähän veronmaksajien rahoja tuhlataan menetettyinä verotuloina. Metsäverotus tarvitsee uudistusta, mutta se tarvitsee todella uudistusta eikä näpertelyä joidenkin isojen metsänomistajien hyväksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-01T17:28:27,2016-12-01T17:29:21,Tarkistettu,1.1 2016_124_95,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Nyt huomaan, että vastauspuheenvuoroja enää ei ole pyydetty, ei edes tämän keskustelun avaaja edustaja Hoskonen, joten menemme puhujalistaan, ja siellä edustaja Heinonen, varsinainen listapuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_96,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tässähän kaiken kaikkiaan on kyse siitä, että meillä Suomessa on ollut haasteita sukupolvenvaihdoksissa eli siinä, että pystymme jatkamaan yritystoimintaa. Meillä menestyviä toimivia yrityksiä on lopettanut toimintansa sen kautta, että ei ole löytynyt keinoa yritystoiminnan jatkamiseen, tai ne ovat siirtyneet ulkomaalaiseen omistukseen, ja samoja haasteita on ollut maatilojen kanssa ja myös metsätilojen: se, että metsätilat ovat pirstaloituneet tänä päivänä merkittävällä tavalla. Parisenkymmentä vuotta sitten meillä metsänomistajista noin kolmannes asui muualla kuin maaseudulla. Tällä hetkellä jo lähes puolet metsänomistajista on kaupunkilaisia. Eli meillä perintöjen kautta uudet metsänomistajat ovat usein sellaisia, että he asuvat eri paikassa kuin missä tuo metsä on. Metsät myös sitä kautta pirstaloituvat ja tulevat entistä huonommin hoidetuiksi, osittain sen takia että ne ovat pieniä alueita ja niiden hoitokustannukset nousevat tuottoja suuremmiksi. Sen takia itse toivoisin, että etsittäisiin keinoja myös näiden pirstaloituneiden metsätilojen yhdistämiseksi esimerkiksi jonkinlaisen yhteismetsämallin kautta, niin että saisimme näitä metsiä parempaan ammattimaiseen ja ammattitaitoiseen hoitoon. Meillä on paljon myös sellaisia metsänomistajia, jotka eivät oikeastaan edes tiedä, missä nuo omat metsät tänä päivänä ovat, ja silloin helpolla tapahtuu niin, että niitä ei myöskään hoideta. Tämä metsälahjavähennys ja tämä vähennysmalli nimenomaan on keino siihen, että pyritään kannustamaan näitä muutoksia jo ennen perintövaihetta, ja metsälahjavähennys helpottaa tilojen sukupolvenvaihdoksia. Tavoite, niin kuin tässä keskustelussa on esille tullut, on kasvattaa metsäkokoa ja edistää ennen muuta yrittäjämäistä metsätaloutta eli ammattimaista metsänhoitoa ja tätä kautta lisätä myös puun tarjontaa. Tämän on arvioitu lisäävän metsätilojen luovutuksia nykyisestä noin 1 400:sta 3 000:een, ja puun tarjonnan ennakoidaan kasvavan 1,2—1,4, jotkut arvioivat jopa 1,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, eli merkittävistä vaikutuksista on kyse. Mutta isompien metsien omistajat ja asiantuntijat ovat tuoneet esille myös niitä haasteita, joita tässä on muun muassa näiden hehtaarimäärien ja tämän byrokratian näkökulmasta, ja yhdyn niihin. Tämähän toimii niin, että Etelä-Suomessa pienemmät hehtaarimäärät mahdollistavat tätä ja sitten pohjoiseen mentäessä hehtaarimäärän tarve kasvaa metsän arvon kautta. Kun tämä tulee lisäämään puun tarjontaa, niin tällä tulee olemaan myös vaikutusta työllisyyteen. Eli tämä tulee lisäämään myös uutta työtä tähän maahan, ja sitä tässä salissa on usein ainakin salin keskeltä ja oikealta reunalta kaivattu. Tämä on yksi sellainen toimenpide. Toin tuossa debattipuheenvuorossa esille sen, että esimerkiksi Ruotsissa perintöverosta luovuttiin vuonna 2005 sosialidemokraattien johdolla. Norja seurasi esimerkkiä vuonna 2014. Perintöverosta luopumisen yhteydessä nämä maat ovat kiristäneet perinnöstä saatavan myyntivoiton verotusta, eli itse asiassa tuotot ovat aika monessa paikassa kääntyneet tätä kautta kasvuun. Itse toin tuossa esille sen, ja toivon, että myös meillä ihan ilman kateellisuutta ja populismia selvitettäisiin se mahdollisuus, mitä tapahtuisi, jos me Ruotsin mallia noudattaen luopuisimme perintöverosta. Me olemme jo tehneet sen ratkaisun, että pienet perinnöt saa ilman perintöveroa. Minun mielestäni kannattaisi pohtia myös työn ja työpaikkojen näkökulmasta sitä, että perintöverosta luovuttaisiin. Olen aika vakuuttunut, että kun yritykset ja maa- ja metsätilat pystyisivät jatkamaan toimintaa, niin tähän maahan syntyisi lisää työpaikkoja. Ja itse asiassa se, kun perintövero ei tulisi näissä sukupolvenvaihdoksissa maksettavaksi, mahdollistaisi myös uusien työpaikkojen ja investointien tekemisen ja olisi järkevää. Itse siis toivon, että tämänsuuntaista mallia selvitettäisiin aivan ilman ennakkoasenteita ja katsottaisiin, mihin sillä päästäisiin. Ruotsissa on päästy hyvään tulokseen, Norjassa on päästy hyvään tulokseen, ja itse uskon, että Suomen olisi tässäkin hyvä seurata läntisiä naapureitamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-01T17:29:33,2016-12-01T17:35:26,Tarkistettu,1.1 2016_124_97,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perintö- ja lahjaverotuksen kevennyksethän ovat myöskin valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä ja, päinvastoin kuin edustaja Heinonen, vasemmistoliitto tulee ainakin esittämään mieluummin suurten perintöjen verotuksen kiristämistä kuin siitä luopumista. Tässä keskustelussa keskustelun avaaja, edustaja Kiuru, esitteli tämän vastalauseen ja sen perusteet — vastalauseen, jossa ovat mukana myöskin vasemmistoliitto ja vihreät. Ei siitä sen enempää. Mutta kun täällä on muisteltu metsäverotuksen historiaa, niin tottahan se on, että ennen oli pinta-alaverotus, ja pinta-alaverotus varmasti tuntui kohtuuttomalta niistä, jotka maksoivat sitä pinta-alaverotusta ilman, että hankkivat riittävästi metsänmyyntituloja sen veron maksamiseen, mutta sitten, kun siirryttiin taas myyntituloverotukseen, niin ehkäpä se lisäsi myöskin näiden passiivisten metsänomistajien määrää, jotka eivät sitten paljoa korvaansa lotkauttaneet sille metsäomaisuuden aktiiviselle hoitamiselle ja tuotolle. Sitten vielä välissä oli sitä siirtymäaikaa, jolloin sai valita jommankumman. Nämä — ilmastotavoitteiden toteuttaminen, biotuoteteollisuuden laajentuminen, suojelun riittävä taso, moninaisuuden turvaaminen — kaikki vaativat talousmetsien tehokasta käyttöä, ja siihen pitää kannustaa. Ja metsäverotus vaatii uudistusta. Metsäteollisuus on itse asiassa rakentanut varsin hyvän, toimivan metsäverotusuudistusmallin, joka lähtee siitä, että tulisi tällainen verorasitus kaikille, joka sitten vähennettäisiin sitä mukaa, kun metsämyyntituloja tulee, elikkä verotusta saisi palautettua sen jälkeen, kun tulee veronmaksukykyä sen myynnin seurauksena. Elikkä puuta tarvitsee saada liikkeelle tasaisesti, pitkäjänteisesti, ja sitä voidaan edistää järkevällä (Puhemies koputtaa) kokonaisverouudistuksella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-01T17:35:26,2016-12-01T17:37:29,Tarkistettu,1.1 2016_124_98,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Kolmesta iloisesta rosvosta saliin on tänään saapunut kaksi: metsälahjavähennys ja yrittäjävähennys. Kolmas iloinen rosvo on vähän myöhässä, tulee ensi viikolla, ja se on tämä perintö- ja lahjaveron alennus. Tämä nyt tiedoksi edustaja Heinoselle, joka on nyt vähän etuajassa puhunut jo pariinkin otteeseen tästä vasta ensi viikolla käsiteltävänä olevasta asiasta, ja silloin varmasti käymme oikein mielenkiintoisen debatin. Muitakin kauniita lempinimiä tälle lakiesitykselle on annettu, muun muassa ""innovaatio"" ja ""härveli"". Nämä on kuultu asiantuntijakuulemisissa verojaostossa, ja tottahan se on, että yksi asiantuntijamme sanoi, että ei taida olla missään Pohjoismaissa toista henkilöveroa, jossa yhden veron saa vähentää toisesta verosta, ja Suomessakin saa mennä kuulemma puolen vuosisadan taakse, että tällaisen härvelin löytää. Kuten edustaja Aalto sanoi, tämä rikkoo hallitusohjelman sinänsä järkevää ja itsestään selvää ajatusta laajoista veropohjista ja selkeästä verotuksesta. Ja kuten edustaja Kiviranta totesi, tästä selvän ottaminen vaatii varmasti verosuunnittelijan ammattiapua tai lakimiespalveluita. Mutta samoin yhdyn edustaja Aallon kummastukseen siitä, että uskooko kokoomus nyt ollenkaan markkinatalouteen. Kun puukauppa käy kuumana näitten investointien takia, niin miksi ihmeessä puunmyyntiä pitää nyt erikseen vielä subventoida veronmaksajien rahoilla? Toinen markkinataloutta häiritsevä asia on se, että tässä edustaja Heinonen tosi kauniisti puhui siitä, että helpotetaan näitten metsien luovutusta edelleen, mutta noin markkinatalouden kannalta se johtaa siihen, kuten esityksessä on todettu, että todennäköisesti metsien hinnat nousevat ja kauppa metsätiloilla käy entistä vähemmäksi. Eli ei saa ostaa metsätiloja joku, joka ei ole sellaiselle jo syntynyt. Sellaista markkinataloutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-01T17:37:31,2016-12-01T17:39:40,Tarkistettu,1.1 2016_124_99,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä lakiesityksellä on pitkä historia. Jo valtioneuvoston periaatepäätöksessä Kansallisesta metsäohjelmasta 2015 asetettiin tavoitteeksi yksityismetsälöiden tilakoon kasvattaminen 50 hehtaariin vuoteen 2050 mennessä. Siis jo Vanhasen toisen hallituksen aikana katsottiin, että suurentamalla tilakokoja ja parantamalla tilojen rakennetta on mahdollista parantaa metsätalouden kannattavuutta ja kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä sekä teollisuuden puuhuoltoa. Yhtenä keinona tilakoon kasvattamiseksi metsäohjelmassa todettiin muun muassa verotukselliset keinot sukupolvenvaihdosten ja metsätalouden edellytysten parantamiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamisen keinoja miettinyt työryhmä käsitteli lukuisia toimenpiteitä metsätilojen pirstoutumisen ehkäisemiseksi, metsätilojen koon kasvattamiseksi ja metsätalouden toimeliaisuuden lisäämiseksi yksityismetsissä. Työryhmä piti tärkeimpänä ja vaikuttavimpana toimenpiteenä perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoksen huojennuksen laajentamista metsätiloihin, ja työryhmän tekemien ja teettämien selvitysten perusteella metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennuksella voidaan työryhmän mielestä kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti saavuttaa metsä-, elinkeino- ja työllisyyspoliittisia tavoitteita. Nyttemmin valmistuneessa Suomen biotalousstrategiassa korostetaan biomassojen saatavuutta biotalouden tarpeisiin. Biotalousstrategiaa tarkentavassa valtioneuvoston hyväksymässä Kansallinen metsästrategia 2025:ssa asetetaan runkopuun hakkuukertymälle 15 miljoonan kuution kasvutavoite, mikä tarkoittaa neljänneksen kasvua tämänhetkiseen hakkuukertymään elikkä todella merkittävää kasvua. Jotta tähän kasvuun päästään, metsästrategiaan kirjattuna tavoitteena on myös, että aktiivinen ja yritysmäinen metsätalous lisääntyy, tilakoko kasvaa ja metsänomistusrakenne tukee metsien aktiivista käyttöä. [Puheenvuoron lopussa äänentoisto-ongelmia]",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-01T17:39:42,2016-12-01T17:41:42,Tarkistettu,1.1 2016_124_100,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Jostain syystä hetkeksi edustaja Viljasen ääni katosi, mutta ajatus tuli varmaan meille kaikille selväksi myös niiltä osin kuin sitä ei tuossa kuultu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_101,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ilahduin, kun kuuntelin edustaja Heinosen puhetta siitä, että yhteismetsät ovat yksi tärkeä osa. Olisikin tavallaan toivonut, että tässä kohtaa olisi ollut hallituksessa rohkeutta vähän palata tuohon, mitä äsken edellä kuultiin myös edustaja Viljaselta. Eli kyllä tämä meidän yhteismetsäajattelumme voisi olla tässä perikuntien kohdalla erinomainen ratkaisu. Luotaisiin siihen mekanismi, jotta jos perikunta muodostaa perinnöstään yhteismetsän, heille perinnönsaantivaiheessa annettaisiin selkeä verohelpotus. Näin nämä metsälöt pysyisivät hyvin hoidettuina ja ne olisivat aktiivisessa käytössä. Jos meillä tässä maassa on 60 000 metsänomistajaa, jotka eivät tiedä omistavansa metsää, niin totta kai jokaisen hallituksen, tämän ja seuraavienkin, on pyrittävä tekemään voitavansa niin, että nämä pusikot saadaan myös hyötykäyttöön. Kaikkein suurin kansantaloudellinen tappio on todellakin se, että meillä on tietämätöntä metsänomistajakuntaa, ja, sanotaanko, perikunnat sirpaloittavat tätä omaisuutta. Ehkä meillä tulisi ottaa aika rohkeasti käyttöön se, missä vaiheessa perikunnan on tehtävä jotakin sellaista, että tämä sirpaloituminen voidaan selkeästi ehkäistä, ja antaa pientä pakotetta perikunnille, ehkä ottaa Ruotsin puolelta mallia niin, että metsän omistamiseen tulee todellakin aktiivinen ote.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-01T17:42:06,2016-12-01T17:44:00,Tarkistettu,1.1 2016_124_102,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä metsälahjavähennyksessä on kyse tästä, sanotaanko, kolmen koplasta eli kolmesta iloisesta rosvosta, joilla tarkoitamme sitä, että näinä aikoina, kun hallitus leikkaa pienituloisilta ihmisiltä työttömyysturvaa, perusturvaa, kaikkea tätä, niin hallituksella riittää rahaa varsin anteliaisiin — varakkaille ihmisille anteliaisiin — veronkevennyksiin. Niistä kaksi rosvoa on täällä tänään, tämä metsälahjavähennys ja seuraavana listalla tämä niin sanottu apteekkarivähennys, ja kolmatta odotellaan sitten tämän perintö- ja lahjaveron muodossa, jossa varaa riittää siihen, että miljoonaperintöjen verotusta kevennetään tosiaan samaan aikaan kun pienituloisilta leikataan. Puhemies! Tässä kokonaisuudessa on myös huomattava se, että näillä lakiesityksillä, jotka yhteensä ovat noin parisataa miljoonaa — parisataa miljoonaa — ei todeta olevan merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen. Miksi haluan nostaa tämän kysymyksen esiin tässä yhteydessä tänään, jälleen kerran, on huoli siitä, että ellei työllisyys parane, me joudumme tilanteeseen, että kenties ensi keväänä ovat edessä lisäleikkaukset. Huomasin viikonloppuna sananvaihtoa hallituksen kesken siitä, ovatko kyseessä lisäleikkaukset keväällä, mahdollisesti riihessä, joka kenties siirretään yli kunnallisvaalien, mitä ihmettelimme. Nythän näyttäisi sitten siltä, että valtiovarainministeri Orpo ilmoittaa, että pari miljardia voi olla lisäleikkauksia tiedossa, ja pääministeri Sipilä sanoo, että no, ei kaiketi ole — eli tässä on parin miljardin haarukka. Kyllä tällä menolla, jos työllisyys ei parane, minä pelkään, puhemies, vakavasti sitä, että tässähän käy niin, että hallitus sitten kokoontuu keväällä ja toteaa, että mitä tehdään, velkaa joudutaan ottamaan, kun työpaikkoja ei synny, talous ei kasva, leikataan lisää koulutuksesta, pienituloisilta, ja samaan aikaan todetaan, että hupsista, siellä se parisataa miljoonaa meni sitten näihin (Puhemies koputtaa) varsin anteliaisiin veronkevennyksiin juuri viime joulun alla. Toivon, että tähän voidaan vielä vaikuttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-01T17:44:01,2016-12-01T17:46:10,Tarkistettu,1.1 2016_124_103,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Pyytäisin edustajaa siirtymään puhujapönttöön, jos hän haluaa jatkaa. — Näköjään ei.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_104,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on muisteltu menneitä, ja voisimme puhemiehen kanssa muistella myös sitä 25 vuoden takaista aikaa, kun olimme veropoliittisessa ministeriryhmässä. Silloin uudistettiin muun muassa metsäverotus niin kuin oikeastaan kaikki muutkin verolait. Tuolloin siirryttiin pinta-alaverotuksesta myyntiverotukseen, ja siinä otettiin 13 vuoden siirtymäaika. Valinnan sai tehdä. Tuolloin pelättiin vähän sitä, että valtion ja verotulojen saajien asema heikkenee sikäli, että aina kun on huono taloudellinen tilanne, niin puu ei käy kaupaksi, sillä ei ole ostajaa eikä myyjää, jolloin verotuloja ei myyntiverotuksen kautta tule, jolloin se syventää sitten talouden ahdinkoa. Ehkä näin on voinut käydäkin. En tiedä, onko asiasta tehty tutkimusta. Pinta-alaverotus oli sikäli hyvä, että oli vakaa verotulo kaikkina aikoina, mutta siinä olivat ne muut ongelmat ja epäoikeudenmukaisuudet, joihin ei nyt tässä ole syytä mennä. (Timo Kalli: Tase töihin!) Tämä metsälahjavähennys on kieltämättä monimutkainen, byrokraattinen malli ja siksi ei mitenkään kehuttava. Toinen puute tässä on, että se kohdistuu suuriin tiloihin ja pienemmät eivät ole sen piirissä. Tästä huolimatta, että näitä ongelmia tässä on, valiokunta päätyy siihen, että hyödyt ovat suuremmat kuin haitat ja tuotto on suurempi kuin kulut, ja silloin tällä on tietysti perusteita tulla hyväksytyksi. Arvoisa puhemies! Metsätilojen pirstoutumisen estäminen on tärkeää, toisaalta puun turvaaminen teollisuudelle on ensiarvoisen tärkeää meillä. Tällä hetkellä on käynnissä suuria investointeja ja on suunnitelmia isoista investoinneista, ja jotta ne tulevat hyödyttämään tätä kansantaloutta, niin puuta on saatava liikkeelle, ja jos se tällä hetkellä vastaa puun myyntitarvetta, niin välttämättä ensi vuonna, kun esimerkiksi Äänekosken suurinvestointi valmistuu, näin ei välttämättä ole. Kuopioon ollaan suunnittelemassa uutta investointia, ja sitten monia biopuolen hankkeita on myös valmisteilla. Tähän on syytä varautua, ja viisas hallitus varautuu ajoissa. Arvoisa puhemies! Se, että puunsaanti turvataan teollisuudelle, kyllä lisää — ja tämäkin uudistus lisää — tarjontaa, kysyntä kasvaa, tarjonta kasvaa, ja sitä kautta, kun tarjontakin kasvaa, hinta pysyy kohtuullisena, ja kun hinta pysyy kohtuullisena, niin suomalaisen vientiteollisuuden menestyminen maailmanmarkkinoilla paranee. Tästä on koko kansantaloudelle hyötyä sekä vientituloina että työllisyytenä ja myös pääomavirtana maaseudulle. Tosin kaupunkilaisethan jo, niin kuin on kuultu, valtavan osan metsistä omistavat. Arvoisa puhemies! Vielä totean, että kun pyritään siihen, että metsien omistus siirtyy nuoremmille, niin se on kyllä johtamassa siihen, että kauppa, puunmyynti, lisääntyy. Ei 80—90-vuotiaalla ihmisellä ole sellaisia tarpeita myydä puuta kuin on 30—40-vuotiaalla, nuorella perheellä. Kaiken kunnioituksemme ansaitsevat iäkkäät 80—90-vuotiaat metsänomistajat usein säästävät pahan päivän varalle tietämättä, milloin se paha päivä heille tulee, mutta tämä on varsin yleistä. Täällä joku väläytti, taisi olla edustaja Myllykoski, myyntipakkoa, mutta sanoisin, että puun osalta myyntipakko ei sovi, niin kuin ei muukaan pakkomyynti, suomalaiseen järjestelmään. Se kyllä olisi askel monella tavalla väärään suuntaan ja varmaan myös perustuslainvastainen. Arvoisa puhemies! Vaikka tässä esityksessä on näitä puutteita, niin tämä on syytä viedä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-01T17:46:17,2016-12-01T17:51:14,Tarkistettu,1.1 2016_124_105,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ehkä nyt täytyy oikaista, että minä en puhunut puun myynnistä vaan nimenomaan siitä, että aktivoidaan perikuntia, jotta he lähtevät toimimaan. En ole tarkoittanut siinä kohtaa, että perikunnan tarvitsee myydä puunsa, vaan nimenomaan sitä, että tämä metsäomaisuus siirtyy aktiivisesti hoidettavaksi ja koetetaan ehkäistä sen pirstaloitumista. Mutta ehkä tämä menee sinne vanhojen muistelun puolelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-01T17:51:17,2016-12-01T17:51:47,Tarkistettu,1.1 2016_124_106,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä kiinnitin huomiota äskeisessä puheessa olleeseen yksityiskohtaan, jossa todettiin, että täytyy turvata metsäteollisuuden puunsaanti. Itse nyt katsoin tässä Savon Sanomien juttua, joka on kirjoitettu kuitenkin käytännössä 20.9.2016, ja minulla ei ole mitään syytä olettaa, etteikö tämä juttu pitäisi paikkansa. Tässä nimittäin todetaan, että ""Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi—elokuussa Suomen yksityismetsistä 20 miljoonaa kuutiota puuta. Se on 15 prosenttia enemmän kuin keskimäärin viimeisen kymmenen vuoden vastaavana aikana ja 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna"". Ja me annamme tässä tilanteessa hallituksen esityksen, jossa toteamme, että puunsaanti on vaikeutunut ja puunsaantia ei ole, ja puukaupan tehostamiseksi tämä esitys tehdään. Siltä osin voi todeta kyllä, kuten esimerkiksi MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen toteaa, että ""jos puukaupan volyymia vertaa suomalaisen yhteiskunnan yleiseen taloustilanteeseen, niin ei voi valittaa"".",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-01T17:51:51,2016-12-01T17:53:08,Tarkistettu,1.1 2016_124_107,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todella erinomaista, että nämä luvut ovat tällaisia. Se kertoo siitä, että hallituksen politiikka on onnistunut (Naurua) ja nyt tämä alkaa näkyä teollisuudessa. Mutta edustaja Kiuru, kuuntelitteko siltä osin puhettani, kun totesin, että muun muassa Äänekosken valtava investointi, joka 4 miljoonaa kuutiota lisää puun kysyntää, valmistuu ensi vuonna? Ja Kuopioon, Kemijärvelle, Kemiin, Pietarsaareen, ja niin edelleen on valmisteilla investointeja, jotka lisäävät puun kysyntää voimakkaasti, ja silloin tarvitaan niitä tekijöitä, joilla puu saadaan varmasti liikkeelle. Nämä investoinnit ovat turhia, jos meillä ei ole sinne raaka-ainetta. Ja jos me emme hyödynnä tätä mahdollisuutta nyt, niin älkää puhuko työllisyyden hoidosta ja talouden korjaamisesta yhtään mitään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-01T17:53:10,2016-12-01T17:54:12,Tarkistettu,1.1 2016_124_108,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy vain todeta, että jos hallituksen politiikka on näin onnistunutta, että otatte tämän hyvän puunsaannin omiin nimiinne, niin kysyn vain: miksi ihmeessä täytyy tehdä sitten täydentäviä esityksiä, jos tämä tilanne kerran on näin hyvä hallituksen toimien ansiosta? Ja silloin tietenkin huomataan jo, että tässä onkin toinen ketunhäntä kainalossa. Jos aidosti puukauppaan halutaan vilkastusta tällä esityksellä, niin silloinhan oltaisiin lähdetty tietenkin siitä, että tämä esitys ei kohdistuisi vain yhteen kolmasosaan metsänomistajista eikä täällä olisi rajoja, joissa pitää tietyn verran vähimmäiskokoa omistaa, jotta tämän edun voi saada käyttöön. Tällöin on kysymys siitä, että tässähän haetaan aivan toisenlaista ketunhäntää, joka liittyy siihen, että metsälahja voidaan ottaa vastaan tällaisena sukupolvenvaihdoksena ja tässä on tarkoitus pitää huolta siitä, että kasataan niille, joilla jo onkin entisestään. Ja täytyy todeta, arvoisa puhemies, että eivät ole kovin oikeutettuja nämä argumentit, joita täällä käytetään, kun kysymys... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylitttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-01T17:54:14,2016-12-01T17:55:18,Tarkistettu,1.1 2016_124_109,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On kyllä hieman kyseenalaista puhua hallituksen esityksestä, joka on ihan vakava ja tärkeä, että on ketunhäntä kainalossa. Puheenvuorossani totesin, että tässä lakiesityksessä on ongelmia sen tähden, että tämä on byrokraattinen, monimutkainen, ja sitten pidän sitä myös ongelmana, että tämä kohdistuu varsin suuriin tiloihin ja sitten pienemmät jäävät ulkopuolelle. En tiedä, miksi näin on päätetty, mutta tähän tietysti on vielä syytä mahdollisesti seuraavassa hallituksessa tai jatkossa kuitenkin paneutua, jotta myös pienten metsälöiden omistajien asema tasavertaisuuden nimissä saadaan kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-01T17:55:19,2016-12-01T17:56:06,Tarkistettu,1.1 2016_124_110,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Edustaja Kiviranta on pyytänyt vastauspuheenvuoron, mutta hänellä on myöskin täällä listapuheenvuoro. Haluaako hän molemmat, vai kelpaako varsinainen puheenvuoro? — Olkaa hyvä. (Timo Kalli: Herra puhemies! Mulle kelpaa vastauspuheenvuoro! — Naurua) — Josko nyt kuitenkin edustaja Kiviranta. — Olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_111,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Krista Kiuru on niin kuin minäkin huolissaan siitä, että tämä metsälahjavähennys ei nyt koske kaikkia metsänomistajia. Uskon, että kun täällä on seuraavana listalla yrittäjävähennys, joka koskee kaikkia metsänomistajia tasapuolisesti, niin edustaja Kiuru kehuu sitä sitten. (Naurua) Tätä minä odotan. (Eduskunnasta: Nimenomaan, juuri näin, jos on johdonmukainen, tekee näin!) Mutta sitten tästä puun tarjontatilanteesta: Se on tällä hetkellä hyvä. Mutta ihan niin kuin edustaja Kankaanniemi sanoi, niin maassahan on tekeillä suuria investointeja. Äänekosken investointi valmistuu ensi syksyn alussa. Se alkaa näkyä markkinoilla ensi vuoden puolella heti. Sitten tulee Kemi, Kemijärvi — toivottavasti nämä kiinalaiset hankkeet sitten myöskin toteutuvat — ja mahdollisesti vielä Kuopion sellutehdashanke. Näitä on paljon edessäpäin. Uskon, että tämä metsälahjavähennys omalta osaltaan edistää puun tarjontaa siinä tilanteessa, kun kysyntä todella kasvaa vahvasti. En oikeastaan usko eikä PTT:n tutkimuksenkaan mukaan ole niin, että tämä puun myynti olisi mikään ikäkausikysymys, että nuoret ilman muuta myisivät enemmän kuin vanhemmat. Luultavasti kaikki järkevät ihmiset myyvät silloin puuta, kun se metsänhoidollisesti on perusteltua ja he ymmärtävät, että se muualla alkaa tuottaa paremmin. Mutta kyllä uskon, että kun nuoremmalle polvelle kuitenkin tulee tämmöinen pieni veroporkkana — sanoisin, että hyvin pieni veroporkkana — tämän metsälahjavähennyksen kautta, niin se omalta osaltaan varmistaa puun tarjontaa jatkossa. Sitten vielä sen verran, että kun edustaja Viitanen tässä puhui näistä verovaikutuksista, niin Kataisen hallitus teki yhteisöveron alennuksen, jota en moiti, mutta se on tällä hetkellä reilut 900 miljoonaa euroa vuodessa osakeyhtiöille ja osuuskunnille verohelpotuksia. Metsälahjavähennys on vain 18 miljoonaa euroa ja yrittäjävähennys vain hiukan alle 130 miljoonaa euroa. (Puhemies koputtaa) Se niistä suuruussuhteista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-12-01T17:56:16,2016-12-01T17:58:37,Tarkistettu,1.1 2016_124_112,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama huomio: Tämä puun lisäkäyttöhän on Suomen kansantalouden tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeässä asemassa, kun me saamme rattaat pyörimään niin, että saamme uusia investointeja Suomeen. Suomihan on elänyt pitkään investointilamassa, tänne ei ole juurikaan investoitu. Aikoinaan kun metsäteollisuus eli vahvaa nousukauttaan 80-luvulla ja, sanotaan, 70-luvun lopulta tuonne vuoteen 2000 asti, investointivauhtihan suurin piirtein oli miljardin vuodessa keskimäärin, ja silloin puhuttiin, että hyvä paperikone maksaa itsensä takaisin kahdessa vuodessa. Silloin investoitiin Suomeen. Tänä päivänä investointivauhti on onneksemme, kuten edustaja Kiviranta taas oivallisesti kuvasi, lähtenyt liikkeelle. Se on Suomen kansantalouden elpymisen kannalta kaikkein tärkein asia. Ja puun käyttö takaa sen: Kun suomalaista puuta käytetään lisää, se varmasti tuo työtä. Kaikkein vähiten sille metsänomistajalle itselleen, mutta sen ketjun aikana hyvin hyvin monelle suomalaiselle. Voin sanoa esimerkkinä: Kun metsänomistaja myy ensiharvennusmäntykuitua, hän saa siitä 10 euroa motilta. Se on suurin piirtein karkea keskihinta tällä hetkellä, kun kohtuullisen leimikon myy, eikä se iso hinta ole. Mutta sen jälkeen sinne menee monitoimikonekuljettaja, pistää puut pinoon, sen jälkeen tulee ajokonemies, ajaa sen tien varteen — toki ratissa siellä voi olla kauniimman sukupuolenkin edustaja näin tasa-arvon kunniaksi — ja sen jälkeen sitten se kuorma-autolla viedään teollisuuden jalostuspaikalle tai sitten muuhun kuljetusmuotoon, vaikka nyt junaan, sitten se menee tehtaalle ja siellä jalostetaan, siinä hyvin hyvin moni ihminen saa töitä välille. Se, mitä metsänomistaja saa, sen 10 euroa miinus verot siellä pystykaupalla puuta myydessään, on hyvin pieni osa tästä koko ketjusta. Että älkää nyt, hyvät ihmiset, tuijottako sen puun kantohintaa, se on aivan todella minimaalinen osa koko valmiin tuotteen hinnasta. Tärkeintä on, että moni saa sillä välillä töitä. Se olisi se Suomen pelastus. Ja hyöty jää todellakin muualle kuin sinne metsänomistajalle, se kertautuu sen ketjun aikana niin, että viimeinen hyötyy siinä. Toivon mukaan jonain päivänä on se tilanne, että komposiittimateriaalista valmistettua läppäriä vaikka edustaja Kiuru menee ostamaan kaupasta ja toteaa, että tämäpäs on hyvä väline, kun on kevyt ja kestävä eikä ole ollenkaan staattisen sähkön vaivaama niin kuin nämä nykyiset muovivempeleet ovat. Sitten tämä rakenteellinen uudistuminen metsätalouden puolella on aivan välttämättömyys. Minä olen pitkään miettinyt, että mikä tuossa demarien verolinjassa ihmetyttää minua. Minä kiitän nyt ihan sydämeni pohjasta edustaja Krista Kiurua tästä hienosta puheenvuorosta. Minulle välähti äsken se pitkän pitkän pohdinnan jälkeen: teille rakenteellinen uudistaminen on ihan sivuseikka, kunhan vain saadaan pelata jollakin veroporkkanalla tai veroasialla sillä keinoin että saamme näyttää, että joku on ahneempi kuin toinen tai joku on rikkaampi kuin toinen. Jos emme rakenteellisia uudistuksia tähän maahan tee, me olemme siinä tilanteessa, missä nyt olemme. Elikkä älkäämme vastustako uudistamista. Uudistaminen on välttämätöntä. Se koskee meidän omaa henkilökohtaista elämäämme, se koskee metsätaloutta, Suomen teollisuutta ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Jos te kuvittelette, että tästä selvitään sillä, että kaikki on yhtä hyvin kuin ennenkin ja jopa paremmin kuin eilen, niin se ei pidä paikkaansa. Meidän on uudistuttava, ja nimenomaan se lähtee rakenteista. Ja tämä on yksi pieni osa sitä rakenteellista ketjua, se olisi hyvä muistaa. (Kari Uotila: Tosi pieni!) — Pienihän se on, mutta pitää muistaa, että sen pienen lapsenkin ensimmäinen askel on se maailman tärkein askel. Se ensimmäinen askel on aivan varmasti tärkeä, olen sen omalta osaltani tyttärentyttären kävelystä nähnyt, että se on se maailman suurin askel, se on hienoin asia. Sitten lopuksi vielä tästä, kun tässä keskustelussa on pikkusen kateuden siementäkin ollut: Jos nyt joku paikalla olevista tai joku muu tuntee lievää kateuden siementä metsänomistajaa vastaan, niin minulla on kohtuullisen laajat yhteydet kiinteistönvälityksen puolelle ja myös metsätalouden harjoittajien puolelle ja myös yrittäjien puolelle, ja siitä tuskasta kyllä pääsee, kun käymme keskustelua vaikka tuolla kahvilassa. Metsätila kyllä löytyy alta puolentoista tunnin, sen lupaan. Että jos joku tähän autuuteen haluaa, minä avaan sen tien mielelläni, korvauksetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-01T17:58:39,2016-12-01T18:03:00,Tarkistettu,1.1 2016_124_113,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän tästä, minä nopeasti korjaan tämän väärän käsityksen, mitä edustaja Hoskonen tuossa äsken viljeli. Minä nimenomaan kävin avaamassa tämän keskustelun toteamalla, että on pyhäinhäväistys, että hallitus ei halua kohtuullistaa metsäverotusta vaan sen sijaan tehdään entistä byrokraattisempi ja hallinnollisempi järjestelmä, jolla ei ole edes sitä oikeutusta, että saataisiin puu liikkumaan — kun se liikkuu jo. Minusta tämä on käsittämätöntä, että ollaan tässä tilanteessa. Ehdotin, että tehdään metsäverotuksen kokonaisuudistus, minkä tarkoituksena on turvata metsäteollisuuden kohtuuhintainen raaka-aineen saatavuus. Esitin myös, että hallitus selvittäisi metsäverotukseen liittyvät ongelmat ja antaisi eduskunnalle esityksen metsäverotuksesta, joka yksinkertaistaa ja selkeyttää metsäverotusta, ja samassa yhteydessä hallitus korjaisi metsänhoitoon liittyvät laiminlyönnit. Jos keskustan eduskuntaryhmä voisi kannattaa näitä hyviä esityksiä, joista Hoskonenkin puhui, niin tätä voi sitten lausuman muodossa kannattaa, kun me tulemme tästä lausuman jättämään, niin sosialidemokraatit, vasemmistoliitto kuin vihreätkin, ja toivon, että (Puhemies koputtaa) kannatatte tätä Hoskosen ja Kiurun linjaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-01T18:03:09,2016-12-01T18:04:21,Tarkistettu,1.1 2016_124_114,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,Nyt varsinaiseen puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_115,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Metsälahjavähennys on hallituksen keino vauhdittaa sukupolvenvaihdoksia ja estää metsätilojen pirstaloituminen. Esitys on kuitenkin ongelmallinen. Se kohdistuu suuriin metsätiloihin, alle kolmannekseen tiloista, vaikka nimenomaan tilojen pienuus on ongelma. Esityksessä unohtuu se metsätiloihin liittyvä inhimillinen tekijä, että iäkkäät metsänomistajat eivät jaksa hoitaa metsiään mutta jatkajaa ei löydy. Siinä ei metsälahjavähennys auta. Tässä keskustelussa edustaja Myllykoski teki kiinnostavan ehdotuksen yhteismetsämekanismista. Tämä voisi paremmin edistää puun tarjontaa, ja mielestäni tämä olisi tärkeä selvittää. Tällä hallituksen esittämällä metsälahjavähennyksellä myös lisätään entisestään omaisuuden kertymistä ja lisätään yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Kun hallitus samalla leikkaa rajusti heikompiosaisten sosiaaliturvaa, tätä metsälahjavähennystä ei voi hyväksyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-01T18:04:22,2016-12-01T18:05:33,Tarkistettu,1.1 2016_124_116,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan nyt toisella puheenvuorolla, koska äsken puhe tai tarkemmin sanottuna äänentoisto pätki, vaikka ajatus ei toki pätkinyt. Edustaja Kiuru siteerasi äsken artikkelia Savon Sanomista, jossa kerrottiin puun myynnin kasvaneen 10 prosenttia verrattuna viime vuoteen ja 15 prosenttia kymmenen vuoden keskiarvoon. Mainitsin jo ensimmäisessä puheenvuorossani asiantuntija-arvion, joka toki ei ole ollut Savon Sanomissa, mutta sen perusteella hakkuiden pitää lisääntyä 15 miljoonaa kuutiota eli 25 prosenttia, ja mikä oleellisinta, puuhuoltoa pitää turvata pitkäjänteisesti. Mutta kuten jo aiemmin totesin, siis jo Vanhasen toisen hallituksen aikana on tämä nyt käsittelyssä oleva esitys nostettu esille metsä- ja biotuoteteollisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi pitkällä aikajänteellä, siis pitkäjänteisesti, ei vain hetkellisesti. Samalla on asetettu tavoitteeksi turvata hyvä metsien hoito. Nyt lukuisten selvitysten jälkeen on edetty lainsäädäntövaiheeseen, ja kuten täälläkin on todettu, käsissä oleva ehdotus ei ehkä ole selkeimmästä päästä. Olen samaa mieltä edustaja Kivirannan kanssa, että huojennuksiin vaadittavan hehtaarirajan olisi hyvä olla alempana, jotta useampi metsänomistaja tulisi sen piiriin. Mutta edustaja Hoskonen jo täällä kiteytti tilanteen hyvin: heikkouksistaan huolimatta tämä ehdotus on ratkaisevasti askel oikeaan suuntaan. Kuten edustaja Kallikin jo totesi, tätä etua ei saa, ellei myy puuta, ja puun liikkuminen on kansantaloutemme etu. Olen tyytyväinen suomalaisen työn, yrittäjyyden ja työllisyyden kannalta, että tämä metsätilojen sukupolvenvaihdosasia nyt vihdoin etenee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-01T18:05:35,2016-12-01T18:07:30,Tarkistettu,1.1 2016_124_117,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Herra puhemies! Ihan muutama asia. Ensinnäkin täällä on nostettu esiin joku suuri metsäverouudistus. Se, että meillä puukauppa käy tyydyttävästi, ehkä kiitettävästikin, johtuu siitä, että ennustettavuus metsänomistajien ja puunostajien välillä on hyvin selkeä. Ei ole epävarmuutta, ja sen tähden puukauppa on häiriötöntä. Se on syytä muistaa. Jos nostetaan esiin ajatus siitä, että ollaan tekemässä jotain suurta tai merkittävää, se saattaa vaikuttaa ja tuoda häiriötilanteen. Vaikka puukauppa käy kiitettävästi, niin meille on syntynyt menneiden vuosien aikana paljon sellaista puun käyttöä, sellaista puun jalostusta, jota ei kuitenkaan pystytä tyydyttämään Suomesta — esimerkiksi koivu on sellainen, jota tarvitaan muualta tuotuna — ja jotta me voisimme tukeutua entistä enemmän omiin metsiimme, se edellyttää, että koko metsäpinta-ala saataisiin käyttöön. Ja kun on tiedossa tutkimuksiin perustuen, että noin 5 miljoonaa hehtaaria on ollut muutaman kymmenen vuotta pois käytöstä, niin totta kai velvollisen hallituksen pitää silloin toimia ja luoda sen kaltaisia edellytyksiä, joilla tällainen on mahdollista. Siitä, että tämä suosisi vain isoja tiloja: Kyllä tässä pienilläkin tiloilla on mahdollisuus. Kun se pieni tila ostaa lisää metsää ja saavuttaa sen pinta-alan, sen jälkeen sillä on mahdollisuus puun myynnin kautta käyttää tätä mahdollisuutta. Sitten vielä, kun edustaja Hoskonen totesi, että kun käytetään metsiä, niin silloin hakkuukoneen kautta, korjuukoneen kautta ja tehtaalle viedyn kautta syntyy toimeliaisuutta, että se ei pääty tähän, vaan sen jälkeen metsänomistaja on velvollinen viljelemään sen metsän, ja sen jälkeen hän hoitaa taimikon, hoitaa ensiharvennuksen, elikkä kun käytetään metsiä, se saa aikaan vipuvaikutuksen, jota seuraa toimeliaisuutta, ja sen tähden voi sanoa, että kyllä tämä järjestelmä osaltaan asettaa sen vaatimuksen, jossa metsätase saatetaan töihin. Ja kun se saatetaan töihin, siitä syntyy vipuvaikutus, josta syntyy yhteiskunnalle selkeästi enemmän verotuloja kuin nämä lahjaan liittyvät odotukset ovat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-12-01T18:07:33,2016-12-01T18:10:24,Tarkistettu,1.1 2016_124_118,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä markkinoitiin tätä härveliä rakennemuutoksena. Herra varjele meitä tällaisilta rakennemuutoksilta, jotka tekevät verojärjestelmästä, joka on jo nyt hyvin vaikea, entistä mutkikkaamman ja vaikeaselkoisemman. Tarvitaan yksinkertaistusta eikä lisää näitä kaikenlaisia keinotekoisia vähennyksiä, joista seuraavana on vuorossa yrittäjävähennys. Metsätiloista tosiaan suuri osa kuuluu kaupunkilaisille, mutta kuuluuko hehtaareista? Jos täällä mainittu pääongelma oli se välinpitämätön tai laiska metsänhoito, niin sehän ei todellakaan ole näiden kaikkein suurimpien metsätilojen ongelma, tämän kolmasosan, joka tästä lahjasta pääsee nauttimaan. Täytyy huomata, että tämä lahja on siis regressiivinen: se suosii jo ennestään suuria tuloja. Puun myyntitulohan on pääomatuloa. Metsä on verottajan silmissä siis sijoituskohde, ja nyt siis metsän hintaa valtion subventoinnilla nostetaan. Jos ei ole syntymässä saanut metsätilaa, niin turha tulla omistamaan, kun niiden hinnat nousevat. Tämä ei ole markkinataloutta. Mitään muuta pääomatulolajia ei kohdella tällä tavalla, että puhutaan sukupolvenvaihdoksesta, joka on aika romanttinen ilmaus. Eihän kukaan puhu osakesalkun sukupolvenvaihdoksesta — tai itse asiassa varmaan pitäisi puhuakin, koska aidon yritysvarallisuuden suojassa siirtyy miljoonien arvopaperiomaisuutta huojennetuin ehdoin, mutta siitä puhutaan sitten perintö- ja lahjaverolain yhteydessä ensi viikolla. Kivirannan mukaan siis kyseessä on pienet rahat, vain yhteensä 140 miljoonaa euroa. No, sillä olisi saanut kahteen kertaan hoitajamitoitussäästöt peruttua. Sillä voisi peruuttaa lähes kokonaan ammatillisen koulutuksen kaavaillut säästöt. Kyllä näissä kohteissa (Puhemies koputtaa) rahoja tarvittaisiin. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Edustaja, todellakin mielellään puhujapöntöstä, 2 minuuttia on jo käytetty. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)] Arvoisa puhemies! Vielä tosiaan tämä aivan viimeinen huomio, joka liittyy tässä seuraavaksi käsiteltävään niin sanottuun yrittäjävähennykseen. Siis tämän pääomatulolajin omistajat saavat nyt valtiolta tällaiset erityisedut, ja seuraavalla lailla — paitsi että tämä omistaja saa nyt näitä erityisiä, itselle räätälöityjä veroetuja — hän saa samat edut kuin yrittäjä, vaikka ei olekaan yrittäjäeläkelain tai maatalousyrittäjäeläkelain piirissä välttämättä. Eli metsän omistaminen on nyt Suomessa aivan erityisen huomion kohteena. Kaikkien mahdollisten muittenkin ammattiryhmien edut koituvat nyt metsänomistajalle tämän hövelin hallituksen ansiosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-01T18:10:26,2016-12-01T18:13:40,Tarkistettu,1.1 2016_124_119,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Herra puhemies! Hiukan täytyy ihmetellä sitä nykyisen opposition kieltä täällä, että tätä nyt vastustetaan jyrkästi. Oppositio on ollut aikanaan hyväksymässä kansallisia metsäohjelmia, joihin kaikkiin ovat sisältyneet ne periaatteet ja tavoitteet, joita tässä lahjavähennyksessä nyt on. (Timo Harakka: Periaatteet!) Ne ovat aina sisältyneet siihen samaan. Nyt te sitten vastustatte näitä kaikkia asioita. Täällä jopa vastustettiin puheenvuoroissa jo työllisyydenkin kohentamista. Ja sitten täällä kerrottiin, että sen pitäisi tulla kaikille. Elikkä te ensin vastustatte, sitten te kerrotte, että tämän pitäisi tulla kaikille, että tämä ei ole hyvä nyt, kun tämä selektiivinen, että sitten sen pitäisi tulla kaikille. Yrittäkää nyt päättää, mitä mieltä te oikeasti olette tässä asiassa. Puhemies! Tämä on erittäin hyvä alku sille, mitä kansallisissa metsäohjelmissa useaan otteeseen on todettu siitä, että aktiivisuutta saadaan metsiin lisää, niin kuin edustaja Kalli tuossa äsken totesi. Kolmannes suomalaisista metsistä on sen kaltaisia, joissa ei ole vuosikymmeniin käyty. Niitä ei ole käytetty, ne eivät ole tuottaneet hyötyä suomalaiselle yhteiskunnalle ja suomalaiselle taloudelle ja suomalaiselle työllisyydelle. Nyt, kun investoinnit ovat lähteneet liikkeelle, biotalouteen uskotaan, metsätalous on jälleen noussut ja metsäteollisuus on jälleen noussut uuteen kukoistukseensa, ja tämä on Suomelle aivan erityinen mahdollisuus. Kaikki kivet on käännettävä, jotta me pystymme tähän mahdollisuuteen vastaamaan. Ja siinä metsäteollisuus ja metsätalous ovat keskeisessä roolissa, se on ihan selvä asia. Tämä pitää tehdä, ja se on nyt hyvä alku, että on päästy vihdoinkin liikkeelle pitkäaikaisessa tavoitteessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-12-01T18:13:42,2016-12-01T18:15:27,Tarkistettu,1.1 2016_124_120,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Aivan lyhyesti edustaja Harakalle, kun hän alkoi kehittää asioita, joihin tämä metsälahjavähennyksen ja yrittäjävähennyksen verovaikutus voitaisiin kohdistaa. Ehkä tähän keskusteluun ei kannata lähteä, (Timo Harakka: Ei kyllä kannata!) mutta muistan hyvin, kun viime syksynä autoveron alennus riitti lähes kaikkeen. Se oli semmoinen kestoraha, jota käytettiin koko syksy muuhun tarkoitukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-12-01T18:15:27,2016-12-01T18:16:01,Tarkistettu,1.1 2016_124_121,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Herra puhemies! Minusta edustaja Harakan puheenvuoro oli lähes vastuuton. Tekin tiedätte, että meillä on näitä metsäpuolen valtavia investointeja. Olette kotoisin Äänekoskelta, käykää siellä katsomassa. Siellä on valtava investointi. Kuopioon on suunnitteilla vielä suurempi. Sitten mainitsemani Kemi, Kemijärvi ja niin edelleen — ne ovat sellaisia investointeja, että meidän täytyy niihin nyt varautua, ja on edesvastuutonta ilman, että esittää mitään vaihtoehtoa, vastustaa, vastustaa (Krista Kiuru: Esitimme vaihtoehdon!) ja vastustaa. Tuolla teidän politiikallanne suomalaisen teollisuuden raaka-aineen saanti ei ole turvattu, ja kun näin heitätte uudistukset romukoppaan, niin samalla te toimitte Suomen viennin ja työllisyyden vastaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-01T18:16:01,2016-12-01T18:17:01,Tarkistettu,1.1 2016_124_122,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Harakka. — Sanon vielä, arvoisat edustajat, että edustaja Harakan nimi tuli mainittua tässä edustaja Kankaanniemen puheenvuorossa. Sen sijaan edustaja Lepän puheenvuoro ei kohdistunut nimellä mainiten edustaja Kiuruun, joka nousi aikaisemmassa vaiheessa ylös. — Nyt siis, edustaja Harakka, teillä vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_123,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Aivan oikein todettu. — Olen käynyt Äänekoskella ja käyn siellä ensi viikolla uudestaan katsomaan ja näkemään sen, minkä edustaja Kiuru aikaisemmin toi esille. Nyt se kauppa käy — miksi ihmeessä tällainen yhdelle omistajaryhmälle suotu erityisetu? Esitimme myös vaihtoehdon siitä, että tarkastellaan metsäverotusta kokonaisuutena eikä niin, että joka ikisessä verovähennyksessä annetaan jotain pientä vielä lisää niin, että menee lopullisesti sekaisin se, mistä tulolähteestä edes on kysymys. Tämä monimutkaistaa entisestään asioita. Mutta vaihtoehto on esitetty, kuten aina. Edustaja Lepältä haluaisin kysyä, kun sanoitte, että yksi kolmasosa Suomen metsistä on niitä, joita hoidetaan huonosti, mahtaako se olla tämä sama yksi kolmasosa, joka nyt saa tämän huojennuksen. (Jari Leppä: Ei!) Yritin juuri tuossa äsken sanoa, että jos ongelma on se, että metsänhoito on retuperällä joillakin tiloilla, niin näillä tiloilla se tuskin on, kun tämä on ammattimaista toimintaa kaikkein suurimmilla metsätiloilla, ja ne eivät tarvitse tätä subventiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-01T18:17:13,2016-12-01T18:18:22,Tarkistettu,1.1 2016_124_124,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos jotain myönteistä etsi tuosta sosialidemokraattien vaihtoehdosta, niin se oli se, että näitäkin rahoja ei laitettaisi harmaan talouden kitkemiseen. Sehän on ollut se kaikista tuottoisin, sinnehän kannattaisi laittaa lisää, ainakin sillä tuottokertoimella, mitä sosialidemokraatit omassa vaihtoehtobudjetissaan esittivät. On erikoista se ajattelu, että tällaiset toimenpiteet, mitkä lisäävät tähän maahan työtä ja toimeliaisuutta, nyt sitten tuomitaan. Tämä maa ennen muuta tarvitsee työtä ja toimeliaisuutta lisää, ja niin kuin totesin aiemmin, on arvioitu, että puun tarjonnan ennakoidaan kasvavan tällä jopa 1,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, ja tämän on arvioitu lisäävän metsätilojen luovutuksia 1 400:sta jopa 3 000:een vuodessa. Tämä tulee lisäämään maahan merkittävällä tavalla työtä. Se tulee tarkoittamaan lisää työtä metsäkoneille, metsureille mutta myös kuljetuspuolelle, ja sitä kautta koko ketjussa se tulee vahvistamaan meidän tilannettamme. (Timo Harakka: Se on tempputyöllistämistä!) Tällä hetkellä, kun me olemme saaneet käännettyä talouden hienoiseen kasvuun, niin toivoisi toki sitä, että myös sosialidemokraatit, jotka tätä nyt kaikki kiivaimmin täällä arvostelevat tuttuna ei-puolueena, myös tunnistaisivat sen, että me tarvitsemme lisää toimenpiteitä työn ja työllisyyden kasvattamiseksi. Tämä tulee nimenomaan tekemään sitä. Niin kuin sanoin, kannattaa esimerkkeinä katsoa vaikkapa, mitä vastaavan tyyppisiä ratkaisuja perintöveron kanssa on Ruotsissa tehty. Kun on kannustettu siihen, niin itse asiassa tuotot ovat parantuneet, ja tämä tulee toimimaan samalla tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-01T18:18:22,2016-12-01T18:20:23,Tarkistettu,1.1 2016_124_125,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä jättää sanattomaksi. Ihan asiallisestikin ottaen tämä jättää sanattomaksi. (Toimi Kankaanniemi: Sitten kannattaa olla hiljaa!) Siis eihän tällaisena aikana, kun on erittäin vaikea taloudellinen aika, mitä tahansa voi tehdä. Ei täällä sellaista jakovaraa ole, että kaikille kavereille jaetaan rahaa ilman sitä, että syntyy kasvu- ja työllisyysvaikutuksia. Kyllä minä olen tosi pahoillani siitä, että hallitus on tällainen ei-liike. Te olette ei-liike. Me esitimme, että metsäverotukseen voitaisiin tehdä kokonaisuudistus, ja tehdään se mielellään parlamentaarisesti, jotta mekin pääsemme vaikuttamaan. Mutta sen sijaan yksikään teistä edustaja Hoskosta lukuun ottamatta ei ole arvostanut eikä kunnioittanut tätä elettä. Minusta se on erinomainen ehdotus oppositiolta, että laitetaan puu liikkumaan, metsäverotukseen tehdään uudistusta. Mutta tässähän ovat tosiasiassa aivan muut syyt nyt esillä. (Jari Leppä: Mikä se muu syy on?) Tässä on kysymys kaverikapitalismista, jossa halutaan jakaa kymmeniä miljoonia niille, joilla jo entisestään on. Se ei luo kasvua eikä luo samanlaista työllisyyttä. Jos me haluaisimme laittaa puun liikkumaan ja tehdä kasvua ja työllisyyttä tekeviä investointeja, tämä ratkaisu olisi tehty toisin. Me esitämme, että tehdään metsäverotuksen kokonaisuudistus, (Jari Leppä: Minkälainen?) ja sitä eivät ole ei-liikkeen puolueen kannattajat vielä ketkään kannattaneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-01T18:20:24,2016-12-01T18:21:46,Tarkistettu,1.1 2016_124_126,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Ymmärrän oikein hyvin tämän esityksen tahdonmuodostuksen keskustan ja jopa perussuomalaisten osalta mutta en pysty ymmärtämään sitä, miksi kokoomus vastustaa markkinamekanismin hoitamaa hinnanmuodostusta, miksi kokoomus vastustaa sellaista veropohjaa, jossa itsessään kannat ovat aika matalia ja se pohja on hyvinkin laaja, miksi kokoomus vastustaa markkinataloutta henkeen ja vereen tässä salissa. Sitä minä en pysty ymmärtämään enkä pysty ymmärtämään kokonaisuudessaan sitä, että kun puukauppa käy kuumana kuin hellan koukku, niin siinä vaiheessa laitetaan lisää tukea, kun rahaa on muutenkin vähän. Se kaikki raha pitäisi pystyä kohdistamaan työllistäviin hankkeisiin, sellaisiin hankkeisiin, jotka luovat uutta kasvua, eikä vain sinne ylimpiin tulodesiileihin makaamaan tileille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-01T18:21:47,2016-12-01T18:22:43,Tarkistettu,1.1 2016_124_127,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä pahasti jäänyt vaille se viesti, minkälaista verouudistusta täällä nyt sitten halutaan. Mitkä ovat sen periaatteet, mitä ihmettä siellä on, siis pakkomyyntiä? Sitäkö täällä halutaan? Sanokaa se suoraan, jos sitä esitätte, niin me osaamme siihen vastata. Nyt te kiemurtelette, että pitää tehdä verouudistus, ei minkäänlaista tietoa, mikä se on. Hallituksen esitys on tässä. Tämä on pitkä aika. Te olette olleet muun muassa mukana Kansallisessa metsäohjelmassa, sen valmistelussa, niin kuin ovat olleet vihreätkin mukana. Te olette hyväksyneet ne periaatteet, jotka tässä nyt ovat. Eikö se ole hyvä? (Välihuutoja) — Ei näköjään ole. Mutta kertokaa, minkälainen se verouudistus on, mikä pitää tehdä. Ei ole tullut ensimmäistäkään viitettä siihen, minkälainen sen olla pitää. Mitä tulee näihin metsätiloihin, joita ei ole aktiivisesti käytetty, siellä on kaikenlaisia, siellä on kaikenlaisia metsänomistajia ja kaikenlaisia ja kaikenkokoisia metsätiloja. Juuri tähän me haluamme ilman muuta ja hallitus haluaa ja eduskunnan selkeä enemmistö tulee haluamaan sitä, että sinne sitä aktiivisuutta saadaan nimenomaan lisää. Tämä osuu kyllä sinne kohdalle ihan varmasti. Viimeinen kommentti, puhemies, näihin yhteismetsiin, jotka täällä nostettiin edustaja Myllykosken taholta esille. Se on erinomaisen hyvä metsänomistusmuoto. Siihen on paljon kannusteita. Edellinen hallitus ja sitä edellinen hallitus ovat rakentaneet sinne kannusteita, jotta metsäomistajilla olisi halukkuutta liittää metsiään ja metsälöitään yhteismetsiin. Se on äärimmäisen hyvä tapa omistaa ja hoitaa tehokkaalla mutta kestävällä tavalla metsää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-12-01T18:22:43,2016-12-01T18:24:19,Tarkistettu,1.1 2016_124_128,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muun muassa edustajat Kiuru, Harakka ja Aalto ovat puhuneet tästä aiheesta hyvin. On valitettavaa, että hallituspuolueiden edustajat eivät ole selvästi näitä puheita ja puheenvuoroja tarkkaan kuunnelleet. Toivon todella, että edustaja Heinonen tutustuu SDP:n vaihtoehtobudjettiin. On se kumma, kun täytyy rautalangasta vääntää se, että kun on vaikea taloudellinen tilanne ja kun jakovaraa ei ole, aivan kuten edustaja Kiuru täällä sanoi, niin silloin tätä varaa ei kannata todella käyttää sellaisiin kohteisiin, jotka eivät tuota kasvua, jotka eivät tuota työllisyyttä vaan ovat ikään kuin tällaisia lahjoja, jotka eivät juuri tuota mitään hyötyä. Kun on tiukkaa taloudellisesti, käytetään valtion rahoja, yhteisiä rahojamme, järkevästi. Panostetaan kasvuun, työllisyyteen, juuri näihin asioihin, mitä SDP on systemaattisesti niin viime vuonna kuin myös tämän vuoden vaihtoehtobudjetissaan ensi vuodelle nostanut esiin. Toivon, että nyt kuuntelette tämän puheenvuoron ja myös luette edustaja Kiurun ja edustaja Harakan puheenvuorot vielä vaikka kirjallisina, jos ne eivät tästä keskustelun tiimellyksestä teille auenneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-01T18:24:20,2016-12-01T18:25:33,Tarkistettu,1.1 2016_124_129,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä sen verran, että totta kai tämä nyt käsittelyssä oleva metsäverotuksen vähäinen muuttaminen ja uudistaminen on tuottava. Kun puu lähtee liikkeelle, niin kuin omassa puheenvuorossani sanoin, sille halvallekin ensiharvennuspuulle tulee arvo. Vähän saa siitä metsänomistaja, konekuski, motokuski, kuorma-autokuski. Sellutehtaalla tai missä sitten jalostetaankaan, siellä työmies saa palkkansa, sitten saa jälleenmyynnissä ja niin edelleen. Se on valtava ketju. Se on varmasti tuottava, mutta se on myös rakenneuudistus. Jos me haluamme niitä valtavia metsäteollisuuden investointeja, joita tämä maa on kaivannut oikein nahka nilellä — on kaivattu sielu arvilla sitä, että saataisiin niitä investointeja vihdoin ja viimein lisää — jokainen miljoona, mikä tähän maahan investoidaan ja saadaan kotimaista raaka-ainetta liikkeelle, on varmasti tuhat kertaa kannattavampaa kuin ajaa kivihiiltä jostakin Vorkutasta tai tuoda sitä laivalla Puolasta Suomeen. On varmasti parempaa, eikä tarvitse kippuroida sen kanssa, että tuliko ilmasto pilattua vaiko ei. Elikkä tämä on aivan varmasti rakenteellinen uudistus ja myös tuottava uudistus. Tässä jossakin puheenvuorossa mainittiin autoverouudistus. Kun sitä aikanaan oppositio arvosteli rajusti, että se on ihan järjetön uudistus, niin miten on käynyt? Totta kai, kun muutettiin vähän sitä autoveron pohjaa ja saatiin semmoinen mahdollisuus, että autokanta uusiutuu, ja totta kai, kun veroa pikkasen laskettiin, niin menetettiin laskennallisesti, mutta miten kävi? Valtava määrä tuli uusia autoja markkinoille, saatiin myytyä, ja valtio sai lisää rahaa siitä, paljon enemmän kuin oli menetys, eli se lopputulos oli plusmerkkinen. Ei kannata sen kateuden veljen kyytiin nousta. Se on sellainen kaveri, että siinä menevät rahat ja siinä tulee pikkuhiljaa kylmä, kun siihen kyytiin nousee. Mutta meidän on katsottava eteenpäin, uudistettava rakenteita, investoitava Suomeen ja saatava suomalaisille töitä. Se on ainoa tie eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-01T18:25:33,2016-12-01T18:27:23,Tarkistettu,1.1 2016_124_130,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos ei ole käynyt selväksi vielä, niin totean edelleen, että me emme näe perusteita siihen, että näillä hallituksen argumenteilla johtopäätös olisi se, että pitäisi ryhtyä metsälahjavähennykseen tilojen sukupolvenvaihdoksissa. Eli me hylkäisimme tämän esityksen, koska me koemme, että tällä samalla summalla näin vaikeana taloudellisena aikana pitäisi perua sellaisia leikkauksia, jotka vievät kaikkein pienituloisimmilta ihmisiltä mahdollisuuden säälliseen elämään. Se on aivan keskeinen asia meidän argumentissamme, että tämmöisenä aikana meillä ei ole varaa tällaiseen lahjaan. Ja kun tätä lahjaa on täällä perusteltu erityisesti sillä, että puu saataisiin liikkumaan, niin kun minä olen yrittänyt tässä kertoa, että puu liikkuu paremmin kuin koskaan, niin se on epävalidi argumentti tässä keskustelussa. Siltä osin, jos te haluaisitte oikeasti saada puun liikkumaan, kai kohdistuisi silloin jonkinlainen vähennys tai tuki puun liikkumisessa siihen, että kaikki, jotka omistavat metsää, voisivat sen saada. Nyt tässä pitää odottaa, että tulee sukupolvenvaihdos, ennen kuin voi saada ikään kuin tätä huojennusta ja sitä kautta saada puun liikkumaan. Aika vaikeaksi tässä tehdään tämä kokonaisuus, ja siltä osin on vieläkin todettava, että tämä esitys koskee vain metsämaata ja se kohdistuu vain tietyn vähimmäiskoon ylittäviin metsämaan lahjoituksiin. Se jättää kylmäksi kaksi kolmasosaa nykyisistä metsänomistajista, ja näillä argumenteilla voidaan sanoa, että puu ei tässä juuri liiku, kun on valittu, että sukupolvenvaihdos on olennaisessa osassa. Olemme valmiit hylkäämään tämän myös sen takia, että kansantaloudellista hyötyä ei ole tässä esityksessä osoitettu, ja sen takia on merkitystä sillä, ettei varallisuus kohdistu vain niille omistajasuvuille, jotka omistavat metsää, vaan muutkin pääsevät osaksi siitä. (Puhemies koputtaa) Olen jo puhunut tästä veroratkaisusta, eli olemme sitä mieltä, että meillä olisi verouudistuksella tehtävissä nämä samat temput.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-01T18:27:23,2016-12-01T18:29:35,Tarkistettu,1.1 2016_124_131,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleen jää sosialidemokraattien malli metsäverouudistukselle täysin ilmaan, eli miten te sen tekisitte. Mutta se on nyt toisen messun aihe. Arvoisa puhemies! Olen muutaman kerran todennut, että Äänekosken hanke on valmistumassa ensi syksynä. Valtava määrä lisää puuta tarvitaan sinne. Se, että tällä hetkellä puukauppa käy, on positiivinen asia ja hallituksen hyvän talouspolitiikan ansiota, mutta tarve kasvaa jo vuoden kuluttua. Tällä hetkellä investoijat miettivät, uskaltavatko panna investoinnit käyntiin Kuopiossa ja muualla, Pohjois-Suomessa ja varmasti myös muualla Suomessa, ja jotta panevat nämä investointisuunnitelmat täytäntöön, niin heillä täytyy olla varmuus siitä, että tehtaille on raaka-ainetta. Tällä toimenpiteellä pieneltä osin parannetaan ja varmistetaan sitä, että puu liikkuu siinä määrin kuin tarve on, ja tämä yksittäinenkin laki voi olla hyvinkin ratkaiseva siinä, että me saamme nämä isot investoinnit liikkeelle, päätökset aikaan mahdollisimman pian, ja niillä on valtava vaikutus Suomen kansantalouteen, vientiin ja meidän hyvinvointiin eli myös verotuloihin, joilla sitten voidaan hoitaa näitä ongelmia, joita yhteiskunnassa on köyhyyden, koulutuksen ja muiden tarpeiden osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-01T18:29:35,2016-12-01T18:31:16,Tarkistettu,1.1 2016_124_132,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun oikein vaatimalla vaaditaan, niin lasketaan kolme edellytystä sille, että metsäverotusta voitaisiin kehittää entisestään, ja kysyn tähän hallituskumppaneiden tukea, koska olen ymmärtänyt, että te ette edusta ei-liikettä vaan olette valmiit tällä Hoskonen—Kiuru-linjalla lähestymään myöskin metsäverotusta ja sen ongelmia. Arvoisa puhemies! Olemme esittäneet tätä metsäverotuksen kokonaisuudistusta parlamentaarisesti tehtäväksi siksi, että ensinnäkin me saisimme turvattua metsäteollisuuden kohtuuhintaisen raaka-aineen saatavuuden. Toisena lähtökohtana olemme asettaneet esille sen, että metsäverotukseen liittyy tällä hetkellä monenlaisia ongelmia ja eduskunnan pitäisi antaa sellainen metsäverotuksen kokonaisesitys, joka yksinkertaistaisi ja selkeyttäisi tätä nykyverotusta, varsinkin tilanteessa, jossa tänään täällä on käsittelyssä uusi, erittäin byrokraattinen, raskas ja monimutkainen yksi lisä tähän kokonaispalettiin. Kolmanneksi, olemme esittäneet tätä kokonaisuudistusta siksi, että hallituksen tulisi pystyä korjaamaan metsänhoitoon liittyvät laiminlyönnit. Nämä kolme lähtökohtaa olivat minun ensimmäisessä puheessani, jossa kävin läpi vaihtoehdon sille, että ei tehtäisi yhtä kaverikapitalismin tunnusmerkit täyttävää esitystä, jonka todellisena tarkoituksena on vain pitää huolta siitä, että ne, joilla jo nykyäänkin on paljon, rikastuvat entisestään, ilman että sille löytyy kasvu- ja työllisyysperusteita, jotka olisivat tänä aikana ne edellytykset, joilla uusia lisäesityksiä tässä salissa voidaan tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-01T18:31:17,2016-12-01T18:33:09,Tarkistettu,1.1 2016_124_133,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Puheenjohtaja! Minäkin viittaan siihen, mitä voisi olla — mutta en halua, että tästä käynnistyy uutta pitkää keskustelua — se metsäverotuksen uudistus. Metsäteollisuus on esittänyt sellaista mallia, joka pääpiirteittäin lähtee siitä, että kun niitä metsänomistajia on niin hirveän paljon, on sellaisia, jotka eivät edes tiedä omistavansa metsää, niin sellaiselle metsänomistajalle tulisi esimerkiksi metsämaamaksu tai muu maksu, kolahtaisi postiluukusta, ja siinä ilmoitettaisiin, että omistat kymmenen hehtaaria sieltä metsää ja maksat siitä tämän verran vuodessa, niin tulisi kiinnostusta myydä se palsta jollekin isompaan metsänomistukseen liittyen, jolloin metsätilojen koko kasvaisi. Ja sitten niin, että jos haluaisi pitää sen metsän, on sitä nyt enemmän tai vähemmän, niin sen jälkeen kun sitten myyt siitä ja saat siitä myyntituloja, siitä myyntiverosta sitten vähennettäisiin se aiemmin maksettu metsämaksu, tai mikä sen tarkempi muoto on. Me tarvitsemme sekä porkkanoita että kannustimia, mutta ei tämä ole mikään metsäverotuksen uudistaminen, mitä te nyt esitätte tässä. (Toimi Kankaanniemen välihuuto) — Edustaja Kankaanniemi rehellisesti aiemmin totesi, että tämä nyt byrokratian suhteen niin nippa nappa menee, (Puhemies koputtaa) haitat ovat vähän pienemmät kuin hyödyt. Mikä uudistus se semmoinen on?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-01T18:33:09,2016-12-01T18:34:28,Tarkistettu,1.1 2016_124_134,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_124_135,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä esitetään, että ensi vuoden alusta otetaan käyttöön yrittäjävähennys, joka on 5 prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta. Tämä 5 prosentin verovähennysoikeus tehdään yritystoiminnan tuloksesta. Tällöin yritystoiminnan tuloksesta 5 prosenttia olisi yrittäjälle täysin verotonta tuloa ja loput jaettaisiin nykyisen mallin mukaisesti pääoma- ja ansiotuloksi. Tämä on merkittävä tunnustus siitä, että hallitus arvostaa jokaisen yrittäjän tekemää työtä. Vaikka tämä kevennys ei ole kovin suuri, niin se on kuitenkin tärkeä signaali yrittäjyyden kannustamiseen myös muissa kuin osakeyhtiöissä. Kannatan ehdottomasti yrittäjävähennyksen käyttöönottoa, sillä se asettaa erilaiset yhtiömuodot verotuksessa enemmän samalle viivalle. Se on eri yritysmuotojen välillä ennen kaikkea tasavertaisuuskysymys. Tämä yrittäjävähennys tulee koskemaan hyvin suurta joukkoa ihmisiä, niin elinkeinonharjoittajia, maa- ja metsätalousyrittäjiä kuin myös poronhoitajia. Käytännössä pienyritykset ovat viime vuosina olleet ainoita yrityksiä, joihin on syntynyt uusia työpaikkoja. Tämä yrittäjävähennys ei toisaalta lisää merkittävästi pienyritysten halua palkata lisätyövoimaa, mutta vähennyksen käyttöönottaminen toimii hyvänä kannustimena yritystoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Tämä yrittäjävähennys on osa hallituksen laajempaa pienten ja keskisuurten yritysten ja yrittäjyyden toimintaedellytysten parantamishanketta. Muita hallituksen yrittäjyyttä parantavia lakihankkeita ovat esimerkiksi maksuperusteiseen arvonlisäperintään siirtyminen, missä arvonlisävero laitetaan maksuun vasta, kun se on tuloutunut yrittäjälle. Tällä parannetaan yrittäjän maksuvalmiutta. Tämä on kieltämättä ollut varsin eriskummallinen tapa, kun yrittäjä on joutunut maksamaan veroa siitä tulosta, mitä ei ole vielä edes saanut. On selvää, että tämän esityksen mukainen yrittäjävähennys hyödyttää myös enemmän ansaitsevia, koska heillä on enemmän tuloja. Tämä on kuitenkin kaikenkokoisille yrityksille tärkeä tasokorjaus, joka jäi edelliseltä hallitukselta tekemättä. Edellinen hallitus kevensi suurten yritysten verotusta unohtaen pienet yritykset ja elinkeinonharjoittajat. Juuri näissä pienissä yrityksissä on kuitenkin yksityisen puolen työpaikoista peräti 90 prosenttia, ja heistä pienimmät ovat toimineet tähän asti usein vailla minkäänlaista kannustinta palkkatyöhön verrattuna. Arvoisa puhemies! Kun katsoo Verohallinnon nettisivuja, voi todeta, että Suomessa on noin 176 000 elinkeinonharjoittajaa, toiminimiä, avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä. Näistä 77 prosentilla eli yli 135 000 yrityksellä vuotuinen verotettava tuotto on alle 30 000 euroa. Maatalousyrittäjistä tämän tulorajan alle jää jopa 87 prosenttia. (Li Andersson: Paljonko ne hyötyy tästä?) Tämä yrittäjävähennys toimii kaikille heille hyvänä kannustimena yritystoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-12-01T18:35:02,2016-12-01T18:38:29,Tarkistettu,1.1 2016_124_136,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat valmiita kannustamaan yrittäjyyteen ja luomaan kasvua ja uusia työpaikkoja. Olemme esittäneet, että panostus tulisi kohdistaa erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, niiden toimintaedellytysten parantamiseen, aitoon yrittäjyyden ja yrittämisen kannustamiseen ja työllisyyteen sekä kasvuun. Kaikki nämä taloudelliset panostukset, jotka näin vaikeana aikana ovat tehtävissä, tulee tehdä tavalla, joka synnyttää työllisyyttä ja kasvua. Olemme esittäneet, että tehokkaampi toimi olisi ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkauskulujen lisävähennysoikeus. Lakialoitteemme ensimmäinen allekirjoittaja on verojaoston vastaava edustajamme Harakka, ja tällä lakiesityksellä tavoittelemme sitä, että voisimme auttaa ennen kaikkea yksinyrittäjiä. Yrityksen arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottamisella me voisimme tuoda myös lisäarvoa aivan uudella tavalla siihen keskusteluun, miten me kannustamme erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Olemme esittäneet, että arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen tehtäisiin nykyisestä 10 000 euron liikevaihdosta 30 000 euron liikevaihtoon. Toivoisin, että näitä hyviä, merkittäviä talouskasvun näkökulmasta tehtäviä esityksiä voisivat myös hallituspuolueet kannattaa. Arvoisa puhemies! Se siitä sosialidemokraattisesta vaihtoehdosta. Katsotaan sitten hallituksen omaa vaihtoehtoa: Hallitus esittelee vaihtoehdoksi yrittäjävähennyksen. Yrittäjävähennystä on erityisesti perusteltu ensinnäkin virheellisellä vertailulla eri yritysmuotojen verotuksen välillä, sen kuulimme jo äsken. Lisäksi yrittäjävähennys vertaa hyvin virheellisesti elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden osakkaiden verotusta osakeyhtiön osakkaiden verotukseen, vaikka tosiasiassa suuren valtaosan tulot verotetaan ansiotuloverotuksessa. En ymmärrä, miksi näitä tosiasioita ei voisi tuoda eduskunnan keskustelussa esiin. Toiseksi on todettava, että yrittäjävähennykseen liittyy ongelmia myös siinä, että sen tulonjakovaikutukset eivät ole kestäviä. On erittäin hankalaa, suorastaan riskialtista, että yritysvähennys ei kohdistu erityisesti pienituloisiin yrittäjiin. Se tosiasiassa palkitsee kohtuuttomasti todella suurituloisia yrittäjiä. Sen tosiasialliset kannustinvaikuttimet yrittämiseen ovat olemattomat. Näistäkin asioista tässä salissa pitäisi keskustella. Kolmanneksi, yrittäjävähennys on ongelmallinen siksi, että tässä valtiontaloudellisessa tilanteessa on erittäin käsittämätöntä, että me olemme valmiita tekemään kasvun ja työllisyyden argumentteihin vetoamalla investoinnin, joka toisi 123 miljoonan euron verotulojen menetyksen. Tätä verotulojen menetystä perustellaan sillä, että syntyy kohtuullisia työllisyys- ja kasvuvaikutuksia. Kun lukee tämän hallituksen oman esityksen, selviää, että sanottavia työllisyys- ja kasvuvaikutuksia itse asiassa ei ollenkaan ole, vaan lähinnä kolmessa kohtaa varoitellaan siitä, että nämä vaikutukset saattavat jäädä varsin olemattomiksi. Siksi tämän esityksen perusteleminen kasvu- ja työllisyysvaikutuksilla on vastuuntunnotonta. Se on vastuutonta, mutta tämänkin illan aikana varmasti kuulemme juuri näitä argumentteja tässä salissa. Neljänneksi on todettava, että metsän omistamisen rinnastaminen yrittäjyystoimintaan on tässä yhteydessä epäonnistunutta. On käsittämätön ajatus, että hallitus katsoo erityisesti metsätaloudesta tulevat metsätulot sellaisiksi, että niihinkin pitäisi kohdistaa yrittäjävähennys. Tässä tapauksessa on siis käsittämätöntä, että omaisuustuloa kohdellaan yrittäjätulon mukaisesti ja niitä rinnastetaan toisiinsa. Minun täytyy sanoa, että tällaista lypsyä eduskunnassa ei ole pitkään aikaan nähty. Siksi on oikeutettua myös, että oppositio kiinnittää huomiota siihen, että näin tämä asia ei voi mennä. Arvoisa puhemies! Jos saan jatkaa? — Näyttää siltä, että saan. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Kyllä te saatte jatkaa. Nyt ei ole kuin 10 minuutin kohdalla se raja.] Hienoa. — Sitten jatkankin ja rupean käsittelemään näitä edellä mainitsemiani argumentteja, neljää erilaista ongelmaa, jotka olen tuonut esiin, hiukan tarkemmin. Hyvät kollegat, tätä yrittäjävähennystä ajetaan tilanteessa, jossa hallituksen kärkiohjelmana on verotus. Siis verotus on kärkiohjelma, kärkihanke, jonka mukaan tavoitellaan laajaa veropohjaa ja matalia verokantoja. Ihmettelen, miksi te ajatte siis mallia, jossa jostakin tulosta vain osa olisi veronalaista. On kyseenalaista, että muutetaan verotuksen keskeisiä periaatteita, joissa lähtökohtana on se, että meidän nykyverojärjestelmässämme ei ole sellaisia aukkoja, joissa jostakin tulosta vain osa olisi veronalaista. Tämän uuden periaatteen mukaan ottaminen kyseenalaistaa tietenkin itse tämän verokannan määräytymisen oikeellisuuden. Siksi on kyseenalaista, toteutatteko te tätä nimenomaista kärkihanketta verotuksessa, joka kuitenkin hallituksen kauniissa puheissa on ollut varsin paljonkin esillä. Arvoisa puhemies! Sitten tähän kiinnostavaan kokonaisuuteen, joka liittyy siihen, että hallituksen esitys perustuu olettamukseen, että yhteisöveron alennuksen jälkeen muut yhtiömuodot olisivat joutuneet jostakin syystä epäedulliseen asemaan. Nyt minua kiinnostaa tämä erityisen paljon, sillä ratkaisuksi on ajateltu, että tämä yrittäjävähennys korjaisi tämän oletetun epäoikeudenmukaisen aseman. Ensinnäkin yhtiömuotoja ja niiden verotusta on vaikea verrata tällä hetkellä keskenään. Meidän täytyy myöntää, että erityisesti kahdelta osin nykyiset yhtiömuodot poikkeavat toisistaan. Yksityiset elinkeinonharjoittajat ja henkilöyhtiöt välttyvät tänä päivänä aika monenlaisiltakin hallinnollisilta vaatimuksilta, ja kukaan ei ole tätäkään nähnyt ongelmalliseksi tähän mennessä. Silti näitä edellytetään osakeyhtiöiltä. Toisaalta on todettava, että eri yritysmuodoissa on hyvin erilainen veropohja ja sekin on tällä hetkellä ollut vielä julkisessa keskustelussa varsin perusteltua. Ei siis ihme, että hallituksen omakin esitys kiinnittää huomiota tähän ja toteaa, että verotuksessa ei voida saavuttaa täyttä tasapuolisuutta järjestelmän rakenteita muuttamatta. Mutta nyt, jos veropohjan murtamisella ja sitä oikeuttaen perustellaan tätä esitettyä esitystä yrittäjävähennyksestä, niin silloin minusta pitäisi reilusti arvioida myös näitä muita muotoja, jotka kyseenalaistavat sen, voiko näitä erilaisia yhtiömuotoja vertailla verotuksellisesti keskenään. Olen valmis tähän keskusteluun, jos siihen hallituspuolueet ovat valmiita. Arvoisa puhemies! Sitten mennään seuraavaan argumenttiin. Täällä on käyty keskustelua myös siitä, että ylivoimainen enemmistö yrittäjävähennykseen oikeutetuista ei tosiasiassa maksa läheskään 26—26,8 prosentin veroa, saati pääomaveron alemman kannan mukaista 30:tä prosenttia, mikä olisi siis ansiotuloverotusta edullisempi, jos nuo vuosiansiot ylittäisivät 39 000 euroa vuodessa. Tältä osin on kiinnostavaa, että nykyisin selvässä valtaosassa tapauksia yhteisöverokantaakin, eli tätä 20:tä prosenttia kevyempää, on tämä tulonmuodostus. Eli yrittäjävähennykseen oikeutetusta porukasta noin kolmea neljäsosaa verotetaan ansiotulon mukaan — siis ansiotulon mukaan — ja tältä osin ovat kiinnostavia ne väitteet, joita hallituspuolueista on kuultu, että tämä jollakin tavalla olisi yrittäjävähennyksenä kohdentumassa oikeudenmukaisemmalla tavalla. Se ei auta käytännössä pienituloista yrittäjää mutta antaa ennestään suurituloisille yrittäjille huomattavan suuren vastikkeettoman lahjan. Lopuksi totean vielä muutaman sanan näistä yrittäjyyden kannustimista, työllisyys- ja kasvuvaikutuksista, joilla tätä esitystä on perusteltu. Koska suurella eli valtaosalla yrittäjävähennyksen saajista käteen jäävä tulo lisääntyy alle 100 euroa vuodessa — siis alle 100 euroa vuodessa — niin kyllä kannustin yritystoiminnan aloittamiseen tai (Puhemies koputtaa) jatkamiseen on lähes olematon. — Tästä teemasta vielä lisää kohta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-01T18:38:43,2016-12-01T18:48:59,Tarkistettu,1.1 2016_124_137,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! On tosiasia, että käytännössä kaikki uudet työpaikat 2000-luvulla ovat syntyneet nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämän vuosituhannen 10 ensimmäisen vuoden aikana suuryrityksiin syntyi nimittäin Suomessa vain reilut 7 000 työpaikkaa, mutta pienet ja keskisuuret pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 suomalaiselle. Maassamme on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan noin 300 000 yritystä ja ne työllistävät yli 1,4 miljoonaa suomalaista, ja se on tärkeä voimavara tämän maan pyörittämisessä. Näistä alle 10 hengen yrityksiä on yli 93 prosenttia ja suuryrityksiä vain 0,2 prosenttia eli vajaa 600. Pk-yritysten osuus yrityskannasta on siis jopa 99,8 prosenttia, ja sinne ne työpaikat syntyvät myös tulevaisuudessa, tai yrittäjät ne sinne synnyttävät. Viime vaalikaudella yhteisöveroa kevennettiin 20 prosenttiin. Tämä veronkevennys oli isoille yrityksille elintärkeä. Alennus ei kuitenkaan hyödyttänyt henkilöyhtiöitä eikä elinkeinonharjoittajia. Huomioitavaa on muuten myös se, että viime vaalikaudella tehdyt veronkiristykset sen sijaan koskivat kaikkia yrityksiä ja yritysmuotoja. Eli silloin, kun sosi-alidemokraatit olivat valtiovarainministeripuolueena, kevennys meni vain suurimmille osakeyhtiöille yhteisöveron kautta, mutta veronkiristykset tehtiin kyllä kaikille yrityksille ja yritysmuotoihin. Noin puolet pk-yrityksistä on nimittäin muita kuin osakeyhtiöitä. Tämän kaiken jälkeen näiden henkilöyhtiöiden kokonaisverotus on nyt viitisen prosenttia vastaavissa tuloluokissa olevia palkansaajiakin kireämpi. Nyt tätä haluamme korjata ja oikaista. Tämä hallitus, joka nyt maatamme johtaa keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten johdolla, on varmasti yksi maamme historian yrittäjämyönteisimpiä hallituksia. Meillä on esitelty ja päätettävänä hallituksen esitys vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta. Se tulee voimaan huhtikuussa. Sitä eivät aiemmat hallitukset ole pystyneet tekemään, ja se on merkittävä tasa-arvotekijä myös työmarkkinoille, naisvaltaisille aloille ja äideille. Maksuperusteinen arvonlisävero on otettu käyttöön. Se kohdistuu noin 190 000 yritykseen, ja nyt yrittäjävähennys on käsittelyssä. Nyt otamme siis käyttöön yrittäjävähennyksen, joka kohdistuu juuri näihin pienempiin yrityksiin eli suutareille, partureille, talonmiehille ja käytännössä kaikille, jotka toimivat muun muassa yksinyrittäjinä. (Kari Uotila: Muista apteekkarit!) Suomen Yrittäjät on todennut tästä nyt käyttöön otettavasta yrittäjävähennyksestä, että se vihdoin asettaa erilaiset yhtiömuodot verotuksessa enemmän samalle viivalle (Krista Kiuru: Ei pidä paikkaansa!) ja että ""se on ennen kaikkea tasavertaisuuskysymys ja hyödyttää pienimpiä yrityksiä"". Yrityksiä edustava Suomen Yrittäjät totesi valtiovarainministeri Petteri Orpon esiteltyä tämän uuden yrittäjävähennyksen, että ""ehdotus on osoitus siitä, että hallitus panostaa pienyrittäjyyteen"". Julkisuudessa on ollut ristiriitaista tietoa yrittäjävähennyksen vaikutuksista. Yrittäjävähennyksen piiriin tulevista yrityksistä kolme neljästä on nimittäin pieniä yrityksiä. Verohallinnon tietojen mukaan maassamme on noin 176 000 elinkeinonharjoittajaa, siis toiminimiä, avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä. Niistä 77 prosentilla vuotuinen verotettava tuotto on alle 30 000 euroa, ja näillä tuloilla yrittäjävähennys vastaa siis käytännössä noin 600 euron veronkevennystä. Tähän pienimpien yritysten ja yrittäjien ryhmään nimenomaan hallitus nyt kohdistaa yrittäjävähennyksen ja haluaa näin laittaa lisää, vähän boostia ja potkua sinne, minne nuo työpaikat siis helpoiten syntyvät. Itse uskon, että yrittäjävähennyksellä tulee olemaan paitsi oikeudenmukaisuutta myös työllisyyttä lisäävä vaikutus. Pöydälle on myös syytä nostaa paikallisen sopimisen mahdollistaminen kaikissa yrityksissä ja myös yksinyrittävien sosiaaliturvan kehittäminen. Jo päätettyjen toimien listalta löytyy siis tuo maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtyminen ja vanhemmuuden kustannusten tasaaminen. Myös verotusta uudistetaan niin, että sukupolvenvaihdokset yrityksissä onnistuisivat aiempaa paremmin niin, että pystymme myös nämä työpaikat tulevaisuudessa turvaamaan. Myös tuore nobelisti Bengt Holmström on tuonut vahvasti esille sen, että meidän pitäisi luottaa enempi suomalaisiin työntekijöihin ja työnantajiin siinä, että näitä asioita voitaisiin sopia paikallisesti. Meillä on hyviä esimerkkejä esimerkiksi telakkateollisuudesta, missä on kysytty, että minkä takia olette olleet valmiita muuttamaan esimerkiksi joitain etuja, ja he ovat vastanneet, että he ovat tienneet, että tällä turvataan heidän työpaikkansa. Ne ovat olleet kovia juttuja, mutta lopulta kiitos on seissyt, ja nyt esimerkiksi Meyerin telakalla on töitä niin paljon, että eivät näköjään edes pysty tekemään kaikkia laivoja, joita olisi tilauksiin tulossa. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin hienona asiana sitä, että maassamme on vihdoin näin yrittäjämyönteinen hallitus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-01T18:49:08,2016-12-01T18:55:46,Tarkistettu,1.1 2016_124_138,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin vähän viime kauden kertausta, pääministeri Kataisen hallituksen toimien kertausta. Silloinhan yhteisöveroa, siis osakeyhtiöitten ja osuuskuntien tuloveroprosenttia, pudotettiin kaksikin kertaa, ensin 26:sta 24,5:een ja sitten 20 prosenttiin, ja tämähän merkitsee vuositasolla tällä hetkellä noin 900:aa miljoonaa euroa budjetissa. En moiti tätä. Sitten jos katsotaan silloin tehtyjä osinkoverotuksen muutoksia, niin pörssinoteerattavissa yhtiöissähän osinkoverotus yksiselitteisesti kiristyi ja listaamattomissa yhtiöissä kävi niin, että se joillakin keveni ja joillakin kiristyi, ja osuuspääoman koron verotus samoin joillakin keventyi ja joillakin kiristyi. Mutta yksiselitteistä on, että tämä yhteisöveron alennus 26:sta 20 prosenttiin oli iso muutos ja samanaikaisesti kaikissa muissa yritysmuodoissa verotus joko pysyi ennallaan tai kiristyi. Pääomatulon verotushan kiristyi huomattavasti viime kaudella. Nyt sitten halutaan antaa pieni hyvitys näille muille yritysmuodoille. Keskusta vaati tätä koko viime kauden ajan, mutta hallitus ei ottanut sitä kuuleviin korviinsa. Nyt tämä yrittäjävähennys, joka toteutetaan tasapuolisesti kaikille sen kohteena oleville yrittäjille, koskee liikkeen- ja ammatinharjoittajia, se koskee henkilöyhtiöitä eli verotustermein elinkeinoyhtymiä, se koskee verotusyhtymiä, se koskee maatalouden harjoittajia, metsätalouden harjoittajia ja jopa porotalouden harjoittajia. Tämä säännöstö on, toisin kuin tuo metsälahjavähennys, hyvin selkeä. Täällä eduskunnassa siihen vielä tehtiin pieni tasapuolistamisratkaisu, kun tämä kohdistettiin myös tosiasiassa yhteismetsiin sillä tavalla, että siellä kylläkin tuloveroprosenttia alennetaan 28:sta 26,5 prosenttiin. Yhteismetsien suhteellinen asema pysyi samana tuloverotuksessa, itse asiassa hiukan parani, koska yrittäjävähennys olisi johtanut 26,6:een ja nyt sitten verokannaksi päätettiin 26,5. Myöskin sitten siinä suhteessa metsätalouden harjoittajat otettiin tasapuoliseen kohteluun, että myöskään metsätalouden harjoittajilta silloin, kun tulee miinusmerkkinen tulos, tappiollinen tulos, ei vähennyskelpoisia menoja leikata vaan poistettiin tämä negatiivinen yrittäjävähennys, jota kansa ei taatusti olisi ymmärtänyt. Ei sitä metsätalouden harjoittaja olisi voinut ymmärtää, että hänen vähennyskelpoisia menojaan olisi leikattu 5 prosentilla. Minusta tämä yrittäjävähennys tuli hyvään kuntoon, ja tämä on tärkeä keino innostaa yrittäjyyteen. Yhä useammasta tulee yrittäjä, ja minusta hallitus on tehnyt hyvin rohkaisevan lainsäädännön tässä. Sitten sanoisin edustaja Krista Kiurulle, että kyllähän tämä arvonlisäveron alarajan nostaminen on tullut varmaan uuteen valoon sen jälkeen, kun Suomen Yrittäjät nyt tänä syksynä on katsonut, että sitä voitaisiin nostaa. Aikaisemminhan Suomen Yrittäjät vastusti sitä kilpailusyistä. Valtiovarainministeri Rinnehän antoi kyllä esityksen helmikuussa 2015, siis siitä ei ole kahtakaan vuotta, jossa sitä nostettiin vain 8 500:sta 10 000 euroon, (Toimi Kankaanniemi: Ohhoh!) ei kovinkaan paljon. Nyt sosialidemokraatit ovat 30 000 euron alarajan kannalla. Tämä on varmaan semmoinen asia, josta ihan hyvin voidaan keskustella ja joka voi tulla kysymykseen. Minusta parempi on kyllä se arvonlisäveron alarajan huojennus, jota silloin Rinteen aikana nostettiin 22 500:sta 30 000:een. Sehän merkitsee sitä, että kaikki myyvät samalla veroprosentilla, joten se ei häiritse kilpailua, ja sitten haetaan takaisin se ikään kuin alarajan huojennusmielessä liikaa maksettu vero. Se olisi ehkä hyvä tapa, vielä parempi tapa kuin tämän alarajan nostaminen, edistää pienyrittäjien, yksinyrittäjien asemaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-12-01T18:55:54,2016-12-01T19:01:22,Tarkistettu,1.1 2016_124_139,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys, jolla yrittäjävähennys otetaan käyttöön, on mielestäni erittäin hyvä ja perusteltu. Viime vaalikaudellahan pääomaverotusta uudistettiin niin, että sillä pudotettiin verokanta 24,5 prosentista 20:een. Tämä tapahtui vuonna 2014, ja nyt on aivan oikeudenmukaista, että myös nämä henkilöyritykset ja -yrittäjät saavat tämän saman edun — se on oikeudenmukaista, että he pystyvät sen jälkeen olemaan ikään kuin samalla viivalla. Me emme verotuksessa tule koskaan pääsemään sille tasolle, että se olisi täysin oikeudenmukainen — ei ole semmoista päivää, että voisimme sanoa, että verotus olisi, tai yleensä mikä tahansa tulonjako, tässä maassa tai maailmassa oikeudenmukainen. (Krista Kiurun välihuuto) Se on selvä asia, että niissä tulee aina ongelmia, joku ehkä hyötyy vähän enemmän, joku saattaa jopa kärsiä, kuten edustaja Kiviranta, suuresti kunnioittamani veroasiantuntija, äsken kuvasi ehkä parhaimmalla mahdollisella tavalla tätä problematiikkaa. Mutta kuitenkin, linja on kaikista tärkeintä, ja tässä ei mielestäni kateudella saa olla sanansijaa. Suomessa on tällä hetkellä lähes 300 000 yrittäjää, ja ajatelkaapa tätä, hyvät vasemmiston edustajat, opposition kansanedustajat: Te olette monessa tilaisuudessa aina väläyttäneet sitä, että pitää veroja kiristää, pitää valtiolle saada tuloja, yhteiskunnalle tuloja. Ettekö te pikkuhiljaa ala uskoa sitä, että tässä maassa veronkorotuksilla ei ole kovin paljon uusia työpaikkoja luotu? Sillä tiellä on tullut karhu vastaan ihan varmasti, ja se on muukin karhu kuin se verokarhu. Elikkä jos me haluamme tähän maahan töitä, niin yrittämisen pitää olla kannattavaa. Ehdottomasti. Sellainen yrittäjä, joka tekee tulosta — kun on raskaan työn rasittama hänkin, joskus tekee 16 tuntia päivässä — todennäköisesti palkkaa uuden ihmisen sinne töihin. Ajatelkaa nyt vaikka tämän päivän yrittäjiä, sitä, mitä uusia yrityksiä syntyy, ja tiedän niitä omastakin tuttavapiiristäni: siellä on palveluyrityksiä, jotka toimivat vanhuspalvelualalla, siellä on siivousalan yrityksiä, jotka myyvät palveluita kenelle tahansa meistä — enimmäkseen vanhemmille ihmisille, joilla alkaa kunto heikentyä, he ostavat mielellään siivouspalveluita, ja siinä tulee sitten tietenkin tämä kotitalousvähennys avuksi. Elikkä kyllä niitä töitä tässä maassa on, mutta jos me lähdemme teidän näkökulmallanne tähän asiaan, että kaikki pitää verottaa suurin piirtein puolikuoliaaksi ja sen jälkeen voivotellaan, että meillä työttömyyteen maksetaan yli 5 miljardia euroa vuodessa — todellisuudessa enemmän, kun otetaan huomioon kaikki ne kokonaisvaikutukset, mitä työttömyydellä ihmisen elämään ja tähän yhteiskuntaan on — niin ettekö te jonain päivänä ala herätä tästä omasta unestanne siihen, että olisikohan pikkuhiljaa rakennemuutosten aika. Meillä on melkein 300 000 yritystä tässä maassa, ajatelkaapa nyt hyvät ihmiset, ihan teoreettinen laskentaesimerkki: jos puolet näistä yrityksistä palkkaisi huomisaamuna yhden työntekijän lisää — yhden työntekijän lisää — Suomessa olisi työttömyysongelmat pyyhkäisty maton alle sillä hetkellä, säästettäisiin 5 miljardia euroa työttömyyskustannuksissa. Elikkä jos te jatkuvasti olette sitä vastaan, että pitää jotakin uutta tässä maassa kokeilla, niin se on ihan varmin keino sille, että me joudumme Kansainvälisen valuuttarahaston huomaan huolimattomasti hoidetun talouden takia (Krista Kiurun välihuuto) ja valtavat korot maksamme. Edustaja Krista Kiuru on kunnostautunut tässä tilaisuudessa. Minä kiitän häntä vielä kerran lämpimästi siitä, että olette tämän oman verolinjanne tuonut tänne minulle ymmärrettävästi esille: ei mitään uudistuksia, palataan vanhaan maailmaan, nostetaan verotusta ja ollaan hiljaa. Sillä kohti tulee pimeys ja pakkanen vastaan, (Krista Kiurun välihuuto) se on ihan varmaa. Katsotaan vielä, arvoisa puhemies, sitä tilannetta, että meillä on näitä yrityksiä näin paljon ja siellä on valtava määrä innovaatiota. Meillä on parhaillaan tässä kaupungissa Slush-tapahtuma, jossa huippuviisaat nuoret ihmiset, nuoret miehet ja nuoret naiset, tekevät valtavan hienoja innovaatioita. Sieltä kumpuaa valtavan hienoja yritysideoita, joista saadaan uusia työpaikkoja. Minä en kyllä demarien kansanedustajana nauraisi yhtään, enkä vihreä-näkään, sille, että joku valopää vielä tähän maahan uskaltaa sijoittaa ja investoida. Täällä nauretaan sille asialle, mutta minä kunnioitan näitä yrittäjiä erittäin suuresti ja menen lauantaina Pohjois-Karjalan yrittäjäjuhlaan Joensuuhun, parhaat päällä ja ylpeänä siitä, että saan olla niiden ihmisten kanssa tekemässä töitä omalta osaltani. Elikkä te täällä olette nyt meitä pelottelemassa sillä, että tässä käy huonosti, jos yrittäjävähennys tulee. Osakeyhtiön verouudistus maksoi tälle valtiolle 900 miljoonaa euroa. Yrittäjävähennys pienentää verotuloa 130 miljoonalla eurolla. Elikkä kyllähän tässä pikkuisen mittasuhteita pitää katsoa. Ja äsken käsitellyn asian, metsälahjavähennyksen, verovaikutus on vain tuo 18 miljoonaa euroa. Elikkä pitää pikkuisen uskaltaa katsoa myös verhon taakse, mitä nämä numerot ovat. Jos pelkän aatteen värin läpi katsoo, niin siinä saattaa pikkuhiljaa numerot jo unohtua. Minä toivoisin, hyvät ystävät, että jonain päivänä tähän maahan syntyisi sellainen tilanne, että me voisimme kunnialla sanoa jokaiselle ihmiselle, että hänelle on syntynyt työpaikka sen tautta, että yrittäminen on vieläkin kannattavampaa. Tämän päivän suuret yritykset sijoittavat valtavia rahasummia, nimenomaan robottitekniikkaan. Parilla tuttavallani on metallialan yritykset, joissa on suuret investoinnit viime vuosina tehty — ei uuden työvoiman palkkaamiseen vaan robottitekniikkaan. Siellä sahaa metalliputkia poikki robotti, hitsaa robotti, tekee viimeistelytyötä robotti, maalaa robotti. Ja täällä te itkette meille, että jos joku vielä työpaikan erehtyy tekemään. Herätkääpä prinsessa ruususen unesta, hyvät ystävät, vihdoin ja viimein. Elikkä palatkaa tähän maailmaan, mitä se nykyisin on. Palvelutyöpaikoissa syntyvät työpaikat — näinhän on. Siellä on vanhuspalveluita, siellä on mitä tahansa kahviloita ja vaikka mitä. Kesätyöpaikkoja syntyy vaikka minne. Kaupat ottavat ihmisiä töihin kesällä, kun on paljon asiakkaita. Turistit liikkuvat, syntyy palvelutyöpaikkoja. Niitähän tämä yrittäjävähennys suosii ja niin pitääkin suosia. Jos yrittäminen ei kannata, niin kuvitteletteko te jossakin maailmassa, kuvitteellisessa houremaailmassa, että työvoimaa palkataan silloin, jos yritys ei ole kannattava? Minä toivoisin, että kotikunnassani Ilomantsissa joka toinen vastaantulija olisi miljonääri ja joka toinen tulossa miljonääriksi. Silloin olisi yhteiskunnassa hienoa elää. Silloin olisi kaikilla töitä ja kaikilla olisi hyvä olla. Tämä on tietysti kuvitteellinen tilanne, mutta valitsen sen tien mieluummin kuin teidän valittamisen ja pelottelun tien, joka johtaa viimein siihen, että olemme Kansainvälisen valuuttarahaston huomassa ja maksamme yli 100 miljardin euron määrälle sellaista korkoa, että edustaja Li Anderssonkin asiassa pikkuhiljaa tokenee, koska sen maksavat sitten ne kaikkein köyhimmät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-01T19:01:24,2016-12-01T19:08:28,Tarkistettu,1.1 2016_124_140,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Olen aistinut, että täällä on lievää halua käyttää muutama vastauspuheenvuoro tähän. Käydään näin ollen pieni debatti. Puheenvuoroja ovat pyytäneet kaikki. (Naurua)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_141,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä luulen, että edustaja Hoskosen puheenvuoro oli niin vaikuttava keskustalaisten silmälasien läpi pidetty puheenvuoro, että täällä muillakin alkoi olla jo sanottavaa. Te nimittäin muita arvostelitte siitä, että me emme ideologisista syistä näe tätä maailmaa samasta suunnasta kuin tuo keskustalainen vihreän värin ajattelu. Eikö teillä yhtään omaatuntoa koputa tämän puheenvuoron jälkeen, jossa te esitätte yrittäjävähennystä kohdistettavaksi metsätuloon eli siis puukaupoista saatujen myyntitulojen vähennykseen? Siis se alkaa mennä jo niin pitkälle, että edustaja Hoskosenkin kannattaisi hiukan miettiä, mitä täällä pöntössä puhutaan. Sen lisäksi teille ei vielä riitä se, vaan äskeisessä kohdassa esiteltiin metsälahjavähennystä, joka tulisi vielä tähän päälle, till, vähennettäväksi. Eikä tässä ole edes kysymys sillä tavalla perinteisestä tulonhankinnasta kuin me ymmärrämme yritystoiminnan, koska metsätuloon ei pitäisi kohdistaa yrittäjävähennystä juuri sen takia, kun se ei ole samanlaista tulonmuodostusta kuin on yrittäjätulo. (Puhemies koputtaa) Olen pahoillani, että tämmöisiä puheenvuoroja kuullaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-01T19:08:43,2016-12-01T19:09:51,Tarkistettu,1.1 2016_124_142,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos edustaja Hoskosen retoriikkaa lainaan, niin tämä yrittäjävähennyshän tarkoittaa, että pienelle kahvilayrittäjälle bussilippu ja apteekkarille auto. Kaikki varmaan tässä salissa kannattavat pienten ja keskisuurten yritysten tukemista, mutta sen sijaan, että käytetään rahaa yli 120 miljoonaa euroa tähän Suomen Yrittäjien vähennykseen, nuo rahat pitäisi käyttää ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkan sivukulujen määräaikaiseen huojennukseen. Näin hyvitys kytketään työllistämiseen tehottoman lahjan sijaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-01T19:09:52,2016-12-01T19:10:26,Tarkistettu,1.1 2016_124_143,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Harmi, että edustaja Kiviranta poistui. Tästä olisi ollut mukava jatkaa asiallista keskustelua hänen kanssaan, ja olisin vastannut hänelle, mutta miksei nyt muillekin, että jos nyt lopetettaisiin retoriikka siitä jatkuvasta verojen korottamisesta. Edustaja Krista Kiuru kävi täällä nimenomaan kertomassa SDP:n vaihtoehdon, jossa huojennettaisiin veroja kutakuinkin sama määrä kuin mitä tärvätään tähän yrittäjävähennykseen. Arvonlisäveron alarajan nostaminen maksaa yli 100 miljoonaa euroa menetettyjä verotuloja ja lisäksi ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän vähennys parikymmentä miljoonaa kokeiluvaiheessa. Tästä olen todellakin lakialoitteen tehnyt. Nämä ovat ihan varteenotettavia vaihtoehtoja, jotka nimenomaan kohdistuvat pienimpiin yrittäjiin. Käytän varmasti kohta vähän laajemman puheenvuoron, mutta vielä tuohon Kivirannan esittämään kysymykseen, että miksi vain 10 000:een Antti Rinne sen nosti. Se oli EU-raja. Eli nyt me esitämme, että EU:n kanssa aloitetaan neuvottelut, joita Viro parhaillaan käy, tämän alvin alarajan selkeästä nostamisesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-01T19:10:27,2016-12-01T19:11:38,Tarkistettu,1.1 2016_124_144,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä aion nyt olla se henkilö, joka herättää edustaja Hoskosen ruusuisesta unesta. (Hannu Hoskonen: Hyvä!) Tämä yrittäjävähennyslakiesityshän ei ole mikään työllisyysrakennemuutos. Se on kaikkea muuta, ja se käy hyvin selvästi ilmi, kun lukee hallituksen omaa esitystä, miten tätä siellä käydään läpi ja perustellaan. Kuten hallituksen omassa esityksessäkin todetaan, tällä muutoksella ei tule olemaan mitään merkittäviä työllisyyttä edistäviä vaikutuksia. Kuten hallituksen esityksestä käy ilmi, tästä ehdotetusta vähennyksestä hyötyvät euromääräisesti eniten harvalukuiset suurituloiset yritykset. Tämä on tulonsiirtouudistus, (Sosialidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!) tämä on rahalahja jo valmiiksi hyvätuloisille yrittäjille Suomessa. (Välihuutoja) Tästä ei tule työpaikkoja, eivätkä tästä varsinkaan hyödy ne pienituloiset suutarit tai fysioterapeutit tai parturi-kampaajat tai muut yrittäjät, joista te olette täällä kauniiseen sävyyn (Puhemies koputtaa) monta kertaa puhuneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-01T19:11:38,2016-12-01T19:12:45,Tarkistettu,1.1 2016_124_145,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toden totta, kaikki me täällä tiedämme, että uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja kaikki me haluamme olla tukemassa, että näitä työpaikkoja syntyisi mahdollisimman paljon. Mutta tällä esityksellä ei kyllä synnytetä juurikaan uusia työpaikkoja. Aivan kuten mietinnössäkin todetaan, tämä ei ole siihen tehokas keino, ja on varsin ristiriitaisia näkemyksiä, syntyykö tässä nyt juurikaan työpaikkoja. Sinänsä kyllä pienille yrittäjille tulonlisäys on ihan tervetullut, se on heille ikään kuin pieni palkankorotus, ja he ovat kyllä sen ansainneet, sillä tiedämme, että monet pienyrittäjät joutuvat tulemaan hyvin niukilla toimeen. Me vihreät olemmekin esittäneet, että tätä vähennystä maksettaisiin 50 000 euroon asti, siinä olisi katto, jolloin näistä rahoista entistä suurempi osa menisi pienituloisille yrittäjille, heille ikään kuin palkankorotuksena. Se on kuitenkin sen verran pieni, että sillä tuskin uusia työpaikkoja synnytetään. Sen synnyttämiseksi olisi viisaampaa (Puhemies koputtaa) alentaa työn sivukuluja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-01T19:12:45,2016-12-01T19:14:00,Tarkistettu,1.1 2016_124_146,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että edustaja Hoskosella on hieman huono omatunto, (Hannu Hoskosen välihuuto) huono omatunto siitä, että hallitus on niin epäonnistunut tärkeimmissä tavoitteissaan: työllisyysasteen nostamisessa, (Hannu Hoskonen: Teillä tuli 100 000 työtöntä!) työttömyyden alentamisessa, talouskasvun vauhdittamisessa, velkaantumisen hillitsemisessä. Onhan se sitten hehkutettava, jos koko edellisen vaalikauden oppositiossa, tupailloissa vaadittiin yrittäjävähennystä ja nyt se on saatu. Vaikka sillä ei ole mitään vaikutusta työllisyyteen ja talouskasvuun, niin sitä nyt sitten hehkutetaan jonakin valtavana uudistuksena ja maan talouden ja työllisyyden kääntäjänä. Minä luulen, että tässä on kysymys huonosta omastatunnosta ja sen paikkaamisyrityksestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-01T19:14:00,2016-12-01T19:14:53,Tarkistettu,1.1 2016_124_147,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonenhan kiihdytti itsensä aika mielenkiintoiseen tilaan tässä omassa puheenvuorossaan, mutta jos sivuutetaan se ja mennään tähän itse asiaan, niin oikeastaan edustaja Andersson aika hyvin kiteytti sen, mistä tässä yrittäjävähennyksessä on kyse. Kyse on lahjasta, ja aivan kuten hallituksen esityksessä todetaan, niin tällä ei ole merkittäviä työllisyysvaikutuksia, joista edustaja Hoskonen täällä puhui. (Hannu Hoskonen: Hyvänen aika!) Itse asiassa minun oma mieheni on tällä hetkellä Slush-tapahtumassa, ja se on hieno tapahtuma. On hienoa, että Suomessa on nuorta, nousevaa yrittäjyyttä, ja on hienoa, että Suomessa on menestyviä yrittäjiä. Mutta meidän täällä eduskunnassa pitää katsoa, millä tavalla valtion rahoja käytetään, ja jos me käytämme yli 120 miljoonaa euroa lahjaan, jolla ei ole työllistäviä vaikutuksia, jolla ei ole kasvuvaikutuksia, vaan kyse on lahjasta, niin silloin tämä ei ole järkevää varainkäyttöä, ja silloin meidän pitää tätä arvioida tästä näkökulmasta. Varmasti kenelläkään ei tässä salissa ole yrittäjyyttä eikä yrittäjiä vastaan mitään, päinvastoin, arvostan suuresti (Puhemies koputtaa) nuoria yrittäjiä ja muitakin yrittäjiä, jotka tuovat työtä tähän maahan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-01T19:14:53,2016-12-01T19:16:02,Tarkistettu,1.1 2016_124_148,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Herra puhemies! Minusta tuntuu, että vasemmistoliiton ja sosialidemokraattien ja vihreiden on syytä olla häpeissään viime vaalikauden tuloksista. Te kiristitte likipitäen kaikkia veroja, paitsi yhteisöveroa, jossa annoitte 900 miljoonaa suuryrityksille, parhaiten tuottaville suuryrityksille. Mitä tästä teidän veropolitiikasta jäi käteen? Yli 100 000 uutta työtöntä, bruttokansantuotteen aleneminen kolmena vuonna — 12, 13, 14 — kilpailukyvyn romahdus ja valtava velkaantuminen, julkisen talouden velkaantuminen. Nyt tämä hallitus onneksi panostaa pk-yrityksiin, joihin työpaikat syntyvät, ja tämä käsittelyssä oleva uudistus on juuri sitä, jonka te unohditte antaessanne suuryrityksille mittavat veronkevennykset. Niistä meni rahoja sellaisiin osinkoihin, (Puhemies koputtaa) jotka eivät hyödytä meitä yhtään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-01T19:16:02,2016-12-01T19:17:13,Tarkistettu,1.1 2016_124_149,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,Edustaja Kiuru pyysi vastauspuheenvuoron edustaja Anderssonin puheenvuoron aikaan. Oliko edustaja Kiurulla edustaja Anderssonin puheenvuoroon jotain huomautettavaa?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_150,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme edustaja Anderssonin kanssa samaa mieltä, ja ajattelin tukea tätä edustaja Anderssonin toimintalinjaa. On tärkeä, relevantti huomio, että tässä esityksessähän on kyse nyt siitä, että yrittäjävähennystä perustellaan näillä kasvun ja työllisyyden elementeillä, vaikka niitä ei synny edes tämän hallituksen oman esityksen mukaan. Me olemme tarjonneet kahta muuta järkevää toimenpidettä tilalle, ja ne olisivat suurin piirtein hintalapultaan saman arvoisia. Mutta nyt tullaan siihen päivän isoimpaan sanaan: Siis jos tällä yritetään korjata — niin kuin tässä äskeisessä puheenvuorossa edustaja Toimi Kankaanniemi antoi ymmärtää — tätä yhteisöveroalennusta, niin tosiasiassa sekä tämän hallituksen oman esityksen mukaan että asiantuntijakuulemisten mukaan yrittäjävähennykseen oikeutetuista noin kolmea neljäsosaa verotetaan ansiotulon mukaan, joka on siis selkeästi matalampaa kuin yhteisöverotus tällä hetkellä. Eli käytännössä se, mitä te yritätte tässä tehdä, ei tule onnistumaan, koska tosiasiallisesti tällä ei tulla tekemään ikään kuin tämmöistä (Puhemies koputtaa) verrokkia sille jo tehdylle päätökselle. Valitan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-01T19:17:13,2016-12-01T19:18:27,Tarkistettu,1.1 2016_124_151,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisat edustajat, silloin kun yksityisen kansanedustajan puheenvuoron pohjalta syntyy debattikeskustelu, silloin sen debatin ytimen pitäisi liittyä sen edustajan puheenvuorossaan nostamiin asioihin. Edustaja Hoskonen avasi tässä tämän puheenvuorollaan, ja edustaja Kiurun kommentit edustaja Anderssonin osalta eivät kovin hyvin tätä periaatetta toteuta. Sen sijaan edustaja Kankaanniemen osalta ne ehkä sitten toteuttavatkin. Kankaanniemi mainitsi teidän nimenne. — Tämän halusin tähän väliin sanoa, ja nyt myönnän puheenvuoron edustaja Hoskoselle, joka aloitti ja jonka puheenvuoro oli tämän debatin äiti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_152,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi hyvin kuvasi tätä teidän viime vaalikauden urotekoanne verorintamalla, ja pitää vielä lisätä siihen sen verran, että niistä 900 miljoonasta, mitä yhteisöveron uudistukseen meni, isoin osa meni yhdysvaltalaisille eläkeyhtiöille, sinnehän ne rahat menivät kai Caymansaarille, minne ne menivätkään. Täällähän niitä tarvittiin eikä siellä. Ja nyt kun 130 miljoonaa tulee pienille yrittäjille, jotka haluavat tehdä työtä tässä maassa, niin se on teille kamala mörkö. On hyvä, että ihmiset sen tietävät ja osaavat päätellä. Mutta, arvoisa puhemies, minun mielestäni suomalainen työttömyystilanne ei koskaan parane, jos tässä maassa ei yrittäminen ole kannattavaa. Se on ihan varmaa. Se on ainoa keino. Muuten täältä häviävät ne vähätkin työpaikat, ja suurimpana häviäjänä silloin on aina se köyhä ihminen. Se on aina näin. Työttömyys ilmiönä tässä maassa on erittäin vakava, ja ihailen niitä yrittäjiä, jotka uskaltavat investoida Suomeen, työllistää. Se on meidän tulevaisuutemme eikä tämä teidän linjanne, että veroja kiristetään ja sen jälkeen aletaan ihmetellä, miksi täällä ei tehdä töitä. Hyvänen aika! (Puhemies koputtaa) Kyllä suunnanmuutoksen aika on nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-01T19:19:00,2016-12-01T19:20:09,Tarkistettu,1.1 2016_124_153,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Edustaja Uotila, listapuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_154,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näistä edustaja Harakan mainitsemista kolmesta iloisesta veronmaksajan kukkarolla hyörivästä rosvosta on nyt sitten toinen käsittelyssä. Tavoite yrittäjyyden tukemisesta on erittäin kannatettava. Pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien määrän kasvu on ollut yksi voimakkaimpia työ- ja talouselämän trendejä 2000-luvun aikana. Useimmat Suomen 300 000 yrityksestä ovat alle 10 hengen pienyrityksiä. Itsensätyöllistäjiä on jo noin 180 000. Pienyrittäjien erityistilanteen huomioiminen on jäänyt muiden poliittisten kysymysten jalkoihin esimerkiksi eläkejärjestelmästä, sosiaali- ja työttömyysturvasta, verotuksesta tai yritystuista keskusteltaessa. Vaikka hallituksen tavoite on oikea, ei samaa voi sanoa sen valitsemasta keinosta. Yrittäjävähennys on kallis, tehoton ja eriarvoistava uudistus. Ja kuten äsken debatissa oli puhetta, hallitus itsekin tunnustaa, että sen työllisyys- ja talousvaikutukset jäävät heikoiksi. Yrittäjävähennyksen hinta on yli 120 miljoonaa. Se on suuri suhteessa sen vaikutuksiin, jotka todella hallituksen esitykseen sisältyvien vaikutusarvioidenkin mukaan olisivat epävarmoja ja vaatimattomia. Esitys myös lisäisi tuloeroja, sillä siitä hyötyisi lähinnä yrittäjien pieni ja suurituloisin vähemmistö. Yli 40 prosenttia, 53 miljoonaa euroa, veronkevennyksestä kohdistuisi ylimpään tulokymmenykseen ja jo selvästi yli puolet, 73 miljoonaa euroa, kahteen ylimpään desiiliin. Tavalliselle pienyrittäjälle hyödyt jäisivät vaatimattomiksi. Neljällä viidestä henkilöyhtiöstä vuotuinen tulo jää alle 30 000 euron. Hallituksen arvion mukaan mahdollista, joskin epävarmaa ja maltillista, kasvua voisi tapahtua lähinnä yli 100 000 euron tulosta tekevissä henkilöstöyrityksissä, joita on noin 5 000. Yrittäjävähennys myös kaventaisi veropohjaa ja monimutkaistaisi tarpeettomasti verojärjestelmää. Tämä on hallitusohjelmankin linjausten vastaista. Erilaisten tulojen verotukset eriytyisivät toisistaan yhä enemmän. Lisäksi on huomattava, ettei henkilöyritysten verotus pääsääntöisesti ole ""epäreilumpaa"" kuin osakeyhtiöiden. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan: ""Valtaosa pienyritysten tuloksesta verotetaan ansiotulona. Elinkeinonharjoittajilla keskimäärin yli 90 prosenttia ja henkilöyhtiöiden osakkailla noin 77 prosenttia tuloksesta verotettiin ansiotulona vuonna 2014. Ansiotulojen verotus on kevyttä matalilla ja keskisuurilla tulotasoilla, joille pienyritykset valtaosin sijoittuvat. Pienen tulonmuodostuksen ja siihen liittyvän kevyen ansiotuloverotuksen takia pienyritysten verotus on nykyisin selvässä valtaosassa tapauksista yhteisöverokantaankin, 20 prosenttia, kevyempää. Ehdotetusta vähennyksestä hyötyisivät euromääräisesti eniten harvalukuiset suurituloiset yritykset, joilla yritystoiminnan tuottama tulo verotetaan suureksi osaksi ansiotulona. Myös suurituloiset yritykset, joiden tulo verotetaan pääosin pääomatulona, hyötyisivät."" Verotuksellisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on syytä huomioida myös se valiokunnan kuulemisessakin esiin tuotu seikka, että henkilöyhtiöillä ja maatalousyrittäjillä on käytössään erilaisia tuloksentasauskeinoja, kuten toimintavaraus, maatalousyrittäjien tasausvaraus sekä metsätalousyrittäjien menovaraus ja metsävähennys, jotka osaltaan kompensoivat hallituksen esityksen perusteluissa mainittua eroa osakeyhtiöiden ja muiden elinkeinonharjoittajien veroasteissa. Veroasteiden vertailussa tulee huomioida myös nämä veropohjien erot. Viimeisen vuosikymmenen aikana valtaosa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin ja erityisesti pienimpiin, alle viiden henkilön yrityksiin. Pienyrittämisen helpottaminen ja ensimmäisen työntekijän palkkauksen tukeminen näkyvät siten myös työllisyystilastoissa. Toisessa käsittelyssä tulemme esittämään hylkäysesityksen lisäksi lausumaa, joka lähtee siitä, että hallitus valmistelee seuraavia pienyrittäjän asemaa helpottavia toimenpiteitä, täällä jo mainittuja: arvonlisäverovelvollisuuden alarajan tuntuvaa korottamista, ensimmäisen työntekijän palkkauksen helpottamista automaattisella palkkatuella sekä työttömyysturvan, pienimuotoisen yrittämisen ja palkkatyön yhteensovittamisen helpottamista esimerkiksi yhdistelmävakuutuksen avulla. Elikkä vaihtoehtoja on olemassa, paljon oikeudenmukaisempia ja paljon tehokkaampia vaihtoehtoja kuin tämä hallituksen esittämä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-01T19:20:14,2016-12-01T19:25:40,Tarkistettu,1.1 2016_124_155,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sipilän—Soinin—Orpon hallitus on toteuttanut maksuperusteiseen arvonlisäverojärjestelmään siirtymisen — erittäin hieno uudistus, ihme, kun sitä ei tehty aikaisemmin — vanhemmuuden kustannusten tasauksen aloittamisen, joka on tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kannalta erinomainen uudistus, ja sitten kilpailukykysopimuksen yhteydessä monia positiivisia uudistuksia. Eli nyt tapahtuu yritysmaailmassa. Nyt meillä on käsittelyssä yrittäjävähennys, joka ei ole kytkennässä suoraan mihinkään yhteisöveroalennukseen mutta sillä tavalla on siihen rinnastettavissa, että tiedämme, että viime vaalikaudella kuuden puolueen hallitus vuoden 2012 alusta alensi yhteisöveroa 26 prosentista 24,5 prosenttiin ja 2014 alusta 20 prosenttiin, eli 900 miljoonaa menetettiin verotuloja. Hyvä vai huono? Monelta osin hyvä, mutta erittäin huonosti kohdennettu siinä mielessä, että kaikkein suurimmat ja parhaimmin tuottavat yhtiöt saivat pääosan tästä veronkevennyksestä, joka oli todella suuri. Ja niin kuin edustaja Hoskonen äsken totesi, suuri osa näistä meni osinkojen kautta amerikkalaisille eläkesäätiöille, ei suomalaisen elinkeinoelämän ja työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kun näin tapahtui, niin on paikallaan tarkastella pienempien yritysten tilannetta, ja tämä hallitus on yrittäjäystävällisin hallitus kautta aikain. Olen täällä ollut vuodesta 1987 lähtien, ja ei näin yrittäjäystävällistä hallitusta maassa ole ollut. Nyt on, hyvä se. Yrittäjävähennys on nyt meillä käsittelyssä. Totta kai tässäkin on tiettyjä ongelmia. Meillä ei mikään järjestelmä ole täydellinen. Edellisen hallituksen ja silloin aikanaan Eero Heinäluoman esittelemän varallisuusveron poistamisen vaikutukset olivat paljon suuremmat ja hyvin hankalasti perusteltavissa. Tämä on hyvin perusteltavissa. Tämä vähennys ensinnäkin tulee kokonaan Suomessa toimiville suomalaisille omistajille ja yrittäjille. Tämä vaikuttaa työllisyyteen positiivisesti. Yrittäjät, jotka tekevät rankkaa työtä suurella riskillä ilman asianmukaista sosiaaliturvaa, saavat verotukseensa pienen, sinänsä vaatimattoman kevennyksen, joka lisää heidän oikeudenmukaista asemaansa verrattuna suuriin yrityksiin. Tässä mielessä tämä on aivan paikallaan. Arvoisa puhemies! Hieman olen ihmetellyt, kun vielä ei ole vasemmistosta puhuttu apteekkareista ja asianajajista mitään. Minä nyt totean, että viime kaudella tuo yhteisöveroalennus, jonka vasemmisto oli valmis hyväksymään ja ministeri Urpilainen silloin vei eteenpäin, antoi 420 osakeyhtiömuotoiselle apteekille, hyvin toimeentulevalle apteekkarille, tuon ison kevennyksen. Lisäksi lähes tuhat asianajotoimistoa, jotka toimivat osakeyhtiömuotoisena, saivat tuon vähennyksen. Onko oikein, että ne, jotka eivät saaneet tuota silloin, eli pk-yritykset, eivät saisi oikeudenmukaista asemaa nyt? Se on ihan oikein. Se toki maksaa jonkin verran, mutta kyllä sillä on myös positiivinen työllisyysvaikutus. Katsoin, että tällä hetkellä on esimerkiksi farmaseutteja työttömänä 154. He ovat kalliisti koulutettuja ammatti-ihmisiä, joilla ei juurikaan ole muita työmarkkinoita kuin apteekit. Jos apteekkarien, apteekkien työllistämismahdollisuuksia parannetaan, niin nämä farmaseutit saavat työpaikkoja ja yhteiskunta hyötyy ja he saavat paremman aseman. Tässä on todella hyviä vaikutuksia, ja ennen kaikkea tämä on oikeudenmukainen. Täällä on nyt esitetty arvonlisäveron rajojen tarkistamisia ja muita. Ne ovat myös hyvin kalliita uudistuksia, eikä välttämättä ole selvää, että niiden vaikutukset olisivat sen parempia. Myös tämä ensimmäisen työntekijän palkan sivukulujen tai muiden osalta keventäminen tai huomioon ottaminen on sinänsä hyvä ajatus, mutta miksi edellinen hallitus, edustaja Aalto, ei sitä toteuttanut, kun se on teille nyt kaikkein tärkein tavoite?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-01T19:25:42,2016-12-01T19:31:30,Tarkistettu,1.1 2016_124_156,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Suomen Yrittäjien — korjaan — yrittäjävähennys ei tue hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta laajasta veropohjasta ja matalista verokannoista. Tämä esitys kulkee täysin päinvastaiseen suuntaan. Sen sijaan, että verojärjestelmää monimutkaistetaan entisestään, sitä pitäisi yksinkertaistaa. Tämä esitys ei tue työllisyyttä vaan on pois niistä euroista, niistä vähistä euroista ja keinoista, joilla työllisyyttä voitaisiin aidosti tukea. Kuten debatin aikana toin esiin, sen sijaan, että käytetään rahaa noin 120 miljoonaa euroa tähän tehottomaan vähennykseen, nuo rahat pitäisi käyttää ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkan sivukulujen määräaikaiseen huojennukseen. Näin se hyvitys kytketään suoraan työllistämiseen tämän tehottoman lahjan sijaan. Tämä esitys pohjautuu myös väärään väitteeseen erilaisten yhtiömuotojen verotuksen suhteen, kuten muun muassa edustaja Harakka on tuonut esiin ja edustaja Uotila tuonut esiin. Kun katsotaan verotuksen kokonaisuutta, henkilöyhtiöiden verotus on jopa huokeampaa kuin osakeyhtiöissä. Jos henkilöyhtiöiden verotus tahdotaan saada samalle viivalle osakeyhtiöiden kanssa, sitä pitäisi jopa kiristää, ei keventää, jos tämä samalle viivalle vieminen on se peruste ja argumentti. (Toimi Kankaanniemi: Entäs työllisyys?) Tämä esitys on kallis, tämä esitys on tehoton. Suurin euromäärä kohdentuu hyvin pienelle porukalle. Sen sijaan, että melkein puolet yrittäjävähennykseen käytetyistä euroista menee tulodesiilien ylimpään kymmenykseen, hallituksen tulisi vähintään asettaa yrittäjävähennykselle katto. Huomenna, tai milloin myöhemmin on tämä toinen käsittely, tulen esittämään lausumaa, jossa eduskunta edellyttää, että hallitus täydentää esitystään asettamalla yrittäjävähennykselle 50 000 euron katon. Tämä on vähintä, mihin hallituksen pitäisi tulla vastaan, jos yhtään nämä tulonjakovaikutukset kiinnostavat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-01T19:31:31,2016-12-01T19:33:52,Tarkistettu,1.1 2016_124_157,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen itse ollut pienyrittäjä kolmisenkymmentä vuotta, joten asiat ovat minulle tuttuja. Sen takia toivon, että tehtäisiin kaikkemme sen eteen, että pienyrittäjien, yksinyrittäjien, pk-yrittäjien asemaa parannettaisiin. Se, mikä on tässä vähän kummastuttanut, niin tässä keskustelussa kuin muissakin keskusteluissa, on nyt sitten se, että on epäselvää, onko se yhteisöveron alennus, joka edellisellä hallituskaudella toteutettiin, hyvä vai huono asia. Jos se on huono ja väärä toimenpide, niin nykyisellä hallituksellahan on kaikki valtuudet nostaa yhteisöveroa, mutta tällaista esitystä en ole tässä salissa vielä kuullut. Sitten täällä on moneen kertaan todettu, että olemme menettäneet 900 miljoonaa euroa verotuloja sen myötä per vuosi. Tämä väitehän ei pidä yksinkertaisesti paikkaansa. Se oli se staattinen luku, jota käytettiin silloin kun tämä muutos tehtiin. Mutta tosiasiassa, aivan kuten itse asiassa edustajat Hoskonen ja Kankaanniemikin ovat todenneet, joskus veronlasku voi johtaa positiivisiin lopputuloksiin verokertymän suhteen, joten tässäkin asiassa toivoisin, että päättäisitte, kummin asia on. Onko sittenkin käynyt niin, että veronmenetys ei ollut niin suuri? Ja jos veronmenetys ylisummaan on huono asia, niin kuin se kieltämättä on, niin mikä logiikka siinä sitten on, että tämä veronmenetys nyt sitten edellyttäisi lisäveronmenetystä myös muitten yhtiömuotojen osalta? Tätä logiikkaa en kerta kaikkiaan ymmärrä. (Toimi Kankaanniemi: Oikeudenmukaisuus vielä!) Nyt olen vihdoin saanut edustaja Kankaanniemen puheesta selkoa siihen, mitkä nämä hallituksen esityksenkin mukaan heiveröiset tai olemattomat työllisyysvaikutukset olisivat tällä 125 miljoonalla eurolla, joka tärvätään yrittäjävähennykseen: voitaisiin siis palkata 154 farmaseuttia. (Toimi Kankaanniemi: En minä niin sanonut!) Nopeasti laskettuna tämä tarkoittaa 800 000 euroa per työpaikka. Sanoisin, että tämä se vasta on tempputyöllistämistä. (Toimi Kankaanniemi: No joo, tuo nyt on tulkintaa!) Olennaista on nyt huomata se, kuten edustaja Kiurun ja edustaja Aallon erinomaisissa puheenvuoroissa on käynyt ilmi, että tämä koko verolajien vertailu on täysin harhaanjohtavaa. Ylivoimainen valtaosa näistä pienistä yrittäjistä, jotka ovat oikeutettuja tähän yrittäjävähennykseen, maksaa nyt ansiotuloveron mukaan, joka on näin pienillä tulotasoilla huokeampi kuin edes tämä alhainen yhteisöverokanta. (Touko Aalto: Näin on!) Tässä kokonaisuudessa pitäisi toki huomioida se, että yhteisöveron laskemiseen liittyi myös olennaisena osana pääomatuloveron korottaminen, myös osinkoverotuksen korottaminen, niin että se kokonaisverorasite osakeyhtiön osakkaalle on 27:ää prosenttia, noin suurin piirtein. Ja tälle veroprosenttitasolle suurin osa näistä yrittäjävähennykseen oikeutetuista ei tule yltämään. Itse asiassa hallituksen esityksessähän — jota tässä koko ajan siteeraan, koska se on tässä nyt kuitenkin se dokumentti, johon pitää nojata, eivätkä erilaiset arviot, joita etujärjestöt esittävät — todetaan, että näitten yrittäjävähennykseen oikeutettujen henkilöiden tulojen mediaani, kun pannaan tulot peräkkäin, jää alle 10 000 euroon. Tällä tulotasolla hallituksen esityksen mukaan verotus kevenisi 100—150 euroa vuodessa, siis hallituksen esityksen mukaan. Ja tämä muunnettuna nyt siihen käteen jääväksi tuloksi tarkoittaa, että tämä arvostamamme parturi, suutari, kampaaja, talonmies, siivooja saa 40 euroa käteen vuodessa. Tämä tarkoittaa siis kuukaudessa sellaista summaa, jolla saa bussilipun paikkaan X, mutta paluumatka pitää maksaa itse. Minä toivon asiallista keskustelua sen takia, että mielestäni opposition tehtävä, kunniatehtävä, on se, että osoitamme niitä sudenkuoppia, joita ei ole ehkä tultu ajatelleeksi, ja niitä vaikutuksia, joita ei ole tultu ajatelleeksi tätä lakiesitystä tehtäessä. Ne on hyvä viimeistään tässä vaiheessa ottaa huomioon. Ja tässä erityisen olennaiseksi tulevat nämä tulonjakovaikutukset, joihin tuossa jo viittasinkin. Hallituksen esitys toteaa, että ehdotetut muutokset lisäävät merkitsevästi tuloeroja Gini-kertoimella mitattuna. Veronkevennys kohdistuu ""voimakkaammin harvalukuisiin suurituloisiin yrityksiin ja niiden omistajiin kuin runsaslukuisiin pienituloisiin yrityksiin ja niiden omistajiin"". Täällä on jo siteerattu eduskunnan tietopalvelussa teetettyä laskelmaa, jossa lähes puolet yrittäjävähennyksen summasta, 55 miljoonaa euroa, menee ylimpään tulokymmenykseen. Tämä ylin tulokymmenys hyötyy paitsi euromääräisesti myös prosentuaalisesti eniten tästä yrittäjävähennyksestä. Se siis lisää elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotuksen regressiivisyyttä. Ja nyt edustaja Kankaanniemen mieliksi otetaan tämä esimerkki apteekkareista, asianajajista ja esimerkiksi yksityislääkäreistä: Apteekkareiden käteen jäävä tulo, siis Apteekkariliiton oman ilmoituksen mukaan, kasvaa keskimäärin 5 700 euroa vuodessa. Suomen rikkain apteekkari tai suurituloisin apteekkari hyötyy laskujeni mukaan 25 000 euroa joka ikinen vuosi. (Toimi Kankaanniemi: Se voi työllistää!) Asiantuntijalausunnoissa on kiinnitetty huomiota kaikkiin niihin epäkohtiin, joita täällä salissakin olemme tuoneet esiin, ja olen todella harmissani siitä, että hallitus on tehnyt tästä mietinnöstä varsin suppean ja varsin yksipuolisen. On tärkeää tuleville polville, tutkijoille, opiskelijoille, historioitsijoille, ehkä tuleville päättäjillekin nähdä se kokonaisuus, ja siksi vastalauseemme yrittää tasapainottaa tätä tilannetta. Kun puhumme sitten yrittäjyyden kannustimista, niin eikö ole aika ilmeistä, että yhden bussilipun hinta per kuukausi ei sinällään innosta ketään ryhtymään yrittäjäksi? Se ei ole edes oikeastaan ele, koska sanoisin, että sosialidemokraattien paljon parjattu suklaarasia on kuitenkin arvokkaampi kuin tämä. Toisekseen sitten siellä toisessa päässä, jossa ovat siis nämä kaikkein hyvätuloisimmat ammatinharjoittajat, hehän tekevät asiantuntijatyötä yritysmuodossa. He eivät kanna aitoa yrittäjäriskiä. No, apteekkiala on tietysti säänneltyä jo kaikin tavoin, mutta myöskään siinä, onko huippukoulutettu erikoislääkäri palkansaaja vai yrittäjä, ei tämä yrittäjästatus tuo hänelle minkäänlaista riskiä. Tämä on oikeastaan käänteinen kannustin. Se kannustaa siis henkilöitä muuntamaan tulojaan yritystuloiksi, jos ne tällä hetkellä ovat palkkatuloja. Ja tämähän on se kehitys, jota olemme tässä pyrkineet estämään, melkein hallituspohjasta riippumatta. Tulonmuunto on asia, johon emme ole halunneet kannustaa, mutta tämä johtaa siihen. Summa summarum: Kyllä se 125 miljoonaa on iso raha. Se tuntuu olevan valtavan iso raha, kun se pitää jostakin nipistää ja säästää ja ottaa pois, kun se on aivan välttämättä saatava. Paljon pienempiäkin eriä, alle kymmenesosa tästä erästä on haluttu säästää jostakin aiheesta, mikä on johtanut siihen, että kaikkein pienituloisimpien etuudetkaan eivät tämmöiseltä ole säästyneet. Silloin, kuten edustaja Aalto sanoi, tämä summa tässä rajallisessa maailmassa, rajallisten resurssien maailmassa, pitäisi käyttää paremmin. Olemme esittäneet kaksi kiistatta pienimpien yritysten toimintaedellytyksiä parantavaa esitystä tämän tilalle samalla hintalapulla. Oli tietenkin aika paljastavaa, että en muista, kuka edustaja täällä aikaisemmin sanoi, että tämä arvonlisäveron alarajan nostaminen on nyt hyväksyttävää, on tullut käännekohta, kun Suomen Yrittäjätkin on kääntänyt kelkkansa tässä asiassa. Se oli aika paljastavaa sikäli, että kun tämä huonosti perusteltu yrittäjävähennys on ollut koko ajan Suomen Yrittäjien ohjelmassa ja hallitusohjelmassa, ja kun he jäivät nyt tässä kiky-sopimuksessa lehdelle soittamaan ja olivat aika tyytymättömiä siihen, että heidän tavoitteensa eivät edenneet, niin on aivan päivänselvää, että tätä asiaa on vain pakko heidän mielikseen viedä maaliin, vaikka kaikki näkisivät, että tämä uudistus on epäonnistunut. Olen iloinen Suomen Yrittäjien viisastumisesta asiassa. Siihen on vaikuttanut VATTin tekemä tutkimus, joka on osoittanut, että tämä matala alviraja on kasvun este ja sitä voisi aivan mainiosti vailla esitettyjä kynnysvaikutuspelkoja korottaa. Yrittäjänaiset ry on ehdottanut tämän alvin alarajan nostamista jopa 50 000:een. Eli kun kysytään pienyrittäjiltä itseltään, mitä he haluavat, niin tämä on siinä listalla aina ykkösenä. Minkä kumman takia me emme voi kuunnella ja pohtia, mikä se heidän toivomansa reformi olisi ja voisimmeko sen toteuttaa — sen sijaan, että kohtelemme näitä yksinyrittäjiä näin huonosti, että jollakin olisi oikeus jopa suuttua siitä 3 euron 20 sentin bussilipusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-01T19:33:54,2016-12-01T19:44:38,Tarkistettu,1.1 2016_124_158,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eräs yrittäjävähennyksen perusteista on antaa muille kuin osakeyhtiömuodossa ammattiaan harjoittaville yrittäjille viime vaalikaudella toteutettua merkittävää yhteisöveron alennusta edes osittain vastaava veronkevennys. Vasemmisto-oppositio on puhunut tänäänkin kovaan ääneen niin sanotusta apteekkarivähennyksestä, ja se on tietysti retoriikkaa, joka kuuluu opposition etuoikeuksiin. Se heille suotakoon, en heitä tästä termistä sinänsä tuomitse. Ymmärrettävästi suuremmilla tuloilla myös vähennys on kuitenkin suurempi, mutta näin on ollut myös yhteisöveron alennuksen osalta, joka tehtiin siis viime vaalikaudella. (Timo Harakka: Ei prosentuaalisesti!) Tietyn euromääräisen tulorajan asettaminen nyt yrittäjävähennystä laskettaessa olisi pienentänyt yrittäjän kannusteita kasvattaa yritystään tätä rajaa suuremmaksi, ainakin verrattuna nyt tähän hallituksen tuomaan esitykseen. Siten tässä nykyisessä muodossaan yrittäjävähennys on mielestäni perusteltu ja selkeä, ja nimenomaan selkeyttähän oppositio kaipasi lisää, ainakin edellistä lakiesitystä käsiteltäessä. Yrittäjävähennyskään ei ehkä mallina ole aivan täydellinen, mutta täytyy muistaa lisäksi, että kaikkein pienimmille yrityksille on tehty muitakin niiden toimintaa helpottavia uudistuksia, kuten maksuperusteinen arvonlisävero, jota olemme täällä muutama päivä sitten käsitelleet. Oletettavasti ja toivottavasti lisääkin pk-yrittäjyyden edellytyksiä koskevia parannuksia on tulossa ensi kevään kehysriihessä. Arvoisa puhemies! Kuten autoveron merkittävän alennuksen kohdalla on tänä vuonna jo nähty, niin autoveron alennus lisäsi taloudellista aktiviteettia niin paljon, että valtion verotulot ovat (Puhemies koputtaa) jopa kasvaneet, ja oletettavasti myös yrittäjävähennyksen kohdalla käy näin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-01T19:44:39,2016-12-01T19:46:48,Tarkistettu,1.1 2016_124_159,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siksi on hyvä etsiä keinoja, joilla kannustetaan näitä yrityksiä palkkaamaan uusia työntekijöitä. Tämä esitetty verovähennys ei kuitenkaan ole tehokas keino uusien työpaikkojen luomisessa, vaikka hallitus sitä sillä perusteleekin. Jos haluamme uusia työpaikkoja, niin tehokkain keino olisi vähentää työntekijän palkkaamisesta syntyviä sivukuluja. Tätä me vihreät olemme varjobudjetissamme esittäneet. Kun valtiovarainministeri Orpo esitteli tätä lakia, kysyin häneltä, minkä verran tähän verovähennykseen satsatulla rahalla, 120 miljoonalla, olisi voitu alentaa työntekijän palkkaamisesta aiheutuvia sivukuluja ja olisiko tämä ollut tehokkaampi keino uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Itse asiassa jouduin esittämään saman kysymyksen pariinkin kertaan, ennen kuin ministeri vastasi. Hänellä ei ollut oikein vastausta, eikä hän oikein osannut kertoa sitäkään, onko tällä esityksellä varsinaisesti työllistämisvaikutuksia. Myös valiokunta on mietinnössään todennut, ettei tällä esityksellä välttämättä työllistämisvaikutuksia ole. Tämä esitys voidaankin nähdä palkankorotuksena yrittäjille. Se on sinänsä kannatettava, sillä useimmille yrittäjille jää käteen varsin pieni palkka valtavasta työmäärästä huolimatta. Vihreiden mielestä yrittäjät ja itsensätyöllistäjät ovat palkankorotuksensa ansainneet. Emme kuitenkaan näe tarpeelliseksi, että nyt niukkoina aikoina on tarpeen suunnata niin suurta korotusta, mitä tällä esityksellä annetaan, kaikkein suurituloisimmille yrittäjille, kuten lääkäreille ja asianajajille. Yli puolet yrittäjävähennyksen 120 miljoonasta menisi kahteen ylimpään tuloluokkaan. Me esitämmekin, että yrittäjävähennykseen asetetaan 50 000 euron katto. Kaikki yrittäjät koosta riippumatta saisivat vähennykset tuohon rajaan saakka. Se leikkaisi yrittäjävähennyksen hyötyjä kaikkein parhaiten menestyviltä, mutta kannustevaikutus säilyisi muissa yrityksissä. Samalla malli (Puhemies koputtaa) olisi 23 miljoonaa edullisempi — rahasumma, jolle on parempaa käyttöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-01T19:46:50,2016-12-01T19:49:00,Tarkistettu,1.1 2016_124_160,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty erinomaisen hyviä puheenvuoroja tämän lakiesityksen ongelmista, joten ajattelin lähestyä aihetta yhden toisen hallituksen meneillään olevan uudistuksen kautta. Edustaja Kankaanniemi ja edustaja Savio, osaatteko kertoa, mikä väestöryhmä on Suomen pienituloisin tällä hetkellä? Se on nuoret aikuiset opiskelijat. Osaatteko kertoa, mihin yksittäiseen etuuteen hallituksen suurin leikkaus, siis yksittäiseen etuuteen kohdistuva leikkaus, tehdään? Se tehdään opintotukeen. Tiedättekö, paljonko hallitus aikoo säästää tällä opintotukeen tehtävällä jättileikkauksella? 122 miljoonaa, eli se vastaa itse asiassa aika hyvin sitä rahasummaa, minkä hallitus nytten on antamassa kaikista suurituloisimmille yrittäjille tämän yrittäjävähennyksen myötä siitä huolimatta, että kuten esityksestä käy ilmi, on kiistatta niin, että tällä ei tule olemaan mitään merkittäviä työllisyyttä tai yrittäjyyttä edistäviä vaikutuksia, siitä huolimatta, että kuten puheenvuoroissakin on tuotu esille, tämä hallituspuolueiden käyttämä perustelu verokohtelun oikeudenmukaistamisesta ei pidä paikkaansa silloin, kun puhutaan henkilöyrittäjistä, jotka nostavat tulonsa ansiotulona ja tekevät suhteellisen pientä tulosta, ja siitä huolimatta, että kiistatta on niin, että ylivoimaisesti suurin euromääräinen hyöty tästä vähennyksestä tulee niille jo valmiiksi hyvätuloisille yrittäjille, joiden yritystoiminta jo tällä hetkellä on kannattavaa. Kuten aikaisemmassa puheenvuorossani mainitsin, tässä on ihan puhtaasti kyse rahalahjasta, minkä hallitus on halunnut antaa tälle yrittäjäryhmälle ja halunnut viedä (Puhemies koputtaa) Suomen pienituloisimmalta väestöryhmältä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-01T19:49:00,2016-12-01T19:51:05,Tarkistettu,1.1 2016_124_161,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin käydä vielä läpi joitakin arvioita tähän yrittäjävähennykseen liittyen. Ajattelin aloittaa siitä, keitä tämä uusi vähennys tosiasiassa hyödyttäisi. Lähdetään liikkeelle siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että ylivoimainen enemmistö yrittäjävähennykseen oikeutetuista ei maksa tälläkään hetkellä läheskään tuota 26,8 prosentin veroa saati pääomaveron alimman kannan mukaista 30 prosentin veroa, joka muutoin olisi ansiotuloverotusta edullisempi, jos vuosiansiot ylittävät 39 000 euroa vuodessa. Näin pienillä tuloilla ansiotuloverotus on tosiasiassa edullisempi vaihtoehto suurelle osalle näistä yrittäjistä, jotka tulevat olemaan oikeutettuja tähän niin kutsuttuun yrittäjävähennykseen. Hallituksen oman esityksen mukaan elinkeinonharjoittajien tuloista yli 90 prosenttia, henkilöyhtiöiden osakkaiden tuloista 77 prosenttia ja maatalouden harjoittajien tuloista 55 prosenttia verotetaan juuri ansiotulon mukaan. Tosiasia siis näyttää olevan, että tämän hyvin pienen tulonmuodostuksen ja kevyen ansiotuloverotuksen takia pienyritysten verotus on selvästi valtaosin yhteisöverokantaakin, 20 prosenttia, kevyempää. Näin yrittäjävähennykseen oikeutetuista käytännössä kolmea neljäsosaa verotetaan jo nyt ansiotulon mukaan. No, kun näin kerran sitten on, niin tietenkin joudumme pohtimaan yhdessä sitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Me olemme perustelleet tässä esityksessä yrittäjävähennystä ja sen tarvetta sillä, että yritysmuodot ovat keskenään erilaisia juuri verotukseen nähden. On siis ajateltu, että tällä esityksellä korjataan sitä aukkoa, että aikoinaan yhteisöveroa laskettiin, ja nyt olisi aika näitä muita muotoja tukea tällä uudella vähennyksellä. Tosiasiassa esitystä ei voi vieläkään perustella näiden eri yritysmuotojen erilaisella verotuksella, vaan olisi reilumpaa vertailla listaamattoman osakeyhtiön jakaman voiton kokonaisverorasitusta ja ansiotuloveroa. Asiantuntijakuulemiset ovat myöskin osoittaneet, etteivät ansiotuloverotuksen yleiset kevennykset riitä, ja lähteneet siitä, että mikäli hallitus haluaa saattaa yrittäjäasemassa työskentelevät parempaan verotukselliseen asemaan kuin palkkatulon saajat, niin tämä tulisi selkeästi sitten myöskin tuoda esille. Nyt näitä argumentteja kuitenkin käytetään perustelematta ja käytetään, vaikka hallituksen esityksessä tällaista kulmaa perusteluksi ei avatakaan. Arvoisa puhemies! Tulonjakovaikutuksista on käyty myöskin illan aikana keskustelua. Yrittäjävähennykseen oikeutetuista, sen tulevista saajista, käytännössä 150 eli noin puolet tekee todella pientä tulosta, kun mediaanitulo on alle 10 000 euroa. Mikä on sitten keskiarvo? Sitä tässä hallituksen esityksessä ei kerrota. Mutta 10 000 euron vuositulot saamalla tämä yrittäjävähennys olisi noin 50—150 euroa vuodessa. Ja kun tämä summa vähennetään verotettavasta tuloksesta, niin tosiasiassa summa jää erittäin pieneksi. Esimerkiksi jos tuo tulo on noin 10 000 euroa ansiotulosta, niin käytännössä 40 eurosta puhutaan. Erikoista koko esityksessä on se, että se ei erottele eikä tee eroa siinä, kannattaisiko miettiä euromääräistä huojennusta vai prosentuaalista. Kyllä ylin tulokymmenys, siis tässä esityksessä, hyötyy erityisesti myös prosentuaalisesti, ja siitä hyvin vähän keskustellaan. Kun me katsomme näitä ylimmän tulokymmenyksen käteen jääviä tuloja, niin ne kasvavat prosentuaalisesti kaksi kertaa enemmän kuin kahdeksannen tulodesiilin tulot. Ja kyllä nämä taulukot osoittavat sen, että hyöty kasvaa joka tuloluokassa merkittävästi, ja tätä kautta näyttää siltä, että yrittäjävähennys siis lisää elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotuksen regressiivisyyttä. Ja hallituksen esityksen tavoitteena on siis tosiasiassa, kun tämä on sallittu, verotuksen regressiivisyyden lisäys. No, jos sitten katsotaan, keitä tämä hallituksen esitys tosiasiallisesti hyödyttää. Tarkoitus on laskea — salissa kuultujen puheenvuorojen pohjalta — yrittäjän verotus osakeyhtiötasolle, niin kuin täällä käytettiin näitä perustelevia puheenvuoroja. Mutta se toteutuu vain 20 prosentissa näistä tapauksista, ja tältä osin voidaan sanoa, että se toteutuu vain siinä ryhmässä, kun puhutaan erittäin hyvätuloisista yrittäjistä ja ammatinharjoittajista. Kyllä minusta on oikeutettua täällä salissa kysyä, että oliko tämä hallituksen tarkoitus, että vain heille, jotka ovat erityisen hyvätuloisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia, tämä kohdennettaisiin tällä tavalla. Meidän täytyy myös ottaa huomioon, että täällä hyvätuloisten yrittäjien luokassa ei välttämättä kasvua tapahdukaan samalla tavalla työllisyyden näkökulmasta kuin salissa on käytetty näitä puheenvuoroja. Eli tosiasiassa ammattiaan yritysmuotoisesti harjoittavat yrittäjät, jotka voisivat toimia myöskin ansiotuloverotuksen piirissä, kuten yksityislääkärit ja asianajajat, ovat tässä merkittäviä hyötyjiä. Ja nyt on kysyttävä teiltä, kuinka moni yksin-yrittävä yksityislääkäri tai yksinyrittävä asianajaja palkkaa lisää henkilökuntaa tämän vähennyksen johdosta. Silloin me tulemme jälleen siihen kysymykseen, ovatko nämä oikeudenmukaisia. Jakautuuko tämä yrittäjävähennys aidosti juuri niin, kuin oppositio on epäillyt, eli epätasaisesti ja epäoikeudenmukaisesti, vai mistä tässä tosiasiallisesti on kysymys? Tämä esitys ei tule auttamaan käytännössä pienituloista yrittäjää mutta antaa entistä suuremman edun, myös prosentuaalisesti, suurituloiselle yrittäjälle. Se on kyllä tulkittava tässä tilanteessa työllisyys- ja kasvupolitiikan sijasta yksinkertaisesti suureksi lahjaksi, vastikkeettomaksi eduksi tilanteessa, jossa yrittäjyyttä, talouskasvua ja työllisyyttä voisi tukea aivan toisilla tavoin paljon paremmin lopputuloksin. Me olemme esittäneet, että me tekisimme mieluumminkin ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkakulujen lisävähennysoikeuden, ja tästä jätetyn lakialoitteen tavoin se todella tähdentäisi sitä, että tuetaan ennen kaikkea yksinyrittäjiä. Ja toinen keino vastata tällä samalla euromäärällä, joka tähän käytetään, olisi se, että arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa korotettaisiin nykyisestä 10 000:sta 30 000 euron liikevaihtoon. Ja keskeistä tässä on se, halutaanko aloittaa komission kanssa nämä neuvottelut vai ei. Tässä salikeskustelussa näyttää siltä, että ei olla valmiita siihen vieläkään. Arvoisa puhemies! Näistä kasvuvaikutuksista on hyvä todeta se, että yrittäjävähennys on väärä ja kallis keino siihen, että saadaan aikaan kasvupanostuksia. Sama raha voidaan käyttää, niin kuin mekin olemme esittäneet, eli noin 120 miljoonan panostuksen hintaluokassa voidaan yrittäjyyttä vahvistaa paremmin keinoin, jotka äsken luettelin. Tässä tapauksessa nämä keinot, joita hallitus tässä esittää, eivät toisi todellisia, aitoja kasvupanostuksia, koska jopa hallituksen esitys tämän tunnustaa. Hallituksen esityksessä todetaan, (Puhemies koputtaa) ettei tule näitä... [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Huomautan, että 10 minuutin suositusaika on jo käytetty.] Arvoisa puhemies! Lopetan toteamalla, että valiokunnan mietinnönkin mukaan työllisyysvaikutuksista on esitetty erisuuntaisia näkemyksiä ja myönteisiä työllisyysvaikutuksia ei pidetä todennäköisinä eikä kasvuvaikutuksia millään tavalla merkittävinä. Silloin esitetäänkin kysymys, onko tämä vain yksi laji kaverikapitalismin kirjossa, jossa suurituloisille yrittäjille tuetaan entistä enemmillä, kymmenillä miljoonilla hyötyä, josta ei synny kasvupanostuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-01T19:51:06,2016-12-01T20:02:13,Tarkistettu,1.1 2016_124_162,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Herra puhemies! Tämä 120 miljoonan euron veronkevennys on perusteltu ja oikea toimenpide. Se jää kokonaan Suomeen suomalaisille ahkerille, sen ansaitseville yrittäjille. He kasvattavat tällä kotimaista kulutuskysyntää. Se tuo työtä, palveluja ja niin edelleen. Eli se on erittäin perusteltu. Otin esille tuon 154 farmaseutin työllisyyskysymyksen esimerkkinä siitä, että tälläkin on osavaikutus heidän työllistymiseensä, mutta niin kuin edustaja Harakka varmasti ymmärtää, se on vain pieni osa tästä kokonaisuudesta. Tämä vähennys koskettaa valtavan suurta joukkoa pieniä yrittäjiä, ja olen ylpeä, että tämä hallitus toimii näin, että muistaa näitä. Viime kaudella todellakin sosialidemokraattien johdolla tehtiin raju yhteisöveron alennus, 900 miljoonaa, ja siitä meni suuri osa ulkomaille. Teillä sosialidemokraateillakaan ei ollut silloin mitään todisteita siitä, että se koituisi työpaikkojen syntymiseksi kotimaassa. Ei tällaista vakuutta ollut, eikä meillä tänä päivänä ole mitään varmuutta, kuinka paljon se on tuonut työpaikkoja. Siitä on varmuus, että osinkojuhlat siitä kasvoivat, ja niitä osinkojuhlia on vietetty kai monella mantereella Suomen ulkopuolella. Arvoisa puhemies! Se oli ministeri Claes Andersson, joka leikkasi opintotukea. Nyt siirryttiin opintorahasta pienellä palalla tuonne lainan puolelle, mikä on ihan perusteltua. Suomen Yrittäjät on tätä uudistusta kannattanut, ja kun (Puhemies koputtaa) tämä toteutuu, niin nyt se sitten asettaa uuden tavoitteen arvonlisäveropuolella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-01T20:02:15,2016-12-01T20:04:23,Tarkistettu,1.1 2016_124_163,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itse tuossa käytin jo pidemmän puheenvuoron ja pidän erittäin myönteisenä sitä, että meillä on yrittäjämyönteinen hallitus tässä maassa. Ne työpaikat, joista usein tässä salissa kannetaan huolta, syntyvät tulevaisuudessakin yrityksiin. Emme me poliitikot, ei meidän hallituksemme emmekä me kansanedustajat niitä pysty synnyttämään, mutta me voimme helpottaa ja mahdollistaa ja luoda sellaista ilmapiiriä, jossa työtä ja työllisyyttä syntyy lisää. Niin kuin tässä keskustelussa aiemmin on esille tullut, viime vaalikaudella yhteisöveroa kevennettiin 20 prosentilla, ja tämä veronkevennys kohdistui ennen muuta isompiin yrityksiin. Alennus ei kuitenkaan hyödyttänyt henkilöyhtiöitä eikä elinkeinonharjoittajia, mutta viime kauden veronkiristykset sen sijaan koskivat kaikkia yrityksiä ja yritysmuotoja. Eli kevennys meni vain suurille osakeyhtiöille yhteisöveron kautta, mutta veronkiristykset tehtiin kaikille yrityksille ja yritysmuotoihin. Noin puolet pk-yrityksistä on nimittäin muita kuin osakeyhtiöitä. Tämän jälkeen näiden henkilöyhtiöiden kokonaisverotus on ollut noin 5 prosenttia kireämpää kuin vastaavissa tuloluokissa olevien palkansaajien, ja minun mielestäni on myös oikeudenmukaisuuskysymys, että myös näille, jotka yrittäjähengessä toimivat ja työllistävät itsensä ja ehkä 1—2 muuta henkeä, kohdistetaan tällainen kannustin. Ja vaikka sosialidemokraatit tätä ovat arvostelleet — en ole heitä ennenkään pitänyt mitenkään yrittäjämyönteisenä puolueena enkä pidä tämänkään keskustelun jälkeen — niin itse arvostan sitä, että suomalaiset yrittäjät ovat tätä kiitelleet ja (Puhemies koputtaa) ottaneet mieluisasti vastaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-01T20:04:25,2016-12-01T20:06:31,Tarkistettu,1.1 2016_124_164,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Niin, edustaja Heinonen nyt ei ollut tässä läsnä suurinta osaa keskustelua, mutta hänellä oli voimakas mielipide siitä. Ei tällä nimittelyllä päästä nyt yhtään eteenpäin, että kilpaillaan siitä, kuka on yrittäjämyönteisin ja kuka on yrittäjäkielteinen. (Timo Heinonen: Teot ratkaisevat!) Itse en käytä tällaista sanontaa enkä myöskään arvioi kenenkään henkilökohtaista mielentilaa. Näin mahdolliseksi loppukevennykseksi totean, että jatkan tätä luovaa matematiikkaa siltä osin, että jos tosiaan on näin, että 10 000 euron mediaanitulolla yritysvähennyksen saa ja hänelle jää käteen 3 euroa 20 senttiä kuukaudessa, niin sitten, kun jatketaan laskutoimitusta, sehän tarkoittaa kuukauden jokaiselle päivälle 10 senttiä, ja se tarkoittaa noin sentin tuntipalkkaa, jota hän voisi sitten tarjota tässä työllistämälleen ihmiselle. Niin pitkälle emme paikallisissa sopimuksissa ole päässeet emmekä toivottavasti pääsekään, että nämä työllisyysvaikutukset lasketaan tällaisten tuntipalkkojen mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-01T20:06:32,2016-12-01T20:07:44,Tarkistettu,1.1 2016_124_165,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koska suurella osallahan tämän yrittäjävähennyksen saajista käteenjäävä hyöty lisääntyy alle 100 euroa kokonaisessa vuodessa, todellisuudessa kannustin yritystoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen on aika olematon. Minusta tämä edustaja Harakan logiikka ja laskukaava osoittaa sen, että hallitus on ollut näin lauhkea täällä erittäin pienituloisten yrittäjien päässä, että noin 10 eurolla kuukaudessa saa tätä hyötyä. Me olemme käyneet hyvin tarkkaan tämän esityksen kaikki ongelmat tässä läpi, ja jos olisi aidosti haluttu tehdä yrittäjävähennys, joka olisi kannustanut täällä pienimmässä päässä yrittämiseen, niin silloin tietenkin olisi puututtu siihen, mikä on se todellinen euromäärä, jonka tämä pienituloinen yrittäjä voi saada. Tässä tapauksessa on käsittämätöntä, että tämä ehdotus kohdistuu juuri niihin, jotka jo muutoinkin tienaavat merkittävästi yrittäjinä. Tämä tulonjakovaikutus on ongelma tässä esityksessä, ja sitä ei ole haluttu tunnustaa hallituspuolueissa. Miksi tämä tehtiin näin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-01T20:07:46,2016-12-01T20:09:02,Tarkistettu,1.1 2016_124_166,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä puhutaan, että kuka on yrittäjämyönteinen ja kuka ei, niin loppupelissähän teot ratkaisevat. Puhetta ja lupauksia ja kauniita sanoja on helppo sanoa, mutta laitetaan nyt muutama asia, mitä nykyinen hallitus tekee. Vanhemmuuden kustannusten tasaaminen, merkittävä asia yrittäjille, ennen muuta naisvaltaisille aloille, on oikeudenmukaisuuskysymys, se on tasa-arvokysymys. Se tulee voimaan ensi vuoden huhtikuussa. Maksuperusteinen arvonlisävero, vero, jota pienet tavalliset suomalaiset yrittäjät ovat pitkään odottaneet, eli se, että yritykset eivät enää toimi pankkeina ja maksa etukäteen vaan vasta siinä vaiheessa, kun heille tulee tulo, he maksavat tuon arvonlisäveron, vaikuttaa noin 190 000 suomalaiseen yrittäjään. Sitten yrittäjävähennys, jota suomalaiset yrittäjät ovat toivoneet. Nyt he sen saavat, ja he ovat myös sitä kuvanneet ja tuoneet esille, että se on malli, jonka he haluavat käyttöön, ja se on oikeudenmukaisuuskysymys myös. Niin kuin aiemmin kuvasin, meidän aiemman hallituksemme toimet, mitkä sinänsä olivat oikeita ja kannatettavia, kokoomus niitä oli tukemassa, ovat auttaneet isompia yrityksiä ja osakeyhtiöitä mutta nämä pienet, suutarit, parturit ja muut, mukaan lukien tietysti apteekkarit, joita täällä sosialidemokraatit halveksuvat aika kovallakin sanalla, jotka tekevät ihan kovaa työtä yritystensä kanssa, ovat jääneet ulkopuolelle, ja nyt sinne kohdennetaan tämä heidän toivomansa yrittäjävähennys. Minun mielestäni se on hyvä, että näin meidän verotustamme tasapuolistetaan. Niin kuin sanoin, nämä pienet yritykset maksavat jopa 5 prosenttiyksikköä kovempaa veroa tällä hetkellä kuin vastaavasti tienaavat työtä tekevät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-01T20:09:11,2016-12-01T20:11:19,Tarkistettu,1.1 2016_124_167,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Edustaja Heinonen puhui tässä siitä, että on ryhdyttävä tekoihin. Kyllä, mielestäni olen valmis seuraamaan erittäin tarkasti, ja varmaan tekin luotte tähän sellaisen seurantajärjestelmän, että voimme tässä salissa, sanotaan, kahden vuoden päästä todeta, oliko tällä kalliilla yrittäjävähennyksellä minkäänlaisia työllisyys- ja kasvuvaikutuksia. On tunnettua, että Suomen Yrittäjät on etujärjestönä tätä esitystä ajanut erittäin voimakkaasti, mutta yksikään verotuksen asiantuntijatyöryhmä, esimerkiksi Martti Hetemäen johtama työryhmä tai mikään mukaan, ei ole nähnyt yrittäjävähennyksen kaltaista toimenpidettä tärkeänä, saatikka välttämättömänä. Valiokunnan kuulema asiantuntija totesikin aivan yksikantaan ja aivan suoraan, että tässä ei ole kysymys verotuksen oikaisemisesta tai oikeudenmukaistamisesta, tässä on kysymys yhdelle erityisryhmälle suunnatusta veroedusta, ja näinhän se on. Minusta on myönteistä, että Suomen Yrittäjät on tullut meidän kannallemme tässä arvonlisäveron alarajan nostamisessa. Tämä on oikea marssijärjestys. Ei siis niin, että me täällä salissa luomme Suomen Yrittäjien kannanottoja ja he ohjaavat meidän päätöksentekoamme, vaan niin, että me esitämme aloitteita ja ilahdumme, että Yrittäjänaiset ry:n lisäksi myös Suomen Yrittäjät on tässä nyt vihdoinkin kääntänyt kelkkansa ja nähnyt valon. Tässä järjestyksessä mennään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-01T20:11:20,2016-12-01T20:13:03,Tarkistettu,1.1 2016_124_168,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Herra puhemies! Todellakin, maksuperusteinen alvi, vanhemmuuden kustannusten tasaus ja kilpailukykysopimukseen sisältyvät monet yrittäjyyttä edustavat tai edistävät toimenpiteet ovat tärkeä kokonaisuus, ja tämä on osalisäys siihen. Mutta vielä tärkeämpää on se, että hallitusohjelma on elinkeinopolitiikkaa, työllisyyttä ja taloutta vahvistava vahva kokonaisuus, ja sen osana tämä on pieni mutta merkittävä uudistus pk-yritysten kannalta. Mutta nimenomaan tämä, että meillä on hallitusohjelma, jota nyt toteutetaan määrätietoisesti, on saanut aikaan taloudessa käänteen. Kun teidän sosialidemokraattien valtiovarainministerin ja työministerin aikana työttömyys kasvoi, velka kasvoi kauhealla vauhdilla ja bkt aleni, niin nyt nämä kaikki ovat kääntyneet kasvuun, siis positiiviseen kasvuun. Työllisyys paranee, bkt kasvaa, investointisuunnitelmia on paljon. Tämä kertoo siitä, että tällä politiikalla on muutos saatu aikaan, ja se on kaikkein tärkeintä pk-yritysten kannalta. Pk-yritykset saavat alihankkijoina ja suorana palvelujen kysynnän kasvun kautta työtä ja pyörät pyörivät entistä kiivaammin, ja me pääsemme tästä talouden kurjuudesta, johon on viimeisen seitsemän vuoden aikana eri syistä jouduttu. Viime vaalikausi oli, niin kuin Raimo Sailaksen Laman taittaja ‑kirjassa todetaan, surullinen. Hän totesi, että se oli hänen aikanaan Suomen huonoin hallitus, epäonnistunein hallitus. Martti Miettusen hallitus oli toiseksi huonoin. Se ymmärsi erota nopeasti, (Puhemies koputtaa) sen tähden se ei ollut kaikkein huonoin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-01T20:13:05,2016-12-01T20:15:08,Tarkistettu,1.1 2016_124_169,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,Tässä vaiheessa vastauspuheenvuoroja ei enää myönnetä. Täällä voi kyllä puheenvuoroa pyytää ja keskustelua voidaan hyvin jatkaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_124_170,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on Suomessa noin 300 000 yritystä, ja ne työllistävät yli 1,4 miljoonaa suomalaista ihmistä, ja tämä on merkittävä panos suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pyörittämiseen ja rahoittamiseen. Sen takia pidän tärkeänä sitä, että suomalaisia yrittäjiä arvostetaan ja myös heitä ymmärretään ja kuullaan, niin kuin hallitus on kuullut. Ei se ole pahaksi, että jos on korvat, niin ne korvat myös kuulevat ja sen mukaan voidaan toimia, jos se nähdään kokonaisuuden kannalta järkeväksi. Palasista tämä kokonaisuus varmasti muodostuu, ja itse olen tässä salissa jo usean vuoden aikana ja viime hallituskaudellakin pitänyt esillä sitä, että kaikki päätökset pitäisi pohtia aina sen kautta, lisäävätkö ne tähän maahan työtä ja työllisyyttä vai vähentävätkö ne sitä. Nämä toimenpiteet ovat nyt sellaisia, jotka lisäävät työtä ja työllisyyttä ja ovat sen takia hyviä. Yksi, mistä voi jokainen tietysti puolueettomasti katsoa, miten suomalaiset yrittäjät tällä hetkellä suhtautuvat tähän tilanteeseen, on yrittäjäbarometri. En muista, koska viimeksi se olisi näyttänyt ylöspäin, eli suomalaisten yritysten ja yrittäjien luottamus tässä tilanteessa on parantunut merkittävästi, ne ovat valmiita katsomaan tulevaisuuteen luottavaisemmin kuin aiemmin. Merkittävässä roolissa tässä ovat nimenomaan nämä toimenpiteet mutta myös esimerkiksi kilpailukykysopimus, jonka työntekijät ja työnantajat yhdessä neuvottelivat. Ne säteilevät sitten näihin päätöksiin, mitä nyt on tapahtunut, että meille tulee laivatilauksia, meille investoidaan ja Suomeen syntyy uutta työtä ja työllisyyttä, ja pitkästä aikaa myös työttömyysluvut ovat kääntyneet laskuun ja kasvu (Puhemies koputtaa) on käynnistynyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-01T20:15:18,2016-12-01T20:17:22,Tarkistettu,1.1 2016_124_171,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin vastauspuheenvuoron sen vuoksi, että edustaja Kankaanniemi totesi, että edeltävä hallitus sekä omien että vieraiden sanojen mukaan epäonnistui pahasti tehtävässään. No, nyt kun tätä hallitusta katsotaan, voidaan ruveta vertailemaan, millä tavalla tämä hallitus onnistuu. Nyt jo voidaan todeta, että tulette jäämään historiaan Guinnessin ennätyskirjaan siinä, että tämä hallitus on vatuloinut enemmän kuin mikään hallitus aikaisemmin, ja vatuloinnilla Nykysuomen sanakirjan mukaan tarkoitetaan siis kaikenlaista jahkaamista, jonka lopputuloksena olette peruuttaneet enemmän esityksiä kuin mikään hallitus koskaan. (Timo Heinonen: Ja enemmän on tehty kuin mikään hallitus!) Nyt ollaan tilanteessa, jossa me esittelemme yrittäjävähennystä ja niitä keinoja, millä yrittäjyyttä Suomessa tuetaan. Te esitätte yrittäjätueksi tätä yrittäjävähennystä, jonka me olemme todenneet tekevän ison loven siihen, miten yrittäjiä Suomessa jatkossa kohdellaan. Pienituloiset yrittäjät tästä esityksestä eivät tule hyötymään, ja heitä tässä esityksessä tullaan rankaisemaan eniten, koska heitä on eniten. Toiseksi totean, että nämä sosialidemokraattien esittämät kasvupanostukset kaikuvat kuuroille korville. Minä olen todella pahoillani, edustaja Heinonen, siitä, että te ette halua edes kuulla opposition vaihtoehtoa. Suomessa on oppositio sen takia, että me esitämme omat vaihtoehtomme, ja me esitimme samalla summalla kuin tämä noin 120 miljoonaa kaksi merkittävää toimea, ja te kehtaatte täällä väittää, te kehtaatte väittää, että oppositio ei esitä mitään toimia, kunhan rutisee vaan. Me rutisimme, että tämä yrittäjävähennys on epäreilu. Se on epäoikeudenmukainen yrittäjille itselleen, ja se on epäoikeudenmukainen veronmaksajille, koska kasvupanostuksia ei synny. Me esitimme kahta korvaavaa toimea, ja se ei näytä teille millään kelpaavan. Siksi minä toteaisin, että te olette ei-liikkeen edustajia ettekä halua luoda aitoja, oikeita (Puhemies koputtaa) kasvupanostuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-01T20:17:23,2016-12-01T20:19:27,Tarkistettu,1.1 2016_124_172,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositio on nyt tänään esittänyt, jälleen kerran, kovaa kritiikkiä tätäkin hallituksen esitystä vastaan, ja aika monia muitakin esityksiä vastaan, mutta haluan kuitenkin myös itse tuoda esille muutamia seikkoja. Edustajat Kankaanniemi ja Heinonen äsken esittelivät ansiokkaasti muutamia nykyhallituksen yrittäjämyönteisiä toimenpiteitä, enkä halua niitä enää tässä kerrata sen enempää mutta haluan kuitenkin lisätä siihen listaan vielä, että tämä hallitus muun muassa kasvattaa kotitalousvähennyksen määrää, mikä osaltaan kohentaa yrittäjyyden edellytyksiä. Samoin tämä hallitus on sekä viime syksynä päättänyt että nyt tänä syksynä tulee päättämään tuloveron kevennyksistä. Ne parantavat paitsi tavallisen palkansaajan ostovoimaa myös monen pienituloisen yrittäjän asemaa ja parantavat myös työn vastaanottamisen ja työllistämisen edellytyksiä. Lisäksi hallitus tulee ensi keväänä kehysriihessä käsittelemään uusia pk-yritysten ja muidenkin yritysten toimintaedellytyksiä parantavia toimenpiteitä, esimerkkinä mainittakoon vaikkapa investointivaraus, josta on julkisuudessa keskusteltu. Arvoisa puhemies! Nämä kaikki mainitsemani ja aiemmin mainitut toimenpiteet kohentavat osaltaan yrittämisen ja työllistämisen edellytyksiä. Yksikään keino ei varmaankaan yksinään tee sitä loputtoman paljon, mutta yhdessä ne ovat kuitenkin merkittäviä, ja, kuten on tänäänkin todettu, ne luovat osaltaan positiivista ja yrittäjähenkistä ilmapiiriä maassamme. Juuri sitä Suomi kaipaa ja tietysti sen myötä myös uusia työpaikkoja, ja niitä (Puhemies koputtaa) olemme jo saaneet tällä hallituskaudella aikaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-01T20:19:28,2016-12-01T20:21:35,Tarkistettu,1.1 2016_124_173,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Herra puhemies! Tuosta vatuloinnista puheen ollen, minulla oli kunnia olla hallitusneuvotteluissa 2011 ja 2015. Ja kun 2011 kuuden puolueen hallitusta muodostettiin oikealta vasemmalle tai vasemmalta oikealle, niin siellä ei saatu kirjattua hallitusohjelmaan oikeastaan yhtään mitään uudistusta. Ja sitten ne kaikki epäonnistuivat, mitä yritettiinkin, koska hallituksen sisällä eivät laitapuolueet päässeet yhteisymmärrykseen juuri mistään, ja näin ollen se hallitus — tai oli kaksikin hallitusta sinä kautena, kaksi pääministeriä — ei tuonut eduskuntaan juuri minkäänlaisia esityksiä ja uudistuksia. Eli eduskunnasta ei tarvinnut eikä voinut vetää mitään esityksiä pois, kun niitä ei hallitus tänne edes saanut aikaiseksi. Ja juuri sen takia sitten Suomen talous meni alaspäin kuin lehmän häntä. Eli tämä tilanne nyt on täysin toinen. Nyt hallitusohjelmassa on valtavan paljon toimenpiteitä. Ne lyhyessä ajassa, kahden kolmen viikon aikana, sinne kirjattiin, ja on selvä, että kun niitä valmistellaan ministeriöissä asiantuntijoiden toimesta, niin tulee eteen suuressa määrässä esityksiä, sellaisia kohtia, joista todetaan vasta siinä vaiheessa, että niitä ei ole viisasta toteuttaa, ja sitten niitä vedetään pois tai niistä luovutaan. Ja juuri viisas, vastuullinen hallitus tekee näin. Pyydän edustaja Kiurua ja Harakkaa lukemaan tuon Jyrki Vesikansan kirjan Laman taittaja, Raimo Sailaksen, sosialidemokraattisen korkean virkamiehen elämäkerran. Siellä on todella mielenkiintoista tekstiä lähihistoriasta ja myös viime hallituksen ja muun muassa sosialidemokraattien toiminnasta tällä vuosikymmenellä ja aiemminkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-01T20:21:37,2016-12-01T20:23:38,Tarkistettu,1.1 2016_124_174,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi  Portugalin  kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 246/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 26/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_124_175,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi  Portugalin  kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 246/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Kokoomus ei hyväksy harmaata taloutta, kokoomus ei hyväksy veroparatiiseja, kokoomus ei hyväksy veronkiertoa. Siksi nyt on hienoa, että käsittelyssä on lopulta sopimus Portugalin kanssa eläketulojen verovapauden poistamiseksi. Samanlainen sopimus on aiemmin tehty Espanjan kanssa ja Saksan kanssa, ja jäljellä on vielä Ranskan kanssa käytävä neuvottelu, joka ymmärtääkseni on paraikaa käynnissä. Aiemmin siis Portugalin, Espanjan ja Ranskan kanssa verotus ei ole toiminut ja verovapaus on houkutellut verovapaudella, missä yksityisen sektorin eläkkeistä ei ole tarvinnut maksaa veroa lähtömaassa. Aiemman verosopimuksen mukaan Portugaliin muuttaneet ovat siis saaneet eläkkeensä puhtaana käteen. Julkisen puolen eläkkeistä vero on jo aiemmin maksettu, mutta ei siis yksityisen puolen työeläkkeistä eikä myöskään johtajaeläkkeistä. On hyvä, että nyt nämä Välimeren veroparatiisit suljetaan. Joitain maita vielä jää tämän jälkeen ulkopuolelle. Olen ymmärtänyt, että esimerkiksi Japani ja jotkut Afrikan maat ovat ulkopuolella. Niillä ei ehkä tässä ole suurta merkitystä kokonaisuudessaan, mutta on hyvä, että myös näiden maiden kanssa neuvottelut avattaisiin ja päivitettäisiin nämä sopimukset ajan tasalle, OECD:n laatimalle malliverosopimukselle, mitä myös tässä Portugalin sopimuksessa on käytetty. Nyt siis jatkossa verottamisoikeus taataan Suomeen, missä työ on tehty ja missä työstä on palkka maksettu. Aiempi sopimus on ollut vuodelta 1970, eli kyllä päivittämistarvetta varmasti on näinä vuosikymmeninä tullut, ja tämä siis koskee kaiken kaikkiaan noin 200—300:aa suomalaista. Tämä ei suuria verotuloja tuo, mutta tämä on ennen muuta oikeudenmukaisuuskysymys, ja niin kuin alussa totesin, harmaata taloutta, veroparatiiseja ja veronkiertoa ei pidä hyväksyä eikä katsoa läpi sormien, ja sen takia on hyvä, että tämä verosopimus on nyt saatu Portugalin kanssa aikaan tietyllä siirtymäajalla ja myös niin, että Portugali tämän omalta osaltaan hyväksyy. Tätä asiaa on vienyt maaliin valtiovarainministeri Petteri Orpo, ja hän totesi, että tämä Portugalin verosopimus on verojärjestelmän uskottavuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta oikea ratkaisu. Näihin ministeri Orpon sanoihin on helppo yhtyä ja todeta tyytyväisyydellä, että tämä porsaanreikä nyt myös suljetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-01T20:25:45,2016-12-01T20:29:06,Tarkistettu,1.1 2016_124_176,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi  Portugalin  kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 246/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinosen edellä esittämiin näkemyksiin on varsin helppo yhtyä, ja haluan itsekin lausua kiitokseni sekä hallitukselle tästä Portugalin kanssa neuvottelemastaan verosopimuksesta ja tietysti jo aiemmin muiden maiden kanssa neuvotelluista verosopimuksista että samalla kiittää myös valtiovarainvaliokuntaa nopeasti laaditusta yksimielisestä mietinnöstä verosopimuksen ratifioimiseksi. Muutaman muun lakiesityksen osalta oppositio on esittänyt tänäänkin kovaa kritiikkiä, mutta ei ainakaan tämän verosopimuksen osalta, ainakaan vielä, ja tuskinpa ainakaan pitkää debattia tästä saadaan tänään aikaiseksi. Kuten edustaja Heinonenkin edellä totesi, käsittääkseni Ranskan kanssa neuvotellaan parhaillaan uudesta verosopimuksesta, ja toivon, että neuvottelut etenevät myös sillä saralla mahdollisimman ripeästi. Arvoisa puhemies! Verosopimusten saralla saavutettu edistys on monella tavoin varsin kannatettavaa, ja tietysti myös kaikkinainen veronkierron ehkäisemiseksi tehtävä työ sekä kansallisesti että kansainvälisesti on hyvin tärkeää. Oikeastaan tärkeintä näiden verosopimusten saralla saavutettavan edistyksen kannalta on niiden kansalaisille ja veronmaksajille heidän yhdenvertaisuudestaan kertoma viesti. Onkin äärimmäisen tärkeää, että näinä kansallemme taloudellisesti varsin vaikeina aikoina tämä viesti välittyy voimallisesti eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+8.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-01T20:29:09,2016-12-01T20:31:09,Tarkistettu,1.1 2016_124_177,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi  Portugalin  kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 246/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Savio on täysin oikeassa. Oppositiolta ei tule kritiikkiä vaan kiitosta siitä, että tämä verosopimus on saatu aikaan. Sitähän on pitkään tehty, ja se on nyt sitten saatu maaliin. Tämä veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastustaminenhan on tietenkin se iso teema SDP:llä, kuten tässä salissa ollaan kuultu moneen kertaan, ja näissä pienissäkin asioissa se on tärkeä viesti, vaikka se saavutettava verotuotto ei nyt mikään maailman valtavin olekaan. Kuten edustaja Savio tuossa sanoikin, kyseessä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys: se, että ihmiset voivat kokea, että veropakolaisilla ei ole erioikeuksia verrattuna kaikkiin niihin, jotka säntillisesti täällä Suomen päässä asioitaan hoitavat ja velvoitteistaan pitävät huolta. Tällä on kyllä laajempaakin merkitystä sikäli että näitten verosopimusten karttuessa alkaa olla sellainen tilanne, että tuolla Välimeren maissa ei enää oikein löydy sitten sellaista veropakolaisparatiisia nyt kun ja jos se Ranskan sopimuskin saadaan aikaan. Sitten jos haluaa nauttia aivan erityisistä veroeduista, niin valiokunnan kuuleman asiantuntijan mukaan täytyy mennä Afrikan puolelle, ja en usko, että Tansania on aivan yhtä houkutteleva kohde, vaikka veroetua saataisiinkin. Tämä on kiitettävää edistystä, pieni osa sitä suurta työtä, joka EU-tasolla on saanut tuulta purjeisiinsa ja edistyy todella nopeasti: pyrkimys siihen, että verot maksetaan sinne, missä tulos on tehty, ja että kaikkia (Puhemies koputtaa) kohdellaan reilusti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+8.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-01T20:31:10,2016-12-01T20:33:17,Tarkistettu,1.1 2016_124_178,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi  Portugalin  kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 246/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Asia on varsin tuttu meille kaikille, koska tähän on paljon pantu paukkuja. Täytyy kiittää nykyistä hallitusta siitä, että olette ensinnäkin jatkaneet tätä työtä veronkiertämisen ehkäisemiseksi. Tältä osin tämä kaksinkertaisen verotuksen välttämisen uusi sopimus kertoo siitä, että olette sitoutumassa näihin talkoisiin, joita jo on saatu aikaan ja joita nyt tässä jatketaan. Minusta on kunniaksi se, että hallitus on tämän sopimuksen saanut tehtyä, ja siltä osin siitä on myös hyvä antaa kiitosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+8.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-01T20:33:18,2016-12-01T20:34:01,Tarkistettu,1.1 2016_124_179,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 67/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 27/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_124_180,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 67/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa ehdotetaan, että vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä verohuojennuksista annettua erityislakia jatketaan vielä kahdella vuodella eli vuoden 2018 loppuun. On tärkeää, että myös vaikeavammaiset ihmiset voivat halutessaan osallistua työelämään yrittäjinä ja ylläpitää tälläkin tavalla omaa motivaatiotaan ja mielenterveyttään. Erityislain tarkoituksena on ollut varata aikaa pysyvämmän ratkaisun löytämiseen. On huomioitava, että määräaikaisella erityislailla säätämistä ei voi pitää tyydyttävänä ratkaisuna kenenkään kannalta, joten on tarkoituksenmukaista selvittää OTE-hankkeen yhteydessä mahdollisuus korvata vammaisyrittäjien arvonlisäveron huojennus suoralla tuella vammaisyrittäjille. Osatyökykyisille tie työelämään- eli OTE-kärkihankkeen on tarkoitus antaa ehdotuksensa toimenpiteistä vuoden 2018 aikana. Jo vuodesta 1995 lähtien on jatkettu määräaikaisesti tätä lakia, jossa vaikeasti vammaiset yrittäjät vapautetaan arvonlisäverosta. Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmässä on käsitelty vammaisten yrittäjien tilannetta ja eriarvoista, heikompaa asemaa muihin yrittäjiin nähden. Olemme toimittaneet valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Lintilälle vammaisjärjestöjen vetoomuksen pysyvämmän ja kaikkia vammaisia yrittäjiä tasaveroisemmin kohtelevan ratkaisun löytymiseksi. Kiitos verojaostolle, että vetoomus on huomioitu. Tämän käsittelyssä olevan aloitteen ovat allekirjoittaneet kaikkien ryhmien edustajat verojaostossa. Invalidiliitto ry ja Näkövammaisten liitto ry ovat useissa eri yhteyksissä esittäneet kestävämpää järjestelmää kuin määräaikainen erillislaki vaikeavammaisten yrittäjien aseman turvaamiseksi. Myös Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa, Vampossa, on toimenpide-ehdotus, että selvitetään vammaisyrittäjien arvonlisäveron huojennuksen korvaaminen suoralla tuella vammaisyrittäjille. Velvoite asian edistämiseen tulee YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksesta, joka ratifioitiin Suomessa viime kesänä. Vammainen henkilö tarvitsee apuvälineitä ja muita mukautuksia työoloihin, kuten esteettömän työympäristön, voidakseen täysipainoisesti toimia yrittäjänä. Yrittäjänä toimiminen on monelle vammaiselle mieluinen ja kiinnostava vaihtoehto, sillä vammaisten työllistyminen muiden palvelukseen ei ole ollut helppoa. Vaikeavammaiselle yrittäjälle muodostuu useita ylimääräisiä kustannuksia. Hän saattaa joutua turvautumaan toisten henkilöiden apuun kuljetuksissa, laskutuksessa sekä kirjanpidossa ja korvattavien laitteiden siirtelyssä. Nykyisessä parin vuoden välein uusittavassa menettelyssä on puutteita. Esimerkiksi nykyisen alv-vapauden rajaaminen pelkästään käsityö- ja korjausalan ammatteihin ei vastaa tämän päivän elinkeinorakennetta. Luovan alan vammaiset yrittäjät on rajattu pois. Lisäksi tuensaantiin sisältyy harkintaa ja eriarvoisuutta riippuen siitä, minkä alueen toimistossa vammainen yrittäjä alv-vapautusta anoo. Erilaisia selvityksiä kompensaatiotoimenpiteistä on vuosien varrella tehty, mutta tuloksetta. Vammaistyöryhmä 96 ehdotti vaikeavammaisten alv-vapaudesta luopumista ja sen korvaamista kauppa- ja teollisuusministeriön yritystuilla. Valtiovarainministeri on tuolloin lausunut työryhmän ehdotuksesta seuraavaa: ""Verotukien korvaaminen suorilla tuilla on VM:n yleisen veropoliittisen linjan mukaista ja edistää tukipolitiikan selkeyttä ja läpinäkyvyyttä. Suorat tuet soveltuvat arvonlisäverohuojennusta paremmin vammaisten yritystoiminnan tukemiseen, koska silloin tuki voidaan kohdistaa tasaisemmin kaikille vammaisille yrittäjille."" Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi tämän lakialoitteen hyväksymistä ja toivon vauhtia pysyvän ratkaisun löytymiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+9.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-01T20:34:34,2016-12-01T20:39:44,Tarkistettu,1.1 2016_124_181,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 67/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä valtiovarainvaliokunnan mietinnössään puoltama lakialoite vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä verohuojennuksista on tosiaankin erittäin kannatettava. Kuten edustaja Karimäkikin totesi, tämä lakialoite on saanut laajaa kannatusta yli puoluerajojen ja sen ovat allekirjoittaneet tosiaan kaikki verojaoston jäsenet, itseni mukaan lukien. Vammaisjärjestöjen ääntä on siis todellakin kuultu nyt päätöksenteossa. Tarkoituksena on vahvistaa vaikeavammaisten asemaa työmarkkinoilla. Tässähän on kyseessä erityislaki, jota on eduskunnassa ollut tapana jatkaa aina kaksi vuotta kerrallaan huolimatta siitä, että myös valiokunnan pitkäaikainen toive on ollut saada laki pysyväksi. Kuten tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, määräaikaisella erityislailla säätämistä ei voida pitää tyydyttävänä ratkaisuna kenenkään kannalta. Mietinnössä todetaan myös, että on tärkeää, että myös vaikeavammaiset ihmiset voivat osallistua halutessaan työelämään yrittäjinä ja ylläpitää tälläkin tavalla omaa motivaatiotaan ja mielenterveyttään. Muun muassa näillä perusteilla pidän tämän lakialoitteen hyväksymistä myös täällä eduskunnan täysistunnossa tärkeänä kädenojennuksena vaikeavammaisille yrittäjille, vaikka kuten jo totesinkin, pysyvämpi ratkaisu olisi kaikkien osapuolten kannalta ehdottomasti parempi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+9.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-01T20:39:47,2016-12-01T20:41:32,Tarkistettu,1.1 2016_124_182,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 67/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten tässä edellä jo todettiin, niin tämä lakialoite on varsin kannatettava. Edustaja Karimäki puheenvuorossaan kertoi hyvin siitä, miten yritystoiminta voi olla vaikeavammaisille oikeastaan ainoa vaihtoehto osallistua työelämään, ja on tärkeää, että siihen kannustetaan, niin kuin tällä verohuojennuksella tehdään. Niin kuin tässä mietinnössä todetaan, niin sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut Osatyökykyisille tie työelämään- eli OTE-kärkihankkeen, ja sen on tarkoitus valmistua, ehdotuksia toimenpiteistä, vuoden 2018 aikana. Nyt tällä esityksellä tuota verohuojennusta jatketaan tuohon asti, ja, niin kuin tässä on aiemmissa puheenvuoroissa tullut toiveita, olisi hyvä, että sitten saataisiin jonkunlainen pysyvä ratkaisu tähän tilanteeseen. Tässä kyllä herää sellainenkin kysymys mieleen ja toive, että olisi ollut hyvä, jos hallitus olisi nyt, kun makeisvero poistettiin ja tiedetään, että ollaan suunnittelemassa sokeriveroa, samalla tavalla ollut siinä kohtaa valmis jatkamaan sitä makeisveroa väliaikaisesti siihen asti, kun sokerivero oltaisiin saatu kuntoon. Jos tiedetään, että jotakin pysyvää muutosta ollaan valmistelemassa, niin on huono, että sitten juuri sitä ennen vastaava vero, siinä tapauksessa makeisvero, lakkautetaan ja odotetaan, kun saadaan uusi valmisteltua. Tässähän on vähän sama idea nyt, että annetaan jatkoaikaa tälle verohuojennukselle ja odotellaan, että tuosta OTE-hankkeesta saataisiin sitten pysyviä ratkaisuja aikaiseksi. Tässä tapauksessa näin on toimittu, ja se on (Puhemies koputtaa) erittäin fiksua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+9.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-01T20:41:34,2016-12-01T20:43:40,Tarkistettu,1.1 2016_124_183,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 67/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ilo yhtyä näihin aikaisempiin puheenvuoroihin yhtenä tämän lakialoitteen hyväksyjänä, allekirjoittajana. Tämä todellakin oli täysin yksimielinen ja yhdenmielinen, tämä jaoston näkemys siitä, että vaikeavammaisten yrittäjyyttä pitää tukea, samoin kuin siitä, että haluaisimme mielellämme tähän jonkin pysyvämmän ratkaisun, ja sen eteen varmasti työtä tehdään. Oli myös paikallaan ja hyvin tärkeätä, kun edustaja Karimäki aikaisemmin asetti tämän laajempiin kehyksiin eli siihen, että vammaisten ja osatyökykyisten panosta suomalaisessa työelämässä täytyy edistää. Korkean työttömyyden ja edelleen korkeampien vaatimusten työmarkkinoilla käy helposti niin, että ne, jotka katsotaan edes hiukan osatyökykyisiksi, jäävät helposti siitä jälkeen. Silloin kannattaa muistaa se vanha viisaus, että jokainen meistä on jollakin tavalla vammainen. Minä olen erittäin osatyökykyinen siinä työssä, jota oma isäni teki, eli kirvesmiehen tehtävissä. Tätä työtä haluan lämpimästi kannattaa. Vielä tällainen huomio, että verojaostossa käydyssä keskustelussa ilmeni, että jo nyt kohtalainen joukko, ennen kaikkea käsityöläisiä, vaikeavammaisista on niin pienituloisia, että tämä nykyinen alvirajan enimmäisraja 10 000 euroa on jo heitä hyödyttänyt. Mutta tämä on jälleen yksi syy ja yksi mahdollisuus ratkaista tämä ongelma myös siten, että alvin alarajaa nostetaan noin 30 000:een, jolloin voitaisiin sitä ennen jo teettää laskelmat valtiovarainministeriössä, josko kävisi niin onnellisesti, että sitä kautta tämä asia saataisiin pysyvästi ratkaistua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+9.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-01T20:43:42,2016-12-01T20:45:44,Tarkistettu,1.1 2016_124_184,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 104/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_124_185,124/2016,2016-12-01,16.00,20.53,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 104/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä lakialoitteella vasemmistoliitto on halunnut konkreettisesti edistää asiaa, josta täällä eduskunnassa on puhuttu pitkin vuotta. Vanhempainvapaajärjestelmä on uudistettava vastaamaan paremmin niin perheiden tarpeita kuin sukupuolten välistä tasa-arvoa. Ehdotamme sairausvakuutuslakiin muutosta, jolla nykyinen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa korvattaisiin uudella vanhempainvapaamallilla, jossa vanhempainvapaa pidennettäisiin 18 kuukauteen ja jossa tämä vapaa jaettaisiin kolmeen noin 6 kuukauden pituiseen jaksoon, joista yhden käyttäisi äiti, yhden vanhemmat jakaisivat keskenään ja yhden käyttäisi isä. Osittaista vanhempainrahaa koskevat säännöt vastaisivat nykyistä lainsäädäntöä. Ehdottamassamme mallissa isä voi käyttää 54 päivän isyysvapaata haluamanaan ajankohtana nykyistä vastaavasti myös äidin ollessa äitiys- tai vanhempainvapaalla. Muilta osin pääsääntö olisi, että äidin ja isän vanhempainvapaat tulisi sopia pidettäväksi eri aikoina. Molempien vanhempainvapaat tulisi käyttää viimeistään siihen mennessä kun lapsi täyttää 3 vuotta. Haluamme, että myös yksinhuoltajilla, opiskelijoilla ja yrittäjillä on mahdollisuus vanhempainvapaaseen, samoin kuin lapsistaan erillään asuvilla etävanhemmilla. Yksinhuoltajalla olisi oikeus samanpituiseen vanhempainvapaaseen kuin kahden vanhemman perheellä. Vanhemmuuteen liitettävät oikeudet ja etuudet tulee lisäksi ulottaa yhdenvertaisesti koskemaan myös samaa sukupuolta olevien pariskuntien perheitä. Mitkä nykyjärjestelmän keskeisimmät ongelmat sitten ovat? Nykyistä vanhempainvapaamallia on kehitetty tipoittain eri vuosikymmeninä. Tuloksena on vanhanaikainen tilkkutäkkimäinen järjestelmä, joka ei vastaa sille asetettuja tavoitteita lasten hyvinvoinnin ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Nykyjärjestelmä mahdollistaa myös huonosti vapaiden jakamisen tasa-arvoisesti. Tällä hetkellä Suomessa isät käyttävät ennen kaikkea heille erikseen osoitetut vapaat. Varsinaisista vanhempainvapaista isät pitävät vain 3 prosenttia, ja 54 päivän isyysvapaan vanhempainvapaakauden jälkeen käyttää vain 34 prosenttia isistä. Syyt löytyvät pitkälti suhtautumisesta sukupuolten väliseen työnjakoon sekä työelämän käytännöistä ja asenteista. Tutkimus osoittaa isien käyttävän pääosin juuri niitä vapaita, jotka on erikseen nimetty isille. Toinen ongelma on nykyjärjestelmän pituus. Se on liian lyhyt. Nykyinen vanhempainvapaa päättyy lapsen ollessa vajaan vuoden ikäinen. Sen jälkeen lapsen kotihoitoa on jatkettava kotihoidon tuella tai lapsi on vietävä päivähoitoon. Koska vanhempainraha loppuu lapsen ollessa noin 9 kuukauden ikäinen, on tällä hetkellä hyvin yleistä, että lapsen hoitamista kotona jatketaan kotihoidon tuella. 89 prosenttia perheistä käyttää kotihoidon tukea ainakin jonkin aikaa, ja käyttäjä on lähes aina äiti. Kuitenkin vain 16 prosenttia perheistä käyttää kotihoidon tukea täysimääräisesti eli siihen saakka kunnes lapsi on noin 3‑vuotias. Jos lasta voisi hoitaa ansiosidonnaisella päivärahalla puolitoistavuotiaaksi ja vastaavasti kotihoidon tuen käyttö vähenisi, tämä kohentaisi erityisesti pikkulapsiperheiden toimeentuloa. Lapsiperheiden köyhyysaste kääntyi nousuun vuonna 2012 laskettuaan sitä ennen muutaman vuoden ajan. Köyhyysaste on noussut jyrkimmin kahden huoltajan pikkulapsiperheissä. Arvoisa puhemies! Vanhempainvapaajärjestelmän uudistaminen on tärkeää monesta syystä. Mahdollisuus jakaa hoivavapaat tasaisemmin perheen näin halutessa parantaisi naisten asemaa työmarkkinoilla ja naisten työllisyyttä. Ennen kaikkea se antaisi molemmille vanhemmille tasa-arvoisen mahdollisuuden viettää aikaa kotona lasten kanssa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2016+14.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-01T20:48:07,2016-12-01T20:52:51,Tarkistettu,1.1 2016_125_1,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Ilmoituksia - Muut ilmoitukset>>>Pöytäkirjan liite,Pyydän edustajia kokoontumaan Tuomiokirkkoon menoa varten Kansalliskirjaston edustalle tiistaina itsenäisyyspäivänä klo 11.40.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+2.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_125_2,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Olli Rehnin vapautuspyyntö edustajantoimesta>>>Vapautuspyyntö VAP 62/2016 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Edustaja Olli Rehn on eduskunnalle 21.11.2016 osoittamassaan kirjeessä pyytänyt vapautusta edustajantoimesta 1.2.2017 alkaen tultuaan valituksi Suomen Pankin johtokunnan jäsenen tehtävään. Puhemiesneuvosto puoltaa pyyntöä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_125_3,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tehostetusta  kumppanuudesta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä  Kazakstanin  tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 118/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 10/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Ensin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 10/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_125_4,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tehostetusta  kumppanuudesta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä  Kazakstanin  tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 118/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kazakstanin parlamentin alahuoneen puhemies Nurlan Nigmatulin vieraili joitakin kuukausia sitten täällä Suomessa, ja itsellänikin oli kunnia kuulla hänen ajatuksiaan Suomen ja Kazakstanin ja myös EU:n välisistä suhteista. Tämä on siinä mielessä merkittävää, että Suomelle Kazakstan on suurimpia kauppakumppaneita Keski-Aasian maiden joukossa ja Kazakstanille EU on suurin kauppakumppani, kolmasosa Kazakstanin viennistä menee EU:hun. Suomihan viettää ensi vuonna 100-vuotisitsenäisyysjuhlallisuuksiaan, ja Kazakstan viettää tänä vuonna 25-vuotisitsenäisyysjuhlallisuuksiaan. Suomi myös osallistuu ensi kesänä Expo 2017 ‑tilaisuuteen Astanassa Kazakstanissa ja on sillä tavalla vahvasti mukana kaupankäynnissä tällä merkittävällä alueella. Lisäksi, arvoisa puhemies, Kazakstaniin liittyy hyvin vahvasti maan naapuruus Kiinan kanssa. Kazakstan on merkittävä valtio sillä reitillä, mille tulee niin sanottu uusi silkkitie eli reitti Kiinasta tuotteiden kuljettamiseksi maateitse Keski-Eurooppaan ja aina myös tänne Pohjois-Eurooppaan asti. Kun tähän yhdistetään meidän EU-jäsenyytemme ja Baltian linkki Suomeen sekä meriteitse että maateitse Via Baltican kautta, niin tämä yhteys Kazakstanin kanssa ja kaikkien näiden, jotka ovat tämän silkkitien varrella, on myös meille hyvin merkittävä. Pidän hyvin tärkeänä, että tämä asia etenee suunnitellusti ja nopealla aikataululla. (Hälinää)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+4.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-12-02T13:02:55,2016-12-02T13:04:48,Tarkistettu,1.1 2016_125_5,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tehostetusta  kumppanuudesta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä  Kazakstanin  tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 118/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 10/2016 vp,"Arvoisat edustajat, pyydän siirtämään muut keskustelut tuonne salin ulkopuolelle. Täällä on nyt seuraavana puhujavuorossa edustaja Skinnari.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_125_6,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tehostetusta  kumppanuudesta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä  Kazakstanin  tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 118/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Keski-Aasia ja Kazakstan on niin Suomelle kuin koko Euroopallekin tärkeä kumppani. Käynnistimme eduskunnassa uuden ystävyysryhmän, Keski-Aasian ystävyysryhmän, juuri näistä syistä nykyisen ministeri Mykkäsen aloitteesta. Edustaja Elo nosti jo monta olennaista asiaa esille, mutta haluan vielä nostaa esille sen, että pitkäaikainen tavoitteemme lentoyhteydestä Helsingistä Astanaan, Kazakstanin pääkaupunkiin, on toteutumassa ja se samalla täydentää sitä laajaa lentoverkostoa, jota Finn-air nytkin jo ylläpitää. Samalla haluan sanoa, että kesäkuussa tuleva Astanan maailmannäyttely on iso haaste meille Suomelle mutta samalla mahdollisuus näyttää osaamistamme niin Kazakstanissa, Keski-Aasiassa kuin laajemminkin, ihan maailmanlaajuisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-12-02T13:04:57,2016-12-02T13:06:04,Tarkistettu,1.1 2016_125_7,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tehostetusta  kumppanuudesta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä  Kazakstanin  tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 118/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen ulkopolitiikan johto on jo pitkään satsannut aika paljon tähän Kazakstan-yhteyteen, ja on luotu säännöllinen poliittinen kanssakäyminen. Presidentti Niinistö teki tärkeän valtiovierailun muutama vuosi sitten, ja sitä on seurannut sekä ministereiden vierailuja että myös eduskunnasta aktiivinen kanssakäyminen. On selvää, että taloudellisessa mielessä Kazakstan tarjoaa meille paljon mahdollisuuksia — on kysymys korkeasta teknologiasta, erityisesti ympäristöteknologiasta, myös kaivosteollisuudesta — ja toisinpäin sitten Kazakstan on myös kiinnostunut paitsi meidän tärkeistä vientituotteista myös meidän yhteiskuntamme keskeisistä rakennuspuista. Kun sanotaan, että talous on tärkeätä ja siinä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, me voimme olla tyytyväisiä, että ensi kesäkuussa avattava Finnairin uusi lentoyhteys tulee ilman muuta tiivistämään kanssakäymistä, ja Kazakstan muodostaa meille Keski-Aasiaan selvän sillanpääaseman. Tämä maailmannäyttely on sekin tärkeä asia. Olen iloinen siitä, että nykyinen hallitus on tehnyt päätöksen koota myös Suomen osasto tähän Astanan maailmannäyttelyyn. Varsinkin taloudellisesti vaikeina aikoina on merkitystä sillä, että olemme maailmalla läsnä. Kun talouspuolella asioissa on paljon mahdollisuuksia, yhtä tärkeätä on sanoa, että kanssakäymisessä meidän on tuotava esille myös kansalaisoikeuksiin ja kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen liittyvät näkökohdat ja ihmisoikeusnäkökohdat. Vuoropuhelun täytyy olla laaja-alaista, ja myös eduskunnan on syytä tässä tuntea oma vastuunsa koko tämän kanssakäymisen ketjun edistämisessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+4.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-12-02T13:06:06,2016-12-02T13:08:01,Tarkistettu,1.1 2016_125_8,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tehostetusta  kumppanuudesta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä  Kazakstanin  tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 118/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pidän tärkeänä sitä, että tätä Kazakstanin yhteistyötä kehitetään ja kumppanuutta tehostetaan. Vuonna 2012 minulla oli mahdollisuus osallistua puolustusvaliokunnan delegaatioon, kun teimme valiokuntavierailun juurikin Kazakstaniin ja sen naapurimaahan Kirgisiaan. Tästä Kazakstanista jäi kyllä hyvä ja kehittyvä kuva siellä Keski-Aasiassa. Tuolloin käynnisteltiin näitä yhteistyön tiivistämisen suhteita. Silloin oli puhemiesvierailua samoihin aikoihin, tämän jälkeen myös presidentti vieraili maassa ja niin edelleen. Kun me haluamme tehostaa meidän vientiämme, haluamme saada omaa talouttamme kasvuun, me tarvitsemme näitä kumppanuuksia eri puolille maailmaa, ja nämä Keski-Aasian kehittyvät maat ovat yksi keskeinen osa siinä. Terveysalan osaaminen on yksi semmoinen, mitä me voisimme tuonne viedä enemmänkin, kuten myös rakennusosaaminen. Kun maa investoi paljon ja maa rakentaa sisäisesti, suomalaista osaamista ja insinööritaitoa siellä tarvitaan. Tämä maailmannäyttely, joka maahan tulee ja johonka Suomi myös osallistuu, on yksi hyvä esimerkki tuoda meidän yrityksiämme vahvalla tavalla esiin. Toivon, että moni liikemiesvaltuuskunta löytää reittinsä Kazakstaniin ja pääsee näin ollen omaa yritystoimintaansa esittelemään, parantamaan omaa vientiään ja sitä kautta Suomen kansantaloutta niin ikään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-02T13:08:01,2016-12-02T13:09:43,Tarkistettu,1.1 2016_125_9,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle tehostetusta  kumppanuudesta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä  Kazakstanin  tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 118/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa tunnetaan Kazakstan yllättävän huonosti. Se on maantieteellisesti isompi alue kuin Eurooppa kokonaisuudessaan. Se on jäänyt paitsioon, mutta suomalaisittain siellä olisi erittäin paljon mahdollisuuksia. Tämä yleisen tunnettuuden heikko taso johtaa siihen, että se ei tule harkintajoukkoon riittävän usein, mutta se on suomalaiselle yritystoiminnalle erinomainen mahdollisuus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+4.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-12-02T13:09:44,2016-12-02T13:10:17,Tarkistettu,1.1 2016_125_10,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tehostetusta  kumppanuudesta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä  Kazakstanin  tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 118/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 10/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tärkeää Kazakstanin osalta ulkopoliittisesti ja turvallisuuspoliittisesti on huomata myös se, että Kazakstan on tuleva YK:n turvallisuusneuvoston jäsen ja sitä kautta myös totta kai Suomelle ulkopoliittisesti tärkeä kumppani. Tähän sopimukseen liittyen, mikä nyt on käsittelyssä, on tärkeää myös huomata, että nämä kauppa-asiat on neuvoteltu myös sitä silmällä pitäen, että Kazakstan on liittymässä myös WTO:n jäseneksi. Jos vielä tarkemmin ajattelee tätä taloudellista merkitystä, niin EU:n viennin arvo Kazakstaniin viime vuonna oli noin 6,2 miljardia euroa, ja se koostuu itse asiassa sellaisista asioista, jotka Suomellekin ovat merkityksellisiä: koneista, laitteista, tavaroista. Jos ajatellaan koneita ja laitteita erityisesti, niin Suomi on tietysti tässä hyvin keskeisessä asemassa. Vastaavasti EU:hun Kazakstanista tuli lähinnä öljyä ja kaasua, mutta sitäkin merkittävämpi määrä eli 16,2 miljardin euron arvosta. Eli kaiken kaikkiaan voi sanoa, niin kuin edustaja Lehti tässä totesi, että tällä maalla, Kazakstanilla, ja tällä sopimuksella on suurempi merkitys kuin mitä välttämättä Suomessa ymmärretään. Ja kun tämä tosiaan liitetään vielä yhteen tämän uusi silkkitie ‑hankkeen kanssa, joka on taas sitten Kiinan kansantasavallan merkittävimpiä projekteja — projekti, joka logistiikaltaan tulee sellaiselle alueelle, missä asuu 4,4 miljardia maapallon ihmistä — ja kun nämä projektit kauppa-arvoltaan, infraltaan voivat olla jopa biljoonia euroja, niin ymmärtää sen, minkälaiset mahdollisuudet tämä tarjoaa Suomen kaltaiselle pienelle maalle, jolle niistä biljoonista jo pienempikin siivu on hyvin merkittävä kysymys taloudellisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+4.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-12-02T13:10:18,2016-12-02T13:12:07,Tarkistettu,1.1 2016_125_11,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle tehostetusta  kumppanuudesta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä  Kazakstanin  tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 118/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvin tärkeää, että Suomi löytää uusia kauppakumppaneita ja että myöskin Euroopan unionin ja Kazakstanin suhde on toimiva ja sitä kehitetään. Olisin kiinnittänyt huomiota asiaan, jonka edustaja Heinäluoma omassa puheenvuorossaan toi esiin, että myöskin ihmisoikeuskysymykset, kansalaisjärjestökysymykset, poliittinen demokratia ovat tärkeitä asioita seurattavaksi. Kazakstan taitaa olla yksi niistä maista, joissa presidentti on saanut vaaleissa 97 prosentin tuen. Sehän on sinänsä mukava, kun presidentillä on laaja kannatus, mutta varmasti tässä demokratiapuolella tämmöisen siirtymätalouden maan osalta on vielä kehitettävää. Minusta pitää pitää silmät auki myöskin silloin kun suomalaisina toimitaan maailmalla, että näihin kansalaisjärjestövapauksiin, toimittajien oikeuksiin toimia ja poliittisen demokratian kehitykseen kiinnitetään huomiota. Nämä ovat myöskin niitä haasteita, joita sitten Kazakstanissa kohtaamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-12-02T13:12:09,2016-12-02T13:13:07,Tarkistettu,1.1 2016_125_12,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tehostetusta  kumppanuudesta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä  Kazakstanin  tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 118/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 10/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Haavisto puhui aivan asiaa, ja yksi Keski-Aasian ystävyysryhmän tehtävä on käydä tätä keskustelua, sitä dialogia monella tasolla liittyen myös ihmisoikeuksiin, ei pelkästään siis kaupan asioista. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että kyllähän Kazakstan on tehnyt hyviä, hienojakin linjauksia — onnistunut muun muassa linjaamaan sitä, että se on tällä hetkellä ydinaseeton. Sekin on signaali tässä maailmantilanteessa. Pitää muistaa se, että Kazakstan on jo nyt osa Euraasian unionia, johon kuuluu siis Kazakstanin lisäksi Venäjä ja Valko-Venäjä. Miksi tämä on iso asia? Siksi, että tässä maailmantilanteessa, tässä maailmassa, jossa elämme esimerkiksi Venäjä-pakotteiden osalta — EU-pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden osalta — Kazakstan toimii Valko-Venäjän ohella isona mahdollisuutena yhteistyölle vaikeassakin tilanteessa esimerkiksi Venäjän kanssa, kun puhutaan kaupasta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-12-02T13:13:08,2016-12-02T13:14:26,Tarkistettu,1.1 2016_125_13,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen yhteydessä toimivan henkilöstön turvallisuutta koskevan  yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan  lainsäädännön  alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 11/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Ensin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 11/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä yleissopimukseen tehdystä valinnaisesta pöytäkirjasta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_125_14,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Turkmenistanin  kanssa  tehdyn sopimuksen  hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 202/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 23/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Ensin päätetään valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 23/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_125_15,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron  kiertämisen estämiseksi Sri Lankan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta>>>Hallituksen esitys HE 235/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 24/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Ensin päätetään valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 24/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_125_16,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 241/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 16/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+9.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_125_17,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 241/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rakentaminen kannattelee meidän maamme hienoista talouskasvua. Meillä on rakentamisen saralla tapahtunut paljon, ja on hyvä, että nyt näitä sääntelyn keventämisiä kohdennetaan nimenomaan tänne. Täällä on paljon sellaista sääntelyä, jonka eteen voi tehdä työtä. Tässä kyse on lähes nollarakentamisesta. Itse olen huolissani, että tämä lainsäädäntö, joka nyt on kyseessä, saattaa aiheuttaa meille lisää hometalo-ongelmia, ja sen takia haluan, että tätä seurataan tarkasti. Mutta samaan aikaan hallitus on tehnyt samaan maankäyttö- ja rakennuslakiin muitakin uudistustoimenpiteitä. Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan muun muassa niin, että haluamme lisätä kauppojen kilpailua, kaupan suuryksiköitä, ja niin, että kauppoja voi tulla myös kaupunkikeskustoihin lisää. Myös kylärakentamista helpotetaan, rantarakentamista helpotetaan ja myös vapaa-ajanasuntojen muuttamista vakinaisiksi asunnoiksi helpotetaan merkittävällä tavalla. Yksi aivan keskeinen asia tässä maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisessa on myös ely-keskusten roolin muuttaminen. Meillä on aika-ajoin — jos vähän kärjistäen sanoo — tilanne, että toinen virkamies on valittanut toisen virkamiehen tekemästä päätöksestä, ja meillä on ollut paljon hankkeita, jotka ovat olleet näiden valitusten takia sitten jumissa. Sen takia pidän myönteisenä sitä, että hallitus on tuonut esityksen, jossa ely-keskusten rooli muutetaan pääasiassa konsultoivaksi. Eli mieluumminkin niin, että toinen virkamies neuvoo ja opastaa toista virkamiestä, kuin niin, että niistä tehdään valituksia eteenpäin. Tämä on varmasti erittäin järkevää. Arvoisa puhemies! Pidän myönteisenä sitä, että sääntelyn purussa edetään nyt määrätietoisesti eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-02T13:16:51,2016-12-02T13:18:50,Tarkistettu,1.1 2016_125_18,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 241/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä laki tulee sen kautta, että EU:ssa on tehty säädöksiä ja toisaalta Suomi on omalta osaltaan viime vaalikaudella tehnyt ilmastolain, joka on puitelaki, ja olemme liittyneet Pariisin ilmastosopimukseen. Eli sitä kautta tulee näitä reunaehtoja, joita myöten meidän pitää muun muassa energiatehokkuutta parantaa. Se, mitä edustaja Heinonen toi esiin, on tämä home-, kosteusvaurio-ongelma, ja valiokunnassa tästä asiasta kuulimme paljon. Ihan suoraa yhteyttä ei ainakaan meille pystytty osoittamaan, että lämmöneristyksen lisääminen automaattisesti tarkoittaisi lisää ongelmia. Tämä lakiesitys on tehty niin, että mitään ylimääräistä kuorrutusta Suomessa ei ole lisätty siihen, mitä direktiivi edellyttää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+9.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-02T13:18:51,2016-12-02T13:19:58,Tarkistettu,1.1 2016_125_19,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 241/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tietysti se, kun lämmityskulut halutaan painaa nollaan, tarkoittaa näissä ilmasto-olosuhteissa sitä, että seinän paksuus kasvaa, ja silloin kasvaa aina riski siitä, että kosteustippa pääsee sinne paksuun seinärakenteeseen ja että se ei siellä kuivu näiden lähes tiiviiden pintojen välissä, ja tästä tietysti on syytä olla huolissaan. Ymmärrän sen, että nollarakentamista EU:ssa voidaan tehdä sinne, missä tämäntyyppistä lämpötilan vaihtelua ei ole. Meillä suurimmillaan lämpötilaero taitaa olla yli 50, ehkä 60:kin astetta, kun mennään hellepäivästä aivan kovimpaan pakkaspäivään, ja kun siihen yritetään tehdä taloa, joka toimisi ihanteellisesti kummassakin, niin silloin näitä ongelmia saattaa tulla. Mutta onneksi tämä meidän lainsäädäntömme mahdollistaa myös jatkossa muita keinoja esimerkiksi ilmanvaihdon suhteen kuin pelkästään koneellisia vaihtoehtoja, sillä kuitenkin meillä on valitettavasti ollut se tilanne, että aika usein rakennusvalvonnassa ja rakennuslupia myönnettäessä ollaan menty niin sanotusti helpoimman kautta ja vaadittu aina näitä raskaita toimenpiteitä. Toivon, että tässä myös tähän opastukseen ja täydennyskoulutukseen käytetään lisää tietoa myös lupien myöntäjien osalta. Yksi huoli on tietysti se, minkä liikenne- ja viestintävaliokunta nosti esille, että näiden seinien paksuuden kasvaminen saattaa vaikuttaa myös siihen, millä tavalla erilaiset signaalit esimerkiksi puhelimien yhteydessä menevät, ja ymmärsin, että myös valiokunta tähän kiinnitti omassa mietinnössään huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-02T13:19:58,2016-12-02T13:21:48,Tarkistettu,1.1 2016_125_20,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 241/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan oikein, kuten edustaja Heinonen totesi, ympäristövaliokunnassa kiinnitettiin huomiota ja siihen mietintöön tuli lausuma, että eduskunta edellyttää hallitukselta toimia sen suhteen, että signaalit kulkevat. Liikenne- ja viestintävaliokunta nimenomaan nosti tämän asian esille omassa lausunnossaan, ja se kärki on turvallisuudessa, sana ""turvallisuus"" on se, minkä takia se sieltä nousi esiin. Hätäpuheluitten pitää kulkea, ja jos on ihmisiä, joilla on turvarannekkeita, niin sen yhteyden pitää kulkea. Se on itse asiassa kahden ministeriön välinen asia, siinä on ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö ja omalta osuudeltaan ehkä kolmantena vielä sisäministeriökin, joten se vaatii kyllä hallituksen koordinointia. Riskialttiista rakentamisesta, seinien paksuudesta ja näistä valiokunta tuli siihen johtopäätökseen ja asiantuntijat meille sanoivat, että kun eristystä lisätään, niin on suurempi todennäköisyys sille, että laitteet ovat vikaherkempiä. Se edellyttää sitä, että niitä laitteita, jotka siellä ovat, pitää osata käyttää, ja se puolestaan edellyttää asukkailta omatoimisuutta, valvontaa, seurantaa, päiväkirjan pitoa ja sitten isommissa asunto-osakeyhtiöissä ammattitaitoisia huoltajia. Asuntojen vaihtotilanteissa olisi aina vaadittava selkeät ohjeet ja päiväkirjat siitä, mitä talossa on tehty, miten sitä on huollettu. Ihan jokainen meistä itse voi kysyä, kuinka usein on esimerkiksi ilmanvaihtokoneeseen vaihtanut suodattimet. Ne ovat hyvin pieniä asioita, joihin jokainen voi vaikuttaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+9.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-02T13:21:50,2016-12-02T13:23:49,Tarkistettu,1.1 2016_125_21,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 241/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä nollaenergialakihan tähtää nimenomaan Pariisin ilmastosopimuksen energiatehokkuuden osalta taas jälleen meidän ilmastonmuutoksen torjumispyrkimyksiin. Tässä on tullut esiin keskustelussa nämä signaaliongelmat sisätiloissa. Tämä todellakin on tärkeää, että asia huomioidaan turvallisuuden kannalta, ja kuten sanottua, yhteistyö teleoperaattoreiden ja myös rakentajien kanssa on tärkeää. Tässä täytyy tehdä yli toimialarajojen työtä, jotta nämä signaalit saadaan kulkemaan. Mitä homerakentamiseen tai hometaloihin tulee, niin nyt on tällä hetkellä myös valmisteilla ohjeistusta rakentamisen laatuun nähden, eli sen voimaan tullessa tapahtuisi niin, että esimerkiksi kaikki rakennukset täytyisi suojata niiden rakentamisen aikana. Tämä ongelma, joka rakentamisvaiheessa talojen kastuessa on ollut, poistuisi. Tämä on ehdottoman hyvää sääntelyä ja hyvää pyrkimystä, miten ympäristöministeriössä tämän asian suhteen on kauas katsottu. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+9.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-02T13:23:49,2016-12-02T13:25:17,Tarkistettu,1.1 2016_125_22,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 241/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 16/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tietysti on pyrittävä muistamaan se, että on muitakin mahdollisuuksia kuin seinien paksuuden lisääminen. Kyllä pitäisi olla maalaisjärjelle selvää, että jos kiinteistö, joka rakennetaan, pystyy itse hyödyntämään uusiutuvaa energiaa, esimerkiksi maalämpöä ja aurinkoenergiaa — eli se käyttää tätä maalämpöjärjestelmää ja sitä kautta voidaan hyödyntää sitä auringon tuottamaa energiaa — ja tämmöinen rakennus on 98‑prosenttisesti oman energiansa varassa, niin se pitäisi pystyä yhteensovittamaan tässä nollarakentamisajattelussa. Se olisi tärkeätä, että ei pelkästään seinien paksuus ole se ainoa tekijä. (Timo Heinonen: Näin valitettavasti aika usein on!) — Niinpä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+9.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-02T13:25:17,2016-12-02T13:26:17,Tarkistettu,1.1 2016_125_23,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 241/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tähän rakentamiseen liittyen sellainen näkökulma, mitä edustaja Heinonen sivusi, että kaikki eivät halua välttämättä koneellista ilmanvaihtoa, ja tämä laki ei sulje pois sitä, että eikö voisi edelleenkin rakentaa rakennuksia, joissa on painovoimainen ilmanvaihto. Se on siis mahdollista. Toinen, mikä ei ole vielä tullut esiin, on puurakentaminen. Meille vakuutettiin, että puurakentaminen on edelleen mahdollista, ja nimenomaan tämän pitäisi vielä itse asiassa helpottaa massiivipuurakentamista, johon sitten tietysti liittyvät nämä näkökulmat, mitä edustaja Myllykoskikin toi esiin, että kuinka terveellinen se on, hengittävä ja näin poispäin. Eli tämä sääntely ei siinä suhteessa ole niin pakottavaa ja ohjaavaa kuin äkkiseltään voisi ajatella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+9.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-02T13:26:17,2016-12-02T13:27:16,Tarkistettu,1.1 2016_125_24,125/2016,2016-12-02,12.59,13.29,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 241/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri näin, kuten edustaja Kiuru sanoi, eli tässä esityksessä on otettu hyvin huomioon puurakentaminen ja nimenomaan massiivipuurakentaminen, joka on suomalaiselle rakennusperinteelle tärkeä osa. Tässä esityksessähän seinärakenteita koskevia vertailuarvoja ei ole tarkoitus muuttaa, eli tämä jatkaa edellistä käytäntöä. Sitten tässä täytyy vielä sanoa, että energiamääräyksiä valmistellaan rinta rinnan kosteusturvallisuutta, sisäilmaa sekä ilmanvaihtoa koskevien vaatimusten kanssa, ja tämä todella sitten mahdollistaa näitten eri teknisten kysymysten samanaikaisen yhteensovittamisen. Tässä todella pyritään ottamaan huomioon nämä huolet, jotka ovat todella aiheellisia, näistä meidän valitettavan isoista hometalomassoista Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2016+9.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-02T13:27:17,2016-12-02T13:28:22,Tarkistettu,1.1 2016_126_1,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_126_2,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on kyse kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamisesta, ja hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on helpottaa, yksinkertaistaa kaavoitusta, luvitusta, sallia ja edistää markkinoiden toimivuutta. Kohtuullisen kannatettavia tavoitteita. Käyn tästä lakiesityksestä joitain yksityiskohtia läpi. Aloitetaan tuosta kaupan suuryksiköitten säätelystä. Vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nousee nyt 2 000:sta 4 000 neliöön. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Maakuntakaavassa ei enää jatkossa tarvitse osoittaa kaupan suuryksiköiden enimmäismitoitusta keskusta-alueilla, ja sitten taas, kun mennään muualle, kaupan laatua ei tarvitse ottaa huomioon, kun vähittäiskaupan suuryksikkö sijoitetaan keskusta-alueen ulkopuolelle. Tämä siis väljentää merkittävästi mahdollisuuksia kaavoittaa ja rakentaa liikerakennuksia sinne, missä ne ovat tarkoituksenmukaisia palveluitten saavutettavuuden ja kaupallisen toiminnan kannalta. Yleiskaavan käyttö monipuolistuu. Haja-asutusalueitten rakentaminen helpottuu, koska jo yleiskaavan perusteella voidaan rakentaa ilman erillistä suunnittelutarveratkaisua sellaisissakin kylissä, joissa on merkittävää rakentamispainetta. Rakennusluvan voi yleiskaavan perusteella saada tällaisilla alueilla myös muille kuin enintään kaksiasuntoisille asuinrakennuksille. Eli merkittävää helpottamista maaseudulle rakentamiseen. Ely-keskusten rooli on puhuttanut paljon viime vuosina. Nyt tuo ely-keskusten rooli muuttuu konsultoivaksi. Ne eivät jatkossa enää ohjaa kunnan alueidenkäytön suunnittelua ja rakennustoimen järjestämistä. Ely-keskusten valvontavaltaa ja valitusoikeutta rajataan ainoastaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviin asioihin ja vaikutuksiin. No, vapaa-ajanasunnot. Niitä tämän lakiesityksen perusteella voidaan nyt jatkossa helpommin muuttaa pysyvään asumiseen. Nimittäin laki antaa mahdollisuuden, että kunta voi jatkossa osoittaa rakennusjärjestyksessään sellaiset kaavoittamattomat alueet, joilla vapaa-ajanasunto voidaan muuttaa pysyvään asuinkäyttöön ilman, että tarvitaan edes poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua, ja kunnillahan on sitten muillakin alueilla mahdollisuus hakemuksesta tuo käyttötarkoitus muuttaa. Asemakaavoitetuilla alueilla, missä monesti meillä on täydennysrakentamisen tarpeita — mitkä edellyttävät kaavoituksen muutoksia, ja hidas kaavoitus taas hidastaa täydennysrakentamisen mahdollisuuksia — tätä helpotetaan sillä tavalla, että asemakaava voidaan jatkossa muuttaa myös vaiheittain. Eli voidaan tehdä se kaavamuutos koskien aina sitä kulloinkin rakentamisen tai täydennysrakentamisen tarpeessa olevaa aluetta ja sillä tavalla merkittävästi nopeuttaa tätä kaavaprosessia. Ja jos yleiskaava taas on ilmiselvästi vanhentunut, niin asemakaavan voi laatia tai sitä voi muuttaa jopa yleiskaavan vastaisesti, eli ei edellytetä välttämättä aikansa eläneen yleiskaavan muuttamista vaan asemakaavan muutostyö voidaan käynnistää ripeämmin. Moninkertainen säätely, se, että eri lait ulottuvat koskemaan erilaisia asioita ja eri tavalla, on rassannut suomalaisia. Yleiskaavoissa on merkitty maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, ja aiemmin on vaadittu maisematyölupa aivan tavanomaisille metsänhoito- tai hakkuutoimenpiteille. Jatkossa maisematyölupaa ei yleiskaavoissa voida määrätä koskemaan metsänhakkuuta maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla. Myös ranta-asemakaava-alueilla tuo suoraan lakiin perustuva maisematyölupavelvoite poistetaan, ja sitä käytetään vain jos kaavan laatija eli kunta haluaa näin toimittavan jatkossa. Maatalouden rakentaminen niin ikään helpottuu. Suunnittelutarveratkaisua ei enää tarvita maatilaan kuuluvalle rakennukselle, jota tarvitaan maa- ja metsätalouden harjoittamisessa. Sellaisia ovat esimerkiksi tuotanto- ja varastorakennukset, eläinsuojat, metsätaloudessa käytettävät koneiden konesuojat tai puiden kuivatukseen ja varastointiin tarvittavat rakennukset. Tässä, arvoisa puhemies, tähän kyseessä olevaan, nyt esiteltävään lakipakettiin sisältyvät muutokset. Mutta tietenkään tämä ei ole suinkaan kaikki, mitä asumista ja rakentamista koskien hallitusohjelman toteuttamiseksi tehdään. Kertauksen vuoksi, mitä on tehty ja tapahtuu muissa lakiesityksissä: Maakuntakaavojen vahvistamisesta ympäristöministeriössä luovuttiin jo viime helmikuussa. Poikkeamistoimivalta siirrettiin kokonaisuudessaan kunnille huhtikuussa. Valituslupamenettelyn muuttaminen kattavaksi on valmisteilla oikeusministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä. Oikeusministeriö on jo nostanut valitusten oikeudenkäyntimaksuja kuluvan vuoden alusta. Yhden luukun palvelujen... (Hälinää) [Puhemies Maria Lohela: Anteeksi, ministeri Tiilikainen, odotatteko hetken. Täällä on nyt aivan valtavasti taas ylimääräistä pulinaa. — Olkaa hyvä, jatkakaa.] Kiitoksia, arvoisa puhemies. — Totean vielä sen, että jotkut odottivat jo, että nyt tämän maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen yhteydessä toteutettaisiin esimerkiksi ympäristöluvituksen yhden luukun periaate, mutta kuten edustajat hyvin tietävät, niin lakimuutoksissa voi aina muuttaa ainoastaan niitä asioita, mitä kulloinenkin käsiteltävä laki koskee. Näin ollen tuo yhden luukun periaate ympäristöön liittyvissä luvituksissa on oma projektinsa, ja se on pantu liikkeelle, ja ne lakimuutokset valmistellaan siten, että ne tulevat voimaan samaan aikaan maakuntauudistuksen käynnistymisen kanssa. Oikeastaan, arvoisa puhemies, tässä päällimmäiset. Uskon ja toivon, että eduskunnalla on halua tästäkin asiasta keskustella huolellisen valiokuntatyön pohjaksi, ja minulla on mahdollisuus vajaan tunnin verran osallistua ja kuunnella tätä käytävää keskustelua. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-12-07T14:04:16,2016-12-07T14:11:45,Tarkistettu,1.1 2016_126_3,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,Nyt on mahdollista keskustella. Pyydän debattiin osallistuvia ilmoittautumaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_4,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ministeri Tiilikainen kehui, että hallitus sujuvoittaa ja joustavoittaa — itse näen suurimman osan näistä hallituksen esitykseen sisältyvistä asioista sellaisina, että heikennetään yhdyskuntien suunnitelmallista kehittämistä, heikennetään sitä, että rakentaminen ja myöskin metsien hakkuut tapahtuvat koko kunnan ja koko yhdyskunnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisesti ihmettelen tätä hallituksen intoa suosia kaupan suuryksiköitä. Me viime viikolla kuulimme, kun ministeri Tiilikainen ja monet hallituspuolueiden kansanedustajat kehuivat, että hallituksen energiastrategia on tärkeä läpimurto ilmastonsuojelussa. Tässä kaupan suuryksikköasiassa hallitus toimii aivan päinvastaiseen suuntaan: käytännössä suosii sitä, että kaupan alan (Puhemies koputtaa) suurimmat firmat pakottavat kansalaisia yksityisauton käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-07T14:11:54,2016-12-07T14:13:06,Tarkistettu,1.1 2016_126_5,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa puhemies! Rakentamista ohjataan haja-asutusalueilla suunnittelutarveratkaisun kautta, eli rakennusjärjestyksessä kunnat määrittävät kyseessä olevat alueet. Käytäntö on kunnissa kuitenkin ollut kirjavaa, ja monessa kunnassa rakentaminen on tehokkaasti estetty haja-asutusalueilla. Tällä maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella säätelyä väljennetään, mutta kysynkin ministeriltä: miten kuntia ohjeistetaan rakennusjärjestyksiä laadittaessa, koska tämä käytäntö on erittäin kirjavaa ollut, ja miten siitä saataisiin valtakunnan tasolla semmoinen tasapuolinen, kaikkia kansalaisia kohtaan tasa-arvoista ja tasapuolista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-12-07T14:13:09,2016-12-07T14:14:05,Tarkistettu,1.1 2016_126_6,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämän uudistuksen osalta monet hälytyskellot soivat. Kuka tästä eteenpäin sitten valvoo niin sanottua yleistä etua? Kuka valvoo sitä, että kuntien kaavoitus on lainmukaista? Ely-keskuksilta tämä oikeus viedään, ja aika suoraan on sanottu, että tulevaisuudessa tämä valvontatehtävä kuuluu kansalaisille ja kansalaisjärjestöille. Voidaanko tätä todella odottaa tavallisilta kansalaisilta? Ely-keskukset ovat käyttäneet tähän saakka hyvin maltillisesti valitusoikeuttaan. Yhdeksän kymmenestä näistä valituksista on mennyt sellaisenaan läpi. Eikö tämä osoita juuri sen, että tämä on ollut tärkeää ja välttämätöntä? Asiasisältöönhän tällä valituksella ei vaikuteta vaan siihen lainmukaisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-07T14:14:06,2016-12-07T14:15:08,Tarkistettu,1.1 2016_126_7,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on monia kohtia, jotka vievät kansan valtaosan toiveita ja ajatuksia eteenpäin: edistetään sujuvampaa hallintoa, yrittäjyyttä, normien purkua, hallintokulujen vähentämistä, unohtamatta kuitenkaan ympäristöarvoja, joka on sitten se toinen näkökulma tässä, ja uskon, että aika hyvin tässä on pystytty yhdistämään nämä keskenään osittain kilpailevat näkökulmat. Virkamiesten ja kuntien roolista tässä käytettiin jo puheenvuoro. Virkamiehet tekevät myös kunnissa virkavastuulla töitä, heidän on noudatettava lakia, ja siinä ei ole mitään vaihtoehtoja. Lakia noudatetaan, ja minä ainakin luotan suomalaisiin virkamiehiin ja heidän osaamiseensa. Ministeri Tiilikaiselta olisin halunnut vielä varmistaa, oliko kaavoitetuilla alueilla vapaa-ajanasuntojen muuttamisesta pysyvään käyttöön jotain tarkennuksia tai ohjeita tässä hallituksen esityksessä. Se jäi vielä hieman avoimeksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-07T14:15:10,2016-12-07T14:16:16,Tarkistettu,1.1 2016_126_8,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedustelen arvoisalta ministeriltä: miksi yleiskaavaa ei voi käyttää suoraan rakennusluvan perusteena tiiviin ja kaupunkimaisen rakentamisen yhteydessä, miksi vain maaseutu ja haja-asutusalueet? Toinen kysymykseni liittyy siihen, miten esitys vaikuttaa suunnittelujärjestelmän ohjaavuuteen ja miten kokonaisohjaus ja valvonta — kuten edustaja Myller toi esiin — toteutuvat, kun ely-keskusten asemaa näin heikennetään. Kolmas kysymykseni liittyy siihen, miten varmistatte sen, että rantarakentaminen ei riistäydy käsistä. Ja lopuksi kiitoksen sana: kiitän hallitusta siitä, että aurinkopaneelien asentaminen yhdenmukaistuu ja helpottuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-07T14:16:18,2016-12-07T14:17:00,Tarkistettu,1.1 2016_126_9,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä hallituksen esityksen uudistukset ovat erittäin tärkeitä, ja niiden kautta nimenomaan yritysten toimintaedellytykset paranevat, rakentaminen vauhdittuu ja kunnat voivat paljon sujuvammin kehittää toimintojaan ja tarvittavia tilojaan. Kuntien mahdollisuus reagoida nopeammin rakentamistarpeeseen ja alueiden kehittämiseen paranee huomattavasti. Uudistuksella kunnat saavat siten lisää päätösvaltaa oman alueensa kehittämiseen, jossa he ovat nimenomaan asiantuntijoita, ja maankäytössä ja rakentamisessa tämä on hyvä asia. Arvoisa ministeri, varmaan tämä uudistus on iso asia, mutta kaiken kaikkiaan maankäyttö- ja rakennuslakia on rakennettu paloittain ja uudistettu paloittain ja tässä oli myöskin suuremmat odotukset, että tehtäisiin kokonaisuudistus jossain vaiheessa. Itse lämpimästi toivon, että seuraava vaihe on nimenomaan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-07T14:17:02,2016-12-07T14:18:11,Tarkistettu,1.1 2016_126_10,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että nämä esitetyt muutokset, uudistukset ovat järkeviä. Nämä antavat alueille lisää mahdollisuuksia elinvoiman vahvistamiseen ja niin edelleen. Mutta kieltämättä edustaja Torniainen otti tavattoman tärkeän näkökohdan esille. Tätä maankäyttö- ja rakennuslakia on uudistettu aika monella tavalla, ja itsekin kieltämättä näitten uudistusten jälkeen pohdin, millä tavalla tämä maankäyttö- ja rakennuslaki nyt sitten kestää tulevaisuudessa. Olisi tavattoman mielenkiintoista kuulla, mitä ministeri ajattelee tästä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen mahdollisuudesta ja sen eteenpäinviemisestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-12-07T14:18:16,2016-12-07T14:19:02,Tarkistettu,1.1 2016_126_11,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Värderade talman! Tässä puhutaan paljon sujuvoittamisesta ja helpottamisesta. Missään ei kuitenkaan puhuta näissä perusteluissakaan paremmasta ympäristöstä tai kestävämmästä yhdyskuntasuunnittelusta, kestävämmistä yhdyskunnista. Nämä eivät ole toisiaan pois sulkevia asioita. Se, että nyt on kieltämättä paikoitellen haastavaa luvituksen kanssa, ei välttämättä tarkoita, että vaatimusten poistaminen olisi se ratkaisu. Ongelma on nähdäkseni myös se, että kunnilla on hyvin erilaiset resurssit. Joillekin tämä nyt ehdotettu muutos ei varmaankaan ole ongelma, joillekin se saattaa hyvinkin olla. Joillakin on tuntemusta esimerkiksi rakennussuojelusta, joillain ei. Näettekö, ministeri Tiilikainen, että kuntien erilaiset lähtökohdat, erilaiset koot, erilaiset asiantuntemukset olisivat ongelma tässä ehdotuksessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-07T14:19:20,2016-12-07T14:20:00,Tarkistettu,1.1 2016_126_12,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ministerille kiitokset tästä esittelystä ja kiitos tästä lakiesityksestä kaikkinensa. Tämä on erittäin tervetullut ja toivottava esitys. Kahteen asiaan, jotka jäivät nyt tästä ministerin esittelystä pois: Ensimmäiseksi nämä pienet rakennelmat ja rakennukset, joita voidaan rakentaa ilman rakennuslupaa haja-asutusalueille. Miten tässä esityksessä nyt on tarkoitus viedä tämä asia läpi? Ja toinen on sitten tämä kauppojen suuryksiköitten neliöraja, joka nousee siitä 2 000 neliöstä 4 000 neliöön. Sille haluaisin kuulla enemmän perusteita, miksi tämä on tuplattu. Onko tässä taustalla sitten näitten tyhjien neliöitten käyttöönottaminen, vai mikä tässä on tarkoitus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-07T14:20:02,2016-12-07T14:20:59,Tarkistettu,1.1 2016_126_13,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On muistettava, että tänään kaavoitettava ja rakennettava yhdyskuntarakenne vaikuttaa vuosikymmeniä eteenpäin ja aiheuttaa vaikutuksia niin ilmastopäästöihin kuin ihmisten asioihin tänään ja myös huomenna. Kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun lainsäädännön muutosten ainoana näkökulmana ei pitäisikään olla vain sääntelyn purkaminen. Valitettavasti se tuntuu nyt olevan tämän lakiesityksen johtava näkökulma, ei kestävä yhdyskuntarakenne, kestävä rakentaminen. Arvoisa puhemies! Lausunnot lakiesitykseen ovat olleet hyvin kriittisiä, ja toivon, että valiokunta ottaa niitä huomioon. Erityisen kriittinen asia on kaupan suuryksiköiden sijoittautumisen huomattava vapauttaminen, ja tätä peltomarkettien suosimista ja pienten kauppojen toimintaedellytysten alasajoa seuratessa tulee melkein ikävä Jan Vapaavuoren ministeriaikoja, jolloin yritettiin tätä peltomarkettibuumia sentään hillitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-07T14:21:00,2016-12-07T14:22:00,Tarkistettu,1.1 2016_126_14,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensiksi todella suuri kiitos ministerille ja ympäristöministeriölle siitä, että tätä asiaa on saatu vihdoinkin vietyä todella paljon eteenpäin. Nämä esitykset, mitkä tässä maankäyttö- ja rakennuslaissa ovat, ovat kaikki sellaisia kohtia, joista on puhuttu todella paljon ja joita on odotettu. Nyt saadaan tuloksia aikaiseksi. Meidän hallitusohjelmamme yksi isoimmista asioista on byrokratian purkaminen, ja nyt ympäristöministeriö on saanut kyllä kaikkein eniten siinä tuloksia aikaiseksi. Tärkeintä on ennen kaikkea se, että vapaa-ajanasunto voidaan siirtää entistä joustavammin vakituiseksi asunnoksi, sitten on suunnittelutarveratkaisuasia — valtavan iso asia — ja maisematyöluvat ja monet muut tämmöiset asiat. Ja nyt sitten haluaisinkin kysyä ministeriltä: mikä on teidän mielikuvanne siitä, kuinka paljon tämä kokonaisuudistus järkevöittää kuntien ja eri viranomaisten tekemistä niin, ettei tarvitse turhia valituksia miettiä vaan voidaan keskittyä miettimään, mikä on se todellinen tarve erinäköisille (Puhemies koputtaa) muutoksille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-07T14:22:04,2016-12-07T14:23:09,Tarkistettu,1.1 2016_126_15,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koska rakentamisen volyymi on Suomessa ollut viime vuosina laskussa, on valtion syytä etsiä uusia toimenpiteitä, joilla rakennussektoria voidaan vilkastuttaa ja myös kotimarkkinoita elvyttää. Viittaan siihen, mihin todennäköisesti edustaja Turunenkin viittasi omassa puheenvuorossaan: Nimittäin pari vuotta sitten Ruotsissa tuli voimaan lainsäädäntö, jolla kevennetään rakennuslupamenettelyä entisestään. Tämä uusi laki siellä mahdollistaa enintään 25 neliömetrin suuruisen ja 4 metrin korkuisen ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetun lisärakennuksen rakentamisen. Ruotsissa tämän lempinimellä ""attefallshus"" kulkevan lisätalon rakentamiseen ei tarvitse hakea rakennuslupaa, vaan tehdään pelkästään kirjallinen ilmoitus rakennuslautakunnalle. Tästä asiasta jätin toimenpidealoitteen 2014, ja samoihin aikoihin keskustakin otti asian esille norminpurkulistallaan. Kysyisin: mihin tämä asia (Puhemies koputtaa) on jäänyt?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-07T14:23:11,2016-12-07T14:24:19,Tarkistettu,1.1 2016_126_16,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,Vielä yksi puheenvuoro ennen ministeri Tiilikaista.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_17,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rakentaminen kannattelee meidän hienoista talouskasvuamme, ja täytyy antaa kiitosta ministeri Tiilikaiselle erinomaisesta työstä sääntelyn purkamisessa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa luotetaan jatkossa entistä enempi kuntien virkamiehiin ja kuntapäättäjiin — se on oikea suunta. Kaupan kilpailua lisätään, kylärakentamista helpotetaan, rantarakentamista helpotetaan, myös maatalouden rakentamiseen tuodaan järkeviä joustoja, ja mikä tärkeää myös, elyjen rooli muutetaan konsultoivampaan suuntaan, niin että toinen virkamies ei enää keskity toisen virkamiehen päätöksistä valittamiseen vaan siihen, että asiat etenevät joutuisasti. Vapaa-ajanasuntojen muuttamista vakinaiseksi myös helpotetaan, ja kysyisin ministeri Tiilikaiselta siitä, miksi tämä on rajattu vain kaavoittamattomalle alueelle. Miksi se ei kohdistu myös kaavoitetuille rantarakentamisen alueille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-07T14:24:23,2016-12-07T14:25:24,Tarkistettu,1.1 2016_126_18,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Ministeri Tiilikainen, 5 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_19,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ennen kuin unohtuu, aloitan tästä Heinosen viimeisestä kysymyksestä: miksi vain kaavojen ulkopuolisille alueille? No, yleiskaavassahan itse asiassa määritetään se, mitä rakennetaan ja missä, ja siitä poikkeaminen on taas annettu kunnille mahdolliseksi tässä poikkeamistoimivallan siirron yhteydessä. Eli se tulee sitä kautta mahdolliseksi, mutta se vaatii tapauskohtaista harkintaa, koska kunta on itse sen kaavan vahvistanut ja siitä poikkeaminen on nyt kunnan käsissä. Sen sijaan kaavoittamattomilla alueilla tämä vapaus tulee nyt vahvempana. Yritän käydä läpi näitä joitain esille nousseita kysymyksiä. Edustajat Turunen ja Östman ottivat tämän pienehköjen piharakennusten — alle 25 neliötä tai sinne päin — aseman esille. Se on itse asiassa niin, että kunta voi tänä päivänä rakennusjärjestyksessään päättää, mitä niille tehdään ja mitä ei. Kun ajatus on, että puretaan normeja eikä lisätä niitä, niin jo nyt kuntien käsissä olevaa juttua ei ole tarkoituksenmukaista ruveta säätelemään lailla. Toivon, että tulevat hyvät valtuutetut käyttävät tässä sitä demokraattista ohjausvaltaa ja että niissä kunnissa, missä tätä tarpeellisena pidetään, lähdetään muuttamaan noita rakennusjärjestyksiä. Edustaja Aalto kysyi, miksi yleiskaava vain maaseudulla voi olla rakentamisen pohjana. Tietysti taajama-alueilla ja kaupungeissa, missä rakentamispaine on suurta ja on suurempi tarve sijoittaa yhteen erilaisia toimintoja, on edelleenkin perusteltua, että laaditaan sitten asemakaava, missä tarkemmin määritellään. Sen sijaan maaseudulla meillä ylipäänsä ei hirvittävästi ole ongelmana se, että rakennetaan liikaa, vaan pikemminkin se, että rakennetaan liian vähän. Ja sen takia on tarpeen, että joustavoitetaan ja mahdollistetaan sitä maaseudulle tapahtuvaa rakentamista. Sitten miten varmistetaan, ettei rantarakentaminen riistäydy käsistä? Useat vesistörikkaat kunnat ovat tehneet rantayleiskaavat, joissa on osoitettu se rantarakennusoikeus, ja tämähän ei tuo siihen muutoksia. Varmasti siellä, missä painetta on, viisaat kuntapäättäjät — elleivät vielä ole tehneet — tekevät näitä yleiskaavoja jatkossakin. Sitten edustajat Torniainen ja Korhonen kyselivät tätä jatkoa. Todellakin voin oikeastaan vastata kysymyksiinne, että toiveenne kuullaan. Nimittäin enää ei panna niin kuin tilkkua tilkun päälle ja muuteta tätä maankäyttö- ja rakennuslakia pala kerrallaan, vaan nyt seuraava juttu on nimenomaan se, että käynnistetään se kokonaisuudistuksen valmistelu. Se edellyttää tietysti huolellista pohjatyötä, mutta olen valmis panemaan sen pohjatyön käyntiin, jotta sitten on pohjaa, mistä voidaan jatkossa edetä. Eli tämä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus pannaan nyt sitten valmisteluun. Edustaja Adlercreutz kantoi huolta siitä, että kun on erilaisia ja erityyppisiä kuntia, niin joillekin nämä muutokset voivat olla todella tervetulleita ja sopia hyvin, mutta epäilitte sitä, riittääkö kaikkialla resurssit tai osaaminen. Nyt tässä maassa on onneksi vielä kuntien välinen yhteistyö sallittua, ja se tulee olemaan muuten jatkossakin sallittua. Esimerkiksi kunnat voivat yhdessä järjestää isommilla alueilla rakennusvalvontaa, jolloin pystytään osaamista kokoamaan ja myös tätä kautta sitä osaamista tämän alan kysymyksissä vahvistamaan. No, sitten näistä kaupoista. Joku esitti kriittisiä huomioita, että nyt peltomarkettien rakentelu sitten kiihtyy. Ei se automaattisesti mihinkään kiihdy. Nyt vapautetaan, annetaan mahdollisuuksia, ja yhtä lailla niitä aiempaa isompia kauppoja voidaan sijoittaa sinne kaupungin keskustaan, mihin ihmiset pääsevät kävelemällä ja pyörällä. Se on ollut aikaisemmin rajoitettua, nyt ei enää. Eli ei tämä kauppojen rakentamisen vapauttaminen tarkoita automaattisesti, että niitä kauppoja johonkin jontkaan ruvetaan rakentamaan, vaan sinne, missä se on liiketoiminnallisesti järkevää. Ehkä kaupat ovat parhaita arvioimaan sitä, missä asiakkaat parhaiten saavuttavat ne tarjolla olevat palvelut. Edustaja Maijalan esittämään kysymykseen siitä, kuinka paljon tämä nyt sitten järkevöittää: oikeastaan tuon kokonaisuudistuksen valmistelussa, joka käynnistyy, on hyvä katsoa nyt sitten, minkälaisen vastaanoton nämä nyt tehtävät esitykset saavat ja mitä ne käytännössä tarkoittavat, jotta sitten pystytään arvioimaan, minkälaisia käytännössä ponnistettuja muutostarpeita tähän lainsäädäntöön vielä jää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-12-07T14:25:33,2016-12-07T14:30:53,Tarkistettu,1.1 2016_126_20,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Täällä on vielä useita käyttämättömäksi jääneitä vastauspuheenvuoroja, joten voidaan jatkaa tätä debattia, kun ministerikin on vielä paikalla.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_21,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Elina,Lepomäki,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen on yksi keskeisimpiä asioita, joita hallitus normien purussa voi saada aikaan. Kyse on kuluttajalähtöisestä politiikasta, joka lähtökohtaisesti sallii eikä estä. Se edistää markkinoiden toimivuutta ja mahdollistaa ympäristön monimuotoisemman ja sujuvamman kehittämisen, ja samalla se helpottaa kustannuspaineita. Suomi on asujalle ja kuluttajalle kallis ja usein kieltojen maa. Mitä  tulee  tähän  suuryksikkösääntelyyn,  Suomessa  vähittäiskaupan  sääntely  on OECD:n tutkimusten mukaan Euroopan tiukimpien joukossa. Se haittaa elinkeinojen kehittymistä, ja sekin itsessään nostaa kustannuksia ja haittaa kilpailua. Kyllä tämä vapauttaminen on luonteva jatko myös kauppojen aukioloaikojen vapauttamiselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1279,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Elina Lepomäki,1279,2016-12-07T14:31:04,2016-12-07T14:32:09,Tarkistettu,1.1 2016_126_22,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ympäristöministerille ja ympäristöministeriölle tästä lakiesityksestä. Tässä on pieniä asioita, joita on helpotettu, kuten nämä aurinkopaneelit ja maisematyöluvat, mutta tässä on erittäin merkittäviä isoja asioita maaseuturakentamisen osalta, juuri tämä suunnittelutarve-alueratkaisujen muuttaminen. Meillä on Pirkanmaallakin semmoisia kaupunkeja ja kuntia tällä hetkellä, että koko maaseutu katsotaan jo kaavan lievealueeksi eli suunnittelutarve-alueeksi. Toivottavasti tätä kautta kunnat muuttavat asennettaan ja katsovat, että maaseudulle on mahdollista rakentaa, kun annetaan se mahdollisuus itse kunnalle ja myös niille luottamushenkilöille tehdä se päätös siellä. Olisi tosi hyvä, jos tämä niin sanottu haitallinen yhdyskuntakehitys ‑käsite lähtee pois sieltä suunnittelutarveratkaisun valikoimasta ja lähdetään todellakin katsomaan kestävää kehitystä ja kestävää rakentamista sinne maaseutualueille. Lisäksi tässä on hyviä asioita myös maakuntakaavojen suhteen. Pohdinkin tässä, kuinka ministeri katsoo, että voidaan ottaa käyttöön jo tällä hetkellä suunnittelussa oleviin tai valmistumassa oleviin maakuntakaavoihin näitä uudistuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-12-07T14:32:11,2016-12-07T14:33:24,Tarkistettu,1.1 2016_126_23,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys helpottaa, yksinkertaistaa ja sallii ja edistää markkinoiden toimivuutta ja nimenomaan ilmastostrategiaa. Energiastrategiasta viime viikolla puhuttiin, ja tässä on yksi konkreettinen toimenpide, kuinka nyt edistämme sen toteutumista, kun aurinkopaneelien ja -keräimien luvitus helpottuu kaupunkialueilla. Lisäksi vapaa-ajanasuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi helpottuu yhtenä yksityiskohtana, ja tässä siirretään vahvasti ely-keskuksilta valtaa kuntiin. Todella kunnissa on edelleen suuria eroja, ja ne voivat toimia edelleen kuinka haluavat, mutta tämä kyllä tuo painetta siihen, että annetaan lisää vapautta ihmisille asua ja toimia siellä, missä haluavat. Tässä on nimenomaan kysymys luottamuksesta ja sallimisesta. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-07T14:33:26,2016-12-07T14:34:29,Tarkistettu,1.1 2016_126_24,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on ehkä tämän vaalikauden merkittävimpiä uudistuksia, jolla on vaikutus pitkälle tulevaisuuteen, joten tästä ei voi muuta kuin onnitella. Jos katsoo yhtä sellaista kokonaisaluetta, josta kansalaisilla on ollut merkittävää huolenaihetta, niin se on juuri tämä kaavoituksen ja siihen liittyvien rakennuslupien hankala saaminen ja tämä monimuotoisuus. Sieltä on yksinkertaisuus kaukana ja vaihtelevuus on suurta. Voi jopa olla, että tulevaisuudessa tämä on kiitellyin uudistus, jonka tämä hallitus on pystynyt tuottamaan. Oikeuslaitos kiittää, kaupunkisuunnittelijat kiittävät, kunnat kiittävät, elinkeinoelämä kiittää, ja kaupan keskusliikkeet kiittävät. Tämä on loistava esitys. Minä vuolaasti näin itsenäisyyspäivän hurmassa vielä kiitän tätä esitystä. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-07T14:34:31,2016-12-07T14:35:30,Tarkistettu,1.1 2016_126_25,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Minäkin haluan onnitella ministeri Tiilikaista. Erinomainen esitys. Joitain pieniä yksityiskohtia: Kaupan suuryksikkö 4 000. Jos ja kun varsin usein siihen liittyy muita erikoisliikkeitä, niin laajeneeko tämä 4 000 silloin, vai koskeeko se päivittäistavarakauppaa tai sitä rakennusta, koska näissä uusissa kaupan suuryksiköissä voi olla kymmenittäin erikoisliikkeitä siinä toisessa tai jopa alimmassa kerroksessa? Onko toistaiseksi tehty arviota, kuinka paljon tämä alentaa rakentamisen kustannuksia kansantalouden tai rakennuttajan taholla? Arvioni mukaan merkittävästi, se nopeuttaa rakennusaikoja, vähentää valitusriskejä ja sitä kautta sujuvoittaa koko prosessia. Arvioni mukaan tällä voi olla kansantalouden tasolla merkittävä alennus, ehkä 10 prosenttia, rakentamisen kustannuksiin. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-12-07T14:35:33,2016-12-07T14:36:31,Tarkistettu,1.1 2016_126_26,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Tämä maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen on erittäin tervetullut lakiuudistus. Jos halutaan tämä maa nostaa laman suosta ylös, niin se tarkoittaa, että rakentamista pitää saada lisää. On aivan oikein, että byrokratiaa puretaan ja kunnille annetaan päätösvaltaa omissa asioissaan mahdollisimman paljon. Kaavoitus on maaseudun kehittämiselle yksi sellainen tekijä, joka on ollut jatkuva jarru. Nyt tätä karsitaan vahvalla kädellä pois, ja siitä erikoinen kiitos ministeri Tiilikaiselle. Rohkea teko, ja tällä tiellä pitää jatkaa. Pitää muistaa sekin tosiasia, että maaseudulle rakentaminenhan tapahtuu pääasiassa käyttämällä rakennusmateriaalina puuta, ja sehän on erittäin hyvä ympäristöteko, koska betonia käytetään vähemmän. Jokainen omakotitalo vie noin 100 mottia tai kiintokuutiometriä hyvälaatuista suomalaista puuta, ja se säilyy sillä paikalla vuosikymmeniä. Se samalla toimii tämän ilmastotavoitteen mukaisesti erittäin hyvänä ilmastotekona, kun rakennetaan puusta. Kun esimerkiksi rantarakentamista helpotetaan, ja sinnehän lähes poikkeuksetta kaikki rakennukset tehdään puusta, se on erittäin hyvä teko, (Puhemies koputtaa) ja toivon, että nämä uudistushommat jatkuvat edelleen. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-07T14:36:32,2016-12-07T14:37:42,Tarkistettu,1.1 2016_126_27,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Rouva puhemies! Tämä maankäyttö- ja rakennuslakiuudistus on erittäin tervetullut. Kiitos siitä ministeri Tiilikaiselle ja koko hallitukselle. On johdonmukaista työtä hallituksessa sujuvoittaa säädöksiä ja muuttaa asennetta, niin että jälleen lähdetään luottamaan kansalaisiin, suomalaisiin, paikalliseen päätöksentekoon ja kuntiin, ja sillä tavalla saadaan myöskin vauhtia meidän investointeihimme ja meidän rakentamiseemme. Täällä on ollut epäilyjä, että esimerkiksi maaseudulle lähdettäisiin liikaa rakentamaan, mutta se ei todellakaan ole pelkona, se on aivan selvää. Sinne rakennetaan aivan liian vähän, ja sitäkin vähää on nykyisillä säädöksillä pyritty estämään. Nyt sille annetaan mahdollisuus. Tämä on erittäin tervetullutta. Myös se, että kesäasuntoja, kakkosasuntoja, osa-aika-asuntoja saa nyt muuttaa helpommin vakituisiksi asunnoiksi, on äärimmäisen hyvä päätös. Tarpeettomasta byrokratiasta päästään tässäkin eroon ja annetaan ihmisille mahdollisuus asua siellä, missä he ihan oikeasti ja aidosti itse haluavat asua, eikä hallinto määrää siitä. Erittäin hyvä uudistus. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-12-07T14:37:43,2016-12-07T14:38:50,Tarkistettu,1.1 2016_126_28,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sääntelyä puretaan silloin kun se on tukahduttanut kehittämisen, elinvoiman ja maan tasapuolisen kohtelun. Suuret kiitokset ministeri Tiilikaiselle siitä, että te olette ministeriössänne tarttunut tähän byrokratianpurkuun vahvasti. Nyt on konkretiaa, lihaa luiden ympärille. Annetaan vastuuta sinne paikallisille toimijoille, kunnille, missä on tuntemusta ja tietämystä siitä alueesta, kuinka ihmiset siellä haluavat elää, minkälaista elinvoimaa se tarvitsee, minkälainen on elinkeinorakenne ja niin edelleen. Tämä on todella hyvä uudistus, mikä nyt tehdään. Tämä suunnittelutarveratkaisu, se että kunnille lisätään vastuuta näistä alueista, on todellakin sellainen kohta, johon tulee kiinnittää huomiota. Toivon, että myös valiokunta käsittelyssään tähän maatalousrakentamisen helpottamiseen kiinnittää huomiota. Meillä on paljon alueita, jotka tähän alueeseen lasketaan kuntien sisällä ja jotka ovat täysin maaseutua mutta joilla on ollut suuria ongelmia nimenomaan maatalousrakentamisen suhteen. Loppuun vielä tästä valitusoikeuden rajaamisesta ely-keskuksilta: Aivan oikea päätös. Kyllä kunnissa tiedetään, mitä siellä rakentaa halutaan, ja sieltä sitä arviointikykyä kyllä löytyy. — Kiitos. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-07T14:38:54,2016-12-07T14:40:14,Tarkistettu,1.1 2016_126_29,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Minäkin yhdyn kiitoksiin. Erityisesti juuri tästä vapaa-ajan asuntojen käytöstä olen itse aikanaan maistraatin henkikirjoittajana ja väestökirjanpitäjänä saanut todella paljon palautetta, ja tämä on erittäin hieno asia. Mutta olisin kysynyt ministeriltä: Puhuitte tuosta valituslupamenettelyn muuttamisesta, joka on nytten yhteistyönä oikeusministeriön kanssa. Siitä tulee myös hyvin paljon palautetta. Erityisesti yritystoiminnan ja isojen hankkeiden kohdalla saattaa olla niin, että yhdelläkin kunnallisvalituksella se hanke saadaan pysähdyksiin. Olisin kysynyt: onko mitään linjauksia olemassa vielä ja mitään aikatauluja? Niitä kovasti toivotaan. On ymmärrettävää, että asioista pitää voida valittaa, mutta on juuri sitä ongelmatiikkaa, että yksikin ihminen voi pitkäksi aikaa saada sen hankkeen pysähdyksiin. Onko ministerillä vielä antaa mitään linjauksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-07T14:40:16,2016-12-07T14:41:09,Tarkistettu,1.1 2016_126_30,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on moni edustaja vedonnut siihen, että kyllä kunnissa tiedetään. No, toisaalta kyllä me varmasti kaikki tiedämme, että kunnissa aina joskus myös harkinta pettää, ja kaavoituksessa tunnemme kaikki ratkaisuja, jotka eivät sitten pidemmän ajan kuluessa ole kestäviä. Kittilä on tästä kunnallisen harkinnan pettämisestä se kaikkein kauhein esimerkki tällä hetkellä. (Välihuutoja) Ottaisin esille yhden asian, mitä en tässä keskustelussa ole huomannut vielä mainittavan. Nimittäin kun nyt hallitus haluaa helpottaa vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyviksi asunnoiksi, toisaalta me olemme juuri tiukentamassa asuntojen ja ylipäätänsä rakentamisen energiatehokkuusnormeja. Onko hallituksessa ylipäätänsä ajateltu sitä, miten helpotettu kesämökkien muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi vaikuttaa meidän asuntokannan energiatehokkuuteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-07T14:41:10,2016-12-07T14:42:16,Tarkistettu,1.1 2016_126_31,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt on kyllä helppo keskustan kansanedustajana kuunnella, kun tervejärkinen keskustalainen ministeri esittää erittäin tervejärkisiä, (Naurua) hyviä esityksiä yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen helpottamiseen. Nyt ihmiset saavat päättää itse, missä asuvat. Yrittäjät saavat päättää, missä yrittävät. Asiakkaat, ihmiset, kuluttajat tekevät niitä valintoja. Niitä valintoja ei tehdä ely-keskuksessa, niitä ei tehdä ympäristöministeriössä Helsingissä. Tämä on aivan erinomainen esitys, ja toivottavasti täältä eduskunnasta lähtee viesti kaikille kansalaisille, että nyt annetaan mahdollisuuksia tehdä ja toimia. Ihmettelen kovasti tätä punavihreän opposition pelkoa ja huolta. Meillä on uskoa ja luottamusta täällä hallitusryhmissä. Kyllähän on kuitenkin hyvä mainita se, että kunnissa toimitaan virkavastuulla. Sekä viranhaltijat että luottamusmiehet toimivat virkavastuulla, eivät fiilispohjalta. Tämä on hyvä lisätä. Mutta kysyisin vielä ministeriltä, kuten edustaja Lehtikin: mitä positiivisia talousvaikutuksia tällä voisi olla, jos kauppa vilkastuu, rakentaminen vilkastuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-12-07T14:42:17,2016-12-07T14:43:24,Tarkistettu,1.1 2016_126_32,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen yksi viidestä strategisesta alueesta on todella uudet toimintatavat, parempi täytäntöönpano, kokeilutoiminta, digitalisaatio ja normien sujuvoittaminen. Kyse on todellakin tarpeettomien normien purkamisesta, lupamenettelyjen sujuvoittamisesta ja myöskin valitusmenettelyn järkevöittämisestä, jotta voidaan helpottaa kansalaisten arkea ja jotta voidaan edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Minusta tämä on erittäin tärkeä asia, ja on tärkeää, että me kansanedustajat olemme tässä mukana, kun me tapaamme ihmisiä. Keskustan eduskuntaryhmä on ollut tässä hyvin aktiivisesti viemässä viestiä eteenpäin. Todellakin, kuten edustaja Laukkanen sanoi, tässä pitäisi ministeri Tiilikaiselle antaa tunnustus, ehkä oikein mitali näin itsenäisyyspäivän alla, sillä hän on toiminta-alueellaan myöskin maatalousministeriössä tehnyt hyvin määrätietoista työtä. Tästä, arvoisa puhemies, on puhuttu aina, byrokratian purkamisesta. Sitten on lopulta levitelty käsiä, kuten viime vaalikaudellakin: ei saatu mitään aikaan. Mutta nyt on tekemisen meininki tässäkin asiassa. Hieno juttu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-12-07T14:43:27,2016-12-07T14:44:32,Tarkistettu,1.1 2016_126_33,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin osaltani toivon ja pidän välttämättömänä, että valiokuntakäsittelyssä tämä asia hyvin selvästi avataan, mitä mikäkin tarkoittaa. Täällä salissa nyt ehkä on vähän tämmöinen euforinen tunnelma, ja tästäkin asiasta pitää todella ottaa selkoa ennen kuin näitä ihastuksen ilmauksia päästelee. Nyt on todellakin kysymys siitä, miten yhteensovitetaan erilaisia intressejä, ja myöskin siitä, valvotaanko sitä, että lainmukaisesti näitä intressejä on yhteensovitettu, kun ely-keskuksilta viedään tämä oikeus ja samaan aikaan on tulossa iso maakuntauudistus. Näissä maakuntalain ehdotuksissa ei ole mitään sanottu siitä, kuka suorittaa kuntien laillisuusvalvontaa. En epäile, etteikö kunnissa osata asioita, mutta joskus sattuu virheitä, ja jääkö näitten virheitten oikaiseminen sitten pelkästään kuntien jäsenten tehtäväksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-07T14:44:34,2016-12-07T14:45:44,Tarkistettu,1.1 2016_126_34,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tämän esityksen osalta on aihetta kiitoksiin hallitukselle. Rakentamisen rooli talouden kasvussa on kiistaton, ja nyt toteutettavat toimet ovat tärkeitä vipuja tähän kasvuun ja sen edistämiseen. Byrokratiaa puretaan, normeja puretaan, hallintokulut kevenevät, ja lupamenettelyjä sujuvoitetaan. Monessa asiassa mennään siis suuntaan, joka antaa mahdollisuuksia tehdä paikallisia ja alueiden tarpeita tukevia ratkaisuja. Tämä valvonta ja kontrolli, joka nykylaissa on olemassa, on johtanut siihen, että alueita on kohdeltu eriarvoisesti. Esimerkiksi ely-keskusten ratkaisut ovat johtaneet siihen, että jollain alueella on voitu toteuttaa tietynlaisia ratkaisuja ja toisella alueella ei. Tämä on kestämätön tie, tarvitaan tasapuolisuutta näissä asioissa. Kuten edustaja Leppä totesi, niin tässä on kyse myös asennemuutoksesta, mutta mielestäni ei voida olettaa itsestäänselvästi, että tämä olisi asennemuutos huonompaan suuntaan elikkä asennemuutos siihen suuntaan, että moraali rapautuisi tai että siirryttäisiin vastuuttomampaan käytäntöön. Kestävä yhdyskuntarakenne (Puhemies koputtaa) on asia, josta ei ole tarpeen tinkiä, ja edelleenhän on niin, (Puhemies koputtaa) että maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa virkamiehiä toimimaan niiden periaatteiden mukaisesti, jotka tukevat kestävää... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-12-07T14:45:47,2016-12-07T14:47:10,Tarkistettu,1.1 2016_126_35,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Rakentamista helpotetaan, ja täällä kehotetaan luottamaan kuntien päätöksentekoon. Toki luotan varmasti vapaa-ajanasuntojen rakentamisen osalta, mutta entäs sitten, jos mennään vähän pidemmälle näissä ajatuksissa, kuten louhosten ja logistiikka-alueitten hallitsemattomiin perustamisyrityksiin ja niihin, mitä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tapahtuu paljon? Täällä pääkaupunkiseudulla on valmiiksi kaavoitettuja tai eri kaavavaiheissa olevia teollisuus- ja logistiikka-alueita yli 2 000 hehtaaria, pelkästään pääkaupunkiseudulla, ja silti täällä kovasti tällaisia logistiikka-alueita halutaan synnyttää lisää — ja kuitenkin niitten suurin tarkoitus on mahdollistaa tämä tarpeeton kivilouhinta, ja se on erityisesti haitallista jo olemassa olevalle asutukselle, nimittäin se louhos voi olla vuosikymmeniä samassa paikassa. Pelkästään Helsingin seudulla on jo yli kymmenen louhosta, ja lisää on tulossa koko ajan. Kunnat eivät yksin osaa tehdä järkeviä päätöksiä, jos me emme tätä tarpeetonta hanketta valvo, koska maa-ainesten ottoa ja käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä ei ole riittävästi tarkastettu viime aikoina. (Puhemies koputtaa) Kysyn ministeriltä: voidaanko tässä kiinnittää huomiota siihen, (Puhemies koputtaa) ettei tule näitä tarpeettomia louhoksia lisää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-12-07T14:47:11,2016-12-07T14:48:24,Tarkistettu,1.1 2016_126_36,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa puhemies! Arvostamani edustaja Laukkanen täällä luetteli pitkän liudan tahoja, jotka kiittävät. Minä lisäisin vielä yhden, elikkä tärkeimmän: äänestäjätkin tulevat kiittämään tätä ratkaisua. (Naurua) Me olemme tottuneet vuosikymmenten ajan siihen, että erityisesti ympäristöministeriön hallinnonalalla on erilaista säädöstä toisensa perään tehty, millä on ainakin vaikeutettu elinkeinotoimintaa, asumista ja rakentamista. Nyt on todellakin toinen suunta, ja kiitoksia, ministeri Tiilikainen, olette määrätietoisella tavalla toteuttanut hallituksen ohjelmaa. Tämä kärkihankehan, byrokratian purkaminen ja siihen liittyvät säädösten keventämiset, niin kuin täällä edustaja Lehti sanoi, tulee olemaan myöskin kansantalouden kannalta tärkeää toimintaa: se vauhdittaa talouskasvua ja ennen kaikkea antaa mahdollisuutta sitten tämän yhteiskunnan vahvistumiselle. Täytyy vähän ihmetellä vihreitten ja SDP:n puheenvuoroja, kun teillä on tällainen kaipuu menneisyydestä ja holhousyhteiskunnasta se päällimmäinen asia, kun pitäisi luottaa ihmisiin ja luottaa siihen, että kyllä järkevällä tavalla suomalaiset virkamiehet myös kunnissa asioita hoitavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-12-07T14:48:25,2016-12-07T14:49:31,Tarkistettu,1.1 2016_126_37,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ennen kuin täällä mitaleita ja pokaaleja jaetaan, niin käydään tämä asiallinen keskustelu ensin. Kysyin ja penäsin tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani sitä, miten esitys vaikuttaa suunnittelujärjestelmän ohjaavuuteen ja miten se kokonaisohjaus ja ‑valvonta toteutuu, kun ely-keskusten asemaa näin heikennetään. Aina kun puhutaan siitä, että ihmisen pitää saada päättää juuri se paikka, missä hän tahtoo asua, niin se kysymys ja se vaade pitää sisällään myös sen toisen, vastuupuolen: miten se järkevä yhdyskuntarakenne suunnitellaan, miten ne peruspalvelut turvataan jokaiselle ihmiselle, ja miten ne järjestetään. Myös tätä kysymystä pitää käydä läpi, kun puhutaan, että jokainen saa asua juuri siellä, missä tahtoo asua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-07T14:49:32,2016-12-07T14:50:19,Tarkistettu,1.1 2016_126_38,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itse vielä palaisin tähän vapaa-ajanasuntokysymykseen, kun ihmiset haluavat muuttaa vapaa-ajanasuntoja ympärivuotiseen käyttöön sopivaksi, ja kysyn ministeriltä: Olenkohan käsittänyt oikein, että kun tämä kuitenkin tapahtuu rakennusjärjestyksen kautta, ainakin tämän hallituksen esityksen mukaan, niin miten käsitellään kaavoitetulla alueella olevia vapaa-ajanasuntoja? Voidaanko nyt tämän lain mukaan — kun tässä on kiitelty paljon tätä normienpurkua — olettaa, että tämäkin tapahtuu sitten hyvin yksinkertaisesti ja ihminen saa tämän luvan, ettei tarvitse kunnan lähteä kaavamuutosta tekemään, koska eihän kunta tule sitä tekemään parin kolmen rakennuksen takia? Miten tämä asia on tulkittavissa? Ainakin itse toivon, että jos se asia ei ole tämän oman tulkintani mukainen — olen tietenkin tämmöisen yksinkertaisen rakennusluvan kannalla — niin valiokuntakäsittelyssä ainakin pohdittaisiin yhdessä, voidaanko sitä muuttaa juuri tähän suuntaan, kuten julkisuudessa on annettu ymmärtää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-12-07T14:50:21,2016-12-07T14:51:23,Tarkistettu,1.1 2016_126_39,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta on saanut tässä salissa paljon ansaittua kiitosta. On tärkeää, että rakentaminen helpottuu. Se tulee ilman muuta vaikuttamaan myöskin talouskasvuun ja ‑kehitykseen. Toki alueellisia eroja tulee varmaankin olemaan, johtuen siitä, että rakennuksia tehdään yleensä tarpeeseen. Kun täällä oppositiopuolueet erityisesti ovat nostaneet esille tämän vähittäiskauppaa koskevan sääntelyn purkamisen, niin minä en olisi siitä lainkaan huolestunut. Uskon niin, että kaupat tekevät sellaisia ratkaisuja, jotka ne katsovat järkeviksi ja jotka perustuvat aina asiakastarpeeseen. Lisäksi tämä ely-keskusten roolin rajaaminen näissä valitusasioissa on tervetullut asia ja tulee myöskin osaltaan helpottamaan oikeusistuimissa olevaa työpainetta, koska siellä (Puhemies koputtaa) jatkuvasti näistä asioista valitetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-12-07T14:51:25,2016-12-07T14:52:33,Tarkistettu,1.1 2016_126_40,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Myös itse kiitän ministeriä hyvästä esityksestä ja toivon, että valiokuntakäsittelyn aikana näihin esille nousseisiin kysymyksiin, niin kuin tähän sujuvuuden helpottamiseen ja siihen miten kuntapäättäjät kantavat vastuunsa siitä, jos tehdään mahdollisia muutoksia asioihin, tulisi vielä tarkennuksia. Mutta kaikkein tärkeintä tässä on, että tämä sujuvoittaa rakentamista, byrokratiaa puretaan ja kuntien ja kuntapäättäjienkin rooli tässä korostuu. Yritykset varmaan tulevat kiittämään tästä esityksestä, koska rakentaminen helpottuu. Myös koskien vapaa-ajanasuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi tämä on tärkeä uudistus. Ehkä kuitenkin parhaimpana lauseena tässä esityksessä pidän tuota yhtä lausetta: maaseudullakin saa rakentaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-07T14:52:35,2016-12-07T14:53:29,Tarkistettu,1.1 2016_126_41,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä hallituksen esitystä on todellakin kiitelty tässä salissa erittäin paljon, ja se ansaitsee kiitokset siitä. Tätä hallituksen esitystä on odotettu kauan, ja on hyvä, että rakentaminen helpottuu. Tämä hallituksen esitys keskittyy aika paljon nyt haja-asutusalueille rakentamiseen ja siihen, miten saa nopeammin hankkeita vietyä eteenpäin. Eräät opposition edustajat etenkin tuolta vasemmalta laidalta ovat epäilleet, että tämä hallituksen esitys heikentää kestävää rakentamista ja kuntien suunnitelmallista kehittämistä. Itse en epäile sitä, koska tämä nimenomaan keskittyy haja-asutusalueille, ja on hyvä, että ihmiset saavat rakentaa sinne. Mitä sitten tulee suuriin kaupunkeihin, niin täytyy muistaa, että kunnilla on monopoli kaavoituksessa. Kunnat itse päättävät, minkälaista asemakaavoitusta sinne tehdään, ja itse toivon, että kuntapäättäjät myöskin huomioivat sen, (Puhemies koputtaa) että silloin niitä kaavoja helpotetaan eikä tehdä niistä (Puhemies koputtaa) asemakaavoista liian yksityiskohtaisia, jolloin vaikeutetaan rakentamista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-07T14:53:31,2016-12-07T14:54:45,Tarkistettu,1.1 2016_126_42,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,Ennen ministeriä vielä yksi puheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_43,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Värderade talman! Tässä on puhuttu sujuvoittamisesta, ja se on tietenkin hyvä asia. Se liittyy kuitenkin moneen muuhunkin asiaan, kuten digitaalisten lupaprosessien edistämiseen, yhtenäisten käytäntöjen edistämiseen, ja varsinkin jos päätäntävalta siirtyy yhä enemmän kuntiin, näistä asioista tulee entistä tärkeämpiä. Miten näette, että voitaisiin yhdistää kuntien välisiä menettelytapoja rakennusvalvontatasolla? Puhuttiin tästä kokonaisuudistuksesta, joka on tietenkin hyvä asia, kuten edustaja Torniainenkin nosti esille. Siihen ilmainen vinkki: mitä jos rakennusoikeus ei perustuisi kerrosalaan vaan hyötyalaan, jolloin puurakentamisen kilpailuasetelma etenkin asuinkerrostalokohteissa paranisi huomattavasti? Ely-keskusten valitusoikeutta rajataan tässä nyt koskemaan vain valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä asioita. Miten tätä tullaan arvioimaan? Onko sellainen vaara, että tämä ehkä pikemminkin tuo tällaisen lisäharkintavaiheen tähän valitusprosessiin, jolloin koko prosessi hidastuu? (Puhemies koputtaa) Näettekö tällaista ongelmaa? Sitten vielä...",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-07T14:54:48,2016-12-07T14:56:04,Tarkistettu,1.1 2016_126_44,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Nyt on aika täynnä ja ministeri Tiilikaisen vuoro, 5 minuuttia, jonka jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_45,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia kiitoksista. Ennen kuin tosiaan ruvetaan lopullisia arvioita jakelemaan, niin tietenkin eduskunnan valiokunnan on tehtävä tässä hyvä ja perusteellinen työ, mihin useampikin edustaja viittasi. Esimerkiksi kun edustaja Myller pohti tätä asiaa, niin todellakin kehotan mahdollisimman hyvään ja perusteelliseen valiokuntakäsittelyyn, jotta asia tulee kunnolla ruodittua. Näin se kuuluu olla. Joitakin kommentteja: Aloitan edustaja Mölsästä, joka jo itse asiassa tuossa äskeisessä sessiossa otti esille tämän, että miten nyt sitten ohjeistetaan jatkossa näistä muutoksista. Ympäristöministeriö ja Kuntaliitto yhdessä sitten valmistelevat ohjeistuksen kuntien käyttöön. Edustaja Lehti otti esille tämän kysymyksen, että miten tämän arvioidaan nyt sitten tuohon taloudelliseen toimintaan vaikuttavan ja vilkastuttavan sitä tai miten tämä vaikuttaa rakentamisen kustannuksiin. Minulla ei ole sen tarkempaa arviota kuin teilläkään, ja veikkaan, että sen pitkäaikaisen kokemuksen perusteella, mikä teillä on esimerkiksi rakentamisen alalta, niin osuu aika hyvin tuo arvionne, että jopa 10 prosentin kustannussäästöistä voi olla kyse nimenomaan sen nopeutumisen ja sujuvoitumisen kautta. Joka tapauksessa siinä, että hankkeet etenevät nykyistä nopeammin siihen päätökseen, että voidaanko tehdä vai eikö voida tehdä, aikasäästö on todennäköisesti merkittävä. Muutamaan kohtaan: Täällä esimerkiksi edustaja Hassi pohti tätä energiatehokkuuskysymystä. Totta kai on selvää, että jos annetaan lupa muuttaa se vapaa-ajanasunto vakituiseksi, niin sen täytyy täyttää ne vakituisen asumisen edellytykset. Mutta sitten kun pohditaan sitä, onko se nyt ilmaston kannalta hyvä vai huono... Tässähän on tehty näitä selvityksiä hiilijalanjäljestä kaupungeissa ja maaseudulla, ja itse asiassa se, mikä tekee sen eron maaseudun eduksi suhteessa kaupunkeihin, on nimenomaan se, että maaseudulla pientalot on helppo muuttaa ilmastoneutraaleiksi. On helppo panna aurinkopaneeleita tai maalämpöpumppuja tai siirtyä uusiutuvaan, vaikkapa puupohjaiseen lämmitykseen. Sen sijaan kaupungeissa se edellyttää aina yleensä sitä, että energiayhtiö tekee sen muutoksen pois fossiilisista uusiutuviin, ja, niin kuin on nähty, se on monen kaupungin kohdalla ollut Suomessakin tuskastuttavan hidasta, joskin vauhtia pannaan nyt lisää. Sitten edustaja Aalto otti tämän näkökulman, että asumisen vapaus vs. palvelujen tarve. Tätä on tietysti relevanttia kuntapäättäjänkin näkökulmasta pohtia, että jos nyt sitten asutaan siellä ja täällä ja tuolla, niin entäpä ne palvelut. Oma kokemukseni maaseudulla asumisesta ja siellä havaintoja vuosikymmeniä tehneenä kertoo kyllä sen, että yleensä ne maaseudulla asuvat ihmiset itse toteavat, milloin on aika lähteä sieltä syrjemmästä vähän lähemmäs palveluitten pariin. Eli luotan tässäkin siihen, että se asumisen valinnanvapaus johtaa siihen, että ihmiset arvioivat sitä omaa elämänvaihettaan ja elämäntilannettaan ja tekevät itsensä kannalta järkeviä ratkaisuja, ja myös tämä palvelutarvenäkökulma siinä varmasti painaa. Adlercreutz kysyi näistä digimahdollisuuksista. Se on tärkeä juttu. Eli tuo rakennusluvituksen tai ylipäänsä luvituksen saaminen sähköiseen muotoon todennäköisesti tuo tuottavuutta ja kustannussäästöjä, ja sitä pannaan työn alle. Samaten kuin tämä yhden luukun periaate, mikä kokoaa useita lupia yhteen prosessiin — yksi prosessi, yksi päätös, yksi mahdollisuus valittaa. Se sujuvoittaa mutta ei kuitenkaan estä esimerkiksi tätä valittamisen mahdollisuutta, mikä täytyy demokratiassa aina olla. Ja tätä edustaja Meri tiedustelikin, että miten ja millä aikataululla nämä asiat etenevät. Nyt en oikeusministeriön puolesta pysty valitettavasti vastaamaan, miten valituslupakäytännöt etenevät, mutta tämä yhden luukun prosessin tuoma sujuvoittaminen etenee siinä aikataulussa, että se on 1.1.2019 käytössä. Monet edustajat pitivät näitä muutoksia tervetulleina maaseudulla asumisen kannalta, ja se viesti nimenomaan on, että myös maaseudulla pitää voida rakentaa ja toimia. Itse luotan erittäin vahvasti kuntapäättäjiin ja viranhaltijoihin siinä, että nyt heille tulee myös se vastuu. Nimittäin on voinut olla mahdollista, että on tehty epärationaalinen päätös, kun on luotettu siihen, että joku sitten jossain kumoaa sen. Nyt se valta ja vastuu (Puhemies koputtaa) on siellä kunnissa, ja hyvä niin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-12-07T14:56:09,2016-12-07T15:01:31,Tarkistettu,1.1 2016_126_46,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,Nyt jatketaan puhujalistalla eteenpäin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_47,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aika moni tämän hallituksen esityksen asioista tulikin jo replikoinnissa ainakin sivuttua. Omalta osaltani ympäristövaliokunnan puheenjohtajana tulen tekemään parhaani, että valiokunta käsittelee hallituksen esityksen hyvin ja perusteellisesti. Hallituksen esitys sisältää yhden hyvän asian ja kymmenkunta huonoa. Sen hyvän asian edustaja Aalto jo mainitsikin, ja se on se, että aurinkopaneelien asentaminen yhdenmukaistuu, kun jatkossa vain kaupunkikuvan ja ympäristön kannalta merkittävien aurinkopaneelien ja aurinkokeräimien asentaminen vaatii toimenpideluvan. Tästä esityksestä voin antaa kiitokset, mutta suurin piirtein muusta, mitä hallituksen esitys sisältää, en sitten kyllä kiitäkään. Hallitus puhuu joustavoittamisesta ja sujuvoittamisesta, samoin monet hallituspuolueiden edustajat tässä replikoinnissa puhuivat siitä, mutta hallituksen esityksessä se enimmäkseen tarkoittaa sitä, että höllennetään rakentamisen ohjausta eli yhdyskuntien suunnitelmallista kehittämistä erityisesti haja-asutusalueilla ja rannoilla. Hallituksen esitys peruuttaa useita viimeisten 15—20 vuoden aikana kaavoituslainsäädäntöön tehtyjä tärkeitä parannuksia, kuten sen, että kaavat eivät ole voimassa ikuisesti vaan niillä on niin sanotusti viimeinen käyttöpäivä. Tämä asia otettiin lakiin kokemuksen pohjalta, kun monilla paikkakunnilla vastoin kuntalaisten ja kunnallisten päättäjienkin suuren enemmistön kantaa rakennettiin hyvin vanhojen asemakaavojen pohjalta, jotka oli hyväksytty vuosikymmeniä aikaisemmin ja jotka eivät enää nykypäivän ajattelua vastanneet, ja jos kunta ei ehtinyt kaavaa muuttaa, niin sillä ei ollut keinoja estää. Hallituksen esitys myös mahdollistaa päätösten tekemisen aikaisempaa pienemmässä piirissä, kun päätösvaltaa voidaan siirtää valtuustolta kunnanhallitukselle ja lautakunnille ja kun tulee mahdolliseksi muuttaa asemakaavaa vaiheittain ja kun osasta kaavoja ei enää tarvita osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja myöskin sitä koskeva neuvotteluvelvoite poistetaan. Tässä replikoinnissa on jo puhuttu kaupan suuryksiköistä ja ilmastosta. Viime viikollahan hallitus ja monet hallituspuolueiden kansanedustajat löivät rintaansa ja kehuivat hallituksen energiastrategiaa suureksi ilmastoteoksi. Mutta tämä lakiesitys lyö ilmastonsuojelua korville yhdyskuntarakenteen kautta. Hallitus avaa uudestaan ovet sille, että kauppaketjut käytännössä pakottavat ihmisiä yksityisautojen käyttöön, kun hallitus helpottaa jättimarkettien kaavoittamista keskusta-alueiden ulkopuolelle ja heikentää kuntien ohjausmahdollisuutta. Myös Kuntaliitto muuten vastusti tätä esitystä lausunnossaan. No, onko Suomessa joku erityinen pula jättimarketeista? Ei todellakaan ole. Vuonna 1990 Suomessa oli 6 000 ruokakauppaa, vuonna 2010 enää vähän yli puolet tästä. Puolet myynnistä tapahtuu jättimyymälöissä, jotka ovat yksi kymmenesosa kauppojen lukumäärästä. Suomessa suurmarkettien pinta-ala asukasta kohti on melkein kaksinkertainen verrattuna EU:n keskiarvoon ja pikkukauppojen pinta-ala vastaavasti vain kymmenesosa EU:n keskiarvosta. Tätä huonoa kehitystä kauppojen aukiololain muuttaminen entisestään kärjisti. Me suomalaisethan maksamme ruuasta kalliimpaa hintaa kuin EU-kansalaiset keskimäärin, vaikka arvonlisäveron vaikutus otettaisiin huomioon, ja vastineeksi jo nyt saamme pitemmät kauppamatkat ja enemmän lattiapinta-alaa jättimarketeissa kuin muut eurooppalaiset. Tätä kehitystä hallitus siis haluaa vielä edistää, mitä en todellakaan pidä järkevänä enkä kestävänä. On mielenkiintoista, että juuri keskustajohtoinen hallitus haluaa tässä asiassa tanssia suurten kauppaketjujen pillin mukaan, kun toisaalta MTK:kin valittaa sitä, että suurten kauppaketjujen valta on johtanut siihen, että tuottajan ruuan hinnasta saama osuus on 2000-luvulla laskenut. Hallitus vie kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia myös metsähakkuisiin, kun maisematyölupaa ei enää voisi vaatia maa- ja metsätalousalueilla tehtäviin hakkuisiin. Metsänomistajat voivat tästä iloita, mutta tuskin muut suomalaiset. Maisematyölupaharkinnan avulla on tähän asti voitu säästää luontokohteita ja muuttaa avohakkuita poimintahakkuiksi, jotka ovat luonnon ja virkistyskäytön kannalta parempia. Eli suomeksi hallituksen esitys tarkoittaa lisää avohakkuita myös sellaisiin metsiin, jotka käytännössä ovat ihmisille tärkeitä virkistysalueita. Hallitus on myös järjestelmällisesti vähentänyt valtion viranomaisten vaikutusmahdollisuuksia kaavoitukseen. Nyt hallituksen esitys rajaa ely-keskusten ohjaavaa roolia ja valitusoikeutta entisestään. Edustaja Adlercreutz jo puhui siitä, mitä tämä tarkoittaa rakennussuojelun näkökulmasta. Mutta kaikesta päätellen kehitys ei pääty tähän hallituksen esitykseen, nimittäin hallitushan, kuten kaikki tiedämme, suunnittelee maakuntauudistusta, jossa kuntien kaavoituksen laillisuusvalvonta ei kuulu kenellekään, ei ainakaan siinä maakuntalakiluonnoksessa, joka on ollut lausunnoilla. No, tätä kaikkea perustellaan päätösvallan siirtämisellä lähemmäksi kansalaisia, mutta me kaikki tiedämme, että kunnissa aina joskus harkinta pettää, ja jo replikoinnissa mainitsin, että Kittilä on tästä varoittava esimerkki. Hallituksen esitys myös ylipäätänsä epäselventää maankäytön suunnittelua, kun yleiskaavaa voi käyttää laajemmin suoraan rakennusluvan perusteena jopa merkittävän rakennuspaineen alueella. Hyvät kollegat! Ihmiset muuttavat paitsi työpaikkojen ja opiskelumahdollisuuksien perässä, myös sinne, missä on miellyttävää asua ja palvelut ovat hyviä. Monet tässä keskustelussa käytetyt puheenvuorot heijastavat uskoa siihen, että uusien asuntojen rakentaminen maaseudulle on ennen muuta sääntelyn purkamisesta kiinni. En usko tähän, jos tämä sääntelyn purkaminen johtaa huonomman, vähemmän kestävän yhdyskuntarakenteen tekemiseen kuin tähän asti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-07T15:01:36,2016-12-07T15:09:05,Tarkistettu,1.1 2016_126_48,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys on kauan odotettu ja toivottu esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Lakiin tulee useita kaavoitusta ja rakentamisen luvitusta helpottavia muutoksia, joista keskeiset uudistukset tulevat nimenomaan vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyyn, haja-asutusalueille rakentamisen helpottamiseen, asemakaavoitukseen sekä ely-keskusten roolin muuttumiseen. Nämä hallituksen uudistukset ovat erittäin tärkeitä, ja niiden myötä yritysten toimintaedellytykset paranevat, rakentaminen vauhdittuu ja kunnat voivat sujuvammin kehittää aluettaan. Kunnilla on nimenomaan se kaavoitusmonopoli myöskin tulevaisuudessa. Valtion viranomaisten rooli jää laajempien kokonaisuuksien hallintaan. Kaupan suuryksikön kokoraja tuplaantuu 4 000 kerrosneliömetriin, ja maakuntakaavan vähittäiskaupan enimmäismitoitus tarvitsee jatkossa osoittaa vain keskusta-alueen ulkopuolella. Keskusta-alueiden ulkopuolisten suuryksiköiden kaupan laatua ei siis enää tarvitse ottaa kaavoituksessa huomioon. Tällä esityksellä uskotaan olevan myös kaupan alan kilpailua edistävä vaikutus. Hallituksen esityksellä kylärakentaminen helpottuu ja mahdollisuus ohjata rakentamista suoraan yleiskaavalla laajenee sellaisissa kylissä, joissa on todellakin rakentamistarpeita. Monet nuoret perheet haluavat rakentaa omakotitalonsa nimenomaan haja-asutusalueelle. Tämä uudistus koskee myös kyläalueiden ulkopuolista haja-asutusaluetta ja kylien ranta-alueiden nykyistä tiiviimpää rakentamista. Paljon toivottu esitys on myös, että vapaa-ajan asunnon voi jatkossa muuttaa pysyvään asumiseen entistä joustavammin. Asiastahan päätetään nimenomaan kunnissa. Huomion arvoista on, että maatilan lisärakentaminen helpottuu jatkossa, sillä suunnittelutarveratkaisua ei enää tarvita maatilaan kuuluvalle maa- ja metsätaloudessa tarvittavalle rakennukselle. Kuntien mahdollisuus reagoida nopeammin rakentamistarpeeseen ja alueiden kehittämiseen paranee, kun asemakaavan voi laatia myös vaiheittain. Ketteryyttä rakentamisen ohjaukseen antaa myös mahdollisuus laatia tai muuttaa asemakaavaa ilman vanhentuneen yleiskaavan päivittämistä. Tämä on kunnille erittäin hyvä asia. Uudistuksella kunnat saavat lisää päätösvaltaa oman alueensa kehittämisessä, maankäytössä ja rakentamisessa. Jotta lain vaikutukset näkyvät käytännössä kaavoituksen ja rakentamisen helpottumisena, on kuntien tarkasteltava myös omia toimintatapojaan ja omaa sääntelyään, kuten rakennusjärjestyksiä. Myös tässä on huomioitava, että kunnat myöskin paneutuvat asioihin tulevaisuudessa entistä tiiviimmin ja paremmin, sillä niillä on nimenomaan nyt päätösvaltaa paljon enemmän. Kuntien välisiä laintulkintaeroja on myös jatkossa tasoitettava, ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi ympäristöministeriö voisi myös ohjeistaa kuntia, mutta sen päätöksenteon tulee olla siellä kunnissa. Ely-keskusten rooli muuttuu tulevaisuudessa konsultoivaksi. Samalla ely-keskusten valvonta- ja valitusoikeutta rajataan vaikutuksiltaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviin ratkaisuihin. Tämä hallituksen esitys painottuu hyvinkin paljon nimenomaan haja-asutusalueille rakentamiseen, ja varmaan kaupunkien, etenkin suurten kaupunkien, kaava-alueilla rakentamiseen tulee jatkossa kiinnittää huomiota enemmän. Ehkä myöskin odotukset olivat vähän suuremmat tälle hallituksen esitykselle, että sinne olisi tullut myöskin enemmän joustavuutta nimenomaan suurten kaupunkien alueella tapahtuvaan rakentamiseen, mutta tässäkin yhteydessä tulee myös muistaa, että kunnilla on kaavoitukseen se monopolioikeus ja ne siellä päättävät, miten rakentamista ja minkälaisia kaavoja tehdään. Itse toivon, että niistä kuntien ja kaupunkien asemakaavoista ei tehdä liian yksityiskohtaisia, silloinhan myöskin kustannukset kasvavat huomattavasti. Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, on hyvä, että tämä lakiuudistus ja normienpurku etenevät. Kuten jo tuossa debatissa sanoin, maankäyttö- ja rakennuslakia on muutettu jatkuvasti osittain niin kuin tilkkutäkkiä, ja siksi tarvitaan nopeasti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-07T15:09:09,2016-12-07T15:15:11,Tarkistettu,1.1 2016_126_49,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallitus on jälleen antanut esityksen maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Tavoitteena on sujuvoittaa kaavoitusta ja purkaa sääntelyä. Samaan aikaan ollaan luomassa kokonaan uutta maakuntahallinnon tasoa, ja herääkin kysymys, eikö näitä uudistuksia kannattaisi tarkastella siinä yhteydessä ja eikö maankäyttö- ja rakennuslaki kannattaisi myös käydä kerralla huolellisesti läpi ja tehdä hallittu kokonaisuudistus. Tätä ovat esittäneet myös ely-keskukset, ja myös yritysmaailmasta on näitä ajatuksia tullut. Ylipäätään tätä lakiesitystä tuntuu kritisoitavan sekä kunta-, maakunta- että valtakunnan tasolta, ja näitä yksittäisiä muutoksia käsiteltäessä herääkin huoli siitä, onko kokonaisuus enää kenenkään hallinnassa. Arvoisa puhemies! Isojen kauppakeskusten sijoittelu vapautuu huomattavasti. Kaupan suuryksikön raja tuplaantuu 2 000 neliömetristä 4 000:een, ja tämä on iso korotus. Tämän lisäksi tuota rajaa isompien kauppojen sijoittautumisen sääntelyä heikennetään, ja suuri osa maakuntien liitoista on kritisoinut tätä muutosta. On muistettava, että kaupan sijoittautuminen vaikuttaa yhdyskuntarakenteeseen, asiointiin, liikenteeseen ja siten koko yhteiskunnan rakenteeseen, eikä tähän tule suhtautua liian kevyesti. Hallituksen esityksen omissakin vaikutusarvioinneissa tämän veikataan heikentävän keskustojen palveluita ja pienten myymälöiden kilpailuasemaa. Tämä esitys siis osaltaan jatkaa samaa pieniä kauppoja kurittavaa kehitystä, minkä aukioloaikojen vapauttaminen aloitti. Ja haluan kyllä esittää kysymyksen: onko tämä se tie, mitä haluamme kulkea eteenpäin — pienten kauppojen kurjistaminen? Arvoisa puhemies! Positiivista tässä hallituksen esityksessä on aurinkopaneelien ja aurinkokeräimien rakentamisen helpottaminen. Tämän kaltaista kestävään tulevaisuuteen tähtäävää säätelypurkua kyllä tarvitaan lisää, joten toivon, että tämä positiivinen asia etenee mutta että näihin ongelmakohtiin kiinnitetään valiokuntakäsittelyssä huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-07T15:15:12,2016-12-07T15:17:16,Tarkistettu,1.1 2016_126_50,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin suuren kysymysmerkin herättää nimenomaan tämä ajoitus. Nyt on parin vuoden sisällä tarkoitus saattaa suuri maakuntauudistus, jonka yhteydessä myös ely-keskusten toiminta siirtyy tuonne maakuntiin, ja nyt tässä vaiheessa ollaan tekemässä tällaista keskisuurta uudistusta, kun meille ilmoitetaan, että kokonaisuudistus on vireillä. On pakko todellakin kysyä: millä tavalla nämä muutokset ylipäätänsä sitten hallitaan? Erityisesti todellakin herää kysymys: miksi tämä aikataulu? Myöskin on ihan syytä esittää kysymys: ollaanko tässä pikkuhiljaa näillä eri säädöksillä nakertamassa ympäristölainsäädäntöä? Sitä tulee nyt monelta taholta ja erityisesti siltä taholta, että tätä valvontaa ei tulevaisuudessa ole. Eli kuka tulevaisuuden kunnissa jatkossa tekee laillisuusvalvontaa? Täällä on tullut jo esille se, että myöskään tähän maakuntauudistusesitykseen, alustavaan lainsäädäntöehdotukseen ei tätä sisälly. Eli tämä valvonta halutaan jättää tavallisille kansalaisille. Kunnat ovat hyvin erilaisia, kuten täällä on sanottu, ja erityisesti pienet kunnat tarvitsevat myös tätä ely-keskusten tukea. Mielestäni tässä ei ole niinkään kysymys siitä, voiko vapaa-ajan asuntoja muuttaa vakituisiksi asunnoiksi tai aurinkopaneeleja laittaa katoille tai rakentaa pieniä varastoja. Nämä ovat varmasti todella hyviä muutoksia, mutta niitä varten ei todellakaan tarvitse tehdä sellaista muutosta, että kaikki laillisuusvalvonta lopetetaan. Kysymys on myös siitä, miten näitä kaavoja tulevaisuudessa tehdään. Pystytäänkö varmistamaan se, että ylipäätään tulevaisuudessa lain asettamat sisältövaatimukset toteutuvat? Miten varmistetaan kaavoituksessa osallistumismahdollisuudet? Miten määritellään se, mitä selvityksiä kaavoihin tarvitaan? Mielestäni vähin muutos, mikä tässä pitää tehdä nyt, on se, että ely-keskuksille tässä vaiheessa jätetään edelleen mahdollisuus tehdä näitä laillisuusvalituksia. Täällä on moneen kertaan sanottu, että itse substanssista, kaavan sisällöstä, kunnat ovat tähänkin saakka päättäneet ja päättävät myös tulevaisuudessa. Kaupan suuryksiköistä on täällä puhuttu. Me kaikki varmasti tiedämme, että erityisesti kaksien edellisten eduskuntavaalien alla tämä kysymys on noussut aika lailla esille ja on ollut hyvinkin intresseerattuja tahoja, jotka ovat sitten myöskin olleet erilaisissa kampanjoissa mukana. Itse olen myöskin huolissani siitä, miten kaupunkien ja kylätaajamien keskustat kehittyvät. Minusta on välttämätöntä, että myöskin tätä kaupunkipolitiikkaa viedään eteenpäin: mahdollistetaan se, että monipuoliset palvelut ovat saatavissa kaupunkikeskustoissa. Edelleenkin esitän sen huolen, joka meidän tuossa valiokuntakäsittelyssä pitää ottaa esille: miten yleinen etu tullaan varmistamaan tämän uudistuksen yhteydessä ja sen jälkeen tehtävässä kaavoitustyössä, ja myöskin miksi tällainen aikataulu on asetettu, kun meillä sekä on tulossa tämä kokonaisuudistus maankäyttö- ja rakennuslaista että myöskin nämä toiminnot sitten ollaan viemässä valvonnan ja kehittämisen osalta maakuntiin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-07T15:17:16,2016-12-07T15:22:14,Tarkistettu,1.1 2016_126_51,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen todellakin kiitollinen tästä esityksestä, mikä on nyt saatu aikaiseksi, mutta kiitos myöskin siitä, että meillä on tällainen hyvä oppositio, joka tarkistelee, että meillä varmasti huomataan kaikki asiat siellä, ettei siellä jää mitään vahinkoja näiden rivien väliin. Ensinnäkin tämä meidän hallituspuolueitten, erityisesti meidän keskustalaisten, vastuu ympäristöstä. Me todellakin kannamme vastuuta ympäristöstä. Me haluamme, että koko maassa, myös maaseudulla, kaikkialla, ympäristö kehittyy niin, että meidän lapsetkin pystyvät siellä jatkossakin elämään. Vihreitten edustaja Hassi, sanoitte esimerkkinä Kittilän kunnan. Kaksi kertaa mainitsitte Kittilän kunnan, että mitä tapahtuu, kun harkinta pettää. Tunnetteko te, minkälainen on Kittilän kunta? Kittilän kunnassa ehkä todellakin harkinta on pettänyt, sillä se on Lapin vetovoimaisin kunta, kunta, jossa on älyttömästi kehitystä, yritystoimintaa, siellä on valtava määrä yrityksiä. Siellä ovat kaavoitukset edistyneet, siellä ovat edistyneet kaikki ympäristöasiat. Se on todella esimerkillinen kunta hyvin monessa asiassa. Eli te oikeastaan sanoitte hyvän esimerkin siitä asiasta. Siellä on hallintopuolella yksi ongelma ollut, lehdistön tekemä iso ongelma. Muuten kunta on todella onnistunut ja vetovoimainen. Sitten tästä esityksestä muuten. Tämä esitys on maaseudun elämän kannalta todella merkittävä asia. Ja erityisesti minä pidän tärkeänä tämän suunnittelutarveratkaisuasian kehittämistä, sillä tämän jälkeen me voimme estää paljon tämmöisten ammattivalitusten tekemistä. Moni maaseudun yritystoiminta, muun muassa navettaratkaisu, on estynyt sen takia, että on ihan tahallaan alettu valittamaan suunnittelutarveratkaisun perusteella näistä asioista eteenpäin ja hidastettu ihmisten mahdollisuutta kehittää omaa yritystään, elinkeinoaan ja elämäänsä eteenpäin. Tällä esityksellä on todella iso merkitys kuntien toiminnalle. Kuntien monet viranhaltijat ovat tällä hetkellä joutuneet työskentelemään aika turhauttavassa kuviossa. He ovat erityisesti rakennuspuolella monessa asiassa tehneet valmisteluja sillä mielellä, että no, ympäristöhallinto eli ely-keskus kuitenkin puuttuu tähän tilanteeseen, joku kuitenkin valittaa ja tätä aletaan kaatamaan. Nyt on hyvä asia, että ely-keskuksen rooli muuttuu entistä enemmän konsultoivaksi. Sitä kautta, että tehdään töitä yhdessä, yhdistetään voimavaroja, saamme parempia tuloksia aikaiseksi — todella hyvä malli viedä näitä asioita eteenpäin. Kunta on jatkossa enemmän vastuunkantaja. Se on oikea rooli ja tehtävä näissä kokonaisuuksissa. Edustaja Myller, olitte hyvin huolissanne siitä, miten nämä valitusasiat menevät tästä eteenpäin. Sillä, että kuntien jäsenten vastuulle tulee valituksen tekeminen, on todellakin myöskin se tarkoitus, että ammattivalittajat eivät vie eteenpäin näitä valituksia. Ihmisille kuuluu oikeus tehdä valituksia asiallisesti, silloin kun on todellisten valitusten paikka, ja siitä varmasti tässä laissa Suomen perustuslain mukaisesti pidetään huoli, että asiallinen, asianmukainen valitusmahdollisuus pitää olla eri asioista. Sitten valiokunnassa meillä tulee varmasti olemaan erittäin mielenkiintoinen käsittely tämän asian osalta. Eihän tämä varmastikaan täysin valmis vielä ole, ja sen takia on hyvä, että meillä on aktiivinen oppositio, joka kiinnittää eri asioihin huomiota, että mekin heräämme huomaamaan, mitä hiomista näissä kohdissa on olemassa. Elikkä tämän mukaan nyt sitten mennään eteenpäin. Hiomista ja tarkistelemista on, mutta teemme tästä erittäin hyvän kokonaisuuden, sillä meille on annettu todella hyvät eväät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-07T15:22:16,2016-12-07T15:26:42,Tarkistettu,1.1 2016_126_52,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa puhemies! On aika erikoista, että edustaja Maijala puhuu siitä, että ammattivalittajilta poistetaan valitusoikeus, kun valitusoikeutta rajataan nimenomaan ely-keskuksilta, jotka, aivan kuten edustaja Myller jo totesi, ovat käyttäneet valitusoikeuttaan hyvin maltillisesti ja nimenomaan laillisuusvalvonnassa, mitä osoittaa se, että aivan ylivoimainen valtaosa ely-keskusten tekemistä valituksista on myös mennyt läpi. Eli myös oikeus on todennut lainvastaisiksi suurimman osan niistä kaavoista, joista ely-keskus on valittanut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-07T15:26:45,2016-12-07T15:27:27,Tarkistettu,1.1 2016_126_53,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan tuoda sen asian esille, että hyvin monta kertaa kun sanotaan, että viranomaiset valittavat toistensa päätöksistä, siihen otetaan tämä ely-keskus esimerkiksi, ja ehkä on saatu sillä tavalla sellainen mielikuva synnytettyä, että ely-keskusten valitukset olisivat jotenkin mittavia. Mutta todellakin näistä taustaselvityksistä näkee, että niitä valituksia kaikista valituksista on 3—4 prosenttia ja että silloin kun ely-keskus on lähtenyt valittamaan, sillä on todella perustavaa laatua oleva syy. Yhdeksän kymmenestä ely-keskusten tekemästä valituksesta on myöskin noissa valitustuomioistuimissa mennyt läpi, ja itse asiassa tämä osoittaa sen, että on välttämätöntä, että ely-keskuksilla on tämä rooli, koska muutoin tätä laillisuusvalvontaa ei tee kukaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-07T15:27:28,2016-12-07T15:28:33,Tarkistettu,1.1 2016_126_54,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä asiasta onkin hyvä jatkaa eteenpäin. Elikkä nyt kun jatkossa ely-keskusten rooli onkin enemmän konsultoiva, niin tämän jälkeen näitä asioita voivat kunta ja ely-keskuksen toimijat tehdä yhteistyössä, ja tämän jälkeen me saamme varmasti parempia kokonaisuuksia ja tuloksia aikaiseksi. Elikkä juuri näitä me pyrimme estämään, ettei tule turhia valituskokonaisuuksia ja prosesseja asioissa, ja me saamme voimavaroillamme enemmän tuloksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-07T15:28:33,2016-12-07T15:29:02,Tarkistettu,1.1 2016_126_55,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,Puhujalistalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_56,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Puhemies! Tämä odotettu ja toivottu lainsäädäntöhanke on nyt tässä vaiheessa, ja voidaan sanoa, että tämä on terveen järjen voitto. On hieno asia, että tavoitteena on byrokratian vähentäminen, joustavoittaminen ja sujuvoittaminen, mutta ne eivät ole itsetarkoituksia. Pääasia, kruunu tässä on kuitenkin se, että elävä elämä voisi mennä eteenpäin, pyörät saataisiin pyörimään ja nimenomaan maaseudulle saataisiin lisää toivon kipinöitä, sillä voidaan sanoa, että maaseudun elämän edellytykset eivät viime aikoina kovin vahvoja ole olleet. Aivan täysin en tuota punavihreän opposition kritiikkiä ymmärrä. Näen niin, että tämä on pyrkimys aikuismaiseen lainsäädäntöön, joka perustuu luottamukseen ja myös jo perustuslaissa turvatun kunnallisen itsehallinnon vahvistamiseen, ja ihmettelen, että punavihreälle vasemmistolle luottamus ei riitä. Pitää toimia tässä leniniläisessä hengessä, että luottamus hyvä, valvonta parempi, ja aina vain halutaan tätä valvontaa lisää. Toki kaikkialla päätöksentekijät, on sitten kysymys virkamiehistä tai luottamushenkilöistä, toimivat virkavastuulla ja nimenomaan vastuullisesti eikä kevytmielisesti. Minä toivotan tälle hankkeelle suurta menestystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-12-07T15:29:04,2016-12-07T15:31:05,Tarkistettu,1.1 2016_126_57,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eihän tässä kysymys ole valvonnasta valvonnan vuoksi vaan siitä, että meillä on yhteiskunnassa tietyt pelisäännöt ja lainsäädäntö tehdään sitä varten, että sitä lainsäädäntöä toteutetaan, ja pitää olla myöskin mahdollisuus, silloin jos huomataan, että sen lainsäädännön mukaan ei mennä, myöskin tehdä siitä valitus. Tästä tässä on kysymys, että heitetäänkö nyt lapsi pesuveden mukana. On todellakin tärkeätä, että nämä asiat nyt tarkastellaan läpikotaisin valiokuntatasolla ja katsotaan, mikä tässä on oikeus ja kohtuus ja millä tavalla saamme aikaan sellaista lainsäädäntöä, joka kohtelee kaikkia samalla tavalla ja jossa myöskin yleinen etu tulee riittävästi huomioiduksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-07T15:31:06,2016-12-07T15:32:06,Tarkistettu,1.1 2016_126_58,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Puhemies! Luonnollisesti on selvää, että oikeusvaltiossa pitää olla muutoksenhakumekanismit, se on luovuttamaton osa oikeusvaltioperiaatetta. Mutta ei voi olla niin, että itsetarkoituksellisesti sitten valitusmekanismit ovat rajoittamassa sitä, että elävä elämä ei voi mennä eteenpäin. Sujuvoittaminen ja joustavoittaminen ei merkitse anarkiaa ja vahvemman valtaa, vaan sitä, että asiat tulevat hoidetuksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-12-07T15:32:06,2016-12-07T15:32:44,Tarkistettu,1.1 2016_126_59,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,Listalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_60,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin vasta lopussa päätyä ely-keskuksen valitusoikeuteen ja virkamieskuvioon, mutta aloitan kuitenkin tällä. Meillä on virkamiehiä, mitkä heti lähtötasoisesti lähtevät liikkeelle sillä asenteella, että maalla on pimeää, maalla haisee, maalla ei ole oppilaille kavereita ja maalle ei voi rakentaa ja älkää tekään rakentako sinne. Jos virkamiehellä on jo valmiiksi tämmöinen lähtöasenne ja sitten hänellä on vielä kaiken lisäksi tämmöinen työkalu kuin valitusoikeus, jolla hän uhkaa kuntia, että jos ette tee näin, niin sitten he tekevät tämän valituksen — eli isompihan siellä on juuri tämä uhka ollut siihen kuin itse nämä asiapohjaiset valitukset. Sen takia näitä tällä asenteella olevia virkamiehiä varmaankin kunnat sitten tottelevat, ja minun on todella helppo yhtyä tähän ely-keskuksen valitusoikeuden vähentämiseen myös siltä osalta. Itse näen, että sen pitää olla neuvottelumenettely näissä asioissa kunnan ja viranomaisten kanssa ja lähdetään siltä tasolta liikkeelle. Uskon, että tästä laista vielä hyvä tulee. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on todella hyvä pohja, mitä nyt ministeriö ja ympäristöministeri ovat tuoneet esille. Meillä rakentaminen helpottuu sekä taajaan rakennetuilla asemakaava-alueilla että yleiskaavan piirissä olevilla maaseutualueilla. Asemakaavaa voidaan uudistaa vaiheittain ja vanhentuneen yleiskaavan rajoittamatta. Esimerkiksi rakennusten käyttötarkoituksen muutokset ovat helpompia ja täydennysrakentaminenkin on helpompaa. Yleiskaavan perusteella voidaan laajemmin myöntää rakennuslupa myös rakennuspaineen alla oleville alueille, kuten kasvavat kylät ja niiden ympäristö. Ei siis tarvitse mennä enää edes kyläkaavan tarkkuuteen, vaan yleiskaava riittää. Tässä oli oppositiokin jo huolissaan siitä, miten kylät ja niiden ympäristö kasvavat ja mitenkä ne kehittyvät. Mutta minun mielestäni kunnissa on tälläkin hetkellä järki, ja se järki tulee sitä kautta, kun kunnan rakennusjärjestyksessä määritellään asiat, ja toiseksi, kyllähän siinä nyt täytyy järki olla, mitenkä ne kylätaajaman palvelut liittyvät kuntien velvoitteisiin esimerkiksi vanhustenhuollon osalta ja myös koululaisten matkojen osalta. En usko, että tässä mikään kunta lähtee täysin korpeen, kymmenien kilometrien päähän hyväksymään ympärivuotista asuntoa, jos on nämä jonkinasteiset kriteerit, että sinne täytyy myöhemmin viedä palvelut. Tämä on kuntien osalta semmoinen keskustelu, että missä se raja kuntakeskuksesta sitten menee, mutta näen, että nämä lähipalvelut, koulu ja myös vanhustenhoitopalvelut, tulee taata, kun tulevaisuuden rakennuksia ja rakennuslupia myönnetään. Tokihan meillä nyt tällä hetkellä on hyvin paljon maaseutualueilla rakennuksia, jotka ovat olleet pysyviä ja ovat muuttuneet lomakäyttöön. Kunta voi merkitä alueen, jolle tehdään kerralla yhteinen suunnittelutarveratkaisu, ei enää erillistä suunnittelutarveratkaisua yhtä rakennuslupaa kohti. Termi ""haitallinen yhdyskuntakehitys"" poistuu suunnittelutarveratkaisujen määrittelystä. Tämä on ainakin semmoinen puristaja ollut koko ajan meillä suunnittelutarvealueilla, että pitää kiristää siellä eli ehkäistä maaseuturakentaminen eri tavoin, ja tämä sanamuoto ainakin on ollut yksi, mikä on aina helähtänyt siinä kohtaa. Eli mielestäni pitää mahdollistaa eikä aina poissulkea näitä mahdollisia rakennustarpeita. Vapaa-ajanasuntoja on helpompi kunnan päätöksellä muuttaa vakituiseen asumiseen. Uskon, kuten sanoinkin, että se järki on varmaan kunnissa. Tämä vähittäiskaupan suuryksiköiden laatumääritysten poistaminen ja kokorajan nostaminen lisää tasavertaisuutta eri toimijoiden välillä. Pakko ei ole rakentaa. Valtio jättää enemmän harkintaa kunnille. Liikenne- ja saavutettavuuskysymykset velvoitetaan ratkaisemaan lupia myönnettäessä. Kaiken kaikkiaan kuntien päätösvalta siis kasvaa oman alueensa kehittämisessä, maankäytössä ja rakentamisessa. Alueellisen kehittämisen edellytykset voimistuvat. Maakuntauudistuksen kunnalle antama merkittävä elinvoimatehtävä, joka on tulossa, saa tästä MRL:stä muutokseen tukea. Uudistuksen myötä kuntien reagointinopeus rakennustarpeeseen paranee. Kunnilla on edelleen kaavoitusmonopoli. Jotta asiat rullaavat hyvin, kunnan omien toimien riittävyys on ehdoton edellytys. Miten kunnissa sitten toiminta menee eteenpäin? Minun mielestäni tämä on virkamieskysymys ja asennekysymys mutta toisaalta kysymys siitä poliittisesta vaikutusvallasta, mikä meille jää. Jotta lain vaikutukset näkyvät käytännössä kaavoituksen ja rakentamisen helpottumisena, on kuntien tarkistettava myös omia toimintatapojaan ja omaa sääntelyään, kuten rakennusjärjestystä. Kuntien ei kannata yli- eikä alisäännellä itseään liian kankeiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-12-07T15:32:45,2016-12-07T15:38:13,Tarkistettu,1.1 2016_126_61,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä rakentamista tarkastellaan monelta kantilta — on yleiskaavaa, asemakaavaa, ranta-asemakaavaa, maisematyölupaa, suunnittelutarvealueita ja niin edelleen — ja kaikkeen kaavoitukseen liittyy neuvotteluprosesseja eri viranomaisten, kunnan ja kuntalaisten välillä. Näihin prosesseihin liittyy valitusoikeus, monta kertaa valitusoikeus on johtanut monen hyvän ja työllistävän investoinnin viivästymiseen taikka estänyt sen jopa kokonaan. Voimassa oleva laki edellyttää rakentajalta luvan. Lupia on useita riippuen rakennushankkeesta. Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa uuden rakennuksen rakentamiseen sekä sellaiseen rakennuksen laajentamiseen tai muutostyöhön, jolla voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjän turvallisuuteen tai terveyteen. Vähäisempään rakentamiseen vaaditaan toimenpidelupa tai ainakin ilmoitus rakentamista valvovalle taholle, joka on yleensä kunta. Tämän esityksen selkeänä tavoitteena on selkeyttää ja joustavoittaa asemakaava-alueiden ulkopuolisten alueiden maankäytön suunnittelua ja ohjaamista, nopeuttaa asemakaavamuutoksia, helpottaa vapaa-ajanasuntojen muuttamista pysyvään asumiseen, rajata ely-keskusten valvontatehtävää ja valitusoikeutta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa asioissa, vähentää lakisääteisten viranomaisneuvottelujen määrää ely-keskusten ja kuntien välillä ja lisätä kuntien vastuuta alueidenkäytön suunnittelussa. Arvoisa puhemies! Minä kannatan lakiesitystä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-12-07T15:38:15,2016-12-07T15:40:00,Tarkistettu,1.1 2016_126_62,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Pienten liikkeiden supistuminen lukumääräisesti varsinkin elintarvikesektorilla johtuu asiakaskäyttäytymisestä ja myös siitä, että vanhoissa liiketiloissa ei ole helppoa enää järjestellä esimerkiksi hygienian, kylmätilojen ja muiden laitteiden sopivuutta, mutta pienet liiketilat ovat erikoistumassa toisenlaisiin tarpeisiin. Ostajat suosivat Suomessa, jos on vaihtoehtoja, harvoja ostoskertoja per viikko. Ennen tehtiin 5—6 kertaa ostoskäyntejä, nyt tehdään 1,5 kertaa elintarvikeostoja, koska kotitalouksien kylmätilat ovat vuosikymmenten aikana monipuolistuneet ja moninkertaistuneet. Tätä kautta on saatu myös kilpailukykyisempiä hintoja. Suomen hintataso johtuu, kuten täällä on mainittu, arvonlisäverosta ja pitkistä kuljetusmatkoista ja saattaa olla myös osaksi seurausta siitä, että kauppa on aika keskittynyttä. (Riitta Myller: Ai saattaa olla!) Valikoimat ovat isoissa liikkeissä moninvertaiset, sen sijaan näihin pieniin liiketiloihin on erikoistumassa sellaisia liikkeitä, jotka tarjoavat laajan sortimentin, mutta jokaisessa tuoteryhmässä on korkeintaan kaksi tuotetta saatavilla, kun suurissa yksiköissä voi olla jopa 100 erilaista maitotuotettakin tällä hetkellä myynnissä. Vaimoni oli 32 vuotta Vantaan asemakaavasuunnittelijana, ja sinä aikana Vantaa kasvoi 34 000 ihmisen pienestä maalaiskunnasta yhdeksi Suomen suurimmista kaupungeista. Kaavoitus on aivan olennainen tekijä. Jos kunta hoitaa kaavoituksen hyvin, se menestyy, jos huonosti, se ei menesty. Kuntien välinen kilpailu on kovaa, ja jatkossa varmasti kunnat joutuvat vielä enemmän kilpailemaan kaavoituksen keinoin, koska sosiaali- ja terveyspalvelut menevät maakuntatasolle. Mutta kaavoittaminen kunnassa on demokraattista toimintaa. Keravalla, missä olen toiminut valtuutettuna ja usein kunnallisasioissa kaavoituksesta vastaavan lautakunnan tehtävissä ja jopa puheenjohtajana, kunnallisessa demokratiassa eli kuntatasolla osallistuu usein lähes sata henkilöä asemakaavan valmisteluun joko kunnanvaltuutettuna, hallituksen jäsenenä tai lautakunnan jäsenenä, ja yleensä vähänkin merkittävämmistä asemakaavamuutoksista pyydetään paikkakunnalla toimivilta yhdistyksiltä lausunto. Kunta tuntee ilman muuta olosuhteet paremmin kuin ely-keskus, jossa yleensä virkamies tuntee paikkakunnan nimeltä, on ehkä pari kertaa käynyt, ja jos tulee paikkakunnalle, haukkuu kunnan kaavoittajat, jos kunnan kaavoitus on nopeatempoista. Täällä Etelä-Suomessa kuntien välinen kaavoituskilpailu vaikuttaa siihen, tuleeko paikkakunnalle yrityksiä, työpaikkoja ja niin edelleen. Täällä mainittiin Kittilä. Aikoinaan Kolari ei ottanut lentokenttää, olisi sen saanut, Kittilä otti. Parivertailu Kittilä—Kolari tekisi varmasti aika monelle hyvää. Tietysti se on makukysymys, mistä itse tykkää, mutta Kittilä on todennäköisesti koko maan tasolla yksi niistä maalaiskunnista, jotka ovat eniten päässeet eteenpäin. 25 vuotta sitten Valtionhallinnon kehittämiskeskuksen seminaarissa sanoin, että silloinen maakuntahallinto voisi siirtyä konsulttipohjaiseksi: kunta ostaa tai joku ostaa heidän palvelujaan siinä määrin kuin katsovat niiden olevan oikeutettuja ja hinnaltaan sopivia. Silloin minulle naurettiin, oikein koko sali remahti, että se ei tule ikinä tapahtumaan Suomen kaltaisessa maassa, jossa keskusjohtoisuus eli Gosplan-periaate on niin voimakas rakentamisessa. Nyt olen onnellinen siitä, että tässä esityksessä se on. (Toimi Kankaanniemi: 25 vuotta piti odottaa!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-12-07T15:40:01,2016-12-07T15:44:08,Tarkistettu,1.1 2016_126_63,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Lehti puhui järkeviä tuosta kunnan kaavoituksesta. Itsekin olen tässä joitakin vuosia ollut kunnallispolitiikassa ja kaupunginhallituksessa ja ‑valtuustossa ja sitten vielä ympäristövaliokunnassa kaupunginhallituksen edustajana, ja siinä on monenmoista mutkaa, ja se on ihan tosiasia, että siellä ihmiset kaikista parhaiten tietävät ne olosuhteet, ja se on aina sitä parhainta lähidemokratiaa juuri tämäntyyppisissä asioissa. Hallituksella on ollut tämä sujuvoittaminen ja normien purku yhtenä kärkihankkeena siinä mielessä, että ihmiset kokevat raskaaksi, jos on kovin paljon lupamenettelyitä ja lomakkeita täytettäväksi ja hankkeet viivästyvät. Tuossa ministeri Tiilikainen vastasikin kysymykseen, että tässä kokonaissäästöksi on arvioitu — sitä on tietysti ollut vaikea arvioida — noin 10 prosenttia rakennuskustannuksista, ja se on todella paljon. Ja jos ajatellaan myös sitä, että hankkeet nopeutuvat, niin jos olet yrittäjä ja lähdet jotakin hanketta viemään eteenpäin, niin se, että sen saa nopeasti liikkeelle, on erittäin tärkeää. Tuo, mistä olin myös ilahtunut, oli se, että tämä valituslupamenettelyuudistus etenee oikeusministeriön ja ympäristöministeriön yhteishankkeena. Ministeri Tiilikainen kertoikin, että on tämä yhden luukun periaate myöskin elikkä tulisi yksi päätös ja yksi valitus, ja sekin jo jouhevoittaa. Nythän on niin, että samassa hankkeessa saattaa olla useampia lupia, ja joskus on niin, että niistä luvista vielä valitetaan eri hallinto-oikeuteen. Elikkä voi olla varsin kummallinen lopputulos: hankkeen eri osista tulee eri päätökset, ja lopputulos voi olla hyvinkin ristiriitainen. Olisi hieno asia, että päästäisiin yhteen päätökseen ja yhteen valitukseen yhdelle hankkeelle — varmasti nopeuttaisi. Edustaja Adlercreutz täällä puhui kuntien osaamisesta, ja ministeri Tiilikainenkin toi esille sitä, että kunnat voisivat tehdä yhteistyötä. Kun meillä oli viime hallituskaudella tämä pakollinen Kuntaliiton selvitys, joka piti Keski-Uudellamaalla tehdä, niin se oli se hyvä puoli siinä, että meillä entisestään yhteistyö parani kuntien välillä, ja siitä innoittuneena meillä on nyt Järvenpäässä ja Hyvinkäällä yhteinen rakennusvalvonta ja meillä on yhteinen johtava rakennusvalvoja, ja saadaan yhdenmukaisia käytäntöjä ja osaamista jaettua puolin ja toisin toisillemme. Sitten sanon vielä muutaman sanan tästä vapaa-ajan asuinrakennusten käyttötarkoituksen muuttamisesta pysyvään asumiseen. Sitä ei välttämättä tule äkkiselleen ajateltua, miten paljon hankaluuksia aiheuttaa se, jos ei sitä vapaa-ajan asuinrakennuksen käyttötarkoitusta missään olosuhteissa voi muuttaa. Tällä hetkellähän tilanne on se, että ihmiset ovat muuttaneet näihin vapaa-ajanasuntoihinsa, ja joskushan se voi olla vaikka heidän ainoa asuntonsa, käytännössä. No, maistraatit ovat sitten antaneet ohjeita siitä, miten menetellään väestökirjanpidossa, ja maistraattien ohjeiden mukaan kotikunnan vaihtuminen vapaa-ajanasunnon sijaintikuntaan katsotaan mahdolliseksi — vaikka sitä käyttötarkoitusta ei muutettaisi — jos asukas on voinut osoittaa, että hänellä on kiinteä yhteys sinne sijaintikuntaan. No, nyt se kuulostaa hyvältä. Että voi sitten saada sinne muuttaa ja sitten postiosoitteen sinne, niin postipa kulkee sinne. Mutta sitten väestökirjanpitoon sinut merkitään henkilöksi vailla vakinaista asuntoa. Tämä maistraatin tekemä ratkaisu siitä, että sinä asut siellä ja saat postin sinne, ei sido muita viranomaisia — ei kuntaa, ei verottajaa, ei Kelaa — ja ne tekevät edelleen oman toimialansa ratkaisuja. Kun henkilön monet oikeudet on sidottu tähän kotikuntaan ja siihen, että kuntaa sitoo se ratkaisu, missä asut, niin monet palvelut ovat sidottuja tähän, myös esimerkiksi vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa. Täällä hallituksen esityksessä on tuotu esiin, että jos on vailla vakinaista asuntoa, niin se on vaikuttanut myös siihen, että ei ole saanut luottokorttia tai lainaa. Että monilla on tekniseltä tasoltaan erittäin laadukkaita kakkosasuntoja, ja on se aika hullua, että silloin olet vailla vakinaista asuntoa etkä saa edes luottokorttia tai lainaa. Aika kummallisen kuuloista, kun eletään 2000-luvulla. Kyllä meidän on hyvä siirtyä tältäkin osin eteenpäin. Halusin tästä tuoda pikkuisen tätä yksityiskohtaa, että tämä avautuu vielä paremmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-07T15:44:11,2016-12-07T15:49:37,Tarkistettu,1.1 2016_126_64,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ensin kommentti: Edustaja Hassi piti aiemmin erittäin kriittisen puheenvuoron tästä lakiesityksestä, enkä allekirjoita puheenvuoroon sisältynyttä väitettä hakkuiden maisematyölupien poistumisen negatiivisista vaikutuksista maa- ja metsätalousalueilla. Puheenvuorosta saattoi saada sellaisen kuvan, että jatkossa metsiä voisi hakata miten ja milloin vain, ja näinhän ei ole. Jatkossakin hakkuista pitää tehdä ennalta hakkuuilmoitus, jonka kautta hakkuiden metsälainmukaisuutta valvotaan. Vaatimus maisematyöluvista maa- ja metsätalousalueella oli päällekkäistä byrokratiaa, jonka joutaa poistaa. Arvoisa puhemies! Tämä maankäyttö- ja rakennuslain uudistus tulee todella tarpeeseen. Turhan jäykkyyden poistaminen rakentamisen säätelystä, byrokratian karsiminen ja kun-tien itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ovat todella tervetulleita asioita. Ely-keskusten roolin selkiytyminen neuvovaan ja ohjeistavaan rooliin suoran ohjaamisen sijasta vahvistaa kansanvaltaa, vahvistaa kuntalaisten valitsemien luottamushenkilöiden valtaa päättää demokraattisesti virkavastuulla tehtävän esittelyn pohjalta kunnissa siitä, miten kuntamme rakentuvat. Jatkossa kunnilla onkin huomattavasti enemmän valtaa päättää rakennusluvista, myös niistä paljon puhutuista haja-asutusalueiden rakennusluvista. Tämän uudistuksen toteutuessa nykyistä vapaampi rakentamisen säätely on enää kunnista kiinni. Tämä on tervetullut uudistus, jolla meidän kaikkien valinnanmahdollisuudet siitä, missä haluamme asua, elää, yrittää ja tehdä työtä, tulevat vahvistumaan. Rakentamisen säätelyssä siirrytään nyt virkamiesvallasta kohti kansanvaltaa, ja se on oikea suunta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-07T15:49:38,2016-12-07T15:51:30,Tarkistettu,1.1 2016_126_65,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on jo käyty läpi aika tarkoin nämä asiat, mitä tämä paketti sisältää. Totean ehkä vastoin sitä, mitä edustaja Hassi aikaisemmin sanoi: minun mielestäni tässä on yhdeksän hyvää asiaa ja yksi asia, joka on hieman hankala. Tällä paketilla vahvistetaan kuntien omaa päätösvaltaa, ja kunnissahan lopullista päätösvaltaa käyttävät kuntalaisten valitsemat luottamushenkilöt. Heidät valitaan vapaissa vaaleissa. Ely-keskuksen sinänsä pätevät virkamiehet eivät ole kansan valitsemia, mutta heillä on nyt ollut tähän asti mielestäni liiankin suuri valta näissä kysymyksissä. Kun sote- ja maakuntauudistus nyt toteutuu, kunnilta poistuu huomattava määrä päätösvaltaa ja kuntien ehkä keskeisimmäksi toimialaksi jää elinkeino- ja elinvoimapolitiikka. Nämä maankäyttö ja rakentaminen ja niihin liittyen asuminen ja yrittäjyys ovat todella tärkeitä osia tässä suhteessa, ja tämä siis vahvistaa tältä osin aivan hyvin kunnallista demokratiaa. Toivoisin kyllä, että hallitus miettisi vielä aluearkkitehtijärjestelmän ottamista uudelleen käyttöön niitten kuntien osalta, joissa ei ole riittävää asiantuntemusta, kun valta lisääntyy. Arvoisa puhemies! Se, mikä tässä on arveluttavaa mielestäni, on nämä kaupan suuryksiköt. Niillä on tavattoman vahva keskittävä vaikutus sekä kaupunkikeskusten autioittamisessa että sitten semmoisen ison kauppakeskuksen ympäristössä. Tutkimusten mukaan jopa 50—100 kilometriä on vaikutusalue, jossa pienkaupat, lähikaupat saattavat menettää kannattavuutensa. Siihen pitää vakavasti valiokunnan paneutua, miten tämä voitaisiin estää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T15:51:32,2016-12-07T15:53:38,Tarkistettu,1.1 2016_126_66,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen iloinen siitä, että myöskin edustaja Kankaanniemi on todennut, vaikka onkin hallituspuolueen kansanedustaja, tämän kaupan suuryksikköjä koskevan asian ongelmallisuuden hallituksen esityksessä. Edustaja Viljanen kun puhui näistä maisematyöluvista, niin korostan sitä, että nykykäytäntöhän ei tarkoita sitä, että tämä maisematyöluvan vaatiminen tarkoittaisi hakkuiden estämistä, vaan kyse on siitä, että kunnalliset päättäjät ja kansalaiset voivat vaikuttaa siihen, millä tavalla hakkuut tehdään. Kuten puheenvuorossani totesin, tämä lupaharkinta maisematyölupia käsiteltäessä on johtanut siihen, että avohakkuiksi ajatelluista hakkuista osa on toteutettu poimintahakkuina, mikä on metsien virkistyskäytön ja myöskin luontoarvojen kannalta parempi asia. Minusta on tosi huono juttu, että hallituksen esitys tätä mahdollisuutta heikentää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-07T15:53:41,2016-12-07T15:54:45,Tarkistettu,1.1 2016_126_67,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,Listalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_68,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä on paljon hyviä tavoitteita nimenomaan siinä suhteessa, että kunnille halutaan antaa lisää mahdollisuuksia määrätä asioista. Mikä on sitten konkretia? Ilmeisesti tämä konkretia tulee olemaan kovin erilainen eri kunnissa, ja nähtäväksi jää, mihin nämä käytännöt tulevat muotoutumaan. Myöskin maakuntakaavoilla tulee olemaan erittäin suuri merkitys. Täällä on mielenkiintoisia käsitteitä, esimerkiksi mikä on maakunnallisesti merkittävä asia, milloin rakennus on maakunnallisesti merkittävä ja niin edelleen. Minkälaisen sisällön tällaiset tulevat saamaan? Suurinta konkretiaa tässä esityksessä varmaan edustavat vähittäiskaupan suuryksiköitten enimmäiskoon kasvattaminen ja laatuun liittyvät kysymykset. Näistähän voidaan puhua hyvin pyhimysmäisesti, mutta luulen, että suunta on kuitenkin kaikkien meidän asioinnissa näitä suuryksiköitä kohti. Sitten edustaja Viljanen täällä hyvin valotti tätä maisematyöluvan päällekkäisyyttä. Metsälainsäädäntö kyllä hoitaa näitä asioita, ja minusta on erittäin hyvä, että puiden kaatamiseen ei tämmöistä maisematyölupaa enää jatkossa vaadittaisi maa- ja metsätalousalueilla, jotka on merkitty yleiskaavaan, ja myöskin metsän uudistamiseen liittyvä maanmuokkaus voitaisiin suorittaa ilman maisematyölupaa. Mitä sitten tähän aurinkopaneeliasiaan tulee, niin tässäkin on aika merkittävää tulkintaa tiedossa, kun ruvetaan tulkitsemaan sitä, mikä vaikuttaa merkittävästi kaupunkikuvaan. Siihenkin tulee tietysti omat tulkintakäytäntönsä ajan mittaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-12-07T15:54:48,2016-12-07T15:56:54,Tarkistettu,1.1 2016_126_69,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa ja debatissa on kehuttu tätä hallituksen esitystä niin vuolaasti, etten lähde sitä toistamaan. Voin vain todeta, että minustakin tämä on erittäin hyvä esitys. Ehkä tässä se ainoa vika on se, että tämä tulee niin myöhään, mutta siitäkään ei tätä hallitusta voi syyttää. Se on tietenkin pitempi polku, että ollaan tähän päädytty, että meillä on kaavoitus- ja maankäyttöprosesseista tullut niin monimutkaisia ja aikaa vieviä. Usein on kuullut, että meillä makaa satojen miljoonien hankkeita odottamassa toteutusta, kun kaavoitus- tai rakennuslupaprosessit ovat viivästyttäneet niitä. Tämä tietenkään ei meidän talouden kasvulle ja työllisyydelle ole järkevää. Sen takia on erinomaista, että tämä esitys on meillä nyt käsittelyssä. Mutta pohjimmiltaan, kun tätä on kuunnellut, niin voi todeta, että tässäkin on kysymys varmaan ajattelutavasta ja, voi sanoa, ideologiastakin: On niitä, jotka uskovat siihen, että kunnallinen päätöksenteko ja ihmisiä lähellä oleva päätöksenteko saa aikaan järkeviä päätöksiä, ja uskovat, että olemassa olevien lakien puitteissa, jotka ohjaavat tätä päätöksentekoa, pystytään tekemään pitkäjänteistä ja viisasta politiikkaa. Ja sitten on toisella puolella ollut, etenkin täällä vihreiden ja vasemmistopuolueiden puolella, puheenvuoroja, joissa on korostettu sitä, että on parempi, että on ohjausta, valvontaa ja kontrollia, jottei tulisi vahinkoa. On viitattu muun muassa Kittilään, mutta minun täytyy kyllä tunnustaa, että jos katsotaan pitkällä aikavälillä, niin Kittilä on erinomainen esimerkki siitä, että siellä kunnallinen päätöksenteko on pystynyt yhteensovittamaan erilaisia maankäytön intressejä ja saamaan aikaan, niin että siellä on valtavan kehittynyt luontomatkailu pystynyt kehittymään ja toisaalta samaan aikaan siellä on Euroopan suurin kultakaivos ja ne pystyvät elämään sulassa sovussa. Sen vuoksi voin vain lopuksi todeta, että uskon kyllä siihen, että päätöksiä syntyy parhaiten ihmisiä lähellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-12-07T15:56:56,2016-12-07T15:59:02,Tarkistettu,1.1 2016_126_70,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tälläkin hallituksen esityksellä muun muassa viime vuoden eduskuntavaalikampanjoissa ja kevään 2015 hallitusneuvotteluissa korostetut norminpurkutalkoot etenevät merkittävästi. Vuosi sitten hyväksytyn lakimuutoksen myötä maakuntakaavoja ja kuntien yhteisiä yleiskaavoja ei ole enää tänä vuonna tarvinnut vahvistaa ympäristöministeriössä. Paikalliset olot tunnetaan maakunnissa paljon paremmin kuin pääkaupunkiseudulla tai erinäisissä virastoissa. Tänä vuonna kunnille on taas annettu valta määrätä rantarakentamisen poik-keusluvista, minkä avulla kunnilla on nyt mahdollisuus saada omien toimiensa myötä lisää vapaa-ajan asukkaita, ostovoimaa ja kysyntää paikallisten yritysten tuotteille ja palveluille. Tämä kaikki antaa liikkumavaraa myös ensi keväänä valittaville kunnallisille luottamushenkilöille, kuten edustaja Kankaanniemikin äskeisessä puheenvuorossaan korosti. Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi on siis tätä samaa hyvää ja oikeansuuntaista jatkumoa. Tämän hallituksen esityksen myötä muun muassa helpotetaan asemakaavoitusta, lisätään kuntien mahdollisuuksia päättää rakennusjärjestyksessä vapaa-ajanasuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta sekä joustavoitetaan maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista monien muiden hyvien toimenpiteiden lisäksi. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä mainitut toimet lisäävät jälleen paikallista itsemääräämisoikeutta ja mahdollistavat nykyistä laajemmin muun muassa asutuksen järjestämisen kuntalaisten todellisia tarpeita palvelevalla tavalla. Tämä kaikki lisännee yhteisöjen elinvoimaa ja taloudellista aktiviteettia koko maassa, mikä on varmasti meidän kaikkien kansanedustajien yhteinen tavoite.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-07T15:59:03,2016-12-07T16:01:08,Tarkistettu,1.1 2016_126_71,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 251/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi on erittäin hyvä ja kannatettava. Se on linjassa hallitusohjelman kanssa siinä, että byrokratiaa tällä vaalikaudella puretaan ja luodaan intensiteettiä, voimaa suomalaiseen yritystalouteen ja koko Suomeen, ei vain pelkkiin suuriin kasvukeskuksiin vaan koko Suomeen. Siinäkin mielessä tämä lakiesitys on erittäin hyvä. Asemakaava-alueiden ulkopuolisten alueiden maankäyttöä helpotetaan tällä ratkaisulla. Kunnallahan tietenkin on oikeus myöntää se rakennuslupa sinne, ja juurihan olemme hyväksyneet lain, jolla saa esimerkiksi kesämökin muuttaa pysyväksi asumukseksi rakennuslupaa hakemalla kunnasta, ja se on kunnan asia, myöntääkö se vai eikö myönnä. On syytä muistaa tässä asiassa, että kunnillahan tietenkin on kaavoitusmonopoli. Sellainen menettely, johon aikaisemmin on tässä maassa vahvasti uskottu, että kaikki valvotaan ylhäältä päin ja jostakin keskusvirastosta, jopa valtakunnan tasolta, ministeriöstä, on mielestäni ollutta ja mennyttä aikaa. Totta kai isot linjat pitää aina suunnitella valtakunnan tasolla, mutta itse tämä käytännön toteutus pitää hajauttaa kuntiin, ja sitähän tässä ollaan tekemässä. Kunta voi todellakin rakennusjärjestyksessään määrätä alueet ja edellytykset, joilla vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen voi muuttaa pysyväksi asunnoksi ilman poikkeuslupaa tai suunnittelutarveratkaisua. Tähän pitää lisätä vielä se tosiasia, että kun ympäristövaliokunta laatii tästä mietinnön aikanaan, niin siihen mietintöön tulee kirjata huolellisesti se, että niillä alueilla, missä on voimassa oleva rantakaava tai osayleiskaava, jonka perusteella rantaan on rakennettu kesäasuntoja, kunta voi koko kaavaa muuttamatta myöntää sen rakentamisluvan, niin että kesäasunnosta tulee pysyvä asunto. Tämä kesäasunnon muuttaminen pysyväksi asumukseksi on nähty mörkönä, mutta sehän on suuri mahdollisuus, koska ihmisellä, joka tällä hetkellä asuu kesämökissään käytännössä ympäri vuoden, pitää olla sitten kakkosasunto jossakin, ja hän ajaa sitä väliä, seilaa jatkuvasti, jolloin syntyy lisäkustannuksia, eikä se ole millään muodoin hyvä sellainen menettely. Tämän takia tämä tulee kirjata myös tähän lakiin, perusteluosaan, että myös kaavoitetulla alueella rakennettaessa, kun oma kesämökki muutetaan pysyväksi asumukseksi, riittää tällainen kunnan rakennuslautakunnan lupa, ja sillä sipuli. Turhaa byrokratiaa pitää karsia, koska se ei tuota mitään muuta kuin kustannuksia. Kunnille suunnittelutarvealueiden määrääminen on erittäin suuri suoraan sanoen kirous, koska se aiheuttaa rakentamisen pysäyttämisen vuosiksi eteenpäin. Koko kehitys kunnassa pysähtyy, ja onhan aika nurinkurista, että kunta elinkeinopolitiikallaan on luonut uusia työpaikkoja mutta ei saa sitten suunnittelutarvealueiden takia lähteä suunnittelemaan uusia asuinalueita paikkakunnalle muuttaville ihmisille. Aivan nurinkurista politiikkaa, mutta nyt tähänkin politiikkaan, tähänkin asiaan saadaan korjaus. Tämä on erittäin suuri muutos, ja sitä tervehdin suurella ilolla. Kaavoitus on tänä päivänä erittäin monimutkaista toimintaa, ja tässä keskustelussa on käyty vähän kummallisilla raiteilla. Nimittäin on epäilty, löytyykö kunnista osaamista ja taitamista näihin kaava- ja muihin rakentamisasioihin. Totta kai löytyy. Ja jos ei löydy, niin sitähän silloin hankitaan siihen kuntaan. Kyllä meillä tänä päivänä Suomessa on koulutustaso sen verran korkea, että kaavoitusalan ihmisiä, rakentamisalan ihmisiä, geodeetteja, diplomi-insinöörejä, rakennusinsinöörejä, arkkitehteja, mitä vain löytyy. Älkäämme tehkö siitä ongelmaa, kun se ei mikään ongelma ole. Kun kaavoitusasiat kuuluvat kuitenkin kiistatta kunnille, niin sitä mahdollisuutta pitää käyttää. Se ylhäältä johdetun yhteiskunnan menettely, mitä tässä salissa on peräänhuudettu monella suulla, on menneen maailman lumia. Ruotsi on tässä asiassa meitä edellä paljon, paljon. Sen takia siellä Ruotsissa talous menee erittäin hyvin. Kasvu on siellä vahvaa, ollut myös näiden lama-vuosien ajan. Toki siihen on monta muutakin syytä, mutta tässä on siihen yksi syy. Sitten vielä pari asiaa, arvoisa rouva puhemies! Kun kunnat tekevät kaavojaan, niin se on aivan selvä asia, että yksikään kunta ei tee sellaista kaavaa, että se tekisi oman elinympäristönsä huonoksi tai epäviihtyisäksi. Ei varmasti löydy Suomessa yhtään semmoista kuntaa. Tämän takia pitää muistaa se, että kunnat ajattelevat aina omaa parastaan ja omien asukkaittensa parasta. Ne pelot, mitä tämän keskustelun aikana on lietsottu siitä, että maailma menee piloille, eivät pidä paikkaansa. Maaseudulle rakennettavat asumukset, talot, varastot, tuotantotilat, lähes poikkeuksetta ovat puurakennuksia. Kaikki me muistamme, ihan tuoreessa muistissa on tämä Pudasjärven tapaus. Kun Pudasjärvellä meni kivestä rakennettu koulu piloille homeen takia, niin sinne rakennettiin nyt puusta valtava koulukombinaatti, joka varmasti pysyy tuoreena ja terveenä ja auttaa niitä lapsia siellä oppimaan hyvässä ympäristössä, raikkaassa ilmassa. Se on vuoden ympäristöteko, koska sinne on satoja, jopa tuhansia kuutioita käytetty puutavaraa siihen taloon, koulurakennukseen, koulukiinteistöön, ja se on erittäin hyvä niin asukkaittensa kannalta kuin ympäristön kannalta ja se on myös teknisesti erittäin toimiva. Vuoden ympäristöteko, sanoisin, ja sitähän se varmaan onkin, ja se tulee saamaan kaikki mahdolliset palkinnot, mitä saatavissa on ja sille koululle kyllä kuuluu. Tästä soisi myös kaupungeissa otettavan esimerkkiä, niin että puusta rakennettaisiin paljon enemmän. Kaikki Suomen pientalothan on rakennettu lähes poikkeuksetta puusta, muutamia tiilitaloja toki siellä seassa on, mutta nimenomaan, että puusta kun rakennetaan, se on elävä materiaali, se on hengittävä ja asukkailleen hyvin suosiollinen materiaali. Toivon, että tässä asiassa Suomen eduskunta pääsee niiden vanhojen käsittämättömien pelkojensa yli ja myöntää sen, että maaseudulle pitää hyvin rakentaa ja nimenomaan käyttää sinne puuta, niin kuin maaseudun ihmiset tekevätkin. Siellä maaseudullahan sitä puuta on. Tämän takia tämä lakiesitys on erittäin kannatettava ja hyvä, ja toivon sille menestystä. Ja kuten ministeri Tiilikainen omassa puheenvuorossaan sanoi, niin tämähän ei ole ensimmäinen ja viimeinen tällä polulla. Tämä on hyvä alku. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistaminen käynnistyy lähiaikoina, ja siinä tulee huomioida nämä nyt keskustelussa olevat asiat vieläkin paremmin, jotta saamme maaseudulle elämää ja Suomeen rakentamista lisää. Se on ainoa keino torjua tätä voimassa olevaa lamaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-07T16:01:10,2016-12-07T16:08:14,Tarkistettu,1.1 2016_126_72,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  puolustusmateriaalialan  pohjoismaisesta  yhteistyöstä tehdyn  sopimuksen  hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten  voimaansaattamisesta sekä laiksi puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta pohjoismaiden välillä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 253/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_126_73,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  puolustusmateriaalialan  pohjoismaisesta  yhteistyöstä tehdyn  sopimuksen  hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten  voimaansaattamisesta sekä laiksi puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta pohjoismaiden välillä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 253/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on, että eduskunta hyväksyisi maaliskuussa 2015 allekirjoitetun valtiosopimuksen puolustusmateriaalialan yhteistyöstä Suomen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin välillä. Esityksen antaminen on viivästynyt jonkin verran, koska pääsopimukseen kuuluneen yhteishankintoja koskevan liitesopimuksen viimeistely viivästyi. Se allekirjoitettiin kuitenkin toukokuussa. Pääsopimuksen liitteeksi on tulossa vielä alasopimus huoltovarmuuden alalta. Siitä käydään tällä hetkellä neuvotteluja. Pohjoismaisella ulko- ja turvallisuuspoliittisella yhteistyöllä on keskeinen merkitys myös Suomelle. Myös puolustusmateriaalialan kansainvälinen yhteistyö tukee Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteita. Puolustusmateriaaliyhteistyön parantamisella pyritään muun muassa saavuttamaan kustannustehokkuutta eli säästöjä sekä edistämään Suomen huoltovarmuutta. Lisäksi puolustusmateriaaliyhteistyö edistää puolustuksellista yhteensopivuutta keskeisten kumppanimaidemme kanssa. Sopimuksella pyritään luomaan edellytyksiä puolustusmateriaaliteollisuuden yhteistyön laajentamiselle, ja se muun muassa mahdollistaisi yhteiset puolustusmateriaalihankinnat. Sopimuksen voimaansaattaminen vahvistaa olemassa olevaa Nordefco-yhteistyörakennetta. Sopimuksen tarkoituksena on hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti yhteistyömahdollisuuksia ja välttää toimintojen tarpeetonta päällekkäisyyttä. Suomihan toimii pohjoismaisen puolustusyhteistyön kehittämisen suhteen Nordefcon puheenjohtajamaana vuonna 2017. Pohjoismaiden erilaiset turvallisuus- ja puolustuspoliittiset ratkaisut eivät estä käytännön yhteistyötä, sillä Pohjoismaat jakavat monilta osin samankaltaisen käsityksen turvallisuuden edellytyksistä ja haasteista. Nyt solmittava sopimus korvaa suurelta osin vuonna 2001 solmitun sopimuksen puolustusmateriaalialan yhteistyöstä Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä. Tämän uudistetun puolustusmateriaalialan valtiosopimuksen taustalla ovat muun muassa EU:n direktiivien vaatimukset puolustusalan hankinnoista. Direktiivit määrittävät ja luovat velvoitteita yhteishankinnoille. Tavoitteena on varmistaa mahdollisimman sujuva, tarkoituksenmukainen puolustusmateriaalin yhteishankintamenettely. Sopimusta oli tarkoituksenmukaista päivittää myös pohjoismaisen turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamista varten tehdyn sopimuksen tultua voimaan 2013. Ja, arvoisa puhemies, lopuksi vielä haluaisin korostaa kotimaista omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, jolla on suuri merkitys suomalaisille puolustusalan yrityksille ja työmarkkinoille. Puolustusvälineteollisuuden jatkuvuus Suomessa tulisi varmistaa. Se on tärkeää itsenäiselle maalle. Suomen on oltava alan kehityksessä mukana, ja tätä tämä esitys osaltaan varmasti myös tukee. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-12-07T16:08:30,2016-12-07T16:12:24,Tarkistettu,1.1 2016_126_74,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_126_75,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä hallitus esittää, että eduskunta myöntää Suomen Pankille takauksen, jolla Suomen Pankki myöntää edelleen valtiontakauksen Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi. Asiassa on siis kysymyksessä takauksen myöntäminen Suomen Pankille. Näin ollen valtion takausvastuut jälleen kasvavat. Meillä on valtion vastuiden kasvu ollut erittäin nopeaa viime vuosina. Tiedämme, että valtion velkaantuminen ja julkinen velkaantuminen on ollut erittäin nopeaa. Kerrataan nyt vielä: valtion kassaa viime kaudella syötiin 7 miljardia, valtion velka kasvoi 20 miljardia, kuntien velka noin 7 miljardia, mutta tämän suoran valtion velkaantumiskehityksen lisäksi valtiontakaukset kasvoivat vuoden 2010 tasosta eli 23,2 miljardista 49,2 miljardiin viime vuonna, eli valtiontakaukset lähes kaksinkertaistuivat. Näistä valtaosa kylläkin on kotimaista elinkeinotoimintaa ja muuta vastaavaa koskevia takauksia. Tämän lisäksi pääomavastuut kasvoivat viime vaalikaudella vuoden 2010 tasosta, 5,1 miljardista, vuoden 2015 tasoon, 17,8 miljardiin, eli kasvu oli kolminkertainen yhden ainoan vaalikauden aikana. Nämä pääomavastuut ovat juuri näitä kansainvälisille rahoituslaitoksille annettuja takauksia, joita joudutaan maksamaan siinä tapauksessa, että pääomaa tarvitaan tappioiden kattamiseksi tai maksukyvyttömyyden välttämiseksi. Eli muiden euromaiden, pääosin muiden euromaiden, onnettoman talouspolitiikan ja velkaantumisen varalta Suomen veronmaksajat sidottiin viime vaalikaudella valtaviin vastuisiin hallituksen päätöksillä — muistelen, että perussuomalaiset vastustivat tätä, mutta päätös on tehty, ja sitä ei enää voi purkaa, koska ei takauksesta pääse irti muuten kuin maksamalla, jos velallinen ei velkojaan pysty suorittamaan. Valtiolla on vielä muita vastuita: Niitä oli 105,1 miljardia vuonna 2010 ja 132,1 miljardia vuonna 2015. Eli yli 25 miljardia tuli muitakin vastuita. Yhteen laskien viime vaalikauden saldo valtion vastuiden osalta on synkkää luettavaa. Tällä hallituksen esityksellä, joka meillä nyt on käsittelyssä, tehdään näihin lukuihin nähden hyvin pieni lisäys valtion takausvastuisiin, ja sitten tästä ei selkeästi ilmene, minkä verran kumotaan aikaisempia valtiontakuita, jonkin verran kuitenkin. Mielestäni tästä valtion vastuiden valtavasta kasvusta viimeisten viiden vuoden aikana on syytä käydä vakavaa keskustelua, ja siksi tämän puheenvuoron pyysin. Velkaantuminen on vaarallinen asia, jos se on liian nopeaa ja varsinkin jos velanotolla rahoitetaan kulutusmenoja, niin kuin viime vuosina on tapahtunut. Mutta vastuut ovat myös vakava asia, ja niihin on vakavasti syytä paneutua, ja toivonkin, että kun valtiovarainvaliokunnassa tätä esitystä käsittelemme, niin käydään tarkoin läpi, mitkä ovat valtion todelliset vastuut, realisoitumisvaarassa olevat vastuut, ja toisaalta milloin tämä kehitys saadaan pysähtymään. Esimerkiksi Italian kansanäänestyksen tulos luo vakavan uhan sille, että nämä Euroopan vakausmekanismille annetut vastuut voivat laueta, ja silloin suomalaiset veronmaksajat joutuvat maksamaan sellaisia laskuja, jotka suomalaisille veronmaksajille eivät kuulu eikä niistä ole meille käytännössä juuri mitään hyötyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T16:12:39,2016-12-07T16:18:06,Tarkistettu,1.1 2016_126_76,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En nyt malttanut olla käyttämättä lyhyttä puheenvuoroa siitä, että aina kun puhutaan valtion vastuista, niin puhumme vakavista asioista varsinkin näinä aikoina, kun maailma on epävarma ja talous heittelee ja olemme nähneet velkakriisejä ja kaikkea huonoa, mitä niistä voi seurata. Siksi onkin tärkeää, että Suomen linja on johdonmukainen ja tiukka näissä asioissa. Mutta, puhemies, tuli nyt vain mieleen, että tietenkin moni kansalainen jäi kysymään tämän vaalikauden alussa sitä asiaa, että mitenkäs tässä nyt näin pääsi käymään, kun esimerkiksi perussuomalaiset pyhänä vaalilupauksenaan kertoivat, että nyt ei sitten lisärahaa enää Kreikkaan heru, se on piste, näin. Kovasti kalliilla vaalikampanjoillakin tähän asiaan haluttiin kantaa sanoa, ja kuinka ollakaan ei sitten monta kuukautta kulunut siitä, kun vaalivoitto tuli, niin hupsistakeikkaa se Kreikan kolmas tukipaketti tehtiin, ja mehän täällä eduskunnassakin silloin pohdimme, että kyseessä ei sinänsä ole Kreikka kolmonen vaan Soini ykkönen, ja aika moni kansalainen sanoi, että ei voi tällaista menettelyä kaiken kaikkiaan ymmärtää. Puhemies! Kyse on isosta asiasta, kysymys on vakavasta asiasta, ja siksi on myös hyvin tärkeää, että täällä eduskunnassa voisimme aika ajoin käsitellä näitä asioita jäsentyneesti, ja onpa täällä heitetty ilmaan sellainenkin toive, että kun tällä hetkellä nämä tukiratkaisut, mitkä menevät esimerkiksi Kreikan tukemiseen ja muualle, käsitellään pitkälti suuren valiokunnan kokouksissa, niin kyllä silloin, kun kysymys on ison mittaluokan asioista, olisi varsin perusteltua, että ne tuotaisiin myös tänne saliin keskusteltavaksi, julkiseen keskusteluun. Olemme tätä esittäneet, ja toivon harkintaa sille menettelylle, että tämä olisi mahdollista. Kyllä esimerkiksi tämä Kreikan tukipaketti Soini ykkönen, jota perussuomalaiset olivat hyväksymässä, aika vähälle huomiolle lopulta kuitenkin julkisuudessa jäi sen ensikohahduksen jälkeen. Eli mielestäni niin kuin jatkuvuudessa voisi olla perusteltua se, että myös täällä salissa käsittelisimme näitä asioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-07T16:18:07,2016-12-07T16:20:11,Tarkistettu,1.1 2016_126_77,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitanen puhuu nyt vastoin parempaa tietoaan. Te tiedätte hyvin, edustaja Viitanen, että Katainen ja ennen kaikkea valtiovarainministeri Urpilainen panivat nimensä sellaiseen paperiin, joka sitoo meitä pitkälle tulevaisuuteen, eli EVM:ään, josta tuo Kreikka-paketti maksetaan ja on maksettu. Se oli teidän valintanne, ja me olemme siinä kiinni, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa se, mihin te olette vekselin Suomen kansan, suomalaisten veronmaksajien puolesta panneet. Se oli teiltä virhe. Myöntäkää se. Me teemme nyt niin kuin sitoumukset ovat, ja siinä ei ole vaihtoehtoa. Arvoisa puhemies! Kuitenkin totean, että 101 miljardia Suomen valtion veronmaksa-jien vastuut kasvoivat viime vaalikauden aikana. Se on hirvittävä luku.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T16:20:13,2016-12-07T16:21:13,Tarkistettu,1.1 2016_126_78,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nimenomaisesti, kuten olemme useasti täällä salissa todenneet, viime kaudella tehtiin varsin vastuullisesti tätä politiikkaa: ei ilman vakuuksia myönnetty tukia, ja samalla myös esimerkiksi EVM:ää luodessa sinne tehtiin tiukat ehdot siitä, kuinka tämä rahasto toimii. Ja näinhän siinä kävi, että kun sinne rahaa pistettiin, niin pistettiin ikään kuin hyvälle säästötilille, mutta heti kun perussuomalaiset saivat ne pankkitunnukset, niin kyllä sieltä sitten lähti se 100 miljardin tukipaketti maailmalle. Että ihan turha tässä on omaa vastuuta vältellä, kyllä kansa tietää tässä tapauksessa, edustaja Kankaanniemi ja arvoisat perussuomalaiset, että Kreikkaan lähti tukipaketti perussuomalaisten esittämänä ja siunauksella. Täältä eduskunnastakin Suomi siihen osallistui. Näitä puheita te ette pääse pakoon. Juuri siksi, puhemies, esitinkin, että olisi hyvin viisasta, että käsittelisimme myös täällä isossa salissa näitä asioita, ei pelkästään suuressa valiokunnassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-07T16:21:15,2016-12-07T16:22:12,Tarkistettu,1.1 2016_126_79,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Takuista ei kannata puhua. Se oli korkojenvaihtosopimus, jonka pitävyyskin on täysin epävarmaa, ja 30 vuoden kuluttua saadaan, jos saadaan jotakin sieltä. Eli se on kyllä lähes yhtä tyhjän kanssa mutta tietysti poliittisen pelin kannalta oli varmasti teille arvokas. Mitä tulee sitten tähän perussuomalaisten hallitusvastuun kantamiseen, niin me kannamme sitä selkä suorana, mutta valitettavasti me olemme teidän virheellisten päätöstenne takia sidottuja niihin sopimuksiin, joita teidän ministerinne on allekirjoittanut. Siitä me emme pääse ettekä tekään pääse eroon, ja toivotaan nyt, ettei esimerkiksi Italiasta tule sitten laskua, jota jouduttaisiin maksamaan. Koko tämä eurojärjestelmä on nyt kyllä niin haavoittuvassa tilanteessa, että teidän, edustaja Viitanen, kannattaisi puhua hieman varovaisemmalla kielellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T16:22:14,2016-12-07T16:23:17,Tarkistettu,1.1 2016_126_80,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tässä nimenomaan varovaisia ollaan, ja kukaan ei halua eikä toivo, että esimerkiksi Italian tilanne johtaa tästä päivästä hallitsemattomaan tulokseen. Puhemies! Kyllä täytyy muistaa myös perussuomalaisten omat sanat, mitä tulee tähän EVM:n käyttöön. Ennen kuin vielä tiedettiin, että tämä Kreikka kolmonen tulee, niin puheenjohtaja Timo Soini itse sanoi 6.7.2015 A-studiossa tästä kolmannesta tukipaketista, että mitä muuta se olisi kuin vastuiden kasvattamista. Soini on sanonut, että tällaiset summat, mistä puhutaan, olisivat selvää vastuun kasvattamista. Eli ihan turhaan te nyt, edustaja Kankaanniemi, täällä tänään selitätte, että eiväthän perussuomalaiset yhtään vastuita ole kasvattaneet. Teidän siunauksellanne se Kreikka kolmonen eli Soinin ykköstukipaketti syntyi, ja sillä selvä. Nyt kun olemme vaikeassa tilanteessa ja meillä on joka tapauksessa edessä vielä vaikeuksia talouden kanssa Euroopassa ja maailmalla, niin toivoisin todella, että tämä vastuullinen politiikka, minkä sosialidemokraatit viime kaudella omaksuivat, jatkuisi myös tämän hallituksen kaudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-07T16:23:19,2016-12-07T16:24:25,Tarkistettu,1.1 2016_126_81,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,Listalta edustaja Harakka.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_82,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan vakausmekanismin johtaja Klaus Regling on huomenna täällä eduskunnassa, eli edustaja Kankaanniemi voi mainiosti käydä esittämässä nämä huolensa hänelle. Mutta kyllä minunkin täytyy tässä nyt ihmetellä sitä, kuinka monilla rattailla vai vainko kaksilla rattailla tässä nyt perussuomalaiset ajaa. Kun lupasitte ennen vaaleja, että Kreikan piikki pannaan kiinni, kyllähän sen voi tulkita niin ja varmasti suuri osa kansalaisista ja äänestäjistä tulkitsi niin, että te ette hyväksy tätä vakausmekanismin rahoitusta ja teidän ansiostanne Suomi siitä irtautuu. Sen sijaan kävi niin, että ne rahat, jotka siellä pankkitilillä olivat, ovat vasta lähteneet eteenpäin sen jälkeen kun te saitte ne pankkitunnukset. Eli tämä mainitsemanne vaara on realisoitunut vain ja ainoastaan teidän toimestanne. Mitä näihin vakuuksiin tulee, niin perussuomalaisethan osti kokonaisen Helsingin Sanomien etusivun todistaakseen, että niitä ei ole olemassakaan, ja puheenjohtaja Soini väitti näin. Kuitenkaan Suomi ei ole näistä vakuuksista halunnut luopua, ja kyllä hän täällä eduskunnassa joutui myöntämään, että ehkäpä sellaiset sitten onkin olemassa. Tässäkin jälleen kahta totuutta. Tämä muistuttaa nyt sitä samaa, jota olen yrittänyt täällä salissa viime viikolla kysyä: mitä mieltä te olette yhteisöveron tasosta? Te täällä koko ajan ja varmaan tänä iltana myöhemminkin vetoatte siihen, että yhteisöveron lasku oli väärä toimi, se aiheutti vahinkoa toisille, mutta ette te nyt hallituksessa ole esittämässä sen korotusta. Osa teistä on sitä mieltä, että on hyvä, että yhteisövero on niin matala, ja osa teistä pitää sitä epäoikeudenmukaisena. Mutta kun te olette nyt hallituksessa ja teillä on valta, te voitte nämä Suomen kansainväliset sitoumukset muuttaa, mutta ei ole nähty elettäkään siihen suuntaan. Eli pakko on tulla siihen tulokseen, että nämä korskeat vaalilupaukset on petetty monillakin eri aloilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-07T16:24:26,2016-12-07T16:26:28,Tarkistettu,1.1 2016_126_83,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin totean, että vastuut eivät tässä Kreikka-paketissa kasvaneet. Te sosialidemokraatit otitte ne vastuut siitä 12,5 miljardin potista, josta se sitten maksettiin. Näin ollen väite siitä, että meidän toimestamme olisivat vastuut kasvaneet, ei pidä paikkaansa. Toisaalta te väitätte nyt, että ette ottaneet muka vastuuta ja panneet blankovaltakirjaan tai 12,5 miljardin avoimeen valtakirjaan Suomen valtion nimeä. Se on teidän toimenpiteenne, ja sen takia siinä ollaan kiinni. Ei takauksesta pääse yksityinen ihminenkään irti muuta kuin sitä kautta että velallinen, jota on taannut, maksaa velkansa tai sitten takaaja maksaa. Jompikumpi maksaa. Nämä pääomavero- tai yhteisöverokysymykset eivät nyt, puhemies, kuulu tähän asiaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T16:26:31,2016-12-07T16:27:33,Tarkistettu,1.1 2016_126_84,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Luotiin erittäin vastuulliset, erittäin tiukat ehdot sille, miten EVM ylipäätään voi suorituksia antaa, plus lisäksi Suomella vielä erityisen tiukat ehdot. Se ei suinkaan ollut mikään blanko sekki. Mutta nyt teillä on, ikävä kyllä, nämä pankkitunnukset, ja teidän vallassanne on päättää, täyttyvätkö nämä ehdot. Nythän te olettekin aika hövelisti jakamassa niitä vastuita sitten sinne määränpäähän, siihen samaan Kreikkaan, jota niin parjasitte ennen vaaleja. Tällainen selittely, mitä edustaja Kankaanniemi täällä on nyt suorittanut, olisi ollut hyvä kuulla ennen vaaleja, jolloin olisi kerrottu Suomen kansalaisille ihan rehellisesti, että ei tämä niin yksinkertainen asia ole ja ei sitä piikkiä taidetakaan saada kiinni. Mutta nyt kun tämä eräänlainen vaalihuijaus on saatu toteutettua, nyt täällä kyllä selitellään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-07T16:27:36,2016-12-07T16:28:32,Tarkistettu,1.1 2016_126_85,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun puhutaan tästä Kreikka kolmosesta eli Soini ykkösestä, niin kyllähän se nyt, edustaja Kankaanniemi, on niin, eikö olekin, että tällaiset summat, mistä nyt puhutaan, olisivat selvää vastuiden kasvattamista. Ei siitä millään sanakikkailulla pääse eroon. Puhemies! Tuo äskeinen lause ei ollut minun, eli jos ei edustaja Kankaanniemi ole sen kanssa samaa mieltä, niin voinen kertoa, että tällaisen lauseen on sanonut puheenjohtaja Soini Ilta-Sanomille 10.7. Tämä on Timo Soinin näkemys tästä Kreikka kolmosesta eli Soinin ykköstukipaketista, ennen kuin hän tiesi, että, kappas vain, se ihan oikeasti tulee. Ja nyt sitten täällä Kankaanniemi on salissa ja selittelee, että voi voi, tämä oli ihan jonkun muun päätös kuin meidän päätös. Eikö nyt kuitenkin olisi rehellistä sanoa sille kansalaiselle, joka kysyy siellä Hervannan Siwan edessä, miten tämä on mahdollista, että niin, tämän teimme, emme kertoneet ennen vaaleja ja olemme pahoillamme siitä? Mutta ei, täällä sitä sitten selitellään ja pistetään muiden syyksi asioita, mitä tämä hallitus on toteuttanut. Me sosialidemokraatit olisimme tässäkin olleet kaiken kaikkiaan tiukempia kuin tämä hallitus on. Me haluamme tiukkoja ehtoja. Viime kaudella pistimme tämän tiukan linjan vireille. Olemme olleet koko ajan johdonmukaisia omassa politiikassamme, toisin kuin perussuomalaiset, jotka tekevät täyskäännöksen. Voiko tämän enempää tehdä täyskäännöstä kuin tässä asiassa, puhemies, tehtiin?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-07T16:28:33,2016-12-07T16:30:04,Tarkistettu,1.1 2016_126_86,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,Nyt keskustelu ja samalla myös tämä täysistunto keskeytetään perustuslakivaliokunnan kokousta varten. Täysistunto jatkuu kello 17.30.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_126_87,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Nyt jatketaan tänään kello 14 alkanutta, kello 16.30 keskeytynyttä istuntoa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_126_88,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä palata lyhyesti äsken tämän aiheen tiimoilta heränneeseen debattiin. Edustaja Harakka kysyi näet perussuomalaisten kantaa edellisen hallituksen hankkimiin ja silloisen sosialidemokraattisen valtiovarainministeri Urpilaisen kevään 2011 vaalien ratkaisuhetkillä kansalle lupaamiin vakuuksiin. Edustaja Harakka kysyi äsken myös sitä, miksi perussuomalaiset ovat kritisoineet tätä edellisen hallituksen tekemää vakuusjärjestelyä vaikka ovatkin sittemmin muun muassa puheenjohtaja Soinin suulla todenneet, ettei Suomen kuitenkaan kannata luopua näistä mainituista vakuuksista. Arvoisa puhemies! Nythän asia on niin, kuten myös edustaja Kankaanniemi otti äskeisessä puheenvuorossaan esille, että tässä ei ole kyseessä varsinainen vakuus vaan tuottojenvaihtosopimus. Tästä monimutkaisesta tuottojenvaihtosopimuksesta on jo maksettu vähintäänkin käypä markkinahinta viime kaudella ja sisäpoliittisten paineiden vuoksi luultavasti enemmänkin. Edellisen hallituksen aikana Suomi siis paitsi sitoutui epäonniseen Kreikan lainajärjestelyyn myös käytännössä maksoi itse nämä paljon puhutut vakuutensa, vaikka Suomen kansa huhtikuussa 2011 luultavasti arvelikin näillä vakuuksilla tarkoitettavan reaaliomaisuutta, joka annetaan pantiksi lainaa vastaan. Tämä kaikki edellä sanottu ei tietenkään poista sitä tosiseikkaa, että vaikka mainittu tuottojenvaihtosopimus on varsin monimutkainen ja kohdistuu vain osaan lainoista ja toteutuu vain tietyissä olosuhteissa, on sillä edelleen jokin positiivinen arvo, vaikka pienikin. Niinpä olisi tietysti typerää luopua tästä sopimuksesta ilmaiseksi, kun olemme siitä jo itse kertaalleen maksaneet. Kokonaan eri asia on, että tuottojenvaihtosopimuksen sijaan Suomen olisi tullut saada reaalivakuuksia eikä varsinkaan tulla sidotuksi Euroopan vakausmekanismiin (Puhemies koputtaa) viime vaalikaudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-07T17:51:18,2016-12-07T17:53:26,Tarkistettu,1.1 2016_126_89,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! En minä tätä keskustelua enää haluaisi pitkittää, mutta kyllä tähän nyt täytyy se sanoa, että sama kai se on, millä nimellä kutsutaan sitä tosiasiaa, että Suomi on saanut tilille rahasumman, joka takaa Suomen saatavia siinä tilanteessa, että Kreikassa rytisisi ja huonosti kävisi. Ei tämä ole mikään vähäpätöinen juttu. Jos joku luulee, että on helppo työ käydä siellä Euroopassa ilmoittamassa, että Suomi tämän kaataa, ellei vakuuksia tule, niin kokeilkoon itse. Toistaiseksi en ole vastaavankaltaisia ponnisteluja perussuomalaisilta itseltään nähnyt. SDP muutti edellisen porvarihallituksen löysän linjan uudeksi tiukaksi linjaksi, jossa edellytettiin vakuuksia ja jossa sijoittajavastuun tulee toteutua. Esimerkiksi tämä EVM-mekanismi silloin luotiin, ja se, että me saamme velkamme sieltä ensimmäisenä ulos, oli tärkeä periaate ja samoin sijoittajavastuun toteuttaminen. Nämä EVM-mekanismit sinänsä luotiin juuri tästä syystä siksi kestäväksi säästötiliksi, josta sitten vain tiukoin ehdoin tietyissä tilanteissa voi nostaa ulos. Tästä me olemme nyt ihmetelleetkin perussuomalaisia: kun puheenjohtaja Soini itsekin oli sitä mieltä, että tässä tässä Kreikka kolmosessa eli Soini ykkösessä on kyseessä vastuiden kasvaminen, niin mikä ihme perussuomalaiset tästä vastuusta vapauttaa? Tätä minä en ymmärrä ja toivoisin sille saavani selityksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-07T17:53:26,2016-12-07T17:55:06,Tarkistettu,1.1 2016_126_90,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Varmaan on viisautta tässä asiassa säilyttää niin sanotusti mahdollisimman matala profiili, koska ne sopimukset, mitkä silloin aikanaan tehtiin, ovat varmaan semmoisia sopimuksia, joiden tutkiminen olisi kovin, kovin monisäikeistä. Se varma tieto on niissä papereissa, mitä me tähän taloon olemme saaneet tutkittavaksi. Tärkeää on kuitenkin se, että jatkamme oman taloutemme ylös nostamista pikkuhiljaa, rauhallisesti ja sitkeästi ja emme lähde siihen loanheittoon tai siihen kilpalaulantaan, onko tämä hyvä sopimus vai huono sopimus, mikä aikanaan tehtiin. Kun on näitä kriisipesäkkeitä — kuten olemme viikonloppuna oppineet tuntemaan, että Italiassa on taas kytemässä tämän kansanäänestyksen jälkeinen tilanne, jonka lopputulosta emme tiedä, mitä tulee sitten sen jälkeen — niin sanoisin, että ehkä viisautta tässä asiassa on, niin kuin kaikissa muissakin asioissa, panna se oma talous ensin kuntoon ja sen jälkeen jäädä ehkä ihmettelemään, mitä muualla maailmassa tapahtuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-07T17:55:07,2016-12-07T17:56:16,Tarkistettu,1.1 2016_126_91,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Totuus on kuitenkin tässä asiassa se, että kyllä sosialidemokraattinen puolue on nimenomaan tämän yhteisvastuun arkkitehti. Kun ajattelee viime kautta, kun viime vaalikaudella nämä EVM:t hyväksyttiin ja luotiin, kyllä perussuomalaiset ja keskustapuolue olivat erittäin kriittisiä tämän yhteisvastuun lisäämisen suhteen. Me olemme nyt tällä hetkellä sen sosialidemokraattisen politiikan vankeja, mitä viime vaalikaudella tehtiin. Nämähän ovat valtiosopimuksia, niin näitä päätöksiä joudutaan nyt noudattamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-07T17:56:16,2016-12-07T17:56:57,Tarkistettu,1.1 2016_126_92,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jottei nyt aivan olennaisia virheellisyyksiä jäisi eduskunnan pöytäkirjoihin, niin todettakoon, että tämä prosessi sai alkunsa edellisen porvarihallituksen aikana, jolloin ilman mitään vakuuksia annettiin kahdenvälinen laina Kreikalle, ja silloin jopa muistaakseni todettiin, että tämä on hyvä bisnes. Tuolloin jo SDP vastusti tätä ja olisi halunnut tiettyjä tiukkoja ehtoja, jotta tähän velkajärjestelyyn voidaan mennä. Silloin jo edellytimme vakuuksia ja sijoittajavastuuta. Valitettavasti näin ei käynyt. Kun tulimme hallitusvastuuseen, olimme johdonmukaisia puheessamme ja toteutimme seuraavat järjestelyt siten, että sekä tuli vakuudet että toteutui sijoittajavastuu — eli ei mennä silmät ummessa ja laput silmillä antamaan yhteiseen ämpäriin rahoja ilman, että on mitään varmuutta, että ne saadaan koskaan takaisin. Olemme edelleen johdonmukaisia, mutta me ihmettelemme sitä, että perussuomalaiset saivat kuuluisan suuren vaalivoiton lupaamalla kansalle, että nyt on hanat kiinni ja missään nimessä Kreikalle ei enää rahaa anneta, ja sitten tehdään täyskäännös, siis Guinnessin Ennätysten kirjaan mahtuva poliittinen täyskäännös tässä asiassa ja mennään äänestämään heti ensi töiksi uusi Kreikka-tukipaketti, Kreikka kolmonen, kutsuttuna nimellä Soini ykkönen. Tästä on kysymys historiankirjoissa, ja on aivan turhaa sanoa jotain, että sosialidemokraatit olisivat toimineet toisin kuin ovat. Me itse tiedämme linjamme, ja toivottavasti myös kansa tietää ensi kerralla paitsi meidän linjamme myös perussuomalaisten linjan tässä. Nimittäin se on hieman toinen kuin mihin perussuomalaiset ennen vaaleja kannatuksensa perustivat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-07T17:56:57,2016-12-07T17:58:40,Tarkistettu,1.1 2016_126_93,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp," Niin, on tärkeintä, että eduskunnan pöytäkirjoihin jää oikeita asioita. EVM:n peruspääomaan viime vaalikaudella sosialidemokraattisen valtiovarainministerin kantaessa sitä salkkua annettiin 1,5 miljardia euroa, joka otettiin ulkomailta vielä lainana. Tämä on kuitenkin totuus, ja se tapahtui viime vaalikauden aikana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-07T17:58:40,2016-12-07T17:59:16,Tarkistettu,1.1 2016_126_94,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ja viime vaalien alla perussuomalaiset lupasivat olla käyttämättä sitä EVM:ssäkään olevaa summaa vaan perussuomalaiset kertoivat, että nyt kerta kaikkiaan loppuu tämä rahan syytäminen Kreikkaan. Tämä luvattiin kansalle ja toisinpäin tehtiin, ja tämä on tosiasia. Kyllä minä muistan muutamia vaalimainoksiakin katselleeni perussuomalaisilta, ja kyllä tämä ei nyt puheella muuksi muutu, edustaja Turunen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-07T17:59:17,2016-12-07T17:59:43,Tarkistettu,1.1 2016_126_95,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minunkin muistini muistaa hyvin sen, kuinka viime vaaleissa lupasitte panna piikin kiinni. Piikki kiinni. Tällä hallituskaudella ollaan huomattu, että nämä perussuomalaisten vaalilupaukset eivät olekaan sitä, mitä on aikaisemmin luvattu, kun piikki ei mennyt kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-07T17:59:45,2016-12-07T18:00:12,Tarkistettu,1.1 2016_126_96,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp," Arvoisa puhemies! Mitään lisävastuita ei ole Suomi ottanut. Nämä ovat todellakin niitä heijastuksia viime vaalikaudelta, mihin sosialidemokraatit silloin tämän yhteisvastuupolitiikan kanssa Suomen talouden on ajanut — piste.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-07T18:00:15,2016-12-07T18:00:43,Tarkistettu,1.1 2016_126_97,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Niin, siis Euroopan vakausmekanismiin on sijoitettu rahaa erittäin tiukoin ehdoin, ja Suomella on ollut kaikista tiukimmat ehdot. Se, liikkuuko sieltä rahaa minnekään, eli tämä meidän alkuperäisen keskustelumme aihe eli se, mitä nämä takaukset voivat käytännössä tarkoittaa, on nyt ollut pelkästään perussuomalaisten vastuulla. Se tarkoittaa sitä, että nämä rahat lähtivät, kun pankkitilin tunnusluvut siirtyivät teille. Silloin ne vasta lähtivät eteenpäin, ja ministeri Soini sanoi itsekin haastatteluissa, että kyllä, nämä vastuut ovat lisääntyneet. Ei siitä pääse kiemurtelemaan pois. Muistan hyvin sen, kun olin ennen eduskuntavaaleja muun muassa perussuomalaisten vaaliteltoilla ja yritin sanoa, että älkää luvatko, että se piikki menee kiinni, koska jokainen meistä tietää, että tämä Kreikan kolmospaketti (Puhemies koputtaa) tulee käsittelyyn aivan pian, ihan kahden kuukauden sisällä, ja te joudutte vastaamaan niistä sanoistanne — ja kyllä totisesti vastaatte niistä sanoistanne nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-07T18:00:44,2016-12-07T18:01:49,Tarkistettu,1.1 2016_126_98,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ettei tässä nyt vain kävisi niin kuin sosialidemokraatit ovat hivenen pelänneet, että Soini kakkosta pukkaa. Toivottavasti nyt ihan näin ei käy. Edustaja Turunen ei tainnut olla äsken salissa, kun siteerasin puheenjohtaja Soinia, joka sanoi 10.7. edelliskesänä, että tällaiset summat, mistä nyt puhutaan, olisivat selvää vastuun kasvattamista. Ei siitä millään sanakikkailulla pääse eroon. Soinin mielestä tämä koskisi myös tilannetta, jossa vakausmekanismi EVM:stä irrotettaisiin Kreikalle rahaa. Tämän toistin jo istunnon edellisellä puoliskolla, ja edustaja Turunen silloin ei ollut salissa. Mutta kyllä minua se hämmästyttää, ja ellette te nyt usko meitä sosialidemokraatteja, niin uskokaapa nyt ainakin puheenjohtaja Timo Soinia siinä, ovatko perussuomalaiset olleet kasvattamassa vastuita vai eivät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-07T18:01:49,2016-12-07T18:02:43,Tarkistettu,1.1 2016_126_99,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä edustaja Viitanen sanoo, että uskokaa nyt demareita, niin virkistelin muistia itsekin tässä, ja muistan sellaisen valokuvan, jota jaettiin, jossa silloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli allekirjoittamassa sopimusta näistä takuuksista tai vakuuksista, ja myöhemmin paljastui, että kyseessä ei ollut minkäännäköinen vakuussopimus. (Pia Viitanen: Tuliko rahat tilille?) Että ketä tässä nyt käytännössä pystyy oikeastaan uskomaan? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-07T18:02:43,2016-12-07T18:03:22,Tarkistettu,1.1 2016_126_100,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp," Arvoisa puhemies! Minusta on kyllä aivan käsittämätöntä tulla kuuntelemaan tällaista keskustelua, jossa siis aidosti perussuomalaiset väittävät, väittävät täällä, etteivät he ole käyttäneet Euroopan vakausmekanismia. Sitähän te yritätte väittää, kun väitätte, että te ette ole vastuita lisänneet. Nimenomaan te olette lisänneet Suomen vastuita, koska te olette ottaneet käyttöön tämän vakausmekanismin sallimat, neuvotellut vastuut, jotka eivät olleet realisoituneet. Te realisoitte nämä vastuut, ja siltä osin te olette laajentaneet Suomen vastuita. Minusta on aivan käsittämätöntä kuunnella tätä keskustelua, jossa te pesette käsiänne ja annatte ymmärtää, ettette te olisi vastuita miltään osin laajentaneet. On ollut erittäin tärkeä ja pitkä linja suomalaisessa politiikassa, että me olemme olleet hyvin huolellisia siinä, että nämä vastuut eivät perustelematta laajene. Te täällä annatte ymmärtää, että te ette olisi vastuita laajentaneet, ja se ei kyllä pidä paikkaansa. Olen tosi pahoillani tästä keskustelusta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-07T18:03:22,2016-12-07T18:04:32,Tarkistettu,1.1 2016_126_101,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Onko niitä vakuuksia olemassa vai ei? Tämä on jälleen yksi kysymys, mistä perussuomalaiset tuntuvat olevan tiistaina eri mieltä kuin keskiviikkona. Me muistamme, että perussuomalaiset osti Helsingin Sanomien etusivun todistaakseen, että näitä 900 miljoonan euron vakuuksia ei ole olemassakaan, ja puheenjohtaja Soini lausui tässäkin salissa moneen kertaan, että ne ovat pelkkää bluffia. Mutta kun tämä Kreikka-paketti toissa kesänä tehtiin, Suomen hallituksen linjana oli silloin se, että nämä Suomen vakuudet eivät saa olla vaarassa missään maksujärjestelyissä — kas, ne vakuudet ilmestyivätkin olemaan hallitukseen, jossa perussuomalaiset olivat mukana. Täällä salissa ministeri Soinilta kysyttiin, onko niitä vakuuksia, ja hän joutui kiemurrellen myöntämään, että kyllä ne taitavat sittenkin olla olemassa. Tässä on nyt olennainen juttu politiikan kuluttajansuojan osalta. SDP vastusti vuonna 2010 sitä ensimmäistä Kreikka-pakettia. Hankala tilanne joutua seuraavaan hallitukseen ja jatkaa sopimuksia, jotka eivät olleet omasta mielestä oikeudenmukaisia eivätkä mielekkäitä. Silloin SDP teki nämä omat muutoksensa siihen vaatimalla näitä vakuuksia ja tiukkoja ehtoja. En itse ole välttämättä edes samaa mieltä siitä, oliko se hyvä ratkaisu, mutta se osoittaa poliittista tahtoa ja johdonmukaisuutta ja linjaa, että kun ollaan hallituksessa, ei jäädä ruikuttamaan sitä, että edellinen hallitus teki vääriä päätöksiä — niin kuin perussuomalaiset nyt teki — vaan kun ollaan hallituksessa, kun on se valta, niin käytetään sitä valtaa, tehdään siitä sitten parempi varsinkin kun on äänestäjille luvattu, että se piikki menee kiinni. Mutta teillä ei ole mitään tahtoa puuttua asiaan, vaan te mieluummin vain valitatte ja ruikutatte täällä sitä, että olette edellisen hallituksen vankeja myös tässä asiassa. Täytyy sitten kysyä: mitä te siellä hallituksessa oikein sitten teette, jos ette tee siellä omaa, linjanne mukaista politiikkaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-07T18:04:32,2016-12-07T18:06:29,Tarkistettu,1.1 2016_126_102,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle Suomen Pankille myönnettävästä valtiontakuusta Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi>>>Hallituksen esitys HE 254/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En nyt oikeastaan halua tätä keskustelua tämän enempää pitkittää, mutta ehkä kuitenkin toistan pääkohdat siitä vastauksesta, jonka jo äsken annoin edustaja Harakalle — en tiedä, oliko hän silloin paikalla. Eli edustaja Harakka kysyi, onko perussuomalaisten linja tässä asiassa erilainen tiistaina ja keskiviikkona. No ei ole. Elikkä mikä tämä linja nyt sitten on, ja mikä tämä näkemys näistä vakuuksista on? Näkemys on se, että tässä nyt ei ole kyseessä varsinainen vakuus vaan tässä on kyseessä tuottojenvaihtosopimus, joka on hankittu aikoinaan, edellisen hallituksen aikana markkinahintaan, ja todennäköisesti siitä on maksettu jopa hieman enemmän kuin mikä tämä käypä markkinahinta olisi, koska edellisen hallituksen ja varsinkin sosialidemokraattien oli ne pakko hankkia sisäpoliittisista syistä. No toinen juttu on tietysti sitten se, että kun nämä vakuudet on jo hankittu ja niistä on maksettu, ei tietenkään ole syytä ehdoin tahdoin vaarantaa niitä vakuuksia eikä missään mielessä tietenkään luopua niistä, ja siksi perussuomalaiset ovat ehdottomasti todenneet, että lainojen anteeksianto ei ole ajateltavissa. (Timo Harakka: Vakuudet ovat olemassa!) ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-07T18:06:29,2016-12-07T18:07:39,Tarkistettu,1.1 2016_126_103,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_126_104,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Seuraava itsenäisyyspäivä on itsenäisen Suomen satavuotisvuotisjuhla. Juhlavuoden teema on Yhdessä, ja varsinkin vaikeina taloudellisina aikoina tätä yhteishenkeä ja keskinäistä luottamusta täytyy erityisesti varjella ja tukea. Ikävä kyllä tämän hallituksen toimet ovat lisänneet eriarvoistumista: heikot ovat joutuneet kantamaan leikkausten taakat, hyväosaiset on vapautettu talkoista. Tästä tunnetilasta, tästä epäoikeudenmukaisuuden tunteesta, ei pidä syyttää oppositiota. Britanniassa tunnetaan käsite lojaali oppositio. Me, isänmaan lojaali oppositio, siis varoitamme hallitusta eriarvoistamisesta ja syrjäyttämisestä, jonka vaurioista tavalliset ihmiset joutuvat kärsimään myös seuraavaan ja sitä seuraavaan sukupolveen. Se on velvollisuutemme. Lisäksi tarjoamme hyvässä toivossa oikeudenmukaisempia vaihtoehtoja. Ongelma on todellinen, senhän pääministeri Sipiläkin äskettäin myönsi perustamalla työryhmän, joka etsii ratkaisuja eriarvoistumisen kasvun aiheuttamiin ongelmiin. Se on oikein, se on kannatettavaa ja todistaa, että meillä on yhteinen tilannekuva: Suomi uhkaa jakautua kahtia. Arvoisa puhemies! Hallituksen tuloveroesityksessä on paljon hyvää. On oikein alentaa työn verotusta, koska eurooppalaisessa vertailussa Suomi verottaa työtä melko kireästi. Ansiotuloverojen alennus auttaa myös ylivoimaisesti suurinta osaa pienyrittäjistä, joita pienen vuosituloksen takia verotetaan ansiotulojen mukaan. Myöhemmin tänään käsittelyssä oleva yrittäjävähennys on heidän kannaltaan kutakuinkin tarpeeton, 120 miljoonan tulonsiirto ennestään hyvätuloisille. Mutta tästä debatoimme myöhemmin tänään. Hallitus on ylvästellyt, että tuloveronalennus painottuu pieni- ja keskituloisiin. Jos katsotaan kiky-ratkaisua ja veropolitiikkaa yhdessä ja ennen kaikkea hallituksen omia veroratkaisuja, niin tähän näkemykseen ei voi yhtyä. Kun sekä kansanedustajat että keikkatarjoilijat saavat saman 0,6 prosentin veronalennuksen, niin tosiasiassa se ei painotu pienituloisiin eikä auta pienipalkkaisen työn vastaanottamista, kuten hallitus on esittänyt. Sosialidemokraattien vaihtoehto sen sijaan painottuu aivan aidosti pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin ja myös eläkeläisiin. Meidän mallimme työtulovähennyksestä hyödyttää prosentuaalisesti eniten pienipalkkaisia, alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevia, ja euromääräisesti eniten keskipalkkaista suomalaista perhettä, jossa tulonsaajan kuukausipalkka on reilut 3 000 euroa kuussa. SDP:n vaihtoehdossa pieni- ja keskipalkkaisen työntekijän käteen jää 100—200 euroa kuussa enemmän kuin hallituksen mallissa. Heitä on 95 prosenttia palkansaajista — 95 prosenttia hyötyy. Ja ketkä eivät hyödy? Se vaurain 5 prosenttia. Hallituksen työtulovähennys hyödyttää vielä heitäkin, jotka ansaitsevat 127 000 euroa vuodessa. Me emme näe syytä siihen, että juuri tässä tilanteessa kansanedustajan verotusta pitää keventää, etenkin kun ensimmäistä kertaa historiassa kansaneläkkeitä leikataan. Pienituloisten eläkeläisten ostovoima heikkenee samaan aikaan kun hyvätuloiset hyötyvät. Siksi toistamme jo viime vuonna tekemämme esityksen, että suurituloisten veroluokat vuodelta 2015 pidetään voimassa, samoin solidaarisuusvero. Tämä on vastaus arkkipiispa Kari Mäkisen toiveeseen. Hän ei lämmennyt pääministerin pyyntöön, että hyvätuloiset osallistuisivat hyväntekeväisyydellä. Hän sanoi aivan oikein, että yhteiskunnalla on käytettävissään verotuksen keino ja se on meidän hyväosaisten eettinen tapa osallistua talkoisiin. Toinen suuri huolenaihe on se, että samaan aikaan kun köyhiltä leikataan, hyväosaisille annetaan lähes 200 miljoonan euron verolahjoituksia. Ihmiset ovat olleet valmiita tinkimään, koska eivät halua sysätä suurta valtionvelkaa lasten ja lastenlasten kannettavaksi. Mutta miksi heidän pitäisi tinkiä sen eteen, että 2 miljoonan euron arvoasunnon saaja maksaa lahjaveroa 50 000 euroa vähemmän — ensi vuonna ja joka vuosi? Miksi heidän pitäisi tinkiä sen eteen, että yksityislääkäri saa yhden hengen yhtiössä tuhansien eurojen lahjan — ensi vuonna ja joka vuosi? Miksi heidän pitäisi tinkiä sen eteen, että metsänomistajien omistusten arvo nousee miljoonien eurojen valtiontukiaisilla? Näistä kolmesta lakiesityksestä kaksi on salissa tänään toisessa käsittelyssä — kolmesta iloisesta rosvosta kaksi nopeinta. Eriarvoistamista ei pidä hyväksyä ja onneksi ei tarvitsekaan hyväksyä. Sosialidemokraattien vaihtoehdossa korotetaan myös kaikkein pienituloisimpien perusvähennystä mutta ennen kaikkea peruutetaan indeksileikkaukset kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen, samoin kuin muihin Kela-indeksiin sidottuihin etuuksiin, päivärahoihin ja asumistukiin, myös eläkeläisten asumistukeen. Peruutamme myös hallituksen tekemän leikkauksen lapsilisiin. Arvoisa puhemies! Nyt jos koskaan 100-vuotias Suomi tarvitsee yhteisvastuuta. Siksi esitämme myös tähän tilanteeseen pääomatuloveron maltillisen korotuksen. Hallitus itsehän nosti korkeampaa pääomatuloveroa jo 1 prosenttiyksikön verran. Moni ekonomisti on myös samaa mieltä kanssamme siitä, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen liittyvä niin sanottu normaalituottoraja eli 8 prosenttia on nykyisissä nollakoron oloissa liiallinen. Tähän esitämme vaatimatonta, monen ekonomistin ja epäilemättä Hetemäen työryhmän mielestä liian vaatimatonta, uudistusta. Samalla toistan ihmettelyni siitä, miksei näiden tuloverouudistusten joukossa ole päähallituspuolue keskustan jo muutama vuosi sitten ansiokkaasti esiin nostamaa korkovähennyksen porsaanreikää. Suomihan on ulkomaisten kiinteistösijoitusyhtiöiden veroparatiisi. Tässä ihmettelyssä olen saanut kiitettävää tukea edustaja Lohelta, joten tarjous yhteisestä lakialoitteestamme on yhä voimassa, jos eduskunnan enemmistö ei SDP:n lausumaan voi yhtyä. SDP kannattaa kotitalousvähennystä, mutta meillä on parempi malli kuin hallituksella. Veronmaksajain Keskusliitto on esittänyt, että 100 euron omavastuuosuus poistetaan. Se hyödyttää jokaista nykyistä vähennyksen saajaa ja antaa nykyistä pienituloisemmille ihmisille mahdollisuuden käyttää vähennystä. Kotitalousvähennys yhä useamman ulottuville, ja myös kerrostalo- ja rivitaloasukkaille asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden rahoitusvastuulla toteutettaviin remontteihin. Tarjoamme tässäkin asiassa hallitukselle parempaa mallia, jolla korvataan hallituksen esitys ja saadaan aikaan entistä reilumpi kotitalousvähennys. Lopuksi, arvoisa puhemies, kuten alussa sanoin, tilannekuva hallituksella ja oppositiolla on yhteinen. Eriarvoistuminen on Suomessa suuri vaara. Se uhkaa talouden ja työllisyyden toipumista. Tilannekuva edellyttäisi kuitenkin myös toimia oikeudenmukaisuuden ja reilun pelin ilmapiirin vahvistamiseksi. Lojaali oppositio, sosialidemokraatit tarjoaa hallitukselle jälleen apua ja yhteistyötä. Näin ollen esitän vastalauseen mukaiset muutosesitykset sekä lausumat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-07T18:08:12,2016-12-07T18:15:07,Tarkistettu,1.1 2016_126_105,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisat edustajat, ehkä tarkennuksena vielä työjärjestykseen, että lausumat totta kai voi kertoa ensimmäisessä käsittelyssä mutta niiden esittely tulee tehdä toisessa käsittelyssä, ja myöskin kannatus, jos niitä aiotaan esittää.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_106,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Meillähän toden totta on lausumien lisäksi sitten myös ihan pykälämuutoksia, ja ne tietenkin esitämme vastalauseen mukaisesti, koska käsittelyssä käsittääkseni äänestetään. Eli tässä on oiva mahdollisuus sitten eduskunnalla yhtyä myös äänestysten myötä näihin meidän vastalauseemme sekä muutosesityksiin että lausumaesityksiin, jotka koskevat juuri sitä kokonaisuutta, minkä edustaja Harakka mielestäni erinomaisella tavalla tuossa edellä esitteli. Kannan itsekin syvää huolta tästä yhteiskunnan eriarvoistumisesta. Sydäntä monta kertaa särkee ja sattuu, kun ihan oikeasti kuulee niitä tarinoita, mitä ihmiset tulevat tänä päivänä aika hädissään tuolla toreilla puhumaan, tulevat kertomaan siitä, että lääkkeet kallistuvat, ja tulevat kertomaan siitä, että vanhusten hoiva ei ole parhaalla mahdollisella tolalla, tulevat puhumaan omasta toimeentulostaan ja monista tärkeistä asioista. Siksi onkin niin ikävää, kun hallituksen omassa veropolitiikassa niin räikeällä tavalla tämä eriarvoistuminen ja sen lisääminen välittyy. On täysin tavatonta, puhemies, minusta se, että näinä päivinä sanotaan köyhimmille ihmisille, pienille ihmisille, että leikatkaa, tinkikää, koska rahaa ei ole ja meidän täytyy saada velkaantuminen kuriin, ja sitten kuitenkin samaan aikaan me törmäämme hallituksen veroesityksiin, joissa varsin anteliaalla kädellä rahaa riittää niin suurituloisimpien veronkevennyksiin kuin sitten siihen, että samaan aikaan pieniosaisista ei pidetä kylliksi huolta. Puhemies! Oli aika ikävä nähdä se, että kun tämä hallituksen tuloverolakiesitys tuli, niin tietopalvelun laskelmat osoittivat, että tässä käy niin, että suurituloiset hyötyvät eniten — hyvin ikävä suunta. Sitten toinen, mikä mielestäni oli todella huolestuttavaa, oli se, että näistä laskelmista kävi myös ilmi, että eläkkeensaajien ostovoima jää miinusmerkkiseksi — miinusmerkkiseksi eläkkeensaajien ostovoima. Se ei näinä aikoina, arvoisat hallituspuolueiden edustajat, ole ollenkaan viisasta. Se on paitsi epäoikeudenmukaista myös talouden ja talouskasvun kannalta epätoivottava suunta. Mitä tulee pienituloisimpiin kaiken kaikkiaan, hallitushan lupasi kovaan ääneen kompensoida nämä niin sanotut kiky-alennukset kaikkein pienituloisimmille, mutta siinäkin pettymys oli suuri, kun saimme sitten näiden esitysten jälkeen tietopalvelun laskelmista jälleen nähdä, että kaikkein pienituloisimpienkin palkansaajien ostovoima jää miinusmerkkiseksi. Se ei, puhemies, ollenkaan ole hyvä asia. Me olemme sosialidemokraatteina tietenkin siitä tyytyväisiä, että varmasti meidän painostuksestamme, kovasta painostuksestamme, jota olemme täällä eduskunnassa pitäneet, tällä kertaa tuloveronkevennyksiä ulotettiin myös eläkkeensaajiin. Viime kerrallahan näin ei tehty. Mutta edelleen pettymys on se, että hallitus ei korjaa tätä niin sanottua veroeroa, tätä virhettä, joka tälle vuodelle tuli. Sen puolesta tulemme tekemään edelleen töitä, että tämä korjaantuisi. Ja todettakoon, että esimerkiksi eläkkeensaajista SDP:n esityksessä keskimäärin pieni- ja keskituloinen eläkeläinen saisivat 100—200 euroa enemmän käteen kuin hallituksen esityksessä saisivat. Tätä kautta pidämme tärkeänä sitä, että myös eläkkeensaajien asema turvataan. Kaiken kaikkiaan meillä on tässä tuloverolain vastalauseessa sinänsä hyvä ote paitsi sen vuoksi, että se on oikeudenmukaisempi tulonjaollisesti, myös siksi, että minä uskon vilpittömästi siihen, että se, että veronkevennyksiä painotetaan pieni- ja keskituloisille, kuten me painottaisimme, edistää myös työllisyyttä. Se parantaa ostovoimaa, edistää työllisyyttä ja on tätä kautta hyvä. Siitä olen erityisen iloinen, että meillä on lisäksi täällä toinenkin työllisyyttä edistävä esitys sisällä eli edustaja Harakan mainitsema kotitalousvähennyksen ulottaminen rivitalo- ja kerrostaloasukkaille. Se olisi aivan oikein. Tänä päivänä pitää korjata ja peruskorjata. Hyvin paljon meillä on esimerkiksi lähiöissä sitä korjausvelkaa, ja siksi tämä esitys on mielestäni hyvä avaus, ja toivon, että hallitus ottaa tästä kaiken kaikkiaan kopin. Puhemies! Lopuksi summaan tämän huolen niin, että tällainen politiikka, jossa hallitus varsin anteliaalla kädellä antaa hyväosaisille veronkevennyksiä — siihen on varaa — ja samaan aikaan taloutta supistavalla kehällä leikkaa pienituloisten ostovoimaa — tekee ikäviä, julmia leikkauksia — nyt johtaa kerta kaikkiaan siihen tilanteeseen, kun työllisyyteen ei panosteta, että ensi keväänä olemme vaikeassa tilanteessa. Me sosialidemokraatit olemme varoittaneet tästä jo vuoden ja erityisesti viime kesänä ja viime syksynä, kun kävimme tähän keskusteluun, sanoimme, että tällä menolla ensi keväänä edessä ovat lisäleikkaukset, jos hallitus jatkaa tätä linjaansa. Ja kuinka ollakaan, nyt sitten olemme nähneet jo tämän, että valtiovarainministeri Orpo tulee ja sanoo, että kevään kehysriihessä voi olla jopa parin miljardin lisäleikkaukset edessä. Pääministeri Sipilä vielä vähän kiisti tätä näkemystä, mutta tässä mennään, ja toden totta en pidä tätä kehityssuuntaa ollenkaan hyvänä. Kaiken kukkuraksi pisteeksi i:n päälle kävi niin, että hallitus aikoo ilmeisesti siirtää kehysriihen ajankohdan kunnallisvaalien yli, mikä tarkoittaa kyllä aikamoista huijausta siinä suhteessa, että ajatellaan, että mennään laput silmillä kunnallisvaaleihin, kerrotaan hyviä ja kauniita asioita, ja kun vaalit ovat ohi, hallitus kokoontuu kehysriiheensä tekemään pahimmassa tapauksessa parin miljardin lisäleikkaukset, mikä tarkoittaa leikkauksia sitten lapsiperheiden asemaan, eläkkeensaajien etuuksiin, työttömyysturvaan, perusturvaan, varmasti kaikkeen tällaiseen, ja näin ei missään nimessä saisi eikä pitäisi tehdä. Minusta hallituksen täytyy sitoutua tässä ja nyt siihen, että kehysriihi pidetään asianmukaisella tavalla kansalaisilta pimittämättä ennen kunnallisvaaleja tavanomaiseen, normaaliin aikaan, koska jos näin ei olisi, olisi syytä epäillä, mikä hallituksen tarkoitusperä tässä kehysriihen siirtämisessä on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-07T18:15:17,2016-12-07T18:22:19,Tarkistettu,1.1 2016_126_107,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä varsin tärkeä esitys, koska tuloveroasteikolla voidaan tehdä myös ihmeitä tässä ajassa. Kysymys on siitä, millä tavalla taloutta käytännössä voidaan tasapainottaa oikeudenmukaisesti ja reilulla tavalla kasvua kuitenkaan vaarantamatta. Me esitämme tuloveroasteikkolakiin muutoksia, jotka olisivat oikeudenmukaisempia kuin hallituksen esitys ja myöskin loisivat työllisyyttä ja kasvua uudella tavalla. Siksi, arvoisa puhemies, esitän jo tässä vaiheessa, että tämä lakiesitys, joka tänään on käsittelyssä, saisi sen muodon kuin sosialidemokraattien vastalauseessa on. Siltä varalta kannatan edustaja Harakan ja edustaja Viitasen esityksiä, jotta pääsemme äänestämään näistä asioista tämän sisällön osalta. Arvoisa puhemies! Joitakin yksityiskohtia meidän reilusta ja paremmasta vaihtoehdostamme: Ensinnäkin olemme huolissamme siitä, että ihmisten mahdollisuudet pärjätä yhteiskunnassa näillä tehdyillä ratkaisuilla heikkenevät. Monille ostovoima kerta kaikkiaan jää liian pieneksi. Olemme sitä mieltä, että työn verotusta on syytä alentaa, jotta pieni‑ ja keskituloisten ihmisten ostovoima säilyy. Tältä osin yhdymme kyllä siihen hallituksen linjaan, että työn verotusta voidaan alentaa, mutta olisimme kohdentaneet nämä muutokset tätä hallitusta ja hallituksen kohdennuksia reilummalla tavalla. Lähdemme siitä, että SDP toteuttaa työtulovähennyksen oikeudenmukaisemmin kuin hallitus, ja kun mukaan lasketaan myöskin TyEL-maksun muutos eli sen alentaminen, pieni‑ ja keskituloisten palkansaajien käteen jää tosiasiassa 100—200 euroa enemmän kuin hallituksen esityksessä. Näin voidaan sanoa, että erityisesti pieni‑ ja keskipalkkaiset työntekijät hyötyvät eniten. Miksi 95 prosenttia suomalaisista sitten hyötyy tästä SDP:n mallista? Se johtuu siitä, että yli 70 000 euroa ansaitsevalle SDP ei enää olekaan yhtä avokätinen kuin hallitus. Ja miksi olisi, koska uskomme siihen, että erityisesti pieni- ja keskituloisten ihmisten ostovoiman kannustaminen on tärkeää. Kun katsotaan sitten Sipilän hallituksen tänään käsittelyssä olevaa esitystä, niin on hyvä todeta, että se suosii kyllä kerta kaikkiaan ylintä tuloluokkaa. Ensinnäkin veroasteikkoja on vuonna 2016 muutettu siten, että käytännössä jo 12 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan suuripalkkaisen johtajan veroluokka on tosiasiassa puolet siitä, mitä on tällaisella keskipalkkaisella asiantuntijalla. Se on aika kova muutos siihen, miten määritellään veroluokan rajat. Toisaalta haluamme omalta osaltamme pitää kiinni entisestä hyvästä vaihtoehdostamme, jossa säilytämme solidaarisuusveron, ja lähdemme siitä, että suurituloisten veroluokat pidetään voimassa. Näin vuoden 2015 veroluokkien mukaan yli 90 000 ansaitsevat maksaisivat käytännössä 2 prosenttia korkeampaa solidaarisuusveroa. Arvoisa puhemies! Me emme usko siihen, että kaikkein parhaiten toimeentulevat ihmiset yhteiskunnassa olisivat pelkästään hyvän tahdon ja anteliaisuuden varassa. Kyllä me uskomme siihen, että aidosti yhteiskunnassa verotuksella voidaan pitää huolta siitä, että kaikki osallistuvat. Sen takia meidän vaihtoehtobudjettimme suuri sanoma on se, että kaikki mukaan — ei lahjoituksilla vaan verotuksella. Tältä osin olemme siis tehneet muutoksia, joissa tosiasiassa pieni- ja keskituloiset hyötyvät. Vaihtoehtobudjettimme veropoliittisten valintojen pohjalta 95 prosenttia suomalaisista saisi enemmän hyötyä tästä meidän vaihtoehdostamme. On hyvä myöskin todeta, että erityisesti eläkeläiset hyötyisivät vaihtoehdostamme juuri sen vuoksi, että haluamme pitää kiinni siitä, että eläkeläisillekin jää enemmän käteen eläkkeistä. SDP:n eläketulovähennys on hallituksen esitystä oikeudenmukaisempi samalla periaatteella kuin palkansaajienkin osalta. Näin 95 prosenttia eläkkeensaajista saa 100—200 euroa enemmän käteen vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että me merkittävältä osalta parannamme myös pienituloisten eläkeläisten asemaa, kun peruutamme kaikki hallituksen indeksileikkaukset kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen ja teemme eläkkeisiin tämän lain mukaisen korotuksen. Tältä osin on hyvä todeta, että ostovoima näillä ryhmillä kasvaa. Arvoisa puhemies! Sitten muutama sana kolmesta rosvosta, joilla tarkoitamme tämän hallituksen isoja lahjoituksia kaverikapitalismin hengessä suurituloisille. Suurituloiset saavat entistä enemmän näillä veropoliittisilla ratkaisuilla. Voidaan kysyä, onko metsälahjavähennys tässä ajassa oikea tapa saada puuta liikkumaan vai onko kysymys siitä, että niitä, joilla on jo omaisuutta, veropoliittisilla ratkaisuilla tuetaan yhä enemmän. Me voimme tässä ajassa kysyä, onko yrittäjävähennys tapa, jolla kohdennetaan kasvua ja työllisyyttä meidän kituville, työllisyysongelmien vaivaamille alueille, vai pitäisikö ajatella, että erityisesti yrittäjävähennyksen voisi perua sen johdosta, että me mieluumminkin nostaisimme alv-rajaa 30 000:een ja tukisimme ensimmäisen työntekijän palkkausta. Nämä ovat siis sellaisia vaihtoehtoja, että ei tarvitsisi tehdä näitä hallituksen omia esityksiä. Lisäksi on hyvä todeta, että oikeudenmukaisuus tarkoittaa meidän vaihtoehdossamme sitä, että kun perusvähennys nousee ja indeksileikkaukset torjutaan, niin me pystymme tekemään selkeästi oikeudenmukaisempaa politiikkaa kuin tämä hallitus tekee. Korjaamme myös pääomatuloverotusta siltä osin, että uskomme, että omaisuutta tosiasiallisesti verotetaan liian vähän tällä hetkellä tällaisena vaikeana aikana, ja siltä osin ainakin tässä ajassa voidaan olla sitä mieltä, että pääomatuloverotuksen kiristäminen on lääke siihen suuntaan, että tilkitään tätä verovajetta. Arvoisa puhemies! Sitten muutama sana vielä tämän aggressiivisen verosuunnittelun tilkitsemisestä ja kitkemisestä. Olemme nimittäin halunneet myös vaihtoehtobudjetissa ottaa kantaa siihen, että meidän pitäisi pystyä tekemään myös niihin asioihin joitakin parannuksia, joista on pitkään puhuttu. Yksi minun sellaisia jatkuvia huolenaiheitani on ollut se, miten vakuutuskuorien sisällä on pystytty tekemään ajasta toiseen kauppaa ja siltä osin on pystytty myöskin aika aggressiivisella verosuunnittelulla tuomaan sellaisia hyötyjä, jotka muille osakkeenomistajille eivät ole käytössä. Samaan aikaan on hyvä todeta, että näiden vakuutuskuorien syliin piiloutuu myöskin sellaista omaisuutta, josta muutoin pitäisi raportoida. Toisaalta on hyvä todeta, että olemme myöskin olleet valmiita arvioimaan uudelleen kiinteistösijoitusyhtiöiden korkovähennyksen rajaamista, sillä tosiasia on, että suomalainen yhtiö voi vähentää menot omasta verotettavasta tulostaan ja edullisen verotuksen maassa sijaitseva omistajayhteisö ei sitten maksa korkotuotostaan veroa. Kyllä nämä asiat ovat sellaisia asioita, joihin on kerta kaikkiaan puututtava, ja tämäntyyppiset porsaanreiät on suljettava. Lisäksi lopuksi on hyvä todeta, että myös kotitalousvähennykseen meillä on tarjolla reilumpi vaihtoehto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-07T18:22:20,2016-12-07T18:32:17,Tarkistettu,1.1 2016_126_108,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevaan asiaan myös vihreältä eduskuntaryhmältä löytyy kaksi pykäläkohtaista muutosta. Teen varsinaiset esitykset huomenna, mutta kerron lyhyesti niiden sisällön. Mutta tähän käytyyn keskusteluun pitää palata sen verran, että kerron sen ison kuvan. Se iso kuva tuli monissa puheenvuoroissa jo hyvin esille. Ensin, kun puhutaan 4 miljardin euron menoleikkauksista, valtavasti perustellaan sitä nimenomaan valtion velkaantumisella. Voisi kuvitella tämän tyyppisessä tilanteessa, jossa hallitus on jäämässä omasta työllisyystavoitteestaan ja valtion velkaantuminen kasvaa, että ei olisi varaa tehdä miljardin luokan veronkevennyksiä kokonaisuudessaan. Voisi kuvitella näin. Ja ennen kaikkea, kun tavalliselle palkansaajalle kilahtaa tilille muutama euro lisää, niin helposti käy niin, että kehysriihessä kunnallisvaalien jälkeen ensi keväänä se euro, mikä nyt on annettu näillä tasa-alennuksilla, otetaan kymmenkertaisesti pois isojen leikkausten jälkeen. Näihin isoihin leikkauksiin syntyy suurempaa painetta nimenomaan tästä veronkevennyspaketista. On puhuttu, että kiky-sopimus kokonaisuudessaan tarkoittaa jopa 1,2 miljardia euroa alijäämää lisäävää vaikutusta. Siksi on hyvä ymmärtää näitten veronalennuspäätösten ja tulevien leikkausten syy—seuraus-suhteet. Arvoisa herra puhemies! Kilpailukykysopimus edellyttäisi rinnalleen sellaisia veronkevennyksiä, jotka kohdentuisivat voimakkaammin pieni- ja keskituloisille. Tämä edellyttää työtulovähennyksen sekä kunnallisveron perusvähennyksen kasvattamista. Perusvähennyksen korottaminen lisäisi käteen jääviä tuloja muillakin kuin palkansaajilla eli myös eläkeläisillä ja etuuksien saajilla. Ehdotammekin siis, että vähennys korotetaan 340 eurolla 3 400 euroon ja vähenemisastetta lasketaan 15 prosenttiin. Muutokset auttaisivat vähentämään köyhyyttä ja vaikuttaisivat osaltaan myös tuloeroihin. Mitä tulee työtulovähennykseen, vähennys on 12 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 480 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,60 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vihreitten eduskuntaryhmä lähtee siitä, että hallitus huomioisi päätöksenteossaan erityisesti pieni- ja keskituloisten ostovoiman kehityksen ja tulonjaon oikeudenmukaisuusvaikutukset. Siksi teemme nämä kaksi pykäläesitystä ja myöhemmin, jos ehdotuksemme eivät saa eduskunnan enemmistöä, sen jälkeen on vielä muutamia lausumia. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-07T18:32:20,2016-12-07T18:35:54,Tarkistettu,1.1 2016_126_109,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Oikeudenmukainen verotus edellyttää, että kukin osallistuu veronmaksuun maksukykynsä mukaisesti ja että verotuksella tasataan tuloeroja. Hallituksen esitys vuoden 2017 tuloveroasteikoksi yhdistettynä muihin hallituksen esityksiin kasvattaa suomalaisten tuloeroja. Verotus kevenee kautta linjan, mutta suurimmat hyödyt tästä menevät suurituloisille. Kaikista pienituloisimpia kevennykset eivät hyödytä. Talouspolitiikan iso linja ja päätösten kokonaissumma on, että hyvätuloiset saavat ja vähävaraisilta otetaan. Hallituksen esityksen seurauksena yli 7 500 euroa kuukaudessa ansaitsevien ostovoima kasvaisi eniten paitsi absoluuttisesti myös suhteellisesti. Tämä ei ole perusteltua oikeudenmukaisuuden eikä kotimaisen kysynnän näkökulmasta, sillä pienituloisimpien lisäeuro muuttuu suoraan yksityiseksi kulutukseksi, joka on tällä hetkellä keskeisin Suomen vaisua talouskasvua ylläpitävä voima. Vasemmistoliiton verolinja sen sijaan antaisi erityisesti keski- ja pienituloisille ja kaventaisi tuloeroja. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä tulorajoja korotettaisiin noin 1,1 prosentilla. Lisäksi alimman tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennettaisiin 6,5 prosentista 6,25 prosenttiin ja ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennettaisiin 31,75:stä 31,5 prosenttiin. Vasemmistoliitto esittää tuloveroasteikkoa muutettavaksi siten, että niin sanotun solidaarisuusveron alaraja lasketaan 70 700 euroon ja lisäksi otetaan käyttöön uusi, yli 100 000 euroa tienaavien veroluokka. Nykyisillään tuloverotuksessa kohdellaan ansio- ja eläketuloja toisistaan eriävällä tavalla. Noin 1 500—2 500 euron kuukausituloilla eläkeläisten veroprosentti on korkeampi kuin palkansaajien vastaavalla tulotasolla, ja tämä on mielestämme ongelma kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta. Toinen tuloverotukseen liittyvä keskeinen yhdenvertaisuuteen ja verotuksen oikeudenmukaisuuteen liittyvä ongelma on, että suuriakin pääomatuloja on mahdollista nostaa verrattain matalalla veroprosentilla. Verojärjestelmää tulisikin jatkossa uudistaa niin, että eläkeläisten verotus olisi yhtenäistä palkansaajien verotuksen kanssa ja että pääomatuloihin säädettäisiin nykyistä voimakkaampi progressio. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä tuloverolain 106 §:ssä säädettyä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 3 020 eurosta 3 060 euroon. Kunnallisverotuksen perusvähennys tehdään kaikkien muiden vähennysten jälkeen, ja se kasvattaa pienituloisten ostovoimaa. Vasemmistoliitto ehdottaa, että perusvähennystä korotetaan 3 750 euroon hallituksen esittämän 3 060 euron sijaan. Verrattuna hallituksen esitykseen vasemmistoliiton esittämä perusvähennysmalli lisäisi pienituloisten palkansaajien, eläkeläisten ja päivärahatulon saajien käteen jääviä tuloja selvästi, enimmillään yli 160 euroa vuodessa. Hallituksen esityksessä kotitalousvähennystä esitetään muutettavaksi siten, että maksettuja työkorvausprosentteja korotettaisiin 5 prosenttiyksiköllä sekä maksetun työkorvauksen että palkan osalta. Hallituksen esitykseen kirjattu tavoite hoivapalveluiden edistämisestä kotitalousvähennyksen avulla on mielestämme kannatettava, mutta pääasiallinen hyöty esityksen mukaisesta korvausprosenttien nostosta menisi verrattain hyvätuloisten ihmisten kotien ja vapaa-ajankiinteistöjen remontointikuluihin, mitä ei voi tässä taloustilanteessa pitää perusteltuna. Kotitalousvähennysjärjestelmää tulisikin jatkossa kehittää enemmän siihen suuntaan, että se edistäisi hoivapalveluita ja niiden hankintaa. Yhdenvertaisuuden ja ympäristökestävyyden kannalta perusteltua olisi laajentaa vähennyksen käyttöalaa myös niin, että sitä voitaisiin käyttää esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden ja ‑osuuskuntien energiakestävyyshankkeisiin. Huomioiden, että pienituloiset eivät pysty hyödyntämään kotitalousvähennystä lainkaan, tulisi vähennyksen rinnalle kehittää vastaava kotitalous-avustusjärjestelmä. Kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta tuloverolain 54 d §:ssä määritelty yksityisten eläkevakuutusjärjestelyiden ja pitkäaikaissäästösopimusten maksujen verovähennysoikeus ei ole mielestämme perusteltu. Kyseinen verotuki vähentää valtion verokertymää noin 110 miljoonalla eurolla vuodessa ja suosii etupäässä hyvätuloisia. Arvoisa puhemies! Tulemme esittämään käsittelyssä tämänsuuntaisia pykälämuutosesityksiä ja lausumaesityksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-07T18:35:54,2016-12-07T18:41:14,Tarkistettu,1.1 2016_126_110,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Aivan edelliseen, viimeksi käytettyyn puheenvuoroon: Edustaja Sarkkinen oli kovinkin vaatimaton eikä tuonut esille sitä, kuinka aloitteellinen hän on ollut tehdessään lakialoitteen kotitalousvähennyksen ulottamisesta asunto-osakeyhtiöihin. Se on hienoa, että oppositiopuolueista sosialidemokraateista tämä on otettu lämpimästi vastaan ja sympataan tätä, ja muualtakin oppositiosta. Tämä on erityisen tärkeä asia, mitä meidän yhdessä rintamassa pitää viedä, ja kyllä minä luulen, että se samanlainen tahtotila löytyy myös hallituspuolueista, kun oikein tarkastelevat asioita. Talousvaliokunnan puheenjohtaja varmasti on asiasta yhtä mieltä. Toivotaan, että eduskunta yhdessä vielä ottaa tästä todella kopin ja valmistellaan tätä eteenpäin ilman poliittisten pisteiden jakoa. Mutta tässä kohtaa oli kyllä pakko nostaa edustaja Sarkkisen oma-aloitteisuus ja ponnekkuus esille. On hienoa, että veljespuolueessa täältä vasemmalta, SDP:ssä, otetaan esille verotuksessa se, kenellä on varallisuutta. Toivoisin, että keskustelussa käytettäisiin sanaa ""varallisuusvero"". Se olisi kuvaava sana sille, mitä tarkoittaa, jos yhteiskunnassa tällä hetkellä jollakin on rahaa paljon. Hän pystyy silloin osallistumaan enemmän yhteiskunnan rahoitukseen. Hän on ne rahat saanut tästä yhteiskuntajärjestelmästä. Hänellä olisi silloin enemmän antaa meidän tämän hyvän koneen hoitamiseen, niin että koulutus ja kaikki muu voisi edelleen mennä paremmin. Eläkeläisten verotus, kuten vasemmistoliiton vaihtoehdossa tuodaan esille, on epätasa-arvoista ja erityisesti kohtelee eri kansalaisryhmiä väärin. Siksi se pitää tulla oikaisemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-07T18:41:15,2016-12-07T18:43:23,Tarkistettu,1.1 2016_126_111,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Todella edustaja Sarkkisen esitys kotita-lousvähennyksen laajentamisesta on oikein kannatettava, ja minäkin olen sen allekirjoittanut ja toivon sen menevän eteenpäin. Mutta tästä tuloveroasteikkolaista. Hallituksen esityksen mukaisestihan veronkevennyksestä hyötyvät nyt eniten todella suurituloiset, kun taas vaikutus pienituloisille on käytännössä lähinnä marginaalinen. Pienituloisten ostovoiman lisääminen olisi tehokas piristysruiske kotimaisille markkinoille, ja kaiken kaikkiaan jos ajatellaan, pienituloiset ovat kärsineet kaikista eniten näistä hallituksen säästötalkoista, joten todella olisi oikeudenmukaista, että heidät huomioitaisiin veronkevennyksissä. Kristillisdemokraatit ovatkin esittäneet, että ansiotuloverotuksen kevennysten jakaminen tapahtuisi oikeudenmukaisemmin. Mehän tiedämme, että prosenttimääräiset veronkevennykset kohdistuvat aina euromääräisesti suurimpina ylimpiin tuloluokkiin, ja tuloveronkevennysten kohdistaminen pientä työtuloa saaville on kuitenkin mahdollista esimerkiksi tulonhankkimisvähennystä nostamalla. Meidän eduskuntaryhmämme esittääkin, että tulonhankkimisvähennystä nostettaisiin 750 eurosta 810 euroon vuodessa. Jotta nämä talkoot olisivat oikeudenmukaisempia, niin todella rikkaimpia kutsutaan kanssa näihin talkoisiin, ja ajattelisimme niin, että alentaisimme ylimmän tuloluokan rajaa 70 000 euron vuosituloon ja jättäisimme sitten tekemättä tälle tuloluokalle esitetyt veronkevennykset. Myös pääomatulojen verolle asettaisimme suuremman maksuluokan. Kaiken kaikkiaan oikeudenmukaisempaa taakkaa peräänkuulutamme, ja vastalauseen 5 mukaisesti kristillisdemokraatit ovat esittäneet ja tulevat esittämään pykälämuutoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-07T18:43:23,2016-12-07T18:45:27,Tarkistettu,1.1 2016_126_112,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski täällä sanoi, että talousvaliokunnan puheenjohtaja on varmaan samaa mieltä tästä kotitalousvähennyksen laajentamisesta kerrostaloasuntoihin. Luulen, että edustaja Myllykoski ei sitä ihan hatusta vetänyt vaan on tutustunut minun ehdotukseeni viime vaalikaudelta. Todellakin silloin esitin tällaista ajatusta, että kotitalousvähennyksen pitäisi koskea myöskin kerrostaloasunnoissa tehtyjä remontteja silloin kun ne eivät ole taloyhtiön tekemiä. No, miten tähän esitykseen sitten suhtauduttiin? Valtiovarainministeri, sosialidemokraatti, tyrmäsi asian täysin, ja silloin oli myös vasemmistoliitto hallituksessa. Olin kyllä pahoillani tästä asiasta. Mutta mitä silloinen sosialidemokraattinen valtiovarainministeri sen sijaan teki? Leikkasi kotitalousvähennyksen vähennettävää osuutta 50 prosentista 45 prosenttiin, jonka tämä hallitus nyt sitten palauttaa sille entiselleen, eli korotetaan vähennettävä osuus 50 prosenttiin. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että kun viime vaalikaudella tämä muutos tehtiin ja nyt työn osuuden urakassa täytyy olla 5 555 euroa, että saa täysimääräisen vähennyksen, niin tämän hallituksen muutoksella urakan työn osuuden tarvitsee olla ainoastaan tasan 5 000 euroa, että saa tämän täyden vähennyksen siitä aikaiseksi. Tonnin remontissa se tarkoittaa sitä, että 350 euron vähennyksestä korotetaan tämä vähennys nyt tällä hallituksen päätöksellä 400 euroon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-07T18:45:27,2016-12-07T18:47:33,Tarkistettu,1.1 2016_126_113,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tietysti täytyy perussuomalaisten edustajalle huomauttaa, että te olette nyt hallituksessa ja hallituspuolueena teillä on valta näitä muutoksia tehdä, ja toivon todella, että tämä esitys, joka lisäisi ihmisten tasa-arvoa ja antaisi kotitalousvähennystä myös vähävaraisempien ja myös kaupunkiasujien käyttöön, voitaisiin tehdä. Sen sijaan että te tekisitte tämän laajennuksen, että tätä kotitalousvähennystä voitaisiin käyttää myös asunto-osakeyhtiöissä, te mieluummin käytätte liikkumavaraa siihen, että te kasvatatte sitä vähennyksen suuruutta olemassa olevalla rajauksella. Eikö tämä mahdollinen liikkumavara kannattaisi käyttää mieluummin tähän asunto-osakeyhtiölaajennukseen kuin tämän korvausmäärän kasvattamiseen niille tietyille ihmisille, jotka sitä tällä hetkellä saavat? Että mieluummin käytettäisiin tasa-arvoisesti tätä liikkumavaraa ja laajennettaisiin sitä ihmisten joukkoa, joka ylipäätään tätä vähennystä voi käyttää, sen sijaan että niille, jotka sitä voivat jo käyttää, suurennetaan sitä summaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-07T18:47:35,2016-12-07T18:48:40,Tarkistettu,1.1 2016_126_114,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp"," Arvoisa puhemies! On pakko puuttua tuohon edustaja Turusen esittämään harhaan siitä, että viime hallituskaudella tälle asialle ei millään tavalla kukaan jaksanut lotkauttaa korviaankaan. Edustaja Turusen esityksille ei kyllä niinkään lotkautettu korvia, vaan hallituksen piirissä aidosti ajettiin sitä, että löydetään malli, jolla kotitalousvähennys voitaisiin laajentaa myös niille, jotka eivät ole vielä sen piirissä. Sellaisia ratkaisuja haettiin. Sen hallituskauden loppupuolella silloinen asuntoministeri Pia Viitanen moneen kertaan esitti tätä ja sitä mallia tutkittiin. Minusta sen verran näköalaa pitäisi olla menneeseen: näitä erityyppisiä malleja on selvitetty. Ja vaikka me tässä kyseessä olevassa esityksessä katsomme, että myös kotitalousvähennyksen kokonaisuus voisi kuulua tähän TVL:ään liittyvään harkintaan, ja silloin me tässä esitämme, että voitaisiinko luopua kokonaan tästä omavastuuosuudesta (Puhemies koputtaa) ja laajentaa tätä pienituloisemmille, en minäkään odota, että sitä pitäisi heti tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-07T18:48:42,2016-12-07T18:49:51,Tarkistettu,1.1 2016_126_115,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Hyväksyn mielelläni tämän edustaja Kiurun selityksen, että sosialidemokraatit yrittivät viime vaalikaudella mutta muu hallitus ei siihen suostunut. Kelvatkoon se myöskin perussuomalaisten selitykseksi: perussuomalaisetkaan eivät ole yksin hallituksessa, ja ilmeisesti muu hallitus ei ole suostunut. Mutta korjausliike kuitenkin tehtiin siihen huononnukseen, minkä edellinen hallitus teki.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-07T18:49:53,2016-12-07T18:50:24,Tarkistettu,1.1 2016_126_116,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Kyllä asiat ovat niin kuin edustaja Turunen tuossa sanoi. En minä hatusta vetänyt. Kyllä minä muistan sen edustaja Turusen tekemän linjauksen. Tässä vaiheessa on vain kuitenkin pakko todeta, että nyt meillä olisi yhteinen näkemys asioista ja toivottavaa olisi, että nykyiset hallituspuolueet, jotka eivät ole sitten ehkä edustaja Turusen kannoilla olleet siinä vaiheessa kun hallitusohjelmaa on laadittu, voisivat nyt olla näköalaisempia, sillä en minäkään halua olla se kansanedustaja, joka sanoo, että vasemmistoliitto olisi laajentamista ollut vastustamassa viime hallituksessa. En toden kerran. Vähän voi sanoa tähän loppuun, että melkein tulee ikävä sitä Kataisen hallitusta, joka teki leikkauksia mutta huolehti siitä, että tuloerot eivät kasvaneet. (Mikaela Nylander: RKP oli mukana silloin!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-07T18:50:24,2016-12-07T18:51:27,Tarkistettu,1.1 2016_126_117,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sen ohella kun täällä näitä historian kertauksia käydään läpi, olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksenne tähän ajatukseen siitä, että tämä omavastuuosuus poistettaisiin. Sille nyt ei varmaankaan ole enää mitään veroteknisiä syitä, miksi sellainen täytyisi olla. Tämä on asia, jota Veronmaksajain Keskusliitto on tässä esittänyt moneen kertaan, ja se on ehkä tässä suhteessa sopiva asiantuntijataho jopa myös hallituksen kuultavaksi. Että jos ja kun siinä on se mahdollisuus, että se todellakin tuo tämän vähennyksen piiriin ihmisiä, jotka ovat nykyisten vähennysten käyttäjiä pienituloisempia, ja helpottaisi ja yksinkertaistaisi tätä menettelyä joka tapauksessa, niin onko kenelläkään mitään syytä tätä vastustaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-07T18:51:30,2016-12-07T18:52:27,Tarkistettu,1.1 2016_126_118,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_119,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Se on totta, niin kuin täällä todettiin, että verotuksen pitäisi olla tasapuolista, mutta niin pitäisi myöskin verovähennysten olla tasapuolisia. Sitä ne eivät valitettavasti tämän hallituksen aikana hallituksen esitysten mukaan ole. Nimittäin tässä maassa on 160 000 yksinyrittäjää, ja heistä joka viides on pienituloinen. Pienituloisia tämän määritelmän mukaan ovat sellaiset henkilöt, joilla vuosiansio jää alle 20 000 euron. Ja nyt jos puhutaan tästä yrittäjävähennyksestä, niin nämä kampaajat, kosmetologit, hierojat, joilla monesti jää työtulo, koko tämän yksinyrittämisen tulo näin pieneksi, saavat tässä yrittäjävähennyksessä noin 700 euroa per vuosi vähennystä. Sen sijaan henkilöt, jotka tienaavat 235 000, kuten apteekkarit, saavat tuota verovähennystä 4 700 euroa — tämä on ihan tarkka luku — ja tässä on kyllä huisi ero. Mutta myöskään ei tämä verotus toteudu kunnolla sellaisessa asiassa, joka meitä kaikkia kohtaa, jos luoja suo. Nimittäin kaikille meille ikää tulee — onneksi kuitenkin vain yksi vuosi kerrallaan, mutta se eläkeikä tulee sieltä vääjäämättä kohti — ja eläkeläisten verotus verrattuna palkansaajien verotukseen on täysin kohtuuton tänä päivänä. Kyllä he ovat jo siinä vaiheessa veronsa ja oman kortensa kekoon kantaneet, niin kuin mekin sitten kun me eläkkeelle jäämme. Eläkeläisten verotus pitäisi saada samaan malliin kuin palkansaajien verotus. Se nostaisi ostovoimaa ja se antaisi myös pienituloisille eläkeläisille mahdollisuuden käyttää vaikkapa sitten tätä kotitalousvähennystä. Se panisi pyöriä pyörimään tässä maassa, ja talous menisi eteenpäin pienin askelin. Siihenhän me kuitenkin pyrimme, että talous menee eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-07T18:52:29,2016-12-07T18:54:31,Tarkistettu,1.1 2016_126_120,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Opposition veropolitiikkaa harjoitettiin viime vaalikausi. Työn verotusta kiristettiin ja... (Sirpa Paatero: Kokoomus johti!) — Ei se ollut pelkkä kokoomuksen hallitus. Siellä oli vasemmisto mukana ja vihreät. — Työn verotusta kiristettiin, yhteisöveroa alennettiin rajusti, mikä näkyi sitten osingoissa. Tämä linja merkitsi sitä, että työttömyys kasvoi yli 100 000:lla, bruttokansantuote romahti kolmena vuonna peräkkäin hyvinkin merkittävästi, kilpailukyky meni alaspäin ja niin edelleen. Eli sen veropolitiikan tulokset näkyivät, kun hallitus vaihtui, ja tältä osin tarvitaan uutta linjaa. Tällä hetkellä jo, vaikka tämä hallitus on istunut vasta puolitoista vuotta, työllisyys on parantunut, ostovoima on edelleen hyvä, vaikka leikkauksia on tehty, bruttokansantuote kasvaa — ei tarpeeksi paljon, mutta valtavan paljon enemmän kuin edellisellä vaalikaudella, jolloin se siis aleni. Kilpailukyky on parantunut merkittävästi. Siitä kertovat Uudenkaupungin ja Turun tiedot, eräät suuret hankkeet — Kemijärvi, Kemi, Pietarsaari, Äänekoski, Kuopio ja niin edelleen — eri puolilla maata. Eli tuloksia näkyy. (Mikaela Nylander: Kiitos edellisen hallituksen!) Ne ovat todella vahvaa puhetta siitä, että nykyinen talous- ja veropolitiikka, joka on käännetty aivan uuteen kurssiin edellisen kauden jäljiltä, on tuonut luottamuksen tähän yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään. Tämän päivän Kauppalehdessä on mielenkiintoinen sivun juttu siitä, miten pk-yritykset näkevät tilanteen tällä hetkellä. Luottamus on noussut viimeisten kolmen kuukauden aikana todella merkittävästi. Se on äärettömän tärkeä asia. Ex-valtiosihteeri Raimo Sailas Jyrki Vesikansan kirjoittamassa Laman taittaja ‑kirjassa toteaa, että edellisen vaalikauden hallitukset olivat hänen elinaikansa huonoimmat eli eivät saaneet aikaan mitään sellaista uudistuspolitiikkaa tai vero- ja talouspolitiikkaa, jota Suomi olisi tarvinnut viime kaudella. (Välihuutoja vasemmalta) — Näin oli Sailaksen arvio. En ota kantaa, onko hän oikeassa vai väärässä, mutta tulokset kyllä puhuvat puolestaan, niin kuin äsken kerroin. Arvoisa puhemies! Tämä verolaki, tuloveroasteikkolaki ja tuloverolain muutos, joka nyt meillä on käsittelyssä, vastaa Sipilän hallituksen ohjelmaa. Sillä tähdätään kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen, ja mihinkä muuhun voitaisiinkaan tähdätä? Hienoa, että näin tapahtuu. Näillä muutoksilla vähennetään verotuloja kaikkiaan 772 miljoonaa euroa, joista kuntien osuus on 355 miljoonaa euroa. Huomattavaa on — ja se on erittäin suuri muutos viime kauteen nähden — että nyt kuntien 355 miljoonan veromenetykset kompensoidaan sataprosenttisesti. Se on äärettömän tärkeä asia. Valtion ensi vuoden talousarvio ensi kertaa vuosiin, voi sanoa vuosikymmeniin, on kuntatalouden kannalta positiivinen. Eli valtion toimenpiteet eivät aja kuntia velkaantumiseen eivätkä aja kuntia verotuksen kiristämiseen. Päinvastoin nyt havaittiin, että tällä vuosituhannella ensimmäisen kerran peräti 14 kuntaa alensi veroprosenttiaan. Se on tavattoman tärkeä tieto. Eli hallituksen toimenpiteillä ei ajeta verotuksen kiristymistä epäoikeudenmukaisen kuntaverotuksen kautta, niin kuin viime vaalikaudella tehtiin. Viime vaalikaudella kuntaverotuksen kiristyksen lisäksi kunnat leikkasivat menojaan pakotettuina, ottivat velkaa, palvelut heikkenivät, yt-neuvotteluja käytiin vaikka kuinka monessa kunnassa. Tällä hetkellä ei yt-neuvotteluja kunnissa käydä. Yhtään kuntaa ei nyt ole kriisikuntamenettelyssä. Sekin on täysin poikkeuksellista oikeastaan tällä vuosituhannella. Arvoisa puhemies! Näitä tuloksia, jotka ovat faktoja, on ilo kertoa. Eli talouden suunta on kääntynyt tässä maassa, ja siitä Sipilän hallitukselle on annettava tunnustus. Se on räikeä muutos siihen, mitä viime kaudella oli. Herra puhemies! Täällä mietinnössä todetaan, että tämän esityksen ei arvioida vaikuttavan tuloeroihin — tämä on oppositionkin hyvä lukea. Täällä todetaan, että tulonhankkimisvähennyksen muutos suosii pieni- ja keskituloisia. Kunnallisverotuksen perusvähennys, joka siis kompensoidaan täysimääräisesti kunnille, keventää erityisesti pienituloisten verotusta. Nämä ovat faktoja, jotka valiokunta on mietintöön kirjoittanut. Eli ne puheet, mitä täällä sanotaan, että täällä nyt suositaan puhtaasti hyvätuloisia, eivät pidä paikkaansa — eivät pidä paikkaansa. Täällä on monia yksityiskohtia, joihin en nyt mene sen tarkemmin, mutta totean, että sosialidemokraatit ovat tehneet niin suuria lupauksia, että heillä on aikamoinen haaste seuraavalla vaalikaudella, jos aikovat lupauksensa täyttää. Vihreiden osalta totean, että he esittävät 340 euron kunnallisveron perusvähennyksen korotusta — hieno asia, mutta kompensointia kunnille teillä ei täältä löydy, se on valtavan iso puute. Te ajatte kunnat jälleen ahdinkoon. Sosialidemokraatit lupasivat vaaliohjelmassaan leikata 800 miljoonaa euroa kuntien valtionosuuksien indeksikorotuksista. Sitä ei näy missään enää. Onneksi ette sitä aja, mutta olette tältä osin siis pettäneet vaalilupauksenne. Tämä vihreiden 340 euron perusvähennyksen korotus on kyllä uskomaton toimenpide siinä suhteessa, että sehän menisi kuntien palvelujen ja kunnissa tapahtuvien irtisanomisten ja veronkorotusten kautta köyhien ja vähätuloisten ihmisten maksettavaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T18:54:32,2016-12-07T19:02:46,Tarkistettu,1.1 2016_126_121,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Vastauspuheenvuoroja on muutamia. — Ensimmäisenä edustaja Harakka.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_122,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Minun on tehnyt mieli pitää tämä kommenttipuheenvuoro useita kertoja edustaja Kankaanniemen puhuessa, mutta todetaan nyt, että syyt ja seuraukset menevät lahjakkaasti sekaisin. (Eduskunnasta: Pahemman kerran!) Ja sillä on merkittävä ero: Katsokaas, aurinko ei nouse sen takia, että kukko kiekuu. Tulo- ja veropolitiikka ei aiheuttanut taantumaa viime hallituskaudella, vaan jos muistatte, silloin oli maailmanlaajuinen finanssikriisi, joka johti koko Euroopan syvään lamaan. Muistatteko alkuvuotta 2009, jolloin Suomen viennin arvo laski 30 prosenttia käytännössä yhdessä yössä? Suomen lama oli syvempi kuin 90-luvun alussa ja viennin tappiot suuremmat kuin missään muussa EU-maassa mukaan lukien Kreikka. Kaikki Euroopan unionin maat velkaantuivat, monet paljon pahemmin kuin Suomi. Veropolitiikalla saadaan paljon aikaan, mutta ei sillä nyt sentään polkaista käyntiin massiivisia investointeja. Tai sitten se tulee juuri parjaamastanne yhteisöveron alennuksesta, josta vieläkään en tiedä, kannatatteko, vastustatteko, haluatteko muuttaa sitä vai ette. Suuri osa näistä (Puhemies koputtaa) mainitsemistanne investoinneista menee edellisen hallituksen piikkiin — paitsi että mikään ei mene minkään hallituksen piikkiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-07T19:02:52,2016-12-07T19:04:15,Tarkistettu,1.1 2016_126_123,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Olisi ehkä kaikkein parhainta, että pöntöstä käytetyn puheenvuoron päälle oman puheenvuoroni käyttäisin minuutin hiljaiseen hetkeen, mutta nyt kun siitä on jo 15 sekuntia mennyt, niin enpä käytäkään siihen, vaan kyllä haluan omalta kohdaltani tuoda esiin sen, että en olisi uskonut, että joudun käyttämään tämmöistä puheenvuoroa ja että mustaa koetetaan niin jyrkästi tehdä valkoiseksi. On aivan mahdotonta kuunnella sitä. Itse en koskaan silloinkaan, kun olimme hallituspuolueena, uskonut ja vannonut yhteisöveron dynaamisiin vaikutuksiin. En vieläkään tiedä, kuten edustaja Harakkakin sanoi, mitä mieltä te olette, mutta itse en ihan kaikilta osin vieläkään allekirjoita sen vaikutuksia. Mutta kun te niin sitä parjasitte, niin onko nyt niin, että siitä on ollut niin paljon haittaa, että vasta nyt tehdyt ratkaisut ovatkin tuoneet tähän maahan sen teollisuuden, mitä te nyt niin kovasti kehutte?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-07T19:04:15,2016-12-07T19:05:28,Tarkistettu,1.1 2016_126_124,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kankaanniemen logiikan suurin ongelma on se, että päätösten vaikutukset eivät realisoidu heti, eivät syy- ja seurausvaikutukset. Samalla tapaa kuin moni opposition moittima leikkauspäätös ei realisoidu heti, aivan samalla tapaa hallituksen hehkuttamat päätökset eivät edes pystyisi vaikuttamaan niin nopeasti kuin edustaja Kankaanniemi antaa ymmärtää. Sipilän hallituskauden alussa näkynyt työllisten määrän kasvu oli oikeastaan edellisen vaalikauden jälkilämpöä niistä investoinneista. Ja on syytä muistaa se, kun puhutaan kuntien asemasta, että nämä 4 miljardin euron leikkaukset vaikuttavat myös kuntatalouteen, eli kysymys on vähän siitä, että on sama ongelma vähän eri paketissa. Tämäkin tosiasia on syytä muistaa. Ja jos edellisen vaalikauden aikana ei olisi tehty monia niitä hyviä korjausliikkeitä, kuinka paljon sitten olisi syntynyt työttömiä? Tämäkin pitää muistaa, kuten edustaja Harakka otti todella hyvin sen kehyksen, kontekstin huomioon, missä tilassa päätöksiä tehtiin viime kaudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-07T19:05:28,2016-12-07T19:06:30,Tarkistettu,1.1 2016_126_125,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hiukan kahdelta osin jäin surumieliseksi tuosta edeltävän edustajan pöntöstä esittämästä puheesta. Kyllä Kankaanniemen puheessa oli kaksi erikoista kohtaa. Yksi on tämä ajattelu, että tulo- ja veropolitiikka olisi johtanut viime kaudella syvään lamaan. Sama erikoinen juttuhan olisi se, että teidän tulo- ja veropolitiikkanne johtaisi nyt siihen, että tämä lama ei taitu. Emme me sentään niin naiiveja täällä salissa kukaan ole. Kyllä se finanssikriisi, jossa me olemme, selkeästi nyt vaikuttaa, ja siltä osin olisi hyvä pysyä totuudessa. Kun pääministeri Sipilä vetosi tv-puheessaan vielä suomalaisiin silloin näin, että ""joudumme tekemään sarjan kivuliaita päätöksiä, joiden avulla yhteiskuntamme rahoitus saatetaan kestävälle pohjalle"" ja ""kaikki vastuulliset suomalaiset haluavat lopettaa velaksi elämisen"", niin tehän ette sitä lopeta, ja se tässä on erikoista. Eivät tässä kyllä tulo- ja varallisuuserot muuta kuin kasva, ja Kelan tutkimusblogi kertoo siis siitä, (Puhemies koputtaa) että tulo- ja varallisuuserot kasvavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-07T19:06:30,2016-12-07T19:07:39,Tarkistettu,1.1 2016_126_126,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Nyt vielä vastauspuheenvuoro edustaja Kankaanniemelle, ja sen jälkeen siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_127,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Herra puhemies! En ihmettele, että edustaja Myllykoski meni sanattomaksi ja edustaja Kiuru tuli surulliseksi. Kyllähän se, mitä toin tuolta esille viime vaalikauden tuloksista — työttömyyden rajusta kasvusta, bkt:n romahduksesta, kilpailukyvyn menetyksestä — varmasti hävettää ja hiljaiseksi vetää ja jopa surulliseksi. No, se siitä. Edustaja Harakka totesi, että ei viime kauden veropolitiikka aiheuttanut lamaa. En niin väittänyt, ei todellakaan, mutta se pahensi lamaa eikä parantanut sitä. Valitettavasti nyt on näin, ja te yritätte nyt kiertää tosiasiat. Yhteisöveron alennus oli raju. Se oli erittäin raju ja näkyy osinkovuotona muun muassa Amerikkaan asti. (Eduskunnasta: Hyvä vai huono?) — Se oli liian suuri. Perussuomalaiset ei kannattanut niin isoa. Arvoisa puhemies! Luottamus on palautunut tämän hallituksen toiminnan ansiosta. Se on tapahtunut jo nyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T19:07:39,2016-12-07T19:08:55,Tarkistettu,1.1 2016_126_128,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","No, jatketaanpa hetki vielä, mutta vain hetki, tätä debattiosaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_129,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Totean nyt kyllä edustajalle, että on tämä uskomaton juttu. Jos teillä on jotain nalkutettavaa, niin miksette te hoitaneet kuntoon? Minä ihmettelen teitä yhteisöverorattailla ajamisesta. Jos siinä on jotakin korjattavaa, miksi ette nostaneet? Miksi te ette nostaneet sitä, jos on jotain? Te olette nyt hallitusvastuussa. Minä itse myönnän, että siinä päätöksessä oli todella paljon vaikeuksia myöskin tämän meidän viiteryhmämme kannalta, ja nyt on sitten seurattu, miten tämä on toteutunut, mutta te täällä kyllä erikoisesti suhtaudutte asiaan. Jos teillä on valta kerran laittaa asiat kuntoon, niin tehkää se. Sitten toiseksi haluan todeta, että kun kerroitte, kuinka surumielistä politiikkaa tehdään, niin minusta vähän pitää perussuomalaisten katsoa peiliin. Minä olen kuunnellut nyt monessa paikassa näitä kunta-argumentteja. Ensinnäkin te jätätte kaikki viime kaudella kuntatalouteen tehdyt leikkaukset voimaan, aivan samat leikkaukset. Sen päälle te otatte 50 miljoonan lisäpaketin ja jätätte sen voimaan, (Puhemies koputtaa) ja kun me peruisimme kehysriihessä teidän tekemänne valtionosuuspäätöksen, (Puhemies: Nyt olisi reilusti se minuutti käytetty!) niin on se ihme, ettei kelpaa. Leikkaatte kuntataloudesta enemmän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-07T19:08:56,2016-12-07T19:10:07,Tarkistettu,1.1 2016_126_130,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Yhteisöverokeskustelua on käyty täällä moneen kertaan. Niin kuin edustaja Turunen sanoi, perussuomalaiset ei ole ainoa hallituspuolue. Itse asiassa te olitte viime hallituksessa vähemmistönä, teillä tosin oli valtiovarainministerin salkku ettekä käyttäneet sitä, vaan ministeri Urpilainen esitteli tämän yhteisöveron alennuksen. Mutta se siitä. Edustaja Kiuru, tämä budjetti niin Kuntaliiton laskelmien mukaan kuin ministeriönkin laskelmien mukaan vahvistaa kuntataloutta kokonaisuudessaan 39 miljoonaa euroa. Se, että me pidämme teidän tekemänne hännät voimassa valtionosuusleikkauksista, on kompensoitu muilla toimenpiteillä. Ja kun työllisyys paranee, niin kuntatalouskin paranee, ja tätä kautta tilanne menee oikeaan suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T19:10:11,2016-12-07T19:11:16,Tarkistettu,1.1 2016_126_131,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Nyt siirrytään sovitusti puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_132,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Käsillä olevasta hallituksen esityksestä on hyvää keskustelua käyty, mutta on tosin ehkä joitakin vääriä mielikuvia syytä korjata. Ensinnäkin tämä kotitalousvähennys. Kaikki toimet, joilla voidaan lisätä työllisyyttä ja palvelujen ostoa ovat erittäin hyviä, ja on hyvä, että kotitalousvähennystä tullaan käyttämään entistä enemmän jatkossa. Mutta sitten tähän tuloverotukseen ja siihen, mitä kilpailukykysopimuksessa sovittiin, kun työmarkkinajärjestöt pääsivät tähän sopimukseen. Nyt on tulossa sitten näitä veronkevennyksiä, ja on yleisesti tiedossa, että ne eivät olisi kohdistuneet pienituloisiin vaan nimenomaan hallituksen toimesta nyt pienituloisille tulee näitä veronkevennyksiä myöskin. Tämä on nimenomaan sitä tasa-arvoista, oikeudenmukaista veropolitiikkaa. Myöskin solidaarisuusveron osalta on todettava, että on hyvä, että aikaisemmin tuotiin tämä solidaarisuusvero. Tällä tavalla saatiin isotuloisemmat mukaan osallistumaan, ja tämä hallitus laajensi sitä, nimenomaan alensi ja laajensi tätä alarajaa meihin kansanedustajiin. Tämä on aivan oikein, ja jokaisen kansanedustajan omissa käsissä on, miten osallistuu myöskin näihin taloustalkoisiin. Itse olen palauttanut viikon palkan vuosittain takaisin valtiolle omasta palkastani. Sitten kun suuryrittäjistä puhutaan, että onko nyt hyvätuloisia yrittäjiä suosittu, niin on hyvä muistuttaa siitä, että aikaisemmin osakeyhtiömallilla toimivia yrittäjiä suosittiin veroratkaisuilla. Toiminimellä toimivat pienyrittäjät — joista nimenomaan iso osa ikävä kyllä joutuu elämään pienillä tuloilla — huomioidaan nimenomaan tasa-arvoisella veroratkaisulla yrittäjävähennyksen kautta. Myös vakuutuskuorista on kyllä todettava, että siitäkään ei pitäisi jakaa väärää tietoa. (Puhemies koputtaa) Siitä maksetaan vero silloin, kun sijoituksesta ne rahat tulevat sijoittajalle käyttöön, ja tämä vakuutuskuorimalli on kyllä kaikkien käytössä. (Krista Kiuru: Uskomatonta!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-07T19:11:18,2016-12-07T19:13:28,Tarkistettu,1.1 2016_126_133,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Siinä oli monia vääriä väittämiä, mutta minä lähden nyt siitä liikkeelle, että tämähän oli puhe keskustan nuoteista, joissa sanotaan, että kyllä näitä sijoitusvakuutuksia voidaan jatkossakin käyttää ja se on kaikille meille mahdollinen — että siitä vain sijoitusvakuutuksilla aggressiivista verosuunnittelua tekemään. Se epäkohtahan on juuri se, että me emme edes tiedä, minkälaista kauppaa siellä salkun sisällä käydään, ja että maksetaan sitten vasta kun jaksetaan, niin kuin edustaja tässä totesikin. Siltä osin on aika isosta arvovalinnasta kysymys. Minusta sijoitusvakuutukset ovat tänä päivänä sellainen aggressiivisenkin verosuunnittelun väline, joka meidän pitäisi tuoda samaan asemaan kuin kaikki muukin osakekauppa. Miksi olisi tällainen erillinen reviiri sille, että jotkut voivat tätä porsaanreikää käyttää härskistikin hyväksi? Minusta tänä aikana iso arvovalintakysymys on se, onko keskustassa sellaista johtajuutta, jossa halutaan kieltää vakuutuskuoret tällaisena verottomana muotona, joka (Puhemies koputtaa) se tällä hetkellä on silloin kun kauppaa käydään täällä sisällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-07T19:13:30,2016-12-07T19:14:43,Tarkistettu,1.1 2016_126_134,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jos edustaja Kiuru olisi vähän tutustunut tähän malliin, niin hän tietäisi, että kaikki ne tulot, mitkä sieltä vakuutuskuoresta tulevat, (Krista Kiurun välihuuto) tämä sijoittaja saa vasta sitten kun hän saa ne itselleen käyttöön. Hän ei hyödy siitä millään erityisellä tavalla. Hän myös maksaa korkoa korolle, maksaa täydet verot siitä. Ja tämä malli on myös, edustaja Kiuru, ihan jokaisen kansalaisen käytettävissä. Tästä on ihan turha luoda vääriä mielikuvia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-07T19:14:43,2016-12-07T19:15:08,Tarkistettu,1.1 2016_126_135,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_136,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Lyhyestä virsi kaunis — olisi niin monta asiaa, joita haluaisi sanoa, mutta koetan mahduttaa sen tähän 2 minuuttiin. Otetaan nyt vielä tämä kotitalousvähennys. Edellisen hallituksen aikana, missä vasemmistoliittokin oli mukana, tehtiin rajauksia siitä, paljonko se prosentuaalisesti on. Hallitus teki niin siinä tilanteessa arvioiden sitä, kuinka työn hintaa oli siirretty osittain tuotteitten hintoihin näissä hankkeissa. Itse näkisin, että tämä nyt tehty hallituksen linjaus on oikeansuuntainen mutta sen laajentamisen olisi pitänyt olla kärkikohdassa niin, että perussuomalaisille tärkeä yhteiskunnallinen ryhmä eli sotaveteraanit olisi voinut olla myös nauttimassa tästä mahdollisuudesta. Pienituloisten ihmisten mahdollisuuden käyttää kotitalousvähennystä olisi luullut olevan perussuomalaisille kaikki kaikessa. Siinä kohtaa hallitusohjelmaa tehtäessä olisi myös luullut, että muissakin hallituspuolueissa tämä olisi hyväksytty. Siinä mielessä jää vähän niin kuin verhon taakse se, kuinka ponnekkaasti perussuomalaiset ovat tätä näkemystä ajaneet, vai onko ollut tämän hallituksen linjan mukaista, että hyvätuloisille ja hyväosaisille luodaan enemmän polkuja ja asfaltoituja teitä uusiin rikkauksiin ja mahdollisuuksiin käyttää yhteiskunnan verohelpotuksia ja sitä kautta luoda itselleen vielä enemmän vaurautta. Toivoisin, että tässä kohtaa voitaisiin saada vaikkapa Kankaanniemeltä kommentti siihen, mitä mieltä vaikka henkilökohtaisesti olette yhteisöveronalennuksesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-07T19:15:10,2016-12-07T19:17:14,Tarkistettu,1.1 2016_126_137,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys tuloverolain asteikon muuttamiseksi on monelta osin kannatettava. Haluaisin kiinnittää muutamaan asiaan huomiota. Tässä kunnallisverotuksen perusvähennyksen keventämisessä ollaan mielestäni menossa täysin oikeaan suuntaan. Samoiten tämä solidaarisuusveron alarajan laskeminen pariksi vuodeksi 90 000:sta tuohon 73 100:aan on oikeansuuntainen toimenpide mielestäni ja kuuluu hyvin tähän hallituksen linjaukseen. Sitten täällä on puhuttu paljon tästä kotitalousvähennyksestä. Pidän sitä erittäin hyvänä asiana. Minusta kotitalousvähennyksen yksi tärkeä elementti on sen työllistävä vaikutus, koska sillä jos jollain pystytään tarjoamaan pienyrittäjille työmahdollisuuksia. Sen tulorajan ja vähennyksen oikeuttavaa määrää pitää tietenkin nostaa ja sillä lailla saada työtehtäviä tarjottavaksi lisää. Itse ainakin myös käytän hyödykseni tätä asiaa, ja minusta tämä ei ole millään lailla pois sulkeva asia sotaveteraaneilta. Kyllä heilläkin on mahdollisuus kotitalousvähennystä käyttää, jos he haluavat, mutta erityisesti tämän ulottaminen tänne hoiva-alalle on hyvä uusi lisäys. Toki voitaisiin miettiä, kuinka pitkälle tämä voidaan ulottaa, mutta ainakin toimenpiteet ovat minusta hyviä ja tehokkaita, ja erityisesti työllisyysvaikutus niissä on myönteinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-07T19:17:15,2016-12-07T19:19:00,Tarkistettu,1.1 2016_126_138,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ei varmaan mene ihan 5:tä minuuttia, mutta halusin tulla tänne pönttöön, koska 2 minuuttia voi kuitenkin ylittyä. Arvoisa puhemies! Kun demarit puhuvat yrittämisen puolesta, aina iho menee hiukan kananlihalle, koska puheet ovat puheita ja mitä demarit itse asiassa yrittäjille ovat kautta historian antaneet on suklaakarkkeja viime vaalien alla. Kaikki se toiminta on erittäin yrittäjävastaista toimintaa. Kaikki ne päätökset, mitä sosialidemokraatit ovat tehneet tai mihin he pyrkivät, ovat käytännössä haittaamassa yrittämistä Suomessa. Kun täällä edustaja Tolppanen aiemmin otti esille yksinyrittäjät, samassa lauseessa hän kertoi, että tämä yrittäjävähennys tekisi yksinyrittäjälle 700 euroa vuodessa, mutta samassa lauseessa hän vastusti kovasti tätä yrittäjävähennystä ja vertasi sitä siihen, että apteekkarit vetävät tästä ison potin. Mutta tosiasiassa niin edustaja Tolppanen kuin kaikki muutkin sosialidemokraatit kyllä tietävät sen, että apteekkimaksun korotus leikkaa apteekkareilta 75 prosenttia enemmän kuin yrittäjävähennys tuo. Että tämä on pikkuisen kulunut esimerkki siitä. Toisaalta, jos tällä edustaja Tolppasen käyttämällä esimerkillä ja tällä logiikalla ajateltaisiin sitä yhteisöveron alennusta, minkä sosialidemokraatit viime vaalikaudella tekivät, 20 prosenttia, niin sehän tarkoittaisi sitä, että se ei koskisi samansuuruisena kaikkia osakeyhtiöitä, vaan pienempien osakeyhtiöiden pitäisi saada enemmän sitä yhteisöveron alennusta kuin suurten yritysten. Valitettavasti kun prosenttimääräisestä alennuksesta on kysymys, silloin tämmöistä rajausta ei voi tehdä, ei yrittäjävähennyksen osalta eikä myöskään sitten yhteisöveron osalta. Paljon paljon merkityksellisempiä ovat minun mielestäni nämä monet muutkin toimet, mitkä hallitus on yritysilmapiirin ja yrittämisen edellytysten parantamiseksi tehnyt: nimenomaan tämä vanhemmuuden kustannusten tasaaminen, kotitalousvähennys, ja kaikista tärkeintä pk-yritykselle on minun mielestäni tämä maksuperusteinen arvonlisävero. Tämä on sellainen asia. Kun se ei ole ollut maksuperusteinen, se on sitonut mielettömän paljon käyttöpääomaa, ja sitä valitettavasti pienissä yrityksissä ei ole ollut. Tämä ei valtiolle maksa yhtään mitään, mutta tämä on merkittävä merkittävä yrittämisen edellytysten parannus. Mitä tulee sitten edustaja Kiuruun: Kun he viime vaalikaudella tosiaankin leikkasivat kunnilta 4 miljardia euroa, nyt omassa puheenvuorossaan Kiuru syytti perussuomalaisia ja hallitusta siitä, että jätämme teidän tekemänne leikkaukset voimaan. Tämä on aivan käsittämätöntä. Syytätte meitä siitä, että te olette tehneet väärää politiikkaa. (Välihuutoja) Kuntien rahojen leikkaus, minkä teitte, lyö räikeästi korville kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia, jotka tarvitsevat niitä kunnallisia palveluja. Te teitte 4 miljardin leikkauksen kuntien rahoituksesta, ja täällä hurskastelette sellaisilla asioilla liittyen budjettiin, joista eivät kaikki edes kestä päivänvaloa. Tämä hallitus on sitoutunut siihen, että kunnilta ei leikata yhtään lisää ja jos kunnille asetetaan tehtäviä, ne rahoitetaan täysimääräisesti. Tämän illan keskustelun pohjalta voin todeta, että SDP:stä on tullut populistisin puolue, mihin olen kuuna päivänä törmännyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-07T19:19:00,2016-12-07T19:23:49,Tarkistettu,1.1 2016_126_139,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sortumatta nyt leimaukseen ja nimittelyyn sen enemmän todettakoon, että pienyrittäjien eteen täytyy tehdä enemmän työtä. Ei edellinenkään hallitus täysin toimeton ollut: valtiovarainministerinä Antti Rinne nosti arvonlisäverovelvollisuuden alarajan 8 500:sta 10 000 euroon, joka on edelleen tämä EU:n sallima alaraja. Me esitämme, että jatketaan tätä työtä ja nostetaan sitä ylemmäs, jotta nimenomaan pienten yrittäjien asema helpottuisi. Me puhumme myöhemmin tästä yrittäjävähennyksestä lisää, mutta nyt on vain oikaistava tämä väärä vertailu näitten eri veroasteiden välillä, eli oikea vertailukohta ei ole yhteisövero, vaan, kuten jo omassa puheenvuorossani sanoin, kun 90:tä prosenttia yrittäjävähennykseen oikeutetuista elinkeinonharjoittajista verotetaan ansiotulon mukaan, niin ansiotuloveron alennus, jota tässä nyt TVL:n yhteydessä käsitellään, on paljon merkittävämpi, huomattavasti tärkeämpi kuin tämä näennäinen yrittäjävähennys, joka tuo 10 000 euron tuloilla (Puhemies koputtaa) 3 euroa 20 senttiä kuukaudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-07T19:23:54,2016-12-07T19:25:10,Tarkistettu,1.1 2016_126_140,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Nyt olisi vastauspuheenvuoron aika edustaja Kiurulla.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_141,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä oli kiinnostava logiikka tässä epälogiikassa edustaja Turusen puheessa, joka muuten hyvin pitkälti kulkee samaa rataa kuin äsken kuullun meidän terveysjaoston puheenjohtajan logiikka, ja minä olen ihmetellyt sitä, miksi perussuomalaiset eivät ole huomanneet, että te olette itse asiassa leikanneet kuntataloudesta enemmän kuin sosialidemokraatit. Se on aivan käsittämätön juttu. Juuri nyt te todistitte sen oikeaksi, kun tässä kävi edustaja Turunen tuolla pöntössä, ja näihin kuuluisiin lauseisiin palataan vielä. Totean teille, että te olette tässä hallituspohjassa ollessanne leikanneet kuntataloudesta enemmän kuin sosialidemokraatit, ja käydäänpä läpi: Ensinnäkin viime hallituskaudella tehdyt valtionosuusvähennykset ovat myöskin teidän hallituskauden pohjissa, te ette ole niitä peruneet ja olette halunneet pitää ne voimassa. Ja kun te haluatte pitää nämä leikkaukset voimassa, niin te olette siis leikanneet (Puhemies koputtaa) saman verran, plus sen päälle kehyksessä leikkaatte 75 miljoonaa lisää valtionosuuksista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-07T19:25:11,2016-12-07T19:26:41,Tarkistettu,1.1 2016_126_142,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Nyt en ole aivan varma, pyysikö edustaja Järvinen vastauspuheenvuoron. Kun nousette ylös, niin toivon ja siis toimintatapa on se, että lausutaan ääneen ""vastauspuheenvuoro"". En teidän havainnut sanoneen ""vastauspuheenvuoro"", mutta ehkäpä te tarkoititte sitä, vaikka ette sanonutkaan. — Eli vastauspuheenvuoro, edustaja Järvinen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_143,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos kovasti. Itäsuomalaisena olen niin kovin hiljainen, että se ei aina kuulu kovin pitkälle. On ilman muuta hyvä tavoite, että mikään hallitus ei lisäisi rasitteita kuntataloudelle, mutta kannattaa muistaa, että erilaisista päätöksistä aiheutuu kuluja kunnille ja niitä kaikkia ei tälläkään hallituskaudella kunnille korvata. Otan nyt vain yhden esimerkin: subjektiivisen päivähoito-oikeuden kaventaminen. Sen selvittäminen, onko lapsi oikeutettu päivähoitoon, onko hän oikeutettu puolipäiväiseen vai kokopäiväiseen päivähoitoon, aiheuttaa Kuntaliiton ja kuntien omien lausuntojen mukaan heille automaattisesti kuluja, ja näitä kuluja hallitus ei korvaa kunnille. Eli kyllä niitä työtehtäviä kunnille siirtyy monta kautta, ja kuluja ei sataprosenttisesti korvata. Tämäkin kannattaa huomioida.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-12-07T19:26:43,2016-12-07T19:27:49,Tarkistettu,1.1 2016_126_144,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Vastauspuheenvuoro tämän keskustelun avaajalle, edustaja Turuselle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_145,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minäkin olen itäsuomalainen, mutta kyllä ääni tarvittaessa kuuluu, vaikka on kurkku hiukan kipeä tällä hetkellä. Tämä edustaja Järvisen esimerkki ei ollut minun mielestäni ihan paras mahdollinen. (Hälinää) Kun hän puhuu subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta, niin itse asiassa siitähän ei kunnille tule missään tapauksessa kustannuksia lisää, vaan se vähentää niitä kustannuksia. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-07T19:27:49,2016-12-07T19:28:18,Tarkistettu,1.1 2016_126_146,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_147,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on koko vaalikauden ajan ollut parantaa yrittämisen ja työnteon edellytyksiä ja lisätä niihin liittyviä kannusteita. Eräs toimenpide on ollut tuloverotuksen merkittävä keventäminen, ja vaikka tuloveron kevennysten kohdentamistavoista voitaisiin luultavasti kiistellä täällä salissa loputtomiin, niin suuri kuva on kuitenkin oikea. Kuten viime vuoden lopussa, tuloverotukseen kohdennetaankin jälleen merkittäviä kevennyksiä, jotta talous lähtisi uudelleen nousuun, ja monia muitakin toimenpiteitä ovat hallitus ja eduskunta jo tehneet. Arvoisa puhemies! Kokonaisveroaste on maassamme varsin korkea, noin 44 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on noin 10 prosenttiyksikköä OECD-maiden keskiarvoa enemmän, mikä ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti taloudelliseen toimeliaisuuteen. Myös tuloverotus on hallituksen tekemän esityksen jälkeenkin vähintään riittävän korkeaa ja kireää kaikissa tuloluokissa. Lisäksi progressio on Suomessa varsin kireä ja heikentää omalta osaltaan kouluttautumisen ja uralla etenemisen kannusteita. Onkin hyvä, että tuloveron alennuksia kohdennetaan kaikkiin tuloluokkiin. Sosialidemokraatit ovat esittäneet omassa vastalauseessaan uuden tuloveroportaan käyttöönottoa siten, että yli 90 000 euroa vuodessa ansaitsevan henkilön tuloveroprosentti olisi yli 2 prosenttiyksikköä nykyistä suurempi. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että eduskunta hyväksyi jo viime vuonna solidaarisuusveron alarajan laskun, joka yksittäisenä toimena tarkasteltuna johti jo noin 0,4 prosenttiyksikön veronkorotukseen 90 000 euroa ansaitsevan henkilön osalta. Myös pääomaverotuksen ylempää prosenttia on jo nostettu tällä vaalikaudella, joten kyllä hyvätuloisetkin ovat osallistuneet talkoisiin. Arvoisa puhemies! En voi olla lopuksi hieman ihmettelemättä edustaja Kiurun toteamusta, jonka mukaan omaisuutta verotetaan (Puhemies koputtaa) liian vähän, muistaen vuonna 2006 tehdyn varallisuusveron poiston.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-07T19:28:21,2016-12-07T19:30:31,Tarkistettu,1.1 2016_126_148,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiuru, te olette varmaan vähän nukahtanut siellä kunta- ja terveysjaoston kokouksessa. Mehän olemme kuulleet siellä asiantuntijoita ja kirjallisestikin saaneet selvityksen, että valtion talousarvion perusteella kuntatalous vahvistuu ensi vuonna 39 miljoonalla eurolla, niin kuin täällä jo sanoin, ja Kuntaliitto on aivan samaa mieltä. Miksi te väitätte, että tämä hallitus heikentää kuntien taloutta? Näin ei kerta kaikkiaan tapahdu, vaan se vahvistuu. Mitä tulee viime vaalikauden tapahtumiin, niin kannattaa teidän lukea tämä Raimo Sailaksen kirja Laman taittaja. Sailas toteaa siellä, että oli erittäin epäonnistunutta politiikkaa se, että edellisellä hallituskaudella leikattiin kuntien valtionosuuksia 4 miljardia euroa, koska tämä leikkaus ei ole mikään säästö: käydään vain toisen julkisyhteisön taskussa ja viedään sieltä 4 miljardia ja väitetään, että nyt säästettiin julkisia menoja — eihän se näin ole. Kuntataloudesta pitää pitää huolta, ja se takaa myös sen, että meillä on vanhuksille, päivähoidossa ja muissa varaa pitää palvelut yllä. Kunnilla on itsehallinto, demokratia, ja sen kautta tämä toteutuu. Arvoisa herra puhemies! Vielä totean, että kilpailukykysopimus, jonka ay-liike ja työnantajat solmivat, oli hyvätuloisia suosiva selkeästi verotuksen osalta. Mutta hallitus ei sitä sellaisenaan niellyt vaan vahvisti pieni- ja keskituloisten veronkevennyksillä oikeudenmukaisuutta, ja se oli todella tärkeä asia. Samanlainen oli se, että eläkeläisten verotus kevenee myös 137 miljoonalla eurolla. (Puhemies koputtaa) Sekin on oikeudenmukaista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T19:30:32,2016-12-07T19:32:39,Tarkistettu,1.1 2016_126_149,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ehkä on hyvä avata tätä kuntataloutta vielä kerran siitä näkökulmasta, millä tavalla tämä hallitus kuntia ja kuntataloutta kohtelee. Olen ollut muuten erittäin valppaana terveysjaostossa, ja sen ansiosta hallitus joutui myöntämään, että myös leikkauksia kuntien valtionosuuksiin tulee tällä hallituskaudella, koska tätäkään tosiasiaa ei oltu tunnustettu aikaisemmin, mutta en mene tarkemmin yksityiskohtiin. Arvoisa puhemies! Ensinnäkin hallitus on jatkanut sitä valtiontalouden kuntataloutta supistavaa linjaa, joka oli valitettavasti viime hallituskaudella käytössä, sen myönnän, ja nyt ollaan tilanteessa, jossa olisi pitänyt arvioida tilanne niin, ettei tehdä enää valtionosuusleikkauksia sinne. Mutta sen sijasta tämä hallitus päätti pitää voimassa kaikki valtionosuuksien alenemat viime hallituskaudelta ja päätti tällä hallituskaudella myöskin sen 50 miljoonan erän voimaan saattamisesta, joka vielä viime hallituskauden lopulla tehtiin, ja sen lisäksi kehysriihessä päätitte viime keväänä, että kuntataloudesta voidaan leikata tämän lisäksi vielä lisää. Näin ollen teidän vaihtoehtonne suhteessa oppositiopuolue SDP:n vaihtoehtoon on erilainen, koska me emme halua leikata kuntataloudesta enää sitä 75 miljoonan erää, jonka te keväällä esititte tehtäväksi ja joka toteutuu ensi vuonna. Lisäksi te olette tehneet kunnille tehtävien lisäyksiä, joita ei ole reilulla tavalla kompensoitu. Niitä on useita, ja Kuntaliitto on näistä kaikista lausunut. Olipa se sitten tätä Lex Lindströmiä tai muita esityksiä, niin tosiasiassa ette ole tehtäviä reilusti kompensoineet. Lisäksi kiky-leikkaukset jäävät valitettavasti hallituksen toimin kuntataloutta supistaviksi eivätkä sitä vahvistaviksi, ja siitäkin asiantuntijakuulemisessa saatiin arvio. (Puhemies koputtaa) Ettekä myöskään ota huomioon kuntataloudessa kaikkia eriä, jotka olisi pitänyt kompensoida, tehdä muutkin kuin verokompensaatiot.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-07T19:32:39,2016-12-07T19:34:51,Tarkistettu,1.1 2016_126_150,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Herra puhemies! Tämä kuntatalouden osuus, josta edustaja Kiuru edelleen väittää vastoin sitä, mikä on Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön laskelmien yksimielinen tulos, koostuu monesta osasta, tällä kertaa harvinaisen monesta osasta, koska kilpailukykysopimus vaikuttaa monella tavalla kuntien talouteen. Verotuksen muutokset vaikuttavat hyvin monella tavalla, ja sitten on erilaisia toimenpiteitä, kuten perustoimeentulotuen siirtäminen Kelalle ja niin edelleen. Niillä on laajasti vaikutuksia. Mutta oleellista on, edustaja Kiuru, se, minkä olemme jaostossa todenneet ja joka on kirjoitettukin sinne meidän tulevaan mietintöömme, joka huomenna varmaan lyödään lukkoon ja jos te olette eri mieltä, niin te varmaan esitätte siihen huomenna muutoksia: budjetti kokonaisuudessaan vahvistaa kuntataloutta ensimmäisen kerran vuosikymmeniin. Ei kauhean paljon — 39 miljoonaa ei ole valtavan suuri summa — mutta se on kuitenkin plusmerkkinen ensi kerran, kun te veitte kunnilta 4 miljardia euroa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T19:34:51,2016-12-07T19:36:17,Tarkistettu,1.1 2016_126_151,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Nyt kun edustaja haluaa väitellä tästä kuntataloudesta, niin sehän sopii oppositiolle. Nimittäin valitettavasti te olette väärässä. Ensinnäkin te olette käyttänyt täällä yli 6 miljardin lukua sanomalla, että valtionosuuksia leikattiin viime kaudella. Minäpä tarkistin sen tässä joutessani. Nimittäin vuosina 2012—2016 kuntatalous on 1,5 miljardia pienempi vuoden 2016 tasossa. Näin ne tosiasiat vain täällä pakkaavat olemaan erilaisia kuin juhlapuheissa. Valitettava totuus on se, että tämä jouduttiin tekemään, mutta nyt perussuomalaiset ovat tämän kuntalinjan ottaneet myöskin valtiontalouden osaksi, eli olette nämä leikkaukset jättäneet voimaan joka vuosi. Siis olette tehneet päätöksen siitä, että nämä leikkaukset toteutetaan tulevinakin vuosina, mutta sen lisäksi te olette päättäneet leikata lisää kuntataloudesta ja te teitte kehysriihessä päätöksen, jossa 75 miljoonalla eurolla te leikkaatte valtionosuuksia ensi vuonna. Me emme tätä tee sen takia, että se olisi iso koulutusleikkaus, se olisi iso leikkaus ihmisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Lisäksi te vetäydytte kuntien lakisääteisten tehtävien rahoituksen vastuusta monella eri tavalla. Kuntaliiton lausunto on varsin tyrmäävä, kun katsotaan niitä osuuksia, millä tämä hallitus haluaa ja pystyy kompensoimaan näitä uusia tehtäviä. Lisäksi te olette vetäytyneet erittäin tärkeästä rahoitusperiaatteesta, joka lähtee siitä, että veroperustemuutosten lisäksi kompensoidaan myös muita muutoksia. Tämä hallitus on poikkeus. Ensimmäistä kertaa se tekee muutoksia, jotka eivät enää tulekaan kompensoiduiksi kuntien valtionosuuksiin. Minä olen siitä todella pahoillani. Se on uusi linja. Lopuksi on todettava näistä kiky-vaikutuksista, että te nimenomaan jätätte kiky-vaikutuksia korvaamatta kunnille. (Puhemies koputtaa) Siitäkin on tyrmäävä Kuntaliiton lausunto olemassa, ja näin ollen kuntatalous ei jää positiiviselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-07T19:36:17,2016-12-07T19:38:26,Tarkistettu,1.1 2016_126_152,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp"," Herra puhemies! Me olemme tästä nyt käytännössä ja numeroiden valossa ihan eri mieltä, edustaja Kiuru ja minä, ja väitän, että minä olen oikeassa, koska niistä asiakirjoista ja tiedoista, mitä meille on annettu — itse istun Kuntaliiton hallituksessa ja toisaalta tuolla kunta- ja terveysjaostossa avoimin korvin olen ollut paikalla puheenjohtajana koko syksyn — on varma tieto: 39 miljoonaa on yhtenevä luku, positiivinen vaikutus kuntatalouteen. Viime vaalikaudella kumuloituvasti tapahtunut kuntien valtionosuuksien leikkaus on noin 4 miljardia, ja kuntien velka nousi viime vaalikaudella noin 10 miljardista lähelle 17:ää miljardia. Eli kun te leikkasitte kunnilta ettekä vähentäneet kuntien tehtäviä ja vastuita, kunnat kiristivät verotusta, ottivat rajusti velkaa, kävivät yt-neuvotteluja, vähensivät henkilöstöä, heikensivät vanhuspalveluja, kasvattivat ryhmäkokoja ja niin edelleen. Tämä oli teidän politiikkanne tulos, ja tämä on fakta, valitettavasti. Teidän on vaikea myöntää tätä tosiasiaa, (Välihuutoja) mutta olisi syytä myöntää, koska se on todennettavissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T19:38:26,2016-12-07T19:40:05,Tarkistettu,1.1 2016_126_153,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp"," Arvoisa puhemies! En osallistu muuten tähän aineelliseen keskusteluun, mutta kun satun olemaan Suomen Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja, ehkä tästä roolistani johtuen totean, että Suomen Kuntaliiton käsitys on se, että rahoitusperiaatetta toteutetaan vuonna 2017. Ja toiseksi: valtio—kunta-suhteen laskentatavat oikeastaan silloin 90-luvun alussa laitettiin siihen formuun, missä ne edelleenkin ovat — olin silloin sisäministerinä tästä asiasta päättämässä — ja tuon formun mukaan kunta—valtio-suhde on 39 miljoonaa euroa elvyttävä ensi vuonna 2017.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+6.aspx,fi,Mauri Pekkarinen,212,2016-12-07T19:40:05,2016-12-07T19:40:52,Tarkistettu,1.1 2016_126_154,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Puumala.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_126_155,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan siis muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia. Ammatilliseen peruskoulutukseen kohdennettaisiin 190 miljoonan euron määrärahasäästö vuodesta 2017 lähtien. Säästö toteutettaisiin siten, että rahoituksen perusteena käytettävä opiskelijoiden enimmäismäärä säädettäisiin 12,44 prosenttia koulutuksen järjestämislupien mukaista kokonaisopiskelijamäärää alemmalle tasolle. Kilpailukykysopimuksen mukaista lomarahojen väliaikaista alentamista vastaava vaikutus otettaisiin huomioon laskettaessa vuosien 2017—2019 lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitusta. Maahanmuuttajille suunnattua ammatillista koulutusta olisi mahdollista rahoittaa valtionavustuksella vuonna 2017. Nuorten aikuisten osaamisohjelman valtionavustusrahoitusta koskevan säännöksen voimassaoloa jatkettaisiin vuoden 2018 loppuun. Perusopetukseen valmistavan opetuksen ja muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen rahoitus kytkettäisiin nykyistä tarkemmin toteutuneen opetuksen määrään. Lisäksi uudistettaisiin eräitä perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen rahoitusta koskevia säännöksiä. Puhemies! Valiokunta kiinnittää eniten mietinnössään huomiota ammatillisen koulutuksen säästöihin. Sivistysvaliokunta on jo aiemmissa kannanotoissaan kritisoinut ammatillisen koulutuksen säästöjen aikataulutusta suhteessa ammatillisen koulutuksen sisällölliseen reformiin. Valiokunta pitää edelleen erittäin valitettavana säästöjen toteuttamista vuoden 2017 alusta ja jo ennen ammatillisen koulutuksen uudistamista koskevan lainsäädännön voimaantuloa vuoden 2018 alusta. Säästöjen ajoitus tekee vuodesta 2017 erittäin haastavan ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Ammatillinen reformi kuitenkin etenee hyvää vauhtia. Reformin valmistelu on ollut avointa, ja keskeiset linjaukset on valmisteltu yhdessä eri tahojen kanssa. Monet koulutuksenjärjestäjät ovat tämän vuoksi jo ennakoineet reformin toimeenpanoa ja uudistaneet koulutusprosesseja. Reformia koskevan lainsäädännön pitäisi tulla eduskuntaan ensi vuoden alkupuolella. Puhemies! Muista esitykseen sisältyvistä asioista valiokunta pitää kannatettavana, että valtionavustuksella voidaan rahoittaa sellaisten maahanmuuttajien opintoja, jotka eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää tai joilla ei ole perusopetuksen oppimäärän suorittamisen jälkeistä tutkintoa. Samalla nuorten aikuisten osaamisohjelman valtionavustusten rahoitusta koskevan säännöksen voimassaoloa jatketaan kahdella vuodella opintonsa vuosina 2013—2016 ohjelmassa aloittaneiden opintojen loppuun saattamiseksi. Määrärahan turvin voidaan tarjota ammatillista koulutusta noin 2 000 maahanmuuttajalle. Huolensa valiokunta esittää vapaan sivistystyön sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoituksesta. Vapaan sivistystyön oppilaitosten valtionosuuksien ja valtionavustusten leikkaukset ovat heikentäneet ja heikentävät kansalaisten koulutuksellista tasa-arvoa, koska opetustarjontaa on jouduttu supistamaan ja opetuksen hintaa nostamaan. Puhemies! Valiokunta esittää lisäksi yhtä teknistä pykälätason muutosta. Saadun selvityksen mukaan esi- ja perusopetuksen yksikköhintoja koskevan lain 29 § 1 momentissa säädettävää rahoituslain perusteella suoritettavan esi- ja perusopetuksen rahoituksen laskentakaavaa tulisi täsmentää siten, että rahoituksen laskennan perusteena olevaa valtiovarainministeriön määräämää kotikuntakorvauksen yksikköhintaa tulisi alentaa 3,15 euroa. Esitämme hallituksen esityksen hyväksymistä tämä muutos huomioiden. Mietintö sisältää kaksi vastalausetta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-12-07T19:41:22,2016-12-07T19:45:39,Tarkistettu,1.1 2016_126_156,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttaminen. Yllättävän isosta asiasta on siis kysymys, kun puhutaan koko koulutuskentän rahoituksesta. Lähdetään siitä, että tässä esityksessä ammatilliseen peruskoulutukseen kohdennetaan 190 miljoonan määrärahasäästö vuodesta 2017 lukien. Moni on kysynyt, jopa valiokunta itse useita kertoja ja toistuvasti, miksi ammatillisen koulutuksen uudistus toteutetaan myöhemmin ja itse rahoitusleikkaus aikaisemmin, jolloin tosiasiassa ammatillisen koulutuksen uudistus verhotaan kylmäksi 190 miljoonan euron leikkaukseksi. Tätä ei ole kukaan ymmärtänyt. Siihen samaan asiaan ovat puuttuneet sekä sivistysvaliokunta että valtiovarojen sivistysjaosto. Ei moni voi ymmärtää, miksi ihmeessä tehdään uudistus, jossa rahat viedään 2017 ja uudistus toteutetaan siitä seuraavana vuonna. Ei tämä ole uudistamista, tämä on leikkaamista. Arvoisa puhemies! Esityksessä esitetään siis, että voitaisiin nopeuttaa opintoaikoja, säästää seinistä ja lisätä yhteistoimintaa — tosiasiassa juuri niitä asioita, joita esitettiin viime hallituskaudella, ja niiden lukkona oli se, että aloituspaikkoja ei voinut vähentää. Tässä salissa näyteltiin aika erikoinen näytelmä, ei sinänsä fyysisesti tässä salissa mutta eduskuntasalissa kuitenkin: Silloinen oppositio, keskusta ja perussuomalaiset, halusi hylätä uudistuksen, vaikka aloituspaikat olisi säilytetty ennallaan. Mutta juuri tästä syystä — pelosta, että aloituspaikat eivät säilyisi ennallaan — silloinen oppositio halusi hylätä tuolloisen ammatillisen koulutuksen uudistuksen. Kun sitten laki säästöjen ohjauskeinoista kaatui eduskunnan käsittelyssä aikapulaan, jäljelle olisi jäänyt vain huono vaihtoehto, juuri se vaihtoehto, minkä tämä hallitus nyt toteuttaa. Silloisena istuvana ministerinä totesin, että minusta ei ole viemään näin huonoa esitystä eduskunnan viime metreillä läpi, koska koen, että pahinta uudistusta on uudistus, jossa vain ja pelkästään aloituspaikkoja tai opettajamäärää leikataan. Silloinen eduskunta tuki tätä valitsemaani linjaa niin hallituspuolueissa kuin eduskunnan oppositiossa, ja vain kokoomus vastusti tätä linjausta loppuviimeksi kahdeksasta eduskuntaryhmästä tässä salissa. Näin ammatillisen koulutuksen uudistusta viime hallituskauden lopussa ei toteutettu aloituspaikkoja vähentämällä. Nyt kun uusi eduskunta aloitti, niin kyllä ihmetykseni oli suuri, kun kaksi kantavaa silloista oppositiopuoluetta olivat siirtyneet hallitusaitioon. Kaivettiin esiin jälleen ammatillisen koulutuksen uudistus, mutta kas kas, otettiin käyttöön jälleen aloituspaikkojen vähentäminen, joka oli osoittautunut täällä eduskunnan käsittelyssä sellaiseksi vaihtoehdoksi, jota seitsemän ryhmää kahdeksasta puolueesta ei kannattanut. Siksi ihmettelen tätä, miksi näitä mittavia säästöjä ei lähdetty hakemaan ammatillisen koulutuksen kehittämisellä, seinistä säästämällä, yhteistoimintaa lisäämällä, opintoaikoja tehostamalla, vaan yksinkertaisesti tuotiin eduskuntaan käsittelyyn laki, joka lähtee siitä, että koulutuksen järjestäjien on nyt itse päätettävä, leikkaavatko he opettajista ja tuntimääristä vai leikkaavatko he aloituspaikoista. Onpa tämä kova juttu täällä käsittelyssä: On siis ehdotus, jossa lähtökohtana ei ole varsinaisen sisällön ja toiminnan uudistus vaan tosiasiassa aloituspaikkojen leikkaus. 18 000 aloituspaikkaa on uhattuna. Tosin ministeriö itse epäilee, että ehkä vain minimissään 6 000 aloituspaikkaa lähtisi, mahdollisesti enemmän. Nyt olemme tähän asiaan sivistysjaostossa paneutuneet ja olemme huomanneet, että kukaan tässä valtakunnassa ei tiedä noin 170 koulutuksen järjestäjän todellisista valinnoista, ja tältä osin on hyvin erikoinen tilanne, että Suomessa ei tiedetä, lähtevätkö nämä aloituspaikat vai eivät. Se on aivan käsittämätöntä, että meitä ei kiinnosta, toteutuuko koulutuksellinen tasa-arvo tässä maassa myös alueellisesti. Erityisesti pääministeripuolue keskusta, joka puhui kauniisti alueellisesta koulutuksen saatavuudesta, on tuonut tänne käsittelyyn esityksen, joka nimenomaan lähtee siitä, että aloituspaikkoja vähennetään. SAK arvioi jopa, että osa näistä säästöistä voidaan toteuttaa leikkaamalla sellaisten alojen opiskelijapaikkoja, joiden osaajille olisi työmarkkinoilla käyttöä. Aika hurjaa tekstiä, kun ajatellaan, mitä tässä oikein ollaan tekemässä. Eli hallituksen oma esitys lähtee siitä, että jos säästö toteutettaisiin kokonaisuudessaan opiskelijamäärää vähentämällä, vähennys vastaisi 18 000:ta opiskelijapaikkaa. Tämä lukee tässä hallituksen esityksessä. Kuinka paljon on 18 000 aloituspaikkaa? Sekin on hyvä todeta, että vuonna 2015 meillä oli 45 400 aloituspaikkaa ammatillisen koulutuksen piirissä, siis noin 45 000, ja hallituksen esitys lähtee siitä, että aloituspaikkoja maksimissaan leikataan 18 000. Siis minun täytyy sanoa, että tässä ei ole mitään järkeä. Se tarkoittaa joko sitä, että me ajamme kokonaan aikuisten ammatillisen koulutuksen alas eli noin 15 000 paikkaa — silloin ammatilliseen koulutukseen pääsisivät vielä ikäluokan nuorimmat, joita on laskennallisesti fifty-fifty-periaatteella noin 30 000 — mutta jos me lähdemme siitä, että ammatillinen aikuiskoulutus säilyy ainakin joiltakin osin, niin sitten kaikki nuoret eivät pääsekään enää koulutukseen. En tiedä, kumpaa linjaa hallitus aikoo tehdä, koska tämä on jätetty koulutuskentän vastattavaksi, kummalla linjalla ollaan. Arvoisa puhemies! Hämmästyttävää on sekin, että kun me katsomme tätä kokonaisuutta, niin kyllä ammatillisen koulutuksen kontaktiopetuksen eli lähiopetuksen tuntimäärä on laskenut kuin lehmän häntä. Siis pahimmillaan joillakin aloilla opiskellaan kolmannes vähemmän lähitunneilla kuin on opiskeltu vielä kymmenen vuotta sitten, ja tämä johtaa tietenkin siihen keskeiseen kysymykseen, kuinka paljon me voimme vielä säästää sillä, että opettajia vähennetään. Nyt arvioidaan, että ammatillisen koulutuksen parissa työskentelevien henkilöiden laskennallinen vähentämistarve on 2 400—3 800 työntekijää, ja tämän menoerän perusteella työttömyysetuudet uhkaavat paisua vähintään 15,5—24,6 miljoonaa euroa. Kysyn vain teiltä: kun Talvivaaran eli nykyisen Terrafamen pääomittamista perusteltiin työllisyysnäkökulmilla, miksi tätä uudistusta ajetaan ajattelematta työllisyysnäkökulmaa ollenkaan? Arvoisa puhemies! Kuinka paljon on sitten tämä leikkaus käytännössä? Jos me sallimme, että aloituspaikkoja näin paljon leikataan, niin se tarkoittaa käytännössä sitä, että Pohjois-Suomessa kukaan ei enää tulisi ammatillisen koulutuksen piiriin — kukaan ei tulisi ammatillisen koulutuksen piiriin — tai toinen vaihtoehto on se, että sosiaali‑ ja terveysalan koulutuspaikat ammatillisessa koulutuksessa leikattaisiin kokonaan. Kysyn teiltä, hyvät edustajat: eikö nyt kenelläkään tule mieleen, että jollakin muulla tavalla tämä ammatillisen koulutuksen uudistus olisi voitu toteuttaa? Siihen mahdollisuus olisi ollut, jos tämä uudistus olisi siirretty vuoteen 2018 eli uudistus, rahoitusuudistus ja toiminnallinen muutos olisivat kulkeneet käsi kädessä. Nyt kun ei ehditty, jäi ainoastaan aloituspaikkojen vähentäminen lopputulokseksi. Olen syystäkin todella huolissani siitä, mitä tämä tarkoittaa käytännössä, kun henkilöstö‑ ja tilakustannukset ovat yli 80 prosenttia koulutuksen kustannuksista tälläkin hetkellä. Kyllä koulutuksen järjestäjillä liikkumatila harkinnanvaran käyttämiseen näiden leikkausten kohdentamisessa on aika olematon. Tämä 190 miljoonan erän ulosmittaaminen yksinään säästötoimenpiteillä tarkoittaa sitä, että se johtaa irtisanomisiin, lomautuksiin, se heikentää koulutuksen saavutettavuutta ja kaventaa koulutustarjontaa. Olen todella pahoillani, että eduskunnassa tällainen näytelmä otettiin vastaan eikä opittu mitään siitä, mihin me viime hallituskauden lopuksi jäimme. Ja voin sanoa teille, että en koskaan olisi esitellyt (Puhemies: Huomautan 10 minuutin ajasta!) tätä asiaa viime kaudella, koska ajattelin, että ammatillista koulutusta voidaan uudistaa muutoinkin kuin säästämällä, mutta silloin koko eduskunta lähti siitä, että kuntatehtäviä vähennetään. Tätä kautta tulimme siihen tilanteeseen, että toisen asteen kuntatehtävien vähentämiseksi ja rationalisoinniksi ehdotettiin uudistusta, ja sen uudistuksen varassa (Puhemies koputtaa) vieläkin täällä ollaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-07T19:45:43,2016-12-07T19:56:31,Tarkistettu,1.1 2016_126_157,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Kun nyt näyttää olevan hieman debatin tarvetta, niin otamme tähän väliin lyhyen debatin. Eli V-painikkeella voi pyytää vastauspuheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_158,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä kuulla edelliseltä opetusministeriltä, että todellakin oli halu leikata 260 miljoonaa eli reilusti enemmän toisen asteen koulutuksesta viime kaudella, ja se syy, miksi se esitys torpattiin, oli se, että siinähän olisi annettu ministeriölle käytännössä valta päättää sekä ammatillisen että lukiokoulutuksen sijainnista ympäri Suomea. Tällaista valtaa ei haluttu antaa. Edelleenkin on tärkeää, että alueet ja kunnat itse päättävät, missä koulutusta on. Kyllä näitä säästöjä tehdään tällä hallituskaudella. Se on totta ja se on myönnettävä. Sivistysvaliokunta on ollut kriittinen tämän suhteen, mutta se on myös puppupuhetta, että uudistuksia ei tehtäisi. Työnantajilta ja nimenomaan nuorilta ja opiskelijajärjestöiltä itseltään on tullut toive siitä, että oppimista siirretään samaan aikaan myös työpaikoille, mikä vähentää tätä luokkaopetuksen tarvetta. Tämä tulee tuomaan säästöjä, ja silloin tätä lähiopetusta ja tukea voidaan antaa enemmän sellaisille, jotka sitä tarvitsevat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-07T19:56:46,2016-12-07T19:57:54,Tarkistettu,1.1 2016_126_159,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Jarvalle voisi todeta: Miksi ei ensin tehdä reformia? Miksi tehdään ensin säästöt ja sitten reformi? Eli on täysin väärin puhua siitä, että tässä olisi kyse jostain uudistamisesta. Tässä on kyse puhtaasta leikkaamisesta. Aidossa uudistuksessa ensin tehtäisiin rakenteelliset muutokset, joilla voitaisiin saada kustannustehokkuutta. Nyt tehdään leikkauksia, ja nämä leikkaukset tarkoittavat joko vähemmän opiskelupaikkoja, joko vähemmän henkilöstöä, joko vähemmän kontaktiopetusta tai heikompia opiskelutiloja ja muita mahdollisuuksia, eli kyllä nämä leikkaukset eivät voi olla näkymättä joko aloituspaikoissa tai koulutuksen laadussa. Mielestäni edustaja Kiuru puhui erittäin hyvin työllisyydestä. On erikoista, että tässä yhteydessä ei olla lainkaan huolissaan siitä, että tällä aiheutetaan työttömyyttä, opettajien työttömyyttä. Eivätkö ne työpaikat ole tärkeitä, hallitus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-07T19:57:54,2016-12-07T19:58:58,Tarkistettu,1.1 2016_126_160,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp," Herra puhemies! Puheenjohtaja Rinne, silloinen valtiovarainministeri, julkisti 20. maaliskuuta 2015, eli kuukausi ennen vaaleja, SDP:n talouslinjaukset. Sen mukaan demarit ajoivat tälle vaalikaudelle 4 miljardin lisäsopeutusta: 3 miljardia piti sopia heti, viimeisestä miljardista keväällä 17. 3 miljardin paketista 2 miljardia olisi suuntautunut menopuolelle ja loput tulopuolelle. SDP:n 3 miljardin heti toteutettavaan pakettiin sisältyi menosopeutuslista, jossa on elinkeinotukia 400 miljoonaa, indeksijäädytyksiä 800 miljoonaa ja opetus- ja kulttuuriministeriön alan järjestämis- ja rahoitusuudistuksen toteuttamiseen 270 miljoonaa euroa ja sitten vielä monia muita. Eli sosialidemokraattien linja oli (Puhemies koputtaa) 270 miljoonaa ilman uudistuksen läpisaantia ennen sitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T19:59:01,2016-12-07T20:00:11,Tarkistettu,1.1 2016_126_161,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tämä valittu, hallituksen valitsema, etenemistapa, jossa ensin tehdään säästöt ja sen jälkeen uudistukset, on päätön. Järkevämpää olisi toteuttaa ensin se reformi ja sitten mahdollisesti leikkaukset, kun voidaan arvioida reformin tuomat säästöt toimintojen tehostamisen ja päällekkäisyyksien purkamisen seurauksena. Itse reformin kautta olisi mahdollista tehdä tärkeää ja arvokasta uudistamis- ja kehittämistyötä, mutta säästöt vievät kehittämistyöltä maton jalkojen alta pois.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-07T20:00:13,2016-12-07T20:00:54,Tarkistettu,1.1 2016_126_162,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Herra puhemies! Todella, edellinen hallitus antoi perinnöksi tälle hallitukselle sen, että kehyksiin oli kirjoitettu ""iso leikkaus"". Sitä pystyimme pienentämään, mutta silti tuo on kipeä paikka. Jos ajattelee, mitkä asiat ovat samalla tavalla kuin edellisellä kerralla, niin aivan samalla tavalla se edellinen säästö kuin tämäkin leikkaus olisi kohdistunut oppilaitoksiin, opettajiin, kaikkeen tähän ikävään, mitä täällä on kuvattu. Ei sellaista leikkausta ole olemassa, joka ei keneenkään kohdistuisi. Ainakaan me emme ole sellaista vielä keksineet. Mikä asia on sitten muuttunut? Tätä toimilupien pakkohakua tässä ei ole mukana, ja kuten tässä on useampaan otteeseen todettu, summa on pienempi: 260 miljoonasta ollaan tultu 190 miljoonaan euroon. Reformi on tulossa. Kun tässä on sanottu, että ei uudisteta, niin iso uudistushan on joka tapauksessa tulossa ammatilliseen koulutukseen, ehkä suurempi kuin koskaan ennen on tehty. Sen ajoitus, kuten valiokuntakin on mietinnössään todennut, ei ole ihanteellinen. Se on ihan selvä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-12-07T20:00:57,2016-12-07T20:02:02,Tarkistettu,1.1 2016_126_163,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen leikkaus on kieltämättä tämän kauden vaikeimpia kysymyksiä juuri tämän takia, että ensi vuonna astuvat nämä säästöt voimaan ja sitten vuonna 2018 tulee vasta tämä uudistus. Nyt kun sivistysvaliokunnassa olemme keskustelleet tästä leikkauksesta, niin ihan selkeästi on käynyt ilmi, että moni oppilaitos ei tiedä esimerkiksi, mitä tämä rahoitusuudistus merkitsee vuonna 2018. Se johtaa siihen, että he tekevät päätöksiä talousarvioesityksistään ja leikkauspäätöksiä ilman, että he tietävät, mikä tulee olemaan tämä uusi rahoitusjärjestelmä ja mitä se (Puhemies koputtaa) tarkoittaa omalle oppilaitokselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-12-07T20:02:22,2016-12-07T20:03:10,Tarkistettu,1.1 2016_126_164,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp," Arvoisa puhemies! Seuraan hyvin läheltä ammatillista koulutusta ja keskustelen usein opettajien kanssa, ja monet opettajat pelkäävät nyt, että he eivät jatkossa pysty tekemään työtä ammattietiikkansa mukaisesti. Tiedän, että oppilaitoksissa suunnitellaan esimerkiksi opiskelijoiden itsenäisen opiskelun lisäämistä ja semmoista opiskelumuotoa, että opiskelijat keskenään ilman opettajaa voisivat opiskella tiettyjä aineita. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ammattia ei voi oppia itsenäisesti tai opiskelukavereiden kanssa porukassa opiskellen. Eli minulla on todella huoli siitä, kuka vastaa valmistuvien työntekijöiden osaamisesta tämmöisissä olosuhteissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-07T20:03:15,2016-12-07T20:04:05,Tarkistettu,1.1 2016_126_165,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! On selvää, että tässä taloudellisessa tilanteessa olevassa maassa, kuten Suomi on, uudistuksia on pakko tehdä ja myös säästöjä. Se, että joudumme Kansainvälisen valuuttarahaston taikka sitten velkojiemme taluteltavaksi tuolla pitkin maailmaa, on se kaikista huonoin vaihtoehto. Olen kuullut monta ammatillisen koulutuksen opettajaa, ja heiltä olen kuullut tämän saman viestin, mitä äskeisissä monessa puheenvuorossa on sanottu, että uudistuksia tarvitaan ja on tarkoitus ihan aidosti viedä ne nuoret opiskelijat ja myös aikuisopiskelijat sinne työpaikoille, missä he saavat opastusta työnantajan ja työnjohdon toimesta ja tietenkin opettajat käyvät siellä. Elikkä viedään tätä uudistusta sinne suuntaan, minne pitääkin: työnantajien ja opiskelijoiden välille luodaan se suhde, josta voi todennäköisesti jopa syntyä työpaikka. Tämähän on se hyvä tavoite, eikä niin että lähdemme sokeasti syytämään rahaa lisää. On tärkeää katsoa näin vähän rahan aikana se, että käytämme tehokkaasti rahat, mitä vähän on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-07T20:04:06,2016-12-07T20:05:11,Tarkistettu,1.1 2016_126_166,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todella tähän ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat erittäin rajuja, niin kuin on moneen kertaan tässä sanottu. Nämä oppilaitokset todella sysätään jatkuvaan myllerrykseen: ensin leikataan ja sitten vielä sisältöä uudistetaan. Ja niin kuin tässä edustaja Mäkisalo-Ropponen hyvin toi esille, kyllä kentältä, opettajakunnasta, on tullut monin paikoin huolta siitä, että sekä koulutuksen laatu että opiskelupaikkojen riittävyys ovat monin paikoin todella uhattuina. Peräänkuulutamme lyhykäisyydessään sitä, että ammatillista koulutusta on tietysti syytä miettiä ja sitä on uudistettava mutta se on tehtävä suunnitelmallisesti eikä hätiköidysti eikä sillä tavoin, että vuoden välein ollaan suurta rumbaa aiheuttamassa. Se ei ole kenenkään etu, ja ennen muuta siitä tietysti kärsivät meidän lapset ja nuoret.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-07T20:05:11,2016-12-07T20:06:05,Tarkistettu,1.1 2016_126_167,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! 18 000 opiskelupaikan menetys on otettava tosissaan. Kuitenkin olen iloinen, että oman alueeni Mikkelin ammattikorkeakoulu tai vuoden alusta Xamk, kuten sitä kutsutaan, on tehnyt sen ratkaisun, että opiskelupaikkoja ei vähennetä — mutta vähennys tehdään silloin henkilökunnasta, ja siellä on tälläkin hetkellä yt-neuvottelut menossa, ja 30 ihmistä saa luvan lähteä. Se on todella hankalaa tulossa olevan muutoksen takia, koska entisestään pienenevän henkilökunnan on entistä vaikeampi suunnitella minkäänlaista rakennemuutosta ja sisällöllistä muutosta koulunkäyntiin. Kun samalla muistetaan, että lähitunteja opiskelusta vähennetään ja itsenäistä opiskelua lisätään, ja kun tiedetään, että etenkin suomalaiset pojat tipahtavat koulutuksesta entistä herkemmin, tämä aiheuttaa jatkossa sen, että meillä on vaara siitä, että poikia tippuu entistä enemmän ja lasku tästä säästöstä ja leikkauksesta tulee kalliimmaksi kuin leikkaus itse.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-12-07T20:06:07,2016-12-07T20:07:10,Tarkistettu,1.1 2016_126_168,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä ihmettelen sitä, että tässäkin salissa ihan suvereenisti käytetään sanaa reformi. Reformi tarkoittaa uudistusta, mutta tässä salissa reformi näyttää tarkoittavan leikkausta, ja jos leikkaus verhotaan sanaan reformi, niin ajatellaan, että silloin ei tule leikkausta. Mutta se tulee silloin kun leikkauksesta on kysymys, ja tässä nimenomaisessa asiassa siitä on kysymys. Nyt puhutaan siitä, että tarvitsee säästää, me tarvitsemme rahaa. Niin tarvitsemme, mutta niin tarvitsee tulevaisuuskin. Tulevaisuus tarvitsee tekijöitä, ammattitaitoisia ihmisiä, ammattitaitoisia autonkorjaajia, ammattitaitoisia juhlapukujen tekijöitä, ammattitaitoisia suutareita. Niitä me emme saa, jollei meillä ole ammatillista koulutusta. Me tarvitsemme ammatillista koulutusta joka puolella maata. Nyt on uhkana se, kun mietitään Pohjois-Suomea esimerkiksi, (Puhemies koputtaa) että se jää täysin tyhjäksi, ja siihen meillä ei ole varaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-07T20:07:13,2016-12-07T20:08:18,Tarkistettu,1.1 2016_126_169,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Todellakin, säästöt kohdistuvat myöskin tähän talousarvion toiseksi suurimpaan pääluokkaan, ja kaikki puolueet oikeastaan omissa linjauksissaan vaalien alla ovat tästä lähteneet, niin kuin täällä on todettu. Kun sivistys- ja tiedejaostossa olemme tätä käsitelleet, niin todellakin tämä on se suurin kipupiste nyt ensi vuoden talousarviossa. Lähdemme mietinnön luonnoksessa siitä, että on tärkeää, että nyt tätä seurataan toimialoittain, alueittain, oppilaitoskohtaisesti. Oppilaitokset ovat jo lähteneet tässä liikkeelle, ja totta kai voidaan uudistaa, niin kuin tässä on todettu, työpaikkaoppimista ja näitä ja koulutusaikoja voidaan jopa ehkä lyhentääkin ja niin edelleen, ja tässä voidaan edetä. Puhemies! Sitten on myöskin tärkeätä, että kun nyt monilla aloilla on työvoimakysyntää — näemme, että tuolla länsirannikolla esimerkiksi metallityöntekijöistä (Puhemies koputtaa) on paljon puutetta — niin myöskin tämä on tärkeä asia ottaa huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-12-07T20:08:20,2016-12-07T20:09:27,Tarkistettu,1.1 2016_126_170,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me tässä salissa kaikki kannamme suurta huolta siitä, että osa nuorisostamme on syrjäytymässä, mutta sitten kun tulee käytännön päätöksiä, jotka koskevat näitä nuoria, niin valitettavasti se yksituumaisuus ei ole enää samanlaista. Tämä päätöshän käytännössä on sellainen, koska tässä ammatilliset koulut joutuvat leikkaamaan aloituspaikkojaan, eli meillä jää entistä suurempi joukko ilman koulutuspaikkaa. Toisaalta ammatilliset koulut joutuvat leikkaamaan lähiopetustaan. Se tarkoittaa sitä, että juuri niiden nuorten, jotka nyt keskeyttävät opintonsa ja ovat riskiryhmässä, määrä lisääntyy, koska he ovat niitä, jotka tarvitsevat sitä lähiopetusta eniten ja jotka eivät kykene itsenäiseen opiskeluun niin hyvin kuin jotkut toiset nuoret. Sen takia tätä leikkausta ei pidä tehdä. Ja toisin kuin edustaja Ala-Nissilä täällä sanoi, niin eivät kaikki puolueet (Puhemies koputtaa) — vihreät eivät — ennen vaaleja puhuneet mitään tällaista koulutuksesta, vaan päinvastoin kaikki olivat sitä mieltä, että koulutuksesta ei voi enää leikata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-07T20:09:29,2016-12-07T20:10:41,Tarkistettu,1.1 2016_126_171,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jos verrataan vuoden 2013 tasoon, niin ensi vuonna toteutuva budjetti vähentää ammatillisen koulutuksen määrärahoja 310 miljoonaa euroa. Selittäkää minulle: eikö hallituspuolueissa ole kukaan jaksanut laskea niitä tehtyjä leikkauksia, jotka tulevat tämän 190 miljoonan euron reformin päälle? Olen ollut erittäin huolissani siitä, miksi aina väitetään, että ammatillisesta koulutuksesta leikataan vain 190 miljoonaa. Sehän ei pidä millään tavalla paikkaansa, koska tällä hallituskaudella on poistettu jo takuukorotus, kehittämisrahat on poistettu, samaan syssyyn on myöskin toteutettu kiky-leikkaus, joka tosiasiassa vähentää yksityisiltä koulutuksenjärjestäjiltä, joita on osakeyhtiömuotoisessa ammatillisessa kentässä todella paljon myöskin kiky-vaikutukset. Tältä osin päästään sinne noin 260 miljoonaan euroon, ja täällä vielä puolustellaan sillä, että vain 190 miljoonaa leikataan. Minä pidän tätä aika härskinä ja sellaisena tapana, jossa aidosti leikataan (Puhemies koputtaa) ammatillisesta koulutuksesta ilman rakenteellisia uudistuksia, ja niitä kyllä monet meistä olisivat kannattaneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-07T20:10:43,2016-12-07T20:11:52,Tarkistettu,1.1 2016_126_172,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"No niin, ja sitten palataan välillä puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_173,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ammatillisesta koulutuksesta leikataan 190 miljoonaa, vaikka koulutuksesta leikattiin jo viime kaudella liikaa, ja siksi kaikki antoivat koulutuslupauksen, joka nyt sitten petetään. Hallitus ei kuitenkaan linjaa, miten säästöt on tehtävä, vaan jättää vastuun koulutuksenjärjestäjille. On hämmentävää, että valtavat säästöt tehdään ennen ammatillisen koulutuksen tulossa olevaa reformia. Eikö olisi viisaampaa hakea kustannustehokkuutta reformin kautta eikä niin, että ensin kurjistetaan koulutusta jättileikkauksilla ja sitten vasta tehdään reformi? Kyse onkin siis puhtaasta leikkauksesta, ei uudistamisesta, ihan sama miten päin tätä nyt tässä pyöritellään. Jos säästö toteutetaan sisäänottoa pienentämällä, tarkoittaa se 18 000 opiskelupaikkaa vähemmän. Jos summa säästetään henkilöstöstä, tarkoittaa se 3 800 opettajaa vähemmän. Jos leikkaukset kohdistetaan vain opiskelijakohtaisiin kustannuksiin, olisi säästö 1 270 euroa per opiskelija. Joka tapauksessa leikkauksen vaikutukset ovat huonoja. Ryhmäkoot kasvavat, ja lähiopetus vähenee, toimipisteitä suljetaan, opettajien työttömyys lisääntyy, ja pahimmassa tapauksessa koulutustakuu heikkenee ja nuoria syrjäytetään peruskoulun jälkeen. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on jo nyt liian yleistä, mutta se tulee todennäköisesti lisääntymään, kun opetuksen laatu ja määrä heikkenevät. Eilen julkaistujen Pisa-tutkimusten valossa voi ennustaa, että suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat itäsuomalaiset pojat. Nyt heiltä ollaan heikentämässä myös ammatillista koulutusta, joka on jo muutenkin kauempana kotoa kuin lukio. Nimenomaan itäsuomalaiset pojat menevät usein ammattikouluun, eli näillä leikkauksilla on myös alueiden ja sukupuolten kannalta erilaisia vaikutuksia. Arvoisa puhemies! Koulutuksen laatu heikkenee väistämättä näiden leikkauksien takia, varsinkin kun ei samaan aikaan tehdä reformia, ja sitä myötä heikkenee myös tulevaisuuden ammattilaisten osaaminen. Ylisuuret ryhmäkoot heikentävät oppimista erityisesti kädentaitoja vaativissa opinnoissa. Lähiopetuksen vähentyminen johtaa siihen, että työskentely ryhmässä vähenee. Etenkin nuorten opiskelijoiden kohdalla ryhmä tukee opintojen etenemistä, ja tämä on erityisen tärkeää maahanmuuttajien koulutuksessa ja kotoutumisessa. Arvoisa puhemies! Kaikki kaupungit ja kunnat eivät aio toteuttaa ammatillisen koulutuksen leikkauksia, ja tämä tulee aiheuttamaan koulutuksellista eriarvoisuutta. Viittaan jälleen eilisiin Pisa-tuloksiin. Alueelliset erot ovat jo nyt Suomessa suurempia kuin muissa maissa, ja emme tarvitse enää enempää eriarvoisuutta lisäävää leikkauspolitiikkaa. Tästä syystä lakiehdotus tulisi hylätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-07T20:12:05,2016-12-07T20:15:14,Tarkistettu,1.1 2016_126_174,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Värderade talman! Ovissheten på fältet är just nu oerhört stor. Dels förstås på grund av de massiva nedskärningarna, men också på grund av att tidtabellen är fel, det vill säga 2017 träder inbesparingarna i kraft och först ett år senare reformerar man själva lagstiftningen. Det som har kommit fram i kulturutskottet och som är oerhört oroväckande är det att antalet närundervisningstimmar har minskat drastiskt inom yrkesutbildningen. Det betyder att de elever som är svagast och som mest behöver stöd i form av närundervisning inte får den här undervisningen. Det andra problemet som har kommit fram klart och tydligt är den regionala tillgängligheten, hur man i framtiden ska kunna trygga den regionala tillgängligheten och också den språkliga, rätten till undervisning på det egna språket, och den tillgängligheten står inför stora utmaningar. Men, talman, vi har ännu en annan fråga som vi har problematiserat i utskottet och som vi också kommer att föra till omröstning här i salen och det gäller den fria bildningen. Den fria bildningens styrka har varit den regionala tillgängligheten. I kulturutskottet har vi nu hört att den fria bildningens tillgänglighet är sämre än för några år sedan. Det här är problematiskt med tanke på den fria bildningens uppgift och med tanke på tillgängligheterna. Signalerna som nu kommer från fältet bör tas på allvar innan vi förorsakar skador som inte går att reparera.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,sv,Mikaela Nylander,769,2016-12-07T20:15:21,2016-12-07T20:17:28,Hyväksytty,1.1 2016_126_175,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen keskeinen menestystekijä on osaaminen ja laadukas koulutus. Koulutuksen laadun kannalta on oleellista muun muassa opetuksen määrä, opettajien ammattitaito ja opiskelijaryhmien koko, ja nämä suuret koulutukseen kohdistuvat säästöt ovat suuri riski opetuksen laadulle ja myös määrälle, kun ne toteutetaan ennen tätä rakenneuudistusta. Olen entisessä elämässäni opettanut lähihoitajaopiskelijoita, ja entiset opettajakollegani ovat kyllä todella kauhuissaan mahdollisesta kontaktiopetuksen ja teoriaopetuksen vähentämisestä. Lähihoitaja esimerkiksi tarvitsee vankan teoriapohjan omalle työlleen, niin että hän osaa kyseenalaistaa työelämän huonoja käytäntöjä. Työelämässä voidaan oppia jopa vääriä ja huonoja toimintatapoja, ja siksi pitäisi olla riittävästi teoriaopetusta ja koulussa opettajan ohjauksella tapahtuvaa oppimista, ja uskon, että sama koskee monia muitakin ammatteja, ei ainoastaan lähihoitajia, mutta heidän kohdallaan varmaan tämä asia monella tavalla korostuu. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä seuraan erityisen läheltä nuorten aikuisten osaamisohjelmaa eli tätä NAO-ohjelmaa ja sen toteutumista. Tämän ohjelman avullahan nuoret aikuiset ovat voineet opiskella räätälöidyn ohjelman avulla itselleen ammatillisen tutkinnon. Hallituskin myöntää tämän NAO-ohjelman hyödyt ja saavutukset, mutta siitä huolimatta vähentää rahoitusta ja lupaa rahoituksen enää vain kahdelle vuodelle. Tätä tehokasta ja vaikuttavaa ohjelmaa ei ole varaa lopettaa, sillä meillä on edelleen paljon ilman ammatillista koulutusta olevia nuoria aikuisia ja heidän sijoittamisensa tämmöisiin nuorten ryhmiin koulutuksessa ei ole järkevää. Nyt tarvittaisiinkin pitkän aikavälin suunnitelma tämän ryhmän kouluttamiseksi, (Puhemies koputtaa) sillä nykyisessä yhteiskunnassa ja työelämässä on vaikea työllistyä ilman ammatillista tutkintoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-07T20:20:15,2016-12-07T20:22:24,Tarkistettu,1.1 2016_126_176,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp," Arvoisa puhemies! Leikkausten kanssa samanaikaisesti on käynnissä ammatillisen koulutuksen merkittävä reformi, joka koskee puolta perusopetuksen päättävistä nuorista ja noin 150 000:ta aikuista. Kuten tuossa debatin aikana toin esiin, tämä toimintamalli, jonka hallitus on valinnut, jossa säästöt toteutetaan ensin ja uudistukset sen jälkeen, on päätön. Mitä tulee alueelliseen tasa-arvoon: Hallituksen esityksessä päätös leikkausten kohdentamisesta jää kunnille. Tämä heikentää opetuksen alueellista saavutettavuutta. Tämä on kiistaton fakta. Edellytykset koulutuksen järjestämiseen eriytyvät voimakkaasti maan eri osissa. Aloituspaikkoja vähennetään lähinnä semmoisilla seuduilla, joilla nuorisoikäluokat pienentyvät. Samalla lisätään koulumatkojen pituutta sekä opiskelija-asuntoloiden tarvetta. Jos tarkastellaan hieman näitä leikkauskohteita: Koulutuksen järjestäjillä ei ole tosiasiassa harkinnanvaraa leikkausten kohdentamisessa, kun henkilöstö- ja tilakustannukset muodostavat yli 80 prosenttia koulutuksen kustannuksista. Merkittävä osa säästöistä tullaan kohdentamaan opetukseen. Sen määrä ja laatu tulevat heikkenemään. Opettajat ovat jo nyt jaksamisen äärirajoilla, ja irtisanottujen lisäksi lähtevät he, jotka työllistyvät oman alan töihin muualle. Myös tukipalveluista tullaan leikkaamaan, mikä lisää pudokkuutta. Maahanmuuttajien määrä on nousussa, ja heidän koulutustarpeensa kohdistuu ammatilliseen koulutukseen. Nuorten syrjäytyminen lisääntyy. Leikkaukset ammatilliseen koulutukseen osuvat siis jälleen kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ja heikentävät sen nuorisotakuun toteutumista. Arvoisa herra puhemies! Keskustelussa on viitattu myös työmarkkinoihin ja työllistämiseen — aivan oikein. Tietyillä aloilla opiskelupaikkojen vähentäminen voi olla hyvinkin kohtalokasta. Työmarkkinoiden osaamistarpeet eivät ole kaikilla aloilla yhtenevät opiskelupaikkojen vetovoimaisuuden kanssa. Osa säästöistä saatetaan toteuttaa leikkaamalla opiskelijapaikkoja sellaisilta aloilta, joiden osaajille olisi työmarkkinoilla käyttöä. Arvoisa puhemies! Viimeiseksi vapaasta sivistystyöstä: Vapaan sivistystyön merkittävät rahoitusleikkaukset aiheuttavat sen, että kansalaisopistojen, kansanopistojen, opintokeskusten ja muiden aikuisoppilaitosten opetustarjonta supistuu huomattavasti. Samalla oppilaitokset joutuvat nostamaan maksuja ja vähentämään muuta koulutustarjontaansa. Kuntien kansalaisopistojen ylläpitämiä kuntalaisten hyvinvointia lisääviä harrastuskursseja, järjestöjen opintokeskusten tarjoamaa tukea aktiiviselle kansalaisuudelle ja järjestötoiminnalle sekä liikunnan koulutuskeskusten terveitä elämäntapoja tukevia koulutuksia ja kieltenopetusta kaikkia joudutaan vähentämään. Jo nyt koulutuksen alueellinen tasa-arvo on heikentynyt, koska opetusta on jouduttu keskittämään aikaisempaa enemmän taajamiin ja keskuksiin. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun keskustavetoinen hallitus puhuu koko Suomen elinvoimaisuuden ylläpitämisestä. Mitä se tekee? Keskusta keskittää. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-07T20:22:29,2016-12-07T20:26:20,Tarkistettu,1.1 2016_126_177,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Herra puhemies! Olin 14 vuotta koulutuskuntayhtymän valtuustossa ja joka syksy ja kevät kokouksissa saatoin todeta, että koulutuskuntayhtymällä oli talous erittäin hyvässä kunnossa. Koko ajan, koko 14 vuotta. Kun on iso kuntayhtymä kysymyksessä, niin eri yksiköissä oli hieman erilainen tilanne, mutta kaikki tekivät positiivista tulosta joka vuosi, ja rahasta ei todellakaan ollut varsinaisesti puutetta edes vaikeina talouden vuosina. Siellä pystyttiin esimerkiksi laitehankintoihin ja kiinteistöjen kunnossapitoon panostamaan erittäin hyvin. Opetuksen laatu oli ilmeisesti myös hyvä, koska tuo Jyväskylän koulutuskuntayhtymä sai joka vuosi tuloksellisuuspalkkiota erittäin suuria summia. Tämä tietysti on erittäin hyvä, että näin on ollut tilanne, mutta tämä kertoo myös siitä, että kun eletään kaikkialla yhteiskunnassa ja julkisessa taloudessa erittäin tiukkaa aikaa, niin joudutaan käymään läpi nämä eri toiminnot, joita verovaroin ylläpidetään. Tässä mielessä näen, että tämä toisen asteen koulutuksen uudistus ja siihen kohdistuvat säästöt eivät ole kohtuuttomia verrattuna moniin muihin säästöihin, joita täällä joudutaan tekemään. Mutta tavattoman tärkeää on, että uudistukset, myös rakenteelliset uudistukset, toteutetaan mahdollisimman pian, ja tähänhän hallitus on sitoutunut. Totean vielä edustaja Aallolle, että työpaikat valitettavasti syntyvät tänä päivänä myös suurelta osin taajamiin ja isompiin keskuksiin, ja silloin koulutuskin keskittyy sinne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T20:26:27,2016-12-07T20:28:33,Tarkistettu,1.1 2016_126_178,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit ovat täällä pitkin syksyä tuoneet esille huolestuneisuuden tästä säästöpäätöksestä, 190 miljoonan euron säästöt ammatilliseen koulutukseen, ja erityisesti vielä sen tähden, että kun tämä reformilainsäädäntö astuu voimaan 2018, miksi hätäillä nyt näitten säästöjen kanssa. Meitä pelottaa nimenomaan se, että tämä tavallaan oppilaitokselle lankeava pakko etsiä nämä säästökohteensa tulee näkymään opiskelijapaikkojen vähennyksenä, koulutusalojen vähennyksenä, ja myöskin koulutuspaikkakunnat uhkaavat keskittyä. Me olemme erittäin huolissamme esimerkiksi siitä, että näitä toimipisteitä vähennetään ja todennäköisesti nämä koulutuspaikkakunnat tulevat olemaan esimerkiksi maakuntien keskuskaupungeissa. Erityisesti olen täällä useamman kerran ministeri Grahn-Laasoselta kysynyt sitä seikkaa, että kun Itä-Suomessa jo tällä hetkellä, tänä päivänä 16—17‑vuotiailla on kaikkein pisimmät välimatkat toisen asteen koulutukseen ja nyt nämä oppilaitokset tekevät näitä keskittämisiä, niin minkä tähden me edelleenkin vain pidennämme näitä välimatkoja toisen asteen koulutukseen. Tämä saattaa vaikuttaa sitten siihen, että nämä nuoret, erityisesti nuoret pojat, lähtevät syrjäytymiskehityksen alkuun, kun oppilaitokset siirtyvät erittäin kauaksi kotipaikkakunnalta. Minun mielestäni näillä tämäntyyppisillä säästöpäätöksillä saattaa olla hyvin kauaskantoisia ja ihan arvaamattomiakin seuraamuksia. Ehkä ihan lopuksi vapaasta sivistystyöstä sananen. Tämä on hyvin kummallista, että tämä kilpailukykysopimuksen mukana tuleva lisäsäästö otetaan pois näiltä oppilaitoksilta, koska suurin osa näistä oppilaitoksista on säätiöpohjaisia ja ne ovat yhdistyspohjaisia ja osakeyhtiöpohjaisia ja eiväthän ne edes kuulu tähän kiky-sopimuksen piiriin. Tämä säästö tuntuu erityisesti hyvin epäoikeudenmukaiselta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-07T20:28:34,2016-12-07T20:30:42,Tarkistettu,1.1 2016_126_179,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Myös vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät ammatillista koulutusta. Kansanopistoista 38 järjestää ammatillista koulutusta, ja ammatillista peruskoulutusta järjestää 24 opistoa. Kansanopistojen valtionosuusrahoituksesta ammatillisen koulutuksen rahoituksen osuus vuonna 2015 oli 46 prosenttia, siis todella merkittävä osa. Ammatillisen koulutuksen rahoituksella on merkittävä, useissa opistoissa jopa ratkaiseva vaikutus toimintaedellytyksiin. Esimerkiksi Kansanopistoyhdistys on lausunut tästä lakiesityksestä, että tällä esityksellä vaarantuu moni-alaisten kansanopistojen koko kansanopistotyö. Tämä on todella huono kehityssuunta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-07T20:30:44,2016-12-07T20:31:37,Tarkistettu,1.1 2016_126_180,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Siinä, että hallitus kiirehtii, on totta kai kysymys siitä, että ovat itselleen tiettäväksi tehneet, että nyt tarvitaan leikkauksia. Kysymys ei ole siis rakenteiden uudistamisesta, ja aikataulu on vain haluttu tehdä tällaiseksi, että nyt halutaan ottaa pois rahaa. Kuinka on mahdollista, että hallituksessa ajatellaan, että rakenteellisia uudistuksia voidaan tehdä, jos kaikki se voimavara, mikä tällä hetkellä on toisen asteen ammatillisen koulutuksen opintosuunnitelmien suunnittelussa, keskittyykin nyt siihen, että täytyy saada aikaan säästöjä? Eli kahden asian päällekkäin vieminen ei ole mitenkään perusteltua, ja tuntuu järjettömälle lähteä tekemään uudistusta niin, että pakotetaan samaan aikaan keskittymään säästötavoitteisiin, joita on pakotettu tekemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-07T20:31:38,2016-12-07T20:32:40,Tarkistettu,1.1 2016_126_181,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Herra puhemies! Kun edellinen hallitus ei pystynyt tätäkään uudistusta tekemään, niin se tuli nyt tämän hallituksen tehtäväksi. Tarve toisen asteen koulutuksen uudistamiseen on tiedostettu jo kauan sitten ja sitä on yritetty, mutta viime vaalikaudella sekin jäi tekemättä, niin kuin sote ja kaikki muutkin uudistukset. Nyt on sitten tehtävä näin. Kun tämä leikkaus tulee määrärahoihin, rahoitukseen, niin oppilaitoksilla on tiedossa kuitenkin jo, minkälainen rakenneuudistus on tulossa, koska se on lausuntokierroksella jo. Tässä mielessä oppilaitokset ja koulutuksenjärjestäjät pystyvät kyllä ottamaan huomioon nämä suuntaviivat, jotka ovat tulossa, ja toimimaan sen mukaisesti ennakoiden.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T20:32:41,2016-12-07T20:33:41,Tarkistettu,1.1 2016_126_182,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti. Kyllä on varmasti niin, että se nyt on lausuntokierroksella, ja en halua olla pahansuopa, vaan on pakko sanoa, että kyllä se kaikki, mitä on ajateltu oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen, on erityisen hyvää. Se on ehkä osaltaan vastaus siihen, mitä edustaja Essayah toi esille, että kuinka nuorten syrjäytymisen polkuun tämä nyt tehty säästöpäätös voi vaikuttaa: Tämä toisaalta voi olla se mahdollisuus, että me saamme ne nuoret ammattiin, jotka sieltä peruskoulun viimeiseltä luokalta siihen suuntaan hakeutuvat, mutta meidän pitää tässä oppisopimuskoulutuksen yhteydessä myös murtaa sitä niin, että alle 18-vuotiaalla nuorella olisi mahdollisuus mennä työssäoppimaan. Eli meidän pitää tarkastella lainsäädäntökenttää myös aika uudesti ja raikkaasti siten, että se mahdollistaa myös sen, että kun tehdään uutta oppisopimusjärjestelmää, niin se ei tyrehdy vain koulutussopimuskeskeiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että nuorelle, joka on käsillä oppiva ja haluaa ja kykenee omaksumaan ammatin itselleen työssä, annetaan niitä mahdollisuuksia, niin että hän ei tunne itseään siellä vain hyväksikäytetyksi ilmaistyövoimana vaan motivoituu siitä, että hän voi saada tästä oman elantonsa ja sitä kautta olla mukana yhteiskunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-07T20:33:41,2016-12-07T20:35:16,Tarkistettu,1.1 2016_126_183,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraateilla ei ole tuolla sivistysvaliokunnassa edustusta, ja olisin sen takia kysynyt ihan, kun täällä on valiokunnassa olevia ihmisiä mukana: minkälaista keskustelua tästä vapaan sivistystyön leikkauksesta käytiin? Istun itsekin yhden kansanopiston hallituksessa, ja siellä jollakin tavalla oltiin varauduttu siihen, että valtionosuusleikkauksia kyllä on tulossa, mutta tämä kiky-sopimusleikkaus tuli aivan kuin puun takaa. Se oli sellainen, joka pisti budjettisuunnittelun aivan uusiksi, ja henkeä haukottiin, että miten tämä voi koskea meitä, kun emmehän me ole tässä sopimuksessa mukana. Se on ollut suuri ihmetys. Että jos täällä on niitä valiokunnan ihmisiä, niin voisivatko vähän valaista kollegaa siitä, minkälaista keskustelua tästä käytiin ja miten ihmeessä sellaiset kansanopistot, joilla on esimerkiksi joku aatteellinen tausta — niillä monella on säätiötausta, osakeyhtiötausta — yhtäkkiä tipahtivat tähän kiky-sopimuksen piiriin. Luulen, että aika monissa kansanopistoissa oltiin varauduttu siihen, että valtionosuusleikkauksia on tulossa, niitä on ollut pitkin matkaa, ja ne ovat pystyneet sopeuttamaan monia toimintoja, mutta tämä tuli jollakin tavalla aivan kuin puun takaa, niin kuin sanoin, tähän ei oltu varauduttu, ja se on aiheuttanut isoja ongelmia. Kun miettii vielä ylipäätänsä tätä koko vapaan sivistystyön kenttää, niin siellä on paljon — niin kuin täällä Mäkisalo-Ropponen hyvin mainitsi — tätä ammatillista peruskoulutusta, sieltä ihan oikeasti valmistutaan ammattiin, mutta siellä on ennen kaikkea paljon sellaista, mikä lisää niitä työelämän valmiuksia. Siellä on valtavan hyvää koulutusta muun muassa maahanmuuttajille, esimerkiksi lukiovalmiuksia annetaan siellä ja siinä yhteydessä käydään kymppiluokkaa. Siellä annetaan ylipäätänsä sellaisia työelämä- ja lisäkoulutusvalmiuksia, joita tarvitaan, ja jotenkin tuntuu, että jos tältä puolelta leikataan, niin se ei voi olla näkymättä hetken kuluttua. Todellakin, jos joku kollegoista tietää, niin valistakaa, miten ihmeessä tämä kiky-sopimus oikein selitettiin. Miten voidaan näin tehdä vapaan sivistystyön kohdalla?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-07T20:35:18,2016-12-07T20:37:26,Tarkistettu,1.1 2016_126_184,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todettava kyllä, että vapaan sivistystyön puolella on myös näitä leikkauksia tehty pitkin matkaa jo vuosien aikana ja kyllä on ollut vaikeuksia erityisesti kansanopistoilla suoriutua näistä leikkauksista. On todettava, että jatkossa pitää rahoitusjärjestelmään liittyviä ja muita esteitä poistaa niin, että alueelliseen ja paikalliseen koulutustarpeeseen voidaan vastata nopeasti ja tehokkaasti. Esimerkiksi meidän maakunnan ainoa kansanopisto, joka sijaitsee kotikunnassani Paltamossa, Kainuun Opisto, huolehtii meidän alueella maahanmuuttajien kouluttamisesta ja maahanmuuttajanuorten kouluttamisesta. Siitä on pitkäaikainen kokemus, ja siellä on aina vaikeuksia rahoitukseen ja muuhun järjestämiseen liittyen, kun kukaan muu ei vastaa sillä tavalla kattavasti siitä. Kymppiluokka ja muut ovat tärkeitä. Kyllä haluan, että saataisiin semmoinen pysyvämpi rahoitusjärjestelmä, joka ei olisi niin monimutkainen — jatkuvasti, vuosittain pitää näitä rahoituksia anoa — ja saataisiin siihen pysyvyyttä. Sitten tähän itse asiaan. Kuulin tässä, että tämä keskustelu on edennyt hyvään suuntaan. Edustaja Myllykoski esimerkiksi toi esiin tämän oppisopimusmallin. Se on juurikin näin, että pitää saada sitä motivoivaa opiskelua aikaiseksi nuorille ja sitä, että palvelemme sitä työnantajan näkökulmaa siinä, että he saavat koulutettua myös hyviä työntekijöitä. Siellä odotetaan nimenomaan, että heille tulee hyviä ja sitoutuneita työntekijöitä. Ehdottomasti ei nuorikaan sinne halua jäädä, jos hänestä ei pidetä huolta. Se sitoutuminen on molemminpuolista, ja se on tärkeintä sen työllistymisen kannalta. Nykyisin nimenomaan meidän ammatillisen koulutuksen ongelma on juuri se, että jatkuvasti keskeyttämisprosentti kasvaa, ei löydetä nimenomaan niille pojille mielekästä tekemistä tässä meidän hyvin teoriapainotteisessa ammattikoulutuksessa. Sen takia työssäoppimisen lisääminen on todella tärkeää. Sitä kautta sitten saadaan sitä työllistymisen kynnystä mataloitettua. Vielä noista aloituspaikoista on todettava, että myöskin se fakta on hyvä muistaa, että vaikka aloituspaikat vähenevät, niin ne tulevat edelleen riittämään tämän vähenemisenkin jälkeen ikäluokalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+7.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-07T20:37:26,2016-12-07T20:39:30,Tarkistettu,1.1 2016_126_185,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_126_186,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Esittelen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia, työttömyysturvalakia ja työsopimuslakia. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia muutettaisiin siten, että valtion ansiopäivärahan perusosan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen rahoittamiseen osoittamia määrärahoja käytettäisiin palkkatuen, starttirahan ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Palkkatuen ja starttirahan rahoitusta koskeva muutos olisi määräaikainen ja voimassa vuoden 2018 loppuun. Palkkatukea suunnattaisiin nykyistä selvemmin työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen. Työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon luettaisiin palkkatuetusta työstä pääsääntöisesti 75 prosenttia työssäoloehdon muutoin täyttävistä kalenteriviikoista. Starttirahan enimmäiskesto lyhennetään 12 kuukauteen. Starttirahan määrä olisi aina työttömyysturvalaissa tarkoitetun peruspäivärahan suuruinen. Työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolme kuukautta ja sen jälkeen aina kolmen kuukauden yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen. Työnhakijan haastattelun yhteydessä tarkistettaisiin aina työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma. Työkokeilun käyttötarkoitusta laajennettaisiin kokeiluluonteisesti siten, että työkokeilua olisi mahdollista käyttää työnhakijan soveltuvuuden arvioimiseksi ennen työsopimuksen tekemistä. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia muutettaisiin siten, että koulutusta vailla olevilla alle 25-vuotiailla nuorilla olisi oikeus kulukorvaukseen työkokeilun ajalta samoin edellytyksin kuin muillakin työnhakijoilla. Kulukorvausta maksettaisiin vain niiden työllistymistä edistävien palveluiden ajalta, joihin osallistuminen velvoittaa työtöntä työttömyysetuuden menettämisen uhalla. Työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että työnhakijalla olisi oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, jos hänen päätoiminen työllistymisensä yritystoiminnassa kestää enintään kaksi viikkoa. Työmarkkinatukena maksettava matka-avustus ja muuttokustannusten korvaus yhdistettäisiin yhdeksi tukimuodoksi, liikkuvuusavustukseksi. Lisäksi ehdotetaan, että työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä lomautetuille, osa-aikaisille ja takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille olisi mahdollista tietyissä rajatuissa tilanteissa poiketa. Työsopimuslain koeaikaa koskevassa säännöksessä ehdotetaan otettavaksi huomioon julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin lisättävä säännös soveltuvuuden arvioimiseksi järjestettävästä työkokeilusta. Työkokeiluaika vähentäisi työsuhteen alkuun sijoitettavaa enimmäiskoeaikaa. Nostan esiin joitakin asioita, joita valiokunta on erityisesti kommentoinut: Työ- ja elinkeinotoimistoihin kohdistuneet henkilöstövähennykset ovat työttömyyden samanaikaisesti kasvettua johtaneet tilanteeseen, jossa haastatteluvajetta oli tänä syksynä jo noin 260 000. Tilanne heijastuu myös työllistämissuunnitelmien tekemiseen. Esityksessä arvioidaan, että nykyisen työttömyyden keston rakenteella vuodessa järjestetään arviolta 750 000 haastattelua nykyistä enemmän. Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota työ- ja elinkeinoviranomaisten resurssien riittävyyteen ja huomauttaa, että ilman riittäviä resursseja ja haastattelujen sisällön kehittämistä uudistuksen tehokas toteuttaminen vaarantuu. Hallitus on esittänyt talousarviossa 17 miljoonan euron lisämäärärahan työvoimapalveluiden tehostamiseen. Valiokunta pitää tätä TE-toimistojen nykyiset henkilöstöresurssit huomioon ottaen välttämättömänä. Valiokunta korostaa henkilökohtaisen, kasvokkain tapahtuvan palvelun tärkeyttä ja haastattelujen laatua yhteydenpidon tihentämisen lisäksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että työnhakija saa työ- ja elinkeinoviranomaiselta yksilöllistä ohjausta itselleen parhaan työllistämispolun löytämiseen. Esityksessä ehdotetaan, että valtion rahoittamia työttömyysetuuksia eli työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiopäivärahan perusosaa voidaan jatkossa käyttää palkkatuen ja starttirahan sekä liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Rahoitusta koskeva muutos on voimassa ensi vuoden alusta vuoden 18 loppuun. Nykyinen palkkatuen ja starttirahan rahoitusmalli ei turvaa työnhakijoiden yhdenmukaista kohtelua ja työllisyysrahojen joustavaa käyttöä, koska työllisyysmäärärahoja on vaikea mitoittaa niin, että määrärahaa olisi käytettävissä tasaisesti ympäri vuoden. Tämä on johtanut useilla paikkakunnilla siihen, että työllisyysrahat on sidottu jo alkuvuodesta eikä uusia palveluita ole pystytty aloittamaan, vaikka ne olisivat merkittävästi edistäneet työllistymistä. Valiokunta pitää hyvänä — koko valiokunta pitää hyvänä — että hallitus nyt esittää passiivisen tuen käyttämistä aktiivipalveluihin, ja katsoo, että uudistus parantaa ja joustavoittaa mahdollisuuksia työllistämistä edistävien palvelujen tarjoamiseen. Palkkatuen käyttämiseen vaikuttaa myös sille vuosittain talousarviossa asetettava euromääräinen katto, ensi vuonna 1 400 euroa kuukaudessa. Enimmäismäärän asettamisella pyritään varmistamaan palkkatuettu työ mahdollisimman monelle. Asetetun enimmäismäärän arvioidaan ohjaavan palkkatuen käyttöä nykyistä voimakkaammin matalapalkkaisille aloille. Valiokunta pitää tätä tarkoituksenmukaisena. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotetut muutokset koskevat myös niitä henkilöitä, joiden vamma tai sairaus pysyvästi alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa työtehtävässä. Valiokunta korostaa, että muutoksella ei tule heikentää vammaisten mahdollisuutta työllistyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Valiokunnan asiatuntijakuulemisessa saaman selvityksen mukaan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden valossa ei ole varmaa, että palkkatuettu työ edistäisi työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Yksityisissä yrityksissä tapahtuva palkkatuettu työ on osoittautunut työllisyysvaikutuksiltaan kohtuullisen tulokselliseksi, mutta yksityisen sektorin ulkopuolella tapahtuvat tukityöjaksot ovat lukuisissa tutkimuksissa osoittautuneet tehottomiksi. Valiokunta pitää tätä tietoa huolestuttavana, sillä selvityksen mukaan 40 prosenttia palkkatukijaksoista sijoittuu kuntiin. Valiokunta kuitenkin katsoo, että mahdollisuus palkkatuettuun työhön on erityisesti korkean työttömyyden oloissa tärkeä sen työkykyä ja osaamista ylläpitävän sekä henkilön elämänhallintaa tukevan merkityksen vuoksi. Esityksessä työkokeilun käyttötarkoitusta ehdotetaan laajennettavaksi siten, että työkokeilua voidaan käyttää lyhytkestoisesti myös henkilön soveltuvuuden arviointiin niin sanottuna rekrytointikokeiluna ennen työsopimuksen tekemistä. Työkokeilu on työttömälle vapaaehtoista, ja se voi kestää enintään kuukauden. TE-toimisto ei ohjaa ketään rekrytointikokeiluun, vaan kokeilun järjestäminen edellyttää, että henkilöasiakas esittää yhdessä kokeilun järjestäjänä toimivan työnantajan kanssa kokeilun järjestämistä. Valiokunta pitää ehdotettua kokeilua hyvänä ja katsoo, että se on omiaan edistämään niiden henkilöiden työllistymistä, joiden ammatillinen osaaminen on kunnossa. Valiokunta korostaa, että TE-toimiston tulee väärinkäytösten ehkäisemiseksi rekrytointikokeiluja koskevia sopimuksia tehtäessä varmistua siitä, että työkokeilua ei käytetä korvaamaan esimerkiksi kesätyöntekijöitä tai käytetä muutoin tehtävissä, jotka ovat lyhytaikaisia tai joissa henkilö on helposti korvattavissa toisella. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia siten, että päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä työllistyvällä henkilöllä on jatkossa muiden edellytysten täyttyessä oikeus työttömyysetuuteen, jos henkilön yritystoiminta tai omassa työssä työllistyminen kestää enintään kaksi viikkoa. Muutoksen tavoitteena on kannustaa työttömiä ottamaan vastaan työ- ja virkasuhteessa tehtävän työn lisäksi toimeksiantosuhteessa tehtävää työtä. Valiokunta pitää ehdotettua muutosta hyvänä ja tarpeellisena ja katsoo, että sen ansiosta osaltaan selkiytetään ja parannetaan itsensätyöllistäjien työttömyysturvaa. Valiokunta katsoo, että nyt tehty muutos ei kuitenkaan ole riittävä, ja pitää tärkeänä, että erilaisissa toimeksiantosuhteissa työskentelevien sosiaali- ja työttömyysturvan kehittämistä jatketaan. Tässä valiokunnan mietinnössä on kaksi vastalausetta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+8.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-12-07T20:39:55,2016-12-07T20:48:56,Tarkistettu,1.1 2016_126_187,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on vähentää rakennetyöttömyyttä, alentaa työllistymiskynnystä ja lyhentää työttömyysjaksoja. Tavoitteet ovat kannatettavia, ja monet hallituksen esityksen toimenpiteet vievätkin näitä asioita eteenpäin. Tässä hallituksen esityksessä on kuitenkin joitakin kohtia, joita me sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto emme voi hyväksyä, ja olemme siten valiokunnassa tehneet vastalauseen, jonka nyt sitten tässä esittelen. Palkkatuen ja starttirahan rahoitusmallia esitetään muutettavaksi kokeiluluonteisesti vuosina 2017—2018 niin, että ansiopäivärahan perusosan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrärahoja käytettäisiin palkkatuen ja työttömille työnhakijoille myönnettävän starttirahan rahoittamiseen. Näin saadaan työttömyysturvan passiivinen tuki aktiiviseen käyttöön. Pidämme tätä esitystä kannatettavana, mutta laajentaisimme ja sujuvoittaisimme menettelyä siten, että jokaisella työttömällä olisi kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen mahdollisuus käyttää työttömyysturvansa työllistymissetelinä ilman TE-toimiston harkintaa. Tämä työllistymisseteli olisi peruspäivärahan tasoinen ja kestäisi maksimissaan 300 päivää. Ehdotamme, että hallitus valmistelee työllistymissetelin käyttöönoton, ja tulemme esittämään asiasta toisessa käsittelyssä lausumaa. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan palkkatuen kiinteät prosentit, siis 30, 40 ja 50, muutetaan enimmäismääriksi, millä tavoitellaan joustavuutta nykyiseen järjestelmään. Asiantuntijakuulemisessa valiokunnassa on kuitenkin esitetty huolia siitä, että työnhakijoiden yhdenvertainen kohtelu tämän seurauksena heikkenee ja toisaalta työnantajien mahdollisuudet arvioida ja ennakoida tuen määrää vähenevät. Katsomme vähintäänkin, että soveltamisohjeiden on oltava niin selkeät, ettei tulkinnanvaraa jää. Näin estetään mielivaltaisten ratkaisujen syntyminen. Arvoisa puhemies! Yhdistyksiin palkkatuella työllistymistä ei pitäisi heikentää, kuten hallitus nyt tekee. Välityömarkkinoilla on pitkään ollut oma roolinsa pitkäaikaistyöttö-mien työllistämisessä. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvaessa tätä roolia tulisi kehittää ja vahvistaa eikä suinkaan ajaa alas. Nyt hallitus haluaa säästää rajoittamalla palkkatuen myöntämistä yhdistyksille ja säätiöille. Vuoden 2017 talousarvioesityksen mukaan palkkatuella voidaan kattaa enintään 3 000 henkilötyövuoden palkkakustannukset kokonaan. Tämä kiintiö tulee heikentämään järjestöjen mahdollisuuksia työllistämiseen ja lisää pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä. Tämä ei ole järkevää tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys on ennätyksellisen korkealla. Noin 30 prosenttia ihmisistä työllistyy yhdistyksen palkkatuella avoimille työmarkkinoille, mutta se ei voi olla kestävä syy heikentää toimintaa. Yhdistykset työllistävät kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia työttömiä. Toiminnalla on elämänhallintaa ja hyvinvointia lisäävä vaikutus. Yhdistysten palkkatuettu työ tuottaa moninaisia hyötyjä yksilölle ja yhteiskunnalle. Yhdistyksissä tehdään sellaista työtä, mitä mikään muu taho yhteiskunnassa ei järjestä, ja sieltä saavat palveluja sellaiset ihmiset, jotka eivät voi näitä palveluita ostaa vapailta markkinoilta. Mielestämme vaikeasti työllistettävien ihmisten erilaisia tukimuotoja ei pidä heikentää, ja siksi emme hyväksy hallituksen asettamaa 3 000 henkilötyövuoden rajaa. Tästäkin tulemme esittämään lausumaehdotuksen. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan työttömyysturvalaissa tarkoitettu työssäoloehto ei jatkossa enää kertyisi palkkatuetussa työssä täysimääräisesti vaan ainoastaan 75-prosenttisesti. Tavoitteena on aktivoida tuella palkattuja hakeutumaan avoimille työmarkkinoille palkkatuetun työn aikana ja sen jälkeen. Emme kannata esitystä, sillä tämänhetkisessä työtilanteessa sen perustelut ovat kovin hataria. Palkkatuettua työtä ja sen tekijöitä ei pidä asettaa työpaikoilla muita vähäarvoisempaan asemaan. Asiantuntijakuulemisissa on myös todettu, että esitys lisää jälleen työ- ja elinkeinotoimistojen hallinnollista työtä ja lisää myös kunnille pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Tulemme esittämään tältä osin 2. lakiesityksen 5 lukuun vastalauseen mukaisia pykälämuutoksia. Hallitus esittää myös, että jatkossa työnhakijan haastattelut tulee järjestää puolen vuoden työttömyyden jälkeen aina kolmen kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden välein, jolloin myös aina tarkistettaisiin työllistymissuunnitelma tai aktivointi- ja kotoutumissuunnitelma. Kannatamme tätä esitystä, jonka tavoitteena on työttömyysjakson lyhentyminen ja työllisyyden nopeuttaminen. Korostamme, että haastattelujen tulee olla työnhakijalle mielekkäitä eikä niitä pidä käyttää välineenä työttömien sanktioimiseen. Haastattelun kannustavuus kärsii olennaisesti, jos niihin yhdistetään sanktioita. Tällainen menettely ei myöskään TE-toimistojen työn kannalta ole kovin motivoivaa. Kannatamme lämpimästi valiokunnan mietinnössä esitettyä Kuntaliiton ehdotusta, jonka mukaan kunnat voivat osaltaan vastata lisääntyvään haastattelutarpeeseen. Lopuksi vielä, arvoisa puhemies: Hallituksen esittämä rekrytointikokeilu on parantunut alkuperäisestä suunnitelmasta. Pidämme korostetusti sekä työnantajien että työntekijöiden vapaaehtoisuuteen perustuvaa kokeilua hyväksyttävänä, mutta siitä huolimatta pidämme tärkeänä, että seurataan tarkasti työnantajien käyttäytymistä kausityöntekijöiden kohdalla. Työnantaja saattaa ketjuttaa rekrytointikokeilut sesongin ajaksi. Siksi pidämme tärkeänä, että työnantajia ohjeistetaan rekrytointikokeilun käyttöön ja toisaalta työ- ja elinkeinotoimisto jättää hyväksymättä rekrytointikokeilua koskevan sopimuksen, mikäli se arvioi, että sopimus ei vastaa kokeilun tavoitteita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-07T20:49:03,2016-12-07T20:55:30,Tarkistettu,1.1 2016_126_188,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kaikki toimet, mitä yritetään tehdä sen eteen, että työllisyys parantuisi, on hyvä asia. Lähtökohtaisesti hyvä asia on myöskin tämän hallituksen tekemät toimet, jos jätetään huomiotta se, että näitä esityksiä on kyllä tehty aikamoisten sumulasien läpi. Paperilla näyttää hyvältä, mutta miten toimii käytäntö? Jos otetaan ensin tämä aktivointiasia elikkä se, että työttömän täytyy kolmen kuukauden välein tulla kuultavaksi ja katsotaan, millä tavalla hänen työn etsimisensä on tuona aikana mennyt eteenpäin. Hän menee siis työvoimatoimistoon, työnvälitystoimistoon, toimistoon, jonka pitäisi etsiä työtä, toimistoon, jonka pitäisi saada avoimet työpaikat ja työttömät ihmiset yhteen, mutta nyt TEMin työntekijät sidotaan siihen, että he haastattelevat ihmisiä ja kysyvät, oletko kenties löytänyt töitä viimeisten kolmen kuukauden aikana tai oletko ollut työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Minä haluaisin kysyä: kuka nyt sitten etsii työtä, ja kuka järjestää sitä työvoimapoliittista koulutusta, kun me olemme jo nyt, kun tätä hallituksen esitystä esiteltiin, kuulleet sen, että henkilökuntamäärä ei tule riittämään näiden haastattelujen tekemiseen? Tämä on ihan tällaista talonpoikaisjärkeä, joka kannattaisi ottaa esille. Ilmaistyötä pidetään siinä suhteessa hyvänä, että ihmiset pääsevät katsomaan työpaikkaa ja työnantaja näkee, minkälainen ihminen olisi mahdollisesti tulossa töihin. Henkilökohtaisesti ihmettelen tätä suunnattomasti, koska henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikesta työstä on maksettava palkka. Jos ollaan työnohjauksen alaisuudessa, niin siitä työstä on maksettava jonkinlaista korvausta ihmiselle. Ihmisiä ei saa pitää orjatyössä, ei Suomenmaassa. Kun me otamme huomioon sen, mitä tämä hallituksen esitys nyt esittää, ja peilaamme sitä vähän aikaisempiin asioihin, niin muistellaanpa hieman: Tämä hallitus on ajanut jo läpi asian, jossa kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 prosenttia tämän vuoden tasosta. Tällä on pitkät piuhat, nimittäin tämä vaikuttaa ansiopäivärahan perusosaan, taitekohtaan ja lapsikorotuksiin. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotetun ansio-osan määrä laskee. Niin ikään tämä hallitus on ajanut läpi esityksen, jossa lyhennetään ansiopäivärahan kestoa, pidennetään omavastuuaikaa ja leikataan korotusosia. Tästä ikään kuin vastapalvelukseksi hallitus nyt haluaa, että näitä työttömyyspäivärahan osia käytetään palkkatyön osana. Se on kannustettava asia, mutta eikö olisi toki ollut parempi, että olisi pidetty edes entisellä tasolla, koska eivät nuo määrärahat, eivät nuo työttömyyskorvaukset niin suuria olleet aikaisemminkaan? Oltaisiin pidetty vanhalla tasolla ja annettu se mukaan ihmiselle, joka lähtee hakemaan työpaikkaa, yrittää päästä töihin. Nyt hallitus enempikin ikään kuin kepillä ajaa ihmisiä, kun pitäisi ennemminkin tehdä töitä sen eteen, että valtionhallinnolliset virastot ja toimistot, kuten esimerkiksi työvoimatoimisto, tekisivät sitä työtä, jota varten ne alun pitäen on perustettu. Tässä maassa on työttömiä tällä hetkellä, tämänhetkisen laskutavan mukaan noin 330 000 plus siihen päälle ne noin 80 000 ihmistä, joista emme tiedä, missä he ovat, ja jotka ovat täysin syrjäytyneet ja ovat koko yhteiskunnan ulkopuolella. Sen lisäksi meillä ei lasketa työttömiksi työnhakijoiksi ihmisiä, jotka ovat työvoimapoliittisessa koulutuksessa, mutta tosiasia on se, että he ovat määräaikaisessa koulutuksessa, koulutuksessa, joka kestää kuukaudesta puoleen vuoteen, ja sen jälkeen he taas ovat työttömiä työnhakijoita. Työnhakijoita meillä sinänsä on huomattavasti enemmän kuin työttömiä työnhakijoita, mikä kertoo siitä, että ihmisillä on hätä, ihmisten täytyy päästä eteenpäin ja saada palkallista työtä itselleen. Näitä asioita on uskallettava katsoa suoraan silmiin, ja meidän on tartuttava härkää sarvista, tehtävä kaikkemme sen eteen, että saataisiin ihmisiä enemmän palkkatyöhön. Meidän on muistettava se, että meillä on olemassa jo sellainen työntekomuoto kuin harjoitteluaika. Ei ihmisen tarvitse ilmaiseksi mennä näyttämään osaamistaan. Se näytetään harjoitteluaikana,  ja kun sitä on tehty se kuukausi tai  kolme  kuukautta,  sen jälkeen päästään TESin mukaiseen palkkaan kiinni, ja siitä lähtee myöskin nuoren ihmisen elämä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+8.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-07T20:55:33,2016-12-07T21:01:03,Tarkistettu,1.1 2016_126_189,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys työvoima- ja yrityspalvelutoiminnasta annetun lain muuttamiseksi on kannatettava, ja siinä on paljon hyviä asioita. Erityisesti haluan kiinnittää huomiota työvoimapalveluihin. Täällä salissa on syksyn aikana käyty kovasti keskustelua, onko sopivaa tai hyvä, että työtön ja työvoimapalvelun virkailija kohtaavat toisensa. Toivon, että edustajat tutustuvat maakunnassamme ilmestyvän Kouvolan Sanomat ‑lehden viime viikon haastatteluun, jossa Iitin työvoimapalvelujen virkailija ja työtön ihminen haastateltiin. He kertoivat, kuinka tehokasta ja tarpeellista on nimenomaan tämä kohtaaminen, että ihminen, joka on työttömyydestä kärsinyt, tapaa virkailijan ja saa sitä kautta työpaikan ja mahdollisuuden. Molemmat osapuolet olivat hyvin tyytyväisiä siihen, kuinka tärkeä on tällainen kohtaaminen ja polku löytyy. Toinen asia on se, että passiivinen palkkatuki saadaan aktivoitua paremmin. Palkkatuki on erinomainen vaihtoehto työllistämiseksi, ja ainakin yrittäjien kannalta sitä käytetäänkin hyvin paljon, ja se antaa mahdollisuuden monelle työttömälle työnhakijalle päästä jälleen työn syrjään kiinni. Kaikki asiat, mitä tehdään työttömyyden poistamiseksi, ovat minusta erittäin hyviä ja kannatettavia asioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+8.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-07T21:01:05,2016-12-07T21:02:43,Tarkistettu,1.1 2016_126_190,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Uskon, että Satakunnan Kansaankin saataisiin vastaava haastattelu, jossa sekä työtön että virkailija voisivat kehua, kuinka tärkeätä on, kun kohdataan. Me olemme tänään vain kuulleet käytetyissä puheenvuoroissa, että tämä kohtaanto-ongelma on erittäinkin vaikea ja ongelmallinen. Valiokunnan mietinnön esittelypuheenvuorossa tuotiin mutta myös edustaja Mäkisalo-Ropponen toi esille tämän problematiikan, että meillä vain on siellä virkailijoita niin vähän, että on pakko kysyä, millä resursseilla pystytään toteuttamaan se kohtaanto. Uskonkin, että Kuntaliiton näkemys, että kunnat voisivat olla se kanava, joka ottaa vastuun, on nykyisillä resursseilla täysin mahdotonta, edustaja Pakkanen. (Markku Pakkanen: Ei ole! Lue se artikkeli!) — Minäpä luen tämän artikkelin ja tulen sitten tänne tunnustamaan, jos käsitykseni on artikkelin perusteella toiseksi muuttunut. Meidän aktiivisimpien työttömien osalta tällä hallituksen esityksellä leikataan noin 200 euroa kuukaudessa — aktiivisimpien, niiden työttömien, jotka hakeutuvat itse koulutukseen ja osoittavat sitä omaa aktiivisuutta. Ehkä tämä on se iso negatiivinen uudistus siinä. On hyvä, että alle 25-vuotiaat — sellaiset, jotka ovat passiivisia nuoria eivätkä hae koulutukseen eivätkä sitä kautta osoita aktiivisuutta — sanotaanko pakottavien toimenpiteiden kautta tulevat näitten kulukorvausten piiriin. Se on tässä positiivista, mutta henkilökohtaisesti en tätä hallituksen esitystä tule hyväksymään, ja uskon, että äänestyksen yhteydessä kyllä osoitan oman näkemykseni tästä leikkauksesta ja sen kohdentamisesta, koska tämä on valtavan iso menetys juuri sille joukolle, jotka ovat itse sieltä passiivisesta työttömyydestä lähteneet hakemaan itselleen mahdollisuuksia kouluttautua ja sitä kautta olla yhteiskunnan käytettävissä ja hankkimassa omaa ammatillista osaamista sen työttömyyden vastineeksi. Siinä mielessä tämä 200 euroa voi olla monelle aika iso rahallinen menetys — prosentuaalisesti nykyisistä koulutukseen hakeutuneista näitten osuus, joihinka tämä leikkaus kohdistuu, oliko nyt ulkomuistista 60 prosenttia siinä kaikessa joukossa. Ymmärrän kyllä valiokunnassa sen näkemyksen, että tässä on hyvä, että nämä nuoret tulevat näitten kulukorvausten piiriin, ja sinällään annan myötämielistä ymmärrystä sen suhteen, mutta olisin toivonut kyllä, että oppositiopuolueissa olisi nähty tämä ristiriitaisuus näitten aktiivisten osalta. Kaiken kaikkiaan ollaan tekemässä tämän hallituksen toimesta jotakin sellaista, että meillä on mahdollista jatkossa, kolmen kuukauden ammattisuojan jälkeen, osallistuttaa ihminen töihin niin, että hän joutuu ottamaan vastaan työtä, joka on alle hänen työttömyyskorvauksensa. Se ei ole tässä mutta liittyy juuri siihen, mitä hallituksessa tällä hetkellä menee, ja siinä mielessä meidän oppositiossa kuuluu olla todella valveilla, mitä kaikkea on tulossa. Pala palalta tämä hallitus luo pakkotyömarkkinoita, orjatyömarkkinoita — ei sillä nimikkeellä. Kaikki se, millä pyritään aktivoimaan ihmisiä työttömyyden alkuvaiheessa, on osoittautunut kansainvälisesti vertailuissa kyllä hyviksi konsteiksi, mutta ehkä enemmänkin porkkanoilla kuin vain kepillä. Tässäkin hallituksen esityksessä on hyvä, että voidaan käyttää passiivista rahaa aktivoimaan ihmistä hakeutumaan työhön. Se on hyvä suunta, ja siinä mielessä hallituksella on hyvä tarkoitus, mutta keinot ovat hieman takaperoisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-07T21:02:45,2016-12-07T21:08:06,Tarkistettu,1.1 2016_126_191,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Herra puhemies! Hallitus etsii ratkaisuja ongelmiin, oppositio näyttää etsivän ongelmia ratkaisuihin. Meidän on todella tähän työttömyysongelmaan etsittävä uusia ratkaisuja, ja hallitus ja erityisesti työ- ja oikeusministeri Jari Lindström on kunnioitettavalla tarmolla tarttunut oman sektorinsa ongelmiin ja etsii niihin ratkaisuja kuunnellen myös oppositiota ja eri tahoja näissä hankkeissa. Se on hienoa. Meillä on oltava aktiivinen ote, ja sitä hallituksella on. Tärkeintä on se, että tämä 5—6 miljardin passiivinen työttömyysmäärärahojen kokonaisuus aktivoidaan niin laajasti kuin mahdollista. Jarrumiehiä ja vastustajia löytyy joka puolelta ja mitään ei saisi tehdä, mutta hallitus onneksi etenee. Tämä esitys osaltaan panee seisovaa vettä liikkeelle, ja se on tärkeää. Tässä on puhuttu paljon näistä haastatteluista, ja on todella mielenkiintoista nyt nähdä, kun tämä tulee hyväksytyksi, miten ne tulevat toimimaan. Uskon, että osalle työttömistä haastattelut ovat potku työelämään, ja se on arvokasta, jos sillä saadaan jonkin verrankin ihmisille töitä. Kuntaliiton yhteistyötarjous on hyvä, koska työvoimakysymys tässä tulee eteen tietysti työvoimahallinnossa. Rekrytointikokeilu on myös erittäin hyvä ja kannatettava, ja lisäksi tässä on monia muita, sen ohella että on tunnustettava, että tässä on myös ikäviä säästötoimenpiteitä, mutta niitäkin nyt tarvitaan, kun talouden tilanne on näin vaikea ja tarvitaan työllisyyden paranemista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T21:08:08,2016-12-07T21:10:16,Tarkistettu,1.1 2016_126_192,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Edustaja Järvinen, ja puheenvuoroja voi varata P-painikkeella.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_193,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa puhemies! Opposition ei todellakaan ole tarvinnut etsiä ongelmia ratkaisuihin, kyllä hallitus tarjoaa niitä ihan itse ja avosylin valitettavasti. Tässä nyt käsiteltävänä olevassa lakiehdotuksessa näen kolme ongelmaa ylitse muiden. Ensimmäinen on TE-toimistojen henkilökunnan riittävyys ja jaksaminen. On ilman muuta selvää, että kolmen kuukauden välein tehtävät haastattelut ovat toimivia ja tehokkaita, jos ne tehdään huolella ja oikein. Mutta sen lisäksi pitää pystyä myös aidosti etsimään työtilaisuuksia, olemaan yhteydessä paikkakunnan yrityselämään, ja kun muistetaan, että Suomessa virkailijoita jo nyt on alle kuudesosa siitä, mitä Ruotsissa väkilukuun suhteutettuna, niin kyllä tulee henkilökunta olemaan kovilla, ja se näkyy mielialoissa jo tällä hetkellä. Toinen ongelmallinen asia on työnäytekokeilu — tai rekrytointikokeilu, jota aiemmin kutsuttiin työnäytekokeiluksi. Pidän ongelmia joka tapauksessa yhtäläisinä, ja olisin toivonut, että valiokunta olisi lausunut tiukemmin siitä, mitä tehdään, jos havaitaan väärinkäytöksiä työttömien ihmisten ketjuttamisessa erinäköisiin kokeiluihin useampaan otteeseen. Nyt näin ei tapahtunut. Kolmas ongelma on ilman muuta omaehtoiseen opiskeluun hakeutuvien kulukorvausten leikkaus. Ymmärrän, että hallitus hakee näillä toimilla hyvää, mutta se päätyy kohtuullisen huonoon. Nyt tilanne on se, että aktiivisia rangaistaan ja passiivisia palkitaan, ja se kai ei ole hallituksen tarkoitus.  Summa ei ole ihan pieni:  peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevien leikkaus on 22 prosenttia, ja enemmistö (Puhemies koputtaa) häviäjistä on naisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+8.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-12-07T21:10:17,2016-12-07T21:12:27,Tarkistettu,1.1 2016_126_194,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tämän kokonaisuuden lähetekeskustelussa aika moni totesi, että esitys pitää sisällänsä hyviä esityksiä, sitten kelvollisia ja ehkä sitten niitä vähemmän hyviä. Täytyy todeta, että edustajamme tuolla työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa on lähtenyt tukemaan tätä hallituksen esitystä lähinnä juuri sen takia, että tässä on niin paljon näitä aktivointitoimenpiteitä, joita kristillisdemokraatitkin on omissa esityksissään halunnut tuoda esille. On tärkeää, että me yritämme nyt nimenomaan vaikuttaa siihen, että tätä passiivista työttömyysturvaa saadaan aktiiviseksi. Pidän hyvänä myöskin sitä, että tässä on tämä esitys, että on oikeus tähän soviteltuun työttömyysetuuteen silloin, jos henkilön päätoiminen työllistyminen yritystoiminnassa kestää enintään kaksi viikkoa. Tämä omalta osaltaan on helpottamassa tällaisten erilaisten toimeksiantosuhteitten vastaanottamista ja myöskin torjuu sitten mahdollisesti sellaisia niin sanottuja pimeitä työkeikkoja. Pidän hyvänä, että tällä tavalla asioita kehitetään. Ainut asia, mitä tässä nyt olen jäänyt miettimään — ja pohdin kyllä siltä osin vielä omaa äänestyskäyttäytymistäni — liittyy tähän palkkatuella työllistymiseen. Meillä kuitenkin yhdistykset ovat tähän saakka kantaneet erittäin suurta vastuuta nimenomaan niitten kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä, ja todellakin tämä esitys kyllä pitää sisällänsä niin selkeät heikennykset tähän, että mietin, millä tavalla näitten kaikkein hankalimmassa asemassa olevien henkilöitten työllistyminen jatkossa on mahdollista. Tiedän, että tuolta kentältä tulee kovasti kritiikkiä, kun jo tänä päivänä ihmisiä ohjataan tähän kuntouttavaan työtoimintaan ilman, että siellä aidosti ja oikeasti on sitä kuntouttavan työtoiminnan tarvetta takana, ja tämä turhauttaa monia ihmisiä. Siinä mielessä olisi paljon, paljon parempi, että me pitäisimme kiinni siitä, että nämä yhdistykset ja järjestöt pystyisivät (Puhemies koputtaa) tätä työllistämistä pitämään yllä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-07T21:12:28,2016-12-07T21:14:35,Tarkistettu,1.1 2016_126_195,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! On syytä antaa tunnustusta hallituksen työministerille. Ministeri Lindström on ennakkoluulottomasti hakenut uusia vaihtoehtoja ja ratkaisuja tähän yhteiseen ongelmaan, mikä suomalaisessa yhteiskunnassa on. Kaikista toimenpiteistä ja aktivointitoimenpiteistä hän on hyvin avoimella mielellä kertonut täällä eduskunnassa meille kansanedustajille, mitä vaihtoehtoja on tarjolla. Hän on myös ollut valmis kuuntelemaan opposition esitykset. Tämä on oikein hyvä linjaus ministeriltä. Siksi vähän hämmästelenkin, kun täällä edustaja Myllykoski käytti esityksistä sanoja ""pakkotyö"" ja ""orjatyö"". En ainakaan ministerin suusta ole kuullut tällaisia määritelmiä ja pidän — näin joulun allakin — vähän kohtuuttomina tämmöisiä määritelmiä tässä vaikeassa tilanteessa olevassa asiassa, mihin ministeri ratkaisuja hakee. Tämä 5—6 miljardin euron raha on syytä saada paljon, paljon tehokkaampaan käyttöön, ja silloin minusta olisi syytä aina olla esillä tällaisia rakentavia ehdotuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+8.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-07T21:14:38,2016-12-07T21:15:56,Tarkistettu,1.1 2016_126_196,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä puheenvuoro ei tullut nyt yllättäen, tämä tuli tilattuna ja ihan hyvään saumaan. Toivoisin, että edustaja ymmärsi, että minä käytin sanaa ""hallitus"", en ""ministeri Lindström"". Mielestäni asian sillä lailla henkilöittäminen on tässä kohtaa — näin ennen joulua — todellakin epämiellyttävä tapa kohdentaa kansanedustajan moite koskemaan ministeriä, joka todellakin on avoimesti lähtenyt hakemaan ratkaisuja ja rakentavasti keskustellut. Itsekin olen siitä avoimuudesta saanut nauttia, kun olen käynyt aikanaan esittelemässä toimenpidealoitetta, joka on yksi vasemmistoliiton ehdotus siitä, kuinka me voimme tätä kohtaantumisongelmaa helpottaa eli tuoda nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä helpommin palkattavaksi yrityksiin. Meidän mallissamme lähdetään siitä, että jos alle 25-vuotias työtön nuori tai sitten 200 päivää työttömänä ollut henkilö palkataan yritykseen, niin yritykseltä ei ensimmäisenä vuonna peritä sivukuluja ollenkaan eli nämä vakuutusmaksut ja muut katetaan sitten sieltä 32,85 euron päivärahasta niin, että henkilö kuitenkin pysyy sen turvassa. Olemme olleet aloitteellisia, rakentavia, emme vain arvostele. Tässä kohtaa vielä toistan sen, että ministeri Lindström on henkilökohtaisesti kyllä ollut avoin opposition ehdotuksille. Harmi, että tämä parempi malli, niin sanottu palkkatukimalli, ei tullut, koska se olisi ollut täysin kustannusneutraali, jopa ensimmäisenä vuonna. Toisena vuonna alennus näihin olisi ollut 70 prosenttia ja kolmantena vuonna 30 prosenttia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-07T21:15:58,2016-12-07T21:18:04,Tarkistettu,1.1 2016_126_197,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! On totta, että ministeri Lindström on kuullut myös oppositiota, mutta valitettavasti me emme ole tulleet sillä tavalla kuulluiksi, että sillä olisi ollut todellista vaikuttavuutta muun muassa palkkatuen osalta. Tosiasia on se, että hallitus leikkaa järjestöiltä palkkatukea ensi vuodelle 70 prosenttia ja se jäljelle jäävä 30 prosenttia on käytännössä sidottu jo olemassa olevilla päätöksillä. Käytännössä se tarkoittaa ensi vuoden osalta, että esimerkiksi edustaja Pakkasen paikkakunnalle Kouvolaan, Kotkaan, Haminaan ja sille alueelle ei enää tehdä lainkaan uusia palkkatukipäätöksiä esimerkiksi työpajoihin. Siltä osin olen hämmästynyt siitä, että meidän hallitus ei aidosti halua kuulla näiden ihmisten huolta, jotka tarvitsevat tukea työllistyäkseen. Esimerkiksi tänään olen ollut Valtakunnallisen työpajayhdistyksen hallituksen kokouksessa — tulin sieltä tänään tänne — ja siellä todettiin muun muassa yhden yrityksen viestinä, että kyllä me otamme sisään pitkäaikaistyöttömiä, kunhan he ovat vain hyväkuntoisia. Eli käytännössä se tarkoittaa myös sitä, että yritykset ottavat palkkatukituella työntekijöitä mutta he eivät ota sellaisia työntekijöitä, jotka tarvitsevat ohjausta ja tukea. Hallitus ei ole lainkaan kiinnostunut tällä hetkellä niistä nuorista ja aikuisista ihmisistä, jotka tarvitsisivat tukea. He haluavat kuoria kermat päältä ja huolehtia vain sen tasoisista ihmisistä. Olen todella pettynyt hallituksen toimintaan tältä osin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+8.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-07T21:18:05,2016-12-07T21:19:54,Tarkistettu,1.1 2016_126_198,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olen edustaja Järvisen tavoin huolissani TE-toimistojen työntekijöiden jaksamisesta, sillä olen saanut viime viikkoina nyt useamman viestin TE-toimistoista siitä, että työntekijöillä on todellinen huoli siitä, miten he pystyvät toteuttamaan nämä haastattelut niin, että niihin liittyy todellinen työntekijän tuki ja ohjaus, ei siis pelkkä viiden minuutin visiitti tai sähköpostiviesti. Jos haastattelutilanteeseen vielä sisältyy sanktioiden osoittaminen, niin sekä työnhakijan että TE-toimiston työntekijän motivaatio saattaa tämmöisessä tilanteessa kyllä heikentyä. Mutta, arvoisa puhemies, kaikkein suurin ongelma tässä lakiesityksessä on tämä järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentäminen, kuten edustaja Kiljunenkin äsken sanoi. Tämä tulee kyllä lisäämään pitkäaikaistyöttömien määrää, ja sille ei voi mitään. On hyvin vaikea ymmärtää tämmöisessä tilanteessa, mikä ihmeen järki tässä on, kun meillä on tällä hetkellä tehty pitkäaikaistyöttömyyden Suomen ennätys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-07T21:19:56,2016-12-07T21:21:12,Tarkistettu,1.1 2016_126_199,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Niin kuin useammissa puheenvuoroissa on tullut esiin, niin vaikka hallitus esittää tässä monia hyviä, aktivoivia esityksiä, jotka sinänsä voivat olla kannatettavia, niin kuten on esille tullut, monia huolenaiheita tässä on. Edellisessä puheenvuorossa myös edustaja Essayah ja jotkut toiset toivat esille sen, että tämä yhdistysten mahdollisuus työllistää ja palkata — ja nimenomaan monta kertaa he ovat sillä tavalla vaikeimmin työllistyviä — heikkenee kyllä merkittävällä tasolla monin paikoin, ja siitä on huolta tullut ja viestiä tännekin päin. Kaiken kaikkiaanhan esitykseen liittyy myös vastalausetta, ja sinne liittyy myös toimenpidealoitetta, jonka haluaisin nostaa esiin. Elikkä täällä myös painotetaan ja alleviivataan, että ryhdyttäisiin toimenpiteisiin nuorisotakuun ja etsivän nuorisotyön kehittämiseksi. Tämä on myös erittäin, erittäin tärkeä näkökulma. Jos ajatellaan sitä, että nuoret jäävät ilman työtä ja se työllistyminen pitkittyy ja syrjäydytään ja niin edelleen, niin sieltä tulee paitsi nuoria ajatellen suurta taakkaa ja laskua, myös yhteiskunnalle suuret euromäärät. Kaiken kaikkiaan huoli on myös esitetty TE-toimistojen henkilöstön määrästä. Se on aivan todellinen huoli jo tällä hetkellä, ja sitten, jos ajatellaan noita muutaman kuukauden välein tehtäviä haastatteluja. Sinänsä ajattelen kyllä niin TE-toimistoja ajatellen kuin verotoimistoja ja monia muita yhteiskunnan toimistoja ajatellen, että virkamiesten — mikä tahansa se kohtaaminen siellä onkin — kohtaamisen pitäisi olla semmoinen tietyllä tavalla voimaannuttava ja aktivointia lisäävä kohtaaminen. Mutta TE-toimistoja ajatellen tietysti jokaisesta kohtaamisesta pitäisi jäädä jotakin positiivista ja hyvää käteen ja ainakin jonkinlaista työpaikan toivetta ja mieluummin sen työpaikan etsimistä (Puhemies koputtaa) tulisi joka käynnillä tulla esiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+8.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-07T21:21:15,2016-12-07T21:23:23,Tarkistettu,1.1 2016_126_200,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa puhemies! Myös oma suurin huoleni tässä lakiesityksessä liittyy tähän palkkatukeen ja järjestöjen mahdollisuuteen käyttää sitä. Me tiedämme, että palkkatuki on usein polku avoimille työmarkkinoille. On totta sekin, että aina kaikkien polku ei johda aivan sinne perille saakka. Mutta kuitenkin tiedämme, että erittäin tärkeää sekä palkkatyössä oleville että järjestöille on se, että palkkatukea olisi jatkossakin käytettävissä, sillä järjestöissä on paljon sellaista työtä, joka kaipaa tekijää, ja järjestöt pystyvät tarjoamaan pitkäaikaistyöttömille paljon mielekästä tekemistä. Siksi on paljon fiksumpaa tukea työllistämistä kuin työttömyyttä. Ja sen sijaan, että heikennetään järjestöjen mahdollisuutta käyttää palkkatukea, meidän pitäisi entistä enemmän miettiä niitä keinoja, miten voisimme vahvistaa välityömarkkinoita ja sitä kautta vähentää pitkäaikaistyöttö-mien määrää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-07T21:23:24,2016-12-07T21:24:40,Tarkistettu,1.1 2016_126_201,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_126_202,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin on kannatettavaa. Kuitenkin esitys on jäänyt osittain vajaaksi. Ensinnäkin opiskelijoiden kohdalla ruokakunnan käsite tulee selkeyttää, etteivät kimppakämpässä asuvat opiskelijat joudu turhaan taistelemaan byrokratian kanssa. On hienoa, että ympäristövaliokunta esittää asiasta lausumaa, joka toivottavasti salissa hyväksytään. Kuitenkin joka tapauksessa perheellisten opiskelijoiden tilanne heikkenee. Kela on arvioinut, että noin 40 000 opiskelijaa tulee jäämään kokonaan vaille asumistukea puolison tulojen takia. Erityisen vaikeaksi tilanne muuttuu, jos perheessä on pieniä lapsia, ja tämän takia tulee viipymättä säätää erillinen huoltajakorotus opintorahaan. Hallitus aikoo kattaa siirrosta syntyvät kustannukset heikentämällä asumistukea. Tuen perusteena olevia enimmäisasumismenoja aiotaan leikata kaikissa kunnissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella 4 prosentilla ja indeksi jäädytetään. Tätä ei voi hyväksyä, vaan tämän opiskelijoiden siirtymisen yleiseen asumistukeen aiheuttaman menolisäyksen rahoituksen on löydyttävä muualta. Arvoisa puhemies! Tärkeintä opiskelijoiden toimeentulon kannalta olisi kuitenkin, että opintotukeen tehdyt leikkaukset peruutettaisiin ja huolehdittaisiin riittävästä opiskelija-asuntotuotannosta ja muuten kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta. Tämä muutos opiskelijoiden siirtämisestä yleiseen asumistukeen auttaa osaa opiskelijoista, mutta se ei riitä kumoamaan opintotukileikkauksen aiheuttamaa tulonmenetystä opiskelijoille. On hävytöntä, että opiskelijoiden toimeentulosta leikataan yli 80 euroa kuukaudessa. Se on enemmän kuin miltään muulta ihmisryhmältä, ja se teko kyllä varjostaa tätä sinänsä hyvää siirtoa yleisen asumistuen piiriin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-07T21:25:06,,Tarkistettu,1.1 2016_126_203,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin periaate siitä, että opiskelijat pääsevät yleisen asumistuen piiriin, on kannatettava, mutta se tapa, millä se tehdään, tekee tästä lakiesityksestä kyllä erittäin huonon, koska tämä tarkoittaa sitä, että kustannukset tähän opiskelijoitten siirtoon otetaan yleisestä asumistuesta, ja silloin tämä leikkaus kohdistuu sinne pienituloisimpiin. Ja täytyy muistaa, että näihin samoihin ihmisiin, samoihin perheisiin kohdistuu jo paljon muitakin leikkauksia. Juuri tästä syystä sosialidemokraatit esittävät, että 10 § ja 51 § poistetaan tästä, koska näissä on tämä kohta, että asumistuki otettaisiin järjestelmän sisältä. Lisäksi esitämme lausumaa, että opiskelijoitten siirtyminen yleisen asumistuen piiriin toteutetaan niin, että yleisen asumistuen myöntämisen ehtoja ei heikennetä ja vaikutusta opiskelijoitten toimeentuloon seurataan. Mutta aivan yhtä tärkeää on se, että meillä on olemassa kohtuuhintaista asuntotuotantoa, ja tässä on se suuri pullonkaula. Juuri siitä syystä, että on laiminlyöty kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisääminen, myöskin asumistukimenot ylipäätänsä kasvavat. Tämän vuoksi esitämme toista lausumaa, jossa sitten sisältö kohdistuu nimenomaan siihen, että kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä, niin että se sisältää myös opiskelija-asuntotuotannon, ja erityisesti näitä tarjontatukia eli tätä pitkää 40 vuoden korkotukea (Puhemies koputtaa) pitää kehittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-07T21:27:01,,Tarkistettu,1.1 2016_126_204,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys yleiseksi asumistueksi sisältää opiskelijoiden siirtämisen opintotuen asumislisän piiristä yleisen asumistuen piiriin. Se on opiskelijoiden kannalta varsin myönteinen seikka ja lisää yksin asuvien opiskelijoiden tuloja jopa useilla sadoilla euroilla vuodessa. Uudistus siirtää opiskelijat asumismenojen suhteen samalle viivalle muiden etuudensaajien kanssa, ja se on hyvin kannatettava esitys. Opintotuen asumislisä on pysynyt samalla tasolla vuosikaudet, mikä on vaikeuttanut hyvin merkittävästi monen opiskelijan taloudellista ahdinkoa vuokrien noustessa samaan aikaan useita kymmeniä prosentteja, jopa enemmän. Muistan itse opintotuen asumislisän enimmäismäärän olleen nykytasolla jo 90‑luvun lopulla itse opiskellessani. Silloin tämä asumislisän enimmäismäärä oli hyvinkin riittävä ainakin itselleni, mutta nykyään se on jo täysin riittämätön. Arvoisa puhemies! Paitsi oikeudenmukaisuuden kannalta nyt tehtävä uudistus on tärkeä myös asumistukijärjestelmän yksinkertaisuuden ja selkeyden näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Uskonkin monien opiskelijoiden olevan hyvin tyytyväisiä tähän uudistukseen, jossa heidän asumiskuluihinsa kohdennettava tuki nostetaan oikeudenmukaiselle ja tasavertaiselle tasolle muiden etuudensaajien kanssa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-07T21:29:10,2016-12-07T21:30:53,Tarkistettu,1.1 2016_126_205,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Totuushan on se, että Suomessa asumistukeen menee valtavia määriä rahaa julkisia varoja ja tämä määrä nousee kaiken aikaa. Se nousi muun muassa vuoteen 2015 edellisestä vuodesta 14 prosenttia, mikä on iso summa tietenkin julkisissa menoissa. Tämä esitys on siinä mielessä erinomainen, että tässä nyt yhdenmukaistetaan käytäntöjä. Meillä tukiviidakkoa on ihan riittävästi, ja tässä sitä yksinkertaistetaan. Myös tosiasia on se, että 64 prosentilla nykyisistä tuensaajista tuen arvioidaan pysyvän ennallaan tai nousevan, eli suurin osa tästä hyötyy. Nimenomaan yksinasujat ja kasvukeskuksissa asuvat hyötyvät muutoksesta, ja tuki tulee vastaamaan nimenomaan niitä asumismenoja sitten. Mutta kuten tässä jo edellisissä puheenvuoroissa on todettu, niin tässä on myös ongelmia, ja tietenkin se, että tässä on viety kahta erillistä lakiprosessia eri hallinnonaloilta rinnakkain, on tuonut tähän haastetta muun muassa ja kertoo myös meidän monimutkaisesta tukisysteemistä. Tässä eniten häviävät pariskunnat ja sitten yhteisellä vuokrasopimuksella asuntonsa vuokranneet yhdessä asuvat. Jo tällä hetkellähän meillä on erikoisia tilanteita siitä, kuinka yhdessä asumisessa otetaan huomioon eri sukupuolta olevien tulot, jotka vaikuttavat sitten tukiin, mutta ympäristövaliokunta on lausumissaan näihin molempiin asioihin ottanut kantaa, ja myös sivistysvaliokunta on tänään tehnyt lausuman tästä opintorahan huoltajakorotuksen ottamisesta opintotukilakiin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-07T21:30:56,2016-12-07T21:33:03,Tarkistettu,1.1 2016_126_206,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Vaikka tässä hallituksen esityksessä on kannatettaviakin kohtia, niin merkittävää on, että tämä ruokakuntakohtaisuuteen siirtyminen merkitsee todella, että eniten häviävät pariskunnat ja yhteisellä vuokrasopimuksella asuntonsa vuokranneet. Heistä noin 84 prosenttia kokee sen, että asumistuen määrä pienenee tai poistuu kokonaan. Tämä asumistuen huomioon ottaminen tulona vaikuttaa niiden jo nykyisinkin yleistä asumistukea saavien ruokakuntien, lähinnä lapsiperheiden, asumistuen määrään, joihin kuuluu opintorahaa saava opiskelija. Tällaisia on yli 17 000 ruokakuntaa, ja heillä keskimääräinen tuki alenisi noin 28 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi opintorahaa saavien lapsiperheiden keskimääräisen tuen määrä laskee 27 euroa kuukaudessa, kahden huoltajan perheissä keskimäärin 41 euroa kuukaudessa, ja yleisen asumistuen piirissä nykyisin olevista ruokakunnista yli 100 euroa kuukaudessa menettäisivät ne ruokakunnat, joissa on kaksi opiskelijaa. Näitä ruokakuntia on noin 200, ja näistä yli puolet, noin 130, on lapsiperheitä. Kaikkea tätä ajatellen ja miettien sitä, että monet opiskelijaperheet, joissa on huollettavia lapsia, ovat todella tiukoilla eurojensa suhteen ja toisaalta, niin kuin moneen kertaan tässä salissa olemme todenneet, Suomessakin lapset olisi parempi hankkia aiemmin ja jo opiskelujen kuluessa. Sen vuoksi kristillisdemokraatit esittävät ja myös vaihtoehtobudjetissamme olemme tuoneet sen esille, että opiskelijoille tulisi tuoda huoltajuuslisä, noin 200 euroa kuukausittain, että se toisi tasoitusta ja mahdollistaisi sekä opiskelun, ammattiin valmistumisen että perheenlisäyksen. Tämähän myös edesauttaisi helpompaa työhön tarttumista opiskelun jälkeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-07T21:33:04,2016-12-07T21:35:08,Tarkistettu,1.1 2016_126_207,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp," Arvoisa puhemies! Todellakin tämä opiskelijoitten siirtäminen yleisen asumistuen piiriin parantaa suurimman osan opiskelijoitten elämäntilannetta, mutta niin kuin täällä edellä on tuotu esille ja valiokunnassakin on kiinnitetty huomiota, niin nimenomaan perheellisten opiskelijoitten kohdalla tilanne huonontuu. Oli mielenkiintoista huomata edellisenä viikonloppuna, kun taisi olla keskustan puoluevaltuusto koolla, että puoluevaltuusto vaati sitä, että on tuotava tämä huoltajalisä perheellisille opiskelijoille, ja täytyy nyt toivoa, että sen mukaisesti täällä keskustan kansanedustajat äänestävät, kun heidän puoluevaltuustonsa on linjannut. Eli toivotaan, että puoluevaltuuston linjaukset täällä salissa sitten näkyvät. Kristillisdemokraatit on omassa vaihtoehtobudjetissaan esittänyt, niin kuin edustaja Tanus totesi, tätä huoltajakorotusta, joka olisi noin 200 euroa kuukaudessa ja varmasti helpottaisi nimenomaan perheellisten opiskelijoitten tilannetta. Mutta ilolla pistimme huomioon, kun meillä oli samana viikonloppuna oma puoluevaltuustomme, että todellakin tämä meidän linjauksemme vaihtoehtobudjetissa sai jälleen kerran hallituspuolueen puolelta tukea, ja täytyy toivoa, että ainakin meillä, kun puoluevaltuusto jotakin linjaa, niin se on yleensä sellaista, joka sitten täytyy huomioida siinä eduskuntaryhmän työssä, ja siinä mielessä ilolla odotamme tätä äänestystä. Täällähän oli sensuuntaisia vastalauseita, joissa tämä opiskelijoitten huoltajakorotus oli huomioitu, ja silloin minusta tuntuu, että jos täällä kerta puoluevaltuuston linjauksia noudatetaan, niin silloin pitäisi kyllä äänestää näitten ponsien puolesta, jotka tätä asiaa esittävät. Että näin jäämme sitten jännityksellä odottamaan tätä. Mutta ennen kaikkea tämän asian kannalta olisi tosi tärkeätä ilman poliittista saivartelua, että me saisimme perheellisten opiskelijoitten tilanteen parannettua, koska ylipäätänsä meillä perheellisten tilannetta on hallitus monella tavalla kurittanut lapsilisien leikkauksilla ja vastaavilla ja turha tätä on enää opiskelijoitten puolelle laajentaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-07T21:35:10,2016-12-07T21:37:15,Tarkistettu,1.1 2016_126_208,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Herra puhemies! Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin on hyvä ja positiivinen uudistus. Se vähentää byrokratiaa, selkeyttää tilannetta, tasa-arvoistaa ihmisiä, ja lisäksi tämä uudistus parantaa noin lähes kahden kolmasosan opiskelijoista taloudellista asemaa, mikä on perusteltua. Kaikkein tärkeintä meille on kuitenkin se, että me saamme panostuksia siihen, että Suomessa talouskasvu lähtee vauhtiin, ja nämä säästötoimenpiteet ja uudistukset tähtäävät nimenomaan siihen, että talous kasvaa ja työllisyys paranee nykyisille ja tuleville opiskelijoille. On avainkysymys, että kun he valmistuvat opiskelunsa jälkeen, he saavat työpaikan ja sitä kautta voivat maksaa opintolainansa ja perustaa perheensä ja elää silloin sitten turvattua elämää. Nyt menneiden huonojen vuosien jälkeen ja sen tähden, että uudistuksia ei ole saatu aikaan, tilanne ei näin ole nuorten ja opiskelijoiden osalta. Kun talous paranee, niin kuin linja ja näkyvissä jo on, silloin myös tällaisen esimerkiksi huoltajakorvauksen käyttöön ottaminen on yksi hyvä mahdollisuus. Meillä ei ole mitään päätöstä siitä, joten me voimme äänestää luottaen hallituksen toimintaan ja siihen, että se arvostaa opiskelua ja parantaa opiskelijoiden asemaa heti kun saadaan talous nousuun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T21:37:17,2016-12-07T21:39:11,Tarkistettu,1.1 2016_126_209,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on todettu, hallitus esittää toisen ja korkea-asteen opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin. Uudistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa asumistukijärjestelmää, mikä sinällään on hyvä ja tavoiteltava asia. Nyt kuitenkin valitettava tosiasia on myös se, että tämä asumistuen siirto rahoitetaan yleisestä asumistuesta, mikä tulee heikentämään muiden pienituloisten asumistuen piirissä olevien ihmisten toimeentuloa ja asumistuen tasoa, mitä me emme voi hyväksyä. Samalla kun hallitus keskittyy asumistuen uudistukseen, se heikentää myös opiskelijoiden muuta toimeentuloa. Asumistuen uudistuksen rinnalla hallitus heikentää opiskelijoiden toimeentuloa muun muassa leikkaamalla opintorahaa. Opintotukiuudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintoraha alenee 1. elokuuta 2017 alkaen jopa 336 eurosta 250 euroon ja samalla tukiaikaa lyhennetään ja opintolainapainotteisuutta lisätään. Myös asumistuen menettäjistä 71 prosenttia on korkeakouluopiskelijoita. Elikkä tältä osin hallitus kohdentaa korkeakouluopiskelijoille monelta eri rintamalta muutoksia, uudistuksia ja heikennyksiä. Kuten täällä on todettu, näissä asumistukeen liittyvissä uudistuksissa suurimmat taloudelliset menetykset olisivat pariskunnilla, joista toinen on saanut asumislisää. Menettäjien joukossa olisi paljon perheellisiä opiskelijoita. Useilla lapsiperheillä asumistuki alenisi useista kymmenistä euroista jopa yli sataan euroon kuukaudessa. Lapsiperheiden taloudellista tilannetta heikennetään myös muilla toimilla: lapsilisiä leikataan, verotuksen lapsivähennys poistuu vuonna 2018. Nämä toimet vaikuttavat pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloon ja lasten hyvinvointiin, elikkä hallitus on tekemässä monella rintamalla lapsiperheille heikennyksiä. Esityksen valmistelussa on selvitetty vaihtoehtoa, jossa opintorahaa ei huomioitaisi tulona. Opintorahan katsominen etuoikeutetuksi tuloksi asumistukea määritettäessä nostaisi opiskelijoille maksettavan asumistuen määrää ja pitäisi ennallaan jo nyt yleisen asumistuen piirissä olevien opiskelijoiden eli lähinnä opiskelijalapsiperheiden tuen tason. Opintorahan säilyttäminen etuoikeutettuna tulona lisäisi opiskelijoiden yleiseen asumistukeen siirtämisestä aiheutuvia kustannuksia noin 20—30 miljoonaa euroa suhteessa siihen, että opintoraha otettaisiin tulona huomioon. Valmistelussa on katsottu, ettei tätä voi toteuttaa, koska yleisen asumistuen säästöpaine kasvaisi huomattavasti. Katsomme, ettei tämän mittaluokan uudistuksessa ole tarkoituksenmukaista tavoitella kustannusneutraalia toteutusta vaan olisi satsattava asumistukeen lisärahoitusta. Toinen vaihtoehto, joka kohdentuisi vain opiskeleviin lapsiperheisiin, olisi opintotuen huoltajakorotuksen käyttöön ottaminen. Mielestämme nämä keinot on otettava käyttöön opiskelijoiden taloudellisen tilanteen kohentamiseksi ja siten tuettava myös heidän opintojensa etenemistä tavoiteajassa. Tämän lisäksi erilaisten asumisjärjestelyiden tulee olla helposti ilmoitettavissa Kansaneläkelaitokselle ilman kohtuutonta vaivaa ja tukien takaisinperintää. Kuten täällä on todettu ja asiantuntijakuulemisessakin kuultiin, asumisen kimppakämpässä on oltava mahdollista ilman että toisen opiskelijan tuloja otetaan huomioon asumistukea laskettaessa. Toisen opiskelijan esimerkiksi kesätulot eivät saa vaikuttaa toisen opiskelijan asumistuen määrään ja toimeentuloon. Myös erillisten vuokrasopimusten tekemisen tulee olla mahdollista ja helppoa. Kimppa-asuminen on suosittua, ja sen soisi lisääntyvän yhteiskunnassa myös esimerkiksi yksinäisten vanhusten asumismuotona, kuten on jo joillakin paikkakunnilla tehty. Arvoisa puhemies! Tästä syystä me sosialidemokraatit olemme jättäneet myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vastalauseen tähän asiaan. Tässä esityksessä on monta hyvää asiaa mutta, kuten tuossa äsken totesin, liian monta asiaa, jotka tulevat heikentämään opiskelijoiden kokonaistilannetta, minkä takia emme voi hyväksyä tätä esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-07T21:39:12,2016-12-07T21:44:28,Tarkistettu,1.1 2016_126_210,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä keskustelussa on jo tullut moneen kertaan ilmi, sinänsä opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin on hyvä asia ja myös asia, mitä opiskelijajärjestöt ovat pitkään ajaneet, mutta tähän esitykseen liittyy pari ongelmaa. Keskeisimmät ongelmat ovat opiskelevien lapsiperheiden aseman heikkeneminen ja tulkintaongelmat siinä, katsotaanko niin sanotussa kimppakämpässä asuvat kuuluviksi samaan ruokakuntaan vai ei. Lisäksi uudistus tai siirto on siinä mielessä jäänyt puolitiehen, että siihen ei ole varattu rahoitusta, vaan tämän yleisen asumistuen piiriin tulevat opiskelijat halutaan rahoittaa nyt olemassa olevasta potista, elikkä se tarkoittaa sitä, että nyt muut asumistukea saavat joutuvat tässä maksumiehiksi. Vähintä, mitä tässä pitäisi tehdä, on se, niin kuin täällä on moneen kertaan jo todettu, että hallitus valmistelisi korotuksen opintotuen huoltajakorotukseen, jotta tämä uudistus ei heikennä opiskelevien lapsiperheiden asemaa. Sitten täytyy myös tehdä selkeät tulkintaohjeet, ettei synny tilanteita, joissa kimppakämpässä asuvat joutuvat ikään kuin toisten tulojen maksumiehiksi, kun toisten tulot otetaan huomioon siinä tuessa, mikä heille kuuluu. Tällaisia tilanteita ei pidä synnyttää, koska tiedämme, että kimppakämppä on kuitenkin hyvinkin suosittu asumismuoto opiskelijoiden parissa, ja toisaalta myös tiedämme, että esimerkiksi vanhusten kohdalla sitä voitaisiin hyvin lisätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-07T21:44:29,2016-12-07T21:46:28,Tarkistettu,1.1 2016_126_211,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on käytetty jo hyviä puheenvuoroja. En ole vielä kuullut paria positiivista kohtaa eli ensinnäkin sitä, että tämä asumistukeen siirtyminenhän sitten auttaa opiskelua myös kesätaukojen aikana, koska asumistukea voidaan maksaa kesän ajalta, ja silloin se myös vähentää toimeentulotuen hakuja, koska opiskelijat todella voivat sitten käyttää kesän opiskeluun. Sitten toinen tärkeä kohta on, että tämä asumistuen piiri laajenee alle 18-vuotiaisiin itsenäisesti asuviin opiskelijoihin, joten sillä tavalla vaikkapa vähempivaraisten perheiden lapsetkin nyt pystyvät muuttamaan vähän kauemmaksi opiskelemaan, kun se Suomessa on välttämätöntä välillä alle 18-vuotiaillekin. Täällä on otettu kantaa juuri näihin ongelmakohtiin eli perheellisten opiskelijoiden asumistuen vähyyteen ja sitten myös tähän kimppakämppäasiaan. Soluasuminen todella on kannatettavaa, kun tiedämme, että yksinäisyys on myös suomalaisten nuorten osalta varsin suuri ongelma. Tässä ympäristövaliokunnan mietinnössä on kyllä hyvin tasapainoisesti otettu kantaa juuri siihen, että Kansaneläkelaitoksella täytyy olla helposti ja hakijan yksityisyyttä kunnioittavalla tavalla yhtenäiset, selkeät ja sujuvat ratkaisukäytännöt tämän ongelman poistamiseksi, jotta soluasuminen on täysin mahdollista. Vielä sanon sen, että tosiaan sivistysvaliokunta on tänään tehnyt sen lausuman tästä opintotuen (Puhemies koputtaa) huoltajakorotuksesta valtioneuvostolle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-07T21:46:28,2016-12-07T21:48:37,Tarkistettu,1.1 2016_126_212,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys asumistuesta annetun lain muuttamisesta kulminoituu hyvin pitkälle tähän opiskelijoitten siirtymiseen yleisen asumistuen piiriin. Tässä edustaja Essayah nosti keskustan puoluevaltuuston päätöksen käsittelyyn. Itse olin siellä kokouksessa mukana ja toivonkin, että se asia ehtii tähän käsittelyyn. Mutta jos kuitenkin toisin käy, kun tämä uusi puoluevaltuusto kokoontuu vasta ensi keväänä seuraavan kerran, niin saattaa olla, että tämä todellinen puolueen päätös siirtyy ensi vuodelle. Pidänkin tätä taitavana poliittisena vetona, koska KD piti samana viikonloppuna omaa kokoustaan, elikkä molemmista kokouksista taisi lähteä hyviä uutisia maailmalle ja napattiin tähän budjettikeskusteluun tämä hyvä aloite.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-07T21:48:39,2016-12-07T21:49:41,Tarkistettu,1.1 2016_126_213,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Halusin pyytää tämän puheenvuoron vielä sen vuoksi, että muutama sana lapsista ja lasten määrästä. Niin kuin me tiedämme, syntyvyys Suomessa on ollut matalammalla tasolla tai suunnilleen samalla kuin pulavuosina ja Suomessa entistä myöhemmässä iässä hankitaan perheenlisää ja entistä suurempi ongelma on se lapsettomuusasia, kipeä asia perheissä, mutta tulevia veronmaksajia ja veronmaksajien määrää ajatellen tämä on myös asia, mikä minusta pitäisi oikeasti ottaa vakavasti tänä päivänä: mitenkä saadaan perheet hankkimaan lapsia aiemmin ja hankkimaan enemmän? Me puhumme paljon lapsivaikutuksista ja lapsivaikutusten arvioinnista, lasten tärkeydestä ja niin edelleen, mutta minusta näiden puheiden tulisi siirtyä tekoihin. Toisaalta me puhumme opiskelun tärkeydestä, maailmalla puhutaan suomalaisen koulutuksen tasosta ja ammattikoulutuksen hankkimisesta ja niin edelleen, ja nämä kaksi asiaa pitäisi saada yhteen ja nimenomaan käytännön toimiin. Sen vuoksi todella toivon, että tuo huoltajalisä — niin kuin edustaja Kososelta oli ilo kuulla, että sivistysvaliokunnassa ollaan tämmöistä esitystä tehty ja myös että siellä puoluevaltuustossa keskustassa on tätä nostettu esiin niin kuin KD:ssä jo huomattavasti aiemmin — tuotaisiin käytäntöön, koska se merkitsee todella paljon nuorten opiskelijaperheiden taloudelliseen tilanteeseen, ja tiedän, että monilla myös se perheenlisäys on pitkälti kiinni siitä taloudellisesta tilanteesta. Myös niissä tilanteissa, kun ollaan yllätysraskaudessa ja opiskelijoita ja mietitään, mitä tehdään, kyllä monenlaisia tarinoita silloin kuulee, ja tiedän kyllä, että 200 euron kuukausittainen huoltajalisä molemmille vanhemmille tekisi erittäin suuren vaikutuksen (Puhemies koputtaa) perheiden toimeentuloon. Lämpimästi odotan sitä toteutettavaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-07T21:49:46,2016-12-07T21:51:53,Tarkistettu,1.1 2016_126_214,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt täytyy ihan tarkentaa, että oliko todellakin niin, että niin sanotusti lähtevä puoluevaltuusto voi antaa tällaisia kannanottoja, joista sitten voidaan sanoa, että, no, eiväthän ne nyt sitten sidokaan sitä varsinaista ensi kesänä istuvaa puoluevaltuustoa, ja sitä kautta voidaan julkisuuspisteitä nappailla ja kertoa, että kyllä me kannattaisimme tätä, mutta kun nyt sitten tuleekin tämä uusi puoluevaltuusto, niin eiväthän sen vanhan sanomiset sitten enää olekaan sitovia. Että tämän käsityksen nyt sain kyllä edustaja Pakkasen puheenvuorosta. Toivottavasti käsitin tämän nyt jollakin tavalla väärin, koska kyllä tämä nyt kuulostaa aika vastuuttomalta toiminnalta, että annetaan tällaisia poliittisia manööverejä, joilla sitten saadaan opiskelijat innostumaan, että kerta kaikkiaan nyt on hallituspuolueen puoluevaltuusto linjannut tällä tavalla ja nyt tässä varmaankin on odotettavissa jonkinlaista muutosta, ja sitten voidaan sanoa, että, no, tässä väki vaihtui välillä, että ei tämä nyt sidokaan sitten tätä tulevaa puoluevaltuustoa ja sitä kautta sitten puoluetta. Mahtaa mennä kyllä erikoiseksi, jos me rupeamme täällä tällä tavoin sitten puoluevaltuuston toimikausilla kikkailemaan itse kussakin puolueessa ja antamaan tämäntyyppisiä lupauksia. Nyt kaikkein tärkeintähän näitten opiskelijoitten kannalta, niitten, joilla on huollettavia ja jotka ovat perheellisiä, olisi se, että ihan oikeasti heidän elämäntilanteensa parantuisi eikä heikentyisi, niin kuin nyt tällä hallituksen esityksellä ikävä kyllä käy. Todellakin kuulostaa kyllä, uskallan sanoa, nyt aika populistiselta. En ihan olisi keskustan suunnasta tällaista odottanut, jos nyt olen oikein ymmärtänyt, miten tässä puoluevaltuuston toimikausilla on kikkailtu ja sitten annettu tämmöisiä julkilausumia, joitten takana ei olekaan sitten tarkoitus millään tavalla seistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-07T21:51:55,2016-12-07T21:53:40,Tarkistettu,1.1 2016_126_215,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Juuri varmaan on tämä ongelma, mitä edustaja Essayahkin toi puheenvuorossaan esille, että meidän pitää pystyä parantamaan näitten perheellisten nuorten opiskelijoiden asemaa eikä heikentää. En halua olla ilkeämielinen enkä kohdentaa tätä mitenkään edustaja Tanukselle, mutta kun ajattelee, että kysymys on opiskelijaperheistä, ja kun toivoitte kovasti, että lapsia pitäisi hankkia vielä aiemmin, niin se nyt ei ehkä ihan tähän kyllä sovi, jos opiskelut ovat siinä vaiheessa hyvin keskeneräisiä. En tiedä sitten, onko kysymys yliopisto-opiskelijoista tai tarkoititteko ehkä aikuisopiskelijoita, mutta jos tarkoititte opiskelijoita sinällään — siinä ikäluokassa, mitä minä ajattelen, minkä ikäisiä opiskelijat normaalisti ovat — ja että vielä varhemmin siinäkin ryhmässä tarvitsisi hankkia lapsia, niin se pikkuisen saa minut kyllä kysymään, että aivanko totta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-07T21:53:41,2016-12-07T21:54:59,Tarkistettu,1.1 2016_126_216,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Juuri aivan oikein edustaja oli ymmärtänyt. Näin yli 25 vuotta tällä alalla työtä tehneenä sanon, että se on oikeasti lämpimästi tervetullutta, että perheet, myöskin opiskelijaperheet, hankkisivat nykyistä aiemmin lapsia. Kysehän on siitä, että monta kertaa opiskellaan pitkään, opiskelut ehkä venyvät, välillä tehdään töitä, ja sitten onkin jo kiire saada se työpaikka ja ruveta maksamaan niitä opintolainoja, kun nyt lainapainotteisuuteen enemmän ja enemmän mennään. Kun on kiire hankkia se työpaikka ja päästä maksamaan opintolainaa, niin sitten onkin riski, että voiko tässä perhettä ruveta perustamaan, kun pitäisi päästä kiinni todella siihen työhön, ja ei uskalleta sitten jäädä äitiyslomille tai isyyslomille, vanhempainvapaalle ja niin edelleen, jolloin se pitkittyy ja pitkittyy, myöhästyy se perheenlisä ja monta kertaa se onkin sitten jo ongelma. Eli oikeasti siihen entiseen aikaan ja lapset aikaisemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-07T21:55:04,,Tarkistettu,1.1 2016_126_217,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,Paluu puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_218,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan vastauksena edustaja Essayahin epäilyyn siitä, mitä siellä keskustan puoluevaltuustossa on tapahtunut: Kyllähän meillä puoluevaltuuston kausi alkoi puoluekokouksesta viime kesänä ja se jatkuu nyt seuraavat kaksi vuotta, eli tämä parin viikon takainen puoluevaltuusto kyllä jatkaa seuraavat kaksi vuotta. Että ei hätää, emme kikkaile näillä päätöksillä laisinkaan. Ja kuten varsin hyvin tässä salissa tiedämme valiokuntien toiminnan ja sen, kuinka siellä hallituspuolueet myös linjaavat vahvasti, niin sivistysvaliokunnan lausumalinjaus nyt olkoon selkeä kertomus siitä, että kaikki hallituspuolueet ovat sivistysvaliokunnan osalta tämän huoltajakorotuksen takana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-07T21:56:06,2016-12-07T21:57:05,Tarkistettu,1.1 2016_126_219,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Kososelle. Tämä oli tärkeää, että tämän nyt varmensitte, että teillä on siis todellakin tämän istuvan puoluevaltuuston näkemys tähän asiaan, koska kyllä tietysti eri puolueissa on vähän erilaisia toimintatapoja ja puoluekokousten, puoluevaltuustojen kannanotoilla ilmeisesti on sitten vähän erilaista painoarvoa. Mutta ainakin omassa puolueessani, jos siellä jotain linjataan, sitä kyllä edellytetään, että niitten linjausten pohjalta myöskin toimitaan. Siinä mielessä on ihan tärkeää kuulla ja huomata se, että tämä on todellakin nyt sitten teidän istuvan puoluevaltuuston linjaus ja että se on teille ihan oikeasti tärkeä asia. Täytyy sanoa, että tässähän on hallituskautta nytten mukavasti vielä jäljellä ja että ainakin kristillisdemokraatit ehdottomasti tulevat tukemaan sitä esitystä, jossa ollaan tuomassa sitten tämä huoltajakorotus. Tähän suuntaan tätä asiaa pitäisi nyt paikata, koska muutoinhan tämä tarkoittaa sitä, että nimenomaan niiden perheellisten opiskelijoiden tilanne, joilla on huollettavia, nyt tällä hallituksen esityksellä heikkenee. Ilomielin sitten olemme tukemassa sellaista esitystä, jossa tulee sitten tämä linjaus, ja toivommekin sitä tässä pikaisesti vielä tämän hallituskauden aikana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-07T21:57:13,2016-12-07T21:58:32,Tarkistettu,1.1 2016_126_220,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_126_221,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","(Aivastus — Naurua) Arvoisa herra puhemies! Tiedän, että puheenvuoroni saattaa herättää erilaisia reaktioita. (Naurua) Mitä tulee itse esitykseen eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain muutoksista, asia käsiteltiin valtiovarainvaliokunnan verojaostossa, ja hyvin yksituumainen asiantuntijanäkemys oli se, että kaikkein järkevintä olisi toimia nyt niin, että Suomi tekisi EU-komissiolle notifikaation ja ilmoittaisi, että jatkamme makeisveron käyttöä vielä vuoden 2017 ajan, jonka aikana sitten valmistelisimme uuden tuotepohjaisen haittaveron, jonka perusteet eivät ole puhtaasti fiskaalisia vaan ennen kaikkea terveysperustaisia. Tälle esitykselle ei ole mitään esteitä, joten voin vain ihmetellä, miksi hallitus ensin peruu makeisveron ja sitten alkaa myöhemmin valmistella jotakin korvaavaa veroa. Tämä hallituksen temppuilu vaikuttaa sekä fiskaalisesti että kansanterveydellisesti. EU-maista, monista maista, löytyy erilaisia tuotepohjaisia veroja, esimerkiksi Unkarissa on muistaakseni sokerin lisäksi rasvoja otettu huomioon. Aivan vastaavaan tapaan voitaisiin mennä Suomessakin eteenpäin, jotenka voin vain ihmetellä hallituksen arvovalintaa tässä asiassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-07T21:58:54,2016-12-07T22:00:39,Tarkistettu,1.1 2016_126_222,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä on jännä tämä ilmiö, että Suomessa me itse rajoitamme omaa toimintaamme EU:n pelossa emmekä usko, että ne asiat, jotka ovat mahdollisia muille EU-maille, olisivat mahdollisia myös meille Suomessa. Me täällä pelkäämme EU:n rangaistuksia jo ennen kuin niitä annetaankaan ja teemme sitten sen pohjalta omia johtopäätöksiämme etukäteen. Jos terveysperusteinen verotus, sokeriverotus, on mahdollista muille maille, niin miksiköhän se ei olisi mahdollista Suomelle? Jos sen kantaminen on järkevää muille, niin miksiköhän se ei olisi järkevää Suomelle? Terveysperusteinen sokeriverotus ja laajemminkin terveysperusteinen ruokaverotus olisi ensinnäkin hyvä valtiontaloudelle, mutta se olisi erityisen hyvä kansanterveydelle. Edesauttamalla kansanterveyttä se voisi myös tuottaa terveydenhuoltokulujen säästöjä. Arvoisa puhemies! Lihavuus ja yksipuolinen, sokerinen ruokavalio on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, johon on syytä pyrkiä puuttumaan valistuksen ja elämäntapakasvatuksen ohella myös veropolitiikalla. Kyllähän muitakin haittoja, kuten tupakkaa ja alkoholia, verotetaan, joten miksei sitten sokeriakin. Elintarvikkeiden valmisteverotuksen kehittäminen terveysperusteiseksi tuleekin aloittaa pikaisesti vastalauseen mukaisesti, ja siihen asti olisi syytä pysyttää tämä nykyinen verotila voimassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-07T22:00:39,2016-12-07T22:02:19,Tarkistettu,1.1 2016_126_223,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa puhemies! Niin sanotun sokeriveron käyttöön ottamista nimenomaan kansanterveydellisillä perusteilla on kannatettu laajasti yli puoluerajojen. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta kokonaisuudessaan oli asiasta samaa mieltä, ja valiokunnan lausumaehdotuksessa todetaan, että hallituksen pitäisi käynnistää välittömästi säädösvalmistelu elintarvikkeiden terveysperusteisen valmisteveron kehittämiseksi. Sellainenhan on käytössä minun käsittääkseni tällä hetkellä Tanskassa, Norjassa ja Unkarissa, joten EU-lainsäädäntö ei voi olla esteenä, kunhan asia toteutetaan oikealla tavalla. Terveysperusteisella verolla luotaisiin lisäkannustimia myös tuotekehitykselle, joka tukee terveys- ja hyvinvointitavoitteita ja on samalla kansantaloudellisestikin järkevää. Sokerin ja sokerituotteiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana, ja erityisen huolestuttavasti se on lisääntynyt lasten ja nuorten keskuudessa. Liiallinen sokerin käyttö on yhteydessä moniin kansanterveydellisiin ongelmiin ja myös moniin sairauksiin, joiden hoitaminen tulee sitten yhteiskunnalle kalliiksi. Sokerin käytön vähentäminen toisi pitkällä tähtäyksellä suuria säästöjä sosiaali- ja terveysmenoihin, ja siksi tällainen terveysperusteinen valmistevero on myös kansantaloudellisesti järkevä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-07T22:02:19,2016-12-07T22:03:50,Tarkistettu,1.1 2016_126_224,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Taitaa olla niin, että opposition ja hallituksen osalta ainakin osin ollaan ihan samoilla linjoilla, eli kyllä meilläkin kovasti mietitään, millä keinoin tällaista terveysperusteista veroa voitaisiin lähteä uudelleen hakemaan. Anneli Jäätteenmäki on tehnyt EU:n kilpailukomissaarille kirjallisen kysymyksen, ja komissaarin mukaan sokeria voi verottaa ilman pelkoa EU:n valtiontukisääntöjen rikkomisesta mutta terveysperusteinen vero on kohdistettava tasapuolisesti kaikkiin tuotteisiin. Tätä makeisveroa, mikä nyt meillä on voimassa, itse asiassa ihmettelin suuresti jo silloin, kun en ollut vielä edes itse täällä eduskunnassa, että mitä järkeä tässä on, että suklaat siirtyvät keksihyllyille ja jugurttipurkkirivit täynnä sokeria vain leviävät pidemmälle kuin maitohyllyt konsanaan kaupoissa. Eli kyllä tämä lisätty sokeri on se suurin ongelma, ja tässä luontaista sokeria taas ei voi millään tavalla pitää ongelmana, koska se taas esimerkiksi marjoissa on se aines, joka saa vitamiinit imeytymään meihin, ja kyllä me vitamiineja todella tarvitsemme, ja marjat ovat tosi terveellisiä. Eli tämä lisätty sokeri on se haaste. Tämä valtiovarainvaliokunnan mietintö on siinä mielessä hyvä, että tässä seurataan valtiovarainministeriön toimintaa, siellä päivitetään tätä sokeriverotyöryhmän raporttia ja näin poispäin, mutta olisin kyllä valmis ehdottamaan ihan ulkopuolisen konsultin tai työryhmän ottamista käyttöön, koska tarvitsemme todella luovempia ajatuksia kuin ehkäpä sieltä valtiovarainministeriöstä tulee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-07T22:03:51,2016-12-07T22:06:01,Tarkistettu,1.1 2016_126_225,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Piti tulla ihan tänne eteen, koska tämä terveysperusteinen sokerivero on KD:n lempilapsi. Me tuossa meidän viime kesän eduskuntaryhmän kesäkokouksessa päätimme, että lähdemme voimakkaasti ajamaan tätä esitystä eteenpäin. Niin kuin täällä on jo useammassa puheenvuorossa kuultu, näitä terveysperusteisia veroja on tänä päivänä eri puolilla Eurooppaa käytössä: Tanska, Norja, Unkari, ja Unkarissa vielä nimenomaan juuri tällainen terveysperusteinen sokerivero. Tässä kristillisdemokraattien vastalauseessa on todettu se, että tämä hallituksen esitys tämän makeisveron poistamisesta on itse asiassa ristiriidassa Sipilän hallituksen oman hallitusohjelman kanssa, koska siellä hallitusohjelman veropoliittisissa linjauksissa on kirjattuna, että tätä makeisveroa nimenomaan tullaan korottamaan, mutta nyt sitten tämä komission moittima makeisvero poistuu jo vuoden 2017 alusta. Tämähän on valtion kassaan tuottanut noin 100 miljoonaa euroa, ja nyt jos me tämän terveysperusteisen sokeriveron perustaisimme, näitten tuoteryhmien laajuus toisi mukanansa sen, että valtion kassa tästä paranisi jopa 300 miljoonalla eurolla, koska näitä tuotteita, joihin tätä sokeria on lisätty, on monin verroin enemmän kuin mitä tällä hetkellä makeisveron piirissä on. Ja ihan niin kuin edustaja Kosonen tuolla jo aiemmin totesi, on aika yllättävää, minkälaisissa tuotteissa, muun muassa esimerkiksi jugurteissa, on huomattavia määriä lisättyä sokeria. Jos oikein muistan, olikohan peräti tuommoisessa normaalissa purkissa lähestulkoon kahdeksan sokeripalaa. Elikkä suurin osa kuluttajista ei välttämättä osaa edes mieltää sitä, millaisiin erilaisiin tuotteisiin on lisätty sokeria. Tässä KD:n aloitteessa, mikä myöskin sitten tulee esille tuolla meidän omassa vaihtoehtobudjetissamme, on nimenomaan juuri tämä lisätty sokeri otettu perusteeksi. Elikkä emme tietenkään halua esimerkiksi marjojen ja hedelmien luontaista sokeria olla verottamassa. Jos nyt semmoinen kansanomainen esimerkki etsittäisiin siitä, minkälaisen lisän tämä KD:n hahmottelema sokerivero toisi sitten tällä hetkellä johonkin sellaiseen tuotteeseen, jonka jokainen suomalainen tuntee: esimerkiksi Fazerin sinisessä suklaalevyssä tämä sokeriveron osuus olisi 18 senttiä. Meidän mielestämme tämäntyyppinen vero olisi äärimmäisen tärkeä ja hyvä ottaa käyttöön, ja jotenkin harmittaa se valtiovarainvaliokunnan työskentely siinä mielessä, että vaikka tätä asiaa ilmeisesti aivan oikein siellä pohdittiin ja jonkin verran jopa asian käsittelyä lykättiin, sitten kumminkaan viime hetkellä ei haluttu viedä asiaa eteenpäin. Olisi äärimmäisen tärkeää, että tällä hetkellä meillä laitettaisiin oikeasti nyt työryhmä pohtimaan sitä, miten me nopeasti pystyisimme saamaan tämän makeisveron korvaavan sokeriveron käyttöön. Tässähän vielä sitten EU-asetus tulee avuksi nyt jo joulukuussa, elikkä nyt kun eletään joulukuuta, on tullut voimaan asetus, jossa näihin erilaisiin elintarvikepakkauksiin on merkittävä tuo sokerin määrä. Elikkä tästä ei ole tulossa jotain lisäbyrokratiaa, niin kuin jonkun verran elintarviketeollisuus tuossa jo alustavasti lähti lobbaamaan tätä vastaan, vaan todellakin tämä lisätyn sokerin määrä näkyy niissä tuotepakkauksissa, se on joka tapauksessa siellä olemassa, ja nykyisellä tietotekniikalla ei liene kovinkaan suuri ongelma ottaa sitä huomioon, kun tätä veroa lähdetään sitten laskemaan. Siinä mielessä voisi sanoa, että tämä ajankohta on mitä otollisin nyt tämän terveysperusteisen sokeriveron käyttöön ottamiseksi. Oli ilahduttavaa, että tällainen periaatteellinen yksimielisyys tämän asian ympärillä tuntui syntyvän, ja siinä mielessä vielä enemmän harmittaa, että se sitten kariutui kuitenkin — en tiedä, oliko hallituksen arkuus vai saamattomuus vai mikä tässä sitten loppumetreillä oikein syynä, että tätä asiaa ei viety eteenpäin. Mutta tätä ei pidä nyt missään nimessä jättää tähän. Jatketaan tämän asian eteenpäinviemistä. Tämä aivan varmasti tulisi koitumaan koko kansakunnan parhaaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-07T22:06:03,2016-12-07T22:10:47,Tarkistettu,1.1 2016_126_226,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropponen jo erinomaisesti kiteyttikin nämä terveysvaikutukset, joita uudella verolla tulisi tavoitella. Samoin edustaja Kosonen korosti aivan oikein sitä, miten yksimielinen tämä eduskunta on yli hallitus—oppositio-rajojen siitä, että tällainen terveysperusteinen vero tulisi toteuttaa. Siksi tämä onkin merkillinen näytelmä, että emme ole tässä asiassa tämän pidemmällä. Sokeriverotyöryhmän mietintö valmistui jokunen vuosi sitten, ja kyllä jaoin sen tuskan, kun kävin läpi, että ei ole aivan yksinkertainen tehtävä pystyä määrittelemään oikeudenmukainen ja tavoitteeseen nähden oikeanmittainen vero, mutta tässä kyllä epäilemättä on valtiovarainministeriöllä ollut aivan liian kapea toimeksianto. Tässä mietinnössäkin puhutaan sokeriverosta, ikään kuin se olisi juuri se asia — vaikka, aivan kuten edustaja Kosonen totesi, tätä asiaa pitäisi tarkastella paljon laajemmin. Se, mikä tässä on erityisen outoa, on se, että hallituksella on ollut vuosi aikaa suunnitella, panna liikkeelle vaihtoehtoinen vero korvaamaan tämä makeisvero, mutta mitään ei ole saatu aikaan, mitään edistystä ei ole tapahtunut. Vielä oudompaa on se, että kun sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt yksimielisen mietinnön siitä, että tarvittaisiin terveysperusteinen vero, niin sitä ei valtiovarainvaliokunnan mietintöön ole voitu edes laittaa. Nähtiin sellainen outo näytelmä valtiovarainvaliokunnassa, että mietintö pöydättiin kaksi kertaa, (Touko Aalto: Kaksi kertaa!) kun tätä sommiteltiin, ja niinpä tässä olemme erikoisessa tilanteessa, että vasemmistoliiton, vihreiden ja sosialidemokraattien yhteinen vastalause siteeraa sanasta sanaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielistä kantaa. (Puhemies koputtaa) Tähän on tultu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-07T22:10:49,2016-12-07T22:13:00,Tarkistettu,1.1 2016_126_227,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tähän on hyvä jatkaa edellisten puhujien jälkeen. Edustaja Essayah hyvin puheenvuorossaan kokosi näitä ajatuksia, ja haluaisin nostaa myös hallituksen oman linjauksen ja kärkihankkeen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulman ja tässä nimenomaan ennaltaehkäisyn näkökulman — nehän ovat keskeisiä asioita, joita hallituskin haluaa viedä eteenpäin. Sitten taas kysyisin, miten nämä puheet ja nämä käytännön toimet sopivat yhteen. Kaiken kaikkiaan tätä sokeriveroa ajatellen muun muassa Evira ja THL ovat puhuneet sen puolesta, ja todella sosiaali- ja terveysvaliokunta ei kai mitään muuta voinut antaa kuin yksimielisen, kun myös meillä valiokunnassa kuultavana olleet asiantuntijat oikeastaan yhtä lukuun ottamatta kaikki puhuivat sokeriveron puolesta — ja yksi, joka kritiikkiä esitti, oli sieltä elintarviketeollisuuden puolelta, niin kuin on tietysti julkisuudessakin jonkin verran ollut. Mutta heidänkin suhteen oli puhe jo siitä, että tuotekehittelyä ja terveellisempiä tuotteita, vähemmän sokeria sisältäviä tuotteita on mahdollisuus kehittää, ja se edelleenkin edistäisi kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja ennalta ehkäisisi monia terveyshaittoja. Jos me ajattelemme, että paljon olemme puhuneet diabeteksen kustannuksista ja siihen liittyen myös ennaltaehkäisystä, niin kyllä kansakunnalla ylipaino — ei vain lapsilla ja nuorilla vaan myös aikuisilla ja ikäihmisillä — on myös sellainen asia, mikä olisi otettava vakavasti, ja siinä kyllä nämä sokeripitoiset tuotteet on yksi keskeinen, mikä on sitä tyrkkimässä eteenpäin. Niin kuin on esille tullut, useammassa Euroopan maassa tästä on puhuttu ja se on käytössäkin, elikkä kaikki mahdollisuudet Suomessakin on tämä todella ottaa pikaisesti käyttöön, jos vain siihen on tahtotilaa ja oikeaa asennetta. Toivoisin, että sitä löytyisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-07T22:13:01,2016-12-07T22:14:59,Tarkistettu,1.1 2016_126_228,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jos on halua, niin löytyy keinoja. Sen takia ihmetyttää kyllä suuresti tässä asiassa hallituksen haluttomuus toimia, sillä niin kuin tässä keskustelussakin on tullut ilmi, sekä hallituspuolueiden että opposition, meidän kaikkien yhteinen tahto on se, että me voisimme sellaisen veron luoda, jolla pystymme ohjaamaan ihmisille terveellisempiä ruokatottumuksia ja -valintoja. Todellisia esteitä ei ole siihen, etteikö tällaista sokeriveroa tai, sanotaanko, laajempaakin terveysperusteista veroa voisi luoda, ja tämä makeisvero voitaisiin korvata sillä. Meillä olisi aikaa sitä valmistella. Sen takia on typeryyttä poistaa nyt tämä vero ja sitten kohta luoda uutta tilalle. Se on myös huonoa veropolitiikkaa, koska se aiheuttaa poukkoilevuutta. Niin kuin on tässä keskustelussa tullut esille, EU ei ole todellinen este, ja sen takia pistääkin mietityttämään, mikä EU:n pelko hallitusta tässä vaivaa vai onko se sitten elintarviketeollisuuden pelko, kun tässä asiassa ei ole haluttu edetä. Me kaikki tiedämme, että sokeri aiheuttaa lihavuutta. Se aiheuttaa paljon terveyskustannuksia esimerkiksi diabeteksen ja hammashuollon osalta, ja myös tämä summa, mikä tässä nyt valtion budjetista häviää, 110 miljoonaa euroa, on merkittävä summa. Me olemme tehneet tässä salissa kipeitä säästöpäätöksiä päivä toisensa jälkeen, ja kyllä tämäkin summa tarvittaisiin siinä yhteisessä kassassamme, jota voisimme käyttää, ja toisaalta nyt on huoli, että tämän makeisveron poistumisen myötä tulee lisäkustannuksia terveyspuolelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-07T22:15:00,2016-12-07T22:17:05,Tarkistettu,1.1 2016_126_229,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp"," Rouva puhemies! On selvää, että me täällä, uskoisin, kaikki olemme sitä mieltä, että sokeria ja rasvaa pitäisi verottaa ja niiden käyttöä vähentää myös tällä tavalla, mutta kyllä tässä keskustelussa nyt on aika tavalla oiottu tosiasioita. Ihmettelen sitä, että kun sokeriverotyöryhmä jo vuonna 2013 antoi raporttinsa, niin sen pohjalta ei edellinen hallitus lähtenyt tekemään yhtään mitään, vaikka tiesi, että tämä nykyinen malli on sellainen, mikä ei tule jatkumaan pitempään. Nyt valtiovarainministeriö valtiovarainvaliokunnan kehotuksesta on päivittämässä sokeriverotyöryhmän loppuraporttia, eli asiaa selvitetään. Tähän mietinnön kolmannelle sivulle on kirjoitettu hyvin perusteellisesti se, miksi sokerivero on hankala toteuttaa. Täällä todetaan, että ravintoarvotietojen perusteella tai analyysimenetelmin elintarvikkeista ei voida erottaa lisättyä ja luontaista sokeria, joten vero ei voisi perustua vain lisätyn sokerin määrään, niin kuin täällä väitettiin. Edelleen nämä pakkaamattomat konditoriatuotteet, hedelmät ja vihannekset ovat hankalasti tässä otettavissa mukaan, ja niiden kohtelu on vaikeaa. Hallinnollinen taakka on iso. Helposti tässä tulee kyllä näitä EU:n kilpailu- ja kulutuspoliittisia rajoituksiakin vastaan. Noissa maissa, joissa tällainen vero on, se perustuu tullinimikkeisiin, ei sokeriveron kaltaiseen veroon. Nämä on selvitetty tässä mietinnössä hyvin. Arvoisa puhemies! Toivon kyllä, että hallitus valmistelee ja etenee tässä asiassa, että saadaan (Puhemies koputtaa) meidän tahtomme mukainen malli nopeasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T22:17:05,2016-12-07T22:19:16,Tarkistettu,1.1 2016_126_230,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! En ole yllättynyt, että edustaja Kankaanniemi näki tässäkin asiassa, kuten kaikissa asioissa, syypääksi edellisen hallituksen. Täytyy kuitenkin todeta, että sokeriverotyöryhmä pyrki löytämään vielä paremman mallin kuin ongelmalliseksi ja osittain epätoimivaksi katsottu nykyinen makeisvero oli, mutta siinä hän on oikeassa, että tehtävä osoittautui vaikeaksi. Edellinen hallitus oli kuitenkin siinä uskossa ja vakaassa tahdossa pitää voimassa makeisvero, ja niinhän oli tämäkin hallitus aloittaessaan. Täällä on viitattu siihen, että hallitusohjelmassa on päinvastoin haluttu korottaa makeisveron tuottoa, ja sitten on tultu siihen ikävään lopputulemaan, että valitukset EU:n suuntaan uhkaavat tätä makeisveroa. Sitä suuremmalla syyllä tässä olisi ollut vuosi aikaa etsiä parempi malli. Missä nyt on se kokeilukulttuuri ja missä nyt ovat ne luovat reformit, joita hallitus kovasti mainostaa, sen sijaan että (Puhemies koputtaa) tukeudutaan vain tähän jo vaikeaksi osoittautuneeseen valmisteluun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-07T22:19:16,2016-12-07T22:20:29,Tarkistettu,1.1 2016_126_231,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Olisin halunnut kysyä edustaja Kankaanniemeltä: Jos ymmärsin oikein, niin olisi mahdoton tai hankala lisättyä sokeria määrittää, ja minusta se on aivan tosi outo ajatus tai kannanotto, eli jos meillä on joku tuote, johon lisätään joitakin ainesosia, niin eikö se nyt ole varsin yksinkertaista tietää, minkä verran ja mitä ainesosia on lisätty johonkin tuotteeseen? (Touko Aalto: On!) Siinä mielessä tavallaan tämäntyyppinen perustelu ei kyllä millään muotoa kuulosta pätevältä. Toisaalta, niin kuin tässä on tullut esille, sellainen näkökanta, että Suomi on kyllä kauhean nopeasti useasti toteuttamassa sitä, mihin EU:n puolelta tulee vinkkejä tai määräyksiä. Aivan hyvin voitaisiin jatkaa myös tällä makeisverojutulla pitempään ja sinä aikana kehitellä yksityiskohtaisemmin, miten otetaan esimerkiksi terveysperusteista sokeriveroa käyttöön. Perustelut eivät oikein kyllä nyt vakuuta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-07T22:20:29,2016-12-07T22:21:32,Tarkistettu,1.1 2016_126_232,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Perustelut eivät olleet minun omiani, vaan ne on kirjoitettu tänne mietinnön kolmannen sivun kolmanteen kappaleeseen, jossa todetaan, että vero ei voisi perustua vain lisätyn sokerin määrään. Tämä on se lähtökohta, johon vetosin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T22:21:32,2016-12-07T22:21:53,Tarkistettu,1.1 2016_126_233,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Edustaja Kiviranta, listalta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_234,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi käytti poikkeuksellisen hyvän puheenvuoron, ja olin hieman pettynyt, kun hän ei puhunutkaan omiaan. (Naurua) Täällä käydään ilmeisesti aika dramaattista keskustelua, tarpeettoman dramaattista keskustelua sokeriverosta. Varmaa on, että EU ei ole esteenä sille, kun pystytään toteuttamaan kilpailun kannalta yritykset ja niiden tuotteet tasapuolisesti huomioon ottava malli, ja olen ymmärtänyt, että valtiovarainministeriö parhaansa mukaan yrittää kehittää sellaista sokeriveromallia, joka tuoteverona voitaisiin ottaa käyttöön. Varmasti tämä valmistelu vaatii paljon yksityiskohtien hallintaa, ja myös sitä ylimääräistä hallinnollista taakkaa pitää tietenkin välttää. Selvää on, että raaka-aineverona sitä ei voida toteuttaa vaan sen täytyy nimenomaan voida olla toteutettavissa tuoteverona.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-12-07T22:21:53,2016-12-07T22:22:56,Tarkistettu,1.1 2016_126_235,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on todella paljon terveysvalistusta käytetty, ja me kaikki tiedämme, että täytyy liikkua hyvin ja sitten myös olla hyvää ravintoa, jotta olemme terveitä. Pehmeitä keinoja täytyy käyttää edelleen, mutta tässä on hyvä keino sitten ottaa vähän toisenlaistakin keinoa käyttöön. Minusta on erittäin hyvä, että tämä asia on paljon esillä ja että tästä puhutaan, että kaikille tulevat ilmi ne sokerin vaikutukset edelleen ja se, missä tuotteissa semmoista huonoa sokeria oikeasti on. Maailman terveysjärjestö WHO on tuoreessa raportissaan todennut, että sokeripitoisten juomien riittävän tuntuva verotus voi vähentää lihavuutta ja kakkostyypin diabeteksen yleistymistä ja hammassairauksia, eli tästä on myös tutkittua tietoa vahvasti, että tällainen verotus on hyvin kannatettava asia. Tämä myös lisää näitten terveellisten tuotteiden, ruoka-aineiden, keksintöjä ja sitten myös työllisyyttä sitä kautta. Tässä keskustelussa oli äsken esillä se, että EU:n elintarviketietoasetuksen nojalla — juuri tässä joulukuussa voimaan tulevan asetuksen nojalla — olisi siellä ilmoittamisvelvollisuuksissa myös se tuotteeseen lisätty sokeri, mutta näin ei ole, vaan siellä tulee olemaan kokonaissokerimäärä, joten sitä lisättyä sokeria me emme sieltä saa suoraan. Mutta ilolla kuuntelin edustaja Kivirannan uskoa valtiovarainministeriön toimintaan, ja minäkin siihen uskon, mutta ehkäpä kuitenkin toistan sen, että jospa myös joku ulkopuolinen tulisi auttamaan heitä tässä kiperässä tilanteessa, jotta saisimme tähän ratkaisun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-07T22:22:57,2016-12-07T22:25:05,Tarkistettu,1.1 2016_126_236,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Itse asiassa tämä tilanne Suomen kannalta on hyvinkin yksinkertainen, jos meidän ei ole pakko, meidän ei ole mikään absoluuttinen pakko tässä ja nyt poistaa makeisveroa. Me voimme tehdä tämän notifikaation EU:n komission suuntaan ja hakea jatkoaikaa, niin että vaikkapa vuoden 2017 aikana me valmistelemme oman mallin Suomeen. Jos tuo aika ei tuota tuotosta, niin teemme sen vaikka uudestaan. Ja kun meillä on olemassa referenssejä muista EU-maista, joissa on vastaavalla tapaa, muun muassa Unkarissa, tuotepohjaiselle verolle tehty erilaisia malleja, niin me voimme hyvin myös nojata niihin. Jos meidän ei ole tosiaan pakko poistaa makeisveroa, jos meillä on mahdollisuus saada tähän jatkoaika, jos muissakin EU-maissa on tehty vastaavia malleja, niin miksi me emme voisi tehdä näin? Tähän järkevää vastausta eivät hallituspuolueiden edustajat ole pystyneet kertomaan. Siksi ihmettelen, miksi, miksi ja vielä kerran miksi. (Toimi Kankaanniemi: Niillä on eri mallit!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-07T22:25:05,2016-12-07T22:26:15,Tarkistettu,1.1 2016_126_237,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Olisin vielä halunnut jatkaa ajatusta siitä lisätystä sokerista. Tokihan on eri asia, jos meillä on marjoja ja hedelmiä ja tämäntyyppisiä, joissa on luontaista sokeria mukana. Mutta sitten meillä on valtava määrä tuotteita, missä raaka-aineet ovat sellaisia, että niistä ei synny sokeria, ja joissa ainut sokeri on nimenomaan se lisätty sokeri. Toisin on esimerkiksi marjoja ja hedelmiä sisältävissä tuotteissa. Minä ymmärrän, että edustaja Kankaanniemi esitti vain valiokunnan mietinnöstä ja sieltä teksteistä esiin nostamiaan asioita, mutta niin kuin sanottu, mietinnön perustelut eivät kyllä millään muotoa kuitenkaan vakuuta näin lääkäri-ihmistä. Toisaalta tämä, että voitaisiin tässä tilanteessa mennä eteenpäin ja tuoda sitten seuraavan vuoden aikana tätä terveysperusteista sokeriveroa, on vaihtoehto, mikä on huomattavasti parempi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-07T22:26:15,2016-12-07T22:27:12,Tarkistettu,1.1 2016_126_238,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Kun edustaja Kankaanniemi vielä huusi minun puheenvuoroni päätteeksi jotain, niin pitää vastata vielä siihen. Toki monissa muissa maissa on erilaisia malleja. Me voimme ottaa jonkin erilaisen mallin käyttöön myös Suomessa — siksi se alkuperäinen kysymykseni. Jos ei ole pakko poistaa makeisveroa ja jos me voimme tehdä notifikaation EU:n suuntaan, hakea sen jatkoajan ja tehdä jonkin aivan uuden mallin, jonkun semmoisen, mikä vertautuu jo olemassa oleviin malleihin Euroopassa, niin tehdään jokin sellainen. Tähän peruskysymykseen ette pysty, edustaja Kankaanniemi, vastaamaan yhtään mitään. (Toimi Kankaanniemi: Kyllä, mutta en viitsi enää!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+10.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-07T22:27:12,2016-12-07T22:27:52,Tarkistettu,1.1 2016_126_239,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle eläketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 226/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 37/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 37/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+13.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_126_240,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eläketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 226/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 37/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esittelen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön hallituksen esityksestä eläketukilaiksi. Tähän asiayhteyteen saatiin perustuslakivaliokunnan lausunto. Tällä hallituksen esityksellä pyritään kertaluonteisella ratkaisulla varmistamaan vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien toimeentulo eläketuella työttömyysetuuden sijasta ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää inhimillisesti ja sosiaalipoliittisesti perusteltuna turvata takuueläkkeen suuruinen toimeentulo kertaluonteisesti hallituksen esityksessä ehdotetuin tavoin tälle rajatulle ikääntyneiden henkilöiden ryhmälle. Valiokunnan mukaan eläketuella voidaan ehkäistä pitkään työttömänä olleiden ja heikot työllistymismahdollisuudet omaavien ikääntyneiden henkilöiden syrjäytyminen ja köyhtyminen. Tällainen vastaavanlainen järjestely toteutettiin kertaluonteisesti vuonna 2005, jolloin kymmenen vuotta 90-luvun laman jälkeen työttömänä olleille säädettiin oikeus eläketukeen. Tässä uudistuksessa eläketuen kohderyhmänä ovat vähintään viisi vuotta työttömänä olleet 60—64-vuotiaat henkilöt. Heille on ollut vaikea löytää sellaisia julkisia työvoima- ja yrityspalveluja tai muita työllistymistä edistäviä palveluja, jotka voisivat auttaa heitä työllistymään. Vaikka ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien asemaa työmarkkinoilla on pyritty viime vuosien aikana helpottamaan muun muassa helpottamalla palkkatuen ehtoja 60-vuotiaita työllistettäessä sekä turvaamalla ikääntyneiden pääsy koulutukseen ja kuntoutukseen, niin silti pitkäaikaistyöttömyys painottuu edelleenkin vanhempiin ikäluokkiin. Eri ikäryhmistä 60 vuotta täyttäneiden työttömyys on korkeinta ja pitkäkestoisinta. Tämän eläketuen saamisen edellytyksenä on, että ennen 1.9.1956 syntynyt henkilö on ollut oikeutettu työmarkkinatukeen 31. päivänä elokuuta 2016 ja hänelle on edeltävien kuuden vuoden aikana maksettu työttömyysetuutta yhteensä viisi vuotta. Valiokunnan näkemyksen mukaan esityksessä on pyritty estämään mahdollisimman kattavasti väliinputoamistilanteet siten, etteivät sattumanvaraiset tekijät vaikuta etuuden saamiseen. Eläketuki tarjoaa tuen saamisen edellytykset täyttäville työttömille mahdollisuuden valita, jatkavatko he työnhakijoina työttömyysetuuden turvin vai siirtyvätkö eläketuelle vailla velvollisuutta olla työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaina. Valiokunta painottaa kuitenkin, ettei eläketuen saaminen saa rajata henkilön oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyyden edellytykset säilyvät ennallaan, ja eläketuen edellytykset täyttävillä henkilöillä on normaaliin tapaan mahdollisuus hakea työkyvyttömyyseläkettä myös jatkossa. Etuutena eläketuen on ajateltu edeltävän nimenomaan vanhuuseläkettä. Eläketukea voidaan maksaa korkeintaan vanhuuseläkeikään eli 65 vuoden iän täyttymiseen saakka. Valiokunta toteaa myös, että Suomi on sinänsä viimeisten kymmenen vuoden aikana pystynyt merkittävästi nostamaan ikääntyneiden työllisyysastetta. Vuodesta 2008 lähtien 55—59-vuotiaiden työllisyysaste on tasaisesti noussut, toisin kuin nuoremmissa ikäluokissa, ja ikääntyneiden naisten työllisyysaste on Suomessa hyvin korkea verrattuna muihin EU-maihin. Myös 60—64-vuotiaiden työllisyys on samaan aikaan huomattavasti parantunut. Ikääntyneiden hyvä työllisyyskehitys johtuu ennen kaikkea työurien pidentymisestä. Hallituksen asettama työllisyysasteen nostamistavoite edellyttää, että myös ikääntyneiden työssäkäynnin hyvä kehitys jatkuu. Ikääntyneiden työttömyyden estämiseksi on tärkeää pyrkiä turvaamaan heidän työpaikkojaan ja pysymistä työelämässä. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 226/2016 sisältyvän 2. lakiehdotuksen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+13.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-12-07T22:28:56,2016-12-07T22:33:53,Tarkistettu,1.1 2016_126_241,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eläketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 226/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 37/2016 vp,"Rouva puhemies! Tämän eläketukilakiesityksen on esitellyt ministeri Pirkko Mattila, ja kiitokset hänelle, mutta erityinen kiitos tästä esityksestä kuuluu työministeri Jari Lindströmille, joka rohkeasti on tuonut tämänkin esityksen ja vienyt sitä eteenpäin. Tämä on kohtuullinen, inhimillinen ja erittäin kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+13.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T22:33:53,2016-12-07T22:34:20,Tarkistettu,1.1 2016_126_242,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eläketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 226/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 37/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin niin kuin näemme, valiokunnan mietintö on yksimielinen, ja sinällänsä tämä on ehdottomasti kannatettava esitys. On aivan totta, että varmasti monella henkilöllä, jotka kuuluvat tämän eläketukilain piiriin, se työllistyminen työmarkkinoille olisi erittäin epätodennäköistä ja vaikeaa. Tällaisena kertaelementtinä, kertatekona tämä on ehdottomasti hyvä, ja näin pitää menetellä. Täytyy vain todeta, että aika paljon tuli palautetta sen jälkeen kun ihmiset saivat tietää, että tämä eläketuki vastaa määrältään takuueläkettä. Jollakin tavalla tämä markkinoitiin kyllä aika tehokkaasti hallituksen toimesta siten, että monet ihmiset kuvittelivat, että he pääsevät varhennetulle työeläkkeelle, ja jollakin tavalla tässä sinällänsä positiivisessa asiassa se aiheutti jonkunmoisen pettymyksen. Täytyy sanoa, että aina kun tällaisia asioita esitellään julkisuuteen, on todella huolellisesti kerrottava ihmisille, mistä ja minkätyyppisestä ratkaisusta on kyse. Siinä mielessä voisi sanoa, että ihan oikea toimenpide, mutta ehkä hallituksella tämä tiedottaminen oli hivenen yliampuvaa sitten tämän varsinaisen lopputuloksen suhteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+13.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-07T22:34:24,2016-12-07T22:35:48,Tarkistettu,1.1 2016_126_243,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+15.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_126_244,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää metsälahjavähennystä tilojen sukupolvenvaihdoksiin. Vähennysoikeus syntyy metsätilojen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä maksetun lahjaveron perusteella. Vähennys tehdään metsätalouden pääomatulosta, kuten puun myyntitulosta. Vähennysoikeus riippuu metsän verotusarvosta ja pinta-alasta. Metsätalouden pääomatulosta kertyvät verot vähenevät vuositasolla noin 18 miljoonalla eurolla. Puun kysyntä joka tapauksessa lisääntyy muun muassa biotalousinvestointien takia, joten on vähintäänkin erikoista erikseen subventoida valtion tuilla puun tarjontaa. Metsälahjavähennys onkin sananmukaisesti lahja hallitukselta suurten metsäomaisuuksien haltijoille. MTK:n mukaan yli kaksi kolmasosaa metsänomistajista ei hyödy vähennyksestä lainkaan. Vähennys on monimutkainen — sen tunnustavat kaikki — ja hallinnollisesti raskas. Tasavertaisen kohtelun kannalta vähennys on ongelmallinen, koska se kohdistuu vain metsämaahan ja vain tietyn vähimmäiskoon ylittäviin metsämaalahjoituksiin. Ikävä kyllä metsälahjavähennyksen kansantaloudellista hyötyä ei ole osoitettu tai se on todettu ""maltilliseksi"", koska se suuntautuu varsin pienelle joukolle. Samalla lukitaan metsäomaisuus nykyisille omistajasuvuille ja lahjavähennyksen arvioidaan nostavan metsäpalstojen hintoja. Huojennuksen voi olettaa lisäävän puun tarjontaa, koska hyödyn saisi vain, jos verovelvollisella on tuloja metsästä. Puukauppa, kuten jo totesin, käy nyt hyvin, joten antelias lahjoitus suurmetsänomistajille on turha varsinkin nykyisessä valtiontaloudellisessa tilanteessa. Puun saanti pitää ilman muuta turvata. Puun myyntiä on kannustettava kohtuullisella metsäverotuksella. Biotalouden vauhdittaminen ja puun tarjonnan kasvattaminen ovat hallituksen keskeisiä tavoitteita. Tällä esityksellä ei juurikaan vaikuteta myönteisesti näihin pitkän aikavälin tavoitteisiin. Sosialidemokraatit ovat esittäneet metsäverotuksen koko-naisuudistusta, minkä tarkoituksena on turvata metsäteollisuuden kohtuuhintaisen raaka-aineen saatavuus. Metsälahjavähennys on veroteknisesti äärimmäisen monimutkainen. Se mutkistaa verotusta entisestään, ennen kaikkea metsäverotusta. Tässä yhteydessä eri asiantuntijat ovat käyttäneet luonnehdintoja härveli ja innovaatio. Tämän vuoksi on perusteltua, että hallitus selvittää metsäverotukseen liittyvät ongelmat ja antaa eduskunnalle esityksen metsäverotuksesta, joka yksinkertaistaa ja selkeyttää metsäverotusta. Samassa yhteydessä hallituksen tulee korjata metsänhoitoon liittyvät laiminlyönnit. Eli ehdotamme edellä olevan perusteella, että lakiehdotus hylätään ja että hyväksytään yksi lausuma, joka kuuluu näin: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen metsäverotuksen kokonaisverouudistuksesta ja metsänhoitovelvoitteita, muun muassa ensiharvennusvelvoitteita, tiukentavat esitykset.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+15.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-07T22:36:32,2016-12-07T22:39:45,Tarkistettu,1.1 2016_126_245,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys metsälahjavähennyksestä tilojen sukupolvenvaihdoksiin. Tämä vähennysoikeus syntyy metsätilojen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä jatkossa maksettavan lahjaveron perusteella. Hallitus esittää, että vähennys tehtäisiin metsätalouden pääomatulosta, siis tässä tapauksessa puun myyntitulosta. Olemme esittäneet valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä, että tämä lakiehdotus hylättäisiin ja hyväksyttäisiin yksi lausuma, jonka edustaja Harakka täällä jo esitti. Näin ollen ensinnäkin alkuun haluan todeta, että kannatan edustaja Harakan tekemää hylkäysehdotusta ja hänen täällä esittämäänsä lausumaa. Arvoisa puhemies! Tässä on nyt yksi kolmesta rosvosta käsittelyssä osana kaverikapitalismin ilmentymiä. Hallituspolitiikassa on siis lähdetty siitä, että näin vaikeina aikoina olisi mahdollisuus kuitenkin tukea niin sanotusti kasvun nimissä erityyppisiä vähennyksiä, jotka verotuksessa on esitetty tehtäväksi. Tässä tapauksessa metsälahjavähennys on ollut kritiikkimme kohteena muutamasta syystä. Lähdetään ensinnäkin siitä liikkeelle, että metsälahjavähennys on suoraan sanottuna suuri lahja niille henkilöille, jotka metsää jo omistavat. MTK:n mukaan tämä lahja kohdentuisi niin, että yli kaksi kolmasosaa metsänomistajista käytännössä tästä lahjasta ei hyötyisi. Tämä tarkoittaa siis käytännössä sitä, että ne, joilla jo on metsävarallisuutta ja jotka sukupolvenvaihdoksen tuloksena haluavat sitä siirtää seuraavalle sukupolvelle, pystyvät myös jatkossa luottamaan siihen, että heihin kohdistuu sellainen verotuksellinen etu, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Asia on kiusallinen erityisesti siksi, että tätä metsälahjavähennystä on perusteltu sillä, että puun kysynnän vauhdittamiseksi tarvitaan metsälahjavähennystä. Moni voisi kysyä, miksi puun kysyntään pitäisi reagoida metsälahjavähennyksellä, joka käytännössä kohdistuisi niin, että pitäisi odottaa sukupolvenvaihdosta tai jopa tässä tapauksessa monesti jonkun metsää omistavan kuolemaa, jotta tämä puun kysyntää vauhdittava vähennysoikeus sitten todellisuudessa tulisi. Aika kiusallista, eikö totta? Me sosialidemokraatit esitämme, että puun kysyntää voi vauhdittaa pikemminkin sillä, että me tosiasiassa käymme metsäverotuksen kimppuun ja teemme siitä niin kannattavan, että puun saanti tulee turvattua. Puun myyntiä on mielestämme kannustettava erityisen kohtuullisella metsäverotuksella. Se on kaikkein oikeudenmukaisin tapa saada puun tarjonta liikkeelle. Olemme esittäneet pitkän aikavälin tavoitteita myöskin siihen, että metsäverotuksen kokonaisuudistus voitaisiin tehdä, ja jopa parlamentaarisesti. Olemme halunneet, että tuo metsäverotuksen kokonaisuudistus tehdään, erityisesti siksi että me voisimme turvata metsäteollisuuden kohtuuhintaisen raaka-aineen saatavuuden. Arvoisa puhemies! On hyvä todeta, että tämä metsälahjavähennys monimutkaistaa jatkossa erityisesti metsäverotusta. Nyt otetaan käyttöön sellainen vähennys, joka on erittäin monimutkainen ja hallinnollisesti raskas. Tasavertaisen kohtelun kannalta vähennys on ongelmallinen siksikin, että se kohdistuu vain metsämaahan ja se kohdistuu tietyn vähimmäiskoon ylittäviin metsämaan lahjoituksiin. Näin ollen nämä piirretyt rajat tekevät siitä erittäin raskaan vähennyksen. Olemme esittäneet siis, että tarkistettaisiin metsäverotukseen liittyvät ongelmat, jotka ovat jo nykylainsäädännössä, ja katsottaisiin nämä uudet vähennykset, jotka tähän iltaan tulevat toiseen käsittelyyn. Ja näin, arvoisa puhemies, uskon, että tosiasiassa metsäverotuksen yksinkertaistamisella ja selkeyttämisellä saadaan paljon parempia tuloksia aikaan. Olemme myös samassa yhteydessä esittäneet, että hallituksen tulisi korjata metsänhoitoon liittyvät nykyiset laiminlyönnit. Lopetan siihen, arvoisa puhemies, että totean, että tämän metsälahjavähennyksen kansantaloudellinen hyöty on jäämässä hyvin arveluttavaksi. Se on todettu ""maltilliseksi"", koska se suuntautuu niin pienelle edunsaajajoukolle, ja tätä kautta se keskittyy siis niille suvuille, joilla jo tänä päivänä on metsäomistusta. Pahimmassa tapauksessa, asiantuntijat ovat arvioineet, metsäpalstojen hinnat sen kuin kasvavat, ja sitä kautta voi pelätä, että miten puuta saadaan jatkossakaan liikkeelle tai kuka ylipäänsä sijoittaa metsävarallisuuteen tulevina vuosina, kun luodaan sellaisia kannustinjärjestelmiä, jotka huojennuksen kautta voivat pikemminkin johtaa päinvastaiseen suuntaan? Tämän huojennuksen kun saisi vain jos verovelvollisella on tuloja metsästä. Sitä kautta täytyy toivoa, että tämäntyyppisessä esityksessä vielä olisi sellaisia hallituspuolueiden kansanedustajien hyvässä harkinnassa mahdollisesti ilmeneviä ongelmia, jotka te haluatte korjata. Näistähän päästään vielä äänestämään sitten salissa, nyt kun tämä asia on toisessa käsittelyssä. Mutta pidän tätä 18 miljoonan investointia näillä perusteilla sellaisena, että hylkäämme tämän esityksen ja tältä lausuman pohjalta etenemme. Eli kannatan edustaja Harakan tekemiä ehdotuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+15.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-07T22:39:48,2016-12-07T22:47:35,Tarkistettu,1.1 2016_126_246,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tahdon kannattaa edustaja Harakan tekemää vastalausetta, hylkäysesitystä ja vielä sitä lausumaakin, minkä edustaja Harakka esitti. Käsittelyssä on varmaankin sellainen esitys, jota edes edustaja Kankaanniemi ei varmaan pysty käsi sydämellä rehellisesti perustelemaan hyvänä ja järkevänä, vaikka hallituksen puolustajana hän on täällä erittäin hyvin ansioitunut. (Vasemmalta: Älä yllytä!) Tämä esityshän on ihan puhtaasti sekä hallitusohjelman vastainen että terveen markkinatalouden vastainen. Miksi hallitusohjelman vastainen? Kun lukee, mitä hallitusohjelmaan kärkitavoitteena osana verotusta on kirjattu, niin tavoite laajasta veropohjasta ja matalista verokannoista jää hyvin kauas. Tämä esitys kulkee aivan päinvastaiseen suuntaan. Tilanteessa, jossa puukauppa käy kuumana kuin se hellankoukku konsanaan, on hyvin vaikeata löytää semmoisia markkinatalouteen liittyviä perusteita, että juuri siinä hetkessä pitäisi vielä lisätä subventioita. Sen sijaan että verojärjestelmää monimutkaistetaan entisestään, sitä pitäisi yksinkertaistaa, ja ehkä ne raskauttavimmat syyt vielä tähän esityksen hylkäämiseen liittyvät siihen, että kun rahaa on vähän, kannattaa miettiä erittäin järkevästi ja harkitusti, minne sen rahan kohdentaa. Tämä esitys ei tue työllisyyttä vaan on pois niistä euroista ja keinoista, joilla työllisyyttä voitaisiin aidosti tukea, eikä tällä esityksellä ole myöskään myönteisiä kansantaloudellisia vaikutuksia, joilla sitä pystyisi perustelemaan. Tämä esitys, jos mahdollista, on vielä pöhkömpi esitys kuin se makeisveron poistaminen. Toivon, että tämä tässä salissa hylätään. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+15.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-07T22:47:35,2016-12-07T22:49:24,Tarkistettu,1.1 2016_126_247,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Kun edustaja Aalto on hyvä ystäväni ja vielä saman vaalipiirin edustaja ja saman kaupungin asukas, niin annan vähän köyttä ja totean, että tämä metsälahjavähennys menettelynä on monimutkainen ja kohdentumisessakin on jonkin verran toivomisen varaa. Mutta edustaja Aalto hyvin tietää ja varmasti myös edustaja Harakka — syntyjään äänekoskelaisena — että esimerkiksi Äänekosken yli miljardin arvoisen tehdashankkeen puuntarve kasvaa ensi syksynä noin 4 miljoo-nan kuution verran vuodessa. Se on valtava tarve, mikä siellä on puulle. Meidän on nyt huolehdittava monin tekijöin siitä, että Äänekosken tehdas, suunnitteilla olevat Kemijärven, Kemin, Pietarsaaren ja Kuopion, ehkä muutkin tehtaat ja olemassa olevat tehtaat saavat raaka-ainetta ja näin saadaan tähän talouteen vientituloja ja sitä kautta työllisyyttä. Siihen tarvitaan erilaisia toimenpiteitä. Tämä on yksi toimenpide — ei mikään kovin tehokas mutta kuitenkin — jolle on perustelut. Me tiedämme, että nuori metsänomistaja myy puuta paljon herkemmin kuin vanha. Ei yhdeksänkymppinen metsänomistaja enää myy, hän säästää sitä pahan päivän varalle, mutta nuori myy, kun hän tarvitsee rahaa muihin tarpeisiin. Näin ollen tämä kannustaa nuoria saamaan tilat ja myymään puuta. Eli sitä kautta me varmistamme todellakin teollisuutemme raaka-aineen saannin. Arvoisa puhemies! Edustaja Krista Kiuru sanoi, että pitää luoda kannattava metsäverojärjestelmä. Edustaja Kiuru, mikä on kannattava verojärjestelmä (Puhemies koputtaa) yleensä, ja mikä on kannattava metsäverojärjestelmä? ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+15.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T22:49:25,2016-12-07T22:51:39,Tarkistettu,1.1 2016_126_248,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me tästä ensimmäisessä käsittelyssä jo sanailimmekin, ja silloin pöytäkirjaan aika pitkän lurituksen laitoin vastaukseksi edustajalle, mutta otetaan uusiksi. Kyllä me lähdemme siitä, että metsäverotusta voidaan uudistaa, erityisesti siksi, että me haluamme saada myös puuta liikkumaan. Tältä osin ensimmäinen tavoite on se, että me voimme turvata metsäteollisuuden kohtuuhintaisen raaka-aineen saatavuuden. Toiseksi lähdemme siitä, että kun tähän koko metsäverotuksen kokonaisuuteen lisätään vielä metsälahjavähennys, niin saadaan aikaan varsin monimutkainen ja hallinnollisesti raskas järjestelmä, ja siltä osin on syytä arvioida näitä kysymyksiä vielä uudelleen. Lisäksi olemme sitä mieltä, että yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen on metsäverotuksessa nykyäänkin paikallaan. Tältä osin haluamme myös korostaa viimeisenä puolena sitä, että metsänhoitoon liittyvät (Puhemies koputtaa) laiminlyönnit tulee korjata. Siinäkin on jo aika monta tehtävää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+15.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-07T22:51:39,2016-12-07T22:52:53,Tarkistettu,1.1 2016_126_249,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä on lyhyesti syytä kerrata tämä realismi. Kun henkilö saa metsää lahjaksi, niin hänhän maksaa siitä normaalin lahjaveron, joka perustuu omaisuuden todennäköiseen luovutushintaan eli käypään arvoon. Hän voi siis saada osittain tätä lahjaveroa tavallaan takaisin myymällä puuta 15 vuoden aikana tuosta lahjan saannosta. Tässä hallituksen esityksessä ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on mainittu, että lahjaverosta voidaan saada myymällä puuta tuloverohelpotuksena takaisin jopa 74 prosenttia. Olen tehnyt laskelmia siltä pohjalta, että metsässä on jo äärimmäisen vahva puusto ja että tämä lahjansaaja hakkaa sen koko puuston 15 vuoden aikana, ja olen tullut siihen tulokseen, että tämä johtaa suurin piirtein siihen, että siitä lahjaverosta voi saada 25—30 prosenttia takaisin näissä tapauksissa. Se vaihtelee tietysti tapauskohtaisesti hyvin paljon. Tässä ei kannata aivan hirveästi suurennella tämän merkitystä. Varmaan tällä on merkitystä puun tarjonnan kannalta, ja puun kysyntä on — sen me tiedämme — kasvussa, kun tehdään merkittäviä metsäteollisuuden investointeja. Sitten täällä sosialidemokraatit ovat vaatineet metsäverotuksen kokonaisuudistusta. Suomessahan on oikeastaan kaksi tämmöistä isoa metsäveroratkaisua tehty. Vuonna 1922 otettiin käyttöön pinta-alaperusteinen metsäverotus. Siitä sitten luovuttiin pitkän 13 vuoden siirtymäajan jälkeen vuoden 2006 alusta. Puun kiertoaika on Etelä- ja Keski-Suomessakin 70—80 vuotta, Lapissa 100—200 vuotta. Ei näitä metsäverotuksen kokonaisuudistuksia niin kovin usein tehdä. Myönnän, että tämä on byrokraattinen mutta sinänsä ihan mikroluokan toimenpide kokonaisuuteen nähden metsäverotuksessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+15.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-12-07T22:52:53,2016-12-07T22:54:59,Tarkistettu,1.1 2016_126_250,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sinällään emme tätä metsälahjavähennystä vastusta, ja oli hyvä kuulla tässä asiassa varmasti tämän salin parasta asiantuntemusta edustavan Esko Kivirannan puheenvuoro siitä, mitä tämä todellisuudessa suurin piirtein vaikuttaa. Luin Maaseudun Tulevaisuudesta ihan mielenkiintoisen artikkelin metsänomistajalta, joka ei pitänyt tätä sinällänsä tehokkaimpana mahdollisena tapana, silloin kun puhutaan siitä, että pitäisi saada puu liikkeelle, ja tässä salissa tuntuu olevan aika lailla yksimielinen näkemys siitä, että me haluamme todellakin varmistaa sen metsäteollisuuden puunhankinnan. Siinä haastattelussa tuotiin esille esimerkiksi joku tällainen määräaikainen verovähennysoikeus erittäin pienille metsätiloille, koska meidän ongelmahan Suomessa on se, että meidän metsätilat ovat hyvin pirstaloituneita ja osa näistä metsätiloista on joutunut hyvin pieniksi erilaisten perimisjärjestelyjen mukana. Jos ajatellaan, että olisi joku tietty määräaika, esimerkiksi kolmen vuoden määräaika, jolloinka nämä hyvin pienet metsätilat voitaisiin myydä vaikkapa verovähennyksellä tai kokonaan ilman verotusta, niin uskon, että silloin kyllä puu lähtisi varmasti liikenteeseen, koska kyllä tosiasia on näin, että siinä vaiheessa kun perii metsää, niin en minä tiedä, onko se ensimmäinen ajatus, että nyt tämä perintö pistetään sitten matalaksi ja puut myyntiin. Ehkä ainakin itse ajattelisin näin, että sitä jollakin tavalla miettii, että hyvänen aika, jos edellisten sukupolvien perintö tulee, niin olisiko ensimmäinen ajatus se, että lähden hakkaamaan sen nyt sitten matalaksi. Siinä mielessä ajattelen, että siinä haastattelussa, joka oli siis metsänomistajan haastattelu, varmasti oli ihan aidosti ja rehellisesti pohdittu tätä asiaa ja mietitty, onko tämä tosiaankin se paras mahdollinen, tehokkain tapa, silloin kun mietitään sitä, että halutaan tätä puuta saada liikenteeseen. Siinä mielessä minun mielestäni on ihan rehellistä ja hyvä pohtia, mikä olisi sitä parasta mahdollista politiikkaa sen suhteen, kun puuta halutaan saada liikenteeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+15.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-07T22:54:59,2016-12-07T22:57:02,Tarkistettu,1.1 2016_126_251,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos edustaja Kankaanniemi ja edustaja Kiviranta vielä pohtivat, pitäisikö tämä esitys hylätä vai kenties hyväksyä, niin itse asiassa omissa puheenvuoroissanne toivottavasti vakuutitte itse itsenne omilla sanoillanne, että ei ole oikeastaan kuin yksi järkevä vaihtoehto eli hylätä tämä esitys, sillä edustaja Kankaanniemikin toi hyvin esiin tässä, että kun puun tarve kasvaa, kysyntä kasvaa — juurikin niistä syistä, joita edustaja Kankaanniemi toi esiin — ja markkinat varmaan ohjaavat hinnan kohdalleen siinä tilanteessa. Tässä tilanteessa myös edustaja Kankaanniemen omin sanoin varsin tehoton, huonosti kohdentuva ja monimutkainen 18 miljoonan euron lahja ei ole varmaan kovinkaan järkevä. Ja itse asiassa edustaja Kiviranta antoi vielä raskauttavammat kommentit, miksi ehdotus pitää hylätä: sillä ei ole juurikaan merkitystä, ja edellisessä keskustelussa ensimmäisen käsittelyn yhteydessä toitte esiin, että tämän vähennyksen hyödyntäminen vaatii asiantuntevaa verosuunnittelua. Jos tämä asia on näin monimutkainen ja toimii markkinataloutta ja hallitusohjelmaa vastaan ja sillä ei ole oikeastaan kansantalouteen eikä työllisyyteen vaikutuksia ja se on vielä edustaja Kankaanniemen mukaan varsin tehoton, huonosti kohdentuva ja monimutkainen, niin eiköhän meillä pian ole tässä salissa äänestettävänä yksimielinen esitys, että hylätään tämä esitys — ja parhaimpina asiantuntijoina tämän hylkäysesityksen puolesta ovat edustaja Kankaanniemi ja edustaja Kiviranta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+15.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-07T22:57:02,2016-12-07T22:58:38,Tarkistettu,1.1 2016_126_252,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Aalto puhui vähän mutta sitäkin painavampaa asiaa. Muistan erittäin hyvin vapun 2014, jolloin Metsä Group ilmoitti harkitsevansa suurta investointia kotikuntaani Äänekoskelle — sen riemun ja tulevaisuuden näköalan, jonka se avasi paitsi kotikaupunkiini myöskin ennen kaikkea pohjoisen Keski-Suomen metsätaloudelle. Tuolloin välittömästi valtio panosti monin tavoin suurin summin edistääkseen tätä hanketta, ja myöskin ESIR-rahasto on ollut tässä Suomen metsäteollisuuden historian suurimmassa hankkeessa mukana. On aivan selvää, että tässä tilanteessa, jossa puun kysyntä joka tapauksessa kasvaa, tuntuu markkinatalouden kannalta täysin mielipuoliselta, että sitä pitää vielä erikseen subventoida valtion varoin. Ei liene sattumaa, että edustajat Lepomäki ja edustaja Vartiainen eivät ole tässä salissa puolustamassa hallituksen esitystä ja tuskin julkisesti muutoinkaan. Mutta tähän liittyy toinenkin markkinatalouden ongelma, ja se liittyy siihen, että miksi täytyy ehdoin tahdoin pitää nämä metsäomaisuudet nykyisillä omistajillaan. Miksi toisen kerran? Koska edellisen metsälahjavähennyksen yhteydessä vuonna 2008 kävi myös niin, että metsätilojen hinnat nousivat, ja nyt edelleen nostetaan metsätilojen hintoja, niin että se sijoitusmuotona ei ole enää yhtä kilpailukykyinen niille, jotka eivät jo ennestään ole syntyneet metsätilan omistajiksi. Ja täytyy huomauttaa, että kun tätä perustellaan sillä, että saataisiin puu tehokkaammin liikkeelle, niin tämä kohdentuu kuitenkin vain siihen kolmannekseen metsätiloista, jotka ovat suurimpia ja joissa voi olettaa, että metsätalous on jo äärimmäisen ammattimaisesti hoidettu. Siihen kahteen kolmasosaan, jossa metsänhoitoa ei hoideta yhtä hyvin ja jota voitaisiin tehostaa, tämä laki ei vastaa lainkaan, ikävä kyllä, ja siihen pitäisi nimenomaan kohdentaa. Siksi tämä on hukkaan heitettyä rahaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+15.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-07T22:58:38,2016-12-07T23:00:50,Tarkistettu,1.1 2016_126_253,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Aallolle totean, että en ole sanonut, että tällä metsälahjavähennyksellä ei olisi merkitystä, mutta ei sitä pidä liioitella. Sitten mitä tähän byrokraattisuuteen tulee, niin olen aivan varma, että kun edustaja Aalto varmaan saa tässä ennen pitkää metsälahjan, niin kyllä hän matemaattisesti orientoituneena miehenä selviää tästä vähennyksestä ja pystyy sitä käyttämään. Edustaja Essayahille sanoisin, että kyllä sitä metsää on vastuullista käyttää. Kirves on metsän paras lääke, se on tunnettu totuus. Eihän sitä metsää nyt ihan huvikseen pidetä, vaan sitä on tarkoitus käyttää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+15.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-12-07T23:00:50,2016-12-07T23:01:39,Tarkistettu,1.1 2016_126_254,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Aallolle totean, että mietinnön mukaan tämän esityksen edut ovat suuremmat kuin haitat, ja näin ollen kannatan sitä, että tämä esitys hyväksytään. Toiseksi nostan vielä esille sen, että meillä on monia biotuotehankkeita, ja luulisin, että edustaja Aalto vihreänä olisi siitä näkökulmasta huolissaan biotuotetehtaiden puunsaannin turvaamisesta jatkossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+15.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T23:01:39,2016-12-07T23:02:18,Tarkistettu,1.1 2016_126_255,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että kovin pitkän matkan päästä edustaja Kankaanniemi lähti hakemaan tätä, niin että on vähän semmoinen pitkä savotta ja hirveä pakkanen ja yli metrin hanki, että nuo etuudet biotaloudelle sieltä sitten tulevat. Kun juuri tässä ollaan kuultu, kuinka pitkäkestoinen ja monimutkainen tämä verouudistus on, niin ehkä näin sitten melkeinpä pikkujoulutunnelmissa ja itsenäisyyspäivän juuri ohitettuamme täytyy sanoa: edustaja Toimi Kankaanniemi, ei ehkä kannata lähteä niin pitkälle savotalle hakemaan tälle oikeutusta, koska tämä ei nopeasti tee mitään. Hallituksen tärkeämpi tavoite olisi ollut se, että oltaisiin esimerkiksi perikunnille luotu mahdollisuus muodostaa yhteismetsä ja antaa siihen perintöverohelpotusta. Silloin me olisimme saaneet näitä ei vain oikein äveriäiden perheiden ja isojen metsätilojen osalta tämmöisen verokohtelun piiriin, koska tiedän, että teidänkin puolueessanne ja myös keskustassa on kritisoitu kovasti sitä, että tämä kohdentuu nyt hieman tämän tehokkaan metsänhoidon osalta vain isoille metsälöille. Kun olisi tärkeätä saada niin, että meillä ei olisi sitä 60 000:ta suomalaista metsänomistajaa, jotka eivät tiedä omistavansa metsää, niin valtion ja erityisesti hallituksen olisi pitänyt ponnekkaasti lähteä kehittämään sellaista menettelyä, jolla ne hoitamattomat perikuntien metsät tulisivat metsänhoidon puitteisiin. Se, mitä he yhteismetsässä sitten tekevät, haluavat suojella tai olla talousmetsissä, olisi ollut heidän asiansa, mutta he olisivat tulleet hallitun järjestelmän piiriin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+15.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-07T23:02:18,2016-12-07T23:04:23,Tarkistettu,1.1 2016_126_256,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_126_257,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Kävimme tästä niin sanotusta yrittäjävähennyksestä hyvän keskustelun ensimmäisen käsittelyn yhteydessä, joten en käytä tässä yhteydessä kovinkaan pitkää puheenvuoroa. Erityisesti haluan kuitenkin korostaa sitä, että pienyrittäjien ja keskisuurtenkin yritysten asia on varmasti tässä salissa kaikille tärkeä. Olen pannut merkille sen, että erityisesti opposition edustajien motiiveja koko ajan arvostellaan silloin, kun käytämme meille kuuluvaa velvollisuutta lojaalina oppositiona koettaa osoittaa niitä sudenkuoppia ja mahdollisia tarkoittamattomia virheitä, joita tähänkin esitykseen kosolti sisältyy. Erityisen pahoillani olen siitä, että tämä valtiovarainvaliokunnan mietintö on kovin suppea ja sivuuttaa monet keskeiset asiantuntijakuulemisissa esiin tulleet seikat. Sillä on akateemista mielenkiintoa ja sillä on myöskin tulevaisuuden tutkijoille ja päättäjillekin sinällistä arvoa, että mietintö on huolellisesti ja monipuolisesti laadittu. Siksi olemme yrittäneet tehdä parhaamme oppositiossa laatiaksemme seikkaperäisemmän vastalauseen, jossa kerromme, miksi yrittäjävähennyksen perusteet ovat väärät, miksi se ei kannusta siihen, mihin sen pitäisi kannustaa, ja luonnollisesti sen, että yli 120 miljoonan euron investointi, verotuottojen menetys, kohteeseen, josta ei ole nähtävissä havaittavia työllisyyden ja kasvun vaikutuksia, on tässä taloudellisessa tilanteessa vähintäänkin vastuuton. Täällä salissakin on moneen kertaan toisteltu tätä ajatusta, että kun yhteisöveroa laskettiin 20 prosenttiin, niin olisi jollakin tavalla oikeudenmukaista ja sillä tavoin perusteltua myöskin laskea elinkeinonharjoittajien, henkilöyhtiöiden ja siinä sivussa tietenkin myös maatalousyrittäjien ja totta kai myös vielä metsänomistajien verotusta vastaavalla tavalla. Kuitenkin hallituksen esityksestä käy aivan selkeästi ilmi se, että tähän yrittäjävähennykseen oikeutettujen suuri, ylivoimainen valtaenemmistö verotetaan ansiotuloveron mukaan, ja kun 90 prosenttia ammatinharjoittajista verotetaan ansiotuloveron mukaan, niin, kuten olen tänään jo pariin otteeseen salissa sanonut, ansiotulon veron keventäminen on heille se ehdottomasti paras asia, jonka hallitus on heille antanut, ja tämä yrittäjävähennys ei tule tuottamaan juuri minkäänlaista hyötyä. Hallituksen esityksestähän käy ilmi, että tähän vähennykseen oikeutettujen mediaanitulo on alle 10 000 euroa vuodessa — alle 10 000 euroa vuodessa — tätä ei voi nyt verrata mihinkään osakeyhtiömuotoiseen toimintaan, vaan tämä on pienyrittämistä, yksinyrittämistä, mikroyrittämistä, sen kanssa taistelemista, että jonkinlainen toimeentulo saadaan aikaan. Kaavamaisesti laskien tämä 5 prosentin vähennys johtaa siihen, että käteen jää kuukaudessa 10 000 euron vuosituloilla siis 3 euroa 20 senttiä. Se on Helsingissä bussilipun hinta. Tämä ei liene se suuri ilmapiirin muutos saatikka työllistämiseen tai yrittämiseen kannustava kannustin, mitä hallitus on ajatellut. Sen sijaan tämän esityksen tulonjakovaikutukset, kuten on moneen kertaan todettu, johtavat siihen, että euromääräisesti ylivoimainen valtaosa päätyy kahteen ylimpään tuloluokkaan, joissa tämän huojennuksen tarve ei ole niin ilmeinen. En toista tässä nyt näitä ammattiryhmiä, jotka tässä erityisesti hyötyvät — tuhansia, jopa kymmeniätuhansia euroja lisää käteen jäävää tuloa vuosittain — mutta totean, että niitä yhdistää sellainen seikka, että kyseessä on korkean ammattiosaamisen harjoittamista yhtiömuotoisena. Varsinaista yrittäjäriskiä ei tässä kanneta, jolloin sekään ajatus, että edes näitä suurituloisia, joita tämä yrittäjävähennys tulee hyödyttämään, kannustettaisiin yrittämään taikka toisia pyrkimään tämän yrittäjävähennyksen innostamana näille aloille, ei tule toimimaan. Itse asiassa kannustimet menevät aivan väärinpäin: riskitön yrittäminen tulee kaikkein kannustetuimmaksi. Näin ollen ainoa järkevä johtopäätös tällaisesta esityksestä — joka haaskaa valtion varoja auttamatta pienyrittäjiä, näitä kuuluisia suutareita, fysioterapeutteja, siivoojia ja vastaavia, ja koituu täysin väärin kannustein niitten hyväksi, jotka eivät tätä lahjaa tarvitse — on hylätä tämä laki, mikä onkin esityksemme. Lisäksi esitämme hyväksyttäväksi kaksi lausumaa, jotka korostavat sitä, millä tavalla aidosti tämän yrittäjävähennyksen sijaan autettaisiin pieni‑ ja keskituloisia yrittäjiä. Siis huomatkaa: nämä ovat parempia ja aidosti pienyrittäjille suunnattuja toimenpiteitä. ""1. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin pienyrittäjiä hyödyttävän ensimmäisen työntekijän palkkauskulujen lisävähennyksen valmistelemiseksi."" Kuten on esitetty lakialoitteessa 107/2016. ""2. Eduskunta edellyttää, että hallitus hakee neuvoston direktiivin (2006/112/EY) 395 artiklan mukaista poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseksi 10 000 euron liikevaihdosta 30 000 euron liikevaihtoon.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-07T23:04:50,2016-12-07T23:11:43,Tarkistettu,1.1 2016_126_258,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on kiinnostava hallituksen esitys yrittäjävähennyksestä. Olemmekin tässä salissa jo keskustelleet sen monista puolista, ja tarkalleen ottaen tiivistäisin sanomani neljään kohtaan: Ensinnäkin yrittäjävähennystä on perusteltu sillä, että tämä 123 miljoonan euron verotulonmenetys olisi perusteltu sanottavilla työllisyys- ja kasvuvaikutuksilla. Tosiasiassa, kun hallituksen omaa esitystä katsotaan, selviääkin, että ensinnäkin yrittäjävähennys on ristiriidassa hallituksen oman verotuksen kärkihankkeen kanssa, jossa lähtökohtana on ollut laaja veropohja ja matalat verokannat. Tältä osin esitetään käsittelyyn nyt mallia, jossa vain osa tulosta olisi veronalaista, ja tämä tietysti mallina on erittäin poikkeuksellista, eli käytännössä kaikesta tulosta vain osa olisi veronalaista. Toiseksi hallituksen esitys lähtee siitä, että se on merkittävä veroetu vain joillekin. Kun katsotaan näitä tulonjakovaikutuksia, niin huomataan, että sitä todellista kasvua syntyy tästä esityksestä vain kahdessa ylimmässä desiilissä eli niissä ylimmissä luokissa, joihin tämä yrittäjävähennys kohdistuu merkittävällä tavalla. Nämä jo kertovat siitä, että tämä esitys on vastuuton tällaisessa ajassa, jossa aidosti kaikki käytettävissä oleva liikkumavara pitäisi käyttää kasvun ja työllisyyden tukemiseen, sellaisiin konkreettisiin toimiin, joissa työllisyysvaikutukset ovat kiistattomia. Nyt tässä tapauksessa hallitus itsekin myöntää, että todellisia työllisyys- ja kasvukannustimia ei synny. Mietinnön mukainen kanta on se, että valiokunta tunnustaa — siis myös hallituspuolueiden kansanedustajat tunnustavat — että työllisyysvaikutuksista on esitetty erisuuntaisia näkemyksiä. Siis myönteisiä työllisyysvaikutuksia ei pidetä todennäköisinä eikä kasvuvaikutuksia millään tavalla merkittävinä. Moni kysyy, miksi hallituksen esitys itsekin lähtee siitä, että kasvuvaikutuksia pidetään ""mahdollisina"". Kyllä yleensä kun eduskunnassa käsitellään isoja lakiesityksiä, joilla haetaan kasvu- ja työllisyyspanostuksia, silloin kerrotaan, kuinka monta työpaikkaa lisääntyy. Tässä tapauksessa on jo selvinnyt, että yrittäjävähennys on väärä ja kallis keino uusien yritysten ja uuden kasvun luontiin. Näin toteavat myös valtiovarainministeriön omat asiantuntijat, jotka ovat ihan suoraan myöskin todenneet, että tällä vähennyksellä saavutettavat yritystoiminnan kasvuvaikutukset ovat vähäisiä. Arvoisa puhemies! Toiseksi tätä esitystä on perusteltu sillä, että tällä voitaisiin korjata edeltävällä hallituskaudella tehtyjä ratkaisuja, jotta saataisiin eri yritysmuodot verotuksellisesti samanarvoiseen asemaan. Jo viime käsittelyssä, ensimmäisen käsittelyn aikana, kävimme hyvin tarkkaan läpi sitä, millä tavalla eri yhtiömuodot ovat eri asemassa ja millä tavalla tämä esitys sitten laittaisi nämä yhtiömuodot edullisempaan asemaan. Tosiasiassa on hyvä todeta, että yhtiömuotojen verotusta ei voi verrata nykyisinkään keskenään eikä edes tämän esityksen jälkeen keskenään, koska monet yksityiset elinkeinonharjoittajat ja henkilöyhtiöt ovat jo tällä hetkellä hallinnollisilta vaatimuksiltaan hyvin eriarvoisessa asemassa kuin yhteisöveronmaksajat, eli tältä osin osakeyhtiöiltä edellytetään paljon raskaampia hallinnollisia vaatimuksia. On myös mahdollisuuksia tehdä monenlaisia varauksia, ja tältä osin voidaan todeta, niin kuin hallituksen esityskin toteaa, että eri yritysmuodoissa on eri veropohja ja näin ollen verotuksessa ei voida saavuttaa täyttä tasapuolisuutta järjestelmän rakenteita muuttamatta. No, nyt on kuitenkin ihmeellistä se, miksi täällä salissa perustellaan tätä epäoikeudenmukaista, kasvuvaikutuksiltaan olemattomaksi jäävää yrittäjyysvähennystä erityisesti juuri tällä samanlaisuudella ja tasapuolisuudella, että veroratkaisun osalta nämä yritysmuodot olisivat sitten paremmassa asemassa, kun näin siis tosiasiallisesti ei ole. On harhaanjohtavaa väittää, että yhteisöveron alennus olisi johtanut osakeyhtiövoiton verotuksen alentumiseen. Tästäkin viimeksi kävimme varsin pitkän keskustelun, ja on hyvä todeta vieläkin, että vain murto-osalla elinkeinonharjoittajista ja henkilöyhtiöistä verotus on tosiasiallisesti kireämpää, ja koska se edellyttää täyttä pääomatulo-osuutta ilman palkkamenoista tehtävää varausta, niin tämä epäkohta voi tosiasiallisesti koskea vain niitä erityisen hyvätuloisia yrittäjiä. Näin kaikki kiertyy takaisin siihen, että on kysymys hyvin harvalukuisille yrityksille tarjotusta edusta. Arvoisa puhemies! Sitten päästäänkin siihen kiinnostavimpaan eli siihen, ketä tämä yrittäjävähennys sitten koskee. Nyt tässä tilanteessa on jo käynyt selville, että yrittäjävähennys ei kohdistukaan pienituloisiin yrittäjiin. Olemme tilanneet eduskunnan laskentapalvelusta laskelmat, ja onkin osoittautunut, että tosiasiassa tämä yrittäjävähennys palkitsee erittäin kohtuuttomalla tavalla juuri suurituloisia yrittäjiä. Sen kannustinvaikutukset ovat siis kohtuuttomat paitsi euromääräisesti myös prosentuaalisesti. Tältä osin on hyvä katsoa hallituksen omaa esitystä, jonka sivulla 15 todetaan suoraan, että nämä muutokset lisäävät merkittävästi tuloeroja Gini-kertoimella mitattuna, koska verojen kevennys kohdistuu ""voimakkaammin harvalukuisiin suurituloisiin yrityksiin ja niiden omistajiin kuin runsaslukuisiin pienituloisiin yrityksiin ja niiden omistajiin"". Kyllä me joudumme täällä kysymään: miksi kahteen ylimpään desiiliin päätyy 60 prosenttia yrittäjävähennyksen edunsaajista? Siis 75 miljoonaa käytettäisiin tähän. Kyllä voi moni sanoa, että tämä on epäoikeudenmukainen jo lähtökohdiltaan. Mitä tulee sitten käteen jäävään euromäärään — siitäkin on käyty hyvää keskustelua täällä — niin tosiasiassa tämä esitys paljastaa myös sen, että yrittäjävähennykseen oikeutettujen mediaanitulo on alle 10 000 euroa, jolloin me ymmärrämme, että se todellinen vähennys, joka saataisiin, jää kuukaudessa laittoman pieneksi. Tältä osin voidaan todeta, että kun vielä otetaan huomioon se, että suurin osa näistä edunsaajista on tosiasiallisesti ansiotuloverotuksen piirissä, niin silloin heille parempi kannustin olisi ollut huomioida ansiotuloverotuksen puolella kannustin yrittäjyyteen. Arvoisa puhemies! Lopetan siihen, että totean, että sosialidemokraatit ovat tosissaan yrittäjyyden kannustamisen puolella. Yrittäjävähennyksen näkökulmasta totean, että me emme kannata tätä yrittäjävähennystä, sen vuoksi että tällä samalla rahalla — joka käytettäisiin yrittäjävähennykseen ja näihin muihin isoihin vähennysetuihin, niin sanottuun metsälahjavähennykseen ja perintö- ja lahjaverotuksen kannustimeen, kun nämä kaikki kolme otetaan huomioon — me saisimme moninkertaisesti erityyppisiä kasvu- ja työllisyysvaikutuksia luotua. Tältä osin on tärkeä todeta, että yrittäjävähennyksen sijasta haluaisimme kannustaa työllisyyteen ja kasvuun niin, että antaisimme mahdollisuuden ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkauskulujen lisävähennysoikeuteen, josta olemme myös tehneet lakialoitteen edustaja Harakan ensimmäisellä allekirjoituksella. Se on siis meidän vaihtoehtomme. Ja toinen vaihtoehto on tämä arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen 10 000 eurosta 30 000 euron liikevaihtoon. Näin ollen totean, arvoisa puhemies, että kannatan edustaja Harakan hylkäysehdotusta ja hänen tekemiään lausumaehdotuksia tämän asian käsittelyssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-07T23:11:59,2016-12-07T23:22:40,Tarkistettu,1.1 2016_126_259,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Pidän nyt tämän puheen omalta paikaltani, koska kaikki keskeinen ja olennainen on sanottu jo lähetekeskustelun yhteydessä ja ensimmäisen käsittelyn yhteydessä. Tuntuisi hieman hupsulta käydä nämä samat identtiset puheenvuorot ja keskustelut uudestaan. Olennainen asia on se, että suurin osa työpaikoista toki syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja koko eduskunnan yhteisenä tavoitteena on varmasti se, että teemme kaikkemme sen eteen, että pienet yritykset ennen kaikkea pärjäisivät paremmin tässä maassa. Kysymys on nimenomaan siitä, miten tuota tavoitetta parhaiten toteutetaan. Vihreät antaisi määräaikaisen hyvityksen työntekijän palkan sivukuluista niille, jotka palkkaavat ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän. Näin tuo tuki kohdistuisi suoraan työllistämistoimeen. Yrittäjävähennyksen osalta laittaisimme 50 000 euron katon. Jos tahtoo kaiken tässä salissa yrittäjävähennyksestä käydyn keskustelun kiteyttää johonkin, niin sen voi sanoa näin, että hallituksen esityksessä yrittäjävähennyksestä parturi-kampaaja saa bussilipun ja rikkaimmat elinkeinonharjoittajat auton. Tästä syystä teen vihreiden vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus täydentää esitystään asettamalla yrittäjävähennykselle 50 000 euron katon."" — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-07T23:22:42,2016-12-07T23:24:16,Tarkistettu,1.1 2016_126_260,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yrittäjävähennyksen tavoite yrittäjyyden tukemisesta on erittäin kannatettava. Vaikka hallituksen tavoite on oikea, ei samaa voi sanoa sen valitsemasta keinosta. Yrittäjävähennys on kallis, tehoton ja huonosti kohdentuva. Yrittäjävähennyksen hinta, yli 120 miljoonaa, on suuri suhteessa sen vaikutuksiin, jotka hallituksen esitykseen sisältyvien vaikutusarvioidenkin mukaan olisivat epävarmoja ja vaatimattomia. Esitys myös lisäisi tuloeroja, sillä siitä hyötyisi lähinnä yrittäjien suurituloisin, pieni vähemmistö. Yli 40 prosenttia eli 53 miljoonaa euroa veronkevennyksistä kohdistuisi ylimpään tulokymmenykseen ja jo selvästi yli puolet eli 73 miljoonaa euroa kahteen ylimpään tulodesiiliin. Tavalliselle pienyrittäjälle hyödyt jäisivät taas vaatimattomiksi. Neljällä viidestä henkilöyhtiöstä vuotuinen tulo jää alle 30 000 euron, ja heitä tämä ei juuri hyödyttäisi. Hallituksen arvion mukaan on mahdollista, joskin epävarmaa, että maltillista kasvua voisi tapahtua lähinnä yli 100 000 euron tulosta tekevissä henkilöyrityksissä, joita on noin 5 000. Yrittäjävähennys siis kaventaisi veropohjaa ja myös monimutkaistaisi tarpeettomasti verojärjestelmää. Erilaisten tulojen verotus eriytyisi toisistaan yhä enemmän. Lisäksi on huomioitava, ettei henkilöyritysten verotus pääsääntöisesti ole sen epäreilumpaa kuin osakeyhtiöidenkään. Kuten hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, valtaosa pienyrityksen tuloksesta verotetaan ansiotulona. Elinkeinonharjoittajilla keskimäärin yli 90 prosenttia ja henkilöyhtiöiden osakkailla noin 77 prosenttia tuloksesta verotettiin ansiotulona verovuonna 2014. Ansiotulojen verotus on kevyttä matalilla ja keskisuurilla tulotasoilla, joille pienyritykset valtaosin sijoittuvat. Pienen tulonmuodostuksen ja siihen liittyvän kevyen ansiotuloverotuksen takia pienyritysten verotus on nykyisin selvässä valtaosassa tapauksista yhtiöverokantaakin eli 20 prosenttia kevyempää. Ehdotetusta vähennyksestä hyötyisivät euromääräisesti eniten harvalukuiset suurituloiset yritykset, joiden yritystoiminnan tuottama tulo verotetaan suureksi osaksi ansiotulona. Myös suurituloiset yritykset, joiden tulo verotetaan pääosin pääomatulona, hyötyisivät. Arvoisa puhemies! Verotuksellisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on syytä huomioida myös se valiokunnan kuulemisissa esiin tuotu seikka, että henkilöyhtiöillä ja maatalousyrittäjillä on käytössään erilaisia tuloksentasauskeinoja, kuten toimintavaraus, maatalousyrittäjän tasausvaraus sekä metsätalousyrittäjän menovaraus ja metsävähennys, jotka osaltaan kompensoivat hallituksen esityksen perusteluissa mainittua eroa osakeyhtiöiden ja muiden elinkeinonharjoittajien veroasteissa. Veroasteiden vertailussa tuleekin huomioida myös nämä veropohjien erot. Viimeisien vuosikymmenten aikana valtaosa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin ja erityisesti pienimpiin, alle viiden henkilön yrityksiin. Pienyrittämisen helpottaminen ja ensimmäisen työntekijän palkkauksen tukeminen näkyvät siten myös työllisyystilastoissa, joten yrittäjävähennyksen sijaan tulisikin yrittäjyyden tukemiseksi ja erityisesti pieni- ja keskituloisien yrittäjien aseman parantamiseksi toteuttaa mieluummin seuraavat toimet: arvonlisäverovelvollisuuden alarajan tuntuva korottaminen, ensimmäisen työntekijän palkkausta helpottava automaattinen palkkatuki sekä työttömyysturvan, pienimuotoisen yrittämisen ja palkkatuen yhteensovittamisen helpottaminen esimerkiksi yhdistelmävakuutuksen avulla. Näillä perusteilla esitän vasemmistoliiton vastalauseen 3 mukaisesti lakiehdotuksen hylkäämistä sekä vastalauseen mukaista lausumaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-07T23:24:20,2016-12-07T23:28:46,Tarkistettu,1.1 2016_126_261,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä yrittäjävähennyksellä kevennetään veropohjaa ja toisaalta käy niin, että itse asiassa tämä ei helpota kaikkein pienimpien yritysten asemaa vaan lisää pienyrittäjän ja hyvin menevien, vähän suurempien yritysten eriarvoisuutta. Lisäksi on huomioitava se, ettei tässä muutoksessa tapahdu minkäänlaista normienpurkua, sillä tämä muutos monimutkaistaa myös verojärjestelmää. Tällä perusteella kannatan edustaja Hanna Sarkkisen tekemää esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-12-07T23:28:48,2016-12-07T23:29:30,Tarkistettu,1.1 2016_126_262,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on hallitus, joka nyt todella teoilla kannustaa ja edistää yritystoimintaa. Maksuperusteinen arvonlisävero, perhekustannusten tasaus, kilpailukykysopimus ja tämä yrittäjävähennys ovat konkreettisia toimenpiteitä, jollaisia ei ole nähty vuosikymmeniin suomalaisessa yhteiskunnassa. Monia muitakin toimenpiteitä muun muassa sääntelyn purkamisen osalta on toteutettu. Samalla toteutetaan oikeudenmukaisuutta ja edistetään yritteliäisyyttä ja työllisyyttä. Tämä yrittäjävähennys kannustaa pk-yrityksiä kasvamaan, saamaan enemmän yrittäjävähennystä, ja näin ollen se kyllä parantaa yritystoiminnan harjoittamisen edellytyksiä ja sitä kautta tuo takaisin niitä verotuloja, mitä menetyksiä tämä nyt alussa tuottaa. Edellisen hallituksen aikana 900 miljoonaa annettiin veronkevennyksiä, vain suurituloisille osakeyhtiöille. Tässä uudistuksessa nähdään myös pienten yritysten arvo ja sitä halutaan kannustaa ja edistää. Mietinnön mukaan tällä on vaikutuksia yritystoiminnan harjoittamiseen ja sitä kautta myös työllistämiseen. Tämä on hyvä esitys, jota on ilo kannattaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-07T23:29:35,2016-12-07T23:31:15,Tarkistettu,1.1 2016_126_263,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yrittäjävähennys on ollut kristillisdemokraateilla pitkään meidän vaaliohjelmissamme, ja olemme tyytyväisiä, että se nyt vihdoin toteutuu, ja erityisesti nimenomaan juuri sen takia, että yhtiömuoto ei saisi olla se, mikä asettaa nämä yritykset erilaiseen asemaan. Niin kuin tuossa edustaja Kankaanniemi totesi, viime kaudella toteutettiin yhtiöveron alennus, joka koski osakeyhtiöitä, ja henkilöyhtiöt ja toiminimet eivät silloin saaneet tätä voisi sanoa verotukea, jota kuitenkin nimenomaan juuri nämä yritykset kaikkein eniten tarvitsisivat, jos ajatellaan näitten yritysten toimintaa ja sitä, minkälaisilla toimialoilla ne toimivat. Siinä mielessä tätä hallituksen esitystä voi kannattaa. Tietysti näitä työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida, eikä niitä pidä varmasti lähteä sillä tavalla liioittelemaan, mutta näinä aikoina juuri nämä pienet toiminimiyhtiöt ja henkilöyhtiöt mielestäni kyllä ovat ansainneet kaiken selkään taputuksen ja toivotuksen sille, että nämä yritykset pärjäisivät paremmin ja saisivat enemmän liikevaihtoa ja lähtisivät kasvamaan. On aivan selvää, että silloin kun pohditaan sitten esimerkiksi näitä työllistämisen kustannuksia, varmasti nämä ensimmäisen työntekijän erilaiset sivukuluvähennysjärjestelmät ja vastaavat ovat sentyylisiä, joita tässä salissa pitäisi kyllä ihan yhtenä rintamana olla viemässä eteenpäin. Uskon, että nimenomaan ne isommat työllisyysvaikutukset löytyvät siltä puolelta. Mutta ei tätäkään pidä vähätellä, ja kyllä pidän tärkeänä, että tämä oikeudenmukaisuusnäkökulma tässä toteutuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-07T23:31:17,2016-12-07T23:33:04,Tarkistettu,1.1 2016_126_264,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vasemmisto-oppositio on tänäänkin kritisoinut voimakkaasti useimpia hallituksen tekemiä esityksiä, joilla työnteon ja yrittämisen kannusteita kohennetaan merkittävästi. Tänään käsittelyssä on ollut jo muun muassa hallituksen esitys tuloverolaiksi ja sen sisältämät tuloveroalennukset, jotka kohentavat tavallisen palkansaajan ostovoimaa merkittävästi. Jo aiemmin täällä salissa on päätetty muun muassa maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönotosta pienimmissä yrityksissä. Kyseistä lakiuudistusta ovat kiitelleet laajasti muun muassa yrittäjäjärjestöt. Vielä yhden seikan mainitakseni: muun muassa päivähoitomaksuja alennetaan merkittävästi yksinhuoltajaperheissä, mikä parantaa kannusteita työn vastaanottamiseen. Arvoisa puhemies! Yksinään mikään toimenpide ei varmastikaan tule ratkaisemaan yhteiskuntaamme piinaavaa työllisyysongelmaa, mutta yhdessä hallituksen työllisyyttä kohentavat toimenpiteet antavat erinomaiset mahdollisuudet työpaikkojen synnylle ja vuosikausia kestäneen lamakauden päättymiselle. Arvoisa puhemies! Yrittäjävähennys vaikuttanee sitä kohtaan esitetystä voimakkaastakin kritiikistä huolimatta varsin myönteisesti yrittäjätoiminnan jatkamiseen ja laajentamiseenkin monessa tapauksessa, kun yrittäjän käteenjäävät tulot lisääntyvät. Myös uusien työntekijöiden palkkaamisen kannusteet kasvavat, kun yrityksen laajentuessa ja tulojen kasvaessa aiempaa suurempi osa tuotoista jää yrittäjälle. Hallituksen esityksen mukainen yrittäjävähennys, johon ei sisälly vihreiden esityksen mukaista kattoa, on mielestäni selkeä ja myös siltä osin kannatettava, kuten muutkin hallituksen hyvät ja yrittäjämyönteiset lakiesitykset. Ne lisäävät työllisyyttä ja tuovat valtiolle ainakin jonkin verran verotuloja, jotka kompensoivat veronkevennysten verotaloudellisia vaikutuksia. Arvoisa puhemies! Kiitän lopuksi kristillisdemokraatteja rakentavasta oppositiopolitiikasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-07T23:33:04,2016-12-07T23:35:16,Tarkistettu,1.1 2016_126_265,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse myös yhdyn noihin edustaja Savion kiitoksiin liittyen tuohon kristillisdemokraattien hyvään ymmärtämiseen yrittäjyydestä ja sen merkityksestä. Tälläkin lakiesityksellä yrittäjien tilannetta parannetaan. Aikanaan yhteisöveron lasku 20 prosenttiin oli osoitus siitä, että kaikkia yrityksiä ja yhtiömuotoja ei kohdeltu siinä mielessä tasavertaisesti, miten etuja sai. Täällä on otettu esille se, voiko eri yhtiömuotoja verrata. Totta kai niitä voi verrata, ja niitä pitääkin verrata. Siksi yrittäjät miettivät kohdallaan, mikä yhtiömuoto heille ja heidän toiminnalleen olisi kaikkein paras, kätevin ja helpottavin, ja on selvä, että niissä on muun muassa erilaisia verotuksellisia ratkaisuja. Tätä vartenhan Suomessa on eri yhtiömuodot tarjolla. Tämä hallitus on tehnyt hyviä esityksiä. Täällä on tullut esiin maksuperusteinen alv ja sitten tämä yrittäjävähennys. Kaikki tämäntyyppiset työntekoon kannustavat muodot ovat minusta erittäin perusteltuja, ja niillä on pitkällä aikavälillä työllisyyttä parantava vaikutus. Toki ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso kynnys pienyrittäjälle. Siinä, millä sitä kynnystä pystytään madaltamaan, varmaan kaikki toimenpiteet ovat tärkeitä. Täällä on esitetty oppositiosta, että se on se heidän ratkaisunsa. Kysynkin, kuinka monta työpaikkaa sillä tarjotaan, kun täällä muun muassa edustaja Kiuru sanoi, että ei hallituksen esityksessä kerrota, kuinka monta työpaikkaa tämä tuo. Montako työpaikkaa opposition esitys tuo? Kertokaa minulle se lukema.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-07T23:35:16,2016-12-07T23:37:12,Tarkistettu,1.1 2016_126_266,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Aallon tekemää vastalauseen numero 2 mukaista lausumaehdotusta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-07T23:37:12,2016-12-07T23:37:22,Tarkistettu,1.1 2016_126_267,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kymmeniätuhansia — jos näin tässä heti vastataan kysymykseen. Opposition ehdotukset perustuvat yleensä siihen, että meillä on jotakin tuntumaa siihen, mistä me puhumme — ei toiveiden tynnyristä, vaan kyllä ihan realiteettia on olemassa. Vasemmistoliitosta on esitetty nimenomaan sitä, että parannetaan yritysten mahdollisuuksia palkata ensimmäinen työntekijä taikka yleensäkin työntekijä, joka on työtön, ja yhtenä esimerkkinä opposition innovatiivisuudesta on se, että olemme tuoneet esille mahdollisuuden, että yritykset saavat ensimmäistä vierasta työntekijää palkatakseen niin sanotusti tuplavähennysoikeuden, joka sekin tietysti kohdentuu juuri tässä yrityskentässä erittäin vaikeasti niin, että pitää olla tulosta, ennen kuin voi vähentää. Ja jos tässä sanotaan, että yritysten erilaisuutta verotuksellisesti on helppo arvioida, niin ei todellakaan ole. Tätä toimenpidealoitetta valmistellessani törmäsin juuri siihen, kuinka mahdottoman vaikea on meidän yritysverokanta ja tavallaan se, onko henkilöyritys, onko toiminimi vai onko osakeyhtiö. Tuon oman toimenpidelakialoitteeni vein ministeri Lindströmille ja Vehviläiselle nähtäväksi, että tulisi tämmöinen tuplaoikeus vähentää ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamisen kulut täysimääräisesti ensimmäisenä palkkaamisvuotena. (Markku Pakkasen välihuuto) — Kyllä, eli kun nykyisellään palkkakustannukset voidaan vähentää tuloksesta, niin luotaisiin mahdollisuus, että ne voidaan ensimmäisenä vuonna tällaisessa yrityksessä vähentää tuplasti. Teetätin tästä laskelmat eduskunnan tietopalvelussa. Suomen Yrittäjien silloinen toimitusjohtaja, perussuomalaisten tämänhetkinen talousvaliokunnan puheenjohtaja sekä riihimäkeläinen terästeollisuuden toimitusjohtaja kävivät sen arvioimassa ja totesivat, että tämä olisi erittäin hyvä ja varsinkin, kun se olisi ollut kustannustehokas. Voin sen edustaja Pakkaselle toimittaa oikein lahjapaketissa näin joulun merkeissä. Mutta tässä hallituksen esityksessä on hyvä tahto. Se on erinomaista. Näiden kahden hallituksen olisi pitänyt istua yhtä aikaa, niin viime kauden kuin tämän kauden, jotta tämä yritysverotuksen kannustavuus olisi pystytty yhteensovittamaan. Yhteisövero ja nyt tässä ajateltu malli ovat hyviä, mutta eittämättä tämä enemmänkin palkitsee niitä, voisiko sanoa, palvelutoimintoja. On hyvä, että palvelutoimintoihin satsataan ja sitä yrittäjyyttä myös kannustetaan, mutta eittämättä semmoinen stabiilissa tilassa oleva yritys, jolla ei ole tavallaan kasvuhalukkuutta työllistämisen muodossa, saa nyt kaikkein makeimmat mansikat. Enkä haluaisi tässä keskustelussa ottaa apteekkareita keskiöön, mutta kun se on täällä esille tuotu, niin juuri sellaisessa tilanteessa, missä tietty palvelu on lainsäädännöllä turvattu ja sitä kautta oleva yrittäjyys on aika rajattua — sekin pitää huomioida sitten, että on siellä myös pieniä apteekkareita, jotka pienissä kunnissa eivät ryve rahassa — ei tämä kannusta millään tavalla kehittämään omia palveluitaan tai palkkaamaan uusia työntekijöitä. Hallituksen esityksessä jaetaan rahaa. Ei yhdessäkään perustelupuheenvuorossa ole hallituksen puolelta pystytty sanomaan, montako uutta teollista työpaikkaa tämä esitys luo Suomeen, paljonko se luo uutta työllisyyttä. Ei juuri niissä pienissä yrityksissä, jotka lähtevät toimintaansa kehittämään, tällä mitään apuportaita anneta kasvuun. Tällä palkitaan niitä yrityksiä, joittenka toimet tällä hetkellä ovat voitokkaita. Hallituksen hyvä tahto valuu vain raharikkaiden yritysten rahapussiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-07T23:37:24,2016-12-07T23:43:07,Tarkistettu,1.1 2016_126_268,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä esitystä ei ole suotta sanottu apteekkarivähennykseksi. Apteekkarit ovat tässä esimerkkinä — vaikka ovat kelpoväkeä, kunnon väkeä — vain ja ainoastaan siitä syystä, että he ovat lain mukaan henkilöyrittäjiä. Heistä on olemassa tilastot, ja Suomen Apteekkariliitto on voinut kertoa, että keskimääräisillä apteekkarin tuloilla hyöty, käteenjäävä tulo, on 5 700 euroa ensi vuonna, sitä seuraavana vuonna, sitä seuraavana vuonna ja tästä eteenpäin. Samanlaisia etuja nauttivat henkilöyhtiömuodossa toimivat yksityislääkärit, asianajajat ja muut, jotka saavat nämä 75 miljoonaa eli suurimman osan tästä koko niin sanotusta yrittäjävähennyksestä. Tämä ei varmaankaan ollut lainsäätäjän tarkoitus, antaa apteekkareille tällaista lahjaa, totesi valiokunnan kuulema asiantuntija. On vähän jäänyt epäselväksi — varsinkin kun perussuomalaiset ovat tässä nyt osoittautuneet apteekkareiden, noiden joka kunnan verotilastojen ykkösnimien, suurimmiksi ystäviksi — oliko se ehkä sittenkin tarkoitus. Jos halutaan aidosti auttaa pieniä yrittäjiä, niin silloin kannattaa jatkaa sitä työtä, jonka valtiovarainministeri Antti Rinne teki nostaessaan alvin alarajan 8 500 eurosta 10 000 euroon. Tästä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus teki tutkimuksen ja totesi, että tämä oli hyvä, oikeansuuntainen toimi, ja siksi on syytä nyt EU:n kanssa neuvotella siitä, että korotettaisiin tätä alarajaa 30 000 euroon, jotta mahdollistettaisiin pienyritystoiminta ja yksin-yrittäjien parempi toimeentulo. Myöskin Suomen Yrittäjät on kääntänyt kelkkansa tässä asiassa: he vastustivat aikaisemmin tätä verisesti ja nyt ovat sitä mieltä, että tämä on oikeansuuntainen toimi. Olen todella tyytyväinen siitä, että hekin ovat tulleet tässä sosialidemokraattien linjoille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-07T23:43:09,2016-12-07T23:45:17,Tarkistettu,1.1 2016_126_269,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Silloin kun Antti Rinne oli valtiovarainministerinä ja itse istuin vielä tuolla Euroopan parlamentissa, yritin selvittää, olisikohan tuo mahdollista, että Suomessa voitaisiin tätä alvin alarajaa nostaa yli tuon 10 000 euron, mikä meillä on tuossa liittymissopimuksessa neuvoteltu, ja kyllä se koko lailla mahdotonta on, koska se tarkoittaisi sitä, että neuvostossa kaikkien muitten jäsenmaitten pitäisi hyväksyä tämä muutos. Se olisi erittäin tarpeellinen, ja on kummallinen tilanne EU:n sisällä, kun siellä ovat nämä niin sanotut vanhat jäsenmaat, esimerkiksi Iso-Britannia, jolla tämä vähäisen toiminnan alvin alaraja huitelee jossakin 90 000 eurossa — he tosin ovat lähtemässä nyt unionista, mutta joka tapauksessa aika hyvän edun aikanaan itselleen neuvottelivat. Ranska pyörii jossakin 70 000 eurossa. Että kyllähän neuvostossa pitäisi nyt tehdä jonkunlainen yhteinen päätös siitä. Eihän se voi niin olla, että se, missä vaiheessa olet liittynyt unioniin, määrittää tämän vähäisen toiminnan alvin alarajan. Tämä on yksi sellainen asia, joka pitäisi jämäkästi nostaa pöydälle siellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-07T23:45:18,2016-12-07T23:46:21,Tarkistettu,1.1 2016_126_270,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Myönnän tämän seuraavan vastauspuheenvuoron edustaja Harakalle, mutta sanon, että tuolla puhujalistalla on niin vähän puhujia, että ne, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, varaavat sen sieltä sitten. — Mutta nyt edustaja Harakka.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_271,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Täsmällisesti tähän pieneen detaljiin, tosi merkittävään yksityiskohtaan, jonka edustaja Essayah tässä nosti esille: Kuten tässä makeisverokeskustelussa nähtiin ja ollaan nähty muutamassa muussakin kohtaa, tämä hallitus ei kovin pontevasti pyri neuvottelemaan Suomen etujen mukaisia ratkaisuja Euroopan unionissa. Siksi ehdotammekin, että hallitus aloittaisi nämä poikkeuslupaneuvottelut, kun tiettävästi samaan aikaan Virossa on meneillään juuri tämä prosessi, että he ovat nostamassa sitä omaa alvin alarajaansa 40 000:een. Jos virolaiset nyt tohtivat käydä Brysselin kanssa näitä keskusteluita juuri samoin perustein kuin edustaja Essayah, että vanhoilla jäsenmailla on aivan toisensuuntaiset edut kuin mitä nuoremmat jäsenmaat ovat voineet hyödyntää, niin kyllä meidän täytyy olla tomerana sinne suuntaan. Tässä kohtaa hallituksen, josta on kuulunut paljon ymmärrystä tälle meidän aloitteellemme, tulisi nyt toimia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-07T23:46:30,2016-12-07T23:47:36,Tarkistettu,1.1 2016_126_272,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Essayahille tästä hyvin selventävästä kommentista liittyen tähän alv:n nostoon. Niin kuin olemme tässä illan mittaan moneen kertaan huomanneet, kyllä hallitus voisi toimia aika ripeästi, mutta kun meillä on tämä ystävämme EU, jonka kanssa meidän pitää kuitenkin yhteisillä pelisäännöillä esiintyä. Kiitos etukäteen jo edustaja Myllykoskelle tästä joululahjasta, jonka tulen saamaan. Esitän nyt kuitenkin kysymyksen: Kun teidän esityksenne on, että ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamisesta tuplavähennysoikeus työntekijän palkkaamisen sivukuluista, niin mitä se tarkoittaa silloin kun suutari on tuossa Helsingissä töissä ja se palkkaa siihen ensimmäisen työntekijän? Suutarin palkka varmaan on siinä 13—15 euron paikkeilla, niin kerro minulle, miten se homma sitten käytännössä menee, että sen kannattaa palkata siihen se ensimmäinen vieras työntekijä. Tuplavähennysoikeus työntekijän palkkaamisen sivukuluista, niin kuin teidän esityksenne kuuluu kohta — ilmeisesti kuuluu, vai sisältyykö tämä siihen joululahjaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-07T23:47:37,2016-12-07T23:48:49,Tarkistettu,1.1 2016_126_273,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meinasin muusta puhua, mutta ihan lyhyesti: Nimenomaan se esitykseni problematiikka liittyy siihen, että ollaan yhtiömuodossa ja tuloksesta voidaan vähentää, mikä tarkoittaa, että tämä suutariliike voi vähemmällä riskillä palkata vieraan työntekijän, kun tietää, että hänen palkkauskustannuksistaan jää tämä ja tämä osuus pois. Mutta se tarkoittaa, että sen suutariyrityksen pitää olla kasvukykyinen ja halukas ottamaan se ensimmäinen vieras työntekijä. Tämä ei tarkoita, että tarvitsee olla yhden henkilön yritys, vaan tämä voi olla perheyritys, joka työskentelee ja tarjoaa suutari- ja kenkäpalveluita, mutta se on ensimmäinen vieras työntekijä, jolloin sitä omaa työvoimaa voi olla perheen sisällä enemmän ja jolloin sitten tavallaan nämä liiketoimintamahdollisuudet ja tuloksentekokyvykkyys ovat jo, mutta pohditaan, että otammeko ensimmäisen vieraan, jolloin yrittäjäriski vähenee siltä osin, että jos rekrytointi onnistuu ja saadaan hyvä työntekijä, joka tekee tulosta, niin hänen palkkakustannuksistaan sivukulut voidaan poistaa kokonaisuudessaan. Täytyy kiittää tässä edustaja Essayah’a hyvästä puheenvuorosta, mutta syyttelemättä tätä hallitusta tai edellistä hallitusta tai sitä edellistä hallitusta, täytyy sanoa, että kyllä tämä tilanne on vähän semmoinen, että me voisimme tehdä semmoisen reality-tv-sarjan ""Mitä me puusilmät"" tästä, kuinka me olemme antautuneet EU:n erilaisten määräysten vietäväksi. Siellä on puhemies Pekkarinen, (Puhemies koputtaa) jonka kirjoitusta siitä, mitenkä kummallisessa tilanteessa olemme vaikkapa nielujen osalta, juuri kehuin, ja tässä sitä onkin nieltävää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-07T23:48:49,2016-12-07T23:51:02,Tarkistettu,1.1 2016_126_274,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,Edustajan hyvästä puheenvuorosta huolimatta aika on mennyt.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_126_275,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämä vähäisen toiminnan arvonlisäveroraja on kyllä yksi sellainen asia, että jos tätä saataisiin harmonisoitua EU-tasolla, niin tämä varmasti lisäisi sellaista jäsenmaitten välistä luottamusta. Kyllä täällä on kummallisia jäänteitä ikään kuin siitä, että niillä jäsenmailla, jotka ovat aiemmin tulleet EU:hun, on sitten joitakin erityisiä etuja siitä hyvästä, ja sitten myöhemmin mukaan tulleet ovat vähän niin kuin lapsipuolen asemassa. Että kyllä tämä olisi yksi sellainen askel, joka varmasti olisi sellainen, joka lisäisi maitten välistä luottamusta toisiinsa. Ja toisaalta kun miettii sitä, että tavara liikkuu rajan yli maasta toiseen, niin onhan se aika käsittämätöntä, että sitten vähäistä toimintaa voidaan harjoittaa eri maissa erilaisilla pelisäännöillä. Ylipäätänsä tästä arvonlisäverosta täytyy todeta, että nimenomaan monet käsityövaltaiset yritykset kokevat, että se on vain ylimääräinen lisävero, kun ei ole oikeastaan sen tyyppisiä tuotteita, että niissä käytetyistä materiaaleista voisi tehdä suuria vähennyksiä, jolloin enimmäkseen se niin sanottu arvonlisä on juuri sitä työtä, mikä panostetaan siihen tuotteeseen. Siinä mielessä käsityövaltaiset yrittäjät kokevat tämän arvonlisäverokohtelun jo muutoinkin hyvin raskaana. Tämä olisi erinomainen tapa auttaa tämän tyyppisten pienien yritysten, jotka toimivat varmaan monet sitten juuri toiminiminä ja henkilöyrityksinä, tilannetta. Siinä mielessä tässä kyllä sanoisin, että kannattaisi lähteä hallituksen ja opposition yhdessä tätä asiaa selvittämään EU-tasolla. Oli hyvä kuulla täällä, että Viro on todellakin lähtenyt jo omalta kohdaltaan asiaa oikaisemaan. Nyt vain Suomessakin siviilirohkeutta peliin ja tätä asiaa selvittämään neuvostotasolla. Onhan tämä nyt kumma, jos tätä ei voida viedä eteenpäin. Varmasti monet, monet muutkin jäsenmaat kokevat tämän tilanteen hyvin epäreiluksi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-07T23:51:08,2016-12-07T23:53:04,Tarkistettu,1.1 2016_126_276,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Harakka kysyi ehkä hiukan provosoivastikin — en tiedä, oliko se hänen tarkoituksensa, mutta saattoi olla — onko perussuomalaisten tarkoituksena ollut ajaa tiettyjen suurituloisten yrittäjäryhmien etua tämän yrittäjävähennyksen kautta. No, vastaan nyt ainakin henkilökohtaisena kantanani, että tämä ei ole todellakaan ollut perussuomalaisten tarkoitus, vaan ajatuksena on ehdottomasti ollut parantaa koko yrittäjäkentän etua työllisyystilanteen yleiseksi parantamiseksi. Arvoisa puhemies! Mitään alaa erityisesti esille nostamatta, vaikka se on saattanut tässä keskustelussa jo muiden edustajien toimesta tullakin esille: mikäli havaitaan ja koetaan toimivan markkinatalouden kannalta ongelmalliseksi se, ettei jollain tietyllä alalla tai joillakin tietyillä aloilla markkinaehtoinen kilpailu toimi, niin ainakin mielestäni paras vaihtoehto tilanteen korjaamiseksi on se, että tarkastellaan kyseisellä alalla kilpailua mahdollisesti rajoittavaa lainsäädäntöä ja sitä tarvittaessa myös korjataan. Sitä vastoin pitäisin varsin ongelmallisena sellaista, että verotukseen luotaisiin poikkeuksia vain tiettyjä aloja silmällä pitäen tai vaihtoehtoisesti pelättäisiin jättää hyviä uudistuksia kokonaan tekemättä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-07T23:53:04,2016-12-07T23:54:29,Tarkistettu,1.1 2016_126_277,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, olenko huojentunut edustaja Savion kertomasta, että ei ollut tarkoitus suosia apteekkareita, yksityislääkäreitä ja asianajajia, niin vain kävi. Tässä on kuitenkin monta kuukautta ollut tiedossa tämä eduskunnan tietopalvelun laskelma ja myöskin hallituksen esityksen kertomus siitä, että suurin osa tästä yrittäjävähennyksestä kohdistuu aivan muille tahoille kuin mitä hallitus varmaankin ihan hyvässä tarkoituksessa halusi suosia, jolloin olen ihmeissäni siitä, että tätä ei ole haluttu korjata vaan tämä halutaan viedä tällaisenaan läpi. Ja kyllä tiedän tähän syynkin, jonka myöskin valiokunnan kuulema asiantuntija aika raadollisesti esitti: tarkoitus on suosia eräitä eturyhmiä ja erityisesti sitä, että Suomen Yrittäjienkin täytyy saada tässä nyt joitain tavoitteitaan läpi, kun se ei kiky-sopimuksessa erityisen hyvin menestynyt. Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä nostaa yhden erityiskysymyksen, joka entisestään vääristää verojärjestelmää ja joka olisi valiokunnan mietinnössäkin tullut ottaa huomioon. Se on nimittäin se, että tämä lakiesitys pitää metsätaloutta virheellisesti yritystoimintana, vaikka metsätulo on pääomatuloa eikä yrittäjätuloa. Sitä pitäisi siis rinnastaa sijoitustoimintaan. On erittäin ongelmallista, että omaisuustuloa kohdellaan yrittäjätulon kaltaisesti, vaikka toiminnan luonne, tulonmuodostus ja verotus poikkeavat toisistaan. Näin ollen metsätuloon ei tulisi kohdistaa yrittäjävähennystä. Sen lisäksi meillä on vielä tämä metsälahjavähennys — toinen näistä kolmesta iloisesta rosvosta — joka erityisesti suosii metsänomistamista. Metsätulo, puun myyntitulo, on pääomatuloa, jossa tappioita ja kuluja ei kohdenneta erikseen tulolajiin vaan ne voidaan vähentää muista pääomatuloista. Eli tämä mietinnön perustelu, että yrittäjävähennys tehdään myös metsänomistajille, on täysin kestämätön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-07T23:54:30,2016-12-07T23:56:32,Tarkistettu,1.1 2016_126_278,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun päästiin keskustelemaan näistä sosialidemokraattien vaihtoehdoista, on hyvä todeta vielä kerran, että yrityksen arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen nykyisestä 10 000 eurosta 30 000:een ei ole mikään kauaskantoinen unelma, siintävä mahdottomuus, vaan kyllä kysymys on siitä, että jo aikaisemmin, kun viime hallituskaudella tätä alvin alarajaa korotettiin, siltä osin on jo silloin käynnistynyt poliittinen keskustelu. Jota muuten tukivat perussuomalaiset. En tiedä muistavatko silloiset aikalaiset, että Timo Soini sanoi ennen eduskuntavaaleja, 3.3.2015 Kauppalehdessä, että arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korotus on seuraavan hallituksen tärkein verouudistus. (Timo Harakka: Tärkein!) Näin se internetti kertoo meille, mitä tämä hallitus jättää tekemättä. (Timo Harakka: Tärkein!) Perussuomalaisten vaalipuheista voidaan olla näin jälkikäteen monta mieltä — niin paljon on petettyjä lupauksia kuin on ollut puhujiakin — mutta minä pidän tätä erittäin merkittävänä asiana pienyrittäjyyden, erityisesti yksinyrittäjyyden, kannalta. Jos tähän Virokin pystyy, niin kysyn teiltä: miksi me suomalaiset sallisimme sen, että muilla EU-mailla asiat ovat tässäkin suhteessa paremmin? Eikö ole erikoista, että melkein kaikilla EU-mailla on Suomea korkeampi alaraja, Isossa-Britanniassa korkein, joka on jopa 95 000 euroa? Ja kyllä Viron 16 000 euron rajan korotus, kun he lähtevät kolminkertaisellakin korotuksella liikkeelle ja neuvottelemaan, jo kertoo siitä, minkälainen porukka tämä suomalaisten porukka on, jos me emme tätä asiaa rupea ajamaan EU:ssa, (Puhemies koputtaa) varsinkin kun digialvi saatiin lopulta komissionkin jakeluun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-07T23:56:32,2016-12-07T23:58:40,Tarkistettu,1.1 2016_126_279,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olkoon tämä nyt vaikka puolustuspuheenvuoro sille, että meillä on tässä maassa hyvä ja turvattu lääkehuolto. En halua tavallaan yhtyä siihen kuoroon, että hallituksen tekemällä päätöksellä syyllistämme yhden meidän kansanterveyden kannalta tärkeän palvelumuodon sille alttarille, että raatelemme sen järjestelmän, jonka itse olemme luoneet, jonka lainsäädäntöä itse hallinnoimme ja joka on tarkkaan säädeltyä. En halua niiden apteekkareiden niskaan sitä huomenlahjaa, joka sitten kiroukseksi on muuttunut tässä keskustelussa, kun puhutaan yritysverotuksesta, joten toivon kyllä todellakin semmoista maltillista lähestymistapaa siihen, kuinka lähdemme uudistamaan sitten tätä koko järjestelmää. Onko se monopolia, vai onko se niin, että olemme itse lainsäädännöllä luoneet tällaisen mahdollisuuden, että se on olemassa olevaa. Mutta kun me pystymme sen täällä muuttamaan, niin tehdään siitä jotakin sellaista, mikä on toimivaa. Mielestäni olisi tosi tärkeätä, että ei nyt tosiaan syyllistetä niitä ihmisiä, jotka ovat hallituksen toimesta rikastumassa, vaan todetaan, että hallitus on tämän ratkaisun tehnyt, ei se Apteekkariliitto taikka ne asianajajat, jotka muuten minun mielestäni ovat kyllä ihan hyvästikin laitettavissa tässä jossain vaiheessa johonkin toiseen keskusteluyhteyteen kuin apteekkarit — mutta se siitä. Tässä keskustelussa on tärkeää huomata se, että hallitus ei ole tällä esityksellä edistämässä kasvuyrittäjyyttä ja lisäämässä työpaikkoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-07T23:58:41,2016-12-08T00:00:42,Tarkistettu,1.1 2016_126_280,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On syytä muistuttaa, että näiden eri ammattiryhmien ja yrittäjien joukossa on noin 150 000 suomalaista yrittäjää, joita tämä asia tavalla tai toisella koskee. Se on totta, että se koskee eri summilla eri yrittäjiä, koska yrityksillä on erilaisia voittoja ja erilaisia liikevaihtoja, mutta kyllä tässä on tietenkin kyse kymmenistätuhansista yrittäjistä, ja sen takia minusta tämä on äärimmäisen tärkeä ja hyvä esitys. Tämä alvin alarajan nosto vaikka kolmeenkymppiin: no, miksei sitä voisi nostaa vaikka 50 000:een sitten samalla lailla, niin että tulisi 20 000 euroa parempi esitys? Kysynkin siitäkin: montako työpaikkaa tulee sitten sinne pienyrittäjälle, kun se alaraja nousee kympistä kolmeenkymppiin? Kertokaa minulle työpaikkojen lukumäärä. Edustaja Myllykoski kertoi, että vasemmistoliiton palkkakuluvähennys tuo 10 000 työpaikkaa, kun perheyrittäjä työllistää sen ensimmäisen vieraan. Aivan varma vastaus on, että näin ei tapahdu. Suomesta ei löydy 10 000:ta perheyritystä, jotka pystyisivät sen ensimmäisen vieraan palkkaamaan tällaisilla ehdoilla. Mutta varmaan edustaja Kiuru tai Harakka kertoo minulle, montako työpaikkaa tulee tällä alvin alarajan nostolla 10 000:sta 30 000:een.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-08T00:00:43,2016-12-08T00:02:09,Tarkistettu,1.1 2016_126_281,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tätä yrittäjävähennystä on nyt puitu täällä jo usean käsittelyn ajan, ja luulisi, että mitään uutta ei enää näissä keskusteluissa ole tullut ilmi pitkään aikaan eikä varmaan enää tulekaan, mutta käytän silti vielä yhden puheenvuoron. Edustaja Harakka totesi minun maininneen jokseenkin siten, ettei perussuomalaisten tarkoituksena ollut kohdentaa merkittävää veronalennusta suurituloisille yrittäjille mutta niin vain kävi. No, tämä loppu ""niin vain kävi"" oli hänen oma lisäyksensä, ei minun omaa lausuntoani. En tiedä, miten Harakka sen sitaatin tarkoitti, mutta merkittäköön tämä nyt vielä varmuuden vuoksi pöytäkirjaan. Edustaja Pakkanen totesi äsken jokseenkin niin, että tämä lakimuutos tuo nyt sitten tietysti suurituloisimmille yrittäjille suurimman euromääräisen edun, ja näinhän tämä asia tietysti on, mutta kun tämä järjestelmä yritetään mahdollisimman selkeäksi tehdä, niin se on tietysti luonnollinen seuraus tästä asiasta. Näin siinä käy. Puhemies! Vielä haluaisin palata tähän arvonlisäverotuksen alarajan nostoon, jota sosialidemokraatit nyt vaativat tältä hallitukselta. Viime vaalikaudellahan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa tosiaan nostettiin sosialidemokraattisen valtiovarainministerin ollessa vallassa. Silloin se nostettiin 8 500 eurosta 10 000 euroon. Nyt sosialidemokraatit vaativat, että hallitus käynnistää neuvottelut komission kanssa rajan nostamiseksi 30 000 euroon. No, tavoite on hyvä. Se ei ole tietenkään yksinkertainen toteuttaa, koska se ei ole Suomen kansallisesti päätettävissä. Kysyisinkin vielä esimerkiksi edustaja Harakalta: miksi hallitus ei viime kaudella nostanut tätä alarajaa 30 000 euroon, kun teillä oli valtiovarainministerin salkku, jos te tämän olisitte kokeneet jo silloin hyvänä uudistuksena?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-08T00:02:09,2016-12-08T00:04:13,Tarkistettu,1.1 2016_126_282,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sen verran oikaisen, että neuvottelua ei käydä pelkästään komission kanssa vaan myös jäsenmaiden hallitusten muodostaman neuvoston kanssa, kuten edustaja Essayah tuossa totesi, ja se luonnollisesti tätä hiukan mutkistaa. Vastaus edustaja Savion kysymykseen on yksinkertaisesti se, että kannattaa seurata tehtyjen reformien vaikutuksia ennen kuin mennään pidemmälle niistä. Kun tämä oli toteutettavissa siis jo sallitun rajan puitteissa, niin Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tutki sen, koska on esitetty myös paljon epäilyksiä siitä, onko tämä alvin alarajan nosto hyvä asia, johtaako se kilpailuvääristymiin, pakottaako se pitämään liikevaihdon alle sen alarajan ja niin edelleen, ja hiukan yllättävästi — ja varmasti esimerkiksi Suomen Yrittäjiä yllättävästi — ilmeni, että itse asiassa tämä nykyinen alhainen alaraja estää yritysten kasvua, ja se suositteli, niin suoraan kuin nyt tutkimuslaitos voi suositella, harkittavaksi sen nostoa, ja tämä sai myös Suomen Yrittäjät muuttamaan mielipidettänsä. Samoin Yrittäjänaiset itse asiassa — edustaja Pakkanen — on esittänyt tätä 50 000:een nostamista ihan samoin perustein, eli että se mahdollistaisi työvoimavaltaisten yritysten kasvun. He mainitsevat erityisesti palvelusektorin ja digiosaamisen tässä. Heilläkään ei tässä nyt mitään suoranaisia lukuja ole, mutta kyllä ainakin he, puheenjohtaja Seija Estlander ja toimitusjohtaja Marju Silander, ainakin näyttävät luottavan siihen, että kasvu ja työllisyys merkittävästi tässä kohenisivat. Ja ennen kaikkea tässä on se, että näitten kaikkein pienimpien yritysten kasvun esteet poistuisivat, koska ne voisivat kasvaa tuohon ylempään alarajaan asti täysin kevein hallinnollisin rakentein.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-08T00:04:13,2016-12-08T00:06:16,Tarkistettu,1.1 2016_126_283,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan juuri niin kuin edustaja Harakka tuossa totesi, tämä 10 000 euroa oli se maksimi, mikä oli sovittu silloin Suomen liittyessä unioniin, ja 8 500:sta pystyttiin siihen 10 000:een liikahtamaan ilman, että siitä tarvitsi lähteä käymään sitten neuvotteluja muiden jäsenmaiden kanssa neuvoston puolella. Ja varmasti viime kaudella tehtiin se, mikä sillä hetkellä oli mahdollista. Mutta niin kuin täällä todettiin, Suomen Yrittäjät on tässä asiassa muuttanut kantaansa. Heillä oli tosiaan tämmöinen kilpailuvääristymän pelko, ja siinä mielessä he katsoivat, että tämä raja asettaa aina sitten jotkut yritykset epäedullisempaan asemaan. Mutta on todella juuri näin, niin kuin edustaja Harakka totesi, että nimenomaan siitä 8 500:sta tuli juuri sellainen kasvun pysäyttäjä, koska monet yritykset katsovat, että he eivät halua sitä lisäsääntelyä, sitä lisäbyrokratiaa, he eivät halua rekisteröityä arvonlisäverovelvollisiksi, he eivät halua lähteä muuttamaan laskujansa ja koko järjestelmää, ja siinä mielessä siitä tuli kyllä hyvin, hyvin ""tehokas"" kasvun pysäyttäjä. Ja nyt tavallaan tämä 10 000 on taas sitten vastaavantyyppinen raja. Hyvin ymmärtää, että se on äärimmäisen vähäistä toimintaa, silloin kun puhutaan 8 500 tai 10 000 eurosta, ja todellakin sen tuplaaminen tai triplaaminen tai vaikka viisinkertaistaminen, niin kuin Yrittäjänaiset on esittänyt, olisi kyllä ehdottoman paikallaan. Ja tässä on erityisesti vielä tämä oikeudenmukaisuusnäkökulma: On tämä nyt kummallista, että kun tämä arvonlisävero on nimenomaan juuri tätä arvonlisää verottava vero ja sitten kuitenkin yritykset toimivat eri maissa ja tavarat liikkuvat rajojen yli, niin kyllähän tähän nyt joku roti pitäisi saada, että samalta viivalta lähdetään liikenteeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-08T00:06:18,2016-12-08T00:08:07,Tarkistettu,1.1 2016_126_284,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kun Yrittäjänaiset mainittiin, niin painoin sitten vielä puhepyyntönappia myös sen vuoksi, että Yrittäjänaiset todella on puhunut tästä 50 000:sta. Siellä on paljon näitä yksin—kaksinyrittäjiä ja pieniä yrittäjiä, jotka näkevät, että se todella toisi buustia ja helpotusta tilanteeseen. Täytyy sanoa, että ihmettelen, mitenkä silloin kun Suomen EU-jäsenyyttä on neuvoteltu, on alun alkaen sovittu tämmöinen 10 000:n alvivelvollisuuden yläraja, kun silloin on jo tiedetty, (Jari Myllykoski: Kuunneltiin herkällä korvalla Suomen Yrittäjiä!) että siellä on jäsenmaissa ollut ihan erityyppisiä rajoja, ja siinä mielessä tuntuu kyllä, että onko ollut vähän liian pehmeitä neuvottelijoita tai mikä tilanne. No, se on ollutta ja mennyttä, sitä ei kannata haikailla taaksepäin, koska tässä jamassa ollaan nyt. Mutta niin kuin tässä on useammissa puheenvuoroissa jo peräänkuulutettu, niin todella toivoisin, että tähän epäkohtaan Suomi tarttuisi rivakasti ja napakasti ja pyrkisi neuvottelemaan. Kaiken järjen mukaan olisi normaalia, että EU:n eri jäsenmailla olisi samantyyppisiä tai ainakin hyvin paljon lähempänä toisiaan olevia raja-arvoja myös tässä arvonlisäverovelvollisuudessa. Peräänkuulutamme nyt tästä salista tietysti sitten hallituksen edustajille ja neuvotteluihin EU:hun, että saadaan paljon korkeammalle se raja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-08T00:08:08,2016-12-08T00:09:41,Tarkistettu,1.1 2016_126_285,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittääkseni on näin, että tämä arvonlisäverovapautus ei ole tämä pohjoismainen perinteinen malli eli se ei ole esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa kovinkaan korkealla. Ja kun puhutaan yli 20 vuoden takaisista tapahtumista, niin silloin varmaankaan tämä ei ole ollut sitä myöskään suomalaisilla. Kuten muistamme, maatalousneuvottelut olivat se asia, joka vei EU-jäsenneuvotteluista, sanoisinko, (Jari Myllykoski: Nekin meni munille!) 90 prosenttia ajasta. Mutta tämä on korjattavissa. Kaikki on korjattavissa. EU on korjattavissa, ja meidän velvollisuutemme on korjata EU. Jotain peräähän tietenkin tuossa edustaja Myllykosken heitossa oli, että kuunneltiin Suomen Yrittäjiä, joka silloin oli asiassa väärää mieltä. Ikäväähän on totta kai se, että yhden etujärjestön asiaa ajetaan, mitä varten on valjastettu tämä 123 miljoonan tuuleen hukkaanheittokin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-08T00:09:44,2016-12-08T00:10:52,Tarkistettu,1.1 2016_126_286,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin  yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_126_287,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin  yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvää iltaa, kollegat! Vielä nyt siirrytään seuraaviin aiheisiin (Tuula Haatainen: Huomenta! — Jari Myllykoski: Huomenta!) — huomenta, joo, ollaan seuraavan päivän puolella — elikkä seurakunta-asioihin, ja kysymys on seurakuntiin sopivasti luottamuksesta ja sopimusten pitämisestä. Meillä on tilanne, että seurakunnat, niin kuin tiedätte, etenkin luterilainen ja ortodoksinen seurakunta toteuttavat yhteiskunnallisia tehtäviä, joita on tässä eduskunnan salin kanssa ja valtiovallan kanssa yhteisesti sovittu. Näitä ovat muun muassa hautaustoimi — siihen on oma erillinen lainsäädäntönsä — ja me olemme täällä vahvistaneet viime kaudella lainsäädännön myöskin siitä, mitenkä seurakuntiin kuulumattomat ihmiset myöskin tulee saada haudatuksi säällisesti ja myöskin niin, että ei voi asettaa hirvittävää kattoa sille hinnalle, millä tämä voidaan toteuttaa. Meillä on seurakunnilla perinteisesti ollut rekisterit väestörekisterin osana vahvasti, ja yhä edelleenkin niitä rekisterejä käytetään vaikkapa sukututkimuksiin. Meillä on seurakunnilla kiinteistöjä, jotka ovat kulttuuriperinteen säilyttämisen kannalta meidän kaikkien yhteistä omaisuutta, ja seurakunnille on laitettu velvollisuus huolehtia niistä kiinteistöistä. Näitä kaikkia tehtäviä on aiemmin, vuosia hoidettu niin, että seurakunnat ovat saaneet osan yhteisöverotuotosta. Tämä on ollut hankalaa seurakuntien osalta, koska yhteisöverotuotto heilahtelee vuodesta toiseen, ja sen takia edellisen hallituksen aikana päädyttiin sellaiseen malliin, että voidaan siirtyä tämmöiseen maksujärjestelmään, että seurakunnat eivät tulevaisuudessa saa enää yhteisöverotuottoa vaan sovitaan maksutaso, joka indeksillä aina vuosittain sitten korjaantuu niin, että seurakunnilla on oikeasti ja aidosti mahdollisuus hoitaa nämä yhteiskunnalliset tehtävät, jotka tämä sali on myöskin vahvistanut. No, tämä sopimus tuli voimaan vuosi sitten, ja yhden vuoden ajan seurakunnat siis saivat tämän korvauksen. Ja nyt arkkipiispa Mäkinen kertoi meille, ennen kuin me olimme saaneet edes tämän lakiesityksen tänne eduskuntaan, että nyt tämä sopimus rikotaan. Ja täytyy myöntää, että valiokunnan jäsenet, jotka olivat paikalla siinä tapaamisessa, olivat hieman hämmentyneitä, että mitä on voinut tapahtua, että vuosi sitten on tehty sopimus ja nyt sitä ei enää noudateta. Mutta näin on käynyt, niin että nyt ei enää indeksikorotusta olla antamassa tähän sopimukseen, niin kuin se on silloin sinne kirjattu. Kyse ei ole ehkä valtiontalouden näkökulmasta kovin suuresta summasta, koska se on 1,3 miljoonaa. Jos katsoo, että siellä indeksijäädytykset eivät ole pelkästään ensi vuodelle vaan seuraavillekin vuosille, mennään jonnekin yhteensä 4,3 miljoonaan, mutta se on seurakunnille aika iso summa rahoitusta. Elikkä indeksit jäädytettäisiin vuosilta 17, 18 ja 19. Tämä huoli tulee tietenkin siltä osalta, koska myös hallitus on kirjoittanut omiin perusteluihinsa mielenkiintoisen näkemyksen, että kun kerran seurakunnat voivat korottaa veroja, kun niillä on veronkanto-oikeus, niin on hallituksen näkökulmasta oikein, että ne ihmiset, jotka kuuluvat kirkkoon, maksavat enemmän näitten yhteiskunnallisten palveluiden hoitamisesta — muun muassa kaikkien väestörekisteritiedoista, kaikkien yhteisestä kulttuuriperinnöstä tai kaikkien yhteisestä mahdollisuudesta tulla haudatuiksi. Eli ne, jotka ovat kirkon jäseniä, maksavat siitä enemmän kuin muut. Tämä tietenkin tulee myöskin yhdenmukaisuus- ja yhdenvertaisuuskysymykseksi tältä osin. Ja kun tiedetään seurakuntien tilanne myöskin tässä kohtaa, että vähenevä jäsenmäärä olisi siis maksamassa yhä enemmän sitten verotuksen kautta, niin tilanne on aika kohtuuton. Voisin sanoa, että kun me neuvottelemme seurakuntien kanssa ja meillä on kokemus tässä eduskunnassa myöskin siitä, että meillä on yhteistyö niin, että kun kirkkolait tulevat aina tänne eduskuntaan, meillä on tähän mennessä ollut hyvä käytäntö, että eduskunta ei niitä muuta vaan voi vain hyväksyä tai hylätä, niin minulla itselläni on jotenkin huono ja paha olo siitä, että kun kerran on seurakuntien kanssa tehty sopimus tällaisesta taloudellisesta kysymyksestä, niin sitten tässä kohtaa sanotaan, että aprillia, yhden vuoden jälkeen sopimus on peruttu ja katsotaan sitten kolmen vuoden päästä uudelleen. Sen takia kaikki oppositiopuolueet, jotka istuvat hallintovaliokunnassa, olivat sitä mieltä, että tämä esitys tulee hylätä. Näin esitän yhteisen vastalauseen, johonka varmaankin täällä saadaan kannatusta, ja sitten pääsemme siitä huomenna äänestämään. Sinänsä en voi sanoa muuta kuin että pikkusen rupesi jopa hymyilyttämään, kun ajattelin tätä asetelmaa, että meillä tässä sosialidemokraatit, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP yrittävät puolustaa seurakuntia ja kirkkoa ja sitten kaikki oikeistopuolueet niitä vastustavat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+17.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-12-08T00:11:09,2016-12-08T00:16:56,Tarkistettu,1.1 2016_126_288,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin  yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tässä esitetyssä kirkkolain muutoksessa on hyvä ja iso vaikutus nimenomaan kirkon talouteen ja seurakuntien talouteen. Kun miettii tätä valtion ja kirkon välistä sopimusta ja sen aikaansaantia, niin täytyy sanoa, ettei ole muste kerennyt kuivua kunnolla, niin hallitus on kääntämässä kelkkaansa ja tavallaan tekemässä sopimusrikkomusta ja viemässä rahoja pois. Minun mielestäni tässä on sopimukseen liittyen semmoinen, no, voisi sanoa sopimusrikkomus, koska on luvattu, että indeksit tulee, mutta sitten lain voimalla käännetään kelkka ja tuo oikeistohallitus on vähentämässä kirkkojen rahansaantimahdollisuuksia. (Jari Myllykoski: Historiallisia puheenvuoroja!) Tässä on toinenkin puoli: Olen aina ajatellut, että oikeisto on se, mikä pitää aina kirkon puolia joka paikassa, ja tilanteessa missä hyvänsä kirkko on se pyhä asia, miltä ei voi ottaa pois oikeastaan mitään niille kuuluvia etuuksia, ja nyt vasemmistopuolueitten, vihreiden ja ruotsalaisten kannattamana me tartumme siihen taisteluun, missä koetetaan huolehtia kirkon vallassa pysymisestä ja oikeudesta toimia niillä aloilla ja tehdä sitä työtä, mitä ne tekevät yhteiskunnalle. Pitää muistaa vielä se, että kirkko tekee myös tärkeätä syrjäytymisen estämistyötä, se järjestää vanhuksille ystäväpalveluita, järjestää etsivää nuorisotyötä, tekee kaikennäköistä kerhotoimintaa lapsille ja nuorille. Se on erittäin suuri yhteiskunnallinen hyväntekijä ja tekee sen myös omilla, keräämillään verovaroilla, missä on vain pieni osa sitä valtiolta tulevaa tukea, mutta se tekee yhdessä kuntien kanssa sitä työtä, ja se on tärkeä osa meidän sosiaaliturvaa. Tältä osin nyt on helppo sanoa, että kannatan edustaja Paateron tekemää esitystä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+17.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-12-08T00:16:58,,Tarkistettu,1.1 2016_126_289,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin  yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka olen vasta kolmantena tässä puhujalistalla, niin haluan myöskin sanoa sen, että kristillisdemokraatit kannattavat tätä edustaja Paateron ja jo edustaja Semin edellä kannattamaa esitystä vastalauseesta, jossa esitetään tämän hylkäystä. Tässä täytyy todeta, että katsoin vielä tarkasti, että meillä todellakaan ei ole hallintovaliokunnassa omaa edustajaa. RKP:llä sen sijaan on, ja RKP ei ole allekirjoittanut tätä vastalausetta, mutta perjantaina näemme sitten, miten he tässä asiassa aikovat äänestää. Kristillisdemokraatit tulevat varmasti tukemaan tätä vastalausetta ja aiomme äänestää tämän hylkäyksen puolesta, koska, niin kuin edustaja Paatero täällä kuvasi, kysymyshän on sopimuksesta, joka nimenomaan viime kaudella solmittiin. Tiedän sen verran taustoista, että kristillisdemokraatit olivat vahvasti siinä vaikuttamassa. Ihan alun perinhän yritykset aikoinaan maksoivat kirkollisveroa, ja sitten tultiin siihen, että muutettiin järjestelmää niin, että seurakunnat saivat osuuden tästä yhtiöverotuotosta, ja, niin kuin täällä hyvin todettiin, se oli kuitenkin aika lailla aina suhdanteista riippuvaista, minkä verran sieltä sitten seurakunnille ja kirkolle tätä osuutta tuli. Sen jälkeen todella viime kaudella sitten päästiin sopimukseen, jossa sovittiin tästä summasta, joka valtion budjetista maksetaan nimenomaan näitten yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta, joihin siis liittyy hautaustoimen, väestörekisterin ja kulttuuriperinnön kannalta tärkeitten kirkkorakennusten ylläpitäminen. Tämä nimenomaan tehtiin juuri valtiovallan ja kirkkojen kesken. On hämmentävää, että tämä hallitus — josta voisi kuvitella, että siinä olisi mukana puolueita, jotka näkisivät kirkkojen aseman tässä yhteiskunnassa tärkeänä — on sitten ensimmäisenä purkamassa tämän sopimuksen siltä osin, että tämä indeksi ollaan nyt sitten jäädyttämässä ja tämä avustus ei seuraa indeksikorotusta. Siinä mielessä tämä aiheuttaa juuri tämän tilanteen, mistä edustaja Paatero täällä puhui, elikkä sen, että seurakuntien jäsenten tulisi omalla osuudellaan, esimerkiksi kolehtituloilla tai sitten verotuksen kautta, yhä enemmän maksaa niitä menoja, jotka kuitenkin aiheutuvat näistä yhteiskunnallisista tehtävistä. Tässä jos oikein pitkälle tätä ajatusketjua miettii, tullaan kyllä niille rajoille, että onkohan tämä ihan jopa tämmöinen uskonnonvapauskysymys, että onko oikein tällä tavalla menetellä. Ehkä tässä yhteydessä on hyvä todeta, että eduskuntaan on perustettu uskonnon ja omantunnon vapauden ryhmä, jossa allekirjoittanut on puheenjohtajana ja edustaja Wallin varapuheenjohtajana, ja onko niin, että tästä tulee kenties ensimmäinen keissi, jota rupeamme pohtimaan: miten tällä tavalla näin yksipuolisesti voidaan lähteä purkamaan tämä sopimus, joka on valtiovallan ja kirkkojen kesken tehty? Kristillisdemokraatit on omassa vaihtoehtobudjetissaan esittänyt sitä, että nämä indeksijäädytetyt varat kokonaisuudessaan palautetaan, koska nämä ovat todellakin sitten seurakuntien näkökulmasta hyvin merkittäviä. Valtiontalouden näkökulmasta nämä eivät sinällänsä ole niin suuren suuria, ja siinä mielessä olisi äärimmäisen tärkeää, että valtiovalta osoittaisi sen, että se on luotettava sopimuskumppani, kun tämä on todellakin ollut sellainen sopimus, jolla on ollut tarkoitus muuttaa käytäntöä niin, että tämä olisi myöskin yli vaalikausien, yli erilaisten hallituskoalitioitten. Jos tämä sopimus heti ensimmäisessä mahdollisessa tilanteessa lähtee tällä tavalla purkautumaan, niin miten me sitten tulevaisuudessakaan voimme luottaa siihen, että tästä tullaan pitämään kiinni? Minun mielestäni tämä on todellakin paljon, paljon isompi asia kuin pelkästään tällainen valtiontalouden paikkausyritys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+17.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-08T00:19:40,2016-12-08T00:24:10,Tarkistettu,1.1 2016_126_290,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin  yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Myllykosken lähestymistapa tähän on ehkä ei niinkään verotuksellinen, vaan tässä on periaatteellinen kysymys siitä, että kuulun kirkkoon ja maksan kirkollisveroa. Maksan sitä sen tähden, että aikanaan lapseni olivat pieniä ja minä sain Nakkilan seurakunnalta hyviä palveluja, että tulivat auttamaan iltapäiväkerhotoiminnalla sitä meidän arkeamme. Jos se vaikka olisi tässä kohtaa kunniavelka, jota mielelläni maksan, että seurakunnassa voi olla tällaisia toimia, jotka edesauttavat lapsiperheitä ja tekevät paljon muutakin hyvää, niin tässä kohtaa en pidä kyllä kovinkaan kohtuullisena sitä ajatusmallia, vaan tulen miettineeksi, että jos olisin oikein nuuka, niin eroaisin kirkosta sen vuoksi, että yhteiskunnassa muut, jotka eivät kuulu kirkkoon, rahastavat minua. Mutta ahneudestani huolimatta en nyt aio tätä ratkaisua tehdä valtiovallan päätöksen takia. Teen sen sitten omasta tahdostani ja oman harkintani mukaan, mutta pidän tätä kyllä käsittämättömänä. On varmaan melkoinen toive, että voidaan ajatella, että tämä nyt täällä eduskunnassa enää muuttuisi, mutta jos se vain olisi mahdollista, niin tässä kyllä olisi tavallaan Suomen valtiovallan maineesta kysymys. Nyt tässä kohtaa se tietysti kulminoituu hallitukseen ja eduskuntaan, että sopimusrikkomukseen ei tällä tavoin ryhdyttäisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+17.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-08T00:24:11,2016-12-08T00:26:13,Tarkistettu,1.1 2016_126_291,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin  yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On oikein hyviä puheenvuoroja tässä käytetty. Jo heti ensimmäisenä edustaja Paateron puheenvuoroa kuuntelin tarkasti, ja oikein mieluusti kaiken muun kyllä olisin allekirjoittanut, paitsi tosissaan ruotsalaisethan eivät jostakin syystä olleet sitä kannattamassa, ja tiedän taas, että jos siellä hallintovaliokunnassa kristillisdemokraatteja olisi ollut, niin varmasti olisivat kannattaneet, mutta niin kuin edustaja Essayah totesi, meillähän on siinä kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa tämä todettu ja ollut esillä. Tosissaan kirkko tekee paljon kaikenlaista myös sosiaalipuolella, ja yhteiskunnallista hyvää ja yhteiskunnallisia tehtäviä on moninaisia. Halusin nostaa vielä esiin, että on tosissaan ajateltu, että yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvat kulut evankelis-luterilaiselle kirkolle, jos ajatellaan nettokustannuksia, ovat yhteensä noin 146 miljoonaa euroa vuodessa. Todella tuo valtionavustusten nykytaso ei kata kaikkia lakisääteisten tehtävien kustannuksia, kuten ei aiemmin kattanut se yhteisövero-osuuskaan. Kyllä jos ajatellaan, että valtio jollakin tavoin arvostaa kirkon itsenäisyyttä, olisi kaiken järjen mukaista, että se korvaa todella nämä lakisääteisistä tehtävistä koituvat kulut aivan täysimääräisesti. Ja jos vielä ajatellaan, että semmoinen sopimus on tehty, niin onhan se aivan ennenkuulumatonta tietyllä tavalla, että tämmöisiin asioihin vuoden päästä tehtäisiin muutosta. Eikä ole oikeudenmukaista, että pienenevä joukko sitten kustantaisi kaikkien toistenkin kuluja. Toivoisin, että kun äänestys tulee, tämä olisi sellainen äänestys, jossa voisivat sitten nappulat olla sillä tavalla, että tämä esitys, joka todetaan monella tavoin huonoksi, voitaisiin sitten äänestyksessä kumota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+17.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-08T00:26:14,2016-12-08T00:28:08,Tarkistettu,1.1 2016_126_292,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain  42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 35/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_126_293,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain  42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 35/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuun alusta 2013. Tämän lain taustalla oli ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten huono hoito, heidän kaltoinkohtelunsa, ja tämän jälkeen tehtiin selvitys, jonka mukaan kymmenestä hoitolaitoksesta yhdeksässä oli jotakin huomautettavaa. Tämän takia oli ehdottoman tärkeätä, että eduskunta yksimielisesti hyväksyi uuden vanhuspalvelulain, joka monella tapaa paransi ikäihmisten elämäntilannetta. Kun laki hyväksyttiin, siinä vahvistettiin ikääntyneiden oikeusturvaa, osallisuutta, hyvinvointia ja toimintakykyä. Lain seurauksena ympärivuorokautisen hoidon laatu on parantunut. Nyt hallitus kuitenkin murentaa tätä lainsäädäntöä pala palalta. Hallitus esittää, että vanhuspalvelulain kuntien käytettävissä olevaa asiantuntemusta koskevasta 10 §:stä poistettaisiin listaus ammattialoista, joista kunnalla tulee olla käytettävissään erityisasiantuntemusta. Listauksen mukaan erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito‑ ja sosiaalityön, geriat-rian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. Osaamisen heikentämistä ja listauksen poistamista on perusteltu sillä, ettei kuntia voida velvoittaa pitämään erityisosaamista. Tämä on ollut hämmästyttävä perustelu, sillä tulevaisuudessa sosiaali‑ ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille, mikä mahdollistaa entistä paremmin näiden osaamisalueiden erityisosaamisen saamisen maakunta-alueella. Tästä syystä mielestäni ja mielestämme tämä esitys ei ole perusteltavissa. Emme voi hyväksyä asiantuntemuksen heikentämistä emmekä näe listauksen poistamista vastauksena vanhustyön haasteisiin. Päinvastoin listauksen mukaisen osaamisen tarve on kasvava väestön ikääntyessä ja ikääntyneiden eläessä yhä pitempään. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö sitoutuu työhön sekä on laadukkaan ja eettisesti kestävän sosiaalihuollon tae. Vanhustyön osaamisen vaatimuksia siis käytännössä lasketaan, vaikka hyvä osaaminen on edellytys paitsi hyvälle hoidolle ja riittävän monipuoliselle palvelutarpeen arvioinnille myös hyvälle johtamiselle ja palveluiden kehittämiselle, mitkä taas mahdollistavat vaikuttavan, kustannustehokkaan toiminnan. Arvoisa puhemies! Hallitus myös poistaa vanhusten vastuutyöntekijöitä. Hallituspuolueet ovat esittämässä, että vanhuspalvelulaista poistettaisiin vastuutyöntekijä, koska sosiaalihuoltolaissa on säädetty omatyöntekijästä. Perusteluna on esitetty, että näin poistetaan ja kevennetään päällekkäistä sekä yksityiskohtaista säätelyä. Perustelu vaikuttaa kuitenkin hataralta, sillä ikääntyneille on tehtävä myös joka tapauksessa palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelmakokonaisuus, jotka joudutaan joka tapauksessa tekemään esimerkiksi vastuutyöntekijän ammattipätevyyden omaavan henkilön toimesta. Vastuutyöntekijän poistamisesta kärsivät eniten heikoimmassa asemassa olevat ja yksinäiset vanhukset. Valvovat viranomaiset ovat esittäneet lain valmistelun yhteydessä ja valiokunnan asiantuntijakuulemisessa vakavan huolensa vanhusten oikeudesta saada palveluita. Esimerkiksi Sosiaali‑ ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira katsoo omassa lausunnossaan, ettei vanhuspalvelulain vastuutyöntekijää koskevan pykälän kumoamiseen ole perusteluita. Arvoisa puhemies! Hallitukselta puuttuu selkeä vanhustenhoitoon liittyvä visio. Hallitus on kylläkin kehittämässä omaishoitoa, mikä on hyvä asia. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että hallitus siirtää vanhustenhoitoa omaisille ja siten vähentää omaa vastuutaan ikääntyneiden hoidosta. Arvoisa herra puhemies! Näillä perusteilla esitän, että 2. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena ja että 1. lakiehdotus hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+18.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-08T00:28:20,2016-12-08T00:33:44,Tarkistettu,1.1 2016_126_294,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain  42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 35/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Kiljusen tekemää esitystä tämän 1. lain hylkäämisestä. Tämä esitys, joka nyt on tuotu, on eriskummallinen. Kolme vuotta sitten säädettiin vanhuspalvelulaki, jossa ihan hyvin realistisesti kuvattiin, mitä osaamista tarvitaan vanhuspalveluissa, jotta voidaan edesauttaa sitä, että ikääntyneet ihmiset jaksaisivat paremmin ja pärjäisivät ja heidän hyvinvointinsa olisi mahdollisimman hyvin turvattu, ja nyt tätä osaamisluetteloa halutaan purkaa. Tästä tulee mieleen, että hallitus haluaa tällä pidentää sitä listaa, jolla voidaan sitten kehuskella, että normeja on purettu — mutta eihän tässä mitään järkeä ole.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+18.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-12-08T00:33:45,2016-12-08T00:34:42,Tarkistettu,1.1 2016_126_295,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain  42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 35/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Pidän todella erittäin huolestuttavana tätä hallituksen esittämää linjausta ja sen myötä tulevia heikennyksiä tähän vanhustenhoitoon. Erityisosaamisesta tinkiminen tulee heikentämään, se on aivan selvä asia, niin hoidon laatua kuin vanhustenhoidon erityispiirteiden huomioon ottamista. Muutos tulee hallituksen hakemien kustannussäästöjen sijasta todellisuudessa lisäämään kustannuksia, joita aiheutuu pitkällä aikavälillä erityisosaamisen heikkenemisen myötä. Esitän, että tämän vastalauseen 2 mukaisesti tämä 2. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisesti ja että tuo 1. lakiehdotus hylätään. Tässä erityisen keskeisinä asioina on kaksi näkökulmaa: Nimenomaan tuo vastuutyöntekijän nimeäminen iäkkäille ihmisille on asiantuntevan hoidon takaamista jatkossakin, ja se on nimenomaan säilytettävä. Ja toinen asia, minkä tässä ovat jo edeltävät puhujat nostaneet esiin, on se, että nimenomaan tuo luettelo ammattialoista, joilta kunnalla tulee olla käytettävissä erityisosaamista, on jatkossakin säilytettävä. Elikkä hallituksen esittämän muutoksen myötä ei pystytä varmistamaan riittävää asiantuntevaa ja tasokasta hoitotasoa, jolla pystyttäisiin huomioimaan ikääntyvän väestön hoitoon liittyvät erityispiirteet. Geriatria, gerontologia, lääkehoidon osaaminen, monet tämäntyyppiset asiat ovat erittäin tärkeitä ikääntyvien ihmisten hoidossa, ja kun ajatellaan, että ikääntyvien ihmisten määrä lisääntyy koko ajan, niin se on erittäin erittäin tärkeää. Niin kuin sanottu, jos hallituksen esitys toteutuu, kustannussäästöjen sijasta kustannukset tulevat nousemaan ja myös vanhusten, ikäihmisten hoito huononemaan. Elikkä niin kuin mainitsin, esitän tuon vastalauseen 2 mukaista esitystä, että 1. lakiehdotus hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+18.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-08T00:34:43,2016-12-08T00:36:52,Tarkistettu,1.1 2016_126_296,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain  42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 35/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Tanuksen tekemää vastalauseen 2 mukaista esitystä eli sitä, että 2. lakiehdotus hyväksytään ja 1. lakiehdotus hylätään. Ehkä sen verran vielä tästä, että todella, niin kuin edellä puhujat ovat sanoneet, on vaikea nähdä, että tällä saadaan haettua säästöä nämä muistaakseni laskujen mukaan 12,5 miljoonaa ja toisesta esityksestä noin 15 miljoonaa euroa, sen takia että erityisasiantuntemusta omaavat henkilöt eivät yleensä ole olleet mitään lisähenkilöitä, vaan kunnissa on haluttu pitää huolta, että tiimistä löytyy näitä erityisosaajia. Jos ajatellaan vaikkapa lääkehoidon ja ravitsemuksen ja monialaisen kuntoutuksen osaajia, jos näitä ei enää tulevaisuudessa ole, niin silloin varmasti on suurempi riski siihen, että esimerkiksi lääkkeitten yhteensopimattomuutta ja mahdollisesti ylilääkintää ja sitä myöten kaatumisia ja muita erilaisia tapaturmia saattaa seurata, jolloinka nämä kustannukset aivan varmasti tulevat nousemaan. Sitten tämä omahoitajajärjestelmän purkaminen on myöskin toinen tämmöinen erikoisuus, koska nimenomaan juuri ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat vanhukset, jotka ovat olleet kykenemättömiä katsomaan omien palveluittensa perään, näitä omahoitajia tarvitsevat, ja siinäkin mielessä ajattelen, että tämäntyyppinen ikään kuin säästötoimenpide ei todellisuudessa mitään säästöjä ole tuomassa. Minun mielestäni tämmöinen norminpurkaminen norminpurkamisen tähden elikkä siten, että oikeasti heikennetään kaikkein huonoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta, on kyllä hyvin kylmää. Pitäisi pitää huolta tästä vanhuspalvelulain laadusta. Me olemme paljon puhuneet täällä hoitajamitoituksesta, mutta tätä vanhuspalvelulain sisältämää laatuvaatimusta ei saisi heikentää (Puhemies koputtaa) niin kuin nyt tällä esityksellä ollaan tekemässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+18.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-08T00:36:52,2016-12-08T00:38:59,Tarkistettu,1.1 2016_126_297,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 36/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_126_298,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 36/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä 213 ehdotetaan muutettavaksi valtion koulutuskorvauksen maksamista koskevia säännöksiä siten, että valtion korvausta erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen maksettaisiin jatkossa myös yliopistoille. Esityksessä ehdotetaan, että lakiin lisättäisiin koulutuskorvauksen maksamisesta yliopistoille uusi pykälä, jonka mukaan erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta järjestävälle yliopistolle korvattaisiin valtion varoista korvausta erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen korvaus perustuisi koulutuksen suorittaneiden lääkä-rien ja hammaslääkärien lukumäärään ja koulutuksesta määrättyyn korvaukseen. Kyseessä oleva hallituksen esitys on kannatettava. Pidän erittäin tärkeänä myös erikoislääkärikoulutuksen kehittämistä. Uudistus antaisi nykyistä paremmat mahdollisuudet kehittää ja koordinoida erikoistumiskoulutuksen sisältöä ja laatua sekä ohjata erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen erikoisalakohtaista ja alueellista tasapainoa. Tämän ohella kannatan lähtökohtaisesti valiokunnan tekemää mietintöä, mutta katson, että mietinnön perusteluihin kappaleeseen kaksi sisältyy puutteita erikoistumiskoulutuksen aidon opiskelijavalinnan kehittämisen ja järjestämisen kannalta. Lääkäriliiton lausunnon mukaisesti esitän valiokunnan mietintöön muutoksia. Valiokunnan mietinnön kappaleessa kaksi todetaan, että ""erikoistumiskoulutuksen opiskelijavalintojen ja uravalinnan ohjauksen kehittämisellä, laatu- ja seurantajärjestelmän käyttöönotolla, erikoistujien osaamisen arvioinnilla ja erikoistujien niin sanottujen koulutusväylien valmistelulla on esityksen mukaan mahdollista lyhentää pitkiä koulutusaikoja ja parantaa koulutuksen sisältöä ja laatua sekä epätasapainossa olevaa erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien erikoisalakohtaista ja alueellista jakautumista"". Valiokunnan mietinnön edellä mainitussa kohdassa ei ole riittävästi huomioitu erikoistumisvalintaan osallistuvien henkilöiden yhdenvertaisuuden toteutumista. Samaan erikoistumisalaan hakeutuvilla henkilöillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet pyrkiä kyseessä olevalle erikoistumisalalle. Sen lisäksi, että uudistamisessa pyritään valiokunnan mietinnön mukaisesti löytämään uusia kehittämismahdollisuuksia ja suunnitelmia, tulee myös panostaa näiden todelliseen toteuttamiseen käytännössä. Elikkä ei riitä pelkkä asioiden kehittäminen tai suunnittelu, vaan ne pitää viedä käytäntöön eli alkaa toteuttaa niitä. Muutoin ei voida puhua todellisesta uudistamisesta. Hallituksen esityksen tavoitteena on myös lyhentää koulutuksen kestoa nykyisestä noin 8—10 vuodesta lähemmäs tavoiteaikaa, joka on 5—6 vuotta lääkäriksi tai hammaslääkäriksi valmistumisesta. Lyhentämisellä pyritään saamaan erikoislääkäreitä ja erikoishammaslääkäreitä nopeammin työelämään tilanteessa, jossa eläköityminen lisää uhkaa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäripulasta. Esitetyillä muutosesityksillä on suuri vaikutus myös erikoistuvan henkilön motivaation lisäämisessä, millä taas on keskeinen rooli edellä mainitun tavoitteen toteutumisessa, koulutuksen kestoaikojen lyhentymisessä. Tämän edellä olevan perusteella ehdotan, että valiokunnan mietinnön 36/2016 perustelujen toinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: ""Erikoistumiskoulutuksen aidon opiskelijavalinnan kehittämisellä ja järjestämisellä, uravalinnan ohjauksen kehittämisellä, valtakunnallisen erikoistumiskoulutuksen laatu- ja seurantajärjestelmän kehittämisellä ja käyttöönotolla, erikoistujien osaamisen arvioinnilla ja erikoistujien niin sanottujen koulutusväylien valmistelulla on esityksen mukaan mahdollista lyhentää pitkiä koulutusaikoja ja parantaa koulutuksen sisältöä ja laatua sekä epätasapainossa olevaa erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien erikoistumisalakohtaista ja alueellista jakautumista. Opiskelijavalinnan kehittämisessä ja toteuttamisessa tulee huomioida, että samalle erikoistumisalalle hakeutuvilla henkilöillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet pyrkiä kyseessä olevalle erikoistumisalalle."" Pidin tärkeänä tuoda näitä edellä olevia muutoksia myös mietintöön, varsinkin kun nämä asiat tulivat esille myös valiokunnassa silloin, kun meillä oli erityisosaajia kuultavina, muun muassa Lääkäriliiton edustaja nosti näitä asioita esiin. Ja silloin kuulemistilaisuudessa esitimme kysymyksiä, joihin Lääkäriliiton ja myös Helsingin ja Tampereen yliopistojen edustajat vastasivat. Halusin, että nämä Lääkäriliiton esiin nostamat näkökohdat siitä, että ei riitä pelkkä asioiden suunnittelu ja kehittäminen vaan tulee tuoda ne käytäntöön ja alkaa järjestää niitä, näkyisivät paremmin myös meidän mietinnössämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+19.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-08T00:39:21,2016-12-08T00:45:16,Tarkistettu,1.1 2016_126_299,126/2016,2016-12-07,14.02,0.46,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 36/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Tanuksen esittämän vastalauseen mukaista valiokunnan mietinnön perustelujen toisen kappaleen tekstimuutosta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2016+19.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-08T00:45:17,2016-12-08T00:45:31,Tarkistettu,1.1 2016_127_1,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla oleville ministereille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Pyydän edustajia kohdistamaan kysymyksen asianomaiselle sektoriministerille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_2,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_3,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän viikon tiistaina eli itsenäisyyspäivänä vähän ennen Linnan juhlia sadat ihmiset jonottivat Hakaniemen torilla Hurstin ruokapalvelussa ruokaa. Tämä ruoka tuli monelle tarpeeseen, ja siitä kiitos Hurstille sekä monille muille, jotka ovat vähävaraisten ruokajakelua eri puolilla Suomea organisoineet. Tänään Hursti kertoi lehdessä, että kansalaisten määrä ruokajonoissa kasvaa koko ajan eivätkä ihmisten rahat riitä elämiseen. Hän sanoi myös epäilevänsä, että hallituksen kaavailemien leikkausten myötä tilanne tulee pahenemaan entisestäänkin. SDP on täällä salissa monta kertaa halunnut muuttaa hallituksen politiikkaa inhimillisempään suuntaan. Hallitushan on toimillaan nostamassa esimerkiksi terveydenhuollon kustannuksia ja leikkaamassa sosiaalietuuksia, ja lisää leikkauksia on valtiovarainministerin mukaan tulossa. Kysynkin pääministeri Sipilältä: ymmärtääkö hallitus lainkaan, miten vaikeassa taloudellisessa tilanteessa monet suomalaiset tällä hetkellä ovat? Tilanne on monen kansalaisen kohdalla mennyt paljon huonompaan suuntaan tämän hallituksen aikana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-08T16:00:33,2016-12-08T16:01:47,Tarkistettu,1.1 2016_127_4,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä hallitus hyvin ymmärtää tämän kehityksen ja tämän problematiikan. Elämme jatkuvasti siinä tilanteessa, että toisessa kädessä meillä on tiukka valtiontalous ja jatkuva velkaantuminen ja toisessa kädessä meillä on eriarvoistumiskehitys, joka on jatkunut jo pitkään, monen hallituskauden yli eriarvoistumiskehitys on jatkunut. Meidän pitää löytää myöskin aivan uusia lähestymistapoja tähän eriarvoistumiskehitykseen, ja tämän johdosta olemme nimittämässä Juho Saaren vetämän työryhmän, joka lähtee hakemaan, ottaen huomioon nykyiset talouden raamit, uusia toimintatapoja, uusia ratkaisuja tämän eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi ja hillitsemiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-08T16:01:51,2016-12-08T16:02:44,Tarkistettu,1.1 2016_127_5,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se, että me yritämme pitää ja pidämme valtiontaloudesta huolta, on paras mahdollinen lääke siihen, että me voimme huolehtia jatkossakin suomalaisten ihmisten hyvinvoinnista ja myöskin heikommassa asemassa olevista. Kukaan ei itseisarvoisesti leikkaa yhtään mitään mistään. Se, mitä olen sanonut ensi keväästä, ei ole, että pitää leikata, vaan että tämän päivän ennusteiden mukaan me emme vielä ole sillä uralla, mitä hallitus tavoittelee muun muassa velkaantumisen taittamisessa, ja että meidän pitää tehdä enemmän. Meillä on valmistelussa useita projekteja, joissa haetaan talouskasvua, haetaan niitä keinoja, joilla saadaan yhä useampi suomalainen töihin, pois sieltä vähävaraisuudesta ja köyhyydestä, jotta saadaan pyörät pyörimään ja saadaan verotuloja, joilla sitten taas pystymme turvaamaan ihmisten palveluita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-12-08T16:02:47,2016-12-08T16:03:43,Tarkistettu,1.1 2016_127_6,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_7,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, sanat ovat sanoja ja teot ovat tekoja. Viime hallituskaudella eriarvoistumiskehitys taittui, mutta nyt se on taas lähtenyt huonontumaan. Ensi vuodelle on joka tapauksessa tulossa jälleen vähävaraisille lisäleikkauksia, jotka heikentävät monen kansalaisen toimeentuloa, ja toisaalta rikkaat ja hyväosaiset saavat veronkevennyksiä. Arvoisa puhemies! Hallitus on perunut päivähoitomaksuihin tekemänsä rajut korotukset, eläkeläisten asumistukeen tekemänsä leikkaukset ja lähes parikymmentä muuta huonosti harkittua ehdotustaan opposition esityksestä. Haluankin tiedustella pääministeriltä: olisiko teidän mahdollista perua myös esimerkiksi sosiaalietuuksiin tehtyjä leikkauksia, sillä vähävaraisten ihmisten keskuudessa tilanne pahenee koko ajan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-08T16:03:55,2016-12-08T16:04:53,Tarkistettu,1.1 2016_127_8,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nämä ovat semmoisia kysymyksiä, että nämä eivät parane sillä, että me syyttelemme toisiamme. Myöskin viime kaudella tuli 100 000 työtöntä lisää, ja työttömyys on yksi suurimmista tekijöistä, jotka lisäävät eriarvoistumista. Nyt minusta meidän pitäisi keskittää yhteiset voimamme siihen, että työllisyysaste nousee, että työllisyyskehitys saadaan sille uralle, mitä kaikki tässä salissa varmaan allekirjoitamme ja tavoittelemme, sillä tavalla, että sieltä saadaan tämä suurin eriarvoistumiskehityksen aiheuttaja pois, ja sitä kautta saamme myöskin työllisyyskehityksen parannuttua lisää voimavaroja yhteiskuntaan sillä tavalla, että voimme huolehtia kaikista, myös niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan, ja myös niistä, jotka eivät pysty koskaan työllistymään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-08T16:04:55,2016-12-08T16:05:54,Tarkistettu,1.1 2016_127_9,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä yhteiskunnan tilasta kertoo paljon se, miten tässä yhteiskunnassa kohdellaan heikompiosaisia. 90-luvun laman opetus oli varmasti meille kaikille se, että asioita voisi tehdä paremmin. Ja te, pääministeri, joka jo julistitte, että syrjäytymisen vastainen hanke pitäisi perustaa, ja laitoitte työryhmän siihen istumaan, ette kuitenkaan osannut huomata, että teillä on kärkihanke, jossa te lähdette siitä, että syrjäytymiseen puututaan. Mutta tässä kärkihankkeessa tosiasiallisesti te leikkaatte sen jo mainitun syrjäytymisen kärkihankkeen rahoitusta ja silti samaan aikaan puhutte siitä, että syrjäytymisen vastaista työskentelyä pitäisi viedä eteenpäin. Uskon vahvasti siihen, että me olemme kaikki oikealla asialla silloin, kun syrjäytyminen nostetaan tämän yhteiskunnan isoksi taloudelliseksi kestävyysvajeeksi, ja minä todella toivon, (Puhemies koputtaa) että ottaisitte tämän nyt keinovalikoimaan. Otatteko?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-08T16:05:59,2016-12-08T16:07:07,Tarkistettu,1.1 2016_127_10,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eriarvoistumiskehitys on yksi yhteiskuntamme suurimmista huolenaiheista. Se on myöskin hallituksen yksi suurimmista huolenaiheista. Mutta niin kuin työllisyyden hoitoon, meidän pitää hakea aivan uudenlaisia tapoja. Me olemme monenlaisia keinoja yrittäneet, ja ne eivät ole toimineet. Tämän Juho Saaren vetämän työryhmän tavoitteena on löytää nykyisen talousraamin sisällä aivan uusia toimintatapoja ja toimintamalleja siihen, että tämä eriarvoistumiskehitys voitaisiin pysäyttää tai sitä voitaisiin hidastaa. Tämä on hallituksen tavoitteena. Me tarvitsemme useampia yhtäaikaisia toimia. Se on totta, että kärkihankkeessa teemme sitä. Meillä on myöskin hallituksen sisällä työryhmä, ja olemme käsitelleet sitä strategiaistunnoissa ja teemme vielä tämän työryhmän tulosten perusteella johtopäätöksiä sitten vähän pidemmällä tähtäimellä. Tämä työryhmä työskentelee tuonne vuoteen 2018.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-08T16:07:09,2016-12-08T16:08:15,Tarkistettu,1.1 2016_127_11,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen, kuten muidenkin Pohjoismaiden, vahvuus on se, että kaikki pidetään mukana ja osallisina yhteiskunnasta. Meidän on rakennettava maatamme siten, että jokainen lapsi ja nuori voi pyrkiä eteenpäin ja pärjätä elämässään riippumatta esimerkiksi perheensä tulotasosta tai varallisuudesta. Ihmisillä on nyt huoli tulevaisuudesta. Hallituksen leikkaukset osuvat kipeästi kaikista heikoimmassa asemassa oleviin: lapsiin, nuoriin, vanhuksiin ja sairaisiin. Tässä epävarmassa ajassa, jossa pitäisi rakentaa toivoa ja luottamusta huomiseen, hallituksen toimet synnyttävät huolta ja epätoivoa. Kysynkin pääministeri Sipilältä: oletteko valmiita muuttamaan hallituksenne politiikkaa, joka lisää eriarvoisuutta, vai tyydyttekö hautaamaan tämän vakavan kysymyksen mainitsemaanne työryhmään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-08T16:08:18,2016-12-08T16:09:11,Tarkistettu,1.1 2016_127_12,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! En missään tapauksessa ole hautaamassa tätä asiaa mihinkään. Se on yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Ja yksi tärkeimmistä keinoista siinä on se, että saamme työttömyyden pienennettyä, niin kuin olemme jo saaneet. Olemme siinä ihan oikeassa suunnassa, että saamme työllisyysasteen ylös, ja sillä on kaksi vaikutusta. Sillä on se vaikutus, että ihmiset saavat töitä ja kokevat olevansa merkittävässä osassa rakentamassa yhteiskuntaa. Ja toinen vaikutus on sillä, että tätä kautta voimavaramme yhteiskunnassa lisääntyvät, jotta voimme pitää kaikista suomalaisista huolta. Tämä on keskeinen osa sitä. Sitten haemme näitä muita keinoja syrjäytymisen ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi useilla eri toimilla hallituksen sisällä. Useissa eri työryhmissä teemme työtä. Kyllä näitä työryhmiäkin tarvitaan, että löydetään kunnollisia keinoja ja ennen kaikkea uusia keinoja ja uusia toimintatapoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-08T16:09:13,2016-12-08T16:10:20,Tarkistettu,1.1 2016_127_13,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eriarvoistumiskehityksen rinnalla on toinen ilmiö, joka syventää sitä, miten ihmiset voivat arjessa ja miten heillä on mahdollisuuksia päästä työhön ja hyvinvointiin. Tämä ilmiö on tutkijoiden toimesta tullut paljon viime aikoina esille, ja se on yksinäisyys. Suomessa yksinäisyys on usein mielenterveysongelmien taustalla, se voi aiheuttaa ylipaino-ongelmia, se voi aiheuttaa syrjäytymistä työelämästä, ja kun se yhdistyy esimerkiksi sosiaaliturvan vastikkeellisuuteen ja rajoituksiin, niin usein köyhyystutkijat sanovat, että se, joka painaa ihmisiä alas, on se häpeän tunne siitä, että minä en kelpaa tai minä en pysty, minä en osaa. Tämä yksinäisyys on myös jakautunut juuri niin, että heikompiosaiset kokevat sitä enemmän. Miten te hallituksessa näette, että tällaisiin juurisyihin voidaan puuttua? Miten yksinäisyyttä voidaan torjua Suomessa niin terveyspolitiikassa kuin muissakin kysymyksissä ja sosiaalipolitiikassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-12-08T16:10:23,2016-12-08T16:11:25,Tarkistettu,1.1 2016_127_14,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Se on sitä, että meillä on palveluverkot kunnossa, ammattilaiset niissä tilanteissa ihmisten tukena ja apuna, kun ne omat voivat ovat hiipumassa. Mitä aikaisemmin, sitä parempi. Ministeri Grahn-Laasosen vastuulla on ennalta ehkäisevä nuorisotyö, ne asiat, jotka liittyvät siihen, että varhaiskasvatuksessa ollaan mukana ja autetaan, tunnistetaan perheiden tilanteita. Omalla kohdallani vastuulla on se, että ensinnäkin tämä iso sosiaali- ja terveydenhuollon muutos, jota ollaan valmistelemassa, menee maaliin niin, että alueella osaamista ja ammattitaitoa on riittävästi ja paljon puhutut moniammatilliset tiimit, ne toimijat, joissa on erilaista osaamista, tulevat tueksi. Toisekseen olennaista on se, että me saamme paljon puhutut toimivat käytännöt, joitten jalkauttaminen on kentällä menossa maakunnissa, ne toimivat käytännöt, joista on hyvät kokemukset, hyvät esimerkit, levitettyä ja laajennettua.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-12-08T16:11:27,2016-12-08T16:12:30,Tarkistettu,1.1 2016_127_15,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen talous-, sosiaali- ja veropolitiikan suuri kuva on selvä. Leikataan vähävaraisilta leikkaamalla sosiaalietuuksia, korottamalla palvelumaksuja, leikkaamalla lääkekorvauksia. Samaan aikaan annetaan hyvätuloisille kohdistuvia veronkevennyksiä. Köyhimpien toimeentulo heikkenee, ja samaan aikaan kaikkein hyvätuloisimmille jää enemmän käteen joka kuukausi. Tämä lisää eriarvoisuutta eikä ole myöskään taloudellisesti järkevää, sillä köyhien rahat menevät suoraan kulutukseen. Tätä ei, hyvä pääministeri, helpota työryhmän nimittäminen, vaan tämä kehitys voidaan perua ja ratkaista poliittisilla valinnoilla. Ettekö siis voisi eriarvoisuutta pohtivan työryhmän perustamisen sijaan tehdä politiikkaa, joka ei lisää eriarvoisuutta, vai onko hallitus hylännyt Suomessa vallitsevan ihanteen taloudellisesta tasa-arvosta ja pienistä tulo- ja varallisuuseroista? Haluaako hallitus edes tasata tuloeroja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-08T16:12:33,2016-12-08T16:13:39,Tarkistettu,1.1 2016_127_16,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp," Arvoisa puhemies! Vielä kerran täytyy todeta se perusasia, että se, miksi kahdeksan vuotta on jouduttu leikkaamaan, supistamaan, sopeuttamaan, on johtunut siitä, että me olemme käyttäneet enemmän kuin tienaamme. Tämä ei ole muuttunut vieläkään. Nyt meillä on päästy talouskasvun alkuun, sitä pitää vahvistaa. Kaikki täällä istuvat puolueet ovat olleet vuorollaan tekemässä näitä ikäviä päätöksiä. Silloin kun joudutaan leikkaamaan, niin se osuu niihin, jotka tarvitsevat eniten palveluja ja tarvitsevat sosiaaliturvaa, koska ne ovat se iso osa siitä, mihin valtion menoja kohdistuu. Mutta se, millä me pystymme tämän muuttamaan, on se, että me saamme mahdollisimman monen ihmisen töihin. Esimerkiksi asia, johon me haluamme puuttua, on se, että meille syntyy tällä hetkellä uusia työpaikkoja — autoteollisuuteen, meriteollisuuteen, metsäteollisuuteen — mutta me emme saa niihin lähtemään työntekijöitä kotimaasta. Meillä on valtava kannustinloukkuongelma, joka on yksi niitä keskeisiä projekteja, joiden kimppuun hallitus on käymässä, jotta suomalaisen ihmisen kannattaa ottaa työtä vastaan (Puhemies koputtaa) mieluummin kuin elää sosiaaliturvalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-12-08T16:13:41,2016-12-08T16:14:50,Tarkistettu,1.1 2016_127_17,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tietenkin aikamme suuria tragedioita ja suoraan sanoen vääryyksiä, että ihmiset joutuvat vielä seisomaan leipäjonossa tällaisessa jälkiteollisessa, kehittyneessä yhteiskunnassa. Siitä ei ole kenelläkään varmaan täällä eriävää mielipidettä. Mutta sitä, johtuvatko nämä jonot nyt tämän hallituksen politiikasta nimenomaan, kuten oppositio haluaa esittää, kannattaa hieman analyyttisemmin miettiä kuin vain aivan äkkiseltään juosta johtopäätöksiin. Tämän hallituksen leikkauslistoistahan suurin on vielä toteuttamatta. (Välihuutoja vasemmalta) Me olemme menossa vasta ensimmäistä vuotta, ja noin 1,5 miljardia leikataan ensimmäisenä vuonna, siis tänä vuonna, kun edellinen hallitus, jossa sosialidemokraatit itse olivat tätä tekemässä, leikkasi yli 3 miljardilla. Eli on aika erikoista syyttää tätä hallitusta omista aiemmin tehdyistä päätöksistä. Miten sitten tulevaan päästään eteenpäin: hyvin tärkeää on myös veropolitiikka. Onhan, herra valtiovarainministeri, niin, että veropolitiikassa on huomioitu pienituloisten tulot ja että pienituloisiin ei isketä esimerkiksi (Puhemies koputtaa) arvonlisäveron korotuksen kautta, kuten edellinen hallitus teki?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-12-08T16:14:53,2016-12-08T16:16:02,Tarkistettu,1.1 2016_127_18,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp," Arvoisa puhemies! Pitää paikkansa, että arvonlisäveroa ei ole korotettu. Sen lisäksi haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että veronkevennykset ovat osuneet kaikkein eniten pieni- ja keskituloisiin, työtulovähennyksen myötä 450 miljoonaa vuodessa. Ja sen lisäksi vielä sitten tämä 0,6 prosenttiyksikön työn verotuksen keventäminen, joka vietiin myös eläketuloon, tuli tasasuurena kaikille. Mutta pieni- ja keskituloisten verotusta on kevennetty eniten. Kun ne ihmiset, jotka eivät maksa tuloveroa, eli kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, kaikkein köyhimmät, eivät voi hyötyä tästä kiky-sopimuksen mukanaan tuomasta veronkevennyksestä, niin heille suuntaamme 63 miljoonan euron erityisen tuen ja sitä kautta pyrimme tuomaan tässäkin tilanteessa oikeudenmukaisuutta näihin ratkaisuihin, joita hallitus on tekemässä.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-12-08T16:16:03,2016-12-08T16:16:59,Tarkistettu,1.1 2016_127_19,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen leikkaukset palveluihin sekä myöskin sosiaalietuuksien indeksijäädytykset ja myöskin esimerkiksi lääkekulujen omavastuun nostaminen ovat kaikki osuneet oikeastaan kolmeen ihmisryhmään: lapsiperheisiin, pienituloisiin eläkeläisiin ja myöskin paljon sairastaviin ihmisiin. Kristillisdemokraatit toivovat, että hallituksella olisi inhimillisempi ote tässä talouspolitiikassaan. Me tarvitsemme varmasti uusia avauksia siinä, millä tavalla työ- ja sosiaaliturva tulee sovittaa yhteen, ja valtiovarainministeri tässä viittasi näihin kannustinloukkuihin. Hallitus on nyt toteuttamassa perustulokokeilua, jossa 20 miljoonaa ollaan syytämässä 2 000 työttömälle antamalla heille 560 euroa käteen. Me emme tällä kokeilulla tule näkemään sitä, onko tästä hyötyä työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa. Sen sijaan kristillisdemokraateilla olisi malli, jossa työ ja sosiaaliturva voidaan yhteensovittaa, niin sanottu kannustava perusturva. Onko mahdollista perua tämä hallituksen esitys ja lähteä viemään eteenpäin tätä kristillisdemokraattien mallia, (Puhemies koputtaa) koska se todellisuudessa mahdollistaisi työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-08T16:17:02,2016-12-08T16:18:17,Tarkistettu,1.1 2016_127_20,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perustulokokeilu on todellakin nyt lausuntokierroksella ollut ja eduskunnassa. En ihan koe, että siinä oltaisiin rahaa syytämässä, vaan se on tietty rajattu summa, mikä perustuloa varten on varattuna. Se on lähtökohta, että ketään ei voi laittaa eriarvoiseen asemaan, kenenkään asemaa ei voi heikentää. Se on lähtökohta sille, että perustulokokeilu on saatu jalalle. Kyllä tämä on kuitenkin aika uraauurtava tutkimus eurooppalaisittain maailmalla. Minä odotan, että siitä saadaan tietoja, että voidaan nähdä, mikä se malli on. Tämä on kokeilu, tämä ei ole vielä malli, ja tästä mennään eteenpäin. Nyt saadaan ja kerätään tietoa. Eikä suinkaan sitä koko 20 miljoonan euron määrärahaa ole tarkoitus syytää eikä missään nimessä ole syydetty, vaan tietyin ehdoin se, joka on esityksenä ollut eduskunnassa, on lähdössä liikkeelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-12-08T16:18:20,2016-12-08T16:19:16,Tarkistettu,1.1 2016_127_21,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kysymys leipäjonoista on erittäin vakava ja tärkeä kysymys, ja on tärkeää, että hallitus ottaa sen vakavasti ja parhaansa mukaan toimii sillä tavalla, että leipäjonot tässä maassa lyhenevät, eivät ainakaan pitene. Keskeinen avain siinä on tietysti työllisyyden parantaminen, jotta yhä useampi suomalainen saa työpaikan ja voi elättää itsensä, mielellään myös läheisensä, jolloin kokonaisuutena myös, kun työllisyys tässä maassa paranee, hallitukselle ja eduskunnalle syntyy paremmin mahdollisuuksia ylipäätään huolehtia yhteiskunnan heikompiosaisista. Tässähän on nyt ensimmäisiä hyviä merkkejä näkyvissä. Työllisyys on viimein lähdössä parempaan suuntaan, ja tätä kehitystä pitää nyt kaikin keinoin voimistaa. Mutta, arvoisa puhemies, haluan kysyä toisesta yhteiskunnan häpeätahrasta, asunnottomuudesta. Se on yhtä lailla erittäin vakava ongelma leipäjonojen ohella. Tälläkin hetkellä meillä taitaa olla 8 000 ihmistä vailla kotia, ja se on todella, todella yhteiskunnan pahimpia häpeätahroja. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta entistä useampi suomalainen saisi kodin päänsä päälle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-12-08T16:19:18,2016-12-08T16:20:25,Tarkistettu,1.1 2016_127_22,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Asunnottomuus on vakava probleemi, niin kuin kysyjä täällä totesi. Meillä tosiaankin on edelleen runsaasti asunnottomia ihmisiä. Lohdullista on se, että viime vuonna Suomi oli Euroopan unionin jäsenmaista ainut, jossa asunnottomuus väheni, ja tätä suuntaa meidän täytyy jatkaa. Olemme vahvistaneet asunnottomuuden torjuntaohjelmaa ja tuoneet myös uusia konkreettisia keinoja. Otan esimerkin: Monella asunnottomuus saattaa lähteä siitä, että luottotiedot ovat kadonneet, hävinneet, ei siis saa edes vakuutusta irtaimistolle, ei voi vuokrata asuntoa. Tähän on tuotu uusi malli, jossa tarjotaan tämmöistä turvavuokraa sille vuokranantajalle, jotta tällaisissakin tilanteissa voi tarjota asuntoa ja ihmiset välttyvät joutumasta siihen asunnottomuuden kurimukseen. Sitten monialaisella yhteistyöllä yhdessä sosiaalitoimen ja asuntoasioista vastaavien kanssa pyritään saamaan niitä mahdollisuuksia, että (Puhemies koputtaa) asunnoton saa pään päälle sijan.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-12-08T16:20:27,2016-12-08T16:21:41,Tarkistettu,1.1 2016_127_23,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon, että tässäkin salissa jokainen voisi tukea hallituksen tavoitetta siitä, että 110 000 ihmistä voisi omalla työllään ansaita toimeentulonsa itselleen ja perheelleen. Se on se yhteiskunnan kohtalonkysymys kaiken kaikkiaan myös palvelujen rahoittamiseksi. Pitkittynyt työttömyys johtaa usein ylivelkaantumiseen, ja siitä seuraa tukiloukku, jossa ihminen jää ikään kuin vangiksi sille paikkakunnalle, jossa ei ole työtä, mutta on ehkä tuetun asumisen piirissä. Tuossa äsken ministeri kertoikin siitä, miten voidaan helpottaa sitä, että työn perässä muuttaminen olisi helpompaa, koska luottohäiriömerkinnät usein estävät vuokrasopimuksen tekemisen tai sen, että takuuvuokraa voisi saada lyhytaikaisena lainana vaikka pankista. On hyvä, että hallitus on siihen puuttunut. Mitä muita suunnitelmia hallituksella on ylivelkaantuneiden ihmisten tilanteen parantamiseksi, jotta polku työelämään voitaisiin rakentaa ylivelkaantuneille ihmisille ja he pääsisivät oman toimeentulon piiriin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-12-08T16:21:44,2016-12-08T16:22:49,Tarkistettu,1.1 2016_127_24,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärtääkseni työllisyydestä ja näistä luottomerkinnöistä, mitä nostitte esille, vastaa ministeri Lindström, mutta tietysti meidän on tärkeää varmistaa osaltaan, että yhteiskunnan turvaverkot ovat kuitenkin olemassa, myös niille, joilla niitä luottohäiriömerkintöjä on, ei ole pankkikorttia käytössä. Niin kuin tässä salissa on todettu, on myös näitä muita toimenpiteitä: selvitetään yksin asuvien tilanne, selvitetään syrjäytyneitten tilanne — työryhmä on aloittanut työskentelynsä. Ja kyllä, meille on tärkeää saada myös tämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus maaliin tällä kaudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-12-08T16:22:54,2016-12-08T16:23:35,Tarkistettu,1.1 2016_127_25,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa puhe-mies! Me olemme tosiaan hallituksen piirissä pohtineet velkaantumiseen liittyviä kysymyksiä, koska on myöskin selvää, kuten kysyjä totesi, että velkaantuminen on monesti myöskin kannustinloukku, että työtä ei kannata ottaa vastaan, jos tulot menevät ulosottoon. Siksi sellaisia mahdollisia keinoja voisi olla ulosoton suojaosan korottaminen, jolloin jäisi sitten siitä palkasta, jota saa siitä työpaikasta, enemmän käteen. Tai jos muuttaa toiselle paikkakunnalle ja ottaa työn vastaan, tai ylipäänsä ottaa työn vastaan, olisi suoja-aika, ennen kuin ikään kuin jatkuisi se velkojen perintä. Se kannustaisi työn vastaanottamiseen ja voisi olla yksi hyvä keino. Nämä vain esimerkkeinä niistä, mitä pohdimme. Tämä asia otetaan hyvin vakavasti.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-12-08T16:23:37,2016-12-08T16:24:26,Tarkistettu,1.1 2016_127_26,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,Tähän kysymykseen vielä yksi lisäkysymys.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_27,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että työttömyys varsinkin pitkittyessään on erittäin suuri riski syrjäytyä yhteiskunnasta ja työelämästä. Sen vuoksi työllisyysasteen, työttömyyden taittamisen eteen pitää tehdä kaikkemme. Mutta halusin nostaa tämmöisen inhimillisen näkökohdan, ja se on se, että onko tästä yhteiskunnasta katoamassa välittämisen kulttuuri — välittämisen kulttuuri, toisista, heikommista. Tähän liittyy myös yksinäisyys. Meillä on paljon nuoria, jotka potevat yksinäisyyttä. Meillä on paljon vanhuksia, yksin eläviä, jotka potevat yksinäisyyttä. Näitäkin asioita voidaan auttaa ei pelkästään lainsäädännöllä, sopimuksilla ja muilla vaan näin yksinkertaisella asialla: ""Mitä sinulle kuuluu?"" Mitä sinulle kuuluu ‑kampanjan toimia tässä yhteiskunnassa tarvitaan. Joulun alla käydään kysymässä: ""Mitä sinulle kuuluu?"" Se on yksinäisyyden syväjuurihoitoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-12-08T16:24:31,2016-12-08T16:25:41,Tarkistettu,1.1 2016_127_28,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Suullinen kysymys vähävaraisten toimeentulosta (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Ihalainen nosti erittäin tärkeän näkökulman tähän asiaan. Välittämistä ei voi ulkoistaa kaikilta osin, meidän pitää jokaisen tehdä omassa lähiympäristössämme enemmän tämän asian eteen. Erityisesti yksinäisyys on sellainen asia, jossa jokainen suomalainen voi tehdä vähän enemmän kuin mitä tähän saakka olemme tehneet. Myöskin se, että puutumme mahdollisimman varhain asioihin, perheiden, erityisesti lasten ongelmiin, on yksi selkeä kohta, jossa voimme tehdä enemmän ja osoittaa välittämistä, sekä jokainen yhteiskunnan jäsenenä että myöskin viranomaisina, valtion ja kuntien toimijoina. Joulun alla erittäin hyvä teema: välitetään enemmän toisistamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-08T16:25:43,2016-12-08T16:26:43,Tarkistettu,1.1 2016_127_29,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Alanko-Kahiluoto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_30,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuore Pisa-tutkimus osoittaa, että alueelliset oppimiserot Suomessa ovat kasvaneet. Pääkaupunkiseudulla menestytään selvästi muuta Suomea paremmin, Itä- ja Länsi-Suomi menestyvät heikommin. Kaupungeissa oppilaat menestyvät maaseudun oppilaita paremmin. Tulevaisuudennäkymillä on suuri merkitys koulumotivaatiolle ja koulumotivaatiolla suuri merkitys koulussa pärjäämiselle. Suurilla kaupunkiseuduilla on nuorille enemmän tulevaisuudennäkymiä, enemmän koulutusmahdollisuuksia ja vetävämmät työmarkkinat kuin harvaan asutuilla alueilla. Syrjäseuduilla on myös karsittu koulutuspaikkoja etenkin ammatillisesta koulutuksesta, ja hallituksen jo päättämät säästöt ammatilliseen koulutukseen tulevat viemään koulutuspaikkoja lisää. Peruskoulun jälkeiseen koulutukseen (Puhemies koputtaa) hakeutuminen tarkoittaa yhä useammin muuttoa pois kotoa, ja etenkin poikien kohdalla tälle on usein korkea kynnys: monet jäävät kotiin ja ilman koulutuksen tuomaa osaamista. [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Mikä on kysymys?] Kysynkin opetusministeriltä: miten aiotte turvata nuorten toisen asteen koulutuksen mahdollisuudet koko maassa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-12-08T16:26:48,2016-12-08T16:28:15,Tarkistettu,1.1 2016_127_31,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Itsenäisyyspäivänä saimme tosiaan uudet Pisa-tulokset, ja ne osoittivat sen, että suomalaiset nuoret ovat edelleen maailman kärkeä oppimistuloksissa, mutta huolisuuntia meillä on useita, ja ne liittyvät poikien tilanteeseen ja oppimiseroihin ja koulutuksen tasa-arvoon oikeastaan kolmesta näkökulmasta. Tyttöjen paremmat oppimistulokset suhteessa poikiin on ilmiö, johon meidän pitää kiinnittää huomiota, koska se näkyy sitten myöhemmällä iällä myöskin poikien kasvavissa syrjäytymisluvuissa. Toinen on sitten alueiden välinen tasa-arvo, jossa ensimmäistä kertaa nähtiin merkkejä siitä, että alueiden välillä on oppimistuloksissa eroa, kun edelleen kuitenkin on niin, että koulujen väliset erot Suomessa ovat ihan niitä maailman pienimpiä. Sitten lisäksi on monia muitakin suuntia, mitä tämä Pisa meille osoittaa, mitä on tulevaisuudessa pohdittava: ihan tärkeimpänä sosioekonomisen taustan vaikutus, joka Suomessa on vahvistunut (Puhemies koputtaa) suhteessa oppimistuloksiin. Eli paljon toimia, ja myöskin tutkijoiden vastauksia haetaan, miten näihin suuntiin voitaisiin puuttua.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-12-08T16:28:16,2016-12-08T16:29:29,Tarkistettu,1.1 2016_127_32,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää tästä lisäkysymyksen, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_33,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa opetusministeri kertasi  hyvin  Pisa-tutkimuksen  tulokset.  Tosiaankin  alueelliset oppi-miserot ovat kasvaneet, kuten jo totesin kysymyksessäni. Samoin hyvin huolestuttavaa on se, että poikien osaaminen on puoli vuotta tyttöjen osaamista jäljessä. Näiden tulosten kertaamisen sijasta olisin mielelläni kuullut opetusministerin kertovan, mitä hallitus nyt aikoo tehdä sille, että tämä Pisa-tutkimus on Suomen kannalta nyt hyvin huolestuttavaa luettavaa. Kuinka aiotte parantaa tyttöjen ja poikien välistä tasa-arvoa? Miten tulevaisuudessa aiotte toimia, jotta myös pojat voisivat menestyä perusopetuksessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-12-08T16:29:37,2016-12-08T16:30:23,Tarkistettu,1.1 2016_127_34,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa niillä toimilla, joita on jo käynnistetty tämän puolentoista vuoden aikana, mikä on siitä Pisa-tulosten keräämisestä tähän päivään kulunut. Uudet opetussuunnitelmat ovat voimassa peruskouluissa tästä syksystä alkaen, ja se on tietysti iso muutos. Siinä nimenomaan kiinnitetään huomiota niihin motivaatiotekijöihin ja pyritään houkuttelemaan tietysti sitä oppimisen iloa myöskin poikien kohdalla yksilöllisemmällä pedagogiikalla ja myöskin uusilla tavoilla oppia. Esimerkiksi vaikkapa digitalisaatiolla, jonka tarkoituksenmukaista, pedagogisesti viisasta käyttöä kannatan, voidaan vaikuttaa jo tutkitustikin esimerkiksi poikien oppimismotivaatioon. Lisäksi meillä on tämä Uusi peruskoulu -ohjelma, joka tukee uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoa, ja siinä on 90 miljoonan euron panostus, josta 60 miljoonaa on opettajankoulutukseen, joka on se suomalainen vahvuus. Ja tässä on käytössä nyt ensimmäistä kertaa niin sanottu tutoropettajamalli, eli saamme tuotua sitä opettajien ammatillista kehittymistä jokapäiväiseen (Puhemies koputtaa) arkeen kouluihin.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-12-08T16:30:24,2016-12-08T16:31:29,Tarkistettu,1.1 2016_127_35,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuon Pisa-tutkimuksen yksi merkittävä tieto — ei uusi, mutta korostunut — oli kotitaustan merkitys. Se liittyy tähän vanhempien sosioekonomiseen asemaan. Minulla on tässä tuore tutkimus, jota meille edustajille jaettiin: lasten suhteet vanhempiin kokee 90 prosenttia hyviksi, 60 prosenttia yläkoululaisista ei syö yhtä aikaa perheen kanssa, 12 prosenttia lukiolaisista kärsii läheistensä alkoholinkäytöstä. Siis haluan nostaa vahvasti keskusteluun myöskin vanhempien ja vanhemmuuden merkityksen. Ja, arvoisa perheministeri Rehula, vähän nyt jatketaan tätä edustaja Ihalaisen näkökulmaa: voisitteko vielä jossain juhlapuheessa korostaa vanhempien vastuuta esimerkiksi niin, että vanhemmat muistaisivat vähintään kerran viikossa kysyä, mitä sinne kouluun kuuluu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-08T16:31:32,2016-12-08T16:32:38,Tarkistettu,1.1 2016_127_36,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Juha,Rehula,Perhe-  ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Esimerkillä on väliä. Juhlapuheillakin on merkitystä, mutta todellisuudessa ja arjessa on merkitystä sillä, että vanhemmat huolehtivat lapsistaan ja vanhemmat välittävät siitä, mitä lapselle kuuluu, miten arjessa menee, onko päivä sujunut. Tiedän kokemuksesta, että joskus vastaukset ovat yhden kirjaimen ja kolmen kirjaimen mittaisia, mutta siitä huolimatta ne kysymykset kannattaa tehdä: Mitä kuuluu? Miten koulupäivä meni? Juhlapuheita tarvitaan, ja niitä pitää pitää. Meidän pitää omilla esimerkeillämme kaikkien kansanedustajienkin muistaa se, mikä merkitys esimerkillä on välittämisen ja huolenpidon osalta. Mutta kyllä siellä kotona tapahtuvat asiat ovat vanhemmuutta, ne ovat isänä ja äitinä, vanhempina, olemista, ja sinne ei nyt toivottavasti tarvitse lain kirjaimella mennä.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-12-08T16:32:41,2016-12-08T16:33:41,Tarkistettu,1.1 2016_127_37,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,"Herra puhemies! Noihin Pisa-tutkimuksen tuloksiin todella sisältyy meidän kaikkien kannalta vakava viesti, joka pitää ottaa tosissaan, ja se on se, että eriarvoisuus on kasvussa sekä alueilla että kaupunkien sisällä ja toisaalta vanhempien tulot ja vanhempien varallisuus vaikuttavat oppimistuloksiin. Minusta tätä asiaa pitäisi lähestyä tässä Lauri Ihalaisen hengessä, että tämä on yhteinen asia. Kaikessa ei ole kysymys myöskään lainsäädännöstä, vaan siitä, miten me kohtaamme ihmisiä, miten me autamme nuoria löytämään toisensa. Se, mitä kouluissa voitaisiin tehdä — siellä voidaan tehdä paljon. Hallitus tekeekin paljon nimenomaan peruskoulun puolella. Kysymykseni koskee sitä, voitaisiinko vielä enemmän tehdä siinä, että menisimme rohkeasti sektorirajojen yli sosiaali- ja terveysministeriön puolelle, lähtisimme rakentamaan perheitten tukipalveluita paljon vahvemmin kouluihin eri puolilla Suomea, neuvolatoimintaa, kunnallista kotiaputoimintaa vielä vahvemmin kouluihin integroida. (Puhemies koputtaa) Tämähän on hallituksen kärkihanke. Toivon sille menestystä ja sitä, että se edistyy vahvasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-12-08T16:33:44,2016-12-08T16:34:52,Tarkistettu,1.1 2016_127_38,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan, juuri näin, eli yksi hallituksen kärkihankkeista on lapsi- ja perhepolitiikan muutosohjelma, jolla pyritään yhteensovittamaan olemassa olevia palveluja nykyistä paremmin niin, että lapset ja nuoret saavat tukea ja että perheet saavat tukea tehtävissään, kasvatustehtävässä. Me tarvitsemme myöskin vahvempaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Tässä meillä on pitkät perinteet. Meillä on vanhemmilla vahva vastuu, kasvatusvastuu, jota koulu sitten voi tukea. Mutta meidän pitää kiinnittää huomiota myös siihen, että kaikilla perheillä ei ole voimavaroja eikä kykyä tukea omia lapsia ja nuoria ja heidän koulunkäyntiään riittävästi, ja tähän sosioekonomisen taustan kasvaneeseen vaikutukseen oppimistuloksiin meidän täytyy suhtautua erittäin vakavasti, koska meidän suomalaisen peruskoulun ihan kantava ajatus on ollut se, että jokaisella lapsella ja nuorella on taustasta riippumatta mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen ja päästä elämässä eteenpäin. Siitä syystä tarvitaan niitä panostuksia esimerkiksi opettajankoulutukseen ja (Puhemies koputtaa) erilaisiin tapoihin, millä voidaan vaikuttaa siihen, että jokainen lapsi ja nuori saa olla oma ainutlaatuinen itsensä siellä koulussa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-12-08T16:34:53,2016-12-08T16:36:06,Tarkistettu,1.1 2016_127_39,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,"Värderade talman! De nya läroplansgrunderna för den grundläggande utbildningen utgår från att eleverna tas med i utvärderingen, hur väl de lär sig och på vilket sätt de lär sig. Det här är bra och konstruktivt, för det hjälper hela skolsamfundet att komma på de bästa sätten för eleverna att lära sig.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,sv,Mikaela Nylander,769,2016-12-08T16:36:08,2016-12-08T16:36:34,Hyväksytty,1.1 2016_127_40,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä oli hyviä huomioita. Olen ihan samaa mieltä. Meidän Uusi peruskoulu ‑ohjelmassa on kolme keskeistä tavoitetta, joista yksi on oppijalähtöisyys, eli tunnistetaan erilaiset tavat oppia ja se, että me olemme kaikki erilaisia ihmisiä ja opimme eri tavalla ja myöskin eri tahtia, että koulussa saisi olla oma itsensä ja löytää ne omat vahvuutensa. Toinen on maailman parhaat opettajat, eli panostetaan opettajien koulutukseen ja myöskin opettajien kykyyn vastata hyvin muuttuneisiin tilanteisiin kouluissa, erilaisiin tilanteisiin. Sitten on avoin ja yhteisöllinen toimintakulttuuri, johon liittyy jatkuva kehittäminen ja uuden löytäminen ja etsiminen. Valtakunnan tasolla teemme tällä hetkellä työtä oikeastaan kolmesta näkökulmasta: Meillä on parlamentaarinen ryhmä, joka pohtii peruskoulun pitkän aikavälin kehittämistä. Meillä on tarkoitus perustaa ihan näillä hetkillä toimintaryhmä, johon tulevat keskeiset sidosryhmät pohtimaan. Kolmanneksi on tutkijaryhmä, jotta saamme sen ihan viimeaikaisimman tutkimustiedon parhaaseen mahdolliseen käyttöön peruskoulun kehittämisessä. (Mikaela Nylander: Loistavaa!)", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-12-08T16:37:20,2016-12-08T16:38:22,Tarkistettu,1.1 2016_127_41,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Peruskoulu on ollut tärkein tasa-arvottava tekijä suomalaisessa yhteiskunnassa. Se, että meillä on nyt niin korkea koulutustaso, se, että me olemme maailman johtavia maita, perustuu sille viisaalle päätökselle, että siirryimme peruskouluun. Se tarkoitti sitä, että taustassa olevia eroja pystyttiin tasaamaan. Se merkitsi sitä, että alueellisesti annettiin tasa-arvoista koulutusta. Jokainen pystyy opiskelemaan vanhempien koulutustaustasta tai varallisuudesta riippumatta niin pitkälle kuin omat halut ja kyvyt riittävät. Nyt näissä Pisa-tutkimuksen tuloksissa on mainittu alueellisten erojen kasvu, tyttöjen ja poikien välisten oppimiserojen kasvu, mutta ennen muuta tämä iso kysymys on sosioekonominen kysymys eli se, että vanhempien koulutustausta ja vanhempien varallisuustausta alkavat vaikuttaa paljon enemmän kuin aikaisemmin oppimistuloksiin. Esitän kolme konkreettista keinoa: luokkakokojen pienentämiseen erillismääräraha, tukiopetuksen lisäämiseen erillismääräraha ja koulutuksessa panostus opettajiin (Puhemies koputtaa) niin, että he pystyvät yhteisöllisyyttä vahvistamaan kouluissa. Mitä sanotte näistä kolmesta ehdotuksesta, ministeri Grahn-Laasonen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-12-08T16:38:26,2016-12-08T16:39:38,Tarkistettu,1.1 2016_127_42,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kuitenkin muistuttaa, kun tätä keskustelua käydään, että varmasti lähestulkoon mikä tahansa maailman maa olisi valtavan ylpeä ja onnellinen niistä oppimistuloksista, mitä suomalaisilta oppilailta ja opiskelijoilta mitataan, eli meillä on erinomainen peruskoulu edelleen tänäänkin. Mutta se ei tarkoita sitä, ettemmekö ottaisi erittäin vakavasti niitä huolia, joita tämä tutkimus osoittaa, ja sitä suuntaa, joka on väärä. Eli ei voi olla niin, että olemme tyytyväisiä tilaan, jossa oppimistulokset ovat laskussa ja jossa esimerkiksi sosioekonominen tausta alkaa Suomessa yhä vahvemmin näkyä. Näin ei voi olla. Siitä syystä on uudet opetussuunnitelmat, siitä syystä on Uusi peruskoulu -ohjelma. Siitä syystä on 60 miljoonaa opettajankoulutukseen, siitä syystä ensi vuoden alusta valtakunnallistetaan tämä Luma-keskustoiminta eli luonnontieteet ja matematiikka erityisessä fokuksessa. Siitä syystä meillä on Liikkuva koulu, ja siitä syystä teemme pitkän aikavälin visiotyötä, jolla pyrimme löytämään ne tavat, joilla kaikkein vaikuttavimmin voimme vaikuttaa tähän kehitykseen, niin että suomalaiset oppimistulokset saadaan jälleen nousuun. Hyviä ehdotuksia edustaja Arhinmäeltä, kiitos.",  vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-12-08T16:39:38,2016-12-08T16:40:47,Tarkistettu,1.1 2016_127_43,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,"Puhemies! On äärimmäisen arvokasta, että välittämisen kulttuurin perään kysytään täällä. Sen ympärillä paljon seisoo tai kaatuu. Mutta kun tuolta koulumaailmasta kuulee viestejä, niin opettajat kertovat, että huomattava osa työajasta menee johonkin aivan muuhun kuin opettamiseen: kaikenlaisiin hankkeisiin ja projekteihin ja laatuarviointeihin ja niin edelleen. Kuulin viikonloppuna, että rehtorien työajasta saattaa mennä jopa kaksi kolmasosaa muuhun kuin siihen lähiyhteisön välttämättömien asioiden johtamiseen. Mutta kun Pisa-tulokset ovat kertoneet sitä karua kieltä, että tyttöjen ja poikien koulumenestyserot ovat kasvaneet, niin miten, opetusministeri, suhtaudutte tähän moneen kertaan jo haudattuun ajatukseen opettajankoulutuksen mieskiintiöistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-12-08T16:40:49,2016-12-08T16:41:57,Tarkistettu,1.1 2016_127_44,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nimitin tuossa kauden aluksi opettajankoulutusfoorumin, jossa ovat edustettuina kaikki korkeakoulut, jotka tarjoavat Suomessa opettajankoulutusta, ja lisäksi siellä on keskeiset sidosryhmät. Tämä erittäin laajapohjainen ja huomattavan suurta asiantuntemusta sisältävä ryhmä on tehnyt opettajankoulutuksen kehittämisohjelman, joka on hiljattain julkaistu, ja ihan näinä päivinä lähti myöskin hakuun avustuksia, joilla kehitetään opettajankoulutusta edelleen. Olen sillä asenteella, että tämän opettajankoulutuksen kehittämisfoorumin tehtävä on myös miettiä näitä opettajankoulutuksen sisäänottoon liittyviä kysymyksiä, ja he ovat sen yhdeksi kehittämiskohdaksi nostaneetkin. Voi olla niin, että kiintiöt on vieras ajatus tässä yhteiskunnassa, jossa nyt elämme, mutta olen samaa mieltä siitä, että olisi hyvä, että myöskin miehiä saataisiin enemmän opettajiksi. Se on tietysti iso kysymys, millä tavalla huolehdimme ylipäätään siitä, että Suomessa opettajan ammatti (Puhemies koputtaa) säilyy arvostettuna ja vetovoimaisena, niin että sinne saadaan jatkossakin erinomaisia hakijoita.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-12-08T16:41:58,2016-12-08T16:43:07,Tarkistettu,1.1 2016_127_45,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,Ja vielä tähän kysymykseen yksi lisäkysymys.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_46,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jotta meidän lapsemme ja nuoremme oppisivat hyvin, tarvitaan tietenkin myös opettaja, jolla on aikaa keskittyä opettamiseen. Kun vierailemme Suomen kouluissa — viimeksi kävin itse maanantaina eräässä lukiossa — viesti on usein hyvin samantyylinen eli koetaan, että erilaiset ei-opetukselliset asiat vievät kasvavissa määrin työaikaa. On erilaisia digipalveluihin ja järjestelmiin liittyviä tukitehtäviä, joita kunnat talousvaikeuksissaan ovat karsineet, ja ne kaatuvat opettajien hoidettavaksi. On erilaisia oppilashuoltokysymyksiä, jotka kasvavissa määrin ovat opettajien vastuulla, kun oppilashuollon resurssit ovat tiukoilla. Vaikka tämä asia ratkaistaankin monin tavoin myös kunnissa, niin minä peräänkuuluttaisin ehkä hallitukselta ajatuksia siitä, oletteko kiinnittäneet tähän kysymykseen huomiota ja millaisia ratkaisuja näette.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,2016-12-08T16:43:12,2016-12-08T16:44:09,Tarkistettu,1.1 2016_127_47,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys koulutuksen tasa-arvosta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan näin kuin edustaja kysyikin, elikkä opettajat laajasti raportoivat ja kertovat siitä, että yhä enemmän siitä työajasta menee muuhun kuin opettamiseen. Se onkin tietysti huolestuttava viesti, ja siihen on pyritty reagoimaan. Suomessa on semmoinen ainutlaatuinen tekijä meidän koulutusjärjestelmässä, ja se on opettajien laaja pedagoginen vapaus ja autonomia. Meillä ei ole standardoituja kokeita, meillä ei ole päivän päälle oppisisältöjä määritelty ja niin edelleen. Tämä on semmoinen asia, mikä herättää tosi paljon mielenkiintoa myös kansainvälisesti: miten meidän opettajilla on niin valtavan paljon toimintavapautta ja myöskin mahdollisuuksia olla kehittäjiä ja löytää siinä omassa roolissa niitä ratkaisuja, mikä toimii juuri sille luokalle ja kyseisille oppilaille ja niin edelleen. Meidän täytyy tätä pedagogista vapautta pyrkiä kaikin tavoin varjelemaan. Pieniltä osin tätä norminpurkutyötä ikään kuin tämän paperitaakan vähentämiseksi on jo tehty, ja edelleen näen, että sitä voidaan tehdä jatkossa enemmänkin, jotta opettajien aika voisi mahdollisimman maksimaalisesti tulla käytetyksi nimenomaan oppilaiden kanssa (Puhemies koputtaa) oppilaiden hyväksi.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-12-08T16:44:10,2016-12-08T16:45:16,Tarkistettu,1.1 2016_127_48,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys veronumeron käyttöönoton laajentamisesta (Jari Myllykoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Myllykoski.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_49,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys veronumeron käyttöönoton laajentamisesta (Jari Myllykoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Harmaa talous on edelleen Suomen suurimpia elinkeinoelämän yksittäisiä vitsauksia. Menetämme miljoonia verotuloja, joilla hallitus voisi työryhmiä tehokkaammin torjua köyhyyttä. Veronumeron käyttöön ottaminen rakennusalalla lisäsi verotuloja siitäkin huolimatta, että käyttöönoton jälkeen alan volyymi hiipui. Verohallinnon mukaan 2014 mennessä torjunta ja veronumeron käyttöönotto toivat 27 000 uutta henkilöä verotuksen ja valvonnan piiriin. Kysynkin, arvoisa ministeri: aikooko hallitus tosissaan ottaa harmaata taloutta sarvista kiinni ja laajentaa veronumeron käyttöönottoa myös muille aloille, sillä, arvoisa ministeri, tämä viivyttely hallituksen osalta vaikuttaa (Puhemies koputtaa) epävälittämiseltä?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-08T16:45:18,2016-12-08T16:46:29,Tarkistettu,1.1 2016_127_50,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys veronumeron käyttöönoton laajentamisesta (Jari Myllykoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus välittää. Harmaan talouden kitkentä ja torjunta on paras tapa terveellä tavalla vahvistaa meidän taloutta, ja kaikki keinot, mitä sillä saralla voidaan tehdä, pitää ottaa käyttöön. Tämä veronumerojärjestelmä rakennusalalla on ollut kiistatta hyvä, ja nyt mielestäni pitää seurata sitä, oppia siitä ja sitten harkitusti laajentaa sitä muille aloille. Se on kiistatta tuonut tuloksia. Harmaan talouden torjunnassa on myöskin paljon muuta, mitä tehdään. Meillä on pelkästään poliisimiehiä ja -naisia yli 500, jotka ovat talousrikollisuuden ja harmaan talouden kimpussa. Hallituksella on erillinen harmaan talouden ja veronkierron torjuntaohjelma. Me toimimme kansainvälisillä areenoilla ja kotimaassa veronkierron estämiseksi, sekä EU:n että OECD:n puitteissa. Kyllä tässä todella paljon tehdään. Mutta tästä asiasta, minkä edustaja Myllykoski otti esille, on todellakin hyviä kokemuksia, (Puhemies koputtaa) ja me pohdimme sen laajentamista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-12-08T16:46:30,2016-12-08T16:47:40,Tarkistettu,1.1 2016_127_51,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys veronumeron käyttöönoton laajentamisesta (Jari Myllykoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2016 vp,Nyt on mahdollisuus painamalla V-painiketta esittää lisäkysymyksiä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_52,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys veronumeron käyttöönoton laajentamisesta (Jari Myllykoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On kyllä kummallista jäädä odottamaan, jos keinot ja valikoimat ovat selvillä ja tiedetään faktat, kuinka tämä on auttanut rakennusalalla. Nyt on kysymys siitä, että myös muilla aloilla ollaan jo vapaaehtoisesti lähtemässä tähän. Täällä esimerkiksi kiinteistöaloilla ollaan otettu vapaaehtoisesti käyttöön näitä hankintoja. Me tiedämme tällä hetkellä esimerkiksi valitettavia uutisia Meyerin telakalta, jossa aluehallintoviranomainen on todennut alihankintayrityksissä 2—3 euron tuntipalkkoja maksettavan ulkolaisille työntekijöille. Tämä tarkoittaa sitä, että se vie mahdollisuuden suomalaiselta työntekijältä työllistyä. Ollaan murheissaan työntekijöiden asemasta. Mutta samalla on syytä kysyä ministeriltä, kauanko te aiotte simputtaa suomalaisia alihankintayrityksiä, sillä he eivät ole tasavertaisessa kilpailuasetelmassa näiden jobbariyritysten kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-08T16:47:47,2016-12-08T16:48:51,Tarkistettu,1.1 2016_127_53,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys veronumeron käyttöönoton laajentamisesta (Jari Myllykoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Jos joillakin työpaikoilla, työyhteisöissä on väärinkäytöksiä ja pyritään kiertämään suomalaista työlainsäädäntöä tai voimassa olevia työehtosopimuksia, niin siihen pitää tietenkin puuttua. Tässäkin viittasitte siihen, että aluehallintoviranomainen, valvova viranomainen, oli havainnut näitä, ja näihin pitää tiukasti puuttua. Meidän suomalainen työelämämme ja sen säännöt on tehty sitä varten, että niitä noudatetaan. Se, että valvonta toimii, näihin rikkeisiin puututaan, on minusta myöskin parasta ennalta ehkäisevää työtä, ja on aivan selvää, että tätä teemme ja sitä edistämme. (Jari Myllykoski: Veronumerolla kerralla kuntoon!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-12-08T16:48:52,2016-12-08T16:49:34,Tarkistettu,1.1 2016_127_54,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronumeron käyttöönoton laajentamisesta (Jari Myllykoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Harmaa talous on todellinen syöpä meidän yhteiskunnassa. On hyvä nähdä, että 2—3 miljardia eräänkin arvion mukaan harmaan talouden piirissä liikkuu rahaa. Ja se on hyvä nähdä, että esimerkiksi ne verot, joita toiset välttelevät, koituvat kaikkien muiden tavallisten suomalaisten, pieni- ja keskituloisten veronmaksajien maksettaviksi. Sen takia tähän ongelmaan pitäisi nyt puuttua kaikin käytettävissä olevin keinoin. Ja sen takia, arvoisa puhemies, sosialidemokraatit esittivät jo yli vuosi sitten 20 kohdan ohjelman harmaan talouden torjunnan edistämiseksi. Otan muutamia esityksiä: alipalkkauksen kriminalisointi; veronumeron laajentaminen oli yksi, joka edelleen antaa odottaa; kanneoikeus ammattiliitoille tilanteessa, jossa rikotaan työehtoja; tilaajavastuulain laajentaminen. Viimeksi tällä viikolla täällä eduskunnan valiokunnissa on äänestetty siitä, että hankintalakiin tuotaisiin samanlainen työehtojen tarkistus välttämättömäksi kuin on rakennusalalla. Kysynkin hallitukselta: (Puhemies koputtaa) Miksei tämä käy hallitukselle? Milloin te puututte harmaaseen talouteen niin, että tuntuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-12-08T16:49:37,2016-12-08T16:50:48,Tarkistettu,1.1 2016_127_55,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,Suullinen kysymys veronumeron käyttöönoton laajentamisesta (Jari Myllykoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä hankintalaki on ministeri Lindströmin heiniä. Mutta tähän harmaaseen talouteen vielä: Te annatte nyt kuvan, että me emme tekisi harmaan talouden eteen mitään. Edelleenkin sitä erinomaista erillisstrategiatyötä — harmaan talouden torjunnan erityisohjelmaa, joka aloitettiin silloin, kun te olitte hallituksessa — jatketaan edelleen. Uskon, että te olette tyytyväisiä siihen työhön. Se olisi kiva kuulla joskus. Sen lisäksi, kuten kerroin, laajasti meidän viranomaiset taistelevat joka päivä harmaan talouden ja veronkierron estämiseksi ja sitä kautta kotiuttavat ne rahat hyvinvointiyhteiskuntaan, mitä me tarvitsemme. Meillä on oma strategiaryhmä, joka koko ajan todellakin käy läpi ja kehittää harmaan talouden ja veronkierron torjuntatapoja. Yksi sellainen, joka on iso askel, on kansallinen tulorekisteri, jonka me saamme käyttöön vuoden 19 alusta. Sitä rakennetaan parhaillaan. Se on yksi kouriintuntuva keino, jolla pystytään harmaaseen ta-louteen puuttumaan. Monia muitakin toimenpiteitä on koko ajan kehitteillä, ja niitä tehdään. Olkaa siis siltä osin huoleti, (Puhemies koputtaa) mutta vakavasti otetaan kannustus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-12-08T16:50:51,2016-12-08T16:52:01,Tarkistettu,1.1 2016_127_56,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden kohtelusta (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Wallin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_57,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden kohtelusta (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2016 vp,Talman! Finland har nyligen prickats av FN för dålig behandling av asylsökanden. FN:s tortyrkommitté är bland annat oroad över det faktum att Finland inte tillräckligt bra identifierar offer för tortyr och offer för människohandel samt att skyddet för dem är bristfälligt.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.4.aspx,sv,Stefan Wallin,910,2016-12-08T16:52:07,2016-12-08T16:52:27,Hyväksytty,1.1 2016_127_58,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden kohtelusta (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita, mitä nostatte, ja kyllähän tämä komitea, mikä teki arvioita, on hyvin tarkkaan miettinyt ne suosituksensa. Sen jälkeen, kun nämä mittauksetkin on tehty, me olemme parantaneet todella paljon toimintoja, ja kaikki nämä, mitä sanotte, otetaan hyvin vakavasti. Siellä kiinnitettiin huomiota esimerkiksi ihmiskaupan uhrien kohteluun mutta myöskin kidutuksenvastaiseen ja yleensä kidutuksen kokemuksen omaavien turvapaikanhakijoiden auttamiseen. Meillä on erikoistuneita henkilöitä Migrissä, joiden osaaminen on erikoistunut heidän kohteluunsa ja myöskin sen miettimiseen, mitä kaikkea heille voidaan auttaa. Ihmiskaupan uhriksi joutumisen välttämiseen liittyen meillä on Joutsenon vastaanottokeskus, joka on kehittänyt toimintamalleja. Meillä ei ole mitään hävettävää, me olemme todella paljon tehneet tässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-12-08T16:53:11,2016-12-08T16:54:09,Tarkistettu,1.1 2016_127_59,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden kohtelusta (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2016 vp,Lisäkysymyksiä voi varata painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_60,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden kohtelusta (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä YK:n lista moitteista valitettavasti jatkuu, ja myös väkivaltaa kohdanneiden naisten asema huolestuttaa. STM on, hyvä näin, ilmeisesti parantamassa turvakotien rahoitusta kolmen vuoden aikana 2 miljoonalla eurolla. Me ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä olemme varjobudjetissamme esittäneet turvakodeille 15 miljoonaa euroa, ja kysynkin hallitukselta: miten hallitus arvioi, että nämä tiedossa olevat puutteet pystytään korjaamaan 2 miljoonan vuosittaisella lisärahoituksella?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.4.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-12-08T16:54:15,2016-12-08T16:54:49,Tarkistettu,1.1 2016_127_61,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden kohtelusta (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Suomi on ratifioinut tuon Istanbulin sopimuksen, jonka yhtenä osana on se, että meillä on riittävästi turvakoteja niille henkilöille, jotka tuon paikan tarvitsevat. Me olemme matkalla, me emme ole vielä siinä kohdassa, että voisi sanoa, että on kaikille tarvitseville. Tämä 2 miljoonan euron määräraha on ensi vuodelle. Omissa taloussuunnitelmissaan hallitus on varannut samansuuruisen rahan vuodelle 18, vuodelle 19. Tämä on prosessi, joka jatkuu. Toisekseen vielä joulukuun aikana avataan 24/7 avoinna oleva puhelinpalvelu, joka on yksi osa sitä, että tämä ratifiointipäätös tulee toteen. Sen puhelinpalvelun avautumisaika on joulunalusviikolla. Eli näitä toimenpiteitä, joilla tähdätään siihen, että täysimääräisesti Istanbulin sopimuksen täytämme, tehdään. Työ on kesken.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.4.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-12-08T16:54:52,2016-12-08T16:55:55,Tarkistettu,1.1 2016_127_62,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden kohtelusta (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos mediasta oikein havaitsin, niin tämä samainen komitea on antanut Suomelle pyyhkeitä myös siitä, että kun rikollisia tai rikollisiksi epäiltyjä kuljetetaan oikeuteen ja muuallekin, niin heille on joskus laitettu käsiraudat. Nyt kysyn, ministeri  Risikko:  onko  todellakin  se  suurin ongelma se, että roistoille pannaan käsiraudat, vai onko suurempi ongelma se, että näissä kuljetuksissa usein — tai en nyt sano usein, mutta aika ajoin — tapahtuu niin, että mitä vakavimmistakin rikoksista tuomitut tai epäillyt karkaavat kaupungille aiheuttaen näin vaaraa mahdollisille uusille uhreille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-08T16:55:57,2016-12-08T16:56:42,Tarkistettu,1.1 2016_127_63,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden kohtelusta (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin edustaja totesi, aina pitää arvioida se tilanteen vakavuus. Olen aivan vakuuttunut siitä, että esimerkiksi poliisi ei käytä koskaan käsirautoja turhan vuoksi, koska aina on myös vaaratilanteita, kun ollaan autossa henkilön kanssa. Tähän liittyen: kyllähän tämäkin ohje ja suositus on otettu vakavasti — se on tuolla oikeusministeriön puolella — ja olemme siitä keskustelemassa, mutta olen samaa mieltä kanssanne, että aina pitää katsoa se vakavuus, eikä niitä turhaan käytetä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-12-08T16:56:43,2016-12-08T16:57:19,Tarkistettu,1.1 2016_127_64,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden kohtelusta (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näiden kidutettujen ja väkivaltaa kohdanneiden turvapaikanhakijoiden lisäksi turvapaikanhakijoiden joukossa on myös kiduttajia ja väkivallantekijöitä, jopa sotarikollisia. Kiristyneen maahanmuuttopolitiikan myötä näistäkin entistä useampi saa kuitenkin sitten käännytyspäätöksen. Nyt kuitenkin valitettavasti aika moni käännytystä odottava turvapaikanhakija pakenee maan alle ja heitä ei saada käännytettyä. Kysynkin vastaavalta ministeriltä: mitä keinoja hallituksella on sitten näiden maassa laittomasti oleskelevien ja käännytystä pakoilevien turvapaikanhakijoiden suhteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.4.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-12-08T16:57:23,2016-12-08T16:58:06,Tarkistettu,1.1 2016_127_65,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden kohtelusta (Stefan Wallin r)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todella vakava ongelma ja haaste, jos meillä lisääntyy laittomasti maassa olevien henkilöiden määrä, koska laittomasti maassa oleva on laittomasti maassa, ja meidän lähtökohtamme on se, että täällä ei pidä olla laittomasti maassa olevia. Mitä me olemme tekemässä? Me olemme nyt koko tämän syksyn ajan arvioineet sitä, että nyt kun tulee kielteisiä turvapaikkapäätöksiä, niin saattaa käydä niin, että joku ei sitten vapaaehtoisesti lähdekään. Ja siihenhän me pyrimme kaikilla niillä keinoilla, mitä me nyt valmistelemme, että vapaaehtoinen paluu olisi niin houkutteleva, että sitä käytettäisiin. Mutta olemme myös varautuneet toimenpiteisiin, jos vapaaehtoinen paluu ei onnistu, erilaisilla toimenpiteillä eri ministeriöitten kanssa. Tulemme julkaisemaan tästä ohjelman ennen joulua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-12-08T16:58:07,2016-12-08T16:59:00,Tarkistettu,1.1 2016_127_66,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Suullinen kysymys mielenterveyspalveluista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 136/2016 vp,"Ehdimme ottaa vielä yhden kysymyksen, edustaja Tanus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_67,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys mielenterveyspalveluista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 136/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime päivinä on tapahtunut järkyttäviä, ihmishenkiä vaatineita surmatekoja. Poika surmasi Haminassa vanhempansa, ja muutamaa päivää myöhemmin Imatralla kolme naista ammuttiin kadulle. Molemmissa tapauksissa tekojen taustalla epäillään olevan mielenterveysongelmia, joihin ilmeisesti oli myös yritetty hakea apua. Mielipidepalstoilla on myös kirjoitettu, esimerkiksi eräs äiti kirjoitti, miten vaikeaa on saada täysi-ikäiselle pojalle psykiatrista hoitoa, vaikka uhkana on — ja täysin aiheellinen pelko — että tapahtuu jotakin peruuttamatonta. Kysyisinkin nyt asianomaisilta ministereiltä: miten mielenterveyspalvelut saadaan ajan tasalle, ja mitä keinoja omaisilla on, jos esimerkiksi läheinen muuttuu arvaamattomaksi tai vaaralliseksi mielenterveysongelmien vuoksi eikä pääse hoitoon, ja miten kaiken kaikkiaan tällaisia tapahtumia voitaisiin Suomessa välttää?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-08T16:59:04,2016-12-08T17:00:00,Tarkistettu,1.1 2016_127_68,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Juha,Rehula,Perhe- ja  peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys mielenterveyspalveluista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 136/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Sen harkinnan ja arvioinnin, millaisia palveluja kukin tarvitsee sitä palvelua haettaessa, tekee ammattilainen: sen tekee lääkäri, sen tekee psykologi, sen tekee ammatti-ihminen. Tuo harkinta onneksi pääosin ja lähes aina on oikea. Meillä on mallit ja toimintatavat siitä, mitä mieleltään järkkyneen henkilön kohdalla noissa tilanteissa tehdään ja tapahtuu. Sitten se toinen puoli ja lainsäädäntö, jonka tämä eduskunta vielä saa, on itsemääräämisoikeuslainsäädäntö, joka osaltaan tulee vaikuttamaan siihen, mikä on tuon ammattilaisen valta tilanteessa, jossa on esimerkiksi diagnoosi tehty. Kolmas asia: meillä esimerkiksi nuorten osalta laki on yksiselitteisen selvä siitä, että esimerkiksi alle 25-vuotiaalla mielenterveyspalveluja tarvitsevalla on subjektiivinen oikeus niihin palveluihin — hänellä on oikeus niihin. Näistä säädöksistä pitää pitää kiinni, mutta toisekseen se vastuu on ammattilaisella tilanteessa, jossa hän kohtaa ihmisen, joka palvelun tarpeessa on.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+2.5.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-12-08T17:00:01,2016-12-08T17:01:27,Tarkistettu,1.1 2016_127_69,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtoja ja järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 252/2016 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. (Hälinää) Nyt minä pyydän, arvoisat edustajat, että ne, jotka eivät aio jäädä saliin, poistuvat hiljaa täältä ja antavat tilaa ja sijan edustaja Kulmalan puheenvuorolle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_127_70,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtoja ja järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 252/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Voimassa olevan lainsäädännön mukaan pidättämisen ja vangitsemisen ainoana käytössä olevana vaihtoehtona on matkustuskielto. Mielestäni on hyvä, että tälle on nyt tulossa tehostettu vaihtoehto, koska matkustuskielto on monesti tehoton pakkokeino. Nykyisen lainsäädännön mukaan matkustuskielto voidaan määrätä, jos on syytä epäillä, että henkilö lähtee pakoon taikka muuten karttaa esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa eli on niin sanottu karttamisvaara. Lisäksi matkustuskielto voidaan määrätä henkilölle, jos on syytä epäillä, että henkilö jatkaa rikollista toimintaa eli on niin sanottu jatkamisvaara. Tässä hallituksen esityksessä pakkokeinolain säännöksiä tutkintavankeuden vaihtoehdoista täydennettäisiin lisäämällä lakiin säännökset tehostetusta matkustuskiellosta ja tutkinta-arestista. Tuomioistuin voisi jatkossa määrätä rikoksesta epäillyn vangitsemisen tai vangittuna pitämisen sijasta teknisin välinein, esimerkiksi jalkapannalla, valvottuun tehostettuun matkustuskieltoon, mikäli matkustuskielto olisi riittämätön pakkokeino ja muut pakkokeinolaissa säädetyt edellytykset täyttyisivät. Tällainen tehostettu matkustuskielto voitaisiin määrätä siis ennen vastaajan tuomitsemista rangaistukseen. Pidän tätä uudistusta tältä osin välttämättömänä. Liian moni oikeusistunto joudutaan tällä hetkellä siirtämään siksi, että vastaaja ei tule paikalle oikeudenkäyntiin. Tosin jalkapantakaan ei ketään tuo paikalle, ellei henkilö itse sitä halua. Lisäksi, kun vastaaja on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen, tuomioistuin voisi vangitsemisen tai vangittuna pitämisen sijasta määrätä tuomitun henkilön teknisin välinein valvottuun tutkinta-arestiin, mikäli pakkokeinolaissa säädetyt edellytykset täyttyisivät ja tuomittu rangaistus olisi vähemmän kuin kaksi vuotta vankeutta. Tällaista kotiarestia ei siis voitaisi käyttää kaikkein törkeimmissä rikoksissa, mikä on erittäin tärkeä seikka huomata. Tässä kohdin on mahdollisuus vähentää vankien määrää vankiloissa, ja ilmeisesti tältä osaltaan pyritään tähän tällä esityksellä. Edellytyksenä kuitenkin tällaiselle tehostetulle matkustuskiellolle ja tutkinta-arestille olisi muun muassa se, että rikoksesta epäilty tai tuomittu sitoutuisi itse noudattamaan hänelle asetettuja velvollisuuksia ja lisäksi niiden noudattamista voitaisiin pitää todennäköisenä rikoksesta epäillyn tai tuomitun henkilökohtaisten olosuhteiden ja muiden vastaavien seikkojen perusteella. Tässä kohdin onkin mielestäni se tämän esityksen heikoin lenkki. On toki hyvä, että tällaisen tehostetun matkustuskiellon rikkomisesta henkilö vangitaan, mutta sitten tullaankin jo lähtökohtaan takaisin. Matkustuskiellon ongelmana on yleisesti ollut, että matkustuskieltoon määrätylle asetettujen velvoitteiden valvonta on käytännössä ollut resurssien puutteen vuoksi varsin vähäistä, suorastaan mahdotonta. Tästä syystä sillä ei ole voitu kovin tehokkaasti torjua tai vähentää vaikeuttamis-, karttamis- tai jatkamisvaaraa. Kysyessäni tätä asiaa viime viikolla poliisilta he kertoivat, että mikäli matkustuskiellon käyttöä haluttaisiin tai voitaisiin nykyisestä lisätä, sen valvontaa tulisi oleellisesti tehostaa. Tämä olisi myös heidän mielestään mahdollista tehdä asettamalla matkustuskieltoon jatkuva ja ympärivuorokautinen tekninen valvonta kotona olevan valvontapäätteen tai muun paikannuslaitteen avulla. Tällainen mahdollisuus on nykyisin käytössä useissa Euroopan maissa. Suomi tulee tässä asiassa jälleen viimeisessä junassa, vaikka kuljemme teknologiassa junan ensimmäisessä vaunussa. Arvoisa puhemies! Näen tässä esityksessä paljon hyvää, varsinkin jos teknisin laittein voidaan entisestään korvata sitä, ettei resursseja saada lisättyä. Olisiko tällainen tekninen valvonta myös yksi keino valvoa, missä kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö liikkuu? Sitäkin olisi varmaan hyvä selvittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+3.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-12-08T17:02:30,2016-12-08T17:07:04,Tarkistettu,1.1 2016_127_71,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtoja ja järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 252/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää useita lakeja muutettavaksi siten, että tulevaisuudessa tutkintavankeuden vaihtoehtoja täydennettäisiin niin, että tuomioistuin voisi määrätä rikoksesta epäillyn vangitsemisen tai vangittuna pitämisen sijaan teknisin välinein valvottuun tehostettuun matkustuskieltoon. Tietenkin on niin, että vankeudessa pitäminen syyllisenä tai syyttömänä on rahallisesti kallista, ja siltä osin tällainen kevennetty menettely nimenomaan epäillyn kohdalla voidaan katsoa hallitusohjelmassakin tavoitelluksi normien puruksi tai tässä tapauksessa uusien, halvempien toimintatapojen käyttöön ottamiseksi. Se on tietysti oikein, että tutkinta-arestia ei ehdoteta käytettäväksi kaikkein törkeimmissä rikoksissa. Kuitenkin aina, kun puhutaan jollain tavalla vankeuden keventämisestä, tulee mieleen, että ei kai tässä nyt taas anneta tuomioistuimelle uusia välineitä rikollisia ymmärtävään kriminaalipolitiikkaan. Se mietityttää, miten toteutuu kansalaisten silmissä rikoksen sovitus ja ansaittu rangaistus, jos tällaista arestimuotoista rangaistusta voisi tuomioistuin määrätä myös ehdotonta rangaistusta kärsivälle rikoksentekijälle. Sellaista ratkaisua on vaikea kannattaa, kun huomioidaan muutenkin, että rikoksista tuomitaan Suomessa varsin lieviä tuomioita eikä niitäkään tarvitse istua päivästä päivään, erityisesti törkeissä väkivaltarikoksissa. Haluaisinkin, että tässä varmistettaisiin, etteivät tuomioistuimet voi tehdä ennestäänkin enemmän kansalaisten oikeustajua vastaan sotivia tuomioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-08T17:07:04,2016-12-08T17:08:29,Tarkistettu,1.1 2016_127_72,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtoja ja järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 252/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mäkelän puheenvuoro edellä oli ihan aiheellinen, ja kiinnitän tässä omassa ajatuksenkulussani myös samaan asiaan huomiota. Täällä kulkee tämmöinen tekninen seuranta tällaisella uudella nimikkeellä ""tutkinta-aresti"", ja siinä on selvästi riski juuri, että se jää käyttöalaltaan varsin marginaaliseksi myös näistä edustaja Mäkelän ilmi tuomista syistä. Kriminaalipoliittisesti en näe, että tätä kautta voitaisiin mennä siis siihen suuntaan, että henkilö ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittaessa kärsisikin ikään kuin sitä rangaistusta yhtäkkiä kotonaan. Tämä ei kyllä ole se suunta, mihin tässä hallitus haluaa mennä, ja sen takia lakivaliokunnassa, jossa itsekin olen, tullaan kyllä olemaan tarkkoina tämänkin kanssa. Tässä on hyvänä asiana pakko mainita esimerkiksi sellainen, että asiantila muuten tämän tutkintavankeudessa pidon osalta, nimenomaan poliisivankiloissa, on ihan oikein tässä tunnistettu asiantila. Tutkintavankien siirron todellakin pitäisi ideaalisti tapahtua varsin nopeasti varsinaisiin vankiloihin ja niiden vankiloiden tiloihin. Se on tarpeellista ihan periaatteellisestikin jo ensinnäkin siitä syystä, että vankia ei voida teoreettisestikaan painostaa tai lahjoa pitämällä poliisivankilassa, ja toiseksi sitten tässä on se vankien kohtelunkin kannalta inhimillinen puoli, että vangit saavat nimenomaan varsinaisen vankilan tiloissa olla pääajan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-12-08T17:08:29,2016-12-08T17:10:35,Tarkistettu,1.1 2016_127_73,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtoja ja järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 252/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä otetaan käyttöön tämä tehostettu matkustuskielto, jota valvotaan teknisesti valvotuin välinein. Tässä on arvioitu, että tämä soveltuisi 15—20 henkilölle. Pohdin sitä, kuinka marginaaliseksi tämä jää ja jääkö tämä lain kirjain todellisuudessa kuolleeksi kirjaimeksi, että missä määrin tätä pystytään käyttämään. Tämä poliisin tiloista tutkintavankilaan siirto viikon jälkeen aiheuttaa myös sen, että tämä kuulusteluihin käytettävä aika jää kyllä tosi lyhyeksi. Meillä esimerkiksi Lapissa Rovaniemellä on poliisivankila, mutta sitten tämä siirto tapahtuisi Ouluun, jolloin kyllä etäisyydet alkavat olla aika pitkät, 500 kilometriä mutkin, käydä tuolla. Eli tämän jälkeen sitten poliisin matka kuulusteluihin pitenee huomattavasti. Tässä on kansainväliset säädökset, jotka vievät tätä esitystä tähän suuntaan. Tietenkin tämä koskee myös muuta maata kuin Lappia, mutta tämä problematiikka jää valiokunnassa pohdittavaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-12-08T17:10:35,2016-12-08T17:11:57,Tarkistettu,1.1 2016_127_74,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtoja ja järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 252/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä sen verran tahdon mainita ja kehuakin tätä hallituksen esitystä, että tässä on nimenomaisesti huomattu se, että tekniikka kehittyy, ja tulevaisuudessa tekniikan kehittyessä nimenomaan tästä nilkkapantavangin, tutkintavangin seurantajärjestelmästä voi tulla paljon käyttökelpoisempi. Sen takia on nimenomaan perusteltua, että meille tulee nyt tämän tehostetun matkustuskiellon nimellä oleva tekninen seuranta tutkintavangeille. Voisin kuvitella, että jos tämä järjestelmä toimii, niin varmasti sitä nytkin vähän marginaaliseksi jäänyttä matkustuskieltoa tultaisiin kehittämään nimenomaan tähän tehostetun matkustuskiellon suuntaan eli tähän valvonnan suuntaan. Se olisi hyvin ymmärrettävää nimenomaan, jos se tekniikka vielä kehittyisi niin, että se olisi vähän edullisempaakin kaiken lisäksi: eli tehokkaampaa ja edullisempaa tekniikkaa. Mutta se ei kyllä poista nyt sitä tosiseikkaa, että kun mietitään niitä perusteita, millä tutkintavankeuteen määrätään — eli ensisijaisesti tietenkin se esitutkinnan turvaamistarkoitus, niin sanottu sotkemisvaara, näin rikosjuristien ainakin käyttämänä, ja sitten ne muut erityiset edellytykset eli jatkamisvaara tai karttamisvaara — niin näistähän täytyy myös huomata, että kyllä näiden vaarojen turvaaminen on tietenkin aika heikkoa matkustuskiellosta käsin. Ja kyllä siinä, että henkilö on sitten teknisessä seurannassa, on omat vaikeutensa. Se on kansankielellä sanoen vähän niin, että sitten kun on tullut housuun, niin siinä vaiheessa on myöhäistä enää varoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-12-08T17:11:58,2016-12-08T17:14:03,Tarkistettu,1.1 2016_127_75,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_127_76,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On kovin harmillista, että hallitus on poistanut kaksi kertaa esityksestään alaikäiselle kohdentuvan huojennuskäytänteen sukupolvenvaihdosten yhteydessä vain sen takia, että perustuslakivaliokunta ei antaisi voimassa olevaan säännökseen ja sen muutosehdotukseen lausuntoaan. Erityisen kummallista on se, että hallituksen itsensä mielestä ehdotettu mutta kaksi kertaa esityksestä poistettu lisäys ei olisi ongelmallinen perustuslain kannalta. Siksi toistan kysymykseni: mitä hallitus oikein pelkää, ja miksi se ei usko edes omia puheitaan, jos tämä muutosehdotus ei hallituksen mielestä, hallituksen omien puheiden mukaan, ole ongelmallinen perustuslain kanssa? Viime kerralla, kun käytiin lähetekeskustelua asiasta, edustaja Zyskowicz oli erittäin hyvin paikan päällä ja piti erittäin hyviä puheenvuoroja ja kuvasi osuvasti asiasta keskustellessa, että kyseessä on skandaali. Toistan: skandaali. Skandaali nimenomaan sen vuoksi, että eduskunta ei tahdo kuulla perustuslakivaliokuntaa, koska se pelkää, että perustuslakivaliokunnan tulkinta voisi olla väärä. Toivon todella, että hallitus tuo alaikäisten sukupolvenvaihdokseen liittyvän hyvän esityksen ja koko perintö- ja lahjaverotuksen 55 §:n eduskunnan käsittelyyn ensi keväänä ja lopettaa tämän kuurupiilon Suomen perustuslain kanssa. Toistan vielä sen verran viime käsittelyssä sanomaani, että eduskunnan arvovallan kannalta on hyvin kyseenalaista estää jonkin esityksen perustuslainmukaisuuden arviointi. Niin voimassa olevan lainsäädännön kuin siihen tehtävien muutosten tulee aina kestää perustuslaillisuusarvioinnit. Ja kuten viimeksi totesin, raskauttavan asiasta tekee se, että samanlainen farssi nähtiin täällä Suomen eduskunnassa jo vuoden 2008 syksyllä. Aivan lopuksi: Vetoan vielä todellakin hallituspuolueiden edustajiin ja kysyn, onko eduskunta valmis siihen, että sukupolvenvaihdokseen liittyvä huojennuskäytäntö, mitä ei ole koskaan arvioitu perustuslakivaliokunnassa, saatetaan sen arvioitavaksi tavalla tai toisella — voitte itse päättää — vaikka ensi keväänä annettavalla uudella esityksellä. Edustaja Kiviranta voi vaikka tähän vastata. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-08T17:14:37,2016-12-08T17:17:26,Tarkistettu,1.1 2016_127_77,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän edustaja Aaltoa kannustavista sanoista. Selvyyden vuoksi haluan kuitenkin todeta, että kritiikkini kohde tämän järjestelmän osalta ei ollut hallitus ja hallituksen harkinta sinänsä vaan perustuslakivaliokunnan käytännön arvaamattomuus. Perustuslakivaliokunnassa on viime aikoina ryhdytty pohtimaan verolakeja ja niiden perustuslainmukaisuutta suhteessa niin sanottuun yhdenvertaisuussäädökseen, joka löytyy perustuslain 6 §:stä. Jos perustuslakivaliokunta tekisi täysin selväksi, että kyseessä on mielivallan kielto ja suoranaisen syrjinnän kielto, silloin me emme joutuisi tilanteisiin, joissa syntyy skandaali, kun eduskunta ei uskalla lähettää esitystä perustuslakivaliokuntaan. Nyt perustuslakivaliokunta on viime aikoina kaksi verolakia käsitellyt ja todennut, että ne ovat perustuslain mukaisia, ja toivon, että tässä asiassa vielä linjaa selkeytettäisiin tämän mukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-08T17:17:28,2016-12-08T17:18:42,Tarkistettu,1.1 2016_127_78,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_79,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton johdolla on tehty tähän hallituksen esitykseen muutosesitys. Vastalauseessa esitämme sekä sisällöllisiä muutoksia että vielä lausumaa. Arvoisa puhemies! Lähdetään käsittelemään esitystä siitä näkökulmasta, mitä nyt esitetään. Hallitus siis esittää, että perintöjen ja lahjojen verotusta alennettaisiin kaikissa portaissa, mikä vähentäisi 58 miljoonaa euroa verotuottojamme. Näin toteutuisi 6—10 prosentin perintöverotuksen alennus ja 12—14 prosentin lahjaveron alennus. On syytä todeta heti alkuun, että tässä tilanteessa, jossa Suomi on, tällainen verotuksellinen ratkaisu ei luo kasvua ja työllisyyttä, joiden pitäisi olla tämänkaltaisen veromuutoksen lähtökohtana. Me esitämme sen sijaan, että suurituloisimpien palkansaajien solidaarisuusveron tapaan myös miljoonaperintöjen saajat osallistuisivat näihin solidaarisuustalkoisiin. Esitämme 2 prosenttiyksikön korotusta perintöveron ja lahjaveron ylimpiin luokkiin ja näin lähdemme siitä, että myös ne, joilla on jo varallisuutta, osallistuvat yhteiskunnan talkoisiin silloin, kun elämme taloudellisesti vaikeita aikoja. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tämä on varsin perusteltua. Esitämme myös, että kuolemanvaravakuutus pitäisi vieläkin ulottaa leskeen ja lapsiin. Emme voi ymmärtää sitä, että hallitus samanaikaisesti on päättänyt hakea tuloja äskeisen veromuutoksen tekemiseksi sekä perintöjen että lahjojen verotukseen sillä, että kuolemanvaravakuutusten veroton osuus 35 000 euroa poistuisi kokonaan. Me uskomme, että oikeudenmukaisempaa olisi, että tämä pitäisi kompensoida joiltakin osin myös niille, jotka joutuvat tällaiseen tilanteeseen, jossa menettävät omaisensa. Tältä osin esitämme, että kuolemanvaravakuutusten verottomuuden rajaa lasketaan 15 000 euroon eikä perintöveron puoliso- ja alaikäisvähennyksiä muutettaisi. Tämänkään nettokustannusvaikutukset eivät ole niin korkeita, etteikö tällaisessa tilanteessa näin voisi menetellä. Arvoisa puhemies! Sitten on syytä lähteäkin tarkastelemaan tämän käsissä olevan esityksen niin sanottuja perustuslaillisia outoja käänteitä. Ensinnäkin sukupolvenvaihdoshuojennusten perustuslaillisuutta ei haluttu loppuviimeksi arvioida valtiovarainvaliokunnan verojaoston työskentelyssä. Alun perin hallituksen alkuperäisen esityksen tavoitteena oli laajentaa perintö- ja lahjaveroa ja sen 55 §:ää niin, että alaikäisten perillisten verohuojennus huomioitaisiin yrityksen perintätilanteessa. Näin olisi esimerkiksi 15-vuotias yrittäjäperheen lapsikin, 16—17-vuotias yrittäjäperheen lapsi voinut sukupolvenvaihdoksen kannustimena saada huojennuksen ja jatkaa näin vanhempiensa yritys- tai maatilatoimintaa. Hallitus kuitenkin veti esityksensä pois tämän huojennuksen laajennuksen osalta erittäin jännittävien tilanteiden jälkeen. Olemme salissa käyneet keskustelua hallituksen täydentävästä esityksestä tähän esitykseen liittyen ja olemme ihmetelleet sitä, miksi näin päätettiin toimia. Todennäköisesti verojaoston jäsenet pelkäsivät, että aikaisemmat huojennukseen liittyvät linjaukset saattavat tulla keskusteluun. Nimittäin jo aikoinaan vuonna 2008 sama lainkohta oli perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Tuolloin oli kysymyksessä hallituksen esitys numero 53/2008, ja silloin valtiosääntöasiantuntijat kiinnittivät huomiota siihen, että yrityksen liiketoimintaan liittyvän varallisuuden ohella on tullut varsinaiseksi käytännöksi siirtää myös muuta omaisuutta, esimerkiksi arvopaperiomaisuutta, asuntoja tai autoja, tämän huojennuksen piirissä. Tosiasiallisesti jo lausuntoluonnoksessa tuolloin vuonna 2008 arvosteltiin sitä, että yritysvarallisuutena voisi luovuttaa huomattavastikin sellaista sijoitusvarallisuutta, joka ei liity sukupolvenvaihdoksen kohteena olevaan yritys- tai maatilatoimintaan, ja pelkäänpä, että tämä alaikäisille suunniteltu huojennus jäi tekemättä sen vuoksi, että hallituspuolueet pelkäsivät erittäin varakkaiden suomalaisten etujen vaarantumista. Nyt kysyn hallituspuolueiden kansanedustajilta: Onko tämänkaltainen toiminta edustajan arvokkuuden kannalta sellaista toimintaa, jota me voimme myös mainostaa joka puolella Suomea? Eikö eduskunnan työjärjestys nimenomaan velvoita jokaista kansanedustajaa ja valiokunnassa työskentelyä siihen, että tämäntyyppiset asiat, jotka vaativat perustuslaillista arviointia, myös perustuslakivaliokunnassa arvioidaan? Minä pidän tätä häpeällisenä — sellaisena tilanteena, johon eduskunnan arvovaltaa ylläpitäen ei olisi koskaan pitänyt joutua. Arvoisa puhemies! Tässä ei ole vielä kaikki. Nimittäin kyllä täytyy myöntää, että perustuslakikäänteitä tämänkin jälkeen itse asiassa seurasi. Nimittäin, kun sitten pohdittiin kuolemanvaravakuutusten verotonta osuutta, olisi pitänyt arvioida omaisuudensuojaa myös perustuslaillisesta näkökulmasta. Tässäkin tapauksessa pelättiin, että tätä arviointia jouduttaisiin suorittamaan, jolloin oli helpompaa jättää asiantuntijakuulemiset hiukan toiselle nojalle ja todeta, että niiden pohjalta voisi ajatella ongelmista selviydyttävän sillä, että varataan riittävän pitkä siirtymäaika siihen, että hallituksen esitys laitetaan voimaan. Tästä päädyttiin tilanteeseen, jossa siirtymäajan taloudellinen arvo, sen hintalappu, paisuu paisumistaan, ja perustuslakivaliokunnan pelossa hallituspuolueet päättivät, että kymmeniä miljoonia voidaan käyttää tämän siirtymäajan käyttöön ottamiseen siitä syystä, että ei haluttu arvioida tätä kokonaisuutta perustuslakivaliokunnassa. Totean, arvoisa puhemies, että tämä perustuslaillinen säätäminen, joka tässä yhteydessä on käyty näiden asioiden tiimoilta, on maksanut sekä eduskunnan arvovaltaa että tosiasiallisesti myöskin miljoonia euroja lisää. Yksistään vakuutuskorvausten muutoksille osoitettu tarpeettoman pitkä siirtymäaika vuosina 2017—2018 tuo 20 miljoonan kustannukset, ja tämä siitä syystä, että perustuslaillista arviointia ei uskallettu suorittaa vaan pelättiin, että perustuslakivaliokunnalla olisi yhtäläisen kohtelun näkökulmasta monenlaista sanottavaa. Pidän tätä erittäin nolona ja kyllä eduskunnan arvovallalle sopimattomana toimintana hallituspuolueiden kansanedustajien puolelta. Tätä voisi vaikka todeta kuvailtavan hyvin sanalla ""skandaali"". Arvoisa puhemies! Näin ollen totean vielä, että SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat tehneet vastalauseen, jossa on sisältömuutoksia ja lausuma. Tältä osin tulemme sitten eduskunnan järjestyksessä tekemään nämä virallisesti, jotta saamme asian äänestykseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-08T17:18:44,2016-12-08T17:28:46,Tarkistettu,1.1 2016_127_80,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! 1960- ja 1970-luvuilla, kun oli keskustelua tuomareiden nimitysmenettelyn uudistamisesta, tuotiin yleisessä keskustelussa esiin pelko juridiikan politisoitumisesta. Nyt, kun kuuntelin äskeistä edustaja Kiurun puheenvuoroa ja olen seurannut muutenkin tätä asiaa ja monia muitakin asioita, voi sanoa, että tänä päivänä ongelma ei ole juridiikan politisoituminen, vaan ongelmana on politiikan juridisoituminen. Ja tämä, että yhä useampi asia on perustuslakikysymys tai siinä epäillään olevan perustuslaillisia ongelmia ja että tänäkin päivänä olemme lähettämässä perustuslakivaliokuntaan lausunnolle useampia esityksiä ja esimerkiksi opintotukiasia, joka kohta tulee käsittelyyn, on ollut perustuslakivaliokunnassa lausunnolla, kertoo mielestäni siitä, että perustuslakivaliokunnan liian tiukat tulkinnat ovat johtaneet ja johtamassa yhä enemmän politiikan juridisoitumiseen, mikä ei ole hyvä kehityssuunta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-08T17:29:06,2016-12-08T17:30:18,Tarkistettu,1.1 2016_127_81,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_82,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tässä se nyt on, kolmas iloinen rosvo, joka viimeisenä saapui tähän käsiteltäväksemme. Aikaisemmat iloiset rosvot, yrittäjävähennys sekä metsälahjavähennys, olivat toisessa käsittelyssä jo eilen. Tämäkin lakiesitys jo käväisi täällä ja vieläpä täydennettynä, niin että tätä perintö- ja lahjaveron alennusta voidaan siis pitää uusintarikollisena, näin leikillisesti sanoen. Tämä täydentävä esitys tai tyhjentävä esitys, josta on siis poistunut tämä perustuslaillisuutta mahdollisesti edellyttävä kohta, on nyt sitten vihdoin täällä. Tähän perustuslailliseen kikkailuun, venyttelyyn ja vetkutteluun — etten sanoisi vatulointiin — kului siis toista kuukautta aikaa. Edustaja Zyskowiczille on tässä nyt pakko todeta, että kun tämä samainen 55 § perintö- ja lahjaverossa oli perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, siitä tehtiin lausuntoluonnos, niin ei liene kaukaa haettua, että valtiosääntöoppineet olivat sitä mieltä, että tässäkin saattaisi olla tälle aihetta. Ja jos lopputulos on pelättävä eikä se miellytä, niin te ilmeisesti puolustatte tällaista menettelyä eli että sellaisia lakiesityksiä ei pidä viedä perustuslakivaliokuntaan, joissa hallitus saa mahdollisesti epämieluisan lopputuloksen. Tämä ei mielestäni ole puolustettavaa, ei edes sillä varjolla, mitä kampanjaa olette tässä jo pitkään käynyt, että pidätte perustuslakivaliokunnan tulkintoja vääränlaisina. Mutta palatakseni tähän itse asiasisältöön: En toista niitä puheenvuoroja, mitä täällä on käytetty lähetekeskustelussa ja tässä aiemmin, mutta haluaisin kiinnittää huomiota tähän aitoon kysymykseen, jota tämä perustuslaillinen venkoilu nyt itse asiassa estää meitä hoitamasta. Se on se, että tätä perintö- ja lahjaveron alennusta perustellaan mielestäni täysin oikeutetusti sillä, että kun on tapauksia, joissa yritysperinnön tai maatilaperinnön vastaanottamisessa on tullut tilanteita, joissa kaikki perijät eivät ole voineet käyttää huojennusta hyväkseen, niin se on eittämättä tapaus, johon eduskunnalla on syytä ottaa kantaa, miettiä, ovatko tällaiset harvinaiset mutta silti olemassa olevat epäkohdat korjattavissa. Hallitus perustelee siis yritysten jatkamisen helpottamisella sitä, että kautta linjan alennetaan perintöveroa 6—10 prosenttia ja lahjaveroa 12—14 prosenttia. Yritysperinnöt, varsinkin suuret, ovat sellaisia, joissa tämä huojennuskäytäntö saattaa osoittautua ongelmalliseksi. Tässä mielessä hallituksen kesäinen lakiluonnos oli looginen. Siellähän siis nimenomaan näissä suurissa perintöluokissa tämä perintö- ja lahjaveron alennus oli selvästi suurempi kuin pienempien lahjojen saamisessa, mutta tässä pitkin syksyä tämä varmaankin osoittautui osalle hallituspuolueista täysin mahdottomaksi niellä, joten palattiin tällaiseen malliin, jossa kaikki saavat yhtä paljon. Silloinhan tästä seuraa se — vähän hullunkurista kyllä — että tähän sinänsä kannatettavaan päämäärään pääsee nyt mukaan aikamoinen joukko vapaamatkustajia, siis sellaisia perintöjä, jotka eivät ole yritystoiminnan tai maatilan jatkamista. Esimerkiksi jos saa lahjoituksen 2 miljoonan euron arvoisesta asunnosta, niin perintövero huojenee ensi vuonna 50 000 euroa. Tätä on vaikea pitää perusteltuna: varsinkaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on vaikea nähdä, mitä hyötyä tästä on kenellekään. Ja tietenkin siinä on se vaara, että ihmiset kokevat tämän edelleen eriarvoistavana ja epäoikeudenmukaisena. Näin ollen edes hallituksen esittämä ylimmän perintöveroluokan verokannan alennus 20 prosentista 19 prosenttiin ja ylimmän lahjaveroluokan verokannan alennus 17 prosenttiin ei havaittavasti muuta sitä epäsuhtaa, joka vallitsee yleisen perintö- ja lahjaveron tason ja yritysvarallisuuden huojennetun verotason välillä. Maatilojen ja liikeyritysten jatkamistahan tuetaan varsin avokätisillä verohuojennuksilla, jotka hallituksen esityskin tunnustaa ""varsin mittavaksi eduksi"". Hallituksen esityksen tietojen mukaan maatilavarallisuuden luovutuksissa efektiivinen saajakohtainen veroprosentti oli verovuonna 2015 vain 1,6 prosenttia, muun yritysvarallisuuden osalta vain 3,5 prosenttia. Siis ongelma syntyy tämän huojennetun kannan ja sitten normaalin kannan välille. Miten tähän voitaisiin puuttua? No, siten, että avataan pykälät, jotka säätävät nämä ehdot, joilla tämän huojennuksen voi saada, eli perintö- ja lahjaverolain 55—57 §:t, ja näinhän oli tarkoitus, kun haluttiin alaikäisen perinnönsaajan asemaa parantaa. Ja kuten on käynyt ilmi, oli pelko siitä, että koko yritysvarallisuuden huojennussäännöstö saattaisi kokea näitten miljoonaetujen saajien kannalta huononnuksia, ennen kaikkea siltä osin kuin muun yritysvarallisuuden tai varsinaisen toiminnallisen varallisuuden ohella siirtyy arvopaperiomaisuutta, joka ei suoranaisesti liity tämän yhtiön toimintaan, yhtä huojennetuin ehdoin. Kun tämä etu oli vaarassa, niin silloin tämä alaikäisten asema sai väistyä. On luonnollisesti ikävää, että tämän käytöksen johdosta tämä pykälä on nyt jäädytetty. Varsinaisia parannuksia, eli juuri sitä, mitä hallitus sanoi tällä lailla tavoiteltavan, ei voida tehdä niin kauan, kun ei uskalleta puuttua niihin huojennuksen ehtoihin mahdollisesti epäkohtien poistamiseksi. Perintö- ja lahjaverolain 55—57 §:ien perustuslaillisuus jää edelleen epäselväksi ja oikeustila vakiinnuttamattomaksi. Nimittäin ennen tuota vuoden 2008 perustuslakivaliokunnan keskeytynyttä käsittelyä tämän valiokunnan huomioihin lienevät vaikuttaneet korkeimman hallinto-oikeuden kolme ratkaisua 2000-luvun alkupuolelta. Koska eduskunta ei ollut nimenomaisena tahtonaan ilmaissut halua erotella omaisuuslajeja, KHO oli huojentanut ensin 28 miljoonan markan, sitten 880 000 euron ja peräti 101 miljoonan euron arvopaperisalkut muun yritysvarallisuuden ohessa. Sittemmin KHO:n ratkaisulinja on tiukentunut niin, että sijoitusomaisuutta ei automaattisesti kohdella samalla verohuojennuksella kuin varsinaista tuotannollista yritysomaisuutta, mutta voitaneen sanoa, että oikeustila on vakiintumaton ja epäselvä. Siksi sosialidemokraattien kanta on — ja uskon, että vihreät ja vasemmistoliitto yhtyvät tähän — että hallituksen esitys 245 tulisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa, jotta varmistettaisiin sen perustuslaillisuus. (Touko Aalto: Toki!) Ja lisäksi lausumassamme kiinnitetään huomiota siihen, että mikäli halutaan aidosti puuttua yritysperintöjen ja erityisesti lahjojen verokohtelun mahdollisiin epäkohtiin, niin silloin hallituksen tulisi viipymättä valmistella perintö- ja lahjaverolain 55—57 §:ien kokonaisarvio, jotta varmistuttaisiin siitä, että kohtuuttomia etuja, mahdollisesti yhdenvertaisuutta loukkaavia etuja, ei saada, mutta myöskin siitä, että ne tapaukset, joissa yrityksen jatkaminen samassa perheessä aiheettomasti vaarantuu, voitaisiin myös välttää. Tähän täytyisi löytyä uskallusta, ja se olisi aito ratkaisu ongelmaan, jota nyt yritetään hoitaa, ikävä kyllä, vain niillä veronmaksajien miljoonilla, vähäosaisten taskuista hyväosaisten taskuihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-08T17:30:20,2016-12-08T17:39:38,Tarkistettu,1.1 2016_127_83,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Harakalle vastaan, että en hyväksy sellaista ajattelua, että perustuslakivaliokuntaan ei vietäisi sellaisia asioita, siis perusteltuja asioita, joissa olisi huoli, että perustuslakivaliokunnan tulkinta ei toteuta esimerkiksi hallituksen toiveita. Mutta, herra puhemies, en myöskään hyväksy perustuslakivaliokunnan jatkuvasti kiristyvää tulkintalinjaa, joka on jatkunut siis jo useamman vuoden. Eikö kukaan muu tässä salissa kuin minä näe ongelmia siinä, että elämme tässä maassa syvää rauhantilaa — meillä on enemmistöhallitus, normaali demokratia — ja kuitenkin me päivittäin olemme lähettämässä asioita perustuslakivaliokuntaan, kun epäilemme, että hallitus on säätämässä perustuslain vastaisia lakeja? Joko meillä silloin on hyvin omituinen hallitus, tai sitten meillä on liian tiukka tulkintalinja, ja minä olen ehdottomasti jälkimmäisen tulkintavaihtoehdon kannalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-08T17:39:41,2016-12-08T17:40:44,Tarkistettu,1.1 2016_127_84,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Vastauspuheenvuorot vielä edustajille Mäkelä, Hoskonen ja sitten edustaja Harakalle. Sen jälkeen listaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_85,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä edustaja Zyskowiczin esittämää näkemystä kyllä täytyy tukea. Hän on oikeassa huolensa suhteen siinä, että politiikka juridisoituu. Tämä jatkuva perustuslain ottaminen esiin on nykyiselle oppositiolle ominaista, kun ei enää ole mitään muitakaan argumentteja. On huolestuttavaa, että eduskunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa luovutetaan perustuslakijuristeille pelkästään siksi, että saataisiin heiltä itselle mieleisiä vastauksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-08T17:40:51,2016-12-08T17:41:19,Tarkistettu,1.1 2016_127_86,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Onneksi asiat eivät ole niin kuin kahdessa edellisessä puheenvuorossa väitettiin. Kyllähän perustuslakivaliokunnan työ on sitä, että tarkistetaan, onko jollain hallituksen tekemällä lakiehdotuksella tai sitten Euroopan unionista tulevalla direktiiviehdotuksella tai jollain U-kirjeellä kansalaisten perusoikeuksiin mitään vaikutuksia. Se on totta, että nämä perustuslakivaliokunnan asiat ovat lisääntyneet viime vuosina valtavasti. Työmäärä tuntuu joskus jopa liiankin suurelta. Mutta asiat on hoidettu ja ihmisten perusoikeuksia on aina kunnioitettu ja niitä on vartioitu tarkasti Suomen perustuslain mukaan. Perustuslakijuristit eivät tee mitään päätöksiä vaan ainoastaan ovat asiantuntijoina, kuultavina, asiassa. Sen jälkeen perustuslakivaliokunta miettii asioita ja antaa niistä lausunnon pyydetylle valiokunnalle, ja sitten mennään eteenpäin. Linja säilyy, ja pitää muistaa, että perustuslakivaliokunta perustaa aina päätöksensä aiempaan perustuslain tulkinnan linjaan eikä mihinkään muuhun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-08T17:41:20,2016-12-08T17:42:25,Tarkistettu,1.1 2016_127_87,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Edustaja Zyskowiczille, arvoisa puhemies, sanoisin, että tästä hänen yleistyksestään ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, että tämä yksittäinen laki ei olisi ansainnut perustuslaillista käsittelyä. Mielestäni tämä koko ajattelu loukkaa koko perustuslaillisuuden arvioimisen ajatusta. Jotkut yleiset periaatteet ja se, että joskus on tullut perustuslakivaliokunnasta sellaisiakin lausuntoja, että perustuslaillisia esteitä ei ole löytynyt, vain vahvistavat sitä, että silloin valiokunta on tehnyt sitä työtä, joka sille kuuluu. En ota mitään kantaa siihen, millainen tulos perustuslakivaliokunnasta olisi tullut, koska se on asiatonta. Se ei ole tässä tämä varsinainen asian pihvi, vaan nythän olemme siinä tilanteessa, että eduskunta ei pääse käyttämään itselleen kuuluvaa päätösvaltaa yritysvarallisuuden huojennusehtojen suhteen, koska tätä pykälää ei ole avattu, ja se pitää avata, (Puhemies koputtaa) jotta pääsemme tekemään päätöksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-08T17:42:26,2016-12-08T17:43:32,Tarkistettu,1.1 2016_127_88,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Ja vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Zyskowicz. Sitten puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_89,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen itse asiassa edustaja Harakan kanssa samaa mieltä siitä, että jo eduskunnan työjärjestyksen perusteella, kun kolme perustuslakiasiantuntijaa oli jaostossa tuonut esiin perustuslaillisia, ongelmallisia näkökohtia, tästä asiasta olisi tullut pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto. (Timo Harakka: Hyvä!) Siis olen sitä mieltä ja kerroin sen silloin eräänä iltana, kun tästä asiasta keskusteltiin. Eri asia on se, että minä olen sitä mieltä, että kun tässä ei nyt ole kyse mielivallasta eikä tässä ole kyse suoranaisesta syrjinnästä, niin on aivan selvää, että tässä ei ole mitään perustuslainvastaisuutta. On ongelmallista, että tänä päivänä kaikissa — sanotaan nyt sitten lähes kaikissa — merkittävissä uudistuksissa, mitä tänne ollaan tuomassa, nähdään perustuslaillisia ongelmia. Jotain mätäähän tässä tilanteessa on pakko olla. Siihen viittaa myös esimerkiksi perustuslakivaliokunnan aivan ylisuuri työmäärä, mihin edustaja Hoskonen viittasi. Varsinkin kun on ruvettu yhdenvertaisuussäädöksen tulkintaa kiristämään, niin eihän tänne muita esityksiä tulekaan kuin sellaisia, joista voidaan väittää, että niissä kohdellaan kansalaisia eri tavoin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-08T17:43:34,2016-12-08T17:44:42,Tarkistettu,1.1 2016_127_90,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Ja puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_91,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan tästä hallituksen esityksestä, jonka mukaan osittainen perintöverovapaus, joka koskee kuoleman perusteella lähiomaisille ja kuolinpesälle maksettavia vakuutuskorvauksia, poistetaan. Edustaja Krista Kiuru näki tässäkin perustuslakiongelmia. Erityisesti tässä voi sanoa, että kysymys on siitä, että lähes kaikki asiat julkisessa keskustelussa saadaan yhdistymään perustuslakiin. Tässä kuitenkin Finanssialan Keskusliitto oli hankkinut Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen lausunnon, ja Ojanen oli myös jaostossa kuultavana. Ojanen nimenomaisesti ei nähnyt tässä mitään ongelmia perustuslain yhdenvertaisuussääntelyn kannalta, vaan hän piti riittävänä ""jonkinmoista lyhyehköä siirtymäsäännöstä"". Eduskunnan valtiovarainvaliokunta määritteli ilman perustuslakivaliokunnan myötävaikutusta siirtymäajaksi kohtuussyistä yhden vuoden. Eli nykyisiä osittaisen perintöverovapauden suovia säännöksiä sovelletaan näin ollen perintöverotuksessa vuoden 2017 loppuun mennessä toteutuvien kuolemantapausten johdosta maksettaviin vakuutuskorvauksiin ja niihin verrattaviin taloudellisiin tukiin. Näin annetaan riittävän reaaliset edellytykset yhtäältä vakuutusyhtiöille tiedottaa ehdotetuista muutoksista, ja siis säädetyistä muutoksista, ja niiden vaikutuksista vakuutuksenottajille ja toisaalta vakuutuksenottajille mahdollisuus harkita vakuutussopimustensa edunsaajamääräysten muuttamista uuden sääntelyn vaikutusten huomioon ottamiseksi. Hallitus lievensi kuolemantapauskorvausten osittaisen perintöverovapauden poistamisen kielteisiä vaikutuksia myös korottamalla perintöverotuksen puolisovähennystä 60 000 eurosta 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennystä 40 000 eurosta 60 000 euroon. Nämä muutokset tulevat voimaan jo 1.1.2017. Leskelle siis voidaan vielä 1.1.2018 lähtienkin toteutuvissa kuolemantapauksissa maksaa lähes 110 000 euron suuruinen verovapaa vakuutuskorvaus, kun otetaan huomioon perintö- ja lahjaveroasteikon alaraja 20 000 euroa ja puolisovähennys 90 000 euroa. Selvää on, että leskelle perintöverotuksessa myönnettävä puolisovähennys koskee tapauksia, joissa puolisolla ei ole rintaperillisiä ja leski on tämän vuoksi perillisasemassa. Se koskee itsestäänselvästi myös tapauksia, joissa leski saa ensiksi kuolleen puolison omaisuutta keskinäisen omistusoikeustestamentin perusteella. Muilta osin valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota säännöksen oikeaan tulkintaan ja selvensi sitä. Valiokunnan mukaan perittävän kuoleman johdosta leskelle maksettavaan vakuutuskorvaukseen sovelletaan puolisovähennystä myös silloin, kun leski ei muutoin ole perillisasemassa. Näin ollen puolisovähennys voidaan myöntää myös silloin, kun koko puolison veronalainen perintöosuus muodostuu pelkästään vakuutuskorvauksista ja niihin rinnastettavista eristä. Näin on asianlaita silloin, kun leski saa omaisuutta vain avio-oikeuden nojalla, ja silloinkin, kun hänellä ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Puolisovähennystä sovelletaan myös silloin, kun puoliso saa hallintaoikeuden ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen keskinäisen hallintaoikeustestamentin perusteella. Näissä tapauksissahan omaisuus ei ole perintöverotuksen piirissä perintö- ja lahjaverolain nimenomaisen säännöksen mukaan. Kaikki tämä selvennys tarvittiin sen takia, että vakuutuskorvausta ei ole perintö- ja lahjaverolaissa nimenomaan määritelty perinnöksi. Sen takia asiasta Verohallinnon antama ohjekin, joka on syyskuulta tältä vuodelta, on hiukan puutteellisesti kirjoitettu. Mutta eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietintötekstihän on lain veroista tavaraa. No, sitten muuten tästä hallituksen esityksestä. Tässähän lievennetään perintö- ja lahjaveroasteikkoja kautta linjan vaihdellen 1:stä 3 prosenttiyksikköön. Ne tulevat lähemmäksi sitä tasoa, jolla ne olivat pääministeri Matti Vanhasen kakkoshallituksen jälkeen ennen pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen aikana tehtyjä merkittäviä perintö- ja lahjaverotuksen kiristyksiä. Sitten mitä tähän alaikäiskysymykseen tulee, niin olen samaa mieltä kuin edustaja Zyskowicz ensimmäisessä puheenvuorossaan: aivan liian monia asioita peilataan nykyään perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen valossa. On surullista, että tämä opposition perustuslakiprovokaatio vei alaikäiseltä huojennuksen. Täytyy sanoa, että tämä säännöstö on kuitenkin ollut voimassa 38 vuotta eikä se käsitykseni mukaan suuremmin ole suomalaista yhteiskuntaa vahingoittanut. Perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteestahan voidaan perustuslakivaliokunnassa muodostuneen käytännön mukaan poiketa, jos siihen on hyväksyttävä peruste. Poikkeus on määritelty täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Yritysten sukupolvenvaihdoksia koskevalle verohuojennussääntelylle on painavat yhteiskunnalliset perusteet. Se on todettu tänä syksynäkin, kun perustuslakivaliokunta antoi lausunnon metsälahjavähennyksestä. Kyse on viime kädessä siitä, miten täsmällisesti ja tarkkarajaisesti huojennuksen piiriin kuuluva omaisuus pystytään säännöstasolla rajaamaan nimenomaan tuotannollisen toiminnan jatkamista edistävään omaisuuteen. Käsitykseni mukaan vallalla on ollut se käsitys, että yritysvarallisuutta on kaikki se omaisuus, joka on kertynyt yrityksessä sen toiminnan tuloksena ja jota omistajat eivät ole jakaneet itselleen. Olin silloin vuonna 2008 perustuslakivaliokunnan jäsen, taisin olla keskustan valiokuntavastaava, ja ei siellä sitä lausuntoluonnosta käsitelty, eli siinä ei ole minkäännäköistä perustuslakivaliokunnan leimaa. Se on luonnospaperi, joka oli työpaperi ja joka jäi sitten käsittelemättä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-12-08T17:44:43,2016-12-08T17:52:13,Tarkistettu,1.1 2016_127_92,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että olen hyvin pettynyt, kun yleensä varsin asiallisesti esiintyvä edustaja Kiviranta totesi ja väitti, että se, että pyrittiin noudattamaan eduskunnan työjärjestyksen 38 §:ää — joka, kuten edustaja Zyskowicz tuossa aikaisemmin sanoi, edellyttää, että kun asiantuntijakuulemisissa kolmeen kertaan tulee esille tämä epäselvyys perustuslaillisuuden suhteen, niin tätä noudatetaan — oli opposition provokaatio. Mehän olisimme edustaja Kivirannan logiikan mukaisesti voineet käyttää sen siellä perustuslakivaliokunnassa, ja perustuslakivaliokunta olisi voinut yhtyä edustaja Kivirannan näkemyksiin ihan perustellusti. Emme tässä ennakoi, koska se on asiatonta, että mikä se lopputulos olisi ollut. Mutta olen hyvin pettynyt tällaiseen kielenkäyttöön, kun itse asiassa pakoilitte perustuslakivaliokuntaa tavalla, joka tuli suomalaisille veronmaksajille (Puhemies koputtaa) hyvin kalliiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-08T17:52:17,2016-12-08T17:53:20,Tarkistettu,1.1 2016_127_93,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiviranta on esiintynyt erittäin asiallisesti aina, ja siitä häntä myös kunnioitan. Mutta tällä kertaa tämä yksi huomio meni alta lipan, täysin alta lipan. Hallitus on itse, aivan itse, kahteen kertaan poistanut tämän laajennuksen, ja oppositio on kannattanut tätä laajennusta, koska se alaikäisten sukupolvenvaihdostilanteen esitys oli kaiken kaikkiaan hyvä. Tahdon vielä muistuttaa omasta kysymyksestäni. Kysymys oli se, löytyykö hallituksesta toimijoita, jotka tahtovat tuoda tämän sukupolvenvaihdokseen liittyvän huojennuskäytännön eduskunnan käsittelyyn ensi kevään aikana. Siksi puhe siitä, että se, kun oppositio noudattaa eduskunnan työjärjestystä, olisi joku provokaatio perustuslakiin viitaten, on aivan käsittämätön lausunto alta lipan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-08T17:53:21,2016-12-08T17:54:22,Tarkistettu,1.1 2016_127_94,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Surin vain sitä, että alaikäinen perillinen, osakeyhtiön osakkeitten perillinen, ei nyt saa sitä huojennusta, (Touko Aalto: Niin mekin!) jonka muut yritystoiminnan jatkajat saavat. (Timo Harakka: Sehän on teidän oma lakiesitys!) Tosiaan hallitushan piti tätä esitystään sinänsä perustuslain näkökulmasta ongelmattomana, mutta budjetti pitää saada valmiiksi, ja siitä syystä hallitus nimenomaan perusteli, että ei halunnut vaarantaa budjetin valmistumista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-12-08T17:54:22,2016-12-08T17:55:00,Tarkistettu,1.1 2016_127_95,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Tämä aikatauluselitys on tässä täysin kelpaamaton. Nimittäin hallitus hautoi tätä omaa lakiesitystään yli kuukauden, kun se mietti, mitä tälle 55 §:lle pitäisi tehdä. Se olisi aivan mainiosti ehtinyt käydä perustuslakivaliokunnassa, jos olisimme noudattaneet asianmukaisesti eduskunnan työjärjestystä ja tehneet sitä, mikä edustajille kuuluu, eli valvoneet lainsäädännön perustuslaillisuutta. Tämä aikatauluväite on täysin tuulesta temmattu väite.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-08T17:55:02,2016-12-08T17:55:40,Tarkistettu,1.1 2016_127_96,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Harakka sanoi, siihen vielä lisään sen, että kun moneen kertaan varmistettiin, että olisi ehditty hankkia perustuslakivaliokunnalta tämä lausunto, kaikki olisi ollut täysin valmiina, ei ollut mitään estettä, etteikö tätä olisi ehditty asianmukaisesti käsitellä. Ainoa este oli se, että kuukauden päivät valtiovarainvaliokunnan verojaostossa asiaa pidetään pöydällä ja kierretään kuin kissa kuumaa puuroa: tehdään kaikki kommervenkit, jotta tämä hieno asia, tämä hieno täydennys, ei tulisi käsittelyyn. Te itse kahteen kertaan olette tämän poistaneet. Oppositio on sitä kannattanut. Te olette itse tehneet päätöksen, te kannatte tästä vastuun. Ja oppositio toivoo ja antaa hyvinkin paljon voimia, että kevään aikana tuotte tämän esityksen aivan itse tänne eduskuntaan, ja oppositio sitä varmasti tukee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-08T17:55:40,2016-12-08T17:56:32,Tarkistettu,1.1 2016_127_97,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_98,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun katsotaan näitä vahvoja yhteiskunnallisia tarpeita tälle koko lakiasialle eli perintö- ja lahjaveron kevennykselle, niin tälle on hyvät perusteet. Meillä on tuhansia yrityksiä, mitkä hakevat sukupolvenvaihdosta, ja meillä on satoja maatiloja, mitkä pohtivat juurikin tällä hetkellä, mitenkä sukupolvenvaihdoksia tehtäisiin. Metsälahjavähennys oli jo aikaisempi hallituksen hyvä esitys, ja se ajoi tätä samaa linjaa. Sitä kautta me saamme uusia työpaikkoja, kun pidämme nämä vanhat yritykset kunnossa ja saamme sinne uutta virtaa ja uusia tekijöitä. Kaikki signaalit, mitä hallitus tuo nyt tähän pöytään ja tälle mahdollisuuksia, ovat hyvin positiivisia, ja uskon, että tässä tulee enemmän sukupolvenvaihdoksia kuin aikaisempina vuosina. On hyvä, että tässä on menty kautta linjan ja lievennetty todella näitä prosenttiosuuksia näissä taulukoissa. Kuten tuossa edustaja Kiviranta piti erittäin hyvän, tarkan puheenvuoron asiasta, tässä tullaan oikeastaan tasolle ennen vuotta 2011. Tämä on hyvä signaali yrityksille ja myös maatiloille. Tässä on ehkä vielä pienempänä toinen asia, mikä on ohitettu. Se on se, että perintöveroa ei peritä ulosottoteitse ja sen perusteella ei haeta verovelvollista konkurssiin. Aika monella on tietenkin huoli siitä, jos perintö tulee, miten siinä tulee sitten oman talouden osalta käymään, ja tämä on hyvä lisäys tässä uudessa lainsäädännössä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-12-08T17:56:34,2016-12-08T17:58:10,Tarkistettu,1.1 2016_127_99,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen alkuperäinen ehdotus oli ajatukseltaan hyvä, ja on tärkeää, että yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia helpotettaisiin. Suomi on nimenomaan näissä perheyritysten asioissa eurooppalainen takapajula verrattuna esimerkiksi Saksaan, missä moni hyvä ja menestyvä yritys on nimenomaan perheyritys. Yhtenä esimerkkinä meillä rakentaa laivoja ja työllistää suomalaisia Turussa eräs saksalainen perheyritys. Suomessahan on ongelma perinteisesti ollut se, että firman kasvettua tietyn mittakaavan yli se vain kannattaa myydä pois ulkomaille. Pidän hyvänä sitä, että valiokunta on kuullut asiantuntijoita ja kuultuaan tehnyt tarpeellisia tarkennuksia lakiesitykseen. Itse esitin lähetekeskustelussa huoleni siitä, että kuolemantapauskorvaus muuttuu verolliseksi. Se oli nähtävissä ongelmalliseksi jo voimassa olevien vakuutusten osalta. Toisaalta tämä 35 000 euron raja ja siirtymäaikojen muokkaaminen ovat mielestäni tyydyttäviä vastauksia näihin huoliin. Sosialidemokraattien ja muun vasemmisto-opposition hyökkäys tätä lakiesitystä vastaan on mielenkiintoinen. Eikö nyt ole kuitenkin niin, että työllisyyttä ja työpaikkoja Suomessa pitäisi pystyä tukemaan ja tämä lakiesitys omalta osaltaan auttaa sitä? Puheenjohtaja Rinne SDP:stä sanoi, että viime vuosina työelämän uudistuksissa lähtökohtana ovat olleet yritysten voitot ja asiakkaitten tarpeet. No, eikö se niin ole, että kun yritykset saavat voittoa, niin se voitto tulee siitä, kun ne tiedostavat asiakkaittensa tarpeet, ja siitä syntyy työpaikkoja, joista syntyy verotuloja? (Timo Harakka: Väärä sitaatti!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-08T17:58:11,2016-12-08T17:59:44,Tarkistettu,1.1 2016_127_100,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta on mielestäni, vaikka se on ongelmallinen, erittäin hyvin perusteltu ja ajankohtainen. Pitää muistaa, niin kuin tässä valiokunnan yleisperusteluissa mainitaan, että vuodesta 2011 lähtien perintö- ja lahjaverotusta on kiristetty koko ajan, ja joka ainoa perintötilanteessa oleva yritys, joka jää henkiin, ja maatila, joka jää toimimaan, on varmasti suomalaisen yhteiskunnan kannalta paras vaihtoehto. On ihan turha kuvitella tässä eduskunnan suuressa salissa kenenkään, että verotusta kiristämällä ja kiristämällä ja taas kerran kiristämällä loisimme joitain uusia työpaikkoja tai uutta kasvua tähän maahan. On miljoona kertaa tässä Suomenmaassa todistettu jo se, että verotusta kiristämällä heitämme itsemme ulos markkinoilta ja se aiheuttaa vain lisää työttömyyttä, lisää työttömyyskustannuksia ja sitä sosiaalista hätää, jonka ongelmissa tällä hetkellä Suomen valtio on kaulaansa myöten. Meillä on tilanne, jossa jokainen työpaikka on kultaakin kalliimpi. Tietysti näillä Esko Kivirannan äsken puheenvuorossaan erinomaisesti kuvaamilla keinoilla saadaan pelastettua muutamia yrityksiä ja muutamia maatiloja sillä keinoin, että ne jatkavat toimintaansa, ja se on varmasti tämän maan kannalta kaikkein paras ratkaisu. Pitää muistaa se, arvoisat arvostelijat siellä opposition puolella, että esimerkiksi maatilan investointi vaikka nyt uuteen navettaan, joka on valtava investointi, maksaa tänä päivänä helposti paljon. Tohmajärvellä kotimaakunnassani muuan maanviljelijä investoi navettaan ja investoi siihen 1,8 miljoonaa euroa — 1,8 miljoonaa euroa. Kyseisestä rakennuksesta valtio saa veroina ja veroluontoisina maksuina lähes puolet, elikkä pikkuisen vajaat miljoona euroa menee valtion piikkiin takaisin heti sillä hetkellä, kun siihen investoidaan. Haluatteko te todella, että tämä kyseinen investointi olisi jäänyt tekemättä ja tämä sukupolvenvaihdostilanteessa ollut tila olisi jäänyt kehittymättä, olisi syntynyt työttömiä ja kaikki muu olisi mennyt matalaksi? Sekö on sosialidemokraattinen vaihtoehto nykyisessä Suomessa? Minä olen sanonut tässä salissa sen miljoona kertaa, että ettekö te pikkuhiljaa ala jo tunnustaa sitä, että Suomi on sen tien kulkenut loppuun. Esimerkiksi Ruotsi on tässä asiassa taaskin meitä edellä. Jos nyt oikein muistan, niin Ruotsissa ei perintöveroja edes peritä. Siellä on tämä asia sisäistetty ajat sitten. Siellä osataan tämä homma hoitaa tyylikkäämmin, ettei yksikään työpaikka mene hukkaan sen tautta, että joku ihminen kuolee, kun kaikki me täältä kuitenkin kuolemme. Kuolemattomuutta ei tiettävästi ole kellekään tässäkään salissa pystytty lupaamaan — vaikka edustaja Aaltoa tämä naurattaa — mutta näin se vain on. Arvoisa herra puhemies! Lopuksi, kun perustuslakivaliokuntaa on nyt huudettu hätään tässä asiassa, että onko se tehty oikein vai onko se tehty väärin, muistutan teitä, hyvät edustajakollegat, siitä, että perustuslakivaliokuntahan ei tee mitään veropoliittisia linjauksia eikä mitään muitakaan yhteiskunnallisia linjauksia. Se ainoastaan tarkastaa hallituksen esitysten perustuslainmukaisuuden, onko niissä esimerkiksi ihmisten tasa-arvon taikka ihmisten yhdenvertaisuuden kannalta mitään suuria ongelmia. Totta kai se on selvä asia, että perusoikeuksiakin voidaan pikkuisen rajoittaa joillakin edellytyksillä, mutta kuten edustaja Kiviranta aivan oivallisesti kuvasi, niiden rajoitusten tulee olla oikeasuhtaisia, tarkkarajaisia ja selkeitä, jos joitakin oikeuksia rajoitetaan, ja niiden rajoitusten pitää olla oikeassa suhteessa saavutettuun hyötyyn nähden. Sitähän tämä peli on, jotta älkää vain, hyvät edustajakollegat, kuvitelko, että perustuslakivaliokunnasta tulee vaikka nyt valtiovarainvaliokunnan joku erotuomari, joka sanoo, mitä teidän tulee tehdä. Ei ikinä. Toivon mukaan edustaja Harakkakin ymmärtää tämän asian. Tässä yhtenä iltana ihmettelin edustaja Harakan dramaattisia esiintymisiä, että mistä se johtuu, mutta huomasin tuossa yllättäen teidän cv:tänne lukiessa, että tehän olette teatterialan maisteri, (Naurua) niin että teillähän varmaan sitä dramatiikkaa riittää sen takia. Minä hämmästyin: tämä asia selkisi minulle yhtenä iltana, kun netistä sitä katsoin. Mutta tässä ei ole sen enempää dramatiikkaa, tämä on ihan maalaisjärkeä, ja sitä soisin kaikilla olevan. (Tuula Haatainen: Sopimatonta!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-08T17:59:47,2016-12-08T18:04:08,Tarkistettu,1.1 2016_127_101,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"No, edustaja Hoskosella ilmeisesti on jonkinlaisia vapaa-ajan ongelmia, kun hän googlailee minun elämänhistoriaani tietokoneesta, (Naurua) mutta huvinsa kullakin. Kuvitteletteko te todellakin, että yritysvarallisuuden perijä tai maatilan perijä maksaa 20 prosenttia perintö- tai lahjaveroa? Ei, hän maksaa maatilavarallisuudesta huojennettua veroa 1,6 prosenttia — siis 1,6 prosenttia — tai muusta yritysvarallisuudesta 3,5 prosenttia. Ongelma syntyy vain siitä, että jos osa perijöistä ei pääse tämän huojennuksen piiriin, sitä ei muuta tämän esityksen näitten ylimpien luokkien minimaalinen pudotus, vaan ongelma on siinä, ketkä pääsevät huojennuksen piiriin ja ketkä eivät. Tätä ongelmaa ette ole halunneet ratkoa. Tämä ongelma tuli esimerkiksi Harvian tapauksessa akuutiksi ja johti siihen, että yhtiö jouduttiin myymään pääomasijoittajalle. Mutta tämä laki ei vaikuta siihen mitenkään, vaikka kuinka yrittäisitte retorisesti sitä kuorruttaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-08T18:04:09,2016-12-08T18:05:18,Tarkistettu,1.1 2016_127_102,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_103,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen muutettu esitys perintö- ja lahjaverotuksen keventämiseksi ja varsinkin valiokunnan tekemien muutosten jälkeen on hyvä ja kannatettava opposition esittämästä kiivaastakin kritiikistä huolimatta. Täytyy muistaa, että perittävästä ja lahjoitettavasta omaisuudesta on yleensä jo ainakin kertaalleen maksettu erinäisiä veroja, esimerkiksi arvonlisäveroa, toisinaan pääomatuloveroa, ja lisäksi useimmiten perittävä tai lahjoitettava omaisuus on hankittu työstä hankituilla varoilla, joista on maksettu tuloveroa. Perintöveroasteikkojen alentamisessa suhteellisesti suurin kevennys tehdään nyt muutaman kymmenentuhannen euron perintöihin. Tämä on oikeudenmukaista, koska juuri tällaisia perintöjä nimenomaan tavalliset kansalaiset usein antavat seuraaville sukupolville. Lahjaverotuksen tapauksessa verovapaan lahjoituksen alaraja nousee 4 000 eurosta 5 000 euroon kolmea vuotta kohti. Tämäkin muutos koskee tavallista suomalaista keskiluokkaa, joka on ehkä vielä työelämässä, osa heistä eläkkeellä, ja haluaa tukea muun muassa omia lapsiaan heidän aikuistuessaan ja kotoa pois muuttaessaan. Arvoisa puhemies! Täytyy lisäksi muistaa, että sekä perintö- että lahjaverotus ovat kiristyneet selvästi viime vaalikauden alusta lähtien ja siten on hyvä, että edellisen hallituksen toteuttamia veronkiristyksiä nyt kompensoidaan, kuten muun muassa edustaja Kiviranta tässä äsken toi jo esille. Edustaja Kiuru ja edustaja Harakka esittivät huolensa esityksen perustuslainmukaisuudesta. Nyt on muistettava, että hallitus tosiaankin poisti tästä alkuperäisestä lakiesityksestä 55 §:n 9 momentin liittyen alaikäisille myönnettävään sukupolvenvaihdoshuojennukseen. Samoin valtiovarainvaliokunta päätti mietinnössään määrittää vuoden siirtymäajan henkivakuutuskorvausten verovapauden poistamisen osalta asiantuntijoita kuultuaan, ja näiden muutosten jälkeen mahdolliset aiemmat perustuslailliset ongelmat ovat mielestäni viimeistään poistuneet, jos niitä on koskaan ollutkaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-08T18:05:21,2016-12-08T18:07:32,Tarkistettu,1.1 2016_127_104,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Tähdennän nyt vielä kerran, jos se jäi epäselväksi, että meidän velvollisuutemme täällä on noudattaa eduskunnan työjärjestyksen 38 §:ää silloin, kun perustellusti nousee esiin mahdollinen epäselvyys perustuslaillisessa tilanteessa. Mutta haluaisin vielä jatkaa, kun yhdessä puheenvuorossani totesin, että tämä perustuslain tarkastelun kammoaminen kävi veronmaksajille kalliiksi, mitä oikeastaan tarkoitin. Yksi valiokunnan verojaoston kuulema valtiosääntöasiantuntija oli sitä mieltä, että myös kuolemanvaravakuutusten verovapauden poisto olisi edellyttänyt perustuslaillisuuden tarkastelua. Hallituspuolueet kammosivat lakiesityksen käsittelyä perustuslakivaliokunnassa niin paljon, että ne lisäsivät vakuutuskorvausten veromuutoksiin vuoden lisäajan, jolla katsoivat ratkaisseensa perustuslaillisuusongelman. Kuitenkin jaoston kuulema asiantuntija korosti, että asiaa käsittelevän valiokunnan ei kuulu arvioida, millä toimilla esityksen perustuslaillisuus varmistettaisiin, tämän tarkastelun voi tehdä vain perustuslakivaliokunta. Tämä perustuslakivaliokunnan pelko kävi veronmaksajille hyvin kalliiksi. Valiokunnan enemmistö lisäsi hallituksen esitykseen vakuutuskorvausten muutoksille tarpeettoman pitkän siirtymäajan, jonka kustannukset verovuosille 2017—2018 yltävät 20 miljoonaan euroon. Sen sijaan perustuslakivaliokuntahan olisi määrittänyt vähimmäisehdot, joilla perustuslaillisuus tulisi täytettyä. Esimerkiksi valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan se on kokonaan tarpeeton, koska henkivakuutuksen ottajan tuotto-odotukset on erotettava eri henkilön eli edunsaajan hyödystä. Perustuslakivaliokunta olisi tullut Suomen kansalle paljon halvemmaksi kuin tämä perustuslakivaliokunnan kammo, joka alkaa saada jo aika surrealistiset mittasuhteet hallituksen osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-08T18:07:33,2016-12-08T18:09:34,Tarkistettu,1.1 2016_127_105,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro, jos ymmärsin oikein, edustaja Kiviranta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_106,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Harakan puhe kuulostaa aika ristiriitaiselta. Toisaalta hän nyt suree tätä 20:tä miljoonaa, joka valtiolta jää nyt saamatta, kun tehtiin nämä siirtymäsäännöt vuoden 2018 alkuun. Toisaalta hän näkee perustuslaillisia ongelmia tässä vakuutuskorvauksen perintöveron alaiseksi tulemisessa. En oikeastaan tähän muuta pysty sanomaan kuin että muistan, että valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja, joka nyt on eläkkeellä, Lasse Arvela, sanoi aikanaan, että mikään sijoitusinstrumentti ei nauti perustuslain suojaa verolakien muutosta vastaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-12-08T18:09:34,2016-12-08T18:10:24,Tarkistettu,1.1 2016_127_107,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lasse Arvela — viisas mies mutta ei kuitenkaan valtiosääntöoppinut. En ymmärrä ollenkaan, mitä ristiriitaa edustaja Kiviranta tuossa haki. Perustuslakivaliokunta olisi määrittänyt minimiehdot sille, että perustuslaillisuus tulee — jos se edes on kyseenalainen tässä verovapauden poistossa. Silloin olisimme aivan varmasti saaneet halvemman ratkaisun kuin tämä perustuslakivaliokunnan pelossa lätkäisty 20 miljoonan hintalappu. Siinä ei ole mitään ristiriitaa. Minun periaatteeni on se, että veronmaksajien rahoja pitää aina säästää silloin, kun on mahdollista. Olen kyllä näitten kolmen iloisen rosvon, näiden kolmen lakiesityksen, osalta huomannut, että tämä ei ole kuitenkaan hallituksen johtava periaate.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-08T18:10:24,2016-12-08T18:11:14,Tarkistettu,1.1 2016_127_108,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_109,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat Suomen kansan edustajat! Tämän asian yhteydessä tämä perustuslakinäkökohta on tullut vahvasti esiin, kuten kaikki keskustelua kuunnelleet ovat pystyneet havaitsemaan. Näin ollen ajattelin tässä yhteydessä vielä tästä näkökulmasta aihetta käsitellä, vaikka toki tiedostan sen, että nämä kysymykset, jotka liittyvät perustuslakivaliokunnan tulkintalinjauksiin ja asiantuntijarooliin siellä ja niin edelleen, olisivat monen erillisen seminaarin arvoisia kysymyksiä. Oma käsitykseni on siis se, että viimeisten vuosien saatossa perustuslakivaliokunnan tulkintalinja on muodostunut liian tiukaksi. Mistä minä näin voin päätellä? No, tietysti yksittäisistä perustuslakivaliokunnan lausunnoista olen ollut sitä mieltä, että niissä on liian tiukasti tulkittu meidän perustuslakia. Mutta kyllähän tämän, että linja on liian tiukka, voi päätellä jo siitäkin, miten merkittävä osa tänne tulevista hallituksen esityksistä lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jotta valiokunta arvioisi, ovatko ne sopusoinnussa Suomen perustuslain säädösten kanssa. En nyt ole ihan varma tuosta tutkintavankeusasiasta, siinä perustuslakikysymyksiä käsiteltiin kuitenkin useampi liuska, mutta luulen, että esimerkiksi se on lähetetty perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi. Ja kohta täällä käsitellään opintotukilain muutosta, joka luonnollisesti on käsitelty perustuslakivaliokunnassa. Kun seuraamme julkista keskustelua, voimme havaita, että tässä maassa ei suunnitella oikeastaan yhtään merkittävämpää uudistusta — oli sitten kyse perustulokokeilusta, sotesta, mistä tahansa — ilman, että vähintään julkisessa keskustelussa nähtäisiin tuohon uudistukseen liittyvän huomattavia perustuslakiongelmia. Nämä perustuslakiongelmat ja ‑tulkinnat kumpuavat siis siitä, minkälaisia tulkintoja eduskunnan perustuslakivaliokunta on viimeisten vuosien aikana ottanut. Perustuslaki on hyvin yleinen. Jokaisessa säädöksessä yleisesti todetaan tietyt asiat. Kaikki muu on tulkintaa. On aivan luonnollista, että tulkinta ei voi vaihdella päivästä päivään tai kuukaudesta kuukauteen, ja on aivan luonnollista, että perustuslakivaliokunnan pitää tulkintalinjauksissaan pohjata tulkintansa varhaisemmalle tulkintakäytännölle. Tämän sanottuanikin, tai tämän takiakin, totean, että mielestäni harkitusti ja perustellusti on syytä perustuslakitulkinnoissa tässä maassa ja myös perustuslakivaliokunnassa ottaa painavia askelia väljemmän tulkinnan suuntaan. Esimerkkinä on juuri nyt esillä oleva kysymyksenasettelu eli verotus versus yhdenvertaisuus. Verotus asettaa jatkuvasti, siis jatkuvasti, eri kansalaisia erilaisiin asemiin. On erilaisia tulolajeja, on progressiivisuutta, on hyvin erilaisia verovähennyksiä ja niin edelleen. Yhdenvertaisuussäädöksen kohdalla laajemminkin, jos sitä hyvin tiukasti ruvetaan tulkitsemaan, voidaan sanoa, että lähes jokainen lakiesitys tässä salissa, sosiaalipolitiikka yms., ansaitsisi perustuslakitarkastelun. Mutta yhdenvertaisuussäädös on ennen kaikkea tarkoitettu estämään mielivalta ja toinen momentti estämään syrjintä. Ja kun tästä lähdettäisiin ja katsottaisiin, onko kyseessä mielivalta tai onko kyseessä syrjintä, ja kun todetaan, kuten nyt puheena olevassa asiassa on helppo todeta, että kyse ei ole kummastakaan, niin silloin ei ole kyse mistään perustuslainvastaisuudesta. Toistan sen esimerkin, jonka esitin tässä eräänä iltana: Jos hyvin tiukasti tulkitaan yhdenvertaisuutta, niin selittäkää minulle, miksi ammattiyhdistysjäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia mutta esimerkiksi puoluejäsenmaksut eivät ole verovähennyskelpoisia. Perusteluksi ei ainakaan riitä se, että ammattiyhdistystoiminta on yhteiskunnallisesti merkityksellistä, koska myös puoluetoiminta on vähintään yhtä tärkeätä demokratiamme ja yhteiskunnallisen toiminnan kannalta. Perusteluksi ei riitä se, että ay-jäsenmaksu on eräänlainen tulonhankkimisvähennys, sillä, kuten eräänä iltana täällä totesin, jos meillä on Talvivaaran — no, sanon Talvivaaran — kaivoksella kaksi metallimiestä, joista toinen saa vähentää Metalliliiton jäsenmaksun mutta toinen ei saa vähentää keskustan jäsenmaksua, niin luulen, että jälkimmäinen on tärkeämpi tulonhankkimispuoli. Jälkimmäinen vähennys olisi perustellumpaa tulon hankkimisen kannalta kuin edellinen jäsenmaksu. Eli te, jotka täällä haluatte, että yhdenvertaisuuspykälää tulkitaan hyvin tiukasti, tulkaa kertomaan täältä pöntöstä tai sieltä salista, miksi ay-jäsenmaksut saa vähentää mutta esimerkiksi puoluejäsenmaksua ei saa vähentää. Ja huom: minä siis kannatan ay-jäsenmaksujen vähennyskelpoisuutta, koska muuten työnteon verotus kiristyisi, jota en kannata. Ja minä en vaadi puoluejäsenmaksun vähennyskelpoisuutta. Minä yritän vain sanoa, että on aivan normaalia politiikkaa ja harkinta kuuluu eduskunnalle, minkälaisia vähennyksiä halutaan tehdä ja minkälaisia ei. Sitten jos on varsinainen tarkoitus syrjiä tai olla mielivaltaisia, niin ollaan perustuslakikysymysten äärellä. Herra puhemies! Sanon vielä, että perustuslakivaliokunta on nyt tänä syksynä ottanut yhdenvertaisuuden valossa kantaa kahteen verokysymykseen eli niin sanottuun raippaveroon hyvätuloisille eläkeläisille ja niin sanottuun metsälahjavähennykseen. Perustuslakivaliokunta on mielestäni täysin perustellusti ja yksimielisesti katsonut, että kummassakaan ei ole ongelmia perustuslain ja sen yhdenvertaisuussäädöksen kannalta, ja tästä olen tyytyväinen. Mutta kun luen tuon lausunnon perustelut esimerkiksi tässä raippaverossa, jossa pohditaan sitä, että mitäs sitten, jos se merkitys eläkkeensaajien ja palkansaajien välillä olisi suurempi ja koskisi muitakin kuin suurituloisia, niin niihin perusteluihin en ole ollenkaan yhtä tyytyväinen. Kun täällä sanottiin, että perustuslakivaliokunta päättää, eivät sen asiantuntijat, niin haluan lopuksi sanoa, että näinhän se tietysti on. Mutta on luonnollista, että perustuslakivaliokunnan kuulemilla asiantuntijoilla on keskeinen merkitys valiokunnan kantojen muodostumisessa, ja näin pitääkin olla. Eri asia on se, että minä toivoisin, että esimerkiksi nyt, kun käsitellään sitä, olisiko perustuslain vastaista säätää sellainen avioliittolaki, joka rajaisi avioliiton vain miehen ja naisen väliseksi, kuultaisiin vähän laajempaa asiantuntemusta, ja samoin useissa muissakin kysymyksissä. Aivan lopuksi, herra puhemies: Kun sattui silmiini, niin totean, että tässä on tänään myöhemmin käsittelyssä opintotukiasia, josta perustuslakivaliokunta on antanut lausunnon numero 58/2016 — siis se on 58. lausunto tällä vaalikaudella. Tässä lausunnossa perustuslakivaliokunta on hyvin tyytyväinen siitä, että vanhempien tulot eivät enää vaikuta edes tiettyjen kotona asuvien opiskelijoiden tuloihin. Perustuslakivaliokunta pitää tätä tärkeänä yhdenvertaisuussäädöksen kannalta mutta kirjoittaa sen jälkeen: ""Ja perustuslain 16 §:n 2 momentin sen säännöksen kannalta, jonka mukaan mahdollisuus saada muuta kuin perusopetusta on turvattava yhtäläisesti."" Eli rikkaalle ei saa antaa vähemmän opintotukea kuin köyhälle. Tämä on nyt perustuslakivaliokunnan tulkinta. Hip hurraa!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-08T18:11:16,2016-12-08T18:20:29,Tarkistettu,1.1 2016_127_110,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ettei nyt jäisi mitään epäselväksi, niin minulla ei ole minkäänlaista mielipidettä perustuslain tulkintojen oikeasta tiukkuudesta tai löysyydestä, mutta minulla on mielipide siitä, että eduskunnan työjärjestyksen 38 §:ää pitää noudattaa — tai se ei ole edes mielipide, se on velvoite, sitä ei saa vahingoittaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-08T18:20:35,2016-12-08T18:21:00,Tarkistettu,1.1 2016_127_111,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Listaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_112,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muutama kommentti lähinnä edustaja Kivirannan ja edustaja Zyskowiczin käyttämiin puheenvuoroihin, jotka ovat sinänsä hyvin arvokkaita ja ansioituneita. Edustaja Zyskowiczille sanoisin näin, että jos paloauto on punainen, niin se ei tarkoita sitä, että kaikki punaiset autot ovat paloautoja. Eli käytännössä tämäntyyppinen keskustelu, jossa yhdestä yksityisestä asiasta lähdetään yleistämään ja viemään keskustelu hyvinkin yleiselle tasolle, on sinänsä arvokasta, hyvää keskustelua, ja puheenvuorosi, jonka uusit tänään, on erittäin hyvää harkintaa meille kaikille, kaikki voimme siitä oppia, mutta se ei nähdäkseni liity de facto juuri tähän kysymykseen, sillä tämä kysymys on monella tapaa poikkeus. Se on poikkeus jo vuoden 2008 tapahtumien vuoksi, se on hyvin erityyppinen kysymys sen takia, että siitä lähtien on jatkunut vakiintumaton oikeuden tila, mikä on hyvin ongelmallista, ja kaiken olemassa olevan ja tulevan lainsäädännön pitäisi kestää perustuslaillisuusarviointia. On hyvin ongelmallista, jos meillä on voimassa olevaa lainsäädäntöä, jota ei ole arvioitu perustuslain kannalta. Toisaalta nämä asiat, että hallitus on kaksi kertaa muuttanut omaa esitystään ja meillä on vielä, kuten edustaja Harakka sanoi, eduskunnan työjärjestyksen 38 §, joka myös velvoittaa meitä toimimaan perustuslakivaliokunnan kautta tässä kysymyksessä, jo itsessään osoittavat, että pitäisi olla itse asiassa hyvinkin voimakkaat argumentit, jos tästä yksittäisestä asiasta lähdetään tekemään hyvin yleisiä johtopäätöksiä. Toinen asiani on edustaja Kivirannan suuntaan se, että jos alaikäisten sukupolvenvaihdokseen liittyvä huojennus on hallitukselle tärkeä ja sen poisjäänti on surullinen asia, niin tähän on olemassa ratkaisu: tuokaa koko säädös ja siihen esitetty muutos ja laajennus eduskunnan käsittelyyn keväällä. Vai tahdotteko kieltää tämän alaikäiselle tarkoitetun (Puhemies koputtaa) huojennuksen kolme kertaa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+5.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-08T18:21:03,2016-12-08T18:23:14,Tarkistettu,1.1 2016_127_113,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_127_114,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta. Hallituksen esityksessä tavoitteena on kompensoida sähköintensiiviselle teollisuudelle päästökaupasta aiheutuvia epäsuoria kustannuksia. Laissa määritellyt toimialat voisivat saada valtiolta tukea päästöoikeuden hinnasta johtuvan korkeamman sähkönhinnan kompensoimiseksi. Hallituksen esityksessä säädettäisiin tuen hakemisesta, tuen myöntämisen perusteista, tuen määrän laskemisesta sekä viranomaistehtävistä, todentamisesta ja valvonnasta. Maksettavan tuen suuruus riippuisi muun muassa päästöoikeuden hinnasta sekä tuen saajan sähkönkulutuksesta tai tuotannon määrästä. Tämä lakiehdotus liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi budjettilakina. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Lain voimaantulo edellyttää, että Euroopan unionin komissio on hyväksynyt lakiehdotukseen sisältyvän valtiontuen. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan vuoden 2017 alusta. Talousvaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunnan mietintöön sisältyy pykälävastalause sekä hylkäysehdotus ja lausumaehdotuksen sisältävä vastalause. Talousvaliokunta toteaa, että lakiesityksen tavoitteena on kompensoida sähköintensiiviselle teollisuudelle päästökaupasta aiheutuvia epäsuoria kustannuksia. Esitetyssä laissa säädettäisiin tuen hakemisesta, tuen myöntämisen perusteista, tuen määrän laskemisesta sekä viranomaistehtävistä, todentamisesta ja valvonnasta. Sääntely pohjautuu Euroopan komission antamiin valtiontuen suuntaviivoihin tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä vuoden 2012 jälkeen. Hallitusohjelman mukaan tuki rahoitetaan päästöoikeuksien huutokauppatuloilla valtion talousarviosta. Hallituksen esityksen mukaan päästöoikeuksien huutokauppatuloja ei kuitenkaan erityisesti osoitettaisi tähän tarkoitukseen tai rahastoitaisi valtion talousarviossa. Valiokunnan mukaan päästöoikeusdirektiivin sisältämä lista huutokauppatulojen käyttökohteista on suosituksen luontoinen. Talousvaliokunta toteaa vielä, että päästökaupan kustannusten kompensoinnin tuki-instrumentti on katsottu tarpeelliseksi hiilivuodoksi kutsutun ilmiön hillitsemiseksi: tuotannon, markkinaosuuksien tai investointien arvioidaan siirtyvän maihin, joissa ilmastopolitiikan kustannukset teollisuudelle ovat päästökauppajärjestelmään sitoutuneita maita alhaisempia. (Touko Aalto: Usko hyvä, tieto parempi!) Kun Pariisin ilmastosopimus tulee sovellettavaksi vuonna 2020, kilpailuasetelman odotetaan tasoittuvan. Hallituksen esityksessä laissa määritellyt toimialat voisivat saada tukea päästöoikeuden hinnasta johtuvan korkeamman sähkönhinnan kompensoimiseksi. Tuen suuruus riippuu muun muassa päästöoikeuden hinnasta sekä tuen saajan sähkönkulutuksesta tai tuotannon määrästä. Talousvaliokunta pitää rajoitusta tarkoituksenmukaisena ottaen huomioon päästökauppajärjestelmän perimmäinen tavoite eli hiilidioksidipäästöjen kustannustehokas vähentäminen. Hallituksen esittämällä alenevalla tuki-intensiteetillä saavutetaan sekä pitkän aikavälin kannustimet ottaa ulkoisvaikutukset täysimääräisesti huomioon että lyhyen aikavälin kannustimet siirtyä vähähiilisiin teknologioihin. Kustannukset valtiontaloudelle muodostuvat tuensaajille maksettavan tuen lisäksi tukijärjestelmää hallinnoivan viranomaisen määräraha- ja henkilöresurssitarpeista. Talousvaliokunta muistuttaa, että vaikeudet arvioida tarkasti tuen perusteena olevaa sähkönkulutusta tai perustuotosta tai päästöoikeuden hintakehitystä aiheuttavat epävarmuutta tuen kokonaismäärää koskeviin arvioihin. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että yritystukijärjestelmää uudistettaessa kriteereitä kehitetään tavalla, joka tukee innovatiivisuutta, energiatehokkuutta ja energian säästämistä nykyistä paremmin. Valiokunta myös edellyttää, että kustannuskompensaation ohjaavaa vaikutusta seurataan ja tutkitaan ja tuen muotoja ja perusteita tarvittaessa arvioidaan uudelleen. Talousvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 147 sisältyvän lakiehdotuksen.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-08T18:23:48,2016-12-08T18:29:04,Tarkistettu,1.1 2016_127_115,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Päästökaupan epäsuorien kulujen kompensoimisesta on käyty paljon keskustelua niin julkisuudessa kuin täällä eduskunnassakin. Viime metreille asti odotettiin, ovatko hallituspuolueet valmiita muuttamaan alkuperäistä esitystään, mutta valitettavasti näin ei tapahtunut vaan hallituksen esitys tuli valiokunnasta muuttumattomana. Olisin mielelläni kannattanut esitystä, jos kompensaatio olisi sidottu energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä edistäviin investointeihin. Tällaisenaan päästökauppakompensaatio on vain uusi, menneeseen tuotantoon perustuva tehoton yritystuki, joka ei kannusta teollisuutta uusiutumaan ja kasvamaan. Erityisen erikoinen tämä tuki on tilanteessa, jossa leikataan säästösyistä työllisyyden ja kasvun kannalta kaikkein tehokkaimpia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukia. On myös muistettava, että paljon energiaa käyttävää teollisuutta tuetaan jo nyt vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla sähköveron alennuksen muodossa. Hallitus perustelee päästökauppakompensaation tarvetta hiilivuodon estämisellä. Kuitenkaan tutkimukset eivät tunnista tällä hetkellä merkkejä hiilivuodosta. Tämä tuki kohdistuisi pääasiassa metsäteollisuudelle, arviolta jopa 69 prosenttia tuen määrästä. Kysymys kuuluu: onko metsäteollisuudessa siis erityinen riski hiilivuodolle? Näin ei voida katsoa olevan. Voimakkaat investoinnit osoittavat, että metsäteollisuus näkee tulevaisuuden toimintaedellytykset Suomessa hyviksi ilman uusia tukiaisiakin. Ylipäätään hiilivuodon riskiä on vaikea nähdä, koska päästöoikeuksien hinnat ja sähkön hinta ovat nyt ja todennäköisesti myös lähivuosina matalalla tasolla. Kompensoitavaa ei siis juuri ole, kun sähkön hinta ei ole nousussa ja päästöoikeuksien hinta mataa. Hallitus siis tuhlaa veroeuroja sellaisen uhan torjuntaan, jota ei ole näköpiirissä. Terästeollisuudessa tuotannon siirtymistä on tapahtunut, ja sen uhka on edelleen todellinen, mutta se ei niinkään liity päästökauppaan vaan Kiinan harjoittamaan teräsdumppaukseen, markkinan muutokseen ja tuotantopanosten hintoihin. Komissio onkin onneksi ryhtymässä puuttumaan asiaan esimerkiksi tariffeilla. Päästökauppakompensaatio ei siis ole oikea työkalu myöskään terästeollisuuden kannalta. Arvoisa puhemies! Pariisin ilmastosopimuksen myötä pelikenttä tasoittuu, kun kaikki maailman maat osallistuvat ilmastopäästöjen vähentämiseen ja mahdollisesti käyttöön tulee maailmanlaajuinen päästökauppajärjestelmä. Tänään kuulimme positiivisia uutisia Indonesiasta, missä on päätetty, ettei turvesoita enää oteta sellun ja palmuöljyn tuotantoon. Suomen ja EU:n tulee seurata tarkasti erityisesti Yhdysvaltojen ilmastopolitiikkaa. Jos tuleva presidentti Donald Trump toteuttaa uhkauksensa irrottaa Yhdysvallat Pariisin sopimuksesta, tulee EU:n harkita hiilitullien asettamista ilmastosopimuksen ulkopuolisille maille. Hiilitullit olisivat päästökauppakompensaatiota tehokkaampi ja halvempi tapa estää hiilivuotoa, ja hiilitulleilla voitaisiin hinnoitella myös ulkomailla tuotetut hiilidioksidipäästöt, painostaa muita maailman maita tekemään päästövähennyksiä ja tasoittaa eurooppalaisten yritysten kilpailuolosuhteita. Arvoisa puhemies! Esitetty kompensaatio vie pohjaa päästökauppajärjestelmältä, jonka tavoite on, että hiilidioksidipäästöjä vähennetään kustannustehokkaasti, kun niille määritellään riittävä hinta. Se ei myöskään kannusta yrityksiä tekemään päästöjä vähentäviä ja taloutta uudistavia investointeja. Tuen tarvetta on myös vaikea perustella tilanteessa, jossa päästöoikeuden hinta on alle 4 euroa hiilitonnilta, kun hinnan pitäisi olla yli 30 euroa, jotta päästökauppa toimisi niin kuin on tarkoitettu. Mikäli EU:n päästökauppa alkaa toimia tehokkaammin ja muut maat eivät hinnoittelisi edelleenkään omia päästöjään, kasvattaisi se hiilivuodon riskiä huomattavasti. Sellaisessa tilanteessa päästökaupan aiheuttaman sähkön hinnannousun kompensointi runsaasti energiaa kuluttavalle teollisuudelle olisi perusteltua. Nyt emme kuitenkaan ole siinä tilanteessa. Tukea ei myöskään pidä sitoa menneeseen toimintaan, vaan tuki tulee kohdentaa alan uudistamiseen ja päästöjen vähentämiseen. Tukea tulee myöntää sellaisiin investointeihin, jotka parantavat yritysten energiatehokkuutta tai jotka voivat synnyttää uusia ympäristöystävällisiä vientituotteita. Tällainen tuki tukisi myös Suomen teollisuuden uudistumista ja kiinnipääsyä kasvaville globaaleille cleantech-markkinoille. Arvoisa puhemies! Nyt esitetyssä muodossa päästökauppakompensaatio on vain yksi tuki lisää teollisuudelle, eikä se kannusta teollisuutta työllistämään, investoimaan tai uudistumaan. Sitä ei voi perustella tässä tilanteessa, kun kaikesta muusta leikataan ja kaikista tehokkaimpia yritystukia leikataan kovalla kädellä. On kuitenkin huomioitava se mahdollisuus, että päästöoikeuden hinnannousun myötä hiilivuodon riski kasvaa. Siksi olen tehnyt kaksi muutosehdotusta lain pykäliin. Toivon, että tutustutte niihin ja että eduskunta hyväksyisi ne tulevassa käsittelyssä. Ehdotan pykälissä, että päästökauppakompensaatiota aletaan maksamaan tilanteessa, jossa päästöoikeuden hinta ylittää 30 euroa, ja että se sidotaan energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä edistäviin investointeihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-08T18:29:17,2016-12-08T18:34:33,Tarkistettu,1.1 2016_127_116,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Sarkkisen esittämä 30 euroa käytännössä tarkoittaisi sitä, että mitään päästökaupan kompensaatiota ei maksettaisi lähitulevaisuudessa. Toisaalta pitää ymmärtää se, mistä tässä päästökaupan kompensaatiossa on kysymys. Kysymys on nimenomaan siitä, että meidän kilpailijamaista osa maksaa sataprosenttisesti sitä kompensaatiota, jonka EU sallii. Suomi maksaa ainoastaan 50 prosenttia siitä. Jos me kotimaassa edellytämme sitten tiettyjä investointeja tälle, niin se ei auta meidän kilpailukykyä, ja siksi tähän ei ole voitu laittaa niitä energiatehokkuusrajoitteita, mitä on toivottu. Tärkeätä on, että me huolehdimme suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä, uhkana oli kahden kolmen paperikoneen alasajo.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-08T18:34:36,2016-12-08T18:35:35,Tarkistettu,1.1 2016_127_117,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On kuitenkin otettava huomioon se, että sähkön hinta on Euroopassa tai EU:ssa toiseksi alhaisin. Omassa lausunnossaan Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on kritisoinut tätä hallituksen esittämää tukea monesta näkökulmasta, mutta yksi niistä on se, että se ei käytännössä kannusta yhtään mihinkään. Vaikka yritys vähentäisi tuotantoaan Suomessa ja työvoimaansa Suomessa 49 prosenttia, niin se saisi aivan saman tuen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-08T18:35:38,2016-12-08T18:36:21,Tarkistettu,1.1 2016_127_118,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Sarkkinen tässä totesi hyvin, jos tämä tuki olisi muotoiltu toisin, sitä olisi voitu kannattaa myös jopa vihreiden toimesta mahdollisesti. Ongelma on se valuvika siinä, että tässä muodossa, kun energiaintensiivinen teollisuus saa tuen, sillä ei ole mitään ohjaavaa vaikutusta. Tässä muodossa maksettuna tuki ei laske teollisuuden sähkön hintaa, jolloinka se ei myöskään paranna kannattavuutta, kun tuotteita valmistetaan, jolloinka se ei voi myöskään vaikuttaa siihen, että kilpailukyky paranisi. Toisin sanoen tässä annetaan teollisuudelle rahaa ilman ohjaavaa vaikutusta, ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että nämä summat menevät osingonmaksuun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-12-08T18:36:23,2016-12-08T18:37:11,Tarkistettu,1.1 2016_127_119,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa sähkön hinta on tällä hetkellä matala eikä merkittäviä nousupaineita ole näköpiirissä, joten suurta kompensoitavaa ei kyllä ole nyt eikä tulevina vuosina. Suomen teollisuuden tuleva kilpailukyky on todella paljon riippuvainen siitä, minkälaiset tuotantoprosessit meillä on ja minkälaisia tuotteita meillä on. Siinä erittäin tärkeätä on panostaa tutkimukseen, tuotekehitykseen, uusiin innovaatioihin ja uusiin tuotantoprosesseihin, ja sitä pitäisi nimenomaan tukea. Sitä pitäisi tukea sillä tavalla, että jos tämmöinen tuki halutaan antaa, se sidottaisiin näihin energiatehokkuutta ja uusia ympäristöystävällisiä tuotteita kehittäviin investointeihin ja innovaatioihin. Sitä pitäisi tukea sillä tavalla, että yritystuissa painotettaisiin tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotukia eikä niinkään tällaisia tukimuotoja, joita ei ole sidottu mihinkään tuleviin investointeihin vaan joita annetaan menneen toiminnan perusteella, ja edes työllistäminen (Puhemies koputtaa) ei ole mikään kriteeri tässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-08T18:37:14,2016-12-08T18:38:25,Tarkistettu,1.1 2016_127_120,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Ja vielä vastauspuheenvuorot edustajille Hoskonen ja Turunen, ja sen jälkeen siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_121,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihmettelen tätä energiakeskustelua yleensäkin senkin takia, kun Suomi on energiaintensiivinen maa, sen me tiedämme kaikki. Esimerkiksi viime tammikuussa, taisi olla 7. päivä tammikuuta, Suomi tarvitsi 4 terawattituntia lisää sähköä selvitäkseen, ettei tarvitse maassa lähteä ajamaan joitakin alueita alas, pois valtakunnan verkosta. Vieläkö te, veljet ja sisaret, haluatte tätä tilannetta lisää, että meillä puuttuu valtavasti sähköntuotantoa tästä maasta tällä hetkellä? (Hanna Sarkkinen: Miten se liittyy tähän?) Ja juttu on niin, että jos me haluamme tässä maassa pitää elintasoa yllä, meillä on pidettävä huoli siitä, että tässä maassa tuotetaan energiaa. (Hanna Sarkkinen: Ei se liity tähän!) Nämä tuet, mistä tässä nyt puhutaan, ovat pikkuripauksia siihen ongelmaan, mikä meillä nyt on se jättiongelma. Kyllä minä sanon, että me voimme puhua täällä hiuksista ja hiuksenjuurista, (Hanna Sarkkinen: Puhutaanko lakiesityksestä?) mutta kun emme huomaa koko asiaa, niin täksi se sitten menee. — Ymmärrän tämän ongelman, mistä nyt puhutaan. Ei, edustaja Sarkkinen, en ole ulkona kartalta, mutta katsokaapas vähän kokonaisuutta välillä, tekisi hyvää sekin muuten.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-08T18:38:25,2016-12-08T18:39:28,Tarkistettu,1.1 2016_127_122,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en toivo tämmöisiä tukimuotoja, mutta tätä me emme voi ajatella kansallisena ratkaisuna, vaan tämä on kansainvälinen ratkaisu. Jos meidän kilpailijamaat käyttävät tätä tukea, osa jopa 100‑prosenttisesti, mitä EU sallii, josta Suomi käyttää vain 50 prosenttia, joka minun mielestäni on kohtuullinen, niin tämä ei ole kansallinen ratkaisu vaan tämä on tapa huolehtia suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä niin, että me saamme niitä tuotteitamme markkinoille hyödyntämällä samaa tukijärjestelmää, mitä muut tekevät. Tämä on se olennainen asia. Siksi me emme voi edellyttää tämän kompensaation käyttämistä johonkin muuhun tarkoitukseen kuin tuotteitten hintoihin, joka auttaa sitä kilpailukykyä. (Antero Vartia: Ei vaikuta!) — Toisin kuin Vartia sanoo, tämä ei valu mihinkään osakkeenomistajille, tämä varmistaa vain suomalaisen, käytännössä hyvin pitkälle suomalaisen, (Puhemies koputtaa) paperin viennin kansainvälisille markkinoille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-08T18:39:55,,Tarkistettu,1.1 2016_127_123,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Äsken sovitusti siirrytään puhujalistaan hetkeksi. Edustaja Aalto, teillä on puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_124,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä raskaan teollisuuden oma metsälahjavähennys eli suora lahja tehottoman ja paljon päästöjä aiheuttavan toiminnan jatkamiseen on sekä hallitusohjelman että markkinatalouden vastainen. (Kaj Turunen: Jaha!) Jos täällä olisi joitakin demarieduskuntaryhmän jäseniä, niin tätä voisi pitää ikään kuin demarien ""kolme iloista rosvoa"" ‑retoriikan hengessä vaikka raskaan sarjan rosvona, aivan samalla tapaa kuin metsälahjavähennystä. Sen sijaan, että verotuksessa kuljettaisiin kohti laajoja mutta verrattain matalia veropohjia, tehdään jatkuvasti uusia yritystukia ja uusia verotukia eli vähennyksiä ja kompensaatioita vähennysten ja kompensaatioiden perään. Toivon, että erilaisista yrittäjävähennyksistä kriittisesti puhunut oppositio olisi hereillä myös tämän kompensaation osalta, ja etenkin kokoomus voisi vihdoin palata edes jonkinlaisen markkinatalouden tielle. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan hiilivuodosta ei tähän mennessä ole löydetty näyttöä ja hiilivuotoriski on uskomus, ei havaintoihin perustuva tosiasia. Puheet hiilivuotoriskistä perustuvat siihen, että kukaan muu kuin EU ei ikään kuin vähentäisi päästöjään. Maailmasta löytyy vähintään 19 toimivaa tai suunnitteilla olevaa erilaista päästökauppajärjestelmää, ja käytännössä kaikki maat ovat sitoutuneet Pariisin sopimukseen — ja jos Yhdysvallat toimii toisin, niin aivan kuten edustaja Sarkkinen toi esiin, me voimme ottaa käyttöön hiilitullit siinä vaiheessa, ja se on huomattavasti fiksumpaa ja tehokkaampaa toimintaa. Arvoisa puhemies! Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan kompensaatioon oikeutettujen toimialojen osuus on Suomessa selvästi korkeampi kuin muissa EU-jäsenvaltioissa. VATT elikkä Valtion taloudellinen tutkimuslaitos toteaakin, että näiden toimialojen tukien lisääminen entisestään ei edistä kansantalouden kasvuedellytyksiä eikä yritystoiminnan tehokkuutta. Kun rahaa on vähän, pitäisi olla erityisen tarkkana siinä, miten noita vähiä rahoja käytetään. Eurojen sitominen verrattain heikkojen kasvunäkymien toimialoihin valtiontuen keinoin tosiasiassa alentaa kansantalouden kasvuedellytyksiä. Uudet tuet ovat kyseenalaisia myös siksi, että  raskas  teollisuus  hyötyy  jo  nyt ener-giaveroleikkurista ja alemmasta sähköverokannasta. Tästä numeroiden kautta osoituksia, että ensi vuoden budjetissa teollisuuden alemman sähköveron mukainen tuki on arvioitu noin 400 miljoonaksi euroksi ja energiaintensiivisen teollisuuden veroleikkurin mukainen tuki on noin 220 miljoonaa euroa. Tähän päälle siis ollaan antamassa vielä 43 miljoonaa euroa lisää eniten saastuttavan teollisuuden tukemiseen. Miksi hallitus siis pyrkii tietoisesti alentamaan kansantalouden kasvuedellytyksiä ja ohjaa euroja työn ja yrittämisen tukemisesta haittojen tukemiseen, etenkin tilanteessa, jossa Suomen sähkön hinta on EU:n toiseksi alhaisin, kuten edustaja Hassi tosiaan aikaisemmin jo viittasi? Paljon järkevämpää olisi investoida korkeamman jalostusarvon tuotantoon ja tutkimukseen, älykkyyteen ja kiertotalouteen, kuten muun muassa Sitran Mari Pantsar on osuvasti sanonut. Mitä tulee muun muassa edustaja Turusen puheenvuoroihin työllisyydestä ja kilpailukyvystä, eurojen käyttäminen tehottomasti tarjoaa parhaimmillaan vain hetken helpotuksen ja on kokonaisuudessaan jopa karhunpalvelus suomalaiselle työllisyydelle ja talouskasvulle. Työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi olisi järkevää kannustaa niitä teollisuudenaloja, joilla on kansainvälisillä markkinoilla parhaat kasvun mahdollisuudet, kuten ympäristö- ja ilmastoteknologia. Jos näin joulun alla lahjoja annetaan, suomalaisen työllisyyden, teollisuuden ja talouden kasvun etu on se, että lahjarahat käytetään kotimaisen, vientikelpoisen osaamisen, uusien työpaikkojen synnyttämiseen ja teknologisen osaamisen ja innovaatioiden kehittämiseen eikä näiden tavoitteiden jarruttamiseen. Lopuksi tahdon tuoda esiin sen, että kun nyt puhutaan kunnianhimoisesta ilmasto- ja energiapolitiikasta, niin kuinka hyvin siihen tarinaan sopivat kansainvälisen ilmastorahoituksen leikkaukset ja eniten saastuttavan teollisuuden lisätukeminen. Ja edustaja Heinoselta voin kysyä: miten hyvin tämä ehdotus tukee tervettä markkinataloutta? — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-08T18:40:37,2016-12-08T18:45:39,Tarkistettu,1.1 2016_127_125,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä hieman surullisesti kuuntelin sitä, miten tässä edellisessä puheenvuorossa suhtauduttiin kotimaiseen teollisuuteen. Täytyy ymmärtää, että suomalainen teollisuus on yksi maailman kärkiluokkaa olevista ja erittäin pitkälle kehittänyt uusia tekniikoita, ympäristöllisyyttä ja kestävyyttä. Jos mietitään vaikkapa terästuotantoa Suomessa, niin itse asiassa Outokumpu ei ole kyllä maksanut viiteen vuoteen osinkoja, terästeollisuuden osalta se ei ainakaan osinkoihin silloin voi mennä, kuten täällä keskustelussa on tuotu esille. Oikeastaan se, että kaikki se romumetalli, mitä me Euroopasta suinkin vain saamme, tuodaan uudestaan jatkojalostettavaksi pohjoisille tehtaillemme, ei minun mielestäni ole mikään aivan pieni ympäristöseikka ja se, että se teräs pystytään uudestaan jatkojalostamaan jälleenmyyntiin. Korostaisin tässä, että tämä VATTinkin kritiikki kesältä kohdistui ennen kaikkea vihreiden ja vasemmiston luomaan energiaveroleikkuriin, joka kyllä (Puhemies koputtaa) toi valtavan (Puhemies: Ja nyt on minuutti käytetty reilunpuoleisesti!) määrän uusia yrityksiä palautuksen piiriin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-08T18:45:45,2016-12-08T18:46:59,Tarkistettu,1.1 2016_127_126,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on ongelmallista, että tämän maan hyvin ansioituneet tutkijat ovat todenneet tämän päästökaupan kompensaation olevan tehoton. Eli suomeksi sanottuna ylimääräinen raha, joka on myönnetty teollisuudelle, ei luo lisäarvoa eikä paranna työllisyyttä, eli se raha menee suomeksi sanottuna hukkaan. Kysymys kuuluu: eikö tälle rahalle olisi parempaa käyttöä? Kyllä olisi meidän mielestämme. Niitä vähäisiä rahoja, mitä meillä on, voitaisiin käyttää esimerkiksi koulutussäästöjen paikkaamiseen ja hyvin moneen muuhun kohteeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-12-08T18:47:00,2016-12-08T18:47:47,Tarkistettu,1.1 2016_127_127,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Noin 70 prosenttia tästä päästökauppakompensaatiosta menee metsäteollisuudelle. Metsäteollisuus ei ole tähän päivään mennessä maksanut päästöistään vaan on saanut kaikki päästöoikeutensa ilmaiseksi. Tämän lisäksi me olemme vielä kompensoimassa tätä samaan aikaan, kun sähkön hinta on ennätysalhainen ja myös päästöoikeuksien hinta on olematon. Jos tämä raha annetaan teollisuudelle, niin sillä tulisi olla jokin ohjaava vaikutus, niin että aidosti kehitetään teknologioita, joilla saadaan päästöjä alas, tai kehitetään teknologioita, joita voidaan hyödyntää maailmanmarkkinoilla. Koko maailma tulee tähtäämään päästöjen vähennykseen, ja täällä Suomessa tällä päästökauppakompensaatiolla taas mahdollistetaan se, että ei kehitetä niitä uusia ratkaisuja. (Puhemies koputtaa) Tämä on tehotonta varojen käyttöä, valitettavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-12-08T18:47:48,2016-12-08T18:48:51,Tarkistettu,1.1 2016_127_128,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Vastauspuheenvuoro vielä edustaja Sarkkiselle ja sen jälkeen edustaja Aallolle, ja sitten siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_129,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kulmuni puhui tässä suomalaisesta terästeollisuudesta, ja on totta, että suomalainen terästeollisuus on kyllä tehnyt hyvää työtä. Siellä on vähennetty päästöjä ja kehitetty uusia suhteellisen ympäristöystävällisiä tekniikoita (Jari Myllykoski: Maailman parhaita!) se huomioon ottaen, että terästuotanto aina tuottaa jonkun verran päästöjä. Mutta suomalainen terästuotanto on puhdasta. Terästuotannon siirtyminen erityisesti Kiinaan on tosiasia, mutta se ei niinkään, kuten tuossa puheenvuorossani totesin, liity hiilivuotoon tai sähkön hintaan, vaan se liittyy Kiinan harjoittamaan teräsdumppaukseen, epäterveelliseen teräsdumppaukseen. Se liittyy maailmanmarkkinoiden rakenteen muutokseen. Se liittyy tuotantopanosten hintojen eroihin. Eli sitä ei tällä asialla ratkaista — ei varsinkaan, kun tämä tuki tulee menemään metsäteollisuudelle. Tästä menee terästeollisuudelle noin 13 prosenttia, 70 prosenttia menee metsäteollisuudelle, (Puhemies koputtaa) ja metsäteollisuus investoi tällä hetkellä Suomeen erittäin voimakkaasti, mikä osoittaa, että he eivät kaipaa tätä tukea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-08T18:48:52,2016-12-08T18:50:00,Tarkistettu,1.1 2016_127_130,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Viimeinen vastauspuheenvuoro tässä keskustelussa tämän debatin osassa, edustaja Aalto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_131,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On syytä tosiaan muistaa se, että kun puhutaan tästä päästöhuutokaupan kompensaatiosta ja verrataan siihen, että kyllä muissakin maissa tämmöisiä tukia annetaan, niin tämän 43 miljoonan euron päälle tulee tosiaan 400 miljoonaa euroa sähköveron mukaista, alennettua, kannan mukaista tukea ja energiaintensiivisen teollisuuden veroleikkurin mukainen tuki on noin 220 miljoonaa euroa. Kun puhutaan näistä tuista, niin pitää katsoa sitä kokonaisuutta, millainen kakku siitä syntyy. Jos kaikki ne eurot käytetään siihen, että kuljetaan kehityksessä täysin vastavirtaan, niin tehdään itse asiassa karhunpalvelus, jolloin 1 euro lämmittää pienen hetken, mutta se saattaa olla itse asiassa esteenä 10 uudelle työpaikalle myöhemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-08T18:50:01,2016-12-08T18:50:50,Tarkistettu,1.1 2016_127_132,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_133,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen pettynyt paitsi hallituksen esitykseen myöskin siihen, että talousvaliokunta päätti jättää ottamatta huomioon ne ajatukset, mitä ministerit Rehn ja Mykkänen hallituksen esityksen antamisen jälkeen esittivät siitä, että tämä niin sanottu päästökauppakompensaatio sidottaisiin tiettyihin ehtoihin eli käytännössä tilanteeseen, jolloin oikeasti voisi olla ajateltavissa, että sille on perusteita. Mutta ihan rautalangasta vielä ne perustelut, miksi pidän tätä huonona ja perusteettomana ja vääränä ratkaisuna. Ensinnäkin talousvaliokunnan puheenjohtaja Turunen totesi, että tämä olisi tarpeen hiilivuodon hillitsemiseksi. No, onko tätä hiilivuotoa? Väitteitä hiilivuodosta on paljon, mutta VATT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, on todennut, että näyttöä hiilivuodosta ei ole. Toiseksi, onko sähkön hinta Suomessa korkea päästökaupan takia? No, ei ole. Sähkön hinta on Suomessa EU:n toiseksi alhaisin. Esimerkiksi Saksassa, Tanskassa ja Britanniassa sähkö on teollisuudelle paljon kalliimpaa kuin Suomessa. Kolmanneksi, ovatko nämä kyseiset alat ylipäätänsä EU:n päästökaupasta jotenkin kärsineet? No, siltä ei vaikuta, kun esimerkiksi Carbon Market Watch ‑analyysijärjestön mukaan päästökaupan alaiset suomalaiset yritykset ovat vuosien 2008 ja 2014 välillä ansainneet päästökaupalla yli 480 miljoonaa euroa, ja tähän lukuun ei vielä sisälly metsäteollisuus, metallijalostus kyllä sisältyy. Neljänneksi, kärsivätkö nämä alat tukien puutteesta? Eivät kärsi. Edustaja Aalto jo totesi pariinkin kertaan, että nämä alat nauttivat jo ennestään 400 miljoonan euron arvoista etua alennetusta sähköverosta ja noin 200 miljoonan euron etua energiaveroleikkurista. Viidenneksi, ohjaako tämä tuki jollain tavalla näiden alojen toimintaa Suomen taloutta ja työllisyyttä parantavaan suuntaan? Kuten jo debatissa totesin, VATTin lausunnossa sanotaan, että ei ohjaa. Jos tuotantoa ja työpaikkoja leikataan 49 prosenttia eli himppua vaille puolet, tuki säilyy aivan samansuuruisena kuin jos tuotanto pysyisi entisellään tai kasvaisi. Kuudenneksi, onko EU todellakin ainoa, jonka markkinoilla hiilelle on hinta? No, ei ole. Tässä debatissa jo tuli esille, että niitä on kymmeniä maita. Sen lisäksi on olemassa Yhdysvaltojen osavaltioita ja Kanadan ja Kiinan provinsseja, joissa jo toimii päästökauppa. Monilla näillä markkinoilla, esimerkiksi Kiinassa, päästöoikeuden hinta on korkeampi kuin Euroopassa. Näiden alueiden on arvioitu tuottavan 40 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, ja ensi vuoden alussa Kiinassa päästökauppa tulee laajenemaan koko maahan. Eli sen lisäksi, mitä esimerkiksi edustaja Sarkkinen totesi, että Pariisin sopimus, joka on jo astunut voimaan, tulee tasapuolistamaan tilannetta, jo ennen sitä lähes puolet maailman bkt:stä tuotetaan alueilla, joilla hiilidioksidipäästöihin kohdistuu hinta. Mitä tulee asenteeseen suomalaista teollisuutta kohtaan, minä haluaisin muistuttaa, että suomalainen teollisuus, vaikka se historiallisesti on ollut paljolti juuri näitä raskaan teollisuuden energiaintensiivisiä aloja, tänä päivänä ja tulevaisuudessa on paljon muutakin. Jo muutama vuosi sitten ympäristöteknologia eli cleantech nousi liikevaihdoltaan, vienniltään ja työllistävyydeltään metsäteollisuutta suuremmaksi alaksi. Jos tässä tuessa voisi olla jotain järkeä, jos se suunnattaisiin energiaa säästäviin ja päästöjä vähentäviin investointeihin, sellaisiin investointeihin näillä raskaan teollisuuden aloilla, joihin suomalainen ympäristöteknologia tarjoaa ratkaisuja, silloin se voisi kehittää eteenpäin niitä suomalaisia teollisuudenaloja, joiden maailmanmarkkinat ovat kasvussa ja kasvavat nopeasti. Valtion taloudellinen tutkimuskeskushan on huomauttanut myöskin siitä, että tuet pitäisi kohdistaa ensisijaisesti sellaisiin aloihin, joiden näkymät ja nimenomaan kasvunäkymät maailmalla ovat suuret. Mutta tämä tuki kohdistuu päinvastoin sellaisiin aloihin, jotka ovat historiallisesti suuria mutta joiden kasvunäkymät eivät ole suuret. Kuten moni kollega tässä jo totesi, se pikemminkin lyö korvalle sitä osaamista, jota Suomessa myös on ja liiketoimintana jo isosti on, joka tarjoaa mahdollisuuksia paitsi suomalaisille toimijoille myöskin koko maailmalle toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Summa summarum: tässä on kyse joululahjasta näiden yritysten osakkeenomistajille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-08T18:50:51,2016-12-08T18:56:51,Tarkistettu,1.1 2016_127_134,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,Nyt jatkamme keskustelua.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_135,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin on päästökauppakompensaatiosta kyse, ja täytyy tässä nyt ensin todeta tämä asia, että me olemme samassa EU-veneessä. Kun kuuntelimme tuolta valiokuntakuulemisiakin, niin hyvin pitkällehän se tulee siitä, että meidän tulee säilyttää meidän teollisuuden kilpailukyky. Tämä on yksi lähtökohta meidän yritystoiminnan osalta, ja toinen on hiilivuoto. Tässä on kumpaakin asiaa jo hyvinkin käsitelty. Eli tämä vertailuarvo esimerkiksi Saksaan nähden: Saksassahan tämä kompensaatio annetaan 100-prosenttisesti ja meillä vain 50-prosenttisesti. Tässäkin on heti huomattava ero tämän asian suhteen. Meidän tulisi kannustaa hiilettömämpään yhteiskuntaan. Olen sitten taas ihan samaa mieltä myös siinä asiassa. Olen ehkä vähän surullinen siitä, että kaikki ajatukset eivät siellä valiokunnassa edenneet, mutta onhan meillä täällä valiokunnan loppuosassa tämä lauselma, että tulemme seuraamaan tätä yritysjärjestelmää ja uudistettaessa kriteerejä meidän tulee katsoa innovatiivisuutta, energiatehokkuutta ja energian säästämistä nykyistä paremmin. Valiokunta edellyttää myös, että kustannuskompensaatiota ohjaavia vaikutuksia seurataan ja tutkitaan tuen muotoja ja niin edelleen. Mutta näihin teollisuuden investointeihin liittyen, niin kuin tuossa edustaja Myllykoskikin toi sen esille, meillä on erittäin hyvä, maailman paras metalliteollisuuden osaaminen ja myös hiilivuotojen osalta. Me olemme satsanneet, ja monesta muusta syystä teollisuus on satsannut, esimerkiksi taajuusmuuntajiin, millä on saatu sähkön energiatehokkuutta. Me olemme satsanneet tällä hetkellä esimerkiksi biokaasuun, raskasta polttoöljyä on syrjäytetty biokaasulla. Uusi metsäteollisuus on enemmän energian tuottaja tällä hetkellä kuin käyttäjä. Eli tämä cleantech-sektori on vahvasti nousussa. Tässähän oli tahtotila — minä katselin, että ainakin vielä tuossa edustaja Vartian vastalauseessakin puhutaan vähähiilirahastosta. Minun mielestäni se on palopuheen paikka, mutta toisessa kohtaa. Meidän todellakin tarvitsisi nostaa ylös Suomessa niitä keinoja ja kannustimia, millä me saisimme meidän teollisuuden kääntymään ja sitä kautta näitä referenssikohteita. Puhun pelkästään energiasta nyt tällä hetkellä — ei liity tähän, mutta sen hiilikasan, mikä Helsingissäkin on, näkisin ihan toisen muotoisena energiakasana, biomassaan pohjautuvana muun muassa. Toden totta, tämä on sähkön hinnan korjauksen ja korvauksen kompensaatio. Mutta peruspohja on se, että me olemme samassa EU-veneessä ja meidän täytyy kilpailukyky ja yritystoimipaikat tällä hetkellä säilyttää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-12-08T18:56:58,2016-12-08T19:00:28,Tarkistettu,1.1 2016_127_136,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä päästökauppakompensaatiokokonaisuus on mielestäni yksi osa tätä hallituksen suurta talouspolitiikan linjaa, jossa koetetaan tehdä Suomesta mahdollisimman turvallinen ja vakaa toimintaympäristö tämmöisenä pitkän taantuman jälkeisenä aikana. Tähän yhtenä osana on liittynyt se, että me olemme tehneet erittäin vaikean kilpailukykysopimuksen, jonka tuloksena nyt sitten pääsemme pian Ruotsin ja Saksan tasolle kilpailukykykysymyksissä. Ja kyllä yhtenä kysymyksenä on, totta kai, myös meidän perusteollisuutemme asema tässä maassa. Vähän täytyy ihmetellä kyllä tätä vihervasemmiston linjausta, koska kuitenkin myös edellisessä hallituksessa olitte itse luomassa esimerkiksi energiaveroleikkuria, joka on paljon massiivisempi järjestelmä, emmekä kuule kritiikkiä nyt sitä kohtaan. Se oli siinä ajassa erittäin tärkeä teollisuudelle, ja sitä samaa huolta suomalaisista teollisuuden työpaikoista tämäkin hallitus kantaa, ja tämä on varmasti ihan yhteinen huoli, että kaikki haluavat pitää mahdollisimman hyvin suomalaiset teollisuuden työpaikat tässä maassa. Kun on kritisoitu sitä, onko tätä hiilivuotoa nyt sitten tosiasiallisesti edes olemassakaan, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on asiasta eri mieltä ja Maailmanpankki on siitä eri mieltä. On olemassa monenlaisia tutkimuksia, ja voi ajatella myös, että nykyisessä järjestelmässä, mitä on luotu alemmalla energiaverokannalla teollisuudelle, vaikkapa päästökauppakompensaatioilla, niiden tulokset ovat sen kaltaisia, että ne ovatkin saattaneet olla aivan toimivia. Se ei suoraan sano siis sitä, että näiden takia tulee nyt esille sitten se, että hiilivuotoa ei tapahdu. Voi olla niin, että nimenomaan näiden lukuisten teollisuutta tukevien asioiden takia tosiasiallisesti se hiilivuotoriski on onnistuttu minimoimaan, mistä kuitenkin myös Maailmanpankki on puhunut. Ja kuitenkin tämä on sitten myös sidoksissa siihen, mikä on päästöoikeuden hintataso, ja seuraavan neljän vuoden aikana ne (Puhemies koputtaa) kompensaation kustannukset eivät tule kuitenkaan nousemaan sen hintatason yläpuolelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-08T19:00:32,2016-12-08T19:02:44,Tarkistettu,1.1 2016_127_137,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Kulmuni totesi, teollisuudelle on luotu jo paljon erilaisia tukielementtejä ja sadoilla miljoonilla annetaan teollisuudelle erilaisia tukia. Kysymys kuuluukin, onko perusteltua lisätä vielä yksi uusi tuki, mille ei ole mitään tällaista vastinelementtiä tilanteessa, jossa tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoitusta, joka suunnataan yrityksille, leikataan. Nämä tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotuet yrityksille ovat tutkimustenkin mukaan kaikista tehokkaimpia yritystukia työllisyyden, kasvun ja uusien työpaikkojen kannalta, joten kysymys on siitä, että kun meillä on rahat vähissä ja pitää miettiä, mihin niitä kohdistetaan, niin itse kyllä katson, että ne kannattaisi kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti, mahdollisimman paljon uutta työtä luovasti ja kasvua luovasti sinne tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoituksen puolelle mieluummin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-08T19:02:45,2016-12-08T19:03:43,Tarkistettu,1.1 2016_127_138,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Täytyy kiittää vasemmistoa siitä, että täällä teidän talousvaliokunnan omissa muutosesityksissänne otatte kuitenkin huomioon vaikkapa sen suomalaisen terästeollisuuden tilanteen. Aika kovaa puhetta noin niin kuin muutoin vasemmiston puolelta, joka on kuitenkin teollisuuden keskuudessa erittäin suosittu, suuren kannatuksen omaava puolue. Valitettavaa on, että vihreät eivät suostu senkään vertaa tätä asiaa tulkitsemaan suomalaisten teollisuustyöpaikkojen puolesta. Mutta sitä samaa huolta tietenkin hallitus on kantanut tässä päästökauppakompensaatioasiassa kuin edellinen hallitus kantoi energiaveron palautusjärjestelmän suhteen, ja siinähän hieman yli kymmenkunta yritystä, jotka ensin olivat sen piirissä, nousi 140 yritykseen ja 7 miljoonan euron panos nousi 200 miljoonan panokseen, niin että samaa huolta suomalaisista työpaikoista kantaa myös tämä hallitus, ja ihan hyviä lukujahan siellä on kokonaistaloudellisesti olemassa, kun katsotaan näitä kaikkia isoja talouden hankkeita, mitä tämä hallitus on eteenpäin saanut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-08T19:03:45,2016-12-08T19:04:50,Tarkistettu,1.1 2016_127_139,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kulmuni väitti, että kritiikkiä edellisen hallituksen hyväksymää energiaveroleikkuria kohtaan ei olisi. Haluaisin nyt vain tässä kertauksen vuoksi muistuttaa siitä, että sen vaihtoehtobudjetin, minkä vihreät ovat esittäneet, rahoituspuolesta erittäin suuri osa perustuu siihen, että vähennetään ympäristölle haitallisia tukia, joita valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön yhdessä muutama vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan on aika monta miljardia vuodessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-08T19:04:51,2016-12-08T19:05:30,Tarkistettu,1.1 2016_127_140,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En minäkään ole innostunut tästä tuesta, mutta tämä ei ole kansallinen asia. Niin kuin täällä edustaja Sarkkinen sanoi, meillä on rahat vähissä ja meidän pitäisi käyttää omia rahojamme paljon muuhunkin. Se on kyllä ihan totta. Mutta kun tämä ei ole kansallinen asia, vaan tämä on kansainvälinen asia. Tässä on kysymys siitä, että meidän kilpailijamaat käyttävät tätä samaa tukea 100-prosenttisesti siitä, mitä EU sallii, mutta me käytämme vain 50. Tässä on kysymys suomalaisten työpaikkojen säilymisestä, meidän kilpailukyvystä, ja siksi tämä on välttämätöntä niin pitkään kuin meidän kilpailijamaat käyttävät tätä samaa tuki-instrumenttia. Siksi tämä ei ole kansallinen kysymys, vaan tämä on kysymys siitä, onko meidän duunareilla töitä. Mitä näitä keskusteluja olen käynyt vasemmistoliiton kanssa, niin ilmeisesti vasemmistoliitossakaan tämä Sarkkisen linja ei ole välttämättä se ainut linja, vaan edustaja Myllykoski on kertonut aivan jotain muuta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-08T19:05:31,2016-12-08T19:06:38,Tarkistettu,1.1 2016_127_141,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,Vielä yksi vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_142,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Herää kysymys, eikö hallituspuolueiden keskuudessa olla ollenkaan huolissaan tulevaisuuden työpaikoista, syntymättömistä työpaikoista, kun yli 100 miljoonan vuosittaiset leikkaukset kohdistetaan tutkimus- ja tuotekehityspanoksiin. Tokikaan nämä syntymättömät työpaikat ja ne alat, mitkä tulevaisuudessa työllistävät, eivät voi lobata eivätkä järjestää saunailtoja samalla tavalla kuin olemassa olevat yritykset voivat esimerkiksi järjestää lobbaustilaisuuksia. Eli kun rahat ovat vähissä, niin täytyy kyllä miettiä, miten olemassa olevilla yritystukiin varatuilla rahoilla saadaan mahdollisimman paljon vaikuttavuutta, saadaan mahdollisimman paljon työtä Suomeen. Ja tutkimusten mukaan tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoitus on sitä tehokkainta yritysrahoitusta, millä me pystymme synnyttämään Suomeen työtä ja työpaikkoja. Kyllä myös näistä työpaikoista pitää olla erittäin huolissaan ja siitä, mitä sillä aiheutetaan, kun tästä leikataan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-08T19:06:40,2016-12-08T19:07:43,Tarkistettu,1.1 2016_127_143,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,Ja vielä edustaja Turunen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_144,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen edustaja Sarkkisen kanssa täysin samaa mieltä siitä, että kaikki ne kansalliset toimenpiteet, millä edistetään puhtaan energian ja cleantechin kautta saatuja työpaikkoja Suomeen, ovat äärimmäisen tärkeitä. Pitää vain nyt ymmärtää se, mistä on kysymys. On kysymys kansallisista toimenpiteistä, mitä me täällä Suomessa teemme, ja sitten on myöskin tämä kansainvälinen ympäristö, missä me toimimme. Ja tässä on nyt kysymys nimenomaan tämän päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoinnista, on kysymys siitä, että me toimimme kansainvälisessä ympäristössä. Jos me emme tässä ole mukana tukemassa suomalaista teollisuutta, niin meidän kilpailukyky jää liian kauaksi taakse meidän kilpailijamaitten kilpailukyvystä, ja se tarkoittaa sitä, että meiltä tavara ei vain ylitä rajoja. Käytännössä se, jos tätä ei esimerkiksi hyväksytä, voi tarkoittaa arviolta kahden kolmen paperikoneen alasajoa, ja se on erittäin merkityksellistä tässä maassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-08T19:07:45,2016-12-08T19:08:50,Tarkistettu,1.1 2016_127_145,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,Listalle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_146,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoimisesta on kannatettava juurikin siitä syystä, että suomalaiset ovat historian saatossa maksaneet työpaikkoina päästökaupan epäedullista, todella kovaa hintaa. Tätä hallituksen esitystä on nyt talousvaliokunta asiantuntijakuulemisen jälkeen tarkastellut ja muuttamattomana hyväksynyt — hyvä niin, tätä lähetekeskustelussa esitinkin. Ei ole sellaista hallituksen esitystä, johon ei vihervasemmisto jotain vastalausetta lausuisi. Tässä kohtaa vastalause on erilainen vihreiltä ja vasemmistolta. On omituista, että vasemmistoliitto tuntuu ajattelevan niin, että suomalaisten työpaikkojen olemassaolo ja teollisuuden toimintaedellytykset ovat toissijaisia, kun vain pääsee parantamaan maailmaa oman ideologiansa mukaan. Vihreiltä tässä ei ole mitään kovin yllättävää. Vastalauseesta paistaa läpi se toive, että suomalainen raskas teollisuus sopisi ajaa alas luovan tuhon hengessä. (Satu Hassi: Höpö höpö!) Arvoisa puhemies! On käsittämätöntä ja suorastaan epäisänmaallista esittää, että Suomi ei huolehtisi oman teollisuutensa kilpailukyvystä edes puolet siitä, mitä kilpailijamaamme EU:ssa. On myös käsittämätöntä esittää, että tässä olisi kyse jostain lahjasta millekään työnantajille. Tätä tukea on vaadittu teollisuuden työntekijäjärjestöjen taholta. Mitä tukea ne tässä vihervasemmiston mielestä saavat? Ei suinkaan, kyse on suomalaisen työn puolustamisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-08T19:08:51,2016-12-08T19:10:08,Tarkistettu,1.1 2016_127_147,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimiseksi on nyt saanut mietinnön muodon, ja tämä mietintö on erittäin hyvä ja kannatettava. Pakkohan meidän on kaikkien tunnustaa se, että Suomi elää sillä vientikaupalla, mikä noista satamista tälläkin hetkellä tuonne ulkomaille menee meidän kauppakumppaneillemme. Kun tämä päästökauppasysteemi on tällainen kuin se on ja se aiheuttaa tiettyjä ongelmia nimenomaan energiaintensiivisille valtioille, kuten Suomelle, niin näitä epäoikeudenmukaisuuksia pyritään tasaamaan, ja tällehän on Euroopan unionin hyväksyntä. Kysymyksessä ei ole mikään laiton markkinatalouden tukeminen tai sellainen tuki, joka vääristää kilpailua. Elikkä tämä on aivan unionin hyväksymä menettely, sitä älköön kukaan epäilkö. Kun katsoo suomalaista teollisuutta ja sen rakennetta, niin aivan kuten edustaja Mäkelä äsken omassa puheenvuorossaan totesi, minkä ihmeen takia — sitä minä en vain jaksa ymmärtää — vasemmistoliiton edustajatkin ovat täällä käyttäneet kriittisiä puheenvuoroja, nimenomaan se porukka, jonka kannattajista suurin osa, väitän, on niissä töissä, joista pidetään tässä maassa tiukasti kaksin käsin kiinni — nimenomaan kaksin käsin kiinni, että jokaisella suomalaisella olisi töitä. Uskon, että vasemmistoliiton kannattajia näistä työmiehistä ja -naisista on hyvin paljon, ja te näitä vastustatte täällä suureen ääneen. Kannattaa ehkä ensin hieman perehtyä asiaan syvällisemmin ennen kuin lausuu hyvin syvällisiä ajatuksia puhujapöntöstä. Juttu on nimittäin niin, että suomalaisen teollisuuden rakenne on erittäin energiaintensiivinen. Kaikki me tiedämme, että paperikone ei tuota sähköä vaan se vie valtavasti sähköä, se on valtava sähkösyöppö. (Satu Hassi: Kyllä paperitehdas tuottaa sähköä!) — Paperitehdas ei tuota sähköä, edustaja Hassi. Kannattaisi lukea oppikirjoja pikkuisen syvällisemmin. Sellutehdas sitä tuottaa kyllä mutta ei paperitehdas. Sen suurempaa sähkösyöppöä kuin paperitehdas en nyt osaa äkkiä kuvitella. No, varmaan metallisulatto tekee siinä ennätyksen, ja nekin saavat näitä päästökauppakompensaatioita jonkun verran. Kyllä ihmettelen suuresti, edustaja Hassi, sitä, että te kun levitätte tätä myrkkyä ja disinformaatiota tuonne maailmalle, niin eikö teillä omaan korvaanne koske yhtään, kun te näitä vääriä tietoja levitätte maailmalle: muka paperitehdas tuottaa sähköä. Tuottaa se pikkuisen sähköä, hankaussähköä, koska kun ne valtavat telat pyörivät, niin ne ovat tuhansien kilowattien sähkömoottoreita, jotka pyörittävät niitä valtavia teloja. Kun minun tietääkseni teillä on erittäin korkea koulutus taustalla, niin käyttäkää sitä koulutustanne hyväksi ja kertokaa ihmisille, mikä on totta. Se ei liene poliitikollekaan vääräksi, jos kertoo äänestäjille, mikä on totta. Mutta varmaan senkin takia te olette täällä nyt juuri tätä puolustamassa, kun yritätte väittää, että paperikone tuottaa sähköä. No, se ei ole minun päänsärkyni. Joka tapauksessa, arvoisa rouva puhemies, kun nyt näitä kompensaatioita maksetaan ja Suomikin niistä pikkuisen hyötyy, niin on aivan erinomainen asia, että suomalaista työtä tuetaan. Tämähän on aivan loistava asia. Me emme voi jäädä maailman kilpailussa toiseksi tai kolmanneksi. Jokainen menetetty kauppa tarkoittaa, että meillä on lisää työttömiä. Ja en usko, että tässä salissa on yhtään kansanedustajaa, joka haluaisi, että Suomeen tulee työttömiä lisää. Eikö meillä niitä ole jo riittävästi? Onhan täällä, totta kai, leikkureitakin. Ihan kaikkiin paikkoihin näitä päästökauppakompensaatioita ei voi saada eikä tarvitsekaan saada, mutta meillä on kuitenkin sellainen teollisuuden rakenne, että se vaatii tukea. Me olemme täällä Pohjolan nurkassa kaukana päämarkkina-alueilta ja ennen kaikkea kylmässä Pohjolassa, joka jo lähtökohtaisesti käyttää enemmän energiaa kuin esimerkiksi joku Ranska tai Saksa. Heillä on lämmin ilmasto ja monta muuta etua meihin verrattuna. Todellakin, kun tällainen laki kerran on tehty ja talousvaliokunta on tehnyt tästä erinomaisen mietinnön, jota vahvasti tuen, niin toivon, että tässä eduskunnassa saavutettaisiin suuri yhteisymmärrys siitä, että suomalaista teollisuutta kannattaa tukea ja pitää elinvoimaisena. Kivihiilellä tässä maailmassa tuotetaan yhä enemmän sähköä, vaikka moni puhuu täällä vihreistä asioista ja on milloin Marrakechin kokousta ja milloin Pariisin kokousta ja milloin mitäkin. Mutta kylmä tosiasia tänä päivänä esimerkiksi Japanissa on se, että Japani käyttää yhä enemmän kivihiiltä. Kun ydinvoimaloita pannaan kiinni Fukushiman jälkeen, niin millä se energia korvataan siellä? Kivihiilellä. Toivoisin, että edustaja Hassikin tästä prinsessa ruususen unesta edes joskus heräisi ja ottaisi selvää siitä paperikoneen sielunelämästä. Se ei todellakaan tuota sähköä, eikä maailmassa kivihiilestä päästä irti vielä kymmeniin vuosiin. Tavoitteen pitää olla korkealla, mutta kannattaa kuitenkin näissä tosiasioissa pitäytyä, ja se on varmaan ihmisen omankin elämän kannalta helpompaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-08T19:10:11,2016-12-08T19:15:14,Tarkistettu,1.1 2016_127_148,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Myönnän yhden vastauspuheenvuoron, mutta puhujalista on sen verran lyhyt, että pidättäydytään debatista ja voidaan käydä tuon puhujalistan kautta keskustelua.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_149,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En nyt näitä erilaisia adjektiiveja ja muita määreitä, mitä edustaja Hoskonen tässä luetteli ja liimasi minunkin nimeni yhteyteen, kommentoi mutta totean vain sen, että metsäteollisuus on paitsi huomattava sähkön ja muun energian kuluttaja myöskin huomattava sähkön ja energian tuottaja — tosin siis siitä pääosan se kuluttaa itse. Mutta keskeinen syy esimerkiksi siihen seikkaan, että uusiutuvan energian osuus Suomessa tuotetusta sähköstä on EU-vertailussa korkea, on juuri nimenomaan metsäteollisuudessa käytetty puupohjainen energia, jolla on Suomessa monien vuosikymmenien perinteet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-08T19:15:27,2016-12-08T19:16:19,Tarkistettu,1.1 2016_127_150,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä ollaan huolissaan kilpailukyvystä, ja voin vakuuttaa, että minäkin olen huolissani suomalaisesta kilpailukyvystä, mutta meidän ei kannata olla huolissaan pelkästään kilpailukyvystä vuonna 2017 vaan kilpailukyvystä vuonna 2025. Silloin kun me myönnämme tämäntapaisia tukia, jotka eivät uudista teollisuutta millään tapaa vaan pikemminkin pitävät teollisuuden näissä vanhoissa toimintamalleissa, niin vaarana on, että me heikennämme kilpailukykyä tulevaisuudessa. Nyt tässä päästökauppakompensaatiossa ei, esimerkiksi edustaja Sarkkisen tai minunkaan kohdalla, ole edes kyse siitä, ettei teollisuudelle saisi antaa rahaa, vaan kysymys on siitä, millä perusteella se raha annetaan. Haluan korostaa sitä, että nyt kun parjaatte meitä, meidän vastalauseitamme, niin se oli ministeri Rehn, (Hanna Sarkkinen: Kyllä!) joka esitti, että muutetaan tätä tapaa, jolla tämä maksu maksetaan teollisuudelle, ja me olisimme olleet valmiita kannattamaan sitä. Toivoimme, että se menisi läpi. Sen takia tuntuu turhalta, että tämä keskustelu sävyttyy täällä tällä tavalla. Edustaja Pirttilahdelle kiitos siitä, että olette lukenut vastalauseen ja nostitte esille sieltä tämän vähähiilirahaston. Jotta salissa olevat ymmärtävät, mistä on kyse: Ajatuksena on se, että kun valtio myy päästöoikeuksia, saa niistä rahaa, niin osa siitä laitettaisiin tähän rahastoon, jossa istuisi tutkijoita, virkamiehiä ja elinkeinoelämän edustajia, jotka miettisivät, miten tämä raha palautetaan takaisin elinkeinoelämälle, niin että siitä saadaan mahdollisimman suuri hyöty elinkeinoelämälle ja suomalaiselle kilpailukyvylle pitkällä aikavälillä. Tämä rahasto pystyisi ottamaan suurempia riskejä kuin mitä muuten mahdollisesti tehtäisiin, ja tämäntapainen toimintamalli on elinkeinoelämän toiveen mukainen. Päästökauppakompensaatio maksaa rahaa. Samaan aikaan kun Suomessa puhutaan siitä, että verot (Puhemies koputtaa) ovat tarpeettoman korkealla ja aiheuttavat  kannustin-ongelmia, niin puhutaan siitä, että Suomi velkaantuu liian nopeasti, joten meidän kannattaa miettiä... [Puhemies Maria Lohela: Edustaja Vartia, tänne eteen voi tulla jatkamaan.] ...millä me saamme mahdollisimman hyvän vastineen näille rahoille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-12-08T19:16:21,2016-12-08T19:18:42,Tarkistettu,1.1 2016_127_151,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, voisiko sanoa, monisäikeinen mutta monimuotoinenkin hallituksen esitys, jossa on siteeksi totta ja siteeksi todenpohjaisuutta. Täytyy kuitenkin muistaa ne lähtökohtaiset perusteet, mihinkä päästökauppa aikanaan on perustettu. Eli tietyt Euroopalle tärkeät teollisuudenalat saivat tätä järjestelmää rakennettaessa ilmaisia osuuksia, ja jos nyt oikein tässä vaikkapa hetki sitten käytyä keskustelua siteeraan, niin metsäteollisuus on näitä oikeuksia jo myynyt, ja voi olla, että kun tätä hallituksen esitystä nyt viedään toteutukseen, niin myytävää riittää vielä enemmän. Eli kun arvioidaan, kenenkä taskuun tämä hyöty valuu, niin ei ole toki väärää todistusta, jos edustajat täällä sanovat, että osinkojen jakoon voi mennä. Mutta toisaalta näin satakuntalaisena teollisuudesta leipänsä ja lapsille vaatteet ostaneena työmiehenä on tosiasiana todettava se, että kyllä tällä palautusjärjestelmällä, mikä Saksassa on, Suomesta ja Raumalta paperikone suljettiin. Se oli kylläkin tehokkaampi, kannattavampi, mutta siitä huolimatta tämä kone suljettiin. Ja se, että valiokunnan puheenjohtaja tuo tämän paperikonekärki edellä, on kyllä ihan sinällään faktaa. Mutta kun tämä kohdentuu metsäteollisuudelle siltä osin, niin jollain lailla, voisiko sanoa, on hieman hupaisaa, että sähkön tuottajille myönnetään energiaintensiivisen teollisuuden tukea. On siinä semmoinen pieni ristiriita noin ajatuksellisesti, että kuinka tämä on mahdollista. Arvoisa puhemies! Edustaja Hassi otti hyvän kohdan tästä esille, että tukea saa silti, jos ei mennä tiettyjen työpaikkojen menetysten prosentuaaliselle tasolle, ja tämä on aika hyvä kyllä huomioida, että missä kuljetaan tässä, kun näitä asioita pohditaan. Täällä on sanottu, että ei ole todistettu hiilivuotoa. En lähde salissa nyt kamppailemaan siitä, onko sitä vai ei. Aivan varmasti on niin, että Kiina osaltaan on ollut yksi semmoinen hiilivuodon aiheuttaja, ja hyvin täällä talousvaliokunnan jäsenet ovat ottaneet esille sen, että tämä Kiinan teräksen dumppaus on yksi sellainen. No, varmasti on, mutta olisin toivonut, että tässä salissa olisi jo tässä vaiheessa vuotta herätty siihen, minkälaisen uhan edessä todella olemme terästeollisuudelle. Pohditaan sitä, onko Kiina markkinatalousmaa, onko se WTO:n täysjäsen, jolloin Euroopalta edellytetään näitten suojatullien pois ottamista. Täytyy sanoa, että olisin toivonut, että talousvaliokunnan puheenjohtaja Turunen olisi jollakin tavalla puheessaan ottanut tämän esille, että hänellä on sellainen sisäpiirin tieto, että näin ei missään tapauksessa tule käymään, jolloin olisin voinut hengähtää ehkä eurooppalaisen auto- ja terästeollisuuden kanssa hieman rauhallisemmin mielin. No, laskelmien mukaan tämähän ei veisi Suomesta kuin 700 työpaikkaa, koska se Kiinassa tuotettu teräs ei ole niin korkealaatuista kuin mitä Torniossa tuotetaan ja Raahessakin. Suomalainen terästeollisuus on maailman huippua, mutta siitä huolimatta meidän pitää olla edistämässä niitä teknologioita, jotka vieläkin kehittyneemmin tuottavat puhtaammin terästä. Siinä mielessä tässä ei pitäisi olla ristiriitaa, että meidän cleantech-ala on tulevaisuuden ala, sillä olen aivan varma, että parhaimmat cleantech-tuotteet syntyvät referensseinä näihin isoihin, raskaassa teollisuudessa olevia päästöjä hillitseviin teknologioihin. Se on yksi osa-alue, ja jos meillä ei ole paikkoja, missä referenssejä voi syntyä, ei meillä synny uutta työllisyyttäkään. Arvoisa puhemies! Teollisuus tällä hetkellä Suomessa ei pelkää parhaiden käytössä olevien teknologioiden pakkoa. Suomi on ollut edelläkävijä omalla kansallisella lainsäädännöllään myös siltä osin, että meillä teollisuus on koettanut olla edelläkävijä, ja se tarkoittaa sitä, että viranomaiset ovat edellyttäneet aina tiukempia ja tiukempia päästörajoja niin rikkidioksidin kuin muidenkin osalta. Kyllä tämmöinen edelläkävijyyden askel on syytä ottaa mutta unohtamatta sitä, että kyllä tosiasiassa talousvaliokunnan puheenjohtajan toteamus, että olemme kilpailijamaiden kanssa tässä samassa lähtötilanteessa, valitettava totuus on: näin me olemme. Ei se pelkkä kannattavuus, vaan se, kuinka kannattavia olemme kilpailijamaita kohden, tarkoittaa sitä, missä paperikone pyörii. Sellutehtaat pyörivät Suomessa ilman tätäkin, kovasti hyvin tuottavat — runsaasti sähköä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-08T19:18:43,2016-12-08T19:25:02,Tarkistettu,1.1 2016_127_152,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin tähän pönttöön siltä varalta, että en ehdi ihan kahteen minuuttiin sanoa sitä, mitä meinasin nyt sanoa. Kiitoksia edustaja Myllykoskelle erinomaisesta puheesta. Hän viittasi kiinalaisen teräksen tuontiin EU-alueelle. Todellakin siinä on sellainen tilanne, että EU:ssa valmistellaan tämmöistä polkumyyntihinnoittelutullia, joka tulee jatkossa koskemaan myöskin kiinalaista terästä siitä huolimatta, että Kiina on WTO:n jäsen. Se koskee kaikkia valtiota, jotka tuovat niin sanotusti polkumyyntihinnoilla tuotteitaan EU-alueelle. Mutta varsinaisesti tässä omassa puheessani haluaisin nyt ottaa kantaa edustaja Hassin puheenvuoroon. Toisin kuin edustaja Hoskonen — Hoskonen vähätteli, tai ainakin tuli semmoinen tunne siitä, että hän omassa puheessaan vähätteli, Marrakechin ilmastokokousta — minä olen ollut itse mukana Pariisin ilmastosopimusneuvotteluissa ja niin olin myöskin Marrakechissa ja pidän itse äärimmäisen tärkeänä näitä kansainvälisiä ilmastosopimuksia ja niitä toimenpiteitä, mitä me globaalisti yhdessä teemme, koska ne ovat ainut ratkaisu. Pienimmillä osa-alueilla kansallisilla toimilla... Tai voisi sanoa näin, että ainoastaan globaaleilla sopimuksilla me pääsemme kilpailuneutraalisti parhaimpiin tuloksiin ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Muut, pienemmät alueet eivät tue sitä kilpailuneutraalisuutta. Mutta mitä tulee tähän edustaja Hassin puheeseen, niin poimin muutaman pointin tästä. Hassi omassa puheessaan puhui hiilivuodosta ja VATTin tutkimuksista, mutta itse asiassa VATT ei päätä hiilivuodosta. Totuus on, että teollisuus on se, joka päättää hiilivuodosta. Onko teollisuus sitten kärsinyt päästökaupasta? Itse asiassa vastaus ei ole tässä yhteydessä merkityksellinen. Onko teollisuus kärsinyt tukien puutteesta? Vastaus ei tässäkään asiassa ole merkityksellinen. Onko yritystuilla ollut ohjaavaa vaikutusta? Ironista kyllä, vastaus ei ole tässäkään yhteydessä merkityksellinen. Onko EU ainoa alue, jonka hiilelle on hinta? Silläkään vastauksella tässä yhteydessä ei ole merkitystä. Mikä on sitten merkityksellistä? Merkityksellistä tässä yhteydessä päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoinnissa on tämä kansainvälinen ympäristö, missä Suomi ja Suomen teollisuus toimii. Tämä on tässä yhteydessä merkityksellistä. Nämä kysymykset ovat tärkeitä asioita, mutta itse asiassa ne ovat kansallisia, tai vaihtoehtoisesti ne ovat globaalisti sovittavia tai siinä yhteisössä sovittavia, jossa sovitaan myöskin päästökaupan kompensaatiosta, eli EU-alueella. Kansallisina kysymyksinä näillä vastauksilla ei ole merkitystä. Koska tämä päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointi on käytössä meidän kilpailijamaissa, siksi Suomi on pakotettu huolehtimaan oman teollisuutensa kilpailukyvystä. Tämä on se olennainen juttu. Minä en hurraa tälle tuelle. Toivoisin, että meidän kilpailijat eivät käyttäisi tätä tukea, niin että meidänkään ei tarvitsisi käyttää. Mutta jos meidän kilpailijamaat käyttävät tätä tukea, niin silloin meidän suomalaisten työpaikkojen puolesta taistelu edellyttää sitä, että myös Suomi osallistuu siihen. Ja hyvin maltillisesti Suomi siihen osallistuu, kun osallistuu vain puolella siitä, minkä EU sallii, kun meidän kilpailijamaat, esimerkiksi Saksa, käyttävät sataprosenttisesti tätä hyväkseen. Ja vielä, arvoisa puhemies, ihan lopuksi: Edustaja Vartia sanoi, että ei kannata olla huolissaan suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä vuonna 2017 vaan vuonna 2025. Päinvastoin, meidän on oltava huolissamme suomalaisesta kilpailukyvystä juuri nyt, 2016—2017. Tämä päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointi on väliaikainen ratkaisu. Siksi me olemme nyt huolissamme suomalaista kilpailukyvystä: nyt tänä vuonna, ensi vuonna, seuraavana vuonna. Nyt me olemme siitä huolissamme. Toivon, että meidän ei tarvitse olla suomalaisesta kilpailukyvystä enää huolissamme vuonna 2025, mutta nyt meidän on oltava siitä huolissamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-08T19:25:11,2016-12-08T19:31:07,Tarkistettu,1.1 2016_127_153,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen iloinen siitä, että edustaja Turunen osoitti arvostavansa kansainvälisiä ilmastosopimuksia ja ilmastoneuvotteluja, vaikka edustaja Turusen puheenvuoron logiikka nyt kokonaisuutena ei minulle aivan avautunut. Minun insinöörilogiikallani, jos kompensoidaan päästökaupan epäsuoria kustannuksia, pitäisi ensin osoittaa, että niitä epäsuoria kustannuksia on, ja kysymyshän on nimenomaan siitä, että sitä ei ole osoitettu. Kiinalaisen teräksen dumppausta Euroopan markkinoille ja mahdollisesti muuallekin en yhtään kyseenalaista, mutta kansainväliset kauppasopimukset antavat mahdollisuuden täsmätoimiin tällaista dumppausta vastaan, sitä varten tällaista tukea ei tarvita. Minä vielä korostaisin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunnossa sitä, että kun tämän tuen määrä perustuu vuosien 2005—2011 sähkön kulutukseen ja EU:n päästöoikeuden hintaan, niin se ei vaikuta mitenkään siihen, miten nämä teollisuuslaitokset tänä päivänä toimivat, ei esimerkiksi siten, miten suomalaisomisteinen yritys, jolla on tuotantolaitoksia Saksassa ja Suomessa ja muissa maissa, päättää optimoida ja jakaa tuotannon näiden laitosten kesken. Edustaja Myllykoski puhui hyvin tärkeitä asioita siitä, miten suomalainen raskas teollisuus investoi ympäristöteknologiaan — siitä minäkin puhuin. Suomalainen raskas teollisuus on merkittävä asiakas suomalaiselle ympäristöteknologialle, jonka liikevaihto vuonna 2013 oli 26 miljardia euroa, siis suomalaisen ympäristöteknologian, kun samana vuonna koko metsäteollisuuden, mukaan lukien siis puurakentaminen ja huonekalut ja kaikki, arvo oli 21 miljardia euroa. (Puhemies koputtaa) Tämä cleantech on semmoinen ala, jonka ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana, toisin kuin paperiteollisuuden.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-08T19:31:09,2016-12-08T19:33:29,Tarkistettu,1.1 2016_127_154,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ovat totta juuri nämä luvut, mitä edustaja Hassi tässä kertoi, mutta täytyy muistaa, ettei syyllistytä itsepetokseen. Tänä päivänä raskaan teollisuuden investoinneista 70 prosenttia on ympäristöinvestointeja, vaikka niillä totta kai ennemminkin tavoitellaan tuotannon parempaa tuottavuutta ja läpimenoa, mutta niissä on aina osa ympäristöteknologiaa. Mutta vaikka kuinka olen samaa mieltä, että meidän raskas teollisuus todellakin uusiutuu ja käyttäytyy juuri noin edellä kuvatusti kuin edustaja Hassi sanoi, niin ei silti sorruta liikaa hurraamaan sille. Kyse on bisneksestä, ja kun bisnestä tehdään, niin siihen liittyy onneksi myös tämä ympäristöteknologian edistäminen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-08T19:33:30,2016-12-08T19:34:24,Tarkistettu,1.1 2016_127_155,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä lähtökohta, että arvostetaan kansainvälisiä sopimuksia, mutta on hyvä lähtökohta, että me arvostamme täällä salissa myös toisiamme ja erilaisia lähestymiskulmia ja mielipiteitä tähän asiaan, koska tästä voi myös älyllisessä keskustelussa päätyä erilaisiin johtopäätöksiin. Tämän haluan sanoa ensin, vaikka erilaisen harkinnan ja pohdinnan perusteella meidän ryhmä on ollut valmis tukemaan hallituksen esitystä ja ollut mukana tässä talousvaliokunnan mietinnön laatimisessa, tässä esitetyssä muodossa. Tämä asia on herättänyt paljon keskustelua, ja ymmärrettävistä syistä tässä matkan varrella käytiin myös erilaisia vaihtoehtoja lävitse siitä, miten tämä tuki olisi järkevää kohdentaa niin, että sillä on tehokkaita vaikutuksia tulevaisuudessa. Se, että olen tämän asian kannalla, liittyy siihen, että tämä meidän teollisuuden ja viennin kilpailukyky nyt ei kuitenkaan ole semmoisissa kantimissa, että meidän kannattaisi olla tässä huolettomia, ja siihen, että ei aina keskustella vain siitä, että kilpailukykyä parannetaan palkkoja leikkaamalla ja hintakilpailukykyä parantamalla, koska meidän pitäisi kuitenkin teollisuuden ja viennin edellytyksiä parantaa. Me olemme semmoisen 10 prosentin takamatkassa jo ihan sen takia, mitä nämä logistiikkakustannukset tässä maassa viedä tavaroita ja palveluita maailmalle ovat. Me olemme sen verran jäljessä, ja se pitää ottaa jotenkin kiinni. Sitten kun täällä on viitattu siihen, miksi ei tätä käytetä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan, niin minä en asettaisi näitä vastakkain. Mekin olemme sitä mieltä, että ei ole viisasta tai on tyhmää, että Tekesin määrärahoja leikataan, ja että se on pitkän päälle meille tärkeätä, että meillä on innovaatio-, tutkimus- ja tuotekehitykseen riittävästi määrärahoja tulevaisuudessa. Se on sitä tulevaisuuden investointia. Kiinnittäisin siinä erityistä huomiota siihen, että kun on selvitetty myös näiden tukien käyttöä suomalaisten yritysten toimesta, niin vain 10 prosenttia käyttää näitä tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotukia tämmöisen uuden innovaation kehittämiseen ja 50 prosenttia menee olemassa olevan yritystoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kyllä meillä on paljon täällä yrityspuolellakin miettimistä siinä, miten tavallaan tartutaan niihin uusiin mahdollisuuksiin. Kiinnittäisin huomiota siihen, että valiokunnan mietintöön tuli aika tärkeä kannanmuodostus, johon useampi meistä oli varmaan vaikuttamassa, ja se oli siis se, että kun jatkossa yritystukijärjestelmää on tarkoitus uudistaa — näin on hallitus luvannut, ja jopa puoliväliriihen arvioihin mennessä — niin tässä uudistuksessa mietitään yritystukien, myös verotukien, kriteereitä niin, että ne tukevat innovatiivisuutta, energian säästämistä, energiatehokkuutta nykyistä paremmin. Ja sehän on se, mitä tässäkin ehdotuksessa nyt haetaan takaa, mutta tässä mietinnössä on kuitenkin tällainen näkökohta, että vastaisuudessa näiden kriteerien täytyisi olla vahvemmin esillä kuin ne tässä esityksessä nyt ovat. Se on tänne meidän mietintöön myös kirjattu, ja minä pidän sitä tärkeänä tulevaisuuden ohjeena, kun näitä tukimuotoja kehitetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-12-08T19:34:28,2016-12-08T19:38:20,Tarkistettu,1.1 2016_127_156,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jottei väärää kuvaa pääsisi syntymään, niin totean, että ehdottomasti arvostan näitä kansainvälisiä neuvotteluja ja kokouksia ja niiden tuloksia. Mutta on syytä olla myös realisti. Esimerkiksi tämä nyt käsittelyssä oleva päästökaupan kompensaatioasia on kooltaan 43 miljoonaa euroa ensi vuoden budjetissa. Kun puhutaan suomalaisesta teollisuudesta, joka on erittäin energiaintensiivistä teollisuutta, käyttää siis paljon energiaa, metsäteollisuus, metalliteollisuus ja niin edelleen, niin kun näiden päästökaupasta syntyy vääjäämättä tilanteita, jotka eivät ole oikeudenmukaisia kaikille jäsenmaille, niitä on kompensoitu, mikä on hyvä asia. Mutta katsokaapa, hyvät edustajakollegat, esimerkiksi Saksaa, mitä Saksa tekee. Se on aikanaan sopinut EU:n yhtenä suurmaana, että he pystyvät tukemaan kivihiiltä ja ruskohiiltä vajaalla 2 miljardilla, siis vajaalla 2 000 miljoonalla eurolla vuosittain. Ei kukaan ole tässä salissa, ei vasemmistosta eikä hallituspuolueista, nostanut tätä asiaa esille. Onko se oikeudenmukaista suomalaisen teollisuuden kannalta? 2 miljardilla tuetaan kivihiilen ja ruskohiilen polttamista. Täällä me toisiamme arvostelemme siitä, mikä on oikea linja, eli mittakaava kannattaa näissä asioissa aina muistaa. Jos katsomme suomalaista teollisuutta tänä päivänä, se on varmasti maailman puhtainta melkeinpä millä tahansa mittarilla mitattuna. Jos me sille asetamme jatkuvasti haittoja, esteitä, se johtaa yhä enemmän suurtyöttömyyteen. Kyllä meidän pitää olla ylpeitä saavutuksistamme eikä pidä ajaa suomalaista teollisuutta siihen tilanteeseen, että putoamme markkinoilta pois. Jos yhtään laivaa noista satamista ei tuonne maailmalle lähde, niin emme me täällä pärjää pesemällä toistemme paitoja ja kehumalla toisiamme, miten hyviä me olemme ilmastopolitiikassa. Se on turhaa puhetta, ihan turhaa puhetta. Kaikki menee hukkaan, jos me sille linjalle lähdemme. Toivon tässä asiassa realismia, joka ei aina ole ehkä meidän kaikkien paras hyve, mutta pyrkikäämme sitä kohti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-08T19:38:21,2016-12-08T19:40:24,Tarkistettu,1.1 2016_127_157,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy lähetekeskustelun tapaan esittää kiitos tässä yhteydessä sosialidemokraateille kerrankin vastuullisesta oppositiopolitiikasta nimenomaan tämän kysymyksen parissa. Mitä tulee Suomen kilpailukykyyn vuonna 2025, niin se kilpailukyky on todella huono, ellei kilpailukyky ole kunnossa vuonna 2017. Voin kertoa nimittäin, että jos se kilpailukyky ei tällä välin ole kunnossa, ei ole enää mitään teollisuutta, joka kilpailisi. On käynyt se niin sanottu luova tuho, ja suomalaiset työpaikat ovat muualla. On myös pakko todeta, että eihän se, jos teollisuutta on nyt tuettava näin, ole pois siitä, mitä tehdään tulevaisuudessa. Tästä edustaja Ihalainen puhui äsken viisaasti. Kyse on aivan eri asioista, aivan eri panostuksista tässä ja tutkimusrahoituksessa. Vihervasemmiston kritiikissä tulee toistuvasti esiin tämä epäloogisuus, että ei voida tehdä jotain toimea, koska se ei ole heidän mielestään tarpeeksi hyvä. Pitäisi siis olla sammuttamatta tulipaloa, jos sammutuksen sivustakatsojan mielestä sammutetaan väärin. Sitten taas mitä tulee mainintaan tulevan entisen ministeri Rehnin lausunnoista tässä asiassa, no, täytyy sanoa: idea vai irtiotto? Siinä on hiuksenhieno ero. Haluan uskoa, että ministeri esitti näkemyksensä ja ajatuksensa hyvässä uskossa eikä hallituksen linjaa haastaakseen. Hallituksen, jota ainakin itse tuen, linja on selvä: suomalaisen työn asialla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-08T19:40:26,2016-12-08T19:41:52,Tarkistettu,1.1 2016_127_158,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tässä vaiheessa keskustelua myös kiittää niitä ihan rakentavia vihervasemmiston puheenvuoroja, joita tässä on esitetty, ja toki keskustalaisena tuen keskustalaisen ministerin julkisuudessakin esittämiä kantoja, mutta valitettavasti eivät sitten enää nämä muutokset menestyneet kuitenkaan valiokuntakäsittelyssä eikä ministeri muuttanut tätä omaa esitystään, niin että tämä on kuitenkin sitten se lopputulos, millä me menemme, ja tämänkin kanssa aivan hyvin voimme elää. Mutta haluan nostaa myös esille sitä kritiikkiä, mitä kohdistettiin tutkimus-, innovaatio- ja tuotekehitysrahoituksen vähenemiseen. Se on aivan totta, ja sitä voikin kritisoida. Jatkumohan on ollut jo varsin pitkä, nimittäin vuodesta 11 asti niitä on kyllä Tekesistä vähennetty, ja alkaa muodostumaan jo niin pitkäksi se alamäki, että jossain vaiheessa siihen täytyisi muutosta saada. Toivon tietenkin, että kun talous näyttää pientä orastavaa elpymistä, niin hallitus pystyisi vielä tämän kauden aikana tekemään panostuksia myös tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-08T19:41:53,2016-12-08T19:43:00,Tarkistettu,1.1 2016_127_159,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Markkinatalous on hyvin raaka, kasvoton, epäinhimillinen, ei kysele meidän inhimillisyyttä. Sijoitukset menevät sinne paikkaan, missä ne tuottavat. Nyt kun tämä päästökauppakompensaatio on tehty metsäteollisuuden hyväksi, meillä maaseudulla suurimmat työpaikat ovat metsäteollisuuden parissa, ja me tarvitsemme ne sinne. Edustaja Ihalainen puhui logistiikkakustannuksista. Jos nyt verrataan cleantechiin, mistä puhutaan, kun puhutaan tulevaisuudesta — nyt meillä on työpaikkoja metsäteollisuuden parissa maaseudulla ja ympäri, se on hajautettu sinne — ja jos  nyt  ajatellaan,  että clean-techiin alkavat pääomat sijoittumaan, niin ne menevät sinne rannikolle. Tällä hetkellä jos mennään Keski-Suomesta satamaan, rahti maksaa yhtä paljon kuin laivarahti Shanghaihin. Elikkä sehän nyt on käytännön juttu, että jos logistiikkakustannukset ovat sisämaassa yhtä paljon kuin tästä merten taakse, niin ne investoinnit tulevat keskittymään lähelle satamia rahtikustannuksien myötä. Elikkä tämä on ehdottomasti hyvä ratkaisu, sanoi siihen nyt kuka tahansa mitä. Meillä on maaseudulla töitä, siitä Ihalainenkin on hyvillään. Ja oppositiosta täytyy kiittää SDP:tä vastuullisesta oppositiopolitiikasta. He ovat lähteneet mukaan hallituksen esitykseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-12-08T19:43:01,2016-12-08T19:44:45,Tarkistettu,1.1 2016_127_160,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen puhui Saksan fossiilienergian tuista. En nyt pysty tätä lukua, minkä hän esitti, todentamaan, että pitääkö se paikkansa vai ei, mutta haluaisin vain huomauttaa, että Suomi maksaa joka vuosi verotukina fossiilienergialle noin miljardin euron verran tukea dieselin, kevyen polttoöljyn ja turpeen verotukien myötä. Sitten toiseksi haluaisin vielä kommentoida tämän niin sanotun päästökauppakompensaation perustetta ja ohjausta. Tämä voisi olla perusteltu, jos tuki olisi sidottu tiettyyn päästöoikeuden hintaan, kuten vasemmistoliiton vastalauseessa esitetään, ja ainakin itse aion pykäläkäsittelyssä tukea näitä vasemmistoliiton ehdotuksia, että toisaalta tuen maksaminen sidottaisiin siihen, että päästöoikeuden hinta nousee tietylle tasolle nykyiseltä alhaiselta tasoltaan, ja toiseksi, että silloin, mikäli tukea myönnetään, se myönnetään sellaisiin investointeihin, jotka parantavat yritysten energiatehokkuutta. Tämähän olisi paitsi nykyisten myös tulevien suomalaisten työpaikkojen tukemista. Kuten jo tässä aikaisemmin totesin, kokonaisuutena suomalainen cleantech on jo liikevaihdoltaan ja työllistävyydeltään metsäteollisuutta suurempi. Suurin toimiala suomalaisen ympäristöteknologian sisällä sekä liikevaihdon määrällä että sitä tekevien yritysten määrällä laskettuna on juuri energiatehokkuus. Jos me loisimme tästä tuesta kannusteen energiatehokkuusinvestointeihin, niin silloin tekisimme jotain järkevää, joka edistäisi myöskin tulevien työpaikkojen syntymistä tässä maassa, mutta valitettavasti tämä hallituksen esitys ei tätä logiikkaa noudata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-08T19:44:45,2016-12-08T19:46:52,Tarkistettu,1.1 2016_127_161,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän Saksan hiilitukeen: sitä todellakin Saksalla on pari miljardia vuodessa, ja heillä on oikeus maksaa sitä vielä vuoteen 18 asti. Eli onko EU aina reilu? Ei ainakaan tässä tilanteessa. Toinen, missä EU ei ole kovin reilu ollut, on se, että se on määrännyt muun muassa näille meidän lämpölaitoksille tiukemmat hiukkaspäästöt kuin kivihiilelle. Eli meillä nyt tiukentui noin puolella, mutta sitten kivihiiliprosesseissa tiukentui ainoastaan 10 prosentilla. Eli ei ole reilua tämäkään, eikä ole, kun mennään moneen muuhun asiaan. Ei tämäkään asia, mistä nyt keskustellaan, ole reilu, ja sen takia meidänkin täytyy tehdä se oma osuutemme ja suojata meidän omaa teollisuutta. Ei sekään ollut reilua, kun merille tulivat nämä omat päästöt ja rikkidirektiivit. Sitä laskeskeltiin, ja se osui myös Suomen teollisuuteen, silloinkin meidän nilkkaamme. Eli ihan paikallaan on tällä hetkellä pohtia näitä. Kiitos edustaja Ihalaiselle tästä hyvästä, rakentavasta puheenvuorosta. Kuten tässä lainaamassasi tekstissä juuri onkin, tulemme tarkastelemaan tätä jatkossa, minkälainen kompensaation vaikutus on myös sitten tämän cleantech-puolen ja innovaatioiden ja energiatehokkuuden suhteen. Sitä on hallituksen varmaan syytä heti tarkastella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-12-08T19:46:53,2016-12-08T19:48:29,Tarkistettu,1.1 2016_127_162,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pari asiaa. Ensinnäkin turpeellehan ei mitään tukea tietenkään makseta. Sen verokanta on pienempi, ja se on perusteltu aina sillä, että se on kotimainen polttoraaka-aine, joka tukee työllisyyttä ja on meidän huoltovarmuuden kannalta erittäin tarpeellinen materiaali. Se on myös tulevaisuuden mahdollisuus: on avautumassa uusia mahdollisuuksia käyttää turvetta muutenkin kuin polttamalla. On syytä muistaa sekin, että olisihan se aivan käsittämätöntä valtiolle, joka on täällä pohjoisessa nurkassa, että se ei saisi omia raaka-ainevarojaan käyttää oman kansakuntansa elintason nostamiseen. Jokainen voi sen testata käymällä vaikka Norjassa ja epäilemällä, että ette saa käyttää raakaöljyvarojanne ettekä kaasuvarojanne, tai mennä vaikka sitten Puolaan sanomaan, että hyi hyi, kun te poltatte kivihiiltä, sehän on hirvittävän väärin. Ei siinä ole mitään väärää, mutta kannattaa aina muistaa, että me olemme vastuussa siitä, mikä on Suomen kansan tulevaisuus ja onko meillä ihmisillä varaa tähän elintasoon, mitä me parhaillaan elämme. Mitä tulee sitten siihen, niin kuin edustaja Pirttilahti mainitsi, että onko Euroopan unioni oikeudenmukainen, sitä sopii kysyä. Kyllähän se on kylmä tosiasia, että esimerkiksi Saksa omalla teollisuuspolitiikallaan, energiapolitiikallaan ja kaikella politiikallaan pitää siitä huolen, että se pärjää kilpailussa. Me suomalaiset esimerkiksi uusiutuvan energian kestävyyskriteereistä, jotka parhaillaan juuri nyt ratkesivat, tiedämme, että niistä päättäminen on menossa oikeaan suuntaan, mutta siinäkin asiassa ihan kaikki tässä talossa muistamme, miten sitäkin jotkut järjestöt lobbasivat tuolla EU:ssa, että se menisi suomalaisten kannalta vahingollisesti. Onko tämä järkevää politiikkaa? Ei teidän tarvitse sitä minulle selittää, mutta selittäkää se noille ihmisille, ketkä tuolla tekevät työtään joka päivä eri puolilla Suomea. Jos puu ei ole uusiutuva luonnonvara, niin ihmettelen suuresti. Nyt on vain pidettävä huoli siitä, että ne kestävyyskriteerit kirjataan paragrafeihin niin, että Suomi hyötyy siitä, että meillä metsä kasvaa sen 105 miljoonaa mottia tällä hetkellä, maksimaalinen kasvu 103—150 miljoonaa mottia. Se pitää hyödyntää, mutta älkäämme liatko omaa pesäämme tässä asiassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-08T19:48:30,2016-12-08T19:50:35,Tarkistettu,1.1 2016_127_163,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän erittäin hyvin nämä ehdotukset tämän kompensaation sitomisesta energiatehokkuuteen tai innovatiivisiin ratkaisuihin tai johonkin muuhunkin. Minä ymmärrän ne todellakin hyvin. Mutta tässä vain on kysymys siitä, että Suomi joutuu tässä tuessa pelaamaan samoilla ehdoilla kuin meidän kilpailijamaat. Meidät on pakotettu siihen, että jos meidän kilpailijamaat edistävät oman teollisuutensa kilpailukykyä maksamalla tätä kompensaatiota, niin Suomi vastaa tällä tavalla, että myös me kompensoimme omaa teollisuuttamme, että meidän suomalaisen teollisuuden kilpailukyky säilyy. Ja siinä vain on olennaisen tärkeätä se, että se tehdään samoilla ehdoilla kuin meidän kilpailijamaat tekevät. Tämä on se olennainen pointti, miksi tätä kompensaatiota ei voida sitoa esimerkiksi energiatehokkuusinvestointiin tai muutoin, koska silloin se raha menee johonkin muualle kuin tuotteitten hintoihin, mikä edistää sitten meidän kilpailukykyä. Me olemme valitettavasti tämän tuen kanssa meidän kilpailijamaitten maksaman tuen vankina, ja siksi on tärkeää, että meillä on samat ehdot kuin meidän kilpailijamailla. Tämä vain on näin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-08T19:50:36,2016-12-08T19:52:07,Tarkistettu,1.1 2016_127_164,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy vääntää oikein rautalangasta malli tässä. Kaikki tietävät elokuvan Ohukainen ja Paksukainen, aikanaan oli suosittu semmoinen. Verrataan vaikka Paksukaiseen, otetaan se Puola sieltä, se on Paksukainen. Suomi on Ohukainen, ja sille Ohukaiselle laitetaan vielä tiukemmat rajoitukset kuin sille Paksukaiselle. Nyt oletetaan, että heidän on laihduttava 10 kiloa kummankin. No, miten käy Paksukaiselle? Se on iloinen sen 10 kilon jälkeen, kun se on lähtenyt, mutta se Ohukainen alkaa kuolemaan nälkäkuolemaa, ja meille käy Suomessa samalla tavalla kuin sille Ohukaiselle, jos me koko ajan kurjistamme ja aiheutamme teollisuudelle lisää hankaluuksia. Meille on jo rikkidirektiivi tullut. Samoin kuin edustaja Pirttilahti puhui siitä, että hiilelle on annettu suuremmat päästöt kuin meidän omille päästöille — anteeksi, minä en muista sitä nimeä — tällä tavalla me kuristamme vain omaa teollisuuttamme ja elinkeinoamme, ja se on hulluutta. Tulokset tulevat näkymään tulevaisuudessa, jos tätä tietä jatketaan. Nyt hallitus on lähtenyt sille tielle, että me saamme kilpailukyvyn takaisin, ja sitä pitää kannattaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-12-08T19:52:08,2016-12-08T19:53:49,Tarkistettu,1.1 2016_127_165,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Useampikin edustaja otti tässä esiin kysymyksen, onko EU reilu. No, onhan se helppo todeta, että ei se suinkaan ole reilu. Sille on luonnollinen selityskin, koska on selvää, että jokainen maa EU:ssa pyrkii parhaansa mukaan turvaamaan ja valvomaan omaa etuaan. Maat vetävät kotiinpäin, jokaisella on paineita oman velkaantumisensa, työllisyytensä ja teollisuutensa kanssa. Ei yritetäkään pelata samoin säännöin vaan mieleisemmin säännöin. Eurokriisissä tuettiin Saksan aseteollisuutta, ilmasto- ja päästöpolitiikalla tuetaan Saksan autoteollisuutta. Näin Euroopassa toimitaan. Tätä taustaa vasten ihmettelen tätä idealismia, kirkasotsaisuutta ja kunnianhimoa, että suomalaisten pitäisi olla edelläkävijöitä ja maksaa sitä hintaa suomalaisissa työpaikoissa. Tässä tarvitaan nyt tervettä protektionismia. Rahastetaan vain cleantechillä, mutta jollain pitää kansan elää siinäkin välissä. Ei kannata pidättää henkeä odottaessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-08T19:53:50,2016-12-08T19:54:52,Tarkistettu,1.1 2016_127_166,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun edustaja Pirttilahti mainitsi tässä yhteydessä rikkidirektiivin ja minun nimeni on siinä yhteydessä mainittu aika monta kertaa, niin ihan pikakertaus siihen liittyvistä faktoista. Päätös siitä, että niin sanotuilla päästörajoitusalueilla Itämerellä, Pohjanmerellä, Englannin kanaalissa ja Yhdysvaltojen ja Kanadan molemmilla rannikkoalueilla vähennettiin laivan polttoaineen rikkipitoisuuden yläraja 0,1 prosenttiin viime vuoden alusta, tehtiin Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä vuonna 2008, ja Suomen puolesta tätä päätöstä oli tekemässä Matti Vanhasen hallitus. Toiseksi EU-direktiivillä pantiin tämä IMOn päätös toimeen. Ainoa olennainen ero EU:n rikkidirektiivin ja IMOn päätöksen välillä koskee muita meriä kuin näitä, joista Itämeri on yksi. IMO päätti, että muilla merillä siirrytään vähärikkiseen polttoaineeseen vuonna 2020 mutta sitä voidaan vielä 5 vuodella myöhentää. Rikkidirektiivi sanoo, että Euroopan niillä merialueilla, joita tämä viime vuonna voimaan astunut raja ei koske, joka tapauksessa pidetään tästä vuoden 2020 aikarajasta kiinni. Tämä kenties vaikutti siihen, että pari kuukautta sitten tänä syksynä IMO päätti, että siitä vuoden 2020 aikarajasta pidetään kiinni. Eli siis neljän vuoden päästä siirrytään kaikilla merillä vähärikkiseen polttoaineeseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi eduskunnan ympäristövaliokunnalle silloin antamassaan lausunnossa, että rikkidirektiivi vähentää ennenaikaisia kuolemia Euroopassa 16 500:lla, ja tänä syksynä suomalaiset uutiset ovat kertoneet, että se näkyy hengitysilman puhdistumisena jo täällä Suomessakin. Ja Helsinki on yksi niistä paikoista, joissa se eniten tuntuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-08T19:54:52,2016-12-08T19:56:58,Tarkistettu,1.1 2016_127_167,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta  johtuvien  epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Turunen, en usko, että tämä rahaerä, mistä keskustellaan, tuotteiden hintoihin valuu. Kyllä tuotteiden hinnat muodostuvat maailmanmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Mutta se tietysti on faktaa, että jos tuote pystytään toisessa maassa tekemään kustannuksiltaan ja kilpailukyvyltään edullisemmin, niin se on tietysti ratkaisevaa. Mutta sinällään en usko, että paperin valmistaja laittaa tätä tuotteen hinnan halventamiseen. Kyllä uskon niin, että yritys myy tuotteitaan niin kalliilla kuin se vain voi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-08T19:56:59,2016-12-08T19:57:48,Tarkistettu,1.1 2016_127_168,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_127_169,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kysymyksessä hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, joka korvaisi vuodelta 2007 olevan julkisista hankinnoista annetun lain ja vuodelta 2011 olevan sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä annetun lain. Esitetyssä laissa säädettäisiin edelleen julkisten viranomaisten ja muiden lain soveltamisalaan kuuluvien yksiköiden hankintojen kilpailuttamismenettelyistä ja niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista. Samassa yhteydessä hallitus esittää säädettäväksi vastaavat kilpailuttamismenettelyt kattavan lain vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, joka korvaisi vuodelta 2007 olevan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain. Ehdotettujen lakien sisältö vastaa hankintamenettelyn, soveltamisalan ja oikeussuojakeinojen osalta pääosin voimassa olevaa hankintalainsäädäntöä. Direktiiveistä johtuvat keskeisimmät muutokset koskevat uusia kilpailuttamismenettelyjä, hankintojen jakamista osiin, hankintojen laadullisten näkökohtien huomioimista, ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioonottamismahdollisuuksia, hankintamenettelyihin liittyviä sähköisiä viestintävälineitä, kansainvälisiä yhteishankintoja sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden erityisten palveluiden hankintamenettelyjä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös rikosrekisterilakia siten, että ehdokkaan tai tarjoajan johto- tai vastuuhenkilöä koskeva ote rikosrekisteristä voitaisiin luovuttaa hankintayksikölle käytettäväksi sen arvioimiseksi, koskeeko ehdokasta tai tarjoajaa laissa tarkoitettu pakollinen poissulkemisperuste. Lisäksi hallituksen esityksessä muutettaisiin myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia siten, että asianosaisella ei olisi enää salassapitosäännösten estämättä oikeutta saada tietoa sellaisesta tekijästä, jota on käytetty tarjousten vertailussa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös hankintalainsäädännön uudistuksesta johtuvia vähäisiä tarkistuksia 13 muuhun lakiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen. Talousvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät 3., 5.—13., 15. ja 16. lakiehdotuksen. Talousvaliokunta esittää myös, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 1., 2., 4., 14. ja 17. lakiehdotuksen. Valiokunnan lausuntoon sisältyy kolme vastalausetta, joissa on pykälämuutosehdotuksia ja lausumaehdotuksia. Talousvaliokunta toteaa mietinnössään, että hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista sekä laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. Lisäksi eräitä keskeisimpiä hankintamenettelyihin liittyviä lakeja ehdotetaan muutettavaksi. Hallituksen esityksen tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja läpinäkyvyyttä painottaen samalla hankintojen laatua ja ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimista aikaisempaa selkeämmällä ja täsmällisemmällä sääntelyllä. Valiokunta toteaa, että hallituksen esitys perustuu valtaosin EU:n julkisia hankintoja koskevaan sääntelyyn. Vaikka jäsenvaltiot voivat saattaa yhteisösääntelyn voimaan haluamallaan tavalla, tosiasiallinen kansallinen liikkumavara on tässä vähäinen. Talousvaliokunta toteaa myös sääntelyn olevan selkeyttämispyrkimyksistä huolimatta kaiken kaikkiaan varsin vaikeaselkoinen kokonaisuus. Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä kuitenkin tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, eikä sillä ole huomauttamista valittuun säädöstekniseen ratkaisuun, jonka mukaan hankintamenettelyjä koskevat, EU-sääntelystä johtuvat määritelmät on otettu yleislakiin, kun taas toimialakohtaisista poikkeuksista säädetään sektorikohtaisessa lainsäädännössä. Talousvaliokunta muistuttaa myös, että julkisten hankintojen sisältöä ohjataan jo useilla muilla laeilla. Hankintalainsäädännön ja erityislakien valmistelun ja voimaantulon eritahtisuuden vuoksi erityislakien sisältämien, hankintaliitynnäisten säännösten yhteensovittamiseen nyt käsillä olevaan lainsäädäntöön tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. Talousvaliokunta on omassa mietinnössään keskittynyt sellaisiin teemoihin, jotka ovat sen asiantuntijakuulemisessa nousseet esille huolta herättävinä tai joihin on kohdistunut ristiriitaisia muutospaineita. Talousvaliokunta huomauttaa mietinnössään, että hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on kehitysyhteistyöhankinnoissa kaksi virheellistä toteamaa, jotka eivät kuitenkaan edellytä muutoksia lakiehdotuksen pykäliin. Perusteluissa todetaan: ""Vaikka tällaiset kehitysyhteistyösopimuksiin perustuvat hankinnat voitaisiin tällöin jättää hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle, kuten voimassa olevassa hankintalaissa on tehty, ehdotetaan 8 §:n 2 momentissa, että myös näihin ulkoasiainhallinnon hankintoihin sovelletaan ehdotettua lakia."" Talousvaliokunta toteaa, että voimassa olevassa laissa kehitysyhteistyösopimuksiin perustuvat hankinnat ovat hankintalain soveltamisalassa eivätkä sen ulkopuolella. Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 8 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan lisäksi, että ulkoasiainhallinnon kehitysyhteistyösopimuksiin perustuviin hankintoihin ei kuitenkaan sovellettaisi 8 §:n 2 momentin mukaan ehdotettua lakia kokonaisuudessaan, vaan hankinnan arvosta riippumatta lakia sovellettaisiin 105 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kyseinen viittaus 105 §:ään on virheellinen. Oikea viittaus olisi 1. lakiehdotuksen 99 §:ään. Valiokunta mietinnössään toteaa, että hankinnat ovat edelleen haastavia kokonaisuuksia, joissa onnistuminen edellyttää sekä oikeudellista että kunkin hankinnan kohteena olevan sektorin substanssiosaamista. Talousvaliokunta katsoo, että sääntelyn selkeyttämisen ohella konkreettinen ja käytännönläheinen ohjeistus edesauttaisi hankintojen lainmukaista läpivientiä, mikä puolestaan jouduttaisi kokonaisprosesseja: kun päätösten perusteet ovat avoimesti nähtävillä, vältytään sellaisilta muutoksenhakuprosesseilta, joiden syynä on ollut virheellinen käsitys päätöksen perusteista tai hankintamenettelyn kulusta. Talousvaliokunta yhtyy mietinnössään hallitusohjelman tavoitteisiin päästövähennyksistä, hiilettömän, puhtaan ja uusiutuvan energian lisäämisestä sekä bio- ja kiertotalouden edistämisestä. Nämä edellyttävät julkisen sektorin selvää signaalia energiatehokkuuden sekä ympäristöystävällisten ja innovatiivisten hankintojen suosimisesta. Talousvaliokunta ei kuitenkaan pidä perusteltuna ympäristönäkökohtien huomioon ottamisen säätämistä velvoittavaksi ympäristövaliokunnan lausunnossa ehdotetulla tavalla. Hankintalainsäädäntö on menettelytapasääntelyä, jonka tarkoitus ei ole määritellä hankinnan sisältöä vaan menettelyn syrjimättömyyttä ja avoimuutta. Sidosyksikkösääntelystä talousvaliokunta toteaa, että hallituksen esityksessä esitetään julkisyhteisöjen omistuksessa tai määräysvallassa olevien yhtiöiden —  eli  puhutaan si-dosyksiköistä — toimintaan kohdistuvia rajoituksia. Talousvaliokunnan, kuten myös useiden lausuntovaliokuntien, asiantuntijakuulemisessa on esitetty ristiriitaisiakin näkemyksiä perustellusta ulosmyynnin prosenttiosuudesta, erityisesti sen valossa, että direktiivi sallii jäsenvaltioiden säätää enintään 20 prosentin ulosmyyntirajasta. Talousvaliokunta toteaa, että prosentti- ja euromääräinen ehdotettu ulosmyyntiraja saattaa aiheuttaa useille sidosyksikköyhtiöille tarvetta sopeuttamistoimiin ja mahdollisesti myös paineita asiakasmaksujen korotuksiin. Lisäksi ehdotetun sääntelyn edellyttämä jousto ei liene toteutettavissa täysin ongelmitta. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, ettei direktiivien mahdollistamaa kansallista harkintavaltaa käytetä tavalla, joka voisi vaarantaa EU:n hankerahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisen, ja muistuttaa, että sidosyksiköiden on aina mahdollista eriyttää markkinoilla oleva toimintansa eri oikeushenkilöön, esimerkiksi toiseen yhtiöön, jolloin varsinainen sidosyksikkö pysyy ainoastaan hankintayksiköitä palvelevana yksikkönä. Sidosyksiköstä eriytetty oikeushenkilö voi harjoittaa kansainvälistäkin yhteistyötä varsinaisen  si-dosyksikön aseman vaarantumatta. Talousvaliokunnan mukaan hallituksen ehdottama sääntely on tarpeellista joustomekanismina ottaen huomioon sidosyksiköiden voimassa olevat sopimus- ja muut sitoumukset. Talousvaliokunta katsoo, että esitettyä säännöstä on tulkittava siten, että ulosmyyntirajan jouston esteeksi katsotaan vain sellainen vastaus, joka on alustavissa sopimusneuvotteluissa todettu sisällöllisesti ja muilta ehdoiltaan sidosyksikön kanssa tehtäväksi aiottua sopimusta vastaavaksi ja jonka toteuttamiseen vastaaja on sitoutunut. Talousvaliokunta muistuttaa myös, että keskeisenä perusteluna valitulle sidosyksikkösääntelylle ovat hallitusohjelman tavoitteet yrittäjyyden ja kilpailullisuuden edistämisestä sekä kilpailuneutraliteetista. Valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa lähtökohtana on maakuntien vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista. Maakunnat pystyvät hankintayhteistyötä käyttämällä hyödyntämään hankintalainsäädännön tarjoamia mahdollisuuksia. On huomattava, että valinnanvapauspalveluja tuottavat maakuntien yhtiöt, jotka kilpailevat markkinoilla, eivät todennäköisesti täytä hankintayksikön tunnusmerkistöä ja ne saavat myydä palvelujaan vapaasti myös yrityksille. Talousvaliokunta on nostanut mietinnössään esille myös sidosyksikkösääntelyn vaikutukset jätehuollon järjestämiseen. Voimassa olevassa hankintalaissa kunnan jätelaitoksen sidosyksikköaseman yhtenä edellytyksenä on, että pääosa laitoksen toiminnasta muodostuu omistajakunnille tuotetuista palveluista. Voimassa olevan jätelain 33 § velvoittaa kunnan järjestämään myös muun kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon, jos jätteen haltija sitä palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte on laadultaan ja määrältään soveliasta kuljetettavaksi ja käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Kysymys on siis TSV-palvelusta. Jätelain soveltamisen lähtökohtana on ollut, että edellä mainitut velvoitteet ovat lakisääteisiä ja siten toiminta ei vaaranna kunnallisen jäteyhtiön sidosyksikköasemaa. Talousvaliokunnan alustavan  arvion  mukaan  ehdotettu  hankintalain  si-dosyksikkösääntely ei estäisi kuntia järjestämästä lakisääteisiin velvollisuuksiinsa kuuluvia jätehuollon palveluja ja TSV-palvelua määräysvallassaan olevien kunnallisten jätelaitosten toimesta. Talousvaliokunta tähdentää ehdotetun hankintasääntelyn pohjautumista direktiiviin, jonka määräykset vaikuttavat kansallisen lainsäädännön tulkintaan myös sidosyksikön toiminnan arvioinnissa. Säädöksen sanamuodon onkin yhtäältä annettava riittävä kuva EU:n lainsäätäjän tahdosta ja toisaalta tehtävä säännöksen soveltaminen mahdollisimman ymmärrettäväksi Suomen kontekstissa kaikilla sidosyksikkösäännön soveltamissektoreilla. Talousvaliokunta katsoo, ettei hallituksen ehdottamaa sidosyksikkösääntelyä ole syytä muuttaa lukuun ottamatta 15 §:n 3 momentin teknistä lisäystä, joka on kuvattu jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa, sekä jätetoimialan siirtymäsäännökseen tehtävää ulosmyynnin prosenttiosuuden porrastamista. Hankinta voidaan ehdotetun sääntelyn mukaan toteuttaa osina siten, että hankintayksikkö määrittelee itse kokonaisuuteen kuuluvien osien koon ja kohteen. Valiokunta pitää erityisesti pienten yritysten kannalta myönteisenä, että hankinnat voidaan ehdotetun uuden sääntelyn perusteella nykyistä selkeämmin jakaa osiin ja kokonaan erillisiksi kilpailutuksiksi. Valiokunta toteaa, että myös tältä osin lainsäädännön sujuva toimeenpano edellyttää selkeitä ohjeita ja riittävää koulutusta. Talousvaliokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota myös siihen, että esityksen mukaan hankintayksikkö voi sulkea tarjouskilpailusta ehdokkaan tai tarjoajan, joka on laiminlyönyt lakisääteisiä velvoitteitaan. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan EU:n hankintadirektiivin 57 artiklan 2 kohdan säännöksen sanamuoto ei mahdollista lakiehdotuksen muuttamista siten, että hankintayksikkö voisi sulkea tarjoajan tai ehdokkaan tarjouskilpailusta ehdotetun 81 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan siitä huolimatta, että tarjoaja on sopinut sitovasta järjestelystä verojen tai sosiaaliturvamaksujen maksamisesta. Direktiivin 57 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaan verojen tai sosiaaliturvamaksujen laiminlyönnistä johtuvaa poissulkemisvelvoitetta tai -mahdollisuutta koskevaa kohtaa ei enää sovelleta, kun talouden toimija on täyttänyt velvollisuutensa maksamalla asiaankuuluvat verot tai sosiaaliturvamaksut taikka sopinut sitovasta järjestelystä niiden maksamista varten, tapauksen mukaan kaikki kertyneet korot ja sakot mukaan lukien. (Puhemies koputtaa) Talousvaliokunta on mietinnössään käsitellyt myös rikosrekisteriotteiden pyytämisvelvoitteen poistamista. Talousvaliokunnan mukaan tämä ei ole mahdollista, sillä lakiehdotuksen taustalla olevassa EU:n hankintadirektiivissä hyväksytään ainoastaan viranomaistodistukset tältä osin. Yrityksen itsensä antama lausunto ei direktiivin mukaan ole riittävä. Arvoisa puhemies! Nyt jäi muutama sana ehkä sanomatta, mutta kiteytän tähän loppuun: Eli miten talousvaliokunta on nyt muuttanut hallituksen esitystä? Kyllä on niin, että jätehuollon alalla on tehty siirtymäsäännös, jossa tämä in-house‑prosentti on ensimmäisen vuoden aikana eli vuoden 2017 loppuun asti 15 prosenttia, sitten vuoden 2018 loppuun asti 10 prosenttia ja sen jälkeen eli vuoden 2019 alusta 5 prosenttia ja 500 000. Lisäksi täällä on neljä lausumaehdotusta, mutta voi olla, että näihin palataan sitten keskustelun yhteydessä. — Kiitos, puhemies.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-08T19:58:07,2016-12-08T20:14:59,Tarkistettu,1.1 2016_127_170,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Julkishankintojen suuren volyymin vuoksi niissä noudatettavat periaatteet vaikuttavat markkinoiden, talouden ja toimintakäytäntöjen kehitykseen laajasti. Julkinen sektori näyttää esimerkkiä, luo kysyntää ja antaa tuotteille taloudellisia kannustimia kehittää tuotantoaan esimerkiksi vastuullisuutta ja innovaatioita painottavaan suuntaan. Käsittelyssä oleva hankintalaki on tärkeä julkishankintoja ohjaava puitelaki. Hallituksen esityksessä hankintalainsäädännön uudistamiseksi on selkeitä parannuksia nykytilaan. Muutokset pohjautuvat paljolti Euroopan unionin uusiin julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Hyvää hankintalaissa on erityisesti innovatiivisuuden ja laadun korostaminen julkisissa hankinnoissa sekä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisedellytysten parantaminen. Oikeaan suuntaan menemisestä huolimatta hallituksen esitys uudeksi hankintalaiksi on joiltain osin riittämätön ja joiltain osin virheellinen. SDP ja vasemmistoliitto jättivätkin yhteisen vastalauseen mietintöön. Erityisen suuri ongelma hankintalaissa on kunnallisten yhtiöiden toimintamahdollisuuksien merkittävä kaventaminen. On käsittämätöntä, että hallitus haluaa rajoittaa kunnallisten ja muiden julkisten yhtiöiden toimintaa asettamalla sidosyksiköiden ulosmyyntirajaksi 5 prosenttia tai 500 000 euroa, vaikka EU mahdollistaa ulosmyyntirajaksi 20 prosenttia. Suomi siis päättää tehdä kansallista ylisääntelyä, joka tulee aiheuttamaan suuria ongelmia julkisomisteisille osakeyhtiöille ja uhkaa tulla kalliiksi veronmaksajille. Erityisesti ongelmia tulee kunnallisille jäteyhtiöille sekä esimerkiksi julkisomisteisille työterveys- ja laboratorioyhtiöille. Laki tulee aiheuttamaan sen, että jäteyhtiöiden tekemät investoinnit ja rakennettu kapasiteetti jäävät osittain vajaakäytölle, mikä aiheuttaa painetta nostaa kansalaisten jätemaksuja. Jätelain mukaiset kierrätystavoitteet myös uhkaavat jäädä osin toteutumatta. Laki tulee aiheuttamaan sen, että kunnalliset työterveysyhtiöt joutuvat sulkemaan ovensa yksityisyrittäjiltä, vaikkei alueella olisi juuri yksityistä palvelutarjontaa kohtuuhintaan, ja kunnallisen työpaikkaruokalan pitää estää ulkopuolisten syöminen ruokaloissa, vaikka lähistöllä ei olisi paljoa muuta ateriatarjontaa. Laki tulee johtamaan siihen, etteivät julkisomisteiset osakeyhtiömuotoiset kehitysorganisaatiot voi enää jatkossa joustavasti osallistua kaikkiin yhteiskehityshankkeisiin. Laki tarkoittaa sitä, että kuntien laboratoriopalveluita ei enää jatkossa voi tarjota yritysten käyttöön joustavasti ja monilla alueilla yritysten saatavilla olevat palvelut siten heikkenevät. Kuntayhtiöiden toimintamahdollisuuksien rajoittamista perustellaan sillä, että kuntayhtiöt ovat kuulemma markkinahäirikköjä. En osta tätä argumenttia, sillä kuntayhtiöiden pitää nykyiselläänkin hinnoitella markkinoilla myytävät palvelut markkinaehtoisesti eikä julkisomisteisilla yhtiöillä ole intressiä tehdä polkuhintakauppaa. Onkohan tässä enemmänkin kyse ideologisista syistä, halusta ajaa kuntaomisteisia yhtiöitä alas, rajoittaa niiden toimintamahdollisuuksia ja poistaa kilpailijoita markkinoilta? Tämä rajaushan tulee tarkoittamaan sitä, että julkisomisteiset sidosyksikköasemassa olevat yhtiöt eivät voi enää jatkossa tarjota palveluita yhtä vapaasti kuin nyt ja olla mukana kilpailussa ja markkinoilla. Hallitus on antanut ymmärtää, että jätetoimialan osalta sidosyksikön ulosmyyntirajaa saatetaan nostaa jätelain muutoksella. Hyvä, jos näin on, ja toivottavasti asia etenee, mutta ongelma ei rajoitu vain jätetoimialalle. On myös hyvä, että hallitus on ottanut lusikan kauniiseen käteen ja säätänyt nyt tässä laissa jätetoimialalle siirtymäsäännöksiä. SDP:n ja vasemmistoliiton yhteisessä vastalauseessa esitetään, että hankintalaissa olisi mentävä direktiivin mukaisella 20 prosentin rajalla ja vältettävä kansallinen ylisääntely ja omaan jalkaan ampuminen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla kilpailuttamisen kynnysarvoa nostetaan lakiesityksessä nykyisestä, mikä on hyvä, mutta sitä ei nosteta kuitenkaan riittävästi. EU:n hankintadirektiivi mahdollistaisi kansallisen kynnysarvon nostamisen 750 000 euroon, ja se liikkumavara tulisi käyttää kokonaisuudessaan. Valiokunnissa kuullut sosiaali- ja terveysalan julkisen tai kolmannen sektorit toimijat ovat kannattaneet mahdollisimman korkeaa kynnysalaa. Se toisi enemmän liikkumavaraa sote-puolen hankintoihin ja palveluiden järjestämiseen. Lakiesityksen mukaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutuksessa kokonaistaloudellisuus voidaan ratkaista joko pelkän halvimman hinnan, pienimpien kokonaiskustannusten tai parhaan hinta—laatu‑suhteen perusteella. Esitettyä ratkaisua ei voi pitää riittävänä ja perusteltuna sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa laadun tärkeys korostuu. Esitystä pitäisikin muuttaa niin, että halvinta hintaa voidaan käyttää kokonaistaloudellisuuden ainoana kriteerinä vain hankinnan luonteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä johtuen, sillä sote-palveluissa laadun tulisi ensisijaisesti aina ratkaista. Sosiaali- ja terveysalan erityisiin henkilöpalveluihin, kuten vammaisten elinikäisiin palveluihin, liittyvien erityispiirteiden vuoksi ja niiden kilpailuttamisesta käytännössä seuraavien inhimillisten kohtuuttomuuksien vuoksi tulisi nämä palvelut lähtökohtaisesti järjestää muulla tavoin kuin hankintalain mukaisella kilpailuttamismenettelyllä. Olemmekin esittäneet vastalauseessa lausuman, jonka mukaan hallituksen tulee ryhtyä valmistelutyöhön tämän tavoitteen edistämiseksi, sillä tämän modernin huutolaisuuden pitäisi jo loppua. Arvoisa puhemies! Jotta hankinnoille asetettavat tavoitteet muun muassa sosiaalisesta ja ekologisesta vastuullisuudesta sekä innovaatioiden edistämisestä voisivat toteutua, pitäisi pelkän hankintahinnan olla poikkeuksellinen hankintakriteeri ja enemmän kiinnittää huomiota hinta—laatu‑suhteeseen ja kokonaiskustannuksiin. Siksi muiden kuin tavarahankintojen osalta halvin hinta pitäisi asettaa kilpailutuksissa selkeästi toissijaiseksi valintaperusteeksi, niin että hankintayksiköitä ohjattaisiin lainsäädännöllä huomioimaan tarjousten muutkin tekijät. Pelkkää hintaa pitäisi voida käyttää kilpailutuksen ainoana kriteerinä vain hankinnan luonteeseen liittyvästä perustellusta syystä. Lakiesityksen mukaan hankintayksikkö voi käyttää hankinnan kustannusten arvioimisen perusteena elinkaarikustannuksia. Sanamuoto pitäisi muuttaa vahvemmin ohjaavaksi siten, että hankintayksikön tulee pyrkiä käyttämään kustannusten arvioimisessa elinkaarikustannuksia aina silloin, kun ne ovat selkeästi määriteltävissä. Arvoisa puhemies! EU:n hankintadirektiiviin sisältyy valtioiden velvollisuus toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että toimijat noudattavat hankintasopimuksia toteuttaessaan ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita. Mielestämme yritysvastuunäkökulma pitäisi huomioida hankinnoissa esitettyä vahvemmin. Lain tarkoitussäännöksessä ympäristö‑ ja sosiaalisen vastuullisuuden käsitettä tulee avata tarkentamalla, että se sisältää myös yritysvastuunäkökohdat sekä verovastuullisuuden. Näin selvennettäisiin sitä, että hankintakriteereihin on mahdollista ottaa myös toimijoiden eettisyyteen sekä esimerkiksi asianmukaiseen verojen maksuun liittyviä kriteereitä. Direktiivi mahdollistaa ja edellyttää minimityöehtojen noudattamista koskevan sitoumuksen ottamista hankintasopimuksiin, mutta sitä ei kuitenkaan selvästi laissa ole esillä. Siksi vastalauseessa esitetään laajennettavaksi velvollisuutta ottaa minimityöehtojen noudattamista koskeva ehto hankintasopimukseen koskemaan kaikkia hankintayksiköitä, eli Suomesta tehdystä työstä on maksettava suomalaisten työehtosopimusten mukainen palkka. Laadullisten näkökohtien huomioimisen korostamisen lisäksi ympäristö‑ ja sosiaalisten näkökohtien huomioimista voidaan tehostaa säätämällä vahvemmin tarjoajien poissulkemisperusteista. Pakolliseksi poissulkemisperusteeksi tulisi lisätä se, että tarjoaja on rikkonut Suomen tai Euroopan unionin lainsäädännön, työehtosopimusten taikka kansainvälisten sopimusten ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita muuten kuin vähäisenä pidettävällä tavalla ja rikkomus voidaan näyttää toteen. Poissulkemislistasta puuttuu myös useita harmaan talouden kannalta keskeisiä rikosnimikkeitä, jotka siihen olisi hankintadirektiivin puitteissa mahdollista ja perusteltua sisällyttää. Hankintayksiköllä tulee olla mahdollisuus ja velvollisuus poissulkea epäeettisesti ja rikollisesti toimivat yrittäjät hankinnoissa. Arvoisa puhemies! Lakiesitys on ainakin 95-prosenttisesti hyvä, mutta nämä muutamat yksityiskohdat ja erityisesti sidosyksikkösääntely kaipaisivat muutosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-08T20:15:05,2016-12-08T20:24:26,Tarkistettu,1.1 2016_127_171,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Otetaan vielä muutama puhuja tästä listalta ennen kuin käydään sitten debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_172,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Julkiset hankinnat ovat merkittävä osa kansantuotteesta, suuruusluokaltaan jotain viidesosan ja kuudesosan välillä, ja niiden kautta voidaan merkittävästi vaikuttaa moniin asioihin, kuten teknologiseen kehitykseen, ympäristönsuojeluun, ilmastonsuojeluun, kiertotalouteen. Esimerkkinä siitä, miten itse asiassa jo aika kauan sitten, parikymmentä vuotta sitten, on ymmärretty tämä, on se, että presidentti Clintonin kaudella päätettiin, että Yhdysvaltain liittovaltio hankkii vain sellaisia tietokoneita, jotka täyttävät tietyt energiatehokkuuskriteerit. Yhdysvaltain liittovaltio on niin suuri asiakas, että tämä johti koko alan energiatehokkuuden parantamiseen. Tämäntyyppiseen politiikkaan tulisi meidänkin julkisissa hankinnoissa pyrkiä. Suomen julkinen sektori on ollut kohtalaisen passiivinen tässä suhteessa, monissa muissa maissa ollaan oltu aktiivisempia. Tästä ympäristöteknologian kasvavasta merkityksestä myös Suomen elinkeinoelämässä tässä edellisen asiakohdan yhteydessä oli puhetta, ja monet suomalaiset ympäristöteknologian alan firmat sanovat, että on aika noloa viedä ulkomaisia asiakkaita Ruotsiin katsomaan, miten suomalainen teknologia toimii, kun Suomesta ei ole löytynyt sitten asiakkaita, joilla olisi ollut rohkeutta ja kaukonäköisyyttä investoida näihin ratkaisuihin. Lakiesitys jossain määrin selventää sitä, että muun muassa ympäristönäkökohdat voi ottaa hankinnoissa huomioon. Tämä on myöskin uudistetun EU-direktiivin tarkoitus. Minähän olin itse Euroopan parlamentissa silloin, kun hankintadirektiiviä uudistettiin, ja siellä keskusteluissa oikeastaan päällimmäinen asia oli, että miten kirjoitetaan mahdollisimman rautalangasta se, että sosiaalisten näkökohtien ja ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen julkisissa hankinnoissa on ei vain sallittua vaan myöskin toivottavaa. Ympäristövaliokunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että tässä hankintaosaamisessa on Suomessa puutteita. Kolme vuotta sitten valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Tämä periaatepäätös on sitova valtion hankintayksiköille, mutta muulle julkiselle sektorille, kuten kunnille, tämä on vain suositusluontoinen. Jotta tällaiset periaatepäätökset toteutuisivat tosielämässä, tarvittaisiin paljon nykyistä parempaa strategista johtamista, jossa asetetaan tarkempia tavoitteita ja myöskin seurataan, miten ne toteutuvat, mutta tarvittaisiin myöskin parempaa neuvontaa. Tällä hetkellähän Kuntaliitto järjestää tätä neuvontaa osittain yhteistyössä Motivan kanssa, mutta sen vaikutelman ympäristövaliokunnassa saimme asiantuntijakuulemisessa, että tämä neuvonta paljolti on tällaista ikään kuin kilpailuneutraalisuuteen liittyvää, että siinä ei niinkään painoteta sitä, miten laadullisia tavoitteita voidaan julkisten hankintojen kautta edesauttaa, ja tätä puolta pitäisi vahvistaa. Tätä ympäristövaliokunta lausunnossaan korostaa. Ympäristövaliokunta tuo esille myöskin sen, että on hyvin tarpeellista ottaa käyttöön tämä uusi säännös elinkaarikustannusten huomioon ottamisesta, ja tämä on yksi niistä asioista, joilla voidaan nykyistä paremmin julkisissa hankinnoissa edistää sitä, että se, mitä verorahoilla hankitaan, myöskin tukee suomalaisen cleantechin kehitystä ja referenssien saamista kotimaassa. Ympäristövaliokuntahan myöskin esitti semmoisen toivomuksen, että talousvaliokunta harkitsisi sitä, että ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta tehtäisiin velvoittavampaa, mutta tätä toivetta talousvaliokunta ei valitettavasti nyt sitten noudattanut. Yksi esimerkki siitä, miten hankinnoissa laadullinen osaaminen on tärkeää ja sen puuttuminen on kallista, ovat rakennus- ja remonttihankkeet. Mehän tiedämme, että meillä on iso ongelma sisäilman laadussa, kosteusongelmia, homekouluja, sisäilmaongelmaisia sairaaloita ja niin poispäin. Osittain tämä johtuu siitä, että niillä kunnallisilla hankintayksiköillä, jotka tekevät päätöksiä tästä rakennushankkeiden ja remonttien kilpailuttamisesta, ei ole tarpeeksi hyvää laadullista osaamista, ja tässä tosiaan pätee se vanha sanonta, että kolmen markan suutari tekee kuuden markan vahingon. Ympäristövaliokunta myöskin tuo esille sen, että hiilijalanjälki olisi yksi sellainen käyttökelpoinen ympäristökriteeri, mitä julkisissa hankinnoissa pitäisi aktiivisesti käyttää. Erityisesti ympäristövaliokunta nosti esille sen, mitä hankintalaki tekee jätehuollolle. On hyvä ja kiitoksia talousvaliokunnalle siitä, että siirtymäsäännösten ja 3. ponnen kautta talousvaliokunta otti huomioon tämän ympäristövaliokunnan huolen, joka liittyy siihen, mitä tapahtuu jätehuollolle. Lopuksi, arvoisa puhemies, toteaisin, että vihreiden vastalauseessa tuodaan esille myöskin se, että pitäisi olla jämäkämpi niiden yritysten, joilta tuotteita ja palveluita ostetaan, verovastuullisuudesta. Mehän emme voi edellyttää sitä, että verot maksetaan Suomeen, mutta me voimme edellyttää sitä, että yritykset, jotka valitaan toteuttajiksi, julkistavat, mihin maihin ja paljonko ne maksavat veroja. Siinä ei ole mitään tällaista kiellettyä kansallisuussyrjintää, että maakohtaisesti julkistetaan nämä tiedot näiden voittaneiden yritysten osalta. Tällä olisi ennalta ehkäisevä vaikutus siihen mielestäni varsin todelliseen uhkaan, että kun yhä enemmän ja enemmän asioita yksityistetään ja kilpailutetaan — ei vähiten sote-uudistuksen yhteydessä — me maksamme verorahoilla sellaisille yrityksille, jotka sitten itse erilaisten veroparatiisien ja vippaskonstien kautta kiertävät veroja. Toisena asiana vihreiden vastalauseesta nostaisin esille sen, että olisi pitänyt rajata vammaisten henkilöiden elämänikäiset palvelut yksiselitteisesti hankintalain ulkopuolelle. Nyt talousvaliokunnan kanta jättää tässä liikaa tällaista kunnallista harkinnanvaraa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-08T20:24:29,2016-12-08T20:33:28,Tarkistettu,1.1 2016_127_173,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Otetaan edustaja Pirttilahti, ja sitten voidaan käydä debattia, jos siihen on tarvetta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_174,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten tuossa edustaja Hassi mainitsi, julkiset hankinnat ovat iso osa meidän kansantaloutta, eli 34 miljardin asiasta puhutaan tällä hetkellä ja siitä, millä tavalla saataisiin tähän lisää vauhtia ja potkua. Olen yhtä mieltä myös siitä, että me tarvitsemme lisää referenssikohteita, ja katsoisinkin heti tuohon hiilikasaan, mikä tässä Helsinginkin ympäristössä on. Jos haetaan tämmöisiä cleantech-energiakohteita, niin meidän on siinäkin lähdettävä Tukholmaan. Olisi erinomainen asia, jos Helsingin kaupunkikin ottaisi julkisissa hankinnoissa nyt sellaisen suuntauksen, että ottaisimme kotimaisen energian ja myös uusiutuvan energian. Ehkä siellä jotain henkeä tähän suuntaan on tulossakin. Arvoisa puhemies! Itse tämä hankintalaki on pääosin erinomainen. Voisin miettiä näin kuten edustaja Sarkkinen: 95 prosenttia ihan hyvää ja 5 prosenttia sitten vähän heikompaa ainesta tässä. Erinomainen asia on nämä innovatiiviset hankinnat: se, että hankinnoista pitäisi 5 prosenttia olla innovatiivisia, ja myös innovatiivisia kumppanuuksia haetaan. Sillä on julkiselle sektorille ihan piristävä vaikutus, että lähdetään vanhoista hankintatavoista ja -rakenteista liikkeelle ja katsotaan innovatiivisuuden puolelta. Myös laatu on vahvasti mukana. Ympäristö, sosiaalinen näkökohta, myös työllisyys voidaan huomioida. Tämä tuo tällä hetkellä enemmän erilaisia elementtejä kuin pelkästään hinta. Tämä myös antaa paljon pk-yrityksiä tukevia ratkaisuja: muun muassa tämä neuvottelumenettely ennen hankintaa ja hankinnan aikanakin osittain. Pk-sektorin osalta on hyvä asia vielä tämä hankintojen jakaminen pienempiin osiin ja tätä kautta myös hallinnollisen taakan pienentyminen. Osatarjouksen tekeminen ja nämä pienemmät hankintaerät ovat tärkeä asia. Omasta kaupungistani kysyin, että mites meidän ruokahankinnat tehdään, ja siellä vastattiin hankinnasta: ""Me kilpailutamme tukut."" Miksi jo edellisen lainsäädännön aikana emme olisi voineet hyvin koota meidän alueen elintarviketuottajat yhteen ja siellä esimerkiksi sesonkituotteista alueen yrittäjät olisivat voineet tehdä tarjouksia? Yhdyn myös siihen näkemykseen, todellakin, meidän nykyisen lainsäädännön toteuttamisesta, millä tavalla hankintayksiköt ovat osanneet hyödyntää jo nykyistä lainsäädäntöä, ja nyt kun me annamme vielä enemmän mahdollisuuksia, niin kyllä tässä luuppi menee siihen suuntaan, miten kunnat ja erilaiset hankintarenkaat pystyvät näitä hyviä mahdollisuuksia hyödyntämään ja enemmän vielä käyttämään hyväksi meidän pk-sektorin osaamista ja hyviä tuotteita. Myös kilpailutusrajat nousevat pääosin hyvälle tasolle. Tässä varmaankin tämä sidosyksikköasia on vähän semmoinen hankalampi asia keskustalle. Me olisimme katsoneet tämän EU:n salliman 20 prosenttia mieluisammaksi kuin nyt sitten tämän 5 prosenttia ja 500 000. Me teemme tässä nyt Euroopan kireintä lainsäädäntöä tällä hetkellä näitten tietojen mukaan. On erilaisia tapahtumia varmaan ollut tämän vanhan hankintalain aikana. Tässä esimerkiksi jätehuoltosektori on hyvin riitainen. Sieltä on noussut tämmöisiä ylilyöntejä, joissa julkinen sektori on jyrännyt markkinoilla varmaan näitä yksityisiä toimijoita. Uskoisin, että tämä on yksi peruste sille, että yrittäjäjärjestöt ja muut ovat olleet hyvinkin ärhäköitä tässä. Mutta tämähän on ollut vain lain toteuttamisessa ja sen valvonnassa olevia ongelmia. Tässä uudessa lakipaketissahan meille annetaan nyt enemmän budjettivarojakin, muun muassa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, jonka tulisi valvoa juurikin näitten eri asioitten toteutumista ja varsinkin sidosryhmien ulosmyynnin osalta. Eli huolestuttaa sidosryhmien ulosmyynnin osalta se, että tuli tiukat rajat, mutta toisaalta tämä jätehuoltohan on iso osa sitä ja olemme tyytyväisiä siihen, että saatiin sinne siirtymäsäännöstä ja lausumaa mukaan. Eli jätehuollon osalta vuoden 2017 ajan tämä on vielä 15 prosenttia. Koska tässä lainsäädännössä katsotaan kolme vuotta vielä taannehtivasti, niin se, että taannehtivalla toiminnalla pitäisi lähteä mukaan, merkitsisi sitä, että nykyisiä julkisia yhtiöitä jouduttaisiin rankaisemaan. Se tarvitsee määrätyn siirtymäajan. Toinen asia tämän jätehuollon osalta: jätelaissa tullaan varmaan nyt käsittelemään tämä TSV-toiminta, mutta myös nämä rajat. Eli tämähän on yleislaki niin sanotusti, ja sen alle kun tulee erikoislainsäädäntö, niin sen alla voidaan nyt sitten miettiä, ovatko ne sidosmyynnit oikeassa suhteessa. Esimerkkinä on juuri jätehuolto. Tähän ponsiesitykseen saimme mukaan nyt sitten myös sosiaali- ja terveystoimen alan plus tämän jätealan ja sen, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toimialakohtaisiin lainsäädäntöä täsmentäviin toimiin. Eli tämä on hyvä ponsi. Tässä on neljä hyvää pontta, mitkä ovat tässä mukana. Tämä nyt näyttää sen, kuinka isosta asiasta on kyse, kuinka säikeisestä asiasta on kyse. Näillä ponsilla on myös oma tavoitteensa: se, että saadaan asiaa niin sanotusti maalaisjärkisesti eteenpäin ja riittävillä jäsentelyillä. ""Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto varmistaa julkisyhteisöjen omistuksessa tai määräysvallassa olevien sidosyksiköiden mahdollisuudet täyttää velvoitteensa hankintalainsäädännön tavoitteiden mukaisella tavalla."" Tämä on tämä ensimmäinen ponsi. Toinen: ""Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa sääntelyn vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa valmistelemaan lainsäädännön muutoksia, joilla parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin."" Erinomainen ponsi. Kolmas ponsi: ""Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toimialakohtaisiin lainsäädäntöä täsmentäviin toimiin, pitäen erityisesti silmällä jätetoimialan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toimintaedellytyksiä."" Tähänkin on tullut sitten, että ""tarvittaessa"", mutta missä tämä arvioidaan? Toivotaan, että heti uuden jätelainsäädännön yhteydessä. Neljäs ponsi: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus huomioi sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännössä vammaisten ja vanhusten asumispalvelujen järjestämisen inhimillisellä ja asiakaslähtöisellä tavalla."" Tämä on erinomainen ponsi. Huomasin tässä lainsäädännössä, kun käytiin näitä kuulemisia, että sieltä aina pulpahtelee uusia asioita, missä tämä tiukka sidosryhmäasetus tulee esille. Viimeisimpänä tuli ihan tänä päivänä, kun nyt tehdään tosiaan uutta maakuntia ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevaa lainsäädäntöä, että siellä yhtiöitetään paljon asioita. Tämä raja tulee myös siellä vastaan meillä tulevassa. Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-12-08T20:33:34,2016-12-08T20:40:55,Tarkistettu,1.1 2016_127_175,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Avataankin tuo debatti, niin ei ainakaan unohdu kukaan, kun oli useampia vastauspuheenvuoron pyytäjiä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_176,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti näin: kun tämän keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että jotenkin rajattaisiin kunnallisten yhtiöitten toimintaa, niin tosiasiassa kunnan omistama yhtiö voi aivan rajoituksetta toimia markkinoilla silloin, kun se toimii markkinaehtoisesti, mutta silloin jos se pitää tämän suljetun markkinan itsellään, on tärkeätä, että se on myös rajattu. Haluan nostaa esille tämän 4. ponnen, joka on perussuomalaisten ehdottama. Kun nämä vastalauseen tekijät ovat kiinnittäneet tähän huomiota, niin direktiivi ei salli sote-hankintojen irrottamista hankintalaista, ja siksi perussuomalaiset ehdottivat tätä 4. pontta: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus huomioi sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännössä vammaisten ja vanhusten asumispalvelujen järjestämisen inhimillisellä ja asiakaslähtöisellä tavalla."" Ja sosiaali- ja terveysministeriöstä olen jo saanut viestiä siitä, että se tullaan ottamaan sitten sote-lainsäädännössä huomioon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-08T20:41:07,2016-12-08T20:42:15,Tarkistettu,1.1 2016_127_177,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä 4. ponsi on hyvä, koska olisi tärkeätä, että ylipäätään näitä vammaisten tai vanhusten asumispalveluita ei järjestettäisi kilpailuttamismenettelyllä vaan ne hankittaisiin muilla keinoin. Tämä ponsi on hyvä, mutta tässä meidän vastalauseessamme esitetään sitovaa pontta siitä, että hallitus aloittaa valmistelutyön sen edistämiseksi — eli samansuuntainen mutta sitova. Valiokunnan kuulemisten aikana kävi selväksi, että direktiivi ei mahdollista näitten rajaamista hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle, mikäli kilpailutetaan. Eli pääasia on, että menetellään sillä tavalla, että näitä elinikäisiä asumispalveluita ei lainkaan kilpailuteta vaan ne järjestetään muilla menetelmillä, joilla päästään sitten eroon tästä modernista huutolaisuudesta, minkä kyllä toivon olevan meidän kaikkien yhteinen tavoite, ja uskon näin olevankin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-08T20:42:16,2016-12-08T20:43:21,Tarkistettu,1.1 2016_127_178,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Pirttilahti tänään jo toiseen kertaan toi esille Helsingin hiilikasat. Haluaisin nyt kerrata sen, mitä viime viikolla hallituksen energiastrategiaesityskeskustelussa todettiin, kun myös ministeri Rehn otti nämä hiilikasat esille. Helsinkihän on hiljattain tehnyt päätöksen sulkea Hanasaaren hiilivoimala. Tämä aloite tuli vihreiltä, ja nimenomaan vihreät sen Helsingissä ajoivat läpi. (Jari Myllykoski: Eivät yksin! — Tuula Haataisen välihuuto) Itse totesin energiastrategiakeskustelussa, että pidän tätä hallituksen linjausta kivihiilen kieltämisestä tervetulleena, koska se antaa selkänojan sille, että suljetaan loputkin hiilivoimalat Helsingistä ja muualta. Emma Kari, joka on myös Helsingin kaupunginvaltuutettu ja keskeinen tekijä tässä Hanasaari-päätöksessä, heti tarttui tähän ja esitti, että Helsinki tekee päätöksen siitä, että loppukin kivihiilivoima Helsingissä lopetetaan. Tämä on esimerkki siitä, (Puhemies koputtaa) miten julkinen sektori voi toimia edelläkävijänä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-08T20:43:22,2016-12-08T20:44:34,Tarkistettu,1.1 2016_127_179,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että hankintalaki sai mietinnössä nyt sellaisen muodon, mikä on mielestäni kohtuullisen hyvä. Jäihän sinne toki vielä ongelmia, mutta iso asia siinä on esimerkiksi se, että nyt voidaan hankintoja pilkkoa pienemmiksi, niin että pienemmätkin tarjoajat pääsevät tähän kilpailuun mukaan. On selvää, että kun isoja hankintoja tehdään, niin pienet toimijat ovat armotta kilpailusta ulkona, koska kokonaisuudet ovat niin suuria, että pienellä liikevaihdolla toimiva yhtiö ei pysty edes osallistumaan tarjouksen tekoon. Nyt voi toimija, joka julkista hankintaa tekee, pilkkoa pienempiin osiin tämän tekemänsä tarjouspyynnön, jolloin pystytään ottamaan pienempiä yhtiöitä ja toimijoita kilpailuun mukaan. Ja totta kai siinäkin pitää kiinnittää huomiota nimenomaan siihen laatuun, kun tarjouspyyntöä tehdään. On tärkeää huomata se, että tämä hankintalaki mahdollistaa paljon, mutta ennen kuin se on kaiken mahdollistava laki, niin se tarkoittaa sitä, että meidän pitää tarjouspyyntöön kiinnittää erittäin suurta huomiota.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-08T20:44:35,2016-12-08T20:45:40,Tarkistettu,1.1 2016_127_180,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri tuossa sain tekstiviestin, että tänne jätepuolelle on kirjoitettu, että tarvittaessa tehdään toimialakohtaisesti muutoksia, niin että viesti on nyt jo se, että siellä jotkut järjestöt ovat tuhoamassa tämän kauniin ajatuksen, eli työryhmä, jossa näin piti pohtia, ei ole siis näin oletettavasti tekemässä. Elikkä se siitä kauniista toivomuksesta. Minä vieläkin hämmästelen sitä, että kun meillä Euroopan unioni antaa tämän 20 prosentin sidosyksiköitten ulosmyynnille olevan rajan, niin miksi meillä halutaan vetää se 5 prosenttiin. En vielä ymmärrä, miksi suomalaiset yritykset ovat jotenkin erilaisia koko Euroopan kaikkien muiden maiden yrityksiin verrattuna ja miksi Suomessa pitää olla tiukemmat rajat, etenkin kun tämä työryhmä, joka oli asetettu ja joka pääsi hyvään yhteisymmärrykseen, rajasi sen 10 prosenttiin, joka on ollut käytännössä tällä hetkellä se sopiva raja, ja siitäkin piti mennä vielä alemmaksi, 5 prosenttiin, ja keksiä vielä erikseen 500 000 (Puhemies koputtaa) euron raja, jota ei ole missään muussa maassa — ei missään muussa maassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-12-08T20:45:41,2016-12-08T20:46:53,Tarkistettu,1.1 2016_127_181,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä ennustaminen tietysti on vaikeata, mutta nyt tuntuu kyllä siltä, että keskusta on tässäkin asiassa ollut hallituksen kuoripoika ja on joutunut nielemään sitten katkeran kalkin. Toivotaan, että ne ponnet, joita tänne on saatu mukaan, voivat jotakin sitten jatkossa pelastaa. Mutta kyllähän tässä perussuomalaisten 4. ponsi on omantunnon puhtaaksi pesemistä sillä tavoin, että nyt ollaan valmistelemassa sote-lakia, johonka tulee yhtiöittäminen muodoksi. Kyllä täytyy sanoa, että aika rohkeaa on luottaa ponteen tässä kohtaa, eli voisi sanoa, että tämä kyllä näyttää nyt tässä vaiheessa kokoomuksen märän unen toteutumiselta. (Kaj Turunen: Ohhoh!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-08T20:46:54,2016-12-08T20:47:56,Tarkistettu,1.1 2016_127_182,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin toivon, että eduskunta hyväksyy tämän mietinnön näine ponsineen. Tämä on ollut perussuomalaisille tärkeä asia, että tämä 4. ponsi tänne saatiin. Edustaja Sarkkiselle vastaisin siitä, kun hän kysyi konkretiaa, että sote-lakeja valmistellaan ja olen ministeriöstä saanut siitä viestin, että sote-lainsäädäntöä valmistellaan myöskin tältä osin, että vammaisten ja vanhusten asumispalvelujen järjestäminen tapahtuu inhimillisesti ja asiakaslähtöisesti. Eli käytännössä se tulee tarkoittamaan sitä, että se toteutetaan niin, että hankintalaki ei koske sitä, henkilökohtaisen budjetoinnin kautta, maksusitoumuksen tai palvelusetelin kautta. Tämä ei ole kokoomuksen märkä uni. Itse asiassa, kun vammaisten ja vanhusten asumispalvelut järjestetään kunnolla, se on perussuomalaisten märkä uni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-08T20:47:58,2016-12-08T20:48:58,Tarkistettu,1.1 2016_127_183,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puutun minäkin näihin vanhusten ja vammaisten asumispalveluihin ja myöskin vaikeavammaisten palveluasumiseen ja henkilökohtaiseen apuun, josta varmasti tämän salin huoli on yhteinen. Elikkä jos mahdollista, niin näitä asioita välttämättä ei ole pakko kilpailuttaa silloin, kun ne järjestetään joko suoraan julkisen vallan toimesta taikka sitten esimerkiksi tällä henkilökohtaisella budjetoinnilla. Mutta ongelma on koko ajan tämän lainsäädännön kanssa ollut se, että kun soten valinnanvapauslainsäädäntö on ilmassa — tästähän ei ole vieläkään sitä poliittista päätöstä tehty — niin miten me voimme luottaa siihen, että tämä henkilökohtainen budjetointi on sieltä todellakin tulossa, ja entäs jos käykin niin, että sitä ei sinne saada. Toisaalta sitten jää ilmaan tämä, että tänä päivänä Tuomas Pöysti ilmoitti, että viidessä — viidessä — maakunnassa tulee tapahtumaan valinnanvapaus. Millä tavalla on tarkoitus tämä valinnanvapaus toteuttaa eri puolilla Suomea? Siinä mielessä esimerkiksi kristillisdemokraattien ponsi numero 2 on varmasti erittäin kannatettava sen suhteen, koska emme voi tietää, mitä aiotte tämän sote-valinnanvapauden (Puhemies koputtaa) suhteen tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-08T20:48:59,2016-12-08T20:50:08,Tarkistettu,1.1 2016_127_184,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tässä maakuntauudistuksessa ja sitten vielä soteen liittyen meille tulee paljon yhtiöitä. Muun muassa kävin ely-keskuksessa, eli elyjenkin toimintaa niin sanotulta service-puolelta eli neuvontapuolelta tullaan yhtiöittämään. Se on sitten joko julkinen yhtiö tai yksityinen yritystoiminta tai joku konsulttiyhtiö, mikä näitä tekee. Meillä on parvi yhtiöitä, osa on julkisia ja osa on kuntien toimijoita, ja siinä kuvassa olen huolissani tämän tiukan rajan kanssa, missä mennään, että milloin ne yhtiöt ovat markkina-alueella ja milloin eivät, kun pelataan näin laajalla toimialalla. Varsinkin tämän uudistuksen myötä, mitä ollaan tekemässä, tässä lyödään vähän ehkä poskelle sillä tiukalla sääntelyllä mutta toisaalta kuntien palvelujen toimivuudenkin osalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-12-08T20:50:09,2016-12-08T20:51:14,Tarkistettu,1.1 2016_127_185,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puuttuisin myös tähän sote-uudistukseen ja tähän hankintalakiin. Olen tässä hankintalakiprosessissa ollut monessa käänteessä mukana, kun tätä on valmisteltu, ja ihmettelen tätä sidosyksikön rajaa nyt kyllä. Se pitää myös muistaa, että kun sote-uudistus on tulossa ja sinne suunnitellaan nyt sitten tätä yhtiömaailmaa, niin tämä tulee koskettamaan myös sitä maastoa mitä suurimmassa määrin, ja jo tällä hetkellä suuri huoli on noussut Kuntaliiton lausunnoista ja kunnista työterveyshuollon osalta. Eli semmoinen järkevä toiminta, jossa voidaan ulosmyyntiä tietyissä rajoissa tehdä, jotta pystytään joustavasti asiat järjestämään, on tämän sidosyksikköhomman keskeinen juttu tällä sote-puolella. Mutta sitten näihin elinikäisiin palveluihin. En kyllä paljon pistäisi sen varaan, että kaikille vaikeasti vammaisille ja muille ikääntyneille ihmisille tämä henkilökohtainen budjetointi olisi se kaikille tuleva ratkaisu. Se sopii sellaisille ihmisille, jotka pystyvät itse sitä hallitsemaan ja joilla on omaisia ja riittävästi tukea siihen. Mutta semmoinen laajamittainen, iso ratkaisu (Puhemies koputtaa) se ei varmasti tule olemaan. Tässä suhteessa nämä vastalauseet, mitä täällä on tehty, ovat kyllä ihan oikeaan osuneita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-12-08T20:51:14,2016-12-08T20:52:29,Tarkistettu,1.1 2016_127_186,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin näihin sidosyksiköihin täytyy kiinnittää huomiota, että on aika kummallista, että me olemme täällä itse taas tekemässä ihan saman asian kuin viime kerralla, kun säädimme hankintalakia. Elikkä teemme näistä rajoista matalampia kuin mitä EU-direktiivi sallisi. Tietysti itselleni erityisesti tuntuu kummalliselta, kun olen Euroopan parlamentissa taistellut sen 20 prosentin puolesta, että saataisiin sinne nämä sidosryhmähankintoihin liittyvät prosentit, ja sitten toisaalta täällä Suomessa ollaan menty tähän 5 prosenttiin ja käsittämättömään 500 000:n ylärajaan. Ei missään Euroopassa ole jotakin tällaista euromääräistä ylärajaa laitettu. Tämä tuntuu aivan kummalliselta. Siinä mielessä toivon, että tässäkin kiinnitetään huomiota kristillisdemokraattien ponteen numero 1, jossa todetaan, että on varmaan syytä harkita, että näitä voidaan sitten nostaa myöhemmin näihin direktiivin mahdollistamiin ylärajoihin. Meillä on myöskin pykälämuutosesityksiä, joissa esitämme, että näiden täytyisi olla ehdottomasti korkeampia kuin mitä on hallituksen esityksessä tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-08T20:52:30,2016-12-08T20:53:38,Tarkistettu,1.1 2016_127_187,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nykyinenkin hankintalaki on toki mahdollistanut sen, että esimerkiksi muitakin kriteereitä kuin hintaa voidaan käyttää, mutta käytännössä hankintoja tehtäessä on kyllä vallinnut semmoinen melkoinen pelko, että osataanko sitä hankintaa tehdä oikein, ja siksi näitä muita kriteereitä ei ole juurikaan käytetty. On hyvä, että tässä ne nostetaan esille, mutta olisi ollut kyllä parempi, että tänne olisi selkeästi kirjattu se, että pelkkä hinta ei voi olla kriteeri vaan että näillä muilla kriteereillä on suurempi painoarvo. Ja jotta jatkossa tätä pystytään käyttämään niin, että huomioidaan paremmin muutakin kuin hinta, niin tarvitaan kyllä ehdottomasti neuvontaa, koulutusta ja kehittämistä entistä enemmän. Vihreät ovatkin esittäneet, että tämmöinen oma kehittämis-, neuvonta- ja seurantayksikkö perustettaisiin, jotta pystymme hyödyntämään näitä julkisia hankintoja siinä, että saadaan myös aluetaloutta vahvistettua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-08T20:53:39,2016-12-08T20:54:43,Tarkistettu,1.1 2016_127_188,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen itsekin hieman huolissani näitten tiukkojen ulosmyynnin rajojen käytännön vaikutuksista kunnallisiin liikelaitoksiin. Periaatehan niissä voi olla hyväkin eli se, jos ne mahdollistaisivat pienten paikallisten yritysten kilpailumahdollisuudet. Mutta jos ne käytännössä johtaisivat muutaman ketjun valtakunnalliseen monopoliin, niin sitten ne olisivat huono asia. Näitä toivoisikin hallituksen seuraavan ja tarvittaessa reagoivan muutoksin. Tähän problematiikkaan tuleekin osittain jo vastauksia valiokunnan lausumista, joihin täytyy sinänsä olla tyytyväinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-08T20:54:44,2016-12-08T20:55:16,Tarkistettu,1.1 2016_127_189,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy aluksi todeta, että kyllä monilta osin tämä hankintalaki menee parempaan suuntaan ja siitä on paikallaan antaa kiitosta. Mutta on kyllä nyt itsekin puututtava tähän sidosyksiköiden ulosmyyntirajaan, kun nyt Suomessa halutaan jälleen olla paavillisempia kuin paavi itse. Kun missään muualla ei näin tiukkaa sääntelyä olla tekemässä ja EU mahdollistaa 20 prosenttiin asti tämän ulosmyynnin, niin sitten vielä sellaisen hallituksen aikana, jossa esimerkiksi perussuomalaiset ovat mukana, Suomi haluaa olla tässä nyt EU:n mallioppilas ja viedä ihan maksimaalisen tiukaksi nämä rajaukset. Kyllähän sitä nyt täytyy ihmetellä, mistä ihmeestä tässä on kysymys. Sitten kun täällä todetaan, että Suomessa nämä kunnalliset yhtiöt ovat olleet markkinahäirikköjä, niin onko todella nyt niin, että Suomessa kunnalliset yhtiöt ovat aivan poikkeuksellisia verrattuna kaikkiin muihin EU-maihin, että täällä jotenkin ollaan todellisesti markkinahäirikköjä ja kaikkialla muualla pystytään kyllä toimimaan ihan tämän direktiivin puitteessa? Kyllä sitä täytyy kysyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-12-08T20:55:19,2016-12-08T20:56:27,Tarkistettu,1.1 2016_127_190,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tässä nyt iso pelko on, että tämä tiukka sidosyksikkösääntely tulee hankaloittamaan meidän omaa elämäämme tuolla kunnissa ja tulevaisuuden maakunnissa erittäin monella ja hankalalla tavalla. Erityisesti tämä on nyt vaikea tilanne — on muutenkin — kun tämä maakunta-sote-uudistus on tulossa ja muutenkin on isoja kysymysmerkkejä sen suhteen, miten kunnat ja tulevaisuuden maakunnat voivat keskenään järjestellä esimerkiksi tukipalveluita ja voiko esimerkiksi maakunta ostaa sidosyksikköasemassa näitä kuntien yhtiöitä. Ja näyttää siltä, että todennäköisesti sitä in-house-mahdollisuutta ei tule kuntien ja maakuntien välille, ja sitten jos on erittäin tiukka sidosyksikkösääntely, niin ei voida myöskään sen puitteissa myydä ristiin. Kyllä tämä tulee erittäin byrokraattiseksi, jos joka ikisessä julkisessa yhtiössä täytyisi tehdä tytäryhtiö, joka sitten erikseen myy markkinoille ja muille julkisille toimijoille niitä palveluita — hirvittävää byrokratiaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-08T20:56:27,2016-12-08T20:57:35,Tarkistettu,1.1 2016_127_191,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä sidosyksikkösääntely on kieltämättä monimutkainen, ja uskallan tunnustaa senkin, että tämä ratkaisu, mikä nyt syntyy, ei varmaan allekirjoittaneen ihan kaikkia toiveita vastaa, mutta politiikassa joutuu joskus nielemään niin sanottuja katkeriakin kalkkeja. Kuitenkin on syytä muistaa se, että ponsissa on sitten tarkemmin esitetty ne tavoitteet, joihin ollaan pyrkimässä. Toki ymmärrän sen, että se Euroopan unionin direktiivi olisi mahdollistanut sen 20 prosentin rajankin. Minusta se olisi ollut — allekirjoittaneen mielestä, henkilökohtaisesti ajatellen — se suotavampi vaihtoehto, mutta niin kuin sanoin, kaikkea ei saa, mitä ikinä haluaa. Se, mihin pitää kuitenkin kiinnittää huomiota tulevaisuudessa, varsinkin sote-puolella, — olen sen myös julkisesti sanonut — on se, että kun on esimerkiksi vanhuspalveluja, jotka ovat meille kaikille tärkeitä, koska joka päivähän me vanhenemme, toivon mukaan myös huomenna, niin olemme joskus itsekin vanhoja, ja sivistysvaltion ensimmäinen mittapuu mielestäni on se, miten me pidämme huolta heikommista, meidän vanhemmistamme. Se on ihan ehdotonta, ja tässä asiassa toivon, että tämä asia menee (Puhemies koputtaa) hyvään lopputulokseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-08T20:57:37,2016-12-08T20:58:46,Tarkistettu,1.1 2016_127_192,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Soteen liittyen yksi iso huoli, minkä hallintovaliokunta kirjoitti tähän omaan lausuntoonsa, liittyy myöskin ensihoitoon: nyt jos yhtäkkiä todetaan, että ensihoito on myöskin sidosyksikkökriteereiden piirissä eikä sitä voida irrottaa tästä, niin minä en tiedä, mitenkä meidän pelastuslaitosten ja sairaaloiden ensihoito tulevaisuudessa pystytään järjestämään, jos on kaikki pakko pistää kilpailutukseen ja erillisiksi yhtiöiksi sieltä nykyisen pelastuslaitoksen yhteydestä. (Kaj Turunen: Ei, ei pidä paikkaansa!) — Tältähän tämä nyt, anteeksi, Turunen, kuulostaa. — Samalla te sanotte, että ei saa olla enää monialayhtiöitä vaan kaikkien yhtiön eri toimintojen pitää olla erillisissä pikkuyksiköissä. Yli sata kunnallista yhtiötä joutuu välittömästi — välittömästi — rukkaamaan oman toimintansa. Ja ne eivät ole pelkästään jäteyhtiöitä, vaan siellä on laboratorioita, kuvantamista, ruokahuoltoa, tukipalvelua, kunnossapitoa, puhtaanapitoa, kaikkia yhtiöitä, saman tien. Haluan nähdä teidät kaikki kuntapäättäjinä tämän tekemässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-12-08T20:58:49,2016-12-08T20:59:52,Tarkistettu,1.1 2016_127_193,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä toisaalta ymmärrän tämmöisen muutosvastarinnan, että kaikki uusi pelottaa. (Naurua) Kysymys on siitä, että ei kunnan omistamalla tai valtion omistamalla yhtiöllä ole mitään rajoitteita, kun se toimii markkinaehtoisesti sillä markkinalla, mutta jos haluaa pitää sen suljetun markkinan, on täysin ymmärrettävää, että kun sitä käytännössä kuitenkin kompensoidaan sitä kautta, (Sirpa Paatero: Ei kompensoida! — Tuula Haatainen: Ei, ei!) niin verovaroilla ei kilpailuneutraliteettia loukata. Täällä edustaja Essayah kysyi, miten voidaan luottaa, että perussuomalaisten 4. ponsi toteutuu. Arvoisa puhemies, eduskunta on tämän maan ylin päättävä elin, ja jos eduskunta edellyttää, että hallitus huomioi sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännössä vammaisten ja vanhusten asumispalvelujen järjestämisen inhimillisellä, asiakaslähtöisellä tavalla, niin se toteutuu. Ja tässä on vain seurattava, että nämä ponnet ja erityisesti tämä 4. ponsi tulevat hoidetuksi, ja on varmaankin (Puhemies koputtaa) talousvaliokunnan tehtävä seurata tätä asiaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-08T20:59:52,2016-12-08T21:01:02,Tarkistettu,1.1 2016_127_194,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tähän sidosyksikköasiaan on kyllä palattava, koska jotenkin se tuntuu todella niin kummalliselta, että kun Euroopassa muualla katsotaan, että se 20 prosentin raja on ihan riittävän hyvä tähän ulosmyyntiin, niin minkä ihmeen takia meillä Suomessa, jossa on pitkät välimatkat ja harva asutus, meidän pitää lähteä 5 prosentista tai 500 000 eurosta. Ajatellaan nyt vaikka työterveyshuoltoa, joka pienellä paikkakunnalla kaukana kasvukeskuksesta myy sitä työterveyshuoltoa esimerkiksi paikkakunnan maatalousyrittäjille tai pk-yrittäjille. Sitten kun raja tulee vastaan, niin ei muuta kuin lähdet satoja kilometrejä ajamaan sinne lähimpään yksityiseen lääkärifirmaan, joka on jossakin siellä kasvukeskuksessa, koska et voi ostaa sieltä paikalliselta terveysasemalta tai terveyskeskukselta niitä työterveyshuollon palveluita. Minusta tämä on kummallista, että miksi ammutaan nilkkaan ja nimenomaan vielä niitä pk-yrityksiä ja maatalousyrittäjiä tässä — tämä on minusta aivan käsittämätöntä. Ne, jotka ovat laatineet näitä rajoja, ovat kuvitelleet olleensa yrittäjien asialla (Puhemies koputtaa) mutta ovat itse asiassa yrittäjiä vastaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-08T21:01:03,2016-12-08T21:02:12,Tarkistettu,1.1 2016_127_195,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä on kyseessä se, että kunnilla on työterveyshuoltolain perusteella velvollisuus järjestää työterveyshuolto alueen työpaikoille ja siellä on juuri pienyrittäjiä paljon, niin nyt jos tätä sidosyksikköä koskevaa säätelyä näin muutetaan, niin kuin hallitus nyt esittää, eli kiristetään, niin se tarkoittaa käytännössä sitä, että nämä eivät voi myydä tätä vapaaehtoisuuteen perustuvaa sairaanhoitopalvelua sitten enää, niin kuin on järkevän työterveyshuoltokäytännön nimissä tehty. Eli tavallaan kunnat, sairaanhoitopiirit, kuntayhtymät tulevat huijatuiksi, koska ne ovat perustaneet nämä yhtiöt siksi, että kuntalaki ja kilpailulainsäädäntö edellyttivät, että tämä toiminta pitää yhtiöittää, ja se yhtiömalli ja toiminta rakennettiin sen varaan, että se on about 10 prosenttia, jota voi myydä ulos, ja kun nyt sitten kiristetään tämä 5 prosenttiin, niin tässä tulee raja vastaan ja sitä toimintaa ei voida enää siellä jatkaa. Eli totisesti: tämä laki lyö korville (Puhemies koputtaa) työterveyshuoltoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-12-08T21:02:14,2016-12-08T21:03:23,Tarkistettu,1.1 2016_127_196,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä tosi ongelmalliseksi tekee tämän koko toteuttamisen. Kun nyt tällä kilpailulainsäädännöllä tätä viedään 5 prosenttiin, niin kyllähän tämä mahdollistaa niitten kartellien syntymisen sinne kunnalliselle sektorille, missä ennen on ollut kunnallisia osakeyhtiöitä. Nyt kun sitä rajaa viedään keinotekoisesti niin pieneksi, niin se tarkoittaa, että yksityinen toimija voi muodostaa sillä alueella kartellin ja hinnoitella ne palvelut tähtitieteellisiin summiin siihen nähden, että meillä olisi ollut kunnallinen yritys siellä toimijana. En vain käsitä sitä, miksi tässä on sorruttu nielemään tällainen Lex Savonlinna ‑ajattelutapa, että jos joinakin vuosina jossakin kohtaa on joku kunnallinen organisaatio toiminut vastoin periaatteita, mitä yrityspuolella on, niin nyt me sitten maksamme siitä tämmöisen hinnan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-08T21:03:24,2016-12-08T21:04:30,Tarkistettu,1.1 2016_127_197,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On kyllä itsekin ihmeteltävä tätä 5 prosentin sidosyksikkörajaa, mikä tähän halutaan nyt. Sehän on tässä keskustelussa nyt tullut selväksi, että keskusta ja perussuomalaiset eivät ole tätä halunneet vaan se on tullut nyt selvästi kokoomuksen taholta. On ihmeteltävä, miksi emme mene tällä EU:n hankintadirektiivin 20 prosentilla. Aivan kuten täällä on moneen kertaan kerrottu, kyllähän Suomi harvaan asuttuna maana on nimenomaan se, missä tämä 20 prosenttia ei ole ollenkaan liikaa. Ja kun me tiedämme, että paljon näitä kuntien yhtiöiden järjestämiä palveluita on pitänyt tehdä juuri sen takia, että alueella ei ole kilpailua eikä markkinoita, niin nyt, jos se mahdollisuus tässä poistuu, ollaan kyllä tilanteessa, jossa palveluita ei ole saatavilla eri puolilla Suomea ja siellä ei tule syntymään yksityisiä toimijoita, jotka voivat vastata kysyntään, kun kysyntä on niin pientä. Kyllä tämän rajan ehdottomasti (Puhemies koputtaa) pitäisi olla 20 prosentissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-08T21:04:31,2016-12-08T21:05:41,Tarkistettu,1.1 2016_127_198,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Juurikin tuosta Myllykosken esille nostamasta kartelliasiasta on se ponsi, missä viitataan tähän pk-sektoriin, että pyrittäisiin sitä liennyttämään, mutta pelko on juuri näinkin, että on isoja yrityksiä, mitkä sitten vievät ne pienet toimijat. No, kuitenkin hankintalain keskusta on sitten hallituksessa ollut hyväksymässä ja on hyväksynyt tämän pohjan näin, niin kuin tuossa edustaja Hoskonenkin sanoi. Toinen asia on, että tämä on yleislaki, ja kun nyt sitten joudumme jokaisen lain osalta miettimään ne sidosyksiköt todennäköisesti erikseen, jätelain kanssa ja sosiaali- ja terveydenhuoltolaissa, niin todennäköisesti tässä salissa tämä keskustelu sidosyksikköprosentista jatkuu vielä näitten eri lakien puitteissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-12-08T21:05:42,2016-12-08T21:06:30,Tarkistettu,1.1 2016_127_199,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Nyt käydään takaisin puhujalistan pariin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_200,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hankintalaissa on paljon hyviä asioita. Siellä on selkeitä parannuksia liittyen innovatiivisiin hankintoihin, liittyen parempiin laatu-, ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimiseen. Siellä on paljon ratkaisuja, jotka auttavat pk-yrityksiä: neuvottelumenettelyjä, hankintojen jakamista, hallinnollisen taakan pienentämistä, ostotarjousten tekemistä ja pienempiä hankintaeriä. Kilpailutusrajat nousevat aivan hyvälle tasolle. Sitten tietenkin on tämä kysymys tästä sidosryhmien ulosmyynnistä. Kieltämättä se on ollut pitkä prosessi myös meillä valiokunnassa, ja olemme sitä kovasti pohtineet eri näkökulmilta. Kipukysymyksiksi nousivat jätehuoltoon liittyvät seikat ja tässä keskustelussa tulleet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyvät seikat, ja voin kyllä tunnustaa, että kyllä keskustan toiveena oli norminpurkuhengessä ja ylipäänsä sillä linjauksella, että emme koeta ottaa EU:lta lisävelvoitteita tai -taakkaa vaan suoritamme sen minimin mukaan, mitä on mahdollista tehdä. Tässä asiassa sikäli tämä 5 prosenttia tuntuu kyllä hieman haastavalta, kun mahdollisuus olisi ollut nelinkertaistaa se asia. Mutta tietenkin nämä ovat aina kompromisseja, ja ei kaikkea pysty aina saamaan. On erittäin tärkeää, että sitten nyt jatkovalmistelussa esimerkiksi jätelain osalta ja myös jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta huomioidaan nämä valiokunnan lausumaehdotukset. Täällä on kuitenkin tunnustettu ja tunnistettu, että on mahdollista, että joiltain osin tässä syntyy haasteita, ja etenkin alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä, huolta tämä laki tietyssä määrin herättää. Mutta olen vakuuttunut, että tämä hallitus kerkeää myös (Puhemies koputtaa) nämä asiat jatkovalmistelussa hoitamaan kuntoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-08T21:06:42,2016-12-08T21:08:51,Tarkistettu,1.1 2016_127_201,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun puhutaan yleisesti ottaen tästä laista isossa kuvassa eikä nyt näistä muutamista ehkä hieman ongelmallisista kohdista, niin kyllä tämä kokonaisuudessaan on ihan hyvää lainsäädäntöä. Hallituksen tavoitteena oli tehostaa julkisten varojen käyttöä ja yksinkertaistaa hankintamenettelyä, selkeyttää lain keskeisiä käsitteitä, parantaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksia tarjouskilpailuissa ja parantaa mahdollisuuksia huomioida ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia sekä turvata tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa. Totta kai näitä tavoitteita on helppo kannattaa, ja näitä tämä lakiesitys myös palvelee. Varmaankin myös talousvaliokunta on kuullut erittäin runsaasti asiantuntijoita ja perehtynyt asiaan perusteellisesti. Perustelut ovat pitkät ja täynnä painavaa asiaa. Valiokunnan muutosesityksiin on helppo yhtyä. Tämä käsittely on ollut hyvin laaja myöskin lausuntovaliokunnassa, hyvin työläs. Itse osallistuin siihen liikenne- ja viestintävaliokunnan puolella, ja mekin siellä jotain tähän lausuimme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-08T21:08:55,2016-12-08T21:09:54,Tarkistettu,1.1 2016_127_202,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todellakin yhdyttävä niihin näkemyksiin, että kuitenkin — vaikka tuossa debatissakin kriittisiä puheenvuoroja käytin — valtaosaltaanhan tässä hankintalainsäädännössä ollaan menossa ihan oikeaan suuntaan. Syyhän on se, että tämä meidän edellinen hankintalaki ja se, mihin se on perustunut, elikkä tämä julkisten hankintojen direktiivi ovat olleet sellaisia, että niissä on ollut päivittämistarpeita ja korjaamistarpeita. Todellakin, ei ainoastaan Suomessa näitten julkisten hankintojen ja kilpailutusten kanssa ole epäonnistuttu, kyllä sitä on tapahtunut muuallakin päin Eurooppaa. Kuitenkin jo viime kerralla, kun sitä kansallista hankintalakia teimme, teimme sen virheen, että vedimme ne kansalliset raja-arvot paljon tiukemmiksi kuin mitä direktiivi olisi sallinut. Meillähän kävi sillä tavalla, että Suomesta tuli Euroopan unionin eniten kilpailuttava jäsenmaa ja markkinaoikeus meni tukkoon erilaisista valituksista. Siinä mielessä voi sanoa, että erityisesti tänne Suomeen on todella tervetullutta, että me nyt tekisimme sitten hyvän kansallisen hankintalain ja käyttäisimme kaikki ne joustomahdollisuudet, mitä tässä julkisten hankintojen direktiivin uudistuksessa on käytettävissä. Siinä mielessä valtaosaltaan voi sanoa, että tässä on tehty hyvää työtä, mutta sitten nostaisin nämä muutamat asiat esille. Elikkä ensinnäkin nämä sidosyksiköt. Tosiaankin, niin kuin totesin, niiden ulosmyyntiprosentit olisivat olleet Euroopan unionin julkisten hankintojen direktiivissä 20 prosenttia liikevaihdosta, ja myöskään tällaisia euromääräisiä ylärajoja, mitä me kansallisessa hankintalaissa nyt olemme hallituksen toimesta lähteneet tekemään, siellä ei ole ollut. Toisaalta sitten nämä hallituksen asettamat rajat varmasti tulevat aiheuttamaan merkittäviä ongelmia kunnallisille yhtiöille useilla toimialoilla ja myöskin vaikeuttaisivat ja nostaisivat kustannuksia pk-yrityksille ja myöskin näille maatalousyrittäjille, niin kuin tuossa edellä totesin. — Huomaan, että haluan vielä jatkaa puhetta, joten siirryn sinne puhujapönttöön. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tosiaankin tätä asiaa tästä direktiivistä ja tästä kansallisesta hankintalaista kyllä riittää yli tuon 2 minuutin. — Toinen asia, mihin sitten myöskin omassa KD:n vastalauseessa tein muutosesityksen, liittyi sosiaali- ja terveyspalveluitten kohdalla olevaan kansalliseen kynnysarvoon. Elikkä nythän meillä on tämä 100 000 ja hallituksen esitys lähtee 400 000:sta, mutta tässäkin on muistettava, että direktiivi mahdollistaa sen 750 000 euroa. Ja kuulin näin, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuullut sosiaali- ja terveysalan kaikki asiantuntijat olivat sanoneet, että tämä 750 000 olisi se hyvä kansallinen kynnysarvo. Erityisesti tässä yhteydessä nyt on kiinnitettävä huomiota niin tämän sidosyksikön kohdalla kuin myöskin sitten näitten sosiaali- ja terveyspalveluitten kansallisen kynnysarvon kohdalla siihen, että meillä on tämä sote-valmistelu tällä hetkellä kesken. Siinä mielessä, kun emme tiedä, millä tavalla tullaan sitten tämä valinnanvapaus lopullisesti toteuttamaan, on ollut hivenen hankalaa myöskin sitten pohtia sitä, millä tavalla tätä hankintalakia tullaan tekemään, jotta voidaan varmistaa, miten esimerkiksi nämä sosiaali- ja terveyspalvelut — siltä osin kuin ne koskevat vanhusten ja vammaisten asumispalveluita, vaikeavammaisten palveluasumista ja henkilökohtaista apua — tullaan lopullisesti toteuttamaan. Niin kuin totesin debatissa, uskon, että tämän salin yhteinen tahtotila on, että nämä palvelut ovat niin erityisiä palveluita — nämä ovat näille ihmisille elämän mittaisia palveluita — että me emme tosiaankaan halua, että ne joutuvat jonkinlaisen huutolaiskilpailutuksen kohteeksi, että kuka halvimmalla hoitaa, niin sille sitten nämä palvelut annetaan hoidettavaksi. Nämä erityispiirteet pitää pystyä huomioimaan. Toki olen ihan tyytyväinen siitä, että valiokunnan mietinnössä on tämä ponsi numero 4, mutta olemme tehneet tähän KD:n omaan vastalauseeseen vielä ponnen, jossa haluamme muistuttaa siitä, että ei todellakaan ole pakko kilpailuttaa tämäntyyppisiä palveluita vaan ne voidaan järjestää julkisella puolella. Julkinen puoli voi järjestää ne itse, taikka sitten tosiaankin on näitä eri tapoja: suorahankintoja tai henkilökohtaista budjetointia ja vastaavaa. Sitten vielä olisin nostanut esille lausuman numero 3 tässä vastalauseessa. Siinä näitä sääntelyvaikutuksia toivotaan seurattavan, ja myöskin sitten erityisesti siltä osin, millä tavalla tämä hankintalaki tulee mahdollistamaan nämä innovatiiviset hankinnat. Elikkä silloin kun on esitetty jokin ongelma ja siihen haetaan ratkaisua, niin millä tavalla tämä hankintalaki pystyy vastaamaan siihen, että me voisimme hakea ja kilpailuttaa ratkaisua siihen ongelmaan sen sijaan, että me määrittelemme teknisesti ja täsmällisesti, mitä me haluamme? Luulen, että tämä innovatiivisten hankintojen mahdollisuus on juuri se, mikä erityisesti auttaisi pieniä ja keskisuuria yrityksiä tasapuolisesti olemaan mukana markkinoilla. Toivon, että tämä 3. ponsi olisi myös sentyyppinen, jossa näkisin, että tähän aivan hyvin koko eduskunta voisi yhtyä. Valiokunnan mietinnössä on myöskin haluttu alleviivata sitä, että koko tässä hankintalaissa on äärimmäisen tärkeää se, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä olisi tasapuoliset mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintoihin. Tässäkin on todettava, että kun emme tiedä, minkälaiseksi tämä sote- ja aluehallintoratkaisu nyt tulee, emme tiedä, minkä kokoisia hankintayksiköitä on tulossa ja kuinka suurelta alueelta lähdetään hakemaan näitä yrityksiä, jotka osallistuvat näihin kilpailutuksiin, niin siinä mielessä huoli on, pystymmekö varmistamaan pienten paikallisten yritysten mukana olemisen näissä hankinnoissa. Kaiken kaikkiaan, niin kuin totesin, ylipäätään on sanottava, että hankintalaista on vähintäänkin se 90 prosenttia ihan kelvollista, mutta sitten näiden muutaman kohdan osalta olisimme toivoneet, että hallituksen sisällä tässä asiassa olisi... Ainakin täällä pidetyistä puheenvuoroista sen voin tulkita, että tämä sidosyksikkökohta ei ole ollut ilmeisesti ainakaan keskustalle ja perussuomalaisille mieluinen, ja olisi ollut kyllä hyvä, jos heidän tahtotilansa olisi tämän suhteen toteutunut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-08T21:09:57,2016-12-08T21:16:31,Tarkistettu,1.1 2016_127_203,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi on nyt saanut pitkän väännön ja valiokuntakierrosten jälkeen mietinnön muodon. Voi sanoa, että tämä on paljon paljon suurempi laki kuin moni ehkä hahmottaakaan. Tämä on valtava mötikkä: julkisten hankintojen arvo on yhteensä 34 miljardia euroa vuositasolla. Tämä on kyllä sellainen paketti, joka mielestäni vaatisi vieläkin perusteellisemman käsittelyn, mutta kaikella on tietenkin tässäkin talossa aikansa ja rajansa. Loputtomiin aikaa ei ole tässäkään talossa käytettävissä. Lain tarkoituksena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja helpottaa hankintamenettelyä. Tavoitteet ovat erittäin hyviä ja kannatettavia, ja pitää muistaa, että niitä, mitkä vielä nyt parhaillaan voimassa olevassa hankintalaissa ovat olleet ongelmia, on pyritty nyt sitten parantamaan tässä uudessa esityksessä. Kohtuullisen hyvin siinä on kyllä onnistuttukin, toki ei mielestäni täydellisesti. Hankintalaki perustuu useaan Euroopan unionin direktiiviin, joita tietenkin Suomen tulee noudattaa. Joskus olen kyllä itse esittänyt kainoja toivomuksia siihen suuntaan, että suomalaiset yleensä kaikissa direktiivien implementoinneissa olisivat hieman enemmän Suomeen päin kallellaan. Jos jonnekin haluaisi tehdä opintomatkan, niin kannattaa käydä Ruotsissa. Siellä tämä taito osataan viimeisen päälle. Toivon, että jos tässä asiassa joskus opintomatka tehdään, niin käydään vaikka Ruotsissa sitten. Talousvaliokunta pitää ehdotettua lakia tarpeellisena. Tämä laki on selkeästi yleislaki, jota sitten toimialakohtaisilla sektorilainsäädännöillä täsmennetään. Sieltä otetaan sitten tarkempia syöttöjä tähän, miten hankintalakia toteutetaan käytännössä. Tähänhän viittaavat muun muassa ne neljä pontta, jotka valiokunta hyväksyi mietinnön käsittelyn yhteydessä. Tämän lain soveltamisala on todella laaja. Voi sanoa, että jos joku tämän hankintamenettelyn osaa täydellisesti, kumarruksen kanssa häntä kyllä kiitän. Se nimittäin on sen verran valtava paketti, että ihmetellä täytyy, että joku sen hyvin hallitsee. Uudenkin hankintalain olosuhteissa hankintaosaaminen nousee entistä korkeampaan ja tärkeämpään asemaan. On aivan ensiarvoisen tärkeää, että jokainen julkiseen hankintaan valmistautuva julkisyhteisö suorittaa tarjouspyynnön äärimmäisen tarkasti ja huolellisesti, koska siinä yhteydessähän sitten oikeastaan ratkeaa se, mitä sillä tilauksella saa. Tulee mieleen muuan suomalainen iskelmä: sitä saa, mitä tilaa. Jos saa huonoa tuotetta ja huonoa palvelua sillä tarjouspyynnöllä, niin ainoa tapa tarkistaa, missä se vika on, on käydä peilistä katsomassa. Se, että uusi hankintalaki sallii hankinnan jakamisen pienempiin osiin, on minun mielestäni tämän hankintalain parasta antia, ja tämä lainkohta on erittäin hyvin perusteltu. Hankinnan saa pilkkoa pienempiin osiin, kunhan ei vain kierrä näin sitten hankintalain säännöksiä, että mennään hankintarajojen minimin alitse. On tärkeää huomata, että tämä mahdollisuus pitää käyttää. Voimassa olevan hankintalain mukaan tätä mahdollisuutta on kovin heikosti käytetty, mutta nyt tässä hankintalaissa ja mietinnössä tätä nimenomaan korostetaan ja sitä suorastaan yllytetään käyttämään. Pienet yhtiöt ja toimijat saavat näin ollen aidon mahdollisuuden olla mukana julkisissa hankinnoissa. Ja tämä on äärimmäisen tärkeä asia. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että tarjouskilpailuissa ei saa laittaa sellaisia ehtoja, kuten liikevaihtominimi, jotka sulkisivat pois pienempiä kilpailijoita tai muuten jonkun kilpailijan pois tarjousta tekemästä. Tämä on äärimmäisen tärkeä kohta, koska monestihan olen nähnyt semmoisiakin tarjouspyyntöjä, joissa nimenomaan tällä liikevaihdon minimillä on suljettu pois joitakin tarjouksen tekijöitä. On syytä muistaa, että suomalainen yrityskenttä on todella monipuolinen ja korkeatasoinen, että ei missään nimessä pidä tarjouspyynnöllä sulkea ketään pois siitä tarjouskilpailusta. Kyllä tässä maassa osataan monia asioita, se potentiaalinen mahdollisuus pitää ottaa vain paljon paljon paremmin käyttöön kuin tänä päivänä. Sitten, arvoisa puhemies, lopuksi tästä sidosyksikkösääntelystä. Se, että nämä direktiivin asettamat minimit, 5 prosenttia ja 500 000 euroa, tulevat siirtymäajan jälkeen voimaan, ei mielestäni ollut se optimaalinen tilanne, johon olisin itse halunnut päästä. Mutta politiikka on aina kompromissien tekoa, ja kaikkea ei saa, mitä haluaa. Kuitenkin nämä neljä pontta, mitkä valiokunta mietinnössään on nostanut vahvasti esille, tulee ottaa tarkasti käyttöön. Näistä jätelainsäädännön ongelmista on puhuttu paljon, mutta jätelainsäädännössä kyllä toki tarkemmin säädetään näistä asioista sitten, kun jätelakia ollaan uusimassa. Mutta se, mikä minua huolestuttaa ihan aidosti, on tämä sote-ympäristö. Valinnanvapaus on tulossa tänne sote-puolelle. Miten sen sitten käy? Olen ne huolet kyllä reilusti omilla kirjoituksillani ja julkituloillani tuonut esille ja edelleen olen samaa mieltä. Kyllä minun mielestäni tähän asiaan pitää kiinnittää erityistä huomiota. On aivan selvää, että Helsingin kokoisessa kaupungissa tai vaikka Turussa taikka Tampereella kilpailu varmasti pelaa. Siellä on toimijoita, ja siellä on tapahtumia. Mutta miten se pelaa Ilomantsissa, Utsjoella ja vaikkapa Muoniossa? Veikkaan, että ei niin hyvin sitä kilpailua ole siellä. Suomi on niin erilainen maa, että näiden erilaisten asioiden huomioiminen yhdellä lainsäädännön pykälällä on täysin mahdotonta. Se on meidän syytä tunnustaa. Mutta emmehän me vielä tiedä näitä valinnanvapauden mahdollisuuksia ja sitä, miten se suhtautuu tähän nyt esillä olevaan uuteen hankintalakiin. Sen me näemme sitten, kun sen aika on. Mutta tärkeää on siinä muistaa se, että kaikesta huolimatta, olkoon niitä uusia lakeja niin tämä hankintalaki kuin se seuraava sote-lainsäädäntökin, laeissa pitää huomioida, että ihminen saa hyvää palvelua kotiseudullaan ja palvelut ovat kaikkialla tarjolla. Silloin ollaan oikeilla jäljillä. (Timo Heinonen: Se on sote-uudistuksen lähtökohta!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-08T21:16:37,2016-12-08T21:23:15,Tarkistettu,1.1 2016_127_204,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys sisältää kiistatta paljon oikeansuuntaisia muutoksia: julkisiin hankintoihin liittyviä muodollisuuksia kevennetään, pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia parannetaan ja innovaatioiden tukeminen hankinnoilla mahdollistetaan sekä laadullisten, sosiaalisten ja ekologisten kriteerien huomioimisen mahdollisuuksia myöskin vahvistetaan jonkin verran. Ottaen kuitenkin huomioon hankintadirektiivien tarjoamat mahdollisuudet ja julkisten hankintojen suuren merkityksen näitä muutoksia olisi ollut perusteltua viedä kyllä huomattavasti pidemmälle. Laatuun ja kokonaiskustannuksiin liittyvät kriteerit olisi kilpailutuksissa tullut asettaa selkeästi ensisijaisiksi pelkkään hankintahintaan nähden. Myöskin innovaatioiden edistämiselle olisi pitänyt asettaa kunnianhimoisempia ja konkreettisempia tavoitteita, ja sosiaalisiin tekijöihin ja työntekijöiden oikeuksiin liittyvät säännökset jäävät heikoiksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintoja koskevassa sääntelyssä ei riittävästi puututtu niihin ongelmiin, joita nykyisen hankintalain aikana on ilmennyt. Suurin ongelmakohta kuitenkin liittyy sidosyksiköiden toiminnan voimakkaaseen rajoittamiseen, josta täällä on ollutkin paljon jo keskustelua. En lähde sitä toistamaan mutta ihmettelen vain, kun hallitus muuten korostaa aina EU:n minimisääntelyn mukaan menemistä, minkä takia tässä asiassa sitten on haluttu säädellä huomattavasti EU:ta tiukemmin ja rajaksi asetettiin in‑house‑yhtiölle tosiaankin tuo 5 prosenttia, vaikka 20 prosenttia olisi sitten EU-direktiivin mukaan ollut ihan sallittava. Syytä on kuitenkin kiinnittää huomio siihen, että hankintalailla on vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden ja erityisesti vammaisten elinikäisten palveluiden järjestämiseen, ja sote-palveluiden kilpailuttamisvelvollisuuden alarajaa tulisikin nostaa sinne direktiivin sallimaan enimmäismäärään ja palveluiden laatu ja asiakkaan oikeuksien toteutuminen tulisi vahvemmin huomioida kilpailutuksissa. Olisi myös syytä aloittaa valmistelemaan sosiaali- ja terveysalan erityisten henkilöpalveluiden, kuten vammaisten elinikäisten palveluiden, järjestämistä pääsääntöisesti muilla tavoilla kuin hankintalain mukaisella kilpailuttamismenettelyllä näihin palveluihin liittyvien erityispiirteiden vuoksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-12-08T21:23:21,2016-12-08T21:25:24,Tarkistettu,1.1 2016_127_205,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on monesti tullut jo ilmi, julkiset hankinnat ovat euromääräisesti erittäin merkittävä kokonaisuus kansantaloudessamme. On kiistatonta, että nyt tämä hankintalakiesitys tuo parannuksia nykytilaan, kuten esimerkiksi nämä innovatiiviset hankinnat, kynnysarvojen nostamiset ja myös tämä hankintojen pilkkominen. Mutta on varmaan syytä todeta, että joiltain osin oltaisiin voitu olla vieläkin kunnianhimoisempia ja tuoda vielä vahvemmin näitä laadullisia perusteita ja myös todella erilaisia muita toimenpiteitä, joilla oltaisiin lisätty tässä laissa myös sosiaalista ja ekologista oikeudenmukaisuutta, enemmän. Mutta sitten vielä puutun tähän sidosyksikkösääntelyyn. Niin kuin täällä on monesti todettu, tässähän todella nyt Suomessa tehdään tiukempaa kansallista sääntelyä kuin missään muussa EU-maassa tämän asian osalta. On vaikea kuvitella, että jotenkin tämä tilanne olisi niin erilainen muissa Euroopan maissa, että siellä kyllä tämmöinen julkinen sidosyksikkö voi toimia myös markkinoilla 20 prosentin ulosmyyntiosuudella mutta Suomessa olisi jotenkin niin kummallisia julkisia liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä, että ne aiheuttaisivat markkinahäiriköintiä paljon enemmän kuin muissa Euroopan maissa. On hyvä myös todeta, mitä Suomessa nämä sidosyksiköt ovat tehneet, että kun he ovat myös pystyneet ulosmyynnillään helpottamaan nimenomaan alueiden pk-yrityksiä ja esim. maataloustuottajia, niin he ovat myös käyttäneet sen ansaitun voiton hintojen alentamiseen, joka on sitten hyödyttänyt niin kuntalaisia sillä alueella kuin myös muita toimijoita, ja on sääli, että nyt tämän lakiesityksen osalta ollaan vaikeuttamassa näiden sidosyksiköiden toimintaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-12-08T21:25:29,2016-12-08T21:27:29,Tarkistettu,1.1 2016_127_206,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hankintalaki on laki, joka tuntuu olevan tässä eduskunnassa joka hallituskausi, koska muistan, että olen saanut itse olla sitä muokkaamassa jo muutaman kerran. Joka kerta on myös uusia parannuksia tullut, ja aloitan niistä, joista kilpailutusrajojen nostot erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ovat hyvä uudistus. Siinä olisi vieläkin ollut varaa nostaa se sinne 750 000 euroon asti. En tiedä, miksi siihen ei nyt menty, vaikka kaikki kuultavat ymmärtääkseni sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olivat olleet tämän kannalla, että oltaisiin menty siihen Euroopan unionin sallimaan rajaan asti. Myöskin ostojen osalta tuli korotuksia, ja siksi hämmästelinkin hieman, miksi rakennusurakoissa jäätiin siihen 150 000 euroon, mikä on ollut tässä Suomen lainsäädännössä jo pidempään. Miksi, kun tiedetään, että rakennusurakat ovat usein varsin mittavia, ei haluttu sitten nostaa sitä rajaa eteenpäin? En vielä ymmärtänyt näitä, vaikka kuinka yritin lukea noita lausuntoja. Se on hyvä myöskin, että innovatiivisuutta lisätään ja joustavuutta sekä hankintojen jakamista, joskin sekin on ollut tälläkin hetkellä mahdollista, että pienemmät yritykset ovat yhdessä voineet tarjota ja osallistua näin kilpailutukseen. Meillä on noissa lausunnoissa — sekä hallintovaliokunnan, jossa olen ollut mukana, että myös talousvaliokunnan lausuntoa kun katsoo — myöskin eriäviä mielipiteitä, ja yksi niistä liittyy laatuun. Olisimme halunneet, että missään tapauksessa, etenkään palveluissa, laatu ei olisi ainoa kriteeri, ja nythän sitä ei ole rajattu pois, vaan se voi yhä edelleen olla. Täällä lukee, että ""poikkeustapauksissa"". Miksi se pitää aina määritellä erikseen, milloin sitten laatu ei ole siellä mukana tai milloin se on mukana? Sen pitäisi olla siellä aina mukana ja erityisesti, kun mietitään palveluita. Pointti siihen, että meillä näiden täälläkin mainittujen kehitysvammaisten ja ikäihmisten asuinpalveluiden ei pitäisi olla joka toinen vuosi kilpailutuksen piirissä. Ei ole kohtuullista, että ihmisten asunto, koti, sänky ja se hoitaja vaihtuvat muutaman vuoden välein. Se ei ole mitenkään inhimillistä, ja se pitäisi tästä saada pois hoidettua niin, että sitä kilpailutusta ei tarvitse tehdä. Hyvin hämmentynyt olin siitä, kun hallintovaliokunta yksimielisesti, kaikki puolueet yhdessä, teki oman lausuntonsa ja siellä on tämä kohta, harmaan talouden kitkeminen, niin, että tässä hankintalaissa olisi poissulkemislistaukseen laitettu lisää kriteereitä elikkä rikoksia, jotka automaattisesti sulkisivat yritykset pois niin, että kunnan ei erikseen aina tarvitse määritellä, että okei, jos yritys on tehnyt ympäristörikoksia, jos heillä on vakuutuspetoksia, jos heillä on törkeitä petoksia, jos he ovat liiketoimintakiellossa — esimerkkinä nämä, siellä oli lisää — miksi nämä pitää joka kerta uudelleen aina määritellä. Miksi ne eivät ole automaattisesti poissulkevia, että jos yritys on liiketoimintakiellossa, niin se ei saa ja se ei voi osallistua kilpailutukseen? Tämä on harmaan talouden osalta yksi hyvin olennainen lisäkeino, ja nyt sitä ei haluttu käyttää. Edustaja Turunen, puheenjohtaja talousvaliokunnasta, sanoi, että kunnat sitten voivat, jos ne haluavat, käyttää tämän keinon. Me olisimme koko hallintovaliokuntana halunneet sen toisin. Tämä Kilpailu- ja kuluttajaviraston valvonta on varmaan perusteltua, joskin olisin toivonut, että neuvontaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota, sillä siihen puoleen olisi tarvetta, varmaan valvontaankin on tarvetta. Muun muassa siellä valvonnassa on yksi ongelmallinen kohta: se, että nyt, kun meillä on se määräaika, milloin yritykset voivat haastaa toiset yritykset, että kilpailutus on toteutettu huonosti tai että heillä olisi ollut parempi mahdollisuus, tähän on sitten tullut tämmöinen puolen vuoden aika, jolloin kuka tahansa saa kiistää tämän hankintapäätöksen. Puoli vuotta on, tiedättekö, aika pitkä aika sille kunnalle tai muulle julkisyhteisölle tai sille yritykselle odottaa, kiistääkö joku tämän päätöksen. Voi olla, että palvelut on aika pitkälle jo valmisteltu, ja voi olla, että ne joudutaan sitten yhtäkkiä peruuttamaan, vaikkapa nämä asuinpalvelutkin, jos joku keksii sen puolen vuoden aikana tämmöisen valituksen ruveta pistämään eteenpäin. Tämmöinen ongelma siellä on. Nämä pelastuslaitokset ovat yksi ongelma, joka tulee nyt tässä soten yhteydessä niin, että siellä on riski siihen, että ensihoitoa yhtäkkiä ei olekaan tai ensihoito joudutaan kilpailuttamaan markkinoilla eikä sitä saa edes tehdä sidosyksikköön. Jos tämä toteutuu, niin meillä tuhoutuu iso osa suomalaista terveydenhuollon palaa, joka on ollut todella tärkeä ja merkittävä ihmisten turvallisuuden kannalta, että meillä on pelastustoimi, jonka yhteydessä on ensihoito ja siellä ne ensivasteesta vastaavat lääkärit ja hoitajat. Jos tätä ei saa tällä tavalla toteuttaa, niin kuin nyt on riski siinä soten yhteydessä, niin me olemme ongelmissa monilla paikkakunnilla, missä se sairaala ja lääkäri ovat kaukana. Tämä moneen kertaan mainittu ongelmallinen 5 prosentin tai 500 000 euron raja on käsittämätön, sillä semmoista ei ymmärretä eikä todella tarvita missään muussa maassa kuin Suomessa — ei missään muussa maassa kuin Suomessa. Se koskee todellakin niin laboratorioita kuin vanhusten ruokahuoltoa, tukipalvelua, puhtaanapitoa, kunnossapitoa, työterveyshuoltoa, jätettä ja monia muita yhtiöitä, kunnallisia ja kuntayhtymien omistamia yhtiöitä. Nämä eivät ole markkinahäirikköjä, sillä tuottaessaan ja myydessään ne toimivat kaikki markkinaehtoisilla hinnoilla. Sitä valvovat sekä nämä virastot että markkinatuomioistuimet ja toiset yritykset. Että semmoinen väite, mitä edustaja Turunen täällä esitti, että sitä subventoidaan jotenkin kunnan muilla toiminnoilla, ei ole mahdollinen, se on lailla kielletty. Se on markkinaehtoista. Meillä ongelma tulee olemaan siinä, että meille tulee suuria yhtiöitä, jotka alihinnoittelevat omat ensimmäisten vuosien palvelunsa tullakseen sisälle niihin kuntiin ja kuntien palveluihin, ja kun monilla paikkakunnilla on olemassa vain se kunta tai kuntayhtymä ja ehkä yksi toinen toimija, niin nyt me avaamme yksityisen monopolimahdollisuuden, kun kuntapuolen toimijat eivät saa enää olla osallisina näissä kilpailutuksissa. Se on minun mielestäni ihan käsittämätöntä, ja kuten toistin jo äsken, on jo tällä hetkellä tiedossa yli sata yhtiötä, jotka joutuvat tästä ongelmiin. Ja vielä kolmas asia edustaja Turusen kommenteissa, mitä en ymmärrä: Miksi meillä hyvät yhtiöt, jotka toimivat monialaisesti, vaikkapa kunnostusta ja puhtaanapitoa ja muuta, nyt pitäisi pilkkoa? Minä en käsitä, mitä ihmeen järkeä siinä on — vain siksi, että saadaan parempi kilpailutusmahdollisuus joillekin muille yrityksille, niin että se tehokkuus, mikä on voitu vaikkapa palkanlaskennassa tai missä tahansa muussa näin järjestää — kaikki se hyöty — häviää, kun pitäisi pilkkoa pienempiin osiin nämä yhtiöt, joissa saattaa olla kuitenkin julkisella puolella vain muutama työntekijä. Että nyt me pakkoyhtiöitämme soten lisäksi myöskin tämän julkisen puolen kaiken muun ja pilkomme sen samalla tavalla yksittäisiin toimintoihin. Ei kuulosta hyvältä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-12-08T21:27:32,2016-12-08T21:36:04,Tarkistettu,1.1 2016_127_207,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy nyt ensi alkuun sanoa, että ei tätä hallituksen esitystä kannata ruveta tykillä ampumaan, mutta kyllä semmoisen Lahti-konepistoolin verran tästäkin löytyy moitteen sijaa. Ollaan todella ison kokonaisuuden äärellä, kun puhutaan kuitenkin julkisten hankintojen noin 34 miljardin kokonaispotista ja siitä, kuinka sitä voidaan jatkossa tehokkaammin ja paremmin meidän pk-sektorin yritysten ja sitä kautta myös työllistyvien suomalaisten, toivottavasti, työntekijöiden eduksi tulkita. Eli on pakko nostaa esille se, että tämä liikevaihtoproblematiikka on estänyt tällä hetkellä esimerkiksi paikallisten pk-sektorin rakennusyritysten kilpailuasetelman vaikkapa pienen koulun rakentamisessa: on tullut esteelliseksi, kun on edellytetty niin isoja, kolminkertaisia, liikevaihdon määriä kuin mitä on se urakkatarjous. Kyllä siinä kohtaa ollaan suljettu pois paikalliset elinkeinotoimen harjoittajat ja sitä kautta ollaan viety työpaikkoja myös niiltä paikallisilta työntekijöiltä. Erityisen tärkeäksi nostan kuitenkin työntekijöiden aseman ja sen, että tässä hallituksen esityksessä ei oteta toimeliaasti kantaa siihen, että me estämme tämänkin lakiesityksen yhteydessä sen, että meillä ei harmaata taloutta harjoiteta tässä maassa. Ja siihen olisi kyllä toivonut tältä hallitukselta huomattavasti ponnekkaampaa otetta. Voi sanoa, että sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton vastalauseessa on tämä asia onneksi nostettu esille, ja toivotaan, että tässä salikeskustelussa sille tulee tarpeeksi painoarvoa, niin että voitaisiin saada vaikka joku tätäkin koskeva lausuma vielä sitten loppuvaiheessa mukaan. On käsittämätöntä, että nämä poissulkemisperusteet, joita edustaja Paatero hyvin tuossa edellä kuvasi, eivät ole siellä mukana. Miksi väärintekijän poissulkemista ei pidetä automaattisesti mukana? Minun mielestäni oli hyvä se puheenvuoro, jossa tuotiin esille se, että olisi ollut hyvä — oliko edustaja Essayah tai edustaja Hassi, jompikumpi, korjatkaa — juuri nimenomaan se, että tämä veroseuraamus olisi tehty avoimeksi eli näitten yhtiöitten maksamat verot tulisivat esille. Se on itseltäni jäänyt tässä huomaamatta, ja oli todella kiva ottaa se tähän omaan puheenvuoroon esille, että näin todellakin pitäisi olla. Silloin meillä voisi kuitenkin moraalikeskustelua säilyä siitä, ja yhdessä harmaan talouden torjunnan kanssa tämä olisi ollut erityisen hyvä työväline, että näin voitaisiin jatkossa menetellä. Ollaan paljon puhuttu tämän innovatiivisuusaspektista, ja se on hyvä. Mutta kuultavana olleet asiantuntijat, jotka kävivät maa- ja metsätalousvaliokunnassa, eivät monenkaan kysymyksen jälkeen pystyneet sanomaan ja vakuuttamaan, että kun tätä innovatiivisuutta korostetaan, niin se tarkoittaa itse asiassa sitä, että se voi luoda referenssiä suomalaisille yrityksille. Näin varmasti tulee pääosin käymään, mutta itse itselleni annoin ymmärtää, että tämä innovatiivisuus täytyy kilpailuttaa. Jos me haluamme jotakin sellaista, mitä ei ole vielä olemassa — vaikkapa jossain kunnallisessa kaukolämpöyhtiössä halutaan suitsia päästöjä ja halutaan ostaa ja tilata jotakin — niin se tarvitsee kilpailuttaa. Ja se on todella huono, että meillä ei voi olla semmoista järjestelmää innovatiivisuuden osalta, että voisimme mahdollistaa sen, että jos valtio antaa innovaatiotukea, niin silloin ei tarvitsisi tätä hankintaa kilpailuttaa, koska sehän on alkuvaiheessa: silloin ei vielä tiedetä, mitä on tulossa. Siihen projektiin ja hankintaan valtio antaa tavallaan vaikkapa sen 30 prosenttia innovaatiotukea ajatelluista kustannuksista. Tämän mahdollisuuden jääminen niin, että se kaikki on kuitenkin kilpailutettava, jättää minulle sen pelon, että joudumme tekemään useamminkin Ruotsin-matkoja katsomaan sitä, kuinka lämpölaitoksiin, jotka on tehty suomalaisella osaamisella, niitä referenssejä löytyykin sitten Ruotsista, mutta vielä murheellisempaa on, että se ei olekaan suomalainen toimija, joka sen on tehnyt. On ollut hyvä huomata, että keskustapuolue on kuitenkin pyrkinyt hallituksessa kovasti olemaan kansan asialla ja pyrkinyt omalla osallaan vaikuttamaan siihen, että nämä alueelliset haja-asutusalueella olevat sidosyhtiöt tavallaan tässä jätehuollossa ja kaikessa muussakin olisivat edelleen mukana, sillä pelkään kyllä todella, ja minä sanoisin, että tämä on vielä realistista. Arvoisa puhemies! On nimittäin niin, että jos meille tulee toimija, joka vaikkapa pesee niitä Hoskosen paljon mainostamia toistemme paitoja kunnallisena toimijana, ja tälle luodaan vain 5 prosentin mahdollisuus tuottaa niitä palveluja, niin tulee joku ulkopuolinen taho, joka tarjoaa halvemmalla, ja sitten joku kolmas. Eli tässä vaiheessa tietysti on se iso toimija, ja sitten tulee joku toimija, joka on tavallaan tilattu siihen kilpailutilanteeseen ja tarjoaa vähän kalliimmalla, jotta tämä iso, jopa koko Suomen käsittävä yritys saa sen omakseen ja sitä kautta voi ruveta hintoja nostamaan, ja tässä kohtaa tämä hankintalain 5 prosenttia on kyllä suoraan sanoen kuntalaisia ja suomalaisia nilkkaan ampuva. Mutta lopuksi, arvoisa puhemies, täytyy sanoa, että tämä on mahdollisuus kotimaiselle ruualle mutta erityisesti lähiruualle. Nytkin meillä on mahdollisuus tämänkin hankintalain voimassa ollessa, kun osaamista olisi, käyttää sitä enemmän hyödyksemme, mutta nyt lain sisällä on kuitenkin tätä ohjausta ja ohjaavuutta tähän, kuinka hankintalakia voidaan käyttää. Se on yksi tämän esityksen pluspuolia ja erittäin vahvoja, niin että hankintaosaamista viedään kuntiin, jotta meillä kotimainen lähiruoka ja kotimainen ruoka voivat olla paremmin siellä kilpailutettavana. Minun mielestäni on tärkeätä, että kilpailutustilanteessa voidaan edellyttää, että pitää olla meillä olevien kriteerien mukaista, niin että sillä possulla on se saparo taikka broilerilla on se nokka. Eli jos meillä itsellä on lainsäädäntö, mitä me haluamme noudattaa, niin kyllä meidän tässä tilanteessa ruokahankinnoissa pitää pystyä julkisella puolella määrittelemään, että näiden kriteerien pitää olla kestäviä. Minä ainakin jatkossa haluan tietää, mitä lapseni syö koulussa, mitä meidän vanhukset saavat palvelukeskuksissa. Sen pitää olla kotimaista, mielellään lähiruokaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-08T21:36:18,2016-12-08T21:45:36,Tarkistettu,1.1 2016_127_208,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy olla todella sitkeitä hankintalain ystäviä, jotka jaksavat täällä vielä tähän aikaan istua, mutta olen iloinen siitä, että näin on. Tämähän pohjautuu tietysti siihen EU-direktiiviin, josta täällä on paljon mainittu, ja se direktiivi oli varsin hyvä selkänoja myös kansallisen lainsäädännön uudistamiselle. Tämä kaari on ollut aika pitkä tämän valmistelun suhteen. Minullakin on ollut tilaisuus nyt useamman vuoden aikana tätä seurata ja viime hallituskaudella tästä aiheesta vastaavana ministerinä jopa ottaa vastaan se mietintö, jonka pohjalta tätä lainsäädäntöä ollaan nyt täällä valmistelemassa. Ja todella, tässä on merkittävistä asioista kysymys. Väittäisin, että eduskunnan tämän syksyn yksi tärkeimpiä lakihankkeita on nyt käsitteillä, koska sen merkitys taloudellisesti on niin suuri, 34 miljardin hankinnoista on kysymys. Jos ne osataan tehdä fiksusti, ne hankinnat ovat myöskin kuntalaisten ja kuntien verovarojen hyvää käyttöä ja palvelevat monella tavalla. On niin, että tässä hankintalaissa on paljon hyviä asioita: hankinnan jakaminen, joustavat järjestelmät, neuvottelumenettelyn selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen, jopa tämä innovatiivisuuden tuominen — joskin siinä me olisimme toivoneet vieläkin rohkeampaa etunojaa näitten innovatiivisten hankintojen kirjaamiseen, joka olisi tuonut tämmöistä uutta, luovaa. Edustaja Sarkkinen kuvasi hyvin sitä vastalausetta, jonka me olemme talousvaliokunnassa joutuneet jättämään — valitettavasti jättämään — enkä kaikkea lähde tässä tietenkään toistamaan tältä osin. Niin kuin tässä on käynyt ilmi niin Pirttilahden kuin Hoskosenkin puheenvuoroista, sydän taitaa sykkiä niille ajatuksille, joita me edustamme hankintalain eräissä kohdissa, jotka liittyvät ulosmyyntiin, mutta ratkaisut nyt kuitenkin menivät valitettavasti toisella tavalla. Ensimmäinen asia, johon kiinnitän huomiota, on hinta—laatu-suhde. Tästä on puhuttu paljon, ja pelkän hinnan perusteella ei pitäisi tehdä ratkaisuja vaan kokonaisarvio ja laatu edellä. Varsinkin palveluissa, jotka eivät ole materiaalisia tai ovat tavarapalveluja, hinnan pitäisi olla toissijainen. Tästä periaatteesta olemme täällä paljon puhuneet, ja se on tässä meidän vastalauseessa voimakkaasti, kuten elinkaarihankintojen merkittävyyttä on haluttu korostaa, niin että se ei ole vain mahdollista vaan siinä olisi tukevammat kirjaukset sen suhteen. Sitten kysymys siitä, millä sosiaalisilla ja ekologisilla pelisäännöillä hankintoja tehdään. Haluan korostaa sitä, että viime hallituskaudella sovittiin, että keskushallintoviranomaisten hankintasopimuksiin ja rakennusalan hankintasopimuksiin täytyy ottaa ehto työsuhteiden minimiehdoista. Nyt tässä esityksessä ei ole lähdetty tätä laajentamaan muille aloille, mistä siinä valmistelussa puhuttiin, että kun hankintalaki uudistetaan, niin palataan sitten näihin muihin ehtoihin, ja meidän mielestämme tämän minimiehtojen noudattamisen velvoitteen pitäisi koskea kaikkia hankintayksiköitä. Se liittyy myös harmaan talouden torjuntaan. Tässä on iso puute tässä esityksessä. Pakollisesta poissulkemisesta hankinnoissa on täällä puhuttu aika paljon, enkä halua siitä puhua sen enempää nyt tässä yhteydessä, mutta se on erittäin tärkeä asia. On mielestäni käsittämätöntä, että kun me teimme tähän omaan esitykseemme luettelon niistä harmaan talouden kannalta tärkeistä laeista, joiden pitäisi olla itsestäänselvänä poissulkemisperusteena, niitä ei voitu tänne ottaa. Tämä on kyllä tosi huono juttu, alkaen myös liiketoimintakiellosta. No, eniten täällä on puhuttu tästä ulosmyynnistä ja siihen liittyvistä pulmista ja... Miten minä nyt sanoisin? Tällä hallituksella alkaa olla vähän semmoinen tavaramerkki, että tämä on tämmöinen yhtiöittämishallitus. (Jari Myllykoski: Kyllä!) Sotet yhtiöitetään, hankintalaki tulee yhtiöittämiseen, työvoimapalvelut yhtiöitetään — vastaus kaikkiin yhteiskunnallisiin rakenneuudistuksiin on yhtiöittäminen. Kun me olemme aina vähän kritisoineet sitä, että EU säätää määräyksiä ja ahdistaa meitä ja niitä pitää noudattaa, niin nyt kun EU sallii 20 prosentin rajan, ei ole mitään euromääräistä rajaa, niin me itse teemme paljon ahtaammat rajat näille säädöksille, 5 prosenttia, ja vielä pöhkömpi esitys on tämä 500 000 euroa, joka tekee todella suuria vaikeuksia käytännössä toteuttaa näitä asioita. Ja sitten me yritämme hallituksen esityksen mukaan ratkoa näitä eräitä kohtia tämmöisellä erillislainsäädännöllä jätehuollon osalta ja monien muiden osalta, ja ei se nyt oikein tähän norminpurkutalkooseenkaan sovellu. Ja muutenkaan näin ei pitäisi tehdä. Kuntien muodostamat jätehuoltoyhtiöt itse asiassa ovat ennen kaikkea pienten yritysten työllistäjiä ja kumppaneita, myös omassa palvelutarjonnassaan. Tässä mielessä tämä argumentaatio, josta täällä on nyt puhuttu, on kyllä käsittämätöntä, että tähän ei lähdetty ottamaan sitä 20 prosentin rajaa, koska tämä ei koske pelkästään jäteyhtiöitä, niin kuin on puhuttu, vaan tämä koskee laboratoriopalveluita, työterveyshuoltoa, monia muita asioita. Jos tämä poliittinen liike on seuraavassa hallituksessa, niin kyllä näihin rajoihin pitää palata uudestaan. Sitten sote ja muut erityispalvelut. Uudistustahan on siis se, että nykytilaan nähden tämä 400 000 euron kansallinen kynnysarvo on parempi kuin nykyinen, mutta mekin olemme sitä mieltä, että tämä 750 000 euroa olisi perusteltu, ja sitä kaikki sosiaali- ja terveysalan julkisen sektorin tahot ovat edustaneet. Tämä on ehkä semmoinen asia, johon olisi voinut ja pitänyt palata. Yhdyn niihin näkemyksiin, jotka liittyvät vammaisten ja vanhusten palveluihin, siihen, että niiden sopimusten, joita tehdään, pitää olla pidempikestoisia näiden ihmisten elämänturvan näkökulmasta katsottuna. Tämäntyyppisiä arvioita meilläkin on, ja siltä pohjalta tietysti jouduimme jättämään tällaisen oman esityksen, joka poikkeaa nyt hallituksen esityksestä. Vaikka tässä on pääosin hyviä asioita, niin nämä ovat meidän mielestämme epäkohtia, joihin täytyy palata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-12-08T21:45:48,2016-12-08T21:53:20,Tarkistettu,1.1 2016_127_209,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä on monta kertaa jo todettu, kyllähän tämä hallituksen esitys hankintalaiksi on pääosin hyvä ja tervetullut muutos julkisten hankintojen sääntelyyn. Tämän muutoksen tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, yksinkertaistaa hankintamenettelyjä, selkeyttää lain keskeisiä käsitteitä, parantaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksia tarjouskilpailuissa, parantaa mahdollisuuksia huomioida ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia sekä turvata kaikille tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa — kaikki erittäin hyviä tavoitteita sinänsä, ja pääosin nämä lain tavoitteet toteutuvat esityksessä ihan hyvin. Hankintamenettelyn yksinkertaistaminen sekä esimerkiksi innovatiivisten hankintojen helpottaminen tuovat semmoista kaivattua joustavuutta hankintayksiköiden toimintaan, ja pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksia parannetaan helpottamalla hankintojen pilkkomista pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Hallituksen esitys vie hankintalainsäädäntöä oikeaan suuntaan, mutta joiltakin osin se on kyllä riittämätön. Erityisesti olisimme toivoneet, että ympäristö- sekä sosiaaliseen ja yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvien kriteerien käyttöä tässä olisi otettu tiukemmin ja velvoittavammin, aivan kuten EU:n hankintadirektiivi sen mahdollistaa. Toisaalta myös täällä on paljon jo tänään puhuttu siitä, että tässä esityksessä on asetettu tarpeettoman tiukat rajat näiden sidosyksiköiden ulosmyynnille. Me vihreät olemme jättäneet tästä oman vastalauseemme ja näissä olemme nostaneet esiin näitä muutamia ongelmakohtia, joita tähän esitykseen on jäänyt. Todellakin yksi on tämä sidosyksikkösääntely ja tämä 20 prosentin raja. Meidän mielestämme siis sen rajan olisi pitänyt olla siinä 20 prosentissa, minkä EU:n hankintadirektiivi sallii, ja ilman mitään euromääräistä rajaa. On kummallista, että me täällä Suomessa, harvaan asutussa maassa, katsomme, että meillä olisi kaikkialla ympäri Suomen niin hyvä tilanne, että aidosti markkinaehtoista kilpailua syntyisi — näinhän ei ole. Suurissa kaupungeissa, tiheästi asutulla alueella näin varmasti on, mutta meillä on paljon alueita, missä aitoa kilpailua ei synny, ja siksi näillä kuntien omistamilla yhtiöillä on erityisen tärkeä rooli. Liian alhainen ulosmyyntioikeus aiheuttaa vaikeuksia erityisesti terveydenhuollossa, kun tiedetään, että terveydenhuollon tarvitsemia tukipalveluja on keskitetty esimerkiksi alueellisiin liikelaitoksiin ja näin on pystytty turvaamaan laboratoriotoimintaa tai kuvantamistutkimuksia haja-asutusalueella ja saavutettu merkittäviä kustannussäästöjä. Nyt jos tämä ei jatkossa enää ole mahdollista, niin se vaikeuttaa kyllä erityisesti myös niitä alueen pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat käyttäneet näitä tukipalveluita. No, sitten yksi huoli, minkä me olemme nostaneet esiin, on hankintoja koskeva neuvonta, ohjaus ja seuranta. Me tiedämme, että vastuullisten hankintojen edistämisessä ongelma ei ole niinkään se, etteikö lainsäädäntö jo nyt olisi mahdollistanut muunkin kuin hinnan käyttämistä kriteerinä, vaan iso ongelma on ollut se, että hankintayksiköillä ei ole ollut riittävää osaamista. Siksi me olemme ehdottaneet, että tähän lakiin sisällytettäisiin neuvontavelvoite, joka varmistaisi, että laadukasta neuvontaa järjestetään joka puolella Suomea ja että neuvonnassa korostetaan sosiaalisten, ympäristö- ja hallinnollisten kriteerien asettamisen mahdollisuutta. Vihreät esittääkin erillisen neuvontapykälän ottamista lakiin, joka velvoittaisi valtion viranomaisia huolehtimaan siitä, että riittävästi neuvontaa erityisesti muiden kuin hinnan käyttämisestä kriteerinä on saatavilla, ja sitä, että hallitus ryhtyy toimiin neuvonta-, ohjaus- ja seurantayksikön perustamiseksi. Me tiedämme kaikki, miten merkittävä rooli julkisilla hankinnoilla Suomessa on. Niitä tehdään vuosittain noin 30 miljardin euron arvosta, mikä on noin viidennes bruttokansantuotteesta, ja siksi julkisella sektorilla on merkittävä rooli ostajana ympäristönsuojelun, sosiaalisen vastuullisuuden ja yritysten yhteiskuntavastuun edistämisessä. Näistä erilaisista muista kriteereistä puhutaan paljon, esimerkiksi sosiaalisesta vastuullisuudesta julkisissa hankinnoissa puhutaan paljon, mutta tekoja kuitenkin on käytännössä melko vähän. Siksi olisi tärkeää, että lainsäädännön tasolla selkeästi lähetettäisiin viesti siitä, että pelkkä halvin hinta on toissijainen valintaperuste hankinnan kokonaisuuteen nähden ja että muilla kriteereillä, kuten laadulla, elinkaarikustannuksilla ja vastuullisuudella, on suurempi painoarvo. Koska tällaisten yhteiskuntavastuukriteereiden käytön edistäminen vapaaehtoisuuden pohjalta ei ole tuottanut tulosta, niin olisi ihan suoraan laissa määriteltävä se, että hankintaviranomaiset eivät saa käyttää hintaa tai kustannuksia hankintasopimuksen ainoana tekoperusteena. No, sitten tämä yritysten yhteiskuntavastuu ja verovastuullisuus. Tässä hallituksen esityksessä ei ole huomioitu yritysvastuuta ja yritysten veronmaksuun liittyviä kriteereitä, ja niinpä me esitämme, että nämä otettaisiin siihen mukaan. Yritysten verojalanjäljen huomioiminen olisi yksi hyvä keino, ja esitämmekin, että tähän lakiin lisätään säännös siitä, että kilpailutuksen voittaneen yrityksen on julkistettava verotietonsa maakohtaisesti kilpailutuksen aiheena olleen hankinnan toteuttamisen ajalta. Tämä lisäisi läpinäkyvyyttä ja varmistaisi sen, että emme ole tilanteessa, jossa hankinnoista valtaosa menee monikansallisille yhtiöille, jotka sitten aggressiivisen verosuunnittelun keinoin siirtävät hankinnan kohteena olevasta liiketoiminnastaan saamansa voitot pois Suomen verotuksen piiristä. Sitten nämä vammaisten henkilöiden elämänmittaiset palvelut. Aivan kuten täällä on jo moneen kertaan nämä otettu esille ja todettu se mahdollisuus, että nämä olisi voitu jättää tämän kilpailutuksen ulkopuolelle, me kannatamme myös sitä. Luulemme, että se pelkkä ponsi ei siellä riitä, vaikka sinänsä on hyvä, että tämä ponsi on siinä mietinnössä mukana, mutta olisi ollut selkeämpää, että ne olisi rajattu ihan kokonaan pois tästä hankintalain ulkopuolelle, koska se on aivan mahdollista. Silloin estämme sen, että tämmöisiä elämänmittaisia palveluja tarvitsevat joutuvat tietyn vuosimäärän jälkeen aina siirtymään paikasta toiseen, uuteen kotiin ja uusien hoitajien hoidettaviksi. Se ei ole ihmisarvoista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-08T21:53:28,2016-12-08T22:01:28,Tarkistettu,1.1 2016_127_210,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaankin tämä hankintalakiprosessi on päätymässä lopputulokseen, ja tästä lopputuloksesta totean sen, että se on pääosin kiitettävä. Tässä on monia hyviä puolia, jotka kehittävät meidän julkisen sektorin hankintoja hyvään suuntaan. Erityisen hyvä on tämä hankintojen jakamisen ja osittamisen mahdollisuus. Itse olen huomannut paljon eri kunnissa kuntapäättäjien kanssa keskustellessani, että olisi halua pieniä näitä hankintoja ja suosia näin paikallisia pieniä yrityksiä erityisesti elintarvikehankintojen osalta. Uskon, että tällä on positiivisia vaikutuksia. Samaten nämä innovatiiviset hankinnat ovat hyvä avaus. Itse olen osallistunut tämän asian käsittelyyn ympäristövaliokunnassa, jossa annoimme lausunnon talousvaliokunnalle tämän asian käsittelyyn. Siellä tietenkin kiinnitimme huomiota erityisesti tähän jätehuoltoon ja tähän jätehuollon sidosyksikkösääntelyyn. Toivoimme siinä lausunnossa, että talousvaliokunta ottaisi huomioon tämän ulosmyynnin rajan, ja on siihen peilaten erittäin hyvä, että tähän on nyt nämä siirtymäsäännökset saatu, mikä antaa alalle tietyllä tapaa aikaa tähän sopeutua. Myöskin olen siitä erittäin iloinen, että se on tänne lausuman muotoon sitten muotoiltu. Toivomme siinä, että erillislainsäädännöllä olisi mahdollista sitten jätelain tarkastelun yhteydessä tätä katsoa, ja uskon, että tähän siinä yhteydessä sitten joudutaan palaamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-08T22:01:29,2016-12-08T22:03:14,Tarkistettu,1.1 2016_127_211,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat, myös opposition edustajat! (Oppositiosta: Ohhoh, kiitos!) Julkisten hallintojen tulee olla avoimia ja läpinäkyviä. Niiden tulee myös mahdollistaa paikallisten toimijoiden huomioiminen entistä paremmin. Niin kuin edustaja Ihalainen edellä toi esille, tässä on kyse erittäin merkittävästä rahamäärästä, joka tässä liikkuu, ja silloin se on meidän kaikkien etu, että nämä toimivat avoimesti ja läpinäkyvästi. Kilpailutusosaaminen on aika usein se, mistä keskusteluja käydään ja mihin usein ongelmatkin kilpistyvät, toisaalta sitten ne kilpailutuksessa käytettävät kriteerit. Aika usein olen itse tässä vuosien aikana törmännyt siihen, että on lopulta todettu, että ""olisihan se ollut jo mahdollista, mutta"". Ja toisaalta hinta on ollut niin kovin helppo kilpailuttamisen tie, eli on menty niin sanotusti sen helpoimman tien kautta. Tai sitten sellaisia kilpailutuksia olen nähnyt, että kun kuntapäättäjät ovat vaatineet, että laatukriteerien pitää mukana olla, niin laatukriteerit on tehty sellaisiksi, että kaikki ovat ne käytännössä ruksittaneet ja täyttäneet, ja sen jälkeen todellinen kilpailu on käytykin enää hinnalla. Tällaisiakin esimerkkejä valitettavasti löytyy. Eli tätä hankintaosaamista pitää ehdottomasti parantaa kaikkialla, ja sitä myös tässä lainsäädännössä tuodaan mukaan. Tämä hankintalain uudistaminen jatkaa siis normien purkua, sääntelyn yksinkertaistamista, ja tällä pyritään myös kilpailuhäiriöiden vähentämiseen, hankintojen keskittymiseen puututaan ja myös hankittavana olevia kokonaisuuksia pienennetään, niin kuin tässä aiemmissakin puheenvuoroissa, niin hallituksen kuin oppositionkin puheenvuoroissa, on esille tuotu. Tämä uudistus osaltaan jatkaa mielestäni myös hyviä toimia yritysten ja sitä kautta myös työllisyyden vahvistamiseksi. Aiempia päätöksiähän ovat olleet yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisävero, vanhemmuuden kustannusten tasaaminen ja nyt myös hankintalain uudistaminen. Sekin tulee omalta osaltaan tukemaan pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja mahdollisuuksia kasvuun ja niiden elinvoimaa myös siellä palveluiden lähellä. Tämän lain myötä pienemmätkin yritykset pääsevät mukaan kilpailutuksiin, eli laajuus ja suuret kilpailukokonaisuudet eivät enää blokkaa niitä niin usein ulos kuin tähän asti on tapahtunut. Yrittäjyyden ja sitä kautta uusien työpaikkojen synnyn takia tärkeä uudistus on kansallisten hankintojen sääntelyn merkittävä keventäminen. Uutena tulee myös lisää neuvontaa näille tarjoaville yrityksille. Lisäksi laki kannustaa myös tietynlaiseen markkinavuoropuheluun näiden hankintojen tekijöiden välillä, niin myyjien kuin ostajienkin välillä. Tämä varmasti tulee osaltaan parantamaan myös hankintaosaamista. Uudistuksessa myös kilpailutusten kynnysarvot nousevat. Tavara- ja palveluhankintojen kilpailutuksen raja nousee 60 000:een nykyisestä 30 000 eurosta. Tämä on myös hyvä uudistus paikallisten yritysten tulevaisuudelle. Eli pitää olla keinoja myös tehdä niitä hankintoja sieltä läheltä, ja tämä on varsin perusteltua siihen. Jäteasiassa, mistä tässäkin on käyty keskustelua, meillä olisi mielestäni paljonkin tehtävää. Meillä on ollut kummallinen jätteiden sosialisointi tässä maassa käynnissä. Meillä on ajettu hyviä, toimivia jätejärjestelmiä alas, haluttu viedä suurempiin yksiköihin, ja sitä kautta paikalliset palvelut ja paikalliset toimijat on ajettu erittäin ahtaalle ja myös palvelut ovat heikentyneet. Itse asiassa tämäntyyppinen malli, joka meillä on käytössä, ei kyllä ole ohjannut myöskään jätteiden määrän vähentämiseen. Olen itse käyttänyt joskus esimerkkinä sitä, miten kerrostalossa, kun taloon hankitaan huoneistokohtaiset vesimittarit, vedenkulutus laskee noin 30 prosenttia, kun joutuu siis itse vastaamaan siitä, mitä kuluttaa. Ja nyt jätehuollossa Suomessa on menty täysin toiseen suuntaan eli yhteisvastuullisuuteen. Ihmettelen, että sitä täällä salissa on myös tuettu tämänkin illan keskustelussa. Paljon järkevämpää olisi se, että jokainen maksaisi itse aiheuttamansa jätteet, ja se kannustaisi jätteiden vähentämiseen aiempaa paremmin. Eli jätepuolella meillä kyllä tehtävää riittää. Sidosyksikköhankintoihin tulevat tiukat edellytykset ovat täällä myös tulleet esille, ja tämä jäteyhtiökysymys on sellainen, että itsekin pidän sitä valitettavana enkä ymmärrä, millä tavalla se tulee tilannetta parantamaan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto saa myös tämän lainsäädännön myötä uudeksi tehtäväkseen valvoa julkisten hankintojen laillisuutta. Tämä on myös hyvä uudistus. Tällä hetkellähän meillä usein on tilanne ollut se, että käytännössä toiset yrittäjät, toiset kilpailutukseen osallistuneet, ovat joutuneet tätä valvontaa tekemään. Se on johtanut erilaisiin valituksiin eri instansseihin ja myös riitatilanteisiin. On paljon selkeämpää, että siinä on joku toinen taho, joka tätä valvontaa tekee. Eli tämä Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaantulo tähän hankintojen laillisuusvalvontaan on erittäin myönteinen asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-08T22:03:28,2016-12-08T22:10:06,Tarkistettu,1.1 2016_127_212,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Herra puhemies! Hankintalain uudistus tällaisena on nähtävä erittäin vahvasti myös puitelakina. Tämä jättää erityisesti tarpeita erillislainsäädännöllä tarkentaa tämän lain pykäliä ja henkeä siltä osin, että ei pääse muodostumaan mihinkään päin monopoleja tai siihen verrattavia määrääviä markkina-asemia, jotka väistämättä johtavat asiakasmaksujen korottamiseen. Tämä vaara on kaikkialla markkinoilla. Tässä mielessä erillislainsäädäntöä täytyy tarkastella hyvinkin voimakkaasti. Tämä vaara on aivan erityisesti niillä alueilla, joilla markkinat ovat ohuet, ja nehän ovat useimmiten ohuet haja-asutusalueella. Siksi on oleellisen tärkeää, että talousvaliokunta on mietintönsä ponsiin kirjannut tämänkaltaiset asiat, näiden seuraamisen, ja painottanut sitä, mikä merkitys erillislainsäädännöllä tällä kohtaa on, jotta näitä äsken mainitsemiani asioita ei pääse muodostumaan. Hankintalaissa on monia hyviä kohtia, se on ihan selvä, mutta tältä osin tämä on tarkan työn paikka jatkovalmistelussa. Puutun myöskin tuohon valvonta-asiaan, jossa kilpailu- ja kuluttajaviranomaiselle annetaan jälleen uusi tehtävä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtäväthän kaiken kaikkiaan ovat erittäinkin ristiriitaiset. Sen pitää yhtä aikaa huolehtia kilpailusta, terveestä kilpailusta, ja kuluttajan edusta. Ne menevät väkisinkin ristikkäin. Tässäkin mielessä meidän on syytä myöskin harkita, onko tämä nykyinen työnjako hyvä vai olisiko mahdollisesti joitain muita ratkaisuja, jotka tähän tilanteeseen ja tähän markkinatilanteeseen sopisivat paremmin kuin nykyisenkaltainen valvontajärjestelmä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-12-08T22:10:08,2016-12-08T22:12:13,Tarkistettu,1.1 2016_127_213,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on laajalti kehuttu myös tätä hallituksen esitystä uudeksi hankintalaiksi, ja toden totta päästään eteenpäin. Tällä uudella lainsäädännöllä on monia etuja, mutta myös puutteita, niin kuin täällä on tullut puheenvuoroissa esiin. Ehkä tämä on niin suuri kokonaisuus ja niin pitkä historia myös tällä uudistuksella, että pitää olla useampi vaalikausi, ennen kuin se saadaan täydelliseen malliin. Nyt se jää joiltakin osin keskeneräiseksi. Minusta on tärkeätä se, mitä edustaja Ihalainen sanoi, että tähän voidaan palata seuraavilla vaalikausilla. Tämähän on poliittinen päätös, että rajataan tämä ulosmyyntioikeus 5 prosenttiin eikä siihen 20:een, jonka EU-direktiivi sallisi. Minkälainen kompromissi tämä on, valiokunnassa tiedetään paremmin, minkälaisen keskustelun jälkeen tämä päätös 5 prosentista syntyi, mutta se on poliittinen linjaus, ja se voidaan muuttaa silloin, jos eduskunnassa on toisenlainen poliittinen kokoonpano. Tähän voidaan palata, niin kuin edustaja Ihalainen sanoi. Sinänsä ei ole erityistä se, että Suomessa tulkitaan direktiivejä kovin tiukasti. Jo nykyisen direktiivin aikana Suomessa on tulkittu kilpailutusmääräyksiä tiukemmin kuin olisi ollut välttämätöntä. Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota siihen nelosponteen, joka valiokunnan mietinnössä on, joka on ihan positiivinen ja jossa korostetaan vanhusten asumispalvelujen järjestämistä inhimillisellä ja asiakaslähtöisellä tavalla. Tämä on ponnessa ihan hyvin kirjattu, mutta asia on myös pykälätasolla vastalauseessa numero 1 esimerkiksi tässä 101 §:ssä, Suorahankinta erityistilanteissa. Meidän vastalauseessamme käy ilmi, että tällainen suorahankinta ei vain ainoastaan hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa vaan vähän lievemminkin indikaatioin voisi tulla kysymykseen silloin, kun on kysymys tällaisesta vanhusten, vammaisten oikeuksien turvaamisesta. Tärkeä perustuslakinäkökohta myös tässä kohdassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+7.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-12-08T22:12:14,2016-12-08T22:14:08,Tarkistettu,1.1 2016_127_214,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  kaupallisen  kalastuksen  vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Valiokunnan puheenjohtaja Leppä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_215,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  kaupallisen  kalastuksen  vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Herra puhemies! Tässä lakimuutoksessa kaupallisen kalastuksen vakuutuslaista esitetään valtiontukeen oikeuttavien vakuutustapahtumien ja valtiontuen määrää alennettavaksi. Elikkä tämä on säästölaki, jolla tavoitellaan noin 400 000—500 000 euron vuosittaista menosäästöä sopeuttamalla tukijärjestelmä vuosittain käytettävissä olevien määrärahojen mukaiseksi. Ehdotuksessa esitetään avomerialusten pyydysten rajaamista vakuutusten ulkopuolelle ja rannikkokalastuksessa nykyisen 90 prosentin tukitason lähtökohtaista alentamista. Erityisen tärkeänä valiokunta piti muun muassa sitä, että hylkeiden rysäpyydyksille aiheuttamat vahingot ovat lakiehdotuksessa jatkossakin nykyisen kaltaisen ja nykyisen 90 prosentin vakuutustuen piirissä. On selvää, että nämä korvaukset eivät kata kaikkia saalisvahinkoja, joten erityistä huomiota tulee kiinnittää kestävän käytön mukaiseen tehokkaaseen hylje- ja merimetsokantojen vähentämiseen. Valiokunta pitää täysin välttämättömänä hylkeiden metsästyksen tehostamista ja metsästysaikojen muuttamista sekä myös kokonaan uusien keinojen kehittämistä tehostamaan kannanhoitoa. Valiokunta toteaa myös, että lakiehdotus johtaa todennäköisesti tarpeeseen nostaa merkittävästi kalastajilta perittäviä vakuutusmaksuja ja kaupallisten kalastajien omavastuuta vahingoista. Valtiontuen väheneminen kalastusvakuutusjärjestelmässä vaikuttaa siten negatiivisesti kalastusyritysten kustannuksiin ja kannattavuuteen. Siksi pidetään erittäin tärkeänä, että kaupalliset yksityiset vakuuttajat kehittäisivät jatkossa vakuutustuotteitaan avomerikalastajille. Nykyisin ne muilta osin puuttuvat. On tietenkin sanottava, että avomerikalastuksessa vuoden alusta käyttöön otettava uusi siirrettävien toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden järjestelmä tuo uusia mahdollisuuksia erityisesti troolikalastajille parantaa kalastuksensa kannattavuutta. Valiokunta pitää tarpeellisena, että vakuutustuen alentamisen vaikutuksia sekä avomerikalastukseen että rannikkokalastukseen seurataan ja pyritään löytämään keinoja kaupallisen kalastuksen kustannusten alentamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Valiokunta korostaa myös sitä, ettei valtiontalouden säästöjä enää jatkossa tule kohdentaa elinkeinokalatalouden erittäin vähäisiin tukiin. Tämä mietintö ei ole yksimielinen, vaan siihen sisältyy myös hylkäävä esitys, joka täällä varmasti myöhemmin esitellään.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+8.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-12-08T22:14:37,2016-12-08T22:17:43,Tarkistettu,1.1 2016_127_216,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  kaupallisen  kalastuksen  vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annettua lakia. Esityksen tavoitteena on saavuttaa 400 000—500 000 euron vuotuinen menosäästö sopeuttamalla tukijärjestelmä vuosittain käytettävissä olevien määrärahojen mukaiseksi. Mielestäni esitys ei ole hyvä mutta ei myöskään huono. Pidänkin esitystä kompromissina. (Naurua) Esityksen mukaan valtio säästää rahaa, se on se hyvä puoli. Huonona näen sen, että esityksen mukaan menosäästöistä noin 80 prosenttia kohdistuisi avomerikalastukseen ja noin 20 prosenttia rannikkokalastukseen. Yli 12‑metristen kalastusalusten troolipyydykset olisivat jatkossa kokonaan vakuutustuen ulkopuolella. Lisäksi yli 12‑metristen avomerialusten pyydykset voivat ilman valtiontukea jäädä kokonaan vakuutustarjonnan ulkopuolelle. Esityksen mukaan pienemmillä aluksilla harjoitettavassa rannikkokalastuksessa isorysät siirrettäisiin 90 prosentin tuen piiristä 70 prosentin tuen piiriin ja rannikkokalastuksen troolien tuki laskisi 40 prosenttiin lukuun ottamatta hylkeiden isorysille aiheuttamia vahinkoja, joiden korvaustaso säilyy ennallaan. Pidän näitä esityksen kohtia erittäin suurena haasteena, ja sen vaikutuksia tuleekin seurata aktiivisesti ja pyrkiä löytämään jatkossa keinoja kaupallisen kalastuksen kustannusten alentamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Pitää muistaa, että juuri näistä aluksista tuodaan suomalaiseen joulupöytäänkin puhdasta ruokaa. Ellei se tule näistä aluksista, se tuotetaan esimerkiksi Venäjältä tai Kiinasta, ja se ei välttämättä ole suomalaisten etu. Avomerikalastuksessa pyydyksille ei ole tällä hetkellä tulossa vaihtoehtoista kaupallista vakuuttajaa, joten vakuutusturvan ulkopuolelle jääminen kasvattaa yrittäjäriskiä. Onneksi tähän tuo vähän helpotusta osaltaan hallituksen esitys yrittäjätulon vähennyksestä. Tämä yrittäjävähennys on osa hallituksen laajempaa pienten ja keskisuurten yritysten ja yrittäjyyden toimintaedellytysten parantamishanketta. Myös kalastusyrittäjät hyötyvät tästä verovähennyksestä. On selvää, että valtiontuen väheneminen kalastusvakuutusjärjestelmässä vaikuttaa negatiivisesti kalastusyritysten kustannuksiin ja kannattavuuteen. Maa- ja metsätalousvaliokunnassakin pidimme tärkeänä, että kaupalliset yksityiset vakuuttajat kehittäisivät jatkossa vakuutustuotteita avomerikalastajille. Yhtenä vahingontuottajana kaupalliselle kalastukselle näen hylkeiden ja merimetsojen runsastumisen. Niiden runsastumisen myötä myös niiden aiheuttamat vahingot kalastukselle sekä saalis- että pyydystappioina ovat nousseet suuriksi ja haittaavat merkittävästi rannikkokalastusta aiheuttamalla muun muassa kannattavuusongelmia. Näiden kannan lisääntymisen hillitsemiseksi tulee tehdä rohkeita päätöksiä. Se osaltaan auttaisi kaupallisten kalastajien taloutta. Toivon myös, että hylkeiden rysäpyydyksille aiheuttamat vahingot ovat jatkossakin nykyisen 90 prosentin vakuutustuen piirissä, kuten lakiehdotuksessa luvataan. Esityksessä kerrotaan, että Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmasta vuosille 2014—2020 maksetaan rannikkokalastajille korvausta hylkeiden ja merimetsojen saaliille aiheuttamista vahingoista. Korvaus vahingoittuneesta saaliista on enintään 7 000 euroa vuodessa kalastajaa kohden. Jokainen kaupallisen kalastuksen kanssa tekemisissä ollut ymmärtää, että tuo kyseinen summa on hyvin pieni eivätkä tällaiset kor-vaukset kata kaikkia saalisvahinkoja. Kuten valiokuntakin toteaa, erityistä huomiota tulee kiinnittää kestävän käytön mukaiseen tehokkaaseen hylje- ja merimetsokantojen vähentämiseen. Valiokunta piti myös täysin välttämättömänä hylkeiden metsästyksen tehostamista ja metsästysaikojen muuttamista sekä myös kokonaan uusien keinojen kehittämistä tehostamaan kannanhoitoa. Nämä olisivat hyviä keinoja auttaa kaupallisia kalastajia Suomen vesialueilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+8.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-12-08T22:17:59,2016-12-08T22:22:29,Tarkistettu,1.1 2016_127_217,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  kaupallisen  kalastuksen  vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomeen luotiin 20-luvulla kalastusvakuutus, jossa valtio osallistuu kalanpyydyksille ja kalastusaluksille aiheutuvien vahinkojen korvaamiseen. Järjestelmä luotiin, koska kaupalliset vakuutuksenantajat pitivät kalastajien aluksia ja pyydyksiä liian riskialttiina vakuutuskohteina. Nyt käsittelemme esitystä, jossa troolikalastuksen vakuutustuki poistetaan kokonaan ja valtionosuutta rysä- ja venevahinkojen korvauksista vähennetään. Kaupallisen kalastuksen vakuutustuki on kuitenkin hyvin tärkeä tukimuoto erityisesti rannikkokalastukselle. Rannikkokalastuksen toimintaedellytykset ovat muutenkin heikentyneet jo huomattavasti voimakkaiden kesämyrskyjen yleistyessä. Elinkeinon harjoittaminen ei ole mahdollista, jos yksikin voimakas myrsky riittää tuhoamaan koko kaluston. Tämän muutoksen toteutuessa kuluttajan olisi entistä vaikeampaa jatkossa saada kotimaista lähikalaa ja kotimaiseen luonnonkalaan perustuva jalostuselinkeino joutuisi myös vaikeuksiin. Tätä nykyä Suomessa syötävästä kalasta vain 16 prosenttia on kotimaista, josta 6 prosenttia on kaupallisesti pyydettyä ja 10 prosenttia viljeltyä. Osuus on laskenut 2000-luvulla. Kuluerän sijaan tuki on nähtävä sijoituksena siniseen biotalouteen, työllisyyteen, suomalaiseen kansanterveyteen, Itämeren hoitoon sekä saaristo- ja rannikkoalueiden elävinä pitämiseen. Itämeren tila heikkenee, kun kalansaaliin mukana poistuva ravinnekuorma jää mereen. Kalastusvakuutuksen kulut valtiolle ovat viime vuosina olleet noin miljoona euroa, josta tavoitellaan nyt noin puolen miljoonan euron säästöä. Isosta summasta ei ole kyse, ja tuosta esityksestä ilmenee, että ne säästöt olisi voitu muullakin tavalla kattaa. Ilman kalastusvakuutusta kaupallisen kalastuksen toimintaedellytykset romahtavat. Kalastusvakuutusjärjestelmän kaatuessa kalastajat eivät saa vakuutuksia pyydyksilleen mistään muualta. Erilliselle toimijalle esitys on kohtalokas, ja ilman vakuutusta mittava troolivahinko voi vaikuttaa yksittäisen trooliyrityksen tulokseen merkittävästi, ja näin esitys vaikuttaa suoraan kalastuksen kannattavuuteen. Elinkeinon harjoittaminen ei ole mahdollista, jos yksikin myrsky kaluston tuhoaa. Myöskin kalastusvakuutusyhdistyksien (Puhemies koputtaa) toiminta on vaarassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+8.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-12-08T22:22:31,2016-12-08T22:24:39,Tarkistettu,1.1 2016_127_218,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  kaupallisen  kalastuksen  vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin täytyy arvostaa sitä, kuinka valiokunnan puheenjohtaja asian suoraan sanoi: kyseessä on säästölaki. Minusta on hyvä, että ollaan rehellisiä silloin, kun on rehellisyyden aika, eikä aleta kiemurtelemaan. Tämä on valitettava säästölaki. Tässä edellä on tullut hyviä puheenvuoroja siitä, että on hyvää ja pahaa ja niin poispäin, mutta sitten myös se, että tämä on todellakin kohtalokasta niille kalastajille, jotka voivat sen yhden ainoan myrskyn kohdatessaan menettää koko elinkeinonsa. Yksi, mikä täällä perustellussa vastalauseessakin on tuotu esille, on se huoli, jota haluan tässä vielä alleviivata erikseen, että ammattikalastukseen uuden yrittäjän saamisesta tällä esityksellä tehdään mahdotonta. En usko, että monikaan lähtee kalastusyrittäjäksi, jos saa ison perinnön, vaan sijoittaa sen rahan varmasti jollakin lailla muutoin. Kalastukseen tarvitaan sitä intohimoa ja luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen, mutta kuka on se pankinjohtaja, joka antaa uudelle troolariyrittäjälle sen lainan, jos hän ei saa kalustoaan vakuutettua? Sellaista pankkia tuskin löytyy, eli tällä estetään uusien kalastajien tulo alalle. Tämä on erittäin harkitsematonta. Tässä kohtaa hallituspuolueissa tunnistettiin tämä probleema, mutta olisin toivonut kyllä voimakasta pontta ainakin siihen, mutta ehkä sitten hallituspuolueet voivat yhtyä siihen, että teemme vahvan lausumaehdotuksen siitä, että hallituksen pitää ryhtyä toimiin, joilla selvitetään, onko mahdollisesti muilta kansainvälisiltä toimijoilta saatava tähän suomalaisille troolareille olevaa vakuutusapua ja onko mahdollista lähteä purkamaan sitä vyyhtiä niin, että saamme todellakin vaikkapa sitten kansainvälisen vakuutusyhtiön tänne turvaamaan suomalaisten troolikalastajien vakuutusturvaa. Yksinomaan siksi, että meillä, niin kuin täällä tuotiin esille, joulupöytiin täältä se kala tulee, kyllä meidän täytyy huolehtia siitä, että se kaupallinen kalastus toimii meillä kaupallisesti. Hyvää tässä on se, että huolehditaan kuitenkin suurrysien osalta hyljevahingoista ja että valiokunta on ottanut kantaa siihen, että meillä hylkeen kannanhoidollinen metsästys voisi saada vielä parempia välineitä kuin mitä tällä hetkellä on. Vaikka metsästys on luvallista, niin saalismäärät siihen nähden ovat vaatimattomia ja nämä rysille aiheutuneet vahingot ovat monelta osin erittäin isoja. Me haluamme suomalaisiin ruokapöytiin luonnonkalaa, ja kyse pitkälti on siitä, että puhutaan suurimmalta osin kuitenkin lohesta, turskasta, mutta myös totta kai silakka on keskeisessä osassa. Toivotaan, että seuraavat hallitukset voivat nähdä tämän epäkohdan, jos he kirjaavat samanlaisia voimakkaita sinisen biotalouden ohjelmia, että voisivat sitten myös noudattaa omaa hallitusohjelmaansa. On murheellista, että hallitus pyyhkii pöytää niin sanotusti omalla hallitusohjelmallaan ja tekee tällaisia säästölakeja, jotka vievät niitä edellytyksiä, joita nimenomaan hallitus itse haluaisi edistää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-08T22:24:48,2016-12-08T22:29:27,Tarkistettu,1.1 2016_127_219,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  kaupallisen  kalastuksen  vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Eloranta täällä jo hyvin kuvasi tämän kalastusvakuutuksen historiallisia juuria. On siis kyse lainsäädännöstä, joka tulee 1920-luvulta. Silloin kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, käytiin hyvin pitkälliset neuvottelut, jotta saatiin läpi se päätös, että tällainen kalastusvakuutusjärjestelmä, joka vähän poikkeaa EU-säädöksistä, voisi jatkua jollakin tavalla vähän rajoitettuna. Vaikka maailma on muuttunut paljon turvallisemmaksi ja monet työt ovat muuttuneet vähemmän riskipitoisiksi maailman kehittyessä, niin ne, jotka ovat meren kanssa tekemisissä, kuten kalastajat, tietävät, että siellä ne riskit eivät ole vähentyneet, ne, mitkä liittyvät kalastamiseen, pyydysten ehjänä pysymiseen ja myrskyvahinkoihin. Ne riskit ovat edelleen olemassa, ja sen takia tällaista järjestelmää tarvitaan edelleenkin, jossa valtio tulee mukaan turvaamaan niitä riskejä, kun yksityiset vakuutusyhtiöt eivät siihen suostu. Arvoisa puhemies! Tuntuu uskomattomalta, että hallitus 500 000 euron johdosta lähtee tällaisella toimenpiteellä ikään kuin toisen kerran hyökkäämään nyt saariston elinkeinoja kohtaan. Tämä aikaisempi hallituksen esitys, josta täällä on paljon keskusteltu, koski saariston yhteysalusliikenteen maksuttomuuden poistamista, etenkin koskien saaristoelinkeinojen harjoittajia, matkailuelinkeinoja ja muita siellä. Tämä on toinen lakiesitys, jossa nyt käydään saariston elinkeinojen kimppuun. Täytyy ihmetellä, eikö hallituksessa ymmärretä sitä, miten pienestä on kiinni se, että saaristo pysyy asuttuna, että siellä voidaan harjoittaa elinkeinoja, kalastusta ja muita elinkeinoja ja pitää sillä tavalla elämää yllä ja myös saaristoa elävänä turisteja varten ja myös turvallisuusnäkökohdista tärkeää toimintaa ja asutusta saaristossa. Tällainen lakiesitys, jossa on kysymys 500 000 euron säästöstä, on selvästi valiokunnan itsensäkin mielestä hyvin murheellinen. Hyvin sympaattisesti oli valiokunnan mietintö kirjoitettu, vaikka sitten päätösesitys on vähän turhan ikävä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+8.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-12-08T22:29:29,2016-12-08T22:31:34,Tarkistettu,1.1 2016_127_220,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  kaupallisen  kalastuksen  vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muisti palaa pätkittäin. Täällä yhdessä kohtaa ministeri itse aitiosta käsin toi esille sen, että kun tätä kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annettua lakia muutetaan, niin ollaan tultu kalastajakohtaisiin kiintiöihin, että niillä voidaan sitten tavallaan kompensoida niitä vaaroja, ettei lähdetä myrskyisellä säällä merille. Täytyy nyt muistuttaa kaikkia, että se kala liikkuu ajallaan ja käy pyydykseen ajallaan. Ei sillä kalastajalla ole mahdollisuutta odottaa, että tulee se seuraava hyvä keli, kun kala on liikkeellä — sitä kalastetaan silloin, kun se liikkuu ja se käy pyydykseen. Minun mielestäni oli, voisiko sanoa, hieman noloa kuulla se ministerin suusta, että olisi perusteltua nyt sitten, kun tulevat nämä kalastajakohtaiset kiintiöt, että niillä voidaan välttää näitä vahinkoja. Vahinko ei tule vielä edes merellä kello kaulassa. On tosi tärkeää huomioida, että ne riskit tässä ovat olemassa ja niitä pitää pystyä huomioimaan. Toivotaan, että seuraavat hallitukset pystyvät toteuttamaan tätä hallitusta paremmin tätä vihreää ajattelua sinisen elinkeinon osalta. Tässä on myös yksi asia se, että onneksi valiokunnassa säädettiin kaupallisen kalastuksen osalta se 20 prosentin osuus, sillä tämä yhdessä sen kanssa, jos oltaisiin oltu laajemmassa kokonaisuudessa, olisi melko nopeasti varmasti ajautunut siihen, että meillä olisi vain muutama toimija tuolla avomerikalastuksen puolella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-08T22:31:36,2016-12-08T22:33:37,Tarkistettu,1.1 2016_127_221,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  kaupallisen  kalastuksen  vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Herra puhemies! On aivan selvää, että maailma on muuttunut monella tavalla siitä kohdasta, kun aikanaan on tämä hyvä järjestelmä vakuutustuesta luotu, mutta yhtä selvää on myöskin se, että myrskyt eivät ole muuttuneet yhtään miksikään. Me pystymme tietenkin niihin varautumaan paljon paremmin, kalusto on paljon parempaa monellakin eri tavalla, mutta meillä on nyt vähän reilu vuosi tästä päivästä lähtien aikaa hakea muita ratkaisuja, lähinnä sitä, että löytyy vapaaehtoisilta markkinoilta vakuutustuotteita. Tässä maa- ja metsätalousvaliokunta on ollut aktiivinen muissakin asioissa, ja se on myöskin tuottanut tulosta. Meillä on useampia erilaisia asioita, joissa on siirrytty valtion suorasta tai epäsuorasta korvauksesta vakuutustuotteiden piiriin, ja sinne on syntynyt sitten vakuutustuotteita. Tässä varmasti me kaikki voimme yhtyä tähän, myöskin hylkäysesityksen tekijät, että tämän myöskin ottavat nyt onkeensa rahoituslaitokset, vakuutusyhtiöt, jotta näitä tuotteita tulee, ettei synny niitä tilanteita, mitä täällä minusta ihan erinomaisella tavalla edustaja Myllykoski kuvasi, uusien kalastajien mukaan pääsylle, jos ei mistään löydy sitä vakuutusta. Se on ilman muuta rahoituksen kannalta ongelmallista, ja silloin rahoittajien pitää herätä tähän tilanteeseen. Mutta tähän on nyt sitten vuosi aikaa reagoida.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+8.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-12-08T22:33:39,2016-12-08T22:35:07,Tarkistettu,1.1 2016_127_222,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain  ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_223,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain  ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jo tällä hetkellä opiskelijan perusturvan taso on alhaisempi kuin millään muulla ryhmällä. Vähimmäistuen taso on opiskelijalla 200 euroa pienempi kuin esimerkiksi toimeentulotuen perusosa, ja nyt sitä ollaan leikkaamassa enemmän kuin neljännes, 28 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että 337 euron tuki putoaa 250 euroon. 80 euroa vastaa opiskelijan kuukauden ruokalaskua. Monet opiskelijat elävätkin köyhyysrajan alapuolella. Opiskelijoiden tuki muuttuu lainapainotteiseksi. Meillä periaatteena on ollut yhdenvertaisuus: se, että taustasta riippumatta voi hankkia minkä tahansa koulutuksen. Nyt tämä periaate murtuu. Lainapainotteisuuden lisääminen opintorahan sijasta on todella huono viesti tässä työllisyystilanteessa, kun työttömyysluvut ovat kasvaneet jo vuosia. Nuoret, joilla ei ole mahdollisuutta saada vanhemmilta taloudellista tukea opintoihin, joutuvat todella tarkkaan miettimään opintopolkujaan. Onko oikein vaatia opiskelemaan velaksi aikana, jolloin epävarmuus työpaikan saannista on suuri korkeakoulutetuillakin? Myöskin pätkätyöt ja opintolainan maksaminen ovat varsin epävarma yhtälö. Myös pitkät opiskeluajat ovat olleet jo pitkään huolenaiheena Suomessa, ja tällä päätöksellä niitä tuskin saadaan lyhenemään, sillä on selvää, että opiskeluaikainen työssäkäynti tulee lisääntymään opintojen etenemisen kustannuksella. Viime vaalikaudella opintotuki sidottiin indeksiin. Tarkoituksena oli turvata opintorahan reaaliarvon ja ostovoiman säilyttäminen, mikä osaltaan turvaa tukea saavien opiskelijoiden mahdollisuuksia keskittyä opiskeluun. Sipilän hallituksen ihan ensimmäisiä toimia viime syksynä oli tämän indeksisidonnaisuuden poistaminen, joka ehti olla voimassa vain kaksi vuotta. Pelkästään tällä päätöksellä opiskelijan toimeentulo tulee heikentymään vuosi vuodelta muun hintatason noustessa. Sen lisäksi, että opiskelijoilta viedään toimeentulo, heiltä viedään myös professorit yliopistoista. Viime hallituskaudella säästettiin jo huimat 1,7 miljardia koulutuksesta ja tutkimuksesta. Ja nyt hallitus lupauksista huolimatta leikkaa koulutuksesta vielä 3 miljardia euroa lisää, vaikka silloin kaikki puolueet yhteen ääneen lupasivat, ettei koulutusleikkauksia enää tehdä. Hallituksen taholta on todettu, että kun on niukat ajat, niin kaikilta on pakko leikata. Ihmetystä kuitenkin herättää se, miksi niiltä, joiden toimeentulo on kaikkein niukin jo ennestään, pitää eniten leikata. Nuoret, joilla ei ole mahdollisuutta saada vanhemmilta taloudellista tukea opintoihin, joutuvat todella tarkkaan miettimään, onko opiskeluun enää varaa, kannattaako se. Tämä vaarantaa samalla suomalaisen yhteiskunnan koulutuksellisen tasa-arvon. Alamme pikkuhiljaa siirtyä kohden luokkayhteiskuntaa. Arvoisa puhemies! Kokonaistukiajan leikkaaminen 64 opintokuukaudesta 54 kuukauteen rajoittaa erityisesti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella ylempi korkeakoulututkinto yliopistoissa. Tutkintokohtaisen tukiajan leikkaaminen 50 kuukaudesta 48:aan heikentää erityisesti opiskelujen loppuun saattamisen kanssa kamppailevien opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa tutkinto. Tutkintokohtaisten opintotukikuukausien leikkaaminen vaikeuttaa tutkinnon läpäisemistä etenkin osaopiskelukykyisten, perheellisten ja erilaisista oppimisen vaikeuksista kärsivien opiskelijoiden kohdalla. Opintotukikuukausien rajaus heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia ympärivuotiseen opiskeluun. Hallituksen tavoite kolmannen lukukauden käyttöönotosta ei toteudu rajaamalla tukikuukausia. 112 miljoonan euron leikkauksien kohdentaminen yhteiskunnan pienituloisimman ryhmän toimeentuloon on lyhytnäköistä politiikkaa. Nykyiselläänkin suurin opintoja hidastava tekijä on opiskelijoiden heikko toimeentulo. Leikkaukset opiskelijoiden sosiaaliturvasta vain pahentavat asiaa. Opintorahan määrä laskee leikkausten myötä toisen asteen opintorahan tasolle, noin 250 euroon kuukaudessa. Tämä johtaa siihen, että korkeakouluopiskelijoiden opintoetuus tulee olemaan käytännössä pienempi kuin toisen asteen opiskelijoiden opintoetuudet. Toisen ja korkea-asteen opintorahan suuruuden eroa on perusteltu toisen asteen opiskelijoiden maksuttomalla opiskelijaruokailulla. Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan leikkaaminen lähes 100 eurolla tekee pelkällä opintorahalla ja asumisen tuella elämisen opiskelijalle käytännössä mahdottomaksi. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa opiskelijan perheellistymistä ei oteta huomioon opintotuessa. Opintotuki on myös ainoa suomalaisen syyperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän osa, jossa perheellisyys ei vaikuta etuuden suuruuteen. Opintorahan leikkauksen lisäksi merkittävä osa perheellisistä opiskelijoista menettää toimeentulotukituloja opintolainan määrän kasvaessa. Opintotuen lainapainotteisuuden lisäämisen keskeinen ongelma on opintolainan vähäinen houkuttelevuus opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimusten mukaan laina on opiskelijalle viimesijainen rahoituskeino työssäkäyntiin tai vanhempien tukeen verrattuna. On todennäköistä, että erityisesti nykyisessä haastavassa talous- ja työllisyystilanteessa opiskelijat pyrkivät korvaamaan epävarmaksi koetun opintolainan muilla tulonlähteillä, kuten työssäkäynnillä. Siksi opintotukileikkaukset näkyvät mitä todennäköisimmin opintoaikojen venymisenä ja vaikeuttavat työurien pidentämiseen tähtäävän tavoitteen toteutumista. Opintorahan leikkaus on merkittävä ongelma myös koulutuksellisen tasa-arvon kannalta. Opiskelijan oman tai hänen perheensä rahoitusvastuun kasvaessa kasvaa myös sosio-ekonomisen aseman vaikutus koulutusmahdollisuuksiin ja ‑valintoihin. Lainanottomahdollisuuksien suhteen opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa myös koulutusalansa perusteella. Monilla epävarman työllisyystilanteen aloilla opintolainan ottaminen on selvästi toisia aloja suurempi riski. Arvoisa puhemies! Tulemme ehdottamaan seuraavassa käsittelyssä, että 1. ja 2. lakiehdotus hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+9.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-12-08T22:35:50,2016-12-08T22:41:42,Tarkistettu,1.1 2016_127_224,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain  ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan mietinnössä todetaan, että hallituksen esityksen tavoitteena on uudistaa opintotukea siten, että opintuen taso nousee mutta samalla opintotukimenot pienenevät. Mielenkiintoinen yhtälö, mutta näin sitä on yritetty sitten hallituksen esityksessä vääntää. Tämä tarkoittaa sitä, että opintotukimenoista suurempi osa katetaan lainapainotteisesti eli opintoraha pienenee ja lainan osuus lisääntyy. Silloin kun itse aloitin opiskelut joskus vuonna 79, oli selvää, että otetaan opintolainaa, ja sitä otettiin vuosien mittaan. Merkittävä määrä opintotuesta oli opintolainaa, ja se oli käytäntönä silloin. Mutta myös, kun valmistuin yliopistosta vuonna 85, silloin jo ennen valmistumista minua revittiin työelämään, korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Näin oli monien kohdalla, että opinnot uhkasivat keskeytyä, koska imu työelämään oli niin kova. No, tällaisessa tilanteessa se lainan ottaminen ei ollut suuri riski, vaikka korkotaso oli hieman korkeampi kuin tällä hetkellä, huomattavastikin korkeampi, mutta inflaatio myös. Mutta nyt elämme toisenlaisessa tilanteessa, kun ajattelemme sitä, mikä on korkeakoulutettujen työmarkkina-asema tällä hetkellä. Se on parempi kuin alemmin koulutettujen, mutta silti epävarmuus työpaikan saamisesta on käsin kosketeltavaa, ja tämä, että opintotukea muutetaan lainapainotteisemmaksi tässä tilanteessa, on ongelmallista opiskelijan kannalta. Niin kuin edustaja Eloranta totesi, lainan houkuttelevuus on aika heikkoa juuri siitä syystä, että tilanne on epävarma. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on myös hyvä muutos siihen nähden, mikä on ollut aikaisempi tai nykyinen käytäntö. Nyt eri koulutusasteiden opiskelijoiden yhdenvertaisuutta parannetaan, kun luovutaan vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta. Aikaisempi käytäntö on ollut syrjivä, koska vain oppilaitoksesta johtuvilla perusteilla opiskelijat ovat olleet erilaisessa asemassa. Nyt tämä perusoikeuspuute korjataan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+9.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-12-08T22:41:45,2016-12-08T22:43:46,Tarkistettu,1.1 2016_127_225,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain  ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! On totta, että tässä lakiesityksessä korkea-asteen opiskelijoiden opintorahan taso tulee laskemaan, mutta jatkossa toisella asteella ja korkea-asteella opiskelevien opintorahat ovat sitten samalla tasolla. Kiitän myöskin edellisessä puheenvuorossa tullutta vanhempien tulojen vaikutuksen poistumista 18- ja 19-vuotiailta opiskelijoilta, joka on myöskin opiskelijajärjestöjen pitkäaikainen tavoite. On hienoa, että se nyt kuitenkin tässä lakiesityksessä sitten pystytään hoitamaan. Nythän me emme voi oikeastaan tätä lakiesitystä tarkastella ottamatta puheeksi samaan aikaan toteutettavaa opiskelijoiden siirtoa yleiseen asumistukeen, joka on kyllä merkittävää. Se on merkittävä uudistus ja myöskin monien opiskelijajärjestöjen pitkäaikainen tavoite. Sehän tuo opiskelijoiden etuuksia entistä enemmän sosiaaliturvan piiriin ja sosiaaliturvavaikutteisiksi. Nythän, kun ajatellaan opiskelijoiden siirtoa yleiseen asumistukeen, se tulee kohdistumaan juuri niille kaikista pienituloisimmille opiskelijoille, jotka ovat hankalassa tilanteessa. Sitä en näe, että tätä opintotukilakia sinänsä voitaisiin käsitellä puhumatta tästä yleisen asumistuen ja opiskelijoiden asumislisän uudistuksesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+9.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-08T22:43:49,2016-12-08T22:45:22,Tarkistettu,1.1 2016_127_226,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain  ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Opiskelu on elämänvaihe, joka lähtökohtaisesti alkaa ja päättyy, ja siksi sitä sosiaaliturvassa on ehkä käsiteltäväkin hiukan erilaisena etuutena kuin sellaisia, joiden tiedämme olevan pitkittyneitä. Tähän opintotukeen, sen kokonaisuuteen, liittyy selkeä rajaus, miten pitkään sitä voi saada, ja tietenkin meidän on päättäjinä lähdettävä siitä, että opiskelijoiden tärkein tehtävä on päästä opiskelemaan ja suorittaa opinnot. Sen takia ikään kuin sosiaaliturvan muotona, rajattuna aikakautena ja myös tietyllä tavalla säänneltynä, mihin ja miten sitä voi käyttää suhteessa esimerkiksi tuloihin, nämä ovat perusteltuja reunaehtoja. Jos ajattelen viime vuosien keskustelua opintotuen ja opiskelijoiden sosiaalipoliittisten etuuksien ympärillä, niin on kuitenkin hyvä todeta, että tässä vaikkakin aika kipeässä leikkauskokonaisuudessa tehdään kuitenkin sellaisia rakenteellisia muutoksia, joista on pitkään ollut puhetta. Ne ovatkin täällä keskustelussa tulleet jo esiin. Niistä tärkeimpiä ovat juuri tuo vanhempien tulojen vaikutuksen poisto ja sitten erillisenä lakiesityksenä käsitelty opiskelijoiden siirto yleiseen asumistukeen, joka helpottaa esimerkiksi opiskelijoiden toimeentuloa ympärivuotisesti myös kesäajalta, jolloin opinnot monesti ovat tauolla. Mutta on kuitenkin hyvä huomata, että tähän kokonaisuuteen liittyy, näitten yhteisvaikutukseen, sellainen ehkä kolmas pitkään opiskelijajärjestöjen ja opiskelijoiden elämäntilannetta seuranneiden päättäjien toive, joka on ollut aikanaan osa meidän järjestelmää ja sittemmin poistunut, ja se on opiskelijoiden huoltajakorotus osana opintotukea, tai ikään kuin perheellisten opiskelijoiden aseman huomioiminen, jossa huoltajakorotus voisi olla siihen paras tie. Olen ilahtunut siitä, että sekä osana tämän hallituksen esityksen käsittelyä että sen toisen, joka liittyi asumistukisiirtoon, (Puhemies koputtaa) eduskunnan valiokunnat ovat huomioineet tämän huoltajakorotuksen lausumalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+9.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-12-08T22:45:25,2016-12-08T22:47:34,Tarkistettu,1.1 2016_127_227,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain  ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Yliopiston penkiltä suoraan eduskuntaan valittuna henkilönä on pakko todeta, että nämä leikkaukset ovat todella tuntuvat. Hallitushan leikkaa opiskelijoiden toimeentuloa todella itse asiassa aika radikaalisti. Opintorahaa leikataan noin neljännes, joka on, kuten saatatte arvata, tuntuva rahamäärä opiskelijan budjetissa. Sitten kun puhutaan siitä, että opintoaikoja pitää lyhentää, niin tämä toimihan on ihan päinvastainen, ja kuinka se tulee vaikuttamaan? Se tarkoittaa sitä, että opiskelijat joutuvat menemään töihin, mikä tulee pidentämään opintoaikoja. Siinä mielessä tämä on huono valinta hallitukselta. Sitten tämä lainapainotteisuus liittyen tähän opintorahaan ja opintolainaan tai opintolainan lisääntymiseen: Sehän voi estää köyhimpien opiskelijoiden hakeutumista korkeakouluun, eli tämä on toinen selkeä epäkohta tässä esityksessä. Työelämä on epävarmaa, joten voi olla monia ihmisiä, jotka miettivät monesti, hakeutuvatko he, lähtevätkö opiskelemaan korkeakouluun. Myös opintotuen kuukausimäärän rajoittaminen ja laskeminen vaikeuttaa montaa asiaa, muun muassa alan vaihtoa. Jos henkilöllä sattuu olemaan yllättäviä tilanteita elämässään, niin tämä jousto katoaa. Tässä on kolme pointtia ainakin tälleen nopeasti, jotka ovat pielessä tässä esityksessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+9.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-12-08T22:47:36,2016-12-08T22:49:25,Tarkistettu,1.1 2016_127_228,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain  ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt tosiaan tätä opintotukea koskevaa lakiesitystä, ja erikseen on sitten tämä opiskelijoitten yleiseen asumistukeen siirtymistä koskeva lakiesitys, mutta nämä ovat asiallisesti toisiinsa liittyviä, ja näihin on otettu kantaa myös valiokunnan mietinnöissä, koska nämä suoraan vaikuttavat opiskelijan toimeentuloon. Tässä hallituksen esityksessä erityistä ja tunnustettavaa tietysti on se, että opintorahan taso laskee korkeakouluopiskelijoilla samaan tasoon toisen asteen opiskelijoitten kanssa, mutta samaan aikaan kuitenkin opintolainaa on mahdollista nostaa sen 400 euron sijasta 650 euroa jatkossa, ja sitten myöskin yleiseen asumistukeen siirtymisen myötä useimmilla opiskelijoilla opintojen aikainen tuki nousee. Eli puheet siitä, että opiskelijoilta leikattaisiin käytännössä siitä käteenjäävästä ja lompakossa olevasta rahamäärästä, eivät pidä paikkaansa, vaan nimenomaan opintojen aikainen tuki tulee paranemaan nimenomaan niillä opiskelijoilla, joilla on huonommat taloudelliset mahdollisuudet muutoin rahoittaa opintojaan. Erityisesti tässä yleisessä asumistuessa on huomioitava se, että on nimenomaan kysymys siitä, että opiskelijat siirtyvät tasavertaisempaan asemaan muitten väestöryhmien kanssa tässä yhteydessä, ja myöskin tämä tuki tulee kohdistumaan enemmän sitä tarvitseville. Esimerkiksi pariskunnilla, joissa on työssä käyvä, hyvin toimeentuleva puoliso, joka pystyy osallistumaan tämän ruokakunnan kustannuksiin, tämä tuki useimmiten pienenee. Ja näinhän se on, että jos tukea ei käytännössä tarvitse, niin eihän silloin sitä tukea pidä maksaa niin paljoa. Tämä on ihan oikea ja oikeudenmukainen menettely, miten tässä opiskelijoitten toimeentulon kehittämisessä edetään. No, mitä muita hyviä muutoksia tässä on: Nimenomaan toisen asteen opiskelijoitten osalta vanhempien tulojen vaikutus poistetaan 18—19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoitten osalta. Ja sitten myöskin takaisin perittävästä opintotuesta korkoprosentti pienennetään 15 prosentista 7,5 prosenttiin tälle muulle tasolle näissä vastaavissa takaisinperintätapauksissa, eli opiskelijoita ei kohdella tässäkään enää jatkossa epäoikeudenmukaisesti. Sitten mitä tulee tähän tukiajan lyhentämiseen, kun tukiaika lyhenee 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen, niin myös sivistysvaliokuntahan otti tähän kantaa ja huomioi sen, että tämä tulee vaikuttamaan korkeakoulujen toimintaan sillä tavalla, että niitten on myös vihdoin järjesteltävä opintotarjontaa sillä tavalla, että ympärivuotinen opiskelu on jatkossa yhä vahvemmin mahdollista. Ei voi olla niin, että edelleenkin kesäkuukausina opiskelijoilla on käytännössä kaksi tenttipäivää, jolloin voit näitä opintoja suorittaa, vaan tätä opinto- ja tenttitarjontaa on aidosti oltava saatavilla jatkossa enemmän, ja näin tulee korkeakouluissa myös tapahtumaan, mitä kentältä olen kuullut, ja aidosti tähän ympärivuotiseen opiskeluun ja kolmannen lukukauden käyttöönottoon siirrytään yhä enemmän. Tämä on järkevää ajankäyttöä ja toimintaa. Myöskin nämä opiskelijan omat tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin ja niitä tarkistetaan kahden vuoden määräajoin vain, jos tulorajat nousevat. Muuten tästä esityksestä on sanottava, että hyvään kompromissiin päädyttiin tässä, että saatiin tässä yhteydessä tehtyä tämä asumistukeen siirtyminen, mitä opiskelijat ovat pitkään toivoneet. Tämä oli ehdotonta myös keskustalle, että tämä toteutetaan, koska muutoin tässä olisi tullut opiskelijoille liikaa todellakin osallistumista näihin taloustalkoisiin, ja tämä oikeudenmukainen malli saatiin toteutettua. Tässä on vielä valuvirheitä, ja nämä yksityiskohdat pitää todellakin hoitaa niin, että jos tukimenetyksiä tulee, niin niitä siirtymäaikoja hoidetaan niin, että voidaan hoitaa kunkin tilanteet sillä tavalla, että siellä ei tule kohtuuttomia tilanteita ja ennen kaikkea tämä perheellisten opiskelijoitten tilanne hoidettaisiin tällä huoltajakorotuksella, ja ainoana Pohjoismaana me saisimme tämän mallin vihdoinkin Suomeen — eli tosiaan olemme ainoa maa, jossa ei vielä tätä opintotuen lapsikorotusta ole. Sivistysvaliokunta todellakin edellyttää, että hallitus valmistelisi tämän huoltajakorotuksen käyttöönoton osana opintotukea. Tämä on myös saanut vahvasti kannatusta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+9.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-08T22:49:35,2016-12-08T22:55:17,Tarkistettu,1.1 2016_127_229,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain  ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Äskeisessä listassa, jossa luettelin käsitykseni mukaan niitä asioita, jotka ovat viime vuosina opintotukeen liittyen puhuttaneet, myös yksi semmoisia kansalaisten kiukkuisia yhteydenottoja aiheuttanut kohta on ollut tämä opintotuen takaisinperintään liittynyt varsin kohtuutonkin korko. Minusta oli hyvä, että kollega, edustaja Jarva otti esiin myöskin tämän takaisinperinnän koron kohtuullistamisen, joka on osana tätä esitystä, jolla minusta kuvataan hyvin sitä, että tämä on vaikea, kipeä kokonaisuus, jossa suoranainen opintorahan tason lasku näkyy tietyllä opiskelijaryhmällä, mutta siihen osaksi tätä pakettia on pystytty kuitenkin leipomaan sellaisia pitkään pinnalla olleita uudistuksia. Mitä tulee vihreiden edustajan esiin ottamaan näkökulmaan siitä, mikä riski lainapainotteisuus on ja voiko käydä niin, että pienituloisten perheiden nuoret eivät päädy opiskelijoiksi tämän takia, minusta tämä on asia, jota pitää seurata. Tietysti koulutuksen tasa-arvo on ollut meille tärkeä teema, mutta myös siltä osin, että yhden osan tätä lainapainotteisuuden todellisuutta pitää olla se, että me koulutamme ihmisiä sellaisille aloille, joilta löytyy töitä. Tähänkin isoon kuvaan vastaus on se, että kun me pystymme korkeakoulutettujen ihmisten työllisyysastetta nostamaan, niin silloin myös se lainan ottamisen riski tuntuu pienemmältä, ja sitä kautta opintoja on helpompi rahoittaa ja nopeampi edistää, kun töitä niiden ohella ei tarvitse aivan niin paljoa tehdä. Se on selvää, että ei nykyinen tukitaso, tuleva tukitaso, ei mikään, ole oikeastaan esimerkiksi pääkaupunkiseudun asuntohinnoittelussa riittävä niin, että pelkästään tällä, tai sillä aiemmallakaan tuella, voisi tulla toimeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+9.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-12-08T22:55:19,2016-12-08T22:56:59,Tarkistettu,1.1 2016_127_230,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain  ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Joo, tämä on kyllä mittaluokaltaan merkittävä leikkaus ja erittäin vaikea hyväksyä, mutta se täytyy huomata, että onneksi myös valiokunta on mietinnössään sen tunnustanut, että tällä saattaa olla ja asiantuntijalausuntojen mukaan onkin vaikutuksia siihen, miten esimerkiksi matalamman sosio-ekonomisen aseman perheistä tulevat opiskelijat ehkä uskaltautuvat sitten jatkossa hakeutumaan korkeakouluopintoihin, koska kyllä tuollainen 86 euron leikkaus opintorahaan tulee olemaan ongelma: vaikka sitä kompensoidaankin nyt sitten tällä uudella asumistukijärjestelmällä eli siirtämällä opiskelijat yleisen asumistuen piiriin, kaikkien kohdalla, ikävä kyllä, ei tule riittävästi sitä kompensaatiota. Mielestäni on ihan selvää, että kun näin järisyttävä muutos tehdään, niin tässä on pakko tarkka jatkoseuranta asettaa tälle, koska jos tässä ilmenee isompia ongelmia ja tulee segregaatiota, niin silloin on myös voitava peruuttaa tai muuttaa näitä päätöksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+9.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-12-08T22:57:00,2016-12-08T22:58:24,Tarkistettu,1.1 2016_127_231,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain  ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tosiaan sivistysvaliokunnan mietinnössä on kiinnitetty huomiota tämän lakiesityksen eri puoliin. Siinä on ehkä turhan vähän kuitenkin korostettu sitä, että tästä leikkauksesta huolimatta opintotuen taso säilyy kuitenkin pohjoismaisestikin vertaillen aika hyvällä tasolla, jos katsomme sitä. Ja tämä lainapainotteisuuden lisääminenhän ei sinänsä pohjoismaisesti ole mitään erikoista: Norjassa ja Ruotsissa on hyvin lainapainotteiset opintotukimallit. Toki tämä meidän mallimme on omintakeinen. Tässä valiokunta on kiinnittänyt tällä lausumallaan huomiota tähän huoltajakorotukseen. Nyt kun tämä opintotuen asumislisän siirto yleiseen asumistukeen toteutuu, se on totta, että perheelliset opiskelijat asettuvat osittain hieman hankalaan asemaan, ja tästä syystä valiokunta tämän lausumankin tähän mietintöönsä sitten liitti. Toivomme, että hallitus kiinnittää tähän opintotuen huoltajakorotuksen mahdollisuuteen huomiota ja aidosti valmistelee ja tutkii sitä vaihtoehtoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+9.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-08T22:58:27,2016-12-08T22:59:51,Tarkistettu,1.1 2016_127_232,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain  ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos edustaja Saarakkalalle hyvästä puheenvuorosta liittyen tähän opintotuen leikkausten sosiaaliseen puoleen. Se on erittäin tärkeä kysymys. Jos miettii sitä, minkä takia Suomi on valtavan hieno maa, niin se on sen takia, että meillä kaikilla on mahdollisuus päästä eteenpäin elämässä ja päästä maksuttoman ja laadukkaan korkeakoulutuksen piiriin. Siitä pitää pitää kiinni, ja pitää oikeasti tehdä hyvää jatkotarkastelua siitä, mihin tämä lakimuutos tulee viemään suomalaista sosiaalista liikkuvuutta. Myös kiitos edustaja Saarikolle hyvästä kommentista liittyen tähän sosiaalisen liikkuvuuden mahdolliseen seuraamiseen, koska se on erittäin tärkeää myöskin. Edustaja Jarva sanoi, että korkeakoulut saavat ikään kuin kannusteen nyt luoda parempaa opintotarjontaa ja ikään kuin enemmän kursseja mahdollisesti. On pakko nyt myöntää, että kun samaan aikaan leikataan koulutuksesta, niin tämä yhtälö kuulostaa suhteellisen mahdottomalta. Kunpa se olisi näin. Itse asiassa edustaja Saarikko myös puhui tästä lainapainotteisuudesta. Kun hän sanoi, että tämä ikään kuin olisi ohjaava työllistäviin aloihin, on pakko sanoa, että minä en ole ihan varma, onko tämä näin. Myös niille ikään kuin työllistäville aloille hakeutumisessa voi olla riskinsä. Mutta liittyen opintotuen takaisinperinnän koron laskemiseen: hyvä asia, sitä kannatetaan, mutta tässä ei ole kyse siitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+9.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-12-08T22:59:52,2016-12-08T23:01:55,Tarkistettu,1.1 2016_127_233,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain  ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Tässä vaiheessa on sen verran vähän puhujia, että emme lähde debattiin vaan puheenvuoroja voi pyytää P-painikkeella.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_234,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain  ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy muistaa, että opintososiaaliset edut ovat osa sosiaaliturvaa eivätkä opiskelijoiden palkkaa. Etuuksien tarkoitus on tarjota kaikille mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun, ja jotta tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet toteutuisivat, niin opintososiaalisen tukijärjestelmän pitää olla kunnossa. Se on itsestäänselvyys. Pitää muistaa, että nykyisellään opintoraha on jo hyvin matala ja varsinkin kaikista heikoin toisen asteen opiskelijan tuki ei riitä turvaamaan perustoimeentuloa. Opintorahan tason jäädessä jälkeen yleisestä kustannustason noususta opiskelijat joutuvat todellakin osallistumaan entistä enemmän palkkatyöhön opiskelujen ohella, jolloin sitten opiskeluajat pitenevät ja usein käy sitten niinkin, että ei tullakaan valmiiksi, ei saada sitä tutkielmaa tehtyä. Tämä ei tietenkään ole linjassa hallituksen kaavailemien opinto-oikeuden lyhennysten kanssa, ja vaikka kuinka toivotaan, että vaikka kesällä sitten voisi opintoja tehdä, niin kuin edustaja Yanar juuri hyvin totesi, niitä kesäopintoja on vähän vaikea korkeakoulujen järjestää, kun määrärahoja samaan aikaan voimakkaasti supistetaan. Tämä on tosiaankin hankala yhtälö. Sitä paitsi tänä päivänä on kyllä hyvin iso riski ottaa lainaa, kun tulevaisuus on epävarma. Vaikka tietenkin on selvää, että hyvä koulutus on paras turva työnsaantiin, niin me kuitenkin tiedämme, että korkeakoulututkinnon suorittaneitakin on meillä työttöminä. Meillä on työttömiä tohtoreita ja joudutaan elättämään itsensä pätkätöillä, itsekin tuplamaisterina olen työttömänä kahteen otteeseen ollut. Ei se ole aina niin helppoa, vaikka olisi tutkinnot suoritettuina. Tämä on hyvin ongelmallista. Ongelmallista on myöskin se, että meillä lasketaan nyt laina mukaan siihen toimeentulotukinormiin elikkä et saa toimeentulotukea, koska oletetaan, että olet sitä lainaa ottanut. Tämä on hyvin ongelmallinen ja hyvin ikävä tilanne meidän nuorille tulevaisuuden toivoille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+9.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-12-08T23:02:00,2016-12-08T23:03:47,Tarkistettu,1.1 2016_127_235,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain  ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aikaisempiin puheenvuoroihin viitaten: On kummallista, että annetaan semmoinen mielikuva nyt, että opintojen aikainen tuki siis vähenisi opiskelijoilla. Opintorahan leikkauksesta huolimatta opintoihin käytettävissä oleva rahamäärä nousee useimmilla opiskelijoilla, ja nimenomaan niillä opiskelijoilla, jotka muuttavat kalliisiin vuokra-asuntoihin yliopistokaupunkeihin ja opiskelukaupunkeihin, opintojen aikainen tuki nousee. Opintotukeen kuuluu jatkossa opintoraha, ja opintolainaa on mahdollista nostaa, mutta sitten yleinen asumistuki ei sinänsä varsinaisesti kuulu opintotukeen enää terminologisesti, mutta se on opintojen aikaista tukea, ja ne, jotka aikaisemmin ovat saaneet asumislisää, saavat jatkossa yleistä asumistukea, joka kohtelee paremmin, nimenomaan kesälläkin myös jatkossa. Tämä yhteenlaskettu tuki, jonka he tulevat rahallisesti saamaan, tulee nousemaan opiskelijoilla. Ja edelleen korostan tätä huoltajakorotusta: tämä on tärkeä nimenomaan perheellisten opiskelijoitten kohdalla, että se otettaisiin käyttöön. Nimenomaan ainoana Pohjoismaana meillä ei tätä ole vielä käytössä. Se, että korkeakoulut kehittäisivät tätä opintotarjontaansa, on ihan yleinenkin tavoite. Mutta korkeakoulujen tavoitehan on nimenomaan myös saada opiskelijat valmistumaan, ja on niitten etujen mukaista myöskin, että tätä opintotarjontaa kehitetään. Tämä on myös opiskelijoitten oma tavoite ja toive, että he pystyisivät valmistumaan nopeammin ja pääsisivät sinne työelämään myös sitten nopeammin harjoittelemaan ja ihan käytännön vakituisiin työsuhteisiin kiinni. Toivoisin, että tätä opiskelijoiden opintojen aikaista toimeentuloa käsiteltäisiin kokonaisuutena eikä yksittäisinä palasina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+9.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-08T23:03:49,2016-12-08T23:05:53,Tarkistettu,1.1 2016_127_236,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain  ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Haluan vain korjata, ettei edustaja Yanarin tulkinta jää elämään siitä, mitä tarkoitin. Tähdennän vielä: Minusta se, että opintotuesta tulee lainapainotteinen tietyiltä osin, on seikka, jonka vaikutuksia esimerkiksi sosiaaliseen liikkuvuuteen tulee seurata. Oletan, että tästä olemme samaa mieltä. Mutta se, mitä tarkoitin sillä, liittyykö lainapainotteisuus jollain tavalla siihen, miten ihmiset ohjautuvat eri aloille: Ei se suoranaisesti vaikuta siihen, mutta totean, että kun täällä aiemmin esimerkiksi edustaja Eloranta korosti, että on hyvin ohutta se kiinnostus ottaa opintolainaa, niin varmastikin jos työllisyysnäkymät ovat parempia ja me huolehdimme siitä, että korkeakoulutettujen tutkinnot vastaavat työelämän tarpeita ja ikään kuin tulevaisuusnäkymä on valoisa, niin silloin riski lainanotosta henkilökohtaisesti opiskelijoille muodostuu pienemmäksi, ja ehkä silloin myös tämä kokonaistuki, joka on tosiasiallisesti nykytilannetta suurempi tämän paketin jälkeen, voi muodostua houkuttelevammaksi kokonaisuudeksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+9.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-12-08T23:05:54,2016-12-08T23:07:04,Tarkistettu,1.1 2016_127_237,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain  ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Jarva tuossa äskeisessä puheenvuorossaan puhui siitä, että opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin tulee tosiasiassa parantamaan opiskelijoiden käteenjäävää määrää. Ja hän antoi ymmärtää — tai ainakin ymmärsin niin — että tämä koskee kaikkia opiskelijoita, tai melkein kaikkia opiskelijoita, sen verran ikään kuin tällaisesta varmasta puheesta oli kyse. Minä haluaisin esittää kysymyksen edustaja Jarvalle: onko tosiaan teidän mukaanne niin, että melkein kaikki tulevat jäämään plussalle, koska olen itse saanut ihan eri käsityksen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+9.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-12-08T23:07:04,2016-12-08T23:07:55,Tarkistettu,1.1 2016_127_238,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 40/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Valiokunnan puheenjohtaja Haatainen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_239,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sairausvakuutuslakia ja elatustukilakia ja lisäksi joukkoa muita sosiaaliturvalainsäädännön lakeja. Pääosa näistä ehdotetuista muutoksista on seurausta jo vahvistetuista lainmuutoksista, joilla avioliittolain säännökset muutettiin sukupuolineutraaliin muotoon. Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa eri ja samaa sukupuolta olevien parien yhdenvertaista oikeutta sosiaaliturvaan. Nyt lainsäädännössä avioliiton käsite muuttuu sukupuolineutraaliksi 1.3.2017 voimaan tulevalla avioliittolain muutoksella. Tässä tarkoituksena on, että avioliittolain muutoksen seurauksena myös sosiaaliturvalainsäädännössä avioliitonomaisen suhteen eli avoliiton käsite muuttuu sukupuolineutraaliksi. Avioliittolain muutoksesta johtuvat muutokset sosiaaliturvalainsäädäntöön ehdotetaan tulemaan voimaan samanaikaisesti avioliittolain muutoksen kanssa. Sairausvakuutuslain perheenjäsenen määritelmä ehdotetaan tässä muutettavaksi siten, että perheenjäsenellä tarkoitetaan myös vakuutetun samaa sukupuolta olevaa avopuolisoa. Määritelmän muutos vaikuttaa esimerkiksi sairausvakuutuslain erilaisia päivärahoja samoin kuin kuntoutusetuuksia ja kuntoutusrahaetuuksia koskeviin säädöksiin. Valiokunta pitääkin perusteltuna, että etuuksien myöntämisedellytyksiä yhdenmukaistetaan eri etuudenhakijoiden osalta. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä täsmennettynä ehdotuksilla, jotka koskevat lapsen hoidosta vastaavan isän oikeutta vanhempain- ja isyysrahaan silloin, kun hän ei ole ollut avio- tai avoliitossa lapsen äidin kanssa. Vanhempainpäivärahasäännöksiä esitetään muutettaviksi siten, että lapsen äidin naispuolisella avio- tai avopuolisolla on oikeus vanhempain- ja isyysrahaan samoin perustein kuin lapsen äidin miespuolisella avio- tai avopuolisolla. Myös rekisteröidyssä parisuhteessa eläviin puolisoihin sovelletaan jatkossa samoja vanhempainpäivärahasäännöksiä kuin aviopuolisoihin. Avioliittolain muutos mahdollistaa myös perheen ulkoisen adoption samaa sukupuolta olevalle avioparille adoptiolain mukaisesti. Yhdessä adoptoivalla samaa sukupuolta olevalla avioparilla on lakiehdotuksen mukaan oikeus yhteen isyysrahakauteen perheen ulkoisessa adoptiossa. Samaa sukupuolta olevat adoptiovanhemmat voisivat sopia, kumpi isyysrahakauden käyttää. Lisäksi ehdotetaan muutamia tarkentavia säännöksiä koskien adoptiovanhemman oikeutta vanhempainrahaan ja isyysrahaan perheen sisäisen adoption perusteella. Asian käsittelyn yhteydessä ilmeni, että useat asiantuntijat pitivät kiireellisesti korjattavana epäkohtana sitä, että lapsen hoidosta vastaavalla isällä ei nykyisin ole lainkaan oikeutta vanhempainpäivärahoihin, jos hän ei ole tai ei ole ollut avio- tai avoliitossa lapsen äidin kanssa. Näissä tilanteissa lasta hoitavalla isällä ei ole oikeutta vanhempainrahaan esimerkiksi silloinkaan, kun lapsen äiti on sairastunut tai ei kykene hoitamaan lastaan ja lapsi asuu isän luona. Valiokunta ehdottaa, että tämän vuoksi 1. lakiehdotusta muutetaan siten, ettei nykyistä tai aiempaa avio- tai avoliittoa lapsen äidin kanssa edellytetä lasta hoitavalta isältä vanhempain- tai isyysrahakauden saamiseksi. Lisäksi tämä hallituksen esitys muuttaa elatustukea, johon vaikuttaa nyt uusi lainsäädäntö. Tämä muutos koskettaa Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan elatustukea saavia noin 400:aa lasta naisparien perheissä. Lainmuutoksen voimaantulo tulee merkitsemään näissä perheissä huomattavaa etuuksien vähenemistä 1.3.2017 alkaen. Valiokunta sai myös selvityksen siitä, olisiko tätä siirtymäajalla voitu jollain tavalla helpottaa, mutta saimme selvityksen, että se ei ole yhdenvertaisuuden näkökulmasta mahdollista. Valiokunta tekee näin ollen pykälämuutoksia tähän lakiesitykseen, ja sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 232/2016 vp sisältyvät 2.—8. lakiehdotuksen ja sitten eduskunta hyväksyy muutoksena tähän hallituksen esitykseen sisältyvän 1. lakiehdotuksen muutosehdotukset. Lisäksi valiokunta esittää, että eduskunta hyväksyy yhden lausuman, joka on liitteenä, joka kuuluu seuraavasti: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyn selvitystyön pohjalta erilaisten perheiden perhevapaajärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistä, jotta perheiden erilaiset elämäntilanteet huomioitaisiin yhdenvertaisella tavalla."" Tähän esitykseen sisältyy lisäksi yksi vastalause.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+10.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-12-08T23:08:44,2016-12-08T23:14:48,Tarkistettu,1.1 2016_127_240,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä nyt käsittelyssä oleva useampaan eri lakiin vaikuttava sinänsä pieni muutos on kuitenkin seikkaperäisyydessään verrattain symbolinen ja osoittaa myös sen, miten eduskunnassa historian ensimmäisenä läpi mennyt kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista saa nyt jälkiseuraamuksenaan muutoksia moneen lakiin. Tämä käsittely oli sinänsä valiokunnassa ikään kuin vain jälkitoimia osana tuolle isommalle päätökselle, jonka eduskunta siis viime vaalikaudella teki. Me paneuduimme tämän tiimoilta erityisesti pohtimaan sitä, että esityksen yhteydessä kävi ilmi, että olisi syytä myös arvioida, korjata sellaisten isien asema, jotka ovat niin kutsutusti itsellisiä eli eivät ole olleet saman katon alla lapsen äidin kanssa. Olen erittäin hyvilläni ja kiitollinen siitä, että valiokunta laajassa yhteisymmärryksessä halusi tämän hallituksen esityksen tämän pykälän osalta vielä muuttaa. Tässäkin on kysymys isosta asiasta siltä osin, että vaikka joukko, jota se koskettaa, on pieni — se koskettaa seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta hyvin erilaisia isiä — niin heidän elämässään tämä muutos on verrattain iso asia ja osoittaa myös sen yhteiskunnallisen laajan tavoitteen, konkretisoimisen siitä, että perheiden monimuotoisuus on tunnustettava tosiasia ja lain edessä ikään kuin vanhemmuutta tukien ja lapsen etua ajaen näiden perheiden tulisi olla samanarvoisessa asemassa suhteessa perhe-etuuksiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+10.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-12-08T23:14:49,2016-12-08T23:16:41,Tarkistettu,1.1 2016_127_241,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Avioliittolain muutokseen eli sukupuolineutraaliin avioliittolakiin liittyvät liitännäislait ovat nyt eduskunnan käsittelyssä. Samaan aikaan eduskunnassa on käsittelyssä yli 106 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite avioliittolain säilyttämiseksi nykyisellään eli kansalaisaloite aidosta avioliitosta. Se toimitettiin eduskuntaan 22. kesäkuuta 2016 eli kohta puolisen vuotta sitten. Mielenkiintoisen tästä tilanteesta tekee perustuslakivaliokunnan toiminnassa aina ajoittain esiintyvä oikeudellinen käsite nimeltään ""perusteltujen odotusten suoja"". Oman ymmärrykseni mukaan tällä hetkellä ei voida mitenkään tulkita eduskunnan enemmistön hyväksymän ja 1.3.2017 voimaan astuvan avioliittolain muutoksen muodostavan uusille väestöryhmille minkäänlaisia perusteltujen odotusten suojia. Sen sijaan, jos eduskunta nyt hyväksyy avioliittolain muutokseen liittyvät liitännäislait, jotka koskevat keskenään samaa sukupuolta olevia aviopareja ja heidän sosiaaliturvaoikeuksiaan 1.3. alkaen, syntyy mahdollisesti tilanne, jonka jälkeen eduskunnan aiemmin hyväksymää avioliittolain muutosta eli sukupuolineutraalia avioliittolakia olisi perustuslain näkökulmasta erittäin vaikea kumota juuri tämän perusteltujen odotusten suojan kannalta, joka tämän lakiehdotuksen myötä vahvistuu. Arvoisa puhemies! Siksi olen pettynyt tilanteeseen, jossa kansalaisaloite aidosta avioliitosta on nyt jämähtänyt perustuslakivaliokuntaan. Se voi merkittävästi vaikeuttaa aitoa avioliittoa koskevan kansalaisaloitteen jatkokäsittelyä ja pienentää aloitteen sisältämien lakiehdotusten hyväksymisen mahdollisuuksia eduskunnassa. Tosiasia on se, että tuo aloite pitäisi ja olisi jo pitänyt käsitellä nopeasti ja ennen kuin eduskunta käsittelee nämä avioliittolain muutokseen eli sukupuolineutraaliin avioliittolakiin liittyvät liitännäislait. Ja nyt puhutaan siis eduskunnan olemassa olevan aikataulun perusteella tästä hetkestä. Jos kansalaisaloite aidosta avioliitosta kaatuu tähän prosessiin eli eduskunnan aikataulutukseen, se jättää paljon hampaankoloon monille, jotka eivät kannata sukupuolineutraalia avioliittolakia. Ja jos näin käy, kansalaisaloiteinstituutiolle ja demokratialle on aiheutunut peruuttamatonta vahinkoa. Voiko kansalainen enää sen jälkeen luottaa siihen, että lainsäädännön muutosprosessin voi onnistuneesti käynnistää laadukkaalla kansalaisaloitteella, vai tuleeko kansalaisaloiteinstituutiosta pelkkä vitsi? Arvoisa herra puhemies! Edellä olevan perusteella olen pakotettu tekemään esityksen, että tämä nyt ensimmäisessä käsittelyssä oleva hallituksen esitys jätetään pöydälle. Puhemies, teen siis pöydällepanoehdotuksen. Mielestäni on nyt kaikkien etu katsoa, että tämä päätöksentekoprosessi menee oikein. On valitettavaa, että tällainen tilanne on päästetty syntymään, sillä on hyvin tiedossa, että nyt käsittelyssä olevat liitännäislait liittyvät ensi vuoden talousarvioon, eli kyseessä ovat budjettilait. Mutta olen pakotettu tekemään tämän esityksen, koska en halua, että syntyy tilanne, jossa mahdollisesti nyt meillä perustuslakivaliokunnassa oleva kansalaisaloite, joka on kerännyt yli 100 000 allekirjoitusta, tullaan torppaamaan sillä perusteella, että tämä sosiaaliturvaetuuksiin liittyvä lainsäädäntöpaketti päästetään etenemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+10.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-12-08T23:16:42,2016-12-08T23:21:06,Tarkistettu,1.1 2016_127_242,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"No niin, pyydän seuraavia puhujia keskittymään tähän pöydällepanoehdotukseen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_127_243,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Saarakkala perusteli asian erittäin hyvin, ja kannatan hänen ehdotustaan. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+10.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,,,, 2016_127_244,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Annan vielä puheenvuoron edustaja Saarakkalalle, pyydän täsmentämään tekemäänne ehdotusta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_245,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Teen tarkennuksen, että esitän tätä ensi maanantaina pidettävään täysistuntoon käsiteltäväksi, eli siihen asti pöydälle tämä asia. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+10.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,,,, 2016_127_246,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,Puheenjohtaja! Kannatan edustaja Saarakkalan ehdotusta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+10.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,,,, 2016_127_247,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,Tästä eteenpäin puheenvuorot voivat koskea ainoastaan tätä pöydällepanoesitystä. Onko muita ehdotuksia pöydällepanon ajankohdasta?,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_248,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että esitys jätetään pöydälle käsiteltäväksi huomisessa täysistunnossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+10.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,,,, 2016_127_249,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Elorannan tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+10.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,,,, 2016_127_250,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,Istunto keskeytetään. Istunto jatkuu 15 minuutin kuluttua.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_251,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain  ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Istunto jatkuu. Asian käsittelyä jatketaan. Keskustelussa on Vesa-Matti Saarakkala Kari Kulmalan kannattamana ehdottanut, että asia pannaan pöydälle 12.12.2016 pidettävään täysistuntoon. Eeva-Johanna Eloranta on Annika Saarikon kannattamana ehdottanut, että asia pannaan pöydälle 9.12.2016 pidettävään täysistuntoon.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_252,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta  tehdyn  sopimuksen  lainsäädännön  alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta  ja   sopimuksen  soveltamisesta  sekä  julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 236/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 32/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 32/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_253,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta  tehdyn  sopimuksen  lainsäädännön  alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta  ja   sopimuksen  soveltamisesta  sekä  julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 236/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 32/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän toki, että tämä kyseinen hallituksen esitys on näitä Euroopan unionin byrokratiaan liittyviä tarkkoja täsmennyksiä, joita tällä keinoin nyt viedään suomalaiseen lainsäädäntöön — mikä on hyvä asia, kyllä meidän täytyy tietenkin nämä velvollisuudet hoitaa — mutta se, mitä minä peräänkuulutan, kun tällaisia lakeja käsittelemme, on se, että minä hartaasti toivon, että Euroopan unionissa aidosti alettaisiin kiinnittämään huomiota talouden todellisiin ongelmiin. Kyllä näitä menettelytapoja me täällä voimme jauhaa vaikka 28 vuotta perätysten, mutta samaan aikaan meillä Euroopan unionin alueella happanee pankkeja pystyyn. Euroopan suurin pankki Deutsche Bank oli suurin piirtein konkurssitilassa tässä joku aika sitten, ja emme tarkalleen tiedä tänä päivänä, missä tilassa se oikeasti on. Olisikohan Euroopan unionin parasta kiinnittää huomio siihen, mihin sen pitäisi kiinnittää huomiota, tällaisiin valtaviin pankkikriiseihin, jotka kerta kaikkiaan mädättävät koko Euroopan unionin sisältäpäin lahoksi, ja se on sitten menoa sen jälkeen? Ja sitten me täällä keskenämme kiistelemme jostakin pienestä, vähäisestä lainsäädännöstä, jota pannaan jokaisessa jäsenmaassa täytäntöön, ja itse asiassa se todellinen ongelma on siellä keskuspaikoilla, niissä suurissa pankeissa. Jokainen ymmärtää, että Deutsche Bankin vaikeudet olivat niin valtavan suuria, että sen johdannaiskaupan arvo oli yhteen aikaan yli 50 000 miljardia euroa, ja me kiistelimme täällä muutamien satojen tai kymmenien miljoonien määrärahoista. Tällaisena yön hetkenä kun näitä ajattelee, niin tulee kyllä väkisin siihen tulokseen, että kyllä fokus eli polttopiste on Euroopan unionilta vähän häveissä, kun tämmöisiä asioita käsitellään. Toki tämä pitää varmaan hyväksyä, en sitä millään lailla vastusta, mutta ihmettelen vain, että kannattaisiko joskus EU:ssakin keskittyä olennaiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+11.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-08T23:47:59,2016-12-08T23:49:51,Tarkistettu,1.1 2016_127_254,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luotsauslain ja  alusliikennepalvelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 26/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 26/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_255,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luotsauslain ja  alusliikennepalvelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 26/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luotsauslakia ja alusliikennepalvelulakia. Pidän hyvänä sitä, että luotsauslain muutoksella hinausyhdistelmät ja pienet alukset jäävät sääntelyn ja hallinnollisten menettelyjen ulkopuolelle, joten tältäkin osin muutos edistäisi hallituksen säädösten sujuvoittamistavoitteiden toteutumista. Suomen rannikkoalue on erittäin vaativa merenkululle. Luotsaus onkin merenkulun turvallisuuden kannalta erittäin tärkeää, erityisesti navigoinnin suhteen. Sujuvat merikuljetukset ovat Suomen ulkomaankaupalle ensisijaisen tärkeitä, ja meriliikenteen turvallisuudesta tulee huolehtia myös ympäristön suojelemiseksi. Tältä kohdin ei saa tässä esityksessä tinkiä, enkä näe siihen kovin suuria vaaroja olevan. Pidän myös hyvänä, että esityksellä muun muassa vapautetaan jäänmurtajat käyttämästä luotsia. Tämä esitys on heidän osaltaan annettu kuitenkin eduskunnalle aika myöhään, jos ajatellaan tätä talvea, koska ensimmäiset jäänmurtajat ovat jo lähteneet liikkeelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+12.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-12-08T23:50:19,2016-12-08T23:51:30,Tarkistettu,1.1 2016_127_256,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 223/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 21/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 21/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Valiokunnan puheenjohtaja Leppä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_257,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 223/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 21/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on siis kysymyksessä Suomen metsäkeskuksesta annetun lain ja Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttaminen. Miksi tähän aikaan illasta taikka yöstä halusin tulla esittelemään tämän lain lyhyesti? Siksi, että tämä laki on nyt vihdoin viimein toteutumassa. Maa- ja metsätalousvaliokunta on tätä jo useamman vaalikauden ajan halunnut, jotta pystytään erottamaan liiketoimintayksikkö ja julkisen palvelun yksikkö Metsäkeskuksessa. Esityksen tavoitteena on siis purkaa Metsäkeskus-laissa oleva kokonaisuus, joka muodostuu Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksiköstä ja liiketoimintayksiköstä. Lisäksi lainsäädäntö ei enää jatkossa mahdollistaisi sitä, että Metsäkeskus harjoittaa liiketoimintaa. Lain voimaantulon jälkeen jäljelle jäävä Suomen metsäkeskus toimisi jatkossa vain julkisia hallintotehtäviä hoitavana organisaationa. Liiketoimintayksikön elikkä siis nykyisen Otson toiminta ei enää jatku Metsäkeskuksessa, vaan se siirtyy, tai paremminkin se on myyty, yksityiselle toimijalle. Samoin Metsäkeskuksen metsäkiinteistöt on myyty. Lisäksi Metsäkeskus-lakiin ehdotetaan muutoksia, jotka ovat lähinnä teknisluontoisia, ja ne koskevat sitä, että kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla myönnettävä tuki pystytään kohdistamaan varmasti oikealle tuensaajalle ja luotettavasti ja myös vähemmällä työllä yritys- ja yhteisötunnuksen avulla. Myös metsänkäyttöilmoituksen asianosaiset voidaan tunnistaa yritys- ja yhteisötunnuksen perusteella ja näin varmistaa, että ilmoitus kohdentuu oikein. Valiokunta ehdottaa säädettäväksi uuteen pykälään säännöksen, jonka mukaan Metsäkeskuksella olisi oikeus salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä saada Verohallinnolle ilmoitettu kuolinpesän asianhoitajan nimi ja yhteystieto sekä maanomistajan yritys- ja yhteisötunnus. Tietoja saisi käyttää ainoastaan Metsäkeskuksen julkisten hallintotehtävien hoitamisessa. Metsäkeskuksen julkisista hallintotehtävistä säädetään Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 8 §:ssä. Tämä muutos, jota valiokunta tähän lakipykälään esittää, on siis 13 c §, tietojen saaminen Verohallinnolta.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+13.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-12-08T23:51:59,2016-12-08T23:54:53,Tarkistettu,1.1 2016_127_258,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 223/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 21/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys Suomen metsäkeskusta koskien ja samoin Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmää koskien on tietenkin sellaista lainsäädäntöä, joka johtuu näistä Euroopan unionin kilpailulaeista ja sitten niistä rajoitteista, että julkisia varoja ei saa käyttää vapailla markkinoilla. Näin ollen sinä päivänä, kun tämä laki tulee voimaan, Metsäkeskus toimii vain ja ainoastaan julkista hallintotehtävää hoitavana toimijana, ja liiketoimintapuolta harjoittanut Otso-yhtiö on jo myyty yksityiselle yrittäjälle, joka jatkaa elämäänsä siellä vapaasti kilpailluilla markkinoilla, niin kuin Euroopan unionin kilpailulainsäädäntö edellyttää, että siellä pitää toimia ihan kilpailulainsäädännön mukaisesti. Sitten sitä tavallaan hieman suren, että Metsäkeskus on joutunut myymään muutamat metsäkiinteistöt, mitä sillä on. Tuli hieman sarkasmilla mieleen sellainen juttu, että kun metsätoimija joutuu luopumaan metsistään, niin se on melkein sama asia kuin maanviljelijä luopuisi lehmistään tai lääkäri luopuisi potilaistaan, mutta tässä nyt on tietysti julkisen tehtävän hoidosta kysymys. Metsäkeskukselle jää edelleen hyvin paljon tehtäviä: metsätalouden edistäminen, yksityismetsälain lainvalvonta, siihen liittyvät koulutus- ja neuvontatehtävät ja monet muut tehtävät, joita Metsäkeskus toteuttaa saamillaan valtion budjettirahoilla. On äärimmäisen tärkeää huomata se, että suomalainen metsäjärjestelmä on nyt viilattu täysin kuntoon kilpailulainsäädännön ja muutenkin nykyajan vaatimusten mukaiseksi: metsänhoitoyhdistyslaki on uusittu, Metsähallitus-laki on uusittu, ja nyt sitten tämä Metsäkeskus-laki saa sen lopullisen muotonsa, jotta sen jälkeen ei kenelläkään markkinataloudessa toimivalla toimijalla ole minkäännäköistä sananvaltaa enää sille, että meillä olisi voimassa sellaisia lakeja, jotka eivät täytä vapaan kilpailun sääntöjä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+13.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-08T23:54:55,2016-12-08T23:56:56,Tarkistettu,1.1 2016_127_259,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 223/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 21/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tämä lakiesityshän on pääosin tekninen, mutta pidän hyvänä sitä, että tämä entisestään selkeyttää Metsäkeskuksen roolia, kun katsotaan sitä metsänomistajien suunnasta. Nythän meillä on tapahtunut monia muutoksia viime metsälain uudistuksen jälkeen. Nyt ensinnäkin metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys ei enää ole metsänomistajille pakollinen, ja nyt sitten näitä tiettyjä muutoksia tulee myös tähän meidän metsäkeskusjärjestelmään. Sinänsä on hyvä, että täällä on myös toteutettu ja nyt toteutetaan näitä pienempiä muutoksia, sanoisinko byrokratian purkua ja sujuvoittamista Metsäkeskuksen toiminnan osalta — viittaan tähän Y-tunnus-asiaan. Meillä kaikillahan on tiedossa nämä Kemera-tukijärjestelmän tietyt haasteet sen tuen myöntämisen, käytön, valvonnan ja maksatuksen osalta. Tämä järjestelmä on hyvin kankea, ja on hyvä, että Metsäkeskuksen toimintaa ikään kuin tätä kautta pyritään sitten sujuvoittamaan, jotta niitä resursseja voidaan siinä tarkoituksenmukaisemmin jakaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+13.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-08T23:56:58,2016-12-08T23:58:14,Tarkistettu,1.1 2016_127_260,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 223/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 21/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Huomionarvoista on myöskin se, että se tilanne, jossa meillä oli vielä Otso yhtiönä tässä metsäkeskusjärjestelmän kupeessa, tosin erillisenä sellaisena palomuureineen päivineen, aiheutti myöskin sen, ettei oikein kummassakaan päässä, ei Metsäkeskuksessa eikä myöskään Otsossa, pystytty kehittämään täysillä niitä toimintoja, joita on välttämätöntä kehittää. Tämä nyt vihdoin viimein aikaansaatu ratkaisu mahdollistaa myöskin tämän kehittämistyön huomattavasti paremmin kuin edeltävässä tilanteessa. Toinen huomionarvoinen seikka on vielä se, että ne eläkevastuut, joita nyt sitten valtiolle ja julkiselle hallinnolle jää, tietenkin hoidetaan ja ne on hoidettu. Niiden rahoitus on järjestyksessä, ja se velvollisuus, jota tätäkin kautta hallinnolle on tullut ja tulee, on myöskin hoidossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+13.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-12-08T23:58:17,2016-12-08T23:59:15,Tarkistettu,1.1 2016_127_261,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 223/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 21/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jäi vielä sanomatta se, että kun tuossa samassa yhteydessä muutetaan tässä vaiheessa pykälää, jonka mukaan Metsäkeskuksella on oikeus saada verottajalta tietoja perikuntia koskien, kuka on perikunnan asioita hoitava henkilö, niin tässä törmäämme nyt oikeastaan konkreettisesti siihen ongelmaan, mistä oli puhetta tuossa metsälahjavähennysasiassa, että kun meillä on valtava määrä perikuntia, niin millaisia käytännön ongelmia se aiheuttaa. Esimerkiksi tässä asiassa nyt oikein konkreettisesti tulee esille se, että kun on iso perikunta, niin pahimmillaan ollaan tilanteessa, että edes Metsäkeskus ei tiedä, kuka on tämän perikunnan asioiden hoitaja, jonka kanssa voisi esimerkiksi keskustella siitä, kun on jäänyt hoitamatta esimerkiksi metsänuudistamisvelvoite, joka on Suomen metsälain mukaan toteutettava. Nyt kun tällaista henkilöä ei ole tiedossa sitten, niin Metsäkeskukselle annetaan mahdollisuus hankkia verottajalta se tieto, kuka aidosti on se perikunnan asioiden hoitaja. Jos tätä lakia ei muutettaisi, niin olisivat asiat pimennossa ja metsälaki jäisi toteutumatta. Elikkä kun metsälahjavähennyslakia käsiteltiin, niin tässä meillä nyt on konkreettinen esimerkki siitä, että jos asioita ei ole hoidettu, niin nyt ne sitten tältäkin osin pannaan kuntoon. Asia meni taas pikkuisen verran eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+13.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-08T23:59:22,,Tarkistettu,1.1 2016_127_262,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain 13 §:n ja  sosiaali-  ja  terveydenhuollon   asiakasmaksuista  annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 16/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 16/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_263,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain 13 §:n ja  sosiaali-  ja  terveydenhuollon   asiakasmaksuista  annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 16/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan on mukava tulla puhumaan myöskin tällaisista lakiesityksistä. Nyt kun paljon on jouduttu näitä leikkauksia tekemään, niin tässä esityksessä voimme jopa helpottaa monien pienituloisten perheiden asemaa heidän lastensa osalta, kun he varhaiskasvatuspalveluita käyttävät. Nythän nämä tulorajat tulevat näiden alimpien tuloluokkien osalta sikäli muuttumaan, että monien varsinkin pienituloisten yksinhuoltajaperheiden osalta varhaiskasvatukseen hakeutuminen voi olla hieman edullisempaa kuin aikaisemmin, ja pidän sitä oikein hyvänä ja kiitettävänä uudistuksena. Meidänhän tulisi laajemminkin myös tarkastella näitä meidän varhaiskasvatuspalveluita ja ikään kuin tätä kotihoidon ja yksityisen hoidon kuntalisän ja varhaiskasvatuksen kokonaisuutta, mitenkä meillä näitä palveluita tarjotaan, mitenkä niitä rahoitetaan ja mitenkä ne maksut sitten eri tuloluokkien kohdalla jakaantuvat ja onko se aina tarkoituksenmukaista. Mutta tämä on kuitenkin nyt hyvään suuntaan vievää kehitystä, ja siitä lausun kyllä kiitokset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+14.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-09T00:01:05,2016-12-09T00:02:36,Tarkistettu,1.1 2016_127_264,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain 13 §:n ja  sosiaali-  ja  terveydenhuollon   asiakasmaksuista  annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä varhaiskasvatusmaksujen kokonaisuus lienee sellainen asia, joka tämän vuoden poliittiseen historiaan kirjattiin yhtenä kuumana kysymyksenä. Tiedämme kaikki, että hallitus pitkään pohti, mitä tuon esityksen kanssa tekee — ottaen huomioon valtiontalouden säästötarpeet ja toisaalta etukäteistiedot monista suurista kunnista, joissa volyymi säästöjen osalta ja sitä kautta vaikutus kuntatalouteen olisi ollut iso — ja päädyttiin siihen, että tätä alkuperäistä esitystä ei olisi välttämättä otettu käyttöön, ja siten sen vaikutukset eivät olisi olleet erityisen suuret säästöjen näkökulmasta. Toisaalta oli laaja asiantuntija-arvio siitä, että esityksen vaikutukset kannustimiin, esimerkiksi pienten lasten vanhempien työllistymiseen, eivät olisi olleet erityisen myönteiset. Siksi on kuitenkin hyvä — pitkälti siksi, että keskustan eduskuntaryhmä piti tätä maksujen alentamista pienituloisille yhden vanhemman perheille niin merkittävänä asiana — että tätä esitystä ei kokonaan hylätty vaan siitä niin sanotusti tämä hyvä osa jäi elämään ja päätyi siihen, että nyt saamme käsitellä täällä esitystä, joka on varhaiskasvatusmaksujen alentaminen sille väestöryhmälle, jonka tiedämme olevan taloudellisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa. Kannan syvää huolta lapsiperheköyhyydestä ja siihen liittyvästä lapsiperheiden polarisaatiosta, ja jos joku väestöryhmä on maan hiljainen, josta meidän pitää pitää huolta, se on yhden vanhemman perheet, jotka kasvattavat Suomen tulevaisuutta kodeissaan aika tiukilla ollen. Silloin tällaiset taloudelliset vastaantulot ovat erittäin merkittäviä, eikä se vieläkään tarkoita, että taloudellinen toimeentulo mitenkään erityisen hyvä olisi, mutta tätä esitystä on syytä kiittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+14.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-12-09T00:02:38,2016-12-09T00:04:26,Tarkistettu,1.1 2016_127_265,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain 13 §:n ja  sosiaali-  ja  terveydenhuollon   asiakasmaksuista  annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 16/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Saarikko äsken hyvin kuvasi tätä hallituksen esitystä, joka helpottaa varhaiskasvatusmaksuja niille perheille, joille se nimenomaan kuuluu, elikkä pienituloisten ihmisten ja perheiden tukalaa taloudellista asemaa hieman helpottaa. Tämäkään lakimuutoshan ei tietenkään ratkaisua tuo siihen monen perheen taloudellisesti vaikeaan asemaan, mutta on muistettava, että tällä vaalikaudellahan on tehty jo päätös monesta muustakin hyvästä asiasta ja rahaa on annettu lisää sinne, minne sitä kuuluukin. On totta, että me elämme lama-aikaa ja vuodesta 2008 asti on talous ollut alamäessä ja se on aiheuttanut sen, että valtiontaloutta on pakko ollut sopeuttaa olemassa oleviin rahavaroihin nähden. Mutta tämä hallituksen esitys, joka nyt parhaillaan on käsittelyssä, osoittaa sen, että hallituksen inhimillinen ote lapsiperheitä kohtaan on ihan aito ote. Tämä laki on erittäin kannatettava, ja toivon, että jatkossakin, kun lapsiperheiden asemaa tarkastellaan, aina lähdetään siitä, että tarkastelukulma on se, niin kuin hallituksella on tässäkin lakiesityksessä, että aloitetaan sieltä heikoimmassa asemassa olevasta, mikä minun mielestäni on aivan oikein, ja se on meidän velvollisuutemme, että pidetään heikoimmista huolta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+14.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-09T00:04:27,2016-12-09T00:05:44,Tarkistettu,1.1 2016_127_266,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain 13 §:n ja  sosiaali-  ja  terveydenhuollon   asiakasmaksuista  annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 205/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 16/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyviä puheenvuoroja aikaisemmin tästä tärkeästä asiasta. Todella tärkeintä oli tässä muutetussa hallituksen esityksessä se, että maksujen pienentäminen pienituloisille perheille toteutetaan edelleenkin niin kuin oli alun perin tarkoitus ja myös nollamaksuluokka säilyy ja ennen kaikkea kuntia velvoitetaan nyt sitten tähän maksusta vapauttamiseen pienituloisten perheitten osalta niissä perheissä, joissa tämä on tarpeen, ja heille myös tiedotetaan paremmin tästä mahdollisuudesta. Se, mihin myös sivistysvaliokunta kiinnitti huomiota ja mikä olisi myös siellä kuntakentällä sitten tärkeää, olisi tämä tuntiperusteinen hoitomaksu, joka on osassa kuntia käytössä, ja tätä olisi hyvä viedä koko Suomessa eteenpäin. Ja ensi keväänä, kun on kuntavaalit, toivottavasti tämä tulee teemana nousemaan ja tämä mahdollisuus tulee sitten uusille kuntapäättäjille nopeasti käsittelyyn. Tämä olisi hyvä vastaantulo myös perheille, ja joustavasti näitä hoitoratkaisuja ja maksuja myös sitä kautta sitten punnitaan jokaisessa perheessä, mikä on sitten todellinen hoidon tarve siinä, ja maksettaisiin oikeasti sen hoidon tarpeen ja käytön mukaan. Se, mikä sitten muutoinkin tässä esityksessä on todella hyvä: tätä kautta ei nyt sitten leikkauksia tehdä lapsiperheille. Tietysti kuntien menot tästä kasvavat. Minä henkilökohtaisesti olisin toivonut, että olisi voitu harkita esimerkiksi suurituloisemmille perheille, sillä puolella, ehkä tätä maksuvastuun kasvamista, mutta tähän ratkaisuun nyt päädyttiin, ja tärkeintä todella oli (Puhemies koputtaa) tämä pienituloisten maksujen keventäminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+14.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-09T00:05:44,2016-12-09T00:07:49,Tarkistettu,1.1 2016_127_267,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 39/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 39/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_268,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 39/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä nyt käsittelyssä oleva esitys lukeutuu niihin, joissa saamme olla hyvillämme siitä, että pystymme panostamaan vaikeinakin taloudellisina aikoina sellaiseen väestöryhmään, jonka tiedämme olevan poikkeuksellisen lujilla ottaen huomioon kansainvälisen tilanteen ja sen heijastukset suomalaiseen maatalouteen. Tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys tukee maatalousyrittäjien työssäjaksamista, työhyvinvointia sekä myös työn ja perheen yhteensovittamista. Kyse on siis siitä, että hallituksen budjettiriihessään sopima 50 miljoonan euron niin kutsuttu kriisitukipaketti maataloudelle pitää sisällään nyt tässä esittelyssä olevan 10 miljoonan euron maatalouslomituksesta perittävien asiakasmaksujen alentamisen. Pidän tätä perusteltuna, varsinkin koska lisäksi osana tätä tukipakettia Melalle on talousarvioesityksessä osoitettu miljoona euroa maatalousyrittäjien hyvinvointia parantaviin hankkeisiin, ikään kuin siis tämän lomituksen tueksi vielä erillinen kohdennettu raha tähän hyvinvoinnin puoleen. Maatalousyrittäjät ovat erittäin lujilla, ja me tiedämme, että niihin suuriin taloudellisiin vaikeuksiin ja työtaakkaan liittyy sellaisia inhimillisiä ongelmia, joiden seuraukset voivat olla kohtalokkaatkin, ja siksi tämä vaikeus, joka liittyi lomituksen aiempiin kiristystoimenpiteisiin, saadaan nyt kumottua sillä, että päästään kohti näitä maksujen alentamisia. Pidän tätä esitystä perusteltuna, niin kuin koko tuota maatalouden kriisipakettia, jonka hallitus osana esitystään päätti. Tämä on nyt se sosiaalipoliittinen ulottuvuus, joka ei tietenkään tuo yhtään euroa maatilalliselle perheelle, mutta helpottaa työssäjaksamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+16.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-12-09T00:08:56,2016-12-09T00:10:43,Tarkistettu,1.1 2016_127_269,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 39/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on todellakin kiitoksen arvoinen. Itse kun olen maatalouslomittajan ammattia aikanaan jonkin verran saanut harjoittaa, niin olen siinä työssä nähnyt sen, kuinka raskasta viljelijän arki on ja varsinkin karjatilallisen arki, kun siihen ollaan kellon ympäri sidottuja. Silloin lyhytkin loma vuodessa on todella tarpeen, puhumattakaan sitten siitä, jos sairauden yllättäessä on sitten sijaisapulomitus tarpeen. Tässä tosiaankin, niin kuin edellä edustaja Saarikon puheenvuorosta kuultiin, alennetaan näitä maksuja sijaisavun osalta ja myöskin sitten tämän tuetun maksullisen lomittaja-avun osalta. Tämä tuettu maksullinen lomittaja-apu on myös tärkeä siinä suhteessa, että silloin kun taloudellinen tilanne sen mahdollistaa, niin sillä voi ikään kuin sitten niitä tilan työhuippuja tasata ja käyttää sitten lomittajaa, että on moniin muihin tilan töihin aikaa. Näin se arki valitettavasti siellä tiloilla monesti menee. Tosiaankin, kaikki tiedämme, missä tilanteessa suomalainen maidontuotanto on, missä tilanteessa suomalainen karjatalous on. Paineet ovat kovat, ja niistä saamme aina aika ajoin lukea näinä ikävinä tapauksina, joissa myöskin eläinten hyvinvointi on vaarantunut, kun yrittäjien jaksaminen on pahemman kerran kärsinyt. Uskoisin, että tällä esityksellä on myös positiivisia vaikutuksia eläinten hyvinvointiin, kun tällä sitten tuottajien jaksamista pystymme monin tavoin tukemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+16.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-09T00:10:43,2016-12-09T00:12:33,Tarkistettu,1.1 2016_127_270,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 39/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maanviljelijöiden taloudellinen tilanne tänä päivänä Suomessa on todella tukala. Maanviljelijät ja suomalainen maatalous ovat joutuneet kohtaamaan sen karmean totuuden, mikä on kansainvälispoliittisesta tilanteesta aiheutunut. Venäjän pakotteet nimenomaan iskivät suomalaiseen maatalouteen kaikista pahiten, koska suomalaisen maatalouden yksi kannattavuuden tae oli se, että Venäjän-kauppa toimi hyvin, ja nyt kun se on pakotteiden takia käytännössä jumissa, kokonaan seis, niin se tarkoittaa sitä, että maataloustuotteiden hinnat eivät ole sellaiset, että maanviljelijä siinä välissä pärjäisi raaka-aineen tuottajana. Tähän me suomalaiset voisimme oikeastaan itse vaikuttaa kaikista parhaiten sillä, että suosisimme aina suomalaisia tuotteita, kun kaupassa käymme, ne ovat laadukkaita, puhtaita ja varmasti maailmanmarkkinoilla saatavaan tavaraan verrattuna kaikilla mittareilla mitattuna parempia. Se, että nyt tällä yhteensä 10 miljoonalla eurolla alennetaan näistä lomituspalveluista aiheutuvia maksuja maanviljelijöille, on erittäin tervetullut pieni lisä. Mutta on syytä muistaa kuitenkin tässä vaiheessa, että tämäkin 10 miljoonaa, mikä tulee nyt, on vain hyvin hyvin pieni osaratkaisu. Meidän on saatava tämä maataloustuotteiden kauppa tässä maassa siihen kuntoon, että maanviljelijä pystyy saamaan yhä suuremman osan palkastaan sieltä markkinoilta elikkä siitä tuotteesta, minkä hän myy esimerkiksi meijerille maitona taikka lihana taikka viljana. Elikkä on hyvä muistaa, että tämä on pieni apu mutta pieni askel oikeaan suuntaan ja tällä hetkellä erittäin tarpeellinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+16.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-09T00:12:33,2016-12-09T00:14:14,Tarkistettu,1.1 2016_127_271,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 39/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta aiempaa puheenvuoroa täydentääkseni sellaisen yksityiskohdan, että minusta tämä käsittelyssä oleva esitys on nyt hyvä esimerkki sellaisesta päätöksenteosta, jossa on kyetty reagoimaan nopeasti sellaisiin säästöpäätöksiin, joilla on nähty olevan haitallisia vaikutuksia. Tämä sali peräänkuuluttaa toistuvasti vaikutusarviointeja, ja tässä se on toteutettu siten, että osana kriisipakettia nyt palautetaan ikään kuin maatalouden lomituksen maksuja sellaiselle tasolle, että voidaan arvella niiden käytön lisääntyvän. Nimittäin valiokunta tässä mietinnössäänkin toteaa, että kun lomituspalvelujen asiakasmaksuja korotettiin nyt kuluvan vuoden alusta, niin maksujen korotukset ovat johtaneet siihen, että maatalousyrittäjät ovat käyttäneet aiempaa vähemmän maksullista apua, työskentelevät sairaana ja jättävät sen vuoksi perhevapaita pitämättä. Me kaikki ymmärrämme, että työssäjaksaminen missä ammatissa tahansa on kaiken ydin. Sen puolesta, että nyt on ymmärretty tämän haitalliset vaikutukset ihmisten jaksamiseen ja sitä kautta myös edustaja Honkosen hyvin esiin nostamaan eläinten hyvinvointiin, tässä on tehty hyvä korjausliike, jonka tämä kriisipaketti mahdollisti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+16.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-12-09T00:14:14,2016-12-09T00:15:22,Tarkistettu,1.1 2016_127_272,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 39/2016 vp,"Arvon herra puhemies! Tuossa äskettäin jäi mainitsematta, että tällä esityksellähän on sen lisäksi, että tämä tukee viljelijöiden hyvinvointia, vaikutuksia myös sitten maatalouslomittajien työllistymiseen. Meillähän keskimääräinen maitotila työllistää aika monia henkilöitä siinä klusterissa. Esimerkiksi omassa maakunnassani Keski-Suomessa maitosektori on merkittävä työllistäjä, ja tällä on varmasti hyvät vaikutukset maatalouslomittajien työllisyyteen. Nyt jatkossahan, kun teemme maakuntauudistusta, varmasti tullaan arvioimaan sitä, mikä maatalouslomituksen ikään kuin hallinnollinen sijainti tulee olemaan. Voi olla, että luonteva paikka olisi sitten se maakunta, kun nykyäänkin yhteistoiminta-alueella maatalouslomitus järjestetään useamman kunnan yhteistyönä. Pitäisinkin itse erittäin tärkeänä tässä tapauksessa, että huolehditaan siitä, että maatalouslomituksen resurssit kohdistuvat jatkossakin nimenomaan maatalouslomitukseen ja ne tärkeät eurot sitten menevät siihen viljelijän hyvinvoinnin tukemiseen jatkossakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+16.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-09T00:15:22,2016-12-09T00:16:35,Tarkistettu,1.1 2016_127_273,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  arpajaislain  ja  eräiden  siihen  liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 25/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 25/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_127_274,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  arpajaislain  ja  eräiden  siihen  liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 25/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arpajaislakia muun muassa siten, että ainoastaan yhdellä rahapeliyhtiöllä olisi yksinoikeus toimeenpanna rahapelejä Suomessa. Tämä rahapeliyhtiö olisi nimeltään Veikkaus Oy. Veikkaus Oy:n rahapelitoiminnasta tulevat tuotot tulisi jatkossakin käyttää yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Veikkauksen tuotosta tullaan jatkossa käyttämään 53 prosenttia urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen, 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen sekä 4 prosenttia hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että urheiluun panostettavat rahat menisivät suuremmassa osin nuorisourheiluun, koska sieltä tulevat meidän tulevat huippu-urheilijamme. Yhden, ellei tärkeimmän, suomalaisen rahapelipolitiikan pääasiallisen tavoitteen tulee rahankeräämisen lisäksi olla rahapelaamiseen liittyvien henkilökohtaisten ja yhteiskunnallisten haittojen torjunta. Tämä helposti unohtuu. Rahapelaamiseen liittyy aina yksilöä koskevia riskejä, ja pelaamisen myötä haittavaikutukset voivat heijastua myös pelaajan läheisiin, aviopuolisoon ja laajemmin koko yhteiskuntaan. Pelaamisesta johtuvia haittoja ei voi millään tavoin vähätellä. Pelihimo voi viedä nuoren elämän sivuraiteille, mistä hänellä ei ole paluuta. Hän menettää luottotietonsa, eikä hänellä ole mahdollisuutta saada esimerkiksi pankista lainaa moneen vuoteen. Maassamme on mielestäni perustellusti lähdetty siitä, että parhaiten tavoitteeseen päästään rahapelaamista koskevalla yksinoikeusjärjestelmällä. Tässä esityksessä säännöksiä täsmennettäisiin niin, että taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja on vähentämisen ohella ehkäistävä. Lisäksi ehkäisemis- ja vähentämisvelvoite koskee uudistuksen myötä myös taloudellisia haittoja. Tämän esityksen mukaan rahapelihaittojen vähentämistoimet on jaettu kolmeen ryhmään. Tästä on olemassa myös tutkimuksia. Kansainväliset vaikuttavuustutkimukset osaltaan osoittavat, että parhaiten haittoja voidaan ehkäistä pelitarjonnan sääntelyllä ja että valistuksella saadaan vähemmän tehokkaita tuloksia. Pelihaittojen torjunnan merkityksen vuoksi onkin ymmärrettävä, että onnistunut haittojen ehkäisy todennäköisesti vähentää ainakin jossain määrin rahapeleistä saatavia tuottoja. Esityksen mukaan uudella Veikkaus Oy:llä on voimassa olevan lain tapaan velvollisuus korvata valtiolle rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittojen seurannasta ja tutkimuksesta sekä niiden ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Esityksen mukaan Veikkauksella on velvollisuus avata pelaajalle pelaajakohtainen pelitili. Pelaajalla voi olla ainoastaan yksi pelitili. Peliin voidaan kytkeä oman pelaamisen hallinnan ja oman pelikulutuksen seurantaan liittyviä mekanismeja. Pidän tärkeänä myös, että pelitili voidaan sulkea, jos tulee viitteitä siitä, että pelaaja pelaa yli rajojensa, harrastaa vilppiä, tai muuten pelihaittojen torjumiseksi. Mielestäni tässä samassa yhteydessä on hyvä puhua pikavippifirmoista, jotka lainaavat rahaa peliriippuvaisille satojen eurojen vuosittaisella korolla. Tämä pitäisi yksiselitteisesti lailla kieltää, koska se on kiristykseen verrattavissa olevaa rikollista toimintaa. Rahapelihaittojen ehkäisy ja tutkimus sekä hoidon kehittäminen ja näiden toimenpiteiden rahoitus ovat rahapelipolitiikkamme onnistumisen kannalta keskeinen asiakokonaisuus. Mielestäni tähän kuuluu hyvin oleellisesti myös pikavippifirmojen kieltäminen. Samalla voidaan todeta, että jo peruskoulujen opetukseen tulisi kuulua pakollisena kodin- ja taloudenhoidon tunteja, joissa kerrottaisiin muun muassa peliriippuvaisuuden haitoista. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä arpajaislain muutokseen sisältyy myös säännös, jonka mukaan hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitetusta tuotosta osoitetaan vähintään 95 prosenttia raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestölle sekä tämän jäsenyhteisöille. Hevosten jalostus ja hevosten kasvatus yleensäkin ovat monipuolista toimintaa. Sitä tehdään myös hevoskasvatuksen järjestöjen ulkopuolella. Myös tästä jäljelle jäävästä 5 prosentin tuotto-osuudesta myönnettävistä avustuksista päättää maa- ja metsätalousministeriö. Sitä tuotto-osuutta voidaan ja tulee kohdistaa koko hevossektorille. Olipa uusi rahapeliyhtiö minkä niminen tahansa, tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei avustusmenettelyyn liity esteellisyyden muodostavia seikkoja miltään osin. Tätä myös maa- ja metsätalousvaliokunta piti tärkeänä. Toiminnan on oltava myös niin avointa, että sitä voidaan tarkastella ja arvioida objektiivisesti myös ulkopuolisten näkökulmasta. Toiminnan tulee näyttää ulkopuolisen kannalta puolueettomalta, ja tämä on tärkeimpiä seikkoja, jotka uuden rahapeliyhtiön tulee muistaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+18.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-12-09T00:17:30,2016-12-09T00:23:07,Tarkistettu,1.1 2016_127_275,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  arpajaislain  ja  eräiden  siihen  liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 25/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaankin tämä rahapeliyhtiöiden fuusio ja siihen tähtäävä hallituksen esitys on merkittävä muutos ja merkittävä uudistus myös tässä rahapelitoiminnassa Suomessa. Olen itse ollut jäsenenä tässä rahapeliyhtiöiden fuusion parlamentaarisessa seurantaryhmässä ja sitä kautta olen päässyt seuraamaan tätä prosessia, kun näitä kolmea yhtiötä nyt sitten fuusioidaan ja näitä toimintoja yhdistetään. Tässä on muutamia keskeisiä asioita, joista mielestäni tärkeimmät ovat, että jatkossa entistä paremmin mahdollistuu uudenlaisten pelituotteiden kehittäminen, jossa ikään kuin nyt näiden meidän kolmen rahapeliyhtiön rajapinnoilla olleet keinotekoiset raja-aidat, jotka ovat estäneet tiettyjen pelituotteiden kehittämisen, poistuvat, ja tämän kautta pystytään paremmin kilpailemaan meille jatkuvasti ulkomailta kohdistuvan markkinaehtoisen rahapelitoiminnan kanssa, pystytään paremmin tämän kautta nyt sitten kilpailemaan. Toisekseen on tärkeää jatkossakin huolehtia tästä rahapelihaittojen ehkäisystä ja ennen kaikkea sitten tuottaa sitä hyötyä niille monille kansalaisjärjestöille, liikunnalle, kulttuurille ja myöskin suomalaiselle maaseudulle erittäin tärkeälle hevosalalle, joilla on todella iso merkitys tässä meidän yhteiskunnassamme, mikä kuitenkin on sitten tämän monopolitoiminnan perimmäinen tarkoitus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+18.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-09T00:23:08,2016-12-09T00:24:55,Tarkistettu,1.1 2016_127_276,127/2016,2016-12-08,15.59,0.33,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi  arpajaislain  ja  eräiden  siihen  liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 25/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toimiessani nyt Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen jäsenenä minulla on ollut mahdollisuus seurata tätä lakiprosessin taustalla olevaa peliyhtiöfuusiota siltä osin hieman lähempää ja todeta myös omassa ajattelussani siltä osin tapahtunut muutos siihen, että pidän tätä arpajaislain muutosta ja siihen liittyvää peliyhtiöiden fuusiota — muuttumista kolmesta yhtiöstä yhdeksi elikkä RAY:n, Hippoksen ja Veikkauksen muuttumista uudeksi Veikkaukseksi — perusteltuna ja hyvänä esityksenä. Täällä kollegat ovat jo kertoneet siihen liittyviä yksityiskohtia, ja itse totean, että suomalainen pelijärjestelmä on ainutlaatuinen. Se on kansainvälisesti uniikki, ja se nauttii myös suomalaisten silmissä aika laajaa legitimiteettiä ja arvostusta. Sen sloganit hyvän tahdon peleihin liittyen ovat olleet kansalaisten silmissä uskottavia, ja mainittakoon myös se, että erityisesti juuri RAY:n osalta viime vuosien pelituotot ovat olleet historiallisen suuria. Samalla kuitenkin on hyvä todeta, että juuri aiemmin täällä viitatut pelien rajapintakysymykset ja toisaalta kiristynyt kansainvälinen kilpailu linkittävät todeksi sen tarpeen, että yhtiöitä olisi parempi olla yksi. On kuitenkin tärkeää, että uusikin yhtiö valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksen alaisena pitää huolta siitä, että sen syvä yhteys pelin tuotoista käytettynä suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi liikunnan, nuorison, kulttuurin, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja hevosalan hyväksi on jatkossakin tämän toiminnan keskiössä, vaikkakin hieman erotettuna nyt tämä rahanteko- ja rahanjakokone toisistaan hallinnollisina. Ja tämän yksi turva ovat myös lakiin kirjatut osuuspykälät, mitä kullekin näistä edunsaajista jatkossa tuoton suuruudesta riippumatta kuuluu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2016+18.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-12-09T00:24:56,2016-12-09T00:26:58,Tarkistettu,1.1 2016_128_1,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 7.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_2,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Esitän pykälän muutettavaksi vastalauseemme mukaiseen muotoon.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,,,, 2016_128_3,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,,,, 2016_128_4,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ehdotan, että pykälä saa sen muodon, mikä on vastalauseessa numero 3.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Kari Uotila,507,,,, 2016_128_5,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Uotilan esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,,,, 2016_128_6,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Esitän vastalauseen numero 5.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,,,, 2016_128_7,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa rouva puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,,,, 2016_128_8,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Timo Harakka on Pia Viitasen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena. Kari Uotila on Li Anderssonin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena. Peter Östman on Sari Essayahin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 5 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_9,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Ensin äänestetään Timo Harakan ehdotuksesta Kari Uotilan ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta Peter Östmanin ehdotusta vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_10,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,,,, 2016_128_11,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,,,, 2016_128_12,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Merkitään pöytäkirjaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_13,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Esitän vastalauseen numero 5.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,,,, 2016_128_14,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa rouva puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,,,, 2016_128_15,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Peter Östman on Sari Essayahin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 5 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_16,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Esitän pykälän muuttamista vastalauseemme mukaiseen muotoon.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,,,, 2016_128_17,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,,,, 2016_128_18,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Timo Harakka on Pia Viitasen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_19,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Esitän pykälän muutettavaksi vastalauseemme mukaiseen muotoon.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,,,, 2016_128_20,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,,,, 2016_128_21,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Timo Harakka on Pia Viitasen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_22,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Esitän pykälän saavan vihreiden vastalauseen mukaisen muodon.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,,,, 2016_128_23,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,,,, 2016_128_24,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ehdotan, että pykälä saa sen muodon, mikä on vastalauseessa numero 3.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Kari Uotila,507,,,, 2016_128_25,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,,,, 2016_128_26,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä muutetaan vastalauseemme mukaiseen muotoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,,,, 2016_128_27,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,,,, 2016_128_28,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Touko Aalto on Ozan Yanarin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena. Kari Uotila on Li Anderssonin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena. Timo Harakka on Pia Viitasen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_29,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Ensin äänestetään Kari Uotilan ehdotuksesta Touko Aallon ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta Timo Harakan ehdotusta vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_30,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Rouva puhemies! Esitän, että pykälä muutetaan vastalauseemme mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,,,, 2016_128_31,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa rouva puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,,,, 2016_128_32,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Peter Östman on Sari Essayahin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 5 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_33,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseemme mukaisen muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,,,, 2016_128_34,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,,,, 2016_128_35,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseemme mukaisen muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,,,, 2016_128_36,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,,,, 2016_128_37,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Touko Aalto on Ozan Yanarin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena. Timo Harakka on Pia Viitasen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_38,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Ensin äänestetään Timo Harakan ehdotuksesta Touko Aallon ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_39,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä muutetaan vastalauseessamme esitettyyn muotoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,,,, 2016_128_40,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,,,, 2016_128_41,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä muutetaan vastalauseen 4 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Mats Nylund,943,,,, 2016_128_42,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Värderade fru talman! Jag understöder, kannatan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,sv,Mats Löfström,1345,,,, 2016_128_43,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Timo Harakka on Pia Viitasen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena. Mats Nylund on Mats Löfströmin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 4 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_44,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Ensin äänestetään Timo Harakan ehdotuksesta Mats Nylundin ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_45,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Esitän, että pykälä muutetaan vastalauseen 4 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Mats Nylund,943,,,, 2016_128_46,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Värderade fru talman! Jag understöder, kannatan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,sv,Mats Löfström,1345,,,, 2016_128_47,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ehdotan, että pykälä poistetaan vastalauseen 3 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Kari Uotila,507,,,, 2016_128_48,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,,,, 2016_128_49,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Mats Nylund on Mats Löfströmin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 4 mukaisena. Kari Uotila on Li Anderssonin kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_50,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Ensin äänestetään pykälän sisältöä koskevasta Mats Nylundin ehdotuksesta ja sen jälkeen pykälän poistamista koskevasta Kari Uotilan ehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_51,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 8.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_52,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Arvoisa puhemies! Esitän pykälää muutettavaksi vastalauseessamme esitettyyn muotoon.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,,,, 2016_128_53,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Arvoisa puhemies ! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,,,, 2016_128_54,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Timo Harakka on Pia Viitasen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_55,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän pykälää muutettavaksi sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden yhteisen vastalauseen mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,,,, 2016_128_56,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan ehdotusta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+5.aspx,fi,Kari Uotila,507,,,, 2016_128_57,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Timo Harakka on Kari Uotilan kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_58,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Arvoisa puhemies! Esitän pykälää muutettavaksi vastalauseemme mukaiseen muotoon.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,,,, 2016_128_59,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+5.aspx,fi,Touko Aalto,1346,,,, 2016_128_60,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Timo Harakka on Touko Aallon kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_61,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Arvoisa puhemies! Esitän pykälän muuttamista vastalauseemme mukaiseen muotoon.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,,,, 2016_128_62,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,,,, 2016_128_63,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Timo Harakka on Pia Viitasen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_64,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Arvoisa puhemies! Esitän voimaantulosäännöksen muuttamista vastalauseemme mukaiseen muotoon.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,,,, 2016_128_65,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+5.aspx,fi,Touko Aalto,1346,,,, 2016_128_66,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Timo Harakka on Touko Aallon kannattamana ehdottanut, että voimaantulosäännös hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_67,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 7.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_68,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 1. lakiehdotuksen 8 §:n 1 momentti poistetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+6.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,,,, 2016_128_69,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+6.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,,,, 2016_128_70,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Mikaela Nylander on Jukka Gustafssonin kannattamana ehdottanut, että 8 §:n 1 momentti poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_71,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 1. lakiehdotuksen 48 §:n 1 momentti poistetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+6.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,,,, 2016_128_72,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+6.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,,,, 2016_128_73,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta  sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Mikaela Nylander on Jukka Gustafssonin kannattamana ehdottanut, että 48 §:n 1 momentti poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_74,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 8.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_75,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseemme mukaisen muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_128_76,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Annika,Lapintie,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p479,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+7.aspx,fi,Annika Lapintie,479,,,, 2016_128_77,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Hanna Sarkkinen on Annika Lapintien kannattamana ehdottanut, että lakiin lisätään vastalauseen 1 mukainen 3 §.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_78,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Pyydän merkitsemään ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+7.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,,,, 2016_128_79,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,Edustaja Tuppuraisen korjaus merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_80,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Puhemies! ""Jaa"" oli tarkoitus myös minun äänestää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,,,, 2016_128_81,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Selvä, merkitään tämäkin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_82,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseemme mukaisen muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_128_83,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Annika,Lapintie,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p479,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+7.aspx,fi,Annika Lapintie,479,,,, 2016_128_84,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Hanna Sarkkinen on Annika Lapintien kannattamana ehdottanut, että hyväksytään vastalauseen 1 mukainen 5 §.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_85,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 8.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_86,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa SDP:n ja vasemmistoliiton vastalauseen 1 mukaisen muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,,,, 2016_128_87,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Ihalaista.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_128_88,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ehdotan, että pykälä hyväksytään muutettuna vastalauseen 2 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Antero Vartia,1329,,,, 2016_128_89,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Touko Aalto,1346,,,, 2016_128_90,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Lauri Ihalainen on Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena. Antero Vartia on Touko Aallon kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_91,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Ehdotukset ovat saman sisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_92,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseen 1 mukaisen muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,,,, 2016_128_93,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Ihalaista.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_128_94,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä hyväksytään muutettuna vastalauseen 2 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Antero Vartia,1329,,,, 2016_128_95,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Touko Aalto,1346,,,, 2016_128_96,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esitän, että 15 § saa sen muodon kuin on vastalauseessa 3.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,,,, 2016_128_97,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Rouva puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Peter Östman,1141,,,, 2016_128_98,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Lauri Ihalainen on Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena. Antero Vartia on Touko Aallon kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena. Sari Essayah on Peter Östmanin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_99,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Ensin äänestetään Lauri Ihalaisen ehdotuksesta Antero Vartian ehdotusta vastaan, sitten voittaneesta Sari Essayahin ehdotusta vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_100,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseen 1 mukaisen muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,,,, 2016_128_101,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_128_102,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Lauri Ihalainen on Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_103,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esitän, että 25 § saa sen muodon kuin on vastalauseessa 3.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,,,, 2016_128_104,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Peter Östman,1141,,,, 2016_128_105,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Sari Essayah on Peter Östmanin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_106,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseen 1 mukaisen muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,,,, 2016_128_107,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_128_108,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Lauri Ihalainen on Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_109,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Tarkoitukseni oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,,,, 2016_128_110,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_111,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseessa 1 esitetyn muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,,,, 2016_128_112,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_128_113,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Lauri Ihalainen on Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_114,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseen 1 mukaisen muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,,,, 2016_128_115,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Ihalaisen esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_128_116,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että pykälä muutetaan vastalauseen 2 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Antero Vartia,1329,,,, 2016_128_117,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Touko Aalto,1346,,,, 2016_128_118,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Lauri Ihalainen on Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena. Antero Vartia on Touko Aallon kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_119,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Ensin äänestetään Lauri Ihalaisen ehdotuksesta Antero Vartian ehdotusta vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_120,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseen 1 mukaisen muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,,,, 2016_128_121,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_128_122,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Lauri Ihalainen on Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_123,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseessa 1 esitetyn muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,,,, 2016_128_124,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_128_125,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ehdotan, että pykälä hyväksytään muutettuna vastalauseen 2 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Antero Vartia,1329,,,, 2016_128_126,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Touko Aalto,1346,,,, 2016_128_127,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Lauri Ihalainen on Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena. Antero Vartia on Touko Aallon kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_128,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Ensin äänestetään Lauri Ihalaisen ehdotuksesta Antero Vartian ehdotusta vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_129,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseen 1 mukaisen muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,,,, 2016_128_130,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_128_131,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Lauri Ihalainen on Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että lakiin lisätään vastalauseen 1 mukainen 98 a §.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_132,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseen 1 mukaisen muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,,,, 2016_128_133,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_128_134,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Lauri Ihalainen on Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_135,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseen 1 mukaisen muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,,,, 2016_128_136,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_128_137,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Lauri Ihalainen on Hanna Sarkkisen kannattaman ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_138,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ehdotan, että pykälä hyväksytään muutettuna vastalauseen 2 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Antero Vartia,1329,,,, 2016_128_139,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Touko Aalto,1346,,,, 2016_128_140,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Antero Vartia on Touko Aallon kannattamana ehdottanut, että lakiin lisätään vastalauseen 2 mukainen 170 §.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_141,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta,  työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 7.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+9.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_142,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta,  työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 3 §:n 3 momentti poistetaan vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+9.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,,,, 2016_128_143,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta,  työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+9.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_128_144,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta,  työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Merja Mäkisalo-Ropponen on Ilmari Nurmisen kannattamana ehdottanut, että pykälän 3 momentti poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+9.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_145,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta,  työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 4 §:n 1 momentti poistetaan vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+9.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,,,, 2016_128_146,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta,  työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+9.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_128_147,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta,  työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Merja Mäkisalo-Ropponen on Ilmari Nurmisen kannattamana ehdottanut, että pykälän 1 momentti poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+9.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_148,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta,  työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 4 a § poistetaan vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+9.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,,,, 2016_128_149,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta,  työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+9.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_128_150,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta,  työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Merja Mäkisalo-Ropponen on Ilmari Nurmisen kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+9.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_151,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta,  työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 10 §:n 2 momentti poistetaan vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+9.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,,,, 2016_128_152,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta,  työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+9.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_128_153,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi  julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta,  työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä  työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Merja Mäkisalo-Ropponen on Ilmari Nurmisen kannattamana ehdottanut, että pykälän 2 momentti poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+9.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_154,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 7.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+10.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_155,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että 10 § poistetaan vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+10.aspx,fi,Riitta Myller,203,,,, 2016_128_156,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+10.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,,,, 2016_128_157,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseen 2 mukaisen muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+10.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_128_158,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Sarkkisen tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+10.aspx,fi,Matti Semi,1315,,,, 2016_128_159,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Riitta Myller Anneli Kiljusen kannattamana ja Hanna Sarkkinen Matti Semin kannattamana ovat ehdottaneet, että 10 § poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+10.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_160,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Ehdotukset ovat samansisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+10.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_161,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että 51 § poistetaan vastalauseen 1 mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+10.aspx,fi,Riitta Myller,203,,,, 2016_128_162,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+10.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,,,, 2016_128_163,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Riitta Myller on Anneli Kiljusen kannattamana ehdottanut, että 51 § poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+10.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_164,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 7.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Timo Harakka Krista Kiurun kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Lisäksi on Timo Harakka Krista Kiurun kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+11.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_165,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,Ensin on äänestettävä lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+11.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_166,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2016 vp,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+11.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_167,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 7.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Timo Harakka Krista Kiurun kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Timo Harakka on Krista Kiurun kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset kaksi lausumaehdotusta. Touko Aalto on Krista Mikkosen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen Hanna Sarkkinen on Matti Semin kannattamana tehnyt vastalauseen 3 mukaisen lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+12.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_168,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,Ensin on äänestettävä lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+12.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_169,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli äänestää tyhjää.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+12.aspx,fi,Antero Vartia,1329,,,, 2016_128_170,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+12.aspx,fi,Peter Östman,1141,,,, 2016_128_171,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+12.aspx,fi,Sari Tanus,1325,,,, 2016_128_172,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+12.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_173,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 176/2016 vp>>>Lakialoite LA 68/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2016 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista. Ehdotuksista äänestetään erikseen mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+12.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_174,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin  yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 247/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 7.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Sirpa Paatero Matti Semin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+13.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_175,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä  iäkkäiden  sosiaali-  ja  terveyspalveluista  annetun  lain  ja  sosiaalihuoltolain  42 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 218/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 35/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 7.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Anneli Kiljunen Tuula Haataisen kannattamana ehdottanut, että 1. lakiehdotus hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+14.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_176,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 36/2016 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Keskustelu asiasta päättyi 7.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Sari Tanus Sari Essayahin kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen perusteluja koskevan ehdotuksen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+15.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_177,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 36/2016 vp,Lopuksi on päätettävä perusteluja koskevasta ehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+15.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_178,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 36/2016 vp,"Täysistunto keskeytetään suuren valiokunnan kokouksen vuoksi, ja täysistuntoa jatketaan suuren valiokunnan kokouksen päätyttyä kello 14.50.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+15.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_179,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Nyt jatketaan tänään kello 13.47 keskeytettyä täysistuntoa. Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+16.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_180,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hallituksen esitykseen 210/2016 liittyy kaksi ongelmaa. Ensinnäkään se ei johda toivottuihin tuloksiin. Hallituksen esitystä perustellaan tavoitteella lyhentää työttömyysaikoja ja lisätä työllisyyttä. Sen paremmin valiokunnan kuulemat asiantuntijat kuin laajempi tutkimustietokaan eivät tue sitä oletusta, että niillä keinoin, joita hallituksen esityksessä ehdotetaan, saavutettaisiin näitä tuloksia. Toinen ongelma, mikä hallituksen esitykseen liittyy, on, että vaikka toivottuja tuloksia ei saavutetakaan, näillä uudistuksilla todennäköisesti on epätoivottuja vaikutuksia. On erittäin todennäköistä, että tämän esityksen seurauksena työttömien saamat sanktiot lisääntyvät. Sen jälkeen, kun sanktiot ylipäätään otettiin osaksi meidän työttömyysturvajärjestelmää, tulottomien kotitalouksien määrä on Suomessa yli tuplaantunut. Me tiedämme, että siirtyminen työttömyysturvalta kokonaan toimeentulotuelle tai kokonaan perusturvan ulkopuolelle yleensä johtaa myös liukumiseen pois työvoimapoliittisten toimenpiteiden ulottuvilta ja sitä kautta käytettävissä olevasta työvoimasta eli syrjäytymiseen. Näissä tulottomissa kotitalouksissa elää myös paljon lapsia, ja sanktiopolitiikalla onkin sitä kautta yhteys myös lapsiköyhyyden lisääntymiseen. Jos hyvin käy, nyt esitetyt uudistukset johtavat ainoastaan kohtuullisiin kiristyksiin meidän työttömyyspolitiikassa. On kuitenkin vahvoja syitä epäillä, ja uusi ehdotettu lainsäädäntö antaisi siihen täyden mahdollisuuden, että me kohtaamme myös pahoja kohtuuttomuuksia. Itse käytin vastalauseessani esimerkkiä, jossa henkilön voitaisiin uuden lainsäädännön mukaan edellyttää menevän Toijalasta töihin Helsinkiin jopa alle TES-minimien silloin, jos alalla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta, ja että tällaisessa tilanteessa henkilön käteenjäävä tulo, kun ynnätään erilaiset verohelpotukset, saatu palkka ja ne tulonsiirrot, joihin tämä henkilö on oikeutettu, on asumiskustannusten jälkeen noin 85 euroa. Henkilö siis kävisi työkkärin velvoittamana kokopäivätöissä, ja elämiseen jäisi 85 euroa kuussa. No, tätä ei valiokunnassakaan kukaan pitänyt järkevänä tai kohtuullisena tilanteena, mutta valiokunnan mietinnössä huoli kuitataan toiveella siitä, että viranomaiset eivät tekisi sellaisia päätöksiä, joita yleisen oikeustajun mukaan ei voi pitää kohtuullisina. Tällainen oletus on tietysti kaunis mutta vähän naiivi tilanteessa, jossa jo nyt merkittävä osa työhönosoituksista ja sanktiopäätöksistä tehdään koneellisesti ja jossa tulevaisuudessa tarkoituksena on lisätä digitalisaation osuutta ja automatisoida näitä toimintoja entisestään. Jos meillä ei ole tarkkaa lainsäädäntöä, me emme voi ohjelmoida myöskään näihin koneellisiin järjestelmiin sellaisia kohtuullisuuselementtejä, jotka estäisivät ylilyönnit, väärinkäytökset ja kohtuuttomat tilanteet. Tilannetta huonontaa entisestään se, että muualla samaan aikaan hallitus on päättänyt toteuttaa kolmen kuukauden määräaikaistarkastukset, määräaikaishaastattelut työttömille, sellaisilla resursseilla, joiden arvioidaan käytännössä johtavan siihen, että työttömien mahdollisuus tavoittaa TE-toimiston virkailija silloin, kun he itse apua tarvitsisivat omista tarpeistaan ja aikatauluistaan lähtien, tulee heikkenemään nykyisestä — nytkään se ei ole kovin helppoa. Näiden syiden takia tulen pykäläkohtaisessa käsittelyssä esittämään joitakin muutoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+16.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-12-09T14:53:12,2016-12-09T14:58:35,Tarkistettu,1.1 2016_128_181,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Anteeksi myöhästyminen, todellakin. Tämä istunto oli vähän poikkeukselliseen aikaan, ja kun kello rupesi soimaan, niin yritin juosta, mutta myöhästyin. — Valiokunnan puolesta tämä ikään kuin mietinnön esittelypuheenvuorona: koetan tiiviisti kertoa muutaman pointin, jotka nousivat esiin. Elikkä tämän tarkoitushan on nopeuttaa työn vastaanottamista ja lyhentää työttömyysjaksoja tiukentamalla niitä työttömien velvollisuuksia, joita heillä on työn vastaanottamisen suhteen ja tietyissä muissakin asioissa. Kyse on esimerkiksi kolmen kuukauden ammattitaitosuojan päätyttyä velvollisuudesta hakea ja ottaa vastaan työtä, kokoaikatyötä, myös sellaista työtä, josta maksettava palkka on ikään kuin pienempi kuin työttömyysturva tähän asti — tätä itse asiassa edustaja Kontula kuvasi, tätä problematiikkaa, hetki sitten omassa puheenvuorossansa. Lisäksi työstä kieltäytymisen perusteella voidaan asettaa korvaukseton määräaika. Tämä on hieman problemaattista siinä mielessä, että jos työpaikan sijainti on työssäkäyntialueen ulkopuolella, niin ihmisellä ei enää olisi pätevää syytä erota työstä. Ja itse asiassa näihin haastatteluihin liittyen — ne eivät tule tässä lainsäädännössä, nämä kolmen kuukauden haastattelut: tässä lähdetään siitä, että silloinkin työttömällä on velvollisuus osallistua erilaisiin toimiin, joita ei ole sovittu työllistymissuunnitelmassa, ja jos hän ei niihin osallistu, niin niiden perusteella hän menettää työttömyysturvansa. Ja sen lisäksi tässä on joitakin teknisiä muutoksia. Jos yleisesti toteaa, niin valiokunta piti tätä ehdotettua esitystä tarpeellisena ottaen huomioon työmarkkinatilanteen ja kohtaanto-ongelmat — voidaan ajatella, että tämä on kansantalouden tilanteen ja työmarkkinatilanteen näkökulmasta perusteltavissa oleva esitys — mutta totesi, että nämä tiukennettavat seuraamukset toimivat vain, jos ne toteutetaan kohtuullisella tavalla, ja joissakin tilanteissa ne saattavat aiheuttaa sitä, että ihmiset siirtyvät pois työttömyysturvan piiristä mutta eivät työllisty vaan joutuvat sitten toimeentulotuen piiriin. Se näkyy itse asiassa hallituksen esityksen perusteluissakin: tällä ajatellaan olevan muutaman miljoonan säästövaikutus, sen sijaan työllisyysvaikutuksia noissa perusteluissa ei ole uskallettu laskea. Valiokunta korosti sitä, että nämä tavoitteet toteutuvat vain, jos nämä työttömyysturvasäännökset ovat selkeitä ja työnhakija tietää ennakolta, millainen toiminta johtaa seuraamuksiin. Ja valiokunnan kannassa todetaan, että työttömyysturvalakia pitää selkeyttää siten, että tämä moitittava menettely ja siitä johtuvat seuraamukset käyvät mahdollisimman yksiselitteisesti ilmi lainsäädännöstä. Korvauksettoman määräajan asettamisen suhteen työstä kieltäytymiseen liittyen lomautuksen kohdalla tulee joitakin muutoksia, ja tätä määräaikaa ollaan pidentämässä 60 päivästä 90 päivään. Valiokunta piti muutosta hyvänä ja katsoi, että kun se, milloin työttömyysturvan karenssi astuu voimaan, siirtyy, niin se itse asiassa vaikuttaa siihen, että työttömällä on mahdollisuus nopeasti työllistyä, jos hän onnistuu löytämään työpaikan, ikään kuin estää se jo langennut karenssi. Tällä on kannustinvaikutusta siihen, että karenssin uhatessa haetaan aktiivisemmin työtä. No sitten tämä työllistymissuunnitelma ja osallistuminen myös niihin toimenpiteisiin, joita suunnitelmassa ei ole sovittu. Valiokunta kävi tästä pitkän keskustelun ja totesi, että sinänsä voidaan tehdä muitakin tarjouksia ja se on ihan kannatettavaa, mutta kun kerran haastatteluja aiotaan tehdä kolmen kuukauden välein, niin silloin on tärkeää, että näistä haastatteluista ei tule mitään läpihuutojuttuja vaan niissä aidosti sitten päivitetään työllistymissuunnitelmaa. Ja siihen nähden tämän työllistämissuunnitelman ulkopuolelta tehdyn tarjouksen, vaikkapa kouluttautumis- tai jonkun muun toimenpidetarjouksen, pitäisi olla ennemmin poikkeus kuin sääntö. Elikkä halusimme valiokuntana korostaa sitä, että haastattelujen pitää olla kunnollisia ja niissä pitää oikeasti pohtia, mitkä ovat niitä toimia, jotka työllisyyttä edistävät. Pieni pelko oli siitä, että voi käydä niin päin, että kun voi sen työllistymissuunnitelman ulkopuoleltakin tehdä tarjouksia, niin sitten näitä työllistymissuunnitelmia ei tarpeeksi huolella päivitetä. Alueellisen liikkuvuuden kohdalla itse asiassa valiokunta ei ollut huolissaan niinkään siitä tilanteesta, jossa ihmisellä on korkea ansiosidonnainen työttömyysturva ja hän joutuu pidemmän matkan päähän pienemmällä palkalla kuin se turva, vaan ennemminkin niistä tilanteista, joissa ihmisellä on työmarkkinatuki ja pitkä matka, jonka päähän hän joutuu työhön, jolloin hän itse asiassa menee toimeentulotukinormin alapuolelle, ja kiinnitti huomiota siihen, että tällaisissa työtarjouksissa pitää olla järki kädessä ja tehdä niitä kohtuullisesti, jotta ne eivät aiheuta aivan kohtuutonta tilannetta. Nythän osa-aikatyössä säilyy tulovertailu, mutta kokoaikatyössä ei säily, elikkä osa-aikatyössä ei tarvitse ottaa työttömyysturvaa pienemmällä rahalla työtä vastaan, mutta kokoaikatyötä pitää ottaa 3 tunnin työmatkan päästä. Tässä oikeastaan ne keskeiset huomiot. Muutamat pykälämuutokset, mitä tähän tuli, olivat lähinnä teknisiä ja sellaisia, jotka tulivat sitten perustuslakivaliokunnan kautta. Eli kyse oli siitä päivästä, jolloin työstä kieltäytyy tai ikään kuin tuo karenssiin johtava menettely on tapahtunut: pitää olla selkeästi määritelty, milloin se tapahtuu, koska siitä seuraa sanktio. Tällaisen täydennyksen teimme tänne pykäliin. Ja yhdessä kohtaa poistimme yhden ""voidaan""-sanan, joka oli oikeastaan perustuslakivaliokunnan puolelta myös selkeyttävä toimenpide. — Tässä nämä lyhyesti.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+16.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-12-09T14:58:44,2016-12-09T15:04:48,Tarkistettu,1.1 2016_128_182,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä työttömyysturvalain muuttamisesta ehdotetaan muutettavaksi työn vastaanottamisvelvollisuutta ja ylipäätänsä velvollisuutta osallistua aktiivitoimenpiteisiin työttömyysetuuden menettämisen uhalla. Tässä hallituksen esityksessä esitetään muun muassa luopumista ammattisuojan jälkeisestä työstä kieltäytymistä koskevasta kokoaikatyön kulu- ja tulovertailusta. Oman auton käyttöpakkoa lisätään työssäkäyntialueen ulkopuolella sekä karenssia pidennetään 90 päivään. Saan itse jatkuvasti yhteydenottoja työttömiltä sen takia, että lukuisista yrittämisistä ja haluamisista huolimatta he eivät ole kuitenkaan onnistuneet saamaan työtä. Siksi lähtökohtaisesti pidän tätä hallituksen esitystä kyseenalaisena, koska sen lähtökohtana on, että työttömät välttelisivät työtä ja olisivat jollain tavalla passiivisia. Kuitenkin me tiedämme, että työttömyys, varsinkin pitkäaikaistyöttömyys, on kasvussa ja alueelliset erot työttömyydenkin kohdalla kohtaamisessa ovat suuret. Meidän asiantuntijakuulemisessakin on todettu ja muutkin asiantuntijat tuoneet esille, ettei tällainen runsas sanktioiden käyttö ole välttämättä tehokkain toimeenpanon merkki, vaan on hyvin mahdollista, etteivät suorat osoitukset, mitä työttömille annetaan, vastaa näiden työntekijöiden tarpeita ja tilanteita, ja tämä olisi äärettömän tärkeä huomioida tässäkin esityksessä. Nostan muutamia kohtia, jotka ovat haasteellisia tässä hallituksen esityksessä. Ensimmäisenä on tämä työnhakijan velvollisuus ammattisuojan päätyttyä ottaa vastaan sellaista kokoaikatyötä kolmen tunnin matka-ajan piiristä, josta maksettava palkka on aiheutuneiden kustannusten jälkeen mahdollisesti pienempi kuin hänelle maksettava työttömyysetuus. Tässä lainkohdassa on monia haasteita, joihin on ehkä syytä vielä puuttua. Tässä saman vaalipiirin edustaja Kontula toi esille tätä Tampere-esimerkkiä, ja on hyvä todeta, että nopeutuneiden liikenneyhteyksien ansiosta tämä kolmen tunnin enimmäismatka-ajan piirissä sijaitseva työpaikka voi olla hyvinkin etäällä tästä työttömän asuinpaikasta. Tästä johtuen kustannukset saattavat nousta hyvinkin korkeiksi. Esimerkiksi Tampereelta, tai Kontulan esityksessä vaalipiirin eteläosasta Toijalasta, voidaan käytännössä määrätä työttömiä kokoaikatyöhön myös Helsinkiin. Täytyy ottaa huomioon, että meillä on hyvin paljon myös pienipalkkaista kokoaikatyötä, jossa saattaa syntyä tämä haaste näistä kustannuksista, ja sen takia se voi muodostua työttömälle taloudellisesti kannattamattomaksi ja jopa kohtuuttomaksi. Valiokunta otti tähän kantaa ja vaati, että tähän asiaan jollain tavalla kiinnitetään huomiota, mutta käytännössä tämä ei tule toteutumaan, koska kuten täälläkin on todettu, koneet pitkälti lähettävät näitä työhakemuksia ja siinä kohti noudatetaan sitten voimassa olevaa lainsäädäntöä. Sen takia olisikin tärkeää, että tästä tulo- ja kuluvertailusta ei luovuttaisi vaan se sisällytettäisiin tähän kieltäytymisoikeudeksi ja se estäisi tässä tilanteessa työnhakijan kannalta kohtuuttomien tilanteiden synnyn. Toinen kohta on se, että hallituksen esityksen mukaan työnhakijalle voidaan jatkossa asettaa korvaukseton määräaika, jos hän kieltäytyy näistä työllisyyssuunnitelman ulkopuolisista palveluista. Tämä on äärettömän huolestuttavaa siksi, että työllisyyssuunnitelman tulisi olla se työnhakijan ohjenuora kohti sitä työllisyyttä, ja tämä aiheuttaa työttömille myös sekaannusta, että mihin kaikkeen heillä on velvollisuus osallistua näiden sanktioiden ohella. Ja ylipäätänsä vielä huomioisin tähän lisääntyvään sanktiopolitiikkaan liittyen, että Suomessa on jo melko korkeat sanktiot muihin maihin verrattuna. Nyt pitäisikin panostaa vahvemmin TE-keskusresursseihin ja ylipäätänsä palveluprosessien ja työnvälityksen tehostamiseen. Arvoisa puhemies! Näihin asioihin olemme kiinnittäneet huomiota omassa vastalauseessamme, ja tulen esittämään ne ensi viikolla sitten pykälämuutoksina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+16.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-12-09T15:04:58,2016-12-09T15:10:23,Tarkistettu,1.1 2016_128_183,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mitä nopeammin työtön työllistyy, se on kaikkien kannalta paras vaihtoehto. Työttömyyden pitkittyminen aiheuttaa vaikeuksia päästä takaisin työmarkkinoille, ja nykyinen järjestelmä lyhyellä tähtäimellä ajattelevalle antaa siihen mahdollisuuden, ja se näkyy myös tilastoissa. Vähän ennen kuin nämä määräajat päättyvät, jolloin työttömyyskorvaus lakkaa, on kummallisen paljon työn saantia. Se, että ihminen olettaa, että kaikissa tilanteissa hän löytää sellaista työtä, jota hän itse toivoo, ei nyky-yhteiskunnassa voi olla ainoa lähtökohta. Tanskan esimerkki, jossa työvoimaviranomaiset ovat erittäin aktiivisia työllistämään työttömäksi joutuneen, osoittaa sen, että yhteiskunnan kannattaa olla yhteiskunnan oman edun mutta myös asianosaisen työttömän kannalta erittäin aktiivinen. Mitä nopeammin työllistyminen tapahtuu, sitä vähemmän syntyy erilaisia ongelmia. Minun mielestäni nämä ääriesimerkit ovat tilastollisesti erittäin harvinaisia, karenssia määrätään perin harvoin ja nyky-yhteiskunnassa myös korvaukset työmatkoista pääsääntöisesti annetaan verovelvolliselle täysimääräisenä hyvityksenä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+16.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-12-09T15:10:25,2016-12-09T15:11:49,Tarkistettu,1.1 2016_128_184,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Nurminen äsken totesikin, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan demarien ja vihreiden ryhmät olemme jättäneet vastalauseen tästä lakiesityksestä. Hyväksymme kotouttamiseen liittyvät esitykset, karenssin alkamisen lykkäämisen 30 päivällä ja sen, ettei työstä voi erota, jos työmatkaan kuluva aika on hyväksyttävä. Muilta osin emme voi lakiehdotusta hyväksyä. Karenssin pidentämiselle, kulu- ja tulovertailusta luopumiselle, oman auton käytön laajentamiselle ja työllistämissuunnitelman ulkopuolisten toimien velvoittavuudelle emme ole valiokunnan kuulemisessa saaneet riittäviä perusteluja, eikä tutkimustietoa sanktioiden kiristämisen vaikutuksista ole, eikä meille ole pystytty sitä esittämään. Lisäksi kansainvälisen vertailun perusteella sanktioiden määrä on Suomessa melko korkea verrattuna moniin muihin maihin, vaikka joskus kuulee jotain muuta väitettävän. Näiden esitysten taustalla tuntuu olevan ajattelumalli, jonka mukaan työttömät välttelisivät työtä ja olisivat passiivisia. Näin ei kuitenkaan ole, sillä valtaosa työttömistä kyllä hakee työtä, mutta sitä ei tällä hetkellä ole saatavilla. Olennaisempaa kuin tiukentaa velvoitteita on palveluprosessien onnistuminen ja työnvälityksen tehostaminen. Edustaja Lehti äsken mainitsi tämän Tanskan hyvänä esimerkkinä, ja jos ajatellaan, että haluaisimme Tanskan mallin saada Suomeen, niin siinä tapauksessa meidän pitäisi TE-toimistoihin saada kyllä moninkertaisesti enemmän työntekijöitä ohjaamaan niitä prosesseja kuin tällä hetkellä on. Tällä hetkellä työvoimatoimistoissa on niin vähän työntekijöitä, että tämän Tanskan mallin sijoittaminen Suomen olosuhteisiin ei näillä henkilöstöresursseilla kyllä pysty onnistumaan millään tavalla. Työttömyysturvan vastikkeellisuuden heikentäminen ei paranna työllisyyttä, ja nyt ehdotetut kiristykset hankaloittavat kohtuuttomasti monien ihmisten arkea. Esimerkiksi matalapalkka-aloilla kokoaikatyön vastaanottaminen kolmen tunnin enimmäismatka-ajan puitteissa, nämä matkakustannukset huomioiden, voi muodostua taloudellisesti kannattamattomaksi ja työttömälle muutenkin kohtuuttomaksi. Heikko toimeentulo yhdistettynä pitkään työpäivään pitkine työmatkoineen aiheuttaa monia ongelmia muun muassa lapsiperheissä, joissa lasten päivähoitoaika tai koulun jälkeinen yksinoloaika pitenee kohtuuttomasti, ja tämä on perheiden kannalta epäinhimillistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+16.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-09T15:12:00,2016-12-09T15:14:53,Tarkistettu,1.1 2016_128_185,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lehden kanssa on helppo olla samaa mieltä siitä, että mitä nopeammin ihminen työllistyy, sen parempi kaikille, sille ihmiselle itsellensä ennen muuta. On myös helppo olla samaa mieltä siitä, että Tanskan mallissa on paljon hyvää ja siellä tehokas työnvälitys on se, joka tuo työllisyyshyötyä. Mutta on pakko korjata muutama väärä käsitys, joita tässä puheenvuorossa oli. Edustaja Lehti viittasi siihen, että kun ansiosidonnainen on päättymässä, niin silloin ihmiset ikään kuin yhtäkkiä työllistyvät jotenkin runsaammin. Kun arvioidaan niitä tutkimuksia, joita tästä työllistymisestä on tullut, niin ne osoittavat, että ihmiset kyllä työllistyvät, mutta valtaosa heistä työllistyy tuettuun työhön elikkä palkkatuella. He eivät pääse avoimille työmarkkinoille, niin kuin usein kuvitellaan. Toinen väylä työllistyä tässä tilanteessa on se, että ihmiset palaavat takaisin edelliseen, vanhaan työhönsä elikkä ikään kuin takaisinottovelvollisuuden kautta — vanhassa firmassa tuotannolliset ja taloudelliset syyt eivät enää ole voimassa, ja sinne on palkattu sitten entistä työvoimaa takaisin. No, tämä väylä Suomessa tukkeutuu, koska takaisinottovelvollisuutta muutettiin ja heikennettiin, elikkä sitä kautta takaisin ei enää, varsinkaan ikääntyneemmän työntekijän, ole helppo päästä, koska hallitus loi mallin, jossa on helppo vaihtaa nuorempaan ja ehkä sitten vähän kokeneempaan ja jollakin tavalla halutumpaan ja kiltimpään ja nöyrempään työvoimaan. Mutta todellakin, tämä harha siitä, että jotenkin juuri ennen ansiosidonnaisen päättymistä työllistyttäisiin, ei saa kyllä tilastoaineistoista niin suurta tukea, mitä Suomessa usein uskotaan. Suurin osa ihmistä päätyy siihen, että he eivät osallistu. Mitä tulee näihin karensseihin, niin voisi todeta, ja hallituksen esityksen perusteluissakin kerrotaan se, että karensseja itse asiassa Suomessa tulee varsin runsaasti. Jos oikein muistan — nämä meidän eduskunnan iPadit eivät aina toimi niin hyvin, että pääsisi kiinni noihin alkuperäisiin dokumentteihin — niin se oli noin 120 000 karenssin paikkeilla. Tai jos joku muistaa tarkemmin... Kuitenkin erittäin mittavasta määrästä oli kyse, ja niiden seurauksena ihmiset joko joutuvat myöhemmin pelkälle työmarkkinatuelle — eivät pääse ansiosidonnaisen piiriin, koska eivät ole päässeet työhön — tai pahimmassa tapauksessa he joutuvat toimeentulotuelle, jolloin he eivät enää edes ole työmarkkinoiden käytettävissä. Useammat tutkimukset osoittavat, että karenssit itse asiassa, varsinkin suhteellisen hyvässä asemassa olevia työttömiä, johtavat pois työvoimasta eivätkä suinkaan työelämään. Elikkä silloin työvoimasta kokonaan syrjäytymisen riski kasvaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+16.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-12-09T15:14:54,2016-12-09T15:17:26,Tarkistettu,1.1 2016_128_186,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 40/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Asia pantiin pöydälle tähän täysistuntoon 8.12.2016 pidetyssä täysistunnossa, joten yleiskeskustelu jatkuu.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+17.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_187,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys ehdottaa muutettavaksi sairausvakuutuslakia ja elatustukilakia. Pääosa ehdotetuista muutoksista on seurausta jo vahvistetusta lainmuutoksesta, jolla avioliittolain säännökset muutettiin sukupuolineutraaliin muotoon. Lailla muutetaan sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännöksiä, elatustukilakia, ja esityksen tavoitteena on parantaa eri ja samaa sukupuolta olevien parien yhdenvertaista oikeutta sosiaaliturvaan. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan samanaikaisesti jo vahvistetun avioliittolain muutoksen kanssa 1. päivä maaliskuuta 2017. Vaikka tämä lakiesitys on liitännäislaki liittyen tasa-arvoiseen avioliittolakiin, tällä lailla on myös merkittäviä muutoksia heteroperheille, muun muassa isien tilanteeseen. Valiokunta päätyi lisäämään kaksi uutta pykälää tähän esitettyyn lakiesitykseen, ja ne liittyvät isyysrahaan ja vanhempainrahaan. Valiokunta ehdotti pykälään uutta 2 momenttia, jonka mukaan lapsen hoidosta vastaavalla isällä on oikeus isyysrahaan, vaikka lapsen äiti ja isä eivät elä yhteisessä taloudessa avio- tai avoliitossa. Kyseessä on esimerkiksi sellainen tilanne, jossa lapsen biologinen äiti ja biologinen isä ovat eronneet eivätkä enää elä yhteisessä taloudessa avio- tai avoliitossa, samoin kuin tilanne, jossa lapsen biologinen äiti ja biologinen isä eivät ole lainkaan eläneet yhteisessä taloudessa avio- tai avoliitossa. Säännöstä sovelletaan myös silloin, kun lapsen adoptioäiti ja adoptioisä ovat eronneet tai kun lapsen biologinen äiti ja hänen avio- tai avopuolisonsa tai rekisteröity puolisonsa ovat eronneet. Isän katsotaan vastaavan lapsen hoidosta, jos lapsi asuu isän luona tai jos isä pääasiallisesti vastaa lapsen hoidosta tai sen järjestämisestä sekä lapsen huollosta arjessa. Vanhempainrahaa ehdotetaan 1 momentin toinen säännös siirrettäväksi muutettuna pykälän 2 momenttiin. Esitys kuuluu näin, että ""säännöksen mukaan lapsen isällä, joka vastaa lapsen hoidosta, on oikeus vanhempainrahaan, vaikka lapsen äiti ja isä eivät elä yhteisessä taloudessa avio- tai avoliitossa"". Nämä kaksi esitettyä muutosta ovat tärkeitä asioita, ja niitä on pitkään odotettu toteutuvaksi, ja nyt tällä lakiesityksellä korjataan myös nämä asiat. On hyvä asia, että isien oikeudet tulevat huomioiduksi näin merkittävällä tavalla. Eli tulevaisuudessa biologinen isä, joka hoitaa lastaan mutta ei ole asunut avio- tai avoliitossa äidin kanssa, on oikeutettu samoihin oikeuksiin. Yhdenvertaisuus paranee, ja sanoisin myös, että tämä lakiesitys nostaa isän siihen arvoon kuin isän kuuluukin nousta. Toki lakiesityksessä on edelleen myös jotain, mitä tulevaisuudessa voimme korjata. Näissä asioissa ylipäänsäkin aina on kehittämisen varaa. Valiokunta esittää lausumaa tähän loppuun: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyn selvitystyön pohjalta erilaisten perheiden perhevapaajärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistä, jotta perheiden erilaiset elämäntilanteet huomioitaisiin yhdenvertaisella tavalla."" Arvoisa rouva puhemies! Esimerkiksi isän uuden puolison oikeutta vanhempainvapaaseen ei vielä ole olemassa, ja on toivottavaa, että tulevaisuudessa tämäkin asia tullaan jossakin vaiheessa sitten käsittelemään. Arvoisa rouva puhemies! Meillä on erilaisia perheitä, meillä on erilaisia lapsia — on tärkeää, että me menemme lapsen etu edellä, ja se on se keihäänkaari, jota seurataan. On tärkeää, että lapsella on rakastavat vanhemmat tai rakastava vanhempi. Se on kaikkien etu, se on lapsen etu, se on yhteiskunnan etu. Meidän tulee tehdä kaikkemme sen eteen, että jokainen lapsi tässä yhteiskunnassa saa lähelleen rakastavan vanhemman, on hän sitten isä tai äiti, ja tämä yhdenvertaisuus sitten myös näissä erilaisissa sosiaalietuuksissa vanhemmille annetaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+17.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-12-09T15:17:51,2016-12-09T15:22:30,Tarkistettu,1.1 2016_128_188,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaikka edustaja Juvonen hyvin kauniisti kuvasi tähän hallituksen esitykseen liittyviä hyviä muutoksia, niin kokonaiskuva, sisältö ei todella toisaalta ole ihan noin auvoinen. Toki tässä hallituksen esityksessä 232, jossa ehdotetaan muutettavaksi muun muassa sairausvakuutuslakia ja elatustukilakia, on monia hyviä kannatettaviakin asioita, mutta sinne sisältyy hyvin monia heikkouksia. Niin kuin edellisessä jo todettiin, niin tämähän on viime kaudella säädetyn sukupuolineutraalin avioliittolain seurausta, joka mahdollisesti tulee voimaan ensi keväänä, ellei nykyistä avioliittolakia saada säilytettyä. Tuohon sukupuolineutraaliin avioliittolakiin, niin kuin tiedämme, kuuluu näitä liitännäislakeja, ja tämä paketti on yksi niistä. Muistutettakoon tässä alkuun, että lakivaliokuntahan esitti viime kaudella avioliiton säilyttämistä miehen ja naisen välisenä. Lakivaliokunta kiinnitti tuolloin mietinnössään erityistä huomiota siihen, että ennen tuolloin esitettyjen merkittävien perheoikeudellisten lainsäädäntömuutosten toteuttamista olisi tullut laatia lapsivaikutusten arviointi. Tämä on yksi merkittäviä asioita, kun tämä eduskunta itse on itsellensä säätänyt säädökset, että ennen lapsiin kohdistuvia lakimuutoksia lapsivaikutusten arvioinnit tulisi tehdä. Niitä ei tuolloin tehty ja nyt viedään näitä paketteja eteenpäin eikä edelleenkään arvioida eikä tehdä lapsivaikutusarviointeja. Asia nousi nimittäin tuolloinkin valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esille. Lapsivaikutusten arvioinnin todettiin valiokunnan mietinnössä perustuvan lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiseen vaatimukseen asettaa lapsen etu ensisijaiseksi kaikessa lapsiin kohdistuvassa päätöksenteossa. Tuosta lakivaliokunnan mietinnöstä vuodelta 2014 poiketen eduskuntahan hyväksyi tuolloin avioliittolain muutoksen, vaikka muun muassa valiokunnan esiin ottamat lapsivaikutusarvioinnit jäivät täysin puutteellisiksi. Kyse oli siis tuolloin kiireellä valmistellusta ja vain tietyn vähemmistömarginaaliryhmän etuja ajavasta muutoksesta. Muutoksen vaikutukset sen sijaan tulevat koskettamaan paljon paljon isompaa ihmisryhmää. Avioliittolain muutoksen vaikutukset jäivät tuolloin kattavasti arvioimatta, ja nyt jälkikäteen niitä pyritään paikkailemaan. Katson, että avioliittolain säilyttäminen valiokunnan mietinnön mukaisesti miehen ja naisen välisenä on perusteltua jo pelkästään perheoikeudellisen sääntelyn johdonmukaisuuden kannalta, enkä valitettavasti voi hyväksyä tätä nyt käsillä olevaa hallituksen esitystä. Esimerkkinä sääntelyyn tulevista epäjohdonmukaisuuksista otan esille tämän hallituksen esityksen mukaiset ehdotukset siitä, että lapsen äidin naispuolisella avio- tai avopuolisolla olisi oikeus sekä vanhempain- että isyysrahaan samoin perustein kuin lapsen äidin miespuolisella avio- ja avopuolisolla ja että samaa sukupuolta olevalle avioparille, joka adoptoi lapsen yhdessä, ehdotetaan oikeutta yhteen isyysrahakauteen. Isyysraha on perustellusta syystä määritelty lapsen isälle maksettavaksi etuudeksi, ja se pitää sellaisena jatkossa säilyttää ja turvata isän oikeus isyysrahaan. On näin ollen ristiriitaista, että isyysraha voitaisiin laissa määrittää maksettavaksi naiselle. Tiettyjä tällaisia hyvin yksinkertaisia juuritason ristiriitoja jo pelkästään en soisi Suomen lainsäädäntöön säädettävän. Lainsäädännöllä ei myöskään tule huonontaa biologisen vanhemman oikeuksia ehdotetun kahden samaa sukupuolta olevan vanhemman vahvistamisen kustannuksella. Minä katson, että hyvänä vanhempana, hyvänä kasvattajana, hyvänä huoltajana voi toki toimia todella monia ja suorittaa sen tehtävän hyvin. Mutta missään tilanteessa mielestäni Suomessa ja Suomen lainsäädännössä ei saisi polkea tai vähentää biologisten äitien tai biologisten isien osuutta ja heidän mahdollisuuksiaan osallistua ja oikeuksiaan omaan biologiseen lapseensa. Adoptiovanhemmistahan meillä säädetään adoptiolainsäädännössä, joten kovasti arvostamiani adoptiovanhempia, adoptioäitejä ja ‑isiä en tässä puheessa nyt sitten käsittele. Näiden nyt esitettävien muutosten osalta totean lisäksi, että kyse on avioliittolain muutoksen tavoin erittäin kiireellä tehdystä esityksestä, jossa vaikutuksia ei ole riittävän kattavasti arvioitu ja jossa asiaa on katsottu vain pienen marginaaliryhmän kannalta. Lakiehdotukset perustellaan avioliittolain muuttamisen kautta unohtamalla samalla muut vaikutuksen kohteeseen kuuluvat isot ihmisryhmät, ensisijaisesti lapset ja biologiset isät. Samoin näkökulmat eroperheiden osalta on unohdettu täysin. Nykyinen lainsäädäntömme ei huomioi riittävästi lasten isiä, vaikka sukupuolisyrjintä on kielletty YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa sekä EU:n lainsäädännössä. Lainsäädäntömme ei myöskään nykyisen muotoisenakaan mahdollista riittävästi isien osallistumista lasten hoitoon. Hallituksen esityksen mukaiset ehdotukset heikentävät lisäksi entisestään isien asemaa. Asiassa kuullut asiantuntijat pitivät epäkohtana sitä, että lapsen hoidosta vastaavalla isällä ei nykyisin ole lainkaan oikeutta vanhempainpäivärahoihin, jos hän ei ole tai ei ole ollut avio- tai avoliitossa lapsen äidin kanssa. Näissä tilanteissa lasta hoitavalla isällä ei ole oikeutta lainkaan vanhempainrahaan esimerkiksi silloin, kun lapsen äiti on sairastunut eikä kykene hoitamaan lastaan ja lapsi asuu isän luona. Pidän lähtökohtaisesti tietenkin hyvänä muutosesityksenä valiokunnan ehdotusta siitä, että nykyistä tai aiempaa avio- tai avoliittoa lapsen äidin kanssa ei edellytetä lasta hoitavalta isältä vanhempain- tai isyysrahan saamiseksi silloin, kun hän todellisuudessa ja käytännössä hoitaa lasta. Hoidosta vastaavan isän ohella tässä tulisi paremmin huomioida myös hoitoon osallistuva isä. Eli nythän tässä määritellään, että hoidosta kokonaan vastaava isä huomioidaan, mutta jäävät tyystin huomioimatta ne biologiset isät, jotka osallistuvat hoitoon. Esitetty muutos on näin ollen liian yksipuolinen, eikä sitä voi tällaisenaan kannattaa. Tarvitaan huomattavasti parempi kokonaisuudistus, jossa huomioidaan paremmin biologisten isien oikeuksien parantaminen kaikissa tilanteissa ja edistetään isien osallistumista ja mahdollisuuksia lasten hoitoon. Esimerkiksi vanhempainrahaoikeutta on nykylaissa rajoitettu siten, että ainoastaan lapsen äidin luona asuva isä taikka isä, joka hoitaa lasta kokonaan yksin, voi saada vanhempainrahaa ja vanhempainvapaata. Näin ollen esimerkiksi eronnut isä, joka hoitaa lastaan 50 tai jopa 90 prosenttia ajasta, ei ole oikeutettu vanhempainrahaan. Ja esimerkiksi aktiivisesti 30—50 prosenttia ajasta lastaan luonaan pitävä etävanhempi ei voi saada vanhempainrahaa, kunnallista perheasuntoa, yksinhuoltaja-avustusta, lapsilisää eikä muitakaan vastaavia tukia, koska lapsi ei virallisesti lainkaan asu hänen luonaan eikä lapsi nykyisen lainsäädännön mukaan kuulu etävanhemman perheeseen. Lapsille pitäisi näin ollen antaa mahdollisuus kuulua yhtä aikaa molempiin eri perheisiin. Näitä epäkohtia tämän hallituksen esityksen jälkeen jää koskien valtavan suurta joukkoa isiä, nimenomaan biologisia isiä, ja tämä on yksi keskeinen syy, minkä takia tällaisenaan tätä pakettia en voi hyväksyä ja tulen ehdottomaan sen hylkäämistä. Kaiken kaikkiaan tästä täytyy tietenkin sanoa, että niin kuin sukupuolineutraali avioliittolaki ja sen hyväksyminen olivat kiireellä rykättyjä asioita, pienen marginaalivähemmistön etuja silloin huomioitiin, samoin nyt, kun viedään kiireellä näitä liitännäispaketteja, niihin löytyy kyllä aikaa, niihin löytyy virkamiehiä, käsiä, kirjoittajia samaan aikaan, kun meillä on suuria ja paljon suurempia kansanjoukkoja koskettavia erittäin kipeitä asioita odottamassa käsittelyä. Lasten oikeudet biologiseen isään ja äitiin ja avioliittokäsitys sinänsä, keskeinen instituutio tässä valtiossa, ovat edelleenkin säilyttämisen arvoisia asioita. Se, mikä tässä kaikessa huolestuttaa hyvin paljon, on se, kuinka meillä säilyy sanan- ja mielipiteen ilmaisun vapaus tässä maassa. Vaikka sukupuolineutraali avioliittolaki ei ole edes tullut vielä voimaan, niin on räikeitä, hämmästyttävän suuria tapahtumia jo tässä vaiheessa, joissa on todettu, että sanan- ja mielipiteen ilmaisun vapautta on pyritty rajoittamaan ja on jo rajoitettu, ja siitä on jo päätöksiäkin olemassa. Näkisin, että tässäkin perusasiassa, mistä nämä kaikki juontavat, silloin, kun säilytämme (Puhemies koputtaa) parisuhdelain ja avioliittolain erillisinä, voimme huolehtia tasa-arvoisesti eri ihmisryhmien oikeuksista (Puhemies koputtaa) ja mahdollisuuksista. Toivoisin, että löytyy tällaista tahtotilaa tältä eduskunnalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+17.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-09T15:22:32,2016-12-09T15:33:21,Tarkistettu,1.1 2016_128_189,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edellinen puhuja mainitsi, että tarvitaan kokonaisuudistus, ja juuri siihen tällä hallituksen esityksellä ja varsinkin valiokunnan jättämällä lausumaesityksellä kannustetaan. Me kannustamme siihen, että perhevapaajärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistä jatketaan, ja tämän toivotaan kannustavan etsimään muun muassa näihin epäkohtiin vastauksia, mitä edellinen puhuja mainitsi. Otitte esille etäisät ja sen, että isä osallistuu ajoittain vaikkapa lapsenhoitoon. Kyllä me voimme myös kysyä siitä, että eihän lapsilisääkään makseta kuin vain toiselle vanhemmista. Elikkä tämä on valtavan iso kokonaispaketti, ja se täytyy sitten eriksensä vielä miettiä ja ratkaista, mitä muuta parannettavaa on. Mainitsitte myös tässä vastalauseessanne, että lainsäädäntömme ei nykyisen muotoisena mahdollista riittävästi isien osallistumista lastenhoitoon. Minun mielestäni kysymystä siitä, että isät osallistuvat lastenhoitoon, ei lainsäädännöllä suinkaan päätetä, eikä siihen oikeastaan kannustetakaan. Perheet valitsevat tällä hetkellä itse, hoitaako isä vai äiti lasta. Totta kai me toivomme ja kannustamme, että isät entistä enemmän osallistuisivat siihen lastenhoitoon — käyttäisivät tätä vanhempainvapaata, käyttäisivät kotihoidonvapaata, pitäisivät isyysvapaitaan. Sanoitte, että olisi toivottavaa, että biologisten isien osuutta ei heikennetä, ja kritisoitte sitä ja sanoitte, että tämä esitys ei ole auvoinen. Minun mielestäni tämä on siinä mielessä auvoinen, että tämä korjaa sen epäkohdan, mikä meillä on vallinnut Suomessa liian pitkään: biologisen isän, sen oikean isän oikeus pitää vanhempainvapaata lapsensa kanssa. Minun mielestäni se ei ole pois isältä. Se on äärettömän tärkeä ja hyvä asia, ja se on ennen kaikkea jotakin, mitä me annamme myös lapselle. Elikkä me korostamme ja nostamme sen isän roolin, ja kyllä minä näen ainakin suomalaiset isät niin hyvinä isinä, että ilomielin tämän mahdollisuuden heille suon. Isät rakastavat lapsiaan ja pystyvät hoitamaan, ja on hienoa, että me tällä esityksellä annamme isälle oikeuden vanhempainvapaaseen ja isyysvapaaseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+17.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-12-09T15:33:23,2016-12-09T15:35:34,Tarkistettu,1.1 2016_128_190,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Juuri aivan niin kuin edustaja Juvonen totesi. Kannatan ilman muuta, niin kuin puheessanikin sanoin, isien mahdollisuuksia ja kaikkea, mitä myös tässä hallituksen esityksessä toisaalta on jo tuotu. Mutta niin kuin nostin tuossa esiin, sinne edelleenkin jää suuria epäkohtia kuitenkin suhteessa isoon joukkoon biologisia isiä. Tämä hallituksen esitys on rykätty kasaan hirveällä vauhdilla ja nimenomaan näinä liitännäislakeina ajatellen sukupuolivähemmistöjä ja sukupuolineutraalia avioliittolakia, niin kuin siitä lähtien, kun se oltaisiin voitu tehdä huolellisemmin ja samanaikaisesti huomioiden kaikki nämäkin biologiset isät, esimerkiksi eroisät ja ne, jotka osallistuvat lapsenhoitoon osittain, ehkä puolet ajasta tai jopa 99 prosenttia, ja jotka edelleenkin tämän muutoksen jälkeen jäävät syrjityiksi. Tämä on nimenomaan se, sanoisinko, tärkein pointtini, että kun me muutamme isien asemaa — ja on korkea aika muuttaa, parantaa nimenomaan biologisten isien asemaa — ja kun on siihen jo tartuttu, niin se oltaisiin voitu tehdä ajan kanssa huolellisemmin ja huomioida nämä. Esimerkiksi Isät lasten asialla ry:n edustaja, oliko hän nyt varatoiminnanjohtaja, kävi kuultavana, ja hän esitti erittäin selkeitä, muutamia keskeisiä muutostoiveita. Sen sijaan, että olisimme antaneet aikaa tälle asialle ja parantaneet esitystä, tämä esitys viedään nopeasti nimenomaan liitännäislakilähtöisesti pientä vähemmistöä ajatellen eteenpäin, ja se on minusta tässä salissa surullista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+17.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-09T15:35:34,2016-12-09T15:37:30,Tarkistettu,1.1 2016_128_191,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä asia, että me käymme täällä tätä keskustelua ja kerromme näitä ajatuksia siitä, mitenkä me näemme ja koemme. Todellakin, Isät lasten asialla oli meillä kuultavana, ja he esittivät toki muitakin asioita. Me keskustelimme valiokunnassa siitä, että hintalappu kaikelle sille asiamäärälle, mitä toivottiin vietäväksi läpi, oli tällä kertaa mahdoton. Tämä on budjettilaki, ja siitäkin syystä kaikesta siitä on keskusteltava ja varsinkin siitä hintalapusta ja laajasti siitä, mitä ne ajatellut muutokset mahdollisesti vaativat ja tarvitsevat, koska kysymyksessä on paljon erilaisia asioita. Epäkohtia on, aivan kuten, Sari Tanus, mainitsitte, ja niihin toivotaan palattavan. Me teimme tätä meidän lausumaehdotustamme hyvin huolellisesti yhdessä valiokunnassa, muuten yksimielisesti, paitsi kristillisdemokraatit jättivät tämän oman vastalauseensa asiaan. Ja todellakin, tämä lausuma kuuluu näin: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyn selvitystyön pohjalta erilaisten perheiden perhevapaajärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistä, jotta perheiden erilaiset elämäntilanteet huomioitaisiin yhdenvertaisella tavalla."" Kyllä minä itse näen nämä lausumat hyvin tärkeinä asioita. Kyllä ne meitä ohjaavat, ne muistuttavat meitä, ne tulevat vuosi toisensa jälkeen meidän eteemme jossakin tilanteessa tarkastusvaliokunnassa, ja me mietimme, mitä (Puhemies koputtaa) niille tehdään, ja ovatko ne edenneet. Eli siinä mielessä kyllä se huoli kuvastuu tästä lausumasta, ja tätä varmasti käsitellään ja pidetään huoli siitä, että näitä tärkeitä teemoja, mitä on nostettu esille, epäkohtia, kehitettäviä asioita edelleen viedään eteenpäin. Siinä tarvitaan sitkeyttä, ja on hyvä, että täällä puhutaan ja jaetaan ajatuksia. Isien, äitien ja ennen kaikkea lasten asia on meidän kaikkien yhteinen, ja on tärkeää, että lapsella on hyvä, lähellä oleva vanhempi, isä tai äiti, ja että he ovat yhdenvertaisessa asemassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+17.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-12-09T15:37:31,2016-12-09T15:39:36,Tarkistettu,1.1 2016_128_192,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Halusin vielä pyytää puheenvuoron sanoakseni, että on todella hyvä ja kunnioitettava asia ja on korkea aika nostaa tässä maassa uudelleen meidän miesten ja isien, sanoisinko, profiilia ja mahdollisuuksia. Täällä ovat naisasianaiset olleet moneen, moneen kertaan äänessä ja naisten oikeuksia ja tasa-arvoa vieneet eteenpäin, mutta tuntuu, että isien, biologisten isien, tärkeys ja arvo on monta kertaa jäänyt taka-alalle. Siinä mielessä tietysti nämä, niin kuin edustaja Juvonen on puhunut kauniisti ja oikein, ovat hyviä ja kannatettavia asioita. Kun ajatellaan sitä, että nyt nämä liitännäislakeina sukupuolineutraalin avioliittolain myötä koskettavat kuitenkin varsin pientä joukkoa, jonka asemaan tässä tartutaan ja jota parannetaan, niin samanaikaisesti meillä on ollut eroperheitä kymmeniä, kymmeniä vuosia ja eroperheitä, joissa on koettu hyvin traagisia ja kipeitä menetyksiä ja eroja lapsista ja etäännyttämistä ja huoltajakiistoja ja niin edelleen. Tuntuu jotenkin sydäntä raapivalta — sanoisinko niin — esimerkiksi se, kun Isät lasten asialla ry:n edustaja antoi paperin, jossa sanotaan, että ""olemme taas menossa tilanteeseen, jossa yksittäisen vähemmistön ongelma pyritään ratkomaan kovalla kiireellä sekä sellaisella tavalla, joka tekee monien avioeron kokeneiden suomalaisten ongelmien ratkomisen mahdottomaksi"". Eli nyt parannetaan joidenkin asemaa, kun sitten on iso joukko näitä, jotka ovat käyneet jo valtavan kipeitä jaksoja ja kokemuksia elämässä, ja olisin suonut, että ennen kuin viedään näitä asioita eteenpäin, niin olisi pysähdytty ja katsottu tarkemmin ja samanaikaisesti huolehdittu kaikkien näidenkin kansalaisten oikeuksista. Taloudellisesti, euroja ajatellen se ei olisi ollut millään muotoa mahdotonta — tahtotilasta ja asenteesta tämä oli enemmänkin kiinni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+17.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-09T15:39:37,2016-12-09T15:41:44,Tarkistettu,1.1 2016_128_193,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta,  tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 41/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 21. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 41/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+21.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_194,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta,  tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 41/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Esittelen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön. Tässä on kyseessä ehdotus, jolla saatetaan sotilastapaturmalainsäädäntö ajan tasalle. Tavoitteena on taata aseellista, aseetonta ja siviilipalvelusta suorittaville sekä kriisinhallinnan tehtäviin osallistuville oikeantasoinen turva palveluksesta aiheutuvista tapaturmista ja sairauksista. Tällä ehdotuksella täsmennetään korvattavien vahinkotapahtumien määrittelyä siten, että palveluksessa aiheutuneet vammat ja sairaudet sekä henkilöllä jo olleiden sairauksien ja vammojen palveluksesta johtuva paheneminen korvataan riittävän kattavasti. Lainsäädännön selkeyden vuoksi ehdotetaan, että kotimaassa asevelvollisuutta suorittaville sekä ulkomailla kriisinhallintatehtävissä oleville säädetään omat lakinsa. Tässä lakiesityksessä sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamista koskevan lain henkilöllinen soveltamisala ehdotetaan säilytettäväksi ennallaan. Kaikki palvelukseen kuuluva toiminta ehdotetaan olevan edelleen lain antaman turvan piirissä. Palvelusaikaan sisältyvänä vapaa-aikana tapahtuneet muut kuin palveluksesta johtuvat pahoinpitelyt ehdotetaan rajattavan pois ehdotetun lain mukaisen korvauksen piiristä. Kriisinhallintatehtäviin liittyvästä turvasta säädetään nyt sitten omassa laissaan. Olennainen uudistus tässä on, että siviilikriisinhallintaan osallistuvat henkilöt saavat saman turvan kuin sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuvat. Turva ulotetaan myös Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuviin rajavartijoihin. Täällä eduskunnassa on käsiteltävänä myös hallituksen esitys laeiksi Puolustusvoimista annetun lain, aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta. Siinä ehdotetaan, että kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan osallistuvaan henkilöstöön sovellettaisiin tässä esityksessä ehdotettavaa lakia tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä. Eduskunnan käsiteltävänä on myös hallituksen esitys sisäministeriön hallinnonalan kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Sen mukaan tarkoitus on, että tässä esityksessä ehdotettavaa lakia tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä sovellettaisiin myös kansainvälisen avun antamiseen osallistuviin poliisimiehiin ja yhteisvastuulausekkeeseen perustuvaa rajaturvallisuusapua toisessa EU-jäsenvaltiossa antaviin rajavartiomiehiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että edellä todetut viittaussäännökset nyt käsiteltävänä olevaan lakiin arvioidaan sitten näiden asianomaisten lakien valmistelun yhteydessä. Valiokunta pitää näitä viittausehdotuksia tarkoituksenmukaisina nyt käsittelyssä olevan lakiehdotuksen näkökulmasta, mutta samalla haluamme kiinnittää huomiota puolustusvaliokunnan lausunnossa asiantuntijakuulemisen perusteella esitettyyn, että kriisinhallinnan toimintaympäristöön tarkoitettu laki ei sovellu kaikkein vaativimpiin kansainvälisiin sotilasaputehtäviin sotatoimialueilla. Esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja valiokunnan saaman selvityksen perusteella pidämme tätä esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Olemme kuulleet tässä asiantuntijoita ja myös käyneet tarkasti läpi puolustusvaliokunnan lausunnon. Näiden pohjalta sitten valiokunta on tehnyt tänne lakipykäliin muutoksia: Siellä on ensimmäiseen lakiehdotukseen, 6 §:ään muutos, joka koskee sotilastapaturman aiheuttaman vian, vamman tai sairauden pahenemista, ja sitten 9 §:ään, palvelussairautta koskevaan pykälään. Ja toisessa lakiehdotuksessa 5 § on tapaturman aiheuttaman vian, vamman tai sairauden pahenemista koskeva muutos ja 6 §:ssä on palvelussairautta koskeva muutos. Näillä on siis täsmennetty tätä lakia. Näillä muutoksilla sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 225/2016 sisältyvän 3. lakiehdotuksen ja että muutettuina hyväksyttäisiin tähän esitykseen sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen muutosesitykset. Valiokunta on tämän päätösesityksen tehnyt yksimielisenä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+21.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-12-09T15:43:11,2016-12-09T15:48:17,Tarkistettu,1.1 2016_128_195,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Mika,Raatikainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta,  tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 41/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys 225/2016 on erittäin tervetullut uudistus, ja oli mukava kuulla, että puolustusvaliokunnan, missä itsekin istun, ehdotuksia on otettu hyvin huomioon. Tämä on esityksenä erittäin hyvä. On tarpeellista päivittää sotilastapaturmalainsäädäntö, tärkeää, että siviilikriisinhallintaan osallistuvat henkilöt saavat saman turvan kuin sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuvat. Molemmilla on aika kovia riskejä — omia kavereitani on siellä menehtynyt ja myöskin loukkaantunut — ja on hyvä, että saadaan tätä asiaa vietyä eteenpäin näin korvaus- ja lainsäädännöllisellä puolella. Uusi laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä koskee sekä sotilaalliseen kriisinhallintaan että siviilikriisinhallintaan ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia henkilöitä. Nykyinen sotilastapaturmalaki koskee vain sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuvia; uudella lailla kaikkien kriisinhallintaan osallistuvien turva yhtenäistettäisiin. Tätä uudistusta on jo kauan odotettu, ja nyt hallitus on tehnyt esityksen, joka edistää oikeantasoista turvaa palveluksesta aiheutuvista tapaturmista ja sairauksista — hienoa. Hallituksen esitys on erityisen tarpeellinen, koska kansainvälisten sotilaallisten kriisinhallintatehtävien luonne on muuttunut, perinteisten tarkkailu- ja raportointitehtävien määrä on vähentynyt. Nykyään joudutaan usein toteuttamaan vaativia sotilaallisia kriisinhallintatehtäviä, joissa olosuhteet voivat olla todella vaikeat ja riskialttiit. Operaatioalueiden turvallisuustilanteen epävakautta kuvaa jatkuva sotilaallinen uhka, johon voivat liittyä räjähteet, ammukset, väkivalta, terrorismi, rikollisuus sekä sotilaalliseen koulutukseen sekä liikenteeseen usein liittyvät riskit. Nykyään kriisinhallintaoperaatiossa palvelevat, vaikka ovatkin puolueettomassa asemassa, voivat olla iskun kohteita. Näistä voi aiheutua laaja-alaisia ja useita samanaikaisia vammoja, esimerkiksi sirpale-, ampuma-, melu-, paine-, palo- ja kemiallisten sekä biotaisteluaineiden aiheuttamia vammoja. Omassa käytössä olevien räjähdysaineiden ja räjähtävien tarvikkeiden sekä muun vaarallisen materiaalin väärä tai varomaton käsittely tai toimintahäiriöt voivat johtaa vakaviin loukkaantumisiin ja pahimmillaan kuolemaan. Palvelusolosuhteet ja niiden aiheuttamat riskit ovat sekä siviili- että sotilaallisessa kriisinhallinnassa hyvin samanlaiset. Korvausedellytykset noudattaisivat samoja periaatteita kuin sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisessa. Tulevaisuudessa turva on kattavampi kuin työntekijöitä koskeva työtapaturma- ja ammattitautiturva. Korvausharkinnassa tullaan huomioimaan kriisinhallintatehtävien erityisolosuhteet, jotka poikkeavat kotimaan rauhanajan olosuhteista, ja niihin sisältyy paljon vammautumisen ja sairastumisen riskejä lisääviä tekijöitä. Kriisinhallintaa koskevaan turvaan sisällytetään erityinen lisäturva kuolemantapauksen sekä pysyvän invaliditeetin varalta. Kriisinhallintatehtävästä palaavalle ehdotetaan myös oikeutta erityiseen psyykkiseen tukeen. Nykyisin edut ovat sopimusperusteisia. Olen erittäin tyytyväinen tähän hallituksen esitykseen ja siihen, että sotilastapaturmalainsäädäntö tulee nyt kaiken kaikkiaan vastaamaan huomattavasti paremmin vaativien aikojen haasteisiin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1275,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+21.aspx,fi,Mika Raatikainen,1275,2016-12-09T15:48:21,2016-12-09T15:51:59,Tarkistettu,1.1 2016_128_196,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta,  tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 225/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 41/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on todella hyvä ja tarpeellinen. Tämä ehdotus saattaa sotilastapaturmalainsäädännön ajan tasalle. Tavoitteena on taata aseellista, aseetonta ja siviilipalvelusta suorittaville sekä kriisinhallinnan tehtäviin osallistuville oikeantasoinen turva palveluksesta aiheutuvista tapaturmista ja sairauksista. Ehdotuksella täsmennetään korvattavien vahinkotapaturmien määrittelyä niin, että palveluksessa aiheutuneet vammat ja sairaudet sekä henkilöllä jo olleiden sairauksien ja vammojen palveluksesta johtuva paheneminen korvataan riittävän kattavasti. Lainsäädännön selkeyden vuoksi ehdotetaan, että kotimaassa asevelvollisuutta suorittaville sekä ulkomailla kriisinhallintatehtävissä oleville säädetään oma lakinsa. Kuten sanoin, tämä on ollut kauan odotettu ja on hyvä asia ja parantaa niiden ihmisten tilannetta, jotka ovat vammautuneet tai joutuneet kärsimään näissä tehtävissä toimiessaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+21.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-12-09T15:52:00,2016-12-09T15:52:58,Tarkistettu,1.1 2016_128_197,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 14/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 22. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 14/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+22.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_128_198,128/2016,2016-12-09,13.01,15.57,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 14/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan sisävesiliikenteen työaikadirektiivin täytäntöönpanon edellyttämiä muutoksia työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annettuun lakiin. Nämä muutokset koskevat pääosin sisävesillä tapahtuvaa alusliikennettä. Esityksen mukaan ylityötä saisi teettää enintään 384 tuntia vuodessa. Alle vuoden pituisessa määräaikaisessa työsuhteessa ylitöiden keskimääräinen enimmäismäärä olisi viikkoa kohden 8 tuntia. Seitsemän päivän jakson aikana työntekijälle olisi annettava vähintään 84 tunnin lepoaika, ja työntekijälle, jonka vapaa-aikojen määräytymisessä ei noudateta vuorottelujärjestelmää, olisi annettava ylimääräinen 24 tunnin mittainen viikkolepo. Tässä on kyse sopimuksesta, jonka Euroopan alueella toimivat osapuolet ovat aikoinaan tehneet, ja kun tätä nyt on tuotu sitten Suomen lainsäädäntöön, niin meidän iso ongelmamme on se, että meillä tosiasiallisesti sisävesiliikenne on hyvin erilaista kuin sellaisissa maissa, joissa esimerkiksi sisävesillä liikennöidään siten, että ollaan vesillä vuorokausitolkulla ja yövytään pääsääntöisesti siellä laivassa. Suomessa taas, voisi sanoa, lähestulkoon kaikki sisävesiliikenne on toisentyyppistä, ja työntekijät lähtevät sieltä kotiin yöksi tai ainakin täksi lepoajaksi. Siksi tämä säännöstö sopii Suomeen jonkun verran huonosti. Suomessa sisävesiliikenteessä olevilla aluksilla ei siis yleensä asuta, ja sen vuoksi työaika niissä on kotimaanliikenteen työaikalain mukaan järjestettävä edellä mainitulla tavalla, siis sillä tavalla kuin tuossa aikaisemmin kuvasin. Yleissitovan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimuksen mukaan säännöllinen työaika on voitu sijoittaa laista poiketen vuoroihin. Työntekijöiden työpäivät ovat lyhyen kesäsesongin ja vuorotyötä koskevan kotimaanliikenteen työaikalain ylityökaton pohjalta muodostuneet käytännössä hyvin pitkiksi, ja työntekijän ansioista suurin osa koostuu nykyisin ylityökorvauksista. Kun valiokunta tätä käsitteli, niin asiantuntijakuulemisessa kävi ilmi, että itse asiassa liikevaihdosta matkustaja-aluksilla valtaosa, eräiden tietojen mukaan jopa 70—80 prosenttia, syntyy ravintolatoiminnasta eikä itse asiassa tästä liikennetoiminnasta. Tämäkin ehkä kuvaa sitä, että elämme aika poikkeuksellisissa olosuhteissa. Valiokunta on jo aikaisemmin, vuonna 2014, ollut sitä mieltä, että tämän direktiivin kansallisessa täytäntöönpanovaiheessa pitää ottaa huomioon sisävesiliikenteemme erityispiirteet ja työehtosopimuskäytänteet. Valiokunta hyväksyy kyllä tämän esityksen, mutta koska tämä ei kovin hyvin sovi suomalaiseen järjestelmään, valiokunta päätti yksimielisesti esittää lausumaehdotusta: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tiiviisti sisävesiliikenteen työaikadirektiivin täytäntöönpanon vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin yritysten työvoimatarpeiden ja työntekijöiden työajan järjestämisen yhteensovittamiseksi."" Ja toivomme todella, että joko neuvottelutulos- taikka sitten lainsäädäntöteitse tällainen ratkaisu tähän tilanteeseen löytyisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2016+22.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-12-09T15:53:21,2016-12-09T15:56:53,Tarkistettu,1.1 2016_129_1,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_129_2,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Verotuksen kolme keskeistä periaatetta ovat seuraavat: Ensinnäkin veroja pitää kerätä veronmaksukyvyn mukaan. Mikäli veronmaksukyky paranee tulojen kasvamisen tai omaisuuden kasvamisen myötä, niin pitää myöskin veroja kerätä enemmän. Toinen periaate suomalaisessa verotuksessa on pitkään ollut, että pyritään mahdollisimman yhtenäiseen verotukseen, mieluummin mataliin mutta laajoihin verokantoihin, mahdollisimman vähän tätä periaatetta vääristäviin tai heikentäviin vähennys- ja poikkeusjärjestelyihin. Ja kolmannen periaatteen verotuksessa tulisi olla se, että verotuksella pyritään myöskin kaventamaan tuloeroja. Hallituksen veropolitiikka ensi vuoden budjettia koskien sekä tänään käsittelyssä olevien veroasteikkolakien että myös muiden verolakien osalta ei toteuta oikeastaan mitään näistä kolmesta verotuksen periaatteesta. Veronkevennykset kohdistuvat suurituloisiin: eniten sekä suhteellisesti että absoluuttisesti hallituksen ehdotuksiin sisältyvistä veronkevennyksistä kohdistuu yli 7 500 euroa kuukaudessa ansaitseviin. Tämä johtaa siihen, että nämä kaksi periaatetta, veroja veronmaksukyvyn mukaan ja se, että tuloeroja pitäisi pystyä kaventamaan, jäävät toteutumatta. No, sitten se, että verotuksen pitäisi olla laajapohjaista, yksinkertaista, mahdollisimman vähän poikkeuksia sisältävää, on monella tavalla myöskin vaarannettu. Täällä on muun muassa edustaja Harakka käyttänyt ilmaisua ""kolmesta iloisesta rosvosta"" ja viitannut ihan ansiokkaasti kolmeen veromuutokseen, joita hallitus ensi vuodelle on esittänyt: perintö- ja lahjaveron kevennystä, metsälahjavähennystä ja yrittäjävähennystä, jotka kaikki ovat ristiriidassa verotuksen yksinkertaisuuden, selkeyden ja mahdollisimman vähän poikkeuksia sisältävän periaatteen kanssa. Sen lisäksi nämä eivät ole vaikutuksiltaan oikeansuuntaisia sen paremmin yrittämiseen kuin muuhunkaan taloudelliseen aktiivisuuteen, ja monet asiantuntijat ovat tämän lausunnoissaan selkeästi esiin tuoneet. Mutta, arvoisa puhemies, me olemme hävinneet yksityiskohtaisessa käsittelyssä ehdotukset, jotka olemme tehneet tuloveroasteikkoihin — joilla olisimme halunneet siirtää verotuksen painopistettä enemmän sinne tulojen yläpäähän — ja olemme myöskin hävinneet perusvähennyksen nostamisen hallituksen esitystä enemmän, kunnallisen perusvähennyksen nostamiseksi 3 750 euroon, kun hallitus esittää 3 060:tä euroa. Sen vuoksi tässä vaiheessa olemme esittämässä sitten lausumia, joilla pyrimme verotuksen oikeudenmukaisuutta jatkossa parantamaan. Hallituksen esitykseen sisältyy yksi ehdotus tänään käsittelyssä oleviin lakeihin, ja se on kotitalousvähennyksen edelleen korottaminen. Sinällään hallituksen esityksenkin perustelut siitä, että kotitalousvähennyksellä kannustettaisiin siihen, että vanhukset pystyisivät asumaan pitempään kotonaan, harmaan talouden torjuntaan ja yleensä työllistämiseen, ovat kannatettavia. Mutta se asia, millä tavalla tämä palvelee tulonmuodostusta ja tuloerojen kaventamista, onkin sitten toinen kysymys. Nythän sellainen pariskunta, jolla on riittävästi tuloja, pysyvät, hyvät työpaikat, pystyy vähentämään kaikkiaan 400 euroa kuukaudessa yhteensä verojaan ja laittamaan sillä tavalla, että jotkuthan ne verot joutuvat maksamaan, koska verokertymästä pitää huoli pitää, elikkä sillä tavalla pääsee verotuksessa vähemmällä ja luo painetta muitten verotukselle. Ongelma tässä on se, että sellaiset henkilöt ja pariskunnat, jotka myöskin kovasti kaipaisivat sitä, että voisivat asua edelleen kotonaan, tarvitsisivat esimerkiksi remonttia, jolla esteettömyyttä pystyttäisiin edistämään, mutta joiden tulot eivät anna mahdollisuuksia veronkevennyksen hyödyntämiseen, eivät pysty tällä tavalla tätä tavoitetta kotona asumisen jatkamisesta tai harmaan talouden torjumisesta toteuttamaan. Siksi tämä on ongelmallinen kohdentamisen kannalta. Arvoisa puhemies! Ehdotan kolmea vastalauseeseen sisältyvää lausumaehdotusta: ""1. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen, jossa eläkeläisten tuloveroprosentit yhtenäistetään palkansaajien tuloverotuksen kanssa. 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen pääomaverotuksen progression tuntuvaksi korottamiseksi siten, että lopullisena tavoitteena on pääomatulojen verotuksen mahdollisimman yhdenmukainen verokohtelu palkka- ja eläketulojen kanssa huomioiden kuitenkin pääomatulojen erityispiirteet. 3. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä eduskunnan käsiteltäväksi uudistuksen, jolla kumotaan tuloverolain 54 d §:ssä määritelty vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksujen verovähennysoikeus."" Sitten pyydän lopuksi anteeksi puhemieheltä, että meni pitkäksi. En muistanut tätä rajoitetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-12T14:04:37,2016-12-12T14:11:01,Tarkistettu,1.1 2016_129_3,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Edustajan ei tarvitse erityisesti tässä kohtaa pyydellä anteeksi sikäli, että suositus on tässä itse asiassa niin, että 10 minuuttiin asti voi jatkaa tässä keskustelussa, ihan totta. Mutta tämäkin riittää.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_4,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus on perustanut syrjäytymisen ehkäisemisen kärkihankkeen, samoin eriarvoistumiseen puuttuvan työryhmän. Tämä on irvokasta, kun hallituksen politiikka nimenomaan lisää eriarvoistumista. Muuttakaa politiikkaa älkääkä perusteltu työryhmiä. (Jukka Gustafsson: Oikein!) Kansaneläkettä leikataan ensimmäistä kertaa Suomessa, pienituloisten eläkeläisten ostovoima heikkenee, etuuksia leikataan, heikoimmat kärsivät. Millä tätä eriarvoistumista korjataan? Sitä korjataan verotuksen työkaluin. On aika ihmeellistä, että arkkipiispa Kari Mäkisen pitää muistuttaa hallitusta siitä, miksi verotus on tärkeä. Kun pääministeri Sipilä kehotti hyvätuloisia osallistumaan hyväntekeväisyyteen, arkkipiispa totesi, että hän maksaa mielellään vähän lisää veroa — se on yhteiskunnan tapa, yhteiskunnan keino hoitaa tasa-arvo ja estää eriarvoistumista. Talouspolitiikan arviointineuvosto onkin moittinut hallitusta siitä, että verotuksen työkaluja ei käytetä hyväksi. Sinänsä tässä tuloveroasteikossa myönteistä on se, että palkkaveroa alennetaan. Suomessa työn verottaminen on verrattain kireää. Vastaavasti omaisuustulojen verottaminen Suomessa on eurooppalaisittain verrattuna melkoisen keveää, mutta tältä hallitukselta, ikävä kyllä, ei ole odotettavissa minkäänlaista muutosta tähän. (Toimi Kankaanniemi: Ei viime kaudellakaan!) Hallituksen toimet, veroratkaisut ja kilpailukykysopimus, ovat kokonaisuus. Hallitus on mainostanut sitä, että se suuntautuu pieni- ja keskituloisille. Näin ei kuitenkaan ole silloin, kun kaikilla tulotasoilla saadaan sama 0,6 prosentin alennus. Se ei nimenomaan suuntaudu pieni- ja keskituloisille eikä saa aikaan sitä, että pienituloisia kannustetaan töihin. Sosialidemokraatit ovat vaihtoehtobudjetissaan ja pykälämuutoksissaan esittäneet oikeudenmukaisempia vaihtoehtoja sekä työtulovähennykseen että eläketulovähennykseen, jotka lisäisivät lähes kaikkien palkansaajien ja lähes kaikkien eläkeläisten käteenjäävää tuloa verrattuna hallituksen esitykseen. Kun sanon ""lähes kaikkien"", niin ketkä kaikki hyötyisivät? 95 prosenttia palkansaajista ja eläkeläisistä (Timo Heinonen: Hallituksen esityk-sessä 100 prosenttia!) saisi meidän mallissamme enemmän kuin hallitus tarjoaa. Kun kuitenkin nämä pykälämuutokset on torjuttu, niin tyydyn esittämään tässä lausumia, joita on kaikkiaan viisi kappaletta. Ne kuuluvat näin: Lausuma 1: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tuloverolain 127 a §:ssä tarkoitetun kotitalousvähennyksen ulottamisesta kerrostalo- ja rivitaloasunto-osakeyhtiöiden osakkaiden rahoitusvastuulla yhtiössä toteutettaviin remontteihin."" Tämä tähtää siis siihen, että kotitalousvähennys huomioisi yhä paremmin suuren osan suomalaisista. Toinen lausumamme puuttuu pääomatuloverotukseen. Olemme sitä mieltä, että tässä taloudellisessa tilanteessa myös omistavan väen on syytä osallistua näihin talkoisiin. Lausuma 2: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tuloverolain 124 § 2 momentin mukaisten pääomatuloverokantojen nostamisesta siten, että pääomatuloverokanta nostetaan 32 prosenttiin ja 30 000 euron ylittävältä osalta 35 prosenttiin."" Lausuma 3: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen tuloverolain 33 b § 1 momentin muuttamisesta siten, että osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettu niin sanottu vuotuinen tuotto lasketaan 8 prosentista 6 prosenttiin."" Lausuma 4: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tuloverolain 50 § 1 momentissa säädetyn luovutustappioiden verovähennysoikeuden rajaamisesta siten, että omaisuuden luovutustappiot voidaan vähentää omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna."" Ja vielä numero 5, joka puuttuu korkovähennyslain porsaanreikään, johon keskusta kiinnitti ansiokkaasti oppositiokaudellaan huomiota mutta jota se ei ole nyt hallituksessa halunnut korjata: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen, jolla korkovähennysoikeutta yhteisöjen tuloverolain piiriin tulojen osalta rajataan vastaavasti kuin korkovähennysoikeutta on rajattu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain18 a §:ssä."" (Toimi Kankaanniemen välihuuto)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-12T14:11:17,2016-12-12T14:16:17,Tarkistettu,1.1 2016_129_5,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hieman hämmästelen sitä, että vasemmistosta kotitalousvähennystä arvostellaan. Se on erittäin tehokas keino puuttua harmaaseen talouteen, ja toisaalta se on myös tehokas keino ollut lisätä tähän maahan työtä ja toimeliaisuutta. On syntynyt monia pieniä yrityksiä kotitalousvähennyksen kautta. Kaikki päätökset, joita nyt tehdään, pitää katsoa työn kautta. Yrittäjävähennys, maksuperusteinen alvi, vanhemmuuden kustannukset ovat tällaisia, mutta myös se, että ostovoimasta pidetään huolta. Sen takia kaikkien valtionveroa maksavien työntekijöiden ja myös eläkeläisten verotusta kevennetään ensi vuonna ja lisäksi kohdennetaan erityinen panos niihin kaikista pienituloisimpiin. Esimerkiksi keskituloisen verotus kevenee 0,5 prosenttia ja Veronmaksajien mukaan ostovoima paranee tämän myötä 150 euroa. Se tulee lisäämään (Puhemies koputtaa) tähän maahan työtä ja toimeliaisuutta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-12T14:16:20,2016-12-12T14:17:27,Tarkistettu,1.1 2016_129_6,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus on toiminut vastuullisena osapuolena kilpailukykysopimuksen osalta. Tämän takia on syytä aika paljon ihmetellä vasemmisto-opposition näkemyksiä. Te olitte sitä mieltä, että vaikka yhteinen sopimus on tehty, sitä ei pitäisi noudattaa. Toisaalta hallitus on tehnyt paljon enemmän: Kaikista pienituloisimmat saivat lisäpanostuksen, koska muuten he olisivat jääneet tässä väliinputoajiksi kilpailukykysopimukseen oleellisesti liittyvän veropolitiikan linjan osalta. Eli erittäin hyvä huomiointi. Ja on myöskin yllättävää, että te vastustatte yrittäjävähennystä, joka saattaa henkilöyritykset lähemmäksi osakeyhtiöitten asemaa. Te olette siis osakeyhtiöitten puolella mutta ette näitten pienyrittäjien, (Puhemies koputtaa) kommandiittiyhtiöitten, avointen yhtiöitten ja niin edelleen. Eli tämäkin on eriskummallista, kun te toisaalta haluatte puhua pienen ihmisen puolesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-12-12T14:17:27,2016-12-12T14:18:24,Tarkistettu,1.1 2016_129_7,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä minä nyt hämmästelen näitä keskustan ja kokoomuksen kommentteja ostovoimasta. Eduskunnan tietopalvelun mukaan laskelmat näyttävät siltä, että pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien ostovoima jää miinukselle, koska tulee näitä indeksileikkauksia, ja myös kaikkein pienituloisimpien palkansaajien ostovoima jää näistä kompensaatiorahoista huolimatta miinukselle — miinukselle. Puhemies! Viimeksi, taisi olla tänään, Juhana Vartiainen kertoi, että hallitus ei tule pääsemään työllisyystavoitteeseensa, ja nyt herää kysymys, että tällaisella eriarvoistavalla ei-työllistävällä politiikalla, mitä hallitus tekee, olette siinä tilanteessa, että saatatte joutua tekemään ministeri Orpon veikkaamia parin miljardin lisäleikkauksia seuraavassa riihessä. Ette kai te vaan ole ajautumassa tälle tielle ja ette kai vaan aio toimia niin, että tämä kehysriihi siirretään kunnallisvaalien jälkeen, jolloin kansalaiset joutuvat menemään laput silmillä hallituksen politiikasta tietämättä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-12T14:18:25,2016-12-12T14:19:31,Tarkistettu,1.1 2016_129_8,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten puheenvuorossa totesin, emme vastusta kotitalousvähennyksen tavoitteita ja periaatteita. Mutta se ei kohdennu kerrostaloissa asuviin kotitalouksiin ja se ei kohdennu ollenkaan pienituloisimpiin kotitalouksiin, joilla ei ole sitä veroa, mistä vähentää maksimissaan 400 euroa kuukaudessa. Kehittäkää tilalle avustusjärjestelmä, jotta pienituloiset ihmiset pystyvät myöskin korjaamaan kotejaan ja palkkaamaan kotiapua. Nyt tämä kohdistuu aivan väärin. Mitä tulee sitten tähän kiky-sopimukseen: Te olette aina korostaneet velkaantumisen vaaraa ja kauhistelleet sitä kuinka paljon otamme velkaa. Me otamme ensi vuonna yli miljardin velkaa lisää kiky-sopimuksen takia, ja mikäli kiky-sopimuksen tavoite 40 000 uudesta työpaikasta ei toteudu tai toteutuu vaikkapa puolittain, niin myös tulevina vuosina vaje budjettitalouteen on 500 miljoonaa euroa vuodessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-12T14:19:32,2016-12-12T14:20:42,Tarkistettu,1.1 2016_129_9,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Myönnän tässä debattivaiheessa vielä vastauspuheenvuorot edustajille Kankaanniemi, Andersson, Aalto, Arhinmäki, Östman, Ala-Nissilä, Zyskowicz, Pakkanen ja sitten edustaja Harakka, jonka puheenvuoron johdosta tämä debattivaihe käynnistyi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_10,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella arvonlisäveroa nostettiin 1 prosenttiyksiköllä. Se iski pienituloisiin hyvinkin raskaasti. Yhteisöveroa sitten taas alennettiin reippaasti, mikä toi suurituloisille yhtiöille suuret kevennykset. Se oli teidän veropolitiikkaanne. Nyt hallitus on jo alentanut Yle-veroa 300 000 pienituloiselta, (Pia Viitanen: Ostovoima jää miinukselle!) on laskenut solidaarisuusveron alarajaa, ja sitten on työtulovähennystä, joka tulee pieni- ja keskituloisille, antanut 450 miljoonaa euroa. Myös eläkeläiset saavat tämän, ja niille, jotka eivät veroja maksa, on tulossa 63 miljoonan euron paketti. Eli politiikan suunta on muuttunut, ja ihan selkä suorana voidaan sanoa, että pieni- ja keskituloisten eduksi on hallituspolitiikan suunta muuttunut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-12T14:20:43,2016-12-12T14:21:48,Tarkistettu,1.1 2016_129_11,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten tässä eräässä puheenvuorossa todettiin, kilpailukykysopimus ja hallituksen esittämät ansiotuloverokevennykset muodostavat tulonjakopoliittisen kokonaisuuden, jota me kyllä kritisoimme ankarasti sen takia, että se on epäoikeudenmukainen ja se on tuloeroja kasvattava. Tämä kilpailukykysopimus itsessäänhän rokottaa erityisesti pienituloisia palkansaajia, ja hallituksen esittämät veronkevennykset eivät kompensoi kilpailukykysopimuksen vaikutuksia julkisen sektorin työntekijöiden osalta eivätkä myöskään pienituloisten pätkätyöntekijöiden osalta. Liittyen edustaja Rantakankaan kommenttiin: Tämä hallituksen kompensaatiopakettihan ei kohdistu kaikista pienituloisimmille suomalaisille, koska pienituloisimmat suomalaiset ovat ne perusturvan varassa elävät suomalaiset, joilta hallitus leikkaa. Te leikkaatte perusturvaa, kansaneläkkeitä, työttömyysturvaa ja myöskin pienituloisten perheiden toimeentuloa. Ei näille suomalaisille mitään verokompensaatioita tule.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-12T14:21:48,2016-12-12T14:22:57,Tarkistettu,1.1 2016_129_12,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Andersson, meillä riittää rahaa toimeentulotukeen ja perusturvaan sen jälkeen, kun me saamme taloutta kasvamaan, mutta jos meillä jatkuu tämä korkea työttömyys ja velkaantuminen, niin entistä vaikeampi on hoitaa sitä hyvinvointiyhteiskunnan tärkeää perustaa. Vasemmistoliiton linjahan on sillä tavalla tyhjän päällä: Te sanotte, että pitää kaikkia etuisuuksia parantaa, te sanotte, että pitää ottaa lisää velkaa. Suomi on tällä hetkellä veroasteeltaan OECD-maiden neljänneksi korkeimman veroasteen maa, neljänneksi korkein, 44 prosenttia, ja meillä on velkaa ensi vuonna 111 miljardia euroa. Se, että te haluaisitte velkaelvyttää tilanteessa, jossa ensi vuonnakin otetaan 5,6 miljardia euroa velkaa, niin kyllähän se on tulevien sukupolvien, tulevien lasten ja nuorten kannalta niin kuin vekselin erääntymisen siirtämistä tulevan vuosikymmenen päähän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-12-12T14:23:00,2016-12-12T14:23:57,Tarkistettu,1.1 2016_129_13,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Tämä debattivaihe on edustaja Anderssonin ja edustaja Rantakankaan välinen. — Edustaja Andersson, teille vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_14,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minä paljastan nyt edustaja Rantakankaalle, että tämäkin hallitus tavallaan velkaelvyttää, mutta te teette sen huonosti kohdennetuilla verokevennyksillä, jotka te nyt annatte kaikista hyvätuloisimmille suomalaisille. Siitähän tässä on kyse. Hallitus tekee mittavia tuloverokevennyksiä, jotka kohdistuvat jo valmiiksi hyvässä taloudellisessa asemassa oleville suomalaisille, ja velkaantumistahti vain kiihtyy. Me olemme vasemmistoliitossa sanoneet, että kyllä, verokevennyksilläkin voi elvyttää ja edistää työllisyyttä, mutta silloin niitä pitää kohdentaa järkevällä tavalla, ja se järkevä kohdentaminen työllisyyden näkökulmasta ovat pienituloiset suomalaiset, jolloin se lisäraha menee kulutukseen ja uudestaan kiertoon kansantalouteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-12T14:23:57,2016-12-12T14:24:46,Tarkistettu,1.1 2016_129_15,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Ja vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Rantakangas.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_16,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun te vastustatte kilpailukykysopimusta, niin te vastustatte Suomen kilpailukyvyn parantamista, mikä tarkoittaa sitä, että te ette haluakaan, että suomalaiset tuotteet käyvät maailmalla kaupaksi. Me olemme menettäneet kaikkien tutkimusten mukaan kilpailukykyä verrattuna tärkeimpiin maihin, Ruotsiin ja Saksaan. Tällä hienolla sopimuksella, jossa työmarkkinaosapuolet tekevät hyvästi yhteistyötä hallituksen kanssa, saatiin aikaan vakauttava ratkaisu, ja kaikki merkit kertovat siitä, että tällä saamme osaltaan Suomen taloutta nousuun. Hallituksen koko talouspolitiikan linja lähtee siitä, että tehdään välttämättömiä menosopeutuksia, tehdään rakenteellisia isoja uudistuksia, kärkihankkeita, panostetaan muun muassa miljardi euroa perusväylänpidon kunnostamiseen, korjausvelan hoitamiseen. Nehän ovat oikeita investointeja. Biotalouspolitiikan seurauksena meillä on Suomessa eri puolilla maata vireillä useita isoja biohankkeita, jotka tuovat työtä ja toimeentuloa, mutta tarvitaan (Puhemies koputtaa) kilpailukykyä ja tarvitaan kannustavaa veropolitiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-12-12T14:24:46,2016-12-12T14:25:48,Tarkistettu,1.1 2016_129_17,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Muutama rakentava huomio tähän keskusteluun: Kun puhutaan ostovoimasta, on hyvä, että puhutaan ostovoimasta, mutta pitäisi puhua siitä ostovoimasta, joka realisoituu nimenomaan kotimarkkinakysyntään. Pelkkä prosenttipuhe tasaprosenteista on enemmänkin keino ostaa parempi omatunto, koska ensin annetaan pienituloisille yksi veronkevennyseuro ja sitten ensi keväänä leikataan kaksi euroa pois. Henkilöyhtiöiden verotus on itse asiassa kokonaisuudessaan huokeampaa kuin osakeyhtiöissä. Tiedoksi edustaja Rantakankaalle tämä fakta-asia. Eurojen käyttäminen markkinatalouden ja hallitusohjelman vastaisiin yritysverotuksen kevennyksiin ei auta työllisyyttä, ei talouskasvua. Se toimii päinvastoin. Kiky-sopimusta kannattaa täydentää hallituksen omilla päätöksillä. Vihreät esittivät muun muassa kunnallisveron perusvähennystä ja työtulovähennystä lisättäväksi sen takia, että kotimarkkinoihin realisoituva ostovoima tukisi työllisyyttä ja talouskasvua, mutta valitettavasti kokoomus on tässäkin asiassa unohtanut markkinatalouden.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-12T14:25:48,2016-12-12T14:26:52,Tarkistettu,1.1 2016_129_18,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rantakangas on pyrkinyt ottamaan edustaja Pekkarisen roolin rakkikoirana, kun edustaja Pekkarinen ei pysty puolustamaan hallitusta puhemiehen tontilta. Mutta teillä on vielä tehtävää siinä, että teidän argumentointinne menisi kuntoon. Nimittäin te puhuitte siitä, että Suomen veroaste on yksi OECD-maiden korkeimmista, ja sitten puhuitte velkaisuudesta. Puhuitte, että on yli 100 miljardia julkista velkaa. (Antti Rantakankaan välihuuto) Teidän pitäisi nyt päättää, lasketteko te eläkemaksut osaksi verotusta, jolloin teidän prosenttinne pitää paikkansa, mutta silloin teidän pitää myös myöntää se, että eläkekassoissa, eläkerahastoissa olevat rahat ovat osa julkista taloutta, jolloin Suomella ei ole euron euroa, ei sentin senttiä velkaa — päinvastoin me olemme valtavasti ylijäämäinen taloutena. Te ette voi yhtä aikaa käyttää sekä kokonaisveroprosenttia... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Vastauspuheenvuoro on loppuun käytetty. — Seuraavana edustaja Östman, vastauspuheenvuoro on teillä eikä Arhinmäellä.] Opetelkaa faktat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-12-12T14:26:53,2016-12-12T14:27:59,Tarkistettu,1.1 2016_129_19,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Haluaisin sanoa ensiksi, että KD ei vastusta kilpailukykysopimusta. KD ei haluaisi lisätä valtionvelkaa, vaan ottaisimme meidän vaihtoehtobudjetissamme 112,5 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin mitä hallitus tekee. Mutta tosiasia on se, että hallituksen esityksen mukaisesta veronkevennyksestä hyötyvät eniten suurituloiset, kun taas vaikutukset pienituloisille ovat käytännössä lähinnä marginaalisia. Pienituloiset ovat myös, niin kuin tässä on tullut esille useissa puheenvuoroissa, kärsineet eniten hallituksen säästötalkoista, joten olisi oikeudenmukaista, että heidät huomioitaisiin veronkevennyksissä. Siksi KD:n eduskuntaryhmä on esittänyt ansiotuloverotuksen kevennysten jakamista oikeudenmukaisemmin. Olemme jättäneet muutokset tuloveroasteikkoon meidän vaihtoehtobudjetissamme, ja ne sisältyvät myös KD:n budjettivastalauseeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-12T14:27:59,2016-12-12T14:29:04,Tarkistettu,1.1 2016_129_20,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Todellakin hallituksen strateginen hallitusohjelma, työn veronkevennykset ja kilpailukykysopimus toimivat. Edustaja Andersson, te ette ehkä ole ehtinyt huomaamaan, että esimerkiksi Uuteenkaupunkiin ensi vuonna tulee 1 500 uutta työpaikkaa, laivanrakennusteollisuudessa 7 000 työpaikasta mennään alihankkijat mukaan lukien 15 000 työpaikkaan. (Paavo Arhinmäen välihuuto) Joka vuosi syntyy uusia työpaikkoja enemmän kuin Äänekosken tehtaalla on kokonaisuudessaan. Tämä on todellakin hyvää politiikkaa, jota Suomessa tehdään, ja tällä tavalla on luotu vakautta ja saadaan uusia työpaikkoja ja Suomi todella nousee, Varsinais-Suomi nousee. Te olette unohtanut työmiehen. Teitä ei kiinnosta esimerkiksi se, että syntyy uusia työpaikkoja. Niitä me tarvitsemme, jotta me voimme (Paavo Arhinmäen välihuuto) turvata hyvinvointiyhteiskunnan. Arvoisa puhemies! Minä jään ihmettelemään, kenen asialla vasemmistoliitto tänä päivänä on. En ole sitä oikein ymmärtänyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-12-12T14:29:04,2016-12-12T14:30:01,Tarkistettu,1.1 2016_129_21,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitanen on taas hyvin hämmästynyt, (Pia Viitanen: Valitettavasti!) vaikka ei ole vielä toipunut edes edellisestä hämmennyksestään. Edustaja Viitanen, Petteri Orpo ei ole vaatinut eikä esittänyt uusia säästöjä. Petteri Orpo valtiovarainministerinä ja kokoomuksen puheenjohtajana on tuonut esiin sen, että tarvitaan hallitukselta vielä uusia toimia työllisyyden ja kasvun (Touko Aalto: Ei oo näkynyt!) vauhdittamiseksi, jotta tämä hallitus pystyy saavuttamaan hallitusohjelmassa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet, joita ovat 72 prosentin työllisyysaste ja julkisen velan taittuminen suhteessa bkt:hen (Pia Viitasen välihuuto) vuonna 2019. Taloudessa näkyy hyviä ja positiivisia merkkejä: talous kasvaa, työllisyys paranee, työttömyys vähenee, uusia työpaikkoja syntyy, täälläkin on jo mainittu (Kari Uotilan välihuuto) Uusikaupunki ja Äänekoski. (Puhemies koputtaa) Tällä linjalla on edettävä ja uusia päätöksiä tehtävä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-12T14:30:01,2016-12-12T14:31:07,Tarkistettu,1.1 2016_129_22,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! (Timo Heinonen: Nyt hän hämmästyy!) Kyllä, valtionvarainministeri Orpo on ilmoittanut, että näillä lukemilla tällä hetkellä näyttää siltä, että lisäsopeutustarve keikkuu aina tuolla parin miljardin korkeudessa, ellei jotain tapahdu kevääseen mennessä. Tällä hetkellä hallituksen omastakin parista arvioidaan, että työllisyystavoitteet eivät täyty. Se tarkoittaa sitä, että te olette ottamassa kenties ylimääräisiä lisäleikkauksia parin miljardin edestä ensi keväänä, ja mikä pahinta, edustaja Zyskowicz, mikä pahinta, arvoisat hallituspuolueet, te aiotte siirtää kehysriihen kunnallisvaalien yli, jotta (Olavi Ala-Nissilän välihuuto) kansalaisille ei kerrottaisi avoimesti siitä, mitä hallitus aikoo tehdä. Tällä politiikalla, mitä hallitus tekee, työllisyystavoitteita ei saavuteta, velkaantumistavoitteita ei saavuteta, ja sitten hallitus kokoontuu keväällä toteamaan, että hupsistakeikkaa, näin kävi, teemme lisäleikkauksia. (Touko Aallon välihuuto) Tämä on väärin, enkä ymmärrä tätä veropolitiikkaa, sitä, (Puhemies koputtaa) kuinka teillä on varaa tällaiseen ei-työllistävään veropolitiikkaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-12T14:31:07,2016-12-12T14:32:09,Tarkistettu,1.1 2016_129_23,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitanen, nyt kannattaa olla aika tarkkana sen suhteen, mitä valtiovarainministeri Orpo on todennut. Hän on todennut nimenomaan siten, että edessä saattaa olla jopa 1—2 miljardin euron lisäsäästöt, ellemme tee uusia toimia kasvun ja työllisyyden (Pia Viitanen: No niin!) tukemiseksi. On aivan selvää, että hallituksen tavoitteena on estää lisäsäästöt tekemällä uudistuksia, jotka tukevat talouskasvua ja työllisyyttä, koska vain työllisyysastetta nostamalla voimme kestävällä tavalla parantaa valtiontalouden tasapainoa. Näitä uudistuksia miettimään hallitus on asettanut erilaisia virkamiestyöryhmiä: meillä on yksi työryhmä miettimässä verotuksellisia ratkaisuja, toinen työryhmä miettimässä kannustinloukkujen purkamista. Sen lisäksi jo hallitusohjelmassa on ollut esillä työmarkkinoiden uudistaminen (Puhemies koputtaa) yrittäjyyttä tukevaan suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-12T14:32:10,2016-12-12T14:33:14,Tarkistettu,1.1 2016_129_24,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Ja nyt on vastauspuheenvuoro tämän debatin virittäneellä edustaja Harakalla.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_25,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Itse asiassa valtiovarainministeriöstä on kerrottu, että kehysriihi voidaan pitää kunnallisvaalien alusviikolla, eli ei ole teknistä syytä siirtää sitä (Ben Zyskowicz: Kelle on kerrottu, kelle?) vaalien jälkeen, joten kyllä se meille sopii aivan erinomaisesti. Sopiiko hallitukselle? (Pia Viitanen: Tähän kysymykseen tarvitaan vastaus!) Arvoisa puhemies! Kolme veropointtia: Ensiksi, kun kotitalousvähennystä eivät voi käyttää kuin keski- ja hyvätuloiset, niin Veronmaksajat on esittänyt, että luovuttaisiin 100 euron omavastuusta — sillä saataisiin mukaan paljon enemmän ihmisiä, pienituloisempiakin ihmisiä, hyödyntämään sitä. Se on SDP:n reilumpi malli, tarttukaa siihen. Toisekseen, niin sanottu yrittäjävähennys, se on täyttä humpuukia. Pienituloisista ammatinharjoittajista, elinkeinonharjoittajista, 90 prosenttia verotetaan ansiotulon mukaan, eli tämä ansiotulon alennus, jota tässä nyt käsitellään, on heille paljon merkittävämpi kuin tämä 75 miljoonan euron käsittämätön lahja kahteen ylimpään tuloluokkaan. Kolmanneksi, me olemme esittäneet arvonlisäveron alarajan nostamista niin, että aidosti pienet yrittäjät voisivat siitä hyötyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-12T14:33:19,2016-12-12T14:34:31,Tarkistettu,1.1 2016_129_26,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Yrittäjävähennyksestä käytiin viime viikolla ansiokas keskustelu täällä ja täällä salissa muun muassa todettiin, että tämä arvonlisäveron alarajan nosto ei näillä näkymin ole mahdollista EU:sta tulleen tiedon mukaan, mutta se siitä keskustelusta. Itse pidän kotitalousvähennystä erittäin tärkeänä muotona, koska sillä pystytään työllistämään, ja työllisyys on tämän kaiken a ja o, jotta näitä uusia työpaikkoja täällä Suomessa syntyy. Tämä kotitalousvähennyksen mahdollisuus on myös mahdollisuus pienyrittäjille mutta myös niille pienituloisille, jos he keksivät siitä oivan yrityksen tai lisäansiomuodon. Sitten täällä on myös nostettu pariin kertaan viikkojen aikana arkkipiispa Kari Mäkisen huomiot, ja hän on moneen kertaan hyvin asiallisesti ja varmaan totuudenmukaisestikin kertonut, kertoi myös 6.12. meille, jotka läsnä olimme kuulemassa. Olisi ollut hyvä, että siellä olisi ollut opposition edustajiakin. Sielläkin saatiin (Puhemies koputtaa) hyvin monta tärkeää viestiä päättäjille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-12T14:34:33,2016-12-12T14:35:39,Tarkistettu,1.1 2016_129_27,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Siirrytään puhujalistaan, edustaja Elo. (Eduskunnasta: Taitaa olla Östman!) — Varsinainen puhujalista, ja siellä on edustaja Östman seuraava puheenvuoron käyttäjä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_28,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Kiitos, puhemies! Kun nyt sain tämän puheenvuoron, lupaan säästää aikaa ja pidän vähän lyhyemmän puheen täältä istumapaikalta, tai seisomapaikalta itse asiassa. Tässä kun käytiin taas keskustelua tästä yrittäjävähennyksestä, tuli mieleen vain se, että on se nyt ihme, että jotkut edustajat täällä tietävät paremmin kuin Suomen Yrittäjät, joka edustaa kuitenkin Suomessa yli sataatuhatta jäsenyritystä ja jolla on ollut tämä asia kärkihankkeena todella todella pitkään, ja kun ottaa sitten vielä huomioon, että suurin osa näistä Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä edustaa nimenomaan näitä mikroyrityksiä. Tässä mielessä KD kyllä kannattaa hallituksen tavoitetta tässä asiassa, ja hallitus on tehnyt hyvän päätöksen. Mutta sitten, mitä tulee tähän tuloveroasteikkoon vielä, niin kyllähän se on niin, että prosenttimääräiset veronkevennykset kohdistuvat aina euromääräisesti suurimpina ylimpiin tuloluokkiin. Tämä pätee myöskin muun muassa tässä yrittäjävähennysasiassa, mutta mitä enemmän tuloja, niin yleensä sitä isompi yritys ja sitä paremmat mahdollisuudet myöskin investoida ja luoda työpaikkoja. No, vielä tuloveronkevennysten kohdistaminen pientä työtuloa saaville on haastavaa mutta mahdollista esimerkiksi tulonhankkimisvähennystä nostamalla. KD:n eduskuntaryhmä esittää tulonhankkimisvähennyksen nostamista 750 eurosta 810 euroon vuodessa. Tämä toimenpide lisäisi ostovoimaa, kotimaisten tuotteiden ja palvelujen kysyntää sekä työn kannustavuutta. Tulonhankkimisvähennyksen korottamiseen tarvittava summa on 50 miljoonaa euroa, mikä voitaisiin kerätä alentamalla ylimmän tuloluokan raja 70 000 euron vuosituloon sekä jättämällä tekemättä tälle tuloluokalle esitetyt veronkevennykset. Mutta, arvoisa puhemies, myös nämä muutosesitykset sisältyvät KD:n vaihtoehtobudjettiin ja näin ollen myöskin meidän budjettivastalauseeseemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-12T14:36:04,2016-12-12T14:38:30,Tarkistettu,1.1 2016_129_29,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! James Bond -elokuvissa on mitä kummallisimpia ja ihmeellisimpiä rikollisia. Yksi omituisimmista on Drax, Hugo Drax. Hän rakensi kuuraketin ja halusi lähettää kuuhun parempia ihmisiä, luoda uuden, paremman maailman. Välillä tällaista samanlaista kummallisuutta on myös hallituksen politiikassa, erityisesti veropolitiikassa ja toisaalta politiikassa, joka liittyy sosiaaliturvaan. Kun hallitus aloitti, painotettiin sitä, että tämän hallituksen tehtävä on huolehtia oikeudenmukaisuudesta, pyrkiä syrjäytymistä estämään. Nyt on perustettu erilaisia työryhmiä pohtimaan sitä. Mutta kun katsoo, mitä politiikkaa hallitus tekee, niin se on täysin päinvastaista kuin mitä nämä työryhmät on laitettu selvittämään ja mitä puheissa sanotaan. (Susanna Huovinen: Näin on!) Nyt käsittelyssä on veropolitiikka, ja ei tätä voi millään mittapuulla pitää oikeudenmukaisena. Silloin kun vasemmisto oli hallituksessa viime kaudella, joka ikisen kehysriihen, joka ikisen budjetin yhteydessä arvioitiin tehtyjen päätösten tulonjakovaikutukset, sekä veropäätösten että sosiaaliturvaan kohdistuvien päätösten, ja tämän seurauksena hallituksen politiikka kavensi tuloeroja ja vähensi köyhyyttä. Tämän laskelman on tehnyt muun muassa Nordea Bank. Jos ette usko eduskunnan tietopalvelua, niin kyllä te nyt varmaan Nordeaa vähintään uskotte. Jos sitten katsoo taas, mitä tämän hallituksen veropolitiikka merkitsee, niin siitä on unohdettu kokonaan esimerkiksi ne silloisen puheenjohtajan, nykyisen ministeri Timo Soinin puheet ennen vaaleja, joissa hän sanoi, että Suomessa on noin miljoona ihmistä, jotka tienaavat tuhat euroa tai vähemmän, ja heiltä ei saa, heiltä ei voi, heiltä ei kannata leikata. Mitä tämä hallitus tekee? Leikkaa näiltä kaikkein pienituloisimmilta ihmisiltä. Ensimmäistä kertaa koskaan leikataan kansaneläkkeitä, tasoleikkaus. Miten tämä on mahdollista, kun hallituksen toiseksi suurin puolue ennen vaaleja sanoi, että näiltä ihmisiltä ei saa, ei voi eikä kannata leikata? Myös nykyinen pääministeri Juha Sipilä sanoi, että perusturvasta ei leikata. Kun toimittaja tarkensi, että onko tämä lupaus: ""Kyllä, perusturvasta ei leikata."" No, mitä tehtiin? Täällä on leikattu eläkkeitä, työttömyyskorvauksia, sairauspäivärahoja, opintotukea, kaikkein pienituloisimmilta leikataan. No, miten tämä toinen puoli sitten, joka on nyt verotuksen kautta käsittelyssä, mitä siinä tehdään? No, veronalennukset annetaan kaikkein hyvätuloisimmille. Totta kai kun prosentuaalisesti veronalennuksia annetaan, hyötyvät tästä hallituksen veropolitiikasta euromääräisesti kaikkein suurituloisimmat eniten mutta myös prosentuaalisesti. Eihän siinä ole mitään laitaa, että yli 7 500 tai yli 7 000 euroa kuukaudessa tienaavat hyötyvät kaikkein eniten hallituksen veropolitiikasta. Ja samaan aikaan, kun laittaa nämä leikkaukset ja veropolitiikan yhteen, niin pienituloisimmilla, kahdella alimmalla tulodesiilillä, käteen jäävät tulot tulevat vähenemään. Eli hallitus antaa eniten heille, joiden palkat ovat yli seitsemän tonnia, ja ottaa pois niiltä, joilla on kaikkein pienimmät tulot. Hallitus ottaa pois kaikilta eläkeläisiltä, jotka saavat alle 2 500 euroa kuukaudessa eläkettä, eli 95 prosentilta eläkeläisistä. Mihin unohtuivat ne lupaukset, joita eläkeläisille ennen vaaleja annettiin? Nyt 5 prosenttia eläkeläisistä jonkun verran hyötyy, 95 prosentilla käteen jäävät tulot pienenevät. Ja miten tämä vaikuttaa siihen työllisyyteen, josta puhuttiin? No, tämä on juuri se joukko, joka käyttää jokaisen euron ja jokaisen sentin kotimaiseen kysyntään, luo työpaikkoja, työllisyyttä, antaa sysäyksen talouskasvuun. Te leikkaatte siltä mahdollisuudet. Tämä politiikka tehdään sen nimissä, ettei saa velkaantua. No, mitä kun katsoo ensi vuoden budjettia, niin hallitus ottaa enemmän velkaa kuin tänä vuonna ja enemmän kuin viime vuonna. Eli hallitus ottaa velkaa, jotta voisi laskea isotuloisten verotusta, ja se on aikamoista kuurakettipolitiikkaa. Arvoisa herra puhemies! Nämä laskelmat on tuotettu eduskunnan tietopalvelulla, niitä hallitus ei tehnyt, ja kun niitä on käynyt läpi, niin ei voi kuin sanoa, että kaikki, mitä erityisesti perussuomalaiset mutta mitä myös pääministeri Sipilä ennen vaaleja sanoi, kaikki nämä lupaukset on petetty, ne on syöty, ne on unohdettu, ja sen tuloksena meillä on tilanne, jossa tuloerot kasvavat, köyhyys lisääntyy — eläkeläisköyhyys, lapsiperheiden köyhyys — ja sen seurauksena taskut pullottavat entistä enemmän niillä, joilla on jo valmiiksi paljon. Samaan aikaan valtio ottaa enemmän lainaa. Arvoisa herra puhemies! Tältä pohjalta on helppo kannattaa kaikkia kolmea edustaja Uotilan tekemää lausumaesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-12-12T14:38:31,2016-12-12T14:44:30,Tarkistettu,1.1 2016_129_30,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Harakka kävi esittelemässä oman vaihtoehtomme tuloveroasteikkolain muutoksista sekä niistä muutoksista, jotka näiksi muiksi laeiksi esiteltiin tässä hallituksen esityksessä. Tältä osin totean, arvoisa puhemies, että kannatan edustaja Harakan tekemiä muutosesityksiä vastalauseemme mukaisina tähän hallituksen esitykseen, ja lisäksi totean, että täällä on useita vastalauseen lausumaehdotuksia, joita myös kannatan. Ja toivon, että nämä muutokset tulevat voimaan vastalauseemme mukaisina, kuten edustaja Harakka jo edellä kävi niitä avaamassa. Arvoisa puhemies! Joitakin keskeisiä linjauksia on hyvä tästä vielä todeta. Minusta on käsittämätöntä se, että näin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ollaan tultu siihen lopputulokseen hallituksen puolelta, että erityisesti yhteiskunnan kaikkein varakkaimmat olisivat tässä tilanteessa oikeutettuja verojen kevennyksiin. On ihmeellinen asia, että samalla, kun erityisen pienituloisten ihmisten, niin eläkeläisten kuin muidenkin, ostovoima kaventuu, silti kilpailukykysopimuksen vaikutuksia tasattiin eri tulotasoilla niin, että ne antavat saman prosentuaalisen verojen alennuksen, mikä johtaa tietenkin siihen, että suurituloisille näin koituu suurin hyöty. Sitä voi kysyä ja ihmetellä, miksi tällainen linjavalinta tehtiin. Me kannatamme sitä, että ensinnäkin tuloverotuksen osalta palataan takaisin vuoden 2015 asteikoille. Sen tulojakovaikutukset ovat yhteiskunnan politiikan kannalta kestävämmät, ja tältä osin emme kannata näitä hallituksen tekemiä ratkaisuja. Mitä tulee siihen, millä tavalla sitten pääomaverotuksessa toimittaisiin: Esitämme, että omistamisen verotusta voisi kohtuudella myöskin tällaisena aikana korottaa. Sillä tehtäisiin parhaiten todeksi se edustaja, pääministeri Sipilän suuri hokema siitä, että kaikki on pidettävä mukana. Näin ollen myös suurituloiset on (Puhemies koputtaa) pidettävä mukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-12T14:44:32,2016-12-12T14:47:08,Tarkistettu,1.1 2016_129_31,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Muutama sananen tästä tuloveroasteikkolaista. Ihan niin kuin edustaja Östman tuossa aiemmin totesi, KD tukee kiky-sopimusta, mutta me kuitenkin jakaisimme tätä veronkevennysvaraa oikeudenmukaisemmin kuin mitä hallitus tekee ja tekisimme sen kahdella esityksellä. Nämä esitykset ovat myöskin kustannusneutraaleja. Ensinnäkin tätä solidaarisuusveron alarajaa olisimme valmiit laskemaan 70 000 euroon ja siitä saadun noin 50 miljoonan euron potin käyttäisimme tulonhankkimisvähennyksen nostamiseen 750 eurosta 810 euroon. Tämä olisi sellainen toimenpide, joka lisäisi ostovoimaa erityisesti kaikkein pienituloisimmille henkilöille. Tiedämme sen, että varmasti näitten ihmisten kulutus suuntautuisi ennen kaikkea kotimaisten tuotteitten, kuten esimerkiksi ruuan ja palvelujen, kysyntään. Tämä myöskin lisäisi työn kannustavuutta. Toinen tapa, millä tekisimme tämän veronkevennyksen oikeudenmukaisemmaksi, olisi se, että haluaisimme asettaa pääomatuloja yli 70 000 euroa ansaitseville uuden prosenttiluokan, eli 36 prosentin verotus näille henkilöille, jotka ansaitsevat yli 70 000 euroa pääomatuloja. Se tekisi valtion budjettiin noin 52 miljoonaa euroa lisää. Tällainen uusi maksuluokka pienentäisi tuloeroja oikeudenmukaisella tavalla, ja se toisi todellakin nämä suurituloiset aiempaa suuremmalla osuudella mukaan tämän pitkittyneen talouslaman (Puhemies koputtaa) kustannusten maksamiseen. Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa nämä kohdat tuovat todellakin sinne tulopuolelle yli 100 miljoonaa euroa, ja haluamme osoittaa, että kyllä, voimme tehdä (Puhemies koputtaa) oikeudenmukaisempaa politiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-12T14:47:08,2016-12-12T14:49:13,Tarkistettu,1.1 2016_129_32,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tuossa edellä jo esiteltiinkin SDP:n keskeiset verotukselliset linjat, jotka lähtevät siitä, että ne ovat oikeudenmukaisempia ja me emme tuhlaisi veronkevennysvaraa sellaisiin hyväosaisia suosiviin esityksiin, jotka kaiken kukkuraksi eivät edes lisää työpaikkojen määrää tai työllisyyttä. Puhemies! SDP:n veropoliittisessa vaihtoehdossa 95 prosenttia palkansaajista ja eläkkeensaajista hyötyy enemmän kuin hallitus esittää. 95 prosenttia. Pienituloinen palkansaaja ja pienituloinen eläkkeensaaja, työtön ihminen — heidän osaltaan meidän veroratkaisumme olisi oikeudenmukaisempi ja reilumpi kuin hallituksen on. Haluan myös tässä yhteydessä edelleen kiinnittää huomiota siihen samaan, mihin tässä jo useissa puheenvuoroissa on kiinnitetty, että hallituksen verolinja suosii suurituloisia, piste. Kaikkein pienituloisimpien ostovoima jää miinukselle, mikä minusta on hyvin ikävää, samoin kuin se, että pieni- ja keskituloisen eläkkeensaajan ostovoima jää miinukselle hallituksen ratkaisuissa. Kun kuuntelee näitä salin oikean laidan puheita, niin tulee ihan mieleen, että tunnetteko te edes omien esitystenne seuraukset ja merkityksen. Kannattaa katsoa ne tietopalvelun laskelmat ostovoimasta: miinusmerkkiä näyttää. Hyvätuloiset hyötyvät hallituksen veropolitiikasta ja pieni- ja keskituloiset eivät hyödy, ja se ei ole kerta kaikkiaan oikein. Täällä käytiin hyvin läpi näitä hallituksen leikkauksia. Hallitus leikkaa perusturvasta, hallitus leikkaa työttömiltä ja antaa samaan aikaan hyväosaisimmille verohelpotuksia. Ei ihme, että on käymässä niin, kuin nyt näyttää, että hallitus tällä politiikallaan ei lisää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa, mutta eipä lisää myöskään työllisyyttä ja työpaikkojen määrää tässä ja nyt. Oli muuten viimeksi Juhana Vartiainen, kokoomuksen kansanedustaja ja taloustieteilijä, joka totesi, että näihin työllisyystavoitteisiin ei tulla pääsemään. Julkisuudessa on todettu — minä täällä aikaisemminkin olen kysynyt, edustaja Zyskowicz ja kumppanit: eräänä viikonloppuna ministeri Orpo puhui jopa 2 miljardin sopeuttamistarpeesta pahimmassa tapauksessa, ja samana viikonloppuna pääministeri Sipilä hieman toppuutteli, että josko näin onkaan. Kyllä me nyt haluamme vastauksen siihen, onko hallitukselta tulossa julmia lisäleikkauksia jälleen, koska hallitus tekee politiikkaa, jossa työpaikat eivät lisäänny eikä kasvu lisäänny vaan mennään väärään suuntaan. Toinen kysymys, aivan olennainen kysymys, minkä olemme täällä herättäneet, ja siihen emme ole saaneet tyydyttävää vastausta, on se, puhemies, onko hallitus todellakin nyt päättämässä niin, että se aikoo pitää kehysriihensä, jossa näitä mahdollisia lisäleikkauksia, arvovalintoja tehdään, vasta kunnallisvaalien jälkeen. Hallituksella ei ole mitään estettä käydä tätä riihtä ennen kunnallisvaaleja. Se on varmasti teknisesti mahdollista, ja tarvittavat ennusteet siihen mennessä tulevat, jos niin halutaan. Mutta tässä nyt tulee väistämättä, puhemies, mieleen sellainen kysymys, että halutaanko tässä tahallisesti näitä talouspäätöksiä siirtää kunnallisvaalien jälkeiseen aikaan. Se on mielestäni väärä politiikka, ja toivoisin saavani siihen hallituspuolueilta ja myös koko hallitukselta vastauksen. Puhemies! Tähän ihan loppuun sanon kotitalousvähennyksestä, mistä täällä jo heräsikin debatissa joitain näkemyksiä. SDP kyllä kannattaa ehdottomasti kotitalousvähennystä mutta esittää siihen paremman ratkaisun kuin mitä hallitus esittää. Omavastuun poistamisella useampi pienituloinen pääsisi kotitalousvähennyksen piiriin, ja me haluaisimme laajentaa kotitalousvähennystä myös siten, että se koskisi myös kerros- ja rivitaloasukkaita, mikä on ollut paljon kansalaisten toiveena. Olen siitä aiemminkin puheenvuoroja käyttänyt ja saanut paljon palautetta ihmisiltä. Ja me tiedämme kaikki, että tällä hetkellä jos koska meillä on aika iso peruskorjausten aika, peruskorjausten tarve, ja niinpä myös työllisyyden näkökulmasta olisi hyvin viisasta näinä aikoina tukea peruskorjaamista. Viime kaudellahan Valtion asuntorahasto ARAn rahoista käytettiin ylimääräiset 155 miljoonaa, puhemies, peruskorjauksen tukemiseen lähiökerrostaloissa, ja mielestäni tämän kaltainen ideointi on edelleen tarpeen. Näin me saisimme lisää myös työtä tähän tilanteeseen, mihin työtä vahvasti tarvitsemme. Mutta näillä eväillä, puhemies, toivon, että saan vastauksia kysymyksiin kehysriihestä ja sen ajankohdasta ja lisäleikkauksista. Hallituksen työryhmissä, toden totta, käsitellään työllistäviä toimia, hallituksen työryhmissä käsitellään eriarvoisuuden estämistä — ja päinvastoin teot tässä ja nyt puhuvat aivan toista. Eli nyt tarvitaan suunnanmuutos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-12T14:49:14,2016-12-12T14:54:32,Tarkistettu,1.1 2016_129_33,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitanen sanoi sanatarkasti seuraavaa: ""Hallitus tekee politiikkaa, että ei työllisyys lisäänny, ei kasvu lisäänny."" (Pia Viitasen välihuuto — Leena Meri: Piste!) Edustaja Viitanen puhui varmasti edellisestä hallituksesta, missä hän itse oli mukana, sillä nykyisen hallituksen aikana päinvastoin työllisyys lisääntyy ja kasvu lisääntyy. Tämä ei tietystikään ole yksinomaan hallituksen ansiota, mutta kyllä se on myös hallituksen ansiota. On pystytty tekemään sellaista politiikkaa, joka lisää työllisyyttä, antaa tukea talouskasvulle. Tätä politiikkaa on tärkeä jatkaa. Tämä hallitus, toisin kuin edellinen hallitus, ei kirjaa hallitusohjelmaan työllisyystavoitetta ja sitten unohda sitä. Tämä hallitus seuraa työllisyystavoitteen ja tasapainotavoitteen toteutumista ja, kuten täällä on todettu, on valmis uusiin toimenpiteisiin näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-12T14:54:33,2016-12-12T14:55:38,Tarkistettu,1.1 2016_129_34,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tätä minä pelkäänkin, edustaja Zyskowicz, että te olette valmiit uusiin tasapainotustoimiin, jotka suomeksi tarkoittavat, että te leikkaatte lisää pienituloisimmilta, työttömiltä perusturvaa, mitä ikinä. Tämä hallitus tekee väärää politiikkaa. Se ei ole työllistävää politiikkaa, ja se on epäoikeudenmukaista politiikkaa. Nythän näyttää siltä kuin sosialidemokraatit ovat koko viime syksyn, koko viime kevään, koko tämän syksyn varoittaneet, että ellei tehdä työllisyystoimia tässä ja nyt, niin joudutaan kierteeseen, että huomataan, että velkaantuminen lisääntyy, niin kuin hallitukselta nyt lisääntyy, ja sen kautta joudutaan sitten ideologisesti tekemään taas lisää leikkauksia. Tästä on, edustaja Zyskowicz, kyse. Ja mitä tulee työllisyyden kohentumiseen, niin ne viime kaudella tehdyt satsaukset muun muassa infraan ja muuhun tuottavat nyt jonkin verran tulosta. Samoin Karhisen lyhennysvapaat ovat tainneet sykkiä talouteen, tuoda enemmän sykettä kuin hallituksen toimet yhteensä. Puhemies! Tämä on vakava paikka. Ennen kaikkea haluan kuuluttaa verotuksen oikeudenmukaisuutta (Puhemies koputtaa) tässä yhteydessä, kun te kehtaatte antaa veronkevennyksiä kaikkein hyväosaisimmille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-12T14:55:38,2016-12-12T14:56:44,Tarkistettu,1.1 2016_129_35,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Myönnän tässä debatin osassa vielä vastauspuheenvuorot edustajille Meri, Kiuru ja Zyskowicz, ja sen jälkeen siirrymme puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_36,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Unohditte, edustaja Zyskowicz, tuosta sanan ""piste"" vielä sitaattien perästä. Täällä kun on kuunnellut nyt puolitoista vuotta näitä keskusteluja, niin tuntuu, että SDP:llä on semmoinen käsitys, että kun he vain kertovat jonkun asian, niin se on näin ja piste ja sitä kaikki kuunnelkoot. Tässä itse asiassa katson juuri Tilastokeskuksen tilastoja ensimmäiseltä vuosineljännekseltä. Yksityisiä työpaikkoja, avoimia työpaikkoja on tullut yli 10 000 lisää, ja tällä hetkellä 82 prosenttia eli 25 200 on yksityisten yritysten tarjoamia työpaikkoja, kun se oli vuosi sitten 72 prosenttia. Eli kyllä minun mielestäni tämä linja on työllistävä linja eikä työttömyyttä edistävä linja, kuten te sanoitte, ja ehkä on silloin parempi, kun sanoo ""piste"" perään, tulee vielä uskottavampi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-12T14:56:52,2016-12-12T14:57:57,Tarkistettu,1.1 2016_129_37,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä talouden kuva on edelleenkin synkkä, ja synkäksi se jää, vaikka kuinka täällä hallituspuolueet pitäisivät puheenvuoroja paremmasta tulevaisuudesta. Kasvu on jäänyt heikoksi ja jää näillä toimin, joita hallitus esittää ensi vuodelle tehtäväksi. Työllisyyden hoidossa ikävintä on se, että pitkäaikaistyöttömyydestä on muodostunut aivan uusi, valtaisa ongelma, ja tässä hallitus on tekemässä jo ensi vuodelle historiaa, ainakin Guinnessin historiaa, siinä, miten pitkäaikaistyöttömyyteen ei pystytä hakemaan uusia lääkkeitä. Siltä osin myös valtiovarainvaliokunnassa on jouduttu pohtimaan sanatarkasti niitä kirjauksia, joilla tiistaina tullaan. Kyllä on osoittautumassa, että hallituksen työllisyystavoite ei tule toteutumaan, (Puhemies koputtaa) ja myöskään ne toimet, joilla sitä yritetään toteuttaa, eivät riitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-12T14:57:57,2016-12-12T14:59:06,Tarkistettu,1.1 2016_129_38,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Viimeinen vastauspuheenvuoro tähän debattivaiheeseen, edustaja Zyskowicz.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_39,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen, en puhunut uusista tasapainotustoimista vaan päinvastoin puhuin sellaisista uudistuksista, joilla pyritään välttämään uusien säästöjen tarve. Nämä uudistukset, joita hallitus valmistelee puoliväliriiheensä, liittyvät juuri työllisyyden edistämiseen. Mikäli pystymme vauhdittamaan talouskasvua, edistämään työllisyyttä, silloin pystymme välttämään uudet säästötoimet. Nämä uudistukset, joilla pyritään talouskasvua ja työllisyyttä edistämään, liittyvät esimerkiksi kannustinloukkujen purkamiseen, liittyvät esimerkiksi työmarkkinauudistuksiin ja liittyvät esimerkiksi myös veroratkaisuihin. Sen lisäksi on hyvä tarkastella esimerkiksi perhevapaajärjestelmää. Tästä tässä oli kyse.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-12T14:59:08,2016-12-12T15:00:11,Tarkistettu,1.1 2016_129_40,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Ja puhujalistaan, edustaja Aalto. — Arvoisat edustajat, se, että samat edustajat käyvät samasta asiakohdasta kaiken aikaa debattia ilman, että puheenvuorot ollenkaan listalla edistyisivät, ei ole hyvästä. Siitä syystä myönnän aina aika ajoin vissin debattivaiheen, mutta sitten pitää päästä eteenpäin, ja palataan taas debattiin, kun joku herättää riittävän kiinnostavalla tavalla aiheet, mielellään myös uudesta fokuksesta, uuden debatin syntymiseen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_41,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Osittain juuri näin tein, kirjoitin kommenttipuheenvuoroja tänne varsinaisen puheenvuoroni sisään, voin niitä avata tässä näin. Edustaja Meri toi ihan hyvin esiin Tilastokeskuksen sarjat. Niistä kannattaa katsoa kausitasoitettua sarjaa, joittei tehdä semmoista virheanalyysiä, että katsotaan satunnaisotannalla joku yksi luku täältä ja toinen luku täältä näin, koska ne eivät kerro totuutta. Ne kausitasoitetut sarjat, ne ovat se olennainen asia, joka kertoo työllisten määrästä kaikkein eniten, ja tällä hetkellä työllisten määrä on siinä aika vaakasuora tolppa — sen voi varmistaa vaikka edustaja Juhana Vartiaiselta — se on aika olennainen asia. Kaikkein eniten ne viime vaalikauden lopun isot investoinnit näkyvät työllisten määrän lisääntymisessä, mutta muuten tämän vaalikauden toimet, vaikka haluttaisiin, että niillä olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia, eivät olisi ehtineet vielä realisoitumaan, joten siltäkin osalta edustaja Zyskowiczin kommentit olivat hieman enemmän poliittisia kuin faktuaalisia. Mitä tulee valtiovarainministeri Orpon puheisiin, ja mitä edustaja Viitanen toi esiin ihan ansiokkaasti, niin itse asiassa budjetin lähetekeskustelussakin valtiovarainministeri Orpo toi esiin sen, että jos tähän 72 asteen työllisyysastetavoitteeseen ei päästä, niin hallituksen talouspolitiikalta häviää pohja pois. Ja jos ei sitten saada mitään uusia toimia vaikuttamaan riittävästi, niin joudutaan tosiaan arvioimaan nämä uudet leikkaukset, 1—2 miljardia euroa. Toki ihmeiden aika ei ole ohi. Mutta löytääkö edustaja Zyskowicz yhtään ekonomistia, joka sanoisi, että työllisyysastetavoite ei ole karkaamassa, yhtäkään ekonomistia, joka sanoisi, että tähän on ihan realistista päästä? Aika heikossa on. Tämä kertoo siitä, että se paine niihin uusiin leikkauksiin on täysin ilmeinen. Mutta siinä on se iso ongelma, että jos mennään näihin uusiin leikkauksiin, niin se talouden negatiivinen kierre syvenee ja uutta kasvua ei pääse syntymään oikein mistään ja myös valtion veroeurot heikkenevät, joudutaan tämmöiseen hysteeriseen tilanteeseen, jossa käytännössä talouden potentiaali tippuu ja se realisoituu myös talouden tuotannon pienentymisenä myöhemmin. Tämä on se asia, se negatiivinen kierre, mistä ekonomistit hyvin usein varoittavat. Suomi on siinä tilanteessa, jos joudutaan tähän uuteen leikkauskierteeseen, että koska uutta kasvua ei synny mistään, budjetti budjetilta talous supistuu ja pienentyy jatkuvasti, niin se kierre vain syvenee, ja uutta kasvua ei pääse syntymään oikeastaan mistään. Sen takia olisi hirveän keskeistä löytää niitä työllisten määrää lisääviä isoja rakenneuudistuksia myös tässä kiky-Suomessa. On paljon odotuksia ja toiveita sinne työllisyysryhmään, mutta pelkään pahinta, että isoihin asioihin, ennen kaikkea meidän verojärjestelmään, ehkä sosiaaliturvajärjestelmään, ei olla pääsemässä, koska ne ovat niin ristiriitaisia ja ennen kaikkea meidän työmarkkinajärjestöt kummaltakin laidalta vastustavat kaikkein isoimpia muutoksia, joilla työllisten määrää aidosti saataisiin ylös, millä kansantalouteen tehtyjä työtunteja voitaisiin lisätä, ja se on se meidän kaikkien kannalta ongelmallinen, iso asia. Siinä oli niitä kommentteja, se oli se debattipuheenvuoro. Varsinainen puheenvuoroni, minkä pyysin, liittyy sitten siihen, että kun euroja on käytössä vähän, ne pitäisi käyttää talouden ja työllisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta erityisen harkiten. Nyt näitä euroja on käytetty hallitusohjelman verolinjauksen vastaisesti, terveen markkinatalouden vastaisesti ja talouden ja työllisyyden kannalta tehottomasti ja siten, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät pienene, päinvastoin ne erot vain suurenevat. Siinä ei ole minkäänlaista järkeä, ei sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta, ei kansantalouden kannalta eikä kansantaloustieteen kannalta. Fakta on se, kun katsoo hallituksen verolinjaa, että, kuten muun muassa Roope Uusitalo talouspolitiikan arviointineuvostosta on sanonut, miksi turhaan kaventaa finanssipolitiikan keinovalikoimaa ankkuroimaan joitakin tiettyjä tavoitteita, jotka ovat puhtaasti vain poliittisia eivätkä millään tapaa auta työllisyyttä tai talouskasvua. Kysymys on puhtaasta ideologiasta, poliittisesta ideologiasta, eikä mistään tutkitusta asiantuntijatiedosta. Siksi se fakta on, että ainoat, joita hallituksen verolinja oikeasti hyödyttää, ovat ylimmät tulodesiilit. Se, mitä pienituloinen ihminen joutuu sitten miettimään, niin sitä, että yksi saatu veronalennuseuro käytännössä johtaa siihen, että ensi keväänä uudessa leikkauskierroksessa se tarkoittaa, että ensin pienituloinen saa yhden veronalennuseuron ja ensi keväänä leikataan kaksi euroa pois. Se ei hyödytä kansantaloutta, ei ostovoimakehitystä, ei tasaa tuloeroja vaan toimii oikeastaan kaikkia näitä tavoitteita vastaan. Sen takia vihreät ovat vaihtoehtobudjetissaan lähteneet siitä, että kiky-sopimus tarvitsisi rinnalleen sitten tuloeroja ja köyhyyttä tasaavaa politiikkaa, ja olemme esittäneet edellisen kerran, kun tätä tuloveroasteikkolakia käytiin läpi, tosiaan perusvähennykseen reilua korotusta ja työtulovähennykseen reilua korotusta. Näillä on se hyvä vaikutus, että ne eivät vaikuta pelkästään palkansaajiin vaan myös etuuksien saajiin, eläkeläisiin. Kun fakta on se, että tutkitusti pienituloisille annettu euro tulee työllisyyden ja ostovoimakehityksen kautta takaisin kansantalouden kiertoon ja se olisi vain hirveän fiksua sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja talouskasvun ja kaiken kestävän kehityksen kannalta, niin sen takia vihreät esittävät tässä tuloveroasteikkolain toisessa käsittelyssä yhden hurskaan toiveen lausuman muodossa, ja toivon, että eduskunta sitä kunnioittaisi. Esitän vastalauseen lausumaehdotuksena seuraavaa: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus huomioi päätöksenteossaan erityisesti pieni- ja keskituloisten ostovoiman kehityksen ja tulonjaon oikeudenmukaisuusvaikutukset."" — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-12T15:00:45,2016-12-12T15:07:12,Tarkistettu,1.1 2016_129_42,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallitushan nyt selvästi pohtii keinoja torjua eriarvoisuutta, ja on sinänsä ihan perusteltua myöskin kysyä, onko eriarvoisuuden vähentäminen mahdollista, kun samanaikaisesti tehdään isoja säästöpäätöksiä. Ilmiselvästi se on mahdollista, kun tarkastelee niitä tuloksia, mitä edellisellä hallituskaudella saatiin aikaiseksi, jolloin tehtiin mittavia sopeutustoimia mutta siitä huolimatta tuloerot kapenivat. Mitkä ne syyt olivat? Kaksi keskeistä syytä: ensimmäinen on se, että joka ikisen budjettiriihen ja myöskin veromuutoksen yhteydessä laskettiin ja selvitettiin tehtyjen päätösten tulonjakovaikutuksia, ja toinen on se, että hallitus päätti historiallisesta korotuksesta perusturvaan. Näillä päätöksillä oli myöskin todellisia seurauksia, eli siitä huolimatta, että ankaria sopeutustoimia tehtiin ja julkisia menoja vähennettiin, eriarvoisuus ei kasvanut. Mitä hallitus nyt tekee? Linja on selvästi muuttunut erittäin radikaalilla tavalla. Hallitus leikkaa kaikista pienituloisimpien suomalaisten toimeentuloa eli leikkaa perusturvasta, kansaneläkkeistä, vanhempainrahoista, lapsilisistä ja työttömyysturvasta samanaikaisesti, kun tehdään veroratkaisuja, joita kohdennetaan niin, että ne hyödyttävät kaikista suurituloisimpia suomalaisia. Se näkyy sekä näissä erikseen päätetyissä vähennyksissä, kuten perintö- ja lahjaveron keventämisessä ja yrittäjävähennyksessä, että myöskin tässä esityksessä ansiotuloverotuksen keventämiseksi, joka, kuten tiedämme, hyödyttää eniten yli 7 000 euroa kuussa tienaavia suomalaisia. Arvoisa puhemies! Lyhyt kommentti vielä tästä työllisyydestä. On aivan totta, että tämä yleinen tilanne nyt on parantumassa. Se näkyy erityisesti rakennusalalla, rakentamisen volyymin kasvussa ja myöskin telakkateollisuuden osalta, (Puhemies koputtaa) mutta onko tämä hallituksen esittämien toimenpiteiden ansiota? [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Nyt pyytäisin edustajaa puhujapönttöön, niin pysytään pelisääntöjen mukaisessa menettelyssä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)] Arvoisa puhemies! Kiitän, jatkan tästä. — Eli on aivan totta, että yleinen työllisyystilanne nyt näyttäisi parantuvan hieman. Se näkyy siis rakentamisen volyymissa, josta iso kiitos myöskin kuuluu isoille kunnille Suomessa, jotka ovat tehneet melko mittavia investointipäätöksiä, ja sitten se näkyy muun muassa Länsi-Suomessa telakkateollisuuden ja autoteollisuuden puolella. Mutta se keskeisin kysymys nyt on se, onko tämä kehitys hallituksen ansiota vai ei ja miten nämä konkreettiset esitykset, joita me tänään käsittelemme, vaikuttavat työllisyyteen. Mitä hallitus itse arvioi niiden työllisyysvaikutusten olevan? Kilpailukykysopimus, kuten tiedämme, ei ole vielä edes voimassa. Minä olen tässä salissa kysynyt valtiovarainministeri Orpolta, onko hallitus selvittänyt näiden ansiotuloveron kevennysten työllisyysvaikutuksia. Minä en saanut häneltä vastausta, mutta se vastaus, minkä olen ministeriöstä saanut, on se, että epävarma arvio on noin 8 000 työpaikkaa. Se on aika vähän ottaen huomioon, miten paljon valtio nyt menettää verotuottoja näiden ansiotuloveron kevennysten seurauksena. (Teuvo Hakkaraisen välihuuto) Mitä tulee esimerkiksi yrittäjävähennykseen, niin hallituksen omassa esityksessä todetaan, että yrittäjävähennyksellä ei tule olemaan mitään merkittäviä työllisyyttä edistäviä vaikutuksia. Joten jos halutaan veroratkaisuilla edistää työllisyyttä, niin silloin veronkevennykset kannattaisi kohdistaa selvästi pienituloisiin, jolloin tämä lisäraha menee kulutukseen ja sitä kautta myöskin eteenpäin kansantalouden kiertoon, hyödyttää palveluita ja tuotteita myyviä pieniä yrittäjiä suomalaisilla kotimarkkinoilla. (Touko Aallon välihuuto) Sitähän nämä hallituksen esittämät veronkevennykset eivät tee. Nämä eivät siis ole työllisyyden kannalta perusteltuja, vaan ennen kaikkea nämä lisäävät jo valmiiksi hyvätuloisten suomalaisten käytettävissä olevia tuloja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-12T15:07:16,2016-12-12T15:11:45,Tarkistettu,1.1 2016_129_43,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä keskustelussa aikaisemminkin on sanottu, että kun tuloveroasteikkoon tehdään kautta linjan 0,6 prosenttiyksikön alennus, niin se hyödyttää eniten suurituloisia sekä euromääräisesti että suhteellisesti. No, euromääräisesti luonnollisesti, aivan kuten tasaiset tuloveron kiristyksetkin euromääräisesti kirpaisevat eniten suurituloisia. Mutta mitä suhteellisuuteen tulee, niin ymmärtääkseni, kun tehdään kautta linjan samankokoinen veronalennus, niin suhteellisesti se hyödyttää tietysti enemmän pienituloisia, koska 0,6 prosenttiyksikköä on pienemmästä veroprosentista enemmän kuin suuremmasta veroprosentista. Mitä sitten tulee näihin vaikutuksiin, niin kyllä, kokoomuksen työlinja tarkoittaa myös sitä, että työntekoa tuetaan ja kannustetaan myös työnteon verotusta keventämällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-12T15:11:48,2016-12-12T15:12:51,Tarkistettu,1.1 2016_129_44,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tietopalvelun laskelmien perusteella hallituksen veronkevennyksestä hyötyvät sekä suhteellisesti että euromääräisesti eniten suurituloiset. (Ben Zyskowicz: Minä puhuin tuloveroasteikon alennuksesta!) Eli kyllä se painotus, kun tarkastelee tätä hallituksen veropolitiikkaa ja kilpailukykysopimusta kokonaisuutena, on selvästi eniten suurituloisia hyödyttävää. Ja kuten tässä on useasti tuotu esille, niin totta kai kilpailukykysopimusta ja näitä ansiotuloveron kevennyksiä pitää käsitellä kokonaisuutena. Kyse on tulonjakopoliittisesta kokonaisuudesta, mitä hallitus nyt tekee. Eli tämä iso linja ei selittämällä muuksi muutu. Hallitus on tehnyt arvovalinnan ja päättänyt kohdentaa, käyttää käytettävissä olevia varoja mahdollisimman huonosti perustellulla tavalla riippumatta siitä, tarkastellaanko tätä eriarvoisuuden vähentämisen näkökulmasta vai työllisyyden edistämisen näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-12T15:12:59,2016-12-12T15:13:54,Tarkistettu,1.1 2016_129_45,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Vielä vastauspuheenvuoro edustaja Pakkaselle, ja sitten siirrymme puhujalistaan. Edustaja Hassi odottaa varsinaista puheenvuoroaan. — Edustaja Pakkanen, vastauspuheenvuoro teille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_46,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kysyisin vielä edustaja Anderssonilta: Te äsken puheenvuorossanne sanoitte, että veronkevennykset pitäisi kohdistaa pienituloisille, jotta työllisyys parantuisi. Miten se parantaa työllisyyttä, jos pienituloiselle annetaan veronkevennyksiä, kun mielestäni yrittäjät ja työnantajat ovat ne, jotka työllistävät? Ymmärrän sen, että pienituloisen tilanne paranee, jos hänelle annetaan veronkevennyksiä, mutta ei se työllisyyttä paranna — koen niin, ettei se pienituloinen pysty työllistämään, vaikka kuinka hänen veronsa henkilökohtaisesti laskettaisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-12T15:14:00,2016-12-12T15:14:42,Tarkistettu,1.1 2016_129_47,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Pienet yrittäjät eivät pysty työllistämään ketään lisää, ellei heillä ole asiakkaita, jotka ostavat tuotteita ja ostavat niitä palveluita, mitä pienyrittäjät tuottavat. Kun verotusta kevennetään, tämä lisäraha, kasvanut ostovoima pienituloisten osalta menee suoremmin kulutukseen ja sitä kautta myöskin hyödyttää palveluita ja tuotteita myyviä kotimaisia yrittäjiä. Sen sijaan, kun suurituloisten verotusta kevennetään, on todennäköisempää, että tämä lisäraha menee esimerkiksi säästöön, lainojen lyhentämiseen tai esimerkiksi sijoituksiin ja häviää sitä kautta finanssimarkkinoiden pohjattomaan kassaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-12T15:14:42,2016-12-12T15:15:27,Tarkistettu,1.1 2016_129_48,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_49,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan edustaja Aallon tekemää esitystä, että eduskunta hyväksyisi 2. vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen. Ja sitten lyhyenä kommenttina äsken käytyyn keskusteluun: Kun meriteollisuus mainittiin alana, jolla työllisyys on paranemassa, niin huomauttaisin vain, että tässäkin salissa paljon parjattu asia eli laivojen päästöjen tiukentaminen, joka päätettiin kansainvälisessä merenkulkujärjestössä ja sitten saatettiin niin sanotulla rikkidirektiivillä osaksi EU:n lainsäädäntöä, on meriteollisuudessa erittäin kiitetty asia. Erityisesti niissä laivatilauksissa, joissa laivat toimivat nesteytetyllä maakaasulla, suomalaiset ovat hyötyneet näistä merenkulun uusista ympäristönormeista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-12T15:15:32,2016-12-12T15:16:32,Tarkistettu,1.1 2016_129_50,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! On aivan selvää, että Suomen talouden suunta on kokenut varsin radikaalin muutoksen sillä aikaa, kun Sipilän hallitus on ollut vallassa. Viime vaalikaudella, niin kuin tilastot kylmästi osoittavat, bruttokansantuote aleni 2012, 2013 ja 2014. Nyt bruttokansantuote kasvaa. Viime vaalikaudella työttömien määrä lisääntyi yli 100 000:lla. Nyt työttömien määrä on alentunut noin 20 000:lla ja avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Valtion ja kuntien velka kasvoi viime vaalikaudella reilusti yli 30 miljardia. Nyt velkaantuminen hidastuu, koska kunnat eivät velkaannu, koska hallitus pitää huolta kuntataloudesta aivan toisella tavalla kuin viime kaudella. Viime kaudella hallitus leikkasi kuntien valtionosuuksia rajulla kädellä, mikä johti kuntien velkaantumiseen, kuntaveron kiristyksiin, irtisanomisiin, vanhuspalvelujen ja muiden palvelujen heikkenemiseen ja niin edelleen. Nyt tilanne on muuttunut: Kunnat voivat paremmin. Ei ole kriisikuntia, eivätkä kunnat velkaantumisen takia tai valtion toimenpiteiden takia joudu irtisanomaan työntekijöitä eikä heikentämään koulutusta eikä vanhustenhoitoa eikä muitakaan toimintoja. Tämä on erittäin tärkeää huomata. Viime vaalikaudella veroja kiristettiin kautta linjan paitsi hyvätuloisten suuryhtiöiden osalta. Jopa arvonlisäveroa 1.1.2013 kiristettiin, ja se iski pienituloisiin suhteellisesti raskaimmin. Nyt arvonlisäveroa ei ole nostettu. Siihen on tehty tiettyjä muutoksia siltä osin, että esimerkiksi yritystoimintaa palvellaan sillä, että arvonlisäveron maksuperusteisuus ollaan ottamassa käyttöön. Arvoisa puhemies! Nämä tosiasiat kertovat siitä merkittävästä muutoksesta, joka on tapahtunut nyt viimeisen kahden vuoden aikana tai oikeastaan puolentoista vuoden aikana, jonka tämä hallitus on istunut. Kilpailukykysopimus saatiin aikaan kovan väännön jälkeen. Hallitus ansaitsee siitä erityisen tunnustuksen, mutta vielä suuremman tunnustuksen ansaitsevat työmarkkinaosapuolet. Siinä kiky-sopimuksessa on toki ongelmia. (Li Andersson: Oho!) Paikallista sopimista ei saatu vietyä eteenpäin niin kuin olisi pitänyt. Se suosi hyvätuloisia palkansaajia, mutta hallitus korjasi ammattiyhdistysliikkeen jäljiltä tämän ongelman tällä veropolitiikalla, jota täällä nyt käsittelemme. Kilpailukykysopimus toi yhteiskuntaan luottamuksen. Se luottamus näkyy kaikessa tänä päivänä jo, vaikka sopimus ei vielä ole voimassa tai käytännössä — voimassa se on mutta ei ole vielä astunut käytäntöön. Luottamus on palautunut. Sitä ei viime vaalikaudella ollut. Poukkoileva politiikka, joka ei luonut luottamusta, aiheutti sen, että Suomen kansantalous meni alaspäin. Nyt olemme siis positiivisissa lukemissa. Arvoisa puhemies! Tältä pohjalta on äärettömän tärkeää jatkaa. Suuret uudistukset tarvitaan, rakenneuudistukset tarvitaan, ja jos niitä ei saada aikaan, hallitus on epäonnistunut. Mutta minä uskon, että tämä hallitus saa ne aikaan. Edellinen hallitus ei saanut mitään rakenneuudistusta aikaiseksi, nyt on jo saatu useita ja lisää tapahtuu. Ministeri Lindström on tehnyt työelämän uudistuksia enemmän kuin hallitukset pitkiin aikoihin. (Markus Mustajärvi: Työttömyysturvan leikkaus!) Työvoimahallinnon määrärahat ollaan aktivoimassa työllisyyden hoitoon eikä työttömyyden ylläpitämiseen. (Teuvo Hakkarainen: Juuri näin!) Tämä on tärkeä toimenpide. Sote-uudistus etenee ja niin edelleen, eläkeuudistus astuu voimaan ensi vuoden alusta, ja kärkihankkeilla panostetaan ihan järkeviin kohteisiin, jotka uudistavat yhteiskuntaa. Arvoisa puhemies! Vielä totean yksityiskohtana kotitalousvähennyksestä: Se otettiin Lipposen ykköshallituksen aikana 97 käyttöön kokeiluna. Silloin oli kaksi eri kokeilua, oli verovähennysmalli, joka on nyt voimassa, ja sitten oli yritystukimalli, joka oli siitä hyvä, että se meni myös niille, joilla ei ollut verotettavaa tuloa. Jostain käsittämättömästä syystä Lipposen hallitus kuitenkin hylkäsi sen yritystukimallin. Nyt huomaan, että sosialidemokraatit haikailevat sen perään, ja minustakin se olisi nyt selvittämisen arvoista, että otettaisiin se malli mukaan ja sillä voitaisiin ohjata tätä tukea myös muualle kuin mihin nyt on menossa. Tältä osin kotitalousvähennys kyllä olisi paikallaan ottaa tarkasteluun laajemminkin. Mutta nyt hallitus esittää siihen hyviä, kannatettavia uudistuksia. Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu myös uusista leikkauksista. Ei niitä ole tulossa, mikäli nämä uudistukset purevat, ja ne purevat, niin kuin näemme. Ei silloin ole mitään leikkausten tarvetta. Oppositio ymmärrettävästi tulkitsee tätä näitä valtiovarainministerin puheita sillä tavalla, mikä ei ole totuuden kanssa ihan yhteisymmärryksessä. (Markus Mustajärvi: Ei niitä paljon tarvitse tulkita!) Arvoisa puhemies! Voisin vielä kehysriihen ajankohdasta kertoa, mitä valtiovarainvaliokunnassa siitä sanottiin, mutta kun tämä aika ja kello käy, niin jääköön toiseen puheenvuoroon. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-12T15:16:35,2016-12-12T15:23:40,Tarkistettu,1.1 2016_129_51,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Jos edustaja Kankaanniemen tämän puheen — ja oikeastaan kaikki muutkin puheet — voisi kiteyttää yhteen virkkeeseen, niin kaikki hyvä on nykyisen hallituksen ansiota ja kaikki paha on edellisten hallitusten syytä. (Välihuuto) — Edustaja Kankaanniemi on hyvin resurssiviisas tässä mielessä, että yksi ja sama puhe toistuu päivästä toiseen täällä näin. Mitä tulee luottamukseen, niin pakko huomioida se, että tämän 13 kuukautta kestäneen kiky-prosessin jälkeinen luottamus työmarkkinoihin on kyllä historiallisen alhainen. Kuntataloutta voi iskeä kahdella eri tapaa: voi viedä valtionosuudet tai tehdä hyvin kiristävää finanssipolitiikkaa. Voisi sanoa näin, että aivan sama ongelma on kuntien kannalta. Paketti on erilainen, koska verotulot heikkenevät ja taloutta kiristetään niin voimakkaasti. Se lopputulos on sama, on erilaiset kääreet vain. Tämä tosiasia on hyvä tuoda myös esiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-12T15:23:48,2016-12-12T15:24:44,Tarkistettu,1.1 2016_129_52,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Myönnän tässä debattivaiheessa vielä vastauspuheenvuorot edustajille Nylander, Räsänen, Adlercreutz ja sitten vielä edustaja Kankaanniemi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_53,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jotta nyt ei jäisi ihan väärää käsitystä, haluaisin pöytäkirjaan ainakin tällaisen merkinnän, että minun mielestäni on aika pöyristyttävää, että edustaja Kankaanniemi puhuu koulutuksesta ikään kuin hallitus panostaisi jotenkin koulutukseen. Minä ymmärrän, että hän tarkoitti sillä sitä, että ei leikata nyt tällä hetkellä valtionosuuksista. Mutta jos edustaja Kankaanniemi ei ole tietoinen siitä, minkälaisia heikennyksiä tämä hallitus on tehnyt esimerkiksi varhaiskasvatukseen, niin pelkästään siinä hallitus on tehnyt todella suuria haittoja, mittavia haittoja, (Leena Meri: Kunnat saa päättää siitä!) niin että pitäisi kyllä puhua aivan toisella tavalla — puhumattakaan ammatillisesta koulutuksesta, yliopistoista ynnä muusta. Ei saa puhua siitä, että tämä hallitus panostaisi (Puhemies koputtaa) jotenkin koulutukseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-12-12T15:24:52,2016-12-12T15:25:58,Tarkistettu,1.1 2016_129_54,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kankaanniemi väitti, että edellinen hallitus ei saanut mitään rakenneuudistuksia aikaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Nostan yhden esimerkin: esimerkiksi poliisin hallintorakenneuudistus tehtiin viime kaudella (Stefan Wallinin välihuuto) ja se saatiin voimaan sillä tavalla, että se jo käytännössä vaikuttaa niin, että mikäli tuota uudistusta ei olisi tehty, meillä olisi useita satoja poliisimiehiä vähemmän varsinaisessa kenttätyössä, koska tuon uudistuksen ansiosta saatiin hallinnosta siirrettyä resursseja siihen poliisin kenttätyöhön. Toinen esimerkki on todellakin (Stefan Wallinin välihuuto) Puolustusvoimien rakenneuudistus. Mitä rakenneuudistuksia hallitus on saanut tällä kaudella aikaan niin, että ne jo nyt vaikuttaisivat? Toki esimerkiksi eläkeuudistus on tärkeä, mutta sitähän valmisteltiin jo viime kaudella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-12T15:25:59,2016-12-12T15:26:56,Tarkistettu,1.1 2016_129_55,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Värderade talman! Regeringspartiernas ledamöter säger här att ekonomin växer igen och det kan vi hoppas att är fallet.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-12T15:26:57,2016-12-12T15:27:08,Tarkistettu,1.1 2016_129_56,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Herra puhemies! Ymmärrän, että edustaja Aaltoa harmittavat nämä faktat, jotka toin esille. Koulutuksesta en varsinaisesti puhunut sen enempää, mutta totesin, että kun kuntatalous on kunnossa, kunnilla on mahdollisuus panostaa koulutukseen, ja se on äärettömän tärkeätä. Viime hallituskaudella siihen ei panostettu, vaan kunnat ajettiin syvään ahdinkoon, velkaantumis- ja veronkorotuskierteeseen. (Mikaela Nylander: Koulutus on paljon muutakin kuin peruskoulu!) Myönnän, että puolustusvoima- ja poliisiuudistus tehtiin. Niiden onnistumisesta sitten voidaan tietysti olla eri mieltä. Esimerkiksi liikkuvan poliisin osalta on toisenlaisiakin ajatuksia esitetty. Mutta tämän hallituksen aikana nämä uudistukset, jotka epäonnistuivat hallitukselta — toisen asteen koulutuksen uudistus, sote-uudistus ja eläkeuudistus (Mikaela Nylander: Ei ole vielä sote-uudistusta!) — ovat menossa eteenpäin. Ne ovat isoja uudistuksia, joilla on tärkeä merkitys. Sitten: ei vain Helsingin seudulla vaan Uudessakaupungissa, Turussa ja monella muulla alueella näkyvät vahvat talouskasvun merkit ja faktat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-12T15:28:04,2016-12-12T15:29:09,Tarkistettu,1.1 2016_129_57,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_58,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Eduskuntaryhmämme puheenjohtaja on jo esitellyt kristillisdemokraattien vaihtoehdon tähän mietintöön, enkä ryhdy sitä toistamaan. Mutta sen sijaan kiinnitän huomion käytyyn keskusteluun kotitalousvähennyksestä. Haluan muistuttaa, että kotitalousvähennyksen etuna on myös se, että se tuo harmaata taloutta verotuksen piiriin. Kotitalousvähennyksen vaikutustahan on arvioitu, ja on todettu, että verotulojen väheneminen kotitalousvähennyksen vuoksi on maksanut itsensä takaisin, koska työllisyys ja näin ollen verotulot ovat kasvaneet ja on pystytty edistämään yrittäjyyttä ja parantamaan työllisyysastetta tältä osin. Pidänkin hallituksen esitystä tältä osin kannatettavana. Korvausasteen korottaminen kannustaa ikäihmisiä hankkimaan hoiva- ja hoitopalveluita ja edistää näin kotona asumista, mikä on erittäin tärkeä tavoite, kun väestö ikääntyy. Täällä on keskusteltu pienituloisten tilanteesta. Muistutan, että pienituloisilla on mahdollisuus hyödyntää toimeentulotukea kotipalvelun ja kotisairaanhoidon maksuihin ja myös että jatkuvan kotipalvelun maksut on jo suhteutettu tuloihin. Mutta tämän hallituksen esityksen lisäksi kyllä pidän kannatettavana tätä sosialidemokraattien lausumaa, jossa edellytetään, että hallitus antaisi eduskunnalle esityksen kotitalousvähennyksen ulottamisesta kerrostalo- ja rivitaloasunto-osakeyhtiöihin. Tämä mielestäni toisi yhden merkittävän käyttäjäryhmän kyllä tähän kotitalousvähennykseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-12T15:29:11,2016-12-12T15:31:11,Tarkistettu,1.1 2016_129_59,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi tässä arvosteli edellistä hallitusta, mutta jos en muista väärin, niin te olitte itse kyllä mukana neuvottelemassa edellisen hallituksen hallitusohjelmasta Säätytalolla, silloin kyllä kristillisdemokraattien riveissä. Hieman ehkä osuu omaan nilkkaan tämä arvostelu tässä nyt. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-12-12T15:31:13,2016-12-12T15:31:35,Tarkistettu,1.1 2016_129_60,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on kritisoitu perintö- ja lahjaveroa, ja otan siitä esimerkin. Meille on nyt tulossa, muun muassa Äänekoskelle, investointeja, ja puukauppa pitää saada liikkeelle. Siitä on nyt tällä hetkellä varmasti suurin huoli, ja verottamalla se ei varmasti lähde, ainakaan sillä keinolla. Mutta nyt kun saadaan tämä perintö- ja lahjavero poistettua, sukupolvenvaihdokset saadaan käyntiin ja sillä keinolla puuhuoltovarmuus näille investoinneille käyntiin. Ja sitten vielä semmoinen asia, että kun meillä yrittäjien keski-ikä alkaa olla 54 vuotta — vai olikohan se 56 vuotta — niin mitenkä nämä vanhat yritykset saadaan siirrettyä uusille yrittäjille, jotka ottavat vastuuta ja riskejä? Ei varmasti sillä keinolla, että verotus jätetään korkealle tasolle, vaan sillä, että se sukupolvenvaihdos on joustavaa. Tähän pyrkii hallitus, ja sitä kautta niitä työpaikkoja tulee, kun saadaan joustavuutta. Ei sillä, että ensimmäiseksi verokarhu tarttuu kiinni, vaan sillä, että sitä kautta tulee niitä verotuloja, kun tulee työllisyyttä. Ja työllisyydestä tuleva verotulo on paljon parempaa kuin se, mikä sosiaaliluukulla jaetaan, ja sieltä kautta yritetään sitten yrityksille muka työpaikkoja saada. Se on tempputyöllistämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-12-12T15:32:49,2016-12-12T15:34:32,Tarkistettu,1.1 2016_129_61,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Wallinin tekemää ehdotusta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-12-12T15:34:34,2016-12-12T15:34:41,Tarkistettu,1.1 2016_129_62,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallitus keventää muun muassa palkkatuloveroa, ja sen tarkoitus on kannustaa työn tekemiseen. Jokainen meistä ymmärtää, että yhteiskunnan hyvinvointipalveluja emme voi pitää samalla tasolla, jollemme kykene nostamaan työllisyysastetta. Tämä hallitus on kyennyt tekemään suunnanmuutoksen kestämättömään kehitykseen: työllisyys lisääntyy, kasvu lisääntyy. Arvoisa puhemies! Täällä eduskunnassa harvoin kuulee huolta siitä, jos meidän hyvätuloiset, joilla on valinnanvaraa ja mahdollisuuksia, muuttavat pois Suomesta. Hyvinvointivaltion merkittävin rahoitushan tulee ylemmiltä tuloryhmiltä. Suomen hyvätuloisin 10 prosenttia maksaa käytännössä jo 70 prosenttia progressiivisista tuloveroista. Noin 60 prosenttia suomalaisista kotitalouksista saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa veroja. Emme voi mitään sille, jos nämä tulonsiirroilla eläville välttämättömät, korkeita veromääriä maksavat hyvätuloiset käyttävät valinnanvapauttaan ja muuttavat pois Suomesta suuremmissa määrin, mitä jo viime vuosina on alkanut tapahtumaan. Kyllä minäkin sitä paheksuisin, mutta mitä hyötyä siitä olisi? Ei mitään. Lypsävää lehmää ei kannata tappaa. Hyvätuloiset ovat siis osallistuneet ja osallistuvat jatkossakin merkittävällä tavalla taloustalkoisiin. Meidän tulee antaa kannustimia myös heille asua Suomessa, niin kuin myös alempi- ja pienituloisille. Näin on hallitus tehnyt muun muassa alentamalla palkkatuloverotusta. Arvoisa puhemies! Tälle vuodelle työn tuloverotusta kevennettiin 450 miljoonalla eurolla kasvattamalla työtulovähennystä. Kevennys toteutettiin painottaen pieni- ja keskituloisten verotusta. Se työtulovähennys on 11,8 prosenttia vähennykseen oikeuttavien tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 260 euroa. Arvoisa puhemies! Keskustelin viime viikolla sotaveteraanin yli 80-vuotiaan lesken kanssa. Hän on pienituloinen eläkeläinen. Hän pyysi minua sanomaan terveisiä tänne. Hänen tekstinsä oli niin kovaa ja täysin päinvastaista kuin miten me nuoremmat ymmärrämme pieneläkeläisten arjessa selviämisen. Lyhyesti totean hänen ymmärtävän valtion kokonaistalouden dynamiikan erinomaisesti. Hän vaati tiukkaa talouskuria, vastikkeettomia tulonsiirtoja vain vammaisille ja sairaille, totesipa lopuksi, että ""kyllä me eläkeläiset pärjätään, leikkaatte tai ette"". Arvoisa puhemies! Tuo oli yksi esimerkki, ja kerroin sen, kun se yllätti minutkin. Ihmiset ovat erilaisia, ja varmasti eläkeläisistä löytyy muunlaisiakin mielipiteitä, sen uskon. Mutta kun keskustelin tästä toisen poliitikon kanssa, hänellä oli samansuuntaisia kokemuksia. Iäkkäin sukupolvemme suorastaan ihmettelee nykypäivän mentaliteettia, jossa työttömien pitäisi saada saman verran tuloja kuin työssä olevien. Tämä hallitus onkin myös pureutunut kannustinloukkujen poistamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-12-12T15:34:44,2016-12-12T15:38:57,Tarkistettu,1.1 2016_129_63,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Muutamia kommentteja tuosta matkan varrelta: Kiitän edustaja Aaltoa siitä, että hän ohjasi minut edustaja Vartiaisen puoleen, mutta kuitenkin olen elämässä oppinut, että katson myös itse tietoa. Kuitenkin täältä Tilastokeskuksen tilastoista ajattelin jatkossakin katsoa. (Touko Aalto: Se on hyvä!) Minä en kyllä löytänyt sieltä ihan tämmöisiä, ehkä me katsoimme eri tilastoa. Tämä on 16.11.2016 julkaistu tilasto, jossa todetaan, että ""avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 30 800 ja vuotta aiemmin oli 21 200"". Täältä minä tämän otin, niin että minä en edustaja Vartiaisen tilastoista nyt tiedä — jatkakaa te hänen kanssaan niistä. Sitten olisin vielä edustaja Aallolle tuonut esille: Kun te kovasti kerroitte, että teillä on niin työllistävää tämä teidän verotuspolitiikka — mikäli olen oikein ymmärtänyt — ja hallitus on pikkusen väärällä kurssilla, niin sikäli kun minä nyt katson tätä teidän hyvinkin ohutta vaihtoehtobudjettianne — ei täältä nyt ihan kaikkia laskelmia saa auki — jossa te esimerkiksi vähentäisitte oikeutta kilometrikorvauksiin ja työmatkavähennyksiin, (Välihuutoja) niin sitä mietin, miten se kannustaa työllistävään politiikkaan. Kun ihmisethän kulkevat autoilla ja asutaan pitkin Suomea, niin jotenkin tuntuisi, ainakin itsestäni, että jos on hankalat liikenneyhteydet, niin tarvitsisin tukea siihen, että ihan oikeasti pystyn käymään työssä, kun siellä ei varmaan sitä bussilinjaa kannata pitää. Jos ymmärrän oikein, niin te myös nopeuttaisitte asuntolainan korkovähennyksen poistamista. (Touko Aalto: Pitää paikkansa!) Ymmärrän tuonkin ajatuksen: se on tosi pieni nykyisin, ja sitten tietysti ennakoitavuuskin pitää verotuksessa olla, että silleen mennään loivasti eteenpäin. Meidän täytyy myös muistaa, ainakin minuun ovat olleet monet perheet yhteydessä, että he toivoisivat, että nykyisinkin saisi asuntolainan niin, että asunto olisi 100 prosenttia vakuudesta, koska vuokralla asuminen on nykyisin kallista ja asuntolainan lyhennys tulisi jopa edullisemmaksi. Monet haluaisivat omistusasuntoihin, mutta sitä vakuutta ei saa. Finanssialan Keskusliitto on antanut näitä ohjeistuksia pankeille, elikkä ihmiset eivät saa säästettyä sitä omavastuuosuutta. Moni haluaisi olla omistusasuja, eikä tuo varmasti ole niin iso osa, mutta kuitenkin joillekin on laskettu sinne seuraavat vuodet sen mukaan, että täytyy yrittää sopeuttaa sitä tilannetta. En minä nyt tiedä, onko nyt niin hienoja keinoja siihen työllisyyden lisäämiseen. Edustaja Kankaanniemi toi hyvin esille sen vertailutuloksen. Hän on pitkään ollut eduskunnassa, ja olen oppinut arvostamaan hänen tietämystään. Toki hän varmaan tuo samoja asioita useamman kerran esille, mutta hän vastaa niihin samoihin kysymyksiin, joita oppositio useamman kerran esittää. Olen nyt noin reilun vuoden verran kuunnellut itsekin niitä samoja argumentteja viikosta toiseen — vähän niin kuin puolin ja toisin joutuu aina vastaamaan siihen samaan kysymykseen, kun sama kysymys esitetään. Että näin se menee. (Pia Viitasen välihuuto) Mutta Kankaanniemi on tuonut hienosti esille sen... — Täytyy huutaa kovempaa, kun tuosta eturivistä tulee niin kovalla äänellä. — Edustaja Kankaanniemi on tänään esittänyt tosi hyviä vertailuja viime hallituskauteen bruttokansantuotteen kasvusta, (Jukka Gustafsson: Sitä hän on tehnyt koko ajan!) työttömien määrän vähentymisestä ja kuntataloudesta ja sen kurjistamisen lopettamisesta. On esitetty myös, että muutos- ja luottamusilmapiiri on muuttunut: kuluttajien ja ihmisten ja yrittäjien usko on parantunut. Muistan itse, kun olin tuolla tv-ruudun toisella puolella viime hallituskaudella ja katselin siinä 2014 syksyn ja 2015 kevään ohjelmia, niin kyllä minä olin tosi huolestunut, kun isot hankkeet aina pysähtyivät, ja tuli semmoinen tunne, että mihinhän tämä Suomi joutuu ja minkälainen hallitus meillä on. No, minä en ole mikään politiikan tutkija, mutta muistan sellaisen Ylen ohjelman, missä oli politiikan toimittajia, ja he kertoivat, että eivät he muista, että miesmuistiin olisi tämmöistä sohlinkia ollut, ennen kuin se hallituskausi päättyi. Mutta nythän sitä ei enää taas tietenkään muistella, nyt ollaan uusissa asioissa. Mutta haluan palauttaa sen mieleen — se on jotenkin niin huvittavaa, aika nopeasti se aika kultaa ne muistot. Sitten olisin vielä todennut sen, minkä edustaja Veera Ruoho otti todella hyvin esille, että tarvitseeko hyvätuloisen kokea syyllisyyttä siitä, että hänellä on hyvät tulot, ja juuri sen, että mitä me teemme, jos me kiristämme verotusta niin paljon, että he muuttavat Suomesta pois. Hän toi esille tämän suhdeluvun: 10 prosenttia jo nyt maksaa 70 prosenttia verosta. Se on hyvä kysymys, koska heidän valinnanvapauttaan emme voi estää, ja, niin kuin edustaja Ruoho sanoi, voimme paheksua, mutta se ei tietystikään ketään estä muuttamasta. Ja vielä muutamia hyviä asioita, mihin hallitus on... (Pia Viitasen välihuuto) Taidan laittaa seuraavalla kerralla kuulosuojaimet, niin pystyn keskittymään omiin ajatuksiini. (Ben Zyskowicz: Kuuletteko silloin niitä?) — Mitä? (Ben Zyskowicz: Kuuletteko silloin omia ajatuksianne?) — Minä yritän, kun tämä edustaja Viitanen huutaa niin kovaa, tässä keskittyä tähän puheeseeni. Tämä tulonhankkimisvähennys nousee, se on myös erittäin hyvä asia. Koska, niin kuin tässä valtiovarainvaliokunnan lausunnossa todetaan, hallitus on halunnut panostaa nyt nimenomaan työn verotuksen kevennykseen, mikä on erittäin hyvä asia. Ja kunnallisverotuksen perusvähennys myös nousee. Tietysti nämä ovat jääneet joissakin puheenvuoroissa mainitsematta. Lisäksi — itse perustuslakivaliokunnan jäsenenä olin mukana — käsittelimme tämän eläketulon lisäverotuksen, niin sanotun raippaveron, joka tuli vuonna 2013. Sitähän nytten kevennetään, elikkä tämä prosenttimäärä laskee, ja se tuloraja nousee. Tätä eläkeläiset ovat pitäneet erittäin kohtuuttomana. Nythän oli aika mielenkiintoinen tilanne siinä mielessä, että me jouduimme perustuslakivaliokunnassa katsomaan sen 2013 vuodenkin perustuslainmukaisuuden. Sehän ei silloin ollut perustuslakivaliokunnassa — tästähän oli korkeimmassa hallinto-oikeudessakin oikeustapaus — ja nyt joka tapauksessa katsoimme sen taannehtivasti. Jotenkin tällä hallituskaudella on ollut niin, että sinne perustuslakivaliokuntaankin on tullut enemmän asioita. Edustaja Zyskowicz on usein tuonut esille sen, että sillä jopa ratsastetaan nykyisin, että aivan kuin hallitus toisi vain perustuslain mukaisia esityksiä eduskuntaan — minä luin sen teidän juttunne, en silloin ollut illalla täällä salissa, ja kyllä täytyy sanoa, että allekirjoitan aika monta teidän näkemyksistänne. Kaikkia en ulkoa muista, mutta se oli erittäin hyvin sanottu. Sitten lopuksi vielä: Tuossa ihan alkuminuuteilla täällä edustaja Kari Uotila puhui siitä, että verotus on nykyisin epäjohdonmukaista ja sen pitäisi olla selkeätä eikä pitäisi olla juuri poikkeuksia. Siitä on noin 20 vuotta, kun minä olen vero-oikeuden tenttinyt Helsingin oikeustieteellisessä, ja kyllä minä sanon, että siinä on ollut jo silloin tuhansia, tuhansia pykäliä. Että ei tämä hallitus ole tehnyt siitä yhtään monimutkaisempaa. Se vain on niin, että kun on monenlaista tulolajia ja monenlaista elämäntilannetta, niin joudutaan tekemään niitä poikkeussäännöksiä — kaikilla ei voi olla se sama verotus. Kyllä se on aina ollut tosi monimutkaista, ja korkein hallinto-oikeus joutuu jatkuvasti antamaan ennakkopäätöksiä siitä, miten niitä tulkitaan, koska ne ovat monimuotoisia. Se ei ole mitenkään viimeisen vuoden aikana tapahtunut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-12T15:39:04,2016-12-12T15:47:31,Tarkistettu,1.1 2016_129_64,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Sipilän hallitus on moneen kertaan todennut, että talouden kuva on edelleen haasteellinen, ja näinhän se on tässäkin salissa yhteisesti todettu. Jotta siihen haasteeseen pystytään vastaamaan, kaikki toimet työllisyyden parantamiseksi ovat välttämättömiä, ja toki uusia esityksiäkin hallitus on kuunnellut ja ottanut niistä opikseen. Tärkeitä asioita siellä ovat isot liikenneinfrainvestoinnit, ja niillä on merkittävää aluepoliittista merkitystä. Tässä salissa on tänään ja useina päivinä tätä kotitalousvähennystä arvioitu ja arvosteltu. Itse kuulun niihin edustajiin, jotka pitävät sitä erittäin hyvänä. Se antaa mahdollisuuden pienituloisille ja pienille yrittäjille työllistää, luo uusia työpaikkoja, ja niin kuin tässä on todettu, se myös lisää verotuloja monilta osin. On moneen kertaan täällä käyty keskustelua tästä alvin alarajan nostosta 10:stä 30:een, vai olisiko se 50:een, mikä vain. Tällä hetkellä, kun se asia ei ole EU-lainsäädännön mukaan mahdollista, minusta on tarpeetonta sitä keskustelua käydä ja luoda sellaista turhaa toiveikkuutta, koska se asia ei tällä hetkellä ole meidän päätettävissämme. Edustaja Adlercreutz, omassa puheenvuorossanne sanoitte, että tuolla muualla Suomessa on vaikea asua. Minusta siellä on erittäin hyvä asua. Meillä vain on tietenkin haasteita siellä muualla työpaikkojen kanssa, ja nyt, kun Länsi-Suomessa työllisyys on kehittynyt hyvin, toivoisin, että Itä-Suomessa nämä biotaloushankkeet lähtevät liikkeelle ja saadaan sillä lailla sitä elinvoimaa ja asumisen viihtyvyyttä parannettua siellä kunkin alueella, kotiseuduillamme. Ihan lopuksi on pakko antaa tunnustusta edustaja Hakkaraiselle. Hän käytti hyvän puheenvuoron siitä, kuinka haasteellista työllistäminen on näissä olosuhteissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-12T15:47:33,2016-12-12T15:49:36,Tarkistettu,1.1 2016_129_65,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Edustaja Tolppanen. — Myönnän varsinaiset puheenvuorot nyt niille edustajille, jotka ovat tunnista kahteen odottaneet. On kohtuullista, että he saavat ensimmäisen puheenvuoron käyttää ennen jatkuvia debatteja. Sen takia edustaja Tolppanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_66,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä oltiin kovasti huolissaan suurituloisista ja heidän verokohtelustaan. No, tämä hallitus on huomioinut tämän huolenaiheen, koskapa tämä verohuojennus, joka nyt sitten palkkaverotukseen tulee, antaa kaikkein eniten ihmisille, jotka tienaavat 7 500 euroa kuukaudessa. (Anne Kalmari: Kannatatteko kiky-sopimusta?) Tähän voi peilata sitä, mikä on suomalaisten keski-ansio: keskiansio on tällä hetkellä 3 500 euroa kuukaudessa. Tosin toki suurin kokoaikaista työtä tekevien ihmisten määrä tienaa noin 2 500 kuukaudessa, siis ne, jotka tekevät kokoaikaista työtä. Tästä kaikesta huolimatta mediaanikotitalouksien tulot ovat noin 1 500—2 500 per capita eli per henkilö. Tämä kertoo sen, millä tavalla luvut menevät riippuen siitä, mistä niitä katsotaan. Kaikkein harmittavinta tässä asiassa on se, että edelleenkin suurin osa suomalaista tienaa työstään alle 2 000 euroa kuukaudessa noin keskimäärin. Tämä johtuu siitä, että meillä on osa-aikaisia, väliaikaisia ja määräaikaisia työsuhteita, jolloinka sitten myöskin tämä vuosiansio jää varsin pieneksi. Se jää jopa niin pieneksi, että siihen tämä palkkatulovähennys, verovähennys, mikä nyt annetaan, ei edes yllä, koska verovähennystä eivät saa ne ihmiset, joiden palkkatulo ei nouse valtionverotuksen tasolle. Tämä on se karu tosiasia, siitä ei päästä yhtään mihinkään. (Anne Kalmarin välihuuto — Toimi Kankaanniemen välihuuto) Jos puhutaan tulonsiirroista näissä kohdissa, niin tulonsiirtoja on oltava sen takia, että Suomi on yksi Euroopan kalleimpia maita asua: meidän vuokrakantamme on varsin kova ja varsin korkea. Kannustinloukkuja tämä hallitus on luvannut purkaa. Ehkäpä ne purkaantuvat sillä, että työttömyysturvaa leikataan todella rajusti. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää pienennetään 500 päivästä 400 päivään ja nuorten osalta, jotka ovat olleet töissä vasta alle kolme vuotta, 300 päivään. Minä muistuttaisin kuitenkin hallitusta, että myös nuorten työssä olevien, jotka joutuvat ilman omaa syytään työttömiksi, leipä maksaa täsmälleen yhtä paljon kuin ministerin leipä, samaten maitolitra maksaa jokaiselle aivan saman verran. Sen lisäksi, arvoisa puheenjohtaja, haluaisin vielä kerran sanoa, kun täällä hehkutettiin tätä, kuinka Suomen Yrittäjät on tyytyväinen verohuojennukseen, ja annanpa tässäkin muutaman luvun, jotka toivottavasti hieman selventävät asiaa. Meillä on Suomessa Suomen Yrittäjien mukaan noin runsas 280 000 yritystä, mutta näistä yrityksistä mikroyrityksiä eli korkeintaan kahden ihmisen yrityksiä — työllistää kaksi ihmistä — on 168 000. Näistä 168 000:sta joka viides on pienituloinen. Se tarkoittaa, että noin 33 000—34 000 yrittäjää on pienituloisia, ja Suomessa pienituloisuuden raja on 20 400 tällä hetkellä per vuosi. Heitä nämä verohuojennukset eivät juurikaan koske. Jos yksinyrittäjän palkkatulo jää tuonne 20 000:een, niin verohuojennus hänen kohdallaan on 500 euroa per vuosi. Sillä ei herran huonetta rakenneta eikä sillä uutta ihmistä palkata eikä sillä kovin paljon suunnitella vientiä tai tehdä lopputyötä niin hyväksi, että se sellaisenaan menisi myöskin eteenpäin. (Anne Kalmarin välihuuto) Jos täällä haluttaisiin todellakin tehdä sellaisia töitä, että töitä riittäisi kaikille ja että kannustinloukkuja purettaisiin, niin silloin meidän pitäisi pystyä ottamaan paljon suurempi paketti pöydälle. Se paketti lähtee siitä, että jokaisen ihmisen pitäisi saada työstään sellainen palkka, jolla elää. Jos me siihen pääsemme, että ihmisistä on kiva mennä töihin, on kiva saada se palkka, on kiva kuluttaa, tällä maalla menee paljon paremmin, mutta se vaatii, ystävät hyvät, aika paljon solidaarisuutta, se vaatii aika paljon yhteiseen hiileen puhaltamista, se vaatii töitä yhdessä. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-12T15:49:39,2016-12-12T15:54:45,Tarkistettu,1.1 2016_129_67,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu tästä tuloverotuksesta, mutta haluaisin kysyä: miksi olemme nyt tässä, että varsinkaan opposition edustajat eivät ole mihinkään hallituksen esitykseen tyytyväisiä? Täytyy muistaa, vaikka puhutaan tuloveroasteikosta (Pia Viitasen välihuuto) — arvoisa Viitanen — että jätitte yli 100 000 työtöntä. Tänä vuonna ollaan jouduttu maksamaan maahanmuuttajista lähes miljardi euroa, ja vienti ei vedä, ja se ei ole yksistään Suomen hallituksen syy, koska tämä on maailman taloudellinen tilanne tällainen. Mutta näyttää, että hieman on valoa näkyvissä, piste. Ja tiedetään, kun verrataan tätä lokakuuta, että työllistettyjä on 20 000 kappaletta enemmän kuin vuosi sitten. Että on hiukan tätä valoa näkyvissä, ja jälleen kysyisin, miksi. Tällä hetkellä yrittäjillä on pikkuhiljaa palautumassa usko tulevaisuuteen, ja miksi? Tämä surkea hallitus, jota oppositio ei arvosta yhtään, on viestittänyt, että yrittäjävähennyksiä annetaan, on se pienempi tai suurempi yritys, ja samoin sitten hyödyttää tämä arvonlisäveron maksuperusteisuus. Eli kaikki tämmöiset pienet viestitykset. Ei yksistään täällä pääkaupunkiseudulla, vaan kyllä siellä Kihniön korvessakin yrittäjät ovat huomanneet ja mieltyneet siihen, että tämä hallitus haluaa olla yrittäjäystävällinen. Ja tiedättekö, että jollei täällä Suomessa ole näitä yhden hengen yrityksiä... Täällä edustaja Tolppanenkin ne mainitsi, ja kyllä minun oma poikanikin on yksinyrittäjä. Ei sieltä paljon sitä palkkaa heru, mutta aamuseitsemältä lähtee ja ehtoolla saattaa tulla kahdeksan yhdeksän aikaan ja jos oikein hyvä säkä käy, on vielä sunnuntaisin ja lauantaisinkin töissä. Eli kyllä siellä on hyvä yrittää, ja on myös saatu kaikkea hyvää sinne, kun on teitä ja tällaista oppimista. Haluan kehua tuota meidän opetusministeriä aikoinansa, että hän myös ymmärsi, että pieneen tämmöiseen sivukylään Kihniöön on hyvä satsata. Saimme hänen ansiostaan homekoulun tilalle uuden koulun ja myös päiväkodin. Että kyllä, kun vain näitä eri puolilla olevia kuntia arvostetaan, tämä yrittäjyys lähtee käyntiin. Sitten kun nämä palkan sivukulut ovat suuri asia yrittäjille, niin kyllä kaikki pienet semmoiset plussamerkkiset asiat, mitä tämä hallitus tekee, antavat yrittäjille uskoa. Tiedätte sen, että jos me vain valtion turvin satsaisimme kymmeniä, satoja miljoonia näihin julkisiin työpaikkoihin, niin meidän elämämme olisi entistä surkeampaa tässä vuosien varrella. Kun ensi vuonna Suomi täyttää 100 vuotta ja teemana on Yhdessä, niin toivoisin kyllä, että on se oppositio tai hallitus, niin me voisimme oikein ei eipäs—juupas-keskustelulla vaan semmoisella rakentavalla yhteistyöllä miettiä, haluammeko me tehdä tämän Suomen hyväksi mitään, vai näemmekö, että kaikki on surkeata. Me tiedämme, että tämä ei ole hallituksen vika, että ollaan tässä. On niin monia eri seikkoja. Jos oppositio antaisi joskus jonkinlaista tunnustusta hallituksen työskentelylle, jossa mekin perussuomalaiset nyt olemme ensimmäistä kertaa, niin varmaan tämä Suomen talouskin tästä kohentuisi. Mutta tämmöisellä vastakkainasettelulla ei tule yhtään mitään. Mutta niin kuin sanoin, tämä hallitus on nyt kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistaja. Annetaan verohelpotuksia niin palkansaajille kuin yrityksille, ja kun esimerkiksi ajatellaan sitä tasapuolisuutta: tiedämme, että jos joltain eläkeläisiltä otetaan matkakuluvähennyksiä enempi, sairauskuluvähennyksiä enempi, niin totta kai ne aina koskettavat kovemmin pienituloiseen kuin rikkaaseen ihmiseen. Mutta sitten kun käydään esimerkiksi keskustelua siitä, olemmeko me sitten aina sen köyhän asialla. Minä olen jo monta kertaa jo edellisellä hallitus- ja eduskuntakaudella esittänyt, että kun tällä hetkellä lapsilisiä maksetaan 1 500 miljoonaa, niin tarvitsevatko kansanedustajien, jotka saavat nyt 6 800, lapset sitä lapsilisää. Aina tulee vastaus: se on lapsen oikeus. Mutta en ainakaan minä elämässäni ole koskaan voinut sitä lapsilisärahaa laittaa sinne pankkiin, vaan se on mennyt kulutukseen. Tämmöisistä periaatteellisista asioista kannattaisi käydä kyllä ihan semmoinen keskustelu rauhassa ja yhdessä, niin kuin ensi vuoden Suomi 100 vuotta ‑teema osoittaa meille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-12-12T15:54:48,2016-12-12T16:00:13,Tarkistettu,1.1 2016_129_68,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Eduskunnan täysistunto keskeytetään sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksen vuoksi ja sen ajaksi ja istuntoa jatketaan kello 17.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_129_69,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Tänään kello 16 keskeytettyä istuntoa jatketaan — olemme asiakohdassa 3.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_129_70,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomi on todella korkean verotuksen maa verrattuna todella moneen maahan. Se, että me lisäämme koko ajan verotusta, ei tuo työpaikkoja lisää. Tässä korkean verotuksen maassa olemme samaan aikaan ottaneet velkaa viimeiset 8 vuotta ja silti velkaantuneet 70 miljardia euroa. Nyt pitää ruveta miettimään, mitä sellaisia keinoja me voimme tehdä, jotta me saisimme työpaikkoja lisää. Meidän pitää verrata omaa maatamme muihin maihin, esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Tietenkin ne ovat hyvin masentavat luvut, jos ajattelemme Islanninkin työttömyyslukuja, mitkä ovat noin 4 prosenttia. Mutta tämä tietysti johtuu siitä, että euroalueen ulkopuolella maat ovat tuottaneet kolme kertaa euromaita enemmän. Euron ulkopuoliset maat ovat päässeet hyödyntämään näitä yhteismarkkinoita ilman haittoja. Ja pitää muistaa, kuka meidät euroon vei — se oli demarit. Demarit veivät meidät euroon, joten me olemme tässä suhteessa hyvin tiukassa lieassa, ja koska emme voi halpuuttaa valuuttaa, niin me joudumme tekemään muita ratkaisuja. Mutta tämä hallitus on tehnyt hyviä ratkaisuja, esimerkiksi maksuperusteinen alvi, 5 prosentin yrittäjävähennys, ja olemme myös byrokratiaa purkaneet. Me haluamme kannustaa ihmisiä työntekoon. Siksi esimerkiksi tämä työn tulonhankkimisvähennys on hyvä asia. Myös työttömien määrä on lisääntynyt tällä hallituskaudella. Me voimme esitellä kaikkia hienoja lappuja, että jos joku muu olisi hallituksessa, niin mitä te tekisitte, mutta jos me katsomme, mitä käytännössä on tapahtunut — ja pitää aina muistaa, että käytäntö voittaa teorian 6—0 — niin viime kaudella työttömiä tuli lisää. Tällä kaudella työllisten määrä on lisääntynyt, me olemme saaneet lisää työpaikkoja. On myös hyvä miettiä, miten me voisimme vielä lisää saada niitä työpaikkoja. Meillä on positiivinen pöhinä päällä, ja minä ymmärrän, että oppositio on hieman kateellinen siitä. Me pystymme myös sopimaan sote-asiasta, me pystymme myös sopimaan tästä maakuntauudistuksesta, mikä ei viime hallituskaudella ollut mahdollista, ja koska tämä hallitus pystyy sopimaan asioista, niin se lisää luottamusta. Se lisää luottamusta yritysmaailmassa, ja se lisää luottamusta Suomeen, ja sellaiseen maahan halutaan investoida. Jos me haluamme näitä työpaikkoja lisää, niin meidän pitää lisää rohkeasti lähteä miettimään, mitä me voisimme tehdä toisin. Tämä hallitus on myös tehnyt tällaisen työssäoppimissopimuksen, jotta me saisimme lisää yhteistyötä yritysten ja koulutuksen välillä, tämä on oppisopimuskoulutus. Me tiedämme, että saksankielisissä maissa oppisopimus on pääväylä. Siellä on paljon vähemmän nuorisotyöttömyyttä, Sveitsissä ei ollenkaan. Tämä hallitus haluaa enemmän tehdä yhteistyötä yritysten kanssa. Tämä on kokeilukulttuuria, me harrastamme myös sitä. Esimerkiksi kielikokeilu on erittäin tärkeä asia. Tuli mieleen, kun edustaja Andersson tuolla katsoo minua, että... — Adlercreutz katsoo minua, ja myös Andersson, kyllä — tämä kielikokeilu on hyvä molemmille. Tämä kielikokeilu on yksi sellainen, mitä tämä hallitus tekee, mitä edellinen hallitus ei tehnyt, vaikka noin 70 prosenttia kansasta haluaisi ruotsin kielen vapaaehtoiseksi. Tällä hallituksella on oikea suunta. Meillä on oikea pöhinä. Toinen asia, mihin pitää kiinnittää huomiota, on se, että Suomen viennistä poikkeuksellisen suuri osuus, 76 prosenttia, on erilaisia välituotteita. Suomen päärooli maailmantaloudessa on nykyään se, että Suomi palvelee arvoketjun seuraavaa vaihetta eikä sitä loppukäyttäjää. Tässäkin pitää miettiä, minkä takia on näin, että meille jää viennistä yhä vähemmän käteen. Minkä takia me emme osaa myydä kuluttajille? Minkä takia me olemme parempia myymään yrityksille? Yksi ratkaisu tähän on se, että yritykset, korkeakoulut, (Joakim Strand: Kieliosaaminen!) ammattikoulut — me teemme yhteistyötä enemmän, ja siihen tämä hallitus pyrkii. Meillä on siis ratkaisuja, joilla me saamme lisää työpaikkoja. Ja me olemme saaneet kannustusta yrityksiltä, siis tästä 5 prosentin yrittäjävähennyksestä me olemme saaneet hyvin paljon positiivista palautetta. (Vasemmalta: Kyllä!) Mitä tulee kuntatalouteen, niin viime kaudella esimerkiksi Porissa pistettiin kouluja todella paljon kiinni, koska kuntataloudesta edellinen hallitus leikkasi niin paljon. Onneksi tämä hallitus pitää parempaa huolta kuntataloudesta. Onneksi tämä hallitus tekee sellaisia päätöksiä, että olemme saaneet Suomeen aikaan positiivista pöhinää ja lisää työpaikkoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-12T17:22:10,2016-12-12T17:28:05,Tarkistettu,1.1 2016_129_71,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Näin on, miten edustaja Huhtasaari tuossa edellä sanoi: tämän hallituksen linjaus numero yksi on ollut lisätä työllisyyttä. Kaikkien toimien, mitä teemme, tarkoitus on lisätä työtä ja toimeentuloa. Se lähtee rakenteellisista uudistuksista, koska jos voimme toimia tehokkaammin, meillä riittää voimavaroja entistä enemmän siihen, että voimme satsata kasvuun. Kaikki kärkihankkeemme tuovat uutta kasvua ja työtä. Ne toimet, mitä olemme yrittäjyyden hyväksi tehneet, ovat lukuisia, ja tässäkin edellisessä puheenvuorossa moneen niistä viitattiin — ihan työllistämisen helpottamista niin määräaikaisissa työsuhteissa kuin irtisanomisvelvoitteissa ja monessa muussa — ja kaikki nämä tähtäävät siihen, että yrittäjän olisi entistä helpompi tarjota työtä ja että sitä työtä olisi entistä helpompi ja kannattavampi ottaa vastaan. Tärkeä asia oli myöskin vastaantulo yrittäjien verotuksessa. Näin on myös Suomen Yrittäjät lausunut, he pitävät tätä vastaantuloa erittäin tärkeänä. Mutta tänään puhumme tuloveroasteikosta. Tuloveroasteikosta käyty keskustelu on mielestäni osin epä-älyllistä. Yksi tärkeimmistä toimistamme työllisyyden eteen on ollut kilpailukykysopimus, ja minusta epä-älyllistä on se, jos täällä joku edustaja, joka kannattaa kilpailukykysopimusta, vastustaa tuloveroasteikkoa ja vastustaa vielä sitä, että hallitus omilla lisäpanostuksillaan helpotti etenkin pieni- ja keskituloisten toimeentuloa eli teki siellä päässä vielä kaiken voitavansa, että suhteellisesti saimme lisättyä nimenomaan vähennyksiä sinne suuntaan. Täällä on väitetty, että se ei koske kunnallisverotuksessa olijoita — väärin. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen rajaa nostetaan. Koko ansiotuloverotaulukko totta kai läpi kentän kohdistuu samanlaisena kaikkiin, mutta olisiko jollain teistä ollut pokkaa sanoa, että ei, tämä kiky-sopimus ei koske paperimiehiä, teitä tullaan verottamaan eri tavalla kuin muita? Minun mielestäni tämä asia pitäisi ihan sitten suorilta tunnustaa, jos kerran vastustaa näitä hallituksen esityksiä. Kilpailukykysopimus on mielestäni erittäin tärkeä ja arvokas askel siihen, että tulemme saamaan työllisyyttä paranemaan. Se lisää luottamusta, kuten ovat lisänneet nämä monet muut lukuisat hallituksen toimet, ja onhan meillä tästä jo näyttöäkin. Viime hallituskauden lopputulemana oli 113 000 työtöntä lisää, nyt meillä on yli 10 000 ihmistä työllistynyt tästä joukosta. Paljon on vielä taivalta jäljellä, mutta kehottaisin kollegoita siihen, että rakentavasti yhteistyössä mietitään, miten sen työn antaminen on entistä helpompaa ja miten sen työn vastaanottaminen on entistä helpompaa ja kannattavampaa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-12-12T17:28:05,2016-12-12T17:31:59,Tarkistettu,1.1 2016_129_72,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Herra puhemies! Tässä keskustelussa on puhuttu hyvin laajasti kaikenlaisista asioista. Palautan tässä vähän asiaa vielä tähän varsinaisesti käsittelyssä olevaan tuloveroasteikkolakiin ja tuloverolain muuttamiseen. Tällä lailla, muutoksella ja paketilla hallitusohjelman mukaisesti veropolitiikalla tähdätään kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen, ja se on ylivoimaisesti tärkein tavoite. Nämä kaksi lakiesitystä vähentävät verotuloja kaikkiaan 772 miljoonaa, joista 355 miljoonaa on kunnallisveron puolella, mutta nyt poiketen aiemmasta valtio kompensoi kunnille nämä veronmenetykset täysimääräisesti. Se on erittäin tärkeää. Pääpaino on työn verotuksen keventämisessä, mutta myös eläketulon verotusta kevennetään 137 miljoonalla eurolla. Sekin on erittäin tärkeää ja oikeudenmukaista. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 260 eurosta 1 420 euroon, ja siihen tulee muita toimenpiteitä, jotka vahvistavat pieni- ja keskituloisten asemaa. Tämä on aivan oikea linja ja vahvistaa myös ostovoimaa tältä osin. Tulonhankkimisvähennyksen muutos suosii pieni- ja keskituloisia, ja kunnallisverotuksen perusvähennys keventää erityisesti pienituloisten verotusta. Tämä on se linja, joka hallituksen esityksestä siis on syytä muistaa. Näin esitys ei myöskään lisää tuloeroja vaan pitää ne suunnilleen ennallaan. (Puhemies koputtaa) — No, lopetan tähän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-12T17:32:00,2016-12-12T17:34:07,Tarkistettu,1.1 2016_129_73,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Värderade talman! Hallitusta pitää toki kiittää silloin, kun siihen on aihetta, ja se, että alv on maksuperusteinen, on toki hyvä asia. Hetken kun odotamme, niin hevosenlantaakin varmaan saa polttaa. (Vasemmalta: Kyllä!) Tässä on puhuttu nyt muutoksista viime vuoteen. Sen me valitettavasti tiedämme, että vienti on laskenut ja nyt ollaan valmistelemassa Suomelle elintärkeän Vaasan seudun vientiveturin rampauttamista. Puhuttiin tästä työllisyysasteesta, ja valitettavasti asia on näin, että työllisyysaste tänä vuonna on viime vuotta heikompi. Miesten työllisyys on noussut 30 000:lla, naisten laskenut 32 000:lla. Eli sen suhteen ei valitettavasti olla päästy eteenpäin. No, miten päästäisiin eteenpäin? Nimenomaan rakenteellisilla muutoksilla. Kiky-sopimus on toki hyvä asia, mutta se ei ole millään muotoa rakenteellinen muutos, se vain sementoi olemassa olevia rakenteita — paikallisen sopimisen edistäminen olisi ollut, mutta siihen ei valitettavasti päästy. Toinen asia on yleinen työelämän tasa-arvo. Hallitusohjelmaa tulkitaan valitettavasti hyvinkin mekaanisesti eikä strategisesti. Puuttunut kirjaus vanhempainvapaiden uudistumisesta on estänyt siinä asiassa etenemisen, koska nimenomaan naisten työllisyyshän tässä on se iso ongelma. Se on oleellisesti heikompi kuin Ruotsissa, ja se on huomattavasti laskenut sitten viime vuoden. Eli tässä asiassa toivon, että hallitus näkisi kokonaisuuden, ryhtyisi perhevapaiden uudistamiseen ja palauttaisi subjektiivisen oikeuden päivähoitoon, mikä poistaisi taas yhden kannustinloukun ja sillä tavalla edistäisi kokonaisuutta rakenteellisilla, todellisilla muutoksilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-12T17:34:08,2016-12-12T17:36:02,Tarkistettu,1.1 2016_129_74,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Tässä vaiheessa keskustelua puheenvuoroja voi varata P-painikkeella.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_75,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä salissa aina innostuu, kun kuuntelee kollegoiden puheenvuoroja, ja sehän on tietysti hyvä merkki, että politiikka kiinnostaa. Pariin asiaan kommentteja tai korjauksia: Usein kuulee kerrottavan, että Suomessa on korkea verotus verrattuna moneen muuhun maahan. Näin kuulimme jälleen tänään. Muistutan teitä, hyvät kollegat, siitä, ennen kuin teette näitä vertailuja, että kokonaisveroaste eri maissa pitää sisällään hyvin erilaisia asioita ja sen takia näitä lukuja on aika vaarallista lähteä vertailemaan keskenään. On poliittinen valinta, pitääkö suomalaista verotusta korkeana vai matalana, ja hyväksyn sen, jos joku on sitä mieltä, että meillä verotus on korkea. Itse olen eri mieltä. Mutta se, että sanotaan, että Suomessa on muihin maihin verrattuna korkea verotus ja kokonaisveroaste, ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, koska asioissa on hyvin eri sisältöjä. Jos muistetaan se, että Suomessa kokonaisveroasteeseen kuuluvat sosiaaliturvamaksut, työttömyysvakuutusmaksut, eläkemaksut täysimääräisesti — toisin kuin lukemattomissa muissa maissa — saadaan hyvin erinäköinen tulos. Silloin saattaa tulla sellainen vaikutelma, että Suomessa on korkea kokonaisveroaste, mikä ei sinänsä ole kuitenkaan vertailukelpoinen näihin muihin maihin nähden. Otan yhden esimerkin: USA:ta pidetään usein veroparatiisina Suomeen verrattuna. Jos muistetaan, että USA:ssa on ihmisen omalla vastuulla maksaa työttömyysvakuutuksesta, on ihmisen omalla vastuulla maksaa sosiaalivakuutusmaksuja, eläkemaksuja, siellä verotus on huomattavasti Suomea korkeampi. Sama pätee, jos verrataan esimerkiksi yhteisöverotusta. Sen takia toivon, että tässä salissa ei käytetä puheenvuoroja siitä, miten korkea verotus Suomessa on muihin maihin verrattuna. Täällä on käyty keskustelua siitä, onko tämän hallituksen aikana tullut lisää työpaikkoja vai ei. Kannattaa muistaa se, että me kaikki ensinnäkin iloitsemme uusista työpaikoista, se on ilman muuta selvää, niin oppositio kuin hallitus. Se, mitä on tapahtunut tähän mennessä, on tapahtunut kuitenkin edellisen hallituksen toimin. Vasta ensi vuoden alusta tulee voimaan kiky-sopimus. Vasta ensi vuoden alusta tulevat voimaan erilaiset työllisyyslait, joita on säädetty. Ja se kannattaa tietysti muistaa myös siinä kohtaa, kun itse sattuu istumaan hallituksessa, eli näitä häntiä on aina eri hallitukselta toiselle. Pidän aika eriskummallisena sitä, että täällä esimerkiksi keskustalaiset kollegat julistavat epä-älylliseksi sitä, että olemme huolissamme pienituloisten toimeentulosta ja veroratkaisuista pienituloisia koskien. Olen aina ymmärtänyt, että pienituloiset olisivat erityisesti keskustapuoluetta lähellä. Näin ei kuitenkaan sitten taida olla. Vai mitä sanotte siitä, että lopputulema, kun lukee eduskunnan tietopalvelun selkeitä lukuja — tässä on otettu huomioon niin veroratkaisut kuin kaikki muutkin ratkaisut — on se, että ostovoima vähenee kaikkein eniten nimenomaan pienituloisilla? Pienituloiset eläkeläiset ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, ja niistä pienituloisista eläkeläisistäkin kaikkein heikoimmassa asemassa ovat takuueläkkeen varassa olevat eli ne kaikkein pienituloisimmat. (Välihuuto oikealta — Anne Kalmarin välihuuto) Eli tämä on selkeä teksti eduskunnan tietopalvelulta. Se ratkaisee, mitä viivan alle jää, ja valitettavasti näillä päätöksillä sinne jää vähän. Kannatan valtiovarainministeri Orpoa siinä, että yritysverotuksesta tehdään kokonaisarvio. Vain tämän arvion perusteella ja pohjalta pääsemme tekemään aidosti sellaisia ratkaisuja ja toimia, jotka edistävät nimenomaan työllistämistä. Siihen keinovalikoimaan voi kuulua sivukulujen korvaaminen ensimmäisen työntekijän kohdalla tai joitain vastaavia keinoja. Mutta kaikkien, sekä viime hallituksen että tämän hallituksen tekemien, päätösten jälkeen on hyvä kasata kaikki asiat samaan koriin samalle pöydälle ja miettiä, mitkä keinoista ovat olleet tehokkaita, mitkä vähemmän tehokkaita, ja miettiä sitä, miten saamme yritysverotusta kehitettyä siihen suuntaan, että se aidosti kannustaa työllistämään lisää suomalaisia. Jokaisesta uudesta työpaikasta lupaamme iloita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-12-12T17:36:11,2016-12-12T17:41:54,Tarkistettu,1.1 2016_129_76,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Me olemme tässä kuulleet hyvin erilaisia puheenvuoroja, kun me nyt käsittelemme ensi vuoden verotusasteikkoa. Tässä on puhuttu myöskin viennistä, ja tässä on puhuttu myöskin kielipolitiikasta. No, ovatko nämä kytkennässä toisiinsa? Ehkä ovatkin. Edustaja Huhtasaari ilahtui näistä kielikokeiluista, mutta sen minä haluaisin kyllä sanoa, että ulkomailla ei myydä tuotteita suomeksi. Kyllä se on vaan niin, että jos me haluamme, että vienti kasvaa, niin se edellyttää kielten osaamista. Jos katsotaan esimerkiksi vuoden 2015 vientimääriä, niin suurin maa oli Saksa 7,5 miljardilla, kakkosena Euroopassa oli Ruotsi 5,3 miljardilla ja vasta sen jälkeen Venäjä 3,1 miljardin edestä. Eli siinä mielessä ajattelen kyllä, että on tärkeätä, että me jatkossakin pystymme tarjoamaan hyvää ja laadukasta ruotsin kielen opetusta kautta maan, koska silloin kun on nuori ihminen, teini-iässä, on hyvin vaikea tietää, mitä tekee isona. Ja katson kyllä, että siinä mielessä se on tavallaan perusoikeus myöskin suomenkielisille oppilaille, että he saavat tämän mahdollisuuden, jotta he pystyvät sitten aikuisiässä myöskin harjoittamaan liiketoimintaa Ruotsiin menestyksekkäästi. Kyllä minä uskon, että suomalainen, joka lähtee Ruotsiin viemään, pärjää paljon paremmin ruotsiksi kuin jos hän yrittäisi myydä tuotteitaan suomeksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-12T17:41:56,2016-12-12T17:43:43,Tarkistettu,1.1 2016_129_77,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Östman elää nyt vähän menneessä maailmassa. Tosiaan 70-luvulla oli asia näin, että jos sinä halusit päästä isoon vientiyritykseen töihin, niin ruotsin kieli oli täysin välttämätön. Tänä päivänä Ruotsiin myydään englanniksi. Siellä nämä isot vientiyritykset puhuvat englantia. Se, että me opettelemme kaksi marginaalikieltä, tarkoittaa, että se sitten vie tilaa pois joltakin valtakieleltä. (Mikaela Nylanderin välihuuto) Suomenkin on aika eurooppalaistua, kansainvälistyä, ja esimerkiksi Kaakkois-Aasiaan me tarvitsisimme enemmän kielten osaajia, saksan kieli on tärkeä, espanjan kieli on tärkeä, ja meidän olisi nyt syytä astua tulevaisuuteen tästä menneisyyden tilasta. Haluaisin vielä sanoa, että ruotsin kielihän säilyy edelleen mutta vapaaehtoisena. (Eduskunnasta: Juuri näin!) Siihen pitää pyrkiä, se on nykyaikaa, (Puhemies koputtaa) tulevaisuutta ja kansainvälisyyttä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-12T17:43:44,2016-12-12T17:44:48,Tarkistettu,1.1 2016_129_78,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","No niin, nyt ollaan aika kaukana kyllä tuloveroasteikoista, ja menemme takaisin puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_79,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Minusta tuo debatti oli ihan hyvä ja tarpeellinen. Kyllähän se liittyy työllisyyteen ja työllistämiseen, mutta en aio olla eri mieltä puhemiehen kanssa, totesin vain näin. (Jukka Gustafsson: No, mihin unohtui kiinan kieli?) Mutta joka tapauksessa RKP käytti täällä muutamia puheenvuoroja siitä, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen ja hallituksen toimenpiteet päivähoito-oikeuden puolella, esimerkiksi varhaiskasvatuksen hoitajamitoitus, pitäisi peruuttaa. Mutta jos te olette huomanneet, niin kunnat voivat päättää tästä asiasta haluamallaan tavalla. Sehän on mahdollista kunnissa, ja monet kunnat ovatkin käyttäneet tätä, mutta esimerkiksi Hyvinkäällä, josta minä olen kotoisin, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitus otettiin käyttöön, siellä lapset saavat tarveperusteisesti edelleen. Nyt on hyvä muutenkin kuulijoille muistuttaa siitä, että se on kuitenkin jokaisella 20 tuntia viikossa, vaikka vanhemmat olisivatkin kotona. Se, että työkalupakkiin annetaan työkaluja kunnille, lisää heidän itsemääräämisoikeuttaan, niin etten ymmärrä, miksi meidän pitäisi täällä säätää erikseen sellaisesta, että kunnat eivät saa käyttää niitä työkaluja, mitä haluavat, en ymmärrä sitä. Mitä tähän veroasteeseen tulee, niin, edustaja Järvinen, te sanoitte suurin piirtein näin, yritin kirjata oikein, toivottavasti sain: ""Toivon, että täällä ei käytetä puheenvuoroja korkeasta veroasteesta."" Katsoin Veronmaksajien sivuilta määritelmän: ""Veroaste eli kokonaisveroaste on yleisimmin käytetty verotuksen tason mittari eri maissa. Veroasteella tarkoitetaan julkisen sektorin keräämien pakollisten verojen ja veronluonteisten maksujen vuosikertymää suhteessa saman ajan bruttokansantuotteeseen."" Sitten täällä on tämmöinen taulukko, jossa on Suomi, OECD- ja EU-maat. Täällä näkyy erittäin hyvin se, että Suomi menee punaisella tuolla kaikista ylimpänä, on kirein verotusaste, ja sitten täällä on erikseen EU:n 15 maata, jotka ovat alempana, ja sitten ovat OECD-maat. Kyllä minun mielestäni tästä pitää puhua, ja vaikka nyt edustaja Järvinen toivoo, että tästä ei puhuta, niin kyllä siitä puhutaan. (Laura Huhtasaari: Hyvä, Leena!) Sitä minä ihmettelen, että vihreiden puolelta vielä sitten todettiin, että iloitaan jokaisesta työpaikasta, mutta kuitenkin — edustaja Järvinen ei varmaan ollut silloin salissa — kun tuossa edustaja Aallon kanssa kävimme vihreiden vaihtoehtobudjettia ja verotusta hieman läpi, niin teillähän oli sinne työmatkoihin kiristyksiä elikkä kilometrikorvauksen verovähennysten poistoa ja muuta. Ne eivät välttämättä edistä työntekoa muualla kuin ehkä pääkaupunkiseudulla. Nyt on hyvä muistaa, että koko maa pitää pitää asuttuna ja kaikkialla ei ole julkisia kulkuvälineitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-12T17:44:57,2016-12-12T17:48:04,Tarkistettu,1.1 2016_129_80,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa se, mitä edustaja Järvinen totesi siitä, että, se, jos kansalainen itse hoitaa maksut vakuutuksin — esimerkiksi sairausvakuutukset, terveydenhuollon kustannukset, työllisyysvakuutukset, eläkevakuutukset — on tietenkin eri asia kuin jos ne yhteiskunnan kautta hoidetaan, niin tämä on aivan tosiasia, että näitä pitäisi pystyä laskemaan siihen veroasteeseen, vaikka ne usein unohdetaan. Mutta siitä huolimatta kyllä tavoitteenamme pitää olla kohtuullinen veroaste. Todellakin tämä verotaulukko, jota nyt käsittelemme, oli osaratkaisu kiky-sopimuksessa. Se oli valtion vastaantulo, ja minusta se oli sen arvoinen. Ja on hienoa, että tämä kilpailukykysopimus on saatu. Vielä edustaja Adlercreutzille siitä, miten tasa-arvoa voidaan toteuttaa: Mielestäni on erittäin hienoa se, että tämä hallitus viimein teki todellisia tekoja naisten työllistymisen hyväksi. Kun työnantaja, yrittäjä, joka palkkaa henkilön, joka jää sitten äitiyslomalle ja palaa töihin, saa siitä tuon 2 500, yrittäjän ei tarvitse kantaa sitä vastuuta, mikä mielestäni meille kaikille kuuluu. Olisi toki hienoa, jos työmarkkinajärjestöt olisivat pystyneet tämäntyyppisen asian keskenään sopimaan, mutta kun eivät, niin on upea vastaantulo valtiolta se, että vanhemmuuden kustannuksia korvataan. Vielä lyhyesti työllisyyteen liittyen. — Tai joudun varmaankin sinne puhujakorokkeelle siirtymään. Ei ole pitkästi. Miten teemme? (Puhemies: Tule vaan puhujakorokkeelle! — Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) Arvoisa puhemies! Kun luulen, että tässä salissa tullaan vielä työllisyyteen liittyvistä asioista moneen otteeseen keskustelemaan ja paikallisesta sopimisesta, sen mahdollisuuksista ja etenemisestä, haluan jakaa teille pienen pätkän Keskisuomalaisen tämän päivän artikkelia, joka koskee biolaitoksen rakentamista Äänekoskella. Tässä on kyseessä eräs yritys, joka on rekrytoinut työvoimaa puoliksi heikolla menestyksellä sinne Äänekoskelle: ""Työvoimaa yritys on etsinyt itse, sillä Parantaisen mukaan TE-keskus ei voi henkilösuojalain nojalla etukäteen antaa tietoja työttömistä työnhakijoista. Tietoja on saanut vasta siinä vaiheessa, kun työpaikka on tiedossa, mutta usein se on ollut liian myöhäistä."" Pohdittavaa siis tässäkin. Seuraava kohta: ""’Meillä oli alihankinnan kautta kokeilussa kaikkiaan 47 pitkäaikaistyötöntä, nuorta työnhakijaa. Vuokratyöpalvelu Parantainen järjesti omia hakuja, joilla porukkaa saatiin kokeiluun. Työtä olisi ollut tarjolla kaikille, mutta heistä vain 12:ta kiinnosti jäädä töihin. Osa kokeilijoista lähti jo parin päivän jälkeen’, Ville Varis ihmettelee. Telinehommat oppii hänen mukaansa parhaiten tekemällä, joten työtä olisi ollut tarjolla, vaikka takana ei ole pitkää koulutusta."" Kyllä meidän pitää miettiä myöskin keinoja siihen, että se työnteko olisi aina kannattavampi vaihtoehto kuin se, että ei ota työtä vastaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-12-12T17:48:08,2016-12-12T17:52:15,Tarkistettu,1.1 2016_129_81,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_82,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Aivan totta, mutta nyt edustaja Kalmari vain sekoittaa kaksi asiaa, sen, onko ammatillista pätevyyttä, ja sen, onko ammattisuojaa. On todellakin tärkeätä, että meillä on mahdollista, että ihminen voi oppia ammatin myös työn kautta, ja siinä mielessä oppisopimusjärjestelmää tulee kehittää, jotta me saamme työttömyyden kautta kohtaanto-ongelman paremmin blokattua ja sitä kautta valtion kassaan enemmän verotuloja, jotta voimme talousarvioesitystä käsitellä niin, että meillä on positiivinen syke siihen. Mutta en voi olla puuttumatta edustaja Adlercreutzin pettymykseen siitä, että kiky-sopimuksessa ei pystytty sopimaan paikallisesta sopimisesta. Se on varmasti tässä oppositiopuolueitten kesken sellainen erilainen juopa, mistä onkin varmaan hyvä tuolla eduskunnan kuppilassa keskustella, sillä pakottaminen siihen, että työnantajille tulee sellainen oikeus, joka antaa mahdollisuuden kriisitilanteessa alentaa palkkoja, ei edistä työllisyyttä eikä edistä yritystoimintaa. Sanotaanko, että se aiheuttaa markkinahäiriöitä, jos joku huono yrittäjä voi laskea palkkoja pärjätäkseen sille, joka hoitaa paremmin työnsä. On täysin mahdotonta ajatella, (Mikaela Nylander: Eihän siitä ole kyse!) että se on... — Kysymys on juuri siitä, että kaksi kioskia kilpailee keskenään ja toinen hoitaa asiansa hyvin ja toisessa on huono isäntä, joka maksattaa oman kilpailukyvyttömyytensä sillä, että lähtee kriisitilanteessa maksattamaan oman kilpailukykynsä työntekijöiden palkoilla. — Siinä mielessä en voi milloinkaan olla hyväksymässä sellaista paikallisen sopimisen rakennetta. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-12T17:52:16,2016-12-12T17:54:18,Tarkistettu,1.1 2016_129_83,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Muutama huomio, jotka kirjasin tässä osaksi keskustelua. Ensimmäinen on se, että tässä lähdetään ihan perusteista. Kun puhutaan kokonaisveroasteesta, kuten edustaja Järvinen toi esiin, on syytä muistaa, että eri maiden numerot on laskettu eri tavoin. Suomen veroasteessa on laskettu mukaan työeläkemaksut, lisäksi julkisen sektorin itse itselleen maksamat verot ja maksut eivät ole mukana näissä Suomen numeroissa, joita vertaillaan. Jos Suomen numeroista jätetään pois pelkästään yksityiset työeläkemaksut, Suomen veroaste on alle EU:n keskiarvon. Ja jos nuo työeläkemaksut tulkittaisiin ja laskettaisiin veroiksi, silloin 170 miljardin euron työeläkevarat pitäisi laskea julkisiksi varoiksi, ja silloinhan koko tämä velkakeskustelu olisi täysin turhaa. Eli aina pitää muistaa, mitä nämä luvut ovat syöneet sisälleen, ja eri maita voi vertailla keskenään, mutta on hyvä muistaa, että yksi yhteen niitä ei voi verrata, vaan pitää katsoa, mitä verrataan tosiasiassa. Jos kokonaisveroastekeskusteluissa ei ymmärrä, mistä puhutaan, niin silloin syntyy vähän väärinkäsityksiä helposti. Mitä tulee vihreitten vaihtoehtobudjettiin ja siitä käytyyn keskusteluun, niin vihreät ovat esittäneet monta kertaa, että vaikkapa auton käyttö olisi huomattavasti edullisempaa siellä, missä ei ole mitään joukkoliikennemahdollisuuksia, ja kalliimpaa siellä, missä on paljon joukkoliikennemaksuja. Mitä tulee kilometrikorvauksiin, niin kaikki ne todelliset kustannukset, liikkuvat ja pysyvät kustannukset, katetaan aina, mutta siitä ylikompensaatio-osuudesta hieman nipistetään sen takia, että me emme tahdo koulutuksesta, tutkimuksesta, tieteestä, osaamisesta leikata, mutta kun raha ei tule suoraan seinästä, pitää pyrkiä budjetin sisällä tekemään tämmöisiä puhtaasti periaatteellisia arvovalintoja. Tahdon sanoa vielä muutaman asian työllisyydestä. Tulen pönttöön sanomaan ne. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Edustaja voi jatkaa puhujapöntöstä. ] Arvoisa herra puhemies! Keskeisintä olisi tosiaan miettiä, miten työllisten määrää voidaan lisätä ja miten saadaan kansantalouteen tehtyjä työtunteja lisättyä. Se on aivan keskeistä. Sen takia pitäisi pystyä miettimään, miten voimme yhdessä toteuttaa jopa sitä hallitusohjelmaan kirjattua verotuksen kärkihanketta, mikä lähtee verrattain matalista veroasteista ja laajasta veropohjasta, ja miten voisimme yhä enemmän siirtää verotuksen painopistettä pois työstä ja yrittämisestä enemmän kulutukseen ja haittoihin. Joitain tiettyjä hyviä askelia on saatu tehtyä, se on totta, ja niistä kaikki kiitos, mutta taas sitten vastapuolesta on tehty niin paljon toiseen suuntaan siirtoja, että kun katsoo, mitä viivan alle jää, siellä on aika paljon miinusta ja pakkasta. Tärkeintä olisi se, että me voisimme tehdä tässä maassa kokonaisverouudistuksen, jossa voisimme oikeasti mennä näiden kahden kuvaamani verotuksen keskeistä tavoitetta kohti, ja se olisi hirveän keskeistä. Nyt kun katsoo metsälahjavähennystä, perintö- ja lahjaverotusta, raskaan teollisuuden omaa metsälahjavähennystä elikkä päästöhuutokaupan kompensaatiota ja monia muita, ne kulkevat sekä järkevän veropolitiikan että hallituksen itse itselleen asettamien verotuksen tavoitteiden suhteen väärään suuntaan ja ne ovat täysin järkevän, terveen markkinatalouden vastaisia. Sen takia verotuksen kokonaisuudistus olisi järkevä saada aikaan. Se voitaisiin toteuttaa vähän samalla tapaa kuin Hetemäen verotyöryhmä aikoinaan. Hetemäen verotyöryhmän suurin ongelma oli siinä, että se tuli aikaiseksi ja valmistui kolme kuukautta ennen vaaleja, ja kaikki irtisanoutuivat siitä. Minä näkisin, että nyt on ihan hyvä mahdollisuus, koska hallitus tekee — kiitos siitä hallitukselle — yritysverotukseen uutta remonttia, ja sen yritysverotusraportin pitäisi tulla muistaakseni tuossa tammikuun loppupuolella. Sitä työtä voitaisiin jatkaa sillä tapaa, ettei käytetä pelkästään yritysverotusta, katsotaan myös suorat verotuet ja yritetään mennä kohti niitä laajoja mutta verrattain matalia veropohjia. Tämän voisi toteuttaa parlamentaarisesti, tämmöinen Hetemäen verotyöryhmä numero 2. Sen voisi tehdä niin, että koko eduskunta olisi mukana siinä ja se taimattaisiin, aikataulutettaisiin sillä tapaa, että se tulisi valmiiksi vaikka ensi vaalikauden puolivälissä, jotta vaalien pelko ei tyrmäisi kaikkia hyviäkin esityksiä. Se olisi hirveän järkevää. Asuntopolitiikassa pitäisi tehdä paljon asioita eteenpäin. Itse asiassa, kun katsoo kasvukeskuksia, kaupungistumisen megatrendiä, on selvä asia, että huono asuntotilanne on myös kehityksen jarru. Sen takia pitäisi pystyä katsomaan vaikka asuntojen varainsiirtoveroa uudestaan, pitäisi pystyä rakentamaan enemmän, tekemään enemmän seudullista kaavoitusta ja tekemään monia semmoisia järkeviä asioita, millä voitaisiin tehdä enemmän kohtuuhintaista asumista, koska unelma kohtuuhintaisesta asumisesta karkaa yhä kauemmaksi monelta ihan tavalliselta ihmiseltä. Asuntopolitiikassa toki pitäisi pystyä myös miettimään meidän asumistukijärjestelmäämme. Siinäkin pitäisi palata vähän niin kuin SATA-komitean vanhempaan työhön ja miettiä sitä, miten sosiaaliturvaa uudistetaan, niin että voisi vähän pienemmän osan korvamerkitä suoraan asumiseen ja isomman sosiaaliturvan perusosaan, ja siten aina kun tehdään hyvää, tarkoitetaan hyvää. Nyt kun nostetaan asumistukea, niin se käytännössä valuu taas sitten vuokrien nousuun. Sosiaaliturvassa pitäisi mennä aina sitä kohti, että kaiken työn tekeminen ja vastaanottaminen olisi aina kannattavaa, ja siihenhän perustulo pyrkii. 300 euron puskuriosat ovat olleet hyviä alkuja, ja sitä voidaan toteuttaa, ottaa pieniä askelia kohti perustuloa, se auttaa työllisyyttä varmasti. Aivan varma asia on, että työmarkkinoilla tarvitaan joustoja. Minun mielestäni on ikävää, että eduskuntakeskusteluissa siitä, kun sanoo pelkän sanan ""paikallinen sopiminen"", on tullut mörkö. Kysymys on siitä, mitä sillä paikallisella sopimisella tarkoitetaan. Se pitää aina tehdä työntekijät osallistavalla tavalla, voidaan käyttää esimerkiksi Saksan yritysneuvostomallia. Se on kollektiivinen, tavallaan työntekijöiden oma pääluottamusmies, ja toimii hirmuisen hyvin. Tärkeätä on se, että luottamuksen tasapaino säilyy siinä. Se on ehkä se keskeisin asia. Malleja on monenlaisia. Nyt eduskunnassa käsitelty hankintalaki on iso asia. Me teemme monen kymmenen miljardin euron julkisia hankintoja joka ikinen vuosi, ja miten niitä voidaan kohdentaa enemmän paikallistaloutta tukemaan? Siinä on paljon hyviä asioita. Energiaremontin osalta: minkä takia käytetään jopa kestävyysvajeen verran vuosittain siihen, että tuodaan fossiilisia polttoaineita Suomeen, kun voitaisiin pistää ne eurot tukemaan kotimarkkinakysyntää ja tukea suomalaista työtä aina suunnittelusta lopputuotteeseen asti? Tässä oli tämmöinen ratkaisukeskeisempi puheenvuoro.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-12T17:54:19,2016-12-12T18:01:35,Tarkistettu,1.1 2016_129_84,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","No niin, jatkamme nyt puhujalistaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_85,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Mielestäni hämmentävä keskustelu on summattavissa siihen, että mikäli vastustaa tätä tuloveroasteikkoa, vastustaa samalla kilpailukykysopimusta ja sitä kautta koko suomalaista sopimusyhteiskuntaa. Minun mielestäni olisi varsin hyvä nyt kyllä, että oppositio kertoo äänestäjilleen, oletteko te nyt todella kilpailukykysopimuksen kannalla vai ettekö te ole. Hämmästelen myös tätä OECD-tilastojen väittämistä virheellisiksi. Se on kuitenkin parasta vertailutietoa, (Leena Meri: Kyllä!) jota meillä on olemassa, ja näiden tietojen pohjalta Suomen kokonaisveroaste on lähes 10 prosenttia korkeampi kuin OECD-maiden keskitaso. (Leena Meri: Hyvä, että te tiedätte paremmin!) Muutenkin on hyvä muistaa tässä verokeskustelussa, että meillä on Suomessa jo tilanne, jossa parhaiten ansaitseva 10 prosenttia maksaa noin 70 prosenttia ansiotuloverokertymästä. Tällainen tilanne alkaa näkemykseni mukaan kyllä lähenemään jo sosialismia, ja tietysti ymmärrän, minkä takia se miellyttää ainakin suurta osaa vihervasemmistoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-12-12T18:01:43,2016-12-12T18:02:51,Tarkistettu,1.1 2016_129_86,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ilman vientiä ei veroja tarvitse kerätä. Ja kyllä on pakko ihan lyhyesti kommentoida tätä kielikokeilun tuuletusta, jonka saimme kuulla. Varmaan itänaapurissakin iloitaan, mitä enemmän vieraannumme muista Pohjoismaista, jotka ovat elintärkeitä vientimarkkinoita meille. Pelkällä suomen kielellä ei hirveästi ole tavaraa, palveluita maailmalle myyty eikä haettu rahaa hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi. Edustaja Östman ehti lähteä mutta kertoi myös terveisiä, että siellä vanhanaikaisessa maailmassa, Pohjanmaalla, kuitenkin viedään enemmän kuin viidessä vähiten vievässä maakunnassa yhteensä. Näillä rahoilla rahoitetaan palveluita. Minua harmittaa, että tätä hallitusta ei kiinnosta vientiteollisuuden toimintaedellytysten kehittäminen, ei millään tavalla. Se nähtiin tänään viimeksi äänestyksessä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja siihen palataan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-12-12T18:02:54,2016-12-12T18:03:44,Tarkistettu,1.1 2016_129_87,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Värderade talman! Muutama sana veroasteikosta. Työllistävämpi veroasteikkomuutosvaihtoehto löytyy RKP:n varjobudjetista, johon hallituspuolueet mielellään saavat tutustua. Edustaja Kalmari otti puheeksi tämän 2 500 euron maksun äitien työnantajille. Se on toki hyvä asia mutta taas esimerkki siitä, miten ei uskalleta tehdä rakennemuutoksia silloin, kun helppo laastari on käytettävissä, eli nähdään ongelmat, niihin ei uskalleta tarttua vaan yritetään keksiä paikallisia, pieniä lievityksiä. Jos nähdään, että tämä on oikea ongelma, niin kuin se on, ainoa pitkän tähtäimen järkevä ratkaisu sille on, että pohditaan näitä vanhempien rooleja ja naisten asemaa työmarkkinoilla noin isossa kuvassa. Tämä on pelkkä laastari, jolla ei isoa kuvaa muuteta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-12T18:03:44,2016-12-12T18:04:45,Tarkistettu,1.1 2016_129_88,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun nyt puhutaan näistä kokonaisvaikutuksista, niin yksi sellainen, mitä nyt ei ole vielä tässä käsitelty juurikaan, on nämä reformit työttömyysturvaan. Nehän ovat vain pelkästään leikkauksia. Haluaisin tietää, hallitus ja hallituspuolueet, onko nyt laskettu niiden kustannusvaikutuksia, koska kun työttömyysturvaa leikataan, ihmiset joutuvat siirtymään luukulta toiselle eli silloin mennään sosiaaliluukulle, koska joka tapauksessa eläminen kaikille maksaa. Kustannusvaikutukset olisivat äärimmäisen tärkeitä tehdä aina silloin, kun tehdään erilaisia verouudistuksia tai erilaisia reformeja, varsinkin jos reformi Suomessa tarkoittaa tai siis on synonyymi sanalle ""leikkaus"". Leikkaushan tarkoittaa taas sitä, että ihmisten elämisen mahdollisuuksia leikataan. Näissä verohelpotuksissa ei myöskään eläkeläisten verotusta vieläkään tuoda palkansaajien verotuksen kanssa samalle tasolle, mikä on erittäin harmillista, koska eläkkeet ovat Suomessa varsin pienet. Joudutaan tulemaan todella pienillä summilla toimeen, ja sitten jos verotus on vielä huomattavasti kovempaa kuin palkkatyössä, niin eihän se varmasti mukavalta tunnu. Kun siihen lisätään sitten lääkeleikkaukset, mitä meillä on tullut nyt, niin ei ole eläkeläisen osa Suomen maassa tällä hetkellä helppo. Jotenkin toivoisin, että jostakin tulisi semmoinen edes pieni inhimillisyys kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kohtaan, että se hieman edes lämmittäisi heitä ja että hekin voisivat tuntea, että tämä Suomi on hyvä maa asua ja elää, voisivat tuntea, että me teemme täällä yhdessä jotakin. Mutta näyttää siltä, että tällä hetkellä tämän hallituksen kanssa se on aika vaikeaa. Kylmää on politiikka, todella kylmää",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-12T18:04:47,2016-12-12T18:06:47,Tarkistettu,1.1 2016_129_89,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Muutama kommentti täällä esille nousseisiin kysymyksiin: Ensinnäkin liittyen kokonaisveroasteeseen on hyvä huomioida se, että kaikissa Pohjoismaissa on suhteellisen korkea kokonaisveroaste, mikä johtuu siitä, että meillä täällä on käytössä edelleen jonkunlainen hyvinvointivaltion malli, joka pitää sisällään kattavan julkisten palveluiden järjestelmän ja kattavan sosiaaliturvan, ja siitä, että me täällä myöskin maksamme vähemmän itse esimerkiksi koulutuksesta ja päivähoidosta kuin mitä tehdään monissa muissa maissa, joissa näitä palveluita ei ole samalla tavalla järjestetty kaikkien kansalaisten saavutettaviksi. Sitten vielä kommentti liittyen kilpailukykysopimukseen ja paikalliseen sopimiseen: Hallitus teki nyt sinänsä valinnan, kun lähti kilpailukykysopimuksessa näin voimakkaasti hakemaan palkanalennuksia, lähti mukaan tähän palkkakilpailuun. Tämän koko pakkolakiesitys- ja kilpailukykysopimusprosessin kautta hallitus myöskin tuhosi luottamusta työmarkkinaosapuolten välillä ja sitä kautta myöskin tuhosi mahdollisuudet saada aikaiseksi kunnianhimoisen ratkaisun paikallisen sopimisen edistämisen osalta. Paikallista sopimistahan tehdään Suomessa jo tällä hetkellä. Sitä on mahdollista kehittää myöskin työehtosopimusjärjestelmäpohjaisesti. Siinä olisi varmasti ollut mahdollisuutta saada jonkunlaista yhteisymmärrystä niin työntekijä- kuin työnantajapuolen välille, mutta käytännössä hallitus halusi mieluummin painottaa tätä käsittämätöntä palkanalennuslinjaa ja sai sitten kilpailukykysopimuksensa, joka ei mielestäni edistä sellaista kilpailukykypolitiikkaa, mitä Suomen kaltaisessa maassa pitäisi tehdä, ja jossa leikataan koulutuksesta ja osaamisesta ja samanaikaisesti lähdetään mukaan palkkakilpailuun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-12T18:06:48,2016-12-12T18:08:40,Tarkistettu,1.1 2016_129_90,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Palaan nyt kuitenkin vielä näihin tilastoihin. Ymmärsin, että edustaja Andersson ainakin on ilmeisesti lukenut näitä samantyyppisiä tilastoja, ja jos ymmärsin oikein, niin hän ei ainakaan kiistä näitä tilastoja. Minua huvittaa tämä, että vihreät toteavat, että nämä tilastot ovat heidän mielestään niin sanotusti vähän niin kuin huuhaata. Näitä käyttää kuitenkin Veronmaksajain Keskusliitto, ja nämä on laadittu Tilastokeskuksessa, ja näissä on verrattu tätä vuosikertymää ja nimenomaan bruttokansantuotteeseen. Siihen eivät liity työeläkerahastot minun käsittääkseni mitenkään. Haluaisin nyt kysyä, että mitäs tilastoja vihreät käyttävät ja onko heillä joku oma suuri viisaus, miten he näitä lukuja kiistävät, mitä valtakunnallisesti kaikki muut käyttävät — ehkä heillä on nyt sitten suurempi viisaus takataskussaan. Haluaisin muistuttaa, että seitsemään vuoteen ei ole ihmisten työtuloverotusta alennettu. Kyllä se on minun mielestäni ihan hyvä asia. On monia pieni- ja keskituloisia ihmisiä, jotka ovat todella odottaneet joskus elämässänsä, että tulisi nyt vuosikausiin edes pieni veronalennus minullekin. Ja tuosta, mitä minun piti nyt ihmetellä — onko edustaja Strand vielä täällä: Hän puhui siitä, että hallitus ei ole jotenkin kiinnostunut kilpailukyvystä ja StV:n kokouksessa oli joitakin kilpailukykyyn liittyviä asioita. Siellä oli mielestäni Vaasan ja Seinäjoen sairaaloihin liittyvä päivystysasetus ainakin, mutta miten tämä nyt liittyy jo Suomen kilpailukykyyn? Minusta tämä oli hieman mielenkiintoista. Kielikokeilun osalta haluaisin sitten kertoa sellaisen asian, että Lukiolaisten Liitto on tänä syksynä antanut lausunnon, jossa he toivovat vapaaehtoista kielikokeilua. Olen Hyvinkäällä kaupunginvaltuustossa, ja samoin meillä nuorisovaltuusto on antanut tämänsuuntaisen lausuman. Elikkä ettekö te halua kuulla niitä ihmisiä, keitä nämä päätökset koskettavat?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-12T18:08:46,2016-12-12T18:10:43,Tarkistettu,1.1 2016_129_91,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Nyt annan vastauspuheenvuorot edustajille Andersson ja Strand. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Mutta samalla huomautan, että käsittelemme tuloveroasteikkoja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_92,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vielä tästä kokonaisveroasteesta: Tosiaan sanoin, että maissa, kuten Pohjoismaissa, joissa on kattava järjestelmä julkisia palveluita, kattava sosiaaliturvajärjestelmä, totta kai on veroaste myöskin korkeampi kuin monissa muissa maissa. Mutta tästä syystä ei myöskään ole mielekästä verrata maita puhtaasti perustuen kokonaisveroasteeseen vaan pitää samalla myöskin huomioida meidän erilaiset yhteiskuntamallit ja mitä kaikkea me Suomessa saamme tällä suhteellisen korkealla veroasteella. Täällä meillä on muun muassa maksuton koulutus, joka on äärimmäisen tärkeää niin maan elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn näkökulmasta kuin myöskin tasa-arvon näkökulmasta. Ja kyllä minä mieluummin kustannan ja rahoitan meidän koulutusjärjestelmää verojen kautta kuin sellaisella tavalla, että alennetaan veroja mutta siirretään maksuvastuuta laajemmassa mittakaavassa sitten kotitalouksien ja yksilöiden harteille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-12T18:10:53,2016-12-12T18:11:52,Tarkistettu,1.1 2016_129_93,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jos edustaja Meri jaksaa kuunnella, siteeraan tässä Wärtsilä Finland Oy:n toimitusjohtajaa liittyen tähän päivystysasiaan. Otan pari sitaattia: ""Toivon, että tässä asiassa tarkastellaan myös elinkeinoelämälle tärkeitä tosiasioita."" Sitten jatkuu: ""Keskussairaalalla on merkittävä rooli tässä ekosysteemissä, eikä sen asemaa pidä heikentää, vaan päinvastoin sitä on vahvistettava tulevien vuosien kasvuodotuksia silmällä pitäen."" Eivätkö vientifirmojen kasvuodotukset kiinnosta? Ne tuovat huomattavasti enemmän miljardeja kuin mitä se sairaala maksaa. Rahoitetaan siis myös muita sairaaloja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-12-12T18:11:52,2016-12-12T18:12:29,Tarkistettu,1.1 2016_129_94,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","No, en tiedä, mihin nämä yksittäiset kommentit nyt liittyivät, mutta jos tästä edustaja Strand vetää sen johtopäätöksen, että hallitusta ei kiinnosta kilpailukyky, niin kyllä minä sanon, että aika heikoilla jäillä ollaan perusteluiden kanssa, jos ne vedetään tästä yhdestä jostakin kommentista, mistä minä en tiedä edes, mihin se liittyy. (Joakim Strand: Tähän se liittyy!) Totta kai julkisella sektorilla on tilauksia ja näin poispäin, mutta jos meillä tehdään rakenneuudistusta ja sote-uudistusta, niin siellä on sitten uusia malleja ja uusia tilaisuuksia. Minun mielestäni tämä on nyt niin kaukaa haettu jo, että minä en oikein ymmärrä, miten tämä tähän liittyy, mutta jos edustaja Strand näin kokee, niin olkoon näin — minä en tästä jatka enempää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-12T18:12:31,2016-12-12T18:13:12,Tarkistettu,1.1 2016_129_95,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Arvoisa herra puhemies! Nostan tämän keskustelun tasoa huomattavasti enkä käytä enempiä sanoja. (Naurua),Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-12T18:13:14,2016-12-12T18:13:25,Tarkistettu,1.1 2016_129_96,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minusta tuntui jo tässä aiemmin keskustelun aikana, että kaikki on tästä aiheesta sanottu täällä useassa käsittelyssä, mutta en nyt voi olla puuttumatta tähän vihreiden, taisi olla edustaja Järvinen, esilletuomaan veroasteen määritelmään — kun täällä on puhuttu korkeasta veroasteesta ja siitä, että OECD-vertailussa Suomen veroaste on kymmenisen prosenttiyksikköä korkeampi kuin OECD-maissa. No, nythän tässä määritelmässä tosiaan suhteutetaan verot ja veronluonteiset maksut bruttokansantuotteeseen, ja vihreiden mukaan tässä laskelmassa pitäisi jollain tavalla huomioida myös työeläkerahastojen varallisuus. Mielestäni tämä vihreiden ehdotus ei ole kyllä mielekäs määritelmä, koska tämä bruttokansantuotehan on virtasuure ja tämä työeläkerahastojen varallisuus taas on varantosuure, ja näin ollen toistankin edustaja Meren vihreille esittämän hyvän kysymyksen: millä tavalla he muuttaisivat OECD:ssä yleisesti hyväksyttyä ja käytettyä veroasteen määritelmää? Sitten toinen asia vielä, minkä tässä puheenvuorossani tuon lyhyesti esille: Nythän eduskunta tällä hallituksen päätöksellä on lieventämässä viime vaalikaudella säädettyä raippaveroa hieman eli eläketulon lisäveron tulorajaa korotetaan 2 000 eurolla ja lisäveroprosenttia alennetaan 6 prosentista 5,85 prosenttiin. Monelta eläkeläiseltä on tullut tästä viime kaudella tehdystä, mielestäni, voisinko sanoa, kohtuuttomasta veronkiristyksestä palautetta, ja nyt tätä raippaveroa tämän hallituksen päätöksellä hiukan kohtuullistetaan, ja näin ollen eläkeläisten verotus lähenee palkansaajien veroastetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-12T18:13:31,2016-12-12T18:15:30,Tarkistettu,1.1 2016_129_97,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sanon vielä kerran: Ensinnäkään omassa puheenvuorossani en maininnut sanallakaan työeläkerahastojen varallisuudesta yhtään mitään. Mutta sanon painokkaasti sen, että kun verrataan eri maiden kokonaisveroasteita, kannattaa muistaa, että ne luvut pitävät sisällään hyvin erilaisia asioita. Kun Suomessa veroluonteisina maksuina maksamme työeläkemaksuja, työttömyysvakuutusmaksuja täysimääräisesti toisin kuin monessa muussa maassa, niin jo näistä syistä luvut ovat vain helposti huonosti verrattavissa, ne ovat erilaisia. Kun vielä muistetaan edustaja Anderssonin esiintuomat seikat siitä, että meillä on lähes maksuton koulutus, meillä on vahvasti kompensoitu päivähoito, meillä on erittäin vahvasti kompensoitu vanhustenhoito verrattuna moneen muuhun maahan, niin nämä luvut ovat vain huonosti verrattavissa. Se, pitääkö suomalaista veroastetta korkeana vai matalana, on enemmän poliittinen kysymys — siitä en lähde riitelemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-12-12T18:15:33,2016-12-12T18:16:43,Tarkistettu,1.1 2016_129_98,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Seurattuani ja kuunneltuani nyt tätä monella tapaa varsin ansiokasta verokeskustelua kokonaisveroasteesta haluan yhden näkökulman sanoa. Täällä eräs edustaja totesi, että korkea verotus on sosialismia, mutta jos ei nyt ruvettaisi joulun alla keskustelemaan tästä sinällään mielenkiintoisesta käsitteestä. Franklin D. Roosevelt 30-luvulla Yhdysvalloissa vaikean laman aikana nosti kaikkein korkeimmat veroasteet 90 prosenttiin kaikkein rikkaimpien kohdalta. Ja ei varmaan ollut Yhdysvallat silloin likelläkään sosialismia. Tämän päivän johtava teoreettinen talouspoliittinen kirjailija Thomas Piketty esittää 2 miljoonan painoksen saaneessa kirjassaan merkittävää varallisuusveron korotusta kaikkein rikkaimmille, ja myöskin veronkorotusta, ja hänkään ei tiettävästi ole sosialisti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-12T18:16:47,2016-12-12T18:18:06,Tarkistettu,1.1 2016_129_99,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Keskitytään edustaja Aallon puheenvuoroon.] Arvoisa puhemies! Hyvin lyhyesti kaksi asiaa tästä kokonaisveroasteesta: Kuten edustaja Järvinen toi esiin, toki saa ja voi vertailla, mutta kun kokonaisveroastetta eri maiden välillä verrataan, se ei kerro kovin paljoa, koska eri maissa lasketaan niin eri asioita sisään. Se keskeisempi, se periaatteellinen kysymys on — sen voi kiteyttää vaikka näin: tonni käteen Jenkeissä on hyvin eri asia kuin tonni käteen Suomessa, koska Suomessa on katettu niin monet ihmisen perustarpeet yhteisillä veroilla, toisin kuin vaikkapa Jenkeissä. Ehkä tämä riittänee havainnollistamaan tätä koko asiaa. Edustaja Saviolle sanon vain sen, että siinä puheenvuorossani oli mainittu, että ""jos"" työeläkemaksut laskettaisiin veroluonteisiksi maksuiksi, vain havainnollistamaan tätä tilannetta, että miten niitä voi myös tulkita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-12T18:18:06,2016-12-12T18:19:09,Tarkistettu,1.1 2016_129_100,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Adlercreutz otti esille, että meidän pitäisi perua tämän subjektiivisen päivähoidon varaus. Tämähän on älyttömän hyvä päätös. Sitä ei missään nimessä tule perua, koska se on erittäin hyvä päätös. Keltikangas-Järvinen, asiantuntija, sanoo näin: ""Jos kotona on 1-vuotias tuttisuu konttaamassa, kannattaisi miettiä, mitä on se varhaiskasvatus, jota se pieni tarvitsee, jota ne vanhemmat eivät voi hänelle antaa."" Jos otamme huomioon, että vanhempi tai vanhemmat ovat kotona, niin minkä ihmeen takia yhteiskunnan tulisi hoitaa pieniä lapsia, joiden on parempi olla (Jari Myllykoski: Kielikylpy!) kotona? Erityisesti olen sitä mieltä, että jos 7-vuotiaalle riittää 19 tuntia koulussa, niin minkä takia 2-vuotiaan pitäisi olla 40 tuntia viikossa päiväkodissa, jos vanhemmat tai vanhempi on kotona?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-12T18:19:09,2016-12-12T18:20:08,Tarkistettu,1.1 2016_129_101,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","No niin, laaja-alainen keskustelu tuloveroasteikosta on... (Hälinää) Pyydän anteeksi, vielä edustaja Myllykoski.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_102,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Perun edelliset vaitiolopuheeni, ja täytyy kyllä vastata edustaja Huhtasaarelle. Kun kuulin tässä näistä sosialismipuheista ja nyt tästä, mikä on varhaiskasvatuksen rooli, niin kyllä minä toivoisin, että meillä kokonainen kielten opiskelu — joka talousarviossa sinällään tulee esille myös, kun puhutaan veroasteista — on sitä, että meillä pitäisi jo varhaisopetuksessa olla kielten opetusta. Meidän pitäisi antaa niitä kielikylpyjä siellä — kun te pohditte, minkä takia esiopetus on tärkeää. Otetaan ihan uusi suunta ja kansainvälistytään sitä kautta, jotta tämmöiset kädelliset oppijat, jotka ovat lukihäiriöisiä (Mikaela Nylander: Kannatamme! — Eva Biaudet: Pois keskiajalta!) edustaja myllykoskia, voisivat saada sitä opetusta silloin, kun se on tarttuvampaa, jo siellä varhaiskasvatuksen vaiheessa. Siinä mielessä voin vaalipiirini edustaja Huhtasaaren kanssa olla oikein raikkaasti eri mieltä hänen näkemyksistään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-12T18:20:15,2016-12-12T18:21:23,Tarkistettu,1.1 2016_129_103,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Sitten edustaja Huhtasaari, mutta pyydän nyt, että keskustelu keskittyy tähän tuloveroasteikkoasiaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_104,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jos sallitte, niin vastaan tähän kysymykseen.  —  Kun  meillä  tässä  korkean  verotuksen  maassa, jota korkeammat veroasteet OECD:n mukaan on Tanskalla, Ranskalla ja Belgialla, on verovaroin tällainen päiväkotijärjestelmä, niin eihän se millään tavalla poissulje sitä, etteikö siellä voisi antaa kielikylpyä sen 20 tuntia viikossa, mikä on jokaiselle lapselle mahdollista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-12T18:21:30,2016-12-12T18:22:04,Tarkistettu,1.1 2016_129_105,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minun on kyllä pakko todeta nyt näihin edustaja Huhtasaaren puheisiin, että te olette ollut itse hyväksymässä viikko sitten sivistysvaliokunnan mietinnössä lauseet: ""Tällä hetkellä suomalaiset lapset osallistuvat kuitenkin varhaiskasvatukseen muita OECD-maita ja muita Pohjoismaita huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi TITA-tutkimuksen mukaan suomalaislapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten, jos se aloitetaan 1—3-vuotiaana. Nämä lapset pärjäävät"" — siis tutkimuksen mukaan — ""koulussa paremmin, jatkavat toisen asteen koulutukseen, menevät lukioon ja opiskelevat yliopistossa useammin kuin varhaiskasvatuksen myöhemmin aloittaneet tai esiopetusikään saakka kotihoidossa olleet."" Sanon kuitenkin omana käsityksenäni lopuksi sen, että kyllä minä ymmärrän sen, että (Puhemies koputtaa) yksivuotiaitten kohdalla kotona oleminenkin on sinällään arvokasta, mutta kannattaa perehtyä tähän tieteelliseen tutkimukseen eikä puhua ja käyttää totuutta säästeliäästi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-12T18:22:06,2016-12-12T18:23:18,Tarkistettu,1.1 2016_129_106,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että tästä varhaiskasvatuksesta voidaan puhua myöhemmin illalla, kun tulee erillinen pykälä. Mutta minä haluaisin nyt vain kysyä perussuomalaisilta, oletteko tietoisia, että te istutte hallituksessa, jonka virallisena tavoitteena hallitusohjelman myötä on lisätä lasten osuutta varhaiskasvatuksessa. Se on hallituksen virallinen linjaus ja tavoite, ja voidaan tietysti kysyä, miksi. Siksi, että se on koettu hyväksi, mainioksi keinoksi lapsille kehittyä ja kasvaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-12-12T18:23:18,2016-12-12T18:24:03,Tarkistettu,1.1 2016_129_107,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Puheenvuoroja voi pyytää P-painikkeella.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_108,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tätä edustaja Gustafssonin esilleottamaa tutkimusta Keltikangas-Järvinen kommentoi näin: ""Viime päivinä paljon keskustelua herättänyt tutkimus kertoo vain sen, että koulutettujen vanhempien lapset kouluttautuvat pitkälle. Korrelaatio aikaisen päivähoitoonviennin ja kouluttautumisen välillä hävisi, kun mukaan tuli toinen selittäjä eli vanhempien koulutus."" Se, jos Suomessa ovat lapset vähemmän päiväkodeissa, ei kyllä oppimistuloksissa näy. Meillä on erittäin hyvät oppimistulokset, ja näitä maksuja pienennetään, joten kyllähän tässä myös on mahdollisuus viedä päivähoitoon. Olen jo sanonut, että tätä päivähoito-oikeutta ei olla viemässä pois, me olemme rajoittamassa sitä 20 tuntiin viikossa. (Mikaela Nylander: Te olette jo rajoittaneet!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-12T18:24:03,2016-12-12T18:24:53,Tarkistettu,1.1 2016_129_109,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun täällä keskustellaan verotuksesta ja siitä, mihin verorahoja käytetään ja mikä on kohtuullinen taso, niin mielestäni voidaan varmasti keskustella hyvin monesta kohteesta, joissa joskus voi olla kyseenalaista se, onko järkevää käyttää verorahoja. Mutta kyllä nyt ainakin voi sanoa, että meillä on varaa ja meillä pitää olla sellainen veroaste, että me voimme kustantaa sen, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja että kaikilla lapsilla olisi sellainen peruskoulutus, jossa he oppivat maan molempia kotimaisia kieliä sekä hyvin monia muitakin kieliä. Meillä ei ole varaa jättää joitakin nuoria ja lapsia ulkopuolelle. Hallituksen linja tarkoittaa sitä, että juuri ne lapset, jotka tarvitsevat kaikkein eniten tukea koulusta, varhaiskasvatuksesta, jätetään heikoille. Sitä hallitus tekee. (Toimi Kankaanniemi: Miten niin?) Kovaa, kylmää politiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-12-12T18:24:54,2016-12-12T18:25:54,Tarkistettu,1.1 2016_129_110,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Otan tässä nyt muutamia kantoja esille, kun täältä RKP:sta tulee kovia syytöksiä, että hallitus ei välitä varhaiskasvatuksesta eikä tue perheitä. Ensinnäkin siis, kaikilla lapsilla on tällä hetkellä 20 tuntia sitä varhaiskasvatusta, jos vanhemmat haluavat sitä käyttää. Erityistarpeissa olevat lapset saavat sitä. Esimerkiksi meillä Hyvinkäällä on laadittu hyvin kevyt menettely, elikkä hyvin helposti perheen pyynnöstä sen saa. En oikein ymmärrä edustaja Biaudet’n näkemystä siitä, että emme tue ja että olemme jotenkin jättäneet perheet heikoille. (Eva Biaudet: Kyllä!) — No, se on teidän näkemyksenne, te tulkitsette, miten haluatte. Sitten täällä äskeisessä puheenvuorossa — edustaja Myllykosken puhuessa — kuului, että siirtykäämme kansainvälisyyteen, just tässä varhaiskasvatuksessa. Siis minä en ymmärrä, onko se kansainvälisyyttä, että lapsi laitetaan joka päivä hoitoon pitkäksi päiväksi, jos vanhemmat vaikka haluavat pitää hänet kotona. Minä olen saanut jo yhteydenottoja siitä, että vanhemmat kokevat, että he ovat huonoja ihmisiä, jos he eivät halua koko aikaa viedä tarhaan vaan haluavatkin elää kotona lastensa kanssa. Täytyy nyt muistaa, minkälaista signaalia me täällä annamme: että perhe, joka haluaa kasvattaa lapsensa kotona koulu-ikään asti, ei ole kansainvälinen ja heidän lapsensa on (Mikaela Nylander: Eihän siitä ole kysymys!) tuomittu syrjäytymiseen. Ihan oikeasti ihmiset kokevat ahdistuneisuutta tuosta moralisoinnista, kun te moralisoitte heitä ja määräätte, (Mikaela Nylander: Hän puhui kielikylvystä!) mitä täällä pitää tehdä. Ja sama se on tämän kaksikielisyyden kanssa: monilla pojilla on vaikeuksia koulussa oppia kieliä, ja te kerrotte täällä, että se on hieno asia ja se pitää ehdottomasti säilyttää ja lapset pakottaa, vaikka he eivät itse haluaisi, vaikka he itse antavat lausuntoja, että vanhemmat päättävät. Ettekö te aina korosta sitä, että pitää (Eva Biaudetin välihuuto) kuulla? Ja sitä paitsi 70—80 prosenttia kansalaisista hyväksyi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoituksen. Mutta RKP tietää parhaiten, mitä Suomen kansa haluaa, eivät nuoret eivätkä muut. (Eduskunnasta: Se on totta!) — Aivan. (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-12T18:25:54,2016-12-12T18:28:00,Tarkistettu,1.1 2016_129_111,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä puheenvuoro edustaja Mereltä. Asiahan on monta kertaa myös niin, että moni haluaisi hoitaa lapsensa 3-vuotiaaksi kotona mutta ei ole varaa hoitaa, on pakko mennä töihin. Näinkin päin meillä on tilanteita. Jos me nyt vertaamme — edustaja Biaudet otti esille sen, kun Ruotsissa lapset ovat paljon enemmän päivähoidossa — Pisa-tuloksia, niin Suomessa Pisa-tulokset ovat paremmat kuin Ruotsissa. Lisäksi ne kaikkein heikoimmat ja ne lapset, jotka tarvitsevat enemmän kuin 20 tuntia viikossa, saavat sen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-12T18:28:00,2016-12-12T18:28:42,Tarkistettu,1.1 2016_129_112,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Nylander huomautti perussuomalaisille, että puolue on nyt hallituksessa — ja niin tosiaan on, kyllä me sen tiedämme. Nyt puhuttaessa tästä varhaiskasvatuksesta yritän sitä hiukan lähentää tähän tuloveroasteikkokäsittelyyn. Hallituksen alkuperäinen esityshän oli se, että päivähoitomaksut hieman nousevat, mutta nyt budjettiriihen yhteydessä tätä päätöstä kyllä parannettiin merkittävästi. Eduskunta nyt sen täällä myös hyväksyy sellaisenaan: että 2 200 euroa kuukaudessa bruttona käteen saavien yksinhuoltajien, joilla on yksi tai kaksi lasta, päivähoitomaksut alenevat peräti 60 euroa kuukaudessa. (Mikaela Nylander: Se on hyvä!) Mielestäni tämä on kyllä erittäin merkittävä kädenojennus näille kaikkein pienituloisimmille yksinhuoltajaperheille. Sehän tarkoittaisi käytännössä lähes 3 prosenttiyksikön veronalennusta heille. Ja muissakaan tuloluokissa nämä päivähoitomaksut eivät nouse, joissakin tapauksissa alenevat myös korkeammissa tuloluokissa. Eli kyllä tämäkin lisää työnteon kannustavuutta huomattavasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-12T18:28:42,2016-12-12T18:29:58,Tarkistettu,1.1 2016_129_113,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_129_114,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tätä puheenvuoroa olen odottanut kohtalaisen pitkään. — Jos hallitusohjelmasta poistuu asioita reilun vuoden kuluttua, oppositiolla on syytä tyytyväisyyteen, mutta makeisveron osalta näin ei ole. Se kuului hallituksen ohjelmaan, ja nyt se poistuu, kun viime vuonna ilmeni, että EU:lle tehdyt kantelut vaarantavat makeisveron jatkon. Kun kuitenkin on ollut tuolloin jo selvää, että terveysperusteinen vero nauttii laajaa kannatusta, on ihmeellistä, että tässä tuhlattiin kokonainen vuosi valmistelematta veronmuutosta sellaiseksi, jossa ei ole riskiä EU:n valtiontukisäännösten rikkomisesta. Sivumennen sanoen Suomi on osa Euroopan unionia eikä mikään tahdoton Brysselin uhri. Suomi voi osoittaa tahtoa ja tarmoa, kuten Unkari ja Tanska, jotka ovat säätäneet kansanterveyttä edistäviä veroja. Ja Euroopan unioni suhtautuu myönteisesti terveysperusteisiin veroihin. Puhuimme aikaisemmin täällä pienten yritysten arvonlisäverovelvollisuuden rajasta, jossa Suomi on nyt aikanaan EU-jäsenneuvotteluissa sovitussa maksimisummassa, 10 000 euron liikevaihdossa. Mutta jotta yrittäjävähennyksen sijaan aidosti autettaisiin pienyrityksiä, olemme esittäneet neuvottelujen avaamista EU:n kanssa, jotta liikevaihtoraja voidaan nostaa 30 000 euroon. Tämä on pienyritysten suurin toive. Ja mitä tekee Viro? Se on tiettävästi avannut neuvottelut alv-rajan nostamisesta 40 000 euroon. Näin toimii siis maa, joka ei uhriudu ja anna periksi vaan toimii aktiivisesti Euroopan unionissa. Suomi oli vielä viime vuosikymmenellä kokoaan suurempi vaikuttaja EU:ssa — luotettu, rakentava ja ratkaisuja tarjoava maa. Nyt hallitus on perässähiihtäjä, joka arvostelee ja syyttää Euroopan unionia siitä, mitä se ei kykene tekemään, ihan niin kuin edellinen hallitus on syntipukki kaikkeen pahaan, jota hyvä hallitus ei viisaimmillakaan päätöksillä pysty korjaamaan — voi voimattomuutta! — ja nyt tämä uhriutuminen maksaa Suomen valtiolle 100 miljoonaa euroa verotuloja. Ne on jouduttu kattamaan nestemäisten polttoaineiden veron korotuksilla ja uusilla säästöillä. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta teki yksimielisen — siis myös hallituspuolueiden edustajien kannattaman — lausuman. Se kuuluu näin: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää välittömästi säädösvalmistelun elintarvikkeiden terveysperusteisen valmisteverotuksen kehittämiseksi."" Valtiovarainvaliokunnassa näiden samojen hallituspuolueiden edustajat eivät voineetkaan yhtyä lausumaan ja ainakin yhdelle edustajalle, joka istuu molemmissa valiokunnissa, kävi niin, että hän joutui äänestämään itseään vastaan. Kahden pöydällejätönkään jälkeen hallitus ei voinut olla itsensä kanssa samaa mieltä, joten sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto esittävät tämän lakiesityksen hylkäämistä eli 100 miljoonan euron verotuoton säilyttämistä. Hylkäämisen lisäksi meillä on ilo esittää lausuma. Se kuuluu näin: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää välittömästi sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielisen kannan mukaisesti säädösvalmistelun elintarvikkeiden terveysperusteisen valmisteverotuksen kehittämiseksi.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-12T18:30:31,2016-12-12T18:33:55,Tarkistettu,1.1 2016_129_115,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annettua lakia siten, että makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovuttaisiin. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on ristiriidassa Sipilän hallituksen hallitusohjelman kanssa. Hallitusohjelman veropoliittisiin linjauksiin kirjattiin, että makeisveroa tullaan korottamaan, mutta yhtäkkiä hallitus päättikin, että Euroopan komission moittima makeisvero poistuu vuoden 2017 alusta. Suomi voisi ottaa käyttöön terveysperusteisen sokeriveron, mutta hallitus ei ole siihen halukas. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä luetellaan pitkä lista mahdollisen terveysperusteisen sokeriveron haittoja. Samaan hengenvetoon hallituspuolueiden valtiovarainvaliokunnan jäsenet ovat hyväksyneet mietintötekstin, jossa todetaan, että tämä ei kuitenkaan estä, että Suomi seuraa aktiivisesti EU:n jäsenmaissa ja EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytännössä tapahtuvaa kehitystä terveysperusteisten verojen osalta ja arvioi uudelleen terveysperusteisen veron käyttöönottoa. Valtiovarainvaliokunnan käsityksen mukaan valtiovarainministeriö on päivittämässä sokerivero-työryhmän loppuraporttia ja selvittämässä muiden EU-jäsenmaiden tämänhetkistä tilannetta sekä EU-tuomioistuimen asiaan liittyvää viimeaikaista ratkaisukäytäntöä. Myös mahdollisuuksia muihin terveysperusteisiin veroihin seurataan valtiovarainministeriössä. Minun mielestäni tämä mietintöteksti kuulostaa siltä, että hallitus kyllä ehkä haluaisi taipua tähän sokeriveroon mutta he eivät vain tässä vaiheessa voi siihen myöntyä. Arvoisa puhemies! Vaikka makeisverosta luovutaankin, on sokerin kulutusta vähentävälle terveysperusteiselle verolle edelleen kansanterveydellinen tarve ja vero on myös EU:n lainsäädännön puitteissa mahdollista asettaa. Makeisveron tilalle tulisi meidän mielestämme ottaa käyttöön terveysperusteinen sokerivero, kuten kristillisdemokraattien jättämässä toimenpidealoitteessa 37/2016 sen esittelemme. Aloitustasoksi voitaisiin kantaa veroa esimerkiksi vajaa 2 euroa per kilo, jolloin arvioitu verokertymä vuoden 2017 ajalta olisi 300 miljoonaa euroa — 300 miljoonaa euroa. Makeisten osalta verotaso vastaisi suurin piirtein poistuvaa makeisveroa, eli otan yhden esimerkin: 200 gramman suklaalevystä, jossa on sokeria 48 prosenttia eli 96 grammaa, valmisteveron suuruus olisi 18 senttiä. Suklaalevyn hinta ilman sokeriveroa olisi 1 euro 87 senttiä ja veron kanssa 2 euroa 8 senttiä. Nämä laskelmat on tehty eduskunnan tietopalvelussa. Arvoisa puhemies! Sokeriveron määrääminen tulee Suomessa ensi vuodenvaihteessa mahdolliseksi, kun pakkausmerkintälainsäädäntö uudistuu ja elintarvikkeiden sokerimäärän ilmoittaminen tulee joka tapauksessa pakolliseksi. Edellä olevan perusteella ehdotan, että hyväksytään yksi lausuma. Tämä vastalauseen lausumaehdotus on: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin makeisveron korvaavan sokeriveron käyttöön ottamiseksi vuoden 2017 alusta.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-12T18:34:12,2016-12-12T18:38:53,Tarkistettu,1.1 2016_129_116,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluan sanoa, että kannatan edustaja Östmanin tekemää lausumaehdotusta. Pääministeri Juha Sipilä on hallitusohjelman linjauksissaan alleviivannut, että verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaverotukseen. Toisaalta hallituksen yhtenä kärkiteemana on ollut terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Mitä sitten tapahtuu? Euroopan komissiolle oli tehty kaksi makeisverolain veropohjan rajauksiin liittyvää valtiontukikantelua. Mikä huomattavaa, niin komissio ei ainakaan toistaiseksi ollut eikä ole aloittanut asiassa mitään muodollista tutkintamenettelyä mutta on niin sanotusti epävirallisesti ilmoittanut kantanaan, ettei vero kohtele samankaltaisia tuotteita neutraalisti ja voi sisältää siksi valtiontueksi katsottavaa valikoivaa verotukea veron ulkopuolelle jääville tuotteille. Mutta niin kuin sanottu, mitään virallista, muodollista tutkintamenettelyä tai ilmoitusta, että tällainen aloitettaisiin, ei ole toistaiseksi tullut. Esityksessä makeisten ja jäätelön valmisteverosta siis luovutaan neutraalisuusongelman vuoksi sen sijaan, että olisi tarkennettu verollisten ja verottomien tuotteiden rajanvetoa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, niin kuin lausunnossa on sanottu, todettiin, että terveellisen ruokavalion omaksumista tulee edistää myös verotuksen keinoin. Valiokunnassa korostimme ja lausunnossa korostetaan, että erityisesti lasten ja nuorten ravintotottumuksiin vaikuttamista on tehtävä myös valmisteverotuksen avulla. Valiokunta on lisäksi pitänyt aiheellisena laajemmin selvittää mahdollisuuksia tukea terveellisten ravitsemusvaihtoehtojen valitsemista. Kaikki aivan järkeenkäypää terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Veron tavoitteen muuttamisen ja veropohjan laajentamisen sijaan makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovutaan nyt kokonaan eikä välittömästi kehitetä veroa terveyttä edistävään suuntaan. Kuitenkin, niin kuin moneen kertaan olemme todenneet ja kuulleet tässäkin salissa, terveysperusteisia veroja on käytössä esimerkiksi Unkarissa, Tanskassa ja Norjassa — miksi sitten ei voisi olla myös Suomessa? Me tiedämme, että väestön lihominen on lisääntynyt viime vuosikymmeninä niin, että sillä on vakavia kansanterveydellisiä ja kasvavia kansantaloudellisia vaikutuksia. Lihavuus on Suomessa yleisempää kuin missään muussa Pohjoismaassa. Ja erityisesti lasten lihavuus on yleistynyt, niin että nykyisin noin joka kymmenes leikki-ikäinen ja joka viides kouluikäinen lapsi on ylipainoinen tai lihava. Makeisten ja jäätelön valmisteverosta luopuminen todennäköisesti lisää näiden tuotteiden kulutusta ja lisää niiden käytöstä johtuvia terveyshaittoja. On myös huomattava, että hintajouston vuoksi näiden tuotteiden lisääntyvä kulutus kohdistuu todennäköisemmin ennen kaikkea lapsiin ja nuoriin. Lisäksi tutkimuksessa on todettu, että etenkin sokeripitoisten virvoitusjuomien runsas käyttö suurentaa painoa ja lisää tyypin 2 diabeteksen riskiä. Niin ikään suunterveyden ylläpitäminen on entistä vaikeampaa. On huomattava, että myös Maailman terveysjärjestön WHO:n tuoreessa raportissa todetaan, että sokeripitoisten juomien riittävän tuntuva verotus voi vähentää lihavuutta, tyypin 2 diabeteksen yleistymistä ja hammassairauksia. Sokeripitoisten juomien kulutuksen laskun on todettu vähentävän sokerin saantia, parantavan ruokavalion koostumusta ja vähentävän edellä mainittuja haittoja. Ja edelleen voimme nostaa esiin, että EU:n elintarviketietoasetuksen nojalla tämän vuoden joulukuussa tulee voimaan pakattujen elintarvikkeiden energian, hiilihydraattien, kokonaissokerin, rasvan, tyydyttyneen rasvan, suolan ja proteiinin määrien ilmoittamisvelvollisuus. Näin ollen voimaan tulevan sääntelyn perusteella alan toimijoiden hallinnollinen taakka ei merkittävästi lisääntyisi, jos verotus perustuisi näihin ravintoainetietoihin. Terveysperusteisessa verossa voidaan veron määrä asettaa tuotteen sisältämän ravintoainepitoisuuden mukaan siten, että vero nousee haitallisen ravintoaineen määrän kasvaessa. Vero vaikuttaa tällöin paitsi hinnan kautta kuluttajien ostopäätöksiin myös teollisuuden tuotekehitykseen, ja terveysperusteisella verolla on lisäksi mahdollista kannustaa hyödyllisten ravintoaineiden käyttöön. Voiko joku väittää muuta kuin että näillä toimenpiteillä voisimme hyvin edistää terveyttä ja hyvinvointia, ennaltaehkäistä monia sairauksia? Kaiken kaikkiaan voitaneen todeta, että Suomella on ravitsemukseen ja terveyteen liittyen kansainvälisesti erittäin hyvä maine muun muassa terveellisen kouluruokailun ja elintarviketeollisuuden tuotekehitysosaamisen perusteella. Elintarviketeollisuus on pitkään kehittänyt entistä terveellisempiä elintarvikkeita yhtenä merkittävänä kilpailukeinona. Ja niin kuin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa totesimme, terveysperusteisella verotuksella voidaan luoda lisäkannustimia tuotekehitykselle, joka tukee terveys- ja hyvinvointitavoitteita ja on samalla kansantaloudellisesti järkevää. Valmisteverotuksen kehittäminen terveysperusteiseksi tulee aloittaa pikaisesti. Kristillisdemokraateilla oli jo vaihtoehtobudjetissa tämä niin kutsuttu sokerivero, ja tästä oli hyvä todeta myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa oli kuultavana iso joukko asiantuntijoita. Heistä oikeastaan yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki kannattivat tätä terveysperusteista sokeriveroa, sen pikaista kehittämistä ja käyttöönottoa. Ja se, mistä tuli kritiikkiä, oli tuottajien puolelta, mutta niin kuin monessa muussakin asiassa, tässä totesimme, että tuottajat voivat kehittää terveellisempiä tuotteita, myös juomia, sellaisia kuin on jo aiemmin tullut monia markkinoille, suhteessa sokeriin ja sen lisäämiseen. Meillä olisi mahdollisuus olla hyllyttämättä tätä makeis- ja jäätelöveroa, jatkaa sen keräämistä edelleen ja mitä pikaisimmin suunnitella ja ottaa käyttöön terveysperusteinen uusi vero, niin sanottu sokerivero. Toivoisin, että tässä kiireessä, hallituksen tuodessa erilaisia esityksiä, eduskunta voisi laittaa jarruja ja muistaa, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näissä päätöksissä tulisi kuitenkin olla lähtökohtana ja loimilankana, ja tässä suhteessa terveysperusteinen vero, sokerivero, olisi erittäin kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-12T18:39:12,2016-12-12T18:47:00,Tarkistettu,1.1 2016_129_117,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa puhemies! Niin kuin Maailman terveysjärjestön tuoreessa raportissa todetaan, sokeripitoisten juomien riittävän tuntuva verotus voi vähentää lihavuutta, tyypin 2 diabeteksen yleistymistä ja hammassairauksia. Hyvin samansuuntaisia tuloksia on muista sokeritutkimuksista. Sen takia on helppo kannattaa sosialidemokraattien, vihreiden ja vasemmiston yhteistä hylkäys- ja lausumavastalausetta. Kun vielä muistetaan, että makeisverolla on kerätty noin 100 miljoonaa euroa ja sokerivero korvatessaan toisi tilalle 300 miljoonaa euroa, on hämmästyttävää, että hallitus ei halua käyttää tätä keinoa, jolla olisi vahvoja terveysvaikutuksia mutta myös talousvaikutuksia. Kannattaa muistaa, että Suomella on ravitsemukseen ja terveyteen liittyen kansainvälisesti hyvä maine muun muassa terveellisen kouluruokailun ja elintarviketeollisuuden tuotekehitysosaamisen perusteella. Elintarviketeollisuus on oma-aloitteisesti pitkään kehittänyt entistä terveellisempiä elintarvikkeita yhtenä merkittävänä kilpailukeinona, ja vaikka se on vastustanut yleisempää sokeriveroa, uskon, että elintarviketeollisuudella olisi täysi valmius ottaa koppi myös jatkossa entistä vähäsokerisempien tuotteiden kehityksestä. Sen takia toivon, että hallitus vakavasti paneutuisi myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielisen kannan mukaisesti säädösvalmistelun aloittamiseen elintarvikkeiden terveysperusteisen valmisteverotuksen kehittämiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-12-12T18:47:04,2016-12-12T18:48:46,Tarkistettu,1.1 2016_129_118,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä edelliset puhujat ovat aika tarkkaan kalunneet läpi, mitä me sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tästä asiasta lausuimme. Joitakin huomioita ja näkökulmia haluan ottaa oikeastaan ehkä sen ulkopuolelta. Edellisessä puheenvuorossa edustaja Järvinen totesi, että elintarviketeollisuudella olisi mahdollisuus ottaa koppi tästä asiasta. Niin olisi, ja toivon, että heidän kantansa tässä asiassa muuttuu, mutta itse asiassa suomalainen elintarviketeollisuus oli Euroopan soijatuottajien rinnalla se toinen, joka kanteli komissioon meidän makeisverostamme. Toivoisin tosiaan, että Suomessa elintarviketeollisuus pystyisi asennoitumaan toisella tavalla, kuten esimerkiksi Unkarissa, jossa tullinimikkein toteutetaan tällaista terveysperusteista verotusta, sokeri on yksi näistä verotuksen kohteista. Siellä ollaan pystytty reseptiikkaa muuttamaan, elikkä siellä on elintarviketeollisuus lähtenyt mukaan verokannustimen kautta, ja siellä vaikutukset nähdään myös kulutuksessa. Tämä verokannustin on toteutunut niin kuin on tahdottu. Siellä ihmiset ostavat ja valitsevat terveellisempiä tuotteita. Tähänhän meidän pitäisi Suomessakin pyrkiä. Edustaja Tanus totesi tuottajista, varmaan tarkoititte tässä nimenomaan valmistajia elikkä elintarviketeollisuutta, joka tosiaan voisi ottaa uuden näkökulman. Ei voi sanoa, etteikö meillä asioita olisi tehty ihan oikein, esimerkiksi Valio tuotteissaan, mainitsen tässä esimerkiksi jogurtit: ihan oma-aloitteisesti ja seuraten varmasti kuluttajien halua siitä, mihinkä suuntaan halutaan mennä, minkälaisia tuotteita halutaan käyttää, jogurteissa on esimerkiksi jo huomattavasti vähäsokerisempia tuotteita, tuotteita, joissa ei ole lainkaan lisättyä sokeria, ja sitten täysin maustamattomia tuotteita. Totta kai kuluttaja on vahva valitsija, mutta mitä me myös valiokunnassa painotimme ja myös asiantuntijat, jotka tietävät sokerin haitoista, painottavat, niin aikuisen periaatteessa pitäisi olla se taho tai toimija, joka pystyy tekemään rationaalisia päätöksiä mutta eivät meidän lapset pysty. Sen takia erityisesti meidän pitäisi pystyä tämän verotuksen kautta turvaamaan suomalaisten lasten hampaita, minkä kehitys valitettavasti ei ole mennyt hyvään suuntaan viime vuosina. Lasten hampaitten reikiintyminen on lisääntynyt. Ylipaino, lihominen on meillä lisääntynyt. Sokeri vaikuttaa osaltaan sydän- ja verisuonitauteihin, syöpien esiintymiseen, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, tyypin 2 diabetekseen. Monia monia kansanterveysasioita linkittyy liikaan sokeriin. Pitää muistaa, että sokeria sinänsä ihminen ei tarvitse mihinkään. Meidän elimistömme pystyy muodostamaan muista aineista riittävät hiilihydraatit toimintansa, energiansa aikaansaamiseksi. Sokeria ei tarvitse lisätä mihinkään tuotteeseen tämän takia. Tosiaan haluaisin muistuttaa siitä niin valtiovarainministeriötä kuin myös meitä kaikkia päättäjiä täällä, että esimerkiksi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki vastikään kysyi komissiolta sen kantaa sokeriveroon ja komissio sanoi, että sieltä ei rajoiteta, muodostakaa vain semmoinen laajapohjainen verotus, jossa ei voida nähdä mitään viitteitä siihen, että se suosii toisia yrityksiä enemmän kuin toisia. Tässä on nyt kyse siitä, että pitää pystyä muodostamaan sellaista lainsäädäntöä, joka on aidosti terveydellä perusteltu. Arvoisa puhemies! Minä toivon ja uskon, että vaikka valtiovarainvaliokunta jätti lausumatta tästä asiasta, niin se ei tarkoita sitä, etteikö valtiovarainministeriössä ruveta asiaa kehittelemään. Näin olen kuullut ja näin toivon, ja toivon, että me kaikki haluamme sitä edellyttää. Sille 100 miljoonalle eurolle, mikä makeisverosta jää nyt käyttämättä, on paljon käyttöä. Muistutan vielä, että makeisverolla on ollut laaja kansan hyväksyntä, ja sen takia tämmöisessä taloustilanteessa tämmöistä juttua ei kannata jättää käyttämättä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-12-12T18:48:48,2016-12-12T18:54:23,Tarkistettu,1.1 2016_129_119,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä makeisveroasia on käyty keskustelun kautta moneen kertaan läpi, jotenka tiivistän ja kiteytän — hieman jopa edustaja Soinin hengessä — asiaa. Mikään ei ensinnäkään pakota Suomea poistamaan makeisveroa. Mikään ei estä Suomea valmistelemasta omaa uutta tuotekohtaista haittaveroa, vähän niin kuin Tanskasta ja Unkarista mallia ottaen. Ainoa este on hallitus, aivan itse. Tämä on järjetöntä kansantalouden ja kansanterveyden kannalta. Asian voisi kiteyttää jopa niin, että missä hallitus, siellä keksityt ongelmat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-12T18:54:31,2016-12-12T18:55:14,Tarkistettu,1.1 2016_129_120,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Herra puhemies! Ymmärrän hyvin, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on tätä asiaa tarkastellut terveyspolitiikan kannalta, niin kuin valiokunnan kuuluukin, ja päätynyt sitten siihen ratkaisuun, että joku tämäntyyppinen vero, terveysperusteinen vero, on paikallaan. Yhdyn siihen ajatteluun ihan täydellisesti. Valtiovarainvaliokunta ja sen verojaosto sen sijaan joutuu katsomaan veroasioita toisestakin näkökulmasta ja ottamaan huomioon monenlaiset eri tekijät, ja ne on tässä mietinnössä nostettu esille. Sokeriveron osalta, mistä täällä nyt on paljon puhuttu, tähän mietintöön, sen kolmannelle sivulle, on kirjoitettu hyvin auki ne monenlaiset ongelmat, jotka siihen liittyvät, ja toivonkin, että edustajat vielä lukevat tämän mietinnön tältä osin hyvin tarkkaan. Ja totean, että sokeriveron kaltaista veroa ei ole toteutettu missään EU:n jäsenvaltiossa — näin täällä mietinnössä todetaan. Sitten on näitä tiettyihin tullinimikkeisiin liittyviä veroja, ja niiden osalta taas, kun niitä joissakin maissa on, ei ole testattu niiden EU-kestävyyttä. Ja jos Suomi tällaisen uuden veron luo, niin kuin toivon, se on notifioitava, ja voi olla, että se ei ihan siitä vaan mene läpi. Siksi valmistelu on tehtävä huolella. Valtiovarainministeri Orpo täällä — kyselytunnilla muistaakseni — kerran totesi, että asiaa on ministeriössä hyvin huolella tutkittu mutta on nähty, että sitä ei ole helppo toteuttaa niin, että se kestäisi tämän joka puolelta esiin tulevan ponnistuksen. Mietinnössä on nostettu lopussa kuitenkin hyvin esille se, että valtiovarainvaliokunnan tahtokin on, että asiassa jatketaan selvitystyötä (Puhemies koputtaa) ja se mahdollisesti toteutetaan niin pian kuin on mahdollista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-12T18:55:18,2016-12-12T18:57:26,Tarkistettu,1.1 2016_129_121,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi edustaja Harakan hyvää lausumaehdotusta, sillä tällä verolla olisi vain myönteisiä vaikutuksia. Ensinnäkin välittömän verotuoton lisäksi tällä niin sanotulla sokeriverolla saadaan paljon kansanterveydellisiä ja sitä kautta myös kansantaloudellisia hyötyjä. Me tiedämme liiallisen sokerinkäytön olevan riskitekijä moniin kansansairauksiin, ja etenkin kun tiedetään lasten ja nuorten sokerinkäytön lisääntyneen huolestuttavasti ja sitä kautta myös ylipainon lisääntyneen, niin sokerinkäytön vähentämiseksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen, ja verotus olisi kyllä yksi ihan hyvä keino tähän. Asiantuntijat ovat kyllä melko yksimielisiä olleet tämän veron hyödyistä. Tämä EU:n selän taakse meneminen tässä asiassa osoittaa minun mielestäni lähinnä vain laiskuutta etsiä semmoisia vaihtoehtoja, joita voitaisiin hyödyntää, ja toisaalta meillähän on tiedossa niitä EU-maita, joissa tämänkaltaista veroa jo tällä hetkellä käytetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-12T18:57:29,2016-12-12T18:58:41,Tarkistettu,1.1 2016_129_122,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa puhemies! Myös minä kannatan sosialidemokraattien, vihreiden ja vasemmiston vastalauseessa esitettyä hallituksen esityksen hylkäämistä ja lausumaa. Edustaja Kankaanniemi puhui siitä, miten monimutkaista olisi säätää sokerivero. Epäilemättä näin on, mutta ei se nyt aivan ylivoimainen tehtävä ole. Kyllä niitä monimutkaisia lakeja on Suomessa valmisteltu ennenkin silloin, kun siihen on tahtoa ollut. Edustaja Hannakaisa Heikkinen toivoi elintarviketeollisuuden muuttavan mielensä. Tietenkin yhdyn tähän toiveeseen, mutta toivon, että eduskunta ja myös hallitus tässä asiassa osoittavat selkärankaa ja säätävät sokeriveron ihmisten terveyttä edistämään aivan riippumatta siitä, kääntyykö elintarviketeollisuus tälle kannalle vai ei. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että puolisen miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta ja heistä merkittävä osa tietämättään. Kun vertailee tämän päivän koulukuvia vaikkapa 70- ja vielä 80-luvunkin koulukuviin, näkee hyvin selvästi eron siinä, miten ylipaino on lastenkin keskuudessa kasvanut, ja yksi siihen liittyvä asiahan on myöskin kakkosdiabeteksen esiintyminen yhä nuoremmissa ikäluokissa. Diabetesliiton sivujen mukaan diabetes on Suomessa merkittävin yksittäinen syy valtimotauteihin, kuten sepelvaltimotautiin ja aivoverenkiertohäiriöihin, sekä alaraaja-amputaatioihin. Lisäksi se lisää lukuisien muiden sairauksien riskejä. (Puhemies koputtaa) Eli tässä on kysymys valtiontaloudesta kahteen suuntaan: edistämmekö terveyttä ja terveydenhoidon kulujen laskua sitä kautta ja haluammeko veron?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-12T18:58:42,2016-12-12T19:00:56,Tarkistettu,1.1 2016_129_123,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä muutamassa puheenvuorossa on tullut puheeksi, että esimerkiksi valtiovarainvaliokunnan verojaostossa kuultujen asiantuntijalausuntojen perusteella tämä on kovin monimutkainen ja tuli esille se, että esimerkiksi tullinimikkein sokerin verottamista EU ei välttämättä hyvällä katsoisi. Mutta muistutan, että esimerkiksi Unkarissa tämä terveysperusteinen verotus tapahtuu tullinimikkein ja se on EU:n hyväksymää, että edelleenkin kannustan siihen, että asiaa ei tähän jätettäisi. Eri tahoilta kuullaan valtiovarainministeriön virkamiesten kanta, että asia on monimutkainen, mutta eihän se tarkoita sitä, etteikö silloin pitäisi töihin ryhtyä. On monia asioita meidän yhteiskunnassa ja myös täällä eduskunnassa, jotka ovat monimutkaisia, mutta ne on vain hoidettava, ja jos kansan tahto siitä on riittävä, että tällainen verotus viedään eteenpäin, niin se mielestäni on sen arvoista. Kuitenkin toistan tässä vielä sen uskomukseni, että vaikka valtiovarojen verojaosto ei lausumaamme toteuttanut, se ei tarkoita sitä, etteikö tahtotila olisi se, että tämmöistä terveysperusteista verotusta lähdetään Suomessa kehittämään, ja näin sen pitää olla. Tälle on laaja kansan tuki, ja tämä ei tavallaan ole keneltäkään pois, vaan erilaisin kannustein tuemme elintarviketeollisuutta, tavallaan kepillä, siihen suuntaan. Sitten samoin myös niistä tuotteista, jotka sisältävät enemmän sokeria tai muita haitallisia aineita, joita voidaan myös verottaa, kuluttaja valitsee ja saa kannustuksen valita terveellisemmin. Tähän meidän tulee pyrkiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-12-12T19:00:58,2016-12-12T19:03:00,Tarkistettu,1.1 2016_129_124,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa puhemies! Odotan hallituksen selvitystä terveysperusteisesta valmisteverosta. Täällä on hyvin tullut esille, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jonka jäsenenä olen, teimme lausuman, jossa edellytimme sitä, että aloitettaisiin valmistelu terveysperusteisesta valmisteverosta. Tuo lausunto meni sitten valtiovarainvaliokunnan käsittelyyn, jonka jäsen myöskin olen, ja toivon, että olette lukeneet tuon mietinnön. Siinä mietinnössä todellakin todetaan, että tarkoitus on, että VM selvittää mahdollisuuksia säätää tällainen terveysperusteinen vero. Se on laajempi kysymys, kysymys ei ole pelkästään sokeriverosta vaan terveysperusteisesta valmisteverosta. Ja todellakin mietinnön mukaisesti toivomme, että tuo selvitystyö tuodaan eduskunnan käsittelyyn. Kyllä tässä oppositiolle pitää sanoa: jos tämä vero olisi niin helppo säätää, miksi esimerkiksi valtiovarainministeri Rinne ei tuota veroa säätänyt? Näin ei tapahtunut, ja mielestäni on hyvä, että hallitus tässä nyt toimii. Kuten sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Heikkinen totesi, odotamme vipinää tässä. Elintarviketeollisuus varmasti saa tästä pontta kehittää terveellisempiä elintarvikkeita, ja kyllä, eritoten lasten ja nuorten terveys edellyttää, että myöskin verotuksella ohjaamme terveellisempiin kulutustottumuksiin, eli odotan kyllä, että tällä kaudella tästä saamme selvityksen, ja toivon, että tämä vero myöskin säädetään. Tästä ei ole kahta kysymystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-12-12T19:03:00,2016-12-12T19:04:31,Tarkistettu,1.1 2016_129_125,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on siis kyse makeisten ja jäätelön valmisteverosta luopumisesta, ja näkisin, että varsin yksinkertaisesti asia voisi olla niin, että kun tämä tulee äänestykseen, äänestämme nurin tämän hallituksen esityksen. Elikkä että makeis- ja jäätelövero jatkaisi olemassaoloaan seuraavanakin vuonna, ja sinä aikana kun se vielä on voimassa, sitten tämä muu terveysperusteinen verotus, esimerkiksi sokerivero, kehitettäisiin ja otettaisiin käyttöön. Niin kuin sanottu, tässähän komissio ei ole aloittanut mitään tutkintamenettelyä, edes muodollista, vaan on epävirallisesti ilmaissut kantansa, niin minkä ihmeen takia Suomen pitää nyt olla eturintamassa toteuttamassa tätä epävirallista vihjaisua? Näkisin, että hyvinkin makeisista ja jäätelöstä, niin kuin tähänkin asti, keräisimme veroja, saisimme niistä myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen potkua, ja sitten mitä pikaisimmin hallitus valmistelisi tämän uuden terveysperusteisen sokeriveron.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-12T19:04:31,2016-12-12T19:05:41,Tarkistettu,1.1 2016_129_126,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sarkomaalle: Tämä hallitushan oli omassa ohjelmassaan siinä luulossa, että makeis- ja jäätelövero voidaan säilyttää nykymuodossaan. On vaikea käsittää, miksi edellisen hallituksen valtiovarainministeriltä olisi pitänyt edellyttää tällaista suorastaan maagista katsetta tulevaisuuteen, joka nykyiselle hallituksellekin tuli yllätyksenä. Mutta tähän kysymykseen, jonka alussa esitin, on edelleen vastaamatta. Mihin tämä vuosi on hukattu? Me tiesimme jo vuosi sitten, että tämä 100 miljoonan euron verotuoton menetys uhkaa meitä. Tässä olisi ollut vuosi aikaa ryhtyä toimiin, ja nyt täällä tehdään lausumia ja nyt täällä toivotaan. Nyt todetaan, että seurataan tilannetta ja aletaan pikku hiljaa valmistella. Tiedän mainiosti, kun olen kahlannut läpi tuon sokeriverotyöryhmän mietinnön vuodelta 2013, että harjoitus ei suinkaan ole yksinkertainen. Mutta sitä suuremmalla syyllä se olisi pitänyt aloittaa välittömästi, kun tehtiin se ratkaisu, että tästä joudutaan luopumaan. Nyt on vuosi hukattu täysin tarpeettomasti tähän. Me olisimme jo paljon pidemmällä, voisimme keskustella siitä, minkälainen se uusi kansanterveysperusteinen vero olisi, sen sijaan, että hurskaasti toivomme, että sellainen joskus tehdään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-12T19:05:42,2016-12-12T19:07:01,Tarkistettu,1.1 2016_129_127,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta oli lausumassaan ja lausunnossaan tästä asiasta hyvin yksimielinen. Eli kyllä me kaikki olimme sitä mieltä, että on syytä kehittää verotusta siihen suuntaan, että pystytään ohjaamaan ihmisiä terveellisempään käyttäytymiseen. Sitten toisaalta katsoimme myöskin, että tämmöisen sokeriveron säätäminen loisi myöskin yrityksille sitten tämmöisen insentiivin kehittää terveellisempiä tuotteita markkinoille. Katsoimme hyvin yksimielisesti, että tämäntyyppisellä verolla olisi pelkästään hyötyjä kansantalouden ja sitten myöskin talouden näkökulmasta. Että sinänsä pidän tätä kiistelyä tässä kohtaa aika turhana. Voi tietysti todeta, että parempi olisi ollut, jos hallitus olisi alkanut heti kautensa alussa kehittämään tätä uutta veroa, mutta nyt, kun valtiovarainvaliokuntakin on ollut tällä kannalla, ei muuta kuin kannustamme hallitusta ripeään toimintaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-12-12T19:07:01,2016-12-12T19:08:12,Tarkistettu,1.1 2016_129_128,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tulen tänne korokkeelle, vaikka ei ole pitkä puheenvuoro, jottei tarvitse puhua niin nopeasti, kun kello aina käy. Katselin tätä valtiovarainvaliokunnan mietintöä ja ymmärrän hyvin, että tämä asia pitää huolellisesti selvittää. Aika usein, kun hallitus on tuonut esityksiä, on kritisoitu sitä, että valmistellaan liian kiireellä ja sitten valiokunnissa joudutaan kovin paljon niitä oikaisemaan tai joitakin vaikutusarvioita kokonaisuuksiin ei ole tehty. Minusta ne on silloin hyvä huolella valmistella. Katselin täällä tätä valtiovarainvaliokunnan lausuntoa, ja siinä tuodaan hyvin esille sitä, että veron perusteena tulisi olla tuotteen kokonaissokeripitoisuus, jos puhutaan sokeriverosta, ja pitäisi ymmärtää se, että silloin se koskisi kaikkia sokeria sisältäviä elintarvikkeita ja esimerkiksi maidolle ja hedelmille olisi oltava hyväksyttävät poikkeusperusteet. Mietin itse esimerkiksi kotimaisia leipomoita. Leipiin, leivonnaisiin lisätään sokeria. Täällä todetaan, että ravintotietojen perusteella tai analyysimenetelmin elintarvikkeista ei voida erottaa lisättyä ja luontaista sokeria, joten veroa ei voisi perustaa vain lisätyn sokerin määrään. Tässä pohditaan juuri sitä, että tämä hallinnollinen taakka olisi suurempi. Pitäisi katsoa, miten se kohdistuisi erilaisiin tuotteisiin ja suomalaiseen elintarviketeollisuuteen. Jos lähtee vain keskusteluun siitä, että sokeri on pahasta ja sen liiallinen käyttö on pahasta, eikä ajattele ollenkaan sitä kokonaisvaikutusta, niin se voi tuntua hyvinkin yksinkertaiselta: että selvä, säädetään vain vero, niin kukaan ei osta enää niin paljon suklaata ja jätskiä. Sopii minulle. Itse pidän suklaalevyistä, ja oikein mielellään ne voisivat olla kaksi kertaa kalliimpia minulle, niin tulisi vähän vähemmän syötyä. Mutta nyt minun pitää ajatella tätä kokonaisuutta täällä lakeja säätävänä tahona ja sitä, mitä se tekisi suomalaiselle teollisuudelle. Itse kannatan ehdottomasti, että me keksimme sokerille ja makeisverolle korvikkeen ja nimenomaan terveydelle haitallisuuden kautta. Mutta se pitää ihan aidosti tehdä huolellisesti. Täällä valtiovarainministeriön lausunnossa todetaan, että valtiovarainministeri on päivittämässä tämän sokeriverotyöryhmän loppuraporttia, joka on siis aiemmin tehty, ja siinä katsotaan myös muiden EU-jäsenmaiden tämänhetkinen tilanne. Itse henkilökohtaisesti toivon, että tämä löytyy. Minäkin muistan, että ministeri Orpo puhui täällä salissa, kuten edustaja Kankaanniemi kertoi, että tätä asiaa viedään eteenpäin ja otetaan vakavasti. Mutta se on niin helppoa — juuri niin kuin sanoin tuossa aikaisemmin — sanoa vain, että nyt vain nopeasti viedään ryminällä eteenpäin. Missä on nyt se huolellisen vaikutusarvioinnin vaatiminen? Minusta se on erittäin tärkeätä, ettei nyt vain kaadeta pieniä leipomoita tässä ohimennen rymistellessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-12T19:08:14,2016-12-12T19:11:41,Tarkistettu,1.1 2016_129_129,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin edustaja Harakka tuossa hyvin toi esiin, voi tietysti miettiä, mihinkä on vuosi tullut hukattua. Ja näin vuosi on hukattu, mutta niin kuin sanotaan, että sitten kun on huonot housussa, sitten ei enää voi muuta kuin todeta, että näin on. Elikkä vuosi on mennyt, ja sitä ei saada takaisin. Mutta se, mikä voitaisiin hyvinkin tehdä, on se, että me jatkaisimme tätä makeis- ja jäätelövalmisteveron keräämistä vielä jatkossakin. Se on iso raha, ja me tarvitsemme verotuloja, tarvitsemme euroja, toisaalta tarvitsemme terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, mutta pelkkiä eurojakin ajatellen mielestäni hyvin voisimme jatkaa tämän makeisten ja jäätelön valmisteveron keräämistä ja pikimmiten valmistaa sitten tämän korvaavan veron. Olen ihan samaa mieltä kuin edustaja Meri, joka totesi, että korvaava vero täytyy valmistella huolellisesti, se ei ole yksinkertaista. Mutta mitä pikaisimmin huolellinen valmistelu, ja sinne asti tämän makeis- ja jäätelöveron keräämistä, kunnes on korvaava vero valmis ja se on valmis käyttöön otettavaksi. Minusta tämä olisi ainut järkevä toimintatapa tässä vaiheessa, kun meillä kuitenkin niille veroeuroille on niin paljon käyttöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-12T19:11:43,2016-12-12T19:12:55,Tarkistettu,1.1 2016_129_130,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jos tätä terveysperusteista sokeriveroa vielä jatkossa selvitetään, niin minä toivon, että selvitetään samalla terveysperusteinen alkoholivero. Ja sitähän pitäisi tietenkin periä aina, kun maahan tuodaan alkoholia, että saataisiin tämä viinarallikin loppumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-12-12T19:12:57,2016-12-12T19:13:16,Tarkistettu,1.1 2016_129_131,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_129_132,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Perintö- ja lahjavero on se viimeinen, kolmas näistä rosvoista, joka vielä täällä salissa on. Kaksi aikaisempaa eli niin sanottu yrittäjävähennys ja metsälahjavähennys ovat jo päässeet livahtamaan käsistämme. Esitimme lukuisia pykälämuutoksia tähän lakiesitykseen, joista äänestettiin äskettäin. Olen pahoillani siitä, että tässä taloudellisessa tilanteessa hallitus katsoo, että työllisyys- ja kasvuvaikutuksiltaan olematon mutta lähinnä varakkaita suomalaisia suosiva veroalennus on päätetty ottaa käyttöön. Tästä syystä, kun emme ole päässeet vaikuttamaan tämän lakiesityksen järkevämpään sisältöön, on esitettävä sen hylkäämistä ja lisäksi lausuma, joka sisältyy vastalauseeseemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-12T19:13:44,2016-12-12T19:15:18,Tarkistettu,1.1 2016_129_133,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Arvoisa puhemies! Esitän tämän hallituksen esityksen käsittelyn jatkamista.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-12T19:15:34,2016-12-12T19:15:43,Tarkistettu,1.1 2016_129_134,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Harakka hyvin toi esille niitä ongelmia, jotka tähän esitykseen liittyvät. Tässä on tämän illan aikana myöskin käyty paljon keskustelua hallituksen veropolitiikan epäkohdista ja siitä, kuinka huonosti hallituksen verokevennykset kohdennetaan. Tästä syystä kannatan edustaja Harakan tekemää esitystä ja lausumaehdotusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-12T19:15:46,2016-12-12T19:16:12,Tarkistettu,1.1 2016_129_135,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Siitä, mitä tässä juuri äsken lausuttiin: Että tässä taloudellisessa tilanteessa on aivan käsittämätöntä, että me annamme tällaisia lahjoituksia niille, joilla jo muutenkin paljon on. Se, mitä edustaja Harakka äsken esitti, on erittäin kannatettava asia, ja seison ihan tiukasti sen takana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-12T19:16:19,2016-12-12T19:16:40,Tarkistettu,1.1 2016_129_136,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Arvoisa puhemies! Myös vihreät ovat sosialidemokraattien ja vasemmiston lausumavastalauseen takana.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-12-12T19:16:42,2016-12-12T19:16:50,Tarkistettu,1.1 2016_129_137,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Jarvan esitystä käsittelyn jatkamisesta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-12-12T19:16:52,2016-12-12T19:16:57,Tarkistettu,1.1 2016_129_138,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Arvoisa puhemies! Myös minä kannatan edustaja Jarvan ehdotusta asian käsittelyn jatkamisesta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-12-12T19:17:00,,Tarkistettu,1.1 2016_129_139,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraatit poistivat varallisuusveron Suomen 40 000 rikkaimmalta kymmenen vuotta sitten. Siitä on kertynyt valtava potti näille, jotka siitä hyödyn saivat. Myös se yhteisöveron alennus koitui rikkaille. Tässä nyt suomalaisille pienyrittäjille ja viljelijöille annetaan mahdollisuus perinnön luovuttamiseen sillä lailla, että perintöverotus ja lahjaverotus ei sitä yritystä tapa. Se on minusta vastuullista toimintaa. Kateus tässä suhteessa on minusta aika sairas ilmiö. Herra puhemies! Vielä tässä vaiheessa, kun käsitellään tätä niin sanottua kolmatta iloista rosvoa, kysyn edustaja Harakalta: Ketkä ovat todellisuudessa ne iloiset rosvot? Eihän laki sinänsä ole mikään rosvo. Ketä te tarkoitatte? Rosvot ovat aina ihmisiä. Ketkä ovat teidän mielestänne ne kolme iloista rosvoa? (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-12T19:17:09,2016-12-12T19:18:19,Tarkistettu,1.1 2016_129_140,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minua vähän nauratti tämä. No, tästä tuli mieleeni, kun täällä puhuttiin tosiaankin siitä, minkälaista politiikkaa hallitus tekee, ja siitä, että meillä ei olisi tähän varaa. Otan tähän nyt yhden näkökulman: Olen itse ollut vuosikausia töissä holhoustoimen edunvalvonnassa, jossa on alaikäisten varallisuuden valvonnasta kyse. Siellähän on alaikäisiä lapsia, jotka ovat saaneet perinnön. Usein, ja pääasiassa lähes aina, kyseessä ovat tavalliset ihmiset, joilla on asunto, auto ja jotain pientä omaisuutta. Toinen jää yksin, yksinhuoltajaksi, kun puoliso on kuollut. Aivan kuten edustaja Kankaanniemi sanoi, kateus on sairas ilmiö. Kyllä se tässä yhteydessä on, kun puhutaan perinnöstä. Siinä on aina läheinen ihminen menehtynyt lopullisesti. Se suru on valtava. Jos siihen tulee vielä taloudellisia ongelmia päälle, niin ei siinä ketään naurata. Olen niin monta kertaa jutellut yksinhuoltajaäidin kanssa, joka miettii: mistä minä saan rahat — lapset nimittäin saavat sen perintöveron maksettavakseen tälläkin hetkellä — mistä minä saan rahat perintöveroon, millä minä maksan hautajaiskulut, meillä on kaikki omaisuus tässä kiinni, meillä ei ole kuin pienet henkivakuutukset, mitkä tulevat kaikille. Muistetaan se asia, että tässä kevennetään lähimpien perillisten verotusasteikkoa, ja siinä yhteydessä puhuisin muustakin kuin rahasta. Siinä on ihminen kuollut, kunnioitetaan sitä asetelmaa. Sitä ei varmaan kukaan kenellekään toivo ja ajattele, että voi, kun minulta tämä läheinen tässä kuolisi, niin saisin pikaisesti edullisen perinnön. Näin ei varmasti ole.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-12T19:18:21,2016-12-12T19:19:56,Tarkistettu,1.1 2016_129_141,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Meren liikuttavaan puheenvuoroon täytyy kuitenkin heti todeta, että hallitushan nimenomaan on esittänyt kuolemanvaravakuutusten verottoman rajan poistamista kokonaan. Eli kyllä tässä lesket ja orvot olivat SDP:n alkuperäisissä pykälämuutoksissa kuitenkin paremmin huomioituina kuin hallituksen alkuperäisessä esityksessä. Mutta emme nyt palaa siihen esitykseen, joka on jo menneisyyttä. Vastauksena edustaja Kankaanniemelle: On olemassa sellainen asia kuin kielikuva. Tämä kielikuva tarkoittaa sitä, että nämä lakiesitykset ovat vieneet veronmaksajien rahoja lähes 200 miljoonaa esityksiin, jotka hyödyttävät jo ennestään varakkaita mutta joiden työllisyys- ja kasvuvaikutukset ovat täysin olemattomat. Kiinnitän huomiota myös siihen, että tämän perintö- ja lahjaverotuksen alennuksen alkuperäinen ajatus oli se, että perheyritysten ja sukutilojen jatkaminen helpottuisi. Näin ei kuitenkaan tule tämän esityksen kautta tapahtumaan. Ja miksi ei? Se johtuu siitä — ja tähän liittyy se lausumaesityksemme — että perintö- ja lahjaverotuksen 55—57 § sanelevat ne yrityshuojennusten ehdot, jotka tämän mahdollistavat. Tähän hallitus ei uskaltanut kajota siinä pelossa, että miljoonien arvopaperiomaisuus ei enää siirtyisi yritysvarallisuuden mukana täysin oikeudettomasti seuraaville polville tai lahjansaajille. Tämä on suuri sääli, koska meidän tulisi puuttua itse ongelmaan eli siihen, että jos on tapauksia — kuten tapaus Harvia — joissa yritys ei voi enää jatkaa, niin silloin pitäisi muuttaa näitä pykäliä, jotka (Puhemies koputtaa) perustuslakivaliokuntaan jäivät nyt jättämättä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-12T19:19:58,2016-12-12T19:22:01,Tarkistettu,1.1 2016_129_142,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, onko tässä edustaja Harakalta jäänyt huomaamatta, mutta hallitushan on nostanut nimenomaan tätä puolisovähennystä ja alaikäisyysvähennystä, elikkä en tiedä, kuinka paljon olette ollut tekemisissä perintöverotuksen kanssa, mutta kun tulee se laskennallinen osuus, niin siitä vähennetään nyt jatkossa lesken osalta 90 000 ja alaikäisen osalta 60 000 elikkä nämä kumpikin nousevat, alaikäisten osalta 20 000 eurolla se osuus, josta sitä veroa menee. Monilla perheillä ei ole mittavia säästöhenkivakuutuksia. Silloin tulevat nämä työntekijän ryhmähenkivakuutukset, ja ne eivät ole monia tuhansia euroja. Minä jätän toiseen kertaan tuon mietinnän, että te toteatte, että minun puheenvuoroni oli liikuttava. Kehotan teitä menemään joskus töihin semmoisiin paikkoihin, missä te olette hyvin paljon tekemisissä. Minä olin kymmenen vuotta maistraatissa töissä ja olen tavannut satoja nuoria perheitä, yksinhuoltajia, jotka ovat menettäneet puolisonsa kuoleman vuoksi, ja minä koen hieman, että tämä on vähän vähättelyä, että liikuttavaa ja liikuttavaa. Menkää, tavatkaa tämmöisiä ihmisiä. Nämä ovat heille isoja rahoja ja isoja merkityksiä. (Jukka Gustafsson: Harakka sanoi sen ihan positiivisesti! Mistä tämä tuli?)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-12T19:22:02,2016-12-12T19:23:21,Tarkistettu,1.1 2016_129_143,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä jatkuvasti opposition edustajat lietsovat vastakkainasetteluja eri tuloluokkien välille. Oppositiosta ollaan vähän väliä moittimassa, miten hallitus ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille. Kuitenkin esimerkiksi perinnön jättäjissä tai lahjan antajissa on paljon tavallisia pienipalkkaisia ihmisiä, jotka elämänsä varrella ovat saaneet sukanvarteen jotakin, kuka enemmän, kuka vähemmän. Salin vasemman laidan mielestä varmasti nekin, jo moneen kertaan verotetut, eurot tulisi perintö- ja lahjaverolla verottaa tappiin, siis kaikki ottaa pois, ja sitten se sama raha liikuteltaisiin toiseen taskuun ja sieltä kolmanteen taskuun ja niin poispäin. Ilmeisesti teidän mielestänne siitä syntyy talouskasvua. Se on sosialistista talouskasvuajattelua, ja se kannattaa laittaa tuohon pöytäkirjaan, nyt se varmaan menee tuonne. (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-12-12T19:23:22,2016-12-12T19:24:40,Tarkistettu,1.1 2016_129_144,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Edustaja Meren on ihan turha loukkaantua. Tarkoitin vain hyvää äskeisellä puheenvuorollani. (Jukka Gustafsson: Kyllä me sen ymmärsimme!) — Kiitoksia edustaja Gustafssonille. Kiinnitän huomiota vain pieneen yksityiskohtaan tässä. Kuten sanoin, se pääasia on tässä koko ajan ollut se, että tässä lakiesityksessä hallituksen oli tarkoitus helpottaa alaikäisen yritysvarallisuuden perijän asemaa mutta se olisi edellyttänyt sen 55 §:n avaamista, jossa näistä verohuojennuksista määrätään, ja siihen hallitus ei ollut valmis. Tämä on valitettavaa, ja siksi meidän täytyy mahdollisimman nopeasti puuttua yritysvarallisuuden verohuojennuksiin siinä tarkoituksessa, että perheyritysten asema paranee Suomessa. Kiinnitän huomiota vain yhteen yksityiskohtaan tässä leskien ja alaikäisten perijöiden asiassa, ja se on se, että täysi-ikäisten lasten asema heikkenee tämän lakiesityksen johdosta siitä syystä, että tämä kuolemanvaravakuutusten veroton osa koski myös heitä mutta sitä ei kompensoida täysimääräisesti tässä lesken ja alaikäisten lasten perintöosuuden verottoman rajan nostossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-12T19:24:40,2016-12-12T19:26:05,Tarkistettu,1.1 2016_129_145,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Herra puhemies! Olemme ensi vuonna viettämässä reformaation 500-vuotisjuhlaa, ja siihen liittyvät katekismus ja käskyt, ja käskyissä on aina se osa, että mitä se on. Nyt kysyin edustaja Harakalta, mitä se on, kun te puhutte kolmesta iloisesta rosvosta. Se oli kuulemma kielikuva. Hyvä niin. Mutta se ei riitä kyllä selitykseksi, että mitä se on. Mielestäni te vihjaatte, että hallituspuolueet ja niiden puheenjohtajat ovat iloisia rosvoja. (Naurua — Eduskunnasta: Tepä sen sanoitte!) Onko näin? Onko näin, mitä olen kuullut? Minulle on kerrottu, että näin olisi, että tarkoittaisitte näitä? Onko näin? Jos on, niin kertokaa, mitä se on. Mitä se tarkoittaa käytännössä? (Jukka Gustafsson: Eihän tämän jälkeen tarvitse!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-12T19:26:06,2016-12-12T19:27:03,Tarkistettu,1.1 2016_129_146,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on helppo yleistää asioita, ja ymmärrän sen, se on inhimillistä, että näin tapahtuu. Haluaisin vaan pienen korjauksen sanoa, kun edustaja Hakkarainen omassa puheenvuorossaan viittasi oppositioon kokonaisuutena tässä asiassa. Haluan kuitenkin ilmoittaa, että kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä jo ennen eduskuntavaaleja kirjasi hyvin selkeästi meidän tavoiteohjelmaamme, että perintöverotusta on kehitettävä ennakkoperintöihin ja sukupolvenvaihdoksiin kannustavaksi. Olen itsekin saanut osallistua tämän asian käsittelyyn sekä verojaostossa että valtiovarainvaliokunnassa. Edustaja Hakkarainen voi vaikka tarkistaa pöytäkirjoista, miten olemme toimineet. Olemme pysyneet linjassamme. Eli silloin, kun hallitukselta tulee hyviä esityksiä, jotka ovat meidän linjamme mukaisia, niin me kannatamme, ja tämä on yksi sellainen asia. Ainahan se on näin, että kun säädetään uusia lakeja, muutetaan lakeja, niin voi tulla joitakin pieniä asioita korjattavaksi, mutta pitää katsoa se kokonaisuus, mitä tämä asia ajaa, ja se kannustaa nimenomaan sukupolvenvaihdoksiin, ja sen takia olemme vahvasti tämän kannalla. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-12T19:27:05,2016-12-12T19:28:24,Tarkistettu,1.1 2016_129_147,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En huomannut KD:tä tuossa edellisessä puheessani, mutta jos nyt kolme rosvoa oli viime kaudella, niin sieltähän löytyvät muun muassa demarit, vihreät, vasemmistoliitto — ainakin tästä löytyy jo kolme semmoista tyyppiä. Tästä keskusteltiin ensimmäisen kerran kaksi kuukautta sitten. Täällä käytettiin silloin monia hyviä puheenvuoroja, kaikki ne hyvät olivat hallituspuolueiden edustajien. Esimerkiksi edustaja Heinonen kertoi, että meillä on noin 300 000 yritystä ja niistä 78 000:een on tulossa lähivuosina sukupolvenvaihdos. Peräti 20 000 näistä yrityksistä on ilmoittanut, että he tulevat lopettamaan yritystoiminnan tässä tilanteessa. Elikkä mitenkä saadaan kannustettua sukupolvenvaihdoksia, verottamalla vai helpottamalla? Luulisin näin, että tämä vanha sukupolvi vaihtuu sieltä veronkevennyksellä. Ruotsissa luovuttiin perintöverosta jo yli 10 vuotta sitten ja Norjassa pari vuotta sitten. Meidän tulee liikkua samaan suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-12-12T19:28:25,2016-12-12T19:30:00,Tarkistettu,1.1 2016_129_148,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Harakalle totean vain, että tietysti erilainen kohtelu alaikäisten osalta johtuu siitä, että alaikäiset ovat elatuksen varassa, ja se on vähän toisentyyppinen tilanne. Täysi-ikäinen henkilö ei ole enää oikeutettu elatukseen, eikä hän siten ole ihan samassa asemassa, eikä hän yleensä pystykään itseään elättämään. Siitä tämä erilainen kohtelu tietysti tulee. Yksi asia, mikä tietysti on uutuutena, mikä on hyvä huomata — uusi 52 § — on tämä, että henkilöä, verovelvollista, ei aseteta konkurssiin eikä siitä tehdä merkintää ennen kuin 2 vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä. Tämäkin auttaa monesti siihen, että saadaan järjesteltyä elämäntilannetta ja asuntoja myytyä ja muuta. Siellä voi joskus olla todellisia maksuvaikeuksia takana. Lisäksi uusi 55 § tuo tilanteen, jossa sukupolvenvaihdoksessa olevan alaikäisen puolesta toimiva edunvalvoja rinnastetaan nyt jatkajaan. Aikaisemmin tästä on ollut erityistä epäselvyyttä oikeuskäytännössä ja on edellytetty ja katsottu, että edunvalvoja ei välttämättä voisi jatkaa tätä yritystoimintaa. On erittäin hyvä, että tämä todetaan nyt laissa, että edunvalvoja voi toimia osakeyhtiössä alaikäisen lukuun. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-12T19:30:01,2016-12-12T19:31:29,Tarkistettu,1.1 2016_129_149,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Nyt joudun korjaamaan edustaja Merta, että nimenomaan tämä 55 § oli tässä alkuperäisessä lakiesityksessä, joka täydennettynä, eli siis tyhjennettynä, palautettiin uuteen lähetekeskusteluun ja uudestaan valiokuntaan. Eli 55—57 § ovat ne, joissa yrityksen verohuojennus seuraavalle sukupolvelle määritellään. Se johtaa siihen, että normaaleilla yrityksillä veroprosentti on 3,5 prosenttia efektiivisesti ja maatiloilla 1,6. Tämä ero siihen, mikä on normaali perintö- ja lahjaveron taso, on se ongelma tässä, ja siihen ei nyt pystytä kajoamaan. Juuri olisimme itsekin toivoneet, että teidän tässä esittämänne parannus alaikäisten yritysperijöitten asemaan olisi toteutunut, mutta se nyt meni sen pesuveden mukana, että pelättiin, että eräisiin epäkohtiin ja eräisiin täysin kohtuuttomiin omaisuudensiirtoihin — jotka liittyvät ennen kaikkea valtavan arvopaperiomaisuuden siirtymiseen tuotannollisen yritysvarallisuuden yhteydessä — olisi kajottu. Ei ole tietenkään varmaa, että perustuslakivaliokunta olisi näin tehnyt, mutta kun se oli vuonna 2008 perustuslakivaliokunnan käsittelyssä ja vedettiin sieltä pois, niin nyt hallitus edelleen pelkäsi, että nämä miljoonaedut tässä vaarantuisivat, ja näin ollen nyt hallitus hylkäsi nämä alaikäiset yritysperintöjen saajat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-12T19:31:29,2016-12-12T19:33:02,Tarkistettu,1.1 2016_129_150,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Asiaa valmisteltiin valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. He kuulivat muun muassa Suomen Yrittäjien veroasiantuntijaa. Lainaan tässä hänen lausuntoaan: ""Vuodesta 2011 lähtien tehdyt perintö- ja lahjaveroasteikkojen kiristykset ovat painottuneet voimakkaasti veroasteikkojen yläpäähän, minkä johdosta myös yritysten sukupolvenvaihdosten toteuttamiseen liittyvät verokustannukset ovat kasvaneet. Veronkorotukset ovat osaltaan lisänneet riskiä siitä, että yritystoiminnan jatkajalle aiheutuva verokustannus heikentää yritysten toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia työllistää. Veronkiristysten purkaminen on siten yritysten toimintaedellytysten paranemisen johdosta tervetullutta. Tehtyjen perintö- ja lahjaveron korotusten purkamista tulisi myös edelleen jatkaa julkisen talouden tasapainottamistavoitteen asettamissa raameissa."" Tämä oli Yrittäjien veroasiantuntijan lausunto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+5.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-12-12T19:33:03,2016-12-12T19:34:29,Tarkistettu,1.1 2016_129_151,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_129_152,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä heikennetään todellakin ammattikalastajien toimintaedellytyksiä. Näillä säästöillä, joita saadaan, ei ole suurta merkitystä valtiontaloudessa, mutta jos ajatellaan ammattikalastajakuntaa, näillä säästöillä on suuria vaikutuksia. Varsinkin kun tiedetään, että suomalaiset mielellään syövät kotimaista kalaa, voidaan todeta, että kun tällä hetkellä Suomessa syötävästä kalasta kotimaista on vain 16 prosenttia — josta 6 prosenttia on kaupallisesti pyydettyä ja 10 prosenttia viljeltyä — niin kyllä tämä luku tulee olemaan ihan toista luokkaa, jos tätä hallituksen esitystä viedään eteenpäin. Siksi ehdotan, että lakiehdotus hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+6.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-12-12T19:34:52,2016-12-12T19:36:06,Tarkistettu,1.1 2016_129_153,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen säästölaki leikkaa juuri ammattikalastuksen, troolikalastuksen, uusien kalastajien mahdollisuuksia ruveta harjoittamaan ammattia. Ei ole sellaista pankkia, joka antaisi ilman vakuutusvastuuta yritykselle lainoja, ja näin ollen tämä sulkee pois kokonaisuudessaan uusien troolikalastajien mukaantulon kalastukseen. Siltä osin tässä kohtaa on helppo yhtyä edustaja Nylanderin esitykseen ja kannattaa hänen tekemäänsä ehdotusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-12T19:36:07,2016-12-12T19:36:51,Tarkistettu,1.1 2016_129_154,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,Arvoisa puhemies! Lyhyesti: kannatan myöskin edustaja Nylanderin tekemää hylkyesitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-12T19:36:52,2016-12-12T19:37:00,Tarkistettu,1.1 2016_129_155,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhutaan kaupallisista kalastajista eli ammattikalastajista, niin jos heidän vakuutusasiansa eivät voi olla enää sillä mallilla kuin aikaisemmin, se uhkaa koko tuota ammattikuntaa. Nyt esimerkiksi Merenkurkussa on harmaahylje erittäin suurena probleemana. Harmaahylje syö saaliit, ja harmaahylje syö verkot — verkot maksavat monta sataa euroa kappale. Ja tämä on ihan arkipäivää siellä. Tämän lakiesityksen hyöty valtion kassaan on arvion mukaan vain 400 000—500 000 euroa eli puoli miljoonaa. Kannattaako tällaisen summan takia panna kokonainen ammattikunta ja kokonaisen ammattikunnan toimintaedellytykset vaakalaudalle? Kalastajat eivät tänä päivänä elä mitenkään isoiksi herroiksi. Meillä ei valitettavasti ole niin paljon sitä saalista, Pietarin saalista, että sen avulla pystyisi rikastumaan. He tekevät arvokasta työtä, he kalastavat kotimaista tuotetta ja pyrkivät sitä myöskin kotimaahan jakamaan — muun muassa Merenkurkusta Vaasan seudulta tuodaan tänne Helsinkiin Kauppatorille päivittäin tuoretta kalaa, ja olisi erittäin suotavaa, että sitä pystyttäisiin jatkossakin tuomaan. Tänä päivänä verkot ja veneet ovat niin kalliita, että mikäli apua ei tule silloin kun vahinko sattuu, niin sen jälkeen valitettavasti täytyy panna pillit pussiin. Tässä kohdassa nytten kyllä pyytäisin, että hallitus ja hallituspuolueet katsoisivat syyn ja seurauksen ja katsoisivat hyödyn ja haitan, koska tämä ei oikeasti tuo valtiolle, valtion kassaan, juurikaan rahaa mutta sen sijaan uhkaa ja haittaa kokonaista ammatinharjoittamisalaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+6.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-12T19:37:01,2016-12-12T19:38:54,Tarkistettu,1.1 2016_129_156,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,Ärade talman! Yrkesfisket i Finland har länge varit i stora problem och ovanpå den här lönsamhetskrisen som finns nu häller regeringen ytterligare en börda på axlarna. Det betyder i praktiken att en bransch i svår lönsamhetskris blir ytterligare olönsam i och med den här ändringen av fiskeriförsäkringssystemet som kommer att skapa stora problem.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+6.aspx,sv,Stefan Wallin,910,2016-12-12T19:38:56,2016-12-12T19:39:26,Tarkistettu,1.1 2016_129_157,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ammattikalastus on vaikeuksissa ollut jo pitkään ja tulee olemaan sitä vielä enemmän jatkossa, etenkin kun jatkajia ammattiin on hyvin vaikea saada. Ja tämä lakiesitys ei todellakaan ainakaan helpota jatkajien saamista. Sen takia vihreiden on helppo yhtyä opposition yhteiseen hylkäysvastalauseeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+6.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-12-12T19:39:47,2016-12-12T19:40:10,Tarkistettu,1.1 2016_129_158,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa syödystä kalasta 24 prosenttia on kotimaista kalaa. Tästä 16 prosenttia on kaupallista kalaa, ja sitten tästä 10 prosenttia on todellakin viljeltyä kalaa ja vain 6 prosenttia on pyydettyä kalaa, ja vain 2 prosenttia tästä syödystä kalasta on sisävesistä pyydettyä kalaa. Se, että me saisimme tämän kotimaisen kalan käyttämisen ihan toiseen mittakaavaan, vaatii todella paljon isoja toimenpiteitä, ja silloin edessä on se, että meidän pitää alkaa miettimään isojakin määrärahoja, millä tavalla me saamme kokonaisen systeemin muutettua. Me tarvitsemme muutoksia ammatilliseen kalastukseen, me tarvitsemme muutoksia logistiikkaan, me tarvitsemme muutoksia kauppaketjuun, me tarvitsemme muutoksia hyvin moneen eri kuvioon ja kokonaisuuteen, jotta me saisimme tämän kotimaisen kalan käyttämisen ihan toiseen mittakaavaan kuin mitä se tällä hetkellä on. Kalatalouden Keskusliitto olisi toivonut, että tämä esitys olisi mennyt toisella tavalla kuin mitä tässä nytten on esityksessä ja miten se ilmeisesti menee nyt sitten tässä tilanteessa. Minulle itselleni tämä on erittäin vaikea päätös, tietenkin, ollessani kyseisen liiton puheenjohtaja, mutta me olemme joutuneet tällä vaalikaudella tekemään monia hyvin vaikeita päätöksiä, ja ehkä tämä on nyt sitten minulle niitä erittäin vaikeita päätöksiä, joiden mukaan joudutaan menemään eteenpäin, että säilyttäisiin ja selvittäisiin tässä yhteiskunnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+6.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-12T19:40:12,2016-12-12T19:41:46,Tarkistettu,1.1 2016_129_159,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on säästölaki, ja säästölait ovat usein erittäin ikäviä. Mutta tämä kuuluu tähän pahempaan luokkaan, koska se iskee niin voimakkaasti ammattiryhmään, jolla on jo erittäin haasteelliset olosuhteet. Kaikkein pahinta tässä on, että se tulee vaikeuttamaan nuorten kalastajien pääsemistä mukaan bisnekseen. On äärimmäisen vaikeaa saada esimerkiksi pankkilainaa, jos ei saa vakuutuksia — ja nimenomaan tähän se johtaa. Olen aivan samaa mieltä kuin edustaja Maijala. Voin sanoa, että myös maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö on kirjattu erittäin kriittisellä sävyllä, mutta valitettavasti hallituspuolueitten johtopäätös tästä on aivan päinvastainen kuin mitä mietinnön teksti antaa ymmärtää. Pienestä rahasta on kysymys, mutta vaikutukset ovat kovia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+6.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-12-12T19:41:47,2016-12-12T19:42:57,Tarkistettu,1.1 2016_129_160,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on voivoteltu ja mietitty, mitä kaikkea pitäisi muuttaa, että suomalaiset käyttäisivät suomalaista kalaa. Yksi asia ainakin, minkä ekana pitäisi muuttua, on asenne. Meillä luokitellaan roskakalaksi moni sellainen, jonka poisto, esimerkiksi särjen ja lahnan poisto, vesistöistä vähentäisi ravinnekuormitusta kovasti ja joka on valtavan hyvää kala-ainesta, kun se osataan oikealla tavalla jalostaa. Onneksi viime päivinä ja viikkoina ja kuukausina on nähty myös median kautta näitä innovaatioita. Muutama päivä sitten yhdessä lähetyksessä esiteltiin oliko se särkiburgeri vai mistä niin sanotusta roskakalasta tehty, ja näytti kovin herkulliselle. Tätä asennekasvatusta tarvitaan, hyviä innovaatioita, ja sitä kautta kun löytyy markkinoita, niin sitä kautta sitä kotimaista kalaa kannattaa myös sieltä järvestä nostaa, saada vesien ravinnekuormitusta vähemmäksi ja sitten myös terveellisempää ravintoa. Vielä en malta olla mainitsematta sitä, että kyllä siinä myös hankintaosaaminen on yhdessä roolissa. Esimerkiksi meillä Kiuruvedellä osataan hyödyntää lähijärvien paikalliset kalat kunnan omassa keittiössä. Siellä meidän koululaisten, vanhusten ja muissa julkisissa ruokailuissa käytetään paljon kalaa, kun ruokalukujärjestys suunnitellaan sillä tavoin, että sinne sisältyy kalaa, ja se ostetaan paikallisilta tuottajilta, ja paikalliset ihmiset sitä sieltä järvistä pyytävät. Ei aina tarvita rahaa eikä muutoksia — pienillä asioilla, kun oikeanlaiset immeiset ovat oikeilla paikoilla, paljon hyvää saadaan — vaan ennen kaikkea asennetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+6.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-12-12T19:42:58,2016-12-12T19:44:49,Tarkistettu,1.1 2016_129_161,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heikkiselle on sanottava, että tervetuloa tutustumaan Satakuntaan, jossa näitä asenteita ei tarvitse uudistaa vaan esimerkiksi Pyhäjärvellä ollaan särkeä pyydetty jo useita vuosia. Miksi niin tapahtui? Valtiovalta lähti tukemaan särjen kalastusta jo, niin kuin tässä sanotaan, vesistönsuojelun vuoksi, mutta nimenomaan siitä tehtiin kaupallinen tuote, ja tällä hetkellä sitä muutama nuottakunta jo pyytää, tekee siitä massaa, ja sitä hyvää herkullista kalapihviä voimme syödä myös täällä eduskunnassa. Asenteissa ei sinällään ole kyllä vikaa, kyllä asenteet ovat kohdallaan, ainakin meillä Satakunnassa. Mutta tämä hallituksen esitys itsessään on täysin hallitusohjelman vastainen. Tällä ei edistetä hallituksen tavoitetta kotimaisen kalan osalta — tai niin kuin hienosti sanotaan, oliko se nyt sininen — vaan me olemme joutuneet oppositiossa toteamaan, että hallitus omilla toimillaan heikentää mahdollisuuksia kotimaisen kalan saamiseksi pöytään. Tämä tuo erinomaisesti esille sen, kuinka voidaan näin yksisilmäisesti katsoa ja voidaan yhden ammattikunnan osalta tulevien toimijoiden ja uusien kalastajien mahdollisuudet mitätöidä. Asenteita ei ole tässä kohtaa oikeastaan missään muualla kuin hallituksella itsellään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-12T19:44:50,2016-12-12T19:46:46,Tarkistettu,1.1 2016_129_162,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Värderade talman! Jag tycker att ledamot Nylund tog upp en mycket viktig fråga här, det vill säga att det inte är möjligt att få försäkringar på den privata marknaden. Det finns inte bolag som är intresserade av att sälja försäkringar åt yrkesfiskarna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+6.aspx,sv,Mikaela Nylander,769,2016-12-12T19:46:47,2016-12-12T19:47:17,Tarkistettu,1.1 2016_129_163,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on esitetty todella hyviä puheenvuoroja. Esimerkiksi edustaja Heikkinen toi hyvin esille tämän kotimaisen, monipuolisen kalan käyttämisen. Elikkä ei puhuta mistään roskakalasta enää, vaan tällä hetkellä puhutaan vähempiarvoisesta kalasta, joka on meille todella suuri ja hyvä mahdollisuus. Onneksi asenteet alkavat vähitellen muuttumaan ja hommia saadaan eteenpäin. Esimerkiksi Kuusamossa on tällä hetkellä pidetty talvinuottauskursseja särjen pyyntiä varten, ja siellä sanovat sillä tavalla, että kylmän veden särki menee tällä hetkellä kaupaksi ihan kokonaisuudessaan, että sitä ei saada ylös niin paljon kuin sitä tällä hetkellä menee. Kuulemma Kuusamossa tilanne on jopa sellainen, että siellä saa särjestä tällä hetkellä paremman hinnan kuin muikusta. Elikkä paljon meillä on mahdollisuuksia, jos me asennetta kehitämme. Mutta jotta me saisimme myös tuloksia aikaiseksi, meidän täytyy alkaa kehittelemään sitä, miten me saisimme tämän kalamassan kokoon, niin että me saisimme kohtuuhintaista, järkevää tuotetta aikaiseksi. Esimerkiksi meidän kalapuikot eivät ole tällä hetkellä kotimaisesta raaka-aineesta tehtyjä, ja todellakin, jos me saisimme sitä massaa aikaiseksi meidän vesistöistä, me voisimme tehdä herkullisia, hyviä kotimaisia kalapuikkoja. Positiivinen asia norjalaisen lohen tilan osalta on minun mielestäni nyt se, että on hyvin tullut julkisuuteen esille se, että norjalainen lohi ei välttämättä ole edes Norjan vesiltä ja toisekseen se, että sen kasvattamiseen käytetään aika paljon antibiootteja. Elikkä pitäisi kaksi kertaa miettiä, mitä sieltä oikeasti ostaa. Suomalaiset on saatu syömään kalaa, mutta muistetaan, että kalan pitää olla kotimaista. Meillä Kalatalouden Keskusliitossa ensi vuoden yksi suurimmista toimenpiteistä on se, miten erimuotoisesti saataisiin kotimaisen kalan käyttöä lisättyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+6.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-12T19:48:11,2016-12-12T19:50:05,Tarkistettu,1.1 2016_129_164,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Erinomainen puheenvuoro edellä edustaja Maijalalla, juuri tärkeitä asioita siihen, mitenkä me saisimme nimenomaan kotimaista kalaa suomalaisiin pöytiin, ettei se vähäinen kala, mitä syödään, tulisi muualta. Vielä nostaisin esille myös ne huolet, että kun meidän talvemme muuttuvat, jäätilanne muuttuu, niin tämä osaltaan vaikuttaa myös siihen, että talvikalastuksen mahdollisuudet muuttuvat. Se on myös huolestuttava asia. Kaiken kaikkiaan tätä kalastuksen perinnettä ja osaamista ei kyllä liikaa varmasti meillä ole. Voidaan myös ajatella, että se tavallaan on yksi semmoisista ei nyt jokamiehenoikeuksista mutta ennen aikaan melkein jokamiehen osaamisalueista, että osataan kalastaa. Mutta kyllä tällä hetkellä varmasti on niin, että kalastus harrastusmielessä ei ole sellaista kalastusta, että sillä yleensä joka viikko omaan pöytään saadaan kalaa, vaan se on enemmän semmoista virkistykseen, mielenterveyteen ja sen parantamiseen liittyvää kalastusta. Yhtä kaikki, kun me käymme erilaisilla messuilla näin joulunkin alla, niin siellä on todella upeita tuotteita, mitä kaloista, myös näistä niin sanotuista vähempiarvoisista kaloista, on tehty, jotka maistuvat aivan mahtavalle. Mutta kyllä meillä on vielä tekemistä tässä tuotteistamisessa, mitenkä me saamme nämä tuotteet laajemmin suomalaisiin pöytiin, ja entäpä se vienti? Se on se yksi oikeastaan lähes käyttämätön alue, tämä suomalaisen kalaraaka-aineen vienti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+6.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-12-12T19:50:06,2016-12-12T19:51:50,Tarkistettu,1.1 2016_129_165,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski otti esille tämän sinisen. Sininen biotalous on yksi olennainen osa meidän hallitusohjelmaamme, ja sinisen biotalouden mukaisesti siinä mietitään, mitä kaikkia osa-alueita aletaan kehittämään, jotta saataisiin muun muassa kalatalouspuolen asioita kehitettyä. Yksihän siellä on tämä vaelluskala-asia. Sinne on varattu määrärahoja. Mutta myös muihin innovatiivisiin asioihin on käytettävissä määrärahoja ja toimintoja, elikkä mietitään näitä uusija toimintamalleja, miten näitä kuvioita viedään nyt sitten eteenpäin. Meillä on monia asioita tässä vielä edessä. Muun muassa ensi vuonna on todennäköistä se, että meidän täytyy kalastuslaissa, mikä on uusi laki, ainakin jonkun verran korjata tiettyjä asioita. Toivon mukaan me saamme korjattua sitä myöskin sillä tavalla, että se parantaisi asioita entistä enemmän niin, että me saisimme sitä kotimaista kalaa monimuotoisesti käyttöön. Sitten matkailupuolelta vielä kalastuksesta minun on pakko mainita hauki. Puhutaan koko ajan lohijoista, jotka ovat tärkeitä ja hyviä jokia, mutta meidän paras matkailutuotteemme kalastuspuolella on hauen pyytäminen. Haukia meillä riittää joka paikassa, ja se on herkullinen ja hyvä kala. Onneksi asenteet alkavat vähitellen muuttumaan siinäkin, että me saamme sitä haukea kalastettua ja saamme sen myöskin matkailutuotteeksi. Olen kuullut hyvin monen turistin saaneen mahtavan kokemuksen siitä, kun ovat saaneet pyytää haukia ja saaneet jopa ylös isonkin vonkaleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+6.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-12T19:51:51,2016-12-12T19:53:22,Tarkistettu,1.1 2016_129_166,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos edustaja Myllykoskikin tulee pois Pyhäjärveltä ja vähempiarvoisten kalojen kalastuksesta, niin tästä asiasta täytyy sanoa, että me oppositiopuolueet kyllä pikkusen olisimme voineet olla aktiivisempia ja tehdä lausumaehdotuksen siitä, että edellytämme hallituksen ryhtyvän toimiin, että kansainvälisiltä tahoilta lähdetään hakemaan vakuutusmahdollisuuksia troolikalastukseen, koska me tiedämme, että EU-alueella, Tanskassa esimerkiksi, on tällaisia vakuutusmahdollisuuksia. Mutta ehkä me yhdessä sitten, maa- ja metsätalousvaliokunnan oppositiopuolueet, teemme toimenpidealoitteen, jonka sitten viemme hallituksen käsiteltäväksi, että tällaisen toimenpiteen pitää lähteä liikkeelle, niin että todellakin nämä troolikalastajat ovat edelleen ja heille luodaan vakuutusjärjestelmä kansainvälisellä yhteistyöllä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-12T19:53:24,2016-12-12T19:54:24,Tarkistettu,1.1 2016_129_167,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_129_168,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Värderade talman! Det här lagförslaget eller den här sparlagen är en av de svåraste utbildningsfrågorna under den här perioden, och jag vet att själva sparbeslutet för yrkesutbildningen fattades under föregående period, men det vi djupt beklagar och som vi ser stora hot i är det att vi nu kommer att godkänna sparlagen, men själva reformen och innehållet, den nya finansieringsgrunden har vi ingen aning om hur den kommer att se ut i dess slutliga form. Och just på grund av att den här frågan är stor och oerhört svår kommer jag att föreslå följande.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,sv,Mikaela Nylander,769,2016-12-12T19:54:45,2016-12-12T19:55:36,Tarkistettu,1.1 2016_129_169,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vain kaksi päivää viikossa. Niin monta koulupäivää kertoi eräs ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva heillä olevan viikossa. Muuten tehdään etäkursseja eli opiskellaan tulevaa ammattia esimerkiksi kirjatenttien ja nettikurssien kautta. Ammatillisen koulutuksen säästöt näkyvät jo nyt lähiopetuksen vähäisyytenä. Leikkaukset uhkaavat heikentää ammatillisen koulutuksen laatua sekä tulevien ammattilaisten osaamistasoa. Kun lähiopetuksen lähtötaso on OAJ:n mukaan ollut noin 36 tuntia viikossa, on se tällä hetkellä huomattavasti alle 20 tuntia per opetusviikko, ja tämä siis ennen näitä nyt esitettyjä säästöjä. Hallituksen esittämiä 190 miljoonan leikkauksia ammatillisen koulutuksen rahoitukseen on syystäkin kritisoitu ankarasti. Leikkaukset heikentävät koulutuksen laatua entuudestaan, leikkaukset vaikeuttavat ammatillista aikuisopiskelua, leikkaukset heikentävät koulutustakuun toteutumista, ja leikkaukset lisäävät opetushenkilöstön työttömyyttä. Säästöjen toteuttamiseksi on myös valittu mahdollisimman huono malli. Sen sijaan, että leikkaukset olisi jaksotettu useammalle vuodelle tai kytketty suoraan ensi vuoden ammatillisen koulutuksen reformin yhteyteen, tehdään 190 miljoonan leikkaukset kerralla ja vuosi ennen sisällöllistä reformia. Tämän leikkauksen jälkeen ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus on 316 miljoonaa alhaisempi kuin mitä se oli vuonna 2013. Ammatillisen koulutuksen puolella on toisin sanoen jo tehty isoja säästöjä. Oppilaitoksissa on jouduttu voimakkaasti sopeuttamaan toimintaa jo edellisen kauden aikana tehtyjen päätösten vuoksi. Siksi nämä nyt esitetyt leikkaukset tulevat näkymään poikkeuksellisen voimakkaasti, jopa niin, että ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteet vaarantuvat. AMKE ry:n kesällä tekemän kyselyn perusteella suurimmat koulutuksenjärjestäjät eivät leikkaa aloituspaikoista vaan yksikköhinnoista. Se tarkoittaa, että opettavaa henkilöstöä vähennetään, ryhmäkokoja suurennetaan ja lähiopetusta vähennetään. Paikkakunnilla, joissa nuorisoikäluokat pienenevät, tehdään leikkauksia myös aloituspaikkojen määrään. Se taas tarkoittaa, että alueelliset erot tulevat kasvamaan. Nuorten koulumatkat ovat jo nyt pidempiä ammattiin opiskelevien kuin lukiolaisten kohdalla, ja huonoin on tilanne tältä osin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Leikkausten seurauksena on vaara, että koulutuksen saavutettavuus heikkenee entuudestaan näillä alueilla. Se tarkoittaa myös, että meillä ei enää ole varmaa tietoa siitä, toteutuuko koulutustakuu enää koko maassa. Tämän lisäksi leikkaukset iskevät kovaa myös vapaan sivistystyön kenttään. Vapaan sivistystyön koulutuksenjärjestäjiltä leikataan pois kilpailukykysopimuksen tuomat taloudelliset hyödyt siitä huolimatta, että nämäkään koulutuksenjärjestäjät eivät ole osa julkista sektoria, kuten eivät korkeakoulutkaan. Tämän lisäksi vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvat edelleen myös edellisen hallituksen tekemät päätökset järjestäjä- ja ylläpitäjäverkon kehittämisestä ja toisen asteen koulutuksen rahoituksen uudistamisesta. Vaikka tämä esitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta raukesi edellisellä kaudella, jäivät vapaan sivistystyön säästöt voimaan. Sen päälle tulevat vielä tämän hallituksen päättämät lisäleikkaukset. Arvoisa puhemies! Kaikilla näillä leikkauksilla on todella tuhoisat seuraukset koulutukselliselle tasa-arvolle ja koulutuksen laadulle. Kuten tiedämme, on Suomessa iso joukko nuoria ilman toisen asteen tutkintoa. He tarvitsevat koulutuksen ja tutkinnon lisäksi myös yhteisöllistä toimintaa ja tukea. Nämä hallituksen esittämät leikkaukset vaikeuttavat syrjäytymisen ehkäisyä entuudestaan, ja siksi esitän, että tämä hallituksen esitys hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-12T19:56:30,2016-12-12T20:01:32,Tarkistettu,1.1 2016_129_170,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Korkeatasoinen koulutus on tärkeä Suomen kilpailukyvylle, ja hallitushan on jo leikannut rajulla kädellä korkeakoulutuksesta ja nuorisotakuusta. Nyt vuorossa on ammatillinen koulutus, johon ensi vuonna kohdistetut 190 miljoonan euron leikkaukset on ajoitettu taitamattomasti ennen reformilainsäädännön valmistumista. Suomen menestys riippuu nyt ja tulevaisuudessa vahvasta osaamisesta. Siksi eduskuntaryhmämme lisäesitysten pääpaino on nimenomaan koulutuksessa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Näitä asioita KD:n eduskuntaryhmä on nostanut omassa vaihtoehtobudjetissaan, ja tulemme myöskin esittämään näihin konkreettisia toimenpiteitä budjettivastalauseessamme. Tässä vaiheessa kannatan edustaja Nylanderin tekemää hylkyä ja kahta lausumaehdotusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-12T20:01:34,2016-12-12T20:02:37,Tarkistettu,1.1 2016_129_171,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tavallaan harmi, että näin vauhdikkaan päivän illan aikana käsittelemme näin merkittävää hallituksen esitystä, joka liittyy paljon puheena olleeseen ammatillisen koulutuksen reformiin, josta itse asiassa varsinainen lakiesitys on vielä lausunnolla ja tulee ensi talvena, keväänä eduskuntaan, mutta nyt, ennen toimintalainsäädäntöä ja tutkintojen rakenneuudistusta, tehdään merkittävät 200 miljoonan euron säästöt. Tämä on suoraan sanoen historiallinen hyppy tuntemattomaan, vaikka tiedän, että tätä asiaa on opetus- ja kulttuuriministeriössä pyritty tietysti valmistelemaan hyvin. Lainaan OAJ:n lausuntoa sivistysvaliokunnalle: ""Mikäli leikkaus toimeenpannaan vuonna 2017, reformin tavoitteet jäävät toteutumatta ja koulutuksen laatu heikkenee. Esitetty rahoitusleikkaus on vakava uhka koko uudistumisen toimeenpanolle."" Sitten Akavan lausunnosta: ""Ammatilliseen peruskoulutukseen kohdennetut 190 miljoonan leikkaukset vuodesta 2017 alkaen vaikuttavat väistämättä koulutuksen saatavuuteen ja laatuun, vähentävät rajusti työpaikkoja ja henkilötyövuosia."" No, mitä sanoo SAK: ""Näiden päätösten seurauksena ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulevat vuodet ovat erittäin vaikeita. Massiiviset säästöt on toteutettava yhden vuoden aikana, ja jo vuodesta 2018 voimaan astuva reformi muuttaa ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kokonaan ja jakaa ammatilliseen koulutukseen käytettävän rahoituksen uudella tavalla järjestäjille."" No, sitten tämä tulee myöskin johtamaan ennalta arvaamattomaan tilanteeseen siinä, miten oppilaitokset näitä opiskelijapaikkoja vähentävät, ja monet asiantuntijat ovat aidosti sitä mieltä, että sellaisille osaajille, joilla työmarkkinoilla olisi käyttöä, monet oppilaitokset omista talous- tai muista syistään ovat niitä aloituspaikkoja vähentämässä. Sitten tässä jo edustaja Li Andersson viittasi tähän lähiopetuksen määrään. Kysymys on siis kontaktiopetuksesta, jossa nuoret eivät ole tekemässä kotona etätehtäviä. Vielä 90-luvulla oppilaat saivat lähiopetusta lähes täyden työviikon, 38 tunnin, verran. Tänä päivänä ollaan jo 28 tunnin alapuolella. Viime vuosien leikkausten vuoksi esimerkiksi pääkaupunkiseudun Varian yhteisten opintojen tuntiopetuksen vähimmäismääräksi asetetaan elokuusta 2015 lukien 14 tuntia. Aiemmin vähimmäismäärä on ollut 28 tuntia. Hyvät kollegat! Hyvät kansanedustajat! Hyvät kuulijat! Hyvät Suomen kansalaiset! Olemme aivan perimmäisten kysymysten äärellä. Toisin sanoen kolmivuotinen ammattitutkinto on näiden leikkausten, jo tehtyjen ja nyt päätettyjen, jälkeen johtamassa siihen, että ammattitutkintojen opetustuntimäärät lähenevät kahta vuotta, kahta ja puolta vuotta. Se on vääjäämättä vaikuttamassa opetuksen laatuun, osaamiseen ja työllistettävyyteen. Olin kolmisen viikkoa sitten Tampereen Tredun, meidän Pirkanmaan isoimman ammattioppilaitoksen, opettajien vieraana, he olivat sähköalan opettajia. He olivat äärimmäisen huolestuneita tästä tilanteesta. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä haluan todeta minulle ja — tiedän — täällä monille edustajille tärkeästä koulutussektorista, joka liittyy vapaaseen sivistystyöhön ja kansan-opistoihin. Kansanopistojahan on 38, ja nyt nämä leikkaukset, säästöt ovat merkittävällä tavalla vaarantamassa monialaisten kansanopistojen kansanopistotyötä, ja tämänkin takia tämä hallituksen esitys on hylättävä. Kannatan tässä yhteydessä myöskin edustaja Nylanderin ponsilauselmaesityksiä, jotka ovat erinomaisia — niitähän oli kaksi kappaletta. Edustaja Li Andersson jo kerkesi esittämään koko hallituksen lakiesityksen hylkäämistä. Yhteisessä vastalauseessammehan me ehdotimme, että sekä 1. että 2. lakiesitys hylätään. Kysymys on samasta asiasta. Kannatan Li Anderssonin ehdotusta, ja myöskin edustaja Nylander esitti tämän kakkoslain hylkäämistä. — Kiitos, puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-12T20:02:37,2016-12-12T20:09:11,Tarkistettu,1.1 2016_129_172,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Herr talman! Jag vill också för min del understöda riksdagsledamot Nylanders förslag om förkastande och hennes två förslag till uttalande. Precis som tidigare riksdagsledamöter här har lyft fram så är det naturligtvis fråga om en väldig nonchalans och arrogans mot unga människors behov av utbildning och att helt enkelt stöda deras uppväxt till vuxna människor. Yrkesutbildningen är naturligtvis en yrkesutbildning allra främst, men samtidigt handlar det om att lära sig att arbeta, att lära sig att fungera i ett sammanhang, vara regelbunden, och det är många gånger som just unga som finns i den här utbildningen kanske har haft jobbigt i grundskolan med att känna att de trivs och att det känns meningsfullt för dem, så de skulle helt enkelt behöva ett extra stort stöd av klassen och lärarna i närundervisning.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2016-12-12T20:09:15,2016-12-12T20:10:16,Tarkistettu,1.1 2016_129_173,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt lakiehdotusta, joka koskee puolta perusopetuksen päättävistä nuorista ja noin 150 000:ta aikuista suomalaista, eli varsin mittavaa ja vaikuttavaa lakia. Kuten moneen kertaan on sanottu, järkevämpää olisi toteuttaa ensin uudistus ja vasta sen jälkeen mahdolliset leikkaukset, jotta valmistautumisaikaa, mahdollisuuksia ja keinoja olisi riittävästi tarjolla. Nyt kun katsotaan koulutuksenjärjestäjiä, heillä ei tosiasiassa ole paljonkaan harkinnanvaraa ja valinnanvaraa leikkauksen kohdentamisesta, kun henkilöstö- ja tilakustannuksista muodostuvat kustannukset ovat yli 80 prosenttia koulutuksen kaikista kuluista. Tämän ikäisille nuorille lähiopetustunnit ovat aivan elintärkeitä, ja kun muistetaan se, että suurella osalla nuorista on erilaisia oppimisvaikeuksia, erilaisia erityistarpeita, on täysin mahdotonta ajatella, että näistä lähitunneista enää voidaan leikata. Näistä syistä tuemme vahvasti hylkäysvastalausetta, jossa mukana ovat myös sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-12-12T20:10:35,2016-12-12T20:12:01,Tarkistettu,1.1 2016_129_174,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten edustaja Gustafssonkin omassa puheenvuorossaan totesi, olemme todellakin perimmäisten asioiden äärellä, kun me puhumme toisen asteen koulutuksen kysymyksistä. On valitettavaa, että tämän hallituksen aikana hallituksen pääpaino on keskittynyt hyvin voimakkaasti koulutuksen leikkauksiin varhaiskasvatuksesta ihan tänne korkeakouluun asti, ja sitten tässä välissä on vielä tämä ammatillisen koulutuksen leikkaus. Kuten täällä on myös todettu, järkevämpää olisi, että ensin tehtäisiin rakenteellisia uudistuksia ja vasta tämän jälkeen lähdettäisiin tekemään tarvittavia säästöjä — aivan kuten viime kaudella suunniteltiin, mutta valitettavasti siinä ei viime metreillä kuitenkaan onnistuttu viemään sitä uudistusta loppuun asti. Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen leikkaus koskettaa laajasti erilaisten ihmisten elämää. Esimerkiksi meillä Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa nämä säästöt tulevat vaikuttamaan siten, että nuorisokoulutuksen aloituspaikat tulevat pysymään ennallaan mutta tämä tulee tarkoittamaan sitä, että aikuisten aloituspaikkoja tullaan vähentämään kolmessa vuodessa siten, että noin 100 aloituspaikkaa häviää vuosittain, ja siten kolmen vuoden aikana noin 300 aikuista jää ilman ammatillista tutkintoa. Ja kuten tiedämme, nämä ihmiset ovat useimmiten sellaisia ihmisiä, joilta puuttuu perustutkinto tai ammatillinen tutkinto, minkä takia tämä koulutus olisi heille äärettömän tärkeää heidän työllistymisensä ja elämäntilanteensakin takia. Olen Valtakunnallisen työpajayhdistyksen puheenjohtaja, ja tämä meidän Valtakunnallinen työpajayhdistys on tehnyt ja viime perjantaina julkaissut tämmöisen selvitystyön, jossa selvitellään, miten meidän 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat nuoret joko pääsevät koulutukseen tai sitten mahdollisesti työpajoihin. Näiden selvitysten perusteella todettiin, että tilastoista oli luettavissa, että noin 15 prosenttia ikäluokasta jättää koulutuksensa peruskouluun ja heistä noin 40 prosenttia on 30 vuoden iässä työttömänä tai opiskelun ulkopuolella. Elikkä tämä koskettaa juuri niitä nuoria, joita tämäkin lakiesitys, tämä 190 miljoonan euron leikkaus. Jo tällä hetkellä on valitettava tosiasia, että meillä on noin 32 000 nuorta, alle 30-vuotiasta, jotka ovat vailla perustutkintoa ja jotka ovat myös syrjäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Jos me emme lähde aktiivisesti tarjoamaan näille nuorille tukea ja mahdollistamaan heille myös koulutusta, niin se todennäköisyys, että nämä ihmiset ovat pysyvästi meidän yhteiskunnan ulkopuolella, tulee todellakin kalliiksi. Tämän selvityksen perusteella on arvioitu, että nyt jo näistä 32 000 nuoresta, jotka ovat vailla perustutkintoa ja joilla ei ole ammatillista tutkintoa ja jotka ovat syrjäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle, aiheutuva yhteiskunnan menetys on noin 1,4 miljardia euroa per vuosi. Ja kun me tiedämme, että tämä kertautuu vuosi toisensa jälkeen, on hämmästyttävää, että me emme panosta näihin nuoriin esimerkiksi tätä 190:tä miljoonaa. Siltä osin me voimme todeta, että tämäntyyppinen säästö ei ole millään tavalla järkevää eikä perusteltua. Tämän lisäksi haluaisin nostaa myös niiden nuorten asian, joka viime kaudella oli lähellä sydäntäni, ja olisin tietenkin toivonut, että silloinen ministeri Kiuru olisi ehtinyt saada tämän esityksensä loppuun. Se koski nimenomaan erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Heidän tilanteensa tällä hetkellä on todella vaikea. Me tiedämme, että osa näistä nuorista tarvitsee vahvaa tukea, jotkut myös terveyspalveluita. Vanhempien ja perheiden tuki on erittäin tärkeää. Nyt on todella hämmentävää, että nämä nuoret joutuvat matkustamaan satoja kilometrejä pois omalta paikkakunnaltaan, jotta he saisivat itselleen tutkinnon, ja nyt tämä 190 miljoonan euron säästö ei ainakaan tule helpottamaan heidän tilannettaan vaan pikemminkin vaikeuttamaan. Miten me turvaamme, että jokaiselle nuorelle, myös näille erityistä tukea tarvitseville nuorille, tarjotaan myös tutkintoon johtavaa koulutusta? Tämä on tämän tulevan reformin yksi tärkeä huomio.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-12T20:12:01,2016-12-12T20:17:23,Tarkistettu,1.1 2016_129_175,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Värderade talman! Ledamöterna Andersson, Gustafsson och Biaudet tog upp viktiga aspekter gällande behovet av och också rätten, tycker jag, till kontakt- eller närundervisning, och när själva reformen nu sedan i februari kommer till riksdagen måste vi mycket noga titta på det här, hur vi kan trygga rätten till närundervisning för dem som behöver det. Jag tror att det är en av de absolut viktigaste frågorna som vi ska titta på sedan i februari.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,sv,Mikaela Nylander,769,2016-12-12T20:17:26,2016-12-12T20:18:03,Tarkistettu,1.1 2016_129_176,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Herra puhemies! Toisen asteen koulutus on todella tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Siksi sen uudistaminen on myös kiireellinen asia, ja nykyinen hallitus onkin siinä edennyt ripeää vauhtia. Nyt jo uudistusesitysten päälinjat ovat lausunnolla, ja uudistus siis toteutuu, toisin kuin viime vaalikaudella, jolloin se päättyi kauden lopulla hyvinkin nolosti. Tässä esityksessä, mikä nyt on käsittelyssä, todellakin toisen asteen koulutuksesta leikataan 190 miljoonaa euroa. Sosialidemokraattien vaaliohjelmassa 20.3.2015 toisen asteen koulutuksesta esitettiin leikattavaksi tämän vaalikauden alussa etupainotteisesti 270 miljoonaa euroa eli 90 miljoonaa euroa enemmän kuin mihin Sipilän hallitus on päätynyt. Tässä suhteessa on hyvä, että hallitus on tällä pohjalla eikä ole leikkaamassa tärkeästä toisen asteen koulutuksesta sellaisia määriä, joihin sosialidemokraatit olivat menossa. Arvoisa puhemies! Kun tässä yhteydessä puhuttiin myös korkeakouluopetuksesta, muistutan, että Jyväskylän yliopisto on sopeutunut niihin leikkauksiin, joita on korkeakoulutukseen tullut. Siellä on tilat käyty läpi, henkilöstö on käyty huolella läpi, hankinnat on tarkastettu, huonosti perusteltavista hankkeista on luovuttu, yksiköitä on yhdistetty ja niin edelleen. Ilman että opetuksen ja tutkimuksen tasoa on yhtään alennettu, on saatu riittävät säästöt aikaiseksi ja henkilöstölle on jopa maksettu tänä vuonna bonusta. Eli tällaiset uudistukset ja säästötkin voidaan tehdä hyvin ja vastuullisesti, kun halua on, ja Jyväskylässä on ollut. Toivon, että toisella asteella myös saadaan tällä tavalla hoidettua asiat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-12T20:19:15,2016-12-12T20:21:26,Tarkistettu,1.1 2016_129_177,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Kankaanniemi ensinnäkin puhui ammatillisen koulutuksen reformista, joka ei vielä edes ole eduskuntakäsittelyssä. Tämä esitys nyt koskee ihan puhtaasti hallituksen esittämiä säästöjä ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Eli tässä ei ole kyse opetuksen tai koulutuksen sisällöllisestä uudistamisesta, vain rahoituksen leikkaamisesta. Tämän lisäksi edustaja Kankaanniemi puhui tässä korkeakoulutuksesta, Jyväskylän yliopiston tilanteesta, mutta tässä käsitellään, keskustellaan hallituksen esityksestä, joka koskee toista astetta, ammatillista koulutusta, josta jo, kuten totesin omassa puheenvuorossani, on säästetty hyvin paljon muun muassa edellisellä kaudella tehtyjen päätösten seurauksena. Eli kun käsitellään ammatillista koulutusta, pitäisi keskustelun keskittyä nimenomaan toisen asteen ja ammatillisen koulutuksen tilanteeseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-12T20:21:29,2016-12-12T20:22:26,Tarkistettu,1.1 2016_129_178,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielenkiintoista keskustelua. Edustaja Kankaanniemi aloitti sen ""menneet ajat meillä ja muualla"" -historiapohdiskelulla, ja sitten hän hyppäsikin jo suoraan korkeakoulu-uudistuksen Jyväskylässä toteutuneisiin toimenpiteisiin. Johdonmukaista, todella johdonmukaista. Ollaan tekemässä toisen asteen leikkauksia. Reformista tässä yhteydessä on vähän ennenaikaista puhua, kun emme tiedä sen sisällöstä mitään. Tämä hallitus on todella nopea uudistuksissaan: leikkaa rahat ennen kuin on tiedossa, mitä tuleman pitää. Edustaja Kankaanniemi, me voimme täällä keskustella siitä, onko nyt kyseessä uudistus vai leikkaus, ja minun näkemykseni mukaan kyse on siitä, että nyt ollaan leikkaamassa toisen asteen koulutuksesta. On hämmentävää ajatella, kuinka toisen asteen reformia viedään eteenpäin, kun oppilaitoksissa joudutaan pohtimaan ja voimavarat menevät siihen, kuinka näistä leikkauksista selvitään. Henkilöstöresursseja joudutaan ilman muuta vähentämään, tulee irtisanomisia, ja sen prosessin läpivieminen on jo itsessään niin iso asia, kun 190 miljoonaa otetaan rahaa pois, että oppilaitosten henkilöhallinto ei yksinään pysty enää keskittymään uudistuksen läpiviemiseen. Olen hallituksen kanssa yhtä mieltä siitä, että meillä tarvitaan varmasti toisen asteen koulutuksen reformia ja uudistamista, sillä liian moni nuori jää tällä hetkellä vaille opiskelupaikkaa syystä taikka toisesta. Keskeyttämisiä on liikaa, joten me tarvitsemme oikeasti uusia välineitä, niin että meillä ne nuoret, kädelliset oppijat, jotka ovat erityisiä oppijoita, voivat asettua ehkäpä juuri siten, että työn kautta voidaan oppia ammatti. Mutta olisi kiva kuulla tässä yhteydessä, kuinka 190 miljoonan euron osalta voidaan kehittää esimerkiksi oppisopimuskoulutusta, jolla voitaisiin ottaa jo aiemmin nuoria erilaisia oppijoita mukaan työstä oppimaan. On erityisen tärkeää huolehtia siitä, minkä edustaja Gustafsson hyvin toi esille, mitenkä olemme lyhentämässä tutkintoa kolmesta vuodesta alaspäin. On todella tärkeää, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus jatkaa opintojaan myös ammattikorkeakouluun, ja sitä kautta opintojen myös toisella asteella pitää tukea sitä toimenpidettä, että nuorilla on mahdollisuus kehittyä. Mutta ilman että osaisin tässä arvioida, mitä hallitus on tekemättä, niin nyt olisi vähän semmoinen olo, että tulee puskista luvattua jotakin, mistä emme mitään tiedä. Erityisen huolissani olen juuri siitä, että tämä vuosi, mikä tässä leikkausten jälkeen on, ei anna mahdollisuuksia oppilaitoksille suoriutua siitä uudistuksesta, vaan onko se sitten täältä hallituksesta, mistä se viisaus tulee, että annetaan ohje, kuinka oppilaitoksissa pitää reformi tehdä. No, tätä sanelua olemme toki saaneet maistaa tämän hallituksen osalta. Arvoisa puhemies! Tätä esitystä ei millään muotoa voi hyväksyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-12T20:22:29,2016-12-12T20:26:51,Tarkistettu,1.1 2016_129_179,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämähän on nyt hallitusohjelman mukainen julkisen talouden sopeuttamispaketti eikä ollenkaan mieluisa, jos ajatellaan sivistysvaliokunnassakin käsiteltäväksi, mutta tämä on välttämätön — täytyy näin sanoa. Onneksi koulutuksenjärjestäjille jää kuitenkin mahdollisuus toteuttaa säästö tehostamalla ja hakemalla sieltä omasta toiminnastaan parhaaksi katsomallaan tavalla, ja monet koulutuksenjärjestäjät ovatkin ennakoineet jo ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa ja uudistaneet koulutusprosesseja. Vaikka tässä vähän kiellettiin puhumasta ammatillisen koulutuksen reformista, niin se olisi nyt toivottavaa, että se etenisi ihan aikataulussaan ja sillä tavalla luotaisiin ne paremmat mahdollisuudet sitten meidän nuorille kouluttautumiseen ja työelämään valmiuksien hankkimiseen. Ei tämä esitys nyt ihan kaikilta osin huono ole. Siellä on muutama positiivinen ehdotuskin, kuten maahanmuuttajien koulutustarpeen edellyttämät muutokset perusopetukseen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiseen ja myöskin sitten nuorten aikuisten osaamisohjelmalle ehdotettu lisärahoitus eli NAO-ohjelman rahoitus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-12-12T20:26:53,2016-12-12T20:28:16,Tarkistettu,1.1 2016_129_180,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat nyt suuruudeltaan täysin käsittämättömiä, ja sen takia haluan tässä myös sanoa, että kannatan edustaja Nylanderin esittämiä hylkäys- ja lausumaehdotuksia. Me tiedämme, että lapsiin ja nuoriin panostaminen on erittäin tärkeää. Varsinkin tässä yhteiskunnan tilanteessa, jossa monilla nuorilla on suuria haasteita ja monet nuoret ovat syrjäytymisvaarassa ja jo syrjäytyneet, koulutus on erityisen tärkeää. Ammatillinen koulutus on erittäin tärkeää. Me kaikki tiedämme, että ammatin saaminen on keskeisen tärkeää. Mutta tähän ammattiin valmistumiseen tarvitaan paitsi opettajia ja tietysti sitä omatoimista opiskelua ja etäpäiviä mutta tarvitaan myös lähiopetusta. Kentältä on kuulunut, että osin lähiopetus alkaa paikoin olla jo niin kortilla eli niin harvinaista, että elävä opettaja luokkahuoneessa saa todella suuren suosion. Ammatillisen koulutuksen taso on säilytettävä sellaisena, että opiskelijat todella saavat ammatin lisäksi myös hyvän ammattitaidon, koska hyviä ammattilaisia tarvitaan ja hyviä ammattilaisia ei synny leikkaamalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-12T20:28:17,2016-12-12T20:29:45,Tarkistettu,1.1 2016_129_181,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen opettajana huolissani opetuksen laadusta, opettajien hyvinvoinnista sekä tulevien ammattilaisten ammattitaidosta. Ammattia ei nimittäin opita etäkurssina eikä sitä opita itseopiskeluna eikä myöskään pelkästään työtä tekemällä. Tarvitaan myös teoriaopetusta ja opettajien henkilökohtaista ohjausta. Jos oppitunnit, teoriatunnit, vähenevät entisestään, oppimisvaikeuksista kärsivät ja erilaiset oppijat kärsivät kaikkein eniten tästä tilanteesta. Minä entisenä ammattioppilaitoksen opettajana tiedän, miten tärkeää on 15—16-vuotiaalle nuorelle opettajan ohjaus ja tuki. Minä keskustelin viikonloppuna entisen kollegani kanssa, mitenkä hänen oppilaitoksessaan nyt näitä asioita on hoidettu, ja hän kertoi, että hänellepä on suunniteltu kaksi yli 20 oppilaan ryhmää kerralla opetettavaksi, 40 opiskelijaa, ammatillisessa oppilaitoksessa. Opettaja sanoi, että hän ei kyllä pysty enää vastaamaan opetuksen laadusta, ja kun hän oli mennyt kysymään, mitä hän tekee, häntä oli ohjattu antamaan opiskelijoille lisää itsenäistä opiskelua. Teoriatunteja ei juuri enää ole mahdollista pitää, opiskelijat ohjataan lukemaan asiat kirjasta. Tämmöisissä olosuhteissa ammattiin oppiminen on kyllä kyseenalaista ja ammattitaito jää kyllä vaillinaiseksi, jos ei ole kunnollista ja riittävää teoriapohjaa sille käytännön työlle. Tämä opettaja sanoi minulle, että hän etsii koko ajan jotain muuta työtä, koska hänen ammattietiikkansa ei salli hänen tekevän työtä tämmöisissä olosuhteissa. Minä kyllä vähän pahoin pelkään, että aika monella ammatillisen oppilaitoksen opettajalla on ihan samanlainen tunnelma tällä hetkellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-12T20:29:45,2016-12-12T20:31:45,Tarkistettu,1.1 2016_129_182,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ministerit ovat eri käänteissä rehennelleet sillä, että hallitus kehittää koulutusta ja koulutuspalveluita eikä niinkään leikkaa, mutta kyllä tämä laki osoittaa hyvin selkeästi sen, että hallitus nimenomaan menee leikkaukset edellä: ensin leikataan ja sitten vasta vuoden päästä tuodaan ammatillista opetusta koskevaa lainsäädäntöä, jonka avulla voitaisiin, jos niin halutaan, hakea rakenteellisia säästöjä ammatillisesta koulutuksesta. Kävin itse vierailulla Kouvolan ammattioppilaitoksessa kuluneena syksynä, ja oli järkyttävää havaita se, että yksin esimerkiksi Kouvolan seudulla puhutaan näiden ammatillisten leikkausten takia ensi keväänä 250 opiskelupaikasta vähemmän kuin aikaisemmin. Eli yhteishaussa jää 250 nuorta ilman aloituspaikkaa Kouvolan seudulla. Kun kysytään, keitä nämä nuoret ovat, niin ne ovat nimenomaan niitä nuoria, joiden keskiarvo ei riitä — joilla on alempi keskiarvo — ja jotka nimenomaan tarvitsisivat tämän toisen asteen koulutuspaikan. Nimenomaan näiden nuorten sitten pitäisi lähteä pois omalta asuinseudultaan, hakea opiskelemaan jonnekin muualle, jos ylipäätään Suomesta enää sitten ylimääräisiä opiskelupaikkoja, aloituspaikkoja, löytyy. Sehän on hyvin epävarmaa näiden leikkausten jälkeen. Täytyy sanoa, että myöskin kuntapäättäjien mahdollisuudet ikään kuin taklata näitä päätöksiä ovat aika heikot, koska esimerkiksi lukiopaikkoja lisäämällä ei auteta näitä kaikkein alimman keskiarvon nuoria, jotka jäävät vaille ammatillisen koulutuksen paikkaa. Tämänkaltainen ammatillisen opetuksen osaamisen lasku ja osaavan työvoiman tietoinen vähentäminen Suomessa on hyvin lyhytnäköistä ja hyvin surullista. Se heikentää työllisyyttä ja meidän mahdollisuuksiamme sukeltaa ulos tästä talouden alhosta... (Puhemies koputtaa) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Nyt pyytäisin edustajaa tulemaan puhujapönttöön, mikäli hän aikoo jatkaa.] ...jossa olemme. Siksi kannatan lämpimästi sivistysvaliokunnassa näitä vihreiden, sosi-alidemokraattien ja vasemmistoliiton tekemiä hylkäysesityksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-12-12T20:31:45,2016-12-12T20:34:22,Tarkistettu,1.1 2016_129_183,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Se oli 2,30 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_184,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämäkin esitys on niitä asioita, jotka ovat olleet tiedossa jo puolitoista vuotta mutta joita kauhistellaan nyt sitten illan pitkinä tunteina tänä päivänä. On helppo luetella ikäviä asioita, mutta on paljon vaikeampaa kertoa, kuinka asiat tehtäisiin paremmin. Täällä on sanottu, että pitäisi ensin tehdä rakennemuutos, sitten säästää. On todettu myös, että ei edellisestä hallituksesta ollut kumpaankaan. Tästä voisi muuten olla samaa mieltä, ellei tietäisi, että itse asiassa edellinen hallitus kylläkin leikkasi, vaikkei siitä ollutkaan rakennemuutoksiin. Se on myönnettävä, että ajat ovat vaikeat, mutta silti on vaikea ymmärtää sitä, etteivät oppositiopuolueetkaan pysty parempaan omissa vaaliohjelmissaan vaan olisivat olleet valmiit jopa leikkaamaan enemmän koulutuksesta. Se, onko kyse varsinaisesti koulutuksen leikkauksista, on toinen asia. Ainakin korkeakoulujen osalta panostettu raha on säilynyt koko 2000‑luvun lopun melko samassa tasossa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Arvoisa puhemies! Välttämättömyyttä vastaan kapinoinnin sijaan toivoisinkin oppositiolta rakentavaa asennetta ja sen miettimistä, kuinka rakennemuutos voitaisiin toteuttaa, kuinka saadaan samalla rahalla enemmän kuin ennen. Tämä asia on tarpeen niin koulutuksessa kuin monilla muillakin elämänalueilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-12T20:34:22,2016-12-12T20:35:40,Tarkistettu,1.1 2016_129_185,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä edustaja Mäkelä kysyi parempia vaihtoehtoja, niin voin antaa kaksi, ja näistä on puhuttu useampaan otteeseen tässä puolentoista vuoden aikana, kun nämä leikkaukset ovat olleet tiedossa. Ensimmäinen vaihtoehto on se, että ei tehdä lainkaan näin mittavia leikkauksia ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Eikä pidä paikkaansa, että kaikkien oppositiopuolueiden vaaliohjelmat tai vaihtoehtobudjetit olisivat sisältäneet leikkauksia koulutuksen rahoitukseen. Tämä ei pidä paikkaansa ainakaan vasemmistoliiton osalta. Eli tehdään ensin sisällöllinen reformi ja sen jälkeen mietitään mahdollisesti toteutuvia leikkauksia. Toinen vaihtoehto on se, että tehkää vain 190 miljoonan leikkaukset mutta jaksottakaa niitä useammalle vuodelle, jolloin koulutuksenjärjestäjät pystyvät paremmin niihin leikkauksiin varautumaan, ja tehkää ne siinä ammatillisen koulutuksen sisällöllisen reformin yhteydessä, jolloin koulutuksenjärjestäjillä myöskin on paremmat välineet (Puhemies koputtaa) tehdä näitä säästöjä kuin mitä te nyt annatte heille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-12T20:35:40,2016-12-12T20:36:44,Tarkistettu,1.1 2016_129_186,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen itsekin hyvin huolestunut näiden koulutusleikkausten johdosta koko koulutuspolitiikan kokonaisuudesta. Varsinkin tämä ammatillisen koulutuksen 190 miljoonan leikkaus on äärettömän iso ja huolestuttava. Jos pohditaan esimerkiksi Pirkanmaata ja jos mietitään aloituspaikkoja, paljonko tämä rahoitusleikkaus tarkoittaa, niin se tarkoittaa yli 800 aloituspaikan vähentämistä. Kuitenkaan meilläkään, kasvava maakunta ja nuorisotyöttömyys ja opiskelijamäärät tietäen, ei ole lähdetty leikkaamaan aloituspaikoista vaan on jouduttu säästämään opetuksen laadusta, opettajista ja lähiopetuskerroista. Olen äärettömän huolestunut: koska noin puolet meidän nuorista valitsee ammatillisen koulutuksen, huolenaiheeksi nousee näiden nuorten jatko-opintokelpoisuus. Jatkossa heidän tarvitsisi opiskella muun muassa englannin ja matematiikan perustaidot 48 tunnissa, ja ainakin omasta mielestäni tämä saattaa kyseenalaiseksi sen, onko heillä aito mahdollisuus päästä jatko-opiskelemaan ammatillisessa koulutuksessa. Ylipäätänsä tässä muuttuvassa työelämässä kannan huolta nimenomaan nuorten sukupolvien osaamistasosta näitten työelämän haasteiden keskellä — varsinkin tässä tilanteessa, jossa nuorisotyöttömyys edelleen on pitkittynyt. Muistuttaisin, että joka kolmas meidän alle 30-vuotiaista nuorista työttömistä ei ole koskaan ollut töissä. Tämänkaltaiset koulutusleikkaukset ovat vastuuttomia tässä ajassa, ja niitä ei tulisi toteuttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-12-12T20:36:45,2016-12-12T20:38:36,Tarkistettu,1.1 2016_129_187,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Uskottavuus sille, että oppositio ei olisi leikannut koulutuksesta, on nolla. Meillä on ongelma: meillä on parikymppisiä nuoria, joilla ei ole työkokemusta. Ammatillista koulutusta on välttämätöntä uudistaa, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Lisäksi nyt lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä. Saksankielisissä maissa oppisopimus on ammatillisen koulutuksen pääväylä. Tähän suuntaan meidän pitää mennä, ja olemme nyt avanneet tätä tietä. (Eva Biaudet: Kovin yksinäisiä opintopolkuja!) Näin vältämme kohtaanto-ongelmia eikä tule kuilua opintojen ja työelämän välillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-12T20:38:36,2016-12-12T20:39:28,Tarkistettu,1.1 2016_129_188,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tartunpa nyt heti tuohon edustaja Huhtasaaren esitykseen. Sanoitte saman asian jo aikaisemminkin, mutta en halunnut silloin käyttää puheenvuoroa. On sinällään ihan oikein puhua oppisopimuskoulutuksesta ja sen merkityksestä, mutta tähän ammatilliseen reformiin on leivottu ihan uutena asiana tämä niin sanottu koulutussopimus, ja muutkin koulutuksen tuntijat ovat kanssani samaa mieltä, niin kuin sivistysvaliokunnan kuulema Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n asiantuntijahenkilö, jolla oli minua enemmän harmaata jo ohimoillaan ja joka totesi kirjallisessa kannanotossaan: ""Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien mukaan on olemassa merkkejä siitä, että säästöjen kohteeksi joutuu oppisopimuskoulutus ja se ajetaan alas, vaikka se on ehdottomasti tehokkain koulutusmuoto kustannus- ja vaikuttavuusmittareilla mitattuna."" — Siis tämä ei ollut minun tekstiäni vaan oppisopimusyhdistyksen toimitusjohtajan, muistaakseni. Te ymmärrätte, kollegat, sen, että me sosialidemokraatit olisimme halunneet kehittää oppisopimuskoulutusta voimakkaasti. Sain paljon myönteistä palautetta, kun sen työn aloitin ja saatiin tuloksia. Nyt käy niin, että voimavaroja siirretään merkittävästi tähän niin sanottuun koulutussopimukseen, jolloin nuoret tulevat työpaikalle ilman oppisopimuskoulutusta. No, ans kattoo, miten siinä käy. Sitten tähän isoon kysymykseen näitten säästöjen suuruusluokasta: Siis sosialidemokraatit ovat halunneet tehdä koko keskiasteen kohdalta rakenteellisia uudistuksia. Mitä tämä tarkoittaa? Tilojen yhteiskäyttöä koko keskiasteella: ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, kansanopisto ja niin edelleen. Toisena, opettajien yhteiskäytön merkittävä lisääminen — palvelee nuorten oppimista ja kehittymistä. Sitten täällä jo tuli esille myöskin tämä säästöjen vaiheistaminen. Siis tämä on kerta kaikkiaan armoton laaki tämä 190 miljoonan päättäminen tässä ja nyt, jos te niin päätätte. Sen vaikutukset tulevat olemaan dramaattisia, ja sen takia me emme sitä hyväksy. Eli sosialidemokraattien toisen asteen uudistamisen linja oli se, että tehdään rakenteellisia uudistuksia, eikä niin, mihin nyt tämä hallituksen esitys johtaa, että se leikkaa aloituspaikkoja, se leikkaa opettajien ja henkilöstön määrää ja pakottaa ammatillisia oppilaitoksia myöskin sentyyppisiin koulutusaikojen lyhentämisiin, joihin täällä nyt on jo viitattu. Ja sitten se ydinkysymys: olisi pitänyt tehdä rahoitusuudistus, toimintalainsäädännön uudistus ja säästöt samanaikaisesti. Sen nyt ymmärtää jokainen, että näin olisi pitänyt tehdä. Sivistysvaliokunta on yksimielisesti todennut, että näin ei pidä tehdä. Täällä on paikalla sivistysvaliokunnan jäsenistä kaksi, jotka ovat käyttäneet puheenvuorot, edustajat Parviainen ja Huhtasaari. Sen lisäksi on kaksi perussuomalaisten edustajaa käyttänyt puheenvuoron: Mäkelä ja Kankaanniemi. Arvostan sitä, että puhutte tärkeästä asiasta. Olisin toivonut, että näin merkittävän asian suhteen olisivat myöskin sivistysvaliokunnan puheenjohtajat olleet paikalla, mutta en sano tätä nyt moralisoiden, koska molemmilla voi olla pätevä syy olla poissa. Me tiedämme toinen toistemme työtilanteet. Hohhoh, ehkä se oli tässä. (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-12T20:39:29,2016-12-12T20:44:34,Tarkistettu,1.1 2016_129_189,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oppisopimus on erittäin kannatettava asia myös Suomessa. Mutta meillä on ollut siinä haasteita, että opiskelijoille ei löydy sitä työpaikkaa, joka ottaisi nuoren töihin. Niistä on ollut iso pula. Me haluamme lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Tämä systeemi ei ole vielä täydellinen, mutta jostain on aloitettava. Uskomme, että tämä mahdollisuus lisäisi koulutussopimusten muuttamista myös oppisopimuksiksi, kun tämä nuoren osaaminen kehittyy. Tämä on askel kohti tätä oppisopimusta, jotta mekin saisimme sen joskus pääväyläksi täällä Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-12T20:44:37,2016-12-12T20:45:25,Tarkistettu,1.1 2016_129_190,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä ammatillisesta koulutuksesta kun puhutaan, niin todellakin on hyvä muistaa, että viime kaudella oli suunnitteilla toisen asteen koulutukseen vielä suuremmat leikkaukset ilman mitään reformia. (Jukka Gustafsson: Ei se pidä paikkaansa!) Tällä hetkellä, kun ollaan tätä reformia tekemässä täällä ammatillisen koulutuksen puolella, nykyinen tilannehan on se, että yhä suurempi prosentti ammatillisen koulutuksen opiskelijoista keskeyttää koulutuksen. Prosentti on jatkuvasti kasvanut. Opiskelijat eivät koe mielekkääksi teoriapainotteista opiskelua eivätkä myöskään työnantajat. Työnantajat monesti joutuvat kouluttamaan käytännössä uudestaan työntekijät. Nämä tarpeet eivät nyt todellakaan kohtaa, ja siksi tämä reformi on välttämätön. Kun säästöjä myös tehdään, työpaikalle siirtyvässä opetuksessa ei kiinteistöjä tarvita samalla tavalla eikä myöskään silloin lähiopetusta koko ikäluokalle samalla tavalla. Mutta tärkeää on se, että niille, jotka sitä lähiopetusta edelleen tarvitsevat, sitä voidaan suunnata ja turhista ja (Puhemies koputtaa) tarpeettomista kiinteistöistä, joista nämä oppilaitokset haluavat päästä eroon, eroon pääsemistä nopeutetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-12T20:45:26,2016-12-12T20:46:31,Tarkistettu,1.1 2016_129_191,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vastaisin edustaja Jarvalle siihen, kun hän toteaa ja sanoo ja väittää, että viime kaudella ei olisi valmisteltu tai tehty toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformia: Näin tehtiin. (Marisanna Jarvan välihuuto) Viime kaudella se jäi kesken sen takia, että silloinen oppositio keskusta ja perussuomalaiset halusivat, ettei uudistusta tehdä, vaikka se olisi tarkoittanut sitä, että aloituspaikat olisivat säilyneet ennallaan ja se olisi tehty nimenomaan siten, että ammatilliset oppilaitokset olisivat valmistautuneet rakenneuudistukseen ja olisivat hakeutuneet siihen järjestämisluvan kautta, minkä seurauksena — kun he olisivat valmistautuneet siihen — tavallaan heillä oli jo eväät siihen, (Antti Kurvinen: Viime kaudella oli vahvempi oppositio!) että ne tulevat säästöt tehdään, eli heillä oli tietoisuus siitä, minkälaisia uudistuksia tehdään ja mitä heiltä odotettiin, aivan kuten edustaja Gustafsson äsken totesi. (Puhemies koputtaa) Siltä osin edustaja Jarvan näkökulma on aivan väärä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-12T20:46:31,2016-12-12T20:47:37,Tarkistettu,1.1 2016_129_192,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun täällä hehkutetaan tätä oppisopimuskoulutusta, minä pyytäisin saada huomauttaa, että oppisopimuskoulutus ei ole ilmaista koulutusta. Oppisopimuskoulutus on aika kallista koulutusta. Ensinnäkin se vaatii työpaikan, missä oppisopimusta voidaan harjoittaa. Tässä tilanteessa, missä suurin osa suomalaisista yrittäjistä on yhden kahden hengen yrityksiä, ei pysty löytymään näitä oppisopimuspaikkoja. Jos oppisopimus halutaan oikeasti nostaa vaihtoehdoksi toisen asteen koulutukselle, niin nyt on kiire ruveta tekemään töitä sen eteen, että se pystyttäisiin oikeasti käynnistämään ja oikeasti tekemään. Se vaatii palkallista koulutusta, se vaatii palkkaa sille ihmiselle, joka opiskelee, se on hyvä asia. Sitä kautta saa ammatin, se on hyvä asia. Mutta sen lisäksi se vaatii takuut siitä, että kun oppisopimus ammattiin on saatu, niin se työpaikka säilyy, missä se koulutus on saatu ja missä on oppisopimuksessa käyty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-12T20:47:40,2016-12-12T20:48:40,Tarkistettu,1.1 2016_129_193,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Mennään puhujalistaan. Edettiin jo pikkasen äskeisen debatin alkujuurista kauemmaksi. — Edustaja Kiljunen, listapuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_129_194,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan pyysin puheenvuoron Alanko-Kahiluodon hyvän puheenvuoron jälkeen, jossa hän analysoi ja pohti sitä, miten nämä säästöt kohdistuvat nuoriin ja nimenomaan niihin nuoriin, joittenka keskiarvo on heikko. Tämä sama asia on huolestuttanut myös minua, ja viittasin aikaisemmin tähän Valtakunnallisen työpajayhdistyksen tekemään raporttiin ja selvitykseen, jossa todettiin, että noin 15 prosenttia ikäluokasta jättää koulutuksensa peruskouluun ja heistä noin 40 prosenttia on 30 vuoden iässä työttömänä ja opiskelun ulkopuolella. Elikkä lähtökohtaisesti tämä kertoo juuri sen ongelman, että kun meillä on alhaisen keskiarvon nuoret, jotka eivät pääse oppilaitoksiin opiskelemaan, eikä sitä kautta sitten heille mahdollistu myöskään ammatin saaminen, niin he tulevat syrjäytymään. Ja nyt on suuri huoli siitä, että hallituksen tekemä uusi reformi tulee aiheuttamaan sen, ja me olemme nyt jo näkemässä sen — kun tämä 190 miljoonan euron leikkaus toteutetaan — että kun näitä aloituspaikkoja vähennetään, niin nämä leikkaukset tulevat kohdistumaan kipeämmin nimenomaan näihin nuoriin, joilla on tämä alhainen keskiarvo. Sama ongelma näiden nuorten osalta on siinä, että hallitus leikkaa myös työpajarahoitusta. Ja nyt käytännössä eri puolilla Suomea työpajoja ajetaan alas, minkä takia nämä nuoret, jotka syrjäytyvät — eivät pääse ammatilliseen koulutukseen — eivät pääse myöskään työpajoihin. Elikkä meille on syntymässä hallituksen monien eri päätöksien seurauksena joukko nuoria, joita hallitus syrjäyttää pysyvästi yhteiskunnan ulkopuolelle omilla toimillaan, ja tämä tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-12T20:48:45,2016-12-12T20:50:45,Tarkistettu,1.1 2016_129_195,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Halusin tuoda tähän saliin vielä terveisiä kentältä. Nimittäin Tampereella OAJ:n ja opettajien tapaamisissa opettajien huoli tilanteesta on tullut esiin, ja se huoli tilanteesta on todella suuri. Säästöjen ja leikkausten myötä monien opettajien toive kiteytyikin sanoihin ""jos vain saisin, jos vain voisin opettaa viisi täyttä päivää viikossa"". Eli etäpäivien, tuon tuostakin oppilaille tarjottavan omatoimisen opiskelun, sijaan ammatillisen koulutuksen opettajat unelmoivat, että voisivat opettaa viisi täyttä päivää viikossa. Kun kuunteli ammatillisen koulutuksen opettajia siellä Tampereellakin, ei voi sanoa tässä tilanteessa mitään muuta kuin että nämä leikkaukset, tämä hallituksen esitys, on hylättävä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-12T20:50:46,2016-12-12T20:51:41,Tarkistettu,1.1 2016_129_196,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmettelen hallituspuolueiden edustajien puheita työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämisestä ja erityisesti oppisopimuskoulutuksesta. Olemme varmaan kaikki samaa mieltä siitä, että on erittäin kannatettavaa, jos pystytään lisäämään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ammatillisessa koulutuksessa, mutta nämä leikkaukset ovat sen tavoitteen kanssa ristiriidassa. Koko ajan tulee viestiä niin koulutuksenjärjestäjiltä kuin työnantajilta siitä, että lähiopetuksen vähentäminen, kun se näkyy oppilaiden osaamisessa, vaikeuttaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämistä, koska työnantajat eivät pysty ottamaan oppilaita työssäoppimaan, elleivät pysty luottamaan siihen, että nämä saavat tarvittavan vahvan osaamispohjan jo valmiiksi sieltä oppilaitoksesta. Tämän lisäksi hallitus on koulutussopimuksen kautta valinnut nimenomaan työssäoppimisen, työpaikalla tapahtuvan oppimisen, malliksi, jota jatkokehitetään, ei oppisopimuskoulutusta. Eli se, mitä olette tekemässä koulutussopimuksen kautta, on se, että työssäoppimisjaksoja lisätään, niiden käyttöä joustavoitetaan, mutta nimenomaan oppisopimuskoulutus ja esimerkiksi 2+1‑mallin kehittäminen jätettiin nyt kokonaan sivuun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-12T20:51:41,2016-12-12T20:53:07,Tarkistettu,1.1 2016_129_197,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa, kun koulutukseen kohdistuu suuria kustannuspaineita, olen kuitenkin erittäin hyvilläni siitä, että hallitus on käynnistämässä kielikokeiluja toisen kotimaisen kielen suhteen. Ajatelkaa kaikki, kuinka paljon resursseja käytetään sen opettamiseen eri kouluasteilla (Välihuutoja) oppilaille, jotka eivät tule kieltä koskaan tarvitsemaan. Tämän tuhlauksen karsiminen olisi eräs sellainen rakennemuutos — kun täällä rakennemuutoksista puhutaan — jonka kautta voitaisiin saavuttaa miljoonasäästöjä aivan kaikilla kouluasteilla. Lisäksi toisena tekijänä mainitsisin tässäkin esityksessä käsitellyn maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen. Esityksessä todetaan, että maassa asuu nyt jo satojatuhansia ulkomaan kansalaisia, joiden määrän ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Heidän kouluttamisensa on itsestäänselvästi suomalaisia kalliimpaa jo kielivaikeuksien vuoksi, ilmeneehän turvapaikanhakijoissa jopa aikuisten lukutaidottomuutta. (Eva Biaudet: Osaavat yleensä enemmän kieliä kuin useimmat suomalaiset!) Niinpä pidän äärimmäisen hyvänä hallituksen laatimia tiukkoja maahanmuuttolinjauksia, koska kuormitettu koulutusjärjestelmämme ei todellakaan tätä lisätaakkaa enää kaipaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-12T20:53:07,2016-12-12T20:54:08,Tarkistettu,1.1 2016_129_198,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ammatilliseen koulutukseen suuntautuneet leikkaamiset ilman sisältöä reformista, ei edes pienintäkään avausta siihen, ovat käsittämättömiä. Olisin halunnut kuulla, että tässä yhteydessä joku hallituspuolueitten edustajista olisi ottanut esille sen, kuinka iso ja vaativa tilanne meillä on elinkeinoelämässä, missä työpaikkojen ja ammattien katoaminen on tänä päivänä nopeaa ja meillä tarvittaisiin isoja reformeja siihen suuntaan, että meillä muuntokoulutukseen pystytään keskittymään, niin että me pystymme turvaamaan sen, että meillä on liikkuva, monimuotoinen oppisopimuskoulutuksen tai jonkun muun ammatillisen koulutuksen aikuiskoulutukseen keskittyvä osio, jolla me pystymme hitsareista tekemään ehkä jonkun toisen alan osaajia. Mutta meillä tämän hallituksen osalta ei ole tästä elinkeinoelämän nopeasta murroksesta, jota meillä tapahtuu eri toimialoilla, puolta sanaa käyty keskustelua. Mitä tulee oppisopimukseen tai koulutussopimukseen: Pitää nähdä se tosiasia — olkoon edellistenkin ja sitä edellisten hallitusten ja Opetushallituksenkin murheita, ja kannetaan siitä sitten vaikka yhteistä syntiä — että meillä ei ole resursseja ollut, että me pystymme varmentamaan työssäoppimisen hyvän sisällön oppisopimuskoulutuksessa. Oppisopimuskoulutus on tällä hetkellä tilastojen mukaan kaikkein parhaiten työllistävää koulutusta. Tässä kohtaa kuitenkin pidättäydyn hehkuttamasta liiaksi, sillä tiedän omasta kokemuksesta, että meillä esimerkiksi teollisuudessa otetaan rekrytoinnin välineenä oppisopimuskoulutuksesta ihmisiä oppimaan, jolloin nämä tulevat niin, että heillä on toisen asteen tutkinto tai sitten lukion päästötodistus, ja he tulevat ammattiin oppimaan sinne, ja he myös työllistyvät sitä kautta. Oman entisen työpaikkani osalta voi sanoa, että 98 prosenttia eli jokainen oppisopimusoppilas työllistyi oppisopimuskoulutuksen jälkeen. Oppisopimuskoulutus on erityisen hyvä niillä aloilla, missä ei ole toisen asteen koulutusta koulumuotoisena. Tätä pitää edelleen kehittää, mutta tämän hallituksen pitää myös nähdä — ja toivotaan, että se sitten reformiin herää siinä vaiheessa, kun henkilöstöresurssit ovat opintojen suunnittelussa liian pienet — se suuri mahdollisuus, että meidän pitää tarjota pk-sektorin yrityksille parempia edellytyksiä ottaa oppisopimusoppilaita työpaikalle työssäoppimaan ja resurssit niin, että nämä oppisopimusoppilaat voivat saada sen ammatillisen osaamisen siellä työpaikalla. Se vaatii jonkinnäköistä reformia. Olkoonkin vaikka niin, että otamme sitten vaikkapa sieltä Saksasta hieman mallia, että meillä on kisälli eli että pk-sektorin osalta vanhempi, jo kohta eläkkeelle jäävä, työntekijä voisi opettaa sitä oppisopimusoppilasta niin, että vaikkapa sitten yhteiskunnan tuella hänen palkastaan maksettaisiin 30 prosenttia siihen, että mahdollistetaan ja varmistetaan tämä työssäoppimisen jakso. Tällä hetkellä valitettavasti kyllä toisellakin asteella tapahtuu sitä, että pienissä yrityksissä näissä työssäoppimisjaksoissa liian usein toisen asteen oppilas törmää siihen, että hän on kahvinkeittäjä taikka muuten siellä työpaikalla mutta sitä konkreettista työssäoppimista ei mahdollisteta. Siinä mielessä reformia varmasti odotellaan, mutta tämä on väärä lähestymistapa, että me leikkaamme 190 miljoonaa niistä resursseista, joittenka pitäisi todellakin toteuttaa tämä reformi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-12T20:54:08,2016-12-12T20:58:59,Tarkistettu,1.1 2016_129_199,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edelliseen puheenvuoroon on helppo jatkaa oppisopimuskoulutuksesta. Tässä valiokunnan mietinnössä kerrotaan, että oppisopimuskoulutus on järjestämiskustannuksiltaan ja yksikköhinnaltaan oppilaitosmuotoista koulutusta edullisempaa. Olen itse hoitoalan edustaja, ja täytyy sanoa, että siinä vaiheessa, kun työmaalle ilmestyivät innokkaat oppisopimusopiskelijat, niin kyllähän se oli myös työpaikalle uudistus ja iloinen asia. Monet nuoret ottavat yhteyttä ja kysyvät — toki myös aikuiset ihmiset — kuinka päästä uudelleenkouluttautumaan oppisopimuskoulutukseen. Se on haluttu, ja se on toivottu, ja todellakin näen, että olisi toivottavaa, että niitä paikkoja, mihin opiskelija pääsisi, olisi myös. Hoitoala on yksi sellainen, joka kiitettävästi näitä oppisopimuspaikkoja tarjoaa. Toki paljon riippuu myös siitä, millainen sattuu olemaan sitten se oppisopimusopiskelijan henkilökohtainen ohjaaja ja kouluttaja siellä, eli siinä tarvitaan yhteenpuhaltamista ja sellaista yhteisen tekemisen halua, että opetetaan ja neuvotaan toinen toistamme ja sitä kautta saadaan hyviä ammattilaisia. Todellakin yhä useampi oppisopimusopiskelija, kun valmistuu, saattaa jopa jäädä siihen työpaikkaan, missä on opiskellut — hän saa sieltä sitten pitempiaikaisen työsuhteen, kun näyttää, mitenkä siellä onnistuu. Tätä asiaahan on valmisteltu, ja 84 lausuntoa ainakin annettiin, kun tämä asia oli käsittelyssä. Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus ja nuorten aikuisten osaamisohjelma oli sellainen, johon ei tullut yhtään kriittistä lausuntoa, elikkä tämä on koettu ja nähty erittäin hyvänä. Kyllä on tosi hieno asia, että nuoret ja maahanmuuttajat on myös nostettu täällä esille, ja se, että sellaiset maahanmuuttajat, joilla ei ole mitään alkukoulutusta, pääsevät myös sitten johonkin kiinni ja oppivat muun muassa sitä kieltä siellä kaiken joukossa, ja sehän on tärkeää, että saadaan kaikki integroitua ja ihmiset pääsevät myös työelämään kiinni. Se on myös (Puhemies koputtaa) hallituksen tavoite ja tärkeää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-12-12T20:59:03,2016-12-12T21:01:08,Tarkistettu,1.1 2016_129_200,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Reformi on tietenkin aina hyvä asia silloin, jos se toimii siten, että se uudistaa. Mutta jostain kumman syystä tässä salissa on unohdettu, mitä sana ""reformi"" tarkoittaa. Täällä unohdetaan se, että sen pitäisi olla uudistus. Täällä sitä käytetään leikkauksen synonyyminä. Kun tässä salissa sanotaan sana ""reformi"", se tarkoittaa sitä, että jostakin leikataan. Jos toisen asteen koulutuksesta leikataan 190 miljoonaa, niin se ei ole enemmän, tapahtuipa se opiskelu sen jälkeen kotona tai naapurissa. Se on vähemmän. Se on 190 miljoonaa pois niistä resursseista, mitä opiskeluun pitäisi käyttää ja mitä meidän pitäisi meidän nuorillemme antaa. Täällä oli hämmästyttävä puheenvuoro, jossa sanottiin, että senkin takia tämä leikkaus on ihan hyvä, että maahanmuuttajia koulutetaan ihan turhaan, että se on niin kallista. Kyllä minä voin kuulkaa kertoa teille, että jos meidän maahanmuuttajiamme ei kouluteta, jos ei ensin anneta kielitaitoa ja luku- ja kirjoitustaitoa niille, joilla sitä ei ole — suurimmalla osalla se muuten on — ja sen jälkeen jos ei anneta ammatillista koulutusta ja työpaikkaa, niin se, pojat, maksaa ja se maksaa paljon ja silloin sinä maksat, minä maksan, jokainen veronmaksaja maksaa. Tarkoitus on, että jos me otamme ihmisiä maahan, heidät kotoutetaan, heille annetaan elämisen mahdollisuudet ja heistä tulee ihmisiä, jotka käyvät töissä ja maksavat veronsa aivan samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Jos näin ei tehdä, silloin tarvitaan leikkauksia vielä enemmän sen takia, että se tulee niin kalliiksi. Mutta se tulee myöskin kalliiksi, jos meidän nuoremme jäävät ilman ammatillista koulutusta, jos he ovat ikuisesti näyttämässä työnantajille — milloin kuukauden, milloin kaksi kuukautta, milloin kolme kuukautta, varmaan tämän hallituksen aikana kohta puoli vuotta — osaavatko he tehdä jotakin vai eivätkö osaa. (Puhemies koputtaa) Se on turmiota tälle maalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-12T21:01:08,2016-12-12T21:03:12,Tarkistettu,1.1 2016_129_201,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! 190 miljoonaa leikataan ammatillisesta koulutuksesta, ja se on totuus ja totta. Se on tietysti ikävä asia, mutta näinä talousaikoina siitäkin joudutaan leikkaamaan. Hallitus lähtee kuitenkin siitä, että jokaiselle opiskelupaikka, ja syrjäytymistä yritetään estää kaikin tavoin. Nyt on havahduttu siihen, että ammattimiehiä ja ‑naisia ei ole tarpeeksi. Minä otan esimerkiksi tämän meidän kotiseudun Uudenkaupungin autotehtaan. Siellä on iso rekrytointi käynnissä, tarvitaan paljon osaavaa henkilökuntaa, ja se, saammeko heitä kaikkia kantasuomalaisista, jää kysymysmerkiksi. Siihen pitää panostaa, että ammatillinen koulutus on sen mukaista, että niihin työpaikkoihin, joihin tarvitaan, ammatti-ihmisiä on tulevaisuudessa. Oppisopimuskoulutuksesta on puhuttu tänään paljon. Se on jämähtänyt vuosikausiksi paikalleen. Ihmettelen, miksi sitä ei ole kehitetty tarpeeksi. Meillä on loistavia esimerkkejä Saksasta, Itävallasta, Sveitsistä, kuinka oppisopimuskoulutus toimii. Totta kai siellä on monen vuoden, vuosikymmenten, hyvä perinne siihen, mutta siihen meidän pitää myös Suomessa tähdätä. Myös koulutussopimus on hyvä uudistus, ja ehkä niiden, oppisopimuskoulutuksen ja koulutussopimuksen, joustava yhdistelmä voisi olla tulevaisuudessa hyvä ratkaisu. Se, mitä oppisopimuskoulutuksesta Suomessa tällä hetkellä kipeästi puuttuu, ovat ne yrittäjät, jotka lähtevät siihen mukaan. Sitä varten pitää kehittää oppisopimuskoulutusta, ja siinä meillä on suuri tulevaisuus. On tärkeää pystyä tosiaan ennakoimaan (Puhemies koputtaa) ne tulevat haasteet, jotka meidän työelämässämme tulee olemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-12-12T21:03:13,2016-12-12T21:05:20,Tarkistettu,1.1 2016_129_202,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! 190 miljoonan leikkaukset ammattikoulutuksesta vievät todellakin nuoriltamme tulevaisuutta ja mahdollisuuksia. Neljänneksen leikkaus ammattikoulutukseen vaikuttaa vääjäämättä opetuksen laatuun ja määrään. Esimerkiksi Espoossa Omniassa on varauduttu tähän karsimalla koulutuspaikkoja. Se on todella lyhytnäköistä, sillä monia nuoria työttömiä yhdistää se, että heillä ei ole muuta koulutusta kuin peruskoulu. Ja koska paikkoja on aivan liian vähän, niihin on vaikea päästä. Keskiarvot sisäänottoihin ovat korkeat, ja silloin monet käsistään kätevät nuoret jäävät vaille opiskelupaikkaa. Kysymys on ihmisläheisestä toiminnasta. Sitä ei pysty samalla tavalla tehostamaan kuin robotiikassa, leikkaamalla resursseja. Mikäli nuoriin halutaan tosissaan panostaa, silloin voidaan myös taklata oikeasti kestävyysvajetta. Hallituksen pitäisi perua nämä järjettömät leikkaukset ammattikoulutuksesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-12T21:05:20,2016-12-12T21:06:35,Tarkistettu,1.1 2016_129_203,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eräs ammatillisen oppilaitoksen opettaja seuraa tätä keskustelua parasta aikaa, ja hän lähetti minulle sellaisen viestin, jossa hän ihmetteli, onkohan täällä nyt lainkaan tietoa ja ymmärrystä ammatillisen opettajan työstä tänä päivänä, siitä, mitä on työskennellä 15—16-vuotiaiden nuorten kanssa. Oppitunnit ovat vähentyneet vuosi vuodelta, ja nyt tulevaisuus tämän opettajan mukaan näyttää siltä, että teoriaopinnot jäävät itsenäisesti opiskeltavaksi tai opiskelijat opiskelevat asioita keskenään. Tällä opettajalla oli erittäin suuri huoli oppimisvaikeuksista kärsivistä oppilaista, jotka eivät välttämättä kykene ilman opettajaa itsenäisesti tätä teoria-asiaa opiskelemaan, ja tiedot voivat jäädä vajaiksi, tai sitten ne voivat olla kokonaan vääriä. Opettaja olikin huolissaan siitä, kuka vastaa tässä tilanteessa siitä, jos opiskelijalle jää vääriä tai vajavaisia tietoja, kun hän siirtyy sitten sinne työelämään. Toinen asia on tietysti se, että jos teoriaopetus ei ole riittävän laadukasta, niin jatko-opintoihin ei ole mahdollista edetä. Meillä on kuitenkin ollut meidän yhteiskunnassa se hyvä tavoite, että opiskelussa ei koskaan saisi tulla umpiperää. Se, että on mahdollista aina edetä asteelta toiselle, edellyttää sitä, että teoriaopinnot ovat riittäviä ja ne ovat riittävän laadukkaita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-12T21:06:35,2016-12-12T21:08:05,Tarkistettu,1.1 2016_129_204,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti kommentti siihen, kun edustaja Tolppanen ilmeisesti kuuli hieman väärin puheeni maahanmuuttajien koulutuksesta. Elikkä meillähän on tähän koulutukseenkin liittyen maahanmuutossa kaksi rakenteellista ongelmaa. Toinen ongelma on liika maahanmuutto, toinen ongelma on vääränlainen maahanmuutto, jotka molemmat aiheuttavat meidän koulutusjärjestelmäämme kustannuksia ja paineita. Esimerkiksi näitä kalliita lukutaito-ongelmiahan esiintyy paljon enemmän turvapaikanhakijoilla kuin valikoidusti maahan muuttavalla väellä. Eli meidän pitäisi pyrkiä ensinnäkin vähempään maahanmuuttoon, toisena parempaan maahanmuuttoon, jos aiomme säästää koulutuksen kustannuksissa rakenteellisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-12T21:08:06,2016-12-12T21:08:43,Tarkistettu,1.1 2016_129_205,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Harvoin kehutaan hallituksen esityksiä ja ehdotuksia, mutta nyt täytyy kehua: ei tätä säästöä, mutta kiitän hallitusta siitä, että olette tunnistaneet maahanmuuttajien tarpeen saada koulutusta ja täten myös kotoutetaan heitä paljon paremmin, joten tästä suuri kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-12-12T21:08:45,2016-12-12T21:09:15,Tarkistettu,1.1 2016_129_206,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä maan hallituksen puheet ja teot ovat vakavasti ristiriidassa. Me olemme nähneet tämän syksyn aikana sen, kuinka ammatillisen opetuksen ammattilaiset, opettajat ja rehtorit, ja lastensa tulevaisuudesta huolissaan olevat vanhemmat ja erityisesti pienten kuntien sivistysalan ihmiset ovat sanoneet, että näin suurta leikkausta ei voi toteuttaa niin, että otetaan ensiksi rahat pois ja vasta myöhemmin uudistetaan näitä sisältöjä. Olen itse kiertänyt paljon maakuntia, ja viesti on kaikkialta se, että tämä tulee merkitsemään sitä, että on vähemmän opettajia tai vähemmän koulutuspaikkoja tai yhä kauemmas meneviä koulutuspaikkoja. Nyt hallituksen olisi pitänyt tunnistaa se, että uuden Pisa-tutkimuksen mukaan meillä on jo se riski, että tyttöjen ja poikien väliset oppimiserot ovat kasvaneet ja myös syrjäseutujen ja kaupunkien, menestyvien koulujen ja lähiökoulujen ja syrjäseutujen koulujen väliset oppimiserot ovat kasvaneet. Näiden koulujen nuorten peruskoulumenestykseen pitäisi pystyä panostamaan enemmän, mutta pitäisi myös varmistaa se, että jokaiselle nuorelle on tarjolla toisen asteen koulutuspaikka. Tämä leikkaus vie Suomea siinä ihan väärään suuntaan. Meille tulee yhä enemmän koulupudokkaita, yhä enemmän nuoria, jotka jäävät ulkopuolelle, ja sen hinta on kova. Jos hallitus olisi yhtään kuunnellut asiantuntijoita, tätä leikkausta olisi vähintään kohtuullistettu tai lykätty. (Puhemies koputtaa) Nyt näin ei ole tapahtunut, ja on suomalaisten nuorten koulutuksen tasa-arvon kannalta todella surullista, että alan ammattilaisten ääntä ei ole kuunneltu ollenkaan. Minun on vaikea ymmärtää, että näin on tässä käynyt. Vaikka hallituspuolueiden kansanedustajat täällä puhuvatkin siitä, että syrjäytymistä ja eriarvoistumista pitäisi ehkäistä, niin eihän tässä päätöksessä ole sitä huomioitu mitenkään, pelkkää puhetta, mutta teot ovat toisia, ja teot ovat kovia, ja se on tosi surullista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-12-12T21:09:16,2016-12-12T21:11:06,Tarkistettu,1.1 2016_129_207,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Paikaltani. — Täällä on aivan viisaasti todettu se, että nyt kun sitä reformiesitystä ei ole, niin on äärimmäisen vaikeaa puhua nyt pelkästään tästä rahasta. Sen verran nyt haluan todeta, että tätä uudistusta on valmisteltu pitkään. Siinä on kaksi kantavaa tavoitetta: työelämälähtöisyyden lisääminen ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen. Ja tästä työelämälähtöisyyden lisäämisestä kaikki ovat kutakuinkin samaa mieltä. No, sitten tullaan näihin isoihin kysymyksiin, jotka sivistysvaliokunta joutuu ensi talvena ja keväänä arvioimaan ja analysoimaan: Mistä saadaan työpaikat tähän työelämälähtöisyyteen? Työnantajapuoli aidosti toteaa sen, että se on ihan hyppy tuntemattomaan. Mistä saadaan niille työpaikoille riittävästi päteviä työnohjaajia, jotka niitä nuoria siellä ohjaavat? Se tulee muuttamaan opettajien työn roolin aivan ratkaisevasti, ja se on äärimmäisen iso muutos. Tämä on nyt se diplomityö, mikä talvella ja keväällä on edessä, eikä tässäkään kai ole kaikki sanottuna. Iloinen, lähes onnellinen, olen siitä, että näin moni kansanedustaja on nyt kuitenkin ikään kuin kiinnostunut tästä asiasta (Hälinää) ja ollaan tavallaan kärryillä nyt siitä, missä mennään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-12T21:11:06,2016-12-12T21:12:45,Tarkistettu,1.1 2016_129_208,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Puhemies! Täytyy sanoa, että nyt olen aika lailla hämmentynyt, kun kuuntelen hallituspuolueiden puolusteluja 190 miljoonan leikkauksille koulutuksesta. Jos perustelu sille, että tarvitaan tämmöinen leikkaus, on, että maassa on vääränlaista maahanmuuttoa ja vääränlaisia maahanmuuttajia koulutetaan, niin kylläpä minä olen hämmästynyt, todella hämmästynyt. Kyllä tässä kuulkaa nytten on kysymys meidän omista nuoristamme. Tässä on kysymys meidän omasta olevasta sukupolvesta ja tulevista sukupolvista, niistä nuorista, joilla ei tällä hetkellä ole koulutuspaikkaa ja joilla ei tällä hetkellä ole työpaikkaa ja joilla ei ole minkäänlaista tulevaisuutta edessään. He tarvitsevat koulutusta. Me tarvitsemme koulutusta uusille aloille, tämä työelämä muuttuu koko ajan. Nyt pitäisi olla kärppänä paikalla etsimässä niitä koulutussuuntauksia, mihin tarvitaan seuraavaksi työntekijöitä. Jos meiltä otetaan pois koulutuspaikat maaseudulta, niin maaseutu autioituu ja peräkammarinpoikaistuu. Sieltä ei lähdetä minnekään, sinne jäädään ja jämähdetään, kun ei ole ammattia, kun ei voida työn perässä lähteä mihinkään, kun ei osata mitään. Ei elämää ole pelkästään täällä Helsingissä ja Uudellamaalla. Elämää on ihan ympäri Suomen, ja myös ne nuoret, jotka asuvat pääkaupunkiseudun ulkopuolella, tarvitsevat ammatillisen koulutuksen ja tarvitsevat ammatillista koulutusta — lappilaiset, pohjalaiset, itäsuomalaiset, kaikki tarvitsevat — ja meidän velvollisuutemme on pitää huolta siitä, että koulutusta riittää kaikille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-12T21:12:45,2016-12-12T21:14:29,Tarkistettu,1.1 2016_129_209,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä 190 miljoonan leikkaukset on todella onnettomasti ajoitettu, kun ottaa huomioon sen, että tuo reformilainsäädäntö on tulossa sitten 2018, ja niin kuin täällä monet kollegat ovat todenneet, tietenkin pelkäämme sitä, että nyt sitten oppilaitoksissa tehdään sellaisia nopealla tempolla tapahtuvia alasajoja ja leikkauksia, jotka ovat epätarkoituksenmukaisia. Erityisesti täällä on kiinnitetty huomiota myöskin tähän alueelliseen epätasa-arvoon, jota nämä leikkaukset saattavat aiheuttaa. Nimittäin täällä ministeri Grahn-Laasonen on aiemmin luvannut moneen kertaan, että näistä aloituspaikoista ei tulla leikkaamaan, mutta silloin todennäköisesti näitä toimipisteitä tullaan sitten sulkemaan eri puolilla Suomea, ja se tarkoittaa sitten esimerkiksi juuri Itä- ja Pohjois-Suomessa sitä, että nämä välimatkat kasvavat näihin toisen asteen oppilaitoksiin. Ja me olemme juuri saaneet näitä uusimpia Pisa-tietoja, joissa on kerrottu, että erityisesti nämä tyttöjen ja poikien väliset erot alkavat jo tuossa yläasteella, tai nykyisessä yläkoulussa, kasvamaan ja monesti vielä juuri esimerkiksi luonnontieteessä, matematiikassa, tämäntyyppisillä aloilla poikien kehitys on huomattavasti ruvennut heikentymään. Ja siinä mielessä tämä voi olla hyvinkin se alku sitten sille syrjäytymiskehitykselle monien poikien kohdalla. Edustaja Jani Mäkelä täällä aiemmin totesi jotenkin näin, että tämän hallituksen aikana ollaan nyt toteuttamassa kielikokeilua siksi, kun Suomessa ei jotakin kieltä tarvittaisi jollakin alueella. Nyt vähän ristiriitainen olo jäi tästä hänen heitostaan, koska minä nyt ymmärrän, että esimerkiksi Seinäjoella tullaan tulevaisuudessa hallituksen näkemyksen mukaan hyvinkin paljon tarvitsemaan ruotsin kieltä ja tarvitaan lääkäriä ja hoitohenkilökuntaa, erityisesti nimenomaan ruotsinkielentaitoisia. Nyt tarvittaisiin oikeastaan vähän Mäkelältä selvennystä: tarvitaanko sitä (Puhemies koputtaa) vai eikö sitä tarvita?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-12T21:14:31,2016-12-12T21:16:33,Tarkistettu,1.1 2016_129_210,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On aina välillä hyvä hieman pysähtyä ja miettiä, miksi erilaisia säästöihin tähtääviä uudistuksia ja tasapainottamistoimenpiteitä tarvitaan. Pääsyy on yksinkertaisesti siinä, että vienti ei vedä tarpeeksi hyvin. Uusia teollisia työpaikkoja — jos vähän katsoo tilastoja — on viimeisen 10 vuoden aikana syntynyt lähinnä Vaasan energiaklusteriin. Hallituksen esityksiä kun lukee, niin aika harvoin näkee, että olisi ylipäätään peilattu suhteessa viennin toimintaedellytyksiin. En tiedä, ehkä viennin edistäminen ei tarpeeksi paljon kiinnosta. Mutta se raha tulee kuitenkin sieltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-12-12T21:16:36,2016-12-12T21:17:11,Tarkistettu,1.1 2016_129_211,129/2016,2016-12-12,14.03,21.19,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja  väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Puhemies! Edustaja Tolppanen valitettavasti taisi juuri poistua kuuntelemasta kehujani, sillä olisin sanonut, että olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Nimenomaan asiahan on niin, että Suomen nuoret tarvitsevat näitä väheneviä koulutusresurssejamme, ja juuri siksi mielestäni maahanmuuton aiheuttamia resurssimenetyksiä pitäisi vähentää. Mutta toiseen asiaan: Täällä mainittiin vapaa sivistystyö siinä merkityksessä, että sen väheneviä resursseja käytettäisiin maahanmuuttajien kielikoulutukseen. Mielestäni tämmöinen vastuun sysääminen ja siirto ei missään tapauksessa voi olla oikein. Itsekin vapaan sivistystyön puolella tietotekniikkaa opettaneena tiedän sen työn arvon. Ne vähät resurssit on käytettävä monipuolisesti suomalaisten kouluttamiseen ja sivistämiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2016+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-12T21:17:12,2016-12-12T21:17:54,Tarkistettu,1.1 2016_130_1,130/2016,2016-12-12,21.40,22.49,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 43/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Valiokunnan puheenjohtaja Haatainen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_130_2,130/2016,2016-12-12,21.40,22.49,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Ärade talman! Regeringen föreslår att den specialiserade sjukvården centraliseras och att bestämmelserna för prehospital akutsjukvård och brådskande vård ses över. Den specialiserade sjukvården ska koncentreras till större enheter. Dessutom koncentreras sällsynta och krävande ingrepp regionalt och nationellt. Vidare ändras bestämmelserna om socialjour och tillgången och tillgängligheten till socialvård i socialvårdslagen. Brådskande mottagningsverksamhet inom primärvården föreslås bli utbyggd på hälsovårdscentralerna och efter behov också på polikliniker inom specialiserad sjukvård. Vanliga brådskande hälsoproblem kan skötas på närservice på vardagskvällar eller på dagtid på veckosluten. Då behöver patienterna inte ta sig till samjouren, en kan ligga längre bort. Det gör det lättare att ta hand om exempelvis sedvanliga brådskande hälsoproblem bland barn på närmaste hälsovårdscentral efter föräldrarnas arbetsdag. Inom socialvården är tanken att förbättra tillgången och tillgängligheten till sociala tjänster på lika villkor vid sidan av hälso- och sjukvård. Vidare ska socialvården bli mer klientorienterad och övergripande för att tillgodose klienternas behov och säkerställa att de får stöd i sin invanda omgivning. Genom de föreslagna ändringarna vill man styra reformen av sjukhusnätet och jourenheterna. Med omstruktureringarna av den specialiserade sjukvården, centralisering av jouren dygnet runt och större integration av social- och hälsovården kan man dämpa kostnadsstegringen i den specialiserade sjukvården och generera besparingar redan innan social- och hälsovårdsreformen har genomförts fullt ut. Jourreformen träder i kraft huvudsakligen från och med 2018 och spareffekterna stärks med social- och hälsovårdsreformen som träder i kraft 2019. En betydande del av spareffekterna infaller dock efter 2020. Utskottet anser målen med propositionen, det vill säga tillgång till service på lika villkor, adekvat kompetens och hög kvalitet och satsningar på klient- och patientsäkerhet vara mycket viktiga. Följaktligen tillstryker utskottet lagförslagen, närmast med vissa ändringar som beror på utlåtandet från grundlagsutskottet. Verkställandet av reformen måste bevakas.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2016+2.aspx,sv,Tuula Haatainen,538,2016-12-12T21:45:15,2016-12-12T21:48:50,Tarkistettu,1.1 2016_130_3,130/2016,2016-12-12,21.40,22.49,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esittelen nyt sosialidemokraattien, vihreiden ja kristillisten yhteisen vastalauseen. Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin mielestämme päivystysuudistus on erittäin tarpeellinen. Päivystysuudistus on merkittävä kokonaisuus, jossa esitetään erikoissairaanhoidon kokoamista nykyistä suurempiin yksiköihin ja harvinaisten tai vaativien toimenpiteiden keskittämistä sekä parannetaan sosiaalipäivystystä ja sosiaalihuollon saatavuutta ja saavutettavuutta koskevia säännöksiä. Lisäksi perusterveydenhuollon kiireellistä vastaanottotoimintaa ehdotetaan lisättäväksi terveyskeskuksissa niin, että lähipalveluiden saatavuus myös arki-iltaisin ja viikonloppuisin paranee. Katsomme, että uudistus on tarpeellinen ja erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan kokoaminen suurempiin yksiköihin ja sairaaloiden välisen työnjaon kehittäminen on välttämätöntä muun muassa palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden sekä hyvän osaamisen ja potilasturvallisuuden takaamiseksi, kuten valiokunnan mietinnössäkin todetaan. Kannatamme myös sosiaalipäivystyksen aseman korostamista osana uudistusta sekä perusterveydenhuollon vahvistamista. Päivystysuudistuksen kiirehtimiselle ei ole kuitenkaan vuoden 2017 budjettiin liittyviä perusteita. Pidämme mahdottomana lain käsittelylle annettua aikataulua, jolle ei ole esitetty muuta perustelua kuin lain liittyminen vuoden 2017 budjettiin. Mielestämme päivystysuudistukselle asetetut säästötavoitteet eivät vaarannu siitä, että lain käsittelyyn valiokunnassa varataan riittävästi aikaa. Kuten valiokunnan mietinnössäkin todetaan, päivystysuudistuksen säästövaatimukset liittyvät olennaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Pääasiassa vuoden 2018 alusta voimaan tulevan päivystysuudistuksen säästövaikutukset vahvistuvat vuodesta 2019 lähtien, ja merkittävä osa säästövaikutuksista sijoittuukin vuoden 2020 jälkeen. Tältä osin ensi vuodelle, vuodelle 2017, vaadittu 50 miljoonan säästö ei tule toteutumaan tämän lain vaatimuksen mukaisesti. Huomautamme, että esitettyihin säästötavoitteisiin pääseminen ylipäätään on myös asiantuntijoiden kuulemisessa kyseenalaistettu monien tahojen osalta. Päivystysjärjestelmän ja sairaalaverkon uudistaminen liittyy olennaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistukseen. Kuten valiokunnan mietinnössäkin todetaan, tavoiteltuun vuodeosastohoitojen vähentämiseen tarvitaan kokonaisjärjestelmän toimivuutta, mikä edellyttää hoitoprosessien ja kuntoutuksen kehittämistä. Keskeistä on myös ennalta ehkäistä kalliimpien palveluiden tarvetta. Palveluintegraatio ja digitalisaatio ja niiden vahvistuminen liittyvät oleellisesti päivystysuudistukseen. Katsomme, että päivystysuudistus on kiinteä osa tulevaa sote-uudistusta ja se tulee käsitellä tässä yhteydessä, ei irrallisena osana sotea. On myös huomattava, että sairaalaverkosta päättäminen ilman tarkempaa tietoa siitä, mikä on hallituksen tavoitteleman valinnanvapauden sisältö, ei mielestämme täytä hyvän lainsäädäntövalmistelun kriteereitä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauslainsäädännössä tullaan määrittelemään, miltä osin esimerkiksi erikoissairaanhoidon kirurgiset toiminnot tulevat yhtiöitettäväksi ja kilpailtujen markkinoiden piiriin. Näiltä osin meillä ei ole tietoa, miten valinnanvapaus tulevaisuudessa toteutuu. Ilman riittäviä tietoja emme voi päättää päivystyssairaaloista. Kielellisten oikeuksien turvaamiseksi katsomme myös, että Vaasan sairaanhoitopiiri olisi tullut sisällyttää täyden päivystyksen sairaaloiden luetteloon, mikä tässä esityksessä ei nyt toteudu. Päivystyksen on perustuttava myös huolelliseen valmisteluun. Hallitus ei mahdollistanut asian perusteellista käsittelyä. Edellytämme, että valiokunnassa on oltava riittävä tieto päätöksenteon pohjaksi ja on oltava aikaa perehtyä myös perustuslakivaliokunnan lausuntoon, joka saapui vasta muutama päivä sitten. Tämän lausunnon jälkeen sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt pykälämuutoksia, jotka edellyttävät mielestämme uutta arviointia ja käsittelyä myös perustuslakivaliokunnassa. Korostamme päivystysuudistuksen tärkeyttä laadukkaan ja toimivan erikoissairaanhoidon ja sosiaalipäivystyksen turvaajana. Laki vaatii siis huolellisen käsittelyn, jota nyt ei eduskunnalle mahdollisteta. Olemme esittäneet asian käsittelyn keskeyttämistä valiokunnassa ja sen jatkamista vuoden 2017 valtiopäivillä yhdessä tuolloin annettavan sosiaali- ja terveysuudistuksen lakikokonaisuuden kanssa. Mielestämme valiokunnalla ei ole ollut riittävästi perusteita hyväksyä lakiesitystä, minkä vuoksi esitystä ei tule hyväksyä mietinnön mukaisessa muodossa. Tästä syystä tulemme esittämään kakkoskäsittelyssä tämän lain hylkyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2016+2.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-12T21:51:42,,Tarkistettu,1.1 2016_130_4,130/2016,2016-12-12,21.40,22.49,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vihreät ovat mukana tässä edellä esitellyssä hylkäysesityksessä, ja tulemme kakkoskäsittelyssä kannattamaan hylkyä. Sinänsä pidän hyvin tarpeellisena sitä, että päivystysuudistus tehdään, mutta kuten edellä on todettu, tämän päivystysverkon käsittelyaikataulu on ollut mahdoton. Se on ollut liian kiireinen, sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole pystynyt riittävällä tavalla perehtymään asiaan. Esimerkiksi emme ole saaneet tarpeellisia kustannusarvioita ja vaikutusarvioita emmekä ole pystyneet arvioimaan riittävällä tavalla, täyttääkö tämä lakiesitys perustuslakivaliokunnan edellyttämiä tarkennuksia kielellisten oikeuksien toteutumisen suhteen. Kyseenalaista on se, että tämä esitys sairaalapäivystysverkosta tuodaan vajaa puoli vuotta ennen sitä kun hallitus on luvannut tuoda sote-esityksen eduskuntaan. Tästä seuraa se, että tämä kyseinen lakiesitys ehtii olla noin vuoden voimassa ennen kuin se avataan ja sitten synkronoidaan yhteen sote-lainsäädännön kanssa, ja tätä ei voi pitää mitenkään järkevänä eikä demokraattisena. Valiokunnan työskentelyn kannalta olisi ollut hyvä, että valiokunnalla olisi ollut tiedossa, mitä sote-esitys tulee pitämään sisällään. Esimerkiksi täysin auki on, mitä valinnanvapauslainsäädäntö pitää sisällään ja mitä palveluita kokonaisuudessaan hallitus aikoo yhtiöittää. Pidän hyvin valitettavana sitä, että Vaasan sairaala nyt hallituksen esityksellä ja hallituksen läpi runnomalla lainsäädännöllä on jätetty pois näiden täyden päivystyksen sairaaloiden joukosta, ja pidän kyseenalaisena esimerkiksi niitä perusteluita, joihin hallitus nojaa. Ne ovat täysin riittämättömät. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan saamien tietojen mukaan mitään säästöjä ei ole tulossa siitä, että Vaasasta tämä täyden palvelun päivystys lakkaa. Sitten toisaalta on hyvin kyseenalaista, pystytäänkö tosiaankin sillä pykälämuotoilulla, joka hallituksen esitykseen nyt sisältyy, turvaamaan riittävällä tavalla kielellisten oikeuksien toteutuminen Seinäjoella. Esimerkiksi oikeusministeriö antoi lausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle tästä lakiesityksestä, ja tässä oikeusministeriön asiantuntijalausunnossa sanotaan hyvin selkeästi, että annetussa aikataulussa ja annettujen tietojen perusteella ei ole mahdollista arvioida tämän kyseisen lakiesityksen sisältämän sääntelyn vaikutuksia kielellisten oikeuksien järjestelmään kokonaisuudessaan. Oikeusministeriö toteaa myös, että ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen yksikielisellä, suomenkielisellä alueella on käytännössä erittäin haasteellista. Ei voida olettaa, että henkilökunnan kielivaranto on riittävä, ja ruotsin kieltä käytännössä hallitsevan henkilöstön rekrytointi on haasteellista. Jos ruotsinkieliset potilasmäärät ovat suhteellisen pieniä, henkilöstön mahdollisuudet ylläpitää kielitaitoa jäävät myös hyvin heikoiksi. Ja: Ottaen huomioon oikeuksien kattavuuden epätarkkuuden, olennaiset poikkeamiset tavasta säännellä kielellisistä oikeuksista sekä haasteen toteuttaa kielelliset oikeudet käytännössä, tämä ehdotettu sääntely ei näytä toteuttavan parhaalla mahdollisella tavalla kielellisiä oikeuksia. Oikeusministeriön lausunnossa todetaan mielestäni erittäin hyvin, että tämän lakiesityksen ehdotus siitä, että Seinäjoella on toteutettava myös ruotsinkieliset palvelut, muodollisesti täyttää perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetyn vaatimuksen, mutta käytännössä se ei turvaa niitä. Eli nähdäkseni emme voi taata millään lailla kielellisten oikeuksien toteutumista käytännössä Seinäjoella tämän sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsitellyn lakiesityksen pohjalta. Näiden huomioiden vuoksi olen itse hyvin pahoillani siitä, että kun sosiaali- ja terveysvaliokunnassa äänestimme siitä, että perustuslakivaliokunta olisi vielä voinut tarkastella meidän valiokuntamme tekemää mietintöä ja näitä pykäliä, niin se äänestys siellä sitten hävittiin ja hallituspuolueet runnoivat käytännössä tämän lakiesityksen läpi. Elikkä meillä on nyt käsissämme lakiesitys, jota hallitus on viemässä eteenpäin, vaikka meillä ei ole minkäänlaisia takeita siitä, tuleeko se turvaamaan ruotsinkieliset palvelut Vaasassa, ja se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että meillä ei tule olemaan minkäänlaisia takeita siitä, että tämä turvaisi potilasturvallisuuden tai henkilöstön mahdollisuuden luottaa omaan tekemiseensä ja siihen, että potilaiden turvallisuus ei vaarannu. Tämä on minusta hyvin valitettavaa, ja sen vuoksi ehdottomasti tämä lakiesitys pitäisi hylätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2016+2.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-12-12T21:57:39,,Tarkistettu,1.1 2016_130_5,130/2016,2016-12-12,21.40,22.49,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta, eli tuttavallisemmin päivystysuudistus, on farssi. Se on farssi sekä sisällön että menettelytapojen suhteen. Ensinnäkin on lainsäädännön tasoa ja eduskunnan arvoa alentavaa, että näin tärkeä asia käsitellään näin kiireellä. Toisekseen on järjetöntä tehdä näin merkittävästi palvelurakenteeseen vaikuttava uudistus juuri ennen sote-uudistusta. Menettelyjärjestys hämärtää sote-uudistuksen kokonaisuutta ja vie valtaa pois alueelta. Päivystysuudistus vie alueelta vallan tehdä oman alueensa tarpeiden ja aluerakenteen kannalta perusteltuja ja kustannustehokkaita sairaaloiden välisiä työnjakopäätöksiä liittyen päivystyksen ja leikkaustoiminnan työnjakoon ja palveluiden järjestämiseen. On outoa, että ensin päätetään rakentaa itsehallinnolliset maakunnat, jotka vastaavat sote-palveluista, mutta sitten niiden kädet sidotaan jo ennen kuin ne ehtivät aloittaa. Herää kysymys, miksi alueiden ei anneta itse päättää sairaaloiden välisestä työnjaosta taloudellisten reunaehtojen ja laatukriteerien puitteissa. Miksi hallitus haluaa Helsingistä käsin määritellä, missä alueet saavat järjestää palvelunsa? Arvoisa puhemies! Hallituksen keskittämisinto voi vielä tulla kalliiksi, vaikka sillä tavoitellaankin säästöjä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla päätös tarkoittaa Raahen leikkaustoiminnan loppua ja toiminnan keskittämistä Ouluun. Tässä ei ole järkeä, sillä sairaanhoitopiirin päättävä työnjako on taannut laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut. Samalla on voitu taata Raahen aluesairaalan hyvä palvelutaso. Kun leikkaustoiminta keskitetään Ouluun, tarkoittaa se todennäköisesti kalliiden ostopalveluiden lisääntymistä, kasvavia jonoja, sillä keskussairaalan kapasiteetti ei välttämättä riitä lisääntyvään leikkausmäärään. Tämän hallituksen pakkokeskittämisen seuraus saattaakin siis olla Raahen aluesairaalan palveluiden alasajon lisäksi kustannusten nousu. Samanlainen tilanne on edessä monella muullakin alueella. Tilanne synnyttää moniin paikkoihin palvelutyhjiön. Tätä täyttämään rientävät sitten ehkä yksityiset terveyspalveluyritykset, ja herääkin kysymys, onko se yksi keskittämisinnon tausta-ajatus. Ymmärrän, että keskittäminen ja elintilan luominen yksityisille terveyspalveluyrityksille sopii hyvin kokoomuksen ideologiaan, mutta ihmettelen suuresti, miksi keskusta ja perussuomalaiset hyväksyvät tämän. Miksi maakuntien puolesta taistellut ja keskittämistä vastaan puhuva keskusta hyväksyy tämän pakkokeskittämisen ja vallanriiston alueilta ja tulevilta maakunnilta? Arvoisa puhemies! Vielä aiemmin tänään oli sosiaali- ja terveysvaliokunnan pöydällä ehdotus, jolla olisi mahdollistettu alueellisesti järkevää sairaaloiden välistä työnjakoa. Valitettavasti valiokunta lopulta hyväksyi mietinnön hallituksen esityksen mukaisesti, eli sairaanhoitopiirien ja tulevien maakuntien kädet sidotaan jo ennen kuin ne pääsevät aloittamaan. Ne eivät saa tehdä oman alueensa kannalta järkeviä, perusteltuja ja kustannustehokkaita sairaaloiden välisiä työnjakopäätöksiä. En voi kuin ihmetellä tätä. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ei riittävällä tavalla ota huomioon Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön oikeuksia. Olisi yksinkertaista ja kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta parasta antaa Vaasan järjestää laajan päivystyksen palvelut. Vaasan alueen asukkaista suuri osa on ruotsinkielisiä, joten kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta olisi perusteltua antaa Vaasan jatkossakin järjestää laaja päivystys. Arvoisa puhemies! Herää kysymys, miksi hallitus ei tyydy määrittelemään leikkaus- ja päivystystoiminnan laatuvaatimuksia ja rahoitustasoa ja antaa niiden reunaehtojen puitteissa alueiden itse päättää palvelurakenteesta järkevimmillä ja alueen erityispiirteet huomioivalla tavalla. Miksi päivystysuudistus ei voi odottaa sote-uudistusta? Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla vasemmistoliitto kannattaa RKP:n sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tekemiä esityksiä, ja elleivät ne mene läpi, niin lakiesityksen hylkäämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2016+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-12T22:04:15,,Tarkistettu,1.1 2016_130_6,130/2016,2016-12-12,21.40,22.49,Niilo,Keränen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Herra puhemies! Terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain uudistus on todella suuri ja merkittävä uudistus. Tässä uudistuksessa mahdollistetaan sairaaloitten työnjakoa. Sairaalat, joissa tehdään vaativia toimenpiteitä enemmän, pystyvät tekemään nämä toimenpiteet potilasturvallisesti, laadukkaasti ja asianmukaisilla indikaatioilla. Kun tällä uudistuksella tavoitellaan myöskin säästöjä, on selvää, että silloin jos potilasturvallisuudesta ja laadusta pidetään huolta, se säästää kustannuksissa komplikaatioitten vuoksi, mutta erityisesti se, että nämä keskitetään isompiin sairaaloihin, tuottaa takeet siitä, että meillä tehdään toimenpiteitä oikeilla indikaatioilla niin, että ei tehdä työtä vain sen mukaan, mikä itse kunkin kirurgin tai muun erikoislääkärin harrastus sattuu olemaan. Tulevaisuudessa, arvoisa puhemies, tämä laki antaa puitteet sille, että asetuksella voidaan tarkemmin säätää tästä työnjaosta sairaaloiden kesken. Tässä uudistuksessa luodaan tämä 12 laajan päivystyssairaalan verkosto, johon kerätään kaikki se tietämys, mikä harvinaisemmista sairauksista tarvitaan, mutta muissa keskussairaaloissa säilyy pääosin nykyinen päivystysvalmius. Kun aiemmissa puheenvuoroissa on kritisoitu sitä, miksi tämä tehdään juuri ennen sote-lainsäädännön valmistumista ja soten voimaan astumista, niin pitää muistaa, että tämä on nimenomaan valmistautumista siihen sote-uudistukseen. Käytin valiokunnassa kielikuvaa, ettei alueita yllätetä housut kintuissa, eli nyt pyritään siihen, että sairaalat osaavat valmistautua, alueet osaavat valmistautua siihen, mitä meidän alueella tulevaisuudessa tehdään. Tähän lakiin sisältyy erittäin merkittävänä uudistuksena kiirevastaanottojen lisääminen perusterveydenhuollossa, eli kun tänä päivänä hyvin monissa terveyskeskusten toimipisteissä päivystystoimintaa on ainoastaan päiväsaikaan, virka-aikaan, ja tämä on ruuhkauttanut yhteispäivystykset, tällä lainsäädännöllä nyt korjataan sitä tilannetta niin, että myöskin nämä terveyskeskuksen toimipisteet velvoitetaan tekemään kiirevastaanottoja arki-iltaisin ja myöskin viikonloppuisin niin, että ihmiset saavat palvelunsa lähempää kuin nykyisin, vähemmällä ruuhkalla ja vähemmällä jonottamisella kuin nykyisin. Erinomainen asia tässä laissa on myöskin sosiaalipäivystyksen kokoaminen terveydenhuollon päivystyksen yhteyteen niin, että kun terveydenhuollon henkilöstö omilla päivystysvastaanotoillaan näkee, että joku tarvitsee sosiaalihuollon palveluita, niin ihminen voidaan ohjata välittömästi sosiaalipäivystyksen piiriin. Arvoisa puhemies! Joku sana tästä Vaasan tilanteesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt lakipykäliin perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset, jotka toki eivät ole kaikkein tyylikkäin ratkaisu tämän kielikysymyksen selvittämiseksi. Se on tietysti haasteellista, kuten edustaja Alanko-Kahiluoto tuossa totesi, että Seinäjoen keskussairaalassa pystytään järjestämään ruotsinkielinen palvelu. Arvoisa puhemies! Hyvät kuulijat! Minä kuitenkin ottaisin esille myös sen, mitä potilaita sieltä Vaasasta mahdollisesti Seinäjoelle siirtyy. Käsitykseni mukaan Vaasassa on nimenomaan vajausta neurologisesta osaamisesta, ja kun me tiedämme, että meillä on neurologeista pulaa tässä maassa, ei ole suinkaan kovin yksinkertaista rakentaa neurologista klinikkaa ja neurologista päivystyssysteemiä Vaasaan, ja sitä paitsi Vaasan ja Seinäjoen ero neurologiassa ei ole niin suuri, että se välttämättä tarkoittaisi sitä, että Vaasasta potilaat siirtyisivät Seinäjoelle, vaan heidät viedään todennäköisesti suoraan yliopistolliseen keskussairaalaan. Hyvät ystävät, yksi asia tässä pikkuisen jäi kiusaamaan, ja se on terveydenhuoltolain, tämän ehdotuksen, 45 §:n 3 momentti, joka määrittää sen, että entisissä aluesairaaloissa eli pienemmissä sairaaloissa ei saa tehdä anestesiaa vaativaa leikkaustoimintaa. Tämä tulee tuottamaan tietysti joissakin sairaanhoitopiireissä ainakin Pohjois-Pohjanmaalla suuria vaikeuksia, että hoitotakuurajoissa pysytään. Mutta tähänkin saakka Pohjois-Pohjanmaalla ja pohjoisella erva-alueella on yhteisesti päätetty siitä, miten missäkin sairaalassa toimintoja tehdään, ja ihan vastaavia yhteispäätöksiä tullaan varmaankin tekemään myös vastaisuudessa vuoden 18 alun jälkeen. Mutta on edelleen muistettava, että muutoin näissä pienemmissä sairaaloissa voidaan edelleen tehdä muita kirurgisia toimenpiteitä. Siellä voidaan pitää kirurgista poliklinikkaa, siellä voidaan tehdä kirurgista päivystystä päivän aikaan, ja sillä tavalla leikkaussalit eivät todellakaan ole jäämässä tyhjilleen siellä pienemmissä sairaaloissa. On toki mahdollista, että tämä leikkauskielto johtaa siihen, että entisiä aluesairaaloita yksityistetään vielä jonkin verran sen lisäksi, mitä yksityistämispäätöksiä tähän saakka on jo tehty. Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan lakiehdotus on hyvä ja tervetullut. Sillä valmistaudutaan sote-uudistukseen oikeastaan varsin perusteellisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p573,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2016+2.aspx,fi,Niilo Keränen,573,2016-12-12T22:09:17,,Tarkistettu,1.1 2016_130_7,130/2016,2016-12-12,21.40,22.49,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Ärade herr talman! I dag skriver Finlands riksdag historia. Finland går från att vara en rättsstat med ett grundslagsstadgat skydd för minoriteter till att vara en republik med en enkelspårig och brutal majoritetsdiktatur. Vi bryter i praktiken med en författning som åtminstone på ett teoretiskt plan jämställt våra två nationalspråk och medborgarnas rätt att få service på sitt eget språk, finska eller svenska. Riksdagens social- och hälsovårdsutskott, och närmare bestämt regeringspartiernas representanter i detta utskott har just skrivit historia, och det är en mycket, mycket ledsam sådan. Lagen om jourförordningen, den första biten av den stora social- och hälsovårdsreformen, har varit en fars eller snarare en tragedi från första början. Den långa utlåtandetiden för utkastet till lagförslag visade sig vara en teater utan like. Minister Rehula underströk otaliga gånger att regeringen lyssnar på fältet och därför var utlåtandetiden så lång. Och vad hände? Jo, över 700 kritiska utlåtanden till trots så hände egentligen ingenting. Utkastet gick vidare till lagförslag enligt regeringens riktlinjer. Utlåtanderundan var alltså ren och skär teater. Hur täcks ni, bästa regering? Hur täcks ni? Och jo, ni täcks! Herr talman! Behandlingen i riksdagen visade att lagförslaget innehöll grava fel där lagberedningen i värsta fall medvetet tolkade ett tidigare utlåtande från grundlagsutskottet tvärtemot vad det var skrivet. Detta är i sig en skandal, men reagerade minister Rehula eller vår regering? Nej, det gjorde de inte. Riksdagens grundlagsutskott gav ett enhälligt utlåtande som ställer modellen 12+1 främst och ställer de språkliga rättigheterna bakom grundlagströskeln. Grundlagsutskottet säger att de språkliga rättigheterna måste tryggas i lag. ""Tryggas i lag"" har fram till i dag betytt service i en tvåspråkig institution. I klartext: det har fram till i dag betytt att Södra Österbottens sjukvårdsdistrikt borde ha blivit tvåspråkigt. Men i stället levererade minister Rehula ett förslag till paragrafskrivning om rätten till service på svenska där den är minimerad och uttryckligen begränsas till omfattande jour. En helt ny rättspraxis som aldrig använts tidigare. När man tar i bruk aldrig tidigare prövad lagstiftning, i synnerhet när det gäller grundrättigheter, borde både lagberedning, utlåtanderunda och riksdagsbehandling vara grundlig. Men vad gör regeringspartiernas medlemmar i social- och hälsovårdsutskottet? Jo, först röstar de ner ett förslag om en saklig behandlingstid och sedan röstar de ner ett förslag om att få höra justitieministeriets sakkunniga på språklagstiftning. I dag har de röstat ner förslaget om fulljour till Vasa som hade löst problemet med de grundlagsenliga rättigheterna och sedan har de röstat ner ett förslag om att som minimiåtgärd åtminstone begära ett kompletterande utlåtande från grundlagsutskottet. Det handlar om grundlagsenliga rättigheter. Hur täcks ni? Hur i hela fridens namn täcks ni? Och jo, ni täcks! Herr talman! I sådana här stunder skulle man förvänta sig ledarskap från regeringspartiernas ordföranden. Grundlagsutskottet sade vad som var den bästa lösningen, fulljour också till Vasa. Den främsta tjänstemannen för hela social- och hälsovårdsreformen, Tuomas Pöysti, sade rakt ut att det här inte är en dyrare lösning. Men inget stöd för landets svenskspråkiga minoritet hörs från statsminister Juha Sipilä, inget stöd hörs från finansminister Petteri Orpo och inget stöd hörs från utrikesminister Timo Soini. Var är statsmännen? Var är den ledare som borde ha satt ner foten och sagt att nu räcker det, en ledare som hade sagt att billig regionalpolitik aldrig får gå före grundlagsenliga rättigheter. Den ledaren finns inte i denna regering. Jag beklagar det djupt. Ni har i dag trampat på mig och mina rättigheter som svenskspråkig finländare. Ni har trampat på min föräldrageneration och på mina barn. Finland är mitt fosterland. Min farfar och min morfar kämpade också för fosterlandets självständighet i kriget. Vi kräver ingenting extra, vi vill bara ha vår rätt. Ledamot Rehn-Kivi kommer senare att framföra svenska riksdagsgruppens reservation till lagförslaget. Eftersom det inte finns några planer för hur de språkliga rättigheterna ska förverkligas i Seinäjoki så vill vi ge regeringen tid att verkställa sådana planer. Därför föreslår jag att ärendet bordläggs till det plenum som hålls den 7.2.2017. — Tack.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2016+2.aspx,sv,Mats Nylund,943,2016-12-12T22:16:27,,Tarkistettu,1.1 2016_130_8,130/2016,2016-12-12,21.40,22.49,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Vi är alla lika inför lagen — åtminstone borde det vara så. Vi har alla samma grundrättigheter — åtminstone borde det vara så. Vårt land ska snart fylla 100 år. Vi ska tillsammans, yhdessä, fira 100 år av sjävständighet. Regeringens agerande i dag och de senaste dagarna får mig ändå att tänka till. Vad är det för ett land jag bor i? Vilket är det fosterland där jag och mina föräldrar och mina barn är födda? Varför vill inte regeringen ta till sig den lösning vad gäller framtidens sjukhusstruktur som skulle vara den optimala sett ur hela befolkningens intressen, som skulle garantera att landets svenskspråkiga befolkning för lång tid framöver skulle kunna känna trygghet i sin vardag, och också uppleva att vi är lika värda i beslutsfattarnas ögon. Nu väljer regeringen att med händer och tänder stå fast vid 12 fulljoursjukhus och väljer samtidigt att tvinga sjukhuset i Seinäjoki att till väsentliga delar bli tvåspråkigt. Alla vet vi i den här salen att det är oerhört viktigt då vi är sjuka och svaga att vi får tala vårt modersmål, att vi kan lita på att bli förstådda, att den som läser vår patientjournal förstår vad det står i journalen. Hade regeringen haft en äkta omsorg om att nå ett rättvist beslut så hade det sett annorlunda ut. Då hade vi inte suttit här i kväll alla nu, den här tiden, när klockan är över tio på kvällen. Då hade vi också varit mycket gladare. Vi hade kunnat gå ut härifrån och vara stolta över att vi klarar av att ta också svåra beslut tillsammans. Nu är situationen tyvärr en annan. Det är som man skulle befinna sig i en direktsänd Kafka-aktig reality-tv-serie som man hoppas är en mardröm, men som dessvärre händer här och nu. Social- och hälsovårdsministeriets tjänstemäns uppgifter till grundlagsutskottet har ifrågasatts starkt, det senaste dygnet av överläkare Auvo Rauhala i Vasa. Det minsta jag begär av en rättsstat som Finland och av vår riksdag, av oss alla, är att vi ges tillgång till verkliga fakta, att vi som enskilda ledamöter ska kunna lita på våra ministeriers tjänstemän. Det här förtroendet är nu mycket starkt rubbat. Därför hade det minsta varit att social- och hälsovårdsutskottet hade sänt hela paketet tillbaka till grundlagsutskottet. Varför gjorde man inte det? I rädsla för att få fel resultat? Det kan väl ändå inte vara så att vi i det här huset eller i regeringen är rädda för sanningen? Värderade riksdagskolleger, det vi har sett de senaste dagarna, de senaste timmarna, är inte värdigt en rättsstat som Finland. Tidigare talare har betecknat det som en tragedi. Det är en bottennotering, och vi kan bättre. Jag vet att vi kan bättre.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2016+2.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-12-12T22:25:30,2016-12-12T22:29:54,Tarkistettu,1.1 2016_130_9,130/2016,2016-12-12,21.40,22.49,Maarit,Feldt-Ranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Herr talman, arvoisa puhemies! Bästa kolleger! Jag ska för säkerhets skull inleda med att understöda riksdagsledamot Mats Nylunds förslag om att bordlägga det här ärendet eftersom riksdagsledamot Henriksson glömde att göra det. Jag förenar mig med dem som här har yttrat sin oro och sagt att de inte accepterar och godkänner att Finlands riksdag på det här sättet ämnar trampa ner på de grundläggande rättigheter som vi tillsammans och våra tidigare generationer har valt att befästa i grundlagen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p931,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2016+2.aspx,sv,Maarit Feldt-Ranta,931,2016-12-12T22:41:11,2016-12-12T22:42:10,Tarkistettu,1.1 2016_130_10,130/2016,2016-12-12,21.40,22.49,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Mats Nylund on Maarit Feldt-Rannan kannattamana ehdottanut, että asia pannaan pöydälle 7.2.2017 pidettävään täysistuntoon. Asia jää siis pöydälle. Onko muita ehdotuksia pöydällepanon ajankohdasta?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_130_11,130/2016,2016-12-12,21.40,22.49,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Esitän mietinnön pöydällepanoa seuraavaan täysistuntoon.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2016+2.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,,,, 2016_130_12,130/2016,2016-12-12,21.40,22.49,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Heikkisen esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2016+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,,,, 2016_130_13,130/2016,2016-12-12,21.40,22.49,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Keskustelu pöydällepanon ajankohdasta on päättynyt. Mats Nylund on Maarit Feldt-Rannan kannattamana ehdottanut, että asia pannaan pöydälle 7.2.2017 pidettävään täysistuntoon. Hannakaisa Heikkinen on Sari Sarkomaan kannattamana ehdottanut, että asia pannaan pöydälle seuraavaan täysistuntoon.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_131_1,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 43/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Asia pantiin pöydälle tähän istuntoon edellisessä, tänään 12.12.2016 pidetyssä täysistunnossa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_131_2,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Värderade herr talman! Jag måste börja med att säga att det är helt otroligt hur bråttom det har varit med det här lagförslaget till jourreform och hur svagt underbyggt det är. För det första tycker jag att hela lagförslaget borde ha behandlats i samband med landskaps- och vårdreformen. Som det nu är så är det ju en klar inskränkning i landskapens självbestämmanderätt, alltså de fråntas den helt och hållet när det gäller jourfrågan. Grundlagsutskottet gav den 7.12 det här året sitt utlåtande om jourreformen. I utlåtandet tog man ställning till lagförslagets grundlagsenlighet vad gäller de språkliga rättigheterna. Utskottet konstaterade att regeringens modell med 12 fulljoursjukhus inte uppfyllde grundlagens krav och att den bästa lösningen skulle vara att både Vasa och Seinäjoki centralsjukhus skulle ha rätt till fulljour, det vill säga en lösning med 12+1. Enligt utskottet kunde det vara möjligt att genom en särskild lagstiftning trygga tvåspråkig service i praktiken vid Seinäjoki sjukhus. Av de här två alternativen tycker jag att det är uppenbart att de grundrättsliga argumenten talar klart för att man skulle välja det förstnämnda, alltså en modell med 12+1, där Vasa centralsjukhus alltså skulle få rätt att ordna fulljour. Seinäjoki centralsjukhus är säkert ett bra sjukhus, men det är ett finskspråkigt sjukhus i en enspråkigt finsk region och skulle man nu, som social- och hälsovårdsutskottet föreslår, förutsätta att de svenskspråkiga i praktiken ska få service på sitt modersmål i Seinäjoki så vet jag inte hur det ska lyckas. Det är en form av hasardspel, och det är inte acceptabelt när det gäller de grundläggande rättigheterna. Jag utgår ifrån att grundlagsutskottet varit medvetet om de här utmaningarna, att trygga vård på svenska i Seinäjoki, och att utskottet uttryckligen därför betonat att de språkliga rättigheterna måste tryggas också i praktiken och att det här måste ske på lagnivå. Jag vet inte hur majoriteten i social- och hälsovårdsutskottet har resonerat när man har kommit fram till att det här skulle lyckas i Seinäjoki med den korta skrivning som man har i sitt betänkande. Vad jag kan förstå har man inte heller gjort någon språkkonsekvensanalys av det hela. Min bedömning, som jag tror att jag inte är ensam om, är att det blir både dyrare och sämre att försöka göra Seinäjoki till ett tvåspråkigt sjukhus än att gå in för en modell med 12+1. Herr talman! Jag tycker att det här är verkligt illa för Vasaregionen, för Österbotten och för de svenskspråkiga där och för de svenskspråkiga i Finland. Men jag tycker att det är minst lika illa att man på ett principiellt plan går in för att, som jag uppfattar det, nedvärdera de grundläggande rättigheternas betydelse i lagstiftgningen. Och jag måste säga att under debatten och diskussionen här tidigare i dag har det i flera ärenden lyfts fram hur viktigt det är att frångå den obligatoriska undervisningen i svenska i våra skolor, det har förts fram hur mycket billigare det skulle vara om vi skulle slippa tvåspråkigheten i vårt land, och som slutkläm på dagen så får vi social- och hälsovårdsutskottets förslag där man mer eller mindre monterar ner det grundlagsenliga skydd som vi hittills har åtnjutit. Det känns inte bra. På ett rent personligt plan tycker jag att det här är ett frontalangrepp mot de svenskspråkiga i landet, mot de svenskspråkigas rättigheter. Den smällen kan jag säkert ta, men jag tycker det är betydligt värre att Finlands andra nationalspråk svenskan och de svenskspråkigas möjlighet att ens i teorin få service på lika grunder på det här sättet håller på att urholkas. Jag är orolig och besviken och jag är speciellt besviken, måste jag erkänna, på centerpartiet och samlingspartiet vars samhällssyn jag i flera frågor åtminstone tidigare kunnat dela. Och i min naivitet hade jag trott att centerpartiet och samlingspartiet skulle se till att de svenskspråkigas grundlagsenliga rättigheter och allmänt respekten för grundlagens anda och bokstav skulle bestå. I dag är jag besviken, bestört och bedrövad. Jag kommer att stöda eventuella ändringsförslag som stärker den tvåspråkiga servicen i det här lagförslaget. — Tack.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+2.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-12-12T23:48:34,,Tarkistettu,1.1 2016_131_3,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Täällä on tänään pidetty monta hyvää puheenvuoroa, joissa on nostettu esille niitä ongelmia, jotka tähän esitykseen liittyvät, mitä tulee alueelliseen työnjakoon, alueellisen tasa-arvon toteutumiseen sekä kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Vasemmistoliiton kanta on, että päivystysuudistuksessa palveluiden laadun lisäksi tulee turvata riittävä alueellinen liikkumavara ja riittävät mahdollisuudet alueellisesti sopia tarkoituksenmukaisesta työnjaosta. Monilla alueilla on luotu hyviä ja kustannustehokkaita tapoja palveluiden järjestämiseen, ja näitä ei tule heittää romukoppaan tämän uudistuksen yhteydessä vaan taata alueiden riittävä liikkumavara päättää sairaaloiden välisestä työnjaosta. Siksi esitykseen meidän näkemyksemme mukaan olisi pitänyt sisällyttää mahdollisuus poiketa tästä tiukasta kirjatusta linjasta leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa edellyttävien toimenpiteiden keskittämisen osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-12T23:56:54,2016-12-12T23:58:19,Tarkistettu,1.1 2016_131_4,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! On ilmeisesti monelle sydämen asia pyrkiä heikentämään Vaasan seudun energiaklusteria ja Pohjanmaan vientirannikkoa, kun täällä on hyvin porukkaa paikalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+2.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-12-13T00:02:05,2016-12-13T00:02:21,Tarkistettu,1.1 2016_131_5,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tällainen lainsäädäntötyö on mielestäni kyseenalaista. On jopa epäeettistä päättää tällaisella aikataululla näin merkittävästä asiasta näin puutteellisen tiedon varassa. Tämä asia olisi ollut järkevintä siirtää ensi keväälle, kun sote-asiat tulevat muutenkin käsittelyyn, sillä päivystysuudistus on osa suurempaa sote-kokonaisuutta. En voi olla kysymättä, mistä tämä kiire tulee ja miksi hallitus haluaa jälleen tuoda huonosti valmistellun lakiesityksen tänne päätettäväksi. On hyvin keinotekoista liittää tätä asiaa ensi vuoden talousarvion käsittelyyn. Päivystysuudistus on tärkeä asia, ja siksi meidän kansanedustajien velvollisuus on vaatia asialle huolellista ja laaja-alaiseen tietoon perustuvaa käsittelyä. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai perustuslakivaliokunnan lausunnon 8. päivä helmikuuta, ja tämän perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt pykälämuutoksia. Asian tärkeyden takia perustuslakivaliokunnalla tulee olla mahdollisuus arvioida nämä muutokset ennen kuin lakiesityksen käsittelyä jatketaan. Siksi kannatan edustaja Strandin esitystä asian lähettämisestä perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+2.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-13T00:03:47,,Tarkistettu,1.1 2016_131_6,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_131_7,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ehdotan, että lakiehdotukset hylätään, ja lisäksi ehdotan, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta opiskelijoiden omia tulorajoja korotetaan 50 prosentilla.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-12-13T00:05:50,2016-12-13T00:06:33,Tarkistettu,1.1 2016_131_8,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on tietääkseni suurin leikkaus, joka tässä maassa on koskaan tehty nykymuotoiseen opintotukeen. Opintotuen yli 120 miljoonan leikkaus on myös suurin yksittäiseen etuuteen kohdistuva leikkaus tällä hallituskaudella. Yksittäisen opiskelijan kohdalla se tarkoittaa, että kuukaudessa on käytettävissä melkein 90 euroa vähemmän rahaa. Se on pienituloiselle ihmiselle todella merkittävä summa. 18—24‑vuotiaat eli opiskelijat ovat jo tällä hetkellä Suomen pienituloisin väestöryhmä. Tämä johtuu pitkälti opintotuen riittämättömästä tasosta. Tästä huolimatta hallitus on päättänyt kohdistaa juuri tähän joukkoon historiallisen suuren leikkauksen. Toistan tämän vielä: pienellä tuella sinnittelevältä opiskelijalta aiotaan viedä jopa 90 euroa kuukaudessa. Arvoisa puhemies! Opintorahan leikkauksella on myös kielteisiä koulutuspoliittisia seurauksia. Niistä huolestuttavin on koulutuksellisen tasa-arvon heikkeneminen. Opintolaina ei tällä hetkellä ole suosittua opiskelijoiden keskuudessa ymmärrettävistä syistä. Selvitysmies Roope Uusitalon keväällä julkaisemassa opintotukiraportissa todetaan, että kaikista yliopisto-opiskelijoista lainaa nosti lukuvuonna 2012—2013 vain 18 prosenttia. Opintorahaa saavienkin keskuudessa osuus on alle 40 prosenttia. Vastahakoisuus on täysin ymmärrettävää aikana, jolloin työmarkkinoiden rakenteen ja työn luonteen muutos on tuonut epävarmuuden pysyväksi osaksi nuorten suomalaisten elämää. Korkeakoulututkinto ei enää ole tae työpaikasta tai hyvästä palkasta. Siksi monet eivät halua kartuttaa merkittävää velkataakkaa jo opiskeluvaiheessa. Nyt opiskeleva sukupolvi on lapsuudestaan asti saanut kuulla tämänkin salin monien edustajien pitämiä puheenvuoroja suomalaisten pienyrittäjien ja asuntovelallisten kohtalosta 90‑luvun lamassa. Lisäksi on jo vuosia tässäkin salissa peloteltu, kuinka ylivelkaantuminen saattaa ajaa kokonaisia valtioita ja kansantalouksia polvilleen. Maksuhäiriömerkintäisiä on tällä hetkellä enemmän kuin 90‑luvun laman aikana, ja erityisesti nuorten maksuhäiriömerkintöjen määrä on ollut kasvussa. Tämä on se sukupolvi, jonka vastuulle leikkausvimmainen hallitus nyt haluaa siirtää velanoton. Ilmeisesti hallitus arvioi, että yksittäisen pienituloisen opiskelijan velkakestävyys on parempi kuin Suomen valtion, joka tällä hetkellä saa lainaa negatiivisella korolla. Niin kova on hallituksen halu velkaannuttaa nuorisomme, että se on muuttamassa jopa lakia niin, että jatkossa lainaa voidaan myöntää myös useita maksuhäiriömerkintöjä saaneille nuorille. Sen sijaan, että nuorten toimeentulo taattaisiin sosiaaliturvan muodossa, kuten kaikkien muiden kohdalla toimitaan, nuoret sysätään yhä voimakkaammin velkapolulle. Lainaosuuden kasvattamisen vaikutuksista tasa-arvoon on syytä olla huolissaan. On totta, että Pohjoismaissa tehdyt tutkimukset eivät suoraan osoita, että pienituloisesta taustasta tulevat opiskelijat välttäisivät opintolainaa enemmän kuin muut opiskelijat. Lainapainotteisen mallin ongelma koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta piilee sen sijaan siinä, että eri taustoista tulevilla on erilainen riskinottohalukkuus ja -kyky, mikä suomeksi sanottuna tarkoittaa, että toisille tulee suurempi kynnys hakeutua korkeakouluun. Kuten selvitysmies Uusitalonkin raportissa todetaan, voi pelko velkaantumisesta opiskeluaikana olla suurempi pienituloisista perheistä tulevilla opiskelijoilla, jotka eivät voi luottaa vanhempien mahdollisuuteen tai halukkuuteen tukea opiskelijoita taloudellisesti siinä tapauksessa, että opinnot jäävät kesken tai opintojen menestyksellisen suorittamisen jälkeenkään työllistyminen ei onnistu. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Arvoisat kollegat, pyytäisin kiinnittämään huomiota siihen, että nyt käsitellään hallituksen esitystä erittäin isoista leikkauksista opintorahaan eli puhutaan historiallisesta heikennyksestä opiskelijoiden toimeentuloon, ja tämä yleinen keskustelu täällä vähän häiritsee tätä puheen pitämistä. Suomessa koulutus on, kuten tiedämme, jo nyt voimakkaammin periytyvää kuin muissa Pohjoismaissa. Siirtyminen opintotukimalliin, jossa opiskelijoiden odotetaan rahoittavan yhä suuremman osan toimeentulostaan itse lainan muodossa, uhkaa vahvistaa tätä epätasa-arvoista kehitystä entuudestaan. Arvoisa puhemies! Opintotuen leikkaaminen pidentää opiskeluaikoja, kun opiskelijoiden työnteko lisääntyy entuudestaan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen arvion mukaan puhuttaisiin vähintään noin kolmesta lisäkuukaudesta. Tältä osin tämä hallituksen uudistus on ristiriidassa hallituksen korkeakoulupoliittisten tavoitteiden kanssa. Myös säästöt julkistalouteen voivat tämän vuoksi jäädä suunniteltua pienemmiksi. Opintotuen riittämätön taso on jo nyt yksi keskeisimpiä syitä opiskeluajan työnteolle. Tuen reaaliarvo on jatkuvasti heikentynyt vuodesta 1992, jolloin nykymuotoiseen opintotukijärjestelmään siirryttiin. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen opintotukeen on käytännössä tehty vain yksi ainoa tasokorotus ja indeksiin tuki sidottiin vasta 2014. Jo seuraavana vuonna, syksyllä 2015, Sipilän hallitus päätti poistaa indeksisidonnaisuuden. On todella ristiriitaista ja irvokasta, että sama hallitus, joka vuosi sitten lopetti opintotuen indeksin, nyt aikoo sitoa tulorajat indeksiin. Yksi keskeinen opintoja viivästyttävä tekijä on siis opiskelijoiden työnteko, ja nyt työtulot kiinnitetään indeksiin mutta itse opintotukea ei. Eli ilmeisesti opiskelijoita halutaan kannustaa tekemään lisää työtä ja valmistumaan tämän vuoksi nykyistä hitaammin. Arvoisa puhemies! Mittavien koulutusleikkausten lisäksi hallitus kurittaa opiskelijoita anteeksiantamattomalla tavalla. Lainaosuuden kasvattaminen heikentää koulutuksellista tasa-arvoa, maksullistaa suomalaisen koulutuksen ja syventää jo valmiiksi pienituloisten nuorten aikuisten taloudellista ahdinkoa. Siksi kannatan edustaja Nylanderin esitystä siitä, että tämä hallituksen esitys hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-13T00:07:16,,Tarkistettu,1.1 2016_131_9,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp",Arvoisa puhemies! Minä myös kannatan edustaja Nylanderin tekemää hylkäysesitystä ja lausumaehdotuksia.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-13T00:15:48,,Tarkistettu,1.1 2016_131_10,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sanon heti alkuun tärkeimmän asian tästä hallituksen esityksestä, ja se on se, että tämä opintorahan leikkaus lähes sadalla eurolla kuukaudessa on, ja voi olla, merkittävä ongelma koulutuksellisen tasa-arvon kannalta. Opiskelijan oman tai hänen perheensä rahoitusvastuun kasvaessa kasvaa myös sosioekonomisen aseman vaikutus koulutusmahdollisuuksiin ja valintoihin. Tiedämme, että lainanottomahdollisuuksien suhteen opiskelijat ovat todella eriarvoisessa asemassa myös koulutusalansa perusteella. Monilla epävarman työllisyystilanteen aloilla opintolainan ottaminen on selvästi toisia aloja suurempi riski. Arvioin näin, että kun hallitus on käynyt näitä ohjelmaneuvotteluja — se on näkynyt vähän monissa muissakin asioissa — niin hallitus ei ole varmaan loppuun asti tätäkään, sen sosiaalisia vaikutuksia, kyennyt arvioimaan. Toisena asiana nyt haluaisin korostaa sitä, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa opiskelijan perheellistymistä ei oteta huomioon opintotuessa. Opintotuki on myös ainoa suomalaisen syyperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän osa, jossa perheellisyys ei vaikuta etuuden suuruuteen. Opintorahan leikkauksen lisäksi merkittävä osa perheellisistä opiskelijoista menettää toimeentulotukituloa opintolainan määrän kasvaessa. Ja niin kuin täällä jo edustaja Li Andersson erinomaisessa puheenvuorossaan totesi, niin tämä lähes 120 miljoonan euron leikkauksien kohdentaminen yhteiskunnan pienituloisimman ryhmän toimeentuloon on lyhytnäköistä politiikkaa. Nimittäin nykyiselläänkin suurin opintoja hidastava tekijä on opiskelijoiden heikko toimeentulo, ja nämä leikkaukset turvasta vain pahentavat asiaa. Sitten vielä yksi näkökohta. Tämä kokonaistukiajan leikkaaminen 64 opintotukikuukaudesta 54 kuukauteen rajoittaa erityisesti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella ylempi korkeakoulututkinto yliopistossa. Mielestäni tämän kokonaistukiajan leikkaus ei todellakaan noudata Bolognan prosessin tavoitteiden henkeä opiskelijoiden liikkuvuuden suhteen. Eli ammattikorkeakouluopiskelija jää tässä heikommalle asemalle. Käymättä nyt näin yösydännä sen enempää näitä ongelmakohtia lävitse: jo nämä riittävät siihen, että on helppoa, välttämätöntä ja tähdellistä tukea, kannattaa edustaja Nylanderin ehdotusta, että ensimmäinen ja toinen lakiesitys hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-13T00:15:59,,Tarkistettu,1.1 2016_131_11,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tuen, kuten edustaja Gustafssonkin, edustaja Nylanderin ehdotusta 1. ja 2. lakiesityksen hylkäämisestä. Opintorahan leikkaaminen 86 eurolla kuukaudessa — se on iso raha opiskelijalle: se tarkoittaa summaa, jolla opiskelija voi opiskelijaruokalasta ostaa koko kuukauden aamiaiset ja lounaat. Eli se on merkittävä leikkaus opiskelijoiden toimeentuloon, vaikeuttaa merkittävästi ellei tee mahdottomaksi sitä, että opiskelija sinnittelee pelkällä opintotuella ja asumistuella. Aivan kuten edustaja Gustafsson totesi, erityisesti tämä opintotukiajan leikkaaminen vaikeuttaa niiden opiskelijoiden asemaa, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon ja jatkavat opiskelujaan yliopistossa. Korostaisin vielä sitä, että tämä erityisesti vaikeuttaa perheellisten opiskelijoiden asemaa eikä tämä ole ainoa tässä istunnossa käsiteltävä lakiesitys, joka vaikeuttaa perheellisten opiskelijoiden asemaa. Meillä on nimittäin myöhemmin tällä listalla opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin, joka useiden opiskelijoiden kohdalla on myönteinen uudistus mutta joka nimenomaan perheellisten opiskelijoiden elämää vaikeuttaa. Eli tässä nyt yleisten koulutukseen kohdistuvien leikkauksien ohella nimenomaan perheellisiin opiskelijoihin kohdistuvia tukia leikataan kahdesta kohdasta, ja tämä todella toimii vastoin sitä suomalaisessa yhteiskunnassa pitkään omaksuttua ja hyväksi havaittua tavoitetta, että yhteiskunta pyrkii edistämään sitä, että ihmiset opiskelevat aivan riippumatta siitä, minkälaisesta perhetaustasta ja mistä päin Suomea he ovat, mikä on ollut (Puhemies koputtaa) keskeinen syy siihen, että Suomi on monissa asioissa kuitenkin niin hyvä maa kuin on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-13T00:20:08,,Tarkistettu,1.1 2016_131_12,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Aikaisemmissa puheenvuoroissa on tullut esiin suuri huoli siitä, että opintorahan tason pienentyminen nykyisestään vie mahdollisuudet monenlaisten ruoka-annosten ostamiseen, kuten nyt vihreiden uusin somekampanja kertoo. Kuitenkaan näissä kampanjoissa ei muisteta kertoa sitä, että opiskelijoiden yhteenlaskettu opintotuki ja koko opiskelujen aikainen rahallinen tuki nousee eli käteenjäävä raha useimmilla opiskelijoilla kasvaa ilman opintolainan osuuttakin eli tämä opintolaina on plussaa vielä tähän päälle. Kun opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin tässä opintotukilain muutoksen yhteydessä — myös tästä hallitus päätti — niin suurimmalla osalla opiskelijoista tosiaan opiskelujen aikainen tuki nousee ja nimenomaan yksin asuvat pienituloiset voittavat tässä uudistuksessa. Näin on, hallitus toteuttaa tämän. Opintotukimenot pienenevät, (Puhemies koputtaa) mutta opiskelujen aikainen toimeentulo paranee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-13T00:22:20,,Tarkistettu,1.1 2016_131_13,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Jarva ei anna aivan totuudenmukaista kuvaa nyt tästä kokonaisuudesta, koska tämän opiskelijoiden siirtämisen yleisen asumistuen piiriin yhteydessä se tarkoittaa myöskin sitä, että 40 000 opiskelijaa kokonaan menettää oikeuden asumisen tukeen, minkä lisäksi tämä laskee toimeentulon tasoa perheellisille opiskelijoille, joille, kuten edustaja Gustafsson omassa puheenvuorossaan totesi, ei ole suomalaisessa järjestelmässä mitään erillistä tukea tai huoltajakorotusta niin kuin muissa Pohjoismaissa. Kyllä tämä uudistus yhdistettynä tähän merkittävään, historiallisen suureen opintorahan leikkaukseen on todella merkittävä heikennys opiskelijoiden asemaan. (Jukka Gustafsson: Näin on, näin on!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-13T00:23:24,,Tarkistettu,1.1 2016_131_14,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Täydentäisin edustaja Anderssonin puheenvuoroa myös sillä, että nimenomaan asumistukeen liittyen tämä uudistus kuitenkin vähentää asumistukeen oikeutettujen opiskelijoiden määrää 22 prosentilla ja osan opiskelijoista asumistuki tulee pienenemään, ja erityisesti tämä teettää hankaluuksia perheellisille opiskelijoille. Haluan myös tässä todeta, että ei voi antaa tällaista virheellistä kuvaa näitten opiskelijoitten osalta, että tämä olisi niin yksiselitteistä kuin edustaja Jarva kuvaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-13T00:24:19,,Tarkistettu,1.1 2016_131_15,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Vastauspuheenvuoro, edustaja Elomaa, ja sitten edustaja Jarva, ja sen jälkeen listaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_131_16,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Asumislisän piirissä olevat opiskelijat lasketaan yleisen asumistuen piiriin pääosin, ja näin suurimmalla osalla toimeentulo paranee. Tämä on faktaa. Mutta totta kai näiden perheellisten opiskelijoiden osalta tämän huoltajakorotuksen puutos on negatiivinen asia, ja niinpä SiVin lausumaehdotuksessa onkin se, että hallitus ottaisi huomioon, että huoltajakorotus tulisi tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-12-13T00:24:53,,Tarkistettu,1.1 2016_131_17,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vielä näistä perheellisistä opiskelijoista — en edellisessä puheenvuorossa vielä heihin päässytkään. Eli todellakin Suomessa on tämä ryhmä jätetty tästä sosiaaliturvaosasta, eli opiskelijoita tässä ei ole huomioitu ja myöskään muitten Pohjoismaitten tapaan ei ole aikaisemmin huolehdittu tästä huoltajakorotuksen lisäämisestä opintotukeen, ja tässä yhteydessä tämä on välttämätöntä. Eli nimenomaan, jotta perheelliset opiskelijat voidaan tässä asumistuen muutoksen ja opintotukimuutosten yhteydessä huomioida ja heidän menetyksensä korvata, niin tämä huoltajakorotus tulee ottaa osaksi opintotukea, ja tähän sivistysvaliokunta otti myönteisen kannan. Vielä haluaisin tuohon yleiseen asumistukeen siirtymisestä todeta niitten opiskelijoitten osalta, joilla tämä asumisen tuki laskee, että he ovat paremmin pärjääviä pariskuntia. Ihmettelen kyllä, että oppositio haluaa nimenomaan nyt hyväosaisia tässä suosia, ja tämä ei olisikaan oikein. Tämä on nimenomaan sosiaalisesti oikeudenmukainen, että pienituloisemmille yksin asuville korkeilla vuokrilla asuville opiskelijoille kohdennetaan tämä tuki.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-13T00:25:29,,Tarkistettu,1.1 2016_131_18,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp",Seuraava puheenvuoro on listapuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_131_19,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Ärade talman! Jag vill också understöda riksdagsledamot Nylanders förslag om förkastande och förslag till uttalande. Vi lever i en tid där unga människor och studerande har mindre trygghet och tro på framtiden än på väldigt länge. Det hindrar dem att skaffa barn, det blir svårt för dem att fatta beslut om studier eller att leva ett normalt liv. Det är väldigt krävande att be att de ska ta stora beslut om att leva på skuld under hela sin studietid. Finland är ändå ett land där vi har råd att satsa på våra ungdomar. Det är viktigt att de utbildar sig, och att alla ungdomar ska kunna ha samma möjligheter att utbilda sig oberoende av hurudan ekonomisk situation deras föräldrar har.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2016-12-13T00:26:40,2016-12-13T00:27:30,Hyväksytty,1.1 2016_131_20,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä edellä on kerrottu, kyllähän tämä leikkaus opintotukeen on historiallisen suuri ja se näkyy kyllä opiskelijoiden kukkarossa todella suurena lovena. Ja se, että myös opintotukikuukausien määrää vähennetään, tietää sitä, että yhä useamman on vaikeampi selviytyä opintoajastaan. Täytyy tehdä töitä entistä enemmän siinä ohella, minkä mukaan helposti sitten taas opinnot venyvät. Vaikka täällä on puhuttu, että se, että opiskelijat siirretään yleiseen asumistukeen, tuo helpotusta monen opiskelijan kohdalla, hyvä näin, mutta sinne jää kyllä ryhmiä, niin kuin nämä perheelliset opiskelijat, joiden asumistuki vain heikkenee. Tässä on puhuttu, että tarvittaisiin huoltajakorotusta. No niin varmasti tarvittaisiin, ja se, että mietinnössä siihen suhtaudutaan myönteisesti, ei valitettavasti vielä paranna tämänhetkistä tilannetta, jos siihen ei ole budjetoitu vielä euron euroa. Kannatan tätä edustaja Hassin tekemää hylkäysvastalausetta 2.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-13T00:28:05,,Tarkistettu,1.1 2016_131_21,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on käyty jo perinpohjaisesti läpi se, että tämä opintorahan leikkaus on historiallinen, näin suurta leikkausta ei aiemmin ole tehty ja että opintotukikuukausien leikkaaminen on sekin myös historiallinen, joka uhkaa muodostaa ison loukun opiskelijoille. Otan esiin ongelman, jota täällä on käsitelty vähemmän. Ensinnäkin, opintotukikuukausien rajaus heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia ympärivuotiseen opiskeluun, eikä tavoite kolmannen lukukauden käyttöönotosta toteudu tällä tavalla rajaamalla tukikuukausia. Toinen ongelma on se, että samalla otetaan käyttöön tuen ehdoissa 20 opintopisteen raja lukukaudessa. Tämä on asia, josta pitäisi luopua. Tuntuu kohtuullisen epäreilulta, että jos opiskelija on opiskellut vaikkapa 5 opintopistettä kuukaudessa koko opintojen ajalta mutta sitten tulee yksi lukuvuosi, jolloin opintopisteitä kertyykin vaikka ison työn puolesta vain 19, niin tuki lakkautetaan kokonaan, ja näin tässä tulee käymään. Tämä tulee aiheuttamaan vahingollisia loukkuja monille opiskelijoille myös heistä riippumattomista syistä. Tämän perusteella kannatan sitä, että 1. ja 2. lakiehdotus hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-12-13T00:29:19,,Tarkistettu,1.1 2016_131_22,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Helsingin yliopisto nousi tänä vuonna sijalle 56 Shanghain yliopistovertailussa. Sijoitus parani 11 sijaa viime vuodesta. Pohjoismaisten yliopistojen joukossa Helsingin yliopisto sijoittui kolmanneksi. Edellä olivat vain Kööpenhaminan yliopisto ja Karoliininen instituutti. Viime vuonna edellä olivat vielä Oslon ja Uppsalan yliopistot. Suomi voi todellakin olla ylpeä tasa-arvoisesta ja laadukkaasta koulutusjärjestelmästään. Tämä hallitus uudistaa opintotukilakia. Pohjoismaista vain Islannissa opintotuki on kokonaisuudessaan lainaa. Onneksi Suomessa ei ole. Norjassa opintotuki myönnetään alkuun lainana mutta opintosuoritusten ja valmistumisen perusteella siitä enintään 40 prosenttia muutetaan opintorahaksi. Tanskassa opintorahaa saa puolestaan selvästi eniten. Meillä ei ole näyttöä siitä, että lainapainotteisempaan suuntaan meneminen aiheuttaisi epätasa-arvoa. Tämän esityksen lainapainotteisempi opintolaina tuskin vähentää nuorten intoa hakea muun muassa lääkikseen. (Jukka Gustafsson: Esimerkki on hyvä, nimenomaan lääkikseen ei varmaan vaikuta!) Siinä mielessä puheet lainapainotteisen tukijärjestelmän riskeistä koulutuspolitiikalle tai demokratiakehitykselle ovat ylimitoitettuja. Hallituksen esityksessä korkeakouluopiskelijoiden opintorahan taso ehdotetaan yhtenäistettäväksi. Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha laskee 250 euroon, aiemmin se oli 337 euroa, ja opintolainan valtiontakauksen maksimimäärä nousee 650 euroon, aiemmin se oli 400 euroa, ja korkeakouluopintojen maksimitukiaika laskee 54 tukikuukauteen, aiemmin 64 kuukautta. Takaisinperittävän opintotuen korotus laskee 7,5 prosenttiin. Se oli aiemmin 15 prosenttia, ja tämä on erittäin hyvä asia. Toinen hyvä asia on se, että eri koulutusasteiden opiskelijoiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi luovutaan vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta. Tämä on todellakin hyvä asia, koska Suomessahan ei ole kuitenkaan vanhemmilla ollut velvollisuutta tukea toisen asteen opiskelijoita kotona, vaikka rahaa olisi ollut. Joten tämä on hyvä tasa-arvokehitys. Asumislisän piirissä olevat opiskelijat siirtyvät pääsääntöisesti yleisen asumistuen piiriin. Se korottaa yksin asuvien opiskelijoiden tuloja useissa tapauksissa kymmenillä euroilla kuukaudessa. Ja perheelliset tulee jatkossa huomioida, ja tähän varmasti sitten palaamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-13T00:30:57,,Tarkistettu,1.1 2016_131_23,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Pyytäisin edustajilta, erityisesti sivistysvaliokunnan jäseniltä, tarkkuutta, kun viitataan näihin tehtyihin tutkimuksiin ja siihen, mitkä ovat tämän lainapainotteisemman opintotuen vaikutukset koulutukselliseen tasa-arvoon. Se, mitä siis tiedämme Pohjoismaissa tehdyistä tutkimuksista, on se, että pienituloisesta taustasta tulevat opiskelijat eivät vältä opintolainan nostamista enemmän kuin muut opiskelijat siinä vaiheessa, kun ovat jo korkeakoulussa opiskelemassa. Mutta suurin uhkakuva tässä on se, että opintotukijärjestelmän muuttaminen lainapainotteisemmaksi johtaa siihen, että pienituloisesta taustasta tulevat opiskelijat eivät enää hakeudu korkeakoulutukseen nykyisessä mittakaavassa, minkä pitäisi olla suuri huolenaihe erityisesti Suomessa, jossa korkeakoulutus jo nyt on periytyvämpää kuin muissa Pohjoismaissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-13T00:34:42,,Tarkistettu,1.1 2016_131_24,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Näissä muissa Pohjoismaissa, joissa on enemmän lainapainotteisempi opintotuki kuin Suomessa, ei ole mitään merkkejä siitä, että suositut ammatit ja yliopistot eivät saisi opiskelijoita. Varmasti kun menemme lainapainotteisempaan suuntaan, niin en usko, että juristiksi, lääkäriksi, opettajaksi tai johonkin muuhun ammattiin hakee ihmisiä vähemmän. Tämä pelottelu on tässä tapauksessa turhaa. Kysymys ei ole mistään radikaalista muutoksesta, vaan me itse asiassa tässä menemme vähän lähemmäksi muita Pohjoismaita.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-13T00:35:46,,Tarkistettu,1.1 2016_131_25,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_131_26,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on todettu, niin tällä lakiesityksellä opintotukeen tehdään historiallisen suuria leikkauksia. Esityksen mukaan opintorahaa tullaan leikkaamaan noin 90 eurolla, se tulee olemaan noin 250 euroa kuukaudessa. Tukikuukausia tullaan vähentämään ja tuen ehtoja tiukennetaan sekä hallitus siirtää opiskelijoita entistä enemmän lainapainotteisuuden suuntaan. Esitys on monella tapaa epäoikeudenmukainen sekä vie monelta opiskelijalta mahdollisuuden korkeakouluopintoihin. Opiskelijat ovat pienituloisia. Riittävällä toimeentulolla on suuri merkitys opiskelijan arjen opintoihin, niiden etenemiseen sekä muuhun elämään. Jatkuva pohdinta siitä, riittävätkö rahat ruokaan, asumiseen ja muihin pakollisiin menoihin, vaikeuttavat opintojen suorittamista, aiheuttavat ylimääräistä stressiä ja ahdistusta sekä pitkittyneinä vaikuttavat myös sairastumiseen sekä syrjäytymiseen. Jos opiskelija ei saa riittävää opintopistemäärää kerättyä, maksetut opintotuet peritään takaisin. Oikeuden tukeen saa takaisin vasta, kun on kerryttänyt riittävät opintopisteet, mutta tästä pitäisi selvitä ilman tukea. Elikkä käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun on menettänyt pisteet, ei saa toimeentuloa, pitää mennä töihin, ja samanaikaisesti, kun olet työssä, niin pitäisi myös opiskella. Elikkä tämä hallituksen tekemä esitys siitä, että tukikuukausia tullaan vähentämään ja tuen ehtoja tullaan tiukentamaan, tulee vaikeuttamaan monella tapaa monen opiskelijan jatkosuunnitelmia ja mahdollisuuksia opiskella. Toimeentulon saamiseksi opiskelijan on oltava siten töissä ja samalla kerrytettävä riittävät opintopisteet, jotta saisi jälleen opintorahaa ja voisi keskittyä opintoihin. Tästä syntyy vaikeasti hallittava oravanpyörä. Opiskelijat eivät ota mielellään lainaa. Onkin syytä olettaa, että leikkaukset tulevat lisäämään opintotuen takaisinperintöjä, joita tehdään nyt jo noin 10 prosentille tuensaajista. Ehtojen tiukentuessa perinnät voivat synnyttää kierteen, joka johtaa vaikeampiin toimeentulo-ongelmiin ja opintojen keskeytymisiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat perheelliset opiskelijat, jotka ovat jo nykyisessä järjestelmässä jääneet ilman riittävää tukea. Hallitus perustelee, että opiskelijat investoivat lainarahalla itseensä, mutta muuttuneessa työelämässä sijoituksen tuotto on kaikkea muuta kuin varma. Me tiedämme, että työelämän epävarmuus on tätä päivää ja tulevaisuutta, ja siltä osin opiskelijat eivät mielellään panosta lainarahaan vaan haluaisivat pikemminkin keskittyä opintoihin. Korkeakoulutettujen työttömyys on noussut 150 prosentilla vuoden 2008 jälkeen. Nuoret ovat viisaita ja katsovat opiskelua pitemmälle. He haluavat rakentaa itselleen mahdollisimman turvallista tulevaisuutta eivätkä ottaa kannettavakseen yli 20 000 euron lainataakkaa, jonka maksaminen on heille epävarmaa nykyisessä silpputyöyhteiskunnassa. Ne, jotka saavat opiskeluunsa vanhempien tukea, selviävät kyllä. Opintojen maksuttomuus ja riittävä opintotuki ovat kuitenkin taanneet myös muille mahdollisuuden korkeakoulutukseen ja sosiaaliseen nousuun. Pienenä maana Suomella ei ole varaa siihen, että yksikään nuori jäisi koulutuksen ulkopuolelle toimeentulon riittämättömyyden vuoksi. Nyt tämä on todellinen riski. Arvoisa puhemies! Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa opiskelijan perheellistymistä ei oteta huomioon opintotuessa. Suomessa on noin 45 000 perheellistä opiskelijaa. Heistä noin 60 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Nyt hallitus heikentää heidän asemaansa entisestään. Hallitus leikkaa siis opintotukea noin 28 prosenttia ja pakottaa opiskelijat ottamaan lainaa toimeentulonsa perustan turvaamiseksi. Tämän seurauksena opiskelijaperheiden köyhyys syvenee entisestään. Tämä pakottaa perheellisen opiskelijan menemään töihin, jolloin riskinä on, että hänen opintonsa viivästyvät tai keskeytyvät kokonaan. Muiden Pohjoismaiden opintotuessa on käytössä joko lapsi- tai huoltajakohtaiset korotukset. Suomi on ainoa maa, jossa huoltajakorotusta opiskelijaperheille ei ole. Tästä syystä olen useaan otteeseen esittänytkin sitä, että huoltajakorotus tulisi palauttaa, ja työn ansaintarajan helpottamista perheellisille opiskelijoille. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä haluan todeta sen, että esitän sosialidemokraattisen vastalauseen 1 mukaisen hylkyesityksen, että 1. ja 2. lakiehdotus hylätään vastalauseen 1 mukaisena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-13T00:36:38,,Tarkistettu,1.1 2016_131_27,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Huhtasaari totesi, Suomessa jokaisella nuorella on mahdollisuus opiskella. Se on arvokas, kullanarvoinen asia. Aikaisemmin ihan näin ei ollut vaan siihen vaikutti enemmän kuin tänä päivänä esimerkiksi vanhempien tulotaso. Tässä hallituksen esityksessä yhtenäistetään korkeakouluopiskelijoiden ja toisen asteen opiskelijoiden opintotuen tasot. Esityksessä on paljon positiivista mutta myös miinusmerkkisiä asioita. Positiivisista: Vanhempien tulojen vähentävä vaikutus opintorahaan poistuu 18—19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta. Myös tämä sisältää opintolainan valtiontakauksen noston. Jos opiskelija joutuu maksamaan opintorahaa takaisin, koska tulot ovat ylittyneet hyväksytyn rajan, korotus lasketaan 7,5 prosenttiin. Asumislisän piirissä olevat opiskelijat lasketaan yleisen asumistuen piiriin pääosin. Tämä tarkoittaa sitä, että suurimmalla osalla tulotaso paranee. Tällä hallituksen esityksellä tähdätään myös siihen, että tutkinto suoritettaisiin tavoite-ajassa. Kuitenkin tähän tukiaikaan sisältyy myös 3 kuukauden jousto, ja harkinnanvarainen tukiajan pidennys säilyy edelleen, ja maksimi siinä on 9 kuukautta. Se on hyvä, että se säilyy. Lainapainotteisuuden lisääntymistä opiskelussa kritisoitiin monissa asiantuntijalausunnoissa. Mutta jos me mietimme aikaisempia aikoja, lainarahalla opiskelu oli itsestäänselvä asia. Suurimmalla osalla oli lainaa, asumistukia ei ollut eikä opintorahoja. Tänä päivänä kuitenkin on opintolainahyvitys, opintolainavähennys ja myös valtiontakaus lainassa, joka tukee opiskelijaa. Haettaessa työpaikkaa tänä päivänä työkokemus katsotaan suureksi plussaksi, totta kai. Siksi pitäisin todella tärkeänä, että opiskeluaikana tapahtuvaa ansiorajaa pitäisi nostaa, ettei tulisi vuoden lopussa niitä ikäviä yllätyksiä, kun ei ole huomattukaan, että on tienattu vähän liikaa. Sen takia tämä ansioraja saisi olla korkeampi. Maksuhäiriömerkintä ei enää estä valtiontakauksen myöntämistä, ja tämähän on erittäin hyvä asia. Maksuhäiriömerkintöjä on hyvin paljon kyllä nuorilla, ja on vakava asia, että ne ovat lisääntymään päin. Näin ollen tätä asiaa pitää seurata tarkasti. Kuten täällä salissa on tullut monasti esille, negatiivinen asia tässä esityksessä on tietysti se, että perheelliset opiskelijat kuitenkin kärsivät tästä esityksestä. Koska tämä on otettu tosi tarkasti huomioon sivistysvaliokunnassa myös hallituspuolueiden edustajien taholta, tämä lausumaehdotus on erittäin tärkeä tässä mietinnössä. Siinä ehdotetaan, että opintotukeen harkittaisiin huoltajakorotusta. Kuten tiedämme, Pohjoismaissa tämä on käytössä, ja tämä on todella tarpeellinen myös suomalaisille opiskelijoille. Jos tässä lopuksi, arvoisa puhemies, voisi jotain ehdottaa, niin jos ajatellaan näitä asumismuotoja, mitä opiskelijoilla on, jokaisella on oma pieni soppensa ja asuntonsa, niin näitä kimppakämppien rakentamisia voisi ajatella lisättävän huomattavasti. Näin me pystyisimme vaikuttamaan myös näihin asumiskustannuksiin positiivisesti. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-12-13T00:42:33,,Tarkistettu,1.1 2016_131_28,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Opintososiaalisten etuuksien tarkoitus on tarjota kaikille opiskelijoille mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. Jotta tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet toteutuisivat, tulee opintososiaalisen järjestelmän olla kunnossa ja opintotuen olla indeksiin sidottu. Jo nykyisellään opintorahan taso on matala, ja erityisesti toisen asteen opiskelijan tuki ei riitä turvaamaan perustoimeentuloa. Jos hallitus pitää opintoaikojen lyhentämistä tavoitteena, niin tämä lakiesitys ei sitä tavoitetta kyllä tue. Yhä useampi opiskelija joutuu menemään töihin, ellei hänellä sitten ole varakkaita vanhempia kustantamassa näitä opintoja. Opintorahan leikkaus ja opintotukikuukausien vähentäminen ovat merkittäviä ongelmia myös koulutuksellisen tasa-arvon kannalta. Opiskelijan oman tai hänen perheensä rahoitusvastuun kasvaessa kasvaa myös sosioekonomisen aseman vaikutus koulutusmahdollisuuksiin ja koulutusvalintoihin. Helsingin yliopistossa valmistui tänä keväänä väitöskirjatutkimus, joka osoitti selkeästi, että vanhempien sosioekonominen asema periytyy opiskelussa ja myöskin opiskelijavalinnoissa. Tämä lainapainotteisuuden lisääminen tulee vähentämään nimenomaan pienituloisten perheiden nuorten opiskelumahdollisuuksia. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kiljusen esittämää vastalausetta 1 ja sitä, että 1. ja 2. lakiehdotus hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-13T00:47:39,,Tarkistettu,1.1 2016_131_29,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Opintotuen näin merkittävä leikkaus on kohtuuton ja ristiriidassa niiden tavoitteiden kanssa, joita opintojen etenemiselle on jo pidemmän aikaa asetettu. Opiskelijat ovat jo nyt yksi suurimmista pienituloisten ryhmistä, ja iso osa opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella. Opintorahan leikkaaminen reilulla 86 eurolla kuukaudessa vaikuttaa merkittävästi opiskelijoiden toimeentuloon ja tulee vaikeuttamaan erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla asuvien opiskelijoiden elämää. Jo tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla kaupunkiseuduilla asuvien opiskelijoiden opintoraha ja asumislisä menevät kokonaisuudessaan asumisen kustannuksiin. Opintorahan näin merkittävä leikkaaminen ajaa opiskelijat entistä syvempään ahdinkoon. Nyt käsittelyssä olevan hallituksen esityksen myötä yhä isompi osa opiskelijoista joutuu tekemään opintojen ohella töitä, jotta voi maksaa vuokransa, ruokansa ja muut välttämättömät elinkustannukset. Leikkaus on epäoikeudenmukainen ja tulee viivästyttämään opiskelua entisestään. Opintolainaosuuden kasvattaminen ei helpota opiskelijoiden tilannetta, koska suuri osa opiskelijoista ei halua ottaa kymmenientuhansien eurojen velkataakkaa kannettavakseen epävarmojen työmarkkinoiden ja pirstaleisten työurien vuoksi. On myös kohtuutonta pakottaa yksilöt nostamaan lainaa perustoimeentulonsa turvaamiseksi. Erityisen irvokkaan tästä esityksestä tekee se, että hallitus on jatkuvasti vedonnut yleisessä talouspolitiikassaan siihen, että velkaantumista pitää vähentää. Samat säännöt eivät siis päde hallituksen politiikassa yksilöihin kuin mistä he valtakunnan talouspolitiikassa puhuvat. Tutkimusten perusteella, kuten täällä on useassa puheenvuorossa tullut esiin, tiedetään myös se, että opintolainan ottaminen on yhteydessä opiskelijoiden sosioekonomiseen taustaan. Korkeakoulutuksen periytyvyys on jo tällä hetkellä ongelma, ja nyt tätä halutaan pahentaa entisestään siirtymällä lainapainotteisempaan opintotukeen. Kaikilla aloilla ja korkeakoulututkinnoilla ei ole myöskään odotettavissa korkeaa tulotasoa, jolla velan voisi myöhemmin maksaa takaisin. Arvoisa puhemies! Viime aikoina on uutisoitu jälleen yhteiskuntamme yhdestä häpeätahrasta eli siitä, että monet yhteiskunnan heikompiosaiset on pakotettu leipäjonoihin, jotta he tulisivat toimeen ihan tavallisessa arjessaan. Jonoissa käy entistä enemmän myös perheitä, nuoria ja opiskelijoita. Lainapainotteisuuden kasvattaminen lisää yhteiskunnan eriarvoistumista ja on selvä askel taaksepäin opintotukijärjestelmässä. Tämä hallitus on osoittanut opiskelija- ja koulutusvihamielisyytensä niillä lukuisilla leikkauksilla, joita se on esittänyt ja tehnyt kansanedustajiensa tuella varhaiskasvatukseen, koulutukseen, osaamiseen ja nyt opintotukeen. Samalla hallituspuolueiden edustajat näyttävät asenteensa ja ymmärtämättömyytensä sitä todellisuutta kohtaan, jossa opiskelijat tänä päivänä elävät. Enkä pidä myöskään erityisen hedelmällisenä sitä, että viitataan menneisiin aikoihin, kun työmarkkinat ja elämä on ollut aivan erilaista. Nyt elämme tässä todellisuudessa, tässä maailmassa, ja opiskelijoiden asema ja tilanne on tällä hetkellä aidosti hyvin vaikea monien osalta. Opintotuen räikeä leikkaus ei ole poikkeus hallituksen politiikassa, vaan se on jatkoa sille politiikalle, jota se on tehnyt purkaessaan opintotuen indeksisidonnaisuuden, säätäessään pakolliset lukukausimaksut EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille ja tehdessään massiiviset leikkaukset koulutuksesta, osaamisesta, tutkimuksesta ja sivistyksestä. Mielestäni nyt on hyvä hetki kysyä, mitä seuraavaksi. Tällä hallituskaudella on väläytetty myös lukukausimaksujen mahdollistamista ja käyttöönottoa kaikille opiskelijoille. Onko tämä hallituksen asialistalla seuraavana? Haluan tämän tässä ääneen kysyä: onko tämä se seuraava esitys, (Ritva Elomaa: Ei ole!) jonka tämä hallitus tulee tekemään? Todella toivon, että näin ei ole, mutta tämän hallituksen koulutuspolitiikka antaa osviittaa juuri tämänkaltaiselle politiikan tekemiselle. Lopuksi totean, että kannatan edustaja Kiljusen tekemää esitystä 1. ja 2. lakiehdotuksen hylkäämisestä, ja todella toivon, että hallituspuolueiden edustajat katsovat omaa omaatuntoaan, katsovat näitä kasvavia leipäjonoja, opiskelijoiden ahdinkoa — jo tällä hetkellä yksi Suomen köyhimmistä ryhmistä, ja nyt he miettivät, minkälaista politiikkaa tämä sali tekee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-13T00:49:17,,Tarkistettu,1.1 2016_131_30,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen ajama 25 prosentin leik-kaus opintorahaan jatkaa aika totutulla tavalla hallituksen yleistä politiikan linjaa, että parempiosaisille annetaan ja heikompiosaisilta otetaan. Vaikka kuinka tätä esitystä pyörittelisi, niin tosiasia on se, että kaiken lainankin jälkeen, mitä opiskelija lisää saa, ja kun tähän otetaan tämä asumislisän muuttaminen, niin erityisesti tämä lyö korville perheellisiä opiskelijoita, ja tästä hallitus ei pääse millään tavalla kiemurtelemaan ulos. Sitten kun täällä on viitattu muihin Pohjoismaihin, saanen kuitenkin nyt muistuttaa, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, missä opintolaina haetaan pankista — ainoa Pohjoismaa, missä opintolaina haetaan pankista, jolloin muissa Pohjoismaissa myös opintolainaan on tehty valtavan paljon erilaisia sosiaalisia elementtejä, joilla tätä lainaturvaa on parannettu. On ihan ymmärrettävää, että jos tehdään parempaa lainaturvaa, silloin varmaan sitä lainan käyttömahdollisuuttakin lisätään ja sillä saadaan myös sitten ihmiset ottamaan helpommin sitä lainaa. Mutta hyvä hallitus, ette te ole niitä esityksiä tässä teidän esityksessänne tehneet. Että älkää alkako hurskastelemaan sillä, että muissa Pohjoismaissa joku toimii jollakin tavalla, kun ehdot ovat aivan erilaiset. Sen verran luulisi olevan hallituksellakin rehellisyyttä pelissä, että todettaisiin, että muissa Pohjoismaissa kuitenkin opintolainan ehdot ovat paljon paremmat kuin Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa maksuaika pystytään sitomaan työllistymiseen, Islannissa se on sidottu jopa palkkasummaan, jota opiskelija tulee saamaan sitten sen jälkeen kun työllistyy, ja esimerkiksi Ruotsissa tätä lainan maksuaikaa voidaan pidentää jopa 60 ikävuoteen asti, (Puhemies koputtaa) joten on hieman eri asia puhua näistä ehdoista, mitä te olette täällä tekemässä, kuin sitten muista Pohjoismaista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-12-13T00:54:20,,Tarkistettu,1.1 2016_131_31,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Pitää ehkä tähän alkuun todeta esimerkiksi edeltäville puhujille Räsänen ja Marin, että voi olla, että ensi kaudella te olette hallituspuolueessa ja näitä puheita tutkitaan pitkään. Sitten katsotaan sitä omaatuntoa ja katsotaan sitä, milloinka ne tarvittavat sopeutustoimenpiteet piti tehdä, että tätä maata ylipäätään reilaan saataisiin. Ja kyllä se vain niin on, että kun tekemättä jättää, mitä te viime kaudella teitte, tai edustamanne puolue, niin nyt näitä ikäviä päätöksiä tehdään. Suomi pitää saada kääntymään kurssillaan, ja näitä opintotukeenkin liittyviä heikennyksiä tässä on. Opintotukilaki on käsittelyssä, ja tässä ei nyt ihan niin suuresta dramatiikasta kuitenkaan kyse ole kuin mitä tässä nyt opposition rynnistyksellä annetaan ymmärtää. Yleisen asumistuen piiriin saadaan kuitenkin suuri osa opiskelijoista ja sillä pystytään kompensoimaan näitä tulonmenetyksiä. Lainaperusteisuus kyllä tulee kasvamaan, mutta lainakaan ei ole huono satsaus siinä, kun omaa opiskelupaikkaa ja omia opintoja viedään eteenpäin. Suomessa on hyvä koulutus, ja valitettavan usein me emme osaa tuoda sitä arvoa esille, mikä koulutustaso Suomessa on ja kuinka hyvin me pääsemme siihen kiinni. Opintotuen, opintolainan kautta me pystymme sitten tätä omaa opiskeluamme edesauttamaan. Huoltajalisä, joka mainitaan myös tuossa valiokunnan mietinnössä, on kyllä harkittava asia tulevaisuutta varten, ja se tulee selvittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-13T00:56:30,,Tarkistettu,1.1 2016_131_32,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Savolan ei tarvitse odottaa niin kauan, että katsoisi seuraavaa hallituskautta. Te voitte tutustua meidän vaihtoehtobudjettiimme, siellä ovat esitykset, jotka ovat päinvastaiset hallituksen koulutusleikkauksiin kohden. Viime hallituskaudella — kuten te täällä totesitte, että te teette ikäviä ja inhottavia päätöksiä, se pitää paikkansa — opintotuki sidottiin indeksiin, ja nyt te olette tämän indeksisidonnaisuuden, jota pitkään opiskelijajärjestöissä ja ‑liikkeissä taisteltiin, onnistuneet jo tässä (Mikko Savola: Marin, mistä rahat?) poistamaan ja nyt te jatkatte tällä linjalla, joka kurjistaa kaikista heikompiosaisten asemaa entisestään. Tämä on teille systemaattista politiikkaa. Te leikkaatte heikompiosaisilta, niin sairailta, vanhuksilta, opiskelijoilta, lapsiperheiltä kuin monilta muiltakin ryhmiltä, ja samaan aikaan te teette sellaista talouspolitiikkaa, jossa te (Puhemies koputtaa) jaatte kavereillenne etuja ja hyötyä ja rahaa. Onko tämä teidän mielestänne oikein?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-13T00:58:38,,Tarkistettu,1.1 2016_131_33,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Tämä vastauspuheenvuoro on päättynyt, ja nyt on edustaja Savion vuoro. (Jukka Gustafsson: Marin-Savola 2—0!) — Aikooko edustaja käyttää puheenvuoron, vai?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_131_34,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Anteeksi, puhemies, oliko minulle? [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Kyllä, myönsin teille.] En kuullut tässä yleisessä hälinässä, ilmeisesti aihe herättää niin paljon keskustelua. Mutta, arvoisa puhemies, tässä esityksessä opintotukilain ja tuloverolain muuttamiseksi on monia positiivisia seikkoja, vaikka kieltämättä tämä opintorahan pienentäminen on monen opiskelijan kannalta ikävä leikkaus. Silti asumistuen piiriin siirtäminen kohentaa monen erityisesti yksin asuvan opiskelijan asumiseen käytettävissä olevia tuloja useilla kymmenillä euroilla kuukaudessa, ja asumisen tuki säilyykin vähintään samalla tasolla tai jopa nousee 64 prosentilla nykyisistä opiskelijan opintotuen asumislisän saajista, ja tämä kompensoi hyvin paljolti tätä opintorahan pienenemistä ja saattaa samalla opiskelijat tasavertaiseen asemaan muiden asumiseen tukea saavien henkilöiden kanssa. Lisäksi tässä esityksessä opintolainahyvitys säilyy nykymuodossaan ja määräajan ja muiden ehtojen täyttyessä saatava hyvitys on erittäin merkittävä summa: se on 40 prosenttia 2 500 euroa ylittävän lainaosuuden osalta. Mielestäni tämä opintolainahyvitys kannustaa valmistumiseen määräajassa ja siten nopeuttaa opiskelua. Lisäksi opintotuen tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin, kuten edustaja Elomaa aiemmassa puheenvuorossaan sanoi. Myös itse toivoisin kieltämättä jatkossa tätäkin reilumpaa korotusta opintotuen tulorajoihin. Se kannustaisi työhön ja siten parantaisi työelämävalmiuksia jo siinä vaiheessa, kun opiskelija valmistuu. Arvoisa puhemies! Vielä neljäntenä positiivisena seikkana: vanhempien tulot eivät enää jatkossa pienennä itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahaa, ja varsinkin tämä viimeksi mainittu seikka on erittäin hyvä ja vuosikausia odotettu uudistus ja lisää osaltaan (Puhemies koputtaa) opiskelijoiden tasavertaisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-13T00:59:48,,Tarkistettu,1.1 2016_131_35,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minä jäin miettimään tätä edustaja Savolan käyttämää puheenvuoroa, jossa hän totesi, että tämä on tarvittava sopeuttamistoimenpide. Se on hyvä kysymys, onko tämä tarvittava sopeuttamistoimenpide ja onko tosiaankin niin kuin edustaja Savola sanoo, että rahat on loppu. Itse olen vertaillut tätä opintorahan 122 miljoonan leikkausta yrittäjävähennykseen, johon hallituksella riittää rahaa 123 miljoonan edestä. Eli hallituksella riittää kyllä rahaa antaa hyvätuloisille yrittäjille tällainen rahalahja, josta me tiedämme, että yli puolet tästä rahasta menee kaikista hyvätuloisimmille henkilöyrittäjille, mutta sitten kun puhutaan Suomen pienituloisimmasta väestöryhmästä, niin ette näe mitään ongelmaa siinä, että leikataan opiskelijoiden toimeentuloa jopa melkein satanen kuussa. Tämä kertoo aika paljon hallituksen arvovalinnoista, koska siitähän tässä on kyse, eikä siitä, että rahat olisivat loppu. Haluan vielä alleviivata sen, että lainahan on eri asia kuin sosiaaliturva. Opiskelijat on ollut ja on jatkossakin ainoa väestöryhmä Suomessa, jonka oletetaan ottavan lainaa, siis itse maksavan rahaa siitä, että pystyy turvaamaan perustoimeentulonsa. Minusta on täysin käsittämätöntä, että hallitus nyt ulottaa tämän lainapakon myöskin sellaisille nuorille aikuisille, jotka jo valmiiksi ovat syvissä talousvaikeuksissa, joilla on useita maksuhäiriömerkintöjä. Mikä järki siinä on?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-13T01:02:14,,Tarkistettu,1.1 2016_131_36,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Uskon, että tässä salissa jaetaan varsin laajasti se näkemys, että suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä vahvuuksia on laaja sosiaalinen kierto ja se, että vanhempien lompakon paksuus ei määritä sitä, millaisen koulutuksen ja tulevaisuuden työuran pystyy rakentamaan. Se tekijä, joka keskeisimmin on tätä ollut mahdollistamassa, on nimenomaisesti maksuton koulutus, ja jos nyt laitamme tätä keskustelua hieman laajempaan viitekehykseensä, niin koulutuksen maksuttomuuteenhan ei olla puuttumassa millään tavalla. (Li Andersson: Onko maksuton, jos on lainarahaa?) Sen sijaan oma kysymyksensä on se, millaisia opintososiaalisia etuuksia ja millaisen opintososiaalisen etuusjärjestelmän puitteissa opiskelijoille on järkevää kulloisessakin yhteiskunnallisessa tilanteessa maksaa. On aivan perusteltua, että jossain määrin siirrämme meidän opintotukijärjestelmäämme lainapainotteisempaan suuntaan, koska se myöskin korostaa opiskelujen luonnetta investointina omaan henkilökohtaiseen tulevaisuuteensa. Jos kokee, että tarvitsee lainaa opintojensa rahoittamiseksi, niin tämän tulee olla mahdollista, ja hallitus laajentaa näitä mahdollisuuksia. Jos taas kokee, että opinnot eivät tuota sellaista tutkintoa, joka parantaisi omaa tulevaisuuden työmarkkina-asemaa, silloin on syytä kysyä, kannattaako pohtia omaa opintosisältöäänkin myöskin hieman toisella tavalla. Ei ole mitenkään perusteltua, että rahoittaisimme ihan minkälaista koulutusta hyvänsä. On pikemminkin järkevää, että myös annamme signaalin, että opinnot nimenomaisesti ovat investointi tulevaisuuteen ja että on syytäkin harkita, mihin opinnoissaan panostaa ja minkälaatuisen opintosuunnitelman itselleen (Puhemies koputtaa) rakentaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-13T01:04:02,,Tarkistettu,1.1 2016_131_37,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Ensiksi haluan ilmoittaa, että kannatan edustaja Nylanderin esittämää hallituksen esityksen 1. ja 2. lakiehdotuksen hylkäämistä ja vastalauseen lausumaehdotusta. Kristillisdemokraatit ovat jo aiemmin esittäneet aivan oman kannustavan opintotukimallin, joka mahdollistaa opiskelun jopa pelkällä opintotuella ilman lainaa. Siinä ehdotetaan, että opintorahaa maksetaan kertyvien opintopisteiden mukaan. Elikkä kristillisdemokraatit esittävät siis rakentavia vaihtoehtoja. Oppositiosta osoitamme, että pelkän arvostelun sijasta on olemassa vaihtoehtoja. KD:n malli palkitsee ahkeraa opiskelijaa. Se kannustaa luomaan kontakteja työelämään ja yrittäjyyteen ja huomioi perheelliset. Kannustavan opintorahan malli edellyttää, että tehokas opiskelu mahdollistetaan oppilaitoksissa ja opintopolkuja tehostetaan. Opiskelija voisi päättää, opiskeleeko hän nopeutetussa tahdissa, tekeekö opintojen loppuvaiheessa opiskelun ohella töitä vai ottaako opintolainaa. Opintojen loppuvaiheessa opiskelijaa on kannustettava luomaan kontakteja työelämään ja tekemään opintojen ohella töitä, koska se edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. Siksi mallissa esitetään helpotuksia opiskelijoiden työntekomahdollisuuksiin, muun muassa sitä, että tulorajat eivät koskisi lainkaan yritystuloa. Lisäksi tulorajat koskevat vain palkkatyötä opintorahakuukausilta. Palkkatyön tulorajoja voisi nostaa 50 prosentilla, eli hallituksen opintotukileikkauksille on olemassa realistinen vaihtoehto. Perheellisten opiskelijoiden taloudellinen toimeentulo on usein hyvin tiukka. Opiskelevat perheet elävät köyhyysrajan alapuolella — voi sanoa, että he ovat köyhistä köyhimpiä. Heidän odotetaan nostavan täysimääräisesti opintovelkaa, eikä toimeentulotukea myönnetä helposti. Vaikka kaikki opintovelka nostettaisiin, tulotaso jää todella pieneksi. Opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen on tehtävä mahdolliseksi lisäämällä opintorahaan huoltajakorotus. Väestöliiton perhebarometrin mukaan toteutunut lapsiluku on tänä päivänä keskimäärin 1,65 naista kohden, kun se vielä viisi vuotta sitten oli lähes 1,9, ja on huomattava, että ensisynnyttäjien keski-ikä on myös noussut vuosi vuodelta, mikä osaltaan selittää, ettei perheiden toivoma lapsiluku toteudu. Nykyisinhän ensimmäinen lapsi saadaan keskimäärin 28,5-vuotiaana ja koulutetut, pääkaupunkiseudulla asuvat naiset saavat ensimmäinen lapsensa keskimäärin 34—35-vuotiaana, noin kymmenen vuotta hedelmällisimmän iän jälkeen. Tämä ei ole mikään ihme, sillä opiskelun ja perheen yhdistäminen on tehty Suomessa varsin vaikeaksi. Kristillisdemokraatit ovat jättäneet lakialoitteen, jonka avulla voitaisiin helpottaa perheellisten opiskelijoiden elämäntilannetta. Tässä lakialoitteessa 101/2016 esitetään, että opiskeleville alaikäisen lapsen huoltajille maksetaan opintorahakuukausilta 200 euron huoltajalisä. Huoltajalisä maksetaan jokaiselle lapsen huoltajana toimivalle ja opintorahaa nostavalle opiskelijalle. Mikäli molemmat vanhemmat ovat opiskelijoita, molemmat saavat huoltajalisän. Lisäksi esitetään, että opiskelijan opintorahan määrää laskettaessa ei oteta huomioon opiskelijan vanhempien tuloja, jos opiskelija on oikeutettu opintorahan huoltajalisään. Oli ilo nähdä valiokunnan lausumaehdotus, jossa todetaan, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto harkitsee opintotukeen huoltajakorotusta. Sanomme kuitenkin, että harkinta ei riitä, vaan huoltajakorotus on myös tehtävä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-13T01:06:09,,Tarkistettu,1.1 2016_131_38,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on nyt käyty ihan hyvää keskustelua opintotuesta ja yleiseen asumistukeen siirtymisestä ja tosiaan tästä opintotuen kehittämisestä. Harmi vain, että tätä virheellistä tietoa täällä edelleen jaetaan siitä, että opiskelijoitten tulotaso olisi pienenemässä näitten esitysten myötä. Opiskelija saa nyt noin reilut 900 euroa tätä opintotukea, ja hänen opintotuen tasonsahan nousee nyt 1 100 euroon näitten päätösten myötä. Lisäksi siirrytään yleiseen asumistukeen. Tosiaan näistä opintorahan 86 euron leikkauksista huolimatta yleinen asumistuki nousee monilla 90—200 euroa, eli tämä kattaa tämän opintorahan leikkauksen. Lisäksi opintolainan osuus nousee 400 eurosta 650 euroon kuukaudessa. Opintolainaa ei ole pakko nostaa, jos sitä ei tarvitse. Se on mahdollista nostaa ja sillä tavalla välttää esimerkiksi työssäkäynti opiskelujen aikana, jolloin tämä opiskeluihin täysipäiväinen keskittyminen on paremmin mahdollista. Edelleen on todettava Pohjoismaitten osalta, että Suomessa näittenkin hallituksen esittämien muutosten jälkeen, jotka toivottavasti eduskunta hyväksyy, edelleenkin Suomessa on vähemmän opintolainapainotteinen järjestelmä kuin muissa Pohjoismaissa. Ja edelleen on myös todettava perheellisten opiskelijoitten osalta, että kyllä, sivistysvaliokunta vahvasti haluaa viedä eteenpäin tätä huoltajakorotusta, ja esimerkiksi oma puolueeni, hallituspuolue keskusta, on vahvasti puhunut huoltajakorotuksen puolesta. En usko, että sitä nyt kovinkaan moni vastustaa, ja on välttämätöntä, että vietäisiin sitä eteenpäin. Toivomme, että opetusministeri esittää nyt sitä, että tämä huoltajakorotus palautetaan osaksi opintotukea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-13T01:10:22,,Tarkistettu,1.1 2016_131_39,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Rydman viittasi täällä siihen — kuten monet hallituspuolueiden edustajat ovat viitanneet — että opintolaina pitää kokea investointina tulevaisuuteen ja sen takia on perusteltua siirtää se perustoimeentulolainan alle, että se on ikään kuin tämmöinen investointi tulevaisuuteen. No, on aivan eri asia tehdä tällainen investointi, kun puhutaan opiskelijoista, jotka valmistuvat juristeiksi tai lääkäreiksi tai muihin kovapalkkaisiin ammatteihin, kuin jos he valmistuvat vaikkapa sairaanhoitajiksi tai kirjastotyöntekijöiksi. Tähän te voitte vastata, että sehän on oma valinta. Mutta kun tämä yhteiskunta tarvitsee myös sairaanhoitajia, kirjastotyöntekijöitä ja monia muita, jotka työskentelevät tällä palkkatasolla. Jokainen ei voi olla juristi. Silloin on täysin kohtuutonta laittaa opiskelijat tilanteeseen, jossa he joutuvat pahimmillaan nostamaan kymmeniätuhansia euroja opintolainaa vain maksaakseen ruokansa, vuokransa, pakolliset elinkustannuksensa. Tämä ei ole ainakaan se yhteiskunta, minkä minä haluan. Meillä on nykyisessäkin opintotukijärjestelmässä ongelmia ja nykyisessäkin opiskelussa ongelmia, ja näistä kaksi keskeistä ovat seuraavat: Opintoaikojen pituus. Opintoaikaa ollaan koko ajan haluttu lyhentää, joten tämänkaltaiset kiristykset eivät palvele sitä tarkoitusta, päinvastoin. Tämä johtaa siihen, että opintoajat entisestään pitenevät, koska ihmisten, opiskelijoiden pitää käydä samaan aikaan töissä, jotta he tulevat toimeen. Toinen ongelma on korkeakoulutuksen periytyvyys. Tämäkään ei ole asia, jota tällä esityksellä voidaan korjata. Päinvastoin tämä pahentaa entisestään korkeakoulutuksen periytyvyyttä, koska sosioekonominen tausta vaikuttaa siihen, uskaltaako nostaa lainaa vai ei. Se vaikuttaa niihin valintoihin jo siinä vaiheessa, kun haetaan korkeakouluun. Tämä hallituksen esitys ei ole kohtuullinen. Se on järjetön. Se on todella merkittävä leikkaus opiskelijoiden toimeentuloon, yksi pahimmista leikkauksista, mitä tämä hallitus tekee tiettyyn ryhmään nähden. Ja minä en (Puhemies koputtaa) kannata tämänkaltaista politiikkaa ja toivon, että edustaja Rydmankaan ei kannata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-13T01:12:15,,Tarkistettu,1.1 2016_131_40,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Ja nyt jos edustaja haluaa jatkaa, niin puhujapönttöön. Edustaja Rydmanilla on kohta varsinainen puheenvuoro, mistä syystä myönnän nyt listan mukaan edustaja Joona Räsäselle puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_131_41,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että tätä opintotukikokonaisuutta käsitellään täällä monestakin näkökulmasta ja tätä hallituksen esitystä läpivalaistaan monestakin suunnasta. Haluaisin vielä puuttua tähän, kun todella kysymykseksi nousee aina tämä opintolaina ja sen määrä. On aivan selvä asia, että toimivassa opintotukijärjestelmässä opintolaina on aina yksi elementti. En usko, että sitä kukaan on täällä kiistämässä. Sitten toinen kysymys, mikä siitä vain tulee, on se, millä ehdoilla se ihminen ottaa sitä lainaa. Ja kun nyt verrataan suomalaisessa keskustelussa paljon muihin Pohjoismaihin, niin haluan edelleen korostaa, että muissa Pohjoismaissa ehdot lainan ottamiseen ovat paljon paremmat kuin Suomessa, joten on aivan ymmärrettävää, että siellä lainaa myös enemmän käytetään. On aivan selvää, että mikäli Suomessakin lainan takaisinmaksu sidottaisiin tarkemmin opiskelijan valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen, siihen tehtäisiin erilaisia muita tukielementtejä ja lisättäisiin sosiaalista ulottuvuutta, niin varmasti myös lainankäyttö Suomessa lisääntyisi. Mutta näitä syystä tai toisesta hallitus ei ole tekemässä. Sitten kun täällä kyseltiin, muuttuvatko puheet täällä kausien välillä, niin muistuttaisin nyt kuitenkin siitä, että ennen vaaleja opiskelijaliike jokaiselta puolueelta kysyi kantaa siihen, tuleeko opintotuen säilyä edelleen opintorahapainotteisena, ja nyt täältä katsoisin, että kaikki hallituspuolueet — keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset — ovat vastanneet ihan yksikantaan: kyllä, kyllä säilyy, tämä on meidän tavoitteemme. Jälleen voi kysyä, olivatko nämä taas ennen vaaleja vain näitä puheita, ja nyt on sitten (Puhemies koputtaa) siirrytty vallassa ollessa sinne tekojen puolelle, mitkä eivät ihan vastaakaan sitä, mitä ennen vaaleja luvattiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-12-13T01:14:35,,Tarkistettu,1.1 2016_131_42,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Itsekin oikeastaan pyysin puheenvuoron siinä vaiheessa, kun edustaja Rydman puhui tästä koulutukseen investoinnista ja antoi sille sitten tukeansa, minkä takia laina on hänen mielestään järkevää. Mutta on selvää, että koulutus on aina investointi. Varhaiskasvatuskin on investointi. Se on investointi siihen ihmiseen ja ihmisen osaamiseen ja elämään. Mutta se ei tarkoita sitä, että se olisi samanlainen investointi, joka voitaisiin, voisiko sanoa, ulosmitata rahalla, vaan kyse on ihmisen osaamisesta, elämisen mahdollisuuksista ja siitä, että ihmisellä on paremmat edellytykset työllistyä. Samanaikaisesti meidän pitää myös tunnistaa se, että meidän työelämämme on muuttunut hyvin vahvasti siitä, kun esimerkiksi itse opiskelin ja otin opintolainaa ja maksoin opintolainani pois. Valmistuin sosiaalityöntekijäksi ja olen aina ollut töissä. Minun ei ole tarvinnut pelätä sitä, että olisin jäänyt työttömäksi. Mutta tänä päivänä meidän nuorten korkeakouluopiskelijoittemme työttömyys on kasvanut 150 prosentilla vuodesta 2008. On täysin selvää, että nuoret haluavat opintojensa jälkeen rakentaa perhe-elämää, olla työssä eivätkä heti välittömästi ruveta maksamaan opintolainaa. Siinä mielessä, kun miettii, että opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä, jonka on otettava lainaa ihan peruselämään, ruokaan, asumiseen, vaatetukseen ja myös siihen koulunkäyntiin, opiskelun käyntiin, sen takia minun mielestäni meidän pitäisi pikemminkin kehittää opintotukea siihen suuntaan, että se ei olisi lainapainotteinen mutta se olisi yksi mahdollisuus, että opiskelijoilla olisi riittävä toimeentulo, jotta he valmistuisivat tavoiteajassa ja sitä kautta pääsisivät työmarkkinoille entistä aikaisemmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-13T01:16:34,,Tarkistettu,1.1 2016_131_43,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiljunen ymmärsi hieman paremmin puheenvuoroni sisällön kuin edustaja Marin aiemmin, nimenomaisesti näin. Kyse, kun puhutaan opiskelun luonteesta investointina, ei suinkaan ole pelkästään näistä opintososiaalisista etuuksista tai mahdollisesta lainapainotteisuudesta, vaan itse asiassa investointina on järkevää, perusteltua nähdä pelkästään jo se ajankäyttö, erinäköiset muut panostukset, joita opiskelija omien opintojensa eteen näkee. On syytä hyvässä koulutuspoliittisessa järjestelmässä puntaroida sitä, missä suhteessa ne panostukset, joita opintoihin lopulta laittaa, olivat ne sitten rahallisia, ajankäytöllisiä tai muita, ovat siihen itse opintojen tuotokseen nähden. Tässä keskustelussa, kun puhutaan nimenomaisesti tästä opintososiaalisesta puolesta eli opintorahasta tai opintolainasta, on nyt syytä kuitenkin ottaa mukaan mittasuhteet. Kyse ei suinkaan ole siitä, että ketään oltaisiin pakottamassa ottamaan lainaa tai että laina edes määrittäisi välttämättä pääosaa siitä tulotasosta, joka opiskelijalla on sellaisessakaan tapauksessa, että hän ei käy töissä. Tässä on tietty painopisteen muutos kyseessä. Tämä painopisteen muutos on kyllä minun nähdäkseni varsin perusteltu, jotta voimme myöskin selvästi valtiovallan taholta muodostaa sellaisia kannusteita, jotka johtavat siihen, että opiskelija myöskin tarkkaan harkitsee, millaiseen koulutukseen hänen on mielekästä minkäkinlaisia ajankäytöllisiä sisällöllisiä panoksia laittaa, jos hän toivoo, että tulevaisuudessa koulutuksesta myöskin hänen työmarkkina-asemansa parantamisen kannalta etua on. Tässä tullaan myöskin niihin kysymyksiin työllistymisen mahdollisuuksista, joita monet edustajat täällä varsin ansiokkaasti ovat sivunneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-13T01:18:30,,Tarkistettu,1.1 2016_131_44,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Huoltajakorotus on ollut todella paljon esillä, ja se on todella perusteltu, ja myös perussuomalaiset tulevat ajamaan voimakkaasti tätä huoltajakorotusta ja puoltavat sitä. Tässä on vähän samaa asiaa, kun ajatellaan Pohjoismaita, kuin lainauskorvauksissa. Ne olivat myös todella minimaaliset eivätkä ollenkaan Pohjoismaiden tasolla. Tämä hallitus lopullisesti nosti lainauskorvaukset, niin että nyt alkaa olla jo pohjoismainen taso myös siinä. Sitten pitää huomioida se, että meidän opetuksemme täällä Suomessa on hyvin korkeatasoista ja koulutus on maksutonta. Se on todella tärkeää, ja sen pitää jatkossakin olla. Lukukausimaksuja ei ole kaavailtu — turha pelotella opposition taholta. EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille on lukukausimaksut asetettu, ja se on ihan oikea toimenpide ollut. Mitä tulee yrittäjävähennykseen, joka koituu pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi, niin ihmettelen kyllä, että vasemmistoliitto on tätä yrittäjävähennystä vastaan ainakin puheissaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-12-13T01:20:32,,Tarkistettu,1.1 2016_131_45,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Nämä opintolainaan liittyvät elementit — esimerkiksi opintolainan vähennys, joka on kannustanut opintolainan ottamiseen, opiskelijat ovat ottaneet enemmän opintolainaa sen myötä — nämä elementithän myöskin säilyvät. Toki jos oppositiosta tulee hyviä esityksiä, miten opintolainaa voidaan kannustaa ottamaan enemmän, niin ilman muuta niitä voidaan käsitellä, mutta nämä tosiaan eivät ole muuttumassa mitenkään radikaalisti uuden esityksen myötä. Minä olen kyllä itse todella iloinen siitä, että opiskelijoitten tulotaso tulee nousemaan jatkossa ja että asumisen kasvun myötä nimenomaan se kohdistetaan nyt vähävaraisemmille, pienituloisille, yksin asuville opiskelijoille — täysin siis sosiaalisesti oikeudenmukaisempi malli — ja niiltä tuki vähenee, erityisesti pariskunnilta, joilla on yhteenlasketut tulot sellaiset, että he eivät tarvitse sitä tukea niin paljon. Minusta on hyvä, että nimenomaan pienituloisia tässä mallissa suositaan ja parempituloiset saavat sitten pärjätä vähemmällä tuella jatkossa. Minusta tämä on oikea malli. Myöskin opiskelijat tulevat nyt tasavertaisempaan asemaan muitten väestöryhmien kanssa tämän yleisen asumistuen myötä. On myös ikävää, että annetaan sellainen mielikuva, että jos opposition esitykset menisivät läpi ja nämä esitykset kaatuisivat, niin jotenkin opiskelijoitten tilanne paranisi. Heillähän säilyisi tämä sama tulotaso, niin kuin nytkin on, eikä nimenomaan nousisi opintotuen taso ensi vuonna. Ikävä, että tällaista vanhaa mielikuvaa edelleen jatketaan tästä. Puhutaan opintorahan leikkauksesta, vaikka opintojen aikainen tuki ja rahamäärä nousevat suurimmalla osalla opiskelijoista. Erittäin hienoa, että perussuomalaiset tukevat vahvasti myös tätä huoltajakorotusta, ja lähdemme tätä viemään yhdessä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-13T01:21:49,,Tarkistettu,1.1 2016_131_46,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Rydman voi olla varma, että tarkistan teidän puheenne kirjallisena, mitä ensimmäisessä puheenvuorossanne sanoitte. Minä ymmärsin sen niin ja edelleen ymmärrän niin, että te viittasitte siihen, että tämä lainapainotteisuus on perusteltu siitä syystä, että opiskelija voi itse katsoa, että sen lainan nosto omaan elämiseen on investointi tulevaisuuteen, ja tähän sitten argumentoin siten, että on aivan eri asia, jos valmistuu juristiksi tai lääkäriksi kuin pienipalkkaisiin ammatteihin, eli se investointi ja riski on erilaisille opiskelijoille hyvin erilainen. Minun mielestäni se on kohtuutonta, että tulevaisuudessa pienipalkkaiset henkilöt joutuvat maksamaan takaisin todella merkittävää opintolainaa, jonka he siis joutuvat nostamaan sen takia, että opintoraha ei riitä elämiseen. Toinen ongelma on sosioekonominen tausta, johon tämä kysymys vahvasti liittyy tälläkin hetkellä, eli korkeakoulutus periytyy ja vähävaraisista perheistä tulevat nuoret eivät uskalla ottaa lainaa, koska he eivät voi olla varmoja siitä, pystyvätkö he sitten myöhemmin sen lainan maksamaan takaisin, ja tämä asettaa tosiasiallisesti nämä ihmiset sellaiseen tilanteeseen ja sellaisen valinnan eteen — niiden muiden syiden lisäksi, joita tällä hetkellä on siihen, että korkeakouluun harvemmin hakeutuvat ja pääsevät ne, keiden vanhemmat tai perheet eivät ole korkeakoulutetusta taustasta. Ymmärrän kyllä, että edustaja Rydman katsoo tätä asiaa näin, että raha on vain yksi asia näiden muiden panostusten joukossa eli on aika ja sitten on raha, mitä te äsken puheenvuorossanne luettelitte, mutta monet elävät sellaisessa tilanteessa ja sellaisessa todellisuudessa, jossa sillä rahalla ihan oikeasti on paljon merkitystä. Esimerkiksi itse tulen vähävaraisesta perhetaustasta ja olen perheeni ensimmäinen korkeakouluun päätynyt ja näen hyvin, että tässä yhteiskunnassa on esteitä tällaisista taustoista tuleville nuorille ja raha on merkittävä este, ja sen takia en haluaisi, että nyt entisestään (Puhemies koputtaa) näitä muureja rakennetaan näiden nuorten elämänpolulle, vaan niitä pitäisi purkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-13T01:23:39,,Tarkistettu,1.1 2016_131_47,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Olen imarreltu siitä, edustaja Marin, että te lupasitte lukea puheeni vielä jälkikäteenkin. Se on minulle suuri kunnia, ja sieltä voitte sen hyvin tarkistaa. Totta kai on niin, että myös tämä rahallinen puoli, olkoon sitten lainaa tai muuta puolta, kuuluu osana siihen investointiin. Mutta tuossa edellisessä puheenvuorossani halusin juuri täsmentää, että tämä ei ole suinkaan ainut osa sitä ilmiötä, josta voidaan puhua investointina opintojen muodossa omaan tulevaisuuteen. Tässä kannattaa kyllä nyt edelleenkin laittaa hieman perspektiiviin sitä, mistä tässä nyt oikeastaan on kyse. Eli opintoraha ei ole sinänsä katoamassa mihinkään, lainapainotteisuus hieman lisääntyy. Kenenkään ei ole silti pakko ottaa lainaa, se on mahdollisuus. Ja mikäli näin kokee, että esimerkiksi tekee sen valinnan, että panostaa hieman nopeampaan valmistumiseen eikä työskentele samaan aikaan, kun opiskelee, niin yhtenä mahdollisuutena on täydentää sitten opintojen aikaisia tulojaan myöskin hieman laajemman lainan muodossa. Tämä on kaikki aivan perusteltua ja tukee sitä perustavoitetta, että opiskelijat valmistuvat mahdollisesti hieman nopeammin ja joka tapauksessa myöskin harkitsevat opintojen relevanttiutta tulevan työurakehityksensä kannalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-13T01:25:50,,Tarkistettu,1.1 2016_131_48,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraateilla ei ole sivistysvaliokunnassa omaa edustajaa, mutta lähimpänä näistä vastalauseista on tämä RKP:n vastalause 2, josta jo meidän edustajamme täällä salissa ovat kertoneet, että sitä tuemme niin näitten lakiehdotusten hylkäysten osalta kuin myöskin tämän lausumaehdotuksen osalta. On tärkeää pohdiskella, millä tavalla tämä opiskelijan toimeentulo tulisi opintojen aikana rakentaa, ja tämä hallituksen esitys lähtee selvästi viemään tätä rahoitusta siihen suuntaan, että opiskelijan tulee ottaa yhä enemmän lainaa ja että tämä opintorahan osuus pienenee. Tässä on se ongelma, että vaikka ajateltaisiin näin, että tämä on investointi omaan tulevaisuuteen, niin meillä on kuitenkin hyvin erilaiset työllistymismahdollisuudet, kun sitten opiskelija valmistuu, ja tietenkin myöskin eri alojen palkkatasot ovat hyvin erilaiset, ja siinä mielessä tällainen, voisiko sanoa, runsaaseen lainanottoon kannustava malli ei minun mielestäni ole vastuullista valtion taholta. Nuorella saattaa siinä vaiheessa, kun hän valmistuu ammattiin ja työnäkymistä ei ole tietoakaan, olla useitten tuhansien eurojen opintolainat niskassaan. Täällä jo aiemmin mainittiin, että kristillisdemokraatit ovat kehittäneet tällaisen oman kannustavan opintotuen mallin, ja siinä yksi tällainen tärkeä elementti on se, että haluamme näitä tulorajoja olla nostamassa ja erityisesti perheellisten opiskelijoitten kohdalla, ja täällä on jo monessa puheenvuorossa ja itse asiassa tuossa valiokunnan mietinnössäkin todettu, että olisi tärkeää saada tämä perheellisten opiskelijoitten tuki aikaiseksi. Mielellään odotamme sitä, että kun kristillisdemokraatit vaihtoehtobudjetissaan esittävät sitä omaa mallia, jossa 20 miljoonaa tähän on varattu — noin 200 euroa per kuukausi per opiskelija — niin tällä tavalla sitten hallituspuolueista tukea myöskin (Puhemies koputtaa) tälle tulee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-13T01:27:23,,Tarkistettu,1.1 2016_131_49,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on käytetty monia hyviä puheenvuoroja, ja myös tähän asiaan liittyy vahva arvolataus. Niin kuin täällä on moni todennut, on kumma juttu, että monia näitä leikkauksia perustellaan sillä, että yksinkertaisesti isänmaalla ei ole rahaa, mutta sitten kun katsoo hallituksen monia muita esityksiä, niin niihin näyttääkin rahaa löytyvän, ja tässähän kysymys on nimenomaan arvovalinnoista: kenelle sitä tukea halutaan kohdentaa, annetaanko tänne tulodesiilien yläpäähän vai sitten tulodesiilien alapäähän, ja hallitus on valinnut sen linjan, että tukea annetaan enemmän tulodesiilien yläpäähän. Mutta nyt olisin tässä viimeisessä puheenvuorossani kiinnittänyt vielä huomiota siihen positiiviseen asiaan, että kun niin valiokunnan mietinnössä kuin myös sitten täällä keskustelussa on vahva tuki tullut tälle perheellisten opiskelijoiden aseman parantamiselle ja tälle huoltajakorotukselle — jota täällä on keskusta ilmoittanut kannattavansa, perussuomalaiset ovat ilmoittaneet kannattavansa ja kokoomuskin käsittääkseni on ainakin ennen vaaleja kannattanut perheellisten opiskelijoiden tukea ja tätä huoltajakorotusta — ja kun se on nyt täällä valiokunnan mietinnössäkin ja sitten tulee olemaan siinä päätöksessä, niin voiko tästä nyt vetää sellaisia johtopäätöksiä, että tämän vaalikauden aikana te tuotte eduskuntaan sellaisen esityksen, missä tämä huoltajakorotus toteutuu? Jos tämä näin herttaisen yksimielistä näyttää olevan hallituksen sisällä, niin täällähän oppositio toivottaa esityksen tervetulleeksi. Että ei muuta kuin vauhtia vain siihen, että saatte tänne tuotua esityksen siitä, millä parannetaan perheellisten opiskelijoiden asemaa, ja jos sitten tämä jää jostain syystä toteutumatta, sitten jälleen kyllä täytyy kysellä, minkäs arvoisia ne tiettyjen puolueiden puheenvuorot ovat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-12-13T01:29:29,,Tarkistettu,1.1 2016_131_50,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on ennen kaikkea edustaja Jarva luonut tällaisen omituisen kuvan siitä, että ne opiskelijat, jotka jatkossa eivät tule saamaan tukea asumiseen, olisivat jotenkin erityisen rikkaita tai hyvätuloisia. Tämähän ei perustu yhtään mihinkään. Ja jos tätä tarkastellaan, niin me tiedämme, että pienituloisuus on syvintä ikäryhmässä 18—24 mutta pienituloisuus on myöskin ollut nopeimmin yleistyvää ikäryhmässä 24—34 johtuen siitä, että myöskin työssä käyvät nuoret aikuiset yleensä ovat suhteellisen pienituloisia. Ja tämä on juuri se joukko, johon tämä nyt tulee kohdistumaan. Eli emmehän me tiedä sitä, minkälaisia edellytyksiä niissä ruokakunnissa on, missä toinen opiskelijapariskunnasta vaikkapa käy töissä, myöskin elättää sitä toista henkilöä, vaan kyllähän tämäkin uudistus vaikuttaa pienituloisiin opiskelijoihin mutta ei niihin kaikista pienituloisimpiin. Ja vielä edustaja Elomaalle liittyen tähän yrittäjävähennykseen. En oikeastaan edes jaksaisi enää toistaa tätä samaa argumentaatiota mutta kehotan nyt taas kerran kaikki hallituspuolueiden edustajat lukemaan yrittäjävähennyksestä hallituksen omaa esitystä, jossa myöskin lukee aivan selvästi, että se hyödyttää eniten harvalukuisia suurituloisia yrityksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-13T01:31:33,,Tarkistettu,1.1 2016_131_51,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","No niin, menemme puhujalistan mukaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_131_52,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Rydman pyysi omassa puheenvuorossaan, että tätä esitystä pitäisi suhteuttaa, että meidän pitäisi suhteuttaa tätä esitystä, minkä hallitus on tänne tuonut, ja ilmeisesti se hallituspuolueiden edustajien voimin sitten täällä läpi äänestetään. No, suhteutetaanpa. Opintorahasta leikataan neljäsosa pois. Euromääräisesti tämä tarkoittaa 86:ta euroa, eli opintoraha putoaa 250 euroon kuukaudessa. Elättekö te 250 eurolla kuukaudessa? Oletteko te ikinä eläneet 250 eurolla kuukaudessa? Moni joutuu elämään, ja siitä kertoo muun muassa kasvaneet leipäjonot, mistä ensimmäisessä puheenvuorossani täällä puhuin. Monet opiskelijat ovat tällä hetkellä todella hankalassa tilanteessa, enkä näe mitenkään, että tämä voitaisiin ikään kuin suhteuttaa niin, että tämä leikkaus olisi jotenkin pieni tai mitätön. Se on näille opiskelijoille heidän elämässään, heidän tulotasollansa todella merkittävä ja iso leikkaus. Eli jos nyt suhteutetaan, niin minun mielestäni neljäsosaleikkaus on todella merkittävä leikkaus. Sitten, mitä tulee tähän teidän toiseen politiikkaan, niin, kuten täällä on useissa puheenvuoroissa todettu, hallitushan tekee sellaista politiikkaa, että kun leikataan pienituloisilta, köyhiltä, sairailta, vanhuksilta, lapsiperheiltä, opiskelijoilta, lukuisilta muilta ryhmiltä, niin se tehdään sen takia, että on pakko, koska rahaa ei kertakaikkisesti ole. Mutta minkä takia teillä on rahaa antaa vauraille? Minkä takia teillä on varaa tehdä perintö- ja lahjaveron huojennuksia? Minkä takia teillä on varaa tehdä 120 miljoonan euron lahjoitus apteekkareille, juristeille tämän yrittäjävähennyksen muodossa? Miten teillä siihen on varaa, jos teillä ei ole varaa opiskelijoiden toimeentuloon tai köyhimpien ihmisten toimeentuloon? Jos suhteutetaan näitä asioita, niin suhteutetaan sitten. Minun mielestäni tämä ei ole kohtuullista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-13T01:33:09,,Tarkistettu,1.1 2016_131_53,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Näistä edustaja Marinin puheenvuoron jälkimmäisistä poliittisista teemoista olisi hauska käydä monta muutakin debattia, mutta jos kuitenkin rajaan puheenvuoroni näihin teemoihin, jotka käsittelevät tätä nimenomaista hallituksen esitystä, niin jatketaan vain tällä suhteuttamisen tiellä. Ylipäätäänkään pelkän opintorahan varassa varmaankin aika harva opiskelija lopulta sitten kuitenkaan elää, minkä johdosta on olemassa esimerkiksi asumiseen liittyvää tukea, ja lisäksi ylipäätäänkin monet opiskelijat myöskin käyvät töissä samaan aikaan kun opiskelevat. Tässä tuleekin juuri kysymykseen se, minkä takia itse asiassa opintorahaa tai jonkinnäköistä opintotukea ylipäätäänkin maksetaan. Tietysti jos henkilö opiskelee, niin hän todennäköisesti ei voi täysipäiväisesti elättää itseään omalla työnteolla, ja silloin voi olla perusteltua, että julkinen valta maksaa jonkinnäköistä tukea. Mutta onko sen kaiken tuen oltava sitten nimenomaisesti rahamääräisesti maksettua opintorahaa, vai onko perusteltua, että siitä jonkinnäköinen pala onkin sitten lainarahoitteista? Minun nähdäkseni hallituksella on varsin vankat perustelut siihen, ja näihin perusteluihin olen viitannut aiemmissakin puheenvuoroissani, että siirrämme tätä opintotuen painopistettä tästä opintorahakeskeisyydestä enemmän opintolainakeskeiseen malliin. Kenenkään ei ole pakko ottaa lainaa, mutta sellainenkin mahdollisuus on, jos opiskelija, sen sijaan, että kävisi opintojensa ohella myöskin töissä, päättääkin valita esimerkiksi sen tien, että haluaa valmistua nopeammin. Silloin voi olla hyvinkin perusteltua hieman pienemmän opintoajan puitteissa ottaa vähän enemmän lainaa, valmistua nopeammin ja päästä nopeammin työelämän syrjään kiinni. Tässä on hyvin monenlaisia ja erilaisia ja yksilöllisiä vaihtoehtoja opiskelijalle tarjolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-13T01:35:14,,Tarkistettu,1.1 2016_131_54,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Mietin pitkään, osallistunko tähän keskusteluun. Ajattelin antaa sellaisten puhua, jotka nyt ovat viimeksi opintolainaa nostaneet ja käyttäneet. Arvostan kyllä, että ainoana kokoomuslaisena kansanedustajana edustaja Rydman on paikalla ja osallistuu keskusteluun. Tuossa tunti—puolitoista sitten totesin, ettei täällä ole yhtään kokoomuksen edustajaa paikalla, kun opintotuesta keskustellaan, mutta hyvä. Tartun ihan yhteen asiaan — enkä nyt halua enää ruveta täällä pyörittämään levyä samassa kohtaa. Minusta avainsana, mitä edustaja Rydman käytti, oli, että tässä on kokoomuksen näkemyksen mukaan ""painopistemuutos"". Käytitte tätä sanaa. Ja se painopisteen muutoshan on nyt se, että te näette hyvänä sen, että opiskelija joutuu ikään kuin etenemään opintolaina edellä. Nyt minä näen — ja uskon, että sosialidemokraatit näkevät — että meidän pitää kunnioittaa sen opiskelijan motivaatiota, suuntautumista, lahjakkuutta ja muuta, että meillä on opiskelijoita, jotka haluavat opiskella humanistisia ja luonnontieteellisiä aloja, vaikka he kyllä ovat varmaan fiksuja ja tietävät, että työllistymisnäkymät eivät ole ehkä niin hyvät kuin on juristilla tai lääkärillä. Mutta silti pidän sitä luovuttamattomana oikeutena, että he voivat hakeutua näille aloille, ja heitä sitten roppasee tämä opintorahan heikennys. Minä näen tämän tällä tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-13T01:37:16,,Tarkistettu,1.1 2016_131_55,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt nämä perusteet tässä laajenivat sillä tämän lainan puolesta, että se on vain mahdollisuus opiskelijoille, että sitten vaihtoehtona on tämä työnteko opintojen ohessa. Sehän on kyllä arkipäivää tänäkin päivänä, että opiskelijat joutuvat tekemään paljon töitä opintojen ohessa jo tällä hetkellä, koska tällä hetkelläkin opintotuki on riittämätön — varsinkin kun puhutaan kasvavilla kaupunkiseuduilla asuvista opiskelijoista, niin kertakaikkisesti kustannukset vain ovat niin korkeat, että työtä joudutaan jo tällä hetkellä opintojen ohessa tekemään, jolloin täysipainoinen opiskelu on käytännössä todella monelle mahdotonta. No, nyt sitten entistä enemmän ilmeisesti halutaan ajaa opiskelijoita työn pariin, mutta tässä on vain se ongelma, että meillä on koko ajan myös toiselta puolelta kiristetty. Koko ajan ollaan haluttu nopeuttaa opintojen valmistumisaikoja, ollaan haluttu kiirehtiä opintojen tekemistä, ollaan haluttu, että nuoret menevät nopeasti sisään ja nopeasti ulos korkeakouluputkesta. Tähän kuvaan ei sovi kauhean hyvin se, että nyt halutaan entistä enemmän sitten ajaa opiskelijoita työnteon pariin, niin kuin monet ajautuvat tästä eteenpäin varmasti entistä enemmän tähän työskentelyyn opintojen ohella. Eli tämä ei ole minun mielestäni näiden aikaisempien tavoitteiden mukaisesti järkevää. Jos halutaan nopeuttaa opintoaikoja, jos halutaan, että opiskelijat valmistuvat nopeasti, niin tämä esitys, minkä hallitus nyt esittää, ajaa opiskelijat juuri päinvastaiseen tilanteeseen. Eli tästäkään näkökulmasta minun mielestäni tämä ei ole erityisen perusteltua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-13T01:39:07,,Tarkistettu,1.1 2016_131_56,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Itsekin ajattelin, että en ota kantaa tähän, mutta haluan kuitenkin vielä sen verran todeta, että suurta huolta kannan, en pelkästään tästä opintolainapainotteisuudesta tai opintorahan, opintotuen leikkauksista vaan tästä kokonaistilanteesta, jonka nyt hallitus käytännössä tässä tekee. Kuten edustaja Rydman totesi tuossa omassa puheenvuorossaan, niin ei ole pakko ottaa lainaa, että sillä 250 eurolla voi pärjätä ja voi tehdä vähän töitä. Mutta tosiasia on se, että samanaikaisesti, kun hallitus leikkaa opintotukea, se myös tiukentaa näitä tukikuukausia ja sitten tiukentaa myös näitä tukikuukausien ehtoja. Sitä kautta opiskelijat ajetaan aika ahtaaseen tilanteeseen, ja tämmöisten erilaisten vaihtoehtojen mahdollistaminen, että voisi käydä töissä ja samanaikaisesti sitten saada riittävät opintopisteet, käytännössä on entistä vaikeampaa. Kuten me tiedämme, niin jos opiskelija ei saa sitten riittävästi opintopisteitä kerrytettyä, hän joutuu maksamaan nämä maksetut opintotuet takaisin, ja se taas omalta osaltaan tuo sitten eräänlaisen tämmöisen, voisiko sanoa, oravanpyörän, joka vie opiskelijan elämäntilannetta vielä ahtaammalle ja vaikeammalle. Siinä mielessä tämä hallituksen opiskelijapolitiikka on kyllä nyt sensuuntaista, mikä ei tue opiskelijoitten elämänlaatua ja opintojen suorittamista tavoiteajassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-13T01:40:51,,Tarkistettu,1.1 2016_131_57,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Olen teidän kanssanne, edustaja Gustafsson, aivan samaa mieltä siitä, että kyllä sen tulee olla luovuttamaton oikeus, että kenellä hyvänsä suomalaisella on mahdollisuus ja oikeus hakea, hakeutua sellaiselle opintoalalle, jonka oikeaksi kokee. Mikäli pääsykokeissa oman kyvykkyytensä onnistuu osoittamaan, niin silloin myöskin sitten tälle opintolinjalle voi päästä. Ylipäätäänkin, kuten ensimmäisessä tähän aiheeseen liittyvässä puheenvuorossani totesin, suomalaisen yhteiskunnan merkittäviä vahvuuksia on nimenomaisesti laaja sosiaalinen kierto, joka on mahdollista juurikin maksuttoman koulutuksen kautta. Kuitenkin sitten tullaan tähän kysymykseen, että missä määrin on mielekästä, oikeutettua ja perusteltua vaatia veronmaksajia kustantamaan omaa vapaata sivistystyötään, ja tässä meidän täytyy olla vähän huolellisempia. Pidän ilman muuta järkevänä, että veronmaksaja kustantaa maksuttoman koulutuksen niille, joilla älliä riittää päästä yliopistoon sisään opiskelemaan. Pidän myös järkevänä sitä, että meillä on jonkinnäköisiä opintososiaalisia etuuksia ja järjestelmiä, jotka mahdollistavat myöskin käytännössä opiskelun. Mutta sitten, jos meillä olisi kokonaan sellainen järjestelmä — jota ehkä joidenkin puheenvuoroissa on kaivattu — että oikeastaan mitä hyvänsä voisi opiskella hyvin turvatulla opintorahapainotteisella opintososiaalisella mallilla, niin sitä en välttämättä kyllä pidä järkevänä. Kyllä meidän mallissamme täytyy olla riittävät elementit myöskin sille, että opiskelijat pohtivat omia opintojaan paitsi vapaan sivistyksen kannalta myöskin sen kannalta, millä tavalla se vaikuttaa heidän tulevaan työmarkkina-asemaansa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-13T01:42:31,,Tarkistettu,1.1 2016_131_58,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tosiaan vuokra-asumisen kustannukset ovat jatkuvasti kasvaneet, erityisesti korkeakoulupaikkakunnilla, ja juuri sen vuoksi on todella tärkeää, että opiskelijoiden asumisen tuki nousee selkeästi nykyisestä asumislisästä, kun he siirtyvät yleiseen asumistukeen. Tämä on todella tärkeä vastaantulo nimenomaan pienituloisia opiskelijoita ajatellen. Heidän asumisen tukihan nousee selkeästi enemmän kuin tämä opintorahan leikkaus on. Tämä on ihan numerofaktaa. Nyt myös todetaan se, että opintotuki ja opintoaikainen tuki eivät ole opintopalkkaa, vaan siirrytään enemmän kohti opiskelijan sosiaaliturvaa ja sitä parannetaan näillä esityksillä. Hallitusohjelman mukaisesti opintotuki nousee, niin kuin opintotuki myöskin nousee, ja lisäksi nyt sitten erillisellä päätöksellä tulee myös tämä yleiseen asumistukeen siirtyminen, ja tämä kaikki mahdollistaa, että opiskelijat voivat jatkossa paremmin keskittyä päätoimiseen opiskeluun. Tukikuukausien vähenemisestä voi todeta sen, että korkeakoulut nimenomaan haluavat, että heidän opiskelijansa valmistuvat, ja kun on ollut puhetta tästä kolmannen lukukauden käyttöönottamisesta, niin nimenomaan tähän nyt tulee sitten sitä odotusta, koska opiskelijoiden odotetaan valmistuvan myös jatkossa nopeammin. Heidät tarvitaan myös työmarkkinoille nopeammin, ja korkeakouluille tulee se rooli, ja he myöskin ovat valmistautuneita siihen, että opintoja tulee tarjota ympäri vuoden. Itsekin vajaan 10 vuoden sisässä valmistuneena, nykyisellä opintotukijärjestelmällä opiskelleena voin sanoa, että on ongelma se, että toukokuun alusta lähdetään pois korkeakouluista, yliopistoilta ja palataan vasta syyskuun puolessavälissä. Se ei ole järkevää resurssien käyttöä, vaan tätä ympärivuotista opiskelua tulee tukea opintojen mahdollistamisessa, ja sitten tämä nykyinen asumistukijärjestelmä tulee tukemaan tätä ympärivuotista opiskelua erittäin paljon paremmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+4.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-13T01:44:21,,Tarkistettu,1.1 2016_131_59,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_131_60,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sairausvakuutuslakiin ja elatustukilakiin tarvitaan muutoksia, mutta tämä hallituksen esitys jättää niin paljon epäkohtia ja lisäksi hallituksen esityksen ajankohta on sellainen, että ehdotan, että tämä lakiesitys tässä vaiheessa hylätään. Tämä hallituksen esityshän kuuluu niin sanottuihin liitännäislakeihin, eli se esitetään sukupuolineutraalin avioliittolain hyväksymisen johdosta. Tämä sukupuolineutraali avioliittolaki ei kuitenkaan ole vielä voimassa, ja on hyvin mahdollista, ettei se koskaan tulekaan voimaan nyt esitetyssä muodossa. Tämän vuoksi tämän sairausvakuutuslain ja elatustukilain ja eräiden muiden hallituksen esitykseen liittyvien lakien muutosehdotukset tulee ottaa käsittelyyn vasta myöhemmin. Työtä tässä eduskunnassa on niin paljon, ettei turhaa työtä enää tarvita. Ensin tulee käsitellä loppuun se kansalaisaloite, jolla pyritään säilyttämään nykyinen avioliittolaki ennallaan. On täysin käsittämätöntä, että näitä esityksiä tuodaan eduskuntaan ennen kuin on äänestetty avioliittolain säilymisestä. Nykyinen tilanne, jossa erilaisia pareja säätelevät omat lait, avioliittolaki eri sukupuolta oleville pareille ja parisuhdelaki samaa sukupuolta oleville pareille, palvelee parhaiten ja tasapuolisimmin kaikkia osapuolia. Arvoisa puhemies! Täytyy myöntää, että tämä aika eduskunnassa on ollut varsin kivulias. Suomi tunnetaan maailmalla demokraattisena länsimaisena valtiona, jossa kaikkien oikeuksista pyritään huolehtimaan. Me puhumme suureen ääneen tyttöjen ja naisten oikeuksista tuolla maailmalla, myös tyttöjen ja naisten oikeudesta opiskeluun ja työhön, ja samanaikaisesti meillä rikotaan räikeästi näitä oikeuksia kotimaassa. Me puhumme maailmalla suureen ääneen lasten perusoikeuksista, niiden tärkeydestä, muun muassa oikeudesta kasvaa omien vanhempiensa, isän ja äidin hoidossa ja niin edelleen, ja samaan aikaan täytyy todeta, että me rikomme lasten perusoikeuksia meidän kotimaassa. Avioliitto on yhteiskunnan keskeinen instituutio, jolla pyritään vahvistamaan miehen ja naisen välistä liittoa, vakaata, turvallista kasvuympäristöä myös lapsille, ja me olemme murentamassa, purkamassa sitä meidän Suomessa. Tällä hetkellähän meillä on avioliitto, mikä on kaikille todella tasa-arvoinen. Kenenkään sukupuolista suuntautumista ei kysytä, ja kaikilla on samanlaiset vaatimukset avioliittoon pääsemiseksi. Mutta jos sukupuolineutraali avioliittolaki tulee voimaan, silloin avioliitto todella muuttuu epätasa-arvoiseksi: eri ihmisiltä vaaditaan eri asioita avioliittoon pääsemiseksi riippuen lähtötilanteesta. Mikä ehkä voi olla kaikista syvimmin koetteleva muutos, jos sukupuolineutraali avioliittolaki toteutuu: kuinka perusoikeudet toteutuvat jatkossa? Esimerkiksi kuinka sanan- ja mielipiteen ilmaisun vapaudesta huolehditaan jatkossa? Jo nyt rajoitetaan Suomessa tätä perusoikeutta, oman mielipiteen ilmaisua. Kun sanoo, että haluaisi kaikkien oikeuksien toteutuvan, myös sanan- ja mielipiteen ilmaisun vapauden säilyvän, ja kun ilmaisee, että ymmärtää tämän toteutuvan vain jos avioliitto- ja parisuhdelaki pidetään erillään, niin kyllä rapaa, syytöksiä ja uhkailuja tulee niskaan — siis Suomessa. Kirjoituksiakin on jo sensuroitu tämän asian vuoksi, ja esimerkiksi tutkittavana on ollut myös tapaus, jossa jollekin kurssille osallistuminen on peruttu, kun on selvinnyt, mitä lakia kyseessä oleva opiskelijaksi pyrkinyt kannattaa. Tässä tapauksessa kaiken lisäksi tämän kurssille hyväksymisen perumiseen liittyen käsiteltiin asiaa myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimesta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu antoi lausunnon, että mitään rikkomusta ei ollut tapahtunut. Mutta onneksi joku kannusti, että tämä opiskelija vei asiaa pidemmälle, ja yhdenvertaisuuslautakunta käsitteli asian ja totesi, että räikeä rikkomus on tapahtunut. Siis meillä voi olla virkamiehiä, jotka käyttävät myös valtaansa niin, että nimi alle ja sanotaan ""ei ole rikkomusta tapahtunut"", mutta kun lautakunta katsoo, niin selkeä rikkomus on tapahtunut. Kipeitä asioita kotimaassa. En olisi koskaan toivonut tietäväni, että minun Suomessani näin epäoikeudenmukaisesti ihmisiä kohdellaan. Toivoisin, että jokainen voisi tässä maassa asua niin, että perus- ja ihmisoikeudet säilyvät ja niistä huolehditaan. Mutta tätä hallituksen esitystä ajatellen: On sanottu, että kovalla kiireellä on viety eteenpäin seksuaalivähemmistöjen etuja ajaen esitystä, jossa suomalaiset miehet, isät ja sukupuolten välinen tasa-arvo myös unohdetaan. Nyt on käymässä niin, että kymmeniin lakeihin ja keskeisiin käsitemääritelmiin ollaan tekemässä merkittäviä muutoksia seksuaalivähemmistöjen näkökulmasta, esimerkiksi monien monien monien eroperheiden näkökulma unohtaen. Esimerkiksi eronnut isä, joka hoitaa lastaan 50—90 prosenttia ajasta, ei ole oikeutettu vanhempainrahaan. Tämä ongelma voitaisiin hoitaa ja ratkaista niin, että muuttaisimme pykälää esimerkiksi niin, että vanhempainrahaan ovat oikeutettuja lapsen äiti ja isä ja että mikäli äiti ja isä asuvat erillään, vanhempainvapaa ja vanhempainraha tulee jakaa vanhempien kesken. Hallituksen esitys jättää monia monia epäkohtia myös ajatellen perheen käsitteen määrittelyä. Esimerkiksi jos isä hoitaa 50 prosenttia ajasta lastaan, tämä etävanhempi ei voi saada vanhempainrahaa, kunnallista perheasuntoa, yksinhuoltaja-avustusta, lapsilisää eikä muitakaan vastaavia tukia, koska lapsi ei virallisesti lainkaan asu hänen luonaan eikä lapsi nykyisen lainsäädännön mukaan kuulu etävanhemman perheeseen. Etävanhempiin kohdistuvan syrjinnän lopettamiseksi tulisi etävanhemman käsitteestä kokonaan luopua ja lapsille pitäisi antaa mahdollisuus kuulua yhtä aikaa sekä äidin että isän perheeseen. Tässä on vain muutamia asioita esiin nostettuna, mitä epäkohtia tämä hallituksen esitys jättää jälkeensä. Niin kuin alussa sanoin, sairausvakuutuslakiin ja elatustukilakiin tarvitaan uudistusta, mutta tarvitaan huomattavasti laajempi ja kokonaisvaltaisempi uudistus kuin mitä hallitus on nyt kiireessä sukupuolineutraaliin avioliittoon liittyen liitännäislakeina esittämässä. Sen vuoksi esitän tämän hallituksen esityksen hylkäämistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-13T01:46:45,,Tarkistettu,1.1 2016_131_61,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp, Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Tanuksen tekemää hyl-käysesitystä vastalauseen mukaisesti.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-13T01:55:14,,Tarkistettu,1.1 2016_131_62,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että tämän viimeisen puolentoista kuukauden ja oikeastaan koko syksyn aikana meillä on erittäin isoja lakeja käsittelyssä, ja on todella harmillista se, että näitten asioitten käsittelyyn on aina liian vähän aikaa. Ja nyt en puhu vain siitä, miltä tuntuu, vaan aidosti meillä ei ole valiokunnassa riittävän paljon aikaa käsitellä hallituksen tekemiä esityksiä, minkä takia sitten, voisiko sanoa, monessa mielessä asiat eivät saa sitä asemaa tässä eduskuntakäsittelyssä, joka niille pitäisi antaa. Mutta tämän lain osalta minun täytyy todeta siltä osin, että kun hallituksen kanssa yhteistyössä lähdettiin tätä esitystä käymään läpi, niin meillä oli yhteinen tahto kuitenkin nähdä tämä asia sillä tavalla, että me halusimme vahvistaa ja parantaa eri ja samaa sukupuolta olevien parien yhdenvertaista oikeutta sosiaaliturvaan. Siitä lähtökohdasta lähdimme sitten tätä asiaa viemään eteenpäin, minkä takia esimerkiksi sosialidemokraatit eivät ole jättäneet tähän vastalausetta, vaan olemme saaneet niitä muutoksia, joita tässä aikataulussa yleensäkin on pystytty saamaan. Tässä lainsäädännössä avioliiton käsite muuttuu sukupuolineutraaliksi, ja tarkoituksena on, että avioliittolain muutoksen seurauksena myös sosiaaliturvalainsäädännössä avioliittomaiset suhteet eli avoliiton käsite muuttuu sukupuolineutraaliksi. Avioliittolain muutoksesta johtuvat muutokset sosiaaliturvalainsäädäntöön ehdotetaan tulemaan voimaan samanaikaisesti kuin avioliittolain muutoksetkin. Sairausvakuutuslain perhejäsenmääritelmä muutetaan, ja perheenjäsenellä tarkoitetaan myös vakuutetun samaa sukupuolta olevaa avopuolisoa. Määritelmän muutos vaikuttaa esimerkiksi sairausvakuutuslain erilaisia päivärahoja samoin kuin kuntoutusetuuksia ja kuntoutusrahaetuuksia koskeviin säännöksiin. Valiokunta piti myös perusteltuna, että etuuksien myöntämisedellytyksiä yhdenvertaistetaan eri etuuden hakijoiden osalta. Valiokunta puolsi myös lakiehdotuksen hyväksymistä, ja tänne tuli muutamia täydennyksiä, joita me sitten yhdessä muokkasimme valiokunnan kanssa asiantuntijoiden lausuntojen perusteella. Valiokunta halusi tasa-arvoistaa erilaisissa perheissä elävien vanhempien ja heidän lastensa asemaa, jotta ne olisivat lapsen edun mukaisia ja parantaisivat vanhempien mahdollisuuksia huolehtia lapsesta ja tämän terveydestä ja hyvinvoinnista riippumatta vanhempien sukupuolesta. Tässä totean muutaman esityksen, jotka valiokunta yksimielisesti muutti ja teki tähän lisäesityksen. 6 §: Isyysrahan osalta valiokunta ehdottaa pykälään uutta 2 momenttia, jonka mukaan lapsen hoidosta vastaavalla isällä on oikeus isyysrahaan, vaikka lapsen äiti ja isä eivät elä yhteisessä taloudessa avio- tai avoliitossa. Kyse on esimerkiksi tilanteesta, jossa lapsen biologinen äiti ja biologinen isä ovat eronneet eivätkä enää elä yhteisessä taloudessa avio- tai avoliitossa samoin kuin tilanteessa, jossa lapsen biologinen äiti ja biologinen isä eivät ole lainkaan eläneet yhteisessä taloudessa avio- tai avoliitossa. Tämä tältä osin on uusi muutos. Säännöstä sovelletaan myös silloin, kun lapsen adoptioäiti ja adoptioisä ovat eronneet tai kun lapsen biologinen äiti ja hänen avio- tai avopuolisonsa tai rekisteröity puolisonsa ovat eronneet. Isän katsotaan vastaavan lapsen hoidosta, jos lapsi asuu isän luona tai jos isä pääasiallisesti vastaa lapsen hoidosta tai sen järjestämisestä sekä lapsen huollosta arjessa. Näitä muutoksia pystyttiin tähän yhteisesti saamaan. Samoin vanhempainrahaan tuli uusi 2 momentti, jossa säännöksen mukaan lapsen isällä, joka vastaa lapsen hoidosta, on oikeus vanhempainrahaan, vaikka lapsen äiti ja isä eivät elä yhteisessä taloudessa avio- tai avoliitossa. Tämä isän oikeus vanhempainrahaan alkaa ajankohdasta, jona isä ottaa lapsen hoitoon. Koska lapsen äiti ei kaikissa tilanteissa pysty vastaamaan lapsen hoidosta, ehdotetaan lisäksi säädettäväksi, ettei lapsen äidillä ole tuolloin oikeutta vanhempainrahaan, jos oikeus vanhempainrahaan on lapsen isällä. Samoin täällä todettiin, että halusimme lähteä viemään asiaa eteenpäin pitemmälle. Viime hallituskaudella tähän kokonaisuuteen tehtiin ministeriössä selvitystyötä, mutta valitettavasti nämä selvitykset eivät ole tuottaneet tulosta, minkä takia valiokunta halusi kiirehtiä valiokunnan lausumaehdotuksella, elikkä: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyn selvitystyön pohjalta erilaisten perheiden perhevapaajärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistä, jotta perheiden erilaiset elämäntilanteet huomioitaisiin yhdenvertaisella tavalla."" Tämä yhdenvertaistaa erilaisten perheitten elämäntilannetta, ja tältä osin sosialidemokraatit ovat myös tätä esitystä tukeneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-13T01:55:26,,Tarkistettu,1.1 2016_131_63,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että tällä esityksellä korjataan niitä epäkohtia, mitä meidän lainsäädännössämme on verrattuna erilaisten perheiden todelliseen arkeen. Tällä halutaan taata se, että kaikki vanhemmat saavat heille kuuluvat oikeudet vanhempana, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Nyt tilanne on ollut sellainen, että vaikka henkilö on ollut lapsen tosiasiallinen huoltaja, hän ei ole saanut vanhemmalle kuuluvia oikeuksia. Erityisen iloinen olen myös siitä, että tässä huomioidaan ne isät, jotka hoitavat lastaan yksin ja ovat jääneet aivan ilman taloudellista tukea. On hyvä, että tämä laki saadaan eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-13T02:01:30,,Tarkistettu,1.1 2016_131_64,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minun mielestäni, aivan kuten edellisten puhujien Kiljusen ja Mikkosen mielestä, nämä muutokset, joita tässä esitetään, ovat hyviä. Mutta pyysin puheenvuoron sen vuoksi, mitä edustaja Tanus omassa puheenvuorossaan sanoi, eli hän vetosi siihen, että tätä lakipakettia ei voitaisi ikään kuin käsitellä sen takia, että nyt on tehty kansalaisaloite, vasta-aloite tälle tasa-arvoiselle avioliittolaille. Sikäli kyllä vierastan tätä teidän näkemystänne, koska meillähän on tällä hetkellä hyväksytty lainsäädäntö, tasa-arvoinen avioliittolaki. Viime keväänä olemme käsitelleet tähän liittyvän liitännäislakipaketin, joka on kulkenut lakivaliokunnan kautta, ja nyt käsittelemme näitä muita liitännäislakeja. Eli minun mielestäni on aivan selvää, että nämä lait eduskuntaan tulevat, ja on myös hyvä, että ne samaan aikaan astuvat voimaan kuin tasa-arvoinen avioliittolaki. Mitä tulee sitten tähän vasta-aloitteeseen, se on tällä hetkellä lakivaliokunnassa käsittelyssä, ja se on lähetetty perustuslakivaliokuntaan, jossa arvioidaan, voidaanko sitä kansalaisaloitetta ylipäätänsä tuoda eduskunnan saliin käsiteltäväksi vai onko se meidän perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastainen. On aivan eri asia säätää uusi laki ja antaa ihmisille uusia oikeuksia kuin viedä lainsäädännöllä heille jo myönnettyjä oikeuksia pois. Tämä on nyt se kysymys, jota tällä hetkellä pohditaan, ja sitten nähdään, mihin perustuslakivaliokunta tältä osin päätyy. Mutta minun mielestäni on aivan selvää, että nämä lait käsitellään nyt, ja on hyvä, että ne ovat täällä käsittelyssä, ja on hyvä, että näiden on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan kuin tasa-arvoinen avioliittolaki ensi vuoden maaliskuussa. Olen todella iloinen, että tämä asia etenee ja meidän lainsäädäntö tältä osin muuttuu tasa-arvoisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi, vaikka toki meille jää edelleen lainsäädäntöön merkittäviä ongelmia. Mutta näihinkin on tehty esityksiä, muun muassa lakialoite (Puhemies koputtaa) translaista ja kansalaisaloite äitiyslaista, ja toivon, että nämä menevät tässä eduskunnassa maaliin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-13T02:02:22,,Tarkistettu,1.1 2016_131_65,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Marin sanoi, niin se on todella kummallinen tilanne, että nyt voimassa oleva avioliittolaki ykskaks voisikin olla perustuslain vastainen, ettei se voisi jäädä voimaan. (Sanna Marinin välihuuto) — Niin, mutta meillä tällä hetkellä on tasa-arvoinen avioliittolaki ja parisuhdelaki voimassa, ja nyt jos se olisi jotenkin tällä hetkellä perustuslain vastainen, niin on tosi kummallinen tämä tilanne, mutta tässä tilanteessa ollaan. Mutta omassa puheenvuorossani pyrin sanomaan, että näitä muutoksia hallituksen esitykseen, mitä nyt tuodaan näihin sairausvakuutuslakiin ja elatustukilakiin, tarvitaan. Tokihan siellä on näitä: esimerkiksi isien, jotka hoitavat yksin lastansa, asemaa on tässä esityksessä parannettu. Mutta esimerkiksi siinä rinnalla, jos meillä on isä, joka hoitaa 70—90 prosenttia ajasta lastaan, hän ei ole oikeutettu vanhempainrahaan ja moniin muihin. Siinä mielessä kovin ikävältä tuntui se tilanne, niin kuin valiokunnassa oli esimerkiksi Isät lasten asialla, heidän edustajansa kuultavana, ja he toteavat, että nyt kovalla kiireellä viedään pienen vähemmistön etuja ajatellen tätä lakiuudistusta eteenpäin samanaikaisesti, kun tähän lakiesitykseen jää suuria epäkohtia esimerkiksi eroisiä, valtavaa määrää isiä, ajatellen. Heillä on tietysti huoli se, niin kuin he sanoivat, että kun tällainen mittava uudistustyö on tehty ja esimerkiksi perheen käsite on uudelleen määritelty vähemmistöjen näkökulma huomioiden, niin viranomaiset helposti voivat sanoa, että eihän nyt uudelleen avata näin pian tätä lakia, tai ainakin voi helposti ajatella, missä vaiheessa se tehdään, niin että se pitkittyy ja pitkittyy. Siinä mielessä näkisin, että kyllä meidän myös isien asema olisi pitänyt paremmin ja pitäisi paremmin huomioida tässä esityksessä kuin nyt tämä hallituksen esitys tuo esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-13T02:04:34,,Tarkistettu,1.1 2016_131_66,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tullut esille jo aiemmissa puheenvuoroissa se, että nämä lait ovat niin sanottuja liitännäislakeja ja liittyvät tähän avioliittolain muuttamiseen sukupuolineutraaliksi, ja kristillisdemokraatit ovat sitä vastustaneet. Me haluaisimme, että meillä säilyisi tämä nykyinen malli, joka on vallalla suurimmassa osassa Euroopan unionin jäsenmaita, elikkä että meillä on samaa sukupuolta oleville parisuhdelaki ja sitten eri sukupuolta oleville avioliittolaki. Siinä mielessä emme sitten myöskään kannata näitä liitännäislakien muutoksia. Valiokunnassa on käyty sinällänsä ihan ansiokasta keskustelua, millä tavalla lapsen hoidosta tosiasiallisesti vastaavan isän tilannetta voitaisiin korjata. Mutta niin kuin tuossa edustaja Tanus toi esille, kuitenkin tämä pohdinta on sitten jäänyt tietyssä mielessä puolitiehen, elikkä siellä näitten eroisien tilanne ei vielä näillä muutoksilla kohene. Täytyy sanoa, niin kuin edustaja Marin tuossa mainitsi, että talon sisässähän on kansalaisaloite tästä äitiyslain muutoksesta, ja taitaa olla lakialoite translain muutoksesta. Kun on muutoksia, joissa esimerkiksi äidiksi itsensä katsova henkilö voi tunnustautua äidiksi eli se, ken katsoo olevansa lapsen äiti, voi tätä lapsen äidiksi tunnustautumista hakea, sekä myöskin synnyttäneen henkilön sukupuoli voi olla jotakin muuta kuin nainen, niin luulen, että tästä erilaisesta sosiaaliturvaetuuksien viidakosta on tulevaisuudessa tulossa melko moninainen. Siinä mielessä kyllä tuntuu, että jotenkin olisi aika selkeää, kun me pidättäytyisimme näissä kahdessa erilaisessa laissa eli että meillä on avioliittolaki ja parisuhdelaki, ja siihen liittyvät sosiaalietuudet sitten kulkisivat myöskin omaa rataansa. Epäilen, että tulevaisuudessa on yhä enemmän näitä (Puhemies koputtaa) juridisia ongelmia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-13T02:06:41,,Tarkistettu,1.1 2016_131_67,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on useammassa puheenvuorossa tullut esille tämä eriskummallinen tilanne, mikä meillä on muodostunut siitä, että meillä on hyväksytty kansalaisaloite ja sen jälkeen sitten sen kansalaisaloitteen sisällön kumoamiseksi tai ehkäisemiseksi, ennen kuin se täysimääräisesti tulee voimaan, laadittu toinen vasta-aloite. Tämän vuoksi ajattelin näin perustuslakivaliokunnan jäsenenä ottaa tähän puheenvuoron. Tämä on aika eriskummallinen tilanne, ja toivon, että olimme me sitten tästä nimenomaisesta kysymyksestä mitä mieltä hyvänsä, niin tämä herättäisi poliittisten päättäjien keskuudessa laajemman pohdinnan siitä, mikä tämä meidän kansalaisaloiteinstituutiomme oikeastaan on ja miten sitä olisi perusteltua kehittää. On mielestäni aivan selvää, että tässä talossa täytyy olla yhtäläiset ja kaikille kansalais-aloitteille tasapuoliset pelisäännöt, millä tavalla niitä käsitellään. Mutta sitten toisaalta meidänkin täytyy kuitenkin kantaa vastuumme siitä, ettei kansalaisaloiteinstituutio saa olla sellainenkaan, että se toimii erinäköisten äänekkäiden ryhmien, mahdollisesti äänekkäiden vähemmistöjen, tällaisena väylänä, jonka avulla pystytään kohtalaisen pienellä allekirjoittajamäärällä ohittamaan huonollakin valmistelulla tässä eduskuntatyössä sellaisia kansanedustajien laatimia aloitteita, jotka on usein laadittu huomattavasti huolellisemmin valmisteltuna. Mutta toivottavasti tämä eriskummallinen tilanne on omiaan muodostamaan punnittua ja fiksua pohdintaa myöskin tämän kansalaisaloiteinstituution ympärillä laajemminkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-13T02:08:46,,Tarkistettu,1.1 2016_131_68,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,Edustaja Marin. — Puheenvuoroja voi varata P-painikkeella.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_131_69,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen edustaja Rydmanin kanssa täsmälleen samaa mieltä siitä, että meidän pitää käydä tätä laajempaa keskustelua kansalaisaloitteiden merkityksestä ja käsittelystä. Lakivaliokunnassa, kun meille tuli tämä vasta-aloite tälle tasa-arvoiselle avioliittolaille, me kävimme aika paljonkin keskustelua juuri siitä, millä tavalla näitä kansalaisaloitteita pitäisi käsitellä. Siinä kun luimme näitä aikaisempia ohjeistuksia ja keskusteluita, mitä silloin ollaan käyty, kun ollaan otettu tämä kansalaisaloitejärjestelmä käyttöön, niin siellä ollaan todettu hyvin selkeästi, että kansalaisaloitteet saavat samanlaisen käsittelyn kuin yli 100 edustajan allekirjoittamat lakialoitteet. Eli ne eivät sinänsä ole sen erityisempiä, vaan ne saavat samankaltaisen käsittelyn, ja silloin tietenkin valiokunnan harkinnassa on se, viedäänkö niitä kansalaisaloitteita ylipäätänsä saliin. Nyt tietenkin meidän pitää pohtia sitä, onko järkevää ajautua tilanteeseen, jossa tehdään aloite ja vasta-aloite. Eli nyt tehdään tällaista ennakkotyötä näiden kaikkien muidenkin aloitteiden osalta, mitä mahdollisesti tulevaisuudessa tehdään, ja tässä on haastava tehtävä sekä lakivaliokunnalla että perustuslakivaliokunnalla tätä tilannetta arvioida. Eli tämä ei ole prosessuaalisestikaan erityisen helppo tilanne. Mutta mitä tulee sitten tämän kyseessä olevan lakipaketin käsittelyyn liittyen tähän tasa-arvoiseen avioliittolakiin, niin minun mielestäni on aivan selvää, että se on tuotu eduskunnan käsittelyyn ja nämä liitännäislait käsitellään tässä yhteydessä, että ne voivat astua voimaan sen varsinaisen lain kanssa sitten ensi vuoden maaliskuussa. Eli on hyvä, että tämä on täällä käsittelyssä, enkä sillä tavalla allekirjoita edustaja Tanuksen pohdintaa siitä, minkä takia nämä ovat meillä käsittelyssä. Tietenkin niiden pitää olla käsittelyssä. Ja olen samaa mieltä edustaja Essayahin kanssa siitä, että olisi paljon helpompaa, jos meillä olisi ollut alun pitäenkin tasa-arvoinen avioliittolaki (Puhemies koputtaa) eikä oltaisi säädetty rekisteröityä parisuhdelakia siihen väliin. Sittenhän meillä ei olisi tätä ongelmaa näitten liitännäislakien kanssa. (Puhemies: Puheenvuoroa voi jatkaa sitten täällä pöntöstä, jos menee yli 2 minuutin!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-13T02:10:39,,Tarkistettu,1.1 2016_131_70,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Marinille: Meillä siis on tasa-arvoinen avioliittolaki voimassa. Niin kuin tuossa puheessani toin esille, että jos sukupuolineutraali avioliittolaki tulee voimaan, niin silloinhan se on hyvin epätasa-arvoinen, koska jo pelkästään vaatimukset eri ihmisille, jotka haluavat avioliittoon, ovat hyvin erilaiset riippuen siitä, mikä on lähtökohta. (Sanna Marinin välihuuto) — Niin, hyvin erilaisia vaatimuksia on avioliittoon pääsemiseksi riippuen siitä, mikä on avioliittoon haluavien lähtötilanne. (Sanna Marin: Miten?) — No, jos te ette ole semmoista vielä hoksannut, niin on. (Sanna Marin: Kerro meille!) — Osalle on samat nämä vaatimukset kuin tälläkin hetkellä avioliittoon pääsemiseksi. Sitten jos on lähtötilanne, että on rekisteröidyssä parisuhteessa, ei tarvitse mitään muuta kuin ilmoittaa rekisteriin, että haluaa päätyä avioliittoon. Omalla ilmoituksella päästään ilman tilaisuutta, (Hanna Sarkkisen välihuuto) ilman vihkijää, ilman mitään lupausta ja niin edelleen. Ja sitten on tilanteita translakiin liittyen, että ei tarvitse tehdä sitäkään, vaan automaattisesti soljuu avioliittoon. Tästä voidaan keskustella pitempäänkin, mutta en halua aikaa käyttää siihen. Mutta todella hyvin erilaisista tilanteista lähtevät joutuvat kohtaamaan hyvin erilaiset vaatimukset päästäkseen avioliittoon, ja näin ollen se on hyvin epätasa-arvoinen todellisuudessa. Mutta mitä halusin myös sanoa, kun puhutaan vasta-aloitteesta: Itse asiassa tämä kansalaisaloitehan haluaa säilyttää nykyisen avioliittolain, ja pitkälti sitä tuotiin myös sen takia, että lasten oikeudet, lapsivaikutusten arviot, jäivät kokonaan tekemättä. Sitten halusin sinänsä edustaja Rydmanille sanoa, että olen samaa mieltä, että tämä kansalaisaloitesysteemi on hyvä käsitellä ja miettiä, miten sitä jatkossa toteutetaan. Ja edustaja Kiljuselle olisin halunnut sanoa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö todella ei ollut yksimielinen, koska sinne jätin silloin vastalauseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-13T02:12:54,,Tarkistettu,1.1 2016_131_71,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Termi ""vasta-aloite"" tuntuu minusta kansalaislakialoitteen kohdalla hieman epämiellyttävälle, ja toivoisinkin, että me kansalaislakialoitteen pidämme omana instituutionaan, vaikka se näyttäytyy poliittisesti täällä eduskunnassa varmasti juuri sille, että sillä voidaan aina koettaa kumota toista. Mutta vasemmistoliitto on kyllä sitä mieltä, että jokainen kansalaisaloite saa ja sen pitää saada oma ja kunnianarvoisensa käsittely ja pitää ottaa se täällä eduskunnassa vakavasti. Siinä mielessä on tosi tärkeätä, että me voisimme käsitellä meidän tulevan lakialoitteemme, jonka jätämme, että eduskunta ei voi sivuuttaa kansalaislakialoitetta viivyttelemällä, vaan että kansalaislakialoite voi elää myös yli eduskuntakauden, sillä kansalaiset eivät vaihdu neljän vuoden välein niin kuin vaihtuvat kansanedustajat. Tähän itse asiaan ja tähän substanssiin en ota nyt sen enempää kantaa, mutta kun tässä erinomaisesti edustaja Rydman otti esille kansalaislakialoitteen ja sen käsittelyn tässä, niin on todella tärkeää, että eduskunnassa voidaan nähdä, että se on perustuslakiin nyt saatu voimaan. Meidän pitää ehkä sen verran vielä kehittää sitä, että me voimme antaa kansalaislakialoitteelle sen arvon mukaisen käsittelyn niin, että kun kansalaiset eivät vaihdu, vaikka eduskunta neljän vuoden välein vaihtuu ja eduskunnan kansanedustajien lakialoitteet pyyhitään pois, niin kansalaislakialoite ei pyyhkiytyisi pois.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-13T02:14:59,,Tarkistettu,1.1 2016_131_72,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minun on hirveän vaikea löytää logiikkaa edustaja Tanuksen puheenvuoroissa. Sen kyllä sanon, että olisi huomattavasti yksinkertaisempaa nyt, jos me emme olisi Suomessa säätäneet aikoinaan lakia rekisteröidystä parisuhteesta vaan olisimme menneet suoraan tasa-arvoiseen avioliittolakiin, eli myös samaa sukupuolta olevat parit voivat mennä naimisiin siinä, missä kuka tahansa muukin pari. Nyt korjaamme tätä epäkohtaa, ja olisi ollut huomattavasti yksinkertaisempaa, että näin oltaisiin toimittu jo silloin, kun se rekisteröity parisuhdelaki astui voimaan, eli oltaisiin siirrytty suoraan tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Mutta sitä en kyllä allekirjoita enkä ymmärrä teidän puheenvuorostanne, että ikään kuin nyt loisimme monimutkaisempaa järjestelmää, kun tämä lainmuutos, tasa-arvoinen avioliittolaki ja nämä liitännäislait, mihin se liittyy, yksinkertaistavat meidän lainsäädäntöämme, tuovat sen paremmin ihmisoikeuksia kunnioittavaksi ja yhdenvertaisemmaksi. Eli nyt olemme korjaamassa niitä virheitä, mitä on silloin tehty, kun ei olla suoraan menty tasa-arvoiseen lainsäädäntöön näiltä osin. Mutta mitä tulee sitten edustaja Myllykosken puheenvuoroon liittyen kansalaisaloitteisiin, niin itse pidän todella tärkeänä, että Suomessa on tämänkaltainen instrumentti kansalaisilla saada agendoja eduskunnan käsiteltäväksi, saada asiansa esille, mutta en kyllä niitä korottaisi sitten sen suurempaan rooliin. Eli kun olemme nyt tutustuneet näihin säännöksiin, mitä silloin ollaan käsitelty, kun tämä järjestelmä ollaan otettu käyttöön, niin siellä on todettu, että näitä aloitteita käsitellään kuten yli 100 kansanedustajan tekemiä lakialoitteita, samoin periaattein, valiokunta käsittelee niitä siitä lähtökohdasta lähtien, ja nämä ovat poliittisia aloitteita. Jokainen meistä edustajista silloin pohtii sitä, mitä mieltä on siitä itse asiasta, haluaako sitä edistää vai ei. Eli tärkeä instrumentti, mutta en ymmärrä kyllä sitä, (Puhemies koputtaa) että se korotetaan sitten tämänkaltaiseksi kysymykseksi, että näihin olisi vain yksi oikea prosessi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-13T02:16:53,,Tarkistettu,1.1 2016_131_73,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä voidaan ymmärtää kuinka hyvänsä, mutta kysymys on tavallaan siitä, kuinka käsitellään. Nyt eduskunta on itselleen ottanut sen roolin, että kansalaislakialoite saa kuulemisen, ja siinä mielessä se on erilaisessa asemassa kuin sadan kansanedustajan tekemä lakialoite. Siinä on se hienoinen ero, kuinka ne poikkeavat toisistaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-13T02:19:04,,Tarkistettu,1.1 2016_131_74,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Marinille halusin vielä sanoa: olen ihmetellyt sitä, että kun sukupuolivähemmistöjen etuja ja heidän parisuhdettaan ajetaan eteenpäin, niin samanaikaisesti kun sukupuolineutraalia avioliittolakia ollaan tuomassa, niin ollaan tiputtamassa kokonaan rekisteröity parisuhde pois, elikkä meillä on kuitenkin sukupuolivähemmistöihin kuuluvia, jotka peräänkuuluttavat mahdollisuutta rekisteröityä mutta kokevat, että avioliitto ei ole heitä varten. (Sanna Marinin välihuuto) Eli tavallaan heidänhän tarvitsee nyt uusia... Siis meillä on vähemmistöihin kuuluvia, jotka kokevat, että avioliitto ei ole heitä varten, jotka haluaisivat rekisteröityä, eli heidänhän täytyy jatkossa tehdä niin, että he matkustavat ulkomaille, siellä rekisteröivät parisuhteensa ja sitten he... (Sanna Marin: Missä nämä ihmiset ovat?) — Heitä on. Jos ei ole tiedossa, niin on tehty lehtijuttujakin. He ovat kyllä löydettävissä, ne, jotka ovat tulleet ihan julkisuuteen, jotka sanovat nimenomaan, että he harmittelevat sitä, että Suomesta poistuu tämä mahdollisuus rekisteröityyn parisuhteeseen. Jos Marin ei tiedä, niin heitä kyllä löytyy. Mutta sitten minä haluaisin nopeasti sanoa vielä tämän — kun sanoin, että avioliitto, sukupuolineutraali avioliitto, muuttuu epätasa-arvoiseksi — että nykyisinhän me tarvitsemme kuulutukset eli avioliiton esteiden tutkimisen, me tarvitsemme vihkitilaisuuden, onko se kirkossa tai maistraatissa, ja me tarvitsemme vihkijän, onko se tuomari tai pastori. Siinä varmistetaan tämmöinen henkilökohtainen kontakti, ei minkään netin kautta, että keitä vihittävät ovat, ja heiltä kysytään, tahtovatko he avioon. Siis molemmilta kysytään, he antavat lupauksen, ja heidät julistetaan aviopuolisoiksi. On ihan eri asia, jos netin kautta voi laittaa tietoja vain ilmoitusluontoisesti ja soljua avioliittoon. Niin kuin sanottu, niin osalta jatkossakin vaaditaan nämä kaikki edellytykset avioliittoon pääsemiseksi, osalta vaaditaan vain osa näistä, ja osalta ei vaadita mitään. Eli onhan se nyt varsin kummallinen tilanne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-13T02:19:36,,Tarkistettu,1.1 2016_131_75,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koen, että olen kohtuullisen hyvin perehtynyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviin kysymyksiin ja voin kyllä sanoa, että en näe enkä koe, että olisi iso kysymys tämä asia, minkä edustaja Tanus mainitsi, että meillä olisi iso joukko pareja, jotka haluavat ehdottomasti rekisteröidyn parisuhteen sen sijaan, että he voisivat päästä naimisiin ja saada yhdenvertaiset oikeudet muiden parien kanssa. Eli tämänkaltaista keskustelua en tunnista. Toki en teidän omasta tuttavapiiristänne tiedä, että jos siellä on joku henkilö, joka näin kokee. Mutta yleisesti katsoisin näin, että ennemmin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioita, ihmisoikeuksia ajavat järjestöt ovat kyllä halunneet niin, että meidän lainsäädäntömme muuttuu yhdenvertaiseksi ja tasa-arvoiseksi ja ihmisoikeuksia kunnioittavaksi. Eli kyllä tämä on se iso keskustelu, jota ollaan käyty. En sitten tiedä, mitä keskustelua te olette henkilökohtaisesti käynyt. Mutta vielä tähän kansalaisaloitteiden käsittelyyn. Kun itse istun valiokunnassa, joka käsittelee tätä kansalaisaloitetta, tätä vasta-aloitetta tasa-arvoiselle avioliittolaille, niin kyllä siinä harkinnassa totta kai pidän mielessä sen, että tämä on kansalaisaloite, ja tietenkin me olemme valiokuntanakin järjestäneet julkisen kuulemisen ja muutenkin käsitelleet tätä asiaa. Emme suinkaan sitä sivuuta, koska kyseessä on kansalaisaloite, mutta samaan aikaan kun olemme tarkastelleet näitä säännöksiä, jotka tähän liittyvät, niin siellä on todettu, että näitä käsitellään samoin perustein kuin sadan edustajan allekirjoittamia aloitteita. Ja myös sitten siellä on tullut ilmi se, että näiden kansalaisaloitteiden yhtenä ajatuksena on juuri se, että nostetaan uusia asioita agendalle, uusia asioita keskusteluun, ja tässä vasta-aloitteessa ei ole kyse siitä, eli tästäkin näkökulmasta tätä kysymystä pitää tarkastella. Eli tämä harkinta, mikä meillä on, on aika hankala nyt, kun tämä on uusi tilanne, (Puhemies koputtaa) mihin valiokunta on joutunut tämän vasta-aloitteen myötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-13T02:21:42,,Tarkistettu,1.1 2016_131_76,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että se on kaikkien tiedossa tässä salissa, mikä on KD:n kanta avioliiton suhteen. Me katsomme, että avioliitto on instituutio, joka on tarkoitettu yhden miehen ja yhden naisen väliseksi instituutioksi. Ja vaikka me kuinka jatkaisimme keskustelua tästä asiasta, uskon, että me emme pysty vakuuttamaan toisiamme niin, että joku toinen vaihtaisi kantansa, vaan meidän on vain kunnioitettava sitä, että joillakin on toinen käsitys kuin meillä, ja meillä on tämä käsitys. En halua sen enempää keskustella siitä. Yhden huomautuksen haluaisin kuitenkin tehdä, kun puhutaan tästä kansalaisaloitteesta: että puhutaan vasta-aloitteesta. Sehän on tässä lainsäädäntötyössä näin, että vaalikausittain jokainen hallitus tekee uusia lakiesityksiä ja päivitetään vanhoja lakeja. Kyllä näissä kansalaisaloiteasioissakin pitäisi olla se sama mahdollisuus ja oikeus, että vaalikausittain saattaa tulla muutoksia myöskin tehtyihin päätöksiin, jotka nojautuvat kansalaisaloitteisiin. Se kuuluu demokratiaan, ja sen huomautuksen halusin vain tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-13T02:23:48,,Tarkistettu,1.1 2016_131_77,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sen verran vielä tähän keskusteluun, että valtaosassa maailman maista nämä erilaiset liitot ovat erilaisen lainsäädännön alla, ja sitä ei ole tällä tavalla lähdetty problematisoimaan, niin kuin tuntuu, että meillä Suomessa tästä on tehty jonkunlainen tämmöinen ihmisoikeuskysymys. Esimerkiksi Keski-Euroopassa pitkälti nämä lainsäädännöt ovat erilliset ja sitä ei pidetä minään erityisenä ongelmana, koska lain edessä nämä juridiset oikeudet tulevat sitten näille erilaisille pareille kuitenkin samoiksi. Siinä mielessä Suomessa tämä on varmaankin nyt, kun tämä prosessi on tällä tavalla kesken, aika lailla tunnepitoista ja tämä argumentointi näitten asioitten ympärillä melko lailla voimakasta. Itse en ole oikein koskaan ymmärtänyt, mikä tässä on ikään kuin se erityinen niin sanottu tasa-arvo-ongelma, minkä sitten taas toisella tavalla tästä asiasta ajattelevat näkevät tässä olevan. Siinä mielessä, niin kuin tuossa edustaja Östman totesi, varmaankaan tänä iltana emme täällä toistemme mielipiteitä tästä asiasta pysty muuttamaan. Siinä mielessä aina itse kunnioitan niitä, jotka ajattelevat asiasta toisin, mutta katson, että myöskin itselläni on oikeus sitten säilyttää oma näkemykseni tämän asian tiimoilta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-13T02:25:11,,Tarkistettu,1.1 2016_131_78,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ei kai suinkaan kukaan tässä salissa ole sanonut, että edustajilla tai joillakin edustajilla ei olisi oikeutta omaan näkemykseensä tai mielipiteeseensä. Ei minun tietääkseni tässä salissa senkaltaista keskustelua ole missään vaiheessa käyty. Sen sijaan olen kyllä ilmaissut sen, että olen teidän kanssanne eri mieltä, ja minulla on siihen mahdollisuus ja täysi oikeus. Olen myös perustellut kantani niin näihin perusteluihinne liittyen kuin muutenkin tähän käsittelyyn liittyen. Nyt vielä kerran totean täällä sen, kun tässä nyt ollaan keskustelun kuluessa annettu ymmärtää, että ikään kuin tämä vasta-aloite, joka ollaan tehty tasa-arvoiselle avioliittolaille, ei saisi asianmukaista käsittelyä: Kyllähän se saa, se on eduskuntaan tuotu, se on valiokunnassa, tällä hetkellä perustuslakivaliokunnassa, lausunnolla siitä, millä tavalla he katsovat, että sitä pitäisi käsitellä. Eli sehän on täällä eduskunnassa, ja sitä käsitellään täysin asianmukaisesti. Mutta sitten on täysin eri asia se, mihin lopputulemaan valiokunta päätyy, se on sitten toinen kysymys. Nyt olemme uudessa tilanteessa. Tämä on uusi tilanne, että meillä on vasta-aloite tehty kansalaisaloitteelle, ja silloin meidän pitää tehdä myös tämänkaltaista pohdintaa ja työtä tässä. Mutta sitä viestiä tästä salista ei mielestäni pidä lähettää eikä antaa, että tässä ikään kuin oltaisiin sivuutettu joku kansalaisaloite ja sitä ikään kuin ei käsiteltäisi, kun sitä tällä hetkellä käsitellään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-13T02:26:46,,Tarkistettu,1.1 2016_131_79,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_131_80,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kello on 2.30 yöllä, en aio toistaa aiemmin todettuja asioita. Esitän, että lakialoite hylätään vihreiden vastalauseen mukaisesti ja siinä huomioidaan mukana oleva lauseke.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+6.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-12-13T02:28:42,,Tarkistettu,1.1 2016_131_81,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan tätä edustaja Vartian tekemää ehdotusta, ja ehkä nyt meidän kaikkien yöunia ajatellen en tämän enempää minäkään tästä puhu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-13T02:29:07,,Tarkistettu,1.1 2016_131_82,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Värderade talman! Kollegojen viisaita sanoja noudattaen totean vain lyhyesti, että kun hallitus lähtee, tai yleensä lähdetään, siirtämään rahaa taskusta toiseen, niin kannattaa miettiä, edistääkö se isoa tavoitetta vai ei. Tämä nyt käsiteltävä asia nimenomaan ei sitä tee. Tilanteessa, jossa pitäisi uudistua ja kehittää uutta teknologiaa, tämä toimenpide syytää enemmän rahaa vanhan teknologian päälle ja sillä tavalla pitkällä tähtäimellä hankaloittaa meidän teollisuuden kilpailukykyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+6.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-13T02:29:21,,Tarkistettu,1.1 2016_131_83,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_131_84,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että hyväksytään kolme lausumaa vastalauseen mukaisesti: Ensimmäinen lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa sääntelyn vaikutuksia ja valmistelee tarvittaessa esityksen kansallisten kynnysarvojen nostamiseksi direktiivin mahdollistamiin rajoihin sidosyksikköhankinnoissa ja sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnoissa."" Lausuma 2: ""Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto huomioi sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännössä, missä määrin niin sanottuja yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja kilpailutetaan ja missä määrin niitä rajataan kilpailutuksen ulkopuolelle direktiivin mahdollistamalla tavalla; esimerkkinä vammaisten ja vanhusten asumispalvelut, vaikeavammaisten palveluasuminen ja henkilökohtainen apu, jotka toteuttavat perustuslain 19 §:n 1 momentin julkiselle vallalle säädettyä velvollisuutta huolehtia sosiaalisista perusoikeuksista ja kansalaisten välttämättömästä huolenpidosta. Näiden palvelujen järjestämistavaksi tulee valita pääsääntöisesti muu kuin hankintalain mukainen kilpailutusmenettely."" Lausuma 3: ""Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa sääntelyn vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa valmistelemaan lainsäädännön muutoksia, joilla tuetaan esitettyä ongelmaa ratkaisevia innovatiivisia hankintoja ja parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+7.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-13T02:30:17,,Tarkistettu,1.1 2016_131_85,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kello on paljon, mutta koska kysymys on yli 30 miljardin lakiesityksestä, sanon muutaman sanan ennen esityksen tekoa. Viime viikolla me kävimme keskustelua hankintalaista enemmänkin ja äänestimme pykälämuutosesityksistä. Keskustelussa kiinnitettiin paljon huomiota sidosyksikkösääntelyyn. Hallituksen esitys tulee ajamaan kuntayhtiöt hyvin ahtaalle, kun hallitus syyllistyy raskaaseen ylisääntelyyn rajoittaessaan sidosyksikköasemassa olevien julkisomisteisten yhtiöiden toimintaa tarpeettomasti. Direktiivi mahdollistaisi sidosyksikköasemassa oleville julkisomisteisille yhtiöille 20 prosentin markkinaehtoisen ulosmyynnin, mutta hallitus aikoo tarpeettomasti rajoittaa ulosmyyntiä 5 prosenttiin tai 500 000 euroon. Tämä tulee aiheuttamaan valtavia ongelmia muun muassa kunnallisille jäteyhtiöille, sairaanhoitopiirien laboratorioille ja valtion tutkimusyhtiöille. Tämä voi heikentää esimerkiksi pienyrittäjien saatavilla olevia työterveys- ja jätepalveluita erityisesti haja-asutusalueilla, nostaa jätehuollon asiakasmaksuja ja hankaloittaa kunnallisten tukipalveluiden, esimerkiksi ateriapalveluiden, joustavaa järjestämistä. Valitettavasti eduskunta äänesti perjantaina nurin esitykset ulosmyyntirajan korottamisesta direktiivin sallimaan 20 prosenttiin, vaikka keskustelussa ymmärrystä esitykselle ja kritiikkiä matalalle ulosmyyntirajalle tuli myös hallituspuolueiden edustajilta. Tässä tuleekin olemaan sitten hallituspuolueiden kansanedustajilla selittämistä omissa kunnissaan, että miksi hallitus haluaa ajaa kuntayhtiöt ahtaalle, aiheuttaa valtavaa byrokratiaa, kustannuksia ja palvelujen heikkenemistä. Jätehuollolle määritellyt pidemmät siirtymäajat helpottavat toki jätepuolen tuskaa, mutta eivät poista itse ongelmaa. Mietinnön ponnen mukaisesti jätealan ulosmyyntirajoja tarkastellaan jätelain yhteydessä vielä uudestaan, mutta kuultujen viestien perusteella en ole lainkaan varma siitä, että jätelain uudistuksen kautta saataisiin alalle korkeampia ulosmyyntirajoja. On myös muistettava, että matala ulosmyyntiraja ei ole ongelma vain jäte-alalle vaan lukuisilla muillakin aloilla toimiville kuntayhtiöille. Ongelmat tulevat vain pahenemaan maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä, jos kuntien yhtiöt eivät saa joustavasti myydä palveluitaan maakunnalle ja toisinpäin. Arvoisa puhemies! Esitimme ensimmäisessä käsittelyssä demarien ja vasemmistoliiton yhteisen vastalauseen mukaisesti myös useita muita pykälämuutoksia. Pykälämuutosesityksillä halusimme painottaa laatua hankintojen ohjaavana tekijänä hallituksen esitystä enemmän. Esitimme myös pykälämuutoksia, joihin nojautuen hankintayksiköt velvoitettaisiin ottamaan hankinnoissaan paremmin huomioon työehtojen noudattaminen, harmaan talouden torjuminen ja asiallinen verojenmaksu. Valitettavasti nämäkin pykälät kaatuivat äänestyksessä. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnoista on myös puhuttu paljon hankintalain käsittelyn yhteydessä. Sote-palveluissa hankintojen kynnysarvon tulisi olla direktiivin sallima maksimi ja suorahankintojen tekemistä olisi tullut helpottaa. Näin oltaisiin voitu varmistaa suurempi joustavuus ja yksilökohtainen harkinta palveluiden järjestämisessä.  Erityisesti vammaisten elinikäisistä palveluista on puhuttu ja kannettu huolta. Elinikäisten palveluiden, mukaan lukien asumispalveluiden, järjestäminen kilpailuttamisella aiheuttaa isoja ongelmia ja epäinhimillisiä tilanteita. Tilannetta voisi kuvata miltei moderniksi huutolaisuudeksi. Lainsäädäntöä olisikin muutettava siten, että vammaisten elinikäiset palvelut järjestettäisiin lähtökohtaisesti muutoin kuin hankintalain kilpailuttamismenettelyllä, esimerkiksi omana työnä, suorahankintana, palveluseteleillä tai henkilökohtaisella budjetoinnilla. Esitänkin eduskunnan hyväksyttäväksi sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton yhteisen vastalauseen 1 mukaista lausumaa, joka kuuluu seuraavalla tavalla: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelutyöhön edistääkseen sitä, että sosiaali- ja terveysalan erityiset henkilöpalvelut, kuten vammaisten elinikäiset palvelut, järjestettäisiin pääsääntöisesti muilla tavoin kuin hankintalain mukaisella kilpailuttamismenettelyllä niihin liitty-vien erityispiirteiden vuoksi.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-13T02:31:58,,Tarkistettu,1.1 2016_131_86,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on paljon hyviäkin asioita, mutta valitettavasti se ei kaikilta osin vastaa sille asetettuja odotuksia. Itselleni kuntapäättäjänä ja ikäihmisten ja vammaisten asumispalveluja läheltä seuraavana tämä lakiesitys jättää monta huolenaihetta. Ensinnäkin innovatiivisuuden edistämiselle ja innovatiivisille hankinnoille olisi pitänyt asettaa kunnianhimoisempia ja konkreettisempia tavoitteita. Innovatiivisten hankintojen merkitystä ei kunnissa riittävästi ymmärretä, mutta onneksi oma kotikaupunkini Joensuu on tästä myönteinen poikkeus. Meillä on tavoitteena, että joka viides kaupungin hankinta on innovatiivinen. Olemme hyvinkin pääsemässä tähän tavoitteeseen, mutta tätä toimintaa ei tässä hankintalakiesityksessä riittävästi tueta ja korosteta. Toinen huoli liittyy siihen, että edelleenkään laatuun ja kokonaiskustannuksiin liittyviä kriteereitä ei korosteta tarpeeksi. Laadun ja kokonaiskustannusten pitäisi olla selkeämmin ensisijaisia hankintoja tehtäessä. Minulla on erittäin paljon huonoja esimerkkejä siitä, mitä tarkoittaa hinnan ensisijaisuus. Diabeteksen hoitovälineet voivat olla niin huonoja, että potilaan turvallisuus vaarantuu, ja ikäihmisten palveluissa halvin tarjous voittaa ja siitä johtuen muistisairas ihminen joutuu paikkaan, jossa ei ole lainkaan muistiosaamista. Nämä ovat esimerkkejä tästä päivästä, ja epäilen, korjautuvatko nämä asiat tämän uuden hankintalain myötä. Kolmantena huolenaiheena minulla on, varmistaako tämä laki vammaisille ja ikäihmisille pysyvän kodin, niin ettei ihmisen tarvitse kilpailutusten johdosta muuttaa omasta kodista toiseen paikkaan. Tässä on kysymys ihmisoikeuksista. En ole varma tästä tämän lakiesityksen perusteella, ja siksi talousvaliokunnan vastalauseen 1 mukainen lausumaehdotus on kannatettava. Siinähän eduskuntaa edellytetään ryhtymään valmistelutyöhön varmistaakseen sen, että vammaisten ja ikäihmisten asumispalvelut (Puhemies koputtaa) järjestetään pääsääntöisesti muulla tavoin kuin kilpailutusmenettelyllä. Tämä asia on saatava toiveesta velvoittavaksi lainsäädännöksi, ja kannatan edustaja Sarkkisen esittämää lausumaesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-13T02:36:18,,Tarkistettu,1.1 2016_131_87,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaikkein surullisinta tässä on kuitenkin se, että ihmiset, jotka tekevät työtä tämän tulevan hankintalain puitteissa, jäävät vaille sitä työehtosopimuksen suojaa, mikä meillä Suomessa normaalisti on. Olisi pitänyt olla ehkä vielä ponnekkaampi siinä suhteessa, että meillä pitää olla sitovat säädökset siitä, että pitää olla joko yleissitovan tai normaalisitovan työehtosopimuksen mukaiset säädökset, joita tässä hankintalainkin yhteydessä noudatetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-13T02:38:35,,Tarkistettu,1.1 2016_131_88,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan aluksi tämän edustaja Östmanin esittämän vastalauseen 3 mukaista kolmea lausumaesitystä. Ihan lyhyesti perustelen niitä. Todellakin äänestimme viime viikolla siitä, millä tavalla me voimme mahdollisesti näitä kansallisia kynnysarvoja seurata sen suhteen, että hallitus on nyt omissa esityksissään selkeästi menossa kansallisessa kynnysarvossa alle sen, mitä direktiivi mahdollistaisi. Nämä tapahtuvat niin sidosyksikköhankinnoissa kuin sosiaali- ja terveyspalveluitten hankinnoissa. Mielestäni on tärkeää, että me seuraamme näitä lainsäädännön vaikutuksia, ja tarvittaessa kyllä meillä pitää olla valmius myös käyttää nämä direktiivin maksimimäärät hyödyksemme. Sitten toisena kohtana tässä toisessa lausumassa otetaan kantaa juuri tähän, minkä sosialidemokraatitkin nostivat täällä esille, elikkä sosiaali- ja terveyspalveluitten kilpailuttamiseen erityisesti silloin, kun tullaan vammaisten ja vanhusten asumispalveluihin, vaikeavammaisten palveluasumiseen ja henkilökohtaiseen apuun. Näitähän ei mikään mahti maailmassa laita kilpailutukseen, elikkä ne voidaan aina tuottaa julkisesti. Nyt tämä ongelmahan on tällä hetkellä, kun meillä tämä valinnanvapauslainsäädäntö on ilmassa tämän sote-uudistuksen osalta — no niin taitaa olla kyllä koko muukin uudistus aika lailla ilmassa, mutta joka tapauksessa emme tiedä, miten tämä tullaan toteuttamaan. Esimerkiksi tämä henkilökohtainen budjetointi, suorahankinnat, tämäntyyppiset asiat olisivat se tapa, millä näitä palveluita, jotka ovat ihmisille elinikäisiä, tulisi järjestää, ei suinkaan aika ajoin tehtävällä kilpailutuksella. Kolmantena sitten kolmannessa lausumassa on nostettu esille nämä innovatiiviset hankinnat eli juuri se, että etsitään sitä ratkaisua tiettyyn ongelmaan ja sitten toisaalta myöskin parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-13T02:39:22,,Tarkistettu,1.1 2016_131_89,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Minun täytyy henkilökohtaisesti sanoa, että olen erittäin pettynyt ja pahoillani tästä hankintalakimietinnöstä siltä osin, että se antoi monella tapaa toivoa siihen, että näiden hankintojen osalta nämä direktiivikorjaukset oltaisiin voitu asettaa, kynnysarvot asettaa, Euroopan unionin mahdollistamalle tasolle. On sillä tavalla todella hämmentävää, että Suomi on nyt ainoa maa, joka ei hyödynnä tämän direktiivin antamia mahdollisuuksia ja me teemme tämän asian monella tapaa entistäkin vaikeammaksi. Me tiedämme sen, että hankintalaki on menettelytapa. Mutta kun me puhumme sosiaali- ja terveyspalveluista, niin käytännössä silloin, kun me puhumme niistä ihmisistä, jotka tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluita, kyse on vammaisista ja ikääntyneistä ihmisistä ja sellaisista palveluista, jotka ovat erityispalveluita monille ja monelle ihmiselle myös palveluita, jotka ovat elinikäisiä palvelumuotoja. Tästä syystä esimerkiksi nämä direktiivin mahdollistamat kynnysarvot saattavat vaikeuttaa näitten ihmisten elämää ja mahdollisuuksia itse olla vaikuttamassa siihen, minkälaisia palveluita he tulevaisuudessa saavat. Toinen asia, joka siihen liittyi, oli näitten suorahankintojen mahdollistaminen. Tässä lainsäädäntöesityksessä useat eri asiantuntijat totesivat, että niitä pitäisi saada entisestään selkeämmäksi, jotta näitä suorahankintoja aidosti myös käytettäisiin. Se olisi tälläkin hetkellä mahdollista, mutta kun tämä lainsäädäntö ja ohjeistus niitten osalta on niin epäselvä, niin käytännössä niitä ei hyödynnetä. Samoin mikä tässä on ongelmallista, on se, että asiakkaitten asema tässä hankintalaissa ei parane, vaan käytännössä tämä selkeästi... (Puhemies koputtaa) — Arvoisa puhemies! Tulen sinne sitten. [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Puhuja voi jatkaa puhujapöntöstä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)] Arvoisa herra puhemies! En halua pitkittää, mutta haluan muutaman sanan tästä vielä todeta sen takia, että tämä asiana on niin äärettömän tärkeä. Elikkä tämä on monelle ihmiselle ja asiakkaalle, jotka näitä palveluita tarvitsevat, erittäin tärkeä. Kyse on näiden ihmisten ei mistään erityisistä palveluista vaan heidän mahdollistamisestaan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen muiden kansalaisten kanssa. Sen takia, jos tätä hankintamenettelyä ei toteuteta substanssilain lähtökohdasta, käytännössä näitten ihmisten oikeusturva ja tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus eivät toteudu toivotulla tavalla. Sen takia näkisin, että tässä pitäisi olla niin sanottua positiivista erityiskohtelua näitten ihmisten osalta, jotta tämä tasa-arvo toteutuu. Toinen asia, mitä toivoisin, kun tätä menettelyä nyt lähdetään viemään, on se, että tämä lähtökohtaisesti menee substanssilaki edellä. Meidän pitää lisätä sosiaalityön osaamista ja sosiaalihuoltolain osaamista, vammaispalvelulain osaamista myös näihin hankintoihin, ja sen takia olen nähnyt, että näissä hankintamenettelyissä tulisi olla substanssilain asiantuntija, joka sitten tuo tämän asiakkaan näkökulman ja tuo myös sen lainsäädännön näkökulman, joka turvaa näille ihmisille parempaa oikeusturvaa näitten hankintojen suorittamisessa. Tästä syystä tuen lämpimästi sitä lausumaa, joka on tehty sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton yhteisenä lausumana. Tuen sitä lämpimästi ja kannatan sitä. Sitten vielä yksi asia, johonka haluan pari asiaa sanoa, on tämä in house ‑myynnin raja, joka on todella harmillinen asia, että nyt tässäkään tätä rajaa ei haluttu nostaa direktiivin mahdollistamalle tasolle, vaan nyt se käytännössä on minimiäkin minimimpi ja se tulee vaikeuttamaan monen kunnan erilaisia toimintoja. Kun siltä osin, voisiko sanoa, sitä valinnanvapauttakaan ei ole vielä meillä mahdollistettu, niin tämä valinnanvapaus sekä sitten tämä in house ‑myynnin rajaaminen tulevat vaikeuttamaan kuntien eri yhtiöitten tulevaa toimintaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+7.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-13T02:41:24,,Tarkistettu,1.1 2016_131_90,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että lakiehdotusta muutetaan vihreiden vastalauseen mukaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+7.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-12-13T02:46:16,,Tarkistettu,1.1 2016_131_91,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime viikolla keskusteltiin laajasti tästä hankintalaista ja äänestettiinkin, ja nyt tässä on jo noussut paljon esiin näitä epäkohtia, mitä tähän on jäänyt. Yksi ongelma tässä näiden esille tulleiden lisäksi — niin kuin tämä sidosyksikkösääntelyn rajan laskeminen 5 prosenttiin tai elämänikäisten palveluiden mukaan ottaminen kilpailuttamiseen tai se, että muut kriteerit kuin hinta eivät ole tässä riittävän merkittävässä asemassa — on se, että me emme varmista sitä, että osaamista on hankintoja tehdessä, koska se on se yksi kipukynnys, mikä on ollut jo nykyisenkin hankintalain aikana todella ongelmallinen, että vaikka siinäkin olisi voinut kilpailuttaa muulla kuin pelkällä hinnalla, niin sitä osaamista ei ole. Sen takia minä kannatankin näitä edustaja Vartian tekemiä lausumaehdotuksia siitä, että toisaalta ryhdytään toimenpiteisiin siinä, että julkisten hankintojen kehittämis-, neuvonta- ja seurantayksikkö perustetaan, ja että seurataan sitä, miten ympäristö-, sosiaalisten, yhteiskunta- ja verovastuuseen liittyvien kriteereiden toteutuminen hankinnoissa onnistuu, ja jos ei onnistu, niin sen tietenkin sitten on syytä johtaa toimenpiteisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-13T02:46:26,,Tarkistettu,1.1 2016_131_92,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 32/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_131_93,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 32/2016 vp," Arvoisa puhemies! Lakiesityksen mukaiseen kehitysyhtiö Vake Oy:n suoraan omistukseen siirtyisi ensi vaiheessa 2,4 miljardin euron edestä valtion omistuksia yhdeksässä yrityksessä. Kyse on siis merkittävästä omistusjärjestelystä. Uudenlaista kehitysyhtiötä on perusteltu sillä, että se voisi määriteltyjen rajojen puitteissa tehdä yrityskauppoja ja ‑järjestelyitä nykyistä vapaammin. Näin voitaisiin tehostaa julkisen pääoman käyttöä uuden taloudellisen toiminnan synnyttämiseen. Hallituksen tavoite korostaa aktiivisen valtio-omistajan keskeistä roolia uudenlaisen liiketoiminnan synnyttäjänä, tukijana ja mahdollistajana on aivan oikea. Epäselväksi kuitenkin jää, miten esitetty uusi kehitysyhtiö ja omistusten hallinnoinnin rakenne tukevat tätä päämäärää ja mitä etuja esitetty yhtiö tuo suhteessa nykytilaan. Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole kyennyt perustelemaan, mitä sellaisia omistajapoliittisia toimia kehitysyhtiö mahdollistaa, mitä valtioneuvosto ei jo nykyisin pysty tekemään eduskunnan mandaatin puitteissa. Nähdäksemme aktiivista omistajapolitiikkaa mukaan lukien uusien omistusten hankkiminen ja yhtiöomistusten kehittäminen voidaan tehdä nykyisilläkin omistusten hallinnoinnin ja päätöksenteon rakenteilla, ja jos ei voida, niin esitetyn kehitysyhtiön toimintatapa, rooli ja toimintaperiaatteet olisi kyettävä perustelemaan esityksessä selkeämmin ennen uuden lainsäädännön antamista ja kehitysyhtiön perustamista. Kehitysyhtiön tulovirrat olisivat valtion budjettitalouden ulkopuolella, minkä voi katsoa tarkoittavan eduskunnan budjettivallan kaventumista. Lakiesitys ja ehdotettu omistajapolitiikan rakenne uhkaavat kaventaa eduskunnan päätösvaltaa liittyen merkittäviin omistajapoliittisiin linjauksiin, kun omistukset siirretään askeleen kauemmas eduskunnan suorasta ohjauksesta. Tämä on ongelmallista demokratian ja päätöksenteon avoimuuden kannalta, varsinkin kun kehitysyhtiön todellista tarvetta ja etuja ei ole pystytty uskottavasti kuvaamaan. Sekä Valtiontalouden tarkastusvirasto että lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittivät lausunnossaan lakiesitysluonnokseen huomiota siihen, ettei tällaisen uuden kehitysyhtiön tarvetta, tehtäviä ja toimintamallia ole avattu riittävästi. Lakiesityksessä ehdotetaan perustettavaksi uusi omistajapoliittinen parlamentaarinen neuvottelukunta. Neuvottelukunta on sinänsä tarpeellinen ja paikallaan, mutta ilman varsinaista päätösvaltaa toimiva keskustelufoorumi ei missään tapauksessa riitä kompensoimaan eduskunnan suoran omistajapoliittisen vallan mahdollista kapenemista. Arvoisa puhemies! Myös kehitysyhtiön rakenne ja tosiasiallinen toimintatapa ja toimintaperiaatteet herättävät paljon kysymyksiä, joihin lakiesitys ei juuri anna vastauksia. Uusi kehitysyhtiö olisi ilmeisesti lähinnä vain rakenne ilman varsinaista vahvaa ja osaavaa henkilöstöä. Herääkin kysymys, kuka varsinaista omistusrakenteen kehittämistä, siihen liittyviä päätöksiä ja päätösten valmistelua esimerkiksi liittyen uusien omistusten hankkimiseen tulee tekemään, jos esitetyllä uudella yhtiöllä ei ole vahvaa ja osaavaa henkilöstöä. Jos päätökset edelleen valmistellaan ja tehdään valtioneuvostossa, mitä hyötyä uudesta rakenteesta on? Entä kuinka varmistetaan johdonmukainen omistajaohjaus niissä yhtiöissä, joiden valtio-omistus jakaantuu kehitysyhtiön ja muiden valtion omistajatahojen välille? Epäselvää on myös, millainen tulee olemaan kehitysyhtiön hallituksen ja poliittisen ohjauksen välinen suhde. Koska kehitysyhtiö on osakeyhtiö, koskevat sen johtoa osakeyhtiö-lain mukaiset vastuut ja velvoitteet. Kuitenkin omistajaohjauksen ja siihen liittyvien merkittävien päätösten vakuutetaan jäävän valtioneuvostoon. Kuinka suhde toimii, jos valta on omistajaohjauksesta vastaavalla pääministeri Sipilällä mutta vastuu päätöksistä on osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön hallituksella? Kuka tämäntyyppiseen osakeyhtiön hallitukseen ylipäätään suostuu jäseneksi? Yhtiön toimintatapoihin, hallintoon ja rakenteeseen liittyvät seikat sekä suhde valtioneuvostoon olisi kyettävä kuvaamaan tarkemmin ennen esitetyn uuden yhtiön perustamista. Arvoisa puhemies! Joskus vanhoista omistuksista on perusteltua luopua, mutta tuottavaa valtio-omistusta ei ole järkevää myydä tilanteessa, jossa omistusten tuotto on korkeampi kuin lainakorot. Tämä on perusliiketaloudellista logiikkaa, jota myös valtio-omistajan on syytä noudattaa. Lypsäviä lehmiä ei kannata myydä tai teurastaa. Pelkona on, että kehitysyhtiöjärjestely on yksi askel kehityskulussa, jossa hallitus myy strategisesti tärkeitä ja/tai taloudellisesti järkeviä omistuksia ideologisista syistä enemmän kuin olisi perusteltua. Mistä tiedämme, ettei esitetystä kehitysyhtiöstä tule pelkästään omistusten myyntiyhtiötä? Siltä nimittäin vaikuttaa, kun yhtiöön siirretään lähinnä omistusta, jolle on olemassa tai jolle haetaan myyntivaltuuksia. Arvoisa puhemies! Tarve kehitysyhtiölle ja sen toimintatavat ja periaatteet olisi kyettävä perustelemaan paremmin ja eduskunnan päätösvallan muuttuminen olisi kuvattava paremmin ennen uuden yhtiön perustamista. Edellä olevan perusteella ja vastalauseen 2 mukaisesti ehdotan, että lakiehdotus hylätään ja että hyväksytään yksi lausuma, joka kuuluu seuraavasti: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle kattavan selvityksen uudenlaisen omistajapoliittisen kehitysyhtiön todellisesta tarpeesta ja käyttötarkoituksesta ja että valtio-omistaja pidättyy myymästä sellaisia omistuksia, joilla on strategista merkitystä Suomen taloudelle ja elinkeinotoiminnan kehitykselle tai joiden tuotto ylittää Suomen valtionlainojen korkotason.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-13T02:48:11,,Tarkistettu,1.1 2016_131_94,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 32/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuultiin melkeinpä niin kuin tykityksenä ja pelkkää asiaa. On todella tärkeä puntaroida sitä, kuinka olemme nyt tässä hurmoksessa, miten tämä hallitus on tuomassa jotakin uutta pontevaa mekanismia siihen, kuinka voidaan luoda uutta teollisuutta, kun sitten toisaalta emme todellakaan tiedä, mitä tänne sisälle sisältyy. Parlamentaarinen seurantaryhmä — kun kuitenkin nähdään, että kuiskaajana on valtioneuvostosta tällä hetkellä pääministeri Sipilä ja sitten osakeyhtiö. Näiden kahden välinen suhde on kuvattu kuitenkin aika hyvin, joka on aika vaikuttava ja voimakas, valvontaa ja sitten osakeyhtiölakia, mutta se parlamentaarinen ohjausryhmä on vain sivusta seuraaja, jolla koetetaan kuvata sitä, että eduskunnalla olisi jotakin valtaa tässä. Tosiasiassa tässä muodossaan, tällä yhtiöllä, eduskunnalla ei sinällään ole enää mitään valtaa. Se on vain sivusta seuraaja, jolleka annetaan hieno nimike, mutta kaikki muu jää todellisen eduskunnan päätäntävallan ja vallan ulkopuolelle. On todella hyvä, mitä edustaja Sarkkinen tuossa edellä kuvasi, ja siinä mielessä jo tässä vaiheessa haluan sanoakin, että kannatan hänen tekemäänsä hylkäystä ja lausumaehdotusta. Nykytila ja tulevaisuus pitäisi konkreettisemmin olla kuvattuna tässä esityksessä. Nyt eduskunnalle tässä vaiheessa jää vain arvailuja, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, joskin niin, että olen kyllä sitä mieltä, että lypsäväkin lehmä kannattaa tappaa, jos sen lypsämisteho on hiipumassa ja siitä voidaan saada parempi raha, mutta (Puhemies koputtaa) tällä hetkellä meillä on hyviä yhtiöitä, joita ei kannata tappaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-13T02:53:55,,Tarkistettu,1.1 2016_131_95,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 32/2016 vp," Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan sosialidemokraattinen valiokuntaryhmä on jättänyt vastalauseen 1 ja siihen liittyen kaksi lausumaehdotusta, ja esitän näiden lausumien hyväksymistä. Lausumat kuuluvat seuraavasti: Ensinnäkin: ""Eduskunta edellyttää, että valtion kehitysyhtiön roolia ja sen salkkuyhtiöiden omistajaohjausta selkeytetään merkittävästi. Yhtiölle on laadittava sitova ja selkeä ohjesääntö, joka velvoittaa yhtiötä turvaamaan siihen sijoitetun pääoman säilymisen ja tekemään vain taloudellisesti perusteltuja ja kestäviä sijoituksia. Lisäksi ohjesäännössä on määriteltävä selkeästi toimivaltajako yhtiöiden johdon ja toisaalta valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston välillä. Eduskunta edellyttää, että tämä ohjesääntö tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi ennen kuin valtion yhtiöomistuksia siirretään kehitysyhtiöön."" Lausuma 2: ""Eduskunta edellyttää strategisen intressin toteutumisen varmistamiseksi, että valtion omistus Neste Oyj:ssä pidetään yli 50 prosentissa.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-13T02:56:05,,Tarkistettu,1.1 2016_131_96,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 32/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Pitemmittä puheitta kannatan edustaja Mäkisalo-Ropposen tekemiä lausumaehdotuksia.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+8.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-13T02:57:12,,Tarkistettu,1.1 2016_131_97,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 32/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluaisin vain tarttua kiinni edustaja Mustajärven puheenvuoroon, jossa verrattiin lypsävän lehmän myymistä tai tappamista. Kuitenkin, jos puhutaan myymisestä, ei varmaankaan puhuta tappamisesta. On tietysti toki perusteltua, että lypsävää lehmää ei varmaankaan kannata tappaa, mutta sitten, jos puhutaan omistusjärjestelyistä, niin se on vähän toisenlainen asia kuitenkin kuin tappaminen, että toivottavasti tässä kuitenkin puhutaan samasta hallituksen esityksestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+8.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-13T02:57:21,,Tarkistettu,1.1 2016_131_98,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 32/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Voi olla, että tämmöisenkin mielikuvan voi saada, mutta tässä eduskunnassa ollaan käsitelty erästä yhtiötä, mihinkä valtiovalta on kovasti pistänyt panoksia, ja joku voi olla sitä mieltä, että ehkä tuolla jossakin puolella Suomea olisi jo kannattanut tappaa ennen kuin laittaa vielä enemmän rahaa. Itse en edusta sitä näkökohtaa henkilökohtaisesti, mutta on todella hyvä puntaroida sitä, mitä tarkoittaa, koska tapporaha, nahka ja lihan myyminen, ovat kuitenkin sitä, mitä voidaan saada. Ja olen sitä mieltä — jos keskustellaan siitä — että jopa Senaatti-yhtiöitten omistuksesta luopuminen ja sillä pääomittaminen uuden yritystoiminnan aikaansaamiseksi olisi hyvä vaihtoehto, ja tässä kohtaa en tarkoita sitä, että pitää ajaa konkurssiin, joka ilmeisesti tarkoittaa edustaja Rydmanin mielestä tappamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-13T02:58:05,,Tarkistettu,1.1 2016_131_99,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 32/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Korjaan vielä. Tuossa äsken teki väsymys tepposet. Tarkoitin tietysti edustaja Myllykoskea.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+8.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-13T02:59:06,,Tarkistettu,1.1 2016_131_100,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_131_101,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp"," Värderade talman, arvoisa puhemies! Minun oli tarkoitus puhua laajemmin nuorten syrjäytymisvaarasta sekä vaikeasta työllistymistilanteesta, mutta tässä tilanteessa esitän asiani lyhyesti. Alle 30-vuotiaiden nuorten työllistymistä tulisi helpottaa esimerkiksi tarjoamalla heille oikeus ansaita 500 euroa kuussa ilman että se vaikuttaisi tukiin tai muihin etuuksiin, samalla kun työnantajilla olisi oikeus pienempiin työnantajamaksuihin työllistäessään nuoren henkilön. Edellä esitetyn perusteella esitän, että eduskunta hyväksyy toimenpidealoitteet 19/2015 ja 48/2016, jotta hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin nuorisotakuun ja etsivän nuorisotyön kehittämiseksi koskemaan kaikkia nuoria sekä oppisopimus- ja minijob-mallin selvittämiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+9.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2016-12-13T02:59:32,,Tarkistettu,1.1 2016_131_102,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on myönteistä se, että työttömyysturvan passiivitukea halutaan ohjata aktiiviseen käyttöön. Tätä hyvää tavoitetta voisi kuitenkin laajentaa ja sujuvoittaa niin, että jokaisella työttömällä olisi 6 kuukauden työttömyyden jälkeen mahdollisuus käyttää työttömyysturvaansa työllistymissetelinä ilman TE-toimiston harkintaa. Tämä työllistymisseteli olisi peruspäivärahan tasoinen ja kestäisi maksimissaan 300 päivää. Tästä asiasta ehdotan hyväksyttäväksi vastalauseen 1 lausumaehdotusta 1. Lisäksi ehdotan hyväksyttäväksi vastalauseen 1 mukaista 2. lausumaehdotusta, jossa edellytetään hallituksen ryhtyvän aktiivisiin toimiin pitkäaikaistyöttömyyden kääntämiseksi laskuun ja luopuvan vuodelle 2017 asettamastaan 3 000 henkilötyövuoden rajasta 100-prosenttisessa palkkatuessa yhdistyksille ja säätiöille. Jos hallituksen esitys 3 000 henkilötyövuoden rajasta toteutuu, järjestöjen työllistämismahdollisuudet heikkenevät huomattavasti, ja tämä tarkoittaa pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Arvoisa puhemies! Lakiesityksessä on myös vaikea ymmärtää, miksi hallitus haluaa tietoisesti asettaa palkkatuettua työtä tekevät työpaikoilla muita vähäarvoisempaan asemaan. Näin tapahtuu, kun työttömyysturvalaissa tarkoitettu työssäoloehto kertyy jatkossa palkkatuetussa työssä vain 75-prosenttisesti. Hallitus perustelee ehdotusta sillä, että työttömät hakeutuisivat näin helpommin avoimille työmarkkinoille. Tämänhetkisessä työllisyystilanteessa nämä perustelut ovat hyvin hataralla pohjalla. Lisäksi asiantuntijakuulemisissa valiokunnassa tuli esille, että esitys lisää työ- ja elinkeinotoimistojen hallinnollista työtä ja lisää myös kunnille pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Arvoisa puhemies! Toivottavasti lakiesityksessä ehdotetut työttömien säännölliset haastattelut toteutuvat työttömän kannalta oikealla tavalla. Pikainen 5 minuutin visiitti tai sähköpostiviesti ei välttämättä auta työllistymisessä. Kohtaamisessa täytyy olla mahdollisuus keskustella työttömän tilanteesta perusteellisesti, ja virkailijalla täytyy olla aikaa ja ammattitaitoa ohjata työtöntä henkilökohtaisella työllistymispolulla eteenpäin. Olen kuullut monesta TE-toimistosta epäilyjä, mahtaako tämä onnistua nyt luvatuilla lisäresursseilla. Keskustelujen tulee olla työttömälle itselleenkin mielekkäitä ja kannustavia, eikä niihin saa liittää sanktioita. Sanktioiden esittely ohjaavassa haastattelussa ei myöskään TE-toimistojen työn kannalta ole motivoivaa. Toivon todella, että haastattelut pystyttäisiin toteuttamaan kunnolla, ja siksi Kuntaliiton ehdotus siitä, että kunnat voisivat olla osaltaan mukana vastaamassa lisääntyvään haastattelutarpeeseen, on erittäin kannatettava. Mutta lopuksi, arvoisa puhemies, kertauksena vielä: ehdotan vastalauseessa 1 olevien kahden lausumaehdotuksen hyväksymistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+9.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-13T03:00:37,,Tarkistettu,1.1 2016_131_103,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Haluan heti aluksi tässä todeta, että kannatan edustaja Mäkisalo-Ropposen tekemiä lausumaehdotuksia. Muutama sana kuitenkin tähän asiaan vielä. Minun täytyy sanoa sillä tavalla, että olen äärettömän hämmentynyt ja vihainen, enkä oikeastaan löydä semmoisia tunteita, minkä takia hallitus ei halua vahvistaa työpajojen toimintaa ja järjestöjen toimintaa, siitä syystä, että meillä on suuri joukko nuoria ja aikuisia tukea tarvitsevia ihmisiä, joidenka työllistäminen ei tule onnistumaan yritysmarkkinoilla. Kuten jo tässä tänään aikaisemmin totesin, niin olin viime perjantaina avaamassa työpajayhdistyksen aamupalatilaisuutta, ja siellä julkistettiin kaksi raporttia, joissa selvitettiin työpajatoimintojen vaikuttavuutta ja rahoitusta ja tuotiin esille myös näitten nuorten omia kokemuksia siitä, mitenkä he ovat kokeneet työpajoissa olemisen vahvistavan heidän elämäntilannettaan ja miten he ovat kokeneet yleisestikin työpajatoiminnan. Lähtökohtaisesti näissä raporteissa todettiin se, että meillä on tällä hetkellä 15 prosenttia ikäluokasta, joka jättää koulutuksensa peruskouluun, ja heistä noin 40 prosenttia on 30 vuoden iässä työttömänä ja opiskelun ulkopuolella. Nämä ovat juuri niitä ihmisiä, joita pystyttäisiin auttamaan työpajoissa, jos meillä olisi vain esimerkiksi palkkatukea ja meillä olisi mahdollisesti annettu resursseja näihin työpajoihin, niiden toteuttamiseen. — Anteeksi, puhemies, minä tulen sinne taas. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) [Toinen varapuhemies Arto Satonen: No niin, tervetuloa vain jatkamaan puheenvuoroa pöntöstä.] Tässä alkaa vissiin olemaan tämmöisessä aamuhöyryssä, kohta vuorokausi valvottu, ettei enää välttämättä ole kaikkea ymmärrystä, mutta kun asia on niin äärettömän tärkeä, niin haluan tästä muutaman sanan kuitenkin sanoa. Elikkä tämmöinen selvitys tehtiin starttivalmennuksesta ja työpajatoiminnasta, ja siinä haluttiin selvittää nimenomaan taloudellisia näkökulmia. Se, mikä on harmillista tässä, on se, että kun me puhumme, että meillä ei ole varaa laittaa esimerkiksi työpajatoimintaan tai starttitoimintaan rahoitusta, niin tällä selvityksellä, joka tehtiin Tampereella, pystyttiin osoittamaan, että kun meillä on työpajatoiminnassa lähes 15 000 valmennettavaa ja heistä sitten kustannukset ovat noin 150 miljoonaa euroa, jos me pystymme tukemaan näiden 15 000 nuorten valmennusta niin, että he sijoittuvat, kouluttautuvat, suorittavat tutkinnon ja työllistyvät tämän valmennuksen seurauksena, niin 100 nuorella katetaan jo tästä aiheutuvat kulut, joita valtio panostaa. Ja meillä on 15 000 nuorta, jotka ovat tämän toiminnan piirissä. Nyt hallitus ilmoittaa, että he tekevät katon tälle eikä ole rahaa investoida näihin nuoriin. Kuten täällä on tänään puhuttu, koulutus on investointi. Näihin nuoriin panostaminen on investointi. Sen takia on todella hämmentävää, että hallitus ei näe tätä nuoriin panostamista investointina. Täällä tehtiin myös selvitystä siitä, että kun meillä tällä hetkellä on 32 000 nuorta, jotka ovat syrjäytyneet, niin heistä aiheutuvat kulut vuositasolla ovat 1,4 miljardia euroa. Kun me laskemme sitten näiden ihmisten kustannukset, kun he eivät ole työelämässä, eivät maksa eläkemaksuja eivätkä käytä kaikkia palveluita, niin käytännössä heistä aiheutuvat kulut heidän elämänsä aikana ovat 45 miljardia euroa. Sen takia toivoisin, että hallitus katsoisi omien päätöstensä ja talousvaikutusten arviointia, että panostamalla näihin nuoriin yhteiskunta säästää ja samanaikaisesti me vaikutamme monen nuoren inhimilliseen elämään, niin että heidän elämänlaatunsakin olisi parempi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+9.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-13T03:03:52,,Tarkistettu,1.1 2016_131_104,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp",Värderade talman! Jag understöder ledamot Rehn-Kivis förslag.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+9.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-13T03:09:07,,Tarkistettu,1.1 2016_131_105,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa edustajamme Antero Laukkanen on tukenut myöskin edustaja Rehn-Kiven vastalausetta 2, jossa näissä toimenpidealoitteissa otetaan kantaa erityisesti nuorten työllistymismahdollisuuksiin ja myöskin sitten byrokratian vähentämiseen työvoiman hankinnassa. Mutta tässä haluaisin noin yleisesti todeta — ja viime viikolla kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kokonaisuudessaan tuki äänestyksissä tätä työssäoloehdon kertymisen heikennystä vastaan tehtyä esitystä, mikä tuli tuolta sosialidemokraateilta — että kyllähän tässä hallituksen esityksessä tuntuu kummalliselta, että juuri näille vaikeimmin työllistyville pitkäaikaistyöttömille — joilleka monta kertaa nämä yhdistykset ja työpajat ja vastaavat ovat niitä ainoita mahdollisuuksia päästä niin sanotuille välityömarkkinoille ja ovat kenties sitten ponnahduslauta varsinaisille työmarkkinoille — tätä mahdollisuuden käyttöä halutaan heikentää, elikkä että heille ei tätä työssäoloehtoa kertyisi samalla tavalla. Ja sitten toisaalta myöskin on tämä, mikä täällä lausumassa 2 on otettu esille, elikkä tämä 3 000 henkilötyövuoden raja sataprosenttisessa palkkatuessa yhdistyksille ja säätiöille. Tämä tällainen rajaus tulee tarkoittamaan sitä, että yhdistyksillä ja säätiöillä ei ole tarpeeksi paljon rahaa käytössään siihen, että he voisivat näitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, kaikkein vaikeimmin työllistettäviä ihmisiä työllistää. Ja kun pitkäaikaistyöttömyys kaikesta huolimatta on koko ajan pysynyt korkealla ja tahtoo olla, että se vielä on kasvanut siihen nähden, että muuta työllisyyttä on saatu jonkun verran parannettua, niin nämä ovat kyllä aivan vääränsuuntaisia liikkeitä hallitukselta tässä tilanteessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-13T03:09:27,,Tarkistettu,1.1 2016_131_106,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä on muutamissa puheenvuoroissa tullut esille erilaisia huomioita liittyen tähän kolmen kuukauden välein toteutettavaan työttömän jututtamiseen. Itse kuitenkin näen, että tässä on olemassa ihan vankat perusteet toimia sillä tavalla kuin mitä tässä esitetään. Täytyy muistaa, että meillä on hyvin erilaisia työttömyyteen ajautuneita ryhmiä ja vähän erilaisiin ryhmiin tarvitaan erilaisia toimenpiteitä sen työttömyysputken katkaisemiseksi ja toisaalta sitten sen ehkäisemiseksi, ettei ajaudu tällaiseen syrjäytymiskierteeseen. Itse asiassa on olemassa ihan tutkittuakin tietoa siitä, että tällaiset kohtaamiset voivat olla aika ratkaiseviakin niissä kriittisissä vaiheissa, kun uhkaa käydä niin, että työttömäksi joutunut on jäämässä työttömäksi ehkä vähän pidemmäksikin aikaa. Ja sillä, jos tällaisia kontakteja riittävän tiuhaan tahtiin saadaan aikaan, on myöskin sitten mahdollisuudet kartoittaa työttömän henkilökohtaista tilannetta ja etsiä yhdessä asiantuntijoiden kanssa sopivia ratkaisuja kulloiseenkin yksilölliseen tilanteeseen. Toivon, että meillä tällaiseen ihan järkevään työvoimapoliittiseen toimintaan riittävät resurssit sitten myöskin löytyvät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+9.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-13T03:11:32,,Tarkistettu,1.1 2016_131_107,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Hyvää tässä lakiesityksessä on ennen kaikkea se, että nyt näitä ansiopäivärahan perusosaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea voidaan käyttää palkkatukena, starttirahana tai liikkuvuusavustuksen rahoittamisessa. On hyvä, että nämä passiiviset tulot otetaan tällä tavalla aktiiviseen käyttöön. Tästä työnhakijan haastattelusta: Se varmasti riippuu aika pitkälti siitä, miten se tehdään, kuinka onnistunut toimenpide se on. Siinä kyllä aito huoli on siitä TE-toimistojen henkilökunnan jaksamisesta, onko heillä riittävästi resursseja tehdä näitä kohtaamisia niin, että ne ovat sellaisia, että niistä on todellakin apua. No, hyvää on tietysti tässä myös se, että myös alle 25‑vuotiaille nuorille maksetaan kulukorvauksia työkokeilun ajalta. Mutta todella kummallista tässä on, että tässä nyt passiivisia palkitaan, että kulukorvausta maksettaisiin vain niiden työllistämistä edistävien palvelujen ajalta, joihin osallistuminen on velvoitettua, mutta sitten jos on itse aktiivinen ja haluaa osallistua, niin silloin ei kulukorvausta saa. Elikkä aktiivisia rangaistaan mutta sitten passiivisia palkitaan, ja tämä on todella vääränlainen viesti. Vääränlainen viesti on myös se, että nyt kun pitkäaikaistyöttömyys on vain kasvanut, niin heikennetään välityömarkkinoita, kun niitä pitäisi nyt vahvistaa. Palkkatukea heikennetään, työpajatoimintaa vähennetään, yhdistysten mahdollisuuksia käyttää palkkatukea heikennetään — nämä ovat kaikki todella huolestuttavia tässä ajassa, kun me tarvitsemme entistä enemmän pitkäaikaistyöttömille niitä väyliä, millä sitten siirtyä avoimille työmarkkinoille. Ja vaikkei sinne sitten siirtyisikään, niin kuitenkin yhdistyksillä on paljon mielekästä tekemistä (Puhemies koputtaa) tarjolla ja on fiksumpaa tukea työllistymistä kuin työttömyyttä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+9.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-13T03:12:54,,Tarkistettu,1.1 2016_131_108,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edellä kuulimme edustaja Mikkosen hyvänkin puheenvuoron siitä, että passiivisuutta tuetaan, mutta en käyttäisi ensinnäkään ilmaisua ""passiiviset tuet"", vaan ne ovat työttömyyskorvausta, ne ovat ansiosidonnaisia päivärahoja tai työmarkkinatukia, joita ihminen saa oman elämäntilanteensa helpottamiseen ja evääksi sille, että voi olla osallinen tässä yhteiskunnassa. Kun käytetään sanaa ""passiivinen"", niin helposti mielletään, että tarkoitetaan, että henkilö on passiivinen. Tukimuoto voi olla sitä, että se ei edellytä aktiivisuutta, ja toisena näkemyksenä on tietysti silloin se, että edellytetään joitakin toimia, joita henkilön pitää tehdä, että hän saa, sanotaanko, irtisanomisen jälkeen ansiosidonnaisen päivärahan. Pyrinkin omalta kohdaltani erottamaan, ettei työttömiä ja passiivisuutta verrata toisiinsa eivätkä ne ole synonyymeja keskenään. Vasemmistoliitto on omassa vaihtoehtobudjetissaan ja tässä toimenpidealoitteessaan tuonut esille sen, kuinka voidaan tehdä toimenpiteitä muutenkin kuin vain pelkästään tässä kohtaa. Toimenpidealoitteen sisällä on se mahdollisuus, että me voimme muillakin toimin aktivoida ja mahdollistaa yrityksille ottaa työttömiä helpommin vastaan. Eli alle 25‑vuotiaan nuoren tai 200 päivää työttömänä olleen osalta voidaan vapauttaa yrittäjä, joka tämmöisen henkilön palkkaa, ensimmäisenä vuonna kokonaan niin sanotuista palkan sivukuluista ja seuraavana vuonna portaittain viedä sitä alaspäin, mikä mahdollistaa sen yrittäjän ennakoitavan riskin siitä, millä panoksella hän ottaa sen työttömän töihin. Tässä lakiesityksessä on hyvää se, että nuoret osallistuvat, kylläkin sanktion uhalla, toimiin, mutta sitten se toinen puoli on se, että niiltä henkilöiltä, jotka ovat työttömiä ja ovat hakeutuneet työvoimapoliittiseen koulutukseen, ollaan viemässä jotakin. Se on minun mielestäni tämän lakiehdotuksen heikkous, jota ei pitäisi olla sisällytettynä tämän hallituksen aktiivitoimiin rangaista niitä, jotka aktiivisesti toimivat ja haluavat itsensä työllistämis- ja työllisyysedellytyksiä kehittää. Siinä mielessä tässä lakiehdotuksessa on paljon moitittavaa, joskin kylläkin joitakin hyviäkin piirteitä. Mutta edelleen pitäisi mahdollistaa Suomessa enemmänkin sellaisia aktiviteetteja, että työnantajalle annetaan tiettyjä etuuksia siinä vaiheessa, kun se ottaa työttömän työnhakijan töihin. Ja voi sanoa, että kun tämän toimenpidealoitteen osalta eduskunnan tietopalvelu on tehnyt laskennan, että ensimmäisenä vuonna tämmöisen 200 päivää työttömänä olleen tai nuoren alle 25‑vuotiaan työttömän palkkaamisen ja sivukulujen osalta annetaan 100‑prosenttisesti maksuvapautus, niin se on valtiontalouden osalta kustannusneutraali. Seuraavina vuosina portaittain se vain tuottaa valtiolle enemmän verotuloja kuin siitä on kuluja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+9.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-13T03:15:02,,Tarkistettu,1.1 2016_131_109,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vain täältä paikalta: Vähän tulee semmoinen murheellinen olo, kun keskustelua kuuntelee. Täällä on tätä ei nyt käsitesekamelskaa mutta kuitenkin: starttirahaa, liikkumisavustusta, kulukorvausta, välityömarkkinat ja näin. Minun on ikävä vuorotteluvapaata, toimivaa vuorotteluvapaata. 20 000 ihmistä parhaimpana vuonna pääsee oravanpyörästä pois ja työtön pääsee tilalle. Siis perään tällaista aitoa ja oikeaa työnjakamisfilosofiaa keskusteluun, etenkin nyt kun tämä pitkäaikaistyöttömyys on siinä kasvussa kuin se on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+9.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-13T03:19:31,,Tarkistettu,1.1 2016_131_110,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Vuorotteluvapaallakin varmaan oma paikkansa tässä meidän työmarkkinajärjestelmässämme on, mutta isompi juttu sitten on, löytävätkö toisensa sellainen tekijä, jolla olisi haluja töitä tehdä, ja sitten toisaalta sellainen yritys, joka ehkä olisi valmis sopivan henkilön löytäessään myöskin palkkaamaan, ja tässä hallituksen esityksessä on kyllä minusta tätä puolta lähdetty purkamaan. Mutta on tietysti näin, että ei tällä kaikkia meidän työmarkkinoittemme ongelmia ratkaista, vaan tarvitaan monenlaista muutakin toimenpidettä, ja näiden suhteen kyllä sinänsä hallitus on mielestäni monipuolisesti ollut liikkeellä, näitä työllistämisen ja työllistymisen edellytyksiä parantamassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+9.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-13T03:20:29,,Tarkistettu,1.1 2016_131_111,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tuohon edustaja Gustafssonin toiveeseen voi kyllä siinä mielessä yhtyä, että meillä on hyvin vähän sellaisia esityksiä, joilla voidaan jakaa työtä. Me tiedämme, että meillä toisaalta jotkut tekevät aivan liikaa työtä ja uupuvat sen työn alle ja sitten meillä on iso joukko ihmisiä, jotka ovat aivan ilman työtä ja uupuvat sitten siihen tilanteeseen. Siinä mielessä sentyyppisiä esityksiäkin kyllä tarvittaisiin, missä työtä voidaan jakaa. Sitten haluan korjata sen, että en missään nimessä ajattele, että työttömät ovat passiivisia, vaan tarkoitin, että nämä tietyt tukimuodot sinänsä voidaan ajatella nyt otettavan aktiivikäyttöön, jos saamaansa tukea voi hyödyntää vaikka starttirahana. Mutta sen tiedän, että työttömät kyllä haluavat töitä ja he etsivät sitä aktiivisesti koko ajan, ja puheet siitä, että työttömät olisivat laiskoja, ovat kyllä urbaania legendaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+9.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-13T03:21:24,,Tarkistettu,1.1 2016_131_112,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä yhden asian sanoa, täydentää, tästä työpajatoiminnasta: Työpajoilla olevista nuorista noin 70 prosenttia sijoittuu työpajajakson jälkeen positiivisesti koulutukseen ja työhön tai muihin toimenpiteisiin. Elikkä se ei ole mikä tahansa asia, kuten täällä on annettu jossain määrin myös sellainen kuva — ei tässä istunnossa tänään, mutta aikaisemmin. Ja yli 90 prosenttia työpajoilla olleista nuorista kokee erityyppistä vahvistumista omaan elämäänsä. Sen takia tämän palkkatuen vaikuttavuuden osalta on niin, että nuorten työllistyminen palkkatuella avoimille työmarkkinoille on noin 10 prosenttia suurempi kuin on yleisesti, elikkä lähes 30 prosenttia. Nyt toivoisin, että me hyödyntäisimme aidosti ja ottaisimme tämän työpajatoiminnan vahvemmin myös omaksi työkalukseen eikä sitä ajettaisi alas, kuten hallitus nyt valitettavasti tekee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+9.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-13T03:22:27,,Tarkistettu,1.1 2016_131_113,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_131_114,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä uudistuksessa on sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvät puolet ovat ne, että se hyödyttää erityisesti pienituloisia opiskelijoita, yleinen asumistuki on ympärivuotinen ja se huomioi myös opiskelijoiden asumislisää paremmin paikkakuntakohtaiset erot vuokratasossa. Tähän esitykseen ja yleisen asumistukeen liittyy kuitenkin myöskin selkeitä ongelmia, jotka olisi tullut huomioida ennen uudistuksen toteuttamista. Uudistusta ei myöskään olisi pitänyt tehdä rahoittamalla opiskelijoiden siirtoa yleisen asumistuen piiriin leikkaamalla kaikkien asumistukea saavien tuloja ja tukea. Yksi keskeinen ongelma yleisessä asumistuessa liittyy siihen, että samassa taloudessa elävien tulot lasketaan yhteen, vaikka ihmisillä olisikin erilliset vuokrasopimukset. Yleistä asumistukea myönnettäessä samassa osoitteessa asuvien henkilöiden katsotaan automaattisesti muodostavan yhden ruokakunnan, jonka taloutta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Tämä on erityisen ongelmallista opiskelijoiden kohdalla, jotka yleensä asuvat esimerkiksi kimppakämpissä tai muissa vähän poikkeavissa asumisjärjestelyissä. Myös perheellisten opiskelijoiden asema heikkenee selvästi tämän uudistuksen myötä, kun opintotuki jatkossa huomioidaan tulona yleisen asumistuen määräytymisessä. Tämä tarkoittaa sitä, että uudistus vähentää jo valmiiksi pienituloisten perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa. Huolta herättää meissä myöskin se 40 000 opiskelijan joukko, joka tämän uudistuksen myötä jää kokonaan ilman asumiseen suunnattua tukea, ja toivomme, että hallitus seuraa tämän uudistuksen vaikutuksia myös näihin opiskelijoihin ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin heidän asemansa parantamiseksi. Esitän vastalauseen 2 mukaisesti, että valiokunnan mietintöön sisältyvä toinen lausumaehdotus hyväksytään mietinnön mukaisena mutta ensimmäisen lausumaehdotuksen sijasta hyväksytään vastalauseen lausumaehdotus ja hyväksytään lisäksi uusi lausumaehdotus 3.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+10.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-13T03:23:43,,Tarkistettu,1.1 2016_131_115,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Värderade talman! Edustaja Andersson tuossa hyvin käsitteli jo tämän lakiehdotuksen ongelmat. Kokonaisuudessaanhan tämä on periaatteessa positiivinen uudistus, niistä syistä, jotka edustaja Andersson tuossa nosti esille, muun muassa sen vuoksi, että se ottaa paremmin huomioon muuttuvat vuokratasot eri puolilla Suomea. Mutta ongelmiakin on: erityisesti opiskelevat lapsiperheet ovat tämän myötä entistä huonommassa asemassa, ja se jäykkyys, joka tässä on sisäänrakennettuna ja joka ei esimerkiksi käsittele kimppakämpässä asuvia opiskelijoita tarkoituksenmukaisesti. Sen takia ehdotan, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 3 mukaiset kaksi lausumaa, jotka nimenomaan pyrkivät korjaamaan näitä asioita. Ja toivon, että sen myötä sitten ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+10.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-13T03:26:01,,Tarkistettu,1.1 2016_131_116,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Anderssonin tekemiä ehdotuksia.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+10.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-13T03:27:08,,Tarkistettu,1.1 2016_131_117,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pitemmittä puheitta: Edustaja Andersson toi erittäin hyvin esille tämän lain sisältöä ja sen hyviä puolia, mutta myös huonoja puolia, joiden takia SDP on esittänyt omassa vastalauseessaan, että tämä lakiesitys tulisi hylätä. Ja jos tämä lakiesitys ei tule hylätyksi eduskunnan käsittelyssä, niin esitän, että tähän valiokunnan mietintöön sisältyvien lausumaehdotusten lisäksi — täällä lukee ""sijasta"" mutta pitäisi lukea ""lisäksi"" — hyväksytään kaksi lausumaa vastalauseen 1 lausumaehdotusten mukaisesti. Meillä on lausumaehdotus: ""Eduskunta edellyttää, että opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin toteutetaan niin, että yleisen asumistuen myöntämisen ehtoja ei heikennetä siirtymästä johtuvien kustannusten kompensoimiseksi, ja muutoksen vaikutusta opiskelijoiden toimeentuloon on seurattava. Erityisesti perheellisten opiskelijoiden asema otetaan uudistuksen jälkeen erityistarkasteluun ja aloitetaan valmistelu heidän asemansa parantamiseksi."" Ja toinen lausuma: ""Eduskunta edellyttää nopeita ja tehokkaita toimia, jotta kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon, sisältäen opiskelija-asuntotuotannon, kannustimia parannetaan ja vaikuttavuutta seurataan, sillä kohdennetut rakentamisen tarjontatuet ovat tehokas keino lisätä kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon määrää ja sitä kautta hillitä asumistukimenojen nousua.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+10.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-13T03:27:19,,Tarkistettu,1.1 2016_131_118,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp," Arvoisa puhemies! Täällä on tosiaankin tuotu puheenvuoroissa esille se, miten tämä yleisesti parantaa opiskelijoitten asemaa, kun siirrytään yleisen asumistuen piiriin, paitsi sitten tätä yhtä ryhmää elikkä perheellisten opiskelijoitten tilannetta. Siinä mielessä huomenna tulemme varmaankin KD-ryhmänä sitten kannattamaan kaikkia niitä lausumaesityksiä, joissa on huomioitu tämä perheellisten opiskelijoitten asema ja toivotaan siihen parannusta. Ja tuossa jo aiemmissa puheenvuoroissa käytiin läpi sitä, millä tavalla KD omassa vaihtoehtobudjettiesityksessään on laskenut sitten, miten tätä perheellisten opiskelijoitten elämäntilannetta voitaisiin helpottaa tällaisella huoltajalisällä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+10.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-13T03:29:12,,Tarkistettu,1.1 2016_131_119,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ehkä sen verran vielä konkretiaa ja täsmällisyyttä, koska jo nykyisellään jopa 60 prosenttia perheellisistä opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella ja opintotukeen kaavaillut leikkaukset sekä opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin vaikuttavat vielä monella tavalla heikentävästi perheellisten opiskelijoitten toimeentuloon. Tällä argumentaatiolla haluan tukea edustaja Kiljusen tekemää hylkyesitystä ja myöskin koskien näitä lausumia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+10.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-13T03:29:59,,Tarkistettu,1.1 2016_131_120,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp, Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Adlercreutzin tekemiä vastalause-esityksiä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+10.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-13T03:30:44,,Tarkistettu,1.1 2016_131_121,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt tätä yleistä asumistukilakia, jossa opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin samaan aikaan, kun toteutetaan opintotukea koskevat muutokset. Tässä yhteydessä on ilo huomata, että nyt opiskelijajärjestöjen ja muun muassa Kelankin suosima esitys siitä, että opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin, toteutetaan. Sitten on hyvä myös huomata, että mikä tässä on erityisen hyvä, on tämä ympärivuotisuus. Eli nyt tavallaan eri asumistukijärjestelmissä ei tarvitse opiskelijan pomppia toisesta tukimuodosta toiseen, vaan tämä helpottaa myös ympärivuotista opiskelua. Keskimäärinhän opiskelijoilla nousee noin 60 euroa kuukaudessa tämä tuki, ja kaiken kaikkiaan erityisesti yksin asuvista opiskelijoista 81 prosentilla opiskelijoista tuki nousee. Häviäjiä ovat tässä muutoksessa erityisesti pariskunnat, joitten yhteenlasketut tulot ovat niin suuret, että he eivät tukea tarvitse. Minun mielestäni on oikein ja sosiaalisesti oikeudenmukaista, että niille, joilla on tuloja omasta takaa, ei sitä tukea niin paljon anneta, vaan se tuki kohdennetaan jatkossa enemmän niille, jotka enemmän sitä tukea tarvitsevat. Ongelmana tässä muutoksessa, ja ketkä pitää huomioida, ovat esimerkiksi kimppakämpässä asujat. Heidän pitää jatkossa, että saavat tämän tuen paremmin itselleen, olla erillisellä vuokrasopimuksella jokainen. Sitten on nämä perheelliset opiskelijat, joilla tässä muutoksessa keskimääräinen menetys on 27 euroa kuukaudessa ja noin 40 euroa kahden huoltajan perheessä, ja heitä ajatellen huoltajakorotus on tärkeä, että tämä toteutetaan (Puhemies koputtaa) sitten opintotuki- ja asumistukimuutosten yhteydessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+10.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-13T03:30:54,,Tarkistettu,1.1 2016_131_122,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Juuri niin, on todella tärkeää, että toteutetaan. Sisältyykö se tähän ehdotukseen, että se toteutuu? Kysymys on siitä, että jätetään tulevaisuuteen sellaista, mikä on haaveissa. On hienoa, että hallituksessa on hyvää tahtoa, mutta se ei ole toteuttamassa sitä. Nyt tämä jätetään sitten tuleville hallituksille, tuleville eduskunnille, kun tämä nyt esityksenä viedään kuitenkin hallituspuolueiden kansanedustajien voimin lävitse, mikä todellakin tarkoittaa sitä, että perheellisten opiskelijoiden asemaa heikennetään. Tätä, mitä ollaan tekemässä ja heikentämässä, nyt ei mikään prosenttiluku siitä, keidenkä asema paranee, voi vain muuksi muuttaa. Siinä mielessä, edustaja Jarva, en oikein ymmärrä tätä logiikkaa, että nyt leikataan joiltakin ja sitten jätetään toiveen varaan jotakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+10.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-13T03:33:00,,Tarkistettu,1.1 2016_131_123,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämän yleistä asumistukea koskevan muutoksen yhteydessä ympäristövaliokunta on todennut täällä lausumaehdotuksessaan, että ""eduskunta edellyttää, että uudistuksen vaikutuksia perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon seurataan ja sen perusteella arvioidaan mahdolliset lainsäädännön uudistamistarpeet, esimerkiksi opintorahan huoltajakorotus"". Tämäkin on hyvä, mutta itse asiassa sivistysvaliokunta on sitten opintotukea koskevassa esityksessä tehnyt lausuman, että edellyttää, että hallitus harkitsee tämän huoltajakorotuksen käyttöön ottamista osana opintotukea, ja tästähän myös hallituspuolueet ovat ottaneet kantaa, että tämä tulee käsitellä ensi kevään budjettiriihen yhteydessä. Ja kun nämä opintotukeen kohdistuvat muutokset tulevat sitten ensi vuoden elokuussa voimaan, niin tässä on vielä ensi keväänä hyvinkin aikaa käsitellä tämä asia ja myöskin sitten todeta, että jos vielä joitakin muita muutoksia tarvitsee tehdä tässä opintotuki- ja yleisen asumistuen muutosten yhteydessä, niin korjataan nämä valuvirheet, mitä tässä muutosten yhteydessä tulee, ja korjataan tämä tilanne erityisesti näitten perheellisten opiskelijoitten osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+10.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-13T03:34:11,,Tarkistettu,1.1 2016_131_124,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Jään odottamaan ja tulen kättelemään, jos näin tulee tapahtumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+10.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-13T03:35:27,,Tarkistettu,1.1 2016_131_125,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_131_126,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tiedän, että on myöhä, mutta aion puhua tästä esityksestä vähän pitempään, koska tämä on tärkeä kokonaisuus ja esitys on nyt ensimmäisessä käsittelyssä. Hallitus tavoittelee tällä lakiesityksellä turhien ja päällekkäisten normien purkamista koulutuksen saralla. Normien purku on sinänsä kannatettava tavoite silloin, kun sillä tavoitellaan byrokratian keventämistä ja päällekkäisten sääntöjen karsimista. Tässä kyseisessä esityksessä iso osa velvoitteista liittyy kuitenkin opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelijahuoltoon. Siksi kaikkia muutoksia on harkittava tarkasti, jotta normien purku ei johda opiskelijahuollon tason laskuun tai opiskelijoiden oikeusturvan vaarantumiseen. Hallituksen esityksessä yksi keskustelua herättänyt osa on toisen asteen rehtoreiden toimivallan lisääminen niin, että heillä olisi valta erottaa opiskelija määräajaksi. Tällä hetkellä määräaikaisesta erottamisesta päättää monijäseninen toimielin. Tämä käytäntö on kouluissa koettu kankeaksi ja hitaaksi, ja se on muun muassa vaikeuttanut kiusaamistapauksiin ripeästi puuttumista. Toisaalta erottamisessa on kyse opiskelijan kannalta todella rajusta kurinpidollisesta päätöksestä. Hallituksen esityksessä esitettiin toimivallan lisäämistä rehtoreille niin, että rehtori olisi saanut oikeuden päättää erottamisesta enintään vuodeksi. Tätä esitystä kritisoitiin monissa lausunnoissa siitä, että opiskelijan oikeusturva heikkenee merkittävästi. Olen henkilökohtaisesti tyytyväinen siihen, että sivistysvaliokunta lyhensi määräaikaa kolmeen kuukauteen. Se luo merkittävästi paremman tasapainon opiskelijan oikeusturvan kannalta. On kuitenkin ongelmallista, että valiokunnan enemmistö päätyi sisällyttämään mietintöön lausuman siitä, että ministeriön on syytä harkita muun muassa jälki-istunnon suorittamista osana oppivelvollisuutta sekä perusopetuksen rehtorin oikeutta erottaa oppilas lyhyeksi määräajaksi. Perusopetuksen osalta on kyse vielä nuoremmista oppilaista, jotka ovat myös oppivelvollisuuden piirissä. Oppivelvollisuuden piirissä olevan opiskelijan määräaikainen erottaminen on siten nähtävä vielä rajumpana kurinpidollisena toimenpiteenä, joka vaikuttaa myös opiskelijan lakisääteiseen oikeuteen saada opetusta. Siksi en kannata toimivallan lisäämistä perusopetuksen puolella enkä pidä perusteltuna tällaisen lausuman sisällyttämistä mietintöön. Arvoisa puhemies! Toinen epäkohta valiokunnan mietinnössä on kuraattorien kelpoisuusehtoja koskeva osa. Jostain syystä valiokunnan enemmistö päätyi valiokuntakäsittelyvaiheessa väljentämään koulukuraattorien kelpoisuusehtoja merkittävästi suhteessa hallituksen esitykseen, joka sekin tarkoitti väljennystä kelpoisuusehtoihin aiempaan käytäntöön verrattuna. Kuraattorit ovat keskeisessä roolissa opiskelijahuollon moniammatillisessa työssä. Työntekijöiden osaamisella ja koulutuksella on opiskelijoiden kohdalla aivan yhtä iso merkitys kuin kaikkien muiden väestöryhmien kohdalla sille, miten hyvin varhainen tuki toteutuu. Erityisesti sosiaalialan ja sosiaalityön tuntemuksella on nuorten kanssa tehtävässä työssä ja opiskelijahuollossa suuri merkitys. Kuraattorien kelpoisuusehtoja on väljennetty viime vuosien aikana. (Jari Myllykoski: No ei ole!) Kun ennen vaadittiin kuraattoreilta sosiaalityöntekijän pätevyyttä, muutettiin kelpoisuusehtoja viime kaudella niin, että jokaisessa kunnassa on oltava yksi sosiaalityöntekijän pätevyydellä työskentelevä. Kuraattorien kelpoisuudesta säädetään tällä hetkellä muuten niin, että kuraattorina voi toimia vähintään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö eli käytännössä ammattikorkeakoulusta valmistunut sosionomi. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain säätämisen yhteydessä vuonna 2013 madallettiin toisin sanoen kuraattorin kelpoisuusvaatimusta sosiaalityöntekijästä sosionomiksi. Käytännössä näin ilmeisesti tehtiin perustellen sitä alan työvoimapulalla. Loppuvuodesta 2015 julkaistiin STM:n soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännöstä. Siinä oli yllättäen uusi linjaus kuraattorien kelpoisuusehdoista. Ohjeessa todettiin, että kuraattorin tehtävään soveltuu myös alalle soveltuva yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu sosiaalityön aineopinnot. Tämä on siis väljempi määritelmä kuin laissa, mutta tämän soveltamisohjeen mukaan on tietääkseni kunnissa käytännössä tänä vuonna toimittu. Hallituksen alkuperäinen esitys, jossa sosionomin tutkinnon suorittaneiden lisäksi olisi päteviksi katsottu myös soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneet, joilla on vähintään sosiaalityön aineopinnot tehtynä, olisi mielestäni ollut hyväksyttävissä. Tällöin kelpoi-suusehdot täyttäisivät jatkossa muun muassa sosiaalitieteilijät, kuten sosiaalipsykologit, sosiologit sekä kehityspsykologit ja kasvatustieteilijät, edellyttäen, että he ovat suorittaneet vähintään sosiaalityön aineopinnot. Viime kädessä työnantaja arvioisi työntekijän koulutuksen soveltuvuuden tehtävään. Valiokunta päätyi kuitenkin väljentämään kelpoisuusehtoja vielä hallituksen esitystä enemmän nostaen rinnalle myös henkilöt, joilla on vähintään kahden vuoden työkokemus kuraattorin tehtävistä tai vastaavasta sosiaalialan tehtävästä. Mielestäni näin merkittävä väljennys ei ole hyväksyttävissä, enkä pidä perusteltuna kelpoisuusehtojen madaltamista niin, että ei enää asetettaisi mitään koulutuksellisia vaatimuksia tehtävään lainkaan. Kyse on sosiaalialan ja nuorten hyvinvoinnin kannalta merkittävästä työstä. Lopuksi, arvoisa puhemies: Opiskelijahuolto on oleellinen osa kouluissa tehtävää moniammatillista työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Siksi tulee maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä varmistaa, että koulupsykologit ja kuraattorit jatkossakin ovat kuntien palkkalistoilla osana sivistystoimen muodostamaa kokonaisuutta. Lopuksi, arvoisa puhemies, varmuuden vuoksi esitän vielä tässä yhteydessä, että lakiehdotukset hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisina, paitsi 4. lakiehdotuksen 7 § poistetaan ja että valiokunnan lausumaehdotus hylätään. Nämä esitykset sisältyvät myöskin valiokunnassa jätettyyn vastalauseeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+11.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-13T03:35:58,,Tarkistettu,1.1 2016_131_127,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Käytävä keskustelu kuraattoreista ei tietysti ole juurikaan nyt niin ajankohtainen kuin se oli viime kaudella, jolloin näitä vaatimuksia siltä osin nostettiin, että niille, jotka ovat kuraattoreina toimineet yli viisi vuotta, mahdollistettiin sillä koulutuspohjalla, joka normaalisti oli sosiaalityöntekijä, se, että he saivat pitää oman työnsä eli toimia kuraattoreina, mutta heiltä vietiin mahdollisuus tämän oman kokemuksensa perusteella vaihtaa työpaikkaa, jolloinka heille edellytettiin sitten ammattikorkeakoulututkintoa sen lisäksi. Sitä vastoin samassa yhteydessä heiltä, jotka olivat olleet kaksi vuotta tai vähemmän kuraattorin tehtävässä samalla kokemuksella, edellytettiin siirtymäajan jälkeen ammattikorkeakoulututkintoa. Ja oltiin tilanteessa, jossa aikuiskoulutuspaikkoja ei Suomessa ollut niin, että työpaikalla olisivat nämä henkilöt voineet pätevöityä ammattikorkeakoulututkintoon — Seinäjoella muutama paikka oli näille aikuisopiskelijoille, joittenka olisi ollut mahdotonta tavallaan työn ohessa saada tämä pätevyys, kun aiemmin tällaisissa yhteyksissä, missä on ammattipätevyyksiä nostettu, ollaan mahdollistettu, että työn yhteydessä voidaan hankkia se ammatillinen pätevyys. Tämä jäi viime kaudella tekemättä, ja nyt me olemme tässä, ja osaltani olen niin ja näin, tämän esityksen takana ja vastaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+11.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-13T03:43:50,,Tarkistettu,1.1 2016_131_128,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ihan muutama asia tähän mietintöön liittyen. Ensinnäkin, aivan niin kuin täällä edustaja Andersson totesi, on todella tärkeää, että sote-uudistuksessa oppilashuoltoon liittyvät kysymykset saavat pysyä siellä kuntatasolla ja lähellä koulua, koska nämä ihmiset työskentelevät, niin koulukuraattorit kuin koulutervey-denhoitajat ja muut oppilashuollossa mukana olevat, juuri koulumaailmassa ja oppilaitten kanssa, joten näitten erottaminen hallinnollisestikaan jonnekin maakunnallisille sote-alueille tuntuisi hyvin kummalliselta ratkaisulta. Sitten lukion yksikköhintoihin. Tässä on huomattava se, että meillä tällä hetkellä Suomessa lukiossa tapahtuu valtavan suurta alueellista eriytymistä ja aika monessa kunnassa järjestetään niin sanottuja puolikaskursseja oppilaille, koska säästetään siellä, missä tavallaan vähiten on kärsijöitä, elikkä esimerkiksi erilaisten kielten valinnaisten ryhmien oppilaat saattavat joutua siihen tilanteeseen, että heillä on puolet siitä kurssista lähiopetusta ja toisen puolen he saavat sitten itsekseen opiskella. Ehkä jonkun reaaliaineen kohdalla tämän vielä ymmärtäisi, mutta silloin, kun puhutaan vaikkapa kielten ääntämisestä tai muutoin vähän harvinaisempien kielten opiskelusta, niin tuntuu, että tässä kyllä oppilaat asetetaan hyvin eriarvoiseen asemaan riippuen, mistä päin Suomea tulevat, kuinka varakkaasta kunnasta ja mistä kunta lähtee sitten näitä säästöjä hakemaan. Tietysti siellä taustalla ovat nämä hallituksen yksikköhintoihin liittyvät säästötoimenpiteet. Kurinpidollisiin toimenpiteisiin: on hyvä, että valiokunnassa on otettu siihen kantaa ja todettu, että tätä tulee nyt varmasti selvittää kokonaisuutena ja miettiä sitä, mutta kaiken kaikkiaankin täytyy sanoa, että koulumaailmassa tänä päivänä tapahtuu kyllä hyvin monenlaista kiusaamista ja se liittyy aika paljolti myöskin uusiin teknisiin apuvälineisiin (Puhemies koputtaa) ja somessa olemiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+11.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-13T03:45:55,,Tarkistettu,1.1 2016_131_129,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aivan, kuten tässä edellä on kuvattu, niin on erityisen tärkeää, että oppilashuolto jää kuntiin myös sote-uudistuksen jälkeen ja se, että kuraattorien pätevyydestä pidetään huolta. Kuraattorien suositeltu oppilasmäärä tulisikin muuttaa samaksi kuin psykologien ja seurata sitä, että nämä toteutuvat. Ilmeisesti tätä kuraattorin pätevyysehtojen heikentämistä on perusteltu ainakin osittain sillä, että kuraattorien saatavuuteen liittyy mahdollista vajetta, mutta se tulisi sen sijaan korjata sillä, että koulutuspaikkoja lisätään, kuin sillä, että kelpoisuutta väljennetään. Sitten tämä yksi iso kysymys, mikä tässä nousee, on rehtorien toimivallan lisääminen, se, kuka saa erottaa oppilaan koulusta. On hyvä muistaa, että kolme kuukauttakin on valtavan pitkä aika nuorelle ja sillä voi olla kyllä merkittäviä vaikutuksia nuoren tulevaisuuteen luoden riskin myös syrjäytymiselle. Silloin kun tästä nykyisessä järjestelmästä, missä on kuitenkin useampijäseninen toimielin, siirrytään yhden henkilön tekemään päätökseen, niin oppilaan oikeusturva kyllä vaarantuu, ja on hämmästyttävää, jos luodaan sellaisia tilanteita, että käytännössä tämä oppilaan oikeusturva varmistettaisiin ensisijaisesti tuomioistuimessa, koska valittaminen päätöksestä onnistuu vain hallinto-oikeuteen. Paljon puhutaan siitä, että kuria pitäisi kouluissa lisätä, mutta kaikkein tärkeintä olisi kiusaamiseen puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja huolehtia ennalta ehkäisevistä toimista sen suhteen. Siinä vaiheessa, kun joudutaan kurinpidollisiin toimiin, niin ollaan kyllä jo todella jälkijunassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+11.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-13T03:47:59,,Tarkistettu,1.1 2016_131_130,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Aamu sarastaa, keskityn ihan olennaiseen, kahteen asiaan. Toinen on jo keskustelussa vahvasti tullut esille, tämä kuraattorien pätevyys ja koulutustaso. Tässä sosialidemokraattien, vihreiden vastalauseessahan — kokouksesta oli hyvän työesteen vuoksi silloin poissa vasemmistoliiton edustaja, valiokunnan jäsen Li Andersson, joka nyt esitti tämän vastalauseemme mukaisen muutosesityksen, jota kannatan — todetaan näin: ""On syytä todeta, että oppilaan perusoikeutta saada laillistetun sosiaalialan ammattihenkilön palveluja ja tietoa sosiaalipalveluista oppilaitoksissa ei saa heikentää. Niin kuraattori kuin vastaava kuraattorikin joutuvat molemmat kohtaamaan vaikeasti oireilevia ja huonoissa olosuhteissa eläviä lapsia ja nuoria. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokaisella kuraattorin tehtävissä toimivalla on riittävä kelpoisuus, eli soveltavien korkeakouluopintojen ohella myös sosiaalityön aineopinnot ovat tarpeelliset."" Emme siis todellakaan hyväksyneet sitä, että kun hallituksen esitys jo loivensi näitä pätevyysvaatimuksia, niin niitä vielä sitten höllennettiin, se ei käynyt meille. Toinen asia sitten liittyy tähän lausumaesitykseen, joka tuli jossain määrin puskista aivan valiokuntatyöskentelyn loppuvaiheessa. Toki asiaan oli viitattu, mutta mielestämme sivistysvaliokunta ei riittävän perusteellisesti käynyt lävitse sitä, että peruskoulun, oppivelvollisuuskoulun, rehtorin oikeutta erottaa oppilas hyväksyttäisiin. Siis me olimme ja olemme sitä mieltä, että oppivelvollisuuskoulun tehtävä on antaa ne kasvatukselliset ja tiedolliset taidot, jotka peruskoulun tehtävään kuuluu. Sivistysvaliokunta oli jo aiemmin ottanut tähän kantaa kokouksessaan vuonna 2013 — sivistysvaliokunnan mietintö numero 10: ""Valiokunta toteaa, että jälki-istuntojen suorittaminen ei kuulu oppivelvollisuuden suorittamiseen, vaan vain opetus ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamatta jääminen voi olla esteenä seuraavalle luokalle siirtymisessä tai päättötodistuksen saamisessa."" Minä nyt kysyn näin, että kun on annettu ymmärtää, että peruskoulun päättää muutamia lapsia niin, että heillä on kymmeniä, joillakin jopa satoja jälki-istuntoja suorittamatta, niin ovatko nyt sitten rehtori ja eri toimielimet ajan tasalla, jos annetaan lasten vain kerätä uudestaan ja uudestaan suorittamattomia jälki-istuntoja. Ja minä vastaan, että eivät ole, tietäen kuitenkin sen, että tämän päivän koulujen ongelmat eivät ole helppoja. Olin silloin opetusministeri, kun muutettiin tätä koulujen työrauhalakia. Toin sen hallitusohjelman ulkopuolelta, jolloin muun muassa kasvatuskeskustelu nostettiin lain tasolle. Näitä tavallaan kurinpitovälineitä pitää myös aktiivisesti käyttää eikä seurata katseella. Mikä ratkaisu se on, jos me erotamme lapsen koulusta rehtorin päätöksellä? Lopetan tähän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+11.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-13T03:50:10,,Tarkistettu,1.1 2016_131_131,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea nyt näihin kuraattoreihin ja koulupsykologeihin sen verran ottaisin kantaa, että olen tätä ollut sivistysvaliokunnassa käsittelemässä. Kokemus reaalimaailmasta on se, että esimerkiksi meillä Kainuussa jo maakunnallisen soten myötä koulupsykologit ovat toimineet soten alla ja maakunnallisesti. Siellä on pidetty hyvänä sitä. Se on myös yksi mahdollinen vaihtoehto, että on maakunnallinen työnantaja. Soten alla toimivat koulupsykologit kokevat tämän yhteistyön hyvänä, ja he ovat silti tiiviissä yhteistyössä koulujen ja kuntien kanssa siinä työyhteisössä toimien. Näitä koulupsykologeja on myös saatu paremmin rekrytoitua, kun tiedämme, että heistä on merkittävä pula. Tiedämme myös, että koulupsykologien kesken esimerkiksi valtakunnallisesti on tästä erilaista näkemystä. Mutta kun monessakaan maakunnassa ei nyt juuri ole tätä kokemusta muualla kuin Kainuussa tällä hetkellä ja siellä on tästä ollut positiivisia kokemuksia, niin en myöskään rajaisi tiukasti sitä, että mikä se on tämä mahdollinen työantaja sitten, mikä mihinkin alueelle parhaiten sopii. Kainuussa on sopinut se, että siellä on ollut tämä Kainuun sote työnantajana ja he ovat toimineet siinä sitten niin kuin työntekijänä siinä yhteisössä, silti tiiviissä yhteistyössä kuntien ja koulujen kanssa. Kuraattorien osalta on todettava, että täällä esityksessähän on todettu tästä kuraattorien osaamisesta, että asiantuntijakuulemisessa tuli esille, että käytännössä muun soveltuvan tutkinnon suorittaneiden kuraattorien osaamisesta on yhtä hyviä kokemuksia kuin vaativan sosiaalialan koulutuksen saaneiden tekemästä työstä. Ja tähän viitaten ja kokemuspohjaan perustuen näitä pätevyysvaatimuksia muutetaan, jotta saataisiin riittävä määrä näitä auttavia ihmisiä nuorten lähelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+11.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-13T03:54:57,,Tarkistettu,1.1 2016_131_132,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Varmuuden vuoksi vielä, että kannatan edustaja Li Anderssonin ehdotusta siitä, että lakiehdotukset hyväksytään muuten valiokunnan mietinnön mukaisina paitsi 4. lakiehdotuksen 7 § poistetaan ja samoin lausumaehdotus hylätään. Siis kannatan tätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+11.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-13T03:57:07,,Tarkistettu,1.1 2016_131_133,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 42/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_131_134,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kello on pian neljä, joten vain muutama ajatus perustulokokeilusta. Lähtökohtaisesti kannatan perustulokokeilun suorittamista ja sosiaaliturvan muuttamista osallistavaksi ja työhön kannustavaksi, kuten tietysti myös byrokratian vähentämistä ja etuusjärjestelmän yksinkertaistamista. Näitä tavoitteita ei kuitenkaan pystytä nyt esitetyllä mallilla saavuttamaan. Laajasti toteutettuna tämä perustulokokeilu on epärealistinen, se toisi 11 miljardin euron alijäämän. Mallilla ei voida kunnolla selvittää perustulon työllisyysvaikutuksia, eikä koeasetelmaa voida myöskään kutsua kunnolla edes perustulokokeiluksi. Se ei pura kannustinloukkuja. Kaiken kaikkiaan sanottakoon, että nyt esitettävään kokeiluun suhtauduttiin erittäin kriittisesti myös monissa valiokuntaan tulleissa lausunnoissa ja asiantuntijalausunnoissa tullut viesti osoitti selkeästi, että nyt ehdotetulla kokeilulla ei saada selville vastauksia niihin kysymyksiin, jotka ovat välttämättömiä perustulon laajemmalle toteuttamiselle. Voikin kysyä, miksi näin ollen toteuttaa koe, jonka lähtöasetelmien perusteella jo voidaan todeta, että kokeen käytännön hyöty on pieni eikä se pysty edes teoriassakaan, lähtökohtaisestikaan, vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin. KD on jo aiemmin esittänyt kannustavan perusturvan mallia. Isossa-Britanniassa käytössä oleva ja siellä jo laajennettu universal credit ‑malli on malli, joka sovittaa yhteen sosiaaliturvan ja palkan, niin että työn vastaanottaminen on aina kannustavaa. Sen takia tulenkin esittämään, että hallituksen esittämä perustulokokeilumalli hylätään ja että hallitus kiirehtii kansallisen tulorekisterin toteuttamista, jotta voidaan myöhemmin toteuttaa kehittyneemmät mallit: KD:n kannustavan perusturvan malli (Puhemies koputtaa) ja negatiivisen veron malli, joista saadaan todellista hyötyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+12.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-13T03:57:50,,Tarkistettu,1.1 2016_131_135,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toisessa käsittelyssä KD tulee tosiaan esittämään tämän hallituksen esityksen hylkäämistä ja myöskin sitten lausumaa, joka liittyy siihen, että olisi järkevää tässä tilanteessa odottaa sinne vuoteen 2019, kun saadaan tuo kansallinen tulorekisteri aikaiseksi, ja silloin päästään kokeilemaan sellaisia perustulomalleja, jotka ovat oikeasti kannustinloukkuja purkavia ja jotka ovat myöskin sitten selkeästi henkilöitten elämäntilannetta parantavia. Kristillisdemokraattien oma malli on tässä, kuten edustaja Tanus täällä jo aiemmin mainitsi, tämä universal credit ‑malliin pohjautuva kannustava perusturva, jossa todellakin sosiaaliturvaetuudet ja myöskin sitten palkkatulo sovitetaan yhteisessä, ajantasaisessa tulorekisterissä yhteen, ja kun huomioidaan verotus ja sitten myöskin näitten sosiaalietuuksien pienentyminen, niin työn vastaanottamisesta jää aina enemmän käteen kuin mitä sitten menettää näitten sosiaaliturvaetuuksien ja verojen mukana. Todellakin tämä malli on Isossa-Britanniassa ollut kokeilussa, ja se on tuottanut siellä hyviä tuloksia, ja siinä mielessä on harmillista, että hallitus nyt pistää sitten 20 miljoonaa tällaiseen kokeiluun, joka ei tule monestakaan eri syystä antamaan luotettavaa kuvaa siitä, miten tämä tällainen perustulomalli toimii ja minkälaisia vaikutuksia sillä on. Oikeastaan nyt ihan viime aikoina on herännyt keskustelu vielä siitä tilanteesta, että tähän perustulokokeeseen liittyy tämmöinen aika kummallinen koeasetelma. Tuossa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössähän todetaan, että kohderyhmään valittu henkilö ei voi kieltäytyä kokeiluun osallistumisesta. Sen sijaan hän on vapaa valitsemaan, jatkaako hän työvoimahallinnon asiakkaana ja hakeeko työttömyysetuutta vaiko ei. Ja tämä tulee aiheuttamaan sen, että itse asiassa tämä henkilö ei välttämättä olekaan tämän pelkän 560 euron varassa, vaan hän, jos ymmärtää ja osaa, voi hakea sen päälle sitten näitä erilaisia muita sosiaalietuuksia. Toisaalta jos hän ei ymmärrä hakea niitä, hänen elämäntilanteensa saattaa, etenkin perheellisellä, hyvinkin huonontua. Ja siinä mielessä voisi sanoa, että tämä on melkoinen negatiivinen lottoarvonta, koska on sanottu, että arvan perusteella otetaan noin 2 000 työtöntä tähän kokeiluun, ja voi sanoa, että siinä pahimmassa tapauksessa melkoinen musta pekka saattaa jäädä käteen sitten, kun tämän kokeilun piiriin tulee. VATTin ylijohtaja Anni Huhtala on arvioinut, että tämä lapsikorotusten puuttuminen, jos ei näitä ymmärrä hakea, pitkälti mitätöi kokeen lapsiperheiden osalta. Ja samaa on myöskin todentanut Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen. Ja myöskin sitten työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov on jo julkisuudessa arvioinut, että tästä syystä todennäköisesti perheelliset rajautuvat tämän kokeilun ulkopuolelle. Ja siinä mielessä tuntuu harmilliselta, että hallitus on tosiaankin lähtemässä nyt sentyyliseen kokeiluun ja viemään sentyylistä kokeilua eteenpäin, jossa jo lähtökohtaisesti on näin suuria ristiriitoja ja myöskin että ihmisen elämäntilanne saattaa tämän kokeilun piiriin joutuessa huonontua siitä, mitä tällä hetkellä on. Toivoisinkin, että täällä vielä eduskunta vakavasti pohtisi, voimmeko me todella velvoittaa ihmisiä osallistumaan tämäntyyppiseen kokeiluun, joka saattaa jättää heidän elämäntilanteensa nykyistä heikompaan. Ja niin kuin tuolla totesin, toisessa käsittelyssä tulemme sitten esittämään nämä KD:n hylkäysvaihtoehdot ja myöskin sitten lausuman.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+12.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-13T04:00:01,,Tarkistettu,1.1 2016_131_136,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä perustulokokeilulla halutaan arvioida sitä, miten sosiaaliturvaa voitaisiin uudistaa ja miten työn tekemiseen liittyviä kannustinloukkuja voidaan pienentää ja vähentää. Kuitenkin nyt tässä hallituksen esityksessä perustulokokeilusta on paljon sellaisia ongelmia, joista jo nyt oikeastaan voi sanoa, että näiden asioiden testaamiseksi tämä malli ei ole kovinkaan hyvä. Itse tässä valiokunnan lausunnossakin todetaan, että esimerkiksi näitten kannustinloukkujen vaikutusten selvittämiseksi tämä rajaus, mikä hallituksen esityksessä on, on erittäin ongelmallinen. Me vihreät olemme sitä mieltä, että perustulon kokeileminen on välttämätöntä, mutta kun sitä kokeillaan, se pitäisi tehdä niin, että me todellakin saamme siitä sitten jatkoselvityksen kannalta yleistettävää ja käyttökelpoista tietoa. Tässä hallituksen esityksessä ongelmana on, että tämä rajoittuu nyt vain käytännössä työmarkkinatuen saajien työssäkäynnin lisäämiseen eikä näistä kannustinloukuista saada kunnollista selvyyttä, ja toisaalta, niin kuin tässä edellä edustaja Essayah kertoi, tässä nyt arvotaan mukaan sellaisia ihmisjoukkoja, jotka käytännössä varmastikaan eivät sitten lähde tähän mukaan, niin että tämä kokeilujoukkokin on todella vähäinen. Me vihreät olemme sitä mieltä, että perustulo ansaitsisi mahdollisimman hyvän kokeilun ja silloin siitä pitää tehdä riittävän kattava ja laadukas ja siihen kokeiluun täytyy myös varata riittävästi aikaa. Tämä kaksi vuotta, mikä on esitetty tässä hallituksen mallissa, ei ole siihen riittävä. Niinpä me esitämmekin, että tämä lakiehdotus hyväksytään muutettuna lakialoitteen LA 103/2016 mukaisesti eli otetaan tämä lakialoite 103/2016 tämän kokeilun pohjaksi. Tässä kokeilussa kestoa laajennettaisiin kaksivuotisesta kolmivuotiseksi, ja esitämme siihen myös 10 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta, jotta tämä voidaan tehdä. Kokeilun otantaa laajennetaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Näin me saamme mukaan ihmisiä erilaisista elämäntilanteista, erilaisissa työmarkkinatilanteissa, huomattavasti taustoiltaan laajemmin valikoitunutta ja tilanteiltaan monipuolisemman joukon ihmisiä. Tällöin myös nämä tulokset, joita kokeilusta voidaan saada, vastaavat enemmän sitä todellisuutta, millaisia vaikutuksia perustulolla voisi olla ihmisen käyttäytymiseen. Sen takia tässä meidän mallissamme tässä kokeilussa olisi työttömien lisäksi myös pienituloisia palkansaajia, pienituloisia yrittäjiä, freelancereita ja itsensätyöllistäjiä. Erillisellä asetuksella voitaisiin säätää sitten sosiaaliselle asemalle, työmarkkina-asemalle sekä tulolle ja varallisuudelle erilaisia edellytyksiä. Mutta tässä meidän mallissamme pystyisimme laajentamaan todellakin tätä kokeilua kolmevuotiseksi ja saisimme kokeiluun 3 500 henkeä mukaan, jolloin puhutaan jo sen suuruisesta joukosta, että varmasti voidaan saada myös yleistettäviä tuloksia. Yksi merkittävä ero tässä meidän mallissamme on se, että me lisäisimme tähän kokeiluun tämän puuttuvan verotuselementin, joka tekisi kokeiluasetelmasta realistisemman ja vähentäisi myös kustannuksia. Olisi keskeistä saada kokeilussa kerättävät verot palautettua kokeilubudjettiin: näin se myös muistuttaisi sellaista järjestelmää, mikä olisi myös hinnaltaan toteuttamiskelpoisempi ja mikä vastaisi kaiken kaikkiaan enemmän todellisuutta kuin tämä hallituksen nyt esittelemä perustulokokeilumalli. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Arvoisa edustaja, minä pyydän varmistamaan, koskiko esityksenne käsittelyn pohjaa.] Kyllä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+12.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-13T04:04:19,,Tarkistettu,1.1 2016_131_137,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Kyllä, kiitoksia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_131_138,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kannatan tätä edustaja Mikkosen esitystä. Todettakoon, että jos näitä resursseja jostain halutaan hakea, niin uskoisin, että puhemieskin voisi kannattaa vaikka sitä, että vähennettäisiin rahoja hieman tuosta päästökauppakompensaatiosta, jonne nyt on kuitenkin kaavailtu 40 miljoonaa, niin saataisiin sieltä lisää resursseja toteuttaa kunnollinen perustulokokeilu, joka tulee muuttamaan ajattelutapaa. Jos me siinä onnistuisimme, niin se olisi varmasti hyvä edellytys menestykselle Suomessa. Tässä vaiheessa toivotan oikein hyvää yötä ja kiitos päivästä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+12.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-12-13T04:09:32,,Tarkistettu,1.1 2016_131_139,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On todella harmi, että tätä periaatteessa ja käytännössä erittäin tärkeää hallituksen esitystä perustulokokeilusta käsitellään nyt aamulla kymmentä yli neljä. Olen tämän 14 tuntia kestäneen istunnon aikana lukenut tämän sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön koskien perustulokokeilua ja tuloverolain ja ennakkoperintälain muutosta — koko laajan mietinnön lävitse. Se kyllä kertoo sen, kuinka vaikeasta ja moninaisesta esityksestä ja kokeilusta on kysymys. En käy sitä nyt tietystikään tähän kellonaikaan sen enemmän lävitse. Pari kolme reunamerkintää vain. Tähänhän voisi suhtautua varsin kriittisesti, mutta on tämä tyhjää parempi, koska me kaikki tiedämme, että lähitulevaisuudessa ja pitkällä aikavälillä ajateltuna tietyn tyyppisillä perustulomalleilla on kiistatta objektiivista kysyntää ehkä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja sosiaalisen osallistumisen näkökulmasta. No, tämän kokeilun lyhyt aika, 2 vuotta, on tietysti ongelmallinen. Sitten eräs sellainen yksityiskohta, joka minua on kiinnostanut perustulo- ja kansalaispalkkakeskustelun aikana, on se, että tässä hallituksen esityksessä on ikäraja 25—58 vuotta. Minä olen itse suhtautunut erittäin varauksellisesti ja kielteisesti siihen, että minkäänlainen kansalaispalkka tai perustulokokeilu kohdentuisi siis nuoriin ihmisiin. Ei missään tapauksessa peruskoulusta perustulolle. Ja itse asiassa tämä ikäraja, 25 vuotta, on mielestäni liian alhainen. Sitä nyt tässä yhteydessä en lähde sen enemmän perustelemaan. Tämä ehdotettu osittaisen perustulon malli, joka korvaa työmarkkinatuen ja työttömyysturvan peruspäivärahan — sitten se nettomäärä 560 euroa kuukaudessa ja että sitten ei aiheudu heikennyksiä, jos ottaa töitä, tai jos saa lisäansiotuloja, niin se ei leikkaa tätä — on mielenkiintoista nyt sitten nähdä. Mutta aivan niin kuin tässä mietinnössä todetaan, kyllähän niitten johtopäätösten suhteen sitten 2 000 hengen kohderyhmän kautta, kaksi vuotta ja näin, saa olla vähän ihan tieteellisessäkin mielessä aika tarkka ja huolellinen. Seurataan mielenkiinnolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+12.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-13T04:10:13,,Tarkistettu,1.1 2016_131_140,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tästä perustulokokeilusta on mukava kuulla myös kannustavia puheenvuoroja ja erilaisia esityksiä mallin toteuttamiseksi. Sinänsä ollaan yhtenäisesti sitä mieltä, että asiaa on kuitenkin hyvä kokeilla. Köyhyystutkija Heikki Hiilamo eli Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori on pitänyt tätä asiallisena ja hyvänä kokeiluna, ja tällä on hyvä aloittaa perustuloa kohti eteneminen. Hän on todennut nimenomaan, että on hyvä tästä aloittaa ja laajentaa sitten kokeilua. Nyt kokeillaan nimenomaan työttömiä koskevaa perustuloa, ja sitten tätä voitaisiin laajentaa myöhemmin opiskelijoihin. Tällä hetkellähän meillä esimerkiksi on jo olemassa eläkeläisen perustulo eli takuueläke. Perustulohan siis koostuu erilaisista osista. Se ei ole mikään yksittäinen järjestelmä. Nyt näitä hyviä kokemuksia sitten saadaan. Ennen kaikkea tärkeintähän on se, että etsitään keinoja työssäkäynnin lisäämiseen, ja siksi työttömät ovat tässä nyt ensimmäisenä ja heiltä tämä sanktio nyt sitten poistuu. Eli aina kannattaa töitä ottaa vastaan, tähän tähdätään. Tietysti malli ei ole valmis ja perustulosta voidaan saada selkoa vasta sen jälkeen, kun tosiaan näitä ideoidaan ja näitä konkreettisesti kokeillaan. Sen jälkeen, kun kokeilua on toteutettu, voidaan valita sopivaa mallia ja miettiä sitten eteenpäin. Mutta tärkeintä on se, että lähdetään liikkeelle ja päästään puheista tekoihin monen vuosikymmenen keskustelun jälkeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+12.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-13T04:13:31,,Tarkistettu,1.1 2016_131_141,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 21/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia.  Käsittelyn  pohjana  on  sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 21/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_131_142,131/2016,2016-12-12,23.46,4.27,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 238/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 21/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä erinomaisen hyvin valmisteltu ja hyvä hallituksen esitys olisi ansainnut laajemman ja perusteellisemman keskustelun lain ykköskäsittelyssä, enkä rupea sitä nyt tässä ikään kuin korvaamaan. Kaksi asiaa kuitenkin haluan nostaa tästä esille: Tämän lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät on modernisoitu tähän päivään ja isänmaamme tulevaisuutta ajatellen. Lain tavoite on edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, yleisten kirjastojen tehtävien yhteydessä tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Sitten sivistysvaliokunta teki viisaudessaan yhden merkittävän lisäyksen tähän hallituksen sinällään hyvään esitykseen: Sinne lisättiin ihan pykälätasolle se, että koulukirjastojen roolia niin kouluissa, päiväkodeissa kuin muissakin pitää lisätä ja vahvistaa, ja pidimme sitä erittäin tärkeänä. Valiokunta korostaa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten yhteistyötä kirjastojen kanssa, ja sitten ehdotamme tähän liittyvää pykälämuutosta, joka varmaan sitten ohjaa kuntatasolla koulujen toimintaa nykyistäkin aktiivisemmin kirjastopalvelujen käyttämiseen. — Että näin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2016+16.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-13T04:16:50,,Tarkistettu,1.1 2016_132_1,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 43/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Yleiskeskustelu keskeytettiin 12.12.2016 pidetyssä kolmannessa täysistunnossa. Keskustelussa on Joakim Strand Merja Mäkisalo-Ropposen kannattamana ehdottanut, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_132_2,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,,,, 2016_132_3,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_132_4,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,Aiemmin tänään keskeytettyä päiväjärjestyksen 2. asian käsittelyä jatketaan. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 43/2016 vp. Yleiskeskustelu jatkuu. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Pyydän salia kuuntelemaan puhujaa ja jatkamaan muita keskusteluja salin ulkopuolella.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_5,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Förslaget till den nya jourreformen kan på inga sätt godkännas. Behandlingen i utskottet har varit pressad och kaotisk. Efter grundlagsutskottets ställningstagande borde denna viktiga reform ha fått beredas för på nytt på social- och hälsovårdsministeriet så att den uppfyller grundlagsutskottets krav. En god och trygg vård på det egna modersmålet kan inte vara föremål för en politisk maktkamp eller en prestigefråga. Logik, förnuft och sakargument måste vara det enda vägledande. Det är klart att regeringens förslag till jourreform glömmer bort människan och leder till längre avstånd och ojämlik vård. (Hälinää — Puhemies koputtaa) [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Pyydän, että keskitytään kuuntelemaan puhujaa ja pidetään palaverit istuntosalin ulkopuolella.] Värderade talman! Grundlagsutskottets utlåtande över regeringens förslag var klart och entydigt. Förslaget är inte i enlighet med grundlagen och beaktar inte de språkliga rättigheterna. Också svenskspråkiga måste tryggas vård på sitt eget modersmål både i akuta vårdfall och i övriga social- och hälsovårdsfrågor på samma grunder som finskspråkiga. Grundlagsutskottet säger vidare att det enklaste sättet att garantera jämlik vård är att ge fulljour även till Vasa centralsjukhus. Understatssekreterare Tuomas Pöysti som är ansvarig för hela social- och hälsovårdsreformen har konstaterat att fulljour i Vasa inte skulle medföra större kostnader än den föreslagna modellen med 12 sjukhus. Vilka kommer kostnaderna att bli att göra enspråkiga Seinäjoki till ett fungerande sjukhus på två språk? Det handlar inte bara om läkare som kan svenska utan om hela vårdpersonalen och servicekedjan, och inte bara inom hälsovården utan även inom socialvården. Jag skulle gärna få svar på hur det ska gå till i praktiken, för ur min synvinkel ser det omöjligt ut. Vasa centralsjukhus är det enda centralsjukhuset beläget i ett sjukvårdsdistrikt med svenska som majoritetsspråk och verksamheten är fullständigt tvåspråkig. Varför nedmontera fungerande strukturer och försöka bygga upp något nytt och dyrare? Värderade talman! Regeringen har själv satt upp avståndskriteriet att 80 procent av Finlands befolkning inte ska ha längre än 50 minuter eller 70 kilometer till omfattande jour, men regeringens nuvarande förslag fyller inte sina egna kriterier för de österbottniska landskapens del och försätter den österbottniska befolkningen i ett sämre läge än den övriga befolkningen i landet. För de österbottniska landskapens del hamnar drygt 55 procent av befolkningen utanför 50-minutersområdet med jour endast i Seinäjoki. Om man tittar på de nuvarande landskapen är detta hela 87 procent av Österbottens befolkning och 100 procent av Mellersta Österbottens befolkning. Totalt lämnas snudd på en kvarts miljon människor i de österbottniska landskapen utanför 50-minutersgränsen för omfattande jour. Inga andra områden i Finland drabbas så hårt, inte ens Lappland. Detta kan inte kallas för jämlik vård.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2016-12-13T14:53:21,2016-12-13T14:57:48,Tarkistettu,1.1 2016_132_6,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt tässä salissa ollaan tekemässä äärimmäisen kallista poliittista päätöstä. Politiikan pitäisi aina olla yhteisten asioitten hoitamista. Mutta silloin, jos politiikka menee pelkäksi politikoinniksi, tulee senkaltaisia päätöksiä kuin nyt — ja kallis, miksi niin kallis? Kun täyspäivystys siirtyy Seinäjoelle, niin Vaasasta kustannukset eivät katoa. Vaasa on myötäsyntyisesti kaksikielinen kaupunki, ja Rannikko-Pohjanmaa on kaksikielinen. Siellä pääkielenä on ruotsi. 51 prosenttia väestöstä on ruotsinkielisiä äidinkieleltään, vähän yli 40 prosenttia suomenkielisiä, ja loput ovat muunkielisiä. Sen takia siellä, vaikka ollaan kaksikielisiä, Vaasan keskussairaalassa kaksikielisyyden ylläpitäminen maksaa miljoonan vuodessa. Miksi näin? Siksi, että siellä tarvitaan kielenkääntäjiä kääntämään kaikki lausunnot. Siellä on muutama ruotsin kielen opettaja, ja sen lisäksi kielilisä maksetaan ihmiselle toisesta kotimaisesta kielestä. Nämä kustannukset tulevat jäämään Vaasaan, koska Vaasan keskussairaala tulee toimimaan edelleenkin. Mutta nämä samat kustannukset kasvattavat Seinäjoen keskussairaalan menoja, koska siellä tarvitaan niin ikään kielenkääntäjiä, ruotsin kielen opettajia ja siellä tullaan maksamaan vastedes kielilisä. Sen lisäksi nopeisiin kuljetuksiin silloin, jos Vaasan keskussairaala ei pysty jotakin asiaa hoitamaan — niin kuin ei pysty, jollei päivystystä ole — tarvitaan ambulanssi, ja yhden täyden palvelun ambulanssin ylläpitäminen maksaa noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Näitä ambulansseja on laskettu tarvittavan vähintään kaksi tälle välille. Nyt on jo 2 miljoonaa euroa tullut lisäkustannuksia Seinäjoen keskussairaalalle. Siinä ne säästöt pikkuhiljaa alkavat sitten sulaa. Niin se vain on, kun pitäisi ottaa käännellä. Minä aina olen sanonut, että pitää käännellä mitalia molemmin puolin ja katsoa sieltä ja täältä. Sen lisäksi, mikä meidän täytyisi nyt muistaa tässä asiassa, kun täällä nyt jankutetaan — tai ei jankuteta, anteeksi, vaan sanotaan — että itse asiassa Vaasan keskussairaalasta ei oikeastaan poistu yhtään mitään, että kaikki sellainen, mitä siellä tähän saakka on ollut, tulee sinne jäämään: Miksi tämä päätös tehdään? Mikä pointti tässä päätöksessä on? Jos Vaasan keskussairaala säilyy lähestulkoon sellaisena kuin se nyt tällä hetkellä on, jos siellä on kaikki samat palvelut, joita siellä tällä hetkellä on, miksi Etelä-Pohjanmaan keskussairaalaan Seinäjoelle halutaan 2 miljoonan lisäkustannukset per vuosi? Tämä on se käsittämättömyys, jota minä en tässä asiassa ymmärrä, ja tämä on se asia, joka tekee tästä pelkästään poliittisen päätöksen, ei tarkoituksenmukaista päätöstä. Sinänsä sillä asialla, että lääkäri osaa puhua suomea tai ruotsia tai sekä suomea että ruotsia, ja sillä asialla, että hoitohenkilökunta osaa puhua suomea ja ruotsia, ei ruotsinkielisyyttä ratkaista. Se on sitä käytäntöä. Mutta sen jälkeen täytyy saada ne viralliset paperit. Sen jälkeen täytyy olla vivahteet kirjoitettuina oikein, jotta se ymmärretään, mitä se tarkoittaa, myöskin toisella kielellä. Tämä olisi hyvä muistaa. Me kaikki olemme varmasti sitä mieltä, että sillä ei ole hirvittävän paljon merkitystä, mikä on kirurgin kotikieli, vaikka se olisi kiina tai hindi. Jos hänellä on vakaat kädet, niin hän on varmasti hyvä kirurgi. Kysymys ei olekaan siitä, vaan kysymys on siitä, että ei tule virheitä, jotka kostautuvat vuosikausiksi eteenpäin, sen takia, että kielelliset asiat eivät ole kunnossa. Sillä, että lääkäreitä haastatellaan myös ruotsiksi, ei tätä asiaa ratkaista. Sillä ratkaistaan, että siellä on auktorisoituja kielenkääntäjiä, jotka pystyvät spesifiseen kielenkääntämiseen nimenomaan terveydenhuollon asioissa. Tämän takia minä ihmettelen suunnattomasti, että tätä näin vakaasti ajetaan nyt tähän suuntaan, kun lopputulos vaikuttaa siltä, että ainoa, mikä siinä saadaan aikaiseksi, on ruotsinkieliselle väestölle paha mieli, vaasalaisille paha mieli ja Seinäjoelle 2 miljoonaa lisäkustannuksia per vuosi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-13T15:00:34,2016-12-13T15:05:40,Tarkistettu,1.1 2016_132_7,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Värderade talman! Här diskuterar vi jourreformen, en reform som ska trygga service, leda till att man får hjälp när det behövs. Och vad gör vi nu, vad gör Sipiläs regering med denna reform? Den begränsar antalet sjukhus med fulljour till 12, fråntar landskapen rätt att själv bestämma om sin service, och det utan att egentligen motivera det på något sätt. Så här säger lagtexten om målen: ""Målet är att förtäta sjukhus- och journätet så att det tillgodoser invånarnas behov på nationellt samordnade och enhetliga grunder."" Samordnade och enhetliga grunder — fundera på vad det betyder. Inte mera för mig, inte för dig eller för någon annan utan lika för alla. Redan det här målet som regeringen själv har formulerat, inte oppositionen, borde rimligtvis underkänna det som nu föreslås. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-13T15:05:43,2016-12-13T15:07:02,Tarkistettu,1.1 2016_132_8,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koko Suomen väestöstä oli vuoden 2003 lopussa ilmoitettu ruotsinkielisiksi vajaat 300 000 henkeä. Suomenruotsalaiset asuvat enimmäkseen kolmella toisistaan erillisellä alueella, jotka ovat Uusimaa, Pohjanmaan rannikko sekä Ahvenanmaa ja Turun saaristo. Arvoisa puhemies! Sotien aikana myös suomenruotsalaisten joukko harveni. Meidän esi-isämme, myös oma isäni, olivat eturintamassa samoin kuin suomenkieliset sotilaat puolustamassa meidän isänmaatamme. Viime vuosikymmenten aikana ovat sekä presidentit että pääministerit julkisesti puolustaneet suomenruotsalaisten asemaa sekä myös ruotsin kielen asemaa yhtenä kansallisena kielenä Suomessa. Tämän hallituskauden aikana on useampaan otteeseen syntynyt tilanteita, jolloin suomenruotsalaisten asema näyttää heikentyvän. Keskustelun sävy on johtanut vahvaan vastakkainasetteluun. Kyllä, julkisissa keskusteluissa on tullut ylilyöntejä puolin ja toisin. Me suomenruotsalaiset haluamme olla suomalaisia, samaa kansaa, mutta kuitenkin niin, että Suomi olisi jatkossakin maa, jossa on kaksi kansalliskieltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-13T15:14:08,2016-12-13T15:15:56,Tarkistettu,1.1 2016_132_9,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Egentligen började den här processen ganska normalt. Förra våren bad social- och hälsovårdsministeriet om utlåtanden om utkast till regeringens propositioner om ändringar i hälso- och sjukvårdslagen och socialvårdslagen samt om utkastet till statsrådets förordning om grunderna för brådskande vård och villkoren för jour inom olika medicinska verksamhetområden. Det uttryckliga syftet med ändringarna var att garantera social- och hälsovårdens klienter jämlika och trygga tjänster — jämlika och trygga tjänster. Avsikten var också att säkerställa att det finns tillräcklig kompetens vid de enheter som tillhandhåller tjänster och vård. På det här sättet skulle patientsäkerheten och tillräcklig personal garanteras och utgifterna tyglas. Vackra ord, speciellt med tanke på vilken verkligheten senare visade sig bli i denna Kafka-artade behandling av jourförordningen. Utlåtandena som kom in har sedermera lästs selektivt i social- och hälsovårdsministeriet. Man har helt enkelt åkt slalom mellan sanningarna, och den stilen höll man ända till slut, bland annat genom att i sista skedet av behandlingen leverera oriktigheter till både grundlags- och sedan social- och hälsovårdsutskottet, som därefter struntade i väsentliga delar av grundlagsutskottets betänkande och negligerade utlåtandet från justitieministeriets språkrättsenhet. Gårdagens omröstning i social- och hälsovårdsutskottet med rösterna 8 — 7 blev sedan en sorglig krona på detta trista verk.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,sv,Stefan Wallin,910,2016-12-13T15:21:06,2016-12-13T15:22:54,Tarkistettu,1.1 2016_132_10,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Värderade talman! Jag satt som medlem i grundlagsutskottet år 2009 då vi behandlade frågan om till vilken statlig regionförvaltning Karleby eller Kokkola skulle höra, och då slog vi entydigt fast att om det finns alternativ så ska man alltid välja det alternativ som tryggar de språkliga rättigheterna på bästa möjliga sätt. Tolkningen var alldeles kristallklar och fullständigt entydig. Vad som har hänt nu i den här processen har fått mig att fundera på vad som har hänt med den här tolkningen av grundlagen och hur man borde gå till väga för att trygga de språkliga rättigheterna. Och hela den här processen nu med frågan om jour, fullskalig jour och Vasa sjukhus, för mig har hela den här frågan blivit ett juridiskt hasardspel med de grundläggande rättigheterna som insats. Det här beslutet kommer att bli både ett obegripligt och sorgligt prejudikat, för vem tror efter den här processen att tolkningen av de olika fri- och rättigheter vår grundlag har kommer att vara korrekt? För mig är det här en vattendelare och ett mycket beklagligt prejudikat. Jag hade aldrig trott att jag som lagstiftare skulle uppleva den här situationen där grundrättigheterna blir föremål för politisk godtycklighet. Jag kommer ihåg den där känslan när grundlagsutskottet behandlade frågan om Kokkola, den här känslan av att vara med och stärka grundlagsenliga rättigheter och den glädje och stolthet jag kände den gången över vårt system med ett grundlagsutskott som klarar av trycket och gör en strikt juridisk tolkning. Så har det inte varit nu. Det här tycker jag att är kränkande, och det är framför allt skrämmande. Senast nu bör vi ställa oss frågan vilken väg Finland som rättsstat håller på att slå sig in på. Vilken? Det handlar inte om ett sjukhus, det handlar inte enbart om Vasa sjukhus, det handlar om grundläggande rättigheter och hur vi som lagstiftare värnar om de grundläggande fri- och rättigheterna. Sedan, talman, är det intressant att ställa sig frågan hur regeringen i praktiken har tänkt tillgodose de svenskspråkigas rättigheter till svensk vård vid Seinäjoki sjukhus. Hur ska man i praktiken se till att grundrättigheterna uppfylls? Den här frågan har vi tyvärr inga svar på.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,sv,Mikaela Nylander,769,2016-12-13T15:28:54,2016-12-13T15:33:31,Tarkistettu,1.1 2016_132_11,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on aina ollut tapana, että valtiomiehet ja -naiset tiukassa paikassa puolustavat molempien kansalliskieltemme asemaa. Olin eilisiltana aika hämmentynyt, kun harkittiin tämän prosessin jälkeen, mitä päivystysasetuksen osalta ja tämän uudistuksen osalta on käyty, että pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Orpo tulevat varta vasten tänne illalla äänestykseen vastustamaan tätä asian pöytäämistä, joka olisi antanut mahdollisuuden sille, että olisi oikeasti harkittu sitä, ovatko perustuslakivaliokunnan asettamat edellytykset kielellisistä oikeuksista tässä lakiuudistuksessa ylipäätään toteutumassa. Jos me olisimme eläneet siinä Suomessa, mikä meillä vielä oli 10 tai 15 vuotta sitten, kun pääministerinä oli Paavo Lipponen, niin luulen, että pääministeri olisi puhaltanut pilliin ja katsonut tämän asian uudestaan läpi, niin että kielelliset oikeudet tulevat turvatuiksi. (Eva Biaudet: Kyllä, niin hän teki aina!) Siksi, arvoisa puhemies, olen juuri huolestunut ennen kaikkea siitä menettelytavasta, jolla asioita nyt Suomessa hallituksessa valmistellaan. Hyvin lyhytnäköisesti haetaan taloudellisia säästöjä, joita ei pystytä edes perustelemaan tarkemmassa käsittelyssä toiminnallisilla perusteilla, mutta sen lisäksi erityisesti vielä niin, että kielellisiä oikeuksia ei huomioida hankkeiden alkuvalmistelussa vaan ne huomioidaan vasta sen jälkeen. Kun on jo päätös tehty siitä, mitä aiotaan tehdä, niin yritetään keksiä perusteet sille, miten tämä muutenkin tehtävä päätös voisi teoreettisesti varmistaa kielellisiä oikeuksia. Näin perustuslakivaliokunnan jäsenenä ja tätä asiaa myös siellä käsitelleenä pidän sitä hyvin eriskummallisena tapana suhtautua Suomen perustuslaillisiin oikeuksiin. Kielelliset oikeudet eivät ole mikään erityisen heikko perusoikeus, joka katsotaan sitten vasta sen jälkeen, kun kaikki muu pohjatyö on tehty, ja joka saa aina väistyä muiden harkintojen edeltä. Ja hallituksen valmistelussaan pitäisi aina lähteä siitä, että kielelliset oikeudet huomioidaan alusta saakka. Perustuslakivaliokunta lausunnossaan tuo esille, että paitsi että itse päivystysuudistuksessa, osassa tätä uudistusta, sinällään on potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun liittyviä päämääriä, jotka ovat kannatettavia, niin siltikin myös kielelliset oikeudet — se, että henkilö saa Suomessa sekä suomeksi että ruotsiksi, omalla äidinkielellään, mahdollisuuden saada hoitoa akuutissa tilanteessa ja pystyy tekemään itsensä omalla kielellään ymmärretyksi — ovat potilasturvallisuuden kannalta tärkeä asia. Ne eivät ole vain jokin ylimääräinen luksus, vaan ne ovat aivan olennainen kysymys sitä arvioitaessa, minkälaista hoitoa potilas voi saada, ja että hän voi olla varma siitä, että pystyy välittämään terveydellisestä ongelmastaan oikeaa tietoa. Se tapa, miten tätä asiaa nyt viime päivinä on viety läpi, on mielestäni meidän demokratian ja oikeusvaltion kannalta hyvin poikkeuksellinen. Se ei anna kovin mairittelevaa kuvaa siitä tavasta, millä hallitus suhtautuu lakien valmisteluun ja ihmisten kielellisiin oikeuksiin. Mielestäni ja vihreiden mielestä olisi parasta, että ryhdyttäisiin uuteen valmisteluun siltä pohjalta, että valmistellaan 12+1-mallin pohjalta mahdollisuus jatkaa Vaasassa näitä laajan päivystyksen tehtäviä. Sen rinnalla voidaan toki miettiä, onko joitain asioita, missä voidaan yhteistyötä syventää ja saada taloudellista tehokkuutta, mutta mikään käytettävissä oleva laskelma ei osoita sitä, että Vaasasta tehtävien merkittävä siirtäminen Seinäjoelle toisi taloudellisia säästöjä, vaan pikemminkin päinvastoin. Tässähän Seinäjoelle asetetaan nyt sellainen velvollisuus, joka aiheuttaa heille myös kustannuksia, mutta toisaalta sosiaali- ja terveysvaliokunta ei mitenkään ole lakiesityksestä perustellut, miten tämän lakimuutoksen, jonka he ovat tehneet, käytännön toteutuminen voidaan varmistaa. Siitä tullaankin, arvoisa puhemies, olennaisimpaan havaintoon. Tässä on nyt yritetty mennä aidan yli siitä, missä aita on matalin, mutta samalla tömähdetty aika kovaa siihen matalaankin aitaan. Perustuslakivaliokunta edellytti, että jos Vaasasta siirretään ruotsinkielisiä potilaita Seinäjoelle, heillä pitää olla oikeus myös käytännössä saada palvelua omalla äidinkielellään. Elikkä tarkoitettiin tilannetta, että ei riitä se, että varmistetaan se, että nämä palvelut ovat muodollisesti saatavilla, vaan se pitää pystyä osoittamaan käytännön tilanteessa. Se sana ""käytännössä"" lukee siellä meidän lausunnossamme, minä muistan hyvin sen — täällä yksi edustaja pyöritteli päätään. Se ""käytännössä""-sana kirjattiin sinne tarkoituksella, ja tiedän, että myös asiantuntijat ovat julkisuudessa siihen viitanneet. Tämä tarkoittaa sitä, että se ei riitä, että lakiin kirjataan lause, että on periaatteessa muodollisesti oikeus tähän palveluun omalla äidinkielellä, vaan lakia valmisteltaessa pitää pystyä osoittamaan, että on resurssit ja toimintatavat, joilla se myös käytännössä turvataan jokaiselle. Ja näin ollen olisin pitänyt välttämättömänä sitä, että tämä lakiesitys olisi tullut perustuslakivaliokuntaan uudestaan arvioitavaksi, täyttääkö tämä edes sen minimitason, mitä valiokunta on edellyttänyt, ja se on oikeusvaltioperiaatteen kannalta hyvin ongelmallista, että tämä asia ei nyt mene perustuslakivaliokuntaan. Mutta lopuksi haluan todeta myös sen, että tässä on kysymys oikeusperiaatteista, tässä on kysymys ihmisten kielellisistä oikeuksista, mutta tässä on kysymys myös hyvästä hallintotavasta ja hyvästä poliittisesta kulttuurista. Lopuksi haluankin vedota siihen, että mielestäni hyvään poliittiseen kulttuuriin Suomessa kuuluu se, että tällaiset lainsäädäntöhankkeet arvioidaan huolellisesti kaikista eri näkökulmista niin, että lopputulos on suomalaisia yleisesti hyvin palveleva, ja näin nyt ei ole.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-12-13T15:35:09,2016-12-13T15:41:40,Tarkistettu,1.1 2016_132_12,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Ärade talman! Man undrar om det skulle finnas behov att diskutera mera frågor som gäller grundlagen, mänskliga rättigheter och grundläggande rättigheter. Det verkar som om vi igen skulle befinna oss i en fas där vi blir tvungna att förklara och fråga oss varför det finns en grundlag, vad är det för skillnad på hierarkin med olika lagstiftning, med speciallagstiftning och grundlag och de bestämmelser som finns i grundlagarna som ger våra grundrättigheter. Idén är naturligtvis att man inte med tillfälliga majoriteter, med tillfälliga trender skulle helt enkelt ingripa i sådana frågor som för grupper, ofta minoriteter med mindre grupper, är av väldigt fundamental betydelse och som har en avgörande betydelse för deras likvärdiga behandling i samhället. Det handlar alltså om att skydda minoriteter mot majoritetstyranni eller majoritetens, ska vi säga, nonchalans eller arrogans. Det är helt klart att det för tillfället också finns politiska krafter i Finland som helst skulle se att Finland inte skulle vara ett tvåspråkigt land. Det förstår vi väldigt bra och det finns också många i den här riksdagen som har blivit invalda i riksdagen på basen av den här idén, och det är säkert så att de har rätt att tänka hur de vill. Men det verkligt bekymmersamma är när deras tankar smyger sig in också i de övriga grupperingarnas och regeringspartiernas tänkande, på sätt och vis litet i smyg, bakom knuten, och när beslutsfattarna, när regeringen skrider till beslut och, ska vi säga, av oaktsamhet eller för att man inte bryr sig eller inte är speciellt kunnig i frågor när det gäller att skydda grundrättigheter inte helt enkelt tillräckligt tar detta i beaktande utan låter sig övertygas av mörka krafter som målmedvetet driver på att till exempel de språkliga rättigheterna för den finlandssvenska befolkningen inte ska tryggas.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2016-12-13T15:43:05,2016-12-13T15:45:44,Tarkistettu,1.1 2016_132_13,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta eli niin sanottu päivystysuudistus on varsin suuri kokonaisuus, jossa tullaan nyt sitten kasaamaan, kokoamaan, keskittämään erikoissairaanhoitoa suurempiin yksiköihin. Erityisesti tässä tietenkin on tarkoitus saada kokoon näitä harvinaisia tai vaativia toimenpiteitä niin, että pystyttäisiin sitten laatua parantamaan ja turvaamaan meidän lääketieteen spesialistien saatavuutta, ja samalla tässä on myös tarkoitus uudistaa sosiaalipuolen palveluita niin, että ne olisivat kytköksissä paremmin ter- veydenhuollon kanssa. Minusta tämä uudistus sinänsä lähtökohdiltaan on tärkeä ja tätä kannattaa eteenpäin viedä mutta se prosessi, millä tätä on nyt viety, ei todellakaan saa nyt parhaita pisteitä. Tämä asia on kytketty budjettivalmisteluun ja tämä on tuotu meille budjettilakina varsin myöhäisessä vaiheessa, minkä jälkeen se sitten oli perustuslakivaliokunnassa lausunnon antamista varten liittyen erityisesti nyt tähän kielikysymykseen ja muihin perusoikeuksiin, ja sitä puntarointia siellä käytiin. Me saimme tästä sitten lausunnon varsin viime vaiheessa, eli valiokunnan käsiteltäväksi tuo perustuslakivaliokunnan lausunto tuli itsenäisyyspäivän jälkeen 8. päivänä joulukuuta, minkä jälkeen pääsimme sitten varsinaisesti kunnolla käsittelemään tätä asiaa. Olimme kyllä kuulleet siinä vaiheessa jo eri tahoja ja pyytäneet myös kirjallisia lausuntoja eri tahoilta, mutta katson, että tuossa aikataulussa, joka tälle laille annettiin liittyen myös tähän Pohjanmaan kysymykseen ja tähän Vaasa—Seinäjoki-kysymykseen, meillä valiokunnassa ei ollut riittävästi aikaa paneutua pohjamutia myöten siihen, millä tavalla tämä asia tulisi parhaalla tavalla järjestää. Tämä on minusta suurin puute ja ongelma tässä laissa. Sosialidemokraatit valiokuntakäsittelyssä katsoivat, että kielellisten oikeuksien turvaamiseksi paras vaihtoehto näistä olemassa olevista vaihtoehdoista olisi se, että hallituksen esitykseen olisi lisätty Vaasan sairaala, Vaasan sairaanhoitopiiri, eli se olisi sisällytetty täyden päivystyksen sairaaloiden, sairaanhoitopiirien luetteloon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-12-13T15:52:41,2016-12-13T15:55:40,Tarkistettu,1.1 2016_132_14,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Värderade herr talman! Att Vasa inte skulle bli kvar som sjukhus med omfattande jour skulle vara ett kortsiktigt, historielöst och anmärkningsvärt beslut. Tvåspråkiga Österbotten har 85 000 svenskspråkiga vars omfattande jour nu riskerar att bli lidande. Att sätta upp skyltar på svenska gör nämligen inte automatiskt att ett sjukhus fungerar på svenska. Det behövs verkliga ansträngningar för att Seinäjoki ska klara av att serva den svenskspråkiga befolkningen på sina medborgerliga rättigheter. Det logiska skulle därför ha varit att gå in för 12+1-modellen där både Seinäjoki och Vasa behöll omfattande jour. Tuomas Pöysti, vårdreformens högsta tjänsteman, sade för två veckor sedan i en intervju att 12+1-modellen inte blir nämnvärt dyrare. Därför känns det rätt absurt att vi behövt vända och vrida på den här frågan i grundlagsutskottet om det inte alls hade behövts. Att Vasa ska ha fulljour också i fortsättningen borde vara en själklarhet för att bäst garantera de svenskspråkiga österbottningarnas grundläggande rättigheter, för endera har man rättigheterna eller så har man dem inte. Problemet i det här förslaget är att man ställt grundlagsenliga rättigheter mot varandra. Rätten att få vård ställs mot rätten att få service på sitt modersmål. Att ställa grundlagsenliga rättigheter mot varandra riskerar att göra grundlagen till ett smörgåsbord, eller kanske snarare ett julbord i de här tiderna, där man väljer vilka bitar man tar. Det är en farlig utveckling. Just därför måste man så långt som möjligt undvika att ställa grundlagsrättigheter mot varandra. Det hade man kunnat göra i den här frågan, men det gjorde man inte. I den här reformen har vi sett så många konstigheter i beredningen att det stundtals nästan känts som om man försöker åka slalom runt grundlagsenliga rättigheter. Det känns både olyckligt och skrämmande. Åland påverkas inte av jourreformen. Ålands hälso- och sjukvård hör till Ålands självstyrelse, men på Åland har vi följt frågan aktivt eftersom det här är en sak som påverkar det svenska språkets ställning i landet. Först tingsrättsreformen som föreslår att alla tingsrätter med svenska som arbetsspråk ska läggas ner, sedan degraderas Vasa sjukhus. What's next? Ur Ålands synvinkel känns det som att Finland bara blir mer och mer enspråkigt. Vi frågar oss hur det på sikt kommer att påverka fungerande relationer mellan Åland och riket. Sådana förutsätter nämligen att det officiella Finland fungerar på två språk, finska och svenska, men för att det officiella Finland ska fungera på två språk måste det också finnas svensk- och tvåspråkiga fungerande strukturer. Den här reformen monterar ner en del av de strukturerna. Därför är den här frågan inte bara av stor vikt för Vasa utan för hela det tvåspråkiga Finland. — Tack.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2016-12-13T16:02:11,2016-12-13T16:05:49,Tarkistettu,1.1 2016_132_15,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laki ja päivystysasetus, josta tänään ja eilen täällä on keskusteltu, ovat ymmärrettäviä siinä mielessä, että työnjakoa pitää tehdä, mutta se ajatus, mitenkä työnjakoa tehdään ja määritellään kahteen eri kategoriaan meidän sairaanhoitopiirejämme, on ollut ongelmallinen ja on sitä yhä edelleen. Minulle ei ole vielä selvinnyt tähän mennessä, miksi ei tätä pystyttäisi tekemään näiden nykyisen viiden ervan, erityisvastuualueen, sisällä. Elikkä niiden välillä olisi mahdollista tehdä sopimuksiin perustuen työnjakoa kaikkein vaikeimmista hoidettavista ja eri tapauksista. Myöskin esimerkiksi Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri ja HUS sisällään voisivat sopia, missä toteutetaan mikäkin hoitotoimenpide ja missä mitkäkin leikkaukset. Tämä olisi minun mielestäni voinut toteutua jo ilman, että sairaanhoitopiirejä ruvetaan määrittelemään erikseen ykkös- ja kakkoskategorioihin. Ymmärrän työnjaon tarpeen, mutta en ymmärrä, että sitä pitää Helsingistä ruveta määräämään. Ja sitten tämä aikataulukysymys. Elikkä tässä on ensin asetettu valiokunta ihan käsittämättömään aikataulupaineeseen siitä syystä, että ihan selkeästi, kun tämä ratkaisu tuli perustuslakivaliokunnasta, olisi pitänyt pystyä miettimään, mitenkä se ruotsinkielisyys turvataan, ja saada siihen uusi lausunto perustuslakivaliokunnasta, onko niillä ja niillä toimenpiteillä nyt käymässä näin. Tämähän ei ollut mahdollista, ja sen takia tuli ajatus, että siirretään se sinne ensi vuoden alkuun. Toinen syy ensi vuoden alkuun on se, että kun nämä sote-lait, jotka ovat hyvin kiistanalaisia liittyen maakuntauudistukseen, ovat lausuntokierroksen jälkeen saaneet todella paljon kritiikkiä ja ovat valmistelussa, me emme tiedä, mitä niille tapahtuu, ja tämä on suorassa kytköksessä niihin. Ja sieltä kolmantena (Puhemies koputtaa) vielä valinnanvapaus, josta ei ole vielä minkäänlaista tietoa hallitukselta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-12-13T16:08:20,2016-12-13T16:10:28,Tarkistettu,1.1 2016_132_16,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Jatkan siitä, mihin eilen jäin. Tämä koko hallituksen päivystysuudistuksen valmistelu on tehty ennenkuulumattoman huonolla tavalla. Uudistusta runnotaan läpi kaikin keinoin, niin kuin nyt tällä viikolla täällä eduskunnassa. Olen sanonut tämän aikaisemmin: keskustapuolueeseen on iskenyt valtaisa keskittämisvimma. Kokoomuksella se on ollut jo aikaisemminkin. Sairaaloita pitää ajaa alas ennätysvauhtia, ja se näkyy myös puutteellisen lainvalmistelun muodossa. (Teuvo Hakkarainen: Mites perussuomalaiset?) — Ja perussuomalaiset, jotka ennen eduskuntavaaleja lupasivat, että päivystysuudistusta ei pidä tehdä, ja jotka lupasivat jopa, että se edellinen asetus pitäisi kumota, kääntävät takkinsa taas ja jyrkästi. Hallituksen esityksessä on viitattu virheellisesti perustuslakivaliokunnan käytäntöön. Tämä on paheksuttavaa. Yksi valtiosääntöoikeuden arvostetuimmista asiantuntijoista, professori Olli Mäenpää, on julkisuudessa todennut, että hän ei ole koskaan törmännyt vastaavaan virheeseen. Mäenpää myös toteaa, että koska virhe on niin iso, voi kyse tuskin olla vahingosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-12-13T16:10:40,2016-12-13T16:12:28,Tarkistettu,1.1 2016_132_17,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan aluksi haluan sanoa sen, että kielellisten oikeuksien toteutuminen on tärkeä asia, josta on ehdottomasti pidettävä kiinni. On tärkeää, että kaksikielisyys — se, että Suomessa käytetään suomea ja ruotsia — voi toteutua ihmisten arjessa. (Joakim Strand: Ei näy päätöksessä!) Tulen itse suvusta, jossa käytetään ruotsia ja suomea, ja tiedän, että lapseni isomummi joutui muuttamaan Helsingistä Nauvoon, koska täältä ei löytynyt sopivaa hoitovaihtoehtoa ja asumismuotoa. Eli me puhumme asiasta, joka on kovin kiperä ja joka vaatii meidän kaikkien huomion. Tästä keskustelusta totean yhden asian. Totean sen, että kielellisten oikeuksien toteutuminen on asia, joka on tärkeää ottaa huomioon jokaisen merkittävän lainsäädännön ja yleensäkin jo lainsäädännön valmisteluvaiheen alusta asti — se on tästä opiksi otettava. Mutta tässä on käsittelyssä iso uudistus, jonka monia puolia tässä keskustelussa ei ole vielä ehditty käydä läpi. Arvoisa puhemies! Totean, että tämän lakiesityksen keskeinen tavoite on todellakin varmistaa palveluiden yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä riittävää laatua ja osaamista sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi tässä lakiesityksessä todellakin uudistetaan erikoissairaanhoidon työnjakoa sekä kiireellisen hoidon ja ensihoidon säännöksiä. Nämä tavoitteet ja esitykset ovat todellakin palveluja käyttävän ihmisen kannalta tärkeitä ja myönteisiä. Tässä lakiesityksessä on todella myönteisiä esityksiä, jotka varmasti tulevat sitten näkymään asiakkailla — sosiaalihuoltopuolella puhutaan lainsäädännössä asiakkaista ja terveydenhuoltopuolella potilaista. Tämä lakiesitys on osa valmisteilla olevaa sote-uudistusta. Se on mittava uudistus, ja on tärkeää, että sitä ei tehdä isona kokonaisuutena — iso kokonaisuus se tulee joka tapauksessa olemaan — vaan otetaan askelia. Tässä on yksi askel eteenpäin, jolla todellakin valmistaudutaan tuohon sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, jonka tavoitteena ovat yhdenvertaiset palvelut jokaiselle koko Suomessa, terveyserojen kaventaminen ja peruspalveluiden vahvistaminen. Näitä tavoitteita saavutetaan jo tälläkin hallituksen esityksellä. Ensinnäkin, yksi asia, mikä on hyvä nostaa esille, on se, että esityksessä todellakin tuodaan sosiaalipäivystys terveydenhuollon päivystyksen yhteyteen ja todellakin lisätään sosiaalihuollon saatavuutta ja saavutettavuutta. Eli sote-integraatio etenee. Tämä on todellakin tärkeää. Toiseksi, perusterveydenhuollon kiireellistä vastaanottotoimintaa vahvistetaan, eli näin tavalliset kiireellisen terveydenhuollon ongelmat voidaan hoitaa siellä lähialueilla. Esimerkiksi Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla tämä on todella tärkeää. Eli jos lapsi sairastuu vanhempien työpäivän päätteeksi, on mahdollista läheltä saada palvelut. Tämä ei tällä hetkellä ole riittävän hyvin mahdollista. On tärkeää, että tästä myöskin säädellään eli vahvistetaan ihmisten mahdollisuutta saada niitä kiireellisen hoidon palveluita. Tässä esityksessä keskitetään vain sellaiset tutkimukset ja toimenpiteet ja hoidot, jotka ovat harvinaisia tai erityisen vaativia tai edellyttävät merkittäviä investointeja laitteisiin tai välineisiin. Eli tässä on hyvin vahva logiikka, mitä täällä edellinen edustaja peräänkuulutti. Ja miksi tämä tehdään? Tämä tehdään juuri potilasturvallisuuden ja hoidon laadun turvaamiseksi mutta myös voimavarojen viisaan kohdentamisen varmistamiseksi, ja siksi tämä laki on myöskin budjettilaki. Eli tuo työnjako on koko Suomen ja jokaisen suomalaisen etu silloin, kun se oikealla tavalla osataan tehdä, ja tämä lakiesitys antaa siihen kyllä hyvät edellytykset. Tällä esityksellä luodaan myös vaativan erikoisalan päivystyksen verkosto, jossa on 12 yksikköä, niin kuin täällä on todettu, ja 5 näistä antaa kaikkein vaativinta hoitoa. Mutta on alleviivattava sitä asiaa, josta itse olen saanut paljon yhteydenottoja ja joka on ilmeisen epäselvää vielä suomalaisille, että todellakin muut keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä ja niissä säilyy vähintäänkin tavallisempien erikoisalojen osaaminen. (Olavi Ala-Nissilä: Mites aluesairaalat?) Ja mikä olennaisinta, leikkaustoiminta keskitetään niihin sairaaloihin, (Välihuutoja) joissa on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys, ja tämäkin tehdään potilasturvallisuuden vaalimiseksi. Mutta on hyvä todeta, että pienemmissä sairaaloissa — lainsäädännössä ei ole ""aluesairaala""-termiä, niin kuin tuossa edustaja viittasi salissa niin sanottuihin aluesairaaloihin — voidaan tehdä ei anestesiaa vaativia pienempiä kirurgisia toimenpiteitä ja pitää esimerkiksi kirurgista poliklinikkaa, eli työnjako on erittäin järkevää. Mutta se, mikä on tärkeää todeta, mitä tässä salissa ei vielä ole esille tullut, on se, että näiden sairaaloiden roolia tullaan kehittämään ja niiden rooli tulee paljon muuttumaan, ja on todella tärkeää, että silloin on koko henkilöstö mukana, ammattiryhmät kehittämässä näitä sairaaloita ja sinne luodaan monialaisia uusia malleja ja palveluita. Eli tämä on monin tavoin parannus sitten alueen asukkaille ja palveluita tarvitseville henkilöille. Arvoisa puhemies! Todellakin totean, että tämä esitys on osa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja osoitus todellakin siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta aiotaan tämän hallituksen toimesta päämäärätietoisesti viedä eteenpäin. Ja ihan lopuksi totean sen, mikä hyvin tuli Tehyn lausunnossa ja terveydenhuollon hoitohenkilöstön järjestön lausunnossa ja mikä on myöskin meidän mietintöömme hyvin kirjattu, että tällä uudistuksella todellakin voidaan edistää sitä hoidon laatua ja mahdollistaa toimivien laatujärjestelmien kehittäminen. Näitä on pitkään toivottu, ne toimivat monissa muissa Euroopan maissa ja muissa Pohjoismaissa. Ja mikä tärkeintä, voidaan kehittää toiminnan tehokkuutta sillä tavalla, että otetaan esimerkiksi korkeasti koulutetun hoitohenkilökunnan osaaminen parhaaseen mahdolliseen käyttöön, kehitetään erilaisia työnjakomalleja, esimerkiksi sairaanhoitajien ja fysioterapeuttien suora vastaanotto -malleja, ja sitä kautta sitten lähipalveluita parannetaan. Ja ennen kaikkea saavutetaan samalla kustannussäästöjä sillä tavalla, että samalla huolehditaan laadukkaista, yhdenvertaisista palveluista ja ennen kaikkea potilasturvallisuudesta. Pidän tätä hallituksen esitystä kannatettavana ja olen iloinen, että tämä hallitus vie tätä asiaa eteenpäin. Tässä salissa kaikki, jotka tuntevat sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, tietävät, että tämä päivystysasia on ollut pitkään valmisteilla, ja on hyvä, että sitä nyt viedään päämäärätietoisesti eteenpäin. (Vastauspuheenvuoropyyntöjä)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-12-13T16:23:53,2016-12-13T16:31:42,Tarkistettu,1.1 2016_132_18,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,Otetaan tähän lyhyt debatti.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_132_19,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En voi yhtyä siihen, että kaikki tässä salissa olisivat iloisia siitä, että juuri tällainen esitys viedään eteenpäin. Olisin kysynyt edustaja Sarkomaalta siitä, kun väitätte, että tässä tulee näitä kustannussäästöjä. Hallitus on laskenut, että niitä tulisi 350 miljoonaa. Siitä noin 3 prosenttia olisi Vaasan sairaanhoitopiirin osuus. Se on noin 10 miljoonaa euroa. Jos lähetetään 100 potilasta Seinäjoelle, se tarkoittaa noin 100 000 euroa per potilas. Pidättekö näitä laskelmia sellaisina, että ne myös pitävät paikkansa? Ovatko ne uskottavia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-12-13T16:31:49,2016-12-13T16:32:27,Tarkistettu,1.1 2016_132_20,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Olisin halunnut kysyä edustaja Sarkomaalta, mikä tekee työnjaon sopimisesta tällä tavalla erittäin järkevää, niin kuin hän omassa puheenvuorossaan linjasi. Meillä on monin paikoin Suomessa jo tällä hetkellä toimiva ja kustannustehokas työnjako aluesairaaloiden ja keskussairaaloiden välillä, joka nyt uhkaa romuttua, kun tehdään tämmöinen tiukka linjaus siitä, että kaikki anestesiaa edellyttävät toimenpiteet pitää keskittää laajan päivystyksen sairaaloihin. Yksi hyvä esimerkki on Raahen aluesairaala. Vierailin äsken Raahessa, jossa minulle kerrottiin, että siellä pelätään, että näiden toimenpiteiden keskittäminen Ouluun johtaa jonojen pitkittymiseen ja mahdollisesti siihen, että joudutaan sitten ostamaan kalliilla ostopalveluita yksityisiltä tahoilta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-13T16:32:29,2016-12-13T16:33:22,Tarkistettu,1.1 2016_132_21,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä laki vie oikeaan suuntaan, mutta on haasteita. Viittaan myöskin näihin aluesairaaloihin, jotka voivat toimia myöskin maakunnan rajoilla ja olla aika isojakin. Nyt tässä yliopistollisilla sairaaloilla voi olla useampia toimipisteitä, ja niitten tilanne on ehkä hieman erilainen. Nyt kun tehdään tätä asetusta ja muuta, niin kyllä pitää katsoa ja velvoittaakin yliopistosairaaloita katsomaan, että palvelut todella turvataan — niitten saatavuus myöskin siellä haja-asutusalueilla — ja että tästä ei tule liian keskittävä, mistä olen vähän huolissani.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-12-13T16:33:24,2016-12-13T16:34:10,Tarkistettu,1.1 2016_132_22,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota siihen edustaja Sarkomaan puheenvuorossa, kun hän piti tärkeänä, että pääkaupunkiseu-dulla asuvilla perheillä on mahdollisuus päästä kiireelliseen hoitoon, ja sehän on varmasti ihan hyvä, jos näin toteutuu, mutta mites on sitten siellä maakunnassa? Rannikolla meillä matkat pitenevät, ja eivät ainoastaan matkat pitene, vaan sitten joudutaan myöskin toiselle alueelle, missä puhutaan toista kotimaista, ja me emme ole vielä tulleet vakuuttuneiksi siitä, miten hallitus pystyy takaamaan palveluja ruotsin kielellä Seinäjoella. Niin kuin sanoin omassa puheenvuorossani tuossa äsken, uskon kyllä, että löytyy lääkäreitä, jotka osaavat suht hyvää kouluruotsia, mutta miten se kaikki muu hoitohenkilökunta, joka pääosin hoitaa nämä potilaat pitkin päivää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-13T16:34:11,2016-12-13T16:35:09,Tarkistettu,1.1 2016_132_23,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! THL:n eri mittauksissa Vaasan keskussairaala on jatkuvasti ollut kahden kolmen kärkijoukossa ja erityisesti potilasturvallisuuden osalta. Ruotsissa kun lähdettiin ajamaan osittain sairaaloita alas ja heikentämään, niin aloitettiin niistä huonoimmista, ei parhaimmista. Onko tässä taustalla poliittinen lehmänkauppa, kun ei näitä asioita olla seurattu? Komppaan vielä edustaja Östmania kielen osalta. Olen itsekin lukenut paljon saksaa koulussa, ja ovat prepositiotkin ulkomuistissa, mutta en haluaisi ottaa vastuuta akuutisti sairaista saksalaisista. Onko hoitohenkilökuntaa ajatellen oikein pakottaa heidät ottamaan vastuuta kuolevista ruotsinkielisistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-12-13T16:35:10,2016-12-13T16:35:52,Tarkistettu,1.1 2016_132_24,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Varmasti tärkeintä on se, että saa oikean tasoista hoitoa oikeaan aikaan: lähellä sitä hoitoa, mitä tarvitaan usein, vaikkapa päivittäin tai viikoittain, mutta ehkä vähän kauempana sitten sitä hoitoa, jota tarvitaan ehkä kerran elämässä taikka hyvin harvoin, ja myös sellaista hoitoa, jossa tarvitaan korkeaa osaamista. Olen antanut itseni ymmärtää, että eivät nämä kaksitoista sairaalaakaan ole samanlaisia eivätkä edes ne viisi yliopistollista sairaalaa ole samanlaisia, vaan myös siellä tätä erikoistumista tapahtuu, että pystymme takaamaan suomalaisille kaikkiin harvinaisimpiinkin sairauksiin parasta osaamista. Totta kai olisin itsekin toivonut, kun täällä nyt puhutaan eri maakunnista, että meillä Hämeenlinnassa olisi tällainen sairaala säilynyt. Mutta itse olen kuitenkin sitä mieltä, että tärkeintä on se, että sitä hoitoa saadaan ja sitä hoitoa löytyy silloin, kun on pahimman hädän hetki.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-13T16:35:53,2016-12-13T16:37:00,Tarkistettu,1.1 2016_132_25,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyisin edustaja Sarkomaalta, onko teistä tällä hetkellä Suomen pienissä aluesairaaloissa jotenkin potilasturvallisuus vaarantunut. Eikö siellä osata hoitaa potilaita ja leikata laadukkaasti? Raahessa erityisesti keskustan ja kokoomuksen kaupunginvaltuutetut ovat vedonneet, että tätä lakiesitystä muutettaisiin 45 §:n kohdalta ja poistettaisiin 3 momentti. Tässä salissa on edustajia pohjoisesta, jotka ovat käyttäneet varsinkin lähetekeskustelussa tätä lakiesitystä vastaan hyvin laadukkaita puheenvuoroja asiantuntemuksella. Haluan mainita edustaja Keräsen nimeltä, elikkä hänellä varmasti lääkärinä on myös jonkunlainen asiantuntemus tästä. Pyytäisin kuitenkin dokumentteja siitä, millä tavalla tämä säästölaki elikkä budjettilaki voisi taata paremmat, yhdenvertaiset palvelut koko Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-12-13T16:37:02,2016-12-13T16:38:03,Tarkistettu,1.1 2016_132_26,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Juvonen, Sarkkinen, Tanus ja sitten edustaja Sarkomaalle, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_132_27,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hänninen, nostitte tärkeän asian esille: potilasturvallisuuden. Kyllä se on yksi tavoite, mihin myös tällä esityksellä pyritään. Meillä on se tilanne Suomessa, että huolimatta siitä, että meillä on huipputasoista osaamista ja koulutusta, meillä ei vain potilasvahinkojen määrä laske. Tämä toistuu vuodesta toiseen, kun näitä seurantoja sitten katsotaan, millä tavalla me voimme tilannetta parantaa. Ja kyllä se, että laatu säilyy, potilasturvallisuus säilyy, on sisällytetty tähän, ja me olemme tästä myös lausuman tähän mietinnön lopuksi edellyttäneet. Tässä kyllä seurataan tilannetta, että missään nimessä ainakaan heikompaan suuntaan ei voida mennä. Täällä puhuttiin työnjaosta ja siitä, onko se tärkeää. On erittäin tärkeää, että sosiaalihuollon ammattihenkilöt sosiaalipäivystyksen myötä, sairaanhoitajat, lähihoitajat, lääkärit, kirurgit, kaikki sijoittuvat tekemään sitä työtä, mitä he parhaiten osaavat, ja niihin yksiköihin, missä heitä todella tarvitaan. Kyllä tämä parantaa suomalaisten turvallisuutta (Puhemies koputtaa) ja tilannetta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-12-13T16:38:13,2016-12-13T16:39:20,Tarkistettu,1.1 2016_132_28,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Ala-Nissilälle voisi sanoa, että kyllä tämä lakiesityksen pääjuoni näyttää olevan keskittäminen säästötavoitteiden ohella, vaikka kauniisti puhutaan laadusta. Haluaisin kysyä sitä, miten tässä syntyy säästöä ja laatua, kun Helsingistä käsin pakkosanellaan se, miten alueella pitää työnjako sairaaloiden välillä järjestää. Maakunnilta viedään valta päättää kustannustehokkaasta työnjaosta jo ennen kuin ne aloittavat. Luulisi, että maakunnissa tiedetään parhaiten se, missä kannattaa kustannustehokkaasti palvelut järjestää ja missä on kapasiteettia leikkauksia hoitaa. Miksi ei riitä se, että valtakunnan tasolla määritellään tavoitteellinen laatutaso ja tavoitteelliset kustannukset ja annettaisiin alueiden sitten sen jälkeen tehdä oman alueensa kannalta mielekäs ja kustannustehokas työnjako näiden laatutavoitteiden ja kustannustavoitteiden reunaehdoissa? Miksi tämä ei riitä? Miksi meidän täytyy mikromanageerata tulevia maakuntia, tulevia sote-alueita ja nykyisiä sairaanhoitopiirejä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-13T16:39:22,2016-12-13T16:40:26,Tarkistettu,1.1 2016_132_29,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä päivystysuudistus on erittäin laaja ja merkittävä, ja siihen liittyy paljon, paljon pykäliä, paljon, paljon asioita. Haluaisin hallituksen edustajilta saada yhden yksinkertaisen vastauksen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa esitimme ja halusimme lisäaikaa tämän esityksen käsittelylle ja esitimme sitä, että helmikuun alussa voisimme rauhassa katsoa pykäliä ja katsoa muotoja ja katsoa sitä, mikä olisi sekä alueiden että potilaiden, sekä asiakkaiden että henkilökunnan kannalta ja myös taloudellisesti parasta. Siihen olisi ollut kaikki mahdollisuudet, ja niin kuin tässä on tullut myös valiokunnan puheenjohtaja Haataisen sanomana esille, nämä kustannusvaikutukset olivat sellaiset, että aivan hyvin se oltaisiin voitu tehdä. Minkä takia ei suostuttu siihen, että me olisimme voineet helmikuun alussa palata asiaan kaikessa rauhassa? Aivan liian iso paketti aivan liian nopeasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-13T16:40:28,2016-12-13T16:41:36,Tarkistettu,1.1 2016_132_30,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,Vielä debatin käynnistänyt edustaja Sarkomaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_132_31,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on hallituksen yksimielinen esitys. Sitten kun viittasin tuossa Helsinkiin, niin haluan vahvasti todeta, että täällä lakiesityksessähän perusterveydenhuollon kiireellistä vastaanottotoimintaa vahvistetaan koko maassa. Tärkeää on, että se toiminta on sellaista, että se saavutetaan nykyistä paremmin. Halusin tämän nostaa esille, koska tämä asia tässä keskustelussa ei ole noussut esille. Myöskin siitä tärkeästä ja myönteisestä asiasta, sote-integraatiosta, mistä paljon puhutaan ja mitä tavoitellaan: Tässä todellakin tuodaan se sosiaalihuollon päivystys terveydenhuollon päivystyksen yhteyteen, ja näin myöskin ihmiset, jotka tätä sosiaalihuollon päivystystä ja apua ja tukea tarvitsevat, saavat niitä jatkossa. Näinhän nyt ei ole, eli tässä on todella monta asiaa, hyvää uudistusta, joita pitkään on haluttu. Ja todellakin sanon, arvoisa puhemies, että pidän erittäin tärkeänä, ehdottoman tärkeänä, tinkimättömänä asiana sitä, että kielelliset (Puhemies koputtaa) oikeudet toteutuvat, ja sen eteen kokoomus tekee työtä. (Li Andersson: Millä tavalla?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-12-13T16:41:38,2016-12-13T16:42:49,Tarkistettu,1.1 2016_132_32,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,Palaamme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_132_33,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä laajan päivystyksen asia on herättänyt paljon keskustelua ja eduskunnan arvovallan kannalta kyseenlaista kokousteknistä kikkailuakin. Tässä keskitytään nyt mielestäni hyvin pieneen osaan tässä koko uudistuksessa, kun puhutaan näistä ruotsinkielisten oikeuksista. Sen takiahan meillä opiskellaan kautta maan ruotsia, että ruotsinkielisten oikeudet toteutuisivat koko maassa. Se on laajan kaksikielisyyden peruste. Jos nyt sitten Vaasan suunnalla pelätään, että ihan kaikkia ruotsin kielen murteita ei Seinäjoella ymmärretä, niin voin lohduttaa, ettei niitä Karjalan ja Savon murteitakaan välttämättä siellä Vaasan tai Seinäjoen sairaalassa ymmärretä. Jos pieniä kieliongelmia tulisikin, niin ei se tässä maassa ole mitään uutta: meillä itärajalla on pitkään ollut virolaisia ja venäläisiä lääkäreitä palvelemassa, ja kyllä siinä kielimuuri voi olla ihan todellinenkin. En usko, että tilanne Seinäjoella niin pahaksi yltyisi. (Mikaela Nylander: Luuletko, ettei meillä ole?) Lisäksi haluan kysyä — kun tässä nyt puhutaan pelkästään Vaasasta mutta tämä uudistus jättää maassa monta, monta kaupunkia ilman laajan päivystyksen sairaalaa — oppositiolta, RKP:ltä etunenässä, ovatko nämä seudut, esimerkiksi Kotka, Kouvola, Mikkeli ja Savonlinna, ja niiden asukkaat mielestänne Vaasaa vähempiarvoisia? (Leena Meri: Hyvä kysymys!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-13T16:42:52,2016-12-13T16:44:00,Tarkistettu,1.1 2016_132_34,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,Ja keskustelu jatkuu.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_132_35,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö valmistui, niin sanat eivät riitä kertomaan sitä pettymyksen tunnetta, minkä koin, kun huomasin, että hallituksen esitystä ei ollut muutettu valiokuntakäsittelyn aikana, vaikkakin asiantuntijakuulemisessa varmasti on tullut esille myös niitä yksityiskohtia, jotka olisivat puoltaneet alueellisen päätösvallan jättämistä tuleville maakunnille. Olen erittäin pettynyt ja surullinen tästä tosiasiasta ja odotin todellakin, että tässä valiokuntakäsittelyssä olisi löytynyt hallituspuolueiden kesken yhteinen näkemys, jossa olisi turvattu sekä alueellinen päätösvalta että kielelliset oikeudet. Ihmettelen suuresti sitä, miksi tämä lakimuutos tuodaan nyt erittäin kiireellisenä säästölakina eduskuntaan eikä sitä käsitellä sote-uudistuksen yhteydessä, vaikka sille olisi sekä alueelliset, demokraattiset että laadulliset perustelut. Yhden momentin, tarkalleen ottaen 45 §:n 3 momentin, poisto olisi antanut alueille todellista päätösvaltaa järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueen näkökulmasta katsottuna järkevästi ja kustannustehokkaasti. Nyt vaarana on, että hyvin toimivat sairaaloiden väliset työnjakosopimukset joutavat roskakoriin, palvelut keskittyvät ja ruuhkautuvat, mikä saattaa tarkoittaa esimerkiksi Oulun seudulla yksityisiin ostopalveluihin turvautumista. Tämä tulee tarkoittamaan ainakin esimerkiksi Raahen sairaalassa noin 50 työpaikan menetystä. Ja onko järkeä keskittää noin 5 000 leikkausta Raahesta ja Oulaskankaan sairaalasta Oulun yliopistolliseen sairaalaan, jossa ei ole tällä hetkellä resursseja leikkausjonoja hoitaa vaan todellakin joudutaan sitten turvautumaan niihin kalliisiin yksityisiin ostopalveluihin? Suurin huoleni liittyy kuitenkin ihmisten hoitoonpääsyn turvaamiseen. Kuinka tämä esitys turvaa kansalaisten yhdenvertaiset, oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut asuinpaikasta riippumatta, kun osassa maata välimatkat tulevat kasvamaan tämän keskittämispäätöksen myötä kohtuuttomasti? Ihmettelen, onko tämä päähallituspuolueen, keskustan, ideologinen murentuminen todellista. Miksi ennen maaseudun ja harvaan asutun Suomen puolesta puhunut keskusta on nyt kadottanut juurensa, ideologiansa ja arvonsa? Olen niin pettynyt, etten löydä sanoja. Tulen kannattamaan lain hylkäämistä toisessa käsittelyssä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-12-13T16:44:06,2016-12-13T16:47:10,Tarkistettu,1.1 2016_132_36,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama sana tähän päivystyslainsäädäntöön. Ensinnäkin haluan vielä kerran tarkentaa sitä, että sosialidemokraatit ovat ehdottomasti sitä mieltä, että päivystysuudistus on tarpeellinen ja me tarvitsemme sitä. Päivystysuudistuksessa on monia hyviä elementtejä, muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön vahvistaminen päivystyksessä, ja siltä osin siellä on monia, monia asioita, joita me kannatamme. Mutta me emme voi hyväksyä sitä tapaa, jolla tätä uudistusta ollaan viety eteenpäin. Tässä tulee väkisinkin sellainen mieliala, että tätä halutaan viedä väkisin eteenpäin ilman parlamentaarista, todellista, vahvaa käsittelyä. Ja sen takia me emme voi hyväksyä tätä esitystä. Arvoisa puhemies! Muutama sana ja ajatus siitä, mitä valiokunnan käsittelyssäkin tuli ja mikä herätti pohdintaa myös tämän asian käsittelyn osalta. Ensinnäkin tämän lakiesityksen valmistelu pohjautuu viime kaudella olleeseen sote-valmisteluun. Ja kun me muistamme viime kautta, kun parlamentaarisesti yhdessä valmistelimme sotea, sosiaali- ja terveysrakenteita, niin se perustui julkiseen palveluiden järjestäjään, ja julkinen vastasi pääasiassa myös näiden palveluiden tuottamisesta. Yksityiset sekä järjestöt olivat sitten vahvasti tukemassa tätä palvelukokonaisuutta. Ja tämä päivystysasetus perustuu tähän lainsäädäntöön. Nyt tämä valmisteilla oleva sote-esitys, jota hallituspuolueet valmistelevat ilman parlamentaarista yhteistyötä, on totaalisesti erilainen. Ensinnäkin tämä palveluiden järjestäminen siirretään maakuntiin. Palvelut pilkotaan ja pakkoyhtiöitetään, hallinnollisia rajoja tulee, julkiset ja yksityiset palveluntuottajat ovat yhteisillä, samoilla palvelumarkkinoilla. Ja valinnanvapaudesta, joka on yksi oleellinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, meillä ei ole tietoa, kuinka se tullaan toteuttamaan. Näillä kaikilla on suuri merkitys myös päivystysasetukselle, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle. Ja sen takia on todella hämmentävää, että päivystyslainsäädäntö valmistellaan viime kaudelta olevaan valmisteluun ja tuodaan nyt aivan uudenlaiseen rakenteeseen ja sitä perustellaan, että se on tavallaan tukemassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Tähän asiaan liittyen vielä se, että tämä lainsäädäntö on voimassa vuoden. Ja kun uusi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee, niin meidän pitää uudistaa myös koko päivystyslainsäädäntö sopimaan osaksi tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Sen takia on todella hämmentävää ja, voisiko sanoa, epäjärjellistäkin se, että tätä lainsäädäntöä ei voitu käsitellä yhdessä ensi keväänä tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa, jolloinka me olisimme voineet yhteen sovittaa päivystyslainsäädännön osana tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Toinen asia, jolla tätä on perusteltu, kun on haettu perusteluita, kun niitä on vähän vaikea saada, on se, että tämä on myös budjettilaki. Ja budjettilain osalta mehän tiedämme, että tälle on asetettu ensi vuonna 50 miljoonan euron säästöt. Se, millä ne on haettu, on myös hyvin hämmentävää, koska me tiedämme, että vaikka tämä lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2017, niin siitä huolimatta tämä lainsäädäntö astuu voimaan vasta 2018 alusta ja ne todelliset säästövaikutukset tulevat vasta 2019 elikkä samaan aikaan, kun sitten tätä tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tehdään. Elikkä tällä ei ole mitään todellisia sosiaali- ja terveyslainsäädäntöön liittyviä tai budjettiin liittyviä vaikutuksia. Sitten, arvoisa puhemies, vielä yksi asia. Kun meillä ei ole tietoa valinnanvapaudesta, tuleeko tämä valinnanvapaus kohdistumaan myös erikoissairaanhoitoon, tämä asia on jätetty vähän ilmaan. Tästä asiasta on kysytty myös Pöystiltä ja monilta muilta asiantuntijoilta, mutta meillä ei ole tietoa siitä, mitä se tulee tarkoittamaan. Muun muassa Valvira totesi asiantuntijalausunnossaan, että keskittämisellä tavoitellut vaikutukset voivat vesittyä, koska julkisia palveluita ajetaan alas ja ne keskitetään suurempiin kokonaisuuksiin ja samanaikaisesti yksityisille palveluntuottajille mahdollistetaan kuitenkin näitten vastaavien palveluiden tuleminen esimerkiksi lakkautettuihin aluesairaaloihin. Elikkä käytännössä se tarkoittaa sitä, että julkisen palvelun aluesairaaloita ajetaan alas ja samanaikaisesti me mahdollistamme yksityisten palvelutuottajien tulemisen tuottamaan näitä palveluita, koska tämä lainsäädäntö ei koske yksityisiä palveluntuottajia. Ja kun me ajattelemme sitten tulevaa sotea ja sote-uudistusta, joka mahdollistaa yksityisten ja julkisten palveluiden tulemisen yhteisesti markkinoille, niin käytännössä se tarkoittaa sitä, että yksityiset palveluntuottajat, voisiko sanoa, pääsevät etukenossa tulevaan soteen valmistelemaan omaa palvelutuotantoa samanaikaisesti, kun julkista ajetaan alas. Elikkä tältä osin, kun sotea valmistellaan ja päivystysuudistusta valmistellaan ja viedään eteenpäin, yksityiset ja julkiset palveluntuottajat asetetaan eriarvoiseen asemaan, mitä ei voida hyväksyä. Muun muassa näistä syistä on hämmentävää se, että me emme voi käsitellä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja päivystysuudistusta yhtä aikaa, mikä silloin, voisiko sanoa, valmistelun ja sen tulevan kehittämistyön kannalta olisi kaikille osapuolille, niin sinne alueille kuin myös sitten tälle tulevalle isolle kokonaisuudelle, jota valtakuntaan kehitetään, mahdollistanut sen, että me olisimme saaneet hyvän päivystysratkaisun sekä olisimme voineet yhdessä myös kehittää tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-13T16:47:17,2016-12-13T16:54:16,Tarkistettu,1.1 2016_132_37,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen päivystysuudistus on kyllä kokonaisuutena surullinen juttu sekä sisällön että käsittelyjärjestyksen osalta. On käsittämätöntä, että hallitus sitoo alueiden ja tulevien maakuntien kädet tehdä oman alueensa kannalta järkeviä sairaaloiden välisiä työnjakopäätöksiä juuri sote-uudistuksen aattona ja siitä erillään. Täällä on puhuttu paljon Vaasan sairaalan kohtalosta ja kielellisistä oikeuksista, mutta tämän lakipaketin vaikutus on paljon laajempi, ja tämä vaikuttaa myös muuhun Suomeen. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla tämä linja pakottaa keskittämään leikkaustoiminnon OYSiin ja estää tällä hetkellä aluesairaaloissa tehtävät järkevät, kustannustehokkaat ja laadukkaat työnjakopäätökset. Ja tämä tulee aiheuttamaan isoja ongelmia keskussairaalaan, kun keskussairaala ruuhkautuu ja todennäköisesti joudutaan sitten jonoja purkamaan kalliilla erityisjärjestelyillä tai yksityisillä palveluilla. Tämä on saanut erittäin paljon kritiikkiä koko sairaanhoitopiirin osalta, että nyt hallitus sitoo alueiden kädet. Tämä ei ole perusteltua millään tavalla, ei myöskään kustannusten kannalta. Tämä pakkokeskittämisinto tulee vielä kalliiksi. Mutta ehkä hallituksen tavoite onkin avata markkinoita yksityisille terveysfirmoille, koska synnytetään tällaisia palvelutyhjiöitä ja luodaan pitkiä jonoja. En voi käsittää sitä, että keskustavetoinen hallitus tekee tällaista valtavaa keskittämispolitiikkaa ja sitoo maakuntien ja tulevien sote-alueiden kädet. Valiokunnan pöydällä oli hyvä esitys, joka olisi mahdollistanut alueellista liikkumavaraa. Valitettavasti se ei mennyt läpi. Jo sen lisäyksellä tämä lakiesitys olisi ollut huomattavasti parempi — ja tietenkin lisäämällä 12+1-mallin, jolloin kielelliset oikeudet olisi turvattu. Mutta valitettavasti näin ei menetelty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-13T16:54:22,2016-12-13T16:56:30,Tarkistettu,1.1 2016_132_38,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,Ärade talman! Behandlingen av denna regeringsproposition i utskottet har varit mycket ångestfylld. Frågan har förorsakat ångest även för läkaren som har jobbat i hälsocentraler och i sjukhus av olika storlekar i över 25 år. Jag har jobbat också vid Vasa centralsjukhus. Nu försöker man alltför snabbt driva igenom en mycket stor och viktig social- och hälsovårdsreform.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,sv,Sari Tanus,1325,2016-12-13T16:56:34,2016-12-13T16:57:17,Tarkistettu,1.1 2016_132_39,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomat julkaisi tänään noin kello 13.30 jutun, jossa RKP haukkuu rajusti hallituksen sairaalapäätöstä ja pohtii jopa presidentti Niinistön pyytämistä apuun, koska Vaasan seudun laaja päivystys siirtyy Seinäjoelle. Jutussa edustaja Henriksson sanoo, että ""kyllä se niin on, että kielen oppiminen tavalla, että ymmärtää myös murteita, vaatii aika paljon"". Mikäli näin on, se ilmeisesti tarkoittaa, että ruotsin hallitsevat kunnolla ainoastaan ruotsinkieliset tai täysin kaksikieliset. Miksi meillä siis on pakkoruotsi? Peruskoulussa ei suomenkielinen opi ruotsia yleensä kovinkaan paljon eikä usein jatko-opinnoissakaan niin hyvin, että esimerkiksi murteita ymmärtäisi, puhumattakaan siitä, että osaaminen riittäisi täydellisesti erikoissanaston hallitsemiseen, esimerkiksi juuri hoiva-alalla, ja vielä pitäisi murteitakin ymmärtää. Joten miksi edelleen ylläpidämme kallista ja valtaosalle täysin turhaa pakkoruotsia? Arvoisa puhemies! Samassa Helsingin Sanomien artikkelissa edustaja Wallin sanoo, että ""käytännössä hallitus pöllii kuntien rahat ja ohjaa maakuntia rautanyrkillä ylhäältäpäin"". (Perussuomalaisten ryhmästä: Siltä se näyttää!) Voisiko edustaja Wallin nyt tarkentaa, mitä hän tarkoittaa kuntien rahojen pöllimisellä? Vuosikymmeniä hallitusvastuussa olleen puolueen jäsenet kaiketi osaavat selittää lehtilausuntonsa niin, ettei sen sisältö jää pelkäksi puskista huuteluksi. Jos hallitus ohjaa maakuntia rautanyrkillä ylhäältäpäin, miten selittyy esimerkiksi Ahvenanmaan monella tapaa etuoikeutettu poikkeusasema? Milloinkohan se asema on sinne ylhäältäpäin nuijittu? Ja vielä kielellisistä perusoikeuksista. Niistä kyllä ollaan tässä salissa varsinkin nyt huolissaan, kun hallitus yrittää laittaa kuntoon taloutta, joka on sössitty edellisten hallitusten toimesta. Myös tässä salissa ollaan hyvin huolissaan ja järkyttyneitä, ja mitä näitä sanoja tähän liittyykään. Mutta otetaanpas tavallinen suomalainen heteromies (Timo Heinonen: Ihan perussuomalainen!) — perussuomalainen — ja tehdäänpä sille mitä tahansa, niin kuka on huolissaan? Ei ainakaan tässä salissa kukaan, ehkä joku tuolla korvessa. Otetaanpa vihreät esimerkiksi tuosta. Koppiaiset ja sammakotkin ovat varmasti tärkeämpiä kuin semmoinen tavallinen ihminen, joka on tehnyt työtänsä, koko elämänsä täällä rakentanut yhteiskuntaa ja niin edelleen. Vasemmisto on varmasti enempi huolissaan nyt muun muassa oikeudessa olevista terroristeista kuin siitä tavallisesta heteromiehestä. (Li Anderssonin puheenvuoropyyntö) — Minun puheenvuoroni on nyt. — Ja niin edelleen. Tätä litaniaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta todennäköisesti aika rupeaa loppumaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-12-13T17:09:15,2016-12-13T17:13:35,Tarkistettu,1.1 2016_132_40,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisat edustajat, muutama puheenvuoro sitten käytiin debatti, näin minulle kerrottiin. Sen vuoksi nyt käydään muutama puheenvuoro läpi varsinaisia puheenvuoroja ja sitten otetaan debatille taas sijaa ja tilaa. Sopinee näin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_132_41,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp," Arvoisa puhemies, värderade talman! Olen useasti ihmetellyt monen suomalaisen päättäjän, virkamiehen ja muidenkin vaikuttajien puutteellista kykyä tai jopa olematonta halua ymmärtää yksinkertaisia taloudellisen arvonluonnin mekanismeja sekä eri päätösten dynaamisia vaikutuksia. Käytännön päätöksenteossa Suomen hyvinvointipalveluiden rahoittamisen kannalta ylivoimaisesti tärkeintä eli yritystoimintaa laajassa mielessä ja erityisesti korkean jalostusasteen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä ei yleensä jostain syystä huomioida pätkääkään. Tuore ja surullinen esimerkki vallalla olevasta vanhanaikaisesta byrokraattisesta sektoriajattelusta ovat niin sanottu sote- ja maakuntauudistus ja nyt sitä ennen hätäisesti hyväksyttäväksi esitetty terveydenhuoltolain ja päivystysjärjestelmän muutos. Poliittisen lehmänkaupan perusteella ollaan laittavinaan Suomea kuntoon, ikään kuin asioita voisi hoitaa Excel-taulukolla huomioimatta dynaamisia vaikutuksia sote-palveluiden maksajan eli elinkeinoelämän kannalta — tässä puhuttiin, että pannaan taloutta kuntoon. Hallituksen esityksessä vaikutukset yrityksiin kuitataan usein yhdellä lauseella: ""ei merkittäviä vaikutuksia yritystoimintaan"". Niitä ei siis analysoida pätkääkään. Aika surullista tulevia ylivelkaantuneen Suomen sukupolvia ajatellen, etteivät esitysten vaikutukset yrityksiin kiinnosta. Maassamme on kuitenkin onneksi aloja ja alueita, jotka pärjäävät globaalissa kilpailussa erinomaisen hyvin takoen koko Suomen hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi huomattavasti enemmän miljardeja kuin itse kuluttavat. Esimerkiksi Vaasan seudulla, josta on puhuttu, asuu 2 prosenttia Suomen väestöstä, mutta sieltä lähtee lähes 40 prosenttia koko Suomen energiateknologiaviennistä. Euroissa mitattuna monikielisen Pohjanmaan yritykset tuovat maahan enemmän rahaa hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi kuin viisi vähiten vievää maakuntaa yhteensä. Hyvät ystävät, tällä rahalla rahoitetaan monet sairaalat ja paljon muuta. Pariisin ilmastosopimuksen hyväksymisen alla toivoisi maamme hallituksen olevan ehkä ylpeäkin siitä, että Pohjoismaiden johtava energiaklusteri sijaitsee Suomessa ja Vaasassa, joka on myös ainoa paikkakunta Suomessa, jossa yksityiset yritykset markkinaehtoisesti ovat viime vuosina lisänneet panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen. Energiaklusterin kärkiyrityksen Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja totesi julkisesti, kuinka Vaasan keskussairaalalla on merkittävä rooli heidän ekosysteemissään ja kuinka sairaalan asemaa olisi vahvistettava tulevien vuosien kasvuodotusta silmällä pitäen. Mielestäni pienen, viennistä riippuvaisen maan päättäjien tulisi kuunnella aika herkällä korvalla, jos maailmanennätysmoottoreita valmistavat toimijat puhuvat kasvuodotuksista. No, mitä tekee hallitus? Ainakin nyt käsissä olevan esityksen mukaan lähdetään tietoisesti heikentämään Vaasan keskussairaalaa. THL:n eri mittauksissa Vaasan keskussairaala on jatkuvasti kahden kolmen sairaalan kärkijoukossa. Pohjanmaan maakunnassa väestö kasvaa, toisin kuin monessa muussa maakunnassa. Vaasan väestötiheys on moninkertainen moneen muuhun maakuntakeskukseen verrattuna, noin neljä viisi kertaa enemmän kuin Seinäjoella per neliökilometri. Kansainvälinen lentokenttä ja laivaliikenne lisäävät suuronnettomuuden riskiä. Matka yliopistosairaalaan on maan pisin. Sairaala takaa käytännössä 100 000 ruotsinkielisen perustuslailliset oikeudet. Esimerkiksi Sitran tilaamassa selvityksessä Vaasa oli sijalla viisi, selkeästi yksi laajan päivystyksen sairaaloista kahdentoista mallissa. Siinä ei katsottu puoluetoimistoja vaan katsottiin ihmisten kannalta. Surkuhupaisimpia esimerkkejä viime vuosisadan sektoribyrokratiasta tai pahimmassa tapauksessa puoluetaktikoinnista ovat kommentit siitä, että sijainti rannikolla olisi ongelma. Ei tarvitse hirveästi maapalloa tutkailla, kun huomaa, että merkittävät vienti- ja osaamiskeskittymät sijaitsevat nimenomaan rannikoilla. Sitä se kansainvälinen kauppa on, ja siihen kykeneviä alueita on syytä Suomen kannalta vahvistaa, jos meinaa olla rahaa tulevaisuudessa ylläpitää palveluita. Välillä kauniisti normien purusta ja vapaudesta yrittää puhuva hallitus on nyt siis lailla kieltämässä hallituksen oman työllisyystavoitteen ajat sitten saavuttanutta Pohjanmaan vientirannikkoa ylläpitämästä itse luomillaan rahoilla sellaista erikoissairaanhoidon järjestelmää, joka globaaleilla markkinoilla kilpailevien yritysten ekosysteemiin ehdottomasti kuuluu. Ei mitään järkeä. Arvoisa hallitus, älkää tietoisesti ampuko lypsävää lehmää. Vaasan keskussairaalan lisääminen laajasti päivystävien joukkoon vahvistaa koko Suomen julkisen sektorin rahoituspohjaa nyt ja tulevaisuudessa. — Seuraavaksi varmasti edustaja Heinonen kertoo, miksi kokoomusta ei kiinnosta vientiteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen, miksi numero 12 on isänmaan bruttokansantuotetta tärkeämpi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-12-13T17:13:47,2016-12-13T17:19:10,Tarkistettu,1.1 2016_132_42,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Varmasti viennistä ja talouskasvusta voimme käydä hyvän keskustelun vielä ennen tämän vuoden loppua istunnossa. Tänään meillä on käsittelyssä kuitenkin päivystysasetus ja sairaaloiden tulevaisuus, ja tässä maassa vihdoin on hallitus, joka pystyy tekemään sote-uudistuksen, jota tässä maassa on kyllä väännetty aivan riittävän kauan. Itse pidän hyvin vastuuttomina sellaisia puheenvuoroja, joita julkisuudessa on kuultu, että kun ja jos valtaan pääsevät nämä puolueet, niin ne tulevat tämän sote-uudistuksen kaatamaan, se on käsittämätöntä ja vastuutonta. En usko, että Suomesta löytyy montaakaan sellaista ihmistä, joka haluaisi sote-uudistuksen kumota. Tuossa debatissa totesin, että hyvä hoito on tärkeintä, ja itse toivon, että tämä sote-uudistus ennen muuta varmistaa sen, että ne palvelut, joita tarvitaan usein, päivittäin, viikoittain, ehkä kuukausittainkin, ovat aina lähempänä, mutta toisaalta sitten ne palvelut, joita tarvitaan ehkä kerran elämässä taikka jonkin hoitojakson ajan, voivat olla hivenen kauempanakin. Ainakin itse silloin mielelläni valitsen sellaisen paikan, mistä saan maan parasta hoitoa. Tämä 12-luku on tietysti monessa mielessä mielenkiintoinen. Kun katsoo, mitä sen sisällä on, niin sieltä löytyy 12, voisi sanoa, kaikki erilaisia sairaaloita. Sieltä löytyy viisi yliopistollista sairaalaa — Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu — mutta eivät nekään ole samanlaisia keskenään, eivätkä myöskään ne seitsemän muuta jäljelle jäävää sairaalaa ole keskenään samanlaisia. Tässä lähetekeskustelussa... Arvoisa puhemies! Tulen hetkeksi sinne. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Mielellään, 2 minuuttia alkaa olla täynnä.] Oikein mielellään. (Naurua — Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) Arvoisa puhemies! Arvostan kannustavia sanoja ja mielelläni pienen hetken jatkan täältä puhujakorokkeelta. — Tämän lain lähetekeskustelussa käytin hivenen pidemmän puheenvuoron, jossa kävin asiaa läpi. Itse en sosiaali- ja terveyspuolen kysymyksissä ole millään tavalla asiantuntija, ja minun omat silmäni tähän isoon uudistukseen avasi se, kun kuuntelin Ykkösaamua, jossa alan asiantuntija kävi läpi tätä sairaalarakennetta, jota tässä ollaan tekemässä. Hän kuvasi erittäin hyvällä tavalla sitä, miten meillä sairaalat erikoistuvat. Esimerkiksi Meilahti on aivan omassa luokassaan näistä sairaaloista, jopa niiden päivystysten osalta, ja sieltä tullaan alaspäin näiden viiden yliopistollisen sairaalan kohdalla ja sitten seitsemän muun sairaalan kohdalla. Jopa niissä on eroavaisuuksia, eivät ne ole millään tavalla identtisiä keskenään, ja näin tulevaisuudessa tulee entistä enempi olemaan. Alussa toin sen esille, että jos joskus — toivon, että en, mutta jos joskus — tarvitsen tai kuka tahansa tarvitsee johonkin parasta mahdollista hoitoa, niin itse toivon, että siinä ei tarvitse tinkiä sen takia, että me olisimme vain ylläpitäneet 12:ta tismalleen samanlaista sairaalaa tai seitsemää tismalleen samanlaista sairaalaa. Itse toivon, että niistä seitsemästäkin löytyy jostain se paras hoito, joka auttaa siihen hoidon tarpeeseen, mikä kohdalle sattuu. Totta kai itsekin olisin toivonut, että näiden 12 sairaalan joukossa olisi ollut esimerkiksi oma lähin sairaalani Hämeenlinna, mutta itse uskon, että me tulemme tästäkin selviämään. Vähän samanlainen keskustelu aikanaan käytiin eduskunnassa, kun omasta vaalipiiristämme valtakunnallinen Heinolan reumasairaala lopetettiin. Silloin käytiin paljon sitä keskustelua ja sain itsekin runsaasti palautetta, (Päivi Räsänen: Sekin oli huono päätös!) minkä takia ei toimittu näin, mutta alan ammattilaiset, toimivat lääkärit, totesivat monessa, että he eivät lähettäneet enää, kun reumahoito oli muuttunut, ei enää tarvittu sentyyppistä sairaalaa, vaan niitä hoitoja annettiin Oulussa ja monessa muussa paikassa, ja näin varmasti tulevaisuudessakin tulee tapahtumaan. Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä sitä, että meillä turvataan myös toisella kotimaisella hoitoja. Näin olen ymmärtänyt, että tässäkin uudistuksessa tullaan huolehtimaan siitä, että myös ruotsinkieliset saavat hoitoa omalla äidinkielellään Vaasan ja Seinäjoen alueella näissä sairaaloissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-13T17:19:13,2016-12-13T17:24:16,Tarkistettu,1.1 2016_132_43,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen laajan päivystyksen keskittäminen on todella hätäinen päätös. Juuri nyt alueilla, maakunnissa, pohditaan juuri sille alueelle sopivaa parasta mallia ja ratkaisua. Osalliset ja sadat asiantuntijat eri työryhmissä pohtivat, mikä on parasta juuri meidän maakunnallemme, ja kuitenkin hallitus runnoo tätä esitystä hätäisesti läpi budjettilakina. Tässä on oppositio esittänyt hyvin vahvasti perusteltua kritiikkiä tälle esitykselle. Esille ovat nousseet myös kielelliset oikeudet erityisesti Vaasan sairaalan osalta. Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella juuri Vaasan sairaala turvaisi parhaiten kielelliset oikeudet alueella. Jos mietitään ihmistä hädän hetkellä, niin silloin oma kieli on mitä merkityksellisin, ja erityisesti ikäihmisten kannalta se on todella tärkeää. Tämä Pohjanmaan energiaklusteri, rannikkokaupunki Vaasa, on kohdannut jo monenlaisia menetyksiä. Sieltä on viety yhtä ja toista ja nyt sitten myös laajan päivystyksen aluesairaala. Sote-uudistuksesta vielä muutama sana. Hallituksen sote-lainsäädännöstä puuttuu olennaisesti tämä valinnanvapauspalikka — miten se tullaan toteuttamaan — mutta joka tapauksessa se tulee johtamaan julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämiseen. Se luo tehottomuutta, tilaaja—tuottaja-rumbaa, kankeaa paperinpyöritystä ja byrokratiaa. Tämän sijaan pitäisi laittaa julkiset palvelut kuntoon, julkiset palvelupolut, hoitopolut, niin että ihmiset saisivat hoitoa ja hoitoonpääsy olisi turvattu. Toki yksityisiä palveluja voidaan käyttää siinä sivussa muun muassa palvelusetelien avulla tai henkilökohtaisella budjetilla, mutta olen todella huolissani siitä, että nyt ollaan luomassa terveysbisnestä, (Puhemies koputtaa) ja olen huolissani suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuudesta ja tasa-arvosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-13T17:24:18,2016-12-13T17:26:26,Tarkistettu,1.1 2016_132_44,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Tässä puolitoista viikkoa sitten valtioneuvoston kanslia julkaisi raportin, jonka otsikko on ""Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen, käytön ja tuottamisen alueelliset muutokset ja tulevaisuuden vaihtoehdot"". Se on karua luettavaa, varsinkin kaikille niille kansanedustajille, jotka eivät ole kotoisin niiltä 12 kaupunkiseudulta, jotka ovat saamassa laajaa päivystystä. Tässä tulee esille, ketkä ovat tulevat voittajat, ketkä ovat tulevat häviäjät. Kymenlaakson osalta arvioidaan, että Kotka ja Kouvola menettävät noin 20 prosenttia toimintavolyymistään. Etelä-Savon, Mikkelin ja Pieksämäen, osalta arvioidaan, että ne menettävät noin 30 prosenttia volyymistään. Itä-Savo, Savonlinna, menettää noin 50 prosenttia volyymistään. Länsi-Pohja, Kemi, menettää noin 60 prosenttia volyymistään. Keski-Pohjanmaa eli Kokkola on menettämässä 20 prosenttia volyymistään, ja Vaasa on menettämässä 20 prosenttia volyymistään. Tässä vain muutama esimerkki. Tässä todetaan myös, että totta kai tämä tulee vaikuttamaan alueitten kehittämiseen, tulee vaikuttamaan siihen, miten työllisyys lähtee muodostumaan, ja se tulee johtamaan myös siihen, että paikkakunnille, jotka eivät ole voittajien joukossa, tulee menetyksiä — hyviä veronmaksajia muuttaa muualle. Tässä on muun muassa veikattu, että noin 20 prosenttia lähtee Vaasan seudulta, 30 prosenttia Karjalasta ja Keski-Suomesta, 50 prosenttia Etelä-Karjalasta, Keski-Suomesta ja Pohjois-Karjalasta ja niin edelleen. Tämmöistä meille ei koskaan näytetty, ei perustuslakivaliokunnassa, ja arvioin, että ei ole myöskään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käyty tätä raporttia lävitse. On kuitenkin tehty niin, että meille on kerrottu, että ei tule suuria muutoksia, että on kyseessä vain noin 350 potilasta, jotka tullaan viemään Vaasasta muualle, ja heistä noin 250 viedään ehkä suoraan Tampereelle tai Turkuun ja Seinäjoelle viedään noin 100 potilasta, joista 50 on ruotsia puhuvia. Arvoisat edustajat, uskotteko, että säästöjä syntyy, jos nämä luvut pitävät paikkansa? (Eduskunnasta: Ei!) Uskotteko, hallituksen edustajat, siihen, että esimerkiksi Vaasan keskussairaalan osalta löydetään se 10 miljoonan säästö sillä, että 100 potilasta lähetetään Seinäjoelle? Se on 100 000 euroa per potilas. Voisiko joku hallituksen edustaja kertoa, mistä nämä säästöt tulevat, mitkä kaikki toiminnot ollaan nyt keskittämässä, koska tämä valtioneuvoston kanslian oma raportti kertoo jotain aivan toisenlaista kuin se, mitä meille on kerrottu? Jos tämä on se tiekartta eteenpäin, niin silloin, hyvät edustajat, meillä on rajuja, rajuja toimenpiteitä edessä. Toivoisin, että tässä nyt, kun lyödään lukkoon se, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, myös oltaisiin niin rehellisiä, että kerrottaisiin meille kaikille, mistä oikein on kysymys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-12-13T17:26:36,2016-12-13T17:31:17,Tarkistettu,1.1 2016_132_45,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Herra puhemies! Täällä on ansiokkaasti pidetty esillä ongelmia kielellisten oikeuksien toteutumisessa, ja itsekin yhdyn tähän huoleen. Jokaiselle tulee turvata oikeus saada hoitoa omalla äidinkielellään kaksikielisessä maassa, suomeksi tai ruotsiksi. Mutta samalla tämä esitys aiheuttaa merkittäviä painopisteen muutoksia aluepoliittisesti: resurssinsiirtoa Kanta-Hämeestä, Pohjanmaalta, Kymenlaaksosta, Etelä-Savosta, Kainuusta ja Keski-Pohjanmaalta muihin maakuntiin. Tämä esitys perustuu teoreettiseen malliin, jossa optimoidaan matka-aikoja lähimpään laajan päivystyksen yksikköön, ja valtakunnallisesti matka-aikoja optimoimalla arvioidaan päästävän tarkoituksenmukaiseen päivystysresurssien jakautumiseen päivystysyksiköissä. Mutta malli ei huomioi päivystysyksiköiden toiminnan volyymiä eikä väestöpohjia. Kolme suurinta laajan päivystyksen sairaaloiden luettelon ulkopuolelle jäänyttä sairaalaa eli Kanta-Häme, Vaasa ja Kotka ovat resursseiltaan ja väestöpohjaltaan merkittävästi suurempia kuin taas kaksi pienintä laajan päivystyksen sairaalaa eli Lappeenranta ja Lappi ja samaa suuruusluokkaa kolmanneksi pienimmän eli Joensuun kanssa. Arvoisa puhemies! Tahdottiin tai ei, tällä esityksellä annetaan viesti kahden kerroksen erikoissairaanhoidosta, ja tämä jo nyt vaikuttaa kielteisesti erikoislääkäreiden ja muun terveydenhuoltohenkilöstön motivaatioon ja halukkuuteen pysyä tai hakeutua niihin keskussairaaloihin, jotka jäävät laajan päivystyksen statuksen ulkopuolelle. Hämeen vaalipiirin kansanedustajana en voi olla tähän esitykseen tyytyväinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-13T17:34:23,2016-12-13T17:36:26,Tarkistettu,1.1 2016_132_46,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun kuunteli erityisesti perussuomalaisten pitämiä puheenvuoroja, niin heräsi huoli siitä, tietävätkö perussuomalaisten edustajat, kuinka laajasti tämä esitys vaikuttaa terveydenhuollon palveluihin koko maassa, ei ainoastaan Pohjanmaalla. Itse olen keskustellut tämän esityksen ongelmista yhden miehen kanssa Loimaalla ja toisen miehen kanssa Raahessa, ja he molemmat ovat huolissaan siitä, miten aluesairaaloiden käy Loimaalla ja Raahessa, kun tämän hallituksen esityksen myötä kaikki anestesiaa vaativat kirurgiset toimenpiteet keskitetään laajan päivystyksen sairaaloihin. Eli kyllä tässä on myöskin kyse siitä, että palveluita keskitetään hyvin isosti, (Sari Sarkomaa: Keskitetään yhteispäivystyksiin!) ja vasemmistoliitto olisi toivonut tähän esitykseen tätä alueellista liikkumavaraa, joka jossain vaiheessa valiokunnan käsittelyssä oli vielä pöydällä yhtenä vaihtoehtona. Tämän lisäksi tässä on myöskin kyse siitä, miten turvataan ruotsinkielisten suomalaisten perustuslaillisia oikeuksia saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita omalla äidinkielellään. Mielestäni tässä ei ole minkäänlaista ongelmaa perustuslaissa, ei ole minkäänlaista ongelmaa perustuslakivaliokunnassa tämän arvioinnissa, vaan kyllä se keskeisin ongelma tässä on se valinta, minkä hallitus on tehnyt, kun jätti tämän 12+1-mallin toteuttamatta, joka kaikista parhaimmalla tavalla olisi ruotsinkielisten suomalaisten kielelliset oikeudet turvannut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-13T17:36:29,2016-12-13T17:38:05,Tarkistettu,1.1 2016_132_47,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Anderssonille vastaan, tiedämmekö me perussuomalaiset, että tämä koskee koko maata: kyllä. Itseäni huolestutti perustuslakivaliokunnassa monesti se, että tämä keskustelu kiteytyi hyvinkin paljon nimenomaan näihin kielellisiin oikeuksiin, ja olisin ehkä toivonutkin laajempaa käsittelyä myös siitä puolesta, mutta sitä ei nostettu samalla tavoin perustuslaillisena oikeutena esille, joten emme päässeet sitä käsittelemään. Minä ainakin henkilökohtaisesti tiedän ja käytin tästä siellä puheenvuorojakin ja olen tästä saanut palautetta. Alun perin oikeastaan pyysin tämän puheenvuoron innoittuneena siitä, että edustaja Tanus otti esille perustuslakituomioistuimen tarpeellisuuden ja viittasi edustaja Henrikssonin puheeseen. En ole tätä Henrikssonin puhetta valitettavasti kuullut, mutta ymmärsin edustaja Tanuksen puheesta, että se olisi toivottavaa sen takia, että jollain lailla tämä hallitus tai tämänhetkinen eduskunta olisi polkenut naisten ja lasten oikeuksia, jos ymmärsin ja merkitsin oikein. Sinänsä ihmettelen tätä lausuntoa. Toki teillä oppositiossa voi olla erilaisia ajatuksia, teillä voi henkilökohtaisesti olla erilaisia ajatuksia, mutta me olemme antaneet koko tämän hallituskauden yksimielisiä lausuntoja perustuslakivaliokunnasta, näissä on ollut myös edustaja Henriksson mukana. Jos on näin, että kyseenalaistetaan perustuslakivaliokunnan kannanotot, niin tietysti se vähän antaa oudon käsityksen, jos on itse mukana yksimielisesti niissä lausunnoissa ja silloin kokee, että perustuslakituomioistuin olisi jotenkin parempi. Ainakin silloin toivoisin, että rehdisti jättäisi eriävän mielipiteen ja ilmaisisi sen näkemyksensä. Minusta se on meidän perustuslakivaliokuntamme arvovaltaa hyvinkin väheksyvää, jos joku sanoo, että me tarvitsemme perustuslakituomioistuimen. Olen sitä itsekin joskus miettinyt. Siinä tietysti on haasteita, jos jälkikäteen esimerkiksi perustuslainmukaisuutta arvioidaan: mitkä ovat silloin henkilöiden oikeudet, onko heillä taannehtivasti mahdollisuus, oikeus saada vahingonkorvausta, kysymykset esimerkiksi siitä, ovatko nämä tuomarit pysyvissä viroissa, mikä on heidän esteettömyytensä, puoluetaustansa ja näin poispäin, vai pitäisikö sen olla sellainen järjestelmä niin kuin Yhdysvalloissa, että siellä vaalikausittain muuttuu nämä? (Laura Huhtasaari: Pitäisi!) Tämä vastauksena edustaja Tanuksen pohdintaan. Ja vielä sen sanoisin, että meillähän on ollut hyvin monentyyppisiä lakeja: meillä on ollut verolakeja, ulkomaalaislakeja, kansainvälistä avunantoa ja tämäkin, eli hyvin monista ollaan annettu lausunto. Ja tosiaan: RKP on ollut mukana kaikissa yksimielisissä lausunnoissa. Vielä olisin ottanut puheeksi, että tästähän oli myös perustuslakiasiantuntijoillakin erilaisia näkemyksiä. Esimerkiksi professori Veli-Pekka Viljanenhan — arvostettu professori, jota hyvin paljon käytetään perustuslakivaliokunnassa — ei nähnyt tässä perustuslaillisia ongelmia. Hän pohti tuota aikaisempaa perustuslakivaliokunnan kannanottoa vuodelta 2009 ja piti sitä jonkinlaisena optimointikäskynä siitä, että ruotsin kieli on merkittävää ja sille pitää antaa merkittävä painoarvo, mutta hän toteaa, että ""kannanottoa ei voida kuitenkaan mielestäni tulkita niin pitkälle menevästi, että kielelliset oikeudet olisivat ainoa ja kaikissa tapauksissa myös ratkaiseva kriteeri"". Hän pohtii ja punnitsee näitä asioita ja toteaa, ""ettei tällaista myös oikeuteen välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaali‑ ja terveyspalveluihin kytkeytyvää ratkaisua voida tehdä antamalla kielellisille oikeuksille suoraviivaisesti ratkaiseva painoarvo punninnassa muiden perusoikeuksien toteutumisen kustannuksella"" — eli näin ei voida tehdä — ja hän katsoo, että käsityksensä mukaan hallituksen esityksen perusteluissa, ministeriön lausunnossa on pystytty uskottavasti esittämään, että ehdotettu ratkaisu on väestön palvelutarpeen, saavutettavuuden ja potilasturvallisuuden kannalta vaihtoehdoista parempi — elikkä tämä Seinäjoki. Tässä on ollut hyvin erilaista punnintaa, ja siitä huolimatta perustuslakivaliokunta asetti edellytyksen, että nämä kielelliset oikeudet tulee turvata, mutta ei halunnut määrätä, miten se toteutetaan. Täällä on pyydetty hallituksen edustajia esittämään näitä kustannuslaskelmia ja arvioita. Minä en valitettavasti pysty tekemään niitä arvioita vaan olen luottanut sosiaali‑ ja terveysministeriön virkavastuulla antamiin lausuntoihin ja en kovin heppoisin perustein lähtisi niitä arviomaan. Myös ministeri Rehula on julkisuudessa tätä hämmästellyt. Tietysti aina on olemassa lausuntoja ja tilastoja, jotka voivat mennä ristiin, mutta sillä perusteella me emme ehkä yhtäkään lakiehdotusta täältä ulos saisi, koska aina voi olla joku tilasto, jossa on jotakin toisenlaista, poikkeamaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-13T17:38:11,2016-12-13T17:43:46,Tarkistettu,1.1 2016_132_48,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olisi erittäin hyvä, jos edustaja Meri ensin kuuntelisi, mitä itse olen sanonut tänään tästä perustuslakituomioistuimesta. En ole hetkeäkään väittänyt, että perustuslakivaliokunta olisi tässä tehnyt väärän päätöksen. Olen itse ollut mukana tekemässä sitä. (Leena Meri: Niin olet!) Olen kritisoinut sitä, että tänään aamupäivällä hallituksen edustajat äänestivät sitä vastaan, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan esitys ja kirjaus siitä, miten laissa nyt turvataan kielelliset oikeudet, olisi lähetetty takaisin perustuslakivaliokuntaan, koska se olisi nyt ollut se ele, mitä me olisimme tarvinneet. Meidän olisi perustuslakivaliokunnassa pitänyt saada arvioida uudelleen, täyttääkö se, mitä StV on omassa esityksessään tuonut esille, niitä perustuslakivaliokunnan ehtoja, mitkä olemme ponnen taakse laittaneet. Kun kerran näin (Puhemies koputtaa) ei haluttu tehdä, niin sen takia näen, että meillä on valitettavasti se tilanne, että tarvitaan perustuslakituomioistuinta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-12-13T17:43:49,2016-12-13T17:44:58,Tarkistettu,1.1 2016_132_49,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä syystä toinkin esille hyvin ""jos""-muodossa sen, kun en ollut kuullut edustaja Henrikssonin puhetta. Minun käsitykseni mukaan perustuslakivaliokuntaan yleensä palautetaan sellaisia esityksiä, joita perustuslakivaliokunta itse pyytää. Tuossa kuulin tällaisen luvun, että oliko 18 vuoden aikana kolme esitystä, jotka olisi sinne vielä uudestaan lähetetty. Se, että eduskunta on demokraattisesti päättänyt olla lähettämättä joidenkin esityksestä lakiesityksen perustuslakivaliokuntaan, tuskin puoltaa sitä, että tarvitsisimme esimerkiksi perustuslakituomioistuinta tai tämä laki olisi ehdottomasti perustuslain vastainen. Näin itse ajattelen. Minä en ymmärrä sitä, miten se tähän keskusteluun suoranaisesti liittyy. Mutta toki ymmärrän senkin, että RKP ei ole hyväksynyt näitä perusteluita, ja silloin on semmoinen tilanne, että haluaa kuitenkin viimeiseen asti taistella sen asian puolesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-13T17:45:00,2016-12-13T17:46:00,Tarkistettu,1.1 2016_132_50,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Hakkaraiselta ei herunut ymmärrystä meidän suomenruotsalaisten suureen huolenaiheeseen eli siihen, miten hallitus pystyy takaamaan terveyspalveluja. (Eva Biaudet: Ei kaikkien tarvitse!) Enemmän hän oli huolissaan suomalaisista heteromiehistä. Perustuslaissa on selkeästi määritelty Suomen kansalaisuus: saadaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella sen mukaan, kun lailla tarkemmin säädetään. Edustaja Hakkarainen, olen itse tavallinen suomalainen heteromies, vaikka äidinkieleni on ruotsi. (Eva Biaudet: Minun mielestäni ei kovin tavallinen!) Perustuslaissa säädetään edelleen, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, joten toivoisin, että edustaja Hakkarainenkin ymmärtäisi, että tämä on suuri huolenaihe, miten hallitus pystyy tällä päätöksellään takaamaan meille suomenruotsalaisille terveyspalveluja omalla äidinkielellämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-13T17:46:04,2016-12-13T17:47:14,Tarkistettu,1.1 2016_132_51,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin edustaja Merelle tuosta perustuslakituomioistuimesta, josta mainitsin: Ei ollut mitenkään erityisesti tämä hallitus mielessä, vaan kaiken kaikkiaan sitä on meille ehdoteltu tai tavallaan huomion kiinnittämistä tämmöisen mahdollisuuden saamiseksi myös Suomeen, kun ajattelemme, että meillä, niin kuin olen puhunut, tyttöjen ja naisten oikeuksia poljetaan, jos ajatellaan, että eettisen tai uskonnollisen vakaumuksen vuoksi, jos on se vakaumus, ettei voi toisen elämää lopettaa, blokeerataan pois opiskelumahdollisuudet, työmahdollisuudet, uralla etenemisen mahdollisuudet. Edellinen eduskuntakin sääti sukupuolineutraalin avioliittolain ilman lapsivaikutusten arviointia, ja näitä liitännäislakeja esimerkiksi viedään koko ajan eteenpäin ilman lapsivaikutusten arvioita. Siihenkin on joku sanonut, että jos perustuslakituomioistuin olisi, niin näitä voisi viedä eteenpäin. Edelleenkin meillä on sanan- ja mielipiteenilmaisun vapaudessa rajoituksia jo nyt olemassa eli tämäntyyppisiä asioita, mitä toin esiin. Nyt ruotsalainen eduskuntaryhmä on hyvin ymmärrettävästi huolissaan. Olen samaa mieltä, että nämä kielelliset perusoikeudet ovat vaarassa nyt, että nyt, niin kuin edustaja Biaudet’kin otti esille, olemme nakertamassa sitä peruskiveä, jonka päälle Suomi on rakentunut. Nyt on kyse kielellisistä perusoikeuksista, mutta me olemme puhuneet jo monista eri perusoikeuksista, mitä Suomessa on valitettavasti oltu nakertamassa jo aiemmin. Mutta nopeasti sanottakoon vielä, mihinkä alun perin oli puheenvuoro pyydetty. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy, on yksi tärkeä kärkihanke. Siihen tarvitaan tietysti toimivia rakenteita mutta myös se, että pienemmissä yksiköissä monta kertaa toiminta on hyvin joustavaa ja näppärää ja myös tehokasta, mutta kaiken sen perustana, niin kuin sanottu, hyvä kommunikaatio, hyvä yhteisymmärrys niin potilaan, asiakkaiden kuin henkilökunnankin välillä on kaiken (Puhemies koputtaa) lähtökohta ja kaikista tärkein hyvään hoitoon pääsemiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-13T17:47:15,2016-12-13T17:49:21,Tarkistettu,1.1 2016_132_52,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä kiinnittää huomion terveydenhuoltolakiesityksen 50 §:ään, joka aiheuttaa erittäin merkittävän muutoksen ja täysin erilaisen pohjan toiminnan järjestämiselle eri sairaalakategorioissa. Nimittäin laajan päivystyksen keskussairaaloiden tulee tuon pykälän mukaan pystyä tarjoamaan laajasti palveluja useilla lääketieteen erikoisalueilla, mutta muiden keskussairaaloiden tulee sen sijaan ylläpitää valmiutta väestön tavanomaisten terveysongelmien hoitoon. Terveysongelmat ja toisaalta erikoissairaanhoidon määritelmän mukainen lääketieteen erikoisalojen mukainen sairauksien tutkiminen ja hoitaminen ovat kaksi eri asiaa. Terveysongelmien hoito ei ole oikea määritelmä keskussairaalan toiminnalle, ja tätä ei mielestäni ole riittävästi avattu. Sitä ei ole itse asiassa lainkaan avattu yksityiskohtaisessa käsittelyssä, ei mietinnössä eikä hallituksen esityksessä. Silti tuodaan tämmöinen hyvin merkittävä muutos näiden muiden sairaaloiden toiminnan tarkoituksen määrittelyyn.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-13T17:49:22,2016-12-13T17:50:38,Tarkistettu,1.1 2016_132_53,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edellinen sote-uudistusyritys kaatui perustuslakivaliokuntaan, ja se kävi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Sen jälkeen se lähetettiin takaisin perustuslakivaliokuntaan, (Sari Sarkomaan välihuuto) jossa se kaatui. — Joo, kyllä. Mutta nyt oli tilanne se, että meillä on kirjaus tässä perustuslakivaliokunnan lausunnossa, joka on tämän kuuloinen: ""Mikäli sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyy hallituksen esittämän mallin laajan päivystyksen sairaaloista, kielellisten oikeuksien käytännön toteutuminen tulee turvata vähintään asettamalla Seinäjoen keskussairaalalle nimenomainen lakisääteinen velvoite huolehtia siitä, että Vaasasta Seinäjoelle siirtyvät ruotsinkieliset voivat käytännössä käyttää omaa kieltään."" Sosiaali- ja terveysvaliokunta vastaa tähän tällaisella kirjauksella: ""Väestön kielellisten oikeuksien turvaamiseksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin on järjestettävä päivystyspalvelut suomen ja ruotsin kielellä siten, että potilas saa palvelut valitsemallaan kielellä."" Minun mielestäni tämä ei ole ollenkaan sama asia. Tässä puhutaan vain päivystyspalveluista eikä puhuta siitä, että tämän pitää toimia myös käytännössä. Hallituksen edustajat eivät ole pystyneet tässäkään salissa tänäänkään osoittamaan, millä tavalla on tarkoitettu, että tämä toimisi käytännössä. Sen takia, ja kun StV-valiokuntakaan ei ole tästä asiasta kuullut asiantuntijoita, asia olisi pitänyt laittaa takaisin perustuslakivaliokunnalle, mutta hallitushan jyräsi, hallitus ei halunnut sitä tehdä. Sen takia näen, että tässä on nyt perustuslakivaliokunnan osalta tilanne sellainen, että me emme saa sitä viimeistä varmistelua siitä, että tämä täyttää perustuslain vaatimukset, ja sen takia me tarvitsemme sen perustuslakituomioistuimen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-12-13T17:50:38,2016-12-13T17:52:33,Tarkistettu,1.1 2016_132_54,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hetkeä aikaisemmin edustaja Hakkarainen oli huolestunut tavallisista suomalaisista miehistä. Minä olen tämänkin päivän päätösten jälkeen heistä huolestunut. Tänään hallitus leikkasi — ja te, edustaja Hakkarainen — 190 miljoonaa euroa ammatillisista opinnoista. Autonasentajiksi, kirvesmiehiksi, sähköasentajiksi opiskelevilta tavallisilta suomalaisilta miehiltä te viette opiskelumahdollisuuksia. Te leikkasitte 120 miljoonalla eurolla opintotukea, viette mahdollisuuksia toimeentuloon näiltä tavallisilta suomalaisilta miehiltä, jotka opiskelevat esimerkiksi ammatillisella puolella. Nyt te olette heikentämässä sairaalapalveluita ja terveyspalveluita, joita käyttävät niin tavalliset suomalaiset naiset kuin tavalliset suomalaiset miehet, eli te olette tällä päätöksellä heikentämässä tavallisten suomalaisten miesten asemaa. Moni varmaan miettii, mihin niitä perussuomalaisia tarvitaan. Symbolisella tasolla kyllä puhutaan tavallisten miesten puolesta, mutta sitten, kun tehdään päätöksiä, ne tavalliset suomalaiset miehet unohtuvat symbolisen puheen taakse. Mutta kyllä tämä on huomattukin. Viimeksi Kontulan ostoskeskuksella lauantaina palaute oli sen suuntaista, että tavalliset suomalaiset miehet ovat huomanneet sen, että eivät heitä ainakaan perussuomalaiset puolusta. (Teuvo Hakkarainen: Aika hyvä puhe!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-12-13T17:52:34,2016-12-13T17:54:09,Tarkistettu,1.1 2016_132_55,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä toivoisin, että meillä on terveys- ja sosiaalipalveluita naisillekin. Toivon mukaan edustaja Arhinmäki, joka käytti hyvän ja pitkän puheenvuoron miesten puolesta, tämän huomasi. Minä olen ymmärtänyt tämän sosiaali- ja terveysuudistuksen myös toisella tavalla, elikkä siinä keskittämällä myös varmistetaan saatavuus ja se, että on riittävät resurssit. Tietysti tuo äskeinen puheenvuoro antoi pikkuisen väärän käsityksen tämän uudistuksen tarkoituksesta. Esimerkiksi sosialidemokraatit ovat ilmoittaneet, että päivystysasetuksen uudistaminen on tarpeellista, mutta ilmeisesti vasemmiston mielestä se ei ole — jos ymmärsin puheenvuoronne, en tiedä, mitä sillä haitte. En tiedä, keitä olette siellä Kontulan ostoskeskuksessa tavanneet (Paavo Arhinmäki: Tavallisia suomalaisia miehiä!) ja minkälainen tilanne se on ollut. Hyvin toisenlaistakin palautetta minä saan. Mutta ehkä meidän ei kannata täällä tätä meidän vaalidebattiamme käydä, käydään se tuolla kuntavaaliteltoilla sitten. (Paavo Arhinämäki: Turpaan tulee perussuomalaisille!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-13T17:54:14,2016-12-13T17:55:20,Tarkistettu,1.1 2016_132_56,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt olemme paljon keskustelleet 12:sta ympärivuorokautisen laajan päivystyksen yksiköstä, mihin ne on jaettu. Siinä mielessä kyllä ymmärrän tätä, että onhan se totta, että tässä jotkut häviävät ja jotkut voittavat. Nämä päätökset ovat aina sitä, että joillekin se jää ja joiltakin se lähtee pois, joten kyllä minä sympatiseeraan sitä asiaa. Mutta se, minkä minä olen huomannut, on se, että RKP:lle se erityinen huoli on tämä kieli, ruotsin kieli, ja tämä tapaus nyt viimeistään osoittaa sen, että ruotsinkielinen vähemmistö ei luota pakkoruotsitettujen suomenkielisten kykyyn palvella ruotsinkielistä vähemmistöä. Joten tämä tapaus nyt osoittaa sen, että pakkoruotsilta katoaa se vähäinenkin perusta, mitä on pidetty yllä. Minä toivon, että tämä on nyt kaikille sitten selvä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-13T17:55:20,2016-12-13T17:56:16,Tarkistettu,1.1 2016_132_57,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Teuvo,Hakkarainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt hallitus tekee leikkauksia, välttämättömiä leikkauksia, että saadaan talous kuntoon. Ja niitä tehdään sinne, minkä osuus on valtiorahoitteista. Siis valtio rahoittaa näitä ihmisiä, jotka ovat työttöminä ja niin edelleen, valtioon riippuvuussuhteessa. Elikkä meidän on saatava talous kuntoon, ja se ei varmasti tule sillä kuntoon, että ollaan lisäämässä valtionvelkaa. Me yritämme nyt saada taitettua sen valtion... (Paavo Arhinmäki: Tehän lisäätte sitä!) — Sitä tulee nyt valitettavasti lisää aikaisempien hallitusten päätösten johdosta. — Me emme ole ottamassa tänne esimerkiksi turvapaikanhakijoita. (Paavo Arhinmäki: Hehän ovat tulleet kaikki teidän hallituksen aikana!) — He ovat tulleet meidän hallituksen aikana, koska lainsäädäntö on ollut semmoinen, että se on tullut vastaan meitä. (Jukka Gustafssonin välihuuto — Eva Biaudet’n välihuuto) Aivan varmasti olisi estetty se, jos olisi pystytty. (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Arvoisat edustajat, sovitaanpa nyt niin, että edustaja Hakkaraisella pidetään puheenvuoro vielä hetken, minuutin verran.] No, minä ajattelinkin, että ollaan Hirvaskankaalla ja tämä on Huutokauppakeisari. Siellä huudetaan, vasemmisto. Menkää sinne sitten seuraavalla kertaa. Nimenomaan sieltä nyt leikataan, mistä pystytään. Mutta miten voi olla, että nyt tuli toista miljardia ylimääräistä kulua näistä turvapaikanhakijoista? Me olemme vastustaneet heitä koko ajan. Meitä tuli perustuslaki vastaan. Kuka on tehnyt perustuslain, perussuomalaiset vai? Vasta 2011 tuli jytky. Perustuslaki on tehty sitä ennen, ja todennäköisesti myös Arhinmäen puolue on ollut säätämässä sitä, (Paavo Arhinmäki: Kyllä!) ja on myös muita täällä. (Jukka Gustafsson: Ei nyt vähätellä Suomen perustuslakia! — Eduskunnasta: Ollaan ylpeitä siitä!) — Nimenomaan. — No, perustuslaista me emme pääse mihinkään, ja sen takia meillä on nämä kysymykset edessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1107,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Teuvo Hakkarainen,1107,2016-12-13T17:56:19,2016-12-13T17:58:15,Tarkistettu,1.1 2016_132_58,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskuntatyössä käytetään suomen tai ruotsin kieltä, och eftersom riksdagsledamot Huhtasaari tog upp i sitt anförande bland annat tvångssvenskan så tänker jag nu tala på tvångsfinska till henne, för de är ju likvärdiga, de här båda språken här i riksdagsarbetet enligt grundlagen. För det första så hänvisade hon till att det skulle vara endast svenska folkpartiet som är oroligt för hur de svenskspråkiga ska få sin service. Ser vi på de här reservationerna som man har gjort i social- och hälsovårdsutskottet så finns alla oppositionspartier med som undertecknare på de här reservationerna och alla oppositionspartier, om jag har förstått det rätt, är lika oroade över hur regeringen ska kunna ordna vård på svenska i Östermyra. Men ännu en gång säger jag att vi inte ska underminera det att Finland har två språk, vi är ett land med två språk, finska och svenska, ute bland våra medborgare men också här i riksdagen, och denna gång så väljer jag att tala bara på svenska. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,sv:fi,Peter Östman,1141,2016-12-13T17:58:17,2016-12-13T17:59:35,Tarkistettu,1.1 2016_132_59,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Keskushallinto, joka sanelee tiukasti, mitä valtakunnassa eri paikkakunnilla tehdään — kuulostaako jotenkin tutulta? Länsimaiseen demokratiaan nimeltä Suomi tulisi hyvin tiukat, yksioikoiset ohjeet, eikä vain ohjeet vaan käskyt ja rajoitteet, mitä voidaan terveydenhuollon eri yksiköissä tehdä. Esimerkkinä nostan uudelleen: jos ja kun meillä on paljon terveydenhuollon yksiköitä, esimerkiksi pieniä sairaaloita, joissa on polikliinistä toimintaa, ja jos jossakin tällaisessa on esimerkiksi leikkaussali, jossa ajateltaisiin, että voitaisiin aika ajoin, vaikka kaksi kolme kertaa vuodessa esimerkiksi suuren sairaalan jonoja lyhentääkseen tai jotakin paikallispuudutuksen toimenpidettä helpottaakseen kysyä anestesialääkäriä, että antaisi vaikka minuutin, kahden unen tai relaksaation, niin sellaiseen ei jatkossa voisi tämä yksikkö enää saada lupaa. Eikö ole aika merkillistä, että jos on paikallinen yksikkö tai alue, mikä voisi suunnitella ja katsoa, miten toiminnallisesti potilaiden ja henkilökunnan ja talouden kannalta olisi järkevintä, niin nyt tämä hallituksen esitys tuo esimerkiksi tämäntyyppisiin tilanteisiin niin tiukat rajoitteet, että edes poikkeuslupaa tämäntyyppisiin ei saataisi? Eli kaikkien, jotka tarvitsivat anestesiologiaa ja leikkaussaliolosuhteita, pitäisi toimia vain niissä yksiköissä, joissa on yhteispäivystys. Tämä kuulostaa ihan joltakin muulta maalta kuin Suomelta, ainakaan sellaiselta länsimaiselta demokratialta kuin minä olen oppinut sen tuntemaan ja toivoisin sen jatkossakin olevan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-13T17:59:36,2016-12-13T18:01:38,Tarkistettu,1.1 2016_132_60,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että täällä RKP:n puolueessa tai kristillisdemokraateissa tai jossakin muussa puolueessa ihmiset puhuvat omalla äidinkielellään, kuten ruotsin kielellä. Kysehän ei ole siitä, eikä kyse ole siitä, että olisin perustuslakia tässä asiassa muuttamassa, esimerkiksi laittamassa ruotsin kieltä vähemmistökielten asemaan. Se on edelleen perustuslaissa tällä hetkellä, enkä ole siihen ajamassa muutosta, mutta sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että meillä pitää opiskella kaksi kieltä pakosti. Ja tämä aikaisempi keskustelu myös osoitti sen, että siltä on viety pohja pois, koska ruotsinkieliset eivät koe, että tämä pakkoruotsittaminen takaisi sen parempaa kielellistä turvaa heille. Tämä keskustelu on sen osoittanut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-13T18:01:39,2016-12-13T18:02:31,Tarkistettu,1.1 2016_132_61,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nivån börjar vara låg men jämn här, så det kanske inte lönar sig att fördröja debatten alltför länge. Hakkarainen puhui siitä, että pitää saada maan talous kuntoon, ja siinähän vienti on ihan avainasemassa. Jos nyt tämä yksi, aika ruotsinkielinen Pohjanmaa tuo enemmän euroja kuin viisi vähiten vievää maakuntaa yhteensä, niin ei ehkä kannata välttämättä tietoisesti lähteä heikentämään perusinfraa, joka kaikin objektiivisin perustein sinne kuuluu, kuten laajasti päivystävä sairaala. Jos tuodaan maahan enemmän miljardeja kuin mitä itse kulu-tetaan, eikö se ole hyvä juttu? Siitä jää rahaa muillekin ja muitten sairaanhoitopiirien rahoittamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi:sv,Joakim Strand,1318,2016-12-13T18:02:36,2016-12-13T18:02:44,Tarkistettu,1.1 2016_132_62,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Värderade talman! Problemet i det här landet är ju inte att vi skulle läsa för mycket språk, utan problemet är att vi läser för lite språk. Det är också så att av dagens tjänstemän är det ganska många i den äldre skaran som klarar av en bra svenska, men vi ser tyvärr att de yngre finländarna inte klarar det lika bra, och det hänger ihop med att vi läser för lite. Vi borde läsa mera.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-12-13T18:03:50,2016-12-13T18:04:12,Tarkistettu,1.1 2016_132_63,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Jag tycker det är märkligt att man här i riksdagen upplever att det är någonting att eftersträva att man skulle underlätta att barnen i skolan skulle lära sig mindre, vara mindre bildade, veta mindre saker, ha mindre möjligheter att få jobb, ha mindre möjligheter att jobba och resa utomlands.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2016-12-13T18:04:59,2016-12-13T18:05:20,Tarkistettu,1.1 2016_132_64,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti: En saanut oikeastaan mihinkään kysymykseen vastauksia. Mutta ainakin siihen haluaisin vastauksen, miksi näitä isoja reformeja ei peilata suhteessa vientiin eikä ylipäätään suhteessa yksityiseen yritystoimintaan. Yleensä hallituksen esityksissä kuitataan vaikutukset yrityksiin yhdellä lauseella: ei merkittäviä vaikutuksia yritystoimintaan. Miksi yritystoiminta, vientiteollisuus ei kiinnosta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-12-13T18:06:05,2016-12-13T18:06:31,Tarkistettu,1.1 2016_132_65,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt en ihan ymmärrä, miten se, että Vaasassa ei ole enää laajan päivystyksen sairaalaa, nyt liittyy vientiin suoranaisesti. Tätä yhteyttä en tässä löydä. Se, mikä on tärkeää: Minä olen sitä mieltä kyllä, että vienti on erittäin tärkeä asia, ja ottaen huomioon esimerkiksi Vaasan siellä on hirveän paljon teollisia työpaikkoja verrattuna todella moneen kaupunkiin. Ja se on totta, että teolliset työpaikat aina säteilevät lisää työpaikkoja muualle. Mitä vielä tulee tähän pakkoruotsiin, niin sillä ei ole saavutettu sitä, mitä on haluttu, koska kyllä nuoret tietävät, mitä kieliä he oikeasti tarvitsevat. Suomen viennin kannalta ei ole ratkaisevaa, osaammeko me ruotsia vai emme. Islantilaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset eivät myöskään täysin ymmärrä toisiaan, koska kielien vivahteet ovat aika lailla erilaisia. (Eva Biaudet: Aika hyvin kuitenkin!) Joten jos tästä keskustelusta ei mitään muuta hyötyä ole, niin ainakin tämä nyt todistaa sen, että pakkoruotsi on täysin turhaa nykypäivänä. Toivottavasti me pääsemme tästä menneestä maailmasta kansainvälisyyteen, avaamme sydäntämme vähän Euroopalle ja saamme vähän maailmankieliä opiskeltavaksi, koska totta kai inhimillisen ajan, rahan ja oppimiskyvyn puitteissa emme voi ihan kaikkia kieliä opiskella. (Joakim Strand: Onko tämä keskustan linja myös?)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-13T18:06:32,2016-12-13T18:07:57,Tarkistettu,1.1 2016_132_66,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Katson, että kielipolitiikka vielä jotenkin liittyy tähän asiaan, ja siitä syystä voidaan jatkaa kielikeskustelua.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_132_67,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! En ole koskaan varannut puheenvuoroani niin nopeasti kuin minä tein äsken, kun kuuntelin Huhtasaaren puheenvuoroa. Totean tässä samalla, että olen iloinen, että Sarkomaa oli huolissaan siitä, että helsinkiläiset pääsevät kiireesti hoitoon — sellainen tilanne voi vielä tulla eteen tänä iltana, jos tämä keskustelu jatkuu näin. Nimittäin pulssi nousi tosi korkealle, kun edustaja Huhtasaari nyt totesi sen, että hallitus ei oikeasti ymmärrä sitä, mikä on se merkitys Vaasan seudun kannalta ja viennin näkökulmasta, että sinne saadaan laajennettu päivystys ja toimiva sairaala, joka kykenee palvelemaan molempia kieliryhmiä yhtä hyvin. Haluaisin vielä kertoa siitä, mikä vaikutus on kielten osaamisella vientiin. Sanoin sen eilen mutta toistan sen tänä iltana. Toiseksi suurin maa, jonne suomalaisia tuotteita viedään, on Ruotsi. Suurin maa on Saksa, sinne vietiin 7,5 miljardin edestä vuosi sitten, ja vastaavasti Ruotsiin 5,3 miljardin edestä — siis huomattavasti enemmän kuin Venäjälle. Huomattavasti enemmän kuin Venäjälle. Joten kyllä se on tärkeää, että me osaamme kieltä. Ja sanon vielä senkin, että kyllä pohjalaiset yrittäjät pärjäävät vientimarkkinoilla juuri sen takia, että me osaamme ruotsia, me puhumme asiakkaan kielellä, ja se, joka myy asiakkaan kielellä, myy huomattavasti paremmin ja enemmän kuin se, joka lähtee Ruotsiin myymään englanniksi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-13T18:07:58,2016-12-13T18:09:45,Tarkistettu,1.1 2016_132_68,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Koen, että tässä debatissa, jota salissa nyt käydään, on syytä selventää se suhtautumistapa, jolla oman eduskuntaryhmäni koen tätä lakia käsitelleen. Minulle — ja koen, että voin sanoa tämän myös keskustan eduskuntaryhmän puolesta — terveydenhuoltolaki, joka nyt on käsittelyssä, ei ole keskustelua pakkoruotsista tai Suomen oikeudesta olla kaksikielinen maa tai ihmisen oikeudesta omaan äidinkieleensä. Me kannatamme Suomea, joka on elävä kaksikielinen maa. Se ratkaisu, jonka tunnistan herkäksi ja kipeäksi näiden puheenvuorojenkin pohjalta, joita on kuultu, on ratkaisu, joka on terveydenhuollon tulevaisuudenkysymys ja liittyy palveluihin, sisältöihin, ei seiniin. Ja nämä argumentit, joilla esimerkiksi edustaja Huhtasaari täällä kävi tematiikkaa läpi, eivät olleet teemoja, joilla esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunta tätä hyvin vaikeaa päätöstä lähestyi. (Eduskunnasta: Hyvä puheenvuoro!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-12-13T18:09:49,2016-12-13T18:10:49,Tarkistettu,1.1 2016_132_69,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On surullista kuulla edustaja Huhtasaaren puhuvan kielistä ja Suomen viennistä, kun me tiedämme, että Pohjoismaat ovat meille tärkeä, tärkeä yhteistyöalue, ja me tiedämme, niin kuin edustaja Östman sanoi, että Ruotsi on meidän toiseksi suurin vientimaamme. Totta kai edellytykset pärjätä hyvin näillä markkinoilla ovat paljon, paljon paremmat, jos ymmärtää ja voi myös puhua sitä kieltä, mikä niillä markkinoilla vallitsee. Se on aivan käsittämätöntä, että perussuomalaiset eivät voi tätä hyväksyä. Se on faktaa, ei mitään fiktiota. Tästä on myös selvityksiä aika paljon. Mutta, arvoisa puhemies, tämä nyt ei liity tähän lakiesitykseen. Sen sijaan, edustaja Saarikko, olen teidän kanssanne toista mieltä siitä, missä tämä kipukohta on. Me olemme keskustelleet siitä pitkin päivää. Meillä on eri näkemykset tässä, ja valitettavaa on se, että hallitus on valinnut tämän tien eikä sitä parasta tietä, että oltaisiin valittu 12+1-malli plus että oltaisiin annettu myös alueille mahdollisuus päättää itse tulevista sairaalapäivystyksistä ja niin edelleen. On valitettavaa, että luullaan, että keskusjohtoinen valtio, joka ohjaa Helsingistä käsin, tietää parhaiten, miten palvelut pitää kansalaisille hoitaa. Minä kuulun niihin edustajiin, jotka edelleen uskovat alueisiin ja myös alueitten päättäjiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-12-13T18:10:53,2016-12-13T18:12:33,Tarkistettu,1.1 2016_132_70,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisat edustajat, tästä eteenpäin käytettävien puheenvuorojen tulee kosketella edes tavalla taikka toisella terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain olennaista sisältöä. Niiltä osin kuin keskustelua käydään vain kielipolitiikasta, minä keskeytän keskustelun.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_132_71,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Susanna,Koski,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kieltämättä pohjalaisena ja huolimatta siitä, että olen hallituksen kansanedustaja, se, että Vaasan keskussairaala olisi saanut laajan päivystyksen statuksen lukuisten asiantuntijalausuntojen mukaisesti, olisi tuntunut oikeammalta lopputulokselta. Joka tapauksessa tässä keskustelussa, joka nyt täällä salissa käydään, täytyy muistaa, että toki alueellinen elinkeinoelämä ja kielikysymys ovat todellisia asioita. Kuitenkin hallitus tällä esityksellä ja uudistuksella on vastuussa ja osoittaa halua tehdä uudistusta koko Suomeen. Hallitus on näillä esityksillään vastuussa siitä, että kaikkialla Suomessa ihmisillä on mahdollisuus saada hoitoa ja päästä hoidon pariin. Siitä, että täällä ruvetaan käymään keskustelua ikään kuin tämmöisillä sosiaalidarvinistisilla argumenteilla, että vahvat selviytykööt mutta viis muista: nyt on tärkeää myös se, että rannikolla osoitetaan yhteistyökykyä myös jatkossa siinä, mitä tämän lain sisällöt tulevat käytännössä sen konkreettisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon osalta tarkoittamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1337,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Susanna Koski,1337,2016-12-13T18:12:49,2016-12-13T18:14:05,Tarkistettu,1.1 2016_132_72,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! Yhteistyötä tehdään joka päivä joka suuntaan. Vaasa vastaa noin puolen miljoonan ihmisen sydän- ja syöpähoidoista ja muusta, se on aivan luonnollista. En ymmärrä, miksi pitää ylhäältäpäin niin tarkasti, vanhanaikaisesti, kaikkea määritellä. Ehkä edustaja Koski voi tarkemmin avata, mitä tarkoitti tällä yhteistyöllä. Sitä tehdään joka päivä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-12-13T18:14:07,2016-12-13T18:14:30,Tarkistettu,1.1 2016_132_73,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten aikaisemmin sanoin, se on ihan totta, että joillekin jää se Musta Pekka käteen, ja edustaja Kosken argumentit, mitä hän tässä toi esille, olivat ihan hyviä, ja hänen kuuluukin ne tuoda esiin. Ihan hyvä, että tässä keskustelussa tämäkin puoli myös hallituspuolueelta tulee, että ymmärrämme vakavan tilanteen. Mitä tulee edustaja Saarikkoon ja siihen, kuka saa puhua täällä ja mistä ja mihin kohtaan tarttua ja mitä argumentoida, niin edustaja Saarikko ei päätä, mitä Huhtasaari puhuu tai argumentoi tai kelpaako minun argumenttini, joten tämmöiset terveiset hänelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-13T18:14:33,2016-12-13T18:15:12,Tarkistettu,1.1 2016_132_74,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Susanna,Koski,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta kollegoillekin tämä tilanne rannikolta ikään kuin avautuisi, niin RKP on ylivoimaisesti suurin puolue Vaasan sairaanhoitopiirissä. Vaasa teki strategisen valinnan suuntautua Turun erva-alueeseen, jotta kielelliset oikeudet toteutuisivat. Näin ollen sitä yhteistyötä ja keskustelua on syytä käydä oman erva-alueensa sisällä eikä ainoastaan taittaa peistä muun maan kanssa. Uskon vahvasti, että kaikkialta rannikolta toimijoilta löytyy tahtoa luoda sellaiset edellytykset ja käytännöt, jotta myös vaasalaisilla ja pohjalaisilla on täydet oikeudet ja mahdollisuudet saada juuri sellaista hoitoa kuin tarvitsevat. Ja se on myös tämän lain sisällössä asetuksella, mikä koskee järjestämissopimusta. Se luo puitteet sille niitten käytäntöjen järjestämiselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1337,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Susanna Koski,1337,2016-12-13T18:15:14,2016-12-13T18:16:06,Tarkistettu,1.1 2016_132_75,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! THL:n eri mittauksissa Vaasan keskussairaala on jatkuvasti kahden kolmen kärkijoukossa, varsinkin mitä tulee potilasturvallisuuteen. Jos katsoo Sitran selvitystä, missä katsotaan etäisyyksiä, Vaasa on sijalla 5, selkeästi yksi näistä 12:sta. On totta, että suurilla puolueilla valitettavasti ei ole hirveästi kannatusta Vaasan seudulla. Tässä tapauksessa se minua itseäni kyllä harmittaa, koska tässä on ihan selkeä poliittinen lehmäkauppa valitettavasti taustalla. Itse en usko, että on Suomen edun mukaista lähteä tietoisesti heikentämään sellaista aluetta, joka tuo maahan enemmän miljardeja kuin kuluttaa. Sehän on positiivinen asia, että tänne tuodaan rahaa viennin kautta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-12-13T18:16:10,,Tarkistettu,1.1 2016_132_76,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että tämä on vaikea paikka edustaja Koskelle. Kokoomus ei ole tehnyt tämän asian eteen sitä, mitä vaasalaiset kokoomuslaiset olisivat toivoneet, ja se näkyy nyt tämän päivän lehdissä. Se näkyy ylipäänsä suurena, tavallaan voidaan myös sanoa, epäluottamuksena sille toiminnalle, koska nähdään, että teille ovat olleet tärkeämpiä nyt muut asiat eikä se, että Pohjanmaalla saataisiin paras mahdollinen ratkaisu aikaiseksi. Yhteistyötä pitää tehdä joka suuntaan. Hyvä ratkaisu olisi ollut se, että sekä Seinäjoelle että Vaasaan olisi tullut laaja päivystys ja heitä olisi velvoitettu sitten tekemään sitä yhteistyötä. Se olisi ollut se paras ratkaisu. Siihen hallituksella olisi ollut mahdollisuus, mutta kokoomushan ei sitä halunnut, ei halunnut perussuomalaiset eikä keskustakaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2016-12-13T18:16:51,2016-12-13T18:17:47,Tarkistettu,1.1 2016_132_77,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Susanna,Koski,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! RKP:n kansanedustajille, kollegoille tiedoksi, että tämä ei ole maakuntavaltuuston kokous eikä tämä ole Vaasan kaupunginvaltuuston kokous eikä minkä muunkaan alueellisen toimielimen kokous vaan eduskunnan täysistunto, jossa päätetään koko Suomea koskevista asioista. Muistutan, että kokoomus on saanut Vaasan vaalipiiristä vasta kesäkuussa tämän vuoden aikana ministerin, jonka vastuulla ovat sosiaali- ja terveyspolitiikkaan liittyvät kysymykset. Asiaa on kyllä hoidettu, kuten käytännöt ja muutokset osoittavat. Erityisen hyvänä pidän myöskin tätä hallitusryhmien yksimielisesti esittämää ponsiehdotusta, joka on perustuslakivaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöjen mukainen. Se osoittaa sen, että mikäli asiat eivät toteudu vaaditulla tavalla, hallitus on velvoitettu ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1337,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Susanna Koski,1337,2016-12-13T18:17:48,2016-12-13T18:18:46,Tarkistettu,1.1 2016_132_78,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on pieni maa, joka elää viennistä. Silloin on Suomen edun mukaista pitää huolta siitä, että ei tietoisesti ainakaan lähdetä kieltämään sellaisia alueita kehittämästä omia palveluitaan itse maahan tuomillaan rahoilla. En ymmärrä, miten numero 12 on isänmaan bkt:tä tärkeämpi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+2.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-12-13T18:18:47,2016-12-13T18:19:06,Tarkistettu,1.1 2016_132_79,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta  annetun  lain  28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia.  Käsittelyn  pohjana  on  sivistysvaliokunnan  mietintö  SiVM 18/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 12.12.2016 pidetyssä kolmannessa täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_132_80,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta  annetun  lain  28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ehdotan, että lakiehdotukset hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 4. lakiehdotuksen 7 § poistetaan, mikä tarkoittaa sitä, että sosiaalikuraattorin kelpoisuusehtoja ei heikennetä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,,,, 2016_132_81,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta  annetun  lain  28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Gustafssonin esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,,,, 2016_132_82,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta  annetun  lain  28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp","Jukka Gustafsson on Li Anderssonin kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_132_83,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä  tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 42/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 12.12.2016 pidetyssä kolmannessa täysistunnossa. Yleiskeskustelussa on Krista Mikkonen Antero Vartian kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen 1 mukaisesti lakialoite LA 103/2016 vp.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_132_84,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen  esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä  tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,Täysistunto keskeytetään ja sitä jatketaan tänään klo 14.00.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_132_85,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Kello 9.41 keskeytynyt täysistunto jatkuu. Pyydän edustajia ottamaan paikkansa. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 12.12.2016 pidetyssä ensimmäisessä täysistunnossa. Keskustelussa on Timo Harakka Krista Kiurun kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset viisi lausumaehdotusta. Touko Aalto on Satu Hassin kannattamana vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen. Kari Uotila on Paavo Arhinmäen kannattamana vastalauseen 3 mukaiset kolme lausumaehdotusta. Stefan Wallin on Mikaela Nylanderin kannattamana vastalauseen 4 mukaisen lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_86,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksista. Ehdotuksista äänestetään erikseen mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_87,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp","Puhemies! Piti äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+5.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,,,, 2016_132_88,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 135/2016 vp>>>Lakialoite LA 21, 62, 76-77/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 30/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_89,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 12.12.2016 pidetyssä ensimmäisessä täysistunnossa. Keskustelussa on Timo Harakka Heli Järvisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Timo Harakka on Heli Järvisen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen. Peter Östman on Sari Tanuksen kannattamana vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_90,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp",Ensin päätetään lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_91,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain sekä eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 37/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 31/2016 vp",Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksista. Ehdotuksista äänestetään erikseen mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_92,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 12.12.2016 pidetyssä ensimmäisessä täysistunnossa. Keskustelussa on Timo Harakka Li Anderssonin kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_93,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 175/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 245/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 33/2016 vp,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_94,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 179/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 20/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 12.12.2016 pidetyssä ensimmäisessä täysistunnossa. Keskustelussa on Mikaela Nylander Jari Myllykosken kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_95,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 12.12.2016 pidetyssä ensimmäisessä täysistunnossa. Keskustelussa on Li Andersson Jukka Gustafssonin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Mikaela Nylander on Peter Östmanin kannattamana ehdottanut, että 2. lakiehdotus hylätään. Mikaela Nylander on Peter Östmanin kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset kaksi lausumaehdotusta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_96,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,Ensin äänestetään 2. lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_97,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,Seuraavaksi äänestetään 1. lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_98,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain  muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta  sekä  vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 177/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 15/2016 vp,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksista. Ehdotuksista äänestetään erikseen mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_99,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 12.12.2016 pidetyssä ensimmäisessä täysistunnossa. Keskustelussa on Mikaela Nylander Li Anderssonin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Mikaela Nylander on Peter Östmanin kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_100,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp",Ensin on äänestettävä lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_101,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 229/2016 vp>>>Lakialoite LA 87, 101/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 17/2016 vp",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_102,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 232/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 40/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 12.12.2016 pidetyssä kolmannessa täysistunnossa. Keskustelussa on Sari Tanus Peter Östmanin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_103,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 12.12.2016 pidetyssä kolmannessa täysistunnossa. Keskustelussa on Antero Vartia Krista Mikkosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Antero Vartia on Krista Mikkosen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_104,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,Ensin on äänestettävä lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_105,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta>>>Hallituksen esitys HE 147/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 29/2016 vp,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_106,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 12.12.2016 pidetyssä kolmannessa täysistunnossa. Keskustelussa on Hanna Sarkkinen Merja Mäkisalo-Ropposen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen. Antero Vartia on Krista Mikkosen kannattamana tenhyt vastalauseen 2 mukaiset kaksi lausumaehdotusta. Peter Östman on Sari Essayahin kannattamana tehnyt vastalauseen 3 mukaiset kolme lausumaehdotusta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_107,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista. Ehdotuksista äänestetään erikseen mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_108,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,"Puheenjohtaja! Tarkoitus oli äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+13.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,,,, 2016_132_109,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 31/2016 vp,Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_110,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 32/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 12.12.2016 pidetyssä kolmannessa täysistunnossa. Keskustelussa on Hanna Sarkkinen Jari Myllykosken kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Merja Mäkisalo-Ropponen on Anneli Kiljusen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset kaksi lausumaehdotusta. Hanna Sarkkinen on Jari Myllykosken kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_111,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 32/2016 vp,Ensin on äänestettävä lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_112,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 233/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 32/2016 vp,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksista. Ehdotuksista äänestetään erikseen mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_113,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta  muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 13, 19/2015 vp, 48/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 13/2016 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 12.12.2016 pidetyssä kolmannessa täysistunnossa. Keskustelussa on Merja Mäkisalo-Ropponen Anneli Kiljusen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset kaksi lausumaehdotusta. Veronica Rehn-Kivi on Anders Adlercreutzin kannattamana ehdottanut, että toimenpidealoitteet TPA 19/2015 vp ja TPA 48/2016 vp hyväksytään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_114,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 12.12.2016 pidetyssä kolmannessa täysistunnossa. Keskustelussa on Anneli Kiljunen Jukka Gustafssonin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Anneli Kiljunen on Jukka Gustafssonin kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset kaksi lausumaehdotusta. Li Andersson on Jari Myllykosken kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kaksi lausumaehdotusta. Anders Adlercreutz on Krista Mikkosen kannattamana tehnyt vastalauseen 3 mukaiset kaksi lausumaehdotusta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_115,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,Ensin on päätettävä lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_116,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 231/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 19/2016 vp,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksista. Ehdotuksista äänestetään erikseen mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_117,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 9.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_118,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Vastalauseen 2 mukaisesti ehdotan 3 §:ää poistettavaksi.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Anna Kontula,1155,,,, 2016_132_119,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,,,, 2016_132_120,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Anna Kontula on Paavo Arhinmäen kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_121,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 2 a luvun 4 § hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_132_122,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Nurmisen tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,,,, 2016_132_123,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Ilmari Nurminen on Anneli Kiljusen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_124,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 2 a luvun 5 § hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_132_125,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Nurmisen tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,,,, 2016_132_126,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Vastalauseen 2 mukaisesti ehdotan 5 §:ää poistettavaksi.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Anna Kontula,1155,,,, 2016_132_127,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kontula ahkerasti on tehnyt niin hyviä esityksiä, että otan ilolla tämän mahdollisuuden kannattaa niitä. (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,,,, 2016_132_128,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Ilmari Nurminen on Anneli Kiljusen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena. Anna Kontula on Paavo Arhinmäen kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_129,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Ensin äänestetään pykälän sisältöä koskevasta Ilmari Nurmisen ehdotuksesta ja sen jälkeen pykälän poistamista koskevasta Anna Kontulan ehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_130,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Vastalauseen 2 mukaisesti ehdotan 6 §:ää poistettavaksi.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Anna Kontula,1155,,,, 2016_132_131,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,,,, 2016_132_132,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Anna Kontula on Paavo Arhinmäen kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_133,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_132_134,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Nurmisen tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,,,, 2016_132_135,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Ilmari Nurminen on Anneli Kiljusen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_136,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Vastalauseen 2 mukaisesti ehdotan 9 §:ää poistettavaksi.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Anna Kontula,1155,,,, 2016_132_137,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,,,, 2016_132_138,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Anna Kontula on Paavo Arhinmäen kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_139,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli äänestää ""kyllä"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Krista Kiuru,960,,,, 2016_132_140,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Ilmeisesti tarkoitit äänestää ""jaa"". — Merkitään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_141,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Sama tilanne.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,,,, 2016_132_142,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Merkitään myös edustaja Gustafsson.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_143,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Vastalauseen 2 mukaisesti ehdotan 10 §:ää poistettavaksi.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Anna Kontula,1155,,,, 2016_132_144,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Puollan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,,,, 2016_132_145,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Anna Kontula on Paavo Arhinmäen kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_146,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_132_147,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Nurmisen tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,,,, 2016_132_148,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Vastalauseen 2 mukaisesti ehdotan 12 §:ää poistettavaksi.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Anna Kontula,1155,,,, 2016_132_149,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Kannatan,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,,,, 2016_132_150,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Ilmari Nurminen on Anneli Kiljusen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena. Anna Kontula on Paavo Arhinmäen kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_151,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Ensin äänestetään pykälän sisältöä koskevasta Ilmari Nurmisen ehdotuksesta ja sen jälkeen pykälän poistamista koskevasta Anna Kontulan ehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_152,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,,,, 2016_132_153,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Nurmisen tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,,,, 2016_132_154,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Vastalauseen 2 mukaisesti ehdotan 12 a §:ää poistettavaksi.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Anna Kontula,1155,,,, 2016_132_155,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kontulan tekemää ehdotusta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,,,, 2016_132_156,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Ilmari Nurminen on Anneli Kiljusen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena. Anna Kontula on Paavo Arhinmäen kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_157,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Ensin äänestetään pykälän sisältöä koskevasta Ilmari Nurmisen ehdotuksesta ja sen jälkeen pykälän poistamista koskevasta Anna Kontulan ehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_158,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Arvoisa puhemies! Vastalauseen 2 mukaisesti esitän 13 §:ää poistettavaksi.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Anna Kontula,1155,,,, 2016_132_159,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,,,, 2016_132_160,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Anna Kontula on Paavo Arhinmäen kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_132_161,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia.  Käsittelyn  pohjana on hallintovaliokunnan  mietintö HaVM 28/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_132_162,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Peruspalveluiden järjestäminen on kuntien vastuulla, ja rahoitus jakaantuu kuntien ja valtion kesken. Vielä 1990-luvulla valtionosuus oli 58 prosenttia, kun ensi vuonna se on enää hieman yli 25 prosenttia. Kansalaisten yhdenvertaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta on ongelmallista, että valtio vetäytyy peruspalveluiden rahoituksesta ja rahoitusperiaatteen toteutumisesta, jolloin kaikilla kunnilla ei ole tosiasiallisia taloudellisia edellytyksiä selvitä tehtävistään. Hallitus ehdottaa nyt tässä esityksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia muutettavaksi siten, että kunnan peruspalveluiden valtionosuutta alennettaisiin 0,38 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa siis vuonna 2017 sitä, että kuntien peruspalveluiden valtionosuusprosentti olisi tuo 25,23. Näin ollen valtionosuusprosentissa on myös otettu huomioon sekä edellisten hallitusten että myös pääministeri Juha Sipilän hallituksen päättämät sopeutustoimet. Myös vuonna 2017 kunnallisveroperusteisiin tehtävät muutokset esitetään huomioitavaksi peruspalveluiden valtionosuudessa. Nettomääräisesti verotulot vähenevät 390 miljoonaa euroa, mikä kompensoidaan kunnille lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta 71,45 euroa asukasta kohden. Koska kuntakohtaiset kunnallisveromuutokset vaihtelevat, muutoksia tasataan kuntien kesken siten, että minkään kunnan tulot eivät muutu. Näin jatketaan aikaisempaa menettelyä. Euromääräisesti merkittävimmät peruspalvelujen valtionosuuteen vuonna 2017 vaikuttavat muutokset ovat veromenetysten kompensaatio, 390 miljoonaa, kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuusleikkaus, miinusta 356 miljoonaa, ja suorat valtionosuusleikkaukset, miinusta 125 miljoonaa. Euromääräisesti merkittävä vaikutus on myös kuntien perustoimeentulotuen maksuosuuden huomioon ottamisella, joka toteutetaan valtionosuutta vähentämällä, miinusta 331 miljoonaa euroa, kun tämän tuen maksatus siirtyy kunnilta Kelaan ensi vuoden alussa. Lisäksi siirron johdosta valionosuutta leikataan 31 miljoonalla eurolla kuntien hallintomenojen säästöarvioon perustuen. Ja näin ollen vuonna 2017 kunnan peruspalveluiden valtionosuus alenee 440 miljoonalla eurolla. Vaikka osa muutoksista on kustannusneutraaleja kuntatalouden kannalta, kiristää valtionosuuden 125 miljoonan euron suora leikkaus yhdessä kilpailukykysopimuksen nettovaikutusten kanssa, joka oli se miinus 90 miljoonaa euroa, kuntataloutta ensi vuonna. Ja tähän vuoden 2017 talousarvioesitykseen sisältyy useita muutoksia, joiden kustannusvaikutuksista ei ole riittävää tietoa valmistelun keskeneräisyydestä johtuen. Monen säästön kustannusvaikutukset leikataan valtionosuuksista ennakkoon jo heti ensimmäisenä voimaantulovuonna, ja kyseisten toimenpiteiden säästövaikutuksen toteutuminen kunnille on osin epävarmaa ja osin jopa epätodennäköistä. Tämä lisää kuntien painetta henkilöstösäästöihin ja veronkorotuksiin. Kilpailukykysopimus on yksi valtionosuuksiin vaikuttavista kokonaisuuksista, jonka säästövaikutukset leikataan kunnilta etupainotteisesti ja säästöjä vahvasti yläkanttiin arvioiden. Kilpailukykysopimus vaikuttaa kuntatalouteen monella tavalla. Osa niistä on kuntataloutta heikentäviä ja osa vahvistavia. Silti toimien yhteisvaikutus näyttää olevan selkeästi miinuksella kuntien kannalta. Onkin erityisen tärkeää, että vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena ja yhtälö käännetään tasapainoon. Samalla merkittävätkin erot kuntien välillä tulee huomioida. Erilaisten säästöjen löytäminen kansalaisten perusoikeudet turvaavalla tavalla on erittäin haasteellista erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla. Ja näitähän säästöjä täällä tänäkin syksynä ollaan moneen kertaan käsitelty. Oikeastaan pitkälti edellä luetelluin perustein tässä yhteydessä omana vastalauseenamme, johon myös vasemmistoliitto ja vihreät valiokunnassa yhtyivät, esitämme, että valtionosuusleikkaukset liittyen kilpailukykysopimukseen, tämä 90 miljoonaa euroa, varhaiskasvatukseen, 18,6 miljoonaa euroa, indeksisäästöihin, 75 miljoonaa euroa, ja vanhuspalvelulakiin, 13,2 miljoonaa euroa, sekä 190 miljoonaa euroa toisen asteen koulutuksesta perutaan. Yksityiskohtaiset perusteet ja myös ne pykälämuutokset löytyvät sitten sieltä vastalauseesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+18.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-12-13T18:19:28,2016-12-13T18:25:00,Tarkistettu,1.1 2016_132_163,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Kun tulin kunnallispolitiikkaan mukaan 90-luvulla, niin silloin valtionosuusprosentti oli tuo edustaja Räsäsen mainitsema 58 prosenttia. Tänä vuonna, kun olen oman kaupunkini valtuuston puheenjohtaja, valtionosuusprosentti on enää hieman yli 25 prosenttia. Vuoden 2017 kunnan peruspalveluiden valtionosuus alenee äsken kuullut 440 miljoonaa euroa. Vaikka osa näistä muutoksista onkin kustannusneutraaleja, on näiden leikkausten vaikutus joka tapauksessa kuntatalouteen kielteinen. Itse haluan kritisoida vielä erikseen tätä talousarvioesitykseen liittyvää kustannusvaikutusten arviointia, joka keskeneräisyydessään on huolestuttava. Näiden säästöjen kustannusvaikutuksista ei ole tosiasiallista tietoa, ja ainoastaan — kaiken epävarmuuden keskellä — on varmaa se, että tämä lisää kuntien painetta henkilöstösäästöihin ja veronkorotuksiin. Näin ollen kannatan edustaja Joona Räsäsen tekemiä vastalauseen mukaisia ehdotuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+18.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-12-13T18:25:01,2016-12-13T18:26:15,Tarkistettu,1.1 2016_132_164,132/2016,2016-12-13,9.35,18.27,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellisessä kohdassa käsittelimme perusoikeuksia, ja niistä on kyse tämänkin esityksen kohdalla. Kansalaisten yhdenvertaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta on ongelmallista se, että valtio vetäytyy osin peruspalvelujen rahoituksesta ja rahoitusperiaatteen toteutumisesta, jolloin kaikilla kunnilla ei ole tosiasiallisia taloudellisia edellytyksiä selvitä tehtävissään. Tämänkin esityksen osalta voidaan todeta, että paine henkilöstösäästöihin ja veronkorotuksiin kunnissa tulee lisääntymään. Kun otamme vielä huomioon sen, että väestö ikääntyy ja samalla myös korkealla tasolla oleva työttömyys lisää kuntien menopaineita huomattavasti lähivuosina, niin tässä suhteessa näen ongelmia tämän esityksen kohdalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2016+18.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-13T18:26:16,2016-12-13T18:27:24,Tarkistettu,1.1 2016_133_1,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 43/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 13.12.2016 pidetyssä ensimmäisessä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_133_2,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,Värderade talman! Jag föreslår ändringar i 45 § enligt reservation 2.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+2.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,,,, 2016_133_3,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Rehn-Kiven tekemää muutosesitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+2.aspx,fi,Stefan Wallin,910,,,, 2016_133_4,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Veronica Rehn-Kivi on Stefan Wallinin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_133_5,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,Värderade talman! Jag föreslår förändringar i 50 § enligt reservation 2.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+2.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,,,, 2016_133_6,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+2.aspx,fi,Stefan Wallin,910,,,, 2016_133_7,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Veronica Rehn-Kivi on Stefan Wallinin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_133_8,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 13.12.2016 pidetyssä ensimmäisessä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_133_9,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että 36 § muutetaan siihen muotoon, jossa se on vastalauseessa 1.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,,,, 2016_133_10,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Joona Räsäsen tekemää esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,,,, 2016_133_11,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp,"Joona Räsänen on Mika Karin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_133_12,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että 55 § muutetaan siihen muotoon, jossa se on vastalauseessa 1.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,,,, 2016_133_13,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD, Hallituksen  esitys  eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,,,, 2016_133_14,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp,"Joona Räsänen on Mika Karin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_133_15,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp,Täysistunto keskeytetään valtiovarainvaliokunnan kokouksen vuoksi. Istunto jatkuu kello 19.40.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_133_16,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen  esitys  eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp,Jatketaan tänään 19.07 keskeytettyä istuntoa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_133_17,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_133_18,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on säilöönoton vähentäminen, ja se on minusta perusteltua, sillä säilöönotto on perusoikeuksia voimakkaasti rajoittava toimenpide. Hallituksen esittämien lakimuutosten seurauksena turvapaikanhakijoilta vietäisiin kuitenkin heille kuuluvia perusoikeuksia, vastaanottokeskuksien työmäärää lisättäisiin ja turvapaikanhakijoista aiheutuvat asumiskulut kasvaisivat. Kuten Pakolaisneuvonta lausunnossaan tuo ilmi, esitys ei myöskään täytä perus‑ ja ihmisoikeuksien rajoittamisen edellytyksinä olevia täsmällisyyttä, tarkkuutta eikä ennakoitavuutta. Esitys on monelta osin epäselvä ja vaikeaselkoinen. Esityksessä ei ole asianmukaisesti huomioitu EU-lainsäädännön ja erityisesti niin sanottujen vastaanotto‑ ja paluudirektiivien velvoitteita. Asumisvelvoitteen perusteista, määräämisestä, lakkaamisesta ja valvonnasta sekä ilmoitusvelvollisuudesta poikkeamisesta ei ole säädetty riittävän tarkasti. Asumisvelvollisuus voi olla kannatettava esitys vain aitona säilöönoton vaihtoehtona. Kuten yhdenvertaisuusvaltuutettu on todennut lausunnossaan, lakiesityksessä vaihtoehtojen hakeminen säilöönotolle jää kuitenkin taka-alalle ja todellisiksi tavoitteiksi nousevat viranomaismenettelyjen tehostaminen, maasta poistamisen varmistaminen ja mahdollisesti kasvaviin turvapaikanhakijamääriin varautuminen. Kuten Pakolaisneuvonta lausunnossaan tuo ilmi, esitetty asumisvelvollisuus on liikkumisvapauden rajoittamista, joka yhdistettynä velvollisuuteen ilmoittautua jopa neljä kertaa vuorokaudessa merkitsee tosiasiallisesti puuttumista henkilökohtaiseen vapauteen ja muistuttaa vähintään vapaudenmenetyksen kaltaista tilannetta. Mikäli asumisvelvollisuus hyväksytään esitetyssä muodossa, sille tulee säätää samat edellytykset, valvonta ja oikeussuojakeinot kuten säilöönotolle. Asumisvelvollisuudelle tulisi myös esittää enimmäispituus, joka saisi olla enintään sama kuin säilöönoton maksimikesto ulkomaalaislain 127 §:n mukaisesti. On huomioitava, että asumisvelvollisuus yhdistettynä erittäin tiiviiseen ilmoittautumisvelvollisuuteen muistuttaa käytännössä kotiarestia ja varsinaista säilöönottoa. Rajoitus henkilökohtaiseen liikkumisvapauteen on merkittävä erityisesti syrjäisten vastaanottokeskusten osalta, joista poistuminen ilmoittautumisten välillä ei ole käytännössä mahdollista. Tällöin kyse voi olla totaalisesta säilöönotosta. Esitykseen on kirjattu, että myös lasten säilöönotolle on olemassa edelleen selkeä ulkomaalaislain mukainen tarve. Väitteelle ei ole esitetty minkäänlaisia asianmukaisia perusteluita. Säilöönoton on lukuisissa tutkimuksissa todettu olevan haitallista lapsille. Suomi on jo saanut kritiikkiä siitä, että myös lapsia otetaan säilöön maasta poistamisen varmistamiseksi. Lasten säilöönotto tulee kieltää, koska valtioilla on käytettävissään muitakin vaihtoehtoja, ja näitä vaihtoehtoja tulee myös kehittää lapsen oikeuksien ja edun mukaisiksi. Esityksessä ei ole esimerkiksi huomioitu eikä turvattu lapsen oikeutta koulunkäyntiin. Tulemme varsinaisessa käsittelyssä sitten esittämään, että eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee ulkomaalaislain muutoksen, jolla lasten säilöönotto kielletään, ja lisäksi näitä pykäläkohtia tulemme esittämään muutettaviksi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+4.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-12-13T19:39:49,2016-12-13T19:44:28,Tarkistettu,1.1 2016_133_19,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän lakiesityksen turvaamistoimien tarkoituksena on helpottaa henkilön maahantulon tai maassa oleskelun edellytysten selvittämistä tai henkilön maasta poistamista. Ja nyt haluaisin kyllä kysyä edustaja Semiltä: Meillä on tällä hetkellä viimeisten lehtitietojen mukaan noin 4 000 henkilöä, 4 000 turvapaikanhakijaa, joista me emme tiedä, missä he ovat, ja te peräänkuulutitte, että meillä on vaihtoehtoja. Edustaja Semi, minä haluaisin kuulla, mitä muita vaihtoehtoja meillä on kuin lisätä näitä turvaamistoimia vastaanottokeskuksissa. Itse en ainakaan hallituspuolueen edustajana näe, että meillä on yhtään mitään muita vaihtoehtoja kuin toteuttaa tätä lainsäädäntöä kuten tässä tapauksessa hallitus esittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-12-13T19:44:35,2016-12-13T19:45:30,Tarkistettu,1.1 2016_133_20,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä me lähdemme siitä, että ulkomaalaislain 127 §:n mukaisesti lähdetään miettimään sitä, kuinka valvotaan ja hoidetaan näitä lapsia, että heille ei tehdä sitä, että he ovat säilöönotossa koko päivän, vaan että he pystyvät liikkumaan edes vähän sen säilöönottopaikan ulkopuolella ja heillä on vapauksia käydä koulua. Ja jos mietitään neljä kertaa päivässä ilmoittautumista päiväsaikaan, niin vähintään joka kolmen tunnin päästä pitäisi olla paikan päällä, ja se on aika tiivistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+4.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-12-13T19:45:34,,Tarkistettu,1.1 2016_133_21,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys tästä asumisvelvollisuuden käyttöönotosta on ihan hyvä ja perusteltu. Jos ja kun hallituksella on tavoite vähentää säilöönottoa, on asumisvelvollisuus toimiva työkalu varmistaen näiltä osin myös turvapaikanhakijaprosessissa olevan henkilön omaa turvallisuutta — ei ainoastaan sitä, että yhteiskunta tällä asumisvelvollisuudella rajoittaa henkilön liikkumista. Näen, että tässä on iso elementti myös se, että me pystymme pitämään ihmisen, turvapaikanhakijan, viranomaisten palveluiden äärellä, vähentämään ajautumista paperittomaan elämään ja niin edelleen. Ilmoittautumisvelvollisuus 1—4 kertaa päivässä on varmaan sopiva, joustava haarukka käsitellä kulloisenkin turvapaikanhakijan oman tilanteen osalta tätä ilmoittautumisvelvollisuutta. Jos oikein muistan, vasemmistoliiton vaihtoehdossa esitetään yhden kerran ilmoittautumista vuorokauden aikana. Pahimmillaan tämäntyyppinen ilmoittautuminen antaisi 24 tuntia vuorokaudessa aikaa eksyä sieltä turvallisten viranomaisten palveluiden ääreltä paperittomaan elämään. Pidän tätä vasemmistoliiton esitystä siltä osin puutteellisena, mutta tuen hallituksen esitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-12-13T19:46:13,2016-12-13T19:47:40,Tarkistettu,1.1 2016_133_22,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä laki ulkomaalaislain muuttamisesta on nimenomaan asumisvelvollisuutta täsmentävä lakiesitys, jolla turvataan sen maahan tulleen taikka sitten maasta poistettavan henkilön turvallisuutta ja normaalia elämää siinä tilanteessa, jossa hän elää. Pitää muistaa, että henkilö kun tulee maahan, esimerkiksi alaikäinen lapsi tänne yksinään ilman vanhempiaan, niin hän on erittäin suojattomassa tilanteessa ja hän tarvitsee suojelua, jonka tämä asumisvelvollisuus nyt sitten täyttää erittäin hyvin. Onko kysymyksessä säilöönotto? Sitähän perustuslakivaliokunta omassa lausunnossaan pohti ja totesi, että täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden ehtojen tulee täyttyä ja sitten näiden päätösten tulee olla selkeitä. Niin on perustuslakivaliokunta lausunut, ja hallintovaliokunta on muuttanut sen oivallisesti hyväksi mietinnöksi. Minun mielestäni tässä asiassa ei ole mitään ihmisen oikeuksiin taikka hänen henkilöönsä meneviä ongelmia. Se on selvä asia, että kun maahan tullaan, tässä tapauksessa turvapaikanhakija, tai sitten häntä ollaan poistamassa maasta, niin siihen liittyy valtava määrä erilaisia riskejä. Esimerkiksi lapsiin liittyy vaikka mahdollisen hyväksikäytön riski, joka pitää minimoida niin, että tällä ihmisellä on turvallista olla kaikissa olosuhteissa, kun hän täällä on. Ja sitten lapsella, varsinkin kun hän monessa tapauksessa tulee tähän maahan yksinään, se tilanne pitää huomioida tarkasti, ettei siinä pääse tapahtumaan mitään ikäviä asioita. Joskus kun katselee tätä suomalaista menoa tuolla — esimerkiksi tässäkin kaupungissa ja monessa muussa suomalaisessa kaupungissa, missä ihmisiä, lapsia hortoilee tuolla kaupungin keskustassa öisin yksinään — niin tulee mieleen aina väkisin, pitäisikö meillä suomalaisillakin olla vastaavanlainen sääntö, että turvattomalle ihmiselle, joka tuolla kadulla kulkee, voitaisiin jonkunasteisia velvoitteita asettaa, että voisivat lapsia hoitaa kotona eikä tarvitse tuolla yksinään yöllä kadulla kulkea. Se olisi inhimillisesti ottaen ihan järkevää. Se on toinen tarina, mutta tässä asiassa minä en näe mitään ongelmaa. Lakiesitys on hyvä, ja mietintö on erittäin hyvä ja kannatettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-13T19:47:41,2016-12-13T19:49:42,Tarkistettu,1.1 2016_133_23,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Näiden rakentavien puheenvuorojen jatkoksi, mitä aikaisemmat kollegat tässä käyttivät, nimenomaan haluaisin painottaa tätä, että tämä hallituksen esitys lähtee siitä, että lapsen asumisvelvollisuus ja mahdollinen säilöönotto ovat vaihtoehto sen lapsen ottamiselle säilöön. Lapsen asumisvelvollisuus säilöönoton vaihtoehtona vähentäisi nimenomaan ilman huoltajaa olevien 15—17-vuotiaiden säilöönottoa. Jos ajatellaan lapsen edun ja haavoittuvasta asemasta johtuvien erityistarpeiden huomioon ottamista, niin on tietenkin korostettava myöskin säilöönoton vaihtoehtojen käyttämisen ensisijaisuutta lasten kohdalla. Valiokunta puolsi tätä lakiehdotusta muutamin huomautuksin. Sitten on erityisesti tärkeätä tuoda esiin myöskin se, että vastaanottokeskuksen resursointi ja henkilöstön koulutus ja erityisesti turvallisuuteen liittyviä seikkoja on huomioitava, jotta vastaanottokeskuksilla on oikeasti tosiasialliset mahdollisuudet myöskin näistä uusista turvaamistoimista aiheutuvien tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+4.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-12-13T19:49:43,2016-12-13T19:51:02,Tarkistettu,1.1 2016_133_24,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on asianmukaisesti kiristänyt Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, ja se on ollut oikea linja. Meillä on maassa ihmisiä, joilla ei ole oikeutta täällä olla, ja tähän ongelmaan pitää myös etsiä ratkaisuja. Saman tien meidän on varauduttava siihen, että on mahdollista, että uusia tulijoita tulee, ja silloin järjestelmän on oltava kunnossa. Valitettavasti runsas vuosi sitten, kun tämä suuri muuttoliike alkoi tänne Eurooppaan ja tänne meille asti, ei oltu varauduttu vaan oli laiminlyöty ne asiat, jotka olisi pitänyt ajoissa panna kuntoon. Nyt on tärkeää, että näin tapahtuu. Lasten osalta on erityisesti kiinnitettävä huomiota heidän turvallisuuteensa, ja tällä esityksellä siihen pyritään. Tässä suhteessa tämä on hyvin asiallinen, samaten tämä ilmoittautumisvelvollisuus. Se on turvaamistoimenpide, joka lopulta koituu sekä tulijoiden että täällä maassa olevien ja kantasuomalaisten eduksi. Riskit on aina syytä etukäteen tarkoin käydä läpi, ja ne on syytä minimoida. Uskon, että kun tämän esityksen perustuslakivaliokuntakin on tarkastanut ja käynyt läpi, niin on paikallaan, että näin edetään. Työtä tällä saralla tulee olemaan. Ulkomaalaislakia muutetaan lähes viikoittain, ja sitä työtä pitää jatkaa, jotta asiat pysyvät jatkossakin hallinnassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-13T19:51:03,2016-12-13T19:52:47,Tarkistettu,1.1 2016_133_25,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Tässä vaiheessa istunto keskeytetään, ja sitä jatketaan kello 20.30. Keskeyttäminen tehdään budjettimietinnön pöydällepanoa varten.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_133_26,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,Jatketaan kello 19.55 keskeytettyä istuntoa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_133_27,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Pöydällepanoa varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan pöydälle 14.12.2016 pidettävään täysistuntoon.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_133_28,133/2016,2016-12-13,19.02,21.03,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Puhemiesneuvosto ehdottaa, että talousarvioehdotuksen ainoassa käsittelyssä noudatetaan seuraavaa menettelytapaa: Edustajan, joka aikoo ehdottaa muutoksia valtiovarainvaliokunnan mietintöön, on jätettävä muutosehdotuksensa keskuskansliaan. Näin on meneteltävä siinäkin tapauksessa, että muutosehdotukset sisältyvät vastalauseisiin. Pyydän edustajia muutosehdotuksessaan mainitsemaan talousarvioaloitteen tai vastalauseen numeron, johon muutosehdotus mahdollisesti perustuu. Muutosehdotukset pääluokkiin 21—31 on jätettävä keskuskansliaan viimeistään huomenna keskiviikkona 14.12. klo 14.00 ja muut muutosehdotukset viimeistään torstaina 15.12. klo 12.00. Ehdotukset kootaan edustajille jaettaviksi vihoiksi. Ehdotukset numeroidaan kussakin pääluokassa ja osastossa samoin kuin yksityiskohtaisten perustelujen yleisissä määräyksissä ja yleisperusteluissa juoksevasti numerosta 1 lähtien. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla koko talousarvioehdotuksesta. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä esitellään ensin menot, sitten tulot, sen jälkeen yksityiskohtaisten perustelujen yleiset määräykset ja yleisperustelut ja lopuksi talousarvion soveltamista koskeva ehdotus. Kustakin pääluokasta sallitaan ensin yleiskeskustelu, jonka jälkeen tehdään pääluokkaa koskevat ehdotukset numerojärjestyksessä. Koska tehdyt ehdotukset otetaan pöytäkirjaan monisteen mukaisina, pelkkä ehdotuksen numeroon viittaaminen riittää. Kannatuspuheenvuoro annetaan välittömästi ehdotuksen tekijän puheenvuoron jälkeen. Kun ehdotukset on tehty, niistä äänestetään. Ne pääluokan luvut ja muut kohdat, joihin ei ole ehdotettu muutoksia, katsotaan hyväksytyiksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisina. Tulojen osastoista, yksityiskohtaisten perustelujen yleisistä määräyksistä ja yleisperusteluista ei sallita yleiskeskustelua. Muutoin menettelytapa on sama kuin pääluokkia käsiteltäessä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2016+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_134_1,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 13.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_134_2,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen mukaisen esityksen.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+2.aspx,fi,Matti Semi,1315,,,, 2016_134_3,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_134_4,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,"Matti Semi on Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_134_5,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen mukaisen esityksen.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+2.aspx,fi,Matti Semi,1315,,,, 2016_134_6,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_134_7,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,"Matti Semi on Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_134_8,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 208/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 33/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 33/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 13.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_134_9,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 208/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseen mukaisen muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_134_10,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 208/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 33/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+3.aspx,fi,Antero Vartia,1329,,,, 2016_134_11,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 208/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 33/2016 vp,"Hanna Sarkkinen on Antero Vartian kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_134_12,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 208/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseen mukaisen muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_134_13,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 208/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 33/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+3.aspx,fi,Antero Vartia,1329,,,, 2016_134_14,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 208/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 33/2016 vp,"Hanna Sarkkinen on Antero Vartian kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_134_15,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 208/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 33/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseen mukaisen muodon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,,,, 2016_134_16,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 208/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 33/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+3.aspx,fi,Antero Vartia,1329,,,, 2016_134_17,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 208/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 33/2016 vp,"Hanna Sarkkinen on Antero Vartian kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_134_18,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp. Valtion vuoden 2017 talousarviota koskeva menettelytapa hyväksyttiin 13.12.2016 pidetyssä täysistunnossa, ja mietintö pantiin pöydälle tämän päivän täysistuntoon. Nyt ryhdytään yleiskeskusteluun. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoron, 10 minuuttia, jälkeen keskustelu jatkuu ryhmäpuheenvuoroilla, joiden pituus on enintään 7 minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään 5 minuuttia. Valtiovarainvaliokunnan jaostojen puheenjohtajille varataan mahdollisuus esittelypuheenvuoroon, noin 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_134_19,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Suomen taloudessa on ollut viime aikoina positiivisia merkkejä. Talous on kääntynyt vihdoin kasvuun. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi heinä—syyskuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Myös teollisuuden tuotantoa ja tilauskantaa kuvaavat tilastot kertovat talouden hienoisesta elpymisestä. Teollisuuden tuotanto on kasvanut nykyisestä viimeksi viisi vuotta sitten. Teollisuuden tilauskanta on niin ikään vahvistunut. Tämän vuoden syyskuussa uusien tilausten arvo oli yli 3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Myös pienten ja keskisuurten yritysten tilanne on viime aikoina kohentunut ja tuotanto sekä tilauskanta ovat kasvaneet. Myös Suomen Pankin ennusteen mukaan talous on saatu kasvu-uralle. Kuluttajien luottamus talouteen on vahvistunut, ja se on nyt vahvinta viiteen vuoteen. Myös kuntatalouden tila on parantunut ja kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos vahvistuu ensi vuonna. Tilanteen parantumisesta kertoo osaltaan myös se, että tiedossa ei ole uusia kriisikuntia. Julkisen talouden ongelmat eivät kuitenkaan ole poistuneet talouden viimeaikaisen lievän elpymisen myötä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen talouden heikko tilanne on vielä suurempien haasteiden edessä kuin aiemmin on arvioitu. Talouden heikkoa elpymistä kuvaa myös se, että julkiseen talouteen viime vuosina tehdyistä mittavista sopeutustoimista huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Julkisen sektorin velkaantuminen on jatkunut edelleen. Huonon talouskehityksen taustalla on ennen kaikkea huono kilpailukyky sekä viennin ja vientialojen investointien heikko kehitys. Talouden elpyminen on perustunut lähinnä yksityisen kulutuksen kasvuun ja rakentamiseen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan velkasuhde kääntyy lievään laskuun vuonna 2019. Osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista piti arviota kuitenkin liian optimistisena ja päätöksiä menojen ja velkaantumisen taittamisesta muutoinkin riittämättöminä. Myös EU:n komissio äskettäin arvioi, että Suomella näyttäisi olevan myös riskejä vakaus- ja kasvusopimuksen määräysten rikkomiseen. Valiokunnan mielestä hallituksen finanssipolitiikan yleislinja on kuitenkin tässä tilanteessa hyvä kompromissi velkaantumiskehityksen taittamisen ja kotimaisen ostovoiman ja kysynnän tukemisen välillä. Velkaantumisen nopeampi taittaminen johtaisi helposti sellaiseen tilanteeseen, jossa työllisyys ja ostovoima heikkenevät. Se olisi omiaan vähentämään verotuloja ja lisäämään julkisia menoja. Hallituksen talouspolitiikan keskeisiä elementtejä ovat julkisen talouden säästöohjelma, kilpailukykysopimus, sote, maakuntauudistus sekä työ- ja hyödykemarkkinoiden toimivuuden parantamiseen tähtäävät rakenneuudistukset. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus pitää kiinni säästötoimista, joita on päätetty hallitusohjelmassa sekä vuosia 17 ja 20 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa. Ensi vuonna valtion menoja vähentää erityisesti ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, opintotukeen sekä indeksisidottuihin menoihin tehtävä tasasuuruinen vähennys, ja lisäksi useiden säästötoimien vaikutus kasvaa ensi vuonna. Valiokunta pitää myös tärkeänä kilpailukykysopimusta, jonka tavoitteena on parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisätä vientiä ja työllisyyttä. Sopimus on laajapohjainen, sillä sen mukaisten työ- ja virkaehtosopimusten kattavuus on yli 90 prosenttia. Tällä sopimuksella on merkittäviä vaikutuksia jo ensi vuoden talousarvioon ja sen tuloihin ja määrärahoihin. Työn verotus kevenee yhteensä 515 miljoonalla eurolla, minkä arvioidaan kompensoivan kilpailukykysopimuksessa sovittujen maksujen korotusten vaikutukset ja kasvattavan työn tekemisen kannattavuutta. Sopimus vähentää jonkin verran valtion menoja, mutta nettovaikutuksena määrärahat nousevat ensi vuonna lähes 500 miljoonalla eurolla. Arvoisa puhemies! Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutukset näkyvät viiveellä. On kuitenkin selvää, että sopimus ei yksin riitä vahvistamaan kasvua ja työllisyyttä. Siksi onkin tärkeää, että talousarvioesitykseen sisältyy työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistä tukevia toimia. Valiokunta pitää näitä toimia erittäin perusteltuina, mutta toteaa, että hallituksen asettama 72 prosentin työllisyystavoite on erittäin haasteellinen, koska valtiovarainministeriön tämän hetken ennusteen mukaan työllisyysaste kasvaisi vain noin 70 prosenttiin. Työllisyyskehityksessä on lisäksi suuria alueellisia eroja. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysaste vaihteli viime vuonna Manner-Suomessa noin 60 prosentista 73 prosenttiin. Valiokunta korostaa, että hallituksen tulee edelleen lisätä työn vastaanottamisen kannustimia ja laatia toimikautensa puolivälitarkasteluun mennessä esitys kannustinloukkujen purkamiseksi ja työvoiman liikkumisen edistämiseksi. Valiokunta pitää hyvänä väyläverkon kunnostamiseen osoitettuja lisäresursseja. Kor-jausvelkaohjelman mukaisesti perusväylänpitoon osoitetaan 3 vuoden aikana 600 miljoonan euron lisäpanostukset. Niillä on suuri merkitys sekä väylien kuntoon että myös työllisyyteen. Valiokunta painottaa muutoinkin kärkihankkeiden toimeenpanoa sekä rakenteellisten uudistusten toteuttamista. Keskeisin on sote- ja aluehallintouudistus. Näiden uudistusten onnistunut toteutus voi hillitä merkittävästi julkisten menojen kasvua ja vahvistaa julkista taloutta. (Antti Kaikkonen: Tästä on kysymys!) Monet tärkeät kysymykset ovat kuitenkin vielä auki. Uudistusten vaikutuksia palveluiden saatavuuteen, laatuun ja kustannuksiin ei siksi voi vielä arvioida. Tulevaisuuden ja talouden kasvun kannalta on erityisen tärkeä huolehtia väestön riittävästä osaamispohjasta sekä tehdä lisäpanostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan. (Ben Zyskowicz: Tästä on kysymys!) Tämä edellyttää laadukasta opetusta alkaen varhaiskasvatuksesta ja esi- ja perusopetuksesta aina ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluopetukseen saakka. Valtion talousarvioesitys vuodelle 17 on 55,5 miljardia euroa. Se on 5,6 miljardia euroa alijäämäinen, ja tämä alijäämä katetaan lisävelanotolla. Valtiovarainvaliokunta lisää talousarvion määrärahoihin 40 125 000 euroa, joista suurin osa kohdennetaan opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan tukemaan koulutusta, sivistystä ja kulttuuria. Valiokunta on osoittanut lisäpanostuksia myös syrjäytymisen ehkäisyyn, liikenneturvallisuutta edistäviin hankkeisiin, tutkimukseen, maaseudun elinkeinojen kehittämiseen, viennin ja matkailun edistämiseen sekä Metso-ohjelmaan. Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi kiittää valtiovarainvaliokunnan kaikkia jäseniä, jaostojen puheenjohtajia ja jaostojen jäseniä. Valiokunta ja jaostot ovat pitäneet eivät kymmeniä vaan satoja kokouksia, joissa on kuultu laajalti asiantuntijoita, joidenka asiantuntijoiden mielipide on nähtävissä myös näissä valtiovarainvaliokunnan tekemissä muutosehdotuksissa. Oppositioryhmät ovat jättäneet mietintöön vastalauseita, ja varmaan ryhmäpuheenvuorojen aikana tullaan kuulemaan näiden vastalauseiden sisältö. Arvoisa puhemies! Uskon koko valiokunnan puolesta, että tällä talousarviolla tulee olemaan positiivisia vaikutuksia talouskasvuun ja että tämä osaltaan vastaa niitä odotuksia, joita suomalaisilla on, kun Suomi siirtyy juhlimaan satavuotista taivaltaan. — Kiitos. (Ben Zyskowicz: Hyvä ja asiallinen puhe! — Antti Kaikkonen: Peruslinja kuulosti järkevältä!)",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-12-14T12:07:23,2016-12-14T12:17:22,Tarkistettu,1.1 2016_134_20,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Valiokunnan puheenjohtaja käytti aikaa 9 minuuttia 55 sekuntia, 5 sekuntia alle sovitun ajan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_21,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän ohjenuorana tällä vaalikaudella on ""Suomi kuntoon"". Velaksi eläminen loppuu, ihmiset pääsevät töihin, palvelut turvataan, kaikista huolehditaan ja koko Suomea kehitetään tasapainoisesti. Suomen suunta on muuttunut. Suomen Pankin mukaan Suomen talous on kääntynyt kasvu-uralle. Ajelehtiminen on päättynyt. Talous kasvaa ja työttömyys alenee. Kipeät päätökset velaksi elämisen lopettamisesta on tehty. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja maakuntauudistus viedään maaliin. Koko maan voimavarat saadaan käyttöön muun muassa biotaloutta edistämällä. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Yrittäjävähennyksellä ja maksuperusteisella arvonlisäverolla helpotetaan yritysten tilannetta ja edesautetaan ihmisten työllistämistä ja työllistymistä. Suomen talouden elpymistä tukee se, että hallitus on kohdentanut omat veronalennuksensa pieni- ja keskituloisille suomalaisille sekä eläkeläisille. Nyt kunnostetaan teitä, ratoja ja muita väyliä, aloitetaan isoja liikennehankkeita ja rakennetaan nopeita verkkoyhteyksiä yhteensä lähes 3 miljardilla eurolla. Nämä urakat elvyttävät Suomen taloutta, työllistävät ja luovat elämisen edellytyksiä koko maahan. (Kari Uotila: Elvytyshän on kirosana!) Käänne parempaan näkyy eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Turun ja Rauman telakoilla ovat tilauskirjat täynnä. Uudenkaupungin autotehdas käy täydellä teholla ja työllistää. Suomen matkailu vetää. Useita biotalouden investointeja on toteutunut ja toteutumassa Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Biotalous laajasti ymmärrettynä on lupaavimpia mahdollisuuksia työpaikkoihin koko maassa. Hallituksen energia- ja ilmastostrategia lisää työpaikkoja ja vientiä. Arvoisa puhemies! Keskustan linja on 110 vuotta ollut heikommista huolehtiminen. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Otamme myös nyt eriarvoistumisen uhan vakavasti. (Välihuutoja oppositiosta) Takuueläkettä on korotettu, omaishoitoa on uudistettu ja veteraanien palveluja parannetaan. Eriarvoistumista estää myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jonka tavoitteena on se, että ihmisten lääkäriin pääsy, hoito ja hoiva turvataan. (Sari Sarkomaa: Tai terveydenhoitajan!) Suomen pitää pysyä mahdollisimman ehyenä myös tulevaisuudessa. Ratkaisuja on ensisijaisesti haettava isojen asioiden kautta. Kestävin tapa eriarvoistumisen hillitsemiseen on työllisyyden parantaminen ja turvaverkoista huolehtiminen. Arvoisa puhemies! SDP on ilmoittanut repivänsä sote- ja maakuntauudistuksen rikki. (Ben Zyskowicz: Ja vihreät!) Tätä on mahdotonta käsittää. Nollapisteeseen palaaminen tarkoittaisi ihmisten palvelujen vakavaa vaarantumista. Huhtikuun kuntavaaleissa suomalaiset päättävät, kumpaa linjaa he tukevat: keskustan vaihtoehtoa, jossa palvelut turvataan, vai SDP:n linjaa, jossa tehty työ pannaan päreiksi ja vielä pelotellaan suomalaisia siihen päälle. (Välihuutoja oppositiosta) Näin ei palveluja pelasteta. Eriarvoistumisen torjumiseen tarvitaan myös pidemmän aikavälin yhteinen näkemys. Siksi keskustan eduskuntaryhmä antaakin kaiken tukensa pääministeri Sipilän ehdottamalle työryhmälle. Suomi on selviytynyt aina, kun olemme pystyneet uudistuksiin, sopimaan asioista ja tekemään yhteistyötä. Kilpailukykysopimus on osoitus tästä. Nyt meiltä kysytään jälleen, kohtaammeko tulevaisuuden yhdessä vai erikseen. Kaikkea vastustamalla ja vastakkainasettelua lietsomalla Suomeen ei saada yhtään työpaikkaa lisää eikä palveluja pelasteta. Keskustan eduskuntaryhmä antaa tukensa uudistuspolitiikalle, jolla Suomi tulee kuntoon. (Li Andersson: Käsittämätön puheenvuoro! — Hälinää)",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-12-14T12:17:37,2016-12-14T12:23:45,Tarkistettu,1.1 2016_134_22,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisat edustajat! Toivon rauhoittumista viimeistään siinä vaiheessa, kun edustaja Lehto pääsee puhumaan. — Kiitoksia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_23,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Maamme taloudellinen tilanne on edelleen vaikea. Tästä huolimatta kansantaloutemme tilassa on nähtävissä jo useita positiivisia merkkejä. Tämän vuoden kolmannen vuosineljänneksen bruttokansantuote kasvoi edelliseen vuosineljännekseen verrattuna 0,4 prosenttia, ja viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 1,6 prosenttia. Teollisuuden tuotanto ja tilauskanta osoittavat myös parantumisen merkkejä ja ovat kasvussa. Suurempi kasvu nähtiin edellisen kerran viisi vuotta sitten. Pk-yritysten tilanne on myös kohentunut, ja merkittävää on myös se, että kuluttajien luottamus talouteen on nyt korkeimmalla tasolla yli viiteen vuoteen. Sopeuttamistoimia tarvitaan kuitenkin edelleen. Julkisen sektorin velkaantuminen jatkuu edelleen, eikä tähänastisista mittavista sopeuttamistoimista huolimatta alijäämä ole supistunut merkittävästi. Ennusteiden mukaan velkaantuminen jatkuu ja maamme talous pysyy alijäämäisenä myös lähivuosina. Hallituksen tehtävä ei ole helppo. Liian ankarat toimet velkaantumisen katkaisemiseksi voisivat johtaa tilanteeseen, jossa työllisyys kärsii, ostovoima ja verotulot heikkenevät ja julkiset menot kasvavat. Tärkein tavoite on säilyttää olemassa olevat työpaikat ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä siten, että ne voivat luoda uusia työpaikkoja ja kilpailla vientimarkkinoilla nykyistä paremmilla edellytyksillä. Tähän me perussuomalaiset olemme sitoutuneet sataprosenttisesti: me taistelemme hartiavoimin jokaisen suomalaisen työpaikan puolesta. Tämän vuoden tärkeimpänä saavutuksena kansantaloutemme tulevaisuuden kannalta voidaan pitää hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen aikaansaamaa kilpailukykysopimusta. Samalla kun sopu tähtää yritysten kilpailukyvyn parantamiseen sekä viennin ja työllisyyden lisäämiseen, hallitus keventää työn verotusta yhteensä 515 miljoonalla eurolla. Hallituksen tavoite on tehdä työnteosta entistä kannattavampaa, ja tästä syystä myös muihin työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviin toimiin on ryhdytty. (Aino-Kaisa Pekonen: Kuten?) Keskeisin lähitulevaisuuden haaste julkisella sektorilla on sote- ja aluehallintouudistus. Onnistuessaan se voi merkittävästi hillitä julkisen sektorin menojen kasvua sekä vahvistaa julkista taloutta. Tähän päämäärään pääsy kuitenkin edellyttää sitä, että parhaat ja tehokkaimmat toimintamallit otetaan laajalti käyttöön eikä uudistusta vesitetä jo kättelyssä antamalla liikaa valtaa erilaisille uudistuksesta hyötymään pyrkiville intressiryhmille vaan uudistus viedään läpi palvelujen saatavuus, laatu ja kohtuullinen kustannustaso edellä. Toinen keskeinen haaste julkisella sektorilla on laadukkaan koulutuksen ja väestön riittävän osaamispohjan takaaminen siitä huolimatta, että myös koulutussektorilla on jouduttu tekemään kipeitä leikkauksia. Opetuksen laadusta ei ole varaa tinkiä. Talousarviossa varhaiskasvatusta pyritään kehittämään 3,7 miljoonan euron valtionavustuksella, esi- ja perusopetuksen laadun kehittämiseen osoitetaan 1,8 miljoonan euron lisäpanostus ja koulujen kerhotoimintaa tuetaan 3 miljoonalla eurolla. Ammatillisen koulutuksen valtionavustuksiin ja nuorten aikuisten osaamisohjelmaan panostetaan kymmenien miljoonien lisärahoituksella. Korkeakouluopetus ja ‑tutkimus saavat yhteensä 3,3 miljardia euroa eli 116 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta suuremman panostuksen. Tulevaisuudessa erityisesti t&k-toimintaan on panostettava entistä enemmän. Tästä syystä hallitus selvittääkin vaihtoehtoja korkeakoulujen innovaatiotoiminnan lisäämiseen, ja konkreettiset päätökset tehdään ensi keväänä seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa. Arvoisa puhemies! Tämän ja viime vuoden aikana julkisen sektorin kustannuksia on nostanut merkittävästi turvapaikanhakijakriisi. Perussuomalaiset pitävät hyvänä, että tilanteen uusiutumista pyritään välttämään. Talousarviossa on panostettu maahanmuuttoon liittyvään tiedotustoimintaan 250 000 euroa, tarkoituksena vähentää Suomeen perusteettomasti hakeutuvia turvapaikanhakijoita. Jo maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyä on myös pyritty tehostamaan. Tästä huolimatta kustannus maallemme on ollut kova: Kuluvana vuonna vastaanoton piirissä olleista 25 000 turvapaikanhakijasta on aiheutunut 632 miljoonan euron kustannus, ja vielä ensi vuonna vastaanoton piirissä tulee olemaan arviolta 13 000 henkilöä. Tästä aiheutuu yhteiskunnalle noin 280 miljoonan euron kustannus. Haastavaan turvallisuustilanteeseen pyritään talousarviossa vastaamaan lisäämällä poliisin resursseja: Talousarvioesityksessä poliisitoimen toimintamenoja on lisätty 8,5 miljoonalla eurolla, jotta 200 poliisin määräaikaisuutta pystytään jatkamaan vuodenvaihteen jälkeen. Rajavalvontaan panostetaan palkkaamalla 80 uutta rajavartijaa ja suojelupoliisin toimintamenoja lisätään 1,5 miljoonalla eurolla. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö saa 404 000 euron lisäpanostuksen. Tämän lisäksi nettirikollisuuden torjuntaan panostetaan 500 000 euroa tarkoituksena ennalta ehkäistä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sekä torjua ja selvittää nettikiusaamista ja ‑huijauksia. Arvoisa puhemies! Olemme joutuneet tekemään kuluvan vuoden aikana lukuisia vaikeita valintoja, mutta ratkaisut ovat olleet välttämättömiä. Niillä turvataan maamme kilpailukyky, työpaikat ja myös luodaan uusia työpaikkoja tulevaisuudessa. Julkisen talouden sopeutustoimet etenevät ja maamme kilpailukyky paranee. Määrätietoisella työllä käännämme isänmaamme uuteen nousuun. Perussuomalaiset kannattavat 2017 talousarvion hyväksymistä.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-12-14T12:23:51,2016-12-14T12:31:06,Tarkistettu,1.1 2016_134_24,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Eletään jo kahdeksatta laihaa vuotta finanssikriisin puhkeamisen jälkeen. Tässä tilanteessa budjetin laatijoiden epäkiitollinen osa on niukkuuden jakaminen viisaasti ja oikeudenmukaisesti. Hallituksen talouspolitiikka on, kuten valiokuntakin mietinnössään toteaa, hyvä kompromissi velkaantumiskehityksen taittamisen ja kotimaisen kysynnän sekä ostovoiman tukemisen välillä. Valtiovarainvaliokunta on osaltaan puntaroinut tiukoissa talousraameissa tämänvuotiset lisäykset hallituksen budjettipohjaan, yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Näistä haluan ensin nostaa esiin noin 12 miljoonan lisäykset koulutukseen, sivistykseen ja kulttuuriin. Pieniä rahoja toki, mutta suureen tarpeeseen: syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen, esi- ja perusopetuksen laadun kehittämiseen ja koulujen kerhotoimintaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmä iloitsee myös lisäyksistä ympäristönsuojeluun, mistä esimerkkeinä Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankinta ja Hossan kansallispuiston perustamiseen varautuminen. Haluan myös nostaa esiin, että tänäkin vuonna valtiovarainvaliokunta on joutunut lisäämään 1,75 miljoonaa päihderiippuvaisten äitien hoidon järjestämiseen. On kestämätöntä, että näin tärkeä toiminta joudutaan vuodesta toiseen pelastamaan eduskunnassa. Viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä tämä asia täytyy hoitaa kestävälle tolalle. Arvoisa puhemies! Talouden tilaa koskevissa arvioissa erottuu kaksi toisistaan poikkeavaa näkökulmaa. Toisaalta on syytä iloita monista yksittäisistä myönteisistä talousuutisista. Iloon ovat antaneet aihetta käynnistyneet tai vireillä olevat hankkeet metsäteollisuudessa, telakkateollisuudessa ja autoteollisuudessa. Monet investoinnit ovat saaneet vauhtia jo edellisen hallituksen hyvistä ratkaisuista, kuten yhteisöveron alentamisesta. Myönteistä värinää on ollut myös rakentamisen ja kaupan aloilla, kiitos esimerkiksi nykyisen hallituksen hyvien päätösten, kuten aukiolojen vapauttamisen. Tilanteesta ei kuitenkaan voi päätyä johtopäätökseen, että nyt olisi kaikki tarpeellinen tehty eikä mitään vaikeaa enää tarvitsisi päättää. Kokonaiskuva ei anna sellaiseen aihetta. Yksittäisistä myönteisistä uutisista saa ja pitää iloita, mutta talouspolitiikan linjausten on pohjauduttava kattavaan kokonaiskäsitykseen talouden tilasta. Vastuullinen viesti antaa toivoa, mutta sen on oltava myös totta. Talouden tilan laajempi ja ajallisesti kattavampi tarkastelu palauttaa jalat maan pinnalle. (Antti Lindtman: Hyökkäys pääministeriä kohtaan!) Suomen Pankin ennuste kasvusta on reilun prosentin luokkaa ja komission ennuste on 0,8 prosenttia. Vertailun vuoksi: EU-maiden keskiarvo on 1,6 prosenttia, ja naapureistamme Ruotsin kasvuennuste on 2,4 prosenttia ja Viron 2,3 prosenttia — Suomen siis reilu prosentti tai 0,8 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyys on meillä kasvussa, ja markkinaosuuksien menettäminen maailmanmarkkinoilla jatkuu. Kuluneen vuoden aikana 10:nä kuukautena 12:sta teollisuuden uusien tilausten määrä on ollut vuoden takaista pienempi. (Antti Lindtman: Ei taida olla yhteinen tilannekuva!) Tämä osaltaan kertoo sen, että vientiteollisuuden kilpailukyky ei ole kunnossa. Suomen talouden ongelmat ovat rakenteissa ja kilpailukyvyssä. Viime vuodet harjoitettu alijäämäelvytys ei voi jatkua loputtomasti. Velkaantuminen on johonkin mittaan perusteltua, jos sen tarkoitus on ostaa aikaa uudistuksille. Mutta lisäaika kuitenkin hukataan, jos talouden ja markkinoiden toiminnan kannalta tarpeelliset reformit vesittyvät tai pahimmillaan jäävät toteuttamatta. Arvoisa puhemies! Velkaantumisen saaminen kuriin on välttämätöntä varautumista useampaankin edessä olevaan haasteeseen. Ikäsidonnaiset menot tulevat kasvamaan samalla, kun työikäisen väestön osuus pienenee. Kun maailmantalouden veto taas jossain vaiheessa väistämättä hiipuu, sitä tilannetta varten ei ole minkäänlaisia julkistalouden puskureita. Siksi Suomea on uudistettava ja on edettävä tiukasti hallitusohjelman viitoittamalla tiellä. Työllisyystavoite uhkaa tähänastisen kehityksen valossa jäädä saavuttamatta ja velkaantuminen taittamatta. Työrukkaset on pidettävä tiukasti käsissä. Se tarkoittaa kurinalaisen finanssipolitiikan jatkamista samalla, kun rakenneuudistuksia viedään eteenpäin, käynnissä olevia reformeja tehostaen ja uusia valmistellen. Parhaillaan pohditaan kannustinloukkuihin puuttumista. Esimerkiksi ylivelkaantuneiden asemaan liittyviä parannuksia tarvitaan, jotta työn vastaanottaminen olisi inhimillisesti mahdollista ja kannustavaa. Ilmiö, jossa samalla alueella kasvaa sekä avoimien työpaikkojen määrä että työttömien määrä, on saatava kuriin. Työn perässä muuttamisen esteitä on madallettava ja on tehtävä kannustavammaksi ottaa työtä vastaan vähän kauempaakin. Ei siis pidä heikentää työssäkäynnin kannustimia, kuten esimerkiksi vihreiden varjobudjetissa esitetään. Samoin työmarkkinoiden tehokkuutta parantavia uudistuksia esimerkiksi paikallisen sopimisen laajentamiseen liittyen on valmisteltava. Uusi valikoima vaikuttavia ratkaisuja on oltava valmiina päätettäviksi viimeistään siinä vaiheessa, kun astutaan kikyn jälkeiseen aikaan. Hallitusohjelman kirjain esimerkiksi järjestäytymättömien yritysten työpaikkasopimisesta odottaa toteutumistaan. Työllisyyttä vahvistavissa uudistuksissa kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa hallitukselle ja sen jokaiselle ministerille sataprosenttisen tukensa. Arvoisa puhemies! Kestävällä pohjalla oleva talouskasvu perustuu yksityisiin investointeihin, yrittäjyyteen ja siihen, että työnteko on kannattavampaa kuin toimettomuus. Hallitus on keventänyt voimakkaasti työn verotusta. Viime vuonna kevennys suuntautui erityisesti pieni- ja keskituloisille, tällä kertaa madalletaan asteikkoa koko skaalalla ja kevennys tulee myös eläketulon verotukseen. Yrittäjyyden kannustavuutta vahvistetaan yrittäjävähennyksellä ja sukupolvenvaihdoksia edesautetaan perintö- ja lahjaverotusta keventämällä. (Pia Viitasen välihuuto) Hallituksen veropolitiikka suosii voimakkaasti työntekoa ja yrittäjyyttä. (Puhemies koputtaa) Ja kyllä, tämä on aivan selkeä linjavalinta. Työn ja yrittäjyyden linjaa toteutetaan laajasti myös muilla uudistuksilla, joista tänä syksynä on saatu maaliin työllistämistä (Puhemies koputtaa) helpottavat työsopimuslain muutokset sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen. Hallituksen koko talous-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikka on johdonmukainen ja yhtenäinen kokonaisuus, (Puhemies koputtaa) jonka takana kokoomuksen eduskuntaryhmä seisoo vakaasti.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-12-14T12:31:08,2016-12-14T12:38:56,Tarkistettu,1.1 2016_134_25,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kiitoksia. En mieluusti puhu puhujan päälle, mutta lyön sitä kovemmin nuijaa pöytään, kun aika ylittyy.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_26,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! ""Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen."" Näin aikanaan sanoi kansanedustaja Miina Sillanpää. Suomi valuu nyt kohti osattomuuden yhteiskuntaa, Suomi eriarvoistuu. (Olavi Ala-Nissilä: Suomi nousee!) Sipilän hallituksen aikana tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet. Yhä useammat suomalaiset ovat tippuneet köyhyysrajalle tai sen alapuolelle. Hallituksella ei ole ohjelmaa köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumiseksi. Tämän laman kestävyysvaje ei ole taloudellinen, se on sosiaalinen kestävyysvaje, mikä pahenee hallituksen toimin entisestään. Sipilän hallituksen politiikka ei läpäise yhteiskunnan stressitestejä, jos niitä tehtäisiin muillekin kuin pankeille. OECD:n mukaan taloudellinen eriarvoisuus hidastaa talouskasvua. Sipilän hallitus kuitenkin uskoo amerikkalaiseen trickle-down-politiikkaan, jossa rikkaita rikastuttamalla hyvinvoinnin muruset tippuvat pienituloisillekin. Näin ei todellisuudessa tapahdu. (Olavi Ala-Nissilän välihuuto) Viimeiset puolitoista vuotta hallitus on uskotellut suomalaisille, että epäreilulle politiikalle ei ole vaihtoehtoa. Tosiasiassa vaihtoehto on. SDP:n vaihtoehdossa talous tasapainotetaan inhimillisesti ja reilusti. Kaikki pidetään mukana. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen suurin lupaus on lopettaa velkaantuminen. Leikkauksia perustellaan sillä, että velkaantuminen saadaan loppumaan. Sipilän hallitus ottaa enemmän velkaa kuin edellinen hallitus. Velkaantuminen lisääntyy, ja hallitus käyttää rahaa hyvätuloisten ja taustaryhmiensä verojen kevennyksiin. SDP:n vaihtoehdossa otetaan 370 miljoonaa vähemmän velkaa kuin hallitus ottaa — 370 miljoonaa vähemmän! (Ben Zyskowiczin välihuuto) Veronkevennykset kohdistetaan pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin ja eläkeläisiin niin, että käteen jää enemmän rahaa. Näin 95 prosenttia suomalaisista hyötyisi. SDP:n vaihtoehdossa perutaan epäoikeudenmukaiset leikkaukset sekä käytetään veropohjan laajentamista, verovälttelyn ja harmaan talouden kitkemistä tulojen lisääntymiseen. Veroaste ei nouse. Hallituksen talouspoliittinen arviointineuvosto on jo huomauttanut, että verotus puuttuu kokonaan keinovalikoimista. Lisäksi Sipilän hallitus kaipaisi myös moraalista ryhtiliikettä veronvälttelyn ja harmaan talouden kitkemiseksi Suomessa. Arvoisa puhemies! Asiantuntijoiden mukaan hallituksen politiikalla alijäämä ei katoa ilman uusia toimia. Pelättävissä on, että hallitus leikkaa keväällä lisää. Valtiovarainministeri Orpo puhuu jopa 2 miljardin euron lisäleikkauksista, ja samaan aikaan pääministeri Sipilä sanoo, että lisäleikkauksia ei tule. Teidän puheenne eroavat kuin yö ja päivä. Toivottavasti tänään selviää, mikä on hallituksen linja. Hallitus on päättänyt siirtää puolivälitarkastelun kuukaudella yli vaalien, kuten ex-kansliapäällikkö Virtanen totesi, normaalin aikataulun mukaan sen pitäisi olla maaliskuun lopussa. Kysyn teiltä: mitä leikkauksia te salailette äänestäjiltä ennen kunnallisvaaleja? Arvoisa puhemies! Hallitus puhuu käänteestä työllisyydessä ja kasvussa. Tänään talousasiantuntijat kertoivat Savon Sanomissa, että nykyhallitus ei voi ottaa kunniaa talouskasvusta. Todellisuudessa käänne tapahtui kesällä 2015, ja se johtuu edellisen hallituksen suurista infrapanostuksista. Tämän hallituksen oma työllisyysaste karkaa käsistä. Pitkäaikaistyöttömyydessä hallitus on tehnyt jo suomenennätyksen. Silti hallitus romuttaa nuorisotakuun ja heikentää oleellisesti aktiivisen työvoimapolitiikan välineitä. Tälle on inhimillisempi vaihtoehto: SDP:n esittämät yli 40 konkreettista työllisyystoimenpidettä. SDP:n elinkeinopaketilla otamme loikan tulevaisuuteen. Me haluamme vahvistaa pk-yritysten toimintaa, me panostaisimme teiden ja homekoulujen korjaukseen, panostaisimme julkisiin investointeihin ja työllisyyteen. Ne toisivat jopa 38 000 uutta työpaikkaa vaarantamatta kuitenkaan julkisen sektorin pidemmän aikavälin rahoitusasemaa. Arvoisa puhemies! Kun hallitus puhuu koulutuksen uudistamisesta, tosiasiassa se tarkoittaa pelkkää leikkaamista. Noin kolmannes kaikista leikkauksista otetaan koulutuksesta, vaikka sen osuus kaikista julkisista menoista on vain reilu 10 prosenttia. Hallituksen koulutusleikkausten jälkeen koulutuksen osuus julkisista kokonaismenoista on alhaisemmalla tasolla kuin 90-luvun laman aikana. Helsingin Sanomien kyselyssä 92 prosenttia professoreista totesi hallituksen yliopistopolitiikan olevan täysin epäonnistunutta tai ei kovin onnistunutta. Tieteen tiedotus ry:n tiedebarometri kertoo, että suomalaisista 90 prosenttia uskoo, että koulutusleikkaukset olivat virhe. Silti Sipilän hallitus ei vieläkään tunnusta, että valittu suunta on väärä. Pelkästään tänä vuonna hallitus on pettänyt koulutuslupauksen jo kahdesti: keväällä kehysriihessä ja nyt syksyllä budjettiriihessä. Hallitukselta puuttuu koulutuspoliittinen visio siitä, miten koulutustason lasku ja osaamattomuuden lisääntyminen pysäytetään. SDP haluaa palauttaa uskon koulutukseen yhteiskunnan parhaana investointina. Me peruisimme koulutusleikkaukset ja panostaisimme koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. SDP:n ja kansalaisyhteiskunnan työ on muuten tuottanut tulosta, sillä hallitus on perunut ennätysmäärän esityksiä. Näitä ovat muun muassa päivähoitomaksujen korotusten, hoitajamitoituksen leikkauksen ja sotaveteraanien rintamalisän leikkausten perumiset. Arvoisa puhemies! Kuntavaalit eivät tule päivääkään liian aikaisin. Sipilän hallituksen epäreilu leikkauspolitiikka ja suurituloisia suosivat arvovalinnat tuntuvat arjessa ja näkyvät jokaisessa kunnassa. Kunnilta viedään riittävä rahoitus ja jätetään soten kautta riesaksi kiinteistöt. (Toimi Kankaanniemi: Päinvastoin!) Toisin kuin keskustan ryhmäpuheenvuorossa esitettiin, me emme kannata alusta alkamista, mutta sote ei voi olla vain keskittämis- ja yksityistämishanke, jonka säästötavoite on yltiöpäinen. Kuntavaaleissa ihmisillä on mahdollisuus äänestää SDP:n inhimillisemmän, reilumman ja turvallisemman vaihtoehdon puolesta. Suomi ja suomalaiset eivät tarvitse lisää epävarmuutta ja vatulointia vaan turvallisia näkymiä ja uskoa tulevaisuuteen. Abraham Lincoln onkin osuvasti todennut, että ""kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa"".",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-14T12:39:02,2016-12-14T12:46:24,Tarkistettu,1.1 2016_134_27,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus on kauden alusta asti ylläpitänyt sellaista talouskieltä, jossa se verhoilee omat kovat arvovalintansa välttämättömyyksiksi. Puhutaan uudistamisesta, kun leikataan rajusti vaikkapa koulutuksesta; hyvinvointivaltion pelastamisesta, kun leikataan pienituloisten turvaverkoista; kipeistä päätöksistä ja yhteisestä vastuunkannosta, vaikka samaan aikaan suurituloisille myönnetään verohelpotuksia ja kannattamattomaan kaivokseen kaadetaan satoja miljoonia. Esitetään, ettei muka olisi vaihtoehtoja, ja me kaikki tiedämme, että vaihtoehtoja on. Kyse on arvovalinnoista, ja kyse on ennen kaikkea ihmisten jokapäiväisestä arjesta, selviytymisestä ja mahdollisuuksista elää hyvää elämää. Ja, hyvä hallitus, näiden tavallisten suomalaisten arkeen teidän päätöksenne iskevät suoraan. (Ben Zyskowicz: Aivan, muun muassa työpaikat lisääntyy!) Me vihreät uskomme, että talous voidaan saada nousuun inhimillisemmillä keinoilla. Me tarjoamme uskottavan vaihtoehdon hallituksen kurjistavalle ja vanhoja rakenteita säilyttävälle budjettiesitykselle. (Ben Zyskowicz: Näkis vaan!) Me vihreät olemme pitäneet koko vaalikauden aikana ääntä siitä, että myös tiukkoina aikoina on mahdollista tehdä inhimillistä, taloutta uudistavaa ja ihmisiä työmarkkinoille nostavaa talouspolitiikkaa. Suomen Pankki on eilisessä ennusteessaan sanonut Suomen bruttokansantuotteen kasvavan ensi ja sitä seuraavana vuonna. Tässä maassa todellakin tarvitaan toivon pilkahduksia. Mutta erittäin suuri huolemme on se, että hallituksen toimet heikentävät tätä orastavaa kasvupotentiaalia. (Ben Zyskowicz: Päinvastoin!) Suuret leikkaukset nakertavat pieni- ja keskituloisten suomalaisten ostovoimaa. Juuri kotimarkkinat ovat kannatelleet Suomen taloutta taantumavuosina. Hallitus ei luo kestävää pohjaa myöskään pitkän tähtäimen hyvinvoinnille ja kasvulle. Se leikkaa rajusti viennin näkökulmasta elintärkeästä koulutuksesta ja tutkimuksesta. (Timo Heinonen: Niin tekin leikkasitte!) On myös erittäin hälyttävää, että pitkäaikaistyöttömien määrä on ennätyksellisissä luvuissa, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä on nousussa sekä työllisyysasteemme on aivan liian alhainen. Ja hallitus tuntuu itsekin jo tunnustavan, ettei se saa nostettua näillä keinoilla työllisyysastetta lupaamalleen tasolle. Se tarkoittaa kymmenilletuhansille suomalaisille vaikeiden päivien jatkumista. (Olavi Ala-Nissilä: Taas tulee Soininvaaraa ikävä!) Arvoisat kollegat, me vihreät peruisimme koulutusleikkaukset ja panostaisimme Suomelle elintärkeään koulutukseen ja tutkimustoimintaan. (Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!) Näistä leikkaaminen vähentää uusia innovaatioita, sekä sitä kautta suomalaisilta firmoilta viedään mahdollisuudet valloittaa maailmanmarkkinoita. On pakko myös muistuttaa, että tässäkin salissa on valtava määrä opiskelijaliikkeen kasvatteja. En voi muuta kuin ihmetellä, mihin hallituksen riveistä ajatus opiskelijoiden puolella olemisesta on kadonnut. Opintorahan 86 euron eli neljänneksen kuukausittainen leikkaus on täysin mahdoton ymmärtää, ja siksi me vihreät peruisimme sen. Samoin kaikkialla Suomessa kaikki poliitikot puhuvat siitä, että on tärkeää pitää nuoret mukana. Mitä hallitus sitten tekee? Leikkaa ammatillisesta koulutuksesta melkein 200 miljoonaa euroa. Nuorten syrjäytyminen ei vähene puheilla, kun teot ovat tällaisia. Me vihreät peruisimme myös ammatillisen koulutuksen leikkaukset. (Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!) Me vihreät haluamme lisäksi torjua köyhyyttä ja tukea tavallisten ihmisten arkea, kun hallitus suosii ratkaisuillaan hyvätuloisia ja ottaa pienituloisilta. Siksi me muun muassa peruisimme pienituloisiin kohdistuvat indeksileikkaukset sekä alentaisimme pieni- ja keskituloisten verotusta. Vihreät tarttuisivat myös sukupuolten tasa-arvon epäkohtiin, sillä hallitus on harjoittanut sukupuolisokeaa talouspolitiikkaa. Me emme tarvitse vain pieniä laastareita vaan kunnon reformin esimerkiksi perhevapaajärjestelmään. Vihreiden budjetti tasaisi sukupuolten välisiä tuloeroja. (Ben Zyskowicz: Feministipuolue tulee, oletko valmis?) Me vihreät uudistaisimme Suomen talouden rakenteita rohkeasti paremmiksi meille kaikille. Tulevaisuuteen katsovilla energiaratkaisuilla luotaisiin valtavasti uusia työpaikkoja ja vähentäisimme hiilidioksidipäästöjä. Me vihreät otamme vakavasti meitä ja tulevia sukupolvia uhkaavan ilmastokriisin. Siksikin on erittäin hämmästyttävää, että hallitus luo uusia ympäristölle haitallisia tukia. Suomen parhaat tutkijat ovat sitä mieltä, että uudet yritystuet, kuten päästökauppakompensaatio, eivät vaikuta teollisuuden kilpailukykyyn. Tämä hallitus siis suomeksi sanottuna kaataa rahaa näinä tiukkoina aikoina tehottomiin yritystukiin satoja miljoonia euroja. Mutta me vihreät olemme tyytyväisiä siihen, että Suomessa viimeinkin kokeillaan perustuloa. Ikävä kyllä, kokeiluun on varattu liian vähän rahaa, ja siksi kokeilusta on tulossa tynkä. Parantaisimme tätä kokeilua lisäämällä sen rahoitusta ja laajentamalla kokeilun kestoa kaksivuotisesta kolmevuotiseksi. Me haluamme kokeiluun mukaan muitakin ryhmiä kuin työttömiä, sillä se takaisi monipuolisten lopputulosten saamista. Perustulo on niin hyvä idea, että sitä kannattaa kokeilla kunnolla. Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää pitää mielessä Suomen talouden suuri kuva. Me kaikki tiedämme, että hallituksen vanhanaikaisilla siirroilla ei Suomen tilannetta paranneta. Kuusi minuuttia lisää työtä päivässä ei ole resepti kasvuun. Tämän sijaan me esitämme vision, joka nostaa Suomen paremmin voivaksi ja tasa-arvoisemmaksi maaksi kaikille täällä asuville. Me haluaisimme luoda Suomen, joka on houkutteleva maa niin investoinneille kuin osaajille. Me haluaisimme kannustaa edelläkävijyyteen ja edistää reilua markkinataloutta. Me haluaisimme Suomen olevan osa ilmastokriisin torjuntaa eikä sen aiheuttamista. Meidän kaikkien pitäisi ajatella suuremmin, katsoa kauemmas ja nostaa Suomi tulevaisuuden suunnannäyttäjäksi. Vihreät tarjoavat tulevaisuusvaihtoehdon, joka on järkevämpi, inhimillisempi, taloutta uudistavampi ja (Puhemies koputtaa) kestävämpi kuin hallituksen tie.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-12-14T12:46:29,2016-12-14T12:53:56,Tarkistettu,1.1 2016_134_28,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Perusporvarihallitus on epäonnistunut Suomen kannalta tärkeimmissä asioissa. Se ei ole pystynyt nujertamaan jättityöttömyyttä, ja pitkäaikaistyöttömyyden huonosta hoidosta hallitus pitäisi laittaa häpeäpuuhun. Hallituksen oma tavoite 72 prosentin työllisyyshaasteesta ei tule toteutumaan, vaikka vähäisiä merkkejä työllisyystilanteen paranemisesta onkin näkyvissä. Talouskasvun vauhdittamisessa Sipilän hallitus on niin ikään epäonnistunut. Kotimaista ostovoimaa ja kulutuskysyntää leikanneilla ratkaisuillaan se on päinvastoin hidastanut talouskasvua ja työllisyysasteen nousua. Myös hallituksen kilpailukykysopimus, jota monet aivan oikeutetusti kutsuvat palkansaajien kyykytyssopimukseksi, heikentää julkista taloutta ensi vuonna. Hallitus puhuu velkaantumisen hillinnästä, mutta ottaa noin miljardin lisävelkaa maksaakseen palkansaajien kyykytyssopimuksen kustannukset. Ellei sopimukselle asetettu ylioptimistinen työllisyystavoite toteudu, sopimuksen vaikutus budjettitalouden alijäämäisyyteen jää pysyväksi. Arvoisa puhemies! Suomen kilpailukyky ja talouden perusta ei ole perustunut eikä voi jatkossakaan perustua mataliin palkkoihin. Sen on perustuttava osaamiseen, korkealaatuisiin tuotteisiin ja motivoituneisiin työntekijöihin. Näitä asioita korosti myös Uudenkaupungin ulkomaisia suurtilauksia saaneen autotehtaan henkilöstöjohtaja, kun häneltä Aamu-tv:ssä kysyttiin syitä tehtaan menestykseen. Näitä oikeita vahvuustekijöitä hallitus ei vahvista, vaan heikentää niitä leikkauksilla osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen. Arvoisa puhemies! Missä perusporvarihallitus on sitten onnistunut? Se voi onnitella itseään poliittisten tavoitteittensa edistämisessä. (Ben Zyskowicz: Hyvä, työllisyys kasvaa!) Puolessatoista vuodessa on nöyryytetty palkansaajia ja heidän järjestöjään, sopimusyhteiskunta on saatu käännettyä sanelulinjalle, julkisten palvelujen pakkoyhtiöittäminen etenee kukonharppauksin, työttömyysturvaa on saatu romutettua ja heikompiosaisia on kuritettu. Niille, joilla on ennestään paljon, on hallitus jakanut lisää. Kyllä näille saavutuksille perusporvarihallitus omista oikeistolaisista lähtökohdistaan voi ylävitosia paukutella. Onnistumisen jälkeen ruokahalu taitaa vain kasvaa, ja kansalaisilla on syytä pelätä hallituksen seuraavia askeleita ja leikkauksia, joista ilmoittamisen hallitus on päättänyt siirtää kunnallisvaalien yli. Vasemmistoliiton mielestä tämä on härskiä taktikointia tilanteessa, jossa pääministeri Sipilä kehuskelee paranevaa tilannetta mutta samaan aikaan valtiovarainministeri Orpo varoittelee jo 1—2 miljardin lisäleikkauksista. Vastalauseessamme valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön esitämme lausumaa, jossa edellytetään, että hallitus julkaisee kehyspäätöksen ennen kunnallisvaaleja eikä siirrä sitä taktisista syistä vaalien yli. Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä totesi viime lauantain Ylen Ykkösaamussa seuraavaa: ""Olen kovin monta kertaa miettinyt tätä. Ellei minulla olisi suurta visiota hyvinvointivaltion pelastamisesta, olisin varmaan jo sanonut, että pitäkää tunkkinne."" Mikäli hallituksen epäoikeudenmukainen linja on pääministeri Sipilän mielestä hyvinvointivaltion pelastamista, pitäisi vasemmiston mielestä tunkki jo antaakin parempiin käsiin. Hyvinvointivaltiotamme ei pelasteta osaamisesta leikkaamalla, sopimusyhteiskunta romuttamalla, työttömiä, eläkeläisiä ja muita pienituloisia kurittamalla, julkiset palvelut pakkoyhtiöittämällä eikä rikkaita ja suurituloisia hyödyntävällä veropolitiikalla. Hyvinvointivaltion pelastaminen vaatii politiikan suunnan muutosta, ja siinä vasemmiston vaihtoehtobudjetti antaa hallituksen esitystä paljon paremmat lähtökohdat. Osaamisessa on Suomen tulevaisuus. Vaihtoehdossamme perumme hallituksen kohtuuttomat leikkaukset ja vahvistamme Suomen osaamisperustaa panostamalla varhaiskasvatukseen, peruskoulutukseen, toisen asteen oppilaitoksiin ja yliopistoihin yhteensä 400 miljoonaa euroa hallitusta enemmän. Viimeaikaiset tutkimukset kertovat, kuinka maailman parhaina pidetyissä peruskouluissamme oppimistulokset ovat heikentyneet ja sekä alueelliset että sukupuolten väliset erot kasvaneet. Me haluamme katkaista tämän turmiollisen kierteen ja varmistaa, että suomalainen koulutusjärjestelmä on jatkossakin maailman paras. Myös julkiset panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ovat Suomessa laskeneet jo vuosia, ja olemme jääneet pahasti jälkeen verrokkimaistamme. Ruotsissa t&k-menojen osuus bruttokansantuotteesta on kaksinkertainen Suomeen nähden, Yhdysvalloissa jopa kolminkertainen. Vaihtoehtobudjetissamme elinkeinoelämän uudistumista tukevaan tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan satsaamme 150 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus. Talouden elinvoimaisuus, työpaikkojen luominen ja vähähiiliseen korkean lisäarvon tuotantojärjestelmään siirtyminen edellyttävät elinkeinorakenteen radikaalia uudistumista. Valtiolla on oltava tässä murroksessa keskeinen rooli ja selkeä elinkeinopoliittinen visio. Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat sijoituksia tulevaisuuden hyvinvointiin. Arvoisa puhemies! Hallituksen budjetti kasvattaa tuloeroja. Tuloveron kevennykset hyödyttävät eniten kaikista suurituloisimpia. Pitkälti sama ryhmä kuorii suurimmat hyödyt myös yrittäjävähennyksestä sekä perintö- ja lahjaveron, metsälahjavähennyksen ja kotitalousvähennyksen muutoksista. Meidän vaihtoehtomme sen sijaan pienentää tuloeroja, siinä suurituloisimpien verotus kiristyy ja pienituloisten ostovoima kasvaa. Perumme kohtuuttomat etuuksien leikkaukset työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, asumistukeen, kansaneläkkeisiin, lapsilisiin, kotihoidon tukeen, vammaistukeen, kansaneläkeindeksiin ja niin edelleen. Arvoisa puhemies! Meidän vaihtoehdossamme työllisyystoimilla varmistetaan riittävät toimintaresurssit ja määrärahat — lisäämme sinne 150 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus. (Puhemies koputtaa) Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin ja erityisesti pienempiin, alle viiden henkilön yrityksiin. Vasemmiston vaihtoehtobudjetti sisältää kattavan toimenpidepaketin, joka kohentaa nimenomaan (Puhemies koputtaa) pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien asemaa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-14T12:53:57,2016-12-14T13:01:18,Tarkistettu,1.1 2016_134_29,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä jakaa pitkälti hallituksen ja valtiovarainvaliokunnan näkemyksen taloustilanteesta. Tämän vuoksi meidän oma varjobudjettimme päätyy samaan loppusummaan kuin hallituksen budjetti. Näkemyksemme kasvun lisäämisestä ja työllisyysasteen nostamisesta on kuitenkin kolmessa ratkaisevassa kohdassa erilainen. Katsomme, että koulutukseen ja tutkimukseen pitää panostaa. Toiseksi haluamme perhepoliittisen kokonaisuudistuksen — siitä on jo hahmotelma ja laskelmat meidän vaihtoehtobudjetissamme. Kolmanneksi katsomme, että Suomen on viennistä riippuvaisena maana kannettava vastuunsa kansainvälisestä kehitystyöstä ja kriiseistä myös tässä taloustilanteessa. Arvoisa puhemies! Kun arvioidaan eduskunnan lisäämiä budjettimäärärahoja — siis valtiovarainvaliokunnan tekemiä lisäyksiä — esiin voi nostaa sekä myönteisiä että kielteisiä asioita. Ensin joitakin olennaisia poimintoja myönteisistä: Pidämme tervetulleina lisäresursseja koulujen kerhotoimintaan sekä panostusta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Sosiaalipuolella tehdään lisäpanostus päihdehoitoa tarvitseviin naisiin. Tämä on erittäin hyvä, mutta mihin on jäänyt panostus turvakotien määrän lisäämiseksi? Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimuksen noudattamiseen ja ennalta ehkäisevään työhön naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa pidämme huolta resurssien varaamisesta 25 uuden turvakodin perustamiseen maahamme, mutta mihin jäi hallituksen panostus tähän?",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Mats Nylund,943,2016-12-14T13:01:20,2016-12-14T13:03:34,Tarkistettu,1.1 2016_134_30,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies, värderade talman! Till att börja med vill jag tacka regeringen för två positiva beslut. Det första är företagaravdraget som har varit en av de frågor som kristdemokraterna aktivt har drivit redan under ett par års tid, och nu blir det beslutet verkställt. Tack för det. Och en annan positiv sak som också kollegan Nylund nämnde, att regeringen gav tilläggsanslag för Viexpo andelslagets verksamhet i Österbotten som är väldigt viktigt för exportindustrin.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,sv,Peter Östman,1141,2016-12-14T13:09:21,2016-12-14T13:10:19,Tarkistettu,1.1 2016_134_31,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitän valtiovarainvaliokuntaa erinomaisesta työstä, sen jaostoja ja sektorivaliokuntiakin. Se on tehnyt hyvän, vastuullisen mietinnön. Siitä huomiona se, että yleinen talouden tilannekuva näyttää olevan kaikilla hyvin samanlainen, ja se on tärkeätä, että me jaamme tämän. Samoin valtiovarainvaliokunta on kunnioittanut kehyksiä, mistä haluan myöskin antaa erityisen kiitoksen. Arvoisa puhemies! Alkuun haluaisin muistuttaa, miksi talouspolitiikasta puhuminen on niin tärkeää. Talouspolitiikka ja taloushan ovat väline siinä, mitä me todella tavoittelemme. Todellinen tavoite on se, että Suomessa on laaja hyvinvointi ja että me pystymme pitämään huolta tasa-arvoisesta yhteiskunnasta, jossa on mahdollisuuksien tasa-arvo voimissaan, jossa perhetaustalla ei ole merkitystä siinä, miten voi elämässään pärjätä. Ja vain terveen julkisen talouden omaavassa maassa ja kansantaloudessa tämä meidän tärkeä tavoitteemme on mahdollinen. Talous on siis väline. (Ben Zyskowicz: Oikein!) On ilo aloittaa toteamalla, että Suomi on kivunnut pois taantumasta. Esimerkiksi Suomen Pankin eilen julkaistun ennusteen mukaan talous vuonna 17 kasvaa 1,3 prosenttia ja sen jälkeen 1,2 prosenttia vuosina 18 ja 19. Samalla Suomen Pankki kuitenkin toteaa, että velkaantuminen jatkuu ja julkisen talouden kestävyysongelma on edelleen ratkaisematta. Nyt on siis elintärkeää erottaa kaksi asiaa: Suomi on noussut taantumasta, talous kasvaa, ja työllisyys paranee. Toisaalta julkinen talous on edelleen kestämättömällä pohjalla. Mutta nämä kaksi asiaa eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa. (Eero Heinäluoman välihuuto) — Pääministeri on sanonut, että käännös Suomen taloudessa on tapahtunut. Se pitää paikkansa. Investointeja tehdään Suomeen, työpaikkojen määrä lisääntyy, ja ennusteet näyttävät, että talous kasvaa. Käänne on tapahtunut, se on erittäin hyvä asia. (Eero Heinäluoma: Ja te haluatte leikata lisää!) — Minä olen sanonut, että edessä saattaa olla uusia sopeutustoimia, mikäli työllisyys ei pysyvästi ole paranemassa aikaisemmalta ennusteuralta, eli viittaan tässä aikaisempiin ennusteisiin. Tämäkin pitää paikkansa. Hyvään taloudenhoitoon ja mielestäni valtiovarainministerin vastuuseen kuuluu se, että puhutaan tiedossa olevien lukujen pohjalta. Ne luvut, joihin olen perustanut nämä puheet, (Antti Lindtmanin välihuuto) ovat syksyllä tehtyjä ennusteita. Nyt kun me valmistaudumme puolivälitarkasteluun ja julkisen talouden riiheen, niin me tietenkin toivomme, että talouskasvu on pysyvästi korkeammalla tasolla, työttömyysaste on parantunut. Ja kolmantena elementtinä, johon hallitus on sitoutunut, on se, että tuomme uusia rakenteellisia uudistuksia, työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä, kannustinloukkuja purkavia toimenpiteitä, joilla saavutamme korkeamman työllisyysasteen ja kestävän kasvun, kestävän työllisyysasteen, (Pia Viitasen välihuuto) ja sitä kautta pystymme taittamaan velkaantumisen ja saavutamme sen tavoitteen, että vuonna 21 alijäämä on 0 euroa. Arvoisa puhemies! Tässäkin useassa puheenvuorossa otettiin esille tämä julkisen talouden riihen aikataulu — siihen nyt muutama näkökulma. Varmistin vielä näitä päivämääriä, jotka ovat olleet siis valtiovarainministeriön virkamiesten antamien aikatauluarvioiden pohjana: Tilastokeskus antaa neljännesvuositilitiedot 1.3., ja edelleen Tilastokeskus antaa tilinpidon sektoritilitiedot 16.3. Nämä luvut, nämä aikataulut, eivät ole valtiovarainministeriön käsissä; ne ovat niitä, jotka tarvitaan valtiovarainministeriön kansantalousosaston työn pohjalle, jotta voidaan laatia ennuste. Eli näin ollaan maaliskuun puolivälissä. Sen jälkeen on kohtuullista odottaa, että kestää viikon, kaksi, (Ville Niinistön välihuuto) että kansantalousosasto saa ennusteen valmiiksi, ollaan siis huhtikuun alussa. Ja koska kyseessä on erittäin tärkeä päätös, eli julkisen talouden riihi ja vielä puoliväliriihi, niin on kohtuullista myöskin, että päätökset valmistellaan kunnolla. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että me emme kävisi avointa talouskeskustelua. Olen sitä omalta osaltani käynyt, me käymme sitä tänään. Me tulemme saamaan joulukuussa seuraavan ennusteen, vielä maaliskuussa ennusteen. Näiden ennusteiden pohjalta me tulemme varmasti tässä salissa käymään vielä moneen kertaan keskustelua siitä, mikä on hallituksen talouspolitiikan linja, (Puhemies koputtaa) mikä on näkymä siihen tulevaan riiheen. (Krista Kiurun välihuuto) Arvoisat kansanedustajat, teillä tulee olemaan (Puhemies koputtaa) lukuisia mahdollisuuksia keskustella hallituksen kanssa talouspolitiikasta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-12-14T13:16:58,2016-12-14T13:22:13,Tarkistettu,1.1 2016_134_32,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Pääministeri Sipilä, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_33,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Niin kuin moneen kertaan on todettu, Suomen talous on palannut kasvu-uralle. Olemme vuoden verran kulkeneet nyt positiivisilla luvuilla: talouden ennakoidaan kasvaneen kolmannella neljänneksellä 1,6 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan. Kaikki keskeiset kysyntäerät kasvoivat: vienti 1,4 prosenttia, yksityinen kulutus 2,1 ja investoinnit 3,1 vuoden takaisesta. Neljä vuotta kestäneen erittäin heikon talouskehityksen jälkeen Suomi on saavuttamassa Saksaa talouskasvussa. Kun talouskasvu Saksassa vielä vuonna 2014 oli 2,3 prosenttiyksikköä nopeampaa kuin Suomessa, niin viimeisen tiedon, siis viimeisen neljänneksen tiedon, mukaan olimme lähes tasoissa. Erityisen positiivinen uutinen taloudesta on kotitalouksien luottamuksen paraneminen. Tämän taustalla on kasvanut varmuus siitä, että työpaikan menetys ei enää uhkaa. Tulevalle työllisyyskehitykselle lupaa hyvää myöskin se, että teollisuuden tuotanto on nyt 3,5 prosentin kasvussa verrattuna viime vuoteen. Kilpailukykysopimus antaa teollisuuden tuotannon kasvulle hyvän pohjan myöskin ensi vuonna. Vielä ei ole päästy ennusteissa hallitusohjelman uralle, mutta erittäin lähellä ollaan. Tuo hallitusohjelmassa laadittu ura oli noin 1,5 prosentin tasossa. Kenen ansiota tämä käänne on? Minulle on aivan sama, kenen ansiota se käänne on, kunhan käänne tapahtuu. Ehkä on syytä muistuttaa kuitenkin, että kun edellinen hallitus aloitti, työllisyysaste oli 68,5 prosenttia. Kun se lopetti, niin se oli 67,9, eli 0,6 prosenttiyksikköä mentiin alaspäin, ja Tilastokeskuksenkin tietojen mukaan työttömien määrä kasvoi 50 000:lla. Eli uusia keinoja tarvitaan. Hallituksen tärkein tehtävä on, että työtön ihminen saa työtä. Työllisyysaste on noussut 1 prosenttiyksikön. Vertailukelpoinen työllisyysaste lokakuussa oli 68,9 prosenttia. Tavoitteemme on 72. Jotta tämä saavutetaan, tarvitaan riittävää kysyntää ja työvoiman tarjontaa lisääviä toimia. Monia talousennusteita ensi vuodelle on päivitetty ylöspäin. Hallituksen työvoiman tarjontaa lisäävät toimet, esimerkiksi aktiivimalli, näyttävät ajoittuvan aivan oikeaan ajankohtaan. IMF ja OECD ovat arvioineet hallituksen finanssipolitiikan ottavan tasapainoisesti huomioon lyhyen aikavälin talouskasvun haasteet ja pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyysvajeen. Kansainväliset instituutiot painottavat myös isojen uudistusten tarvetta, tärkeyttä. Reformeja tarvitaan sekä julkisten menojen kasvun hillitsemiseksi että talouskasvun tueksi. Menoja hillitsevistä uudistuksista tärkein on tietysti sote-uudistus, joka on vietävä maaliin, ei lähtöruutuun. Talouskasvun kannalta on olennaista, että pystytään kohdentamaan tutkimus- ja innovaatiorahoituksen panostukset mahdollisimman tehokkaasti. Hallituksella on ensi keväänä tätä tarkoitusta varten käytössään OECD:n arvio Suomen innovaatiojärjestelmästä. Arvoisa puhemies! Muutosten keskellä ja taloutta kuntoon laittaessa tarvitaan erilaisia toimia. Vastakkain on asetettu kasvua tukevat toimet ja leikkaukset. Tarvitsemme yrittäjyyteen kannustavan yrittäjävähennyksen — kiitos oppositiosta esimerkiksi KD:lle tuesta tähän liittyen. Perintö- ja lahjaveron muutos on tehtävä suomalaisen omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten turvaamiseksi. Kaikki kasvua tukevat toimet ovat tärkeitä, jotta leikkauksia ei tarvitse jatkossa enää tehdä. Suomi on ollut vuosikausia uudistamatta. Nyt uudistuksia tulee rytinällä. Samaan aikaan pistämme taloutta kuntoon, velkaantumiselle pistettä. Tämä tarkoittaa samalla erittäin valitettavaa asiaa: joudumme nipistämään etuuksista ja palveluiden määrärahoista. Kun tätä tehdään yhtä aikaa kasvua edistävien toimien ja uudistusten kanssa, tämä on erittäin epäkiitollinen tehtävä ja vastakkainasettelun elementit on helppo tästä löytää. Olennaista eriarvoistumisen torjunnassa on se, että työllisyys saadaan paranemaan. Näin pelastamme hyvinvointiyhteiskunnan, säästymme tulevaisuuden leikkauksilta. Etenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat valoisamman näkymän tulevaisuuteen. Olemme pystyneet tekemään myöskin parannuksia. Laitamme esimerkiksi omaishoitoa kuntoon, sotaveteraanit saavat paremmat palvelut, takuueläkettä on nostettu. Hallituksen päättämät noin miljardin veronkevennykset ovat pääosin kohdentuneet pieni- ja keskituloisiin sekä eläkeläisiin. (Puhemies koputtaa) Eriarvoistumisen torjumiseen tarvitaan myös uusia ratkaisuja ja pidemmän aikavälin näkemys tätä varten, ja talouden nykyisten raamien puitteissa olen päättänyt (Puhemies koputtaa) perustaa työryhmän. Jokaisella on oltava mahdollisuus rakentaa tätä maata omalla panoksellaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-14T13:22:15,2016-12-14T13:27:36,Tarkistettu,1.1 2016_134_34,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Käymme tässä vaiheessa debattikeskustelun sopivan mittaisena — aika näyttää, kuinka pitkän. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_35,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Todella on niin, että hallitus suurista toiveista huolimatta ei korjannut eriarvoistavaa ja työllisyyteen liian vähän satsaavaa linjaansa valtiovarainvaliokunnassa. Sen takia SDP esittää oman vaihtoehtonsa, joka on työllisyyttä tukeva ja vähentää eriarvoisuutta, ja kaiken lisäksi siinä otetaan vähemmän velkaa. Arvoisa puhemies! Tässä viikolla entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen otti todella kovan kannanoton. Hän totesi: ""Olen kolme vuosikymmentä valtiontaloutta hoidellut. En muista vastaavaa julkista sanaharkkaa pääministerin ja valtiovarainministerin välillä."" Asia koski tätä julkisen talouden isoa kuvaa. Täytyy sanoa, kun nämä ryhmäpuheenvuorot kuuntelin, että (Sari Sarkomaan välihuuto) tämä kysymys ei suinkaan hälventynyt vaan näyttää siltä, että hallituksella on yhteisymmärrys yksityiskohdista mutta suuresta kuvasta vallitsee täydellinen ristiriita. (Puhemies koputtaa) Pääministeri, onko kaikki kipeät päätökset tehty?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-12-14T13:28:05,2016-12-14T13:29:12,Tarkistettu,1.1 2016_134_36,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit ja vastalauseet perustuvat yleensä voimassa oleviin lakeihin. Täällä näiden esittelyiden aikana kysyin SDP:n edustajilta, kun he esittävät omassa vaihtoehdossaan 355 miljoonaa euroa Sitran taseesta investointimenoihin ja kun voimassa oleva laki (Eero Heinäluoma: Taseet töihin!) ei mahdollista tätä, (Pia Viitanen: Taseet töihin!) tiedustelin silloin, onko teiltä tulossa lakiesitys, jossa lakia muutetaan, että tämä olisi mahdollista. Itse en ole havainnut. Eikö nyt olisi reilua todeta, että teidän vaihtoehtobudjettinne on vailla pohjaa? (Pia Viitanen: Voi voi! — Eduskunnasta: Oho!) Tähän toivoisin vastausta, vai onko teiltä tulossa tällainen lakiesitys, joka mahdollistaa tämän? (Pia Viitanen: Nyt on eväät kyllä ihan hukassa!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-12-14T13:29:16,2016-12-14T13:30:12,Tarkistettu,1.1 2016_134_37,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On todella lohdullista, että talouden lähes kaikki mittarit ovat nyt kääntyneet positiivisiksi ja tilanne on selvästi parempi kuin tämän hallituksen aloittaessa. Tästä olisi syytä kaikkien täällä olla iloisia, koska juuri näin torjutaan epätasa-arvoistumiskehitys, inhimillinen kärsimys ja ylipäänsä kaikki se kurjuus, mikä edellisellä vaalikaudella pääsi kasvuun. Jos ajatellaan tätä sosialidemokraattien esittämää niin sanottua inhimillistä, reilua, oikeudenmukaista vaihtoehtoa, jos lainasin oikein, niin meidän täytyy ehkä mieluummin muistella viime vaalikauden todellisia tapahtumia kuin tämän vaalikauden kuvitteellisia tapahtumia, joita tässä teidän niin sanotussa varjobudjetissanne, tai miksikä fantasiakirjallisuuden muodoksi haluatte sitä kutsua, on kuvailtu ja kuviteltu. Te itse leikkasitte yli 3 miljardia, muun muassa kunnilta, koulutuksesta. Te menetitte kymmeniätuhansia työpaikkoja ja nyt annatte meille neuvoja. Te syytätte hallitusta kaikesta siitä, (Krista Kiuru: Niin te leikkaatte 4 miljoonaa!) mitä te häpeätte omissa teoissanne ja saavutuksissanne tai niiden puutteessa. Teiltä ei ole mitään muuta saatavissa kuin köyhyyttä, kurjuutta (Puhemies koputtaa) ja epätoivoa. Se on teidän vaihtoehtonne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-12-14T13:30:16,2016-12-14T13:31:26,Tarkistettu,1.1 2016_134_38,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Arvoisa hallitus! Me opposition valtiovarainvaliokunnan jäsenet olemme huolissamme Ylen journalismin täyden riippumattomuuden turvaamisesta ja lehdistön vapaudesta. Kokoomuksen Arto Satosen johtama parlamentaarinen työryhmä päätti yksimielisesti, että Ylen rahoitus palautetaan talousarvion ulkopuolelle. Sipilän hallitus ei kunnioittanut kuitenkaan kaikkien eduskuntapuolueiden tekemää sopimusta kehyksen ulkopuolelle siirtämisestä välittömästi. Välittömän ratkaisun sijaan hallitus päätti lykätä ratkaisun kevään 2017 kehysriiheen. Arvoisa pääministeri, kysyisin teiltä, minkä takia te ette noudattanut tätä välittömästi kehyksen ulkopuolelle siirtämistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-12-14T13:31:27,2016-12-14T13:32:21,Tarkistettu,1.1 2016_134_39,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! SDP ryhmäpuheenvuorossaan puhui lämpimästi ja viisaasti tästä huijaamisen filosofiasta, mutta samaan aikaan väitätte, että otatte vähemmän velkaa — 372,1 miljoonaa. Kuitenkin kysyn, voiko tämä pitää paikkansa. Teillä on esityksiä siellä harmaan talouden torjunnasta, tämä on jo käsitelty, 200 miljoonan lisätuotot 20 miljoonalla. Sitten on tämä Rinteen malli, jolla pitäisi tulla 51 miljoonaa euroa, mutta eduskunnan tietopalvelun mukaan se kuitenkin toisi lisäkustannuksia 350 miljoonaa, samoin tämä rahoitusvero, jonkalaista Suomessa ei ole ja Ruotsissa pidetään erittäin ongelmallisena, ja lisäksi tämä Sitran ryöstö, Suomen itsenäisyyden juhlarahaston ryöstö satavuotisjuhlavuotena, joka ei olisi edes lainmukaista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-12-14T13:32:23,2016-12-14T13:33:20,Tarkistettu,1.1 2016_134_40,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Orpo totesi, että talouskeskustelun pitää olla avointa, ja kyllähän se täälläkin aika avointa on ollut, kun hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuorossa edustaja Kiviranta totesi, että kipeät ratkaisut on tehty, kipeät leikkaukset on tehty, ja toisen hallituspuolueen ryhmäpuheenvuoron käyttäjä edustaja Outi Mäkelä totesi, että ei pidä antaa sellaista kuvaa, että kipeät päätökset olisi tehty. (Eero Heinäluoma: Siinä se on!) Samaahan on nähty julkisuudessa pääministerin ja valtiovarainministerin välillä. Kyllä me avointa talouskeskustelua kaipaamme, mutta hallitukselta odottaisimme myös johdonmukaista talouspoliittista keskustelua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-14T13:33:22,2016-12-14T13:34:09,Tarkistettu,1.1 2016_134_41,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Värderade talman! Det är bra att vi går mot en lite ljusare framtid. När man nu ser siffrorna också från Finlands Bank så ser vi att ekonomin sakta håller på att svänga. Men ändå har vi stora utmaningar. En utmaning som vi också har jämsides med ekonomin är attitydklimatet i vårt land. Just nu flyttar många unga människor till Sverige, till England, till Norge. Är regeringen bedrövad över det här, tänker man göra någonting, på vilket sätt får vi en bättre stämning i vårt land?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-12-14T13:34:11,2016-12-14T13:34:47,Tarkistettu,1.1 2016_134_42,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Terho kehotti meitä iloitsemaan siitä, että taloudessa on pientä orastavaa kasvua. Kyllä totta on, että on syytä iloita siitä. Toinen asia, mistä on syytä iloita, on, että työllisyysaste on nousemaan päin. Vielä jos voisi ottaa kolmannen asian näin oppositionkin näkökulmasta, niin kyllähän hallituksella on kova työllisyystavoite, kun tavoitellaan 72 prosentin työllisyysastetta. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutukset näkyvät viiveellä, mutta on kuitenkin selvää, että sopimus ei yksin riitä vahvistamaan kasvua ja työllisyyttä. Tiedän, että hallituksella on muitakin työkaluja käytössään jo, mutta ovatko nämä käytössä olevat työkalut riittäviä, että päästään siihen (Puhemies koputtaa) kovaan tavoitteeseen, vai onko muita työkaluja tulossa ja odotettavissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-14T13:35:19,2016-12-14T13:36:24,Tarkistettu,1.1 2016_134_43,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Viime eduskuntavaaleja ennen ja sen jälkeen, pääministeri Sipilä, annoitte ison lupauksen siitä, että nämä tulevat päätökset tehdään oikeudenmukaisesti. Varapääministeri Soini, sanoitte, että alle 1 000 euroa tienaavien asioihin ei puututa. Kyllä suomalaiset ovat valmiita uhrautumaan, jos se tapahtuu yhteiseksi hyväksi heikompien ja tulevien sukupolvien auttamiseksi. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tämä uhrautuminen on ollut monella tavalla turhaa, koska se raha, joka on saatu julkisen talouden katteeksi, on mennyt tosiasiassa suurituloisten taskuihin. Suurituloiset eivät osallistu eivätkä ole talkoissa mukana. Ihmettelemme, miksi veropolitiikassa ja miksi näissä uusissa etupiireille jaettavissa etuuksissa näin on menetelty. Nyt tulo- ja varallisuuserot kasvavat, syrjäytyminen kiihtyy entisestään, eriarvoisuus lisääntyy. Kysyn teiltä vielä uudelleen: Pitääkö tämä edustaja Terhon mielikuva, jonka hän täällä salissa jo aikaisemmin totesi, (Puhemies koputtaa) että lisää päätöksiä on tulossa? Pitääkö se paikkansa, että kehysriihessä tulee uusia epäoikeudenmukaisia päätöksiä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-14T13:36:27,2016-12-14T13:37:38,Tarkistettu,1.1 2016_134_44,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Talousoppien mukaan riippumatta taloudellisesta tilanteesta on aina järkevää edistää sellaisia tie-, väylä- ja muita infrahankkeita, jotka on joka tapauksessa toteutettava. Hallitus on noudattanut ansiokkaasti näitä oppeja. Teiden ja väylien korjausvelkaa vähennetään noin miljardilla eurolla. Tästä on puhuttu pitkään, ja vasta nyt tätä korjaustarvetta on ruvettu hoitamaan. Sen lisäksi hallitus investoi neljään suureen tie- ja väyläinvestointihankkeeseen lähes 800 miljoonaa euroa. Nopeisiin laajakaistoihin ympäri Suomen investoidaan noin miljardi euroa. Tämä on tuntuva paketti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-12-14T13:37:40,2016-12-14T13:38:25,Tarkistettu,1.1 2016_134_45,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Politiikassa olen kuullut sanonnan, että poliittinen muisti on vain kolme kuukautta, mutta sosialidemokraattisessa puolueessa taitaa olla kolme minuuttia. Minä en viitannut enkä spekuloinut millään hallituksen tulevilla mahdollisilla sopeutustoimilla. Luettelin edellisen hallituksen tekemiä sopeutustoimia, joita nimenomaan sosialidemokraatit ajoivat. Voin luetella niitä lisää, kun tässä nyt tuli asia puheeksi. Te korotitte silloin arvonlisäveroa, nimenomaan köyhien elinkustannuksia. Te laskitte pankkien, suurimpien pankkien eli osakeyhtiöiden verotusta. Se on sitä teidän inhimillistä, oikeudenmukaista veropolitiikkaanne. Minä väitän, että tämä hallitus on tehnyt huomattavasti inhimillisempää veropolitiikkaa. Me olemme laskeneet kaikkien verotusta, aivan erityisesti pieni- ja keskituloisten verotusta, (Hälinää) ja tämä linja tulee pitämään. Arvonlisävero ei nouse, köyhiltä ei viedä leipää, sairailta ei lääkkeitä, kuten te teitte, vaan me tulemme pitämään (Puhemies koputtaa) tämän inhimillisen veropolitiikan, oikeudenmukaisen veropolitiikan tämän vaalikauden läpi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-12-14T13:38:29,2016-12-14T13:39:30,Tarkistettu,1.1 2016_134_46,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Terholle totean vain, että THL:n arvioitten mukaan heti, kun hallitusohjelma rakennettiin, kävi selväksi, että tuloerot tulevat kasvamaan tällä vaalikaudella hallituksen politiikan toimesta eikä niin kuin meidän hallituksen toimesta viime vaalikaudella pienenemään. Mutta, arvoisa puhemies, kyllä suomalaisen yhteiskunnan ongelma tällä hetkellä on nimenomaan työllisyysaste ja työttömyys. Se vaatii — ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys — talouskasvua. Sosialidemokraattien viime vaihtoehdossa, siis tälle vuodelle vaihtoehdossa, oli yrittäjyys- ja vientipaketti, jolla oli eduskunnan tietopalvelun arvioitten mukaan merkittävä vaikutus työllisyyteen. Nyt meillä on 120 miljoonan euron paketti uuden elinkeinopolitiikan puolesta. Kysynkin hallitukselta, eikö olisi nyt järkevää yhdistää vähän voimia sillä tavalla, että ottaisitte käyttöön talouskasvun elementteinä näitä sosialidemokraattien esittämiä vaihtoehtoja sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, vientiin että sitten tähän uuteen elinkeinopolitiikkaan. Olisi todella tärkeätä nyt yhteistyössä (Puhemies koputtaa) viedä asioita eteenpäin kohti inhimillistä ja turvallisempaa Suomea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-12-14T13:39:32,2016-12-14T13:40:39,Tarkistettu,1.1 2016_134_47,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hallituksen talouspoliittinen linja on maltillinen mutta kiristävä, lievästi kiristävä, ja se on tähän taloustilanteeseen ainoa välttämätön ja ainoa oikea linja, ja sen ovat myös kansainväliset talouspolitiikan arvioitsijat todenneet oikeaksi linjaksi. Se vahvistaa luottamusta siihen, että Suomi pystyy ja hoitaa myös oman taloutensa moitteettomasti. Samalla vahvistetaan kansalaisten luottamusta siihen, että asiat hoidetaan. Esimerkiksi tämä inhimillisyys, joka täällä on tullut monessa puheenvuorossa esille — hallitus tekee inhimillistä veropolitiikkaa tällä hetkellä. Lähes miljardin euron (Li Anderssonin välihuuto) veronkevennykset, jotka kohdistuvat pääasiassa pienituloisiin, (Kari Uotila: Miljardi lisää velkaa!) eläkeläiset huomioidaan myös ja huolehditaan kansalaisten ostovoimasta ja sitä kautta rakennetaan luottamusta tulevaisuuteen. On tärkeää myös, että yrittäjävähennys nyt tuodaan, maksuperusteinen arvonlisävero ja myöskin kotitalousvähennyksellä kannustetaan palkkaamaan kotimaista työtä ja sillä edistämään työllisyyttä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-12-14T13:40:42,2016-12-14T13:41:43,Tarkistettu,1.1 2016_134_48,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä tässä debattivaiheessa puheenvuorot edustajille Niinistö, Heinäluoma ja Andersson, ja sen jälkeen valtiovarainministerillä puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_49,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomen talouden kuva on aika monisäikeinen tällä hetkellä. Toisaalta työllisyys on nousussa, ja siinä näkyy osin myös se, että 2014 kesällä, silloin Stubbin hallituksen neuvotteluissa, joissa itsekin olin mukana, ja valtiovarainministerinä oli silloin ministeri Rinne, panostettiin isoon investointipakettiin, ja tässä näkyy myös se, että on ollut usean vuoden maltilliset palkkasopimukset. Mutta sitten jos katsotaan, miten tästä eteenpäin päästään, niin meidän pitäisi pitää huolta siitä, että kaikki pysyvät yhdessä veneessä. Juuri nyt pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa eli eriarvoisuus lisääntyy. Te olette leikkaamassa koulutuksesta, opiskelijoilta jopa 86 euroa kuukaudessa, Suomen historian suurin leikkaus opintotukeen. Tähän ei ole varaa, että osa jää syrjään, kun kasvu panostetaan pelkästään tiettyyn osaan väestöä. Silloin minun kysymykseni onkin se, ministeri Orpo, kun te sanotte, että tarvitaan ehkä jopa 1—2 miljardin euron leikkauksia, mihin nämä voidaan kohdentaa. Eikö olisi nyt järkevämpää tukea työllisyyttä ja kasvua (Puhemies koputtaa) eikä leikata lisää pienituloisilta ja koulutuksesta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-12-14T13:41:58,2016-12-14T13:43:05,Tarkistettu,1.1 2016_134_50,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että myös minun korvissani tämä pääministerin ja valtiovarainministerin välinen erimielisyys ensi keväästä on kyllä pahaenteinen. Jos valtiovarainministeri sanoo, että pitää varautua 1—2 miljardin leikkauksiin, ja pääministeri sanoo, että leikkaukset on tehty, niin on siinä nyt aikamoinen ristiriita talouspolitiikan linjassa. (Hälinää) Tätä ei suinkaan helpota se, että samaan aikaan hallitus on tehnyt päätöksen siirtää kehysriihen kuntavaalien jälkeen. Se herättää tietysti kysymyksiä, miksi näitä päätöksiä ei tehdä ennen kuntavaaleja. Minäkin olen lukenut tämän entisen kansliapäällikön Erkki Virtasen arvion tilanteesta, ja hän kirjoittaa seuraavasti: ""Kovin läpinäkyvänä, lähes lapsellisena tekosyynä on vaivihkaa kerrottu, että valtiovarainministeriö ei saa kansantalouslaskelmiaan tätä ennen valmiiksi."" Todellinen syy on tietysti se, että kuntavaalit pidetään huhtikuun 9. päivä (Puhemies koputtaa) ja ikäviä päätöksiä ei haluta kertoa. (Eduskunnasta: Aika kovaa!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-12-14T13:43:06,2016-12-14T13:44:11,Tarkistettu,1.1 2016_134_51,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minun täytyy sanoa, että keskustan ryhmäpuheenvuoro oli käsittämättömin puheenvuoro, mitä minä olen pitkään aikaan kuullut tässä salissa. Ja hallituspuolueiden edustajat kehtaavat vielä puhua inhimillisyydestä tässä keskustelussa. Oletteko kokonaan unohtaneet ne leikkaukset, mitä hallitus nyt tekee kaikista pienituloisimpien suomalaisten toimeentuloon? Miltä nämä puheet kuulostavat suomalaisten pienituloisten eläkeläisten korvissa, opiskelijoiden näkökulmasta, työttömien näkökulmasta tai lapsiperheiden näkökulmasta? (Välihuutoja) Heiltähän te leikkaatte. Eivät he hyödy niistä veronkevennyksistä, mitä hallitus nyt suuntaa kaikista hyvätuloisimmille suomalaisille. (Välihuutoja) Arvoisa puhemies! Siinä tilanteessa, jossa Suomi nyt on, jossa käänne kohti parempaa on tapahtunut hallituksen päätöksistä huolimatta, silloin julkisia varoja pitäisi käyttää mahdollisimman tarkkaan ja työllisyyttä edistävällä tavalla. (Puhemies koputtaa) Hallitus käyttää nyt noin 200 miljoonaa hyvätuloisille suunnattuihin tulonsiirtoihin, ei työllisyyteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-14T13:44:11,2016-12-14T13:45:19,Tarkistettu,1.1 2016_134_52,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Nyt on valtiovarainministerin puheenvuoro, paikan päältä maks. 3 minuuttia. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Missä on pääministeri?)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_53,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensin lyhyesti tämä Yle-kysymys. Siis kyse on ke-hyk-ses-tä. Kehyksestä päätetään keväällä. Tämä Yle-asia hoidetaan keväällä kehysriihessä ja yksinkertaisen matematiikan mukaan. Mutta vielä nyt lyhyesti tämä talouspolitiikan kuva: Kuten sanoin aivan selvästi — ajattelin, että olisitte kuunnelleet — meillä on nyt talous lähtenyt kasvuun, avoimia työpaikkoja tulee lisää. Merkit ovat hyviä myöskin tuleville vuosille, mutta se kasvu on noin 1 prosentin luokkaa. Se ei ratkaise meidän pidemmän aikavälin eikä velkaantumisen ongelmaa vielä. (Ville Niinistön välihuuto) Ja sen lisäksi — mitä tulee näihin leikkauksiin, edustaja Niinistökin — minä olen puhunut siitä, mitä se edellinen ennuste näyttää, ja verrannut sitä hallituksen talouspolitiikan ja työllisyyspolitiikan tavoiteuraan ja sanonut, että siihen nähden ollaan jäljessä, jos verrataan suoraan näitä. Mutta mitä enemmän meillä on tänä aikana, tai nytkin parhaillaan, talouskasvua, mitä korkeampi työllisyysaste meillä on ja mitä enemmän hallitus tekee lisää uudistuksia, sitä vähemmän meillä on edes sitä eroa siihen tavoiteuraan. Me emme halua tehdä yhtään leikkausta enää. Me haluamme saada mahdollisimman monen suomalaisen töihin, mahdollisimman monen ihmisen mukaan osallistumaan yhteiskunnan rakentamiseen, oman hyvinvointinsa parantamiseen, ja sen eteen me teemme töitä, ja me tarvitsemme lisää uudistuksia. Hallitus valmistelee kannustinloukkujen purkuun välineitä. Tämä on aivan oleellinen kysymys. Meillä on nyt esimerkiksi tällä hetkellä Uudenkaupungin autotehtaalla, Turun telakalla, metsäteollisuudessa, rakennusalalla avoimia työpaikkoja, mutta niihin ei löydy tekijöitä. Yksi keskeinen syy on kannustinloukut, ja niiden kimppuun meidän pitää käydä. Me valmistelemme yritysverouudistuksen mahdollista tekemistä, me teemme kasvu- ja elinkeinopolitiikkapakettia TEMissä ministeri Rehnin johdolla, me teemme lisää työllistämistoimia, me valmistelemme innovaatiorahoitukseen liittyviä asioita. Meillä on paljon tekeillä. Me tarvitsemme nämä uudistukset, jotta meidän ei tarvitse leikata, ja me emme halua leikata, ja me teemme töitä sen eteen, mutta teidän kaikkien pitää ymmärtää se, että valtiovarainministerinä minun pitää kysyttäessä vastata siihen, mikä on ennusteura ja missä syksyllä mentiin. Seuraavan kerran me näemme talouden todellisen tilanteen, kun me saamme seuraavat ennusteet 22. päivä joulukuuta ja edelleen ennen sitä kehysriihtä maaliskuussa. Mitä tulee kehysriihen ajankohtaan edelleen, kansliapäällikkö Virtanen oli työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö. Kansliapäällikkö Hetemäki, jonka kanssa tänään aamulla keskustelin, kuvasi nimenomaan sen aikataulun, jonka tässä kerroin. Ne Tilastokeskuksen luvut, jotka tarvitaan pohjalle, valmistuvat maaliskuun puolivälissä. Sen jälkeen pitää tehdä ennuste, ja sen pohjalta, kuten entinen valtiovarainministeri Heinäluoma takuuvarmasti tietää, se esitys pitää myöskin valmistella. Siksi vastaus hallitukselta on tähän aikatauluongelmaan se, että me tulemme käymään avointa keskustelua talouspolitiikan linjasta vielä useaan kertaan tässä salissa, käymään keskustelua niistä linjauksista, mitä edessä on, (Puhemies koputtaa) esittelemään asioita, joita me haluamme tehdä paremmin, jotta Suomi menestyy ja jotta mahdollisimman moni on töissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-12-14T13:45:24,2016-12-14T13:48:40,Tarkistettu,1.1 2016_134_54,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ulkoministeri Soini, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_55,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Muutamia peruslähtökohtia, kun puhutaan hyväosaisista ja huono-osaisista: Mitä tämä hallitus (Tarja Filatovin välihuuto) tekee? Se leikkaa puoluetukea kahdesti. Ministereiden, avustajien ja valtiosihteerien määrää on vähennetty. (Hälinää) Ministerien palkkoja on leikattu 7 prosenttia. Myöskin, edustaja Niinistö, käsitykseni mukaan oppositio olisi halunnut maakuntavaaleja varten ylimääräistä puoluetukea — hallitus ei siihen suostunut. Suurimpiin tuloihin kohdistuvaa solidaarisuusveroa kiristetään. Aggressiiviseen verosuunnitteluun (Tarja Filatov: Puhemies, pelisääntöjä!) puututaan, valtionyhtiöt näyttävät esimerkkiä. Valtionyhtiöiden johtajien palkkioita, bonuksia ja erokorvauksia karsitaan rajusti, toisin kuin teidän kaudellanne. Veropakolaisuus pistetään kuriin, Portugalin kanssa on verosopimus. Mitä sitten hyvää on tullut pienituloiselle? Omaishoitajien vapaapäivät turvataan, perhehoitajien palkkioita nostetaan, takuueläkettä on nostettu kahdesti, toimeentulotuen indeksisidonnaisuus säilyy, ja se siirretään (Krista Kiurun välihuuto) Kelan maksettavaksi, Yle-vero poistetaan 300 000 pienituloiselta. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten on toimittu. Opposition puheenvuoroista puuttui lähinnä enää heinäsirkoilla pelottelu — niin näytti taivaanranta synkältä, että eihän tuollaiseen voi uskottavasti uskoa kukaan. Kun sosialidemokraatit ovat tehneet vaihtoehtobudjetin, jota ilmeisesti ovat siellä vastaavat henkilöt vieneet eteenpäin, (Ben Zyskowiczin välihuuto) niin minua ihmetyttää ja tuntuu erikoiselta, että sitten sosialidemokraattinen ryhmä vaihtaa vastuuhenkilöitä. Oliko kysymys henkilöstä vai oliko kysymys linjasta, eli onko se linja ollut hyvä vai huono? (Pia Viitanen: Hallituksen linja on huono!) Mikä ylipäätään on sosialidemokraattinen linja? Usein me puhumme sammon ryöstöstä — en tarkoita nyt erinomaista ryhmäpuheenjohtajaamme Sampo Terhoa — vaan erinomaista termiä, Sitran ryöstöä. Missä se viipyy se lakiesitys? Te jaatte sellaista rahaa, jota ei ole. Te jaatte sellaisia rahoja, joita ei — lainsäädäntö kun puuttuu — ole olemassa. Arvoisa puhemies! On aivan totta, että opposition pitääkin hallitusta arvostella. Te olette tänään kertoneet täällä moneen kertaan, mitkä kaikki leikkaukset te perutte heti seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Ne ovat meillä ylhäällä. Kun hallitus muodostetaan, niin varmaan juhannukseen mennessä teillä on lakialoitteet kaikesta siitä, minkä te perutte. Oletteko te laskeneet, kuinka paljon se tekee, minkä kaiken te perutte? Ja sitä ennen, ennen kuin te pääsette niitä tekemään, niin täytyisi voittaa vaalit. Siitä teillä ei viime aikoina ole ollut kokemusta. (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-14T13:48:42,2016-12-14T13:51:43,Tarkistettu,1.1 2016_134_56,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Oli surkuhupaisaa kuunnella ulkoministerin puhetta tässä budjettikeskustelussa. Hän pyrki peittämään puheillaan sen, että eläkeläiset menettävät ostovoimaa, eläkeläisiltä leikataan tuloja, pientuloisilta ja työttömiltä viedään 100 työttömyyspäivärahaa ensi vuoden alusta. Se on 1 500:n tuloilla yli 1 500 menetyksiä. Opiskelijoilta viedään 86 euroa maksimissaan kuukaudessa. Te, ministeri Soini, pyritte piilottamaan tämän hallituksen eriarvoistavan, epäoikeudenmukaisen politiikan. Haluatte ikään kuin synnyttää tilanteen, jossa haluatte nonsaleerata sosialidemokraattisen vaihtoehdon täysin käsittämättömillä puheilla äsken sosialidemokraattien vaihtoehdosta. Teidän puheenne oli ala-arvoista, ministeri Soini.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-12-14T13:51:52,2016-12-14T13:52:42,Tarkistettu,1.1 2016_134_57,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä nyt täytyy sanoa, että opposition kritiikki, varsinkin SDP:n kritiikki, oli ylimitoitettua. Näyttää siltä, että jos SDP:llä joku linja on, niin se on kaiken vastustaminen, vastakkainasettelun lietsominen ja yleensä pelottelu. Siitä tässä näyttää olevan kysymys. (Ozan Yanar: Mitä tapahtui Euroopassa?) — Jos katsotaan, mitä tapahtui, kaksi vuotta sitten oli valtiovarainministeri Rinne tuolla selvittämässä linjaa. Nyt teillä on paljon ideoita. Miksi ette silloin toteuttaneet näitä asioita? Mitä tapahtui Suomen suurissa linjauksissa ja Suomen talousmittareissa silloin? Työttömyys paheni, talous heikkeni. (Välihuutoja) Mikä on tilanne nyt? Talous kasvaa, työttömyys vähenee. Siinä on muuten melkoinen ero, arvoisa SDP ja arvoisa oppositio, siitä on kysymys. — Eli kun näitä vaikeita päätöksiä, myös epämiellyttäviä päätöksiä ja vaikeita uudistuksia viedään eteenpäin, niin kyllä vain on niin, että se hallituksen tunkki muuten toimii. Se toimii. Tulosta syntyy ja Suomi on palautettu takaisin nousun tielle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-12-14T13:52:46,2016-12-14T13:53:44,Tarkistettu,1.1 2016_134_58,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Olemme täällä salissa ilmeisen yksimielisiä siitä, että taloudessa on tapahtunut käänne parempaan: talous kasvaa ja työllisyys paranee. (Markus Mustajärvi: Väärin!) Tästä kaikki suomalaiset ovat tyytyväisiä ja iloisiakin, koska tämä mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamisen ja säilyttämisen. Kun näin on, että tästä talouskasvusta ollaan yksimielisiä, voimme ilmeisesti kokonaan keskittyä kiistelyyn siitä, kenen ansiota tämä on. Ei, siihen ei todellakaan kannata nyt uhrata ruutia. Sen sijaan, kun olemme myös todennäköisesti yksimielisiä siitä, että tapahtunut myönteinen käänne ei vielä riitä hallitusohjelman mukaisten kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen työllisyysasteessa ja valtion velkaantumisessa, on meidän järkevää nyt keskittyä siihen, mitä ovat ne uudet toimet, joita hallituksen ja eduskunnan pitää päättää, jotta hallitusohjelma voidaan tältäkin osin toteuttaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-14T13:53:47,2016-12-14T13:54:50,Tarkistettu,1.1 2016_134_59,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tartun siihen, mitä edustaja Zyskowicz sanoi, koska nyt on kysymys juuri siitä, miten Suomi tästä nousee ja mikä tähän mennessä on toiminut ja mikä ei ole toiminut. Meidän vihreiden arvio on se, että hallitus on tehnyt hallaa tälle orastavalle talouskasvulle muun muassa leikkaamalla pienituloisilta, ja tämä linjahan jatkuu. Esimerkiksi kaupan alalla on myynti laskenut, jolloin siinä näkyy se, että kotimaiseen ostovoimaan on puututtu tavalla, joka on ollut haitallista. Nyt ensi vuonna te leikkaatte pienituloisimmilta eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja työttömiltä, ja uskotte, että heikompiosaisia nostetaan rajoituksilla, kun hyväosaisille annetaan aika kalliita verovähennyksiä. Tällaiseen politiikkaan Suomella ei ole tänä aikana varaa, vaan olisi fiksumpaa nyt panostaa koulutukseen — niin kuin OECD on kritisoinut, että teidän koulutusleikkauksenne tulevat kalliiksi — ja olisi fiksumpaa panostaa talouden rakenneuudistukseen, energiaremonttiin, elinkeinojen uudistamiseen, ei leikkauksiin, koska ne teidän, ministeri Orpo, uhkaamanne leikkaukset tulisivat vain johtamaan syvenevään eriarvoistumisen kierteeseen ja lisäkustannuksiin, jolloin unohtakaa se puhe niistä. Niistä on vain haittaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-12-14T13:54:52,2016-12-14T13:55:58,Tarkistettu,1.1 2016_134_60,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vielä kerran — kun olemme yksimielisiä siitä, että käänne, pieni sellainen ainakin, on tapahtunut kohti parempaa mutta julkinen talous ei vielä ole tasapainossa (Välihuutoja oikealta) — se, miten silloin kannattaa toimia: Silloin pitää käyttää julkisia varoja mahdollisimman tarkkaan harkiten ja sellaisella tavalla, että se mahdollisimman hyvin edistää työllisyyttä. Eli silloin julkisia varoja kannattaisi suunnata pienituloisten ostovoiman parantamiseen, (Hannu Hoskonen: Niinhän me ollaan tehty!) kannattaisi suunnata julkisinvestointien kautta rakentamisen vauhdittamiseen entuudestaan sekä koulutukseen ja osaamiseen. Miksi hallitus sitten käyttää melkein 200 miljoonaa veronkevennyksiin, jotka eivät ole työllisyyden edistämisen kannalta perusteltuja vaan toimivat suorana tulonsiirtona kaikista hyvätuloisimmille suomalaisille? Miksi teidän veropolitiikka on sellaista, että ostovoima kasvaa eniten yli 7 000 euroa kuussa tienaavien suomalaisten kohdalla, (Puhemies koputtaa) jolloin tämä vaikutus ei näy ostovoimassa... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Ja nyt kerta kaikkiaan ollaan ylitetty niin paljon sovittu aika, että on edustaja Lehdon vuoro.] ...työllisyydessä ja kasvussa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-14T13:56:03,2016-12-14T13:57:10,Tarkistettu,1.1 2016_134_61,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit, hetki sitten teidän vaali-, anteeksi, ryhmäpuheessanne sanoitte, että aiotte tasapainottaa maamme taloutta inhimillisesti, ja loitte sellaisia kuvia, että kuntavaalien jälkeen hallituksen toimesta kansalaisten maailma kaatuu. Jos nyt katsotaan varjobudjettia, missä teidän inhimilliset keinonne ovat, niin te aiotte ottaa Sitralta 50-vuotisjuhlan kunniaksi puolet sen taseesta ja käyttäisitte sen yhdessä vuodessa noin vain, jakaisitte siitä ison osan kehitysyhteistyöhön, joka on kaikilta suomalaisilta pois. Te korostaisitte esimerkiksi sijoitusvakuutusten veroa, rahoitusveroa, voimalaitosveroa ja loisitte terveysperusteisen veron. Te nostaisitte pääomaverokantoja, te muuttaisitte tuloveroasteikkoja, uudistaisitte osinkoverotusta ottamalla lisää työntekijöiltä ja yrittäjiltä. Ottaisitte enemmän perintö- ja lahjaveroa, te luopuisitte yrittäjävähennyksestä. Kaiken tämän tekisitte inhimillisesti, (Puhemies koputtaa) arvon sosialidemokraattinen työväenpuolue.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-12-14T13:57:14,2016-12-14T13:58:27,Tarkistettu,1.1 2016_134_62,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Toivon, että eduskunnalle toimitetaan tieto siitä, mitkä ovat nykyään ministereiden vastuut, koska tässä alkaa hämmentyä siitä, että mikä asia itse kullekin kuuluu. Mutta mitä tulee tähän hallituksen työllisyyspolitiikkaan, niin me olemme kaikki täällä iloisia siitä, jos tähän maahan syntyy työpaikkoja, ja uskon, että sosialidemokraatit ennen muuta. Mutta teidän omassa mietinnössänne todetaan, että myönteisestä kehityksestä huolimatta työllisyystilanne on erittäin, erittäin huono ja työttömyyden rakenne on muuttunut huonompaan suuntaan. Tästä rakenteellisesta  muutoksesta  me olemme huolissamme, koska se, jos veropolitiikalla saadaan syntymään työpaikkoja, ei automaattisesti auta siten, että pitkäaikaistyötön työllistyisi. Ja ministeri Orpo oli huolissaan esimerkiksi kohtaanto-ongelmasta. Eduskuntaan oli tulossa muuntokoulutukseen liittyvä uudistus, mutta me emme koskaan saaneet sitä, siitä ei tullut hallitukselta esitystä. (Puhemies koputtaa) Sitä kiirehtisin, koska se on yksi väline vastata (Puhemies koputtaa) näihin kohtaanto-ongelmiin, samoin ennen muuta työvoimapoliittinen koulutus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-12-14T13:58:29,2016-12-14T13:59:40,Tarkistettu,1.1 2016_134_63,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun alussa valiokunnan puheenjohtaja Kalli teki merkittävän paljastuksen. Hän paljasti sen, että SDP:n varjobudjetti on laiton. (Naurua) Se on laiton siltä osin, että te esitätte (Hälinää — Puhemies koputtaa) Sitran tyhjentämistä ilman, että se perustuu lakiin. Voisi kuvitella, että — teillä on pitkää kokemusta valtiovarainministeriössä — te olisitte nyt olleet reiluja ettekä olisi yrittäneet sumuttaa Suomen kansaa. Tämä kertoo sen, että teidän budjettinne on tyhjällä pohjalla. Mutta mitä tulee sitten hallituksen hyviin päätöksiin ja tähän talouden suunnan kääntymiseen, niin kyllähän se on hienoa, että vasemmistoliittokin ensimmäistä kertaa myöntää, puheenjohtaja, että käänne on tapahtunut. Totta kai se on tapahtunut tämän hyvän kokonaisuuden avulla, mikä hallituksella on ollut. Siellä on sopeutustoimia, siellä on panostustoimia muun muassa infraan ja monenlaiseen rakentamiseen ja ennen kaikkea kilpailukykysopimukseen. Eli tämä kokonaisuus, jota hallitus on vienyt eteenpäin, on erinomainen, ja sille on tulossa tunnustusta nyt. (Puhemies koputtaa) Antakaa tuki ja tukekaa hyviä esityksiä jatkossakin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-12-14T13:59:42,2016-12-14T14:00:48,Tarkistettu,1.1 2016_134_64,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tapoihin kuuluu sanoa, että tehdään tikusta asiaa. Mutta edustaja Rantakankaan ja näköjään koko hallitusrintaman osalta täytyy sanoa, että sekin on nyt liioittelua. Tehdään enintään hiuksesta asiaa, kun tässä tilanteessa, jossa pitäisi keskittyä työllisyyden ja kasvun edistämiseen, te kiinnitätte kaiken huomionne johonkin Sitraan. (Hälinää) On surkuhupaisaa. (Naurua) Sitran omaisuus on 700 miljoonaa euroa, joka on suurempi kuin monen pörssiyhtiön arvo. Sen toiminta on noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Millä ihmeellä pitää perustella se, että sillä pitää olla enemmän säästöpossussa rahaa kuin pörssiyhtiöillä? Eikö 350 miljoonaa euroa riitä nyt, kun valtio tarvitsee rahaa, hyvät ystävät?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-14T14:00:51,2016-12-14T14:01:38,Tarkistettu,1.1 2016_134_65,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kiinnitän huomiota siihen, että hyvät välihuudot, terävät sellaiset, älykkäät, ovat paikallaan, mutta yhteinen kuorohuuto ei ole oikein tämmöisen oikean menettelytavan mukaista.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_66,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Harakalle voidaan vastata sillä lailla, että SDP:n puheenvuorossa esitettiin, että te ottaisitte 372 miljoonaa euroa vähemmän velkaa. (Pia Viitanen: Kyllä!) Ja silloin tuli keskustelua siitä, mistä se 372 miljoonaa vähemmän velkaa otetaan. (Välihuutoja) Otetaan tuloja 350 miljoonaa Sitrasta, (Välihuutoja) — ei ollut mitään välihuutotoivomuksia, ainakaan yhteistoivomuksena — sitten sanottiin vielä, että Rinteen malli eduskunnan tietopalvelun mukaan maksaisi 350 miljoonaa euroa, ja te olette monta kertaa vedonneet tähän eduskunnan tietopalveluun. (Ben Zyskowicz: Ja nyt ei kelpaa!) Nyt menee jo aika paljon pakkaselle tämä asia. Että voitteko ystävällisesti kertoa sen teidän vaihtoehtobudjetin. Onko se edelleen positiivinen, ja otetaan vähempi velkaa vai ei? — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-12-14T14:01:41,2016-12-14T14:02:44,Tarkistettu,1.1 2016_134_67,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Haluan sanoa, edustaja Jaskari, teille sen, että SDP käyttää kertaluontoisiin menoihin kertaluontoisia tuloja. Tase töihin, (Krista Kiuru: Näin on!) se on tämä meidän keskeinen viesti tässä asiassa. Sitten haluan sanoa tähän Rinteen malliin sen, että minusta on vähän vaikea kuvitella, että semmoinen malli, jossa käytetään peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea — joka on olemassa oleva rahaa — alkaa maksaa enemmän kuin se, että käytetään uutta rahaa. Tällä peruspäivärahalla rahoitetaan kokonaan se työllisyysseteli, 740 euroa kuukaudessa, 300 päivän ajan 6 kuukauden työttömyyden jälkeen. Se ei vie yhtään rahaa, se tuottaa julkisen talouden tasapainoon lisää rahaa. Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattisen vaihtoehdon ja hallituksen välillä on iso ero, ja se on se, että SDP, toisin kuin hallitus oman talouspoliittisen arviointineuvostonsa mukaan, käyttää myöskin tulopuolta tässä omassa vaihtoehdossaan. Sillä päästään siihen inhimilliseen vaihtoehtoon, joka rakentaa sen mahdollisuuden, että voidaan epäoikeudenmukaisia leikkauksia, eriarvoisia leikkauksia, peruuttaa. Samaan aikaan voidaan rakentaa talouskasvulle elementtejä, samaan aikaan voidaan myöskin ottaa vähemmän velkaa. Tämä on se sosialidemokraattien vaihtoehto.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-12-14T14:02:53,2016-12-14T14:04:05,Tarkistettu,1.1 2016_134_68,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ulkoministeri Soinille voisi sanoa siitä innosta, millä te tartuitte tässä valtiovarainministerin rooliin, että hiukan voisi palauttaa pallon teille, että olisitte ottanut sen tehtävän vastaan silloin muutama vuosi sitten, (Naurua) niin voisitte puhua useamminkin täällä valtiovarainministerin rootelissa. Edustaja Rantakankaalle haluan sanoa sen, että jos ette ole huomannut, niin eduskunta on lakia säätävä elin. Moni meidän keskustelussa oleva asia on laiton, kunnes teemme siitä lain, ja se kuuluu meidän toimivaltaan. (Naurua) Arvoisa puhemies! Palataan siihen keskustelun olennaiseen kysymykseen siitä, miten me voimme varmistaa, että me saamme Suomeen sellaista kavua ja työllisyyttä, että kaikki suomalaiset pysyvät samassa veneessä ja että se pitkällä aikavälillä palvelee meidän yhteiskuntaamme mahdollisimman hyvin. Ja silloin tullaan siihen, miten pidetään huolta, että pitkäaikaistyöttömyys ei pahene, miten nuoret saavat koulutusta ja kukaan ei jää ulkopuoliseksi ja koulupudokkaaksi, koska nyt ongelma on se, että te teette lisää leikkauksia, jotka aiheuttavat yhä enemmän syrjäytymisen kustannuksia ja kasautuvia ongelmia, vaikka taloustilanne antaisi mahdollisuuksia pitää heikompiosaisista huolta. Eli te olette jakamassa Suomea kahtia tässä. Nyt kannattaisi panostaa työllisyyteen ja investointeihin, (Puhemies koputtaa) ei tehdä niitä leikkauksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-12-14T14:04:08,2016-12-14T14:05:22,Tarkistettu,1.1 2016_134_69,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Niin, puheenjohtaja Rinne, te täällä jostain syystä kutsuitte ala-arvoiseksi ministeri Soinin puheenvuoroa siitä, että hän luetteli erilaisia hallituksen täysin todellisia toimenpiteitä. En varsinaisesti käsitä, mihin tämä perustuu. Tosin minun käsitykseni teidän makutuomariudestanne on muutenkin vähän heikko. Tehän tässä omassa varjobudjetissanne käytitte hallituksen keskeisistä ministereistä nimeä Kolme iloista rosvoa ja vahvistitte vielä täällä, että todella pysytte lausunnon takana. Jos vertaamme näitä tekoja, niin kertokaa nyt sitten, mitä te valtiovarainministerinä teitte nimenomaan oikeudenmukaisen verotuksen puolesta, mitä tämä hallitus on purkanut. Mitä suurituloisille kohdistettuja veroja te rakensitte, mitkä me olemme ottaneet pois? Päinvastoin me olemme laajentaneet solidaarisuusveroa, joten jos verrataan tätä edellisen hallituksen politiikkaa nykyiseen, niin haluaisin nimenomaan kuulla teiltä, puheenjohtaja Rinne, mikä teidät erottaa Kolmesta iloisesta rosvosta, paitsi se, että te ette ole iloinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-12-14T14:05:24,2016-12-14T14:06:27,Tarkistettu,1.1 2016_134_70,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on aika monessa puheenvuorossa puhuttu tästä käänteestä. Suomen Pankkihan eilen pääjohtajansa suulla todisti, että taantuma on selän takana, ja jonkin verran on ollut kiistelyä siitä, ainakin pientä, kenen ansiota se on. Semmoinen keskustelu minun mielestäni on vähnimistä, se on joutavanaikaista väittelyä. Tärkeintä on se, että käänne on nyt tapahtunut. Se on varmaan monellekin tekijälle ansiota, että näin on tapahtunut. Olennaista on se, mitä tapahtuu tämän jälkeen. Voisimme yhdessä vahvistaa tätä käännettä, voimistaa sitä, jotta työllisyys paranisi, jotta työpaikkoja syntyisi. Puoliväliriihi on tässä suhteessa erittäin tärkeä päätöksentekopaikka. Pitää saada rotulia putkeen, rotulia putkeen, että työllisyys voisi parantua. Tässä suhteessa minä olen samaa mieltä kuin edustaja Ben Zyskowicz. Muutoin ajattelen ja itseäkin tässä ajattelen, että kiihdyksissään käytetyt puheenvuorot (Puhemies koputtaa) löytää kyllä aina edestään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-12-14T14:06:31,2016-12-14T14:07:36,Tarkistettu,1.1 2016_134_71,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Vielä myönnän vastauspuheenvuorot edustajille Essayah ja Heinäluoma. Sen jälkeen on valtiovarainministerillä 2 minuuttia ja ministeri Lindströmillä ei puolta minuuttia mutta 1 minuutti kuitenkin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_72,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä nokittelun sijaan todella pitäisi nyt miettiä sitä, millä tavalla me voimme parantaa Suomen menestystä. Mehän menestymme erityisesti korkeaa osaamista vaativissa tuotteissa, mutta nämä tuotteet pitäisi myöskin nykyistä paremmin saada kaupaksi, ja me tarvitsemme uutta virtaa tähän kansainväliseen markkinointiin. Pk-yritysten osuus viennistä on 12—14 prosenttia, kun naapurimaassa Ruotsissa se on lähes 20 prosenttia. Jos me pääsisimme Ruotsin tasolle, se tarkoittaisi 100 000:ta uutta työpaikkaa eli silloin me olisimme tavoittelemassa sitä työllisyystavoitetta, jonka hallitus on esittänyt. Siinä mielessä haluaisinkin kysyä valtiovarainministeri Petteri Orpolta, kun nyt Team Finland on saanut aika paljon kritiikkiä pk-yritysten puolelta, millä tavalla me voisimme nyt parantaa pk-yritysten kansainvälistämisponnisteluja, koska siellä todellakin, jos me pääsemme Ruotsin tasolle, niin se on 100 000 uutta työpaikkaa tähän Suomeen ja silloin me olisimme kyllä (Puhemies koputtaa) paljon paremmassa taloudellisessa jamassa ja pitkäaikaistyöttömyyttä voitaisiin myöskin hoitaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-14T14:07:52,2016-12-14T14:08:59,Tarkistettu,1.1 2016_134_73,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Vielä vastauspuheenvuoro edustaja Heinäluoma ja sitten ministeri.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_74,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Pakko jatkaa tätä talouspolitiikan ison linjan keskustelua. Onhan se nyt aikamoinen kysymys, kun valtiovarainministeri sanoo, että jopa 2 miljardin leikkaukset, ja pääministeri sanoo, ettei ole tarve tehdä leikkauksia. (Timo Heinonen: Ettekö te kuuntele tätä keskustelua!) Sitten sanotaan, että oppositio täällä pelottelee, mutta en minä ole kuullut oppositiosta kenenkään vaativan 2 miljardin leikkauksia. Jos täällä joku pelottelee, niin se on valtiovarainministeri. (Ben Zyskowicz: Ei Orpokaan vaatinut!) Sitten on se kysymys, onko tämä valtiovarainministerin arvio rehellisempi kuin pääministerin arvio, kumpi tässä on se rehellisempi arvio siitä, mihin tämä hallituksen talouspolitiikka on johtamassa. Se, mikä meitä huolestuttaa, on, että leikkaustarpeet lisääntyvät sen takia, että te teette näitä erittäin höveleitä suurituloisille suunnattuja veronkevennyksiä, joita täällä jopa hallituspuolueet ovat luetelleet. Nämä veronkevennykset leikataan ensi keväänä sitten tavallisten kansalaisten sosiaaliturvasta, kansaneläkkeistä, työttömyysturvasta, (Lauri Ihalainen: Sitraan ei kosketa!) ja tämä pelottaa meitä. (Puhemies koputtaa) Nyt jään odottamaan, koska ministeri Soini sanoo oman kantansa, kun hän niin rehevästi (Puhemies koputtaa) tähän keskusteluun ottaa osaa: 2 miljardia, 0 vai 1?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-12-14T14:09:01,2016-12-14T14:10:17,Tarkistettu,1.1 2016_134_75,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Nyt valtiovarainministeri, josko 2 minuuttia riittäisi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_76,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Oli taattua Heinäluomaa: puolet oli kuultu ja puolet ei. Pelottelut oli kuultu, mutta sitä, mitä minä täältä olen kahteen otteeseen kertonut, ei ollut kuultu. Teillä taitaa olla vaikkua korvassa. Eli olen kertonut sen, miltä näyttää niiden ennusteiden myötä suhteessa uraan, mutta me tulemme tekemään kaikkemme, että yhtään leikkausta ei tarvitse tehdä. Minulla on valtiovarainministerinä oikeus käyttää puheenvuoroja siitä, miltä talouden tilanne näyttää ennusteiden valossa (Ben Zyskowicz: Velvollisuus!) suhteessa hallituksen tavoitteisiin. Minusta se on vastuullista talouspolitiikkaa. Ja mitä tulee tähän hallituksen isoon kuvaan, meillä on 10 miljardin ohjelma talousohjelman pohjalla, 4 miljardin säästöt, joista pidetään kiinni, vaikka se on kovaa hommaa. Ei ole mukavaa säästää mistään, mutta siitä on pidettävä kiinni, koska velkaantumista ja alijäämää on saatava taittumaan. Haastavampi elementti on 2 miljardin kasvu. Se on nimenomaan se, mitä nyt katsomme näiden ennusteiden valossa, kuinka vahvaa tämä kasvu on. Ja me teemme kaikkemme, että me saamme lisää ihmisiä töihin, lisää kasvua, lisää työpaikkoja, ja teemme niihin johtavia ratkaisuja ja teemme niitä lisää. Sitten täällä on viitattu muutamissa puheenvuoroissa tähän soteen. Se liittyy pidemmän aikavälin tavoitteeseen loiventaa soten tulevia suuria kuluja. Pelkästään vanhusten palveluiden kulujen arvioidaan kasvavan 30-luvulle 70 prosenttia (Antti Lindtman: Tulihan se sieltä!) Siis 70 prosenttia vanhuspalveluiden kulujen arvioidaan kasvavan, niin että pitää pystyä hillitsemään sitä kasvua, ja tässä puutteessa kaikki oppositiopuolueet olivat viime kaudella mukana samalla tavoitteella. Sen lisäksi meillä on kunnianhimoinen tavoite löytää miljardi kuntien tehtävien karsintaa, jotta tätä kestävyyttä julkiseen talouteen kaiken kaikkiaan saadaan lisää. Kyllä hallituksella on hyvin selkeä talouspolitiikan linja. Te hiuksia halotte. — Edustaja Harakka, hius on merkittävä osa ihmistä. — Hiuksia te halotte pienemmistä asioista, mutta minä toivon, että te kiinnitätte siihen isoon kuvaan huomiota. Meillä on järkevä finanssipolitiikan viritys, me teemme kasvutoimia, (Puhemies koputtaa) me teemme jatkuvasti uusia toimia, että me saamme ihmiset (Puhemies koputtaa) töihin, ja korkealla (Puhemies koputtaa) työllisyysasteella me turvaamme palvelut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-12-14T14:10:21,2016-12-14T14:12:37,Tarkistettu,1.1 2016_134_77,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kun tässä keskustelussa on moneen otteeseen tämä tosi tärkeä asia eli työllisyys ja työttömyys noussut esille, niin ihan ajattelin kommentoida. Työttömyys on siis laskenut. Totta kai se iso huoli on tämä pitkäaikaistyöttömyys, ja sille pitää tehdä jotakin. No, mitä sitten on tehty? Nyt me näemme, että talous on nousemassa. Tämä eduskuntahan on hidas laitos. Lainsäädäntö on hidas keino vaikuttaa, mutta se on käynnistetty. Osa toimenpiteistä on vasta niin sanotusti putkessa. Täälläkin me olemme hyväksyneet muun muassa työttömyysturvan käyttöalan laajennuksen, joka tulee ensi vuonna voimaan. Sieltä tulee keinoja lisää jatkuvasti. Me puutumme kannustinloukkuihin, kohtaanto-ongelmiin. Puoliväliriihessä tehdään lisää toimenpiteitä näihin liittyen. Olennaista on nyt katsoa, miten nämä jo päätetyt keinot auttavat työllisyyttä. Otan esille muun muassa hankintalain mahdollisuudet. On laskettu, että jos se käytetään maksimaalisesti oikealla, viisaalla tavalla, se tuo jopa 50 000 työpaikkaa — ei mikään ihan pikkujuttu. Eli nämä asiat kannattaa kunnissakin miettiä sitten, kun näitä kuntavaaleja käydään, että siellä on itse asiassa tosi paljon vielä valtaa. Eli tämä elinkeinopolitiikka jää sinne kuntiin, ja sitä kannattaa hyödyntää. Ja toisena isona asiana, kun tämä talous on lähtenyt nousuun, itseäni ainakin kiinnostaa se, että työtä tulee suomalaisille suomalaisilla työehdoilla. Jos tulee ulkomaalaisia, hekin noudattavat suomalaisia työehtoja, eikä niin, että me maksamme alipalkatuille ulkomaalaisille työntekijöille palkkoja tuolla ja he vievät työpaikat suomalaisilta. Myös tähän asiaan haluan kiinnittää huomiota yhdessä STM:n ja koko hallituksen kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-12-14T14:12:42,2016-12-14T14:14:39,Tarkistettu,1.1 2016_134_78,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jos nyt jatketaan tätä keskustelua hallituspuolueiden kokoomus ja keskusta linjausten välillä, niin kun valtiovarainministeri Orpo oli valtiovarainvaliokunnassa budjettipäällikön kanssa ja sielläkin keskusteltiin tästä kehysriihen mahdollisesta lisäsopeuttamistarpeesta, niin, jos oikein muistan, mainitsitte, että siinä otetaan sitten niin sanotusti kalupakki, molemmat vaihtoehdot, sekä menosopeutus että verosopeutus. (Ben Zyskowicz: Tarvittaessa!) Ja kun äsken pääministeri korosti ja te korostitte avointa talouskeskustelua, niin jos nyt käydään tätä avointa talouskeskustelua, niin mitähän se mahtaisi olla se verosopeutus sitten? Aiotteko kiristää suurituloisten verotusta, suurten omaisuuksien, pääomatulojen verotusta (Ben Zyskowicz: Saadaanko sillä paljon rahaa?) ensi kevään kehysratkaisussa, jos kerran valtiovarainministeri on todennut, että veroratkaisut ovat käytettävissä kevään kehyspäätöksessä, jonka te olette taktisista syistä härskillä tavalla siirtämässä kunnallisvaalien yli?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-14T14:14:44,2016-12-14T14:15:45,Tarkistettu,1.1 2016_134_79,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomen teollisuus on nousu-uralla. Teollisuuden kasvua on 3,5 prosenttia. Meidän ongelmamme kuitenkin on se, että meidän teollisuuden rakenne perustuu siihen, mitä muissa maissa meidän markkina-alueella tehdään investointeja. Siksi on erityisen tärkeää, että meillä satsataan tähän innovaatiotoimintaan ja osoitetaan siihen rahoja. Valtion talousarvion kautta voidaan hoitaa tietyt asiat, mutta tarvitaan myöskin muuta ulkopuolista rahoitusta. Ja siksi kysyisinkin valtiovarainministeriltä sitä, millaisena te näette tällä hetkellä pankkien roolin yritysten rahoittajana, koska yrityskentästä tulee palautetta siitä, että nämä vakavaraisuusvaatimukset ovat nousseet niin korkealle tasolle, että pankit eivät uskalla ottaa riskejä. Elikkä vain ja ainoastaan Finnveran tai muiden valtionrahoitusväylien kautta löytyy yrityksille rahoitusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-12-14T14:15:49,2016-12-14T14:16:49,Tarkistettu,1.1 2016_134_80,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Varmasti talouden käänteeseen on tässäkin salissa kaikilla ansionsa: sillä, että sosialidemokraatit ovat oppositiossa ja kokoomus valtiovarainministeripuolueena. (Eduskunnasta: Eikä pääministeripuolueena!) Työn kautta näitä asioita pitää hoitaa. Uudet työpaikat ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yrittäjävähennys, vanhemmuuden kustannusten tasaaminen ja maksuperusteinen arvonlisävero ovat tällaisia toimia, jotka osoittavat sitä, että hallitus on yrittäjämyönteinen, (Eero Heinäluoma: Apteekkarimyönteinen!) myös se, että työn verotusta kevennetään kaikilta suomalaisilta työntekijöiltä ja myös eläkeläisiltä. Talous on hienoisessa kasvussa ja myös työttömyys vähenee, mutta me tarvitsemme lisää toimenpiteitä, ja kun tässä kiky-sopimuksessa luotettiin, että työntekijät ja työnantajat pystyvät tekemään näitä sopimuksia, niin voisiko paikallista sopimista (Puhemies koputtaa) samassa hengessä myös edistää? (Eero Heinäluoma: Heti kun vaalit ovat ohi!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-14T14:16:51,2016-12-14T14:17:56,Tarkistettu,1.1 2016_134_81,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Minä kyllä ymmärrän sosialidemokraattien valtavan tuskan tässä tilanteessa. Heillä oli valtiovarainministerin salkku ja työministerin salkku viime kaudella. Bruttokansantuote aleni kolmena vuonna peräkkäin hyvin voimakkaasti, nyt bkt kasvaa. Työttömyys kasvoi viime kaudella kymmenillätuhansilla, nyt samoin lukemin suurin piirtein mennään toiseen suuntaan. (Eero Heinäluoma: Puhuuko nyt Ahon hallituksen ministeri?) Julkinen velka kasvoi viime kaudella aivan hurjasti, nyt kokonaisuutena julkinen velka ei kasva niin paljon kuin teidän aikananne. Kunnat ajautuivat suureen ahdinkoon viime kaudella, nyt on täysin toinen tilanne. Teidän jäljiltänne tilanne on todella huono, mutta nyt kasvu on tosiasia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-14T14:18:00,2016-12-14T14:18:59,Tarkistettu,1.1 2016_134_82,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kysymys on juuri siitä, mitä me teemme, kun talouden toivonpilkahdus on nyt näkynyt. Jatkaako hallitus esimerkiksi tätä kurjistavaa politiikkaa, vai tukeeko se aidosti kasvua? Työllisyystavoite on myös muuten karkaamassa. Esittäisin muutamia kysymyksiä: Mitä järkeä on esimerkiksi leikata pieni- ja keskituloisilta, kun tämä vaikuttaa suoraan kotimaiseen kysyntään? Mitä järkeä on romuttaa opintotukea, kun tämä sekä vaikuttaa kotimaiseen kysyntään että laittaa opiskelijoita ahdinkoon ja sitten pidentää opiskeluaikoja? Mitä järkeä on leikata roimasti ammatillisesta koulutuksesta? Meillä on syrjäytymisongelmia ja niin edelleen. Kysyisin vain, miksi hallitus ei tee parempaa talouspolitiikkaa. (Ben Zyskowicz: Kysyitte, mitä järkeä on säästää!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-12-14T14:19:00,2016-12-14T14:19:59,Tarkistettu,1.1 2016_134_83,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On selvää, että taloudessa on nähtävissä pieniä, hauraita myönteisiä merkkejä, ja ne johtuvat monista syistä. Työttömyys on tullut alas 8 000—9 000 hengen verran, mutta se selittyy pelkästään lisääntyneellä kuntouttavalla työtoiminnalla ja omaehtoisella opiskelulla, siis työhallinnon toimenpiteillä. Mutta kun te sanoitte, että työllisyysaste on noussut ja työllisten määrä on noussut, ei muuten ole. Kun te olette kaivanneet Tilastokeskuksen lukuja, niin viimeisen Tilastokeskuksen tilaston mukaan työllisyysaste on pysynyt ennallaan, työllisten määrä on vähentynyt. Minua ei ole koskaan vaivannut se, jos asioista ollaan eri mieltä, mutta se vaivaa, jos tämmöiset perusluvut eivät pidä paikkaansa. Muun muassa edustaja Zyskowicz käytti sellaisia lukuja, jotka eivät pidä paikkaansa. Työllisyysaste on pysynyt ennallaan vuoden takaiseen nähden, ja työllisten määrä on laskenut. (Eero Heinäluoma: Tuo on pelottelua!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-12-14T14:20:03,2016-12-14T14:21:04,Tarkistettu,1.1 2016_134_84,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minä luulen, että tietoisella vastakkainasettelun lietsomisella ei tätä maata rakenneta, mutta jokainen toimii tietysti omilla tavoillaan. (Eero Heinäluoma: Ministeri Soini poistui jo!) Joka tapauksessa on selvää, että tämä maa elää koko voimallaan. Meidän pitää pyrkiä pitämään koko tämä maa mukana. Minusta hallitus on tämän ymmärtänyt monella tavalla: tehdään erittäin isoja infrahankkeita ympäri maata, rakennetaan maakunta- ja sote-uudistusta, tehdään monenlaisia erilaisia toimenpiteitä, joilla tätä maata viedään eteenpäin. Siis koko maata viedään eteenpäin. Jos voisin valtiovarainministerille esittää kuitenkin kysymyksen, niin se kuuluisi niin, että miten valtiovarainministeri näkee tämän koko maan kehittämisen ja kehittymisen nyt ja tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-12-14T14:21:07,2016-12-14T14:22:09,Tarkistettu,1.1 2016_134_85,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien ryhmäpuhuja totesi ryhmäpuheessaan, että kaikkia ei voi huijata kaiken aikaa. Joku voisi sanoa, että se on hyvä tiivistelmä SDP:n talouspoliittisesta linjasta. Moni haluaisi kuulla täällä, millä tavalla te tasapainotatte varjobudjettinne, koska sitä me emme vielä kertaakaan ole kuulleet. Olisi ehkä hyvä, että tuore ryhmävastaava valtiovarainvaliokunnasta tähän kysymykseen vastaisi. SDP:n talouspoliittinen linja ei ole selvä, mutta yksi asia on selvä. Se on se, että taloudessa on tullut pieni myönteinen käänne. On positiivisia näkymiä, ja nyt niille pitää rakentaa. On tärkeää, että teemme kaikkemme, että Suomeen syntyy lisää työtä, ja yksi hyvä asia, minkä voisimme tehdä, olisi vanhempainvapaauudistus, jotta voisimme nostaa naisten työllisyysastetta. (Kari Uotila: 6+6+6!) Onko hallituksella valmiutta puolivälitarkistuksessa tuo uudistus käynnistää tai jo tehdä linjauksia? Se olisi kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä erittäin tärkeä asia työllisyyden ja tasa-arvon mutta myös lasten kannalta. (Li Andersson: Odotamme!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-12-14T14:22:15,2016-12-14T14:23:18,Tarkistettu,1.1 2016_134_86,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä tässä vaiheessa vastauspuheenvuorot edustajille Elomaa, Adlercreutz ja Lindtman, ja sen jälkeen ministerin kiireiden vuoksi hänelle pari minuuttia, ja vielä hetki hänen jälkeensä jatketaan debattia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_87,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vaikeita aikoja eletään. Monella kansalaisella on toimeentulo todella tiukalla. Mutta taloudessa on nähtävissä pientä valonpilkahdusta, aivan kuten edustaja Terhokin tässä mainitsi. Tartutaan siihen ja keskitytään ratkaisuihin. Se on rakentavampaa, SDP, ei utopiaa. Maksuperusteinen alvi on yksi niistä toimenpiteistä, joilla hallitus tukee yrittäjiä. Yli 90 prosenttia yrityksistä on pieniä tai keskisuuria. Täällä salissa on opposition taholta väitetty pitkin viikkoa, että esimerkiksi yrittäjävähennys tukee vain rikkaita. Kysyisinkin hallitukselta, ministeri Orpo: onko tämä väite totta, että se tukee vain rikkaita? Ja toiseksi: Oikeiden työpaikkojen syntyminen on nyt elintärkeää. Onko edellä kuvatussa yritysten tukemisessa tähtäin siihen, että näitä jokaisen puolueen peräänkuuluttamia työpaikkoja syntyisi ja sen kautta hyvinvointia kaikille kansalaisille, lapsiperheille, eläkeläisille, työttömille, syrjäytyneille, opiskelijoille, ihan kaikille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-12-14T14:23:34,2016-12-14T14:24:41,Tarkistettu,1.1 2016_134_88,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Värderade talman! Hyvä, jos käänne on tapahtunut. Edustaja Mustajärvi nosti tosin aivan oikein esille sen, että työllisyyshän Tilastokeskuksen mukaan ei ole kasvanut viime vuodesta, työllisyysaste ilmeisesti hieman, (Markus Mustajärvi: Ei yhtään!) koska työväestön, työikäisen väestön määrä on pienentynyt, mikä sinänsä myöskin on huolestuttava asia, johon pitäisi jollain tavalla puuttua. Vienti on samojen tietojen mukaan laskenut viime vuodesta. Sekin on ongelmallista, ja eilinen päätös ei sitä tilannetta auta yhtään. Jos tämä 72 prosentin työllisyystavoite kuitenkin vielä pidetään voimassa, joka nimenomaan on strateginen tavoite, niin kysyn, mitkä ovat ne keinot, jotka hallitus aikoo ottaa käyttöön. Kiky-sopimuksestahan tuli pitkälti fiskaalinen harjoitus, jossa varsinaisiin rakenteisiin ei puututtu, ja toistuvasti on torjuttu muun muassa edustaja Sarkomaan, Grahn-Laasosen ja Sirénin ehdotukset siitä, että hallitus ottaisi vanhempainvapaan (Puhemies koputtaa) tarkasteluun. Mitkä ovat ne keinot, jotka hallitus suostuu ottamaan käyttöön, kun rakenteista puhutaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-14T14:24:47,2016-12-14T14:25:57,Tarkistettu,1.1 2016_134_89,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ja tässä vaiheessa vielä edustaja Lindtman, vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_90,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Semmoinen intialainen sanonta on, että ""kaikkien huomisten kaikki kukat ovat tämän päivän siemenissä"". Niin ovat tämänkin päivän kukat eilisen siemenissä, ja te olette nyt saaneet pienen lahjan tässä. Esimerkiksi Rakennusteollisuuden pääekonomisti arvioi, että puolet rakentamisen kasvusta johtuu edellisen hallituksen päätöksistä Kehäradasta ja Länsimetrosta. Hyvä niin. Nyt on kysymys siitä, minkälaiset siemenet te nyt istutatte, mitä on ensi keväänä luvassa, ja edelleenkään ei ole tullut selvää, mikä hallituksen linja on. Keskustalaiset ovat täällä hiljaa, he eivät ole kommentoineet näitä valtiovarainministerin puheita. Olli Rehn, joka on lähdössä Suomen Pankkiin, on kyllä väläytellyt lisäleikkauksia. (Hälinää) Arvoisa valtiovarainministeri, kun te perustelitte, että ei ole mahdollista nyt pitää tätä kehysriihtä ennen kuntavaaleja, niin Erkki Virtanen kirjoittaa, että ""Tilastokeskuksen neuvottelukunnan puheenjohtajana tiedän, että valtiovarainministeriö on asettanut virastolle yhä tiukemmat aikarajat"". Eli kyllä te voisitte pitää tämän ennen kuntavaaleja, mutta onko tässä käymässä niin, että ennen kuntavaaleja puhutaan toista (Puhemies koputtaa) ja kuntavaalien jälkeen leikataan pienituloisilta niin, että tuntuu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-12-14T14:25:58,2016-12-14T14:27:10,Tarkistettu,1.1 2016_134_91,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","No niin, ja nyt olisi valtiovarainministerillä puheenvuoro. Noin 2 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_92,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Petteri,Orpo,Valtiovarainministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Viittaan edelleenkin valtiovarainministerin istuvaan kansliapäällikköön, Hetemäkeen, joka totesi, että tämä 16.3. on se aikaisin päivä, milloin Tilastokeskuksesta voidaan saada nämä luvut, jotka tarvitaan ennusteen pohjaksi — tämä nyt kolmannen kerran. Tämä on siis se päivämäärä, josta lähdetään liikkeelle ja sitten lähdetään rakentamaan sitä. Kuten olen todennut täällä monta kertaa, niin käymme avoimen keskustelun taloudesta ja käymme sen sitten niiden viimeisten ennusteiden pohjalta vielä ennen, varmasti moneen kertaan. Työllisyysaste on VM:n lukujen mukaan noussut noin 0,6:n vuosivauhtia tämän hallituskauden alkuajan. Siis tämä on VM:n luku. Tilastokeskuksen ja VM:n tavoissa tilastoida on eroja, mutta tämä on joka tapauksessa VM:n tapa laskea, joka on ollut kaikkien aikaisempienkin budjettien teon pohjana. Työllisten määrässähän meillä on sitten nimenomaan juuri tämä meidän kestävyyshaasteemme, että kun meillä koko ajan jää suuria ikäluokkia eläkkeelle ja meille tulee pienempiä ikäluokkia sisälle ja samaan aikaan meillä on korkea työttömyysaste, niin tämä on todella vaikea yhtälö. Meidän pitää saada pitkäaikaistyöttömien määrä vähenemään. Siihen meillä on lukuisia uusia keinoja tulossa käyttöön vuoden alusta. Meidän täytyy saada mahdollisimman moni työikäinen ja työkykyinen töihin. Siis mahdollisimman moni työikäinen ja työkykyinen töihin, ei ole mitään muuta oikotietä. Voin vakuuttaa, että hallitus kääntää joka kiven ja kannon ja etsii ne keinot, millä me voimme saada työpaikan mahdolliseksi mahdollisimman monelle. Tässä nostan vielä viimeiseksi, kun aika loppuu, kannustinloukkutyön (Puhemies koputtaa) aivan keskeisenä esille. Meillä nyt syntyy uusia työpaikkoja, eivätkä ne synny pelkästään työllisyystoimien kautta, vaan niitä syntyy teollisuuteen, rakentamiseen — meriteollisuus, autoteollisuus. Meidän pitää löytää sinne meidän omista työttömistämme, (Puhemies koputtaa) meidän nuoristamme, jotka eivät ole päässeet edes työelämän alkuun, niitä ihmisiä töihin. Se on parasta, mitä me voimme nyt tehdä, (Puhemies koputtaa) ja jos me missaamme tämän mahdollisuuden, niin minusta silloin pitää katsoa kyllä tiukasti peiliin tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p947,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2016-12-14T14:27:17,2016-12-14T14:29:32,Tarkistettu,1.1 2016_134_93,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisat edustajat, ministerin puheenvuoron jälkeen käymme tätä debattivaihetta vielä ehkä noin 15—20 minuuttia ja sitten siirrymme varsinaisiin puheenvuoroihin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_94,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kyllä tässä keskustelussa kiintoisaa on seurata sitä, että oppositiossa ei mitenkään myönteisesti suhtauduta tuohon Suomen Pankin uutisointiin siitä, että taantuma on takana ja talous kasvaa vihdoin ja työttömyys alenee. Hallituksen toimet ovat siis olleet vaikuttavia, ja se on varmasti hankala teidän myöntää. Tekemistä toki vielä on. Ennen muuta pitkäaikaistyöttömyys on pystyttävä ratkaisemaan jotenkin, ja meillä on myös kirittävää suhteessa muiden euromaiden talouteen tästä parantuneestakin talouskasvuennusteesta huolimatta — meidän kasvumme on kuitenkin hitaampaa kuin muissa euromaissa. Suomen Pankkihan kuitenkin uskoo, että erityisesti kilpailukykysopimus tuo lisää työpaikkoja sen kautta, että pk-yritykset pystyvät palkkaamaan enemmän.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-12-14T14:29:44,2016-12-14T14:30:38,Tarkistettu,1.1 2016_134_95,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä on nyt syytä nostaa kissa pöydälle. Nimittäin tilanne on se, että täällä on megaluokan kysymys esitetty opposition toimesta: leikataanko tulevana keväänä 0, 1 vai 2 miljardia? Pääministeri ja valtiovarainministeri ovat tästä täysin eri mieltä, (Toimi Kankaanniemi: Eikä ole!) ja ministeri Soini keskittyy siihen, että käy haukkumassa opposition hyvin ylimielisesti, (Leena Meri: Höpö höpö!) mutta ei vastaa tähän olennaiseen kysymykseen. En ole kuuna päivänä, puhemies, nähnyt tällaista toimintaa tässä eduskunnassa. (Ben Zyskowicz: Oletteko hämmentynyt?) Haluan vastauksen siihen, aikooko hallitus jatkaa tätä kurjistavaa, julmaa leikkauspolitiikkaansa, ja haluaisin kyllä esimerkiksi ministeri Soinilta ja muilta kuulla, jatketaanko leikkaamista työttömiltä, eläkkeensaajilta, lapsiperheiltä sen seurauksena, että hallitus on tehnyt politiikkaa, jolla työpaikkoja ei ole syntynyt. Kasvua ei ole syntynyt, ja nyt sitten velka ja komissio kolkuttaa ovelle. Hyvä tavaton, puhemies, (Puhemies koputtaa) minä en näe aitiossa enää yhtäkään ministeriä vastaamassa tähän kysymykseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-14T14:30:41,2016-12-14T14:31:48,Tarkistettu,1.1 2016_134_96,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä nyt on sanottava sosialidemokraattiselle eduskuntaryhmälle ja ehkä koko oppositiolle, että olisi kovin arvokasta, että te kuuntelisitte täällä, mitä hallituksen ministerit toteavat. (Eduskunnasta: Ei ole ketään paikalla!) Valtiovarainministeri aivan selvästi tuossa sanoi, että se arvio, mitä toimenpiteitä tarvitaan, tehdään, kun nähdään viimeisimmät talousennusteet. Hallitus toimii niiden mukaisesti eikä joidenkin sellaisten laskelmien perusteella, joita kukaan ei ymmärrä, niin kuin näyttää kyllä vähän sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä toimivan. Edelleenkään emme ole saaneet vastausta siitä, miten te kestävällä tavalla tasapainotatte teidän varjobudjettinne. Se olisi tässä nyt hyvä kuulla, kansalaiset odottavat myöskin sitä, että on uskottavia vaihtoehtoja. Mutta onneksi on hallituksen uskottava vaihtoehto, ja toivon todellakin, (Pia Viitanen: Hallitusta ei näy missään!) että saamme yrittämällä ja työtä tekemällä Suomen nousuun. Tämä myönteinen vire taloudessa on erittäin hyvä asia. Uskon, että se tuo toivoa myös suomalaisille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-12-14T14:31:51,2016-12-14T14:32:54,Tarkistettu,1.1 2016_134_97,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Nyt täytyy vähän tuota meidän puheenjohtaja Soinia tässä puolustaa, kun hän ei ole itse paikalla. Ensin, kun Soini oli täällä ja kävi puhumassa, pidettiin puheenvuoroja siitä, että hän puhuu ala-arvoisesti ja haukkuu oppositiota. (Vasemmalta: No niin, niin!) Hän mielestäni kyllä luetteli niitä hyviä uudistuksia, joita hallitus on tehnyt myös pienituloisten eteen, monenmoisia uudistuksia. Minä en tiedä, mitä ala-arvoista siinä on. Eikö niitä saisi kertoa kansalle? Ettekö te halua, että muut kuulevat niitä? Että vain teidän totuutenne on se, mikä täällä kerrotaan. Kun sitten Soini on poistunut, niin huudetaan, että mihin se Soini nyt on poistunut. Koettakaa nyt olla jotain mieltä siitä, että haluatteko, että hän puhuu täällä vai ei. Hän tuntuu olevan teille erittäin vaikea henkilö, ja näin varmaan onkin, koska Soini on usein ollut asian ytimessä. Jo vuosia eteenpäin hän on osannut sellaisia asioita tietää, joista on jouduttu toteamaan, että näinhän se meni. Vielä haluan todeta, että hallituksella on erittäin paljon työllistäviä asioita, kuten Filatov, työ- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja (Puhemies koputtaa) tietää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-14T14:32:55,2016-12-14T14:34:00,Tarkistettu,1.1 2016_134_98,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Se, mitä hallitus on koko olemassaolonsa ajan tavoitellut, on lähestymässä. Kaikkihan on täytynyt tehdä sen ehdoilla, että Suomi palaa kasvu-uralle, ja näin on nyt tapahtumassa. Tämähän on tarkoittanut myös kipeitä päätöksiä — ei ehkä ihan niin kipeitä, mitä kohta 100-vuotias Suomi on joutunut historiansa varrella kohtaamaan, viimeisimpinä lama-aikoina, mutta kuitenkin kipeitä päätöksiä tälläkin kertaa. Jos ja toivottavasti kun nyt isänmaan kannalta välttämätön toteutuu ja hallitus onnistuu tuossa ensisijaisessa ja tärkeimmässä tavoitteessaan, mielestäni tämän jälkeen on aika alkaa ajamaan koneita ylös ja luomaan sitä yhteistä visiota myös oppositiorajojen yli, mitä tässä on peräänkuulutettu. Mielestäni tuossa visiossa avainsanoja ovat kyllä eriarvoisuuden poistaminen ja vähentäminen ja toisaalta koulutukseen panostaminen ja siitä yhteisen vision löytäminen. (Välihuutoja vasemmalta) Siinä silloin tarvitaan kyllä ehkä välihuutojen sijasta enemmän yhteistä työskentelyä, (Puhemies koputtaa) hallitus- ja oppositiorajat ylittävää, (Puhemies koputtaa) myös parlamentaarista työskentelyä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-12-14T14:34:03,2016-12-14T14:35:11,Tarkistettu,1.1 2016_134_99,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa tuntuvat nyt isot ja pienet asiat aika lailla sekoittuvan. Itselläni on suuri huoli eriarvoisuuden kasvusta ja köyhyyden lisäämisestä. Tässä hallituksen esityksessä hallitus leikkaa noin 200 miljoonaa kaikkein köyhimmiltä eli etuuksien varassa eläviltä. Samanaikaisesti se lisää rahaa leipäjonoihin. Sinänsä on hyvä, että yhteiskunnan ulkopuolelta ihmiset saavat apua hätäänsä, mutta paljon fiksumpaa olisi vahvistaa perusturvaa esimerkiksi tekemällä kunnallisveroon perusvähennyksen, joka auttaa näitä kaikkein pienituloisimpia eli etuuksilla eläviä. Kysynkin hallitukselta, onko se valmis tekemään tämän todella kestävän ratkaisun sen sijaan, että se on synnyttämässä leipäjonojen Suomea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-14T14:35:13,2016-12-14T14:36:10,Tarkistettu,1.1 2016_134_100,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisat edustajat, tässä debattivaiheessa, jota on käyty jo aika pitkä tovi, myönnän vielä vastauspuheenvuorot ryhmäpuheenvuorojen käyttäjille, sikäli kuin he ovat salissa, ja sen jälkeen siirrytään listapuheenvuoroihin. (Eero Heinäluoma: Ei taida hallitus haluta keskustella budjetistaan!)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_101,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee yrittäjiä ja työnantajia. Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut erittäin laajan yrittäjyysohjelman, jolla parannetaan alkavien, kasvavien yritysten riskirahoitusmahdollisuuksia, yritetään parantaa itsensätyöllistäjien työttömyysturvaa, (Hälinää — Puhemies koputtaa) parannetaan yritysten kansainvälistymispalveluja. Tätä yrittäjyyspakettia tukee laaja veroratkaisu, jossa keskeisenä osana ovat yrittäjävähennys ja maksuperusteinen arvonlisävero. On hyvä, että vihdoin on saatu toteutetuksi tämä keskustan pitkään ajama yrittäjävähennys. (Eero Heinäluoma: Kasvurahasto!) Se on nimenomaan osa yrittäjyyspakettia. Olen vahvasti sitä mieltä, että yrittäjälle jäävä euro on yhteiskunnan tuottavuuden kannalta varmasti (Puhemies koputtaa) tehokkaampi kuin julkiselle vallalle maksettu veroeuro.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-12-14T14:36:30,2016-12-14T14:37:42,Tarkistettu,1.1 2016_134_102,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Haluan vielä toistaa SDP:n verolistan, mikä löytyi tuolta vaihtoehtobudjetista. Elikkä te korottaisitte esimerkiksi sijoitusvakuutusten veroa, rahoitusveroa, (Hälinää) voimalaitosveroa ja loisitte terveysperusteisen veron. Te nostaisitte pääomaverokantoja, te muuttaisitte tuloveroasteikkoja, uudistaisitte osinkoverotusta ottamalla lisää työntekijöiltä ja yrittäjiltä. Te ottaisitte enemmän perintö- ja lahjaveroja. Te luopuisitte yrittäjävähennyksistä. (Eduskunnasta: Kaikki oikein!) Arvoisa sosialidemokraattinen työväenpuolue, ei ole ihme, että edellisen hallituskauden aikana Suomeen tuli yli 100 000 uutta työtöntä. Jos te pääsisitte nyt hallitukseen päättämään, niin kohta ei enää kukaan haluaisi tehdä töitä tai yrittää, (Hälinää — Puhemies koputtaa) kun kaikki tulot verotetaan pois tavalla tai toisella. Mutta kuntavaaleja odotellessa vaalirahoittajista te haluatte pitää huolta. Toteatte oikein erikseen, että yleinen asumistuki pitää säilyttää vähintään ennallaan, jotta kaikilla olisi varaa maksaa suuria vuokria. (Leena Meri: Niin, kaikki tietää miksi!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-12-14T14:37:43,2016-12-14T14:38:56,Tarkistettu,1.1 2016_134_103,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Äskeisestä poiketen myönnän tässä vastauspuheenvuoron edustaja Harakalle, koska edellisessä tuli niin konkreettinen kommentti liittyen SDP:n eduskuntaryhmän esityksiin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_104,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä on aivan totta. Me käytämme verotuksen työkaluja siihen, että oikeudenmukaisempi yhteiskunta toteutuu. Mutta te jätitte tästä listasta mainitsematta sen toisen puolen. Meillä on veronkevennyksiä ennen kaikkea pieni- ja keskituloisille palkansaajille, pieni- ja keskituloisille eläkeläisille (Leena Meri: Niin meilläkin!) ja lisäksi myöskin pienyritysten arvonlisäveron alarajan nostaminen niin, että pienyrittäminen käy aidosti mahdolliseksi. Meidän mallissamme veroaste ei nouse viime vuodesta. Muistakaa se listan toinen puoli. Te osaatte luetella vain veroja. Itse asiassa talouspolitiikan arviointineuvosto on jo todennut, että hallitus tässä tilanteessa jättää käyttämättä kaikkein tärkeimmän yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden työkalun eli verotuksen. Arkkipiispa Kari Mäkisen täytyy tulla hallitukselle muistuttamaan, että hän ei halua osallistua pelkästään hyväntekeväisyyteen vaan myös hyvätuloiset voivat maksaa enemmän veroja. Se on oikeudenmukaisen yhteiskunnan merkki. 95 prosenttia suomalaisista hyötyy enemmän SDP:n vaihtoehdosta (Puhemies koputtaa) kuin hallituksen budjetista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-14T14:39:00,2016-12-14T14:40:14,Tarkistettu,1.1 2016_134_105,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Tämä väite on välttämätöntä käydä läpi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_106,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kysyin jo aikaisemmin puheenjohtaja Rinteeltä ja voin kysyä Harakaltakin: Teillä oli valtiovarainministerin paikka viime vaalikaudella. Mikä semmoinen hyvätuloisille kohdistettu vero silloin oli voimassa, joka nyt ei ole? Minkä te laitoitte silloin voimaan, joka nyt ei ole voimassa? (Eduskunnasta: Solidaarisuusvero!) — Solidaarisuusvero on voimassa, ja olemme laajentaneet sitä — laajentaneet sitä. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Mitä te teitte sellaista, minkä me olemme purkaneet?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-12-14T14:40:17,2016-12-14T14:40:39,Tarkistettu,1.1 2016_134_107,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Outi,Mäkelä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä SDP kehuu kovasti omaa vaihtoehtoaan, (Sosialidemokraattien ryhmästä: Eikä syyttä!) mutta emme ole vieläkään kuulleet vastausta näihin Rinteen laskelmiin, mistä loppujen lopuksi tulevat ne ajatellut hyödyt. (Eero Heinäluoma: Ne on siellä vaihtoehtobudjetissa!) Lisäksi kuulisin mielelläni teidän säästöesityksistänne. Ennen vaaleja julistitte, että sopeutustarve olisi yhteensä 3 plus 1 miljardia, ja nyt olette vastustaneet systemaattisesti kaikkia näitä hallituksen esittämiä säästöjä. (Eero Heinäluoma: Ei suinkaan!) Varjobudjetistanne säästöjä todella saa etsiä suurennuslasilla. Siellä niitä ei juurikaan näy. Onko tämäkin nyt sitä Lincolnin mallia yrittää huijata kaikkia jonkin aikaa, vai mistä tässä on kyse? (Leena Meri: Kaikille kaikkea!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p940,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Outi Mäkelä,940,2016-12-14T14:40:41,2016-12-14T14:41:23,Tarkistettu,1.1 2016_134_108,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tänään esitimme yhden kysymyksen, yhden tärkeän kysymyksen: onko edessä lisäleikkauksia kunnallisvaalien jälkeen? Siihen ei kerta kaikkiaan vastausta tullut. Ei tullut vastausta näin yksinkertaiseen kysymykseen. Olemme siis lehtitietojen varassa: Pääministeri Sipilä toteaa, että lisäleikkauksia ei tule. Pääministerin vieressä tänään, lähes vieressä, istunut Petteri Orpo, valtiovarainministeri, toteaa, että maksimissaan 2 miljardia. Viime kyselytunnilla 8.12. toteaa myöskin perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Terho, että leikkauslistoistahan suurin osa on vielä toteuttamatta. (Välihuutoja) Näin! Nyt minun keskeinen kysymykseni on, jos kerran myöskin valtiovarain mietinnössä todetaan, että työllisyysaste todellisuudessa jää ensi viime vuoden tasolle, ei tule työllisyyskannustimia, niin pitääkö pääministeri nyt tunkkinsa vai ei pidä, koska tavoitteet eivät toteudu. Pidetäänkö tunkki vai ei? Vastatkaa nyt, (Puhemies koputtaa) tuleeko lisäleikkauksia vai ei!",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-14T14:41:26,2016-12-14T14:42:34,Tarkistettu,1.1 2016_134_109,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Vastauspuheenvuoro tähän, edustaja Zyskowicz.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_110,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Pääministerin, valtiovarainministerin ja koko hallituksen linja tässä asiassa on hyvin selkeä. (Eduskunnasta: Ihan selvä!) Ensinnäkin, hallitus on todennut, että käänne parempaan Suomen taloudessa on tapahtunut. Toiseksi, näyttää hyvin vahvasti siltä, että tämä käänne ei riitä siihen, että hallitusohjelman kunnianhimoiset tavoitteet työllisyysasteesta ja julkisen velan taittumisesta tulisivat toteutumaan. (Antti Lindtman: Sipilä on toista mieltä!) Tämän pohjalta hallitus on todennut, että näiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan uusia toimia ja päätöksiä hallitukselta työllisyyden ja kasvun tukemiseksi. Edelleen, hallitus pyrkii siihen, että näillä uusilla ratkaisuilla onnistuttaisiin tukemaan talouskasvua ja työllisyyttä siten, että mitään uusia leikkauspäätöksiä ei enää jouduttaisi tekemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-14T14:42:37,2016-12-14T14:43:38,Tarkistettu,1.1 2016_134_111,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Vielä tähän vastauspuheenvuoro, edustaja Heinäluoma.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_112,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On kyllä hienoa, että kun yksikään ministeri ei pidä niin tärkeänä ensi vuoden budjettia, että haluaisi keskustella siitä koko tämän debatin ajan eduskunnan kanssa, niin onneksi meillä on sentään yleisvaraministeri Zyskowicz, (Ben Zyskowicz: Kiitos!) joka hoitaa hallituksen kannan selittämistä kyllä usein paremmin kuin ministerit. Että jos hallituksen kannalta ajattelee, niin parempi, että Zyskowicz on täällä ja ministerit poissa. (Naurua) Sitten tämä pienen pieni 2 miljardin erimielisyys, jota Zyskowicz kuvaili, ettei sitä oikeastaan tässä olekaan. (Ben Zyskowicz: Ei ole!) Olen tässä odottanut koko keskustelun ajan, että kokoomuksen talousasiantuntija — joita siellä kyllä on — edustaja Vartiainen olisi käyttänyt täällä sen puheenvuoron, jonka hän käytti hiljakkoin julkisuudessa, kun hän sanoi, että hallituksen työllisyystavoitteet eivät ole toteutumassa, ja kun hän sanoi, että hän toivoo, että pääministeri ja valtiovarainministeri päätyisivät yhteiseen käsitykseen leikkaustarpeesta. Kun Vartiainen sanoo tämän, niin rohkenen ajatella, että mekin voimme kysyä (Puhemies koputtaa) sen perään, onko hallituksella joku linja, (Puhemies koputtaa) ja jos on, niin mikä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-12-14T14:43:41,2016-12-14T14:44:48,Tarkistettu,1.1 2016_134_113,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri Soini viime kaudella kansanedustajana ollessaan käytti termiä ""takiaispuolue"". Minä en luonnollisestikaan halua sellaista nimitystä käyttää mistään puolueesta, mutta perussuomalaisten kanta tähän kikkaan siirtää kehyspäätös kunnallisvaalien yli tietysti kiinnostaa, kun puhutaan nollasta, yhdestä tai kahdesta miljardista, puhutaan siitä, tuleeko sopeutusta veronkiristyksillä tai lisäleikkauksilla ja niin edelleen. Haluan kysyä nyt ryhmänjohtaja Terholta: pidättekö reiluna, fair play ‑henkisenä ratkaisuna sitä, että kehysratkaisua ei uskalleta tuoda ennen kunnallisvaaleja (Leena Meri: Kuka niin on sanonut?) keskusteluun, käsittelyyn ja julki, vai ette? (Pia Viitanen: Onko reilua vai ei?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-14T14:44:50,2016-12-14T14:45:40,Tarkistettu,1.1 2016_134_114,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässähän on useita vastattavia kysymyksiä jo kertynyt. Aloitetaan ensin näistä leikkauksista, mistä on niin kovasti kyselty. Näitähän on esitelty jo hyvin pitkän aikaa hallitusohjelman liitteessä 6. Ne ovat, edustaja Kiuru, ainoat leikkaukset, mihin minä olen viitannut, ja täältä voi lukea suoraan taulukosta, missä vauhdissa ne toteutuvat, ja suurin osa ei vielä ole toteutunut. Mihinkään muihin leikkauksiin eivät perussuomalaiset ole sitoutuneet eikä mitään muita leikkauksia ole päätetty kuin ne, mitkä tässä nyt ilmoitetaan. Teidän spekulaationne on siis täysin turhaa siihen saakka. Ja mitä tulee taas kysymykseen tästä kunnallisvaalien jälkeen olevasta budjettiriihestä, niin täällähän valtiovarainministeri useaan kertaan avasi tämän perustelun, miksi näin on pakko toimia: jotta meillä on tarvittavat tiedot, että voidaan tehdä järkevää talouspolitiikkaa. Täällä on vaadittu toimimista ilman numerotietoa. Se ehkä selittää edellisen hallituksen talouspäätöksiä, mutta me emme suostu näin toimimaan. (Vasemmalta: Ei suinkaan! — Markus Mustajärvi: Olen vaatinut kyllä oikeita numeroita!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-12-14T14:45:41,2016-12-14T14:46:41,Tarkistettu,1.1 2016_134_115,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ja vielä vastauspuheenvuoro. Ryhmäpuheenvuoron käyttäjistä paikalla on vielä edustaja Östman. Myönnän vielä hänelle vastauspuheenvuoron, ja sen jälkeen siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_116,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! KD:n vaihtoehtobudjetissa ei ollut yhtään ryöstettyä rahaa, mutta silti me ottaisimme vähemmän velkaa kuin hallituksen vaihtoehdossa. Hallitus valmistelee uutta veroa veneisiin ja moottoriajoneuvoihin, ja valtiovarainministeriön arvion mukaan tämä toisi valtiolle noin 50 miljoonaa euroa. Veneteollisuus työllistää Suomessa 3 500 henkilöä, ja liikevaihdosta 125 miljoonaa menee vientiin. Veneteollisuuden yritykset ja niiden henkilökunta luovat siis jo nyt miljoonia euroja verovaroja. Edustaja Kiviranta muistutti meitä siitä, kuinka tärkeää on, että meillä on Suomessa hyvinvoiva yrittäjyys. Olisin kysynyt ministeri Soinilta, kun hän nyt oli palannut hyväntuulisena töihin, mutta hän ehti lähteä, ja ajattelin kysyä kokoomuksen hyväntuuliselta ja vastuulliselta ja aina oikeudenmukaisuutta puolustavalta varaministeri Zyskowiczilta, että ettekö te nyt voisi upottaa tämän veneveron merenpohjaan ennen kuin meri jäätyy Espoon Iivisniemen rannassa. (Leena Meri: Miten minäkin tähän jo liityn?)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-14T14:46:54,2016-12-14T14:48:10,Tarkistettu,1.1 2016_134_117,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Siirrymme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_118,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä käytiin erikoista keskustelua siitä, että tämä puoliväliriihi olisi jotenkin siirretty. Jotta siirretään jotakin, niin pitäisi ensin olla joku ajankohta, mistä se siirretään. (Välihuutoja) — No, minä en muista, että olisi ollut ajankohta, josta se olisi siirretty sitten sinne huhtikuun lopulle, vaan on päätetty, että se on siinä. — Ja jos kysymys on puolivälin riihestä, niin ainakin minun järkeni sanoo, että se kannattaisi ajoittaa suurin piirtein puoliväliin. Ja hallitus taisi aloittaa viime vuonna toukokuussa, vai oliko kesäkuun puolella, jolloin tuo puoliväliriihi tuolla ajoituksella, mikä nyt on ajateltu, taitaa olla vähän ennen tämän hallituksen puolivälikautta. Ei tässä mitään sen kummempaa ole. Silloin on varmasti tuoreet talousnäkymät, tuoreet talousennusteet, voidaan tehdä tarvittavat ratkaisut. Ja varmasti, hyvä oppositio, kuntavaalien alla päästään ihan riittävästi keskustelemaan näistä aiheista hallituksen kanssa, ja hallituksella tulee tuolloinkin olemaan hyvä, yhtenäinen linja, jolla Suomea nostetaan suosta, mihin se on viime vuosien aikana joutunut. (Eero Heinäluoma: Lisää leikkauksia!) Arvoisa puhemies! Vaikka tässä vaikeuksia on, niin voi kuitenkin sanoa, että tämä Suomen sadas itsenäinen vuosi alkaa sittenkin kohtuullisen hyvin pitkästä aikaa, monen vuoden jälkeen. Talouden pohjakosketus on takana, ja monet mittarit näyttävät paremmilta kuin aikoihin. Edellisen hallituskauden, pakko sanoa, apaattisuudesta ja tekemättömyydestä on päästy tekemisen meininkiin. Kuten muun muassa Suomen Pankki eilen kertoi, käänne on tapahtunut, ja tätä samaa viestiä on hyvin moni muukin tutkimuslaitos ja asiantuntija kertonut. Nyt on pakko uskoa: Käänne on tapahtunut. Suomen kuntoon laittaminen etenee. Keskustalle ykkösasia on saada työllisyys paranemaan. Korkea työllisyysaste merkitsee eriarvoisuuden pienenemistä ja julkisen talouden tasapainoa. Kun yhä useampi suomalainen on töissä, koko julkisen talouden tilanne paranee. Silloin meillä on entistä paremmat mahdollisuudet myös huolehtia yhteiskunnan heikompiosaisista ja ajan kanssa parantaa palveluita. Hallituksen kaikki toimet tähtäävät siihen, että kaikki työkykyiset suomalaiset pääsevät töihin. Kilpailukykysopimuksen arvioidaan tuovan jopa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Sen merkitys myös luottamuksen palauttajana on suuri. Sopimusta täydentää lähes 3 miljardin euron investointiohjelma teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseksi, uusien liikennehankkeiden aloittamiseksi ja tietoliikenneyhteyksien rakentamiseksi. Pitkään kasvanut korjausvelka tieverkossa viimeinkin alkaa taittua. Nämä hankkeet elvyttävät Suomen taloutta ja työllistävät koko maassa. Kun työn verotus hivenen kevenee, se myös parantaa palkansaajien ja eläkeläisten ostovoimaa ja pienentää kannustinloukkuja. Ja näiden toimien vaikutukset, arvoisa puhemies, näkyvät jo. Telakoilla, autoteollisuudessa ja metsäteollisuudessa riittää nyt työtä. Uusia työpaikkoja on syntynyt paljon myös terveyspalveluihin ja ict-sektoreille. Vaikkapa Lapin matkailu näyttää olevan melkoisessa vauhdissa. Ajat ovat monessa suhteessa paremmat kuin vuosikausiin aikaisemmin. Sekin on todettava, että ylivoimainen osuus näistä uusista työpaikoista syntyy pieniin yrityksiin. Siksi niiden toimintaedellytysten parantaminen on ollut ja on edelleen tärkeää. Monet hallituksen uudistukset — myös ne, mitä tänä syksynä on tehty — ovat olleet yrittäjien kannalta merkittäviä. Yrittäjävähennys tuo pk-yritykset verotuksellisesti samalle viivalle suuryritysten kanssa, ja maksuperusteinen arvonlisävero helpottaa huomattavasti pienyrittäjiä, joiden ei enää tarvitse toimia pankkina valtiolle odotellessaan rahoja ostajalta. Ja on hienoa, että vastineeksi työpaikkoja todella syntyy. Arvoisa puhemies! Voimavarat pitää laittaa nyt hyvän kehityksen edistämiseen. Emme ole vielä kovalla maalla. Ei voi olla vielä varma, että Suomi on pelastettu, vaikka suunta onkin saatu kääntymään parempaan suuntaan. Tarvitsemme lisää vientiä, ja myös kotimaassa investointeja pitää saada lisää liikkeelle. Puoliväliriihessä on tarpeen tehdä ratkaisuja juuri investointien edistämiseksi. Ensi vuoden budjetti, arvoisa puhemies, sisältää näitä keljuja, ikäviä menosäästöjä. Se sisältää myös keljua velanottoa. Säästöjä joudutaan tekemään, koska Suomi on ylivelkaantunut. Näistä huolimatta jokaisesta suomalaisesta huolehditaan ja syntyy näkymä, jolla Suomi on jälleen kestävällä polulla. Arvoisa puhemies! Tästä opposition aika kovasta huudosta huolimatta maan asiat ovat tällä hetkellä koko lailla hyvässä hoidossa. Kansainvälinen tilanne on kuitenkin epävarma ja saattaa aiheuttaa muutoksia Suomen tilanteeseen. Koska emme voi turvautua vetoapuun maailmalta tällä hetkellä, on erityisen tärkeää, että huolehdimme niistä asioista, jotka ovat omissa käsissämme, esimerkiksi sote-uudistuksesta. On tärkeää, että se (Puhemies koputtaa) viedään nyt viimeinkin maaliin saakka vuosien jahkailun jälkeen, ja näin tullaan myöskin tekemään. Arvoisa puhemies! Näillä eväillä on budjettikäsittelyn jälkeen jopa eduskunnalla oikeus ja mahdollisuus levollisin mielin käydä joulun viettoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-12-14T14:48:18,2016-12-14T14:53:55,Tarkistettu,1.1 2016_134_119,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Vaikka periaatteessa nyt jatketaan listapuheenvuoroja, niin kuitenkin tämän kevään aikataulukysymyksen osalta, jos siihen liittyviä vastauspuheenvuoroja, niin kuin ymmärsin, oli edustaja Heinäluomalla, myönnän sellaisen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_120,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämähän on aivan olennainen keskustelu kansanvallan kannalta, (Ben Zyskowicz: Käydään se turha keskustelu nyt loppuun! — Eduskunnasta: Kyllä!) eli jos mennään vaaleihin, niin mitä ihmisille kerrotaan ennen vaaleja ja mitä päätetään vaalien jälkeen, ettei käy niin kuin eduskuntavaaleissa kävi, että niistä säästölistoista ja leikkauksista, joita te nyt olette tehneet, arvoisat perussuomalaiset hallituksessa, te ette puhuneet sanaakaan. Ainut rehellinen mies tässä oli edustaja Zyskowicz, joka teki oman leikkauslistansa. (Ben Zyskowicz: Tämä kehuminen menee jo vähän liiallisuuksiin!) — Ei, tämä on ihan aiheellinen juttu. — Ja nyt näyttää siltä, että kuntavaaleissa tehdään aivan sama operaatio, mikä tehtiin ennen eduskuntavaaleissa ilman siirtämistä. Kun edustaja Kaikkonen sanoi, ettei ole siirretty mitään, niin kehysriihi on siirretty myöhemmäksi kuin koskaan aikaisemmin. Se on se siirto, ja tämä kirjoitettiin vaivihkaa valtioneuvoston Twitter-tilillä, ei edes tullut tiedotetta. Samana päivänä kyllä tuli tiedote siitä, että on olemassa koulureformia ja on olemassa Ahtisaari-päiviä, mutta kehysriihen ajankohdan siirrosta haluttiin vaieta. (Puhemies koputtaa) Mistähän se johtui?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-12-14T14:54:07,2016-12-14T14:55:11,Tarkistettu,1.1 2016_134_121,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Heinäluoma on taitava poliitikko, ja nyt hän pyrkii myöskin tutulla tavallaan sotkemaan asioita, kuntavaaleja ja valtakunnan taloutta. Kuntavaaleissa keskustellaan kuitenkin aika toisenlaisista teemoista: kuntien kehittämisestä, kaavoituksesta, koulupalveluista. Totta kai niillä yhteytensä on valtakunnan politiikkaan. Ja on aivan varmaa, edustaja Heinäluoma, että hallitus kyllä viestittää näkymät valtiontaloudesta, myös siitä, mikä on hallituksen tuleva linja, lähestyttäessä puoliväliriihtä siinä kuntavaalien alla. Kuten sanoin tuolla äskenkin, on aivan varma, että tästä päästään aivan riittävästi keskustelemaan ja tarvittavat päätökset tehdään sitten aikanaan. Keskusta lähtee siitä, että uusia leikkauksia ei tarvita, päinvastoin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-12-14T14:55:12,2016-12-14T14:55:57,Tarkistettu,1.1 2016_134_122,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus ei leikkaa kunnilta, edustaja Heinäluoma ja edustaja Viitanen, niin kuin edellinen hallitus leikkasi kunnilta. Tämä ei valitettavasti teille näy ihan hyvin, mutta tässä on kaavio siitä, miten kuntia ja kuntataloutta on valtion toimenpitein kohdeltu viime vuosina, ja teidän hallituskautenanne, viime hallituskautena, nämä pilarit olivat raskaasti miinuksella. [Puhuja näytti paperia kädessään] Te leikkasitte kunnilta valtavasti rahoja. Siitä johtui se, että kunnat velkaantuivat ylen määrin, kunnat korottivat veroprosentteja, heikensivät palveluja, irtisanoivat ihmisiä, työntekijöitä ja lisäksi vielä parikymmentä kuntaa joutui kriisikuntamenettelyyn. Tällä hetkellä ei yksikään kunta ole kriisikuntamenettelyssä. (Välihuutoja) Historiallisen moni kunta alensi veroprosenttiaan. Nämä ovat ne teemat, joista pitää kuntavaaleissa puhua, miten kohdellaan kuntia. Hallitusohjelmassa nyt lukee, että kaikki valtion toimenpiteet kompensoidaan kunnille, ja se näkyy tässä kaaviossa. 39 miljoonaa vahvistuu tämän budjetin myötä kuntatalous. Se on historiallista. Esimerkiksi 2012, teidän hallituskaudellanne, 402 miljoonaa alijäämäinen oli kuntatalous ja kuntien palvelut heikkenivät. Ryhmäkokoja kasvatettiin, vanhustenhuoltoa heikennettiin (Pia Viitasen välihuuto) teidän hallituskaudellanne. Nyt on toisin. Kaikki veromuutoksetkin kompensoidaan kunnille sataprosenttisesti. Lukekaa sieltä valtiovarainvaliokunnan mietinnön sivulta 26 Kuntatalous-kohta, niin näette, mitä mietinnössä yksimielisesti todetaan. Olen sen jaoston puheenjohtaja, jossa nämä käsiteltiin, ja tiedän nämä. Esittelen ne sitten myöhemmin. Mutta kuntavaaleissa puhutaan siis kunnista, kuntien palveluista, kuntataloudesta, ei siitä, miten sosialidemokraatit ryöstävät Sitraa tai tekevät joitakin muita toimenpiteitä. Arvoisa puhemies! Varsinaisena puheenvuoronani totean, että on hienoa, että pysähtyneisyyden aika on nyt ohi. (Eero Heinäluoma: Todella hienoa!) Hallitus toteuttaa hallitusohjelmaa, hallitusohjelmassa on selkeästi kerrottu, että hallituksen alkutaipaleella tehdään menojen sopeutustoimenpiteet. Ne on nyt tehty tai ne on ainakin päätetty ja viimeiset tulossa ensi vuoden alusta voimaan. Uusia ei tehdä näillä näkymin. Jos tapahtuu yllättäviä käänteitä taloudessa, niin jokainen puolue joutuu sen eteen, että joudutaan sopeuttamaan, mutta niitä ei ole hallitusohjelman mukaan nyt tarpeen tehdä, kun sitä noudatetaan, ja tulokset puhuvat puolestaan: työllisyys paranee ja talous kasvaa, toisin kuin viime kaudella, kun kaikki meni punaiselle. Arvoisa puhemies! Suunnanmuutos on siis selkeä. Hallitus on tämän ensimmäisen osionsa ohjelmastaan toteuttanut ja toinen osio on menossa. Eli sopeutukset on toteutettu. (Eero Heinäluoma: Kylmää kyytiä!) Työelämän ja yritystoiminnan uudistukset on toteutettu. Kiky-sopimus tulee voimaan, kiitos siitä ammattiyhdistysliikkeelle ja työnantajille. Kiitos hallitukselle, joka tuli mukaan mittavalla veropaketilla. Näillä uudistuksilla luodaan nyt juuri työpaikkoja, jotka syntyvät koko ajan tästä eteenpäin. Lisäksi tämä hallitus toteuttaa suuret rakenneuudistukset, joita viime kaudella ei saatu aikaiseksi. Sote toteutuu, kuntien tehtäviä karsitaan, toisen asteen koulutus uudistetaan — ei sillä lailla kuin te vaaditte: kun te esititte talousohjelmassanne tälle vaalikaudelle 270 miljoonan leikkausta toisen asteen koulutuksesta, hallitus toteuttaa sen 190 miljoonan suuruisena eli merkittävästi pienempänä, koska hallitus arvostaa toisen asteen koulutusta, toisin kuin te. Kunnilta te olitte silloisen ministeri Rinteen ilmoituksen mukaan leikkaamassa 800 miljoonaa indeksikorotuksia tällä vaalikaudella. Tämä hallitus ei sitä tee, se ei kurjista kuntia eikä aja kuntien palveluja alas. Näin toteutuu siis parempi ohjelma, (Puhemies koputtaa) ja kärkihankkeet tuovat uutta tähän yhteiskuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-14T14:56:02,2016-12-14T15:01:26,Tarkistettu,1.1 2016_134_123,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Huomautan suositusajasta. Tässä vaiheessa totean, että täällä on ollut varsin pitkä debatti, ja nyt otamme ainakin yhdet puheenvuorot, jotka listalla ovat, eri puolueilta, ja sen jälkeen katsomme, onko debatin tarvetta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_124,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Susanna,Koski,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vaikka Suomen talouden tilassa on nähtävissä pitkään odotettuja hienoisia positiivisia pilkahduksia, ne ovat kuitenkin yksittäisiä uutisia. Tähän mennessä tehdyt toimet (Hälinää — Puhemies koputtaa) eivät vielä riitä Suomen talouden tilan kääntämiseen. Talouspolitiikkamme on ankkuroitava kattavaan kokonaiskäsitykseen suhteessa muihin EU-maihin tai naapurimaihimme. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Talouskasvustamme annetut ennusteet ovat selvästi muita maita heikommat. Kilpailukykymme suhteessa muihin maihin heikkenee entisestään. Arvoisa puhemies! Maailman suuret muutokset muokkaavat myös politiikan suhdetta muuttuneeseen toimintaympäristöön. Väestömme vanhenee niin kotimaassa kuin Euroopassa, eikä mikään muuttoliike kykene sitä korjaamaan ilman, että siitä syntyisi aivan toisenlaisia haasteita. Teknologian kehitysvauhdin ja volyymin osalta tätä aikaa voisi varovasti arvioiden kuvailla maailmanhistorian merkittävimmäksi muutosjaksoksi. Globalisaation kehityssuuntaan tuskin on odotettavissa muutosta. Ympäristöhaasteet tarkoittavat muutoksia toimintaympäristöömme niin paikallisesti, eurooppalaisittain kuin globaalistikin. Lastenlapsemme kenties ihmettelevät aikanaan ajatuksia, miten ennen vanhaan lääkärin vastaanotolle mentiin fyysisesti itse tai töitä tehtiin tietyllä työpaikalla. Tekoäly ja tulevaisuuden innovaatiot tunnistavat useamman äidinkielen ja huolehtivat useampien erilaisten ihmisten tarpeista, todennäköisesti jopa kielellisistä perusoikeuksista. Mitä enemmän yksittäiset asiat digitalisoituvat, sen suuremmin ympärillä olevat ekosysteemit ja arvoverkostot muuttuvat. Se, mitä on jo tapahtunut esimerkiksi kartoille, musiikille tai sosiaaliselle kanssakäymiselle ja mitä olemme mahdollistamassa liikenteelle, tapahtuu myös terveydenhuollossa, työmarkkinoilla ja ties missä. Muutokset ovat väistämättömiä, eikä kyse ole siitä, olemmeko valmiita muutoksiin, vaan siitä, miten niihin valmistaudumme. Suomella on kansantalouteensa ja kokoonsa nähden kaikki edellytykset osoittaa ketteryyttään suuressa muutoksessa säilyttääkseen mahdollisuudet hyvinvoinnin kasvulle. Jos meillä Suomessa ei löydy tätä sitkeää joustavuutta, dynamiikkaa mittaviin ja välttämättömiin uudistuksiin, niin mistä sitten. Sisukkuuttamme on koeteltu paljon vaativampinakin aikoina. Yhteisen tavoitteemme tulisi olla Suomen nostaminen entistä vakaammaksi ja menestyneemmäksi maaksi. Tätä varten on luotava täysin uudet ja mahdollisimman hyvin juuri Suomelle sopivat toimintatavat. Uudistusten, kokeilujen sekä valmiuden joustamiseen tulisi olla prioriteettilistamme kärjessä. Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt välttämättömiä ratkaisuja Suomen talouden tilan kohentamiseksi. Yksi hallituksen tärkeistä toimista on työnteon verotuksen keventäminen kilpailukykysopimuksen seurauksena. Työnteon verotuksen keventämisen tulee jatkossakin olla tavoitteena siten, että ihmisiä kannustetaan ahkeruuteen, työntekoon ja riskinottoon. Yritysten kotimaisen osaamisen ja ammattitaidon kilpailukyvyn parantaminen luovat osaltaan uutta työtä ja toimeliaisuutta Suomeen. Yksittäisistä tavoitteista tärkeimmäksi haluaisin nostaa työllisyysasteen noston, jotta yhä useampi Suomessa asuva pääsisi työn syrjään kiinni. Työmarkkinoiden toimintaa on parannettava, jotta työn määrä kasvaa. Paikallista sopimista ja sen laajentamista on vietävä määrätietoisesti eteenpäin uusien työpaikkojen synnyttämiseksi ja sitä kautta täydemmän työllisyyden saavuttamiseksi. Meillä ei ole varaa hetkeksikään hukata horisonttia tai päämääräämme. Kun kilpailukykysopimuksen jälkeinen aika koittaa, on ratkaisevaa, millaisia uudistuksia työkalupakissamme on valmiina päätettäväksi. Nykyisellä menolla työllisyystavoite jää saavuttamatta ja julkinen velka jatkaa edelleen kasvuaan. Julkisen velan ennustetaan kasvavan 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2018. Kurinalaisen finanssipolitiikan lisäksi on Suomen kannalta elintärkeää, että tarvittavat rakenneuudistukset viedään eteenpäin. Käynnissä olevat uudistukset on vietävä yhdessä ennennäkemättömällä määrätietoisuudella maaliin samalla, kun katseemme on jo tulevaisuudessa ja uusissa reformeissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1337,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Susanna Koski,1337,2016-12-14T15:01:38,2016-12-14T15:05:43,Tarkistettu,1.1 2016_134_125,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiuru aloitti puheensa siteeraamalla kansanedustaja Miina Sillanpäätä. Sillanpää puolusti niitä, jotka eivät itse kyenneet puoliaan pitämään ja kutsui itseään Suomen suurimmaksi kerjäläiseksi. Kansanedustaja Sillanpään viesti on ajankohtainen yhä tänäkin päivänä, sillä tänä päivänä on suuri uhka yhteiskunnan jakautumisesta voimakkaasti menestyjiin ja yhteiskunnan ulkopuolelle jääviin. Suomi on valumassa kohti osattomuuden yhteiskuntaa. Moni on tahtomattaan syrjässä, vailla vuorovaikutusta tai arvostusta. Eriarvoisuus on suurinta mahdollista tuhlausta. Tuhlaamme ihmisten kykyjä ja mahdollisuuksia seisottamalla heitä leipäjonoissa ja kortistoissa. Sipilän hallitukseen tarvittaisiin enemmän näitä miinasillanpäitä. Viimeiset puolitoista vuotta hallitus on uskotellut suomalaisille, että epäreilulle politiikalle ei ole vaihtoehtoa. SDP:llä on turvallinen ja inhimillinen vaihtoehto nykymenolle. Hallituksen pakkolakisekoilu ja esitysten peruuttelu ovat syöneet luottamuspääomaa ja yhteiskunnan suorituskykyä. Kansalaisten luottamus on palautettava. Arvoisa puhemies! Edellisen laman inhimillistä ja taloudellista laskua on vielä jäljellä. Siksi on tärkeää katsoa, miten hoidamme tämän päivän laman ja rakennamme sillan tulevaisuuteen. Me emme maksata laman taakkaa tavallisilla ihmisillä. Viime hallituskaudella sosialidemokraatit lähtivät siitä, että 90-luvun virheitä ei toisteta. THL:n mukaan vuosina 2012—2015 tehdyt etuus- ja verolainsäädännön muutokset todella pienensivät selvästi sekä tuloeroja että pienituloisuusastetta. Nyt tehdään juuri päinvastoin. Kaikkein pienituloisimmat osallistuvat kaikkein raskaimmin talouden tasapainottamiseen. Sipilän hallitus leikkaa eniten pienituloisilta palkansaajilta, eläkeläisiltä, työttömiltä, sairailta, opiskelijoilta ja lapsiperheiltä. Samalle ihmiselle tai perheelle kasautuvilla leikkauksilla on kova vaikutus arjen toimeentuloon. Etuuksien leikkaukset sekä indeksien heikennykset johtavat ostovoiman supistumiseen, kun on yhä vähemmän rahaa käytettävissä kulutukseen. Ostovoiman hiipuminen merkitsee lisää työttömyyttä niin kotimaiseen tuotantoon kuin palveluihin. Me peruuttaisimme epäoikeudenmukaiset leikkaukset pieni- ja keskituloisten arkeen. Meidän vaihtoehtomme kaventaa tuloeroja siinä, missä hallituksen esitys lisää niitä. Liian kovilla säästöillä talous ei elvy vaan kutistuu entisestään. Osaamistaso laskee, kilpailukyky heikkenee, ostovoima kurjistuu, ja työttömyys pitkittyy. Eriarvoisuus kansalaisten välillä syvenee, ja köyhyys lisääntyy. Vaikka monien toimeentulosta ja perusturvasta leikataan, velkaantuminen ei taitu vaan päinvastoin lisääntyy. Sosiaaliturvan, koulutuksen ja palveluiden leikkauksista hankitut rahat jaetaan hallituksen omille taustaryhmille. Miljoonaperintöjen saajat, metsänomistajat ja suurimpia ansiotuloja nauttivat saavat pysyvät suuret veronkevennykset ilman perusteltuja työllisyys- ja kasvuhyötyjä. Hallituksen oma talouspoliittinen arviointineuvosto on huomauttanut siitä, että verotus puuttuu kokonaan hallituksen keinovalikoimasta. Nykyisen hallituksen valtiovarainministeri Orpo ottaa enemmän velkaa kuin edeltäjänsä Rinne, vaikka silloin oppositiossa ollessaan juuri keskusta ja perussuomalaiset syyttivät hallitusta velaksi elämisestä. Mitä tämä hallitus tekee? Velaksi eläminen vain jatkuu. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan alijäämä ei ole millään ihmeen kaupalla katoamassa vuonna 2021 ilman uusia toimia. Pelättävissä on, että hallitus leikkaa keväällä lisää. Hallitus on siirtämässä näitä päätöksiä tarkoitushakuisesti kuntavaalien yli, vaikka virkamiehet ovat todenneet, että mitään estettä ei ole käsitellä asioita ennen kuntavaaleja. Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä ei ole koskaan Suomessa ollut niin suuri kuin nyt, yli 35 prosenttia, ja se jatkaa ennusteen mukaan kasvuaan tulevina vuosina. Silti hallitus heikentää nuorisotakuuta, puolittaa työvoimapoliittiseen koulutukseen pääsevien ihmisten määrän, vähentää vaikeimmassa asemassa olevien työttömien työllistämistoimia kolmannekseen leikkaamalla työllistämismäärärahoja. Lisäksi hallitus leikkaa palkkatukea ja asettaa 3 000 hengen katon järjestöjen työllistämiseen. Syy ei ole työttömien, vaan ongelma on se, että työpaikkoja ei ole tarpeeksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-12-14T15:05:52,2016-12-14T15:10:55,Tarkistettu,1.1 2016_134_126,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi kannatan edustaja Östmanin tekemää mietintöön liitettyä kristillisdemokraattien vastalauseeseen sisältyvää epäluottamuslause-ehdotusta. Täällä on keskusteltu tänään tulevaisuudesta ja taloudesta, ja kyllä itsekin yhdyn siihen iloon, että tässä viime aikoina on ollut pieniä positiivisia, orastavia merkkejä taloudessa. Suomen Pankin arvion mukaan talous on palannut kasvu-uralle, ja näitä myönteisiä ilonaiheita ovat olleet ne uutiset, joita on kuulunut Turun ja Rauman telakoilta, Lapin matkailusta, biotalouden investoinneista tai vaikkapa Uudenkaupungin autoteollisuuden näkymistä. Talouskasvua tarvitaan, jotta tulevaisuudessakin hyvinvointipalveluista ja sosiaaliturvasta voidaan huolehtia ja turvata ne kaikille kansalaisille. Kasvua ei kuitenkaan luoda tyhjästä, ja valtiovallan tehtävänä on luoda yrittäjyydelle ja taloudelliselle toimeliaisuudelle kannustava ilmapiiri ja talouskasvun mahdollistava toimintaympäristö. Julkisen talouden tasapainottamisen, talouskasvun aikaansaamisen ja työllisyystilanteen parantamisen tulee olla ensisijaisia tavoitteita. Talouden tasapainottaminen tulee tehdä sosiaalisesti kestävällä tavalla niin, että heikoimpia ei unohdeta. Säästötoimenpiteitä ei tule myöskään kohdentaa niin, että talouskasvun ja työllisyyden edellytykset heikentyvät. Julkisen talouden tasapainottamistoimista keskeisimpiä ovat harkitut rakenneuudistukset, jotka vaikuttavat ei pelkästään lyhyellä tähtäimellä säästöinä vaan pitkällä tähtäimellä leikkaavat sitten näitä kasvavia menokustannuksia, ja kyllähän näistä tärkein on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus. Haluankin kehottaa hallitusta terävöittämään uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita, viemään uudistusta siihen suuntaan, mikä on ollut tavoitteena. Nämähän olivat sujuvat palveluketjut perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integraation kautta, toisaalta kansalaisten yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa ja sitten tuo 3 miljardin euron säästö kulujen kasvusta vuoteen 2029 mennessä. Asiantuntijat ovat varoittaneet, että juuri nämä tavoitteet uhkaavat vaarantua sote-uudistukseen liitettyjen poliittisten oheistavoitteiden vuoksi, ja sen takia mielestäni nyt olisi todella tärkeää palata siihen, mikä on tavoitteeksi asetettu, ja jatkovalmistella niin, että tuo integraatio ja sujuvat palveluketjut todellakin toteutuvat. Maamme tarvitsee myös kokonaisvaltaisen perusturvauudistuksen, jossa työn vastaanottaminen tehdään kannattavaksi. Pidän perustulokokeilun toteuttamista ensi vuonna ajan ja rahan tuhlauksena, sillä kokeiltava malli ei ole toteuttamiskelpoinen eikä se anna oikeaa tietoa jatkopäätelmien tekemiseksi. On vaikea kuvitella, mitä johtopäätöksiä siitä ylipäänsä tehdään. Sen sijaan hallituksen tulisi kiirehtiä kansallisen tulorekisterin valmistamista, jotta perusturvauudistus voidaan toteuttaa, jotta matalapalkkaisenkin työn vastaanottaminen saadaan aina kannattavaksi. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että harmaan talouden torjuntaan tarvitaan riittävät henkilöstöresurssit, ja olen edelleen huolestunut viranomaisten, esimerkiksi poliisin, toimintakyvystä tulevaisuudessa. Vaikka hallitus nyt pienen lisäyksen tässä täydentävässä teki, niin valitettavasti se ei turvallisuusviranomaisten toiminnan alasajoa (Puhemies koputtaa) kykene korjaamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-14T15:11:07,2016-12-14T15:16:26,Tarkistettu,1.1 2016_134_127,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomen suunta kaikesta tästä tänäkin päivänä keskustelussa esiintyneestä kritiikistä on todellakin nyt muuttunut. Talous kasvaa, työttömyys alenee. Tuo Suomen Pankin linjaus siitä, että Suomi on jättänyt taantuman taakseen, oli kyllä todella kauan odotettu hyvä uutinen. Huolimatta hyvästä ennusteesta emme voi tuudittautua todellakaan hyvään oloon pitkällä aikavälillä ja kestävyysongelma on edelleen totisinta totta. Siksi talouden kasvun edellytyksiä on vahvistettava, mitä hallitus onkin määrätietoisesti tehnyt. Myös rakenteelliset uudistukset on saatava etenemään paitsi palvelujen turvaamiseksi myös talouden tasapainon saavuttamiseksi. Uudistusten näkökulmasta odotan itse eniten tietysti sotelta ja maakuntauudistukselta mutta myös biotalouden edistämiseltä. Niiden myötä koko maan voimavarat saadaan käyttöön. Yleisten kasvun edellytysten luomisen lisäksi haluan edelleen kiittää hallitusta muun muassa väylämäärärahoista. Kun teitä ja ratoja rakennetaan tai vaikkapa luodaan nopeita verkkoyhteyksiä, luodaan konkreettisesti työtä. Työllisyyttä tukevat myös ilman muuta hallituksen veroratkaisut. Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävässä budjetissa parannetaan ennen muuta pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Tätä me vaadimme koko viime kauden, mutta kun nykyinen oppositio oli hallituksessa, tuki kohdistettiin suuryrityksille. Nyt esimerkiksi yrittäjävähennyksellä ja maksuperusteisella arvonlisäverolla helpotetaan merkittävästi työllistävien yritysten tilannetta ja edesautetaan aidosti suomalaisten työllistämistä ja työllistymistä. Tässä rinnalla talouden elpymistä ja myös näiden pk-yritysten palvelujen käyttöä tukee se, että hallitus on kohdentanut omat veronalennuksensa nimenomaan pieni- ja keskituloisille suomalaisille ja myös eläkeläisille. Se on merkittävä elvytyspanos Suomen taloudelle ja työllisyydelle. Lisäksi se luo elinvoimaa koko maahan. Arvoisa puhemies! Kuntataloudesta sen verran, että hallituksen toimet todellakin vahvistavat kuntataloutta ensi vuonna noin 40 miljoonalla eurolla. Tämä on edellisen hallituksen jälkeisenä aikana erittäin tärkeä asia ja jatkaa nykyisen hallituksen vastuullista kuntatalouden linjaa. Valtion toimista huolimatta on selvää, että kunnat hoitavat taloudellista tilaansa erityisellä huolella. Tuottavuutta tukevia toimia on syytä tehdä ja arvioida investoinnit erittäin huolellisesti. Toisaalta hallituksen on jatkettava kuntatehtävien ja ‑velvoitteiden vähentämistä, aivan kuten hallitusohjelmassa linjataankin. Lisäksi valtion on kiinnitettävä huomiota kuntien ja alueiden elinvoiman kehitykseen. Kaikista tervein kuntatalous on ilman muuta sellainen, jossa kunnat saavat riittävästi verotuloja palveluiden järjestämiseen. Se on koko julkisen talouden kokonaisuuden etu. Kuntataloudesta puhuttaessa ei voi ohittaa myöskään sitä, että kunnatkin ovat harjoittaneet hyvää talouskuria ja se näkyy nyt tehtyinä vain maltillisina kuntaveron korotuksina. Jopa 14 kuntaa lisäksi laskee veroprosenttiaan. Myös ero korkeimman ja alhaisimman kuntaveroprosentin kesken kapenee, mikä on hyvä uutinen suomalaisten tasa-arvoisuuden näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Minä haluan vielä lopuksi kiittää siitä linjauksesta, että Suomen itsenäisyyden juhlavuonna panostetaan erityisesti kolmanteen sektoriin. Vireä kansalaistoiminta tuo juhlavuoden lähelle jokaista suomalaista joka maankolkassa, se on hieno asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-12-14T15:16:29,2016-12-14T15:20:41,Tarkistettu,1.1 2016_134_128,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomen talous näyttää päässeen hienoiselle kasvu-uralle. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote on noussut 1,6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, ja tämä antaakin toivoa julkisen talouden saamiseksi kuntoon ainakin pidemmällä tähtäimellä, vaikka valtion alijäämä on budjetin mukaan ensi vuonnakin 5,6 miljardia euroa. Se on yhä valitettavan paljon ja jää tulevien sukupolvien maksettavaksi. Työ- ja elinkeinoministeriön katsauksen mukaan Suomessa oli lokakuun lopussa noin 329 000 työtöntä työnhakijaa. Tämä on varsin korkea luku, ja työttömyys kirpaisee aivan liian suurta osaa suomalaista perheistä. Työttömyys näyttää onneksi kääntyneen hienoiseen laskuun, onhan työttömiä tänä syksynä noin 9 000 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Arvoisa puhemies! Työllisyyden hoidon kannalta ensiarvoisen tärkeää on uusien markkinaehtoisten työpaikkojen syntyminen. Pirkanmaalla, Tampereen, Ylöjärven ja Nokian yhtymäkohdassa sijaitsevan Kolmenkulman Eco3-alueelle nouseva, valtakunnallisestikin merkittävä bio- ja kiertotalouden yrityskeskittymä on esimerkki positiivisesta kehityksestä. Yritysten lisäksi korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat myös sitoutuneet alueen toimintaan merkittävällä tavalla. Tämä Kolmenkulman alue sijaitsee koko maata ajatellen erinomaisten liikenneyhteyksien varrella, ja kiinnostus yritysalueen hyödyntämiseen on merkittävässä kasvussa. Laajuudeltaan tälle 90 hehtaarin kokoiselle Eco3-alueelle on saatu ulkomaisiakin investointeja. Menestyessään yritysalue säteilee tulevaisuudessa hyvinvointia, yritystoimintaa ja työpaikkoja Pirkanmaan lisäksi myös muualle Suomeen. Tämän alueen kehitysedellytysten parantaminen on siis valtakunnallisestikin tärkeää, ja myös valtiovarainvaliokunta on huomioinut tämän seikan. Se esittääkin alueen kehittämiseen määrärahaa, kuten moneen muuhunkin työllisyys- ja elinkeinopolitiikan kannalta merkittävään hankkeeseen. Arvoisa puhemies! Kuten hallitusohjelmaan kuuluu, tämänkään talousarvion myötä verotus ei kiristy, mutta sen painopiste siirtyy työn ja yrittämisen verotuksesta kohti haittaverotusta. Olemme aiemmin täällä jo korottaneet muun muassa tupakkaveroa. Budjetti tuo mukanaan kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovitut 515 miljoonan euron tuloveron alennukset, ja työntekijöiden ohella eläkeläisten verotus kevenee ensi vuonna. Kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, näitä tuloveron alennuksia on pidettävä merkittävinä. Tuloverotuksen keventäminen on tulevien talouden kasvumahdollisuuksien kannalta täysin oikeansuuntainen toimenpide. On lisäksi muistettava, että tuloveron kevennyksiä kohdennettiin jo tälle vuodelle 450 miljoonan euron verran. Se on osoitus hallituksen johdonmukaisesta tuloveropolitiikasta. On todettava, että eduskunta on joutunut tekemään kipeitä leikkauksia velkaantumisemme hidastamiseksi. Tähän budjettiin sisältyy kuitenkin myös monia positiivisia ja periaatteellisesti merkittäviä päätöksiä. Poliisitoiminnan määrärahat turvataan sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Perussuomalaisten tekemä ja nyt toteutuva esitys yli 60‑vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästämiseksi eläkkeelle on moraalisesti tärkeä kädenojennus monelle pitkäaikaistyöttömälle. Päivähoitomaksut pysyvät kohtuullisina, pienituloisten yksinhuoltajien osalta niitä jopa alennetaan. Veteraanien maksuttomia, kotiin annettavia avopalveluita laajennetaan peräti 40 miljoonalla eurolla. Se on tärkeä ele itsenäisen Suomen 100‑vuotisjuhlavuonna ja osoittaa myös käytännössä eduskunnan Suomea kriisivuosina henkensä uhalla puolustaneita henkilöitä kohtaan tuntemaa arvostusta ja kiitollisuutta. Arvoisa puhemies! Yritysten toimintaedellytyksiin on kiinnitetty tänä syksynä laajaa huomiota. Eduskunta on hyväksynyt muun muassa maksuperusteisen arvonlisäveron tilityksen, yrittäjävähennyksen ja kotitalousvähennyksen laajentamisen. Ne edesauttavat positiivista työllisyyskehitystä ja julkisen velan taittamista. Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Olen puheenvuorossani antanut valtion talousarviosta aivan ansaitusti positiivista palautetta. Haluan kuitenkin lopuksi nostaa keskusteluun vielä viime vuosina ja varsinkin viime vuonna kovasti nousseet maahanmuuton kustannukset, jotka syksyn 2015 maahanmuuttokriisin seurauksena ovat kohonneet useilla sadoilla miljoonilla euroilla vuotta kohti. Katsonkin, että hallituksen tulee näiden menojen kohtuullistamiseksi panostaa huomattavasti aiempaa voimallisemmin maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa toteuttamiseen. (Ozan Yanar: Mitä vielä!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-14T15:20:54,2016-12-14T15:26:01,Tarkistettu,1.1 2016_134_129,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ryhmien käyttämät puheenvuorot sekä käyty keskustelu ensi vuoden budjetista ja välillisesti Suomen talouden tilasta ovat olleet mielenkiintoista seurattavaa. Leirejä on ollut oikeastaan kolmenlaisia. Ensiksikin salissa on kuultu syksyn politiikan vakioääneksi tullutta vasemmisto-opposition kritiikkiä siitä, miten likipitäen kaikki hallituksen talouspäätökset ovat olleet huonoja. Tämän leirin harjoittaman populismin taso näkyy viime päivinä tässä salissa käydyssä verokeskustelussa. Sen sijaan, että hallitusta olisi kiitelty merkittävän työllistymisesteen, kireän verotuksen, madaltamisesta, sitä haukutaan siitä, että veronalennukset kohdentuvat väärin. Muutoinkin vähän tuloveroja maksavien olisi pitänyt saada enemmän. Itse olisin kuitenkin tässä tilanteessa enemmän huolissani siitä keskipalkkaisten ja ‑tuloisten ryhmästä. Heidän verorasitustaan on vuosi toisensa jälkeen lisätty, ja silti he ovat jaksaneet pitää yllä tätä hyvinvointiyhteiskuntaa ja rahoittaa sen tulonsiirtoja omalla työllään. Eikö heille nyt saisi antaa edes pientä helpotusta pitkän vaikean kauden jälkeen? Kannattaa myös muistaa, että veronalennusten jälkeenkin Suomi säilyy yhtenä kireiten verotettavista maista juuri tälle veronmaksajaryhmälle. Heidän nykyinen tilanteensa, jossa 100 euron lisäansiosta verotus vie parhaimmillaan puolet, on kestämätön, jos tähän maahan halutaan saada pysyvää kasvua ja työssä etenemiseen kannustavaa politiikkaa. Arvoisa puhemies! Se toinen leiri ovat olleet ne, jotka ovat ripustautuneet viimeaikaisiin myönteisiin uutisiin Suomen taloudesta. Talouskasvu on tosiaan hiukan plussalla, ja tilauskirjat vaikkapa telakkateollisuudessa ovat täyttyneet hienosti. Myös kotimainen kysyntä on kehittynyt myönteisesti muun muassa hallituksen tekemien järkevien norminpurkupäätösten seurauksena. Hyvät merkit tämä optimistien leiri tulkitsee siten, että hallituksen tiukasta talouspolitiikan linjasta voidaan vähin äänin luopua. Lupauksia on myös kuultu siitä, ettei uusia ikäviä säästöpäätöksiä tarvitse enää tällä vaalikaudella tehdä vaan että mittavien rakenneuudistusten saattaminen maaliin riittää. Itse en tähän sinällään kauniiseen tarinaan usko vaan edustan sitä kolmatta, realistien, leiriä. Toisin sanoen, vaikka ilmassa on pitkästä aikaa paljon myönteistä virettä, esillä on myös koko joukko merkkejä, joista on syytä edelleen kantaa huolta. Esimerkiksi meidän vientimme on muutamasta valopilkusta huolimatta edelleen vaisua. Lisäksi työttömyyden laadun muuttuminen yhä enemmän pitkäaikaistyöttömyydeksi on iso haaste. Niihin pitää saada muutos, jotta meille syntyy kestävää kasvua. Siksi nyt ei ole aika hallituksen talouslinjan hölläämiseen vaan hallituksen pitää jatkaa määrätietoisesti hallitusohjelman talouslinjan toteuttamista. Työ Suomen suunnan muuttamiseksi on vielä pahasti kesken. Eniten työtä, arvoisa puhemies, hallituksella on itselleen asettamansa työllisyystavoitteen saavuttamisessa. Paljon toki hallitus on jo tällä sektorilla saanut aikaiseksi, mutta ikävä kyllä esimerkiksi kiky-sopimuksella tai tässä budjetissa sovituilla työllisyys- ja yrittäjyystoimilla tavoitteesta katetaan vain noin puolet. Erityisen tärkeää on löytää lääkkeitä työn vastaanottamista haittaavien kannustinloukkujen purkamiseen. Yhtä lailla, kuten valiokuntakin toteaa, on tärkeää löytää uusia välineitä meidän muita maita korkeampaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan ja nuorten syrjäytymisen estämiseen. Tämän ohella me tarvitsemme lisää rohkeutta paikallisen sopimisen laajentamiseen ja lisäämiseen koskemaan myös palkkaa ja työaikaa. Samaa mieltä oli pääministeri Sipilä viime viikolla antamassaan haastattelussa, joten toivon, että asia etenee kiky-sopimuksen rajoituksista huolimatta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-12-14T15:26:07,2016-12-14T15:30:54,Tarkistettu,1.1 2016_134_130,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Talouskasvun käynnistymisestä huolimatta kilpailukykymme on edelleen huono. Olemme tulevaisuusvaliokunnassa kuulleet syksyn aikana lukuisia asiantuntijoita, jotka ovat korostaneet, että Suomen kilpailukyvyn uudistumisen mahdollisuudet ovat koulutuksessa, tieteessä, tutkimuksessa ja innovaatiopolitiikassa. (Teuvo Hakkarainen: Utopiassa!) Perusta kaikelle tälle luodaan varhaiskasvatuksen ja peruskoulun laadukkaalla toiminnalla. Valitettavasti hallituksen toimet eivät tuo tällaista uudistumista, sillä valtavat säästöt koulutukseen, tieteeseen, tutkimukseen sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaan vievät pohjaa tulevaisuuden kasvulta. Hallituksen harrastamat kärkihankkeet eivät voi korvata sitä vahinkoa, mikä syntyy, jos kunnolla rakennettu koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perusta hajoaa. Meillä on useita tulevaisuuden kasvualoja ja niiden luomia mahdollisuuksia. Niistä mainittakoon esimerkiksi digitaaliset ja ennakoivat terveysalan ratkaisut, älykäs energia, liikenteen vähähiiliset ratkaisut, biotuotteet, cleantech, kiertotalous, fotoniikka ja tekoäly. Suomesta löytyy paljon menestystarinoita, mutta yritystemme valmius ja kyky rohkeaan uudistumiseen ei tällä hetkellä yllä parhaiden kilpailijamaidemme tasolle. Tuote- ja kehitystoiminta keskittyy uusien, rohkeiden avausten sijasta pieniin tuoteparannuksiin samaan aikaan, kun kansainväliset kilpailijat yllättävät uusilla liiketoimintamalleilla, odotukset ylittävillä palveluilla tai poikkeuksellisen toimivalla designilla. Suomen innovaatiojärjestelmän painopistealuetta onkin siirrettävä uuden luomisen lisäksi liiketoimintaosaamiseen. Suomessa tarvitaan enemmän myyntiosaamista, uskallusta ja luovuutta, mutta näihin haasteisiin tämä hallituksen talousarvio ei vastaa riittävästi. Hallituksen suosimat juustöhöylämäiset leikkaukset eivät ratkaise Suomen ongelmia. Kaikkein vähävaraisimpiin kohdistuvat säästöt uhkaavat lisäksi kuihduttaa kotimaista kysyntää, sillä pienituloisilla henkilöillä tulot menevät suurimmaksi osaksi kulutukseen. Nyt meillä alkaa olla jo valtavan suuri köyhien ihmisten määrä, joilla ei ole varaa hankkia edes perustarpeiden tyydyttämiseen kuuluvia asioita. Tästä esimerkkinä on leipäjonojen kasvaminen. Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys on Suomen suurimpia ongelmia. Vaikka kokonaistyöttömyys on vähentynyt, niin tänä syksynä on tehty pitkäaikaistyöttömyyden suomenennätys. Pitkäaikaistyöttömyys maksaa yhteiskunnalle vuosittain 9 miljardia euroa. Pitkäaikaistyöttömyyden voittamiseksi hallituksen keinot keskittyvät lähinnä työttömien kepittämiseen. Taustalla tuntuu olevan ajatus, että työttömät eivät halua tehdä työtä ja siksi keppilinja on ainoa mahdollinen. (Teuvo Hakkaraisen välihuuto) Suurin osa pitkäaikaistyöttömistä haluaa tehdä työtä ja olla merkityksellinen osa yhteiskuntaa. Syksyn aikana olemme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa käsitelleet lukuisia lakiesityksiä, joissa vaikeutetaan ja hankaloitetaan pitkäaikaistyöttömien elämää. Esimerkiksi työttömyysturvan leikkaukset eivät luo uusia työpaikkoja vaan lisäävät pienituloisuutta ja ajavat ihmiset toimeentulotukiasiakkuuksiin. Jos pienituloinen pienten lasten äiti pakotetaan ottamaan 3 tunnin työmatkan puitteissa vastaan työtä, josta saatava palkka on pienempi kuin työttömyyskorvaus, ja hakemaan sitten toimeentulotukea, niin tämä on lähinnä ihmisten kiusaamista. Tämänkaltaisia lakiesityksiä on ollut useita tänä syksynä. Tavoitteena tulee totta kai olla työllistyminen avoimille työmarkkinoille, mutta nykyisillä työn tuottavuusodotuksilla se ei ole kaikille mahdollista, vaikka meillä olisi maassamme miten hyvä työllisyystilanne tahansa. Siksi onkin käsittämätön päätös heikentää kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksia asettamalla 3 000 henkilötyövuoden katto järjestöjen työllistämiselle. Järjestöissä tehdään yhteiskunnan kannalta järkevää työtä: siellä hoidetaan palkkatukirahoituksen avulla vanhustenpalveluita, veteraanien kotipalveluita, lastenhoitopalveluita ynnä muita sellaisia toimintoja, joita mikään muu taho ei tällä hetkellä hoida yhteiskunnassa tai joita ihmisillä ei ole varaa hankkia markkinoilta. Toisaalta pitkäaikaistyöttömälle järjestöissä työskentely antaa mahdollisuuden olla merkityksellinen osa yhteiskuntaa. Lisäksi järjestöt voivat olla myös väylä avoimille työmarkkinoille. Kaiken tämän näkökulmasta järjestöjen toimintaedellytysten heikentäminen on järjenvastaista. Arvoisa puhemies! Työllisyyden kannalta ensi vuoden talousarviossa suureksi huolenaiheeksi nousee myös työvoimatoimistojen henkilöstötilanne. 17 miljoonan euron lisäys työttömien haastattelujen lisäämiseen tuskin riittää haastattelujen kunnolla toteuttamiseen. 5 minuutin visiitti TE-toimistossa tai sähköpostiviesti ei auta työtöntä työllistymisen polulla eteenpäin. Hallitus ajaa myös nuorisotakuuta alas, ja tämä on huolestuttavaa, sillä myös nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Asiaa ei paranna (Puhemies koputtaa) myöskään ammatillisen työvoimakoulutuksen rahoituksen vähentäminen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-14T15:31:01,2016-12-14T15:36:14,Tarkistettu,1.1 2016_134_131,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta, sitä kelpaa juhlia. Suomen menestystarina on ollut hieno. Suomea rakentaneet sukupolvet ovat saaneet aikaan maan, jossa hyvinvointierot ovat pieniä, tasa-arvo on maailman kärkeä ja yhteiskunnan turvaverkko varmistaa, että kaikista pidetään huolta. Meidän tämän sukupolven päättäjien velvollisuus on pitää kiinni näistä vahvuuksista. Emme saa päästää tätä työllä ja vaivalla rakennettua yhteiskuntaa murenemaan. Arvoisa puhemies! Valitettavasti hallituksen budjettiesitys on murentamassa maamme vahvuuksia. Se leikkaa koulutuksesta, tutkimuksesta ja innovaatiotoiminnasta, niistä rakennuspalikoista, joihin Suomen menestys on perustunut. Hallitus lisää eriarvoisuutta leikkaamalla perusturvasta ja sysää yhä enemmän ihmisiä köyhyyteen. Tämä kehitys on äärimmäisen huolestuttavaa. Uusimmat Pisa-tulokset kertovat, että eriarvoistuminen kasvaa suomalaisessa peruskoulussa. Sukupuolten, koulujen ja alueiden väliset erot syvenevät. Heikosti menestyvien oppilaiden määrä on kolminkertaistunut. Meillä on iso joukko nuoria, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulun jälkeen mitään tutkintoa. Vielä useampi on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen tai saanut psykiatrisen diagnoosin tai lääkityksen. Emme saa hukata yhtään nuorta. Jokaiselle on taattava tarvitsemansa tuki ja apu jo varhaisessa vaiheessa. Arvoisa puhemies! Hallituksen leikkaukset työttömiltä, lapsiperheiltä, eläkeläisiltä, sairailta ja vammaisilta pakottavat yhä useamman sinnittelemään selvitäkseen päivästä toiseen. Tästä päivittäisenä todisteena ovat jatkuvasti pitenevät leipäjonot. Yhä useampi joutuu turvautumaan epäviralliseen apuun, kun tulot eivät riitä perusasioihin, vuokraan, lääkkeisiin ja ruokaan, tai on yllättävä menoerä, kuten kodinkoneen hajoaminen, joka kaataa koko budjetin, tai koska muuten ei ole varaa bussilippuun tai lapsen uuteen talvitakkiin. Kestävä ratkaisu ei ole lisäraha leipäjonojen järjestäjille. Kestävää on riittävän perusturvan takaaminen kaikille. Uutiset pienoisesta työttömyyden vähenemisestä ovat rohkaisevia. Tarvitsemme uutta työtä. Samanaikaisesti uutiset pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisestä huolestuttavat. Tarvitsemme polkuja pitkäaikaistyöttömyydestä avoimille työmarkkinoille. Hallituksen päätökset työllistämisrahojen ja nuorten työpajatoiminnan vähentämisestä sekä palkkatuen käytön vaikeuttamisesta ovat täysin päinvastaisia, valitettavasti. Arvoisa puhemies! Eduskunnan päätöksillä on merkitystä siinä, millaista Suomea me rakennamme. Me vihreät haluamme pitää kiinni Suomen vahvuuksista, emme murentaa niitä. Me emme leikkaa koulutuksesta ja osaamisesta. Vain osaamisella Suomi pärjää. Osaamisesta syntyvät uudet työpaikat. Hallitus teki suurleikkaukset koulutuksessa viime vuonna. Nyt niitä jatketaan. Tulevana vuonna hallitus vie opiskelijoiden opintorahasta 86 euroa kuukaudessa ja leikkaa ammatillisesta koulutuksesta lähes 200 miljoonaa. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa perutaan koulutusleikkaukset niin kuluvan kuin tulevan vuoden osalta. Me pidämme ennen vaaleja antamamme koulutuslupauksen. Koulutuksesta leikkaaminen ei ole pakko, se on hallituksen tekemä valinta. Vihreät eivät myöskään hyväksy kaikkein köyhimpien perusturvaan tehtyjä leikkauksia, 200 miljoonan indeksivähennyksiä. Ne ovat jopa suurempia kuin 90-luvun laman aikaan. Suomella on varaa pitää huolta kaikista. Arvoisa puhemies! Suomi on perinteisesti ollut kokoaan suurempi toimija kansainvälisesti. Haluamme, että Suomi jatkaa tätä linjaa ja kantaa globaalin vastuunsa. Kehitysyhteistyöhön tarvitaan lisärahaa. Meidän on kannettava oma osuutemme (Teuvo Hakkarainen: Kanna pois!) maailman hädästä vastuullisella maahanmuuttopolitiikalla, jossa perheet saavat olla yhdessä ja turvapaikka taataan jokaiselle, joka sitä todella tarvitsee. Suomen pitää olla mukana torjumassa aikamme suurinta globaalia uhkaa, ilmastonmuutosta. Meidän pitää panostaa sellaiseen uuteen osaamiseen ja teknologiaan, joka samalla sekä torjuu ilmastonmuutosta että luo työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia. Biotalouskin on osa ratkaisua. Biotalousbuumissa on varmistettava puun käytön kestävyys. Parasta biotaloutta syntyy silloin, kun saamme puusta mahdollisimman suuren kilohinnan. Arvoisa puhemies! Suomen vahvuudet, pienet hyvinvointierot, hyvä koulutus, tasa-arvo, kaikista huolehtiminen, aktiivinen rooli globaalipolitiikassa, ovat puolustamisen arvoisia. Vihreiden vaihtoehtobudjetti puolustaa niitä. Sen 100-vuotias Suomi on ansainnut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-14T15:36:27,2016-12-14T15:41:19,Tarkistettu,1.1 2016_134_132,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensin kannatan edustaja Nylundin tekemää epäluottamuslause-ehdotusta. Arvoisa puhemies! Viimeisin itsehallintolaki, Ahvenanmaan itsehallintolaki, astui voimaan 20 vuotta sitten, kun myös nykyinen taloudellinen järjestelmä valtion ja itsehallinnon välillä astui voimaan. Nykyinen järjestelmä perustuu siihen, että kaikki Ahvenanmaalla maksavat valtionverot valtiolle, aivan kuten kaikki muutkin. Ahvenanmaa saa näistä veroista sitten takaisin 0,45 prosenttia valtion kaikista verotuloista. Toisinaan on esitetty, että tämä olisi taloudellinen tuki Ahvenanmaalle, mutta näin ei ole, vaan se on osa niistä rahoista, jotka ahvenanmaalaiset ovat maksaneet valtiolle ja jotka sitten siirretään takaisin, sillä prosenttimäärää 0,45 käytetään riippumatta maksettujen rahojen määrästä. Ahvenanmaa on hyvä veronmaksaja, sillä työllisyys on hyvä ja työttömyys alle 4 prosenttia. Viime vuonna Ahvenanmaa maksoi 0,71 prosenttia valtion kaikista suorista veroista. Kuten kaikki muut suomalaiset, me maksoimme nämä verot valtiolle, mutta prosenttimäärä, joka sitten siirretään takaisin, on sama 0,45 prosenttia, ja tämä on ongelmallista. Ahvenanmaan talous, verot ja väestö kasvavat, mutta ei Ahvenanmaan tasoitusprosentti. Ongelman ydin on se, että tasoitusprosenttia ei ole tarkistettu sen jälkeen, kun kyseinen järjestelmä tuli voimaan yli 20 vuotta sitten. Järjestelmän voimaantulon jälkeen Ahvenanmaan väestömäärä on kasvanut 16 prosentilla, kun taas koko maan väestö on kasvanut 8 prosentilla. Nopeasti kasvavasta väestöstä huolimatta Ahvenanmaa saa edelleen saman 0,45 prosentin könttäsumman. Se johtaa Ahvenanmaan julkisen talouden alijäämään, vaikka työllisyystilanne on erittäin hyvä, sillä mitä enemmän työpaikkoja tuodaan valtion ja koko Suomen hyväksi, sitä pienemmät ovat Ahvenanmaan julkiset tulot henkeä kohti. Ahvenanmaan yhteiskunnassa elää nykyään lähes 30 000 asukasta. Taloudellisesta näkökulmasta olisi parempi, että Ahvenanmaalla asuisi vain 10 000  asukasta  nykyisen ta-loudellisen järjestelmän piirissä, sillä nykyisen järjestelmän mukaan Ahvenanmaan könttäsumma olisi siinä tapauksessa edelleen 0,45 prosenttia. Hallitus käsitteli budjettiriihessä Ahvenanmaan valtiovarainministeriön pyyntöä nostaa könttäsumma 0,45 prosentista 0,48 prosenttiin, jotta summa vastaisi nykyistä todellisuutta ja huomioisi ne asiat, jotka äsken mainitsin. Ei ole kyse siitä, että Ahvenanmaa saisi enemmän rahaa kuin muut, vaan siitä, että Ahvenanmaalla olisi yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä kuin kaikilla muillakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2016-12-14T15:41:29,2016-12-14T15:45:11,Tarkistettu,1.1 2016_134_133,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Östmanin tekemää epäluottamuslause-ehdotusta. Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Mikä on 100-vuotiaan Suomen kunto? Mikä on 100-vuotiaan Suomen fyysinen kunto, mikä psyykkinen kunto, mikä sosiaalinen, henkinen ja hengellinen tila? Miksi kyselen näiden mittareiden perään? Miksi haluan, että näitä mietitään? Siksi, että nämä perusasiat ja niihin liittyvät arvot määrittelevät hyvin pitkälle sen, mihin asioihin tartumme ja miten sen teemme. Olemmeko inhimillisiä lähimmäisiä, jotka auttavat ja antavat tilaa kaikille mielipide-eroista huolimatta? Saavatko 100-vuotiaassa Suomessa myös kristilliset asiat, niistä vapaasti puhuminen ja niiden perustalta lähimmäisen hyväksi toimiminen tilaa? Olen todella huolissani perusoikeuksien toteutumisesta, myös sanan- ja mielipiteenilmaisun vapauden, uskonnon- ja omantunnonvapauden ja niiden perustalta toimimisen vapauden säilymisestä Suomessa. Tämä osaltaan määrittelee, ketkä todella päättävät Suomen asioista ja miltä perustalta päätöksiä tehdään. Tämä määrittelee, miltä 100-vuotias Suomi näyttää. (Laura Huhtasaari: Hyvä!) Arvoisa puhemies! Valtion huonosta taloudellisesta tilanteesta on tässä salissa puhuttu tänään paljon. Kaikkien pitäisi ymmärtää, että veroeurojamme pitää käyttää harkiten. Yhteisiä varoja kuluu paljon kansalaisten välttämättömiin perusasioihin, muun muassa asumiseen. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asumiskulut ovat ongelma, joka vaikuttaa jokaisen alueella asuvan elämään. Asuntojen järjettömät neliöhinnat ja täysin kohtuuttomat vuokrat aiheuttavat sen, ettei edes normaalituloinen palkansaaja pysty omilla tuloillaan kustantamaan asumistaan. Tilanne on täysin vääristynyt. Nykyisin jo yli 60 prosenttia vuokralla asuvista tarvitsee asumistukea. Kela maksoi viime vuonna huikeat yli 1,7 miljardia euroa asumistukea. Asumisen kalleus ei koske ainoastaan vuokra-asumista, vaan myös asumisoikeusasunnoissa ja myös omistusasunnoissa asuvat kärsivät samasta ongelmasta. Heillä tuo ongelma saattaa olla todella suuri, kun yhteiskunta ei juurikaan osallistu heidän asumiskulujensa maksamiseen. Nykyisin pitääkin olla vähintäänkin formulakuski tai valtionyhtiön johtaja, jotta pystyy ostamaan asunnon Helsingistä. (Eero Heinäluoma: Näin on!) Nykyinen asumistukijärjestelmä on myös aluepolitiikkaa, joka vie yhteiskunnan veroeuroja noin miljardin euron verran vuosittain. Tuo raha ei siis mene vuokralaisille vaan täysimääräisesti ylihinnoitetulle asuntobisnekselle. On kummallista, että juuri keskustan hallituksen aikana aluepolitiikan painopiste on täysin päälaellaan. Valtio, siis veronmaksajat, osallistuu valtavilla summilla projektiin, jossa iso osa väestöstä siirtyy tai pikemminkin siirretään Kelan tuella asumaan pääkaupunkiseudulle. Kysyisinkin pääministeri Sipilältä: minne unohtui keskustan lupaus koko Suomen kehittämisestä? Jos perinteinen aluepolitiikka on keskustalle jostain syystä ongelma, niin ainakin pääkaupunkiseudulla voitaisiin ryhtyä toteuttamaan metropolialuepolitiikkaa, joka tasaisi muuttopainetta Helsingin sijasta kehyskuntiin. Tästä hyötyisivät kaikki. Liikenneverkosto toimisi paremmin, kun liikennöinti tapahtuisi seudulla molempiin suuntiin. Asuminen olisi edullisempaa, valtio säästäisi valtavasti vähentyneiden asumistukien vuoksi. Hyvä alku tälle kehitykselle olisi esimerkiksi valtion virastojen hajasijoittaminen Helsingin kehyskuntiin sekä voimakas lisäys vuokra-asuntotuotantoon näillä alueilla. Tässä tarkoitan nimenomaan kohtuuhintaisten ja edullisten vuokra-asuntojen rakentamista. Nykyisellä asumistukijärjestelmällä toteutettu niin sanottu yksityinen asuntorakentaminen rahoitetaan pitkälti yhteiskunnan varoin. Hyvä esimerkki nykyisestä asuntobisneksestä ovat pääosin ammattiliittojen omistama VVO sekä vuokrataloyhtiö SATO. Alkuperäinen jalo ajatus edullisista vuokra-asunnoista on hautautunut ajat sitten setelipinojen alle pankkiholveihin. Asumisen kalleus varsinkin pääkaupunkiseudulla on ongelma, joka on tiedostettu jo pitkään. Hallituksen olisi korkea aika ryhtyä korjaamaan tilannetta. Yksi tapa olisi panostaa voimakkaasti valtiovetoiseen vuokratalotuotantoon. Kun asuntoja on riittävästi tarjolla, asettuvat vuokratkin varmasti järjellisemmälle tasolle. Tällä hetkellä varsinkin pääkaupunkiseudulla aivan liian suuri osa ihmisten tuloista kuluu asumiseen. Tämä vähentää muuta ostovoimaa ja toimii jarruna talouden piristymiselle. (Puhemies koputtaa) 1,7 miljardia euroa asumistukimenoja on mielestäni riittävän suuri syy (Puhemies: Huomautan suositusajasta!) hallituksen tarttua asiaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-14T15:46:40,2016-12-14T15:52:00,Tarkistettu,1.1 2016_134_134,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun tässä edellä edustaja Tanus kritisoi merkittävästi hallituksen aluepolitiikkaa, niin on pakko aloittaa tästä aiheesta ja todeta, että on helppo yhtyä siihen tavallaan ongelmaan, jonka nostitte esille tästä asumistuesta ja siihen liittyvistä kysymyksistä, vuokra-asumiseen liittyvistä kysymyksistä — nämä ovat kysymyksiä, joita asuntoministerikin, ministeri Tiilikainen, ratkoo parhaillaan. On aivan selvää, että sinne tarvitaan uudistuksia. Me emme voi tällä tavalla pitkään jatkaa. Mutta mitä tulee aluepolitiikkaan, niin kyllähän parasta aluepolitiikkaa on se, että tunnistetaan alueiden eri vahvuudet ja ollaan valmiita vahvistamaan niitä alueita. Tunnistetaan myös se, että meillä on olemassa maakunnat — sen takia me teemme nyt maakuntauudistusta. Jos ajattelemme näitten alueitten vahvuuksia vaikkapa sieltä käsin, mistä itse tulen, Lapista, niin kyllähän se on selvä, että tuo matkailu yhtenä on aivan erinomainen vahvuus meillä. Ja nyt jos koskaan meillä on menossa poikkeuksellinen nousukausi matkailun osalta Lapissa. Kyllä voi sanoa niinkin, että hallitus on pyrkinyt omalta osaltaan voimistamaan sitä ja luomaan edellytyksiä, että matkailu voisi nousta. Tämä on pitkäjänteistä työtä, mutta tätä työtä on tämäkin hallitus tehnyt ja sillä tavalla pyrkinyt vaikuttamaan myös koko Suomen tasapuoliseen kehittymiseen. Mutta se asia, millä itse asiassa halusin aloittaa tämän puheen ja mihin on pakko nyt palata, on se, että kun tulen tänne istuntosaliin, niin jotenkin aina alkaa hieman ahdistamaan tämä ilmapiiri. Ja kun lähden tästä salista tuonne ulos kaupungille tai maakuntaan, niin se ilmapiiri muuttuu paljon positiivisemmaksi. Suomessa on jotenkin menossa kuitenkin semmoinen positiivinen kehitys, jota todistavat tilastot — työttömyyden laskeminen, eilinen Suomen Pankin ulostulo siitä, että talous kasvaa, elinkeinoelämässä on positiivista vireyttä ja suomalaiset uskovat talouden kasvuun. Mutta kun tulee tänne eduskuntaan, tähän istuntosaliin ja kuuntelee erityisesti opposition puheenvuoroja vasemmalta puolelta täältä katsottuna, niin tulee semmoinen ahdistava olo, että onko tosi, että meillä kaikki asiat on näin huonosti. Onneksi se todellisuus, mitä eletään tämän salin ulkopuolella, on paljon parempi, paljon enemmän tulevaisuuteen toivoa luovaa, paljon enemmän uskoa siihen, että huominen on parempi kuin täällä salissa käytetyt puheenvuorot antavat ymmärtää. Ja se, mikä tässä on huolestuttavaa ja mitä pelkään, on se, että tämä pessimistinen ja, voi sanoa, semmoista negatiivisuutta maalaava ilmapiiri leviäisi tämän talon ulkopuolellekin tätä kautta — luodaan yhdessä mieluummin semmoinen positiivinen ilmapiiri. Meillä on olemassa erilaisia näkemyksiä yhteiskunnan kehittämisestä. Meillä, suomalaisella yhteiskunnalla, on olemassa haasteita. Kaksi suurinta haastetta mielestäni: Ensinnäkin meillä on eriarvoistumiskehitystä tässä yhteiskunnassa. Ne, joilla on töitä, pärjäävät pääosin hyvin tänä päivänä. Ne, joilla ei ole töitä eikä hyviä eläkkeitä, eivät pärjää niin hyvin. Ja toinen suuri ongelma on juuri se, että meillä on erittäin suuri työttömyys ja liian suuri pitkäaikaistyöttömyys. Etsitään yhdessä ratkaisuja näiden ongelmien ratkaisemiseksi mieluummin kuin maalaillaan semmoista kuvaa, että me emme tästä kyllä missään tapauksessa selviäisi. Tässä on meille kaikille — varmasti jokaisella on peiliin katsomista — mielestäni yhteinen haaste: se, että pystyisimme luomaan positiivista ilmapiiriä. Nimittäin niinkin on taloudessa, että jos saadaan tämmöinen positiivinen kierre aikaiseksi, niin se ruokkii myös itse itseään. Ihmiset uskovat, he uskaltavat investoida, sitä kautta syntyy kysyntää, syntyy investointeja elinkeinoelämään. Kun maailmantalouskin toivottavasti tästä elpyy, niin suomalainen vientikin lähtee entistä paremmin vetämään, ja sitäkin kautta saamme työpaikkoja. Miksi tällaiseen positiiviseen ajatteluun on aihetta? Voin luetella useita merkkejä, jotka luovat minusta uskoa tulevaisuuteen ja ovat todistamassa sitä, että tosiasiassa käänne Suomen taloudessa on tapahtunut. Yksi on se, että meillä työttömyys on lähtenyt laskuun. Otan esimerkin kotimaakunnastani: Vuosi sitten marraskuussa oli 1 000 työtöntä enemmän kuin tänä vuonna — siis 1 000 työtöntä Lapissa, jonka väestö on 180 000 asukasta. 1 000 työtöntä on vähemmän tänä päivänä kuin vuosi sitten. Matkailu vetää ennennäkemättömästi. Eri puolilla Suomea on erittäin suuria investointihankkeita. Pk-barometrit kertovat, että yritykset, jotka haluavat kasvaa, luottavat tulevaisuuteen erityisesti. Me olemme pystyneet (Puhemies koputtaa) tässäkin hankalassa tilanteessa tekemään (Puhemies: Huomautan suositusajasta!) parannuksia myös takuueläkkeeseen ja niin edelleen. Arvoisa puhemies! Haluan päättää tämän puheenvuoron positiiviseen ajatukseen. Uskotaan tulevaisuuteen, käänne on tapahtunut. Jatketaan tällä tiellä, niin varmasti Suomi on hyvä maa elää ja asua tulevaisuudessakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-12-14T15:52:09,2016-12-14T15:57:34,Tarkistettu,1.1 2016_134_135,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomen talous on palannut kasvu-uralle yksityisen kulutuksen ja investointien tukemana, arvioi Suomen Pankki suhdannekatsauksessaan. Toisin sanoen taantuma on viimein nujerrettu. Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,2 miljardia euroa, mikä on 0,8 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Liikennepolitiikka: Väylänpidossa panostetaan erityisesti liikenneväylien kuntoon ja laatuun. Tavoitteena on korjausvelan kasvun merkittävä hidastuminen. Maankäyttöä, asumista, liikennettä ja palveluja yhteensovitetaan siten, että maamme kilpailukyky vahvistuu. Liikenteen hinnoittelulla vaikutetaan rahoitusnäkökulman lisäksi liikenteen ohjaamiseen. Tulisi panostaa vielä enemmän teollisiin maakuntiin, kuten Satakuntaan. Vt 8 esimerkiksi tarvitsee rahaa. Teollisten työpaikkojen säteilyvaikutukset ovat merkittäviä, ja pragmaattisesti ajatellen länsirannikkoon panostaminen lisäisi hyvinvointia koko Suomessa. Hyvän ja toimivan liikenneväylän sijoittaminen kulkemaan mahdollisimman läntiseen Suomeen on tärkeää. Suomen kautta voitaisiin jatkossa kuljettaa myös Euroopan tavaraa merisilkkitietä pitkin Kiinaan. Täällä intoillaan perhevapaauudistuksista. Jopa osa hallituspuolueista on ruvennut puhumaan tämän uudistuksen puolesta, mutta tässä pitää olla hirveän tarkkana, että emme lähde sellaiseen totaalidemokratian suuntaan, jossa sanotaan, että kyllä me tiedämme, mikä teidän perheelle on parasta. (Sari Tanus: Juuri niin!) ""Jos kotona on yksivuotias tuttisuu konttaamassa, kannattaisi miettiä, mitä olisi se varhaiskasvatus, jota pieni tarvitsee ja jota vanhemmat itse eivät voi hänelle antaa. Älyllinen rehellisyys on kuitenkin kova vaatimus asiassa, jossa liikkuu niin paljon tunteita"", Keltikangas-Järvinen miettii — tämä Keltikangas-Järvinen on erittäin arvostettu asiantuntija. Varhaiskasvatuksen maksuihin on tullut parannusta. Eduskunta nyt sen täällä myös hyväksyy sellaisenaan, että 2 200 euroa kuukaudessa bruttona käteen saavien yksinhuoltajien, joilla on yksi tai kaksi lasta, päivähoitomaksut alenevat peräti 60 euroa kuukaudessa. Mielestäni tämä on erittäin merkittävä kädenojennus näille kaikkein pienituloisimmille yksinhuoltajaperheille. Sehän tarkoittaisi käytännössä lähes 3 prosenttiyksikön veronalennusta heille, ja muissakaan tuloluokissa päivähoitomaksut eivät nouse. Tämäkin toimi lisää työnteon kannustavuutta. Ammatillisen koulutuksen reformi: Tavoitteena on askel askeleelta mennä kohti työssäoppimista. Siksi koulutussopimus otetaan käyttöön, jotta saataisiin lisää yrityksiä mukaan. Koulutussopimuksesta voi joustavasti siirtyä oppisopimukseen, kun oppilaan taidot karttuvat. Visiona näen, että pääsemme Suomessa jossain vaiheessa siihen, että oppisopimuskoulutuksesta tulee Suomessakin ammatillisen koulutuksen pääväylä. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti. Digitalisaatio on laaja kysymys, koska ""data is the new oil"" ja datan omistajuus on ratkaiseva kysymys monessa asiassa. Kaikki digitaaliset palvelut perustuvat käyttäjätietoon, jonka varassa uudenlaiset alustat ja niin sanottu jakamistalous kasvavat. Peruskoulun työrauhapakettiin palaamme sitten keväällä. Se onkin tärkeää, koska me tarvitsemme hyvinvointia peruskouluun. Jokainen alaikäinen tarvitsee aikuisen määrittelemään pelisäännöt kouluyhteisössä. Meillä on isoja rahanmenoja, kuten maahanmuutto. Tämä turvapaikkajärjestelmä ei toimi. Hyvin monet maat käännyttävät turvapaikanhakijoita rajalla — myös Suomen tulee jatkossa toimia näin. EU on tulonsiirtounioni, se vie myös erittäin paljon Suomelta rahaa. EU on tullut tiensä päähän. EU oli hyvä idea, mutta kun jätkät pilas sen. Mikään ei ole ikuista, ja perussuomalaisilla on tarjota toimivampi visio Suomelle. Neuvostoliitto hajosi aikoinaan, kohta hajoaa Eurostoliitto.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-14T15:57:39,2016-12-14T16:02:46,Tarkistettu,1.1 2016_134_136,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Työllisyyttä edistäviä toimia tarvitaan nyt. Monet nuoret ovat epätoivoisia, kun työtä ei ole eikä opiskelupaikkaa saa. Lapset ja nuoret pitää kannatella taantuman yli tarjoten edes opiskelupaikka, kun työtä ei löydy kaikille. Mutta hallitus päinvastoin leikkaa rajusti koulutuksesta ja tutkimuksesta. Neljänneksen leikkaus ammattikoulutukseen vaikuttaa vääjäämättä opetuksen laatuun ja määrään. Koulutuspaikat vähenevät. Tämä on todella lyhytnäköistä, sillä monia nuoria työttömiä yhdistää se, ettei heillä ole muuta koulutusta kuin peruskoulu. Koulutuspaikkoja on ennestään liian vähän, ja keskiarvot sisäänottoihin ovat korkeat. Silloin monet käsistään kätevät nuoret jäävät vaille ammattikoulutuspaikkaa, ja syrjäytymisuhassa olevien joukko kasvaa. Koulutuksessa on kyse ihmisläheisestä toiminnasta. Sitä ei pysty samalla tavalla tehostamaan kuin robotiikassa leikkaamalla resursseja. Mikäli nuoriin halutaan tosissaan panostaa, onnistutaan myös taklaamaan kestävyysvajetta. Opintotuesta hallitus leikkaa historiallisen paljon. Vaarana on, että opiskelijoiksi ohjautuu jatkossa enemmän varakkaiden perheiden lapsia. Hallituksen päätökset lisäävät nuorten eriarvoisuutta ja koulupudokkuutta. Pienyrittäjät voisivat työllistää enemmän, mikäli paikallisella sopimisella saadaan työpaikoille joustoja. Ensimmäisten työntekijöiden palkkaamiseen räätälöity tuki olisi tervetullut. Perustulo kannustaa työhön ja työllistämiseen, joten sen kokeilu on ilouutinen, vaikka sen olisi suonut olevan laajempi, aito perustulon kokeilu. Hallituksen esitykset yrittäjyyden edistämiseen ovat silti laihanpuoleiset. Yrittäjävähennys on saanut kritiikkiä siitä, että se kohdistuu myös rikkaille yrittäjille. Itse hyvillä mielin äänestin yrittäjiä tukevan yrittäjävähennyksen puolesta. Vihreiden esittämä rajaus siten, että se kohdistuu vain pienyrittäjille, kannattaisi hallituksen kuitenkin selvittää. Energiaremontilla saamme vauhtia työllisyyteen. Vihreiden energia- ja ilmastotoimissa on biomassan lisäksi aurinko, tuuli, maalämpö ja liikenteen sähköistäminen. Hallituksen päästökauppakompensaatio teollisuudelle on hölmöläisen peitto. Se estää hyvää kehitystä hiilineutraaliin maailmaan. Moni asiantuntija on varoittanut, että hallituksen kaavailema yltiöpäinen biomassan polton lisääminen lisää lähivuosina hiilidioksidin määrää ilmassa ja pienentää metsien hiilinielua. Se on sama asia kuin ilmastopäästö. Maltti on valttia tässäkin kysymyksessä. Bioenergiaa voidaan edistää kestävästi, kun noudatetaan kansainvälisesti sovittuja kestävyyskriteerejä ja huolehditaan suojelualueiden riittävyydestä. Luonto ei kestä mitä tahansa. Tehostunut biomassan käyttö on jo nyt muuttanut metsien ikärakennetta niin, että vanhat metsät ovat huvenneet ja niiden lajit uhanalaistumassa. Turpeen nosto vie koteja soiden lajeilta, pilaa paikallisten juomavedet ja aiheuttaa ilmastopäästöjä. Luonnonsuojelualueiden hankintamäärärahat on palautettava vähintään samalle tasolle kuin ennen nykyistä hallituskautta. Hallitus on romuttanut Länsi-Uudenmaan hyvin toimineen lähijunaliikenteen Siuntioon ja Karjaalle. Siuntion osalta tilanne on kohtuuton. Kunta on yhdessä HSL:n kanssa pystynyt palauttamaan pari vuoroa per päivä, mutta nämä eivät riittävästi palvele seudun työ- ja opintomatkaliikennettä. Lähijunaliikennettä on lisättävä ja hallituksen on osoitettava siihen määrärahaa. Ja rantaradalle on saatava pikimmiten ohitusraiteet ja radan kunnostusta, jotta kapasiteetin pullonkaulat saadaan purettua. Hallituksen leikkaukset tutkimuksesta yliopistoilta ja Tekesiltä lyövät korville tavoitetta saada uutta vientiä ja tuloja kansantalouteen. Tutkijat tekevät työtä uupumuksen rajoilla, kun on epävarmuus työstä ja rahoituksesta. Jatkuva rahoitushakemusten laatiminen vie aikaa opetukselta ja tutkimukselta. Tutkijamme ansaitsevat parempaa, vakaammin rahoitettuja ja pitkäjänteisiä tutkimushankkeita. En voi ymmärtää sitäkään, miten kaikkein heikompiosaisten kurjistaminen auttaisi kansantaloutta. Näin ei todellakaan ole. Leikkaukset perusturvaan, lapsilisiin, lääkekorvauksiin kohdistuvat niihin, jotka jo ennestään ovat ahtaalla arjessa. SOSTE on arvioinut, että budjetin indeksijäädytykset ja leikkaukset voivat siirtää suuren joukon ihmisiä köyhyysrajan alapuolelle. Tässä joukossa on vammaisia tai toimintarajoitteisia henkilöitä, joiden toimeentulo koostuu eläkkeestä sekä muista tuista ja korvauksista. Invalidiliiton mukaan lääkärissä käyminen ja lääkkeiden ostaminen on vähentynyt taloudellisten syiden vuoksi. Ihmiset joutuvat päättämään, onko varaa leipään vai lääkkeisiin. Hyvinvointivaltiosta on tullut kristallinhauras, ja hallituksen toimilla se murenee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-14T16:02:54,2016-12-14T16:08:10,Tarkistettu,1.1 2016_134_137,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! En saanut kolmetuntisessa debatissa puheenvuoroa, niin hieman käsittelen siinä käytyä tematiikkaa tai itse asiassa sitä, mikä ihmeekseni jäi debatin aikana kokonaan sivuun. Pääoppositiopuolue SDP ilmoitti ryhmäpuheessaan repivänsä rikki sote- ja maakuntauudistuksen, jos he olisivat vallassa. Hyvänen aika sentään! Tuossa kolmen tunnin debatissa kärki meni siihen — aivan oikeutetusti myöskin — että mietittiin, mitä tarkoittaa se, että demareitten vaihtoehtobudjetissa rahoitusta löydettäisiin repimällä Sitraa rikki, mutta päähuuto hallituksen suuntaan oli se, että hallituksen pitää kertoa ennen kuntavaaleja, aiotaanko leikata lisää vai eikö aiota. Mielestäni tuo vastaus tuli selkeäksi. Mutta yhtä tärkeää minusta on kyllä vaatia tilille demareita siitä, että kertokaa kansalle rehellisesti, mitä tarkoittaisi se, että jos tässä vaiheessa, tällaisen vuosien työn jälkeen, sote- ja maakuntauudistus revittäisiin rikki. Tuo kenttä, mihinkä sote-uudistusta rakennetaan — perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipuolen palvelut — on kutakuinkin 20 miljardia euroa vuodessa. Rakenteelliset muutokset tuon kentän kasvun jatkuvalle nousulle vuosi vuodelta ovat välttämättömät. Suomen kuntoon saattaminen vaatii välttämättä sinne toimenpiteitä. Meidän pääoppositiopuolue ehdottaa, että se aikoo repiä tämän työn pohjamutiin. Hyvänen aika sentään! Kiinnittäkää ihmiset huomiota, mitä täällä demarit toivat ryhmäpuheessaan esiin. Toinen asia. Oppositio hurskasteli puheenvuorossaan debatissa, että tuloerot eivät kasvaneet viime kaudella, kuitenkin samaan aikaan työttömiä tuli yli 100 000 lisää. Nyt te syytätte Sipilän hallitusta eriarvoistavasta politiikasta. Mielestäni työn menettäminen on yksi keskeinen tekijä, joka eriarvoistaa ja aiheuttaa syrjäytymiskehitystä. Totta kai pitkäaikaistyöttömyys ja yli vaalikausien jatkuva syrjäytymiskehitys on vakava asia, ja toivoisin, että media ottaisi huomioon myös sen, mitä pääministeri pari viikkoa sitten linjasi. Hän on nimittänyt professori Juho Saaren johtamaan työryhmää, jotta laajasti yhteiskunnassa mietittäisiin ratkaisuja tähän eriarvoistumiskehitykseen. Haluan muistuttaa, että kaikkea vastustamalla ja vastakkainasettelua lietsomalla Suomeen ei saada yhtään työpaikkaa lisää eikä palveluja pelasteta. Tämä hallitus on luvannut laittaa Suomen kuntoon, ja tärkeää tässä työssä on juuri se, että hallituksen investointipäätökset tukevat talouden elpymistä. Teitä, ratoja ja muita väyliä kunnostetaan, aloitetaan isoja liikennehankkeita ja rakennetaan nopeita verkkoyhteyksiä yhteensä lähes 3 miljardilla eurolla. Myös biotalouteen satsataan vankasti. Nämä kaikki ovat sellaisia asioita, että ne tuovat työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia kaikkialle Suomeen. Arvoisa puhemies! ""Suomi kuntoon"" tarkoittaa sitä, että Suomea johdetaan vakaasti, suomalaisten turvallisuudesta huolehditaan, mahdollisimman moni pääsee töihin, Suomen velaksi eläminen loppuu, ihmisten palvelut turvataan, heikompiosaisista huolehditaan, eriarvoistuminen pysäytetään ja koko Suomea kehitetään tasapainoisesti. Monilla mittareilla Suomi on paras maa maailmassa. Se on turvallisin maa, sillä on paras hallinto, se on maailman vakain maa. Lehdistönvapaus on ykkösenä maailmassa viidettä kertaa peräkkäin. Suomi on maailman vihrein maa, Suomi on sosiaalisesti edistyksellisin maa, Suomi on maailman lukutaitoisin maa, ja, arvoisa puhemies, Suomessa on korkein elämänlaatu. Nämä ovat kansainvälisen mittariston mukaan tehtyjä arvioita Suomesta. Suomi on hyvä maa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-12-14T16:08:15,2016-12-14T16:13:26,Tarkistettu,1.1 2016_134_138,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","No niin, ja jatkamme puhujalistaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_139,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomen talouden tila on ollut vaikea jo vuosia ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvanut samoin jo vuosikausia. Tavoitteena on nostaa talous kestävän kasvun ja työllisyyden uralle sekä turvata julkiset palvelut ja sosiaaliturva. Velan suhde kokonaistuotantoon on saatava taitettua ja kestävyysvaje katettua. Työllisyysasteen nostaminen on edellytys tilanteen kohenemiselle. Suomen taloutta voisi verrata ihan yksityisen ihmisen talouteen. Sanon, mitä edesmennyt laulaja Irwinkin sanoi, että jollei rahat riitä, on kiristettävä niin sanotusti vyötä ja joskus tehtävä kipeitäkin leikkauksia, niin kuin tämä hallitus on joutunut hiukan tekemään. Seuraukset ovat nähtävissä. Vaikka tilanne on edelleen vaikea, on näkyvissä positiivista talouden ja työllisyyden kasvua. Siksi onkin tärkeää, että talousarvioesitykseen sisältyy työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistä tukevia toimia edelleen. Hallituksen talouspolitiikan keskeisiä elementtejä ovat julkisen talouden säästöohjelma, josta on pidettävä kiinni, kilpailukykysopimus, jonka vaikutukset näkyvät viiveellä, sote- ja maakuntauudistus sekä työ- ja hyödykemarkkinoiden toimivuuden parantamiseen tähtäävät rakenneuudistukset. Jo vuosien ajan on varsinkin haja-asutusalueilla ollut suuri huoli perusväylänpidon määrärahojen riittävyydestä. Tiestömme on rapautunut ja korjausvelka kasvanut. Hallituksen korjausvelkaohjelman mukaisesti perusväylänpitoon osoitetaan kolmen vuoden aikana 600 miljoonan euron lisäpanostukset, millä on suuri vaikutus niin väylien kuntoon kuin myös työllisyyteen. Pidän tärkeänä maaseudun asuttuna pitämistä ja maatalousyrittäjien toiminnan kannattavuutta. Elinvoimaisen maaseudun ja yrittämisen ylläpitämiseen tarvitaan maataloustukien lisäksi lähipalveluja ja kunnossa olevat liikenneyhteydet. Maataloustuotanto vaatii pitkäaikaista sitoutumista yrittäjältä. Investoinnit tehdään kymmeniksi vuosiksi. Poliittisten päätösten on oltava ennakoitavia ja mahdollistettava yritystalouden suunnitelmallinen kehittäminen ja sukupolvenvaihdokset. Näitä asioita onkin pyritty helpottamaan. Sote- ja aluehallintouudistuksessa on muistettava, että siinäkin on tavoitteena palvelujen saatavuus kautta maan. Kaikkien asukkaiden on saatava tasavertainen ja laadukas palvelu riippumatta siitä, asuuko kaupungissa vai maaseudulla. Tämä uudistus pitää sisällään paljon muutakin kuin terveydenhuoltopalvelut. Ikääntyvän väestön hyvä hoito on turvattava. Vaikka kotihoitoa painotetaan, on oltava tarjolla riittävästi laadukasta laitoshoitoa. Hieno ele oli hoitajamitoituksen korjaaminen, siitä kiitos hallitukselle. Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 veteraanien kotona asumista tukevia palveluja vahvistetaan tuntuvasti. Tavoitteena on järjestää veteraaneille tarpeenmukaiset maksuttomat kotiin annettavat avopalvelut. Kunnat saavat ohjeistuksen määrärahan käytöstä kunnallisten avopalvelujen, tuetun kotikuntoutuksen ja monipuolisten kuntoutuspalvelujen järjestämiseen. Palvelupäätöksiä kuntoutuspalveluista ja avopalveluista kunnat voivat tehdä heti tammikuussa 2017. Juhlavuoden osana on myös sotainvalidien haittaraja-asteen lasku vuoden alusta lähtien. Tuolloin kaikki sotainvalidit pääsevät maksuttomien kunnallisten avopalveluiden piiriin vähintään 10 prosentin haitta-asteella. Haluaisin lopuksi muistuttaa yhteisöllisyyden merkityksestä. Ympärillämme olevista lähimmäisistä huolehtimiseen ei aina tarvita rahaa ja yhteiskunnan palveluita. Lainsäädännöllä tähän ei voida vaikuttaa, mutta omalla käyttäytymisellämme voimme toimia esimerkkinä. Kun katsoo kauemmas ja lakkaa keskittymästä omaan napaan, saa itselleenkin hyvän mielen auttamalla toista ihmistä elämän pienissä asioissa. Antamisen iloa koetaan näin joulun aikaan, mutta yhtä hyvältä se tuntuu kaikkina vuodenaikoina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-12-14T16:13:29,2016-12-14T16:18:31,Tarkistettu,1.1 2016_134_140,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä on jälleen kerran iltapäivän ajan kinasteltu siitä, mikä hallitus on leikannut keneltäkin ja kuinka paljon ja kuinka väärin se on ollut. Minusta peruutuspeiliin katsominen on erittäin vaarallista, koska silloin usein tahtoo käydä niin, että se peili kasvaa niin isoksi, ettei siitä edessä olevasta ikkunasta näekään enää sitä maailmaa, juuri niin kuin edustaja Mäkipää äsken sanoi, että jos vain tuijottaa sitä omaa napaansa, niin ei näe sitä isoa kokonaisuutta. Tämänpäiväisessä keskustelussa varsin useasti on unohtunut koko iso kuva ja varsinkin tilannekuva. Me emme voi unohtaa sitä tosiseikkaa, että meidän tulevaisuutemme kannalta kriittiset muutosvoimat ovat demografia, teknologia, globalisaatio ja ympäristöhaasteet. Varsinkin suurin haasteemme, ja toisaalta samalla se on myös mahdollisuus, on tuottavuuden heikko kehitys. Meillä oli suuressa valiokunnassa aivan erinomainen kuuleminen, jossa asiantuntijana oli entinen pääministeri Esko Aho. Hän viittasi erääseen tutkijaan, joka väitti, että teknologia ei tarjoa enää riittävästi mahdollisuuksia tuottavuuden kasvuun. Aho oli itse tästä vahvasti eri mieltä, ja hänen mukaansa hyödyt digitalisaatiosta ovat vielä lunastamatta, sillä merkittävimmät läpimurrot ovat suurelta osin tekemättä. Olen hänen kanssaan tästä aivan samaa mieltä. Kun mietimme Suomea ja meidän osaamistamme, niin meillä on terveysteknologiassa, cleantechissä ja muilla korkean osaamisen aloilla aivan huikeaa potentiaalia vielä käyttämättä. Se, että talous on nyt lähtenyt kasvuun, on valtavan hyvä uutinen. Ennen kaikkea taloudessa on kysymys psykologiasta. Kun ihmiset uskovat, että meillä on mahdollisuus parempaan, silloin se valtavan useasti myös tahtoo toteutua. Sitten vähän pienempiin asioihin. Nimittäin Turun seudun meriteollisuuden ja autoteollisuuden taloudellinen nousu ja positiiviset tulevaisuudennäkymät pitkälle tulevaisuuteen ovat kyllä koko Suomen yhteinen asia. Laivanrakennuksen alihankintaketju yltää kaikkialle Suomeen, ja näin ollen Turun laivatilaukset tuovat työtä ja hyvinvointia myös koko Suomeen. Mutta meriteollisuuden kasvun suurimpana haasteena on kuitenkin koulutetun työvoiman puute. Tämä koskee niin toisen asteen ammattihenkilöitä, amk-tutkinnon suorittaneita insinöörejä kuin DI- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneitakin. Turku on merkittävä korkeakoulukaupunki, mutta silti alueella on merkittävä työvoimapula ja osaajavaje erityisesti teknisillä aloilla. Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään korostanut oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä, ja minusta on varsin tärkeää, että mahdollisimman pian varmistetaan myös, että Turun seudulla koulutusta antaville korkeakouluille ohjataan riittävät taloudelliset resurssit vastata tekniikan alojen tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan ja työvoimatarpeen lisäkouluttamiseen. Vaikka Varsinais-Suomeen on perustettu positiivisen rakennemuutoksen työryhmä, niin yksin emme pärjää. Koko Suomen etu on tukea valmistavan teollisuuden kasvua ja yritysten työvoiman saatavuutta erityisesti Varsinais-Suomessa. Myönteistä tässä budjetissa on se, että on osoitettu rahaa kansalliselle genomikeskukselle, biopankeille ja syöpäkeskukselle. Valiokunta pitää tärkeänä, että hanke edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä hillitsee osaltaan lääkekustannusten nousua. Tästä syystä haluan sanoa pari sanaa biopankkilain näytteenoton lupamenettelystä ja valtion rahoituksen terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoisesta tutkimuksesta. Meillä on valtava mahdollisuus toimia biopankkien edelläkävijänä, mutta nykyinen järjestelmä ei valitettavasti vielä taivu edelläkävijyyden vaatimaan tekniikkaan. Meidän pitäisi muuttaa tietojen luovutukseen liittyvää suostumuskäytäntöä niin, kuten meillä on elinten ja kudosten lääketieteellisessä luovutuksessa, eli olettamaan sitä, että näytteiden käyttö olisi aina sallittua, ellei potilas sitä erikseen kiellä. Sitten tämä terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoinen tutkimus. Me olemme vuosikausia taistelleet siitä ja rahoituksen riittävyydestä, ja jälleen kerran vakavasti vetoan sosiaali- ja terveysministeriöön, että he luovat askelmerkit, joilla saadaan nämä tutkimus-evot elikkä tutkimukseen suunnatut erityisvaltionosuudet sellaiselle tasolle, jolla turvataan kliinisen tutkimuksen edellytykset ja laadukas hoito tasa-arvoisesti koko maassa. (Puhemies koputtaa) Me kaikki tiedämme sen, että huomisen hyvä hoito on tämän päivän tutkimus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-12-14T16:18:33,2016-12-14T16:24:00,Tarkistettu,1.1 2016_134_141,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Värderade talman, arvoisa puhemies! Edustaja Nylund nosti esille omassa puheenvuorossaan muutamia asioita, joista voimme olla iloisia tämän vuoden budjetissa: lisäykset kerhotoimintaan ja Metso-projektiin ja uusi alus Pidä Saaristo Siistinä ‑projektiin. Tästä viimeisestä on syytä kiittää edustaja Siréniä. Muutenkin on pieniä valopilkkuja horisontissa. Eilen saimme kuulla, että Suomen Pankki on nostanut kasvuennustettaan, ja siitä ei tietenkään voi olla kuin iloinen — joskaan alla olevat numerot eivät anna aihetta kovin suureen optimismiin. Kasvu on pitkälti kotimaisen kulutuksen ja erityisesti rakentamisen varassa. Helsinki kasvaa sitä mukaa kuin talot tyhjenevät muualla Suomessa. Talouden veturi, vienti, ei sen sijaan ota elpyäkseen. Tätä tilannetta eivät auta tietoiset innovaatiotoiminnan ja koulutussektorin kiristystoimet, eivät millään lailla. Eilen siihen soppaan laitettiin vielä vienti-Vaasan alueen niskalaukaus päivystysuudistuksen muodossa. Asian, jota hallituspuolueiden edustajat puolustelivat muun muassa sillä, että 12 on kaunis luku ja että kaikkia asioita ei ehditty tutkia. Arvoisa puhemies, ei ehditty tutkia. Jos tavoite on selvä, ja sen tulisi olla kaikille meille selvä — viennin kasvattaminen — silloin kaikkia toimia tulisi peilata tätä tavoitetta vastaan. Omassa varjobudjetissamme tarjoamme toki tähänkin lääkkeet. Työllisyys ei ota elpyäkseen, vaikka työllisyysaste onkin hienoisessa nousussa. Työikäisten määrän supistumisella ei kuitenkaan tulevaisuutta rakenneta. Hallituksella on strateginen tavoite nostaa työllisyysastetta 72 prosenttiin, ja Pohjanmaan vientirannikolla se on tällä hetkellä itse asiassa 73 — hallitukselle tiedoksi. Tähän pääseminen koko maassa tulisi olla se strateginen tavoite. Mutta mitä tehdään? Tulkitaan kirjainta, etsitään pilkkuja, ja nimenomaan kirjaimeen vedoten julistetaan, että tämä hallitus tekee perussuomalaista perhepolitiikkaa, johon ilmeisesti kuuluu se, että mitään ei tehdä — ei tehdä mitään, ellei se nimenomainen toimenpide ole mekaanisesti kirjoitettu hallitusohjelmaan. Silloin ollaan strategisuudesta kaukana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-14T16:24:07,2016-12-14T16:26:59,Tarkistettu,1.1 2016_134_142,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tänään käydään tulevan juhlavuoden, Suomen juhlavuoden, 100-vuotisvuoden budjettikeskustelua. Kaikki ovat tunnistaneet sen, että Suomen suunta on muuttunut. Suomi laitetaan kuntoon pala palalta, politiikan lohko yksi kerrallaan. Talous kasvaa vihdoinkin ja työttömyys on alentunut. Mutta kasvu on hidasta ja sitä pitää vauhdittaa. Työttömyys maksaa yhteiskunnalle 5 miljardia euroa vuodessa. Onko meillä tähän varaa? Sanon, että ei. Siksi teemme hartiavoimin töitä työllisyyden eteen ja kansainvälisen kasvun vauhdittamiseen. Joudumme valitettavasti ottamaan velkaa, mutta velaksi elämisen lopettaminen tähdätään vuoteen 2021, joten tätä strategiaa kohti menemme. Päättämättömyys on vaihtunut tekemisen meininkiin ja ajelehtiminen on päättynyt, mutta tekemätöntä työtä edellisen hallituksen ajoilta on paljon, ja siksi Sipilän hallitus on tehnyt puoliväliriiheen mennessä suurin piirtein suurimman osan uudistuksista eteenpäin. Kiperät päätökset esimerkiksi näistä leikkauksista ovat takana tai tässä budjettikirjassa esillä ja isot uudistukset ovat todellakin meneillään — ei niin kuin edellinen puhuja sanoi, että niitä ei vauhditeta, päinvastoin. Kilpailukykysopimus työmarkkinaosapuolten kanssa on yksi osoitus siitä, että vähän mentiin yli hallitusohjelmankin. On kuntauudistusta, on maakuntauudistusta, on uudistusta koulutukseen, työllisyyteen ja erilaisiin muihin hankkeisiin. Mutta selvää on, että ellemme saa kasvua vauhditetuksi ja työttömyyttä alennetuksi, niin me joudumme miettimään myöskin menopuolella tämän vaalikauden aikana, ovatko kaikki leikkaukset vielä tässä. Paineita on siis ilmassa, mutta kuten tänään olemme kuulleet, niin mitään konkreettista lisälistaa ei vielä ole tehty. Koko maan voimavarat on saatava käyttöön, ja siitä on osana maakuntauudistus, joka on aivan historiallinen. Biotalouden kehittyminen on myöskin asia, joka työllistää ympäri Suomen. Laitetaan siis koko Suomi kuntoon, kaikki voimavaramme myöskin kuntoon biotalouden osalta. Hallituksen veropolitiikka kestää kyllä tämän salin kritiikin. Veronalennukset kohdistetaan ensi vuodella pieni- ja keskituloisiin ja eläkeläisiin. Eikö tämä ole juuri sitä oikeudenmukaisuutta, jota oppositiosta on huudettu? Veronalennukset tässä talousvaiheessa ovat lähes miljardin luokkaa, ja se parantaa suomalaisten ostovoimaa ja toivottavasti myös parantaa työllisyyttä. Yrityspaketti on mittava. Siellä etenkin yrittäjävähennys on saanut hyvän vastaanoton ja Yrittäjänaiset ovat antaneet erityisesti kiitosta 2 500 euron kertakorvaukseen äidin työnantajalle vanhemmuuden kustannuksista, ja tämä on edistyksellinen askel kohti tasavertaisempaa vanhemmuuden kustannusten jakamista. Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys tulee voimaan, sukupolvenvaihdosten helpottaminen perintöveron osalta tulee voimaan. Kaikki nämä ovat hyviä uudistuksia. Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi vielä nostaa esille sen, että hallituksen investointipäätökset ovat mittavat. Teitä, ratoja ja muita väyliä kunnostetaan ja aloitetaan isoja liikennehankkeita, puhutaan jopa miljardin euron suuruisista investoinneista, ja ne tehdään kansallisomaisuuteemme, olemassa oleviin teihin, ratoihin, mutta emme unohda sitä, että tarvitsemme uusia liikenneväyliä niin raiteille, satamiin kuin teille. Näistä uusista liikennehankkeista olen erityisen iloinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-12-14T16:29:45,2016-12-14T16:34:50,Tarkistettu,1.1 2016_134_143,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva ensi vuoden talousarvio on pääministeri Sipilän hallituksen alusta asti valmistelema esitys. Tämän vuoden budjetin perustanhan rakensi edellinen hallitus. Keskusta lupasi laittaa Suomen kuntoon. Budjetin ratkaisujen tavoitteena on tukea Suomen talouden elpymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä ja siten katkaista velkaantumiskierteemme. Vuonna 2008 alkanut syvä talouden taantuma on vienyt Suomen taloudesta lähes 40 miljardin euron vientitulot vuositasolla. Niiden puuttuvaa verokertymää on paikattu 7—8 miljardin euron vuosittaisilla velanotoilla. Velkaantumisen kasvu pysähtyy, ja tavoitteena on, että 2021 siihen päästään. Suomen suunta on siis jo muuttunut. Olemme talouden kasvu-uralla, kuten tänään Suomen Pankkikin on kertonut. Nyt on erityisen tärkeää vahvistaa tätä myönteistä kehitystä. On nimittäin muistettava, että talous on hyvin vahvasti psykologinen asia. Myönteinen kierre vahvistaa kasvua ja talouden nousua. Siksi kysynkin: miksi meillä ruokitaan aivan liikaa negatiivista ilmapiiriä? Tiedotusvälineilläkin on tämän ilmapiirin luomisessa oma roolinsa mutta myös vastuunsa. Unohtaa ei saa myöskään oppositiota. Oppositiolla on oikeus kritiikkiin, mutta kysymys kuuluu, miten se tehdään niin, ettemme pilaa sitä hyvää, jonka olemme saaneet nyt rakennetuksi. Kaikki voimat on nyt valjastettava lisäämään suomalaisten uskoa tulevaisuuteen, uskoa meidän omiin mahdollisuuksiimme ja investointeihin, joita meidän totisesti on saatava nykyistä paljon enemmän. Unohtaa emme saa myöskään hallituksen 3 miljardin euron suuruista infrapakettia, jonka vaikutukset näkyvät jo nyt koko Suomessa. Eduskunnan hyväksymät veroratkaisut tukevat kansantaloutemme elpymistä ja työllisyyden paranemista. Veronkevennykset kohdistuvat pääasiallisesti keski- ja pienituloisille suomalaisille ja eläkeläisille. Yritysveropaketti kohdistuu pk-yrityksiin, ja oman helpotuksensa tuo hallituksen tekemä maksuperusteinen alv-tilitys sekä sukupolvenvaihdosten helpottaminen perintöverosäädöksiä muuttaen. Arvoisa puhemies! Lopuksi nostan esiin suuren huolenaiheeni yhteiskuntamme keskittämiskehityksestä. Me emme saa nimittäin unohtaa, että Suomi on luonnonvaroilla mitaten yksi maailman suurvalloista. Olemme maailman tilastojen viidenneksi suurin biomassojen raaka-aineen suurtuottaja. Meillä on siis aivan loistavat mahdollisuudet rakentaa biotalous-Suomi, joka kehittää koko maata tasapuolisesti. Biotaloudella on mahdollisuus nostaa maaseutummekin uuteen kukoistukseen. Sitten olen hyvin huolissani maakunnan seutujen elinvoimasta. Täällä on eilen hyväksytty erikoissairaanhoidon keskittämistä koskeva lainsäädäntö, jonka suurin uhka on 46 alue- ja paikallissairaalalle ja niiden tulevaisuudelle. Kysymys on kymmenistätuhansista työpaikoista ja lähipalveluista. Erikoissairaanhoidon keskittäminen nostaa kustannuksia merkittävästi, koska aluesairaalat aiotaan nyt ajaa alas erikoissairaanhoidon, ainakin leikkaustoiminnan, osalta. Aluesairaalat ovat tähän mennessä tuottaneet 10 prosenttia erikoissairaanhoidon palveluista ja tuottaneet ne 40—60 prosenttia alemmalla kustannusalustalla verrattuna keskussairaaloihin tai yliopistosairaaloihin. Hallituksen tavoitteena on 350 miljoonan euron säästöt. Tämä säästötavoite karkaa ainakin sitä kautta osittain, että aluesairaalat poistetaan listalta, sairaalat, jotka ovat tehneet arvokasta työtä ja huomattavasti alemmalla kustannustasolla. Kaiken kaikkiaan budjetti antaa vahvan perustan kehittää Suomea eteenpäin, mutta meidän suuri haasteemme on työllisyyskehitys. Meidän on saatava lisää uusia työpaikkoja, jotta me voimme pitää huolta heistä, jotka eniten huolenpitoa tarvitsevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-12-14T16:35:01,2016-12-14T16:39:19,Tarkistettu,1.1 2016_134_144,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomen talous on ollut viime vuodet vaikeassa tilanteessa. Pitkän taantumajakson jälkeen positiivista kehitystä on kuitenkin jo nähtävissä ja pitkään jatkunut talouden supistaminen hieman selätetty. Suomen talous on elpymässä ja investointi-ilmapiiri paranemassa. Se on hyvä asia. Kuluvan vuoden aikana olemme saaneet lukea hyviä uutisia teollisuustuotannon piristymisestä, kun muun muassa voimalaitoksia valmistava Wärtsilä sai suuren voimalaitostilauksen Yhdysvalloista ja Valmet Automotive ilmoitti lisäävänsä tuotantoaan Uudenkaupungin tehtaalla. Tilastokeskuksen tuorein teollisuustuotannon volyymia kuvaava tilasto on kuluvan vuoden lokakuulta, jolloin teollisuustuotanto Suomessa oli kasvanut 3,5 prosenttia vuoden takaisesta. Kuten tässä lähellä pääkaupunkiseudunkin katukuvasta voi helposti havaita, myös rakentamisen tahti on jälleen kiihtynyt. Tilastokeskuksen suhdannetietojen valossa rakentamisen toimialan liikevaihdon kasvu nopeutui vuoden 2016 toisella neljänneksellä eniten, lähes 12,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös työmarkkinoilla on nähty käänne parempaan. Työllisyys on kohentunut ja työttömyys on vähentynyt vuoden 15 loppupuolelta alkaen. Kuluvan vuoden lokakuussa työttömyysaste oli 8,1 prosenttia eli vajaan prosentin pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Työttömiä on nyt heitäkin lähes 18 000 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Arvoisa puhemies! Julkiseen talouteen on viime vuosina syntynyt sitkeä alijäämä, joka paisuttaa velkataakkaa. Edes normaalin talous- ja työllisyyskehityksen oloissa julkisen talouden tulot eivät riitä rahoittamaan nykyperustein määräytyviä julkisia menoja. Ensi vuoden budjetti sisältää aiemmin sovittuja menosäästöjä, jotka on levitetty laaja-alaisesti useammalle hallinnonalalle. Ne on suunniteltu toteutettavaksi tavalla, joka ei liiaksi heikentäisi taloudellista kasvua ja taloudellista toimeliaisuutta. Niin sanottuja helppoja säästökohteita julkisen talouden tasapainottamiseksi ei ole, ja on selvää, että osa säästöistä tulee koskettamaan aina jotain tiettyä ihmisryhmää. Hallitus ei väheksy tekemiensä säästötoimenpiteiden vaikutuksia, päinvastoin. Tästä esimerkkinä varhaiskasvatusmaksujen korotuksen peruminen ja hoitajamitoituksen säilyttäminen nykyisellään. Opposition varjobudjeteissa oltiin valmiita perumaan lähes kaikki hallituksen tekemät säästötoimenpiteet. On kuitenkin syytä muistaa, että säästöjä on tehty ylivelkaantumisen taittamiseksi ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvioesitys on vastuullinen kokonaisuus, jossa on keskitytty erityisesti talouden uudistamiseen työllisyyttä parantamalla. Viime aikoina uusia työpaikkoja on syntynyt erityisesti pk-yrityksiin. Tämän kehityksen jatkumista hallitus tukee ottamalla käyttöön listaamattomien yritysten yrittäjävähennyksen sekä maksuperusteisen arvonlisäveron. Myös perintö- ja lahjaverotusta kevennetään yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi ja sinivalkoisen omistajuuden ja erityisesti työpaikkojen säilyttämiseksi Suomessa tulevaisuudessakin. Jo eduskunnankin hyväksymä päätös naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvien vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella on sekin hyvä asia ja tulee toivottavasti näkymään työllisyyden paranemisena etenkin naisvaltaisilla aloilla. Talousarvioesitykseen sisältyy myös merkittäviä avauksia työttömyysjärjestelmän uudistamiseksi. Monet työttömät kokevat jääneensä yksin työttömyyden kanssa. Siksi on tärkeää, että työttömyysjärjestelmää kehitetään parempaan suuntaan, millä pyritään ohjaamaan työttömiä entistä enemmän työn piiriin. Muun muassa palkkatuen ja starttirahan rahoituksen muuttaminen siten, että niitä voidaan osittain rahoittaa työttömyysetuusmäärärahoista, tulee parantamaan työttömien työllistymisedellytyksiä. Kasvua ja työllisyyttä osaltaan tukee myös hallituksen veropoliittinen linja. Kansalaisten ostovoimaa turvataan, kun veroja alennetaan. Vuonna 17 ansiotulojen verotusta kevennetään runsaalla 500 miljoonalla eurolla ja eläketulon verotusta yhteensä noin 135 miljoonalla eurolla. Kiky-sopimuksen sisältämät maksumuutokset olisivat tuoneet veronkevennyksiä vain suurituloisille. Hallitus kuitenkin päätti omilla toimillaan kohdistaa veronkevennyksiä myös pieni- ja keskituloisille sekä eläkeläisille. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-14T16:39:29,2016-12-14T16:44:43,Tarkistettu,1.1 2016_134_145,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten budjettipolitiikan ja ‑linjan voi tiivistää yhteen lauseeseen: otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille. Annan tästä esimerkin. Maanantaina tässä salissa keskustelimme myöhään yöhön jatkuneessa istunnossa muun muassa opintotukeen tehtävästä leikkauksesta. Opintotuesta leikataan yli 120 miljoonaa, joka tarkoittaa 86 euron leikkausta kuukausittain opiskelijoiden tuloihin. Perusteluna tälle kuten muillekin hallituksen esittämille leikkauksille on se, että on pakko säästää, koska Suomen taloustilanne on vaikea ja velkaantumista on taitettava. Mutta nyt pitää kysyä, taittuuko velkaantuminen hallituksen esityksillä. Itse asiassa tämä hallitus velkaantuu enemmän kuin edellinen hallitus. No, opintotukeen tehdään merkittävä, neljäsosan, leikkaus, 86 euroa kuukaudessa, joka on todella merkittävä opiskelijoiden tuloihin nähden. Opiskelijat ovat jo tällä hetkellä yksi Suomen köyhimmistä ihmisryhmistä. Monet opiskelijat elävät köyhyysrajan alapuolella. Kuitenkin hallituksella on samaan aikaan varaa kohdentaa rahaa suurituloisille varakkaille esimerkiksi tämän yrittäjävähennyksen kautta. Itse asiassa tähän vähennykseen menee saman verran rahaa, mitä opintotuesta sitä leikkaamalla säästetään. Tämä on yksi esimerkki hallituksen politiikasta, jossa otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille. Hallitus tekee monia todella ikäviä, vaikeita, ihmisten näkökulmasta hankalia leikkauksia kohdistuen niin eläkeläisiin, lapsiperheisiin, opiskelijoihin kuin nuoriin, ihmisryhmiin, jotka ovat heikossa asemassa yhteiskunnassa. Samaan aikaan sillä on kuitenkin varaa jakaa erilaisilla verohelpotuksilla omille intressi‑ ja taustaryhmilleen merkittäviä summia valtion budjetista rahaa, jolla ei edes ole suuria kasvu‑ tai työllisyysvaikutuksia. Esimerkiksi tämän yrittäjävähennyksen kohdalla hallituksen omassa esityksessäkään ei arvioida, että se synnyttäisi kasvua tai sillä olisi työllisyyttä parantavia merkittäviä vaikutuksia. Onkin siis kysyttävä, kun jokainen meistä tässä salissa haluaa tehdä vastuullista budjettipolitiikkaa tässä vaikeassa taloustilanteessa, jossa me olemme, ovatko nämä veronkevennykset ja ‑kohdennukset järkeviä. Jos niillä ei ole kasvun vaikutuksia, jos niillä ei ole työllisyysvaikutuksia, niin minkä takia me laitamme satoja miljoonia euroja rahaa tällaisiin kohteisiin, joista ei synny niitä toivottuja tuloksia, kun varmasti nämä tavoitteet kuitenkin yhdessä jakaisimme, kuten työllisyysasteen paranemisen ja sen, että talous lähtisi voimakkaampaan kasvuun? Tässä ajassa, jossa me olemme, on ennen kaikkea luotava toivoa tulevaisuuteen ja toivoa huomiseen, saatava niitä positiivisia näkymiä, mistä myös monet hallituspuolueiden edustajat ovat tänään tässä salissa puhuneet. Kuitenkaan nämä toimet, joita hallitus tekee ja esittää, eivät ole sen kaltaisia, että ne loisivat toivoa yksilöiden näkökulmasta tai edes talouden ja työllisyyden näkökulmasta. Nyt tarvittaisiin sellaista politiikkaa, joka tukisi pienituloisten ihmisten ostovoimaa — on sitten kyse eläkeläisistä tai on kyse lapsiperheistä — sellaista politiikkaa, joka antaisi meidän nuorisollemme toivoa huomisesta, saisi näkymiä tulevaisuuteen, siihen, että heillä on mahdollisuus opiskella, kouluttautua, saada työtä, että heillä on hyvä elämä edessä. Kuitenkin nämä hallituksen tekemät isot leikkaukset koulutukseen — nyt opiskelijoiden toimeentuloon, suomalaiseen osaamiseen — heikentävät näitä toivon ja uskon näkymiä. Nyt pitäisi tehdä investointeja. Se olisi avainasemassa siihen, että Suomen talous lähtisi kasvuun ja työllisyysastetta saataisiin parannettua. Tämä tarkoittaa paitsi infrainvestointeja — investointeja tiestöön, rautateihin, muuhun infrastruktuuriin — mutta myös investointeja ennen kaikkea osaamiseen, ennen kaikkea koulutukseen ja myös ihmisten hyvinvointiin. Tämä on se puoli, joka hallituksen budjettipolitiikasta valitettavasti uupuu, ja se on hyvin ohutta. Meidän ei pitäisi nyt toistaa niitä samoja virheitä, joita on tehty 90-luvun laman aikana, joiden kustannuksista maksamme tänä päivänä. Meidän ei pitäisi tehdä ja toistaa näitä virheitä, joita aiemmin ollaan tehty. Kuitenkin nyt näyttää siltä, kun hallituksen budjettiesitystä lukee, että nämä samat virheet halutaan toistaa, halutaan tehdä nämä samat leikkaukset, joiden kustannukset sitten myöhemmin ovat merkittävät ja tulevat maksamaan niin yhteiskunnalle mutta myös inhimillisesti yksilöille todella paljon. Sen takia SDP on tehnyt vaihtoehtobudjetin, jossa puututaan hallituksen budjettipolitiikan isoihin epäkohtiin, muutetaan talouspolitiikan suuntaa oikeudenmukaisemmaksi yksilöiden ja yksittäisten ihmisten näkökulmasta mutta myös luodaan sellaisia kasvun ja työllisyyden näkymiä, joita Suomi nyt kipeästi tarvitsee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-14T16:44:55,2016-12-14T16:51:13,Tarkistettu,1.1 2016_134_146,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomi on pitkästä aikaa saatu kasvu-uralle. Vuonna 2008 alkaneen talouslaman jälkeen olemme tilanteessa, jossa Suomen talous oikeasti kasvaa. Bkt eli bruttokansantuote on kasvussa, ja ennen kaikkea kaikista tärkein on se, että investoinnit ovat lähteneet liikkeelle. Edustaja Marin äsken todisti värisevällä äänellään, että ei ole investoitu eikä ole teitä korjattu. Missähän eduskunnassa te oikeastaan olette istunut, kun ette tätä huomannut? Vaikea kuvitella. Nimenomaan tämä hallitus on esimerkiksi tieinvestoinnit pannut liikkeelle. Noin miljardi euroa katetaan sitä teiden hoidon alijäämää, mikä teidän hallituksen ajalta jäi hoitamatta täysin. Oletteko te ehkä lukenut vääriä papereita, sitä minä en tiedä. Mutta kannattaisi ehkä aikaa seurata hieman tarkemmin. Talouskasvu ensi vuonna ja seuraavana vuonna: Ensi vuosi on meidän itsenäisyytemme juhlavuosi, talouskasvu ylittää reilusti 1 prosentin, mikä on todella merkittävä ottaen huomioon, mistä lähtötasosta läksimme liikkeelle. Se ei ole vielä tyydyttävä taso, mutta suunta on oikea. Ja aivan kuten Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen omassa puheenvuorossaan eilen sanoi, tilanne on kehittymässä hyvään suuntaan. Tämä on nyt vain sitten kärsivällisyyttä tästä eteenpäin, että emme tee vääriä liikkeitä, vaan jatkamme samalla linjalla. Kilpailukykysopimus on Suomelle erittäin hyvä. Investoinnit lähtevät liikkeelle. Esimerkkinä voi mainita laivateollisuuteen tulevat valtavat tilaukset, mitkä ovat Suomeen tulleet viime aikoina ihan viimeisen vuoden sisällä. Metsäteollisuus investoi muun muassa Äänekoskelle ja monelle muulle paikkakunnalle. Lista on niin pitkä, että en viitsi sitä kaikkea lukea. Autoteollisuus on saanut Suomeen uusia työpaikkoja vahvasti. Kaikki tiedämme, että Uuteenkaupunkiin on tulossa merkittävä määrä työpaikkoja lisää, ja mitä vielä tuleekaan. Matkailu vetää esimerkiksi Lapissa tällä hetkellä erittäin hyvin, paikat ovat loppuunmyytyjä. Ilmeisesti tämä koskee koko ensi vuoden matkailusesonkia, että matkailussa menee todella hyvin. Elikkä, jos oppositio tässä nyt lähtee pyytämään sitä, että pitäisi tehdä investointeja, pitäisi korjata teitä, pitäisi saada pyörät pyörimään, sitähän tässä juuri tehdään. Ihmettelen vain, että ette ole tätä huomanneet. Biotalous on ollut merkittävä lisä siihen, mitä olemme toivoneet kansantaloudeltamme. Nimenomaan biotalouden pohjalle rakentuu suomalainen hyvinvointi tulevaisuudessa edelleen. Kaikesta huolimatta Suomi seisoo edelleen puujaloillaan. Byrokratian purkuun tämä hallitus on sijoittanut paljon panoksia, ja siinä olemme onnistuneet kohtuullisen hyvin. Se tarkoittaa sitä, että oikealle tiellä olemme, mutta sillä samalla tiellä pitää vahvasti jatkaa. Esimerkiksi kaavoituksen menettelyä ollaan yksinkertaistamassa merkittävästi. Rakentamisen poikkeuslupien myöntäminen on siirretty kunnille. On tulossa valtakunnallisesti alueiden käytön tavoitteet, ja sinne pitää saada kirjaus, jonka mukaan maaseudulle pitää pystyä rakentamaan aivan vaivattomasti. Onhan Suomi Euroopan unionin harvimmin asuttu maa, mutta silti meillä voi vielä känkkäränkkävalittaja pysäyttää lähes minkä hankkeen tahansa. Meidän on saatava rakentamispuolelta välittämisoikeudet viranomaisilta kokonaan pois, ja vain asianosaisille, joita asia nimenomaan suoraan koskee, voidaan valitusoikeus antaa ja sekin niin, että valitukset käsitellään nopeasti. Ja todellakin toivon, että tässä byrokratian purussa menestymme monella muullakin alalla. Esimerkiksi maatalouden puolella meillä on aivan valtava byrokratia. Siellä on tekemätöntä työtä vaikka kuinka paljon. Maakunnat tarvitsevat rakentamista aivan samalla tavalla kuin kaupungitkin. Tämä on yhteistyötä, joka on istuvan hallituksen tärkeimpiä asioita, että saamme koko maassa elintason nousemaan ja uusia työpaikkoja syntymään. Työttömyyden hinta tässä maassa on noin 7 miljardia euroa. Joka ainoa työpaikka, kun saadaan tuottava työpaikka syntymään, tuo verotuloja sekä kunnille, valtiolle että seurakunnille, ja sitä kautta me pystymme nimenomaan kansantalouden tilaa parantamaan. Sen työttömän ihmisen kannalta ainoa toivo hänen elämänsä laadun parantamiseen on saada hänelle töitä. Samalla, kun tämä työpaikka syntyy, kyseiselle henkilölle alkaa kertyä sitä tarpeellista eläkekertymää tulevien vuosikymmenten varalle sitten aikanaan, kun hänelle eläkepäivät koittavat. Sen takia, arvoisa herra puhemies, olisi välttämätöntä, että meille myös avattaisiin rohkeasti uusia aloja. Kaivosteollisuus on meillä jäänyt liian pienelle huomiolle. Suomi tarvitsee lisää kaivoksia ja nimenomaan suomalaisella pääomalla ja niin, että se hyöty, joka siitä kaivoksesta tulee, jää Suomeen. Otetaan vaikka se Sakatin kuuluisa kaivos, joka on amerikkalaisten hallussa: sen taloudellinen arvo on satoja miljardeja euroa, ja se piti vain antaa amerikkalaisille luonnonsuojeluhulluuden takia, kun ei suomalaisilla ole varaa semmoiseen lähteä mukaan. Tämän takia tähän tilanteeseen tarvitaan ehdottomasti parannusta. Arvoisa puhemies! Lopuksi, kun edustaja Marin tässä ihmetteli äsken puheenvuorossa, minkä takia meillä on tilanne näin surkea: Esimerkiksi voi mainita sen, että meillä on monia, monia investointeja jo tehty ja monia päätöksiä tehty. (Puhemies koputtaa) Suunta on oikea ja Suomen talous kasvaa, ja sitä eivät aikaisemmat hallitukset ole pystyneet tekemään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-14T16:51:14,2016-12-14T16:56:30,Tarkistettu,1.1 2016_134_147,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Otetaan tähän lyhyt vastauspuheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_148,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Se, mitä kritisoin hallituksen politiikassa — tietenkin tämän julman ja kylmän leikkauspolitiikan lisäksi, mikä kohdistuu tavallisiin pienituloisiin, heikossa asemassa oleviin ihmisiin — on se, että hallitus ei ymmärrä sitä, että nyt tarvitaan sellaisia tulevaisuusinvestointeja, jotka edesauttavat Suomen menestymistä huomenna. Näitä ovat paitsi järkevät infrainvestoinnit, joilla voidaan uudistaa yhteiskunnan rakenteita, myös investoinnit (Antti Kurvinen: Miljarditolkulla tehdään infrainvestointeja!) koulutukseen, osaamiseen, Suomen nuorisoon, lapsiin ja nuoriin. Tämä on merkittävä kohde, johon meidän nyt pitäisi panostaa ja investoida. Jos emme näin tee, niin tulevaisuudennäkymät eivät valitettavasti tule muuttumaan kovinkaan valoisiksi kovinkaan monille. Sen takia SDP omassa vaihtoehtobudjetissaan satsaa koulutukseen, satsaa nuoriin, (Antti Kurvinen: Tampereen ratikkakin sai rahaa!) lapsiin, opiskelijoihin ja suomalaiseen osaamiseen. Tämä on meidän linjamme. Valitettavasti (Puhemies koputtaa) teidän linjanne on toinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-14T16:56:33,2016-12-14T16:57:39,Tarkistettu,1.1 2016_134_149,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Vastauspuheenvuoro, edustaja Jarva. — Sen jälkeen vastauspuheenvuoro, edustaja Hoskonen, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_150,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","(Olavi Ala-Nissilä: Tampereen ratikoilla Suomi nousuun! — Sanna Marin: Mitä pahaa niissä on?) Arvoisa puhemies! (Välihuuto) Jos saan puheenvuoron tässä välissä, niin olisi hyvä korjata tässä välissä myös SDP:n ja opposition jakama väärä tieto siitä, että opiskelevien nuorten toimeentulo pienenee hallituksen päätösten myötä. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan opiskelijoitten tulotaso nousee, 120 000 opiskelijalla nousee asumisen tuki nyt yleiseen asumistukeen siirron myötä, joka korvaa tätä opintorahan leikkausta. Ja kyllä, 50 000 opiskelijalla asumisen tuki pienenee nyt tämän eduskunnan päätöksen myötä — niillä opiskelijoilla, joilla on tulot ruokakunnassa niin isot, että he eivät tarvitse sitä asumisen tukea. On myös opiskelijajärjestön ajama tavoite, että yleiseen asumistukeen siirrytään. On erittäin hyvä, että tämä tehtiin tässä yhteydessä. Kaiken kaikkiaan opintotukihan nousee 900 eurosta 1 100:aan, ja tämän lisäksi tämä asumisen tuki paranee opiskelijoilla. Tämä on hyvä linja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-14T16:57:41,2016-12-14T16:58:48,Tarkistettu,1.1 2016_134_151,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Todellakin edustaja Marinin puheenvuoro tuntui siltä, että koko maailma on kaatunut päälle, mutta tosiasiassa tämä hallitus on tehnyt kaikki ne muutokset, mitkä teidän politiikkanne aiheutti. Investoinnit ovat lähteneet liikkeelle, työllisyys parantuu. Edustaja Tuppurainen esitti tässä taannoin, että kymmenkertaistettaisiin maahantulijoiden määrä. Tähän asti olemme maksaneet, ja tällä hetkellä, tästä asiasta noin miljardi euroa per vuosi. Kuinka monta miljardia lisää edustaja Tuppurainen haluaa tähän asiaan panna vielä? Otetaanko sitten velkaa? Kyllä meidän pitää velvollisuutemme kantaa totta kai myös suhteessa turvapaikanhakijoihin sen verran, mikä meille oikeudenmukaista on, mutta suu on meidänkin säkillämme, pakko se on tunnustaa. Pitää saada kansantalous nousuun, ja se ei nouse sillä, että me jäämme siihen teidän valitsemaanne vaihtoehtoon. Me olemme saaneet investoinnit liikkeelle, työllisyys paranee, toivo on palannut tähän maahan, kuten Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen sanoi. Satuitte varmaan eilen katsomaan uutisia. Jos ette ole katsonut, kannattaisi Yle Areenasta käydä katsomassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-14T16:58:50,2016-12-14T16:59:54,Tarkistettu,1.1 2016_134_152,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Ja palaamme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_153,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Todellakin, kuten tässä edustaja Hoskonen edellä totesi, Suomeen on palannut tekemisen meininki. Me elimme viime vaalikaudella tekemättömyyden aikaa ja passiivisuuden aikaa, ei saatu päätöksiä täytäntöön eikä päätöksiä aikaankaan, tuli 100 000 työtöntä lisää. Yli kolme vuotta elimme negatiivisen kasvun aikaa. Nyt nykyisen hallituksen strateginen hallitusohjelma on erittäin tärkeä, ja sillä on saatu vakautta ja saatu investointeja liikkeelle. Todellakin esimerkiksi Varsinais-Suomessa nyt syntyy teollisia työpaikkoja lähivuosina joka vuosi enemmän kuin Äänekosken tehtaalla on työntekijöitä. Ensi vuonna pitäisi saada Uuteenkaupunkiin 1 500 uutta työpaikkaa, ja laivanrakennusteollisuus on nousemassa 7 000 työpaikasta, kun laskemme alihankkijat mukaan, 15 000 työpaikkaan lähivuosina. Se on tärkeätä. Todella, kun kuuntelin edustaja Marinin puhetta, niin jäin sitä vähän suremaankin, että entisestä hyvinvoinnin rakentajapuolueesta on tullut puolue, joka esittää vain toveripopulismia täällä. (Antti Kurvinen: Hyvin puhuttu!) Todellakin, kun yhteiskunta muuttuu, kun konteksti muuttuu, niin konseptin pitää muuttua, toimintamallin pitää muuttua. Se toimintamalli ei voi olla, että sanotaan ""ei"" joka paikkaan. Se ei vie meitä eteenpäin todellakaan, vaan pitää tehdä näitä uudistuksia ja saada päätöksiä tehokkaasti ja taloudellisesti, vaikuttavasti täytäntöön. SDP:n budjetista mielestäni puuttuu johdonmukaisuus. Vaatimukset ennen vaaleja ovat ristiriidassa vaihtoehtobudjetin kanssa. Havaitsin, että vaihtoehtobudjetin tekijää on vaihdettu, enkä sitä ihmettele, kun olen sen budjetin lukenut. SDP väittää ottavansa vähemmän velkaa, mutta niin ei voi sanoa, jos tulopuoli perustuu kertaluonteisiin tuloihin. SDP:n mielestä Suomessa ei edelleenkään tarvita uudistuksia eikä leikkauksia tarvitsisi tehdä. SDP uskoo, että lisää verottamalla voidaan jakaa kaikkea hyvää kaikille, ikään kuin eläisimme suljetussa taloudessa. Monet ehdotetuista vaihtoehtobudjetin toimenpiteistä eivät kannusta työntekoon. SDP:n ehdottamat lisäysten rahoituskeinot ovat vähintäänkin kyseenalaisia, osin toteuttamiskelvottomia. Esimerkiksi harmaan talouden torjunnan tuottaman lisätulon varaan ei voi tuolla tavalla laskea. Varmaa kuitenkin teidän lisätalousarviossanne on, että menot kasvavat. Mitä meidän pitäisi sitten sanoa Sitran ryöstöstä, sammon ryöstöstä Suomen täyttäessä 100 vuotta? SDP sanoo haluavansa panostaa tutkimukseen, tuotekehitykseen eli uudistumisen eväisiin. Toisaalta se kuitenkin haluaa viedä Sitran rahat, joka on perustettu juuri siihen tarkoitukseen eli tekemään pitkäjänteistä, tietoon pohjautuvaa tulevaisuustyötä kasvun ja työllisyyden hyväksi. Jos Sitran tase puolitettaisiin, sillä ei olisi enää edellytyksiä jatkaa nykytavalla. Mutta Sitra on panostamassa nyt lähivuosina muun muassa bio- ja kiertotalouteen, moniin uudistuksiin, ja se on syömässä omaa pääomaansa tässä lähivuosina, jotta panostus Suomen talouskasvun hyväksi on olemassa, mutta tällainen kertaluontoinen, sanoisin, sammon ryöstö ei todellakaan ole perusteltua. SDP haluaa laskea eläkemaksuja, vaikka se olisi eläkeuudistuksen vastaista. Tavoitteena oli eläkkeiden rahoituksen turvaaminen. Havaitsin, että jotkut jopa haluaisivat muuttaa eläkeindeksiä. SDP:n talousbudjetissa SDP myöskin esittää rahoitusveroa, joka todennäköisesti menisi asiakkaiden maksettavaksi. Pääomaverokannan nosto merkitsisi pääomaköyhässä maassa yhä suurempaa pääomien jämähtämistä ja pakoa. SDP:n väite siitä, että se peruuttaisi valtionosuusleikkaukset — kun tämä hallitus ei niitä teekään, niin miten niitä voisi perua? Arvonlisäveron alarajan nosto, mikä on ihmelääke, sehän loisi vain kannustinloukun yrittäjille. Ei se ole mikään ihmelääke. Harrastetakuuasiasta myöskin voisi käyttää kommentin. Myöskin haluatte digipuolelta leikata, vaikka juuri digitalisaation kehitys on erittäin tärkeä asia. Arvoisa puhemies! Siis on todella niin, että kun maailma muuttuu, kun ympäristömme muuttuu, niin toimintamallin pitää muuttua. Minä toivon, että (Puhemies koputtaa) populismista voitaisiin siirtyä — myöskin SDP — uudistamisen tielle. Tuolla linjalla te ette palvele isänmaata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-12-14T16:59:57,2016-12-14T17:05:24,Tarkistettu,1.1 2016_134_154,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Jatketaan puhujalistaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_155,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kaikki me Suomen kansanedustajat toivomme isänmaan parasta, ja sen vuoksi olemme varmasti iloisia viime päivien uutisista, jotka viittaisivat laman olevan takana ja maan talouskasvun kääntyneen nousu-uralle. Käänne ei sinänsä ole odottamaton. Taloudessa on itseohjautuvaa palautumiskykyä. Jos investointeja ei vuosiin ole tehty, on vanhentunut pääomakanta palautettava kuntoon ja näin investoinnit kääntyvät kasvuun. Taloutta kirittää myös Euroopan keskuspankin kevyt rahapolitiikka, joka tekee sekä asuntokaupan että kulutuksen rahoittamisesta edullisempaa ja helpompaa. Hallituksen ja opposition kesken ollaan ymmärrettävästi eri mieltä siitä, onko talouden käänne ulkoisten tapahtumien vaiko hallituksen talouspolitiikan seurausta. Euroopan keskuspankin rahapoliittinen elvytys on kuitenkin tosiasia, jota on turha kiistää. Hallituksessa on tunnetusti puolueita, joiden sanomaan on kuulunut jatkuva EU:n ja yhteisen keskuspankkimme syyttely milloin mistäkin ongelmasta, mutta nyt ollaan hiljaa. Nyt ei päästä sanomaan, että euron kurssi on viennille ongelma. Nyt ei päästä sanomaan, että rahapolitiikan viritys olisi Suomelle sopimaton. Eurooppalaiselle yhteistyölle on niin vaikeaa antaa tunnustusta, vaikka sen tunnustuksen ansaitsisi. Arvoisa puhemies! Nyt kirjattu kasvuvauhti on kovin vaatimaton, eivätkä ennusteet lupaa sen tuntuvasti kiihtyvän. Noin 1 prosentin kasvu viittaa siihen, että työvoimaa ei riittävästi virtaa pois työttömyydestä työllisiin. Prosentin kasvuun ei sisälly myöskään merkittävää tuottavuuden kasvua. Me emme enää vajoa alaspäin, mutta prosentin tahdilla pysymme paikallamme. Sillä tahdilla emme vastaa ennalta niihin haasteisiin, joita väestön ikääntyminen tuo lähivuosina tullessaan. Kestävyysvajetta ei pureta. Tilannearviosta olisi hyvä päästä ripeästi näkemykseen siitä, mitä pitäisi tehdä. Sosialidemokraatit ovat esittäneet selkeitä, toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja hallituksen politiikalle. Hallituksen on otettava aktiivinen rooli työllisyyden hoidossa. Tarvitaan lisärahaa palkkatukeen ja järjestöjen työllisyysrahoihin. Nuorisotakuu on pelastettava. SDP:n esittämät toimet ovat tarpeen, jotta pelastamme ihmisiä pitkittyvältä työttömyydeltä, perheitä toimeentulovaikeuksilta ja nuoria näköalattomuudelta. Ne eivät ole kuitenkaan vain sosiaalisen oikeudenmukaisuuden politiikkaa, vaan talouspolitiikkaa. Kun työttömistä yli kolmasosa on pitkäaikaistyöttömiä, olemme syrjäytymisen kautta heittämässä hukkaan arvokkainta voimavaraamme. SDP on esittänyt myös, että investointeja laitetaan liikkeelle panostamisella korjausrakentamisen tukemiseen. Näillä toimilla on välittömiä kasvu- ja työllisyysvaikutuksia. Lisäksi ne lisäävät talouskasvun tarvitsemaa pääomapanosta. Henkisen pääoman turvaaminen on vieläkin tärkeämpää. Siksi vaadimme koulutusleikkausten peruuttamista. Siksi vaadimme, että lasten oppiminen turvataan subjektiivisella oikeudella varhaiskasvatukseen, hyvillä kouluilla, riittävillä ammatillisen ja muun koulutuksen aloituspaikoilla. Työn tuottavuus nousee, kun se yhdistetään pääomaan, ja työn tuottavuus on todellinen ongelma. Arvoisa puhemies! Valtion talousarvio on hallituksen tärkein talouspoliittinen työkalu. Siitä on nyt puhe. On kuitenkin jo nyt aihetta kiinnittää huomiota tulevana keväänä päätettävään valtiontalouden kehyspäätökseen. Sen valmistelu vaikuttaa kovin kummalliselta. Kehysriihi on siirretty tavanomaisesta ajankohdasta maaliskuulta myöhemmäksi, huhtikuun loppuun. Perusteeksi on väitetty kansantalousosaston ennusteen viivästymistä, mutta sitä on vaikea uskoa. Onhan se ennuste voitu ennenkin ajoissa tehdä. Kun on käynyt ilmi, että valtiovarainministerillä ja pääministerillä on näkemyseroja budjettien tasapainotustarpeesta, on aivan ilmeistä, että lykkäämisen todellinen syy on kunnallisvaalit huhtikuun 9:ntenä. Arvoisa puhemies! Hyvä Suomen hallitus! Olisimme me sen julkista taloutta koskevan tiedon kyllä kestäneet. Vaaleja tulee vielä kuntavaalien jälkeen, joten taktikointi on aivan tarpeetonta. Arvoisa puhemies! Suomella on vaatimattoman kasvun ansiosta nyt pieni hengähdystauko. Käytetään se hyväksi ja tehdään ratkaisuja, joiden avulla ensi vuonna toiselle vuosisadalle siirtyvä isänmaamme saa valoisan tulevaisuuden.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-12-14T17:05:29,2016-12-14T17:10:06,Tarkistettu,1.1 2016_134_156,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Jatkamme nyt puhujalistaa ja palaamme sitten debattiin tarvittaessa myöhemmin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_157,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomen Pankki katsoi eilisessä, uusimmassa tiedotteessaan, että Suomen talous on alkanut toipua pitkän heikon jakson jälkeen ja vienti toipuu vähitellen, kun talouskasvu Suomen vientimaissa jatkuu ja Suomen kustannuskilpailukyky paranee. Viimeisimmästä saamme suurelta osin kiittää tänä vuonna aikaansaatua historiallista kilpailukykysopimusta, jonka avulla pystymme saavuttamaan kustannuserot tärkeimpiin kilpailijamaihimme Saksaan ja Ruotsiin. Se on vaikea sopimus. Se on monelle alalle erittäin raskas, mutta kuten Suomen Pankkikin toteaa, omalta osaltaan tämä sopimus lisää Suomen vientiä, investointeja ja bkt:n kasvua. Myös eurooppalainen työmarkkinakenttä on itse asiassa aika suurella mielenkiinnolla seurannut sitä, miten pienessä pohjoisessa valtiossa edelleenkin ollaan pystytty asioista sopimaan. Taloudessa on ollut positiivisia merkkejä jo usean kuukauden ajan. Autokauppa on piristynyt tänä vuonna merkittävästi — esimerkkinä. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä tutkiva barometri kertoi tänä syksynä, että pk-yritysten suhdanneodotuksissa on käänne plussan puolelle. Yrityksistä, jotka osallistuivat tähän kyselyyn, 43 prosenttia arvioi suhdanteidensa paranevan kuluvan vuoden aikana. Monia yksittäisiä isoja piristysruiskeita ovat olleet Turun telakan laivatilaukset, Valmetin iso rekrytointipäätös, lukuisat biotalousinvestointihankkeet ympäri maata. Nämä ovat ehkä yksittäisiä asioita, mutta jälleen kerran viittaan kyllä tähän Suomen Pankin puolivuosittaiseen tutkimukseen. Analyysin mukaan tehdasteollisuus vihdoinkin elpyy tässä maassa ja esimerkiksi teollisuustuotanto on kasvanut kuluneen vuoden aikana ensimmäistä kertaa neljään vuoteen — ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Myös työttömyysluvuista voi sanoa pitkästä aikaa hyviä asioita. Työttömyysaste on 0,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Lasku on jatkunut, ja työn kysyntä kasvaa. Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita. Arvoisa puhemies! Budjetin punainen lanka on nimenomaan tukea nyt tätä talouden orastavaa positiivista kehitystä. Tavoitteena on Suomen talouden elpyminen, työllisyyden parantuminen, ja tämän eteen tehdään aivan valtavasti töitä. Budjetissa nostetaan esille työllisyys‑ ja yrittäjyyspaketit, joilla parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, helpotetaan ihmisten työllistymistä ja lisätään työteon kannustavuutta, yrittäjävähennys, maksuperusteinen alvi — nämä ovat esimerkkejä konkreettisista toimista. Lukuisia liikenne‑ ja korjausvelkahankkeita, määrärahoja perusväylänpitoon, väyläverkon kehittämiseen ja monia tärkeitä pullonkauloja on pystytty saamaan liikkeelle. Yksi esimerkiksi näistä pohjoisen hankkeista, valtatie nelonen Kemin ja Oulun välillä, on merkittävä asia. Sitten, arvoisa puhemies, budjetin sosiaalisista ja terveydellisistä painotuksista: Lähestyttäessä itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa on erittäin tärkeää, että veteraanikuntoutukseen lisätään määrärahoja ensi vuodelle ja invaliditeettirajaa lasketaan. Yhä useampi veteraani pääsee avopalveluiden piiriin. Omais‑ ja perhehoitoon tulee 90 miljoonan euron lisärahoitus. Vapaapäiviä myöskin omaishoitajille tulee. Arvoisa puhemies! Emme tietenkään voi tuudittautua ensimmäisten hyvien talousuutisten kanssa siihen, että tämä kasvu nyt itsestään lähtee etenemään ja olisi suotuisaa, koska maailmanlaajuisesti edelleen kuitenkin kasvu on erittäin vaimeaa ja hidastakin. On kuitenkin tärkeää, että tässä vaiheessa, kun pikkuhiljaa aletaan lähestymään hallituskauden puoltaväliä, voidaan sanoa, että monet niistä hallitusohjelman tavoitteista näyttävät olevan ihan oikealla uralla toteutuksen suhteen, ja tämä taloustilanne kyllä tukee sitä päätelmää. Ikäviä säästöpäätöksiä on tehty. Ne ovat olleet erittäin rankkoja, mutta ne on tehty nimenomaan etupainotteisesti, ettei enää loppuvaalikautena tarvitsisi säästöpäätöksiä tehdä vaan voimme tehdä panostuksia kasvuun. Suuressa kuvassa ainoastaan sitä kautta, että me saamme taloutemme, työllisyytemme paremmalle uralle, pystymme vähentämään eriarvoisuutta, turvaamaan palvelut kaikkialla Suomessa ja pitämään heikoimmista huolta. Kyllä vanha viisaus (Puhemies koputtaa) vahvasta valtiontaloudesta köyhän parhaana turvana on pätevä edelleenkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-14T17:10:38,2016-12-14T17:16:04,Tarkistettu,1.1 2016_134_158,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! 90-luvun laman keskellä uudenvuoden puheessaan silloinen keskustalainen pääministeri Esko Aho totesi, että ""ei niin pitkää yötä, ettei päivä ja aamu sen jälkeenkin"", näin vapaasti lainattuna. Ehkä vähän samoilla ajatuksilla mekin käymme tähän Suomen valtion vuoden 2017 talousarvion yleiskeskusteluun ja talouspoliittiseen keskusteluun. Eilen tiistaina 13.12. Suomen Pankki totesi, että niin sanottu taloudellinen taantuma alkaa Suomessa olla ohi ja Suomen talous alkaa elpymään. Talouskasvu on lähtenyt liikkeelle. Nousua vauhdittaa erityisesti yksityinen kulutus ja investointien lisääntyminen. Yksityisen kulutuksen nouseminen johtuu ennen kaikkea siitä, että työllisyys on viimeisen vuoden aikana parantunut. Myös Suomen rajojen ulkopuolelta on tullut kiitosta Suomen talouspolitiikan suunnalle. Niin komissio, OECD kuin Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat kiitelleet Juha Sipilän hallituksen talouslinjaa. Voidaankin todeta, että hallituksen talouspolitiikan lääkkeet toimivat ja vakavasti sairas potilas on toipumassa. Tämä on erittäin iso saavutus sinipunahallituksen katastrofaalisen talouspolitiikan jälkeen. Tätä tilannetta ei ole saavutettu ilmaiseksi. On jouduttu tekemään rohkeita ratkaisuja. Kiitollisena ay-liikkeen yhteistyöstä ja osin myös opposition rakentavien voimien yhteistyöstä saimme aikaan kilpailukykysopimuksen. Veropolitiikalla kotimaista kysyntää on ruokittu. Veronalennuksia on kohdistettu myös eläkeläisille tällä kertaa. Infraan, sekä väyliin että tietoverkkoihin, investoidaan useita miljardeja. Toki olemme joutuneet tekemään monia kipeitä päätöksiä. On ihan selvää, että silloin, kun me rupeamme taittamaan velkaantumista, rupeamme sopeuttamaan meidän menoja meidän tuloihin ja kun me olemme eläneet useamman vuoden yli varojen, niin nämä päätökset ovat ikäviä ja hankalia ja ne ovat sattuneet varmasti jokaiselle edustajalle. Mutta nämä ovat välttämättömiä asioita, että me pääsemme tästä tilanteesta eteenpäin. Hyvä niin, että taloudessa valoa on nyt nähtävissä. Itse olen myös erittäin onnellinen siitä, että hallitus on kyennyt sekä lisätalousarviossa tänä vuonna että sitten jatkotoimenpiteilläkin helpottamaan suomalaisen maatalouden akuuttia kriisiä. Se on erittäin tärkeä asia sekä Suomen talouden tulevaisuuden kannalta että ennen kaikkea Suomen ruokaturvallisuuden ja Suomen elintarvikehuollon kannalta. Arvoisa puhemies! Nyt kun taloudessa on valoa ja kun taantumasta ollaan Sipilän hallituksen toimin päästy eteenpäin, katse täytyy kiinnittää erityisesti yhteiskunnan eheyteen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Suomen kuntoonlaittamisen pitää jatkossakin tarkoittaa taloudellisen kunnon lisäksi myös aineetonta kuntoa, eheyttä, tasa-arvoa, mahdollisuuksien tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta. Meidän yhteiskunnassamme on ollut selkeästi havaittavissa kehitystrendi, missä hyvinvoivat ihmiset ovat hyvinvoivia kaikin tavoin: he ovat sitä taloudellisesti, heillä on tiedollisia valmiuksia, it-asiat ovat hyvin hallinnassa, ja sen lisäksi he ovat myös terveitä, elävät pidempään. Ja sitten pienituloisilla kaikki tämä on päinvastoin. Tähän kehitykseen on tartuttava ja on löydettävä rohkeita, ennakkoluulottomia, laatikon ulkopuolelta tulevia ratkaisuja siihen, miten eriarvoistumiskehitys katkaistaan. Tämän kannalta erittäin tärkeä asia on Juha Sipilän asettama professori Juho Saaren työryhmä, joka lähtee hakemaan eriarvoistumiseen uusia ratkaisuja. Uskon, että hallituksen lanseeraama perustulokokeilu on sitä todellisuutta, millä saadaan jatkossa paremmin aktivoitua huonommin voivia meidän yhteiskunnan jäseniä. Mutta, arvoisat kollegat, tämä eriarvoisuuden taittaminen ei ole vain rahasta kiinni. Tarvitaan tietojenvaihtoa viranomaisten välillä. Meidän pitää löytää ja kohdata ihmiset, jotka tarvitsevat apua. Nythän meillä on ollut sellaisiakin tilanteita osin näitten viime aikojen tragedioittenkin takana, että omaiset ovat vain voineet vierestä seurata, kun sairas tai syrjäytynyt ihminen ei edes halua hakea itselleen apua. Tässä tarvitaan nyt toimintamallien perkaamista, uusia tapoja löytää niitä ihmisiä, jotka juuri tässä ajassa voivat huonosti. Myös uudenlaista yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta tarvitaan meillä yhteiskunnassa. Arvoisa puhemies! Tämä kaikki ei ole helppoa, mutta niin kuin Amerikan entinen presidentti John F. Kennedy sanoi: ""Me emme tee näitä asioita ja muita asioita, koska ne ovat helppoja, (Puhemies koputtaa) vaan koska ne ovat vaikeita.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-12-14T17:16:09,2016-12-14T17:21:28,Tarkistettu,1.1 2016_134_159,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomen taloudellinen tilanne on parantunut viimeisen vuoden aikana. Suomen Pankin viimeisen kasvuennusteen mukaan käänne on nyt todella tapahtunut ja Suomi päässyt kasvu-uralle. Usean vuoden supistumisen jälkeen talous siis kasvaa ja myös työttömyys on hieman hellittänyt. Työttömiä on nyt vähemmän kuin vuosi sitten ja viennin heikkeneminenkin näyttää hidastuvan ja jopa pysähtyvän. Esimerkiksi sahatavaran vienti on huipussaan, mikä kertoo vanhan opin mukaan rakentamisen viriämisestä maailmalla ja on totta kai Suomelle erittäin hyvä uutinen. Hallituksen veropolitiikka tukee tätä talouden kasvua. Veronalennukset pieni- ja keskituloisille tukevat tätä positiivista talouskehitystä. Valtaosa uusista yrityksistä syntyy pk-sektorille, ja sinne lisäpotkua tuo yrittäjävähennys sekä osana byrokratian purkamista maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys, mitä moni yrittäjä on jo ehtinyt kiittelemään. Metsälahjavähennyksellä vauhditetaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksia sekä edistetään aktiivista metsänhoitoa ja näin saadaan enemmän puuta liikkeelle. Myös elvyttäviä elementtejä on. Hallituksen investointipäätökset tukevat talouden elpymistä. Teitä ja ratoja laitetaan kuntoon enemmän kuin aikoihin, isoja liikennehankkeita on jo aloitettu ja rakennetaan nopeita verkkoyhteyksiä. Näiden investointien suuruus on yhteensä lähes 3 miljardia euroa. Näiden lisäksi odotan liikenteen osalta liikenneverkkovalmistelua ja sen tuloksia. Suomen liikenneverkon suunnittelu, ylläpito ja rahoitus on saatava kiireesti eurooppalaiselle tasolle. Mallia on syytä ottaa esimerkiksi Ruotsista ja sen pitkäjänteisestä liikennehankkeiden suunnittelusta. Arvoisa puhemies! Investointien kasvu vauhdittaa talouskasvua. Tämähän meillä nyt näkyy. Kuitenkin investointeja on saatava nykyistäkin enemmän, niiden taso ei ole vielä riittävä. Valtion velkaantuminen hidastuu, sekin on yksi talouskasvun kannalta pitkällä aikavälillä tärkeä asia. Silti otamme kuitenkin vielä ensi vuonna velkaa 5,6 miljardia euroa. Se on yhä liikaa, tarvitsemme entistä kovempia päätöksiä, joilla Suomea ja muun muassa työmarkkinoita uudistetaan, jotta talouskasvu saadaan toden teolla vauhtiin. Arvoisa puhemies! Useista maakunnista kuuluu hyvää, esimerkiksi oma kotimaakuntani Keski-Suomi on pitkään ollut peränpitäjä niin talouskasvussa kuin työllisyystilanteessakin. Kuitenkin tilanne siellä meillä on kehittynyt pitkästä aikaa hyvään suuntaan ja viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli 4 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Äänekosken mainio biotuotetehdasinvestointi, Jyväskylän keskussairaalan rakennustyömaa ja muut isot rakennushankkeet vetävät maakuntaa ylöspäin ja parantavat työllisyyttä. Keskisuomalaisten yritysten liikevaihto on kasvanut 5 prosenttia vuonna 2016, kun koko Suomen kehitys on ollut 1,5 prosenttia. Tämä on todella positiivista kehitystä ja kuvastaa myös koko maan positiivista tilannetta. Biotalous ja energian tuottamisen muutos ovat Suomen kasvun keskeisiä mahdollisuuksia. Juuri solmittu ja Suomenkin hyväksymä kansainvälinen Pariisin ilmastosopimus ja sen EU-toimeenpano velvoittaa Suomeakin vähentämään päästöjään yhä edelleen verrattuna vuoden 91 tasoon. Etenkin liikenteen päästöjen, kasvihuonekaasupäästöjen, vähentämiseen on paineita ja leikkauksia tehtävä. Tämä on hyvä asia ja nähtävä mahdollisuutena luoda uutta kasvua uusiutuvan energian ja energiateknologian saralla. Tähän antaa hyviä eväitä hiljattain hallituksen julkaisema uusi ilmasto- ja energiastrategia. Tämä mahdollistaa meille todella merkittävän hypyn, muun muassa biopolttoainealan kehityshypyn eteenpäin, kun luomme uudenlaisen paineen kotimarkkinoille. Näitä eväitä meidän on hyödynnettävä, kun luomme uutta talouskasvua. Arvoisa puhemies! Suomessa on nyt monia hyviä eväitä ja mahdollisuuksia luoda uutta talouskasvua. Näyttää siltä, että talouspoliittisesti nenä on jo pinnalla, mutta ponnistelua vielä riittää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-14T17:21:35,2016-12-14T17:26:31,Tarkistettu,1.1 2016_134_160,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Sellaiset tavoitteet kuten työllisyys ja yrittäjyys, julkisen talouden velkaantumisen vähittäinen lopettaminen ja kestävän, työllisyyttä parantavan talouskasvun edistäminen vastaavat välttämättömään kehitykseen maassamme sekä osoittavat hallituksen arvovalintojen onnistumista. Ne ovat hyvin tärkeitä tavoitteita. Arvoisa puhemies! Inhimillisyys on tänään sanana noussut täällä eduskunnan istunnossa esille. Uskaltaisin sanoa, että se on noussut enemmän esille kuin työttömyys, köyhyys, lama, velkaantuminen. Hyvin monessa puheenvuorossa on sanottu sana ""inhimillisyys"". Minusta se on äärettömän tärkeää, että myös tällä tavalla pohdimme ja katsomme asioita. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt paljon erilaisia toimia — ja haluankin niistä valiokunnan jäsenenä mainita — joissa inhimillisyys keihäänkärkenä olemme menneet eteenpäin. Me saimme kumottua hoitajamitoituksen tarkistamisen, saimme korotettua takuueläkettä, vanhemmuuden kulukustannuksia työnantajalle helpotettiin, omais- ja perhehoitajien tilannetta parannettiin ja toimeentulotuen maksaminen siirrätettiin Kelaan. Myös isien mahdollisuutta isyysvapaaseen ja vanhempainvapaaseen lisättiin. Tästä eilen täällä äänestettiin. Nämä kaikki ovat niitä inhimillisiä askeleita, joiden vaikutukset osuvat ihmisiin ja joista tänään olemme täällä puhuneet. Inhimillisyys ei ole mitään pehmoilua eikä sosiaalitanttailua. Se on erittäin tärkeää, ja siksi haluan nämä asiat nostaa esille, jotta ne eivät unohdu. Onhan meidän budjettimme sosiaali- ja terveysministeriön alalla toiseksi suurin valtiovarainministeriön jälkeen. Mitä kaikkea muuta sitten siellä ministeriössä on tehty? Kansallinen genomikeskus perustetaan, hyvinvoinnin ja terveyden viiden kärkihankkeen toimeenpanoa edistetään, kohdennetaan resursseja päihdeäitien hoitoon, näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen, ennakoivan lastensuojelun ja lapsiperheiden tarvelähtöiseen auttamiseen, päihderiippuvaisten tukeen, ruoka-apuun, veteraanien etuuksiin, veteraanien kuntoutukseen ja yliopistotasoiseen terveydenhuollon tutkimuksen rahoitukseen. Nämä kaikki ovat erittäin tärkeitä asioita. Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraatit, nostitte esille täällä muun muassa sote-uudistuksen ja sen rikki repimisen, kuten täällä eräs edustaja hyvin muistutti. Ihmettelin sitä myös itse. Nostan tästä teidän varjobudjetistanne esille yhden lauseen, joka minua on hämmästyttänyt. Olette kirjoittaneet tänne budjettiinne, että ""lisäksi ikäihmiseltä viedään oikeus vastuutyöntekijään, joka tuntee ihmisen, hoidon ja lääkityksen ja tarpeet"". Mainitsette näin, mutta ette kuitenkaan kerro, että meillä tulee jatkossa olemaan omatyöntekijä, joka nimetään sosiaalihuoltolain mukaan. Se on 42 §, jossa siitä mainitaan, ja tämä omatyöntekijä voi olla myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. Minä näen taas itse hoitajana, että kyllä siellä ammattitaso ja laatu säilyvät ja se varmistuu, koska koulutus on niin korkeatasoista meillä täällä Suomessa. Elikkä tämä on minua nyt täällä ihmetyttänyt. Arvoisa puhemies! Vielä siitä inhimillisyydestä. Olemme menossa juhlavuoteen Suomi 100 vuotta, ja meillä on tulossa paljon erilaisia tilaisuuksia ja erilaisia hankkeita. Minä esitänkin, että me ottaisimme ensi vuonna tämän inhimillisyysteeman kärkihankkeeksi. Ei ole aina se raha, mikä ratkaisee, vaan ilman rahaakin me voimme saada aikaan hyvinvointia. Meidän täytyy vain miettiä, millä tavoin se tehdään. Kansanedustajat lähtevät tammikuussa kiertämään kouluja. Itse olen ottanut yhteyttä sosiaali- ja terveydenhuolto-oppilaitoksiin, ja he ovat ottaneet mielellään minut vastaan sinne. Menen keskustelemaan opiskelijoiden kanssa muun muassa hoidon eettisyydestä, hoitokärsimyksen ennaltaehkäisystä, potilaan kohtaamisesta ja kuulemaan sitä, miten he, opiskelijat, käytännön kentällä ovat nähneet näitä tilanteita, millä tavalla on ennalta ehkäistävissä muun muassa hoitokärsimys. Siihen ei välttämättä tarvita rahaa. Voisimme ottaa ensi vuonna teemaksi sen, että kohtaamme ihmiset hyvin, ajallaan, olemme ystävällisiä, arvostamme niitä ihmisiä, joita siellä kunnissa kohtaamme — he ovat monesti niitä apua tarvitsevia, sairaita sairaaloissa, päivystyksessä, terveysasemilla — että he saavat sen ensimmäisen kädenkosketuksen ja se on lämmin ja hyvä. Olen aivan varma siitä, että tällä tavalla saamme myös sellaista hyvinvointia, (Puhemies koputtaa) mikä ei ole rahalla korvattavissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-12-14T17:26:37,2016-12-14T17:31:51,Tarkistettu,1.1 2016_134_161,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ennakoin, että puhuisin huomenna, mutta yllätys yllätys, vanha konkarikin yllättyy sen suhteen, miten nopeasti puheenvuoro saattaa tulla vastaan. Itse asiassa pyysin puheenvuoron sen vuoksi, että halusin vähän problematisoida sitä keskustelua, että työllisyydessä olisi tapahtunut jo käänne. Tässä salissa on moneen kertaan sanottu, että työllisyys on lähtenyt parempaan suuntaan. Allekirjoitan sen, että taloudessa on tapahtunut käänne ja siinä meillä on positiivisia lukuja, tosin ne ovat vielä kasvulukuina niin ohuita, että niiden työllisyysvaikutukset edes vuoden päästä eivät tule olemaan suuren suuret, varsinkaan kun kasvulukujen pitää olla erilaisia eri toimialoilla. Palvelualoilla synnytämme työpaikkoja jo pienemmällä kasvulla, mutta jos menemme vaikkapa teollisuustyöhön, niin silloin kasvulukemien pitää olla paljon korkeampia, jotta syntyisi uusia työpaikkoja. Samaan aikaan Tilastokeskuksen uusimmat luvut kertovat, että tuotannossa on tapahtunut positiivista kehitystä, ja tämän varmasti otamme kaikki ilolla vastaan. Minä ottaisin ilolla vastaan myös sen, että niitä työpaikkoja syntyisi enemmän ja että meidän työttömyytemme merkittävästi kääntyisi kasvuun, mutta ikävä kyllä, kun tilastoja tutkii, niin tämä ei vielä pidä paikkaansa. TEMin ennusteessa ennustetaan, että työllisyys paranee, tai itse asiassa siellä sanotaan, että työttömyyden kasvu on taittunut ja että työllisyys tulee paranemaan. Samaan aikaan TEM itse ennustaa, että pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuansa. Jos katsomme tämänhetkistä tilannetta, niin tällä hallituksella on itse asiassa suomenennätys pitkäaikaistyöttömyydessä. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on 35 prosenttia, yli kolmannes. Se ei koskaan ole ollut niin suuri. Olen tyytyväinen siihen, että valtiovarat omassa valiokuntamietinnössänsä kiinnittää tähän huomiota ja toteaa tämän suomenennätyksen ja on huolissaan siitä ja sanoo, että työllisyys sinänsä on mennyt parempaan suuntaan mutta työttömyys on syventynyt ja vaikeutunut. Ja näin tässä on käynyt. Jos me emme tähän pitkäaikaistyöttömyyteen puutu voimakkaammilla välineillä, niin siinä vaiheessa, kun tämä tuotannon kasvu ja talouden kasvu rupeaa oikeasti synnyttämään työpaikkoja, niin me kohtaamme työvoimapulan, joka hidastaa meidän taloudellista kasvuamme ja hyvinvointiamme. Sen vuoksi hallituksen olisi ihan oikeasti ja tosissaan syytä kääntää katseensa tänne työttömyyden sisäisiin ongelmiin. Sitten vielä näistä työllisyysluvuista. Tilastokeskuksen viimeisimmät tilastot kertovat, että itse asiassa työllisyysaste on pysynyt samassa kuin se oli vuosi sitten. Miesten työllisyysaste nousi vuodentakaiseen lokakuuhun verrattuna 2,0 prosenttiyksikköä 70,1 prosenttiin. Naisten työllisyysaste laski saman 2,0 prosenttiyksikköä 66,7 prosenttiin. Tämä kertoo sen — jos katsomme historiaa — että itse asiassa 90-luvun laman jälkeen pitkän aikaa suomalainen työllisyysasteen paraneminen oli naisvaltaisten alojen varassa. Meillä naisten työllisyysaste nousi voimakkaasti, miesten pysyi alhaisemmalla tasolla. Nyt tässä on tapahtunut ikään kuin käänne toisinpäin: miesten työllisyys paranee, mutta naisten ja naisvaltaisten alojen työllisyys heikkenee. Jos menemme vielä näiden lukujen sisään, niin itse asiassa työ- ja elinkeinoministeriön viimeisimmät luvut kertovat, että työttömiä työnhakijoita on 8 700 henkeä vähemmän kuin vuosi sitten. Kiitos tempputyöllistämisen, jos näin voi sanoa, koska me olemme ainakin edustaja Ihalaisen kanssa monta kertaa kuulleet näitä syytöksiä tempputyöllistämisestä, kun työvoimapoliittisia välineitä on käytetty työttömyyden alentamiseen. Tämä työttömyyden alenema tulee täysin työvoimapoliittisten toimien määrän kasvusta, ja ikävä kyllä siellä sisällä vähän kyseenalaisesta kasvusta. Elikkä kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ihmisten määrä on kasvanut, ja tämän taustalla syy on se, että palkkaperusteisia työvoimapoliittisia toimia ei ole tarjolla. Kun kunnat pyrkivät aktivoimaan ihmisiä, niin silloin ihmisiä ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan. Sitten jos katsomme vielä sitä, mitä tämä omaehtoinen koulutus saa aikaan: Kannatan ehdottomasti omaehtoista koulutusta ja kannatan sitä — niin kuin sosialidemokraatit ovat ehdottaneet — että niitä pelisääntöjä, joilla omaehtoiseen koulutukseen pääsee, helpotettaisiin. Mutta miten tässä on käymässä suhteessa työttömyyteen? Meillä vaikkapa palvelualoilla työttömyys on kasvanut, elikkä meidän kotimarkkinamme ovat (Puhemies koputtaa) tuottaneet lisää työttömyyttä. [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Suositus on 5 minuuttia.] Minä käytän nyt oikeuttani puhua hiukan pitempään kuin suositus on. — Elikkä sanon tämän asian loppuun. Palveluvaltaisilla aloilla meillä on työttömyys heikentynyt, ja nyt, kun me ajattelemme, että nämä säästöt, joita budjetissa on, kohdistuvat tavallisiin ihmisiin, niin se heikentää meidän kulutuskysyntäämme ja sitä kautta se heikentää todennäköisesti kotimarkkinoilla nimenomaan palveluiden kysyntää, mutta omaehtoisesti ihmiset hakeutuvat palvelualojen koulutukseen, elikkä siellä määrä kasvaa. Omaehtoisesti kouluttaudutaan palvelualoille. Rakennusalalla meillä on työvoimasta pulaa, koska siellä nämä miesvaltaiset työpaikat ovat kasvaneet, ja niiden määrä on noussut, ja sen historia on, me tiedämme, paitsi tämänkin hallituksen tekosissa mutta myös siellä edellisen hallituksen tekemisissä, kun on investointeja ja muita lisätty — näihin koulutuksiin hakeudutaan vähemmän omaehtoisesti. Me odotimme syksyllä eduskunnassa, että olisimme saaneet hallitukselta esityksen muuntokoulutuksesta, joka olisi mahdollistanut sen, että esimerkiksi rakennusalalla olisi niitä insinöörejä, jotka ovat teknologiateollisuudesta joutuneet työttömäksi, nopeasti voitu kouluttaa siihen tehtävään, mitä rakennusalalla tarvitaan, mutta tätä esitystä emme koskaan syksyn aikana hallitukselta saaneet. Päinvastoin meiltä kysyttiin valiokunnassa, (Puhemies koputtaa) käsittelemmekö me tällaisen esityksen, ja minulta sen valiokuntatyön jälkeen jopa, että miksi sitä ei ole käsitelty. Voin sen nyt sanoa: se johtuu siitä, että hallituksen esitystä ei ole, mutta toivon, että se tulee pian.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-12-14T17:32:33,2016-12-14T17:39:23,Tarkistettu,1.1 2016_134_162,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä aluksi vielä kertaan nämä myönteiset asiat. Eli Suomen taloudessa on viime aikoina ollut todella paljon positiivisia merkkejä ja talous on kääntynyt hienoiseen kasvuun. Myös pienten ja keskisuurten yritysten tilanne on viime aikoina kohentunut ja tuotanto- ja tilauskanta kasvanut. Mutta myös kuntatalouden tilanne on parantunut. Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos vahvistuu ensi vuonna. Sipilän hallitus ei ole tehnyt valtionosuusleikkauksia, vaan valtionosuuden vähennysten taustalla on aina toimenpide, joka vähentää kuntien menoja. Näin ollen hallitus ei tasapainota valtiontaloutta kuntatalouden kustannuksella. Huonon talouskehityksen taustalla on ennen kaikkea huono kilpailukyky. Talouden viimeaikainen elpyminen on perustunut lähinnä yksityisen kulutuksen kasvuun ja rakentamiseen. Valtiovarainvaliokunta nostaa mietinnössään ansiokkaasti matkailun mahdollisuudet. Suomen panostukset matkailuun ovat pieniä moniin kilpailijamaihin nähden, vaikka alan kasvupotentiaali on tällä hetkellä erittäin suuri. Pohjois-Suomessa on suunnitteilla investointeja, joilla todellakin luodaan kasvua tälle alalle. Kansainvälisen matkailun kehittymisen avaintekijä on saavutettavuus. Pohjoisen laajat matkailualueet — jotkut keskukset, kuten Kuusamo ja Ruka — ovat pitkälti yksinomaan lentoliikenteen varassa. Nämä alueet, joilla ei ole lainkaan raideliikennettä, tarvitsevat vahvaa lentoliikennettä. Pohjoisen toinen vientituote on puu, joka joutuu kovaan kilpailutilanteeseen ruotsalaisten tuotteiden kanssa. Ruotsissa on monta kilpailuetua verrattuna Suomeen. Kuljetustuki on Ruotsissa paljon parempi kuin meillä, ja Ruotsissa on parempi tilanne myös satamaliikenteen kustannusten osalta. Pohjoisen tuotteille olisi erityisen tärkeä asia saada Oulun sataman kehittäminen eteenpäin ja myöskin väylien syventäminen aikaiseksi, jolloin nykyistä suuremmat alukset pääsisivät kuljettamaan meille tärkeää pohjoisen tuotetta, puutavaraa. Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta nosti kuluvan vuoden kehittämiskohteeksi av-alan tuotantokannustimen käyttöönoton. Kannustimen puuttuessa Suomi ei ole ollut kilpailukykyinen maa kansainvälisille elokuvatuotannoille. Uskon, että tulevina vuosina tämän uuden kannustimen kautta saadaan Suomeen työtä hyvin monelle eri sektorille. Uskoa meidän tulevaisuuteen ja työtä tuovat myös monet tärkeät liikenneturvallisuutta kohentavat liikennehankkeet eri puolilla Suomea. Korjausvelkaohjelman mukaisesti perusväylänpitoon osoitetaan kolmen vuoden aikana 600 miljoonaa euroa lisäpanostuksiin. Tällä on erittäin suuri vaikutus niin väylien kuntoon, liikenneturvallisuuteen kuin myös työllisyyteen. Tulevaisuuden ja talouden kasvun kannalta on erityisen tärkeää huolehtia väestön riittävästä osaamisesta ja tuotekehitystoiminnasta. Tutkimustoiminnan panostukset Suomessa ovat hienoisen laskun jälkeenkin kansainvälisessä vertailussa korkealla tasolla. Mutta meidän on syytä kantaa huolta siitä, että kilpailijamaamme ovat ilmoittaneet lisäävänsä t&k-panostuksia samalla, kun Suomen panostukset ovat pienenemässä. On erityisen suuri ilo todeta, että valiokunta on kohdistanut noin 12 miljoonaa euroa koulutukseen, sivistykseen ja kulttuuriin huomioiden erityisesti Suomen tulevaisuuden rakentajat, lapset ja nuoret. Myöskin Suomelle näkyvyyttä tuovat Suomen väreissä maailmalla kilpailevat urheilijammekin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-12-14T17:39:33,2016-12-14T17:43:32,Tarkistettu,1.1 2016_134_163,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tänään on täysistunnossa käyty hyvin värikästä keskustelua siitä, miten valtio ja hallitus ja eduskunta huomioivat erityisesti pienituloiset jatkossa, erityisesti ensi vuotta ajatellen ja tulevia vuosia. Kun kuuntelee keskustelua siitä, että takuueläkettä saavien eläkeläisten toimeentulo muka pienenisi, niin tämäkään ei pidä paikkaansa. Takuueläkettä saavien tulotaso, takuueläkehän siis nousee viime kaudesta. Sama asia koskee opiskelijoita, joista on paljon viime päivinä varsinkin mediassa hehkutettu, ja oppositiopoliitikot varsinkin ovat korostaneet sitä, että opiskelijat menettäisivät nyt näissä eduskunnassa hyväksytyissä lakimuutoksissa. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Opintorahaa leikataan kyllä vajaa 90 euroa, mutta näitten muitten muutosten myötä, jotka opiskelijoitten toimeentuloa koskevat, suurin osa opiskelijoista voittaa ja erityisesti pienituloiset. Nämä muutokset tehtiin opiskelijoitten toimeentuloa koskien mutta samalla tehtiin hallitusohjelmassa jo linjatut säästöt opintotukeen ja pystyttiin sellainen malli luomaan, että nimenomaan pienituloisille opiskelijoille turvataan parempi toimeentulo ja mahdollisuus päätoimiseen opiskeluun keskittymiseen. Tämä muutoshan on se, että samalla hyväksyttiin opintotukea koskevan lakimuutoksen ohessa tämä yleiseen asumistukeen siirto, joka nostaa asumisen tuen opiskelijoille paremmaksi nimenomaan pienituloisten opiskelijoitten osalta, yksin asuvien opiskelijoitten osalta ja varsinkin kaupungeissa, erityisesti Helsingissä mutta myös muilla korkeakoulupaikkakunnilla, joilla on korkea vuokrataso. Opintotuen ongelmahan on ollut nimenomaan se, että vuokrat ovat jatkuvasti kasvaneet ja opintotuki ei ole pysynyt tässä perässä. No nyt tämä muutos tehdään tässä yhteydessä. Myös opiskelijajärjestöt ovat toivoneet tätä yleiseen asumistukeen siirtoa, ja nyt kun tämä toteutetaan, niin parhaimmillaan opiskelijoitten asumisen tuki lisääntyy jopa 200 euroa, useimmilla vähemmän, mutta tällä välillä se menee, ja hyvin monilla tämä opintorahan leikkaus sitten tulee korvattua tässä yhteydessä. Opintotuen osalta myös on todettava, että kun esimerkiksi pääministeri Sipilä on pitänyt tällaista kylttiä kädessään opiskelijajärjestöjen kampanjointiin liittyen, että opintotukea ei heikennetä, niin näinhän on juuri käynyt eli opintotuen taso kasvaa. Nykyiseen opintotukeen kuuluva opintoraha hieman pienenee, mutta opintolainan osuus kasvaa 250 euroa, ja tämä asumisen tuki tosiaan kasvaa pienituloisilla opiskelijoilla. Opintotuen osuus kasvaa noin 900 eurosta 1 100 euroon, ja lisäksi tämä asumisen tuki paranee (Maria Tolppanen: Lainan määrä kasvaa!) pienituloisilla opiskelijoilla. Opintotuki ei heikkene tältä osin. Käteenjäävä raha on isompi useimmilla opiskelijoilla jatkossa. Tämä on semmoinen asia, minkä toivoisin menevän eteenpäin myös faktana, eikä pelkästään jaettaisi sellaista väärää tietoa, että opiskelijoitten tulotaso olisi heikkenemässä. No, mitä muita asioita tässä yhteydessä? Kun on tätä ensi vuoden talousarviota valmisteltu ja näitä lakeja, budjettilakeja, myös sitten on tehty, niin perheelliset opiskelijat on myös nostettu aiheellisesti tässä yhteydessä esiin eli heidän asemansa, heidän taloudellinen asemansa. Tässä asumistukimuutoksen yhteydessä ja opintotukea koskevan muutoksen yhteydessä on vaara, että perheellisten opiskelijoitten tulotaso pienenee, ja siksi sivistysvaliokunta ja myös ympäristövaliokunta on tuonut esiin sen toiveen, että hallitus harkitsee ensi kevään budjettiriihessä perheellisille opiskelijoille opintotuen huoltajakorotuksen palauttamista. Tämähän on ollut aikaisemmin opintotuen osa, mutta se on poistettu silloin, kun nostettiin opintorahaosuutta. No, nyt kun opintorahan osuus pienenee opintotuessa, niin on hyvin aiheellista, että perheellisten opiskelijoitten asema turvataan ja tämä huoltajakorotus tehdään. Koen sen aivan välttämättömäksi. Tästä on tullut tukea hallituspuolueilta, ainakin keskustalta ja perussuomalaisilta, ja myös oppositiopuolueilta on tullut salikeskusteluissa tukea tälle laajasti. Toivon, että opetusministeri tekee tästä esityksen ensi keväänä ja saamme asian hoitoon sitten ensi syksynä, kun opintotukeen tulee (Puhemies koputtaa) tämä kokonaisuutena hyvä muutos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-14T17:43:36,2016-12-14T17:48:51,Tarkistettu,1.1 2016_134_164,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Valtion ensi vuoden budjettiesitys on 55,2 miljardia euroa, josta uuden velan osuus on noin 5,5 miljardia. Vuoden lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 111 miljardia euroa, siis noin kaksi kertaa enemmän kuin ensi vuoden budjetti. Arvoisa puhemies! Jokainen edustaja tässä salissa tietää, ettei ole kivaa tai helppoa tehdä leikkauksia tai säästötoimenpiteitä. Niin oppositio kuin hallituskin on tänään todennut, että rahat eivät riitä, vaikka velkaa otetaankin lisää. Se kertoo siitä, että meillä on isoja haasteita ylläpitää toimivat palvelut, turvallisuus, infra ja niin edelleen. Siksi tarvitaan lisää investointeja, jotka tuottavat lisää työpaikkoja, joista saamme kaivattuja verotuloja näiden palveluiden rahoitukseen. Arvoisa puhemies! Tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta ensi vuoden talousarvioesitykseen on pystytty ottamaan myös joitakin merkittäviä määrärahalisäyksiä. Erityisen iloinen olen omais‑ ja perhehoidon kehittämiseksi kunnille kohdennettavasta 90 miljoonan euron määrärahalisäyksestä. Myös 100-vuotiasta Suomea juhlitaan kunnioittamalla veteraaneja. Sotiemme veteraanien palveluihin panostetaan noin 40 miljoonaa euroa ensi vuonna. Myös nuorten kuntoutusrahaan tehtiin satsaus, joka on niin ikään erinomainen asia. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on lisäksi aiemmin tänään julkaistussa mietinnössään esittänyt ensi vuoden talousarvioon määrärahalisäyksiä muun muassa koulutukseen, sivistykseen ja nuorille. Näihin on ehdotettu kohdennettavaksi yli 12 miljoonaa euroa. Sosiaali‑ ja terveysmenoihin on esitetty merkittävää yli 11 miljoonan euron määrärahalisäystä. Rahaa kohdennetaan perustellusti muun muassa syrjäytymiskehityksen ehkäisyyn ja jo hyviä tuloksia saavuttaneen päihdeäitien hoitohankkeen rahoituksen turvaamiseen. Vaikka täällä käydään aika kiivasta keskustelua hallituksen ja opposition edustajien välillä, uskon, että saamme kuitenkin yhdessä tehtyä sellaisia päätöksiä, että voimme toivottavasti nähdä parempaan tulevaisuuteen ja 100-vuotias Suomi on pystyssä vielä pitkään tämän jälkeenkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-14T17:49:03,2016-12-14T17:51:17,Tarkistettu,1.1 2016_134_165,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Ehkä yhdessä toivomme, että pääsemme tuonne omalle puolelle, niin ehtii puheenvuoroihinkin. Teollisuuden tuotantoa ja tilauskantaa kuvaavat tilastot kertovat talouden elpymisestä. Syyskuussa teollisuuden päiväkorjattu tuotanto oli 3,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja edelliseen kuukauteen verrattuna kasvoi 2,7 prosenttia. Teollisuuden tuotanto on kasvanut enemmän viimeksi viisi vuotta sitten. Myös teollisuuden tilauskanta on vahvistunut, sillä syyskuussa 16 uusien tilausten arvo oli 3,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Myös kuluttajien luottamus talouteen on niin ikään vahvistunut ja on nyt vahvinta yli viiteen vuoteen. Teollisuuden koko tuotanto tänä vuonna tammikuusta lokakuulle kasvoi 1,6 prosenttia. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen totesi eilen, että Suomen taloudessa on tapahtunut kasvua ja Suomi on päässyt takaisin kasvun uralle. Taloutemme kasvaa usean vuoden supistumisen jälkeen, ja tätä kautta työttömyys on alkanut vähitellen hellittää. Viimeksi tänä aamuna aamutelevisiossa esiintynyt Suomen Pankin edustaja tämän myös vahvisti uudelleen. Juuri nyt tulee mieleen edellisen eduskuntavaalin edellä äänestäjien kanssa käydyt keskustelut. Edellisen hallituksen työ oli koko kevään ajan ajautunut täysin karille. Hallitusosapuolet hylkäsivät toinen toisiensa esityksiä ja lopuksi omiakin esityksiään siten, että Suomi joutui täyden päättämättömyyden tilaan. Kansalaiset turhautuivat voimakkaasti hallituksen vetämättömyyteen sanoen ehdokkaille, että tehkää nyt joitakin päätöksiä, vaikka huonojakin, että saadaan rattaat maassa pyörimään. Keskusta lupasi tuolloin panna maan asiat kuntoon. Pakko on ollut tehdä vaikeitakin päätöksiä, jotta Suomen velkaantuminen pysähtyy ja yrityksiin saadaan uutta virkeyttä ja puhtia sekä välttämättä uutta työtä. Kilpailukykykin oli kadonnut. Pahimmat on nyt tehty ja katse uskalletaan jo suunnata parempaan. Suomi laitetaan nyt kuntoon ja sitä kautta saadaan työllisyys paranemaan. Siksi budjetin ratkaisujen ensisijaisena tavoitteena on tukea Suomen talouden elpymistä ja saada työllisyys parantumaan. Nimensä mukaisesti juuri nämä ovat myöskin työ- ja elinkeinojaostomme työn keskeiset peruslähtökohdat. Erilaisista painotuksista huolimatta haluan kiittää jaoston jäseniä siitä, että olemme voineet rakentavasti löytää välttämättömiä ratkaisuja näihin tilanteisiin. Vaikka uusia työpaikkoja on syntynyt tuhansittain, erityistä huolta tuottaa pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu ja aivan erityisesti kohtaanto-ongelman suuri kasvu. Liian usein työnantajien puolelta kuuluu yhä suuremmaksi kasvanut huoli siitä, että ammattitaitoista työvoimaa ei ole saatavilla, ja sanotaan myös suoraan, että työnteon vieroksunta on nopeasti kasvanut. ""Teen työtä vain päivällä"", ""olen aika paljon sairauslomalla"", ""tarjottu työ on liian likaista"" ja niin edelleen ovat työn tarjoajille aika yleisiä vastauksia. On myös välttämätöntä, että syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ongelmiin puututaan huomattavasti nykyistä aiemmin. Siksi koko valiokunta korostaa, että hallituksen tulee edelleen lisätä työn vastaanottamisen kannustimia ja lisätä esitys kannustinloukkujen purkamiseksi ja työvoiman liikkumisen edistämiseksi. Myös työvoiman kohtaanto-ongelmia tulee vähentää. Esitellessäni myöhemmin eri puheenvuorossa jaostomme työtä yksityiskohtaisesti lausun jo tässä yhteydessä iloni siitä, että suurimman oppositiopuolueen, sosialidemokraattien, kanssa saatoimme löytää hyvän yhteistyön vaikean Terrafame-asian hoitamiseksi siten, että kaivoksen erittäin hyvin alkanut työ edelleen saattoi jatkua. Ei suinkaan pääomittamalla vaan valtiontakauksen turvin voitiin jatkaa. Jo tässä vaiheessa kuitenkin lyhyesti haluan todeta, että budjetin täydennyksen yhteydessä saatoimme... (Puhemies koputtaa) Halusin vielä puuttua matkailun tärkeyteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-12-14T17:51:25,2016-12-14T17:56:47,Tarkistettu,1.1 2016_134_166,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Ala-Nissilä käytti täällä pitkän puheenvuoron, jossa hän käsitteli ei hallituksen budjettia ensi vuodeksi vaan SDP:n vaihtoehtobudjettia, ja sen takia pyysin tämän puheenvuoron. Sinänsä on hyvä, että SDP:n vaihtoehtobudjetti kiinnostaa, mutta toki toivoisi, että siihen tutustutaan huolellisesti. Siitä olisi löytynyt vastauksia moniin niihin huoliin ja kysymyksiin, joita edustaja Ala-Nissilä puhujapöntöstä esitti. On huolestuttavaa, että hallituspuolueiden edustajat ihan ministereistä alkaen eivät ole olleet kauhean aktiivisesti läsnä salissa, kun ollaan käsitelty talousarviota ensi vuodeksi. Esimerkiksi aikaisemmin debattikeskustelun aikana ensin poistui pääministeri Sipilä, sen jälkeen ministeri Lindström ja viimeisenä vielä valtiovarainministeri Orpo ilmeisesti ennen kuin tämä debattikeskustelu oli edes käyty loppuun. Tämä ei kerro hyvää kuvaa hallituksen ensi vuoden budjetista, jos edes omat ministerit eivät ole sitä tässä salissa puolustamassa, kun sille vaihtoehtoja esitetään tai kun siinä oleviin ongelmiin opposition suulla puututaan. Edustaja Ala-Nissilä puhui myös siitä, että hallitus uudistaa yhteiskunnan rakenteita. Hänen mukaansa hallitus kovalla kädellä tekee uudistustyötä. No, tässä salissa on kuitenkin aikaisemminkin esitetty kysymys siitä, mitä tämä hallituksen uudistaminen on. Esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta leikataan ensin 190 miljoonaa, mikä tarkoittaa merkittävää aloituspaikkojen vähenemistä, ja vasta sen jälkeen sitten tehtäisiin niitä rakenteellisia uudistuksia eli ensin leikataan ja sitten myöhemmin joskus uudistetaan. Minun mielestäni tämä ei ole erityisen järkevä tapa tehdä politiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-14T17:56:58,2016-12-14T17:59:01,Tarkistettu,1.1 2016_134_167,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus on luvannut elvyttää, ja hallitus haluaakin nyt panostaa työllisyyteen. Tämä on todella hyvä ja kannatettava ajatus, tätä kannattaa jatkaa. Mutta hallituksen työllistämistoimet tuntuvat tähtäävän lähinnä säästöihin, joita tulee, kun työttömyysturvaa heikennetään ja työttömille määrättäviä sanktioita lisätään. Säästöjä nimittäin syntyy, kun ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhennetään 500 päivästä 400 päivään ja alle kolme vuotta töissä olleille päiviä on enää vain 300. Tämä säästö iskee ennen muuta nuoriin, tämä 300 päivää. Mutta miten näissä käy säästöjen? Työttömyysturvan leikkaaminen ei nimittäin poista tulonsiirtojen tarvetta, ja jollei tuloa työttömyyspäivärahasta tule, niin silloin käännytään sosiaaliturvan puolelle ja veronmaksajat tietenkin maksavat sen. Hallitus myös lisää sanktioita samalla, kun se kirittää ihmisiä töihin. Töitä on tällä hetkellä nyt hallituksen esitysten mukaan otettava vastaan kaukaa kotoa, jos työmatkat sopivat kolmeen tuntiin. Kokoaikainen osoitettu työ on otettava vastaan, vaikka palkka olisi pienempi kuin sillä hetkellä oleva ansiosidonnainen päiväraha. Tähän ynnätään vielä työmatkat, jotka ovat esimerkiksi Vaasa—Seinäjoki—Vaasa-akselilla kuukaudessa noin 400:sta 600:aan euroon riippuen siitä, millä junalla pääsee kulkemaan ja pitääkö kummassakin päässä olla vielä bussikuljetus vai ei. Toisin sanoen jos tällaisen työpaikan ottaa vastaan ja palkka on pienempi kuin työttömyysturva, niin kun siihen ynnätään vielä nämä matkat, siinä käy niin, että töihin menevän on mentävä pankkiin ja pyydettävä sieltä lainaa. Mutta sitähän hän ei saa, kun hän on työtön, eli hänen on otettava pikavippi, jotta pystyy kulkemaan työhön sen takia, että jos hän kieltäytyy tästä työstä, tulee 90 päivän rahaton karenssi. Tämä tuo säästöjä, tämä ei tuo työllisyyttä, paitsi tietenkin sitten Kelan toimistoon ja sosiaalitoimistoon, koska asiakasmäärät siellä tulevat varmasti lisääntymään. Minkäänlaista suojaa ei ole siinä, millä palkalla työtä on otettava vastaan. Suoja on hallituksen esityksessä ainoastaan osa-aikaisten työntekijöiden kohdalla. Jos työtä on osa-aikaisesti, silloin ei tarvitse lähteä töihin, jos työttömyysturva on korkeampi kuin osa-aikaisesta työstä saatava palkka. Hyvä, että se on edes tässä huomioitu. Tämän lisäksi on tämä Leelian lepotuoli kolmen kuukauden välein. Tiedättekö, että tämä tarkoittaa noin miljoonaa face-to-face-keskustelua työvoimatoimistossa. Tästä on sanottu, että on hyvä, kun joku kysyy: ""mitä sinulle kuuluu?"" Se onkin hyvä ja voimaannuttava kysymys ja hyvä, että kysytään, mutta jos se on pelkkä tyhjä sanonta, pelkkä tyhjä kysymys, se loukkaa ihmistä, joka todella haluaa ja tarvitsee työtä. Arvoisa puhemies! Pelkkä jutustelu ei riitä. Työtön työnhakija tarvitsee työtä, hän tarvitsee näiden keskustelujen päätteeksi ratkaisuja siitä, mitä hän tekee nyt, tästä eteenpäin. Hän tarvitsee työ-, koulutus- tai työvoimapoliittisen paikan, mistä jatkaa elämää eteenpäin. — Tosin minun on pakko sanoa, että olen hieman skeptinen näiden haastattelujen onnistumisen suhteen. Miksi? Siksi, että työvoimatoimistojen henkilökuntamäärä ei tällä hetkellä tule riittämään siihen, että nämä haastattelut pystytään tekemään. Tämä on asia, joka näyttää paperilla todella hyvältä mutta valitettavasti ei käytännössä toimi. Ja sitten lyhyesti vielä päivän sanaan, olenhan entinen toimittaja. Olisiko kenties tämän salin tehtävä tehdä rajaa, rajata se, mikä kuuluu sensuuriin ja mikä kuuluu journalistisen työnohjauksen asiaksi? Missä menee raja? Tämä on tärkeä kysymys, kun mennään eteenpäin ja kun katsotaan eduskunnan ikioman radion, Ylen, tämänhetkistä tilannetta. Tällä hetkellä siellä tarvitaan varmasti selvittelyä ja siellä tarvitaan toimia. Nämä asiat on pystyttävä purkamaan, nimittäin sananvapaus on niin kallis asia vapaassa demokraattisessa maassa, että siitä on pidettävä kaksin käsin kiinni. Yleensä, kun sananvapautta leikataan, se lähtee pienistä askelista ja kasvaa helposti isoksi syöväksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-14T17:59:06,2016-12-14T18:04:36,Tarkistettu,1.1 2016_134_168,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Päivän sana on nyt kuultu kaksi kertaa. Itse sanoin, että päivän sana on se inhimillisyys, ja edustaja Tolppanen kertoi omansa, myös tärkeitä asioita — oli kiva kuulla. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan loppusumma on siis noin 14,6 miljardia euroa, mikä on tämän budjetin toiseksi suurin kaikista näistä budjeteista, elikkä siellä tehdään isoja asioita ja isoja päätöksiä. Muutama asia, mitä siellä nyt on sitten tehty. Pienituloisten perheiden päivähoitomaksuja laskettiin — nehän eivät nousseet, vaikka sitä ensin ajateltiin tehtäväksi. Perustulokokeiluun osallistuu noin 2 000 suomalaista. Yle-vero poistui — 300 000 ihmistä on tämän piirissä, ja he ovat juuri niitä pienituloisimpia. Sitten on tämä Lex Lindström eli 5 000 yli 5 vuotta työttömänä ollutta yli 60-vuotiasta suomalaista pääsee eläkkeelle — tämä on kertaluontoinen asia. Takuueläke nousee. Työttömyyden hoitoon tulee lisää rahaa ja paljon näitä uusia keinoja: työttömyyskorvauksen käyttö palkkatukeen, starttirahaan ja liikkumisavustukseen, ja myös nollatuntisopimuksiin on tulossa reiluja pelisääntöjä. Sotaveteraaneille tulee 40 miljoonan arvosta lisäapua muun muassa kotipalveluihin. Ja erittäin tärkeä on tämä omaishoitajat ja perhehoitajat: muun muassa lakisääteistä vapaapäivää lisätään, kaikille omaishoitajille tulee vähintään kaksi lakisääteistä vapaapäivää kuussa. Myös säännölliset terveystarkastukset ovat erittäin tärkeä ja toivottu asia. Ja lähipalvelut sosiaali- ja terveysuudistuksessa turvataan. Arvoisa puhemies! Inhimillisyydestä tuossa jo puhuin enkä minä väsy siitä puhumaan, koska minä näen, että se on niin äärettömän tärkeä asia. Haluan nostaa esille pienen pienen kunnan Uudeltamaalta, Lapinjärven. Aamulla kun tuossa ajelin töihin, niin kuulin radiosta, että Lapinjärvi on tarttunut oikein kunnolla toimeen: he haluavat tulla esille ihmislähtöisenä kuntana. Kunnassa on noin 3 000 asukasta, ja he ovat laatineet siellä ohjelman, millä tavalla henkistä hyvinvointia voidaan parantaa niin, että se ei ole rahasta kiinni. Tästä itse tuossa edellisessä puheessakin jo puhuin, että millä tavalla me voimme parantaa niitä asioita, joita me kaikki kohtaamme tuolla, niin että aina ei ole se raha, mikä puhuu. Se on sitä hyvää kohtaamista, se on inhimillisyyttä ja sellaista, että meidän kaikkien olisi hyvä elää, asua ja olla. Eli mikä on laatua ja miten me voimme sitä laatua parantaa myös? Nostan tässä taas esille muun muassa tämän vanhustenhoidon ja ihmisten kohtaamisen siellä kentällä. Arvoisa puhemies! Mitä muuta hyvää tässä ollaan saatu aikaiseksi? Tämä kohtuuton jätevesiasetus on kumottu, ja se on hyvin tärkeä asia. Myös tämä kielikokeilu, joka alkaa vuonna 2017, on hyvä asia. Kauppojen aukioloajat vapautettiin. Guggenheimille ei tule rahaa. Kotihoidon tuki säilyy, sitä ei olla leikkaamassa. Eläkeläisten asumistukea ei leikata. Näitä monia asioita tässä on hyvä mainita. Arvoisa puhemies! Arpajaislakimuutoksen yhteydessä meillä jää 500 miljoonaa Raha-automaattiyhdistykseltä jakamatonta rahaa elikkä rahapottia, ja siitä on kovasti kysytty varmasti meiltä kaikilta edustajilta, että mihinkä te itse tämän rahan antaisitte, nyt saisi tehdä niitä esityksiä. Meillä on talousarvioesityksiä täällä, ja on hyvä juttu niitä tehdä myös oppositiossa. Viime kaudella itsekin tein lukuisia, ja on ollut hyvä nähdä nyt sitten, että ne silloin tehdyt talousarvioaloitteet kyllä oikeasti etenevät. Siellä oli esimerkiksi saattohoitoon kohdistuvia aloitteita, joita tein, ja nyt hallituksen taustakirjauksissa on merkintä siitä, että muun muassa saattohoitoon kohdistetaan sillä tavalla resursseja, että yhdenvertaistetaan ja kautta maan laajasti tähän asiaan kiinnitetään huomiota — tein siitä myös toimenpidealoitteen. Saattohoito olisi yksi asia, mihin minä itse haluaisin antaa siitä 500 miljoonan potista. Minä haluaisin, että meillä olisi enemmän saattohoitokoteja ja meillä olisi oikea-aikaista apua, neuvontaa ja ohjausta silloin, kun nämä tilanteet tulevat — hyvää palliatiivista hoitoa. Vähävaraisille minä haluaisin antaa: vähävaraisille hyvän joulun ja sinne leipäjonoon oikeasti suomalaista, kotimaista leipää tarjottavaksi näille ihmisille. Mutta haluaisin myös antaa tutkimustyöhön. Näen, että Suomi on edelläkävijä syöpätutkimuksessa, vakavien sairauksien tutkimisessa, ja minä antaisin syöpätutkimukseen, siihen, että lasten, aikuisten ja ikäihmisten syöpähoito olisi niin hyvää, että todellakin, syöpä ei olisi enää sana, josta tarvitsee ajatella, että siihen menehtyy. Suomalaiset syöpätutkijat ovat uraauurtavia. Kurkkusyöpä-, papilloomavirus- ja kohdunkaulasyöpätutkimukset ovat kaikki lähtöisin Suomesta, ja on hienoa, että meillä on tällaisia alan osaajia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-12-14T18:04:41,2016-12-14T18:10:00,Tarkistettu,1.1 2016_134_169,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hallitus on laatinut talousarvioennusteen ensi vuodelle. Olosuhteet työlle ovat olleet haastavat, mutta talousarvio on suht tasapainoinen velkaantumisen, ostovoiman ja kysynnän kehittymisen suhteen. Suomi on ollut ankaran taloudellisen hallajakson ja nollakelin kurittama jo lähes vuosikymmenen. Taloudesta huolestuneen kansanedustajan sydäntä luonnollisesti lämmittävät Suomen Pankin julkaisemat tuoreimmat ennusteet taloutemme kasvuprosenteista tuleville vuosille. Luvut ovat pieniä mutta kuitenkin positiivisia. Näyttää siltä, että kasvun kevät lähestyy ja hentoinen talouskasvun oras nousee. Vuoden 17 kasvuksi ennustetaan 0,9 prosenttia. Kasvun taustalla on investointien positiivinen kehitys ja yksityinen kulutus. Totean, että vientitilastomme ovat edelleen negatiiviset eikä niissä ole nousua näkynyt. Tämä pilkistävä kasvu on siis täysin kotikutoista, mikä viennistä riippuvaisessa maassa on syytä tiedostaa. Suomen taloudellinen tilanne on ikävä kyllä edelleen heikko, ja haasteemme voivat olla jopa suurempia kuin aiemmin on arvioitu. Heikko nousu ei todellakaan tarkoita sitä, että nämä taloutemme ongelmat olisi siis ratkaistu. Ei prosentin luokkaa oleva talouskasvu eikä suurempikaan poista taloutemme ja työmarkkinoidemme rakenteellisia ongelmia. Ennustetulla prosentin kasvulla ei myöskään päästä hallitusohjelmassa linjattuihin tavoitteisiin. Velkaantuminen jatkuu, ja kestävyysongelma on edelleen ratkaisematta. Tämä vakava tilannekuva ei ole pelkästään meidän suomalaisten omaa ajattelua, vaan myös Euroopan komissio yhtyy huoleen Suomen taloudesta ja on varoittanut meitä julkisen talouden alijäämän liiallisesta suuruudesta. Todettakoon, että Suomi on EU:n vakauskriteeristön mukaan tarkasteltuna edelleen kolmen huonoimman EU-maan joukossa Slovenian ja Kreikan kanssa. Tästäkin näkökulmasta katsottuna käsittelyssä oleva talousarvio on vastuullisesti laadittu. Eduskunta kunnioittaa menokehystä, ja muutokset ovat kehyksen puitteissa. Kehyksessä pysyminen on kriittisen tärkeää, kun huomioidaan nämä taloudelliset haasteemme. Talouden osalta nyt on herkkä aika, ja tilannetta on seurattava jatkuvasti. Tilanne on tosin varovaisten positiivisten odotusten sävyttämä. Valtiovarainministeriön uusi taloudellinen ennuste julkaistaan ennen joulua, ja siitä saamme uutta tietoa kevättä varten. Jatkossa on pidettävä kirkkaana mielessä se varsinainen tavoite eli se, että hallitusohjelman tavoitteet täyttyvät. Suomi tarvitsee 110 000 uutta työllistä, ja koko kestävyysvaje pitää kuroa umpeen tulevan turvaamiseksi. Tämän hallituskauden 10 miljardin ohjelma ei ole vielä maalissa, vaikka paljon ollaankin jo saatu aikaiseksi. Viimeistään kevään kehysriihessä on varmistettava toimet, joilla tähän tavoitteeseen päästään. Kannustinloukkuja on purettava, yritysverotus on uudistettava, perhevapaista keskusteltava, normeja purettava, työmarkkinoiden parempaan toimivuuteen on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi palaamalla paikallisen sopimisen suunnitteluun ja niin edelleen. Valtiovarainvaliokunta toteaa, että hallituksen finanssipolitiikan yleislinja on tässä tilanteessa hyvä kompromissi velkaantumiskehityksen taittamisen ja kotimaisen ostovoiman ja kysynnän tukemisen välillä, ja tähän näkemykseen on helppo yhtyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2016-12-14T18:10:18,2016-12-14T18:13:56,Tarkistettu,1.1 2016_134_170,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Otan nyt vähän rauhallisemmin kuin edellisessä puheenvuorossani. Olen tämän keskustelun kuluessa ihmetellyt opposition aikamoista synkistelyä tässä tilanteessa. Kun katsotaan, minkälainen muutos on maassa tapahtunut, kun vielä 3—4 vuotta sitten bruttokansantuote laski toista prosenttia, niin nyt ollaan kuitenkin selvästi yli prosentin kasvussa, eli muutos on ollut lyhyessä ajassa kolmen prosenttiyksikön luokkaa. Se on selkeä muutos ja siitä seuraa se, että meidän taloutemme kaikki näkymät ovat selvästi kirkastuneet. Sellaiseen synkistelyyn ei ole aihetta, vaikka samanaikaisesti on myönnettävä, että helppoa meillä ei ole nyt eikä tule olemaan jatkossa, koska maailmantalous ei vedä ja Eurooppa on heikoissa kantimissa ja on monenlaisia vaikeuksia ympäristössä. Suomi on kuitenkin saavuttanut kilpailukyvyssä Saksaa ja Ruotsia, jotka ovat meidän parhaimmat tai pahimmat kilpailijamme, merkittävästi kiinni. Ne ovat menettäneet kilpailukykyään ja Suomi on sitä vahvistanut hallituksen toimenpiteiden ja työmarkkinaosapuolten hyvän yhteistyön ansiosta. Minä uskon, että ensi vuonna ja tällä vaalikaudella voidaan päästä sinne lähes 72 prosentin, jopa 72 prosentin työllisyysasteeseen ja saada ne yli 100 000 uutta työpaikkaa, jotka hallitus on asettanut tavoitteeksi. Ei ole mitään syytä luopua tuosta tavoitteesta tässä vaiheessa, kun on 2,5 vuotta aikaa tätä hallituskautta. Nimittäin jo nyt tämä kasvu on selvästi lähtenyt käyntiin, vaikka hallitus on istunut, tai tehnyt työtä, vasta 1,5 vuotta ja alku oli, niin kuin kaikki tiedämme, vaikeaa sen tähden, että siihen oli pantava nämä sopeutustoimenpiteet, jotka totta kai aluksi heikentävät talouden kehitystä ja sitten vasta, kun ne alkavat kunnolla purra, nostavat taloutta. Nyt olemme siinä taitekohdassa, että talous on lähdössä vetämään ja kasvuun, ja siksi uskon, että nuo työllisyystavoitteet on mahdollista saavuttaa jopa tällä aikataululla tai ainakin hyvin pian sen jälkeen. Arvoisa puhemies! Työministeri Lindström on tehnyt erinomaista työtä. Hän otti ja hallitus kokonaisuudessaan otti tehtäväkseen valtavan, lähes 6 miljardin euron passiivisen työttömyysrahoituksen, aktivoinnin niin, että sillä luodaan työtä ja työpaikkoja eikä vain katsella sivusta, kun tilanne seisoo. Tähän asti on työttömyys kasvanut ja tilanne ollut tällainen seisovan veden ummehtunut tila. Nyt ministeri Lindström on todellakin pannut vauhtia pyöriin, ja se tulee näkymään nyt ensi ja seuraavina vuosina aivan varmasti merkittävällä tavalla. Veronkevennyksiä nyt tulee — kun viime vaalikaudella veroja iskettiin rajusti lisää, niin nyt on käännetty kelkkaa tässäkin ja veronkevennyksiä on tulossa laajasti — ja uskon, että tuovat vireyttä talouteen, talouskasvua ja lisää verotuloa, niin kuin nähtiin autoverotuksen keventämisen kautta: autoveron tuotto kasvoi, vaikka verotus keveni. Liikenneinfraan tässä budjetissa ja lähivuosina panostetaan enemmän kuin vuosikymmeniin. Lienee 50-luvulla viimeksi, kun on panostettu suomalaiseen liikenneinfraan sillä tasolla kuin nyt. Meillä on valtava liikenneväylien korjausvelka, ja ensi kertaa, ainakin sillä kaudella, kun itse täällä olen ollut, lähes 30 vuotta, sitä velkaa nyt todella maksetaan pois. Se on äärettömän tärkeää. Arvoisa puhemies! Luottamus on siis palautunut. Kotitalouksien ja yritysten luottamus näkyy selvästi jo mittauksissa. Luottoluokittajat luottavat Suomeen. Voi vain kysyä, että jos viime vaalikauden politiikka olisi jatkunut, miten olisi käynyt Suomen luottoluokitukselle. Olisimme varmasti jo menettäneet sen aseman, missä nyt olemme, ja sitä myötä olisivat myös korot nousseet. Komissio olisi ottanut meidät jo tarkkailuun, kun se nytkin jo pyytää selvityksiä. Mitä sosialidemokraatit vastaisivat oman budjettiesityksensä näkökulmasta komissiolle tänä päivänä? Teidän vaihtoehtonne on nimittäin pohjaa vailla, niin kuin on monessa kohtaa nähty. Verotuloja, jotka ovat virtuaaliverotuloja, eivät ole todellisia, ja menoja te esitätte joka pääluokkaan mittavasti lisää. Ei sillä politiikalla Suomea nosteta, vaan ajettaisiin sellaiseen tilanteeseen, että olisimme holhouksen alla. Onneksi nykyinen hallitus on ottanut tehtävänsä vakavasti, uudistaa, sopeuttaa, uudistaa, rakentaa tulevaisuutta ja panostaa kärkihankkeisiin ja myös infraan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-14T18:14:04,2016-12-14T18:20:09,Tarkistettu,1.1 2016_134_171,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","(Toimi Kankaanniemi: Pane paremmaksi! — Markku Pakkanen: Ei pysty, ei pysty!) — Arvoisa puhemies! Edellinen puhuja tuossa pyysi pistämään paremmaksi. Aika haastava tehtävä. Kokenut edustaja Kankaanniemi käytti hyvän puheenvuoron. Itse olen syksyn aikana päässyt työskentelemään muun muassa valtiovarainvaliokunnan jäsenenä, ja tässä 55,5 miljardin talousarviomietinnössä on lukuisa määrä kunta- ja terveysjaoston tekemiä talousarvioesityksiä, joissa olen saanut edustaja Rossin kanssa olla mukana. Tyytyväisyydellä todetaan tehdyt kohdennukset: on tehty keskimäärin 500 000 euron lisäyksiä tuonne kunta- ja terveysjaoston osiolle, Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenoihin yhteensä 4,5 miljoonaa euroa, jotka myös kuuluvat kyseiselle jaostolle, ja kolmannen sektorin tuottamien sosiaalipalveluiden turvaamiseen on saatu tuollainen 5 miljoonan euron lisäys. Nämä tuntuvat hyviltä lisäyksiltä tähän näin joulun alla tehtävään budjettiesitykseen. Erityisesti täytyy kuitenkin iloita tästä Juha Sipilän hallituksen panostuksesta veteraaneille ja heidän kuntoutukseensa. 40 miljoonan euron lisäpanostus siihen ja kotiin vietäviin palveluihin on kyllä hieno asia sotaveteraaneille. Suomi kun ensi vuonna viettää tuota 100-vuotista juhlavuotta, niin tämäkin kertoo, että tällä eduskunnalla on sydän paikallaan, niin kuin edustaja Rossi on tuon asian hienosti kirjaillut. Muita huomioita, joita haluaisin tässä talousarvioesityksessä nostaa, on vielä tämä Rajavartiolaitokselle tullut 550 000:n lisäys. Rajavartio on tärkeä asia suomalaiselle yhteiskunnalle, ja kuluvan vuoden aikana erityisesti olemme saaneet todeta, kuinka hyvää työtä rajavartiostossa tehdään. Tämmöinen pieni lisäys on myös heille paikallaan. Tänään maanpuolustusjärjestöjen koulutusyhdistys vietti vuosipäiväänsä, ja on hienoa, että maanpuolustusjärjestön toiminnan tuki saatiin palautettua. Se 404 000 euron lisäys kyseiselle järjestölle on aivan välttämätön, jotta toimintaa pystytään nykyisessä laajuudessa jatkamaan ja harrastamaan. Oli hienoa olla heidän juhlassaan tänään ja kertoa edustajille siellä, että tämä asia saadaan hoidettua kuntoon. Myös Tullin määrärahoja pystytään hiukan tässä joulun alla korjaamaan, ja 300 000 on rahaa luvassa sinne lisää. Opetus- ja kulttuuriministeriön alla erityisesti haluaisin nostaa urheilija-apurahat ja Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön saaman tukirahan. Täällä hyvin paljon aina puhutaan suomalaisesta menestyksestä ja millä lailla Suomi-kuvaa maailmalla pystytään kirkastamaan. Urheilijat ja kulttuurin-, taiteentekijät, jotka viime viikkojen aikana tai itse asiassa viikonloppuna nostivat taas jälleen Suomi-kuvaa maailmalla, ansaitsevat kyllä kaiken tuen, mitä tästäkin talosta voidaan antaa. Mutta erityisesti tämä apurahajärjestelmä on monelle huippu-urheilijalle tärkeä tuki sitten, kun huippu-urheilu aikanaan jää ja paluu normaaliin työelämään on edessä. Tämmöinen tukirahajärjestelmä on hieno asia, mitä Suomessa pidetään. Täällä salissa on käyty keskustelua myös paljon työllistämisen keinoista, ja itse pidän hallituksen esitystä tästä yrittäjien 5 prosentin yrittäjävähennyksestä tärkeänä. Sen vaikutusta työllistämiseen on tässä salissa moneen kertaan epäilty, mutta tämähän onkin yrittäjille tarkoitettu yrittäjävähennys, ja sen kautta, kun yrittäjät saavat virkeyttä ja toimintaa omaan yritykseensä, sitä työllistymisen mahdollisuutta aina parannetaan. Sinällänsähän tämä yrittäjävähennys ei ketään työllistä, mutta yrityksien toimintaedellytyksiä parannetaan, ja sitä kautta työllistyminen on mahdollista. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-14T18:20:13,2016-12-14T18:25:11,Tarkistettu,1.1 2016_134_172,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Edellisessä puheenvuorossani jäi vähän kesken eräs asia. Halusin tuoda sellaisen asian esiin, joka oli koko valiokunnassa ja erityisesti meidän jaostossa voimakkaasti esillä ja joka Suomessa on selvästi laiminlyöty tehokkaasti, nimittäin matkailun merkitys tulojen tuottajana Suomelle ja nyt ennakkoa paljon suuremman mielenkiinnon kohteeksi joutunut pohjoisosamme elikkä Lappi. Siis jo tässä vaiheessa haluan lyhyesti todeta, että budjetin täydennyksen yhteydessä jaostomme saattoi edelleen antaa lisätukea idänkauppaan ja selluhankkeisiin, Kiinan‑kaupan edistämiseen, arktisen alueen hankkeisiin, vientihankkeisiin Eurooppaan, kiertotalous- ja cleantech-hankkeisiin, rajaesteiden poistamiseen, Kuluttajaliiton toimintaan ja aivan erityisen voimakkaasti juuri matkailun markkinointiin Suomessa. Matkailumahdollisuudet Suomessa on nostettava aivan uudella tavalla esille. Suomen panostukset matkailuun ovat aivan liian pieniä verrattuna moniin kilpailijamaihin, vaikka alan kasvupolitiikka on erittäin suuri. Tämä vertailu on hyvin havainnollinen muun muassa samat edellytykset tarjoaviin Pohjoismaihin nähden. Pullonkaulana ovat muun muassa riittävän korkeatasoisten investointien ja ohjelman tarjoajien puute erityisesti Lapissa. Siksi korostimmekin palveluiden tuotteistamista ja laatua, niiden saatavuutta sekä hyvää logistiikkaa ja kattavaa matkailun edistämistä yhteistyössä myös naapurimaiden kanssa. On huomioitava, että suhteessa bruttokansantuotteeseen Ruotsi, Norja ja Islanti panostavat huomattavasti paljon enemmän matkailuun. Heillä on arvioitu jo meitä paljon aikaisemmin matkailun tuloja tuottava vaikutus. Meillä sitä ei ole osattu niin arvostaa. On arvostettu voimakkaammin perustyöntekoa ja siitä saatavia vientituloja ja lyöty laimin tuo ikään kuin vähän hupina oleva matkailu, kun sen autolla usein teemme tuonne Lappiin hauskaa pitämään. Se on merkityksellisen tärkeä elinkeinoala ja työllistää hyvin paljon ihmisiä ja nimenomaan erikoistietotaidon omaavia ja sellaisen taidon, josta matkailijat pitävät. Siihen pitää panostaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-12-14T18:25:24,2016-12-14T18:28:35,Tarkistettu,1.1 2016_134_173,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies ja hyvät kansanedustajat! Eduskuntaryhmästämme vanha konkari, edustaja Kankaanniemi piti hyvän yleispuheenvuoron, joten yritän tässä nostaa toisiakin näkökohtia, mitä Toimi ei vielä ehtinyt tuomaan esille. Olisin ensimmäiseksi ottanut muutamista puheenvuoroista ajatuksia erityisesti, koska olen työ- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen. Täällä tuotiin aika vahvaakin kritiikkiä erityisesti SDP:n puolelta koskien tätä kolmen kuukauden välein tehtävää haastattelua, jolla pyritään aktivoimaan ja olemaan läsnä ihmisen elämässä. Siitä käytettiin nimityksiä 5 minuutin visiitti tai sähköpostikeskustelu, tai sitten katsottiin, että se loukkaa työtöntä, joka haluaa töihin. Valiokunnassa kuulimme asiantuntijoita, ja työvoimatoimisto katsoi, että näillä resursseilla heillä ei ole mahdollisuutta täyttää toimenpidevaatimusta, koska sitä haastatteluvelkaa on olemassa, ja tästä syystähän hallitus on sinne panostanut 17 miljoonaa lisää. Tämä täytyy kuitenkin nähdä myös sieltä työttömän silmin. Meillä oli työvoimatoimistosta palveluhenkilöitä kuultavana, ja he kertoivat, että he olivat tehneet tämmöisen haastattelun, jossa kysyttiin, miten haluaisit tulla kohdatuksi — puhelimitse, sähköpostitse, et mitenkään — ja siinä erityisesti nuoret toivoivat henkilökohtaisia tapaamisia ja se oli heille tärkeää. Olen itsekin tavannut työvoimatoimiston psykologeja, ja he kertoivat siitä, kuinka tärkeää nuorelle on se tapaaminen. Työ- ja tasa-arvovaliokunta on kiinnittänyt huomiota, että tapaamisten kautta pitää löytyä jatkopolku ja siinä pitää olla oikea ja järkevä ratio, mutta ei, en lähtisi ihan siitä, että tässä nyt olisi jotenkin kysymys 5 minuutin visiitistä tai että tämä olisi joku paperinleimaamistilaisuus. Kyllä siinä on ihan aito halu ja huoli tässä asiassa, miten saataisiin ihmiset nopeasti työllistymään, pysymään työn syrjässä, ja ettei tule nuorille erityisesti syrjäytymistä ja sitä kautta sitten muita ongelmia, jolloin enää työvoimatoimiston palvelut eivät riitä. Täällä on tuotu hyviäkin uudistuksia esille. Totta kai on sellaisiakin asioita, että jos minulla olisi valtavasti rahaa, niin totta kai toivoisin, että olisin voinut joitakin asioita tehdä toisin tässä kokonaiskuvassa. Esimerkiksi edustaja Juvonen muistutti työvoimapolitiikkaankin liittyvästä Lex Lindströmistä. Siinä kuitenkin arviolta noin 5 000 henkilöä, jotka ovat pitkäaikaistyöttömiä ja yli 60-vuotiaita, pääsevät niin sanotusti roikkumasta työkkärin listoilta niin halutessaan, sehän ei ole pakollista, ja minusta se on hyvä uudistus tällaisena kertaluonteisena toimenpiteenä, mutta totta kai meidän pitäisi päästä siitä eroon, että meillä on pitkäaikaistyöttömiä erityisesti tässä ikäluokassa. Itse arvostan tämänikäisten osaamista ja elämänkokemusta hyvinkin paljon. Olin juuri Kela-valtuuston kokouksessa ja siellä pääjohtaja Liisa Hyssälä jäi eläkkeelle 68-vuotiaana, ja hän on hyvin virkeä ja ollut hyvin innostunut. Eli kyllä 60-vuotiailla ja siitä yli on hyvin paljon annettavaa, varsinkin sitä elämänviisautta, jota minullakaan ei vielä niin paljon ole, kun en nyt vielä 50:täkään ole täyttänyt. Tässä nyt toivon tietysti, että kaikki yhtyvät siihen, että edustaja Meri on erittäin nuori vielä. (Toimi Kankaanniemi: On on! — Hannu Hoskonen: Ehdottomasti!) Sitten täällä oli keskustelua monenlaisista menoista, mitkä ovat meidät yllättäneet, ja yksi asia, joka meidät on tietyllä tavalla yllättänyt viime vuonna ja tänäkin vuonna ja tulevina vuosina ja varmaan tulee yllättämään ehkä uudestaankin, on maahanmuutto. Näissä keskusteluissa, kun puhutaan leipäjonoista ja köyhyydestä, meidän täytyy muistaa, että on helppo ja varmaan halukin olla inhimillinen, mutta kun on sitä niukkuutta jaettavana, niin silloin täytyy pystyä myös myöntämään se tosiasia, että me voimme ottaa turvapaikanhakijoita vain sen verran kuin meillä on taloudellisesti siihen resursseja ja me onnistumme kotoutuksessa. Esimerkiksi SDP:llä on ollut yksittäisillä edustajilla esityksiä, esimerkiksi edustaja Tuppuraisella, että ottaisimme 10 000 uutta turvapaikanhakijaa, ja samoin Tuomiojalla ja vihreillä, mutta silloin olisin toivonut, koska teillä on ehkä ollut tätä linjaa jo pidempään, että teidän vaihtoehtobudjeteissanne olisi selvästi näkynyt laskelmat siitä, mitä tämä tarkoittaa pitkällä aikavälillä meidän maksukyvyllemme. On helppo sanoa ja toivoa asioita, mutta pitää myös konkreettisesti osoittaa niihin toimenpiteet. Niitähän te hallitukseltakin vaaditte, (Ozan Yanar: Meillä on! Kyllä!) ja sitä ei ole välttämättä ollut tässä esittää. Minusta edustaja Kankaanniemi hyvin kertoi siitä, näistä luvuista, miten tämä talous on lähtenyt eteenpäin, ja jos ajattelee, niin bruttokansantuote on kasvanut ja se on erittäin hyvä asia, vaikka paljon on vielä tehtävää. Tämän päivän keskusteluissa, mitä kuunneltiin, kaikki tuntuivat olevan siitä yhtä mieltä, että talous on varovaisia merkkejä näyttänyt positiiviseen suuntaan ja työttömyys on laskemaan päin, mutta ehkä keinoissa on joitain — ja varmaan monissakin kohdin erilaisia — painotuksia. Kuitenkin olisin toivonut ehkä vähän enemmän myönteistä sanaa siihen päin, että on se hyvä, että se laiva on edes kääntynyt. Ajatelkaa, jos meillä olisi edelleen se, että työttömyys kasvaisi ja talous vain menisi aina huonompaan suuntaan, mitä me sitten tekisimme? Eli tietysti olisi hyvä aina myöntää ne elämän realiteetit, myös oppositiossa. Edustaja Tolppanen lähtikin ja puhui tästä Ylen tapauksesta ja sananvapaudesta. Minusta tämä on erittäin hyvä aihe. Meitä poliitikkoja pitää voida tarkastella, meidän tekemisiämme ja motivaatioitamme, se on hyvä asia, ja ehkäpä nyt kaikki ovat enemmän kiinnostuneita keskustelemaan siitä kuin silloin, kun esimerkiksi perussuomalaiset ovat esittäneet omia näkemyksiään. Muistan ennen eduskuntavaaleja, kun me esitimme meidän maahanmuuttopoliittisen ohjelmamme, niin sehän oli monien mielestä rasistinen. Tänä päivänä sieltä on erittäin paljon otettu toimenpiteitä hallituksen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan, ja eipä siitä keskustelua enää ole ollut, että se on rasistinen. Eli nämä ovat niitä semmoisia julkisuudessa olleita asioita. On hyvä miettiä sitä asenteellisuutta itse kunkin. Esimerkiksi, jos ajattelen tätä Ylen päätoimittajan asemaa, itse kannatan sananvapautta, mutta myös itse olen ollut esimiehenä, ja mietin, millaista on olla päätoimittaja ja esimies, jos ei saa antaa ohjausta. Onko silloin nukke-esimies, joka voi joutua viime kädessä oikeudelliseen vastuuseen lehden toiminnasta mutta ei kuitenkaan saisi antaa ohjausta? Tämä on hyvä kysymys tämän tasapainon ohella. Mutta tämä nyt ei ole varsinaisesti tämän budjetin aihe. — Olenko minä mennyt yli jo ajassa? [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Teidän puheenvuoronne ei ollut ennalta pyydetty. Ennalta pyydetyissä raja oli 5 minuuttia, muissa sitä rajaa ei ole. Mutta suositus tässäkin on toki korkeintaan 10 minuuttia.] No, kyllä sitten minä vielä ehdin 2,5 minuuttia. Korkeintaan. [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Mutta jos saa edustajalle esittää toivomuksen, että kun kuitenkaan nämä teidän viimeksi mainitut asianne eivät suoraan liity budjettiin, niin pyydän...] Joo, toisaalta edustaja Tolppanen ja edustaja Juvonen saivat puhua siitä, minä en nyt kovin pitkään siitä puhunut. Mutta sitten työ- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä toteaisin vielä, että tämä työttömyysetuuksien aktiivikäyttö toteutetaan, ja tässä käytetään nimenomaan työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiopäivärahan perusosaa palkkatuen ja starttirahan rahoitukseen. Tämä on kustannusneutraali, mikä on hyvä asia. Täällä on ollut hyvin paljon keskustelua myös tästä Rinteen mallista, ja käsitykseni mukaan 350 miljoonaa tämä maksaa eduskunnan laskentapalvelun mukaan, mutta tästä ei ole nyt sitten ihan täyttä selvyyttä, sitä ei ole SDP:n puolelta kovin paljon avattu. On vain sanottu, että ei pidä paikkaansa. Samaten turvakotien asema oli täällä joissakin puheenvuorossa esillä. Haluaisin todeta, että siihen tulee nyt 2 miljoonan euron lisäys verrattuna viime vuoteen, jotta me voimme täyttää Istanbulin sopimuksen sopimusehdot. Vielä viimeiseksi mutta ei vähäisimmäksi toteaisin työ- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnosta, että harmaan talouden torjunta on hallitusohjelmassa painopisteenä, ja valiokunta pitää perusteltuna sitä linjausta ja korostaa työsuojelun merkitystä. Tietysti harmaassa taloudessa on juuri ollut ongelmana, että on myös ollut ulkomaalaisten valvontaa, ja tämä on ollut ongelma. Tämä tuli Etelä-Suomen työsuojelun tarkastuksessa esille, että heillä on siellä riittämättömät resurssit, koska tähän on koko aika mennyt enemmän ja enemmän resursseja, ja se on ollut heidän mielestään hyvin valitettavaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-14T18:28:47,2016-12-14T18:38:52,Tarkistettu,1.1 2016_134_174,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Meri nosti tärkeän asian, sananvapauden, esille, ja se on niin, että kiitos sotiemme veteraanien, me saamme käyttää sananvapautta hyväksemme täällä Suomessa — puolueesta riippumatta toivottavasti. (Ozan Yanar: Tehän uhriudutte itse!) Arvoisa puhemies! Kun vuosi takaperin käsittelimme talousarviota tässä salissa, olivat Suomen talouden näkymät hyvin heikot. Kova säästökuuri valtiontaloudessa oli tuolloin käynnissä, ja pelko maamme talouden heikkenemisestä entisestään oli ilmeinen. Hallituksen määrätietoisella työllä ja kipeilläkin säästötoimilla tilanne on onneksi saatu kääntymään parempaan suuntaan. Talous on kääntynyt hienoiseen kasvuun, samoin teollisuuden tuotanto. Pienten ja keskisuurten yritysten tilanne on viime aikoina kohentunut ja tuotanto- sekä tilauskanta ovat kasvaneet, myös kuluttajien luottamus talouteen on parantunut. Menemme siis oikeaan suuntaan. Töitä on kuitenkin edelleen tehtävä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Talousarviosta löytyy monia hyviä uutisia aivan tavallisille kansalaisille. Turvallisuuteen panostetaan paljon, ja se koituu jokaiselle kansalaisellemme eduksi. Myös ansiotuloverotus kevenee 515 miljoonalla eurolla kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen veronkevennyksen johdosta. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti noin 135 miljoonaa. Eläkkeiden verotuksen keventäminen on oikeansuuntainen ratkaisu, mikä edistää eläkeläisten oikeudenmukaisempaa verokohtelua. On kuitenkin todellisuutta, että kansaneläkkeellä, takuueläkkeellä ja pienellä työeläkkeellä elävillä toimeentulo on tiukalla. Veteraanit ja sotainvalidit on huomioitu ensi vuoden budjetissa. Ensi vuodesta lähtien kaikki kotona asuvat avopalveluita tarvitsevat veteraanit voivat saada maksuttomia palveluita kotiin. Tavoitteen saavuttamiseksi on varattu itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi 20 miljoonaa euroa. Samalla sotainvalidien haittaraja-aste lasketaan 15 prosentista 10:een. Näitä parannuksia olisi voitu toki tehdä voimakkaammin aiempienkin hallitusten aikana — sillä olisi ollut varmasti kansan tuki. Nyt veteraaneja on jäljellä noin 21 000. Veteraanien vähentyessä pitäisi kaikille olla mielestäni mahdollisuus päästä hoitokotiin, ja erittäin tärkeää on, että kuntoutuksen ja kotiin vietävien palveluiden ne varat, joita veteraaneilla on oikeus saada, täysipainoisesti käytettäisiin veteraanien hyväksi eikä niin, että osa rahoista lähetetään takaisin, kun ei ole kaikkia tavoitettu. Tähän pitää kiinnittää erityistä huomiota, että kaikki varat, mitkä on osoitettu, käytetään myös. Arvoisa puhemies! Pienyrittäjien tukeminen maksupohjaisella alvilla ansaitsee kiitosta. Arviolta 90 prosenttia suomalaisista yrityksistä pääsee nyt maksuperusteisen alvin piiriin. Uudistuksen jälkeen pienyrittäjä voi maksaa kaupasta maksettavan arvonlisäveron sitten ja sillä rahalla, jonka hän kaupasta saa, eikä rahaa tarvitse ainakaan lainata pelkkää veronmaksua varten. Myös yrittäjävähennyksen käyttöönotto helpottaa yrittäjien arkea. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tuetaan ottamalla käyttöön niin sanottu metsälahjavähennys. Perintö‑ ja lahjaveroasteikkoja kevennetään maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Pienten yritysten kehittäminen on tärkeää, koska ne luovat Suomelle työpaikkoja. Suuret yritykset vähenevät entisestään, ja valtaosa yrityksistä on pieniä. Tiedän yrittäjän vaikeudet ihan omakohtaisesti. Pienyrittäjät ovat tiukoilla. Yrittäjäpaketti koituu kaikkien yrittäjien hyväksi, ja sitä kautta työllisyyttä syntyy. Myös ministeri Lindströmin esitys, joka mahdollistaa yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien eläkkeellepääsyn, on sisällytetty talousarvioon. Tämä on inhimillinen linjaus, joka helpottaa ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien arkea. Monille heistä eläkkeellepääsy on oikea ratkaisu. Opetus‑ ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle on myös panostettu. Talousarvion käsittelyssä varmistui, että päivähoitomaksujen suunnitellut korotukset perutaan. Monet lapsiperheet sinnittelevät hyvin tiukoilla, joten on tärkeää, etteivät päivähoitomaksut nousseet. Vielä tärkeämpää on se, että jo aiemmin sovituista pienituloisten lapsiperheiden maksujen kevennyksistä pidettiin kiinni. Vähemmälle huomiolle jäänyt tuki audiovisuaalisille tuotantomarkkinoille on erittäin positiivinen uutinen. Elokuvayhtiöt voivat nyt kuvata Suomessa, ja tarve lähteä pienten kustannusten perässä esimerkiksi Viroon kuvaamaan vähenee. Myös kansainväliset yhtiöt voivat kuvata esimerkiksi Lapissa tai jopa Venäjälle sijoittuvia kuvauksia Suomessa. Tällainen toiminta tuo esimerkiksi matkailualalle lisää tuloja. Lainauskorvausten saaminen pohjoismaiselle tasolle on myös todella tervetullut uutinen. Arvoisa puhemies! Liikkumisen merkitystä on vaikea liioitella. Liikunta lisää tunnetusti ihmisten hyvinvointia ja alentaa terveydenhoitokustannuksia. Liikkuva elämäntapa on helpointa omaksua nuoresta asti. Onkin ilo huomata, että tunti liikuntaa päivässä ‑hanke etenee vauhdilla. Hankkeeseen käytetään kärkihankerahoitusta 7 miljoonaa euroa vuonna 2017. Kuluneen vuoden aikana liikkuviksi kouluiksi katsottujen peruskoulujen määrä on noussut 31 prosentista 66 prosenttiin. Oppilaista toiminnan piirissä on nyt 76 prosenttia. Ensi vuoden aikana liikkuvan koulupäivän kokeilut laajennetaan lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin eri puolilla Suomea. Nämä panostukset tulevat näkymään tulevaisuudessa selkeinä säästöinä terveysmenoissa ja lisääntyneenä hyvinvointina. Lopuksi, arvoisa puhemies: Pientä orastavaa valoa on siis näkyvissä talouden piristyessä. Siellä omassa maakunnassani Turun telakka ja siellä lapsuuden kotimaisemissa Ukin autotehdas työllistävät useita tuhansia uusia työntekijöitä lähitulevaisuudessa. Se on loistava uutinen. Siitä pitää vain pitää kiinni, että työntekijät ovat pääosin kantasuomalaisia ja että ne nuoret nyt löytäisivät työpaikkansa näistä uusista mahdollisuuksista. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-12-14T18:38:55,2016-12-14T18:46:00,Tarkistettu,1.1 2016_134_175,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Oli hyvä asia, kun kiinnitettiin huomiota siihen, että jos salista pyytää puheenvuoron, niin voi ylittyä se 5 minuuttia, ja jos se on etukäteen pyydetty, silloin se suositus on 5 minuuttia. Itselleni kävi tuossa niin edellisen puhemiehen aikana, että olin toki tuolta paikalta sen pyytänyt, mutta keskeytettiin sitten tasan 5 minuuttiin. Asiaa jäi, ja nyt joudun vielä yhden kerran tänne tulemaan. Halusin vain sanoa, miten se meni. (Timo Heinonen: Kohta on taas mennyt se 5 minuuttia!) — Ei mene minun kanssani, olen hyvin nopea puhumaan. Tuossa edellisessä puheenvuorossa en suinkaan puhunut sananvapaudesta, vaan kommentoin vain edustaja Tolppasen puheenvuoroa, että se oli päivän sana, kun itsekin jo pidin täällä yhden päivän sanan. Haluan nostaa, arvoisa puhemies, esille vielä poliisit ja heidän määräaikaisuutensa. Hallitus täydennetyssä talousarvioesityksessä antoi lisämäärärahaa, jotta 200 poliisin määräaikaisuus säilyy, ja tämä oli hyvin tärkeä asia. Lisäksi haluan mainita tämän nettirikollisuuden torjunnan, jonka tarkoituksena on muun muassa ehkäistä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja nettikiusaamista ja huijauksia. Tämä on hyvin tärkeä asia, kuten myös muutenkin nämä lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset, ja siitä on muun muassa lakialoite täällä eduskunnassa odottamassa, että tämä selvitys tehdään, missä arvioidaan, ovatko annetut tuomiot oikeustajun mukaisia. Varmaan näihin asioihin sitten palataan, että onko syytä muun muassa koventaa törkeiden lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten alarajarangaistuksia, ja siitä olen itse tehnyt lakialoitteen — täällä nyökytellään, moni muukin on aiheeseen ottanut kantaa. Lisäksi suojelupoliisin toimintamenoja lisätään ja väkivaltaisten ääriliikkeiden laittoman toiminnan kitkemiseksi on myös resursseja kohdistettu. Rajavalvontaan myös rajavartijoita itärajalle lisää. Arvoisa puhemies! Se, minkä haluan erityisesti nostaa esille ja mikä minusta on tässä tänä päivänä unohtunut, on rikoksen uhreille tarjottavat tukipalvelut. Meillä on uhridirektiivi astunut voimaan, ja se edellyttää muun muassa, että pitää olla tukipuhelin kohdallaan. Ja loppuvuonna meillä myös Suomessa avataan valtakunnallinen auttava puhelin, joka tarjoaa tukea naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille. Tehdään edelleen toimia sen eteen, että nämä asiat saadaan myös kuntoon, ja tällaista vastaavaa ympärivuorokautista palvelua ei Suomessa ole aiemmin ollut. Tästä on ymmärtääkseni menossa THL:n toimesta parasta aikaa palveluntuottajan hankinta. En ihan tarkkaan tiedä, joko se mahdollisesti on valittu, mutta tukilinjan nimeksi tullee Nollalinja, ja se tarkoittaa silloin sitä, että linja on auki ja sinne voi soittaa perheväkivallan uhri tai ylipäänsä väkivallan uhriksi joutunut ihminen, joka tarvitsee sitä keskusteluapua. Tämä on hyvin tärkeä asia. Rikosuhrimaksuhan astui voimaan oliko nyt joulukuun alussa, ja tämä on se raha, jolla tätä toimintaa muun muassa sitten ylläpidetään, elikkä se maksu menee hyvin tärkeään paikkaan. Vielä ikääntyneiden hoidosta ja kärkihankkeista: Vaikka me saimme sen hoitajamitoituksen tarkistamisen muutettua siten, että hoitajamäärä säilyy siinä 0,5:ssä — toki raskaammassa hoivassa se on vielä sitäkin korkeampi — ei meidän maailmamme ole vielä valmis. Meillä on paljon vielä tehtävää, esimerkiksi se, että me sinne kotihoitoon kohdistamme myös sitä hoitajaresurssia, kun ihmiset kuitenkin ovat siellä. Koti on hyvä paikka asua, elää ja olla, ja moni ikääntynyt toivoo voivansa viettää elämänsä ehtoon siellä kotona. Eli että resurssit eivät ole ainoastaan ryhmäkodeissa ja hoivalaitoksissa vaan että ne menevät myös koteihin, ja tämä on semmoinen asia, mitä hallituksen tulee seurata ja tarkastella, että se hoitajien käsiapu riittää myös sinne. Mitä tulee sitten siihen koulutukseen, koulutettu hoitaja on se, joka kantaa vastuun siitä tekemästään työstä. Koulutus on hyvälaatuista meillä Suomessa, mutta hoiva-avustajat ovat kyllä niitä apukäsiä, jotka ainakin itse otan mielelläni vastaan. Vuonna 86 valmistuin ja vuodesta 87 lähtien olen tehnyt hoitotyötä, ja nyt joulukuun 17. päivä tulee muuten 30 vuotta siitä kun valmistuin, ja kyllä siellä alussa oli niitä kylvettäjiä ja hoitoavustajia, ja ei siellä potilasvahinkoja tapahtunut. Yhdessä teimme sitä hyvää vanhustenhoitoa. Toki lääkitys ja kaikki hoitotoimenpiteet olivat sitten koulutetuilla ihmisillä. Elikkä niitä auttavia apukäsiä, jotka voivat ottaa kopin siitä ihmisestä silloin kun hoitaja on tehnyt tehtävänsä, antanut lääkkeet, tehnyt hoitotoimenpiteet — se on ulkoilua, se on seuranpitoa, se on suihkuttamista, kylvettämistä. Eli voimme kysyä, onko se sairaanhoitajan paikka siellä kylpyhuoneessa, vai olisiko se kenties sitten tämä hoiva-avustaja, joka voi auttaa. Näiden ajatusten pohjalta oikein hyvää loppuiltaa ja kiitos kaikille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-12-14T18:46:05,2016-12-14T18:51:07,Tarkistettu,1.1 2016_134_176,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Ensi vuoden budjetti maalaa epävarmaa kuvaa tulevaisuudesta. Selkeä linja ja toimet työllisyyden ja talouden parantamiseksi puuttuvat hallitukselta edelleen. (Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!) Samaan aikaan täällä orastavasta talouskasvusta paukutellaan henkseleitä. Hallituksen sisälläkin tuntuu olevan linja hakusessa siitä, tarvitaanko uusia leikkauksia vai ei. Hallituksen sanat eivät herätä luottamusta. Valtiovarainministeri Orpo on puhunut jopa 2 miljardin euron lisäleikkauksista. Pääministeri Sipilä kuitenkin väittää, ettei leikkauksia tule. Kumman puheisiin suomalaisten pitäisi luottaa ja uskoa? Hallituksen leikkauslinja on kovaa kertomaa pienituloisille ja vähäosaisille. Useat pe-rusetuudet on laitettu leikkuriin. Uudet ja taas uudet leikkaukset ja kiristykset kohdistuvat yksiin ja samoihin ihmisiin. Usein he ovat ihmisiä, joilla jo valmiiksi on varsin tiukkaa. Arjessa pärjääminen vaikeutuu taas entisestään. Eriarvoisuuden kasvattaminen lisää yhteiskunnan kriisejä ja tragedioita, joita on jo nyt nähty aivan liian paljon. Monet työmarkkinoilta syrjäytyneet ajautuvat hallituksen päätöksillä yhä hankalampiin tilanteisiin. Pitkäaikaistyöttömyyden osalta ollaan Suomen ennätyslukemissa — kuulitte oikein: ennätyslukemissa. Jopa nuorten pitkäaikaistyöttömyys kasvaa parhaillaan. Pysyäkseen työllisyystavoitteessaan hallituksen tulisi työpaikkoja synnyttävien toimien lisäksi panostaa enemmän työttömien työllistymistä auttavaan työvoimapolitiikkaan. Työvoimapolitiikkaa pitää tehostaa ja rakenteita uudistaa määrärahaleikkausten sijasta. Tämä on paitsi inhimillisesti oikein myös kokonaiskustannuksia ajatellen ainut oikea tie. Erityisen vaarallisia ovat koulutukseen kohdistuvat säästöt, koska työmarkkinoiden rakennemuutokset edellyttävät monen kohdalla uuden osaamisen hankkimista, jopa kokonaan uuteen ammattiin opiskelua. Hallituspuolueiden puheenjohtajien koulutuslupaus ennen 2015 vaaleja on petetty useamman kerran. Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikalle on olemassa vaihtoehtoja. SDP:n vaihtoehtobudjetissa 95 prosenttia eläkeläisistä ja palkansaajista hyötyy enemmän kuin hallituksen budjetissa. Esittämässämme vaihtoehtobudjetissa edistetään aitoa kasvua ja kestävää työllisyyttä luomalla vähintään 38 000 uutta työpaikkaa, perutaan pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia ja kaikki tämä tehdään samalla veroasteella ja ottamalla vähemmän velkaa kuin hallitus. Suomen nostaminen taloudellisesta ahdingosta edellyttää vahvaa yhteishenkeä. Suomi nostetaan yhteistyöllä. Tähän tilanteeseen sopii erityisen huonosti se, että kansaa jaetaan voittajiin ja syrjäytettyihin. Arvoisa herra puhemies! Leikkauksia on entistäkin vaikeampi hyväksyä, kun hallitus on samaan aikaan päättänyt mittavista tuloveroalennuksista, perintöveron alennuksesta, metsälahja- ja yrittäjävähennyksistä. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan eniten ostovoima nousee ensi vuonna henkilöillä, joiden bruttotulot ovat yli 7 500 euroa. Kysyn vain, onko tämä oikeudenmukaista politiikkaa. Sen sijaan etuuksia saavien ostovoima putoaa esim. takuueläkkeen tasolla noin 2 prosenttiyksikköä. Kelan teettämien laskelmien mukaan indeksileikkauksen johdosta tuloerot lisääntyvät ja köyhyysaste kasvaa. Tästä kaikesta valitettavasti hahmottuu hallituksen politiikan suuri kuva. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi suora lainaus kansalaispalautteesta tämän päivän debattikeskustelun jälkeen: ""Eihän ole totta, jotta hallituspuolueet kehtaavat siirtää puolivälitarkastelun kuntavaalien jälkeen? Mitäköhän se tuokaan sitten taas tullessaan, kun vaalit ovat ohi?"" (Timo Heinonen: Heinäluomako lähetti?) Joulun alla olisi mukava vastata tuohon sähköpostiin jotain inhimillistä, jotain pehmeää, jotain lämmintä, mutta realistisena kansanedustajana ja hallituksen politiikan linjavalinnat tuntevana en taida sitä uskaltaa tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-12-14T18:51:16,2016-12-14T18:56:01,Tarkistettu,1.1 2016_134_177,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aloitan sillä, että totean päivän olleen raskas. Raskas se oli siksi, että käsittelyssä on budjettiesitys, joka ei kerro suomalaisille, että me teemme valtakunnassa oikeudenmukaista politiikkaa. Olemme päätyneet siihen, että jätämme 77‑sivuisen vastalauseen hallituksen politiikasta, ja totean, että teen vastalauseen 1 mukaisen epäluottamusehdotuksen, joka kuuluu näin: ""Eduskunta toteaa, että hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan. Hallitus on jatkuvasti laiminlyönyt työllisyyden ja talouskasvun edistämisen, mikä on johtanut eriarvoisuuden kasvuun. Näin ollen eduskunta vaatii, että hallitus tuo välittömästi eduskunnan käsiteltäväksi uusia korjaavia toimia maamme taloudellisen tilan parantamiseksi sekä eriarvoisuuden vähentämiseksi. Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut eikä nauti eduskunnan luottamusta."" Arvoisa puhemies! Vielä kerran nopeasti kiteytettynä, mikä on ongelma. Me koemme, että tällaisena aikana kaikkien on oltava mukana. Tämä tarkoittaa sitä, että silloin kun määritellään hallituksen isoa finanssipoliittista linjaa, niin myös yhteiskunnan suurituloisimpien pitää osallistua kykyjensä mukaan tämän talouden tasapainottamiseen. Tältä osin olemme pettyneitä siihen, että hallituksen veroratkaisut tehtiin tavalla, joka ei korosta sitä, että erityisesti pieni- ja keskituloiset voisivat olla talkoissa mukana kukin kykynsä mukaan. Nyt monille uhraukset ovat niin suuria, että se johtaa siihen, että nämä ihmiset venyvät äärirajoille ja ostovoima katoaa, ja sitä kautta syntyy kurjistuva kierre. Näitä uhrauksia on pyydetty siksi, että Suomi saataisiin takaisin kasvu-uralle. Ongelma on ilmeinen, kun nyt on selvinnyt ensi vuoden talousarviota katsottaessa, että tosiasiassa pienituloisia ja keskituloisia ihmisiä, yhteiskunnan kaikkein heikoimpia ja sairaimpia, työttömiä, eläkeläisiä pyydettiin mukaan uhrautumaan, vaikka tosiasiassa nyt näyttääkin siltä, että syntyvä jakovara eli syntyvät säästöt käytetäänkin kaikkein suurituloisimpien tukemiseen tässä yhteiskunnassa. Me emme voi sallia sitä, että yhteiskunnassa tehdään sellaista arvopolitiikkaa, jossa nämä synnytetyt panokset julkisen talouden vakauttamiseksi käytetään tosiasiallisesti suurituloisten erilaisiin vähennyksiin. Tältä osin päädytään siihen tilanteeseen, että alijäämä kasvaa, velkaantuminen vain kiihtyy ja todennäköisesti vasta vuonna 2019 saavutetaan se, mihin kuntoon Suomi jäi alijäämän suhteen viime hallituskauden lopettaessa. Tämä ei ole oikeudenmukaista politiikkaa. Näin ei koskaan luvattu, ei koskaan väitetty, että näin tehtäisiin. Siltä osin päädytään siihen, että on oikein, että me tietäisimme ajoissa, aikooko hallitus tehdä ennen kunnallisvaaleja vai kunnallisvaalien jälkeen puolivälitarkastelun. Me olemme saaneet kuulla, että tosiasiassa mitään estettä sille ei ole — edeltävällä viikolla ennen kunnallisvaaleja hallitus olisi voinut kokoontua tekemään puolivälitarkastelua, mutta se on tarkoituksellisesti jätetty yli kunnallisvaalien. Minusta se ei ole reilua, on epäoikeudenmukaista politiikkaa, jos ei kerrota etukäteen, mitä aiotaan tehdä. Tältä osin totean, että myös nämä kasvutoimet tämän orastavan kasvun aikana jäävät liian vähäisiksi. Hyviä esimerkkejä tänään on luettu lehdistä siitä, että nämä isot infrahankkeet, niin kuin Länsimetro ja Kehärata, ovat saaneet aikaan sen, että talouskasvua syntyy nyt — puolet syntyneestä kasvusta tulee yksistään näistä infraprojekteista. Siltä osin tämä elvyttäminen myöskin satsaamalla julkisiin investointeihin on tuottamassa tulosta, se näkyy, mutta tällä veroelvytyksellä, mitä hallitus nyt yrittää, missä kaikkein suurituloisimmille paukut annetaan, ei tunnuta saavan samanlaisia tuloksia aikaan, koska nämä hallituksen omat kasvutoimenpiteet, työllisyystoimenpiteet jäävät liian vähäisiksi. Pelkään sitä, että pääministerin kova sitoutuminen siihen, että työllisyysaste nousee 72:een ja saavutetaan nämä kaikki uudet työpaikat, ei toimi, valitettavasti ei toimi, koska tähän lopputulokseen päätyi myöskin valtiovarainvaliokunnan mietintöesitys, jonka etusivulta saadaan lukea se, että työllisyysaste on tosiasiassa jäämässä samaksi kuin viime vuonnakin ja työllisten määrä ei ole lisääntynyt. Tältä osin tämä iso työllisyys, iso työllisyyskuva, karkaa käsistä, ja siltä osin on pelättävissä, että tulee uusia sopeuttamistoimia, niin kuin Orpo sanoi, maksimissaan 2 miljardia, ja pääministeri Sipilä oli vielä tällä nollalinjalla, perussuomalaiset jotakin siltä väliltä. Eli siltä osin jäämme odottamaan, mutta toivon, että nämä päätökset, jos niitä tehdään, tuodaan julkisesti arvioitavaksi sillä aikataululla, jolla Suomessa kaikki muut valtioneuvostot ovat siihen pystyneet. Ja ennen kuin kukaan ehtii kommenttipuheenvuorossaan sitä sanoa, niin totean vielä, että Tilastokeskus on ilmoittanut, että nämä tiedot ovat käytettävissä kuukautta ennen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-14T18:56:06,2016-12-14T19:01:52,Tarkistettu,1.1 2016_134_178,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kiurulla oli, kuten monesti on ollut, paljon moitittavaa hallituksen suuntaan, ja vaikea edes lähteä kaikkia väitteitänne kumoamaan. Totean kuitenkin nyt ensinnäkin tästä kuntien osuudesta, kuntavaaleista ja päätöksenteon aikataulusta: Sellaisissa ratkaisuissa, mitkä esimerkiksi koskettavat kuntataloutta, yksi tärkeä osa työtä on ollut kuntien tehtävien karsinta, iso projekti siitä, että kuntien rahat ja velvoitteet kohtaisivat toisensa nykyään paremmin. Sen projektin aloitti viime hallitus, lopputulemana oli jotakuinkin nolla euroa säästöä kuntien tehtävistä. Siihen tullen tämä tehtävä on tällä hallituksella isona kuormana. Myös kun kyseenalaistitte tai pohditte, mitä hallitus aikoo tehdä: se, mitä tämä hallitus aikoo tehdä, on kirjattu hyvin pitkälti hallitusohjelmaan, ja se työ on kesken, vaalikausi ei ole vielä puolivälissäkään. Ja kolmanneksi, kun toteatte, että pääministeri on sitoutunut työllisyysasteen nostamiseen: minä toivoisin, että tämä koko sali on sitoutunut työllisyysasteen nostamiseen ja toivoisi ja tekisi (Puhemies koputtaa) kaikkensa, että siinä onnistutaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-12-14T19:01:56,2016-12-14T19:02:59,Tarkistettu,1.1 2016_134_179,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Vastauspuheenvuoro, edustaja Haatainen. Anteeksi, edustaja Heinonen. Yhdennäköisyys ei ole ilmeinen. Siis edustaja Heinonen. (Naurua)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_180,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies Sato... Pekkarinen! Edustaja Kiuru antoi kovin synkän kuvan tämän nykyisen hallituksen ajasta. Totuus on kuitenkin aika lailla toisenlainen. Jos katsotaan sitä aikaa, kun sosialidemokraatit olivat hallituksessa, kun valtiovarainministerinä oli sosialidemokraatti, (Krista Kiuru: Silloin kokoomuskin oli hallituksessa!) niin talous laski ja työllisyys paheni itse asiassa koko ajan. Talous laski, työllisyys paheni. Nyt kun on nykyhallitus, jossa ovat perussuomalaiset, keskusta ja kokoomus, niin talous on saatu kääntymään kasvu-uralle ja myös työttömyys kääntymään lasku-uralle. Eli tässä on tapahtunut merkittävä muutos, ja tämä erottaa nyt näitä kahta aikaa. Valitettavasti viime kaudella sosialidemokraatit ajoivat silloinkin tätä ei-linjaa ja näitä toimenpiteitä ei saatu aikaiseksi, mitä nyt tehdään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-14T19:03:04,2016-12-14T19:04:10,Tarkistettu,1.1 2016_134_181,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minä aloitan tästä viimeisestä, koska minusta oli hyvä, että Heinonen todisti sen, että me emme ole vissiin olleet samassa valtiovarainvaliokunnassa, koska tänä aamuna nimenomaan me hyväksyimme semmoisen mietinnön, jossa nimenomaan todetaan tämän mietinnön yleisperusteluissa, miten maailma makaa. Se on minusta aika kurjaa tekstiä siltä osin, että työllisyysaste ei nouse yhtään viimevuotisesta. Ja minä ainakin haluaisin — me tähtäsimme juuri siihen viime kaudella — että työllisyysastetta nostavia toimia tehdään todella paljon. Työttömyyden osalta samassa putkessa osoittautui, että työllisten määrä ei kasva. Nämä lukevat nyt meidän valtiovarainvaliokunnan mietinnön siellä alkusivuilla. Tältä osin kasvu-uraa ei ole näkyvissä. On näkyvissä se orastava kasvu, joka on tullut näissä isoissa infrahankkeissa. Siinä mielessä minä olen pettynyt, että edustaja Heinonen ei koe, että viime hallitus sai tämän Länsimetron ja tämän Kehäradan aikaan ja sillä saatiin luotua työllisyyttä, koska tänään asiantuntijat ovat sitä kehuneet. Ja sitten totean, että me olemme sitoutuneet siihen, että työllisyysastetta nostetaan. Meillä on lukuisia esimerkkejä siitä tässä meidän vaihtoehdossamme, ja me todella toivomme, että tekin sitoutuisitte siihen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-14T19:04:13,2016-12-14T19:05:26,Tarkistettu,1.1 2016_134_182,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Vielä vastauspuheenvuorot, edustaja Heinonen ja edustaja Saarikko, ja sitten siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_183,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jos Länsimetro oli sosialidemokraattien valtiovarainministerikauden menestystarina, niin aika vaisuja menestystarinoita ja ainakin kalliita menestystarinoita se aika sai aikaan. Valtiovarainvaliokunta, jossa itse siis myös olen, toteaa, että Suomen taloudessa on ollut viime aikoina useita positiivisia merkkejä ja talous on kääntynyt vaimeaan kasvuun. Eli tässä on mustaa valkoisella heti alussa. Eli muutos parempaan on tapahtunut, mutta on totta, että tämä kasvu ei ole sellaista, mitä me tavoittelemme, ja sen takia on pidetty esillä myös sitä, että tarvitaan lisää toimenpiteitä. Itse en peräänkuuluta lisää leikkauksia vaan ennen muuta lisää toimenpiteitä, joilla saadaan työtä ja toimeliaisuutta tähän maahan. Vaikkapa se, että kilpailukykysopimuksen hengessä luotetaan työntekijöihin ja työnantajiin ja tuodaan paikallinen sopiminen työpaikoille laajemmin käyttöön, olisi sellainen keino, jolla (Puhemies koputtaa) suoraan saataisiin tähän maahan lisää työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-14T19:05:32,2016-12-14T19:06:39,Tarkistettu,1.1 2016_134_184,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ei minusta tämä Suomen tilanne ratkea sillä, että täällä väitellään hallituksen sisällä tai opposition kanssa siitä, että kuinka paljon taas pitäisi leikata, vaan me kaikki tiedämme, että tämä Suomen tilanne pitkällä aikavälillä, suhdanteista riippumatta, pitää laittaa uudelle tolalle myös pitkäjänteisen kestävyysvajeen ja väestön huoltosuhteen vuoksi. Se tarkoittaa rakenteellisia uudistuksia, sote-uudistuksessa onnistumista ja meidän työmarkkinajärjestelmän uudistamista. Siksi minua hämmästyttää sosialidemokraattien puheet sote-uudistuksen uudelleen aloittamisesta taas kerran tai ikään kuin väitteenne myös siitä — jotenkin tuli edustaja Kiurun puheesta sellainen kuva — että esimerkiksi suurituloiset eivät mitenkään osallistuisi tämän maan rakentamiseen. Minä olen ehdottomasti oikeudenmukaisen yhteiskunnan kannattaja ja haluan olla heikomman puolella, mutta en nyt kestäisi sellaista kuvaa, että me todistaisimme täällä, että suurituloiset eivät osallistuisi niin kutsuttuihin talkoisiin, päinvastoin. Me kaikki tiedämme, että kiky-sopimuksen seurauksena myös veronalennuskokonaisuus on sellainen, että se lähtökohtaisesti kaikkia (Puhemies koputtaa) palkkatuloja saavia ihmisiä auttaa, (Puhemies koputtaa) myös eläkeläisiä. (Timo Heinonen: Juuri näin!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-12-14T19:06:39,2016-12-14T19:07:47,Tarkistettu,1.1 2016_134_185,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Aivan ehdottomasti viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Krista Kiuru, tähän keskustelunaiheeseen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_186,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minä en nyt täällä tänään kyllä kauheasti ole käynyt debatoimassa. Siltä osin ajattelen, kaksi puheenvuoroa koko valtiovarainvaliokunnan työn pohjalta ja tämän vaihtoehtobudjetin pohjalta, että siinä ei ihan hirvittävästi ole vielä käytetty puheenvuoroja. Mutta sen totean, että kyllähän tämä nyt on käsittämätöntä. Hallituksessa pitää päättää, mitä te teette, jos ei tänään tiedetä, vastausta ei tule oppositiolle, aiotaanko säästää 2 miljardia vai ei yhtään ja on kaksi linjaa. Älkää nyt minulle tulko sanomaan, että me emme tiedä, mitä me teemme. Meillä on aivan selvät sävelet, meillä on vaihtoehto. Ja me emme ymmärrä sitä politiikkaa, jossa täällä kehdataan sanoa, että hallitus ajaa kaksilla rattailla. Tämä pitää, kuulkaa, kotona kabinetin sisässä tehdä tämä pelikirja niin, että tänne ei tulla kertomaan Suomen kansalle, ettei kukaan tiedä, mitä te olette oikein tekemässä. Minä olen tosi pahoillani siitä. Sitten minä totean, että me olemme todella sitoutuneet siihen, että kasvu-uralle mennään. On se käsittämätöntä, että arkkipiispankin pitää sanoa, että suurituloiset voivat osallistua kyllä ihan iloisesti (Puhemies koputtaa) veroja maksamalla. Näin (Puhemies koputtaa) ei valitettavasti nyt tapahdu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-14T19:07:50,2016-12-14T19:08:57,Tarkistettu,1.1 2016_134_187,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Ja puhujalista.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_188,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä käyty keskustelu on herättänyt kyllä allekirjoittaneessa suurta hämmennystä, kun olen kuunnellut demarien puheenvuoroja. Te olette synkistelleet niin paljon, että minä ajattelin, että nyt varmaan jouluna sataa mustaa lunta ja joulupukki eksyy lahjamatkallaan meille tullessaan. Toivon mukaan ei näin käy. Joka tapauksessa, kun te demarit olitte silloin vallassa, niin taloushan supistui. Sillä linjalla jos olisi jatkettu, niin me olisimme Kansainvälisen valuuttarahaston huomassa jo tänä päivänä. Se on kiistämätön tosiasia. Työttömyys paheni, toistasataatuhatta työtöntä tuli lisää, uudistukset jäivät tekemättä ja velka kasvoi. Se on totta, että meillä on rakenteellisia ongelmia edelleen. Suomen talouden ongelmat eivät ole mitään konjunktuuri- eli suhdanneongelmia, ne ovat selkeästi rakenteellisia ongelmia. Sitä varten hallitus on lähtenyt tekemään uudistuksia ihan aidosti. Ei ole olemassa mitään oikotietä onneen. Jos kuvittelee, että 2008 lokakuussa alkaneen talouslaman selviäminen tapahtuisi silmänräpäyksessä, hokkuspokkus, sellaista maailmaa ei ole, vaan se vaatii pitkiä, linjakkaita päätöksiä, sitkeää työtä. Aivan jokainen omassa taloudessaan tietää, että kun on aikanaan nuorena ottanut velkaa ja rakentanut, niin sen velan maksu on pitkäveteinen homma, mutta se on vain tehtävä ja se tuo hyvän mielen sitten, kun se on tehty. Demarien linjalla mennään kyllä ojasta allikkoon, että paukkaa. Hallituksen yksi tärkeä ohjelmakokonaisuus on byrokratian purku. Kun kuuntelee nyt edustaja Kiurun ja edustaja Taimelan ja monen muun demarin puheenvuoroja täällä ja myös vihreiden puheenvuoroja, niin kun keskusteltiin eilen esimerkiksi tästä rakentamisen helpottamisesta, rakennuslupien myöntämisestä, täällä demarit ja vihreät varsinkin vastustivat ankarasti sitä byrokratian purkua, että rakennusluvat siirretään suoraan kuntiin ja siellä tehdään ne päätökset. Täällä edustaja Myllerin suulla ja edustaja Yanarin suulla ja monella muulla suulla puhuttiin suu vaahdossa siitä, että ei missään tapauksessa, kyllä pitää täydellinen valvonta olla, jotta maaseudun ihmiset älyävät rakentaa talonsa oikeaan paikkaan tai kesämökki tulee oikeaan tai jätevedet menevät oikein. Te nauratte näille asioille. Minkä takia teidän merkittävät kansanedustajanne puolustavat tätä järjetöntä byrokratiaa, mitä te haluatte jatkaa? Silläkö työllistätte? Jos te kuvittelette, että työllistäminen tapahtuu byrokratian avulla, niin te olette kyllä pahasti eksyksissä. Jos olette suunnistamassa, niin ette ole edes kartalla, vaan olette sen ulkopuolella ja pahasti. Siinä ei auta enää kuin 112:een soittaminen, jos on noin eksyksissä. Sitten kun katsoo teidän nykyistä vaihtoehtobudjettianne, se perustuu tilapäisille, kertaluontoisille tuloille, mitä sieltä on otettu Sitran taseesta tai Suomen Pankista. Kuvitteletteko, että voidaan pitkässä menossa tällä keinolla taloutta hoitaa, vaikka yksityistasolla? Sehän on suurinta itsepetosta, mitä tehdä voi. Hallituksen tehtävänä on luoda uutta kasvua, joka on kestävällä pohjalla. Metsälahjavähennys tehtiin nimenomaan sitä varten, että saadaan perikunnat herätettyä prinsessa ruususen unesta, puu saadaan liikkeelle, ja se pieni metsänomistaja, jolla siellä perikunnassa, jos perikunnassa on vaikka 10 jäsentä ja 100 hehtaarin tila, on 10 hehtaaria per nenä sen omistuksen arvo. On tärkeää, että saadaan se uinumassa oleva tila herätettyä, puukauppa käyntiin. Hyötyjä on teollisuuden työntekijä. Vastustatteko te demarit, hyvänen aika, teollisuustyöntekijöiden työpaikkoja? Missä teidän omatuntonne on? Aivan samoin kuten nyt telakoille syntyneet työpaikat — tietääkseni vasemmistoliiton kannattajia ja demarien kannattajia on suurin osa, laivatelakoilla työntekijöinä olevista henkilöistä on suurin osa sieltä. Niitäkö te vastustatte? Laivatelakkojen tilauskirjat ovat täynnä tänä päivänä, jopa niin, että he eivät uusia tilauksia vähään aikaan pysty vastaanottamaan. Tämäkö on teidän viestinne työtä tekevälle suomaiselle miehelle ja naiselle? Vastustatte kaikkea tätä. Maa- ja metsätalouteen kuuluu totta kai aina pääomavaltainen toiminta. Sille vain ei mahda mitään. Maan arvo ja metsän arvo on kiinteä, ja sen tilan pitää säilyä sillä sukupolvella, joka sitä viljelee. Perintöverouudistuksessa on siitä kysymys, että saatetaan tämä tilanne sellaiseen asemaan, jossa tilan jatkaminen on mahdollista, ja te tätäkin vastustatte. No, mitä te sitten ette vastusta? Jonain päivänä olisi hyvä tietää, että mikä on se talouspolitiikka, mitä te ette vastusta. Tämähän johtaa siihen tilanteeseen, että taas rahat tästä maasta loppuvat, velkaa ei meille enää anneta, työpaikat ovat menneet ja sen jälkeen olemme konkurssissa. Olemme kerran sen tien kulkeneet, 90-luvun alussa silloin aikanaan. Jokainen meistä sen muistaa, mitä silloin tapahtui, kun valtiovarainministeri kiersi hattu kädessä Kaukoidän rahamarkkinoilla rahaa kerjäämässä, että antakaa vielä yksi miljardi. Tätäkö te haluatte? Kyllä meidän on tehtävä tästä maasta tuottavan työn maa, ja sillä tiellä ollaan. Jokainen järkevä kansanedustaja tietää, että se tie ei ole helppo, ei varmasti ole. Olen omassa elämässäni sen kokenut, kun aikanaan perhettä perustin ja velkaa otin. Se oli kova tie maksaa ne velat pois, mutta minä maksoin ne, ja olen siitä onnellinen ja iloinen. Suu piti panna säkkiä myöten, mutta kun teidän puheitanne tänä päivänä täällä kuuntelen, niin teidän säkkinne on pohjaton ja sen suu on varmaan 100 kertaa jalkapallon kentän kokoinen, että sinne voi työntää rahaa pohjattomasti ja pohja vuotaa koko ajan. Missä teidän talousvastuunne on, kysyn vain.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-14T19:09:03,2016-12-14T19:14:03,Tarkistettu,1.1 2016_134_189,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aluksi kannatan edustaja Kiurun tekemää epäluottamusehdotusta. Sille on todella tarve, kun katsoo hallituksen budjettia ensi vuodelle. Edustaja Hoskonen tässä edellä kuvasi aivan oikein sitä, että SDP, kuten hän totesi, käyttää kertaluonteisiin menoihin vain kertaluonteisia tuloja. Emme siis kata pysyviä menoja kertaluonteisilla tuloilla. Mutta samaan aikaan on syytä kysyä, mitä hallitus tekee. Aivan kuin te ette tekisi kertaluontoisia tuloja. Itse asiassa hallitus myy valtionomistuksia aika melkoisesti, ja on hyvä kysyä, onko tämä järkevää politiikkaa eli myydä sellaisia omistuksia, jotka joka vuosi tuottavat yhteiskunnalle rahaa. Edustaja Saarikko täällä puhui siitä ja toivoi sitä, että koko sali voisi olla yhtä mieltä siitä, että työllisyysastetta on nostettava. Olen varma, että tämä on kysymys, josta me löydämme yhteisymmärryksen. Ainakin sosialidemokraatit tukevat lämpimästi politiikkaa, joka tähtää työllisyysasteen nostamiseen ja työttömyyden vähentämiseen. Sen takia olemme vaihtoehtobudjetissamme tehneet merkittäviä panostuksia ja toimia työllisyysasteen nostamiseksi ja tämän vaikean työttömyystilanteen hoitamiseksi. Täällä on useita toimenpiteitä, joista osan olemme esitelleet myös viime vuonna, kun esittelimme vaihtoehtobudjettiamme vuodelle 2016. Ensinnäkin esitämme, että työeläkemaksuja alennettaisiin väliaikaisesti yhteensä 0,8 prosentin verran. Maksujen alennus kasvattaisi nettopalkkoja ja lisäisi palkansaajien ostovoimaa. Tämä olisi tärkeää tällaisessa taloustilanteessa, jossa me olemme. Ja koska työeläkemaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa, maksualennus myös lisäisi valtion ja kuntien verotuloja yhteensä noin 175 miljoonalla eurolla. Tämä on siis yksi esityksemme. Toisena esityksenämme on tässäkin salissa useasti kuultu Rinteen työllistämismalli, joka auttaisi ihmisiä entistä nopeammin työhön. Siis siirtäisimme painopisteen passiivisesta työttömyysetuuksien maksamisesta aktiivisempaan työn löytämiseen, emme kuitenkaan sanktiointien kautta, kuten hallitus työllisyyspolitiikallaan tekee, vaan nimenomaan kannustamalla ihmisiä aktiivisempaan työnhakuun sillä tavalla, että työtön ihminen voisi käyttää työttömyysturvaansa työllistymissetelin muodossa, jonka hän voisi tarjota työnantajalle ja saada sitä kautta työpaikan ja päästä työn syrjään kiinni. Ja eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan tämä toisi jopa 15 000 henkilön työllistymisen eli saisimme 15 000 henkilöä työllistettyä tämän työllistymissetelin avulla. Tämä tasapainottaisi julkista taloutta 140—250 miljoonaa euroa. Jälleen hyvä esitys, toivottavasti hallitus tämänkaltaisiin esityksiin myös tarttuu eikä aja vain näitä sosiaaliturvan sanktiointeja, mikä näyttää nyt olevan se hallituksen linja. Sen lisäksi haluaisimme antaa kunnille mahdollisuuden huolehtia entistä paremmin työttömyyden hoidosta. Esimerkiksi isot kaupungit ovat toivoneet sitä, että he voisivat ottaa tämän koko työllisyyden hoidon omiin käsiinsä, niin että heillä on myös mahdollisuus hoitaa sitä asiaa, eikä vain niin, että he maksavat sitten erilaisten sakkomaksujen muodossa pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia. Eli kunnat toivovat aktiivisempaa otetta työllisyyden hoidossa, toivovat mahdollisuuksia hoitaa sitä. SDP on tähän tarttunut ja haluaa tämän mahdollisuuden antaa. Haluamme myös pelastaa nuorisotakuun, jonka hallitus valitettavasti on romuttamassa, romuttanut. Tämä on todella iso virhe, koska on hyvin tärkeä edelleen tavoite siitä, että alle 25-vuotias työtön tai alle 30-vuotias vastavalmistunut työtön pääsisi 3 kuukaudessa työhön, opiskelemaan tai työllistymistä edistävään toimintaan. Tämä tavoite on hyvä, ja on todella harmillista, että hallitus murentaa nuorisotakuun idean ja toimet. Sen lisäksi haluamme palkita työttömiä aktiivisuudesta. Edelleen hallitus ajaa työttömiä näyttämällä keppiä näiden sanktiointien kautta. Me lähtisimme edelleen tälle palkitsemisen linjalle eli palkitsisimme aktiivisuudesta. Se olisi paljon järkevämpää kuin tämä sanktioiden kautta tehtävä politiikka, joka ajaa työttömät, jo heikossa asemassa olevat ihmiset, hyvin vaikeisiin tilanteisiin. Lisäksi haluaisimme myös tukea järjestöjä tässä tilanteessa, kun meillä on paljon työttömiä ihmisiä: sitä, että järjestöt voisivat entistä enemmän työllistää ihmisiä eli ihmisiä voisi työllistyä myös erilaisin toimenpitein kolmannelle sektorille. Valitettavasti hallitus on tälläkin puolella tekemässä heikennyksiä: rajaamassa palkkatukipäätöksiä nimenomaan järjestöjen työllistämisen osalta. Jälleen yksi aivan järjetön päätös hallitukselta tilanteessa, jossa meillä on paljon työttömiä. Meidän pitäisi tehdä aktiivista työllistämispolitiikkaa, mutta hallitus täältäkin leikkaa lyhytnäköisellä tavalla. Sitten lopuksi haluaisin vielä kysyä sen kysymyksen, mikä tässä salissa on tänään esitetty usean kerran, mutta siihen ei ole saatu vastauksia. Myös itse kannan huolta siitä, että hallituksen talouspolitiikassa ei tällä hetkellä ole linjaa vaan hallituspuolueet ovat selkeästi ristiriitaisia keskenään. Toisaalta meillä on valtiovarainministeri, joka on sanonut, että lisäleikkauksien tarve on 1—2 miljardia euroa, ja sitten meillä on pääministeri, joka on sanonut, että mitään lisäleikkauksia ei tarvita. Mikä on hallituksen linja? Mitä politiikkaa te ajatte? Aiotteko te tehdä lisäleikkauksia vai ette? Tämä olisi ihmisten hyvä tietää. Tämä olisi myös teidän itsenne hyvä tietää, kun teette talouspolitiikkaa, budjettia seuraavalle vuodelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-14T19:14:08,2016-12-14T19:21:01,Tarkistettu,1.1 2016_134_190,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ei ministeri Orpo ole sanonut, että tarvitsemme 2 miljardin lisäleikkaukset, ei tietenkään, vaan hän on pitänyt esillä sitä, että meidän pitää saada maan talous tasapainoon. Nyt sosialidemokraatit aivan tahallisesti haluavat antaa väärän kuvan meidän hallituksen vastuullisesta talouspolitiikasta, missä on yhdessä päätetty, että nyt tämä velkaantuminen pitää lopettaa, nyt tämä maa pitää saada takaisin kasvu-uralle. Kun kaikki mittarit nyt kuitenkin näyttävät sen, että käänne edelliseen vaalikauteen on tapahtunut eli meillä tällä hetkellä työllisyys paranee, työttömyys vähenee, talous kasvaa, yrittäjäbarometri kertoo, että yrittäjien luottamus on vahvistunut, niin kyllä tässä nyt annetaan täysin vääränlaista kuvaa salin vasemmalta reunalta. Mutta ymmärrän tietysti, että se tuntuu näköjään pahalta, vaikka ihmettelen sitä. Kun isänmaalla menee paremmin kuin heidän vallassaolonsa aikaan, niin siitähän pitäisi myös osata heidän iloita. (Krista Kiuru: Tuo on käsittämätöntä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-14T19:21:06,2016-12-14T19:22:16,Tarkistettu,1.1 2016_134_191,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olen useasti tässä salissa kuullut edustaja Heinoselta samankaltaista retoriikkaa. Ei voi kuin ihmetellä. Kokoomus oli vielä viime hallituksessa ainakin minun tietääkseni pääministeripuolue, ja silti te yritätte pestä kätenne edellisen hallituksen politiikasta ja vetoatte vain siihen, mitä sosialidemokraatit ovat tehneet. Minun ymmärtääkseni siellä hallituksessa istui paitsi sosialidemokraatit myös kokoomus. Nyt kun katsomme hallituksen budjettiesitystä ensi vuodelle, se on hyvin surullista luettavaa monen ihmisen näkökulmasta. Siellä tehdään todella kovia leikkauksia vähävaraisille, lapsiperheille, eläkeläisille, opiskelijoille ja monille muille ryhmille ja samaan aikaan kuitenkin löytyy satoja miljoonia rahaa veronkevennyksinä rikkaille. Tämä hallituksen politiikka todella voidaan tiivistää yhteen lauseeseen, ja se on: otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-14T19:22:18,2016-12-14T19:23:19,Tarkistettu,1.1 2016_134_192,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Suutari.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_193,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä tehdään samoja vastauspuheenvuoroja, näin voisi sanoa, päivästä toiseen. Mutta haluaisin tässä olla sitä mieltä, että edellisessä hallituksessa tehtiin kyllä minun mielestäni myös tarpeellisia päätöksiä tulevaisuuden suhteen. Siellä muun muassa tehtiin hyvä päätös yhteisöverosta, joka nyt sitten näyttää siltä, että se on kannustanut yrityksiä sitten investoimaan Suomeen, ja barometrit osoittavat, että tähän on luottamusta. Itse olen ollut yrityselämässä 34 vuotta, ja se on kyllä siellä huomattu. Tässä hallituksessa tehdään myös hyviä päätöksiä siinä mielessä, että vaikka siellä työllisyys on tietyllä tavalla naisten osuudessa pienentynyt, niin se on näitten säästöpäätösten seurausta ja se tulee paranemaan sitten, kun vienti vetää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-12-14T19:23:20,2016-12-14T19:24:15,Tarkistettu,1.1 2016_134_194,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Listapuheenvuoro, edustaja Kankaanniemi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_134_195,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Sekä hallituksella että sosialidemokraateilla on linja. Hallituksen linja on hallitusohjelma, jota toteutetaan, ja sosialidemokraattien linja on ""ei, ei kaikelle"". (Leena Meri: Ei, ei, ei!) Tästä voidaan valita, kumpi on vastuullinen linja. Herra puhemies! Täällä on keskustelussa viitattu entiseen kansliapäällikkö Erkki Virtaseen muutaman kerran, kun eilen hän esitti radiossa kolumnin ja pohti silloin tätä kehysriihen aikataulua. Minä lainaan nyt hieman hänen rinnallaan vahvana talousvaikuttajana toiminutta entistä valtiosihteeri Raimo Sailasta. Sailaksen elämäkerta ilmestyi pari kolme kuukautta sitten. Luin sen tuossa syyslomalla. Kehotan kaikkia lukemaan. Se on hyvin mielenkiintoinen. Se avaa 70-luvun alusta lähtien suomalaisen talouspolitiikan ja erityisesti valtiovarainministeriön ja myöskin tämän eduskunnan työtä. Lainaan täältä kaksikin kappaletta. Sailas ei ole varma, onko minkään poliittisen puolueen avainasemissa nykyisin riittävän kyvykkäitä talouspoliittisia linjanvetäjiä. Oman taustapuolueensa SDP:n tilaa hän pitää surullisena. ""Kun SDP:ssä oli ennen talouspoliittisia kykyjä niin, että päät kolisivat, nyt realistiselle talouspolitiikalle ei tunnu olevan sijaa puolueessa. Tämän johdosta pitkän linjan sosialidemokraattinen talousvaikuttaja Juhana Vartiainen siirtyi kokoomukseen ja nousi eduskuntaan."" — Sailas tässä toteaa, että sosialidemokraattien tilanne on surullinen ja talouspoliittista linjaa ei puolueella ole. Kyllä valitettavasti vaihtoehtobudjetistakin ja vastalauseesta näin voi hyvin johtopäätöksen vetää. Täällä edelleen Sailaksen kirjassa, jonka Jyrki Vesikansa on kirjoittanut, todetaan näin: ""Valtiovarainministeritkään eivät ole olleet samasta puusta kuin Paul Paavela, Iiro Viinanen tai Sauli Niinistö. 2000-luvulla valtiovarainministerien tyyli on ollut paljon pehmeämpi ja päättämättömämpi. Antti Kalliomäki, Eero Heinäluoma, Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen, Antti Rinne ja Alexander Stubb mukautuivat ajan henkeen eivätkä rikkoneet rooliensa rajoja. Heistä ei ollut talouden saneeraajiksi ja laman taittajiksi. Uudella vuosituhannella ei ole vielä nähty vahvoja valtiovarainministereitä."" — Tämä on aika synkkää tekstiä viime vuosien politiikasta, ja tältä osin varmasti kirjoittaja elikkä näitten ajatusten takana oleva on asiantuntija ja on seurannut tätä tilannetta hyvin tarkkaan. No, se kirjoista. Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru täällä syytti ja monet muutkin sosialidemokraatit ja vasemmisto-oppositio hallituksen veropoliittista linjaa. Totean kuitenkin, että vuonna 2007 silloinen valtiovarainministeri Heinäluoma ajoi läpi ensimmäisenä virkatehtävänään varallisuusveron poistamisen kokonaan. Siitä on tullut satojen miljoonien lahja Suomen 40 000 rikkaimmalle ihmiselle. Sekö oli sosialidemokraattista politiikkaa? Viime vaalikaudella yhteisövero alennettiin Jutta Urpilaisen johdolla 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Siitä tiedämme, ketkä eniten ovat hyötyneet. 2013 arvonlisäveroa nostettiin 1 prosenttiyksiköllä. Sitten kuntapolitiikkaa hallitus harjoitti niin, että kunnallisvero nousi viime vaalikaudella joka vuosi huomattavasti, paljon enemmän kuin nyt. Arvoisa puhemies! Nyt tämän hallituksen aikana Yle-vero on jo poistettu 300 000 pienituloisimmalta. Nyt työtulovähennystä annetaan 450 miljoonaa euroa pieni- ja keskituloisille. 0,6 prosenttiyksikön veroalennus menee taulukoissa kaikille. 63 miljoonan euron potti annetaan heille, joilla ei ole verotettavaa tuloa. Yrittäjävähennys osoittaa hallitukselta erinomaista yrittäjäystävällisyyttä kuten myös arvonlisäveron maksuperusteisuus ja perhekustannusten tasaus, kotitalousvähennystä parannetaan ja niin edelleen. Nämä ovat toimenpiteitä, joilla pieni- ja keskituloisia hyvinkin muistetaan veropolitiikassa. Solidaarisuusvero, joka viime kaudella säädettiin, on edelleen voimassa, mutta sitä kiristettiin tämän hallituksen toimesta, eli sosialidemokraattien jäljiltä se oli löysempi kuin on tänä päivänä. Jos sitten katsotaan toista puolta, niin esimerkiksi takuueläkettä on nostettu ja toisesta nostosta on päätös. Viime vaalikaudella takuueläkettä ei nostettu senttiäkään. Näitä esimerkkejä me voimme löytää hyvin paljon, mutta oleellista on se, että hallituksen työn tuloksena näkyy taloudessa selkeä muutos. Talous kasvaa, työllisyys paranee, ja hyvinvointi on palautumassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-14T19:24:20,2016-12-14T19:30:43,Tarkistettu,1.1 2016_134_196,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Omassa puheenvuorossani en ehtinyt vielä palata noihin biotaloushankkeisiin ja väyläinvestointeihin, joten haluan vielä niistä mainita ja osoittaa kiitoksen hallitukselle siitä, että se panostaa tähän biotalouteen merkittävällä tavalla. Sillä on erittäin suuri vaikutus työllisyyteen tuolla maaseudulla, ja Itä-Suomessa tulee teollisia työpaikkoja lisää tämän biotalouden ansiosta. Toivon myös, että niitä hankkeita saataisiin sinne eteläisempään, kaakkoisempaan Suomeen vielä liikkeelle tulevan vuoden aikana, jotta saataisiin työllisyystilanne sielläkin kohenemaan, niin kuin tuolla Länsi-Suomen suunnalla on mennyt. Väyläverkkoon panostetaan aivan historiallisella tavalla tässä hallituksen ohjelmassa, ja tämä talousarvioesityskin antaa jälleen uusille väylähankkeille lisärahoitusta. Se on tärkeää. Korjausvelkaa saadaan vihdoin viimein maksettua ja perusväylänpitoon saadaan lisää euroja. Täällä on nostettu esille tämä Länsimetro-hanke hyvänä osoituksena. Itse olen kyllä hiukan toista mieltä. Länsimetro-hanke toteutuessaan on aika surkea esitys, kuinka siinä budjetit paukkuvat yli ja mennään niin kuin erittäin kalliiseen ratkaisuun. Hyvä olisi ottaa Tampereen tunnelista esimerkiksi esimerkkiä, kuinka isoja rakennushankkeita viedään eteenpäin. Vielä haluaisin kommentoida tätä työeläkemaksujen 0,8 prosentin alennusta ja sitä, että sillä olisi merkittävää ostovoiman vaikutusta palkansaajille. Kun 2 000 euron kuukausipalkalla tämä tekee semmoista 16:ta euroa kuukaudessa, niin en oikein usko, että sellainen 50 sentin päivälisäys kenenkään tuloissa merkittävällä tavalla kyllä ostovoimaa vielä parantaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-14T19:30:45,2016-12-14T19:32:53,Tarkistettu,1.1 2016_134_197,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ensi vuonna Suomi täyttää 100 vuotta. Koko 100 vuoden aikana on Suomea rakennettu vain kovalla työllä, ja tämän vuoksi haluan tässä yhteydessä kiinnittää huomiota eritoten suomalaiseen työhön ja yrittämiseen sekä niiden merkitykseen koko yhteiskunnallemme. Suomen työllisyysaste on kehittymässä oikeaan suuntaan, mutta meidän on oltava työllisyystoimissamme entistä rohkeampia. Emme näytä saavuttavan asetettua 72 prosentin työllisyystavoitetta. Olemme vasta alkuvaiheessa ja huomattavasti jäljessä verrattaessa esimerkiksi naapurimme Ruotsin työllisyysasteeseen, joka näyttää lähestyvän kohtapuoliin jopa 80:tä prosenttia. Muiden Pohjoismaiden työllisyysasteet ovat tällä hetkellä myös yli 75 prosenttia, ja koko Euroopan keskiarvo miesten työllisyysasteessa on sama 75. Euroopan naisten työllisyys näyttää myös kasvavan Suomen vastaavan ohi. Tämä on huolestuttavaa. Kuorma kasvaa, mutta vetäjät eivät lisäänny tarpeeksi. Työllisyystavoitteemme on oltava nykyistä kunnianhimoisempia ja työntekijöitä sekä yrittäjiä rohkaisevampia. Tarvitsemme myös uusia toimenpiteitä, jotta yhä suurempi osa suomalaisista pääsee töihin ja että kannattaa tehdä työtä ja työllistää. Meillä päättäjillä on kyllä, jos tahdomme, avaimet käsissämme innovointiin ja investointeihin kannustamiseksi, kuin myös kannustavan yritystoiminnan ja paremman kasvun luomiseksi. Saimme tällä viikolla hieman valtiovarainministeriön kasvuennustetta positiivisempia talousuutisia Suomen Pankista. Tässä on huomattava, että velkaantuminen myös heidän ennusteessaan näyttää jatkuvan lähes samalla mitalla. Emme ole onnistuneet ratkaisemaan julkisen talouden kestävyysongelmaa, minkä takia julkiset tulot ja menot eivät ole tasapainossa. Haaste kasvaa edelleen väestön ikääntyessä. Suomen julkisen talouden alijäämäisyyteen on kiinnitetty huomiota myös Euroopan komissiossa. Näiden taloudellisten haasteiden edessä hallitus ja tämä eduskunta ovat kuitenkin vastuullisesti kunnioittaneet menokehystä ja pysyneet muutoksissaan sen puitteissa. Lisäksi hallituksen tekemät puolen miljardin verohelpotukset työn verotukseen vahvistavat työn kannustavuutta kaikissa tuloluokissa. Arvoisa puhemies! Hallituksen puolivälitarkastelussa on meidän tehtävä kaikki mahdollinen, jotta pääsemme hallitusohjelman työllisyystavoitteisiin. Kannustinloukkuja on purettava, yritysverotusta on uudistettava, norminpurkua on lisättävä, työmarkkinoita on edelleen vapautettava ja niiden toimivuus on taattava, ja perhevapaauudistus on, mikäli mahdollista, tehtävä tällä hallituskaudella. Suomalaisen työllisyyden kohentaminen on riippuvainen myös julkisen palvelutuotannon uudistuksista, kuten pian valmistuvasta sotesta. Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä ja vallitsevassa taloustilanteessa pidän hyvänä kompromissina hallituksen finanssipolitiikan yleislinjaa, jossa taitetaan velkaantumiskehitystä sekä tuetaan kotimaista ostovoimaa ja kysyntää. Olen myös tyytyväinen kilpailukykysopimuksen tavoitteisiin parantaa yritysten kilpailukykyä sekä lisätä vientiä ja parantaa työllisyyttä. Toivon tälle kehitykselle pitkää, työelämän rakenteita muuttavaa jatkoa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työllisyysasteemme kasvaa noin 70 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämän suhteen meidän on pystyttävä parempaan. Avainasemassa ovat hallituksen kärkihankkeiden toimeenpano sekä rakenteellisten uudistusten toteuttaminen, kuin myös tutkimus- ja kehityspanostusten lisääminen kasvun aikaansaamiseksi. Hallitus selvittääkin parhaillaan malleja, joilla voidaan lisätä korkeakoulujen innovaatiotoimintaa. Kannustan hallitusta myös valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisesti satsaamaan yritysten tki-toimintaan esimerkiksi Tekesin rahoituksen kasvattamisella. En voi myöskään olla nostamatta esiin yrittämiseen liittyviä haasteita, kuten yksinyrittäjän jopa ajoittain kohtuutonta riskiä ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta. Pian 100‑vuotias Suomi on menossa hyvään suuntaan. Tarvitsemme kuitenkin rohkeampia avauksia, ennen kaikkea tekoja, joilla taloutemme positiivinen väre sekä kasvu jatkuvat. Elämme herkkää aikaa, jossa päätökset on sopeutettava taloudelliseen tilanteeseen. Päätöstemme on tuettava myös vuonna 2017 suomalaista työtä ja rohkaistava yrittäjyyteen. Olemme pääsemässä jaloillemme laman jälkeen, ja taloutemme on maltillisessa kasvussa. Tästä huolimatta menetämme kuitenkin markkinaosuuttamme maailmassa. Tähän kehotankin koko hallituksen kiinnittävän entistä enemmän huomiota ensi kevään puolivälitarkastelussa. Arvoisa puhemies! Ilman työtä ja yrittäjyyttä Suomi ei olisi yksi maailman parhaista maista lähes kaikilla mittareilla. Huolehditaan siis Suomen talouden positiivisesta suunnasta ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä tekemällä kaikkemme suomalaisen työn ja yrittäjyyden lisäämiseksi. Kiitän näin kainuulaisena myös valtiovarainvaliokuntaa sen tekemästä esityksestä tukea Kainuun Etua sen kehittäessä kainuulaisten pk-yritysten vientiä. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-12-14T19:32:54,2016-12-14T19:40:03,Tarkistettu,1.1 2016_134_198,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tänään on käyty pitkä keskustelu maamme taloustilanteesta. Suomen Pankin tuore talouskatsaus kertoo sen, että maamme talous on palannut vihdoin hienoiselle kasvu-uralle. Tätä kannattelevat tällä hetkellä yksityinen kulutus, mutta myös investoinnit Suomessa. Kasvu on kuitenkin laimeaa, ja jäämme edelleen jälkeen muusta euroalueesta. Sen takia meidän tarvitsee etsiä myös lisää toimenpiteitä kasvun aikaansaamiseksi ja sen vahvistamiseksi. Haasteitamme ovat talouden rakenteelliset ongelmat ja myös väestömme ikääntyminen. Suomen Pankin arviossa kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan ensi vuonna 1,3 prosenttia ja sen jälkeenkin seuraavina vuosina eli vuosina 2018 ja 2019 kumpanakin ainoastaan 1,2 prosenttia. Suomen Pankki alleviivasi tässä omassa arviossaan edelleen kasvun riskitekijöitä. Niitä voi tietysti löytää nämä, mitä mainitsin, meidän sisäiset haasteemme, mutta myös ulkoisia haasteita. Meillä on iso kysymysmerkki, mitä Venäjällä tapahtuu, miten Venäjän toimet tulevat näkymään Euroopassa ja Euroopan talouskasvussa. Myös Euroopan sisällä on isoja kysymysmerkkejä, esimerkiksi Ison-Britannian brexit-äänestys, jonka vaikutukset onneksi ainakin toistaiseksi ovat jääneet pelättyä pienemmiksi, mutta epävarmuustekijöitä on siinäkin. Ja myös, mitä tarkoittaa Yhdysvaltain vallanvaihto, mitä se tulee tarkoittamaan maailmantaloudessa. Nämä esimerkkeinä nyt niistä ulkoisista riskitekijöistä, jotka myös saattavat tavalla tai toisella säteillä aina Suomeen asti. Rakentaminen on kannatellut ja kannattelee tällä hetkellä meidän hienoista talouskasvuamme, ja pidän myönteisenä sitä, että tämä hallitus on määrätietoisesti lähtenyt purkamaan turhaa sääntelyä maankäyttö- ja rakennuslakia uudistamalla. Niitä uudistuksia on tuotu useammassa osassa tänne eduskuntaan. Siellä muun muassa kaupan sääntelyä helpotetaan, halutaan lisätä kaupan kilpailua ja sitä kautta kohtuullistaa suomalaisen ruoan hintaa ja myös parantaa suomalaisen ruoantuotannon asemaa. Myös kaavoitusta helpotetaan, rakentamisen sääntelyä helpotetaan monella eri muutoksella. Näitä toimenpiteitä on hallitusohjelmassa vielä lisää, ja niitä tämän hallituskauden aikana tullaan tekemään. Yksityinen kulutus on investointien rinnalla, rakentamisen rinnalla se toinen, joka kannattelee meidän hienoista talouskasvuamme. Työllisyystilanne on kääntynyt myös hienoisesti paremmalle uralle, mutta meidän ongelmamme on paheneva nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys, ja näihin pitää ehdottomasti hallituksen lisää toimenpiteitä etsiä. Lisäksi hidas inflaatio tukee kotitalouksien reaalisesti käytettävissä olevia tuloja, ja tätä vahvistetaan myös työn verotuksen keventämisellä. Hallitus kohdentaa työn verotuksen kevennyksen kaikille suomalaisille. Lisäksi eläkeläisten verotusta kevennetään vastaavasti, ja sitten oma erityinen, muistaakseni 65 miljoonan panostus kaikista pienituloisimmille. Eli näin oikeudenmukaisesti tätä ostovoimaa pyritään pitämään kohtuullisena. Yrittäjäpolitiikka on myös tämän hallituksen yksi ehdoton kulmakivi. On jo tehty yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisävero, vanhemmuuden kustannuksia tasataan ja erittäin merkittävänä tietysti se, että yritysbarometrissä yritykset itse jo toteavat, että nyt heillä on aivan erilainen luottamus tulevaisuuteen kuin aiemmin oli. Kilpailukykysopimus oli erinomainen osoitus siitä, että Suomessa pystytään edelleen tekemään sopimuksia ja sopimalla ratkomaan ongelmia. Siitä isoin kiitos kuuluu suomalaisille työntekijöille ja työnantajille, ja itse toivon, että myös luotetaan suomalaisiin työntekijöihin ja työnantajiin enempi paikallisen sopimisen mahdollistamisella kaikilla suomalaisilla työpaikoilla. Toivon, että kilpailukykysopimuksen jälkeen tähän asiaan palataan. Eläkemenot kasvavat maassamme nopeasti. Julkisen velan suhde yltää 70 prosenttiin bkt:hen verrattuna, eli meillä haasteita kyllä riittää. Velkasuhteen kasvun pysäyttäminen näyttää Suomen Pankin arvion mukaan keskipitkällä aikavälillä mahdolliselta, mutta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysongelma on edelleen ratkaisematta, Suomen Pankki toteaa. Sen takia hallituksen pitää olla valmis etsimään uusia kasvun avaimia ja kasvua tukevia toimenpiteitä heti alkuvuodesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-14T19:40:06,2016-12-14T19:45:58,Tarkistettu,1.1 2016_134_199,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Esitän vihreiden vastalauseen mukaista epäluottamusehdotusta, joka menee seuraavasti: ""Hallituksen mittavat leikkaukset koulutukseen syövät osaamisperustaamme ja vievät pohjaa pois tulevaisuuden kasvusta. Hallituksen kohtuuttomat leikkaukset sosiaaliturvaan heikentävät pienituloisten asemaa samaan aikaan, kun hyväosaisille suunnataan uusia veronkevennyksiä. Hallituksen kyvyttömyys uudistaa taloutta, karsia ympäristölle haitallisia tukia heikentävät mahdollisuuksia torjua ilmastonmuutosta sekä hyötyä energiamurroksen synnyttämistä kasvun mahdollisuuksista. Myös kehitysyhteistyöstä ja luonnonsuojelusta leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, jolla ei rakenneta parempaa tulevaisuutta. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-12-14T19:46:02,2016-12-14T19:47:23,Tarkistettu,1.1 2016_134_200,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Talousarvio on se väline, missä punnitaan puheet. Se kertoo, miten resurssit jaetaan, miten paljon rahaa mihinkin laitetaan. Rahaa jaettaessa tehdään todelliset arvovalinnat. Hallitus on 1,5 vuoden ajan inttänyt, että heidän on pakko leikata. Pakko leikata koulutuksesta, tutkimuksesta ja heikoimmassa asemassa olevilta. Näin ei kuitenkaan ole. Pakon sijaan se on ollut hallituksen arvovalinta. Toisinkin voi valita. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa on valittu toisin. Vihreät eivät leikkaa koulutuksesta eivätkä sosiaaliturvasta. Me haluamme uudistaa taloutta, panostaa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Me haluamme varmistaa, että kaikista pidetään huolta, ja luoda uutta työtä hyödyntämällä käynnissä olevaa energiamurrosta. Arvoisa puheenjohtaja! Kannatan edustaja Yanarin tekemää ehdotusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-14T19:47:26,2016-12-14T19:48:26,Tarkistettu,1.1 2016_134_201,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Lupaan, etten puhu 10:tä minuuttia tällä kertaa. Tuossa tuotiin esille äskeisissä puheenvuoroissa sitä, että hallitus olisi kyvytön, me emme pysty toimimaan. Lisäksi on tuotu esille, että aina, kun hallitus tekee päätöksiä, on kyse arvovalinnoista. Tässä yhteydessä kysyn, että kun aina sanotaan, ettei saa laittaa vastakkain itsenäisen Suomen etuja ja muuta maailmaa silloin kun meillä on itsellämme taloudellinen epävakaus, niin eikö sekin ole arvovalinta, ettei halua esimerkiksi leikata tuista maan ulkopuolelle tai haluaa lisätä merkittävästi maahanmuuttoa. Silloin aina puhutaan inhimillisyydestä, ja siihen on rahaa kuinka paljon vain. Minuun ovat hyvin paljon yhteydessä ihmiset, ja he kokevat tämän epäoikeudenmukaisena, ja siksi minusta on tärkeää, että tästä myös keskustellaan — se on myös arvovalinta. Siinä mielessä toivoisin myös joskus keskustelua siitä. Jotenkin tuntuu, että siitä ei oikeastaan edes haluta puhua, se tuomitaan vain heti joskus jopa jonkintyyppisenä vihapuheena, rasistisena puheena. Oikeastaan olen monesti miettinyt, että esimerkiksi jos olen valmis ydinvoimalahankkeen takana seisomaan, niin olenko ympäristönvihaaja. Kannatin sitä, että annoimme kunnille mahdollisuuden subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitukseen — en ole lastenvihaaja. On vähän turhan nopeaa tämmöisiä kysymyksiä kategorisoida näin lyhyillä perusteluilla, niin kuin oppositio tekee. Mutta tuosta hallituksen kyvyttömyydestä. Erityisesti oppositiopuolueiden ja entisten hallituspuolueiden puolesta joudun lainaamaan hieman tätä Sailaksesta kertovaa Laman taittaja ‑kirjaa. Ja joudun nyt kyllä vähän pyytämään etukäteen, en nyt anteeksi, mutta kokoomus pääsee nyt kyllä tässä kanssa vähän hallituskumppanina mukaan. Laman taittaja ‑kirjassa todetaan, että kun Jyrki Kataisen ja sitten Alexander Stubbin luotsaaman sateenkaarihallituksen kausi oli lopuillaan keväällä 2015, Sailas esitti synkän tilinpäätöksen Helsingin Sanomien kolumnissa. Hän toteaa, että hallitus epäonnistui pahasti ja vaikka lieventäväksi asianhaaraksi luettaisiin euroalueen surkea taloudellinen kehitys, luvatut uudistukset jäivät tekemättä, pari hallituspuoluetta väsyi matkalla [eli vihreät ja vasemmisto, tämä oli puhujan lisäys] ja muutenkin ministereitä pääministeriä myöten lähti kesken kaiken lipettiin. Kirjoituksessaan Sailas luokitteli edellisen kauden hallituksen huonoimmaksi kokemistaan kokoonpanoista. Hän toteaa, että itse oli pitänyt huonoimpana Martti Miettusen hätätilahallitusta vuosina 75—76 mutta eduskunnan istuntokauden viimeiset päivät nostivat Kataisen—Stubbin hallitukset kärkeen hänenkin listallaan. Hän toteaa myös, että Miettusen hallitus tosin vain pahensi hätätilaa mutta ymmärsi sentään reilusti lähteä alle vuoden ikäisenä. Tällä periaatteella miettisin vihreiden puheita siitä hallituksen kyvyttömyydestä toimia. Hallitus on tehnyt paljon myönteisiä päätöksiä, ja talous on nousussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-14T19:48:31,2016-12-14T19:52:25,Tarkistettu,1.1 2016_134_202,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tätä talousarviokeskustelua on käyty koko päivä, ja itselläkin jäi vielä muutama asia, minkä haluan sanoa. Nyt pitää tsempata ja vahvistaa uskoa tulevaisuuteen. Varapääministeri Soini aikaisemmin tänään luetteli niitä positiivisia asioita, joita hallitus vaikeassa taloustilanteessa on kuitenkin pystynyt tekemään. Oppositiopuolueista tuli kuittaus: ala-arvoista puhetta. Tämä oli käsittämätön lohkaisu, ja toivoisinkin, että reilusti voidaan antaa tunnustusta silloin, kun sitä aihetta on. Henkilökohtaisesti en nauti edustajakollegojen räikeästä arvostelemisesta tai tosiasioiden kieltämisestä, pienituloisten kosiskelusta lupauksilla, jotka ovat epärealistisia. Peräisin enemmän yhteistyötä — nyt ovat kovat ajat, sanasodalla ei kuitenkaan päästä kovinkaan pitkälle — sitä yhteistyötä hallituspuolueiden ja opposition kesken. Tässä aikaisemmin oli myös puhetta siitä, että on todella hyvä — olen itse samaa mieltä tietenkin — että hoitajamitoitus pidettiin siinä 0,5:ssä, sitä ei laskettu. Tässä yhteydessä haluankin sanoa ja puhua yhdestä kokemuksesta. Nimittäin 1976—1977 olin Koskelan sairaskodissa ihan suoraan koulusta perushoitajana ennen sairaanhoito-opistoon menoa. Tein siellä pätkätöitä ja röntgenhoitajana sitten pätkätöitä 80-luvulla ja 90-luvulla. Elokuussa tänä vuonna menin vanhustenosastolle tekemään pienen pätkän töitä ja halusin verrata sitä 40 vuoden takaista kokemusta tähän päivään, mikä on tilanne. Tietysti juttelin ja otin myös kokemuksia ja toivomuksia hoitajilta sieltä osastolta, ja se toivomus oli seuraava: Silloin 70-luvulla meillä oli kylvettäjät siellä osastolla Koskelassa. Tänä päivänä kylvettäjiä ei ole enää. Jos olisi kylvettäjät, niin hoitajilta vapautuisi enemmän käsiä muuhun hoitoon, ja se oli se suuri toive. Soten kautta toivoisin, että tähänkin kiinnitettäisiin huomiota. Ja sitten toinen asia vielä. Kyllä hallitus yrittää nyt kaikkensa, että myös ne pienituloiset saisivat oikeutta, ja niin kuin minä peräsin äskenkin, yhteistyö on voimavara. Samarbete är vår styrka. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-12-14T19:52:30,2016-12-14T19:55:51,Tarkistettu,1.1 2016_134_203,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti täytyy pöytäkirjaan nyt laittaa myös jälleen se, että täällä vihreät antavat ymmärtää, että heidän vaihtoehtobudjettinsa ei leikkaisi koulutuksesta, ja se ei pidä paikkaansa. Sen on myös heidän puheenjohtajansa Ville Niinistö jo myöntänyt, että vaihtoehtobudjetti ei pidä sisällään korkeakouluindeksin palauttamista ja on myös erilaisia säästöjä niin varhaiskasvatukseen, ammatilliseen koulutukseen kuin korkeakouluihinkin. Niistä osa on toki tehty niin, että on luotettu ja haluttu vyöryttää tämä säästö kuntien niskaan eli kunnille ei osoiteta sitä rahaa vaan se säästöpaine on jätetty kunnille. Tästä on kyse siinä, että olemme tuoneet esille, että myös vihreät säästäisivät 246,5 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan koulutuksesta ja sivistyksestä. Tämä on hyvä nyt pöytäkirjaan laittaa, kun äsken esimerkiksi heidän ryhmäpuheenjohtajansa, edustaja Mikkonen, totesi, että budjetti kertoo sen, mitä tehdään. Niin kertoo myös teidän varjobudjettinne, ja sieltä varjobudjetista ei löydy korkeakouluindeksiä. Lopetan tämän puhumisen ja tämän viestin esillä pitämisen heti, kun te näytätte, missä siellä lukee, että korkeakouluindeksi tehdään. Kun te sanoitte, että hallituksen toimet näkyvät budjettikirjassa, niin teidän toimienne pitäisi näkyä silloin teidän varjobudjetissanne eikä joissain tiedotteissa taikka kommenteissa taikka Facebook-päivityksissä taikka Twitter-päivityksissä vaan ne kerrotaan varjobudjetissa, mikä todellakin on vain varjo tästä hallituksen budjetista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-14T19:55:53,2016-12-14T19:57:40,Tarkistettu,1.1 2016_134_204,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomen talouden tilassa on vihdoin pilkahduksia positiivisesta vireestä, kuten olemme täällä jo monen edustajan kuulleet sen esiin nostaneen. Suomi ei suosta nouse, ellei yrittäjyyttä ja vientiä saada reippaaseen kasvuun. Elinvoimaa ja kasvua yhteiskuntaan tulee yritysten kautta. Yritykset työllistävät ja tuovat parhaimmillaan runsaasti vientituloja maahamme ja kallisarvoisia veroeuroja hyvinvointiamme tukemaan. Ensi vuoden budjetin tavoitteena onkin kasvun vahvistaminen. Tätä tuetaan esimerkiksi yrittäjävähennyksellä, arvonlisäveron maksuperusteisella tilityksellä sekä yritysten sukupolvenvaihdoksia helpottamalla, joista hallitukselle haluan ison kiitoksen sanoa. Yhteiskunnassa meidän pitäisi pyrkiä pois yrittäjien ja työntekijöiden vastakkainasettelusta. Yhtään työpaikkaa ei yhteiskuntaan synny, elleivät yrittäjät niitä ole luomassa. Yhtään kasvavaa yritystä ei ole, jos ei ole työntekijöitä niitä tekemässä. Tarvitsemme työpaikkoja tukemaan yhteiskunnan kasvua ja tuomaan veroeuroja sen pyörittämiseen. Ilman yritystoiminnan talouteen tuomia veroeuroja ei voida heikompiosaisten olosuhteita ja tukia parantaa. Velaksi yhteiskunta ei voi loputtomasti elää. Etelä-Euroopassa sitä on huonolla menestyksellä kokeiltu. 5 prosentin yrittäjävähennyksellä kannustetaan ihmisiä yritystoimintaan ja oman toimeentulon vahvistamiseen. Yrittäjävähennys koskee myös maa- ja metsätalousyrittäjiä, mikä on hyvä laajennus yritystoiminnan nykyiseen käsitykseen ja ajattelutapaan. Yrittäjät eivät pyöritä vain suuria tehtaita tai pieniä kivijalkakauppoja, vaan meitä löytyy moneen lähtöön ja monelle alalle. Pienikin yrittäjä voi olla innokas työllistäjä ja verojen maksaja. Yrittäjävähennyksellä kompensoidaan muiden yritysmuotojen verotuksen epäsuhtaa verrattuna osakeyhtiöihin, joiden verotusta kevennettiin reippaalla kädellä edellisen hallituskauden aikana. Lisäksi pienyritysten maksuvalmiutta parannetaan mahdollistamalla arvonlisäveron maksuperusteinen tilitys. Monelle pienelle yrittäjälle saatavien viipyminen on ollut ongelmallista, kun vero on pitänyt tilittää ennen maksun saamista yrityksen tilille. Nyt tämäkin ongelma helpottuu. Monia pienyrityksiä helpottaa myös arvonlisäveron pidempiin tilitysjaksoihin oikeuttavien liikevaihtorajojen korotukset. Näillä pienillä muutoksilla on valtava vaikutus monelle pienyrittäjälle ja ne ovat kannustava pieni tökkäys siihen, että yritystoiminnan laajentaminen ja kehittäminen olisi mielekäs vaihtoehto jatkuvan päähän potkimisen sijaan. Yritysten maatilojen sukupolvenvaihdoksia edistetään verotuksen keinoin. Näin lisätään puun käyttöä, vahvistetaan yrittäjämäistä metsätaloutta ja kasvatetaan tilakokoja. Parempi puun liikkuminen edistää myös biotaloutta ja luo uutta yrittäjyyttä. Biotalouden vahvistuminen vaatii hallituksen toimia, jotta saamme yhteiskuntamme suuntautumaan kohti kestävämpää tulevaisuutta. Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on tukea biotalouteen ja ruokaan liittyvien liiketoimintojen kilpailukykyä. Suomalainen puhdas ruoka ja maatalous pitää saada jaloilleen ja kannattavaksi, jotta meillä on tulevaisuudessakin kotimaista ruokaa, jotta tiedämme, mitä syömme. Suomalainen puhtaasti tuotettu ruoka on myös loistava vientituote, jonka mahdollisuuksia pitäisi hyödyntää paremmin. Viennin myyntipuheiksi kelpaavat saparolliset siat ja nokalliset kanat sekä poikkeuksellisen tiukka antibioottien käyttö. Myös salmonellavapaa tuotanto on arvostuksen ja vientikehujen arvoinen. Yhdessä kaupan alan kanssa voimme parantaa kotimaisen tuotannon mahdollisuuksia ja myös kasvua ulkomaille. Hyvän alkupotkun tälle vientityölle antaa myös valtioneuvoston periaatepäätöksen käyttöönotto kotimaisin tuotantokriteerein käytettävästä ruuasta julkisissa hankinnoissa. Halvinta kuitenkin on normien purkaminen. Se ei maksa valtiolle eikä kunnille mitään, päinvastoin. Turhaa sääntelyä ja pikkutarkkaa hallinnon ohjausta pitää jatkossa purkaa entistä enemmän. Hallitus onkin osoittanut reipasta suhtautumista normien purkamiseen, ja isoihin, sääntelyä vähentäviin lakimuutoksiin onkin ollut ihailtava ote. Haluankin kiittää hallitusta jo puretusta turhasta sääntelystä ja kehotan jatkamaan samaa työtä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-12-14T19:57:41,2016-12-14T20:02:29,Tarkistettu,1.1 2016_134_205,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puheenjohtaja! Nyt me käsittelemme valtion budjettia, ja kuten täällä moneen kertaan on kerrottu, vihreät on palauttamassa kaikki ne rahat koulutukseen, mitä valtion budjetissa esitetään leikattavaksi. Tiedämme myös ja myös edustaja Heinonen kokeneena kuntapäättäjänä tietää, että nämä valtionosuudet kattavat aina vain osan kustannuksista ja kunnat ovat velvoitettuja laittamaan sitten sen loppuosuuden siihen, jotta saadaan kustannukset kokonaan katettua. Niinpä nämä rahat tulevat sieltä kuntien kukkarosta, ja jos valtionosuuksia annetaan tietty määrä kunnille, niin silloin kunta laittaa siihen omaa rahaa päälle, ja näillä rahoilla yhdessä katetaan nämä koulutukseen kohdistuneet leikkaukset. Korkeakoulujen indeksikorotuksen me olemme luvanneet palauttaa. Olisin kyllä toivonut, että kokoomuksessa olisi yhtä suurella innolla paneuduttu siihen, että olisivat saaneet pienennettyä hallituksen tekemiä leikkauksia koulutukseen, kuin millä innolla on nyt paneuduttu ruotimaan vihreiden varjobudjettia. Toisaalta tulee tietysti mieleen, että jos itse on leikannut satoja miljoonia koulutuksesta, niin kuinka paljon kanttia sitten riittää arvostelemaan toisten ehdotuksia, joista ehkä joku korkeakouluindeksi jää myöhempään vaiheeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-14T20:02:32,2016-12-14T20:04:01,Tarkistettu,1.1 2016_134_206,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Talousasioissa hallituksen linja on tuottanut tulosta, ja se näkyy muun muassa eri barometreissä. Yritykset uskovat tänä päivänä yhä vakaammin tulevaisuuteen. Tilauskirjat vähitellen täyttyvät. Siitä on pitkä lista jo tässä tilaisuudessa lueteltu, ja moni on nähnyt sen kehityksen laivatelakoilla, metsäteollisuudessa, matkailussa, metalliteollisuudessa, kemianteollisuudessa. Eli selkeästi suunta on kääntynyt. Tämänhän todisti sosialidemokraattien pitkäaikainen ministeri ja myös Euroopan unionin komissaari Erkki Liikanen omassa puheenvuorossaan eilisiltana pääuutisissa tasan vuorokausi sitten, kun hän sanoi, että talouden suunta on kääntynyt ja positiiviset tapahtumat ovat nyt seurausta harjoitetusta politiikasta. Tämä oli Erkki Liikasen vahva viesti suomalaisille illan pääuutislähetyksessä. Kun kuuntelin demareiden puheenvuoroja, tänään täällä sosialidemokraattien puheenvuoroja, niin jäiköhän Liikasen eilisiltainen esiintyminen näkemättä? Luulen niin. Toinen asia on sitten kotitalouksien tilanne. Kotitalouksissa usko parempaan huomiseen on palautunut. Ihmiset alkavat vähitellen uskoa siihen, että tästäkin lamasta selvitään. Ja kotitalouksien uskon palautuminenhan tarkoittaa sitä, että kotitaloudet alkavat pikku hiljaa investoida, korjata asuntojaan, talojaan, omaisuuttaan laittaa kuntoon ja niin edelleen. Se tuo lisää taloudellista toimeliaisuutta, ja tätä myös tukee kotitalousvähennys, josta hallitus on myös omat päätöksensä tehnyt. Pitää muistaa, että ei talous ole välttämättä aina järjellisen tuntuisia päätöksiä. Se on myös pikkusen uskon asia. Kun lähtee se hyvä asia vetämään, silloin alkaa taloudessa tapahtua, ja sillä polulla nyt ollaan. Toivoisin nyt, ihan vilpittömästi toivon, että oppositio tarttuisi siihen tilanteeseen, että nyt kun selkeästi on tapahtunut, nähtäisiin myös tosiasiat, eikä vain oteta yhtä pientä, vähäpätöistä asiaa, jotain leikkausta, ja sitä paisutella jäävuoren kokoiseksi. Näinhän suinkaan ei kannata tehdä. Suunta on kääntynyt, ja (Puhemies koputtaa) samalla tiellä pitää jatkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-14T20:04:02,2016-12-14T20:06:08,Tarkistettu,1.1 2016_134_207,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Jatkan tästä edustaja Hoskosen suunnankääntämisteoriasta. Näinhän on, Suomen Pankin ilmoitus oli, että taantuma on nyt selätetty ja valoa on näkyvissä. Hyvä, myönteinen uutinen. Samoin pääministeri Sipilä päivällä kertoi, että vuoden kolmannen neljänneksen kasvu oli tuo 1,6 prosenttia, ja sekin antaa uskoa siihen, että nämä tunnusluvut ovat pikkuhiljaa kääntymässä myönteisempään suuntaan. Miten näihin sitten pystytään reagoimaan, niin erittäin tärkeää on, että yrittämisen edellytyksiä edelleen parannetaan ja mahdollistetaan se pienyrittäjien toiminta tällä maksuperusteisella arvonlisäverolla taikka yrittäjävähennyksellä tai jos löydetään vielä jotain uusia esityksiä. Ne ovat kaikki tervetulleita vaihtoehtoja. On kiistaton tosiasia, että viime aikoina Suomessa ovat pk-yritykset vain pääsääntöisesti työllistäneet. Tällä hetkellä on tietenkin myönteistä, että Länsi-Suomessa nyt nämä kaksi isoakin, telakkateollisuus ja Uudenkaupungin autoteollisuus, pystyvät työllistämään satoja ja toivottavasti tuhansiakin työntekijöitä. Mutta koko Suomea ajatellen pk-sektorin työllistämismahdollisuudet ovat kuitenkin se aivan oleellinen asia. Saadaan pienten yrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaustilanne ratkaisemalla, sitä helpottamalla taikka sitten jo olemassa olevien yritysten, jotka tällä hetkellä työllistävät, toimintaedellytyksiä parantamalla luotua lisää uusia työpaikkoja. Ja biotalous on mielestäni tässä se avainsana koko Suomea ajatellen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-14T20:06:08,2016-12-14T20:08:02,Tarkistettu,1.1 2016_134_208,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 21 Eduskunta>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Esitellään eduskuntaa koskeva pääluokka 21.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_134_209,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 21 Eduskunta>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että eduskunnassa on noudatettu tiukkaa talouskuria, jonka aikanaan tänne taloon toi silloinen puhemies Niinistö, mutta yksi asia, joka tässä hivenen huolettaa, on nämä isojen korjaus‑ ja rakentamishankkeiden budjetit. Täällä on tänään kehuttu menestystarinana Länsimetroa, joka ei vieläkään ole valmis ja jonka budjetit ovat paukkuneet reilusti yli. Olympiastadioniin on laitettu rahaa tällä hetkellä noin 210 miljoonaa, ja olen ymmärtänyt, että se ei tule lähellekään riittämään vaan sinne tarvitaan vielä merkittävästi lisää rahaa. Ja sitten, kun katsotaan, mitä on tapahtunut eduskunnan peruskorjauksessa: Nyt arvioidaan, että tuon upean vanhan talon ja sen yhteyteen tehtyjen maanalaisten tilojen peruskorjaus tulee noin 200 prosenttia kalliimmaksi kuin vuonna 2007 puhemies Niinistön aikana arvioitiin. Kustannusarvio oli alun perin noin 100 miljoonaa, vuonna 2012 sen arvioitiin olevan 200 miljoonaa ja nyt vuonna 2016 ensi vuodelle arvioidaan, että peruskorjaushankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä 272,5 miljoonaa, ja on jo julkisuudessa arvioitu, että 300 miljoonaakaan ei tule riittämään. Joku näissä isoissa hankkeissa ei nyt toimi, kun niiden kustannusarviot voivat tällä tavalla paukkua, ja tästä kyllä täytyy ottaa opiksi. Ei voi olla niin, että laitetaan erilaisia hankkeita liikkeelle ja (Puhemies koputtaa) sen jälkeen piikki on avoin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.1.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-14T20:08:27,2016-12-14T20:10:33,Tarkistettu,1.1 2016_134_210,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 21 Eduskunta>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Yritän olla tosi vikkelä. Tuosta edustaja Heinosen puheesta innostuneena: Itsekin tätä mietin, meillä on kunnissa — Länsimetrosta nyt puhumattakaan — tämä sama ongelma, ja minä itse henkilökohtaisesti olen miettinyt, että se on myös siinä kilpailuttamisessa ja siellä sopimusten laadinnassa se ongelma. Esimerkiksi: Olen ollut valtionhallinnossa töissä, ja me olimme näitä tämmöisiä tietojärjestelmiä uusimassa, ja se oli pitkään vireillä ja siihen meni satojatuhansia euroja rahaa. Se ei sitten ottanut onnistuakseen. Eipä siellä kukaan oikein kunnon sopimussakkojakaan ollut muistanut neuvotella: oliko muistaakseni 5 000 euroa. Siis jos on satojentuhansien hanke, niin se 5 000:n sopimussakkohan on ihan naurettava. Eihän se ketään kannusta noudattamaan sopimuksia. Kyllä meillä on todella paljon osaamisvajetta siellä. Se on vaikea oikeuden laji, en ole itsekään siinä mikään ekspertti, ja siksi esimerkiksi nyt, kun tulee tämä sote-uudistus ja muita näitä isoja hankkeita, kilpailuosaamista pitäisi käyttää. Niitä henkilöitä on jonkin verran, ja siihen kannattaisi panostaa. Oli erittäin hyvä, että edustaja Heinonen otti tämän puheeksi. Tämä on vakava ongelma. Tuntuu, että aina kun meillä on hanke kuin hanke, niin ne kaikki kulut levähtävät käsiin ja sitten vain ihmetellään ja syydetään lisää sitä rahaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-14T20:10:38,2016-12-14T20:11:58,Tarkistettu,1.1 2016_134_211,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Esitellään valtioneuvoston kansliaa koskeva pääluokka 23.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_134_212,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olen tässä muutaman tunnin odottanut tämän puheenvuoron pitämistä ja mielenkiinnolla kuunnellut tietysti tätä budjettiin liittyvää yleistä keskustelua. Siihen osaltani palaan sitten maanantaina, kun on työ- ja elinkeinoministeriön budjetti käsitteillä. Valtioneuvoston kansliaan liittyen meillä ei ole mitään vastalauseita esitettävänä, mutta kun valtioneuvoston kansliaan kuuluu omistajaohjausjaosto ja pääministeri on omistajaohjausministeri, niin halusin vielä siihen aiheeseen muutaman sanan. Se, mikä erityisesti kirvoitti pyytämään tätä puheenvuoroa, oli se, että tänä aamuna tapasin Neste Oy:n kaikki henkilöstöryhmien edustajat. Kun he olivat eilen kuulleet, mitä eduskunta on päättänyt Nesteestä, Nesteen omistusrajojen muuttamisesta, niin he tulivat huolestuneina kertomaan käsityksiään siitä, että heidän mielestään näitä omistusrajoja ei olisi pitänyt lähteä muuttamaan, ja kerron kohta, miksi. Ja he toivoivat, että kun nämä valtuudet on nyt annettu, niin vielä olisi syytä harkita, mitä tässä suhteessa tehdään. Valtiohan ei olisi, jos näin toimitaan, että sitä pudotetaan 50,1:stä 33,4 prosenttiin, enää enemmistöomistaja, ja tämä 16,7 prosenttia siirrettäisiin tähän perustettavaan kehittämisyhtiöön myyntimielessä. Tähän liittyy tietysti se, että Neste on Suomelle tärkeä huoltovarmuuden kannalta, myös elinkeinopoliittisesti, ja sen ympärille on rakentunut Suomessa merkittävä tämmöinen kemianteollisuuden klusteri. Neste on myös panostanut vahvasti ekologisesti ja uusiutuvan polttoaineratkaisuihin, eikä se ole pelkästään öljynjalostamoyhtiö. Jos valtio luopuu enemmistöomistuksesta, on suuri vaara, että valtion osuus ja voima sen yhtiön päätöksenteossa heikkenee ja valtion intressit eivät välttämättä aina tule turvatuiksi. Vaarana on, että jos jokin suurempi kilpailija idästä tai lännestä tulee tähän omistukseen, niin on siitä monia seurauksia muun muassa sen suhteen, kuka isäntä-ääntä käyttää ja mihin tutkimus ja tuotekehitys sijoittuu. Nämä olivat näiden henkilöstöryhmien edustajien syvimmät huolenaiheet, ja helposti yhdyn niihin, koska me olimme tästä myös heidän kanssaan samaa mieltä. Tätä päätöstä ei olisi pitänyt tehdä, tätä omistusrajan muuttamista 33,4 prosenttiin. Tätähän ei nyt ole vielä toimeenpantu, niin sen takia tietysti toivoisi suurta viisautta, että tähän ei myöskään mentäisi. Toinen asia liittyy sitten tähän kehittämisyhtiöön. Siinä on kyse 2,4 miljardin omaisuusmassan siirtämisestä budjettitalouden ulkopuolelle. Ei mikään pieni summa. Ja kehittämisyhtiö sinänsä, jos siitä tulee aidosti kehittämisyhtiö, jolla on resursseja, joita sillä ei muuten ole, muuttaa järkevästi salkun rakennetta ja sijoittaa uuteen. Nyt jos katsoo näitä yhtiöitä, joita sinne on sijoitettu 2,4 miljardin edestä, niin tästähän tulee myyntiyhtiö. Ne on kaikki tarkoitettu myytäväksi, nämä yhtiöt tai osat. Ja se suuri ongelma on se, että pystytäänkö ja halutaanko näitä myyntituloja käyttää sitten uuden teollisen pohjan ja innovaatioitten luomiseen tässä maassa. Tässä mielessä tässä kehittämisyhtiön jatkovalmistelussa, josta myös talousvaliokunnassa paljon keskusteltiin, on paljon vielä pohdittavaa, toimivaltarajoja, siitä roolista, johtamisjärjestelmistä, tuleeko tavallaan sekavuutta siihen tapaan, jolla tämä kehittämisyhtiö sitten aikoinaan lähtisi toimimaan vahvemmin. Tätä huolta kannattaa kyllä kantaa. Minä toivon, että nyt näissä jatkopäätöksissä näihin kahteen asiaan kiinnitettäisiin vielä huomiota. Ei ole pakko muuttaa Nesteen omistuspohjaa. Meillä on ollut pitkään se ajatus, että strategisia intressejä olevia yhtiöitä on kolme, Finnair, Fortum ja Neste, eikä ole mitään perustetta Nesteen rajan muuttamiseen tällä tavalla. Ne riskit, joita ne henkilöstöryhmätkin edustivat tänään, ovat minusta todellisia, ja sen takia halusin tulla sen tänne myöskin teille kertomaan. Mutta meillä ei siis ole mitään vastalausetta tähän pääluokkaan, vaan tämän mielipiteen halusin tulla esittämään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.3.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-12-14T20:12:36,2016-12-14T20:17:43,Tarkistettu,1.1 2016_134_213,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomessa valtion omistamien yhtiöiden arvo on poikkeuksellisen suuri. Itse asiassa OECD:n mukaan eurooppalaisessa vertailussa Suomi on kärjessä. Ja omistajapolitiikka on sellainen, joka tässäkin salissa on lukuisia kertoja puhututtanut, ja niin kuin edustaja Ihalainen edellä toi esille, niin meillä on erilaisia valtion omistamia yhtiöitä. On niitä, joilla on jokin tietty erityistehtävä, monopoliyhtiöitä, sitten finanssi-intressi eli tällainen puhtaasti sijoitusnäkökulma, ja strateginen intressi. Ja kyllä jaan monessa mielessä edustaja Ihalaisen näkemykset Nesteestä. Se on ollut suomalainen menestystarina monessa, ja siitä on kasvanut merkittävä toimija Suomessa. Ja totta kai tällaisissa kysymyksissä, kun myyntivaltuuksia haetaan, pitää pohtia juuri tuolla tavalla, eli mikä on se järkevä tapa edetä sitten tuon myyntivaltuuden jälkeen. Kun omistajaohjauksesta nyt puhutaan, niin yhden erityistehtävää hoitavan, eli VR:n, omistajaohjaus kuulunee liikenneministerille, mutta kun omistajaohjauksesta saan tähän pienen tämmöisen aasinsillan, niin käytän mahdollisuuden hyväksi. Olen huolissani siitä, että VR ei tällä hetkellä minun mielestäni täytä sitä erityistehtävää, joka sille on annettu monopoliyhtiönä. On ollut täysin vastuutonta, että VR on poistanut Tampere—Helsinki-väliltä Hämeenlinnasta lukuisia vuoroja ja Riihimäeltä lukuisia vuoroja ja itse asiassa tehnyt sen, että tämä kasvukäytävä, jonka maamme hallitus on myös tunnustanut MAL-sopimusten kautta, ei pystykään kasvamaan. Sinne ei enää haluta muuttaa sen takia, kun sieltä ei pysty käymään pääkaupunkiseudulla töissä. (Puhemies koputtaa) Ja itse toivon, että kun yhtiöllä on erityistehtävä, niin sitä myös noudatettaisiin tai sitten luovutaan tästä asemasta ja avataan henkilöliikenne kilpailulle myös nopeammalla aikataululla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-14T20:17:44,2016-12-14T20:20:02,Tarkistettu,1.1 2016_134_214,134/2016,2016-12-14,12.00,20.22,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti vain omistajaohjauksesta. Edustaja Lauri Ihalainen nosti oivallisesti esille tämän omistajaohjauksen tärkeyden. Siitä voimme olla totta kai eri puolueissa eri mieltä, mikä on oikeaa omistajaohjausta, mutta VR:n liikennepolitiikka ja Ratahallintokeskuksen politiikka yleensä, miten ratoja ylläpidetään tässä maassa, on joiltakin osin sellaista, että esimerkiksi rataverkon kunnostuksen osalta kotikuntaani Ilomantsiin Joensuusta tuleva rata korjattiin Heinävaaralle asti aikanaan ja se loppuosa Heinävaaralta Ilomantsiin jätettiin korjaamatta, vaikka valtio lupasi silloin niin sanottujen vähäliikenteisten ratojen korjauksen yhteydessä laittaa sen rataosan kuntoon nimenomaan puutavarakuljetusten takia. Nyt sille radalle on ilmestymässä lisää käyttöä, ja nyt luin saamastani sähköpostiviestistä juuri minuutti sitten, että viranomaistyönä ollaan valmistelemassa pikkuhiljaa näiden ratojen lakkauttamista. Eihän se liikennepolitiikka voi olla tätä, että joku virkamies vetää linjoja tässä maassa ja sitten eduskunta ne ikään kuin vahingossa hyväksyy, tällainen liikennepolitiikka, jota Ratahallintokeskus harjoittaa, niin kuin valtion nimissä ohjaa. Esimerkkinä kerron, arvoisa puhemies, lyhyesti: Esimerkiksi Joensuusta Outokumpuun menevällä radalla on Sysmäjärven asema, jonka aseman statusta Ratahallintokeskus halusi muuttaa niin, että sieltä ei voida kappaletavaraa kuormata. Näin ollen Piippo Osakeyhtiö olisi jäänyt vaille kuljetusmahdollisuutta, kun heillehän tulee raaka-aine Kazakstanista, polyeteeni, jonka he jalostavat köysiksi ja erilaisiksi muoviverkoiksi. [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Nyt ollaan kyllä aika kaukana valtioneuvoston kanslian menoluokasta.] Niin, mutta, arvoisa herra puhemies, tämä koskee juuri sitä. Osoitan tällä puheenvuorollani sen, että nimenomaan omistajaohjauspolitiikka on eri asia, joka on tärkeä, mutta omistajaohjauspolitiikka ei voi olla sellaista, että Ratahallintokeskus elää omaa maailmaansa ja me täällä olemme jotakin mieltä. Tähän pitää kiinnittää valtioneuvoston huomiota, että omistajaohjauspolitiikka on terävää ja sitä omistajaohjauspolitiikkaa tehdään täällä eikä Ratahallintokeskuksessa tai VR:llä, kuten edustaja Heinonen mainitsi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2016+4.3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-14T20:20:02,2016-12-14T20:21:59,Tarkistettu,1.1 2016_135_1,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp. Asian käsittely keskeytettiin 14.12.2016 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_135_2,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt esitellään oikeusministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 25. Jaoston puheenjohtaja Kankaanniemi.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_135_3,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Aluksi kiitän ministeriä hyvästä budjettiehdotuksesta ja jaoston jäseniä huolella ja hyvässä hengessä tehdystä työstä oikeusministeriön talousarvioesityksen käsittelyssä. Oikeusministeriön pääluokan menot ovat ensi vuonna noin 916 miljoonaa euroa eli 16 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Valiokunta korostaa, että aleneva määrärahataso edellyttää rakenteellisia uudistuksia hallitusohjelman ja ministeri Lindströmin oikeudenhoidon kehittämistä koskevan ohjelman mukaisesti. Erityisesti ict-hankkeet on tärkeää toteuttaa suunnitelmien pohjalta. Tähän onkin osoitettu ensi vuodelle 17,4 miljoonaa euroa. Valiokunta esittää Oikeusrekisterikeskukselle 500 000 euron lisäystä. Oikeusrekisterikeskuksen taloudellinen tilanne on poikkeuksellisen kireä. Sen tärkeä toiminta on välttämätöntä turvata pitkäjänteisesti. Sielläkin tietojärjestelmien kehittämishanke on tärkeä. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Rikosuhripäivystykselle tulee 2 miljoonan euron lisäys. Rikosuhrimaksuilla rahoitettava toiminta mahdollistaa EU:n direktiivin toteutumista. Valiokunnan saaman tiedon mukaan ensi maanantaina otetaan käyttöön Istanbulin sopimukseen perustuva maksuton valtakunnallinen tukipuhelin, joka myös rahoitetaan rikosuhrimaksuilla. Osa tuomioistuimista on yhä ruuhkautuneita. Juttumäärät ja niiden vaikeusaste aiheuttavat ongelmia. Valiokunta on huolissaan erityisesti tulevien vuosien kehityksestä. Rakenneuudistukset ovat välttämättömiä. Erityisesti alempien oikeusasteiden resursointi on tärkeää, jotta niissä voidaan asiat ratkaista niin, (Hälinää — Puhemies koputtaa) että paine... [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Pyydän, että keskitytään kuuntelemaan puhujaa.] ...paine ylempiin oikeusasteisiin kevenee. Uuden lainsäädännön ja muutoksenhakumahdollisuuksien vaikutukset tulee tarkoin harkita oikeusturvaa heikentämättä. Harmaan talouden torjunnassa syyttäjän ja ulosoton resurssit ovat asianmukaiset, mutta tuomioistuinten tilannetta on syytä tarkoin seurata. Korvamerkittyjä määrärahoja ei tuomioistuimille voida osoittaa. Valiokunta painottaa myös tuomarikoulutuksen ja siihen liittyvän lautakunnan riittäviä resursseja. Valiokunta kantaa huolta myös pienituloisten ylivelkaisten henkilöiden asemasta ja kiirehtii toimenpiteitä ulosotossa olevien työttömien kannustinloukkujen purkamisesta. Rikosseuraamuslaitoksen taloutta on sopeutettu viime vuosina merkittävästi. Vankilaverkoston lisärahoitus vuosille 17—20 turvaa nykyisen kapasiteetin ja varautumisen vankiluvuissa tapahtuvaan kasvuun. Valiokunta nostaa esille Pelson vankilan sisätilaongelmista johtuvan tilatarpeen pysyvän ratkaisemisen tärkeyden. Suunnittelu on syytä aloittaa viipymättä. Valiokunta toteaa, että Helsingin vankilan paljusellit poistuvat alkuvuonna 2017. Viimeisen eli Hämeenlinnan vankilan osalta tämä tapahtuu, kun uusi naisvankila valmistuu suunnitellusti vuonna 2019. Näin historiallinen paljuselliongelma on lopullisesti poistumassa. Lopuksi valiokunta on tyytyväinen siihen, että ulkosuomalaisten kirjeäänestyksen aloittamiseen kohdistetaan runsaan miljoonan euron rahoitus siten, että tämä mahdollisuus on käytössä vuoden 2019 vaaleissa. Kirjeäänestys poistaa tarpeen pitkiin ja kalliisiin matkoihin äänestyspaikalle. Näin uskotaan myös ulkomailla asuvien suomalaisten aktiivisuuden äänestää lisääntyvän.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-15T10:03:30,2016-12-15T10:07:56,Tarkistettu,1.1 2016_135_4,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Sitten ministeri Lindström, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_5,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitän valtiokuntia, kunta- ja terveysjaostoa ja niiden puheenjohtajia tekemästänne perusteellisesta työstä. Oikeusministeriön hallinnonalan talousarvioesityksen loppusumma on 917 miljoonaa, kun valtiovarainvaliokunnan esittämä 500 000 euron lisäys Oikeusrekisterikeskuksen akuutin määrärahavajeen helpottamiseksi otetaan huomioon. Kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon, hallinnonalan määrärahataso on 15 miljoonaa euroa pienempi kuin kuluvana vuonna. Määrärahatason lasku johtuu ennen kaikkea kilpailukykysopimuksen mukaisista kustannusneutraaleista määrärahavähennyksistä. Niin kuin syyskuussa budjettiesityksen lähetekeskustelussa totesin, hallinnonalan virastojen kuluvan ja myös ensi vuoden taloudellinen tilanne on hyvä Oikeusrekisterikeskusta lukuun ottamatta. Keskuksen heikon taloudellisen tilanteen korjaamiseksi talousarvioesityksessä on useita toimenpide-ehdotuksia. Näistä merkittävin on laajan ict-hankkeen käynnistäminen Oikeusrekisterikeskuksessa, johon on ensi vuodelle esitetty 1 miljoonan euron lisärahoitusta. Lisäksi hallitus ja valtiovarainvaliokunta esittävät yhteensä 700 000 euron lisärahoitusta Oikeusrekisterikeskuksen toiminnan turvaamiseen. Keskuksen talouden vakauttamista on tarpeen kuitenkin jatkaa. Jotta hallinnonalan virastojen toiminta ja talous säilyisivät jatkossakin hyvällä tasolla, on tärkeää toteuttaa ripeästi hallitusohjelman toimenpiteet ja viedä määrätietoisesti eteenpäin oikeudenhoidon kehittämisohjelmaa ja toimintaa tehostavia ict-hankkeita sekä tietenkin jatkaa kurinalaista menojen hallintaa. Keskeisiä rakenteellisia uudistuksia hallinnonalalla on muun muassa se, että käräjäoikeuksien määrää on tarkoitus vähentää muodostamalla nykyistä suurempia yksiköitä. Uudistuksen tavoitteena on luoda edellytykset lainkäytön laadun parantamiselle ja parantaa tuomioistuinten toiminnan tehokkuutta. Toisaalta riidattomat velkomusasiat ja eräät muut siviilioikeudelliset asiat on tarkoitus keskittää muutamaan käräjäoikeuteen. Tätä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa keväällä 17. Kolmantena: Oikeusaputoimistojen rakennetta uudistettiin jo lokakuussa 2016 voimaan tulleella uudistuksella, jonka vaikutukset näkyvät ensi vuodesta lukien. Tavoitteena on keventää ja selkeyttää hallintoa, jotta voimavaroja voidaan jatkossa kohdentaa nykyistä enemmän asiakastyöhön. Neljäntenä: vuonna 17 valmistellaan syyttäjälaitoksen organisaatiouudistusta toiminnallisista lähtökohdista, siten että uusi organisaatio voi aloittaa vuoden 18 alusta. Viidentenä: Rikosseuraamuslaitoksen toimintaa kehitetään nykyisessä vankilaverkostossa toimintakyvyn turvaamiseksi, ja vankilaverkoston ylläpitoon Rikosseuraamuslaitokselle esitetään 3,7 miljoonan euron määrärahalisäystä. Tämän tasokorotuksen määrä kasvaa merkittävästi kehyskaudella julkisen talouden suunnitelmassa: tasokorotuksen suuruus on 8,8 miljoonaa euroa vuonna 2018, 11,9 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 10,4 miljoonaa euroa vuonna 2020. Ulosottoon liittyviä työllistymisen kannustinloukkuja puretaan. Ministeriö asettaa tässä ihan lähiaikoina työryhmän valmistelemaan asiaa. Työryhmän tehtävänä on selvittää eri vaihtoehtoja ulosottoon liittyvien työllistymisen kannustinloukkujen purkamiseksi ja ehdottaa siihen parhaiten soveltuvaa ratkaisua. Työryhmän on yhtenä vaihtoehtona arvioitava ulosoton suojaosuuden korottamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia ja on myös arvioitava muita vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia sekä selvitettävä ratkaisukeinoja, jotka kohdistuvat pitkään työttömänä olleisiin velallisiin. Työryhmän ehdotus valmistuu 30.6.2017 mennessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-12-15T10:07:58,2016-12-15T10:12:01,Tarkistettu,1.1 2016_135_6,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitokset ministerille. On hyvä, että raha osoitetaan Rikosuhripäivystykselle ja lähisuhdeväkivallan uhrien tukipuhelintoimintaan. Kiitosta täytyy antaa myös Hämeenlinnan naisvankilan uudisrakentamisesta, jolla muun muassa paljuselleistä päästään eroon vuonna 2019. Te, arvoisa oikeusministeri Lindström, käynnistitte selvityksen, jonka tarkoitus on hallitusohjelman mukaisesti varmistaa, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisia suhteessa teon moitittavuuteen. Kysyisin teiltä: minkälaisella aikataululla tämä selvitys on valmistumassa, ja ehditäänkö tällä hallituskaudella tehdä sitten nämä kansan toivomat muutokset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-15T10:12:37,2016-12-15T10:13:26,Tarkistettu,1.1 2016_135_7,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Lappilaiset vähän hämmentyivät valtiosihteeri Paula Lehtomäen vierailulla Inarissa. Hän esitti ajatuksen kahdesta saamelaisryhmästä: saamelaiset, jotka olisivat vaaliluettelossa ja saisivat äänestää saamelaiskäräjävaaleissa, ja saamelaiset, jotka olisivat saamelaisia, mutta eivät olisi luettelossa eivätkä saisi äänestää vaaleissa. Tämä herättää kyllä monia kysymyksiä. Kuuluvatko nämä molemmat ryhmät ja niiden ihmiset Euroopan ainoaan alkuperäiskansaan? Saavatko molempien ryhmien jäsenet yhtäläiset alkuperäiskansalle kuuluvat oikeudet? Saavatko molempien ryhmien jäsenet yhteiskunnallista tukea kielen, kulttuurin ja elinkeinojen kehittämiseen? Ja kysyisin ennen kaikkea: oliko tämä valtiosihteeri Lehtomäen yksinajattelua, vai ovatko ministeri ja ministeriö tämän asian takana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-12-15T10:13:29,2016-12-15T10:14:20,Tarkistettu,1.1 2016_135_8,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Ministeri ilmoitti, että ulosottolainsäädännössä toimeenpannaan työryhmä, joka nopeasti puuttuu siihen kysymykseen, että se passivoi hyvin paljon pitkäaikaistyöttömiä ja etenkin nuoria, kun luottokelpoisuus usein pienenkin summan takia on mennyt, ja hankaloittaa valtavasti tulemista käytännön elämään luottokelpoisuuden menetyksen vuoksi. Tämä on erittäin suuri ja suurta määrää koskeva uudistus, jota odotan ministerin työryhmältä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-12-15T10:14:24,2016-12-15T10:15:03,Tarkistettu,1.1 2016_135_9,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Harmaan talouden arvioidaan eri selvityksissä olevan noin 5—14 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hallituksen panostukset kokonaisuudessaan harmaan talouden torjuntaan eivät ole kasvamassa, varsinkaan siihen tarpeeseen nähden, mitä olisi. Ja kun tuossa jaoston puheenjohtaja, edustaja Kankaanniemi esitteli mietinnön, niin ei myöskään näissä pienissä määrärahalisäyksissä, joita valiokunnassa hallitusryhmät ovat sopineet, taida olla sentin senttiä harmaan talouden torjuntaan. Sen sijaan vastalauseessamme on useiden miljoonien satsaukset, koska satsauksia tarvitaan nykyistä enemmän poliisin, Verohallinnon, syyttäjälaitoksen, tuomioistuinten sekä ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan määrärahoihin. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä ihan yleisellä tasolla, (Puhemies koputtaa) pitääkö hän riittävänä harmaan talouden torjunnan resursseja tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-15T10:15:05,2016-12-15T10:16:09,Tarkistettu,1.1 2016_135_10,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta kävi aika vakavaakin keskustelua oikeusministeriön hallinnonalan budjetista. Asiantuntijakuulemisissa meillä nousi esiin kyllä todella vakava huoli meidän tuomioistuinten tilasta. Meidän tuomioistuimet ovat ruuhkautuneita, kuten tässä aikaisemmin jo todettiin, ja perusrahoitus ei vain ole riittävällä tasolla. Valiokunta totesikin, että määrärahojen riittämättömyys heijastuu viime kädessä asioiden käsittelyn kestoon ja laatuun ja siten myös ihmisten oikeusturvan toteutumiseen. Tämä huoli suomalaisten oikeusturvasta on nyt suuri, ja haluaisin kuulla ministerin näkemyksen tähän: pystytäänkö tällä rahoituksella turvaamaan ihmisten oikeusturva?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-12-15T10:16:11,2016-12-15T10:16:56,Tarkistettu,1.1 2016_135_11,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kiitän ensinnäkin jaoston puheenjohtajaa ja tietenkin ministeriä hyvistä alustuksista. Oli ilo kuulla, että hallinnonalalla jatkuvat rakenteelliset uudistukset, joissa etsitään nimenomaan tehokkuutta ja samaan aikaan taloudellista vastuuta hyvin järkevän kuuloisilla tavoilla. Aivan erityisesti haluan nostaa esiin tämän ministerin mainitseman työryhmän, joka rupeaa miettimään ulosoton kohtuullistamista niille henkilöille, jotka ovat joutuneet ikään kuin velkavankeuteen elinikäisesti. Tämä elinikäinen taakka, jonka jotkut ovat erilaisista syistä, kukin henkilökohtaisen tiensä kautta, saaneet niskoilleen, on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kohtuuton ja järjetön. Meillä on oltava oikeus myös epäonnistua tässä yhteiskunnassa, jotta meillä on myös rohkeutta yrittää tässä yhteiskunnassa. Sen takia tässä asiassa haluan hyvin vahvasti kannustaa etenemään ja pysymään kunnianhimoisena ja aikataulussa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-12-15T10:16:58,2016-12-15T10:18:02,Tarkistettu,1.1 2016_135_12,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Minäkin haluan kiittää ministeriä ja jaoston puheenjohtajaa hyvistä esittelyistä. Ilolla totean sen, että nämä rakenteelliset uudistukset jatkuvat ja tällä tavalla saamme parempaa oikeudenkäyttöä Suomeen. Toki minäkin olen huolissani siitä, toteutuuko tämä oikeudenkäyttö tasapuolisesti joka puolella maata. Nostan esiin kaksi hienoa asiaa: Rikosuhripäivystyksen rahoitus — se on hienoa, koska siellä on hädässä olevia ihmisiä: rikosten uhreja, vakavien rikosten uhreja sekä myös todistajia. He tarvitsevat tukea ja apua. Ja sitten tämmöinen loistava asia on tämä ulkosuomalaisten kirjeäänestys ja sen lisärahoitus. Olen tavannut ulkosuomalaisparlamentin edustajia useamman kerran, ja he ovat varmuudella hyvin tyytyväisiä tähän asiaan, että he saavat nyt mahdollisuuden kirjeäänestykseen. Kysyisin: kun sähköinen äänestys tekee tuloaan, niin onko mahdollista ehkä tällä vaalikaudella saada siihen rahoitusta ja sitä eteenpäin vai meneekö se (Puhemies koputtaa) seuraavalle vaalikaudelle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-12-15T10:18:11,2016-12-15T10:19:14,Tarkistettu,1.1 2016_135_13,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta edellyttää toimivaa viranomaisketjua Verohallinnosta ja poliisista lähtien aina syyttäjälaitokseen ja tuomarien toimintaedellytyksiin saakka. Yksi heikko lenkki kyllä tässä ketjussa on syyttäjälaitos sen resurssiongelmien vuoksi. Syyttäjälle saapuvien juttumäärien kasvu, erityisesti vaativien juttujen lisääntyminen, edellyttää riittävää henkilöstöä talousrikosten tehokkaan tutkinnan ja käsittelyn mahdollistamiseksi. Ilman sitä niitä tavoitteita, mitä on asetettu, ei kyetä saavuttamaan. Tämän vuoksi kristillisdemokraatit esittävät käsittelyn yhteydessä — ja tulemme siitä äänestyttämään — sitä, että syyttäjän toimintamenoihin, nimenomaan harmaan talouden (Puhemies koputtaa) torjuntaan, saataisiin lisäresursseja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-15T10:19:16,2016-12-15T10:20:21,Tarkistettu,1.1 2016_135_14,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Kiitän myös ministeriä hyvästä esityksestä ja haluaisin kiinnittää huomiota yhteen ihan ajankohtaiseen asiaan. Sakkomenettelyssä on tänä päivänä ja näinä päivinä astumassa uusi menettely voimaan. Uudistus selkeyttää rangaistuskäytäntöjä, mutta ainakin itse, kun useasti osallisena näissä olen ollut, olen kokenut, että ehkä se oikeudenmukaisuus ei aina toteudu näissä parhaalla mahdollisella tavalla, ja tätä kyseistä uudistustakin on arvosteltu, että onko tässä valtion kassan pohjan peittämiseksi tehty toimenpiteitä. Haluaisin kysyä ministerin näkemyksen siihen, olisiko Suomessa mahdollisuus ottaa tämä pisteytysmenetelmä käyttöön, mikä on Euroopassa hyvin yleinen ja monella tavalla oikeudenmukaisempi käytäntö kuin se, mikä tänä päivänä Suomessa on käytössä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-15T10:20:23,2016-12-15T10:21:16,Tarkistettu,1.1 2016_135_15,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä maassa on puoli miljoonaa ihmistä, jotka ovat ulosotossa tälläkin hetkellä — syyt ovat moninaiset — ja se on erittäin hyvä asia, jos hallitus nyt on purkamassa näitä kannustinloukkuja. Mutta onko siellä sellaista purkumekanismia, mikä todellisuudessa purkaisi nämä loukut? Nythän tilanne on se, että usea, joka tuohon kurimukseen on joutunut, maksaa itse asiassa velkapääomansa useaan kertaan voudille ennen kuin pääsee siitä pois, ja sen takia nämä venyvät. Tämä johtuu siitä, että se on varsin hajanainen tuo saatavien jakaminen niille, joille sitä pitää jakaa. Onko, arvoisa ministeri, mahdollista muuttaa järjestystä siten, että kun maksetaan voudille, siitä menisi ensin pääoma, sen jälkeen kulut ja vasta viimeiseksi korot? Tällä hetkellähän se on toisinpäin: ensin korot, sitten kulut, sitten pääoma. Tämä järjestys (Puhemies koputtaa) tarkoittaa sitä, että pääoma ei pienene.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-15T10:21:18,2016-12-15T10:22:23,Tarkistettu,1.1 2016_135_16,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tosiaankin harmaasta taloudesta aiheutuu Suomessa suuria verotulojen menetyksiä yhteiskunnalle. Lisäksi harmaa talous heikentää yleistä veromoraalia ja vaikeuttaa laillista toimintaa harjoittavien yritysten kilpailumahdollisuuksia. Eräiden tutkimuksien mukaan — taitaa olla eduskunnan tarkastusvaliokunta vuodelta 2010 — harmaan talouden suuruusluokka on 10—14 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa 5,5:tä ja jopa 7,5:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä merkitsee, että harmaa talous aiheuttaa 4—6 miljardin euron taloudelliset menetykset yhteiskunnalle vuodessa. Kokeeko oikeusministeri, että talousarvioesityksessä olevat voimavarat ja resurssit harmaan talouden torjumiseksi ovat riittävät? RKP:n ja ruotsalaisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa esitämme vielä 20 miljoonan lisäpanostuksia (Puhemies koputtaa) tälle sektorille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-12-15T10:22:26,2016-12-15T10:23:31,Tarkistettu,1.1 2016_135_17,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puheenjohtaja! Kiitos ministerille ja jaoston puheenjohtaja Kankaanniemelle hyvästä esittelystä. Tässä tuli kyllä aikaisemmin esille tämä erittäin huolestuttava tilanne, että maksuhäiriömerkintöjen määrät ovat nousussa. Tosiasiassa ne ovat suurempia tällä hetkellä kuin 90-luvun laman lopussa: yli 80 prosentilla aikuisista on maksuhäiriömerkintöjä, ja määrä on siinä 360 000—370 000 henkilöä. Olisin ministeriltä kysynyt: mitä me voisimme tehdä, jotta tämä suunta saadaan muuttumaan, koska maksuhäiriöiden merkintöjen kasvu johtuu nimenomaan pikavippiyhtiöistä ja niitten tulevasta toiminnasta? Ja toinen asia on myös tämä, että kunnat kun ovat yhtiöittäneet toimintojaan, kuten esimerkiksi vaikkapa terveydenhuollon palveluita tai sitten vaikka liputta matkustamisia, niin kun niistä saa rikesakon, niin ne yleensä pääsääntöisesti laitetaan nopeasti perintään — jopa hammashoitomaksut tai kirjastomaksut laitetaan perintään. On aivan kohtuutonta ihmisten joutua tämän takia velkavankeuteen. (Puhemies koputtaa) Mitä ministeri voisi tehdä näille asioille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-12-15T10:23:33,2016-12-15T10:24:36,Tarkistettu,1.1 2016_135_18,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä tässä vaiheessa vastauspuheenvuorot edustajille Essayah ja Eestilä, ja sen jälkeen ministerin vastaukset. Sitten jatkamme debattia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_19,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri mainitsi puheenvuorossaan käräjäoikeusverkoston harventamisen, ja syynä tietysti nämä valtion säästöt. Kuitenkin näillä säästöillä on erittäin vaikea perustella muun muassa Ylä-Savossa olevan Iisalmen käräjäoikeuden kanslian lakkauttamista, koska valtaosa niin sanotusta asiakaskunnasta tulee läheisestä Sukevan vankilasta. Jos ajatellaan, että matka pitenee Kuopioon, niin se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi saattajia tarvitaan tuplaverran tuolle matkalle. Toisaalta tiedetään myöskin se, että Kuopiossa ei ole riittävää määrää tiloja ottaa näitä kaikkia Iisalmen juttuja hoidettavaksi sinne. Olisinkin halunnut kuulla ministeriltä vähän parempia perusteluja. Sama tilanne on itse asiassa myös Varkauden käräjäoikeuden lakkauttamisen kohdalla. Kuopio ei pysty mitenkään ottamaan nykyisillä resursseilla vastaan näitten kahden käräjäoikeuden juttuja. Olisin sen takia halunnut kuulla nyt ministeriltä vähän parempia perusteluita kuin nämä valtion säästöt, koska ainakaan tuolla Pohjois-Savon alueella nämä säästöt eivät ole laskelmien mukaan todellisia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-15T10:24:45,2016-12-15T10:25:47,Tarkistettu,1.1 2016_135_20,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä ylivelkaantuminen on yksi yhteiskunnan suurimpia ongelmia tällä hetkellä, se on todellinen aikapommi. Kysyn ministeriltä: pystytäänkö Suomessa mahdollisimman pian ottamaan käyttöön positiivinen luottorekisteri, jolloin luotonantaja tietää välittömästi, mihin tämä ihminen on velkaantunut, koska todellisuudessa ihmiset eivät itsekään tiedä, minne ovat velkaa, ja pelkästään pikavippiyritysten kontolle tätä ylivelkaantumista ei voi asettaa? Toinen kysymys koskee edellisen puhujan mainitsemia käräjäoikeuden istuntopaikkoja. Haluaisin ministerille tuoda semmoisen Pohjois-Savon ja Itä-Suomen kansanedustajien yhteisen huolen, että kun näitä rakenteellisia uudistuksia ja leikkauksia tehdään, niin hyvin usein nämä leikkaukset peräjälkeen kohdistuvat samoille alueille. Sillä ei voi olla olematta vaikutusta tulevaisuudenuskoon. Esimerkiksi tämä Ylä-Savon käräjäoikeuden istuntopaikan lakkauttaminen vaikuttaa siihen, että meidän vientifirmojen (Puhemies koputtaa) hyvä tulos ei näy missään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-12-15T10:25:48,2016-12-15T10:26:52,Tarkistettu,1.1 2016_135_21,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Lindström, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,sv,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_22,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aloitan edustaja Heinosen esittämästä kysymyksestä liittyen tähän oikeustajututkimukseen. Eli se hanke on todellakin käynnissä, ja siinä tutkimuksessa kansalaisilta on kysytty sopivaa rangaistusta erilaisiin rikostapauksiin — siellä on mukana väkivaltaa ja seksuaalirikoksia muun muassa. Lisäksi tuomareita on pyydetty arvioimaan samojen rikostapausten osalta nykyisen rangaistuskäytännön mukainen rangaistus. Tämä tutkimusaineisto on kerätty, ja analyysi on alkanut, ja tulokset valmistuvat kesällä 2017, jolloin niistä myös tiedotetaan. Tämän jälkeen on sitten aika tehdä johtopäätöksiä. Eli tässä mennään tämän asian suhteen näin, ja tietysti jatkuvasti tulee uutisia, joissa tätä kansalaisten oikeustajua punnitaan, ja siinä mielessä on hyvä, että nyt me saamme sitten tutkittua tietoa. Minä koetan vastata tämmöisiin isompiin kokonaisuuksiin. Edustaja Tolvanen kysyi, tai joku kysyi, tästä nettiäänestyksestä — joo, edustaja Tolvanen. Hallitus linjasi lokakuussa 24. päivä strategiaistunnossaan, että Suomessa siirrytään sähköiseen äänestykseen, siis nettiäänestykseen, perinteisen äänestyksen rinnalla kaikissa vaaleissa. (Ilkka Kanerva: Suuri virhe!) Tätä nyt sitten valmistellaan, ja sen nettiäänestyksen valmistelua varten on tarkoitus perustaa uusi työryhmä tekemään konkreettinen ehdotus sen käyttöönotosta vaaleissa. Koska sen käyttöönoton toteuttamista yleisissä vaaleissa ei ole valmisteltu, se hinta-arvio on vaikea esittää, mutta hyvin karkea arvio on, että se on noin 12 miljoonaa vuosille 18—22. (Ilkka Kanerva: Tervetuloa vieraan vallan hakkeriksi!) Nettiäänestystä koskevan selvitystyön oikeusministeriö rahoittaa oikeusministeriöön siirtyvillä määrärahoilla. Me tiedämme, että tässä on näitä riskejä, ja siitä huolimatta tähän on nyt sitten päädytty, että tätä lähdetään edistämään, ja kaikkien näitten jälkeen, tämän työn jälkeen, on sitten aika tehdä päätös siitä, miten tämän asian kanssa edetään. Mutta näin on linjattu, että tätä asiaa nyt sitten edistetään. Tiedän ne riskit, mitkä siinä on olemassa. Tämä on iso kysymys, edustaja Ojala-Niemelä, koskien saamelaisia ja sitä, oliko tämä valtiosihteeri Lehtomäen yksityisajattelua. Minä en tiedä, mitä hän on todennut, ja näin poispäin, te kerroitte tämän viestin. Hallitus tekee kyllä sitten ihan omat päätöksensä näistä asioista, ja koko ajan työstetään erilaisia saamelaisiin liittyviä lainsäädäntöjä ja näitä ongelmia yritetään ratkaista, (Puhemies koputtaa) ja koetetaan saada ensi vuoden aikana maaliin nämä asiat. Se on kunnianhimoista, me tiedämme, että siinä on erilaisia ongelmia, mutta se on se tahtotaso tällä hetkellä. Sen takia valtiosihteeri Lehtomäki on myös omaa panostaan tässä antanut tämän ongelman ratkaisemiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-12-15T10:26:55,2016-12-15T10:30:18,Tarkistettu,1.1 2016_135_23,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Jatkamme debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_24,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä asia, että hallitusneuvotteluissa hallituspuolueet päättivät parantaa valtiontalouden kehyksiä edellisen hallituksen päätöksiin verrattuna, perustuen parlamentaarisen työryhmän linjauksiin, ei ihan täysin mutta oikeansuuntaisesti. Muutenhan me olisimme ihan katastrofitilanteessa — kiitos hallituspuolueille ja meille, jotka olimme siellä neuvotteluissa. Sitten täällä jaoston puheenjohtaja erinomaisesti totesi tämän Pelson vankilan tilanteen. 2008 Vanhasen hallituksen iltakoulussa päätettiin vastoin silloisen oikeusministerin esitystä, että Pelson vankilaa ei lakkauteta vaan sitä kehitetään. Nyt on kulunut kohta kymmenvuotiskausi siitä, kun tätä kehittämistä on tapahtunut, ja nyt terveysviranomaiset ovat edellyttäneet, että siellä puretaan osa vankilan kapasiteetista, ja nyt on väliaikaistiloja luvattu rakentaa. Vetoan erityisen vahvasti siihen, että hallituksen kehysriihessä tehdään pysyvä ratkaisu siitä, että toiminta 120-paikkaisena vankilana turvataan myös tulevaisuudessa, ja toivon, että oikeusministeri (Puhemies koputtaa) tuo tämän esityksen tänne kehysriiheen tältä pohjalta, mikä on valiokunnan ja jaoston yhteinen näkemys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-12-15T10:30:23,2016-12-15T10:31:29,Tarkistettu,1.1 2016_135_25,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Viime vuonna tässä salissa samaan aikaan keskustelimme lainsäädännön valmistelun laadusta ja muun muassa siitä, tarvitsisiko oikeusministeriö vain ja ainoastaan yhden kokonaisen ministerin. Sanotaan, että hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Se pitää edelleenkin paikkansa. Perustuslakivaliokunnassa, ja miksei toki myös kaikissa muissakin valiokunnissa, lähdemme aina siitä, että asiat on niin hyvin valmisteltu kuin mahdollista. Välillä kuitenkin tuntuu siltä, että onko esimerkiksi oikeusministeriössä tarpeeksi resursseja asialliseen, asianmukaiseen ja asiantuntevaan valmisteluun. Arvoisa ministeri, onko näin: onko teillä tarpeeksi resursseja hyvään lainsäädännön valmisteluun?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-12-15T10:31:31,2016-12-15T10:32:24,Tarkistettu,1.1 2016_135_26,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Puhemies! Ei todellakaan tarvitse olla ministeri Lindströmille kateellinen. Kyllä hänellä on raskas tuplaministerin salkku, mutta hienosti ja vastuullisesti hän tehtävänsä hoitaa, ottaen huomioon, että resurssitkin ovat niukkenevat. Myös minä haluan sanoa tähän Ylä-Savon käräjäoikeusasiaan sanasen. On todellakin pidettävä huoli, ettei euron säästötavoitteessa aiheuteta 2 euron vahinkoa. Mutta haluan sanoa jotakin myös siitä, mihin aivan oikein valiokunta on kiinnittänyt huomiota, eli näistä tuomarikoulutuksen riittävistä resursseista, kun nyt on koulutusvirkojen perustaminen ja koulutuslautakunnan perustaminen edessä. Toivon, että todellakin valvotaan sitä, että homma lähtee kehittymään. Ja on samalla muistettava, että tälle kun (Puhemies koputtaa) kohdennetaan resursseja, niin se on muualta pois. Vielä kysyn: milloin tuomioistuinvirasto on realismia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-12-15T10:32:26,2016-12-15T10:33:35,Tarkistettu,1.1 2016_135_27,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensin kiitoksen sana hallitukselle tästä ulkosuomalaisten kirjeäänestysmahdollisuudesta. Tämä on todella tärkeä ja parantaa demokratian tilaa heidän osaltaan. Olisin yhtynyt niihin, jotka esittävät duubioita tästä nettiäänestyksen kehittämisestä. Näen ne hyvät puolet — nuoret ovat tottuneet tekemään netissä asioita, mielellään varmasti myös äänestäisivät netissä nykyistä ahkerammin — mutta sitten on nämä vaarat, jotka liittyvät tänä päivänä tietomurtoihin, digitalisaatioon, erilaiseen kybervaikuttamiseen netin kautta. Mielestäni tässä on kyllä hyvin tarkka harkinnan paikka nyt viimeaikaistenkin kokemusten valossa, ja ehkä voidaan esittää sellainen kysymys, että vaikka digitalisaatio on hyvin trendikästä, niin onko asioita, joita ei kannata digitalisoida, ja saattaa olla, että äänestysjärjestelmä on sellainen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-12-15T10:33:37,2016-12-15T10:34:32,Tarkistettu,1.1 2016_135_28,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Edustaja Sarkomaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_29,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Puhemies! Helppo jatkaa kollegan puheenvuoroa... [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Anteeksi nyt, puheenvuoro on edustaja Sarkomaalla. (Naurua)] Katselin vain puhemiehen katsetta (Naurua) ja ajattelin, että kerrankin puheenvuoroon on tullut mahdollisuus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-12-15T10:34:38,,Tarkistettu,1.1 2016_135_30,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","No niin, ehkä se on vielä mahdollista, mutta edustaja Sarkomaalla on nyt puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_31,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kun pitkään olemme eduskunnassa, alamme muistuttaa toisiamme. (Naurua) Arvoisa puhemies! Rikosuhripäivystys tekee todellakin arvokasta työtä, ja sen tehtävänä on turvata rikoksen uhreille palvelut valtakunnallisesti. Olen erittäin iloinen, että se työ, mitä me jaostossa olemme tehneet — koko eduskunta — että vakautamme Rikun rahoituksen, on nyt toteutumassa. Kiitos siitä erityisesti myös ministerille. Rikosuhridirektiivin toimeenpanossa on paljon tehtävää, ja kun olin Rikun seminaarissa puhumassa, viemässä eduskunnan tervehdystä, sieltä toivottiin, että uhripoliittinen työryhmä perustettaisiin parantamaan niitä käytäntöjä, joilla uhridirektiiviä laitetaan toimeen. Kysynkin ministeriltä: onko tuo työryhmä nyt tarkoitus perustaa? Toivon, että se todellakin perustetaan. Sitten totean ulkosuomalaisten kirjeäänestyksestä, että se oli tärkeää, että kehysriihessä saatiin voimavarat. (Puhemies koputtaa) Mutta kysyn: onko valmistelu siinä mallissa, että se oikeasti saadaan käyntiin 2019? Se olisi todella tärkeä asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-12-15T10:34:54,,Tarkistettu,1.1 2016_135_32,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä on hyviä kysymyksiä esitetty ministerille, ja haluankin niitä vielä vähän korostaa juuri sen vuoksi, että meillä tosiaan tässä maassa on 372 000 maksuhäiriömerkintäistä ihmistä eli 8,4 prosenttia aikuisväestöstä on tässä ahdingossa ja siihen tarvitsisi saada jotakin. Pankit eivät noudata kuitenkaan tälläkään hetkellä sitä lainsäädäntöä, eivätkä ihmiset saa niitä verkkotunnuksia, joilla asioida, ja näin maksuhäiriömerkintöjen osalta tämä kriisi vain syvenee näitten ihmisten kohdalta ja he syrjäytyvät yhteiskunnasta. Eli toistan kysymykset positiivisen luottorekisterin mahdollisuudesta ja sitten tästä perintäjärjestyksestä, jonka pitäisi lähteä pääomasta. Ja kysyisin vielä: onko hallituksessa keskusteltu lakialoitteesta pikavippien osalta yhdessä ministeriöiden kesken, koska siinä nyt oli (Puhemies koputtaa) kuitenkin 136 kansanedustajan nimet?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-15T10:36:00,2016-12-15T10:37:06,Tarkistettu,1.1 2016_135_33,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Meillähän tässä maassa on menossa tällä hetkellä erittäin mittava maakuntauudistus, johon myös valtion aluehallinnon kehittäminen oleellisesti sisältyy ja liittyy. Kaikkien ministeriöitten pitäisi totta kai huomioida omilla toimialoillaan tämä maakuntauudistus ja toimia sillä tavalla, että maakuntien toimivalta ja kehittämisvalta vahvistuu omien alueittensa kehittämisessä. Arvoisa ministeri, millä tavalla oikeusministeriön toimialalla nyt sitten tämä maakuntauudistus vaikuttaa? Millä tavalla se kaiken kaikkiaan oikeusministeriön toiminnassa ja kehittämisessä ja uudistuksessa huomioidaan? Sitten, arvoisa puhemies, yhdyn myös edustaja Rantakankaan esittämiin näkemyksiin ja vakavaan huoleen tuon Pelson pysyvästä kehittämisestä, ja toki toivoisin myös omalta osaltani, että ministeri (Puhemies koputtaa) voisi tähän vastata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-12-15T10:37:09,2016-12-15T10:38:13,Tarkistettu,1.1 2016_135_34,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä valiokunta on nostanut erittäin painavasti esille tämän Pelson vankilan uudisrakennuksen hankkeen, ja toivomme, että se todella nousee korkealle tulevissa keskusteluissa. Toinen erittäin merkittävä asia on syyttäjälaitoksen määrärahat, jotka edelleen alenevat. Valiokunnassa kuulemamme asiantuntijat totesivat, että nyt on ministeriön aika kertoa, mitkä jutut jätetään käsittelemättä, koska ei ole enää mahdollista käsitellä kaikkia asioita, resurssit eivät enää millään riitä. Oikeussuoja ja oikeusturva ei enää toteudu. Kysynkin ministeriltä: kun tämä käänne pitäisi saada nopeasti tehtyä, milloin tuotte lisärahaesityksen syyttäjälaitokselle, jotta se voi tehdä oman työnsä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-15T10:38:15,2016-12-15T10:39:12,Tarkistettu,1.1 2016_135_35,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Ja nyt edustaja Kanerva.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_36,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","No niin, puhemies, ensin se ulkosuomalaisasia: nopeasti toimenpiteitä, olkaa ystävällinen. Oletan, että nettiäänestysasiassa salin paras asiantuntija on edustaja Kasvi — olen kuullut hänen argumentaationsa tässä. Ja kun oma käsitykseni on, kuinka valtavat riskit, turvallisuusriskit, sisältyvät tähän, niin pyydän, että ministeri osoittaa omalla hallinnonalallaan sitä vastuuta, jota hallinnonalalla johtajalta edellytetään. Teillä on siihen hyvä kapasiteetti. Tunnen teidät hyvänä ystävänäni ja uskon, että te kykenette osoittamaan siinä johtajuutta, jotta esimerkiksi vaalisalaisuus voitaisiin turvata. Kuka tällä hetkellä takaa, että kotona netin ääressä äänestettäessä ei käytettäisi övervaltaa toista ihmistä kohtaan ja hänen vaalisalaisuuttaan kohtaan, puhumattakaan näistä valtavista riskeistä, joita hakkeroinnin maailma, kybermaailma, tarjoaa tällä hetkellä tämän nettiäänestyksen käyttöönoton myötä? Tämän vuoksi toivon, (Puhemies koputtaa) että ministeri ottaa tässä hyvin vahvan johtajan otteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-12-15T10:39:13,2016-12-15T10:40:24,Tarkistettu,1.1 2016_135_37,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Haavisto ja edustaja Kanerva jo totesivat, sähköiseen äänestykseen ja etenkin nettiäänestykseen liittyy merkittäviä tietoturvaongelmia. Vaalisalaisuuden ja vaalituloksen luotettavuuden samanaikainen turvaaminen on erittäin merkittävä tekninen haaste, käytännössä mahdotonta ilman tekniikoita, joita äänestäjien on hyvin vaikea ymmärtää, saati luottaa niihin. Kysynkin: mikä on se nykyisen vaalijärjestelmän suuren suuri ongelma, joka pitää väkisin nettiäänestyksellä korjata 12 miljoonan euron hintaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-12-15T10:40:26,2016-12-15T10:41:00,Tarkistettu,1.1 2016_135_38,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jatkan tästä samasta aiheesta: Totta kai nettiäänestys olisi tässä digitaalisessa maailmassa varsin luonteva, ajanmukainen tapa toteuttaa suoraa demokratiaa, mutta ei todellakaan pidä olla nyt sinisilmäinen. Pitää tiedostaa riskit, ja toisessa vaakakupissa ovat todellakin ne riskit, että tietyt tahot yrittäisivät manipuloida vaalitulosta käyttämällä hyväkseen tiedossa olevia kybermenetelmiä. Kuvitelkaamme tilanne, että Suomessa käytäisiin vaikkapa Nato-kansanäänestys netissä — aivan kauhea tilanne. Joten harkitkaa nyt, hyvä hallitus, vielä hyvinkin tarkkaan, mitä teette tässä erittäin herkässä asiassa. ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-12-15T10:41:02,2016-12-15T10:41:46,Tarkistettu,1.1 2016_135_39,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on jo puhuttu Pohjois-Savon ja Itä-Suomen käräjäoikeusverkosta, Iisalmen ja Varkauden ta-pauksista erityisesti. Te olette, ministeri, erittäin kärsivällisesti ottanut vastaan kaikkea informaatiota ja, voi sanoa, ystävällistäkin puhuttelua näitten asioitten tiimoilta — siitä teille tunnustus. Minä haluan korostaa sitä, että kyllä taloudellisilla laskelmilla täytyy olla näissä asioissa aika iso painoarvo. Tehokkuudesta kun puhutaan ja saavutettavuudesta kun puhutaan, sillä pitää olla iso painoarvo, olletikin kun verkoston karsiminen johtaa toisaalta uusinvestointeihin, uusrakentamiseen, ja maksaahan se myös niitten ajomatkojen lisääntymisen ja matkojen pidentymisen myötä. Minä vetoan, että te, herra ministeri, ottaisitte vakavasti sen paineen, joka tulee Itä-Suomesta kaiken kaikkiaan, se on järkipaine, ja katsoisitte vielä esityksen loppusuoralla, että järki ja vastuu voittavat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-12-15T10:41:47,2016-12-15T10:42:44,Tarkistettu,1.1 2016_135_40,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä monista hyvistä uudistuksista. Itse kiinnitän huomiota tuomioistuimen paineisiin ja tehtäviin. Olen itse työskennellyt hovioikeudessa ja käräjäoikeudessa, ja olisin kiittänyt erityisesti siitä, että te olette panostanut siihen, että esimerkiksi riidattomia asioita keskitetään tiettyihin käräjäoikeuksiin, jotta tuomareille jää aikaa käsitellä niitä lisääntyviä ja monimutkaisia asioita. Kiitos myös meidän tuomarikunnalle, joka jaksaa tehdä hyvää työtä tuomioistuimissa. Olisin oikeastaan kysynyt: onko vastauksena tähän ongelmatiikkaan näistä matkoista ja keskittämisestä mietitty esimerkiksi videokuulemisten käyttöönottoa enemmän vankiloista — se olisi aika turvallinen ja luotettava ympäristö — kuljetusten ratkaisemiseksi? Sitten olisin kysynyt vielä siitä... No nyt minä muuten unohdin, mitä minun piti toiseksi kysyä. (Naurua — Ben Zyskowicz: Toivottaa hyvää joulua!) Minä kysyn myöhemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-15T10:42:46,2016-12-15T10:43:46,Tarkistettu,1.1 2016_135_41,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Luin uutisen, että valtion siviilipalveluskeskus jää Lapinjärvelle. Tästä oli ministeri tehnyt päätöksen. Koska siviilipalvelusta suorittaneiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta, myös tilan tarve on kasvanut, ja nyt Lapinjärvelle remontoidaan ja mahdollisesti myös uudisrakennetaan uusia tiloja siviilipalvelusta suorittaville henkilöille. Valtiolla olisi kumminkin mahdollisuus myös käyttää Senaatti-kiinteistöiltä yli jäänyttä Hennalan varuskuntaa, entistä Hämeen Rykmentin pääpaikkaa, siviilipalveluskeskuksen uudeksi sijaintipaikaksi. Tämä olisi ollut myös valtion oman tilaohjelman mukaista: tilaohjelman mukaan valtio käyttää ensiksi omia tiloja ja vasta sen jälkeen siirtyy vuokralaiseksi, hyyryläiseksi, kuntiin ja muihin tiloihin. Kysyn ministeriltä: minkä takia ministeri ei toiminut valtion oman tilaohjelman mukaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-12-15T10:43:51,2016-12-15T10:44:48,Tarkistettu,1.1 2016_135_42,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Osallistun tähän nettiäänestyskeskusteluun. Toimin edellisellä eduskuntakaudella parlamentaarisen nettiäänestystä selvittäneen työryhmän vetäjänä, ja tuolloin työryhmä päätyi suositukseen, ettei nettiäänestystä ole syytä erinäisistä syistä eteenpäin viedä. Näitä syitä on nyt tässä keskustelussa tullutkin esiin, ja totean, että näkemykseni mukaan muutosta olosuhteissa ei ole tapahtunut. Tämän asian suhteen on syytä pitää jäitä hatussa. Teknologia ei ole kehittynyt, kyberuhat sen sijaan ovat ehkä vakavoituneet sen selvityksen jälkeen. Kaikkein pahimpana ongelmana pidän itse tällä hetkellä edelleen sitä, kuten tuo työryhmäkin silloin, että käytännössä valtiolla ei vieläkään ole keinoa tunnistaa kansalaisia sähköisesti, online, omin toimin vaan se tunnistamisjärjestelmäkin on vaiheessa. Edustaja Kasvi osui kysymyksessään naulan kantaan, että mikä nykyisessä järjestelmässä on vikana, (Puhemies koputtaa) että sitä pitää erityisesti alkaa korjata, sillä tämänhetkinen systeemi on pomminvarma, luotettava ja tehokas, eikä parempaa ole vielä keksitty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2016-12-15T10:44:50,2016-12-15T10:45:59,Tarkistettu,1.1 2016_135_43,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jatkaisin edustaja Haaviston, Kopran, Kanervan, Kasvin ja Stefan Wallinin puheenvuoroista ikään kuin tässä lisänä. Minä olen itse digitaalisen ajan lapsi, olen Helsingin nuorin kansanedustaja ja yksi eduskunnan nuorimpia kansanedustajia, ja tästä huolimatta näen paljon riskejä nettiäänestyksessä. Ulkopuolinen vaikuttaminen on varmaan yksi suurimpia syitä tässä minun riskianalyysissäni. Minä olen arvostanut ministerin toimintaa monissa asioissa, ja myös minä peräänkuuluttaisin johtajuutta tässä asiassa näitten asioiden riskeihin liittyen. Kuvitellaan vaikka tilanne, jossa kansalaisille jäisi kysymysmerkkejä vaalien lopputulosten suhteen. Tämähän nakertaisi uskoa demokratiaan, meihin päättäjiin ja kansanvaltaan yleensäkin. Tämä on vakava asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-12-15T10:46:01,2016-12-15T10:46:59,Tarkistettu,1.1 2016_135_44,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin viittaan siihen, mitä edustaja Mika Kari sanoi. Kiitän uusimaalaisena kansanedustajana siitä, että Lapinjärvellä jatkuu Siviilipalveluskeskuksen toiminta. He ovat tehneet hyvät suunnitelmat sen jatkamiseksi. Tähän tietosuojaan liittyen kysyisin siitä, kun teillä on tämä Tietosuojavaltuutetun toimisto, joka tietysti osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen ja perusoikeuksien ylläpitämiseen sekä Suomessa että EU:ssa, ja ensi vuonna tulee voimaan EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja sen edellyttämät toimet tehdään oikeusministeriössä ja Tietosuojavaltuutetun toimistossa ja sitä varten tulee myös lisäresursseja: Perustuslakivaliokunnassa, jossa itse toimin, on paljon herättänyt huolta se, että monessa EU:n komissiolta tulevassa esityksessä, esimerkiksi Eurodac-esityksessä, on vakavia tietosuojaongelmia — näin tietosuojavaltuutettu on lausunnoissaan useasti tuonut esille — mutta ei Suomella eikä ehkä millään pienemmällä jäsenmaalla ole ollut riittävää mahdollisuutta näihin ongelmiin vaikuttaa. Onko ministeri tästä tietoinen, (Puhemies koputtaa) ja osaatteko sanoa ministerinä, mitä asialle (Puhemies koputtaa) voitaisiin tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-12-15T10:47:00,2016-12-15T10:48:02,Tarkistettu,1.1 2016_135_45,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Kosonen ja Zyskowicz, ja sen jälkeen ministerin vastauspuheenvuoro, ja jatkamme debattia sen jälkeen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_46,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ensiksi haluaisin kiittää oikeusministeriä Sulkavan vankilan erinomaisesta päätöksestä, ja toisekseen yhdyn edustaja Kääriäisen puheenvuoroon Itä-Suomen käräjäoikeusverkoston laajuudesta. Olisinkin kysynyt ministeri Lindströmiltä säästöistä, koska säästöthän ovat tässä varmasti todella tärkeässä roolissa, kun tätä verkostoa karsitaan: kun meillä siellä Savonlinnankin suunnalla on saaristoiset olosuhteet ja pitkät matkat joka puolelle, niin kuinka paljon lopulta arvioidaan säästöjä tulevan, jos otetaan huomioon myös tuomareiden käyttämät matka-ajat, matkakustannukset ja näin edelleen, kokonaiskustannukset nimenomaan tästä keskittämisestä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-15T10:48:12,2016-12-15T10:49:10,Tarkistettu,1.1 2016_135_47,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Minulla on tänään ilo olla edustaja Emma Karin kanssa samaa mieltä. Oikeusjutut Suomessa viipyvät, ja se uhkaa ihmisten oikeusturvaa. Edustaja Kari ymmärtääkseni vaati lisää voimavaroja tuomioistuinlaitokselle. Näin tietysti voitaisiin menetellä, jos niitä voimavaroja olisi antaa. Toinen tapa lähestyä asiaa on pyrkiä helpoimmat ja yksinkertaisimmat jutut käsittelemään tuomioistuinlaitoksen ulkopuolella, jolloin tuomioistuimet voivat keskittyä paremmin tärkeisiin asioihin. Esillä on ollut muun muassa tavallisista rattijuopumuksista rankaiseminen rangaistusmääräysmenettelyssä. Mitä tälle asialle kuuluu? Toinen asia: Tänään Hesari kertoi, että korkeimman oikeuden mukaan anonyymi todistelu ei ole perusteltua, vaikka häikäilemättömät ammattirikolliset uhkaavat kostaa todistajalle ja hänen perheelleen. Mitä tämä anonyymi todistelu, joka juuri säädettiin, käytännössä sitten tarkoittaa, jos ei tällaista tilannetta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-15T10:49:11,2016-12-15T10:50:15,Tarkistettu,1.1 2016_135_48,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Lindström, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,sv,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_49,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aloitetaan syyttäjälaitoksesta — siitä tuli kysymys ainakin edustaja Laukkaselta ja joiltain muiltakin. Syyttäjälaitoksen määrärahatilanne on tietenkin huolestuttava, se on aleneva. Vaikean viime vuoden jälkeen syyttäjien määrää on kuitenkin pystytty hieman lisäämään. Meneillään olevat tietojärjestelmäuudistukset aiheuttavat tietysti kuluja, ja siihen on pyritty varautumaan siirtyviä määrärahoja kerryttämällä. Ehtiikö syyttäjälaitos sitten käsittelemään kaikki jutut? Se juttukantahan muuttuu entistä vaativammaksi, kansainvälisiä liityntöjä omaavat jutut ovat lisääntyneet. Meillä on syyttäjälaitoksessa ja ministeriössä vireillä lukuisia toimia, joilla odotetaan olevan syyttäjien työtä helpottavia vaikutuksia. Rakenneuudistushanke on siis aloitettu, ja siihen liittyen uudistetaan myös näitä ydintoimintoja, ja totta kai syyttäjien koulutusta ja erikoistumista kehitetään. Tämä oikeusprosessien keventämishanke, mihinkä tässä viimeisessä puheenvuorossa edustaja Zyskowicz viittasi, ja sakkomenettelyn uudistaminen tulevat osaltaan vapauttamaan resursseja syyttäjien ydintyöhön eli esitutkintayhteistyöhön ja syyteharkintaan. Totta kai tietojärjestelmähankkeesta odotetaan myös saatavan tuottavuushyötyjä. Ylipäätään vähemmillä rahoilla koetetaan tehdä asioita fiksummin, niin että resurssit jäävät sinne, missä niitä oikeasti eniten tarvitaan. Pelson vankilasta: Joo, tiedän, tilanne on siellä erittäin huolestuttava sen takia, että sitä on vitkuteltu ja vetkuteltu vuosikaudet, ja nyt tämä tilanne on sitten sylissä. Rikosseuraamuslaitos on yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa käynnistänyt korvaavien vankitilojen suunnittelun pikaisella aikataululla, ja tavoitteena on hankkia nyt aluksi väliaikaiset majoitustilat, jotka olisivat käytössä heti tässä ensi vuoden alussa. Samanaikaisesti käynnistetään sitten tämän pysyvän ratkaisun suunnittelu, ja siinä yhteydessä on tarpeen arvioida vankien asuintilojen lisäksi myös Pelson vankilan toiminnallisia muutostarpeita Rikosseuraamuslaitoksessa vahvistetun vankilakonseptin mukaisesti. Eli kyllä tätä asiaa on suurella huolella mietitty tuolla, ja se iso päätös on todellakin sitten tulossa siitä, mikä on sitten se tulevaisuus ja mikä on se pysyvä ratkaisu, ja tietysti itse pyrin vaikuttamaan siihen, että me löydämme sen tämän vaalikauden aikana, ettei tätä asiaa tarvitsisi venkuloida yhtään enempää. Edustaja Pakkanen nosti esille nämä tämmöiset niin sanotut virhepistejärjestelmät liikenteessä. Liikenne- ja viestintäministeriössä on käynnissä tieliikennelain kokonaisuudistus, ja siinä yhteydessä tarkastellaan myös näitä liikennerikkomusten seuraamuksia yhdessä oikeusministeriön kanssa — me teemme yhteistyötä. On esitetty vaihtoehtona nykyisin käytettävälle rikesakolle, että siirryttäisiin tämmöiseen hallinnolliseen maksuun. Näitä valmisteluja nyt punnitaan ja tehdään yhteistyötä LVM:n johdolla. Nämä virhepistejärjestelmät liittyvät yleensä tämmöisiin ajo-oikeutta koskeviin seuraamuksiin, ja ajokiellon määrääminen toistuvista rikkomuksista on jo nykyisin porrastettu rikkomusten lukumäärän mukaan, mutta tämä sääntely kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan. Eli kyllä tätäkin tehdään tässä yhteistyössä. Edustaja Skinnari — ja moni muukin — on huolissaan siitä, että... No, moni on huolissaan siitä, jaksaako ministeri, ja osa on huolissaan sitten siitä, riittävätkö OM:ssä laatu, osaaminen ja resurssit. Me olemme syyskuun 21. päivä asettaneet työryhmän uudistamaan vuodelta 2004 olevat hallituksen esitysten laatimisohjeet, ja näillä uusilla ohjeilla pyritään myötävaikuttamaan siihen, että lait jatkossakin valmistellaan hyvin ja valmistelun tausta-aineisto tuodaan päätöksentekijöille ja muille avoimesti esiin. Eli kyllä me olemme tunnistaneet sen, että vähemmillä resursseilla pitää pystyä tekemään ne samat asiat kuin ennenkin ja että lainsäädännön laadun pitää pysyä ja oikeusturvan pitää säilyä. Tämä on koko ajan johtava ajatus ollut, kun me näitä toimenpiteitä oikeusministeriössä valmistelemme. Minä luotan kyllä oikeusministeriön henkilöihin, virkamiehiin, jotka siellä ovat töissä. Siellä on ammattilaisia, jotka tekevät näitä hommia, minun tehtäväni on linjata. — Muihin kysymyksiin vastaan sitten kun seuraava tilaisuus tulee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-12-15T10:50:20,2016-12-15T10:55:14,Tarkistettu,1.1 2016_135_50,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","No niin, jatkamme debattia vielä noin puolisen tuntia, ja debattia jatkaa — vastauspuheenvuoron käyttää seuraavaksi — edustaja Torniainen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_51,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ministeri Lindströmille ja hallitukselle lämmin kiitos siitä, että hallitus on linjannut, että nykyinen vankilaverkosto säilytetään Suomessa ja sitä lähdetään myöskin kehittämään nykyiseltä pohjalta, loppuu se vuosia jatkunut juupas—eipäs-tilanne. Tämä on erittäin hyvä asia. Toinen asia, mihin haluan kiinnittää huomiota. Kun täällä useassa puheenvuorossa on jo otettu kantaa tähän käräjäoikeusverkoston uudistamiseen, niin ministerille vielä kysymys siitä: huomioidaanhan siinä myöskin tämä maantieteellinen kattavuus, koko Suomi? Se on se tärkeä asia. Sitten on käyty keskustelua tästä mahdollisesta nettiäänestyksestä. Itse sain olla myöskin viime kaudella siinä työryhmässä, joka selvitti asiaa, ja itse koen suureksi huolenaiheeksi sen, että tietojen mukaan Suomesta ei olisi löytynyt järjestelmän kehittäjää ja toteuttajaa, joka olisi pystynyt ottamaan sen (Puhemies koputtaa) toteutukseen. Paneudutaanhan tähän asiaan ja selvitetäänhän sitä niin, että sen tulee olla suomalainen järjestelmä, jolla se toteutetaan, jos siihen mennään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-15T10:55:24,2016-12-15T10:56:34,Tarkistettu,1.1 2016_135_52,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Poliisille ilmoitettujen seksuaalisten ahdistelujen määrä on selvästi lisääntynyt. Valtion talousarvioesityksessä arvioidaan tämän johtuvan osin vuonna 2014 voimaan tulleesta lainmuutoksesta, jonka myötä ahdisteluja on voitu tutkia omalla rikosnimikkeellä. Kuitenkin meillä Suomessakin saatiin viime uudenvuodenyönä kokea turvapaikanhakijoiden myötä tullutta meille uutta ilmiötä, seksuaalista joukkoahdistelua. Noiden rikosten tutkintaa vaikeutti se, että vaikka moni uhri halusi toki rikoksen poliisin tietoon, he kokivat asian pitemmälleviemisen kiusallisena. Seksuaalisen ahdistelun saattaminen virallisen syytteen alaiseksi olisi ratkaisu pulmaan, ja sillä osoittaisimme seksuaalisen ahdistelun moitittavuutta. Tein asiasta lakialoitteen ja toivon, että kaikenlainen seksuaalinen väkivalta, jota seksuaalinen ahdistelukin on, otetaan vakavasti. Seksuaalinen ahdistelu heikentää heikoimman osapuolen turvallisuuden mutta myös tasa-arvon tunnetta. (Puhemies koputtaa)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-12-15T10:56:36,2016-12-15T10:57:40,Tarkistettu,1.1 2016_135_53,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Ministeri Lindström ansaitsee kiitokset siitä, että on tarttunut ulosottoon liittyviin työllistymisen esteisiin. Monen pitkäaikaistyöttömyyden taustalla on myös vakava ylivelkaantumisen ongelma, ja ikävä kyllä suunta on äärimmäisen huono. Viime vuonna lähes joka kymmenes suomalainen oli ulosoton asiakas ja maksuhäiriömerkinnöissä tehtiin uusi, synkkä ennätys. Kysyisinkin nyt ministeriltä lisätietoja tämän kokonaisuuden edistymisestä: millä tasolla nyt on keskusteltu ulosotossa olevien henkilöiden työmarkkina-aseman parantamisesta tai ylivelkaantumista ennalta ehkäisevistä keinoista, kuten vaikka positiivisesta luottorekisteristä, joka toimii moitteetta monessa EU-maassa — ja nyt vaateita näköjään ilokseni tulee salin molemmilta puolilta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-12-15T10:57:40,2016-12-15T10:58:33,Tarkistettu,1.1 2016_135_54,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ministeriltä on jo useampaan kertaan kysytty näistä Itä-Suomen käräjäoikeuden lakkauttamisuhan alla olevista Varkaudesta ja Iisalmesta. Peräänkuulutan sitä, että kun siellä on pitkät välimatkat ja näitä syytettyjä, todistajia ja koko orkesteria joudutaan sitten kuljettamaan pitkiä matkoja edestakaisin, niin onko tässä toiminnassa otettu huomioon tämä taloudellinen kokonaisvaltainen näkemys, niin etteivät vain kulut lähde tämän keskittämisen kautta kasvamaan lisää. Ja jos miettii Iisalmen ja Varkauden käräjäoikeuksien rakennuksia, ne on varta vasten tehty, ne ovat modernia, hyviä oikeustaloja. Niitten käyttöä pitäisi minun mielestäni tehostaa edelleenkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-12-15T10:58:35,2016-12-15T10:59:24,Tarkistettu,1.1 2016_135_55,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomalaisen ihmisen elämän kannalta on tärkeää, että hän viranomaisessa tai tuomioistuimessa asioidessaan saa tuomionsa ja päätöksensä mahdollisimman nopeasti ja niin, että se on sitten myös lainvoimainen. Suomalaisen yhteiskunnan kehittämisen kannalta yksi suurimpia murheita tällä hetkellä on turhanaikaisten valitusten tehtailu. Jokaisesta kunnasta löytyy puolenkymmentä henkilöä, jotka muuna työnään tekevät tätä — muuta, kovin paljon tärkeämpää tekemistä ei ole — eli tehtaillaan eri asioista hallintovalituksia, mikä johtaa sitten tilanteeseen, että esimerkiksi valtavat kaavahankkeet seisovat, rakennushankkeet pysähtyvät, odotellaan valtavia investointeja, työttömyys kasvaa ja mitään hyvää ei synny. Miten te, arvoisa oikeusministeri, omassa arvokkaassa työssänne olette tähän paneutuneet, että saadaan tämä turha byrokratia purettua kokonaan pois?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-15T10:59:26,2016-12-15T11:00:17,Tarkistettu,1.1 2016_135_56,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Kansanäänestyksien vieminen internetiin on tulevaisuutta. Se nimenomaan lisää äänestysaktiivisuutta, se lisää luottamusta demokratiaan. Sveitsissä tämä toimii. Sveitsi on demokratian mallimaa. En itse pidä Suomea niin paljon huonompana, ettei se täälläkin voisi toimia, toimii ilmeisesti Virossakin. Se mahdollistaisi myös kansanäänestyksien lisäämisen asiakysymyksistä. Asiakysymyksistä päättämisen lisääminen lisäisi kyllä luottamusta demokratiaan, ja jos käyttöönotto mahdollistettaisiin valtion toimesta, niin esimerkiksi kunnallisia kansanäänestyksiä voitaisiin pitää ja saataisiin ehkä niiden kustannukset samalla alas. Kuitenkin itse vähän olen päätellyt, että syy, miksi näitä kansanäänestyksiä ei nykyiselläänkään järjestetä, on se, että päättäjät pelkäävät, että kansa äänestää (Puhemies koputtaa) väärin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-12-15T11:00:20,2016-12-15T11:01:21,Tarkistettu,1.1 2016_135_57,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Keskustelun alussa käytettiin muutama puheenvuoro harmaasta taloudesta — tärkeä asia, ja sitä vastaan on syytä taistella, niin kuin oikeusministeri on hyvin tehnyt. Hallinto- ja turvallisuusjaostossa käsiteltiin myös tätä asiaa, ja esimerkiksi Tullin toiminnan osalta voidaan sanoa, että pelkästään tänä vuonna Tullin toiminnan ansiosta saadaan 20 miljoonaa euroa rikollishyötyä takaisin. Pienenä positiivisena signaalina esitimme 300 000:ta euroa lisää Tullin toimintaan. Kysymys ministerille on se, että kun tämä harmaa talous koskettaa useamman ministerin toimialaa ja hallinnon yksiköitä, niin missä olisi ehkä se tuloksekkain suunta. Onko se Verohallinnon, Tullin, poliisin, tuomioistuimien suunnalla, vai millä suunnalla olisi ehkä suurimmat hyödyt saatavissa, jos lisäpanostuksia olisi käytössä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-15T11:01:22,2016-12-15T11:02:24,Tarkistettu,1.1 2016_135_58,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Leipäjonoissa avustusten varassa Suomessa on valtava määrä ihmisiä. Me tiedämme, että näköalattomuus, työttömyys, asunnottomuus ja varsinkin ne maksuhäiriömerkinnät, jotka usein laukaisevat kokonaisen ongelmien vyöryn, ovat usein keskeisiä syitä vaikeuksien taustalla. Maksuhäiriömerkinnän voi tässä maassa saada todella liukkaasti, pahimmassa tapauksessa niin, että henkilö itse ei ole ollut edes tietoinen mistään ongelmista. Kysyisinkin nyt ministeriltä: Onko hallituksella suunnitelmia tarttua näihin maksuhäiriömerkintöihin, niiden taustoihin, ja tarttua myös luottolaitosten, velkojien, yliliukkaaseen toimintaan, ylisuuriin muistutus-, käsittely- ja korkomaksuihin? Onko hallituksella tarkoitus puuttua niihin rakenteisiin, yhtiöihin ja järjestöihin, jotka röyhkeästi toimien rikastuvat toisten ongelmista ja maksuvaikeuksista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-15T11:02:25,2016-12-15T11:03:21,Tarkistettu,1.1 2016_135_59,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ministeri varmaan tietää, kun yläsavolaiset kansanedustajat lähestyvät, mistä asia kiikastaa, elikkä puheenvuoroni käsittelee Iisalmen käräjäoikeuden kansliaa. Tässä en penää ministeriltä mitään vastauksia, mutta kun tiedän, että tätä lähetystä seuraavat monet muutkin tahot, niin siksi myös minä haluan tuoda näitä faktoja esiin. Jatkovalmisteluhankkeen toimikausihan on vuoden 18 loppuun saakka, ja vielä on mahdollista vaikuttaa. Hallituspuolueet ja tuo työryhmä ovat linjanneet, että käräjäoikeuksien toimipaikat tulee sijoittaa paikkakunnille, joilla on väestökeskittymiä, ja pitkät välimatkat eivät saisi olla siinä esteenä. No, Iisalmen kohdallahan nimenomaan asiointitiheyttä lisää se, että meillä on Sukevan vankila lähellä, ja välimatka Kuopioon kasvaa huomattavasti, jopa puolitoistasataa kilometriä voi sitä olla. Me kaikki olemme sitä mieltä, että säästöjä on saatava, mutta jos todetaan, että säästöjä ei saada, (Puhemies koputtaa) niin toivon, että tätä asiaa todella tarkastellaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-12-15T11:03:23,2016-12-15T11:04:35,Tarkistettu,1.1 2016_135_60,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Maksuhäiriömerkinnät lisääntyvät, ja ulosotossa olevien määrä lisääntyy koko ajan. Suuri osa vaikeuksiin joutuneista kansalaisista haluaisi velkajärjestelyyn, mutta siihen on ruuhkaa eivätkä sen piiriin pääse kaikki, vaikka edellytyksiäkin olisi. Työryhmä on nimetty ulosottoon joutuneiden kansalaisten aseman parantamiseksi, siis parantamaan edellytyksiä hoitaa velkansa ja päästä elämään ja yhteiskuntaan mukaan täysipainoisesti — siitä kiitos ministerille. 90-luvun laman seurauksena meillä on henkilöitä, jotka ovat menettäneet omaisuutensa ja sen myötä melkein kaiken, ja velkavankeus jatkuu myös heidän lapsillaan. Onko mitään kohtuullisuutta odotettavissa heidän kohdallaan, esimerkiksi tämän työryhmän perustamisen myötä? Edustaja Louhelaisen kanssa järjestimme velkaongelmaisten tilaisuuden Kansalaisinfossa, Lindorffinkin edustaja sinne tuli — onneksi — ja näitä vaikeuksia (Puhemies koputtaa) tuli paljon esille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-12-15T11:04:36,2016-12-15T11:05:41,Tarkistettu,1.1 2016_135_61,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Monissa puheenvuoroissa täällä on tänään kiitelty Rikosuhripäivystyksen lisääntyviä resursseja ja toiminnan laajentamista, ja tästä voi olla erittäinkin paljon samaa mieltä — lämmin kiitos. Suomessa perheväkivalta on suurempi ongelma kuin haluamme edelleenkään myöntää. Suomi on ollut ja on edelleen pahasti jäljessä muun muassa Istanbulin sopimuksen edellyttämien turvakotipaikkojen suhteen. Positiivista nyt on se — ja tästä on myös syytä antaa kiitosta — että Istanbulin sopimuksen edellyttämä valtakunnallinen maksuton ja ympärivuorokautisesti toimiva auttava puhelin otetaan vihdoin käyttöön ensi viikolla. Tämäkään ei kuitenkaan vielä yksinään riitä, joten kysyisin ministeriltä, mitkä voisivat olla niitä seuraavia toimia, ettei Suomi jatkuvasti koreilisi perheväkivaltatilastojen kärjessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-12-15T11:05:42,2016-12-15T11:06:33,Tarkistettu,1.1 2016_135_62,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä ihan oikein on perätty vastausta siihen kysymykseen, että kun käräjäoikeuksia järjestellään uudelleen, niin mitä siinä yhteydessä on selvitetty: onko todella selvitetty ne kokonaiskustannukset, jotka siitä keskittämisestä aiheutuvat sitten niille ihmisille, jotka joutuvat nyt jatkossa liikkumaan pidempiä matkoja. Sen haluaisin mielelläni tietää, että se on todella myöskin laskettu, ettei se ole vain niin sanottua arvioitua näennäissäästöä. Varsinaisesti pyysin vastauspuheenvuoron tähän, kun puhutaan tästä nettiäänestyksestä. Jos minä nyt oikein kuulin, niin 12 miljoonaa euroa siihen ollaan sijoittamassa. Jos näin on, niin todella vetoan hallitukseen, että asiaa vielä kerran harkitaan, siitä yksinkertaisesta syystä, että nyt meillä on aika hyvä esimerkki yhdessä valtiossa järjestetystä vaalista, jonka lopputulosta tässä mielessä edelleenkin epäillään. Eli niin kauan kuin järjestelmä ei ole aukoton, ei pidä lähteä tekemään kokeiluja. Me olemme Vihdissä järjestäneet kunnallisvaalien alla yhden kokeilun, ja se ei toiminut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-12-15T11:06:34,2016-12-15T11:07:31,Tarkistettu,1.1 2016_135_63,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vakuutusoikeus käsittelee erilaisia toimeentuloturva-asioita, muun muassa henkilön oikeutta työeläkkeeseen, kansaneläkkeeseen, työttömyysetuuteen, asumistukeen, opintotukeen, Kelan maksamiin vammaisetuuksiin ja niin edelleen. Suullisessa käsittelyssä muutoksenhakija pääsee itse kertomaan omasta tilanteestaan ja hänellä on oikeus lausua oma käsityksensä asiantuntijalääkärin lausunnosta. Arvoisa ministeri, kun teillä on hankkeena oikeudenhoidon kehittämisohjelma, niin olisin kysynyt: miten etenee tähän kehittämisohjelmaan liittyvä hanke, jossa arvioidaan vakuutusoikeuden suullisten käsittelyjen järjestelyjä ja suullisen käsittelyn vaikutuksia muutoksenhakijan oikeusturvaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-15T11:07:32,2016-12-15T11:08:24,Tarkistettu,1.1 2016_135_64,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On helppo olla samaa mieltä täällä aikaisemmin puhuneiden edustajien Rantakankaan ja Laukkasen ja Korhosen kanssa tästä Pelson vankilan tilanteesta. Kävimme siellä lakivaliokuntapuheenjohtaja Tolvasen johdolla syksyllä, ja tilanne on todella huolestuttava. Kiitos siitä, että ministeri Lindström on ottanut tämän asian, nimenomaan kokonaistaloudellisen näkökulman, huomioon, ja päätöksiä olisi hyvä tehdä ripeästi, kuten ministeri äsken totesi. Jätimme yhdessä edustaja Vähämäen, edustaja Sarkkisen, Vehkaperän ja Tuppuraisen kanssa yli sadan kollegan allekirjoittaman asunto-osakeyhtiölain muutosaloitteen, ja se lakialoite mahdollistaisi asunto-osakeyhtiöissä päätöksenteon määräenemmistöllä, yhdeksällä kymmenesosalla. Hallitusohjelmassa on kirjaus, että asunto-osakeyhtiön päätöksentekoa sujuvoitetaan, ja kysyisinkin nyt (Puhemies koputtaa) ministeriltä: mikä on aikataulu tämän aloitteen osalta? Ympäristövaliokunta on oikeusministeriön edustajaa siinä kuulemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-12-15T11:08:26,2016-12-15T11:09:35,Tarkistettu,1.1 2016_135_65,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on edellisissäkin puheenvuoroissa tuotu esiin tätä Pelson vankilan tilannetta, ja tätä haluan tuoda myöskin itse esiin. Tilannehan on siellä ollut monien vuosien ajan jo vaikea, ja nyt näitten vakavien sisäilmaongelmien takia henkilöstön ja myös vankien terveystilanne on otettava huomioon. Pelson vankilan tilanteen osalta on huomioitava se, että siitä on tehty jo vuosia sitten linjaus, että siellä pitäisi tilat uudistaa ja toiminta siellä varmistaa, että se jatkuu myös jatkossa. Ja nyt odotamme kyllä, että ensi keväänä tähän viimeistään tulee ratkaisu ja siellä saadaan käyntiin tämä remontti, mitä siellä on pitkään odotettu. Pelson osalta on todettava, että pohjoisen, ison alueen vankilana sille on myös tärkeää, että myös pitkiltä matkoilta tulevat omaiset voivat tavata vankeja eikä näitä siirretä edelleen kauemmaksi tuolta pohjoiselta (Puhemies koputtaa) alueelta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-15T11:09:38,2016-12-15T11:10:45,Tarkistettu,1.1 2016_135_66,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään mahdollisuuksia tehostaa ehdollisen vankeusrangaistuksen vaikuttavuutta. Työryhmän tehtävänä on arvioida erilaisia keinoja tehostaa ehdollista vankeutta oheisseuraamusjärjestelmää kehittämällä. Ehdollista tuomiota ei nykyisellään pidetä riittävän vaikuttavana seuraamuksena vaan lähinnä vain huomautuksena. Selvityksen taustalla on julkinen paine ehdollisen tuomion kiristämisestä. Oikeusministeriön työryhmä esitti jo edellisellä hallituskaudella tuomioiden kiristämistä niin, että osassa tuomioista lyhyt alkujakso vietettäisiin vankilassa. Asia ei kuitenkaan edennyt. Yksi mahdollisuus olisi myös yhdistää rangaistukset niin, että osa rangaistuksesta on ehdotonta ja osa ehdollista. Kansalaisten oikeustajun kannalta on tärkeää, että rangaistukset ovat riittäviä ja vaikuttavia, joten kysyn ministeriltä: aiotaanko lainsäädännön päivitys viedä tältä osin maaliin tämän hallituskauden aikana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-12-15T11:10:47,2016-12-15T11:11:48,Tarkistettu,1.1 2016_135_67,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä nostettiin jo esille tuo Istanbulin sopimuksen tilanne ja se, miten sitä Suomessa viedään vahvemmin eteenpäin. Minä haluan kannustaa ministeriötä uusiin toimiin, jotta lähisuhde- ja perheväkivallan uhrit saisivat apua. On tehty tietenkin jo hyvää työtä, uhrien asemaa on pyritty parantamaan, ja saimme myös lisää rahaa ensi- ja turvakotitoiminnan vahvistamiseksi, mutta paljon työtä on vielä jäljellä. Minä haluaisin kysyä ministeriltä: onko joitakin perin uusia toimia suunnitteilla tämän aihealueen ympärillä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-12-15T11:11:50,2016-12-15T11:12:31,Tarkistettu,1.1 2016_135_68,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Haluaisin myös kantaa huolta tästä hallituksen suunnitelmasta vähentää käräjäoikeuksien määrä 27:stä 20:een. Se kyllä johtaa siihen, että monilla kansalaisilla matka lähimpään käräjäoikeuteen muodostuu kohtuuttoman pitkäksi. Sitten se johtaa siihen, että kustannuksia sälytetään asiakkaiden maksettavaksi ja kynnys turvautua oikeuslaitoksen tarjoamaan oikeusturvaan entisestään nousee. Tällainen muutos lisää kansalaisten alueellista eriarvoisuutta ja heikentää oikeudenhoitoon liittyvien palveluiden saatavuutta. Lainkäyttö käräjäoikeuksissa kuitenkin perustuu suurelta osin asianosaisten henkilökohtaiseen läsnäoloon, ja oikeusturvan saatavuuden kannalta tuomioistuinten saavutettavuudella on suuri merkitys. Ymmärrän hallituksen säästöpaineet, mutta mielestäni nyt ollaan kyllä menossa kipurajan yli siinä, paljonko tätä käräjäoikeusverkostoa voidaan supistaa. Ja toivon myös, kuten muutkin täällä edellä, että näitä säästöjä laskiessa huomioitaisiin ne (Puhemies koputtaa) ylimääräiset kulut ja vaiva, mitä tästä kansalaisille aiheutuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-12-15T11:12:33,2016-12-15T11:13:38,Tarkistettu,1.1 2016_135_69,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Ojala-Niemelä otti ensimmäisessä puheenvuorossaan esille tämän saamelaisten aseman. Saamelaiskäräjäthän on vedonnut tällä kaudella useamman kerran hallitukseen, että Suomeen perustettaisiin tämmöinen sovintokomissio käymään läpi meidän yhteistä historiaamme ja tuomaan selkeästi esille sen, mitä tässä maassa on oikeasti tapahtunut ja mitä kaikkea saamelaiset ovat joutuneet kokemaan. Näistä sovintokomissioistahan on hyviä kokemuksia ympäri maailmaa, ja olisi hienoa, jos Suomen 100‑vuotisjuhlavuonna Suomen hallitus osoittaisi tällaista kansan yhtenäisyyttä ja ojentaisi tämmöisen sovinnon käden meidän omalle vähemmistöllemme ja alkuperäiskansallemme. Kysyisinkin ministeriltä: miten hallituksessa on tähän saamelaiskäräjien ehdotukseen ja vetoomukseen suhtauduttu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-12-15T11:13:41,2016-12-15T11:14:36,Tarkistettu,1.1 2016_135_70,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Jaostossa on syksyn mittaan lähes kaikkia näitä täällä esillä olleita asioita käsitelty. Nettiäänestyksestä emme kirjoittaneet mitään mietintöön, koska totesimme, että siitä on työryhmä miettimässä asiaa. Oma henkilökohtainen kantani kyllä yhtyy tähän hyvin vahvaan epävarmuuteen tämän asian suhteen. Luin tuon 2008 kuntavaalien kokemuksesta tehdyn selvityksen, ja se ei rohkaissut etenemään ainakaan siltä pohjalta, eli tarvitaan tarkkaa harkintaa. Muutoin jaostossa kannettiin huolta — ja varmaan myös lakivaliokunnassa — oikeusturvan säilymisestä ja vahvistumisesta, ja se on tärkein kysymys. Toisena nostan vielä esille tämän ylivelkaantuneitten ja kannustinloukussa olevien työttömien aseman (Puhemies koputtaa) ratkaisemisen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-15T11:14:38,2016-12-15T11:15:42,Tarkistettu,1.1 2016_135_71,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Värderade talman! Pitkin vuotta on käynyt ilmi lukuisissa tutkimuksissa, että erityisesti ihmiskaupan uhrien kohtelu Suomessa ja niitten tapausten käsittely voisi olla paremmalla tolalla. On toistuvasti lähetetty takaisin Nigeriaan, Italiaan tunnistettuja ihmiskaupan uhreja, jotka sitten siellä taas ovat joutuneet ihmiskaupan kohteeksi. Suomi on sitoutunut kansainvälisissä sopimuksissa toimimaan toisin näissä tapauksissa, mutta käytäntö kuitenkin on ollut hyvinkin ailahtelevaa. Yksi tapa kohentaa tilannetta olisi muuttaa ulkomaalaislakia ihmiskaupan uhrin oleskeluluvasta niin, että haavoittuva asema sinänsä jo riittäisi jatkuvan luvan myöntämisen perusteeksi. Miten te suhtaudutte tähän? Pidättekö te, arvoisa ministeri, tätä tilannetta ongelmallisena ja sellaisena, jota tulisi korjata ihan meidän kansainvälisen maineemmekin takia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-15T11:15:44,2016-12-15T11:16:48,Tarkistettu,1.1 2016_135_72,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Tämä käräjäoikeusverkkouudistus on täysin perusteltu, ja siitä on tehty ihan riittäviä selvityksiä, ja digitalisaatiota, etäyhteyksiä hyödyntämällä asiakkaidenkin juokseminen siellä oikeudessa varmuudella vähenee. Meidän on myös pakko näitä prosesseja keventää, ja edustaja Zyskowicz kysyikin jo tästä rangaistusvaatimuskäyttöalan laajentamisesta. Siitähän työryhmä nyt istuu, ja puoleentoista vuoteen asti se koetetaan nostaa. Mutta eräs asia, mikä on jäänyt vähemmälle, mistä en ainakaan tiedä, että olisi mitään työryhmää menossa, on sovitteluasia. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on inhimillistä ennen kaikkea rikoksen uhrille mutta myös, totta kai, rikoksen tekijälle. Ennen kaikkea se on halpaa. Valtakunnansyyttäjä taannoin esitti, että esimerkiksi lähes kaikki kunnianloukkausjutut voitaisiin selvitellä sovittelussa. Kysyisinkin: olisiko nyt mahdollista perustaa joku työryhmä, joka ennakkoluulottomasti miettisi tätä sovittelumenettelyn laajentamista? Se olisi taloudellista ja inhimillistä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-12-15T11:16:49,2016-12-15T11:17:51,Tarkistettu,1.1 2016_135_73,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Valtion kokonaismenoista toimitilat muodostavat leijonanosan. Näitten toimitilojen kuluja hallitsemaan ja järkevimmin suuntaamaan on luotu toimitilastrategia, johonka aikaisemmassa puheenvuorossani viittasin Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen osalta. Viimeksi tänään sain kuulla poliisilta huolta siitä, että poliisi joutuu jatkuvasti toimimaan epätarkoituksenmukaisissa tiloissa, ihan sen takia, koska Senaatti pitää oman vuokranansaintalogiikkansa kautta kiinni näistä vuokraajista. Nyt vielä kysyn ministeriltä: minkä takia ministeri toimi toimitilastrategian vastaisesti ottamalla käyttöön tämän Lapinjärven jatkon sen sijaan, että valtio olisi hankkinut siviilipalveluskeskuspalvelua Lahdesta, Hennalasta, varuskunnasta, joka on lakkautettu jo edellisen vuoden aikana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-12-15T11:17:53,2016-12-15T11:18:52,Tarkistettu,1.1 2016_135_74,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Myös minä haluan yhtyä niihin kiitoksiin ministeri Lindströmille siitä käytännönläheisestä ja kansalaislähtöisestä lähestymiskulmasta, joka teillä asioiden käsittelyyn on. Samoin pätevät myöskin kiitokset siitä, että oikeusministeriöstä, silloin kun sieltä esimerkiksi meidän valiokuntatyöskentelyssämme pyydetään lausuntoja, lausunnot tulevat, ne ovat asiantuntevia, ja ne tulevat myöskin ripeästi. Se on erittäin hyvä havaita, jatkakaa samaan malliin. Pari asiaa, jotka haluan nostaa esille: Kiitokset myös Sulkavan avovankilan osalta, se oli järkipäätös. On tehokasta, on edullista, on erittäin oikeanlaista politiikkaa, että se sai jatkoluvan toiminnalleen ja jatkomahdollisuuden toiminnalleen ja sen kehittämiseen, se on erittäin hyvä. Sitten yhdyn myöskin tähän huoleen itäsuomalaisesta käräjäoikeusverkostosta. Ymmärrämme sen toki, että prosesseja kevennetään ja digitaalisuutta otetaan käyttöön, mutta kyllä sillä verkostollakin joku merkitys on sille tasapuoliselle tapahtumien käsittelylle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-12-15T11:18:55,2016-12-15T11:20:01,Tarkistettu,1.1 2016_135_75,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Myllykoski ja Sarkomaa, sen jälkeen ministerille vastauspuheenvuoron, ja sen jälkeen menemme... Otetaan myös edustaja Niikko. Nämä kolme vastauspuheenvuoroa, ja sen jälkeen menemme puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_76,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomessa on 54 rekisteröityä pika- tai pienlainayritystä. Kysyisin ministerin mielipidettä siitä, pitäisikö muiden lainanantajien toiminta kieltää Suomessa — kun meillä sitten verkon kautta tulee ulkolaisia lainoittajia — ihan siinä mielessä, että rikollisen rahanpesua voitaisiin sitä kautta paremmin suitsia. Kysyn vielä ministeriltä: kun tämä positiivinen luottorekisteri on tässä keskustelussa monesti tullut esille, niin voisiko olla ensimmäinen askel kuitenkin se, että lainsäädännöllä määriteltäisiin perintäkulujen enimmäismäärä vaikkapa lainan suuruuteen nähden? Silloin lainanantajalla on se riski, että hän on lainoittanut väärin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-15T11:20:19,2016-12-15T11:21:17,Tarkistettu,1.1 2016_135_77,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tiukassakin taloudellisessa tilanteessa on erittäin välttämätöntä huolehtia ihmisten oikeusturvasta. Eduskunta ja valtiovarainvaliokunta ja meidän jaostomme, kunta- ja terveysjaosto, on kantanut useana vuonna huolta tuomioistuinlaitoksen niukoista resursseista ja osoittanut myöskin monena vuonna lisävoimavaroja. Erityinen huoli on ollut alemmista oikeusasteista, erityisesti käräjäoikeuksista. Tällä hetkellä edelleen useat tuomioistuimet ovat ruuhkautuneita, ja todellakin niukat resurssit ovat johtaneet käsittelyaikojen pitenemiseen. Siksi on aivan välttämätöntä se, että hallitusohjelman ja oikeudenhoidon kehittämisohjelman toimenpiteitä viedään eteenpäin. Näin me olemme tiukasti kirjanneet tähän valtiovarainvaliokunnan mietintöön. Erityisesti rakenteiden uudistamista on todellakin määrätietoisesti jatkettava ja todellakin varmistettava, että resurssit riittävät tuomioistuinten ydintehtävien hoitamiseen. Tästä kuulimme ministeriä jaostossa, mutta — jos arvoisa ministeri voisi vielä kertoa — miten nämä toimenpiteet etenevät (Puhemies koputtaa) rakenteiden uudistamiseksi, jotta voimavarat riittävät ydintehtäviin, oikeusturvan varmistamiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-12-15T11:21:18,2016-12-15T11:22:30,Tarkistettu,1.1 2016_135_78,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski tarkkakorvaisena kuuli — ensimmäisessä puheenvuorossaan hän mainitsi siitä — että olin maininnut, että 80 prosentilla aikuisväestöstä on maksuhäiriömerkintöjä, mutta omasta mielestäni sanoin, oli ainakin tarkoitus sanoa tietenkin, että 8 prosentilla. Arvoisa ministeri, olet varmaan huomannut, että tämän puolentoista tunnin aikana pääkysymys ja päähuoli on ollut ylivelkaantuminen ja maksuhäiriömerkintöjen kasvun määrä. Toivoisin, että loppupuheenvuorossanne käyttäisit enemmän aikaan siihen vastaamiseen. Sitten yksi kysymys vielä: Raiskausrikosten määrä on kasvanut, niitä oli 1 052 vuonna 2015, ja samanaikaisesti on kasvua tullut siten, että 20 prosenttia on kasvanut ulkomaalaistaustaisten ja ulkomaalaisten osuus, jopa lähestulkoon 27 prosenttia raiskausrikoksista on ulkomaalaisten tekemiä tai sellaisia, joista he ovat epäiltyjä. Mitä tälle asialle voidaan tehdä? Tämähän on vakava asia, koska meille on hyvin paljon tullut myös turvapaikanhakijoita. Kaikkien kannalta olisi kohtuullista, että saataisiin heitäkin yhteiskuntaan integroitua siten, ettei tällaista ilmiötä enää nähtäisi (Puhemies koputtaa) kasvussa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-12-15T11:22:31,2016-12-15T11:23:39,Tarkistettu,1.1 2016_135_79,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ja ministeri Lindström, 5 minuuttia, sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_80,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos asiallisesta, hyvästä keskustelusta. Kyllä, edustaja Niikko, ajattelin pääosan käyttää tästä ajasta tähän ylivelkaantuneiden määrään, huoleen tästä kokonaisuudesta, mihin liittyy ulosotto, mihin liittyvät nämä pikavipit ynnä muut. Lyhyesti vain, että tämä kotitalouksien velkaantumisaste on kasvanut jatkuvasti, maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on jatkanut kasvua — Suomen Asiakastiedon mukaan syyskuun lopussa kuluvana vuonna oli 374 000 henkilöä tämmöisessä maksuhäiriörekisterissä — eli tämä on iso ongelma. En enempää tuohon ulosottoon mene, mutta sen mainitsen, kun edustaja Elomaa kyseli tästä, että tämän työryhmän on arvioitava siis kaikenlaisia vaihtoehtoja ja selvitettävä ratkaisukeinoja, eli tämä toimeksianto on todella kattava. No, mitä toimenpiteitä valtio voi nyt sitten tehdä näitten maksuhäiriömerkintöjen poistamiseksi nykyistä nopeammin? Tätä maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikaa luottotietorekisterissä on nykyisessä luottotietolaissa lyhennetty sitä ennen voimassa olleista säilytysajoista erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa maksuhäiriömerkinnän kohteelle ei ole tämän rekisteröintiaikana tullut uusia maksuhäiriömerkintöjä. Tietysti tässä on aina nämä kaksi puolta, eli tänne luottotietorekisteriin tallennettujen maksuhäiriötietojen säilytysajoissa on pyritty ottamaan huomioon sekä rekisteröidyn oikeutetut edut että myös luottotietoja toiminnassaan tarvitsevien tahojen tarpeet. Mutta sitten jos tullaan näihin pikavippeihin ja näihin markkinoihin, niin ei tästä ole kovin kauan aikaa, kun tämä asia jälleen kerran nousi esille ja minulta kysyttiin mielipidettä tähän asiaan ja silloin kerroin sen. Eli oikeusministeriössä on käynnissä vuonna 13 voimaan tulleen korkokattosääntelyn toimivuuden tarkastelu. Siinä otetaan huomioon muun muassa tarjonnan siirtyminen määrältään suurempiin luottoihin. Ja kun saan tästä vallitsevasta tilanteesta ja kaikista toimintavaihtoehdoista tarkemman selvityksen, niin päätän lainsäädäntömuutoksista ja muista toimenpiteistä tämän jälkeen. Että selvitetään — eli ensin tutkitaan ja sen jälkeen hutkitaan. Mutta kyllä tässä on ihan selvästi tekemisen paikka, tämä on sen verran iso ongelma. En ennusta, mitä sieltä on tulossa, mutta jotakin, kunhan selvitetään, mitkä ovat ne keinot voida puuttua tähän asiaan. Tämä on iso ongelma. Ehkä sitten toinen tämmöinen isompi juttukokonaisuus. Edustaja Pelkonen ja edustaja Paloniemi nostivat esille tämän Istanbulin sopimuksen, ja toisaalta täällä on noussut tämä Rikosuhripäivystys-asia. Nämä ovat hyviä juttuja, ja kysymys kuuluu: mitä uusia toimia? Olen tavannut tässä syksyn aikana muun muassa Monika-Naiset, ja olin aika lailla hämmästynyt siitä, että meillä oli niin samanlaiset näkemykset liittyen muun muassa pakko-avioliittoihin ja alaikäisten avioliittoihin. Eli niihin on pakko ruveta tekemään jotakin konkretiaa, ja itse asiassa nämä alaikäisten avioliitot olisivat todella helposti korjattavissa muuttamalla vain numeroa. Itse olen tuskaillut niitten kanssa. Minulle on tosi vähän niitä tullut onneksi pöydälle, mutta joka kerta olen tuskaillut, kun niitä tulee pöydälle, eivät ole helppoja. Pääsisi siitäkin tuskasta, kun se raja laitettaisiin siihen 18 vuoteen, eli silloin ei tarvitsisi pohtia ja painiskella omantuntonsa kanssa. Tämä on semmoinen asia, että näitä on syytä kehittää. No sitten tämä iso kysymys käräjäoikeusverkostosta. Lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Tolvanen tuossa sanoi, että kun nämä on yhdessä hallituspuolueitten kanssa päätetty, nämä on koetettu katsoa niin tasapainoisesti kuin ikinä vain voidaan. Tällä hetkellä olen siis siinä työryhmässä, jonka tehtävä on valmistella sitten se lainsäädäntö liittyen tähän käräjäoikeusverkostoon. Totta kai siinä otetaan huomioon nämä mahdollisuudet videomenettelyyn ynnä muuhun, tämän tekniikan käyttö. Tämä ict:n hyödyntäminen näissä asioissa tietenkin maksaa, mutta siinä on se idea, että kun se maksaa, se tulevaisuudessa myös tuo jotain. Ja semmoisiin investointeihin on valtiovarainministeriökin suhtautunut positiivisesti. Voin vakuuttaa, että ymmärrän tämän tuskan Iisalmen, Varkauden puolella, koska itse tulen kaupungista, josta viime vaalikaudella vietiin sekä hovi- että hallinto-oikeus, eikä auttanut mikään. Voin vakuuttaa, että tiedän, että tämä ei ole mitään kauhean helppoa. Mutta tämä työ on edelleen käynnissä, ja me tietysti mietimme ja kuulemme ihan rakentavalla tavalla näitä palautteita, mitä alueen kansanedustajilta tulee, (Puhemies koputtaa) tulivat ne sitten hallituspuolueista tai oppositiosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-12-15T11:23:41,2016-12-15T11:28:54,Tarkistettu,1.1 2016_135_81,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_82,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Debatissa ehdin jo kiittää tuosta rikoksen uhreille tarjottavien tukipalveluiden vahvistamisesta. Rahaa siis osoitetaan Rikosuhripäivystykselle ja lähisuhdeväkivallan uhrien tukipuhelintoimintaan. On tärkeää, että oikeudenkäynnit myös hoidetaan sujuvasti niin, että niissä ei turhaan revitä auki enää uudestaan niitä hiljalleen tai ehkä ei koskaan arpeutuvia haavoja erityisesti seksuaalirikosten ja lapsiin kohdistuneiden rikosten kohdalla. Kiitosta haluan antaa myös tuosta Hämeenlinnan naisvankilan uudisrakentamisesta, josta myös jo keskustelimme hetki sitten. Se valmistuu vuonna 2019, ja näin paljuselleistä päästään eroon. Lisäksi Keravan vankilan muutostyöt ja Jyväskylän uudisrakennus, johon sijoitetaan avovankila ja yhdyskuntaseuraamustoimisto, saadaan nyt toteutettua. Pidän myönteisenä sitä, että oikeusministeri Lindströmin johdolla käynnistettiin selvitys hallitusohjelman mukaisesti siitä, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisia suhteessa teon moitittavuuteen. Ministeri kertoi hetki sitten, että tämä selvitystyö valmistuu ensi kesänä, ja toivottavasti sen jälkeen saadaan näitä toimenpiteitä lisää. Joitain muutoksia on jo tullut, ja ne näkyvät esimerkiksi tietyissä seksuaalirikoksissa, niiden tuomioiden koventumisessa. Itse olen myös huolestunut siitä, että meillä on edelleen tiettyjä ongelmakohtia esimerkiksi karkotuspäätöstä odottavan rikollisen säilössä pitämisessä, ja olen tästä itse valmistelemassa lakialoitetta. Ei tilanne voi olla se, että sellainen henkilö, joka katsotaan yhteiskuntaan kuulumattomaksi, henkilöksi, joka ei siellä voi olla, koska riski, että hän uusii rikoksensa on niin suuri, olisi pakko tämän päivän lain mukaan vapauttaa viimeistään vuoden kuluttua tästä säilöönotosta tai säilössäpidosta, jos hänen karkottamisensa kotimaahan ei onnistu. Oma tavoitteeni on se, että jatkossa tähän pitää saada muutos niin, että tämäntyyppiset henkilöt voidaan pitää säilössä tarvittaessa niin kauan kuin heidän karkotuksensa onnistuu, tai joku muu ratkaisu löytyy siihen, että he eivät palaa tekemään rikoksia meidän arkeemme. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Keskustelua äsken käytiin laajasti myös nettiäänestyksestä ja sähköisestä äänestyksestä, ja nämä itse asiassa tuossa debatissakin ainakin osittain menivät sekaisin. Nämä kokeilut, joita Suomessa oli, olivat sähköistä äänestämistä, missä täytyi mennä fyysisesti äänestyspaikalle ja äänestää, ja sen lisäksi on tietysti mahdollisuus nettiäänestykseen. Ja meillä myös valmistellaan toimenpiteitä tämän postiäänestyksen mahdollistamiseksi niille, jotka asuvat ulkomailla. Ymmärrän hyvin sen, että nettiäänestykseen sisältyy tiettyjä riskejä. Täällä on kuvattu sitä, että jos Nato-kansanäänestys olisi, niin kuka siihen vaikuttaisi ja millä tavalla. On totta, että vaikuttamista varmasti tapahtuisi, mutta olisiko mahdollista myös, että itse tähän äänestystapahtumaan pystyttäisiin vaikuttamaan idästä tai lännestä? Totta kai sellaisiinkin pitäisi varautua ja ne pyrkiä estämään. Mutta se täytyy todeta, että kun täällä annettiin vähän ymmärtää, että joku pakottaisi äänestämään tietyllä tavalla, niin pitää muistaa, että nettiäänestysjärjestelmissä on niissä maissa, missä se on käytössä, niin sanottu katumusnappi. Eli jos vaimo miehensä pakottaa äänestämään jotakuta, niin hänen kauppaan lähtiessään voi peruuttaa äänestyksen ja siirtää sen sitten haluamalleen henkilölle, eli tällainen järjestelmä niissä on olemassa. Mutta meidän pitää, on se sitten sähköinen äänestys tai nettiäänestys, etsiä keinoja äänestysaktiivisuuden parantamiseen. Ja tässä aivan keskeiseksi nousevat esimerkiksi äänestyspaikat, äänestyspaikkojen tuominen sinne, missä ihmiset ovat luontevasti. Ehkä edustaja Kivelä minun laillani tykkää laittaa päälle tumman puvun ja valkoisen kaulahuivin ja lähteä arvokkaasti äänestämään, mutta näin eivät valitettavasti tämän päivän nuoret enää tee, (Puhemies koputtaa) ja silloin heidän äänestysmahdollisuuksiensa pitää olla helpompia. Itse myös kannatan erityisesti kuntavaaleissa tuon äänestysiän laskemista 16 vuoteen. (Kimmo Kivelä: Lierihattu päässä!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-15T11:29:05,2016-12-15T11:34:22,Tarkistettu,1.1 2016_135_83,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tosiaan valitettavasti täytyy sanoa, että kaikki viranomaistoiminta on suurten mullistusten kourissa ja että siinä on paljon hyvääkin mutta toki huonoakin ja tämä tuomioistuinlaitos ei voi olla sen ulkopuolella. Tässähän hiljattain lakivaliokunnassa käsiteltiin laajaa lakipakettia tuomioistuimista, ja siinä oli tämä tuomarien koulutusjärjestelmä yhtenä tärkeänä asiana. Sitä muistaakseni kymmenen vuotta oli valmisteltu, ja nyt se saatiin vihdoinkin eteenpäin. Se on ihan hyvä uudistus, vaikka toki jotkut väittävät, että sitä olisi pitänyt jäädä odottamaan tuomioistuinviraston perustamiseen asti. Mutta sitä me emme voi tehdä, kun me nyt emme tiedä vielä päivää, jona tuomioistuinvirasto tänne Suomeen tulee. Mutta siinä on paljon paljon hyviä elementtejä. Tuomioistuimiin liittyenhän on tehty monia muitakin uudistushankkeita. On esimerkiksi tämä, että turvapaikka-asiat tullaan hajauttamaan kolmeen muuhun hallintotuomioistuimeen Helsingin hallinto-oikeuden lisäksi. Näin pitääkin olla, että saamme mahdollisimman nopeasti asiat käsiteltyä tuomioistuimissa. Sen lisäksi — mistä on myös hankkeita — käräjäoikeus olisi se ainoa tuomioistuin, missä nämä niin sanotut päivittäistapaukset käsiteltäisiin, ettei enää tätä valitustietä olisi niin pitkälle. Siinähän on jo jatkovalituslupamenettely olemassa, mutta sitä pitää vielä laajentaa. Tässä oli tästä tuomioistuinverkosta tosiaan puhe, että sen toimipaikkojen määrä laskee 27:stä 20:een, ja tätä on kyllä tarkoin käyty läpi. Ymmärrän tämän hädän näillä tietyillä pienillä paikkakunnilla mutta uskon, että digitalisaatio ja etäyhteydet tulevat helpottamaan sitä hätää. Ennen kaikkea tuomioistuinten sisäinen toiminta tehostuu, koska meillä on tälläkin hetkellä pieniä ja haavoittuvia käräjäoikeuksia, joissa on vain muutama tuomari, jotka saattavat totta kai kukin sairastua, tai sitten sinne tulee joku iso juttu ja sinne pitää pyytää apuvoimia muualta, ja sehän ei oikein nykypäivää ole. Kun on isompi yksikkö, se on vähemmän haavoittuva, vaikka toki siinä jotain muita ongelmia ja haasteita voi olla. Tosiaan oli puhe, että tuomioistuimissa käsiteltäisiin vain ja ainoastaan ne jutut, jotka sinne kuuluvat, ja se on ihan hyvä hanke. Hallitusneuvotteluissahan puhuttiin, että rangaistusvaatimusmenettelyn käyttöä laajennettaisiin kahteen vuoteen asti. Se on liian iso muutos, kun ajatellaan rangaistuksia, mutta tämä puolitoista vuotta, mitä nyt työryhmä pohtii, on minun mielestäni ihan riittävä, ja kun täällä peräänkuulutettiin niitä tavanomaisia rattijuopumusjuttuja, silloin ne kaikki siirtyisivät sinne, ja varmaan monia muita juttuja. Ihan omassa päässä äkkiseltään mietin, että varmaan toistakymmentätuhatta juttua jäisi pois sieltä käräjäoikeuksista. Niinhän sen pitää olla, että ne jutut käsitellään käräjäoikeuksissa, jotka sinne kuuluvat, ja muut käsitellään muussa menettelyssä. Mutta siitä pitää kyllä huolehtia, että vaikka nämä prosessit kevenevät, niin ne viranomaiset, joille nämä jutut kaatuvat, saavat sitten resursseja. Nyt tuli 1.12. voimaan uusi niin sanottu sakkolaki, joka työllistää poliisia huomattavan paljon. Se toki keventää prosesseja syyttäjillä ja käräjäoikeuksissa, mutta poliisille se lisää työmäärää, ja poliisi ei saanut resursseja siihen. Se on huono asia. Nostin jo tuossa esiin tämän sovittelun merkityksen. Minä olin 90-luvun puolivälissä ensimmäisissä sovitteluseminaareissa Suomessa — eli siitä on parikymmentä vuotta aikaa — ja olin hyvin kriittinen tämän sovittelun suhteen. Mutta olen pikkasen, tai aika paljonkin, joutunut muuttamaan mielipiteitä tässä matkan varrella. Sovittelu on hyvä asia. Se on inhimillisesti katsoen hyvä asia, ja se on taloudellisesti katsoen hyvä asia. Ja kuten ministeriltä tuossa toivoin, nyt pitää ennakkoluulottomasti miettiä, mitkä asiat voisi käsitellä sovittelussa. Kunnianloukkaukset voisivat olla yksi semmoinen asiaryhmä, ja siellä on paljon muitakin. Se sovittelu tapahtuu joko ainoana toimintana tai sitten siinä rinnalla. Koska itse olen paljon nähnyt vakavien väkivaltarikosten uhreja, joilla on aivan turhia pelkotiloja siitä rikoksentekijästä, niin näkisin, että se on inhimillisesti katsoen hyvin tärkeää, että tämä rikoksentekijä ja uhri tapaavat muuallakin kuin siellä oikeudessa ja voivat keskustella tästä asiasta ja parhaimmillaan rikoksentekijä pyytää uhrilta anteeksi. Se helpottaa tämän uhrin tilaa ja pelkotiloja jatkossa hyvin paljon. Se ei tarkoita sitä, etteikö asiaa käsiteltäisi myös oikeudessa ja tekijä saisi rangaistuksen. Mutta tätä pitää ennakkoluulottomasti pohtia, koska luulen, että tällä me saisimme taas parikymmentätuhatta juttua pois tuolta käräjäoikeuksista ja saisimme sinne ne jutut, mitkä sinne kuuluvat. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-12-15T11:34:31,2016-12-15T11:39:39,Tarkistettu,1.1 2016_135_84,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Puhemies! Tässä on käsitelty erittäin tärkeitä asioita — rikosuhrien asema, käräjäoikeusverkosto, vankilat, ylivelkaantuminen, äsken ansiokkaassa puheessaan lakivaliokunnan puheenjohtaja toi sovittelumenettelyn, äänioikeuskysymykset — mutta yli kaiken nousi kyllä debatissa esille tuo huoli ylivelkaantumisesta, monestakin näkökulmasta, ja se jos mikä peilaa sitä, missä yhteiskunnassa nyt mennään. Tähän ulosottomenettelyyn haluaisin sen näkökulman tuoda, että julkisyhteisöjen saatavat ulosottomenettelyssä ovat siellä pahnanpohjimmaisena, hännillä, on kyseessä sitten valtion tai kuntien saatavat. Yksityiset velat ja saatavat menevät ohi. Onko tämä aina järkevää ja inhimillisen oikeustajun mukaista, jos esimerkiksi hoitamattomat pikavipit menevät vaikkapa elatusmaksurästien edelle? Tätä on hyvä pohtia. Jotenkin julkisten saatavien perinnän asemaa pitäisi mielestäni parantaa ja yhtä lailla pitäisi — tässä jossakin puheenvuorossa tuotiin tätä kysymystä esiin, että tässä ulosottomenettelyssä pääoma ei juuri lyhene, kun korot ja erilaiset kulut muodostavat maksuista huomattavan osan — päästä järjestelmään, jossa sitten pääomakin pienenisi ja siitä voisi taas selvitä jaloilleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-12-15T11:39:41,2016-12-15T11:41:45,Tarkistettu,1.1 2016_135_85,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kansanedustajat! Hyviä puheenvuoroja on käytetty. Tämä oikeusministeriön hallinnonala on varmaan ammattini vuoksi sydäntäni lähellä, ja tässä olisi moniakin aiheita, mistä voisin puhua, mutta muutamia aiheita nostan keskusteluun. Tässä lakivaliokunnan puheenjohtaja puhui tuomioistuimista, ja itse kun olen ollut tuomioistuimissa töissä ja viranomaisissa ja vakuutusoikeudessakin, niin olen nähnyt läheltä sen, että siellä on sellaisia juttuja, jotka sinne eivät kuuluisi, toisaalta menettelytapasäännökset eivät ehkä palvele parhaiten nopeaa käsittelyä ja toisaalta oikeusturvaa. Minusta on hyvä, että tätä kokonaisuutta nyt tarkistellaan ja tarkastellaan kaikkialta. Tuomioistuimien tuomarit tekevät valtavan hyvää työtä, samoin syyttäjät ja poliisit. En tarkoita sitä, etteikö jokaisessa työpaikassa ja työorganisaatiossa olisi ihmisiä, jotka eivät tee välttämättä niin hyvin sitä työtään. Siitä tulee hyvin valtavasti palautetta, ja yksi syy, miksi meidän tulee myös huolehtia resursseista, on se, että nämä ihmiset jaksaisivat sen työn keskellä, ettei niitä virheitä satu esimerkiksi siitä syystä, että ihmisellä on liian paljon työkuormaa, ettei tule virheitä ja viime kädessä jopa virkasyytteitä. Tässä oli puhetta tuomareiden kouluttamisesta ja koulutusjärjestelmästä, ja minusta olisi ensiarvoisen tärkeää, että myös virassa olevat tuomarit saisivat riittävästi perehdytystä, koska nimenomaan nämä kansainväliset forum-säännökset ja erilaiset säännöt, jotka menevät ristiin, ovat hyvin monimutkaisia tulkita, ja näistä on joskus tullut jopa virkasyyte tuomarille, kun hän ei ole osannut oikein tulkita asiaa, vaikka on vilpittömästi sitä yrittänyt tehdä. Siksi on tärkeää, että on riittävät resurssit ja osaaminen ja siihen myös panostetaan eikä vain arvostella sitä ihmistä, joka siellä yrittää sen työnsä tehdä. Mutta tällä en halua sanoa sitä, etteikö jokaiseen ammattiryhmään mahdu myös niitä vähemmän reippaita ihmisiä, ja sen takia, oikeusturvan takia, muutoksenhakumahdollisuudet pitää pitää hyvin voimassa. Tässä oli sitten lisäksi vielä kyse ulosottovelallisista ja ylivelkaantuneisuudesta. Itse olen monesti miettinyt tätä ongelmatiikkaa, ja ymmärrän hyvin, että tähän pitäisi saada ratkaisu niille henkilöille, ketkä eivät pääse velkajärjestelyyn. Pitäisi tulla joku ratkaisu siihen, ettei tarvitse koko ikäänsä näitä velkoja maksaa — ei se ketään motivoi menemään töihinkään, jos ikuisesti vain maksaa niitä velkoja. Yksi tietysti on se, että se korkojen juokseminenhan voitaisiin pysäyttää niin kuin velkajärjestelyssä, siinä olisi nyt yksi vaihtoehto. Mutta ymmärrän tietysti senkin, että siinä on myös se velanantajan suoja, varsinkin jos kysymyksessä on yksityishenkilö, joka odottaa rahojaan — se ei ole niin yksinkertaista, se problematiikka. Sitten on hyvä myös muistaa, että joillakin nuorilla on valitettavasti tullut myös rikosten vuoksi näitä isoja vahingonkorvauksia. Mikä olisi sitten se hyvä, kohtuullinen ratkaisu siinä, että tulisi sitten kohtuullinen maksu ja hyvitys  siitä  rikoksen ai-heuttamasta vahingosta, ettei se jäisi sitten kokonaan korvaamatta? Vaikeita kysymyksiä siinä mielessä. Vakuutusoikeusuudistus on myös hyvä. Otan itse sieltä esille yhden asian koko tässä vakuutusoikeus- ja tässä valittamisjärjestelmässä, mistä esimerkiksi tulee todella paljon palautetta: työtapaturmista ja niiden korvattavuudesta, juuri siitä, että henkilöllä on itsellään monia lääkärinlausuntoja erikoislääkäreiltä ja kuitenkin sitten tässä vakuutusoikeusjärjestelmässä ne tyrmätään joko Kelan lääkärin — yhden lääkärin — toimesta tai vakuutusoikeudessa. Myönnän itse vakuutusoikeuden esittelijänä, jona olen ollut joskus aikanaan ja tapaturmavakuutuksia käsittelin, että minun oli hyvin vaikea ymmärtää sitä, kun minusta tuntui lääkärinlausuntojen perusteella, että haitta-aste oli joku ja että se johtui siitä tapaturmasta, ja sitten kuitenkin vakuutusoikeuslääkärin kannanoton mukaan kokoonpano meni. Siellä oli sitten tilanne se, että vakuutusoikeusoikeuslääkäri katsoi, että tämä johtuu ikääntymisestä ja rappeutumisesta ja tässä ei voida katsoa, että se pitkittynyt sairastuminen olisi johtunut tästä tapaturmasta. Monesti sitten mietin, että pitäisi olla melkein nollavuotias, olisi niin eheä kroppa, että se voitaisiin katsoa kokonaan siitä tapaturmasta johtuvaksi. Hyvä, että tätä viedään eteenpäin. Ja vielä sen sanoisin, että on hyvä pohdiskella sitä, että ne riidattomat asiat tosiaankin pysyisivät siellä tuomioistuimen ulkopuolella. Maistraatteihinhan on jossain vaiheessa kaavailtu esimerkiksi riidattomien avioerojen siirtämistä, ja minusta se olisi oikea paikka, (Puhemies koputtaa) siellä on osaamista siihen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-15T11:41:50,2016-12-15T11:46:58,Tarkistettu,1.1 2016_135_86,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Oikeusministeriön arvion mukaan hallinnonalan toimijoiden ensi vuoden taloudellinen tilanne on verraten hyvä. On hyvä tarkastella sitä, mihin tämä ajatus perustuu. Lähinnä tämä ajatus syntyy siitä, että on kohtuullisen paljon siirtyviä määrärahoja, jotka hetkellisesti parantavat tätä tilannetta. Lakivaliokunta lausunnossaan kiinnittääkin huomiota siihen, että koska tämä tilanne on hetkellinen, niin on syytä jo nyt varautua tilanteeseen erittäin suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, että nämä määrärahat tulevaisuudessakin säilyisivät riittävinä. Tuomioistuinlaitoksen toiminta on oikeussuojan ja oikeusturvan kannalta yksi keskeisiä asioita yhteiskunnassa. Suomessa tätä tasoa on pidetty korkeana, ja kansainvälisissä vertailuissakin sitä pidetään korkeana. Syyttäjälaitoksen määrärahat alenevat jo ensi vuonna ja seuraavina vuosina, ja tämä on varmasti meille yksi semmoinen merkittävä kipupiste. Lakivaliokunta korostaakin sitä, että rahoituksen riittävyyden merkitys koko viranomaisketjun kannalta on oleellinen eli sieltä poliisista sinne syyttäjätoimeen ja sitten tuomioistuimiin, koko tähän niin sanottuun kolmikantaan (Toimi Kankaanniemen välihuuto) — juuri näin, ulosottoon — koko siihen ketjuun, nähden nämä määrärahat olisivat mahdollisimman oikeudenmukaiset ja tämä koko prosessi kehittyisi koko ajan sillä tavalla, että siellä ei olisi mitään tällaisia pullonkauloja, joihin nämä asiat jäävät sitten ikään kuin jumiin. Kaikilla oikeusprosessissa toimivilla eri viranomaisilla tulee olla asianmukaiset ja riittävät sekä tasapainoisesti jaetut resurssit, jottei asioiden käsittelyyn muodostu poikkeavien resurssien vuoksi pullonkauloja — näin todetaan meidän mietinnössämme. Jos ketjun loppupäässä toimivan tuomioistuinlaitoksen voimavaroja ei turvata, ketjussa aiemmin toimivien viranomaisten työn tuloksia ei voida varmistaa. Kun syyttäjäviranomainen esittää tälle eduskunnassa toimivalle valiokunnalle näkemyksensä siitä, että he ovat tilanteessa, jossa eivät enää pysty takaamaan oikeusturvan toteutumista kaikilta osin, niin se huoli pitäisi kyllä eduskunnan huolella kuulla. Vielä lopuksi haluaisin, arvoisa puhemies, keskittyä siihen, että maksuhäiriöt kasvavat ja niiden kasvu on todella nopeaa, ja on myös oletettavaa, että hallituksen toimet erityisesti työttömyysturvan leikkausten osalta tulevat johtamaan siihen, että nämä maksuhäiriöt lisääntyvät. Se tarkoittaa sitä, että myös ulosoton määrät tulevat seuraavan kahden vuoden aikana merkittävästi kasvamaan. Joten nämä ulosoton resurssit, joita nyt tässäkin lisätään ainoastaan näihin niin sanottuihin tietohallintatoimien parantamiseen, eivät ole riittäviä, siellä tarvitaan ihan selkeästi myös henkilöstölisäyksiä. Kun täällä eduskunnassakin on useita kansanedustajia, jotka ovat menneet ylivelkaisuuden tai jonkun muun syyn tähden velkajärjestelyn läpi, niin olisi kyllä fiksua oikeusministeriöltä, että — kun täällä on nyt tällaisia ihmisiä, itse mukaan lukien, jotka ovat perheenä menneet velkajärjestelyn läpi — tällaiset ihmiset otettaisiin mukaan tähän velkajärjestelylain uudistamiseen: otettaisiin näiden loukkujen selvittämiseen, suojaosuuksien — niin ulosoton suojaosuuden kuin velkajärjestelyn suojaosuuden ja sitten tämän mahdollisen työn vastaanottamisesta johtuvan ikään kuin osuuden — nostamiseen, koko tähän keskustelupakettiin, täältäkin jokunen edustaja mukaan, joilla on käytännön kokemusta näistä. Ehkä sellaistenkin edustajien, jotka ovat siviilityössään sitten toimineet tämän ulosoton parissa, olisi siinä työryhmässä hyvä olla mukana, ainakin jollakin tavalla näkemystä tuomassa. Pidän erittäin hyvänä, että Pelson vankila on nyt näkyvästi täällä esillä. Se on edistyksellinen vankila, ja sen säilyttäminen on kyllä (Puhemies koputtaa) todella merkittävää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-15T11:47:04,2016-12-15T11:52:15,Tarkistettu,1.1 2016_135_87,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tästä edustaja Laukkasen puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Myös minä ottaisin nämä ulosottovelallisen asiat esille. Me viime vaalikaudella korjasimme näitä pikavippilainsäädäntöjä, mutta tuntuu siltä, että nämä firmat ovat aina askeleen edellä ja lainsäädäntö laahaa tässä perässä. Eli taas tarvittaisiin toimenpiteitä kyllä tämän sääntelyn parantamiseksi. Yksi pieni yksityiskohta on tämä veronpalautusten ulosotto. Se minusta tällä hetkellä toimii epäoikeudenmukaisesti. Palkkatuloa ulosmitattaessa voidaan pääsääntöisesti ulosmitata noin yksi kolmasosa, ja loput jäävät velalliselle, mutta kuitenkin liian korkealla ennakonpidätysprosentilla pidätetyistä palkkatuloista muodostuva veronpalautus voidaan ulosmitata kokonaan. Nämä veronpalautukset tuovat välyksiä monen perheen talouteen juuri joulun alla, ja toivoisin, että myös ulosottovelalliselle palautukset toisivat muutoin taloudellisesti niukkaan arkeen helpotusta. Ulosottovelallisten kohdalla nämä veronpalautukset palautuvat suurella varmuudella pyörittämään kansantalouden rattaita, koska raha tulee tarpeeseen ja menee monesti välttämättömien perustarpeiden tyydyttämiseen, kuten ruokaan, asumiseen ja liikenteen kuluihin. Toinen asia on se, että tämä suojaosuus on valtakunnallisesti yhtäläinen joka puolella, ja on tietenkin selvää, että täällä etelässä ja pääkaupunkiseudulla elinkustannukset ovat korkeammat kuin tuolla maakunnassa. Minusta tässäkin olisi kyllä harkittava jonkin sortin porrastusta tältä osin. Nämä olivat vain tämmöisiä pintaraapaisuja tähän problematiikkaan. Mutta kannatan tuota Laukkasen esitystä, ajatusta, siitä, että tätä ulosottoa ja velallisten problematiikkaa isommallakin kokoonpanolla käytäisiin läpi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-12-15T11:52:21,2016-12-15T11:54:12,Tarkistettu,1.1 2016_135_88,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Vaikka oikeusministeriön pääluokka on rahallisesti pieni pääluokka, noin 900 miljoonaa euroa, se on kansalaisten kannalta äärimmäisen tärkeä, ja tämän hallinnonalan asioiden tulee toimia hyvin kaikkialla Suomessa, jotta ihmisillä olisi hyvä elää. Meillä on Suomeen levinnyt viime vuosina hyvin haitallinen ilmiö, turhien valitusten tekeminen, jolla ihan tietoisesti tietynlaiset kiusaajat jarruttavat yhteiskunnallista kehitystä ja kerskuvat sitten jälkikäteen niillä, että sainpahan tuonkin hankkeen pysäytettyä vuosiksi. Ihmiset jäävät vaille työtä, yhteiskunnalliset palvelut eivät kehity, uusia työpaikkoja ei synny, ja monta muuta vahinkoa syntyy. Kaikkea tätä me olemme joutuneet seuraamaan kaikissa Suomen kunnissa, ja varsinkin maaseutukunnissa erilaisten hankkeiden eteenpäinvientiä, esimerkiksi työllisyyttä parantavia hankkeita, on monessa tapauksessa jarrutettu tietoisena siitä, ettei syntyisi työpaikkoja maaseutukuntiin, ja siitä on sitten ollut seurauksena hyvinkin karmeita tarinoita ihmisten elämään. Oikeusministeriön pääluokan osalta on tärkeää, että tuomioistuimet toimivat asioissa jämäkästi ja nopeasti, ja ennen kaikkea sitten se, että suomalaista lainsäädäntöä kehitetään siihen suuntaan yleensäkin, että tällainen turha valittaminen yksinkertaisesti pystytään estämään. Hallitusohjelman mukaanhan meillä on byrokratianpurku yksi tärkeimpiä hallituksen tavoitteita, ja siinä on jo aika paljon tehtykin tähän saakka. Maatalouden puolella on purettu monta, monta turhaa byrokraattista sääntöä pois, ne aiheutuvat EU:sta. Sitten on nämä maankäyttö- ja rakennuslain puolella olevat valitukset, joita tulee hallinto-oikeuksiin valtava määrä aivan turhaan. Kerron yhden esimerkin, arvoisa puhemies, Ilomantsista: Kun Vapon voimalaitosta ja pellettitehdasta suunniteltiin, niin muuan henkilö, joka katsoi kunnia-asiakseen häiritä tätä kehitystä, teki siitä valituksen, joka käsiteltiin Vaasan hallinto-oikeudessa. Valitusperuste oli, että koska tehtaassa käsitellään ruokohelpiä ja se on kuulemma joillakin kemiallisilla prosesseilla muutettavissa huumausaineeksi, niin kyseinen henkilö ei hyväksynyt huumausainetehtaan rakentamista kuntaan. Luin nämä paperit ja ihmettelin, että ei tämä voi olla totta, tämän täytyy olla varmaan joku vitsi. Se oli täyttä totta. Hanke viivästyi noin kaksi vuotta ja maksoi Vapo Oy:lle noin miljoona euroa ja menetettynä tuotannon arvona enemmän kuin miljoona euroa. Eli yhteensä tälle yhteiskunnalle tämä vahinko maksoi noin 2 miljoonaa euroa, ja ihan puhtaasta kiusanteosta oli kysymys. Demokraattisessa yhteiskunnassa pitää olla valitusmahdollisuus, totta kai, mutta tällaiset jonninjoutavat valitukset on pystyttävä estämään. Valittajille on säädettävä tästä turhasta käsittelystä maksu, jonka he joutuvat maksamaan, ja nimenomaan hallinto-oikeuksia on kehitettävä siihen suuntaan, että sinne luodaan tämmöinen esikäsittelyorganisaatio, joka toteaa turhat valitukset pois, ja ne turhat asiat käsitellään kolmessa päivässä pois ja sitten ne, joilla aidosti on asiaa, saavat paremman käsittelyn. Mutta totta kai valitukset pitää käsitellä, se on selvä asia, ja se on yksi oikeusvaltion periaatteista, että asiat voidaan myös valittamalla saattaa tarkasteluun. Joka tapauksessa tällaisia asioita, mitä äsken mainitsin, ei saisi olla. Tuomioistuimet toimivat meillä hyvin, mutta tällaisesta turhasta valittamisesta on kerta kaikkiaan päästävä eroon. Lainsäädäntöä on kehitettävä ja turhat valitustiet tukittava, ja ennen kaikkea viranomaisten valitusoikeudet. Meillä on naurettavaa, että ympäristöpuolelle on pesiytynyt semmoinen ilmiö, jossa viranomaiset valittavat toistensa päätöksistä, ja sitten hallinto-oikeudet ihmettelevät, että mitä tämä tällainen on. Toisena asiana, arvoisa puhemies, tästä sähköisestä äänestämisestä: Parhaillaan käydään julkisuudessa vahvaa keskustelua siitä, miten Yhdysvaltain presidentinvaalit menivät, että hakkeroitiinko jotakin tai vaikutettiinko johonkin. Eikö tämän pitäisi olla riittävän vahva varoitus siitä, että kun demokratian ilmentymä on äänestäminen, saada äänestää, käydä siellä vaaliuurnilla kirjoittamassa sen henkilön numero, jota kannattaa, ja pudottaa se lippu uurnaan, minkä jälkeen, jos tämä äänioikeus on käytetty laillisesti, äänestäjä on riippumattomasti ja itsenäisesti tehnyt oman päätöksen, niin sitten jos mennään näihin nettiäänestyksiin jossakin muualla kuin siellä vaalihuoneistossa, se helposti aiheuttaa sen, että ihmiseen vaikutetaan rajusti tai hänen valitsemansa ehdokas ei tulekaan valituksi vaan sitä tietoa on peukaloitu jossakin vaiheessa? Tästä on karuja esimerkkejä ympäri maailmaa. Itse olen vankasti sillä kannalla, että demokratiaan kuuluu äänestäminen, että mennään sinne vaaliuurnille ja tehdään se päätös yksinään siellä äänestyskopissa ja sitten äänestyslippu vaaliuurnaan. En pidä sitä vaihtoehtoa järkevänä, että lähdettäisiin sähköistä systeemiä kehittämään. Tietotekniikka on äärimmäisen hyvä asia, mutta siihen kuuluu valtava vastuu, ja se ei mielestäni sovi tähän äänestysmenettelyyn, eikä se ole mielestäni se keino, (Puhemies koputtaa) jolla demokratiaa toteutetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-15T11:54:17,2016-12-15T11:59:29,Tarkistettu,1.1 2016_135_89,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Yleiskeskustelu keskeytetään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_135_90,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt jatketaan tänään keskeytynyttä yleiskeskustelua oikeusministeriön pääluokasta 25.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_135_91,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tarkka edustaja saattoi havaita minun oikeusministeriön pääluokan esittelyssäni ja ministeri Lindströmin puheenvuorossa sellaisen pienen eron, että totesin, että menot olisivat 916 miljoonaa ja vähennys 15 miljoonaa. Oikeat luvut ovat 917 ja 15 sen tähden, että valiokunnassa ja jaostossa lisättiin 0,5 miljoonaa euroa Oikeusrekisterikeskuksen tarpeisiin. Tätä en huomannut ottaa huomioon laskelmassa. Herra puhemies! Oikeusturvan toteutuminen on äärimmäisen tärkeä asia, ja siitä jaostossa kannettiin huolta ja varmasti myös lakivaliokunnassa, erityisesti. Meillä on nyt tilanne se, että tarvitaan pysyvä rahoitus tuomioistuimille, koko tuomioistuinjärjestelmälle, niin että oikeusturva varmistetaan pysyvällä tavalla varsinaisessa budjetissa eikä millään joululahjarahoilla, niin kuin nyt on jouduttu tekemään. Tällä kertaa tosin emme panneet tähän lisärahaa — panimme tuonne Oikeusrekisterikeskukselle tuon lisärahan. Tuomioistuinten työn laatu ja nopeus ovat oikeusturvan kannalta peruskysymyksiä, ja siihen on kiinnitettävä vakavaa huomiota. Sitten on muun muassa harmaan talouden ja talousrikollisuuden osalta käyty keskustelua nyt, niin kuin monena vuonna, ja siinä on tämä koko ketju todella tärkeä, että on poliisilla esitutkintaan riittävät määrärahat, syyttäjällä riittävät resurssit, myös tuomioistuimilla riittävät resurssit ja sitten vielä täytäntöönpanopuolella riittävät resurssit — eli sen koko putken täytyy olla tasainen. Nyt on kyllä se vaara, että esitutkinnassa ja ennen kaikkea syyttäjillä (Puhemies koputtaa) ja ulosotossa on varoja mutta tuomioistuimissa ei riittävästi. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-15T20:02:52,2016-12-15T20:05:02,Tarkistettu,1.1 2016_135_92,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kotitalouksien ja kuluttajien velkaantumisessa on viime vuosikymmeninä tapahtunut merkittäviä muutoksia. Osana tätä yleiseurooppalaista ilmiötä myös suomalaisten velkamäärät ovat kasvaneet. Tilastokeskuksen velkaantumisastetta kuvaavasta tilastosta on nähtävissä, että velkaantuneisuus on Suomessa lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana. Samaan aikaan myös ulosottovelallisten määrä on kasvanut. Tälläkin hetkellä yli puoli miljoonaa suomalaista on ulosotossa. Valtaosa ulosotossa olevista on yksittäisiä kansalaisia. Velkaongelmien hoitoon tulisi panostaa entistä enemmän, jotta velkaantumisen kierre ei muutu esimerkiksi ylisukupolviseksi tai työllistymisen esteeksi. Pidänkin erittäin hyvänä asiana, että hallitus selvittää, miten näitä ulosottoon liittyviä työllistämisen kannustinloukkuja voitaisiin purkaa ja helpottaa pienituloisten, ylivelkaantuneiden henkilöiden asemaa. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta totesi mietinnössään, että ulosottolaitos joutuu toiminnassaan ottamaan huomioon kehyskauden tiukkenevan tilanteen ja että rakenneuudistus etenee aikataulun mukaisesti. Ulosottotoimien rakenneuudistushankkeella tavoitellaan tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamista ulosotossa, vaarantamatta kuitenkaan asianosaisten oikeusturvaa. Arvoisa puhemies! Ulosottojärjestelmän toimivuudesta ja siihen liittyvistä haasteista, jopa ongelmista, tulee kansalaisilta paljon palautetta. Siksi on erittäin hyvä, että hallitus vie eteenpäin tätä ulosottotoimen rakenneuudistusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-15T20:05:29,2016-12-15T20:07:06,Tarkistettu,1.1 2016_135_93,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja perheenyhdistämistä koskeviin asioihin hallintotuomioistuimissa ja oikeusavussa ehdotetaan 19:ää miljoonaa euroa, tavoitteena, että turvapaikka-asioiden keskimääräinen käsittelyaika hallinto-oikeuksissa olisi alle 6 kuukautta ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa enintään 10 kuukautta. Nämä kuukausimääräthän kertovat tietysti siitä, että joka tapauksessa asiat voivat kestää sitten jopa yli vuoden. Arvoisa puhemies! Esitänkin poliittisena ajatuksena, että tämä valitusoikeus näissä ulkomaalaisasioissa korkeimpaan hallinto-oikeuteen otettaisiin pois. Näin voitaisiin toimia aivan hyvin meidän nykyisen perustuslakimme ja meidän kansainvälisten sopimuksiemme puitteissa. Niin kuin tämä budjettikin kertoo, säästöä voisi tulla tällä tavalla jopa miljoonia, kun yksi vaihe poistuu ja samalla sitten käsittelyajat lyhenevät. Kuitenkin todellisuus on se, että kyllähän kaikki turvapaikanhakijat, jotka sitten hallinto-oikeudessa saavat tyrmäävän päätöksen, käyvät toki kaikki asteet loppuun asti, tavallaan jo viivästystaistelunkin vuoksi. Tällä tavalla tosiaan voitaisiin lyhentää näitä aikoja ja sitten säästää rahaa ja päästäisiin sillä tavalla nähdäkseni järkevämpään oikeuspolitiikkaan ja myös sitten järkevämpään turvapaikkapolitiikkaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-12-15T20:07:07,2016-12-15T20:08:37,Tarkistettu,1.1 2016_135_94,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Elon puheenvuoro oli hyvin kannatettava. Kaikki keinot säästää turvapaikkakriisin kustannuksella ovat erittäin tervetulleita. On myös eräs oikeusjärjestelmään liittyvä ikuisuuskeskustelu, joka pyörii sen ympärillä, että kansalaisen oikeustajua koetellaan vankeusrangaistuksen määräalennuksilla, ensikertalaisuuksilla, ehdonalaisuuksilla. Tuntuu, ettei rikoksista saa sellaisia rangaistuksia, joita niistä kuuluisi saada, ja tämä ei voi olla oikein. Toivoisinkin tähän asiaan sellaista ajattelumallin muutosta, ettei rangaistuksia mietittäisi säästö edellä, vaan mietittäisiin aktiivisesti keinoja alentaa vankeinhoidon kustannuksia per henkilö siten, että rangaistukset kestäisivät pidempään vähemmällä rahalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-15T20:08:39,2016-12-15T20:09:26,Tarkistettu,1.1 2016_135_95,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Kun tämä hallitus aloitti ja Jari Lindström sai kaksoissalkun, niin hieman arvelutti, miten hän selviää näistä ja varsinkin oikeusministeriönkin vaativista tehtävistä, mutta täytyy sanoa, että ministeri Lindström on erinomaisesti selviytynyt. Hallitusohjelmaan jo kirjoitettiin lista toimenpiteistä, joilla koko oikeusministeriön hallinnonalaa uudistetaan ja toimintoja laajasti kehitetään. Sitten on huomattava, että 17. elokuuta tänä vuonna hyväksyttiin ministeri Lindströmin oikeudenhoidon kehittämistä kos-keva ohjelma, ja sitä toteutetaan. Nämä hallitusohjelman ja tämän Lindströmin ohjelman mukaiset toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä toteuttaa kautta linjan koko oikeushallinnon alalla, koska niillä voidaan ratkaista tavattoman paljon näitä ongelmia, joita meillä  tällä sek-torilla on. Juuri tämä oikeusturvakysymys, asioiden nopea käsittely, suuret taloudelliset arvot, joita on ollut kysymyksissä, velallisen ja velkojan suhteet ja nämä kannustinloukkukysymykset, jotka esimerkiksi ulosottoon liittyvät, ovat sellaisia asioita, jotka koskevat tavallisia ihmisiä ja koko kansakuntaa. Niihin tarvitaan nopeita toimenpiteitä. Ministeri Lindström on ottanut ne kyllä ohjelmaan niin vahvasti, että tästä on annettava erityinen kiitos. Voimavaroja emme varmasti saa tulevina vuosina lisää niin paljon kuin tarvitaan, jolloin nämä rakenteelliset ja muun muassa 3+digitalisaation tuomat edut tulevat erityisen tärkeiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-15T20:09:26,2016-12-15T20:11:16,Tarkistettu,1.1 2016_135_96,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vakuutusoikeus käsittelee erilaisia toimeentuloturva-asioita, muun muassa henkilön oikeutta työeläkkeeseen, kansaneläkkeeseen, työttömyysetuuteen, asumistukeen, opintotukeen, Kelan maksamiin vammaisetuuksiin ja niin edelleen. Arvoisa puhemies! Olen saanut useita yhteydenottoja ihmisiltä, joita vakuutusyhtiö pitää työkykyisinä vastoin heidän omaa näkemystään. Osana oikeudenhoidon kehittämisohjelmaa ollaankin nyt tekemässä vakuutusoikeuden käytäntöjä koskeva selvitys, jossa perätään muun muassa vakuutusoikeuden suullisten käsittelyjen järjestelyjä ja suullisen käsittelyn vaikutuksia muutoksenhakijan oikeusturvaan. Lisäksi tarkoituksena on selvittää käytäntöjä asiantuntijalääkärinlausuntojen pyytämisessä ja lausuntojen vaikutuksista muu-toksenhakijan oikeusturvaan. Tässä suullisessa käsittelyssä muutoksenhakija pääsee itse kertomaan omasta tilanteestaan ja hänellä on oikeus lausua oma käsityksensä asiantuntijalausunnosta. Ministeri Lindström vastasi minulle tänään, että vakuutusoikeuden suullisten käsittelyjen järjestelyjä ja suullisen käsittelyn vaikutuksia muutoksenhakijan oikeusturvaan koskeva hanke liittyy oikeudenhoidon kehittämisohjelmaan ja on prosessissa. Hyvä niin, koska tämä asia koskettaa niin monia suomalaisia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.1.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-15T20:11:17,2016-12-15T20:12:38,Tarkistettu,1.1 2016_135_97,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt esitellään sisäministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 26.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_135_98,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Valiokunta käsittelee mietinnössään ensin poliisitoimen toimintamenoja, jotka ovat lähes 700 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus täydensi talousarvioesitystään lisäämällä momentille 8,5 miljoonaa euroa. Lisäys mahdollistaa valiokunnan saaman selvityksen mukaan poliisimiesten määrän pysymisen lähes kuluvan vuoden tasolla, ja käytännössä kaikki poliisit työllistetään. Valiokunta pitää keskeisenä uusien poliisien saatavuuden turvaamista tulevina vuosina. Tämän varmistamiseksi esitykseen sisältyy lisämääräraha Poliisiammattikorkeakouluun sisään otettavien opiskelijoiden määrän nostamiseksi 400 opiskelijaan. Lisäyksellä mahdollistetaan sisäisen turvallisuuden selonteon mukaisen 7 000 poliisimiehen vähimmäistason säilyttäminen. Valiokunta viittaa sisäisen turvallisuuden selonteosta antamaansa lausuntoon ja on edelleen huolissaan siitä, että poliisimiesten määrä on jo nyt pienin koko EU:ssa asukaslukuun suhteutettuna. Poliisin määrärahakehys on lisäksi voimakkaasti laskeva vuodesta 2018 alkaen. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että hallitus tarkastelee poliisin ja myös muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden resursseja uudelleen keväällä valtiontalouden kehyksiä laadittaessa. Valiokunta pitää tarpeellisena myös täydennyspoliisijärjestelmän kehittämistä, varsinkin kun poliisien osalta vallitsee täystyöllisyys. Tärkeää on selvittää myös toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Erityisen tärkeänä valiokunta pitää nettipoliisitoiminnan tehostamista. Väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan puuttumisen lisäksi nettipoliisien tulee edesauttaa myös lasten turvallista netinkäyttöä. Valiokunta lisää poliisille 500 000 euroa nettirikollisuuden torjuntaan. Määrärahasta 245 000 euroa osoitetaan lasten internetissä tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn ja 255 000 euroa nettikiusaamisen ja ‑huijausten torjuntaan sekä niiden selvittämiseen. Valiokunta käsittelee mietinnössään myös harmaan talouden torjuntaa ja kasvavaa kyberrikollisuutta sekä pitää tarpeellisena, että suojelupoliisin toimintamenoja lisätään. Rajavartiolaitokselle esitetään noin 230 miljoonan euron määräraha. Talousarvioesityksen myötä Rajavartiolaitos joutuu edelleen priorisoimaan tehtäviään. Sopeuttamistarpeen arvioidaan olevan kehyskaudella yhteensä 15 miljoonaa euroa. Sisäisen turvallisuuden selonteossa hallitus linjaa huolehtimisen itärajan perustason valvonnasta, rajanylitysliikenteen turvallisuudesta ja meripelastuksen johtamisesta. Lisäksi sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteet hoidetaan täysimääräisesti. Hallituksen linjauksen mukaisesti itärajan valvontaan kohdistetaan 160 rajavartijan lisäys. Tästä 80 rajavartijaa pystytään kattamaan — Rajavartiolaitoksen omin toimenpitein nämä 80 lisätään. Tavoitteen toteuttamiseksi valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus osoittaa pysyvän määrärahan 80 uuden rajavartijan palkkaamiseen. Valiokunta lisää Rajavartiolaitokselle 550 000 euroa. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoiksi esitetään noin 50:tä miljoonaa euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan henkilöstömäärä kyetään siirtyvän erän avulla pitämään kuluvan vuoden tasolla, 600 henkilötyövuodessa. Valiokunta painottaa, että hätäkeskustoiminnan resurssien suunnittelussa on huomioitava sen rooli kriisiorganisaationa. Valiokunta lisää Hätäkeskuslaitokselle 200 000 euroa. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten menot vähenevät selvästi kuluvaan vuoteen verrattuna, kun hakijamäärät ovat tasoittuneet noin 60—100 hakijan viikkomäärään. Talousarvioesityksessä menojen mitoituksen arviona on käytetty 10 000:ta hakijaa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että turvapaikkahakemusten käsittelyä edelleen nopeutetaan. Käsittelyn sujuvuuden ohella on keskeistä varmistaa päätösten (Puhemies koputtaa) laadukkuus. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi vielä: Valiokunta pitää myönteisenä, että Maahanmuuttovirasto on laatinut vastaanottojärjestelmän valtakunnallisen valvontaohjelman ja tehostanut vastaanottokeskusten taloudellista ohjausta. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kustannusten minimoimiseksi tavoitteena tulee olla ostettavien palveluiden mahdollisimman laaja kilpailuttaminen. (Puhemies koputtaa) Valiokunta korostaa lisäksi, että jo vastaanottokeskuksissa tulee olla saatavilla kotouttamista tukevaa materiaalia, erityisesti kielen, (Puhemies koputtaa) kulttuurin ja tapojen oppimisen osalta. Tämä alentaa kustannuksia kotouttamisprosessin myöhäisemmässä vaiheessa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-12-15T17:05:24,2016-12-15T17:11:03,Tarkistettu,1.1 2016_135_99,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan ensi vuoden talousarvioon määrärahoja yhteensä noin 1,52 miljardia euroa. Vuosi sitten vastaavassa tilanteessa pääluokan loppusumma oli 1,71 miljardia euroa. Tämän lisäksi budjettiin on vuoden 2016 varalle jouduttu esittämään useaan otteeseen lisämäärärahoja erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanoton menoihin. Turvapaikanhakijoiden määrä on sittemmin tasaantunut, mutta parhaillaan käynnissä on voimakas toimintaympäristön muutos, jossa sisäinen ja ulkoinen turvallisuus limittyvät vahvasti toisiinsa. Samaan aikaan sisäisen turvallisuuden resurssit ovat pitkällä tähtäimellä supistumassa. Tämä kehitys on ristiriidassa viranomaisten lisääntyvien ja monimutkaistuvien tehtävien sekä toimintaympäristön muutosten kanssa. Ennen kuin käyn omasta näkökulmastani läpi muutamia poimintoja budjetin sisältämistä asioista, on syytä kiittää valiokuntaa sen esiin nostamista asioista ja lisäkohdennuksista sisäisen turvallisuuden kannalta olennaisiin toimenpiteisiin: Valiokunta on lisännyt poliisin toimintamenomomentille 500 000 euroa nettirikollisuuden torjuntaan. Tästä 245 000 euroa osoitetaan lasten internetissä tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn ja 255 000 euroa nettikiusaamisen ja nettihuijausten torjuntaan sekä selvittämiseen. Valtiovarainvaliokunta pitää edelleen Rajavartiolaitoksen tilannetta huolestuttavana vallitsevasta muuttuneesta toimintaympäristöstä johtuen. Valiokunta lisää tämän vuoksi Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille 550 000 euroa. Kolmantena lisäyksenä valtiovarainvaliokunta on lisännyt Hätäkeskuslaitoksen toimintamenomomentille 200 000 euroa ja painottanut hätäkeskustoiminnan merkitystä auttamisketjussa. Valiokunta toteaa mietinnössään, että Hätäkeskuslaitoksen pienenevät määrärahat tulevat asettamaan haasteita häiriöttömälle hätäkeskustoiminnalle. Niin, tuossa äsken edustaja Niikko, puheenjohtaja, toikin esille, että poliisin toimintamenoihin ollaan saamassa nyt hieman lisää, ja todellakin esitetään yhteensä nyt 697:ää miljoonaa euroa. Viime kevään kehyspäätöksen mukaisesti poliisille kohdennetaan vuodelle 2017 yhteensä 5 miljoonan euron lisämääräraha, ja määräraha nousee vielä 10 miljoonaan euroon vuodesta 2018 lähtien. Suojelupoliisinkin toimintamenoihin esitetään 27,4:ää miljoonaa euroa suojelupoliisin resurssien turvaamiseksi. Viime kevään kehyspäätökseen sisältyy 2 miljoonan euron tasokorotus ensi vuodesta lähtien. Erityishuomiota kiinnitetään lisäksi väkivaltaisen ekstremismin, ääriliikkeiden laittoman toiminnan ja vihapuheen ennaltaestämiseen ja tutkintaan sekä terrorismintorjunnan tehostamiseen. Talousarvioonhan sisältyy 10 miljoonan euron lisämäärärahaehdotus poliisille ja suojelupoliisille, ja tällä lisärahalla poliisi ottaa käyttöön uusia toimintamalleja vihapuheen ennaltaestämiseen ja tutkintaan. Tarkoituksena on parantaa poliisin suorituskykyä, vahvistaa nettipoliisitoimintaa, varmistaa ja vahvistaa kokoontumislain noudattamisen valvontaa, väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvää tutkintaa ja seurantaa sekä ääriliikkeiden torjuntaan liittyvää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tällä lisämäärärahalla, aivan niin kuin tuossa edustaja Niikko totesi, voidaan myös turvata 200 määräaikaisen poliisin töiden jatkuminen ensi vuoden puolella. Ja kun vielä Poliisiammattikorkeakouluun sisään otettavien opiskelijoiden määrääkin saadaan nyt nostettua, niin me turvaamme myöskin sitä poliisihenkilöiden tulevaisuutta määrällisestä näkökulmasta. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin, arvoisa puhemies, esitetään 60,7:ää miljoonaa euroa ja Joutsenon vastaanottokeskuksen säilökapasiteettia lisätään. Nämähän johtuvat tästä meidän tilanteestamme, mikä tässä on ollut. Onneksi turvapaikanhakijoiden määrä on tasaantunut vuoden 2015 huippuluvuista, ja siitä syystä nämä ovat laskevat summat, hyvä niin. Vielä, arvoisa puhemies: Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin tulevalle vuodelle esitetään 231:tä miljoonaa euroa. Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttaa merkittävimmin tilanne Venäjän ja Itämeren alueella. Tavoitteena on vahvistaa sisäistä ja ulkoista turvallisuutta itärajalla. Rajavartiolaitos perustaa muun muassa EU:n raja- ja merivartiojärjestelmän edellyttämän nopean toiminnan rajavartijareservin. Vuoden 2017 budjettiin pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan menoihin esitetään yhteensä 73,2:ta miljoonaa euroa. Tähän sisältyy kevään kehyspäätöksestä lisätty 2 miljoonan euron tasokorotus Hätäkeskuslaitoksen toiminnan turvaamiseksi ja uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönoton varmistamiseksi. Aivan lopuksi, puhemies, totean, että kevään kehyspäätöksen yhteydessä on välttämätöntä tarkastella vielä kertaalleen poliisin ja muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden resurssitasoa. Jotta valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon linjausten toteuttaminen olisi mahdollista, tulisi ensi keväänä valmisteltavassa julkisen talouden suunnitelmassa tehdä varsinaiset korjausliikkeet vuodesta 2018 eteenpäin. Me pärjäämme suhteellisen hyvin 2017, kiitos siitä, näillä lisäyksillä, mutta me tarvitsemme siellä kehyskorjauksen sitten, ja tästä nyt jo muutama sananen tästä syystä tässä puheessa. — Mutta kiitoksia vielä kerran valiokunnalle (Puhemies koputtaa) ja koko eduskunnalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-12-15T17:11:05,2016-12-15T17:16:38,Tarkistettu,1.1 2016_135_100,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Sallitaanpa pieni debatti tästä, kun ministeri käytti puheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_101,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On hyvä, että poliisin määrärahoja nyt hivenen lisätään ja pystytään tuota määrää pitämään ennallaan. Myös rajavalvontaan pitää panostaa ja hätäkeskusten viiveaikoja seurata. Ne nousivat meillä jaostokäsittelyssä esille. Tuossa edellisellä kyselytunnilla puhuttiin Alepposta ja Syyriasta, ja on ollut kauhistuttavaa seurata, miten Syyrian diktaattori Venäjän kanssa pommittaa myös siviilejä. Sieltä tulee todennäköisesti palaamaan Suomeen myös täältä lähteneitä Daesh-, Isis-taistelijoita, ja kysyisin teiltä, arvoisa ministeri: Onko tilanne näiden palaavien terroristien kohdalta hallinnassa? Onko teillä riittävät keinot tai meidän viranomaisilla riittävät resurssit ja toimintavaltuudet seurata tilannetta ja puuttua näihin palaaviin terroristeihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-15T17:16:41,2016-12-15T17:17:47,Tarkistettu,1.1 2016_135_102,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä ja valiokuntaa hyvästä työstä. Itse saan hyvin paljon postia laittomasti maassa olevien henkilöiden toimeentulotuen osalta, ja ministeri Risikko jokin aika sitten kertoi, että tästä on tulossa jossain vaiheessa ohjeistusta yhteistyössä STM:n kanssa. Olisin tiedustellut: miten tämä etenee? Olen itse Kela-valtuutettu, ja nyt kävimme eilen Kela-valtuuston kokouksessa läpi sitä, että ensi vuoden alusta toimeentulotuki siirtyy Kelan tehtäväksi. Siellä oltiin sitä mieltä, että tämä kuuluisi perustoimeentulon puolelle, joskin hieman varauksella, elikkä silloin se tulisi heidän ratkaistavakseen. Kyllä minulle jäi semmoinen tunne, että siellä ei virkailijoilla olisi välttämättä vastausta, jos joku tulisi kysymään, miten he toimivat. Nyt ei ole monta viikkoa siihen, kun heidän pitäisi alkaa päätöksiä tekemään. Onko tätä ohjeistusta tulossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-15T17:17:49,2016-12-15T17:18:48,Tarkistettu,1.1 2016_135_103,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Oli minimi, että hallitus korjasi tilanteen, joka oli tulossa, eli tilanteen, jossa 200 poliisimiestä ja ‑naista olisi irtisanottu väliaikaisesti. Hyvä, että tähän korjaus ja lisäys saatiin. Tätä samaa esitti myös sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä. Kuitenkin tässä hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtajan puheenvuorossa tuli kuva, että hallitus lisää resursseja sisäisen turvallisuuden toimijoille. Arvostan, että ministeri oli omassa puheenvuorossaan realistisempi ja kertoi tämän tilanteen, jossa käytännössä budjetti menee alas samaan aikaan kun turvallisuuden lisäyksen määrärahojen tulisi kulkea toiseen suuntaan eli ylös, koska turvallisuustilanne ympärillämme ja myös maan sisällä on mennyt huonompaan suuntaan. Kysyn ministeriltä: aiotteko betonoida hallituksen toimesta tämän nyt asettamanne 7 200 poliisimiehen ja ‑naisen tason? Tätä tasoa esitti sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kevään keskusteluissa (Puhemies koputtaa) täällä salissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-12-15T17:18:50,2016-12-15T17:19:54,Tarkistettu,1.1 2016_135_104,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut oleellisesti. Meillä on ollut turvapaikkakriisi, nettirikollisuus eri muodoissaan, ääriliikkeet, ihmisten aggressiivinen solvaaminen ja herjaaminen. Tässä kun uuden edessä ollaan, on erittäin hyvä asia, että hallitus kykeni täydentämään talousarviota sillä tavalla, että saadaan kaikki poliisit pidettyä kylillä ja kaduilla. Lämmin kiitos siitä ministerille ja koko hallitukselle. Resursseja tarvitaan varmasti lisääkin, ja sen eteen meidän pitää kehyskaudella töitä tehdä. Kuitenkin, puhemies, kun meillä on käsittelyssä tällä hetkellä eduskunnassa sisäisen turvallisuuden selonteko, jossa kuvataan nyt turvallisuusviranomaisten tämänhetkistä tilannetta, ja siitä seuraa sitten hallituksen sisäisen turvallisuuden strategia, jossa olisi tarkoitus antaa ihan konkreettisia keinoja siihen, miten tässä muutoksessa meidän sisäisen turvallisuuden viranomaiset järjestyvät, kysyisin ministeriltä: Olette voimakas sote-vaikuttaja. Tuleeko teistä myös voimakas situ-vaikuttaja ja teette tässä reformin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-12-15T17:19:57,2016-12-15T17:21:05,Tarkistettu,1.1 2016_135_105,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Suomessa on hyvin poikkeuksellinen ja edistyksellinen kokonaisturvallisuuskäsitys, ja siitä vastaa omalta osaltaan erinomaisella tavalla sisäministeri Risikko. Tässä valiokunnan mietinnössä ja jaostyössä huomioimme poliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin, Hätäkeskuksen ja näin poispäin, ne tekevät arvokasta työtä, ja se kokonaisuus on siinä aivan olennaista. Nyt sellainen ilmiö on tässä tulossa, että alkoholilain kokonaisuudistus etenee ja tiedämme, että noin 70 prosenttia poliisin hälytyksistä on sidoksissa alkoholinkäyttöön. Miten ministeri arvioi alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikuttavan poliisien määrän tarpeeseen, mikäli laki etenee siinä muodossa kuin se tällä hetkellä on kierroksella?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-15T17:21:11,2016-12-15T17:22:11,Tarkistettu,1.1 2016_135_106,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On toki hyvä, että hallitus pystyi lisäämään poliisin määrärahoja, mutta tämä nyt tehty lisäyshän on nykyisten määräaikaisten vakanssien jatkamiseen vuodella. Olisi oikeastaan tärkeä viesti näille poliisimiehille, että saisivat pysyvämmän työpaikan. Hallitus tekee maahanmuuttopolitiikkaa kansainvälisen oikeuden rimaa hipoen. Esimerkiksi perheenyhdistämistä on vaikeutettu niin, että heikompiosaisten naisten ja lasten on vaikea päästä tänne turvaan. Aivan varmasti jokainen on huolissaan rakkaistaan, jotka ovat vaikeissa olosuhteissa. Ja toiseksi turvallisten maiden listat, joita hallitus on laatinut, nehän kyseenalaistavat ihmisten oikeutta päästä turvaan, ja nyt on nähty, että on ollut ylilyöntejä esimerkiksi Irakin suhteen. Aikooko hallitus päivittää tai tarkastella näitä tai peräti ottaa pois käytöstä nämä turvallisten maiden listaukset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-15T17:22:16,2016-12-15T17:23:18,Tarkistettu,1.1 2016_135_107,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Todellakin tuo lausuntokierrokselle annettu alkoholilainsäädännön uudistus ja se luonnos käytännössä merkitsee poliisin arvion mukaan ja ihan tuon lakiluonnoksenkin — teidän, hallitus, oman arvionne — mukaan vuositasolla noin 10—15 miljoonan euron menolisäystä poliisimomentilla, mikä tarkoittaa 200—300 poliisin henkilötyövuosilisäystarvetta. Oletteko te lainkaan tätä huomioineet? Täytyy sanoa, että jos verrataan vaikkapa viime vaalikauteen, niin poliisien määrä on jo käytännössä, tuo taso, laskenut ja tavoitekin on asetettu sinne vielä nykyistäkin alhaisemmalle tasolle eli sinne 7 000 poliisimiehen pintaan. Miten näillä määrillä aiotaan tulevista haasteista selvitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-15T17:23:21,2016-12-15T17:24:22,Tarkistettu,1.1 2016_135_108,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Vastauspuheenvuoro edustajille Korhonen, Löfström ja sitten Niikko, ja sen jälkeen myönnän ministerille ensimmäisen välipuheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_109,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sisäministeri ja ‑ministeriö ovat joutuneet ikään kuin tapetille viime vuosina erityisen paljon, muun muassa kahdesta syystä, ensinnäkin siitä, että täällä sisäisen turvallisuuden puolella on tapahtunut rajuja ympäristön muutoksia, mutta myös johtuen siitä, että nämä sisäisen turvallisuuden toimijat ovat joutuneet tämän karun talouden sopeuttamisohjelman piiriin monella tavalla. Rajavalvonnan resursseja valiokunnassa päätettiin lisätä 550 000 eurolla. Tämä lisäys lähti liikkeelle ennen kaikkea siitä, että valiokunta halusi säilyttää Kalajoen ja Kemin merivartiostoasemat, monesta eri syystä: Kalajoella Fennovoiman läheisyys, Kemistä tulee ja se on tämmöinen vahva elinkeinopolitiikan keskus, elinkeinotoiminnan keskus. Joko te ministeriössä ja ministerinä olette ajatelleet sitä, millä tavalla tämä lisäys nyt kohdistetaan Kalajoen ja Kemin merivartiostoasemien (Puhemies koputtaa) toimintaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-12-15T17:24:26,2016-12-15T17:25:43,Tarkistettu,1.1 2016_135_110,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Värderade herr talman! Båtskatten går i morgon på remissrunda och med den kommer det ny byråkrati. Till media har tjänstemän sagt att bland annat sjöbevakningen kommer att få ansvar för att se till att den här skatten är betald.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2016-12-15T17:25:45,2016-12-15T17:26:03,Hyväksytty,1.1 2016_135_111,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Poliisin arvostus on hyvin korkealla Suomessa, ja olen tyytyväinen siihen, että meillä on sisäministeriö, joka pitää tärkeänä poliisin resurssien pysymisen nykyisellä tasolla. Ja kuten ministerin puheenvuorosta kävi ilmi, hän myös kehyspäätöksen yhteydessä käy tätä keskustelua, että tämä raha riittää myös vuonna 2018. Toisin kuin täällä oppositio nyt moitti tätä poliisien määräkysymystä nykyisellään, niin se ei ole enää kiinni ministeristä, vaan se on kiinni siitä, että me saamme niitä poliiseja tulemaan tähän työhön. Kaikki poliisit ovat tällä hetkellä työllistettyjä, ja enemmänkin töitä löytyisi, jos olisi tulijoita. Sitten edustaja Karille olisin myös sen sanonut, että suojelupoliisiinhan lisätään 2 miljoonaa euroa määrärahaa ja suojelupoliisin tarve on huomioitu. Siinä mielessä pidämme hyvin tärkeänä sitä, että kyberrikollisuuteen, kuten myös terrorismirikollisuuteen, pystytään vastaamaan ajoissa ja kaikkia niitä, jotka täällä vaarallisia henkilöitä ovat, seurataan jollain tavalla ja pyritään saamaan maasta pois, joten kyllä hallitus tekee hyvää työtä sen suhteen, että Suomi saisi pysyä rauhallisena ja (Puhemies koputtaa) turvallisena jatkossakin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-12-15T17:26:55,2016-12-15T17:28:03,Tarkistettu,1.1 2016_135_112,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Edustaja Niikko avasi vastauspuheenvuoron edustaja Karille. — Vielä ennen ministeriä edustaja Kari.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_113,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Oppositio on kritisoinut sitä, että me kuljemme väärään suuntaan. Turvallisuustilanne niin Suomessa kuin lähialueilla ja maailmalla laajemminkin on kulkenut huonoon suuntaan. Se on noussut ikään kuin meille kaikille kansalaisille turvallisuusuhaksi. Samaan aikaan budjetti kulkee toiseen suuntaan, budjetti kulkee pienempään kehitykseen. Jo vuodesta 2011 asti olen ollut hallintovaliokunnan jäsen, valiokunnan, jossa on sisäisen turvallisuuden kaikki keskeiset toimijat — poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos, Häke ja niin edelleen. Tuolloin, 2010—2011, eduskunta asetti tavoitteekseen 7 850 poliisimiestä ja poliisinaista. Jos hallitus ei olisi paikannut omaa esitystään, taso olisi mennyt 6 500:aan. Eli tämä liukumäki pitää nyt lopettaa. Sen takia tätä realismia kaipaan myös tähän keskusteluun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-12-15T17:28:07,2016-12-15T17:29:03,Tarkistettu,1.1 2016_135_114,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Risikko, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_115,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Vastaan vähän niin kuin kysymysjärjestyksessä. Elikkä vierastaistelijoista kysyttiin, ja toden totta, Suomestahan on lähtenyt vierastaistelijoita, ja heistä osa on palannut, osa ei — siellä on myös naisia. Siitä syystä on tärkeää se, että nyt supo seuraa määrättyjäkin henkilöitä, mutta sitten tärkeää on myöskin se, että heistä otetaan jonkinlainen koppi myös tähän meidän järjestelmään. Meillähän on käynnistynyt tällainen Reach Out, jossa yritetään — kun siinä saattaa jäädä päälle tällainen ajattelu — saada heidät oikeille raiteille. Siihen järjestelmään me haluamme heidät saada, ja tässä on tietysti suuri työ, että me löydämme heidät ja he ovat itse halukkaita. Laittomasti maassa olevien määrän osaltahan me haluamme nyt, että sellaisia määriä ei tule. Laittomasti maassa oleva on laittomasti maassa, ja me emme halua, että täällä ollaan laittomasti maassa. Ja se on yksinkertaisesti tämän yksilön kannalta hyvä asia, koska täällä, kun ei ole papereita, jos on laittomasti maassa, voi joutua rikoskierteeseen, voi joutua rikollisten hyväksikäyttämäksi, ja se ei ole hyväksi kenellekään. Siitä syystä me lähdemme siitä, että mahdollisimman nopeasti, jos lainvoimainen päätös tulee siitä, että turvapaikkaa ei tule, pitää sitten nimenomaan tällaisiin palautusjärjestelmiin päästä mukaan — ensisijaisesti tietysti vapaaehtoisesti, mutta meillä on myös pakkopalautuksia. Ja sitten se, miten tällainen perustuslain turvaama hätäapu sitten annetaan. Siitä me olemme nyt keskustelleet juuri hallituksessa, ministeriryhmä on kokoontunut, ja kunnille lähtee tästä nyt ihan lähiaikoina ohjeet. Lähtökohtaisesti tilanne on se, että se hätäapu annetaan siellä kunnassa ja kunnalle pitää korvata siitä täysimääräisesti. Ja sitten on myöskin tämä, että Kelaa ei pidä mielestäni tähän sekoittaa, se on minun oma kantani, että Kela ei kuulu tähän asiaan vaan sen hätäavun pitää lähteä sieltä kunnasta. Ja mielestäni ei myöskään toimeentulotukea pidä maksaa laittomasti maassa oleville henkilöille, eli hätäapu vain. Sitten puhuttiin poliisimiesten määrästä. On todellakin niin, että jos näitä 200:aa henkilöä, näitä määräaikaisia, ei olisi tässä saatu pidettyä, niin meillä olisi todella laskenut tämä määrä aivan liian alhaiseksi. Nyt me saamme pidettyä käytännössä aivan kaikki miehet ja naiset töissä, johtuen siitä, että meillä työttömänä on noin seitsemän henkilöä, elikkä ei meillä ole heitä siellä reservissäkään, ja se on nyt hyvä asia. On linjattu aikoinansa, että 7 000 olisi se sellainen minimi, mutta minä sanoisin näin, että jos tätä rahaa ei olisi tullut, niin me emme olisi pystyneet pitämään sitäkään, ja siitä syystä tarvitaan se kehyskorjaus. Täällä on kysytty siitä, mitä alkoholilaki tuo tullessaan. Se tuo tarvetta lisätä poliiseja, koska me tarvitsemme niitä sinne perheväkivalta- ja muulle rikollispuolelle. (Päivi Räsänen: Perukaa se!) Elikkä se on semmoinen juttu, että kun jotain päätetään laissa, niin seuraukset ja vaikutukset pitää sitten myöskin arvioida ja kantaa (Puhemies koputtaa) se vastuu. Näin se vain menee. (Puhemies koputtaa) — Jatkan seuraavassa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-12-15T17:29:06,2016-12-15T17:32:19,Tarkistettu,1.1 2016_135_116,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille, kun hän on ottanut hyvin vakavasti tämän sisäisen turvallisuuden takaamisen, ja näen hyvin tärkeänä linjauksena tuon, ettei Kelasta apua tai toimeentulotukea anneta — vain sitä hätäapua annetaan näille laittomasti maassa oleskeleville. Todellakin kehitys, jossa poliisi joutuu karsimaan valvonnasta ja muusta, paljastustyöstä, ja priorisoimaan tehtävänsä vain näihin hälytystehtäviin, on kestämätön. Poliisilla tulee olla riittävät resurssit peruspoliisitoimintaan, jossa useinkin paljastuu myös supon tarvitsemaa tietoa. Poliisilaitoksissa ympäri Suomen ollaan todettu muuttunut toimintaympäristö, ja huoli resurssien riittävyydestä tehtävien suorittamiseksi on todellinen, mikä on myös heidän oman turvallisuutensa kannalta tärkeä asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-12-15T17:32:22,2016-12-15T17:33:26,Tarkistettu,1.1 2016_135_117,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Maahanmuuton osalta elämme ikään kuin kriisin jälkivaihetta. Emme tiedä, mikä meitä vielä tulevaisuudessa odottaa, mutta toistaiseksi tilanne on rauhoittunut. Paljon asioita on kuitenkin edelleen ratkaistavana, ja nuo ratkaisut tarkoittavat aina myöskin kustannuksia. Toivon, että täällä pysytään hyvin herkkänä nyt sille asialle, miten myönteisten turvapaikkojen määrät kehittyvät ja miten myöskin kotouttaminen etenee. Tuo kotouttamisen prosessi tietysti tapahtuu kunnissa, ja on tavalla tai toisella pystyttävä katsomaan, miten kunnat sitten suoriutuvat tuosta tehtävästään, paitsi inhimilliseltä kannalta tietysti myöskin talouden kannalta. Kysyisinkin ministeriltä: miltä näyttää tällä hetkellä, miten kunnat ovat pystyneet vastaanottamaan ja tekemään tuota kotouttamistyötä, ja minkälaisia suunnitelmia sen varalle on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-12-15T17:33:27,2016-12-15T17:34:25,Tarkistettu,1.1 2016_135_118,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Todella tässä sisäisen turvallisuuden kehikossa on nähtävissä monenlaisia muutoksia, ja yksi ehkä kasvava muutos on todella tämä laittomasti maassa olevien määrän nousu. Tämä ei ole Suomessa mikään uusi ilmiö, vaan meillähän on ollut tätä jo pidemmän aikaa, mutta on otaksuttavissa, että niin tämän maahanmuuttotilanteen kuin sitten joltain osin kiristyneen lainsäädännön ja sitä kautta näiden negatiivisten turvapaikkapäätösten osalta tämä määrä tulee kasvamaan, ja tähänhän ministeri vähän äsken vastasikin. Mutta ehkä kysyisin näistä vielä, kun tässähän todella on kaksi asiaa. Toinen on tämä, miten sitten näiden kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistuminen onnistuu. Me tiedämme, että siinä on vaikeuksia. Olisin kysynyt: mikä on nyt viimeisin tilanne esimerkiksi palautussopimusten suhteen, onko niitä saatu solmittua eri maiden kanssa? Ja toinen kysymys sitten liittyy näihin kunnille lähetettäviin ohjeisiin, varmistan sen nyt vielä: oliko nyt niin, että ennen vuodenvaihdetta kunnat saavat ohjeen, miten toimia näiden ihmisten kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-12-15T17:34:28,2016-12-15T17:35:35,Tarkistettu,1.1 2016_135_119,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Te olette, ministeri, puuttunut hyvin ansiokkaasti väkivaltaiseen ekstremismiin, ottanut kantaa vihapuheasioihin, niin kuin nytkin puheenvuorossanne, väkivaltaisia ääriliikkeitä vastaan. Valitettavasti olemme Suomessakin viime aikoina tätä nähneet. Nämä eivät kaikki ole ulkomailta tulevia tai ulkoisia uhkia vaan ihan sisäisen kehityksen uhkia, asema-aukion tapahtumat ja muut tällaiset. On tärkeää, että poliisilla on uudet linjaukset, niin että kun väkivaltaiset liikkeet osoittavat mieltä, niin tätä seurataan entistä tarkemmin. Mutta olisin kysynyt teidän kantaanne siihen Saksassa käytävään keskusteluun, kun vihapuhetta paljon tulee netin kautta ja ääri-ilmiöt pesivät myöskin tuolla sähköisessä mediassa ja Saksassa näyttää nousseen tällainen ryhtiliike, jossa vaaditaan Facebookia, Twitteriä, YouTubea pitämään kurissa omalta kannaltaan nämä vihapuheet ja ääriliikkeiden esiintymiset. Millaista keskustelua Euroopan unionissa tästä on käyty, ja miten te tämän asian näette?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-12-15T17:35:38,2016-12-15T17:36:40,Tarkistettu,1.1 2016_135_120,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On hyvä, että poliisi saa lisää resursseja, sillä sisäinen turvallisuus on oleellisen tärkeää ja näyttää siltä, että poliisilla todella on resurssipula omaisuusrikoksien tutkinnassa, partiotoiminnassa erityisesti pienemmillä paikkakunnilla sekä huumeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa toiminnassa. Liikkuva poliisi lakkautettiin 1.1.2014 Pora kolmosen yhteydessä. Kysyn ministeriltä: onko ministeri tietoinen siitä, tehtiinkö silloin joitakin sopimuksia, että liikennevalvontaan on oltava tietty henkilöresurssi vuosittain? Minä muistelen, että tällekin vuodelle on 619 henkilötyövuotta sovittu liikennevalvontaan. Kun sisäinen turvallisuus on täysin muuttunut, niin onko eduskunta tai joku muu taho sitonut poliisien kädet niin, että he eivät voi kohdentaa resursseja sinne, missä tarve on suurin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-12-15T17:36:41,2016-12-15T17:37:40,Tarkistettu,1.1 2016_135_121,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Myös meillä pohjoisessa puhuttaa tämä poliisien määrä. Paikallinen aviisi kirjoitti tällä viikolla, että valtion ensi vuoden budjetti leikkaa 15 henkilötyövuotta poliisilta. Leikkausten määrä jatkuu tämän jälkeenkin niin, että vuoteen 2020 mennessä maakunnasta lähtee lähes 60 poliisin virkaa. Voi sanoa, että näin suuri pudotus kyllä näkyy jo poliisipalveluissa: valvonta vähenee, hälytysvalmiusajat pidentyvät, liikenneturvallisuus heikkenee, rikostutkinta hidastuu ja lupajonot pidentyvät. Odottavan aika on noilla kairoilla pitkä, jos joutuu 1—2 tuntia poliisia odottamaan. Voi sanoa, että Lapissa ollaan kyllä jo lähestulkoon tilanteessa, että otettavaa ei enää ole, ja toivon, että pohjoisen poliisipalvelut turvataankin vähintään nykyisellä tasolla. Sitten sanon vielä ensihoidon ja pelastustoimen osalta, joita esitetään viiden maakunnan vastuulle, että toivoisin kyllä, että näitä jättimäisiä alueita ei tulisi vaan siinä harkittaisiin vielä, että viiden alueen sijasta (Puhemies koputtaa) jokaisella maakunnalla olisi oma pelastustoimi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-12-15T17:37:44,2016-12-15T17:38:53,Tarkistettu,1.1 2016_135_122,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitän teitä, ministeri Risikko, rehellisestä arviosta ja vastauksesta liittyen alkoholilainsäädännön vaikutuksiin, ja vetoankin teihin, että kaatakaa tuo esitys. Nimittäin ei ole mitään järjellistä syytä lisätä tällä lakiuudistuksella poliisin työtaakkaa ja alkoholihaittoja tuomalla ne väkevät oluet ja siiderit sinne kauppojen hyllylle, kun tiedetään, kuinka paljon se aiheuttaa lisätyötä paitsi turvallisuusviranomaisten kohdalla myös sitten tuolla terveydenhuollon puolella ja alkoholikuolemissa. Eli vetoan nyt vakavasti teihin, että kun te näin hyvin tämän itse ymmärrätte ja analysoitte ja tunnustatte, niin kaatakaa tuo esitys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-15T17:38:58,2016-12-15T17:39:49,Tarkistettu,1.1 2016_135_123,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Maahanmuuttopolitiikan harmonisoinnista muun Euroopan kanssa on pitkään keskusteltu. Erityisesti perheenyhdistämisdirektiivi huomioiden haluan avoimesti tiedustella arvoisalta sisäministeri Risikolta, missä tällä hetkellä mennään perheenyhdistämiseen suunniteltavien jatkokiristysten osalta. Meidän pitäisi kuitenkin näyttäytyä vertailukelpoisena muihin Euroopan maihin nähden ja toteuttaa sitä hallitusohjelman kirjausta houkuttelevuuden vähentämiseksi. Mielestäni perheenyhdistämisen kriteerit on saatava samalle tasolle muiden Euroopan maiden kanssa, mikä tarkoittaa muun muassa asumiseen liittyvien edellytysten käyttöönottoa. Haluan jatkokysymyksenä myös tiedustella arvoisalta ministeriltä: tuleeko oleskelulupien kestoon ja niiden säännölliseen tarkasteluun entistä enemmän järjestelmällisyyttä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-12-15T17:39:51,2016-12-15T17:40:45,Tarkistettu,1.1 2016_135_124,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Rajavartioston toimintaedellytysten turvaaminen on myöskin tärkeä turvallisuuskysymys, ja myös siellä on alimitoitetut resurssit, kuten täällä on ollut jo tänäkin päivänä puhetta. Mutta turvallisuuden lisäksi on Itä-Suomessa Rajavartioston toimivuus myös alueen elinkeinoelämän ja menestymisen kannalta ehdottoman tärkeää. Nyt esimerkiksi Pohjois-Karjalalla on ollut huoli ehdotuksesta Niiralan raja-aseman yöajaksi sulkemisesta. Niiralan raja-aseman kautta kulkee paljon tavaraliikennettä, ja valtatie 9 on Onkamosta Niiralaan niin kapea ja huonokuntoinen, että jos kaikki rekat siirtyvät kulkemaan päiväsaikaan, niin se on kyllä liikenneturvallisuuden kannalta todella huolestuttava asia. Sen takia minä kysynkin nyt ministeriltä Niiralan ja myös Imatran raja-aseman ympärivuorokautisista aukioloista. Pystytäänkö ympärivuorokautinen rajojen aukioloaika turvaamaan jatkossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-15T17:40:49,2016-12-15T17:41:55,Tarkistettu,1.1 2016_135_125,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Ministeri tuossa osuvasti totesikin näistä henkilöistä, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen — ja se on lainvoimainen — että he ovat laittomasti maassa, he eivät ole paperittomia, he ovat laittomasti maassa. Eli ei halveerata paperittomia, koska hehän ovat ihan laillisesti tässä maassa ja hakevat turvapaikkaa. Siinä pitää ryhtyä toimenpiteisiin, palataan siihen myöhemmin. Tosiaan turvallisuusviranomaisten, niin kuin kaikkien muidenkin, budjetti on ollut laskeva. On kuitenkin ilahduttavaa, että hallitus ja jaosto ovat tähän lisänneet eri turvallisuusviranomaisille rahoitusta. Näin pitääkin olla. Kokonaisrikollisuuden määrähän on vähentynyt, mutta turvattomuuden tunne on lisääntynyt, ja meille on tullut uusia rikosilmiöitä. Tarvitaan ehdottomasti enemmän panostusta turvallisuuteen, sekä raja-, poliisi- että pelastusturvallisuuteen. Erityisellä ilolla tervehdin sitä, että 400 tulevaa poliisia saa vuosittain koulutuspaikan. Onko tässä nyt mahdollisuutta, kun keväällä tarkastellaan tätä, että 400 olisi se määrä joka vuosi eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-12-15T17:41:57,2016-12-15T17:43:05,Tarkistettu,1.1 2016_135_126,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Supon, poliisin ja Rajan tilanne on erittäin huolestuttava, ja lisätalousarvioesityksessä ja kaiken kaikkiaan tässä ensi vuoden talousarvioesityksessä on kiinnitetty oikein huomiota poliisin voimavaroihin, ja nyt vielä lisärahaa tuli tuonne Rajavartiolaitokselle. Täällä on kysytty ministeriltä, mille asemille ne tulevat, tulevatko ne Kalajoelle vai tuonne Kemin suuntaan. Kysynkin lähinnä noin kaakkoissuomalaisena edustajana: Mikä on Vaalimaan ja tämän itärajan turvallisuustilanne tällä hetkellä ministerin saamien tietojen mukaan? Onko meillä syytä olla huolissamme? Toinen asia: Tiedustelulainsäädännön uudistaminen on meneillään. Missä vaiheessa siitä saadaan täällä salissa käydä avoin keskustelu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-15T17:43:06,2016-12-15T17:44:04,Tarkistettu,1.1 2016_135_127,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Niin kuin ministeri totesi ja valiokunnan mietinnössä sanotaan, käytännössä kaikki poliisit työllistetään eikä poliisien määrä ole rahakysymys vuonna 17. Täällä todetaan, että keskeistä on näin ollen poliisien saatavuuden turvaaminen tulevina vuosina. Tämän varmistamiseksi esitykseen sisältyy lisämääräraha Poliisiammattikorkeakouluun sisään otettavien opiskelijoiden määrän nostamiseksi 400 opiskelijaan, jolloin tämä 7 000:n raja saadaan turvattua. Kysyn: onko nyt tässä, ennen kuin tämä nosto 400:aan tapahtuu, vaara, että poliisien määrä saatavuuden takia putoaisi alle 7 000:n? Toisena kysyisin vähän paikallisen kysymyksen. Äänekoskella odotetaan poliisiaseman rakentamista. Toivon, että ministeri vauhdittaisi Senaatti-kiinteistöjen ja kaupungin välistä sopimusta ja asian hoitamista, niin että (Puhemies koputtaa) Äänekoskelle saataisiin asianmukaiset, terveet tilat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-15T17:44:06,2016-12-15T17:45:12,Tarkistettu,1.1 2016_135_128,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Keskustelu poliisimiesten ja ‑naisten määrästä ei ole keskustelua vain numeroista vaan poliisipalveluiden laadusta, saatavuudesta ja kansalaisten oikeusturvasta. Kyse on siitä, kuinka monta juttua tutkitaan ja kuinka monta juttua, ihan aiheellistakin juttua, jätetään tutkimatta sen takia, että ei ole kollegoja, työpareja, työkavereita niitä juttuja tutkimaan. Istuin edustaja Tolvasen johtamassa työryhmässä viime kauden lopulla, jossa yritimme varmasti ihan vilpittömin mielin lukita poliisipalveluiden saatavuutta ja oikeudenhoidon ketjua sellaiselle tasolle, joka vastaisi pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion rakenteita. Kysyn vielä ministeriltä, pitäisikö lukita nyt poliisien määrä aikaisemmin sanomani mukaisesti johonkin tasoon. Olisiko se 7 000, nykyinen 7 200, vai pitäisikö pyrkiä pääsemään sille tasolle, että kaikki jutut Suomessa tutkittaisiin ja varmistettaisiin ihmisten oikea kohtelu (Puhemies koputtaa) rikos- ja riitatapauksissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-12-15T17:45:13,2016-12-15T17:46:26,Tarkistettu,1.1 2016_135_129,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Rajan, poliisin, Tullin, pelastuslaitosten ja Hätäkeskuksen resurssit ja mahdollisuudet selviytyä siitä jatkuvasti lisääntyvästä tehtäväkuormasta ja myös ennalta ehkäisevästä toiminnasta ovat jatkuvasti paineen alla. Se on tullut tässä salissa tänäänkin monilta osin kerrottua. Ministeri on puolustanut suorapuheisesti ja ansiokkaasti hallinnonalan resursseja ja vaatinut myös lisäresursseja — hyvä niin, kiitos niistä. Ministeri toi myös syksyllä esiin, olisiko tarvetta ja syytä laatia poliisille niin sanottu palvelulupaus eli aika, jolloin tietyn tason tehtävät hoidettaisiin. Kysyisinkin ministeriltä: onko tämä edennyt, ja kun kuitenkin ensi vuoden budjettia käsitellään, miten olisi tarkoitus edetä tämän poliisin palvelulupauksen kanssa? Toinen asia on sitten Rajan haastava sopeutusohjelma. Itärajan tilanne on huomioitava, (Puhemies koputtaa) mutta sitä ei saa liikaa tehdä länsirajan eli merivartiostojen kustannuksella. Kysyisinkin: millainen on näitten Kemin ja Kalajoen merivartiostojen tilanne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1323,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2016-12-15T17:46:28,2016-12-15T17:47:38,Tarkistettu,1.1 2016_135_130,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Rajaturvallisuus on varsin tärkeä asia, ja kuten tuossa aiemmin kuultiin jo, tämä länsirajankin turvallisuuden säilyttäminen on hyvin tärkeä asia. Varsinkin Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen ympäristössä viime kesänä oli varsin levotonta, ja meren kautta Pyhäjoen rakennustyömaatakin on hyvin helppo lähestyä. Kalajoen merivartioasema on ollut tässä keskeisessä roolissa, ja uudistaisinkin tuon edustaja Korhosen tekemän kysymyksen: millä keinoin ministeriö varmistaa tämän valiokunnan osoittaman lisämäärärahan Kalajoen ja Kemin merivartioasemien turvaamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-12-15T17:47:40,2016-12-15T17:48:24,Tarkistettu,1.1 2016_135_131,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ajat ovat vaikeat ja sisäinen turvallisuus monella tavalla myös vaarassa. Tältä osin luottamusta rakentaisi se, että me pystyisimme turvaamaan poliisin resurssit. Minusta ministeri puhui hyvin siitä, että kehysriihessä pitää tehdä päätös siitä, miten me jatkamme eteenpäin. Tätä tavoitetta kyllä tuemme ja annamme kaiken tuen ministerille siinä, että tämä linjaus voidaan viedä läpi. Me olemme esittäneet sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa 13 miljoonan määrärahalisäystä, josta 3 miljoonaa haluaisimme osoittaa myös tämän harmaan talouden torjuntaan. Uskon, että me kaikki jaamme sen käsityksen, että tässä työssä voidaan saada ihmeitä aikaiseksi. Viime hallituskaudella harmaan talouden torjunta oli yksi kärkihanke ja 20 miljoonan euron panoksella saatiin 200 miljoonaa hyötyä aikaan. Siltä osin ajattelen ja tuntuu, että jos ministerillä on tahtoa, niin löytyy tie, ja kysyn: voisiko tämä harmaan talouden (Puhemies koputtaa) torjunta olla yksi teidän kärkihankkeistanne?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-15T17:48:26,2016-12-15T17:49:35,Tarkistettu,1.1 2016_135_132,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Huoli meripelastukseen liittyen on noussut esiin jo useissa puheenvuoroissa, ja Rajavartiolaitoshan aikoo luopua peruskorjausta vaativan vartiolaiva Merikarhun operatiivisesta käytöstä, Turun helikopteritukikohdan huonon sään toimintavalmiudesta sekä mahdollisesti myös Porkkalan, Kaskisten, Kalajoen ja Kemin merivartioasemista. Lisäksi merivartioasemien vanhentuneista ja uusimista odottavista rannikkovartioveneistä luovutaan vähitellen. Nämä kaikki toimet valitettavasti heikentävät Rajavartiolaitoksen meripelastusvalmiutta. Valiokunta on aiheellisesti kiinnittänyt lausunnossa huomiota vapaaehtoisen meripelastuspalvelun toimintaedellytyksiin, ja kysyisinkin ministeriltä: aiotaanko meripelastusvalmiutta nyt sitten siirtää vapaaehtoiselle palvelulle, ja miten tätä toimintaa voitaisiin tukea?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-12-15T17:49:38,2016-12-15T17:50:27,Tarkistettu,1.1 2016_135_133,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten täällä on jo monessa puheenvuorossa korostettu, elämme kriisien maailmassa ja terroristijärjestöt ovat soluttautuneet pakolaisvirtojen mukana koko Eurooppaan ja suomalaisiakin on kymmenittäin mennyt näihin Isisin joukkoihin. Pakolaisten kuljetukset ovat pitkälti tapahtuneet ihmissalakuljettajien toimesta, siis rikollisen toiminnan tuloksena. Minun ensimmäinen kysymykseni ministerille onkin: onko tässä saatu jotain parempaa aikaan, että olisi saatu hillintään näitä salakuljettajia, jotka rahastavat kohtuuttomasti näitä hädänalaisia ihmisiä? Sitten toinen kysymys, jota täällä on jo sivuttukin, liittyy tähän sisäisen tiedustelutoiminnan lainsäädäntöön. Kysymys ministerille: koska me saamme sen tänne? Meillä täytyy olla ajan tasalla oleva lainsäädäntö, joka on keskeinen osa meidän turvallisuuttamme tänä päivänä tilanteessa, jossa haasteet ovat koko ajan kasvamassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-12-15T17:50:31,2016-12-15T17:51:24,Tarkistettu,1.1 2016_135_134,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä debatin tässä vaiheessa puheenvuorot edustajille Räsänen, Eerola ja Torniainen ja sen jälkeen ministerille 3 minuutin puheenvuoron, ja sen jälkeen vielä voimme hetken jatkaa debattia. Nyt mennään näillä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_135,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on käyty ansiokasta keskustelua näistä sisäisen turvallisuuden resursseista, poliisien määristä ja muista niihin liittyvistä asioista. Sitten on kuitenkin aina niin, että me joudumme kysymään, puutummeko itse ongelmaan vai pitäisikö meidän puuttua sen ongelman syihin. Tästä tullaan nyt siihen kysymykseen, mitä täällä useampikin on jo esittänyt, että kun on ihan ymmärrettävää, että tässä taloudellisessa tilanteessa on haastavaa löytää esimerkiksi poliisille lisäresursseja, niin tulisiko sitten katsoa täällä muussa lainsäädännössä, ettei tehtäisi sellaisia päätöksiä, jotka tulevat lisäämään poliisin resurssitarvetta. Viittaan tässä nyt esimerkiksi alkoholilainsäädännön uudistamiseen, mutta myös tiedämme, että täällä sosiaalisen eheyden kentällä, mikä koskee esimerkiksi sosiaalipalveluita, terveyspalveluita, etuisuuksia koskevia päätöksiä, niillä on heti vaikutus myös sisäiseen turvallisuuteen ja ihmisten turvallisuudentunteeseen. Kysyisin: onko mietitty sitä, että muualla lainsäädännössä voitaisiin tehdä ehkä hieman (Puhemies koputtaa) järkevämpiä päätöksiä, jotta poliiseja ei tarvittaisi niin paljon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-12-15T17:51:37,2016-12-15T17:52:47,Tarkistettu,1.1 2016_135_136,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heinonen tuossa jo aikaisemmin ottikin esille nämä vierastaistelijat. Nyt sitten kun Syyriassa ja osin Irakissa näyttää käyvän niin, että näiden muiden kapinallisten ohella myös Islamilainen valtio eli Isis on jäämässä alakynteen eikä ole mitenkään odotettavissa, että heillä sitten myöhemmin niin sanotusti hyvä heiluisi siellä, niin suuntahan on tämän jälkeen selvä, ja se on Eurooppa. Eli seuraavassa turvapaikanhakijoitten aallossa ovat kenties nämä nyt alakynteen jääneet osapuolet ja niiden mukana siis myöskin Isis. Kysyisinkin: miten Suomessa ja laajemmin ottaen koko Euroopassa on varauduttu siihen, että tätä porukkaa nyt alkaa tulla turvapaikanhakijoina kenties tänne? Sitten laajemmin ottaen on tosiaan tämä huoli, että poliisi, Raja, Tulli, nämä kaikki sisäisen turvallisuuden toimijat, ovat kohteita, joilta vuosi toisensa jälkeen on aina leikattu ja leikattu ja leikattu. No, nyt kun leikataan kaikkialta, niin nyt ei näiltä juuri leikata ehkä niin paljon, mutta leikataan kuitenkin. Yhdyn tähän, mitä täällä on edustaja Kari ja moni muu puhunut, että kyllä poliisien määrän tason pitäisi olla jopa 7 800, niin kuin aikaisemmin on linjattu, ja toivottavasti joskus siihen päästään, kun turvallisuustilanne heikkenee. (Puhemies koputtaa) Ja mitä tulee alkoholiin ja näin, niin silloin kun meillä oli kieltolaki, niin eihän poliisi (Puhemies koputtaa) muuta työtä tehnytkään kuin alkoholista johtuvaa työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1093,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2016-12-15T17:52:49,2016-12-15T17:54:08,Tarkistettu,1.1 2016_135_137,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Nyt vielä edustaja Torniainen, vastauspuheenvuoro, ja sitten ministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_138,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kansalaisten huoli sisäisestä turvallisuudesta on todellakin lisääntynyt huomattavasti. Siksi on erittäin hyvä, että poliisin resurssit saadaan nyt turvattua edes nykyisellä tasollaan. Rajavartiolaitos on joutunut sopeuttamaan jatkuvasti toimintaansa, ja etenkin tuolla kaakkoisrajalla kaivataan lisää rajavartijoita. Ministeri, miten te näette nykyisen tilanteen siellä ja myöskin tulevan, nimenomaan tuolla kaakkoisrajalla? Poliisin, Rajan ja Tullin yhteistyöstä myöskin on saatu hyviä kokemuksia tässä vuosien varrella tuolla Kaakkois-Suomessa. Jatketaanhan tällaisen kehityksen toteuttamista myös tulevaisuudessa? Arvoisa ministeri, haluan vielä lämpimästi kiittää teitä siitä päätöksestä, että esimerkiksi Imatran raja-aseman ympärivuorokautinen toiminta voi jatkua myöskin tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-15T17:54:11,2016-12-15T17:55:05,Tarkistettu,1.1 2016_135_139,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Nyt ministeri, 3 minuuttia. Se ei ole kovin paljon, mutta tässä tuli aika monta samaa kysymystä. Toivon, että 3 minuuttia tästä syystä riittää teille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_140,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia näistä hyvistä kommenteista ja kiitos kiittämisestä. Yhdessähän me näitä asioita täällä teemme. Poliisien resursseista jonkin verran tässä nyt vielä kysyttiin, ja vielä totean sen, että ei tätä nyt ihan rahakaan ratkaise. Vaikka meillä olisi kuinka paljon rahaa — ei varmasti koskaan ole ihan riittävästi — meidän pitää työnjakoon kiinnittää huomiota, siihen, että ne asiat, jotka kuuluisivat jollekin muulle, eivät ole sitten poliisien kontolla, kaiken kaikkiaan prosessien kehittämiseen ja kaiken kaikkiaan näihin koulutusmääriin ja niin edelleen. Sitten meidän pitää kiinnittää huomiota myöskin tähän palvelulupaukseen, mistä täällä kysyttiin. Sitä juuri valmistellaan. Ja sitten tietysti tähän liittyy myöskin se, että määrähän ei yksin ratkaise laatua. On tietysti määrälläkin merkitystä, mutta ennen kaikkea sillä, että kohdistetaan ne resurssit oikein. Meillä on joka paikassa vähän resursseja, mutta jos ne osataan oikein kohdentaa ja johtaa sitä työtä, niin silläkin on merkitystä. Täällä puhuttiin myös Rajavartioston resursseista. Joo, kiitos kovasti siitä rahasta, jonka sain tälle sektorille nyt täältä eduskunnasta. Se on tuiki tarpeellinen, Rajavartiosto on kyllä hyvin tiukoilla. Niistä sopeuttamissuunnitelmista, mitä he ovat nyt tehneet, minä en valitettavasti voi vielä yksityiskohtaisesti kertoa — he tulevat minulle esittelemään niitä mahdollisimman pian. Varmasti nyt tämä raha sitten, mikä eduskunnasta tulee, vaikuttaa niihin suunnitelmiin, ja sen jälkeen tehdään lopullisia päätöksiä. Mutta ihan yksityiskohtia en pysty teille sanomaan. Rajaturvallisuus on onneksi nyt tällä hetkellä suhteellisen hyvä. Kysyitte myös näistä turvapaikkahakemuksista, ja kysyitte näistä palautussopimuksista. Afganistanin kanssa se on, Somalian kanssa ei ole. Irakin kanssa sitä yritetään tehdä, ja ensi viikolla muun muassa lähtee kansliapäällikön vetämä delegaatio sinne tätä tekemään. Sitten maatietoa päivitetään koko ajan turvapaikkahakemuksia varten, että tehtäisiin valideja päätöksiä. Maatietoa tarvitaan koko ajan. Perheenyhdistämisen kriteereistä kysyitte, niitähän on kiristetty, ja kohtapuoliin julkistetaan selvitys siitä, miten muissa maissa on, selvitys näistä perheenyhdistämisen kriteereistä. Haluan kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että toimeentulokriteeri, jota on nyt siis käytetty ja kiristetty, on yksi vahvimmista kriteereistä, ja siitä syystä pitää pohtia tarkkaan, onko meillä mahdollisuutta käyttää muuta. Mutta odotetaan sitä selvitystä. Sitten tiedustelulainsäädännöstä kysyttiin, ja sanoisin vain sen, että toivottavasti se saadaan mahdollisimman pian. Kaikkia teitä, jotka olette tiedustelulainsäädännön kanssa tässä talossa tekemisissä ja parlamentaarisessa ryhmässä, tuen kaikin voimin — mitä nopeammin, sen parempi, että me saamme sen eteenpäin. Vihapuheesta kysyitte. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tuolla netissähän pitäisi olla entistä enemmän väkeä vahtimassa sitä tilannetta, ja poliisille saadaan nyt lisää resursseja. (Puhemies koputtaa) Mutta kannatan lämpimästi sitä, että myös niille palveluntuottajille, jotka järjestävät niitä palveluareenoita, jotain vastuuta (Puhemies koputtaa) luodaan. Ja kyllä, liikennevalvonta ja harmaa talous, ne ovat (Puhemies koputtaa) painopisteitä olleet, kun kehyspäätöksissä tehtiin lisäyksiä. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-12-15T17:55:07,2016-12-15T17:58:32,Tarkistettu,1.1 2016_135_141,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Jatketaanpa vielä hetki tätä debattia, ei kovin kauan, mutta hetki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_142,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomalainen on tottunut luottamaan poliisiin hyvin monella tasolla, poliisien määrään, poliisin tapaan hoitaa asioita, mutta nyt kun tiedustelee kansan näkemystä, niin sisäisen turvattomuuden tunne on lisääntynyt voimakkaasti. Täällä ovat monet kiinnittäneet huomiota tähän poliisien määrän jatkuvaan vähenemiseen, ja se on myös tässä valiokunnan esityksessä tullut hyvin esille. Onkin jotenkin ristiriitaista se, että harmaan talouden torjuntaan on lisätty niin vähän rahaa, kun sen tuotto on niin merkittävää ja se voisi tuoda vastauksen juuri tähän, että poliisien määrä voitaisiin pitää sellaisella tasolla, että näistä töistä selvitään. Sitten täällä todetaan näistä esitutkintavelvollisuuksista, jos oikein ymmärrän ja tulkitsen, että myös sinne on tulossa vähennyksiä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että jos täällä ikään kuin perusta murtuu, niin silloin myös se syyttäjän toiminta hankaloituu, samoin tuomioistuimen. Poliisi on (Puhemies koputtaa) perusta koko meidän oikeusturvaamme ja ‑suojaamme ajatellen. (Puhemies koputtaa)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-15T17:58:38,2016-12-15T18:00:02,Tarkistettu,1.1 2016_135_143,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","No niin, nyt riittää. (Naurua) Meni siinä määrin ylitse, puolitoista minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_144,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä on poliisien resursseista puhuttu, moni edustaja ottanut asian esille, niin Eerola kuin myöskin edustaja Kari, ja tässä myöskin viitattiin jo siihen alkoholilainsäädäntöön, ja myöskin ministeri otti siihen reilun kannan, että tämä tuo myöskin resurssien tarvetta poliiseille, jos tämä lainsäädäntö viedään maaliin. Onko sitä lainsäädäntöä valmistellessa tullut tätä asiaa arvioitua, ja mikä ministerin näkökulma siihen on, mille tasolle tämän päivän poliisimääristä pitäisi poliisin resurssit nostaa, jos tämä lainsäädäntö tullaan toteuttamaan? Sitten toinen kysymys, näistä vierastaistelijoista. Myöskin supon resursseja on hieman vahvistettu jo aiemmin, mutta millä tavalla suojelupoliisi tänä päivänä pystyy vastaamaan siihen seurantavastuuseen, tehtävään, mikä heille on annettu? Onko siinä realismia näillä resursseilla hoitaa se niin hyvin, että me voimme myöskin sisäisen turvallisuuden näkökulman siinä turvata?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-12-15T18:00:07,2016-12-15T18:01:07,Tarkistettu,1.1 2016_135_145,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Salissa on käytetty todella hyviä puheenvuoroja, ja henkilökohtaisesti kolme poliisin hallintorakenneuudistusta kokeneena uskallan kiittää omasta ja myöskin virkaveljieni ja ‑sisarieni puolesta siitä huolesta, mitä tässä salissa tunnetaan poliisin resurssien niukkuudesta ja halutaan parantaa näitä resursseja. Kiitos teille kaikille siitä. Mutta muutama sana. Tuossa ministeri totesi näistä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneitten palauttamisista. Kerroitte, että Suomi on menossa neuvottelemaan sinne ja tänne, ja on ihan hyvä, että yritetään. Mutta kysymykseni koskee nyt lähinnä EU:n laajuudessa sitä, kun eri EU-mailla on mitä ilmeisimmin erilaiset mahdollisuudet palauttaa näitä turvapaikanhakijoita. Onko hallituksen piirissä keskusteltu, että tehtäisiin tällaista yhteistyötä eri EU-maiden kanssa, koska joillakin EU-mailla on oikeus palauttaa kielteisen päätöksen saanut hakija ja Suomella ei ole, niin että tämä palautus koskisi kaikkia EU-jäsenmaita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-12-15T18:01:11,2016-12-15T18:02:13,Tarkistettu,1.1 2016_135_146,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Toinen puoli tästä turvapaikanhakijatilanteesta on se, että noin yksi neljäsosa saa sen myönteisen turvapaikan. Me kaikki tiedämme, että työn kautta me kiinnitymme parhaiten yhteiskuntaan ja kielikin opitaan parhaiten niin. Mikä on tällä hetkellä kuntapaikkojen tilanne, ja minkälaista keskustelua ministeriö käy kuntien kanssa siitä, että ei riitä pelkästään se, että pyydetään ja saadaan kuntapaikka, vaan että ne ihmiset sitten aidosti sinne asettuvat? Iso huolihan on myös noiden ihmisten osalta, joita todella toivomme Suomeen, harmaantuva Suomi tarvitsee ihmisiä, ulkomaalaisia, jotka ovat hyviä veronmaksajia ja hyviä uussuomalaisia. Minkälaista keskustelua ministeriö käy kuntien kanssa siitä, että se aito kiinnittyminen olisi totta, että vaikka sen kahden vuoden jälkeen (Puhemies koputtaa) se virta ei tule tänne isoihin kaupunkeihin Tampereelle, Helsinkiin maakunnista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-12-15T18:02:13,2016-12-15T18:03:22,Tarkistettu,1.1 2016_135_147,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Vastaanottokeskusten määrää ollaan vähentämässä, koska niiden tarvekin on nyt vähentymässä, ainakin toistaiseksi, ja toivotaan, että näin on. Tällä hetkellä vastaanottokeskusten toiminta on hyvin erilaista eri paikkakunnilla ja eri kunnissa. Minä olen itse saanut tutustua kahteen kolmeen laadultaan hyvin erilaiseen vastaanottokeskukseen — puhun siis toiminnan laadusta. Kysynkin sen takia ministeriltä: millaisilla mittareilla vastaanottokeskusten toimintaa on tarkoitus arvioida, eli miten arvioidaan tässä tilanteessa se, mitkä vastaanottokeskukset jatkavat toimintaa, kun näitä supistuksia joka tapauksessa tehdään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-15T18:03:22,2016-12-15T18:04:13,Tarkistettu,1.1 2016_135_148,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu vihapuheesta. Toki ymmärrän, että kaikki tämmöiset laittomat uhkaukset on otettava vakavasti, mutta se, mistä meidän erityisesti pitäisi puhua, on se, kuinka sinisilmäisiä olemme Euroopassa olleet, ja se, kuinka tämä ihmissalakuljetusbisnes on raakaa. Se on kannattavampaa kuin huumekauppa, ja me pidämme sitä yllä, mikäli me annamme ihmisten vapaasti tuolla Euroopassa liikkua. Tietääkseni Unkari, joka palauttaa ihmisiä rajalla rajan toiselle puolelle eikä ota heitä vastaan, ei ole saanut EU:lta mitään sanktiota, ja kysyisin: olisiko Suomen hyvä siirtyä tähän suuntaan, koska mennessään turvallisen maan läpi, kuten Ruotsin, ei heillä ole mitään hätää? Olisiko aika keskittyä hakemaan pakolaisleireiltä, jotta taustat olisi tutkittu, eikä niin, että meille tulee terroristijoukko, murhaajia tänne elätettäväksi ja niiden kanssa olemme sitten ongelmissa? Tämä olisi hyvä tapa välttää se: ottaisimme leireiltä, vain leireiltä, koska silloin taustat olisi tutkittu paremmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-15T18:04:13,2016-12-15T18:05:23,Tarkistettu,1.1 2016_135_149,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Poliisin näkyvyys maantieliikenteessä ja yleensäkin suomalaisilla toreilla ja turuilla on erittäin tärkeää. Se luo turvallisuuden tunnetta ja antaa ihmisille yhteiskunnan puolesta sen tiedon, että heistä välitetään ja turvallisuus on tärkeä asia. Itärajan kunnissa meillä on pitkät välimatkat, sama koskee Kainuuta ja tietenkin Lappia. Näillä alueilla, missä Rajavartiosto toimii vahvasti, on poliisilla ja Rajavartiostolla keskinäistä lakiin perustuvaa yhteistyötä. Kysynkin ministeriltä nyt: Miten usein te käytte läpi poliisin ja Rajavartioston virkamiesten kanssa tätä niin sanottua PTR-yhteistyötä, johon Tullikin kuuluu mukaan? Miten usein näissä käydään tällaisia koordinaationeuvotteluja, että pystytään mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämään tämä jo hyväksi havaittu yhteistyö?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-15T18:05:23,2016-12-15T18:06:15,Tarkistettu,1.1 2016_135_150,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Äsken kyselytunnilla keskusteltiin Syyrian sodasta, ja viime kaudellahan tuon sodan vuoksi ja vaikean pakolaistilanteen vuoksi nostettiin kiintiöpakolaisten määrää 300:lla sinne 1 050:een — tällä hetkellä tuo vuosittainen pakolaismäärä on 750. Kun nyt tiedämme, että tuo pakolaistilanne ei ole helpottamassa, päinvastoin, jo entuudestaan suuren pakolaismäärän lisäksi tuo pakolaisvirta jatkuu, niin onko Suomen hallituksessa pohdittu sitä mahdollisuutta, että nostettaisiin tilapäisesti tuota pakolaiskiintiötä? Sehän on hallittu järjestelmä, kun otetaan suoraan ja valikoidaan sieltä pakolaisleireiltä ja sijoitetaan (Puhemies koputtaa) kuntiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-15T18:06:15,2016-12-15T18:07:07,Tarkistettu,1.1 2016_135_151,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ministerin vastauspuheenvuorosta oli hyvä kuulla, että Rajavartioston johto vielä pohtii, millä tavalla näitä sopeuttamistoimenpiteitä nyt sitten käytännössä kohdennetaan tulevan vuoden osalta. Mutta erittäin tärkeää on se, että Rajavartiolaitoksen johto myös tiedostaa selkeästi sen eduskunnan tahtotilan näitten kahden merivartioaseman toiminnan osalta, eli se 550 000 lisäeuroa lähti liikkeelle nimenomaan siitä, että eduskunnassa ja valiokunnassa katsottiin, että nämä kaksi merivartioasemaa, Kalajoki ja Kemi, on tärkeää säilyttää, eli tämän tiedostaminen on hyvin tärkeää. Syyllistyn nyt vain yksittäisten asioitten esiin ottamiseen, mutta minusta ne ovat tärkeitä kysymyksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-12-15T18:07:07,2016-12-15T18:08:16,Tarkistettu,1.1 2016_135_152,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Vielä vastauspuheenvuorot edustajille Kari, Meri ja Semi, (Naurua) ja sen jälkeen ministerille joku minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_153,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Niin kuin edustaja Joona Räsänen tuossa aikaisemmin sanoi, kokonaisturvallisuus koostuu laajasta sosiaaliturvaverkosta, tulonsiirroista ja niin edelleen, erilaisesta avusta kansalaisille, mutta myös tästä poliisien määrästä. En halua itseäni toistaa, mutta toistanpa nyt sitten joka tapauksessa. Kun ministeri tuossa aikaisemmassa aloituspuheenvuorossaan sanoi, että julkisen talouden suunnitelmassa seuraavan kerran tarkastellaan keväällä tätä poliisien määrää, niin olisiko tässä poliisien määrässä nyt syytä jo päästä kiinni jollekin tasolle, että saisimme poliiseille myös työrauhan kehittää omaa organisaatiotaan? Meidän on hyvä muistaa, että Ruotsissa poliiseja on lähes kaksinkertainen määrä suhteutettuna asukaslukuun kuin meillä Suomessa, emmekä me hyvinvointivaltiona nyt kovinkaan paljon eroa tästä turvallisuuden profiilistamme. Ja haluan näin joulun hengessä myös kiittää ministeriä tästä suoruudesta, avoimuudesta ja kyvystä katsoa tosiasioita silmiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-12-15T18:08:16,2016-12-15T18:09:18,Tarkistettu,1.1 2016_135_154,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä vastauksesta koskien tuota laittomasti maassa olevien toimeentulotukiasiaa. Olen itse samaa mieltä, että vain hätäapua annetaan ja tarkoituksena täytyy olla palautus, koska se on tilanne kaikilla meillä muillakin, että jos laillisesti oikeusvaltiossa asiaa tutkitaan jokaisen yksilön kohdalta valitusoikeuksineen, niin kaikki niitä sitten lainvoimaisena joutuvat noudattamaan, niin täällä kuin muualla. Tästä varmasti sitten informoitte Kelaakin, koska minä näin semmoisia ohjeitakin ja siellä oli semmoinen käsitys, että he jotenkin joutuvat alkamaan niitä käsitellä. Se on sitten hyvä. Minullekin tämä oli uusi asia, että tämä on ajateltu näin. Olin itse siinä uskossa, että se menisi Kelan kautta, mutta hyvä, jos se menee kuntiin ja kunnat saavat korvauksen. Toinen asia: Olisin yhtynyt tuohon Huhtasaaren ajatukseen. Jos vielä mahdollisesti tulee uusia aaltoja — maailma ei ole pysyvä — niin onko tämmöisiin varauduttu, mitä me jatkossa teemme? (Puhemies koputtaa) Onko sitä ajateltu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-15T18:09:18,2016-12-15T18:10:26,Tarkistettu,1.1 2016_135_155,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä joku aika sitten kun kävin tuolla Ilomantsissa kyläilemässä ja vähän vaalityötä tekemässä tulevia kunnallisvaaleja varten, niin paikallinen kaveri, joka oli oppaana minulle, esitteli siinä rajavartioautoa, mikä ajoi sinne pihalle, ja sanoi, että kuule, Matti, tässä on meidän poliisi, ensihoito ja sitten rajavartija — ja lisäksi oli vielä neljäskin virka sillä, ei kuitenkaan postimiehenä ollut enää. Jäin miettimään sitä, että tähänkö me olemme ajautuneet. Yhteistyötähän pitää olla, mutta missä vaiheessa saadaan riittävästi poliiseja, että tänne syrjäseudullekin riittää? Ja toisaalta sitten pitää miettiä tätä toista puolta, että mitenkä koulutusta tehostetaan ja koulutuksen imagoa nostetaan niin, että me saamme riittävästi hyviä poliiseja, että voidaan turvata näitä poliiseja ympäri Suomea?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-12-15T18:10:26,2016-12-15T18:11:27,Tarkistettu,1.1 2016_135_156,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Nyt ministeri Risikko, 3 minuuttia. — Ja jollei nyt aivan mahdottoman tärkeää kysyttävää ministerin puheenvuoron jälkeen ole edustajilla, niin siirtyisimme ministerin jälkeen puhujalistaan. Kaikki täällä vähänkin pitempään olleet edustajat ovat saaneet vähintään yhden puheenvuoron, useammat useampiakin puheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_157,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä kysyttiin kotouttamisesta, ja mieluusti siitäkin vastaisin, mutta Lindströmin sektorilla TEMissä on kotouttamisen puoli, ja hän vastannee siitä sitten teille myöhemmin. Siinähän on tietysti omat haasteensa, ja kuntapaikkoja ei ihan niin paljon ole, mutta se on kaikissa Pohjoismaissa vähän sama juttu. Kaikki, mitä te sanoitte siitä, miten tärkeää on työ ja integroituminen yhteiskuntaan, on tärkeää. Mutta todella TEMin puolella on tämä kotouttaminen. Supon resurssit tarvitsevat tulevaisuudessa niin ikään sitä vahvistusta, olen samaa mieltä kanssanne. Kysyitte, eivätkö EU-maat voi yhdessä tehdä näitä palautussopimuksia. Periaatteessa kyllä, ja sitä yhteistyötä toki tehdäänkin, mutta valitettavasti sellaiset EU:n yhteiset eivät tahdo oikein pelittää, niin että aina pitää tehdä näitä kansallisia elikkä näitä kahdenvälisiä, ja siihen se nyt sitten aika lailla on mennyt. Siitä syystä me yritämme niitä tehdä. Vastaanottokeskuksista kysyitte, että minkäslaisilla kriteereillä niitä sitten lopetellaan. Tarkkaa arviointia tehdään, ja yksi kriteeri on tietysti talous, mutta kaksi muutakin on eli toiminnallisuus ja turvallisuus. Elikkä kyllä ne monipuolisesti katsotaan. Pelkkä talous ei vaikuta. Pakolaisleireistä kysyitte ja yleensä pakolaisten ottamisesta vastaan. Meillähän on ollut tosiaan 1 050 ja sitten se on ollut nyt 750, mutta kun tällä hetkellä meillä on niin vaikea tilanne ollut juuri tässä turvapaikanhakijoitten kanssa ja me emme voi tietää, mitä tapahtuu Turkissa, mitä tapahtuu Afrikan maille, niin saattaa myöskin siitä laueta uusi aalto. Ennen kuin me tiedämme sen varmasti, niin meidän pitää nyt katsoa, ja katsotaan sitten myöhemmin, onko meillä mahdollisuudet nostaa. Mutta haluan kuitenkin teille kertoa, että — kuten edustaja Räsänen, joka on aikaisempi sisäministeri, tietää — meillä on turvapaikanhakijoiden vastaanotossa sisäiset siirrot ja myöskin uudelleensijoittamiset ja me olemme juuri tehneet niin, että sisäisten siirtojen kategoriasta siirrettiin uudelleensijoittamisen kategoriaan näitä kiintiöitä, jolloinka me voimme ottaa täsmäten sieltä leireiltä niitä, jotka kaikkein eniten tarvitsevat apua, eli jolloinka me saamme itse valita, ja mehän valitsemme perheitä, lapsia ja heitä, jotka ovat kaikkein hädänalaisimmassa tilanteessa. Ovathan nimittäin jotkut maat jo sitä mieltä, että niitä nuoria miehiä, jotka tulevat tänne, tarvittaisiin kotona rakentamassa maata, ja sen tähden meidän pitää miettiä, mitkä ovat ne henkilöt, ketkä täsmäten tänne sitten otetaan autettavaksi. Sitten PTR-yhteistyö on vahva, sitä kehitetään jatkuvasti. Keväällä kehystavoitteissa on, että pitää korjata tämä tilanne, mikä meillä on tässä, mutta en haluaisi hirttäytyä mihinkään lukumäärään, siitä syystä että me olemme nähneet sitä lukuihin hirttäytymistä tässä nyt tälläkin viikolla. Minä sanoisin näin, että 7 000 ei riitä, ja siitä lähdetään. Mutta kuinka paljon meillä on sitten reservissä? Meidän pitää saada ne koulutusmäärätkin nousemaan, että meillä ihan oikeasti on niitä poliisihenkilöitä. Mutta olen kanssanne (Puhemies koputtaa) samaa mieltä, että 7 000 ei tule riittämään, varsinkaan kun uutta lainsäädäntöä tulee. Ja laittomasti maassa (Puhemies koputtaa) olevien apu: vain välttämätön annetaan, ja tämä vaatii aivan uuden lainsäädännön, millään nykylainsäädännöllä tätä ei hoideta. (Ozan Yanarin vastauspuheenvuoropyyntö)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-12-15T18:11:34,2016-12-15T18:15:14,Tarkistettu,1.1 2016_135_158,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Huomaan, että ainakin edustaja Yanar haluaa välttämättä käyttää vastauspuheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_159,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Puheenjohtaja! En ollut aiemmin salissa, joten hienoa, että sain mahdollisuuden. Kiitän siitä. — Maahanmuuttovirasto on paineen alla. Tällainen näkemys on ollut Helsingin Sanomien kesällä tulleessa jutussa, ja se itse asiassa aiheutti ison julkisen keskustelun. Haluaisin kysyä ministeriltä: onko tämä totta? Haluaisin myös kysyä: mitä hallitus ajattelee Maahanmuuttoviraston maa-arvioista koskien Irakia, Somaliaa ja Afganistania? Koko maailma on käytännössä nauranut Suomelle, kun me olemme sanoneet, että ne olisivat turvallisia maita. Puhutaan siis maailman turvattomimmista maista, siis ihan oikeasti, aikuisten oikeasti. Ja pakko kehua tässä suomalaista kirkkoa: Kirkko on ollut inhimillisyyden ääni, kun arvojohtajuutta ei ole ollut (Puhemies koputtaa) saatavilla muualta. Olen hyvin iloinen tästä ja toivon kirkolle (Puhemies koputtaa) parasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-12-15T18:15:17,2016-12-15T18:16:24,Tarkistettu,1.1 2016_135_160,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Vielä myönnän puheenvuorot edustajille Mäkelä ja Räsänen, ja nyt kyllä tästä laitetaan poikki ja sitten siirrytään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_161,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kiitos puheenvuorosta, puhemies! Tämä aiemmin mainittu pakolaiskiintiön nostaminen, merkittävästikään, tuskin olisi mikään ratkaisu ongelmaan turvapaikanhakijoitten määrän suhteen, koska eihän meillä ole mitään takeita siitä, että jos pakolaiskiintiö nousee, niin turvapaikanhakijoita tulisi sen jälkeen vähemmän. Eiväthän nämä kaksi asiaa liity millään tavalla toisiinsa. Elikkä en ymmärrä, miksi tällaista ratkaisua tarjotaan. Mutta nämä meidän maahanmuuttokustannukset ovat nousseet. Ne ovat jotakuinkin miljardin suuruusluokassa, ja ne vesittävät nämä kipeät säästöt, mitä me olemme saaneet aikaan. Olisinkin odottanut sellaisiin asioihin vastauksia, miten me saisimme näitä turvapaikanhaun ja vastaanottokeskustoiminnan yksikkökustannuksia alas. Tätä asiaa olen kysynyt jo useampana kertana aikaisemmin menneitten vuosien kuluessa. Ne ovat jo vähän laskeneet, mutta eivät kuitenkaan riittävästi. Miten saataisiin alas sitä hintaa, mitä pitää maksaa per päivä vastaanottokeskuksissa? Ja yleisempi kysymys: miten saataisiin hakijoiden määrää vähennettyä ja vetovoimatekijöitä maasta pois?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-15T18:16:31,2016-12-15T18:17:37,Tarkistettu,1.1 2016_135_162,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ja viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Räsänen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_163,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä osana tätä poliisien määrästä käytävää keskustelua on hyvä, että nousi esille myös tämä poliisien koulutuspaikkojen määrä. Nythän on keskeistä, että tulevissa suunnitelmissa hallitus pystyy vakauttamaan koulutettavien määrän siihen 400:aan. Meillähän tilanne on se, että tänä vuonna valmistuu noin 50, ensi vuonna suunnitelmien mukaan 250. Ja osasyy siihen, miksi poliisin koulutus ei ole enää ollut niin houkutteleva, liittyy juuri tähän, että tästä kokonaismäärästä taitetaan peistä vuosittain. Ennenhän oli hyvin varma työpaikka, kun kouluttauduit poliisiksi. Sinne ihmiset lähtivät mielellään koulutukseen, ammattia arvostettiin. Mutta nyt sitten viime vuosina, (Puhemies koputtaa) kun me käymme koko ajan tätä kisaa siitä, mikä tämä kokonaismäärä on, se on totta kai vaikuttanut myös tähän koulutuksen mielekkyyteen, ja toivoisin, että myös tähän keskityttäisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-12-15T18:17:38,2016-12-15T18:18:37,Tarkistettu,1.1 2016_135_164,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kaikki muut ovat saaneet nyt pyytämänsä puheenvuoron, mutta edustaja Pekonen ei, mistä syystä minun on aivan omantunnon syistäkin pakko hänelle myöntää vastauspuheenvuoro ennen ministeriä. (Eduskunnasta: Pelkonen!) — Anteeksi, edustaja Pelkonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_165,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Arvostan tätä suuresti. — Minä olisin vain halunnut vielä erityisesti antaa kiitosta tästä määrärahan lisäyksestä netissä tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn. On kyse erittäin vakavasta ongelmasta, joka ikävä kyllä jää Suomessa aika usein muiden ongelmien varjoon. Muun muassa monissa kouluterveyskyselyissä on tutkittu ja todettu, että jopa yksi kolmasosa nuorista on kohdannut seksuaalista ahdistelua. Netti nimenomaan mahdollistaa hyvin erilaisen seksuaalisen häirinnän kuin mitä ehkä aikaisempina vuosina Suomessa on ollut havaittavissa. Suuresti toivon, että nämä toimet eivät jää tähän vaan pidettäisiin tämä vakava asia mielessä ja ennen kaikkea teoissa näiden ikävien tapausten ehkäisemiseksi myös jatkossa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-12-15T18:18:54,2016-12-15T18:19:46,Tarkistettu,1.1 2016_135_166,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ja ministeri Risikko, paikan päältä 1 minuutti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_167,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Paula,Risikko,Sisäministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä sanottiin, että Migri on aika tiukoilla ollut. Ei mitenkään ""aika"" vaan ""todella"" tiukoilla, ja siitä suuri kiitos, että ovat jaksaneet. Maa-arvioitahan tehdään koko ajan. Pitää nyt kuitenkin aina muistaa semmoinen asia, että vaikka täälläkin nyt vähän kritisoitiin niitä maa-arvioiden tuloksia, niin oikeusasteissakin maa-arviot, Migrin päätökset, ovat kyllä kestäneet hyvin pitkään. Tässä tilanteessa, kun ensimmäisen kerran tehdään päätös ja sitten mennään korkeimpaan oikeuteen, on saattanut maiden tilanne muuttua, ja on aivan ymmärrettävää, että sitten katsotaan uudelleen. Myöskin sisäinen pako: Oletteko katsoneet sitä, että Ruotsi katsoo, että on mahdollisuus lähettää niin sanottuna sisäisen paon mahdollisuutena, mutta Suomi ei voi lähettää tämän jälkeen? Me emme ole missään nimessä maa, joka lähettää liian kevyin perustein — emme missään nimessä. Vastaanottokeskuksista vain totean sen, että sisäinen tarkastus on tehty ja varmasti kehitetään niitä (Puhemies koputtaa) toimenpiteitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p809,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2016-12-15T18:19:48,2016-12-15T18:20:41,Tarkistettu,1.1 2016_135_168,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_169,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Alkoholilainsäädännön vaikutuksista poliisin tehtäviin oli tuossa jonkun verran puhetta. En siihen debattiosuudessa osallistunut, ja totean vain sen, että meillä on myös esimerkkejä siitä, että tiukkeneva sääntely on lisännyt poliisin työtä. Meillä on ollut tiettyjä kesätapahtumia, jotka ovat toimineet pitkään niin sanotusti piknikjärjestelmän kautta, ja kun siellä on kielletty omien alkoholijuomien nauttiminen esimerkiksi musiikkia kuunneltaessa, niin väki onkin tullut sinne alueelle huomattavasti kovemmassa humalassa ja se on aiheuttanut lisätyötä poliisille. Eli ei pelkästään sääntelyn tiukentaminen ole se keino, jolla näihin ongelmiin puututaan, vaan joissain tapauksissa voi olla hyväkin keino kokeilla vähän keskieurooppalaisempaa tapaa myös alkoholipolitiikassa. Nettirikollisuuden torjuntaan valtiovarainvaliokunnassa lisäsimme rahaa. Määrärahasta osoitetaan osa lasten internetissä tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn ja toinen puolikas, reilu 250 000, nettikiusaamisen ja ‑huijausten torjuntaan sekä selvittämiseen. Pidimme tärkeänä myös nettipoliisitoiminnan tehostamista, ja tämä on osoitus siitä, että poliisin toimenkuva laajenee koko ajan, tai jos ei se laajene, niin se ainakin uudistuu ja tulee uusia tehtäviä koko ajan mukaan. Myös hätäkeskustoiminnasta hallinto- ja turvallisuusjaostossa kuulimme useamman kuulemisen. Itse asiassa vielä 2014 puheluista 10 sekunnissa pystyttiin vastaamaan 95 prosenttiin ja 30 sekunnissa 98 prosenttiin. Vuonna 2015 pudottiin 92 prosenttiin, ja nyt tänä vuonna ensimmäisen puolen vuoden aikana 10 sekunnin vastausprosentti oli enää 91 prosenttia. Tämä tuli vakavalla tavalla hallinto- ja turvallisuusjaostossa kuulemisissa esille, että jos emme lisää resursseja hätäkeskustoimintaan, niin jatkossa nämä odotukset tulevat pitenemään. Puhutaan sekunneista, mutta sitten monessa tilanteessa se odottavan aika, apua tarvitsevan aika, on pitkä. Yli 3 miljoonaa puhelua vuosittain hätäkeskuksiin tulee. Poliisimääristä on puhuttu tänään paljon, ja pidin myönteisenä sitä, että tuo 8,5 miljoonaa lisättiin. Sillä pystytään turvaamaan 200 määräaikaisen poliisin jatkaminen työssä myös ensi vuonna. Eli käytännössä kaikki poliisit työllistetään, eikä poliisien määrä ole rahakysymys. Ensi vuonna näin ollen me tarvitsemme siis lisää poliisitehtäviin koulutettavia, ja sen takia myös tähän hallitus on vastaamassa. Tämän varmistamiseksi esitykseen sisältyy siis lisämääräraha Poliisiammattikorkeakouluun sisään otettavien opiskelijoiden määrän nostamiseksi 400 opiskelijaan, mikä mahdollistaa sisäisen turvallisuuden selonteon mukaisen 7 000 poliisimiehen vähimmäistason säilyttämisen. On tärkeää, että myös suojelupoliisin resursseista pidetään huolta. Tuossa aiemmassa puheenvuorossani viittasin esimerkiksi Suomeen mahdollisesti palaaviin Isis-, Daesh-terroristitaistelijoihin, ja on erittäin tärkeää, että me pystymme seuraamaan, keitä tänne mahdollisesti takaisinpäin on pyrkimässä. Ja myös pakolaisvirtaa on syytä seurata. Arvoisa puhemies! Minunkin omatuntoni kolkuttaa sen takia, että haluan, että pääsen vielä kuulemaan edustajakollega Kari Tolvasen puheenvuoron ennen seuraavaa pääluokkaa, ja näin ollen lopetan jo 4 minuuttiin. (Leena Meri: Se on poikkeuksellista!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-15T18:20:54,2016-12-15T18:24:59,Tarkistettu,1.1 2016_135_170,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä vähän yllätti minut. Kiitos edustaja Heinoselle. Tässä ministerin kanssa käytiin aikaisemmin läpi nämä turvapaikanhakijat, ja tosiaan heitä saapui viime vuonna 32 476 tänne, ja kuten silloin oli nähtävissä ja profiloitavissa, niin eihän sitä turvapaikkaa ehkä saa kuin yksi kolmasosa. Nyt tällä hetkellä 27 prosenttia on saanut turvapaikan, ja käsittelemättä on noin 6 800 hakemusta. Se on nyt oikein, että hädänalaisimmat saavat turvaa, naiset, lapset, vanhukset, että heitä aletaan tänne ottamaan. Näin sen pitää ollakin. Hallituksellahan on 80 toimenpiteen ohjelma siitä, mitä tässä turvapaikkakriisissä tehdään. Eli he, jotka ansaitsevat turvapaikan, saavat sen mahdollisimman nopeasti, ja he, jotka eivät sitä ansaitse, poistuvat Suomesta mahdollisimman nopeasti. Nyt tosiaan olen huolissani laittomasti maassa oleskelevista — ja he ovat nimenomaan laittomasti maassa, he ovat saaneet kielteisen päätöksen, joka on lainvoimainen, he eivät ole paperittomia, vaan he ovat laittomasti — koska jos tämä joukko kasvaa kovin isoksi, ensinnäkin he ovat helppoja rikoksen uhreja, ihmiskaupan uhreja, ja toiseksi he ovat helppoja värväyksen kohteita järjestäytyneelle rikollisuudelle. Meillä on esimerkiksi Ruotsista karmivia esimerkkejä lähiöistä, joihin esimerkiksi pelastusviranomaiset eivät uskalla ilman poliisia mennä paikalle. Me emme saa sellaista tänne muodostaa. Samoin meillä on tiettyjä riskitekijöitä olemassa koskien henkilöitä, jotka ovat olleet sotaa käyvillä alueilla ja palanneet tänne. Heitä nimenomaan on seurattava, ja se on ihan ilahduttavaa, että supo sai lisämäärärahaa tähän toimintaan. Supohan on saanut tässä viime vuosina monta kertaa lisämäärärahaa, vaikka toki se kokonaismääräraha on hieman vähentynyt, ja supon henkilöstömäärä on kyllä kasvanut noin 350:een. Näin pitääkin olla. Vielä kun tiedustelulaki — mielellään tällä hallituskaudella — saadaan läpi, niin saadaan työkalutkin tähän terrorismin torjuntaan. Näin pitää olla. Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana näistä poliisin resursseista. Se on hienoa, että tässä laskevassa trendissä poliisi on saanut hallitukselta lisärahoitusta 8,5 miljoonaa sekä jaostolta vielä lisää tiettyyn toimintaan, muun muassa lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi netissä. Näin pitää olla. Nämä tilastot ovat sikäli vähän harhaanjohtavia, että silloin parhaina aikoina, kun meillä oli Suomessa 7 800 poliisia, hieman päälle, tähän laskettiin myös suojelupoliisin henkilöstö mukaan eli noin 350, ja nythän meillä on 7 200, elikkä itse asiassa, jos vanhaa matematiikkaa käyttää, meillä on 7 500 ja päälle. Eli vaikka tämä määrä on toki liian vähäinen, ei lasku ihan niin iso ole ollut, kun tässä on vähän tämä supon asema muuttunut, se on siirtynyt suoraan sisäministeriön alaisuuteen. Mutta se on tosiasia, että poliisi tarvitsee lisää resursseja, ja se on loistavaa, että nämä 200 nuorta poliisia saavat nyt jatkaa työssään ensi vuoden ajan. Se on välttämätöntä. Mutta rahalla ei tosiaan saa enempää, koska vaikka olisi enemmän rahaa, meillä ei ole työttömiä poliiseja juuri lainkaan. Mutta se on tärkeää, että koulutusmääriä nostetaan. Tänä vuonna tosiaan valmistuu noin 50 uutta poliisia, mutta jatkossa koulutusmäärät kasvavat siihen 400:aan per vuosi. Niin pitää olla. Samoin Rajavartioston toiminta pitää turvata näinä hybridiuhkan aikoina ja muistaa se tärkeä työ, mitä Rajavartiosto tekee. Tähän lopuksi vielä sanoisin, että se, mikä on ollut haaste poliisihallinnossa — minä olen ollut siellä kolmisenkymmentä vuotta ja tiedän, että se on haaste aina, myös kaikilla oikeusviranomaisilla — on lyhytjänteisyys rahoituksessa. Tuo parlamentaarinen työryhmä viime kaudella koetti saada aikaan pitkäjänteisyyttä, että mentäisiin edes yksi hallituskausi niin, että tiedettäisiin, paljonko sitä rahaa on käytössä, puhutaan nyt sitten turvallisuus- tai oikeusviranomaisista. Samoin pitää olla semmoinen putkiajattelu: ajatellaan hätäkeskusilmoituksesta aina sinne vankeinhoitoon asti, Rikosseuraamusvirastoon asti. Sen rahoituksen pitää olla tasapuolinen kaikille, niin että se putki toimii eikä suma jää mihinkään seisomaan. Tässä on ministerillä varmaan ensi keväänä vielä töitä aika paljon, että saa tämmöisen ikuisuusongelman ratkaistuksi, mutta luotan täysin ministeriin ja uskon, että hän tämänkin ratkaisee. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1118,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2016-12-15T18:25:01,2016-12-15T18:30:06,Tarkistettu,1.1 2016_135_171,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Yleiskeskustelu tästä pääluokasta keskeytetään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_135_172,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt jatketaan aiemmin tänään keskeytettyä yleiskeskustelua sisäministeriön pääluokasta 26.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_135_173,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta lisää nettirikollisuuden torjuntaan 500 000 euroa, ja osa siitä menee seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn ja nettikiusaamisen ja ‑huijausten torjuntaan. Se, mikä tässä on taustalla, koskee useampaa hallinnonalaa. Jotenkin tulkitsen niin, että tämmöinen vihapuhe, kärkäs keskustelu, tahallinen provosointi, on lisääntynyt. Mistä se johtuu? Yhtenä syynä, oletan, saattaa olla empatiakyvyn puute, väheneminen, emme pysty myötäelämään toisten tunteita. Se on taas tiukasti yhteydessä siihen, kuinka paljon me luemme ja kuinka paljon lapset lukevat ja kuinka hyvin he osaavat omaa äidinkieltään. Vastuuta tässä ei voi kaataa pelkästään yhteiskunnalle, vastuu on myös vanhemmilla, perheillä ja huoltajilla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-15T20:12:56,2016-12-15T20:14:02,Tarkistettu,1.1 2016_135_174,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus panostaa turvallisuuteen. Poliisin merkitys turvallisuustoimijana ja turvallisuuden tuojana on sisäisen turvallisuuden keskiössä. Hallitus vastaa haastavaan turvallisuustilanteeseen lisäämällä poliisin resursseja. Poliisitoimen toimintamenoihin esitettiin talousarvioesityksessä 8,5 miljoonan euron lisärahoitusta. Tällä rahoituksella on mahdollista jatkaa 200 poliisin määräaikaisuutta myös vuodenvaihteen jälkeen. Huoli poliisien jaksamisesta on silti suuri. Poliisin resurssit suhteessa työmäärään eivät ole kestävällä pohjalla. Valtiovarainvaliokunta viittasikin sisäisen turvallisuuden selontekoon antamaansa lausuntoon, jossa se oli huolissaan siitä, että poliisien määrä on jo nyt pienin koko EU:ssa asukaslukuun suhteutettuna. Siksi valtiovarainvaliokunta pitääkin keskeisenä asiana uusien poliisien saatavuuden turvaamisen tulevina vuosina. Tämän varmistamiseksi esitykseen sisältyy lisämääräraha Poliisiammattikorkeakouluun sisään otettavien opiskelijoiden määrän nostamiseksi 400 opiskelijaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-15T20:14:20,2016-12-15T20:15:30,Tarkistettu,1.1 2016_135_175,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tällä sisäministeriön hallinnonalalla kiinnittäisin huomiota erityisesti sisäiseen turvallisuuteen ja harmaan talouden torjuntaan. Sisäisen turvallisuuden tilanteessa korostuu vieläkin viime vuoden puolella tapahtunut laaja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Toisaalta hallituksen talouden säästötavoitteet koko kehyskaudelle eivät lupaa hyvää. Poliisien määrän supistaminen kummittelee kehyksessä vuodesta toiseen. Se, että poliisi sai mahdollisuuden palkata määräaikaisia poliiseja uudelleen ensi vuodelle, on hyvä asia — siitä kiitokset ministeri Risikolle. Käytännössä poliisitoiminnan osalta ollaan aika tavalla äärirajoilla. Kun vertaa vuoden 2010 lukuihin, on poliisien määrä pudonnut yli 500 poliisilla. Lisäksi valmistuvien poliisien määrä on huomattavasti pienempi kuin eläkkeelle siirtyvien määrä. Tosin tähän nyt yritetään ponnistella parannusta. Kansalaisille tehtävässä palvelutyössä, kuten rikostenselvitystyössä, näkyy jo selvästi tämä poliisien määrän vähentyminen. Poliisi on joutunut priorisoimaan rikostutkinnan kohteita niin, että osa tutkintapyynnöistä jää selvittämättä. Tämä syö osaltaan kansalaisten luottamusta poliisiin — asia, joka on suomalaisten mielestä ollut erittäin korkealla tasolla pitkän aikaa. Lisäksi viestiä on tullut poliisien työturvallisuustilanteen muuttumisesta. Harvaan asutuilla alueilla tukipartioiden puute on jo nyt aiheuttanut erittäin paljon riskitilanteita. Samanlainen tilanne on Hätäkeskuksen osalta. Henkilöstömäärän vähentyminen on ollut tälläkin sektorilla voimakasta. Talousarvioesityksessä henkilöstömäärän tavoitteeksi on asetettu 541 työntekijää, kun sen pitäisi sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan olla vähintään 600—630. Lisäksi henkilöstön sairastelu on merkittävän suurta, mikä kertoo työn ylikuormituksesta. Arvoisa puhemies! Me vasemmistoliitossa olemme kiinnittäneet huomiota harmaan talouden tutkinnan tarpeellisuuteen. Harmaa talous ja kaikenlainen talousrikollisuus aiheuttavat suuren laskun julkiselle taloudelle. Harmaan talouden on eri selvityksissä arvioitu vastaavan 5—14:ää prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Siitä aiheutuva verovaje on merkittävä. Harmaan talouden torjunta on tuonut valtiolle tuloja moninkertaisesti siihen panostettuihin voimavaroihin nähden, mutta nyt nämä panostukset ovat laskemaan päin. Onneksi ministeri Risikko on palauttanut rahaa harmaan talouden tutkintaan. Tosin me vasemmistoliitossa olemme sitä mieltä, että satsaus siihen olisi saanut olla suurempi, koska sitä 5 miljoonan lisärahoitusta leikkaa automaattisen liikenteenvalvonnan tehostaminen. Lisäksi on huomioitava, että valtaosa harmaan talouden torjunnan resursseista tulee poliisin perusrahoituksesta, jota ollaan myös tulevina vuosina merkittävästi leikkaamassa. Sitten raskaan liikenteen valvonnan osalta kaipaamme edelleenkin liikkuvan poliisin ammattitaidon omaavia raskaan liikenteen valvojia. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi kuljettajien ajo- ja lepoaikapiirturien tarkastaminen, ylikuormien tarkastaminen ja sen tarkastaminen, että tavarat on kiinnitetty oikeaoppisesti. Tällä hetkellä pakettiautoissa ja rekoissa täytyy olla liikennelupa, kuljetuslupa, kuljettajatodistus ja rahtikirja, ja ne on pystyttävä esittämään joko paperisina tai sähköisinä, jos poliisi tai Tulli sitä pyytää. Näillä säädöksillä on pyritty varmistamaan kuljetusten laillisuus. Nyt nämä säännökset poistuvat hallituksen esityksestä. Suomen teillä on ulkomaalaisia rekkoja, joiden kunto ja kuormaus eivät vastaa suomalaisen lain vaatimuksia. Lisäksi kuljetusten valvonta on siirretty poliisilta ja Tullilta Trafille. Trafilla ei kuitenkaan ole riittäviä resursseja ja kokemusta tällaisesta valvonnasta. Raskaan liikenteen valvontaan tarvitaan erityisosaamista ja ammattilaisten taitoja. Erillisillä yksiköillä olisi paremmat mahdollisuudet valvoa kattavasti raskasta liikennettä sekä myös kabotaasiliikennettä. Erillinen yksikkö toisi lisää turvallisuutta liikenteeseen, ja sen avulla estettäisiin liikenteessä tapahtuvaa harmaata taloutta. Se takaisi myös suomalaisille liikenteenharjoittajille työpaikkoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-12-15T20:15:33,2016-12-15T20:20:18,Tarkistettu,1.1 2016_135_176,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus on saanut valmiiksi kuluvan vuoden aikana selonteon sisäisestä turvallisuudesta. Selonteko on käsittelyssä täällä eduskunnassa, ja siltä pohjalta on käynnistetty työ myös sisäisen turvallisuuden strategian valmistamiseksi. Strategiaa saamme toivottavasti käsitellä täällä eduskunnassa ensi vuoden aikana. Sisäisen turvallisuuden tilanteen muuttuminen on hyvä tiedostaa. Aiemmat poliisitoimeen liittyvät merkittävät leikkaukset ja leikkaussuunnitelmat viime kuukausien tapahtumien valossa eivät näytäkään enää niin järkeviltä. Vakaa ja rauhallinen yhteiskuntamme on muuttunut epävarmemmaksi, ja turvattomuuden tunteen kasvua kokee entistä useampi yhteiskuntamme jäsen. Sisäisen turvallisuuden strategia on syytä valmistella poikkihallinnollisesti. Tässä on tärkeää huomioida sisäisen turvallisuuden kokonaisuus ja tulevat tarpeet. Kokonaisuuden tarkastelussa huomioidaan eri alueiden tarpeet, jotta saavutamme tavoitteemme Suomesta maailman turvallisimpana maana. Hallitus on reagoinut sisäisen turvallisuuden muuttuneeseen tilanteeseen. Poliisitoimeen on osoitettu lisämäärärahaa 8,5 miljoonaa euroa. Tällä lisämäärärahalla voidaan jatkaa 200 poliisin määräaikaista työsuhdetta vuodenvaihteen jälkeen. Tällä lisäyksellä pystytään säilyttämään poliisien taso lähes tämän kuluvan vuoden tasolla. Näillä lisäyksillä on yhteiskuntaan selkeä viesti turvallisuustason säilyttämisestä. Lisäksi valiokunta on lisännyt 500 000 euroa lasten seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn ja nettikiusaamisen ja nettihuijausten torjumiseen, molemmat erittäin tärkeitä asioita. Yhteiskuntamme levottomuus näkyi muun muassa viime kesän Pyhäjoen mellakoissa. Laajalta alueelta poliisit tyhjennettiin turvaamaan mellakan rauhallista sujumista, ja muualla maakunnassa saivat lain rajapintaa kokeilevat puuhastella kaikessa rauhassa. Nyt rakennustoimet Pyhäjoen ydinvoimalan alueella ovat edenneet siihen pisteeseen, että työmaa-alue on aidattu ja alueelle on pääsy vain kulkuluvun omaaville. Näillä toimenpiteillä työrauha laillisella rakennustyömaalla on turvattu. Siksi alueellisesti meille Oulun eteläisen puolen asukkaille on arvokas valiokunnan mietinnön kirjaus Kalajoen ja Kemin merivartioasemien toiminnan turvaamisesta. Tähän Rajavartiolaitoksen momentille valiokunta on osoittanut 550 000 euron lisämäärärahan toiminnan turvaamiseksi. Kalajoen asemalla on tärkeä rooli alueen meriturvallisuuden varmistamiseksi, erityisesti Pyhäjoen ydinvoimalan rakennustyömaan ja tulevan toiminnan vuoksi. Viimekesäisten levottomuuksien vuoksi aitaamattoman merialueen turvaamiseksi Rajavartiolaitoksen asema on merkittävä. Kemin teollisuusalueelle on edelleen tulossa lisää teollista toimintaa, ja olisikin hyväuskoista jättää suuri vientisatama ilman rajaturvallisuutta meren puolelta. Rajavartiolaitoksen osalta on myös havaittava yhteiskuntamme muuttunut tilanne. Rauhallinen rajatilanne saattaa muuttua hyvin nopeasti ja yllättävässä paikassa. Näihin nähden aiempien vuosien rauhallinen suhtautuminen vakaaseen rajatilanteeseen onkin muuttunut radikaalisti. Näihin muutoksiin on myös tässä talousarviossa hallitus reagoinut valiokunnan tavoin, ja lisämäärärahaa sopeuttamistavoitteisiin onkin lisätty, toki vaatimattomasti mutta myönteisellä hengellä, 550 000 euron panoksella. Sisäisen turvallisuuden strategiatyön lopputulos toivottavasti nostaa rajatilanteen tarpeet selkeästi esiin, jotta taloussuunnitelmissa voidaan siihen paremmin sitten reagoida. Rajavartiolaitos on joutunut toimintaansa pitkään sopeuttamaan, ja nyt ollaan kipurajalla muuttuneeseen maailman turvallisuustilanteeseen nähden. Turvallisuusviranomaisten resurssien suhteen olen huolissani. Tilanne pidemmällä aikavälillä on otettava haltuun tulevana keväänä, kun eduskunta hyväksyy mietinnön sisäisen turvallisuuden selonteosta. Hallituksen kehysvalmistelun yhteydessä hallituksen toivon osoittavan riittävät määrärahat poliisin ja muiden sisäisen turvallisuuden toimijoille toteuttaa sisäisen turvallisuuden strategiaa, jolla Suomi on hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti maailman turvallisin maa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-12-15T20:20:28,2016-12-15T20:24:46,Tarkistettu,1.1 2016_135_177,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Maahanmuutto on yksi keskeinen osa sisäministeriön hallinnonalaa. Keskitynkin puheessani laittomasti maassa oleviin henkilöihin. Arvoisa puhemies! Aattoiltana lahjapaperit rapisevat, mutta osa juhlii paperittomana. Viranomaisten mukaan paperiton-termi ei ole hyvä, koska se ei kuvaa toiminnan laittomuutta. Kuten tiedämme, ihminen ei ole laiton, mutta täällä oleskelu ilman asianmukaisia papereita on. Näin joulun läheisyydessä on myös aika osoittaa tukea sitä tarvitseville. Yksi esimerkki on vapaaehtoiseen paluuseen saatava tuki. Vapaaehtoinen paluu on laittomasti maassa olevalle henkilölle ja myös koko yhteiskunnalle ehdottomasti paras ratkaisu. Sitä ei ole kirkon tiloissa armon aneleminen vaan elämän palauttaminen normaaliin päiväjärjestykseen. Jos oleskelulupaan ei ole ollut edellytyksiä, uskon, että oma rakas kotimaa, ystävät, perhe ja mahdollinen jälleenrakentaminen tuovat turvallisuutta, tukea ja työteliäisyyttä. Haluan tässä yhteydessä tuoda esiin, että viranomaiset sekä kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOMin Helsingin-osasto tukevat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden vapaaehtoista paluuta kotimaahan. Pakkopalautus on viimeinen keino. Euroopassa yli 40 prosenttia laittomasti maassa tavatuista on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Kun näitä päätöksiä nyt tulee aiempaa tiuhempaan tahtiin, kasvaa väistämättä laittomasti maassa oleskelevien määrä myös Suomessa, ja se voi vaarantaa yleisen turvallisuutemme. Paljon on kuitenkin jo tehty. Tuoreen Suomen Kuvalehden mukaan maahanmuuttopolitiikassa on tapahtunut täyskäännös. Viime vuonna oleskelulupahakemuksista hyväksyttiin 85 prosenttia, tänä vuonna kielteisiä on 85 prosenttia. Kun samalla poliisi- ja rajaviranomaisiin kohdistuu leikkauksia, on tähän uuteen uhkaan varauduttava ennalta ehkäisevästi. Hallitus valmistelee toimenpidesuunnitelmaa laittoman maassaoleskelun ehkäisyyn ja hallintaan. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut Maahanmuuttoviraston linjan, jossa esimerkiksi Etelä-Irakiin voi paeta maan sisäisesti. Sen jälkeen kun tämä maan sisäisen paon mahdollisuus tuli korostetuksi Maahanmuuttoviraston linjauksissa viime keväänä, vain noin 17 prosenttia irakilaisista turvapaikanhakijoista on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen. Suomi ei siis voi olla se ensisijainen pakopaikka, jos maan sisälläkin on mahdollisuus hakea turvaa. Korkein hallinto-oikeus linjasi, että sisäinen pako on mahdollista terveelle ja työkykyiselle miehelle, vaikkei hänellä ole alueella sukulais- tai tukiverkostoa. Edelleen mielivaltainen väkivalta ei yksin aiheuta kenelle tahansa Bagdadista tulevalle sellaista vaaraa, joka edellyttäisi toissijaisen suojelun myöntämistä. Myös Bagdadista tulevalla turvapaikanhakijalla on oltava henkilökohtaiset perusteet, jotta hänelle voitaisiin myöntää toissijaista suojelua. KHO:n ottama linja on selkeä ja tukee hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Palautusten onnistumista edistetään jatkamalla neuvotteluja palautussopimusten laatimiseksi Afganistanin ohella myös Somalian ja Irakin kanssa — Afganistanin sopimus on jo solmittu. Sopimuksessa huomioidaan erityisesti mahdollisuus pakkopalautuksiin, mutta, kuten todettua, viimeisenä keinona. Palautusten onnistumista turvataan eri tavoin myös täällä kotimaassa. Poliisi informoi maastapoistamispäätöksen tiedoksiannon yhteydessä vapaaehtoisen paluun mahdollisuudesta. Samalla varmistetaan, että myös muut viranomaiset ja järjestöt tarjoavat aktiivisesti vapaaehtoista paluuta tavatessaan luvattomasti maassa oleskelevia. Maahanmuuttovirasto valmistelee vapaaehtoisen paluun edistämiseksi aineistoa valtakunnalliseen käyttöön sekä viranomaisille että järjestöille. Arvoisa puhemies! Suomi on onnistunut vapaaehtoisen paluun osalta paremmin kuin monet Euroopan maat. Yksistään tänä vuonna reippaasti yli tuhat irakilaista on palannut tämän vapaaehtoisen paluun ohjelman kautta kotimaahansa. Tätä voi pitää onnistumisena, ja tällä tiellä on syytä jatkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-12-15T20:24:51,2016-12-15T20:30:13,Tarkistettu,1.1 2016_135_178,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä pääluokassa 26, sisäministeriön hallinnonalalla, lukee, että ""maahanmuuton avulla voidaan ehkäistä mahdollista tulevaa työvoiman niukkuutta ja vahvistaa myös osaamispohjaa"". Muistan, että 70-luvulla meille luvattiin työvoimapulaa, 80-luvulla luvattiin työvoimapulaa, 90-luvulla luvattiin työvoimapulaa ja 2000-luvulla on luvattu työvoimapulaa. Meille on aina tullut joko työttömyyttä tai suurtyöttömyys. Sitten toinen asia, tämä, että ""vahvistaa osaamispohjaa"". Meissä suomalaisissa on valtava henkinen pääoma. Ihmettelenkin sitä, miksi emme paremmin ole saaneet sitä kertautumaan vientinä ja yritystoimintana. Siihen meidän tulisikin panostaa enemmän, että me saisimme sen henkisen pääoman maksimaalisesti käyttöön, eikä ihmisten haalimiseen tänne elämään suomalaisen sosiaaliturvan varaan. Tämä jatkuu, että ""monilla toimialoilla maahanmuutolla on jo huomattava merkitys työvoiman saatavuuden kannalta"". No, tämä on ihan totta. Täällä etelässä Viron miehet aika paljon näitä rakennushommia vievät, mutta se maksaa meille sen, että suomalainen rakennusmies on sitten samaan aikaan työttömänä. Itse lähdin aikoinaan politiikkaan sen takia, että me voisimme välttää ne virheet, mitä muut Euroopan maat ovat tehneet. Tämä islamistinen humanitaarinen maahanmuutto on käytännössä osoittautunut sellaiseksi, että se ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Brexit-asiassa kamelin selän katkaisi maahanmuutto, ja Britannia onkin ilmoittanut, että he ovat valmiita jopa tyytymään vähän huonompiin kauppasopimuksiin, jos he varmasti saavat päättää maahanmuutosta enemmän itse. Unkari käännyttää turvapaikanhakijoita rajalla, eikä siitä ole mitään kauppapakotteita tai muitakaan sanktioita EU:sta tullut. Itse esitin 2015 syksyllä, että olisimme käännyttäneet turvapaikanhakijat rajalla. Näin olisimme saaneet säästöjä satoja miljoonia, yli tuhat miljoonaa olisimme saaneet rahaa säästettyä. Vain noin yksi kolmasosa turvapaikan edes saa, ja kuinka paljon maksaa se, että me käsittelemme täällä sellaisia turvapaikkahakemuksia, jotka eivät kuitenkaan johda myönteiseen päätökseen? Lisäksi tällainen hallitsematon humanitaarinen maahanmuutto vie sekä rahat että turvallisuuden. Ja näitä terroristijoukkomurhaajia me täällä sitten elätämme, koska emme itse yhtään rajalla valitse, keitä tänne Suomeen tulee. Me vain otamme vastaan ja jälkikäteen tutkimme, keitä tänne on tullut. Lisäksi ovat erittäin kalliit nämä oikeudenhoitokulut, kun he valittavat hallinto-oikeuteen kielteisestä päätöksestä ja sitten vielä korkeimpaan oikeuteen. Tämä edustaja Simon Elon ehdotus siitä, että vietäisiin pois edes se valitusoikeus sinne korkeimpaan oikeuteen, toisi jo paljon säästöjä. Perussuomalaiset ovat koko ajan kiristäneet maahanmuuttopolitiikkaa, ja minua henkilökohtaisesti ihan kauhistuttaa sellainen ajatus, jos perussuomalaiset eivät olisi olleet hallituksessa. Jos siellä olisivat olleet nämä muut puolueet, jotka kannattavat tätä liberaalia ja rajatonta maahanmuuttopolitiikkaa, niin kuinka paljon lisää meille olisi tullut? En edes lähde arvaamaan. Tämä muutos on ihan selkeä. Ensin tuli brexit, ja nyt esimerkiksi Ranskassa ei enää edes pääse presidentiksi, jos ei ole konservatiivi ja mamukriittinen: Fillon ja Le Pen ovat molemmat mamukriittisiä ja konservatiiveja. Tämä käännös on tapahtunut, koska positiivisuus on hyvä asia mutta liika sinisilmäisyys johtaa tuhoon. Me olemme tuomassa tähän nyt sitä järkeä, ja Euroopasta on tulossa se järkevä suuntaus, ja toivon, että mekin saisimme tämän asian hallintaan mahdollisimman pian.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-15T20:30:28,2016-12-15T20:35:13,Tarkistettu,1.1 2016_135_179,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jos olenkin moniin hallituksen toimiin tyytyväinen, niin siihen on mahdotonta olla tyytyväinen, mikä on hallituksen panostus näiden maahanmuuton kustannusten vähentämiseen. Olen nyt jo kahdelta sisäministeriltä peräjälkeen kysynyt vastauksia siihen, mitä hallitus aikoo tehdä turvapaikanhakijoiden tuottamien yksikkökustannusten säästämiseksi eli — selkeämmin sanottuna — miten päivä vastaanottokeskuksessa saadaan painettua halvemmaksi. Tässä puhutaan satojen miljoonien menoerästä, josta jo murto-osankin leikkaaminen mahdollistaisi monen vähäosaisia haittaavan säästön perumisen. Tai voisimme vaikka perua suunnitellun moottoripyöräveron sellaisella säästöllä hyvin helposti. Tähän yksinkertaiseen kysymykseen kuitenkaan ei ole vastausta saatu. Miten tämä pitäisi tulkita? Eikö näitä säästöjä ole edes haluttu hakea? Miten näin voi olla, kun kaikesta muustakin leikataan? Turvapaikkabisnekseltä tulee voida viedä pois liiat voitot. On myös selvä vetovoimatekijöiden vähennys, kun vastaanottokeskuksessa oleskelu ei olekaan verrattavissa hotellissa täysihoidolla majailuun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-15T20:35:14,2016-12-15T20:36:26,Tarkistettu,1.1 2016_135_180,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Mainitsin jo eilisessä budjetin yleiskeskustelussa, että yksi merkittävä syy valtion ensi vuoden budjetin alijäämään ovat maahanmuuton sadoilla miljoonilla euroilla normaalivuosiin verrattuna kohonneet kustannukset. Hallituksen tuleekin ehdottomasti panostaa huomattavasti aiempaa määrätietoisemmin maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisten ohjelmiensa toteuttamiseen. Viime vuonna Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa, tänä vuonna arviolta noin 6 000 hakijaa. Määrä on silti edelleen selvästi normaalivuosia korkeampi, ja se johtuu pitkälti alkuvuonna Venäjältä saapuneista hakijoista. Nythän tilanne on tasaantunut siitä. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on pidetty tarpeellisena turvapaikkahakemuskäsittelyn nopeuttamista, ja muun muassa hallinto-oikeuksien prosesseja tehostamalla lainsäädännön keinoin näin on jo tehtykin. Keskeistä on kuitenkin varmistaa päätösten laatu, jotta hakijoille ei tulla myöntämään myönteisiä päätöksiä varmuuden vuoksi liukuhihnatyönä, kuten syksyn 2015 paniikkitunnelmissa näyttää käyneen. Linja näyttääkin kiristyneen tänä vuonna selvästi. Arvoisa puhemies! Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenoihin on varattu noin 280 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Tänä vuonna kustannukset ovat olleet peräti 632 miljoonaa euroa. Vastaanottokeskuksia onkin nyt suljettu merkittävästi, ja jäljellä olevien keskusten käytön on oltava tehokasta. Ja vaikka tämä aleneva kustannuskehitys on positiivinen asia, niin on muistettava, että osa kuluista siirtyy muun muassa kuntien maksettaviksi oleskeluluvan saaneiden asetuttua kuntien asukkaiksi. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Ministeri Risikko otti esille sen, että lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat tulee poistaa tehokkaasti maasta. Ministeri näyttääkin kehittyvän virkansa hoitamisessa oikeaan suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-15T20:36:27,2016-12-15T20:38:31,Tarkistettu,1.1 2016_135_181,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomella on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, joten erinomainen esitys on tehostaa itärajan valvontaa palkkaamalla 80 uutta rajavartijaa. Myös vapaaehtoinen maanpuolustustyö saa 404 000 euron lisäpanostuksen. Tällä lisäpanostuksella on mahdollista tukea laajaa kirjoa erityyppistä Suomen maanpuolustukseen liittyvää kansalaistoimintaa. Arvoisa puhemies! Kyberrikollisuus on moninkertaistunut, ja tällä hetkellä valitettavan moni näistä rikoksista jää selvittämättä. Valtiovarainvaliokunta onkin mietinnössään kiinnittänyt erityistä huomiota myös kyberrikollisuuteen ja osoittanut 500 000 euron lisärahoituksen nettirikollisuuden torjuntaan. Tämä on erittäin hyvä päätös. Rahaa osoitetaan muun muassa kahteen erittäin tärkeään asiaan: netissä tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn sekä nettikiusaamisen ja nettihuijausten torjuntaan sekä selvittämiseen. Arvoisa puhemies! Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoiksi esitetään noin 50:tä miljoonaa euroa. Hätäkeskuslaitos vastaa ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuuteen liittyviin hätäilmoituksiin ja välittää ne edelleen auttavalle viranomaiselle. Hätäkeskustoiminta vaikuttaa koko auttamisketjuun ja on yksi keskeinen tekijä yhteiskunnan kriisitilanteista selviytymisessä. Kannatan valtiovarainvaliokunnan esittämää 200 000 euron määrärahalisäystä Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-15T20:38:33,2016-12-15T20:40:12,Tarkistettu,1.1 2016_135_182,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan täydentävän talousarvioesityksen korotuksiin poliisin määrärahoihin. Nämä korotukset mahdollistavat 200 poliisin määräaikaisuuden jatkon sekä sen, että käytännössä kaikki poliisit työllistetään eikä poliisien määrä laahaa enää perässä niukkojen määrärahojen takia. Näinä monien uhkien ja rauhattomuuksien aikoina tästä voi olla erittäin tyytyväinen. Arvoisa puhemies! Kun tuleva vuosi on turvattu, jatkossa keskeistä onkin poliisien saatavuuden turvaaminen tuleville vuosille. Saatavuuden varmistamiseksi talousarvioesitykseen sisältyykin lisämääräraha Poliisiammattikorkeakouluun sisään ottavien opiskelijoiden määrän nostamiseksi 400 opiskelijaan. Tämä sisäänottomäärän nostaminen mahdollistaa sisäisen turvallisuuden selonteon mukaisen 7 000 poliisin vähimmäistason säilyttämisen tulevina vuosina. Arvoisa puhemies! Minä kannatan poliisien resurssien turvaamista, ja näillä talousar-vioesityksillä tehdään niin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-15T20:40:13,2016-12-15T20:41:27,Tarkistettu,1.1 2016_135_183,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa sitä Suomen Kuvalehden merkittävää artikkelia, jossa tosiaan todettiin tämä turvapaikkapolitiikan täyskäännös: viime vuonna 85 prosenttia hyväksyttyjä oleskelulupia, tänä vuonna hylätty 85 prosenttia hakemuksista. Ja sitaatti tästä Suomen Kuvalehdestä: ""Sen jälkeen, kun Maahanmuuttovirasto tulkitsi keväällä, että Irakiin voi turvallisesti palata, vain noin 17 prosenttia irakilaisista hakijoista on saanut luvan jäädä Suomeen. Linja poikkeaa merkittävästi muiden EU-maiden päätöksistä. EU-maissa keskimäärin 59 prosenttia irakilaisista on saanut turvapaikan tai oleskeluluvan, Ruotsissa myönteisen päätöksen on saanut 45 ja Saksassa 71,5 prosenttia irakilaisista"" — Suomessa siis 17 prosenttia tämän kevään jälkeen. Seuraavan kerran, kun yksikin äänestäjä tulee minulle turuilla ja toreilla sanomaan, että tämä hallitus ei ole kiristänyt turvapaikkapolitiikkaa, ohjaan hänet tuoreimman Suomen Kuvalehden pariin — sen enempää lehteä mainostamatta. Toinen asia, minkä haluan nostaa esiin, on edustaja Heinosen mainitsemat niin sanotut vierastaistelijat — tosin vierastan itse hyvin paljon tätä vierastaistelija-sanaa, kyllähän kyse on ihan kansanomaisesti sanottuna terroristeista — eli Suomeen palaavat terroristit. Kun ajattelee näitä ihmisiä, niin pidän hieman erikoisena sitä sisäministeriön ajatusta, ehkä tällaista yleistä ajattelutapaa Euroopassa, että nämä henkilöt voitaisiin jotenkin käännyttää takaisin. Uskallan väittää, että on harvassa ne tapaukset, jotka voidaan käännyttää takaisin. Jos on tälle ääri-islamistiselle tielle lähtenyt, hylännyt kaikki meidän länsimaisen demokratian arvot ja, voi sanoa, perusinhimillisyyden, niin on hyvin vaikea nähdä, miten tällainen henkilö voitaisiin enää käännyttää takaisin. Toivon todella, että näitä tapauksia on ja heitä voidaan auttaa, mutta uskon valitettavasti, että aika vähissä nämä henkilöt ovat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-12-15T20:41:27,2016-12-15T20:43:31,Tarkistettu,1.1 2016_135_184,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vielä hieman kitkerän palautteen jälkeen täytyy antaa ministerille pieni kiitoksen sana siinä kohtaa, kun se kiitos on ansaittu. Eli Rajavartiolaitoksen säästöt uhkasivat muuttaa Imatran ja muutamien muidenkin kansainvälisten raja-asemien aukioloaikaa pois ympärivuorokautisesta, siten että ne raja-asemat olisivat olleet yöllä kiinni. Säästö tästä olisi ollut hyvin pieni, suuruusluokkaa kymmeniä- ja enintään satojatuhansia, mutta vahinko elinkeinoelämälle olisi ollut hyvin suuri. Tätä valmistelleiden virkamiesten asenne osoitti kummallista ylimielisyyttä: puhuttiin, että rajan yli haetaan viinaa ja bensaa, ymmärtämättä, mikä merkitys sillä rajayhteydellä on liike-elämälle ja miten suuri päätös sen rajan aukioloajan muuttaminen on, koska se vaikuttaa myös Venäjän puolella. Onneksi ministeri Risikko kuitenkin paikallisia tahoja ja kansanedustajia yli puoluerajojen kuunneltuaan ilmoitti, että nämä säästöt tullaan perumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-15T20:43:32,2016-12-15T20:44:31,Tarkistettu,1.1 2016_135_185,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Maahanmuutto ja sen kustannukset puhuttavat suomalaisia edelleen. Alkuvuodesta julkaistun IMF:n tekemän selvityksen mukaan Suomelle koituu kuluvana vuonna kolmanneksi suurimmat kustannukset, kun pakolaiskriisin kustannukset suhteutetaan bruttokansantuotteeseen. Suomen edelle tässä selvityksessä menivät vain Ruotsi ja Tanska. Nykyinen hallitus onkin siis varsin hyvästä syystä työskennellyt aktiivisesti maahanmuuton kustannusten pienentämiseksi. Nyt käsittelyssä olevassa talousarvioesityksessä on osoitettu muun muassa maahanmuuttoon liittyvään tiedotustoimintaan 250 000 euroa. Faktoihin pohjautuvalla, tehostetulla tiedottamisella voidaan todistetusti vähentää Suomeen perusteettomasti hakeutuvien turvapaikanhakijoiden määrää. Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä asia on myös, että meillä on nyt valtakunnallinen vastaanottojärjestelmän valvontaohjelma, jonka avulla voidaan tehostaa vastaanottokeskusten taloudellista ohjausta. Talousarvioesityksessä on esitetty 5,8 miljoonan euron määräraha vapaaehtoisten palautusten rahoittamiseen. Vapaaehtoisten palautusten järjestäminen ja niiden onnistuminen on suorassa yhteydessä paperittomana eli laittomasti Suomeen jäävien määrään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-15T20:44:32,2016-12-15T20:45:51,Tarkistettu,1.1 2016_135_186,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Viime vuonna Suomeen saapui yhteensä noin 32 500 turvapaikanhakijaa — lähes kymmenkertainen määrä normaalivuosiin verrattuna. Tähän Suomi ei ollut varautunut. Tilanne saatiin hallintaan, kiitos hallituksen reippaiden toimintojen sekä hyvän viranomaisyhteistyön. Kuluvana vuonna Suomesta on hakenut turvapaikkaa noin 5 500 ihmistä. Ensi vuoden budjetissa ollaan varauduttu 10 000 turvapaikanhakijaan. Näyttäisi siltä, että budjetoidut rahat riittäisivät. Tähän asti noin neljännes turvapaikkahakemuspäätöksistä on ollut kielteisiä. Ensi kevään aikana saadaan lainvoimaisia päätöksiä kielteisistä oleskelulupapäätöksistä. Riskinä on niin sanotusti paperittomien joukon muodostuminen, joista kukaan ei tiedä mitään ja jotka ovat alttiina ajautumaan rikolliseen toimintaan tai rikoksen uhriksi. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta vieraili Italian hotspoteissa syksyllä. Sisiliaan saapuu niin sanottua Välimeren reittiä valtava määrä pakolaisia Afrikan maista, lähinnä Saharan eteläpuolisilta alueilta. Tämä Libyasta alkava Välimeren reitti Italiaan on ihmissalakuljettajien hallussa. Tämä täysin rikollinen ja epäinhimillinen toiminta on saatava loppumaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Hallitus on keskustellut toimeenpanosuunnitelmasta kotouttaa myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneita. On tärkeää saada kotouttamispolitiikkaan iso linja esimerkiksi kuntiin sijoittamisessa. Yhteiskuntamme ei kestä toisen, vieraan yhteiskunnan (Puhemies koputtaa) rakentumista omamme sisään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-12-15T20:45:51,2016-12-15T20:47:46,Tarkistettu,1.1 2016_135_187,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Turvallisuus on valtion ydintehtävä. Poliisitoimien osalta painotetaan poliisin toimintavalmiutta, talousrikollisuutta ja harmaan talouden torjuntaa — erittäin hyvä asia. Toinen hyvä asia on se, että tulee lisäystä määrärahaan: 245 000 euroa osoitetaan internetissä tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn. Niin kuin sanoin, turvallisuus on valtion ydintehtäviä, jokainen seksuaalirikos on liikaa. Olen erittäin iloinen, että meidän hallitus tässäkin asiassa lähtee taas siitä, että lapsilla on oikeus koskemattomuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-15T20:47:46,2016-12-15T20:48:38,Tarkistettu,1.1 2016_135_188,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Euroopan komissio on myöntänyt, että Euroopan turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan rakenteissa on merkittäviä heikkouksia, ja esittänyt jäsenmaille lainsäädäntöehdotuksia turvapaikkajärjestelmän tehostamiseksi. Niitä käsiteltiin myös eduskunnan valiokunnissa. Vihdoinkin Suomen kannaksi kirjattiin useita kriittisiä näkökulmia perussuomalaisten ansioista. Valtioneuvosto muun muassa suhtautuu varauksellisesti esityksiin, joilla pyrittäisiin luomaan jäsenvaltioita sitovia pysyviä turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen järjestelyjä. Ehdottoman tärkeää  on jat-kossakin voida kansallisesti päättää uudelleen sijoitettavien henkilöiden määristä. Turvapaikkajärjestelmän uudistamisen tavoitteena tulee olla perusteettomien turvapaikkahakemusten väheneminen ja se, että menettelyt kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden maasta poistamiseen tehostuvat. Kehitettäessä Dublin-järjestelmää jäsenmailla pitää olla velvoitteita ja kannustimia hallita maahantulijoiden virtaa siirtämättä painetta muille jäsenmaille. Arvoisa puhemies! Täysin kestämätön oli myös komission ehdotus laajentaa perheenjäsenen määritelmää. Ehdotuksen mukaan siihen lisättäisiin perhesuhteet, jotka olisi muodostettu lähtömaasta poistumisen jälkeen mutta ennen jäsenvaltioon saapumista. Suomen kannaksi linjattiin kielteinen suhtautuminen perheenjäsenen määritelmän laajentamiseen. On täysin selvää, että sillä olisi ollut kustannuksia lisäävä vaikutus. Niin ikään Suomen kantaan kirjattiin kielteinen suhtautuminen komission ehdotukseen laajentaa hakijan oikeutta saada ilmaista oikeusapua koskemaan koko turvapaikkaprosessia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-15T20:48:39,2016-12-15T20:50:17,Tarkistettu,1.1 2016_135_189,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensi vuodelle on sen mukaan budjetti tehty, että tulisi 10 000 turvapaikanhakijaa. Tämä on varmaan tällä haavaa ihan realistinen käsitys sillä tiellä, mikä meillä on. Mutta vähän tuntuu, että Suomessa on ollut ilmassa sellaista ajatusta, että tavallaan nyt tämä tilanne on ohi ja nyt alettaisiin jäähdyttelemään. Se ei kuitenkaan valitettavasti pidä paikkaansa. EU:n viimeisimmän maahanmuuttoraportin mukaan lokakuun aikana Italiaan saapui 13,5 prosenttia enemmän turvapaikanhakijoita keskisen Välimeren reitiltä kuin vastaavaan aikaan viime vuonna, ja tiedämme, millaiset määrät viime vuonna kokonaisuudessaan tuli Eurooppaan, yli miljoona henkeä. 26. syyskuuta jälkeen Italiaan on tullut yli 30 000 henkeä, tosiaan lokakuussa 13,5 prosenttia enemmän kuin silloin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Tämähän tarkoittaa tietysti sitä, että kun nämä henkilöt tulevat sinne, niin kestää vähintäänkin viikkoja ennen kuin sitten pääsevät tänne Pohjois-Eurooppaan asti, ja se tarkoittaa tietysti sitä, että lähdetään, minun mielestäni, realistisesti 10 000 turvapaikanhakijasta, mutta ei pidä olla myöskään järin yllättynyt, jos syystä tai toisesta tämä aalto ensi vuonna, kun säät Välimerellä lämpenevät taas, lähtisi uuteen nousuun. Ne samat tekijät kuin aikaisemminkin, jotka ihmisiä ajavat, ovat yhä voimassa maailmanpoliittisesti Lähi-idässä eli konfliktit ja köyhyys. Tässä suhteessa on myös syytä muistuttaa, kun otetaan esille Syyrian konflikti, joka on totta kai valitettava tilanne siellä, että Suomeen on kuitenkin tullut hyvin vähän syyrialaisia — suurin osa Suomeen tulijoista oli irakilaisia, ja väittäisin, että siellä monilla alueilla ei suoranaista konfliktia tällä hetkellä ole. Eli hyvin paljon riippuu maasta, keitä henkilöitä tulee. Suomen tapauksessa lähdetään 10 000:sta mutta varaudutaan siihen, henkisesti vähintäänkin, että enemmänkin saattaa tulla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.2.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-12-15T20:50:18,2016-12-15T20:52:23,Tarkistettu,1.1 2016_135_190,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Nyt esitellään valtiovarainministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 28. Jaoston puheenjohtaja, edustaja Kankaanniemi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_135_191,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriön pääluokan luku Kuntien tukeminen sisältää 8,9 miljardin euron määrärahan kuntien peruspalveluiden järjestämiseen. Se on vajaat 400 miljoonaa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Kuntatalouteen vaikuttavat ensi vuonna ja seuraavina vuosina poikkeuksellisen monet eri tekijät. Ensi vuonna valtionosuuksia vähentävät muun muassa kilpailukykysopimuksen vaikutukset sekä perustoimeentulotuen siirto Kelalle. Valtionosuutta kasvattavat kustannustenjaon tarkistus ja verotulomenetysten täysimääräinen kompensaatio sekä omais- ja perhehoidon ja vanhuspalveluiden kehittäminen, joihin tulee 100 prosentin valtionosuus. Eläkemaksujen aleneminen osaltaan vahvistaa kuntataloutta. Kilpailukykysopimus vähentää kuntien menoja, kun muun muassa työnantajamaksut ja lomarahat alenevat. Toisaalta sopimus vähentää kuntien tuloja muun muassa verovähennysten johdosta. Yhteensä sopimuksen vaikutus kuntatalouteen on negatiivinen, 168 miljoonaa euroa. Valiokunta toteaa, että pitemmällä tähtäyksellä sopimus kuitenkin lisää talouskasvua ja työllisyyttä ja siten vahvistaa myöhemmin myös kuntataloutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa kilpailukykysopimuksen vaikutuksia kuntiin. Kokonaisuudessaan valtion toimet vahvistavat ensi vuonna kuntataloutta 39 miljoonalla eurolla. Tästä on yhteinen näkemys sekä valiokunnalla, ministeriöllä että Kuntaliitolla. Kuntakohtaisesti saattaa olla tuntuviakin eroja. Usean vuoden leikkausten jälkeen valtion toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta sekä tänä että ensi vuonna. Tämä on tärkeää kuntien palvelujen turvaamiseksi ja muun muassa veronkorotuspaineiden hillitsemiseksi. Julkisen talouden suunnitelmassa asetetun rahoitusasematavoitteen mukaan vuoteen 2019 mennessä kuntatalouden alijäämä on korkeintaan 0,5 prosenttia suhteessa bkt:hen. Valtion tulee alentaa siihen mennessä kuntatalouden toimintamenoja vähintään 770 miljoonalla eurolla verrattuna hallituskautta edeltäneeseen niin sanottuun tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Valiokunta pitää menorajoitetavoitetta perusteltuna ja korostaa siihen pääsemiseksi tarvittavien toimenpiteiden tärkeyttä. Valiokunta pitää tärkeänä hallitusohjelman sisältämiä useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. ""Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta"" ‑hankkeen — uusi nimi hankkeelle — tavoite on 1 miljardin euron pitkän aikavälin kustannussäästö. Toistaiseksi uudistus on edennyt hitaasti. Hallituksen toimenpiteiden lisäksi kuntien omat toimenpiteet ovat edelleen välttämättömiä. Yhteenvetona voi todeta, että kuntatalous on heikosta talouskasvusta huolimatta vakaa. Vuoden 2007 jälkeen ensimmäisen kerran nyt ei yksikään kunta ole kriisikuntamenettelyssä. Veroprosenttiaan nostaa ensi vuodelle 47 kuntaa, mutta sitä myös alentaa 14 kuntaa, mikä on tämän vuosituhannen suurin lukumäärä. Keskimääräinen kuntaveroprosentti on ensi vuonna 19,91. Arvoisa puhemies! Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun osoitetut määrärahat on kohdennettu uudelle momentille. On tärkeää, että uudistus etenee ensi vuonna väliaikaisten toimielinten perustamisella ja hallinnon käynnistämisellä. Valiokunta toteaa, että maakunta- ja sote-uudistus on suurin Suomessa tehty hallinnon uudistus ja se vaikuttaa merkittävästi kuntien rooliin, tehtäviin sekä toimintaan ja talouteen. Tästä seuraa, että ministeri Vehviläisen johtama parlamentaarinen Tulevaisuuden kunta ‑hanke on erityisen tärkeä, ja siltä odotetaankin kunnissa hyvin paljon. Valiokunta teki talousarvioesitykseen tämän pääluokan osalta yhden muutoksen: se poisti talousarviosta 1,5 miljoonan euron määrärahan, joka oli varattu Rääkkylän kunnan yhdistymisavustukseen. Rääkkylän liitos Kiteen kaupunkiin peruuntui korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen johdosta. Arvoisa puhemies! Kiitän valiokunnan ja jaoston jäseniä hyvästä työstä tältä osin ja toivon, että ministerikin on tyytyväinen tähän esitykseemme. — Kiitos. ",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-15T18:30:30,2016-12-15T18:35:30,Tarkistettu,1.1 2016_135_192,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelen tässä valtiovarainministeriön hallinnonalalla ainoastaan Tullin toimintamenoja, joihin esitetään noin 160 miljoonan euron määrärahaa. Tullin määrärahan pienenemiseen vaikuttaa muun muassa auto- ja valmisteverotustehtävien siirto Tullista Verohallintoon. Muista määrärahamuutoksista suurin on noin 11 miljoonan euron lisäys tulliselvityksen tietojärjestelmäuudistukseen. Valiokunta pitää myönteisenä, että määräraha sisältää myös ilmaistilojen menetyksistä aiheutuneet toimitilamenot. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määrärahavähennyksiä, joihin ei liity vastaavaa menojen vähentymistä, on yhteensä noin 3,6 miljoonaa euroa. Tullin toimintamenoista noin 80 prosenttia on henkilöstökustannuksia, joten käytännössä leikkaus kohdistuu henkilöstöön. Tulli on vähentänyt henkilöstöään vuodesta 2016 lähtien yhteensä 400 henkilötyövuodella. Tähän saakka henkilöstöön kohdistuvat muutokset on pystytty toteuttamaan luonnollisen poistuman kautta ja digitalisoinnin, liikkuvan tullivalvontamallin, toimipaikkaverkoston sopeuttamisen sekä valvontateknologian keinoin. Vuodelle 2017 esitettyjen toimintamenosäästöjen toteuttamiseksi Tulli harkitsee kuitenkin koko henkilökunnan lomauttamista kahdeksi viikoksi. Tähän liittyviä yt-menettelyjä on aloitettu lokakuussa 2016. Lomautukset näkyisivät väistämättä operatiivisessa toiminnassa, palveluiden ja valvonnan saatavuudessa ja niiden kattavuudessa. Lisäksi lomautukset ainoastaan siirtävät määrärahavajetta seuraavalle vuodelle. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus huolehtii Tullin toimintaedellytyksistä, ja korostaa, että sujuvat tullitoiminnot mahdollistavat myös ulkomaankaupan sujuvuuden. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä on huomioitava, että Tullin toiminnan tuloksellisuutta katsottaessa pelkästään takaisin saadun rikoshyödyn arvioidaan olevan noin 20 miljoonaa euroa vuonna 2016. Valiokunta lisää Tullin toimintamenoihin 300 000 euroa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-12-15T18:35:32,2016-12-15T18:38:51,Tarkistettu,1.1 2016_135_193,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Vehviläinen, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_194,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitokset valtiovarainvaliokunnalle ja erityisesti jaostolle ja puheenjohtaja Kankaanniemelle tästä mietinnöstä, johon on helppo yhtyä. Olen lukenut sekä mietinnön että kannanotot ja myös vastalauseet kohtalaisen tarkkaan tässä näin, kun ne valmistuivat. Arvoisa puhemies! Kuten täällä jo edellä on tullut esille esittelypuheenvuorossa, kuntatalous vahvistuu noin 40 miljoonalla eurolla ensi vuonna, kun otetaan huomioon valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus. Vuodesta 2017 on tulossa toinen perättäinen vuosi, kun kuntataloutta kyetään valtion toimesta vahvistamaan. Kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään toteaa, kuntatalouden kohentumisesta kertoo osaltaan myös se, että tiedossa ei ole uusia kriisikuntia. Ensimmäistä kertaa vuoden 2007 jälkeen, kuten edustaja Kankaanniemi äsken tuossa toi jo esille, yksikään kunta ei joudu erityisen vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi arviointimenettelyyn. Merkille pantavaa on myös se, että 14 kuntaa laskee kunnallisveroprosenttiaan ensi vuonna. Viimeksi vähintään saman verran kuntaveron laskijoita oli vuonna 2000 eli siis 16 vuotta sitten. Hallituksen suhtautumisessa kuntatalouteen on tapahtunut radikaali muutos viime vaalikauteen verrattuna. Peruspalveluiden, kuten koulutuksen ja terveyspalveluiden, järjestämiseen tarkoitettuihin valtionosuuksiin päätettiin edellisen vaalikauden aikana lähes 1,4 miljardin euron tasoleikkaukset. Nyt hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut turvaamaan kuntien valtionosuudet, ja olemme myös linjanneet, että kunnille ei anneta uusia tehtäviä ja velvoitteita, ja jos annetaan, niin niihin tulee täysi 100 prosentin valtionosuus. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden, vuoden 2017, valtionosuudet ovat kuitenkin kokonaismäärältään vajaat 400 miljoonaa euroa pienemmät vuoteen 2016 verrattuna. Ensi vuonna valtionosuusprosentti on 25,23. Valtionosuuden tasoon vaikuttavat monet eri seikat, joita tuossa jo edustaja Kankaanniemi toi esille. Muun muassa tämä perustoimeentulon Kela-siirto vähentää valtionosuuksia ja myös edellisen hallituksen 50 miljoonan euron leikkaus sekä indeksisidonnaisiin menoihin kohdistettu säästö. Valtionosuuksien määrärahan tasoa puolestaan sitten nostavatkin eräät asiat, kuten satsaukset omais- ja perhehoidon kehittämiseen sekä vanhusten ja veteraanien kotipalvelujen kehittäminen. Valtionosuusjärjestelmässä tulee tällä kertaa budjettiriihen mukaisesti 10 miljoonan euron osuus saaristo-osakunnille saaristoisuudesta aiheutuvien kustannusten kompensoimiseksi, ja tämä saaristo-osalisähän viime vaalikaudella poistettiin, ja nyt se tänne lisättiin. Korotus auttaa noin 40:tä kuntaa. Tässä budjetissa on myös ensimmäistä kertaa yli ministeriörajojen koottu uudistusten muutoksista aiheutuvia määrärahatarpeita yhteen, eli maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun määrärahat koottiin keskitetysti yhdelle momentille. Siellä on kaiken kaikkiaan 31,3 miljoonaa euroa sote- ja maakuntauudistuksen muutostehtäviin. Arvoisa puhemies! Sitten on JTS-miljardi, jolla tarkoitetaan sitä, että kun olemme nähneet tämän kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsintaan tarkoitetun hankkeen ensimmäisen vuoden valmistelun pohjalta, että sitä miljardia ei pystytä sitä kautta saamaan aikaiseksi, niin me olemme laajentaneet sen koskemaan koko julkisen sektorin toimintaa. Nyt sitten tulevana keväänä puoliväliriihen yhteydessä on tarkoitus siitä tehdä lisäpäätöksiä, ja siksi kutsumme sitä JTS-miljardiksi, koska siihen kuuluu koko tämän julkisen sektorin tarkastelu. Muutama sana myös digitalisaatiosta: Olemme panostamassa paljon digitalisaation edistämiseen julkisten palveluiden kehittämisessä ensi vuonna. Siellä on kärkihankkeista tärkeimpänä tämä kansallinen tulorekisteri, sitten muita mainitakseni sähköinen asunto-osakerekisteri ja myös omaishoidon digitaaliset palvelut. Haluan myös ottaa esille sen, että kun luin näitä vastalauseita, ihmettelin hieman sitä, että sosialidemokraatit esittävät omassa vastalauseessaan 50 miljoonan euron leikkausta tänne valtionhallinnon kehittämismenoihin, ja siellä on juuri tärkeitä digitalisaatiohankkeita ja monia muita, muun muassa poliisin tietojärjestelmäuudistushankkeita, tuomioistuinlaitoksen asiankäsittelyjärjestelmähanketta, verojärjestelmän uudistamista ja myös tämä (Puhemies koputtaa) maakunta- ja sote-muutosuudistuksen valmistelu. Pidän sitä erikoisena, että tänne on nyt kohdistettu sosialidemokraattien puolelta näin iso leikkaus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-12-15T18:38:52,2016-12-15T18:44:15,Tarkistettu,1.1 2016_135_195,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt on mahdollista pyytää vastauspuheenvuoroja V-painiketta painaen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_196,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! 90-luvun alussa, kun tulin kuntapolitiikkaan, valtionosuus oli noin 58 prosentin luokkaa, ja tänä päivänä se on noin 25 prosentin luokkaa, eli kovin on tultu tässäkin liukumäkeä eri hallitusten aikana alaspäin. Ministeri, sanoitte, että edellinen hallitus leikkasi. Siinä tilanteessa, jossa edellinen hallitus oli, tätä leikkausta varmasti myös tapahtui, mutta tämä nykyinen hallitus ei ole perunut niitä leikkauksia vaan pikemminkin jatkanut samaa latua. Kiky-sopimusten kautta leikataan etukäteen, ja sen lisäksi kuntien lausunnot sote-uudistukseen liittyen olivat hyvin kriittisiä, ja on huoli siitä, mitkä sote-uudistuksen ja muiden leikkausten vaikutukset tosiasiallisesti kuntatalouteen sitten viime kädessä ovat. Kysyn ministeriltä: kuinka herkällä korvalla tulette seuraamaan kuntataloutta, näitten suurien historiallisten aluehallinnon uudistuksen ja sosiaali- ja terveysuudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-12-15T18:44:24,2016-12-15T18:45:40,Tarkistettu,1.1 2016_135_197,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Viime kauden valtavista valtionosuusleikkauksista huolimatta (Krista Kiuru: Joita te ette ole peruneet!) on ilolla pantava merkille, että kuntakenttä on pystynyt sopeutumaan näihin leikkauksiin. Siitä täytyy tietysti antaa kuntapäättäjille merkittävä kiitos. Toki se on välillä tarkoittanut myös sitä, että kunnallisveroprosenttia on jouduttu nostamaan, mutta kunnat ovat pystyneet näihin leikkauksiin sopeutumaan. Toisaalta tämä tarkoittaa sitten sitä, että totta kai valtiovallan pitää myös luottaa kuntakenttään, toteuttaa kunnille annettavat lupaukset, ja niinhän nyt tämä hallitus on tehnytkin, eli muun muassa veroperustemuutokset on korvattu kunnille täysimääräisesti ja kunnille ei sälytetä uusia tehtäviä ilman täyttä rahoitusta. On välttämätöntä, että valtiovalta pitää nämä omat lupauksensa ja sitä kautta pyritään myös sitten (Puhemies koputtaa) parantamaan tätä kunta—valtio-suhdetta, joka viime kaudella rapautui.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-12-15T18:45:40,2016-12-15T18:46:49,Tarkistettu,1.1 2016_135_198,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Lapsen oikeus päivähoitoon ei voi olla riippuvainen vanhemman työmarkkinatilanteesta, mutta hallitus on nyt rajoittanut subjektiivista päivähoito-oikeutta. Juuri hiljan THL:n tutkimus paljasti, että lapsiperheköyhyys on lisääntynyt ja köyhiä perheitä ovat erityisesti sellaiset perheet, joissa on työttömyyttä. Tällaisille perheille olisi erittäin tärkeätä, että lapsella olisi turvattu varhaiskasvatuspaikka, päivähoito. Ja moni asiantuntija on todennut sen, että harva sellainen, joka tarvitsisi päivähoitoa sosiaalisin perustein, itse asiassa hakisi sitä leimautumisen pelossa. Silloin kun eduskunta teki päätöksen, hyväksyimme myös ponnen, että tullaan seuraamaan, miten päätös vaikuttaa kunnissa, ja kysynkin nyt kuntaministeriltä: millä tavalla olette varautuneet seuraamaan tämän päivähoidon tilanteen kehittymistä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-15T18:46:49,2016-12-15T18:47:57,Tarkistettu,1.1 2016_135_199,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Omais- ja perhehoito on vihdoin tämän hallituksen kärkihanke, kiitos siitä. Tämä hallitus on tarttunut toimeen tässä asiassa ja antaa kunnille valtionosuuksien kautta mahdollisuuden tehdä konkreettisia parannuksia omaishoitajan asemaan ja hyvinvointiin. Arvoisa ministeri, kun kunnat toimivat hyvin eri tavoin ja valtionosuuksissa tähän kärkihankkeeseen tarkoitetut rahat eivät ole korvamerkittyjä, niin olisin kysynyt: miten kuntia ohjeistetaan, ja valvotaanko näiden toimien ja tavoitteiden toteutumista millään tavalla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-15T18:47:58,2016-12-15T18:48:38,Tarkistettu,1.1 2016_135_200,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Niikko esitteli tässä Tullin toimintaa. Todellakin Tulli tekee tärkeätä työtä, kun mietitään kokonaisturvallisuutta laajasti. Haluan nostaa tässä yhteydessä esiin sen puolen, mikä ei ole vielä täällä noussut missään yhteydessä, eli Tullin roolin antidopingtyössä. Suomeen tulee rajan yli mitä ihmeellisimpiä aineita, ja ne päätyvät harmaan talouden kautta käyttäjille, jotka eivät tiedä, mitä he käyttävät, miten sitä käyttävät, ja vielä vähemmän tietävät, mitä seurauksia niistä on. Seuraukset voivat olla karmeita. Tullin työn ansiosta pelkästään tänä vuonna saadaan 20 miljoonaa euroa takaisin rikollishyötynä, ja en ole varma, onko tähän summaan laskettu se, mikä vaikutus tällä dopingin vastaisella työllä ja rajalla paljastuvasta dopingin salakuljetuksesta on.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-15T18:48:38,2016-12-15T18:49:45,Tarkistettu,1.1 2016_135_201,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensi vuonna kuntatalous vahvistuu 40 miljoonalla eurolla. Sitä voi olla yksittäisessä kunnassa vaikeakin huomata — näin on ainakin omassa kotikunnassani, ja monissa muissakin kunnissa kilpailukykysopimuksen seurauksena ensi vuosi voi olla hyvin epätasainen. Mutta pitkällä tähtäimellä kuitenkin kuntatalous vahvistuu ja ensi vuonnakin sen 40 miljoonaa euroa. Tässä on kysymys myös isosta kuvasta — kuntien valtionosuusleikkaukset eivät ole ollenkaan samankaltaisia kuin mitä on aikaisemmin tehty — ja myös semmoisesta reiluudesta, että jos kunnille sälytetään lisätehtäviä, niin heille annetaan myös 100-prosenttinen rahoitus niihin liittyen, vaikkapa omaishoitoon ja tämänkaltaisiin asioihin. Mutta olisin kysynyt ministeriltä, kun olette paikalla: kuinka nyt näette tässä vaiheessa hallituskautta tämän suuren kuntatalouden tasapainottamiskuvan? Ensi vuonna (Puhemies koputtaa) kuntia menee vähemmän esimerkiksi kriisikuntamenettelyyn.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-15T18:49:45,2016-12-15T18:50:52,Tarkistettu,1.1 2016_135_202,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Värderade herr talman! I morgon kommer båtskatten att gå ut på remissrunda. Det här är en punktskatt som kommer att innebära mycket ny byråkrati och mera regler för att kunna inbringa cirka 20 miljoner euro. Vi ska se hur mycket det kommer att kosta Skatteförvaltningen och Trafiksäkerhetsverket att bygga upp den här byråkratin och hur mycket av sjöbevakningens resurser som kommer att behöva allokeras för övervakningen. ,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2016-12-15T18:50:52,2016-12-15T18:51:11,Hyväksytty,1.1 2016_135_203,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On erittäin kiinnostavaa käydä hallituspuolueiden kanssa debattia siitä, leikataanko kuntataloutta ensi vuonna vai jääkö kuntatalous positiiviselle, niin kuin hallituspuolueet ovat luvanneet. Minä toivoisin, ministeri, että kun tätä keskustelua käydään ensi vuonnakin, niin jos te voisitte tuoda kehysriihen yhteydessä selvityksen siitä, miten tämä asia on, ja sitä seuraavassa kehysriihessä myöskin. Kun täällä hallituspuolueiden kanssa ollaan väitelty monena iltana, niin ministerikin viittasi siihen, että peruspalveluiden valtionosuutta leikattiin viime kaudella. Se on totta. Ne samat leikkaukset jäivät nyt pohjiin, ettekä te niitä peruneet, vaikka olette niitä kritisoineet. Sen lisäksi teitte 50 miljoonan lisäleikkauksen, joka oli viime hallituskauden lopulla myös voimassa. Mutta sen lisäksi kehysriihessä ensimmäistä kertaa te leikkasitte suorina valtionosuusleikkauksina 75 miljoonaa enemmän kuin me olisimme tehneet. Se on suuri virhe, niin ei olisi pitänyt tehdä. Ja olen pahoillani siitä, että te valitsitte myös toisen tavan, sen, että kiky-leikkausten verokertymää ei korvattu eikä todellisia kiky-kustannuksia, ja myös etukäteen leikkaatte kuntien valtionosuuksia. (Puhemies koputtaa) Tämä on väärin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-15T18:51:52,2016-12-15T18:53:04,Tarkistettu,1.1 2016_135_204,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Edustaja Krista Kiurun pitäisi tietää tosiasiat, koska olette saanut tämän saman paperin, jonka myös (Timo Heinonen: Se on epämiellyttävä!) Kuntaliiton valtuuston varapuheenjohtaja Mika Kari on varmasti saanut: Kuntaliiton laskelman siitä, miten viime vaalikaudella valtion toimenpitein kuntien taloutta heikennettiin merkittävästi ja nyt tänä vuonna valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen on 250 miljoonaa positiivinen ja ensi vuonna 39 miljoonaa positiivinen. Tämä on Kuntaliiton ja ministeriön ja myös valiokunnan yhteinen näkemys, ei tästä ole erimielisyyttä. Tässä on siis kaikki toimenpiteet, verotuksen, uusien tehtävien ja valtionosuuksien vaikutukset, otettu kokonaisuutena huomioon, ja niinhän ne rahatkin tulevat kunnalle yhtenä nippuna sillä lailla, että kunta niistä saa päättää ja sijoittaa niitä sitten ryhmäkokojen pienentämiseen, (Puhemies koputtaa) varhaiskasvatukseen tai vanhuspalveluihin niin kuin parhaaksi katsoo.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-15T18:53:04,2016-12-15T18:54:21,Tarkistettu,1.1 2016_135_205,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä vastauspuheenvuorot seuraaville edustajille: Katainen, Heinonen ja Räsänen. Sen jälkeen on ministerin vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen jatkamme debattia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_206,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minusta kaikesta kritiikistä huolimatta on hienoa se, että tämä hallitus on pitänyt kunnille lupauksensa, (Krista Kiuru: Ei pitänyt!) muun muassa sen suhteen, että veroperustemuutokset on korvattu kunnille aivan täysmääräisesti eikä kunnille ole sälytetty uusia tehtäviä ilman täyttä korvausta. Nämä olivat suuria puutoksia viime kaudella, ja tulos oli sen mukaista myöskin. Tämä, että lupaukset on pidetty, on ollut todella tärkeää myöskin sen takia, että se on vahvistanut kunta—valtio-suhdetta, luottamuksellista suhdetta, mikä oli aika huonolla tolalla viime kauden jälkeen. Kysyisin ministeriltä vielä: Tuossa mainitsitte kuitenkin tästä miljardin säästötavoitteesta, joka nyt on laajennettu koskemaan koko julkista taloutta. Siis uudistusten kautta, eikö niin? Minkälaisia konkreettisia uudistuksia maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen lisäksi (Puhemies koputtaa) on odotettavissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-12-15T18:54:21,2016-12-15T18:55:27,Tarkistettu,1.1 2016_135_207,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen nettomääräisesti on positiivinen ensi vuonna, kun Suomi täyttää 100 vuotta. Hallitusohjelmamme sisältää useita toimenpiteitä, joilla vahvistamme kuntien taloutta ja vähennämme kuntien menoja. Tämä on tärkeä päätös myös sen takia, että meille on tulossa sote-uudistus, joka laittaa kaikki suomalaiset kunnat myös uuteen asentoon ja tilanteeseen. Kaupungistuminen näyttää kiihtyvän tässä maassa. Olen huolestunut siitä, että kun HHT-akseli, jonka hallitus on tunnustanut tärkeäksi, Helsinki—Hämeenlinna—Tampere-kasvukäytävä, on saanut MAL-sopimuksen ensimmäisenä kasvukäytävänä, niin nyt valtion kokonaan omistama VR vähentää Hämeenlinnasta ja Riihimäeltä merkittävän määrän junavuoroja. Se itse asiassa nyt aiheuttaa sitä, että tämä alue, joka olisi ihanteellista (Puhemies koputtaa) kasvun aluetta Suomelle pitämään Etelä-Suomea elinvoimaisena, ei kasvakaan. Kysyisin (Puhemies koputtaa) ministeriltä: voisiko tähän etsiä jotain ratkaisua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-15T18:55:28,2016-12-15T18:56:40,Tarkistettu,1.1 2016_135_208,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Se iso kuva tässä liittyen kuntatalouteen ja kuntiin ja sitä kautta kuntalaisiin on se, että tehtyjen päätöksien vaikutuksena myös kuntien väliset erot kasvavat edelleen. Tämä on ollut pitkään Suomessa kehitys johtuen muuttoliikkeestä ja monista muista käytännön syistä, mutta esimerkiksi kilpailukykysopimuksen nettohyötyjen pois ottaminen kunnilta valtionosuusleikkausten myötä tarkoittaa nimenomaan sitä, että tässähän kuntia kohdellaan aika lailla eri tavoin. Ja sitten kun me tiedämme, että monessa muussakin lainsäädännössä kunnat ovat tehneet aivan erilaisia ratkaisuja — joissain kunnissa ei ole haluttu koskea esimerkiksi lasten subjektiiviseen varhaiskasvatukseen, toisissa kunnissa taas on nostettu asiakasmaksut aivan tappiin — niin olisin kysynyt vähän ministeriltä sitä, mikä on se teidän näkemyksenne tähän kuntakenttään: kuinka kauan me annamme näiden kuntien välisten erojen vain kasvaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-12-15T18:56:41,2016-12-15T18:57:48,Tarkistettu,1.1 2016_135_209,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ja sitten ministeri Vehviläinen, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_210,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä oli itse asiassa tähän kuntatalouden kokonaisuuteen liittyen aika montakin kysymystä. Siitä haluan todeta sen, että ymmärrän hyvin, että oppositio ei halua huomata sitä, että ensi vuonna tosiaankin on myönteisiä asioita: se, että kriisikuntia ei tule lisää, ja sitten se, että 14 kuntaa laskee veroprosenttiaan. Ne ovat faktoja, ne kertovat omalta osaltaan siitä, että kuntatalous on paremmalla tolalla kuin se on ollut vuosikausiin. Minä ainakin itse ajattelen, että eihän se pelkästään tietenkään ole valtion toimenpiteiden vaikutusta, kunnat myös itse tekevät sitä sopeuttamista, ja kunnille itselleen kuuluu suurin kiitos siitä, että kuntatalous kokonaisuudessaan voi hyvin. Mutta eivät nämä hallituksenkaan toimet ihan vähäpätöisiä ole. Kun on laskettu tässä budjetin teon yhteydessä, JTS:ää tehdessä, kuntatalousohjelmaa tehdessä, mikä tämä valtion tekemien toimien yhteisvaikutus on, niin se on kyllä kuntataloutta vahvistava toisena vuonna peräkkäin, ja se on hyvä asia. Mutta sitten täytyy totta kai sanoa se, että eihän välttämättä kaikki ole pysyvää olotilaa, ja meillä on suuria muutoksia edessä. Mutta sitten taas, kun tähän isompaan kuvaan, josta täälläkin on pari päivää nyt puhuttu, otetaan se, että jos Suomen talous on lähdössä nyt kasvamaan ja katsotaan myös, mitä merkittävyyttä kiky-sopimuksella on ehkä viennin kannalta ja koko talouden kannalta, niin kyllähän se tarkoittaa myös sitä, että uusia verotuloja on tulossa ja sitä kautta pystytään taas kuntatalouttakin vahvistamaan. Että kyllä kaikki liittyy kaikkeen, ja se on tosi tärkeä asia. Sitten täällä edustaja Karimäen ja edustaja Louhelaisen kysymykset olivat vähän samantapaisia siinä mielessä, että kysyttiin, miten seurataan näitä vaikutuksia ja kuka sitä tekee ja millä tarkkuudella. Minä haluan sen muistuttaa, että vaikka nämä rahat ovat täällä valtionosuusputkessa, niin substanssiministeriöthän ovat ne, jotka katsovat sitä seurantahommaa, erityisesti tietysti tässä kohtaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ja luotan kyllä myös Kuntaliittoon aika paljon siinä, Kuntaliitto tekee kyllä hyvää työtä siinä. Siellä saattaa olla paljon nopeammin ajantasaista tietoa siitä, miten kunnat ovat tiettyjä valtion toimenpiteitä toteuttaneet, kuin STM:llä. Sitten edustaja Löfströmin kysymyksessä oli vähän ministeri Orpon puolen asioita veneiden verotuksen osalta. Siihen en totea muuta kuin sen, että se valmistelu on kesken, ja sitten sen, että siellä on olemassa ryhmiä, jotka eivät tule veneverotuksen piiriin, esimerkiksi ammattikalastajat, eli eiväthän ne, joilla tässä on elinkeinosta kysymys, ole siellä mukana. Edustaja Katainen kysyi tästä niin sanotusta JTS-miljardista. Silloin kun me talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa helmikuussa sen osalta linjasimme, että se koskee koko julkista taloutta, niin totta kai mietimme, mitä kustannussäästöjä pystymme löytämään niistä asioista, jotka ovat hallituksen pöydällä nyt enemmänkin, eli kaikista kärkihankkeista, mukaan lukien täältä minun tontiltani tämä digitalisaatiohanke. Ne eivät ole tämän vaalikauden leikkauksia, sen minä haluan vain sanoa, siinä on sama aikajänne kuin on soten 3 miljardin osalta. Eli katsomme ensi vuosikymmeneen, ja se helpottaa tätä työtä. Sitten toisaalta sen olen huomannut ja täällä myös oppositiopuolueet tietävät erittäin hyvin, että kun viime vaalikaudella 2013 samantyyppinen päätös tehtiin siitä, että miljardi kerätään kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä, niin ei se kovin helposti tullut, se oli erittäin vaikeata. Mutta sitten minä itse olen valtiovarainministeriössä tullut myös sellaiseksi, että haluan katsoa koko tätä julkista taloutta. Se on minusta kuitenkin tärkeätä kokonaisuuden kannalta, että me katsomme, että me löydämme täältä semmoisia tehostamisen paikkoja, uudelleen tekemisen paikkoja, joilla tämä voidaan sitten toteuttaa. Edustaja Heinonen oli huolissaan kulkuyhteyksistä. Niistä varmaan puhutaan muutoin, mutta sitten on ihan selvä asia, että oltiinpa täällä eteläisessä Suomessa kasvukäytävän äärellä tai ihan missä tahansa, Savossa tai pohjoisessa, niin se on ihan olennainen asia, että kulkuyhteydet pelaavat. Se on olennainen asia työssäkäynnin kannalta, että ihmiset pystyvät kulkemaan, koska monella on myös pitkät työmatkat, se, että ne yhteydet ovat hyvät, ja toisaalta sitten, että se infra on hyvässä kunnossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-12-15T18:57:49,2016-12-15T19:02:36,Tarkistettu,1.1 2016_135_211,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Otamme sitten toisen debattikierroksen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_212,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä on tullut esille, hallitus pystyy vahvistamaan kuntataloutta 40 miljoonalla eurolla, mutta toisaalta kuntien kokonaisvelka oli viime vuonna 15,5 miljardia euroa ja arvioidaan, että vuonna 2020 se on yli 20 miljardia euroa. Tietysti tästä hyvin iso osa on investointeja. Jos ajatellaan esimerkiksi kotikaupunkiani Espoota, niin vahvasti investoidaan. Niin kuin kaikki varmaan tässä vaiheessa jo tietävät, Länsimetro tulee kustantamaan Espoolle, siis pelkästään Espoon kaupungissa, 770 miljoonaa euroa, mikä sitten tulee pitkälti lainarahalla, ja sen lisäksi esimerkiksi panostetaan kouluverkkoon kaikista kunnista eniten, ja totta kai tähän vaikuttaa se, että tulee 4 000 uutta asukasta joka vuosi — yksi esimerkki siitä, miksi tätä kokonaisvelkaa sitten lisää tulee kunnille. Mutta kysyisin arvoisalta ministeriltä, miten ministeri itse tähän tilanteeseen suhtautuu. Kuitenkin tämä kokonaisvelan kasvu tässä viiden vuoden aikana on varsin merkittävä. Miten teillä ministeriössä se asia on nähty?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-12-15T19:02:41,2016-12-15T19:03:45,Tarkistettu,1.1 2016_135_213,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota seutukuntien, seutukaupunkien, asemaan, siis maakuntien ja kuntien välissä oleviin toiminnallisiin alueisiin, osaamis- ja teollisuuskeskuksiin — viitisenkymmentä Suomessa, satojatuhansia ihmisiä näissä keskuksissa, seutukunnissa, yhteensä. Pohjois-Savossakin Ylä-Savo Varkauden ohella on Kuopion lisäksi ihan olennaisia ajatellen koko maakunnan elinvoimaisuutta. Nyt on pakko kiinnittää huomiota siihen, että aika monet rakenteelliset muutokset, leikkaukset ja supistukset tahtovat kasautua juuri näihin seutukuntiin ja kasautuessaan ne aiheuttavat kyllä aika rumaa jälkeä elinvoimaisuuden ja tulevaisuudenuskon kannalta. Se on eräänlaista de-alueellistamista. Minä kysyn, rouva ministeri: onko hallituksen piirissä tätä asiaa katsottu tästä näkökulmasta, ja nähdäänkö, että seutukunnat ovat tällaisia alueellisia kansantalouden moottoreita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-12-15T19:03:48,2016-12-15T19:04:47,Tarkistettu,1.1 2016_135_214,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ehkä on hyvä vielä kerrata se, mikä on nyt opposition murheena. Me olemme tietenkin pahoillamme siitä, että täällä ei tosiasioita tunnusteta. Minä itse olen tunnustanut hyvin selkeästi sen tosiasian, että viime hallituskaudella leikattiin kuntataloutta valtionosuuksia vähentämällä. Sen tekivät viime hallituspuolueet, ja sitä samaa linjaa on jatkanut tämä hallitus, vaikka silloiset kaksi oppositiopuoluetta sitä syvästi vastustivat. Te ette peruneet näitä valtionosuusleikkauksia. Sen lisäksi otitte käyttöön vielä tämän viime hallituskauden lopun 50 miljoonan valtionosuusleikkauksen ja 75 miljoonalla teitte kehysriihessä valtionosuusleikkauksia, ja OKM:n puolellahan niitä on piisannutkin. Sen lisäksi täällä menorajoitteiden puolella olette kiristäneet kuntatalouden menorajoitetta 230 miljoonalla. Tämä johtaa nyt siihen, että te olette ottaneet aivan uuden periaatteen käyttöön, josta Kuntaliitto toteaa: ""Esitetyt valtionosuusleikkaukset ovat erittäin suuria ja perustuvat oletuksiin kuntien omista toimenpiteistä. (Puhemies koputtaa) Nämä muutokset olisi pitänyt tehdä kustannusjaon tarkistuksen yhteydessä."" Miksi otitte tämän uuden periaatteen käyttöön?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-15T19:04:49,2016-12-15T19:06:00,Tarkistettu,1.1 2016_135_215,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Itse kiinnitän samaan asiaan huomiota, mihin edustaja Kääriäinen, että kun näinä aikoina näitä rakenteellisia uudistuksia tehdään ja ymmärrettävästi takana on valtiontalouden ongelmat, niin valitettavasti nämä uudistukset kohdistuvat negatiivisessa mielessä seutukaupunkeihin ja seutukuntiin. Jos ajatellaan Ylä-Savon seutukuntaa, mistä me Kääriäisen kanssa ja myös edustaja Kataisen kanssa tulemme, niin siellä vienti vetää huomattavasti yli Suomen keskitason, ja mikä parasta, tämä vienti suuntautuu EU:n ulkopuolelle. Siitä huolimatta me tiedämme, että käräjäoikeuden istuntopaikkaa meinataan sieltä lakkauttaa, terveydenhuollosta lähtee työpaikkoja, mikä johtaa automaattisesti siihen, että asuntojen arvot pienenevät ja vähenevät. Kun ministeri totesi, että kuntatalous vahvistuu ja tulee uusia verotuloja, niin kysyn aivan suoraan: mahtaako näitten verotulojen juridinen oikeutus olla aivan kohdallaan? Kiinteistöveron verotusarvo lasketaan teknisin perustein ja kiinteistöä verotetaan riippumatta siitä, missä asunto sijaitsee Suomessa. Se johtaa siihen, että (Puhemies koputtaa) asunnon todellinen arvo ja kiinteistöveron verotusarvo eroavat merkittävällä tavalla toisistaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-12-15T19:06:01,2016-12-15T19:07:13,Tarkistettu,1.1 2016_135_216,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tosiaan kuntien tehtävät ja roolit tulevat lähivuosina merkittävästi muuttumaan tämän maakuntauudistuksen myötä. Kiinnitän huomiota tähän ympäristöhallinnonalaan ja maankäyttöön. Nythän meillä on tarkoituksena siirtää useita tehtäviä kunnille ja lisätä kuntien omaa toimivaltaa tämän kaavoituksen ja maankäytön osalta monin paikoin. Esimerkiksi ympäristölupien myöntämistä ja käsittelyä on siirretty kunnille ja tullaan edelleen mahdollisesti siirtämään eteenpäin. Olisin kysynyt tästä: Minkälaisia vaikutuksia näillä lisääntyvillä ympäristö- ja kaavoituksen tehtävillä on kuntatalouteen? On totta, että esimerkiksi ympäristölupia haettaessa on aika mittavia maksuja, mitä joudutaan maksamaan, ja ne totta kai tulevat jatkossa kunnille, mutta onko tällä joitain vaikutuksia kuntatalouteen, vai korvaavatko nämä dynaamiset vaikutukset sitten nämä uusien tehtävien tuomat kustannukset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-15T19:07:15,2016-12-15T19:08:19,Tarkistettu,1.1 2016_135_217,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! 300 000 henkeä oleilee home- ja kosteusvaurioisissa tiloissa. Iso osa näistä on lapsia ja nuoria, jotka sairastuvat loppuiäkseen. Tilanne on kestämätön, ja se on ollut tiedossa jo pitkään. Eduskunta hyväksyi vuonna 2013 tarkastusvaliokunnan ansiokkaan selvityksen pohjalta mietinnön, joka sisälsi suuren joukon konkreettisia toimenpide-esityksiä asiantilan parantamiseksi. Terveyshaittojen vähentämiseksi esitettiin muun muassa pitkän tähtäimen suunnitelmaa, jonka toteuttamista tuetaan nykyistä suuremmalla valtion tuella. Me vihreät esitämmekin, että tehdään kolmen vuoden korjausrakentamishankkeita tukeva ohjelma, jonka aikana ohjataan 100 miljoonaa euroa vuosittain kuntien korjausrakentamishankkeisiin. Kysynkin: mitä konkreettista hallitus tekee edistääkseen kuntien homekorjaustalkoita?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-15T19:08:21,2016-12-15T19:09:26,Tarkistettu,1.1 2016_135_218,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Nyt on pakko sosialidemokraateille kyllä täältä kirjasta ihan lukea ja oikaista teidän väärää käsitystänne siitä, että hallitus olisi heikentämässä kuntien osuutta. Se on totta, mitä täällä budjettikirjassa sanotaan, kuntien tukemiseen käytetään tämän kirjan mukaan 422 miljoonaa vähemmän — se raha on noin 8,6 miljardia ensi vuonna, ja se on noin 5 prosenttia vähemmän — mutta tästä huolimatta on todistettu se, että riippumatta valtionosuuden pienentämisestä valtion toimenpiteiden vaikutukset ovat kuntataloutta vahvistavia, kuten kuultiin, 250 miljoonaa tänä vuonna ja lähes 40 miljoonaa ensi vuonna. Tähän ei pystynyt viime hallitus, ei lähellekään, vaan viime hallituksen aikana valtionosuus- ja veromuutoksia tapahtui 1,2 miljardin euron edestä lähestulkoon, elikkä viime hallitus, suomeksi sanottuna, ryösti kuntien varoja ja mahdollisuuksia tuottaa peruspalveluita, ja tämä hallitus onneksi lähti parantamaan niitä. Ja tämä tie täytyy pitää, tavoite kirkkaana, ja maali on selvä, että kunnat saavat (Puhemies koputtaa) lisää mahdollisuuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-12-15T19:09:26,2016-12-15T19:10:32,Tarkistettu,1.1 2016_135_219,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Meistä varmaan valtaosa on kansanedustajatehtävänsä lisäksi myös oman kunnan päättäjä, ja me tiedämme kaikki, ettei siellä omassa kunnassa, varmaan missään, henkseleitä paukutella. Niin kuin ministeri hyvin tuossa totesi, kyllä kunnat ovat itse tästä suosta itseään nostamassa ylös, ja hyvä niin. Pääministeri Lipponen aikanaan oman hallituksensa ohjelmassa nosti kaupunkiseutupolitiikan esiin, johonka edustaja Kääriäinen myös ansiokkaasti omassa puheenvuorossaan viittasi. Itse tulen kaupunkiseudulta, jolla keskuskunnan rooli kasvun tuottajana on merkittävä. Hallitus on keskittynyt tähän sote-uudistukseen luomalla 18 terveysbisnesaluetta ja maakuntahallintoaluetta. Olisiko näiden ehkä sitten lisäksi syytä keskittyä myös siihen kasvun moottoriin, keskuskunta- ja kaupunkiseutupolitiikkaan, ottaa ihan uusi draiveri käyttöön? Tästä myös Kuntaliitto on useissa lausunnoissaan tuonut asioita esiin — tämä lähinnä tiedoksi edustaja (Puhemies koputtaa) Kankaanniemelle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-12-15T19:10:36,2016-12-15T19:11:38,Tarkistettu,1.1 2016_135_220,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru kritisoi euromääräisen menorajoitteen muutosta tuossa äskeisessä puheenvuorossa, mutta nyt pitää muistaa se, että menorajoitteellahan rajoitetaan valtion toimenpiteistä aiheutuvaa painetta kuntien toimintamenoihin, eli ehkä edustaja Kiuru ymmärsi tuon menorajoitteen muutoksen hiukan väärin. Mutta edustaja Räsänen otti minusta tärkeän asian tuossa omassa puheenvuorossaan esille. Hän arvioi tätä kilpailukykysopimusta ja — jos oikein kuuntelin — totesi myös, että sopimuksen vaikutukset vaihtelevat kunnittain. Ja, ministeri, tähän liittyykin kysymykseni: onhan nyt niin, että hallitus todella seuraa myös näitä kilpailukykysopimuksen vaikutuksia kunnittain ja tarvittaessa kielteisiin muutoksiin myös reagoi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-12-15T19:11:39,2016-12-15T19:12:38,Tarkistettu,1.1 2016_135_221,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on hyvä edustaja Korhosen jälkeen jatkaa tästä samasta asiasta. Todella on niin, että oikeastaan se erimielisyys, mikä kai täällä on liittyen näihin valtionosuuksiin, liittyy pitkälti siihen, että me tiedämme kyllä, millä tavalla ne vähentävät toimenpiteet tehdään, ja ne näkyvät sitten vähempinä valtionosuuksina ja tämä hyötyhän sitten on pitkälti tällaista laskennallista hyötyä, niin kutsuttuja dynaamisia vaikutuksia, ja se jakautuu aika eritasaisesti eri kuntien välillä. Esimerkiksi tämän kilpailukykysopimuksen osalta on sanottava, että kun sellaisissa kunnissa, missä on paljon esimerkiksi julkisen sektorin työntekijöitä, julkisen sektorin työntekijöiltä otetaan lomarahoja pois, niin se vaikuttaa suoraan sen kunnan verotuloihin. Ja siellä sen vaikutus on paljon isompi kuin sitten taas jossain toisessa kunnassa, jossa esimerkiksi elinkeinorakenne on monipuolisempi. Sen takia ehkä yhdyn tähän viisaan edustaja Korhosen kysymykseen: kun täällä valiokunnan mietinnössä todetaan suoraan, että hallitus todella seuraa kilpailukykysopimuksen vaikutuksia kuntatalouteen (Puhemies koputtaa) ja kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, niin pitääkö hallitus tästä kiinni?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-12-15T19:12:39,2016-12-15T19:13:49,Tarkistettu,1.1 2016_135_222,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Sitten myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Kankaanniemi, Heinonen ja Krista Kiuru, sen jälkeen on ministerin vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_223,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Krista Kiuru ottaa vain pienen osan tästä valtio—kunta-suhteesta ja sen pohjalta tekee johtopäätöksiä, jotka eivät kuvaa kokonaisuutta. Kyllä teidän on syytä nyt myöntää, että kokonaisuutena tämä budjetti vahvistaa kuntataloutta laskelmien mukaan noin 40 miljoonaa euroa, ja se on oleellista. Se tuo kuntatalouteen sitä dynamiikkaa, mahdollisuuksia hoitaa niitä tärkeitä tehtäviä, mitkä kunnalle kuuluvat, eli palveluja vanhuksille, varhaiskasvatukseen ja moneen muuhun. Viime kaudella te leikkasitte rajusti kuntien valtionosuuksia, jolloin jouduttiin (Krista Kiurun välihuuto) siihen, että kuntaverot kiristyivät, velka kasvoi, yt-neuvottelut olivat käynnissä, palvelut heikkenivät. Nyt on päinvastoin, ei ole kriisikuntia, verotus ei nouse, yt-neuvotteluja ei ole missään — hyvä näin. (Mika Niikko: Juuri näin!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-15T19:14:00,2016-12-15T19:15:06,Tarkistettu,1.1 2016_135_224,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuntatalouteen vaikuttavat ensi vuonna merkittävästi myös muut tekijät, joita täällä myös on keskustelussa esille tuotu. Näitä ovat esimerkiksi eläkeuudistus, joka alentaa kuntatyönantajan eläkemaksuja, ja myös kilpailukykysopimus, joka alentaa kuntien työvoimakustannuksia. Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos siis vahvistuu ensi vuonna, se on tosiasia. Oikeastaan olen täysin samaa mieltä siitä, minkä ministeri Vehviläinen nosti esille, että aika usein tässäkin salissa osa keskittyy vain puhumaan vaikkapa sitten valtiosta ja toisessa keskustelussa pelkästään kunnista: olisi hirveän tärkeää nähdä tämä julkinen talous kokonaisuutena. Ehkä kaikista räikein esimerkki on vihreiden vaihtoehtobudjetti, missä ollaan muka tekemässä koulutussäästöjen perumisia mutta kuitenkin jätetään (Puhemies koputtaa) nämä leikkaukset kuntien tehtäväksi, ja sehän on tietysti epärehellisyyden huippu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-15T19:15:07,2016-12-15T19:16:15,Tarkistettu,1.1 2016_135_225,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On hyvä, että tuli keskusteluun tämä menorajoite. Olen siitä edustaja Korhosen kanssa samaa mieltä, että kysymys on juuri valtion toimien rajoittamisesta liittyen kuntatalouteen. Tämä menorajoitteen nosto lähti nyt vähän käsistä, sillä sinne on myös sujautettu väliin ammatillisen koulutuksen uudistus, 190 miljoonaa. Siltä osin hallituspuolueiden ihan hyvä argumentointi siitä, että kuntatalous jää positiiviselle noin 40 miljoonaa, perustuu siihen, että tämän menorajoitteen piirissä pystytään. Sehän edellyttää sitä, että kunnat toimivat valtion määräysten mukaisesti, ja nyt ollaan jo huomattu, että näin ei tule tapahtumaan. Tälläkin viikolla jo pelkästään päivystykseen liittyvä keskustelu vei 7 miljoonaa euroa rahaa. Tältä pohjalta ollaan tilanteessa, jossa Kuntaliitto ihan huomiotta toteaa, että esitetyt valtionosuusleikkaukset — ne, mitä te teette siis tämän menorajoitteen piirissä toimina, joilla valtio rajoittaa menoja kunnissa — ovat erittäin suuria ja perustuvat oletuksiin kuntien omista toimenpiteistä. Kuntaliiton mielestä nämä muutokset olisi tullut ottaa huomioon (Puhemies koputtaa) valtion ja kuntien kustannusjaon tarkistuksessa. Miksi te otitte tämän uuden periaatteen käyttöön? Miksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-15T19:16:16,2016-12-15T19:17:27,Tarkistettu,1.1 2016_135_226,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Sitten ministeri Vehviläinen, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_227,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tässä edustaja Elo otti tämän kuntien lainakannan esille: 15,5 miljardia, nousu vuoteen 2020 mennessä 20 miljardiin euroon. Se on totta, että on hyvä seurata sitä, vaikka kunnathan eivät sillä tavalla ole suuressa kuvassa olleet velkaantuneita kuin mitä ehkä tämä valtion puolen velkaantuminen on. Mutta sitten täytyy sanoa, että sekin on oleellista, mihinkä se kunta ottaa sitä velkaa. Jos otetaan syömävelkaa, niin se ei ole hyvä asia, mutta kyllähän kunnat vastuullisesti ottavat velkaa nimenomaan investointeihin. Siitähän siinä kaiken kaikkiaan on kysymys. Sitten edustaja Kääriäinen nosti tämän seutukunta-asian esille, ja se on erittäin tärkeä monestakin syystä. Ja kun kysyitte, onko siihen kiinnitetty huomiota, niin nyt on juuri valmistumaisillaan raportti, sitä ei ole vielä julkistettu eikä myöskään minullekaan esitelty: alueellistamisen koordinaatiotyöryhmä on kerännyt viime kuukausien aikana faktaa jokaisen ministeriön toimialalta siitä, minkälaisia päätöksiä on tehty, ja katsoo sitä kokonaisvaikutusta. Ja sehän on niin, että yleensä kun ministeriön hallinnonalalla tehdään näitä päätöksiä, niin ei katsota, onko siellä, vaikka Iisalmessa tai Varkaudessa tai jossakin muussa seutukunnassa, tehty jo joitain heikentäviä muutoksia juuri äsken. Meidän pitää rehellisesti koko Suomen osalta katsoa, mitä on tehty, viimeisen 10—20 vuoden ajalta, ja se ei ole reilua, jos se aina sattuu sinne samoihin seutukuntiin. Mutta sitten toinen puoli on se, että niin kuin te tiedätte, tässä valmistellaan tätä sote- ja maakuntauudistusta ja vuonna 2019 aloittavat nämä uudet maakunnat. Minä omassa mielessäni ajattelen niin — tämä koskee sekä maakuntia ja jokaista kuntaa että maakuntia ja myös niitä seutukuntia — että fiksussa maakunnassa, missä ne vaaleilla valitut maakuntapäättäjät päättävät, osataan antaa arvo myös niille seutukunnille. Se on myös sitä, että seutukunnilla pitää olla oma paikkansa näissä uudistuksissa, ja se liittyy näihin palvelurakenteisiin mutta moneen muuhunkin asiaan. Sitten edustaja Karimäki otti vaikean asian esille eli nämä home- ja kosteusongelmat. Huomasin teidän vastalauseestanne tämän, ja tästä käytiin syksyllä keskustelua juuri tämän tarkastusvaliokunnan hyvän mietinnön pohjalta. Itse tämä substanssiasiahan kuuluu sinne ympäristöministeriön osalle, mutta minä sanoisin — te tiedätte, että meillä on ollut näitä perustamiskustannushankkeita aikanaan paljon, ja sitten otettiin sekä STM:n että OKM:n puolelta ne pois — että minä pidän sitä huonona, jos kunnat rupeavat vain miettimään sitä, saavatko ne valtiolta avustusta korjatakseen tämmöistä kosteusvaurioista koulua tai näin, koska ne ratkaisut pitää tehdä siellä heti ihmisten terveyden kannalta, koululaisten ja opettajien ja henkilöstön kannalta. Siitä ajattelen niin, että pitää heti pystyä tekemään eikä odottamaan sitä, tuleeko sieltä valtiolta rahoitusta vai ei. No sitten vielä tähän kunta—maakunta-suhteeseen tässä maakuntauudistuksessa. Minä itsehän lähden siitä, että kun on hyvä ja tämmöinen valistunut maakunta ja sitten keskuskaupunki siellä ja kaikki muutkin kunnat, niin ne eivät tee vastakkaista työtä, ne eivät ole kilpailijoita keskenään, vaan niillä on koko alueesta yhteinen näkemys ja visio siitä, miten siellä saadaan talouskasvua vauhditettua, yritystoimintaa paremmaksi, työllisyyttä paremmaksi. Ja siinä jokaiselle kyllä riittää töitä. Meillä on niin... (Mika Kari: Tarvitaan valtion apua myös!) — Valtion pitää antaa semmoiset säädökset, että siellä hyvin pystytään tekemään, että siellä on joustavuutta tehdä tätä asiaa. Sitten minä palaan vielä tähän kuntatalouden tilaan. Minä haluan todeta sen, että itse korostaisin tätä kokonaisnäkemystä luvuista. Viime budjettiriihen jälkeen oli loppujen lopuksi kunta-alan järjestöjenkin kanssa sama yhtäläinen käsitys, Kuntaliiton kanssa sama yhtäläinen käsitys, ja päädyttiin siihen, että jos kikyä katsotaan yksittäin, niin sillä on se noin 90 miljoonan euron heikentävä vaikutus, mutta kun katsotaan tämä koko kokonaisuus, niin sitten ollaan niukasti plussan puolella. Seuraamme sitä äärimmäisen tarkasti. Kannanotto on annettu jo silloin ulos, ja te olette siitä tietoisia, että kun keväällä tehdään tätä JTS-valmistelua, niin silloin katsotaan kuntatalouden tilaa ja erityisesti tästä kikyn näkökulmasta. Ja aivan viimeisenä asiana, kun ajattelin, että joku kysyy tästä Rääkkylä-asiasta, että mitä seurauksia sillä on, minä haluan teille todeta, kun olihan se vähän yllättävä ratkaisu, mikä tuli korkeimmasta hallinto-oikeudesta, että minä ajattelen itse niin, kun sieltä tuli tämmöinen niin kuin tyrmäävä ratkaisu tälle valtioneuvoston kannalle, että pidän (Puhemies koputtaa) hyvänä, että nyt ei ole yhtään kuntaa kriisikuntamenettelyssä. Enpä kyllä tässä tilanteessa juuri veisi kuntien pakkoliitoksia eteenpäin valtioneuvostoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-12-15T19:17:33,2016-12-15T19:22:47,Tarkistettu,1.1 2016_135_228,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Sitten menemme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_229,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ei pitkään ole tarve tämän debatin jälkeen puhua. Ehkä sen halusin vielä sanoa, että tässä sote- ja maakuntauudistuksessa sote nimenomaan on saanut sen suurimman huomion ja vähän turhan pienelle on jäänyt se jäljelle jäävä, puhutaan sitten sivistyskunnasta taikka elinvoimakunnasta, ja itse toivoisin, että tätä enempi pohdittaisiin myös täällä mutta ennen muuta myös kunnissa. Kuntien elinvoimaisuus on tulevaisuudessa kiinni varmasti monesta asiasta. Siihen vaikuttavat tietysti valtion tekemät toimet, jotka nyt ovat kuntataloutta vahvistavia, toivottavasti myös tulevaisuudessa, mutta myös vaikkapa liikenneratkaisut, ja pidän erittäin myönteisenä sitä, että näitä maankäyttö-, asumis- ja liikenne- eli mal-sopimuksia on tehty nyt muuallekin kuin kaupunkiseuduille: halutaan vahvistaa niitä olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja kasvukäytäviä, on se sitten esimerkiksi moottoritie taikka raideliikenne. Seutukunta on tärkeä tulevaisuudessakin kaupunkien ympärillä, mutta maankäytössä pitää huolehtia siitä, että saadaan toimiva joukkoliikenne. Muistan, kun ympäristövaliokunnassa aikanaan asiantuntija kertoi, että toimiva seutuliikenne tarvitsee sen reitin varteen noin 20 000 asukasta, että liikenne sujuu joutuisasti ja niin, että aamulla ei ole vain yhtä vaihtoehtoa mennä julkisella liikenteellä esimerkiksi töihin tai kouluun. Kiitosta annan hallitukselle siitä, että maankäyttö- ja rakennuslakia on muutettu. Yksi asia, mitä itse olen esillä pitänyt, on joustava kaavoitus. Meidän pitää etsiä keinoja nopeammin reagoida erilaisiin tilanteisiin ja myös yhteisöllisyyttä kaavoituksessa nostaa esille. Arvoisa puhemies! Itse uskon, että (Puhemies koputtaa) sote-uudistuksen jälkeen kuntien rooli tulee muuttumaan merkittävällä tavalla ja tämä sivistyskunta- tai elinvoimakuntapuoli tulee saamaan leijonanosan. Se vaatii kyllä aika isoa uudistusta kunnissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-15T19:22:51,2016-12-15T19:25:14,Tarkistettu,1.1 2016_135_230,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä debatin aikana nousi esille tämä kilpailukykysopimus ja sen vaikutukset kuntatalouteen. On aivan totta, että lyhyellä aikajänteellä se on raskas joillekin kunnille, mutta jos ajatellaan pitkällä aikajänteellä sitä, useamman vuoden perspektiivillä, ja vaikkapa niitä Suomen Pankin toissapäiväisiä linjauksia, niin totta kai se, että meidän vientimme vahvistuu, että meidän teollisuusinvestointimme kasvavat, että työllisyys paranee, auttaa myös kuntataloutta, ja siihen suureen talouden kontekstiin pitäisi laittaa myös tämä kilpailukykysopimus. Meillä vaikuttaa olevan kyllä sosialidemokraattisen puolueen kanssa aivan perustavaa laatua oleva erimielisyys siitä, kuinka kuntiin suhtaudutaan ja miten rakennetaan luottamukselliset suhteet. On aivan totta, ettei hallitus tietenkään pysty perumaan kaikkia edellisen hallituksen toimia, sikälikin erikoisia viittauksia tuli äskeisessä debatissa, koska silloinhan jälleen kerran meidän valtionvelkamme kasvaisi, mitä oppositiosta on myös kritisoitu. Mutta se on kuitenkin myös tosiasia, että tästä vaikeasta kiky-sopimuksesta huolimatta kuntatalous vahvistuu ensi vuonna 40 miljoonaa euroa ja ylipäänsä se luottamus kunnille, että jos uusia tehtäviä tulee, niihin tulee sataprosenttinen korvaus. Ja on tietenkin tärkeää, että sieltä myös saataisiin purettua niitä kunnille kohdistuvia tehtäviä. No, sitten kun puhutaan kuntien välisestä eriarvoisuudesta, niin on kyllä pakko sanoa, että kyllä on erittäin tärkeää, että nyt sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnalle, koska se on ollut ehkä yksi suurimmista tekijöistä, jotka ovat johtaneet kuntien väliseen eriarvoistumiseen, kun pieni, alle tuhannen hengen kunta ja iso pääkaupunki ovat vastanneet aivan samalla tavalla kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista. Nyt Suomikin vihdoin astuu eurooppalaiseen kuntakentän aikaan, jossa kuntia voi kyllä olla paljon ja reilustikin, mutta niistä kalliista sosiaali- ja terveysmenoista vastaa maakunta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-15T19:25:15,2016-12-15T19:27:21,Tarkistettu,1.1 2016_135_231,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! On todella hienoa, että kuntata-lous nyt isossa kuvassa vaikeiden vuosien jälkeen vahvistuu. Kunnat ovat, totta kai, tehneet vaikeita sopeutustoimia itse kukin. Olen huomannut tuolla omalla alueellani Keski-Suomessa, että useat kunnat ovat nyt tehneet positiivisia talousarvioita ja ennakoivat kuntatalouden kehittyvän ensi vuoden aikana varsin hyvin, mikä on todella positiivista, kun tässä on useita alijäämäisiä vuosia tehty, ja siitä kyllä voimme kaikki iloita. Totta kai kovia investointeja on edessä, ja useita näihin sisäilmaongelmiinkin liittyviä investointeja kunnat joutuvat tekemään, mutta nekin on toisaalta nähtävä julkisen sektorin tekemänä elvytyksenä siinä missä valtion isommatkin investoinnit. Täytyy ihmetellä tätä äskeisessä debatissa vähän vähemmälle huomiolle jäänyttä asiaa: sitä, että sosialidemokraatit pitivät digitalisaation edistämiseen tarkoitettuja rahoja suorastaan rosvoamisena — nyt jostakin syystä täällä ei ole yhtään sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän jäsentä enää paikalla. (Laura Huhtasaari: En ihmettele!) Mutta ihmettelen kuitenkin, kun tämä digitalisaatiohan tarjoaa aivan rajattomat mahdollisuudet kunnille tehostaa toimintaa ja ennen kaikkea parantaa kuntalaisten palveluita, asiointia, toimittaa useita asiakirjoja sähköisesti. On kyllä erittäin outoa, että nyt sitten näihin menoihin oltaisiin niinkin merkittävät kuin 50 miljoonan euron leikkaukset kohdistamassa. Se on kyllä tulevaisuudelta pois, ja se on kuntalaisten paremmista palveluista tulevaisuuden kannalta pois.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-15T19:27:35,2016-12-15T19:29:29,Tarkistettu,1.1 2016_135_232,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän arvoisaa ministeriä saamastani vastauksesta liittyen tähän kuntien velkaantumiskehitykseen. Olen siitä täysin samaa mieltä, että pitkältihän on kyse siitä, mihin ne rahat käytetään. Jos ne käytetään järkeviin investointeihin, niin nehän tietysti silloin voivat hyvinkin poikia rahaa lisää sitten myöhemmin. Mutta täytyy sanoa, että näin espoolaisena — olen paitsi kansanedustajana myös valtuutettuna — kun puhutaan kuntataloudesta, en malta olla mainitsematta jälleen Länsimetroa, joka meidän ilonamme nyt on: 1,2 miljardia on kustannus, ja kustannus on noussut Espoon kaupungin osalta indeksikorotus huomioiden peräti melkein 300 miljoonaa euroa alkuperäisestä. Se, mitä haluan korostaa näitten kuntien osalta tällaisissa projekteissa, on erityisesti hyvän hankesuunnitelman tekeminen. Esimerkiksi Tampereella, jossa ollaan tehty melkein vastaavankokoisia projekteja paljon paremmalla tuloksella ja vähemmillä kustannuksilla kuin mitä tässä alkuarviossa oli, oli parempi hankesuunnitelma kuin Espoossa. Tietysti Espoossa varmasti moni muukin asia on mennyt siinä kohtaa pieleen, mutta se on tässä tapauksessa erittäin tärkeää, että tämä hankesuunnitelma on kunnossa. Muilta osin kiitän hallitusta siitä, että oli se nyt sitten dynaaminen vaikutus tai mikä vaikutus tahansa, niin vaikutus on arvioiden mukaan — se on asiantuntija-arvio — se, että 40 miljoonaa euroa enemmän kuntataloutta vahvistetaan, niin että kyllä sitä voi pitää hyvänä suorituksena tänä vaikeana taloudellisena aikana, mitä muuten valtio ja kaikki elävät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-12-15T19:29:30,2016-12-15T19:31:03,Tarkistettu,1.1 2016_135_233,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Vesa-Matti,Saarakkala,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Joulun, koko kristikunnan yhteisen juhlan, lähestyessä on myös Sipilän hallitukselle tulossa puolitoista vuotta täyteen. On sopiva hetki vetää yhteen, mitä tuon puolentoista vuoden yhteinen matka on pitänyt sisällään. Presidentti Paasikiven toteamus ""tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku"" on harvoin ollut yhtä ajankohtainen kuin tänä päivänä. Kahden edesvastuuttomasti hoidetun hallituskauden jälkeen totuutta on ollut pakko katsoa silmiin. Edellisistä hallituksista poiketen keskeisissä asioissa, kuten Suomen julkisen talouden tasapainottamisessa, kilpailukyvyn kohentamisessa sekä rakenneuudistusten valmistelussa, on viimeinkin edetty vakuuttavasti ja määrätietoisesti. Edellisten hallitusten hyväksymät EU:n vakaus- ja kasvusopimus sekä talousunionisopimus eli niin sanottu talouskurisopimus yhdistettynä edesvastuuttomaan talouspolitiikkaan sekä puoluepolitikointiin ovat luoneet olosuhteet, joissa 99-vuotias Suomi on käytännössä ollut löysässä hirressä ja vain askeleen päässä EU-komission talutusnuorasta. Olemme eläneet ja elämme yhä muutosten keskellä maailmassa, jossa edes sotilaallisen konfliktin mahdollisuus ei ole enää poissuljettu. Kansan riveistä kumpuava kritiikki tehtyjä vaikeita päätöksiä, kuten kilpailukykysopimusta, kohtaan on kuitenkin ollut täysin ymmärrettävää. Tehdyt mutta pakolliset leikkaukset ovat osuneet moneen vaikeassa tilanteessa elävään kansalaiseen rajusti. Inhimillinen hinta on ollut monin paikoin kova. On kuitenkin muistettava, että toinen vaihtoehto olisi pään pujottaminen EU-komission talutusnuoraan sekä talouspolitiikan sanelu Brysselistä käsin. Eivätkä myöskään tulevat sukupolvet antaisi anteeksi päättäjille puoluepolitikoinnista johtuvaa yhteiskuntamme rakenteiden, kansantalouden sekä demokratian tärväämistä. Arvoisa puhemies! Suomi on velkaantunut kovaa tahtia jo kymmenisen vuotta, ja mikäli yhteiskunnallinen vakaus sekä pohjoismainen hyvinvointivaltio tai edes osia sen piirteistä halutaan pelastaa, on olemassa vain yksi tie. Välttämättömät ja epäsuositut päätökset on tehtävä niin kauan kuin se on demokraattisesti vielä mahdollista. Myös jokaisen yksilön vastuu omaa elämää koskevista valinnoista tulee korostumaan. Yhteiskunta ei voi tulevaisuudessa enää jakaa riskejä entiseen tapaan ilman että hintalappu tulisi liian kalliiksi. Hallituksen työ on vielä kesken, ja erityisen kesken se on maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa tarvittavien välttämättömien tiukennusten osalta. Arvoisa puhemies! Tätä taustaa vasten on entistä vaikeampi ymmärtää hajanaisen opposition riveistä nousevaa opportunistista huutelua. Lapsenomainen ja kaikki tosiasiat kieltävä usko velkaelvytykseen sekä eturyhmäpolitikointi vailla pienintäkään kokonaiskuvaa tai uskottavan vaihtoehdon tarjoamista saavat varmasti kannatusta torin laidalla. Menneisyyden ohella on kuitenkin pystyttävä katsomaan myös tulevaisuuteen. Jokainen perussuomalainen tietää, mikä on ollut vastuullisten päätösten hinta. Aikanaan historia — viime kädessä — tulee kuitenkin laittamaan Sipilän hallituksen sekä sen saavutukset sille kuuluvalle paikalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1041,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Vesa-Matti Saarakkala,1041,2016-12-15T19:31:04,2016-12-15T19:34:53,Tarkistettu,1.1 2016_135_234,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Keskusta on luvannut laittaa Suomen kuntoon. Nyt me teemme sitä, mitä vaaleissa olemme luvanneet. Yhteiskuntamme tarvitsee uudistuksia, jotta meillä on tulevaisuudessakin mahdollisuuksia ja varaa huolehtia heikompiosaisista ja tukea tarvitsevista, siis meistä kaikista. Tavoitteenamme on ollut pitkällä aikavälillä turvata palvelut koko maassa ja tarkastella samalla palveluiden kokonaisuutta. Tavat ajatella pitää muotoilla uudelleen ja tavat toimia uudistaa joustavammiksi. Muutokseen pitää suhtautua rohkeudella ja uudistushalulla. Kuntataloutta vahvistetaan ensi vuonna monilla päätöksillä. Veroperustemuutokset korvataan kunnille täysimääräisesti eikä kunnille siirretä uusia tehtäviä ilman täyttä rahoitusta. Hallitus vahvistaa kuntien luottamusta valtion toimintaan, jotta isot uudistukset saadaan tehtyä yhdessä valmiiksi. Kokonaisuudessaan hallituksen toimet vahvistavat kuntataloutta ensi vuonna noin 40 miljoonalla eurolla. Valtionosuuksia vähentävät kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävät vähennykset ja toimeentulotuen siirtyminen Kelalle. Lisäyksiä taas tulee muun muassa kustannusjaon tarkistuksesta ja verotulomenetysten kompensaatiosta. Hallituksen toivon seuraavan kilpailukykysopimuksen vaikutuksia kuntatalouteen. Kokonaisvaikutukset kunnissa voivat olla hyvinkin erilaisia, siksi seuraaminen on erityisen tärkeää. Esimerkiksi meillä Ylivieskassa kilpailukykysopimuksen ja Kela-siirron vaikutukset ovat olleet negatiivisia, jolloin menosäästöt ovat olleet himpun pienempiä kuin valtionosuuksien leikkaukset. Maakuntauudistus muokkaa kuntien tehtäviä tulevaisuudessa. Nyt ollaan pisteessä, jossa on tärkeää jokaisessa kunnassa miettiä uuden kunnan roolia. Joillakin alueilla uudistus ei vaikuta paljoa, koska sosiaali- ja terveyspuoli ja maakunnille siirtyvät tehtävät on jo hoidettu kuntayhtymissä tai muissa yhteistyöelimissä, mutta toisilla kunnilla muutoksia on enemmän. Kokonaisuudessaan vaikutus on enemmän ajattelutavoissa kuin varsinaisessa toiminnassa. Meillä Ylivieskassa ja naapurikunnissa kokemuksena on, että toiminnan siirtyminen erillisen kuntayhtymän hoidettavaksi on vapauttanut päättäjien resursseja kunnan muiden tehtävien hoitoon. Toki muutoksen aiheuttamaan tilanteeseen piti sopeutua jonkin aikaa. Tulevaisuuden kunnalla on merkittävä rooli paikallisen identiteetin ja demokratian edistämisessä sekä elinvoiman kasvattamisessa. Elinkeinoelämän edistäminen, kaavoitus ja maankäyttö sekä liikennettä koskevat päätökset vaikuttavat alueiden ja kuntien elinvoimaisuuteen. Aikaa jää enemmän omannäköisen kunnan rakentamiseen, ja siihen kannattaa tarttua. Hallituksen julkisten palvelujen digitalisoinnin kärkihankkeeseen on varattu vuosien 2016—2018 aikana yhteensä 100 miljoonaa euroa. Käynnissä on tällä hetkellä kymmenen poikkihallinnollista hanketta. Kärkihankerahalla toteutetaan esimerkiksi kansallista tulorekisteriä, sähköistä asunto-osakerekisteriä ja omahoidon digitaalista palvelua. Itse olen varsin ilahtunut, että kansallisen palveluarkkitehtuurin kehittäminen etenee suunnitellusti. KaPa-ohjelma päättyy ensi vuonna. Talousarvioesitykseen sisältyy 27,5 miljoonan euron määrärahat ohjelman loppuun saattamiseen ja käyttöönottovaiheen liittymistukiin. Iloinen olen myös hallituksen reippaasta otteesta kokeilutoiminnan eteenpäinviemisestä, jossa on päästy pitkin askelin eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-12-15T19:34:56,2016-12-15T19:39:12,Tarkistettu,1.1 2016_135_235,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kun sote-uudistus etenee, niin kuntien vastuulta siirtyvät terveydenhoitomenot maakunnille. Olen itse toiminut neljä vuotta Valkeakosken kaupungin markkinointipäällikkönä ja tiedän, että kunnat hakevat lähestulkoon epätoivoisesti keinoja erikoistua ja hakevat sekä yrityksiä että uusia asukkaita. Nyt kun sote-uudistus muuttaa tätä pelikenttää aivan totaalisella tavalla, monen kunnan kannattaa miettiä erikoistumista kunniakansalaisten tai seniorikansalaisten palveluun ja asumiseen. Se tarjoaa ihan uuden mahdollisuuden, ja kun siihen liitetään tämä trendi, joka on nyt on ihan selvästi näkyvissä, että pienemmät asunnot, valmiit pienet omakotitalot, ovat avaimet käteen ‑periaatteella käyttöön otettavissa, niin se tarjoaa kyllä monelle kunnalle aivan oivallisen mahdollisuuden erikoistua hyvään palveluun niin, että uudet kuntalaiset ja seniorikansalaiset saavat hyvää palvelua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-15T19:39:19,2016-12-15T19:40:33,Tarkistettu,1.1 2016_135_236,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Todellakin maakuntauudistus merkitsee sitä, että sosiaali- ja terveystoimi siirtyy kuntien vastuulta maakunnille. Näiden sisällä on kaksi kuntien kannalta hyvin merkittävää menoerää, jotka aina kunnassa loppusyksyllä hieman jopa pelottivat, nimittäin tuli ilmoitus lisälaskusta lastensuojelun osalta ja erikoissairaanhoidon osalta. Ne olivat aina isoja laskuja ja varmaan ovat tänäkin päivänä. Nyt kun ne poistuvat ja koko sote poistuu kuntien vastuulta, niin kunnat ovat uudessa tilanteessa. Niiden pääasiallinen tehtävä on tietysti sivistystoimi, se vie yli puolet tulevan kunnan budjetista ja on tavattoman tärkeä. Se on hyvin ennakoitava taloudellisesti, jo ajoissa tiedetään, paljonko lapsia tulee varhaiskasvatukseen, paljonko kouluun syksyllä. Määrärahat voidaan mitoittaa oikein ja yllätyksiä ei tule, koska syntyvyys ja kuntaan muutto osataan arvioida. Tämä luo vakautta kuntien talouteen ja toimintaan. Sen rinnalla sitten elinvoimapolitiikka tulee entistä tärkeämmäksi, ja se on hyvin laaja-alainen tehtäväkenttä ja tavattoman tärkeä. Nyt kun hallitus viisaasti säädöksiä myös väljentää ja lisää luottamusta kunnalliseen paikalliseen demokratiaan, niin kuntien mahdollisuudet toimia tällä sektorilla, elinvoimapolitiikassa, asumisessa, elinkeinoissa, vahvistuvat, ja se on demokratian todellista vahvistamista. Samalla kun talous nyt vahvistuu kunnissa, ainakin tällä hetkellä, niin se lisää demokratiaa, paikallista päätösvaltaa, ja siksi on hyvä, että esimerkiksi ryhmäkokosäädöksiä (Puhemies koputtaa) ja jopa varhaiskasvatusvelvoitteita kevennetään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-15T19:40:34,2016-12-15T19:42:44,Tarkistettu,1.1 2016_135_237,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aina välillä kun keskustellaan siitä, onko sopivaa kansanedustajan toimia kuntapäättäjänä, niin itse ainakin koen, että siitä on hyötyä molempiin suuntiin. Kun toimii kuntapäättäjänä, niin tällä eduskuntakaudella huomaa, että on paljon mukavampi mennä kunnanvaltuustoon käsittelemään vuoden talousarvioita, kun ei tarvitse selitellä velvoitteiden lisäämistä tai rahojen pois viemistä kunnalta. Ollaan siis toimittu hallitusohjelman mukaan, kuntataloutta on vahvistettu. Rahallisen puolen ohella myös lainsäädäntö on kehittynyt suotuisasti. Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain kautta normienpurku voi tuoda kaavoitukseen eväitä entistä suurempaan kasvuun. Joka tapauksessa päätösvallan vieminen paikalliselle tasolle on täysin kannatettavaa. Huolettomaksi tässä ei kuitenkaan sovi käydä, koska sote- ja maakuntauudistukseen liittyy paljon seikkoja, jotka voivat olla riskialttiita kuntien rahoitusaseman suhteen. On erityisesti huolehdittava siitä, ettei kuntien niskaan sälytetä kohtuutonta kiinteistömassaa maakunnan toimesta. Tämä voi huonossa tapauksessa merkitä isoa laskua kunnalle, joka jo ennestään painii kelvottoman kiinteistökannan kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-15T19:42:44,2016-12-15T19:43:53,Tarkistettu,1.1 2016_135_238,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Tapani,Tölli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suuren sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä on keskusteltu kunnan roolista ja tehtävistä tämän uudistuksen jälkeen. On ollut kommentteja tai puheenvuoroja, joissa on puhuttu tynkäkunnasta tai kukankastelukunnasta, tai millä termillä on sanottukin, ja on saatettu kysyä, jääkö kunnille mikä merkitys. Kunnilla tulevaisuudessakin ja nimenomaan on suuri merkitys — kunta on meidän hyvinvointiyhteiskuntamme yksi kulmakivi ja kansanvallan perusyksikkö. Kunta on mielletty menneinä vuosina sillä tavalla, että se on lähinnä palvelukone tai palvelutehdas, mutta kunta on paljon enemmän. Nyt kun sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirtyvät maakuntatasolle, kunnassa voidaan keskittyä nimenomaan niihin asioihin, joihin käytännössä on myös päätösvalta, todellinen päätösvalta. Tällöin elinvoima-asioiden rooli korostuu huomattavasti. Esimerkiksi nykytilanteessa yksittäisen kunnan päätösvalta erikoissairaanhoidon osalta, joka muodostaa merkittävän määrän menoista, on hyvin vähäinen. Kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus käytännössä miettivät vain sitä, miten saadaan rahat riittämään erikoissairaanhoidon laskuun. (Toimi Kankaanniemi: Ja valitsee edustajat!) — Luonnollisesti kunta valitsee edustajat kuntayhtymän luottamuselimiin, mutta se todellinen päätösvalta sen toiminnan ohjaukseen kuntatasolla on vähäinen, varsinkin verrattuna siihen, minkälaista osuutta kunnan budjetissa tämä edustaa. Kunnan toiminnassa pitäisikin näkyä niiden asioiden merkitys, joihin todella on paikallisella tasolla päätösvaltaa, ja tällöin korostuu maankäytön suunnittelun ja koko asumisympäristön, sivistystoimen ja niiden asioiden hoitaminen, jotka vaikuttavat paikkakunnan elinvoimaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kunta voi olla hyvin itsensä näköinen, eli kunnat voivat olla erilaisia, koska myös olosuhteet ovat erilaisia. Ja tässä mielessä voi sanoa, että koko yhteiskuntamme kannalta on hyvin tärkeää, että meidän kuntajärjestelmä säilyy ja kehittyy. Mikä on oikean kokoinen kunta? Lainaan entistä kansanedustajaa ja ministeriä Hannes Mannista. Hän sanoi, että oikean kokoinen kunta on ihmisen kokoinen kunta — sellainen, että kuntalaiset pystyvät vaikuttamaan asioihin. Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden näkökulmasta hyvin tärkeää on, että kuntien rahoitusjärjestelmä tulevaisuudessa on toimiva ja vastaa niitä tehtäviä. Nyt tällä hetkellä on tätä kokonaisuutta uudistettu, mutta meidän täytyy maakuntatason rahoitusjärjestelmä rakentaa ja tähän liittyen kuntien. Voi sanoa, että jo tässä vaiheessa on syytä valmistautua perusteelliseen kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamiseen niin, että se vastaa tehtäviä ja kuntien olosuhteita. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että kunnat tulevaisuudessakin ovat meidän hyvinvointiyhteiskuntamme yksi kulmakivi. Meillä on perustuslain mukaan kuntalaisten itsehallinto, kunnan asukkaiden itsehallinto, eli tämä korostaa sitä asukkaiden vaikutusvaltaa ja päätösvaltaa paikallisissa asioissa. Ja tämä sote- ja maakuntauudistus vahvistaa tätä näkökulmaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p800,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Tapani Tölli,800,2016-12-15T19:43:54,2016-12-15T19:48:58,Tarkistettu,1.1 2016_135_239,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vaikka valtio velkaantuu edelleen budjetin ollessa 5,6 miljardia euroa alijäämäinen myös ensi vuonna, kuntien tilanne on kuitenkin parantunut merkittävästi tällä vaalikaudella viime vaalikauteen verrattuna, kuten täällä on jo tänäänkin todettu useaan otteeseen. Valtiovarainministeriön arvioiden mukaan näiden eduskunnan tekemien toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen oli tosiaan viime vaalikaudella 1,1 miljardia euroa negatiivinen; sitä vastoin tämän hallituksen toimet ovat tänä vuonna vaikuttaneet 250 miljoonaa euroa positiivisesti ja ensi vuonnakin vaikuttavat noin 40 miljoonaa euroa — eli näiden kahden vuoden aikana jo yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa. Myös Kuntaliitto yhtyy näihin arvioihin. Arvoisa puhemies! Kunnilla on laaja itsehallinto, ja ne voivat omilla toimillaan vaikuttaa merkittävästi tulevan elinvoimansa kehittämiseen. Myös tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on painotettu kuntien omaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja sen merkitystä. Sen avulla ne saavat enemmän työpaikkoja ja verotuloja ja voivat siten rahoittaa paremmin myös palvelujaan. Ja kuten edustajat Kankaanniemi ja Mäkelä jo edellä toivat omissa puheenvuoroissaan esille, valtionosuuksien ja verokompensaatioiden ohella kuntien toimintaedellytyksiä on tällä vaalikaudella esimerkiksi maankäytön sääntelyä keventämällä kohennettu. Se mahdollistaa kuntien elinkeinopoliittisen kehittämisen paikallisiin olosuhteisiin sopivasti ja tarkoituksenmukaisesti. Täytyy vielä korostaa, että tässä on kysymyksessä nimenomaan mahdollisuus, ei pakko muuttaa aiempia toimintatapoja yksittäisissä kunnissa. Voidaan siis puhua optiosta, jonka kunnat voivat hyödyntää haluamallaan tavalla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-15T19:49:00,2016-12-15T19:51:05,Tarkistettu,1.1 2016_135_240,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Maakunta- ja sote-uudistus meidän on tehtävä, jotta kykenemme turvaamaan suomalaiset hyvinvointipalvelut ja kykenemme turvaamaan myös kuntien talouden pitkällä aikajänteellä. Kuntien talouden turvaaminen on nykyhallituksen oloissa toki helpompaa kuin aiemmin. Nykyinen Sipilän hallitus on pidättäytynyt uusien velvoitteiden sälyttämisestä kunnille ilman, että niille on osoitettu rahoitusta. Tämä on hyvä suunta, ja tätä kannatan vankasti. Nyt kuntien talousasema kokonaisuudessaan vahvistuu. Tämä on oleellinen muutos edellisen vaalikauden jatkuviin kuntien valtionosuuksien leikkauksiin ja rahoituspohjan kaventumiseen. Nyt vielä, kun talouden yleinen vire on kääntymässä, mikä vahvistaa kuntien tulopohjaa verotuksen kautta, kuntataloudelle on odotettavissa paljon paremmat näkymät tulevana vuonna ja tulevina vuosina kuin muutamina menneinä vuosina. Arvoisa puhemies! Maakunta- ja sote-uudistusta tehtäessä Uudellamaalla on kaksoishaaste. Uuttamaata pitää tarkastella kokonaisuutena niin, että alueen vahvat kaupungit, Helsinki, Espoo ja Vantaa, ovat Uudenmaan kokonaisuudessa mukana, mutta samalla meidän tulee kyetä turvaamaan alueellinen edustavuus ja koko Uudenmaan kehittyminen aina sen laitoja myöden tulevassa maakuntahallinnossa. Tässä meillä on erittäin suuri kaksoishaaste, mutta uskon, että tästäkin selvitään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-15T19:51:06,2016-12-15T19:53:03,Tarkistettu,1.1 2016_135_241,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Täällä kuntataloutta ja näitä tärkeitä asioita pohtimassa on kaksi opposition edustajaa, edustajat Myller ja Semi. Kiinnostaisi kovasti tietää, kun sosialidemokraatit ovat luvanneet repiä tämän maakuntauudistuksen palasiksi sen jälkeen, jos pääsevät valtaan vuonna 2019 tai jossakin vaiheessa, mikä on sosialidemokraattien maakuntauudistuksen tai sote-uudistuksen malli, jota te tarjoatte tilalle. Viime vaalikaudella kuntapohjaista mallia rakennettiin, ja se törmäsi perustuslakiin. Oletteko nyt löytäneet sellaisen mallin, joka toteuttaa säästöt, toteuttaa hyvät palvelut, vahvistaa demokratiaa ja mahtuu perustuslain raameihin? Tämä on todella tärkeä asia. Kun ministeri on täällä paikalla, niin kysyn vielä, miten hallitus aikoo tämän edustaja Töllinkin esille ottaman rahoitusuudistuksen eli kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistuksen käynnistää. Joko sitä on mietitty? Mielestäni olisi hyvin paikallaan, että pantaisiin jo tällä vaalikaudella ja oikeastaan heti käyntiin se uudistus, koska kunnissa sitä varmasti odotetaan ja tämä tilanne ja muutos on niin raju, mikä tulee. Tietysti myös maakuntien rahoitusmalli on tärkeä, ja siinä toivoisin, että hallitus lähtisi maakuntaveroa jo suunnittelemaan, koska se vasta tuo tähän sen demokratian. Toinen kysymys on tästä kilpailukykysopimuksen kunnittaisista vaikutuksista ja sen seurannasta. Tiedämme, että esimerkiksi joku Turun kaupunki menettää huomattavan paljon tämän kiky-sopimuksen takia. Miten siihen (Puhemies koputtaa) on hallitus varautumassa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-15T19:53:04,2016-12-15T19:55:09,Tarkistettu,1.1 2016_135_242,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Annetaan tässä vastauspuheenvuorot edustajille Myller ja Semi, sen jälkeen on sitten mahdollisesti edustaja Kankaanniemen vastauspuheenvuoro, sitten edustaja Mäkelän puheenvuoro ja sen jälkeen ministerin vastaus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_243,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! En todellakaan ole millään lailla vakuuttunut, että tässä hallituksen mallissa saadaan aikaan minkäänlaisia säästöjä, joten ehkä niitä nyt ei kannata muiltakaan perätä. Toisekseen, en myöskään millään tavalla ole vakuuttunut siitä, että itsehallinto tässä maakuntamallissa toteutuu. Toisekseen tiedän, että suurin osa siitä palautteesta, jonka hallitus on saanut, lähtee siitä, että ensin pitäisi toteuttaa sote ja sen jälkeen katsoa, mitä muuta tähän maakuntahallintoon sitten otetaan. Sosialidemokraattien mallissa nimenomaan nämä ovat periaatteita, joitten mukaan tätä omaa sote-malliamme rakennamme, niin että emme sotkeudu hallintoon vaan menemme asia edellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-15T19:55:22,2016-12-15T19:56:22,Tarkistettu,1.1 2016_135_244,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tuosta kysymyksestä, mitenkä kehitetään maakuntia ja mitenkä mennään eteenpäin, edustaja Myllerin kanssa samalla tavalla ajattelen, että ensin olisi pitänyt tehdä sote ja ratkaista ne probleemat siellä, ja se on vasemmistoliiton linjakin sillä kannalla ollut. Mutta sitten on henkilökohtainen näkemys maakuntauudistukseen — en ole saanut ihan kaikilta puoluetovereiltakaan kannatusta siihen — se, että minä näen pitkälti, että meidän pitäisi nähdä niin, että kun meillä on erilaisia hyviä, menestyviä kuntia, missä on työpaikkoja ja muita, niin niitten ympärille lähdettäisiin rakentamaan tämmöistä laajempaa maakuntaa ja maakuntahallintoa. Ja maakuntien lukumääräkin pitäisi supistaa ihan maksimissaan kahdeksaan, voisi olla vähemmänkin, koska minun mielestäni silloin pystytään turvaamaan niitten alueitten asukkaille parempia mahdollisuuksia saada lähipalveluita ja muita tämmöisiä vastaavia ja myös turvaamaan tavallaan se ympäristön kehittäminen (Puhemies koputtaa) ja eteenpäinvieminen niillä alueilla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-12-15T19:56:22,2016-12-15T19:57:27,Tarkistettu,1.1 2016_135_245,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Edustaja Myllerin vastauksesta ei nyt kyllä tullut lainkaan selville, minkälainen sote-malli teillä on, jos te pelkän soten haluaisitte toteuttaa, miten se poikkeaa siitä mallista, joka viime vaalikauden lopulla törmäsi perustuslakiin. Jos se on kuntapohjainen eli kunnat ovat maksajina mutta alueet ovat isoja — edustaja Semi puhuu jo kahdeksasta alueesta — niin se väistämättä törmää siihen perustuslain ongelmaan, että kunnilla ei ole vaikutusvaltaa päätöksentekoon mutta on maksuvelvollisuus. Ja tähänhän viime kaudella törmättiin. Eli sosialidemokraattien malli pitäisi nyt saada kyllä keskusteluun aidosti ja täydellisesti niin, että se voitaisiin katsoa. (Riitta Myller: Eiköhän se tule sieltä!) Voi olla, että ministeri Vehviläinen tietää tämän asian, on tutustunut siihen ja saanut sen selville, ja toivon, että hän kommentoisi vähän sitä, onko se toteuttamiskelpoinen malli, mistä sosialidemokraatit puhuvat mutta mitä eivät tuo oikein kunnolla esille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-15T19:57:29,2016-12-15T19:58:34,Tarkistettu,1.1 2016_135_246,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tähän keskusteluun tästä soten ja maakuntamallin eriyttämisestä tai yhdessä eteenpäinviemisestä sanon, että mielestäni se on hieman keinotekoista, että niitä pitäisi jotenkin eriyttää. En näe sinänsä mitään ongelmaa niiden viemisessä eteenpäin yhtä aikaa, tietysti se on työlästä ja vaatii paljon valmistelutyötä, mutta ne asiat voivat hyvin edetä samaan aikaankin. Tämä maakuntavero, josta edustaja Kankaanniemi mainitsi, on varmaankin tulevaisuutta, ja siihen täytyy mennä jollain aikavälillä, mutta nyt siihen ei valitettavasti voida mennä. Mutta se maakuntarakenne sinällään voidaan rakentaa, ja näin hallitus toimii ja oikein siinä toimii. Tähän loppuun täytyy vielä todeta siitä kuntapolitiikasta tulevalla syvällä rintaäänellä, että kuntapäättäjän osahan ei ole tulevaisuudessa mitenkään kovin helppo. Kuntataloudessa kautta maan, ehkä suurimpia kasvukeskuksia lukuun ottamatta, tilanne on sellainen, että pessimisti ei pety. Seuraavina vuosikymmeninä on nähtävissä vain heikkoa verotulojen kasvua, väestön ikääntymistä ja homekoulujen korjaamista ja niin sanottuja palveluverkkoratkaisuja eli suomeksi sanottuna palvelujen karsimista. Tämä on se käytännön todellisuus, ja vaikkei näin synkkiä oltaisikaan, niin kyllä meidän tehtävämme täällä eduskunnassa on luoda kuntien toimintaan edellytyksiä, luoda mahdollisuuksia rajoitusten sijaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-15T19:58:36,2016-12-15T19:59:55,Tarkistettu,1.1 2016_135_247,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Ministeri Vehviläinen. — Varmaan riittänee 2 minuuttia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_248,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Anu,Vehviläinen,Kunta- ja uudistusministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä valtionosuusuudistuksen valmistelusta. Minä olen samaa mieltä, että se pitää ehdottomasti laittaa liikkeelle tällä vaalikaudella ja tehdä sellainen siihen uuteen kuntaan sopiva valtionosuusjärjestelmä ja siinä pitää mennä eteenpäin. Samalla tavalla ajattelen myös tästä maakuntien verotusoikeudesta, että silloin viime huhtikuussa 5.4. linjaukseen kuului myös se, että me teemme tällaisen laajan selvityksen siitä ja myös se laitetaan tällä vaalikaudella liikkeelle. Sitten sanon henkilökohtaisen mielipiteeni siitä, että sen selvityksen pitää olla aito, riittävän laaja ja mieluummin myös niin, että se menee myös sinne 2019:ään, kun silloin ne maakunnat ovat jo aloittaneet ja nähdään, miten ne toimivat. Vielä edelleen henkilökohtaista näkemystä: Pidän verojärjestelmän muutoksia niin laajakantoisina, että näkisin hyvänä, että siinä myös olisivat kaikki eduskuntapuolueet mukana esimerkiksi ohjausryhmän muodossa. Tämä on minusta tärkeää, että tähän työhön pääsisivät sitä kautta kaikki mukaan. Sitten tähän kysymykseen tästä sosialidemokraattien mallista. Minä en suoraan sanoen sitä tunne oikein hyvin enkä ole oikein päässyt siitä kärryille — anteeksi, edustaja Myller mutta minusta se ei ole kovin selkeä, ettekä te ole sitä myöskään esitelleet täällä eduskunnan salissa (Riitta Myllerin välihuuto) eri keskusteluissa. Mutta sitten tähän, haluavatko sosialidemokraatit repiä rikki tämän koko sote- ja maakuntauudistuksen, jos tulevat valtaan vuoden 2019 jälkeen. Se on minusta huonoa puhetta. Minä muistelen, että mekin viime vaalikaudella oppositiossa ollessamme keskustelimme siitä, pitäisikö olla repimässä rikki, ja minä kyllä ajattelen niin, että jos on laaja uudistus tehty, niin sillä pitäisi mennä sitten eteenpäin. Soten osalta totean, että siinä lausuntopalautteessa, mitä tuli, on kriittisiä huomioita maakuntauudistuksenkin osalta mutta sitten siellä ei ollut kyllä paljoakaan sellaista näkemystä, että vain sote pitäisi tehdä ja maakuntien muut tehtävät jättää tekemättä, niin että se tehtäväala sai kyllä itse asiassa laajan tuen siellä. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p508,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+2.3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2016-12-15T19:59:58,2016-12-15T20:02:17,Tarkistettu,1.1 2016_135_249,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Pyydän edustajia kohdistamaan kysymyksen asianomaiselle sektoriministerille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_135_250,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,Edustaja Marin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_135_251,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä ensi vuoden talousarvioksi epäselvässä tilanteessa. Näyttää siltä, ettei hallitus ole yhtä mieltä talouden kuvasta ja tarvittavista toimista. Valtiovarainministeri Orpo on varoittanut jopa 1—2 miljardin lisäsäästöistä puolivälitarkastelun yhteydessä. Pääministeri Sipilä on puolestaan sanonut, ettei lisäleikkauksille ole tarvetta. Hallituksen ilmiselvän eripuraisuuden lisäksi hämmennystä on herättänyt kehysriihen ajankohta. Kehysriihen pitäisi olla maaliskuussa, mutta hallitus on päättänyt siirtää ajankohtaa kuntavaalien yli huhtikuulle. Tilanne on ihmetyttänyt myös pitkäaikaista valtiovarainministeriön ja TEMin virkamiestä Erkki Virtasta, joka on sanonut, ettei päätöksiä voi aina siirtää vaalien yli. Koska pääministeri ja valtiovarainministeri eivät ole paikalla, kysyn pääministerin sijaiselta Soinilta: miksi kehysriihi on siirretty kuntavaalien yli, ja onko lisäleikkausten tarve nolla, 1 vai 2 miljardia euroa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-15T16:01:28,2016-12-15T16:02:36,Tarkistettu,1.1 2016_135_252,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä uskon tämän hallituksen politiikkaan. Minä uskon siihen, että me noudatamme hallitusohjelmaa. (Paavo Arhinmäen välihuuto) Me myös aiomme, edustaja Arhinmäki, kestää sen leikin toisin kuin te: te olette sitoutuneet johonkin ohjelmaan, (Hälinää — Puhemies koputtaa) ettekä sitten ole sitoutuneet. Eli minä vakuutan, että tämä hallitus pyrkii hoitamaan asiat niin, että lisäleikkauksia ei tarvita. Miksi tämä ajankohta? Käsitykseni mukaan, kun kuuntelin eilen valtiovarainministeri Orpoa, hän oli keskustellut nykyisen valtiovarainministeriön korkeimman virkamiehen, Martti Hetemäen, kanssa, joka piti tätä ajankohtaa täysin perusteltuna ja luonnollisena.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:02:36,2016-12-15T16:03:33,Tarkistettu,1.1 2016_135_253,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Pyydänpä nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_254,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettipolitiikan voi kiteyttää yhteen lauseeseen: otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille. Annan tästä esimerkin: Hallitus leikkaa opiskelijoiden toimeentuloa neljäsosalla eli lähes 90 euroa kuukaudessa. Opiskelijat ovat jo nyt yksi suurimmista pienituloisten ryhmistä, ja iso osa opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella. SDP ei hyväksy leikkausta. Samaan aikaan kun hallitus leikkaa opiskelijoilta yli 120 miljoonaa euroa, se on päättänyt antaa saman verran rahaa suurituloisille yrittäjille tehottoman ja kalliin yrittäjävähennyksen kautta, jota jopa hallituksen omassa esityksessä kuvataan kasvu- ja työllisyysvaikutuksiltaan heikoksi. Kysynkin pääministerin sijaiselta: Miksi te otatte köyhiltä ja annatte rikkaille? Voitteko nyt luvata, ettei leikkauksia ole ainakaan tulossa lisää ensi keväänä? Kyllä vai ei, pääministerin sijainen Soini?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2016-12-15T16:03:42,2016-12-15T16:04:41,Tarkistettu,1.1 2016_135_255,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvasin, että tämä kysymys tulee. Luettelen niitä — te sanotte, että on tehty leikkauksia, ja pitää paikkansa, on tehty leikkauksia — mitä on tehty, pienituloisille useita heidän tilaansa kohentavia ratkaisuja: omaishoitajien vapaapäivät turvataan, perhehoitajien palkkioita nostetaan, takuueläkettä nostetaan kahteenkin kertaan, toimeentulotuen indeksisidonnaisuus säilyy, ja se siirretään Kelan maksettavaksi, Yle-vero poistetaan 300 000 pienituloiselta. Sitten te sanotte, että suurituloisia ei koske mikään. Ministereiden palkkoja on leikattu 7 prosenttia, toisin kuin esimerkiksi kansanedustaja Sanna Marinin kansanedustajan palkkiota. (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:04:42,2016-12-15T16:05:30,Tarkistettu,1.1 2016_135_256,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Soini, fakta nyt vain on se, että tämän hallituksen politiikan johdosta lapsiköyhyys lisääntyy, eläkeläisköyhyys lisääntyy, vanhusköyhyys lisääntyy, ja nyt tämä kehysriihen ajankohta on aivan olennainen kysymys. Nimittäin te, ministeri Soini, ennen vaaleja sanoitte, että köyhiltä ei saa, ei voi eikä ole varaa leikata. Ja siitä huolimatta te teette historian suurimman leikkauksen esimerkiksi opintotukeen. Vähävaraisilta opiskelijoilta viette neljänneksen pois. Arvoisa puhemies! Ministeri viittasi täällä, että olisi olemassa joitain teknisiä ongelmia siinä, minkä takia kehysriihtä ei voi pitää ennen vaaleja. Tunti sitten valtiovarainministeriön virkamies on vahvistanut, että ei ole mitään teknistä estettä pitää kehysriihtä juuri sinä ajankohtana kuin se on aikaisempina vuosina ollut, ennen kunnallisvaaleja. Jos kerran näin on, voitteko nyt myöntää, että päätös siirtää kehysriihi ja (Puhemies koputtaa) nämä leikkaukset kuntavaalien yli on poliittista harkintaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-12-15T16:05:37,2016-12-15T16:06:47,Tarkistettu,1.1 2016_135_257,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme hallituksessa keskustelleet asiasta, ja en tiedä, kuka teidän lähteenne on ja mikä tai kuka virkamies se on. Meille on valtiovarainministeriön ylin johtaja ilmoittanut, että tämä ajankohta, mihin hallitus on sitten päätynyt, on hyvä ja oikea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:06:47,2016-12-15T16:07:13,Tarkistettu,1.1 2016_135_258,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on ihan julkinen asiakirja. Budjettiosaston päällikkö Mäkinen toteaa tunti sitten julkaistussa jutussa, että teknisesti ottaen kehysneuvottelut voisivat olla vaaliviikolla. Mutta käyttäen nimenomaan näitä perusteluja kunnallisvaaleista hallitus on tehnyt sen harkinnan, että te siirrätte kehysriihen kunnallisvaalien yli. Ja nyt tämä herättää ison kysymyksen. Kun te kerran jo olette sanoneet, että pienituloisilta ei voi, ei saa eikä ole varaa leikata ja siitä huolimatta te teette historian suurimman leikkauksen opintotukeen, niin kansalaiset jäävät kysymään, ettei tässä nyt vain olisi käymässä samalla tavalla. Kysyn vielä kerran uudelleen: Myönnättekö vihdoin sen, että päätös siirtää kehysriihi ja mahdolliset uudet lisäleikkaukset pienituloisilta kansalaisilta yli kuntavaalien on poliittista harkintaa eikä siinä ole takana mitään teknistä syytä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-12-15T16:07:14,2016-12-15T16:08:15,Tarkistettu,1.1 2016_135_259,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vastasin edustaja Marinin ensimmäiseen kysymykseen leikkaustarpeesta. Minä uskon, että me toteutamme hallitusohjelman ja lisäleikkauksille ei tule tarvetta. Toivon, että tulokset mahdollistavat tämän, joka on ilman muuta koko hallituksen tavoite. Sitten: meillä ei ole minkäännäköistä peliä tässä suhteessa, onko joku kuntavaali silloin tai ei. Me haluamme valmistella esitykset kunnolla. Me haluamme myös sitten, kun esitykset teemme, viedä ne läpi, eikä niin kuin viime hallitus, joka viimeisenä eduskuntapäivänä äänesti omia esityksiään vastaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:08:16,2016-12-15T16:09:02,Tarkistettu,1.1 2016_135_260,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Lisäkysymys, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja edustaja Kalli.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_261,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä käsittelyssä oleva budjetti ja hallitusohjelma ovat saaneet aikaan sen, että Suomessa vakaus on lisääntynyt, ennustettavuus on lisääntynyt, ja nyt on erittäin tärkeää, että eduskunta omalta panokseltaan myöskin lisää luottamusta. Kuluttajien luottamus on selvästi korkeampi kuin moneen vuoteen, ja sen tähden on erittäin tärkeätä, että tässä keskustelussa ei mennä nyt edelle, siihen, mitä on ensi keväänä mahdollisen kehyksen yhteydessä — monta kuutiota juoksee vettä Kokemäenjoessa ennen kuin ollaan siellä. Sen tähden kysynkin pääministerin sijaiselta: uskotteko te, että kuluttajien luottamus edelleen vahvistuu tämän käsittelyn alla olevan budjetin toteutumisen johdosta, ja pidättekö tärkeänä, että nyt käydään tämänkaltaista keskustelua, jossa ennakoidaan, mitä mahdollisesti huhtikuussa (Puhemies koputtaa) tulee tapahtumaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-12-15T16:09:06,2016-12-15T16:10:09,Tarkistettu,1.1 2016_135_262,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Opposition tehtävä on tietysti haastaa, ja uskokaa, että minulla on siitä kokemusta. Sitten, mitä tulee tähän itse asiaan, mitä edustaja Kalli, pitkäaikainen arvostettu kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, sanoi, niin kyllä nyt nousun merkit ovat olemassa. Suomen Pankki on ilmoittanut, että taantuma on ohi — tämä ei ole hallituksen ilmoitus. Mutta totta kai meidän täytyy pitää kiinni vakaudesta, uskottavuudesta, ennakoitavuudesta, jotta saamme lisää investointeja, jotta saamme lisää työllisyyttä. Sitten kansainvälinen politiikka vaikuttaa meihin erittäin voimakkaasti. On erittäin tärkeätä se, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu, mitä Aasiassa tapahtuu. Meidän viennin varassa me olemme, meidän teollisuuden varassa me olemme, ja tässä suhteessa hallitus on tehnyt aivan erinomaisia toimenpiteitä, muun muassa teollisuutta edistäviä asioita, (Puhemies koputtaa) joita SDP on kannattanut mutta esimerkiksi vihreät vastustanut.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:10:09,2016-12-15T16:11:18,Tarkistettu,1.1 2016_135_263,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime päivinä moni opiskelija on ollut yhteydessä siitä, että tämä 86 euron leikkaus kuukausittaiseen opintorahaan on todella kova heille, ja vaarana on se, että koulutuksen periytyvyys lisääntyy ja monilla nuorilla opintoajat vain pitenevät, kun taloudellinen tilanne vaikeutuu. Tämä nuorilta leikkaaminen on Suomen tulevaisuudesta leikkaamista. Samaan aikaan myös ammatillisesta koulutuksesta leikataan lähes 200 miljoonaa euroa — aikana, jolloin joka viides nuori mies on koulutuksen tai työelämän ulkopuolella syrjäytymisvaarassa. Nämä ovat erittäin huonoja päätöksiä, jotka leikkaavat Suomelta tulevaisuudenuskoa ja ‑näkymiä. Siksi, arvoisa pääministerin sijainen Soini, kun valtiovarainministeri Orpon puheet ovat monille suomalaisille hyvin huolestuttavia, että ollaanko nyt leikkaamassa lisää pienituloisilta tai koulutuksesta, kysynkin teiltä: voitteko luvata, että hallitus ei keväällä tee näiden jo nyt tehtyjen kovien päätösten lisäksi vielä lisää leikkauksia koulutuksista (Puhemies koputtaa) tai pienituloisilta? ",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-12-15T16:11:21,2016-12-15T16:12:25,Tarkistettu,1.1 2016_135_264,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten aikaisemmin ilmoitin, perussuomalaiset ovat sitoutuneet hallitusohjelmaan ja hallituksen linjaan. Meidän käsityksemme on, että mennään parempaan suuntaan, ja silloin lisäleikkausten tarvetta ei ole. Jos mennään huonompaan suuntaan, niin sitten asia katsotaan uudestaan, mutta minä uskon tämän hallituksen tekemiseen. Me olemme tehneet vaikeita, kovia päätöksiä, se kuuluu tähän pelin henkeen, mutta olemme tehneet paljon myös sellaisia päätöksiä, joista myös pienituloiset ovat hyötyneet. Tietysti, mitä opiskelijoihin tulee, niin kyllä esimerkiksi aika pitkään haluttiin, että opiskelijat pääsevät yleisen asumistuen piiriin, ja nyt kun he sitten pääsevät, niin sekin on mukamas huono asia. Siinä (Välihuutoja) on puolensa. Ensin vaaditaan uudistuksia, ja sitten kun tehdään, niin joku hyötyy, joku ei.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:12:25,2016-12-15T16:13:25,Tarkistettu,1.1 2016_135_265,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman rönsyilevän avauskysymyksen tulkitsen sivunneen myös veropolitiikkaa ja ennen kaikkea sopeutuksia. Tästä haluaisin kysyä arvoisalta pääministerin sijaiselta. Meillähän on monenlaisia sopeutustoimia mahdollista tehdä, niin kuin näitä on täällä spekuloitu aika paljon, ja hallitushan on ottanut verolinjakseen hyvin erilaisen linjan kuin edellinen hallitus. (Välihuutoja) Meillä on hyvin ihmisläheinen, työhön kannustava verolinja, joka alentaa kaikkien verotusta, erityisesti pieni- ja keskituloisten verotusta. Edellinen hallitushan nosti arvonlisäveroa eli siis tavallisten kansalaisten verotusta — ja erityisesti pienituloisia se satuttaa eniten, nostaa heidän elinkustannuksiaan — ja vastaavalla summalla sitten alensi suuryritysten veroa eli yhteisöveroa käytännössä, suunnilleen vastaavalla summalla kuin korotti tavallisten kansalaisten verotusta. Voitteko taata meille hallitusohjelmaan nojautuen, että tämä hallitus ei tee sen kaltaisia ihmisyyden vastaisia ratkaisuja veropolitiikassa kuin edellinen hallitus ja (Puhemies koputtaa) sosialidemokraattinen valtiovarainministeri? (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-12-15T16:13:28,2016-12-15T16:14:33,Tarkistettu,1.1 2016_135_266,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On totta, että arvonlisävero on vero, joka kaikista koviten osuu pienituloisiin, joka kertautuu jokaisessa tuotteessa, jokaisessa ostopäätöksessä, se suistaa ja kuivuttaa suorastaan — ja tämän viime hallitus teki. Myöskin yhteisöveroalennus, joka käsittääkseni oli satoja miljoonia euroja, oli edellisen hallituksen tekemä. En minä niitä sen kummemmin itke, mutta sanonpa vain, mitä on tässä tosiasiassa tapahtunut. Tämä hallitus ei halua lisätä pienituloisten, köyhien, opiskelijoiden, vammaisten rasitusta sillä, että arvonlisäveroa korotetaan, koska se on tuhoisin vero pienituloisia (Puhemies koputtaa) kohtaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:14:33,2016-12-15T16:15:25,Tarkistettu,1.1 2016_135_267,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos kuitenkin katsotaan faktoja, niin edellisen hallituksen aikana köyhyys väheni, tuloerot kapenivat. Jos katsoo tämän hallituksen saavutuksia tähän mennessä, tuloerot ovat kasvaneet ja ensi vuoden veropolitiikka kasvattaa niitä entisestään. Samaan aikaan te olette leikanneet köyhiltä, opiskelijoita, työttömiltä, eläkeläisiltä, lapsiperheiltä, sairailta. Tämä siitä huolimatta, että te, pääministerin sijainen Soini, sanoitte ennen vaaleja: ""Suomessa miljoona ihmistä elää alle 1 000 euron tuloilla. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että näiltä ihmisiltä ei leikata mitään."" Te olette kaikilta näiltä ihmisiltä leikanneet. Nyt kysymykseni kuuluukin — kun te olette määritellyt rehellisyyden teidän tärkeimmäksi poliittiseksi arvoksenne: aiotteko te leikata vielä lisää ensi keväänä juuri näiltä ryhmiltä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-12-15T16:15:28,2016-12-15T16:16:31,Tarkistettu,1.1 2016_135_268,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ilokseni edustaja Arhinmäen kysymyksessä oli yksi tosiasia: rehellisyys on todellakin yksi perusarvoistani. Sitten se, mitä tapahtui viime hallituksen aikana — teidän ollessanne siellä mukana, sen aikaa, kun kyytiä kestitte: 100 000 työtöntä oli neljän vuoden saldo. Ministeri Lindström varmaan pystyy sanomaan, kuinka paljon työttömyys on laskenut tämän hallituksen aikana, täytyy näissä luvuissa olla tarkkana tässä aitiossa. (Välihuutoja) Sitten, arvoisa puhemies (Hälinää) — jos pystyn vastaamaan tämän huudon yli — ilmoitan senkin ilouutisen, jos ette ole huomanneet, että pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotusta kevennetään sadoilla miljoonilla euroilla kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Kelpaavatko nämä rahat pienituloisten parantamiseen? (Puhemies koputtaa) Mielestäni kyllä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:16:31,2016-12-15T16:17:31,Tarkistettu,1.1 2016_135_269,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suuresti arvostamani edustaja Kalli viittasi siihen, että ei pitäisi nyt puhua ensi keväästä, että se on haitallista. Mutta miksi me puhumme ensi keväästä? Emme sen takia, mitä oppositio on sanonut, vaan sen takia, että valtiovarainministeri Orpo käynnisti tämän keskustelun. Valtiovarainministeri Orpo sanoi, että ensi keväänä näillä tiedoilla, jotka nyt ovat olemassa, edessä on 1—2 miljardin leikkaukset. Kyllä kai se tuo aikamoisen huolen, onko sillä budjetilla, joka nyt hyväksytään, mitään mieltä, jos puolen vuoden kuluttua — kuntavaalien jälkeen — hallitus tekee uuden leikkauspäätöksen. Sitten pääministeri sanoi, että ei leikata. Ero nollan ja 2 miljardin välillä on kyllä isompi kuin hiiren kokoinen ero, tämä on jo vähintään hevosen kokoinen ero. Nyt olemme kaksi päivää yrittäneet kysyä ministeri Soinilta, kun tiedämme keskustan ja kokoomuksen kannat, mikä on teidän kantanne nykytalousennusteella (Puhemies koputtaa) leikkauksen määrästä, 0, 2 vai 1.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-12-15T16:17:35,2016-12-15T16:18:43,Tarkistettu,1.1 2016_135_270,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on nyt hyvä, kun käydään nämä hevosen kokoiset erot. Eilen edustaja Harakka sanoi, että Sitran 350 miljoonaa tai joku on hiuksen kokoinen, niin että kyllä tässä nyt vielä pikkuisen jää välystä. Valtiovarainministeri Orpo ei ole paikalla, en hänen puolestaan vastaa. Vastaan omasta puolestani, kun minulta kysyttiin, että minä uskon tämän hallituksen politiikkaan ja hallituksen ohjelman toteutumiseen siten, että lisäleikkaustarvetta ei ole. Olen tämän valmis toteamaan vaikka kuinka monta kertaa. Minun mielestäni on myöskin perusteita optimismille. Työllisyys on lähtenyt kasvamaan. Verotulot käytännössä tulevat kasvamaan ja talous kasvaa. Ensimmäistä kertaa taitaa olla sitten useampaan vuoteen Lehman Brothersin romahtamisen jälkeen, että talous kasvaa, mikä on erittäin hyvä asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:18:43,2016-12-15T16:19:49,Tarkistettu,1.1 2016_135_271,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustelua taloudesta on nyt käyty tässä eilen, ja tänään näköjään jatketaan. Olisi nyt syytä muistaa myös, mitä on opposition taholta puhuttu taloudesta ennen vaaleja. Ennen vaaleja muun muassa SDP kertoi, että he ovat valmiit tekemään 3 plus 1 miljardin euron säästöt ja leikkaukset tulevalla vaalikaudella. Valtiovarainministeri Rinne silloin ennen vaaleja sanoi, että 3 miljardin euron leikkaukset ja säästöt on tehtävä heti vaalikauden alussa. Mutta mitä tapahtui, kun valtiovarainministeri Rinne siirtyi oppositioon? Nyt mikään leikkaus ei käy, (Mika Niikko: Juuri näin!) kaikki leikkaukset ovat sopimattomia, ja se, mitä hallitus tekee — tervehdyttää taloutta — ei millään lailla käy oppositiolle. Olkaa rehellisiä ja myöntäkää, että meidän on laitettava talous kuntoon ja sitä tämä hallitus nyt tekee. Älkää sumuttako ihmisiä sekoittamalla kunnallisvaalien asioita (Puhemies koputtaa) ja kehysriihen asioita. (Mika Niikko: Juuri näin!) Mitä sanotte, varapääministeri Soini, onko tässä nyt menossa se, että sekoitetaan ihmisten mielet (Puhemies koputtaa) kunnallisvaalien asioiden ja näiden valtiontalouden asioiden suhteen? (Hälinää)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-12-15T16:19:53,2016-12-15T16:21:02,Tarkistettu,1.1 2016_135_272,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Otetaan nyt tämmöinenkin asia, kun on tullut tuolla kunnanvaltuustossa oltua aika monta kautta, että meillä on sikälikin poikkeuksellinen tilanne, että nyt kuntavaalit on siirretty tänne huhtikuulle — niittenhän itse asiassa aikataulun mukaan piti olla viime syksynä. Minä luulen, että siihen on oppositionkin hyväksyntä olemassa ja näistä asioista on yhdessä sovittu. Hallituksen puoliväliriihellä ei ole mitään tekemistä kuntavaalien kanssa, ei mitään tekemistä, vaikka te kuinka sitä pyöritätte. Minä ymmärrän, että te pyöritätte, mutta asiat pitää tehdä, ja ne on parempi tehdä hyvin valmistellusti, ettei jouduta äänestämään omia esityksiä vastaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:21:02,2016-12-15T16:21:52,Tarkistettu,1.1 2016_135_273,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Tämän kysymyksen osalta viimeinen lisäkysymys, edustaja Rinne.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_274,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp," Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien vaihtoehdossa on menosopeutuksia, vaihtoehtobudjetti kannattaa lukea. (Välihuuto) Siellä on aktiivista työllistämispolitiikkaa, kasvupolitiikkaa, siellä on myöskin se iso ero hallituksen politikkaan, että me käytämme myöskin tuloja talouden sopeuttamiseen. Meillä on rikkaille kohdistuva, miljoonaperintöihin kohdistuva, verotus, meillä on yrittäjävähennyksen poistaminen, meillä on siellä vaihtoehdoissa mukana myöskin finanssiliiketoimintaan vero, meillä ovat nämä kapitalisaatiosopimuksen kääreet, joista kaikista tulee tuloja sen verran, että päästään irti näistä ikävistä leikkauksista, epäoikeudenmukaisista leikkauksista, ja eriarvoistamiskehityksestä. Nyt kysyn teiltä, arvoisa pääministerin sijainen Soini: onko sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetin politiikka politiikkaa, jolla voidaan estää isot leikkaukset ensi keväänä kuntavaalien jälkeen toteutettavalla tavalla? (Välihuutoja)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-12-15T16:21:59,2016-12-15T16:22:57,Tarkistettu,1.1 2016_135_275,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys lisäleikkausten tarpeesta (Sanna Marin sd)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On selvää, että myös teidän vaihtoehtobudjetissanne on sellaisia elementtejä, jotka ovat hyviä. Esimerkiksi pidän siitä erittäin paljon, että te ette halunneet teollisuuden kustannustasoa lisätä. Se on oikeata politiikkaa, ei hallituskaan halunnut sitä lisätä. Mutta edelleen minua kyllä kiinnostaa tämä Sitran ryöstö, 365 miljoonaa kaiketi, vai mitä se oli, hiuksenkokoinen ero. Se minulle on kyllä jäänyt mieleen tässä. Siitä arvostan sosialidemokraattista eduskuntaryhmää ja edustaja Rinnettä, että te olette tehneet vaihtoehtobudjetin, että se voidaan punnita. Mutta sitä minä kyllä seuraan suurella tarkkuudella, kun te olette ilmoittaneet — täällä yksi toisensa jälkeen on ilmoittanut — mitkä kaikki leikkaukset te perutte, jos te valtaan pääsette. Kehotan nämä painamaan kaikki mieleen ja syvälle sinne kevääseen 2019 asti. (Eero Heinäluoma: Ellei jo aikaisemmin! — Ville Niinistö: Luulen, että se tulee jo keväällä vastaan!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.1.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:22:57,2016-12-15T16:24:02,Tarkistettu,1.1 2016_135_276,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Haavisto.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_135_277,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymykseni on nyt ulkoministeri Soinille. (Naurua) Samaan aikaan kun istumme täällä salissa ja keskustelemme kiihkeästi kotimaanpolitiikasta, Syyriasta Alepposta ensimmäiset evakuoitavat on ilmeisesti saatu turvaan. Ambulansseja on tänään ollut siellä letkassa, ja ilmeisesti 400 ihmistä on saatu turvaan. Monia suomalaisia Aleppon tilanne järkyttää. Me tiedämme omasta historiastamme, millaista on, kun siviilit ovat sotatapahtumien keskellä, ja monet ajattelevat, että Eurooppa voisi ja Euroopan pitäisi tehdä asiassa nyt enemmän. Kysyn teiltä, ulkoministeri Soini: onko mahdollista, että Suomi tai EU-maat lähettäisivät tarkkailijoita Itä-Aleppoon, onko siitä käyty keskustelua, onko käyty keskustelua humanitäärisen avun lisäämisestä sille alueelle, ja onko Suomi ollut yhteydessä Venäjään — näiden viimeaikaistenkin tapahtumien vuoksi — siinä, että Venäjä ei omilla sotatoimillaan toisi lisää vaikeuksia siviileille Aleppossa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-12-15T16:24:09,2016-12-15T16:25:14,Tarkistettu,1.1 2016_135_278,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,Ulkoministeri Soini.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_279,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä edustaja Haaviston esittämä kysymys on todella vakava. Meillä oli EU-maiden ulkoministereiden kokous maanantaina Brysselissä. Erittäin voimakkaasti tuomittiin tämä väkivalta ja voimankäyttö ja vedottiin Venäjään tämän asian puitteissa. Puhuin tästä myös pääministerin kanssa, joka tapasi Venäjän pääministerin Oulussa 9. päivä tätä kuuta. Meidän viestimme on ollut kristallinkirkas etenkin naisten ja lasten kärsimysten kautta. Kyllä sydäntä särkee nähdä, mitä siellä ihmisille tehdään, ja totta kai Suomi on mukana kaikennäköisessä avussa ja kivunlievityksessä, missä me suinkin voimme olla. Kyllä tämä on erittäin iso takaisku myös kansainväliselle yhteisölle, kaikille toimijoille, jos tällaista ei yhteistoimin (Puhemies koputtaa) saada loppumaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:25:14,2016-12-15T16:26:20,Tarkistettu,1.1 2016_135_280,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_281,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Toinen näkökulma tähän Aleppon ja Syyrian tilanteeseen on se, että kun olemme seuranneet sodan kehitystä ja nyt viimeksi tapahtumia Itä-Aleppossa, näemme, että sodan pelisääntöjä on rikottu. Monet ajattelevat, että sodissa kaikki on sallittua, mutta tiedämme hyvin täällä, että esimerkiksi kemiallisten aseiden käyttö, siviileihin kohdistuvat julmuudet, pidätettyihin tai vammautuneisiin sotilaisiin kohdistuvat julmuudet ovat kansainvälisten sopimusten mukaan, Geneven sopimusten mukaan, kiellettyjä. Olisi hyvin tärkeää, että Suomen kaltainen pieni maa pitäisi näitä asioita esillä ja nostaisi vielä uudestaan nämä sodan pelisäännöt esille, myöskin niin, että rikoksiin syyllistyneet saataisiin kiinni. Onko Suomella ollut tämäntyyppisiä puheenvuoroja, ja oletteko te, ministeri, pitänyt näitä asioita esillä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-12-15T16:26:29,2016-12-15T16:27:26,Tarkistettu,1.1 2016_135_282,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita, ja me olemme sanoneet ja olen itsekin moneen kertaan todennut, että sotarikolliset pitää saattaa vastuuseen. On kuitenkin aika ikävää, että meillä on sellaisia maita, suurvaltoja lähinnä, joita ei tämmöisiin sotarikostuomioistuimiin saada, koska ne käytännössä jossain YK:n turvaneuvostossa pystyvät blokkaamaan sen, että näitä asioita siellä käsiteltäisiin. Tämä on erittäin valitettavaa, mutta me pidämme tätä esillä. Te otitte esille nämä kemialliset aseet. Tämä on aivan ydinkysymys. Kyllä lännen uskottavuus siinä kärsi vuonna 2013. Muun muassa presidentti Obama ilmoitti, että kemiallisten aseiden käyttö on niin sanottu red line, punainen linja, jonka yli ei voi mennä. Mitä Suomi teki sitten kun kemiallisia aseita ruvettiin hävittämään? Meidän suomalainen yhtiö, käsitykseni mukaan Ekokem, osallistui ja otti vastuuta, ja me olemme hävittäneet näitä kemiallisia aseita Suomessa. (Puhemies koputtaa) Ei tässä tumput suorana ole seisty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:27:26,2016-12-15T16:28:36,Tarkistettu,1.1 2016_135_283,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Ärade talman! Rwanda, Srebrenica, Darfur och nu Aleppo. Det internationella samfundet står än en gång tandlöst med händerna i fickorna. Flera gånger i historien har vi sagt: Aldrig mer igen. Men här står vi igen. Det är uppenbart att det är frågan om krigsbrott, det som har hänt i Syrien, och för stunden har tiotusentals civila ringats in i en snara som dras åt hela tiden.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,sv,Stefan Wallin,910,2016-12-15T16:28:39,2016-12-15T16:28:58,Hyväksytty,1.1 2016_135_284,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on tärkeä kysymys. Euroopassa me olemme keskustelleet aika monta kertaa, voisiko EU olla yhtenäinen ja esiintyä yhtenäisesti. Ikävä kyllä kaikki uudistustoimenpiteet esimerkiksi YK:ssa ovat törmänneet siihen, että nämä pysyvät jäsenvaltiot eivät halua sinne keitään muita. Myöskin Iso-Britannia ja Ranska, jotka siellä ovat olleet, aika usein puhuvat myönteisesti Euroopan yhteistyön puolesta mutta haluavat edelleen pitää nämä omat jakkaransa. Ja kyllä minä olen siinä edustaja Wallinin kanssa samaa mieltä — luettelitte näitä Ruandaa, Srebrenicaa ja muita, jotka ovat karmeita muistomerkkejä meille siitä — että kansainvälinen yhteisö, me mukaan lukien, ei ole saanut (Puhemies koputtaa) näitä asioita kuriin. Ja kyllä tämä Aleppo tulee jäämään yhtenä tällaisena muistikuvana meidän monien mieleen, (Puhemies koputtaa) ikävä kyllä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:29:37,2016-12-15T16:30:46,Tarkistettu,1.1 2016_135_285,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viisi vuotta — onko viisi vuotta pitkä vai lyhyt aika, kun suomalaiset aikuiset ja lapset päivästä päivään katsovat sitä, mitä Aleppossa tapahtuu? Aleppossa ei ole kaupunginosaa, johon ei olisi isketty, ei ole siviilejä, jotka olisi säästetty. Ja nyt me kysymme jälleen kerran kyselytunnilla: onko meillä suomalaisilla mitään vastuuta siitä, mitä siellä — aika lähellä meitä kuitenkin loppujen lopuksi — tapahtuu? Siltä osin selitykset siitä, että vuodesta toiseen ummistamme silmämme ja ajattelemme, että ei politiikalla ole keinoja puuttua tähän tilanteeseen, eivät vain kerta kaikkiaan enää riitä. Minä todella toivon, että hallitus ottaisi kansainvälisillä areenoilla esiin tämän, kuinka kauan me voimme ummistaa eurooppalaisten kansojen silmät siltä, että politiikka (Puhemies koputtaa) ei pysty löytämään ratkaisua. Löytyykö, Timo Soini, teistä tahtoa (Puhemies koputtaa) tätä asiaa paremmin nostaa esiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-15T16:30:47,2016-12-15T16:31:55,Tarkistettu,1.1 2016_135_286,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puhun tästä asiasta sopivalla ja sopimattomalla hetkellä, aina kahdenkeskisissä tapaamisissa, viimeksi Ranskan ulkoministerin kanssa, kun hän vieraili täällä, ja tulen tämän sanomaan kaikille. Miten Suomi osallistuu? Meillä on paljon vapaaehtoisia, meillä tehdään, yksityiset ihmiset lahjoittavat. Ja voitte, edustaja Kiuru, varmasti uskoa siihen, että kansalaispalaute, jota tästä tulee, otetaan vakavasti. Sitä tulee paljon. Ymmärtääkseni — nyt voi olla päivän luku jo vähän jäljessä — noin 500 sähköpostia on tullut yksittäisiltä kansalaisilta koskien juuri tätä asiaa. Että Suomi tekee tässä osansa. Aleppon rauha ja apu eivät ole meistä kiinni, mutta me emme ikävä kyllä niitä myöskään yksin ratkaise.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:31:55,2016-12-15T16:32:49,Tarkistettu,1.1 2016_135_287,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki näkevät sen, että Itä-Aleppon osalla hallitus Venäjän tuella tullee voittamaan. Samalla ainakin väestön painopisteitä katsellen Syyrian hallitus saavuttaa tavoitteensa ja syntyy sotilaallinen ratkaisu. Euroopan unioni on ollut tässä aika lailla voimaton. Emme ole pystyneet kovinkaan paljon vaikuttamaan tähän. Mutta tämän sotilaallisen toiminnan jälkeen tulee jälleenrakennuksen vaihe, ja kysymykseni liittyy siihen. Onko unionin puitteissa käyty keskustelua siitä, millä tavalla näissä tulevissa siirtymäkauden ratkaisuissa jälleenrakentamiseen liittyen tämä unionin tuki ehdollistetaan voimakkaasti sekä sotarikollisten selvittämiseen että siihen, että siirtymäkauden ratkaisuissa otetaan myös vähemmistöjen asema huomioon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-12-15T16:32:52,2016-12-15T16:33:44,Tarkistettu,1.1 2016_135_288,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin toivon, että sodan jälkeen tulee rauha ja jälleenrakennus. On selvää, että tämä jälleenrakennustoiminta tulee aiheuttamaan myös meille eurooppalaisille kustannuksia. Se täytyy tässä ymmärtää ja hyväksyä, että näin käy. Sitten tietysti suurvaltojen välisessä vuoropuhelussa tässä ollaan nyt sikäli hankalassa tilanteessa, että USA:ssa Obaman hallinto on menossa ja Trumpin hallinto ei ole vielä tullut. Tässä on semmoinen välitila tavallaan, että Yhdysvaltain aktiivinen panos tällä hetkellä puuttuu. Minä uskon, että tähän ratkaisu löydetään. Kuitenkin pitää olla niin kuin, edustaja Vanhanen, totesitte, että avun, mikä annetaan, tulee olla myös ehdollista, jotta siinä sotarikoksiin syyllistyneitä ei päästetä (Puhemies koputtaa) tämän varjolla kuin koiraa veräjästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:33:44,2016-12-15T16:34:50,Tarkistettu,1.1 2016_135_289,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tilanne Syyriassa ja Aleppossa on järkyttävä. Tilanne on inhimillinen katastrofi. Erityisen järkyttävää on siviilien surmaaminen Aleppossa ja evakuoinnin viivästyminen. Arvoisa puhemies! Syyrian konflikti on monimutkainen vyyhti, eikä sen ratkaisu ole helppo. Syyrian hallitus on Venäjän tukemana tehnyt järkyttäviä tekoja ja sotarikoksia. Toisaalta myös oppositio, joka koostuu hajanaisista ryhmistä, mukaan lukien äärijihadistisia ryhmiä, on syyllistynyt julmuuksiin. Arvoisa puhemies! Se, mitä Suomi voi tehdä, se, mitä EU voi tehdä, on rajallista, mutta toivon, että teemme kaiken voitavamme. Mutta haluaisin kysyä ulkoministeri Soinilta: mikä on Suomen panos humanitaariseen apuun Syyriassa, ja onko meillä valmiutta kasvattaa humanitaarista apua Syyrian siviileille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-15T16:34:52,2016-12-15T16:35:48,Tarkistettu,1.1 2016_135_290,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Onneksi nyt evakuointeihin on saatu vähän parempi tola aikaiseksi. Se ei tietysti paljon kuolleita lohduta eikä ole riittävää mutta kuitenkin. Sitten se, mitä sanoitte näistä muistakin osapuolista. Kyllä, siellä on ääri-islamilaista Isisiä, siellä on ollut Nusraa, ties mitä näitä alaporukoita, jotka ovat myös syyllistyneet väkivaltoihin, eli tämä puoli on olemassa. Se, mikä tässä on kaikista järkyttävintä, on, että tavalliset ihmiset, joilla ei ole osaa eikä arpaa kummankaan puolen joukoissa, ovat niitä, jotka tämän hirvittävyyden maksavat. Totta kai hallitus on valmis harkitsemaan myös taloudellisia panostuksia humanitaariseen apuun ja jälleenrakennukseen. Se on meidän inhimillinen velvollisuutemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:35:49,2016-12-15T16:36:52,Tarkistettu,1.1 2016_135_291,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,Poikkeuksellisesti nyt myönnän edustaja Mykkäselle lyhyen puheenvuoron. (Eduskunnasta: Hän on ministeri! — Kai Mykkänen: Molemmat käyvät!) Yksi ministeri aina yhteen asiaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_292,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Kai,Mykkänen,Ulkomaankauppa- ja  kehitysministeri,KOK,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan vain, ettei tule tärkeässä asiassa väärinkäsitystä: Suomihan toki humanitäärisen avun olosuhteista koko ajan huolehtii myös Syyrian osalta omalla panoksellaan. Me olemme mukana EU:n yhteisissä ponnisteluissa. Viimeksi tänään allekirjoitin päätöksen, jolla siirtomäärärahoista lisäämme tukeamme vaikean humanitäärisen tilanteen lievittämiseksi. Me olemme tammikuussa yhdessä kolmen YK:n hätäapujärjestön kanssa koordinoimassa suunnitelmaa, kokousta, jolla nimenomaan tehokkaamman avun kohdentamista mietitään Helsingissä, tuodaan siihen Pohjoismaiden viisaus yhteen, ja varmasti koko ajan kaikissa siirtotilanteissa katsotaan, miten me voimme erityisesti Syyrian konfliktia auttaa meidän omilla vaatimattomilla panoksillamme. Tietenkin, jos päästään jälleenrakennusvaiheeseen, sitten, kuten ministeri Soini kertoi, on vielä isomman miettimisen paikka ja myöskin tämän ehdollistamisen (Puhemies koputtaa) tarkempi paikka.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-12-15T16:36:56,2016-12-15T16:37:57,Tarkistettu,1.1 2016_135_293,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Puhemies! Ei tämä Syyrian sota ole loppunut sotimalla, eikä tilanne ole vielä ohi. Siitä, että on päästy edes tämän verran nyt eteenpäin, kiitos kyllä kuuluu merkittävästi Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministereiden johtamalle neuvotteluprosessille. Vetoan hallitukseen siinä, että Suomi omalta osaltaan ennen muuta EU:ssa mutta myös YK:n puitteissa pyrkii löytämään, edesauttamaan ratkaisua omallakin panoksellaan, sekä humanitäärisen avun että myös tämän tulitaukosopimuksen toteutumisen valvonnan osalta, ja on valmis myöskin investoimaan siihen, että tätä myös Suomen toimenpitein ollaan valmiita tarkkailemaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-12-15T16:38:01,2016-12-15T16:38:49,Tarkistettu,1.1 2016_135_294,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä pitkä parlamentaarinen kokemus ja viisas puhe aina piristää — kiitoksia edustaja Kanerva. Meillähän on myöskin eurooppalaisia rakenteita, Etyj, joka on tehnyt tällaista tarkkailua aika menestyksekkäästi hankalissa ja vaikeissa olosuhteissa Itä-Ukrainassa. On tietysti aivan ydinasia, että nämä suurvallat ovat tässä mukana, ja on aivan ydinasia ja hienoa, että meillä on pääsy puheille. Meillä on pääsy puheille — ymmärsin, että tekin olette keskustellut ulkoministeri Lavrovin kanssa ja lyhyesti myös John Kerryn kanssa tuolla Hampurissa Etyj-kokouksessa. Tämä on juuri sellaista toimintaa, jota kaikkien suomalaisten vaikuttajien, niin ministerien, kansanedustajien kuin kansalaisjärjestöjenkin, pitää tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:38:49,2016-12-15T16:39:42,Tarkistettu,1.1 2016_135_295,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Myönnän vielä tähän kysymykseen lisäkysymyksen kysymyksen alkuperäiselle esittäjälle, edustaja Haavistolle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_296,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä ministeri Soinille: Täällä on useammassa puheenvuorossa — edustaja Vanhanen, edustaja Wallin ja muut — tuotu esille Euroopan unionin rooli. Jos katsoo tätä rauhanneuvottelupöytää, niin Euroopan unioni sieltä vähän loistaa poissaolollaan, meillä ei ole siellä institutionaalista roolia, mutta samaan aikaan Euroopan unionille sovitellaan jälleenrakentamisen maksajan roolia. Me olemme olleet Syyrian pakolaiskriisissä suuri pakolaisten vastaanottaja ja myöskin humanitäärisen avun antaja. Olisin kysynyt ministeri Soinilta: mitä mahdollisuuksia näette sille, että kun rauhanprosessi tulee ja jälleenrakennusprosessi tulee, Euroopan unionilla voisi olla aktiivisempi rooli siinä, mahdollisesti jo sitten rauhansopimuspöydässä? Tällä hetkellä minusta ei ole aivan reilua, että olemme tämän kriisin maksajia mutta meidän poliittinen roolimme on kovin pieni.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-12-15T16:39:51,2016-12-15T16:40:44,Tarkistettu,1.1 2016_135_297,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys Syyrian tilanteesta (Pekka Haavisto vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ulkoministerin erityisavustaja, kansanedustaja Haavisto puhuu järkevästi, ja myöskin tunnette tämän EIP:n, rauhaninstituutin, joka voi olla yksi väline tällaisissa, vaikkei suoranainen EU-organisaatio olekaan. Kyllä myönnän sen, että vaikka Staffan de Mistura on tässä ollut paljon vartijana ja tehnyt parhaansa, niin kyllä EU:n ja Euroopan unionin jäsenmaiden täytyy ottaa piikkiinsä sitä, että ei ole parempiin tuloksiin päästy, ei siitä pääse yhtään mihinkään — ei tämmöistä kuukausien jatkuvaa siviilien ahdinkoa voi millään selittää. Mutta täytyy myös ymmärtää se, että Suomi on viisimiljoonainen kansa, joka ei näitä asioita yksin pysty ratkaisemaan mutta pystyy olemaan mukana niitä ratkaisemassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.2.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T16:40:44,2016-12-15T16:41:46,Tarkistettu,1.1 2016_135_298,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Andersson.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_135_299,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään julkaistiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore tutkimus lapsiperheköyhyydestä. Se paljasti, että lapsiköyhyys on Suomessa kääntynyt jälleen nousuun: useampi kuin joka kymmenes lapsi elää Suomessa tällä hetkellä köyhyydessä. Kaikkein vaarallisinta köyhyys on vauvojen ja pikkulasten perheissä. Tutkimus paljasti myös, että lapsiperheiden toimeentuloa ovat heikentäneet lapsilisien ja vanhempainrahojen riittämättömyys sekä hallituksen niihin kohdistamat leikkaukset. Tämä hallituksen leikkauspolitiikka kurjistaa erityisesti pienituloisia lapsiperheitä, eivätkä nämä hallituksen pienet kärkihankepanostukset riitä tätä suuntaa kääntämään. Arvoisa ministeri Rehula, miten hallitus aikoo vähentää kasvavaa lapsiperheköyhyyttä, erityisesti jos keväällä vielä on luvassa lisää leikkauksia?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-15T16:41:51,2016-12-15T16:42:55,Tarkistettu,1.1 2016_135_300,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin tuo THL:n tutkimus, johon te viittaatte, osoittaa sen, että tällä vuosikymmenellä muutosta lapsiperheköyhyyden lisääntymisessä ei ole tapahtunut. Sen sijaan tuo tutkimus tunnistaa sen, että esimerkiksi korkea koulutuskaan, jonka on oletettu lähtökohtaisesti takaavan paremman toimeentulon, ei ole lapsiperheen tuki ja turva. Toisekseen te kysytte, mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt. Me olemme panostamassa lapsiperheiden arjen sujumisen näkökulmasta palveluihin — tavalla, jolla perhe saisi tuen, tavalla, jolla varhaiskasvatuksessa, koulun yhteydessä lapset saisivat parhaan mahdollisen niin koulutuksen ja opetuksen kuin sen sosiaalisen turvan, jota he tarvitsevat. Toimeentulon osalta on kyse muustakin kuin (Puhemies koputtaa) euroista.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-12-15T16:42:55,2016-12-15T16:43:59,Tarkistettu,1.1 2016_135_301,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_302,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä tutkimus selvästi osoitti sen, että tämä trendi nyt on muuttumassa huonompaan, huolestuttavaan suuntaan. Olen yllättynyt siitä, että hallitus ei suhtaudu tähän vakavasti, mitä tulee pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloon liittyviin ongelmiin. Tällä viikolla eduskunnassa on myöskin äänestetty opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin. Se on uudistus, joka hyödyttää erityisesti pienituloisia yksin asuvia opiskelijoita, mutta se heikentää perheellisten opiskelijoiden asemaa. Heidän toimeentulonsa tämän uudistuksen myötä laskee. Suomi on tällä hetkellä ainoa Pohjoismaa, jossa ei huomioida opiskelijoiden perheellistymistä opintotuessa, ja opiskelijalapsiperheet ovat jo tällä hetkellä erittäin pienituloisia. Arvoisa ministeri Grahn-Laasonen ja ministeri Rehula, hallituspuolueiden edustajat ovat pitkin syksyä tässä salissa antaneet ymmärtää, että he kannattavat huoltajakorotusta opintotukeen. Ovatko arvoisat ministerit valmiita nyt ja tänään antamaan perheellisille opiskelijoille suoraan vastauksen kysymykseen: (Puhemies koputtaa) onko tällä hallituskaudella tulossa... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Nyt on niin paljon yli 15 sekuntia, että siitä poikki.] ...huoltajakorotus opintotukeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-15T16:44:03,2016-12-15T16:45:25,Tarkistettu,1.1 2016_135_303,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp,"En mielelläni tule kysymyksen päälle omalla puheellani, mutta jos menee kovin pitkään, on pakko se tehdä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_304,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Te väitätte, että hallitus ei suhtaudu vakavasti (Li Andersson: Siltä se kuulosti!) esimerkiksi siihen viestiin, että perheissä toimeentulossa ja arjesta selviytymisessä on ongelmia. Tuo väite ei pidä paikkaansa. (Paavo Arhinmäki: Todista!) Me teemme omaa työtämme, me teemme niillä eväillä ja edellytyksillä, joita meillä on. Tuo väite ei pidä paikkaansa. Toisekseen te sotkette, ilmeisen tahallisesti, vakavan asian toinen toiseensa. Opiskelijoitten asumistuen muuttuminen yleisen asumistuen piiriin on kaikkien tässäkin salissa käytyjen keskustelujen jälkeen saanut laajan hyväksynnän: 122 000 opiskelijan asumistuki paranee. Toisekseen eduskunta on tuohon lakiin liittyen tehnyt kaksi lausumaa, joista toinen liittyy yhdessä asumisen mahdollistamiseen ja toinen siihen, että perheellisten opiskelijoitten kohdalla tämä ei ole (Puhemies koputtaa) vaivaton toimeenpantava. Hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-12-15T16:45:30,2016-12-15T16:46:44,Tarkistettu,1.1 2016_135_305,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Monet lapsiperheet valmistautuvat jouluun. Jouluna halutaan antaa lahjoja ja voidaan saada lahjoja. Moni lapsiperhe elää tänä päivänä hyvinvoivassa Suomessa köyhyydessä. Lapsiperheiden köyhyys tuon THL:n tutkimuksen mukaan on yhteydessä hyvin usein myös työttömyyteen. Se on yhteydessä myös pätkätöihin, jotka ovat arkitodellisuutta lapsiperheissä. Hallitus on rajannut työttömien perheiden oikeutta subjektiiviseen päivähoitoon. Se puolestaan heikentää äitien ja perheiden mahdollisuuksia hakea kokoaikaisesti työtä, mennä kouluttautumaan ja päästä paremmin työn syrjään kiinni. Kysyisin nyt sitten, ministeri Rehula: onko teillä todellakin aikeita nyt vahvistaa, suunnata sellaisia tulonsiirtoja lapsiperheille, että tästä lapsiperheiden köyhyydestä päästään eroon (Puhemies koputtaa) ja perheet voivat nähdä toivon elämässään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2016-12-15T16:46:48,2016-12-15T16:47:53,Tarkistettu,1.1 2016_135_306,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä keskustelunaiheena eduskunnassa näin joulun alla lapsiperheiden tilannetta, ja siihen meidän pitää erityisesti paneutua. Ja aivan tässä varhaiskasvatuskysymyksessä, mikä nousi esiin, lainsäädännössä varmistettiin, että huolehditaan siitä, että mikäli on sosiaalinen peruste eli lapsi hyötyy, silloin varhaiskasvatus toteutuu kokopäiväisenä. Mutta erityisesti halusin sanoa näistä toimista, kun niitä on kysytty, että yksi sellainen ihan keskeinen asia, joka on lapsiperheissä tärkeä, lapsille tärkeä, on harrastaminen. Juuri ihan vähän aikaa sitten nimitin työryhmän harrastustakuuta miettimään eli miettimään sitä, että kun harrastamiselle on monia esteitä, esimerkiksi kallistuneet kustannukset, niin millä tavalla voitaisiin turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastamiseen. Se olisi sellainen teko, jossa varmasti laajasti voitaisiin tehdä yhteistyötä yli sektoreiden ja ottaa mukaan myös kansalaisyhteiskuntaa, urheiluseuroja, kulttuuritoimijoita ja niin edelleen. (Puhemies koputtaa) Tätä yhteistyötä tehdään myöskin koulujen kanssa, mikä on tietysti toinen tärkeä paikka, (Puhemies koputtaa) missä näitä toimia tarvitaan.",  vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-12-15T16:47:57,2016-12-15T16:49:05,Tarkistettu,1.1 2016_135_307,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Rehula, te totesitte äsken, että hallitus panostaa palveluihin, jotta pystyttäisiin tukemaan myöskin pienituloisia lapsiperheitä. Kuitenkin hallitus on leikannut varhaiskasvatuksesta ja ryhmäkoot kasvavat, ja tämä varmasti on sellainen syy, mikä heikentää lasten kasvun tukemista. Mehän suomalaisessa yhteiskunnassa olemme aina olleet ylpeitä siitä, että jokaisella on mahdollisuus taustastaan riippumatta hyvään koulutukseen, mutta nämä hallituksen tekemät leikkaukset koko tuohon koulutuspolkuun ovat sellaisia, jotka nimenomaan vaikeuttavat niitten lasten pääsyä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja toisaalta koko heidän opintopolkuaan, joihin nämä leikkaukset kohdistuvat. Olisin kysynyt ministeri Grahn-Laasoselta: millä tavalla hallitus tulee takaamaan sen, että meillä ei koulutus eriarvoistu suomalaisessa yhteiskunnassa, jokainen taustastaan huolimatta saa yhtä lailla laadukasta koulutusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-15T16:49:05,2016-12-15T16:50:04,Tarkistettu,1.1 2016_135_308,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus-  ja  kulttuuriministeri,KOK,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Se on suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeinen filosofia ja se perusidea, eli me haluamme turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle Suomessa laadukkaan, maksuttoman koulutuksen. Se on meidän suomalainen kansallinen ylpeydenaiheemme ollut koko meidän satavuotisen historian taipaleella jo pitkän matkaa, ja siihen haluamme erityisesti panostaa, myöskin tulevaisuudessa. Nämä taloudelliset ajat ovat tiukat. Se näkyy valtiontaloudessa, se näkyy kuntataloudessa — siitä me emme pääse mihinkään eikä päässyt edellinenkään hallitus. Mutta  nyt ta-loudessa näkyy positiivista värettä, ja myös koulutusta kehitetään enemmän kuin, voi sanoa, vuosikymmeniin. Siellä on meneillään paljon: Peruskouluissa on voimassa muun muassa uudet opetussuunnitelmat, se on iso uudistus, ja sen tukena on opettajankoulutuksen uudistus ja panokset sinne opettajien jaksamiseen ja uudistumiseen ja siihen, että he saavat sen tuen ammatilliseen kehittymiseen, samoin lisäksi sitten ihan kaikilla koulutusasteilla — voisin lähteä tässä luettelemaan, menee aika pitkä aika — varhaiskasvatuksesta lähtien, ammatillisen koulutuksen reformi on iso kokonaisuus. Eli sisällöllistä työtä tehdään tiukassa, vaikeassa taloudellisessa (Puhemies koputtaa) tilanteessa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-12-15T16:50:04,2016-12-15T16:51:11,Tarkistettu,1.1 2016_135_309,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On ilman muuta selvää, että lapsiperheköyhyyteen on suhtauduttava vakavasti. Se on varmasti meidän kaikkien mielestä näin. Mutta kyllä korostaisin nyt sitä, että erittäin paljon vaikutusta lapsiperheiden hyvinvointiin, arjessa jaksamiseen, elämään, on sillä, minkälaisia palveluita koko meidän järjestelmässämme lapsiperheille tarjotaan. Minä pidän esimerkiksi kotipalveluiden vahvistamista äärettömän tärkeänä apuna arjessa jaksamisessa, ja tiedän selvitysten perusteella, että kotipalvelut, jos niitä saa järkevällä tavalla ja silloin, kun niitä tarvitsee, esimerkiksi ehkäisevät huostaanottoja. Kyllä palvelujärjestelmän kehittäminen on hyvin tärkeää, ja meidän kärkihankkeemme, Lape-hanke, on erinomaisen hyvä tämän palvelukokonaisuuden kehittämisessä, sillä on merkitystä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-12-15T16:51:13,2016-12-15T16:52:01,Tarkistettu,1.1 2016_135_310,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Vastaan edustaja Essayahin kysymykseen osaltaan, ja tämä liittyy edustaja Paloniemenkin kysymykseen: Täällä on puhuttu tänään tulevaisuudesta ja on kaiveltu menneitä. Tämän vaalikauden näytöissä siitä, miten on kuntien edellytykset ja mahdollisuudet palvelutuotantoon talouden näkökulmasta hoidettu, tämän hallituksen krediitti näiltä osin kestää vertailun pitkälle historiaan. Kuntatalous on vahvistunut tavalla, jolla on sitä kautta kyetty edesauttamaan palvelujen vähintäänkin nykytasolla pitoa tai panostamaan, kuten esimerkiksi Vantaan kaupunki, lapsiperheiden kotipalveluihin. Näitä kuntia ja kaupunkeja Suomessa on, jotka ovat toimineet siihen suuntaan, että rahat käytetään ennaltaehkäisevään työhön, jotta sitten sitä raskaampaa palvelua ei tarvita. Kuntien valtionosuudet ovat (Puhemies koputtaa) olleet hallituksella (Puhemies koputtaa) kärkipäässä, niin että niihin ei puututa.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-12-15T16:52:02,2016-12-15T16:53:11,Tarkistettu,1.1 2016_135_311,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvin huolestuttavaa, että lapsiperheköyhyys on lisääntynyt. Se on asia, josta meidän kaikkien tulisi kantaa huolta ja varmistaa, että lapsemme saavat hyvän tulevaisuuden. Tiedämme, että leipäjonot ovat kasvaneet ja siellä on yhä enemmän perheellisiä. On hyvä, että hallitus on panostanut palveluihin, ja esimerkiksi perheiden kotipalvelu on erittäin tervetullut, mutta palveluita ei voi syödä. Siksi on erittäin tärkeää, että perheiden toimeentulosta pidetään huolta ja varmistetaan, että perheillä esimerkiksi tulonsiirrot tai muut tarvittavat etuudet ovat sellaisella tasolla, että he voivat elää eikä heidän täydy jokapäiväisessä elämässä jatkuvasti turvautua toimeentulotukeen. Kysynkin ministereiltä: mitä te aiotte tehdä sen eteen, että nämä etuudet ovat riittävällä tasolla ja toimeentulo varmistetaan jokaiselle (Puhemies koputtaa) perheelle? (Li Andersson: Ei mitään ilmeisesti!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-15T16:53:11,2016-12-15T16:54:14,Tarkistettu,1.1 2016_135_312,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Käydyssä keskustelussa ja näissä kysymyksissä yksi osa on ollut esimerkiksi huoli varhaiskasvatuksesta, päivähoidosta, tilanteessa, jossa äiti tai isä on työllistymässä. Tätä pyritään edesauttamaan, ja esimerkiksi varhaiskasvatukseen, päivähoitoon, tehtyjen muutosten kautta taataan, että niille ihmisille, jotka sen lapsen päivähoidon tarvitsevat, jatkossakin se päivähoito on saatavissa. Kyllä se lainsäädäntö, joka luotiin ja joka on voimassa, mahdollistaa harkinnan, se mahdollistaa räätälöinnin, se mahdollistaa asioita, jotka edesauttavat työllistymistä ja työllistämistä. Paras toimeentulon turva on se, että mahdollisimman monella on työtä. Mitä sitten tulee budjettiin liittyviin tulonsiirtoihin, niin me elämme tässä tilanteessa sen mukaisesti, mitä hallitus on yhteisesti sopinut. Ja parasta on se, (Puhemies koputtaa) että ei ainakaan lisäleikkauksiin ajauduttaisi.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-12-15T16:54:15,2016-12-15T16:55:15,Tarkistettu,1.1 2016_135_313,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp," Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmälle ja koko hallitukselle on erittäin tärkeää, että jokainen lapsi voi kasvaa turvallisesti aikuisuuteen ja voi olla lapsi turvallisesti. On tärkeää, että vanhemmilla on työtä, toimeentulo on turvattu. Lapsiköyhyys on vakava asia, mutta vanhemmat tarvitsevat arjessaan moninaisia palveluita, ja on erinomaista, että on lapsi- ja perhepalveluiden ohjelma, jossa yhdistetään hyvin sirpaleisia palveluita ja uudistetaan palvelut niin, että moninaisten perheiden tarpeet kohdataan. Toivoisinkin, että ministeri Rehula kertoisi vielä, mitä ensimmäisenä tuosta kärkihankkeesta on tulossa. Mitkä asiat ensimmäisenä näkyvät perheiden arjessa? Arvostan tuota työtä, mitä tuossa kärkihankkeessa teette, se on hyvää työtä (Puhemies koputtaa) perheiden ja lasten parhaaksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-12-15T16:55:15,2016-12-15T16:56:00,Tarkistettu,1.1 2016_135_314,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Meillä on esimerkkinä lastensuojelulaki, se on ollut voimassa vuodesta 2007. Lastensuojelulakiin on kirjoitettu: lapsen etu kaikissa tilanteissa. Samoin sinne on kirjoitettu, että kun on kuntia, joissa ei ole kaikkea osaamista ja ammattitaitoa, niin näitten kuntien alueella olevien lasten palvelutarpeet pitää huolehtia laajempana kokonaisuutena. Yksi konkreettisimmista asioista on näiltä osin se, että näitä moniammatillisia — niin kuin termi kuuluu — eri osaajien kokonaisuuksia kootaan niin, että kuntarajat eivät ole esteenä sille, että lapsi saa tarvitsemansa palvelut riittävän ajoissa. Toinen asia ovat paljon puhutut hyvät käytännöt — täälläkin salissa usein puhutaan hyvistä käytännöistä ja niitten monistamisesta. (Puhemies koputtaa) Konkreettisella tasolla alueittain ihmiset, jotka ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perheiden tuen kanssa tekemisissä, istuvat (Puhemies koputtaa) ja pohtivat, ja eivät pelkästään pohdi vaan vievät näitä hyviä käytäntöjä (Puhemies koputtaa) eteenpäin. ", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-12-15T16:56:00,2016-12-15T16:57:09,Tarkistettu,1.1 2016_135_315,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tekee tuloeroja kasvattavaa politiikkaa: rikkaat rikastuvat, ja pienituloisilta leikataan. Tällä viikolla iltapäivälehdet ovat kertoneet yksinhuoltajaäidistä, joka ei uskalla lämmittää saunaa kasvavien kulujen takia. Ruokajonoissa lapsiperheiden määrä on kasvanut huomattavasti, ja samaan aikaan netti on pullollaan vähävaraisten lapsiperheiden avunpyyntöjä, jotta jouluna olisi edes jotain annettavaa näille vähävaraisten lapsiperheiden lapsille. Me olemme luisumassa voimakkaasti kohti hyväntekeväisyysyhteiskuntaa, jossa hyvätuloiset päättävät, kuka saa ja kenelle annetaan. Arvoisa ministeri, onko tämä teistä oikea suunta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1097,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2016-12-15T16:57:11,2016-12-15T16:58:08,Tarkistettu,1.1 2016_135_316,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Li Andersson vas)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tuolle suunnalle on laitettava stoppi, jos sellainen kehitys on menossa. Siksi tämä hallitus yrittää laittaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän perustat sellaiseen asentoon, että kun tuo eriarvoistumiskehitys on ollut menossa esimerkiksi terveyserojen kasvamisen osalta liittyen siihen, onko parempituloinen vai heikompituloinen, niin nuo terveyserot eivät lisääntyisi vaan ne kaventuisivat. Me tarvitsemme perustat kuntoon. Toisekseen väite siitä, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät: Opiskelijoitten asumistukijärjestelmä muuttuu niin, että opiskelijat ovat jatkossa yleisen asumistuen piirissä, nimenomaan ne pienituloisimmat opiskelijat saavat tämän muutoksen (Riitta Myller: Entä pienituloiset perheet?) osalta plusmerkkisen toimeentulon tilanteen. (Puhemies koputtaa) Meillä on useita esimerkkejä, jotka toimivat samaan suuntaan.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.3.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-12-15T16:58:08,2016-12-15T16:59:08,Tarkistettu,1.1 2016_135_317,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys sikaruton torjumisesta (Pertti Hakanen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2016 vp,"Ehdimme käydä vielä kaksi lyhyttä kysymystä läpi. Seuraava kysymys, edustaja Hakanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_135_318,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sikaruton torjumisesta (Pertti Hakanen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Joulu lähestyy ja samoin myöskin kinkunpaistoaika. Tulevien joulukinkkujen paistolle on kuitenkin iso uhka olemassa, varsinkin kotimaisen kinkun paistolle. Nimittäin afrikkalainen sikarutto, virus, joka ei ole vaarallinen ihmiselle mutta on sikojen tauti, on levinnyt laajasti tuolla Baltian maissa ja myöskin Venäjän puolella. Viruksen tulo meille tänne Suomeen — joko matkailijoitten kautta, kestomakkaroitten, säilykkeiden, metsästysvarusteitten kautta tahi sitten liikkuvien eläinten elikkä villisikojen kautta — olisi tuhoisaa meidän kotimaiselle sianlihantuotannolle. Se riski kasvaa päivä päivältä, että tuo tauti tänne Suomeen saattaa tulla. Kysynkin vastuuministeri Tiilikaiselta: Millä tavalla tähän riskiin on valmistauduttu? Minkälaisia toimenpiteitä on valmistelussa, ja minkälaisia taloudellisia riskianalyysejä on tehty myöskin taudin torjumiseksi, mikäli sellainen tänne tulee?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.4.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-12-15T16:59:14,2016-12-15T17:00:18,Tarkistettu,1.1 2016_135_319,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,Suullinen kysymys sikaruton torjumisesta (Pertti Hakanen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tuo afrikkalaisen sikaruton uhka on erittäin iso meidän elintarviketeollisuudelle ja tietysti erityisesti sianlihantuotannolle, koska jos tauti meille leviäisi, se vaikeuttaisi merkittävällä tavalla, ellei peräti kokonaan lopeta, sianlihan vientiä Suomesta ulkomaille, mikä juuri on käynnistymässä. Sen takia täytyy tehdä kaikki voitava taudin torjumiseksi. Villisikakantaa, joka on mahdollinen taudin levittäjä, täytyy vahvasti harventaa. Villisian metsästystä on monilla tavoin helpotettu, lisäuudistuksia on tulossa. Sen lisäksi on estettävä mahdollisten villisikojen pääsy kosketuksiin tarhattavien sikojen tai aivan normaaleitten possujen kanssa, ja tässä tehdään toimenpiteitä: tupla-aitauksia ja ulkoilutuksen kieltämistä. Mutta se kaikkein suurin riski on se, että huolettomat matkailijat vahingossa, tietämättään, kuljettavat meille noita taudinaiheuttajia, ja tässä esimerkiksi tuon metsästysmatkailun (Puhemies koputtaa) alueille, missä tautia esiintyy, täytyy loppua kokonaan, ja myös muitten matkailijoitten (Puhemies koputtaa) on oltava valppaana.", vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.4.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-12-15T17:00:18,2016-12-15T17:01:26,Tarkistettu,1.1 2016_135_320,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys joulun ajankohdan siirtämisestä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 141/2016 vp,"Arvoisat edustajat! Tämän kyselytunnin monien tärkeiden kysymysten sarjan täydentää niin ikään tärkeä kysymys; puheenvuoron siitä annan edustaja Rinteelle, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_135_321,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys joulun ajankohdan siirtämisestä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 141/2016 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Nyt toivon, että hallitus voi rentoutua tämän kyselytunnin jälkeen — ja, ministeri Soinikin, ihan rennosti vain. (Naurua) Kun tuosta valtiosalin läpi kulkee, niin näkee, että joulupuu on rakennettu. Joulu on siis lähestymässä. Me oppositiosta olemme pyrkineet tekemään hallituksen kovien pakettien sijasta vähän pehmeämpiä paketteja kansalaisten näkökulmasta. Joulu on ovella, ja tontut tarkkailevat myös meitä täällä eduskunnassa. Mutta, hyvät hallituksen jäsenet, joulu tarkoittaa pientä lepohetkeä. Politiikan kiivaan vuoden aika kovienkin näkemyserojen jälkeen joulurauha on paikallaan. Siksi haluan kiittää koko opposition puolesta hallitusta kuluneesta vuodesta ja toivottaa teille kaikille levollista joulun aikaa ja rauhoittumisen aikaa. Mutta koska tämä on tämän vuoden viimeinen kyselytunti ja ei ole tullut oikein selkeää vastausta siihen, minkä takia hallitus aikoo siirtää kuntavaalien yli tämän kehysriihen puolivälitarkastelun, niin minä kysyn hallitukselta ja erityisesti pääministerin sijaiselta Soinilta sen takia, että on tullut laajaa kansalaispalautetta ja kyselyä siitä, mitä tapahtuu joululle: voitteko te luvata suomalaisille, että joulua ei siirretä kuntavaalien yli — ei pääsiäisen yli, ei kuntavaalien yli eikä juhannuksen yli? Arvoisa pääministerin sijainen, kysyn tätä teiltä vakavasti. (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.5.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-12-15T17:01:39,2016-12-15T17:03:06,Hyväksytty,1.1 2016_135_322,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Suullinen kysymys joulun ajankohdan siirtämisestä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 141/2016 vp,"Pääministerin sijainen, voitteko vastata?",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Hyväksytty,1.1 2016_135_323,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Suullinen kysymys joulun ajankohdan siirtämisestä (Antti Rinne sd)>>>Suullinen kysymys SKT 141/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Voin vastata ja iloita, että tämä on edustaja Rinteen ylivoimaisesti paras kysymys, minkä te olette esittänyt. (Naurua) Täytyy sanoa myös oppositiojohtaja Rinteelle, että kiitän teitä siitä, että opposition rooliin kuuluen pistätte hallituksen koville. Se on suomalaisen parlamentarismin ja demokratian ydin. Me voimme kaikki olla siitä ylpeitä, vaikka täällä joskus vähän lämmin tulee, kun löylyä heitetään. Joulua ei olla siirtämässä. Joulu säilyy edelleen Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlana. (Antti Rinne: Kiitos tästä vastauksesta! — Jukka Gustafsson: Vastauskin oli paras!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+3.5.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-15T17:03:07,2016-12-15T17:03:48,Hyväksytty,1.1 2016_135_324,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Hassi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_135_325,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys muuttaa haja-asutusalueiden jätevesimääräyksiä, jotka alun perin annettiin vuonna 2004. Niitä määräyksiä ja niiden määräaikaa on sen jälkeen muutettu jo kaksi kertaa ja nyt siis kolmannen kerran. Alun perin määräaika, johon mennessä ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen jäteveden käsittely piti päivittää nykynormeja vastaavalle tasolle, oli vuosi 2014, sitten 2016, sen jälkeen 2018 maaliskuu, ja nyt tällä hallituksen esityksellä sitä myöhennetään vuoden 2019 lokakuun loppuun. Vuodesta 2004 alkaen sinä vuonna ja sen jälkeen rakennettujen talojen osalta on koko ajan vaadittu asianmukaista puhdistustasoa, eli nämä jatkuvat muutokset koskevat ennen vuotta 2004 rakennettuja taloja haja-asutusalueilla. Tämä muutos perustuu hallitusohjelmaan. Se vapauttaa arviolta noin 200 000 kiinteistöä kokonaan jätevedenpuhdistuksen tehostamisvelvoitteesta, kunnes kiinteistö myydään tai remontoidaan niin perusteellisesti, että sitä remonttia voidaan verrata uudisrakentamiseen. Määräysten piiriin jää arviolta 66 700 kiinteistöä, jotka ovat pohjavesialueella tai korkeintaan 100 metrin päässä vesistöstä. Niiden on saatettava jätevedenpuhdistus nykynormien mukaiselle tasolle lokakuun loppuun mennessä vuonna 2019. Kunnilla on ollut ja on edelleenkin oikeus vaatia tiukempaa puhdistuksen tasoa, mutta tämän hallituksen esityksen hyväksymisen jälkeen tämä kuntien oikeus koskee vain uusia taloja ja vanhoja taloja vain siltä osin kuin ne sijaitsevat näillä erikseen mainituilla alueilla ja pohjavesialueilla tai korkeintaan 100 metrin päässä vesistöstä. Eli kunnalliset omat ympäristömääräykset näiden rajojen ulkopuolelle jäävistä vanhoista kiinteistöistä syrjäytyvät siihen asti, kunnes kiinteistö myydään tai remontoidaan perusteellisesti. Tämä tietenkin hidastaa niiden ympäristötavoitteiden toteuttamista, joita haja-asutuksen jätevesienpuhdistuksen tehostamisella tavoitellaan. Haja-asutuksen osuushan vesistöjen fosforikuormituksesta on arvioitu noin 13 prosentiksi vuonna 2014, ja kyseessä on toiseksi suurin kuormituksen lähde maatalouden jälkeen. Typen osalta kuormitus on pienempi, noin 4 prosenttia. Ympäristövaliokunta toteaa, että nyt muutettavia säädöksiä voi tavallisen kansalaisen olla hieman vaikea ymmärtää tämän alueellisen erottelun takia ja sen takia tiedottamiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Ympäristövaliokunta pyrkiikin omassa melko perusteellisessa mietinnössään avaamaan mahdollisimman konkreettisesti sitä, mitä tällä säätelyllä tarkoitetaan. Näihin jätevedenpuhdistuksen tehostamisvaatimuksiin on mahdollista saada myös poikkeus, ja hallituksen esitys helpottaa sitä poikkeamismahdollisuutta nykysäädöksiin verrattuna. Nykysäädöksissä edellytetään sitä, että kuormitus on vähäinen ja tarvittavan puhdistustason saavuttaminen tulisi kalliiksi ja olisi teknisesti vaativaa. Nyt nämä poikkeamis-edellytykset muutetaan vaihtoehtoisiksi: jos on huomattavan vähäinen kuormitus tai sitten tulisi kovin kalliiksi, niin voi saada poikkeuksen. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että lukuisat poikkeukset yhdessä sääntelyn epäselvyyden ja normien joustavuuden kanssa voivat soveltamiskäytännössä johtaa perustuslain 20 §:n kannalta ongelmallisen laajaan poikkeamiseen jätevesien käsittelyvelvoitteista. Perustuslakivaliokunta esittikin, että mieluummin pitäisi näiden molempien poikkeamisedellytysten olla voimassa samanaikaisesti kuin vaihtoehtoisesti. Valiokunta kuitenkin säilytti tämän hallituksen esityksen mukaisen vaihtoehtoisuuden mutta korostaa sitä, että poikkeamisperusteita ei ole tarkoitettu sovellettavaksi laajamittaisesti. Poikkeus on aina harkinnanvarainen, ja se myönnetään aina vain määräajaksi, ja poikkeus lakkaa olemasta voimassa, jos sen peruste lakkaa olemasta voimassa. Ympäristövaliokunta haluaa mietinnössään myös selventää sitä, milloin kuormitus voidaan katsoa huomattavan vähäiseksi. Valiokunta toteaa esimerkiksi, että tällöin voi olla kysymys korkeintaan kiinteistöstä, jossa asuu kaksi henkeä. Jos asukkaita on yli kaksi henkeä ja on vesikäymälä, kuormitusta ei voida pitää vähäisenä, olipa se sitten vakituinen tai vapaa-ajan kiinteistö. Jos sen sijaan on vapaa-ajan kiinteistö ja kuivakäymälä, pääsääntöisesti kuormitusta voidaan pitää huomattavan vähäisenä, ja jos on ulkokäymälä ja kantovesi, koko tätä säätelyä ei sovelleta. Eikä poikkeuksia ylipäätänsä tietysti tarvita, jos ennestään lain asettama perustason puhdistusvaatimus toteutuu. Ympäristövaliokunta korostaa mietinnössään myös sitä, että poikkeusten myöntäminen ei saa aiheuttaa esimerkiksi sitä, että vedenhankintakäytössä oleva pohjavesialue joutuu pilaantumisuhan alaiseksi. Valiokunta toteaa myös, että erityinen ongelma ovat kylämäisesti, tiheästi rakennetut kauempana rannasta sijaitsevat alueet, ja asiantuntijakuulemisissa on tullut esille, että juuri nämä kylätaajamat ovat käytännössä olleet ongelma-alueita silloin kun niissä on puhdistamattomia jätevesiä ja niistä on aiheutunut haju- ja hygieniariitoja. Tällöin on kysymys pääosin 60—80-luvulla rakennetuista taloista, joissa jätevesijärjestelmä on pelkkä saostuskaivo, josta putki johtaa naapurien väliseen ojaan. Valiokunta toteaa, että jätevesien käsittelyssähän ei ole kysymys pelkästään vesistöjen rehevöitymisen torjunnasta vaan myöskin ihmisille suoraan aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemisestä. Kuten jo totesin, valiokunta korostaa sitä, että on välttämätöntä tämän lain toimeenpanon onnistumisen kannalta, että olemassa olevat ohjeet ja oppaat päivitetään ja että koulutusta ja muuta neuvontaa järjestetään riittävästi eri puolilla maata ja että tämä valtakunnallinen neuvontatoiminta antaa yhdenmukaista viestiä eri puolilla maata, ja että tämä edellyttää huomattavaa panostusta neuvontaan ja ohjaukseen, senkin takia, että nämä ratkaisut ovat kiinteistökohtaisia. Valiokunta myös korostaa sitä, että on keskeistä varmistaa, että ne tekniset ratkaisut, joilla puhdistus toteutetaan, toimivat myös tosiasiallisesti. Valiokunta edelleen korostaa sitä, että nämä määräykset ovat teknologianeutraaleja. Ratkaisut voivat perustua käymäläjätteen ja harmaiden vesien erotteluun, jolloin näitä käymäläjätteitä sisältäviä jätevesiä ei lainkaan muodostu, tai sitten käymäläjätevedet johdetaan erikseen umpisäiliöön, joka tyhjennetään erikseen, tai sitten on kuivakäymälä, tai sitten jos kaikki jätevedet käsitellään yhdessä, kysymykseen voi tulla maahanimeyttämö, maasuodattamo tai laite- eli pienpuhdistamo.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-15T20:52:48,2016-12-15T21:02:33,Tarkistettu,1.1 2016_135_326,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtaja Hassille hyvästä esittelystä. Tämän lakiesityksen tavoitteena oli yksinkertaistaa ja selkeyttää näitä jätevesiasioita, ja valiokunta oli kieltämättä haastavan tehtävän edessä. Tätä on vuodesta 2004 asti käsitelty. Tehtävä oli vaikea. Tässä on kaksi vastakkaista asiaa ikään kuin vaakakupissa, toisella puolella ympäristöarvot, vesiensuojelu ja sitten taas toisella puolella lainsäädännön ja näiden vaatimusten hyväksyttävyys ja ymmärrettävyys: kansalaiset monelta osin kokivat tuhansien eurojen investoinnit ylimitoitettuina. Nyt tässä hallituksen esityksessä on tasapainoiltu näiden kahden lähestymistavan välillä, ja tulos on tämä. Uskon, että tällä päästään eteenpäin ja kansalaiset toivottavasti saavat nyt sitten sitä informaatiota, että vuoden 2019 syksyllä laitteet ovat siinä kunnossa kuin niiden pitää olla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-15T21:02:45,2016-12-15T21:04:02,Tarkistettu,1.1 2016_135_327,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten lain lähetekeskusteluvaiheessa totesin, on oikeus ja kohtuus, että tämä maaseudulla asuvien ihmisten kurjistamista lieventävä lakiesitys etenee. Esitys ei suinkaan ole täydellinen. Järki voittaa vain osittain, mutta silti täytyy kiittää hallituksen esityksestä ja valiokunnan tekemistä muutosehdotuksista. Toivon, että täällä salissa kaikki voisivat olla yhtä iloisia tästä laista kuin perussuomalaiset ovat: hallitus nyt kuitenkin kohtuullistaa tätä surullista, maaseudun ihmisiä vuosia huolestuttanutta jätevesilakia. Yksi keskeisimmistä tavoitteistamme ennen vaaleja oli saada kohtuullisuutta tähän lakiin. Arvoisa puhemies! Haluan esittää ihmetykseni vihreiden ja ruotsalaisen kansanpuolueen vastalauseesta. Maaseudulla on aina asuttu ja nykyään asutaan paljon vähemmän kuin ennen. En käsitä vastalauseen saivartelua metreistä ja mittauskohdista, kun periaatteessa tässä ollaan vain lieventämässä edellisen hallituksen säätämää epäreilua lakia. Kun ei huomattu virheitä ajoissa, niitä täytyy pystyä korjaamaan jälkikäteen. Myöskin sosialidemokraattien tekemä vastalause on eriskummallinen. He kantavat vastalauseessaan huolta kansalaisten eriarvoistumisesta. Onko se nyt sosialidemokratian ydin, että kun lainsäädännössä on tehty virheitä ja ihmiset ovat niistä kärsineet, niin virheitä ei saisi korjata tasapuolisuuden kannalta vaan kurjuus pitäisi maksimoida siten, että muutkin ihmiset joutuvat siitä kärsimään?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-15T21:04:02,2016-12-15T21:05:22,Tarkistettu,1.1 2016_135_328,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on varsin ongelmallinen muun muassa kansalaisten tasavertaisuuden, lainsäädännön ja ympäristöhallinnon uskottavuuden, ennakoitavuuden ja selkeyden sekä ympäristön ja terveysnäkökohtien näkökulmasta. Kuten täällä on jo todettu, alkuperäiset säädökset on tehty 2004 ja niitä on muutettu 2010, 2014 ja lisäksi tätä määräaikaa toimenpiteiden toteuttamiselle on siirretty useita kertoja. Se, mitä me olemme omassa vastalauseessamme sanoneet, että tämä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan, on sama tulkinta, jonka myös perustuslakivaliokunta on omassa lausunnossaan tehnyt. Tällä lailla on pyritty, kuten siinä sanotaan, selkiyttämään ja kohtuullistamaan tätä lainsäädäntöä. Tärkeänä perusteluna sanotaan, että kyseessä on hallitusohjelman kirjaukset, ja niiden kanssahan me sitten jouduimme painiskelemaan tuossa valiokunnassa: kun hallitusohjelmaan on nämä kirjaukset tehty, niin sen mukaan mennään. Kuitenkin valiokunta yksimielisesti ilmoitti, että selkiyttäminen ei ole toteutunut. Tästä syystä valiokunta on sitten avannut monia asioita ja pyrkinyt tulkitsemaan, mitä tässä laissa tarkoitetaan. Valiokunnan mietinnössä — kuten luette siitä — valiokunta kuitenkin painottaa, että lainsäädännön muuttaminen jälleen saattaa käytännössä tehdä lainsäädännön ymmärtämisen kansalaisten kannalta hankalaksi. Tässä aivan erityinen ongelma on se, että kuntien tiukemmat säädökset suurelta osin syrjäytyvät. Kansalaiset ovat tottuneet siihen, että tietyissä kunnissa toteutetaan tietynlaista lainsäädäntöä, mutta tämän lain voimaan tultua nämä ympäristönormeiltaan tiukemmat säädökset kumoutuvat. Ja tämä on siinäkin mielessä aika erikoista, kun esimerkiksi maankäytön osalta ollaan hyvinkin paljon perusteltu sitä, että kunnille pitää tulkintavaltaa antaa — tietysti lainsäädäntövaltaa ei ole kunnilla — että kuntien päätösvaltaa pitää lisätä sen vuoksi, että kunnissa tiedetään, mikä siellä on parasta. Nyt tässä ollaan menossa toiseen suuntaan: kunnilta otetaan se valta pois, joka niillä on jo ollut. Kunta ei saa päättää, että perustason puhdistusvaatimus voitaisiin ulottaa taajamiin, jotka ovat yli 100 metrin päässä rannasta tai eivät ole pohjavesialueella. Tähän monet asiantuntijat kiinnittivät huomiota, koska meillä on paljon sellaisia kuntakeskittymiä, joissa ovat puhtaan veden kaivot ja likakaivot lähellä toisiaan, ja nyt on todella pelkoa siitä, että tällaisilla taajama-alueilla sitten myöskin ihmisten terveys on uhattuna. Ihmettelen todellakin, ettei tällaisissa asioissa luoteta kuntiin ja anneta kunnissa päättää siitä, mikä on siellä terveyden ja ympäristön kannalta parasta. Paljon keskustelua herätti myös se kysymys, että kun tässä laissa nämä perustason puhdistusvaatimukset on kiinteistöllä, joka on korkeintaan 100 metrin päässä rannasta, niin lasketaanko tuo matka sitten siitä purkuputkesta, josta se likavesi tulee, vai lasketaanko se talon seinästä. Tässä aika monet asiantuntijat — ja uskallanpa sanoa, että enemmistö myöskin valiokunnan jäsenistä — olisivat mielellään ymmärtäneet asian niin, että matka lasketaan purkuputkesta, mikä on ihan loogista ja luonnollista, mutta tätä ei kuitenkaan muutettu sitten lainsäädäntöön. Sitten ehkä toinen sellainen erikoisuus myöskin, joka jäi tänne lakiin, on se, että kun kunnat voivat näitä poikkeuksia myöntää niille kiinteistöille, jotka ovat tämän 100 metrin määrämatkan sisällä tai pohjavesialueella, niin tämä merkintä lakiin, lain kirjain, jäi hyvin tulkinnanvaraiseksi. Tätä nyt sitten myös valiokunta omassa mietinnössään on pyrkinyt selkiyttämään ja mielestäni parempaan suuntaan. Mutta joka tapauksessa ongelmaksi jää se, että hyvin erilaisia tulkintoja eri kunnissa voidaan tehdä siitä, minkälaiset taloudelliset edellytykset täytyy olla, jotta vaaditaan tämä perustason puhdistaminen, ja minkälainen tuo jäteveden määrä sitten tässä tilanteessa on. Itse asiassa, kun sosialidemokraatit esittävät tämän lakiehdotuksen hylkäämistä, se perustuu juuri siihen, että ne ongelmalliset asiat, jotka on koettu tässä lainsäädännön toteuttamisessa ongelmiksi, voitaisiin jo nykylain pohjalta korjata, kun kunnilla olisi riittävästi tietoa siitä, millä tavalla sitten sinne kiinteistöille annetaan tietoa ja tämä informaatio myös sitten oikealla tavalla kansalaisille annettaisiin. Eli itse asiassa ei ole ollut minkäänlaista syytä lähteä korjaamaan nyt voimassa olevaa lainsäädäntöä, päinvastoin, nyt on saatettu kansalaiset todellakin eriarvoiseen asemaan: niitä on palkittu, jotka ovat jääneet odottamaan, että kun tarpeeksi tässä kritisoimme ja valitamme, niin meidän ei tarvitse tehdä mitään. Tällä on merkitystä myöskin tällaisen yleisen lainkuuliaisuuden kannalta. Tästä virkamiehet ovat kertoneet meille, että kansalaiset joissain tilanteissa sanovat, että kyllä tämä vielä muuttuu, ei meidän tarvitse tehdä mitään. Korostan vielä sitä, että kaikki mahdollisuudet järkevään toimintaan myös niissä asioissa, joita on pidetty kohtuuttomina tällä hetkellä, ovat olleet mahdollisia jo tämän lain pohjalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-15T21:05:26,2016-12-15T21:13:12,Tarkistettu,1.1 2016_135_329,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä nyt käsittelyssä olevalla niin sanotulla jätevesiasetuksella on pitkä historia. Vaikka historia on pitkä, se ei silti ole kovinkaan kunniakas. Asetus on koettu, ja se on ollut matkansa varrella monelle sen kohteelle kohtuuton. Useimmiten asetus on koettu kohtuuttomaksi juuri niissä kohteissa, joissa sen positiiviset vaikutukset ympäristönkin kannalta olisivat olleet pienet, elleivät peräti olemattomat. Hyvistä aikomuksista huolimatta asetus on sisältänyt paljon ongelmia, ja siksi sen mukaisen sääntelyn voimaantuloaikaa on muutettu jo kahteenkin otteeseen. Nyt se on ollut vuosi 2018. Tämän nyt käsissämme olevan esityksen lähtökohtana on pääministeri Sipilän hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hajajätevesisäätelyä tulee selkeyttää ja kohtuullistaa. Kirjauksen mukaan herkillä alueilla, rannoilla ja pohjavesialueilla, noudatetaan kuntien ympäristönsuojelumääräyksiä ja puhdistuksen on oltava tehostettua vuoteen 2019 mennessä. Arvoisa puhemies! Käytännössä tämä esitys vapauttaa noin 200 000 kuivan maan kiinteistöä jätevesiasetuksen kiristykseltä siihen saakka, kunnes kiinteistö mahdollisesti myydään tai siihen tehdään rakennuslupaa vaativa perusteellinen remontti. Jatkossa asetus koskee noin 67 000:ta kiinteistöä, jotka sijaitsevat herkillä alueilla. Mielestäni tämä rajaus on nyt se, mikä sen olisi jo alun perinkin pitänyt olla. Asetuksen vaatimukset olisi pitänyt heti kohdistaa rannoille ja tärkeille pohjavesialueille, mistä asetuksen peräänkuuluttamat ympäristöhyödytkin ovat saavutettavissa. Asetusta ei tarvita pelottelemaan ja tuottamaan kustannuksia mökinmummoille metsien keskellä. (Vastauspuheenvuoropyyntöjä)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-15T21:13:19,2016-12-15T21:15:17,Tarkistettu,1.1 2016_135_330,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisat edustajat, täällä on muutama edustaja teitä paikalla, ja jokaisella teistä, jotka osallistutte keskusteluun, on myös varsinainen puheenvuoro. Sen takia mennään nyt varsinaisten puheenvuorojen mukaisessa järjestyksessä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_135_331,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nykyinen haja-asutusalueita koskeva jätevesiasetus on aiheuttanut erittäin paljon epäselvyyksiä ja tulkinnanvaraa tässä vuosien varrella. Nyt hallituksen esityksen tarkoituksena on, että haja-asutuksen talousjätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskevaa sääntelyä kohtuullistetaan ja myöskin selkeytetään eräiltä osin. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja edustaja Hassi esitteli ympäristövaliokunnan mietinnön hyvinkin perusteellisesti. Olennaista tässä hallituksen esityksessä on, että nyt asetetaan 100 metrin raja, siis rakennuksen ulkoseinästä vesistöön, rakennus kauempana kuin se 100 metriä. Toinen asia on, että asetetaan perustaso. Enää ei ole yksityiskohtaisia puhdistusvaatimuksia kiinteistön talousvesien käsittelyjärjestelmälle asetettavissa, ei suunnittelussa eikä rakennettaessa niitä järjestelmiä, vaan määritellään perustaso, joka rakennuksen on täytettävä. Kieltämättä, valiokunta kun kuuli asiantuntijoita, tuli jonkun verran viestiä myöskin siitä, että tämä hallituksen esitys saattaa aiheuttaa myöskin epäselvyyksiä kunnissa, miten sitä tulkitaan, mutta tietysti tiedottaminen on tässä avainasemassa. Tärkeintä kuitenkin on se, että nyt selkiytetään nykyasetusta, mikä on olemassa, ja mennään eteenpäin. Uskon itse, että myöskin ihmiset tulevat erittäin tyytyväisiksi haja-asutusalueilla. Tietysti sen osalta, mihin edustaja Myller jo viittasi, myöskin itse henkilökohtaisesti katson, kun asetetaan tämä 100 metrin raja ja se katsotaan rakennuksen ulkoseinästä, (Puhemies koputtaa) että kyllä se jätevesiputken pää ennemminkin ratkaisee sen puhdistuksen, sen miten sieltä putken päästä tulee, eikä se ulkoseinä varsinaisesti. Mutta koska enemmistö oli sitä mieltä, että rakennuksen ulkoseinä (Puhemies koputtaa) on parempi ja myöskin hallitus on lähtenyt tästä, niin päätetään siten.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-15T21:15:22,2016-12-15T21:18:00,Tarkistettu,1.1 2016_135_332,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Äsken esittelin puheenjohtajana valiokunnan mietinnön, nyt esittelen oman näkemykseni tästä asiasta. Olen yhdessä edustaja Adlercreutzin kanssa allekirjoittanut vastalauseen, jossa esitämme kolmeen mielestäni huonoimpaan pykälään muutosta. Hallituksen esitystä pidän erittäin ongelmallisena ihan samoista syistä kuin mitä edustaja Myller jo tässä esitteli. Toteaisin myöskin sen, että asiantuntijakuulemisessa Suomen ympäristökeskus toi esille sen, että säädöksiä ja niiden ymmärrettävyyttä koskeva tutkimus osoittaa, että erityisesti laveasti kirjoitetut poikkeukset ja jatkuvat muutokset itse asiassa lisäävät byrokratiaa, kun ne epäselkeyttävät asioita kaikkien kannalta. Mutta tosiaan tämäkin asia, minkä edustaja Torniainenkin mainitsi, että hallituksen esityksessä kriteeriksi asetetaan se, kuinka kaukana rakennuksen seinä on vesistöstä, on mielestäni epäloogista. Vastalauseessamme esitetään, että jos purkuputken pää on lähempänä kuin seinä, niin silloin sen, joka on lähempänä, etäisyys vesistöstä ratkaisee. Toinen ongelma on se, että silloin kun mennään yli 100 metrin päähän rannasta eikä olla pohjavesialueella vaan esimerkiksi kylämäisen asutuksen alueella, jossa on vanhaa asutusta ja huonot jätevedenpuhdistukset tai ei jätevedenpuhdistusta ollenkaan, kunnilta viedään valta säädellä. Tämä on mielestäni erittäin huono asia, ja sen takia esitän, että kunnilla tämä valta säilytetään koko alueellaan. Kolmanneksi esitän yhdessä edustaja Adlercreutzin kanssa sitä, että nämä poikkeamisvaatimukset säilytetään rinnasteisina niin kuin nykyisin eli siinä tapauksessa, kun on (Puhemies koputtaa) huomattavan vähäinen kuormitus ja tulisi kalliiksi vaatimusten mukainen puhdistus, poikkeus olisi mahdollinen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-15T21:18:01,2016-12-15T21:20:11,Tarkistettu,1.1 2016_135_333,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! En oikeastaan ymmärrä sitä, että haukutaan vastalauseen tekijöitä saivartelusta, kun he puhuvat tästä 100 metristä. Mielestäni edustajat Torniainen ja Hassi tässä hyvin kuvasivat jo sen, että se on ongelmallista. Jos minulla on 80 metrin purkuputki ja se on 20 metrin päässä vesistöstä, niin on aika lailla kummallista ajatella, että se matka lasketaan talon seinästä. Siinä mielessä pidän kyllä sitä arvostelua saivarteluna enkä sitä, että todellakin tähän metrimääräiseen epäkohtaan ollaan kiinnitetty huomiota. Toisaalta kummastuttaa se, että vaikka keskustapuolueessa on ollut kova into siihen, että kunnilla pitää olla enemmän mahdollisuutta kaavoituksen ratkaisemiseen, (Hannu Hoskonen: Totta!) niin tässä kohtaa sitten kunnilta ollaan viemässä se mahdollisuus käyttää sitä paikallista osaamista ja tuntemusta. Tällä lakiesityksellä kunnilta viedäänkin se valta. Siinä mielessä tämä on tosi ponnekas paikkaus siihen, mikä aikanaan keskustapuolueen kannatuksen eduskuntavaaleissa romahdutti, mutta nyt ammuttiin vähän yli. Tällä kohtaa vietiin kunnilta nyt sitä omaa päätäntävaltaa. Mitä tasavertaisuuteen tulee, niin tietysti olisin henkilökohtaisesti toivonut ja varmasti saatan tulla tekemään lausumaehdotuksen, että mahdollistettaisiin se, että kunnilla olisi mahdollisuus yhdenvertaistaa ja tehdä tämä tasapuoliseksi niille ihmisille, jotka ovat jo tehneet nämä investoinnit tätä lakia jyrkemmillä ja tiukemmilla säädöksillä — antaa korvauksia niille mummoille ja papoille, jotka tekivät sen investoinnin silloin sen ensimmäisen lain voimassa ollessa — ja että valtio sitoutuu maksamaan nämä korvaus- ja kohtuullistamisasiat näille (Puhemies koputtaa) kuntalaisille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-15T21:20:13,2016-12-15T21:22:17,Tarkistettu,1.1 2016_135_334,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen mukaan... Nyt ollaan puhuttu näistä poikkeuksista, ja on totta, että siellä on paljon poikkeuksia, mutta asia ei todellakaan ole aivan mustavalkoinen. Jos otetaan se toinen näkökulma eli tämmöinen sosiaalinen näkökulma, niin kunnilla on mahdollisuus myöntää lupa, siis kunnan toimivaltainen viranomainen voi hakemuksesta myöntää luvan. Millä perusteella kunnan viranomainen voi myöntää luvan — ei ole siis pakko myöntää mutta voi myöntää? Siellä on sosiaalisia perusteita, joita ovat esimerkiksi korkea ikä, pitkäaikainen työttömyys, sairaus tai muu näihin rinnastettava sosiaalinen suorite-este. Minun mielestäni se on kansalaisten kannalta hyvä, jos tällainen mahdollisuus luodaan (Riitta Myller: On se nytkin!) ja annetaan viideksi vuodeksi. Se on siellä edelleen, ja minun mielestäni se on oikein hyvä, vaikkakin tunnustan sen, että se ei ole ympäristön kannalta ongelmaton. (Riitta Myller: Se on jo nyt!) — Niin, mutta se on edelleen tässä laissa olemassa, 150 d §, eli ei tämä nyt joka suhteessa ole niin moitittava kuin esimerkiksi edustaja Myller nyt hieman antaa ymmärtää. Mutta minä myönnän, että tämä on kompromissi, joka on tehty erilaisia lähestymistapoja yhteen sovitellen. Lähtökohta, niin kuin edustaja Hassi sanoi, ei ole meillä helppo, koska tässä nyt ikään kuin paikataan sellaista, joka on jo aikaisemmin tehty, ja joudumme tekemään sitten kompromisseja. Kun menee aikaa eteenpäin, tehdään näitä peruskorjauksia, niin kyllä tällä positiivisia vaikutuksia on ympäristöön, (Puhemies koputtaa) mutta se tulee nyt sitten pienellä viiveellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-15T21:22:17,2016-12-15T21:24:17,Tarkistettu,1.1 2016_135_335,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä ympäristönsuojelulain muuttamisesityksessä saadaan loppuun se pitkä, arvoton näytelmä, joka alkoi vuonna 2004. Silloinhan säädettiin ensimmäisen kerran tästä, lakitasolla yritettiin viedä asiaa läpi, korjata niitä aikanaan tehtyjä esityksiä siitä, miten maaseudun asujien talojen jätevesiä käsiteltäisiin. On nimittäin aivan käsittämätön näytelmä tämä farssi, mikä tämän asian ympärillä on käyty. Se, että se saadaan nyt loppuun, on erittäin hyvä asia. Täydellinenhän tämä esitys ei vieläkään ole, mutta on hyvä, että se saadaan loppuun. Ja pankaa merkille, arvoisat edustajakollegat, myös se, että tässä asiassa päästään nyt sille tasolle, mitä Suomen perustuslaki sanoo: kansalaisille määrättävistä velvoitteista tulee määrätä lailla, ei asetuksella eikä ympäristöministeriön ohjeilla, vain lainsäädännöllä ja tarkasti lailla. Tässä mennään nyt sille linjalle, mitä tervehdin suurella ilolla. Tämä kun olisi aikanaan älytty ja kunnioitettu ihmisten mielipiteitä, niin oltaisiin paljon pitemmällä. Edelleenhän tähän lakiesitykseen jää tämmöinen kunnan harkinta, voidaanko myöntää poikkeuksia, esimerkiksi edustaja Kiurun jo mainitsemilla tavoilla, vanhuuden, sairauden, työttömyyden tai jonkun muun perusteen nojalla, tai esimerkiksi henkilölle, jolla on muutto vaikka nyt sieltä maaseutuasunnosta omistamaansa kaupunkiasuntoon tai keskustaajamaan, annetaan totta kai poikkeus, niin että isoa remonttia ei tarvitse tehdä, ja jos sitten sen hänen talonsa joku ostaa ja siihen muuttaa asumaan ja tekee remontin, niin siinä yhteydessä asiat laitetaan kuntoon. Elikkä järki tässä asiassa on voittanut. Se, että tämä arvoton näytelmä kesti näin pitkään, jääköön Suomen historiaan esimerkkinä lainsäädäntöhankkeesta, jolla lähdettiin maaseudun ihmisen asumista kallistamaan, tekemään kalliimmaksi sillä perusteella, että saataisiin maaseutu autioitettua. Sehän tässä takana oli. Ja kun katsoo sitten tämän lakiesityksen vaikutuksia Itämeren suojeluun — sehän oli kuitenkin se suurin asia, kun tätä lakiesitystä aikanaan lähdettiin viemään, Itämeren suojeluhan tässä oli se ykkösnumero, johon vedottiin kaikissa juhlapuheissa ja kaikissa poliittisissa puheissa, että nyt pitää suojella Itämerta — niin onko tällä suojeltu Itämerta yhtään? Ei sitten pätkän vertaa, eikä tulla suojelemaan koskaan tämän jälkeenkään. Minä olen sanonut joskus vähän huumorilla, että on sillä Ilomantsin Naarvan mummolla se pissa-aine kyllä valtavan väkevää. Kun on siellä Naarvan vaaralla asumassa omakotitalossa, normaalit aamuaskareet suorittaa vessanpönttöön ja sen jälkeen sitten vetää narusta ja sitten se aine imeytyskenttien kautta menee maaperään, niin olen ihan satavarma, että koskaan, ikinä maailmassa, kyseisestä tuotteesta ei mene yhtään milligrammaa, ei minkään lajin aineita, Itämereen, ei koskaan. Mutta katsokaapa, mitä tapahtuu esimerkiksi Pukinmäen jätevedenpuhdistamolla, joka keväinen näytelmä: kun kevät tulee ja täälläkin viemärijärjestelmät vuotavat kuin seula — se on kaikissa kunnissa ja kaikissa kaupungeissa normaalia — niin Pukinmäen jätevedenpumppaamosta avataan luukku ja — olen pari kertaa siitä keväällä kävellyt ohi, ja sattumoisin juuri sillä hetkellä nämä luukut avattiin, ja voin vakuuttaa teille, hyvät ystävät, että kokemus ei ollut miellyttävä, ei hajuaistille eikä silmille, sitä ihteään kellui Vantaanjoen pinnassa paljon, ja haju oli mieliin jäävä — siitä menee kaikki tavarat suoraan Itämereen, ihan kaikki, satojatuhansia kuutioita sitä ihteään menee suoraan Itämereen. Ja Naarvan mummon pissasta ei mene milligrammaakaan koskaan, ikinä maailmassa. Suomen perustuslaissa on tämmöinen niin sanottu suhteellisuuspykälä, että se lainsäädäntö ei voi olla suhteetonta eli säädetyn asian pitää olla oikeassa suhteessa siihen tavoiteltuun päämäärään nähden. Näinhän perustuslaissa sanotaan. Tässä jätevesiasiassa ei ole suhteellisuudentajulla ollut viimeisen 20 vuoden aikana mitään tekemistä — järjettömyyden huippu, jota on yritetty pyöritellä, tavoitteena vain ja ainoastaan maaseudun ihmisten elämän tekeminen niin kalliiksi, että sitten sieltä joutuu muuttamaan pois, ja lopputulos on sitten se, että Suomi keskittyy tänne etelään. Tämä on yksi miljoonasta keinosta, ei ainoa keino, yksi miljoonasta keinosta. Ja, arvoisa herra puhemies, sanon vielä hyväksi lopuksi sen, että älköön koskaan toistuko tämmöinen arvoton näytelmä enää Suomen lainsäädäntöhistoriassa. Tällä hetkellä on vireillä ympäristöministeriössä sellainen uusi hulluus, jonka nimi on viheryhteys. Sitä ollaan ajamassa kivin ja kirvein maakuntakaavoihin. Kontiolahden kunnan alueella on parhaillaan menossa Kontioniemen asemakaava, joka perustuu paikallisen maakuntaliiton laatimaan maakuntakaavaan ja sitten tietenkin yleiskaavaan, jonka kunta on laatinut. Nyt siellä viheryhteys ja rakennuskiellot kuulemma haittaavat sitten kaavan toteutumista, kaava ei etene ja rakentaminen seisoo. Kun katsoo lentokoneesta Pohjois-Karjalan kohdalta, niin Kontiolahden kunta saattaa mennä silmien ohi huomaamatta, kun kaikki on sitä samaa vihreää merta. Tämän takia toivon, arvoisa herra puhemies, että näissä asioissa saavutettaisiin joskus se maalaisjärki tällä tavalla, millä nyt on tätä jätevesiasetusta hoidettu. Tämä on niin järjetön homma, että älkää koskaan Suomen historiassa tällaista tehkö enää. Jätevesiasetuksen murheellinen loppu on nyt meillä käsissä. Se on tässä minulla paperinipussa lakiesityksenä ja ympäristövaliokunnan mietintönä. Tunnen suurta surua maaseudun ihmisten puolesta, että tämmöinen pelleily on maaseudun ihmisille heitetty nenän eteen syyttä suotta, ilman minkäännäköistä järkeä, ilman minkäännäköistä tavoitetta suojella Itämerta. Tavoite oli vain maaseudun autioittaminen, onneksi siinä ei vielä onnistuttu, mutta mikäli ympäristöministeriötä vähänkään tunnen — viittaan tässä äsken  mainitsemaani  vi-heryhteyteen — niin näköjään uutta täkyä on koukussa, ja nyt riippuu sitten meistä politikoista, onko meillä tässä talossa järkeä asettaa virkamiehille jonkunasteinen tulppa, että tämä järjettömyys loppuu tässä maassa, ettei koskaan enää niin käy kuin tässä ympäristöministeriön maaseudun jätevesihankkeessa on käynyt. Tämä on varoittava esimerkki, ja toivon mukaan se tulee jäämään viimeiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-15T21:24:17,2016-12-15T21:30:35,Tarkistettu,1.1 2016_135_336,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista, että edustaja Hoskonen sitä alkuperäistä jätevesiasetusta noin kovin sanoin soimaa, kuvaa jopa, että sen tavoite olisi ollut autioittaa maaseutu asukkaista. Muistakaamme nyt kuitenkin, että sen vuonna 2004 säädetyn alkuperäisen asetuksenhan sääti Vanhasen hallitus. Että siihen nähden tämä keskustalaisen edustaja Hoskosen arvostelu oli yllättävän kovaa. (Hannu Hoskonen: Minä kerron kohta, miksi se on!) Tässä keskustelussa on vuosien varrella kovin usein vedottu mökinmummoihin. Jos mökinmummoilla tarkoitetaan erityisesti iäkkäitä ihmisiä, niin jo aikaisemmissa vaiheissahan on tästä velvoitteesta kokonaan vapautettu ne ihmiset, jotka ovat täyttäneet 68 viimeistään maaliskuussa 2011. Jos niillä mökinmummoilla tarkoitetaan ihmisiä, jotka asuvat tämmöisissä perinteisissä mummonmökeissä, missä on ulkohuussi ja kantovesi, niin näitä kiinteistöjähän nämä jätevedenpuhdistusmääräykset eivät lainkaan koske. Eli tämä valitus mökinmummojen kurjasta kohtelusta on nyt kyllä hieman väärään osuvaa arvostelua. Mitä tulee sitten siihen, ketkä hyötyvät jätevesien paremmasta puhdistuksesta, niin kyllä siitä hyötyvät eniten näiden alueiden asukkaat itse. — Enpä taida 20 sekuntiin saada mahtumaan, joten siirryn pönttöön. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) Arvoisa puhemies! Kuten jo aikaisemmissa puheenvuoroissani totesin, monet ympäristövaliokunnan kuulemat asiantuntijat, muun muassa kunnat ja Kuntaliitto, totesivat, että erityisen ongelmallisiksi nyt tämän muutoksen jälkeen jäävät ne alueet, joissa on tiheää, kylämäistä asutusta yli 100 metrin päässä rannasta. Valiokunnan mietinnössä todetaan, että määrällisesti tällaista haja-asutusta on eniten Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan alueilla, missä vesien ekologisen tilan parantamisen tarve on suurin ja kuormituksen päätyminen suoremmin vesistöön on todennäköisintä. Eli juuri sellaisilla alueilla, missä asukkaat eniten itse selvimmin hyötyisivät siitä, että jätevedenpuhdistusnormit säilytettäisiin nykyisellään, hallitus poistaa vanhojen kiinteistöjen, suuren osan, osalta nämä normit, siihen asti kunnes nämä kiinteistöt myydään tai sitten peruskorjataan niin perusteellisesti, että se vaatii rakennusluvan ja voidaan rinnastaa uudisrakentamiseen. — Oikeastaan tässä tuli nyt sanottua se, mitä halusin vielä sanoa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-15T21:30:38,2016-12-15T21:34:08,Tarkistettu,1.1 2016_135_337,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä on käyty keskustelua, niin haluan vielä täsmentää sen, että nykyisissä rakennuksissa, kun kiinteistö sijaitsee vesistöstä kauempana kuin 100 metriä elikkä sen rakennuksen ulkoseinä, jätevesijärjestelmä tulee saattaa perustason puhdistustasoa vastaavaksi, kun kiinteistössä tehdään rakennusluvan vaativia uudisrakentamista vastaavia rakennustöitä. Jos siellä ei tehdä niitä uudisrakentamiseen verrattavia rakennustöitä, niin siellä ei tarvitse tehdä mitään. Sitten taas enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä olevan kiinteistön talousjätevesien käsittelyjärjestelmä tulee saattaa vastaamaan perustason puhdistustasoa vastaavaksi 31.10.2019 mennessä. Kun täällä keskusteluissa on tullut esille, että kunnat eivät voisi vaikuttaa asioihin, niin kyllä tosiasia on, että hallituksen esitys ei muuta uuden rakennuksen rakentamista koskevia jätevesivaatimuksia. Jos kyse on uuden rakennuksen rakentamisesta, kiinteistön jätevesijärjestelmän tulee täyttää perustason puhdistusvaatimus, ja jos kunta on antanut ympäristönsuojelumääräyksiä, on puhdistusta, sitä tasoa, nostettava niiden edellyttämään ankarampaan tasoon. Tämä on tosiasia. Sitten vielä haluan sanoa ihan sen, että koska tässä on kuitenkin niitä mahdollisesti tulkittavia asioita, niin tähän tiedottamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, miten siellä kunnissa sitten toimitaan. Kyllä kunnat voivat myöskin vaikuttaa siihen, kun poikkeuksia annetaan ihmisille, niissä on paljon mahdollisuuksia kunnalla vaikuttaa. Mutta toivon, että niissä sitä soveltamista myöskin noudatetaan, ja siinä saattaa olla pieniä (Puhemies koputtaa) epäselvyyksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-15T21:34:08,2016-12-15T21:36:15,Tarkistettu,1.1 2016_135_338,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, kuten totesin, esityshän ei ole täydellinen, se on kompromissi, ja eräs osa sitä epätäydellisyyttä on juurikin tämä, että määräykset koskevat uusia rakennuksia. Eli lähtökohtaisesti tässä kuitenkin korjataan ongelma, jota ei edes ole varsinaisesti olemassa. Tässä edustaja Hoskosen puheenvuorossa tuli esille mielenkiintoisia yksityiskohtia. Sanotaan, että tieto lisää tuskaa, ja kyllä se mielestäni on aika tuskallista kuunneltavaa, jos tätä lakiesitystä alun perin perusteltiin Itämeren suojelulla. Tietysti on helppo ymmärtää järjetöntä lakiesitystä, jos sen perustelun lähtökohta on jo sinällään ollut järjetön, silloinhan se asettuu järkeviin uomiinsa. Onneksi en ollut tätä perustelua itse kuuntelemassa silloin eduskunnassa. Kyllä se on niin, että kaikkien mökinmummojen jätevesijärjestelmiä valtavasti enemmän Itämeren kannalta on merkitystä sillä, että Venäjä, erityisesti Pietari alueena, kantaa vastuunsa omien jätevesiensä puhdistuksesta, kuten nyt ovat vuosia myöhemmin tehneetkin suomalaisten ja EU:n rahoilla. Myöskin tämä Hoskosen huomio näistä muista ministeriön valmistelussa olevista vihreysasioista kannattaa panna merkille. Tämä liiallinen vihreys on vain saatava ulos lainsäädännöstä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-15T21:36:16,2016-12-15T21:37:25,Tarkistettu,1.1 2016_135_339,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä laki on ollut 15 vuotta erilaisissa käymistiloissa, ja nyt sitten toivon mukaan tämä on näitä viimeisiä käsittelyjä niin että tätä ei lähdetä enää tämän jälkeen muuttamaan. Vaiheet ovat olleet kyllä moninaiset ja rikkaat. Tässä on taustalla kuitenkin tärkeä asia: vesistönsuojelu. Meret ja järvet ovat meille erittäin tärkeitä, ja niistä haluamme nauttia. Joitakin kohtia ottaisin esille: Ensimmäisenä nämä poikkeamistapaukset. Nämähän ovat aina harkinnanvaraisia ja aina myös sitten tehty määräajaksi. Tässä todella tarvitaan sitten hyvää, selkeää, yksinkertaista neuvontaa. Ja yleensäkin, jo tämän muutoksen takia, tarvitaan hyvää neuvontaa, päivitystä ohjeille ja koulutuksia, ehdottomasti, jotta jokaisessa kunnassa sitten osataan toimia tämän uuden lain vaatimalla tavalla. Eräs kohta, johon vielä kiinnitän huomiota, on nämä laitteet, jotka todella ovat monimuotoisia ja myös monenlaisia, niissä on monenlaisia tasoja. Näiden toimivuuden varmistaminen on erittäin keskeistä, jotta se perustason puhdistusvaatimus sitten täyttyy, joka tuossa laissakin vaaditaan. Tältä sitten vaaditaan kyllä tarkkailua, niin kuin me valiokunnan mietinnössäkin toteamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-15T21:37:25,2016-12-15T21:39:12,Tarkistettu,1.1 2016_135_340,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama asia, jotta jää pöytäkirjoihin se, mitä tästä asiasta olen ollut koko tämän hankkeen ajan mieltä. Jo alusta asti, kun tämä ensimmäinen esitys tuli... Jan-Erik Enestam oli muistamani mukaan silloin ympäristöministerinä, ja sitä edellinen ympäristöministeri, sosialidemokraattien mandaatilla ollut ministeri, tätä jo valmisteli. Mutta on turha kiistellä siitä, kuka tämän aloitti, on epäviisasta keskustella siitä asiasta. Olen koko poliittisen historiani ajan ajatellut, että tämä hanke on järjetön. Olen sitä mieltä ollut koko ajan ja olen sen tuonut julki — se löytyy muun muassa vuoden 2004 keskustan puoluevaltuuskunnan kokouspöytäkirjasta, johon annoin lausuman, että tässä hommassa ei ole mitään järkeä — ja olen edelleen samaa mieltä. Mitä tulee sen ilomantsilaisen mökinmummon talon varustuksiin, niin kyllä sivistys on levittynyt niin pitkälle, että siellä niissäkin mökeissä on vesijohdot ja viemärit, aivan kuten sivistysvaltiossa kuunaan on tapana olla, ja niissä mökeissä muuten on tänä päivänä jo valokuitukin, jotta siellä voidaan 100 megan laajakaistayhteydellä katsoa televisiota ja hoitaa nettipankit sun muut. Tällä hetkellähän tässä talossa on televisioyhteydet täysin poikki — että jos siitä sivistyksestä keskustellaan, niin siitä voidaan sitten keskustella. Mutta nämä kaikki sivistyksen antamat mahdollisuudet ja tekniikan antamat mahdollisuudet ovat kotikunnassani täysin käytössä. 100 megan laajakaista toimii, vesivessoja on käytetty pitkään ja puusaunaa lämmitetään — en tiedä, onko se ympäristörikos, mutta näin vain tehdään. Joka tapauksessa tiedän, että pitkän kokemukseni aikana yhtään ilomantsilaista kaivoa tai itärajan ihmisten kaivoa ei ole jätevesijärjestelmien takia koskaan pilattu, ei ole tarvinnut uutta kaivoa yhteenkään taloon kaivaa sen takia. Elikkä tämä koko jätevesiasetus on täyttä hömppää, täyttä turhuutta, sen takia että valtiovalta lähtee yhtä kansanryhmää vastaan tällä keinoin toimimaan. Se on minun mielestäni suhteetonta, se on järjetöntä, ja sillä on joku muu päämäärä kuin ympäristönsuojelu. Ympäristönsuojelua kannatan, mutta siinäkin asiassa pitää olla järki kädessä, ettei hulluuksia tehdä. Minkä takia satojatuhansia kuutioita sitä ihteään päästetään suoraan Itämereen? Edustaja Hassi, en ole nähnyt teidän missään puheenvuoroissanne vastustavan näitä kevättulvien aiheuttamia ongelmia, kun tässäkin kaupungissa lähes miljoonan ihmisen jätevedet menevät hetken aikaa suoraan Itämereen: kun eivät kerta kaikkiaan portit enää riitä eivätkä järjestelmät ota vastaan mitään, niin silloin avataan portit, jotta vältytään vielä isommilta vahingoilta. En tiedä, kenen vika se on, mutta jos te aiotte vähän priorisoida noita toimianne, niin kannattaa ehkä kohde valita vähän huolellisemmin. Sadattuhannet kuutiot sitä itseään on Naarvan mökinmummon pieneen pissaan verrattuna pikkuisen eri luokan asia, ja toivoisin, että tässä asiassa löytyisi järki. Sama koskee näitä maakuntakaavoja ja niihin tulevia viheryhteyksiä. Meidän kotimaakunnassa ei kerta kaikkiaan ole enää semmoisia uhkia, jotka tätä luontoa uhkaisivat. Ei ole tämä lakikaan, hallituksen esitys numero 128, mikään uhka näille ihmisille. Ainut uhka on se näköalattomuus ja se järjettömyys, mikä tässä maassa vallitsee, kun kaikki pitää saada tänne Etelä-Suomeen asumaan, siinä on se tämän suomalaisen yhteiskunnan suuri ongelma. Se ei ole tämä jätevesiasetus tai siitä tehty laki. Arvoisa herra puhemies! Hyväksi lopuksi vielä sanon sen, että tämän hankkeen tiimoilta edelleen eri Euroopan unionin rahoittamien hankkeiden kautta tänäkin päivänä maaseudulla kiertää kaiken maailman hankekoordinaattoreita, nuoria miehiä ja naisia, joilla on ympäristöministeriön hanke takanaan, ja he pelottelevat ihmisiä, että jos ette tee sitä ettekä tee tätä, niin joudutte sitten kadotukseen tai johonkin muuhun kirkonkiroukseen tai valtio antaa teille isot sakot. Nimittäin satuin pari kesää sitten, eräässä ilomantsilaisessa talossa ystävääni tervehtimässä kun kävin, tilanteeseen, jossa tällainen jätevesineuvoja tuli pelottelemaan talon väkeä, että kun teillä on tämmöinen järjestelmä ja täällä ei mikään toimi. Isäntä kertoi tälle nuorelle naiselle, miten asiat oikeasti ovat, ja sanoi, että olet aina tähän taloon tervetullut käymään, kahvit keitetään ja piirakat laitetaan pöytään, mutta jos tuommoisia puhut, niin pyydämme välittömästi poistumaan. Elikkä tällä asialla on ihmisiä peloteltu, rahasteltu, uhkailtu ja tehty kaikki mahdolliset koiruudet, jotka rikoslaissa tunnetaan jollakin muulla nimikkeellä kuin kohteliaana käytöksenä. Vieläkö me tätä ilveilyä haluamme jatkaa? Toivon omalta osaltani hartaasti, että tämä ilveily loppuu tähän ja lopetetaan myös se maaseudun ihmisten jahtaaminen, koska jos joku siellä haluaa elää ja viljellä maata tai elää metsätaloudella tai jollakin muulla elinkeinolla, niin annetaan hänelle siihen aito mahdollisuus. Se on samanlainen Suomen kansalainen ja hyödyllinen kansalainen tässä maassa, kuten täällä kaupungissa asuvat ovat hyödyllisiä suomalaisia, arvostan heitä suuresti. Mutta kysymys ei ole ihmisten arvostamisesta, kysymys on siitä, että kohtelemme koko maata tasa-arvoisesti, ja sitä haluan peräänkuuluttaa tältäkin istunnolta. Olen sen aatteen vankkumaton kannattaja tänä päivänä ja vielä ensi vuonnakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-15T21:39:14,2016-12-15T21:44:34,Tarkistettu,1.1 2016_135_341,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on vahva usko lainsäädäntöön, mutta myös terveen arkijärjen käyttö on sallittu. Tällaista omavastuuta, ihmisten omavastuuta lähiympäristöstään, ei voi liikaa korostaa. Tampereella Kaukajärven ympäristössä tehdään yhdistysmuotoisesti työtä lähijärven hyväksi, ja aina se ei välttämättä onnistu. Siellä järjestetään vuosittain järven hyväksi Kaukajärven yliuinti, jonka varat käytetään siis järven puhdistustyön hyväksi. Muistan, kun vuonna 2014 pari päivää tuon tapahtuman jälkeen ainakin sata ihmistä sairastui vakavasti vatsasairauteen. Syy ei tainnut ikinä selvitä, mutta sen verran tiedetään, että ihmisestä ne bakteerit ja jätökset ilmeisesti olivat peräisin, mitkä taudit aiheuttivat. Sellainen vastuu on meillä kaikilla. Valitettavasti joudun lähes viikoittain katsomaan uimarantaa, jossa käytetään kotieläimiä, koiria, viihdyttämässä ja tekemässä sitten tarpeitaan siellä, ja siihen liittyy merkittävä terveysriski. Ei sitä lainsäädännöllä voi eikä kaikkea pidä lähteä ohjeistamaan. Ihmisellä täytyy olla myös normaalia vastuuta lähiympäristöstään. Itämerestä on puhuttu paljon. Se on yksi saastuneimmista ellei peräti saastunein maailman meristä valitettavasti, mutta siellä on paljon hyvääkin tapahtunut. Esimerkiksi Suomenlahden itäosa ja Pietarin jätevedet ovat paljon paremmalla mallilla kuin joitakin vuosia sitten. Ymmärtääkseni noin 90 prosenttia Pietarin jätevesistä nykyään puhdistetaan. Tosin on tietysti totta, että se 10 prosenttiakin vastaa melkoisen väkimäärän päästöjä. Kaliningradin alue on sitten toinen haaste Itämerellä, joka pitäisi saada ratkaistua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-15T21:44:34,2016-12-15T21:46:36,Tarkistettu,1.1 2016_135_342,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnan jäsenten puheenvuorot tässä keskustelussa ovat olleet hyvin asiallisia myös hallituspuolueiden taholta, kiitos siitä edustajille Kiuru, Torniainen ja Kosonen. Haluaisin nyt kommentoida lähinnä tätä edustaja Mäkelän väitettä siitä, että tässä korjataan ongelmaa, jota ei ole olemassa. Kuitenkin, kuten jo aikaisemmin totesin ja kuten myös ympäristövaliokunnan mietinnössä todetaan, haja-asutus ainakin vielä kaksi vuotta sitten aiheutti 13 prosenttia meidän vesistöjemme fosforikuormituksesta, siis siitä rehevöittävästä kuormituksesta, joka ruokkii sinilevää ja limoittumista, ja oli maatalouden jälkeen selvästi seuraavaksi suurin kuormituslähde. Kysymys ei ole olemattomasta ongelmasta, kysymys ei ole pelkästään Itämeren suojelusta, tosin siitäkin. Ensisijaisesti on kysymys ihmisten lähivesien suojelusta. Ja toistan vielä sen, mitä äsken totesin, että määrällisesti haja-asutusta on eniten Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan alueilla, ja näillä alueilla vesien, niiden omien lähivesien, ekologisen tilan parantamisen tarve on suurin ja kuormituksen päätyminen suoremmin vesistöön todennäköisintä. Nämä ovat kaikki myöskin rannikkoalueita, eli ne ovat paitsi näiden asukkaiden omien lähivesien kunnon myöskin Itämeren kunnon kannalta tärkeitä alueita. Aivan kuten edustaja Kiuru totesi, Itämeri on edelleen yksi maailman saastuneimpia merialueita. Pietarin kaupungilla on suuri rooli, mutta Kotkan saariston kesämökkiläisenä, mieheni perheen kesämökin kautta, olen voinut viimeisten 15 vuoden aikana todeta, että Pietarin jätevesien puhdistuksen parantaminen näkyy siellä jo veden kirkastumisena (Puhemies koputtaa) ja muun muassa näkösyvyyden kasvuna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-15T21:46:36,2016-12-15T21:48:47,Tarkistettu,1.1 2016_135_343,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä kommenttina tähän ongelman olemassaoloon ja sen suuruuteen. Haja-asutusalueet ja maaseutu ovat tyhjentyneet vuosikymmeniä, vuosisadan alusta varmaankin, mutta erityisesti 70-luvun jälkeen kaupungistuminen on aina vain kasvanut ja väestö maaseudulla vähentynyt. Oliko tämä ongelma olemassa esimerkiksi 50-luvulla, 60-luvulla, kun ihmisiä asui maaseudulla huomattavasti enemmän? En pysty uskomaan, että ulostaminen olisi absoluuttisesti lisääntynyt niistä vuosikymmenistä tähän vuosikymmeneen mennessä per henkilö. Eli kyllä tässä on nyt 2000-luvulla keksitty ihan uusi ongelma, jota aikaisemmin ei ollut keksittykään, ja sitä on lähdetty paikkaamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-15T21:48:48,2016-12-15T21:49:35,Tarkistettu,1.1 2016_135_344,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen asunut maaseudulla 50-luvulla sekä ympäri vuoden yhden vuoden ajan lapsuudessani että lapsuuteni kaikki kesät, ja silloin kyllä pääsääntö oli ulkohuussit, ja sellaisia kiinteistöjähän, joissa edelleen on ulkohuussit ja kantovesi, mikä silloin oli aika yleinen käytäntö maalla myöskin vakituisissa asunnoissa, nämä määräykset eivät edelleenkään lainkaan koske, kuten ympäristövaliokunnan mietinnössä erikseen mainitaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-15T21:49:38,2016-12-15T21:50:17,Tarkistettu,1.1 2016_135_345,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tämä keskustelu kääntyi siihen, onko haja-asutusalueilla ongelma, niin ongelma on siinä, miten nykyistä jätevesiasetusta tulkitaan eri puolilla Suomea, ja siinä tulkinnassa on erilaisuuksia hyvinkin paljon. Tämä hallituksen lakiesitys lähtee siitä, että nyt selkiytetään, milloin on tehtävä jotakin, miten on tehtävä jotakin, ja se raja on nyt asetettu siihen 100 metriin, siitä rakennuksen ulkoseinästä sinne vesistöön. Kun ollaan lähempänä sitä vesistöä, kerrotaan, mitä tehdään, ja kun ollaan kauempana kuin 100 metriä siitä vesistöstä, niin ainoastaan silloin tehdään, kun rakennukseen tehdään uudisrakentamiseen liittyviä tai verrattavia rakennustöitä. Nyt asiaa selkiytetään nimenomaan ja myöskin samalla kohtuullistetaan sitä, mitä on tehtävä. Kun sitten taas on näitä poikkeamia, niin niissä on sitä tulkintaa. Mutta kyllä suurin ongelma on se, että ihmiset eivät ole tienneet, milloin heidän tulee tehdä jotakin ja milloin taas ei tule tehdä. Ja kyllä tosiasia on, että kun tämä asetus aikanaan astui voimaan ja sitä korjattiin, niin — kuten edustaja Hoskonen omassa puheenvuorossaan on jo useasti tuonut esille — siellä kauppiaat kiersivät ja kertoivat taivaat ja mannut, miten ne puhdistuslaitteet toimivat, ja ihmiset rupesivat korjaamaan, kun ei olisi välttämättä tarvinnut tehdä mitään korjauksia. Nyt tätä asiaa selkiytetään, milloin tarvitsee tehdä ja miten tarvitsee tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-15T21:50:18,2016-12-15T21:52:04,Tarkistettu,1.1 2016_135_346,135/2016,2016-12-15,10.02,21.54,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Juuri näin, kuten edustaja Torniainen tuossa mainitsi, tässä prosessissa on ollut myös ikäviä vaiheita, nimenomaan markkinavoimien toimesta, eli ihmisiä on johdettu harhaan, ja ihmiset ovat joutuneet maksamaan tolkuttomia summia joistakin laitteista, jotka eivät edes toimi, ja tämä on todella valitettavaa ja tietenkin tuonut oman sävynsä tähän vyyhteen. Mutta jos mennään vielä miettimään tätä Itämeren suojelua, niin tärkeä asia on tämänkin asetuksen lisäksi se, että myös risteilijöiden käymäläjätteet tullaan lähivuosina purkamaan vain satamien purkuasemille. Miettikää: seitsemän päivän aikana, kun risteilijät kulkevat Itämerellä niinkin pitkän ajan, 3 000 ihmisen käymäläjätteet saatetaan sitten heittää suoraan tuonne Itämereen, ja kun näitä risteilijöitä kulkee tuolla Itämerellä useita kesäisin, niin se on aivan järjetöntä toimintaa. Onneksi tähän ovat Itämeren ympäristön maat sitoutuneet nytten ja muutaman vuoden kuluttua tämä kielto asettuu voimaan, niin että saamme tämänkin asian vihdoin järjestykseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2016+4.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-15T21:52:05,2016-12-15T21:53:30,Tarkistettu,1.1 2016_136_1,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 15.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_2,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 156 a § saa sen muodon kuin valiokunnan mietintöön jätetyssä vastalauseessa 1.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,,,, 2016_136_3,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,Värderade talman! Jag understöder. Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+3.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,,,, 2016_136_4,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Satu Hassi on Anders Adlercreutzin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_5,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että pykälä saa sen muodon kuin vastalauseessa 1.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,,,, 2016_136_6,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,Värderade talman! Jag understöder. Kannatan.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+3.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,,,, 2016_136_7,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Satu Hassi on Anders Adlercreutzin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_8,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp. Asian käsittely keskeytettiin 15.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan 23 yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelu pääluokasta päättyi 14.12.2016 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_9,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt ryhdytään pääluokan 25 yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelu päättyi 15.12.2016 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_10,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Tarkoitukseni oli äänestää toisin.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.2.aspx,fi,Matti Semi,1315,,,, 2016_136_11,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_12,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Ozan Yanarin ehdotus 2 ja Stefan Wallinin ehdotus 3 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 3 ehdotusta 2 vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_13,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Krista Kiurun ehdotus 6 ja Antero Laukkasen ehdotus 7 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 7 ehdotusta 6 vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_14,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kari Uotilan ehdotus 8, Stefan Wallinin ehdotus 9 ja Krista Kiurun ehdotus 10 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 10 ehdotusta 9 vastaan, sitten voittaneesta ehdotusta 8 vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_15,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kari Uotilan ehdotus 11, Antero Laukkasen ehdotus 12 ja Stefan Wallinin ehdotus 13 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 13 ehdotusta 12 vastaan, sitten voittaneesta ehdotusta 11 vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_16,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Ozan Yanarin ehdotus 14 ja Krista Kiurun ehdotus 15 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 15 ehdotusta 14 vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_17,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt ryhdytään pääluokan 26 yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelu päättyi 15.12.2016 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_18,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Kari Uotilan ehdotus 4 ja Stefan Wallinin ehdotus 5 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 5 ehdotusta 4 vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_19,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kari Uotilan ehdotus 9, Päivi Räsäsen ehdotus 11 ja Krista Kiurun ehdotus 12 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 12 ehdotusta 11 vastaan, sitten voittaneesta ehdotusta 9 vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_20,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kohdassa 15 piti äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.3.aspx,fi,Matti Semi,1315,,,, 2016_136_21,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_22,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt ryhdytään pääluokan 28 yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelu päättyi 15.12.2016 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_23,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Krista Kiurun ehdotus 4, Ozan Yanarin ehdotus 5, Kari Uotilan ehdotus 6 ja Stefan Wallinin ehdotus 7 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään Stefan Wallinin ehdotuksesta 7 Ozan Yanarin ja Kari Uotilan samansisältöisiä ehdotuksia 5 ja 6 vastaan, sitten voittaneesta Krista Kiurun ehdotusta 4 vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_24,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Antero Laukkasen ehdotus 10 ja Stefan Wallinin ehdotus 11 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 11 ehdotusta 10 vastaan, sitten voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_25,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kohdassa 20 tarkoitukseni oli äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.4.aspx,fi,Mika Kari,1133,,,, 2016_136_26,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kohdassa 20 tarkoitukseni oli äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,,,, 2016_136_27,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kohdissa 16 ja 25 tarkoitukseni oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,,,, 2016_136_28,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kohdassa 20 myöskin minun tarkoitukseni oli äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,,,, 2016_136_29,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kohdassa 20 tarkoitus oli äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,,,, 2016_136_30,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Myös kohdassa 29 piti äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,,,, 2016_136_31,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_32,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt esitellään ulkoasiainministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 24.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_33,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ulkoasiainhallinnon toimintamenoiksi esitetään noin 220 miljoonaa euroa, joista yli puolet kohdistetaan edustustoverkon toimintaan. Valiokunta pitää myönteisenä, että edustustoverkon taloustilanne on tasapainottumassa. Valiokunta korostaa, että joustava ja tarkoituksenmukainen läsnäolo maailmalla on tiedon ja vaikutusvallan lähde. Tämä lisää Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia. Tärkeää on myös painottaa voimavaroja maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Valiokunta toteaa, että edustustojen rooli on keskeinen Suomen taloudellisten etujen edistämisessä. Valiokunta pitää myönteisenä, että useisiin Suomen edustustoihin on palkattu kaupallisiin kysymyksiin keskittyviä asiantuntijoita vahvistamaan Team Finland -verkostoa. Team Finland -mallissa on kuitenkin edelleen kehitettävää, ja valiokunta odottaa siltä entistä enemmän konkreettisia tuloksia viennin ja matkailun edistämisessä sekä investointien saamisessa Suomeen. Valiokunta toteaa myös, että edustustoverkon tehtäviä on osaltaan lisännyt vuonna 2015 kasvanut turvapaikanhakijamäärä ja siihen liittyvät perheenyhdistämisprosessit. (Hälinää) [Puhemies Maria Lohela: Edustaja Niikko, odotatteko hetken. — Hyvät edustajat, pyydän nyt siirtämään nämä kaikki muut keskustelut tuonne salin ulkopuolelle, niin keskitytään täältä puhujakorokkeelta pidettäviin puheenvuoroihin.] Maahanmuutolla on laaja-alaisia kustannusvaikutuksia, joten valiokunta kiirehtii hallitusohjelman mukaisen riippumattoman selvityksen tekemistä maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista. Valiokunta korostaa, että maahanmuuton tulee olla hallittua, ja pitää onnistuneena ulkoasiainministeriön toteuttamaa turvapaikanhakijoiden lähtö- ja kauttakulkumaihin kohdistuvaa viestintää. Viestinnän tavoitteena on ollut hillitä perusteetonta muuttoliikettä tarjoamalla potentiaalisille turvapaikanhakijoille oikeaa tietoa Suomesta ja Suomen turvapaikkakäytännöistä. Viestinnässä on kerrottu myös muun muassa ihmissalakuljetuksen riskeistä. Eduskunnan kyseiseen tarkoitukseen osoittama määräraha riittää vuoden 2017 huhtikuuhun saakka. Valiokunta lisää ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin 250 000 euroa maahanmuuttoon liittyvään tiedotustoimintaan. Valiokunta käsittelee mietinnössään myös valtion kehitysyhteistyömenoja, joiden arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä noin 880 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin 0,4:ää prosenttia bruttokansantulosta. Varsinaisen kehitysyhteistyön momentille esitetään yhteensä 535 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää perusteltuna laina- ja pääomasijoitusten osuuden lisäämistä kehitysyhteistyömenoissa ja toteaa, että lähtökohtaisesti kaikkien kehityspoliittisten laina- ja pääomasijoitusten tulee täyttää OECD:n niille asettamat kriteerit. Valiokunta toteaa myös, että kokonaisvaltaisen ja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi tarvitaan erilaisia toisiaan tukevia instrumentteja. Kaikkien instrumenttien kehitysvaikutuksia ja tuloksellisuutta tulee myös arvioida läpinäkyvästi ja systemaattisesti. Vain tällä tavalla voidaan saavuttaa oikeutus ja kansalaisten hyväksyntä kehitysyhteistyön rahoitukselle. Väärinkäytösten suhteen pitää olla nollatoleranssi. Valiokunta painottaa lisäksi, että rahoituksesta päätettäessä tulee ottaa entistä paremmin huomioon ulkoasiainministeriön teettämät ulkopuoliset arvioinnit. Tähän mennessä valmistuneiden arviointien perusteella muun muassa kansalaisjärjestöjen ohjelmilla on saavutettu monipuolisia tuloksia ja niiden kautta tehtävä kehitysyhteistyö on ollut tarkoituksenmukaista. Valiokunta pitää edellisen budjettimietintönsä tavoin tärkeänä, että ministeriö selvittää mahdollisuuksia lisätä kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia momentin sisäisin siirroin. Lopuksi, arvoisa puhemies: Myös kansalaisjärjestöjen ja Finnfundin sekä yritysten välistä yhteistyötä tulee edelleen kehittää siten, että järjestöt pystyvät tarjoamaan osaamistaan yritysmaailman käyttöön. Instrumenttien joustava yhteiskäyttö on valiokunnan mielestä kaiken kaikkiaan tavoiteltavaa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-12-16T10:43:22,2016-12-16T10:48:32,Tarkistettu,1.1 2016_136_34,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Seuraavaksi ministereiden puheenvuorot. Ensin ministeri Soini, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_35,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Ulkoministeriön resurssit on johdollani laitettu palvelemaan tätä tarkoitusta. Olen asettanut ulkoministeriön toiminnallisiksi painopisteiksi Itämeren alueen vakauden lisäämisen, ulkopoliittisen yhteistyön syventämisen Ruotsin kanssa, arktisen politiikan kehittämisen, transatlanttisen yhteistyön vahvistamisen sekä rauhanvälityksen. Näille kaikille on kasvavaa tarvetta. Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jännittynyt, minkä lisäksi vaikeat konfliktit, laajamittainen pakolaisuus, lisääntynyt terrorismi sekä kansainvälisen talouden merkittävät haasteet edellyttävät selkeää linjaa ja harkittua ja riittävästi resursoitua toimintaa. Valiokunta korostaa, aivan oikein, että joustava ja tarkoituksenmukainen läsnäolo maailmalla on tiedon ja vaikutusvallan lähde, joka lisää Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia. Edustustoverkoston taloustilanne on tasapainottumassa, mutta kustannustehokkuuksia haetaan koko ajan muun muassa yhteistyöstä Pohjoismaiden kanssa sekä palveluiden kehittämisen kautta. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Ulkoministeriö korottaa tänä vuonna Suomen toimipisteet Bogotássa Kolumbiassa ja Yangonissa Myanmarissa suurlähetystöiksi. Tämä hallitus ei lopeta lähetystöjä, toisin kuin joskus aikaisemmat ovat tehneet. Kuten valiokuntakin on huomioinut, turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan myös Suomen taloudellisten etujen yhdistämistä kauppapolitiikalla ja Team Finland ‑yhteistyöllä: muun muassa Teheranissa, New Yorkissa, Ottawassa ja Ankarassa vahvistetaan osaamista tämän vuoksi. On tervetullutta, että työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä arvioi laajemmin konseptin kehittämistarpeita. Tämä tulee toteutuessaan aiheuttamaan ulkoministeriölle hallinnollisia haasteita, joihin jo valmistaudumme. Mietintö painottaa, että ulkoministeriölle kustannukset edustustoverkon tietoturvasta ja turvallisuudesta ovat huomattava menoerä. Myös valtionhallinnon yhteisprojekti on ulkoministeriön työn luonteen vuoksi haastava. Huolehdin siitä, että tutkimme edelleen valiokunnan esiin nostamaa selvitystä siitä, että esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa ulkoasiainhallintoa ei ole vastaavassa laajuudessa velvoitettu yhteispalveluiden käyttöön. Edustustoverkoston tehtävää on osaltaan lisännyt myös vuonna 2015 kasvanut turvapaikanhakijamäärä ja siihen liittyvät perheiden yhdistymisprosessit. Valiokunta korostaa mietinnössään, että maahanmuuton tulee olla hallittua. Valiokunta pitää onnistuneena ulkoasiainministeriön yhdessä sisäministeriön kanssa toteuttamaa turvapaikanhakijoiden lähtö- ja kauttakulkumaihin kohdistuvaa viestintää. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä esitetään 250 000 euron lisämäärärahaa vuodelle 2017. Pidän tätä resursointia perusteltuna, jotta voimme jatkaa toimintaa tehokkaasti. Valtionapuihin tarkoitetut määrärahat asetetaan vuodesta 2017 lähtien julkisesti haettaviksi. On hienoa, että valiokunta yhtyy mietinnössään ulkoministeriön muutokseen ja pitää perusteltuna momentin määrärahojen jakoperusteiden muuttamista. Olemme siis samaa mieltä siitä, että muutos lisää oikeudenmukaisuutta antamalla hakumahdollisuuden myös uusille toimijoille. Kuten budjetissa todetaan, määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen ulkoasiainministeriön toimialaan liittyville järjestöille. Ministeriö tulee luonnollisesti huomioimaan sen, että avustustoiminta tukee myös Suomen pitkäjänteistä kansainvälisiin sitoumuksiin ja velvoitteisiin liittyvää työtä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-16T10:48:38,2016-12-16T10:53:39,Tarkistettu,1.1 2016_136_36,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Seuraavaksi ministeri Mykkänen, 5 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_37,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Kai,Mykkänen,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kun elämme Syyrian kriisissä erittäin traagisia päiviä valitettavasti, ehkä on syytä todeta, että sen lisäksi, että tietysti diplomaattiset ponnistelut myös Suomen osalta ovat aktiivisia, kuten ulkoministeri Soini eilen kyselytunnillakin kertoi, olemme tänä vuonna kohdistaneet noin 25 miljoonaa euroa erityisesti Syyrian humanitäärisen tilanteen ratkaisemiseen — se on siis yli neljäsosa meidän humanitäärisen avun budjetista — ja myös ensi vuonna tietysti olemme valmistautuneet siihen, että tämä kriisi ja sen naapurustossa olevat kriisit tulevat olemaan keskeinen osa meidän humanitäärisen työn osuutta, ja painotamme siellä erityisesti meidän selonteon yleisten painopisteiden mukaisesti naisten ja lasten opetuksen järjestämistä erityisesti pakolaisleireillä. Tulemme nyt tammikuun 24. päivä isännöimään täällä Helsingissä YK:n pakolaisjärjestön, humanitäärisen avun järjestön ja kehitysjärjestö UNDP:n pääjohtajien pyynnöstä Syyrian ensi ja sitä seuraavan vuoden apusuunnitelman lanseeraustilaisuuden, jonka yhteydessä pyrimme erityisesti myös katsomaan, miten myös suomalaiset järjestöt ja suomalaiset yritykset voivat olla osana jälleenrakennusta näillä alueilla ja myöskin tietysti osana kriisiapua sinä aikana, kun jälleenrakennukseen ei ole vielä päästy. Yleisesti kehitysavusta: Ensinnäkin framework, kehys, laajasti määritti meidän kehitysapupanokset, noin 880 miljoonaa euroa ensi vuonna. Hieman ODA-prosentti nousee, 0,40:een ensi vuodelle, varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahojen osalta noin 37 miljoonan euron nousu tämän vuoden määrärahoihin. Perusjako: Noin 150 miljoonaa euroa kahdenväliseen maakohtaiseen työhön kymmenen kumppanimaan kanssa. Noin 150 miljoonaa euroa YK-järjestöjen ja Maailmanpankin kanssa tehtävään työhön, jossa YK-järjestöjen osalta voimakas painotus väestörahasto UNFPAan ja naistenasiajärjestö UN Womeniin, joilla valitettavasti ei tässä maailman tilanteessa ole liikaa ystäviä ja riskit pikemminkin sillä puolella kasvavat. Noin 70 miljoonaa euroa humanitääriseen apuun. Noin 65 miljoonaa euroa suomalaisille kansalaisjärjestöille suoraa tukea, myös kahdenvälisissä ohjelmissa toki hankkeisiin jonkun verran suomalaisjärjestöt mukaan pääsevät. Ja noin 50 miljoonaa euroa Euroopan unionin yhteisen kehitysrahaston kautta. Tämä on se perusjako. Lisäksi sillä puolella, missä meillä panokset ja voimavarat voimakkaasti kasvavat, on investointimuotoinen riskinjakorahoitus, jossa saamme nyt käyttöön Finnfundin 130 miljoonan euron pääomituksen, jota tänä vuonna on tehty sisään. Tiedän, että muutosesityksissä on sisällä esityksiä vetää pois tätä rahoitusta, jo tehtyä ja myös tulevaa, ja sanoisin, että sitä on vaikea ymmärtää, kun katsoo, että tällä rahoituksella ollaan saamassa yli 20 miljoonalle ihmiselle puhdas sähkö alueilla, joilla muuten poltetaan puuhiiltä ja käytetään läksyjenlukuaikaa siihen, että saadaan se kerättyä, luodaan kymmeniätuhansia työpaikkoja, joista naisten työpaikkojen osuus on yli kolmasosa, selvästi isompi kuin alueella muuten, jaetaan myös 3,5 miljoonaa mikrolainaa, ei siis pelkästään isojen investointien kautta, ja yhteensä kumuloidaan pelkästään nyt tällä tehtävällä Finnfundin pääomituksella yli puolen miljardin investoinnit. Sisältöpainojen osalta selonteossa keväällä eduskunta laajalla enemmistöllä hyväksyi sen lähtökohdan, että naiset ja tytöt on meidän ensimmäinen painopiste, jota pyrimme sekä poliittisesti että myös kehitysavun kohdentamisella edistämään. Työpaikkojen luominen on toinen, ja siinä erityisesti tämän investointimuotoisen riskinjakorahoituksen lisääminen pienyrittäjyyden jaloilleen nostamiseen on minusta sellainen, missä on sekä momentum että meillä osaamista, miten se tehdään. Demokratiaan ja yhteiskuntien toimintakykyyn me tulemme kaksinkertaistamaan verotuksen kantokyvyn parantamiseen tähtäävän työn osuuden meidän kehitysyhteistyövaroissa vuoteen 2019 mennessä johdonmukaisesti. Me olemme verotuksen suurvalta Suomessa, ja jos yhdenkin prosenttiyksikön enemmän bkt:sta köyhimmät kehitysmaat pystyisivät itse keräämään, se olisi enemmän kuin koko kansainvälinen kehitysapu. Ja neljäntenä veteen, energiaan, luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvät asiat. Itse asiassa tällä puolella täytyy sanoa, että vaikka varsinaisista kehitysyhteistyövaroista joudutaan toteuttamaan vaikeita leikkauksia tänä ja ensi vuonna, niin investointimuotoisen rahoituksen avulla meidän kokonaispanos esimerkiksi ilmastorahoitukseen kasvaa. Monet muut maat käyttävät myös investointimuotoista rahoitusta siinä, ja jos laskemme itsekin tämän mukaan, niin olemme kasvusuunnassa, emme onneksi laskusuunnassa. Lisäksi haemme enemmän synergioita kaupan ja kehityksen väliltä. Maanantaina tulen lanseeraamaan uudenmuotoisen julkisen sektorin investointituen, jossa on noin puolet lahjarahaa, noin puolet subventoitua luottoa kehitysmaan julkisen sektorin vaikkapa jätehuolto-, vesihuoltoinvestointeihin, joissa aina suomalainen yritys on toisella puolella tarjoajana. Uskon, että tämä generoi myös satojen miljoonien eurojen investoinnit jo ensi vuoden aikana. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-12-16T10:53:39,2016-12-16T10:58:59,Tarkistettu,1.1 2016_136_38,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt on mahdollista käydä debattia. Pyydän edustajia ilmoittautumaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_39,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Budjettia tietysti tehdään, niin kuin kaikki tunnemme hyvin, vaikeassa ja haastavassa tilanteessa, ja erityisesti kehitysyhteistyön määrärahoihin tehdyt leikkaukset ovat kaikille meille kiusallisia. Mutta oikeastaan halusin muistuttaa silloisen tasavallan presidentti Mauno Koiviston sanoista 90-luvun alun lamassa, kun hän toi esiin sitä, että vaihtotaseen vajetta tekevän maan — silloin oli krooninen vaihtotaseen vaje — on hyvin vaikeaa myös antaa sitten avustuksia ulospäin, ja hän käytti sitä myös perusteluna sille, että välillä joudutaan näitä tekemään. Se, että on otettu Finnfundin tapainen väline tässä käyttöön: Minusta kannattaa katsoa Vietnamin kehitystä. Alkuunhan sille annettiin hyvin perinteistä kehitysapua, siellä oli tiettyä perustaa, mutta sitten varsinainen kehitys saatiin vauhdilla liikkeelle, kun siihen saatiin bisnes ja globalisaation mahdollisuudet hyötykäyttöön. Ja nyt tässä, mitä Suomi tekee, on paljon sellaisia elementtejä, joiden avulla saadaan liiketoiminta mukaan kehitysmaiden investointitoimintaan, ja minusta se saattaa tuoda yllättävän hyviä tuloksia sen päälle, mitä perinteisellä (Puhemies koputtaa) kehitysavulla saadaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-12-16T10:59:08,2016-12-16T11:00:21,Tarkistettu,1.1 2016_136_40,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tästä on hyvä jatkaa, nimittäin me olemme olleet hyvin huolissamme sosialidemokraatteina tästä kehitysyhteistyömäärärahojen rajusta, ennennäkemättömästä leikkauksesta tällä kaudella. Tämä rahoitustasohan jää, edustaja Vanhanen ja arvoisat hallituspuolueet, todella kauas siitä, mikä Suomen tavoite on, ja siitä, mikä tämä taso oli vielä viime kaudella. Ja siksi me vaihtoehtobudjetissamme esitämme 100 miljoonan lisäystä kehitysyhteistyömäärärahoihin. Puhemies! On pakko sanoa tässä yhteydessä, että olen myös erittäin pahoillani siitä, kuinka paljon näillä määrärahaleikkauksilla haitataan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. Siellä on aito huoli päällä kentällä, ja minä toden totta kyllä edellyttäisin hallitukselta toimia sen suhteen, että näitä asioita ruvettaisiin katsomaan toisenlaisten silmälasien läpi ja paikattaisiin näitä aika rajuja leikkauksia, mitä hallitus on tällä kaudella tähän toimintaan tehnyt. Tämä on iso asia, tässä ei puhuta mistään pienistä rahoista, ja edellytän, että hallitus tässä yhteydessä myös korjaa linjaansa. Puhemies! Kun täällä on puhuttu näistä tulevista, mahdollisista ensi kevään kehysriihen lisäleikkauksista, (Puhemies koputtaa) niin toivonpa vain, että tässä ei tämä realisoidu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-16T11:00:21,2016-12-16T11:01:36,Tarkistettu,1.1 2016_136_41,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Pahoittelen hieman möreätä ääntä. — Kysymys on siitä, mitä tapahtuu Team Finland ‑systeemille. Nythän tässä ministeri totesi, että lähetystöverkkoa ei karsita, mutta Team Finland ei ole lähtenyt ihan sillä tavalla liikkeelle kuin alun perin oli suunniteltu. Ja millä tavalla siihen kytketään sitten Finpron ja Finnfundinkin toiminta? Tässä on vähän niin kuin molemmille ministereille nyt kysymystä: mitenkä tämä nyt saataisiin liikkeelle niin, että me pystyisimme samanlaisiin suorituksiin tällä alueella kuin esimerkiksi ruotsalaiset maailmalla? Tosiaan resursointi on ihan hirvittävän paljon pienempää. Tämä kysymys on varsin vakava, nyt kun meidän täytyy kansainvälisesti lähteä myymään suomalaista korkeaa teknologiaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-12-16T11:01:38,2016-12-16T11:02:32,Tarkistettu,1.1 2016_136_42,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Mielenkiintoista keskustelua käydään kehityspolitiikasta, ja se on hyvä. On aivan selvää, että meidän täytyy kyllä rakentaa askelmerkkejä siihen, miten järjestöjen rahoitusta pitemmällä tähtäimellä voitaisiin parantaa. Se on selvä, järjestöt tekevät erittäin arvokasta työtä. Mutta minä olen kyllä tosi tyytyväinen ja iloinen, että Suomessa on lähdetty tähän kuvioon, mistä ministeri Mykkänen äsken kertoi, että me ihan oikeasti voimme maailman köyhimmille maille ja kehittyville maille tarjota esimerkiksi puhdasta sähköä. Sehän on ihan ensimmäinen edellytys sille, että yhteiskunnat voivat kehittyä. Ympäristötekoja tehdään kaiken aikaa, Finnfund tekee erinomaista työtä metsityksessä. Me olemme tavattomasti jäljessä globaalisti siitä, kun metsiä joudutaan hakkaamaan kaiken aikaa ja meidän pitää saada näitä plantaaseja aikaiseksi, jotta kaikki luonnonmetsät eivät häviä. Ei kannata kyllä laittaa vastakkain näitä asioita, mutta olen sitä mieltä tietysti, että perinteiseen kehitysyhteistyöhön pitää kyllä näille järjestöille ilman muuta saada jatkossa lisää resursseja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-12-16T11:02:35,2016-12-16T11:03:43,Tarkistettu,1.1 2016_136_43,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kysymys tietenkin on kaiken suhteellisuudesta, ja on varmasti niin, että jokaisella eurolla voidaan tehdä jotain hyvää. Mutta kysymyshän on siitä, mitä poliittisia valintoja hallitus on tehnyt. Ja jos katsoo sitä, että nyt rahaa ei enää ohjata samalla tavalla kaikkein köyhimpien maiden ja ihmisten auttamiseen, se on suuri poliittinen linjanmuutos. Se ei tarkoita sitä, etteikö sillä toisellakin rahalla voisi tehdä jotain ihan järkevää. Mutta kyllähän tämä on valinta, että on valittu, että tuetaan enää sillä pienellä 0,4 prosentilla — mikä on myöskin mielenkiintoista, että me olemme niin köyhiä tässä maailmassa verrattuna kaikkiin muihin maihin maailmassa, että meillä ei ole varaa kehitysyhteistyömäärärahoihin laittaa edes 0,7:ää prosenttia meidän varoista, ja ajatellaan, että nyt ei enää tueta kaikkein köyhimpiä maita maailmassa. Suuri linjanmuutos. Sen lisäksi voi sanoa, että tuntuu aivan kummalliselta, että tähän tiedotuskampanjaan käytetään 250 000 euroa. Olisi vaikka miten paljon muita kohteita, vaikka näille kansalaisjärjestöille (Puhemies koputtaa) tai sitten vaikka oikeasti humanitääriseen apuun suoraan. Tällä hetkellä me teemme sopimuksia maiden kanssa, joissa... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-12-16T11:03:45,2016-12-16T11:05:01,Tarkistettu,1.1 2016_136_44,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tarve puuttua kriisien alkusyihin ja tarve esimerkiksi tukea YK:n Agenda 2030 ‑ohjelmaa on vain kasvanut, ja siihen nähden tämä 0,4:n taso on kovin pieni. Edellisellä hallituksella oli tämä mekanismi, jossa päästöhuutokauppatulot käytettiin kehitysyhteistyöhön, ja kehotan ministeri Mykkästä taitavana talousmiehenä kehittämään jonkun vastaavan järjestelmän, jolla saadaan vakaa kasvu kehitysyhteistyörahoihin. Edustaja Niikko pahoitteli järjestöjen avun leikkausta — sehän on ollut yli 40 prosenttia. Esimerkki siitä, mitä se voi aiheuttaa näihin meidän muihin hyviin hankkeisiimme esimerkiksi Hondurasin osalta: Siellä on Finnfund tekemässä Agua Zarca ‑projektia, ajautui vaikeuksiin ihmisoikeusasioiden kanssa. Samaan aikaan Kirkon Ulkomaanapu sulki siellä konttorinsa, sulki toimintansa juuri silloin, kun tarvitsisimme tätä pehmeää ja ihmisoikeusosaamista myöskin näiden taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-12-16T11:05:01,2016-12-16T11:06:06,Tarkistettu,1.1 2016_136_45,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ihmettelen tätä RKP:n tapaa suhtautua nuivasti tähän tiedottamisrahaan, koska tämän tiedottamisrahan tarkoitushan on antaa oikeata tietoa niille tulijoille, tänne Suomeen ja Eurooppaan tulijoille, koska kyllähän ihmissalakuljettajat myös itse käyttävät markkinoinnissaan sosiaalista mediaa, ja jos me annamme oikeata tietoa ihmisille, me voimme välttyä monelta turhalta reissulta, siinäkin mielessä monelta uhrilta myös tuolla Välimerellä, että he eivät hukkuisi sinne. Täytyy muistaa se, että tällä hetkellä lokakuuhun mennessä vain 17 prosenttia esimerkiksi kaikista irakilaisten turvapaikkahakemuksista on ratkaistu myönteisesti, ja vastaavasti vuonna 2014 tämä luku oli 46 prosenttia. Tämä tieto on tärkeä heidän saada, koska on turha tuhlata resursseja tänne Suomeen saakka tullakseen. Ja mitä tulee kehitysyhteistyöhön, niin on äärimmäisen tärkeää nimenomaan lisätä tätä yhteistyötä Finnfundin kanssa ja sitten miettiä ministeriössä näitä sisäisiä siirtoja, että voidaanko näitten suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen osuutta lisätä tulevaisuudessa. Olisiko ministerillä tähän jotain viisauden kiveä? (Eero Heinäluoma: Taatusti on!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-12-16T11:06:08,2016-12-16T11:07:15,Tarkistettu,1.1 2016_136_46,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Maailman tilanne on tällä hetkellä tosi epävakaa, ja siinä tarvitaan sellaisia rakentavia valtioita, jotka omalla toiminnallaan poistavat maailmasta köyhyyttä ja turvaavat hauraiden valtioiden kykyä nousta siitä epävakaudesta, joka on monin paikoin lisääntymässä. Tässä kyllä nämä kehitysyhteistyöleikkaukset ovat hyvin surullisia, ja tuon esille myös sen, että kaikkein vähiten kehittyneille maille Suomi laittaa nyt vain 0,14 prosenttia bkt:stä kehitysapua, kun se aiemmin oli 0,22, niin että siinä jäädään suosituksista paljon jälkeen. Sitten tuon, arvoisa puhemies, ministeri Soinin tietoon yhden asian, joka on tärkeää hoitaa kuntoon. Oikeusvaltiossa kaikilla ihmisillä pitää olla ihmisoikeuksien suojan kannalta mahdollisuus tavoitella laillisia oikeuksiaan. Suomi on kiristänyt turvapaikkapolitiikkaansa jo paljon, mutta vielä isompi ongelma perheiden yhdistämisissä on se, että ulkoasiainhallinnossa syyrialaiset ja irakilaiset joutuvat hakemaan perheenyhdistämislupia Ankaran suurlähetystöstä, jonne on hyvin vaikea päästä. Sisäministeri Risikko sanoi, että hän on esittänyt ulkoministeriölle, että myös Teheranissa tai Libanonissa olisi mahdollista jättää näitä hakemuksia. Teettekö asialle jotain?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-12-16T11:07:18,2016-12-16T11:08:28,Tarkistettu,1.1 2016_136_47,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyömäärärahojen valitettavan matala taso jatkuu ensi vuoden ajan, ja erityisen valitettavaa on järjestörahoituksen matala taso. Olemassa olevat varat onkin käytettävä mahdollisimman tuloksellisesti. Hallitus on siirtänyt painopistettä laina- ja sijoitusmuotoiseen rahoitukseen, ja haluan kysyä: miten tullaan kehittämään laina- ja sijoitusmuotoisen rahoituksen tuloksellisuuden ja yhdenmukaisuuden monitorointia suhteessa Suomen yleisiin kehityspolitiikan periaatteisiin ja tavoitteisiin? Erilaisia työkaluja ei pidä laittaa vastakkain, mutta kaikkien työkalujen pitää toimia samaan suuntaan. Kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttaminen ja seuranta vaatii työtä ja henkilöresursseja kohdemaissa Suomen edustustoissa. Edustustojen resurssit ovat niukat, ja niihin kohdistuu paljon muitakin paineita, esim. suhteessa viennin edistämisen kehittämiseen. Haluaisinkin kysyä: pystytäänkö osoitetuilla henkilöresursseilla Suomen suurlähetystöissä toteuttamaan kaikki niille osoitetut työt ja tavoitteet?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-16T11:08:30,2016-12-16T11:09:30,Tarkistettu,1.1 2016_136_48,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille puheenvuoroista. Tuolla kun liikkuu ulkopolitiikan parissa maailmalla, niin aika raskain sydämin siellä tulee oltua; toisaalta sitten samaan aikaan kiitollisuus Suomen vahvuuksia kohtaan kasvaa. Kysyisinkin ministereiltä: Kun tiedämme Suomen vahvuudet, niin miten voisimme vahvistaa kehityspolitiikan sisällä näitä työkaluja? Onko esimerkiksi suora budjettituki kehityspolitiikassa paras väline vai kenties se, että lähetämme oikean ihmisen ja asiantuntijan oikeaan paikkaan ja saamme tällä tavalla vaikuttavia tuloksia? Viimeisimpänä esillä ovat olleet muun muassa suomalainen Team Rokka ja Toni Lahtinen, jotka kouluttivat Tansanian erikoisjoukkojen koiria haistamaan norsunluun ja saivat kiinni ison salakuljetusliigan Tansaniassa, suomalaisella osaamisella. Voisimmeko kasvattaa tämäntyyppistä asiantuntijoiden (Puhemies koputtaa) lähettämistä maailmalle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-12-16T11:09:32,2016-12-16T11:10:42,Tarkistettu,1.1 2016_136_49,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Euroopan unionin puolustusyhteistyön ja turvallisuuspolitiikan kehittämisestä on käyty paljon keskustelua brexit-äänestyksen jälkeen. Samalla kun me puhumme täällä ulkopolitiikasta, on EU:n huippukokous käynnissä ja siellä on tehty ilmeisen konkreettisia ja mahdollisesti meidän kannaltamme erittäin tärkeitä päätöksiä. Kokoomuksen korkeatasoinen verkkolehti Nykypäivä kertoo tuoreessa uutisessaan: ""Unionin puolustuspolitiikassa alkoi uusi aikakausi. Jäsenmaiden johto linjasi huippukokouksessaan puolustusyhteistyön syventämisestä. Suomi on tehnyt kulisseissa töitä jo vuoden yhdessä Ranskan ja Saksan kanssa EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiseksi. Näin linjasi pääministeri Juha Sipilä Verkkouutisille torstaina puoliltaöin päättyneessä huippukokouksessa."" Siellä on tehty päätöksiä paitsi puolustusrahastosta ilmeisesti myös siitä, että tämä puolustus otetaan EU:n yhteiselle työlistalle. Ja ministeri Orpo on sanonut Brysselissä, että Suomen pitää olla mukana kaikissa puolustushankkeissa, jotka nyt lähtevät kehittymään. Tästä olisi välttämätöntä saada eduskunnalle nopeasti selvitys, mitä nämä linjaukset tarkoittavat, mihin Suomi on sitoutunut, missä valmistelussa ollut mukana (Puhemies koputtaa) ja miten aiomme toimia jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-12-16T11:10:44,2016-12-16T11:11:58,Tarkistettu,1.1 2016_136_50,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Puhemies! Vähän turhan herkullinen kattaus tuossa puheenvuorossa, mutta ajattelin puhua hieman toisesta asiasta tässä yhteydessä kuitenkin. Palatakseni ulkoministeri Soinin viiden kohdan ohjelmaan, jotka olivat hyvät painopisteet mutta joihin eduskunnan salissa nyt ei ole puututtu: Kun tässä on kuitenkin lähinnä budjettipoliittinen tarkastelukulma, niin viittaan yhteen näistä. Kustannustehokkain tapa vaikuttaa maailman kriiseihin on ehdottomasti rauhanvälitys. Toivon todella, että ministeri pitää huolellisesti kiinni tässä viiden painopisteen ohjelmassaan olevasta rauhanvälityksen mahdollisuudesta Suomen profiilia vahvistaen ja sitä korottaen ja yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa ja/tai yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka tarjoavat erinomaisen platformin tämän toiminnan eteenpäinviemiseen. Toivon, että tässä suhteessa hyvä ulkoministeriön tiimi saa riittävästi happea omien toimenpiteitten virittämiseksi ja tämän profiilin nostamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-12-16T11:12:00,2016-12-16T11:13:14,Tarkistettu,1.1 2016_136_51,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Olisin kysynyt ulkomaankauppaministeri Mykkäseltä myöskin tästä Team Finlandista erityisesti pk-yritysten näkökulmasta. Siellä on ollut kovasti tyytymättömyyttä siihen, millä tavalla pk-yritysten vientiponnisteluihin on pystytty vastaamaan. Ruotsissa 20 prosenttia viennistä tapahtuu pk-yritysten toimesta, meillä noin 12—14 prosenttia. Jos me pääsisimme Ruotsin tasolle, niin se tarkoittaisi noin 100 000:ta uutta työpaikkaa. Sitten toinen asia: Täällä edustaja Vanhanen sanoi, että tämä kehitysapuleikkaus on kaikille kiusallista. No, haluaisin uskoa näin, mutta samanaikaisesti, ikävä kyllä, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja kiertää tuolla maakuntamatkoilla Itä-Suomessa ja toteaa, että valtion tehtäviin ei kuulu veronmaksajien varojen siirtäminen toisen valtion kansalaisten hyväksi. Minusta tämä on kyllä aika kova steitmentti hallituspuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajalta, ja haluaisin kysyä ulkoministeri Soinilta, tuetteko te teidän eduskuntaryhmänne puheenjohtajan tätä näkemystä. (Eero Heinäluoma: Ei, kun meillä on yksi yhteinen ulkopolitiikka!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-16T11:13:15,2016-12-16T11:14:17,Tarkistettu,1.1 2016_136_52,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kysymystä ei asetettu minulle, joten pidän sen puheen, mikä oli tarkoitus pitää. Lainaus oli aivan oikea, vahvistan tämän. Ulkopolitiikan tehtävät on mielestäni hyvin tässä linjattu, ja resurssit pitää sen mukaan nimenomaan ohjata: siis talouden edistäminen ja turvallisuuden edistäminen niin kansallisesti kuin globaalisti. Ja ministereiden puheenvuoroissa otin ilolla vastaan tämän kuulemani uutisen siitä, että edustustoihin tulee kaupallisia asiantuntijoita, jotka edistävät Finnfundin toimintaa, ja sitten toisaalta, että taloudellisesti tärkeissä maissa toimipisteitä korotetaan lähetystöiksi. Tämä on erittäin hyvä asia. Toinen minua entisenä rauhanturvaajana kiinnostava asia on kriisinhallinta. Tämähän, jos mikään, on sitä konkreettista vaikuttamista ja auttamista, jossa tulokset todella nähdään ja itse käydään paikan päällä ja taataan, että tulosta syntyy. Tärkeää tässäkin on olla monipuolinen, ja haluaisin kysyä, että onhan siviilikriisinhallinta huomioitu myös resursoinnissa eikä pelkästään sotilaallinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-12-16T11:14:21,2016-12-16T11:15:28,Tarkistettu,1.1 2016_136_53,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kyllähän perussuomalaisten linja on kylmä, ja se heijastuu koko hallituksen politiikkaan koskien hädänalaisten ihmisten auttamista maailmalla. Turvapaikanhakijoiden pääsyä Suomeen laillisia reittejä kohti perheenyhdistämistä ja niin edelleen halutaan vastustaa. Retoriikassa todetaan, että ihmisiä pitää auttaa siellä, mistä he lähtevät. Sitten kun me menemme kehitysapuun, niin kehitysapua leikataan, juuri sitä resurssia, jolla ihmisiä autettaisiin siellä lähtöpaikassa. Kun oppositiossa esitämme kiintiöpakolaisten määrän lisäämistä niille, jotka varmasti ovat kaikista hädänalaisimpia, niin sitä vastustetaan myöskin. Nyt täällä edustaja Heinäluoma viittasi Brysselin keskusteluihin. Siellähän keskusteltiin konkreettisesta asiasta: piiritetystä Alepposta, evakuoitavien haavoittuneiden, hädänalaisten mahdollisesta siirtämisestä Euroopan maihin. Pääministeri Sipilä julkisuudessa olevien tietojen mukaan ei suhtautunut tähän täysin kielteisesti. Keksiikö ulkoministeri Soini tällekin ajatukselle jonkun hyvän tekosyyn vastustaa sitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-16T11:15:30,2016-12-16T11:16:42,Tarkistettu,1.1 2016_136_54,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Heinäluoma avasi aika tärkeän keskustelun, jolla on kyllä yhtymäkohtia myös budjettipolitiikkaan. Euroopan unionihan on meille monelle, kaikille varmasti, turvallisuusyhteisö — painopiste on ollut rauhanturvaamisessa ja kriisinhallinnassa — ja nyt tämä viesti, minkä Heinäluomakin nosti esiin, koskettaa puolustuksen kehittämistä, yhteispuolustuksen syventämistä ehkä aika merkittävälläkin tavalla. Puhutaan pysyvästä rakenteesta, yhteistyöstä ja niin edelleen ja niin edelleen. Me olemme lehtitietojen varassa tietystikin. Kysyn, arvoisa ulkoministeri: onko teillä meille jo tässä vaiheessa jotakin täsmällisempää kerrottavaa Eurooppa-neuvoston eilisestä kokouksesta, Suomeen liittyen erityisesti? Ja kohta 2, vähän sama kuin mitä edustaja Heinäluomakin sanoi: aiotaanko eduskuntaa informeerata enemmänkin kuin ehkä ensi viikolla kuullaan ulkoasiainvaliokunnalle ja suurelle valiokunnalle kerrottavan näistä ehkä merkittävistä asioista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-12-16T11:16:44,2016-12-16T11:17:47,Tarkistettu,1.1 2016_136_55,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Lenita,Toivakka,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Nämä kehitysyhteistyöleikkaukset ovat valitettavia. Kukaan ei varmasti olisi halunnut tehdä niitä. (Hälinää) Hyvää tällä hetkellä on se, että pystytään lisäämään tämä 37 miljoonaa kehitysyhteistyön rahoitukseen, mutta välttämätöntä on se, että kehitysyhteistyöstä ei enää leikata. Sieltä on leikattu riittävästi, ja tässä maailmantilanteessa tarve on niin valtavan suuri. Eli sinne ei enää voi kohdistaa mitään leikkauksia. Taso on nyt 0,4, ja meidän on mentävä kohti 0,7:ää, kuten hallitusohjelmassa on kirjattu. Samaan aikaan meidän on uudistettava ja tehostettava tätä, ja on erittäin hyvä, että yksityinen sektori on vahvasti mukana tällä hetkellä niitä tarpeita täyttämässä, joita esimerkiksi Afrikan maissa on. Tarvitaan työtä, tarvitaan infraa ja sitä kautta pystytään vivuttamaan lisää rahaa kehitysyhteistyöhön. Yhtä tärkeää on se, että nyt pidetään korkealla naisten ja tyttöjen agenda. Kuten ministeri Mykkänen sanoi, maailmassa ei ole naisten ja tyttöjen puolustajia tässä vakavassa tilanteessa eri kriiseissä. Naiset ja tytöt ovat kaikkein heikoimmilla. Samaan aikaan haluaisin vielä sanoa, että pidän tosi tärkeänä, että meidän edustustoverkkoa viennin kehittämisen, viennin vauhdittamisen näkökulmasta edelleen kehitetään. Tehdyt investoinnit ovat hyviä, (Puhemies koputtaa) eli lisää toimipisteitä ja kaupallisia edustajia, mutta tätä työtä tarvitaan edelleen. Eli lisää vahvistusta edustustoihin jatkossakin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-12-16T11:17:49,2016-12-16T11:17:53,Tarkistettu,1.1 2016_136_56,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On valtava sääli, että Suomi jää näin pahasti jälkeen YK:n kehitysyhteistyötavoitteesta. Se on inhimillisesti ottaen todella kova linja kaikkein köyhimmille maille, ja kyllä se heikentää Suomen vaikutusvaltaa kansainvälisesti. Juuri tässä maailmanajassa pitäisi tukea kansakuntien inhimillistä kestävyyttä. Se on tärkeä viesti oppositiosta nyt teille, arvoisat ministerit ja hyvä hallitus. Pitäisi tukea myös täällä kotimaassa kansakunnan inhimillistä kestävyyttä, ja tähän liittyvät, ministeri Soini, kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunnan toimivuus. Te olette nyt tehneet tässä budjetissa jotain hyvin kummallista, nimittäin te olette poistaneet ulkoasiainhallinnon alalla toimivien kansalaisjärjestöjen korvamerkityn rahoituksen. Tämä kyllä herättää kysymyksen, miksi. Miksi te ette voi selvästi sanoa esimerkiksi, että me haluamme tukea Suomen YK-liittoa sen tärkeässä työssä? Miksi te haluatte sitoa kansalaisjärjestöjen rahoituksen teidän hallituksenne ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan? Tämä on hyvin poikkeavaa eurooppalaisessa keskustelussa ja herättää jopa kysymyksen, halutaanko Suomessa enää vaalia vapaata kansalaisyhteiskuntaa, joka on liberaalin demokratian ehdoton edellytys. Mitä te, ministeri Soini, (Puhemies koputtaa) haluatte viestittää sillä, ettei entisten vuosien tapaan budjettikirjasta enää näe, mitä kansalaisjärjestöjä halutaan rahoittaa? (Eero Heinäluoma: Sensuuria luvassa!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-12-16T11:19:26,2016-12-16T11:20:43,Tarkistettu,1.1 2016_136_57,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomen ulkopoliittinen johto yleensä kehuu mielellään, miten hyvät kahdenväliset suhteet meillä on Venäjän kanssa. Puhutaan erityissuhteesta ja hyvästä keskusteluyhteydestä. Minua kiinnostaa valtavasti, mitä ulkopoliittinen johtomme on konkreettisesti tehnyt vaikuttaakseen Venäjän toimiin Aleppossa ja muualla Syyriassa, koska se ei näy, ei kuulu ulospäin, äänekkäästi ainakaan. Me puhumme itsestämme rauhanvälityksen mallimaana, mutta kovin heikot ovat olleet ulostulot. Ulkoministeri on esimerkiksi ehtinyt kommentoida opiskelijajärjestön feminismilinjausta viime kuukauden aikana, mutta Aleppon siviilien pommituksista ei kuulu plokia. Arvoisa ulkoministeri, miksei hallitus äänekkäämmin ota kantaa, kun Venäjä tappaa Syyriassa siviilejä, naisia ja lapsia, ja syyllistyy mahdollisiin sotarikoksiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,2016-12-16T11:20:43,2016-12-16T11:21:47,Tarkistettu,1.1 2016_136_58,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Maailma on tänä päivänä hyvin toisenlainen paikka kuin vielä pari vuotta sitten, valitettavasti. Ja nyt kun nämä kriisit ovat tosiasia, silloin ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja puolustuspolitiikan merkitys kasvaa merkittävästi, ja on tärkeä asia, että EU-tasolla päästään näissä asioissa myöskin eteenpäin. Käsittääkseni nyt huippukokouksessa tehdyt päätökset ovat ihan oikeansuuntaisia. Mutta varsinaisesti kiinnittäisin huomiota tähän, johon me törmäsimme tuolla USA:n matkallakin: Kun nyt viime vaalikaudella nämä vientiasiamiehet jostain syystä hallitus lopetti, se oli suuri virhe. Se on ainakin minulle selvinnyt. Suomihan on viennistä erittäin suuresti riippuvainen maa, ja viime vuosinahan meillä vienti on jäänyt 30—40 miljardia euroa vuositasolla siitä, mitä sen pitäisi olla. Nyt minun kysymykseni kuuluu: millä tässä yhteydessä huolehditaan siitä, miten palautetaan se asiantuntemus ja osaaminen, joka oli 150 vientiasiamiehellä ja jota yrittäjät kiittivät?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-12-16T11:21:49,2016-12-16T11:22:50,Tarkistettu,1.1 2016_136_59,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomi saa johdettavakseen Arktisen neuvoston ensi vuonna, ja valitettavaa on ollut huomata, että arktista politiikkaa vaivaa hieman lamaannus ja saamattomuus. Esimerkiksi käy vaikkapa Barents-keskus, joka jäi ilman jatkorahoitusta, ja myös pitkään vireillä ollut arktinen informaatiokeskus on niin ikään vastatuulessa, koska poliittinen paine ei ole riittävää. Suomen arktinen strategia myös päivitettiin hiljattain, mutta hämmentävää on ollut huomata, että rahalliset panostukset puuttuvat kokonaan. Arktinen alue kiinnostaa nyt kovasti, ja Suomen on otettava aloitteentekijän eikä perässähiihtäjän rooli tässä arktisessa politiikassa. Ministeri Soini, toivon, että teiltä löytyy aikaa ja voitte käyttää osaamistanne tähän asiaan. Neuvoston puheenjohtajakaudella tarvittaisiin iso ja vaikuttava hanke, kuten esimerkiksi Jäämeren rata olisi tällainen. Mutta kysyisin kuitenkin: kuinka todennäköisenä pidätte mahdollisuutta, että Suomi saa järjestettäväkseen tämmöisen korkean tason tapaamisen, huippukokouksen, Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden aikana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-12-16T11:22:51,2016-12-16T11:23:59,Tarkistettu,1.1 2016_136_60,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jatkaisin tästä arktisesta yhteistyöstä. Kuten äskeisessä puheenvuorossa tuli esille, Suomelle avautuu siinä aivan ainutlaatuinen tilaisuus seuraavan kahden vuoden aikana, mutta myöskin eurooppalaisessa yhteisössä, jossa EU on linjannut oman arktisen tiedonantonsa. Kuinka Suomi voisi ottaa myös siellä johtoroolia? Arvoisa puhemies! On varmasti erittäin tärkeää, että arktista yhteistyötä edistettäisiin konkreettisten hankkeiden kautta kaapeliyhteyksin, Jäämeren radan, arktisen informaatiokeskuksen kautta — kuinka se etenee? Mutta myöskin monella substanssialalla olisi meillä menestymisen mahdollisuuksia. Arktisissa asioissa vierailin vähän aikaa sitten Kanadassa, ja siellä esimerkiksi uusiutuvan energian osalta olisi valtavasti yhteistyömahdollisuuksia meille tarjota. Kuinka huolehditaan siitä, että vienninedistäminen ja sitten substanssi taas työ- ja elinkeinoministeriöstä, (Puhemies koputtaa) molemmat, tulisivat hoidettua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-16T11:23:59,2016-12-16T11:25:02,Tarkistettu,1.1 2016_136_61,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Värderade talman! Edustaja Niinistö esitti hyvän kysymyksen, joka on syytä toistaa, jotta se varmuudella tulisi vastatuksi, eli kyse on perheenyhdistämisistä. Se, mitkä poliittiset päätökset nykyisten linjojen taustalla ovat, on eri asia, mutta se, että me emme ryhdy konkreettisiin toimiin näitten käytännön esteiden poistamiseksi, on toinen, ja sitä mielestäni ei tule hallituksenkaan hyväksyä. Nyt on hyvä, että sähköinen asiointi on tehty mahdolliseksi, siitä saa kiittää hallitusta. Mutta sitä, että vielä pitäydytään siinä päätöksessä, että Ankarassa pitää hoitaa esimerkiksi irakilaisten, syyrialaisten kysymykset, ei sen sijaan voi hyväksyä. Näettekö te tämän ongelman? Mitä aiotte tehdä, jotta prosessi voitaisiin käynnistää vaikka Teheranissa? Toinen kysymys on tämä, jonka edustaja Niikko nosti esille: hän kaipaa tiedotusta siitä, että me poikkeamme suuresti yleiseurooppalaisista periaatteista. Tästä ei pidä tiedottaa, tätä pitää hävetä, ja pitää ryhtyä toimenpiteisiin, jotta varmistetaan, että meidän päätöksentekomme on kansainvälisten lakien ja sopimusten mukaista. Ministeri Soini, oletteko te huolissanne näitten ihmisten kohtalosta, vaikka niistä lapsista, jotka jo osaavat suomea, ovat jo integroituneet ja nyt (Puhemies koputtaa) lähetetään takaisin? Onko niin, että (Puhemies: Aika!) Suomeen pitää tulla jalat edellä, jotta tänne saisi jäädä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-16T11:25:04,2016-12-16T11:26:24,Tarkistettu,1.1 2016_136_62,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Edustaja Adlercreutz, nyt on hiukan asenteellisuutta tuossa teidän arviossanne, koska Suomihan haluaa tiedottaa siitä, millainen turvapaikkajärjestelmä täällä on, että täältä ei automaattisesti saa turvapaikkaa. Meillähän kuitenkin on Euroopan keskiarvoon nähden ehkä vielä hiukan löysä tämä meidän tapamme näitä turvapaikanhakijoita tänne ottaa ja käsitellä näitä asioita. Me luotamme siihen, että kun ihmiset saavat oikeaa tietoa, miten vaarallista on lähteä turvapaikkaretkelle Välimerta ylittämään, he eivät lähde. Ja sitten loppujen lopuksi, jos vaeltaa koko Euroopan läpi Suomeen saakka, voidaanko oikeutetusti sanoa, että tarvitaan turvapaikkaa, jos ei ole jäänyt mihinkään muuhun maahan siellä matkan varrella? Kyllähän nämä kysymykset ovat kuitenkin niin moninaisia, että siinäkin mielessä meidän päättäjienkin, jotka edustamme Suomen kansaa, täytyy ymmärtää se, että me ennen kaikkea ajamme Suomen kansalaisten etuja. Siinä mielessä itse toivoisin kyllä, että ihmiset eivät tekisi näitä hengenvaarallisia matkoja turhan takia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-12-16T11:26:25,2016-12-16T11:27:29,Tarkistettu,1.1 2016_136_63,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Turhan takia matkoja ei kannata tehdä toki, mutta Niikko nimenomaan haluaisi tiedottaa siitä, että meidän linjamme poikkeaa suuresti yleiseurooppalaisesta. Se on mitä todennäköisimmin kansainvälisten sopimusten vastaista, tähän ovat jo oikeusasteet ruvenneet reagoimaan. Tämä ei ole meille kunniaksi, ja se tulee korjata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-16T11:27:31,2016-12-16T11:27:52,Tarkistettu,1.1 2016_136_64,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Ennen ministereitä nyt vielä edustaja Östman.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_65,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomi vaikuttaa monissa kansainvälisissä foorumeissa, ja yksi näistä on muun muassa Unesco, jonka maailmanperintökomitea lokakuun kokouksessaan päätti äänestyksellä, että Jerusalemin vanhakaupunki ja sen muurit pysyvät edelleen Unescon uhanalaisten perintökohteiden luettelossa. Tämä on sinällään ihan perusteltua, mutta sen sijaan päätöksen perusteluteksti kuitenkin unohtaa juutalaisilta ja kristityiltä osallisuuden Temppelivuoren alueeseen ja tuo esille sen vain alueen muslimien pyhänä paikkana. Suomi pidättäytyi äänestyksestä. Minusta käsittämätöntä. Päätös on häpeällinen isku sekä juutalaisten että kristittyjen kasvoihin. Haluan kuulla hallitukselta perusteluja Suomen äänestyskäyttäytymiseen maailmanperintökomitean kokouksessa. Mihin pikaisiin toimiin Suomen hallitus aikoo ryhtyä, jotta juutalaisten ja kristittyjen kiistaton yhteys Jerusalemin Temppelivuoreen ja Länsimuuriin tunnustetaan Unescon päätöksissä jatkossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-16T11:27:59,2016-12-16T11:29:09,Tarkistettu,1.1 2016_136_66,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Seuraavaksi ministeri Soini, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_67,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Koetan tässä aikarajassa vastata mahdollisimman moneen kysymykseen, ja ensin: se on hienoa, että keskustelu on vilkasta. Aloitan tästä edustaja Tuppuraisen kysymyksestä, että minkä takia hakumenettelyä on muutettu: Sitä on muutettu sen takia, että se lisää oikeudenmukaisuutta ja antaa hakumahdollisuuden myös uusille toimijoille. Se lisää myöskin läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Sen takia se on tehty, ja luonnollisesti tulemme huomioimaan, että avustustoimikunta katsoo pitkäjänteisesti kansainvälisiin sitoumuksiin ja velvoitteisiin liittyviä töitä. Ei meillä voi olla sellaista suppeata piiriä, joka pyörii omassa keskuudessaan vuosikymmenestä toiseen. Mutta heillä on mahdollisuus hakea siinä kuin kaikilla muillakin. Tämä on kieltämättä muuttunut. Sitten jos mennään tähän arktiseen, joka on siis yksi niistä viidestä painopisteestä ja suuri mahdollisuus meille: Meillä on samaan aikaan sekä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus että puheenjohtajuus Arktisessa talousneuvostossa, ja tämä antaa meille erinomaisen tilaisuuden vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa. Tavoitteemme on rakentava, ratkaisukeskeinen yhteistyö kaikkien kanssa. Ja ihan ensimmäinen tavoite hallituksella ja minulla on se, että kaikki maat osallistuisivat mahdollisimman korkealla tasolla. Kun viimeksi kävin Anchoragessa Alaskassa, niin Kanadalta oli suurlähettiläs ja Venäjältä oli suurlähettiläs. Minun tavoitteeni on, että aina olisivat ulkoministerit kaikki paikalla, koska se lisää uskottavuutta. Uskon, että se on hyvinkin mahdollista. Sitten isoa kalaa kannattaa pyytää, vaikka saisikin sen. Joku päämiesten kokous Suomessa olisi hieno asia, mutta semmoisen odotushorisontin luominen ei kannata niin, että se on sitten pettymys, jos ei sitä tulekaan, vaan kannattaa työskennellä sormet savessa, että se sitten myöskin onnistuu. Ja totta kai vaikuttavuus lähialueillamme on tärkeää, ja meidän arktisen puheenjohtajuuden painopisteissä on koulutusta, meteorologiaa, erinäköisiä tällaisia asioita, jotka hakevat konkretiaa. Me tuomme esiin Suomen kylmäosaamista, suomalaisia ratkaisuja ja näytämme käytännössä, että meidän yhteiskunta toimii vaikeissakin olosuhteissa. Sitten mitä tulee näihin muuttoliikeasioihin ja muihin: Mielestämme on tärkeää, että omalla äidinkielellään ihmiselle kerrotaan siitä, mikä täällä on pelin henki, mikä täällä on pelisääntö ja miten tämä apparaatti toimii, koska millä muuten saadaan nämä asiat perille? Pidän äärimmäisen vahingollisena ihmissalakuljettajia ja ihmiskauppiaita, näitä ihmisiä, jotka käyttävät hyväksi toisia ihmisiä, antavat valheellista tietoa. Ihmispolot pistävät koko omaisuutensa, kun he luulevat, että sen kautta tänne pääsee, ja sitten kun ei pääse, niin se ei ole hyvä. Tämän perheenyhdistämisasian ymmärrän, ja tällä hetkellä se suurin ongelma ei välttämättä ole se, että sitä joutuu Turkista hakemaan, vaan se, että syyrialaiset eivät saa viisumeita Turkkiin. Se on asia. Sitten edustaja Essayah ja edustaja Terho... (Ville Niinistön välihuuto) — Rauhallisesti, jotta voisin vastata. Vastaan niihin kysymyksiin, jotka asiallisesti tehdään ja joihin pystyy vastaamaan. (Ville Niinistö: Sä et vastannut!) — Edustaja Niinistö, edustaja Niinistö, käytetään asiallista kieltä. (Ville Niinistö: Anteeksi, te ette vastannut!) — Hyvä. Joo. — Sanon vain tässä edustaja Essayahille ja edustaja Terholle, että te voitte vaikka kahvikupilla käydä keskustelemassa tämän perussuomalaisten kehitysapumallin, ja varmaan siinä fiksuina ihmisinä saatte tämän ratkaistua. Sitten täällä oli tärkeä edustaja Heinäluoman kysymys — minä menen nyt yliajalle jo — että mitä EU:n puolustusyhteistyössä tapahtuu: On täysin selvää, että sekä ulkoasiainvaliokuntaa että puolustusvaliokuntaa tullaan informoimaan näistä asioista. Se on ainoa oikea tapa. Kysymys on varmasti... — Saanko jatkaa, menee vähän yli? [Puhemies Maria Lohela: Toivon, että ette mene kovin pitkästi yli, koska täällä on paljon vielä puheenvuoroja.] No, jos minä tämän asian saan sanoa. — Kysymys on kapasiteettiyhteistyöstä, mahdollisista hankinnoista, puolustustarviketeollisuudesta, huoltovarmuudesta, tämäntyyppisistä, ja on tietysti tärkeätä, että ei synny mitään duplikaatiota, Nato-rakennetta. On myös tärkeätä Suomen, Irlannin, Itävallan ja Ruotsin kannalta, että on niilläkin mailla, jotka eivät kuulu Natoon, mahdollisuus lisätä turvallisuutta ja puolustusyhteistyötä. Tämä on meidän pitkä linja. (Puhemies koputtaa) Lissabonin sopimuksen 42.7 artiklan Ranska aktivoi, ja se oli hyvä. Siinä me näimme, onko tästä EU:n yhteisestä puolustuksesta saatavissa jotain irti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-16T11:29:10,2016-12-16T11:35:38,Tarkistettu,1.1 2016_136_68,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Kai,Mykkänen,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Niinistö ja useat muutkin kysyivät tärkeätä asiaa, näiden kaikkein köyhimpien, niin sanottujen LDC-maiden osuudesta meidän kehitysavussa. Oleellistahan tässä on se, että kehitysavun sisällä kaikkein köyhimpien eli LDC-maiden osuus on kasvanut jo tänä vuonna ja kasvaa myös ensi vuonna. Siis Suomi painottaa omassa kehitysavussaan näitä kaikkein köyhimpiä maita, ihan niin kuin tässä peräänkuulutettiin, suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kun meillä on koko kehitysavun potti pienentynyt, niin myöskin LDC-maiden osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on tänä vuonna pienempi kuin viime vuonna, mutta ensi vuodelle tähän vuoteen verrattuna myös suhteessa bruttokansantuotteeseen LDC-maatuki hienoisesti kasvaa. Mutta oleellista on siis huomata, että me emme ole missään nimessä siirtäneet painopistettä pois LDC-maista vaan päinvastoin. Sitten taas jos esimerkiksi lukittaisiin tietty prosenttiluku vielä korkeammalle, että kuinka iso osa tästä meidän kehitysavusta nimenomaan LDC-maihin laitetaan, niin silloin voidaan valitettavasti sitten sanoa samalla hyvästit pitkälti meidän avulle näihin tämän hetken pakolaiskriisin lähtömaihin Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa, jotka eivät pääsääntöisesti mahdu LDC-maamääritelmän piiriin elintasonsa perusteella. Eli tämä on sinänsä hankalaa palapeliä, mutta olen samaa mieltä, että nimenomaan köyhimmissä maissa meitä eniten tarvitaan. Kysyttiin sijoitusmuotoisten instrumenttien monitoroinnista, edustaja Sarkkinen erityisesti. Finnfundin osalta olemme jatkuvasti jo edellisinä vuosina, nyt myös minun aikanani, tiukentaneet ja tarkentaneet Finnfundin raportointivaatimuksia niin, että jokaisesta sijoituksesta täytyy kertoa vastapuolet, summat, käydään läpi, mikä on yhteiskuntavastuutilanne. Varmasti edelleen on tehtävää. Rahastomuotoiset sijoitukset käydään erikseen aina läpi, ja niitä ei tänä vuonna ole yhtäkään tehty, vaan aina on toimittu suoraan, jolloin myöskin se läpinäkyvyys on helpompaa. Korkotukiluottojärjestelyn julkisen sektorin korkotuen osalta maanantaina julkistettava järjestelmä sisältää hyvin selkeät prinsiipit, miten sekä ihmisoikeusvaikutukset että raportointi verojalanjäljestä on näissä tapauksissa saatava aikaan. Suomen vahvuuksista edustaja Elovaara ja muutamat muut kysyivät. Minun vaatimuksestani jokaiseen kahdenväliseen maaohjelmaan on nyt luotu niin sanottu Team Finland ‑osio, jossa katsotaan, miten sen maan painopisteissä, olivat ne sitten vesihuoltoa, opetusta tai vaikka verohallinnon vahvistamista, voidaan erityisesti suomalaisyritysten ja suomalaisten järjestöjen osaamista hyödyntää, mitä toimenpiteitä siihen tehdään, ja sitä myöskin mittaroidaan jokaisen maaohjelman osana. Me emme voi tietysti sanoa, että pitää ostaa suomalaiselta vedenpuhdistamolta tekniikkaa silloin, jos on joku muu tehokkaampi keino, mutta me voimme vaatia ja meidän pitää vaatia, että silloin kun me rahoitamme jotain hanketta, niin suomalaiset tarjoajat, olivat ne järjestöjä, Team Rokkaa tai suomalaista aurinkopaneelitoimittajaa, ovat vähintään samalla viivalla kuin kilpailijat. Tästä esimerkiksi Keniassa käydessäni Kenian Water Trust Fundin johtajan kanssa kävin hyvin selvän keskustelun, että kun olemme Ruotsin kanssa rahoittaneet ja kun rahoitamme jatkossa, niin ei voi olla niin, että kaikki vedenpuhdistamot ovat tanskalaista tekniikkaa, jos meillä on vähintään yhtä hyvää tarjolla, ja vastaus oli kyllä se, että tilanne muuttuu, mutta varmasti asiaa pitää vuoden päästä seurata. Tästä pääsee sitten tähän Team Finland ‑toimintaan, mistä muun muassa edustaja Essayah ja useat muutkin kysyivät. Olen itse noin 50 vienninedistämismatkapäivää tänä syksynä tehnyt, ja minusta me teemme sinänsä myös edustustoissa Finpron yhteistyön kanssa pääsääntöisesti erittäin hyvää työtä, syntyy liidejä, ja tänään pidin Egyptin-matkan osalta palautekeskustelun yritysten kanssa, ja siinä oli kymmenkunta sellaista liidiä, jotka olivat johtamassa kauppaan tai sen lähelle. Itse pyrin siihen, että hyvin konkreettisesti pitchataan niitä yrityskeissejä kaikissa tapaamisissa, mitä käydään — tällä viikolla olin Saksassa kolme päivää — ja tämä on se tyyli, millä meidän pitää uskaltaa toimia niin yrittäjien kuin myöskin meidän valtiohallinnon edustajien. Meillä on ehkä semmoinen tietynlainen haaste edelleen, että Finpron ja ulkoministeriön suurlähettiläiden välillä kohdemaissa on pallottelua verkon yli, kumman vastuulla milloinkin liidien loppuunviennin auttaminen on, ja tämän osalta nyt hyvässä yhteistyössä elinkeinoministeri Rehnin kanssa on käynnistetty selvitys siitä, että joka alueella olisi selkeästi yksi ihminen, joka on vastuussa Team Finland ‑toiminnasta kaikilla Suomen resursseilla siellä alueella, ja se edellyttää tietysti sitä, että jos se on suurlähettiläs, niin silloin hän saa matriisiohjausta Tekesiltä ja Finprolta näissä asioissa, ja se on myöskin asia, jonka toivon olevan keino UM:n muuttamiseen. Erityisesti Tanskaan päin — en niinkään itse asiassa kadehtisi Ruotsin järjestelmää tässä — on ihan selvää, että he ovat rakentaneet varmaan sata vuotta heidän ulkoedustustaan paljon enemmän vienninedistämisen painolla. Heidän lähettiläillään on myöskin selvät kannustimet siihen henkilökohtaisesti, ja heillä on se perinne, että lähettiläät kokevat — jatkuvasti suomalaislähettiläiden kanssa kun keskustelee, niin kuulee, että tanskalainen kollega kokee — että vienninedistäminen on ihan eri tavalla se ykkösmittari. Itse olen kyllä sitä mieltä, että meidän tähän suuntaan tulee askeleita ottaa, se on tänä päivänä yksi keskeinen osa ulkoasiainhallinnon työtä, ja toivon, että tätä pystymme lähivuosina viemään huomattavasti pidemmälle kuin missä tällä hetkellä näissä asioissa vielä ollaan. Sitten sanon vielä sen, että rahoitus on useimmiten se ykköspullonkaula tänä päivänä, varsinkin pk-sektorilla, johon tässä Essayah erityisesti viittasi, ja sen osalta on se, että tämä hallitus on lisännyt voimakkaasti Finnveran vientitakuuvaltuuksia — ilman tällaista toimintaa meillä ei olisi Turun telakka pelastunut, ilman sellaista toimintaa tuhannet suomalaisyritykset eivät olisi voineet saada niitä vientikauppoja, mitä onneksi nyt on hieman enemmän saatu tämän vuoden aikana kuin aiemmin. Tämä on myös jatkossa semmoinen pullonkaula, jota yhdistämällä myös Finnfundin hankkeisiin, (Puhemies koputtaa) korkotukiluottojärjestelmään ja Finnveran yhä parempaan yhteistyöhön ulkoministeriön kanssa voidaan parantaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-12-16T11:35:40,2016-12-16T11:41:32,Tarkistettu,1.1 2016_136_69,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Sitten on mahdollista jatkaa keskustelua.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_70,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ulkopolitiikassa rahat luovat perusedellytyksen, mutta sisältö tietysti on olennaisesti se, mitä tavoitellaan. Kaikki se, mitä nyt koolla olevasta tärkeästä Eurooppa-neuvoston kokouksesta on kuultu, on meidän kannaltamme erittäin myönteistä. Syyrian osalla kuuluu Suomen viesti ja yhteinen EU-viesti, ja ne ovat yhtenäiset. EU selkeästikin on laatinut yhtenäistä strategiaa Syyrian suhteen. Erittäin tärkeätä on ollut se, että Suomen vuosikausien tavoite siitä, että EU:n puolustusyhteistyötä voidaan konkretisoida, syventää, on etenemässä. Sitä on valmisteltu pitkään, siitä on ainakin ulkoasiainvaliokuntaa informoitu myös tämän vuoden aikana. Jo etukäteen oli selvää, että tämä joulukuun kokous keskittyy puolustuskysymyksiin. Syyria on vienyt siellä ensi sijassa ajan, mutta päätelmiä on valmisteltu, ja näyttää, että nyt edistysaskeleita saadaan. Jopa se rakenneyhteistyö saattaa nyt edistyä, jonka artiklaa Suomi edellisellä vuosikymmenellä oli mukana neuvottelemassa, ja nyt sitä ehkä ensimmäisen kerran ryhdytään soveltamaan. Suomella pitää olla avoin, myönteinen kanta siihen, että olemme (Puhemies koputtaa) lähtökohtaisesti valmiita myös osallistumaan rakenneyhteistyöhön. Se selviää sitten osallistuvien maiden kanssa, mitä sen sisällöltä haetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-12-16T11:41:40,2016-12-16T11:43:00,Tarkistettu,1.1 2016_136_71,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jatkan tätä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Vanhasen pohdintaa. Todellakin, jos nämä ennakkotiedot pitävät lähellekään paikkansa, tämä puolustusyhteistyössä eteenpäinmeneminen on kyllä merkittävä muutos Euroopan unionin kehityksessä, ja ilman muuta se vaikuttaa meidän ulko- ja turvallisuuspoliittiseen asemaan myös. Silloin yksi kysymys, joka meille tulee eteen, on se, jonka edustaja Vanhanen mainitsi: lähdemmekö tähän rakenneyhteistyöhön mukaan eli EU:n puitteissa tapahtuvaan halukkaiden maiden puolustusyhteistyön tiivistämiseen. Sitähän se tarkoittaa: kaikki eivät tule mukaan, ja ne, jotka lähtevät, sopivat keskenänsä, mitä tehdään. Itsekin suhtaudun tähän sinällänsä myönteisesti, mutta on erittäin tärkeätä, että tämmöisiä ratkaisuja tehdään niin, että niillä on eduskunnan tuki ja hyväksyntä ja kansanedustajien ja Suomen kansan pitää tietää, mitä täällä ollaan tekemässä. Siksi ajattelen niin, että tässä asiassa, niin hyvää kuin onkin ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan informointi, on välttämätöntä, että koko eduskunta saa selvityksen, mitä nyt ollaan tekemässä, mihin tämä nojaa ja mihin tämä on johtamassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-12-16T11:43:00,2016-12-16T11:44:11,Tarkistettu,1.1 2016_136_72,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Heinäluoman kanssa. Ensi viikolla ensin suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan yhteiskokouksessa saamme yhteisen informaation pääministeriltä tästä pidetystä kokouksesta, mutta olen varma, että tämä pidetty Eurooppa-neuvosto sävyttää erittäin paljon myös ensi keskiviikon UTP-selonteon loppukeskustelua täällä eduskunnassa, sen verran tärkeästä aiheesta on kyse. Aikanaan, kun rakenneyhteistyön artikloita neuvoteltiin perussopimukseen, siinä taustaideat vaihtelivat. Toisaalta saattoi olla kyse siitä, että osa jäsenmaista lähtisi luomaan tiettyjä yhteisiä toimintavalmiuksia, osa ajatteli, että voi olla kyse tiettyjen joukkokokoonpanojen kokoamisesta, joka on tietysti sellaista yhteistyötä, että ei voida ajatellakaan, että kaikki 28 ovat mukana, vaan väkisinkin porukka on pienempi. Mutta sinällään siinä rakenneyhteistyön mallissa meidän perusedellytyshän oli se, että sen pitää olla avointa kaikille rakenneyhteistyön kriteerit täyttäville eli siinä pitää olla oikeus päästä mukaan, ja minä uskon, että Suomella tässä suhteessa ei tule ongelmia olemaan. Mutta kyllä merkille pantavaa on myös sitten se mahdollinen puolustusalan rahaston perustaminen ja sen käyttötarkoitukset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-12-16T11:44:14,2016-12-16T11:45:30,Tarkistettu,1.1 2016_136_73,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Nämä kehitysapuleikkaukset ovat todella suuria. Jo tälle vuodelle kohdistuneet leikkauksethan olivat valtavia nimenomaan järjestöistä. Kun järjestöt joutuivat tosi nopealla aikataululla ajamaan projektejansa alas — mistä oli suuri huoli — niin oletteko te tehneet seurantaa siitä, miten siinä kävi? Siinähän todellakin monissa semmoisissa hyvissä projekteissa, jotka alkoivat, meni työtä hukkaan, koska ne piti sitten kerralla leikata alas. Tästä olisi hyvä saada lisätietoja, että jatkossa vältetään tällaiset virheet. Sinänsä UM on tehnyt evaluointia ja todennut, että järjestöt ovat hyvin tehokkaita kehitysyhteistyössä, ja sen takia ihmetyttää edelleen, että järjestöille ei anneta lisärahaa. Myös se järjestöjen toiminta on huomattavasti läpinäkyvämpää kuin mitä Finnfundin toiminta on ollut, mihin nyt tätä kehitysyhteistyörahaa on kohdennettu entistä enemmän ja painopistettä siirretty.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-16T11:45:32,2016-12-16T11:46:38,Tarkistettu,1.1 2016_136_74,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minä haluaisin kysyä ulkoministeriltä, onko EU:ssa ollut mitään varautumista tai keskustelua suunnitelmista EU:n kriisinhallintaoperaatioksi Syyriaan sitten, kun tilanne sen sallii. Ainahan mission suunnittelussa oma aikansa menee, että saadaan se sitten integroitua kaikkien eri toimijoiden välillä oikeaksi. Tosiaankin siviilikriisinhallinnalla voimme vaikuttaa monien ihmisiä pois kotimaastaan ajavien ongelmien juurisyihin. Sillä voidaan vaikuttaa kestävin tuloksin kohdemaiden oman kapasiteetin, oikeusvaltiokehityksen ja hyvän hallinnon tukemiseen. Se ei yksin poista kuitenkaan ongelmia, vaan siinä tarvitaan myös esimerkiksi sotilaallista kriisinhallintaa takaamaan vakautta sinne eri toimijoille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-12-16T11:46:40,2016-12-16T11:47:49,Tarkistettu,1.1 2016_136_75,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallitukselle täytyy antaa kiitosta siitä, että suomalaisten luottamus ulkopolitiikan hoitoon on vahvistunut tasavallan presidentin ja ulkoministerin johdolla tehtävän työn ansiosta. Diplomatiaa, dialogia tarvitaan lisää ja rauhanvälittämistä, missä olemme menestyneet hyvin. Meidän tulee kantaa vastuuta kriiseistä, ja me olemmekin olleet jo 60 vuotta rauhanturvaamisen suurvalta. 45 000 naista ja miestä on ollut erilaisissa rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaoperaatioissa mukana, ja useampi kymmenen on kuollut ja aika monet loukkaantuneet. Haluan kiitosta antaa myös siitä, että nyt kriha-veteraaniohjelma on saatu vihdoin maaliin ja sotilasvammalaki on eduskunnan viimeistelyä vaille valmis. Tämä on iso juttu näille naisille ja miehille, joita Suomi on lähettänyt 60 vuoden aikana erilaisiin tehtäviin tuomaan rauhaa ja vakautta maailmalle, ja tämä työ jatkuu. Kiitos tästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-16T11:47:50,2016-12-16T11:48:59,Tarkistettu,1.1 2016_136_76,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edellisellä kierroksella edustajat Kulmuni ja Ojala-Niemelä arktisen alueen jo nostivat esiin, jonka ministeri Soini avauspuheenvuorossa myös mainitsi olevan yksi painopisteistä ensi vuonna johtamassanne ministeriössä. Tämä arktisen alueen neuvoston puheenjohtajuus tietysti tuo meille mahdollisuuksia hyvin paljon, niin edustaja Kanervan mainitsemaan rauhanvälittämiseen kuin näitten kauppareittien avaamiseen kuin myös sen niin sanotun ison kalan pyydykseen saamiseksi niin, että valtionpäämiehet voisivat kenties kohdata täällä meillä Suomessa ja Suomi voisi tältä osin toimia solmujen avaajana. Kysyisin teiltä, ministeri Soini, vielä näistä keskeisimmistä tavoitteista arktisen alueen neuvoston puheenjohtajuuden suhteen ja myös näitten painopisteitten suhteen, mitä olette itse määrittäneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-16T11:49:01,2016-12-16T11:50:02,Tarkistettu,1.1 2016_136_77,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä EU:n huippukokous on kyllä hyvin tärkeä asia, ja kyllä minä näen ihan samalla tavalla kuin edustaja Heinäluoma tuossa tärkeässä puheenvuorossaan, että koko eduskunnan tulee saada selvitys tämän kokouksen puolustuslinjoista. Siellä on mittava linjanmuutos ilmeisesti tapahtumassa, ja sillä tavalla on hyvin tärkeää, että nimenomaisesti koko eduskunta saa tästä asiasta selvityksen. Mutta, arvoisa puhemies, minä haluan sen verran vielä tätä kehitysyhteistyökeskustelua jatkaa, kun tuntuu siltä, edustaja Terho tai ministeri Soini, että ette halunneet puhua tästä perussuomalaisten kehitysyhteistyölinjauksesta, mutta ennen vaalejahan teillä oli ihan selkeä linjaus: te sanoitte, että te haluatte, että kehitysyhteistyöhön annettuihin lahjoituksiin saisi verovähennysoikeuden. Eli tällainen esitys teillä oli näyttävästi esillä ennen vaaleja, ja nyt sitten tietenkin haluan kysyä teiltä, mitä esitykselle kuuluu. Aikooko hallitus esittää tällaista? Me muistamme hyvin tämän teidän esityksenne. Jopa omassa vastalauseessamme esitämme lausumaa, jossa eduskunta edellyttää, että hallitus antaa selvityksen, miksei tämä esitys ole edennyt.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-16T11:50:03,2016-12-16T11:51:20,Tarkistettu,1.1 2016_136_78,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Me olemme tietenkin sitoutuneet hallitusohjelman mukaiseen politiikkaan, jonka hallituspuolueet ovat hyvässä harmoniassa, suurella viisaudella ja äärimmäisen tasapainoisesti omista taloudellisista ja poliittisista lähtökohdistaan sopineet Smolnassa puolitoista vuotta sitten. Mitä tulee tähän perussuomalaisten malliin, niin puolueena, totta kai, se on meillä yhä voimassa ja (Pia Viitanen: Oletteko tehneet esityksen siitä?) ajamme sitä eteenpäin. Olemme saaneet mielestämme varsin hyviä esityksiä kehityspolitiikkaan, sen rahoitukseen, mitä hallitusohjelmaan tulee. Noin muuten voisin kysyä sitten ministeriltä tästä edellä jo esille otetusta arktisesta kysymyksestä, koska todella mainitsitte sen olevan ulkoministeriön prioriteetti. Miten tämä sitten näkyy? Suomihan on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa tosiaan pian. Onko tätä otettu huomioon resursoinnissa ja kuinka paljon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-12-16T11:51:21,2016-12-16T11:52:13,Tarkistettu,1.1 2016_136_79,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käynnistynyt keskustelu tästä EU:n puolustuksen yhteistyön syventämisestä. Se on erittäin tärkeä asia. Kun pääministeri Sipilä oli viime kerralla ulkoasiainvaliokunnassa, kävimme tästä aika laajan keskustelun, koska hän oli menossa juuri silloin Brysseliin tästä keskustelemaan enemmän. Nyt kun hän palaa Suomeen ja ensi viikolla käydään tämä ulkopoliittinen keskustelu, tämä on todella tärkeä teema siinä keskustelussa. Ja lähtökohtana on se, minkä ulkoasiainvaliokuntakin moneen kertaan on todennut, että Suomi suhtautuu myönteisesti EU:n ulkopolitiikan ja puolustuspolitiikan syventämiseen, se on se peruslähtökohta. Mutta ensi viikolla on hyvä puhua tästä perusteellisemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-12-16T11:52:15,2016-12-16T11:53:06,Tarkistettu,1.1 2016_136_80,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Palaan sinne arktisiin kysymyksiin. Olin itse vuonna 96 allekirjoittamassa Suomen hallituksen puolesta tätä Ottawan julistusta ja Arktisen neuvoston perustamiskokouksessa, ja nyt kun palasin noihin asiakirjoihin, niin huomasin, että paitsi yhteistyötä ja koordinaatiota, siinä erityisesti painotetaan alkuperäiskansojen oikeuksia, ympäristöä, kestävää kehitystä. Nyt kun katsoo maailmaa, katsotaan sitä sitten itään, Venäjän suuntaan, tai katsotaan sitä länteen Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen, tuntuu, että nämä kysymykset — alkuperäiskansojen oikeudet, kestävä kehitys, ympäristö — ovat aika heikolla tolalla näiden maiden arktisessa politiikassa, pääpaino näyttää olevan joskus luonnonvarojen hyödyntämisessä ja niin edespäin. On paljon hyviä arktisia hankkeita, esimerkiksi tietoliikenneyhteyksien kehittäminen, tietysti arktinen merenkulku, öljyntorjunta, kaikki nämä, joissa voimme olla hyvin täysipainoisesti mukana. Olisin kysynyt ministeriltä: miten näette ehkä näitä ristiriitojakin Arktisen neuvoston työssä ajatellen tätä Suomen tulevaa puheenjohtajakautta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-12-16T11:53:08,2016-12-16T11:54:12,Tarkistettu,1.1 2016_136_81,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Minä puhuisin Syyriasta. Olemme viime viikkoina voineet todistaa kauhistuttavia tapahtumia Syyriassa. Syyrian diktaattori al-Assad surmaa häikäilemättömästi omia kansalaisiaan verisessä sisällissodassa, jossa vastapuolet eivät ole sen kummempia. Assadin kumppanina näissä rikoksissa on ollut Venäjä. Venäjän taustavaikuttimia voi yrittää analysoida, mutta Venäjän toimintaa ei pidä ymmärtää siinä mielessä, että sitä pitäisi lainkaan hyväksyä. EU:ta ei ole kuunneltu rauhan aikaansaamiseksi, mutta kun on kyse miljardien jälleenrakentamisesta, silloin varmaan EU:takin tarvitaan. Kysyn: miten EU aikoo suhtautua tällaiseen projektiin, johon ei pitäisi innostuneesti mennä mukaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-16T11:54:13,2016-12-16T11:55:18,Tarkistettu,1.1 2016_136_82,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Tiedossani on tilanteita eräästä kriisimaasta, jossa epäillään, että läheisessä yhteistyössä suomalaisten kanssa toimineet paikalliset työntekijät ja heidän perheensä ovat joutuneet painostuksen ja jopa vainon kohteeksi terrorististen ääriryhmien tahoilta projektin päätyttyä. Kysynkin teiltä, ministeri Soini, voisitteko harkita humanitaarista viisumia tai muuta erillistä ratkaisua tämäntyyppisiin tilanteisiin, jotta jatkossakin voitaisiin turvata se, että suomalaiset, esimerkiksi kehitysyhteistyöntekijät tai kriisinhallintatyöntekijät, saavat apua ja tukea paikallisilta, niin että he uskaltavat tulla auttamaan. Monet länsimaathan ovat antaneet humanitaarisia viisumeja tai pakolaisaseman esimerkiksi entisille tulkeille, jotka ovat palvelleet rauhanturva- tai kriisihallintajoukkoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-16T11:55:22,2016-12-16T11:56:24,Tarkistettu,1.1 2016_136_83,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Se, että turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella on muuttunut, on tosiasia, ja se varmasti pitää sisällään, että on yhteistä turvallisuuspolitiikkaa hahmoteltava, jopa puolustusta. Mutta kun tässä yhteydessä aika monet ovat puhuneet siitä, että Eurooppa on hajalla — Brexit, muutenkin olemme epäonnistuneet lähialueen kriisien hoitamisessa, sisäinen yhtenäisyys on vaarantumassa — niin aika voimakkaasti vedotaan nyt siihen, että tämä yhteinen turvallisuus- ja erityisesti puolustuspolitiikka olisi sellainen, joka hitsaisi kansoja yhteen. Olen kyllä pikkaisen surullinen, että kun Euroopalla on mahtava menneisyys ja toivottavasti myöskin mahtava tulevaisuus, niin puolustus, sotaan valmistautuminen olisi se ainoa yhteinen tekijä, jolla eurooppalaista yhtenäisyyttä saataisiin jatkossa rakennettua. Toivottavasti myös muista arvoista pystyttäisiin kiinni pitämään ja niitä eteenpäin viemään. Jotenkin tekee surulliseksi tällainen lähtökohta, että siitä haetaan sitä yhtenäisyyttä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-16T11:56:25,2016-12-16T11:57:27,Tarkistettu,1.1 2016_136_84,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää myös hallituspuolueita siitä, että me ymmärrämme varmasti sen tärkeyden, mitä Brysselissä on eilen keskusteltu ja mihin se parhaimmillaan voi johtaa. Haluaisin kuitenkin kysyä ministeri Soinilta, hypätä oikeastaan Yhdistyneiden kansakuntien, YK:n, tilanteeseen ja tulevaisuuteen. Ruotsi yhtenä Pohjoismaana aloittaa turvaneuvostossa, jopa puheenjohtajana, ja pohjoismaalainen ajattelu, pohjoismainen malli nousevat varmasti esille niin tasa-arvon, hyvinvointivaltion kuin muidenkin elementtien osalta. Samaan aikaan toki jännite USA:n, Venäjän, Ranskan, Kiinan ja Ison-Britannian muodostamassa viisikossa on ilmeinen. Miten te, ministeri Soini, aiotte vaikuttaa siihen, että Suomi ja Ruotsi yhdessä menestyvät yhteisten tavoitteiden osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-12-16T11:57:29,2016-12-16T11:58:35,Tarkistettu,1.1 2016_136_85,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomi on vuosien varrella osallistunut kokoaan suuremmalla tavalla rauhanturvaamiseen, ja tämä on erittäin hienoa. Me emme kuitenkaan aina voi olla jatkuvasti jokaisessa maailmankolkassa, vaan on pohdittava, miten rajalliset resurssimme kohdennetaan. Viime vuosina tehty operaatioiden fokusointi on selkeyttänyt Suomen osallistumista rauhanturvatoimintaan. Erityisesti tässä taloustilanteessa on tärkeää, että kaikki kriisinhallintaan ja rauhanvälitykseen liittyvät työkalut sovitetaan toimimaan entistä paremmin yhteen. Tämä on myös kokonaisvaltaisen kriisinhallintastrategian mukaista. Kysyisinkin ministereiltä: miten ulkoministeriö aikoo kehittää yhteistyötään ja koordinointia sisäministeriön ja puolustusministeriön kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-12-16T11:58:37,2016-12-16T11:59:25,Tarkistettu,1.1 2016_136_86,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Ennen ministereitä vielä edustaja Emma Kari.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_87,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Eräässä puheenvuorossa aikaisemmin kutsuttiin näitä Suomen kehitysyhteistyöleikkauksia kiusallisiksi. Itse kokisin kyllä, että kyse ei ole siitä, että ne ovat kiusallisia, vaan siitä, että ne ovat häpeällisiä. Me elämme keskellä historiallista humanitääristä kriisiä — historiallista humanitääristä kriisiä — ja tähän Suomi on vastannut leikkaamalla lähes puolet meidän kehitysyhteistyömäärärahoista, leikkaamalla meidän pakolaiskiintiötä ja vaikeuttamalla sotaa paenneiden ihmisten päästyä turvaan. Kun näistä kehitysyhteistyöleikkauksista täällä puhutaan, niin selän takaa silloin tällöin kuuluu riemunkiljahduksia, mutta itse kuitenkin uskon, että Suomen hallitus ymmärtää, että tämä asia ei missään nimessä ole meille kunniaksi. Se, että me olemme pudonneet edistyksellisten pohjoismaiden viiteryhmästä, ei meille kunniaa tee. Sen takia kysyisinkin ministereiltä: onko meillä tavoitteena kuitenkin tehdä konkreettinen suunnitelma ja aikataulu siitä, miten kehitysyhteistyömäärärahoja (Puhemies koputtaa) tullaan nostamaan 0,7:n tasolle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-12-16T11:59:29,2016-12-16T12:00:44,Tarkistettu,1.1 2016_136_88,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Soini, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_89,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Yritän tiivistää. Edustajat Ruoho ja Haavisto ja muut kysyivät kriisinhallinnasta. Tämä on äärimmäisen tärkeää osana kansainvälistä vastuunkantoa ja yhteisen turvallisuuden rakentamista. Painotamme kokonaisvaltaisuutta niin sotilaallisen kuin siviilikriisinhallinnan kanssa. Olen järjestänyt yhdessä Turkin kanssa rauhanvälitysaamiaisen New Yorkissa. Meidän mielestämme Turkin kanssa pitää olla keskusteluyhteys, vaikkakin samaan aikaan tuomitsemme ihmisoikeusloukkaukset ja sensuurin. Ensi vuonna arvioiden mukaan sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatehtäviin osallistuu 510 suomalaista. Maantieteelliset painopisteet ovat Libanon, Irak, Afganistan, Kosovo, Georgia ja Ukraina, ja aivan oikein, kuten edustaja Pelkonen sanoi, tätä on tiivistetty ja vaikuttavuutta lisätty. Suurimmat operaatiot ovat UNIFIL Libanonissa, koulutusoperaatio Irakissa ja Resolute Support ‑operaatio Afganistanissa, missä vierailin paikan päällä. Edellisten vuosien tavoin, kuten kaikissa uusissa operaatioissa, tietysti tämä edellyttää lisäbudjettia. Siviilihenkilöstön osallistumiseen kriisinhallintaan esitetään 15:tä miljoonaa, ja 0,5 miljoonaa kohdistetaan rauhanvälittämiseen, ja näissä ollaan aika usein EU-maiden kanssa tekemisissä. Sitten tästä arktisesta asiasta: Se on tärkeä. Meillä on siellä painopisteitä, meteorologiaa, ympäristöä, kestävää kehitystä, koulutusta nimenomaan, että myös alkuperäiskansat saavat koulutusta, pääsevät koulutukseen, on liikenneyhteydet, koilliskaapeli, sitten kun on tämä niin sanottu musta sade, joka sulattaa jäätiköitä, niin se on kohteena. Sitten on jäänmurtajat — me voimme kertoa, että Suomessa pidetään kaikki satamat auki. Arktista aluetta ei saa militarisoida, se on myöskin iso turvallisuuspoliittinen kysymys. Mutta sitten tämä erinomaisen tärkeä kysymys, niistä sisäisistä ristiriidoista: Tässä on kyllä nähtävissä myöskin tämä puoli, että kun Kanadassa Trudeau tuli valtaan, niin Kanada tavallaan kurottautuu enemmän. Nyt amiraali Papp, joka oli aivan erinomainen Amerikan suurlähettiläs, erosi jo, ehkä tämän uuden hallinnon takia. Sitten humanitäärinen viisumi. Kyllä voin sitä harkita. Käytännössä Afganistanissa kun kävin, niin kuulin, että Suomen suurlähetystössä työskentelevät afgaanit eivät uskalla turvallisuussyistä kertoa perheensä ulkopuolelle, missä he ovat töissä. Kyllä tämä on tiedossani. Ja sitten, edustaja Skinnari, teille, kun Pohjoismaiden yhteistyö... (Puhemies koputtaa) Tapaan Margot Wallströmin Oslossa ensi tiistaina, ja kaikki Pohjoismaat ovat koolla. Nimenomaan tämä on se meidän viiteryhmämme, ja tätä kautta lähdetään liikkeelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-16T12:00:47,2016-12-16T12:04:16,Tarkistettu,1.1 2016_136_90,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Mykkänen, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_91,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Kai,Mykkänen,Ulkomaankauppa-  ja  kehitysministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ensinnäkin edustaja Mikkonen kysyi järjestöjen avusta erityisesti, joita aiemminkin kosketeltiin. Kysyttiin, miten sitä on seurattu. No nyt, niin kuin tässä tuli mainittuakin, evaluaatio on menossa ja siitä on ensimmäinen osa julkistettu, kaksi seuraavaa osaa valmistuvat kesään mennessä, ja sen pohjalta saadaan kuva, miten järjestöt tällä hetkellä pystyvät töitään tekemään. Meillä oli eilen itse asiassa näiden 22 ohjelmatukijärjestön kanssa tapaaminen, jossa myös käytiin tilannetta läpi ja on nyt varmistettu ensi vuodelle vakaa rahoitus ja sitten sitä seuraaville vuosille pyritään nelivuotisiin rahoitusjaksoihin, jolloin näillä isoilla järjestöillä olisi nykyistä ja itse asiassa koskaan aiemmin ollutta vakaammat olot ja meillä myöskin on helpompi arvioida pitkäjänteisemmin heidän tuloksiaan. Evaluaatio tosiaan ensimmäisen osan osalta lähtee siitä, että ne järjestöt, joita siinä ensimmäisessä osassa arvioitiin, tekevät tehokkaasti työtä. Evaluaatio ei toki sano, että kannattaisi siirtää vaikka humanitäärisestä avusta järjestöille rahaa, tai ei sano, että esimerkiksi maakohtainen kehitysyhteistyö tai Finnfundin kautta luotavat työpaikat olisivat jotenkin tehottomampia. Tavallaan tämmöisiä johtopäätöksiähän, mitä tässä ehkä edustajat vähän ohjasivat vetämään, en voi evaluaation perusteella olla tältä pohjalta tekemässä sinänsä. Sitten yksi asia tietysti täytyy tehdä hyvin selväksi, kun tässäkin muutamat puheenvuorot loivat vaihtoehtoihin, että hallitus panostaa nyt Finnfundiin ja investointimuotoiseen rahoitukseen ja sitten vähentää järjestöiltä, että nämähän eivät ole vaihtoehtoisia. Investointimuotoinen rahoitus on mahdollista sen takia, että se ei ole kehysmeno, kun taas järjestöapu lahjarahana on kehysmeno. Vaikka me lopettaisimme Finnfundin kokonaan, niin me emme saisi kehykseen lisää rahaa järjestöille, niin että tästä ei kannata olla huolissaan. Tässä edustaja Kari viittasi kehitysavun leikkauksiin, ei nyt ihan puolia ole pois otettu läheskään. Sinänsä sanoisin siitä itse asiasta, että totta kai, niin kuin tässä on todettu ja niin kuin hallituksen ohjelmakin lähtee siitä, suunnan pitää olla ylöspäin. Ensi vuonna nostamme hienoisesti kehitysavun osuutta myös bkt:stä ja myös euromääräisesti. Kaikki me tiedämme, että kun leikataan kouluista, sairaaloista, joka paikasta, niin emme me voi sitä 300:aa miljoonaa kerralla lähteä palauttamaan. Sanoisin, että puolen vuoden kokemuksen perusteella vähintään yhtä paljon niitä Afrikan nälänhädässä olevia lapsia tai vääryydessä eläviä naisia siellä Kiberan slummissa, missä kävin, auttaa se, miten me voimme tarkemmin valita, mitä me sillä noin 800 miljoonalla eurolla teemme, joka on edelleen erittäin iso raha suomalaisten veronmaksajien rahaa vuosittain käyttää. Kun me sitä työtä pystymme tekemään pitkäjänteisesti, tuloshakuisemmin, mittaamalla paremmin, hyödyntämällä parhaita kansainvälisiä kumppaneita, niin me saamme selvästi enemmän aikaan kuin mitä on toistaiseksi saatu aikaan. Näin uskon. Edustaja Uotila kysyi EU:n tulevaisuudesta. Siihen otan kauppaministerinä sen verran kantaa, että uskon itse vahvasti, että back to the basics — sisämarkkinoiden syventäminen, erityisesti digitalisaation kautta. Meillä oli Berliinissä maanantaina suomalaisen musiikin verkottuminen saksalaisen musiikkiteollisuuden kanssa, ja siellä on paljon ongelmia tekijänoikeuksien puolella, vaikka suomalaisen musiikkivienti onkin onneksi kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Keskustelin myös Saksan talousministerin Gabrielin kanssa maanantaina, ja hän oli myönteinen siitä, että he näkevät kyllä kaiken retoriikan ohella, että pitää edetä vapaakauppasopimuksessa esimerkiksi Japanin kanssa ensi vuoden aikana, edetä ympäristöystävällisten tuotteiden tullialennusten kanssa ja näitä meidän pitää vahvasti ajaa. (Puhemies koputtaa) Puolustuksen alalla myös sisämarkkinoiden syntyminen osittain yhteisen innovaatiorahaston kautta olisi erittäin tärkeää suomalaisen osaamisen etenemiselle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-12-16T12:04:17,2016-12-16T12:07:52,Tarkistettu,1.1 2016_136_92,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Nyt jatketaan vielä debattia, tälle keskustelulle on varattu aikaa tuonne kello 12.30:een saakka kokonaisuudessaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_93,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! On hienoa, että ulkoministeriö on huomioinut suomalaisen rauhanturvaamisen merkityksen. Mielestäni Suomi on edelleen rauhanturvaamisen suurmaa ja erityisesti myös rauhanvälittämisen suurvaltio, ja toivottavasti sillä puolella pystytään saamaan aikaan merkittäviä tekoja myös ensi vuoden aikana. Täällä salissa on käyty paljon keskustelua Syyriasta ja sen tilanteesta. Tilanne on äärimmäisen haasteellinen ja surullinen. Täältä katsottuna on kovasti arvioitu EU:n mahdollisia onnistumisia siellä ja sitä, onko YK onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Kysyisin ministerin näkemystä: miten arabivaltiot ovat osallistuneet tähän Syyrian tilanteen auttamiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-16T12:08:02,2016-12-16T12:08:54,Tarkistettu,1.1 2016_136_94,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kunnioitettu puhemies! Vielä tästä kehitysavusta. Tosiaankin budjetista löytyy selkeitä lukuja sivulta 138. Tässä on selkeä taulukko näistä kehitysapumenoista, ja todellakin tänne UM:n momentille 24.30.66 tehdään kehitysapuun 37 miljoonan lisäys suhteessa viime vuoteen. Ja sitten täytyy ottaa huomioon se, että on myös kahdeksan muuta hallinnonalaa, mihinkä on tehty lisäyksiä. Suhteessa viime vuoteen tehdään lisäyksiä yhteensä 64 miljoonaa kehitysapuun. Ja täytyy vielä todeta se, että kun Vanhasen kakkoshallituksen aikana kehitysapuun käytettiin 915 miljoonaa vuonna 2009 ja ensi vuonna käytetään 881 miljoonaa, niin miten ihmeellinen ja epäinhimillinen hallitus silloin onkaan ollut, (Puhemies koputtaa) joka on näin vähän käyttänyt kehitysapuun.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-12-16T12:08:54,2016-12-16T12:10:05,Tarkistettu,1.1 2016_136_95,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! On kylmä arvovalinta hallitukselta leikata kaikkein köyhimpien ja heikko-osaisempien auttamisesta kehitysavusta. Hallitus leikkaa massiivisesti kehitysyhteistyöstä tilanteessa, jossa globaali pakolaiskriisi edellyttää, että enemmän auttaisimme ihmisiä kriisien alkulähteillä. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa on 100 miljoonaa euroa lisää kehitysyhteistyölle. Edustaja Haavisto tuossa aikaisemmin muistutti, että viime kaudella päästöhuutokauppatuloja ohjattiin kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen, ja yhdyn hänen suositukseensa siitä, että kehotan hallitusta ottamaan tämän mekanismin käyttöön tai keksimään jotakin muuta vastaavaa. Mutta minulla herää huoli myös ilmastorahoituksen riittävyydestä, koska näitä päästökauppatuloja ei ole enää ohjattu ilmastorahoitukseen. Toivon ministeriltä selvitystä siitä, miten Suomi on hoitanut köyhien maiden ilmastorahoituksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-16T12:10:05,2016-12-16T12:11:11,Tarkistettu,1.1 2016_136_96,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Täällä ministerin suusta kuulimme juuri, että kaikkein köyhimpiä maita ei ole meidän kehitysyhteistyössämme suinkaan laitettu syrjään tai unohdettu. Minä nyt haluaisin vielä muistuttaa, että Finnfundin hankkeista yli 60 prosenttia kohdistuu kaikkein köyhimpiin maihin ja myös hauraisiin valtioihin, ja siinä on se kolikon kääntöpuoli sitten, mistä kauhea huuto luonnollisesti alkaa, kun tulee sitten hankaluuksia. Minusta erinomainen huono hyvä esimerkki on tämä Hondurasin vesivoimahanke, jonka lopullista syytä ja seurausta ei kukaan vieläkään oikeastaan tiedä, siinä oli todella paljon kaikenlaisia ongelmia. Mutta näin käy, kun joudumme ja Finnfund joutuu sitten ilman muuta erittäin vaikeissa olosuhteissa myös toimimaan. Jos valitsisimme maita ja jos Finnfund valitsisi maita, joissa demokratia toimii, ihmisoikeudet pelaavat ja niin edelleen, niin se voisi toimia ainoastaan Ruotsissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-12-16T12:11:12,2016-12-16T12:12:11,Tarkistettu,1.1 2016_136_97,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Lenita,Toivakka,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri Mykkänen tuossa jo aiemmin mainitsi Tanskan ja Ruotsin esimerkkinä siitä, miten he ovat jo käyttäneet edistyksellisemmin yksityisen sektorin rahoitusta kehitysyhteistyössä. Tapasin taannoin toistakymmentä afrikkalaista ulkoministeriä pohjoismaisten ministerikollegoitten kanssa. Tuolloin hyvin yksiselitteinen viesti näiltä Afrikan ministereiltä oli se, olivat he sitten köyhempiä tai vähän vauraampia Afrikan maita, että ""me toivomme teidän kanssanne sellaista yhteistyötä, jossa on mukana yksityinen sektori, kehitätte meidän infraa ja luotte ihmisille työpaikkoja"". Sillä estetään se mahdollinen seuraava suuri muuttoliike tässä maailmassa, että Afrikkaan luodaan toivoa ihmisille. Nyt on hyvin tärkeää, että Suomi on luonut välineitä, Suomi on panostanut tähän puoleen ja on mukana muiden Pohjoismaiden kanssa auttamassa ihmisiä ja toteuttamassa tätä toivon halua, mikä siellä ihmisillä on. Haluaisin kysyä ministeriltä: Miten näette, että tämä työ on lähtenyt liikkeelle? Finnfundiin on lisätty pääomaa. BEAM-hanke ilmeisesti, joka nyt lanseerataan ensi viikolla, on ollut todella kysytty muun muassa Vietnamissa. Miten näette (Puhemies koputtaa) näiden lähteneen liikkeelle ja ennen kaikkea sen, miten pienet ja (Puhemies koputtaa) keskisuuret yritykset pääsevät näihin mukaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-12-16T12:12:12,2016-12-16T12:13:27,Tarkistettu,1.1 2016_136_98,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Värderade talman! Toistan aikaisemman kysymykseni ministeri Soinille: Oletteko huolissanne siitä, että Suomessa tehdään vääränlaisia turvapaikkapäätöksiä irakilaisten suhteen? Onko kenties niin, että eurooppalaiset yleensä ovat liian lepsuja, vai tuleeko Suomeen vain jostain syystä aivan erilaisia turvapaikanhakijoita Irakista kuin muualle Eurooppaan? Sitten tästä ilmastorahoituksesta. Yleensähän katsotaan, että ilmastorahoituksen tulisi olla erillinen kehitysyhteistyörahasto. Suomessahan näin ei ole. Myöskin on sellainen suositus olemassa, että ilmastosopeutukseen tähtäävän rahoituksen pitäisi olla noin puolet kokonaisrahoituksesta. Mikä on laita meidän kanssamme? Pääsemmekö tähän, ja miten, ministeri Mykkänen, näette Finnfundin käytön instrumenttina: tukeeko se ilmastosopeutusrahoituksen tarvetta, vai onko se luonteeltaan sellainen, joka pikemminkin suuntautuu muunlaisiin investointeihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-16T12:13:27,2016-12-16T12:14:26,Tarkistettu,1.1 2016_136_99,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomen ulkopolitiikan yksi tärkeä tavoite on lähialueiden vakaus ja taloudellinen yhteistyö lähialueillamme. Suomelle avautuu aivan ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä hyvää lähialueellamme Arktisen neuvoston puheenjohtajana ensi vuoden alusta kolmen vuoden ajan. Kysynkin ulkoministeri Soinilta: Suomi on aina ollut Venäjälle tärkeä kauppakumppani. Ymmärtäen toki tämän nykyisen pakotepolitiikkatilanteen mikä on teidän näkökulmanne Suomen ja Venäjän välisen kaupan mahdollisuuksiin tulevien vuosien aikana, kun tämä arktinen yhteistyö ja sen neuvoston puheenjohtajuus avaa meille aivan valtavan hienon foorumin käydä neuvotteluja ja keskusteluja nimenomaan itänaapurin kanssa ja muiden naapureittemme kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-16T12:14:27,2016-12-16T12:15:11,Tarkistettu,1.1 2016_136_100,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olemme puhuneet paljon maahanmuutosta ja ulkomaalaisten oikeuksista. Olisin oikeastaan ministeri Soinilta kysynyt, mikä on tilanne suomalaisen henkilön auttamisessa ulkomailla suurlähetystöissä. Olen itse saanut yhteydenottoja muun muassa Koreasta. Suomalainen nuori nainen oli siellä, joutui pahoinpidellyksi täysin selvin päin, ei saanut apua suurlähetystöstä, edes hätäapua tulkkaukseen. Hänet jätettiin yksin, ja vanhemmat täältä onneksi auttoivat. Mikä se tilanne on? Toinen tilanne on se, että kiinalainen äiti on adoptoitujen lastensa kanssa Kiinassa. Hänellä on suomalainen, vakavarainen mies Suomessa. He eivät saa Suomeen lapsiaan, he eivät ole täysin millilleen noudattaneet kansainvälistä adoptioneuvontaa, mutta tilanne on kohtuuton. Hänellä on lapsi Suomessa. Miten näissä tilanteissa lähetystö auttaa suomalaisia ulkomailla, eikä aina vain ulkomaalaisia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-16T12:15:11,2016-12-16T12:16:15,Tarkistettu,1.1 2016_136_101,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Palaan vielä Suomen suhteisiin naapuriin ja viestintään. Minusta on tärkeää, että Suomesta lähtee aina oikea viesti maailmalle, mutta näitten kotimaan ikävien tapahtumien yhteydessä on sosiaalisen median kautta tahallisesti välitetty virheellistä viestiä meidän toiminnastamme, ja tämähän saattaa häiritä Suomen kuvaa, saattaa jopa vahingoittaa Suomen suhdetta toiseen valtioon. Kysyn teiltä: mitä me voimme tehdä täällä Suomessa tällaiselle ikävälle toiminnalle, joka sitten taas vaikuttaa meidän ulkosuhteisiimme?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-12-16T12:16:15,2016-12-16T12:16:56,Tarkistettu,1.1 2016_136_102,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Vanhanen muisteli 25 vuoden takaisia ja totesi presidentti Koiviston silloiset sanat, kun Koivisto totesi, että valtio, joka velkaantuu ja jonka vaihtotase on alijäämäinen, ei voi antaa vastikkeetta rahaa ulkomaille. Se oli silloiselle ministerille aika kova isku, mutta siitä selvittiin. Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyömäärärahojen taso on tietysti tärkeä, mutta kyllä vielä paljon tärkeämpi on se, miten nämä varat käytetään. 881 miljoonaa on iso summa. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että ministeri Mykkänen kertoi tästä laina- ja sijoitusmuotoisesta kehitysyhteistyöstä, sen monipuolisesta vaikutuksesta ja mahdollisuuksista käyttää sitä hyvin monipuolisesti. Siksi vähän ihmettelen, että taitaa olla RKP:n ja vasemmistoliiton suunnalta vastustusta tälle toiminnalle. En sitä ymmärrä, ja olisi tietysti hyvä kuulla perusteluita. Sitten... (Puhemies koputtaa) — Jaa, aika loppui.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-16T12:16:57,2016-12-16T12:18:07,Tarkistettu,1.1 2016_136_103,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Aika loppui.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_104,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyömäärärahat tarvitsevat kunnon korotuksen, ja meidän vastalauseessamme esitämme 235:tä miljoonaa lisää kehitysyhteistyömäärärahoihin. (Leena Meri: Mistä rahat, mistä ne leikataan?) Mutta ystäväni ministeri Soini ei ole vielä ehtinyt vastaamaan siihen kysymykseen, jonka ensimmäisessä debattipuheenvuorossani esitin, ehkä johtuen siitä, että samalla siinä piikittelin tätä perussuomalaisten epäjohdonmukaista hädänalaisten auttamista maailmalla. Elikkä palaan siihen kysymykseen, mistä Brysselissä on eilen puhuttu, että kun Aleppon piiritetystä kaupungista nyt evakuoidaan hädänalaisia, haavoittuneita ihmisiä, niin pääministeri Sipilä eilen näki mahdollisuuden, että Suomi voisi olla mukana projektissa, jossa näitä todella hädänalaisia, haavoittuneita ihmisiä otettaisiin Euroopan maihin, muun muassa Suomeen. Mitä ulkoministeri Soini on tästä mieltä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-16T12:18:07,2016-12-16T12:19:02,Tarkistettu,1.1 2016_136_105,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kansainvälisen politiikan tilanne on monimutkaistunut Euroopassakin viimeisten vuosien aikana erittäin nopeasti. On Ukrainan kriisiä, on Syyrian sotaa, ja katseet kyllä kääntyvät kansainväliseen yhteisöön ja siihen, miten Yhdistyneet kansakunnat ja Euroopan unioni ovat pystyneet näissä kriiseissä toimimaan. Suomalaisille ja Suomelle tärkein viitekehys on varmasti aina Pohjoismaat. Me olemme erittäin samankaltaisia maita, meidän historiamme, tapamme, ihmiskäsityksemme, demokratia ja ihmisoikeudet ovat kaikki samankaltaisia, ja pohjoismaisessa yhteistyössä olisi meille valtava määrä vielä tehtävää. Ruotsista tulee ensi vuonna YK:n turvallisuusneuvoston jäsen, ja on paljon puhuttu myös siitä, kuinka YK:ta nyt pitäisi uudistaa, että se pystyisi paremmin vastaamaan tämän ajan kriiseihin. Kuinka Suomi yhdessä Ruotsin kanssa suhtautuu siihen, miten YK:ssa näitä reformeja saataisiin eteenpäin, että se olisi toimivampi järjestö?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-16T12:19:04,2016-12-16T12:20:13,Tarkistettu,1.1 2016_136_106,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Vielä edustajat Adlercreutz, Ruoho, Räsänen, Haavisto, ja sitten ministereiden puheenvuorot loppuun.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_107,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Värderade talman! Edustaja Kankaanniemelle: En tiedä, oliko edustaja Kankaanniemi ehkä valmiiksi vähän puolustusasemissa, kun tulkitsi kysymyksen kritiikkinä. Rahoitusinstrumentteja toki saa olla paljon, kysymyksenähän lähinnä oli se, miten tämä instrumentti soveltuu nimenomaan tähän ilmastosopeutusrahoituksen toteuttamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-16T12:20:14,2016-12-16T12:20:40,Tarkistettu,1.1 2016_136_108,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin lyhyesti edustaja Adlercreutzille sanoisin, ettei tänne tule vääriä turvapaikanhakijoita, heillä vain ei ole turvapaikkaperusteita, mikä taas johtuu siitä, että ihmiset yrittävät käyttää turvapaikkaväylää, vaikka heillä on muita syitä, köyhyyttä ja tämmöistä näin, mikä ajaa heitä tulemaan. Edustaja Uotilan puheesta tuli mieleen, tästä, että otettaisiin näitä haavoittuneita mukaan, se, että itse näkisin sen kyllä tärkeänä asiana, mutta muistuttaisin semmoisesta asiasta, minkä kokemuksesta olen itse nähnyt: lapsista, joilta omat vanhemmat ovat katkoneet luita, että he näyttäisivät säälittävämmiltä. Heistä itse asiassa käytetään tällaista sanaa kuin ""hämähäkkilapset"", koska hehän ovat muuten terveitä ja he saattavat liikkua nopeasti. Minä toivoisin, että tällaista ei pääsisi tapahtumaan. — Minulla oli vielä toinen kysymys, mutta enää en ehdi enempää puhua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-12-16T12:20:40,2016-12-16T12:21:46,Tarkistettu,1.1 2016_136_109,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Soinia myönteisestä vastauksesta liittyen mahdollisuuteen harkita näitä humanitäärisiä viisumeja erityistapauksissa. Mutta pidän kaiken kaikkiaan huonosti harkittuna sitä valintaa, että kehitysyhteistyöleikkaukset ovat kohdistuneet nimenomaan kansalaisjärjestöihin, sillä on todettu, että juuri niiden tekemä kehitysyhteistyö on tuloksellista ja tehokasta ja kohdistuu sinne ruohonjuuritasolle, jossa esimerkiksi tukea ohjataan koulutus- ja terveydenhuoltopalvelujen kautta suoraan kansalaisille, ja niiden joukossa ovat esimerkiksi vakiintuneet suomalaiset lähetysjärjestöt. On hyvin valitettavaa, että nämä ovat joutuneet monelta osin ajamaan projektejaan ja toimintaansa alas näiden leikkausten vuoksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-16T12:21:46,2016-12-16T12:22:50,Tarkistettu,1.1 2016_136_110,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri Soini, puhuitte puheenvuorossanne lähetystöverkon säilyttämisestä ja että tämän hallituskauden aikana ei enää lähetystöjä lakkauteta, vaan suunta on nyt toinen. Tästä täytyy antaa kiitos. Tämä on tärkeä asia ja asia, johon ulkoasiainvaliokunta on usein täällä puuttunut. Olisin kysynyt teiltä näkemystä hieman siitä, missä on puutteita, missä on aukkoja. Meillä on EU-jäsenmaita, joissa ei tällä hetkellä ole Suomen lähetystöä, ja ajattelen myöskin viennin näkökulmasta: kun hyvin usein puhutaan siitä, että markkinat ovat tulevaisuudessa Euroopan ulkopuolella, markkinat perinteisten kumppaniemme ulkopuolella, lähetystöverkot, lähetystöt ovat aika tärkeitä siinä, että nämä asiakkaat tavoitetaan. Onko tässä hallituksella ajatuksia, miten tätä aktiviteettia lisätään? Ehkä tähän lisään vanhan ajatuksen tämmöisistä läppärilähettiläistä. En puhu silloin kiertävistä suurlähettiläistä vaan vähän vaatimattomammin resursoiduista lähettiläistä, jotka istuvat paikan päällä, osallistuvat EU-koordinaatioon ja edustavat Suomea, vaikka suurta lähetystöä ei olekaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-12-16T12:22:51,2016-12-16T12:23:54,Tarkistettu,1.1 2016_136_111,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ja sitten ministereiden puheenvuorot loppuun. Ministeri Soini, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_112,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Yritän muutamaan vastata. Aloitan edustaja Uotilasta: Suomen pakolaiskiintiö on 750, ja sitä painotetaan tällä kaudella nimenomaan syyrialaisten pakolaisten vastaanottamiseen. Sitten edustaja Merelle: En tunne tuota yksityiskohtaa, mutta otan kyllä selvää. Nimenomaan suomalaisen suurlähetystö- ja konsulitoiminnan yksi keskeinen tehtävä on suomalaisten auttaminen hädässä ulkomailla. Eli varmaan voimme tähän palata. Sitten näistä kehitysapumääristä. Kun puhutaan rahasta eikä puhuta pelkästään joistain abstrakteista prosenteista, niin vihreät ja RKP olivat hallituksessa vuosina 2007—2011. Silloin vuonna 2009 rahaa kehitysapuun annettiin 915 miljoonaa, nyt 881 miljoonaa — ettei totuus unohdu. Sitten, edustaja Haavisto, tämä on hyvin tärkeä asia. Esimerkiksi kyllä aika piinallinen hetki oli, kun Slovakiassa, joka nyt on EU-puheenjohtaja, edellisen hallituksen aikana lakkautettiin Suomen suurlähetystö. Etenkin meidän pitäisi vahvistaa meidän suurlähetystöverkkoa esimerkiksi tämänkaltaisissa maissa kuin Filippiinit, mistä niin ikään edellisen hallituksen aikana lakkautettiin. Tämä hallitus korottaa nyt Bogotán, missä on saatu erittäin merkittävä ratkaisu: 50 vuotta kestänyt sota on saatu lakkaamaan. Tämä on hyvä investointi suomalaiseen työhön, yrittämiseen ja muuhun. Täällä oli monta muutakin hyvää kysymystä hybridivaikuttamisesta ja muusta, mutta tämä kehitysavun perillemeno: Oma näkemykseni on — ja myös uskon, että tiedän jotain kansalaisten näkemyksistä — että ihmiset eivät vastusta kehitysapua, he haluavat, että se menee perille. Se, mitä vastustetaan voimakkaasti, on se korruptio, läpimätä systeemi, joka useissa maissa hallitsee. Oliko se edustaja Paloniemi, joka hyvin puhui Hondurasin vesiprojektista. Eivät suomalaiset halua kaataa miljoonia hankkeisiin, joista ei tule mitään. Ja sitten järjestöt: Olen edustaja Räsäsen kanssa samaa mieltä, että lähetysjärjestöt saavat tehokkaasti apua perille. Vaikka tässä ei nyt kenenkään pitäisi omista asioistaan puhua, niin minä luotan paljon enemmän pyhään roomalaiskatoliseen kirkkoon kuin johonkin valtioon, että menee kehitysapu perille, ja saattaa mennä semmoisen filosofiankin puitteissa, jonka voin hyväksyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-16T12:23:59,2016-12-16T12:27:02,Tarkistettu,1.1 2016_136_113,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Mykkänen, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_114,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Kai,Mykkänen,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Karimäki viittasi ilmastorahoituksen tasoon. Toistan vielä sen, että meillä investointimuotoisen rahoituksen kautta erityisesti ilmastorahoituksen määrä kasvaa, ja se on siis myös monen muun maan käyttämä metodi, että nimenomaan investointimuotoista riskijakorahoitusta siihen suunnataan. Voisimme päästökauppatuloihin liittyen tietysti tehdä niin kuin moni muu maa, esimerkiksi Saksa, tekee, että päästökauppatuloja korvamerkitään uusiutuvan energian investointitukiin, mutta se ei tietysti käytännössä muuttaisi muuta kuin kirjanpitoa, kun tällä hetkellä me TEMin määrärahoista maksamme investointituet, joita maksetaan enemmän kuin päästöhuutokauppatuloja tulee, niin että en sinänsä tähän niin paljon kiinnittäisi huomiota. Todella, niin kuin tässä Soini viittasi, kun puhutaan kehitysavun kokonaistasosta, johon Karimäki myös viittasi, niin me olemme nyt semmoisella vuosien 2006—2007 tasolla niin kansalaisjärjestöjen osalta kuin myös koko kehitysapupotin osalta. Onko se vähän? Se on vähemmän kuin missä oltiin tässä muutama vuosi sitten, mutta silloin kymmenen vuotta sitten oli ollut yli puolikymmentä vuotta aika nopeata kehitysavun kasvua. Silloin oltiin suhteellisen siedettävässä tilanteessa. Me olemme nyt sillä tasolla, että ei kannata liioitella sitä muutosta, mikä on sen jälkeen tapahtunut. Adlercreutz viittasi tähän ilmastorahoitukseen myöskin sopeutumiskeinojen osalta. Kyllä myös semmoisia hankkeita toki rahoitetaan, missä pyritään nimenomaan vahvistamaan vaikkapa saarialueiden, alavien alueiden kykyä selvitä, kun suolapitoinen vesi nousee, ja selvitä suolaantuvien kaivojen kanssa, myöskin Finnfundin kautta. Mutta kyllä minä sanoisin, että pääpaino — ja minun mielestäni ihan oikeutetusti pääpaino — Suomen veronmaksajien ja suomalaisen investointirahan käytössä on vähentää ilmastopäästöjä, jolloin me itse asiassa 1 eurolla tekemällä vaikka Turkanaan tuulivoimapuiston, joka nyt maaliskuussa avautuessaan tuottaa lähes viidenneksen lisää Kenian sähköverkkoon sähköä koko Kenian tämän hetken tuotannosta, saamme paljon enemmän aikaan kuin vaikkapa kotimaisilla tuotantotuilla, joita nyt aiempaa tarkemmin jatkossa katsotaankin. Valitettavasti, vaikka Adlercreutz toisin sanoi, edustaja Wallinin nimissä oleva muutosesitys kyllä tähtää todella 130 miljoonan euron leikkaukseen finanssisijoituksista ja vielä poistaisi sen 10 miljoonan euron korotuksen Finnfundin pääomaan, mikä ensi vuodelle on hallituksen esittämänä menossa. Edustaja Toivakka viittasi tähän investointimuotoiseen rahoitukseen, miten saadaan pk-yritykset erityisesti mukaan, ja todella tällä nyt tämän vuoden 130 miljoonan euron pääomakorotuksella vähintään 0,5 miljardin investoinnit käynnistyvät, joissa jokaisessa on suomalainen ratkaisutoimittaja tältä puolelta taustalla. Meillä on sinänsä nyt nälkä vielä kasvanut tässä matkan varrella tänä syksynä, niin että nyt neuvottelemme seuraavista, siis jäljellä olevan 420 miljoonan euron investointimuotoisen rahoituksen osalta esimerkiksi Maailmanpankin IFC:n kautta, joka on heidän investointimuotoinen siipensä, ja silloin me pyrimme siihen, että se ei ole 1,5 miljardia, mikä olisi se laskennallinen sama taso, vaan esimerkiksi 3 miljardia, kun saamme siihen Maailmanpankin rahaa mukaan ja niin, että siinäkin on aina suomalainen yritys mukana silloin, kun se pystyy tarjoamaan sen ratkaisun. Kyllä pk-yrityksiä myös näihin Finnfundin hankkeisiin mukaan usein pääsee, ja siihen pyritään jatkossa vielä enemmän, ja nimenomaan tämä korkotukiluottomekanismi on sellainen, joka myös varsin pienissä kaupoissa pk-sektorin mittakaavassa on relevantti. Paloniemi kiinnitti huomiota LDC-maiden, köyhimpien maiden, riskitasoon, mitä se on. Se on juuri näin, että jos nollatoleranssi otettaisiin siihen, että ei voi ottaa mitään sellaista, missä saattaa tulla riski, niin silloin Ruotsi olisi se paras kehitysavun kohde. Tässä suhteessa meidän täytyy ymmärtää, että joitakin haasteita aina tulee ja niitä pitää pystyä mahdollisimman läpinäkyvästi torjumaan jo ennalta ehkäisevästi niin, että meillä on järjestöt siellä esimerkiksi auttamassa. Tämä on tärkeätä työtä, mitä järjestöt siinä tekevät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1300,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2016-12-16T12:27:04,2016-12-16T12:30:48,Tarkistettu,1.1 2016_136_115,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Yleiskeskustelu tästä pääluokasta keskeytetään tässä vaiheessa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_136_116,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt jatketaan aiemmin tänään keskeytynyttä yleiskeskustelua ulkoasiainministeriön pääluokasta 24.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_136_117,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Me elämme tällä hetkellä keskellä historian pahinta humanitääristä kriisiä. Minä itse uskon, että historia tulee muistamaan meidät siitä, miten me maana toimimme tässä kriisissä. Suomi on kuitenkin vastannut tähän tilanteeseen romuttamalla kehitysyhteistyönsä, heikentämällä ihmisoikeuksia, leikkaamalla pakolaiskiintiötään ja vaikeuttamalla sotaa paenneiden ihmisten mahdollisuutta saada perhe luokseen. Kehitysyhteistyön jättileikkaukset osuvat miljoonien kaikkein köyhimpien ihmisten elämään. Ne rapauttavat myös Suomen kansainvälistä mainetta globaalin vastuun kantajana. Hallituksen esityksessä sanotaan, että Suomi toimii vastuullisesti osana kansainvälistä yhteisöä. Tämä ei pidä paikkaansa. Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen bruttokansantulo-osuuden arvioidaan pysyvän 0,4 prosentissa koko hallituskauden ajan. Tällä me jäämme kauas meidän tekemästämme kansainvälisestä 0,7 prosentin sitoumuksesta, ja pitää ottaa huomioon, että meidän naapurimaamme, Norja, Ruotsi, Tanska, ovat tämän tavoitteen jo saavuttaneet. Suomi tulee putoamaan edistyksellisestä pohjoismaisesta viiteryhmästä. Arvoisa puhemies! Kansalaisjärjestöjen tekemästä kehitysyhteistyöstä leikattiin tänä vuonna kerralla 43 prosenttia eli 49 miljoonaa euroa. Järjestöt ovat joutuneet keskeyttämään useita satoja hankkeita jättäen yli miljoona ihmistä kehitysmaissa ilman apua. Ulkoministeriö on itse teettänyt ulkopuolisen arvion, joka osoittaa selkeästi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön olevan tuloksellista ja kustannustehokasta. Se on sitä parasta kehitysyhteistyötä, mitä tehdään. Tämän ulkopuolisen arvion johtopäätösten mukaan järjestöjen kehitysrahoitusleikkaukset olivat virhe, ja tässä suositellaan lisärahoitusta järjestöjen ohjelmatukeen. Näin hallitus ei kuitenkaan toimi. Arvoisa puhemies! Kansainvälisesti on sovittu, että kehittyneet maat kasvattavat ilmastorahoitustaan 100 miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä. Suomi on sitoutunut osoittamaan köyhien maiden ilmastotoimiin lisärahoitusta, mutta Suomi silti kattaa tämän rahoituksen jo ennalta leikatusta kehitysyhteistyöbudjetista. Edellinen hallitus ohjasi päästöoikeuksien huutokauppatulot osaksi Suomen kehitys‑ ja ilmastorahoitusta, ja Suomi sai tästä laajasti kansainvälistä kiitosta. Nyt hallitus ohjaa päästökauppatulot takaisin energiaintensiiviselle teollisuudelle tukirahoina. Hallituksen myöntämät tuet ovat saaneet poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä taloustutkijoilta. Nämä tuet eivät lisää työllisyyttä, ne eivät tue Suomen taloutta, vaan ne vähentävät yrityksiltä kannusteita vähentää päästöjä. Eli ilmastonmuutoksen torjumisen sijaan nämä rahat käytetään ilmastonmuutoksen kiihdyttämiseen. Samaan aikaan, kun Suomi alle vuosi sitten Pariisissa on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotoimiin, leikataan Suomen kansainvälistä ilmastorahoitusta osana kehitysyhteistyön budjettia ja rahaa ohjataan saastuttavalle teollisuudelle. Tämä on vastuutonta, ja se syö Suomen kansainvälistä uskottavuutta. Arvoisa puhemies! Tämä budjetti ei ole Suomelle tässä ajassa kunniaksi. Maailmalla kaivataan nyt kipeästi vastuullisuutta ja inhimillisyyttä. Olisi hienoa, jos Suomi olisi jatkossa sellainen maa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-12-16T15:25:58,2016-12-16T15:30:17,Tarkistettu,1.1 2016_136_118,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Suomesta tulee ensi keväänä Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa, Yhdysvaltojen jälkeen toukokuussa. Traditio on ollut, että aika monet niistä asioista, joita edellinen puheenjohtajamaa on edistänyt, myös säilyvät sitten seuraavankin puheenjohtajamaan agendalle. Toki sitä ohjelmaahan ei ole vielä julkaistu, ja emme aivan tarkkaan tiedä, mitä siellä tulee olemaan, mutta esimerkiksi tämänpäiväisessäkin budjettikeskustelussa kuulimme niitä teemoja, joita Suomi tulee nostamaan esille liittyen vaikkapa koulutukseen, meteorologiaan ja tietenkin ylipäänsä siihen suureen kuvaan pohjoisista arktisista alueista, että ne ovat erittäin hauraita ilmastoltaan ja ympäristöltään. Suomessa asuu Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa, ja alkuperäiskansakysymykset ovat aina läsnä siellä. Mutta on erittäin tärkeää, että arktisissa kysymyksissä otetaan myös huomioon se, että se on ihmisten elinympäristö, ja sikäli olisi toivottavaa, että kun puhutaan arktisesta politiikasta, nostettaisiin esille myös vahvemmin sosiaalipoliittiset kysymykset, koulutuskysymykset, myöskin elinkeinopoliittiset kysymykset. Suomi sivistyneenä korkean teknologisen osaamisen maana pystyy kyllä vaikkapa siitä ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä ammentamaan aika paljon uutta elinkeinoa pohjoisille alueille, ja tähän liittyy myös vaikkapa matkailupotentiaalin hurja kasvu arktisilla alueilla. Myös Euroopan unioni on antanut oman arktisen tiedonantonsa, ja Suomella olisi kyllä tuhannen taalan paikka ottaa vahvempaa roolia Euroopan unionin arktisessa politiikassa. Norja on erittäin aktiivinen näissä asioissa, mutta se ei tietenkään ole EU-maa, joten meille avautuisi siellä tilaisuutta. On aivan selvää, että ensi vuoden aikana Suomessa tullaan järjestämään varmasti lukuisia korkean tason huippukokouksia — ulkoministerikokouksia, mahdollisesti EU:n korkea edustaja on tulossa Suomeen arktisissa asioissa, toivon mukaan myös päämieskokous saataisiin Suomeen — ja tämmöisessä kansainvälisen politiikan jännitteessä ei itse asiassa ole kovin monta sellaista instituutiota kuin Arktinen neuvosto, jossa Pohjoismaat sekä Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada ovat saman pöydän äärellä, joten toivottavasti Suomi pystyy ottamaan myös kokoaan suurempaa roolia siinä, että myös kansainvälisen politiikan tilannetta saataisiin liennytettyä. Erittäin pitkään on puhuttu myös arktisiin asioihin liittyen arktisesta informaatiokeskuksesta, ja Euroopan parlamentti on osoittanut tälle jo määrärahatkin muutamaan otteeseen, mutta valitettavasti se on kyllä jäänyt sitten, kansallisella tasolla on hieman huolimattomasti hoidettu sitä asiaa. Erittäin hieno saavutus oli se, että tässä syksyllä tuli EU:sta tieto, että EU:n kyberturvallisuuskeskus oltaisiin nyt Suomeen laittamassa, mutta tämä arktinen informaatiokeskus antaa itseään odotuttaa, vaikka meidän tiedeyhteisö tekee erittäin korkeatasoista tutkimusta tämän puitteissa. Toivon, että se näkyisi myös meidän linjauksissamme. Arvoisa puhemies! On erittäin hienoa, että ensi vuonna esimerkiksi edustustoverkostossa tehdään muutamia konkreettisia parannuksia sen suhteen, että enää sitä ei tiivistetä, vaan sen sijaan konsulaatteja kohotetaan suurlähetystöiksi, kuten on vaikkapa Bogotássa Kolumbiassa ja Myanmarissa. Lisäksi liittyen tähän viennin edistämiseen haluaisin todeta, että on erittäin tärkeää, että hallitus nyt on palkannut näitä viennin edistämisen ammattilaisia muutamiin paikkoihin. Oli tietenkin surullista, että siitä toiminnasta luovuttiin jo tässä yhdessä välissä. Mutta jos miettii vaikkapa jälleen kerran sitä pohjoista ulottuvuutta ja sitä osaamista, mitä meillä olisi siinä tarjota, niin vaikkapa Kanadan kaltaisessa maassa harvaan asutulla alueella erittäin massiivisesti käytetään edelleenkin fossiilisia polttoaineita. Suomi pystyisi uusiutuvan energian osaajana tarjoamaan paitsi kylmissä pohjoisissa olosuhteissa toimivaa energiahuoltoa ja liiketoimintamahdollisuuksia kotimaisille yrityksille myös myymään niitä maailmalle. Lisäksi, arvoisa puhemies, haluaisin tähän loppuun vielä painottaa sitä, että kun Suomesta ensi vuonna tulee myös Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtaja ja meillä on myös itsenäisyytemme 100-vuotisjuhla, olisi erittäin tärkeää, että pohjoismaista yhteistyötä korostettaisiin. Se on meille kuitenkin läheisin viitekehys, jossa kansainvälisesti toimimme. Pohjoismaat ovat hyvin samanlaisia, ja tämmöisenä turbulenttina aikana, jolloin Euroopan unionikin kipuilee siitä suunnasta, mihin mennään, Pohjoismaat kyllä voivat näyttää liberaalin demokratian lippua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-16T15:30:23,2016-12-16T15:35:47,Tarkistettu,1.1 2016_136_119,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Muutama ajatus ulkoministeriön hallinnonalalta erityisesti, joka liittyy Suomen lähetystöihin ulkomailla. Tässäkin talousarviossa jälleen lähetystöjen menoja leikataan noin 3 prosenttia, rahassa se on noin 7 miljoonaa. On jotenkin surullista seurata, miten Suomen hyvin mittava ja arvostettu lähetystötyö tuolla maailmalla supistuu lähes lilliputtisarjaan. Otan esimerkin Tansaniasta, jossa oli mahdollisuus reilu kuukausi sitten käydä. Vuonna 2011 vielä maakohtainen kokonaismäärärahapanostus oli 44 miljoonaa, vuonna 2016 vain 13 miljoonaa. Kun otan tähän muut Pohjoismaat vierelle, Ruotsin tuki 150 miljoonaa, Norjan 100 miljoonaa, oli kertakaikkisen järkyttävää kuulla lähetystön oma näkemys siitä, mitä Suomelle maana on tapahtumassa Tansaniassa. Tilanne on se, että siellä käytännössä panostuksemme ovat jo niin pieniä, että koetaan, ettei Suomi enää suhtaudu vakavasti, ei nyt puhuta ainoastaan kehitysyhteistyöstä, vaan edes tähän maiden väliseen yhteistyöhön. Tämä on kyllä hätähuuto, ja olisin todella toivonut, että ulkoministeri olisi ollut täällä paikalla kuulemassa tästä asiasta. Ei ole kovinkaan mielekästä se, että kun henkilöstöä supistetaan Suomen lähetystöissä, niin se johtaa siihen, että varsinaisesta lähettiläästä tulee klemmareiden siirtäjä pöydältä toiselle — aika, sanoisin, kovapalkkaista porukkaa tällaiseen toimistotyöhön nyt keskittyneenä sen sijaan, että he edistäisivät esimerkiksi Suomen kykyä vientimaana, palvelujen viejänä ja ihan sitten teollisuuden viejänä. Toinen asia, johon kiinnitän huomiota, on kansalaisjärjestöjen määräraha, jota vuonna 2016 leikattiin noin 40 miljoonaa euroa. Se on tällä hetkellä siis 65 miljoonaa. Nyt vuonna 2017 näiden leikkauksien todellinen vaikutus alkaa näkyä. Samaan aikaan, kun meidän lähetystömme muuttuvat tällaisiksi lilliputtilähetystöiksi, kansalaisjärjestötyö myös näissä maissa vetäytyy kuoreen ja se valtava vaikuttavuus, joka Suomella on ollut vuosikymmenien aikana rakennettuna, supistuu nyt todella nopeaa vauhtia. Sijoitustoimintamme lisääntyvät siellä, mutta niiden varsinaisesta vaikuttavuudesta ei ole vielä minkäänlaista arviota eikä taetta, kuinka ne lopulta tulevat tuottamaan. Arvoisa puhemies! Ulkoministeriön tehtävänalaan kuuluu pitkäjänteisyys, hallituskaudet ylittävä työskentely, jonka seurauksena on totuttu ajattelemaan, että Suomella on hyvä maine, rikkaana Pohjoismaana meillä on mahdollisuus auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat. Nyt tämä maine rapistuu joka päivä sen takia, että tämä meidän niin mittava leikkausohjelmamme alkaa näyttää sitä todellista tulosta, mikä näiden leikkausten seurauksena syntyy. Oma toiveeni on, että kansalaisjärjestöjä ja sitten meidän omia suurlähetystöjämme kuultaisiin näissä asioissa enemmän. Se työ ei siellä enää ole mielekästä sen tähden, että ei näillä määrärahoilla, mitä tällä hetkellä sinne osoitetaan, kohta pystytä sitä varsinaista Suomen etua siellä ajamaan. Tämä on suuri menetys.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-16T15:35:54,2016-12-16T15:40:23,Tarkistettu,1.1 2016_136_120,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Suomen kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä 881 miljoonaa euroa. Hallituksen linjan mukaisesti kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja leikataan hallituskauden aikana yhteensä 200 miljoonalla eurolla osana julkisen talouden sopeutustoimia. Lisäksi 130 miljoonaa euroa lahja-avusta siirretään laina‑ ja pääomasijoitusmuotoiseksi ja ohjataan vastuullisten yritysten kautta kehittyviin maihin. Vuosien 2017—2020 julkisen talouden suunnitelmassa kehitysyhteistyömenoihin kohdistetaan uusi 25 miljoonan euron säästö vuodesta 2018 lähtien. Kehitysyhteistyömäärärahat ovat tämän myötä kehyskaudella keskimäärin 0,39 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon. Hallitus on myös päättänyt lopettaa päästöhuutokauppatulojen ohjaamisen kehitysyhteistyöhön, mikä vähentää kehitysyhteistyöhön käytettävien varojen määrää merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2014 näitä päästökauppatuloja ohjattiin kehitysyhteistyöhön 69 miljoonan euron verran. Kaikki hallituspuolueet jo ennen vaaleja ilmoittivat olevansa valmiita näihin kehitysyhteistyöleikkauksiin. Perussuomalaiset ovat jo vuosia kritisoineet kehitysapuun käytettävää rahamäärää. Nyt valtaa käytetään, kun sitä on. Kehitysapua annetaan vuosittain kansainvälisesti noin 100 miljardia euroa. Vuosikymmeniä jatkuneen avun tulokset ovat esimerkiksi Afrikassa jääneet parhaimmillaankin ristiriitaisiksi. Suurin lahjoittaja on Yhdysvallat yli 30 miljardin euron panoksella, mutta heillä summa on vain 0,2 prosenttia maan bruttokansantulosta. Ainoastaan kourallinen maita antaa kehitysapuun rahaa YK:n suositusten mukaisen, 0,7 prosentin, osuuden suhteessa bruttokansantuloonsa. Arvoisa puhemies! Entinen vihreiden kansanedustaja, professori Eero Paloheimo kiteyttää kehitysavun kirjassaan ""Tämä on Afrikka"": ""Huonosti suunnitellun ja suunnatun kehitysavun merkittävin tulos on rappio."" Kirjailija Jukka Mallinen on todennut, että tehottomasta kehitysapuajattelusta kertoo sananlasku ""ei kannettu vesi kaivossa pysy"". Mallisen mukaan tehokkuudesta sen sijaan kertoo fraasi ""älä anna nälkäiselle kalaa vaan onki, jolla hän voi itse kalastaa"". Katson, että vain ne kehitysmaat ovat menestyneet, jotka ovat vapauttaneet talouttaan, keventäneet verotusta sekä poistaneet ulkomaankaupan, yrittämisen ja työllistymisen esteitä ja hinta‑ ja palkkasääntelyn. Valtiot, jotka tietoisesti ovat pyrkineet irti kehitysapuriippuvuudestaan, ovat kehittyneet parhaiten. Kiina käyttää kehitysapua länsimaita fiksummin uuden liittolaisimperiumin rakentamiseen. Mitä valtavilla kehitysapupanostuksilla on saatu aikaan? EU-komissio ilmoitti jo vuonna 2010, että unionin kehitysapupolitiikka täytyy uudistaa perusteellisesti: ""Jos jatkamme niin kuin nyt — ja vaikka jopa lisäisimme apua — kehitys monessa avunsaajamaassa on hyvin vähäistä tai jopa olematonta."" Näin sanoi EU:n kehitysasioista vastaava komissaari EU-parlamentissa. Yksi syy suureen kehitysapuun on kansalaisten tietämättömyys. Perussuomalaisten TNS Gallupilla muutama vuosi sitten teettämän tutkimuksen mukaan 60 prosenttia kansalaisista olisi valmis karsimaan kehitysyhteistyövaroja. Tosin suomalaiset eivät tiedä, kuinka paljon kehitysapuun käytetään. Yleisin arvio oli tutkimuksessa 150 miljoonaa, kun todellinen summa oli 1 124 miljoonaa. Kaksi kolmasosaa arvioi kehitysavun määrän alle puoleen sen oikeasta määrästä. Perinteinen valtiojohtoinen kehitysapu tarjoaakin kannustimen olla kehittymättä. Esimerkiksi Afrikan ongelmien syyt tiivistetään usein siirtomaa-ajan rajoihin, yhtiöiden vastuuttomaan toimintaan ja markkinatalousjärjestelmän epäreiluuteen. Eikö ole pikemminkin moraalitonta, että Afrikka ei ole noussut vuosikymmenien varrella saamillaan sadoilla miljardeilla euroilla?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-12-16T15:40:29,2016-12-16T15:45:36,Tarkistettu,1.1 2016_136_121,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainministeriön pääluokka on koostaan huolimatta erittäin merkittävä Suomen tulevaisuuden kannalta. Se, että Suomi on ensi vuodesta lukien kolme seuraavaa vuotta Arktisen neuvoston puheenjohtaja, nostaa Suomen ulkoministeriön ja siihen liittyvän toiminnan kansainvälisesti erittäin mielenkiintoiselle areenalle. Suomella on sillä alueella valtavia mahdollisuuksia taloudellisesti ja myös kansainvälisen yhteistoiminnan lisäämisen kannalta. Kaikki tiedämme sen, että kansainvälinen tilanne Krimin tapahtumien jälkeen on erittäin jännittynyt ja myös Aleppon tapahtumat Syyriassa ovat aiheuttaneet sen, että suurvaltojen väliset suhteet keskenään ovat erittäin ongelmallisia. Epäluottamus vallitsee, mutta kaikista näistä vaikeista tilanteista huolimatta pitää uskoa siihen, että eri valtioiden ulkoministeriöt ja ulkopoliittinen johto tekevät hyviä päätöksiä jatkossakin ja alkavat lähentyä toisiaan ja saada näitä kriisejä ratkaistua. Pohjoiset alueet ovat tulevaisuuden kasvun avaimia, se on se kiistaton tosiasia. Meillä on Suomella nyt paalupaikka seuraavan kolmen vuoden aikana Arktisen neuvoston puheenjohtajana viedä asioita eteenpäin ja myös siinä samalla valvoa suomalaisten etua. Kiistämätön tosiasia on se, että arktisella alueella pohjoisessa on valtavat luonnonrikkaudet. Siellä on maakaasua, siellä on öljyä, ja esimerkiksi Kuolan niemimaan alueen malmivarantojen ja yleensä luonnonvarojen arvon sanotaan olevan satoja miljardeja euroja, ja se on aivan varmaa, että seuraavan 20 vuoden aikana Venäjä tulee ottamaan niitä käyttöön. Venäjä ei yksin selviä omalla tekniikallaan ja omalla pääomallaan siitä työstä. Näin ollen Suomen pohjoisena valtiona ja huipputeknologian maana pitää ottaa tässä iso rooli, ja sen avaa meille nyt yhtenä keinona tämä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus. Tässä meillä on pelin paikka, jos missään. Yksi asia: meidän pitää omissa päätöksissämme myös sisäpolitiikassa huomioida tämä, ja se tarkoittaa sitä, että meidän on pohjoisen liikenneyhteyksiä kehitettävä merkittävästi. Lentoliikenteessä pitää laittaa niitä edelleen jo kehitettyjä kenttiä vielä parempaan kuntoon. Jäämeren ratayhteys — olen sitä aina lämpimästi kannattanut ja olen ihmetellyt, miksi sitä ei olla tehty. Olen suorastaan hämmästynyt siitä, että on käytetty perusteltuja puheenvuoroja siitä, että eihän siellä ole liikennettä. No, ei yhdelläkään semmoisella radalla vielä ole liikennettä, jota ei ole vielä rakennettu. Kyllä se rata kannattaa ensin tehdä eli luoda se liikenneyhteys, jolloin avataan se markkina. Samaan aikaan, kun keskustellaan, että pitäisikö Helsingistä tehdä Tallinnaan rautatietunneli meren alitse, kannattaa suurimpien intoilijoiden tutustua syvällisesti, miten on käynyt Calais’n salmen ali menevän tunnelin talouden. Sen rannoilla on Euroopan toiseksi ja kolmanneksi suurimmat talousmahdit Ranska ja britit. Nämä kaksi suurta talouskeskittymää, Suomeen verrattuna jättimäisen suuria talousmahteja, eivät ole pystyneet Calais’n salmen ali menevää lyhyttä tunnelia pitämään kannattavana muuta kuin valtavilla tukiaisilla. Rahaa on syydetty miljarditolkulla, ja vieläkään se ei taida olla tänäkään päivänä taloudellisesti kannattava, ja jos on, niin se on hyvin niukasti sitä. Tästä Tallinnaan menevän tunnelin kustannusarviosta, siitä, mitä on julkisuudessa esitetty, voisi sanoa sen verran vain, että mikä on sitten esimerkiksi länteen menevän metron kustannusarvion paikkansapitävyys — hirvittää ajatella jonkun Tallinnan tunnelin todellisia kustannuksia. Mutta jos Jäämerelle rakennetaan rata, sen kustannukset tiedämme, koska siinä liikutaan maan päällä ja se on hallittavissa. Arktisen neuvoston osalta meillä on pelin paikka, ja se tulee hyödyntää täysimääräisesti. On myös ilolla pantava merkille ulkoministeriön pääluokassa, että vaikka lähetystöjen resursseja on vähennetty, niin on pystytty keskittämään vähäisiä rahoja niin, että voidaan kaksi lähetystöä saada aidosti lisää ja yksi konsulaatti perustaa, avata kunnolla. Elikkä niille avainalueille, mitkä ovat Suomen ulkopolitiikan kannalta ja talouden kannalta tärkeitä alueita, on pystytty satsaamaan lisää. Se on äärimmäisen tärkeä huomio ja ennen kaikkea niin, että ulkoministeriöllä ja sen suhteilla on suuri merkitys myös talousasioissa. Team Finlandin asioiden eteenpäinvieminen vahvasti on Suomen suuri etu, eikä missään nimessä saa väheksyä Team Finlandin saavutuksia, mutta meidän on otettava myös oppia esimerkiksi siitä, mitä Finpro on tähän mennessä saanut aikaan, ja pyrittävä näistä löytämään se konsepti, niin että saadaan mahdollisimman tehokkaasti rahat käytettyä. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön tulevat määrärahat ovat kieltämättä laskeneet, se on kiistaton tosiasia, mutta, arvoisa puhemies, tässä voi sanoa sen, että (Puhemies koputtaa) kun talouden tilanne on vaikea, niin sen mukaan pitää myös menot mitoittaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-16T15:46:11,2016-12-16T15:51:26,Tarkistettu,1.1 2016_136_122,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten eilen puheessani totesin, Euroopan komissiokin on myöntänyt, että Euroopan turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan rakenteessa on merkittäviä heikkouksia. Ihmissalakuljettajat ovat mielestäni pohjasakkaa, jotka häikäilemättömästi käyttävät ihmisten hätää hyväkseen. He ovat muun muassa sosiaalisen median kautta syöttäneet virheellisiä tietoja kohdemaista ja niiden turvapaikkakäytänteistä. Ihminen voi maksaa koko omaisuutensa päästäkseen vaaralliselle matkalle, ja perille päästyään tilanne ei ehkä ollutkaan luvatun kaltainen ja pettymys on suuri. Arvoisa puhemies! Viestintä ja sen onnistuminen on aina tärkeää. Suomen ulkoministeri on ymmärtänyt viestinnän merkityksen myös tässä muuttoliikeviestinnässä. Potentiaaliselle turvapaikanhakijalle on tarjolla tietoa Suomen turvapaikkakäytännöistä hänen omalla äidinkielellään. Oikeiden tietojen varassa lähtijä saa mahdollisuuden tehdä valinnan, lähteä vai ei. Valtiovarainvaliokuntakin piti mietinnössään onnistuneena ulkoasiainministeriön yhdessä sisäministeriön kanssa toteuttamaa turvapaikanhakijoiden lähtö- ja kauttakulkumaihin kohdistuvaa viestintää. Mietinnössä esitetäänkin 250 000 euron lisämäärärahaa ensi vuodelle. Tämä, jos mikä, on hyvä asia. Arvoisa puhemies! Myös EU-tasolla on kiinnostuttu Suomen muuttoliikeviestinnästä, ja Suomi on vastannut erilaisiin komission lähettämiin kyselyihin muuttoliikeviestintäänsä koskien.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-16T15:51:38,2016-12-16T15:53:07,Tarkistettu,1.1 2016_136_123,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On aivan erinomaista se, että Suomen kehitysyhteistyön yhtenä painopistealueena on naisten ja tyttöjen aseman parantaminen. Sen tiedetään olevan ainoa kestävä tie yhteiskuntien vaurastumiseen ja elinolojen parantamiseen sekä myöskin rauhanprosessien onnistumiseen. Koulutus on tietenkin avainasemassa köyhyyden kierteen katkaisemisessa, ja tyttöjen ja naisten kouluttaminen on parasta mahdollista kehitysapua ja se, että huolehditaan siitä, että tyttöjen koulutie ei katkea. Toivoisin, että suomalaista koulutusosaamista voitaisiin yhä enenevässä määrin hyödyntää osana kehitysapua. Meillä on paljon sellaista, esimerkiksi suomalainen opettajankoulutus, jolle varmasti olisi osana kehitysapuakin kysyntää, eli yhdistettäisiin koulutusvientiä myös kehitysapuun niin, että saataisiin suomalaista koulutusvientiä tyttöjen turvaksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2016-12-16T15:53:10,2016-12-16T15:54:36,Tarkistettu,1.1 2016_136_124,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Vielä tässä yhden asian nostaisin esille: Kun tuossa edustaja Elo totesi, kuinka huonosti suunnitellun kehitysyhteistyön tulokset ovat tulleet esiin tuolla kehitysyhteistyömaissa, niin on tietysti aivan selvää, että huonosti suunniteltu kehitysyhteistyö tuottaa myös huonoa tulosta. Kun olin Tansaniassa, niin erityisen tärkeää oli havaita se, miten valtavan tuottava suomalainen kehitysyhteistyö on, ne projektit, joita Suomi siellä on toteuttanut: metsän hoitamista, istuttamista, valtavia perunaviljelmiä, tuodaan ravinnerikasta perunaa, jota jalostetaan siellä ja jota kylvetään, ja syntyy kyläyhteisöjen sisälle tällaisia perunafarmeja, jotka tuottavat hyvinvointia, työtä, lasten terveyttä ja kaikkea. Kun vertaa niitä sitten näihin rahoihin, mitä täällä me pidämme ikään kuin suurina, niin millaista hyötyä niistä on saatu esimerkiksi viimeisen 20 vuoden aikana. Täytyy sanoa, että kun täällä salissa kuulee aina välillä keskustelua siitä, kuinka suomalaisella rahalla ei saada mitään hyötyä kehitysyhteistyössä, niin kyllä se on puhdasta tietämättömyyttä. Kannattaa käydä katsomassa, ajaa sinne viidakkoon ja katsoa, miten loistavaa työtä suomalaiset tekevät. Toinen havainto on vielä se, että mitä vaikeammat olosuhteet ovat, sitä varmempaa on, että sieltä löytyy joku suomalaisen seurakunnan tuottama kehitysyhteistyö, joka istuttaa koulutusta, lastenhoitoa ja terveydenhuoltoa. Aivan supertyötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-16T15:54:38,2016-12-16T15:56:34,Tarkistettu,1.1 2016_136_125,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Pitkälti kyllä allekirjoitan sen kehitysapukritiikin, jota edustaja Elo tässä aiemmin toi esille. On tietysti selvää, että totta kai kehitysapueuroilla saadaan yhtä ja toista aikaan, eikä pidä ollenkaan väheksyä, ettei olisi mitään saatu aikaan. Mutta sitten kokonaan toinen kysymys on se, saadaanko aikaan joitakin sellaisia tuloksia, joilla on kestävää vaikutusta myöskin pitkällä aikavälillä. Ja pahimmillaan kehitysavusta on seurauksena — ja on monessa tapauksessa ollutkin seurauksena — se, että se on muodostanut avunantajan ja avunsaajan välille epäterveen riippuvuussuhteen, joka pahimmillaan on saattanut jopa hidastaa avunsaajan kykyä nousta omille jaloilleen. No, sitten tullaan siihen kysymykseen, että aina aika ajoin tässä salissa laitetaan tällainen vastakkainasettelu, että pitäisikö auttaa paikan päällä vai suosia pikemminkin tänne autettavaksi tulemista. Itse kyllä sinänsä kuulun siihen väkeen, joka on sitä mieltä, että on ilman muuta järkevämpää auttaa paikan päällä, ja olen myös sitä mieltä, että hyvinvoivilla, rauhallisilla, vakailla yhteiskunnilla on määrätty velvollisuutensakin auttaa. Mutta tästä ei vielä seuraa se, että pitäisi kannattaa juuri nykyisen kaltaista kehitysapua tai ainakaan sellaista kehitysapua, joka on omiaan synnyttämään riippuvuussuhteita. Esimerkiksi juurikin naisten asemaan, koulutukseen ja siihen panostaminen, että avustamme kehittymättömiä tai ainakin vielä kehittyvässä vaiheessa olevia yhteiskuntia vahvistamaan omia demokraattisia instituutioitaan ja oikeusvaltiotaan — tämän kaltaisen rakenteellisen avun puolesta näen varsin perusteltuna, että olemme mukana. Mutta tämä ei poista sitä, että ne kritiikin aiheet, joita edustaja Elo aiemmin nosti esille, ovat kyllä mielestäni aivan relevantteja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-16T15:56:34,2016-12-16T15:58:32,Tarkistettu,1.1 2016_136_126,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kehitysyhteistyö on todella tärkeää, ja toivotaan, että kehitysyhteistyörahoituskin nousee suuremmille luvuille, niin kuin YK:n tavoitteenakin on. Näkisin, että kehitysyhteistyö monella eri saralla voi olla hyvin tuottoisaa, niin kuin se on ollutkin. Tietysti kaikkea pitää tarkastella myös kriittisesti, mutta joka tapauksessa toivoisi, että laajalla rintamalla se voi jatkossakin jatkua. Halusin ottaa tämän puheenvuoron oikeastaan pitkälti sen takia, että silmiini pisti mietinnössä kappale, jossa sanotaan, että Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö perustuvat YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n toimeenpanoon. Suomi panostaa kehitysyhteistyössä neljään painopistealueeseen. Nämä neljä painopistealuetta ovat todella tärkeitä, ja niin kuin aikaisemmin olen sanonut, me suureen ääneen puhumme kyllä kehitysyhteistyössä näistä, mutta toivoisin, että kaikki nämä neljä aluetta toteutuisivat myös täällä Suomessa. Elikkä naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistuminen: myös täällä Suomessa oikeudet opiskeluun, ammattiin ja uralla etenemiseen voisivat olla yhdenvertaiset taustasta ja vakaumuksesta huolimatta. Siitä me puhumme ulkomailla, mutta miten on kotimaassa? Sitten kehitysmaiden talouksien kehittyminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi — hyvä asia. Yhteiskunnan demokraattisuuden ja toimintakyvyn vahvistaminen — oikein hyvä asia. Toivoisi, että myös Suomessa, täällä kotimaassa, nämä perusoikeudet, perustuslailliset oikeudet, niin tyttöjen, naisten kuin lasten kohdalla voisivat paremmin jatkossa toteutua. Sitten ruokaturva, veden ja energian saatavuuden parantaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö — ne ovat tietysti kannatettavia myöskin. Kehitysyhteistyö on monella tapaa kannatettavaa. On hienoa, että me olemme maailmalla, emme vain puhu, vaan toimimme käytännössä sen mukaisesti kuin puhumme. Toivoisin, että nämä kaikki toteutuisivat myös täällä Suomessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-16T15:58:34,2016-12-16T16:00:39,Tarkistettu,1.1 2016_136_127,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Jäi tuossa äskeisessä puheenvuorossa sanomatta se kehitysyhteistyörahoista, että niiden leikkaaminen nyt on ihan ymmärrettävää, kun kansantaloutemme on ollut vuodesta 2008 asti vaikeuksissa ja nyt talouttamme on lähdetty elvyttämään ja on saatu aika monta hyvää päätöstä aikaiseksi ja on ihan selviä merkkejä siitä, että talous toipuu. Se on ihan suuren suomalaisen kansanviisauden sanoja lainatakseni viisautta panna suu säkkiä myöten ja elää niin, että pystymme omat velvollisuutemme hoitamaan ja auttamaan totta kai myös lähimmäistä, niin kuin näissä kehitysyhteistyöasioissa on monesti kysymys. Mutta on myös syytä pitää vara siitä, että emme joudu itse autettavien joukkoon. Eli autamme itse itseämme sillä keinoin, että pidämme Suomen kansantalouden kunnossa ja sitten sitä kautta luomme uutta kasvua, joka antaa sitten uusia mahdollisuuksia kehittää jatkossa toimintaa. Minun mielestäni näissä budjetin leikkauksissa ei ole mitään moitittavaa. On viisautta, että tunnustetaan tosiasiat ja sen mukaan mennään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-16T16:00:40,2016-12-16T16:01:40,Tarkistettu,1.1 2016_136_128,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomen ulkomailla sijaitsevan suurlähetystöverkoston ylläpito on erittäin tärkeä asia. Yhdyn mielelläni valtiovarainvaliokunnan mietinnön toteamukseen, että edustustojen rooli on keskeinen myös Suomen taloudellisten etujen edistämisessä. Lähetystöt tarjoavat tukea ulkosuomalaisille mutta samalla myös markkinoivat Suomea ja suomalaista osaamista. Lähetystöillä on näin ollen merkittävä rooli myös yritysten tukijana näiden kohdemaissa. Kuten ministeri Soini tänään totesi, on edustustoverkon taloustilanne tasapainottumassa, mutta kustannustehokkuuksia haetaan yhteistyöllä muun muassa eri Pohjoismaiden kanssa myös palveluiden kautta. Olen itse käynyt useammassa suurlähetystössä ja allekirjoitan suurlähetystöjen tärkeän roolin erilaisten paikallisten toimijoiden ja Suomi-brändin sekä suomalaisen osaamisen linkkinä. Arvoisa puhemies! Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jännittynyt, ja siihen tuovat omat haasteensa vaikeat konfliktit, pakolaisuus, lisääntynyt terrorismi, ja ei tuo taloudellinen tilannekaan siihen ainakaan painetta vähennä, joten on aivan aiheellista, että valtiovarainvaliokunta kiinnitti mietinnössään huomiota siihen, että kansainvälisen toimintaympäristön muutokset lisäävät suoraan Suomen edustustoverkon tietoturvaan ja turvallisuuteen liittyviä menoja. Siihen on syytä kiinnittää huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-16T16:01:41,2016-12-16T16:03:07,Tarkistettu,1.1 2016_136_129,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ajattelin sanoa vielä muutaman asian tästä kehitysyhteistyökeskustelusta, kun se tässä keskustelun aikana nousi esille. Tietenkään kehitysyhteistyökään ei ole semmoinen asia, mikä nyt olisi stabiilissa tilassa iän kaiken. Meillä on erittäin hyviä esimerkkejä maista, jotka ovat pitkäjänteisen kehitysyhteistyön seurauksena pystyneet nostamaan omaa elintasoaan, päässeet jaloilleen — näitä on lukuisia, vaikka Vietnam, Tansaniakin on yksi esimerkki ja Namibia — ja sitten aikaa myöten toki kehitysyhteistyö on niihin maihin vähentynyt, mutta hyvät yhteydet ovat sinne säilyneet ja projektit ovat muuttaneet muotoaan. Tuloksellisuuttakin on, mutta toki kyllä ulkoministeriössäkin tehdyissä evaluaatioissa on painotettu myös sitä, että olisi syytä aina välillä miettiä, mihin asioihin Suomen kannattaa kehitysyhteistyössä keskittyä. Kyllä nostaisin sellaisen asian, mikä ei ole tässä keskustelussa vielä tullut riittävästi esille, mutta minkä itse asiassa myös ministeri nosti esille tuossa omassa vastauspuheenvuorossaan tänään aikaisemmin. Se liittyy hyvään hallintoon, ja se liittyy vaikkapa veropohjan laajentumiseen. Jos en ihan väärin kuullut, hän taisi mainita, että jos prosentti saataisiin kehitysmaissa verotuloja enemmän kerättyä, niin se käytännössä olisi enemmän kuin kaikki ne kehitysyhteistyömäärärahat, mitä tällä hetkellä kansainvälisesti kanavoidaan. No, sitten tähän kansalliseen kysymykseen vielä: Toki ne säästöt, mitä tehdään nyt kehitysyhteistyöhön, ovat prosentuaalisesti suuria, ja ne ovat myös rahallisesti suuria, mutta siltikin se painotus on siellä edelleenkin, että vähiten kehittyneitä maita tuetaan ja suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja itse asiassa niiden maiden kehitysyhteistyötuki tulee kasvamaan Suomen osalta. Me olemme nyt sitten samaa sarjaa Saksan ja Ranskan kanssa sen 0,4:n suhteen. Pohjoismaathan ovat osittain laskeneet jopa maahanmuuton kuluja kehitysyhteistyökuluiksi, mitä ne mielestäni eivät ole. Keskustan suuri tavoite on kyllä edelleenkin se, että me pystymme täyttämään kv-velvoitteemme ja nostamaan sen sinne 0,7:ään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-16T16:03:10,2016-12-16T16:05:18,Tarkistettu,1.1 2016_136_130,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Kiinnittäisin huomiota siihen, kuinka mediassa Itämeren turvallisuustilannetta käsiteltäessä tilaa saavat hallitsevasti kärkevimmät kommentit ja sotaisimmat skenaariot. Voimapolitiikan paluuseen varaudutaan. Hyvä tietysti niin, että varaudutaan, mutta se ei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikan koko kuva, vaikka sellaisen käsityksen pahimmillaan voi nyt saada. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan selkeänä päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi. Näistä keinoista keskustellaan julkisuudessa nyt valitettavan vähän. Täällä eduskunnassa keskustelu on tältä osin ollut tasapainoista ja monipuolista. Toivottavasti diplomatian ja vuoropuhelun edistäminen eivät koskaan tule kokemaan inflaatiota ja niitä pidetään esillä julkisuudessa myös tämän talon ulkopuolella nykyistä näyttävämmin. Lisäksi vielä tuohon edustaja Kulmunin erinomaiseen kehitysyhteistyöpuheenvuoroon sanoisin sen ja korostaisin hänenkin sanoistaan sitä, kuinka kehitysyhteistyössä pitkä linja on tärkeä ja se, että meillähän täytyy olla ehdottomasti tavoitteena se, että nämä kehitysmaat saavat sen oman hyvän hallinnon ja että siellä demokratiakehitys edistyy, ja juuri vaikka niin, että myös verotuloja kerätään paljon enemmän, jotta he pärjäisivät paljon paremmin omillaan. Sinne on toki pitkä tie, mutta tämän tavoitteen pitää olla kirkkaana mielessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-16T16:05:18,2016-12-16T16:07:04,Tarkistettu,1.1 2016_136_131,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Rydman mainitsi riippuvuussuhteen syntymisen kehitysyhteistyömaissa. On totta, että sitäkin siellä tapahtuu, mutta kun täällä aikaisemminkin viitattiin tähän pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön, niin siinä aina tavoitteena on se, että tämän kehitysyhteistyön seurauksena autettavasta tulee auttaja, ja se on se kehitys, missä Suomi on erityisen hyvä. Esimerkiksi Pohjois-Tansanian alueella ensimmäisen koulun ja sairaalan on rakennuttanut suomalainen helluntailiike. Se on tapahtunut jo 20-luvulla, ja se on Tansanian elävää historiaa, kuinka kehityksen kaari Tansaniassa muuttui sillä, että suomalaisin vapaaehtoistyövoimin kerätyin varoin on rakennettu sinne sairaala ja koulu. Valitettavasti me puhumme täällä aika usein kevyin perustein kehitysyhteistyöstä. Myöskään arviointimenetelmät eivät ole ihan rehellisiä. Yksi tämmöinen oikein todella konkreettinen esimerkki: Tansanian bruttokansantuote kasvaa tällä hetkellä 8 prosenttia — 8 prosenttia vuodessa — mutta köyhyys lisääntyy edelleen. Se johtuu siitä, että syntyvyys on niin valtavaa, lähes 6,5 lasta per nainen syntyy Tansaniassa. Syntyvyys on niin nopeaa Afrikassa, että on arvioitu, että 2050 Afrikan alueella on 2,4 miljardia ihmistä. Ajatelkaa. On odotettavissa, että seuraava suuri muuttoliike tulee nimenomaan Afrikasta Eurooppaan, koska siellä tällainen pieni ala- ja keskiluokka on niin voimakkaassa kasvussa, että heille ei enää riitä se, mitä he Afrikasta saavat, vaan he lähtevät muualle. Tähän emme ole varautuneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-16T16:07:05,2016-12-16T16:09:12,Tarkistettu,1.1 2016_136_132,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän samaiseen tematiikkaan. Auttamisellahan toki tietysti aina on oma moraalinen arvonsa, mutta mikäli auttaminen johtaa siihen, että autettava passivoituu tai ei enää omin voimin ponnistele tai koe niin tarpeelliseksi omin voimin tehtyä ponnistelua, niin silloin hyvän tarkoituksen käytännön seuraus saattaa olla jotakin muuta kuin mitä oikeastaan alun perin tavoiteltiinkaan. Köyhyyden vastainen työskentely on tietysti aivan keskeistä koko maailmassa, maailmanlaajuisesti, koska sillä on seurauksia sitten moneen muuhunkin tekijään, mutta jos katsotaan niitä asioita, jotka kaikista eniten ovat vaikuttaneet siihen, että ihmisiä on kehittyvissä maissa köyhyydestä noussut pois, niin kyllä yksi tekijä nousee ylitse muiden, ja se on vapaakauppa ja markkinatalous, koska se on nimenomaisesti sitä positiivista, tasapuolista, reilua keskinäisriippuvuutta, jossa käydään kauppaa ylitse rajojen ja saadaan oman maan tuotteita myöskin ulkomaille vientiin. Tässä tietysti tullaan siihen, että silloin jos yhteiskunta on kovin kaoottinen eikä siellä ole sellaisia instituutioita, jotka tällaista positiivista, vapaaehtoista keskinäisvaihdantaa, kuten kauppaa, saisivat aikaan, niin silloin sitä ei tietenkään synny. Tässä onkin olennaista, että minun nähdäkseni niiden panostusten, joita kehitysyhteistyöhön ja köyhien maiden auttamiseen tehdään, tulisi ja tulee nimenomaisesti keskittyä oikeusvaltiorakenteiden vahvistamiseen, demokratian vahvistamiseen, sellaisiin rakenteellisiin asioihin, jotka eivät sinänsä synnytä taloudellista riippuvuussuhdetta mutta luovat sellaista pohjaa, että näissä maissa pystyy syntymään markkinataloutta, hyvin toimivia yrityksiä ja sitä kautta hyvinvointia, joka voi sitten olla ehkä vähän kestävämmällä pohjalla kuin puhdas avustussuhde.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-16T16:09:13,2016-12-16T16:11:07,Tarkistettu,1.1 2016_136_133,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä aiemmin ministereiden läsnä ollessa kysyin sitä, miten Suomi ja kaiken kaikkiaan Pohjoismaat ovat mukana kansainvälisesti muun muassa YK:n toiminnassa, jos ja kun Ruotsista tulee turvaneuvoston jäsen ja jopa puheenjohtaja. Syy siihen on se, että me Pohjoismaat jaamme paljon yhteisiä asioita, muun muassa yhteisiä arvoja koskien sukupuolten tasa-arvoa, palkkatasa-arvoa ja niin edelleen. Mikä sitten on Trumpin vaalivoiton, USA:n vaalituloksen, vaikutus naisten asemaan ja tasa-arvoon, sen aika näyttää, mutta muun muassa ennen vaaleja Trump uhosi haastavansa oikeuteen ne naiset, jotka ovat syyttäneet häntä ahdistelusta, ja kun Washingtonissa ja New Yorkissa noin kuukausi sitten vierailin, niin tämä puhutti ihmisiä paljon niin New Yorkissa kuin Washingtonissakin. USA:sta vielä sen verran, että Trump voitti vaalit kotimaan asioilla ja siksi hän tulee keskittymään mitä todennäköisimmin kotimaan asioihin, kuten verotukseen, sen keventämiseen rikkailta ja kotimaan suuriin infrainvestointeihin. Todennäköisesti niin Pariisin sopimus kuin myös YK:n rahoitus, ilmastonmuutos kaiken kaikkiaan, ovat koetuksella. Uusiutuva energia, kiertotalous tuskin kuuluvat Trumpin sanastoon, ellei sitten osavaltiotasolla löydy poliittista tahtoa todelliseen maailman parantamiseen. Mitä se sitten tarkoittaa YK:n turvallisuusneuvostolle? USA todennäköisesti lähentyy Britanniaa, eli brexitin kautta Englanti, Iso-Britannia, katsoo länteen. Siinä ei sinänsä ole mitään uutta, sen me olemme nähneet jo aikaisemminkin. Mitä Syyriassa tapahtuu? Voidaan ehkä ajautua jopa tilanteeseen, jossa molemmat, niin Venäjä kuin USA, yhdessä tukevat al-Assadin hallinnon jatkoa. Mitä tämä sitten tarkoittaa muille pysyville YK:n turvaneuvoston jäsenille eli Ranskalle, Isolle-Britannialle ja Kiinalle? Ruotsin haaste ei ole helppo. Tämän takia kysyin ministeri Soinilta sitä, kuinka tiivistä yhteistyötä Suomi tekee Ruotsin kanssa ja kuinka yhteinen näkemys Suomella ja Ruotsilla on näinkin haastaviin kansainvälispoliittisiin asioihin. Mutta kaikilla uusilla johtajilla pitää olla aikaa näyttää osaamisensa. Tämä koskee myös Donald Trumpia, mutta en usko, että hän amerikkalaisen hiili- tai terästyöntekijän työpaikkoja pystyy palauttamaan. Päinvastoin hänellä on ongelmia nähdä maapallon isoja muutoksia koskien teknologiaa, liikenteen sähköistymistä ja niin edelleen. Uskon jopa siihen, että Kiina tulee yllättämään meidät monet siinä, miten valmis Kiina on omaksumaan teknologian muutoksen, modernin maailman, kun USA todennäköisesti pakittaa ajassa taaksepäin. Sitten vielä muutama sana ministeri Kai Mykkäselle. Maailmanpankki otti Washingtonissa esille sen tosiasian, että Suomi on aika huonosti, sanoisin, ollut mukana kansainvälisissä hankkeissa, joissa Maailmanpankki toimii rahoittajana. Tällä on suuri ja suora linkki myös kehitysapuun, ja näkisin, että Suomen pitäisi todella ryhdistäytyä yhteistyöhankkeissa Maailmanpankin kanssa ja ottaa vaikka Tanskasta mallia tässä asiassa. Esittäisin, että hallitus tai sen vastaavat ministerit kutsuisivat Maailmanpankin johtoa tänne Suomeen, jotta me pääsisimme mukaan näihin kokonaisuuksiin. Tämän lisäksi toki ministeri Mykkäsellä on aivan tarpeeksi haasteita seurata niin TTIPin kuin jopa NAFTA-sopimuksen kohtaloa, joka sekin saattaa olla Trumpin agendalla. Miten käy maailman vapaakaupan, miten käy Suomen, miten käy USA:n, sen aika näyttää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-12-16T16:11:09,2016-12-16T16:16:33,Tarkistettu,1.1 2016_136_134,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kehitysyhteistyöstä vielä hieman. Edustaja Rydman esitti täällä vapaakaupan edut tai siihen liittyvät positiiviset asiat suhteessa kehitysmaihin, mutta kyllä minä sanoisin, että siihen liittyy hyvin paljon kysymysmerkkejä ja huutomerkkejä nimenomaan siitä, kuka hyötyy siitä ja minne todellisuudessa varat menevät ja kuinka paljon siitä on hyötyä kehitysmaille nimenomaan maiden kehittymistä ajatellen. Mutta menemättä syvemmälti siihen kyllä näkisin, että kehitysyhteistyössä ne keskeiset asiat, mitä Suomikin on ollut ja itse asiassa alun alkaen monet seurakunnat ovat olleet viemässä esimerkiksi Afrikan maihin, ovat nimenomaan koulutus ja terveydenhuolto: eli peruskoulutus — lukemaan, laskemaan oppiminen, perusasioitten opettaminen — toisaalta terveydenhuolto, sen parantaminen. Kyllä molemmat ovat sellaisia asioita, mitkä lisäävät kansalaisten hyvinvointia ja edesauttavat myös sitä, että pystytään hankkimaan ammatti ja jatkossa myös tekemään niitä tuotteita, joita voidaan sitten myydä eteenpäin, ja näkisin, että nämä ovat myös sellainen peruslähtökohta sille, että demokraattista oikeusvaltiota pystytään, ja kansalaiset esimerkiksi siellä Afrikan maissa pystyvät, rakentamaan. Keskeisenä siinä on myös kunnioitus, arvostus, lähimmäisistä välittäminen, elikkä olipa kyseessä sitten kehittyvässä maassa pieni heiveröinen lapsi, perheenäiti tai sitten jo sairastunut vanhus, niin jokaista arvostetaan, kunnioitetaan, jokaisesta huolehditaan. Onhan sanottu, että valtakunnan vahvuus näkyy siinä, kuinka me huolehdimme heikoistamme. Ja kyllä, niin kuin edustaja Laukkanen on muutamassa puheenvuorossa nostanut esiin, minä näkisin, että Suomen kehitysyhteistyöllä on ollut paljon hyvää monissa maissa. Siitä palautteesta, mikä sieltä on tullut, kyllä minä näkisin, että tämä on yksi alue, mistä suomalaiset saavat olla ihan hyvillänsä. Yritämme paremmin jatkossa vielä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-16T16:16:35,2016-12-16T16:18:42,Tarkistettu,1.1 2016_136_135,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Nyt esitellään puolustusministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 27. Esittelyn suorittaa jaoston puheenjohtaja, edustaja Niikko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_136_136,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään noin 2,8 miljardin euron määrärahaa, joka on noin 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valiokunta pitää myönteisenä, että esitykseen sisältyy hallitusohjelman mukaisesti Puolustusvoimien materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamiseen tarkoitettu määrärahalisäys, joka nousee 50 miljoonasta 80 miljoonaan euroon. Lisäyksestä huolimatta hallinnonalan määrärahat laskevat yhteensä noin 57 miljoonaa euroa. Tämä johtuu pääosin materiaalihankintojen myöhentämisestä ja kilpailukykysopimuksesta. Valiokunta toteaa, että Puolustusvoimien ongelmana ovat jo useamman vuoden aikana tehdyt ja edelleen kumuloituvat toimintamenojen leikkaukset. Puolustusvoimat on puolustusvoimauudistuksen mukaisesti vähentänyt henkilöstömäärän vastaamaan uudistettua toiminnan tasoa. Uudistusta tehtäessä ei kuitenkaan ollut nähtävissä, millaisessa turvallisuusympäristössä tämän vuosikymmenen loppupuolella toimitaan. Valiokunta on huolissaan siitä, miten Puolustusvoimat pystyy esitetyillä resursseilla vastaamaan sille asetettuihin tehtäviin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että käytössä on riittävät henkilöstöresurssit huolehtimaan sekä tarkoituksenmukaisesta sotilaallisesta valmiudesta että tehokkaasta ja turvallisesta koulutuksesta. Ammattisotilaiden lisäksi koulutuksesta huolehtivat määräaikaiset sopimussotilaat, joiden avulla on tarkoitus ennen kaikkea varmistaa riittävä kouluttajamäärä varusmieskoulutuksessa. Valiokunta toteaa, että talousarvioesitys ei sisällä määräaikaisten sopimussotilaiden palkkaamiseen tarvittavia määrärahoja. Sopimussotilasjärjestelmä tukee myös nuorten työllistymistä. Valiokunta lisää momentille 296 000 euroa määräaikaisten sopimussotilaiden palkkaamiseen. Valiokunta pitää myönteisenä, että varusmiesten maastovuorokausien, reservin kertausharjoitusten, lentotuntien ja alusvuorokausien määrät pystytään pitämään vuoden 2016 tasolla valtiontalouden tiukasta tilanteesta huolimatta. Keskeistä on myös huolehtia järjestelmien kunnossa- ja ylläpidon rahoituksesta. Materiaalin kunnossapito ja ampumatarvikevaje tulee ratkaista kestävällä tavalla, eikä vaje enää saa kasvaa. Valiokunta nostaa lisäksi esiin Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnan tärkeän merkityksen, joka korostuu erityisesti strategisissa suorituskykyhankkeissa Laivue 2020 ja HX. Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään 475 miljoonan euron määrärahaa, joka on noin 17 prosenttia puolustusbudjetista. Materiaaliseen valmiuteen on kuitenkin tarkoitus käyttää yhteensä noin 930 miljoonaa euroa, kun käsiteltävän momentin lisäksi mukaan luetaan Hawk Mk 51 ‑koneiden modifiointi sekä ne Puolustusvoimien toimintamenot, jotka käytetään materiaalin kunnossapitoon ja joukkojen varustamiseen. Valiokunta yhtyy puolustusvaliokunnan näkemykseen siitä, että materiaalihankintojen osuuden tulisi olla noin yksi kolmasosa puolustusbudjetista. Arvoisa puhemies! Valiokunta korostaa edellisten budjettimerkintöjensä tapaan kotimaisen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden merkitystä huoltovarmuuden takaajana. Valiokunta pitää hyvänä, että valtioneuvosto on hyväksynyt periaatepäätöksen Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisesta huhtikuussa 2016. Päätöksellä annetaan perusteet muun muassa kotimaahan kohdennettavista hankinnoista ja teollisen yhteistyön velvoitteista. Periaatepäätöksen mukaisten linjausten tulee näkyä myös käytännössä Puolustusvoimien hankintatoimissa. Valiokunta nostaa esiin myös yhteispohjoismaiset hankinnat ja pitää tarpeellisena, että Puolustusvoimat arvioi yhteishankintojen mahdollisuutta. Lopuksi, arvoisa puhemies: Valiokunta palauttaa maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tuen vuoden 2016 tasolle lisäämällä määrärahaa 404 000 eurolla. Valiokunta pitää erittäin moitittavana, että määrärahasta on jälleen vähennetty eduskunnan edellisen vuoden talousarvioon tekemä korotus. Huomioon ei ole otettu eduskunnan jo useana vuonna selvästi ilmaisemaa tahtoa pitää rahoitustaso riittävänä. Valiokunta edellyttää, että hallitus ottaa tämän huomioon vuoden 2018 talousarvioesityksessä. Lopuksi haluan kiittää myös jaoston kaikkia jäseniä tämän vuoden yhteistyöstä. Kaikkien näitten pääluokkien osalta asiat on saatu mutkattomasti ja hyvässä yhteishengessä vietyä päätökseen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-12-16T12:31:18,2016-12-16T12:36:39,Tarkistettu,1.1 2016_136_137,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitos valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle ja sen herra puheenjohtajalle puolustusbudjettiin tehdyistä tarpeellisista lisäyksistä. Samoin on sanottava, että puolustusvaliokunnan lausunto puolustusbudjetista oli osuvaa luettavaa. Voi todeta, että eduskunnan näkemykset ovat pitkälti linjassa puolustusministeriön alkuperäisen talousarvioehdotuksen kanssa. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen myönnetty 404 000 euroa on merkittävä lisäys vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Se mahdollistaa muun muassa useiden Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen varautumis- ja turvallisuuskoulutuskurssien järjestämisen. Osaltani lupaan, että puolustusministeriö tulee jälleen esittämään vuoden 2018 talousarvioehdotuksessaan kyseisen valtionavustusmomentin nostoa pysyvästi 2,029 miljoonan euron tasolle. (Eero Heinäluoma: Hyvä uutinen!) — Olen samaa mieltä, ettei jo edellisellä vaalikaudella alkanut venkoilu vapaaehtoisen maanpuolustuksen valtiontuesta ansaitse tyylipisteitä, ja tästä on asianomaisten syytä ottaa opikseen. (Eero Heinäluoma: Suoraa puhetta!) Kiitän valiokuntaa myös sopimussotilaiden palkkaamiseksi osoitetusta 290 000 euron lisämäärärahasta. Tällä voimme lisätä sopimussotilaiden määrää 10—12 henkilötyövuodella. Tämä lisäys kohdennetaan asevelvollisten kouluttamiseen, ja se osaltaan tukee puolustusvoimauudistuksessa asetettua tavoitetta 2,5 kouluttajasta jokaista alokaskauden joukkuetta kohden. Sopimussotilaiden palkkaamisella on pieneltä osaltaan vaikutusta myös nuorisotyöttömyyteen. Näillä muutoksilla puolustusbudjetti on vuonna 2017 yhteensä 2,83 miljardia euroa, mikä on noin 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta ja 5,1 prosenttia valtiontalouden menoista. Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristömme muuttuminen epävakaammaksi ja arvaamattomammaksi ei ollut nähtävissä puolustusvoimauudistusta valmisteltaessa, kuten puheenjohtaja Niikkokin edellä totesi. Muutokseen on pyritty vastaamaan kaikin mahdollisin voimavaroin. Sen aiheuttamiin lisämäärärahapaineisiin otamme kantaa kevätistuntokaudella eduskuntaan annettavassa puolustusselonteossa. Valiokunta ottaa kantaa materiaalihankintojen osuuteen puolustusbudjetista. Mielestäni momenttien välisistä määrärahasiirroista ja puolustusmateriaalihankinnoista puhuttaessa on katsottava kokonaisuutta eli kaikkea materiaalista valmiutta. Raja niin sanottujen uushankintojen ja ylläpitohankintojen osalta on veteen piirretty. Varsinaisiin puolustusmateriaalien uushankintoihin ja toimintamenorahoituksella tapahtuvaan joukkojen varustamiseen käytetään vuonna 2017 yhteensä noin 568 miljoonaa euroa, mikä on lähes neljännes sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista. Tämän lisäksi materiaalien kunnossapitoon on suunniteltu käytettävän 365 miljoonaa euroa. Yhteensä siis materiaaliseen valmiuteen käytetään ilman arvonlisäveromenoja noin 933 miljoonaa euroa, mikä on noin 39 prosenttia sotilaallisen maanpuolustuksen menoista. Tämä kattaa valiokunnan aiheellisesti vaaliman niin sanotun kolmasosa—kolmasosa—kolmasosa-ajattelun tavoitteet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-12-16T12:36:44,2016-12-16T12:40:39,Tarkistettu,1.1 2016_136_138,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministerin jälkeen voidaan — ja on syytäkin — käydä debatti tästä teemasta. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää debattipuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_139,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnä täysi tuki ministerille maanpuolustusjärjestöjen rahoituksen kunnollisesta järjestämisestä pysyvällä tavalla. Eduskunnan tahtoa pitää toteuttaa myös valtiovarainministeriössä ja valtioneuvoston puolella. Venkoilua ei siinä pidä sallia, se on ihan oikein. Tuki sille. Pieni kysymys tähän miina-asiaan, joka on ollut ministerille aika tavalla tämmöinen tärkeä eteenpäinvietävä, kun puhutaan Ottawan sopimukseen liittyen jalkaväkimiinojen korvaamisjärjestelmästä. Sehän on aika pitkälle korvattukin, mutta ministerin mielestä yksi kulma on korvaamatta. Missä vaiheessa tämä projekti tällä hetkellä oikein makaa? Mikä siinä on aikataulu? Sitten toinen kysymys, vaikka tämä ei olekaan mikään kyselytunti: Maanpuolustustahto oli viimeisimmän tutkimuksen mukaan hiukan notkahtanut. Minkälaisen tulkinnan ministeri esittää tästä notkahtamisesta, ja mitä kenties on tehtävissä? Tarvitseeko tehdä jotakin, että saadaan jälleen komeita lukuja maanpuolustustahdosta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-12-16T12:40:56,2016-12-16T12:41:59,Tarkistettu,1.1 2016_136_140,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minäkin haluaisin antaa ministeri Niinistölle tunnustuksen Puolustusvoimain hyvästä johtamisesta ja tarpeellisten uudistusten tekemisestä. Myös ajatus siitä, että reservin määrää vähän kasvatettaisiin, on kannatettava ja vastaa niihin johtopäätöksiin, joita on tarve tehdä eurooppalaisessa tilanteessa tapahtuneiden muutosten takia. Sitten tullaan toiseen asiaan. Puhuimme tuossa aamupäivällä ulkoministeriön pääluokan yhteydessä aika pitkään EU:n huippukokouksesta. Näyttää, että siellä tapahtuu nyt erittäin paljon asioita, jotka koskevat nimenomaisesti puolustussektoria. Euroopan unioni, ainakin julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan, on menossa eteenpäin puolustusyhteistyön tiivistämisessä: on tehty päätös operaatioesikunnasta ja on myös tehty päätös puolustusrahastosta ja sitten lisäksi on avattu mahdollisuus tähän rakenteelliseen yhteistyöhön. Nämä ovat kaikki Suomelle erittäin tärkeitä asioita. Olisi tärkeätä, että koko eduskunta saisi nyt nopeasti tiedon, mitä on päätetty, mikä on Suomen hallituksen linja ja miten nämä vaikuttavat meidän puolustukseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-12-16T12:41:59,2016-12-16T12:43:13,Tarkistettu,1.1 2016_136_141,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Vastauspuheenvuoro, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Kanerva.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_142,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Puhemies! Yhdyn molempien kollegoiden kysymyksiin, mitä tulee ministerin toimintalinjauksiin, samoin kuin muutenkin heidän esittämiinsä kysymyksiin. Mutta samalla, kun meillä luultavasti on koko lailla yhtenäinen käsitys siitä, että Suomen oman kansallisen turvallisuuden kannalta ensisijaisinta on aina pitää asiat omissa käsissä, on myöskin hyvin hyödyllistä samaan hengenvetoon todeta, että myös kansainvälinen yhteistyö nykyisen kaltaisessa turvallisuusasetelmassa on erittäin välttämätöntä monista monista hyvin kouriintuntuvista syistä johtuen. Kysyisin: Miten ministeri arvioi, kuinka kustannustehokasta — kun nyt on puhe budjetista — on kansainvälisen yhteistyön lisääminen? Ja itse asiassa kuinka pieni osa loppujen lopuksi meidän koko puolustusbudjetistamme tänä päivänä on kansainvälistä yhteistyötä? Onko ministerillä visiota siitä, että siinä sektorissa meillä on vielä käyttämätöntä kapasiteettia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-12-16T12:43:13,2016-12-16T12:44:25,Tarkistettu,1.1 2016_136_143,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Todellakin turvallisuuspoliittinen maailma on muuttunut totaalisesti siitä, niin kuin ministeri sanoi, kun puolustusvoimauudistusta toteutettiin, ja se on muuttunut rajusti myös siitä hetkestä, kun tätä hallitusta kasattiin. Onkin hieno asia, että meillä on motivoitunut ja asiansa hallitseva ministeri puolustushallinnon alalla. Mutta varsinainen kysymykseni koskee Leijona Cateringia. Kun tuli julkisuuteen tietoja, että sen toimintaa linjataan uudelleen eli se vetäytyy markkinoilta ja keskittyy ydintehtäväänsä, mitä seurauksia tästä on? Onko mahdollisesti henkilöstövaikutuksia? Ja kun julkisuudessa olleiden tietojen mukaan siitä on päätetty joitakin viikkoja sitten, niin miksi se on tullut julkisuuteen vasta tänään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-12-16T12:44:25,2016-12-16T12:45:31,Tarkistettu,1.1 2016_136_144,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minäkin olisin yhtynyt kiitoksiin ministerille hyvästä tehtävänhoidosta ja ennen kaikkea linjauksistanne eurooppalaisen yhteistyön ja Suomi—Ruotsi- ja pohjoismaisen yhteistyön osalta. Nämä ovat tavattoman tärkeitä sektoreita, ja olette ollut niissä hyvin aktiivinen. Oikeastaan näihin liittyy kysymyksenikin: miten näette nyt juuri Brysselissä pidetyn kokouksenkin valossa tämän Euroopan puolustusrahaston ja näiden uusien mekanismien vaikutuksen omalle sektorillenne? Jokuhan on sanonut, että EU eroaa positiivisesti Natosta siinä, että se voi budjetoida asioita näihin kysymyksiin ja se voi halutessaan toteuttaa lainsäädäntöteitse muutoksia myöskin puolustussektorilla. Ja myöskin: Mitä tämä Suomi—Ruotsi-yhteistyö teidän nähdäksenne tuo tullessaan lähiaikoina? Millaisia mahdollisesti materiaalisia tarpeita myöskin Suomen puolelta tämän yhteistyön kehittämisessä on?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-12-16T12:45:34,2016-12-16T12:46:32,Tarkistettu,1.1 2016_136_145,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Täällä edustaja Kääriäinen viittasi siihen, että maanpuolustustahto on pikkasen notkahtanut. Samaan aikaan jotkut tutkimukset tai kyselyt osoittavat sitä erittäin huolestuttavaa näkökulmaa, että suomalaisista aika iso osa jo pitää todennäköisenä, että seuraavan 10—15 vuoden aikana Suomi joutuu aseelliseen konfliktiin, joko todennäköisenä tai erittäin todennäköisenä. Elikkä samaan aikaan, kun maanpuolustustahto on tutkimusten mukaan notkahtanut, pelko suoranaisesta aseelliseen konfliktiin joutumisesta on kasvanut. Ja tämähän liittyy tähän ympäristön muutokseen ja konfliktiriskien kasvamiseen ja sotilaalliseen liikehtimiseen esimerkiksi Itämerellä ja muualla. Mutta henkilökohtaisesti haluaisin kysyä: mitä puolustusministeri arvioi näistä kehitystrendeistä suomalaisten tunnoissa? Olen huolissani, että sodan pelko kasvaa ja sotaan valmistautumista (Puhemies koputtaa) pidetään todennäköisenä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-16T12:46:33,2016-12-16T12:47:41,Tarkistettu,1.1 2016_136_146,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajanakin haluan kiittää ministeriä siitä, että maanpuolustusjärjestöjen tuki, 404 000 euroa, on nyt palautettu sinne, minne se kuuluu. Ja täytyy toivoa, kun ministerillä on ensi vuonna tämä taistelu rahoituksen järjestämisen osalta tulevalle vuodelle, että myös jatkossa 404 000, tai mikä se summa sitten onkaan MPK:n pohjissa, on jo olemassa budjettikirjassa, ettei siihen valiokunnankaan tarvitse omassa lausunnossaan enää palata, saatikka muissa, talousarvioaloitteissa. Ministeri on sodanajan joukkojen kasvattamista 50 000:lla tuonut esiin useammassa eri yhteydessä, ja kysyn ministeriltä: Kun katsoin tuota sinivalkoista budjettikirjaa, niin en löytänyt tähän nostoon euron euroa. Millä tavalla tämä sodanajan joukkojen nosto on tarkoitus suorittaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-12-16T12:47:42,2016-12-16T12:48:42,Tarkistettu,1.1 2016_136_147,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Tämä vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitus ja sen palauttaminen jälleen sille, ministeri, teidänkin esittämällenne tasolle, jota VM välillä leikkasi, on tärkeä asia — siitä kiitos eduskunnalle. Toivotan myöskin kyllä näihin neuvotteluihin onnea, että me saisimme jatkossa tämän veivauksen pois eduskunnan ja valtiovarainministeriön väliltä. Erittäin merkittävä tieto tällä viikolla tuli asedirektiiviin liittyen. Siinä Suomi sai ajamansa tavoitteen reserviläispoikkeuksesta läpi. Myös te, ministeri, teitte tämän eteen erittäin voimakasta työtä yhdessä sisäministerin kanssa, useampaankin otteeseen. Kuinka kuvailisitte tätä prosessia, kuinka se on edennyt, ja tämän reserviläispoikkeuksen merkitystä nyt meidän maanpuolustuksellemme?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-16T12:48:42,2016-12-16T12:49:48,Tarkistettu,1.1 2016_136_148,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille ja edustaja Niikollekin alustuksesta. Tässä edustaja Kääriäinen, entinen ministeri, otti aivan oikein tämän maanpuolustusnäkökulman ja maanpuolustustahtonäkökulman, siis nimenomaan tähän kysymykseen, ja se liittyy näihin resursseihinkin totta kai monessa mielessä. Uskoakseni ja alan entisenä tutkijanakin voin omana käsityksenäni sanoa, että resursseista aivan varmasti vaikuttaa maanpuolustustahtoon muun muassa se, mitä materiaa reserviläiset näkevät meillä olevan käytössä ja mitä pääsevät itse käyttämään. Silloin tietysti myös kertausharjoitukset ovat hyvin tärkeä osa toimintaa. Haluaisin kysyä näiden resursoinnista — kalustosta kerroittekin, ministeri, aika tarkkaan — vielä yksityiskohtaisemmin siitä, mihin hankintoihin ollaan kohdentamassa varoja ja mikä on kertausharjoitusten tilanne. Me tiedämme tosiaan, että maanpuolustustahto meidän puolustusratkaisussamme on kuitenkin koko järjestelmän elinehto.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-12-16T12:49:48,2016-12-16T12:50:51,Tarkistettu,1.1 2016_136_149,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Minäkin yhdyn niihin kiitoksiin, jotka tässä on lausuttu erityisesti tästä kansainvälisestä yhteistyöstä. Minusta ministeri on hoitanut sen osan hyvin. Jatkaisin siitä, mistä edustaja Haavisto aloitti, tästä Ruotsin ja Suomen yhteistyöstä. Miten ministeri näkee myös laajemman pohjoismaisen yhteistyön? Onko siinä mahdollisuuksia syventää ja parantaa sitä yhteistyötä, ehkä jopa Stoltenbergin aikanaan linjaamalla tiellä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2016-12-16T12:50:52,2016-12-16T12:51:33,Tarkistettu,1.1 2016_136_150,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Maanpuolustustahto on aivan keskeinen kulmakivi koko suomalaiselle puolustusjärjestelmälle, ja sen vuoksi itsekin yhdyn siihen huoleen, mikä täällä on esitetty tästä viimeisimmästä mielipidemittauksesta, jossa erityisesti nuorten, 25—34‑vuotiaitten, kohdalla jopa 30 prosenttia vastasi kielteisesti siihen kysymykseen, että jos Suomeen hyökättäisiin, niin olisiko suomalaisten puolustauduttava aseellisesti. Tämä määrä on todellakin lisääntynyt, ja sitä on syytä pohtia ja sitä on syytä seurata, mihin suuntaan se kehittyy. Tässä mielessä on tietysti tärkeää, että turvataan myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja järjestöjen toiminta ja toimintaedellytykset. Samalla tulisi varmasti pohtia sitä, millä tavalla saataisiin suunnattua tämä toiminta niin, että se puhuttelisi nimenomaan nuoria ja vahvistaisi tätä maanpuolustustahtoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-16T12:51:33,2016-12-16T12:52:49,Tarkistettu,1.1 2016_136_151,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Vuosina 1998—99 Puolustusvoimat menetti 73 lentäjää siviili-ilmailun palvelukseen. Tuolloin tähän asiaan herättiin varsin myöhään. 30. marraskuuta 99 päivätyssä muistiossa, jonka yksi allekirjoittajista on puolustusministeriö, kerrottiin keinot, joilla tämä ohjaajapoistuma saatiin pysäytettyä. Nyt edessä häämöttää uusi lentäjäkato. Finnairin syksyn lentäjärekrytointiin haki 50 lentäjää. Puolustusvoimien lentäjille tehdyn kyselyn perusteella tuleviin siviili-ilmailuhakuihin tulee mahdollisesti hakeutumaan jopa 70 prosenttia vastanneista. Suomella ja sen pienillä ilmavoimilla ei ole varaa menettää yhtään kalliisti koulutettua hävittäjälentäjää ennenaikaisesti, erityisesti tilanteessa, jossa Puolustusvoimien henkilöstöä on muutenkin liian vähän lisääntyneeseen työmäärään nähden. Kysyisin ministeriltä: aiotaanko tähän tilanteeseen reagoida, ja jos, niin miten?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-12-16T12:52:49,2016-12-16T12:53:56,Tarkistettu,1.1 2016_136_152,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aikaisemmissa puheenvuoroissa on tullut esille maanpuolustusjärjestöjen raha, mikä puolustusministeriön hallinnonalalta tulee. On erittäin hyvä, että tämä raha varmistetaan myös ensi vuodelle ja tästä tasosta pidetään kiinni myös seuraaville vuosille. Olisin kuitenkin tähän asiaan liittyen ottanut juurikin esiin maanpuolustustahdon kehityksen. Erityisesti nuorten ja naisten osalta on näissä kyselyissä ollut huolta siitä, mihin se on kehittymässä. Ottaisinkin esiin erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tilanteen siltä osin, että tällä hetkellä, kun maanpuolustusvelvollisuus on jokaisella suomalaisella kansalaisella, me kuitenkin koulutamme vain vajaat puolet ikäluokasta, eli käytännössä naisia ei kuitenkaan kouluteta kriisiajan oloihin. Olisin kysynyt nimenomaan tästä kriisinsietokyvystä, mistä on viime aikoina keskusteltu, että millä tavalla voimme vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisen kautta kouluttaa myös naiset vahvemmin, (Puhemies koputtaa) koko ikäluokan, kriisiajan oloihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-16T12:53:57,2016-12-16T12:55:04,Tarkistettu,1.1 2016_136_153,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Myös minä haluaisin osaltani vahvistaa tätä edustaja Heinäluoman esiin nostamaa asiaa uutisista, mitä kuuluu nyt tuolta Euroopan unionin huippukokouksesta. Täällä Verkkouutiset todella kertoo — Verkkouutiset, joka on hyvä lehti — että Suomi on tehnyt kulisseissa töitä jo vuoden yhdessä Ranskan ja Saksan kanssa EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiseksi, Juha Sipilä on näin linjannut Verkkouutisten uutisissa. Myös minusta tässä on kysymys varsin isosta asiasta, ja on tietenkin hyvin tärkeää, että tästä voidaan mahdollisimman pian koko eduskunnan voimin keskustella ja saada myös selvitystä siitä, mitä tässä puolustusyhteistyön syventämisessä nyt on tapahtumassa, mitä uusia linjauksia siellä on tehty, mikä on ollut Suomen kanta ja miten esimerkiksi suhtaudumme nyt tähän rakenneyhteistyöhön, olemmeko lähdössä mukaan. Eli, puhemies, haluan alleviivata ja korostaa ministerille, että asia on hyvin iso ja merkittävä ja tärkeä. Toivon, että voitte jo nyt (Puhemies koputtaa) kommentoida sitä jollain tavalla, mutta koko eduskunnan on hyvä saada asiasta selvitys.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-16T12:55:04,2016-12-16T12:56:16,Tarkistettu,1.1 2016_136_154,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomen kansallinen etu on nykyään hieman erilainen kysymys kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Suomen kansainväliseen etuun voi kuulua myös esimerkiksi toisen EU-jäsenvaltion puolustaminen tai heille avun antaminen. Tähän tietysti liittyy kansainvälisen avun antaminen, joka nykyisinkin kuuluu Puolustusvoimien tehtäviin, mutta se tietysti laajenee nyt kattamaan EU:n yhteisvastuulausekkeen ja keskinäisen avunannon lausekkeen tehtävät. Tässä tietysti on paljon keskustelua herättänyt nykyisen Puolustusvoimien henkilöstön asema tämän kansainvälisen avun antamisessa. Perustuslakivaliokunnassa tästä teimme lausunnon, jossa todetaan, että olisi suotavaa, että Puolustusvoimien henkilöstöltä, joka on tullut palvelukseen, tehtäväänsä ennen kuin tämä uusi sääntely tulee voimaan ja joka sitten käyttää sotilaallista voimaa tämmöisessä tehtävässä, olisi suostumus. Miten puolustusministeri näkee tämän kysymyksen? Tämähän menee sitten tietysti puolustusvaliokunnan harkintaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-12-16T12:56:16,2016-12-16T12:57:45,Tarkistettu,1.1 2016_136_155,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä tässä keskusteluvaiheessa puheenvuorot edustajille Pauli Kiuru, Pakkanen, Hakanen ja viimeisenä jaoston puheenjohtaja Niikko.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_156,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille mutkattomasta yhteistyöstä sekä puolustusvaliokunnan että hallinto- ja turvallisuusjaoston kanssa ja samoin oppositiolle. Meillä on päälinjoista sangen yhteneväiset kuvat, ja näin sen pitää ollakin. Puolustusministeriö esitti sopimussotilaiden palkkaamiseen 2,6:ta miljoonaa euroa, siis lisätoivetta, ja sillä olisi saatu 100 henkilötyövuotta. Valitettavasti tähän tarpeeseen emme pysty vastaamaan kuin noin 10 prosentin osuudella, siis 296 000 euroa. Mutta kysymys ministerille kuuluu, että kun tänä vuonna on tapahtunut — ainakin näin näppituntumalta tuntuu siltä — lukuisia onnettomuuksia, joissa varusmiehiä tai reserviläisiä on loukkaantunut harjoituksissa, ja tietysti kun on paineistettuja tilanteita, toimitaan välillä väsyneenä huonoissa olosuhteissa, vahinkoja sattuu, niin voiko tällä olla yhteys siihen, että kouluttajien määrä suhteessa koulutettaviin ei ole optimaalinen, ja onko tässä jotain tekemistä myös henkilöstön jaksamisen kanssa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-16T12:57:45,2016-12-16T12:58:57,Tarkistettu,1.1 2016_136_157,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Itse myös yhdyn kiitoksiin niin ministerin suuntaan kuin valiokuntatyöstä oppositiopuolueiden edustajien kanssa. Puolustus on yhteinen asia, ja linja on selkeä, siitä ollaan laajasti yhteistä mieltä. Maanpuolustusjärjestöjen tukirahojen palauttaminen on todellakin tärkeä asia, ja kiitos myös jaoston hyvin yksimielisestä päätöksestä. Niin kuin ministeri sanoi, tämä asia on kaiken kaikkiaan osuvaa ja sujuvaa luettavaa. Asedirektiivin eteneminen on tällä hetkellä ehkä sellainen uusin myönteinen asia, mistä myös kiitoksen paikka kuuluu. Mutta esitän kysymyksen ministerille. Täällä on puhuttu kriisinhallintajoukkojen lähettämisestä. Mikä tällä hetkellä puolustusministeriön valmius on lähettää, jos kenties tulevan vuoden aikana tulee kysely uusille kriisinhallintakohteille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-16T12:58:57,2016-12-16T12:59:59,Tarkistettu,1.1 2016_136_158,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Edustaja Hakanen ja sitten Niikko viimeisenä ennen ministeriä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_159,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille hyvin hoidetusta tehtävästä. Kysymykseni liittyy tähän ulkopuolisen avun antamiseen ja vastanottamiseen ja sotilaan pakottamiseen, suostumukseen siihen tehtävään. Näin vanhana ammattisotilaana en voi olla tukemassa ajatusta sillä tavalla, että virassa olevat sotilaat voitaisiin määrätä tällaiseen tehtävään määräyskirjalla, vaan pitäisi olla vapaaehtoisuuteen perustuen, kuten meillä myöskin rauhanturvatehtäviin lähdetään vapaaehtoisuuden perusteella. Kysynkin ministeriltä, miten tässä on otettu henkilöstöjärjestöt huomioon tämän valmistelun aikana ja mikä ministerin näkökulma tähän asiaan on nyt rakentumassa, voitaisiinko tätä viedä siihen suuntaan, että tämä olisi todella vapaaehtoisuuteen perustuvaa, ja kun koulutukseen uusia henkilöitä lähtee, siinä yhteydessä sitten voitaisiin tuoda selväksi se, että myöskin tällaiset tehtävät tulevat palvelustehtäviksi siinä yhteydessä, kun on virkaan nimitetty. Minä korostan sitä, että henkilöstö on ollut vahvasti myöskin yhteydessä tästä asiasta, ja haluan myöskin kyllä ministeriltä sen kuulla, millä tavalla tässä edetään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-12-16T13:00:00,2016-12-16T13:01:13,Tarkistettu,1.1 2016_136_160,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Vielä jaoston puheenjohtaja ennen ministerin välipuheenvuoroa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_161,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jaosto on todennut tyytyväisenä sen, että puolustusministeri on hyvin hoitanut ministeriönsä johtamisen ja siihen liittyvät ulkosuhteet, ja kiitos siitä. Mutta tässä olisi yksi kysymys vielä tästä Venäjä-akselin alueesta. Venäjä on Kaliningradiin ottanut käyttöön tämän Bastionin meripuolustusjärjestelmän, ja on puhuttu, että he pystyvät sillä jopa sulkemaan koko Itämeren liikenteen Tanskan salmet sulkemalla. Nyt kun Laivue 2020 ‑hanke on lähtöpohjaltaan sellainen, että ollaan hankkimassa neljä valtamerialusta, joiden hinta on 1,2 miljardia euroa, niin on tullut myös spekulointia siitä, että nämä Merivoimien haluamat korvetit olisivat helppoja maalitauluja näille venäläisille ohjuksille. Tässä kysyn ministeriltä sitä, ettei vain tässä mahdollisesti olla tekemässä sellaista virhettä, mikä tehtiin Laivue 2000 ‑strategian aikana, jolloin vedettiin tämä ilmatyynyalushankinta alas 2003 ja se yksi ainoa tuulialushan, joka hankittiin, romutettiin pari vuotta sitten, koska se hanke oli itse asiassa huono ja se peruttiin kyllä onneksi. (Puhemies koputtaa) Eihän tässä olla tekemässä samaa virhettä nytten?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-12-16T13:01:13,2016-12-16T13:02:24,Tarkistettu,1.1 2016_136_162,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Jaha, ministerillä nyt 3 minuuttia. (Naurua — Ilkka Kanerva: Siinä on 2 liikaa!) — Kun nyt on kehuttu ministeriä, niin kyllä 3 minuuttia pitää riittää, ettei mene edellisetkin kehut.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_163,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Pitkälti voin yhtyä edellisiin puhujiin, erinomaisia kysymyksiä, ja kiitoksia paljon tuesta. Maanpuolustus on tosiaan yhteinen asiamme yli hallitus- ja oppositiorajojen. Yritän vastata mahdollisimman moneen kysymykseen. Edustaja Kääriäinen kysyi tästä miina-asiasta, joka on linjattu hallitusohjelmassa, ja se tullaan tarkemmin vielä linjaamaan puolustusselonteossa, joka annetaan kevätistuntokauden alussa eduskunnalle. On tarkoitus, että tämä takeoff canister ‑tyyppinen räjähde on ensi vuoden kuluessa testausvalmis, sen verran siitä voi tässä vaiheessa kertoa. Maanpuolustustahdon notkahduksesta kysyivät edustaja Kääriäisen lisäksi ainakin edustaja Räsänen ja edustaja Jarva. Mistä tämä johtuu, sitä parhaillaan selvitetään. Tämä oli selkeä 7 prosenttiyksikön lasku. Viimeksi samanlainen lasku tapahtui vuonna 1988. Kyse on siis näistä MTS:n joka vuosi tehtävistä tutkimuksista, mutta liian aikaista on sanoa, onko kyseessä trendi. Täytyy muistaa, että tässä on kyse tuhannen henkilön otoksesta, liian suuria johtopäätöksiä ei kannata yhden vuoden tuloksen perusteella tehdä. Mutta merkille pantavaa oli, että samaisessa tutkimuksessa yleisen asevelvollisuuden kannatus edelleen kasvoi. Mutta joka tapauksessa näitä syitä hieman pohditaan Maanpuolustuskorkeakoulussa parhaillaan käynnissä olevassa tutkimusprojektissa. Edustajat Heinäluoma ja Viitanen kysyivät EU:ssa tapahtuvasta puolustusyhteistyöstä. Olen samaa mieltä, että se on merkityksellistä Suomen kannalta, ja esimerkiksi Eurooppa-neuvostossa pääministeri Sipilä on näistä asioista hiljattain keskustellut. Voi sanoa, että esimerkiksi tämä puolustusrahastokysymys on aivan alkutekijöissään, mutta Eurooppa-neuvostossa on varmaan joitain ajallisia askelmerkkejä tarjottu. Mutta tästä EU-puolustusyhteistyöstä kuten myös pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä tarjoutuu mahdollisuus tietenkin keskustella ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä ensi viikon keskiviikkona ja tietenkin puolustusselonteon käsittelyn yhteydessä. Edustaja Kanerva kysyi, kuinka kustannustehokasta on kansainvälisen yhteistyön lisääminen. Sanoisin, että kustannustehokkuutta voidaan näissä materiaalihankinnoissa erityisesti hakea. Toistaiseksi sitä ei ole juurikaan saatu, mutta nyt esimerkiksi pohjoismaisen yhteistyön puitteissa meillä on tarkoitus tällaista taisteluasuyhteishankintaa tehdä, ja toivomme tietenkin siinä kustannussäästöjä saatavan. Edustaja Kivelä kysyi Leijona Cateringin tilanteesta. Vastoin hallitusohjelmaa Leijona Cateringia ei olla avaamassa kilpailulle, koska on kyse valmiudellisesti tärkeästä asiasta puolustushallinnolle. Huoltovarmuus on meille ykkösasia, ja asian tiedottamisesta ei ole vastannut puolustusministeriö. Mutta nyt, herra puhemies, aikani on täysi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-12-16T13:02:32,2016-12-16T13:05:56,Tarkistettu,1.1 2016_136_164,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Minä puolestani kiitän puolustusministeriä siitä, että poiketen täällä monta kertaa tapahtuneesta puolustusministeri ei ylittänyt aikaa vaan pysyi aikabudjetissa. (Seppo Kääriäinen: Hyvä suoritus!)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_165,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jossa elämme, on syytä huolehtia yhteiskunnan perimmäisistä perustoiminnoista. Erityisesti ottaen huomioon ne jännitteet, joita Itämerellä on ja jotka ovat viime vuosina myöskin lisääntyneet, on aivan keskeistä, että Suomi, joka on päättänyt ainakin toistaiseksi olla sotilaallisesti liittoutumaton maa, säilyttää omien puolustusvoimiensa puolesta riittävän puolustuskyvyn ja myöskin pelotteen. Se on kahdesta syystä tärkeää: Ensinnäkin sen vuoksi, että se nostaa kynnystä kohdistaa Suomeen aseellista tai muuta väkivaltaista toimintaa. Toisekseen se pitää Suomen myöskin kiinnostavana yhteistyökumppanina muille maille. Kun kuitenkin on niin, että taloudellinen tilanne jatkuu tiukkana ja varmasti joudutaan vastaisuudessakin kipeitä päätöksiä tekemään, toivon, että hallituksella vastaisuudessakin puolustusmenot säilyvät keskeisenä prioriteettina ja yhteistyö esimerkiksi Ruotsin ja Pohjoismaiden kanssa tiiviinä säilyy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-16T13:06:24,2016-12-16T13:07:36,Tarkistettu,1.1 2016_136_166,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Pentti,Oinonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Edellisen hallituksen puolustusministeri Wallinin toiminnasta jäi minulle hampaankoloon jonkun verran. Olisin kysynyt häneltä muutaman asian, mutta hän ei valitettavasti ole paikalla. Ensinnäkin yhdyn ministeri Niinistöä koskeviin kiitoksiin tehtävien hyvästä hoidosta. Itäinen naapurimme on keskittänyt asevoimiaan itärajamme läheisyyteen. Kysyisin puolustusministeriltä: aiheuttaako puolustusministerille huolta venäläisten asevoimien suurestikin lisääntynyt läsnäolo itärajan läheisyydessä? Eritoten haluaisin tästä vastauksen sitä varten, että Pohjois-Karjalan prikaati lakkautettiin Kontiorannasta ja itärajan pinnassa ihmiset kantavat kovastikin huolta siitä, että venäläiset asevoimat ovat lisääntyneet tuolla läheisyydessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p936,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Pentti Oinonen,936,2016-12-16T13:07:37,2016-12-16T13:08:34,Tarkistettu,1.1 2016_136_167,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On selvää, että Suomi tarvitsee uskottavan oman puolustuksen maamme suvereniteetin turvaamiseksi, ja siksi on tärkeää pitää huolta omasta puolustuksesta. Tiedämme, että sodan kuva on tänä päivänä varsin toisenlainen ja huomattavasti moninaisempi kuin ennen. Tiedämme myös, että materiaalikustannukset kasvavat koko ajan ja tarvetta sillä puolella on jo nyt. Lisäksi odottamassa on monia suurhankintoja. Ministeri on kertonut, että tulevassa puolustuspoliittisessa selonteossa ollaan nostamassa sodanajan joukkojen määrää. Osittain tämä tapahtuu sen kautta, että varusmiehet voidaan ottaa mukaan vahvuuteen, mutta myös tämän lisäksi halutaan vielä lisätä määrää. Miten te näette, että sodanajan joukkojen lisääminen vastaa tämän päivän puolustuskyvyn haasteeseen? Minkä verran se vaatii lisäkustannuksia, kun on selvää, että jos joukkojen määrää lisätään, niin niillä pitää myös olla riittävä varustus? Ja onko sodanajan joukkojen määrän lisääminen se osio puolustuksessamme, johon resurssien sitominen on tässä tilanteessa järkevintä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-16T13:08:34,2016-12-16T13:09:41,Tarkistettu,1.1 2016_136_168,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ensiksi tähän sodanajan joukkojen vahvuuden nostamiseen. Se on erittäin kannatettava ajatus. Reservissä on enemmän tehtäviä erityisesti siellä paikallistasolla, missä alueet tunnetaan ja niitä alueellisia kohteita pystytään puolustamaan. Varmasti tätä nykypäivää oleva, oikea tapa. Oikeastaan kysyisinkin näistä suunnitelmista: onko nimenomaan nyt tarkoitus näitä paikallispataljoonien vahvuuksia nostaa? Sitten vielä tähän asedirektiiviin, josta kysyin ja johon ministeri ei ehtinyt vielä kommentoida. Tässä täytyy kyllä lausua mitä nöyrimmät kiitokset koko eduskunnalle yksimielisyydestä — siitä, että tämä oli koko eduskunnan yhteinen hanke. Edustaja Mika Kari teki todella paljon töitä, (Eero Heinäluoma: Kyllä, näin on!) kuten edustaja Mikkonen vihreissä ja kuten edustaja Markus Mustajärvi vasemmistoliitossa. Toivon todella, että EU-kysymyksissä ja tämmöisissä tärkeissä kansallisissa puolustuskysymyksissä tällainen yhtenäisyys meillä voisi säilyä. Nyt, kun tätä kansalliseen lainsäädäntöön viedään, voisimme tätä yksissä tuumin viedä siinäkin eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-16T13:09:42,2016-12-16T13:10:53,Tarkistettu,1.1 2016_136_169,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä useammissa puheenvuoroissa on jo nostettu esiin Puolustusvoimien henkilöstön jaksaminen, eikä suotta, nimittäin Puolustusvoimien henkilöstö on uupumuksen rajamailla ja osin jo uupunut. Tämä tulee esille niin työnantajan kuin järjestöjenkin tekemissä kyselyissä. Turvallisuuspoliittinen tilanne on lisännyt merkittävästi valmiustehtäviä, ja niiden määrä tulee jatkossakin kasvamaan. Samaan aikaan Puolustusvoimien rahoitusta leikataan eri tavoin toimintamenojen puolelta. Rahoituksen tiukkeneminen pakottaa Puolustusvoimat etsimään keinoja, jotka vaikuttavat jopa henkilöstölle maksettaviin korvauksiin. Esimerkiksi Merivoimissa henkilöstöä on ollut jopa 9 viikkoa merellä tai varallaolossa yhtäjaksoisesti. Ymmärrettävästi tämä rasittaa erityisesti perheellisiä. Henkilöstöä on siis liian vähän lisääntyvään työmäärään nähden, ja kysyisin ministeriltä: miten tämä vaikea ja jopa vaarallinen yhtälö aiotaan huomioida?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-12-16T13:10:53,2016-12-16T13:11:53,Tarkistettu,1.1 2016_136_170,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Yhdyn sekä näihin edustaja Savolan kiitoksiin että myös tähän hänen arvioonsa paikallispuolustuksen joukkojen merkityksestä. Se on yksi niistä johtopäätöksistä, jotka on tärkeää tehdä myös eurooppalaisessa kehityksessä ja sotilaallisessa toiminnassa tapahtuneiden muutosten takia. Meillä on riittävä suorituskyky, joka nopeasti on saatavissa jalkeille puolustamaan avainkohteita koko maassa. On hyvä, että ministeri on ottanut tämän esille. Sitten jatkan tästä eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittymisestä, koska se on nyt se iso tekijä, joka ehkä on tässä merkittävästi muuttumassa. Kun tuossa Verkkouutisten aamun ansiokkaassa jutussa, jota edustaja Viitanen täällä siteerasi, mainittiin, että Suomi on yhdessä Saksan ja Ranskan kanssa kulissien takana edistänyt tätä puolustusyhteistyötä, niin tiedustelen, onko ministeri Niinistö tietoinen tästä vuoden aikana kulissien takana tapahtuneesta yhteistyöstä Saksan ja Ranskan kanssa ja mitä tämä on pitänyt sisällään ja eikö nyt olisi korkea aika avata tämä asia ja kertoa koko eduskunnalle ja sitä kautta Suomen kansalle, mitä täällä ollaan tekemässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-12-16T13:11:54,2016-12-16T13:13:10,Tarkistettu,1.1 2016_136_171,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Viime vaalikaudella tehtiin mittavia säästöjä koko Puolustusvoimien organisaatioon ja myöskin varuskuntia lakkautettiin, joukko-osastoja yhdistettiin. Millä tavalla ministeri näkee tämän ajan nyt tämän sopeutumisen jälkeen? Myöskin täällä edustaja otti esille tämän henkilöstön jaksamisen, mutta millä tavalla tähän kokonaisuuteen on sopeuduttu, ja millä tavalla henkilöstö on viety tässä myöskin mukana niin, että kun ovat tehtävät muuttuneet ja kuorma lisääntynyt ja sillä tavalla vastuukin myös kasvanut, niin onko tässä oikeasti tehty semmoista järkityötä, että on analysoitu näitä henkilöstöryhmiä niin, että voitaisiin katsoa, että oikeasti jotakin on tehtävissä, kun väki rupeaa uupumaan? Minä haluan toistaa vielä, ministeri, uudelleen sen kysymyksen tehtävään pakottamisesta tai vapaaehtoisuuteen perustuvasta avun antamisesta tai vastaanottamisesta, tehtävään lähdöstä. Minä haluan kysyä siitä sen takia, koska se on nimenomaan tärkeä jokaiselle sotilaalle, joka tällä hetkellä suorittaa tärkeätä tehtävää sotilasammatissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-12-16T13:13:10,2016-12-16T13:14:14,Tarkistettu,1.1 2016_136_172,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Eilen suullisella kyselytunnilla nousi esiin nettiäänestämisen mahdollisuus. Sitä olisi tarkoitus edistää. Nyt olemme nähneet kokemuksia esimerkiksi USA:n presidentinvaaleista ja niihin liittyvistä mahdollisista kybermanipulointiuhista — tai siitä, onko tämmöistä vaikuttamista ollut. Itse olen suhtautunut nettiäänestyksen kehittämiseen hyvin myönteisesti, mutta nämä viimeaikaiset kokemukset ovat kyllä saaneet minut hieman pidättyväisemmäksi. Miten ministeri näkee puolustuksen näkökulmasta ja kansan yhtenäisyyden näkökulmasta sen, voimmeko ottaa tällaisen askeleen, kun huomioimme riskin ulkopuolisesta vaikuttamisesta, jos kysymyksessä ovat esimerkiksi presidentinvaalit tai, jos mennään vielä pidemmälle, jos olisi kysymys kansanäänestyksestä Natoon liittymisestä tai ei-liittymisestä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-16T13:14:15,2016-12-16T13:15:21,Tarkistettu,1.1 2016_136_173,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Myös minä haluan palata tähän Verkkouutisten uutiseen siitä, että kulisseissa jo vuoden ajan on valmisteltu EU:n puolustusyhteistyön lujittamista. Ilmeisesti tarkoituksena on rakentaa linnake nimeltä Eurooppa, ja varmasti tämäntyyppiseen toimintaan on myös tarvetta, syytä ja perustelua. Mutta kun prosessia on jo vuoden verran viety eteenpäin neuvottelupöydissä ja olen itse ollut vuoden verran ulko- ja turvallisuuspoliittisen seurantaryhmän jäsenenä, niin kieltämättä tulee hieman sellainen olo, että olen istunut ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ""katseella seuranta"" ‑ryhmässä, kun tästä asiasta ei myöskään seurantaryhmälle tämän vuoden aikana ole kerrottu. Toistan uudelleen vielä sen, mitä edustaja Heinäluoma tuossa aikaisemmin sanoi. Voisiko ministeri hieman aukaista tätä asiaa? Viittasitte, että pääministeri Sipilä on keskustellut näistä asioista eurooppalaisissa pöydissä. Ovatko ulkoministeri Soini ja puolustusministeri Niinistö olleet myös näissä samoissa pöydissä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-12-16T13:15:22,2016-12-16T13:16:29,Tarkistettu,1.1 2016_136_174,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten kaikki tiedämme, tätä puolustusbudjettiesitystä voidaan pitää eräänlaisena minimitasona, sen totesimme myös puolustusvaliokunnassa. Erityisen huolestuneita ollaan tästä materiaalibudjetin osuudesta, kokonaisbudjetista ja sen riittävyydestä. Kysyisin ministeriltä: Miten te näette tämän kehityksen? Millä tavalla voidaan saada rahat riittämään myös tähän materiaalipuoleen ilman, että joudutaan tinkimään toimintamenoista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2016-12-16T13:16:30,2016-12-16T13:17:11,Tarkistettu,1.1 2016_136_175,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä tässä vaiheessa puheenvuorot edustajille Viljanen ja Kanerva. Sen jälkeen ministerille nyt vähän pidempi, ehkä 5 minuutin puheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_176,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Yhdyn täällä jo useasta suunnasta puolustusministerille esitettyihin kiitoksiin. Ministeri ja ministerityö nauttivat luottamusta yli puoluerajojen. Tämä on erittäin hyvä tilanne. Itse asiassa tämän tilanteenhan pitäisi aina olla puolustusministerin kohdalla, koska maanpuolustus on meidän kaikkien yhteinen asia, kuten täällä on jo useasti todettu. Täällä on myös tänään paljon puhuttu maanpuolustustahdosta. Maanpuolustukselle ja maanpuolustustahdolle oleellista on se, että kykenemme turvaamaan Puolustusvoimien toimintaedellytykset niin materiaalin, henkilöstön kuin kertausharjoitustenkin osalta. Tässä talousarviossa nämä kaikki turvataan tavalla, joka näissä taloudellisissa olosuhteissa on mahdollista, vaikkakin materiaalipuolelle jää rutkasti paineita, kuten edustaja Blomqvist juuri äsken viimeksi totesi. Arvoisa puhemies! Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on oleellinen merkitys niin reservin taitojen kuin maanpuolustustahdonkin ylläpidon osalta. Kuten edustaja Savola täällä jo pariinkin otteeseen mainitsi, haluan minäkin nostaa esille asedirektiiviä koskevat tuoreet hyvät uutiset Suomelle tulevasta poikkeuksesta. Poikkeus on meille erittäin tärkeä, ja aktiivisena reserviläisenä ja meidän kaikkien puolesta haluan kiittää kaikkia tämän poikkeuksen puolesta työtä tehneitä yli puoluerajojen. Samalla haluan kiittää puolustusvaliokuntaa ja jaostoa reserviläisjärjestöjen avustuksen puolustamisesta ja valtiovarainvaliokuntaa (Puhemies koputtaa) siitä, että avustus kyetään pitämään tämän vuoden tasolla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-16T13:17:24,2016-12-16T13:19:03,Tarkistettu,1.1 2016_136_177,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Edustaja Viljanen käytti ensimmäisen puheenvuoron, ja sepä lipsahtikin puhemieheltä vähän turhan pitkäksi. (Eero Heinäluoma: Joulu on tulossa!)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_178,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Tähän Verkkouutisten tämän päivän juttuun haluan sen verran ottaa tässä kantaa, ettei nyt pidä myöskään tätä hiiren ja elefantin suhdelukua ihan nähdä liian dramaattisessa valokeilassa. EU on ja pysyy siviiliorganisaationa. EU:lla ei ole eikä tule mitään 5 artiklan tapaisia toimintalinjauksia. Meidän intressimme Suomessa on se, että Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikka olisi uskottavaa ja että sen käytössä olevat metodit voisivat olla omalta osaltaan vahvistamassa tietysti vakautta poliittisesti, edesauttamassa neuvotteluprosesseja ja myöskin antamassa lisäarvoa puolustukselle. Mutta on perusteetonta luoda sellaista kuvaa, että Euroopan unioni voisi olla jokin sellainen naulakko, johon me voisimme turvallisesti päällystakkimme jättää ja kuvitella, että asiat tulevat sitä kautta hoidetuiksi. On tärkeää pitää asioitten suuruusjärjestys kuitenkin kaikessa yhteydessä mielessä, kun tätä keskustelua tältä osin käydään. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kompetenssin parantaminen, uskottavuus, vaikkapa Syyriaa tai Ukrainaa (Puhemies koputtaa) tai muita esimerkkejä käyttäen, kertoo siitä, että EU:lla on todella paljon petrattavaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-12-16T13:19:03,2016-12-16T13:20:37,Tarkistettu,1.1 2016_136_179,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Edustaja Kanervan puheenvuoro herätti nyt kuitenkin muutaman vastauspuheenvuoron. Vielä ennen ministeriä myönnän edustajille Heinäluoma ja Savola vastauspuheenvuorot, ja sitten ministeri.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_180,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suuresti arvostan edustaja Kanervan osaamista ja pitkää kokemusta turvallisuusasioissa ja myös ulkopolitiikan ja puolustuksen asioissa, mutta tällä kertaa kyllä hivenen nyt tipahdin kärryiltä. Siis kyllähän Euroopan unionin perussopimuksessa on tämä artikla 47.2, joka velvoittaa antamaan apua, ja sitä on juuri sovellettu tämän Pariisin terrori-iskun jälkeen. En ymmärrä yhtään syytä väheksyä Euroopan unionissa tehtyjen keskinäisten sitoumusten merkitystä. Kaikkein vähiten ymmärrän, että suomalaiset ryhtyvät niitä väheksymään. Sitten olen kyllä samaa mieltä siitä, ettei ole yhtään semmoista naulakkoa, johon me voimme käydä ripustamassa oman takkimme ja sanoa, että nyt se on hoidettu, nimittäin puolustus on hoidettu. Kyllä meidän täytyy kaikissa oloissa huolehtia ensi sijassa omasta puolustuksesta ja pitää se uskottavana. Siihen liittyy myös kansan maanpuolustustahto, ja siihen liittyy myös se työ, jota nyt parhaillaan yhdessä teemme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-12-16T13:20:46,2016-12-16T13:21:52,Tarkistettu,1.1 2016_136_181,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Herra puhemies! Kyllä nimenomaan oman kansallisen puolustuskykymme säilyttäminen ja kehittäminen on se kaiken lähtökohta. Mutta mitä tähän EU:n yhteiseen puolustukseen tulee, niin varmasti siinä petrattavaa on Euroopan unionissa. Nämä hankkeet, mitä puolustukseen liittyen on tähän asti ollut, eivät oikein ole lihaa luiden ympärille saaneet, ja sen vuoksi on hyvä, että tästä nyt on huippukokouksessa puhuttu ja EU:n yhteistä puolustusta halutaan kehittää. Tästä ei olla saatu eduskunnassa vielä tietoa, mitä tämä liha luiden ympärillä tulee olemaan. Kysyisinkin puolustusministeriltä siitä: Kuinka te eduskuntaa aiotte tästä informoida? Varmasti saamme puolustusvaliokuntaan, (Puhemies koputtaa) ulkoasiainvaliokuntaan ja suureen valiokuntaankin tästä tietoa, (Puhemies koputtaa) mutta kuinka eduskunnan suuren salin suhteen, annatteko te tästä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-16T13:21:53,2016-12-16T13:22:46,Tarkistettu,1.1 2016_136_182,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Aina ei tarvitse koko taulukkoa käydä läpi, mutta jokainen tässä salissa varmaan jakaa sen käsityksen, että oma pesä on pidettävä kaikissa oloissa ensisijaisesti omissa käsissä, turvallisena. Toinen elementti on kahdenväliset sopimukset: Suomi—Ruotsi, Suomi—Yhdysvallat, Suomi—Iso-Britannia, Suomi—Saksa ja niin edelleen. Kolmas on EU — joka on valitettavan heikko tänä päivänä, se on valitettavan heikko — mutta se ei voi tulla korvaamaan näitä äsken mainitsemiani eikä sitä neljättä elementtiä, joka on meidän rauhankumppanuusyhteistyömme, meidän kumppanuusyhteistyömme Naton kanssa, joka on Suomelle erittäin tärkeää ja korvaamatonta. Ei pidä siis luoda semmoista mielikuvaa, että yksi näistä elementeistä korvaisi jotkut muut elementit, joilla huolehditaan Suomen turvallisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-12-16T13:22:47,2016-12-16T13:23:38,Tarkistettu,1.1 2016_136_183,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Eihän täällä kukaan ole sanonut, että joku korvaisi jotakin. En ole sanonut, että eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittyminen — tai niin kuin pääministeri Sipilä on sitä Verkkouutisten haastattelussa kuvannut — korvaisi jotakin. En ole sanallakaan sanonut näin, mutta olen sanonut, että tämä näyttää, jos pääministeri Sipilän ilmoitus vastaa sitä, mitä siellä on päätetty, erittäin merkittävältä askeleelta Euroopan unionin sisällä. Ja jos tähän suuntaan mennään, niin se kyllä vahvistaa meidän turvallisuuttamme. Ei se ota pois mistään muualta mitään, se vahvistaa meidän turvallisuuttamme. Mutta sitten me joudumme ottamaan tärkeitä kantoja, jotka koskevat sitä, missä me itse olemme mukana tässä eurooppalaisessa yhteistyössä. Sen takia toivon, että näin ollen avataan koko Suomen kansalle ja myös eduskunnalle tämä, mitä ollaan tekemässä, mitä ollaan suunnittelemassa, jotta kenenkään selän takana ei tehdä yhtään mitään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-12-16T13:23:40,2016-12-16T13:24:36,Tarkistettu,1.1 2016_136_184,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ja nyt ministeri. Sopinee niin, että ministeri saa nyt tässä vaiheessa puheenvuoron? Jos sitten jää vielä jotain erityisen tärkeää, niin edustaja Kanerva palaa sitten asiaan. — Ministeri, äskeinen käyty keskustelu söi teiltä 1 minuutin, teillä on nyt 4 minuuttia aikaa. (Naurua)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_185,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustajat Mikkonen, Savola, Kari ja Heinäluoma nostivat esille tämän sodanajan joukkojen määrän kasvattamisen, mikä on tosiasia, näin puolustusselonteossa tullaan esittelemään. Määrää ei ole vielä tässä vaiheessa syytä kertoa, mutta syyt lisäykselle ovat moninaisia. Yksi on tietenkin se, että paikallispuolustusta on vahvistettava, aivan niin kuin täällä salissa on todettu. Meillä on kolmentyyppistä joukkoa: meillä on operatiivisia joukkoja, alueellisia joukkoja ja paikallisjoukkoja. Valitettavasti paikallisjoukot ovat jääneet liian vähälle huomiolle tässä puolustusvoimauudistuksen yhteydessä ja sen jälkeen. Muun muassa kohteiden suojaus on olennainen tehtävä paikallisjoukoille. Mutta tähän kokonaisuuteen palataan lähemmin puolustusselonteossa, joka on parhaillaan valmistelun alaisena. Useat kansanedustajat, kuten edustaja Savola ja edustaja Viljanen, nostivat esille asedirektiivin, joka todellakin näyttäisi olevan menossa Suomen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kannalta suopeaan suuntaan. Yhdynkin kiitoksiin koko eduskunnalle, erinomaista yksimielisyyttä on tämän prosessin aikana osoitettu, suorastaan talvisodan henkeä. Edustaja Pelkonen ja edustaja Hakanen nostivat esiin Puolustusvoimain henkilöstön jaksamiskysymyksen. Samaan ongelmaan olen törmännyt varuskuntakierroksillani. Se on kiistatta ongelma, ja siihen on puolustushallinnossa kiinnitetty huomiota. On selvää, että kun puolustusvoimauudistuksessa Puolustusvoimien henkilökunta laskettiin yli 14 000:sta 12 000:een, itse asiassa tällä hetkellä taitaa olla 11 700, niin on selvää, että tästä 12 000:n rajasta ei voida enää laskea. Sopimussotilaat on yksi asia, millä voidaan helpottaa sitä koulutuspainetta, mikä varuskunnissa tällä hetkellä on, ja toivon siihen jatkossakin eduskunnalta suopeutta. Paljon keskustelua herätti tämä EU:n puolustusulottuvuus, ainakin edustajat Heinäluoma, Kari, Savola ja Kanerva nostivat tämän esille. Tarkoitus ei missään nimessä ole toimia eduskunnan selän takana. Kulissien takana on kiistatta edistetty asiaa virkamiestasolla. EU-kokouksissa Suomen linja on tuotu esiin, ja niistä on kerrottu kyllä puolustusvaliokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle. Näistä on mahdollisuus keskustella esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon käsittelyssä, mutta jos tarvetta on laajemmallekin keskustelulle, niin ei minulla henkilökohtaisesti mitään sitä vastaan ole. (Ilkka Kanerva: Hyvä!) Euroopan unioni on turvallisuusyhteisö, ei puolustusliitto. (Ilkka Kanerva: Juuri näin!) Edustaja Kiuru nosti esille äänestysten mahdollisen kyberkäpälöinnin, ja se on tietenkin tekijä, joka on otettava huomioon. Voi sanoa, että vanhassa vara parempi, jos äänestyksistä puhutaan. Tuossa ensimmäisellä kierroksella edustaja Terho nosti esille kertausharjoitusten resursoinnin. Tällä hetkellähän 18 000 on tämä vuotuinen määrä, ja näyttää siltä, että tänä vuonna pääsemme jopa yli 19 000:een, mikä on mielestäni ilahduttava uutinen. Tämä on tämän vaalikauden prioriteetteja. Puolustusvoimien toiminnan taso pyritään pitämään riittävän korkealla. Kalustohankinnoista edustaja Terho kysyi. Ehkä tällä vaalikaudella on tosiaan tarkoitus priorisoida Maavoimia, koska sitten tulevilla vaalikausilla on Merivoimien ja Ilmavoimien suurten hankintojen vuoro. Tällä kaudella tehdään monia hankintoja Maavoimille: meillä on puutteita panssarintorjunnassa, ilmatorjunnassa, viesti- ja johtamisjärjestelmissä, ampumatarvikkeissa. Ehkä seuraava suuri hanke on operatiivinen tykistöhanke, joka ensi keväänä tulee ratkaistavaksi. Edustaja Blomqvist nosti pohjoismaisen yhteistyön esille. Materiaalihankinnoissa voimme edetä, ja mielestäni pohjoismaisen yhteistyön puitteissa eräs tärkeä ulottuvuus olisi huoltovarmuus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-12-16T13:24:44,2016-12-16T13:29:17,Tarkistettu,1.1 2016_136_186,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Tämän pääluokan käsittely tässä vaiheessa keskeytetään ja keskustelua puolustusministeriön pääluokasta jatketaan kello 14.30. Tämä täysistunto keskeytetään ja sitä jatketaan kello 14.30, ja tässä välissä on suuren valiokunnan kokous.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_136_187,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Kello 13.30 keskeytettyä täysistuntoa ja keskustelua puolustusministeriön pääluokasta jatketaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_136_188,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomen puolustusvoimien ja puolustuksen määrärahat ovat koko ajan jatkuvan laskun tiellä, jossa määrärahat laskevat ja siirtoa joudutaan tekemään erilaisilla vippaskonsteilla, jotta erityistilanteisiin voidaan varautua. Tämä muuttuva toimintaympäristö, jossa me nyt elämme, on tuottanut selkeästi sellaisen tilan, jossa määrärahat ovat riittämättömät. Tämäkään esitys ei tuo tähän muutosta. Suomen puolustuskyky ei ole enää uskottavalla tasolla. Onkin selvää, että joudumme lähitulevaisuudessa pohtimaan pidemmällä tähtäyksellä sitä, minkälaisen puolustuksen Suomi oikeasti haluaa. Jos jotakin todella merkittävää uhkaa maahamme kohdistuisi, niin toimintakykymme ei ole tällä hetkellä sellaisella tasolla, että Suomi todellisen hädän tilassa pystyisi itseään uskottavasti puolustamaan. Nato-keskustelua käydään, monenlaisissa pöydissä pohditaan erilaisia variaatioita. En tässä nyt julistaudu Naton kannattajaksi, mutta julistaudun sen keskustelun kannattajaksi, joka oikeasti pohtii sitä, minkälainen tilanne puolustuksemme kannalta on sellainen, jossa Suomea oikeasti voidaan puolustaa. Mietin sitäkin, että kun Suomella on jo isäntämaasopimus Naton kanssa, meillä on keskinäisiä sopimuksia ja erityissopimuksia Yhdysvaltojen kanssa, meidän asevoimamme ovat yhteensopivat Nato-asevoimien kanssa ja meillä taitaa olla ehkä historiamme Nato-myönteisin hallitus, niin mikä on se tilanne tällä hetkellä, että nämä määrärahat eivät kuitenkaan seuraa tätä tahtotilaa ja ajatuksenjuoksua, joka Suomessa on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-16T14:36:21,2016-12-16T14:38:37,Tarkistettu,1.1 2016_136_189,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Puheenvuoroja voi varata P-painikkeella.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_190,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Niinistö aiemmin tänään avauspuheenvuorossaan totesi, turvallisuusympäristön muuttuminen epävakaammaksi ja arvaamattomammaksi ei ollut nähtävissä vuonna 2012, kun Puolustusvoimien laajaa uudistusta käynnistettiin Kataisen hallitusohjelman pohjalta. Turvallisuusympäristön muutokseen on Suomessa kuitenkin reagoitu muun muassa nostamalla valmiutta sekä lainsäädännöllisin keinoin että resursseja lisäämällä. Puolustuspoliittista selontekoa valmistellaan parhaillaan ja siinä tullaan analysoimaan toimia, jotka ovat edellytyksenä suorituskykyiselle maanpuolustukselle muuttuneessa puolustuspoliittisessa toimintaympäristössä. Se on hyvä asia. Huoltovarmuuden turvaamisen näkökulmasta erityisen merkittävä asia oli huhtikuussa 2016 hallituksen hyväksymä periaatepäätös Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisesta. Arvoisa puhemies! Vuoden 2017 puolustusbudjetti lisämäärärahoineen on yhteensä 2 830 miljoonaa euroa eli noin 1,3 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja 5,1 prosenttia koko valtiontalouden menoista. Erittäin hyvä asia on, että Puolustusvoimien budjettiin sisältyy hallitusohjelman mukainen materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamiseksi tehty 80 miljoonan euron määrärahalisäys. Arvoisa puhemies! Suomen puolustusta on rakennettu oikeansuuntaisesti sen suhteen, että kansallinen puolustus on säilytetty Puolustusvoimien ensisijaisena tehtävänä kautta aikojen. Äärimmäisen tärkeää on, että Suomi on pitänyt, ja pitää tulevaisuudessakin, kiinni yleisestä asevelvollisuudesta ja koko maan puolustamisesta. Kiitos ministerille hyvästä työstä ja kiitos turnauskestävyydestä myös tämän budjetin käsittelyn edetessä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-16T14:38:43,2016-12-16T14:40:31,Tarkistettu,1.1 2016_136_191,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vuoden 2014 jälkeen turvallisuustilanne Itämerellä on jatkuvasti kiristynyt. Tähän niin kutsutun uuden normaalin tilaan on reagoitu paitsi Suomessa myös lähialueillamme. Esimerkiksi useimmat naapurivaltiomme ovat viime vuosina nostaneet merkittävästi puolustusbudjettejaan ja toimintansa tasoa. Moni maa on myös ryhtynyt palauttamaan aiemmin lakkauttamaansa asevelvollisuutta muodossa tai toisessa. Ei ole kauankaan siitä, kun Suomen yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen perustuva puolustuspolitiikka herätti vielä ihmetystä monissa Euroopan maissa. Viimeistään Krimin valtaus ja Ukrainan sodan alkaminen todistivat, että Suomen linja on ollut oikea. Pitkään aikaan asevelvollisuusjärjestelmämme ja korkea maanpuolustustahto ei ole herättänyt niin laajaa mielenkiintoa kuin nyt. Epävarmuutta ja ennustamattomuutta lisää entisestään Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi. Ulkopoliittisen instituutin kesällä julkaisema raportti ""Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla"" sai aikaan laajaa keskustelua. Raportin mukaanhan Venäjä haluaa, että sitä kohdellaan suurvaltana, ja se on pitkään vastustanut uusien jäsenten liittymistä Natoon erityisesti sen lähialueilla. Tämä on näkynyt muun muassa lisääntyneenä sotilaallisena aktiivisuutena Itämerellä sekä arktisella alueella. Voimapolitiikka on siis tehnyt paluun Euroopan turvallisuuspoliittiselle agendalle, eikä sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista voida sulkea pois. Suomen puolustuskyvyn ensisijainen päämäärä on muodostaa ennalta ehkäisevä kynnys sotilaalliselle voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Vaikka Suomen valitsemaa puolustuksen peruslinjaa ei muuttuneessa turvallisuustilanteessa olekaan tarvinnut muuttaa, vaatii tilanne Puolustusvoimilta parempaa valmiutta sekä kykyä vastata entistä yllättävämpiin ja moninaisempiin uhkiin. Uskottava ennaltaehkäisy puolestaan edellyttää luotettavaa tilannekuvaa ja valvontaa sekä tiettyjen järjestelmien korkeaa valmiutta. Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden takaaminen nykypäivänä tarvitsee uusia välineitä työkalupakkiin. Puolustushallinnossa on parhaillaan käynnissä monia hankkeita, joilla puolustuskykymme turvataan muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Valmistelussa on esimerkiksi kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen, tai pyytämiseen, liittyvä lakipaketti. Myös tiedustelulainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Tiedustelulla voidaan saada lisää keinoja ennakoida Suomen turvallisuutta uhkaavia tekoja. Arvoisa puhemies! Totesimme puolustusvaliokunnan budjettilausunnossa, että Suomen puolustusjärjestelmän perusratkaisut toimivat myös jatkossa mutta vain riittävän resursoinnin turvin. Nykyinen tilanne, jossa puolustukselle asetut vaatimukset jatkuvasti kasvavat mutta voimavarat säilyvät rajallisina, on hyvin haastava. Puolustusvoimien määrärahoista leikattiin viime hallituskaudella noin 10 prosenttia. Tämä aiheutti materiaali- ja koulutusvajeet, joita nykyinen hallitus on ryhtynyt paikkaamaan. Puolustusmateriaalihankintoihin tarkoitettuja määrärahoja on tästä vuodesta alkaen korotettu parlamentaarisen selvitysryhmän suositusten mukaisesti. Tänä vuonna korotus on 500 miljoonaa euroa, ja se nousee asteittain vuoteen 2020 mennessä. Tämä ei kuitenkaan kompensoi jo tehtyjä leikkauksia, ja myös Puolustusvoimien henkilöstön jaksaminen herättää suurta huolta, kuten tänään aikaisemmassa debattikeskustelussa tuli hyvin esiin. Henkilöstömitoitus ei kaikin osin tällä hetkellä vastaa siihen tehtäväkirjoon, josta henkilöstön on määrä selvitä. Puolustusministeriön toimintamenosäästöt ovat jälleen ensi vuonna kasvamassa, ja kilpailukykysopimus vähentää omalta osaltaan hallinnonalan toimintamenomäärärahoja. Parhaillaan valmisteltavalta puolustusselonteolta odotetaankin vastauksia moniin suuriin ja pidemmän linjan kysymyksiin. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-12-16T14:40:36,2016-12-16T14:44:45,Tarkistettu,1.1 2016_136_192,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Vielä joitakin vuosia sitten niin sanottuja kovan tai perinteisen turvallisuuden uhkia vähäteltiin ja puhuttiin enemmän pehmeästä turvallisuudesta. Koettiin, että sen kaltaiset aseelliset yhteenotot, joista 1900‑luku tullaan muistamaan, olisivat jääneet historiaan ja että materiaalisella puolustuskyvyllä ei enää ainakaan siinä määrin kuin aiemmin olisi tarvetta puolustaa. Valitettavasti kuitenkin historia on osoittautunut toisenlaiseksi, perinteiset turvallisuusuhat ovat jälleen tulleet ajankohtaisiksi ja perinteisen maanpuolustuksen merkitys on noussut jälleen keskeiseen ja yhä tärkeämpään rooliin. Toisaalta samanaikaisesti on ollut käynnissä myöskin kehitys, jossa on tullut yhä hankalammaksi erottaa toisistaan sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. Näiden kahden kysymyksen, jotka aiemmin nähtiin varsin erillisiksi toisistaan, on voitu havaita nykyisessä maailmassa limittyvän ja lomittuvan toisiinsa yhä laajemmin, ja niiden puitteissa tapahtuvia turvallisuusuhkia on jatkuvasti hankalampi erottaa toisistaan. Yhtenä tätä asiaa sivuavana kysymyksenä huolta ovat herättäneet omalaatuiset maakaupat — etenkin itäisemmässä Suomessa, myöskin keskeisten puolustuspoliittisten kohteiden läheisyydessä — joita ovat tehneet ulkomaiset toimijat ja joilla ei tunnu olevan välttämättä mitään liiketaloudellista tai ehkä vapaa-ajankaan käytön kannalta järkevää tarkoitusta. Tästä on ilmeisesti ollut jonkinnäköistä valmistelua oikeusministeriössä sekä sitten suojelupoliisin esittämän huolen jälkeen myöskin selvitystä puolustusministeriön puolella. Mikä on puolustusministerin näkemys aiheesta: tarvitaanko jonkinnäköistä lainsäädännöllistä rajoitusta maakauppoihin Suomessa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-16T14:44:56,2016-12-16T14:47:02,Tarkistettu,1.1 2016_136_193,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edelleen vielä palaan tuohon ajatukseen, kun ministerikin on paikalla, että Suomen puolustuskyky ei ole enää välttämättä uskottava, ja toivoisinkin, että hän hieman tähän vastaisi. Tietenkään kukaan ei toivo, että joutuisimme minkäänlaiseen konfliktiin — emme sisä- emmekä ulkopuolella Suomen rajojen — mutta tämänhetkinen turvallisuusympäristö sisältää paljon epävarmuustekijöitä, jotka antavat ymmärtää, ettei konfliktin alkaminen ole välttämättä Suomen estettävissä tai ohjattavissa, jolloin joudumme joka tapauksessa ikään kuin olemaan valmiustilassa enemmän kuin vuosikymmeniin. Kysymys on: mikä on puolustusministerin näkemys siitä, kun nyt tässäkin kokonaisrahoitus jälleen laskee, millä tavalla ja aikataululla puolustuskykymme saatetaan oikeasti sille tasolle, että se on myös ulkopuolisten arvioijien ja tarkkailijoiden mielestä riittävä Suomen kansan suojaamiseen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-16T14:47:03,2016-12-16T14:48:17,Tarkistettu,1.1 2016_136_194,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Tässä on ministerille tullut kysymyksiä, mutta tehdään niin, että kun täällä on listalla Vikman, Hoskonen, Pelkonen ja Rydman, niin käytetään nämä puheenvuorot ja sen jälkeen ministerin vastauspuheenvuoro.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_195,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomen toimintaympäristöä leimaavat nyt muutosnopeus, ennakoimattomuus ja epävarmuus. Puolustusvoimien on kyettävä vastaamaan erilaisiin uhkiin hyvin monipuolisesti. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen, kriisinsietokyky ja huoltovarmuus sekä puolustusyhteistyön merkitys korostuvat. Itämeren alueen geostrateginen merkitys on kasvanut, mistä kertoo myös Itämeren alueen lisääntynyt sotilaallinen aktiivisuus. Suomen puolustuskyvyn ylläpidon ensisijainen päämäärä on ennalta ehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle. Puolustusyhteistyön tiivistäminen kansainvälisessä yhteisössä on näin ollen välttämätöntä suorituskykyjen turvaamiseksi, vaikkakin Suomen pitää jatkuvasti ylläpitää omaa riittävän uskottavaa puolustuskykyään, ja sen uskottavuudenhan aina viime kädessä arvioivat meistä ulkopuoliset. Muistuttaisin sellaisesta asiasta, että maanpuolustusjärjestöjen tuki palautetaan joka vuosi eduskunnan käsittelyssä, ja valtiovarainvaliokunta edellyttää, että tämä huomioidaan vuoden 2018 talousarviossa. Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on äärimmäisen tärkeää yleisen maanpuolustustahdon sekä ‑taitojen ylläpitämisessä. Esimerkiksi tuoreimmassa MTS:n mielipidekyselyssä on maanpuolustustahto laskenut 7 prosenttiyksikköä edellisvuodesta, mikä on huolestuttava suunta, ja on seurattava tarkasti, mihin suuntaan se kehittyy jatkossa tässä tutkimuksessa ja muissa tutkimuksissa. On myös syytä miettiä, mitä maanpuolustustahdon (Puhemies koputtaa) edistämiseksi voidaan jatkossa tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2016-12-16T14:48:27,2016-12-16T14:50:34,Tarkistettu,1.1 2016_136_196,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Puolustusministeriön pääluokassa on paljon paljon haasteita, kuten tiedämme. Toimintaympäristö on valtavasti muuttunut viimeisten vuosien aikana. Se, mikä oli viisi vuotta sitten Puolustusvoimien näkökulmasta rauhallista ja rauhaisaa, ei tänä päivänä välttämättä enää pidä ollenkaan paikkaansa. Tätä taustaa vasten tämä ensi vuoden budjetti huomioi näitä olemassa olevia uhkia ja tilanteita kohtuullisen hyvin. Se on selvää, että kun elämme taloudellisesti vaikeaa aikaa ja velkaantuminen pitäisi pysäyttää ja mielellään niitä velkojakin maksaa, niin tilanne on äärimmäisen vaikea ja haasteellinen myös puolustusministeriön pääluokan osalta. Materiaalihankintoja on paljon suunnitteilla, ja tiedämme, että torjuntahävittäjien hankintaa valmistellaan koko ajan. Se on oma pakettinsa, valtava sellainen, mutta nyt on esimerkiksi julkisuudessa paljon ollut tietoja uusista Maavoimien kalustohankinnoista, joista viimeisimpänä olivat julkisuudessa vahvasti esillä nämä tykkihankinnat. Olisin kysynyt puolustusministeriltä: milloin tässä asiassa ruvetaan päätöksiä tekemään? Toinen asia on sitten tähän toimintavarmuuteen liittyen, että nyt kun olemme pystyneet palauttamaan Puolustusvoimien kertausharjoitukset sille tasolle, että voidaan sanoa, että reservi saa hyvää koulutusta ja sen mukaan, mitä esimerkiksi tänä vuonna on toteutettu, niin ollaanko, arvoisa puolustusministeri, tässä kertausharjoitusten määrässä tällä hetkellä sillä tasolla, joka teidän mielestänne on tyydyttävä? Kolmanneksi on sitten se, että kun meillä on valtavia haasteita valtiontalouden kannalta, niin miten on tulevaisuudessa, onko meillä niin tarkat suunnitelmat, että me pystymme näkemään esimerkiksi Maavoimien hankinnat niin pitkälle eteenpäin, että pystymme sen vaativan tehtävän hoitamaan huolimatta siitä, että siellä on tulossa tämä merkittävä Ilmavoimien hankinta?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-16T14:50:35,2016-12-16T14:50:36,Tarkistettu,1.1 2016_136_197,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kysyisin vielä eläkeuudistukseen liittyen. Eläkeuudistuksen yhteydessähän myös sotilaiden eläkeikä nousi, ja sen vaikutuksesta sodanajan joukkojen sotilaskoulutettuihin johtajiin ja asiantuntijoihin syntyi merkittävä vajaus, ja tämä puolestaan heikentää sodanajan suorituskykyä. Jo eläkeuudistuksen valmistelun aikana esillä oli reservikorvausjärjestelmä. Kysyisin ministeriltä: onko tämä edelleen olemassa työkalupakissa, vai onko muuta uutta tietoa, miten tämä syntynyt vajaus aiotaan paikata?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-12-16T14:52:21,,Tarkistettu,1.1 2016_136_198,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomen linja on ollut se, että meidän on kyettävä säilymään puolustuskyvyltämme sellaisena toimijana, joka tarjoaa uskottavan puolustuspelotteen sellaisille toimijoille, joilla mahdollisesti saattaisi olla intressi Suomeen kohdistaa jonkinnäköistä sotilaallista toimenpidettä. Mutta kuten edustaja Vikman aivan oikein totesi, emme pysty poliittisesti tekemään päätöstä, onko puolustuskykymme uskottava vai ei, vaan se arviointi tehdään jossakin Suomen ulkopuolella. Meidän on kyettävä kuitenkin antamaan sellainen signaali, että puolustustahtomme ja ‑kykymme on korkealla sellaisessa tilanteessa, jossa jokin meitä uhkaisi. On myös huomioitava, että Suomi on aina niin pieni maa, että tarvitsemme riittävää kansainvälistä yhteistyötä, kansainvälisiä kumppaneita, mitä tulee puolustustoimintaan, materiaalihankintoihin, mahdollisesti yhteistyöhön kriisin sattuessa. Mutta joka tapauksessa on niin, että olimme sitten osana jotakin laajempaa puolustuksellista liittoa tai emme, niin emme saa emmekä voi laiminlyödä omaa maanpuolustuskykyämme. Olen ilolla katsonut sitä, että Suomi on lisännyt kansainvälistä yhteistyötään ja aktiviteettiaan monella rintamalla, olkoon sitten ollut kyse Euroopan unionista, Pohjoismaissa tapahtuvasta yhteistyöstä, kahdenvälisestä yhteistyöstä Ruotsin, Britannian tai Yhdysvaltain kanssa. Mutta kysyisin vielä puolustusministeriltä: Ruotsi on tietysti luontevin yhteistyösuunta Pohjoismaiden suunnassa, mutta näkeekö puolustusministeri, että mahdollisesti olisi saavutettavissa laajempia hyötyjä myöskin laajemmalla yhteistyöllä muidenkin Pohjoismaiden kanssa tai ehkä yhteispohjoismaisena toimintana esimerkiksi Norjan, Tanskan, ehkä jossain määrin myöskin Islannin kanssa?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-16T14:53:01,2016-12-16T14:55:01,Tarkistettu,1.1 2016_136_199,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Tässä vaiheessa otamme ministerin puheenvuoron. Ministeri Niinistö, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_200,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Jussi,Niinistö,Puolustusministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kaikille valveutuneille puolustusasioista kiinnostuneille kansanedustajille. Sain kuulla hyviä analyysejä turvallisuusympäristömme kiistattomasta muutoksesta — ei vähiten Krimin valtauksen jälkeen. Edustaja Laukkanen kantoi kahdessakin puheenvuorossa huolta Suomen puolustuksen uskottavuudesta. Edustaja Laukkanen totesi, että puolustusmäärärahamme ovat riittämättömät. Olen siitä koko lailla samaa mieltä. Tällä hetkellä ensi vuoden budjetissa puolustusmenojen osuus on tosiaan 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tiedämme hyvin, mikä on Nato-suositus — se on 2 prosenttia — ja jos katsotaan Suomen puolustusbudjettien historiallista keskiarvoa, niin muistaakseni se liikkuu 1,5 prosentin paikkeilla. Puolustusselonteossa on tarkoitus lähemmin perehtyä näihin resurssikysymyksiin. Ne ovat olennainen osa tätä puolustusselontekoa. Näistä resurssikysymyksistä on syytä nostaa esille kolme seikkaa. Ensinnä on se, että tämän edustaja Kanervan työryhmän mukainen korotus puolustusmateriaalimäärärahoihin pystytään säilyttämään. Tälle vuodellehan tämä nosto oli 50 miljoonaa euroa, ensi vuodelle 80 miljoonaa euroa, ja siitä se nousee asteittain 150 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä mukaan lukien indeksikorotukset. Toivottavaa tietenkin on, että tämä taso materiaalihankintoihin pystytään säilyttämään 2020-luvulla. Toinen seikka, mikä resurssikysymyksenä nousee puolustusselonteossa esiin, on valmius. Valmius maksaa, se ei ole ilmaista. Olemme joutuneet muuttamaan Puolustusvoimien toimintatapoja monella tapaa Krimin valtauksen jälkeen. Ja kolmantena, tietysti suurimpana resurssikysymyksenä ovat Puolustusvoimien strategiset suurhankinnat eli Hornetin seuraajahanke HX-hanke sekä Merivoimien Laivue 2020 ‑hanke. Mutta jos nämä resurssikysymykset saamme ratkaistua, on Suomen uskottava puolustus mielestäni koko lailla varmistettu. On tietenkin muiden maiden asia arvioida, onko puolustuksemme uskottava, mutta tässä suhteessa olisin luottavainen, jos nämä resurssikysymykset saadaan ratkaistua. On aivan olennaista, että meillä on toimivat, itsenäiset Puolustusvoimat ja vahvat puolustushaarat, Maa‑, Meri‑ ja Ilmavoimat. Edustaja Pelkonen kiinnitti myös huolta määrärahojen riittämättömyyteen, ja kieltämättä nämä toimintamenosäästöt, jotka koskevat myös puolustushallintoa, ovat haaste. Puolustusvoimat on viime vuoden syksystä alkaen toteuttanut sisäistä säästösuunnitelmaa, jolla pyritään osaltaan vastaamaan näihin toimintamenojen kehysleikkauksiin. Hallinnollisia kuluja leikataan ja tiloista haetaan säästöjä. Edustaja Rydman nosti esiin maakaupat. Näitähän on tunnistettu noin satakunta epämääräistä tontti‑ ja kiinteistökauppaa Suomesta, ja parhaillaan on poikkihallinnollinen työryhmä, jota puolustusministeriön johdolla vedetään, työssään, ja sen on tarkoitus tehdä ehdotuksia ja ylipäätään tarkastella sitä, tarvitaanko lainsäädännöllisiä muutoksia. Tämän työryhmän työn on tarkoitus valmistua ensi maaliskuussa, ja työ luovutetaan oikeusministerille, joka sitten päättää, mitä asialle tehdään. Oma näkemykseni on — vahva sellainen — että tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia. Edustaja Hoskonen kysyi Maavoimien hankinnoista — aiheellinen kysymys tällä vaalikaudella, koska tällä vaalikaudella on todellakin Maavoimien vuoro, kun 2020-luvulla koittavat sitten Meri‑ ja Ilmavoimien suurhankinnat. Operatiivinen tykistö on se keskeinen hanke, mikä täytyy ensi vuoden alkupuolella viedä maaliinsa. Olin itse tilaisuudessa seuraamassa Rovajärvellä ammuntoja, ja yksi varteenotettava vaihtoehto on eteläkorealainen telatykki K9 Thunder, käytetty, mutta siitä parhaillaan keskustellaan ja neuvotellaan parasta mahdollista hintaa Suomelle. Edustaja Hoskonen kysyi myös reservin kertausharjoitustasosta. Se on mielestäni tyydyttävä. Se voisi olla parempi, ja kannustan jatkuvasti Puolustusvoimia ylittämään nämä tavoitteet, ja tälle vuodelle onkin iloisia uutisia sikäli, että kun tavoite oli 18 000 kertausharjoitusta, niin näyttää siltä, että pääsemme noin 19 000:n tasoon tänä vuonna. Edustaja Pelkonen kysyi sotilaseläkkeen tilanteesta. Asian selvittely on vielä vaiheessa. Mitään ratkaisua ei ole vielä löydetty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p856,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Jussi Niinistö,856,2016-12-16T14:55:08,2016-12-16T15:00:14,Tarkistettu,1.1 2016_136_201,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Ja sitten jatkamme puhujalistaa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_202,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä sitä, miten ministeri suhtautuu kutsuntojen laajentamiseen naisiakin koskeviksi. Nimittäin Kokoomusnaiset on ehdottanut kutsuntojen laajentamista naisiin, sillä koko ikäluokan oikea-aikainen tavoittaminen kutsunnoissa lisäisi kiinnostusta asepalvelusta kohtaan ja kasvattaisi hyvin motivoituneiden varusmiesten määrää. Naisilla tietenkin on kyky oppia asevelvollisen taidot siinä missä miehilläkin. Kutsuntojen ulottaminen naisiin olisi tärkeää, jotta saisimme siis ikäluokkien parhaimmat kyvyt käyttöön, ja toisaalta se olisi myös askel yhdenvertaisempaan suuntaan, kun naiset saisivat kutsunnoissa oikea-aikaista tietoa mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Kiinnostavaa on sellainen huomio, että varusmiespalveluksen suorittaneet naiset pärjäävät palveluksessa keskimääräistä paremmin ja ovat hyvin motivoituneita. Heistä noin 60 prosenttia on suorittanut johtajakoulutuksen. Täsmennän vielä, että säilyttäisin naisten asepalveluksen jatkossakin vapaaehtoisena, koska tällä hetkellä koko ikäluokalle pakolliseen palvelukseen ei ole Puolustusvoimien näkökulmasta tarvetta, vaikkakin Puolustusvoimien tavoitteena on saada lisää naisia vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Ensimmäinen askel kutsuntojen ulottamiseen naisia koskeviksi voisi olla se, että ainakin kutsuntakirje lähetettäisiin valtakunnallisesti kaikille naisille, koska nyt naisille lähetettävän kutsuntakirjeen alueellisissa kokeiluissa on saatu todella hyviä tuloksia ja (Puhemies koputtaa) lisättyä naisten kiinnostusta vapaaehtoiseen asepalvelukseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2016-12-16T15:00:17,2016-12-16T15:01:30,Tarkistettu,1.1 2016_136_203,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Harmi, että ministeri joutui tuossa juuri poistumaan, olisin kiittänyt häntä erittäin selkeäsanaisesta vastauksesta. Oli todella analyyttinen ja hyvin mietitty vastaus, josta käy kyllä ilmi, että nämä asiat ovat hänelle hyvin läheisiä ja ovat hänellä hyvin hallinnassa. Olisin tuosta rajaturvallisuudesta vielä kysynyt: Kun naapurimaamme Venäjä lisää koko ajan rajallamme valmiuskykyään ja Suomi vähentää omaa valmiuskykyään, niin tämä suunta on myös erittäin huolestuttava. Rajaturvallisuuteen esitimme täällä lisämäärärahoja, mutta ne komeasti täällä sitten hallituspuolueiden toimesta kaatuivat, vaikka turvallisuuden pitäisi olla kyllä sellainen asia, että se ylittää nämä hallitus—oppositio-asetelmat, mutta näin nyt kuitenkin mentiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-16T15:01:31,,Tarkistettu,1.1 2016_136_204,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomi on pieni maa, jolla on niukat varat isänmaan puolustamiseksi. Asehankinnat on tehtävä hyvin harkiten ja hyvin perustellusti. Virheinvestointeihin meillä ei yksinkertaisesti ole varaa. Olisinkin ministeriltä kysynyt, jos hän on vielä läsnä tässä, tästä tänään päivällä aikaisemmin käydyssä keskustelussa esille nostamastani Laivue 2020 -hankkeesta, jossa neljän sota-aluksen tilausperusteet ovat jääneet kuulematta ainakin hallinto- ja turvallisuusjaostossa, joka vastaa budjetin puolelta näistä hankinnoista. Toki näistä perusteluista on varmasti keskusteltu puolustusvaliokunnassa, ja siitäkin olisin halunnut hiukan jotain saada kuulla. Ei siten, etteikö Laivue 2020 ‑hanke olisi perusteltu, kyllä Merivoimat tarvitsee uutta kalustoa. Mutta itse mietin sitä vaihtoehtoa, että miksi näitä hitaasti liikkuvia, vaikeasti piiloteltavia, lähes 100-metrisiä aluksia pitää hankkia Itämerelle, koska nehän ovat sellaisia liikkuvia tai paikallaan pysyviä lähes maaleja, jotka on helppo esimerkiksi päivällä mainitsemallani venäläisellä Bastion-meritaistelujärjestelmällä maalittaa ja tuhota. Onko siinä mielessä keskusteltu näistä vaihtoehdoista, esimerkiksi näistä torpedoveneistä tai muiden sissisodassa toimivien merialusten hankkimisesta? Mehän olemme tehneet aikaisemminkin eduskunnassa virhehankintoja Puolustusvoimien osalta. Ehkä se kuuluisin oli silloin 30-luvulla, kun hankittiin panssarilaivoja ja sukellusveneitä ja sinne meni puolet Puolustusvoimien varoista. Sitten näitä myöhäisempiä virhehankintojahan meinattiin tehdä 90-luvun lopulla, kun kenraali Hägglund halusi hommata taisteluhelikoptereita panssarivaunujen sijasta, mutta puolustusvaliokunta 97 ampui alas ne hankkeet. Sitten tämä viimeisin virheinvestointi meinasi tapahtua (Puhemies koputtaa) tämän Laivue 2000 -strategian kautta, kun näitä ilmatyynyaluksia oltiin tekemässä, ja yksi alus vain ehdittiin tilata. Tässä haluaisin lähettää sen viestin, että olisi hyvä kuulla eduskunnassa kyllä siitä, onko nämä Laivue 2020 -hankkeen kohdentamiset nytten tarkkaan harkittu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-12-16T15:03:31,2016-12-16T15:05:51,Tarkistettu,1.1 2016_136_205,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! On valitettavaa, että ministerillä ilmeisesti tuli este ja hän joutui poistumaan. — Olisin vielä laajentanut tämän pohjoismaisen ulottuvuuden käsittelyä, mitä tulee puolustukseen. Jos katsomme historiaa vähän taaksepäin, niin Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvostohan silloin, kun Suomi on mukaan toimintaan tullut ja elettiin kylmän sodan aikaa, oli nimenomaisesti areena, jolla hienotunteisuudesta Suomen vaikeaa ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa kohtaan vältettiin viimeiseen asti keskustelemasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä, mutta nykyisin jos seuraa Pohjoismaiden neuvoston istuntoja, harvasta aiheesta siellä niin paljon keskustellaankaan kuin turvallisuudesta. Se tietysti osittain heijastelee aika negatiivista, ikävää ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannetta Itämerellä, mutta toisaalta näen, että on arvokasta, että Suomella on lukuisia erilaisia sellaisia kansainvälisiä areenoita, joilla pystymme myöskin tuomaan omia erityishaasteitamme esiin, vaikka emme tällä hetkellä olekaan sotilaallisesti liittoutunut maa. Lisäksi olisin mielelläni kuullut puolustusministerin näkemyksiä myöskin kysymykseen jalkaväkimiinoista. Ottawan sopimuksen nojallahan olemme jalkaväkimiinoista luopumassa, ja tästä olisin mielelläni ministeriltä kuullut, olisiko mahdollista tässä nykyisessä vaikeassa tilanteessa vähintäänkin pidättäytyä jalkaväkimiinojen tuhoamisesta, että vaikka emme irtisanoutuisikaan Ottawan sopimuksesta, niin kuitenkin ainakin epävarmassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa välttäisimme hävittämästä itseltämme sellaista asearsenaalia, joka Suomen kaltaiselle maalle pitkine ulkorajoineen mutta varsin vähine puolustajineen on varsin kustannustehokas ja toimiva.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-16T15:05:52,2016-12-16T15:07:52,Tarkistettu,1.1 2016_136_206,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olisin itse asiassa ottanut esiin tämän tismalleen saman kysymyksen, jonka edustaja Vikman toi jo aikaisemmassa puheenvuorossaan esiin liittyen naisten asevelvollisuuteen. Mutta kiitos Vikmanille äärimmäisen hyvästä ja tärkeästä puheenvuorosta — hienoa, että tästä asiasta tässä salissa keskustellaan. Itselläni oli kunnia osallistua maanpuolustuskurssille itse asiassa juuri viime kuussa, ja täytyy sanoa, että tämä kurssi on kyllä ehdottomasti todella arvokas asia kaikille, erityisesti kaikille tässä salissa istuville, ja suosittelen sitä, jos ei ole vielä sitä käynyt. Mutta se, mikä siellä kyllä konkretisoitui, oli tämä, kuinka erilaisessa maailmassa tällä hetkellä eletään ja kuinka monella tavalla meidän pitää meidän isänmaan turvallisuutta pohtia. Se asia, mikä erityisesti jäi mieleen, oli se, kuinka paljon erilainen vaikuttaminen ulkopuolelta on lisääntynyt. Me ehkä pohdimme tämmöistä informaatiosotaa aika paljon sen kautta, että netissä erilaiset valesivustot levittävät väärää tietoa, lietsovat suomalaisten keskuudessa pelkoja, vähentävät ihmisten luottamusta meidän viranomaisiin ja poliitikkoihin ja valtioon. Mutta sen lisäksi olisin itse asiassa halunnut kuulla puolustusministerin näkemyksen tähän kyberturvallisuuteen liittyen äänestykseen. Kun me keskustelimme täällä oikeusministeriön budjetista, niin käytiin aika laadukas ja hyvä keskustelu sähköisestä äänestämisestä, josta hallitus on linjannut, ja tuotiin esiin nämä erilaiset huolet, joita on liittynyt esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ja siellä ulkoisten tahojen haluun vaikuttaa äänestystuloksiin. Olisin halunnut kuulla, onko Suomessa käyty tämmöistä vastaavaa pohdintaa siinä vaiheessa, kun näitä päätöksiä sähköisestä äänestämisestä on tehty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-12-16T15:07:54,2016-12-16T15:09:52,Tarkistettu,1.1 2016_136_207,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että Suomessa tiedostetaan nämä todelliset uhkat, jotka meidän puolustustamme koskevat ja maan koskemattomuutta yleensä. Meillä on esimerkiksi huhtikuussa 2016 tehty päätös, jonka mukaan kotimaista puolustustarviketeollisuutta ja siihen liittyviä välttämättömiä toimintoja pidetään tässä maassa vahvasti yllä, ja tämä on tämmöinen viisas linjapäätös, koska esimerkiksi kaluston osalta ja huoltotoiminnan osalta ja tiettyjen tarvikkeiden valmistuksen osalta maan pitää pystyä olemaan omavarainen. Ja mitä tulee näihin jalkaväkimiinoihin, jotka Ottawan sopimuksella aikanaan poistettiin — pidin sitä silloin vääränä päätöksenä, se päätös oli toki sitouduttu tekemään, elikkä se piti tehdä, kun kerran nimi oli paperissa — niin niiden korvaaminen on nyt todettu näissä olosuhteissa, missä nyt elämme, lähes äärimmäisen vaikeaksi. On tärkeää nyt pitää huoli siitä, että meillä Maavoimien kalustoa uusitaan niin, että pystymme sen puolustuskyvyn ylläpitämään. Luin jostakin lehdestä tässä muutama päivä sitten, että Puolustusvoimilla on joku innovaatiohanke menossa näiden tuhottujen jalkaväkimiinojen korvaamiseksi jollakin uudella kotimaisella järjestelmällä — ei ole tarkkaa tietoa minulla, mikä tämä järjestelmä on, mutta kuitenkin luin siitä, että joku tämmöinen on kehitteillä. Tärkeää on kuitenkin se, että maanpuolustushenki tässä maassa säilyy ja se on erittäin korkealla tasolla. Ja ainoa oikea tapa ylläpitää tämän kansan vahvaa puolustustahtoa on se, että pidämme yleisen asevelvollisuuden vahvana edelleen, koulutamme hyvin reservimme ja pystymme antamaan tälle reserville niin hyvät varusteet, että se pystyy työnsä tekemään sillä vaaditulla tasolla, mikä nykyaikaan kuuluun. Se, että maailma on mennyt tällaiseksi kuin se on, ei ole meidän vika. Meidän pitää omalla lähialueellamme noudattaa sitä Urho Kaleva Kekkosen aikanaan lausumaa suurta viisautta, että hankitaan ystävät läheltä ja vihamiehet mahdollisimman kaukaa — sillä Suomi on pärjännyt ennenkin — ja ennen kaikkea pidetään puolustuskyvystä tarkka huoli tässä talossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-16T15:09:53,2016-12-16T15:11:57,Tarkistettu,1.1 2016_136_208,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On ollut hienoa huomata, että vihreät ovat ottaneet agendalle asevelvollisuuden uudistamisen ja sitä pohtineet. Pidän kuitenkin erittäin huolestuttavana sitä, että pitkällä aikavälillä vihreät haluavat tehdä asevelvollisuudesta kaikille suomalaisille vapaaehtoisen. Arviolta se tarkoittaisi sitä, että nykyinen reservi kutistuisi ehkä kolmasosaan nykyisestä tällä vihreiden mallilla. Se, jos mikä, vaarantaisi Suomen alueellisen puolustuksen. Samaan aikaan, kun te väitätte olevanne koko maan puolue, te ehdotatte mallia, jossa missään olosuhteissa koko maata ei pystyttäisi puolustamaan vaan jouduttaisiin tosiasiassa keskittymään suuriin kaupunkeihin ja muihin strategisiin kohteisiin. Näissä pohdinnoissa pitäisi kyllä hyvin tarkkaan ottaa huomioon se, että nykyisenkaltainen asevelvollisuus on kuitenkin ollut kustannustehokas ja toimiva tapa taata koko maan puolustus ja huolehtia siitä. Tätä pidän kyllä huolestuttavana suuntauksena, kun te tällaista kokonaan vapaaehtoista mallia ehdotatte.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2016-12-16T15:11:58,2016-12-16T15:13:33,Tarkistettu,1.1 2016_136_209,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tehty työ tuottaa jälleen tulosta. Aseiden hallussapitoa rajoittavasta asedirektiivistä syntyi neuvotteluratkaisu EU:ssa. Tulos vastaa Suomen tavoitteita, koska se turvaa reserviläisten aseharjoittelun osana vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Edustamani suuri valiokunta otti aiemmin asiaan yksimielisesti Suomen kansallista puolustusratkaisua turvaavan ja puolustavan kannan, ja nyt tosiaan EU tähän Suomen näkemykseen taipui. Seuraavaksi tietysti meidän pitää laittaa sitten kuntoon meidän kansallinen aselainsäädäntö. Täytyy sanoa, että EU-komission alkuperäinen direktiiviehdotus olisi todellakin vaarantanut hyvin kouriintuntuvalla tavalla Suomen nykymuotoisen maanpuolustuskyvyn ja heikentänyt merkittävästi meidän puolustuskyvyn uskottavuutta myöskin ja vaikuttanut väärällä tavalla, suorastaan perussopimuksen henkeä vastustavalla tavalla meidän puolustusratkaisuun, eli tämän perussopimuksen mukaisesti tällaiseen ei saisi EU-komissio vaikuttaa. Lisäksi alkuperäisellä esityksellä olisi ollut useita haitallisia vaikutuksia suomalaisten metsästäjien, asekeräilijöiden ja urheiluampujien harrastustoimintaan. Niin kuin sanottu, lausunto oli suuressa valiokunnassa yksimielinen. Tiedän ja voin sanoa, että kaikissa eduskuntaryhmissä tähän asiaan paneuduttiin hyvällä tarmolla sekä täällä eduskunnassa että europarlamentissa ja sitten myös meidän puolustusministeriön ja oikeus- ja sisäministeriön neuvottelijat tekivät erinomaista työtä. Tässä on kerrankin esimerkki siitä, että kun yksissä tuumin lähdetään EU:ssa Suomesta jotain asiaa ajamaan ja saadaan siihen kumppaneita muistakin maista ymmärtämään meidän näkökulmaamme, niin tuloksia voidaan saada. Ja kun perussuomalaiset yleensä sanovat, että ""missä EU, siellä ongelma"", niin kerrankin ""missä EU, siellä löytyy ratkaisu"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-12-16T15:13:34,2016-12-16T15:15:35,Tarkistettu,1.1 2016_136_210,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Vanha totuushan on se, että maantieteelle Suomi ei mahda mitään. Me olemme vähäväkinen kansakunta, jolla on pitkät rajat puolustettavanaan, ja se aiheuttaa aina määrätynlaisia haasteita, jotka joudumme kerta toisensa jälkeen ratkaisemaan siten, että pystymme osoittamaan myös ulkomaailmaan, että puolustuskykymme on uskottava. Historiassamme löytyy kannustavia esimerkkejä siitä, että vaikeissakin tilanteissa, myös niissä äärimmäisissä sotilaallisissa tilanteissa, olemme kaikista näistä haasteista huolimatta pärjänneet hyvin. Mutta kaipa tässäkin yhteydessä on todettava se, että menestys menneisyydessä ei kuitenkaan ole automaattinen tae tulevasta vaan että kyllä meidän täytyy sukupolvi toisensa jälkeen aina myöskin lunastaa se paikkamme maailmassa ja huolehtia siitä, että vastaisuudessakin puolustuskykymme säilyy uskottavalla tavalla. Tähän tarvitaan tietysti riittävät resurssit, ja kun ne resurssit joka tapauksessa ovat niukkoja, niin niiden niukkojen resurssien puitteissa meidän täytyy tietysti olla mahdollisimman tehokkaita, mutta samalla tarvitaan myöskin voimakasta maanpuolustustahtoa. Suomen tapauksessa, kun maantieteemme on se, mikä on, ja meitä on sen verran kuin sattuu olemaan, tämä on aivan erityisen tärkeää, koska vaikka itse kuulunkin niihin, jotka toivoisivat Suomelle nykyistä merkittävämpää kansainvälistä yhteistyötä, mitä tulee puolustukseen, materiaalihankintoihin, ehkä joihinkin sitoumuksiin kriisien varalle, niin riippumatta siitä, onko Suomi sotilaallisesti liittoutunut vai liittoutumaton maa, emme minun nähdäkseni missään tilanteessa voi luopua nykyisen kaltaisesta yleisestä asevelvollisuudesta, joka näissä maantieteellisissä ja väestöllisissä olosuhteissa on käytännössä ainut tapa varmistaa puolustuskykymme uskottavuus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-16T15:15:36,2016-12-16T15:17:44,Tarkistettu,1.1 2016_136_211,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Totean tässä vaiheessa, että puhujalistalla ovat edustajat Tanus, Niinistö, Louhelainen ja Vikman. Sen jälkeen tämä pääluokka keskeytetään ja tarvittaessa sitä keskustelua jatketaan muiden pääluokkien jälkeen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_136_212,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olisin myös halunnut kiittää ministeriä selkeistä vastauksista ja erittäin napakasta asioihin tarttumisesta. Puolustusvoimat, yleinen asevelvollisuus ovat mielestäni erittäin tärkeitä ja jatkossakin ne on säilytettävä, sen lisäksi vapaaehtoinen palvelumahdollisuus tytöille, naisille. Mutta sen lisäksi olen jo aiemmin peräänkuuluttanut jonkinlaista tietyllä tavalla tehokkaampaa kansalaistaitojen koulutusta: kaikille meille kansalaisille sellaisia taitoja, sanoisinko ehkä niitä taitoja, joita ennen vanhaan osattiin paremmin, taitoja, joita voidaan tarvita erityistilanteissa. Tavallaan tämäntyyppistä tehokkaampaa kansalaistaitojen opettamista erityistilanteita varten toivoisin jatkossa suunniteltavan ja otettavan käyttöön. Maan rajojen sisäpuolelta ja ulkopuolelta, molemmilta kanteilta, niitä uhkia voi helposti tulla. Jatkossa toivottavasti ne saadaan estettyä ja pidettyä rauhaisa elo jatkossakin Suomessa. Tulevaisuusvaliokunnassa, jossa olen jäsenenä istunut, näistä asioista myös ollaan paljon keskusteltu. Ja niin kuin tuossa edustaja Kari sanoi, kyllä näitä uhkia todella voi tulla yhtä aikaa hyvin monelta kantilta, ei vain rajojen ulkopuolelta ja rajojen sisäpuolelta vaan esimerkiksi terveydenhuollon alaan kuuluvina asioina. Tartuntatauteja, eläinpuolen tauteja voidaan tuoda tarkoituksellisesti, ympäristöön levitettäviä tiettyjä uhkia, mitä tavallaan voidaan käyttää hyökkäysmetodeina. Ne eivät ole vain tietyllä tavalla maalta tai ilmasta tulevat tai netin kyberuhkien kautta tulevat uhkat, vaan myös terveydenhuollon, sairaanhoidon, eläintautien uhkia ja ympäristökatastrofeja, mitä voidaan käyttää. Ja todennäköistä onkin, että jos tämmöisiä uhkia tulee, niin silloin käytetään monta väylää yhtä aikaa, elikkä varautumista todella tarvitaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-16T15:17:58,2016-12-16T15:20:03,Tarkistettu,1.1 2016_136_213,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri ehti jo poistua, mutta jätän nyt ainakin pöytäkirjoihin ja läsnäolijoille muistiksi yhden tärkeän asian, jolla on merkitystä Suomen puolustuksen kannalta tai jota ainakin pitäisi myös siitä näkökulmasta arvioida. Nimittäin Itämeren kärjistynyt turvallisuustilanne on näkynyt myös siinä, miten Ruotsissa ja monissa muissa maissa, Virossa, on suhtauduttu Nord Stream 2 ‑yhtiön suunnitelmiin laajentaa kaasuputkiaan Itämeren pohjalla Venäjältä Saksaan. Vain kaksi päivää sitten tuli tieto siitä, että Ruotsin hallituksen antaman suosituksen perusteella Ruotsissa kunnat Karlshamnissa ja Gotlannissa sanoivat ""ei"" Ruotsin satamien käyttämiselle tämän hankkeen yhteydessä. Heidän perusteinaan olivat puolustuspoliittiset intressit, eli suoraan sanoivat ääneen, että ainakin näiden satamien käyttämisessä oli jonkinlainen liittymäkohta siihen, että se olisi vaarantanut heidän puolustuspoliittista turvallisuuttaan, jos tälle yhtiölle, jossa on venäläinen Gazprom merkittävänä omistajana, olisi nämä satamat vuokrattu ja kaasuputkia olisi päästy sitä kautta asentamaan lisää Itämeren pohjalle. Suomessahan tätä on käsitelty perinteisesti lähinnä vain ympäristökysymyksenä ja talouskysymyksenä, mutta on selvää, että tällä on ulkopoliittinen ulottuvuus, mutta on epäselvää se, missä määrin tällä on puolustus- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Minusta olisi tärkeätä, että eduskunta kävisi tästä laajaa keskustelua. Se, minkä voi sanoa olevan selvää, on se, että Venäjähän käyttää tätä välineenään lisätä vaikutusvaltaansa suhteessa Ukrainaan ja Itä-Eurooppaan, koska Ukrainan ja Puolan kaltaisten maiden valttikortti suhteessa Venäjään on ollut se kaasuputki, joka heidän maidensa läpi menee Saksaan ja Eurooppaan tällä hetkellä. Jos Nord Stream ‑putkea laajennetaan, niin Venäjä voisi silloin painostaa Ukrainaa vielä enemmän haluamiinsa päätöksiin, ja tämäkin on syytä tunnistaa. Mutta myös se, onko tällä suoraan Suomen puolustukseen (Puhemies koputtaa) liittyviä ulottuvuuksia, olisi syytä käsitellä avoimesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-12-16T15:20:05,2016-12-16T15:22:12,Tarkistettu,1.1 2016_136_214,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tänään on eduskunnassa keskusteltu ahkerasti EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä, jonka toimeenpanosuunnitelman Eurooppa-neuvosto eilen hyväksyi. Komissiolta on tullut suunnitelma toimista puolustusyhteistyön kehittämiseksi, jossa merkittävimmät aloitteet ovat yhteisen puolustustutkimusrahaston perustaminen sekä puolustusteollisuuden sisämarkkinoiden kehittäminen. Näiden lisäksi eilen hyväksytyt ideat koskevat puolustusrahoituksen kehittämistä, yhteisen puolustuspolitiikan kehittämistä, kriisinhallintakapasiteetin kehittämistä, yhteistä operaatiokeskusta, EU:n nopean toiminnan joukkojen käytettävyyden parantamista. Näistä odotetaan konkreettisia ehdotuksia ensi vuoden alusta. Arvoisa puhemies! Suomen suuri valiokunta eli EU-asioita käsittelevä valiokunta on yksi Euroopan parhaiten informoiduista valiokunnista valtioneuvoston taholta. Näin uskallan todeta yli viiden vuoden kokemuksella tuosta valiokunnasta. Suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta kokoustavatkin ensi tiistaina, ja uskon, että saamme pääministeriltä tuoreeltaan terveiset Eurooppa-neuvostosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-16T15:22:12,2016-12-16T15:23:21,Tarkistettu,1.1 2016_136_215,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On hyvä muistaa, että Suomi varautuu kaikkiin kuviteltavissa oleviin uhkiin nimenomaan juuri siksi, että ne eivät koskaan realisoituisi. Eli kun me haluamme elää rauhassa, niin paras rauhan tae Suomelle on varautua puolustamaan niin uskottavasti, että kenenkään ei kannata Suomea aseellisesti uhata. Tässä epävakaassa kansainvälisessä ympäristössä on huomattava, että olipa Suomi liittoutunut tai liittoutumaton, niin yleinen asevelvollisuus ja sen tarve eivät poistu mihinkään. Yleiselle asevelvollisuudelle on myös suomalaisten hyvin vahva tuki, mikä viimeksi ilmeni pari viikkoa sitten julkaistussa MTS:n tutkimuksessa. Toisaalta meidän puolustuskyvylle hyvin tärkeä yleisen asevelvollisuuden lisäksi on myös maanpuolustustahto ja sen pitäminen korkealla, ja se olisikin meille kaikille hyvä tehtävä, että toimimme maanpuolustustahdon edistämiseksi, kun Suomi täyttää 100 vuotta. Maanpuolustustahto on perinteisesti Suomessa ollut korkealla, mutta muuttuvassa maailmassa se varmasti kohtaa uusia haasteita, ja me emme halua nähdä Suomessa sellaisia maanpuolustustahtolukemia tutkimuksissa kuin mitataan esimerkiksi monessa Keski-Euroopan maassa. On erityistä syytä kiinnittää huomio tässä asiassa nuoriin kansalaisiin ja heidän maanpuolustustahtoonsa, mikä samalla vahvistaa myös kansalaisvalmiuksia ja erilaisia valmiuksia selvitä poikkeusoloissa ja kaikin tavoin edistää 100‑vuotiaan Suomen turvallisuutta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+4.6.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2016-12-16T15:23:21,2016-12-16T15:25:24,Tarkistettu,1.1 2016_136_216,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_217,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki perustulokokeilusta sekä muutettavaksi tuloverolakia ja ennakkoperintölakia. Perustulokokeilu toteutettaisiin vuosina 2017 ja 2018, ja kokeiluun valituille Kansaneläkelaitos maksaisi kokeilun aikana perustuloa 560 euroa kuukaudessa. Perustulo olisi saajalleen verovapaata tuloa, eivätkä sen määrää vähentäisi perustulon saajan muut tulot. Lähtökohtaisesti kannatan perustulokokeilun suorittamista sekä sosiaaliturvan muuttamista osallistavaksi ja työhön kannustavaksi, kuten myös byrokratian vähentämistä ja etuusjärjestelmän yksinkertaistamista. Näitä tavoitteita ei kuitenkaan pystytä nyt esitetyllä mallilla saavuttamaan. Sipilän hallituksen perustulokokeeseen otettaisiin mukaan 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä, ja se maksaisi valtiolle 20 miljoonaa euroa. Laajasti toteutettuna valittu epärealistinen malli toisi 11 miljardin euron alijäämän. Lähtöasetelman vuoksi katson, ettei mallilla voida kunnolla selvittää perustulon työllisyysvaikutuksia eikä koeasetelmaa voida myöskään kutsua kunnolla edes perustulokokeiluksi. Malli on ongelmallinen myös siitä syystä, ettei se pura kannustinloukkoja ja se johtaisi korkeisiin tasaveroprosentteihin, jotka puolestaan hyydyttäisivät palkansaajien ostovoiman. Tehdyn selvityksenkään perusteella esitettävää mallia ei voida pitää kokonaisarvion perusteella toteuttamiskelpoisimpana. Nyt esitettävään kokeiluun suhtauduttiin kriittisesti myös monissa valiokuntaan tulleissa lausunnoissa. Kuultavina olleet asiantuntijat eivät kannattaneet ehdotettua perustulokokeilumallia. Asiantuntijalausunnoissa tuotiin esille esimerkiksi ongelmat, jotka nousevat koeasetelmasta, kohdejoukon luonteesta ja sen koosta, kiireellisestä aikataulusta sekä budjetista. Tärkeimpänä kommenttina kuitenkin nostaisin näkökulman siitä, ettei perustulon käyttöönoton kustannusvaikutuksista, tosiasiallisista käyttäytymisvaikutuksista ja sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisestä ole todennäköisesti juurikaan saatavissa yleistettävissä olevaa arviointitietoa. Ongelmana nostettiin myös se seikka, ettei valittu malli ole realistisesti siirrettävissä koko väestön tasolle ja että ehdotettu kokeilu voi antaa epärealistisia tuloksia, jotka voivat ohjata keskustelua Suomen sosiaaliturvajärjestelmän tulevaisuudesta väärään suuntaan. Kokeilun todettiin jättävän näin ollen auki sen kysymyksen, olisiko perustulosta realistiseksi vaihtoehdoksi nykyisen sosiaaliturvan hankaluuksien korjaajaksi ja millainen perustuloveroyhdistelmä voisi edes teoriassa olla toteuttamiskelpoinen. Katsonkin, että asiantuntijalausunnoista tullut viesti osoittaa selkeästi sen, ettei nyt ehdotetulla kokeilulla saada selville niitä asioita taikka saada vastauksia niihin kysymyksiin, jotka ovat välttämätöntä tietoa perustulon laajemmalle toteuttamiselle. Miksi näin ollen toteuttaa koe, jonka lähtöasetelmien perusteella voidaan jo todeta, että kokeen käytännön hyöty on pieni eikä se pysty edes teoriassakaan lähtökohtaisestikaan vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin? Näin ollen esitän, että hallituksen esittämä perustulokokeilumalli hylätään ja että hallitus kiirehtii kansallisen tulorekisterin toteuttamista, jotta perustulokokeilu voidaan tehdä niin, että mukana ovat kehittyneemmät kannustinloukkoja vähentävät mallit eli negatiivisen verotulon malli sekä kristillisdemokraattien kannustavan perusturvan malli. Ja tämä esitys perustulokokeilun siirtämisestä sisältyy myös kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin. Tämän perusteella esitän, että tämä lakiehdotus hylätään, ja esitän myös eriävään mielipiteeseen lausumaehdotusta seuraavasti: ""Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii kansallisen tulorekisterin valmistumista ja siirtää perustulokokeilun toteuttamisen ajankohtaan, jolloin kokeiluun voidaan ottaa mukaan negatiivisen tuloveron sekä kannustavan perusturvan mallit.""",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-16T16:19:10,2016-12-16T16:24:05,Tarkistettu,1.1 2016_136_218,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Tanuksen tekemää hylkäysesitystä ja kannatan myös eriävän mielipiteen lausumaehdotusta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-16T16:24:10,2016-12-16T16:24:21,Tarkistettu,1.1 2016_136_219,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä koostuu lukuisista rinnakkain maksettavista etuuksista. Niihin sovellettavasta tarveharkinnasta johtuen sosiaaliturvajärjestelmä voi aiheuttaa edunsaajalle sekä taloudellisia että byrokratiasta aiheutuvia kannustinloukkuja vastaanottaa osa‑ tai lyhytaikaista työtä. Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki perustulokokeilusta. Suomen sosiaaliturvalainsäädännössä ei ole säännöksiä perustulosta, eikä ehdotettavan kaltaista kokeilua ole aiemmin toteutettu. Kokeilu toteutetaan vuosina 2017 ja 2018. Se liittyy hallituksen terveyden ja hyvinvoinnin palveluiden kärkihankkeisiin, joissa korostetaan asiakaslähtöisyyttä. Kokeilun ensisijainen tavoite liittyy työllisyyteen, ja sen kautta haetaan vastausta siihen, kuinka monella henkilöllä vastikkeeton ja verovapaa perustulo kasvattaa tai alentaa työllisyyttä. Sen kautta on tarkoitus selvittää, voidaanko työllisyysastetta selkeästi nostaa nykyisestä ja alentaa työn vastaanottamiseen liittyviä kannustinloukkuja ja lyhentää työttömyysjaksoja. Arvoisa puhemies! Kokeilu tarkoittaa sitä, että perustuloa ei ryhdytä välittömästi maksamaan koko väestölle. Kohdejoukosta poimitaan satunnaistamalla 2 000 hengen kokeiluryhmä, jolle Kela maksaa 560 euron suuruista vastikkeetonta ja verotonta perustuloa, joka vastaa työmarkkinatuen nettomäärää. Kohderyhmäksi valitaan Kelan työttömyysturva-etuuksia eli työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavat henkilöt tietyin rajauksin. Kokeiluun eivät voi osallistua vanhuuseläkkeellä olevat tai esimerkiksi opiskelijat, joiden ensisijainen tavoite on tutkinnon suorittaminen. Vastaavalla otannalla kokeilussa oleville valitaan kohdejoukkoon kuuluvista verrokkiryhmä, johon kuuluville ei makseta perustuloa ja johon kohderyhmää verrataan. Perustulo vapauttaa kokeiluun valitun työttömille kuuluvista velvoitteista, kuten työnhausta. Jos hän ei pysy työvoimahallinnon asiakkaana, hän ei ole työvoimapoliittisten palveluiden piirissä eikä hänelle tarjota palveluita tai työtä. Toisaalta hän ei tässäkään tapauksessa saa sanktioita, joita seuraa työttömän kieltäydyttyä hänelle tarjotusta työstä tai toimenpiteestä. Etuutta ei siis keskeytetä tai leikata siten kuin työttömyysturvaetuus keskeytetään tai leikataan rikkomusten vuoksi. Kokeiluun osallistuvien yksilöiden käytettävissä olevat tulot kasvavat, jos he työllistyvät perustulokokeilun aikana, koska perustuloa maksetaan koko kokeilun ajan eivätkä ansiotulot leikkaa sen määrää kuten nykyisissä työttömyysturvaetuuksissa. Arvoisa puhemies! Valiokuntakäsittelyn aikana korostin kokeiluun osallistuvien henkilöiden informoinnin tärkeyttä, jotta heidän taloudellinen tilanteensa ei heikkenisi. Valiokunnan mietinnössä todetaankin, että välttämätöntä on, että kokeilussa mukana oleville tiedotetaan selkeästi perustulon mahdollisista vaikutuksista kokeiluun osallistuvien sosiaaliturvaan. Erityisen tärkeää on tiedottaa vaikutuksista toimeentulotukeen. Nyt perustulokokeilulle valittu kohdejoukko on merkittävässä määrin päällekkäinen toimeentulotuen hakijoiden ja saajien kanssa. Toimeentulotuen hakemisen yleisin syy on työttömyys ja siihen liittyvä pääosin asumiskustannuksista johtuva perusturvan täydentäminen. Kuten todettu, toimeentulotuen määrää voidaan alentaa, jos henkilö ei hae työtä tai toteuta hakijan velvoitteita. Kokeilussa mukana olevien on siis syytä olla tietoisia oikeuksistaan mutta myös velvoitteistaan. Arvoisa puhemies! Aikataulu ja kokeiluun varattu määräraha ovat rajalliset, ja ne ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä. On kuitenkin myönteistä, että tällainen kokeilu on nyt nytkähtänyt liikkeelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+5.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-16T16:24:23,2016-12-16T16:28:27,Tarkistettu,1.1 2016_136_220,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä perustulokokeilu, joka on yksi osa hallituksen kärkihanketta, on kyllä erittäin historiallinen. Se on herättänyt myös kansainvälisen median kiinnostusta ja myös erittäin suurta poliittista tukea: poliittisen spektrin laidasta laitaan on ollut tähän perustulokokeiluun suurta kannustusta ja mielenkiintoa. On aivan selvää, että jollain tavalla meidän sosiaaliturvajärjestelmäämme täytyy pystyä muokkaamaan. Tämä kokeilu ei ole täydellinen, senkin hallitus on tunnustanut, mutta se on kuitenkin historiallinen siinä mittakaavassa, jossa se nyt tehdään, ja sen pohjalta saadaan valtavasti uutta informaatiota siitä, miten me voisimme meidän sosiaaliturvajärjestelmäämme kehittää ja ennen kaikkea kuinka me voisimme parantaa ihmisten työllistymistä. Arvoisa puhemies! Vaikka tämä hanke on saanut osakseen myös kritiikkiä, se on saanut myös erittäin vahvoja ja asiantuntevia tukijoita. Tähän on käytetty valtava määrä parhaiden huippututkijoiden ja asiantuntijoiden työpanosta THL:stä, Kelasta, ja kyllä tämä minun mielestäni jatkaa sitä linjaa, mikä itse asiassa periytyy jo edellisen hallituksen ajalta. Silloin keskustakin osaltaan oli tukemassa esimerkiksi sitä 300 euron suojaosaa, joka oli erittäin tärkeä saavutus sen osalta, että ihmiset pystyisivät paremmin yhdistämään osa-aikatyötä ja pätkittäisiä työsuhteita. On arvioitu, että kaiken kaikkiaan jopa 10 miljardin euron edestä Suomessa olisi tekemätöntä työtä, joka on osa-aikaista, sesonkiluontoista, kausittaista. Jos me saisimme edes osan tästä tehtyä, niin sehän olisi valtava lisäys meidän työllisyyteemme, ja valtion velkaantuminenkin olisi silloin varmasti aivan erilaisissa luvuissa. Perustulokokeilu on historiallinen, ja kiitän kyllä hallitusta siitä, että se vihdoin saatiin aikaiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-16T16:28:29,2016-12-16T16:30:30,Tarkistettu,1.1 2016_136_221,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perustulokokeilun ajatus on sinällään erittäin hyvä ja kannatettava, mutta kuten täälläkin on tuotu esille, tämä toteutus on hyvin riittämätön ja sitä kautta se jäänee aika huonoksi. Ehkä perustulokokeilun sijaan voisimmekin puhua tässä enemmän työmarkkinakokeilusta. Senpä takia mielestäni kokeilun olisi pitänyt koskea laajemmin erilaisia ihmisiä, opiskelijoita ja pätkätyöntekijöitä, että olisimme voineet puhua tästä perustulokokeilusta. Mutta kiinnittäisin kahteen asiaan huomiota, jotka täälläkin keskustelussa ovat tulleet esille: Ensinnäkin nämä perustulon saajan velvollisuudet ja mahdolliset sanktiot. Monet, jotka kokevat, että he ovat nyt päässeet tämän perustulon piiriin, ehkä ajattelevat, että heidän ei tarvitse olla näitten sanktioiden ja aktiivisen työnhaun piirissä, vaan he olettavat, että he saavat tämän perustulon automaattisesti. Ja näinhän se on tämän perustulon ajanjakson aikana, mutta monille saattaa tulla yllätyksenä, että tämän jälkeen, jos he ovat laiminlyöneet näitä ja perustulo loppuu, heille saattaa tulla sanktioita ja karensseja yllättäen. Eli tähän asiaan olisi pitänyt vielä ehkä enemmän perehtyä. Toinen huomio tähän kokeilujoukkoon, mikä on tämä 2 000 ihmistä. Kuitenkin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassakin kiinnitettiin huomiota siihen, että tämä on jäämässä noin 1 200:aan, koska lapsiperheet rajautuvat tästä pois, koska tämä perustulo on ilman lapsikorotusta niin epäedullinen suhteessa työttömyysetuuteen. Kuitenkin on minun mielestäni lähtökohtaisesti hyvä, että kehitetään meidän sosiaaliturvajärjestelmää siihen suuntaan, että se ehkäisee ihmisten köyhyyttä mutta kannustaa kuitenkin työntekoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-12-16T16:30:31,2016-12-16T16:32:35,Tarkistettu,1.1 2016_136_222,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä perustulokokeilu on pitkään puhuttu asia, ja hallitusohjelman mukaisesti sitä nyt kokeillaan. Kokeilua sinällään kyllä kannatan, mutta sinänsä sitä ajatusta, että maksettaisiin jotakin perustuloa kaikille ihmisille sillä perusteella, että voisi esimerkiksi käyttää sitä ""oleiluun"", kuten joku on käyttänyt tätä termiä, sitä en missään nimessä kannata. Suomessa on tekemätöntä työtä vaikka kuinka paljon, ja moni niistä töistä liittyy esimerkiksi lähimmäisen, sairaiden, vanhempien auttamiseen ja yleensä tällaiseen hoivatyöhön. Sitä työtä on vaikka kuinka paljon. Jos sitten mennään johonkin laajempaan perustulomalliin, niin se johtaa helposti siihen, että syntyy sellainen joukko, joka voi olla hyvinkin merkittävä kooltaan, jolle silloin ei se työnteko enää kovin paljoa maistu. Toivon, että tällaiseen järjestelmään ei koskaan mentäisi, koska minun mielestäni vastikkeetonta etuutta ei pidä olla. Tuleva Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltonen on hyvin sanonut, että hän ihmettelee, että miksi pitää maksaa oleilusta. Samaa olen itsekin ihmetellyt. Minun mielestäni työtä pitää tehdä, siitä pitää maksaa palkka ja siitä pitää maksaa verot. Se pitää tämän meidän yhteiskuntamme pyörimässä, ja nimenomaan niin, että jokainen työssä käyvä ihminen tuntee oman ihmisarvonsa aika pitkälti sen työn kautta. Työpaikalla muodostuvat ne tärkeät sosiaaliset suhteet ja syntyy myös se tunnelma ihmiselle, että ""minä olen hyödyllinen tässä yhteiskunnassa"", ja sitä kautta hän voi vaikuttaa oman ympäristönsä kehittämiseen ja parantamiseen. Tämän takia itse perustuloa en kannata kyllä, mutta tehtäköön siitä kokeilu ja siitä saatujen kokemusten perusteella lopullinen päätös.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-16T16:32:36,2016-12-16T16:34:13,Tarkistettu,1.1 2016_136_223,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hoskosen sanoja ja lauseita on helppo alleviivata ja yhtyä niihin kyllä täysin. Samoin edustaja Nurminen esitti hyviä näkökohtia nimenomaan tämän kokeilun heikoista puolista, ja myös edustaja Kulmuni sanoessaan, että tämä on historiallinen ja kansainvälistä mielenkiintoa herättänyt kokeilu. Sitä se todellakin on, ja todellakin on myös niin, että valtava työmäärä, eri asiantuntijoiden ja eri järjestöjen edustajien työmäärä, tähän on käytetty. Mutta niin kuin sanottu, valiokunnassa kuultavina olleet suhtautuivat tähän erittäin kriittisesti, ainakin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa paljolti viime viikkoina olen istunut. Kyllä siellä kuultavina olleet asiantuntijat eivät vain erittäin kriittisesti suhtautuneet vaan suoraan sanoivat, että he eivät millään muotoa kannata tätä kokeilua, koska siitä ei saada irti niitä asioita, mitä siitä olevinaan halutaan. Kristillisdemokraatithan ovat aiemmin esittäneet kannustinloukkujen purkamiseksi tarjolla olevaa parasta mallia eli sitä kannustavaa perusturvan mallia. Sehän on sovellutus Isossa-Britanniassa käytössä olleesta kokeilusta ja siellä laajennetusta universal credit ‑mallista. Eli se malli todellisuudessa edistää työllisyyttä, koska se sovittaa yhteen sosiaaliturvan ja palkan ja tekee työn vastaanottamisen kannustavaksi. Malli purkaa viiveet maksatuksissa ja tekee matalapalkkaisenkin työn vastaanottamisen kannattavaksi. Verotus, sosiaaliturva, palkka ja muut tulot sovitetaan mallissa yhteen reaaliaikaisesti kansallisessa tulorekisterissä. Eli edelleenkin kyllä toivomme, että tätä perustulokokeilua siirrettäisiin niin, että kansallinen tulorekisteri saataisiin aikaiseksi ja voitaisiin ottaa käyttöön ja kokeiluun tämä malli.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-16T16:34:15,2016-12-16T16:36:12,Tarkistettu,1.1 2016_136_224,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aivan totta, että Suomessa on edelleenkin lukuisia ongelmia sen suhteen, että kun katsotaan matalapalkkatyön ja sosiaaliturvan välistä rajapintaa, työn vastaanottaminen ei läheskään aina ole kannattavaa. Tässä on paljon töitä tehtävänä, ja hallitus on nähdäkseni lukuisia sellaisia esityksiä tehnytkin, joilla tätä ongelmaa jonkin verran puretaan, mutta edelleenkin kannustinloukkuja kyllä varmasti jää, ja siinä mielessä sosiaaliturvan uudistaminen on aivan paikallaan. Kuitenkin perustulo on konseptina sellainen, että se kuulostaa houkuttelevalta ja siltä, että se ratkaisisi likipitäen kaikki ongelmat, mutta niin kuin maailmassa yleensäkin, niin jos joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, usein on niin, että se ei todellakaan ole totta. Tämä pätee myöskin perustulon kohdalla. Jos perustulosta haluttaisiin tehdä aidosti kannustava — että se todella kannustaisi vastaanottamaan töitä — sen pitäisi olla suuruudeltaan niin matala, että se ei käytännössä riittäisi sellaisiin tarpeisiin, joita kuitenkin kohtuudella voisimme olettaa tiettyjen henkilöiden yhteiskunnassa tarvitsevan. Ja vastaavasti jos siitä tehtäisiin niin kattava ja niin suuri, että sen lisäksi ei enää mitään muita harkinnanvaraisia tukia yhteiskunnassa tarvittaisi, niin tämä taas johtaisi siihen, että järjestelmästä tulisi erittäin kallis eikä se enää oikeastaan työntekoon kannustaisi. Ja vaikka meillä löytyisi joku sellainen tilastonikkari, joka onnistuisi mahdollisesti kehittämään jonkun täydellisen perustulomallin, joka olisi niin kannustava ja kattava, että se todellakin ratkaisisi kaikki kannustinongelmat ja yksinkertaistaisi sosiaaliturvan, niin en nyt jaksa uskoa hetkeäkään, etteivätkö poliitikot osaisi sitä seuraavassa hetkessä jo pilata, koska sen jälkeen tulisivat vaalit ja vaaleissa kumminkin käytäisiin keskustelua, että meidän puolue nostaisi perustuloa ainakin näin paljon, joo, mutta meidän puolue nostaisi vielä paljon enemmän. Sen jälkeen se nerokaskin systeemi aika nopeasti kyllä meille poliitikoille tyypillisellä sosiaalipopulismilla todennäköisesti onnistuttaisiin tärvelemään perusteellisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-16T16:36:13,2016-12-16T16:38:23,Tarkistettu,1.1 2016_136_225,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä nyt on huomattu, tämä esitys saa myös osakseen kritiikkiä, ja yhdyn mielelläni kyllä edustaja Hoskosen ajatuksiin siitä, että työn pitäisi olla aina se ensisijainen tavoite meille kaikille. Tämä kokeilu nyt kuitenkin lähtee käyntiin, ja tänään on Kelan tutkimusryhmän johtaja Olli Kangas todennutkin, että ensi vuonna kokeiluun tuleva malli on nähtävä ensimmäisenä askeleena kokeilujen sarjalle, jossa testataan erityyppisiä perustuloratkaisuja. Itse olen saanut sellaisen kotikasvatuksen, että joka päivä pitäisi tehdä jotakin merkittävää, siis työtä, oli se sitten kotityötä tai mitä muuta tahansa. 93-vuotias isäni kun ei muuten pysy enää pystyssä, niin hän suunnittelee laittavansa lehtipuhaltimen rollaattoriin ja tekevänsä sillä tavalla niitä merkittäviä töitä omalla pihallaan. Arvoisa puhemies! Olen siitä iloinen, että tämän perustulokokeilun selvityksen käynnistymisen jälkeen tutkimusryhmän jäsenet ja myös monet kansanedustajat ovat saaneet kiinnostuneita yhteydenottoja niin Pohjoismaista, Euroopasta, Kanadasta, USA:sta, Valko-Venäjältä, Meksikosta, Taiwanista, Japanista kuin jopa Australiasta saakka, eli tämä on herättänyt maailmalla myönteistä Suomi-brändiä. Suomi on jälleen nähty innovatiivisena maana, joka uskaltaa kokeilla erilaisia asioita. Siitä olen iloinen, että Suomi on tässäkin asiassa tullut kartalle, mutta varmasti tämä perustulokokeilu vaatii vielä paljon selvitystä näyttääkseen sen, onnistuuko se. Itsekään en siihen ihan näillä perusteluilla ja näillä selvityksillä vielä ole valmis menemään, mutta mitään asioita ei saada eteenpäin, jos ei niitä kokeilla ja katsota. Jos tämä kokeilu ei tuota semmoisia tuloksia kuin sille on asetettu, niin sitten tehdään toisenlaisia vaihtoehtoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+5.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-16T16:38:24,2016-12-16T16:40:20,Tarkistettu,1.1 2016_136_226,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy tätä hallituksen kokeilukulttuuria sen verran tässä tukea, että kokeiluhan tarkoittaa sitä, että etsitään jotain tulosta jonkun asian pohjalta tai sen hyväksi. Koko tämän perustulokokeilun ajatus ei ole ollut alun pitäenkään se, että se todistaa, että perustulo on toimiva malli ja vastaus kaikkien sosiaalitukien yhdistämiseksi yhdeksi tueksi. Tämän kokeilun tarkoitus on saada tietoa siitä, miten käytännössä tämmöinen mahdollinen perustulo tai perustuki voisi toimia. Siinä mielessä kannustan ja rohkaisen, että saadaan tästä hyviä tai huonoja tuloksia, ei se ole este tälle kokeilulle vaan hallitus on lähtenyt rohkeasti kokeilemaan ja saadaan tulos, onko hyvää tai huonoa opittavaa tästä, ja vasta sitten tehdään niitä oikeita ratkaisuja. Tosin tämän olisi voinut tehdä vähän myöhemminkin, mutta olen kyllä tyytyväinen siitä, että se tehdään juuri nyt ja kohta saadaan ne tulokset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-16T16:40:21,2016-12-16T16:41:34,Tarkistettu,1.1 2016_136_227,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama sana vastikkeellisesta sosiaaliturvasta. Minun mielestäni ""miksi maksaa oleilusta"" on todella huono kysymys ensinnäkin sen takia, että meidän perustuslaki jo velvoittaa meiltä tietynlaista minimitoimeentulon turvaamista muodossa tai toisessa toimeentulotukena, joka on vastikkeeton, jonka saaminen ei riipu siitä, miten sinä täytät tietyt ehdot. Mutta ennen kaikkea se on huono kysymys sen takia, että se olettaa jotenkin lähtökohtaisesti, että virallisen työelämän ulkopuolella vain oleillaan. Tämähän on suorastaan väite, joka ei pidä paikkaansa. Me tiedämme, että pelkästään kotitalouksissa ja järjestöissä nyky-Suomessakin 60 prosenttia arvosta bkt:n päälle synnytetään työllä, joka ei ole virallista työtä. Tämä on just sitä ihmisten oleilua. Me tiedämme myös, että myös virallisen talouden arvosta yhä enemmän syntyy sellaisissa kulttuurisissa prosesseissa, jotka eivät ole jäljitettävissä palkka- tai yrittäjätyöhön. Myös tämä arvo on se, mitä tehdään siellä silloin, kun niin sanotusti oleillaan. On hyvä muistaa, että lähes kaikissa maissa lähes kaikkina aikoina läpi ihmiskunnan historian suurin osa väestöstä on oleillut siellä virallisen työelämän ulkopuolella, ja näin on myöskin nyky-Suomessa. Ei se tarkoita, että nämä ihmiset olisivat jotenkin yhteiskunnan kannalta turhia, merkityksettömiä tai että heille ei kuuluisi toimeentuloa niin kuin muillekin. Nämä ihmiset osallistuvat tähän yhteiskuntaan. Useimmat heistä antavat kykynsä mukaan panoksen tähän yhteiskuntaan ja tekevät parhaansa oman ja lähipiirinsä olosuhteiden parantamiseksi niillä ehdoilla, jotka heillä on käytettävissään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-12-16T16:41:35,2016-12-16T16:43:39,Tarkistettu,1.1 2016_136_228,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä tässä on hyvä palauttaa mieliin se lähtökohta, miksi tämä kokeilu tehdään: sen takia, että meillä on tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmässämme yhteiskunnassamme paitsi kannustinloukkuja myös byrokratialoukkuja. Se on erittäin monimutkainen järjestelmä, ja samanaikaisesti me tiedämme, että nykytila on jo johtanut siihen, että ei ole suinkaan aina järkevää ottaa esimerkiksi työtä vastaan, vaikka työtä varmasti olisi olemassa. Siihen varmasti liittyy myös se, että työn luonne on toki muuttunut. Kuten sanoin aikaisemmassa puheenvuorossani, on paljon olemassa osa-aikatyötä, on paljon olemassa sesonkiluontoista, kausittaista työtä. On myös ehkä halukkuutta, että haluaisi tehdä töitä ainoastaan silloin tällöin muun elämäntilanteen ohessa. Tämä kaikki kuitenkin pitäisi pystyä mahdollistamaan meidänkin järjestelmään. Tavallaanhan voi ajatella, että myös se 300 euron suojaosa, mikä nyt on ja mistä on tullut erittäin positiivisia tuloksia, on tietynlainen askel perustulon kaltaiseen suuntaan. Suojaosan pitäisi varmaan olla suurempi, mutta se olisi kohtuuttoman kallis ratkaisu, eikä se tietenkään sitä koko ydinkuvaa niistä kannustin- ja byrokratialoukuista ratkaisisi. Me emme tiedä vielä, miten tämä tulee toimimaan, koska ei tällaisia suuremman luokan kokeiluja ole juuri missään päin tehty. Täytyy muistaa, että niissä hallituksen pohjapapereissa, mitä tässä hallituksen esityksessä on olemassa, puhutaan myös erilaisista malleista. Nyt on valittu yksi tie tämän kokeilun toteuttamiseksi ja katsotaan, minkälaisia tuloksia se antaa. Pääkysymys on se, edistääkö tämä perustulokokeilu työllisyyttä. Miksi eivät opiskelijat ole mukana? Sen takia, että opiskelijoiden täytyisi suorittaa tutkinto ja se työllisyyskysymys on tässä se tärkein asia. Minä uskon kyllä, että tämän seurauksena me tulemme näkemään paremman työllisyystilanteen Suomessa pitkällä tähtäimellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-16T16:43:40,2016-12-16T16:45:45,Tarkistettu,1.1 2016_136_229,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kulmuni toi aivan oikein esille sen seikan, että hallitushan on itse asiassa tehnyt lukuisia reformeja, jotka ovat omiaan johtamaan siihen, että matalapalkkaisenkin työn vastaanottaminen on kannattavaa, vaikka olisi aiemmin ollut erilaisten taloudellisten tukien varassa. Ja sinänsä pidän kyllä arvokkaana sitä, että tällä hallituksella on ollut rohkeutta tehdä erilaisia kokeiluita, testejä sen suhteen, saammeko jotain yhteiskunnallista hyötyä irti, jos testaamme jotakin tietynlaista mallia, ja tavallaan tämä on siinä sarjassa. Joskin sinänsä täytyy kyllä todeta se, että se kritiikki, jota on esitetty juuri tämän perustulokokeilun relevanssin ja sen itse tutkimusasetelman tai kysymyksenasettelun kannalta, on kyllä aivan relevanttia. Välttämättä tämän kaltainen koe, mitä tässä nyt tämän kokeilun muodossa tehdään, ei tuota erityisen relevanttia tulosta sen suhteen, kannattaisiko jonkinnäköistä perustuloa kokeilla tai laajentaa tätä kokeilua laajemmalle. Mutta sinänsä kyllä näkisin mielelläni sellaisen tilanteen, että jossakin maailmassa todella tehtäisiin kattava perustulokokeilu. Se ei ole missään nimessä tämä kokeilu, jota tällä hetkellä tehdään. Tässä on aivan liian pieni mittakaava ja ehkä vähän väärä toteutustapakin. Mutta jos jossakin päin maailmaa joskus aidosti kokeiltaisiin isossa mittakaavassa kattavaa perustuloa, niin uskon, että se kokeilu tulisi epäonnistumaan edellisessä puheenvuorossa mainitsemistani syistä totaalisesti, ja se ehkä vähentäisi sellaista perustulonaivismia, jota paljon yhteiskunnallisessa keskustelussa esiintyy. Toivon kyllä kovasti, että tämänkaltaista perustulokokeilua, jota tässä kuvailin, ei ainakaan Suomessa toteutettaisi vaan jossakin ihan muualla, jotta voisimme sitten ulkopuolelta kauhistella sitä. Suomalaisille en tällaista kohtelua kyllä toivoisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-16T16:45:46,2016-12-16T16:47:50,Tarkistettu,1.1 2016_136_230,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kontula nosti esiin tärkeän näkökulman myös monenlaisesta tärkeästä yhteiskunnan toimintaan osallistumisesta. Itse olen monta kertaa sanonut, että tosiasiahan on, että Suomessa on kaikille työtä, todella jokaiselle kansalaiselle, kaikille, Suomessa löytyy työtä. Eri asia sitten on, onko tahoa, joka maksaa siitä palkkaa. Mutta näkisin kyllä, että aktiivinen toiminta on varmasti eduksi kaikille. Mitä aktiviteetti kenenkin kohdalla sitten tarkoittaa, se on eri asia, mutta lähipiiriä ja yhteiskuntaa monella tavalla hyödyttävää toimintaa voi olla todella monenlaista. Mielestäni aivan erinomainen esimerkki oli tässä aiemmin, edustaja kun kertoi isästään, että rullatuoliin voisi kiinnittää lehtipuhaltimen. (Anna Kontula: Ja isä on kansalaispalkalla, koska saa eläkettä!) — Joo. — Mutta ajatelkaa vain ikäihmisiä, jotka ovat ehkä jo rullatuoliin sidottuja, ja siihen laitettaisiin tämmöinen lehtipuhallin, ja syksyllä, kun värikkäät lehdet lähtevät lentämään, he saavat kerättyä isoja lehtipinoja. Eli tässä vain yksi tällainen esimerkki toiminnasta, mikä varmasti virkistää, ja ulkoilma parantaa ja niin edelleen, ja tulee vielä ihan tämmöistä hyödyllistä jälkeäkin. Kyllä voi olla monenlaista toimintaa, joka piristää, joka terveyttä ja hyvinvointia edistää ja josta voi olla ihan sitten hyödyllistä tulostakin. Eli jokaisen aivonystyrät vain miettimään lähipiiriin ja laajemminkin, mitä voisimme tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-16T16:47:50,2016-12-16T16:49:23,Tarkistettu,1.1 2016_136_231,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En tarkoittanut missään nimessä pahaa — en keksinyt siihen parempaa termiä, mikä se olisi voinut olla, mutta tarkoitin termillä ""oleilu"" sitä, että yhteiskunnan ei pidä luoda minun mielestäni sellaista järjestelmää, joka mahdollistaa niin sanotusti, että mennään niin matalalla olevan riman yli kuin ikinä mahdollista. Valitettavasti yhteiskunnassamme sitäkin ilmiötä on. Sitä ei ole vain meillä Suomessa, sitä on yleisesti myös Euroopassa ja myös muissa maissa. Elikkä tällaista järjestelmää ei mielestäni pidä lähteä luomaan tietoisesti. Esimerkiksi meillä on paljon ihmisiä tällä hetkellä, jotka aidosti haluaisivat tehdä töitä, mutta sitä ei ole tarjolla. Nythän me olemme kehittämässä työttömyysturvaa muun muassa siihen suuntaan, että sitä pottia, minkä valtio maksaa työttömyysturvasta, voitaisiin käyttää erilaisiin aktivointitoimenpiteisiin. Tähän suuntaan pitää edetä ja nimenomaan niin, että valtio kantaa vastuuta, ihmisille tarjotaan jotakin hyödyllistä tekemistä. Väitän, että se sosiaalinen ympäristö, minkä ihminen saa työpaikalta, pienentää hänen henkisiä vaikeuksiaan, auttaa häntä sosiaalisessa kanssakäymisessä, luo niitä tärkeitä ihmissuhteita, joita ilman kukaan ei voi pärjätä. Elikkä minun mielestäni tämä kokeilu on hyvä, ja sitä lämpimästi kannatan, mutta itse systeemiä, jossa luotaisiin järjestelmä, joka sellaisen palkanmaksun aiheuttaisi, jossa ei mitään vastinetta tarvitse tehdä, en kyllä kannata. Tekemätöntä työtä on vaikka kuinka paljon. Kysymys on vain siitä, halutaanko tämä mahdollisuus käyttää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-16T16:49:24,2016-12-16T16:50:50,Tarkistettu,1.1 2016_136_232,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_136_233,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän lain tarkoituksena on erityisesti ammattitaitosuojan kaventaminen ja työn vastaanottamattomuudesta rankaiseminen. Monen työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömän työttömyys, ei ole hänen oma valintansa — se, että hän ei saa töitä edes vaikka lähettää 200 hakemusta ja hänelle ei vastata, koska hän sattuu olemaan yli 50-vuotias. Nyt erityisesti tällaisia pitkäaikaistyöttömiä halutaan patistaa töihin, joita ei ole tarjolla, ja sitten sen jälkeen siitä rangaistaan. En pidä sitä millään tavalla hyväksyttävänä. Sitten pidän erittäin huonona työttömyydenhoitona tätä ammattitaitosuojan kaventamista sillä tavalla, että joutuu ottamaan vastaan työtä, joka ei vastaa omaa ammattia, jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen ja erityisesti ottamaan sitä vastaan sellaisella hintatasolla, että jos on ollut vaikka 3 000—4 000 euron työansio itsellään, niin sitten joutuu tämän jälkeen ottamaan vaikka minimipalkkaa vastaavan työn, joka ei vastaa omaa ammattitaitoa, ja luopumaan siitä omasta ansaitusta työttömyysturvasta, josta on maksanut sitä jäsenmaksua esimerkiksi vuosikymmenet. Sen takia en voi kannattaa tätä lakiesitystä. Kun tämä oli varsinaisessa keskustelussa täällä, minulla ei ollut mahdollisuutta olla mukana siinä, mutta haluan vain todeta, että tällaiset toimet eivät kyllä Suomea saa nousuun ja tällä tavalla ei myöskään työttömyyttä taiteta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-16T16:51:07,2016-12-16T16:53:04,Tarkistettu,1.1 2016_136_234,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aikaisemmin käsittelyssä esiin nostamistani syistä, joita edustaja Laukkanenkin tässä erinomaisesti avasi, esitän, että kaikki lakiehdotukset hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-12-16T16:53:06,2016-12-16T16:53:22,Tarkistettu,1.1 2016_136_235,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen itsekin tuonut näitä epäkohtia esille, mitkä täällä jo nousivatkin: työn vastaanottamisvelvollisuuden laajentaminen nimenomaan pienipalkkaisissa kokoaikatöissä. Koska kulu- ja tulovertailu poistetaan, niin se saattaa aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita, koska junamatkat ja muut ovat nopeutuneet, jolloin hyvin pitkältäkin nimenomaan pitkäaikaistyötön saattaa lähteä hakemaan työtä. Toinen on työllistymissuunnitelman ulkopuoliset velvoitteet, mitä tässä myös laajennetaan. En halua olla lisäämässä velvoitteita nimenomaan työttömille tässä tilanteessa, jossa työpaikkoja on äärettömän vähän. Monet työttömät etsivät ja haluavat löytää työtä, joten en usko näihin hallituksen esityksen tavoitteisiin. Sen takia kannatankin edustaja Kontulan esitystä lakiehdotuksen hylkäämisestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1302,Male,1991-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+6.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2016-12-16T16:53:24,2016-12-16T16:54:31,Tarkistettu,1.1 2016_136_236,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kukaan tuskin olettaa, että tällä lakiesityksellä Suomeen uusia työpaikkoja luotaisiin. Hallitushan tekee sinänsä monia erilaisia toimenpiteitä, joiden tarkoitus on nimenomaisesti tehdä uusien työpaikkojen ja uuden yritystoiminnan synnyttämisestä Suomeen kannattavampaa, ja tämä ei kuulu niihin esityksiin. Sen sijaan tämä kuuluu nimenomaisesti niihin esityksiin, joilla pyritään madaltamaan työn vastaanottamisen kynnystä, toisaalta myöskin puuttumaan siihen, että meillä olisi riittävät välineet huolehtia sellaisista, jotka ehkä ovat pitkänkin työttömyyden johdosta jo ajautuneet aika lailla työmarkkinoilla sivuraiteille. Tämä on juuri niitä uudistuksia, joita tarvitsee tehdä, ettei meillä ole sellaista kitkaa, että ihminen esimerkiksi ajautuu pidempään työttömyyteen juuri sen vuoksi, että olettaa kovasti, että eiköhän oman alankin töitä kohtapuoliin ole tulossa. Kyllä meillä on mielestäni kohtuullista ja ihan järkevää myöskin edellyttää työttömältä työnhakijalta, että hänellä on myöskin toleranssia vastaanottaa sellaista työtä, joka ei välttämättä täysin vastaa hänen koulutustaan mutta joka kuitenkin pitää hänet jollakin tavalla työelämän syrjässä kiinni. Meillä on vähän surullisia tapauksia aika paljon sen kautta, että on ollut ihmisiä, jotka ovat ajatelleet työmarkkina-asemansa paremmaksi kuin se tosiasiassa onkaan ja ovat sen vuoksi ehkä jääneet odottamaan sitä oman alansa työpaikkaa, jota ei ehkä sitten lopulta olekaan tulossa. Tällaisilla on kyllä merkittäviä negatiivisia sosiaalisiakin seurauksia. On joka tapauksessa parempi olla edes jossakin töissä kuin olla kokonaan työelämän ulkopuolella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+6.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-16T16:54:32,2016-12-16T16:56:25,Tarkistettu,1.1 2016_136_237,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun nyt satun olemaan tuosta Espoosta, jossa pitkäaikaistyöttömistä ja työttömistä ylipäätänsä 37 prosenttia on korkeakoulutettuja, niin kyllä minä ihmettelen tällaista esitystä jo ihan lähtöruudussa, että lähdetään siitä, että pistetään sitten tämä korkeakoulutettu väki tekemään nämä 65 000 työpaikkaa, jotka tuolla ovat vapaina, ja sitten vielä sellaisella palkkatasolla, joka on täysin vastoin koko heidän sitä omaa elämänunelmaansa, mitä varten he ovat koulunsa käyneet, lainansa ottaneet. Minä ihan vain kysyn käytännönläheisesti, millä ihmeellä tällainen ihminen, jolla on kohtalaiset keskiluokkaiset tulot, sitten vastaa muun muassa lainavelvoitteistaan ynnä muista, kun on asunnot ja muut ostanut, niillä uusilla tuloilla, joihin nyt tämä esitys heidät pakottaa. Vielä eniten ihmettelen tässä sitä, miten ihmeessä kokoomus ajaa tällaista lakia. Nyt tässä on kyllä pikku-Antero ihan hukassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-16T16:56:26,2016-12-16T16:57:38,Tarkistettu,1.1 2016_136_238,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rydman tuossa sanoi, että joka tapauksessa on parempi olla jossakin töissä kuin työmarkkinoiden ulkopuolella. Tämä esitys mahdollistaa muun muassa tilanteen, jossa Toijalassa asuvan henkilön edellytetään työllistyvän pääkaupunkiseudulle 1 000 euron kuukausipalkalla, jolloin jos kaikki menee oikein huonosti, niin paitsi että hän joutuu hakemaan toimeentulotukea kokoaikaisen työssäkäynnin lisäksi, hänelle jää toimeentulotuen kanssakin koko operaatiosta käteen vuokran ja sähkön jälkeen 80 euroa kuussa. Siis käymällä kokoaikatyössä vuokran ja sähkön jälkeen sinulle jää käteen 80 euroa kuussa puhelinlaskuun, paikallisiin matkoihin, vaatteisiin, ruokaan, mitä kaikkea ihminen nyt kuukauden mittaan elääkseen tarvitseekaan. Minun mielestäni kyllä tällaisessa tilanteessa on ihmisen parempi mieluummin kieltäytyä vastaanottamasta sitä työtä, vaikka hän silloin saakin sanktion ja joutuu toimeentulotuelle, mutta silloin hän saa sentään sen 485 euroa kuussa, joka sentään on moninkertainen määrä siihen nähden, mitä tämä hallituksen esitys tarjoaa sille työn vastaanottaneelle ihmiselle, joka ei ole ymmärtänyt kieltäytyä. Jos tällä henkilöllä edelleen Toijalassa asuen sattuu sitten olemaan lapsi, niin tämän lapsen tarhapäivä on tässä tapauksessa 12 tuntia. Kaikkien kasvatusalan asiantuntijoiden mukaan pienen lapsen kohtuullinen tarhapäivä on muutama tunti. 8 tuntiakin on jo hyvin pitkä aika pienelle lapselle. Jos on oikein pieni lapsi, niin se 12 tuntia on koko sen hereilläoloaika. Minä en ainakaan menisi ottamaan näillä ehdoin töitä vastaan, enkä suosittele sitä edes pahimmalle vihamiehelleni.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-12-16T16:57:38,2016-12-16T16:59:38,Tarkistettu,1.1 2016_136_239,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kontula aika pitkälti puhui omatkin ajatukseni ääneen eli sen, mitä olin ajatellut tässä puhua. Paitsi että pienipalkkaista työtä pitää ottaa vastaan, niin tähän lisäisin vielä todella, että on se 80 kilometrin raja, että voi olla, että matkojen päässä on se työpaikka, mistä palkka on varsin pieni. Jos ajatellaan todella sitä pientä lasta, joka sinne päiväkotiin menee aikaisin ja haetaan myöhään, ja onko sitten äidistä tai isästä kyse, jonka työpäivä jatkuu sitten vielä kotona kaupassakäynnin, ruuanlaiton, kodinhoidon, kaiken sen kanssa, niin voi vain miettiä, kuinka pitkään sellaista rumbaa perhe jaksaa. Siinä mielessä, vaikka tuo kolmen kuukauden ammattisuoja siihen on laitettu ja ajattelen, että ainakin jonkun aikaa voisi olla ihan hyvää ja hyödyllistä tehdä toisenlaistakin työtä, niin se, millä tavalla tämä hallituksen esitys on rakennettu ja minkälaisia epäkohtia tänne on jäänyt — kyllä siellä on todella monia sellaisia epäkohtia, että ei näitä inhimillisyyden nimissä voi olla kannattamassa. Siinä mielessä taas yksi hallituksen ehdotus, jossa näkisin, että sinänsä ehkä on ollut sellaisia positiivisiakin loimilankoja, kun tätä on ruvettu tekemään, mutta sinne on kyllä jäänyt kutomisvirheitä niin paljon, niin paljon epäkohtia, että syytä olisi tarkastella tällainen esitys uudelleen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-16T16:59:38,2016-12-16T17:01:20,Tarkistettu,1.1 2016_136_240,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Laukkanen tuossa kuvaili korkeakoulutettua espoolaista, joka on rakentanut itselleen oman unelmansa. Tietysti on näin, että teemme aika huonoa koulutuspolitiikkaa, jos koulutamme ihmisiä sellaisille aloille, joilla heillä ei sitten ehkä pitkällä tähtäimellä olekaan mahdollisuuksia oman alansa töitä saada. Mutta olen jyrkästi eri mieltä siitä, että jos joku ihminen itselleen on hankkinut korkean koulutuksen, niin se tarkoittaisi hänelle jotakin subjektiivista oikeutta kieltäytyä jostakin vähän vähemmän fiineistä töistä. Ei meidän yhteiskunta sellainen voi olla, että jos on älliä ja onnistuu tutkinnon hankkimaan, niin sen jälkeen on niin hieno, että on subjektiivinen oikeus nauttia yhteiskunnan tukea eikä tarvitse tehdä sellaista työtä, joka ei ikään kuin siihen omaan fiiniin maailmankuvaan kuulu. Laukkanen ihmetteli myöskin sitä, kuinka nimenomaisesti kokoomus tällaista kannattaa. No, se ehkä sisältää jonkun implisiittisen ajatuksen siitä, että kokoomus on hyväosaisten ja etuoikeutettujen ihmisten edunvalvontaorganisaatio, mutta ainakaan minun kokoomukseni ei sitä ole, vaan minä kannatan kyllä nimenomaisesti sitä, että ihmisellä pitää voida olla joitakin velvoitteitakin sellaisessa tilanteessa, jossa hän olettaa, että yhteiskunta tukee häntä rahallisesti. Kyllä meillä on ajauduttu kestämättömään tilanteeseen siinä, että ollaan oletettu, että jos joku koulutus on hankittu, niin sitten sen myötä ei olisi ikään kuin velvollisuutta ottaa jotakin siihen koulutukseen soveltumatonta työtä vastaan. Edustaja Kontulalle toteaisin, että ei minun nähdäkseni ihmisellä pidä olla myöskään sellaista subjektiivista oikeutta — jos työ sattuu sijaitsemaan vaikkapa Helsingissä ja kotipaikkakunta on Toijala — ehdottomasti kieltäytyä jostakin sellaisesta työstä, joka sijaitsee jollakin muulla paikkakunnalla. Kyllä minun nähdäkseni pitää olla yhteiskunnalla kanttia edellyttää ihmisiltä sitä, että heillä on myöskin mahdollisuuksia, rohkeutta ja edellytyksiä muuttaa työn perässä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+6.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-16T17:01:21,2016-12-16T17:03:31,Tarkistettu,1.1 2016_136_241,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Rydman, kokoomus on unelmapuolue, jolla on korvat, joka toteuttaa ihmisten unelmia. Minä vain halusin jakaa teidän unelmanne, joita te olette onnistuneet minuun iskostuttamaan tässä vuosikymmenien aikana. Minulla on kokoomuksen suhteen odotusarvoja, jotka ovat positiivisia. Viime aikoina lehdistä olemme voineet lukea, kuinka suomalaiset muuttavat ulkomaille ja jäävät sinne. Miksi, edustaja Rydman? Sen takia, että saavat ammattiaan vastaavaa työtä. Ei se ole mikään huono tavoite elämässä. Kun ensiksi velalla opiskelee, on opintovelka, asuntovelka, perhe ja kaksi mukulaa ja yhtäkkiä lähtee työt alta ja sitten pitää lähteä siivoamaan 1 000 euron rahalla, niin en minä usko, että kukaan ajattelee, että jos kieltäytyy siitä, niin on jotenkin työtä vieroksuva henkilö. Ei, vaan ajattelee, että olen tehnyt töitä tämän asian eteen, että voin tehdä jotain sellaista, mihin olen kouluttautunut. Näin yksinkertaista tämä on. — Hyvää joulua, edustaja Rydman.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-16T17:03:32,2016-12-16T17:04:48,Tarkistettu,1.1 2016_136_242,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin olisin halunnut edustaja Rydmanille sanoa, että toisaalta jaan edustajan kanssa näkemyksiä myös siitä, että lähtökohtaisesti varmasti jokaisen pitäisi pystyä tarttumaan kaikenlaiseen työhön, olipa koulutus mikä tahansa, mutta näkisin, että enemmän yksilökohtaisesti näissä tilanteissa pitäisi voida arvioida työn vastaanottamista ja perheen tilannetta varsinkin silloin, jos perheessä on pieniä lapsia. Ja nimenomaan, jos esimerkiksi 80 kilometriä on se raja, minkä verran milläkin kelillä, vaikka olisi oma autokin, sen matkan edestakaiseen kulkemiseen menee, ja sitten jos julkisilla kulkuvälineillä sitä työmatkaa kulkee ja on todella niitten lasten päiväkotitilanne, hoidon pituus ja niin edelleen, näkisin, että tässä sen sijaan, että on hyvin yksioikoisia linjoja laitettu, olisi semmoista tiettyä jouston mahdollisuutta nimenomaan siltä perustalta, että arvioidaan koko perheen tilanne ja varsinkin se lasten tilanne. Pidemmällä tähtäimellä myös terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta ja myös ennaltaehkäisyn näkökulmasta, niin terveyttä ja hyvinvointia ajatellen kuin työssäjaksamista ja myös kouluttautumista ajatellen, näkisin, että kuitenkin — varsinkin jos on pitkään kouluttautunut, on monen monen vuoden koulutukset — kyllähän se kaiken kaikkiaan sitten yhteiskuntaa ajatellen edullisinta ja tärkeintä olisi, että pääsisi myös koulutustaan vastaavaan ammattiin, jotta se koulutus, mitä yhteiskunta on tarjonnut, myös olisi yhteiskunnassa kaikkien hyödynnettävissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-16T17:04:50,2016-12-16T17:06:44,Tarkistettu,1.1 2016_136_243,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rydman, työttömyysturvalainsäädäntö on sisältänyt velvoitteen liikkuvuudesta jo vuosien ajan. Se ei ole tässä uusi asia. Uusi asia tässä on, että liikkua pitää ja työtä pitää ottaa vastaan silloinkin, kun työstä saatava palkka ja yhdessä tukien kanssa käteenjäävä toimeentulo on pienempi kuin se toimeentulo, jonka saa ollessaan työttömyysturvalla. No, se ei ole ongelma silloin, jos saat kolmen tonnin ansiopäivärahaa, mutta silloin se on ongelma, jos olet toimeentulotukirajalla jo valmiiksi ja joudut ottamaan työtä vastaan sellaisilla ehdoilla, jolloinka tiput alle sen, mitä Suomessa pidetään minimitoimeentulona, jolla edes väliaikaisesti tässä maassa pystyy elämään. Edustaja Rydman, jos teidän pitäisi valita, mennä kokopäivätöihin niin, että käteen jää 85 euroa, tai olla työelämän ulkopuolella sossun kirjoilla ja saada 485 euroa kuussa, kumman te valitsisitte? Edustaja Laukkaselle toteaisin, että minä olen itse korkeasti koulutettu, minulla on tohtorin tutkinto, mutta koska olen sosiologi, minulle ajatus siitä, että tästä voi yhtäkkiä koska tahansa joutua siivoamaan, ei ole koskaan ollut vieras, ja minun alallani on paljon hyvin prekaareissa töissä olevia tai heikosti palkattuja korkeasti koulutettuja ihmisiä. Mieluummin toivoisin, että me eläisimme yhteiskunnassa, jossa siivoojallakin voisi halutessaan olla korkeakoulututkinto, kuin sellaisessa, että meillä korkeakoulututkinto itsessään olisi jotakin sellaista, joka kuuluisi vain sille ylemmälle keskiluokalle, jolla on Espoossa se omakotitalo. Mutta toki ymmärrän, että se edellyttäisi aika erilaisia parametreja koko yhteiskunnasta laajemminkin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-12-16T17:06:44,2016-12-16T17:08:44,Tarkistettu,1.1 2016_136_244,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kontula tässä kohdisti kysymyksen, joka kuului suunnilleen niin, että kumman valitsisin mieluummin, sen, että olen vapaalla ja saan ilmaiseksi enemmän rahaa, vai sen, että olen töissä ja käteen jää vähemmän rahaa. No, kyllä minä mieluummin valitsisin sen, että olen vapaalla ja otan enemmän rahaa, totta kai. Mutta jos me poliitikkoina luomme sellaisen yhteiskunnan, jossa on todellakin kannattavampaa jäädä kotiin ja nauttia suurempaa rahaa kuin mennä töihin ja saada sieltä pienempää rahaa, niin kyllä me olemme aika huonon yhteiskunnan silloin luoneet. Tällaisia kannustinloukkuja nimenomaisesti kannattaa purkaa ja tehdä työllistymisestä kannattavampaa. Edustaja Laukkaselle korjaan sen verran historiaa, että aikanaan kokoomus lanseerasi toivokampanjan ja Jutta Urpilainen lanseerasi demareille unelmakampanjan. Kokoomus ei kampanjoinut unelmilla vaan toivolla. Höttöä olivat toki molemmat kampanjat, mutta sinänsä pidän tästä ajatuksesta, ""kokoomus — puolue kuin unelma"", joten tämänkin puolesta kiitän näistä joulutervehdyksistä edustaja Laukkasta. Edustaja Tanus on aivan oikeassa siinä, että on täysin kestämätön tilanne, jos yhteiskunta kalliilla kouluttaa ihmisiä ja tuottaa korkean koulutuksen niin, että tämä koulutus valuu hukkaan ja että tällaiset korkeasti koulutetut ihmiset ovat joissakin sellaisissa töissä, jotka eivät vastaa heidän koulutuksellista taustaansa. Se on todellakin resurssien hukkakäyttöä. Tästä on helppo olla samaa mieltä. No, tähän tietysti linkittyy moni muukin asia. Meidän on tietysti järkevää suunnitella opiskelupaikat siten, että meillä on realistisia edellytyksiä myöskin sille, että ihmiset työllistyvät sille alalle, jolle ovat kouluttautuneet. Mutta sitten toisaalta, jos on sellainen tilanne, että on korkeasti koulutettu, tipahtaa työttömäksi ja voi olla, että hetkeen ei ole oman alan töitä saatavilla, niin on ihan järkevää, että edes tilapäisesti vastaanottaa joitakin muitakin kuin niitä oman alan töitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1282,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+6.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2016-12-16T17:08:45,2016-12-16T17:10:52,Tarkistettu,1.1 2016_136_245,136/2016,2016-12-16,9.59,17.13,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pyysin vielä puheenvuoron ihan näihin opiskeluasioihin liittyen. Kun edustaja Rydman mainitsi sopivista opiskelupaikoista, niin ajattelen myös vinkkinä näitä opiskelupolkuja ajatellen, että toivoisin, että kun koulutuksia mietitään, korkeakoulutuksia ja monen vuoden koulutuksia, niin toivon mukaan Suomessa jatkossa enemmän kiinnitettäisiin huomiota, että siinä vaiheessa, kun opiskelijat ovat aivan opiskelun alkuvaiheessa, he voisivat tehdä ehkä töitä, ihan niitä tavallisia duunaritöitä, ruohonjuuritöitä tietyllä tavalla, ja sitä myötä, kun opiskelut etenevät, myös sen opiskelupolun aikana tarttua erilaisiin töihin. Tulee ihan omasta ammattitaustastani, erikoislääkärin ammattitaustasta, että pidän erittäin hyvänä, että aikanaan olin niin sanottuna apuhoitajana ja sitten sairaanhoitajana ja apulaislääkärinä ja amanuenssina, ja siinä vaiheessa, kun sitten sai lopulta oman ammattitutkinnon suoritettua, oli kyllä aika laaja näkemys siitä käytännön työstä, mitä terveydenhoitohenkilökunta tekee — eri työpisteissä ja eri työnimikkeillä olevat terveydenhuollon henkilökunnan edustajat. Eli siinä mielessä ei tarvinnut ajatella vain teoreettisesti, miten työt sujuvat tai miten yhteistyö voisi paremmin sujua, vaan kun on itse tarttunut niihin käytännön erilaisiin töihin, on helpompi myös sitten työyhteisössä toimia yhdessä. Myös sitten jos ajattelee, että myöhemmin joutuisi tarttumaan tai saisi, voisi tarttua ihan erilaisiin töihin, niin sekin olisi helpompi siinä vaiheessa, jos jo opiskeluaikana olisi tehty konkreettisia töitä käsin. Eli siinä mielessä lähettäisin vähän niin kuin vinkkiä, kun näitä opintopolkuja, opiskelusysteemejä mietitte ja niissä muutoksia tulee, että myös tämmöinen käytännön näkökulma myös korkeakouluopiskelijoille ja pitkään opiskeleville olisi varmasti hyödyksi ja tarpeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2016+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-16T17:10:53,2016-12-16T17:12:51,Tarkistettu,1.1 2016_137_1,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp. Nyt esitellään työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 32.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_137_2,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Nimensä mukaisesti jaostomme on käsitellyt tietenkin sen, mikä jo budjetin yleiskeskustelussa tuli voimakkaasti esille, elikkä etsimme ratkaisuja ensisijaisesti tavoittaa Suomen talouden elpyminen ja parantaa työllisyyttämme. Ja kuten tiedämme, työllisyyden suunta on kääntynyt parempaan suuntaan ja kipeät päätökset on nyt tehty. Työllisyyden ohella on tietysti vaikeata ollut lähestyä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien vaikeata asemaa, ja siinä on erityisen tärkeänä noussut esiin kohtaantuminen, eli vaikka vapaat työpaikat ovat voimakkaasti kasvaneet, vielä voimakkaammin on kasvanut tämä yllättävä työstä kieltäytymisen periaate. Työn arvostaminen on vähentynyt suomalaisen nuorison keskuudessa, ja vaikeaa on kuvitella ja ajatella, mistä johtuu se työstä vieraantuminen ja miten ne ihmiset pärjäävät, jotka jäävät kokonaisuudessaan kaikkien ulkopuolelle. Me olemme keskittyneet täydennyksen yhteydessä olemassa olevalla määrärahalla erityisesti idänkauppaan, Kiinan ja Saksan vientiin, arktiseen alueeseen, biohankkeisiin, kiertotalouteen ja cleantechiin, kuluttajien asemaan, rajaesteiden poistamiseen ja erityisesti matkailun markkinointiin — se on ala, joka vielä on meillä kunnolla käymättä läpi — sillä tavoin, että Kainuun Edulle, siis idänkauppaan Paltamoon ja Paltamon selluhankkeeseen, me olemme lisänneet 150 miljoonaa, (Hälinää — Puhemies koputtaa) BusinessOuluun Suomi-taloihin ja arktisen alueen hankkeisiin 200 000, Hermia Yrityskehityksen Kiinaan kohdistuvan toiminnan laajentumiseen 150 000, Viexpoon, joka lähinnä kohdistuu Saksaan, 110 000, Nord-koulutukseen 32 000 rajaesteiden poistamiseen, Nokian kaupungille cleantech- ja kiertotaloushankkeisiin 250 000 sekä Kuluttajaliittoon 70 000. Mutta kuten sanoin, suurimman osan olemme kohdistaneet matkailuun Visit Finlandille sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan matkailun markkinointiin. On huomioitava se, että matkailu on elpynyt Suomessa mahdottoman hyvin. Kaikissa Pohjoismaissa valtio on innolla mukana matkailua tukemassa mutta valitettavasti Suomessa myös suhteellisesti vähiten. Ja kuten tiedämme julkisuudesta, matkailuun kohdistuu kasvua, niin kuin näimme viimeksi uutisissa, montako kymmentä lentokoneellista väkeä lähestyi, mutta erityisesti Kiina ja kiinalaiset ovat lupaava kohde. Meillä pullonkaulana on investointien puute. Matkailualaa ei ole vielä pidetty sellaisena alana. Sekä syksyä että kevättä pitäisi voida pidentää niin, että investoijat olisivat kunnolla liikkeellä ja investoisivat kunnolla matkailuun: sekä osaamiseen, henkilöstöön, ohjelmointiin että majoitukseen. Jos tällaiset suuret massat lähtevät liikkeelle, niin majoituksesta helposti kiikastaa. Meillä on kaikki mahdollisuudet, mutta suhteellisesti häviämme valtion tuessa Pohjoismaille. Haluan vielä tuosta työttömyydestä mainita sen, että niin lupaavasti kuin uusia työpaikkoja on syntynyt, tämä kohtaantumisen ongelma on sellainen, joka pitää kyllä ottaa vakavasti. Tämä parantuminen ei ole näkynyt — vaan pahentuminen — pitkäaikaistyöttömissä ja nuorissa. On vaara, että Suomi menettää yhden vuosikerran nuorista sen vuoksi. Täytyy löytää joku ratkaisu niihin syihin, jotka vieraannuttavat niin paljon. Työnteon kautta kasvaa meidän yhteiskuntamme ja meidän mahdollisuutemme antaa taloudellista hyötyä niille, jotka sitä myös tarvitsevat. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-12-19T12:03:12,2016-12-19T12:08:23,Tarkistettu,1.1 2016_137_3,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Ensiksi haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja etenkin sen työ- ja elinkeinojaostoa ansiokkaasta ja ansiokkaasti laaditusta mietinnöstä, samoin talousvaliokuntaa ja muita valiokuntia lausunnoista. Suomen kansantalous on palannut elpymisen ja kasvun tielle tämän vuoden mittaan ja myöskin asteittain, joskin edelleen melko hitaasti, paranevan työllisyyden uralle. Kun vielä viime vuonna liikuimme lähellä nollakasvua, niin tänä vuonna talouskasvu yltää prosentin tasolle ja tulevina vuosina reiluun prosenttiin. Tämä ei ole pelkkää pehmeää ennustetta tulevasta vaan nojaa kovaan dataan tuoreesta menneestä, eli lokakuun 2016 työpäiväkorjattu kansantalouden kokonaistuotanto oli yli 2 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin, lokakuussa 2015. Myös uutiset telakkatilauksista, autonvalmistuksesta ja matkailuvirroista antavat viitettä paremmasta, kuten edustaja Juhantalo totesi. Viiden vuoden harmaa sävy on kääntymässä orastavaan vihreään. Tämän positiivisen käänteen vahvistaminen on nyt ensisijaista talouspolitiikassa ja myös budjetissa. Kilpailukykysopimus on keskeinen elementti tässä yhteisessä tavoitteessamme. Sopimuksen myötä työvoimakustannukset laskevat ja niiden kasvu jää selvästi muuta euroaluetta hitaammaksi. Tällä on positiivinen vaikutus työn kysyntään. Tehtyjen päätösten myötä vienti vauhdittuu ja investoinnit piristyvät. Kuitenkaan pelkkä kiky-sopimus ei vielä yksin riitä 110 000 uuden työpaikan tavoitteen saavuttamiseen. Sen takia painopiste on suunnattava työn hinnan lisäksi entistä enemmän rakenteellisen kilpailukyvyn vahvistamiseen, siis osaamiseen, innovaatioihin, yrittämiseen, investointeihin. Vahvistamme rakenteellista kilpailukykyä kokoamalla yhteen yrittäjyys- ja työllisyyspaketit, siis nipun toimia, joilla poistetaan yrittämisen esteitä sekä vahvistetaan työllistymisen edellytyksiä. Budjettiriihen päätökset vahvistavat yrittäjyyspakettia. Tärkeät verouudistukset kuten yrittäjävähennys ja maksuperusteinen alv helpottavat yrittäjän arkea sekä vahvistavat yrityksen mahdollisuuksia kerryttää omaa pääomaa investointeja varten. Samaan joukkoon kuuluu myös vanhemmuuden kustannuksia tasaava 2 500 euron kertakorvaus — erittäin tärkeä varsinkin naisvaltaisille aloille ja tasa-arvon näkökulmasta — kotitalousvähennyksen korottaminen sekä yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Tekes puolestaan lanseerasi syksyllä pari kuukautta sitten 5 000 euron arvoisen innovaatiosetelin, jonka kysyntä on ollut suurta. Seteleitä on myönnetty jo yli 700 suomalaiselle kasvuhakuiselle pk-yritykselle. Setelin avulla kannustamme yhä useampaa pk-yritystä hyödyntämään innovaatio-osaamista kilpailukykynsä kehittämisessä. Syksyllä asetin työryhmän uudistamaan Team Finlandin toimintaa, ja sen väliraportissa esittämiä toimia on lähdetty jo vauhdilla viemään eteenpäin. Jatkotoimia valmistellaan kevään puoliväliriihtä silmällä pitäen. Muutama sana vielä vastuullani olevan energiapolitiikan budjettimäärärahoista. Hallituksen kärkihankerahoituksesta on ensi vuoden talousarvioon varattu 40 miljoonaa euroa uusiutuvan energian innovaatio- ja investointitukeen ja 35 miljoonan euron valtuus energiatukeen. Energiakärkihanketuen tavoitteena on edistää hankkeita, joilla voidaan parhaiten edistää tulevaisuuden energiaratkaisuja vuoden 2030 kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja jotka ilman investointitukea jäisivät toteuttamatta. Esimerkkeinä mainittakoon geotermisen energian hanke, samoin biokaasuhankkeet. Aurinkosähköhankkeiden kasvu on ollut merkittävää energiatuen puolella, jota kohdennetaan myöskin pieniin alueellisiin hakelämpökeskuksiin sekä pienvesivoimaan. Näillä ratkaisuilla vauhditetaan olennaisesti Suomen siirtymistä kokonaan päästöttömään, kestävään energiatalouteen. Kiitänkin eduskuntaa vahvasta tuesta tälle yhteiselle tavoitteelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-12-19T12:08:28,2016-12-19T12:13:51,Tarkistettu,1.1 2016_137_4,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Lindström seuraavaksi, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_5,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Talouskasvumme on osoittanut onneksi elpymisen merkkejä. Kuitenkin olemme valmistelleet tulevan vuoden talousarviota tilanteessa, jossa olemme nähneet aivan liian monta heikon talouskasvun vuotta ja jossa tämän seurauksena työllisyyskehityksemme on ollut viimeisten vuosien ajan heikkoa. Olemme hallituksessa määrätietoisesti työskennelleet sen eteen, että työllisyystilanteemme paranisi tulevien vuosien aikana merkittävästi nykyisestä. Ennen kuin menen tarkemmin niihin yksityiskohtiin, joita olemme hallituksena tehneet työllisyystilanteen parantamiseksi, muutama sananen nykyhetkestä: Valtiovarainministeriö on arvioinut, että kuluvana vuonna työttömyysaste olisi 9 prosenttia. Tässä on parannusta viime vuoteen verrattuna 0,4 prosenttiyksikköä. Vuodelle 17 ennustetaan 8,8 prosentin ja vuodelle 2018 ennustetaan 8,5 prosentin työttömyyttä, joten oikeaan suuntaan olemme etenemässä. Tässä kehityskulussa hallituksen tekemät uudet avaukset ja kilpailukykysopimus näyttelevät tietenkin merkittävää osaa. Muutama sananen tarkemmin tämän hetken tilanteesta: Viimeisimmän työllisyyskat-sauksen mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 328 900 työtöntä työnhakijaa. Määrä on suuri, mutta se on kuitenkin 8 700 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Vuodentakaiseen verrattuna positiivista on se, että lokakuun lopussa oli avoimia työpaikkoja 4 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli lokakuun lopussa yhteensä 129 000 henkilöä, mikä oli 8 000 enemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa. No, useaan otteeseen olemme tässä salissa puhuneet niin nuorista kuin pitkäaikaistyöttömistä. Lokakuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 41 000, eli 2 400 vähemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyys laski myös edelliskuukauteen verrattuna yli 1 000:lla. Paljon työtä meillä riittää vielä pitkäaikaistyöttömyyden selättämisessä. Tilannehan on se, että meillä on reilut 122 000 yli vuoden työttömänä ollutta ja heistäkin lähes puolet on ollut työttömänä yli kahden vuoden ajan. Nämä luvut ovat aivan liian suuria. Muutamme painopistettä passiivitoimenpiteistä enemmän aktiivitoimenpiteiden suuntaan. Teemme sen laajentamalla työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta. Ensi vuoden alusta työttömyysetuuksiin STM:n pääluokkaan varattuja määrärahoja voidaan käyttää starttirahan, palkkatuen ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Arvioimme, että tätä kautta avautuisi työmahdollisuus noin 10 000 työttömälle. Kokonaisuuteen liittyen siirrämme työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden momentilta 151 miljoonaa euroa STM:n pääluokkaan, minkä lisäksi, kuten äsken totesin, STM:n pääluokkaan varattuja työttömyysetuuksien määrärahoja käytetään aktivointiin. Lisäämme myös TE-toimistojen resursseja 17 miljoonalla: 10 miljoonaa euroa kohdennetaan noin 200 lisähenkilön palkkaamiseen, 5 miljoonaa tulosperusteisten ostopalvelujen hankintaan sekä 2 miljoonaa euroa tietojärjestelmien kehittämiseen. Lisäresurssien turvin ensi vuoden alusta lähtien työttömien määräaikaishaastattelut toteutetaan kolmen kuukauden välein. Työnhakijoiden haastattelujen lisäämisen tavoitteena on työttömän työnhakijan nopea työllistyminen, pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy ja avoimien työpaikkojen nopea täyttyminen. TE-palveluiden tehostamisen lähtökohta on, että työttömälle työnhakijalle tarjottavat palvelut perustuvat asiakkaan palvelutarpeisiin ja tukevat hänen työllistymistään. Haastattelujen tarkoitus on palvella ja tukea työtöntä työnhaussa aiempaa paremmin. Loppuun vielä muutama sananen vastuullani olevasta kotouttamiskokonaisuudesta: Kuntakorvaukset kotouttamistoimista kasvavat 232 miljoonaan euroon, joka on noin 100 miljoonaa enemmän kuin kuluvana vuonna tullaan kuntakorvauksiin käyttämään. Kunnat ovat vastaanottaneet tänä vuonna lähes 6 000 kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saanutta henkilöä, mutta kuntapaikkoja tarvitaan lisää. Olemmekin mahdollistaneet EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kautta kunnille lisätuen pakolaisten vastaanottoon. Uuden tilanteen edessä olemme etsineet myös uusia rahoitusratkaisuja, joista nostaisin tässä esille maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen vaikuttavuusinvestointirahaston. Arvoisa puhemies! Loppuun vielä omalta osaltani kiitokset valtiovarainvaliokunnalle ja jaostolle hyvin valmistellusta ja ansiokkaasta mietinnöstä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-12-19T12:13:53,2016-12-19T12:18:42,Tarkistettu,1.1 2016_137_6,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt siirrytään debattiin. Pyydän siihen osallistuvia ilmoittautumaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_7,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Kaj,Turunen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos molemmille ministereille esittelystä. Nyt kun tämä on näitä viimeisiä päiviä ja elinkeinoministeri Rehn on täällä pakeilla ja täysistunnossa, niin ihan näinä viimeisinä päivinä olisin halunnut kiinnittää vielä huomion siihen, että meillä on metsähaketuki ja meillä Suomessa toimii paljon sahoja aika lähellä kannattavuusrajaa ja noin oikeudenmukaisuuden ja loogisuuden kannalta olisi viisasta, että myöskin sahojen ohivirrat eli puru ja kuoret pääsisivät saman tuen piiriin, mitä metsähakkeillekin maksetaan. Tiedustelen, onko ministerillä itsellään tähän kantaa tai oletteko keskustellut tulevan ministerin kanssa tästä mahdollisesta asiasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1128,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Kaj Turunen,1128,2016-12-19T12:18:50,2016-12-19T12:19:43,Tarkistettu,1.1 2016_137_8,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kiitokset molemmille ministereille, erityisesti työministerille siitä, että hän nosti pitkäaikaistyöttömyyden esiin, koska siinä todellakin meillä on vielä paljon työtä jäljellä. Jos katsomme, että taloudessa on tapahtunut positiivista virettä, tuotannossa on tapahtunut positiivista virettä, niin itse asiassa työllisyydessä ei vielä ole tapahtunut. Meillä on Tilastokeskuksen mukaan työttömänä 32 000 naista vähemmän ja 30 000 miestä enemmän kuin vuosi sitten, elikkä miinukselle mennään näissä luvuissa. Sitten jos katsomme työttömyyslukuja, niin meillä on työttömänä 8 000 henkeä vähemmän kuin vuosi sitten. Mutta itse asiassa tuo tulos tulee siitä, että on enemmän ihmisiä omaehtoisessa koulutuksessa ja esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa elikkä aktiivitoimissa. Ja nyt jos katsomme tätä budjettia kokonaisuutenansa, niin riski on, että vaikka työttömyysturvaa voidaan nyt käyttää aktiivisemmin, niin se ei välttämättä kohdistu pitkäaikaistyöttömille, koska esimerkiksi järjestöjen työllistämismahdollisuutta on rajoitettu, (Puhemies koputtaa) sille on tehty katto. Miksi näin, arvon ministeri, ja miksi olette linjannut, että kunnat eivät (Puhemies koputtaa) jatkossa saa hoitaa moniammatillisia työvoimapalvelukeskuksia, koska ne panostavat paljon rahaa pitkäaikais... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-12-19T12:19:44,2016-12-19T12:21:03,Tarkistettu,1.1 2016_137_9,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Kauko,Juhantalo,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Rouva puhemies! Ajanpuutteen vuoksi ei ollut tilaisuutta lämpimästi kiittää jaoston jäseniä hyvästä työstä. Meillä vaikea Terrafamen kysymys oli sikäli erikoislaatuinen, että siinä aivan erityisesti haluan kiittää suurinta oppositiopuoluetta, sosialidemokraatteja, erinomaisesta, hyvästä yhteistyöstä hallituspuolueiden kanssa. Tämä oli merkittävä päänavaus sillä tavalla, että yhteistyötäkin löytyy. Vaikkakin yksi puolue on aivan eri mieltä perusteista, niin työskentelymme oli sujuvaa valiokunnassa. Kuuntelimme 61 asiantuntijaa tämän asian yhteydessä ja parikymmentä kokousta. Näihin paneuduimme ja kävimme Terrafamen kaivoksella. Tulimme vakuuttuneeksi siitä, että siellä on hyvin tehty ympäristötyö ja hyvin tehty systeemin, koko järjestelmän toiminta. Se on järjestelmällisesti hyvää ja tehokasta. Luotamme sen menestykseen siinä, että vuoden 18 alkupuolella päästään positiiviseen kassavirtaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p157,Male,1942-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Kauko Juhantalo,157,2016-12-19T12:21:03,2016-12-19T12:22:13,Tarkistettu,1.1 2016_137_10,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja ja puheenjohtaja Juhantaloa kauniista sanoista. Kiinnittäisin huomiota siihen, että Suomen talouden ongelma on tuottavuuden lasku. Vielä 10 vuotta sitten korkean teknologian osuus Suomen viennistä oli 18 prosenttia ja nyt enää 7. Meillä on kaksinkertainen vientiongelma: vientiä on vähemmän, ja siitä saadaan huonompi hinta. Viennin arvon on noustava. Samaan aikaan, kun vientipanoksen arvo on laskenut, yritysten innovaatiopanokset ovat laskeneet lähes kolmanneksen, ja nämä asiat liittyvät toisiinsa. Ensi vuoden budjetissa elinkeino- ja innovaatiorahoituksesta leikataan lisää 65 miljoonaa euroa. Tämä on vahingollista, jopa vaarallista. Ja tämä ei ole opposition puhetta, vaan tämä huoli esiintyy suurin kirjaimin valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, jota valmisteltiin hyvässä hengessä työ- ja elinkeinojaostossa. Huoli tulevaisuuden hyvinvoinnista on yhteinen, Suomen menestymisestä digitaalisessa maailmantaloudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2016-12-19T12:22:13,2016-12-19T12:23:18,Tarkistettu,1.1 2016_137_11,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lindström on erittäin ansiokkaasti alkanut kehittää ja monipuolistaa näitä työvoimapalveluita ja saada erilaisia tuottajia mukaan näihin työvoimapalveluihin. Yksi sellainen erittäin suuri haaste näyttää olevan se, mitenkä saadaan avoimesti tieto työttömistä, että kaikki toimijat pystyvät näkemään tilanteen ja pystyvät tietyllä tavalla katsomaan, mitenkä työttömät ja uudet työpaikat saadaan kohtaamaan. Käytännön elämässä on näyttänyt olevan aika paljon haasteita tämän kysymyksen osalta. Mitenkä ministeri Lindström näkee, että tämä asia voitaisiin korjata, mieluummin jo lähitulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-12-19T12:23:19,2016-12-19T12:24:08,Tarkistettu,1.1 2016_137_12,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tänään Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkaisi tutkimustuloksen, jonka mukaan 200 miljoonan euron arvoiset energiaveronpalautukset energiaintensiiviselle teollisuudelle eivät auta Suomen kilpailukykyä. Tällä on yhteys edustaja Harakan mainitsemaan asiaan eli siihen, että meidän korkean teknologian osuus viennistä on kehittynyt aivan väärään suuntaan viime vuosina. Haluaisinkin nähdä hallitukselta visioita siitä, miten suuntaamme korkean teknologian viennin edistämiseen edistämällä niitä ratkaisuja, joilla on maailmalla nopeasti kasvava kysyntä, kuten aurinkosähkö, älysähköverkot, uudet sähköenergian varastointimuodot, sen sijaan, että koetettaisiin erilaisilla veronalennuksilla ja tukiaisilla pönkittää (Puhemies koputtaa) vanhoja mahtialoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-19T12:24:08,2016-12-19T12:25:21,Tarkistettu,1.1 2016_137_13,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Erilaisia yritystukia jaetaan vuosittain satoja miljoonia, osa suoria tukia, osa verotukia. Eri tukimuodoilla on erilaisia vaikutuksia niin työllisyyden, kasvun, innovoinnin kuin ympäristönkin kannalta, ja eri tukimuodoilla on erilaisia vaikuttavuuksia: toiset ovat vaikuttavampia tukimuotoja kuin toiset. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että hallituksen yritystukipolitiikka ei perustu vaikuttavuusarviointeihin, sillä kaikista vaikuttavimpia innovaatio-, tutkimus- ja tuotekehitystukia on leikattu kovimmalla kädellä, vaikka nimenomaan nämä tuet ovat olennaisia korkean arvonlisän tuotannon ja viennin kasvun kannalta. Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeriltä: aikooko hallitus tehdä ensi vuonna kokonaisarvioinnin yritystukien kokonaisuudesta ja ryhtyä vasemmistoliiton esittämiin toimenpiteisiin tutkimus-, innovaatio- ja kehitysrahoituksen nostamiseksi kilpailijamaiden tasolle?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-19T12:25:21,2016-12-19T12:26:20,Tarkistettu,1.1 2016_137_14,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Suomi menestyy ainoastaan työllä, ja menestymme erityisesti silloin, kun teemme korkeaa osaamista vaativia tuotteita ja palveluita, ja niitä syntyy ainoastaan jatkuvalla tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotyöllä. Siksi onkin harmillista, että hallitus leikkaa niin Tekesin kuin VTT:n rahoituksesta, ja toivomme, kristillisdemokraatit, omassa vaihtoehtobudjetissamme, että nämä summat voitaisiin palauttaa valtion budjettiin. Kuitenkin kysymykseni koskee pitkäaikaistyöttömiä, koska me tarvitsemme, jotta me saamme meidän työllisyysasteen nostettua, myöskin välityömarkkinoita, ja olisinkin kysynyt ministeri Lindströmiltä: voisiko hallitus harkita sitä, että tuo 3 000 henkilötyövuoden raja tähän sataprosenttiseen palkkatukeen, joka nyt on asetettu yhdistyksille ja järjestöille, voitaisiin poistaa, koska tällä hetkellä yhdistykset ja järjestöt eivät pysty palkkaamaan kaikkia niitä pitkäaikaistyöttömiä, jotka olisivat sen palkkatuen tarpeessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-19T12:26:20,2016-12-19T12:27:30,Tarkistettu,1.1 2016_137_15,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Rouva puhemies! Jaoston puheenjohtaja Juhantalo tarttui erittäin tärkeään kysymykseen, työhön ja työn merkitykseen sekä ihmisen henkisen kehityksen kannalta mutta myös koko hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Ja siksi on syytä antaa kaikki tuki ministeri Lindströmille, joka yöt ja päivät käyttää työvoimapalvelujen tehokkaammaksi saantiin niin, että ne ihmiset, jotka voivat olla töissä, voivat hakeutua niihin avoinna oleviin työpaikkoihin. Toisaalta haluan tarttua myös siihen puheenjohtaja Turusen puheenvuoroon, jossa hän totesi, että sahojen kilpailukyvyn kannalta ja koko suomalaisen metsätaseen ja metsäklusterin kannalta olisi välttämätöntä, että kykenemme säilyttämään mekaanisen metsäteollisuuden aseman niin, että se olisi kilpailukykyinen. Se edellyttää sitä, että näille sivutuotteille pitää löytyä myöskin jonkinlainen markkina.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-12-19T12:27:30,2016-12-19T12:28:34,Tarkistettu,1.1 2016_137_16,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Käytän tuossa listalla sitten vähän perusteellisemman puheenvuoron elinkeinopolitiikasta. Kiitoksia ministereille asiallisista ja maltillisista esityksistä. Kiinnittäisin huomiota yhteen konkreettiseen asiaan. Nimittäin Pohjois- ja Itä-Suomen vientiä toteuttavilla pk-yrityksillä on ollut erillinen alueellinen kuljetustuki. Viime hallituskaudella pidimme huolta siitä, että tämä kuljetustuki säilyy. Täällä kävi minunkin luonani yli kymmenen lähetystöä sitä vaatimassa. Me otimme sen vakavasti, ja nyt siellä on budjetissa vielä ensi vuodelle 5 miljoonaa euroa. Mutta tässä hallituksen suunnitelmassa 2017—2020 lukee, että hallituksen säästöpäätöksiin liittyen myös yritystuki lakkaa vuoden 17 jälkeen, alueellinen yritystuki. Ei kai tämä ole mahdollista. Onko ministereillä tästä tarkempaa tietoa? Se on erittäin tärkeä asia Itä- ja Pohjois-Suomen yrittäjille, jotka harrastavat vientiä, ja minusta tähän pitäisi ehdottomasti saada muutos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-12-19T12:28:34,2016-12-19T12:29:41,Tarkistettu,1.1 2016_137_17,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Martti,Mölsä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Vajaa kolme viikkoa sitten täällä salissa käsiteltiin energia- ja ilmastostrategiaa. Siinä ei mielestäni ollut mitään mainintaa tai kannanottoa ydinvoimaloista. Otan yhden esimerkin. Oletetaan, että sokeripala, olkoon se Sirkkua taikka Pulmua, vastaa rikastettua uraanipolttoainetta, jonka energiasisältö on 10 000 kilowattituntia eli lähes yhden omakotitalon verran energiaa ja hiukkaspäästöt ovat 0, samoin kasvihuonekaasupäästöt. Siksi kysynkin ministeri Rehniltä: Eikö kansan energiapolitiikka ole sidoksissa ydinvoimaan? Mitä kuuluu Olkiluoto 3:lle, onko siinä mitään uutta? Ja sitten vielä tämä Rosatom: missä vaiheessa on rakennuslupahakemus, etenevätkö asiat oletetussa aikajärjestyksessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1091,Male,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Martti Mölsä,1091,2016-12-19T12:29:41,2016-12-19T12:30:48,Tarkistettu,1.1 2016_137_18,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Vastikään minuun otti yhteyttä työtön, joka oli löytänyt unelmatyökokeilupaikkansa yrityksestä ja koetti varata tätä varten TE-toimistosta aikaa. Ei saanut aikaa ennen kuin pitkän ajan päähän. Työnantaja ei voinut odottaa. Työkokeilupaikka meni sivu suun. No, nyt kun tätä budjettia on käsitelty valiokunnassa, niin useat asiantuntijat ovat esittäneet arvion, että kun resursseja siirretään näihin 3 kuukauden haastatteluihin, niin on entistä vaikeampi saada aikaa työkkäristä silloin, kun sieltä tarvitsisi akuutisti neuvoja, sopimista johonkin asiaan. Ja tässä kysymys ei ole suoraan siitä, etteikö rahaa olisi, vaan siitä, että rahaa päätetään käyttää ylhäältä päin ohjattuun eikä siitä työntekijästä päin lähtevään tarpeeseen. Minä oletan, että tämäntapaiset oharit tulevat tämän uuden budjetin myötä yleistymään entisestään, ja monet asiantuntijat olettavat näin. Asialle pitäisi kiireesti tehdä jotain.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-12-19T12:30:48,2016-12-19T12:31:55,Tarkistettu,1.1 2016_137_19,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Varmasti edustaja Kontula oli oikeassa, tätä ongelmaa on, mutta on myös toisinpäin. Tänään saimme lukea muun muassa Aamulehdestä, että on erikoinen ongelma: Kalusteasennusfirmalla riittäisi töitä kasapäin, mutta työttömiä ei tunnu kiinnostavan tämä työpaikka. Se ei ole todellakaan saanut yhteydenottoja kuin muutaman, ja sitten sieltä suoraan on sanottu, että ei työ kiinnosta tällä hetkellä, koska on juuri alkanut 500 päivän ansiosidonnainen. Kysyisinkin ministeri Lindströmiltä: te olette tehnyt ihan hyvää työtä ihmisten työllistämiseksi, mutta miten me voimme vastata tähän kohtaantumisongelmaan, että meillä on toisaalta tosiaankin työttömiä mutta meillä on myös työvoimapula tietyillä aloilla ja tuntuu siltä, että nuoria eivät työt kiinnosta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-12-19T12:31:55,2016-12-19T12:32:44,Tarkistettu,1.1 2016_137_20,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Hallitus haluaa kehittää työllisyystoimia passiivisista aktiivisiksi, ja tämä tavoite on helppo jakaa myös täällä oppositiossa nyt ja tulevillakin hallituskausilla. Meillä on kuitenkin tehty päätös siitä, että työttömät, joita TE-toimisto määrää ja ohjaa koulutukseen, saavat kulukor-vausta mutta sellaiset työttömät, jotka omaehtoisesti hakevat, etsivät ja löytävät koulutuspaikan, eivät tätä kulukorvausta saa. Tämä kulukorvaus voi olla 200 euroa kuukaudessa, ja vaikka tämä meistä tuntuu pieneltä ongelmalta, se voi työttömälle olla elämänkokoinen raha, jota ilman ei uskalla koulutukseen lähteä. Miten tässä toimii nyt se, että halutaan muuttaa passiivista aktiiviseksi, kun päinvastoin sitä palkitaan, joka on passiivinen, ja sitä rangaistaan, joka on aktiivinen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-12-19T12:32:44,2016-12-19T12:33:46,Tarkistettu,1.1 2016_137_21,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Jaoston puheenjohtaja Juhantalo nosti esille matkailun, ja matkailu on erittäin tärkeä kehittymisen ala. Viime vuonna 7,4 miljoonaa ulkomaista matkailijaa jättivät Suomeen yli 4 miljardia euroa. Se on vientituloa, matkailu on vientiala. Mutta me olemme edelleen alisuoriutuja tässä. Meillä on valtava kasvupotentiaali, yli 5 prosenttia vuodessa voidaan kasvaa ja jopa enemmän. Matkailu on ainoa vientiala, joka maksaa myös arvonlisäverot Suomeen, eli verotuotto on suuri. Se on myös työvoimavaltainen ala, se työllistää yli 140 000 ihmistä vuodessa, ja valtaosa heistä on nuoria ihmisiä, jotka ovat työn tarpeessa. Matkailuinvestointeja tarvitaan, jotta majoitustasoa ja palvelutasoa voidaan korottaa, investointeja ja myös markkinointia tarvitaan. Minkälaisia suunnitelmia hallituksella on matkailun kehittämiseen vientialana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-12-19T12:33:47,2016-12-19T12:34:51,Tarkistettu,1.1 2016_137_22,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Edustaja Ihalainen nosti esille tärkeän asian eli kuljetustuet ja niiden jatkuvuuden. Suomalaisten yrityksien liikevaihdosta noin 14 prosenttia on logistiikkaa, eli kun me puhumme kilpailukyvystä, niin meidän pitää muistaa, että se on muutakin kuin vain ihmisten palkkoja. Edustaja Juhantalolle kiitos myös siitä, minunkin puolestani, että matkailu on vihdoin nousemassa sille tasolle, myös tässä salissa, mille se kuuluu. Olisin kysynyt ministeriltä: Jos ja kun me puhumme matkailun kehittämisestä, niin mitkä ovat meidän konkreettiset tavoitteemme ja miten me resursoimme ja miten me aikataulutamme tämän työn? Liian usein meidän työmme keskittyy tietyille alueille, tiettyihin kaupunkeihin. Miten me aiomme kehittää koko Suomen matkailua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-12-19T12:34:51,2016-12-19T12:35:50,Tarkistettu,1.1 2016_137_23,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Ryhmäpuheenvuorossa totesin, että hallitus joutaisi häpeäpaaluun pitkäaikaistyöttömyyden onnettomasta hoidosta, ja tämä on varmasti aiheellinen huomautus edelleen. Pitkäaikaistyöttömyys on todella paha ongelma, koska se johtaa siihen, että iso joukko työvoimaa on suoraan sanoen tuhoutumassa. He menettävät työmarkkinakelpoisuutensa pysyvästi, ja sen vuoksi kaikki mahdollinen on tehtävä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Ruotsissa on suurin piirtein yhtä paljon työttömiä kuin Suomessa. Siellä kuitenkin työvoimapalveluissa — suoraan auttamassa työttömiä, etsimässä työpaikkoja, etsimässä erilaisia vaihtoehtoja — on kuusinkertainen määrä henkilöstöä. Tällaista eroa ei kyllä pienellä näpertelyllä ja erilaisilla kikkailuilla pystytä paikkaamaan, vaan kysymys on resursseista. Onko työministeri sitä mieltä, että työvoimapalveluittemme resurssit ovat riittävällä tasolla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-19T12:35:51,2016-12-19T12:37:03,Tarkistettu,1.1 2016_137_24,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Suomen Pankin viimeviikkoinen ennuste oli varmasti paras lahja Suomi-neidolle. Talous on vihdoinkin löytänyt sen suunnan, mikä hallitusohjelmassa tavoitteena on. Kiitos hallitukselle, Finnveran vientivaltuuksia nostetaan 8 miljardista eurosta 27 miljardiin euroon. Tämä on valtavan tärkeä asia suomalaisille yrityksille, jotka pyrkivät kansainvälisille markkinoille. Kiitos myös siitä, että Team Finlandia tehdään siihen asentoon kuin sen virtaviivaisena tulisi ollakin elikkä yhdeltä luukulta saadaan kaikki kansainvälistymispalvelut. Mutta kysyn ministeri Rehniltä: Kuinka näette, että maakunnissa tämä Team Finlandin yhden luukun periaate toimii? Maakuntauudistuksessa monia virtaviivaistuksia tehdään, mutta nyt on tärkeätä, että tällä hetkellä, kun talous kääntyy, meillä on parhaat mahdolliset palvelut meidän yrityksille ja valtio siinä tukena sitten näyttämässä tietä ja apua. Minkälaiset suunnitelmat maakuntiin on Team Finlandin osalta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-12-19T12:37:03,2016-12-19T12:38:13,Tarkistettu,1.1 2016_137_25,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä äsken kiinnitettiin huomiota siihen, että hallitus ei ole kyennyt kylliksi turvaamaan työllisyysmäärärahoja. Me olemme jatkuvasti lisätalousarvioiden yhteydessä kiinnittäneet huomiota tähän ongelmaan. Siitä päästään, arvoisa ministeri Lindström, siihen kysymykseen, että koska hallitus ei ole panostanut työllisyyteen tässä ja nyt, päinvastoin rahaa on, sanoisinko, tuhlattu anteliaisiin veronkevennyksiin hyväosaisille, olemme tilanteessa, jossa on jopa väläytelty sitä, että ensi kevään puolivälitarkastelussa jouduttaisiin lisäleikkausten tielle. Hallitukselta ei ollut tullut vastausta siihen, olisiko lisäleikkaustarve 0, 1 vai 2 miljardia, mutta olennaista on se, että sillä politiikalla, jolla työllisyyteen ei tartuta tässä ja nyt, saatetaan joutua lisäleikkauksiin, mikä olisi tuhoisa tie. Arvoisat ministerit, sekä ministeri Rehn että ministeri Lindström, toivon teidän arvioivan tätä lisäleikkaustarvetta, ja toivottavasti voitte jo nyt sanoa, että sellaisia ei tulla tekemään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-19T12:38:13,2016-12-19T12:39:14,Tarkistettu,1.1 2016_137_26,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Julkisuudessa on usein puhuttu siitä, että aktiivinen työtön menettää nyt jopa 200 euroa. Pyytäisin ministeri Lindströmiä avaamaan, mistä tässä on kysymys. Jos olen itse oikein ymmärtänyt, niin siinä kulukorvaukseen oikeuttava asia on se, että opiskelet sellaista alaa, jolla voisi työllistyä. Toki ymmärrän, että voi olla aloja, joita haluaisi opiskella, mutta se ei välttämättä oikeuta korvaukseen. Pyytäisin tätä avaamaan kuulijoille, koska siitä tulee paljon kysymyksiä. Sitten olisin vähän ihmetellyt näitä työttömyystilastoja. Edustaja Filatov sanoi, että työttömyys on vähentynyt. Jos kuuntelin oikein, hän sanoi, että 32 000 naista on enemmän töissä ja 30 000 miestä vähemmän. (Tarja Filatovin välihuuto) — Ahaa, me kuulimme tässä molemmat sitten näin, että eikö se ole plussaa. — Ja toisaalta sitten taas työ- ja elinkei-noministeriön laskelmien mukaan se on 8 700, niin että ehkäpä sitten tosiaan nämä eri tilastot kertovat eri asioita, mutta plussalla näyttää minun mielestäni tämän tilaston mukaan olevan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-19T12:39:14,2016-12-19T12:40:20,Tarkistettu,1.1 2016_137_27,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Juuri siksi käytin noita kahta tilastoa, koska ne kertovat aina eri asioista. Niissä on yhteisiä työttömiä noin 30 prosenttia, elikkä kannattaa opetella ne asiat, mitä täällä tilastojen sisällä on. Itse asiassa meidän työttömyys on vähentynyt suunnilleen sillä 8 000:lla. Mutta se, mitä halusin sanoa, on, että samaan aikaan omaehtoisessa koulutuksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa on ne samat 8 000 henkeä, elikkä ihmiset eivät määrällisesti ole työllistyneet enemmän avoimille sektoreille ilman tukimuotoja. Ja kun tässä keskustelussa on noussut esiin se, että joillakin sektoreilla on myös vaikeuksia saada työvoimaa, niin nyt meillä ajautuu omaehtoiseen koulutukseen paljon ihmisiä, mikä on erinomainen ja hyvä asia, mutta siellä itse asiassa kouluttaudutaan enemmän niille aloille, joilla työllisyys vähenee, ja vähemmän niille aloille, joilla työllisyys paranee. Työvoimapoliittisella koulutuksella voidaan ohjata sitä suuntaa, mihin ihmiset kouluttautuvat, ja sinne pääsevät helpommin myös pitkäaikaistyöttömät. Mutta tämän koulutuksen määrä on puolittunut, ja se on mielestäni iso huoli, koska se vaikuttaa tulevaisuuden työvoiman saatavuuteen (Puhemies koputtaa) ja se syrjäyttää ihmisiä työvoimasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-12-19T12:40:20,2016-12-19T12:41:38,Tarkistettu,1.1 2016_137_28,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Otetaan vielä edustajat Zyskowicz, Adlercreutz ja Emma Kari ennen ministereiden puheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_29,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Minäkin haluan kiittää molempia ministereitä hyvästä työstä, ja kun tämä on yksi viimeisiä tilaisuuksia kiittää ministeri Rehniä, niin haluan aivan erityisesti häntä kiittää, ja olen iloinen siitä, että hän jatkaa työtä yhteisen isänmaamme hyväksi Suomen Pankissa. Ministeri Rehn sanoi, että ""positiivisen käänteen vahvistaminen nyt on ensisijaista hallituksen työssä"", ja näin on. Kysymykseni lähtee siitä, että kun tiedämme, että nyt näköpiirissä oleva myönteinen käänne ei yksin riitä siihen, että hallitus pystyisi saavuttamaan hallitusohjelmassa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet työllisyyden ja velkaantumisen taittumisen osalta, niin mitä uusia toimia ministeri Rehnin mielestä kevään kehysriihessä tulee tehdä työllisyyden ja kasvun vauhdittamiseksi, jotta hallituksen olisi mahdollista saavuttaa nuo hallitusohjelmassa asetetut oikeat tavoitteet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-19T12:41:39,2016-12-19T12:42:40,Tarkistettu,1.1 2016_137_30,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Värderade talman! Jos vertaa Suomen yrityskenttää vaikka keskieurooppalaiseen, niin silmiinpistävää on, että meillä on huomattavan vähän keskisuuria yrityksiä. Tänään VATT julkaisi raportin, jossa se toteaa, että energiaveron palautukset kohdistuvat hyvin paljon nimenomaan isoihin yrityksiin ja pienet jäävät ilman. Energiaveron palautushan on sinänsä koettu hyvin ongelmalliseksi, mutta se, että ne vielä vääristävät kilpailuasetelmaa tällä tavalla, lienee asia, joka hallituksen tulisi ottaa huomioon. Oletteko todenneet tämän ja aiotteko tehdä asialle jotain? Päästökauppatuloja ollaan myöskin palauttamassa päästölähteeseen. Siitähän ministeri Rehnillä oli järkevä, rationaalinen ehdotus, että ne kohdistettaisiin investointeihin, jotka edistävät puhdasta teknologiaa. Näkisin, että tämä on yritystemme tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta aivan oleellinen vaatimus. Nythän me oikeastaan vain palkitsemme niitä saastuttamisesta. (Puhemies koputtaa) Näettekö tämän ongelman, ja miksi ministeri Rehnin ehdotuksen mukaisesti ei edetty tällä polulla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-19T12:42:40,2016-12-19T12:43:56,Tarkistettu,1.1 2016_137_31,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tilastojen mukaan nuorten naisten työllisyysaste on kaikissa Pohjoismaissa huomattavasti korkeampi kuin meillä täällä Suomessa. Me olemme ehkä oppositiossa viime päivinä vähän hämmentyneinä seuranneet sitä hallituspuolueiden välistä keskustelua perhevapaauudistuksesta, koska me tiedämme, että jos me haluamme parantaa nuorten naisten työmarkkina-asemaa, niin perhevapaauudistus on ehdottomasti paras keino siihen. Mutta kuitenkin jokainen hallituspuolue näyttää olevan täysin eri mieltä siitä, miten tässä asiassa ollaan etenemässä, ja entistä enemmän meidän hämmennystämme tietenkin lisää se, että tästä asiasta ei ole linjattu hallitusohjelmassa eikä oikeastaan sanottu mitään hallituksen tuoreessa tasa-arvo-ohjelmassa. Haluaisin kuulla työministeriltä, miten tässä asiassa ollaan etenemässä ja mitä hallitus on nyt tekemässä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-12-19T12:43:57,2016-12-19T12:44:50,Tarkistettu,1.1 2016_137_32,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Sitten ministereiden puheenvuorot. — Ministeri Rehn, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_33,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia asiallisesta, joskin välillä kriittisestä keskustelusta, niin kuin pitääkin. Ensinnäkin kiitän edustaja Zyskowiczia hänen sanoistaan, arvostan sitä kovasti. Meillä on sama tavoite, Suomen talouden ja työllisyyden kohentaminen, vaikka ehkä tontti saattaa vaihtuakin osaltani. Kysyitte, mitä uusia toimia tarvittaisiin kehysriihessä, jotta työllisyystavoitteeseen päästäisiin. Tämä on varmasti meidän kaikkien yhdessä jakama huoli, ja nostan esiin kolme asiaa. Ensinnäkin työllisyyspaketin alla on valtavan tärkeä hakea ratkaisuja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Tätä työtähän tekee valtiosihteeri Martti Hetemäen vetämä työryhmä. Tämän rinnalla tietysti myös kannustinloukkutyöryhmän tulevat esitykset ovat hyvin tärkeitä, jotta kykenemme parantamaan työllistymisen ja työllistämisen kannustimia, joka tämänkin keskustelun perusteella on selvästi yksi Suomen talouden isoista haasteista. Toiseksi innovaatiorahoitus on hyvin tärkeä kysymys, ja tältä osin viittaan myöskin aikaisempiin edustaja Sarkkisen puheenvuoroon samoin kuin edustaja Harakan puheenvuoroon. Tämä liittyy tuottavuuden kehitykseen Suomessa. Innovaatiorahoitus on Suomessa laskenut, siis julkinen rahoitus, vuodesta 2011 lähtien. Se ei ole pitkän päälle tervettä, vaikka Tekes ehkä trimmausta tarvitsikin alkuun. Nyt kansliapäällikkö Anita Lehikoisen työryhmä, jossa on sekä OKM:n että TEMin että VM:n edustusta, Tekes ja Akatemia, valmistelee esityksiä sekä innovaatio- että yliopistorahoituksen laadullisesta parantamisesta, rakenteellisesta parantamisesta että määrällisestä kohentamisesta. Meillä on varmasti yhteinen huoli tältä osin, niin kuin edustaja Harakka totesi, ja me pyrimme hakemaan siihen ratkaisuja puolivälitarkastelun yhteydessä. Kolmas kysymys on muun muassa se, mihin edustaja Jokinen viittasi, eli matkailun kehittämistoimet. Asetin alkuvuodesta matkailun kehittämisryhmän, jossa ovat alan toimijat vahvasti mukana, ja se tulee tekemään esityksiä niin, että sen esityksistä voidaan ottaa vaari, kun valmistaudutaan tuohon kehysriiheen huhtikuussa. Arvoisa puhemies! Edustaja Ihalainen viittasi kuljetustukeen, joka on voimassa ensi vuoden osalta, vuonna 2017, nykypäätöksin. Se on aina ollut määräaikainen, ja jatkosta voidaan päättää JTS-riihessä. Käsitykseni mukaan hallitus ei ole siitä luopumassa. En yleensä neuvo seuraajaani, mutta pyrin tässä sitomaan seuraajani kädet, koska kuljetustuki on hyvin tärkeä väline alueellisen kehityksen näkökulmasta, ja Ruotsi käyttää siihen moninkertaisesti Suomea enemmän. Edustaja Heikkinen kysyi Finnveran vientivaltuuksista. On juuri niin, että niitä nostetaan 8:sta 27 miljoonaan euroon,  mikä on erittäin tärkeää laivanrakennusteollisuuden ti- lausten kannalta, metsäteollisuuden kannalta, televerkkotoiminnan kannalta. Tämän rinnalla on sitten toteutettu myöskin Team Finlandin uudistus yhden luukun periaatteella jo syyskuusta 2015 lähtien. Se on saanut hyvän vastaanoton pk-yritysten keskuudessa. Nyt jokaiseen maakuntaan tulee Team Finland ‑koordinaattori, joka kokoaa voimat maakunnassa ja osaltaan huolehtii siitä, että kasvuhakuiset ja -kykyiset yritykset pääsevät valtakunnallisen Team Finlandin piiriin, ja näin rakennamme ketjun maakunnista maailmalle ja vahvistamme kansainvälistymisen edellytyksiä. Kansainvälistymisen palveluseteli tulee osaltaan tukemaan tätä työtä siinä hengessä, mitä tehtiin tuon Tekesin innovaatiosetelin osalta. Edustaja Juhantalo kommentoi Terrafamen näköaloja. Kiitän puheenjohtaja Juhantaloa sekä työstä budjetin eteen että myöskin rakentavasta suhtautumisesta Terrafamen osalta, samoin kuin oppositiopuolue SDP:tä. Voi todeta, että Terrafamen osalta historian painolastista johtuen on ollut hyvin kova urakka panna ympäristö ja työturvallisuus kuntoon ja nostaa kaivoksen operatiivinen toiminta kohti kannattavuutta. Tässä työssä ollaan nyt onnistumassa, se pitää viedä loppuun, mutta ollaan onnistumassa. On hyvin tärkeää, että yrityksen johto ja henkilöstö kokevat luottamusta valtiovallan taholta. Voin todeta, että heillä on täysi luottamus kaikessa suhteessa. (Puhemies koputtaa) Meillä on siellä yritysjohtamisen parasta A-ryhmää. Nyt Terrafame on iskussa ja myyntikunnossa, ja antaa tulosten aikanaan puhua puolestaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-12-19T12:44:54,2016-12-19T12:50:22,Tarkistettu,1.1 2016_137_34,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ja sitten ministeri Lindström, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_35,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Minä aloitan jaoston puheenjohtajan, edustaja Juhantalon, esille nostamasta kohtaanto-ongelmasta, myös kannusteloukuista, muutkin ovat tässä nostaneet sen esille. Ministeri Rehn tuossa jo totesi, että meillä on nyt työryhmiä näitä asioita pohtimassa. Me olemme tehneet toimenpiteitä asumisen suhteen, ja tietysti toinen semmoinen iso kannusteloukkua aiheuttava asia on työmatkakustannukset. Nämä ovat ne kaksi selkeästi isointa asiaa, ja näihin pitää tietysti miettiä keinoja. Toisaalta sitten ulosoton puolella on tämmöisiä asioita, niihinkin me mietimme keinoja. Eli paljon on asioita menossa — valitan, että menee vähän turhan hitaasti, mutta toimenpiteitä toisiaan tehdään. Nämä ongelmat on tunnistettu, ja niihin halutaan tietysti puuttua, kantokyvyn mukaan. Edustaja Filatov, ei vielä positiivista työttömyydessä. Totta kai näitä tilastoja on monenlaisia. Minäkin olen ymmärtävinäni tämän tilastoinnin sisältöä tavallaan ja sen, mitä siinä kerrotaan. Tämä pesti on minulle opettanut, miten niitä tilastoja myös luetaan. Koetan olla itse hyvin tarkka siitä, mitä julkisuuteen sanon, kun puhutaan työttömyydestä, työllisyysasteesta ynnä muusta. Miksi katto järjestöille, kysyi edustaja Filatov, ja edustaja Essayah kiinnitti huomiota ihan samaan asiaan eli tähän 3 000 henkilötyövuoteen ja valtion maksamaan 100 prosentin palkkatukeen. Olen tämän asian aikaisemminkin sanonut, että me olemme aloittaneet näissä kohdin säästötoimenpiteet siitä päästä, mikä on valtiolle sitä kaikkein kalleinta. Se on tämä 100-prosenttinen valtion maksama tuki. Sitä ei siis olla todellakaan ajamassa kokonaan alas, vaikka sellaistakin uutisointia kuulee, mutta siellä on tämä katto, ja kaikki lähtee siitä, että kun joka paikasta on säästettävä, niin täältäkin säästetään — valitan, että näin on asianlaita. Edustaja Jaskari puhui näkemyksestä työvoimapalveluiden monipuolistamisesta. Näkemys on se, että nykyiset TE- ja yrityspalvelut eivät ole pysyneet talouden ja työmarkkinoiden rytmissä mukana, joten tarvitaan reipas remontti. TE-toimistoissa, elyissä on paljon hyvää tekemistä, mutta se järjestelmä on jäänyt mielestäni liian jäykäksi — eikä ainoastaan minun mielestäni vaan myös hallituksen mielestä. Siellä on yksittäisiä palveluja liikaa, ne ovat hajallaan; asiantuntijaresurssit, osaaminen ovat vaikeasti liikuteltavissa. Tähän haetaan nyt vähän potkua, eikä ihan vähänkään, me odotamme siltä paljon, kun kasvupalveluiden kautta myös työvoimapalvelut tulevat tavallaan tähän keskusteluun mukaan, ne tulevat uusiksi toimijoiksi oikeasti tähän. Itse näen tämän positiivisena. Tietysti aina voidaan pelätä sitä, mitä tässä tapahtuu. Totta kai meidän tehtävämme on kertoa myös sinne kentälle, niille työntekijöille, jotka näissä asioissa työtään tekevät, mitä me olemme tekemässä, ajantasaisesti ja hälventää kaikkea sitä huolta, mikä on. Ja haluan korostaa, että edelleen viranomaispäätökset ovat jatkossakin viranomaispäätöksiä, ei niitä ulkoisteta mihinkään. No, sitten tämä edustaja Kontulan esille nostama huoli siitä, että ei saa aikaa työkkäristä silloin kun on tarve. Koetin tuossa aloituspuheenvuorossani kertoa sen, että me tunnistamme sen, että me tarvitsemme lisäresursseja. Sinne on nyt se 17 miljoonaa annettu. Muistutan siitä kymmenen kohdan listasta, joka työmarkkinajärjestöjen kanssa yhdessä sovittiin. Siellä lukee yhtenä kohtana: ""Työvoimapalvelujen riittävät resurssit turvataan."" Se on vahva lupaus. Se tarkoittaa sitä, että se lähtökohta, kuten puheessani sanoin, on se, että työttömälle työnhakijalle tarjottavat palvelut perustuvat asiakkaan palvelutarpeisiin ja tukevat hänen työllistymistään, se on se lähtökohta. Minä toivon, että myös tätä sanaa levitettäisiin, koska on semmoista turhaa pelottelua. Minä ymmärrän nämä huolet ja palautteen, mikä teille tulee — niitä tulee, uskokaa pois, minullekin — enkä suhtaudu niihin ollenkaan yliolkaisesti. Sitten omaehtoisen koulutuksen kulukorvaus, mitä edustaja Järvinen ja edustaja Meri nostivat esille. Siinä lähtökohta on säästö, myös siirto muualle, eli kun puhuin siitä jo tuossa aloituspuheenvuorossani, että näitä rahoja, mitä täältä säästetään, käytetään nyt siihen aktivoivaan toimeen eli palkkatukeen, starttirahaan, liikkuvuusavustukseen. Ja tämä, mikä täällä myös nousi esille, edustaja Filatovinkin puheenvuorossa, kontrolli siitä, mihin kouluttaudutaan. Se on olennaista, että me haluamme tietää. Se on hienoa, että ihmiset ovat aktiivisia, se on hienoa, että he hakevat itse omaehtoisesti sitä koulutusta, mutta olisi hyvä, että tiedettäisiin, onko sillä alalla nyt sitten töitä vai ei. Kyllä siinä on tämäkin puoli, me haluamme tietää, missä mennään. Edustaja Uotila, se on ihan selvää, että pitkäaikaistyöttömyys on liian suurta. No, minä voin mennä sitten häpeäpaaluun, mutta ainakin yritän tehdä kaikkeni, että pitkäaikaistyöttömyys tässä maassa pienenisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-12-19T12:50:24,2016-12-19T12:55:35,Tarkistettu,1.1 2016_137_36,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Sitten voidaan jatkaa debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_37,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys on todellakin se suurin huoli, mikä tässä on, ja sen vuoksi nuo järjestöjen resurssit ovat merkittävät, koska ne ovat se taho, joka nimenomaan pitkäaikaistyöttömiä ja kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia työttömiä työllistää. On aivan luonnollista, että yritykset ikään kuin kuorivat kerman päältä, koska ne haluavat tuottavimmat ja vähemmän aikaa työttömänä olleet työttömät, olipa kyse sitten palkkatuesta tai yhteisistä koulutuksista tai mistä tahansa. Mutta vielä näihin haastatteluihin ja niiden resursointeihin. Koska on selvää, että kun haastatellaan tietyssä rytmissä ja koko ajan työttömiä tulee enemmän kuin se patja, joka meillä tilastoissa näkyy työttöminä, niin haastatteluja tehdään paljon paljon enemmän kuin mitä meillä on työttömiä. Kunnat ovat tarjoutuneet tässä kumppaneiksi. He tarjosivat ministerille sitä, että olisivat voineet tehdä haastattelut maksutta, koska joka tapauksessa he ovat tekemisissä pitkäaikaistyöttömyyden kanssa ja he ovat vetäneet näitä moniammatillisia palvelukeskuksia hyvin tuloksin. Kysyisin: miksi ihmeessä, ministeri, te olette suunnitellut sitä, (Puhemies koputtaa) että työvoimapalvelulaki puretaan ja että kunnat eivät jatkossa enää saa tuota tehdä, koska siinä häviää miljardi euroa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-12-19T12:55:39,2016-12-19T12:56:55,Tarkistettu,1.1 2016_137_38,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Uotila otti esille pitkäaikaistyöttömät, ja myös ministeri Lindström vastasi tähän pitkäaikaistyöttömien asiaan, ja Uotila kehotti hallitusta katsomaan peiliin siinä, että tätä asiaa ei ole hoidettu. Minun käsitykseni mukaan, kun puhutaan pitkäaikaistyöttömistä, olisi varsin rehellistä sanoa, että peiliin voisi kyllä katsoa monta muuta edellistäkin hallitusta. Ongelma on paha, ja siihen on syytä hakea lääkkeitä vähän pitemmällä sihdillä. Pitkäaikaistyöttömät monta kertaa ovat jollakin tavalla jopa syrjäytyneet työmarkkinoilta. Monella saattaa olla sairauksia tai erilaisia syitä, minkä takia ei enää pääse työn syrjään kiinni, ja moni pohtii sitä, että he olisivat näitten sairauksiensa takia mieluummin eläkkeellä kuin rimpuilisivat työmarkkinoilla. Kysynkin ministeriltä: onko keskusteltu sosiaali- ja terveysministeriön kanssa siitä mahdollisuudesta, että henkilöillä, joilla epikriisi on paksu kuin Helsingin puhelinluettelo, olisi mahdollisuus siirtyä kunniallisesti eläkkeelle eikä tarvitsisi enää työvoimahallinnon pyörissä pyöriä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-12-19T12:56:55,2016-12-19T12:58:08,Tarkistettu,1.1 2016_137_39,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tehnyt hyviä päätöksiä, joiden tulokset todellakin alkavat näkyä, ja hyvä niin. Lisätekoja kuitenkin kaivataan, jotta Suomi vielä pääsisi paremman kasvun uralle. Yksi kohderyhmä tässä on Suomessa nopeasti kasvava yksinyrittäjien ryhmä — heitä on tällä hetkellä 150 000. Pari päivää sitten te, ministeri Lindström, otitte vastaan selvityksen itsensätyöllistävien yrittäjien työttömyysturvan kehittämisestä. Siinä keskeiset ehdotukset liittyivät yksinyrittäjien työttömyysvakuutusturvan parantamiseen yhdistelmävakuutuksella sekä pää- ja sivutoimisuuden tulkintaan. Miten tätä selvitystä aiotaan nyt hyödyntää jatkovalmistelussa, ja milloin tästä voidaan saada jotain konkreettista tulosta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-12-19T12:58:08,2016-12-19T12:59:02,Tarkistettu,1.1 2016_137_40,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Elinkeinoministeri Rehn totesi tässä salissa 22. päivä marraskuuta kuluvaa vuotta, että Terrafamen kumppaniksi haettu sijoittajakandidaatti tekee aina hyvin tarkan ja tinkimättömän arvion Terrafamen taloudellisesta tilanteesta, ympäristövastuista ja tuotteiden hintakehityksestä tehden niiden nojalla mahdollisen tarjouksensa. Nyt vahvimpana sijoittajakandidaattina pidetty Audley Capital ‑sijoitusrahasto on tehnyt hyvin tarkan ja tinkimättömän arvion ja vetäytynyt hankkeen rahoituksesta. Jos Talvivaaran kaivos on liian suuri riski sijoittajalle, niin minkälainen, kuinka suuri ihme tarvitaan, että uusi, ulkopuolinen rahoittaja jostain voisi löytyä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-19T12:59:02,2016-12-19T12:59:56,Tarkistettu,1.1 2016_137_41,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! On rohkaisevaa, että kilpailukykysopimuksen ja monen muun toimen ansiosta maamme taloudessa on ruvennut tapahtumaan positiivisia asioita. Uusiutuva energia tarjoaa tälle maalle lähes rajattoman mahdollisuuden kehittää kansantaloutta positiiviseen suuntaan. Se vaikuttaa tuontienergian vähenemiseen, ja se vaikuttaa kotimaisen metsäteollisuuden koneiden valmistukseen. Tämän ongelman, mikä on ollut Venäjältä tulevan hakkeen myötä, kaikki tunnustavat, samoin Venäjältä tuleva puu on ongelma, koska sille vielä maksetaan kaiken kukkuraksi parempaa hintaa kuin suomalaiselle puulle. Nyt, ministeri Rehn, te olette ansiokkaasti käynnistänyt tässä asiassa tutkimuksen, jolle annan erittäin suuren arvon, koska moni koneurakoitsija, joka hakerintamalla toimii, on joutunut pistämään firman seis eli myymään koneet pois: kymmenien miljoonien omaisuudet ovat menneet käytännössä lähes nolla-arvoisina markkinoille, kun ei ole markkinoilla ostajaa. Samoin piensahat joutuvat ongelmiin, kun valtavat kuori- ja hakekasat seisovat käyttämättömänä. Milloin, arvoisa ministeri Rehn, tämä tutkimus valmistuu, koska tämä asia on tulenpolttava ja aiheuttaa koko kansantaloudelle ja metsäalalle suuria ongelmia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-19T12:59:56,2016-12-19T13:01:01,Tarkistettu,1.1 2016_137_42,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin olen huojentunut, kun kuulin tuon ministeri Rehnin vastauksen tähän kuljetustukeen liittyen. Se on nimenomaisesti näin, että meillä Lapin erityisolosuhteet, kuten arktinen ilmasto, pitkät etäisyydet ja harvat asutukset, johtavat siihen, että meillä on korkeat kuljetuskustannukset. Ruotsin pohjoisten alueiden yritykset saavat tällä hetkellä kohtuutonta kilpailuetua siitä, kun niillä on Suomeen verrattuna moninkertainen kuljetustuki. Pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle aiheutuvia lisäkustannuksia näistä pitkistä kuljetusmatkoista. Toivon kyllä kernaasti, että tämä jatkuu ja mieluiten vähän korotettuna, eli tällä hetkellä on koettu, että sen kattamisala on liian suppea. Toisena asiana ottaisin matkailun. Meillä Lapissa eletään kovaa buumia: 9 prosenttia on Lapin matkailun kasvu. Se on tietänyt pitkäjänteistä työtä, ja kyllä tämä on yksi meidän teollisuuden haaroista, näin voi sanoa, mutta se on myös hyvin suhdanneherkkä ala. Eli nähtiin muutama vuosi sitten, kuinka venäläisten tulo kertarysäyksestä loppui kuin seinään. (Puhemies koputtaa) Eli tältä osin tehdään pitkäjänteisesti töitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-12-19T13:01:04,2016-12-19T13:02:17,Tarkistettu,1.1 2016_137_43,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Biotalous, kotimainen energiapolitiikka biopolttoaineineen perustuu kotimaisiin Luken laskelmiin, joissa oletetaan, että metsä kasvaa vuodessa 104 miljoonaa kuutiota ja se mahdollistaa yli 80 miljoonan hakkuut vuodessa tulevaisuudessa. Nyt kuitenkin komissio on eri mieltä, ja heidän mukaansa metsät tulevat Suomessa kasvamaan vain 88 miljoonaa kuutiota, eli ero on kyllä valtava: se on 16 miljoonaa kuutiota, ja ilmastopolitiikkaa ajatellen se tekee 20 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Minä kysyisin elinkeinoministeri Rehniltä: Mistä teidän mielestänne johtuu, että nämä laskelmat eroavat niin valtavasti, koska Suomessa ne on tehty ammattitaidolla ja nimenomaan Suomen metsien todelliset olosuhteet huomioon ottaen? Ja koska tässä on kyseessä autonominen Suomen metsäpolitiikka, niin mitä tälle asialle voidaan komission suuntaan tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-12-19T13:02:19,2016-12-19T13:03:21,Tarkistettu,1.1 2016_137_44,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Antero,Vartia,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Valtionta-lous tulee pysymään vakavasti alijäämäisenä niin kauan kuin työttömyys on korkealla ja työllisyysaste on matala. Niin kauan kuin valtiontalous on vakavasti alijäämäinen, leik-kaukset tulevat jatkumaan riippumatta tulevaisuuden hallituspohjista. (Eduskunnasta: No jotain on ymmärretty!) Jotta työllisyystilanne saadaan parannettua, niin kaikki panokset tulee laittaa siihen, että työmarkkinat saadaan joustamaan kunnolla. Kun on epävarmuutta tulevaisuudesta, ei uskalleta sitoutua. Tarvitaan aivan toisenlaista joustavuutta, paikallista sopimista. Mutta se on toteutettava oikeudenmukaisesti, ja se on tehtävissä oikeudenmukaisesti. Mutta jos tässä epäonnistutaan, niin leikkaukset tulevat jatkumaan ja niistä kärsivät kaikista eniten pienituloiset, epävarmassa elämäntilanteessa olevat sekä työttömät, joilla — tässä lainatakseni nyt tuoretta Nobel-voittajaa — tulisi olla oikeus työhön. Kaikki panokset työmarkkinoiden joustavuuteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1329,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Antero Vartia,1329,2016-12-19T13:03:25,2016-12-19T13:04:22,Tarkistettu,1.1 2016_137_45,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Alkuun ministeri Rehnille kiitokset ahkeruudesta, ja muistutan teitä siitä, että pitkäaikaisella edustajalla on mahdollisuus osallistua ainakin eduskunnan jalkapallojoukkueen kansainvälisiin otteluihin edellyttäen, että olette siinä kunnossa. (Naurua) Arvoisa puhemies! Tämä joustavuus: Yksi elementti siinä olisi käytettävissä, ministeri Lindström. Se oli eduskunnan ja hallitusohjelman ansiota, että maahan luotiin merkittävä vuorotteluvapaajärjestelmä, johon parhaimmillaan vuodessa on osallistunut yli 20 000 työntekijää. Työtön, pitkäaikaistyötön on päässyt tekemään oikeaa työtä. Pitäisin nyt erittäin tärkeänä, että kun kehysriihi tulee ja tämä pitkäaikaistyöttömien määrä on räjähdysmäisesti kasvanut, niin arvioisitte nyt vuorotteluvapaan ehtojen kiristymistä. Antaisin teille (Puhemies koputtaa) suuren arvon, jos ottaisitte tämän asian vakavasti esille. (Puhemies koputtaa) Toimittehan näin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-19T13:04:24,2016-12-19T13:05:36,Tarkistettu,1.1 2016_137_46,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä kun olen tätä keskustelua kuunnellut, niin täytyy nyt todeta, että menee vähän kiittelyksi, nimittäin haluan kolme kiitosta lausua. Yksi niistä on edustaja Vartialle tästä paikallisen sopimisen ja työmarkkinoitten joustavuuden lisäämisestä. Se on minustakin välttämätöntä, että me siihen suuntaan etenemme, jotta näitä ongelmia voitaisiin ratkoa. Toinen kiitos on sitten valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaoston puheenjohtajalle ja koko jaostolle myös. Hän tuossa mainitsi, että siellä on kiinnitetty huomiota matkailun mahdollisuuksiin ja lähdetty lisäämään rahoja Visit Finlandin toimintaan, mikä minusta on aivan erinomaista. Toivoisin vielä, että Visit Finland loisi nyt sellaisia työkaluja, että myös siellä, missä nyt matkailun kasvu on kaikista nopeinta, Lapissa, pystyttäisiin parhaalla tavalla käyttämään niitä. Kolmas kiitos ministeri Rehnille, aivan erinomaista on kuulla teidän näkökulmanne ja evästyksenne kuljetustuen jatkumisesta myös seuraajallenne. Kiitos tästä työstä, mitä olette tehnyt ministerinä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-12-19T13:05:38,2016-12-19T13:06:41,Tarkistettu,1.1 2016_137_47,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Värderade talman! Tilastokeskuksen mukaan nuorten 15—24‑vuotiaiden työttömyysaste oli lokakuussa 17,1 prosenttia. Samaan aikaan yleinen työttömyysaste oli 8,1 prosenttia. Syrjäytyneiden nuorten tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida, mutta esimerkiksi EVA, Elinkeinoelämän valtuuskunta, on arvioinut, että heitä on 50 000. Varsinkin miehet ja maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat suuremmassa vaarassa syrjäytyä, ja suurena syynä näiden ryhmien syrjäytymiseen on koulutuksen puute. Kun tehokkaita keinoja siis löytyy tämän syrjäytyneisyyden ja työttömyyden vähentämiseksi, niin kysyn, miksi hallitus on panostamisen sijaan leikannut lyhytnäköisesti muun muassa koulutuksesta, työpajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyöstä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2016-12-19T13:06:44,2016-12-19T13:07:41,Tarkistettu,1.1 2016_137_48,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Vartialle. En tiedä, onko hän sosialisti tai kapitalisti, mutta ainakin hän on realisti. Mitä tulee tähän edustaja Rehnin puheenvuoroon, niin me nimenomaan olemme lisäämässä työssäoppimista tämän koulutussopimuksen myötä. Ekonomistitohtorit Bengt Holmström, Vesa Vihriälä ja Sixten Korkman kirjoittivat viime elokuussa selityksiä siitä, miksi Suomen vienti ei vedä. Tohtorit sanoivat, että me suomalaiset epäilemme omia kykyjämme, kaihdamme riskejä emmekä ymmärrä ottaa oppia muiden kokemuksista. Suomi keikkuu raaka-ainepohjaisten suuryritysten varassa. Suomessa on korkea henkinen pääoma, mutta miten sen saisi kertaantumaan suurempana vientinä? Miten Suomesta saataisiin houkutteleva investointikohde? Miten me saisimme Suomen yritystoiminnan muistuttamaan enemmän Ruotsia? Ruotsalaiset ovat aina olleet parempia myymään kuluttajille. Tätä kysyisin ministeriltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-19T13:07:42,2016-12-19T13:08:46,Tarkistettu,1.1 2016_137_49,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat Suomelle 6,5 miljardia menoja joka ikinen vuosi. Verotiedoista puolestaan ilmenee, että suuret konsernit maksavat ulkomailla veroparatiiseissa oleville tytär- ja emoyhtiöilleen konserniavustuksia, joihin kukaan ei puutu. Näiden avustusten verovähennyskelpoisuus on sidottu lakiin, siten että molempien osapuolten eli saajan ja maksajan täytyy olla samassa maassa. Näin ei kuitenkaan ole, sen takia että Suomessa tämä kyseinen laki on vuodelta 1986, ja tämä on omiaan kasvattamaan ja pitämään yllä kaverikapitalismia. Eikö nyt olisi jo aika puuttua tähän asiaan ja sulkea tuo porsaanreikä laista, jotta tämä ainakin miljardi, joka Suomesta joka ikinen vuosi virtaa veroparatiiseihin, sinne Caymansaarille, saataisiin kotiin kotimaiseen teollisuuteen ja kotimaisen työttömyyden hoitoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-19T13:08:48,2016-12-19T13:09:49,Tarkistettu,1.1 2016_137_50,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Vartia puuttui siihen, mihin pitäisi kaikkien muidenkin puuttua. Jos Suomessa on todennäköisesti maailman jäykimmät työmarkkinat, sen seurauksena on ilman muuta niiden ihmisten työttömyys ja sen pitkittyminen, jotka joutuvat työmarkkinoiden ulkopuolelle. Laki saattaa olla hyvä niille, joilla on hyvä onni tai jostain syystä sellainen työkyky, että he pysyvät markkinoilla. Saksa oli suunnilleen 20 vuotta samassa tilanteessa kuin Suomi. Siellä tehtiin perusmuutos, ja asiat Saksassa ovat aivan toisella tasolla. Hallitusohjelmassa puhutaan paikallisesta sopimisesta. Eikö edes sen suhteen voisi jotain tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-12-19T13:09:52,2016-12-19T13:10:38,Tarkistettu,1.1 2016_137_51,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tuohon äskeiseen totean vain, että ei varmasti ole maailman jäykimmät työmarkkinat Suomessa. Tämä on aivan väärä luulo. Esimerkiksi mitä tulee työsuhdeturvaan, niin esimerkiksi Saksassa yritykset laittaessaan väkeä pellolle joutuvat yrityksinä maksamaan valtavat summat irtisanotuille työntekijöille. Meillä se on kollektiivista suojaa, mitä tarjotaan, ja sitäkin ollaan voimakkaasti heikentämässä. Arvoisa puhemies! Ministeri Rehnille: Pelaajasopimus ei ole katkolla, mutta kuitenkin rohkenen pikkasen kyseenalaistaa teidän äskeisen sanomanne, että Terrafame on onnistumassa, Terrafame on iskussa, Terrafame on myyntikunnossa. Voivatko nämä pitää ihan oikeasti paikkaansa silloin kun yhtiö käsitykseni mukaan tuottaa edelleen 10 miljoonaa euroa tappiota vuodessa ja siinä tappiossa tuskin on kaikki kustannukset elinkaaren mukaan niin ympäristövastuiden kuin muidenkaan vastuiden osalta? Sen vuoksi viime perjantaina äänestettiin täällä, että olisi pitänyt vaatia pääministerin ilmoitus Terrafamen taloustilanteesta, jotta eduskunta olisi saanut varmasti oikeaa tietoa pääministerin vastuulla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-19T13:10:40,2016-12-19T13:11:49,Tarkistettu,1.1 2016_137_52,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimista riippuu paljolti se, miten meillä riittää rahoitusta hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin, ja sen takia on erinomaisen hyvä, että meillä on tehokkaat ministerit, jotka vievät eteenpäin näitä uudistuksia. Täällä on lähes kaikesta meillä yhteinen näkemys, muutamia pieniä näkemyseroja. Terrafamesta sanon, että odottakaa ja luottakaa. Ei ministeri tuollaista kertoisi, jos hänellä ei olisi kovaa maata jalkojen alla. Mutta ei pidä joka kyselytunnilla taikka tilaisuudessa lähteä näin ison ja tärkeän hankkeen osalta vetämään mattoa alta. En halua tätä ilmapiiriä pilata, mutta sanon vain sen, että SDP on täällä kritisoinut tätä innovaatiorahoitusta, mutta teidän vaihtoehtobudjetissanne otetaan Sitralta 300 miljoonaa pois kertaluontoisesti pääomaa ja te annatte omassa vaihtoehtoesityksessänne 60 miljoonaa Tekesille. (Sirpa Paateron välihuuto) — Talousarvioesityksen numero 10, mitä esitätte. — Elikkä Ojalan laskuopin mukaan 250 miljoonaa vähemmän on teillä ensi vuonna innovaatiorahoitukseen kuin mitä hallituksen esityksessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-12-19T13:11:49,2016-12-19T13:12:50,Tarkistettu,1.1 2016_137_53,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tämä on ihan käsittämätöntä. Hallitus aikoo myydä omaisuutta vähintään 1,6 miljardilla eurolla, todennäköisesti jopa 2,4 miljardilla eurolla, mutta kun me olemme esittäneet, että pannaan tase töihin noin 350 miljoonan osalta, niin se ei millään näytä käyvän. Tätä logiikkaa minä en millään ymmärrä. Mutta nyt kun keskustellaan työllisyydestä, niin minä kysyisin sitä, olisiko nyt aika kuitenkin miettiä, toimiiko tämä lähes kahden vuoden savotta, joka työministeri Lindströmilläkin on ollut. Minä toivoisin, että muut hallituspuolueetkin kannustaisivat ministeriä siinä, että eivät tässä kerta kaikkiaan nyt tulokset ole sellaisia, että näillä valmiilla sabluunoilla, ratkaisuilla voidaan mennä. Työllisten määrä ei ole lisääntynyt ja työllisyysaste jää ensi vuoden tasolle, ja tämä on aika karua kieltä, joka löytyy myöskin valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä. Lisäksi hallitus uskoo valtavan kovasti yksityisten markkinoiden voimaan ja siihen, että julkiset ja kolmas sektori eivät pystyisikään tuottamaan tulosta. Tätä minä ihmettelen, että miksi ollaan siinä (Puhemies koputtaa) tilanteessa, että työllisyyspalveluille tulisi yhtiöittämispakko. Miksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-19T13:12:52,2016-12-19T13:14:04,Tarkistettu,1.1 2016_137_54,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Elämme hyvin mielenkiintoista aikaa. Pitkä, synkkä aika on takana ja valonpilkahdukset työllisyydessä ja taloudessa ovat selvästi kirkastumaan päin. (Välihuutoja) Se perustuu siihen, että hallitus on toteuttanut, ja erityisesti te kaksi ministeriä, erinomaista elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa, joka on luonut pohjaa sille kasvulle, johon nyt olemme päässeet. Ministeri Rehniä on tässä syytä kiittää tekemästänne työstä. Samalla kysyn, että kun nyt vaihtuu vuosi, niin oletteko kanssani samaa mieltä, että nyt vasta alkavat kunnolla hallituksen talous-, vero- ja työllisyyspoliittiset toimenpiteet purra, ja näettekö, että tilanne on ensi vuonna jo selkeästi paranemassa vielä siitä, mitä se nyt on, kun muun muassa työllisyysmiljardit käytetään aktiivisesti ja elinkeinopolitiikkaan panostetaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-19T13:14:05,2016-12-19T13:15:05,Tarkistettu,1.1 2016_137_55,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Oli todellakin hyvä kuulla se, että tuo Itä- ja Pohjois-Suomelle tärkeä kuljetustuki jatkuu. Pidetään huolta täällä yhdessä, että näin tapahtuu. Toinen lupaus, jonka annoitte, että tämä puru- ja kuorikysymys sahoilla ratkaistaan marraskuun aikana, ei ole toteutunut. Mutta nyt haluan kiinnittää huomiota tähän kysymykseen matkailusta. On tärkeätä, että tämä asia on otettu esille. Siinä ei kuitenkaan auta pelkästään se, että Visit Finlandille on annettu pieni määräraha. Me tarvitsemme Suomessa aktiivisen strategisen matkailuohjelman, jolla me kartoitamme kaikki ne vahvuudet, mitä meillä on. Tämä on myös mahdollisuus eri alueille. Sellaista työtä me emme Suomessa valitettavasti vielä ole tähän mennessä tehneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-19T13:15:07,2016-12-19T13:15:58,Tarkistettu,1.1 2016_137_56,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tästä kuljetustuesta minäkin haluaisin kysyä. Ensiksi, olen tietysti tyytyväinen siihen, että se jatkuu, mutta kun sitä on arvosteltu lähinnä vaikuttavuuden pohjalta, että sillä ei olisi paljoa vaikutusta, niin olisin kysynyt ministeri Rehniltä siitä, onko suunnitelmissa, että sitä voisi uudelleen suunnata sillä tavalla, että sillä olisi vaikuttavuutta lähinnä vientiyrityksiin tai oikeastaan pienemmälle alalle pohjoiseen ja itään ja sitten niin, että sillä olisi vaikuttavuutta satamakuljetuksiin ja tämäntyyppisiin, mitä on esitetty pari vuotta sitten. Työllisyysasteesta olisin tuonut esille sen, että meidän työllisyysasteemme on huomattavasti pienempi kuin muualla Pohjoismaissa ja pienempi kuin Saksassa, ja se johtuu siitä, että meillä ovat lähinnä nuoret naiset enemmän poissa työelämästä ja yli 50-vuotiaat miehet. Mutta sitten on meillä myös tämmöinen kohtaanto-ongelma, jossa esimerkiksi Kainuussa metallimiehistä on pulaa, yli 400 työpaikkaa olisi avoinna, mutta samalla myös Lounais-Suomessa (Puhemies koputtaa) lähtien Turusta Uuteenkaupunkiin. Mitä tämän eteen voidaan jatkossa tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-12-19T13:16:00,2016-12-19T13:17:13,Tarkistettu,1.1 2016_137_57,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kasvun tielle on todellakin lähdetty, mutta lisää näitä kasvun keinoja tarvitaan ja kannustimia ennen kaikkea itsensä ja muitten työllistämiseen. Erityisen hyvä on se, että hallitus on ollut aktiivinen ja lähtenyt liikkeelle itsensä työllistävien osalta, ja ennen kaikkea, että palkkatyön ja perinteisen yrittäjyyden välimaastossa voidaan liikkua ja kannustetaan siihen itsensä työllistämiseen. Tämä varmasti auttaisi myös niitä kotiäitejä, ja ennen kaikkea sitten saataisiin myöskin niitä isiä hoitamaan sinne kotiin niitä lapsia, jotta myöskin lapset pääsevät olemaan vanhempiensa kanssa mutta että molemmat vanhemmat pääsevät sitten sinne työmaailmaan sitä uraa rakentamaan. Tärkeätä on se, että työttömyysturvan käyttö on saatu palkkatukeen ja starttirahaan ensi vuoden alusta. Se on hyvä. Mutta erityisen tärkeää olisi ansiosidonnaisen käytön laajentaminen. Tämä olisi näille osaajille todella tärkeää. Tässä työmarkkinajärjestöillä on iso rooli, ja toivon, että tässä edetään. Mikä tässä näyttää tilanne olevan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-19T13:17:16,2016-12-19T13:18:17,Tarkistettu,1.1 2016_137_58,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tänään ilmestyi Alma Median tutkimus, jonka mukaan 80 prosenttia suomalaisista kokee maan ilmapiirin ahdistavana. Tämä on hyvin pysäyttävä tutkimustulos. Siellä taustalla on varmasti osittain se, että nyt on eletty pitkään talouden taantumaa ja pitkäaikaistyöttömien määrä, erityisesti pitkittynyt pitkäaikaistyöttömyys, on Suomessa huipussaan. Mutta on myös niin, että ihmiset kokevat ahdistavana hallituksen leikkauspolitiikan. Se on kohdistunut erityisesti työttömiin. On lisätty työttömiin kohdistuvia sanktioita, ja hallitus on omilla toimenpiteillään kasvattanut työttömyyttä. On leikattu julkista sektoria ja ikään kuin suljettu korvat ihmisten hätähuudoilta. Kysyn paikalla olevilta ministereiltä: Miten te reagoitte tähän tänään ilmestyneeseen tutkimukseen? Eikö se pitäisi huomioida esimerkiksi siinä politiikassa, jota täällä työvoimapalveluiden (Puhemies koputtaa) ja työttömyyden vähentämisen puolella tehdään? (Ben Zyskowicz: Kun te olitte hallituksessa, tuli 100 000 lisää työtöntä!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-12-19T13:18:19,2016-12-19T13:19:33,Tarkistettu,1.1 2016_137_59,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Luulen, että nyt olisikin tärkeätä, edustaja Alanko-Kahiluoto, että me Suomi 100 ‑vuonna yhdessä innostumme ja yhdessä kannustamme, yhdessä teemme ja luovumme tästä latistamisesta ja ""mikään ei ole mitään"" ‑asenteesta, mitä tekin, edustaja Alanko-Kahiluoto, täällä minusta aika usein edustatte. (Eduskunnasta: Juuri näin!) Todellakin, kuten edustaja Kankaanniemi sanoi, nyt alkaa hallituksen politiikka todella vaikuttaa. Tämä on kasvun budjetti, kasvun pääluokka, minä uskon näin. Miksi meillä Uudessakaupungissa tehdään autoja nyt paljon enemmän? Miksi tehdään laivoja? Se on siksi, että suomalaisella työvoimalla on osaamista. Siihen se perustuu hyvin pitkälle. Nyt tämä on iso haaste myöskin koulutukselle ja työvoiman liikkuvuudelle. Tässä tiedustelenkin, miten TEM yhdessä OKM:n kanssa vastaa tähän haasteeseen, että koulutettua työvoimaa riittää koko Suomessa niillä kasvualoilla, joita nyt on edessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-12-19T13:19:34,2016-12-19T13:20:35,Tarkistettu,1.1 2016_137_60,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Kunnioitettu puhemies! Kyllä se on näin, niin kuin edustaja Ala-Nissilä tässä todisti, kuten sanotaan ""yhdessä, tillsammans"", kaikki on meidän omissa käsissämme. Taloudessa näkyy vaimeata kasvua, mutta silti, meillä on kasvua olemassa: tuotanto-, tilauskannat vahvistuvat, yksityinen kulutus ja investoinnit tukevat kasvua. Okei, työllisyystavoite on hieman haasteellinen. Meidän pitäisi saada lisää palvelualan työpaikkoja, ennen kaikkea kannustinloukkuja pois. Mitä näille tavoitteille kuuluu? Entäs sitten nämä kasvu- ja innovaatiopanostukset, minkälaisia panostuksia on tulossa? Talouspolitiikan kulmakivet toimivat aivan hyvin. Julkisen talouden säästöohjelma toimii. Kilpailukykysopimus tuli maaliin, kiitos siitä. Mutta entä mitä kuuluu säädösten sujuvoittamiselle? Minkälaisia toimenpiteitä teidän hallinnonalallanne on tulossa? Sitten totean: kasvua, työllisyyttä ja luottamusta lisäävä kehyspäätös pitää saada aikaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1136,Male,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2016-12-19T13:20:37,2016-12-19T13:21:45,Tarkistettu,1.1 2016_137_61,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä KD:kin on huolissaan siitä, ettei panosteta tarpeeksi paljon tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, mutta enemmän, vielä enemmän olemme huolissamme siitä, että vaikka meillä on Suomessa paljon osaavia yrityksiä — kyllä Suomen insinööritkin edelleen osaavat, vaikka me hävisimme tämän Nokia-puhelinkisan muille maailman toimijoille — niin se, mikä on meidän heikkoutemme tällä hetkellä, on, että vaikka suomalaiset tekevät hyviä tuotteita, niin yritysten on vaikea markkinoida ja brändätä itseään globaaleja markkinoita varten. Kysyisin siksi hallitukselta, millaisia panostuksia aiotte tehdä tämän asian eteen, että auttaisitte yrityksiä paremmin markkinoinnissa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-19T13:21:46,2016-12-19T13:22:34,Tarkistettu,1.1 2016_137_62,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Lindström, totesitte tässä aikaisemmin tänään, että te säästätte työpajatoiminnasta ja järjestöjen palkkatukitöistä sen takia, että pitää säästää. Te siis kohdistatte säästöt niihin nuoriin, jotka tarvitsevat osaamiseen tukea ja elämänhallintaan tukea, jotta he tulevaisuudessa myös työllistyisivät. Kysyisin teiltä, oletteko tehneet vaikuttavuusarviointia siitä, mitä nämä säästöt yhteiskunnalle maksavat, kun te säästätte näistä ihmisistä. Valtakunnallinen työpajayhdistys on tehnyt selvityksen tästä, ja me totesimme, että meillä on noin 36 000—50 000 nuorta, jotka ovat yhteiskunnan ulkopuolella. Jokainen heistä maksaa yhteiskunnalle reilu miljoona euroa, arviolta 1,4 miljoonaa euroa. Nyt tällä hetkellä meillä on noin 15 000 nuorta työpajoissa, ja jos näistä 15 000 nuoresta edes sata kouluttautuisi, saisi tutkinnon itselleen ja menisi töihin, (Puhemies koputtaa) työmarkkinoille, niin sillä 150 miljoonan euron panoksella, jonka hallitus nyt laittaa, nämä... [Puhemies Maria Lohela: Edustaja Elovaara.] ...sata nuorta jo kompensoivat sen teidän antamanne rahoituksen. [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-19T13:22:36,2016-12-19T13:23:50,Tarkistettu,1.1 2016_137_63,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ministereille kiitos esityksistä ja ministeri Rehnille erittäin hyvää jatkoa uudessa virassa myös. Edustaja Juhantalo nosti esille matkailun, mikä on todella tärkeää tulevaisuudessa. Taloudessa näkyy valonpilkahdusta, ja siitä on pidettävä kiinni ja lisättävä näitä valonpilkahduksia. Yrittäjävähennys, maksuperusteinen alvi, sukupolvenvaihdosuudistus, nämä ovat niitä oikeasuuntaisia asioita, mihin ollaan menossa ja mitkä tuottavat työpaikkoja. Työttömien määrä on vähentynyt. Työn tekemisen pitää olla kannattavampaa kuin työttömänä olemisen. Tämä on perusasia, josta uskoisin kaikkien meidän olevan samaa mieltä. Pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen ministeri Lindström on paneutunut erittäin syvällisesti, ja minä kysyisinkin kannustinloukuista. Kun olette tavannut kansalaisia tuolla turuilla, maailman turuilla, mitä mieltä he ovat siitä, haluavatko he töihin ja kannustinloukkujen poistamisen? Ja sitten vielä työntekijöitä kotimaasta Uudenkaupungin autotehtaalle ja telakalle: miten siitä pidetään kiinni, että ammattitaitoiset löytyvät täältä kotimaasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-12-19T13:23:58,2016-12-19T13:25:11,Tarkistettu,1.1 2016_137_64,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Sanoin äsken ""edustaja Elovaara"", ilmeisesti vähän epäselvästi. Sanotaan nyt uudestaan: edustaja Elovaara. (Ritva Elomaa: Kiitos! — Naurua)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_65,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies, kiitos! Ja kiitos kollega Elomaalle hyvästä puheenvuorosta ja reagointikyvystä. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä on hyvin vaikea profiloitua työväenpuolueeksi, vaikka erityisesti perussuomalaiset ja demarit ovat ainakin yrittäneet ajaa työväen asioita. Tämä on vaikeaa siksi, että pian lähes satavuotias Suomi on vaikeassa tilanteessa, siinä tilanteessa, missä monet muutkin länsimaat tällä hetkellä ovat. Perinteiset teollisuusalat ovat murroksessa, ja oma huoleni kohdistuu erityisesti haja-asutusalueisiin, niihin paikkakuntiin, joista kuolee tällä hetkellä työpaikkoja. Kysyisinkin arvoisilta ministereiltä, miten me voisimme käydä kestävämpää poliittista keskustelua ja tarttua paremmin niihin todellisiin hätähuutoihin, joita ympäri Suomea saamme. (Puhemies koputtaa) Olemme nähneet esimerkiksi, mitä tapahtui Yhdysvalloissa, kun haja-asutusalueita ei huomioitu: (Puhemies: Aika!) 3 miljoonaa rekkakuskia ja Trump voittivat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-12-19T13:25:17,2016-12-19T13:26:35,Tarkistettu,1.1 2016_137_66,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Rakentavuudestaan tunnettu vasemmistoliitto esittää varjobudjettinsa osana digitaalista työkalupakkia, aivan uutta yritystuen muotoa, joka tarjoaisi keskeisimmät digitaaliset työvälineet yrittäjille siinä vaiheessa, kun yritys on nupullaan tai ollaan tekemässä yritystoimintaa osa-aikaisesti. Tämä olisi harmonisoituna viranomaisjärjestelmiin. Koska digitaalisten palvelujen skaalauskustannukset ovat verraten pieniä, me saisimme pienellä rahalla ison, rahanarvoisen yritystuen siihen kohtaan yritystoimintaa, johon muut meidän yritystuen muodot eivät yllä ja jossa yrityksen riskit ovat silti kaikkein suurimpia. Minä kysyisinkin: kuinka tarkkaan ministerit ovat ehtineet perehtyä tähän meidän nerokkaaseen ajatukseen, ja missä vaiheessa valmistelutyöt ovat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2016-12-19T13:26:36,2016-12-19T13:27:31,Tarkistettu,1.1 2016_137_67,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Vielä edustaja Anttila, ja sitten ministereille mahdollisuus vastata.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_68,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin puhujiin, jotka täällä ovat todenneet, että nyt orastava kasvu on alkanut ja meidän pitää kaikin toimin tukea tätä kehitystä. Hallitushan on tehnyt merkittäviä toimenpiteitä, jotta tämä tilanne muuttuisi parempaan suuntaan. Minusta kilpailukykysopimusta emme tarpeeksi edes kiitä — se on kerta kaikkiaan uudenlainen avaus siitä, että siinä myöskin palkansaajat ovat ottaneet merkittävästi vastuuta kilpailukyvyn parantamisesta. Ilmastonmuutos haastaa meidät, ja siihen liittyy energiapolitiikka ja biotalous, ja siinä ollaan tietyllä tavalla saamassa hyviäkin tuloksia aikaan. Mutta mielelläni kuulisin, miten elinkeinoministeri näkee nyt tämän hiilinieluongelman, joka meillä on komission kanssa. Onko siihen mahdollisuus saada ratkaisuja? Ja viimeisenä, ennen kiitoksia: Team Finland ‑toimintaa elinkeinoministeriö on lähtenyt ihan oikealla tavalla uudistamaan. Mutta kysymys kuuluu: Säilyvätkö vientiasiamiehet vai eivät? Heitä eniten vievät yrittäjät arvostavat. — Ja elinkeinoministerille kiitokset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-12-19T13:27:34,2016-12-19T13:28:39,Tarkistettu,1.1 2016_137_69,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Rehn, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_70,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Gustafssonia kauniista sanoista ja yritän pysyä yhtä hyvässä kunnossa kuin edustaja Gustafsson itse, mikä ei ole helppoa. (Oikealta: Sulla on aikaa harjoitella!) Mutta ehkä tapaamme keskiviikkoaamuisin Eduskunnan urheilukerhon harjoituksissa, tai sitten tervetuloa joukkueeni Sopan elikkä Pallokentän Sosiaalipalloilijoiden treeneihin, joka kotouttaa sekä mamuja että meitä stamuja. Edustaja Uotila ja myöskin edustaja Aalto viittasivat Terrafameen. Tältä osin totean vain, että neuvottelut ovat tällä hetkellä käynnissä. En kommentoi yhtiöiden nimiä neuvottelutaktisista syistä, mutta totean vain ennen kaikkea edustaja Uotilalle, että eiköhän nämä neuvottelut saada valmiiksi ennen kuin pelaajasopimukset ovat kevättalvella katkolla. Tämä on iso kysymys Pohjois-Suomelle ja Kainuulle, jossa Terrafame edustaa kaiken kaikkiaan yli 10 prosenttia kansantuotteesta ja hyvin merkittävää työllistäjää, 1 500 työpaikkaa. Mutta ehkä olen tässä suhteessa jäävi, koska pidän Nälkämaan laulua kaikkein komeimpana maakuntalauluna Suomessa, totta kai, yhdessä Kymmenen virran maan kanssa. (Eduskunnasta: Mites se Savolaisten laulu?) — Savolaisten laulu on myöskin komea, mutta kyllä musikaalisesti mennään enemmän tuonne pohjoisen suuntaan, tai Katupoikien laulu yhtä lailla meillä Stadissa. Edustaja Kankaanniemi kommentoi ensi vuotta 2017 verrattuna tähän vuoteen. Se on totta, että hyvin monet toimet alkavat vaikuttaa ensi vuonna, ja se on rohkaisevaa, ja se luo pohjaa paremmalle talouskehitykselle. Tämä koskee nyt hyväksyttävää budjettia, joka tukee talouden kasvua, ja tämä koskee kilpailukykysopimusta, jonka merkittävin vaikutus tullaan näkemään ensi vuoden mittaan ja tulevina vuosina, ja tämä koskee myös energia-strategiaa, jonka monet toimet, kuten kärkihanketuki ja monet ratkaisut, jotka liittyvät pidemmällä sihdillä, tulevat vaikuttamaan jo ensi vuodesta lähtien. Edustajat Turunen ja Hoskonen kysyivät ja kommentoivat metsähaketta sekä puuta ja kuorta. Nämä ovat hyvin tärkeä osa Suomessa kehittyvää uutta biotaloutta. Energia- ja ilmastostrategia lisää nimenomaan metsähakkeen mutta samoin myös purun ja kuoren käyttöä biopolttoaineena, ja tämä lisäys tulee olemaan kaikkiaan noin 3—4 miljoonaa kuutiota vuoteen 2030 mennessä. Puuta ja kuorta voidaan hyödyntää myös pien-CHP:n puolella elikkä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, pientuotannossa, joka on osa ehdotettua teknologianeutraalia tuotantotukea. Selvitysten pohjalta ja niiden osana työ- ja elinkeinoministeriö arvioi jatkuvasti vaikutuksia tulevaan kehitykseen. Tältä osin olen varma siitä, että tuleva elinkeinoministeri Mika Lintilä varmasti seuraa tarkasti ja arvioi mahdollisia toimia. Edustaja Hassi aikaisemmin viittasi älysähköverkkoihin ja akkujen varastointiteknologiaan. Olen ihan samaa mieltä siitä, että nämä ovat hyvin keskeisiä osia Suomen kansallista energiastrategiaa, ja sen takia ne ovat osa kärkihanketukea. Kärkihanketukihan kaksinkertaistaa energian innovaatiotuen, ja ensi vuoden alkupuolella tullaan tekemään päätöksiä, jotka — niin oletan — tulevat kohdistumaan muun muassa älysähköverkkojen kehittämiseen sekä akku- ja varastointiteknologian kehittämiseen, jotka molemmat ovat hyvin tärkeä osa energiatalouden käynnissä olevaa suurta murrosta. Edustaja Suutari kysyi kuljetustuen käyttötarkoituksesta, useat muutkin edustajat, edustaja Lohi muun muassa. Tämä on varmasti asia, jota hallitus arvioi kehysriihessä kevättalvella. Ensi vuoden osalta asiat on ratkaistu, mutta siitä eteenpäin sitten varmastikin tuo kehysriihi tulee osaltaan tekemään päätöksiä. Vielä, arvoisa puhemies, paikallisesta sopimisesta. Edustaja Lehti kommentoi tätä kysymystä, ja tämä on hyvin tärkeä osa kilpailukykysopimusta. Paikallinen sopiminen elikkä työpaikkasopiminen etenee Suomessa ei revoluution vaan evoluution lailla. Se ei ole sanelua, vaan se on nimenomaan sopimista työpaikoilla. Tällä jos millä kentällä liike on vähintään yhtä tärkeä kuin päämäärä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-12-19T13:28:41,2016-12-19T13:33:58,Tarkistettu,1.1 2016_137_71,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Aloitettaisiin tästä pitkäaikaistyöttömyydestä. Lainaan itseäni viisaampaa, eli tuolla työ- ja elinkeinoministeriössä on tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, jota on haastateltu tämän päivän Kauppalehdessä. Minusta hän tiivistää tämän monen täällä kysymän asian loistavasti, kun täällä muun muassa edustaja Krista Kiuru ja edustaja Viitanen kyseenalaistavat nämä hallituksen keinot. Heikki Räisänen sanoo näin: ""Normaalisti reaalitalouden ja työmarkkinoiden välillä on puolen vuoden viive. Yritykset peruvat ensin lomautuksia, ottavat lomautettuja töihin, lisäävät työtunteja jo töissä oleville, eli kestää jonkin aikaa ennen kuin rekrytoidaan uusia työntekijöitä."" Monet hallituksen päätetyistä toimenpiteistä tulevat, niin kuin ministeri Rehn tuossa mainitsi, ensi vuoden aikana ja siitä eteenpäin sitten rupeavat vaikuttamaan, ja uskon, että positiivisesti. Edustaja Wallinheimo, yksinyrittäjät, itsensätyöllistäjät. Tosiaankin sain tämän raportin tuossa muutama päivä sitten. Miten jatketaan? Jatketaan sillä lailla, että viedään tämä kilpailukykyministeriryhmään, jota kautta viedään sitten hallitukseen. Oli minun mielestäni hyviä esityksiä, ja on sitten syytä pohtia, millä tavalla niitä viedään eteenpäin. Sitten tämä iso, iso kysymys. Edustaja Vartian hyvä, erittäin erinomainen puheenvuoro, johon myös edustaja Lehti kiinnitti huomiota, moni muukin, paikallisesta sopimisesta, työmarkkinoiden joustavuudesta ja näin poispäin. Minä olen itse sitä mieltä, että työmarkkinoiden pitää olla joustavat mutta — kuten ministeri Rehn ja edustaja Vartia sanoivat — oikeudenmukaisesti. Pitää olla pelisäännöt. Se ei saa olla sitä, että toinen sanoo ja toinen tekee, vaan että yhdessä päätetään, miten tehdään. Tässä on minun mielestäni tavallaan se ongelma vielä tällä hetkellä: puuttuu luottamus siihen, että jos tehdään näin, niin tuleeko se tulos, mitä tällä odotetaan, saavutetaanko se, ja millä ehdoilla. Minun mielestäni se kulminoituu edelleen tähän. Paikallisen sopimisen jatko oli pöydässä, Suomen Yrittäjille se ei kelvannut, jolloin me olemme nyt sitten tässä tilanteessa. Olen edelleen sitä mieltä, että keskustelua on syytä jatkaa, ja olen sitä mieltä, että se menee eteenpäin, tosin hitaasti, mutta meidän on pakko mennä siihen. Mutta pitää miettiä koko ajan, mitkä ovat ne pelisäännöt, ja ne eivät saa olla sanelua. Olen itsekin sanonut moneen kertaan, että se on sopimista, ja pitää muistaa myös se, että paikallista sopimista on käytetty iät ajat, minäkin olen ollut sellaisella teollisuuden alalla, jossa sitä on käytetty, ja siitä on sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. No, sitten edustaja Rehn-Kivi nosti esille nuorten työttömyyden, niin sanotut NEET-nuoret, jotka putoavat kaiken ulkopuolelle. Hallitus ottaa tämän kysymyksen vakavasti, ja me koko ajan kokoamme kaikki ne esitykset, toimenpiteet, mitä meillä jo on, ja sitten mietimme, mitä muuta me tarvitsemme, koska tämähän on aikapommi, johon pitää pystyä vastaamaan. Eli, edustaja Alanko-Kahiluoto, hallitus ei ole sulkenut korviaan. Eli hallitus ottaa vakavasti pitkäaikaistyöttömyyden, nuorten työttömyyden, kaiken työttömyyden, koska me tiedämme, että vain töitä tekemällä tämä maa nousee, ja jos ei ole tarpeeksi ihmisiä töissä, niin meidän hyvinvointiyhteiskunta on uhattuna. Sen takia me olemme todella tosissamme näitten asioitten kanssa. Edustaja Jarva, ansiosidonnaisen käyttö palkkatukeen ja starttirahaan. Se on siellä 10 kohdan listalla yhtenä esityksenä, ja se menee tuonne puolivälitarkasteluun. Tässä on luvattu, että tähän asiaan palataan työmarkkinajärjestöjen kanssa, he ovat sen luvanneet, mutta yhtenä osana sitä 10 kohdan listaa. Edelleen palaan edustaja Alanko-Kahiluodon kysymykseen ilmapiiristä ja suljetuista korvista. Me tietysti itsekin voimme vaikuttaa siihen omilla puheillamme ja teoillamme. On totta, että hallitus on tehnyt kipeitä leikkauksia, niitä on ihan turha selitellä kauniimmaksi, mutta niitten tarkoitus on se, että me yritämme saada samaan aikaan näitä kustannuksia pienemmiksi ja nostaa Suomea suosta, jossa me olemme olleet. Minä uskon, että nyt on valoa tunnelin päässä, ja näitä toimenpiteitä tarvitaan. Oppositioltakin pyydän: onneksi suurin osa edustajista on asiallisia ja esittää myös näitä hyviä toimenpiteitä, mitä hallitus on tehnyt, eikä vain niitä ikäviä. Eli kyllä me yhdessä tämän homman pystymme hoitamaan, opposition suosiollisella avustuksella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-12-19T13:34:00,2016-12-19T13:38:55,Tarkistettu,1.1 2016_137_72,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Tälle pääluokalle tässä kohtaa varattu aika alkaa kääntymään jo loppuaan kohti, mutta mikäli on vielä halua esittää ministereille kysymyksiä, se on mahdollista.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_73,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Me vertaamme usein toimintaamme Ruotsiin ja Tanskaan, niin myös työllisyyskysymyksissä. Kannattaa kuitenkin muistaa, kun pohditaan TE-toimistojen virkailijoiden määrää, että ne ovat naapurimaissamme moninkertaiset. Ruotsissa heitä on noin kuusinkertainen määrä Suomeen verrattuna. Toki väkilukukin on kaksinkertainen. Tanskassa väkiluku on jotakuinkin sama ja TE-toimistovirkailijoiden määrä lähes kaksikymmentäkertainen Suomeen verrattuna. Pidän hallituksen suunnitelmia kolmen kuukauden välein tapahtuvista haastatteluista sinänsä hyvinä, mutta olen aidosti ja vilpittömästi huolissani siitä, miten TE-toimistojen väki jaksaa, kun muistetaan, että pelkästään varastossa on noin 260 000 haastattelua, jotka pitäisi tehdä, ja 750 000 odottaa kokonaisuudessaan. Siksi kysynkin: kun on tehty vielä isoja leikkauksia rahoihin, onko tulossa työnohjausta, rakenteellisia uudistuksia, muita keinoja, joilla autetaan TE-toimiston väkeä jaksamaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p930,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2016-12-19T13:39:09,2016-12-19T13:40:18,Tarkistettu,1.1 2016_137_74,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Olisin vielä jatkanut keskustelua tästä työnvälityksestä. Edustaja Kiuru sanoi puheenvuorossaan, että miksi ihmeessä te otatte yksityiset työnvälittäjät mukaan tähän työnvälitykseen. Oikeastaan voisin tietysti tehdä vastakysymyksen: miksi ihmeessä ei? Miksi ei voi olla toimijoita, sekä yksityisiä, kolmannen sektorin että julkisia, ja verrattaisiin aidosti niitä, miten ne toimivat ja löytyykö uudenlaisia toimintatapoja? Miksi ne eivät voi ottaa oppia toisistaan, katsoa niitä erilaisia vaihtoehtoja, katsoa erilaisia tuloksia? Minä en oikein ymmärrä tätä kammoa. Mitä pahaa on yksityisessä työnvälityksessä? Oikeastaan olisin kysynyt arvoisalta ministeri Lindströmiltä: näettekö te jotain kammoa tässä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-12-19T13:40:19,2016-12-19T13:41:11,Tarkistettu,1.1 2016_137_75,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kyse ei ole siitä, etteikö voisi olla myös yksityisiä, mutta kysymys, jota tässä salissa on tänään esitetty, on se, miksi kunnat rajataan täysin pois — kunnat, jotka ovat tähän mennessä tehneet työvoiman palvelukeskuksissa hyvää yhteistyötä TE-keskusten, Kelan kanssa — ja nyt yhtäkkiä todetaan, että kuntia ei enää tarvita ja että kunnilla ei ole sitä osaamista, mitä on harjoiteltu vuosikaudet, ja vaikka kunnat vapaaehtoisesti olivat ilmoittautuneet tähän haastattelujen tekemiseen, ne eivät saa sitä tehdä. Tästä on, edustaja Jaskari, kysymys, ja tätä täytyy hämmästellä, ja hämmästelen sitä ministereiltä kysymällä: miksi kunnat eivät saa osallistua millään keinolla enää siihen arvokkaaseen työhön työttömien auttamiseksi, mitä ovat tehneet? Ja toinen konkreettinen kysymys, kun täällä on puhetta näistä luvuista: 110 000 uutta työpaikkaa. Kuinka monta niistä on nyt syntynyt? Koska tämä oli hallituksen tahto ja tavoite. Kuinka monta ajattelette (Puhemies koputtaa) — vai luotatteko 110 000:een — olevan tämän hallituskauden lopussa, kun puolet on jo mennyt ajasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-12-19T13:41:13,2016-12-19T13:42:28,Tarkistettu,1.1 2016_137_76,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Metsäbiotalous elää todella vauhdikasta aikaa meillä Suomessa, ja useat metsäyhtiöt suunnittelevat meille erittäin tärkeitä investointeja eri puolilla Suomea. Tietenkin tuolla omalla alueellani Keski-Suomessa odotetaan Äänekosken uuden biotuotetehtaan ylösajovaihetta, ja innokkaasti odotetaankin. Nythän kun meillä tämä selluntuotanto kasvaa, toivomme tietenkin, että samanaikaisesti kasvaisi niiden monien uusien tuotteiden, uusien jalosteiden määrä, mitä sellusta voidaan valmistaa. Nyt on kuitenkin sellainen tilanne, että useat startup-yritykset, joita on tälle alalle syntynyt valmistamaan uusia, entistä ympäristöystävällisempiä tuotteita selluun pohjautuen, ovat kohdanneet rahoitusvaikeuksia. Kysyisinkin ministeri Rehniltä: mitenkä voisimme entistä paremmin edesauttaa näiden yritysten pysymistä kotimaisissa käsissä ja edesauttaa, että nämä yritykset voisivat löytää suomalaista rahoitusta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-19T13:42:29,2016-12-19T13:43:38,Tarkistettu,1.1 2016_137_77,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Esittelypuheenvuorossaan jaoston puheenjohtaja kiinnitti todella tärkeään ja merkittävään yhteiskunnalliseen kysymykseen huomiota. Hän puhui työn arvostuksen vähenemisestä ja työstä vieraantumisesta. Tämä luonnollisesti vaikuttaa paljon yhteiskuntakehitykseen ja työmarkkinoihin. Täällä on monessa puheenvuorossa kannettu oikeutetusti huolta — ja siihen myös valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota — työvoimatoimiston resursseista. Kun samalla ajatellaan tätä, että työmarkkinat muuttuvat — työtä vailla olevien ihmisten joukossa todellakin on työtä vähemmän arvostavia ja työstä vieraantuneita — niin millä tavoin TE-toimistojen henkilökunnan koulutuksessa tämä otetaan huomioon? Heidän asiakkaanaanhan voi olla sellaisia, ja onkin, hyvin paljonkin nykyään, että ollaan jopa kolmannen sukupolven työttömiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-12-19T13:43:39,2016-12-19T13:44:49,Tarkistettu,1.1 2016_137_78,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! On hyvä, että meillä on positiivista näkymää ja yhteistäkin näkymää tässä salissa, mutta minun mielestäni Suomen elinkeinopohja on edelleen liian kapea. Pelkkä telakkateollisuus, metsäteollisuus täydennettynä nyky-Nokialla ei vain riitä. Me tarvitsemme uusia avauksia, me tarvitsemme monipuolisempaa viennin pohjaa. Me kuulimme tässä äsken biotalouden haasteista. Miksi ne suomalaiset innovaatiot eivät saa rahoituksia? Miksi se pääoma tulee ulkomailta, jolloin se osaaminenkin ja ne katteet yleensä valuvat ulkomaille? Meidän pitäisi puhua enemmän digitalisaatiosta, tekoälystä, robotisaatiosta, niistä asioista, mitkä ovat tulevaisuutta. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: miten te aiotte — ja teidän seuraajanne aikoo — ottaa huomioon esimerkiksi tekoälyn nousun globaaliksi talouden veturiksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-12-19T13:44:49,2016-12-19T13:45:56,Tarkistettu,1.1 2016_137_79,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Työttömyydestä keskustellessa ei pitäisi unohtaa siihen niinkin olennaisesti vaikuttavaa seikkaa kuin vieraskielisten roolia Suomessa. Turussa esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä kolmasosa on vieraskielisiä tai ulkomaalaisia. Veikkaanpa vähän, että siellä on kyllä joukossa myös sellaista porukkaa, joka ei yksinkertaisesti Suomen työmarkkinoille sovellu. Huoltosuhde ei myöskään parane sillä, että kielitaidottomia siirtolaisia saapuu maahan sata kertaa nopeammin kuin edeltävät pääsevät työelämään kiinni. Siten hallituksen turvapaikkapolitiikan uudistaminen onkin tärkeää työllisyystilanteenkin kannalta. Viimeaikainen laittomien maahanmuuttajien tulva on myös omiaan luomaan laittoman työvoiman markkinoita. Haluaisinkin ministereiltä kannanottoja, miten tämä siirtolaistilanne on huomioitu Suomen työllisyyspolitiikassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1327,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2016-12-19T13:45:58,2016-12-19T13:47:01,Tarkistettu,1.1 2016_137_80,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hienoa, että matkailun potentiaalista puhutaan vihdoin laajemmin myös täällä eduskunnassa — muun muassa edustaja Jokinen käytti aikaisemmin aiheesta hyvän puheenvuoron. Fakta on siis se, että Suomi ei valitettavasti ole pysynyt kansainvälisen matkailun kasvuvauhdissa. Mara ry on todennut yhdeksi kasvun hidasteeksi yritysten rekrytointivaikeudet. Maran tekemän kyselyn mukaan yli 60 prosentilla yrityksistä on hankaluuksia löytää työntekijöitä avoimiin virkoihin. Varsinaisten verojen lisäksihän alan kustannuksia nostavat korkeat työn sivukulut, ja myöskään matkailun markkinointiin ei valitettavasti Suomessa edelleenkään panosteta riittävästi. Tässä mielessä onkin tärkeä tämä lisäys Visit Finlandin matkailumarkkinointiin, mutta tämä on kuitenkin vasta alkua. Vuosien varrella on nähty hyvin monia erilaisia työryhmiä, jotka ovat pohtineet matkailun tulevaisuutta, ja suuresti toivon, että ministeri Rehnin asettamalta matkailun kehittämisryhmältä tulee nyt sitten todellisia tolkullisia esityksiä, joilla saadaan Suomen matkailu kukoistamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-12-19T13:47:04,2016-12-19T13:48:11,Tarkistettu,1.1 2016_137_81,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tässä edellä edustaja Skinnari puuttui erittäin merkittävään kysymykseen tästä Suomen viennin kivijalkojen määrästä ja sen määrän laadusta. Kun täällä on paljon puhuttu tästä Suomen tulevaisuudesta, niin kyllähän me tarvitsisimme tämmöisen rohkean ohjelman, missä siirtyisimme tästä bulkki-Suomesta kohti brändi-Suomea. Tässä työssähän keskiössä ovat nimenomaan panostukset niin osaamiseen, innovaatiopolitiikkaan, tutkimukseen kuin tuotekehitykseen, ja on todella valitettavaa, että näissä suhteissahan Suomessa ollaan menty väärään suuntaan jo useamman vuoden ajan. Tämähän ei ole pelkästään nykyisen hallituksen vika vaan osa useamman vuoden kehitystä. Mutta olisi ehkä nyt syytä, että pikkuhiljaa me tässä tekisimme suunnanmuutoksen, ja senpä takia rohkenen esittää nyt hallitukselle, että tällä innovaatiopolitiikan puolella olisi syytä ehkä hallituksenkin tehdä sellainen suunnanmuutos nyt ensi kevään kehysriihessä, jotta pääsisimme kohti enemmänkin brändi-Suomea kuin bulkki-Suomea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-12-19T13:48:13,2016-12-19T13:49:23,Tarkistettu,1.1 2016_137_82,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on käsitelty erittäin tärkeitä aiheita. Myös minä haluan kiittää ministeriä siitä kuljetustukivastauksesta, koska meidänkin pitäisi aina miettiä meidän kotimaatamme myös kansainvälisesti ja myös Pohjoismaita enemmän yhtenä markkina-alueena. Tämä koskee totta kai elinkeinotoimintaa, matkailua, koulutusta, mitä tahansa. Haluan myös kiittää hallitusta esimerkiksi audiovisuaalisen median kannustimista, joilla yritetään nyt houkutella elokuvatuotantoja Suomeen ja sitä kautta myös laajentaa meidän elinkeinoelämän repertuaaria. Valitettavasti on kuitenkin niin, että Tekesin määrärahat ovat laskeneet jo erittäin pitkään, itse asiassa jo vuodesta 2011 asti, ja jossain vaiheessa niitä olisi varmasti syytä tarkistella. Miten te näette, ministeri — vaikka siirrytte nyt muihin tehtäviin — pitemmällä kaarella tuon tutkimus- ja innovaatiokehitysrahojen saattamisen paremmalle tolalle, mikä oli 2000-luvun alussa, esimerkiksi puoliväliriihessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-19T13:49:24,2016-12-19T13:50:28,Tarkistettu,1.1 2016_137_83,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin huomiota sekä tämmöisen lyhyen että pidemmän aikavälin tavoitteisiin. Kehysriihtä ajatellen olisi tosi toivottavaa, että tässä nyt työn alla olevan työllisyyspaketin kymmenen kohdan ohjelmaa vahvistettaisiin sillä, että tähän pitkäaikaistyöttömyyteen saataisiin edes katkaisu vaikkei vielä laskua. Niitä toimia pitäisi tarjota lisää, ja toivon mukaan vahvistettaisiin niitä neuvotteluita, joita järjestöjen välillä käydään muista toimista, kuten siitä, voiko työttömyysturvalla opiskella helpommin ja niin poispäin. Mutta me tarvitsemme tämmöisen pidemmän aikavälin kasvueväitä ja ‑edellytyksiä, jotta päästään irti tästä jatkuvasta leikkaamisen kierteestä. Tässä mielessä kaikki leikkaukset koulutuksesta, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä eivät tietysti ole fiksuja tulevaisuusinvestointeja ajatellen. Me olemme valmistaneet aikamoisen ohjelman näihin liittyen, uskottavan ohjelman, ja nostan pari asiaa, jotka voisivat olla pöydällä jatkossa: Toinen liittyy kiertotalouteen. Siitä pitäisi tehdä kehysriihessä Suomen yksi kärkihanke. Se on erittäin iso asia. Meillä on hyvät lähtökohdat, (Puhemies koputtaa) ja siinä on paljon mahdollisuuksia. Toinen liittyy palvelujen, mukaan lukien matkailu, ohjelman laatimiseen, (Puhemies: Nyt on aika täynnä!) koska niillä on erittäin suuri työllistävä vaikutus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-12-19T13:50:31,2016-12-19T13:51:48,Tarkistettu,1.1 2016_137_84,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Turunen tänä aamuna muistutti, että kaksi kolmasosaa tämän alan yrityksistä sijaitsee Uudenmaan ulkopuolella ja että se uusi kasvu tulee nimenomaan koko maasta — siellä on monia monia kasvumoottoreita. Sehän riippuu sitten aika paljon siitä, mitenkä liikenneyhteydet kaikessa laajuudessaan toimivat ja paranevat ja sitten mikä on ammatillisen koulutuksen tila ja kunto, tuleeko sieltä koko ajan hyvää työvoimaa näitten yritysten käyttöön. Mutta kysyn edelleen tästä biotaloushankkeesta, johon on parissa puheenvuorossa täällä ihan oikein viitattu: Niitä hankkeitahan on aikamoinen määrä olemassa maakunnissa. Siellä odotellaan päätöksiä hallituksen puolelta niin kuin kuuta nousevaa. Mikä on nyt, ministeri Rehn, näitten investointisuunnitelmien taikka ‑tukien päätösaikataulu, ja minkätyyppisiä biotaloushankkeita aiotaan seuraavassa erässä tukea?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-12-19T13:51:49,2016-12-19T13:52:53,Tarkistettu,1.1 2016_137_85,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Värderade talman! Toistaisin ensin kysymykseni ministeri Rehnille: yhdyttekö VATTin kantaan siitä, että nämä energiaveron palautukset ovat nykymuodossaan tehottomia ja että ne vääristävät kilpailua pienten ja isojen yritysten välillä, ja jos, niin miten siihen asiaan voisi puuttua? Toinen kysymys: Aurinkoenergia on nyt maailmanlaajuisesti se halvin tapa tuottaa uutta sähköntuotantokapasiteettia. Suomessa tuulivoima on puolestaan halvin. Pienten yksiköiden yhdistymisen tiellä on kuitenkin paljon esteitä. Jos vaikka taloyhtiö rakentaa aurinkovoimalan, niin siitä saatua energiaa voi käyttää kiinteistösähköön, mutta hyvin hankalasti asuntojen sähköön. Vastaavasti omalle tontille rakennettua voimalaa kohdellaan eri tavalla kuin viereiselle tontille rakennettua. Virtuaalimittaus ja omaan käyttöön otetun sähköenergian erilainen verokohtelu voisi olla yksi avain tämän ongelman ratkaisemisessa. Näettekö te ongelman samalla tavalla, ja miten te näette, että siihen voisi puuttua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-19T13:52:55,2016-12-19T13:54:00,Tarkistettu,1.1 2016_137_86,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eero,Lehti,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tavallaan ihailen ministeri Rehnin kylmähermoisuutta, Suomi velkaantuu nyt sellaiseen tahtiin. OECD-maiden välisessä vertailussa Suomi sijoittuu työmarkkinoiden jäykkyydessä todella paaria-luokkaan, olemme suunnilleen sijalla 150. (Eduskunnasta: Ei se ole mikään tutkimus!) OECD-maiden tutkimuksessa löytyy useita samaa asiaa käsitteleviä vertailuja. Muissa asioissa olemme 20 parhaan joukossa. Jos työmarkkinoihin ei saada joustoa, ihmiset eivät todellakaan työllisty. Mutta ministeri Lindströmille kysymys: Monta kertaa olemme puhuneet siitä, että kunnat saisivat pitkäaikaistyöttömien luettelon, jotta voisimme tehdä asiallista työtä heidän työllistämisekseen. Miten tämä asia etenee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p935,Male,1944-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Eero Lehti,935,2016-12-19T13:54:01,2016-12-19T13:54:57,Tarkistettu,1.1 2016_137_87,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Ennen ministereitä vielä edustaja Filatov.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_88,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Lehden päätökseen on helppo jatkaa. Toivoisin, että ministeri Lindström todellakin valottaisi sitä, mikä on kuntien rooli jatkossa. Olen ymmärtänyt, että te olette linjanneet, että maakuntaitsehallinnon vuoksi puretaan se laki, joka nyt pitää yllä TYPejä elikkä näitä Kelan, kuntien ja työhallinnon yhteisiä moniammatillisia palvelukeskuksia, ja että kun siirrytään tähän tilaaja—tuottaja-malliin maakuntaitsehallinnossa, niin kuin te olette ajatelleet, niin siinä kunnilla ei olisi tuottajamahdollisuutta ja roolia. Sosialidemokraatit eivät pelkää yksityisiä työnvälittäjiä, päinvastoin, hoitakoot niin ison osan työmarkkinoista kuin ikinä kykenevät, mutta tällä hetkellä ne hoitavat sen omin rahoin, ja jos me sitten siirrymme tuohon tilaaja—tuottaja-malliin, niin on riskinä se, että me rupeamme ostamaan valtion rahoilla sitä, mitä tähän asti olemme saaneet ilman veronmaksajien osuutta. Siksi toivon, että vastaisitte tähän kuntien rooliin. Kunnat käyttävät miljardi euroa pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen, ja jos niiden rooli on nolla, niin myös tuo resurssi häviää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p451,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2016-12-19T13:55:00,2016-12-19T13:56:07,Tarkistettu,1.1 2016_137_89,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ja sitten ministeri Rehn, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_90,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Olli,Rehn,Elinkeinoministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Ihalainen viittasi kiertotalouteen ja matkailuun, niin kuin teki edustaja Pelkonenkin. Nämä ovat hyvin keskeisiä kärkihankkeita ja vahvasti esillä puolivälitarkastelussa päätösten muodossa. Kiertotaloudesta pääsen edustaja Kääriäisen kysymykseen biotaloushankkeista, joilta osin seuraava kokonaisuus, seuraava rypäs, tulee päätökseen tammikuun lopulla, tammi—helmikuun vaihteessa. Valmistelu on tällä hetkellä käynnissä. Se on ensi vuoden 40 miljoonan euron kokonaisuus. Sillä saadaan tietty määrä hankkeita liikkeelle. Enemmänkin mielelläni käynnistäisin, mutta hyvä, että edes se määrä, mitä saadaan vipuvaikutuksella, joka on ehkä noin nelin- tai viisinkertainen. Se tarkoittaa käänteisesti sitä, että näitä hankkeita, jotka läpäisevät kilpailun ja tiukan seulan, tuetaan noin 20—25 prosentilla per hanke. Listalla on useita biokaasuhankkeita eri maakunnissa, tämän lisäksi, kuten vastasin edustaja Hassille, älyverkkojärjestelmän kehittämistä, samoin kuin akku- ja varastointiteknologian kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Edustaja Honkonen kysyi yritysrahoituksesta biotaloudessa. Kansallinen kasvurahoitus nousee kärkihankkeiden myötä 600 miljoonaa euroa, ja nimenomaan kasvuhakuisille pk-yrityksille on suunnattu Finnveran toimesta uusia lainainstrumentteja. Euroopan unionin ja investointipankin rahoitusta käytetään hyväksi, ja muun muassa eräs osuustoiminnallinen pankkiryhmä on käynnistänyt pk-yrityksille 150 miljoonan euron lainaohjelman, joka on lähtenyt aika hyvin liikkeelle. Tarkoitus on poistaa esteet ja pullonkaulat kasvulta, ja sama koskee viennin ja kansainvälistymisen edistämistä yleensäkin, ja sen takia Team Finland uudistetaan entistä iskukykyisemmäksi, jotta se pystyy parantamaan kasvuhakuisten suomalaisten yritysten viennin edistymistä. Edustaja Pelkonen peräänkuulutti tolkullisia esityksiä matkailusta. Näin on, ja meillä on parhaat voimat tässä matkailuyhteistyöryhmässä, ja olen varma siitä, että sieltä tulee erittäin painavia esityksiä. Edustaja Kulmuni viittasi av-kannustimeen: se osaltaan tukee myös matkailutyötä. Tekesin osalta totean sen, että innovaatio- ja tutkimustoiminta tulee olemaan tänään hallituksen strategiaistunnossa yksi keskeisistä kysymyksistä: pohdimme, miten tätä edistää. Arvoisa rouva puhemies! Haluan tämän viimeisen puheenvuoroni päätteeksi, ainakin tänään, kiittää eduskuntaa ja kaikkia edustajia asiallisesta ja rakentavasta yhteistyöstä isänmaan asialla, kansanvallan asialla ja kieltämättä usein perustellusta kritiikistä. Osaltani tontti vaihtuu yritystaloudesta ja energiasta makrotalouden puolelle, mutta työ, urakka Suomen eteen jatkuu, ja toivon, että teemme siinä vahvasti yhteistyötä myöskin jatkossa. Ja ellen täältä pöntöstä taikka tuolta lauteilta pääse enää sitä sanomaan, niin hyvää joulunaikaa kaikille, ja kerätkää kovasti uusiutuvaa energiaa tulevalle pelikaudelle. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p356,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Olli Rehn,356,2016-12-19T13:56:10,2016-12-19T13:59:46,Tarkistettu,1.1 2016_137_91,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kiitoksia, ministeri Rehn. — Ja sitten ministeri Lindström, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_92,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jari,Lindström,Oikeus- ja työministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Kiitos asiallisesta keskustelusta. Mennään nyt kasvupalveluihin ja kuntien rooliin sitten jatkossa. Ensinnäkin kasvupalvelut, mitä se nyt on, jos se nyt jollekin on epäselvää: se on uusi TEMin tämmöinen palvelukokonaisuus, jossa yhdistetään ja uudistetaan nykyisiä TE-palveluja ja yrityspalvelun tehtäviä. No, jatkossa maakunta siis toimii niiden kasvupalveluiden järjestäjänä ja vastaa siitä, että laissa säädetyt tehtävät tulevat hoidetuiksi ja palvelut ovat saatavilla. Niitä palveluja tuottavat yksityiset yhtiöt, julkisomisteiset yhtiöt ja yhdistykset. Maakunta itse vastaa sitten viranomaiselle kuuluvan toimivallan käytöstä ja tuottaa palvelut markkinapuutetilanteessa. Sitten tämä olennainen kysymys. Ensinnäkin vastaan tähän edustaja Jaskarin esille nostamaan yhtiöittämiseen, yksityistämiseen. Tämä yhtiöittäminen ei ole mikään päämäärä tässä uudistuksessa. Se on ainoastaan juridinen keino saada palveluntuottajat samalle viivalle silloin, kun tuottaminen tapahtuu taloudellisin ehdoin. Se yhtiöittämismalli tukee myös hyvin palvelutuotannon kustannusseurantaa. Mistä työnhakijat saavat palvelut maakuntauudistuksen jälkeen? Digitaalisten palvelujen kehittämistä jatketaan hallituksen linjausten mukaisesti. Niissä kiinnitetään erityisesti huomiota käyttäjälähtöisyyteen ja käyttäjän opastamiseen ja tukemiseen. Laadukkaat lähipalvelut varmistetaan työnhakijoille kaikissa maakunnissa. Valmistelussa arvioidaan tällä hetkellä erilaisia vaihtoehtoja sille, mistä työnhakijoiden palvelut käynnistyvät. Tätä pa-rastaikaa pohditaan, eli näin. Sitten oli aika monta kysymystä. Edustaja Tavio nosti esille tämän: ulkomaalaistaustaiset työttömät ja toisaalta tämä laiton työvoima. Tämä on asia, joka todellakin kiinnostaa myös itseäni, vaikka se ei suoraan ole vastuualueellani. Se on STM:n puolella, työsuojelupiirit, avit valvovat tätä. Olen pyytänyt siitä selvitystä STM:n puolelta, ja sieltä on jotakin jo tullut. Lisää selvitellään liittyen nyt sitten näihin positiivisiin uutisiin autoteollisuudessa, telakkateollisuudessa. Asiahan on tietenkin niin, että Suomessa työskennellään suomalaisin työehdoin. Jos tulee ulkomailta, noudatetaan suomalaisia työehtoja ja maksetaan suomalaisen TESin mukaista palkkaa, koska muutoin suomalainen ei kyllä tässä kilpailussa pärjää. Tätä asiaa seurataan. Edustaja Lehti, kunnille tulee jatkossa, siis vihdoin ja viimein, tieto pitkäaikaistyöttömistä ajoissa. Se esitys on mennyt käsittääkseni jo täällä läpi. Hallituksen esitys, muistaakseni 209/2016, on mennyt läpi, ja se tulee ensi vuonna sitten käyttöön niin, että kunnat saavat jatkossa tietoa näistä eikä... (Välihuuto) — Voidaan välttyä, toivottavasti ainakin pienenevät nämä sakkomaksut. Ja se isompi keskustelu on sitten se sakkomaksujen yleinen järkevyys, joka on sitten toinen karonkka, joka jossain vaiheessa varmaan käydään. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1146,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Jari Lindström,1146,2016-12-19T13:59:47,2016-12-19T14:02:51,Tarkistettu,1.1 2016_137_93,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Yleiskeskustelu ja pääluokan käsittely keskeytetään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_137_94,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt jatketaan aiemmin tänään keskeytynyttä yleiskeskustelua työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta 32.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_137_95,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Talouden ison kuvan löytäminen eduskuntasalissa on monen työn ja tuskan takana. Mutta todellisuus on sitä, että talouskasvu yltää kuluvana vuonna prosenttiin ja kuluvina vuosina yli prosentin. Viennissä on selvää piristystä, ja siitä yhtenä osana voidaan sanoa, että kilpailukykysopimus tuli oikeaan aikaan, jossa uudistetaan suomalaista työtä ja työllisyyttä sellaiseen kuntoon, että olemme kilpailukykyisiä muihin maihin ja erityisesti naapurimaihin verrattuna. Työllisyys on kohentunut, siitä voimme olla kiitollisia, mutta silti meillä on pitkä matka siihen, että saamme työkykyiset ihmiset töihin ja erityisesti kohtaanto-ongelman useilla aloilla kuntoon. Passiivisista toimista on työllisyydessä menty aktiivitoimiin. Muun muassa työttömyysetuisuuksia voidaan käyttää nyt entistä paremmin esimerkiksi starttirahan tai palkkatuen muodossa, liikkuvuusavustus on myöskin tullut entistä joustavammaksi, ja näillä kaikilla toimilla pyritään siihen, että yrittäjyys olisi yksi työllistymisen muoto tulevaisuudessa. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla taloudellisesti isoja satsauksia nähdään matkailun ja vientipaketin sekä yrittäjyyspaketin muodossa. Erityisesti voi sanoa, että kun eletään talvikautta, niin suorat matkareitit ja matkustajakoneet Lappiin turistien muodossa ovat piristäneet taloutta ainakin pohjoisessa. Voi sanoa myöskin, kun vastikään oululaislähtöinen Saara Aalto mitteli mittavassa musiikkituotanto-ohjelmassa, että hänen kaltaisiaan brändejä Suomesta tarvitaan enemmän herättämään mielenkiintoa Suomea kohtaan ja myöskin matkailun piristysruiskeeksi. Mutta me tarvitsemme vientipaketteja, ja erityisesti BusinessOulu esimerkiksi on saamassa 200 000 euron rahoituksen siihen, että elinkeinopolitiikan toteutusta ja kehittämishankkeita Oulussa pystytään viemään eteenpäin. Mutta on huomioitavaa, että tätä on tehty jo. Oululla on Suomi-talo tai ‑toimisto Astanassa, Jällivaarassa ja Tromssassa, ja näitä voitaisiin nyt jo hyödyntää koko Suomen mittakaavassa paljon paremmin. Kun Suomesta tulee ensi vuonna Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa kahdeksi vuodeksi, nämä arktisen alueen hankkeet kaipaavat entistä tiitterämmin meiltä kaikilta suomalaisilta mielenkiintoa ja myöskin satsauksia siihen, että suomalaiset lähtevät näihin arktisiin projekteihin, hankkeisiin ja mahdollisuuksiin työllistämään itsensä ja hankkimaan sieltä kokemuksia. Arvoisa puhemies! Energiapaketista sanon vain sen verran, että olemme siis menossa kohti biotaloutta ja kiertotaloutta, ja siellä satsaukset ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi ovat tärkeitä. Me tarvitsemme kiperästi biokaasuhankkeita, joita on nyt saatu jalalle. Ne tukevat sitä, että uusiutuvat energiamuodot tulevat niin asumiseen, liikenteeseen kuin muuhunkin, esimerkiksi teollisuuden käyttöön. Energiatukien lisäksi me tarvitsemme sellaisia energiastrategioita, mitä nyt on lanseerattu hallituksen pohjana luopumisesta esimerkiksi kivihiilen poltosta kokonaan ja menemällä isoilla loikilla kohti uusiutuvia energiamuotoja. Yrittäjäpaketti on mittava. Yrittäjävähennys ja maksuperusteinen arvonlisävero ovat saaneet jo kiitosta yrittäjien kohdalla. 2 500 euron kertakorvaus vanhemmuuden kustannuksista työnantajalle on myöskin hyvä osoitus siitä, että me haluamme lisätä naisten osuutta työmarkkinoilla. Salissa on myös annettu kiitosta sille, että kuljetustuki Itä- ja Pohjois-Suomessa jatkuu. Se on tasaa työpaikoista tulevista vienninedistämisasioista, (Puhemies koputtaa) ja se on erittäin tärkeä koko Suomelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-12-19T19:40:04,2016-12-19T19:45:26,Tarkistettu,1.1 2016_137_96,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tarkastelen lähinnä energiapolitiikkaa ja siinä erityisesti kahta näkökulmaa, ensinnäkin sitä, miten Suomi voi energia-alalla luoda uusia vientituotteita eli miten voimme käyttää 5 miljoonan ihmisen kotimarkkinaamme ponnahduslautana maailmanmarkkinoille, ja toiseksi sitä, miten tarjoamme kansalaisille mahdollisuuksia osallistua maailman energiaremonttiin ja ilmastonsuojeluun. Ylivoimaisesti nopeimmin kasvavat energiamuodothan maailmassa ovat tuuli- ja aurinkovoima. Syynä on niiden hintojen nopea lasku, joka puolestaan johtuu näiden teknologioiden massatuotannosta. Jo jonkin aikaa tuulivoima on ollut edullisin uuden sähköntuotannon vaihtoehto, ja tuoreimpien uutisten mukaan aurinkosähkö on tulossa tuulivoimaakin edullisemmaksi. Maailmassa nämä energiamuodot tulevat väistämättä kasvamaan isosti. Varmoihin globaaleihin kasvualoihin kuuluvat myös sähköautot, sähköenergian varastointi ja älyverkkoratkaisut. Näille aloille kannattaa suuntautua, jos haluamme osuuden isoista ja kasvavista markkinoista. Suomen hallituksen tuoreessa energiastrategiassa päähuomio on kuitenkin bioenergiassa, jota sinänsä toki Suomessa tarvitaan, mutta maailmanmarkkinoilla se on väistämättä monta kertaluokkaa pienempi kuin tuuli- ja aurinkoenergia, sen lisäksi, että bioenergiaan liittyy myös merkittäviä ympäristöongelmia. No, entä millaisia mahdollisuuksia annamme kansalaisille kantaa oma kortensa kekoon ilmastonsuojeluun? Vertailun vuoksi: Tanskassa tuulivoimarakentaminen lähti aikoinaan liikkeelle paljon ruohonjuuritason aloitteista, ja pian tanskalaiset maanviljelijät saivat siitä parhaan hehtaarisatonsa. Nyt tuulivoima on Tanskassa miljardien vientiala ja tuottaa Tanskan sähköstä noin 40 prosenttia. Saksassa aloitettiin vajaat 20 vuotta sitten 100 000 aurinkoenergiakaton ohjelma. Nyt Saksassa on aurinkoenergiakattoja yli miljoona, ja maailmassa asennetaan puoli miljoonaa aurinkopaneelia päivässä, mihin Saksan toimet ovat vaikuttaneet aivan ratkaisevasti. Suomen energiapolitiikassa on nähty ensisijaisesti suuryritykset ja paljon pienemmän silmälasin läpi on nähty kansalaiset. Kun Suomi yhtenä EU:n viimeisistä otti käyttöönsä uusiutuvan energian syöttötariffin, siinäkin määriteltiin laitosten kokoraja niin suureksi, että ruohonjuuritason hankkeet käytännössä suljettiin pois. Aikoinaan Nokia pystyi kehittämään menestystuotteen, koska Suomi loi matkapuhelinten kotimarkkinat avaamalla matkapuhelut kilpailulle. Meillä pitäisi olla kaukonäköisyyttä tehdä vastaavia toimia energiateknologiassa. Aiemmin tänään ministeri Rehn vastasi kysymykseen, että hallitus on antamassa innovaatiotukea älysähköverkkoihin. Se on toki tervetullutta, mutta ennen kaikkea tarvitsemme kotimaan markkinat sähkön pientuotannolle, älysähköverkoille, virtuaalivoimalaitoksille ja sähkön varastointiratkaisuille. Suomihan on pullollaan eteviä tietotekniikkaosaajia kehittämään niitä, mutta uusia menestystuotteita vientiin ei synny, ellei näille asioille saada asiakkaita kotimaassa. Mutta sen sijaan, että hallitus loisi kotimaan markkinoita mahdollisille tuleville vientimenestyksille, hallitus satsaa ainakin rahallisesti eniten vanhoihin aloihin, kuten energiaintensiiviseen teollisuuteen. Tänään julkistetun VATTin tutkimuksen mukaan energiaintensiiviselle teollisuudelle annetut noin 200 miljoonan energiaveron palautukset eivät auta kilpailukykyä, eivät vientiä eivätkä työllisyyttä eivätkä ole yhteydessä kyseisten yritysten menestykseen. Sen sijaan ne vääristävät kilpailua. Valitettavasti hallitus jatkaa ja pahentaa tätä väärää linjaa, kun se on kasvattanut turpeen veroalea ja perustanut uuden tuen, niin sanotun päästökauppakompensaation. Kaiken kaikkiaan energiatuet ovat tämän vuoden budjetissa yli 500 miljoonaa ja ensi vuodelle jo yli 100 miljoonaa. Niitä hallitus on kasvattamassa lähes 60 miljoonalla eurolla samaan aikaan, kun tuotekehitystukia, jotka ovat nyt reilu puolet energiatuista, hallitus on leikkaamassa 55 miljoonalla eurolla. Hallitus on siis (Puhemies koputtaa) käytännössä kulkemassa aivan väärään suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-19T19:45:33,2016-12-19T19:50:53,Tarkistettu,1.1 2016_137_97,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomen talous näyttää vihdoinkin kasvavan. Viime viikolla Suomen Pankki julkaisi puolivuosittaisen tutkimuksensa, ja suurin otsikko oli se, että taloustaantuma on taittunut. Tänä vuonna kasvu on kyllä erittäin maltillista, puhutaan noin prosentin luokasta, tulevina vuosina se on hieman voimallisempaa mutta silti se on erittäin maltillista. Mutta kyllä tämä kuitenkin kertoo siitä, että se suuri taloustaantuma näyttäisi nyt Suomessakin olevan takanapäin. Jos katsotaan vaikka teollisuustuotantoa, kuluneen vuoden aikana se on kasvanut ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Kyllä tällä varmasti on ei ainoastaan taloutta ja työllisyyttä parantavia vaikutuksia mutta myös ylipäänsä mielialoihin suurta vaikutusta. Vienninkin suhteen meillä on orastavia piristymisen merkkejä, vaikka edelleenkään vienti ei suuressa määrin vedä. Mutta kyllä kilpailukykysopimus tulee ensi vuoden aikana parantamaan Suomen asemaa, etenkin meidän tärkeimpiin kilpailijamaihimme Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Tuossa samaisessa raportissa Suomen Pankki toi esille, että yksikkötyökustannusten kasvun hidastuminen parantaa alkavana vuonna investointien, viennin sekä bruttokansantuotteen kasvua. Itse asiassa investoinnit ovatkin kääntyneet viimein nousuun, ja ne kasvavat 3 prosentin vauhtia. No, yksityinen kulutus edelleenkin on se, joka pitää meidän talouskasvuamme liikkeellä, ja tähänkin se kilpailukykysopimus itse asiassa liittyy, sikäli että kun hallitus kohdensi omat veronkevennykset erityisesti pieni- ja keskituloisille ja eläkeläisille, niin tämän kilpailukykysopimuksen yhtenä osana oli se, että ne veronkevennykset menevät kaikkiin tuloluokkiin tasasuuruisina. Eikä suinkaan niin kuin oppositio on täällä väittänyt, että hallitus teki ne suuriin tuloluokkiin, vaan hallitus kohdensi ne ennen kaikkea pieni- ja keskituloisille sekä eläkeläisille. En ole kuullut, että oppositio olisi ollut tätä kilpailukykysopimusta ja sitä kautta veronkevennyksiä vastaankaan. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden aikana työ- ja elinkeinoministeriön alalla on erittäin huomionarvoista, että esimerkiksi Finnveran vientivaltuuksia nostetaan reilusti, 8 miljardista eurosta 27 miljardiin euroon, ja tämä kyllä kertoo tilauskannan elpymisestä. Myös yrittäjyyspaketissa on erittäin merkittäviä asioita: esteiden- ja norminpurkua on tehty, on tullut lukuisia yrityselämää ja pieniä ja keskisuuria yrittäjiä helpottavia asioita. Ajattelin puhua vielä muutaman sanan energiasta ja biotaloudesta, onhan se yksi hallituksen kärkihankkeista. Ei ole minun mielestäni aivan kunnianhimotonta, että Suomi vihdoinkin astuu siihen maailmanaikaan, jolloin me pystymme luopumaan kivihiilestä. Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat kunnianhimoisia, ja niihin on muuten myös rahat, pelimerkit olemassa. Aikaisemmin ne ovat olleet enemmänkin vain huutelua tuuleen. On erittäin suuria odotuksia sille, kuinka paljon biotalous ja ylipäänsä metsästä jalostettavat tuotteet pystyvät luomaan meille työtä ja työpaikkoja. Eikä tämä ole mikään perinteinen, vanhakantainen teollisuudenala, vaan kun mietimme, mitä kaikkea metsästä ja biomassasta voi tehdä, silloin puhutaan muovin korvaamisesta, silloin puhutaan kankaista, silloin puhutaan melkein mistä tahansa. Hallituksen kärkihankerahoituksesta on ensi vuoden talousarvioon varattu 40 miljoonaa euroa uusiutuvan energian investointitukeen ja 35 miljoonan euron valtuus energiatukeen, ja tietenkin näilläkin on osaltaan tarkoitus vähentää energiariippuvuutta fossiilisista tuontienergioista ja saada uutta, innovatiivista energiatoimintaa Suomeen. Erittäin mittavia hankkeita on myös siinä energia- ja ilmastostrategiassa liittyen vaikkapa biopolttoaineiden sekoitevelvoitteeseen, joka olisi tietenkin tärkeää saada neuvoteltua pohjoismaiseksi, ja Ruotsi etenkin meitä tässä kyllä tukee. Ja ottaen myös huomioon sen, että EU-tasolla tässä EU:n energian talvipaketissa myös tuli muistaakseni 4 prosentin sekoitevelvoite, joten kyllä EU:kin siihen menee, ja lähemmäs 30 eurooppalaisessa maassa on myös sekoitevelvoite olemassa ja lukuisissa Yhdysvaltojen osavaltioissa. Se lisättynä siihen, että tulee 100 miljoonaa sähköautoille, kaasuautoja — erittäin voimakkaita panostuksia siihen, että Suomi siirtyy fossiilitaloudesta kohti hiilineutraalia aikaa. Lopuksi päätän siihen, että työttömyyskin näyttää vähenevän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-19T19:51:05,2016-12-19T19:56:17,Tarkistettu,1.1 2016_137_98,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Värderade talman, arvoisa puhemies! Jag har sagt det förut och jag säger det igen: Finland måste höja sin sysselsättningsnivå för att även i framtiden kunna trygga välfärdsstaten. Vår befolkning åldras och pensionärerna ökar i förhållande till dem som arbetar. Ekvationen är ohållbar. Samtidigt har vi alltför många personer i arbetsför ålder utanför arbetslivet vilket ytterligare försämrar den ekonomiska försörjningskvoten. Speciellt allvarligt måste vi se på de ungas utanförskap och arbetslöshet samt på kvinnornas låga sysselsättningsgrad i jämförelse med de övriga nordiska länderna. Värderade talman! Det är vårt gemensamma ansvar att jobba för att de unga får bästa möjliga start i livet och att samhället aktivt stöder dem som är i behov av särskilt stöd. För att lyckas med målsättningen att varje ung ska ha arbete, studieplats eller praktik krävs resurser. Därför är det helt ofattbart att regeringen har skurit i verkstadsverksamheten och den uppsökande ungdomsverksamhetens anslag och gjort användningen av Sanssi-kort alltför byråkratiskt och svårt. Varför spara på metoder som bevisat är framgångsrika? Det är en inbesparing som görs på kort sikt men som i framtiden kommer att kosta samhället mångdubbelt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2016-12-19T19:56:40,2016-12-19T19:58:05,Hyväksytty,1.1 2016_137_99,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Terrafamelle annetaan 100 miljoonan pääomasijoitus tässä talousarviossa. Pidän sitä hyvänä, niin kuin valiokuntakin varsin laajalla, ei aivan yksimielisellä, mutta laajalla tuella kuitenkin. Terrafame on saanut hyvän johdon, siellä asiat ovat siltä osin paremmassa hallinnassa kuin aikaisempina aikoina. Se bioliuotusmenetelmä, joka siellä on käytössä, on alkanut toimia, ja kun se toimii, niin se on hyvin edullinen suhteessa tuotantokustannuksiin, se on tärkeää. Ympäristö- ja vesiasiat siellä on saatu myös hallintaan. Kun vielä tuotteiden, metallien hintakehitys on osoittanut positiivista kehitystä, niin voidaan sanoa, että melko hyvältä näyttää, ja lähitulevaisuudessa on odotettavissa, että saamme uusia myönteisiä uutisia tuolta. Jo tämä on myönteinen uutinen Kainuulle ja työllisyydelle, mikä tilanne on tällä hetkellä. Arvoisa puhemies! Toisena toteaisin, että pk-yritysten tilannetta nyt helpotetaan hallituksen toimesta. Kun viime kaudella tähtäimessä olivat suuryritykset ja parhaiten tuottavat suuryritykset, niin nyt myös pk-yrityksille annetaan lisää toimintaedellytyksiä. Se on äärettömän tärkeää. Täällä on käyty aikaisemmin keskustelua matkailusta, ja itsekin nostan sen esille. Meidän kannattaa panostaa esimerkiksi kiinalaisten matkailun edistämiseen, ja siihen tässä jonkin verran panostetaankin, mutta ehkä vielä on mahdollisuuksia kehittää tätä puolta edelleen. Ne hallituksen toimet, jotka tällä sektorilla on tehty, alkavat selkeästi purra, ja se on positiivista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-19T20:01:55,2016-12-19T20:04:00,Tarkistettu,1.1 2016_137_100,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä työ- ja elinkeinoministeriön asiassa on käyty värikästä keskustelua aiemmin kaikenlaisista työllistämisrahoista, jotka ovat sinänsä ihan tarpeellinen asia. Kyllä työllistämistoimia tarvitaan tässä tilanteessa, kun meillä ei niitä oikeita työpaikkoja ole riittävästi. Mutta kuitenkin siihen täytyisi keskittyä, siihen täytyisi asettaa fokus, että luodaan työpaikkoja, jotka toimivat ilman tukitoimia. Lopulta kuitenkin on niin, että työllistämisen tukeminen verovaroin on vain tekohengitystä ja veden kantamista kaivoon, ja tarvittaisiin viennin saamista vetämään ja kotimarkkinoiden elpymistä, että syntyisi niitä työpaikkoja. Onneksi hallitus on toimillaan lähtenytkin siihen, että Suomen kilpailukykyä saadaan parannettua myöskin kilpailijamaihimme verrattuna. On niin, että kun puhutaan syrjäytymisestä tai huono-osaisuudesta, niin sen korjaaminen lähtee aina siitä, että ihmisellä olisi työpaikka. Se on elämänhallinnan perusasia, että ihmisellä on tuloja, säännöllisiä tuloja, joiden perusteella rakentaa elämäänsä. Ja näiden työpaikkojen luonti on meidän velvollisuutemme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-19T20:05:02,2016-12-19T20:06:25,Tarkistettu,1.1 2016_137_101,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Hallitus on tuonut tänä vuonna eduskuntaan huomattavan määrän työllisyyttä edistäviä uudistuksia, ja niitä todella tarvitaan. Tällaisiin uudistuksiin lukeutuvat mittavien tuloveron alennusten lisäksi muun muassa yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisävero, kotitalousvähennyksen laajentaminen sekä jo tässäkin keskustelussa mainittu päivähoitomaksujen alennus erityisesti pienituloisille yksinhuoltajille. Tämä viimeksi mainittu on erinomainen esimerkki kannusteesta, joka pienentää positiivisella tavalla työn vastaanottamisen kynnystä ja siten parantaa työllisyyskehitystä. Arvoisa puhemies! On myös erittäin hyvä, että hallitus arvioi yritystukijärjestelmää kokonaisuutena, ja kuten tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, niin selvitysten mukaan yritystuet kohdistuvat pahimmillaan jopa siten, että innovatiivisten yritysten suhteellinen asema saattaa vaikeutua. Toisaalta siinä mietinnössä todetaan myös, että yritystukijärjestelmästä on kehittynyt vähitellen varsin laaja ja hajanainen kokonaisuus. Lieneekin totuudenmukaista arvioida, ettei yritystukijärjestelmä ole ollut enää vuosiin kenenkään hallussa. Valitettava esimerkiksi epäonnistuneesta yritystuesta on tuulivoiman syöttötariffi, jonka verovaroista rahoitetut kustannukset kansalaisille ovat miljardien eurojen suuruusluokkaa vuosien saatossa yhteenlaskettuna. Onneksi hallitus on rajannut nyt syöttötariffikiintiön 2 500 megavolttiampeerin yhteenlaskettuun nimellistehoon. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean vielä, että tutkimuksen ja tuotekehityksen merkitys kansantalouden kasvulle on erittäin merkittävä. Valitettavasti Suomen sijoitus on pudonnut näissä t&k-menojen OECD-maiden keskinäisessä vertailussa vahvasti vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Mutta pitkän tähtäimen menestyksen mahdollistamiseksi yritysten omakin panostus t&k-toimintaan on merkittävä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-19T20:06:27,2016-12-19T20:08:36,Tarkistettu,1.1 2016_137_102,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Aluksi pari sanaa kuljetustuesta. Kun tuolta Pohjois-Suomesta asiaa katsoo, niin hyvin helposti voi todeta, että käytännöllisesti katsoen me olemme saaressa ja pitkä kuljetusmatka on meillä selkeästi kilpailuhaitta, jos ajattelemme vaikka meidän vientituotetta sahateollisuuden puolelta. On hyvä, että kuljetustuki edelleen on, mutta toivoisin sen olevan lähempänä lähimpää kilpailijamaatamme Ruotsia, siihen verrattuna. Eli toivoisin, että tuki säilyy myös jatkossa ja myöskin voisi jatkossa olla niin, että se koskettaa myöskin isoja tuotantoyksiköitä, ettei siellä olisi rajoitusta. Yksi asia, josta olen erityisen iloinen, on tässä mietinnössä laajasti kirjoitettu matkailuasia. Tunnettuahan on, että Suomen matkailu menettää koko ajan markkinaosuuksiaan verrattuna muihin Pohjoismaihin, ja meillä pitäisi siihen erityisiä toimia tehdä. Suomalaiset matkailupalvelujen hinnat ovat eurooppalaisittain korkeat, ja se korkea hinta johtuu juuri veroista ja työvoimakustannuksista. Meillä tulisi katsoa, olisiko näihin mahdollisuus jatkossa puuttua. Minä odotan paljon matkailun yhteistyöryhmän työskentelyltä. Tämä yhteistyöryhmähän seuraa ja arvioi meidän toimintaympäristön ja ilmiöiden kehittymistä ja antaa sitten myös signaaleja hallituksen suuntaan, mitä tulisi tehdä. Suomi on turvallinen ja puhdas maa, ja se houkuttelee, ja meillä pitäisi kaikin keinoin pitää huolta siitä, että tämä turvallisuuden näkökulma vain edelleen vahvistuu eikä tulisi mitään turvallisuuteen liittyviä riskejä. Matkailun puolella on suuret rekrytointiongelmat, eli ne ovat ihan kasvun esteenä. Yli 90 prosenttia matkailualan yrityksistä arvioi palkkaavansa lisää työvoimaa vuoteen 2020 mennessä, ja yli 60 prosenttia yrityksistä sanoo, että heillä on tällä hetkellä vaikeutena löytää osaavaa työntekijää avoimiin toimiin. Meillä on tässä suuret kasvun mahdollisuudet, sillä 150 suurinta yritystä arvioi palkkaavansa yhteensä noin 7 000 uutta työntekijää vuoteen 2020 mennessä. Meidän pitäisi pitää huolta siitä, että ei olisi tällaista kohtaanto-ongelmaa, joka hidastaa matkailu- ja ravintola-alan kasvua, sillä uskon, että juuri matkailu on meillä toimiala, jossa meillä on mahdollisuus kasvaa ja saada sitä vientituloa Suomelle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-12-19T20:08:37,2016-12-19T20:11:48,Tarkistettu,1.1 2016_137_103,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin osaltani yhtyä niihin, jotka ovat kehuneet tätä hallituksen yrittäjäpakettia tämän talousarvion yhteydessä. Tämä yrittäjävähennys on erinomainen ratkaisu, niin ikään kotitalousvähennys on hyvä asia. Maksuperusteista alvia on odotettu pitkän aikaa, ja se varmasti on erityisesti pk-yritysten pieneen päähän eli pienille yrityksille hyvä, niin kuin nämä muutkin toimet. RKP:n edustaja otti puheenvuorossaan esille pari ideaa eli oppisopimuskoulutuksen kehittämisen ja minijob-käytännön, ja täytyy todeta, että nämä ovat mielestäni hyvin mielenkiintoisia ja niitä varmasti kannattaisi hallituksenkin tutkia. Mehän tästä oppisopimuksesta tai koulutussopimuksesta olemme keskustelleet ja tehneet päätöksiäkin edellisellä kaudella ja puhuneet tällä kaudella, mutta ei siitä kyllä vielä valmista ole tullut. Mielestäni se vaatii jatkokehittämistä. Tämä minijob-käytäntö, jossa alle kolmekymppiset voisivat pienemmällä palkalla tehdä kevyemmillä kustannuksilla töitä, on erityisen tutkimisen arvoinen asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2016-12-19T20:11:50,2016-12-19T20:12:58,Tarkistettu,1.1 2016_137_104,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Äsken puhuin elinkeinopuolesta, nyt vähän työllisyyden osalta. Täytyy todeta, että ministeri Lindström on ottanut erinomaisen aktiivisen otteen oman hallinnonalansa kehittämiseen. Siellähän on noin 5—6 miljardin euron määrärahat käytettävissä, ja ne ovat olleet tähän asti varsin passiivisessa käytössä. Tilastot ovat muuttuneet siihen suuntaan, että työttömyys on kasvanut, esimerkiksi viime vaalikaudella. Kerrotaan, että 113 000 uutta työtöntä tuli, vaikka hallituksella oli käytettävissä näin suuret määrärahat. Nyt niitä todellakin muutetaan aktiivisiksi toimenpiteiksi monella tavalla, ja tämä on erittäin tärkeää. Meidän pitää kaikin tavoin aktivoida kaikkia ikäluokkia, ja siihen nämä varat täytyy ohjata. Niitähän nyt siirretään muiden pääluokkien puolellekin jossain määrin siksi, että siellä voidaan aktiivitoimenpiteitä lisätä. Pitkäaikaistyöttömyys on syvä ongelma. Se alkoi kasvaa jo vuonna 2012 eli edellisellä hallituskaudella, ja siihen on syytä paneutua, mutta ei meillä ole tietystikään varaa siihen, että entiseen tapaan yritetään julkisen sektorin kautta työllistää näitä ihmisiä. Heillekin pitää löytää uusia toimenpiteitä, ja niitähän ministeri on aktiivisesti etsinyt ja niitä on myös tulossa käyttöön. Maahanmuuton osalta voi todeta, että toivon mukaan ensi vuosi on sellainen, että emme joudu uusiin ongelmiin, mutta nyt asiat ovat tällä hetkellä kohtuullisen hyvin hallinnassa ja määrärahojen tarve alenemassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-19T20:13:00,2016-12-19T20:15:00,Tarkistettu,1.1 2016_137_105,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta on parannettu merkittävästi. Hallitus on koonnut yhteensä 600 miljoonan euron kasvurahoituskokonaisuuden, joka parantaa etenkin aloittavien ja kasvavien yritysten riskirahoitusta. Kokonaisuuteen kuuluu muun muassa välirahoitusmalli, joka on pääomasijoituksen ja pankkilainan välimuoto. Kaikki nämä ovat olleet kiitettäviä tekoja hallitukselta. Huolissani olen kuitenkin viesteistä, joita aloittelevat, innovaatioita kehittelevät yrittäjät viestivät. Riskirahoitusta markkinointiin Suomessa tuntuu olevan vieläkin lähes mahdotonta saada. Arvoisa puhemies! Hyvä keksintö ei mene kaupaksi ilman kunnollista markkinointia ja siihen saatavaa riskirahoitusta. Yrityspalautteen mukaan sitä nyt ei ole Suomesta saatavilla, vaan toiminta on myytävä ulkomaalaisille omistajille. Tällä tavoin kasvuyritysten aihiot ja hyvät suomalaiset innovaatiot myydään ulkomaille, mikä ei liene kansantaloutemme tavoite. Toivon, että hallitus vielä ponnistelee entistä voimakkaammin myös riskirahoituksen edistämiseksi ja siten uusia kasvukykyisiä, vahvasti tuotekehitykseen panostavia yrityksiä saataisiin autettua vientimarkkinoille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-12-19T20:15:01,2016-12-19T20:16:28,Tarkistettu,1.1 2016_137_106,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Voisin aloittaa sillä, että pitkästä aikaa Suomen taloudessa on valoa tunnelin päässä. Useamman laskuvuoden jälkeen olemme saaneet jälleen taloutemme kasvuun, ja voi sanoa niinkin, että toiveita siitä, että tämä kasvu jatkuu, herättää se, että nyt käsittelyssä oleva talousarvio sisältää ensi vuodelle yrittäjyyspaketin ja työllisyyspaketin ja myös kilpailukykysopimuksen toimenpiteet tulevat vasta ensi vuonna parantamaan Suomen taloudellista asemaa ja kilpailukykyä. Siinä mielessä voi sanoa, että tunnelmat — vaikka täällä salissa on kriittisiäkin puheenvuoroja käytetty — ovat minusta hyvinkin tulevaisuuteen uskovat ja positiiviset Suomen talouden suhteen tällä hetkellä. Haasteita meillä kuitenkin on, ja yksi on se, että huolimatta talouden hyvistä uutisista vientimme ei edelleenkään ole sillä tasolla, jolta se romahti vuonna 2008. Sen takia on helppo yhtyä niihin huolestuneisiin viesteihin, jotka täällä debattikeskusteluissakin olivat esillä, jotka koskivat nimenomaan sitä, onko järkevää leikata innovaatiorahoituksesta. Tämä leikkaaminenhan alkoi jo edellisen hallituksen aikana, mutta on varmasti syytä ensi keväänä puolivälitarkistuksen yhteydessä hallituksenkin pohtia, olisiko meillä löydettävissä rahoitusta tasokorotukseen innovaatiorahoituksen osalta. Nimittäin on niinkin, että vaikka me olemme kuinka kustannuskilpailukykyisiä ja tekisimme maailman tehokkaimmin ja edullisimmin höyryvetureita, niin ne eivät käy tänä päivänä kuitenkaan kaupaksi. Eli meidän pitää uuteen teknologiaan ja uusiin innovaatioihin panostaa, ja tämä on myös valtion tärkeä tehtävä ja rooli, että sillä sektorilla olemme omalta osaltamme rahoittamassa näiden keksintöjen ja uuden teknologian syntymistä Suomeen. Arvoisa puhemies! Haluan myös palata tässä käytyyn keskusteluun, mikä liittyy valtiovarainvaliokunnan jaoston tekemiin budjettilisäyksiin koskien tätä momenttia. Siellä yhtenä oli Visit Finlandin rahoituksen lisääminen, mikä minusta on erinomainen asia. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että vielä tärkeämpää on se, miten tämä lisärahoitus käytännössä tullaan käyttämään. Näkisin niin, että Visit Finlandin olisi hyvä nyt kuunnella niitä alueita, jotka toimivat matkailun vetureina. Ehkä tämä kuulostaa hieman kotiinpäin vedolta, koska olen Lapin vaalipiiristä, mutta jos me katsomme viime vuotta, niin Suomen yöpymisvuorokaudet kasvoivat yhteensä 2 prosenttia, Lapissa ne kasvoivat 9 prosenttia. Ehkä tämä kertoo myös kokonaisuudessaan siitä, minkälainen talousvaikutus on sillä, että matkailu on saatu Lapissa erityisesti nyt vetämään ja kasvamaan, nimittäin vuonna 2015 Lapin maakunnan bruttokansantuote kasvoi 3 prosenttia. Toki siinä on mukana meidän perinteistä teollisuutta, mutta kyllä matkailun kasvulla on myös tässä merkitystä. Ja kun kannetaan huolta viennin elpymisestä, niin voi sanoa niin, että vaikka virallisesti matkailua ei lueta vientituotteeksi, niin kansainvälinen matkailu tuo kuitenkin ulkomaan valuuttaa Suomeen ja siinä mielessä se voidaan ymmärtää myös vientitoiminnaksi. Nyt kannattaa siis kuunnella herkällä korvalla tämän alueen toimijoita ja erityisesti yrittäjiä, jotka ovat tosiasiassa tehneet sen työn, joka on sitten aiheuttanut nyt näitten lukujen erittäin merkittävää kasvua. Viimeisenä kohtana haluan vielä nostaa esiin kuljetustuen, josta täällä edellä on myös ansiokkaasti puhuttu. Tässähän on tilanne se, että Ruotsi käyttää kuljetustukeen noin kymmenkertaisen määrän Suomeen verrattuna. Sen takia on jo kilpailunäkökulmasta tärkeää, että me säilytämme tämän tuen, mieluummin laajennamme kuin supistamme sitä. Se ei ole kuin 1 prosentti meidän suorista yritystuista, mutta se on tärkeä prosentti. Tässä on hyvä muistaa sekin, että Euroopan unioni on tätä tarkistellut ja arvioinut ja todennut, että kuljetustuki on nimenomaan tukimuoto, joka ei vääristä kilpailua eli on tässä mielessä kilpailuneutraali tuki.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-12-19T20:16:30,2016-12-19T20:21:40,Tarkistettu,1.1 2016_137_107,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomen taloudellinen tilanne on todellakin parantunut tässä kuluneen vuoden aikana, ja viimeisimpien ennusteiden, muun muassa Suomen Pankin ennusteen, mukaan talouskasvu on nyt lähtenyt kasvu-uralle ja näyttää pitkästä aikaa hyvältä usean vuoden supistumisen ja heikomman vuoden jälkeen. Myös työttömyys näyttää hiljalleen paranevan. Arvoisa puhemies! Biotalous on yksi Suomen kasvun ja tulevan kasvun moottori. Toinen merkittävä on energian tuotanto, ja nämä myös tukevat toisiaan. Vastikään on solmittu kansainvälinen Pariisin ilmastosopimus, joka velvoittaa myös Suomea vähentämään päästöjään. Tämä tulee kohdistumaan etenkin liikenteen päästöihin. Niihin on merkittäviä leikkauspaineita. Tämähän nyt hiljattain hallituksen julkaiseman uuden ilmasto- ja energia-strategian puitteissa tullaan toteuttamaan nestemäisten biopolttoaineiden sekoitevelvoitteella sekä lisäämällä merkittävässä määrin sähköautojen määrää sekä kotimaisen liikennebiokaasun käyttöä. On hyvä, että on lähdetty monipuolisesti erilaisilla tuotantomuodoilla, uusiutuvan energian tuotantomuodoilla vastaamaan tähän yhteiseen ilmastohaasteeseen. Uusiutuvan energian tuotanto tuo tosiaan merkittävästi työpaikkoja, ja niitä syntyy koko maahan. Kärkihankerahoituksesta on ensi vuoden talousarvioon varattu 40 miljoonaa euroa uusiutuvan energian investointitukeen ja 35 miljoonan euron valtuus energiatukeen. Näillä kärkihanketuilla vähennetään uusiutuvan energian taloudellisia riskejä, uuden energiateknologian taloudellisia riskejä, ja nämä ovat myös tärkeä osa, kun tähdätään vuoden 2030 päästövähennystavoitteisiin. Meillä on useita mielenkiintoisia uusiutuvan energian kohteita vireillä tässä maassa, useita biokaasuhankkeita, joista kaksi on omassa maakunnassani Keski-Suomessa. Jyväskylän Mustankorkean biokaasulaitoksen peruskiven muurauksessa sain olla mukana menneenä kesänä, ja lisäksi Äänekosken biotuotetehtaan työmaan yhteydessä myös rakennetaan liikennebiokaasulaitos, joka tulee liikenteellisesti oivaan solmukohtaan Nelostien varteen. Omasta maakunnastanikin siis kuuluu hyvää, ja tarkoitus on voimallisesti osallistua näihin uusiutuvan energian tuotantotavoitteisiin myös sieltä käsin. Keski-Suomen taloudellinen tilanne on todella lähtenyt nyt parempaan suuntaan, mikä kuvastaa myös koko maan tilannetta — onhan Keski-Suomi ollut peränpitäjä, valitettavasti, niin talouskasvussa kuin työllisyydessäkin. Viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan meillä oli työttömiä työnhakijoita 4 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten, ja väitän, että Äänekosken biotuotetehdashankkeella on jo tässä vaiheessa sen rakennustyömaan myötä ollut isoja vaikutuksia. Myös muut isot rakennushankkeet, infrahankkeet, parantavat työllisyystilannettamme. Jatkossa tällä biotaloustehtaalla ja sen tuottamalla maailman parhaalla havusellulla varmasti on yhä suurempi merkitys. Meillä on loputtomia mahdollisuuksia korvata useita muun muassa öljystä valmistamiamme tuotteita kotimaisesta puukuidusta valmistetuilla tuotteilla. Esimerkiksi muovia voimme merkittävästi korvata, varsinkin kertakäyttöistä muovia, havusellupohjaisilla valmisteilla, ja useita erilaisia startup-yrityksiä on perustettu, joissa kehitellään uusia materiaaleja, muun muassa lankaa. Erittäin ilmastolle haitallista ja vakavia ympäristöhaittoja aiheuttavaa puuvillan viljelyäkin voitaisiin vähentää kehittämällä uudenlaista lankaa kotimaiseen puukuituun pohjautuen. Arvoisa rouva puhemies! Suomen taloudellinen tilanne on nyt kehittymässä parempaan suuntaan, mutta positiivisia merkkejä on, ja varsinkin biotaloudessa meillä on useita mahdollisia kasvupolkuja, joilla saamme varmasti kansantalouteen uutta potkua ja työllisyyttä paranemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-19T20:21:43,2016-12-19T20:26:54,Tarkistettu,1.1 2016_137_108,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! On tosiaan ilo keskustella tästä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan budjetista, jossa on paljon hyviä merkkejä näkyvissä ensi vuodelle. Toki säästöjäkin joudutaan tekemään, mutta nyt nämä varat, mitä on meillä käytettävissä, suunnataan kasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen ja nimenomaan sillä tavalla, että käytetään uudella tavalla näitä kannustimia — hyvänä esimerkkinä esimerkiksi tämä av-alan tuotantokannustin, joka on TEMin ja OKM:n alta siirretty Tekesille. Tämä on tärkeä tekijä, joka on alalla ollut toivottu tuki, että sitä vahvistetaan, ja sillä saadaan näitä ulkomaisia tuotantoja Suomeen enemmän, myös koko maahan. Pohjoisessa Suomessa esimerkiksi on erittäin hyviä elokuvatuotantoja ollut, ja kuten tiedämme, muut Pohjoismaat kilpailevat näistä kuvauspaikoista ja tuotantopaikoista. Tässä kilpailussa on tärkeää pysyä mukana. Myöskin se tukee osaltaan matkailun kehittämistä näitten paikkakuntien tunnettavuuden lisäämisen kautta, kun ne tulevat näitten tuotantojen kautta tunnetuksi. Tämä on erittäin hyvä asia. Myöskin innovaatioseteli on tärkeä kannustin juurikin tähän tutkimus- ja kehitystoimintaan nimenomaan pienyrityksille. Pienyrityksethän ovat jääneet mopen osille näissä tki-rahoituksissa, kun isot yritykset ovat pystyneet näitä isoja hankkeita hyödyntämään enemmän ja palkkaamaan alan työvoimaa. Tämän innovaatiosetelin vastaanotto on ollut erityisen hyvää. Sitä on lähes 1 800 jo hakenut ja noin 1 000 saanut tätä rahoitusta. Ja mitä siinä on sitten hyvä huomioida: jatkossa siihen on pohdittu ehkä hieman byrokraattisempaa mallia ja sitä oltaisiin suuntaamassa erityisesti kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääville pienyrityksille. Mutta toivon, että kovin byrokraattista mallia tästä ei tehtäisi ja vaikeutettaisi tätä hakemista, koska on ollut myöskin hyvä, että monenlaiset yritykset ja erityisesti pienyritykset voivat tätä seteliä hakea. Samalla esittäisin hieman kritiikkiä myöskin. Tässä hakuprosessissa on annettu hyvin harhaanjohtavaa tietoa yrityksille siitä, milloin tämä hakuaika alkaa ja päättyy tässä joulutauon aikaan. Siellä on tullut sitten hakemisessa ongelmia joittenkin yritysten osalta. Eli aina tähän informoimiseen yritysten osalta pitäisi panostaa aikaisessa vaiheessa, että pystytään ennakoimaan sitten näitä hakuprosesseja. No, sitten muita hyvä asioita, mitä budjetissa on: Tietenkin Terrafamen rahoitus. Kainuulaisena edustajana pidän tätä erittäin tärkeänä. Kuten tiedetään, sijoittajaneuvottelut ovat käynnissä, ja tämä sadan miljoonan euron lisärahoitus on tärkeä siihen kohtaan, että ympäristöasioista pidetään siellä nyt hyvää huolta. Tähän ja työturvallisuuteen on nyt erityisesti satsattu. Ja ennen kaikkea se, että ei tarvitse nyt ensimmäistä sijoittajaa valtion ottaa ensimmäiseksi sinne vastaan, vaan nyt voidaan kartoittaa semmoinen vastuullinen ja pitkäaikainen toimija. Pidän tärkeänä, että valtio säilyy jatkossakin omistajana kaivoksella, jotta voidaan myös saada takaisin näitä investointeja tähän yhtiöön ja näitä veroeuroja, joita sinne on käytetty. Aivan asiallisesti voidaan odottaa, että nämä myös palautuvat sitten tuloina takaisin, kun noin reilun vuoden päästä kaivos alkaa tuottamaan. Kuten on ollut tiedossa, bioliuotusprosessi on nyt saatu hyvin toimimaan ja se tuottaa vasta noin kolmen vuoden jälkeen, ja tästä käytännössä johtuu se, että vielä tätä negatiivista tulosta siellä tehdään tietyn ajan. Mutta kehitys on mennyt hyvään suuntaan, ja aivan liiketoimintasuunnitelman mukaisesti reilun vuoden päästä kuulemme sitten hyviä uutisia myös sieltä talouspuolelta. Vielä haluaisin, arvoisa puhemies, nostaa esiin tämän naisille suunnatun innovaatiopalkinnon. On erittäin hienoa, että on suunnattu nyt tämä 110 000 euron määräraha avustukseksi tähän palkinnon myöntämiseen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 110-vuotisen historian kunniaksi. Palkinto on todellakin suunnattu naisen tai naisista koostuvan ryhmittymän tieteellisesti merkittävän innovaation palkitsemiseen teknologian tai talouden alalla. Tämä on tärkeä tekijä ja kannustin myös siinä, että naiset tulevat tekemään entistä enemmän uraa myös tällä puolella. Myös innovaatiotoiminnassa tähän kannustetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-19T20:26:57,2016-12-19T20:32:09,Tarkistettu,1.1 2016_137_109,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kuuntelin tuossa nyt näitä alustavia puheenvuoroja. Tuossa edustaja Honkonen puhui Äänekosken tehtaista ja hyvästä biotuotteesta. Täytyy sanoa, että se on varkautelaista ammattitaitoa, mitä siellä tehtaan ylösajossa ja kehittämisessä tehdään. Siinä tuo Andritz Oy tuottaa sen kattilan sinne. Sitten edustaja Mäkelä Jani otti kantaa tukityöllistämiseen, että se on veden heittämistä kaivoon. Tässä työttömyystilanteessa olen kyllä ihan täysin eri mieltä tästä asiasta, sillä minusta tarvitaan riittävät työllisyysmäärärahat, jotta työttömien työkunto, ammattitaito pysyvät yllä, ja lisäksi tämmöinen sosiaalinen kanssakäyminen muitten kanssa työyhteisössä ehkäisee syrjäytymistä. Tietenkin minä itse henkilökohtaisesti toivon, että päästään semmoiseen tilanteeseen, että näitä määrärahoja ei tarvittaisi, että meillä olisi riittävästi työpaikkoja ja yritykset pärjäisivät hyvin tässä, mutta tämä on nyt se tilanne, missä me olemme, ja sen takia on tarpeen työllisyystukivaroja käyttää, jotta me saamme tämän työkunnon ja työntekijät pidettyä iskukykyisinä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-12-19T20:32:10,2016-12-19T20:33:31,Tarkistettu,1.1 2016_137_110,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Työ‑ ja elinkeinoministeriön pääluokka sisältää ne rahat, joilla tätä Suomea pannaan väellä ja voimalla kasvun tielle. Tosiasia on se, että ilman kansantalouden merkittävää kasvua emme pääse irti nykyisestä velkakierteestä. Kilpailukykysopimus tässä suhteessa oli erittäin hyvä askel oikeaan suuntaan. Ehkä sitä on hieman liikaa hehkutettu, jos vertaa vaikka aikanaan Esko Ahon hallituksen tekemiin kilpailukykyparannuksiin. Silloinhan se hoidettiin devalvaatiolla, taso oli noin 40 prosenttia. Nyt tämä kilpailukykysopimuksen vaikutus kansantalouden kasvuun lienee luokkaa 2—3 prosenttia, eli siinä hieman mittakaavaa, mutta oikealla tiellä ollaan, ja se, mitä nyt tarvitaan Suomessa, on pitkäjänteisyyttä ja malttia. Nyt pitää tehdä oikeita päätöksiä rauhallisesti ja lopettaa kaikki turha tempoilu. Mennään eteenpäin, tehdään töitä. Yhdenkään työhyvinvointi ei kasva mistään muusta kuin työstä ja yrittämisestä. Viennin suhteen meillä on orastavia merkkejä siitä, että tilauskirjat vientiä harjoittavilla yhtiöillä ovat kasvamassa. Tilauksia tulee laivateollisuuteen, autoteollisuuteen, kemianteollisuuteen, metsäteollisuuteen ja moneen muuhun, metalliteollisuuteen yleensä, ja viimeisimpinä ovat nyt tietenkin tämän Uudenkaupungin autotehtaan hyvät uutiset ja laivatelakoiden monet monet hyvät uutiset Äänekosken isoa bioinvestointia unohtamatta. Eli tie on oikea, mutta nyt vain malttia ja järkeviä päätöksiä jatkossakin. Hallituksen tekemä linja tässä asiassa on oikea, pitkästä aikaa olemme kasvun tiellä, ja tässä yhteydessä haluan omalta osaltani lausua kiitokset elinkeinoministeri Olli Rehnille, joka on tehnyt erinomaista työtä oman ministeriönsä alueella, nostanut Suomea talouden suosta ylös sitkeällä, rauhallisella olemuksellaan, vienyt asioita eteenpäin, hoitanut niitä täällä Suomessa ja hoitanut EU-päässä. Nyt vuoden alusta hän siirtyy Suomen Pankkiin, ja uskon, että hän siellä makrotalouden piirissä tekee yhtä vahvaa työtä, mutta tällä puolella hän on tehnyt loistavaa työtä, ja siitä haluan häntä tässä virallisesti kiittää. Vientitakuita on pyritty nostamaan niin, että kun Suomen isot investoinnit tarvitsevat aina etukäteisrahoitusta, tätä varten valtio on merkittävästi nostanut Finnveran vientivaltuuksia, takuita ja sitä kautta antanut mahdollisuuden yrityksille kasvaa. Hallitus on myös tehnyt viisaita veropäätöksiä. Yrittäjävähennys suosii pieniä yrityksiä, joissa ne työpaikat tänä päivänä syntyvät. Suuret ylikansalliset yhtiöt mieluumminkin vähentävät työvoimaa, automatisoivat, mutta palvelualan yritykset ovat ne yritykset, jotka tekevät uusia työpaikkoja ja antavat ihmisille töitä. Arvonlisäveron muuttuminen maksuperusteiseksi on monelle pienelle yrittäjälle pelastus. Sitten vasta alvi maksetaan, kun rahat ovat taloon tulleet maksetun laskun muodossa. Tämä on hyvä esitys siitä, ja myös samassa yhteydessä, arvoisa rouva puhemies, haluan nostaa esille sen, että byrokratian purku on tässä maassa hyvällä mallilla. Olemme silläkin tiellä vasta alussa. Ei pidä kenenkään luulla, että se on kaikki valmista — ei missään nimessä — mutta se työ on aloitettu, ja sitä pitää koko vaalikauden jatkaa, ja toivon, että seuraavienkin vaalien jälkeen tätä samaa työtä jatketaan. Meillä on valtava määrä investointeja esimerkiksi maakunnissa odottamassa sitä, että saadaan esimerkiksi ympäristöluvat myönnetyksi taikka joku muu lupa, joka seisoo viranomaisen pöydällä. Tiedän muutamia karmeimpia tapauksia esimerkiksi turvesoiden osalta, että 10 vuotta ovat luvat olleet lausuntokierroksella, ja se ei kerta kaikkiaan sivistysvaltioon sovi. Kyllä Suomeen on saatava semmoinen lainsäädäntö, että yrityshankkeille, jotka on hyvin suunniteltu ja joissa kaikki on kunnossa, lupa pitää tulla alle vuodessa. Silloin ollaan oikeilla jäljillä. Sitten biotalous, kuten moni on näissä puheenvuoroissa tässä pääluokassa sanonutkin, on meidän valtava mahdollisuutemme, mutta meidän on kiinnitettävä jatkossa huomiota kotimaisen puun lisäkäyttöön. Ei ole minusta mitenkään perusteltua, että yli 10 miljoonaa mottia tulee Venäjältä puuta joka vuosi yli rajan Suomeen, suurin piirtein miljoona kuutiota per kuukausi, ja kaikista hulluintahan tässä on se, että itäinen veljemme, herra Putinin porukka, saa puukaupasta paremman mottihinnan kuin suomalainen metsänomistaja. Tämä on tullitilastojen karua kertomaa. Miksi me maksamme itään paremman hinnan kuin suomalaiselle metsänomistajalle? Sitä sopii kysyä suurilta metsäyhtiöiltä. Samoin tämä Venäjältä tulleen hakkeen sähköntuotantotuki ja päästökaupan kompensaatio helpottavat, että Venäjältä tuleva hake saa paremman hinnan ja saa vielä valtion tuen siihen. Kaikki suomalaiset hakeyrittäjät ovat suurin piirtein konkurssissa, ja suurten yksityisten sahojen hake‑ ja puunkuori‑ ja sahanpuruvarastot happanevat paikoilleen. Tästä on päästävä irti, ja ministeri Olli Rehn lupasi vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni, että tämä homma hoidetaan. Tutkimus on menossa, ja kannustan, että sillä tiellä edetään määrätietoisesti. Ja lopuksi, arvoisa rouva puhemies, totean, että liikenneinvestoinnit ovat myös oikea lisä tähän kotimaisen uusiutuvan energian hyötykäytön lisäämiseen. Se tarjoaa mahdollisuuksia kasvulle, ja sillä tiellä on jatkettava.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-19T20:33:32,2016-12-19T20:38:50,Tarkistettu,1.1 2016_137_111,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on vihdoin laittanut kiitettävästi paukkuja yritystoiminnan edellytysten parantamiseen. Yritystoimintaan kannustaminen on parasta työllisyyspolitiikkaa, sillä vain kasvavat ja vakaat yritykset palkkaavat lisää työvoimaa kasvaakseen jälleen. Vaikka Suomen vienti ei vedä kunnolla orastavista hyvistä signaaleista huolimatta, on hallitukselta oikeansuuntaista toimintaa panostaa yritystoiminnan edellytysten parantamiseen yrittäjyyspaketin toimilla. Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa talousarvioesityksestä esiin vielä kolme seikkaa. Ensinnäkin, yrittämisen kynnystä on madallettu maksuperusteisen arvonlisäverotuksen käyttöönotolla sekä yrittäjävähennyksellä. Lisäksi itsensätyöllistäjien työttömyysturvaa kehitetään. Toiseksi, uusiutuvan energian tuotantoa vauhditetaan useilla eri hankkeilla. Uusia työpaikkoja syntyy koko maahan biotaloussektorille. Samalla hajautetulle energiantuotannolle annetaan mahdollisuus. Kolmanneksi, normeja on purettu ja kilpailua lisätty. Kauppojen aukioloajat on vapautettu, kullankaivajien byrokratiaa vähennettiin, ja hankintalakikin uudistetaan. Näillä kaikilla toimilla hallitus on reippaasti helpottanut yrittäjyyttä ja työntekoa Suomessa. Näistä hallituksen toimista on syytä lausua kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-12-19T20:38:51,2016-12-19T20:40:18,Tarkistettu,1.1 2016_137_112,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Täällä on nyt kuultu siitä, että kuinka työllisyys on parantunut hurjasti tämän hallituksen aikana. Tosiasiahan on tosiaankin se, että on 8 000 ihmistä vähemmän työttömänä työnhakijana kuin oli aikaisemmin ja samanaikaisesti 8 000 ihmistä on työvoimapoliittisissa toimenpiteissä jonkinlaisella tuella tai avustuksella koulutuksessa tai työhön harjaantumassa ja tekemässä töitä sen eteen, että saisi joskus työpaikan. Kun täällä on nyt sitten hallituspuolueitten puolesta jo ehditty kritisoimaan sitä niin, että käytetään erilaisia työllistämistukia ja muita, niin kertokaa nyt ihmeessä, mikä on parempi. Sekö, että näitä tukia käytetään, vai sekö, että ei käytetä? Te haluatte kertoa, että 8 000 ihmistä vähemmän on työttömänä työnhakijana. He ovat juuri niillä tuilla nytten työllistettyinä, nimittäin ihmiset, jotka ovat työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, eivät ole työttömänä työnhakijana. Näin tilastot kertovat. Tänään oli myöskin erittäin mukavaa kuulla se, että ministeri Lindström kertoi, että hän on oppinut vihdoinkin lukemaan tilastoja. Kysykää ihmeessä häneltä, miten nämä asiat nyt oikeasti ovat, koska hän osaa kanssa tilastoista sen lukea. Sen sijaan se, mikä on tosi ikävää, on se, että hallituksen toimissa korostuvat menoleikkaukset, vaikka kaikki kansainväliset kokemukset osoittavat, että lähes yksinomaan mittaviin leikkauksiin perustuva politiikka voi vaarantaa työllisyyden lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellähän se näkyy siinä, että meidän pitkäaikaistyöttömyys on rajussa kasvussa. Siihen pitäisi tehdä jotakin. Leikkaukset myös vähentävät suoraan julkisella sektorilla työskentelevien määrää, ja kiky-sopimus, niin hyvä kuin onkin, leikkaa erityisesti kuntien rahoitusta ja työllisyyttä. Lisäksi koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnatut leikkaukset vaarantavat nyt ja tulevaisuudessa meidän kilpailukykymme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-19T20:40:19,2016-12-19T20:42:16,Tarkistettu,1.1 2016_137_113,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomen talous kasvaa kuitenkin vihdoinkin, ja siitä voimme näin joulun alla olla kaikki varmaan yhtä mieltä ja hyvin tyytyväisiä. Hallitus on tehnyt yrittäjyyspaketin, ja sillä pyritään vahvistamaan yrittäjyyttä ja sitä kautta työllistämistä, koska on kiistaton tosiasia, että viime vuosina vain pk-sektori on merkittävästi työllistänyt Suomessa. Ihan viime kuukausien uutiset länsirannikolta toki ovat myönteisiä, ollaan saatu isoja työnantajia tähän mukaan. Mutta yrittäjyys on ollut ja tulee olemaan lähivuosina se kaikkein tärkein sektori, ja siinä hallitus on mielestäni onnistunut kohtuullisen hyvin näin vaikeassa ajassa. Innovaatioseteli on hyvä esimerkki tämmöisistä uusista toimenpiteistä. Yrittäjävähennys ja maksuperusteiseen arvonlisäverotukseen siirtyminen ovat niitä isoja asioita, joita pienyrittäjät ovat vuosia kaivanneet, ja näissä asioissa on menty hyvin eteenpäin. Tällä lailla pystytään nostamaan yrittäjyyden arvostusta ja sitä kautta myös luomaan uusia työpaikkoja. Itsensätyöllistäjien työttömyysturvaa kehitetään, mutta se vaatii toki vielä toimenpiteitä. Uusiutuvasta energiasta on täällä puhuttu paljon, ja on hienoa, että Keski-Suomessa Äänekoski ja Savossa Varkaus ovat näitä hyviä esimerkkejä. Itse toivoisin, että myös kaakkoisessa Suomessa tämmöiset uusiutuvan energian laitokset saisivat uutta puhtia. Toki meillä niitä on Lappeenrannassa ja Kuusankoskellakin, mutta ainakin kotiseudulle Myllykoskelle kaivattaisiin hyvää uutta teknologiaa, jolla on mahdollisuus tuottaa laadukasta biopolttoainetta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-19T20:42:17,2016-12-19T20:44:22,Tarkistettu,1.1 2016_137_114,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Muutamia havaintoja täältä: Valiokunta on huolissaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kohdennetun panostuksen vähenemisestä, mikä voi omalta osaltaan heikentää Suomen tuottavuuskehitystä, viennin ja jalostusarvon nostamista ja elinkeino- ja innovaatiopolitiikalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Pysyäkseen kilpailukykyisenä Suomi tarvitsee huomattavasti nykyistä enemmän uusia innovaatioita ja niiden kanavoimista käytännön toimintaan. Innovaatioilla voimme lisätä talouskasvua ja vientiä sekä korjata elinkeinoelämän rakenteita. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä hallituksen tavoitetta kääntää tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus jälleen nousuun. Tähän olisi erittäin helppo keino: lisätä niitä rahoja eikä vähentää niitä. (Toimi Kankaanniemi: Eli ottaa velkaa!) — No sen voi tehdä monella tavalla. Niin kuin edustaja Kankaanniemi vanhana konkarina hyvin tietää, erilaisia siirtoja tämän käytettävissä olevan rahan sisällä voi tehdä ilman velanottoakin. — Vuonna 2015 tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenot olivat 6,1 miljardia euroa. Laskua edellisvuoteen oli 440 miljoonaa. Vuonna 2016 panostus laskee edelleen noin 100 miljoonaa euroa, ja niin edelleen ja niin edelleen. Tämä on niitä asioita, joiden vaikutukset ovat tosi pitkäaikaisia. Sitten toinen havainto: Valiokunta pitää tärkeänä, että erilaisten yritystukien myöntämisessä kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota innovaatiotoiminnan tukemiseen. Valiokunta on huolestunut siitä, että saadun selvityksen mukaan yritystuet kohdistuvat pahimmillaan niin, että innovatiivisten yritysten suhteellinen asema jopa vaikeutuu. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yritystukijärjestelmästä on vähitellen kehittynyt laaja ja hajanainen kokonaisuus, ja siihen, että yritystukien vaikuttavuudesta on viime vuosina esitetty useita kriittisiä arvioita. Koko yritystukijärjestelmä olisi hyvä nyt ottaa niin sanotusti peukalon alle ja todella käydä uudestaan tämä läpi. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka: Arvoisa puhemies, elinkeinopolitiikka on keskeisessä roolissa Suomen nousuun saattamiseksi. Kaikki sellaiset toimet, jotka oikeasti lisäävät työllisyyttä, ovat tietenkin tervetulleita. Kuitenkin hallituksen toimet pitkäaikaistyöttö-mien työllistämiseksi ovat lähinnä rankaisevia enemmän kuin kannustavia. Työttömyysturvaa leikataan monella eri tavalla, mutta mitään ei tarjota sille, joka pitkäaikaistyöttömän haluaisi palkata. On erittäin huolestuttavaa, että todella iso osa näistä pitkäaikaistyöttömistä on plus 50 ‑ikäisiä miehiä. Moni ei ehkä tiedä sitä, mutta itse hain näihin töihin suoraan työttömyyskortistosta. Istuin 500 päivää, istuin 300 päivää ja lähetin satoja hakemuksia, joihin en saanut yhtään vastausta. Keskeisimpänä syynä oli ikäni. Jos minä olisin työministeri, niin kyllä tällaisen niin sanotusti äijätyöryhmän perustaisin, jossa pohdittaisiin porukalla, miten nämä valtavat resurssit omaavat henkilöt, joilla olisi osaamista vaikka kuinka paljon, saataisiin sellaisiin töihin, että koko heidän kapasiteettinsa olisi käytettävissä. Toisessa päässä me nostamme eläkeikää, haluamme nähdä nämä ihmiset pidempään töissä, mutta suostumme siihen, että jo viisikymppisenä he ovat työmarkkinoiden väliinputoa-jia. Kun katson tätä salia, niin tämä on lähes täynnä miehiä. En kuule yhtään hurraa-huutoa täällä, mutta olisin todella ylpeä, jos me yhdessä täällä eduskunnassa poikkipoliittisesti voisimme tarttua tähän tilanteeseen. En usko, että kukaan vastustaisi sitä, että yhdessä löytäisimme tähän jotain teräviä ratkaisuja. Monia muita asioita täällä on nyt nostettu esiin, kuten tämä hyvä kehitys, joka on alkanut, ja siitähän me kaikki iloitsemme. Edes oppositiosta en ainakaan minä halua olla sanomassa, että tämä on jotenkin väärin aikaansaatua kehitystä, vaan iloitaan siitä, että pikkasen näitä pilviä on nyt siirtymässä, ja tehdään kaikki töitä sen eteen, että vielä enemmän pilviä siirtyy pois. Valiokunta on hyvin käsitellyt tätä valtion talousarvioesitystä ja on nostanut muutamia kipupisteitä täältä esiin ja lisännyt niihin rahaa, ja se on erittäin hyvä tapa toimia ja tehdä tämä. — Tässä kaikki tällä erää, rouva puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-19T20:44:23,2016-12-19T20:49:51,Tarkistettu,1.1 2016_137_115,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Puhemies! Edustaja Laukkanen oli äsken aivan oikeassa tässä paradoksissa, että kun pyrimme pidentämään työuria ja kasvattamaan eläkeikää, niin nyt sitten kuitenkin käytännössä jo viisikymppisiä työnnetään pois työelämästä. Eihän tässä ole periaatteessa mitään järkeä. Ongelma on vakava ja rakenteellinen. Toinen rakenteellinen asia on tämä, mitä edustaja Semi otti esiin tästä työllisyyden tukemisesta. Totta kai minäkin olen sitä mieltä, että juuri nyt on välttämätöntä tukea työllisyyttä, koska tilanne on tällainen. Se on verrattavissa esimerkiksi asumistukeen, jota maksetaan suurelle ihmisjoukolle. Järjestelmä ei varmaan kenenkään mielestä ole järkevä sinällään, mutta ei sitä voi yhdessä yössä muuttaa. Se olisi kohtuutonta näiden ihmisten kannalta. Tässäkin, kuten aiemmassa opetusministeriön pääluokassa, tuon esiin sitä, että väheneviä resursseja tulee käyttää järkevästi. Säästöjä ei tule ajatella aina palvelutason leikkauksiksi, vaan myös työvoimahallinnossa on kyettävä käyttämään maalaisjärkeä ja tehostamaan toimintaprosesseja ja ‑tapoja, millä työtä tehdään. Esimerkiksi itse perehdyin aiemmin vuodesta osuuskuntatoiminnassa mukana olevien ongelmiin TE-toimistojen byrokratian kanssa. Se oli käsittämätöntä kuultavaa. Siellä tuntuu työvoimatoimistossa olevan jokaista ratkaisua kohti kaksi ongelmaa esittää. Eihän näin voi jatkua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-19T20:49:52,2016-12-19T20:51:18,Tarkistettu,1.1 2016_137_116,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli jo aiemmin päivällä kiittää työministeri Lindströmiä, mutta en saanut siihen tilaisuutta, joten kiitän ministeriä nyt. Kiitän hänen päätöksestään, jonka johdosta siviilipalveluskeskus säilyy Itä-Uudellamaalla, Lapinjärvellä. Lapinjärven alue ja Lapinjärven kunta on panostanut vuosien varrella merkittävästi siviilipalveluskeskuksen toimintaan. Keskuksen toimintaa on kehitetty koko ajan erinomaisin tuloksin. Alkusyksystä saimme kuitenkin huolestuttavan viestin, jonka mukaan virkamiesportaassa tässä olisi suunnitellut tämän toiminnan lopettamista Lapinjärvellä ja siviilipalveluskeskuksen toiminnan siirtämistä, keskittämistä Lahteen. Koska Lapinjärvellä on edelleen kaikki edellytykset huolehtia siviilipalvelusmiesten koulutuksesta hyvin ja kustannustehokkaasti, emme nähneet tässä siirrossa järkeä. Se olisi ollut turhaa keskittämispolitiikkaa, keskittämistä Lahteen. Siirto olisi aiheuttanut myös ylimääräisiä kustannuksia, ja itse asiassa Lahdessa sijaitseville Senaatti-kiinteistön tiloille on varmasti helpompi löytää vaihtoehtoista käyttöä kuin Lapinjärvessä sijaitseville tiloille. Onneksi ministeri teki tässä kokonaisuudenkin kannalta järkevän ja kestävän ratkaisun, ja ministerin lisäksi haluan kiittää myös edustajakollega Eloa tämän asian yhteydessä tehdystä erinomaisen hyvästä yhteistyöstä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-19T20:51:21,2016-12-19T20:52:50,Tarkistettu,1.1 2016_137_117,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomeen syntyvät työpaikat syntyvät suurimmaksi osaksi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, ja siksi onkin erittäin tärkeää, että työ- ja elinkeinoministeriö on heidän toimintaympäristöönsä tarttunut vahvalla kädellä ja ohjauksella tällä hallituskaudella. Tässä muutamia esimerkkejä: Innovaatioseteli, kuten aamulla jo kuulimme, on tuottanut jo 700 yritystä, nimenomaan pk-yritystä, tämän piiriin. Tämähän nimenomaan vahvistaa yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa näiden pk-yritysten t&k-kehityksessä. Erittäin suosittu ja uusi toimintamalli. On erittäin tärkeää saada näiden Tekes-tukien, jotka ovat yleensä olleet varsin suuren luokan tukia, rinnalle tällaisia ketterämpiä toimintamalleja, kuten innovaatioseteli on. Sitten maksuperusteinen arvonlisävero on tietenkin pienille ja keskisuurille yrityksille erittäin tärkeä ihan kassavirran kannalta, jotta loppuu tämä lainaaminen jo valtiolle, yritysten lainaaminen valtiolle. Erittäin tärkeää, että olemme saaneet senkin nyt aikaiseksi. Ja yrittäjävähennys tietenkin. On hyvä, että pienyrittäjät tulevat tasa-arvoiseen asemaan isompien yrittäjien kanssa. Itsensätyöllistäjien työttömyysturvaan on tulossa muutoksia ja nimenomaan parannuksia. Tällä hetkellä jo useita kymmeniätuhansia on itsensätyöllistämisen tiellä, ja on tosi tärkeää, että vastaamme näihin yhteiskunnan muutoksiin, joissa itsensätyöllistäjiä on koko ajan lisää, ja hekin pääsevät samalle viivalle muiden työntekijöiden ja yrittäjien kanssa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-19T20:52:51,2016-12-19T20:54:56,Tarkistettu,1.1 2016_137_118,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Pari asiaa ainoastaan edustaja Tolppasen puheenvuoron johdosta: Hän epäili, onko tämä työllistämisrahojen systeemi nyt hallituksella oikea. Minun mielestäni se on ainoa ja oikea. Jos me pelkästään keskitymme siihen, että työllisyyden kustannuksia maksetaan valtion budjetista, ilman että me luomme uusia työpaikkoja ja luomme aitoa kasvua tähän maahan... Se on aivan selvä asia, että nykyinen työttömyystilanne on tälle maalle aivan liian korkealla tasolla. Se hallituksen tavoite, että päästään vuonna 2019 sille tasolle, että 72 prosenttia työvoimasta on työllistettynä, on haasteellinen, se on totta kai haasteellinen. Mutta nyt on tehtävä pitkäjänteistä, sitkeää työtä, että saamme työttömyyden kustannukset laskemaan. Jokainen 10 000 ihmistä, jotka saamme työelämän piiriin, on satojen miljoonien säästö valtion budjetissa, ja ennen kaikkea näiden ihmisten kannaltahan se on valta pelastus, kun he pääsevät rakentamaan omaa elämäänsä, luomaan niitä sosiaalisia suhteita, jotka työpaikalla syntyvät ja ennen kaikkea luomaan itselleen eläketurvaa. Se on heille ainoa oikea tapa tulevaisuuden kannalta. Jos tuijotamme edustaja Tolppasen tarjoamilla vaihtoehdoilla pelkkää työttömyyspäivärahojen maksua, se on tälle maalle pitkässä juoksussa äärimmäisen huono asia. Totta kai työttömistä pitää huoli pitää ja heitä auttaa vaikeassa elämäntilanteessa, se on itsestäänselvyys. Mutta siinä sivussa pitää vähintään yhtä vahvalla kädellä viedä eteenpäin tilannetta, jossa ihmisille luodaan aidosti uutta työtä. Ilman työtä ja yrittäjyyttä tässä maassa ei tämä nykyinen tilanne helpota. Se tie, mitä Suomi on tehnyt tässä vuoden 2008 jälkeen, ottanut velkaa ja velkaa velan päälle ja maksanut uusilla veloilla vanhoja velkoja pois, se tie on kuljettu loppuun. Tämän takia ihmettelen suuresti, että edustaja Tolppanen vielä sellaisia puheenvuoroja käyttää. Mutta tärkeää on, että pidetään työllisyyttä parantavat keinot koko ajan tärkeimpinä keinoina, ja sillä mennään eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-19T20:54:57,2016-12-19T20:56:57,Tarkistettu,1.1 2016_137_119,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen ykköstavoite on työllisyyden parantaminen, ja se on todella iso päämäärä. Ainoastaan työllisyyden parantamisen kautta me voimme saada myöskin Suomen talouden kuntoon. Työllisyystilanne on viime aikoina hieman parantunut, ja sen ennustetaan yhä paranevan. Hallitus on tehnyt lukuisia toimia tämän tilanteen parantamiseksi, ja aikaansaadulla kilpailukykysopimuksella on tässä iso rooli myös. Kiitos siitä. Se työllisyyden paraneminen, mikä nyt on ollut esissä, on tapahtunut hyvinkin paljon etenkin laivanrakennusteollisuuteen, ja myöskin Uudestakaupungista tulleet terveiset siitä, että sinne haetaan vähintään tuhat uutta työntekijää, on erittäin hyvä asia. Toivottavasti ne hankkeet ovat pitkäjänteisiä myöskin työllisyyden parantamisen suhteen, että sinne saadaan lisää työllisyyttä. Ainoastaan siellä Uudenkaupungin alueella on se haaste, että mistä saadaan sitten asuntoja sinne, ja toivotaan, että se rakentaminen lähtee sielläkin alueella taas käyntiin ja viriämään. Rakentamisessa kaiken kaikkiaan, etenkin tuolla asuntorakentamisessa, on jo lähes ylikuumenemista näköpiirissä, ja etenkin suomalaisista ammattitaitoisista rakentajista on pulaa. Toivoisi, että sitten niille työttömille suomalaisille rakentajille löytyy töitä, etteivät kaikki työntekijät tule tuolta lahden toiselta puolelta Virosta. Yrittäjyyspaketin toimilla vahvistetaan yrittäjyyttä ja poistetaan yrittämisen esteitä, ja tässä hallituksella on ollut paljon toimenpiteitä. Etenkin yrittämisen kynnystä on madallettu yrittäjävähennyksellä. (Puhemies koputtaa) Itse haluaisin sanoa vielä lopuksi, että monilla muillakin toimenpiteillä, mitä ei ole budjetissa, esimerkiksi normienpurulla, on iso merkitys työllisyyden parantamisessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-19T20:56:59,2016-12-19T20:59:12,Tarkistettu,1.1 2016_137_120,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että meidän työllisyys on kohentunut pikkuhiljaa ja se, miksi se ei ole lähtenyt kehittymään vielä nopeammin, pitkälti johtuu siitä, että meidän teollisuus on riippuvainen muualla tehtävistä investoinneista. Täytyy todeta se, että Euroopassa eivät vielä investoinnit ole täydessä vauhdissa. Siksi on erityisen tärkeää, että hallituksen toimilla tuetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, koska ne ovat niitä, jotka työllistävät tällä hetkellä. On hyvin harvinaista, että joku yritys perustamisvaiheessa ottaa useiden kymmenien työntekijöiden verokirjat kerralla sisään ja ryhtyy heitä työllistämään. Edustaja Laukkanen täällä otti esiin yli 50-vuotiaiden työttömyyden, ja tämä on kyllä vakava ongelma. Siinä valuu hukkaan todella tärkeää osaamista, ja meidän pitäisi kyllä pitää oikein talkoot sen eteen, että tätä saataisiin parannettua. Nämä työllisyyspakettiin liittyvät toimet — maksuperusteinen alv, yrittäjävähennys ja innovaatiotuet — ovat hyviä piristyksiä siihen, että yrittäjät uskaltaisivat investoida ja huomaisivat sen oman yrittäjyytensä hedelmiä niin, että haluaisivat sitten yhä enempi kehittää yrityksiä. On valitettavaa, että meillä kokonaisyritysmäärästä ei kuitenkaan vielä ole niin sanotusti kasvuhakuisia yrityksiä riittävää määrää, niin että tätä yritysten kasvuhakuisuutta täytyisi kannustaa, ja siinä mielessä nämä toimet ovat tavattoman tärkeitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-12-19T20:59:13,2016-12-19T21:01:00,Tarkistettu,1.1 2016_137_121,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Teollinen tuotanto on Suomessa 3,5 prosentin kasvussa tänä vuonna. Bkt on kasvussa, ostovoima on kasvussa. Suomen Pankki on tätä mieltä, että Suomi on nyt todella kasvun tiellä. Jopa Ilta-Sanomien lööpissä oli perjantaina tällainen samanlainen sanoma. Siitä voimme olla iloisia. Elinkeinoministeriön hallinnonalalla on eräs pieni mutta erittäin tärkeä tuotantotuki, ja se on av-alan tuotantotuki, joka ensi vuonna tulee voimaan, ja se mahdollistaa sen, että Suomikin yhtyy näiden useimpien Euroopan maiden joukkoon, jotka tukevat selvästi luovaa alaa. Kansainväliset elokuvien suurtuotannot pääsevät Suomeen, ja heitä on helppo tänne nyt houkutella. Tämä antaa myös hyvän pohjan Suomen elokuva-alan kasvulle ja sitten toisaalta myös maabrändäykselle ja matkailumarkkinoinnille. Tässä jo päivällä salissa puhuttiin matkailusta ja siitä, kuinka myös elinkeinoministeriön hallinnonalalla siihen tullaan satsaamaan muun muassa Visit Finlandin some-markkinointirahoituksella, ja tämä kaikki tukee toinen toistaan. Eli nyt olemme kuulleet erittäin hyviä tietoja siitä, kuinka kansainväliset matkailusivustot ovat nostaneet Suomea kiinnostavimmaksi matkailukohteeksi ensi vuonna, osin varmasti satavuotisjuhlamme ansiosta mutta osin myös sen ansiosta, että Pohjoismaat ovat erittäin kiinnostava kohde noin niin kuin yleensä. Islanti on ollut muutama vuosi sitten, Ruotsi ja Norja jo aikaisemmin, ja nyt on ilman muuta Suomen vuoro. Meidän on otettava tästä osamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-19T21:01:01,2016-12-19T21:03:03,Tarkistettu,1.1 2016_137_122,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Minulla oli tilaisuus joitakin aikoja sitten olla sellaisessa tilanteessa, jossa meidän alle kolmekymppisiä menestysyrittäjiä haastateltiin. Oli tällainen paneeli, jossa oli monenlaisia vaikuttajia mukana, ja heiltä kysyttiin kysymys, että mikä on suurin este sille, että he työllistäisivät ihmisiä. He kaikki alkoivat nauraa yhtä aikaa ja lausuivat kuorossa: ""Suomen valtio."" Meillä on vielä paljon tekemistä, jotta yrittäminen tässä maassa saadaan sellaiselle tolalle, että tänne voidaan tuoda esimerkiksi huippuasiantuntijoita muualta maailmasta rakentamaan meille niitä yrityksiä ja tämmöisiä Supercellin tyyppisiä yrityksiä. Kun näiltä yrittäjiltä kysyttiin, että mikä on ollut suurimpia ongelmia heille, niin he vastasivat, että he käyttävät omasta ajastaan yli 50 prosenttia rekrytoimiseen ja sitten kun he löytävät hyvän ihmisen, niin tämä ihminen ei saa Suomessa työlupaa. Aivan loistavaa. Siis kyllä, ystävät, meillä on täällä paljon tehtävää. Toisin sanoen, mitä haluan sanoa: Vielä enemmän rohkeampaa toimintaa. Kun Kanadassa oli 90-luvun lopulla suuri työttömyys, hyvin nopeassa tahdissa he tekivät lain, jolla alle kolmen hengen yrityksissä, joissa palkattiin lisää työvoimaa, poistettiin kaikki yhteiskunnalliset velvoitteet määräajaksi. Se oli loistava teko ja toi työtä. Vielä yhden asian nostan, ja se on alle 25-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät. Miten voi 25-vuotias olla pitkäaikaistyötön? Yksinkertaisesti hänelle ei anneta mahdollisuuksia. Tämä on se toinen ryhmä, johon meidän pitäisi kiinnittää aivan erityistä huomiota.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-19T21:03:03,2016-12-19T21:05:09,Tarkistettu,1.1 2016_137_123,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Puheenjohtaja! Edustaja Laukkanen puhui hyviä, niin kuin moni muukin kollega tässä kohdassa on tehnyt. Kyllä tässä kohdassa haluaisin myöskin kiittää hallitusta vielä kerran tästä yrittäjävähennyksestä. Osa oppositiostakin on kritisoinut sitä, sanonut, että sillä ei olisi työllistämisvaikutuksia eikä pystytä osoittamaan sitä, mutta kyllä tosiasia on se, että tänä päivänä suomalaiset yritykset tarvitsevat positiivisia signaaleja, jotta uskovat tulevaisuuteen, ja tämä on yksi tärkeä elementti ja työkalu siihen. Sitä paitsi se johtaa myös siihen, että yritysverotus tulee oikeudenmukaisemmaksi, ja kun nyt näinä päivinä puhutaan paljon myöskin perustuslaillisista oikeuksista, tulisi muistaa, että on hyvä, että yrittäjätkin voivat olla samalla viivalla. Toinen hyvä hanke, joka on ollut — siitä on puhuttu pitkään, ja valmistelutyö alkoi jo viime hallituskaudella — on tämä uusi joukkorahoitussysteemi. Kun me haluamme — mehän haluamme — Suomeen enemmän kasvuyrityksiä ja me tarvitsemme enemmän kasvuyrityksiä, tämä on erinomainen työkalu siihen, että yritys, jolla on pääoman puutetta, voi sitten tämän järjestelmän kautta hankkia rahoitusta yksityiseltä sektorilta. Kannustaisin hallitusta siihen, että te markkinoisitte vielä tehokkaammin tätä järjestelmää erityisesti pk-yrityksille, jotka hakevat kasvua. Sitten viimeisenä asiana on se, millä tavalla me voisimme vielä auttaa, että yritykset voisivat kansainvälistyä paremmin kuin tällä hetkellä. Jos me vertailemme esimerkiksi naapurimaahan Ruotsiin, niin siellä on vahvoja tavaramerkkejä. Suomessa meillä on vahvoja yrityksiä, joilla on hyviä tuotteita, mutta silti yrityksen brändi ja tavaramerkki ovat aika heikoilla globaaleilla markkinoilla. Sen takia kehottaisin hallitusta panostamaan myös siihen, että auttaisitte yrityksiä (Puhemies koputtaa) brändäämään itseään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-19T21:05:10,2016-12-19T21:07:18,Tarkistettu,1.1 2016_137_124,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Matkailusta on puhuttu tänään jo erittäin paljon, mutta ei koskaan riittävästi siihen nähden, mikä on sen matkailun mahdollisuus erityisesti Lapin kehittämiseksi. Lapin matkailun kehittämisessä on tällä hetkellä kaikkein suurin pullonkaula maankäyttö, erityisesti valtion maiden käyttö. Metsähallitus hallinnoi huomattavaa osaa Lapin matkailuun soveliaasta maasta, mutta kun me viime talvena työstimme täällä Metsähallitus-lakia, niin siinä yhteydessä ei puhuttu montaakaan sanaa matkailusta. Siinä huomasinkin nyt sitten jälkeenpäin sen, että mehän emme huomanneet yhtä olennaista Metsähallituksen maankäyttöasiaa siinä käsittelyssä ollenkaan, ehkä sen takia, että matkailu ei perinteisesti kuulu sinne maa- ja metsätalouspuolen sektorille vaan se on puhtaasti elinkeinopuolen toimintaa. Sen takia nytten tämän työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan yhteydessä otan esille Metsähallituksen maankäyttöasiat. Sen takia pitäisikin miettiä, millä tavalla me alkaisimme tekemään — vai kenen rooli se nyt onkaan tehdä — kokonaisvaltaista suunnitelmaa maankäytölle matkailumielessä. Erityisesti Lapissa tällä on todella suuri ja iso merkitys, ja tämä homma pitäisi saada nyt kyllä liikkeelle. Meillä on viime ajoilta hyvin paljon huonoja kokemuksia siitä, miten sekalaisesti on Metsähallitus hallinnoinut tämän matkailupuolen maitten käyttämisen. On myyty yksittäisiä tontteja erittäin kalliilla. Yrittäjät eivät ole voineet luottaa siihen, kuinka nämä vuokratasot pysyvät yllä, ja tämä on kerta kaikkiaan estänyt moniakin yrittäjiä investoimasta Lappiin. Toivon mukaan me saamme tämän nyt sitten vietyä eteenpäin ja jatkossa voisimme katsoa sen, että tämä omistajaohjaus myöskin valtion osalta maankäytössä Lapissa olisi kunnossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-19T21:07:18,2016-12-19T21:09:14,Tarkistettu,1.1 2016_137_125,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Monissa yritysten kehittämishankkeissa yritysten rahoitus on muodostunut pullonkaulaksi, ja se valitettavasti johtuu pitkälti siitä, että Euroopan unionin säätämät Basel-sopimukset ovat nostaneet pankkien omavaraisuusvaatimuksia sille tasolle, että pankkien riskinottokyky on jo merkittävästi heikentynyt. Siksi tarvitaan uusia välineitä yritysten rahoituksen turvaamiseksi, ja yhtenä vaihtoehtona on tuo, mistä edustaja Östman täällä äsken kertoi, tämä joukkorahoituksen mahdollistaminen. On tavattoman valitettavaa, että useat todella hyvät hankkeet viivästyvät ja kenties kariutuvatkin nimenomaan sen johdosta, että rahoitusta ei meinata saada. Onneksi valtion ohjaama Finnvera on kuitenkin tuonut markkinoille sellaisia tuotteita, että sitä kautta on voitu monia yrityksiä viedä eteenpäin. Vielä tuohon yrittäjävähennykseen sen verran, että se on myös erittäin merkittävä maa- ja metsätalouden kannalta. On arvioitu, että maatalouden osalta se on noin 20 miljoonaa euroa, mitä muodostuu yrittäjille enempi tuloa, ja metsätalouden osalta noin 15 miljoonaa euroa. Nämä ovat hyviä lisiä siihen maa- ja metsätalouden ahdinkoon, mikä sillä toimialalla tällä hetkellä on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-12-19T21:09:14,2016-12-19T21:10:44,Tarkistettu,1.1 2016_137_126,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on useassa puheenvuorossa kiinnitetty huomiota matkailuun ja mikä mahdollisuus Suomelle on matkailussa. Se on todellakin merkittävää ja edistämisen arvoinen asia. Täällä on keskusteluissa painotettu sitä, että Pohjois-Suomelle ja Lapille matkailulla on iso mahdollisuus. Se on totta, mutta se on myöskin koko Suomelle iso mahdollisuus. Kyllä tänne Suomeen mahtuu paljon lisää vierailijoita koko maailmasta. Otetaan vaikkapa esimerkiksi Saimaa tuolla kaakkoisessa Suomessa. Se on vielä täysin hyödyntämätön alue matkailun kannalta, ja siellä alueen, Saimaan ympärillä olevat kaupungit ovat yhdessä lähdössä markkinoimaan sitä aluetta myöskin maailmalle. Se on erittäin toivottava ja eteenpäin vietävä asia. Samoin tulee myöskin ottaa huomioon meidän koko Suomen aivan upea, kaunis luonto, metsät ja niiden mahdollisuus. Siitä tuolla ulkolaiset ihmiset ovat kateellisia meille. Edustaja Hoskonen otti omassa puheenvuorossaan jo aiemmin esille kotimaisen puun hyödyntämisen. Itse myöskin vilpittömästi toivon, että me osaamme sitä asiaa viedä eteenpäin. Vielä tästä yrittäjyyspaketista haluan sanoa sen, että yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta on tällä hallituskaudella parannettu merkittävästi, ja siihen on hallitus koonnut yhteensä 600 miljoonan euron kasvurahoituskokonaisuuden, joka parantaa etenkin aloitta-vien ja kasvavien yritysten riskirahoitusta. Se on hyvä asia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-19T21:10:45,2016-12-19T21:12:36,Tarkistettu,1.1 2016_137_127,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Voin hyvin mielin yhtyä edustaja Torniaisen äskeiseen puheenvuoroon Saimaan-matkailun hyvistä puolista ja siitä, kuinka siellä on vielä paljon mahdollisuuksia hyödyntämättä. Mutta se onkin sitten Visit Finlandin yksi tärkeä osa-alue eli eri saaristoalueiden markkinointi ja parempi hyödyntäminen. Puhun nyt kuitenkin energiainvestoinneista ja Suomen uudesta suunnasta vahvemmin kohti uusiutuvaa energiaa, ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tähän on kyllä vahvasti tartuttukin, eli sieltä löytyy muun muassa aurinkosähkön ja pienten alueellisten hakelämpökeskusten tukimahdollisuuksia sekä kokeiluja, kuten geotermisen lämmön ja biokaasuhankkeiden suhteen. Täälläkin on nyt puhuttu paljon bioenergiasta ja näistä mahdollisuuksista ja siitä, että sahateollisuuden sivuvirrat on syytä ottaa käyttöön, kuten meidän energia- ja ilmastostrategiassamme muutama viikko sitten vahvasti puhuttiin siitä, kuinka sivuvirrat ja muu hakkuujäte on todella otettava käyttöön, jotta voimme sitten käyttää sen polttoaineena ja energiana. 30 prosentin sekoitevelvoite biopolttoaineisiin tulee nostamaan suomalaista energiaomavaraisuutta todella paljon vuoteen 2030 mennessä, ja sillä on merkittävä vaikutus ihan vaihtotaseeseenkin. Energia on niin iso asia vaihtotaseenkin osalta, että jo pienet tällaiset muutokset vaikuttavat siihen vahvasti ja tuovat kyllä paljon työpaikkoja Suomeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-19T21:12:37,2016-12-19T21:14:41,Tarkistettu,1.1 2016_137_128,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä yrittäjävähennys on herättänyt kovaa keskustelua suuntaan jos toiseenkin. Olen ihmetellyt sitä keskustelun sävyä. Ainakin opposition puolelta on esitetty käsittämättömiä puheenvuoroja siitä, että se olisi muka epäoikeudenmukainen tai suosisi joitakin. Viime vaalikaudellahan toteutettiin yhteisöveron laskeminen 24,5 prosentista 20:een, ja sen vaikutus valtiontalouteen oli noin miinus 800 miljoonaa euroa, hieman alle miljardin kuitenkin. Sitten toinen asia: Tämä yrittäjävähennys on tavallaan nyt henkilöyhtiöiden osalta niin, että nämä listatut yhtiöt ja sitten nämä listaamattomat pienyrittäjät nyt saatetaan tällä uudistuksella samalle viivalle. Elikkä molemmilla on nyt sitten suurin piirtein se veronkevennys tehty. On oikeudenmukaista, että se tehdään nyt, ja ihmettelen monissa puheenvuoroissa kuulemaani kantaa, että tällä muka tehdään miljonäärejä tai suositaan joitakin. Joka ainoa suomalainen pienyrittäjä, jonka talous tervehtyy ja joka tuottaa voittoa — vain voittoa tuottava yhtiö voi palkata lisää työvoimaa. Jos yhtiö tuottaa tappiota, niin se on aivan varmaa, että ennemmin tai myöhemmin se vähentää jonkun verran työvoimaa, pahimmillaan lopettaa kokonaan. Ei kai nyt ole tarkoitus, että Suomen eduskunta on sellaisessa toiminnassa mukana, että me yritystyöpaikkoja vähentäisimme? Kyllä pitää suunnan olla se, että yritykset kannattavat, ne tuottavat ja maksavat palkkoja, joista tulevat verotulot ja monet muut hyvät tälle yhteiskunnalle. Toivottavasti tässä talossa päästään jonain päivänä sellaiseen ajatteluun, että pienyrittäjäkin on tälle maalle arvokas, mitä se oikeasti on. Ilman sitä panosta, pienyrittäjien vahvaa panosta, tässä maassa nouseminen tästä nyt voimassa olevasta lamasta, josta ollaan pääsemässä pikkuhiljaa ylös, ei tule onnistumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-19T21:14:42,2016-12-19T21:16:26,Tarkistettu,1.1 2016_137_129,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Matkailusektori työllistää Suomessa noin 140 000 henkilöä, ja matkailun osuus bruttokansantuotteesta on noin 2,5 prosenttia. Matkailualalla on myös merkittävät kerrannaisvaikutukset muille toimialoille, kuten rakennus-, kuljetus- ja kaupan aloille. Arvion mukaan yksi matkailueuro tuo 56 senttiä lisäarvoa muille toimialoille. Vuonna 2015 ulkomaisten matkailijoiden Suomeen jättämät tulot olivat yli 4 miljardia euroa, eli kyse on todella merkittävästä kotimaisesta toimialasta. Nyt on kuitenkin niin, että Suomen matkailu menettää koko ajan markkinaosuuksiaan muihin Pohjoismaihin verrattuna. Tämän epätyydyttävän tilanteen yhtenä syynä voi olla se, ettei valtio ole Suomessa panostanut matkailun edistämiseen yhtä paljon kuin muissa Pohjoismaissa. Markkinaosuutemme on laskenut siitäkin huolimatta, että Suomen kiinnostavuus matkailumaana on kuitenkin tutkimusten mukaan lisääntynyt. Eli emme ole toistaiseksi kyenneet muuttamaan tätä kasvanutta kiinnostusta matkailun kautta kotiutuviksi euroiksi. Siksi olen erittäin tyytyväinen 530 000 euron lisäyksestä Visit Finlandin rahoitukseen. Tällä summalla tullaan tekemään markkinointia uusissa kanavissa, sosiaalisessa mediassa. Pidän panostusta oikeana. Me emme voi olla poissa näistä uusista viestintä- ja markkinointikanavista, joista etenkin nuoret hankkivat kasvavan osan informaatiostaan. Uskonkin, että tällaisella sosiaalisen median mainostuksella ulkomaisten matkailijoiden lisääntynyt kiinnostus pystytään muuttamaan suomalaisiksi työpaikoiksi ja verotuloiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.1.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-19T21:16:26,2016-12-19T21:18:13,Tarkistettu,1.1 2016_137_130,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt esitellään liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 31.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_137_131,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on käynnissä useita uudistuksia tai selvitysvaiheessa olevia hankkeita, joilla tavoitellaan kauaskantoisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja talouteen. Eräs keskeisimmistä on liikenneverkkohanke, jolla uudistetaan liikenneverkon kehittämistä ja rahoitusta. Tarkoituksena on siirtää väylien hoitoon, kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät tehtävät perustettavaan valtionyhtiöön. Jatkovalmistelussa on selvitettävä, millä tavalla turvataan väyläverkon kehittämiseen ja kunnossapitoon liittyvä eduskunnan vaikutus- ja päätösvalta tilanteessa, jossa väyläverkko siirtyisi valtion talousarvion ulkopuolella toimivan yhtiön omistukseen. Perusväylänpitoon osoitetaan ensi vuonna 1,3 miljardia euroa, mihin sisältyy 304 miljoonan euron lisäpanostus niin sanotun korjausvelan vähentämiseen. Korjausvelan vähentämiseen osoitetaan 600 miljoonan euron lisärahoitus vuosille 16—18, minkä lisäksi kehittämishankerahoituksesta siirretään perusväylänpitoon 364 miljoonaa euroa vuosina 17—19. Määrärahalisäys merkitsee ensi vuonna perusväylänpidon volyymin kasvua noin 20 prosentilla. Se on 204,6 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Arvoisa puhemies! Valiokunta katsoo, että korjausvelkarahoituksesta huolimatta eri puolilla maata on kuitenkin runsaasti tieosuuksia, risteyksiä, liittymäjärjestelyjä ja niin edelleen, joiden liikenneturvallisuus on heikentynyt. Sen vuoksi valiokunta lisää momentille 5,95 miljoonaa euroa ja osoittaa sen yhdeksään liikenneturvallisuutta parantavaan perusväylänpidon hankkeeseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että perusväylänpidon rahoituksen riittävyydestä huolehditaan myös pitemmällä aikavälillä. Korjausvelan määräksi on arvioitu yhteensä noin 2,5 miljardia euroa, ja se kasvaa noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Jotta korjausvelka ei käänny myöhemmin uudelleen kasvuun, on välttämätöntä huolehtia siitä, että rahoitus on mahdollisimman tasaista ja pitkäjänteistä. Valiokunta pitää hyvänä, että momentin määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nopean ratayhteyden suunnittelurahoitus Helsinki—Turku-välillä. Kevään 16 kehyspäätöksen mukaan niin sanotun tunnin junan jatkosuunnitteluun on varattu vuosille 17—20 yhteensä 40 miljoonaa euroa, mistä ensi vuodelle osoitetaan 10 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Korjausvelkarahoitusta suunnataan myös yksityisteille. Hallituksen linjausten mukaisesti yksityisteiden valtionavustuksiin osoitetaan yhteensä 30 miljoonan euron lisäys vuosina 17—19. Valiokunnan mielestä on ongelmallista, että keväällä päätettyjen suurten liikennehankkeiden lisäksi näköpiirissä ei ole muita uusia kehittämishankkeita, sillä hallitus ei ole laatinut liikennepoliittista selontekoa eikä muutakaan pitkäjänteistä kehittämissuunnitelmaa. Valiokunnan mielestä hallituksen tulee huolehtia ja päättää väyläverkon pitkäjänteisestä kehittämisestä, sillä liikenneinvestointeja koskevilla päätöksillä ja investointien ajoituksilla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Valiokunta kiinnittää huomiota myös hankearvioinnin kehittämistarpeisiin. Valiokunnan mielestä hankearviointia on kehitettävä niin, että päätöksenteko pohjautuu laaja-alaiseen arvioon, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon liikennehankkeiden vaikutukset muun muassa elinkeinoelämään, maankäyttöön ja työmarkkinoihin sekä liikenneturvallisuuteen. Valiokunta pitää hyvänä, että Liikennevirasto on laatinut asiasta jo esiselvityksen. Arvoisa puhemies! Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen esitetään 84,5 miljoonan euron määrärahaa, joka vastaa kuluvan vuoden tasoa. Tästä junaliikenteen ostoihin osoitetaan 30,2 miljoonaa euroa ja alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin, hintavelvoitteisiin ja kehittämiseen 33,5 miljoonaa euroa. Valiokunta on tyytyväinen, että liikenne- ja viestintäministeriö on lisännyt junavuoroja junaliikenteen velvoiteliikennettä koskevassa päätöksessään. Näin suuri osa aiemmin lakkautetuista junavuoroista palautuu ja niillä parannetaan erityisesti työmatkaliikenteen sekä opiskelijoiden käyttämien yhteyksien toimivuutta. Päätös on tehty vain vuodeksi, koska ministeriössä valmistaudutaan rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä Enontekiön lentoliikenteen turvaamista Enontekiön ja alueen elinvoimaisuuden takia ja katsoo, että matkailun lisäksi lentoliikenteellä tuetaan myös Suomen arktisen strategian mukaisia tavoitteita. Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Enontekiön lentoliikenteen turvaamiseen. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että Yleisradio Oy:n rahoitus järjestetään parlamentaarisen työryhmän ehdottamalla tavalla ja siirretään valtiontalouden kehysten ulkopuolelle päätettäessä keväällä 17 seuraavasta, vuosia 18—21 koskevasta julkisen talouden suunnitelmasta. Ja lopuksi haluan kiittää ministeriä, jaoston jäseniä ja valiokuntaneuvoksia erinomaisesta yhteistyöstä vuoden aikana.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-12-19T14:03:11,2016-12-19T14:09:10,Tarkistettu,1.1 2016_137_132,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Berner, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_133,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuluvaa syksyä voi luonnehtia liikenne- ja viestintäpolitiikan kannalta monien muiden asioiden ohella työntäyteiseksi, vilkasta keskustelua synnyttäneeksi ja uusia näkymiä avaavaksi. Talousarvioesitys noudattaa hallitusohjelman linjauksia. Digitalisaation edistäminen ja hyväksikäyttö tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa näkyy vahvana punaisena lankana koko talousarvioesityksessä. Esitys sisältää hallitusohjelman mukaiset lisäpanostukset ja sopeutustoimet. Hallituksen isot linjaukset kasvusta ja julkisen talouden tasapainottamisesta koskettavat vahvasti liikennettä ja viestintää. Hallitus on antanut esityksen eduskunnalle liikennekaaren ensimmäisestä vaiheesta, ja kaaren toisen vaiheen valmistelu on käynnissä. Käynnissä on myös useita selvityksiä, joista tullaan tekemään päätöksiä ensi vuonna ja jotka toteutuessaan tarkoittavat merkittäviä muutoksia niin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla kuin laajemminkin koko yhteiskunnassa. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle osoitetaan yhteensä noin 3,2 miljardia euroa. Huomattavimpia eriä tästä ovat perusväylänpito noin 1,3 miljardia euroa, liikenneinvestoinnit 434 miljoonaa euroa, valtionavustus meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseen noin 100 miljoonaa euroa, joukkoliikenteen palveluiden ostot ja kehittäminen 84 miljoonaa euroa sekä siirto Valtion televisio- ja radiorahastoon 508 miljoonaa euroa. Valtion liikenneväylien korjausvelka oli tämän hallituksen käynnistäessä toimintansa 2,4 miljardia euroa. Hallitusohjelman mukaisesti selkeä painopiste on olemassa olevan verkon kunto. Hallituskaudella korjausvelkarahoitusta on käytettävissä lähes miljardi euroa, kun 600 miljoonan euron lisärahoituksen lisäksi investointeihin varatusta määrärahasta siirretään perusväylänpitoon ja yksityisteiden valtionapuun yhteensä 364 miljoonaa euroa. Ilman lisäpanostusta korjausvelka jatkaisi nopeaa kasvuaan. 600 miljoonan euron lisäpanostuksesta on vuonna 2016 korjausvelan selättämiseen osoitettu 100 miljoonaa, vuonna 2017 osoitetaan 187 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 vielä 313 miljoonaa euroa. Muutoksena alkuperäiseen suunnitelmaan vuodelta 2017 siirrettiin 113 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Määrärahan siirto aiheutui liikenneverkon korjausvelkaohjelman rahoituksen jaksotusmuutoksesta. Tällä siirrolla ei kuitenkaan vaaranneta suunniteltuja toimenpiteitä korjausvelan huolehtimiseksi. On huomattava, että valitut toimenpiteet vaikuttavat turvallisuuteen ja ympäristöön. Vaikuttavuutta seurataan mittareilla, myös turvallisuuden ja ympäristön näkökulmista. Liikennevirasto on asiantuntijavirasto, joka raportoi läpinäkyvästi ja ajantasaisesti valituista toimenpiteistä ja niiden vaikuttavuudesta. Lisäksi Liikennevirastossa on käynnissä vaikutusarvioinnin kehittämistyö. Valiokunnan lisäys 5,95 miljoonaa euroa yhdeksään liikenneturvallisuutta parantavaan perusväylänpidon hankkeeseen on tervetullut lisäys, josta haluan kiittää eduskuntaa. Meillä on selvä yhteinen käsitys: liikenneyhteydet ovat elintärkeät meidän elinkeinoelämällemme ja meidän jokaisen arkipäivän sujumiselle. Liikennettä on koko ajan uudistettava, jotta se pystyisi tarjoamaan riittävän palvelutason nyt ja tulevaisuudessa. Uudistaminen vaatii yhteistä ponnistusta ja laajaa keskustelua. Keväällä 2016 tehdyn kehyspäätöksen mukaisesti vuonna 2017 käynnistetään neljä uutta kehittämishanketta. Lisäksi ensi vuoden talousarviossa käynnistetään Pori—Mäntyluoto-sähköistys. Helsinki—Turku-välisen nopean ratayhteyden jatkosuunnittelun kokonaiskustannukset ovat 40 miljoonaa euroa vuosina 2017—2020. Suomen liikenneverkko ei kuitenkaan ole vielä valmis. Monissa kohteissa tarvitaan parannustoimenpiteitä, ja myös liikenteeseen vauhdilla tuleva automatisaatio saattaa vaatia mittaviakin parannustoimia infraan. On siksi tärkeää, että selvitämme, miten infra tulevaisuudessa voidaan rahoittaa. Liikenteen tukirahat pysyvät kuluvan vuoden tasolla, mikä turvaa palvelujen säilymisen nykytasolla. Joukkoliikenteen palveluiden ostoihin ja kehittämiseen kohdennetaan 84 miljoonaa euroa. Yleisradion rahoituksen tasoon ei ensi vuonna tehdä indeksitarkistusta. Indeksijäädytys on perusteltu ottaen huomioon yleinen taloudellinen tilanne. Ylen parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaan Yleisradion rahoituksen tulee olla valtiontalouden kehysten ulkopuolella. Yleisradio Oy:n riippumattomuuden turvaamiseksi on perusteltua, että julkisen palvelun vero ei sisälly valtiontalouden kehyksiin. Tämä esitys on tarkoitus ottaa huomioon hallituksen päättäessä keväällä 2017 valtiontalouden kehyksistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-12-19T14:09:14,2016-12-19T14:14:40,Tarkistettu,1.1 2016_137_134,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt on mahdollisuus pyytää vastauspuheenvuoroja V-painiketta käyttäen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_135,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen budjetti sisältää hyviä asioita, ja yksi niistä tärkeimmistä on perusväylänpitorahojen korotus. Se on merkittävä asia, se pitää heti kiitoksena mainita. Tunnin junasta kun keskustellaan, niin sitä selvitellään. Jo nyt on tullut semmoisia näkökantoja esiin, että se tunnin tavoiteaika ei tule tavoittumaan tällä nykyisellä kalustolla, joten voisi ehkä hieman katsoa myös tulevaisuuteen pikkasen pidemmälle. Elikkä onko tässä yhteydessä myös Hyperloop-suunnitelma yhtenä vaihtoehtona? Koillisväylän kaapeli näyttää positiiviselta tällä hetkellä. Onko siihen jotain keinoa vauhdittaa sitä ja että näitä datacentereitä saadaan Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-12-19T14:14:49,2016-12-19T14:15:57,Tarkistettu,1.1 2016_137_136,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Ylen kohdalta haluan kysyä: koska nykyinen hallitus alkaa kunnioittamaan Satosen työryhmän päätöstä ja hoitaa Ylen rahoituksen takaisin kehysten ulkopuolelle? Tänäänkin tässä keskustelussa jo kuultiin, että tämä tapahtuisi keväällä, mutta tapahtuuko se keväällä, koska tässä alkaa ihan oikeasti usko menemään, ja tämän ajankohtaisen keskustelunkin valossa hallituksella on vastuu vahvistaa Ylen riippumattomuutta entisestään. Sitten lyhyesti raiteista. Te, ministeri Berner, puhuitte jo vaalikauden alussa ostopalveluliikenteen leikkausten puolesta ja kilpailun nopeasta avaamisesta. Jo leikattua liikennettä on palautettu VR:n yksinoikeudestaan suorittaman velvoiteliikenteen kautta. Aamun lehdistä olemme saaneet lukea ministeriön pohtivan kilpailun ehtoja. Aiemmin, ministeri, olette puhunut, ettei kilpailun avaaminen vaadi lakimuutoksia. Todellisuus taitaa olla kuitenkin toinen. Koska tuotte tämän kilpailun avaamisen ehdot julkiseen keskusteluun? Aiotteko sallia junayhtiöiden kilpailun raideväleillä vai aiotteko huutokaupata vain valtionyhtiön toiminnan alueittain? (Puhemies koputtaa) Onko tarkoituksena siirtyä julkisesta monopolista nyt yksityiseen? Tällaisia kysymyksiä herää tässä vaiheessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-12-19T14:15:59,2016-12-19T14:17:10,Tarkistettu,1.1 2016_137_137,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Berner totesi, liikenne- ja viestintäsektorilla on laitettu kaasua erilaisiin liikenne- ja viestintähankkeisiin tämän vaalikauden aikana, ja se on hyvä. Sipilän hallitus jää historiaan isojen liikennehankkeiden rahoittajana niin, että me kansallisomaisuuttamme pistämme parempaan kuntoon kuin se oli vuosia sitten. Juuri tämän korjausvelkarahoituksen miljardin euron satsauksella me saamme satamia, teitä, ratoja parempaan kuntoon kuin ne ovat tällä hetkellä, mutta unohtamatta sitä, että uudet väyläinvestoinnit tuovat työtä ja toimeliaisuutta koko Suomeen, ja unohtamatta myös yksityisteiden rahoituksen parantamista 10 miljoonalla eurolla. Nämä ovat isoja satsauksia, joista voimme kiittää tätä hallitusta, mutta edelleen väylissä on paljon meille töitä, ja tulevina vuosina haluamme samanlaisia satsauksia näihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-12-19T14:17:12,2016-12-19T14:18:12,Tarkistettu,1.1 2016_137_138,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Suomi digitalisoituu nopeasti, niin nopeasti, että turvallisuus unohtuu helposti. Viestintävirasto, sen Cert-toiminto, onkin paljon vartijana valvoessaan suomalaisten tietoverkkojen turvallisuutta. Sen resurssit ovat kuitenkin säälittävän pienet verrattuna tehtävän vastuullisuuteen ja merkitykseen suomalaiselle yhteiskunnalle. Oletteko tulleet ajatelleeksi, kuinka riippuvaisia me jo olemme tietoverkkojen häiriöttömästä toiminnasta? Jos ei kulje bitti, pian ei kulje myöskään sähkö, vesi eikä ruoka. Hybridiuhkien yleistyessä ja esineiden verkon kehittyessä Cert-toiminnon merkitys vain korostuu. Meidän on kyettävä turvaamaan suomalaisten tietoverkkojen, suomalaisen yhteiskunnan toiminta myös poikkeustilanteissa. Se edellyttää resursseja, jotka voivat tuntua suurilta, mutta ei palokuntiakaan mitata rauhallisen yön vaan suuren hätätilanteen mukaan, ja Cert on suomalaisen tietoyhteiskunnan palokunta. Miten aiotte turvata meidän tietoturvalliset verkkomme näillä resursseilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-12-19T14:18:15,2016-12-19T14:19:18,Tarkistettu,1.1 2016_137_139,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Täytyy todeta, että hallitus ja ministeri Berner ovat kyllä hyvin onnistuneet tekemään tasapainoisen ja hyvän esityksen talousarvioksi tänä vaikeana ja niukkana aikana. On hienoa nähdä, että meillä on suuria tiehankkeita, suuria infrahankkeita, kuten valtatie 5 Mikkeli—Juva, Luumäki—Imatra—Venäjän raja ‑kaksoisraidehanke ja niin edelleen. Nämä ovat sellaisia hankkeita, jotka varmasti parantavat suomalaisen liikenneinfrastruktuurin laatua. Tulossa tietysti talvella on uusiakin suunnitelmia. Nythän me olemme käsitelleet liikennekaari ykköstä, ja mielelläni kuulisin ministerin kaavailuista liikennekaaren seuraavien vaiheiden suhteen, millä aikataululla ja millä sisällöllä ne ovat tulossa. Kaiken kaikkiaan pidän osaltani tätä talousarvioesitystä hyvänä, käyttökelpoisena. Sen korjaisin kyllä vielä, että tämä romutuspalkkio olisi ollut hyvä saada mukaan, ja tietysti on todettava, (Puhemies koputtaa) että Myttiönmäen mutka valtatiellä 13 välillä Lappeenranta—Mikkeli olisi ilman muuta korjattava mahdollisimman nopeasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2016-12-19T14:19:20,2016-12-19T14:20:33,Tarkistettu,1.1 2016_137_140,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Talousarviossa hyvää on se, että perusväyläverkon korjausvelkaa lyhennetään yhteisesti sovitun mukaisesti ja että myös pienemmille mutta erittäin tärkeille liikenneturvallisuutta parantaville hankkeille, kuten Raahen ja Haapaveden hankkeille, on talousarviosta löytynyt rahaa. Tästä kiitos kuuluu tietysti heille, jotka ovat määrärahoja valtiovarainvaliokunnassa ja muutenkin edistäneet. Kuitenkin suurta huolta edelleen herättää joukkoliikenteen tilanne, niin kaupungeissa kuin erityisesti harvaan asutulla maaseudulla, missä liian usein ainoaksi vaihtoehdoksi liikkumiselle töihin ja harrastuksiin jää oma auto, niin myös meidän perheessä. Jos oma auto on ainoa liikkumisväline, niin sen käyttökustannukset eivät saa muodostua esteeksi työssäkäynnille, lasten harrastuksille tai opiskelulle. Kysyisinkin teiltä, arvon ministeri: kuinka kohtuuhintainen liikkuminen mahdollistetaan kestävällä tavalla kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-12-19T14:20:34,2016-12-19T14:21:35,Tarkistettu,1.1 2016_137_141,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön kaavailema maksukokeilu saariston yhteisalusliikenteessä on ollut laajalla lausuntokierroksella, joka päättyi viime perjantaina, ja varsinkin tämä maksujen suuruus, maksutaulukko, on saanut erittäin kovaa kritiikkiä osakseen. Maksut olisivat pahimmillaan kymmeniätuhansia euroja vuodessa tämän maksutaulukon mukaan. Mutta kritiikkiä on saanut myöskin se idea, että luotaisiin kilpailtuja markkinoita alueelle, missä käytännössä markkinoita ei ole eikä voi olla olemassakaan ympäri vuoden. Onko ministeri ehtinyt tutustua tähän palautteeseen, materiaaliin, ja mikä on hänen ensivaikutelmansa siitä palautteesta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-12-19T14:21:38,2016-12-19T14:22:28,Tarkistettu,1.1 2016_137_142,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Työpaikkoja on luotava kaikkialle Suomeen, ja tässä oppositionkin näkökulmasta voi antaa tunnustusta tästä perusväylänpidon lisärahoituksesta, mutta sitten toisaalta olen äärimmäisen huolestunut siitä, millä tavalla näitä liikenneyhteyksiä heikennetään näillä perusväylillä. Elikkä nämä joukkoliikenneyhteydet on turvattava tarvittaessa ostopalveluina ympäri Suomea. Haluaisinkin tietää ministeriltä tarkemmin, että kun näitä VR:n ostoliikennepalveluita on heikennetty ja samoin myöskin bussiliikennettä, niin miltä nämä näkymät näyttävät haja-asutusalueitten näkökulmasta. Miten voidaan varmistaa se, että myös sieltä pystytään työmatkaliikenne hoitamaan, vai onko sitten ainut vaihtoehto oma auto? Vielä ehkä lopuksi haluaisin todeta, että on hyvä, että Mikkeli—Juva‑väliä Viitostiestä lähdetään korjaamaan, mutta millähän aikataululla sitten siitä siirrytään pohjoisempaan? Elikkä siellä tarvittaisiin sitten Leppävirralle asti (Puhemies koputtaa) ulottuvaa korjausta, ja mikä sen aikataulu mahtaa olla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-19T14:22:30,2016-12-19T14:23:38,Tarkistettu,1.1 2016_137_143,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee lisää työtä. Jotta voidaan saada lisää työtä, tarvitaan investointeja, ja niiden edellytys on se, että yhteiskunnan perusinfra toimii, muun muassa liikenneyhteydet. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat esimerkiksi Kehärata ja Länsimetro, joiden vaikutus pelkästään rakentamisen kasvuun on Rakennusteollisuuden arvion mukaan se, että jopa puolet koko rakentamisen kasvusta johtuu näistä liikenneinvestoinneista. Arvoisa puhemies! Tämän takia edustaja Taimelan esille ottama VR:n asema onkin nyt erittäin olennainen. Ensin te esititte ostoliikenteen leikkauksia. Sen jälkeen olette peruneet niitä tai korvanneet niitä VR:n velvoiteliikenteen lisäämisellä, mutta teette sen vain vuosi kerrallaan, ja tänään Lännen Median lehdissä kerrotaan, että haluatte purkaa tämän VR:n sopimuksen henkilöliikenteestä heti kun mahdollista tai ainakin aikaisemmin kuin tähän mennessä on sanottu. Kuinka pitkään maakunnissa (Puhemies koputtaa) pitää investointeja odottaa, kuinka pitkään siellä voidaan epävarmuuden tilassa mennä vuosi kerrallaan? Milloin maakunnat voivat ryhtyä investoimaan, arvoisa ministeri?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-12-19T14:23:40,2016-12-19T14:24:54,Tarkistettu,1.1 2016_137_144,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Hyväkuntoinen, turvallinen ja toimiva, kattava liikenneverkko on yhteiskunnan toiminnan ja kasvun edellytys, ja on erittäin hyvä asia, että tämä hallitus on ottanut tosissaan tämän ajatuksen. Samalla toteutetaan myös kaikkien puolueiden yhteistä tahtoa, sillä viime kaudella tuo parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä raportissaan kiinnitti kolmeen tärkeään asiaan huomiota: Se oli korjausvelkarahoitus, joka nyt toteutuu. Toinen oli ""investointeihin uusia rahoitusmalleja"", niitä ollaan nyt kehittämässä tuon liikenneverkkohankkeen myötä. Kolmas tärkeä asia oli se, että liikennesuunnittelussa pitää päästä pitkäjänteiseen, yli vaalikausien ulottuvaan suunnitteluun, ja siihenkin on suunnitelmia olemassa. Olisi tärkeää, että yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeää liikenneverkkoa kehitetään parlamentaarisella yksituumaisuudella, sillä toimeksiannolla, joka viime kaudella tähän annettiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-12-19T14:24:55,2016-12-19T14:26:00,Tarkistettu,1.1 2016_137_145,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä liikenne- ja viestintäministeriössä päällä sellainen draivi, että ei ole koko historiassa varmasti ollut. Kiitoksia ministerille ja voimia. Täytyy sanoa näin, että moni asia on nyt niin kuin, jos verrataan, yöllä ja päivällä. Edellisellä kaudella oli yö, nyt on päivä. Esimerkiksi tämä korjausvelan kurominen miljardilla umpeen, onhan se kova sana, kun tiedossa vielä on, että tavoitteena on, kuten valtiovarainvaliokunta linjasi, että sitä pitää jatkaa. Näistä kehittämishankkeista: Nyt tällä kertaa näitä kehittämishankkeita on koko Suomeen. Tuetaan maakuntien elinvoimaa ja kehittymistä, ei vain yhdellä alueella Suomessa vaan koko Suomen alueella, ja mikä tärkeää, panostetaan myös yksityistiepuolelle. Täällä on puhuttu paljon biotaloudesta, ja se tarkoittaa sitä, että väyläverkon pitää myös yksityistiellä olla kunnossa. Oppositiolle sanoisin sen verran, että odottakaa esityksiä, perehtykää niihin, älkääkä kaikkia ampuko heti ensin alas ja sitten vasta mietitte, olikohan tämä hyvä tai huono. Tällainen ystävällinen ohjeistus.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-12-19T14:26:01,2016-12-19T14:27:06,Tarkistettu,1.1 2016_137_146,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Herra puhemies! Todellakin liikennejaostossa hyristiin tyytyväisyyttä tämän budjettiesityksen osalta. Liikenne ja viestintä on tavattoman tärkeä osa tätä yhteiskunnan uudistamista, ja siinä on nyt vauhti päällä. Kiitokset ministerille ja hallitukselle. Nyt tapahtuu, pysähtyneisyyden aika on ohi. Erityisen merkittävää on se, että perusväylänpitoon löytyy rahoitusta, ja vielä tärkeämpää, että korjausvelkaa voidaan lopultakin lyhentää. Se on kasvanut jopa vuosikymmeniä, ja nyt ensi kerran historiallisesti siihen tartutaan ja sitä lyhennetään. Tällä on tavattoman tärkeä merkitys. Työllisyys, kasvu, turvallisuus, liikenteen sujuvuus ovat niitä arvoja, joita meidän pitää edistää, ja tällä budjetilla se toteutuu. Ongelmiakin jää: esimerkiksi Keski-Suomessa Vaajakosken kohta, Jyväskylän pohjoispuolella oleva moottoritieosuus (Puhemies koputtaa) ja Jämsä—Orivesi-rataosuus ovat ongelmia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-19T14:27:08,2016-12-19T14:28:18,Tarkistettu,1.1 2016_137_147,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On totta, että tämä hallitus on lisäämässä nyt korjausvelkatyöryhmän esityksen mukaan rahoja, ja se on hyvä asia. Mutta sitten pitää tietenkin muistaa toinen puoli. Nyt ei enää sitten kehittämisrahoja juurikaan tälle vaalikaudelle riitä. Ainoat, mitkä rahat tulevat, ovat Raide-Jokeri pääkaupunkiseudulle ja Tampereen kaupunkiratikka. Siis muu Suomi jää ilman kehittämisrahoja tämän hallituksen aikana. Kun katsotaan Suomea tällä hetkellä, tärkein on teollisuuden toimintaedellytysten parantaminen koko Suomessa. Jos meidän kolme maakuntaamme, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa, ovat tällä hetkellä Suomen nopeimmin kehittyvä alue, viisi tärkeää hanketta olisi ollut, mutta mitään tietoa näitten hankkeitten eteenpäinviemiseksi ei tällä hallituskaudella tule olemaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-12-19T14:28:20,2016-12-19T14:29:10,Tarkistettu,1.1 2016_137_148,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakangas peräänkuulutti oppositiopuolueilta rakentavaa otetta, ja kyllä täältä tulee, jos me vain saamme puheenvuoroja, mutta kun te isot puolueet saatte niin paljon puheenvuoroja verrattuna meihin, niin näitä kehuja tulee sitten harvoin. (Hälinää — Puhemies koputtaa) [Toinen varapuhemies Arto Satonen: No niin, puheenvuoro on edustaja Östmanilla.] Saanko vähän lisäaikaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-19T14:29:11,2016-12-19T14:29:35,Tarkistettu,1.1 2016_137_149,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus itse asiassa toimii aika oppikirjamaisesti. Se parantaa kilpailukykyä ja tekee suuria julkisia investointeja tällä kertaa tiestöön. Ja minun mielestäni kiitos kuuluu aina sinne, minnekä se oikeastikin kuuluu, eli kyllä tätä viime vaalikaudella toiminutta korjausvelkatyöryhmää kyllä täytyy kiittää. Sehän oli parlamentaarinen, eli kaikki puolueet saivat yksimielisen paperin aikaiseksi. Täytyy kiittää myös silloisia ministereitä, he suhtautuivat myönteisesti tähän paperiin, ja nyt se näkyy sitten näinä isoina investointeina ympäri Suomea. Viime keväänä pantiin 600 miljoonaa liikenneturvallisuutta ja erityisesti liikenteen sujuvuutta edistäviin hankkeisiin ja nyt pantiin sitten vähän lisää. Kyllä tämä hallitus oikeasti, niin kuin edustaja Rantakangas sanoi, saa tämmöisen historiallisen mitalin, että se on kääntänyt parikymmentä vuotta jatkuneen omaisuuden laiminlyönnin selvästi uuteen uskoon, mutta se edellyttää, että (Puhemies koputtaa) myös jatkossa investoidaan samalla tavalla.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-12-19T14:30:38,2016-12-19T14:31:46,Tarkistettu,1.1 2016_137_150,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Edustaja, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, Kalli.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_151,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Edellisen keskustelun aikana me kävimme keskustelua siitä, mitenkä saataisiin syntymään enemmän investointeja, yrittäjyyttä ja suomalaista työtä. Ainakaan ei voi liikenneministeri Berneriä syyttää siitä, etteikö hän olisi yrittänyt luoda edellytyksiä omalta osaltaan niin, että ennustettavuus, verkon kunto ja toimivuus koko Suomen alueella tulevaisuudessa olisi nykyistä parempi. Sen tähden minäkin yhdyn niihin kiitoksiin, joita täällä on esitetty, ja toivotaan, että liikennesektorin parannukset osaltaan vaikuttavat siihen, että se myötätuuli, joka nyt on näköpiirissä, voisi vahvistua ja varmistua osaltaan. Tietenkin pieni pettymys on se, että tämä kor-jausvelan jaksotusohjelma painottuu hiukan jälkijättöiseksi, mutta kun se vain pitää, niin sekin on hyvä asia. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-12-19T14:31:48,2016-12-19T14:32:54,Tarkistettu,1.1 2016_137_152,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Nyt ministeri Berner, ja tuli niin paljon kysymyksiä, että otetaan 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_153,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia kysymyksistä ja palautteista. Aloitan tästä tietoturvakysymyksestä, koska se oli ainoa kysymys, joka liittyi viestintään. On selvää, että tietoturva on kysymys, joka tulee entistä laajemmin koskettamaan meidän tulevaisuuttamme, meidän toimintavarmuuttamme, huoltovarmuuttamme ja myöskin yritysten näkökulmasta kilpailukykyä. Tästä näkökulmasta on tärkeää, että me pystymme tulevaisuudessa Havaro-toimintaan osoittamaan lisärahoitusta ja myöskin huolehtimaan siitä, että Suomessa syntyy osaamista, koulutusta ja myöskin vapaaehtoista toimintaa yritysten ja Viestintäviraston välille, jotta me pystymme aidosti luomaan Suomesta maailman tietoturvallisimman ympäristön. Hallituksen tietoturvallisuuteen liittyvä periaatepäätös on tehty, ja nyt meidän täytyy katsoa, että ensi vuonna pystymme sitä myöskin toimeenpanemaan. Korjausvelkaan ja perusväylänpitoon sekä kehittämishankkeisiin tarvitaan ilman muuta lisää näkyvyyttä tulevaisuuteen. Meillä on ollut historiallisen alhaiset varat tällä hallituskaudella käytettävissä niin perusväylänpitoon kuin myöskin kehittämishankkeisiin. Se on edellyttänyt meiltä myöskin hyvin paljon pohdintaa ja harkintaa siitä, miten infran rahoitusta voidaan turvata pitkäjänteisesti, lisätä ennustettavuutta ja myöskin huolehtia siitä, että aidosti pystymme tulevaisuudessa turvaamaan liikkumisen muodot sekä investoinnit Suomeen. Tätä varten tehdään laaja liikenneverkkoselvitys ja siihen liittyvä rahoitusselvitys sekä visio siitä, minkälaisia infrainvestointeja Suomi tarvitsee tulevaisuudessa. Liikenneverkkoselvitys on valmistumaisillaan tämän vuoden loppupuolella, ja se käsitellään ensi kevään aikana. Esko Ahon, Lauri Lylyn ja Inka Meron tekemä visio, Suomi 2050, siitä, millaisen infraympäristön Suomi tarvitsee, valmistuu maaliskuun loppuun mennessä. Sen yhteydessä on tärkeää myöskin käydä parlamentaarinen keskustelu siitä, millä tavalla pitkäjänteistä ennustettavuutta infrainvestointeihin voidaan Suomeen luoda. Joukkoliikennepalvelut ovat meillä aivan keskiössä. Liikennekaari on etenkin hanke, jolla pyritään lisäämään palveluita hyödyntämällä digitalisaatiota mutta myöskin mahdollistamalla henkilöliikenteen, tavarakuljetusten ja postin yhteiskuljetuksia sekä luomalla paremmat edellytykset yrittäjyydelle. On tavoite huolehtia siitä, että koko maassa, etenkin haja-asutusalueella, paranevat joukkoliikennepalvelut kaikille osapuolille ja että ne ovat myöskin kannattavia tuottaa. Liikennekaari astuu voimaan 1.7.2018, jos eduskunta näin hyväksyy. Se mahdollistaa myöskin sen, että toivottavasti ostoliikenteeseen tarkoitetut varat pystytään aidosti hyödyntämään sinne, missä ne tuottavat myöskin eniten hyötyä. Junaliikenteen osalta hallitus on antanut välikysymysvastauksessaan lokakuussa 2015 vastauksen siitä, että junaliikenne tullaan avaamaan kilpailulle. Tämä ei tarkoita sitä, että tarjonta vähenee, vaan tämä tarkoittaa sitä, että tarjontaa tullaan lisäämään. Se mahdollistaa myöskin sen, että voidaan lisätä alueellista liikennettä. Tämä on myöskin erittäin tärkeää, kun katsotaan maakuntauudistusta kokonaisuudessaan, jossa maakunnat tulevaisuudessa ovat myös liikenteen järjestäjiä. Silloin on mahdollista synnyttää enemmän lähijunaliikennepalveluita sekä mahdollistaa myöskin kilpailutuksen kautta se, että ostoliikenteeseen käytettävät varat ovat aidosti tehokkaassa käytössä ja että me saamme parasta mahdollista vastinetta. Kilpailun avaaminen ei edellytä lainsäädäntöä. Kysymys on VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön välisestä sopimuskysymyksestä, ja näin ollen tässä kohtaa emme tarvitse lainsäädäntömuutoksia. Sen sijaan olemme tehneet laajaa selvitystä junaliikenteen kilpailutuksen edellytyksistä, ja kaikki toisistaan riippumattomat selvitykset tuottavat saman tuloksen: junaliikennettä kilpailuttamalla saadaan lisää tehokkuutta meidän raiteille, saadaan myöskin enemmän tarjontaa ja palveluita. Tämä kokonaisuus on äärimmäisen tärkeä myöskin, kun katsotaan meidän energia- ja ilmastostrategiaa, jossa meidän tavoitetila on kuitenkin liikenteen kautta huolehtia siitä, että vähennämme päästöjä liikenteessä merkittävästi, mistä kuitenkin yksi neljäsosa halutaan saavuttaa joukkoliikennepalveluita parantamalla, liikennekaarta hyödyntämällä, kilpailua lisäämällä. Näin pystymme parempiin palveluihin ja myöskin huolehtimaan siitä, että liikenne pystyy erittäin vaativaan tavoitteeseen liikenteen päästöjen vähentämiseksi. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-12-19T14:32:59,2016-12-19T14:38:02,Tarkistettu,1.1 2016_137_154,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Jatkamme debattia, puheenvuoroja voi varata V-painiketta painaen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_155,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä siitä, että olitte rehellinen todetessanne, että tällä hallituskaudella on historiallisen alhaiset varat käytössä sekä perusliikenteen pitoon... (Eduskunnasta: Höpö höpö!) — No, juuri äsken ministeri näin totesi, katsotaan myöhemmin pöytäkirjasta. — Toisaalta myös on hyvä todeta, että erityisesti kehittämishankkeet ovat todella vähäiset. Samaan aikaan juuri tulleiden tietojen mukaan orastavasta kasvusta kahdella isolla hankkeella, Kehäradan ja Länsimetron osalta, on saatu ihmeitä aikaan: puolet suomalaisesta talouskasvusta, jonka varaan nyt hallituskin rakentaa. Siltä osin uskon, että tarvitaan lisää kehittämishankerahoitusta, jotta me voimme aidosti luoda kasvua. Ja minusta on vinha perä siinä, mitä ministeri äsken totesi, että nyt olemme historiallisen alhaisessa tilanteessa liikennemäärärahojen osalta. Lisäksi minä pelkään tätä markkinaehtoista ajattelua. Minä, ministeri, teitä hiukan varoittaisin siitä, että viime hallituskaudella sekä vasemmiston että kokoomuksenkin (Puhemies koputtaa) ministerit uskoivat, että markkinat eivät (Puhemies koputtaa) kyllä koko Suomea pelasta liikenteen osalta ja niiden varaan ei pitäisi liikaa vannoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-19T14:38:09,2016-12-19T14:39:20,Tarkistettu,1.1 2016_137_156,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Todellakin liikenteen kentältä on tullut kiitoksia tästä korjausvelan hoitamisesta. Se on todella historiallinen raha. Mutta kehittämishankkeisiin tarvitaan rahaa, ja yksi niistä on Helsinki—Atlantti-tie elikkä se, että Suomen teollisuus haluaisi viedä tavaran Kolmostietä Merenkurkkuun, siitä yli uusilla laivoilla, mitkä tulevat sinne, ja sitten aina tonnimäärältään suurille aluksille Norjaan. Myös Norjasta ja Ruotsista on halua Suomen kautta kuljettaa tavaraa Venäjälle sitten, kun pakotteet aikanaan loppuvat. Kysyisinkin ministeriltä: nyt, kun liikenneverkkoyhtiöitä aletaan kehittämään ja avaamaan, voitaisiinko ajatella, että Kolmostie olisi todella Live Oy:n pilottihanke? Se palvelee 3—5:tä maakuntaa, ja se olisi nimenomaan tärkeä koko Suomelle, että me saisimme tämän viennin tätä kautta menemään. Ennen kaikkea näkisimme suurena edistysaskeleena tämän, että myös tuo Hämeenkyrön ohitustie saisi nyt rahansa, ettei tarvitse suurten rekkojen kulkea keskellä kylää liikenneympyröissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-12-19T14:39:21,2016-12-19T14:40:25,Tarkistettu,1.1 2016_137_157,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy antaa kiitosta siitä, että perusväylänpitoon ja korjausvelan pienentämiseen on ryhdytty päättäväisesti, mutta samaan hengenvetoon pitää todeta, että kehittämishankkeet ovat jäämässä jälkeen aikaisemmasta vauhdista, ja se voi olla riski myöskin TEN-tukien saamiseen. Me tarvitsemme mittavia kehittämishankepäätöksiä, jotta voimme myöskin maksimoida Euroopan unionista tulevat mahdolliset tuet. Täytyy antaa kiitosta myös näille raideliikenneratkaisuille, niin Raide-Jokerille kuin Tampereenkin raitiotielle ja aiemmalle metron jatkamiselle. Ja kuten täällä edustaja Krista Kiuru totesi, niin liikennehankkeiden yhteiskunnallisia vaikutuksia täytyy tosiaan arvostaa vähän laajemmin. Ne mahdollistavat talouskasvua, ne mahdollistavat yhdyskuntarakenteiden kehittymistä, asuntorakentamista ja niin edelleen. Elikkä on ihan oikein rakentaa sinne, missä on kasvua ja pöhinää, eikä sinne, missä uudella hankkeella toivotaan syntyvän (Puhemies koputtaa) liikennettä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-19T14:40:26,2016-12-19T14:41:33,Tarkistettu,1.1 2016_137_158,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Liikennekaari astuu voimaan heinäkuussa 2018, ja ministeri mainitsikin tässä ensimmäisen vaiheen. Taksialan sääntelyn osalta huomionarvoista on se, että taksitoimialalla säilyy luvanvaraisuus, taksiyrittäjän kotipaikan on oltava Suomi, yrityksellä on oltava suomalainen Y-tunnus, autojen täytyy olla rekisteröityjä Suomeen ja kuskien on osattava riittävästi suomea. Kuskien on osattava myös palvella erityisryhmiä, kuten vammaisia ja eläkeläisiä — hyvä niin. Ja aikaa uudistukseen sopeutumiselle yrittäjillä on kyllä nähdäkseni riittävästi. Arvoisalta ministeriltä kysyisin: Näistä kaikista hyvistä toimenpiteistä huolimatta taksialan yrittäjiltä paljon tulee edelleen huolta siitä, tuleeko Suomenlahden eteläpuolelta porukka tekemään tätä tärkeää työtä heidän puolestaan, jota he luotettavasti ovat tehneet. Miten vastaatte tähän taksiyrittäjien esittämään huoleen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-12-19T14:41:34,2016-12-19T14:42:36,Tarkistettu,1.1 2016_137_159,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että kiinnitetään huomiota tässä esityksessä nimenomaan korjausvelka-asiaan, koska verisuonet valtiolle on tiestö- ja väyläverkosto kaiken kaikkiaan. Miljardiluokan panostukset siihen on hyvä avaus, ja toivon, että tälle asialle löytyy jatkoa tulevinakin vuosina. Muun muassa edustaja Harry Wallin kiinnitti huomiota, että Oulun seudulle ei tule merkittäviä uusinvestointeja. Kyllä täällä kuluvan kauden uushankkeissa on muun muassa Nelostien iso ratkaisu, eli pohjoiseenkin tehdään isoja hankkeita. Se vaikuttaa myös Seinäjoen seudulle, ja junat liikkuvat siellä. Eli kyllä tämä hallituksen esitys on hyvin sellainen koko maata kattava, siitä lämmin kiitos. Korjausvelka kaiken kaikkiaan ja yksityistierahat ja nämä ovat asiat, mitkä tullaan tulevana vuonna ratkaisemaan Infra Oy:n selvityksen aikana. Toivonkin, että siinä keskustelun yhteydessä turvataan entistä paremmin suomalainen tieverkosto.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-19T14:42:39,2016-12-19T14:43:44,Tarkistettu,1.1 2016_137_160,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Värderade herr talman! För det första tackar jag ministern för att ministeriet och ministern fördomsfritt försöker utnyttja digitaliseringens möjligheter, och på det sättet skapa en grund för tillväxt i vårt land. Jag har ändå två frågor.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-12-19T14:43:45,2016-12-19T14:44:03,Tarkistettu,1.1 2016_137_161,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Edustaja Blomqvist kysyi samasta asiasta elikkä tästä laajakaistarakentamisen tuesta. Vuodelta 2009 oli tämä laki, ja nyt, kun siellä on investointeja tehty, on käynyt niin, että nyt kun ollaan uudistusta sille laille sorvaamassa, niin sillä tuetaan enemmän sitten sitä investointia kuin mitä aikaisemmin, mutta siellä on paljon tehty sellaista työtä, jossa on kymmenillä miljoonilla investoitu ja otettu sitä vastaan velkaa, ja nyt sitten olisi ollut mukavampi olla investoimatta ja odottaa tätä parempaa lahjaa valtiolta. Olisin kysynyt ministeriltä: onko tässä mitään tehtävissä, vai maksetaanko velkaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-12-19T14:44:45,2016-12-19T14:45:34,Tarkistettu,1.1 2016_137_162,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Viime aikojenkin valossa voimme todeta, että on hyvin tärkeää, että suomalainen media on riippumaton ja että suomalaiset voivat luottaa median riippumattomuuteen. Viittaan tässä nyt tietenkin tähän Yleisradioon ja siihen, kuinka tärkeää on varmistaa pitkäjänteinen rahoitus Yleisradiolle ja siten vielä, että se ei toden totta ole mikään hallituksen radio vaan muistamme aina sen periaatteen, että se on eduskunnan ja kansalaisten radio. Nämä asiat ovat hyvin hyvin tärkeitä, ja tänä päivänä niitä ei voi liikaa alleviivata. Siksi, puhemies, minun kysymykseni nyt liittyy tähän, kun puhumme valtion talousarviosta, että on hyvä ja tärkeää, että on sitouduttu ikään kuin siihen, että keväällä viimeistään tulee tämä kehykseen, mutta tämä ei riitä, puhemies ja arvoisa ministeri, tämä ei riitä. Me keskustelemme tässä ja nyt valtion talousarviosta, ja tämä Ylen rahoituksen siirto kehyksen ulkopuolelle (Puhemies koputtaa) Satosen työryhmän mukaisesti pitäisi tehdä tässä ja nyt. Mitä vastaatte tähän: miksi tätä ei tehty tässä ja nyt?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-19T14:45:34,2016-12-19T14:46:45,Tarkistettu,1.1 2016_137_163,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On totta, että Yleisradio on eduskunnan alainen radio ja parlamentaarinen työryhmä valmisteli niitä tiettyjä esityksiä, joita nyt täytäntöön pistetään Yleisradiossa. Tiedän, että ministeri on tarkkaan selvittänyt sen, milloin tämä kehyksen ulkopuolelle siirto voidaan tehdä. Siitä on nyt turha enää täällä jankata. Kannattaisi uskoa tosiasiat silloin, kun ne kerran rehellisesti kerrotaan. Haluaisin lämpimästi kiittää ministeriä sektorista, jota hän on hoitanut erittäin tarmokkaasti, määrätietoisesti ja hyvin vahvasti tulevaisuuteen katsoen. Tämäntyyppistä lähestymistapaa me tarvitsemme, jotta me pärjäämme myöskin tulevaisuudessa. Nämä merkittävät hankkeet, jotka nyt työllistävät ympäri Suomea, ovat olleet yksi syy siihen, että Suomi on tänä päivänä nousussa ja ihmisillä on palaamassa usko tulevaisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-12-19T14:46:47,2016-12-19T14:47:38,Tarkistettu,1.1 2016_137_164,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä on jo aikaisemmissa puheenvuoroissa hieman sivuttu kyber- ja tietoturvallisuusasioita, ja tällä teemalla jatkaisin, nimittäin kyber- ja tietoturvallisuuteen liittyvillä toiminnoilla on keskeinen merkitys yhteiskunnan kriittisten toimintojen kannalta. Julkisen hallinnon lisäksi erityisesti suomalaisten yritysten kyber- ja tietoturvallisuuden tason pitää olla hyvä. Konsulttiyritys EY julkaisi kyselyn koskien yritysten tietoturvaa ja verkkohyökkäyksiltä suojautumista. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 735 yritystä ympäri maailmaa. Näistä vastaajista 86 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän yrityksessään kyberturvallisuuden hallinta ei vastaa täysin liiketoiminnan tarpeita, ja 57 prosenttia puolestaan kertoi, että yrityksessä oli viime aikoina koettu merkittävä tietoturvallisuuteen liittyvä häiriö tai hyökkäys. Kysyisin ministeriltä: miten ministeriön taholta voitaisiin tukea suomalaisten yritysten varautumista kyberuhkiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-12-19T14:47:39,2016-12-19T14:48:45,Tarkistettu,1.1 2016_137_165,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Lappia piinaavat postinjakelun viivästykset ovat saaneet monen ihmisen mitan läikkymään yli. Useita päiviä myöhässä olevat kutsut lääkäriin, vanhoina painoksina saapuneet lehdet ja tilaisuuksien peruuntumiset myöhässä tulleen kutsun vuoksi ovat aiheuttaneet mielipahan lisäksi myös kustannuksia. Sain myös vastikään kuulla nuoresta naisesta, jolle oli tullut kutsu postitse työhaastatteluun, ja kun hän ei ollut tätä kirjettä saanut, niin karenssi paukahti päälle. Onneksi sitten kovan työn kautta hän sai oikaistua tämän asian, mutta nämä ovat tosi vaikeita asioita ihmisten arjessa. Lappi on toiminut ennakkonäyttämönä tälle Postin uudistukselle, kun postia on jaettu miten sattuu, vaikka laki edellyttää viisipäiväistä jakelua. Tämä Postin omapäinen toiminta on antanut lappilaisille esimakua siitä, mitä kolmipäiväiseen jakeluun siirtyminen tarkoittaisi käytännössä. Ministeri Kiuru ei antanut viime kaudella Postin livetä tästä viisipäiväisestä jakelusta, ja toivon tässä myös tätä samaa linjaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p971,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2016-12-19T14:48:46,2016-12-19T14:49:52,Tarkistettu,1.1 2016_137_166,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on viimeisen vuoden aikana ollut postinjakelun kanssa todella paljon vaikeuksia. Tällä hetkellä on nyt sitten myös jouluruuhka. Postista on sanottu, että se yritetään selvittää mahdollisimman hyvin. Me elämme todella vaikeaa ja hankalaa aikaa, kun jaettavan postin määrä, yleispalveluvelvoitteellisen postin määrä, on vähentynyt todella paljon ja vähenee koko ajan, menemme koko ajan enemmän ja enemmän sähköiseen toimintaan. Kuka meistä on viimeksi lähettänyt muun kuin joulukortin Postin kautta? Nyt kun Postin kannattavuus heikkenee, me olemme joutuneet miettimään, mitä uusia toimintamalleja Postissa tulisi tehdä. Kaikille on postin tultava jatkossakin, ja tosiaankin meille sinne Lappiin syrjäseuduillekin postin on jatkossa toimittava. Ja nyt kun Postin lain-uudistus on meneillään, niin suunnitelma on se, että meillekin se posti jaetaan jatkossakin asianmukaisesti joka ikinen arkipäivä. Nyt kysynkin: Jos me emme nyt muutoksia alkaisi tekemään, niin miten kävisi ensi vuonna, tulisiko jouluposti ajallaan? Entä seuraavana vuonna, olisiko meillä enää mitään mahdollisuutta jakaa sitä postia asianmukaisesti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-19T14:49:53,2016-12-19T14:51:00,Tarkistettu,1.1 2016_137_167,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Ihalainen ja Kaikkonen, ja sen jälkeen ministerin vastaus, ja sen jälkeen sitten seuraava debattikierros.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_168,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä edellisen teeman yhteydessä puhuttiin paljon meidän kasvun edellytyksistä ja paranemisesta. Tässä mielessä toivoisin, että tämä puoliväliriihi olisi paikka, missä tämän kasvun varmistamisen, hyvän kierteen varmistamisen, eteen tehtäisiin jotakin. (Hälinää) — Minä toivon, että salissa jaksettaisiin kuunnella näitä juttuja. (Puhemies koputtaa) Menkää tuonne puolelle, jos haluatte pölistä. [Toinen varapuhemies Arto Satonen: Puheenvuoro on edustaja Ihalaisella.] Kiitoksia. — Ajatus olisi siis se, että olisiko mahdollista — ja tämä on vähän laajempi kysymys — ottaa vähän riskejä ja etunojaa ja puoliväliriihessä tehtäisiin tämmöinen investointiohjelma, johon liittyisi rohkaisua yksityisen sektorin investoinneille tämän positiivisen kierteen vahvistamiseksi mutta myös sellaisia julkisia investointeja, joilla on semmoista vipuvaikutusta myös, että yksityinen investoija voisi tulla mukaan. Tällaisia tietysti ovat infra-asiat, mutta myöskin energia- ja ilmastostrategiaan liittyvä liikenteen sähköistämisen tavallaan ohjelma. Meidän täytyisi ottaa jo seuraavaa askelta liikenteen sähköistämisessä, ja kysyisin, miltä tämmöinen ajattelu ministerin korvissa kuulostaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-12-19T14:51:09,2016-12-19T14:52:23,Tarkistettu,1.1 2016_137_169,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suhteellisen nuoresta iästäni huolimatta olen kuitenkin jo neljättä kautta eduskunnassa, ja yksi asia, mikä kautta näitten vuosien on tullut kentällä hyvin usein vastaan, on kysymys siitä, miten on mahdollista, että kun pieni ja köyhä Suomi on aikanaan rakentanut tämmöisen tieverkoston, mikä meillä on, niin meillä ei ole varaa pitää sitä yllä. Miten se voi rapistua vuosi vuodelta? Tämä on tullut vastaan, ja kieltämättä tämä on ollut semmoinen kysymys, mihin en ole oikein osannut vastata, miten se todella onkin ollut näin. Kai siinä on ollut kysymys siitä, että ei ole ollut riittävää poliittista tahtoa kiinnittää tähän huomiota ja osoittaa siihen resursseja. Mutta nyt on. Hallitus tekee miljardiluokan panostuksen korjausvelan taittamiseen. Voi sanoa, että se on jo historiallinen ratkaisu, koska vuosikausiin, aikoihin, tälle ei ole tehty mitään. Nyt hallitus on antanut ministeri Bernerille työkalut vaikuttaa tähän asiaan, ja hän niitä myöskin käyttää. Kiitän tästä linjauksesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-12-19T14:52:25,2016-12-19T14:53:27,Tarkistettu,1.1 2016_137_170,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Berner, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_171,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Yritän kattaa laajasti kaikkia eri osa-alueita, joita tässä keskustelussa on käyty läpi. Yle tullaan siirtämään kehysten ulkopuolelle, ja saamieni moninkertaisten kysymysten jälkeen totean yhä aina saman vastauksen, että se on mahdollista siirtää vain kehysneuvottelun yhteydessä. Olen sitä esittänyt hallitukselle monta kertaa, että noudatamme tässä Ylen parlamentaarisen ryhmän tahtoa, ja tulen huolehtimaan, että sitä tullaan noudattamaan. Saariston liikenteen osalta palaute on moninaista. Ymmärretään sitä, että tarvitaan lisää joustavuutta ja erilaisia palveluita. Ymmärretään myöskin se, että tarvitaan lisäpalveluita matkailijoille kesän aikana. Samanaikaisesti on huoli siitä, miten palvelut pystytään säilyttämään kesäkauden ulkopuolella. Uskon, että käytyämme läpi palautetta löydämme tähän kyllä hyvin ratkaisun, joka tyydyttää sekä matkailun edistämiseen liittyviä tarpeita että sitten toisaalta vakiasiakkaiden tarvetta, joka heillä on ympäri vuoden. Laajakaista-asia on meille erittäin tärkeä. Me haluamme pitää huolta siitä, että Suomi digitalisoituu ja että meidän elinkeinoelämä pystyy aidosti kasvamaan digitalisaation mahdollistamassa ympäristössä. Tämä tarkoittaa myöskin sitä, että meillä pitää olla hyvät valmiudet 5G:tä kehittäessämme ja meidän pitää myöskin huolehtia siitä, että meidän kiinteät laajakaistat ovat aidosti riittävästi katettuna koko maassa. Tätä varten olemme neuvotelleet yksityisen sektorin toimijoiden kanssa yhteisestä investointiohjelmasta, tai pikemminkin niin, että yksityinen sektori investoi ja hallitus luo mahdollisuuden eli keventää normeja ja mahdollistaa nopeamman rakentamisen edellytykset. Tästä on syntynyt miljardin euron niin sanottu kumppanuussopimus, johonka tullaan investoimaan seuraavan kahdeksan vuoden aikana, ja investoinnit ovat nyt käynnistyneet. Tässä yhteydessä hallitus myös käy läpi laajakaistahankkeen sääntelyä, ja olemme tehneet lakiesityksen, jonka tavoitteena on lieventää tuetun laajakaistarakentamisen tukiehtoja ja siten parantaa nopean laajakaistan saatavuutta etenkin pien- ja haja-asutusalueilla. Tämä ohjelma pyrkii nyt siihen, että kevennetään sitä, mitä aiemmin on tehty, ja samalla mahdollistetaan paremmin uudet investoinnit. Kyberuhkiin valmistautuminen on lähtökohta, joka on elinkeinoelämää erittäin paljon keskusteluttanut viime aikoina. Tässä on hallituksen periaatepäätös tietoturvasta olemassa. Samalla pyritään myöskin käymään jatkuvaa vuorovaikutusta elinkeinoelämän kanssa siitä, miten valmiuksia yrityksissä voitaisiin edistää. Tämä vaatii sekä osaamisen kasvattamista että myöskin sitä, että Viestintäviraston palveluita pystytään parantamaan ja lähtemään entistä tarkemmin palvelemaan yksittäisiä yrityksiä eikä pelkästään sitten niitä, jotka ovat huoltovarmuuden kannalta keskeisiä. Tässä pyrimme panostamaan entistä parempiin ja teemme parhaillaan virastoselvitystä, jolla pyritään katsomaan, miten tähän muutokseen, joka on menossa, pystytään paremmin vaikuttamaan. Postilailla ja postilakiuudistuksella pyritään aidosti siihen, että meillä säilyy viisipäiväinen jakelu koko maassa. Me haluamme kuitenkin mahdollistaa Postille sopeutumisen paremmin siihen, että kun postimerkillä varustetut kirjeet, jotka ovat yleispalveluvelvoitteen piirissä, vähentyvät koko ajan, niin Postilta kevennettäisiin sääntelyä tämän osalta. Sen takia olemme lähteneet siitä liikkeelle, että kun kaupunkiseuduilla on olemassa 5—7-päiväinen jakelu tällä hetkellä markkinaehtoisesti toimittaessa mutta haja-asutusalueilla sitä ei ole, niin se tarkoittaa sitä, että me voimme sallia Postille paremman sopeutumisen muuttuneeseen tilanteeseen mutta edellytämme, että Posti kilpailuttaa haja-asutusalueilla palvelun, jotta sekä kaupungeissa että haja-asutusalueilla aidosti on taattavissa viisipäiväinen jakelu kaiken aikaa. Olen itse sitä mieltä, että me tarvitsemme entistä enemmän investointeja. Edustaja Ihalaisen ajatus siitä, että pystyisimme löytämään yhteisiä ratkaisuja yksityisen ja julkisen sektorin välille investoimaan, on osa tätä liikenneverkkoselvitystä, jota parhaillaan tehdään. Tavoite on, että pystymme siitä tekemään päätöksiä sitten kehysriihen aikana tai puoliväliarvion yhteydessä. Liikenteen sähköistäminen on yksi keskeinen tavoite, ja siitä tehdään jo alkuvuodesta esitys, millä tavalla pystymme pääsemään hallituksen esittämään tavoitteeseen sähköisen liikenteen edistämiseksi osana energia- ja ilmastostrategiaa. Mitä voisimme tehdä paremmin, ja miksi olemme sellaisessa tilanteessa, että usein tuntuu, että meidän infra ei saa (Puhemies koputtaa) sitä tarvitsemaansa tahtoa? Kysymys on pitkälti siitä, että infraa on käsitelty kulueränä, kun me haluamme tulevaisuudessa nähdä, että se on omaisuuserä, jota käsitellään kuin omaisuuserää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-12-19T14:53:31,2016-12-19T14:58:51,Tarkistettu,1.1 2016_137_172,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomessa on tällä hallituskaudella tehty erittäin merkittävä suunnanmuutos teiden ja ratojen kuntoon laittamiseksi. Iso linjamuutos on se, että nyt panostetaan perusväylänpitoon aiempaa enemmän ja pysäytetään jatkuvasti, vuosia kasvanut väylästömme korjausvelka, joka on noin 2,5 miljardia. Se on hyvä asia, että nyt panostetaan nimenomaan perusväylänpitoon. Noin 300 liikenneväylähanketta tuovat työtä ja toimeentuloa koko Suomeen ja parantavat myöskin ihmisten liikenneturvallisuutta. Sitä kaivataan. Huomionarvoista on myös se, että yksityisteiden peruskorjauksiin tulee 10 miljoonan vuotuinen lisämääräraha. Uusia, isoja liikenneväylähankkeitakin aloitetaan myös ensi vuonna, muun muassa valtatie 4 Oulu—Kemi, valtatie 5 Mikkeli—Juva, valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie, kaksoisraide Luumäki—Imatra, ja, arvoisa edustaja Harry Wallin, nämä ovat muualla kuin Kehä kolmosen läheisyydessä olevat. Nämä ovat ympäri Suomea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-19T14:58:54,2016-12-19T15:00:03,Tarkistettu,1.1 2016_137_173,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on näiden tieliikennehankkeiden ja infrahankkeiden osalta käyty hyvää keskustelua siitä, millä tavalla ne ovat juuri niitä kasvun moottoreita ja kasvun synnyttäjiä. Siinä mielessä on kyllä paikallaan antaa hallitukselle ja ministerille kiitosta siitä, että ensi vuonna myös suunnittelumäärärahaa tulee uuden nopean junayhteyden suunnitteluun Helsinki—Turku-välille, ja jos katsotaan sitä hanketta laajemminkin, niin kysymyshän on nimenomaan Tukholma—Pietari-kasvukäytävänkin hyödyntämisestä. Siihen hankkeeseen on mahdollista saada myös EU-rahoitusta, ja se olisi keskeinen hanke niin työllisyyden kannalta kuin myös ihan työvoiman liikkuvuuden kannalta ja varmasti iso positiivinen signaali myös asuntotuotannolle. Toivottavasti tämä etenee rivakasti. Sitten olisin myös kysynyt sitä samaa asiaa, mihin edustaja Blomqvist viittasi, että miten Hanko—Hyvinkää-radan sähköistäminen on etenemässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-12-19T15:00:04,2016-12-19T15:01:02,Tarkistettu,1.1 2016_137_174,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Olisin, arvoisa ministeri, vähän katsonut tämän vuoden ja ensi vuoden alun lisäksi myöskin laajempaan tulevaisuuteen. Yksi sellainen ilmasto- ja energiastrategian suuri kysymys on sähköautot ja liikenteen sähköistäminen, mutta myöskin päästövähennystavoitteet, jotka kohdistuvat erityisen voimakkaasti liikennesektorille. Mitä keinoja te, arvoisa ministeri, näette, että me saavuttaisimme jo lähivuosina? Viimeistään vuoteen 2030 mennessä 250 000 sähköautoa ja kenties myöskin biokaasuautoa — mitä se merkitsee infralle? Mitä se kenties merkitsee ehkä verotuksen näkökulmasta, kenties myöskin liikenneverkkoyhtiön näkökulmasta tämän tavoitteen saavuttamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-12-19T15:01:04,2016-12-19T15:01:48,Tarkistettu,1.1 2016_137_175,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Haluan lausua lämpimät kiitokset ministeri Bernerille siitä, että tämä korjausvelkapaketti, joka on nyt päätetty, kyllä jakaantuu poikkeuksellisen tasaisesti ympäri maata. Ymmärrän, että varmaan joissakin maakunnissa koetaan, että olisi ollut tarve suuremmallekin rahoitukselle, mutta minulla on se käsitys, että tässä taustalla on objektiiviset kriteerit, joilla näitä on arvioitu. Etenkin lappilaisena pitää olla erityisen tyytyväinen, että toistakymmentä prosenttia tästä paketin arvosta tuli meille sinne, mutta meillä onkin tarpeita ollut, ja patoutuneita tarpeita, niin kuin varmasti ympäri Suomea. Haluaisin palata siihen kysymykseen, joka täällä on ollut jo aikaisemmin esillä, joka liittyy koilliskaapeliin eli datakaapeliin Euroopasta Suomen kautta Aasiaan. Haluaisin kysyä ministeriltä: miltä tämä hanke näyttää ja mitkä ovat kenties seuraavat askelmerkit tässä erittäin tärkeässä, voi sanoa, Suomelle strategisessa hankkeessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1149,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2016-12-19T15:01:51,2016-12-19T15:02:52,Tarkistettu,1.1 2016_137_176,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että tähän perusväylänpidon jälkeenjääneisyyteen on nyt ministeri Berner tarttunut erittäin jämäkästi ja hallitusohjelman mukaisesti on saatu merkittäviä määrärahalisäyksiä teiden ja radanpidon parempaan tilaan saattamisessa. Tässä keskustelussa olen ihmetellyt muutamien demarien puheenvuoroja, kun tuntuu, ettei niitä rahoja ole sitten tullutkaan. Esimerkiksi edustaja Krista Kiurun puheenvuorossa tuntui, että perusväylänpitoon on rahaa vähän. Ihmettelin, että mitähän budjettikirjaa hän lukee, mutta toivottavasti hän löytää oikean kirjan hyllystään lähipäivinä. Se, mikä tässä on tärkeää, on se, että suunta on vaihtunut. Se näkyy maakunnissa ihan aidosti, viime kesänä se näkyi jo teiden päällä: kun ajeli pitkin Suomea, niin yhä useammassa kohteessa joutui odottamaan liikenteen jonossa, kun tietä korjattiin. Kysynkin nyt ministeri Berneriltä: kun tämä valokuituyhteys nousi teidän puheenvuorossanne esille, niin mikä on teidän näkökulmanne siihen, että kun on äärimmäisen tärkeä hanke, niin löytyykö tähän merkittävät rahavarat nyt, koska tämä (Puhemies koputtaa) on maakuntien parasta kehittämistä, kun laitetaan valokuidut kuntoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-19T15:02:53,2016-12-19T15:04:00,Tarkistettu,1.1 2016_137_177,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Objektiivinen, riippumaton tiedonvälitys on yksi demokratian tukijaloista. Nyt vaikuttaa siltä, että sananvapaus Suomessa jos ei rapaudu niin ainakin menee hurjasti alaspäin. Hämmästys on suuri, kun katsomme asiaa, että vaikuttaa siltä, että näin käy hallituksen toimesta — toki ei koko hallituksen, vaan yhden ministerin. Kun tehtiin Yle-laki, niin se tehtiin sitä varten, että Yleisradio voi toimia vapaasti ja objektiivisesti. Se oli se pohjatarkoitus. Nyt näyttää siltä, että on käynyt toisin. Nyt kun näköjään ei edes haluta pikaisesti siirtää Yle-rahoitusta kehysten ulkopuolelle, haluaako hallitus sitä, että tästä edespäinkin Yleisradio hyppää, kun hallitus sanoo, että ""hyppää""? Milloin te päätätte sen, että Yle saa työskennellä rauhassa? Nyt se tietää jo sen, että indeksejä ei huomioida, ja se jo vaikuttaa aika paljon siihen, mitä voidaan tehdä. (Puhemies koputtaa) Mutta milloin Yle pääsee riippumattomaksi? (Eduskunnasta: Populismia!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-19T15:04:02,2016-12-19T15:05:07,Tarkistettu,1.1 2016_137_178,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ari,Jalonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) Joskus menettäminen on voitto. Live Oy, siinä on merkittäviä panostuksia tulevaisuuteen ja infraan, ja se on parlamentaarisen työryhmän tavoitteiden mukaista. Tällä kaudella oppositiokin on sanonut, että ""tase töihin"", ja näyttää olevan siis myöntyväinen tämänsuuntaiseen selvitykseen. Onko totta, että tätä kautta voidaan saada enemmän esimerkiksi EU-rahaa näihin infran kunnostuksiin? Sitten yksi asia, mikä siinä on puhututtanut: mikä on valtionosuus sen omistamisessa? Nämä vaihtoehtoiset polttoaineet: miten se jakeluverkosto tulee, vaatiiko se investointeja? Sitten MaaS on joukkoliikenteen kehittämistä, siinä on tämä tieto- ja maksurajapintojen (Puhemies koputtaa) aukaisu. Onko sitä informoitu riittävästi, että toimijat tekevät sen oikein?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1124,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Ari Jalonen,1124,2016-12-19T15:05:10,2016-12-19T15:06:22,Tarkistettu,1.1 2016_137_179,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Pitää kiittää myöskin ministeri Berneriä siitä, millä tavalla on yrittäjyyttä, työllisyyttä näillä ratkaisuilla ja ympäri Suomen tasaisesti tuotu kaikkien kansalaisten näköpiiriin. Siitä tulee isoa kiitosta, että on työllistetty moniakin — todella, totta kai välillä tuntuu pieniltä hankkeilta, mutta kun mietitään kokonaismäärää, niin iso kiitos siitä. Hieman otan yhden toisen asian esille. Mietinnössä on lisätty myöskin pääluokkaan jonkun verran liikenneturvallisuuteen ja riista-aitoihin valtatie 9:lle, ja se on äärimmäisen hieno asia — minä kiitän ministeriä myös siitä, että liikenneturvallisuus sillä alueella otetaan vakavasti. Siellä on peurakanta niin kova, valtatie 9:llä, valtatie 12:lla, joilla merkittävästi, viikoittain, ajetaan myöskin peurakolareita. Toivon, että myös jatkossa tämä liikenneturvallisuus otetaan huomioon sillä alueella ja valtatie 12:lle arvioidaan määrärahoja. On myöskin kyse siitä, että metsästäjät rupeavat uupumaan niitten kovien peurakantojen kanssa, ja (Puhemies koputtaa) toivotaan sitä kautta myöskin yhteistyötä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-12-19T15:06:24,2016-12-19T15:07:30,Tarkistettu,1.1 2016_137_180,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kasvun moottoreita ovat infrahankkeet usein, niin kuin edellisellä kaudelta nähdyt Länsimetro tai Kehärata ovat hyvin osoittaneet, ja toivoisin siksi tukea edustaja Ihalaisen ajatukselle tästä infrasuunnitelmasta seuraavien kehysneuvottelujen aikana. VR:n ulkoistukset, tai tämä ajatus, että matkustajaliikenne on avattava markkinoille, ovat yhä edelleen hämmentäneet, kun viimeksi ymmärsin, että Euroopan rautatieviraston johtajakin on sitä mieltä, että jokainen maa voi itse asiassa päättää, onko avattava ollenkaan markkinoille vai ei. Miksi me sitten Suomessa olemme lähdössä tähän ja vielä ennenaikaisesti kuin aikaisemmin olimme sopineet? Kysymyksenä myöskin: Kun Suomi on saari ja elää viennistä, miksi emme voisi väylämaksuja vetää nollille, niin tämä lisärasite, joka meidän viennillä on, saataisiin poistettua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-12-19T15:07:33,2016-12-19T15:08:30,Tarkistettu,1.1 2016_137_181,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikassa on tässä vaiheessa uuden ajattelun kausi syntynyt. Olemme pystyneet pitämään huolen siitä mittavasta korjausvelkapaketista, jota on jäänyt jo pitemmältä ajalta, mutta erittäin isoja reformeja on saatu myös liikkeelle. Tämänkin keskustelun aikana on paljon keskusteltu haja-asutusalueen ja maaseudun palveluista, ja itse asiassa tilannehan on ollut se, että siellä ei juurikaan enää ole ollut mitään palveluita, ja nyt niitä koetetaan sinne uudestaan saada uudenlaisen yrittäjyyden ansiosta. Kiitän myös ministeriä siitä, että esimerkiksi tässä postilainsäädännössä ollaan erittäin vahvasti myös poliittisesti tuotu esille, että viisipäiväinen jakelu tulee olemaan aivan keskiössä myös tulevaisuudessa. Olisin kysynyt ministeriltä vielä liittyen näihin biopohjaisiin polttoaineisiin: Suomi nosti omaa sekoitevelvoitettaan, mutta kuinka etenevät neuvottelut Pohjoismaiden tasolla siinä asiassa, kun Euroopan unionikin nyt linjasi tällaisesta yleiseurooppalaisesta sekoitevelvoitteesta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-19T15:08:32,2016-12-19T15:09:37,Tarkistettu,1.1 2016_137_182,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Saavuin äsken, mutta ymmärsin, että ministeri Berner tässä on ainakin antanut ymmärtää, että Yle-rahoitus siirretään kehysten ulkopuolelle. Se on erinomainen asia, ja varmasti, kun ajattelee, mitä tapahtui täällä vuosi sitten, parlamentarismin ja eduskunnan roolia ajatellen tämä on erittäin tervetullut signaali. Mutta sitten mietin, että tällä parlamentaarisella työryhmällä, joka pohti Ylen tulevaisuutta, oli myös muita toimenpiteitä, ja mietin aikatauluja näille. Milloin hallitus on tuomassa eduskuntaan näitä muita toimenpiteitä, jotka liittyvät tähän parlamentaariseen työryhmään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-12-19T15:09:37,2016-12-19T15:10:30,Tarkistettu,1.1 2016_137_183,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ensiksi kiitos ministerille siitä työtavasta, miten teette. Teihin on helppo saada yhteyttä, ja on todellakin sellainen tunne, että olette tuonut hallinnonaloillenne ihan uudenlaista pöhinää, ja se näkyy Suomessa, ja sitä suomineito tarvitsee. Mutta tähän ihan hyvin arkiseen asiaan, perusväylänpitoon: Viime kesä osoitti Suomea ristiin rastiin ajaessa, että nyt paljon korjataan, ja sitä Suomi tarvitsee. Todella tämä hallitus tekee ison harppauksen korjausvelan kiinni kuromisessa, mutta vaikka hallitus on hyvä, se ei ilmastonmuutokselle voi mitään. Iso huoli onkin, että meidän talvemme ovat yhä vähemmän routaisia ja meidän tiestömme vaatii jatkossa yhä enemmän perustienpitoa, koska routa ei kanna ja meidän nastaiset renkaat syövät pehmeää tienpintaa, olipa siinä asfaltti tai ei. (Puhemies koputtaa) Miten turvataan jatkossa, että meidän rahat riittävät tähän tärkeään työhön?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-12-19T15:10:33,2016-12-19T15:11:42,Tarkistettu,1.1 2016_137_184,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisat hallituspuolueiden kansanedustajat ja ministeri! Palataanpa tämän vuoden VR:n joukkoliikennepäätökseen vuosi sitten. Hallitus esitti 12,8 miljoonan euron leikkauksen rautateiden joukkoliikenteestä. Se olisi tarkoittanut Suomen maakunnissa raideliikenteen loppumista valtaosaltaan. Siitä seurasi kansalaisten suuri protesti, ja oppositio teki välikysymyksen. Siitä seurasi se, että VR:lle lisättiin velvoiteliikennettä tämän kuluvan vuoden, ja VR oli valmis lisäämään jopa kolmeksi vuodeksi tämän velvoiteliikenteen, joka oli leikattu tällä ostoliikennemäärärahalla. Mitä teki ministeri? Hyväksyi vain vuoden jatkon tälle velvoiteliikenteelle. VR on tuottanut 300—400 miljoonaa osinkoa joka vuosi omistajilleen, meille, eduskunnan päätettäväksi. Te sanotte, että lisätään kilpailun kautta tarjontaa. (Puhemies koputtaa) Meillä on kaksi tärkeää rataosuutta, jotka ainoastaan tuottavat: pääkaupunkiseutu ja Helsinki—Tampere—Seinäjoki—Oulu. Miten jonnekin Seinäjoki—Jyväskylä—Haapamäki-välille (Puhemies koputtaa) tai Oulu—Iisalmi-välille tulee tarjontaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-12-19T15:11:44,2016-12-19T15:13:02,Tarkistettu,1.1 2016_137_185,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että tällä vaalikaudella nyt vihdoinkin panostetaan tähän teiden korjaukseen, tähän valtavaan korjausvelkaan, mitä täällä koko maassa on. 1 miljardi euroa käytännössä laitetaan lisää teiden hoitoon. Erittäin hyvä esimerkki on esimerkiksi tuo Nelostie tuolla pohjoisessa, mutta sitten taas toteutumattomista hankkeista on kyllä, sanonko, huono esimerkki esimerkiksi valtatie 22, joka jo kerran oli viime kaudella budjetissa, mutta ennenkuulumattomalla tavalla se sieltä leikattiin pois. Toivon, että se nähdään myös näissä tulevissa investoinneissa mukana. No, sitten toiseen teemaan palatakseni, näistä infrayhtiöistä, mistä on ollut puhetta: on erittäin hyvä, että jo viime kaudella SDP:n valtiovarainministeri Rinne esitti tätä valtion infrayhtiötä ja nyt tätä käytännössä viedään eteenpäin. Se on erittäin hyvä asia. Olisin ministeriltä vielä kysynyt tästä lentoliikenteen jatkosta. Miten pienten lentoasemien jatko turvataan? Haetaanko muista Pohjoismaista malleja, missä tämä pienten lentoasemien kattava verkosto (Puhemies koputtaa) on säilytetty?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-19T15:13:06,2016-12-19T15:14:10,Tarkistettu,1.1 2016_137_186,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Jalonen, tuossa vähän loi katsetta jo tähän liikenteen digitalisaatiopuoleen. Siitä olemme todella vähän tänään keskustelleet. Kehitys maailmallahan on hyvin suurta, ja jos luomme katseen nyt Suomen rajojen ulkopuolelle ja katsomme, mitä maailmalla tapahtuu älyliikenteen tiimoilta, digitalisaation osalta, niin elämme todella suurta muutoksen aikaa. Meillä Suomessa liikennekaarien myötä haluamme lähteä tähän kehitykseen mukaan, mutta mitä tapahtuu nyt Suomessa, missä tällä hetkellä mennään näiden älyliikennehankkeiden suhteen? Onko teiden älyliikenne, infrastruktuuri jo suunnitteilla, ja jos on, millainen siitä tulee? Muutokset, joita maailmalla tapahtuu, tosiaan ovat suuria, ja meidänhän olisi syytä olla niissä mukana. Toivottavasti me emme näiden hankkeiden kehittämiseksi joudu odottamaan näitä muita mahdollisia rakenteellisia uudistuksia, joita suunnittelemme, vaan päästäisiin näissäkin mahdollisimman ripeästi eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2016-12-19T15:14:12,2016-12-19T15:15:14,Tarkistettu,1.1 2016_137_187,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat isossa kuvassa suurimpia tavoitteita koko maailmassa, niin tietenkin myös meillä, ja se on hyvä. Esimerkiksi liikenteen päästövähennystoimet ovat Suomelle suuri mahdollisuus, eivät uhka. Me voimme olla edelläkävijöitä, jotka tunnistavat liiketoimintamahdollisuudet, parantavat kaupunkiympäristöä ja torjuvat nimenomaan ilmastonmuutosta. Se antaa Suomelle mahdollisuuden nousta edelläkävijäksi innovaatioissa, tuotekehityksessä, liittyy muun muassa digitalisoituihin liikenteen palveluihin, biopolttoaineisiin, jakeluverkkojen kehittämiseen ja ajoneuvoteknologiaan. Olen erittäin tyytyväinen ja kiitän ministeri Berneriä siitä, että nämä asiat on tällä kaudella otettu vakavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-12-19T15:15:17,2016-12-19T15:16:07,Tarkistettu,1.1 2016_137_188,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä seuraavat vastauspuheenvuorot: Hänninen, Taimela, Kankaanniemi, Vehkaperä ja Eestilä. Sen jälkeen ministerin vastauspuheenvuoro, ja sitten vaihdamme aihealuetta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_189,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Liikennekaaresta sen verran, että siinä on hyvää digitalisaation avulla hyödyntää ja sujuvoittaa julkisten liikennevälineiden käyttöä, mutta itse olen huolissani siitä, miten tämä käytännössä mahdollistetaan, kun osassa maata eivät tietoliikenneverkot toimi luotettavasti. Toisaalta vielä palatakseni joukkoliikenteeseen, ostopalveluista on leikattu siinä määrin, että osassa maata se on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että lasten koulumatkan ajallinen pituus on kasvanut kohtuuttomasti suhteessa koulumatkan pituuteen. Eli moni lapsi joutuu linja-autoa tai koulukyytiä odottamaan liian kauan päivittäin säästä riippumatta ilman sääsuojia. Kysyisin teiltä, ministeri Berner: oletteko hallituksessa valmiita lisäämään resursseja joukkoliikenteen kehittämiseen ja ostopalveluiden parantamiseen vasemmistoliiton esittämällä kestävällä tavalla, niin että koko Suomi pysyy asuttuna ja elinvoimaisena myös tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-12-19T15:16:25,2016-12-19T15:17:26,Tarkistettu,1.1 2016_137_190,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Sipilä on kertonut useasti tässä salissa, että keskusta haluaa pitää koko Suomen asuttuna, ja perusväylänpitoon satsaaminen mahdollistaa mielestäni tätä ajatusta erityisen hyvin. Mutta on erittäin vaikea nähdä, miten tuota tavoitetta tukevat saariston vakituisille ja kesäasukkaille kaavaillut yhteysalusmaksut. Maksullisuus tulee heikentämään saariston vetovoimaa, ja kallistuvat tavarankuljetukset haittaavat arvatenkin yrittämistä — se meidän kaikkien pitäisi mielestäni tietää ihan jo sanomattakin. Yhteysalusliikennettä ei voi myöskään rinnastaa joukkoliikenteeseen niin kuin täällä jotkut tekevät, vaan se pitää rinnastaa suoraan tiehen. Hallitus puhuu kokeilusta — saaristossa asuvat ja yrittäjät ovat kertoneet hyvin suoraan, että tämä kokeilu tulee sammuttamaan valoja pysyvästi, ja harvoinpa ne kokeilut jäävät väliaikaisiksi, siitä on tässä talossa päätöksentekijöillä paljon kokemusta. Itse mietin myös, onko tämä teidän esityksenne enää edes saaristolain hengen mukainen. Lausuntokierros oli käsittääkseni varsin tyrmäävä. Onko tähän tarkoitus aidosti reagoida, vai miksi näitä lausuntokierroksia (Puhemies koputtaa) järjestetään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p952,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Katja Taimela,952,2016-12-19T15:17:27,2016-12-19T15:18:41,Tarkistettu,1.1 2016_137_191,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Herra puhemies! Tämän vaalikauden osalta nämä määrärahat näyttävät oikein hyviltä, mutta liikennejaostossakin nousi huoli vähän siitä, mitä sitten 19 ja sen jälkeen, kun saattaa tulla hallitus, joka ei arvosta liikennehankkeita niin kuin nykyinen hallitus. Kysynkin siltä osin: näettekö, että tämä liikenneverkkohanke, mahdollinen yhtiö, olisi se ratkaisu, jolla voidaan turvata rahoitus myös 20 ja siitä eteenpäin, niin että näiden meidän kehittämishankkeitten edelleen pitkä lista ja korjausvelan maksu voitaisiin hoitaa kohtuullisessa ajassa pois? Samalla kysyn: miten EU-rahoitus voidaan hyödyntää? Mehän emme ole sitä onnistuneet viime vuosina juurikaan saamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-19T15:18:44,2016-12-19T15:19:42,Tarkistettu,1.1 2016_137_192,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kerrataan vielä: Suomen taloustilanne on tiukka, mutta silti korjausvelkaa lyhennetään miljardilla eurolla. Jo nyt on päätetty yli 300 hanketta ympäri Suomen, miten esimerkiksi alempiasteista tieverkkoa parannetaan, erilaisia ratayhteyksiä myöskin parannetaan, yksityisteihin satsataan 10 miljoonaa euroa enemmän ja uusia väylähankkeita laitetaan jalalle 700 miljoonalla eurolla. Eikö tämä, oppositio, ole juuri sitä liikennepolitiikkaa, jota kaikki me haluamme? Edustaja Ihalainen otti hyvin esille täällä, miten saadaan myöskin muuta kuin julkista rahaa investointeihin, niin tietoliikenne- kuin myöskin liikennepuolelle. Te, ministeri Berner, olette hyvän kumppanuusohjelman luoneet teleoperaattoreiden kanssa, että kahdeksan vuoden aikana miljardin euron satsaukset nopeisiin laajakaistoihin ovat tulossa. Eikö myöskin silloin Liikenneverkko Oy (Puhemies koputtaa) olisi opposition mielestä hyvä tie liikenneinvestointeihin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-12-19T15:19:44,2016-12-19T15:20:55,Tarkistettu,1.1 2016_137_193,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on paljon kiitelty tätä miljardipanostusta perustienpitoon, ja totta kai se kiitoksen ansaitsee, mutta valiokunta jo mietinnössään kiinnitti huomiota — kuten täällä useat kansanedustajat — siihen, että me olemme joutuneet ottamaan vuosina 2017—2019 kehittämishankkeista 364 miljoonaa, ja me tunnistamme ja varmasti ministerikin tunnistaa tämän riskin, mikä tähän sisältyy. Se on se, että Liikennevirastolla ei ole enää suunnittelumateriaalia, ja nämä isot liikennehankkeet eivät synny yhtäkkiä eivätkä itsestään, vaan niitä pitää suunnitella jopa vuosia aikaisemmin, sekä järjestystä että niiden toteuttamista. Sen takia on erityisen tärkeää, että tämän liikenneverkon ja sen suunnittelun yhteydessä me otamme esille tämän pitkäjänteisen liikennesuunnitelman tärkeyden. Se ei saa olla yksi vaalikausi, sen pitää olla 2—3 vaalikautta, niin silloin tulee oikea järjestys näihin asioihin. Kiitän kaikkia jaoston jäseniä ja ministeriä, ja hyvää joulua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-12-19T15:20:59,2016-12-19T15:22:03,Tarkistettu,1.1 2016_137_194,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Sitten ministeri Berner, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_195,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Anne,Berner,Liikenne- ja viestintäministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä kyseltiin liikennekaaren kakkosvaiheen perään. Se tulee sisältämään entistä enemmän tietorajapintojen tarkentamista ja tiedon avaamista, lentoliikenteeseen, junaliikenteeseen ja merenkulkuun liittyviä tarjonnan lisäämiseen liittyviä keinoja sekä sitä, millä tavalla päästään entistä paremmin luomaan yhtenäisiä liikennemarkkinoita. Lentoliikenne tulee tässä yhteydessä olemaan yksi keskeinen näkökulma, jota käsitellään, ja siinäkin pyritään huolehtimaan etenkin yrittäjyyden ja tarjonnan lisäämisestä. Energia‑ ja ilmastoselonteko velvoittaa meitä vähentämään liikenteen päästöjä vuoteen 2030 mennessä 3,6 miljoonaa tonnia. Tätä voidaan tehdä kolmella keskeisellä toimenpiteellä: Huolehditaan, että liikennekaaren sekä muun liikenteen käyttämiseen liittyviä mahdollisuuksia ja digitalisaatiota edistämällä luodaan käyttäytymiseen muutoksia, jotka mahdollistavat sen, että me voimme neljänneksen tätä kautta päästövähennyksiä saavuttaa. Toinen keskeinen asia on liikenteen sähköistäminen ja vaihtoehtoiset polttoaineet, joiden suunnitelmia nyt sitten tämän kevään kuluessa tulemme täsmentämään. Sähköistäminen tulee edellyttämään investointeja infraan, mitä tullaan tekemään sekä markkinaehtoisesti että arvioimalla sitä, vaatiiko se myöskin toimenpiteitä hallituksen toimesta. Sen lisäksi on tärkeätä arvioida liikenteen verotusta kokonaisuutena uudelleen ja myöskin arvioida sitä, miten liikenneverkkoselvitys voisi edistää päästövähennystavoitteita. Koilliskaapelihanke etenee hyvin nopeassa aikataulussa. Olemme saaneet keskeisten maiden, Norjan, Saksan, Japanin, Kiinan ja Venäjän, kanssa avattua keskustelua, ja näiden maiden viestintäministerit kokoontuvat helmikuussa Suomeen pohtimaan seuraavia askeleita. Tässä on myöskin tavoitteena huolehtia siitä, että syntyy kaupallinen hanke. Älyliikenteen osalta edistämme sekä infran kehittämistä mutta ennen kaikkea sitä sääntely-ympäristöä. Tällä pyritään mahdollistamaan sitä, että meillä on aidosti hyvät lähtökohdat ja mahdollisuudet älykkään liikenteen edelläkävijämaaksi, jollainen Suomi toivottavasti tulee olemaan sekä infran kehittämisen näkökulmasta että myöskin siihen liittyvien palveluiden saamiseksi, mikä ennen kaikkea tarkoittaa telemarkkinoiden kehittämistä mutta myöskin vakuutustuotteiden edistämistä. Kilpailun avaaminen ei koskaan tarkoita sitä, että se poissulkee yhteiskunnan toimenpiteitä. Se ei myöskään koskaan tarkoita sitä, että silloin rinnakkain ei ole ostoliikennettä, vaan se mahdollistaa yhteiskunnalle myös ostopalveluiden kilpailuttamisen ja sitä kautta tehokkaamman veronmaksajan euron käyttämisen. Näin ollen kaikissa olosuhteissa meillä on tällä hetkellä muissa liikennemuodoissa sekä yhteiskunnallisesti tuettua liikennettä että markkinaehtoista liikennettä. Näin tulee olemaan jatkossakin. Se, millä tavalla kilpailua avataan ja miten se voidaan tehdä niin, että se tukee yhteiskunnan palveluratkaisuja, voi sisältää ostoliikennettä, velvoiteliikennettä sekä markkinaehtoista liikennettä. Tavoite on huolehtia siitä, että kun on useampi palveluntuottaja, silloin myöskin pystytään huolehtimaan paremmista palveluista, innovaatioista, teknologiakehityksestä, jotka syntyvät siitä, kun eri tuottajat kirittävät toisiaan. Tästä on aina kysymys — ei siitä, että nämä sulkevat toisiaan pois, ne täydentävät. Se, että me saamme aidosti digitalisaatiota ja palveluita aikaiseksi, ilman muuta tarkoittaa sitä, että me tarvitsemme hyvät laajakaistayhteydet. Tätä varten me olemme tehneet laajan panostuksen laajakaistaohjelmaan, jollaista tehdään yhteistyössä ja kumppanuusohjelmassa eri teleoperaattoreiden kanssa, mutta tämän lisäksi edistämme myös mobiilin laajempaa käyttöönottoa, ja Suomi onkin Euroopassa yksi ensimmäisistä maista, joka on mahdollistanut 700 megahertsin taajuuden käyttöönoton mobiilia varten. Nämä kaikki toimenpiteet pyrkivät siihen, että me pystymme aidosti huolehtimaan paremmista yhteyksistä Suomessa. Liikenneverkkoselvitys tavoittelee sitä, että meillä olisi tulevaisuudessa kestävää rahoitusta infralle. Se tarkoittaa toivottavasti myöskin sitä, että sitä olisi vielä käytettävissä myös tällä hallituskaudella. Se tarkoittaa myöskin sitä, että me pystymme paremmin huomioimaan EU-rahoitusta ja siihen liittyviä keinoja. Eli kaiken kaikkiaan toivon eduskunnalta avointa suhtautumista liikenneverkkoselvitykseen ja sen käsittelyyn, kun sen aika on. Tässä vaiheessa kiitän tästä keskustelusta, saamastani palautteesta ja siihen liittyvistä evästyksistä, ja kiitos myöskin tästä vuodesta täällä eduskunnassa. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1313,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Anne Berner,1313,2016-12-19T15:22:07,2016-12-19T15:27:38,Tarkistettu,1.1 2016_137_196,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Yleiskeskustelu ja pääluokan käsittely keskeytetään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_137_197,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt jatketaan aiemmin tänään keskeytynyttä yleiskeskustelua liikenne- ja viestintäministeriön pääluokasta 31.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_137_198,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyväkuntoiset liikenneväylät ovat meidän kaikkien suomalaisten jokapäiväisen turvallisen liikkumisen kannalta erittäin tärkeitä. Siksi ne pidettävä kunnossa. Valitettavasti tuo rakennettu ja paljon käytettävä kansallisomaisuutemme on päässyt melko huonoon kuntoon viime vuosina, ja väyläverkostomme korjausvelaksi onkin arvioitu jo 2,5 miljardia. Nyt tällä hallituskaudella on tehty erittäin merkittävä suunnanmuutos teiden ja ratojen kuntoon laittamiseksi. Iso linjamuutos on, että nyt panostetaan perusväylänpitoon aiempaa huomattavasti enemmän. Väylistämme jatkuvasti kasvaneen korjausvelan pysäyttämiseksi ja teiden saamiseksi parempikuntoisiksi tehdään nyt miljardiluokan satsauksia. Jo päätetyt noin 300 liikenneväylähanketta tuovat työtä ja toimeentuloa koko Suomeen parantaen samalla myös liikenneturvallisuutta huomattavasti. Myöskin pienillä hankkeilla voidaan parantaa meidän jokapäiväistä liikkumistamme. Näiden 300 liikenneväylähankkeen lisäksi valtiovarainvaliokunta vielä lisäsi budjettiin yhdeksän uutta eri puolilla Suomea olevaa niin sanottua jakovarahanketta yhteensä 6 miljoonalla eurolla. Huomionarvoista on myös yksityisteiden peruskorjauksiin tuleva 13 miljoonan euron vuosittainen määräraha vuosille 2017—2019. Yksityistiet ovatkin tärkeitä paitsi tiehoitokuntien osakkaille myös elinkeinoelämän, etenkin biotalouden kannalta, ja niitä yksityisteitä on Suomessa erittäin paljon, ja niitä kaikki suomalaiset käyttävät johonkin vuodenaikaan. Vaikka ensi vuonna tehdään paljon tiehankkeita, niin paljon tehtävää jää tuleville vuosillekin. Koko Suomessa, ympäri Suomea on paljon parannettavia kohteita. Niitä riittää kyllä joka sektorille, jokaiseen maakuntaan, ja niiden kiireellisten joukossa on myös vaikkapa omasta maakunnastani valtatie 13 Myttiömäen kohta siellä Savitaipaleella, jossa on jatkuvasti käynyt isoja, pahoja raskaan liikenteen ja henkilöliikenteen kolareita. Uusia isoja liikenneväylähankkeitakin aloitetaan myös ensi vuonna, mutta tosiasia on, että normaalin budjettirahoituksen kautta suuriin hankkeisiin on yhä vaikeampi saada riittävää rahoitusta. Siksi Liikenneverkko Oy:n selvitys on tarpeen tehdä erittäin nopeasti, ja viimeistään kevään kehysriihessä siihen tulee saada päätös asiasta, edetäänkö siinä. Uusia liikenneväyläinvestointeja käynnistetään noin 700 miljoonalla eurolla maakuntiin ja pääkaupunkiseudulle. Valtatie 4 Oulu—Kemi, valtatie 5 Mikkeli—Juva, valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie ja kaksoisraide välillä Luumäki—Imatra aina Venäjän rajalle asti ovat todella tärkeitä liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän tarpeita palvelevia hankkeita, nuo kaikki hankkeet. Raide-Jokeri taas mahdollistaa asuinalueiden kehittämistä pääkaupunkiseudulla. Se on myös tärkeä siitä syystä, että juuri täällä pääkaupunkiseudulla asuinrakentamisen alueista on pulaa, ja niitä toivotaan vietävän eteenpäin. Arvoisa puhemies! Suomeen tarvitaan pitkäjänteistä, yli vaalikausien ulottuvaa liikenneväyläsuunnittelua ja toteutusta. Tähän selvittelyyn Liikenneverkko Oy on yksi erittäin kannatettava ratkaisu. Pitkäjänteisessä suunnittelussa tulee myös huomioida, miten nyt päätetyt ja rakennettavat tiehankkeet mahdollisesti muuttavat etenkin raskaan liikenteen kulkureittiä. Tämä tulee ottaa huomioon muun muassa Kaakkois-Suomessa, kun valtatie 7 Vaalimaan rajanylityspaikalle valmistuu. Tällöin todennäköisesti liikenne tulee siirtymään Lappeenranta—Vaalimaa-väliselle Vaalimaantielle ja siellä etenkin raskas liikenne lisääntyy ja peruskorjaus tulee ajankohtaiseksi hyvinkin pian.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-19T21:19:02,2016-12-19T21:24:40,Tarkistettu,1.1 2016_137_199,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka on juuri se pääluokka, joka on herättänyt kautta aikain tässä salissa suuria tunteita. En nykyisessä budjetissa huomaa sitä kuuluisaa Lehmänkurkuntien kunnostamista, mutta uskon kuitenkin vakaasti, että niin monessa budjettiesityksessä kun se oli mukana, se on nyt sitten jo laitettu kuntoon ja jäänyt näin ollen historian sivuille pölyttymään. Arvoisa puhemies! Iloitsen siitä, että jakovaralisäyksistä, joita oli 6 miljoonaa euroa, niiltä osin Pohjois-Karjalaan saatiin tämä Kontiolahden taajaman kohdalla oleva kevyen liikenteen väyläasia kuntoon, koska Kuutostie sivuaa Kontiolahden taajamaa ja siinä on semmoinen vaaran paikka, paljon liikennettä ja paljon ihmisiä liikkeellä, kevyttä liikennettä. Niiden erottaminen toisistaan on nyt sitten saanut hyvän ratkaisun, ja iloitsen tästä pienestä määrärahasta. Vaikka sillä ei maailmaa rakenneta, niin se on kuitenkin paikallisten ihmisten kannalta äärimmäisen tärkeä. Se, mikä tässä liikenne- ja viestintäministeriön pääluokassa herättää suurta iloa, on se, että tämä hoitovaje, joka Suomen perustieverkolle ja perusradanpidolle on syntynyt vuosikymmenten aikana, joka on arvoltaan noin 2,4 miljardia euroa — voi sanoa vähän äidinkieltään mukaillen, että se on niin sanottu laiskanläksy, eli on 2,4 miljardilla eurolla jääty jälkeen suunnitelluista hoitotarpeista ja nyt se sitten ruvetaan pikkuhiljaa korjaamaan. Tämä hallitus tekee nyt sitten selkeän askeleen kohti sitä tilannetta, jossa pystytään nämä hoitovelat peittämään. 600 miljoonaa plus 364 miljoonaa eli yhteensä 964 miljoonaa euroa tällä vaalikaudella käytetään väyläpolitiikkaan niin, että saadaan perustienpitoa ja väylänpitoa kuntoon. Alemman tieverkon kunto on ollut viime vuosina todella kurja, ja nämä lämpimät talvet, jolloin vettä sataa keskellä talveakin, ovat aiheuttaneet sen, että monella monella tiellä on nyt tilanne, että liikennöinti on erittäin heikkoa, autot särkyvät ja raskaan liikenteen kulkeminen on joskus suorastaan mahdotonta. Perusväylänpitoon saadut rahat tulevat todella tarpeeseen, ja nyt on juuri oikea hetki tehdä perusväylänpidon korjauksia, koska öljyn maailmanmarkkinahinta on alhaalla ja se tietää sitä, että bitumin, asfaltin välttämättömän raaka-aineen, hinta on myös alhaalla, ja se avaa myös mahdollisuuden siihen, että saadaan yhä enemmän kilometrejä korjattua ja uusia tienpintoja valmiiksi myös itäisessä Suomessa, pohjoisessa ja Kainuussa. Pitää muistaa, että niillä metsäisillä alueilla näitä teitä tarvitaan yhä enemmän, koska puukauppa lisääntyy, puunkäyttö lisääntyy, ja se tarkoittaa sitä, että meidän on saatava väylät kuntoon. Liikennepoliittisessa selonteossa aikanaan on käsitelty näitä asioita ja luvattu sen kymmenen kertaa, että perusväylänpidosta pidetään huoli. Valitettavasti ne lupaukset ovat valuneet hiekkaan, mutta nyt se sitten tapahtuu. Tästä pitää kyllä liikenneministeri Anne Berneriä kiittää siitä, että hän on määrätietoisesti tätä asiaa ajanut eteenpäin. Hallitusneuvotteluissa vaalien jälkeen tämä saatiin kirjattua hallitusohjelmaan ja nyt sitä toteutetaan. Tästä on tullut maakunnista hyvää palautetta, ja samalla tiellä pitää jatkaa. On syytä kuitenkin muistaa, että perusväylänpidon ja radanpidon korjausraha peittävät karkeasti sanottuna vasta noin yhden kolmasosan siitä korjaustarpeesta, mikä meillä Suomen maanteillä ja rautateillä on, vain yhden kolmasosan. Se kaksi kolmasosaa pitää vielä seuraavien vaalikausien aikana kuroa umpeen. Se tarkoittaa sitä, että isoille infrahankkeille me joudumme tekemään uusia rahoituskeinoja, keksimään uusia mahdollisuuksia, joilla rahoitetaan näitä isoja hankkeita, ja sitten tietenkin että pidämme huolen siitä, että valtiontalouden perustaa vahvistetaan, verotuloja saadaan lisää, työllisyys paranee ja sitä kautta voimme luoda uutta perusväylänpitorahaa ja myös isompia infrahankkeita toteuttaa. Lopuksi, arvoisa puhemies, totean vielä sen, että kun Sipilän hallitusohjelma on lähtenyt toimimaan ja on selkeästi tapahtunut muutoksia — virallisestikin voidaan sanoa, että laman selkä on taitettu ja päätöksiä syntyy, joiden mukaan Suomea nostetaan laman suosta — niin väylänpidon osalta tämä on se ilmiö, se asia, joka pitää meidän hoitaa jatkossa kuntoon vieläkin paremmin, eikä saada unohtaa asiaa sitten, kun talous on vieläkin paremmassa kasvussa, niin että perusväylänpito unohtuu. Kuitenkin kaikesta tästä hyvästä esityksestä huolimatta täältä yksi asia mielestäni puuttuu ja se on sisävesiliikenteen kehittäminen. Siitä olen hyvin pettynyt, että sitä ei ole nostettu isoksi, merkittäväksi asiaksi. Toivon mukaan liikennekaaressa asia huomioidaan paljon suuremmalla äänenpainolla, koska meillä Suomessa on maailman parhaat sisävesiverkostot, jotka tarjoavat aivan loistavan mahdollisuuden kuljettaa tavaroita edullisesti. Meillä on jo toimiva kanavaverkko Venäjän kautta Suomenlahdelle, (Puhemies koputtaa) mutta toivoisin, että jonain päivänä rakennettaisiin oma Kymijoen kanava. Se olisi kansantaloudellisesti yksi viisaimpia investointeja, mitä Suomi voi historiassaan tehdä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-19T21:24:41,2016-12-19T21:30:17,Tarkistettu,1.1 2016_137_200,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä tämä moneen otteeseen edellisissäkin puheenvuoroissa tullut perustienpidon lähes miljardin euron paketti on erittäin merkittävä asia paitsi kotimaisen elvyttävän talouspolitiikan takia myös sen takia, että ihmiset todellakin kauttaaltaan nyt saavat pitkään puhuttuja liikennehankkeita liikkeelle, ja niitä on tullut läpi Suomen. Etenkin pohjoisen edustajana olen erityisen kiitollinen niistä hankkeista, mitä myös sinne pohjoiseen on tullut, ja on mukava kuulla kollegojen puheista, että niitä hankkeita on kyllä kauttaaltaan eri seuduilla tätä maata. Ajattelin aloittaa oman puheenvuoroni käymällä läpi hieman energia- ja ilmastoasioita liittyen liikennepuoleen, koska liikennesektori on yksi niistä suurimmista osa-alueista, joilla täytyy nyt päästöjä pystyä vähentämään, että me pystymme vastaamaan niihin ilmastotavoitteisiin ja päästötavoitteisiin, joita meillekin on asetettu. Ne ovat erittäin kunnianhimoisia tavoitteita, mutta uskon kyllä, että suomalaisella kekseliäisyydellä ja korkealla osaamisella ja innovaatioilla me pystymme tekemään sen muutoksen myös liikenteessä kohti sitä hiilineutraalia yhteiskuntaa. Ensinnäkin on aivan pakko sanoa, että kyllähän se biopolttoaineiden sekoitevelvoitteen kolminkertaistaminen 30 prosenttiin on äärimmäisen kunnianhimoinen tavoite. Se ei ole mitenkään ainutlaatuinen asia: jos puhutaan eurooppalaisessa mittakaavassa, lähemmäs 30 maalla on olemassa jonkinlainen sekoitevelvoite, se oli osana EU:n energian talvipakettia, Pohjoismaiden kanssa neuvotellaan sekoitevelvoitteesta, ja olisi erittäin tärkeää, että me saisimme myös pohjoismaiset markkinat tälle luotua. On arvioitu, että jopa viisi kuusi tällaista isoa biojalostamohanketta yksistään tällä Suomen biopolttoaineen sekoitevelvoitteella olisi mahdollista syntyä. Lisäksi onkin tärkeää muistaa, että kun metsäpohjaisista materiaaleista jalostetaan biopolttoainetta, niin ei sinne suinkaan mitään tukkipuuta laiteta, vaan se on kaikkea sitä sahanpurua ja mustalipeää ja muuta kuorta, mitä jäisi käyttämättä joka tapauksessa ja ne päästäisivät päästöjä joka tapauksessa. On totta kai tärkeää ja järkevää, että se hyödynnetään sitten loppuun asti. Suomi voi varmasti olla edelläkävijä monessa suhteessa siinä, miten me pääsemme meidän päästöistämme eroon ja miten minimoimme niitä. Ensimmäistä kertaa konkreettisia panostuksia tulee tämän hallituksen toimesta myös sähköautoiluun. Siitä on puhuttu varmasti vuosikausia, Norja on tehnyt toimenpiteitä jo vuosikymmeniä, mutta tämä hallitus on ensimmäinen, joka laittaa 100 miljoonaa euroa sähköautoilun edistämiseen. Biokaasuautojen autokannan saaminen Suomeen. Jakeluverkostot varmasti tulevat syntymään osin myös markkinaehtoisesti. Liikennepuolella on muutenkin erittäin kunnianhimoisia ja mittavia asioita ja hankkeita tulossa. Nyt kun valmistellaan myös postilain uudistusta ja liikennekaarta, on erittäin tärkeää, että ensi vuonna pidetään kiinni siitä katsantokannasta, mikä ministerilläkin on ollut. Itse asiassa haja-asutusalueilla täytyisi palveluiden nyt pystyä paranemaan, koska tähän saakkahan tilanne on ollut se, että valitettavasti sieltä on koko ajan säästetty ja säästetty. Semmoisella perinteisellä toimintatavalla se ei enää tule tapahtumaan, mutta kun me saamme uutta yritteliäisyyttä luotua ja normeja purettua, niin varmasti esimerkiksi joukkoliikennettä pystytään osittain myös palauttamaan maaseudulle. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun haluaisin vielä sanoa muutaman sanan koilliskaapelihankkeesta, mikä on meille erittäin merkittävä koko kansakunnan kannalta, arktisen alueen kannalta, Pohjois-Euroopan kannalta. On merkittävää, että kun Suomesta ensi vuonna tulee Arktisen neuvoston puheenjohtaja, me tätä asiaa kovasti koetamme edistää, ja oli positiivista, että viikko sitten, kun pääministeri ja vastuuministerit tapasivat Venäjän pääministerin, niin sieltäkin tälle asialle näytettiin vihreää valoa. Kysymys on kuitenkin tulevaisuuden investoinnista, siitä miten kaikkea mahdollista teknologista dataa, tietoa pystyisi siirtymään nopeasti mannerten välillä. Jos joku pelkää, että siihen liittyy joku turvallisuusriski, niin se on kyllä se, että joku käy sen kaapelin ihan fyysisesti katkaisemassa. Että se on se riski. Vielä lopuksi haluan päättää siihen, että kyllä meidän lentoliikenneverkostomme, lentokenttäverkostomme on aivan perustavanlaatuinen kysymys meidän maakunnillemme, ja toivottavasti jossain vaiheessa saadaan vielä enemmän suoria kansainvälisiä yhteyksiä. Onhan se aika järjetöntä, että tällä hetkellä Helsingistä Ivaloon lentolipun hinta on suunnilleen sama kuin Helsingistä New Yorkiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-19T21:30:18,2016-12-19T21:35:37,Tarkistettu,1.1 2016_137_201,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Liikennejaostossa oli miellyttävä työskennellä tänä syksynä, kun hallituksen esitys tältä osin oli hyvin myönteinen, voi sanoa, että jopa historiallinen. Suurin kiitoksen aihe on varmaankin tämä korjausvelan lopultakin alkava lyhentäminen 964 miljoonalla eurolla lähivuosina: ensi vuonna 304 miljoonaa, seuraavana 435 miljoonaa ja vuonna 19 sitten 90 miljoonaa euroa. Ihan hyviä summia. Jaostossa pohdittiin erityisesti vuoden 18 tilannetta siltä osin, että silloin on melkoinen kysyntä maanrakennusalan yrityksillä, kun tämä suurin potti korjausvelasta tulee käyttöön ja samanaikaisesti näitä suuria kehittämishankkeita on käynnissä. Voi käydä niin, että maanrakennusalalla tapahtuu jopa ylikuumenemista ja työvoiman saatavuuden suhteen voi olla ongelmia, mikä sitten saattaisi nostaa kustannuksia ja vaikeuttaa töiden etenemistä. Toisaalta sitten vuonna 19 korjausvelan määrä putoaa 90 miljoonaan, mikä on aika iso pudotus vuodesta 18. Toki nämä ovat siirtomäärärahoja ja voidaan käyttää useamman vuoden aikana, mutta kuitenkin. Sitten vuoden 19 jälkeen, jos seuraava hallitus ei ole yhtä viisas kuin nykyinen hallitus, voi tapahtua romahdus. Tähän pitää nyt jo varautua ministeriössä ja Liikennevirastossa, jotta näin ei pääse tapahtumaan. Kuitenkin on hyvin positiivista se, että korjausvelkaa lyhennetään. Pidemmällä aikavälillä tarvitaan lisäpanostuksia, niin kuin totesin. 2,5 miljardin suuruinen korjausvelka on tavattoman iso, eli se on se määrä euroja, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. On myös arvioitu, että korjausvelan määrä kasvaa noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, eli esimerkiksi viime vaalikaudella se kasvoi noin 400 miljoonaa euroa. Jotta korjausvelka ei käänny myöhemmin uudelleen kasvuun, on välttämätöntä huolehtia siitä, että rahoitus on mahdollisimman tasaista ja pitkäjänteistä. Vakaa rahoitustaso tukee osaltaan myös maanrakennusalan toimintaa ja pitkäjänteisiä investointeja — näin todetaan mietinnössä, ja siinä on tärkeitä huomioita. Arvoisa puhemies! Jaosto lisäsi näitä pieniä hankkeita 5 950 000 euron määrän: Eura, Haapavesi, Kihniö, Kontiolahti, Loimaa, Raahe, Siilinjärvi, Uurainen, Vimpeli — pienehköjä hankkeita mutta paikallisesti erittäin tärkeitä sekä liikenteen sujuvuuden että turvallisuuden kannalta. Esimerkiksi tuo Loimaan peuraonnettomuuskohta on tavattoman tärkeä. Peuraonnettomuuksissa ja hirvionnettomuuksissa menetetään tavattoman paljon taloudellisia arvoja ja lisäksi sitten myös ihmisille tulee paljon ongelmia, sairastuvuutta ja muuta vastaavaa. Herra puhemies! Keski-Suomen osalta ei nyt ihan tyytyväisyyttä voi hyrräillä. Täällä ei ole suuria hankkeita maakuntaamme. Esimerkiksi Vaajakoskella kulkee Nelostie, Ysitie, 13-tie ja 23-tie samasta kapeasta sillan kohdasta, ja siinä on valtavat ruuhkat, valtava liikennepaine. Se on tänä päivänä siirtynyt etelästä siihen asti, ja siinä tarvittaisiin parannusvaroja mahdollisimman pian. Toinen, ehkä vieläkin tärkeämpi on Jyväskylän ja Äänekosken välinen tieyhteys, joka ei ole siinä kunnossa, missä pitäisi olla, kun uusi hanke siellä toteutuu. Ratapuolella Orivesi—Jämsä (Puhemies koputtaa) on sellainen, mihin tarvittaisiin kiireesti kaksoisraide.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-19T21:35:45,2016-12-19T21:41:04,Tarkistettu,1.1 2016_137_202,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka on ainoa, jota hallitus tässä budjetissa selvästi painottaa. Liikenneväylien korjausvelkaa lyhennetään ja uusiin liikenneväyliin investoidaan. Erityisesti vihreät arvostavat valtion osallistumista Tampereen ja pääkaupunkiseudun uusien pikaraitioteiden vaatimiin investointeihin. Ne edistävät kestävää liikenne-, yhdyskuntarakenne- ja ilmastopolitiikkaa. Kiitos siitä. Kiitokset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö parantamisen varaa vielä olisi. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa painotetaan rataverkon kehittämistä ja ylläpitoa merkittävästi hallituksen esitystä enemmän. Junaliikenteen kilpailukyky on kärsinyt viime vuosina ratojen heikosta kunnosta: aikataulut eivät ole pitäneet, eivätkä hinnat ole olleet kilpailukykyisiä. Ilmastopäästöjen vähentäminen edellyttää kuitenkin liikenteen siirtämistä kumipyöriltä ja lyhyiltä lentoreiteiltä rautapyörille. Siksi junaliikenteen on oltava kilpailukykyinen vaihtoehto, siksi rataverkkoa on jatkuvasti kehitettävä. Tästä syystä vihreät esittävät vaihtoehtobudjetissaan 57 miljoonaa euroa hallitusta enemmän eri ratahankkeisiin sekä 15 miljoonaa euroa joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen. Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokasta puhuttaessa keskitytään helposti liikenteeseen. Sen sijaan ministeriön toinen vastuualue, viestintä, unohtuu helposti. Esimerkiksi laajakaistaverkko on yhtä tärkeää perusinfrastruktuuria kuin tieverkkokin. Silti etenkin nopean valokuituverkon rakentaminen on edennyt turhauttavan hitaasti. Me unohdamme helposti, että nopeat internetyhteydet ovat välttämättömiä esimerkiksi maatalous- ja matkailuyrityksille. Matkailijat haluavat päästä verkkoon, ja lypsyrobotit tarvitsevat uusia tietoturvapäivityksiään. Metsässä möyrivä harvesterikin on jatkuvasti internetyhteydessä. Valokuitu ja nopea langaton laajakaista eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin ne täydentävät toisiaan, ne riippuvat toisistaan. Nopean langattoman laajakaistan tukiasemat tarvitsevat nimenomaan valokuituyhteyden, jotta tukiaseman ja verkon välille ei muodostuisi pullonkaulaa. Olisinkin olettanut nimenomaan keskustavetoisen hallituksen ottaneen haja-alueiden valokuituyhteydet erityiseen suojelukseensa. Tosin kyllä taajamienkin yhteyksissä riittää vielä tekemistä: lähiöiden vanhat kuparin varaan rakennetut laajakaistaverkot eivät yksinkertaisesti selviä nykypäivän kuormituksesta. Suomalaisesta laajakaistasta onkin jotenkin onnistuttava kehittämään kansallinen hanke, johon sekä valtiovalta, yritykset että kunnat sitoutuvat. Arvoisa puhemies! Suomi digitalisoituu nopeasti, niin nopeasti, että turvallisuus unohtuu helposti. Viestintävirasto, etenkin sen Cert-toiminto, on paljon vartijana valvoessaan suomalaisten tietoverkkojen turvallisuutta. Sen käytettävissä olevat resurssit ovat kuitenkin säälittävän pienet verrattuna tehtävän vaativuuteen ja merkitykseen suomalaiselle yhteiskunnalle. Vasta äskettäin Suomen verkkovalvontaan saatiin edes 24/7-päivystys. Siihen asti emme voineet tehdä muuta kuin pyytää hyökkääjää palaamaan asiaan virka-aikana. Päivystyksen vaatima panostus oli pienempi kuin mitä Helsingin kaupunki käyttää vuosittain kanien torjuntaan. Pakko kysyä: Onko tämä teidän mielestänne oikea tärkeysjärjestys? Oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi, kuinka riippuvaisia me jo nyt olemme tietoverkkojen häiriöttömästä toiminnasta? Jos yhteydet katkeavat, pian katkeaa myös sähkö, vesi ja ruokahuolto. Hybridiuhkien yleistyessä ja esineiden verkon kehittyessä Viestintäviraston Cert-yksikön merkitys vain korostuu. Meidän on kyettävä turvaamaan suomalaisten tietoverkkojen toiminta — suomalaisen yhteiskunnan toiminta — myös erilaisissa poikkeusoloissa. Muuten meille käy kuin ukrainalaisille viime jouluna, jolloin valtiotason kyberhyökkäys vei sähköt noin 230 000 ukrainalaiselta taloudelta kesken talvipakkasten. Suomalaisten tietoverkkojen toiminnan turvaaminen edellyttää resursseja, jotka voivat tuntua suurilta, mutta ei palokuntiakaan mitoiteta rauhallisten öiden vaan vakavien häiriö- ja hätätilanteiden mukaan. Cert on suomalaisen tietoyhteiskunnan palokunta, se pitäisi resursoida sen mukaan. Kun tilanne on päällä, osaavaa henkilökuntaa on turha lähteä etsimään. Tietoturva on kriittistä myös liikenteen tulevaisuudelle. Liikenteen automaatio etenee nopeasti, robottiautot tulevat jo ensi vaalikaudella myös Suomen teille. Robottibussit kulkivat jo viime kesänä Espoossa, Tampereella ja Helsingissä. Robottiautot ja liikenteen palvelullistuminen, se paljon puhuttu MaaS, on otettava huomioon jo nyt kaikessa liikenteen lainsäädännössä sekä kaikissa liikenneinvestoinneissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-12-19T21:41:35,2016-12-19T21:46:51,Tarkistettu,1.1 2016_137_203,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Värderade herr talman! I ett land som Finland med långa avstånd och en exportberoende industri är vägnätet en avgörande faktor för en välmående ekonomi. Satsningar på infrastruktur är i allra högsta grad också investeringar i det finska näringslivet och borde alltid ses ur ett tvärsektoriellt och övergripande perspektiv. ,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-12-19T21:47:05,2016-12-19T21:47:42,Tarkistettu,1.1 2016_137_204,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hallitus, missä viipyy Infra Oy? Meillä on tämä suuri korjausvelka, jota ei pystytä oikein hyvin kuromaan kiinni, koska uutta syntyy koko ajan erityisesti ratojen, teiden ja siltojen osalta. Moni oli hallitusneuvottelujen aikana innoissaan siitä, että keskusteluissa oli Infra Oy, jolla voitaisiin nopeutetussa tahdissa tuottaa työtä ympäri maata ja samalla saada nämä korjausvelat kuntoon tietyllä aikajaksolla ja sitten myös elinkeinoelämän pyörät paremmin pyörimään. Suomessa on rataverkko, jossa isojen kaupunkien väliset rataosuudet ovat varsin kohtalaisessa kunnossa. Näiden ratojen varrelle on syntynyt elävää taajamaa ja pieniä kaupunkeja. Tällainen hyvä esimerkki on Uudellamaalla oleva Siuntio. Siellä asuu iloinen yhteisö, joka on rakentunut raiteiden ympärille. Nyt tämä pieni iloisten veikkojen yhteisö on elämänsä suurimmassa kriisissä, kun hallitus on lakkauttanut junien pysähtymisen lähes kokonaan siellä olevalla asemalla. Koko alueen kehittäminen on lamaantunut, asuntojen hinnat laskevat, tulevaisuuskuva on synkkä. Tekee mieli ja on oikeinkin kysyä: minkälaista alue- ja elinkeinopolitiikkaa tämä on, että kun on jo raiteet, niin kun ei muuta keksitä, niin sitten eivät enää junat pysähdy siellä, missä niiden pitäisi pysähtyä? Samanlainen tilanne on syntynyt Hämeenlinnassa: yli 70 000 asukkaan keskusta-alue, ja siellä junat eivät pysähdy. Tämä on nyt hallituskumppaneille täällä — entisille, (Puhemies koputtaa) tuleville — aito kysymys: miten aiotte korjata tämän tilanteen?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-19T21:52:16,2016-12-19T21:54:28,Tarkistettu,1.1 2016_137_205,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","No niin, emme avaa tästä mitään laajempaa debattia, mutta annan vastauspuheenvuorot edustajille Kankaanniemi ja Torniainen, ja sen jälkeen debatin käynnistäjä Laukkaselle halutessaan. — Edustaja Kankaanniemi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_206,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Täällä liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan mietinnön alussa mainitaan, että liikenneverkkohanke eli Live Oy on valmistelussa tai selvityksen kohteena. Kun edustaja Laukkanen kysyi, että missä viipyy Infra Oy, niin tämä Live-nimellä nyt esillä oleva hanke on kyllä valmistelussa, mutta tällaisen ison hankkeen valmistelu ei tapahdu ihan noin hetkessä, ja voi sanoa, että hallitus on hyvinkin asiassa hereillä ja vie sitä eteenpäin. Se tulee keväällä mietittäväksi, perustetaanko se vai ei, mutta aina tämmöisen budjetin ulkopuolisen rahaston tai yhtiön perustaminen on hankala asia ja monimutkainen asia, mutta toivon mukaan se saadaan ensi keväänä liikkeelle, että se olisi jo vuoden 18 alusta käynnissä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-19T21:54:38,2016-12-19T21:55:41,Tarkistettu,1.1 2016_137_207,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Laukkanen tiedusteli hallitukselta, missä viipyy Infra Oy. (Eduskunnasta: Missä se ministerikin on?) Kuten olemme tänään myöskin ministeri Bernerin suulla kuulleet, niin Liikenneverkko Oy on selvityksessä, selvitetään sen toteuttamismahdollisuuksia, miten se toimisi, miten se pystyisi myöskin rahoittamaan, miten suuria uusia liikenneväylähankkeita. Siis Liikenneverkko Oy on aivan sama kuin Infra Oy, sillä nimellä se on. Rakkaalla lapsella on monta nimeä monta kertaa. Nyt se on Liikenneverkko Oy, jota selvitetään, ja kuten ministeri Berner on kertonut, niin kevään kehysriihessä todennäköisesti päätetään, edetäänkö siinä asiassa, ja itse vilpittömästi toivon, että siinä asiassa edetään ja Liikenneverkko Oy saadaan toteutukseen. Se on edellytys meille Suomessa, että me voimme toteuttaa (Puhemies koputtaa) suuria, isoja liikenneväylähankkeita. Normaalin budjettirahoituksen kautta me emme enää pysty kovin montaa hanketta vuodessa toteuttamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-19T21:55:41,2016-12-19T21:57:01,Tarkistettu,1.1 2016_137_208,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ja vastauspuheenvuoro edustajille Östman ja Laukkanen, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_209,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Joo, lyhyesti vain. — Katson ja ihmettelen hiukan sitä, miksi tätä hanketta vielä selvitetään, koska jo vuonna 2011 keskusta oli julkaissut tällaisen suunnitelman, että Infra Oy mahdollistaa joustavan tavan toteuttaa hankkeita, että kyllähän tässä on ollut todella paljon aikaa selvittää asioita — kunhan tämä nyt ei joudu sitten selvitystilaan. (Naurua)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-19T21:57:01,2016-12-19T21:57:31,Tarkistettu,1.1 2016_137_210,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Erinomaisia vastauksia, kiitos näistä, ja ne kovasti tyydyttävät. Tosiaan, niin kuin tässä edustaja Östman sanoi, tämä on aika pitkään ollut vireillä, ja sen takia halusin ihan painokkaasti kysyä: onko se tulossa, ja mitä sille on tapahtumassa? Kiitos näistä selvityksistä. Jäämme odottamaan tätä hyvää tulosta tästä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-19T21:57:31,2016-12-19T21:58:03,Tarkistettu,1.1 2016_137_211,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Sitten palaamme puhujalistaan. — Edustaja Viljanen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_212,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Sipilän hallitus on saanut monissa asioissa niin sanotusti siivota edeltäjänsä jälkiä, ja liikennepolitiikassakin on se tilanne. Tätä työtä tehdään nyt mahdollisimman nopeasti ministeri Bernerin määrätietoisella johdolla. Yksi osoitus tästä työstä tulevaisuutta varten on aiempien vuosien aikana syntyneen niin sanotun korjausvelan lyhentäminen. Teiden ylläpitoon on aiemmin myönnetty liian vähän varoja, ja siksi väylämme ovat kuluneet yli 2,5 miljardin euron arvosta enemmän kuin niitä on korjattu ja uudistettu. Tämä korjausvelan ongelma ei varmasti ole yhdellekään edustajalle täällä vieras, siksi kattavasti liian heikosta ylläpidosta kärsineitä väyliä on ympäri maamme. Nyt tämän korjausvelan syntymistä hidastetaan, ja mikä tärkeintä, velkaa lyhennetään tämän vaalikauden aikana yhteensä 964 miljoonalla eurolla. Olen erittäin tyytyväinen, että valtaväylien lisäksi myös yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen myönnettäviä varoja korotetaan 10 miljoonalla eurolla. Korotus ei saata yksityisteille osoitettavia varoja vielä oikealle tasolle, mutta nyt tehty korotus on siksi huomattava ja määrärahojen kehityksen suunta on ehdottoman oikea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-19T21:58:04,2016-12-19T21:59:35,Tarkistettu,1.1 2016_137_213,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tähän pääluokkaan kuuluu myös Yleisradion rahoitus, ja odotamme todellakin kiihkeästi kevättä, jotta saamme Yleisradion rahoituksen kehyksen ulkopuolelle, koska se rauhoittaisi tilannetta Ylessä. Silloin kun Yle-laki tehtiin, tarkoitus oli se, että Yleisradio saisi toimia rauhassa ja harjoittaa lehdistönvapautta ja objektiivista tiedonvälitystä, mutta toisin on käynyt. Ensinnäkin indeksikorotusten poistaminen Yleisradion osalta on tarkoittanut sitä, että väkeä on pitänyt vähentää, ja muun muassa tällä hetkellä on yt-neuvottelut koskien 147:ää ihmistä, ja se vaikuttaa aika huonolta asialta. Vielä huolestuttavampi asia kuin kehykset, vielä huolestuttavampi asia kuin yt-neuvottelut on se, että suomalainen lehdistönvapaus, suomalainen sananvapaus horjuu tällä hetkellä. Se on myöskin sellainen asia, joka kuuluu kyllä tämän pääluokan ministerille. Hänen pitää myöskin ottaa tähän asiaan kantaa. Ei ole oikein, että jos todetaan tai epäillään, että jossakin paikassa on tehty virhe tai on tehty virheellisiä toimia, niin itse tutkitaan se. Se ei yleensä johda silloin objektiiviseen lopputulokseen. Kyllä tähän pattitilanteeseen, mikä tällä hetkellä on kohdassa hallitus vastaan Yleisradio, täytyy saada jonkinnäköinen järjestys aikaiseksi. Tämä on kerta kaikkiaan oikaistava. Kansainvälisesti me olemme tippumassa nyt pois tämmöisestä sananvapauden mallimaasta, mikä me olemme tähän asti olleet, ja se on erittäin valitettavaa. Jos hallitus aikoo jatkaa tätä, mitä pääministeri on nyt aloittanut, että pitää Yleisradiota ikään kuin sylikoiranaan, niin voimme sanoa hyvästit objektiiviselle tiedonvälitykselle. Sitä ollaan nyt tässä maassa ajamassa alas, ja meidän muiden on pidettävä huolta siitä, että Yleisradio säilyy eduskunnan radiona ja että Yleisradion rahoitus ei ole kiinni siitä, (Puhemies koputtaa) kuka kulloinkin sattuu hallitusvastuussa olemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-19T21:59:40,2016-12-19T22:01:51,Tarkistettu,1.1 2016_137_214,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikka on edennyt ministeri Bernerin kaudella kohti tulevaisuutta. Meillä on monia tulevaisuuteen katsovia liikennehankkeita, ja haemme jatkuvasti uusia ratkaisuja liikenteen ja viestinnän tulevaisuuden parantamiseen. Suomen pitää olla tällä sektorilla kansainvälisestikin edelläkävijä, vaikka olemmekin viime vuosina meinanneet pudota tästä veneestä. Kärkipaikan saavuttaminen vaatii määrätietoista työtä, jota nyt teemme. Tulevat päästövähennyspaineet kohdistuvat pitkälti liikenteeseen. Tämä tarjoaa meille myös mahdollisuuksia kehittää uusia liiketoimintamalleja ja innovaatioita, joilla tähdätään vientiin. Panostamalla uusiin ratkaisuihin ja niiden markkinointiin raivaamme Suomelle tietä kansainvälisillä markkinoilla. Arvoisa puhemies! Korjausvelkarahaa suunnataan myös digitalisaatioon. Tavoitteena on tunnistaa paremmin asiakastarpeita, tehostaa väylänpitoa ja ottaa käyttöön uusia liikennepalveluja. Näillä hankkeilla vastataan tulevaisuuden liikennetarpeisiin. Selvityksessä oleva Liikenneverkko-yhtiö mahdollistaisi suurhankkeiden toteuttamista, esimerkiksi Jäämeren radan ja Tallinna-tunnelin kautta, arktisen yhteyden Eurooppaan. Suomihan ei ole edelleenkään saari vaan niemi, toisin kuin täällä salissa tänäänkin olemme useasti jo kuulleet. Tällä uusien väylien suuntaamisella arktiseenkin suuntaan tätä virheellistä tunnetta saarivaltiosta voidaan hälventää. Koilliskaapelihanke on saanut myös kannatusta ja voisi toimia avaajana arktiselle politiikalle. Tällaista pohjoista kilpailuvalttia todellakin tarvitsisimme tulevaisuudessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-12-19T22:01:51,2016-12-19T22:03:42,Tarkistettu,1.1 2016_137_215,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Liikenneasioista on käyty laaja keskustelu, ja itse haluan edelleen painottaa tätä korjausvelka-asiaa. On hienoa, että hallitus ohjelmassaan on tarttunut jämäkällä otteella korjausvelan kuittaamiseen ja lähtenyt siltä linjalta, että perustienpitoon satsataan nyt merkittävällä tavalla. Samoiten tässä vuoden viimeisessä talousarviokeskustelussa liikenneturvallisuuteen kiinnitetään erityisesti huomiota lisäämällä sinne rahaa, ja uusia kohteita löytyy täältä. Samoiten matkailuasia on tärkeä. Valokuitu on varmaan eräänlainen verisuoni Suomessa, ja täällä on käyty hyvää keskustelua, kuinka tärkeää valokuitu on saada kaikkialle Suomeen. Valokuidut on myös liikenteen kannalta välttämättömyys, mutta myös tämä sote-uudistus muun muassa tulee tarvitsemaan laajan ja toimivan valokuituverkoston. Sillä on turvallisuuden kannalta suuri merkitys, samoiten liikennepalvelut tulevat tulevaisuudessa nojautumaan vahvasti myös valokuituverkkoon. Haluaisin kuitenkin vielä nostaa tämän tulevaisuuden liikennekuvan sillä lailla, että meillä on tulossa nyt uusia liikennemuotoja ja sähköautoja, mutta erityisesti biopolttoaineiden kehittämiseen toivoisin, että hallitus satsaa, koska siellä on jo olemassa oleva jakeluverkosto — vain kun biopolttoaineiden valmistukseen satsataan, niin saataisiin ympäristöystävällinen ja edullinen ja helposti toteuttavissa oleva ratkaisu suomalaiselle liikkumiselle, ja tällä biopolttoaineella olisi myös erittäin suuri työllistävä vaikutus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-19T22:03:48,2016-12-19T22:05:50,Tarkistettu,1.1 2016_137_216,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kirjoitin kirjeen joulupukille: Joulupukki, 99999 Korvatunturi. Rakas Joulupukki, toivon, että tämä Postin kautta lähetetty perinteinen kirje kulkee hyvin ja tavoittaa sinut tänäkin vuonna ajoissa, kuten se on kulkenut aina ennenkin sinne Korvatunturille Itä-Lappiin Savukoskelle, ihan Venäjän rajalle saakka. Olemme aina voineet luottaa postin kulkuun kaikkialla Suomessa. Postin jakelussa on tänä vuonna ollut todella paljon vaikeuksia. Olemme aina ennen tottuneet siihen, että posti tulee varmasti koteihimme joka arkipäivä, yhtä varmasti kuin joulupukki tulee kotiimme joka joulu. Mutta nyt on yhteiskuntamme muuttunut. Juuri kukaan ei enää lähetä perinteistä kirjepostia muuta kuin joulukortteina, ja niittenkin määrä vähenee. Yhteispalveluvelvoitteen mukaisen postin, eli kirjemerkkipostin, määrä vähenee joka vuosi 10 prosenttia. Luemme kohta lähes kaiken tietokoneeltamme tai kännykästä. Valtiokin lopettaa paperipostin lähettämisen lähes kokonaan vuonna 2018. Sanoma- ja ilmaisjakelulehtien sekä mainosten jakaminen on vahvasti kilpailtu ala, jonka kilpailuun Postin ohella osallistuu kymmenkunta yritystä. Joulupukille Korvatunturille eli haja-asutusalueelle kuljettaa kuitenkin postia vain Posti eli meidän kaikkien omistama valtion yritys. Postilla on lakiemme perusteella vahvat velvoitteet, joita ei taas vastaavasti ole kilpailijoilla. Postin kannattavuus vain heikkenee kuitenkin koko ajan, ja Posti joutuu miettimään, miten se saisi hoidettua myös lakisääteiset velvoitteet, me päättäjät kun olemme antaneet Postille velvoitteita, mutta valtion rahaa ei Postille nykyään anneta ollenkaan. Posti on joutunut sitten järjestelemään palveluitansa ja irtisanomaan jakelijoitaan, ja ikävä kyllä tämä näkyy palvelun tilanteessa tällä hetkellä. Me hallituspuolueiden edustajat olemme nyt suuressa haasteessa. Meidän tulee auttaa Postia järjestelemään omaa toimintaansa niin, että me kaikki suomalaiset saisimme kaikenlaista postia vähintään jokainen arkipäivä, kuten olemme saaneet tähänkin saakka. Nykyisellä postilailla se vain on nyt jo erittäin vaikeaa, ja tilanne näyttää vaikeutuvan tästä eteenpäin koko ajan. Tiedän, että meidän vastuullisen hallituspuolueen edustajina on nyt tehtävä lakimuutoksia ja puututtava tilanteeseen. Meidän on varmistettava, että kaikkien meidän lapsenmielisten joulukirjekin kulkee varmasti Korvatunturille myös jatkossa. Joulupukki, auta meitä hallituspuolueiden edustajia laatimaan sellainen uusi postilaki, että saisimme varmistettua joulukirjeen kulkemisen sinne Korvatunturille myös ensi vuonna ja seuraavanakin vuonna, sillä jos emme nyt muuta lakia, niin Posti on semmoisessa tilanteessa, että emme saa joulupostiamme missään muodossa ajoissa perille sinne Korvatunturille, ja silloin toimiva lahjojen jakeluverkosto ei enää ehdi sen jälkeen töihin. Auta myös Postin johtoa löytämään järkeviä ratkaisuja, jotta Postin työntekijät eivät joudu raatamaan hullun lailla todetakseen vain, että eivät aina ehdi tehdä työtään kunnialla, vaikka kuinka yrittävät. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että aamupäivät jaetaan postia ja iltapäivällä hoidetaan muitakin tehtäviä. Olisi hyvä, jos postipalvelut voitaisiin hoitaa niin, että siihen voidaan yhdistää erityisesti haja-asutusalueella pidempien matkojen päässä muitakin palveluita. Näin voitaisiin varmistaa töitä mahdollisimman monelle postinjakajalle ja ihmisille uusia palveluita — ja tietysti saisimme postin kulkemaan varmasti jokainen arkipäivä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-19T22:06:01,2016-12-19T22:10:50,Tarkistettu,1.1 2016_137_217,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä talousarvion loppusumma liikenne- ja viestintäministeriön osalta on 3,24 miljardia euroa, mikä on 310 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Loppusumman kasvun syy on lähinnä hallitusohjelmassa sovitussa perusväylänpidon määrärahojen lisäämisessä. Tämä on hyvä asia. Tästä 3,24 miljardista eurosta liikenneverkolle osoitetaan yli 1,9 miljardia euroa, ja tätä summaa voidaan näissä olosuhteissa pitää kohtuullisena ja oikean suuruisena. Näinä aikoina tavat, joilla ihmiset liikkuvat, ja tavat, joilla tavaroita liikutetaan, mullistuvat maailmalla ja täälläkin todella kovaa vauhtia. Elämme eräänlaista liikenteen vallankumousta nyt ja lähivuosina. Älyliikenne on monessa paikassa maailmalla jo todellisuutta. Tieinfrassa olevat anturit, kamerat, tiedonsiirtojärjestelmät tarjoavat tiellä liikkuville oikea-aikaista tietoa säästä, liikennetilanteesta, ruuhkista, onnettomuuksista ja vaikkapa tien liepeillä kulkevista eläimistä. Autonominen liikenne eli robottiautot ovat koekäytössä normaaliliikenteen seassa eri puolilla maailmaa. Suomessakin mahdollisesti voimme matkustaa ensimmäisillä kuljettajattomilla busseilla parin vuoden kuluessa. On vain ajan kysymys, kun autonomiset ajoneuvot eli ilman kuljettajaa kulkevat ajoneuvot tulevat saataville Suomessakin. Ja eikö olisikin hienoa, jos matkustaessaan, minne tahansa sitten meneekin, ei tarvitsisi kasata aikatauluja ja matkareittejä sekä kulkuvälineitä matkaketjuksi itse, vaan tietojärjestelmät tekisivät sen ihmisen puolesta. Vaikkapa taksi—juna—lentokone—bussi—taksi-matkaketjut minne tahansa voi ostaa lippuineen kertaheitolla ja tehdä sen itselleen parhaiten sopivalla tavalla ja hinnalla. Tämä kaikki on mahdollista meillä Suomessakin lähitulevaisuudessa. Se edellyttää kuitenkin sitä, että nyt näitä hankkeita, joita meillä liikennesektorilla on vireillä, viedään eteenpäin ja maaliin asti. Itse asiassa kaikki tällä hetkellä vireillä olevat suuret uudistushankkeet tähtäävät tähän tulevaisuuden älyliikennetoimintatapaan: liikennekaari, liikenneverkkohanke, tieliikennelain kokonaisuudistus, rautatiekilpailun avaaminen, muu digitalisaatiokehityksen edistäminen, nämä kaikki ovat juuri niitä askelia, joita meidän on otettava valmistautuaksemme täällä Suomessa tulevaisuuden liikkumismuotoihin. Eräs kiinnostava hanke on täälläkin paljon puhuttu Live Oy eli liikenneverkkoyhtiöhanke, jolla uudistetaan liikenneverkon kehittämistä ja rahoitusta. Tämän tavoitteena on luoda taloudellisesti kestävä toimintamalli, joka tarjoaa keinot liikenneverkon pitkäjänteiseen ylläpitoon ja kehittämiseen. Hankkeen esiselvityksen on määrä valmistua kevättalvella ja keskustelu hankkeen tarpeellisuudesta ja sisällöstä voidaan sitten käydä asiapohjalta. Tämä hanke vaikuttaa erittäin kiinnostavalta. Näiden hankkeiden valmistelu- ja toteutustyötä tulee siis jatkaa, kuten suunnitelmissa on. Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta teki erinäisiä lisäyksiä ministeriön esitykseen. Lisäykset ovat liikenneturvallisuutta parantavia perusväylänpidon hankkeita tai elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kehittäviä hankkeita ja näin ollen erittäin kannatettavia. Näitä hankkeita on kautta Suomen niin Euralla, Haapavedellä, Kihniössä, Kontiolahdella, Loimaalla, Raahessa, Siilinjärvellä, Uuraisissa kuin Vimpelissä. Omalta osaltani olisin toivonut, että valtiovarainvaliokunta olisi päätynyt sisällyttämään aiemminkin käytössä olleen romutuspalkkiomenettelyn jatkamisen myös ensi vuonna. Kyseessähän on malli, jonka avulla mahdollistetaan yhä useammalle suomalaiselle uudemman ja vähäpäästöisemmän auton ostaminen. Aiemmilla kerroilla romutuspalkkio on tuottanut valtiolle siihen sijoitetut varat moninkertaisesti takaisin, ja väitteeni on, että niin olisi käynyt tälläkin kertaa. Arvoisa puhemies! Valtatie 13 Myttiönmäen mutka Lappeenranta—Mikkeli-tien välillä Savitaipaleen kohdalla on yksi maanteidemme vaarallisimpia paikkoja. Joka vuosi siinä, ikävä kyllä, sattuu onnettomuuksia. Ponsiluontoisesti esitän, että kun rahoja talousarvioon ei tuolle korjaushankkeelle nyt järjestynyt, niin toivon, että huoli kuitenkin otetaan tosissaan ja rahoitus korjaustoimille järjestetään jollain muulla tavalla ja ensi tilassa. Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta viittaa Yleisradio Oy:n tehtäviä ja rahoitusta arvioineen parlamentaarisen työryhmän kesäkuussa 2016 laatimaan yksimieliseen esitykseen, jonka mukaan Ylen rahoituksen tulee olla valtiontalouden kehysten ulkopuolella. Tuolloinhan todettiin, että julkisen palvelun vero ei sisälly valtiontalouden kehyksiin. Yleisradion rahoitus on siis siirrettävä kehyksen ulkopuolelle, ja tämä tapahtuukin yhteisen sopimuksen mukaan kevään 2017 julkisen talouden suunnitelman laatimisen eli kehysriihen yhteydessä. Tämä tiedoksi niille, jotka ovat asiasta täällä tänäänkin kyselleet. Edelleen esityksen mukaan (Puhemies koputtaa) Yle-veroindeksikorotuksesta luovutaan, ja sekin on näin niukkuuden aikoina oikea ratkaisu ja hyvä signaali.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2016-12-19T22:11:02,2016-12-19T22:16:23,Tarkistettu,1.1 2016_137_218,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun tätä liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaa katselee sen suhteen, mitä siellä on opposition muutosesityksiä, tulee sellainen erikoinen tunne, että näissähän on useimmissa jotain järkeä. On selvää, että on perusteltua esittää liikenneväyliin panostuksia, ja kun olen toiminut liikenneasioissa sekä valiokunnan puolella että jaoksessa, niin on tullut konkreettisesti selväksi, mikä on tieverkon korjausvelan tilanne, ja on hyvä, että hallitus kohdistaa merkittävästi lisävaroja näihin korjauksiin. Nyt listalla on monia hyviä hankkeita, ja täytyy olla tyytyväinen siihen, että mukana on myös lähelle sijoittuvia hankkeita, joiden hyödyllisyyden ulottuvuuksista olen ehkä itse parhaiten tietoinen. Samalla täytyy kuitenkin muistaa, että olisi paljon muitakin perusteltuja ja tarpeellisia hankkeita kautta maan. Ongelmat tieverkon korjausvelassa ulottuvat aivan pääteiden tasolle. On useita maakuntia, joiden keskeisiä valtateitä on ilman ohituskaistoja — tai varsinkaan kahta kaistaa, joita pitkin ajaa. Yhdyn myöskin edustajien Kopra ja Torniainen vetoomukseen valtatie 13:n parantamiseksi erityisesti mainitun Savitaipaleen—Myttiömäen kohdalta. Mitä tulee tähän Ylen parlamentaariseen ryhmään, niin sen työssä olisi jonkin verran arvosteltavaa, että esimerkiksi ei leikattu enempää kuin tämä mainittu indeksin leikkaus, mutta se työryhmä on ollut ja mennyt, ja se työ on tehty. Sitä on vaikea ymmärtää, mikä siinä sosialidemokraateille on niin vaikea käsittää, milloin se siirtyy sinne kehyksen ulkopuolelle. Tämä asia on kerrottu isossa salissa jo useita kertoja ja tänäänkin ainakin kahteen kertaan ennen tätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-19T22:16:31,2016-12-19T22:18:29,Tarkistettu,1.1 2016_137_219,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On erinomaisen tärkeää, että nykyinen hallitus panostaa merkittävästi väylähankkeisiin. Liikenneväyliemme korjausvelka on kasvanut vuosikymmenien kuluessa huolestuttaviin mittoihin, ja sen arvoksi on arvioitu 2,5 miljardia euroa. Tämän vaalikauden aikana eli vuosina 2016—18 korjausvelan vähentämiseen suunnataan 600 miljoonaa euroa lisärahoitusta ja myös perusväylänpitoon 364 miljoonaa euroa lisärahaa vuosina 2017—2019. Sujuva liikenne parantaakin muun muassa elinkeinoelämämme kilpailukykyä. Arvoisa puhemies! Tampereelle tullaan rakentamaan katuraitiotie kaupunginvaltuuston päätöksellä, ja hankkeelle annetaan tämän budjetin myötä valtion rahoitusta 71 miljoonaa euroa. On kuitenkin mainittava, että raitioliikenteen käyttöönotolle olisivat tarjonneet erittäin hyvän vaihtoehdon samassa maakunnassa eli Sastamalassa Pirkanmaalla valmistettavat sähköbussit. Niitä on syksyllä otettu matkustuskäyttöön Turussa. Näitä sähköbusseja on tarkoitus käyttää kotimaan lisäksi myös muun muassa Tanskassa. Ainakin muunneltavuudeltaan sähköbusseihin nojautuva liikkumisjärjestelmä on ylivoimainen raitiotiehen verrattuna. Sähköbussi on energiatehokas, ja se on tulevaisuuden teknologiaa. Sähköbussien valmistus myös työllistää huomattavan määrän työntekijöitä kotimaassa. Sähköbussin hinta on tällä hetkellä kaksinkertainen tavalliseen dieselbussiin verrattuna, mutta akkuteknologian ja muun tekniikan kehittymisen myötä kustannukset tulevat mitä todennäköisimmin alentumaan merkittävästi lähitulevaisuudessa. Edustajat Kasvi ja Kopra ottivat aiemmin puheeksi myös muun muassa Tampereella testattavana olevat robottiautot. Nekin saattavat mullistaa liikkumisemme tavalla, jota emme vielä osaa edes kunnolla kuvitella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-19T22:18:29,2016-12-19T22:20:35,Tarkistettu,1.1 2016_137_220,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Haluan vielä ottaa esille koko Suomessa toimivien nopeiden tietoliikenneyhteyksien tärkeyden. Ne ovat erittäin tärkeitä yrittämisen ja toimeentulon kannalta koko Suomessa. Ministeri Berner on saanut aikaiseksi valtiovallan ja suomalaisten teleoperaattorien välillä kumppanuusohjelman, jossa operaattorit ovat sitoutuneet sijoittamaan miljardi euroa nopeisiin laajakaistayhteyksiin. Digitaalisiin palveluihin tarvitaan mobiiliverkkoja, mutta ennen kaikkea tarvitaan myös valokuituverkkojen rakentamista. Nämä molemmat täydentävät toisiaan ja molemmat ovat tärkeitä, kuten edustaja Kasvi omassa puheenvuorossaan toi hyvin esille. Tällä hallituskaudella parannetaan valokuituyhteyksien saatavuutta muun muassa yhteisrakentamisen ja -käytön kautta infrahankkeissa ja myöskin parannetaan pienten valokuituverkkorakentajien mahdollisuuksia erilaisiin hankkeisiin. Se on hyvä asia. Ja kyllä keskustalaisille nimenomaan valokuituverkkojen rakentaminen koko Suomeen on äärettömän lähellä sydäntä ja haluamme viedä sitä asiaa eteenpäin, mutta tarvitaan siis toimivia sekä valokuituverkkoja että mobiiliverkkoja. Kiinteä laajakaistayhteys on ehdoton edellytys ammatilliselle toiminnalle. Näin on maininnut kovin moni haja-asutusalueella asuva maatalous- tai muun alan yrittäjä, ja he kyllä tietävät, mistä puhuvat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-19T22:20:36,2016-12-19T22:22:22,Tarkistettu,1.1 2016_137_221,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aluksi pitää hallitusta kehua, että liikennekaaresta päästiin sopuun. Toivottavasti todella kaarella voidaan ratkaista liikennepalveluiden edistyminen tai ainakin katkaista se näivettyminen maaseudulla ilman suurempia häiriöitä. Nykyinen hallitus on lähtenyt runsaalla kädellä investoimaan tiestön 2,4 miljardiin euroon kohonneeseen korjausvelkaan, ja nämä hankkeet, tosiaan vajaa miljardi euroa, ovat historialliset. Näin päästään korjaamaan biotalouden ja elinkeinoelämän kuljetuksille tärkeää alempaa tieverkkoa ja puunkorjuukin onnistuu kelillä kuin kelillä. Pirkanmaalla on odottamassa useita perusväylänpidon investointeja. Valtatie 3:lle saadaan Hämeenkyröön nyt eritasoliittymä Kyröskoskelle, mutta varsinainen Kolmostien suurremontti saataneen toivottavasti, kun Live Oy lähtee toimimaan. Valitettavasti valtatie 9, jossa jälleen oli onnettomuus, Tampere—Orivesi-välillä kaipaisi vilkasliikenteisenä tienä korjausrahaa, mutta sitä ei vielä ole näköpiirissä. Tampereen ratapihaa parannetaan ja Tampereen ja Seinäjoen välisen junaradan akselipainoa nostetaan, ja se on tärkeää bio- ja metsäteollisuuden kuljetuksille. Ensi vuonnahan käynnistyy hankkeita ihan ympäri Suomen, ihan Oulusta Mikkeliin, mikä on hyvä asia. Tunnen aika hyvin nämä tiet, kun niitä on tullut ajeltua: kyllä tarvetta on joka puolella Suomea. Kehysriihessä tosiaan tehtiin päätös Tampereen raitiotien rahasta. Minä olen samaa mieltä kuin edustaja Savio, että sähköbussit olisivat olleet tehokkaampi vaihtoehto, mutta nythän sitten tarvitaan joka tapauksessa niitä sähköbusseja, koska raitiotiehän ei kata kuin noin 15 prosentin alueen Tampereella asujista. Kaupunkien kehittämisessä valtiolla on roolinsa, mutta liikennerahoituksen nykytasolla mittavia valtionosuuksia ei ole kaikkiin kaupunkien suurinvestointeihin. Resursseja ei voi merkittävästi leikata koko muun Suomen palveluista ja verkoista, ja tämä pitäisi innokkaimpienkin lobbareiden ymmärtää. Myös paikalliset seututiet ja yksityistiet ovat tärkeitä. Jo pienellä rahalla yksityisteitä saadaan korjattua. Ja todellakin yksityisteistähän tulee uusi joustavoittava laki. Tästä hyötyvät tietysti sekä kesämökkiläiset, maaseudun ihmiset että myös biokuljetus, puun kuljettaminen. Kehumisen arvoinen on myös kumppanuusohjelma valtiovallan ja suomalaisten teleoperaattoreiden välillä tietoliikenneyhteyksien edistämiseksi koko maahan. Se on yhteensä noin miljardin euron paketti, ja toivottavasti se toteutuu nyt sitten mahdollisimman pikaisella aikataululla. Jäämeren koilliskaapelin osalta on syytä edetä. Kun kaapeli kulkisi Suomen kautta, se olisi maallemme mahdollisuus muodostua kansainväliseksi dataliikenteen solmukohdaksi. Suomen valtteina ovat tässä yhteiskunnan vakaus ja viileä ilmasto, korkea tietoturvallisuus ja yksityisyydensuoja. Ja se myös voisi edistää sitä, että saisimme myös raideyhtiöiden rakentamisen Jäämerelle. Junaliikenteen palveluiden ostoon on ehdotettu reilu 30 miljoonaa. Pirkanmaalla on tarvetta saada jatkorahoitus VR:n velvoiteliikenteelle vuonna 2017, jotta henkilöjunaliikenne jatkuisi Tampere—Orivesi—Vilppula—Haapamäki-yhteydellä. Tämä tarkoittaa kolmea päivittäistä vuoroparia aina siihen saakka, kunnes henkilöjunaliikenne vapautuu kilpailulle, ja toivon mukaan operaattoreita löytyy. Se on hankalaa, että nämä on päätetty näin lyhytjännitteisesti nyt vuosi kerrallaan, nämä junaliikenteen ostot. Suomen pyörät pitää saada pyörimään. Kuljetukset voidaan hoitaa tehokkaasti ja taloudellisesti, ja liikenneinvestoinnit, ne tuottavat monin verroin enemmän kuin mitä niihin on investoitu. Ja toisaalta voi sanoa myös, että emme me voi kaiken aikaa siirtää lisärasitusta autoilijoille. Perustettavan liikenneverkkoyhtiön tarkoituksena on luoda väline, joka turvaa väylien rakentamisen ja sen rahoitustason, ja todellakin rahaa on ollut käytettävissä joka vaalikausi entistä vähemmän näihin uusiin hankkeisiin. Ja väyliä ei siis olla myymässä, valtio omistaa edelleen tuon yhtiön, mutta sieltä voidaan saada sitten investointipankeilta ja eläkeyhtiöiltä rahaa investoimaan suomalaiseen infraan. Kolmostien kunnostus Tampereelta Pohjanmaalle voisi olla Live Oy:n pilottihanke. Se palvelisi 3—5:tä maakuntaa. Kolmostien remontin hinta 160 miljoonaa euroa on iso raha, mutta tosiaankin uskon, että sillä on hyvin tärkeä merkitys myös Suomen vientikaupalle ja todellakin ihan aina Atlantille saakka tuo liikenne ulottuisi. Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että voi olla tyytyväinen, miten on nyt satsattu rahaa näihin teiden korjaamisiin, mutta tämähän on loputon työmaa, koska 2,4 miljardia on tämä korjausvelka, eli kyllä meillä töitä vielä riittää, että saamme Suomen tiestön, tämän meidän kansallisaarteiston, jos voi näin sanoa, kuntoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-12-19T22:22:23,2016-12-19T22:27:25,Tarkistettu,1.1 2016_137_222,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Täällä on noussut esille vanhojen autojen romutuspalkkio. Siitä hieman keskusteltiin jaostossakin ja todettiin asiantuntijoitten lausumana, että sitä ei ihan joka vuosi kannata pitää käytössä. Se oli vuonna 2015, ja siitä on erittäin hyvät kokemukset, jotka puoltavat sitä, että ehkä taas 2—3 vuoden kuluttua voisi olla sopiva aika ottaa se menettely käyttöön. Herra puhemies! Täällä on keskusteltu tästä Tampereen ratikkahankkeesta. Se ei tietysti sinänsä meikäläisille kuulu, mutta totean, että kyllä sastamalalaiset sähköbussit olisi ollut paljon parempi, joustavampi ja nykyaikaisempi järjestelmä kuin tämä jäykkä, 1800‑luvun perustekniikkaa myötäilevä raitiotiejärjestelmä. Mutta näin nyt on päätetty. Herra puhemies! Kolmantena asiana tässä totean, että tämä liikenneverkkohanke on erittäin tärkeä, ja uskon, että oma ryhmäni sitä kannattaa. Selvittäminen on käynnissä, ja toivottavasti siitä saadaan sellaiset mallit, että ne voidaan hyväksyä ja toteuttaa nopeasti. Se mahdollistaa suurten hankkeitten toteuttamisen nopeasti ja joustavasti, ja tulevat varmasti nopeasti myös tuotot takaisin. Siinä vain on ongelmia: ilmeisesti se, miten se yhtiö rahoitetaan, mitä veroja, maksutuloja sille siirretään ja mitä järjestelmiä siinä tarvitaan, ja esimerkiksi se, miten eduskunta voi vaikuttaa liikennepolitiikkaan, kun budjetin ulkopuolelle perustettava yhtiö hoitaa näin merkittäviä asioita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-19T22:27:28,2016-12-19T22:29:26,Tarkistettu,1.1 2016_137_223,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Pari asiaa vielä liikennepuolelta. Ensinnäkin tämä valokuituverkko, josta on paljon puhuttu. On aivan välttämätöntä, että tähän maahan saadaan rakennettua aivan yhtäläinen, koko maan kattava nopea valokuitutekniikkaan perustuva verkko, joka takaa jokaiselle suomalaiselle sen 100 megabittisekunnin yhteyden, joka lienee hyvä tavoite. Olen ihmetellyt sitä, kun viime vaalikaudellahan, 2009, teki Vanhasen kakkoshallitus peruspäätöksen siitä, että tähän hankkeeseen lähdetään mukaan. Aika moneen kuntaan on jo saatu ne valokuituyhteydet syntymään. Muun muassa kotikuntani Ilomantsin rakennushanke on jo valmis, ja valokuituverkko on kokonaisuudessaan käytössä ja on erittäin tarpeellinen ja hyödyllinen. Toivoisin nyt hallitukselta vielä — kun tälle vaalikaudelle erikoisnimettyä rahaa tälle hankkeelle ei ole, viime vaalikaudelta jääneitä rahoja käytetään — niin vielä ottaisin tässä puolivälitarkastelussa tämän asian esille, koska ilman valokuitutekniikkaa myöskään nämä langattomat laajakaistayhteydet eivät kunnolla toimi, koska tosiasia on se, että erilaisten linkkimastojen välillä täytyy olla valokuituyhteys, että se langaton laajakaistaverkkokin saadaan pelittämään. Elikkä valokuitutekniikka siihen tarvitaan, ja se samalla tukee myös tätä langatonta verkkoa. Toinen asia, arvoisa puhemies, on tämä edustaja Tolppasen mainitsema sananvapausvuodatus. Suomessa vallitsee aivan varmasti täydellinen sananvapaus, ja niin sen pitää ollakin. Journalisteilla itsellään on itse laatimansa säännöt, Suomen Journalistiliiton laatimat säännöt vuodelta 2014, joiden mukaan toimittajat arvokasta työtään tekevät, ja siellä on aivan selvät ohjeet, miten tulee toimia. Siitähän tässä viimeisessä kohussa oli kysymys. Mitä tulee sitten Ylen omiin sisäisiin asioihin, sen varmaan he osaavat itse siellä selvittää, ei siinä ulkopuolisia avustajia tarvita. Mutta aina pitää muistaa, sananvapaudesta kun puhutaan, niin puhuttiinpa miten tahansa, siihen liittyy aina vastuu. Yksi vastuu on se, että noudatetaan olemassa olevia sääntöjä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-19T22:29:26,2016-12-19T22:31:29,Tarkistettu,1.1 2016_137_224,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Teiden, valtaväylien ja tietoverkkojen toimivuus on välttämättömyys avoimelle ja aktiiviselle yhteiskunnalle. Väylien kunnossapidosta huolehtimisen lisäksi uusien väylien rakentaminen on mitä parasta politiikkaa myös työllisyyden ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi sekä asumisen mahdollistamiseksi joka puolella Suomea. Tällaisia tasapainoista Suomea rakentavia liikennepoliittisia ratkaisuja on nyt käsittelyssä olevassa talousarviossa useita. Yksi näistä tärkeistä tulevaisuuden ratkaisuista on nopean Helsinki—Turku-junayhteyden suunnitteluun ensi vuodelle osoitettu 10 miljoonan euron määräraha. Tämä nyt ""tunnin juna"" ‑nimellä kulkeva hanke on ollut keskusteluissa ja erilaisissa visioissa jo kymmeniä vuosia. Maakuntakaavojen aluevarauksetkin taitavat olla jo täysi-ikäisiä. Nopean uuden junayhteyden rakentamista on siis haluttu jo pitkään, mutta tämä halu ei ole muuttunut lihaksi tätä ennen. Nyt nopean uuden ratalinjauksen, Helsinki—Turku-yhteyden, sekä sen rinnalle kaavaillun lähiliikenteen jatkosuunnittelu saadaan konkreettisesti liikkeelle. Kiitän etenkin ministeri Berneriä. Ilman häntä tuskin tunnin juna olisi nytkään nytkähtänyt eteenpäin. Tämä on todella suuri ja pitkälle aikajänteelle ulottuva hanke, mutta kannattavuusarvioiden mukaan siitä Uudellemaalle, läntiselle Suomelle ja koko maallemme syntyvät hyödyt tekevät hankkeesta kokonaistaloudellisesti kannattavan. Toivottavasti suunnittelu etenee sujuvasti ja sopuisasti, jotta pääsisimme tekemään jatkopäätöksiä hankkeen osalta mahdollisimman pikaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-19T22:31:30,2016-12-19T22:33:16,Tarkistettu,1.1 2016_137_225,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Uusien innovaatioiden ja ratkaisujen lisäksi Sipilän hallitus panostaa perusväylänpitoon. Korjausvelkaa lyhennetään kiitettävästi täällä jo useiden edustajien esiin tuomalla melkein miljardilla eurolla. Tämä on hieno ponnistus hallitukselta ja ministeri Berneriltä. Korjausvelkahankkeet tuovat yhteiskuntaamme työtä ja parantavat elinkeinoelämän mahdollisuuksia. Ilman kunnossa olevia teitä elinkeinoelämän on vaikea toimia. Toimivaa tieverkkoa tarvitaan koko maassa. Korjausvelkaohjelmassa yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen suunnataan 10 miljoonan tasokorotus kolmelle seuraavalle vuodelle. Tällä avitetaan myös biotalouden vahvistumista, kun puu saadaan liikkeelle entistä paremmin harvempaan asutuilta alueilta. Uusiin väyläinvestointeihin suunnataan 700 miljoonaa euroa. Tästä potista kiitollisuudella voin todella kotimaakuntani Pohjois-Pohjanmaan saavan osan valtatie 4:n kunnostukseen välille Oulu—Kemi. Liikennekaari on edennyt toiseen vaiheeseen. Tavoitteena on edistää eri liikennemuotojen yhteentoimivuutta ja näin helpottaa matkaketjujen muodostamista ja tarjoamista asiakkaille. Uudet innovaatiot ja digitalisaatio ohjaavat myös tätä hanketta. Näitä uudistuksia on myös syytä odottaa ennemminkin liikkumista kehittävänä kuin uhkakuvana. Tavoitteena on löytää joukkoliikenteeseen rajapinnat avaava malli, josta asiakkaat ovat hyötymässä parempina palvelukokonaisuuksina. Sellaisia voisivat olla vaikkapa asiakaslähtöisyys, lippu- ja matkajärjestelmien yhteentoimivuus sujuvien matkaketjujen mahdollistamiseksi sekä helposti käytettävissä oleva informaatio joukkoliikenteen aikatauluista, hinnoista ja matkaketjuista. Tyhjien joukkoliikenneajoneuvojen ajattamiseen yhteiskuntamme tuet eivät jatkossa enää riitä, vaan järjestelmäkeskeisyyttä pitää aidosti muuttaa asiakaslähtöiseen suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-12-19T22:33:16,2016-12-19T22:35:22,Tarkistettu,1.1 2016_137_226,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Haluaisin vielä pariin asiaan kiinnittää huomiota tässä keskustelussa. Täällä on nostettu esille Tampereen raitiovaunuinvestointi ja sen saama valtiontuki. Se on myönnetty, mutta itse olisin pitänyt kyllä paljon paljon järkevämpänä vaihtoehtona, jos tamperelaisetkin olisivat ymmärtäneet ottaa sastamalalaisen sähköbussin sinne käyttöönsä. Se olisi ollut ympäristöystävällinen, joustava, palvellut suomalaista teollisuutta ja varmaan aluepolitiikkaakin erinomaisen hyvällä ratkaisulla. Linja-autossa kumipyörillä kuitenkin aina etupyörät kääntyvät haluamansa kadun suuntaan, ja nyt kun raitiovaunuliikenne tulevaisuudessa Tampereelle tulee, niin se on sidottu niihin kiskoihin, haluttiin sitä sitten tai ei, joten tällainen nykyaikainen sähköbussi olisi ollut aivan loistava valinta myös tamperelaisille. Täällä kannettiin suurta huolta myös Korvatunturille menevistä joulupostikorteista, menevätkö ne aikanaan perille. Itse kannan myös suurta huolta siitä, saavatko tulevaisuuden lapset viestinsä perille joulupukille, ja siksi valokuitu on välttämätön myös siellä pohjoisessa. Toivonkin, että tämä hallituksen ajama hanke, että kaikki niin sanotut savut saadaan valokuitukaapelien ulottuviin, takaa myös sen, että tulevaisuudessa lapset myös saavat tämän tärkeän kirjeen joulupukille sähköisessä muodossa välitettyä, koska halusimme me sitten tai emme, niin tulevaisuuden lapset sen sähköisesti kirjoittavat. Toivottavasti he kirjoittavat myös kortin sinne pukille, mutta tämä sähköinen valokuitu on myös välttämättömyys siellä Korvatunturin maisemissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-19T22:35:23,2016-12-19T22:37:23,Tarkistettu,1.1 2016_137_227,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tämä Tampereen raitiovaunu kyllä ehkä ansaitsee siinä mielessä enemmänkin huomiota, että se on minun mielestäni tämän pääluokan kummallisin episodi. On omituista, että enemmistöhallitus laittaa rahaa yli 70 miljoonaa hankkeeseen, jota sen kahden suurimman puolueen paikalliset valtuutetut käsittääkseni aika yksituumaisesti vastustivat, eikä tässäkään salissa kukaan tunnu asiaa erityisen suuresti kannattavan. Tulee mieleen kysymys, että heiluttaako tässä nyt häntä koiraa, ja miten näihin asioihin yleensä voidaan vaikuttaa. On tietysti hyvä, että annetaan rahaa vain yksi kolmannes, mutta onko tarpeen tukea suorastaan ollenkaan? Siinä raitiovaunussa kyllä mielestäni korjataan ongelmaa, jota ei ole olemassa. Tämä kuulostaa jonkinnäköiseltä liikenteen Guggenheimilta — erona on vain se, että tälle nyt tulee sitä valtion rahaa, vaikka kuinka tässä räpättäisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-19T22:37:23,2016-12-19T22:38:18,Tarkistettu,1.1 2016_137_228,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kaikille niille, jotka haluavat sähköbusseja Tampereelle, voin kertoa, että sähköbussiliikenne on tänään alkanut Tampereella. Sähköbussilinja numero 2 Pyynikintorin ja Rauhaniemen välillä on tänään vähän kello 10 jälkeen, aivan aikataulun mukaisesti aloittanut toimintansa. Sähköbussit ja raitiovaunu eivät ole Tampereella eivätkä muuallakaan, missä raitiovaunuja harkitaan, mikään vaihtoehto toisilleen, vaan ne täydentävät toisiaan. Kun tässä kotimaisuudesta puhutaan, niin mainittakoon, että Tampere tilaa ne raitiovaunut Kainuusta. Luulisi, että tässä salissa on myöskin sellaisia edustajia, joita se asia kiinnostaa. Tampereen tämä joukkoliikenneratkaisu on varmaan yksi perusteellisimmin selvitettyjä asioita, mitä Suomen kunnissa ylipäätänsä on päätetty. Selvitysten mukaan se on pitkällä aikavälillä ylivoimaisesti taloudellisin vaihtoehto, sen takia että raitiovaunun sekä energia- että muut käyttökustannukset ovat selvästi edullisimmat. Lisäksi juuri siksi, että raitiovaunulinja pysyy paikallaan ja siihen voidaan luottaa, se mahdollistaa myöskin kaupunkirakenteen kehittämisen, tiiviimmän asutuksen sen linjan varrella. Mutta todella sähköbussit tulevat, ja toivon, että lyhyemmän matkan liikenne ja myöskin raitiovaunulinjan syöttöliikenne mahdollisimman nopeasti siirtyvät käyttämään sähköbusseja, ja toivon, että vammalalaiset niissä tarjouskilpailuissa sitten aikanaan pärjäävät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-19T22:38:18,2016-12-19T22:40:14,Tarkistettu,1.1 2016_137_229,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Keskustelua on käyty jo pitkään, mutta itse haluan ihan lyhyesti liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan todeta tyytyväisyydellä sen, että hallitus itse asiassa ensimmäisenä maan historiassa tarttuu tällä tavalla tähän korjausvelkaan. Meillä liikenteeltä kerätään veroja jopa noin 7 miljardia eri tavoilla, polttoaineen ja autoveron ja muiden kautta, ja vielä yritetään keksiä uusiakin veroja liikenteen puolelle. Niistä ehkä keskustelemme joskus myöhemmin, mutta on hyvä, että tästä potista edes nyt rahaa ohjataan tänne tieverkon kunnossapitoon. Siellä on iso korjausvelka, ja tällä ehkä noin neljännes voidaan nyt kuroa sitä kiinni, eli jos samalla tahdilla edetään, niin 12 vuotta menisi siinä — jos korjausvelkaa ei yhtään lisää tulisi, ja kun tosiasia on, että sitä tulee myös vuosittain lisää, niin tälläkään tahdilla ei vielä kolmessakaan vaalikaudessa tätä korjausvelkaa kiinni oteta. Arvoisa puhemies! Sitten huolissani olen siitä, että ministeri Berner ei ole aktiivisemmin puuttunut VR:n omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä siihen, että VR on nyt tehnyt esimerkiksi ratkaisun, että pääradalla junat eivät pysähdy Hämeenlinnassa eivätkä Riihimäellä, ja ne ovat alueita, jotka tämä hallitus on kuitenkin muuten hyväksynyt ja tunnustanut tämän maan keskeiseksi kasvukäytäväksi. MAL-sopimukset on tälle alueelle tehty, ja nyt VR, jolla on yksinoikeus ja erityistehtävä, ei jostain syystä halua huolehtia siitä tehtävästä ja jättää monta sataa tuhatta hämeenlinnalaista matkustajaa vuoden aikana ilman näitä palveluita. Itse olen tullut siihen johtopäätökseen, että en enää pysty itse puolustamaan VR:n erityistehtävää ja monopoliasemaa, (Puhemies koputtaa) vaan olen sitä mieltä, että ministeri Bernerin pitää edetä määrätietoisesti sen eteen, että saamme kilpailua. Olen varma, että joku haluaa hämeenlinnalaiset ja riihimäkeläisetkin junalla kuljettaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-19T22:40:14,2016-12-19T22:42:33,Tarkistettu,1.1 2016_137_230,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Korjausvelkapaketti on meillä suuri, ja paljon sillä tullaan saamaankin tuloksia aikaiseksi. Mutta senkin jälkeen jää vielä todella paljon korjattavaa. Sen vuoksi meidän tuleekin ottaa käyttöön tämä digitalisaatio ja uusi tekniikka. Meillä on Suomessa käytössä kotimaista tekniikkaa, maatutkaluotainsysteemejä, joilla voidaan tutkia hyvin tarkasti teiden kuntoa. Otan esimerkiksi hampaiden hoidon: Elikkä jos 20 prosenttia hampaista on todella huonossa kunnossa, silloinhan tuntuu, että kaikki on todella heikosti. Mitä tehdään? Ei koko hammaskalustoa silloin oteta poies, vaan kyllä sen jälkeen otetaan röntgenkuvat ja todetaan, että nuo hampaat ovat rikki. Ne hampaat korjataan, ja hyvää kaikki. Entäs sitten tiet? Jos 20 prosenttia tiestä on huonossa kunnossa, eli 200 metriä kilometriltä, niin mitä tänä päivänä tehdään? Tänä päivänä todetaan, että tie on niin huonossa kunnossa, että täytyy peruskorjata kokonaisuudessaan — ja on muuten älyttömän kallis systeemi. Me pystymme nykyisellä tekniikalla tutkimaan nämä teitten pohjat, missä kunnossa ne ovat, ja on mahdollista, että kun ne maatutkaluotaimella tutkitaan, niin vain 20 prosenttia korjataan, ja olemme erittäin hyvässä tuloksessa ja rahaa riittää todella paljon tiestön korjaamiseen. Vastaavalla tavalla myöskin ennakoiva toiminta, elikkä hampaat kun hoidetaan, harjataan jatkuvasti, niin ei tarvitse paikata. Tiestöpuolella on sama asia, että jos maatutkaluotaimella voidaan tutkia ja hoidetaan ennakoivasti, niin ei tarvitse tehdä näitä korjausasioita. Toivon, että lähiaikoina saamme tällä systeemillä paljon toimintoja aikaiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-19T22:42:33,2016-12-19T22:44:27,Tarkistettu,1.1 2016_137_231,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kuuntelin tuota Tampereen ratikkakeskustelua, ja siinä nyt kuvaavaa on se, kuinka kova kilpailu meillä täällä keskenämmekin alkaa olla näistä työpaikkatavoitteista. Katsoin tuon yrittäjän, joka sai tämän ratikkatilauksen ja kehittämisen sinne Tampereelle, ja se on Transtech Oy ja Otanmäestä, ja aluepoliittisesti silloin tarvitaan niitäkin työpaikkoja. Toivon, että tämä puoli tyydyttää näitä muita, mitkä ovat menettäneet osaltaan, että kuitenkin nämä työpaikat ovat jääneet Suomeen ja aluepoliittisesti hyvään suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.2.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-12-19T22:44:28,2016-12-19T22:45:09,Tarkistettu,1.1 2016_137_232,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt esitellään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 29.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_137_233,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sivistysjaoston puolesta totean, että minulla on tosi ilo todeta, että niin koulutukseen, osaamiseen kuin kulttuuriin ja taiteeseenkin on tehty panostuksia 12 445 000 euroa, jota voi pitää tuntuvana, kun otetaan huomioon se, kuinka paljon koko valtiovarainvaliokunnalla oli niin sanotusti mahdollisuuksia kohdentamiseen. Nämä on kohdistettu muun muassa koulutuksen ja sivistyksen edistämiseen sekä kulttuurin ja perinteen vahvistamiseen. Lisäksi valiokunta on osoittanut voimavaroja syrjäytymisen ehkäisemistä tukeviin toimiin. Arvoisa puhemies! Ensin yleissivistävästä koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Valiokunta painottaa, että momentille tarvitaan 2 miljoonaa euroa, jolla on tarkoitus edistää varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä ja täydennyskoulutusta. Sitten yleissivistävään. Yleissivistävän osalta valiokunta toteaa, että rahoituksen tasoa heikentää valtionosuuksien väheneminen. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen tarkoitettu määräraha on myös pienentynyt merkittävästi viime vuosina, mutta sillä on edelleen tärkeä merkitys muun muassa koulutuksellisen tasa-arvon edistämisessä. Siksi valiokunta lisää momentille 1,8 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen laadun kehittämiseen. Myös koululaisten kerhotoiminnan tukeminen on tärkeää, sillä jäljellä on vain noin kolmannes muutaman vuoden takaisesta määrärahatasosta. Siksi valiokunta lisää momentille 3 miljoonaa euroa koulujen kerhotoiminnan tukemiseen. Lisäksi valiokunta lisää momentille 50 000 euroa avustuksena kristillisten koulujen toimintaan, 100 000 euroa opintokeskuksille ja 100 000 euroa Suomen teologisen opiston toimintaan, 230 000 euroa Suomi-koulujen toimintaan, 50 000 euroa Kansanvalistusseuran toimintaan ja 30 000 Sofian kannatusyhdistys ry:lle ja 20 000 Karjalan Liitto ry:lle. Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen rahoitus heikkenee, ja siksi on tärkeää todeta, että valiokunta pitää alueellista saavutettavuutta tärkeänä ja sitä, että säästöjä pyritään löytämään ensisijaisesti muilla tavoin kuin vähentämällä opiskelijapaikkoja. Valiokunta päätti lausumasta, minkä mukaan eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ammatillisen koulutuksen rahoituksen vähentämisestä aiheutuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia alueellisesti, toimialoittain ja oppilaitoksittain ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin koulutuspaikkojen riittävyyden ja saavutettavuuden varmistamiseksi. On myös myönteistä, että nuorten aikuisten osaamisohjelmaan osoitetaan ensi vuodelle 10 miljoonan euron rahoitus ja ohjelmaa jatketaan kahdella vuodella. Arvoisa puhemies! Sitten muutama sana yliopistoista ja osaamispanostuksista. Vaikka t&k-menojen osuus on Suomessa kuitenkin vielä maailman korkeimpia, tilanne on huolestuttava, sillä monet kilpailijamaat ovat lisäämässä t&k-investointeja samalla, kun Suomen panostukset vähenevät. Korkeakoulujen rahoitusta vähentää erityisesti kilpailukykysopimus ja yliopistoindeksin tarkastus. Valiokunta pitää kuitenkin myönteisenä, että monia panostuksia muun muassa kärkihankerahoituksen myötä on tulossa. Niillä vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi. Arvoisa puhemies! Valiokunta on tyytyväinen, että Suomessa otetaan käyttöön maksuhyvitysmallin mukainen audiovisuaalisen alan kannustinjärjestelmä. Museoista toteamme, että Museoviraston toimintamenojen riittävyys on vaakalaudalla. Valiokunta katsoo, että Museoviraston rahoituksen riittävyyttä on seurattava ja tarvittaessa arvioitava määrärahatasoa uudelleen. Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa, jotta Urho Kekkosen museon Tamminiemen aukioloaika voidaan varmistaa itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Teattereiden ja orkestereiden ja museoiden rahoituksen niukkuus kilpailukykysopimuksen indeksien ja kehyspäätöksen johdosta on vaikeuttanut tuntuvasti niiden toimintaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus omalta osaltaan huolehtii teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoituksesta. Yksi vaihtoehto on arvioida mahdollisuudet osoittaa taiteelle ja kulttuurille työllisyysperusteista avustusta Veikkauksen jakamattomista varoista. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että suojattujen teosten tekijöille maksettaviin lainauskor-vauksiin osoitettu määräraha nousee ensi vuonna 15,6 miljoonaan euroon. Sitten meillä on lukuisia määrärahaesityksiä järjestöjen toimintaan, joiden rahoitustilanne täytyy jatkossa ratkaista, myöskin maatalousmuseo Sarkaan siirrettävän esiteollisen ajan kokoelman näyttelyn suunnitteluun ja rakentamiseen, Panssarimuseosäätiölle, Riuttalan talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiölle Riuttalan talonpoikaismuseon toiminnan varmistamiseksi. Lisäksi toteamme, että lisäämme rahoitusta muun muassa erilaisten musiikkijuhlien järjestämiseen, ja toteamme, että selkokirjallisuuden edistäminenkin on tärkeää, joten valiokunta lisää selkokirjallisuuden edistämiseen 50 000 euroa. Arvoisa puhemies! Sitten ihan lyhyesti urheilusta. Sekin on tärkeää, koska toteamme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen olevan myös liikunnan kautta mahdollista. Täten valtion pitää turvata ensinnäkin Olympiastadionin kehittyminen ja säilyminen tuleville sukupolville. Valiokunta myös varmistaa, että urheilijoiden sosioekonomisen aseman parantamiseksi lisätään 500 000 euroa urheilijoiden apurahoihin, Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön avustukseen ja lisätään myös urheiluakatemioiden asiantuntijatukea. Valiokunta lisää Raittiuden Ystävät ry:lle nuoriso- ja valistustoimintaan rahoitusta ja myöskin Takaisin Elämään ry:n nuorisotyöhön. Lopuksi totean, arvoisa puhemies, että syrjäytymisen vastainen työskentely on yhä tärkeämpää, sillä OECD-maiden keskiarvo on 17 prosenttia siinä, kuinka 20—24-vuotiaitten nuorten ulkonaolo työelämästä tai koulutuksesta näyttäytyy yhteiskunnassa. Suomessa se on 18,3, joten tältä osin valiokunta osoittaa 2 650 000 euroa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen niin, että määräraha käytetään järjestöjen yhteistyöpohjaisen tukitoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen. Lopuksi, arvoisa puhemies, myös kulttuurin edistäminen on tärkeää, eli karjalan kieltä ja muuta tuetaan. Totean vielä, että myös kulttuurisäätiön pääoman kartoittamiseen pitäisi lähteä, sillä Viro on ainoa naapurimaa, jonka kanssa Suomella ei ole kulttuurirahastoa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-19T15:28:06,2016-12-19T15:35:54,Tarkistettu,1.1 2016_137_234,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Grahn-Laasonen, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_235,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnalle, eduskunnalle hyvästä yhteistyöstä ja yli 12 miljoonan euron lisäpanostuksista koulutukseen ja sivistyspalveluihin. Pidän niitä erittäin suuressa arvossa, ja niin uskon, että muutkin. Korkea sivistystaso, laadukas varhaiskasvatus ja maksuton maailmanluokan koulutus ovat tulevaisuudessakin suomalaisen yhteiskunnan perusta. Korkean osaamisen varaan Suomen tulevaisuutta on hyvä rakentaa näin myöskin satavuotisjuhlavuoden kynnyksellä. Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeilla hallitus uudistaa koulutusta sen kaikilla askeleilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Kärkihankkeiden rahoitukseen osoitetaan vuosina 2016—2018 yhteensä 300 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Aloitan varhaiskasvatuksesta, joka on jokaisen lapsen oikeus. Pidän erityisen tärkeänä varhaiskasvatuksen pedagogista kehittämistä ja lapsen kasvun tukemista. Siksi on hienoa, että olemme voineet alentaa varhaiskasvatuksen maksuja yhdessä teidän kanssanne. Näin yhä useampi lapsi voi osallistua varhaiskasvatukseen. Saamme sitä varhaiskasvatuksen osallistumisastettakin varmasti tällä toimella nostettua. Samalla lisäämme työnteon kannustavuutta ja työelämän tasa-arvoa sekä lapsiperheiden ostovoimaa. Valtiovarainvaliokunta on esittänyt 2 miljoonan euron määrärahalisäystä varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseen ja täydennyskoulutukseen, kiitos siitä. Valiokunnan mietinnön mukaisesti on myös erittäin tärkeää, että varhaiskasvatuslaki saatetaan kokonaisuudessaan ajan tasalle. Tulemme opetus- ja kulttuuriministeriössä jatkamaan varhaiskasvatuksen kehittämistä. Jatkamme myös peruskoulun uudistamista: uudet opetussuunnitelmat ovat voimassa, ja niitä toteutetaan nyt Suomen kouluissa. Uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja opetuksen pedagogisesti tarkoituksenmukaisen digitalisaation avulla on tarkoitus tehdä oppimisesta innostavampaa läpi elämän. Näin vastaamme myös Pisa-tutkimuksessa esille tulleisiin haasteisiin. Esi- ja perusopetuksen laadun kehittämiseen valiokunta esittää 1,8 miljoonaa euroa lisää. On erityisen tärkeää, että kehittämistoimenpiteillä saavutetut tulokset ja hyvät toimintatavat levitetään valtakunnallisesti hyödynnettäväksi. Pidän erinomaisena myös koulujen kerhotoiminnan tukemiseen esitettävää 3 miljoonan euron lisäystä. Kerhotoiminnalla on monipuolisia lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukevia vaikutuksia. Lisäksi kerhotoiminnan vahvistaminen parantaa lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen saavutettavuutta. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on esittänyt huolensa ammatillisen koulutuksen reformin käynnistämisestä vasta vuonna 2018, kun ammatilliseen koulutukseen kohdistettu määrärahavähennys toteutetaan jo ensi vuonna. Opetus- ja kulttuuriministeriö on selvittänyt ammatillisen koulutuksen järjestäjien sopeuttamistoimenpiteitä perusteellisesti. Koulutuksen järjestäjien taloudellinen tilanne vaihtelee, samoin kuin tehtävien sopeuttamistoimenpiteiden valikoima. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee seuraamaan rahoituksen vähentymisen seurauksia alueellisesti, toimialoittain ja oppilaitoksittain. Hallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota korkeakoulujen toimintaedellytysten sekä tutkimuksen ja vaikuttavuuden edistämiseen. Korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseen osoitetaan noin 30 miljoonan euron lisärahoitus. Tutkimuksen vaikuttavuuteen ja saatujen tutkimustulosten kaupalliseen edistämiseen sekä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen on kiinnitetty huomiota niin ikään. Suomen Akatemian määrärahoihin sisältyy ensi vuonna 8 miljoonan euron lisärahoitus. Lisäksi hallitus on asettanut viime syyskuussa esityksestäni työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella vaihtoehtoisia malleja lisäresurssien tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Päätökset tehdään seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa keväällä 2017. Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että talousarvioesitykseen sisältyy useita taiteen ja kulttuurin tavoitteiden toteuttamista tukevia elementtejä. Hallituksen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin. Taiteen perusopetuksen ja muun taide- ja kulttuuritoiminnan tarjontaa lisätään. Prosenttitaiteen periaatetta laajennetaan. Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin otetaan käyttöön. Tarkoituksena on nostaa Suomen houkuttelevuutta, kilpailukykyä sekä kotimaisten että kansainvälisten tuotantojen toteuttamispaikkana. Näin lisätään alan osaamista ja työpaikkoja. Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota myös tekijöille maksettavien lainauskorvausten määrärahojen tasoon nostamalla sitä 6,3 miljoonalla eurolla, mikä onkin hieno sivistysteko Suomen itsenäisyyden juhlavuonna. Arvoisa puhemies! Paljon muutakin täältä löytyy: Nuorisotakuuta kehitetään eteenpäin etsien vaikuttavimmat mahdolliset keinot puuttua nuorten syrjäytymiseen. Lisäksi haluan nostaa esiin, kuten valiokuntakin, Liikkuvan koulun valtakunnallistamisen, joka mahdollistaa sen, että lapset ja nuoret kouluissa liikkuisivat nykyistä enemmän ja saavuttaisivat ne tavoitteet ja voisivat sitä kautta hyvin. Ja monista muista aiheista varmaan tänään voimme keskustella. Suuret kiitokset vielä kerran yhteistyöstä, joka on ollut oikein hyvää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-12-19T15:35:57,2016-12-19T15:41:35,Tarkistettu,1.1 2016_137_236,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ja nyt on mahdollisuus pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja, ja keskustelun aloittaa sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Puumala.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_237,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Herra puhemies! Edessä olevassa keskustelussa tullaan varmasti arvostelemaan erilaisia säästöjä ja tullaan kehumaan tiettyjä lisäyksiä. Haluaisin kuitenkin aloittaa hieman isommalla pensselillä siitä, että väittäisin, että suomalaisessa koulutuksessa olennaisinta ei ole se, lisätäänkö johonkin joku summa tai joudutaanko jostakin hieman nipistämään. Väittäisin, että meidän suuri haasteemme on se, että maailma muuttuu, työelämä muuttuu valtavalla nopeudella ja se haastaa meidän koulutusjärjestelmää erittäin voimakkaasti tulevana vuonna ja tulevina vuosina. Toisaalta yhteiskunnassa tapahtuu muutoksia, jotka näkyvät sitten vaikkapa Pisa-tuloksissa, ja ne myös haastavat meidän koulutusta. Sitä pitäisin kaikista tärkeimpänä, että me saavuttaisimme yhteistä tilannekuvaa puoluerajojen yli ja toisaalta että pystyisimme muodostamaan yhteistä visiota myös tässä salissa puoluerajojen yli siitä, mitä suomalainen koulutus tulevaisuudessa on, miten sen pitäisi kehittyä, mitä meidän pitäisi yhdessä tehdä. Toivon, että tätä keskustelua käytäisiin paljon tänäänkin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-12-19T15:41:47,2016-12-19T15:42:53,Tarkistettu,1.1 2016_137_238,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tuohon edustaja Puumalan näkemykseen työelämän haastamisen merkityksestä on tietysti helppo yhtyä, mutta juuri sen takia meillä sosialidemokraateilla on se huoli, että nyt koulutuksen tasa-arvo ja alueellinen yhdenvertaisuus ovat vaarassa. Sehän nimenomaan heijastuu sitten siihen kaikkinaiseen osaamiseen, jota työelämässä ja yhteiskunnassa tarvitaan. Eli nämä lisäykset, joita nyt ollaan tekemässä 12 miljoonaa euroa, ovat tietysti tyhjää parempi, mutta nämä lisäykset eivät tule estämään koulutustason ja oppimistulosten laskua eivätkä palauttamaan koulutuksen tasa-arvoa. Minulla on tässä ihan vain luku: 2014 myönnettiin opetusryhmien pienentämiseen 60 miljoonaa ja tasa-arvoon 27, (Puhemies koputtaa) yhteensä 86, ja nyt se on 15 miljoonaa, mitä hallitus laittaa. Siis neljä viisi kertaa vähemmän koulutuksen tasa-arvoon! Tässä näkyy se ero.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-19T15:42:56,2016-12-19T15:44:09,Tarkistettu,1.1 2016_137_239,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aivan niin, nuo rahat eivät yksin varmasti suomalaista koulutusta pelastaisi. — Suomalaisen koulutuksen vahvuus on hyvä perusopetus ja laadukas varhaiskasvatus. Siksi on olennaista, että meillä on perusopetuksen kärkihanke ja siellä opettajien koulutuksen uudistaminen — se on timantti, jota pitää joka puheessa kehua. Mutta hyvä oli myöskin se, arvoisa puhemies, että valtiovarainvaliokunta teki täsmäpanostuksia. On hyvä, että varhaiskasvatuksen kehittämisraha tulee ja me voimme toimeenpanna valtakunnallisia uusia varhaiskasvatuksen suunnitelmia. Perusopetuksen laadun kehittämiseen tuli täsmälisäys, ja tuplasimme kerhorahoituksen, ja se on todella tärkeää, että jokaisella lapsella on mahdollisuus harrastukseen ja että niille perheille, joissa ei ole taloudellisesti mahdollista laittaa lasta harrastamaan, nämä kerhot ovat saatavilla — kaikille. Pidän valtiovarainvaliokunnan panostuksia hyvinä, ja ne tukevat hallituksen koulutuspolitiikkaa, jonka tavoite on, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sellaiset elämäneväät, että jatkaa vähintään (Puhemies koputtaa) toisen asteen koulutukseen ja oppii oppimaan, oppii oppimisen ilon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-12-19T15:44:14,2016-12-19T15:45:24,Tarkistettu,1.1 2016_137_240,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Hallituksen päätös leikata opintorahasta kuukauden arkilounaiden ja aamupalojen verran, eli 86 euroa, lisää nuorten oppimiseroja, korkeakoulutuksen periytyvyyttä ja riskiä opintojen keskeyttämiseen ja pidentää opintoaikoja. Kun samalla ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ja lähiopetuksen määrää leikataan ja nuorisotakuulta käytännössä viedään rahaa, on käsissämme yhä suurempi riski syrjäytymisen ja eriarvoisuuden kasvun kautta syntyvään sosiaaliseen aikapommiin. Velkaantumisen taittaminen ja talouden kuntoon saattaminen on huono perustelu opiskelijoiden toimeentulosta leikkaamiseen. Jos taloutta tahdotaan laittaa kuntoon, on välttämätöntä laittaa resursseja tuottavuuden ja korkean osaamisen tukemiseen. Kun pidämme huolta korkeasta osaamisesta ja koulutuksen tasa-arvosta, pidämme huolta myös taloudesta ja Suomen tulevaisuudesta. Miten arvoisa opetusministeri vastaa opiskelijoiden arjesta nousevaan huoleen? Voisiko vastaus olla kenties vastikkeeton, (Puhemies koputtaa) riittävä ja joka kuukausi maksettava perustulo?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-19T15:45:26,2016-12-19T15:46:32,Tarkistettu,1.1 2016_137_241,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Totta kai on selvää, että yksin rahan riittävyys, lisäys tai vähennys, ei ratkaise kaikkia koulutukseen liittyviä ongelmia. On äärimmäisen tärkeää, että koulutuksen maailmassa on selkeä tavoitteellisuus: mihin koulutuksella pyritään?  Mutta on luonnollisesti selvää, että jos orastavat ta- lousnäkymät alkavat realisoitumaan, niin niitä hedelmiä ei pidä luonnollisestikaan hätäpäissään ruveta ulosmittaamaan, mutta jos jotakin jakovaraa on, niin on aivan selvää, että koulutuksen tulee olla se ensimmäinen, jonka tulee saada lisärahoitusta — erityisesti tilanteessa, jossa maailma muuttuu. Äsken TEMin pääluokkaa (Puhemies koputtaa) käsitellessämme puhuimme työn arvostuksen vähenemisestä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-12-19T15:46:35,2016-12-19T15:47:41,Tarkistettu,1.1 2016_137_242,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suurimmat risut hallitus ilman muuta joutuu ottamaan vastaan opintorahaleikkauksista ja ammatilliseen koulutukseen kohdistuvista valtavista leikkauksista. Mutta näiden risujen jälkeen haluan antaa hallituspuolueille valtiovarainkunnassa kiitosta siitä, että mietintöön sisältyy kannanotto Helsingin olympiastadionin perusparannuksen ja uudistamisen toteuttamisesta nimenomaan hyväksytyn hankesuunnitelman pohjalta. Ainoastaan tällä tavalla tämän kansainvälisesti arvostetun, joidenkin tutkimusten mielestä maailman arvokkaimman urheilurakennuksen tulevaisuus pystytään turvaamaan tuleville sukupolville niin urheilu-, kulttuuri-, matkailu- kuin muussakin käytössä. Tämä oli tärkeä ja ryhdikäs linjaus hallituspuolueiden edustajilta, että se saatiin mietintöön tällä tavalla kirjattua.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-19T15:47:43,2016-12-19T15:48:42,Tarkistettu,1.1 2016_137_243,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Hiljattain julkaistiin uudet Pisa-tulokset, ja niissä oli totta kai monia huojentaviakin asioita, mutta erityisen suurta huolta herättävät tyttöjen ja poikien väliset erot oppimistuloksissa. Myöskin huomasimme, että maan eri osien välille on muodostunut aika isoja osaamiskuiluja, kun katsotaan tyttöjen ja poikien tuloksia. Varsinkin näyttää siltä, että itäsuomalaiset pojat ja heidän oppimistuloksensa ovat heikompia kuin maan muissa osissa. Kysyisinkin opetusministeriltä: kuinka me voisimme puuttua nimenomaan näihin maan eri osien välisiin osaamis- ja oppimiskuiluihin, ja kuinka voisimme kehittää opettajien osaamista siten, että näihin ongelmiin (Puhemies koputtaa) voitaisiin puuttua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-19T15:48:44,2016-12-19T15:49:49,Tarkistettu,1.1 2016_137_244,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olen itse edustaja Elorannan kanssa peräänkuuluttanut kansallista visiota koulutukselle kokonaisuudessaan, ja nyt tällä hetkellä, kiitos ministerille siitä, työskentelee parlamentaarinen työryhmä, joka pohtii peruskoulua. Ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin tulee myös muita tällaisia ryhmiä. Miten näistä erillisistä työryhmistä voitaisiin saada sellainen kokonaiskuva, kokonaisvaltainen strategia ja kansallinen visio? Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatukseen on tehty heikennyksiä — tai hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka mahdollistavat heikennyksiä. Yksi asia, joka on varmasti tulossa, on tämä, että esikoulun yhteydessä voitaisiin tarjota kerhotoimintaa, ei niinkään päiväkotivarhaiskasvatusta. (Puhemies koputtaa) Mitä tälle asialle on tapahtumassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-12-19T15:49:52,2016-12-19T15:50:58,Tarkistettu,1.1 2016_137_245,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sanna,Lauslahti,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Koulutukseen panostaminen kannattaa, ja siltä osin on erinomainen asia, että me emme toivottavasti enää koulutussäästöjä tule tekemään. Toivon, että se on meidän yhteinen tarina tästä eteenpäin. (Välihuutoja) Olen samaa mieltä edustaja Nylanderin kanssa siitä, että on varmasti paikka, kun meillä on erilaisia työryhmiä, syytä muodostaa semmoinen kokonaisuustarkastelu koulutusjärjestelmästä, ja sellainen on syytä aika ajoin tehdä. Nostan kuitenkin tässä esille meidän Tieteen tila ‑arvioinnin, jossa meillä on arvioitu, että Tieteen tila 2016 on vakaa. Olemme jonkin verran kehittyneet, mutta kaverit ympärillä juoksevat kovempaa. Ja yksi tärkeimmistä selitystekijöistä on se, että siellä on kansainvälisiä tutkijoita ja tutkijayhteisöjä. Suomalainen osaamistase, kun katsotaan tutkijoita, on negatiivinen. Onkin perustavaa laatua oleva kysymys, minkälaisen yhteisen tieteen tarinan me tulemme tekemään tulevaisuuteen, jotta me saamme käännettyä suomalaisen tieteen kansainväliselle huipulle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p934,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Sanna Lauslahti,934,2016-12-19T15:51:00,2016-12-19T15:52:04,Tarkistettu,1.1 2016_137_246,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Uudet Pisa-tulokset tosiaankin kertovat eriarvoistumisen kasvusta. Kun vielä kymmenen vuotta sitten perhetaustalla, vanhempien tuloilla tai koulutuksella ei ollut merkitystä siinä, miten hyvin lapset pärjäsivät, niin sehän oli myönteinen poikkeus moniin muihin maihin verrattuna ja olimme siitä ylpeitä. Nyt tosiaan tämä etu on kadonnut. (Sari Sarkomaa: Ei se ole kadonnut vielä!) Alueelliset erot tulivat ensi kertaa esiin: kaupunkien koululaiset pärjäsivät paremmin kuin maaseudulla, ja Uudellamaalla pärjättiin paremmin kuin Länsi-Suomessa. Alkaa näyttää siltä, että nyt kun näitä säästöjä on tehty, niin vain vahvemmilla kunnilla on mahdollisuus tiukentuvassa taloudessa enää panostaa riittävästi opetukseen. Meillä on muun muassa paljon kuntia, joissa on vain yksi koulu, ja ihmetyttääkin, miten nämä kunnat pystyvät tasaveroiset mahdollisuudet turvaamaan nyt, kun todellakin on jo tuloksia siitä, että ne eivät siihen pysty. Kysyisinkin ministeriltä: Mitä konkreettista aiotte tehdä sille, että tämä eriarvoistumiskehitys voitaisiin muuttaa? Olisiko tosiaankin, niin kuin edustaja Nylander tuossa esitti, aika tehdä tämmöinen parlamentaarinen kansallinen tiekartta koulutuksen tulevaisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-12-19T15:52:06,2016-12-19T15:53:08,Tarkistettu,1.1 2016_137_247,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on kuitenkin ilmainen koulutus kaikille lapsille ja nuorille, koulutuspaikka, mikä on todella tärkeää, se täytyy pitää tulevaisuudessakin. Ja toivoisin, niin kuin meidän sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Puumala sanoi, että me yhteistyöllä nyt hyvän keskustelun kävisimme tulevaisuutta varten. Kysyisin ministeriltä kahdesta asiasta. Soveltuvuuskokeista lähihoitajakoulutuksessa: Muun muassa Silja Paavola, SuPerin puheenjohtaja, on ollut huolissaan siitä, kun ne ollaan poistamassa. Tämän Sora-lainsäädännön kautta on puututtu todella harvoihin asioihin, ja se on vähän myöhäistä silloin jo. Toinen asia on kielikokeilu. Kuinka laajaa tämä vapaan kielikokeilun järjestäminen tulee olemaan? Se ei riitä, jos se on vain muutamassa kunnassa. Ja ministeri on luvannut, että se järjestetään ensi vuoden aikana. Onko siitä tarkempia tietoja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-12-19T15:53:10,2016-12-19T15:54:07,Tarkistettu,1.1 2016_137_248,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Viimeisimmät Pisa-tulokset antavat huolestuttavan kuvan matematiikan ja luonnontieteiden tilasta Suomen kouluissa. Meidän vientimme kuitenkin koostuu pääosin teknologiateollisuuden tuotteista, joiden suunnittelusta ja tuotannon suunnittelusta vastaavat tekniikan alan ammattilaiset, siis matematiikan ja luonnontieteiden osaajat. Pitkän matematiikan kirjoittajamäärä on kuitenkin laskenut jo pitkään, ja tuoreet Pisa-tulokset tosiaan osoittavat matematiikan vieroksunnan alkavan jo peruskoulussa. Olemme viime vuosina kantaneet huolta milloin kädentaidoista, milloin taideaineista, milloin liikunnasta. Sen sijaan matematiikasta ja luonnontieteistä kouluissa ei ole järjestetty samanlaista kansallista keskustelua, vaikka ne ovat tosiaan Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvyn perusta. Nyt olisikin korkea aika alkaa kantaa huolta myös matematiikasta ja luonnontieteistä. Pitäisikö kantavaksi periaatteeksi ottaakin tunti matematiikkaa päivässä? (Sanna Lauslahti: Kannatan!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-12-19T15:54:09,2016-12-19T15:55:07,Tarkistettu,1.1 2016_137_249,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tietysti, kun nyt käsitellään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa, niin varmastikin puhuttaa tämä opintotuen leikkaus. On kuitenkin syytä huomioida, että samalla STM:n hallinnonalalla, kun opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin, nimenomaan pienituloiset opiskelijat voittavat tässä muutoksessa, eli pienituloisimmillahan lisääntyy jopa sadoilla euroilla tämä kokonainen opintojenaikainen toimeentulo. Tämä on varmasti hyvä huomioida. Samalla on kannettava huolta perheellisistä opiskelijoista, ja tässä sivistysvaliokunnan lausumassa otettiin kantaa tähän opintotukeen, että siihen tämä huoltajakorotus tulisi ottaa. Perheellisten opiskelijoitten tilanne ei ainakaan heikkene, ja toivoisin myös tästä, että keskustelua tulisi. Sitten kantaisin huolta opettajainkoulutuksen tilanteesta myöskin jatkossa. Erityisesti Itä-Suomessa tämä tilanne näkyy, ja ehkä tämä tulee entistä enemmän näkymään tulevissakin tuloksissa, kuten Pisa-tuloksissa. (Puhemies koputtaa) Kysyisinkin opetusministeriltä: miten opettajien saatavuudesta tullaan huolehtimaan koko Suomessa, nimenomaan pätevien opettajien saatavuudesta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-19T15:55:10,2016-12-19T15:56:21,Tarkistettu,1.1 2016_137_250,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomen kilpailukyky on aina perustunut laadukkaaseen koulutukseen, korkeaan osaamiseen ja innovaatioihin. Nyt hallitus on murentamassa ja eriarvoistamassa koko suomalaista koulutusjärjestelmää leikkaamalla ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa suurentamalla ryhmäkokoja ja leikkaamalla opiskelijoiden toimeentulosta. Ammatillisen koulutuksen leikkaus vastaa 18 000 aloituspaikkaa. Onko meillä varaa lisätä koulupudokkaita, pahentaa nuorten syrjäytymistä ja tinkiä osaamisesta? Vasemmistoliiton mielestä ei ole. Päinvastoin, me haluamme pienentää ryhmäkokoja, lisätä panostusta niin varhaiskasvatukseen kuin perus- ja toisen asteen kuin korkea-asteen koulutukseen. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettava nyt, jos tahdomme pysyä kehityksessä mukana. Kysyn teiltä, arvoisa ministeri: oletteko valmis perumaan ammatilliseen koulutukseen ja opintorahaan suunnitellut jättileikkaukset, jotta Suomessa voitaisiin turvata lasten ja nuorten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet myös tulevaisuudessa? (Puhemies koputtaa) Vai vietämmekö Suomen juhlavuonna tasa-arvoisen koulutusjärjestelmämme hautajaisia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-12-19T15:56:22,2016-12-19T15:57:33,Tarkistettu,1.1 2016_137_251,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Annan tähän debattiin vielä seuraavat puheenvuorot: Sirén, Wallin Stefan ja Kiuru Krista. Sen jälkeen ministerin vastaus. — Edustaja Sirén.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_252,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Arvatenkin tässä pääluokassa keskustelu pyörii pitkälti koulutuksen ympärillä, ja ihan hyvä niin, mutta haluaisin nostaa esille vielä tässä vaiheessa näitä muita sivistyspoliittisia teemoja, jotka myöskin ovat erittäin tärkeitä. Huomionarvoista on esimerkiksi kulttuuri ja se, että tämän hallituksen ohjelmassa ei ole kulttuuriin kohdistuvia suoria leikkauksia, mistä iso kiitos hallitukselle. Sen sijaan on tehty varsin kulttuurimyönteistä politiikkaa, hyviä päätöksiä, kuten audiovisuaalisen alan tuotantokannustin,  josta ensi vuodelle rahoitusta,  tämä lai- nauskorvaus, jota on pitkään yritetty ja joka nyt vihdoin saatiin, ja siihen liittyvä laajennus ja samoin lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien parantaminen, harrastustakuu, joka tässä valiokunnan mietinnössäkin nousi esille. Nämä ovat hyviä, tulevaisuuteen panostavia asioita: nuorten syrjäytymisen ehkäisy, harrastustakuu, (Puhemies koputtaa) kerhotoiminta ja sitten nämä urheilijoiden apurahat esimerkiksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-12-19T15:57:43,2016-12-19T15:58:52,Tarkistettu,1.1 2016_137_253,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Yliopistojen varainkeräyskampanja on tällä hetkellä täydessä vauhdissa ja päättyy ensi kesänä. Valtio kolminkertaistaa omalla panoksellaan tämän kerätyn summan, mikäli se ei ylitä 50 miljoonaa euroa — tähän tarkoitukseen on siis budjetoitu ensi vuoden talousarviossa 150 miljoonaa euroa. Yksityinen lahjoitus on aina iloinen asia, ja olisi harmillista, jos valtio ei pystyisi tällä luvatulla triplauksella osallistumaan tähän keräykseen. Mikäli tämä kerätty kokonaissumma ylittää 50 miljoonaa euroa, silloin tulee siis leikkuri vastaan. Jos näin käy, niin olisiko hallitus valmis vaikkapa lisätalousarvion kautta nostamaan omaa panostustaan tässä varainkeruukampanjassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-12-19T15:58:54,2016-12-19T15:59:44,Tarkistettu,1.1 2016_137_254,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Turha täällä kiertää niin kuin kissa kuumaa puuroa. Tosiasia on se, että hallituksen leikkauksista kolmannes — kaikista leikkauksista kolmannes — osoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön pääalaan. Se on kyllä minusta aika iso arvovalinta ja kertoo tuhat sanaa. Esimerkiksi vuonna 2014 oli 87 miljoonaa euroa koulutukselliseen tasa-arvotyöhön ja ryhmäkokojen pienentämiseen rahaa. Nyt on 15,2 miljoonaa euroa. Kyllä se jotakin kertoo siitä karusta kielestä, että peruskoulun suunta on jollakin tavalla nyt hukassa. Ei kysyvä tieltä eksy, se on selvää: viime hallituskauden lopulla peruskoulua uudistanut parlamentaarinen työryhmä neuvoi tulevaa hallitusta siinä, että jätetään peruskoulu rauhaan niin valtionosuuksien kuin näiden rahojenkin osalta, mutta näin ei käynyt. Olen siihen hyvin pettynyt. Arvoisa puhemies! Kysyn vielä lopuksi: Milloin, ministeri, saadaan tämä esiopetuksen yhteyteen tarkoitettu kerhotoiminta laajennettua osaksi (Puhemies koputtaa) tätä yleistä varhaiskasvatusta, ja onko siinä kysymys hallituksen seuraavasta säästöstä? Onko tämä kerhotoiminnan salliminen siis tulossa vielä eduskuntaan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-19T15:59:45,2016-12-19T16:01:00,Tarkistettu,1.1 2016_137_255,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Grahn-Laasonen, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_256,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä keskustelusta. Tuli hyvin monipuolisesti eri aiheita, ja aloitan tuosta Pisasta, koska se varmasti on niin monien huulilla, kun se on ajankohtainen asia. Se kertoo meille tietenkin paitsi sen, että suomalaiset nuoret ovat maailman huipulla oppimistuloksissa edelleen, kuitenkin myös sen, että meillä on tasa-arvohaasteita, voi sanoa kolmenlaisia: Alueelliset erot näkyvät tässä tutkimuksessa ensimmäistä kertaa, mikä tietysti on ehdottomasti nyt tarkastelun paikka. Sitten toinen asia on tämä sosioekonomisen taustan vaikutuksen vahvistuminen, mikä sopii erittäin huonosti peruskoulun tarinaan ja perusideaan, eli siihen, että meillä olisi laadukkaat, tasa-arvoiset, maksuttomat peruskoulupalvelut kaikille lapsille ja nuorille taustasta riippumatta. Kolmas asia on sitten sukupuolten tasa-arvo, eli on erityinen huoli pojista ja siitä, että meillä on suurimmat oppimiserot tyttöjen ja poikien välillä kaikista OECD-maista. Näihin haasteisiin olemme toki jo vastanneet hyvin monilla eri toimilla. Näiden Pisa-tulosten keräämisestä on se puolitoista vuotta aikaa, ja sen jälkeen ovat uudet opetussuunnitelmat tulleet voimaan. Niillä pyritään parantamaan oppimistuloksia ja ennen kaikkea panostetaan siihen oppimisen iloon, motivaatioon, että millä tavalla oppimisesta saadaan innostavaa ja millä tavalla saadaan otettua huomioon erilaiset oppimisen tavat ja tahdit. Eli oppijalähtöinen lähtökohta peruskoulun toteuttamiseen siinä opsissa vahvasti on mukana, ja toki monia sisällöllisiä muutoksia. Opettajien osaamiseen tämä hallitus panostaa erittäin voimakkaasti ja vahvasti. Meillä on uusi Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma, ja 90 miljoonan euron Uusi peruskoulu ‑ohjelmasta 60 miljoonaa euroa käytetään opettajien osaamisen vahvistamiseen, ja tutkimusperustaisesti ja siten että viedään sitä opettajien uran aikaista ammatillista kehittymistä sinne arkeen ja kouluihin, jokapäiväiseen työhön muun muassa tällä tutoropettajamallilla, johon itse asiassa muuten kunnat, koulutuksen järjestäjät, lähtivät erittäin suurella innostuksella heti ensimmäisessä haussa mukaan. 80-prosenttisesti meidän koulut innostuivat tästä, ja tavoitteena on tietysti, että kaikki saisimme tähän mukaan. Sitten täällä oli erityisesti kysymys, joka koski tätä luonnontieteiden ja matematiikan osaamista. Edustaja Kasvi kysyi aiheesta, ja kiitos, että nostitte tämän teeman erityisesti esiin. Tämä luonnontieteiden ja matematiikan oppimistulosten lasku on aihe, johon meidän täytyy paneutua, erityisesti siitä syystä että siellä näkyy vahvasti sellaista motivaatiovajetta. Että luonnontieteiden ja matematiikan oppiminen ei samalla tavalla innosta kuin ennen, ja siihen meidän pitää pystyä löytämään nimenomaan sisältöjä kehittämällä ratkaisuja. Yksi sellainen ihan konkreettinen toimi on se, että ensi vuonna tulee valtakunnallistamisen vaiheeseen tämä Luma-keskus ja Luma-toiminta, mikä toivottavasti tuo tähän apuja, ja siinä pyritään vaikuttamaan ennen kaikkea niihin asenteisiin ja myöskin sitten pedagogiikkaan ja sen kehittämiseen. Fokuksessa ihan jo lähdetään sieltä pienistä lapsista liikkeelle, että se motivaatio syttyisi, ja yksi keskeinen asia on se, että luodaan se yhteys näkösälle lapsille ja nuorille, että minkä takia matematiikan ja luonnontieteiden oppiminen on tärkeää ja miksi siitä kannattaa innostua. Sitä kautta sitten näkyy varmasti myöhemmin tuloksissakin. Se on iso asia. Harrastustakuu hyvin monesta lähtökohdasta tuli tässä salikeskustelussa esille. Käynnissä on työryhmätyö, jossa pyritään varmistamaan, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus harrastaa ja saada mieluinen harrastus, vähintään yksi. Siihen voidaan vaikuttaa näillä kulttuurin ja taiteen kärkihankkeilla ja samoin tällä ""tunti liikuntaa päivässä"" ja myöskin eduskunnan lisäämillä kerhorahoilla ja monilla eri toimilla, mitä lähdimme viemään eteenpäin. Opintotuesta ymmärrettävästi tuli kysymyksiä, koska opintorahaan kohdistuu leikkauksia. Onneksi on myös niin, että ihan synkkä se tulevaisuuskuva ei ole, kun siinä pystyttiin myöskin samassa yhteydessä korjaamaan positiivisella tavalla tiettyjä epäkohtia. Yksihän on tämä yleiseen asumistukeen siirtyminen opiskelijoiden kohdalla, mikä on ollut opiskelijajärjestöjen pitkäaikainen tavoite ja mikä auttaa erityisesti heikoimmassa asemassa asumisen suhteen olleita opiskelijoita. Siellä on toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulojen vaikutuksen poisto opintotuesta ja muutamia muita muutoksia, muun muassa tulorajojen tai sen ansiokehityksen sitominen indeksiin ja niin edelleen. Tieteen tila julkistettiin tänään, ja siihen kannattaa ehdottomasti tutustua. Se osoittaa, niin kuin tässä todettiin, että tieteen tila Suomessa on vakaa. Meillä on kansainvälisyys lisääntynyt, mutta toki meidän pitäisi pystyä jatkuvasti pysymään kiristyvässä kilpailussa mukana. Haluan päättää tämän puheenvuoron siihen, että valiokunnan puheenjohtaja Puumala alussa palautti meidät isoon kuvaan eli siihen nopeaan maailman muutokseen ja yhteiskunnan muutokseen ja osaamistarpeiden muutokseen ja toivon, että tässä keskustelussa voisimme vielä hakea lääkkeitä siihen, miten teemme koulutusjärjestelmästämme (Puhemies koputtaa) sillä tavalla joustavan, että se antaa mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja myöskin siihen, että lapset ja nuoret voivat kehittyä myöskin sitten läpi sen työuran kas- vaessaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-12-19T16:01:05,2016-12-19T16:06:25,Tarkistettu,1.1 2016_137_257,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt otamme seuraavan debattikierroksen.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_258,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Yhteiskunta on aina kehittynyt teknologian kehityksen myötä: mietitään vaikka sellaisia asioita kuin kirjapainotaito, rautatiet tai sähkövalot. Tämän hetken yhteiskunnassa merkittävin teknologinen kehitys liittyy digitalisaatioon, jonka arvoisa ministeri otti täällä jo esille, ja varmasti opettajankoulutuksessa ja kouluissa digitalisaatiolla tulee olemaan valtava merkitys. Samaan aikaan, arvoisa opetusministeri, olisi tärkeätä muistaa se, että edelleenkin lukutaidon merkitys on korvaamattoman tärkeä. Pitäisi seurata sitä, millä tavalla digitalisaation avulla voidaan edistää lukutaidon vahvistumista. Meillä on tuloksia siitä, miten lukutaito on peruskoulunsa päättäneiden osalla heikentynyt aikaisemmasta. Eli tämä on sellainen panostusalue, johon tulisi satsata enemmän, kun digitalisaatiota mietitään kouluissa: millä tavalla lukutaitoa voidaan sen avulla parantaa niin, ettei digitalisaatiosta tule lukutaidon este?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-12-19T16:06:30,2016-12-19T16:07:25,Tarkistettu,1.1 2016_137_259,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Hienolla tavalla on huomioitu nyt toiveemme huippu-urheilijoitten sosioekonomisen aseman parantamiseksi, kun me suomalaisethan olemme tietyllä tavalla urheiluhullua kansaa ja haluamme nähdä aina sinivalkoisten urheilijoitten liikkeet. Meillä on urheiluseuroilla hyvää osaamista ja kansalaisilla voimakas halu suurtapahtumien järjestämiseen erityisesti talviurheilussa, koska meillä on tämä Pohjolan pitkä ja luminen talvi eli lumivarmuus löytyy. Mutta nyt näyttää siltä, että kisojen järjestäminen edellyttää usein kansainväliset kriteerit täyttäviä suorituspaikkoja, ja tässä laitetaan sitten kunnat ja urheiluseurat tavallaan tämmöiseen keskinäiseen kilpailuun. Olisiko mahdollista, että saisimme tällaisen kansallisen huippukilpailuohjelman tai ‑strategian, niin että voisimme keskenään sopia sen, mitkä alueet ja mitkä paikat (Puhemies koputtaa) olisivat nytten otollisia millekin kilpailuille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-12-19T16:07:28,2016-12-19T16:08:33,Tarkistettu,1.1 2016_137_260,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä tulikin jo urheilu mainittua. Näin aluksi täytyy kiittää ministeriä siitä, että nämä nuoret huippu-urheilijalupaukset saavat nyt tämän 500 000:n lisäpanostuksen. (Tuomo Puumala: Ei ministeriä, vaan eduskuntaa!) — No, anteeksi, eduskuntaa, ja varmasti ministeri sen hyväksyy. (Naurua) — Kaiken kaikkiaan tämä on hyvä lisä köyhyysrajalla oleville huippu-urheilijoille. Mutta jos puhutaan menestyksestä kaiken kaikkiaan, olympiakisat Riossa eivät olleet menestys, ja nythän muutettiin tätä muutostyöryhmän työtä niin, että nämä tulokset ovatkin kahden olympiadin päästä tulossa. Muutama fakta siihen: kaksi kolmasosaa tällä hetkellä pitää harrastamista liian kalliina, puolet seuroissa olevista lapsista ja nuorista ei tällä hetkellä liiku tarpeeksi, ja dropout-luvut ovat 30—50 prosenttia eri lajeissa. Miltä tämä kuulostaa kahden olympiadin päähän?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-12-19T16:08:35,2016-12-19T16:09:36,Tarkistettu,1.1 2016_137_261,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ekonomistitohtorit ovat sanoneet, että me suomalaiset epäilemme omia kykyjämme, kaihdamme riskejä emmekä aina ymmärrä hyödyntää muiden kokemuksia. Tämä itsetunnon tukeminen on erittäin tärkeä asia, ja sen tukemisen tulisi lähteä jo varhaiskasvatuksesta. Rohkeudella, tiedolla ja ideoilla on merkitystä. Me voimme vielä toistaiseksi vähän ehkä kerskuakin Pisa-tuloksilla, vaikka ne ovat hieman laskeneet, mutta Ruotsissa on aina ollut niitä tieteen huippuja. On hyvä, että tämä hallitus harjoittaa kokeilukulttuuria rohkeasti ja luovasti ja lisäksi vaikuttavuuden arviointia korkeakouluissa. Kuinka hyvin me onnistumme yhdistämään elinkeinoelämän ja korkeakoulun — siitä se Suomen kasvutarina lähtee. Hienoa, että on panostuksia kristillisten koulujen toimintaan, tämä 50 000 euroa, ja Takaisin Elämään ‑nuorisotyöhön ja ehdottomasti tämä vapaa kielivalinta. (Puhemies koputtaa) Tämä kielikokeilu pitää saada oikein laajassa kokeilussa toimimaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-19T16:09:38,2016-12-19T16:10:47,Tarkistettu,1.1 2016_137_262,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Täällä aikaisemmin peräänkuulutettiin isompaa kuvaa siitä, mikä tämä tilanne tällä hetkellä on. Kun katsotaan valiokunnan lausuntoa, niin tässähän se heti alussa todetaan: ""Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt, ja koulutustason nousu on pysähtynyt. Nuorten osaamistaso on laskussa."" Tämä yhdistettynä niihin hälyttäviin tietoihin siitä, mitä me saamme jatkuvasti meidän nuorten eriarvoistumisesta — ei voi olla muuta kuin samaa mieltä edustaja Huhtasaaren kanssa siitä, että meidän pitäisi aivan erityisesti katsoa meidän varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatukseen panostaminen on kaikista tehokkain tapa torjua meidän nuorten eriarvoistumista. Nyt, kun me tiedämme — täällä peräänkuulutettiin huolta myös siitä, miten meidän nuoret entistä enemmän eriytyvät oman asuinpaikkansa perusteella — niin juuri nämä hallituksen varhaiskasvatusleikkaukset on laitettu toimeen kaikilla niillä alueilla, joilla nyt menee huonommin. Sen takia erityisesti tässä tilanteessa olisi arvokasta, että hallitus arvioisi näitä päätöksiään uudestaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-12-19T16:10:51,2016-12-19T16:11:54,Tarkistettu,1.1 2016_137_263,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Todellakin tuolla valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa, missä olen ollut jäsenenä, on tämän pääluokan käsittely sujunut hyvin, hyvässä yhteistyössä jaoston jäsenien kesken ja myöskin ministerin ja ministeriön suuntaan. Haasteet ovat kuitenkin aika mittavat, ja valiokunta on tehnyt hyviä lisäyksiä ja painottaa juuri sivistystä, nuorisoa ja myöskin tätä urheilun sosioekonomista tilannetta. Ehkä suurin haaste on kuitenkin nimenomaan ammatillinen koulutus, mistä on valiokunnan ponsikin. Nyt, kun ne säästöt ovat aika suuret ja uudistuksen synkronisointi on haasteellinen, siitä syystä sitä on syytä tarkastella, mutta erityisesti myöskin vähän myönteisemmästä syystä, että nyt työpaikat alkavat lisääntyä varsinkin teollisuudessa tietyillä aloilla, varsinkin tuolla Varsinais-Suomen suunnassa ja muuallakin. Tämä on myöskin haaste, totta kai, koulutukselle, jossa OKM:n ja TEMin pitää olla nyt erittäin hyvässä yhteistyössä, (Puhemies koputtaa) jotta pystymme haasteeseen vastaamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-12-19T16:11:56,2016-12-19T16:13:03,Tarkistettu,1.1 2016_137_264,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sirpa,Paatero,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri totesi, ovat alueelliset erot oppimisessa varsin suuret, ja kyllä ehkä varmaan yksi syy siihen on se, että meillä on hyvin suuria eroja kuntien selviämisen osalta. Meillä on rikkaita kuntia, joilla on mahdollisuus pitää kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja pienemmistä ryhmäkoista, vaikka valtionosuuksia leikataan. Niillä on varmaan myöskin mahdollisuus satsata resurssiopetukseen koulun puolella, avustajien osuuteen, ryhmäkokojen pienentämiseen, vaikka valtion puolelta niihin ei tule enää avustusta. Niillä on mahdollisuus varmaan myöskin toisen asteen koulutukseen satsaamiseen, vaikka se 190 miljoonaa viedään toisen asteen koulutuksen valtionosuuksista — ja ihan samaan, mihin edustaja Wallinheimo viittasi, harrastamiseen, sillä kunnat ovat moninkertaisesti valtiota suurempi rahoittaja lasten harrastuksissa, olosuhteiden luomisessa, seurojen tukemisessa maksuttomilla liikuntamahdollisuuksilla ynnä muulla. Tämän vuoksi minä olen huolissani. (Puhemies koputtaa) Miksi kunnat pakotetaan tekemään nämä valitettavat leikkaukset?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p887,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2016-12-19T16:13:05,2016-12-19T16:14:13,Tarkistettu,1.1 2016_137_265,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Harri,Jaskari,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on hyvin paljon puhuttu opetuksen alueellisesta eriytymisestä ja erilaisista mahdollisuuksista. Toisaalta voi sanoa sen, että erilainen, uusi tietoyhteiskunta antaisi mahdollisuuksia aivan uudenlaiselle oppimiselle joka puolella Suomea. On arvioitukin, että tällainen interaktiivinen, digitaalinen oppiminen voi olla itse asiassa jopa henkilökohtaisempaa kuin perinteinen luokkahuoneoppiminen, jos sitä otettaisiin aidosti käyttöön. Se antaisi myöskin samanlaisen mahdollisuuden opetella vaikka harvinaisempia kieliä, olkoon sitten Lapissa tai Helsingissä. Kysynkin ministeriltä: miten me edistämme tämän tyylistä paikkaan ja aikaan sitomatonta oppimista tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p972,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Harri Jaskari,972,2016-12-19T16:14:15,2016-12-19T16:15:00,Tarkistettu,1.1 2016_137_266,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Ensin ruusut: Kiitoksia lainauskorvauksen nostamisesta. Se on odotettu uudistus. Kiitoksia myös av-alan tuotantokannustinjärjestelmän lanseeraamisesta. Sitten risut: Ammatillisen koulutuksen valtavat leikkaukset, ne ovat uhka suomalaiselle osaamiselle, mutta ne uhkaavat myös lisätä nuorten syrjäytymistä. Toinen iso risu tulee opintorahan valtavasta leikkauksesta. Lähes 90 euron leikkaus on valtava lovi köyhien opiskelijoiden jo ennestään pieneen budjettiin. Mutta, arvoisa puhemies, meidän on aloitettava yhteinen työ peruskoulun huolestuttavan eriytymiskehityksen pysäyttämiseksi. Peruskoulu eriytyy alueellisesti, sukupuolten suhteen ja sosioekonomisesti. Vasemmistoliitto on laatinut seitsemän kohdan konkreettisen toimenpidelistan peruskoulun eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi, ja toivottavasti se luetaan hallituksen piirissä. Mutta haluan kysyä ministeriltä, mitä tämän valtavan huolestuttavan trendin kääntämiseksi (Puhemies koputtaa) aiotaan tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-19T16:15:02,2016-12-19T16:16:07,Tarkistettu,1.1 2016_137_267,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Martti,Talja,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Suomalaiset perheet voivat entistä huonommin ja lapset perheessä entistä huonommin. Lasten ja perheiden palveluiden palvelujärjestelmä on siiloutunut, raskas ja hajanainen. Palvelut ovat irtautuneet perheiden arjesta omiin tiloihinsa, ongelmalähtöisiä ja ammattikuntajohtoisia. Miten varhaiskasvatuksen, koulun ja sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta voitaisiin kehittää, jotta lapsillemme luotaisiin nimenomaan siellä varhaisvaiheessa entistä paremmat selviytymismahdollisuudet tulevaa elämää varten ja oppimista varten? Kysyisinkin ministeriltä: miten varhaiskasvatukseen ja opettamiseen osallistuvat asiantuntijat voisivat olla lapsen ja nuoren tukena ja perheiden tukena, entistä yhtenäisemmin tukemassa nuorta kasvamaan täysivaltaiseksi ja oppimiskykyiseksi kansalaiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1321,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Martti Talja,1321,2016-12-19T16:16:09,2016-12-19T16:17:10,Tarkistettu,1.1 2016_137_268,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Niukassa taloustilanteessa on välttämätöntä löytää uusia tapoja tehdä asioita toisin. Täytyy todeta, että laadukas varhaiskasvatus, tasokas perusopetus ja toisen asteen koulutus säilyy tiukasta taloustilanteesta huolimatta laadukkaana jatkossakin, koska meillä on ministeri, joka uskaltaa tehdä asioita toisin, ja siitä kiitän ministeriä. Yhden kiitoksen haluan osoittaa myös siitä, että tässä OKM:n pääluokassa eduskunnan jakamasta 12 miljoonasta kolmannes menee suoraan järjestöjen toiminnan kehittämiseen ja niitten työn vahvistamiseen. Se on äärimmäisen viisasta, koska kolmannen sektorin euro on 6—7-kertainen verrattuna kunnan euroon tai valtion käyttämään euroon. Ja nyt kun me puhumme siitä, että meillä on jopa 45 000 nuorta aikuista, jotka ovat syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä, niin jos heille kehitetään esimerkiksi uudenlaisia opintopolkuja ja tukipolkuja näilläkin avustuksilla, niin sieltä syntyy semmoisia kultahanhen munia, että ne tulevaisuudessa tulevat säästämään yhteiskuntamme varoja ja säästämään monta nuorta siltä tieltä, joka vie turmioon ilman koulutusta ja työelämää. Kiitos hallitukselle yhteistyöstä, (Puhemies koputtaa) niin että tämä asia ottaa aimo harppauksen eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-12-19T16:17:14,2016-12-19T16:18:25,Tarkistettu,1.1 2016_137_269,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä tähän debattiin seuraavat vastauspuheenvuorot: Suutari, Räsänen ja Saarikko, ja sen jälkeen ministerin vastaus ja sitten seuraavaa kierrosta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_270,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eero,Suutari,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Näin isoisänä olen huolissani mahdollisuuksien tasa-arvosta. Kainuun maaseudulla asuvalla pienipalkkaisten vanhempien pojalla on heikoimmat menestyksen mahdollisuudet Pisa-tulosten perusteella. Kun tästä Pisa-tulosten keruuvaiheesta on 1,5 vuotta aikaa, niin kysyisin arvoisalta ministeriltä: ketkä tässä salissa eivät ole vastuussa tästä asiasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1111,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Eero Suutari,1111,2016-12-19T16:18:37,2016-12-19T16:19:10,Tarkistettu,1.1 2016_137_271,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Täällä on moni nyt peräänkuuluttanut tätä suurempaa kuvaa, kun käsittelemme tässä koulutuksen asioita. On ehkä hyvä todeta, että suurempi kuvahan on todella se, että on valitettavaa, että meillähän tämä osaamistason nousu on pysähtynyt. Se näkyy konkreettisesti siinä, että meillä työelämässä olevien ikäluokkien koulutustaso on korkeampi kuin työelämään tulevien ikäluokkien koulutustaso. No, jokainen voi miettiä, mitä tämä tarkoittaa sitten siinä yhtälössä, josta me olemme täällä paljon aikaisemminkin puhuneet, että tavoitteenahan on Suomen taloudellinen kehitys ja hyvinvoinnin nousu ja se hyvin vahvasti vain ei onnistu silloin, jos meillä koulutustaso on pysähtynyt ja uhkaa edelleen laskea. Senpä takia olisi nyt syytä, että täällä vähän laajempaa pohdintaa koulutuksen tulevaisuudesta käytäisiin. Ja tähän yhtälöön kyllä hyvin huonosti sopivat ne valitettavat määrärahaleikkaukset, mitä nykyinen hallitus on tekemässä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1311,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2016-12-19T16:19:11,2016-12-19T16:20:15,Tarkistettu,1.1 2016_137_272,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Yhtäläinen mahdollisuus sivistyä on minusta 100-vuotiaan Suomen kertomuksen hienoin osa. Jatkan samaan henkeen puheenvuoroja, joissa moni muukin edustaja, muun muassa vieressä kollega Talja, nosti esiin sen, että miten me voisimme varmistaa, että koulu ja paikat sivistyä ovat myös paikkoja, joissa ihminen tulee tunnistetuksi sen muun elämänsä keskellä. Miten me voisimme rakentaa peruskoulusta ja toisen asteen oppilaitoksista yhä vahvemmin paikkoja, joissa moniammatillinen yhteistyö toteutuu? Tiedustelenkin ministeriltä: Sosiaali- ja terveysministeriön alla on lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke, merkittävä taloudellinen satsaus, jonka on ylitettävä hallinnonalarajat, mentävä kouluihin ja päiväkoteihin, missä lapset ovat. Miten tämä etenee suhteessa opetus- ja kulttuuriministeriöön? Ja lisäksi tiedustelisin ministeriltä kiitoksien jälkeen varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta pienituloisille: miten (Puhemies koputtaa) varhaiskasvatuslain jatko on etenemässä ensi vuoden aikana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-12-19T16:20:18,2016-12-19T16:21:25,Tarkistettu,1.1 2016_137_273,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ja ministeri Grahn-Laasonen, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_274,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aloitan tästä isosta kuvasta, kun siihen oikeastaan edellisessä puheenvuorossani päätin. Eli täällä on noussut aiheellista huolta, mikä liittyy Suomen koulutustason kehitykseen. Jos katsoo hallituksen ohjelmaa ja hallituksen visiota ja pitkän tähtäimen, 10 vuoden tavoitteita, niin siellä otetaan tähän asiaan kantaa toteamalla, että tavoittelemme sitä, että Suomen koulutus- ja osaamistaso nousee. Ja tähän me tarvitsemme nyt laajasti toimia. Elikkä tähän nykyiseen kehitykseen, joka on johtanut siihen, että näyttää siltä, että koulutustasomme on laskussa, liittyy rakenteellisia ongelmia meidän koulutusjärjestelmässämme, joita pitää ratkoa, liittyen esimerkiksi nivelvaiheisiin, hakeutumiseen korkea-asteelle ja niin edelleen. Sen lisäksi sitten myöskin esimerkiksi koulutuksen korkeisiin keskeyttämislukuihin ja nuorten syrjäytymiseen, näihin haasteisiin meidän tulee löytää ratkaisuja, ja niitä jatkuvasti etsitään, ja monia toimia on tässä jo liikkeelläkin. Viittaan esimerkiksi vaikkapa valintamenettelyjen uudistamiseen, jota tehdään toki korkeakouluista käsin mutta valtakunnallisella koordinaatiolla ja yhdessä korkeakoulujen kanssa. Sen lisäksi lapsi- ja perhepolitiikan muutosohjelma nousi esiin eli se tarve sille, että lasten ja perheiden palvelut olisivat paremmin yhteensovitetut ja että voisimme muulla palvelujärjestelmällä tukea myöskin sitä tehtävää, mikä kouluilla on, ja nimenomaan niin, etteivät opettajat jäisi taakkansa kanssa yksin, vaan saataisiin laajasti sekä tietysti perheet että muu palvelujärjestelmä tukemaan esimerkiksi niissä tosielämän tilanteissa, joita meillä on, että lapsilla ja nuorilla on ongelmia — on oppimisvaikeuksia, on käytösongelmia, on mielenterveyspuolen ongelmia — joita meidän pitäisi pystyä hoitamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mielellään jo ennalta ehkäisevästi. Hallituksen lapsi- ja perhepolitiikan muutosohjelma antaa tähän hyvän mahdollisuuden, samoin kuin se työ, mitä tehdään sen sisälläkin esimerkiksi kiusaamisen ehkäisemiseksi: jo mainittu harrastustakuu ja niin edelleen, kaikki nämä toimet yhdistettyinä sitten siihen koulutuksen kehittämistyöhön, mitä tehdään uusiin opetussuunnitelmiin ja niin edelleen. Eli erittäin paljon on tällä hetkellä meneillään nimenomaan täällä kehittämisen puolella. Ja sitten, kun mennään vaikkapa nuorisotakuuseen, josta on paljon puhuttu, niin siinä se ihan keskeinen haaste on se, että edelleen kaikista ponnisteluista huolimatta meidän palvelujärjestelmämme ei onnistu kokonaisvaltaisesti sektoreiden yli auttamaan monissa tilanteissa. Eli nähdään edelleen se, että tämä on se kipukohta ja haaste, että palvelut eivät pelaa yksiin riittävällä tavalla. Eli tavoitteena on se, että lapset ja nuoret — nuoret tässä nuorisotakuun tapauksessa — voisivat saada palvelut yhdeltä luukulta, ja siihen esimerkiksi tämä Ohjaamo-malli on tuonut meille hyviä toimivia käytäntöjä, joita sitten levitetään valtakunnallisiksi. Edustaja Jaskari nosti hienolla tavalla esille ne mahdollisuudet, joita digitalisaatio meille tarjoaa. Se mahdollistaa sen, että oppiminen on yhä enemmän aikaan ja paikkaan sitomatonta eli on mahdollisuuksia oppia, levittää, vaikkapa kielenopetus esimerkkinä tässä, millä tavalla harvaan asutuilla alueilla on mahdollisuus laajentaa kielivalikoimia vaikkapa digitaalisin keinoin, millä tavalla jo tänä päivänä voi opiskella verkon kautta, kehittää omaa ammattitaitoa ja niin edelleen. Näitä mahdollisuuksia, opetuksen digitalisaatiota hallitus tukee monin toimin: esimerkiksi 105 miljoonaa euroa panostetaan korkeakoulutuksen digitalisaatioon ja nuoriin tutkijoihin hallituksen erillisellä päätöksellä, samoin sitten kaikki se työ, mitä tehdään peruskoulun puolella peruskoulun digitalisaation edistämiseksi, sähköiset ylioppilaskirjoitukset ovat meillä ensimmäistä kertaa olleet käytössä ja ne näyttäisivät etenevän hyvin, ja paljon muuta tapahtuu parhaillaan. Lukutaito nousi esille, ja huoli siitä. Siihen liittyen myöskin käynnistyy toimia: monilukutaito-hankekokonaisuus, millä pyritään vahvistamaan siis lasten ja nuorten lukutaitoa, monilukutaitoa nimenomaan, elikkä otetaan huomioon lukeminen hyvin monista näkökulmista, käynnistyy tuossa ihan heti vuoden alusta. Ja urheilun puolella, kiitos myöskin näistä eduskunnan panostuksista sillä puolella. Hallituksen painopiste liikunnan ja urheilun puolella on, niin kuin jo totesin, lasten ja nuorten liikkumisessa erityisesti, ja kun ajattelee huippu-urheilua, niin tämä, että meillä on laajat harrastajapohjat, lapset ja nuoret liikkeelle, parhaalla tavalla tukee myöskin sitä, sieltä sitten valikoituvat varmasti myöskin he, jotka voivat kilpailla siellä kansainvälisellä huipulla. Siihen liittyen Suomessa on tietysti isot panostukset, joilla sitten pyritään myös vaikuttamaan siihen, että saataisiin urheilijalle mahdollisimman yksilöllinen tuki. Mutta kehittämisen paikkaa tässä on, ja tätä avustus- ja tukijärjestelmää urheilun puolella tällä hetkellä selvittää Harkimon työryhmä. Tässä muutamia näkökulmia tärkeään aiheeseen. Kiitos jälleen keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-12-19T16:21:26,2016-12-19T16:26:57,Tarkistettu,1.1 2016_137_275,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Otamme vielä yhden debattikierroksen, ja sen aloittaa edustaja Kärnä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_276,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi tässä on syytä todeta oppositiolle, kun on syytetty hallitusta perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen leikkauksista, että tämä hallitus on vahvistanut kuntien toimintaedellytyksiä toteuttaa näitä toimintoja, sillä kuntatalous on selkeästi vahvistunut tämän hallituksen toimintakaudella. Suomi täyttää pian 100 vuotta, ja meillä on tässä maassa kolme uhanalaista saamen kieltä: kolttasaame, inarinsaame ja pohjoissaame. Nyt käsiteltävänä oleva budjetti sisältää ennennäkemättömän paljon rahoitusta, lähes miljoona euroa, näiden kielten kielipesätoimintaan. Toki lisäresurssejakin kaivattaisiin kipeästi. Olisinkin kysynyt ministeriltä, kuinka näette, miten voimme turvata saamen kielten aseman ja elinvoiman Suomessa myös tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-12-19T16:27:06,2016-12-19T16:27:56,Tarkistettu,1.1 2016_137_277,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on tullut monesti jo esille, niin oppimiseen liittyvät sosioekonomiset erot ovat nousseet vahvasti esille Pisa-tutkimuksessa. Oleellisesti tähän oppimiseen ja eriarvoisuuteen liittyy myös varhaiskasvatus, ja me tiedämme, että varhaiskasvatuksella on suuri merkitys oppimiselle, lapsen sosiaaliselle kehitykselle ja vuorovaikutustaidoille ja monille muille asioille. Tutkimukset ovat osoittaneet myös sen, että niiden nuorten, jotka ovat olleet säännöllisen varhaiskasvatuksen piirissä, oppimiskyky on ollut parempi ja he ovat myös edenneet koulutuksessa pitemmälle korkeakouluihin kuin ne lapset, jotka eivät ole olleet varhaiskasvatuksessa. Nyt kun hallitus on rajannut varhaiskasvatusta siten, että tätä ei mahdollisteta tasa-arvoisesti työttömien perheiden lapsille, ja kun hallitus on nyt perustanut — en tiedä, onko se (Puhemies koputtaa) pääministerin perustama vai kenen perustama — työryhmän, joka arvioi eriarvoisuutta, niin jos Juho Saari tulee tässä esittämään, että varhaiskasvatus pitäisi turvata kaikille lapsille tasa-arvoisesti, tulisitteko esittämään tätä tai tukemaan Juho Saarta tässä esityksessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-19T16:27:58,2016-12-19T16:29:18,Tarkistettu,1.1 2016_137_278,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten on jo todettu, valtiovarainvaliokunta on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle useita määrärahalisäyksiä, jotka tulevat tarpeeseen. Näihin kuuluvat muun muassa 3 miljoonaa euroa koulujen kerhotoimintaan ja 2,65 miljoonaa euroa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen. Ne ovat esimerkkejä panostuksista lasten ja nuorten hyväksi, ja kiitos näistä valiokunnalle. Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa mietinnössään lisäksi muun muassa seuraavaa: ""On niin ikään huolehdittava, että mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän lausuman mukaisesti."" Syksyllä myös Suomen Lukiolaisten Liitto esitti kannanotossaan kielikokeilun laajentamista lukioihin. Tällöin selviäisi vapaan kielivalinnan mahdollinen positiivinen vaikutus esimerkiksi ylioppilaskokeissa kirjoitettavien kielten määrään. Kysynkin ministeriltä, tuotteko piakkoin eduskuntaan perusteellisen, hyvin valmistellun ja kansalaisten selvän enemmistön tahdon mukaisen kielikokeiluesityksen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-19T16:29:20,2016-12-19T16:30:25,Tarkistettu,1.1 2016_137_279,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomi on edelleen koulutuksen kärkimaa. Pisa-tutkimuksia tulee ja menee. Nyt tehdyn tutkimuksen tiedot ovat siis huhtikuulta 2015, ja tämän hallituksen niin positiiviset kuin negatiivisetkaan toimet eivät siis tässä tutkimuksessa näy, mutta huolenaiheita on paljon. Toisin kuin edellinen hallitus, nyt ei leikata peruskoulujen valtionosuuksista. Te teitte satojen miljoonien eurojen leikkaukset, ja nyt kuitenkin halutaan säilyttää se, että lähtötaso turvataan. Eriarvoisuutta ei peruskoulun valtionosuuksien suhteen aiota tehdä. Arvoisa ministeri, koulutuksen digiloikka on todellinen. Nyt kaikkien kouluasteiden kohdalla tämä ei välttämättä toteudu. Peruskouluihin pitää saada nyt enemmän rahaa oppimisympäristöön, digimateriaalin tekemiseen, oppivälineiden, siis ihan (Puhemies koputtaa) tablettien ja tietokoneiden saamiseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-12-19T16:30:28,2016-12-19T16:31:35,Tarkistettu,1.1 2016_137_280,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Myös minä tahdon yhtyä niihin ruusujen antajiin siltä osin, että opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin on hyvä asia monen, hyvin monen opiskelijan kannalta, ja on monia muitakin hyviä pieniä asioita. Mutta kun hallitus on asettanut omaksi tavoitteekseen nimenomaan työllisyyden ja kasvun, laittanut sen kaiken edelle, niin kysyn arvoisalta ministeriltä: Jos kuukauden, siis yhden kuukauden, arkilounaiden ja ‑aamupalojen suuruinen summa leikataan opintorahasta ja ammatillisesta koulutuksesta leikataan 190 miljoonaa euroa, niin miten nuo toimenpiteet tukevat tätä työllisyyden ja talouden ja tuotannon kasvutavoitetta ja osaamisyhteiskunnan rakentamista? Miten työllisyys, talouskasvu, osaamisyhteiskunta hyötyvät näistä massiivisista leikkauksista opintorahaan ja ammatilliseen koulutukseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-19T16:31:37,2016-12-19T16:32:33,Tarkistettu,1.1 2016_137_281,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomessa oppimistulokset ovat maailmanluokkaa, mutta todella huolestuttavaa on se, että oppimistuloksissa on isoja eroja. Se ei ole iso uutinen. Nuo tulokset olivat näkyvissä jo reilu kymmenen vuotta sitten. Itse olin silloin opetusministerinä, kun aloitimme perusopetuksen kehittämisohjelman sen takia, että jokainen lapsi saisi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa riittävät eväät oppia koko elämänsä ja mahdollisuuden jatkaa vähintään toiselle asteelle. On erittäin hyvä, että tämä hallitus on tarttunut tähän niin, että valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet on, niitä implementoidaan. Varhaiskasvatuksessa on se tärkein paikka toimia. Perusopetuksen kehittämisessä on olennaista, että opettajien koulutusta kehitetään. On kaiken a ja o, että opettajat osaavat. Loistavia kärkihankkeita. Toimeen on ryhdytty, ja huolestuttavaa oli se, että sosialidemokraattisten opetusministerien aikana kehitys pysähtyi. Silloin keskityitte vain miettimään oppivelvollisuuden venyttämistä, jota onneksi sitten ei tapahtunut. Eli loistavaa on, että nyt tehdään töitä, ja nöyränä pitää tehdä töitä, (Puhemies koputtaa) koska 100-vuotiaan Suomen tulevaisuus on siinä, että lapset voivat tasavertaisesti oppia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-12-19T16:32:36,2016-12-19T16:33:45,Tarkistettu,1.1 2016_137_282,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mikaela,Nylander,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Oppilashuollosta haluaisin esittää kysymyksen. Me tiedämme, että toimiva ja hyvä oppilashuolto vaatii moniammatillista yhteistyötä, ja nyt kun suurin osa näistä henkilöstöryhmistä on siirtymässä maakuntiin, niin miten turvataan jatkossa, että kouluissa, ihan peruskouluissa, löytyy tällaisia toimivia oppilashuoltotiimejä, koska se on ainut tapa taata laadukas oppilashuolto? Sitten, arvoisa puhemies, haluaisin kyllä vielä esittää kysymyksen uudelleen. Mitä tulette tekemään sille asialle, mikä lukee hallitusohjelmassa, että esikoulun yhteydessä voidaan tulevaisuudessa tarjota kerhotoimintaa? Tiedetään, että kerhotoiminnassa ei ole samanlaisia laadullisia eikä (Puhemies koputtaa) muita määräyksiä, jotka koskevat varhaiskasvatusta. Se on huomattava heikennys, jos näin tapahtuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p769,Female,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Mikaela Nylander,769,2016-12-19T16:33:46,2016-12-19T16:34:58,Tarkistettu,1.1 2016_137_283,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Otan esille asian, joka ei niin helposti hahmotu pelkästään opetusministeriön alle vaan jossa ovat osallisena varmasti ainakin työministeriö ja sosiaali‑ ja terveysministeriö, ja puhun työelämätaidoista, niin esimiestaidoista kuin sitten niin sanotusti alaistaidoista. Työelämä muuttuu koko ajan, on vahvassa murroksessa. Olen huolestunut siitä, miten me pystymme toisaalta meidän nuorille peruskoulussa, toisella asteella, korkeakoulussa kuin sitten jo aikuisille ihmisille täydennyskoulutuksessa antamaan näitä taitoja, jotta he jaksavat ja osaavat olla työelämässä niin kuin siellä kuuluu olla. Iso osa työstä poissaoloista ei johdu välttämättä niinkään fyysisestä vaivasta, vaan ongelmana on se, että työssä on huono olla. Minkälaista keskustelua te käytte esimerkiksi ministeriöitten välillä näistä asioista? Näissä on kyse kuitenkin (Puhemies koputtaa) isoista summista, siitä, että esimerkiksi sote-uudistuksessa 200 000 ihmistä osaa ja haluaa olla tuossa isossa muutoksessa mukana ja heitä johdetaan oikein.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-12-19T16:35:01,2016-12-19T16:36:18,Tarkistettu,1.1 2016_137_284,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Lounais-Suomi on positiivisen rakennemuutoksen edessä. Meyerin telakan nykyinen noin 4 000 työntekijän joukko kasvaa uusien tilausten myötä 11 000 henkilöön. Kerrannaisvaikutuksineen telakan ympärille syntyy yhteensä 30 000 henkilötyövuoden kasvuvaikutus. Valmet Automotiven nykyinen työntekijämäärä Uudessakaupungissa lähes kaksinkertaistuu yli 2 000 henkilöön. Nyt pitäisi nopeasti huolehtia siitä, että näihin henkilöstötarpeisiin vastataan kotimaisin voimin aloittamalla nopeasti tarvittavaa koulutusta sekä toisella asteella että korkeakouluissa. Mitä tehokkaammat ja suorituskykyisemmät koulutus- ja työllisyystoimenpiteet luodaan, sitä paremmat ovat edellytykset sille, että Turun ja Uudenkaupungin kasvu tehdään nimenomaan kotimaisin voimin ja suomalaisella työllä. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että meillä on 100 000 alle 30‑vuotiasta nuorta ja 200 000 aikuista vailla toisen asteen koulutusta, ja nyt olisi aivan loistava tilaisuus tarjota heille suoraan työllistymiseen johtavaa koulutusta. Nämä ammatillisen koulutuksen 190 miljoonan säästöt luovat kyllä aika synkkiä pilviä (Puhemies koputtaa) tässä onnistumiselle, mutta, ministeri, miten vastaatte tästä huolimatta näihin äkillisiin Lounais-Suomen koulutustarpeisiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-12-19T16:36:20,2016-12-19T16:37:26,Tarkistettu,1.1 2016_137_285,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mikko,Alatalo,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Ruotsalaiset ovat korostaneet näissä Pisa-tutkimustiedoissa yleensäkin sosiaalista älykkyyttä, mutta ei tämä tulos nyt suomalaisten kannalta niin huono ole, mutta suunta on huolestuttava, jos pojat eivät matematiikkaa opi. Tytöt pärjäävät hyvin. Tämä alueellinen eriarvoisuus tietysti on vaarana kouluissa, muistettakoon vain se, että monet pienet lukiot maaseudulla ovat olleet hyviä opetustuloksissa muun muassa yo-kirjoituksissa. Miten käy tulevaisuudessa? Meillä on hyvin tärkeä tämä tasokas varhaiskasvatus ja peruskoulun oppiminen, ja kysyisinkin ministeriltä tästä koulunkäyntiohjaajien työstä. Me tarvitsemme hyviä opettajia, mutta jos on iso opetusryhmä, niin mehän tarvitsemme myös niitä koulunkäyntiohjaajia, jotka auttavat sitten niitä lapsia, joilla on vaikeuksia esimerkiksi juuri matematiikassa opiskelemisessa. Totta kai myös erityislasten tukeminen on tärkeää ja se tunnistaminen ja arviointitaito eri oppilaiden osalta. Miten tärkeänä tämän näette? Se on resurssikysymys. Monilla paikkakunnilla on mahdollisuus tämä järjestää, mutta kaikilla ei.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p786,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Mikko Alatalo,786,2016-12-19T16:37:29,2016-12-19T16:38:31,Tarkistettu,1.1 2016_137_286,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Oli äärimmäisen arvokasta, että opetusministeri nosti esiin tämän huolen näistä keskeyttämisistä ja nuorten syrjäytymisestä. Me olemme tismalleen samaa mieltä, että erityisesti meidän ammatillinen koulutus tarvitsee uudistamista. Mutta se syy, minkä takia me olemme niin todella huolissamme näistä ammatillisen koulutuksen leikkauksista, on se, että me pelkäämme, että tämä nimenomaan rampauttaa sen uudistamistyön, jolla me haluaisimme tätä nuorten syrjäytymistä, eriarvoistamista ja koulupudokkuutta torjua. Kun rahat viedään, kun näin paljon leikataan ennen uudistustyötä, niin meidän pelkomme on silloin, että kaikki nämä hyvät tavoitteet, jotka me täysin opetusministerin ja hallituksen kanssa jaamme, eivät tule toteutumaan. Kyse ei ole uudistamisesta, vaan kyse on meidän koulutusjärjestelmän romuttamisesta, ja tämän takia me olemme tästä ammatillisen koulutuksen uudistuksesta ja niistä valtavista leikkauksista todella huolissamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-12-19T16:38:33,2016-12-19T16:39:31,Tarkistettu,1.1 2016_137_287,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämä ammatillisen koulutuksen huoli on kyllä yhteinen, ja etenkin kun jo viime kaudella ammatillisesta koulutuksesta erittäin paljon leikattiin, niin olisin tietenkin toivonut, että se sama huoli olisi silloin ollut myös läsnä nykyisessä oppositiossa. Itse asiassa jos miettii myös alueellisesti niitä leikkauksia, niin melkein puolet kaikista opiskelijoiden aloituspaikkamääristä lähti Lapista, yhdestä maakunnasta. Että siinä jos missä kyllä käytettiin alueellista kohdentamista oikein kunnolla. Ja sitten jos vielä mietitään näitä Pohjois- ja Itä-Suomen oppimiseroja, niin kyllä kieltämättä mieleen tulee se vanha tarina siitä, että miten niitä ei ole pystytty vieläkään poistamaan, ja se on itse asiassa myös tämän hallituksen pöydällä ja agendalla näitten uusien Pisa-tulostenkin myötä, miten meillä oppimiserot ovat edelleenkin suuria pohjoisessa ja idässä. Mutta olisin kysynyt tästä ammatillisen koulutuksen uudistamisesta. Olisiko mahdollista saada siihen rahoitukseen jonkinlainen pohja, vähän samalla tavalla kuin kuntataloudessa, joka nyt vahvistuu, että sieltä ei voitaisi leikata kuin esimerkiksi 100 euroa per asukas, esimerkiksi 3 prosentin muutospohja ammatilliseen koulutukseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-19T16:39:34,2016-12-19T16:40:40,Tarkistettu,1.1 2016_137_288,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Monessa puheenvuorossa on tullut esiin, kuinka hämmentävän tulevaisuuden edessä me olemme ja yhteiskunta on voimakkaassa murroksessa. Siihen nähden opetusministeriöllä on kyllä hyvää reagointikykyä ja tulevaisuuden hahmottamista. Yhä edelleen kysyn monen muun edustajan lailla tästä kielikokeilusta, joka on vielä vihreän veran alla, ei tiedetä, mitä sieltä tuleman pitää. Ministeri tuli viikonloppuna tämän asian kanssa julkisuuteen, ja jotenkin tuntui oudolta, että hän puhui, että ruotsin kielen kokeilun osalta riittäisi kaksi kokeilupaikkaa. Jokainenhan osaa tehdä sen matemaattisen laskun, vaikka matematiikan taidot ovat heikentymässä, että ei kahden kokeilupaikan pohjalta voi tehdä mitään kattavia johtopäätöksiä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-12-19T16:40:42,2016-12-19T16:41:47,Tarkistettu,1.1 2016_137_289,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ministeri puhui kauniisti varhaiskasvatuksen merkityksestä, ja niihin kaikkiin tavoitteisiin kyllä myös yhdyn. Mutta todellisuus päiväkodeissa on hyvin toisenlainen ja varsinkin nämä ryhmäkokojen kasvattamiset ovat tilannetta huonontaneet. Liian suuret lapsiryhmät heikentävät osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan mahdollisuuksia lapsen yksilölliseen kohtaamiseen, huomioimiseen ja juuri kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Sen vuoksi tässä kristillisdemokraattien vaihtoehdossa esitetään lisämäärärahaa siihen, että pystyttäisiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja pienentämään ja samalla saavuttamaan niitä tavoitteita, joita te, ministeri, olette kyllä sinänsä ansiokkaasti kuvanneet.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-19T16:41:48,2016-12-19T16:42:53,Tarkistettu,1.1 2016_137_290,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On arvioitu, että noin neljäsosa lapsista ja nuorista voi huonosti. Heiltä puuttuu perushoiva, ja heillä on heikko itsearvostus taikka fyysis-psyykkistä oireilua. Monella tulevaisuudenusko on niin alhaalla, ettei hyvinvoinnin ja motivaation kannalta tärkeitä haaveita juurikaan ole. Opiskelu- ja työelämään siirtyminen voi lykkääntyä nuoruusvaiheen mielenterveyshäiriöiden vuoksi. Ne ovat nuorilla noin kaksi kertaa yleisempiä kuin lapsilla. Nuorisotakuu ei auta näitä nuoria syrjäytymisen polulta, jos nuori ei pysty ongelmiensa vuoksi hyötymään tarjotusta opiskelu- ja työpaikasta. Helsingin Diakonissalaitoksen Vamoksen matalan kynnyksen ryhmätoiminnot ovat tarjonneet monelle nuorelle mielekkään portin työelämään tai opiskelun pariin. Vastaavista nuorten elämäntilanteiden ja kykyjen mukaan joustavista ryhmistä on jatkuva pula koko Suomessa. Kysynkin ministeriltä: voitaisiinko tätä mallia levittää koko maahan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-12-19T16:42:55,2016-12-19T16:44:00,Tarkistettu,1.1 2016_137_291,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä seuraavat vastauspuheenvuorot: Kiuru Krista ja Puumala, ja sen jälkeen ministerin vastaus ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_292,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minusta koulutuspolitiikka on itse asiassa hyvää säästöpolitiikkaa siinä, että me voimme auttaa nuoria ja lapsia löytämään oman tiensä ja säästää tulevaisuudessa ennalta ehkäisevässä mielessä, että moni nuori ja lapsi saisi itselleen niin vahvan polun koulussa, että he pärjäisivät. Vamos-nuorista kaksi kolmasosaa ilmoittaa, että koulu on yksi syrjäytymisen pahimpia syitä. Siltä osin se varmasti vie meidät siihen isoon kysymykseen, että koulutustason lasku, oppitulosten lasku ja koulutuksellisen tasa-arvon vähentyminen, alueellisen tasa-arvon heikkeneminen ja poikien ja tyttöjen väliset erot ovat isoja kysymyksiä — ja sitä eivät nämä jälleen kerran tehtävät koulutusleikkaukset ensi vuodelle millään tavalla kyllä auta. Siltä osin haluan vielä todeta, että valtionosuuksia leikataan niin kiky-sopimuksen johdosta kuin keväisestäkin kehysriihipäätöksestä johtuen ja tehdään monia muita leikkauksia. Ministeri, te ette koskaan vastannut siihen kysymykseen, joka täällä salissa on ollut esillä. (Puhemies koputtaa) Otetaanko esikoululaisten varhaiskasvatus ennen ja jälkeen esiopetuksen kerhotoiminnaksi, vai eikö oteta? Me tarvitsisimme siihen vastauksen. Nimittäin se on erittäin paheksuttavaa. Minä toivon, että ette tuo tätä säästöä tänne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2016-12-19T16:44:10,2016-12-19T16:45:33,Tarkistettu,1.1 2016_137_293,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Tuomo,Puumala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Eniten puheenvuoroja on käytetty peruskoulusta, ja hyvä niin. Se on edelleen meidän kruununjalokivi, ja uskon, että on yhteistä tahtoa pelastaa se ja viedä sitä seuraavalle vuosikymmenelle. Siellähän hallitus on tarttunutkin jo moniin asioihin. Vuotoja tukitaan. Enää ei tehdä satojen miljoonien eurojen leikkauksia valtionosuuksiin, kuten viime vaalikaudella. Uusia latuja avataan aika merkittävällä tavalla, muun muassa ensi vuodelle opettajien lisä- ja täydennyskoulutukseen 21 miljoonaa euroa, digitaalisten oppimisympäristöjen vauhdittamiseen 18 miljoonaa euroa, liikunnan lisäämiseen 7 miljoonaa euroa ja niin edelleen. Erittäin tärkeitä toimia. Jos vielä päästään sektorirajojen yli peruskoulussa, rohkeasti myös sosiaali- ja terveysministeriön puolelle, aivan hyvä ajatus on Juho Saaren työn integroiminen tähän. Siinä puhutaan samantyyppisistä asioista, eriarvoisuudesta, ja se lähtee jo lapsista ja nuorista. Uskon, että näillä toimilla me saamme kyllä pelastettua meidän peruskoulun. Puhemies! Loppuun vielä kehun noita valtiovarainvaliokunnan tekemiä lisäyksiä. Ne ovat hyvin pitkälti samantyyppisiä kuin sivistysvaliokunta omassa lausunnossaan esitti. Siellä esimerkiksi liikunta, joka otettiin valiokunnassa tällä kertaa painopisteeksi, on näyttävästi esillä, erittäin hieno asia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p946,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Tuomo Puumala,946,2016-12-19T16:45:35,2016-12-19T16:46:48,Tarkistettu,1.1 2016_137_294,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Grahn-Laasonen, 5 minuuttia, sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_295,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sanni,Grahn-Laasonen,Opetus- ja kulttuuriministeri,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Yritän vastata mahdollisimman moneen näistä vielä auki olevista kysymyksistä tämän viimeisen puheenvuoron aikana aloittaen tuosta kielikokeilusta, joka on ollut julkisuudessakin esillä. Osaamisen ja koulutuksen ministeriryhmä on aihetta käsitellyt ihan viime viikolla, ja olemme tehneet eduskunnan ponnen edellyttämällä tavalla arviointia perustuslaillisista edellytyksistä kokeilun toteuttamiseen. Siinä arvioitiin niin, että kokeilun tulee olla rajattu, ja se edellyttää toki lakimuutoksen, mistä syystä tämä sali asiasta pääsee vielä sanansa sanomaan. Mutta sen aikataulu on todella se, että ensi vuonna olisi tarkoitus kokeilun käynnistyä. Varhaiskasvatuksesta oli useampi kysymys. Varhaiskasvatuksen kehittämistä sisällöllisesti tehdään tällä hetkellä voimakkaasti. Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet on hyväksytty Opetushallituksessa ja nyt ollaan siinä vaiheessa, että tehdään sitä jalkauttamista sinne kentälle. Uskon, että varhaiskasvatuksen suunnitelmien perusteella voidaan ihan merkittävästikin parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja vahvistaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, viedä ihan toiminnan tasolle jokapäiväiseen arkeen uutta ajattelua siitä, mitä varhaiskasvatukselle voidaan asettaa tavoitteiksi, kun tämä hallinnonalan siirto voidaan viedä myöskin ikään kuin asenne- ja osaamistasolla eteenpäin. Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien määrää pyritään lisäämään eli koulutuspaikkoja, aloituspaikkoja, on lisätty tuntuvasti ja pysyvästi, ja tavoite on jatkaa tätä kehitystä. Se vie myöskin tätä varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa eteenpäin. Samoin varhaiskasvatusta kehitetään ihan Opetushallituksen kehittämisavustuksin, ja kiitos eduskunnalle siitä, että kehittämiseen on entistä vahvemmin edellytyksiä teidän tekemänne lisäpanostuksen kautta. Myöskin tätä lainsäädäntöä viedään eteenpäin, elikkä ensi vuoden aikana on tarkoitus tuoda varhaiskasvatuslaista seuraava versio, ja siinä yhteydessä otetaan kantaa näihin tässäkin salissa esillä olleisiin kysymyksiin. Ammatillisen koulutuksen reformista täällä käytettiin puheenvuoroja, ja tosiaan tilanne on se, että näiden säästöjen osalta eduskunta onkin jo sanansa sanonut, mutta sitten tämä ammatillisen koulutuksen reformi tulee ajankohtaiseksi alkuvuodesta. Tänään on päättynyt lausuntokierros, ja olemme saaneet paljon arvokasta palautetta ja näkemyksiä lakiluonnokseen ja käymme sitä palautetta läpi niin, että alkuvuodesta saamme eduskunnalle hallituksen esityksen, joka vie ammatillista koulutusta huimasti eteenpäin toiminnallisesti ja sisällöllisesti. Siellä tapahtuu hyvin paljon myönteistä. Luomme uuden lainsäädännön sekä nuorten että aikuisten koulutukseen, uuden tutkintojärjestelmän, uuden rahoitusmallin, joka kannustaa myöskin oppilaitoksia ja koulutuksen järjestäjiä panostamaan siihen, että koulutus ei jäisi nuorilla kesken vaan se suoritettaisiin loppuun, eli siihen läpäisyyn ja samoin sitten myöskin työelämäyhteyksiin ja siihen vaikuttavuuteen, että opiskelijat siirtyisivät työelämään mahdollisimman hyvin ja sujuvasti ja myöskin jatko-opintoihin. Byrokratiaa ja turhaa sääntelyä on tarkoitus purkaa tällä merkittävästi. Koulutuksen varoja kannustetaan siirtämään seinistä ja hallinnosta entistä vahvemmin opetuksen turvaamiseen. Oppilaitokset saavat enemmän mahdollisuuksia ja ketteryyttä vastata joustavasti työelämän koulutustarpeisiin. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisätään. Siitä on paljon hyviä kokemuksia niin kotimaasta kuin kansainvälisestikin, ja uskomme, että se on yksi keino myöskin keskeyttämistä vähentää ja tehdä oppimisesta mielekkäämpää ja lisätä työelämäyhteyksiä. Opintopolut muuttuvat aiempaa yksilöllisemmiksi ja niin edelleen, eli on paljon positiivisia sisältöön meneviä muutoksia, joita viemme eteenpäin tässä ammatillisen koulutuksen reformissa, ja siihen on osallistunut laajasti ammatillisen koulutuksen kenttä. Viimeksi tänään tapasin yhden koulutuksen järjestäjän, joka antoi hyvin paljon positiivista palautetta tästä ammatillisen koulutuksen sisällöllisestä kehittämisestä, vaikka taloustilanne ymmärrettävästikin siellä kentällä raskaalta tuntuu. Eli näillä eväillä eteenpäin, ja paljon tähän sisältöön liittyvää keskustelua ja yhteistyötä toivon jatkossakin eduskunnalta. Meillä on käynnissä perusopetuksen osalta yhteinen parlamentaarinen työ ensi vuodelle näistä perusopetuksen kehittämisen teeseistä, ja samoin sitten korkeakoulupuolella tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulukentän kanssa yhteistyössä visiotyötä, johon on tarkoitus myöskin ottaa sitten parlamentaarista seurantaa mukaan ja sitä kautta saada sitten myöskin erilaisia poliittisia näkemyksiä siihen työhön. Eli kiitos kaikille, ja toivotan oikein rauhallista ja levollista joulunaikaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1100,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2016-12-19T16:46:51,2016-12-19T16:52:01,Tarkistettu,1.1 2016_137_296,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Sitten puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_297,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Täällä on tänään paljon puhuttu siitä, että meidän pitää hahmottaa itsellemme, mikä on se iso kuva: mikä on se, mitä tällä hetkellä koulutuskentällä tapahtuu, mitä meidän kouluissamme, meidän päiväkodeissamme, meidän yliopistoissamme tapahtuu. Se, mitä nämä Pisa-tutkimukset meille kertovat, on se, että meillä on syytä olla meidän lapsistamme, meidän nuoristamme, meidän opettajistamme ylpeitä. Suomalaiset nuoret pärjäävät koulussa edelleen todella hyvin, he ovat maailman parhaita. Mutta se toinen asia, mikä liittyy siihen isoon kuvaan, on se, että suomalaisten lasten ja nuorten todellisuudet eriytyvät toisistaan. Nuorten oppimistuloksiin vaikuttaa entistä enemmän se, missä päin Suomea he asuvat, millaiseen perheeseen he ovat sattuneet syntymään ja se, ovatko he tyttöjä vai poikia. Se, että meidän nuorten todellisuudet eriytyvät toisistaan näin valtavasti, murentaa yhdenvertaisen sivistysvaltion perustaa. Suomessa ero tyttöjen ja poikien välillä on nyt jo OECD-maiden suurin. Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tyttöjen vertailussa toiseksi parhaita, kun pojat sijoittuivat kymmenenneksi. Arvoisa puhemies! Suomen pojat tarvitsevat nyt meidän apuamme. Se, mitä tämä koulutusvertailu myös kertoo, on, että nuorten miesten syrjäytyminen on Suomessa kasvussa ja joka viides meidän nuori mies on koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella. Samaan aikaan osallistuminen varhaiskasvatukseen on Suomessa Euroopan alhaisimmalla tasolla. Me tiedämme sen, että osallistuminen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen parantaa lapsen oppimista läpi lapsen elämän, ja liian usein varhaiskasvatuksen ulkopuolelle jäävät juuri ne lapset, jotka tarvitsevat tukea kaikista eniten. Silti tästä huolimatta hallitus on lopettanut kaikille lapsille yhtäläisen oikeuden päivähoitoon ja kasvattanut lapsiryhmien kokoa ja heikentänyt näin varhaiskasvatuksen laatua. Näin tehtiin, vaikka kaikki lasten hyvinvoinnin asiantuntijat sanovat, että nämä päätökset eivät ole lapsen edun mukaisia, tämä tulee lisäämään lasten ja nuorten välistä eriarvoistumista ja nämä leikkaukset tulevat Suomelle vielä todella kalliiksi. Jotenkin vähän tuntui siltä, että hallituspuolueet eivät ihan ymmärtäneet, mitä tässä oltiin rikkomassa. Kaikille lapsille yhtäläinen oikeus päivähoitoon on suurimpia tasa-arvon voittoja tässä maassa. Ne ovat niitä asioita, joilla on rakennettu yhdenvertaista lapsuutta Suomessa. Lasten oikeuksien rajoittaminen ja päivähoidon lapsiryhmien kasvattaminen eriarvoistaa lapsia entisestään. Varhaiskasvatuksesta leikkaaminen heikentää juuri niiden lasten asemaa, jotka tarvitsevat meidän tukeamme kaikista eniten. Jokainen nuori maksaa meille miljoonan, ja sen takia me olemme erityisen huolissamme näistä ammatillisen koulutuksen leikkauksista, koska ne tulevat lisäämään poikien hätää. Se tarkoittaa vähemmän tukea, vähemmän koulutusta, vähemmän paikkoja, joissa etsiä elämälleen suuntaa. Se tarkoittaa yhä useampia syrjäytyneitä nuoria, yhä useampia koulupudokkaita, yhä useampia nuoria, jotka eivät löydä paikkaansa yhteiskunnasta. Sen takia minulla on alkanut itselläni enemmän ja enemmän tuntua, että hallituksen puheet koulutuksen uudistamisesta on toiminut vain savuverhona massiivisille koulutusleikkauksille. Tässä ei uudisteta, tässä romutetaan. Viimeistään ammatillisen koulutuksen jättileikkaukset osoittavat, että ei tässä haeta edes mitään kestäviä säästöjä toimintatapoja modernisoimalla. Leikkaaminen on itseisarvo, ja se tulee meille vielä kalliiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-12-19T16:52:07,2016-12-19T16:56:22,Tarkistettu,1.1 2016_137_298,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun suomalaisilta kysytään kansakuntamme suurimmista saavutuksista, koulutusta on pidetty yhtenä tärkeimmistä. Pienessä ja syrjäisessä Suomessa on aina uskottu koulutuksen ja oppimisen käänteentekevään voimaan edistää yhteiskunnan kehitystä kohti sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää tulevaisuutta. Koulutuksen tasa-arvon vaaliminen on johtanut tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan, jossa ihmisten taidot ja tiedot eivät riipu kotitaustasta tai varallisuudesta. Ei ole sattuma, että Suomi on kuulunut koulutuksen huippumaihin jo pitkään. Sosialidemokraatit ja muu oppositio, maamme monet taloudelliset asiantuntijat, laaja kansalaisjärjestöjoukko, koulutusalan asiantuntijat ja yksittäiset kansalaisryhmät ovat ottaneet vakavasti eduskuntavaalilupaukset. Samaan aikaan, kun kilpailukykyä on synnytetty hohtimilla työntekijöiden palkkoja leikkaamalla, koulutuksen arvolle kilpailukyvyn luojana on viitattu kintaalla asiantuntijoiden varoituksista huolimatta. Meidän mielestämme rohkeinta säästämistä olisi ollut lopettaa tällainen koulutuksen alasajo ja ideologinen näivettäminen, sillä se tulee kalliiksi maamme menestyksen kannalta. Ei pidä unohtaa, että OECD:n selvityksen mukaan suomalaisista 20—24-vuotiaista miehistä yli viidennes on vailla työtä tai ei ole koulutuksessa. Nuorten syrjäytyminen työstä ja koulutuksesta on kovassa kasvussa. Siitä huolimatta ja voimakkaista vetoomuksista huolimatta Sipilän hallitus linjasi, että 190 miljoonan säästötarve ammatilliseen koulutukseen toteutetaan vuotta aikaisemmin kuin varsinainen uudistus. Käytännön säästöjen tekijäksi velvoitettiin ammatillisen koulutuksen järjestäjät. He ovat joutuneet kuluvana vuonna itse ratkaisemaan, kerätäänkö vuonna 2017 edessä olevat säästöt karsimalla opiskelijamääriä vai leikkaamalla yksikköhintoja vai molemmilla keinoin. Arvoisa puhemies! Aikuiskoulutus uhkaa loppua kokonaan, kun ainakin nuoret on huolehdittava koulutukseen. Opettajien määrä vähenee tuhansilla, joten seurauksena on väistämättä myös isommat ryhmäkoot ja lähiopetuksen väheneminen entisestään. Hallitus pitää yhä jääräpäisesti kiinni leikkauksista jo vuonna 2017, vaikka varsinainen sisällön ja toiminnan uudistus on tavoitteena vasta 2018. Jos pelkkä raha ohjaa uudistusta, ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikat, koulutusalat ja koulutuspaikkakunnat uhkaavat keskittyä ilman minkäänlaista avoimuutta tai lopullista varmuutta lopputuloksesta. Koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus ovat vaarassa myös siksi, että vakaan ja ennustettavan perusrahoituksen tilalle suunnitellaan entistä yksityiskohtaisempaa ja epävakaampaa ja poliittisesti yhä tiukemmin ohjattua rahoitusta. Hallituksen esityksen sisältämä tapa leikata ammatillisen koulutuksen rahoitusta sisältää ongelmia työmarkkinoiden osaamistarpeiden kannalta. SAK:n arvion mukaan osa säästöistä saatetaan toteuttaa leikkaamalla opiskelijapaikkoja aloilta, joiden osaajille olisi työmarkkinoilla käyttöä mutta joiden vetovoima ei houkuttele opiskelemaan aloja. Monien alojen vetovoimaongelmat ovat pidemmän ajan kuluessa syntyneitä. Leikkausten myötä tehtävät opiskelijapaikkojen vähentämiset saattavat kuitenkin entisestään vaikeuttaa yritysten ja työpaikkojen osaavan työvoiman saatavuutta lähitulevaisuudessa. Esityksessä arvioidaan, että koulutuksen järjestäjät tulevat toteuttamaan leikkaukset siten, että ne sekä vähentävät koulutustarjontaa että karsivat koulutuksen kustannuksia. Jos säästö toteutettaisiin kokonaisuudessaan opiskelijamäärää vähentämällä, vähennys vastaisi 18 000:ta opiskelijapaikkaa. Jos koulutuksen järjestäjät toteuttaisivat 190 miljoonan euron säästön kokonaisuudessaan opiskelun yksikkökohtaista kustannusta alentamalla, laskennallinen opiskelijakohtainen yksikköhinta laskisi 1 270 eurolla. Leikkaus johtaa irtisanomisiin ja lomautuksiin. Se heikentää koulutuksen saavutettavuutta ja kaventaa koulutustarjontaa. Koulutuksen edellyttämien kiinteistöjen ja laitteiden vähentäminen tapahtuu osana pidemmän aikavälin suunnitelmia, jotka edellyttävät usein uusia investointeja. Leikkauksen kohdistaminen valtionosuuden kuntarahoitukseen tarkoittaa, että se kohtelee eri tavoin yksittäisiä koulutuksen järjestäjiä. Valtaosa menettää rahoitusta, mutta osa hyötyy leikkauksista taloudellisesti. Ikävää, ettei ministeri ole enää paikalla, mutta kun nyt kovasti toivotaan tuota ammatillisen koulutuksen reformia, niin kentällä on erityisen kova huoli erityisen tuen oppilaista, joista ei lakiluonnosesityksessä ole juurikaan mainintaa. Samoin opinto-ohjaus on aika heikoilla maininnoilla, ja toisaalta sitten myös oppisopimus on unohdettu koulutussopimuksen hyväksi. Mutta tähän asiaan varmaan palaamme myöhemmin uudestaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-12-19T16:56:27,2016-12-19T17:01:16,Tarkistettu,1.1 2016_137_299,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sivistys on tärkeä osa 100 vuotta täyttävän Suomen historiaa. Sivistykseen ja osaamiseen nojaten olemme rakentaneet Suomesta hienon maan. Koulutuksemme kulmakivi on tasa-arvo. Jokaisella on mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät postinumeroon tai vanhempien varallisuuteen katsomatta. Koulutuspolitiikan olennaisin kysymys ei ole, lisätäänkö vai vähennetäänkö rahoitusta, vaan se, miten olemassa olevia resursseja käytetään tehokkaammalla tavalla. Koska koulutus on yhteiskunnan toiseksi suurin sektori, ovat edellinen ja nykyinen hallitus joutuneet tekemään vaikeita, taloudellisen tilanteen vuoksi merkittäviäkin säästöjä koulutuksesta. Olen nyt kolmatta kautta eduskunnassa, ja valtion velka on tuplaantunut tänä aikana. Sitä en voi pitää itselleni kovin hyvänä saavutuksena. Siirrämme siis vain tätä talousvelkaa seuraaville sukupolville. Siksi meidän kaikkien on mietittävä, miten myös koulutuksessa säästöt ja taloudelliset resurssit kohdennetaan oikealla tavalla. Säästöt toteutetaan koulutuksessa nyt niin, että tehdään rakenteellisia uudistuksia. Ammatillisen koulutuksen reformi on todellinen, ja kohtapuolin tämä lausuntoaika tästä ammatillisen koulutuksen reformistakin päättyy, ja koulutuksen järjestäjät ovat saaneet sanoa sanansa. Ammatillisessa koulutuksessa halutaan lisätä työssäoppimista, opiskeluaikojen tiivistämistä, sitä lähiopetusta lisää — rahoitusjärjestelmässä edelleenkin läpäisyä halutaan paremmaksi. Kun säästöjä siis toteutetaan, niin näitten uudistusten lisäksi vähennetään kuntien tehtäviä ja normeja. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen säästöt ovat niistä esimerkkinä. Samalla myöskin luovutaan erillis‑ ja lisärahoituksesta, esimerkiksi yleissivistävän koulutuksen avustuksista ja Helsingin yliopiston erillisrahoituksesta. Voi joku sanoa, ovatko nämä hyvä vai huono asia, mutta nämä on otettu kohteiksi. Arvoisa puhemies! Eduskunnan tekemät lisäykset — 12,5 miljoonaa euroa — ovat pieniä summia tähän sivistyssektorin kokonaisuuteen, mutta niillä saadaan hoidettua tärkeitä asioita kuntoon. Muun muassa kerhotoimintaan tulee 3 miljoonan euron lisärahoitus, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen lähes 4 miljoonan euron lisäys sekä nuorten työllistämiseen 2,8 miljoonan euron lisäys. Urheilijoiden toimeentulon edistämiseen lisäys on 950 000 euroa, ja lisäksi panostetaan museotoimintaan sekä alueellisesti ja paikallisesti tärkeisiin kulttuuritapahtumiin. Erityisesti kulttuuritoimen budjettiin ei tehdä vähennyksiä. Arvoisa puhemies! Yksi hallituksen kärkitavoitteista on vauhdittaa koulutuksen digiloikkaa ja ditalisoitumista. Tässä onnistuaksemme meidän on ehdottomasti huolehdittava siitä, että resurssit ovat kunnossa mutta myös vaatimustaso on asetettu poikkeuksellisen ylös. Yhteiskunnan muutokset ovat hurjia, ja työelämän vaatimukset ja valmiudet, joita tämän päivän nuorilta haetaan, ovat korkeita. Digitalisaation pitää myöskin ulottua kaikkeen ja kaikkialle niin, että uudet oppimisvälineet ja valmiudet ovat saatavissa ympäri Suomen. Tarvitsemme aivan uudenlaista pedagogiikkaa, ja tässä avainasemassa ovat koulutetut opettajamme ja heille annettava täydennyskoulutus. Jos itsekin menisin kouluun opettajaksi tänä päivänä, tarvitsisin ehdottomasti digikasvatusta ja ‑koulutusta ihan itselleni, kun liitutauluajoista ja piirtoheitinajoista on tovi. Tietoteknilliset välineet täytyy olla saatavissa eri puolilla Suomea tasa-arvoisesti, ja nämä oppimisympäristöt vaativat aivan uudenlaista rahoitusta — siihenkin tarvitsemme valtion tukea. Oppimismateriaaleja huudetaan joka paikassa. Toivon, että opettajille jää ja tulee mahdollisuus myöskin siihen, että aikaa opetuksesta jää oppimateriaalin tekemiseen, koska sitä tarvitaan nyt kentällä toden teolla.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-12-19T17:01:19,2016-12-19T17:06:39,Tarkistettu,1.1 2016_137_300,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tuossa edellisessä keskustelussa aika paljon puhuimme koulutuksen alueellisesta tasa-arvosta ja sen saavutettavuudesta kaikille. Se on ollut suomalaisen yhteiskunnan yksi suurimmista saavutuksista minun mielestäni, että olemme aina pystyneet luottamaan siihen, että koulutuksen täytyy olla tasa-arvoista ja kaikkialla samantasoista, ja siitä kyllä pidetään jatkossakin kiinni. Kyllä se on tärkeä ja iso asia, että me saamme nämä Pisa-tulokset käännettyä taas oikeaan suuntaan — nyt ilmeisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana on se muutos pikkuhiljaa tapahtunut, ja siinä on varmasti jokaisella hallituksella peiliin katsomisen paikka — ja kyllä tämä alueellisuuskysymys nousee esille myös näissä ammatillisen koulutuksen asioissa, sillä sen perinnön, mikä tuli edelliseltä hallitukselta, että aika massiivisesti ammatillisesta koulutuksesta on leikattu etenkin pohjoisessa ja idässä, vuoksi nyt sitten pitäisi jotenkin koettaa huomioida se, miten saadaan kuitenkin jatkossakin turvattua ammatillinen koulutus kauttaaltaan. Siksi on äärimmäisen tärkeätä, että samalla kun tehdään surullisiakin leikkauksia ammatilliseen koulutukseen, kuitenkin on olemassa reformi, jolla pyritään uudistamaan asioita. Keskustan näkökulmasta olisi ollut parempi, että se reformi olisi ensin laitettu liikkeelle ja leikkaukset vasta sitten, mutta kyllä tämä reformi on historiallinen: että saadaan digitalisoitua, että saadaan myös kolmas lukukausi kunnolla käyttöön, että saadaan myös sääntelyä hieman helpotettua. No, vielä palatakseni näihin Pisa-tuloksiin: Täytyy ottaa kyllä se esille, että kyllä on suuri muutos aikaisempaan, että peruskoulutuksen valtionosuuksiin ei kosketa. Niitä ei siis leikata. Me voimme puhua täällä muutaman kymmenen miljoonan euron silmänlumerahoista, mutta sitten kun puhutaan sadoista miljoonista ja miljardeista, niin se, että kuntatalous vahvistuu ja että valtionosuuksista ei peruskoulujen osalta leikata, on erittäin iso asia ja turva meidän peruskoululle. Peruskoulu muutenkin saa nyt rauhassa kehittää toimintaansa, ja siitä on tehty myös yksi tämän hallituksen kärkihanke, ja ei se minusta ole mitenkään vähäpätöinen asia, että sinne 90 miljoonaa euroa laitetaan. Mutta se Pisa-tulosten huolestuttava suunta on kyllä asia, joka täytyy varmasti myös siinä Juho Saaren työryhmässä ottaa esille nimenomaan sitä kautta, että miksi meillä tietyillä alueilla ja miksi meillä tyttöjen ja poikien välillä on eroavaisuutta nyt olemassa ja miksi niihin on alkanut vaikuttamaan sosioekonominen asema, ja tämä täytyy ehdottomasti korjata. No, ensi vuoden aikana on valitettavaa se, että myös opintorahaan kohdistuu leikkauksia. Mutta kuitenkin jos katsotaan kokonaisuudessaan sitä opintotukea ja opiskelijalle käteen jäävää rahaa, niin se kyllä tulee kasvamaan, vaikkakin siihen tulee mukaan myös vahvemmin lainaelementtiä. Mutta se, että 120 000 opiskelijaa pääsee paremman yleisen asumistuen piiriin, on kyllä merkittävä uudistus ja myös uudistus, jota opiskelijajärjestöt ovat itse olleet vahvasti ajamassa. No, siellä on kuitenkin edelleen sellainen ongelma, joka liittyy perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon, ja kyllä keskustassa meidän näkemyksemme mukaan pitäisi saada huoltajakorotus aikaiseksi jo toivon mukaan ensi kevään puolivälitarkastelussa. Kysymyksessähän ei ole kovinkaan suuri asia noin rahallisesti, 8—10 miljoonaa, mutta näille perheellisille opiskelijoille se on erittäin, erittäin merkittävä asia. Lisäksi on tärkeää, että esimerkiksi kulttuuri on pystytty rauhoittamaan kokonaan leikkausten ulkopuolelle. On paljon uusia digitalisaatioon liittyviä asioita liittyen vaikkapa ympärivuotiseen opiskeluun. On erittäin tärkeää, että kirjastoille pystyttiin turvaamaan rahoitus, esimerkiksi lainauskorvauksen tasoa nostetaan yli 6 miljoonalla eurolla. Ja sitten kun mietitään näitä uusia elinkeinoaloja, niin kyllä myös opetus- ja kulttuuriministeriö on siellä tärkeässä roolissa: se, että viimeinkin otetaan käyttöön 10 miljoonan euron suuruinen audiovisuaalisen alan tuotantokannustin, tulee varmasti tuomaan myös Suomeen suuria elokuvatuotantoja, joita me olemme nähneet jo esimerkiksi Islannissa tai Norjassa ja muissakin maissa, jotka tämän ovat ottaneet käyttöön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-19T17:06:41,2016-12-19T17:12:02,Tarkistettu,1.1 2016_137_301,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Kimmo,Kivelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Puhemies! Jos tässä kokoaa yhteen eri pääluokista tänään — ja miksei jo aikaisemmin — käytyä keskustelua, niin ainakin seuraavat teemat ovat toistuneet: Hyvin usein ollaan nähty hauraita, orastavia kasvun merkkejä. On todettu, että yhteiskuntamme, tai laajemmin kulttuurimme, elää murroksen ja tuntemattoman tulevaisuuden keskellä. Ja kolmanneksi, perustellusti vaaditaan poliittisessa päätöksenteossa ja hallinnossa sektorirajat ylittävän yhteistyön lisäämistä. Nyt OKM:n pääluokkaa käsitellessämme hyvin monessa puheenvuorossa on kannettu huolta erään kansallisen menestystarinamme, peruskoulun, tulevaisuudesta. Yhtäältä olemme myös havahtuneet Pisa-tutkimusten tuloksista, joista itse asiassa olimme kai enemmänkin peloissamme, kun saimme kuulla, että ne sitten itsenäisyyspäivänä julkistetaan. Ehkä odotettiin vieläkin pahempaa. Mutta joka tapauksessa suunta on huolestuttava, siltä ei voi silmiä ummistaa. Todellakin tarvitaan uudistuksia, reformeja, uudenlaista otetta asioihin, erityisesti aikana, kun eletään todellakin murroksessa ja esimerkiksi opettajat joutuvat työskentelemään todellisuudessa, jossa kotien viesti voi olla sellainen, että työtä ei arvosteta siinä määrin kuin mihin vanhemmat sukupolvet ovat tottuneet. Lapset kasvavat työstä vieraantumisen kulttuurissa. Yhtäältä tarvitaan paitsi uudenlaista pedagogista otetta myös toimenpiteitä, panostuksia yksilöiden henkilökohtaisen vastuun lisääntymiseen. Tämä on äärimmäisen tärkeää huomioida myös professori Juho Saaren työryhmässä. Erityisen hyvänä asiana erityisesti valtiovarainvaliokunnan täydennysten jälkeen näen sen — en pelkästään siksi, että elämme ensi vuonna itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuotta, vaan myös ja ennen kaikkea siksi, kun tällaista murrosaikaa nyt eletään — että satsataan historiallisten juurien selvittämiseen. Erilaiset panostukset esimerkiksi museoihin ovat hyviä. Museot eivät nimittäin ole mitään ummehtuneita säilykepurkkeja, jonne menneisyyttä on tallennettu ja sitten puhkaistu reikä, jolloin se on ummehtunutta, vaan nimenomaan museot tekevät arvokasta työtä, jossa mielenkiintoisella tavalla historialliset juuremme tuodaan tähän päivään. Olisi äärimmäisen suotavaa, että yhä useampi ihminen voisi löytää museoista elämän rakennusaineita omaan elämään. Nimittäin historiallisten juurien tunteminen on paitsi ylösrakentavaa myös äärimmäisen mielenkiintoista, ja se kasvattaa ei vain vastuuseen vaan myös oivalluskykyyn, miten näennäisesti toisistaan täysin poikkeavat asiat liittyvätkin hyvin tärkeällä tavalla yhteen. Tätä taitoa meidän poliitikkojen pitää opetella entistä syvemmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1138,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Kimmo Kivelä,1138,2016-12-19T17:12:05,2016-12-19T17:17:17,Tarkistettu,1.1 2016_137_302,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Nobel-palkittu professori Bengt Holmström oli valtiovarainvaliokunnassa kuultavana ja hän pohdiskeli mielenkiintoisella tavalla suomalaista koulutusta. Totesi muun muassa yliopistojen osalta, että vanhoihin rakenteisiin ei kannata rahaa kaataa vaan tarvitaan uudistuksia. Meillä yliopistolakijärjestelmä uusittiin muutama vuosi sitten. Ehkä se ei kaikilta osin onnistunut niin kuin tavoite oli, ja siksi voi olla paikallaan, että sitäkin asiaa pohdittaisiin jälleen. Professori Holmström totesi myös, että Yhdysvalloissa ei ole yhtään niin isoa yliopistoa kuin Helsingin yliopisto, ja puolusti pienten yliopistojen olemassaoloa. Meillä oli kuultavana myös talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Roope Uusitalo Jyväskylän yliopistosta. Kysyin häneltä näistä yliopistosäästöistä Jyväskylän yliopiston osalta, ja hän vahvisti sen, mitä olen täällä aikaisemmin jo kertonut. Professori Uusitalo totesi, että on tehty mittavat yliopistoihin kohdistuneet leikkaukset, mutta hän totesi myös, että Jyväskylän yliopistossa on käyty tilojen käyttö huolella läpi, on käyty hankinnat tarkoin läpi ja uudistettu, on eri yksiköitä yhdistetty hallinnollisesti ja saatu näin henkilöstön käyttöä tehostettua ja on luovuttu monista sellaisista hankkeista, joiden merkitystä ei ole pidetty erityisen tärkeänä tai hyvänä. Tämäntyyppisillä uudistuksilla Jyväskylän yliopistossa on saatu toteutettua ne säästöt, jotka täällä on tehty viime kaudella ja tällä kaudella, ja hän korosti sitä, että opetuksen ja tutkimuksen tasoon ja sisältöön ei ole tarvinnut puuttua vaan ne ovat vähintään entisellä tasolla. Vieläpä hän totesi, että näiden säästötoimenpiteitten jälkeen henkilöstölle on voitu maksaa bonusta hyvästä tuloksesta. Tämä kertoo siitä, että toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia voidaan tehdä hyvää tulosta, säästää yhteisiä varoja ilman että toiminnan tehokkuus kärsii ja taso laskee. Siitä on todisteet Jyväskylän yliopistosta tässä menneeltä ajalta. Tätä kannustan myös ministeriössä ja muualla tarkastelemaan muidenkin yliopistojen ja koulutusta antavien yksiköiden osalta. Eli sopii varmaan kaikkeen koulutukseen ja myös nyt uudistettavana olevaan toiseen asteeseen. Hyvin toteutettuna se voi myös onnistua niin, että koulutuksen taso nousee. Toisen asteen koulutuksen osalta sosialidemokraatit ajoivat 270 miljoonan euron leikkauksia. Onneksi hallitus tyytyi 190 miljoonaan, joten tilanne on hallinnassa. Arvoisa puhemies! Kuntien peruspalvelujen valtionosuus on tärkeä kuntien talouden kannalta, ja kun tämä budjetti, joka meillä on käsittelyssä nyt, merkitsee sitä, että kuntatalous vahvistuu ensi vuonna laskelman mukaan 39 miljoonalla ja tänä vuonna 251 miljoonalla, niin voidaan todeta, että edelliseen vaalikauteen verrattuna kuntatalouden tilanne paranee. Tämä merkitsee sitä, että opetuksen tasoa ja ryhmäkokoja ja kaikkea koulutukseen liittyvää voidaan parantaa kuntatasolla. Kuntatalouden vahvistuminen merkitsee myös demokratian vahvistumista ja sitä kautta siis palvelee hyvin meidän hallinnollista järjestelmäämme. Arvoisa puhemies! SAK on esittänyt oppivelvollisuusiän nostamista. Siitä täällä ei ole taidettu paljon keskustella. Itse näkisin, että kannattaisi harkita, ei ehkä oppivelvollisuus-iän nostamista, mutta opiskeluvelvollisuuden saattamista niille nuorille, jotka ovat alle 18-vuotiaita, joiden opiskelua voidaan kyllä tällaisella velvoitteella kannustaa ja jopa edellyttää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-19T17:17:27,2016-12-19T17:22:46,Tarkistettu,1.1 2016_137_303,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Keskustelu tämän pääluokan osalta on ollut jo laajaa, mutta haluan vielä nostaa pari näkökohtaa esiin. Ensinnäkin ammatillisesta koulutuksesta. Siihen kohdistetut 190 miljoonan euron säästöt on mielestäni ajoitettu taitamattomasti jo ensi vuodelle, vaikka ammatillisia oppilaitoksia koskevat reformilainsäädännöt tulevat voimaan vasta vuoden 2018 alussa. Näitä säästöjä on kyllä vaikea tehdä hallitusti ja strategisesti kestävällä tavalla, kun reformin linjaukset eivät ole vielä tiedossa. Pahimmillaan tämä tarkoittaa ammatillisille oppilaitoksille kahta peräkkäistä rajua rakenneuudistusta, jotka toteutetaan vain vuoden sisällä toisistaan. Näin toteutettuina säästöt uhkaavat vakavasti ammatillisen opetuksen laatua, ja kiireellisesti toteutetut leikkaukset voivat johtaa myös harkitsemattomiin ja aluepoliittisesti vahingollisiin ratkaisuihin. Arvoisa puhemies! Toinen asia, jonka haluan nostaa esiin, liittyy opintorahaan ja opiskelevien perheiden toimeentuloon. Kun olemme puhuneet nyt lapsiperheköyhyydestä, niin nimenomaan opiskelevat perheethän ovat siellä lapsiköyhyyden puolella usein. Heidän odotetaan nostavan täysimääräisesti opintovelkaa, eikä toimeentulotukeakaan myönnetä helposti, ja vaikka kaikki opintovelka nostettaisiin, niin tulotaso jää silti todella pieneksi lapsiperheiden osalta. Opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen on tehtävä nykyistä paremmin mahdolliseksi lisäämällä opintorahan huoltajakorotusta. Tästä huoltajakorotuksestahan on hyvin paljon keskusteltu, mutta valitettavasti siihen ei olla vieläkään päästy, ja nyt täytyy sanoa, että vielä sen lisäksi asumistukeen kohdistuva uudistus heikentää useiden opiskelevien lapsiperheiden toimeentuloa, jolloin tässä yhteydessä olisi ollut vieläkin kiireellisempää ottaa opintorahan huoltajakorotus käyttöön. Koulutetut, pääkaupunkiseudulla asuvat naiset saavat ensimmäisen lapsensa keskimäärin 34-vuotiaana eli 10 vuotta hedelmällisimmän iän jälkeen, ja tämä ei ole mikään ihme, sillä opiskelun ja perheen yhdistäminen on todellakin tehty vaikeaksi ja taloudelliselta kannalta hankalaksi. Esitämmekin valiokunnan mietintöön liitetyssä vastalauseessa, että opiskeleville alaikäisen lapsen huoltajille maksettaisiin opintorahakuukausilta 200 euron lisä. Huoltajalisä maksettaisiin jokaiselle lapsen huoltajana toimivalle ja opintorahaa nostavalle opiskelijalle. Mikäli molemmat vanhemmat ovat opiskelijoita, niin molemmat saisivat huoltajalisän. Arvioitu kustannus vuositasolla olisi 20 miljoonaa euroa, vaikka kokonaisvaikutuksiltaan opintorahan huoltajalisältä voi odottaa myönteisiä vaikutuksia sekä kansantalouteen että kestävyysvajeeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-19T17:22:48,2016-12-19T17:27:00,Tarkistettu,1.1 2016_137_304,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Suomi on syrjäinen maa, jolla ei ole juuri muita luonnonvaroja kuin puuta ja vettä. Meidän kilpailukykymme täytyy siis perustua osaamiseen. Tämä ymmärrettiin myös 90-luvun lamassa, kun kaikkien leikkausten keskellä investoitiin teknologian koulutukseen ja tutkimukseen, tunnetuin tuloksin. Nyt nuo opit on unohdettu, hallitus leikkaa Suomen kilpailukyvystä ja suomalaisten lasten tulevaisuudesta, koulutuksesta. Helppoa se ei selvästi ole, ainakaan kokoomukselle, joka on joutunut turvautumaan psykologian perusopintojaksolta tuttuun kypsymättömään defenssimekanismiin, projektioon, jossa vastuu itselle liian tuskallisesta asiasta projisoidaan johonkin ulkopuoliseen kohteeseen, tällä kertaa vihreisiin oppositiossa. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että vihreiden vaihtoehtobudjetissa koulutukseen ja tutkimukseen suunnattaisiin 446 miljoonaa euroa enemmän kuin hallituksen budjettiesityksessä. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että vastuu koulutukseen ja opiskelijoihin kohdistetuista leikkauksista löytyy valtioneuvoston, eteenkin kokoomuksen ministeriryhmän, peilistä, kokoomuksella kun ovat molemmat avainministeriöt, valtiovarainministeriö ja opetusministeriö, hallussaan. Ja ette kai te hallituksessa oikeasti kuvitelleet, ettei kukaan huomaisi, miten ammatillisesta koulutuksesta leikataan 190 miljoonaa kikkailemalla rahoja valtion ja kuntien välillä, alentamalla järjestämislupien mukaista opiskelijamäärää 12,5 prosenttia ja siirtämällä syntyvä 190 miljoonan euron vähenemä kuntien säästöksi ja nostamalla vastaavasti valtionosuusprosenttia. Vaikutukset valtiontalouteen ja vaikutukset julkiseen talouteen ovat kaksi eri asiaa, jos ette sattuneet hallituksessa sitä tietämään. Tämä muistaen vihreiden varjobudjetti poistaisi myös Sipilän hallituksen kunnille sälyttämät 209 miljoonan euron leikkaukset koulutuksesta. Yhteensä vihreät siis panostaisivat koulutukseen 655 miljoonaa euroa enemmän kuin Sipilän hallitus. Arvoisa puhemies! Viimeisimmät Pisa-tutkimuksen tulokset antavat tosiaan huolestuttavia tietoja matematiikan ja luonnontieteiden oppimisen tilasta Suomen kouluissa. Etenkin poikien osaamistaso on laskenut aiemmasta. Onkin pakko kysyä: Mikä on muuttunut? Miksi matematiikka ja luonnontieteet eivät enää kiinnosta yhtä paljon kuin ennen, sillä eivät matematiikan ja luonnontieteiden lait ole muuttuneet yhtään aiempaa vaikeammiksi? Olemme viime vuosina kantaneet huolta milloin kädentaidoista, milloin taideaineista, milloin uskonnon tuntimäärästä, milloin liikunnasta — sen sijaan matematiikasta ja luonnontieteestä ei ole käyty vastaavaa keskustelua, vaikka ne tosiaan ovat Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvyn perusta. Meidän vientimme koostuu pääosin teknologiateollisuuden tuotteista, tuotannon suunnittelusta, ja tuotannon suunnittelusta vastaavat tekniikan ammattilaiset, joiden osaaminen perustuu matematiikkaan ja luonnontieteisiin. Näitä matematiikan ja luonnontieteiden osaajia on Suomen tulevaisuudessa yhä vähemmän. Esimerkiksi pitkän matematiikan kirjoittajien määrä on laskenut jo pitkään, ja tuoreet Pisa-tulokset osoittavat matematiikan vieroksunnan alkavan jo peruskoulussa. Nyt olisikin korkea aika alkaa kantaa huolta matematiikasta ja luonnontieteistä, ja kuten debatissa totesin: pitäisikö kantavaksi periaatteeksi ottaa ""tunti matematiikkaa päivässä""? Arvoisa puhemies! Suomi nousee tai sortuu osaamisensa varassa. Silti hallitus leikkaa opintotukea kuvitellen ilmeisesti nälän motivoivan opiskelijoita tenttimään ahkerammin. Käytännössä opintotuen leikkaus johtaa siihen, että pienituloisten vanhempien lapset uskaltautuvat entistä harvemmin opiskelemaan, ottamaan velkaa. Kasvava osuus kansakunnan osaamispotentiaalista jää hyödyntämättä. Näin pienellä kansakunnalla ei ole varaa tuhlata yhtäkään lahjakasta, opiskeluhaluista nuorta vain siksi, ettei hänen vanhemmillaan ole varaa tukea taloudellisesti hänen opintojaan. No, vähävaraiset opiskelijat ovat tunnetusti halpaa tilapäistyövoimaa, siitähän tässä maassa on tunnetusti kova pula, eikä ole liittojäsenyyksiäkään taakkana. Valmistuminen — ei sillä ole niin kiire.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-12-19T17:27:06,2016-12-19T17:31:50,Tarkistettu,1.1 2016_137_305,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Monesti kun täällä täysistuntosalissa tätä koulutuspoliittista keskustelua käydään, niin tuntuu, että tämä mittasuhde on välillä vähän suureellinen, mitä tulee näihin hallituksen leikkauksiin. Tälläkin hetkellä tähän opetus‑ ja kulttuuriministeriön pääluokkaan esitetään 6,7:ää miljardia euroa kokonaisuudessaan, ja se on kieltämättä pienempi kuin tämän kuluvan vuoden talousarvion mukainen määräraha, mutta ei näillä leikkauksilla meidän koulutusjärjestelmäämme olla murentamassa tai viemässä siltä pohjaa. Edellinen puhuja, edustaja Kasvi, viittasi useampaan otteeseen kokoomuslaisiin kansanedustajiin ja meidän käymiimme keskusteluihin tai puheenvuoroihin liittyen näihin koulutuksen määrärahoihin mutta ilmeisesti unohti mainita, että vihreiden vaihtoehtobudjetti sisältää myös leikkauksia koulutukseen ja koulutussäästöjä myös ammatillisen koulutuksen osalta — jos en ihan väärin muista, niin yli 100 miljoonaa euroa myöskin vihreiden vaihtoehdossa — ja esimerkiksi korkeakoulujen indeksin palautusta ei sieltä vaihtoehtobudjetista ilmeisestikään löydy, mutta se siitä. Meillä on paljonkin käyty keskustelua myös tuolla valiokunnassa, sivistysvaliokunnassa, näistä isoista keskeisistä hallinnonalalle kuuluvista uudistuksista, joista varmasti keskeisin on tämä ammatillisen koulutuksen iso reformi, sen lainsäädäntö ja myöskin ammatilliseen koulutukseen tehtävä säästö ensi vuoden osalta. Olen ihan samaa mieltä, että tämä aikataulutus näiden säästöjen toteuttamisen osalta on ollut erityisen haasteellinen ja ongelmallinen, ja tämä kritiikki on hallituksen suuntaan aivankin kohtuullista ja ansaittua, mutta samalla täytyy muistaa, että tämän varsinaisen reformin, tämän varsinaisen uudistustyön, osalta ollaan edetty oikein hyvässä yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Myöskin tämän opintotukilain uudistus ja muutokset ovat herättäneet jonkin verran keskustelua. Tämä leikkaus on kiistaton, mutta pikkasen pienemmälle huomiolle on jäänyt monia hyviä asioita, joita tässä samalla korjataan, joita opiskelijat ovat myöskin kovasti pitkään toivoneet. Esimerkiksi takaisinmaksujen kohtuuton korko kohtuullistetaan ja vanhempien tulojen vaikutus poistuu ja niin edespäin. Oma kokonaisuutensa on tämä yleiseen asumistukeen siirtyminen, jota itsekin olen ollut käsittelemässä sekä sivistysvaliokunnan että ympäristövaliokunnan puolella, ja siinä hyvin on tiedossa ne hyvät vaikutukset, jotka tällä uudistuksella ja muutoksella on, ja myöskin ne haasteet. Tämä perheellisten tilanne on hyvin tiedossa, ja siihen valiokunnatkin ovat ottaneet kantaa. Lisäksi haluan tässäkin yhteydessä nostaa esille tämän ruokakunta-käsitteen määrittelyn haasteen, mikä meillä on kyllä vielä ratkaisematta. Paljon muutakin kuitenkin tehdään ja kehitetään, eikä tämä koulutuspolitiikka saisi nyt pelkästään pyöriä sen ympärillä, mistä leikataan ja kuka leikkaa eniten tai millä tavalla, vaan meidän pitäisi nyt keskittyä myös siihen, että me käytämme tämän 6,7 miljardia euroa tässä pääluokassa mahdollisimman hyvällä ja järkevällä tavalla niin, että se vastaa tämän päivän tarpeisiin ja tukee parhaalla mahdollisella tavalla meidän opetusta, koulutusta mutta myös liikuntaa, kulttuuria, nuorisoa, opiskelijoita ja niin poispäin. Peruskoulua uudistetaan tällä hetkellä kovasti. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen siellä alimmissa tuloluokissa on ollut erittäin positiivinen asia — varmasti siitä olemme kaikki samaa mieltä. Tässä ihan lopuksi vielä haluaisin nostaa ehkä esille maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden koulutukseen tehtävät lisäykset perusopetuksen ja valmistavan opetuksen osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-12-19T17:31:53,2016-12-19T17:37:13,Tarkistettu,1.1 2016_137_306,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Talousarvioita käsiteltäessä keskitytään usein leikkauksiin ja siihen, kuinka talousarvio eroaa edellisen hallituksen vastaavasta. Haluaisin itse keskittyä nyt mieluummin uusiin asioihin, joihin panostetaan, ja siihen, kuinka hallitus pyrkii uudistamaan etenkin opetus- ja kulttuuriasioita siihen malliin, että meillä on, ja olisi jatkossakin, mahdollisuus ylläpitää maailman parasta koulujärjestelmää. Pisa-tulosten laskeva trendi, vaikka ei jyrkkä, on tietysti vakava asia, ja se täytyy ottaa huomioon. Talousarvio tarjoaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle paljon hyvääkin. Muun muassa päivähoitomaksujen suunnitellut korotukset perutaan, tuki audiovisuaalisille tuotantomarkkinoille toteutuu, koululaisten liikuntaa lisätään, urheilijoille apurahaa lisää sekä lainauskorvausten saaminen pohjoismaiselle tasolle. Tunti liikuntaa päivässä ‑hanke etenee vauhdilla, ja hankkeeseen käytetään kärkihankerahoitusta 7 miljoonaa euroa 2017. Kuluneen vuoden aikana Liikkuviksi kouluiksi katsottujen peruskoulujen määrä on noussut. Oppilaista toiminnan piirissä on nyt 76 prosenttia, ensi vuoden aikana Liikkuvan koulupäivän kokeilut laajennetaan lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin eri puolille Suomea. Nämä panostukset ovat tärkeitä, sillä lasten ja nuorten fyysinen kunto heikentyy jatkuvasti, kuten uudet liikuntakokeilut ovat osoittaneet. Erityisen hälyttävää oli pari päivää sitten, kun sanottiin, että koululaiset eivät jaksa istua enää selkä suorassa. Lapsen kannalta on tärkeää, että hänellä on koulun lisäksi mielekästä tekemistä. Usein mielekäs tekeminen löytyy harrastusten myötä. Kaikilla lapsilla ei harrastusta kuitenkaan ole. Tämä saattaa johtua esimerkiksi perheen pienistä tuloista, harrastaminen kun maksaa usein aika paljon. Yhden harrastuksen takaaminen lapselle olisi erinomainen ja pidemmän päälle myös kannattava aloite. Kaikilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus harrastaa perheen varallisuudesta riippumatta. Harrastusmahdollisuuksien lisääntyminen ehkäisisi syrjäytymistä ja edistäisi fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Toivonkin, että asiassa voidaan edetä lähitulevaisuudessa. Koulurauha on olennainen oppilaiden oppimisen kannalta. Koulurauhan edistäminen on oppilaiden lisäksi koulun opettajien ja rehtorin vastuulla. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että rehtorin ja opettajien päätösvalta suhteessa oppilaisiin olisi kunnossa. Esimerkiksi jälki-istuntoa voi nykyään antaa vain oppilaan oma opettaja, ei rehtori tai koulun muut opettajat. Toivon, että tämänkaltaiset puutteet lainsäädännössä korjattaisiin pikaisesti. Eräs suurimmista kehityskohteista etenkin ammatillisessa koulutuksessa on koulutuslinjojen ja työmarkkinoiden epäsuhta. Joka vuosi valmistuu satoja oppilaita, joilla on vähäiset mahdollisuudet saada koulutustaan vastaavia töitä. Olisikin tärkeää, että oppilaitokset suhteuttaisivat tulevaisuudessa koulutuslinjojen sisäänottomäärät työmarkkinoiden tarpeeseen. Tästä hyötyisivät niin oppilaat kuin koko yhteiskunta. Tulevaisuuden työmarkkinoita on toki vaikea ennustaa, mutta esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen ennusteita voidaan seurata tarkemmin. Erityisen tärkeää on myös koulutuksessa varmistaa kotimaisen, ammattitaitoisen työvoiman saanti uusien työpaikkojen avautuessa, tästä esimerkkeinä Uudenkaupungin autotehdas sekä Turun ja Rauman telakat. Hallituksen ennakkoluuloton uudistaminen näkyy myös siinä, että alueellinen kielikokeilu on luvattu toteuttaa eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Kieltenopiskelun valinnanvapaus tarjoaisi koululaisille enemmän aikaa ja motivaatiota opiskella maailmankieliä, kuten kiinaa tai espanjaa. Monipuolisesta kieliosaamisesta olisi hyötyä työelämässä, ja etenkin kotimaiset vientimarkkinat hyötyisivät kielten osaajista. Lisäksi isojen maailmankielten puhujille tarjoutuisi hyviä opiskelu- ja työmahdollisuuksia. Ministeri lupasi, että alueellinen kielikokeilu toteutuu ensi vuonna. Kokeilun tulee olla riittävän laaja, pari kuntaa kokeilun piiriin ei riitä. Lopuksi otan esille myös pari muuta asiaa. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden merkitys varsinkin terveydenhoitoalalla: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on myös esittänyt huolensa siitä, että esimerkiksi lähihoitajaksi hakeutuu opiskelijoita, jotka eivät välttämättä sovellu alalle. Myös opiskelijan kannalta väärän alan valinta on haitaksi. Lisäksi toivon myös, että lääkärikoulutuksessa potilaan, asiakkaan, kohtaamiseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Viime aikoina (Puhemies koputtaa) on tullut muutama puhelu, joissa tätä on arvosteltu voimakkaasti kansalaisten taholta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-12-19T17:37:26,2016-12-19T17:42:52,Tarkistettu,1.1 2016_137_307,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvostettu puhemies! Tänään ollaan jo pitkän matkaa keskusteltu hallituksen tekemistä leikkauksista ja myös joistain uudistuksista. On taas kuitenkin kuultu hyvin paljon rakentaviakin puheenvuoroja oppositiolta siinä, että eteenpäin pitää mennä, ja moni ymmärtää tämän taloudellisen tilanteen, että vanhassa ei voida pysyä. Tämä koko lähtökohta täytyy muistaa siten, että meillähän on kuitenkin tämän 55 miljardin budjetissa 10 prosentin aukko ja me otamme sen 10 prosenttia velkaa, 5,5 miljardia. Ehkä se siitä pikkaisen voi vielä muuttua, nimenomaan ylöspäin, ja tämä kuvastaa sitä, kuinka vaikeassa taloudellisessa tilanteessa Suomi on tällä hetkellä. Ja siinä mielessä, kun tätä leikkauslinjaa on jouduttu tekemään, jonka olisi myös oppositio tehnyt, kuten heidän vaihtoehtobudjeteistaan kävi ilmi — myös jo ennen eduskuntavaaleja se kävi ilmi heidän budjeteistaan — kaikki me olisimme tässä samassa tilanteessa. Nyt haluaisin tämän näkökulman nostaa esille, kun uutta pitää saada aikaiseksi, miten me voimme säilyttää laadukkaan varhaiskasvatuksen, laadukkaan perusopetuksen sekä hyvän toisen asteen ammattikoulutuksen tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Itse olen tyytyväinen ministeriin siinä, että hänellä on uskallusta lähteä tekemään uudistuksia, kuten tämä toisen asteen koulutuksen reformi, ammattikoulu-uudistus. Odotan itse siltä hyvin paljon. Meidän täytyy muistaa lähtötilanne, minkä me tänäänkin kuulimme työministeri Lindströmin puheenvuorossa, kun hän sanoi, että työttömien tilanne oli lokakuussa 322 900 henkilöä. Tämä oli lokakuun lopussa. Se on kuitenkin 8 000 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, mutta siinä ei ole ilonaihetta, koska 22 000 työtöntä on ollut yli vuoden työttömänä ja 41 000 työtöntä on alle 25-vuotiaita. Erityisesti näistä alle 25-vuotiaista työttömistä haluan pari sanaa sanoa. Meillähän jää noin 15 prosenttia jokaisesta kouluikäluokasta vaille toisen asteen koulutuspaikkaa ja koulutusta. Elikkä monet voivat aloittaakin sen koulutuksen, mutta suuri osa ei löydä omaansa, mitä tai millä tavoin haluaisi opiskella. Ja itse pidän erittäin tärkeänä sitä, että tällä hallituksella on uskallusta lähteä kokeilemaan uusia asioita. Yhtenä uutena asiana on tämä valtiovarainvaliokunnan tekemä havainto siitä — kun kuultiin asiantuntijoita sivistys- ja tiedejaostossa — että monella muullakin tavalla voidaan kouluttautua kuin koulunpenkillä istumalla. Saatiin muun muassa Setlementtisäätiön lausunto ja kuultiin Samaria ry:tä, jolla on vuosikymmenten kokemus siitä, kuinka osatutkintotyyppisellä koulutuksella on saatu jo tuhansia nuoria koulutettua ja he ovat saaneet ammatin ja työpaikan. Ja nämä Valo-valmennuksen kaltaiset toimintamallit kaipaavat vahvistusta ja kaipaavat enemmän sijaa Suomessa. Sitä vartenhan valtiovarainvaliokunta osoittikin tähän TyöPolku-hankkeeseen, kokeiluhankkeeseen, 2 650 000 euroa. Sen TyöPolku-hankkeen, kokeiluhankkeen, tarkoitus on nimenomaan tukea näitä ammattikoulusta pois pudonneita tai sinne ei-pääseviä tai ‑meneviä henkilöitä, koska he tarvitsevat paljon muutakin tukea kuin pelkkää opiskelutukea. He tarvitsevat tukea asumiseensa, vapaa-aikaan ja monenlaiseen muuhun ihmissuhdetilanteeseen, jopa päihteiden käyttöön. Niissä tilanteissa kenenkään koulunkäynti ei ikävä kyllä onnistu, ainakaan millään kolmen vuoden suunnitelmalla. Jos me pystymme osatutkintotyyppisesti kouluttamaan osan vaikkapa siitä autonasentajan tutkinnosta tai peltisepän tutkinnosta, tekisi vaikka pelkästään kattopeltiseppähommia, niin me pystymme luomaan nuorille motivaatiota, että he jaksavat käydä sen lyhyemmän koulutusputken loppuun saakka. Tähän kun lisätään yhteistyö yritysten kanssa ja otetaan tämmöinen mestari—kisälli-mallinen lähestymistapa, niin saadaan loistavia tuloksia. Ja itse odotan paljon opetus- ja kulttuuriministeriöltä siten, että he osaavat tämän kokeiluhankkeen toteuttaa, koska valtiovarainvaliokunta erityisesti on kiinnittänyt huomiota, niin kuin tässä lausunnossa sanotaan, että sitten, kun ne tulokset saadaan, se levitetään koko maahan, jos ne tulokset ovat hyviä. Jos me pystymme kouluttamaan osatutkintotyyppisesti nuoria jopa 40 prosenttia edullisemmin kuin meidän olemassa olevassa ammattikoulutuksessa, niin totta kai se pitää varsinkin tässä taloustilanteessa ottaa vakavasti, vaikka tämä ei ole edes talouskysymys. Tämä on ennen kaikkea kysymys nuorten elämästä ja tulevaisuudesta. Me emme voi olettaa, että tänä päivänä kaikki haluavat istua kolme vuotta koulun penkillä ja oppia siellä tekemään sitä työtänsä. Arvoisa puhemies! Aika näyttää loppuvan. Hyvin pian ennen kuin nuija kolahtaa pöytään haluan myös mainita sen, että tässä hyvässä talousarvioesityksessä, missä valtiovarainvaliokunta osoitti 12 miljoonaa erilaisiin lisähankkeisiin rahaa, on ennen kaikkea symbolinen merkitys suuri. Se auttaa meitä kannustamaan panostamalla varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja ammattikoulutukseen aivan uudenlaisin keinoin, (Puhemies koputtaa) joita meidän ministerimme parhaillaan toteuttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-12-19T17:42:55,2016-12-19T17:48:40,Tarkistettu,1.1 2016_137_308,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Koulutus on se tie, millä me luomme uskoa tulevaisuuteen nuorille ja lapsille. Jos koululainen tulee kouluun, niin kokeeko hän, että juuri häntä on siellä tänään odotettu ja hänellä on oma paikka? Onko hänen oppimisensa tarpeeksi tuettua, ja kokeeko hän, että on hyväksytty ryhmässä? Nämä ovat niitä asioita, mitkä on opettajan tehtävä varmistaa. Mutta ainoastaan silloin, jos opettajalla on riittävästi työkaluja, hän pystyy toteuttamaan turvallisen oppimisympäristön. Edustaja Elomaa erinomaisesti otti näitä epäkohtia jo aikaisemmin esille, esimerkiksi sen, että rehtorilla ei ole oikeutta antaa jälki-istuntoa, vain oppilaan omalla opettajalla on. Toinen asia on se, että kyllä jälki-istunto pitäisi saada osaksi oppivelvollisuutta, koska tällä hetkellähän on niin, että ainoastaan kiltit istuvat jälki-istunnossa, ja ne, jotka eivät halua, eivät sitten sitä jälki-istuntoa suorita. Lisäksi meidän on nyt vihdoin päästävä eroon sellaisesta ajattelutavasta, että koulumatkalla tapahtuvaan kiusaamiseen ei saisi puuttua. Sylvään koulun rehtori Andersson puuttui, ja hän sai huomautuksen, kun olisi pitänyt saada palkinto. Tämä on oikea suunta, ja tähän työrauhapakettiin me tulemme keväällä palaamaan. On meidän kaikkien etu, että me pystymme tukemaan jokaisen nuoren ja jokaisen lapsen kasvua ja kehitystä sillä tavalla, että opettajalla on se auktoriteetti. Lisäksi tämä kielikokeilu, mikä on tulossa, on erittäin tärkeä. Olemme pitkään eläneet semmoisessa jäykässä ajattelussa, että jokaisen suomalaisen pitää opetella kaksi marginaalikieltä. On turha ajatella, että inhimillisen ajan ja oppimiskyvyn puitteissa voisimme opiskella kaikkia mahdollisia kieliä. Sieltä pitää pystyä valitsemaan, ja ainakin itse kokisin esimerkiksi saksan kielen, espanjan kielen tai venäjän kielen tarpeellisemmaksi, jos me ajattelemme globaalia kauppaa, kuin ruotsin kielen osaamisen. Minuun otti eräs opettaja yhteyttä ja sanoi, että no, mites tämän pakkoenglannin kanssa. Minä sanoin, että meillä ei ole sellaista kuin pakkoenglanti, meillä ainoastaan suomi ja ruotsi ovat pakollisia ja englanti on sitten vapaaehtoinen ja sen tilallehan joku oppilas voi ottaa sitten saksan. Ja kyllä kuitenkin englannille olisi enemmän perusteita. Jos meidän pitää kaksi tiettyä kieltä opiskella pakosti, niin kyllä englannille löytyy painavammat perusteet kuin ruotsin kielelle. Nostan yhden detaljin täältä talousarviokirjasta esiin, koska tästä me keskustelimme sivistysvaliokunnassa. Tämä on se saavutettavuusdirektiivi, mikä hyväksyttiin EU-parlamentissa lokakuussa. Sen tavoitteena on, että vammaiset voivat toimia yhdenvertaisesti verkossa muiden kanssa. Itse koen, että tämä on äärimmäisen tärkeä asia. Pitää pitää huolta, että kukaan näkövammainen ei jää palvelupaitsioon. Meidän tavoitteemme tulee olla, että me tuomme uusia asiakkaita Näkövammaisten kirjaston palveluiden piiriin. Meidän pitää pitää huolta erityisopetuksesta, meidän pitää pitää huolta perusopetuksesta, ja korkeakouluista pitää pitää huolta, ja tämä vaikuttavuuden arviointi, mikä meillä on nytten tavoitteena, on äärimmäisen tärkeä. Eihän meillä ole mitään syytä, että Ruotsi tai Tanska on meitä niin kovasti edellä näissä yliopistovertailussa. Kyllä me pystymme saavuttamaan paljon enemmän, kun siihen panostamme, ja koen, että avainasemassa on elinkeinoelämän ja koulutuksen yhdistäminen. Se on se, mikä tuo Suomen kasvu-uralle ja takaa Suomelle kasvutarinan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-19T17:48:45,2016-12-19T17:53:22,Tarkistettu,1.1 2016_137_309,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokka on Suomen tulevaisuuden kannalta varmaan se yksi tärkeimpiä, ellei tärkein. Suomi juhlii ensi vuonna satavuotista itsenäisyyttään, ja nämä nyt päätettävät opetus- ja kulttuuriministeriön rahat ovat tässä, itsenäisyyden juhlavuonna, erittäin tärkeässä asemassa. Lukutaito oli Suomessa jo 1800-luvun lopulla lähes sataprosenttinen. Eivät tietenkään kaikki osanneet erittäin hyvin lukea, mutta lukutaito kuitenkin oli olemassa, ja se loi sen sivistyksen pohjan ja Suomen kansan hyvinvoinnin pohjan, josta tänä päivänä me saamme nauttia kukin omalla tahollamme. Joka tapauksessa koulutuksen kulmakivenä on aina ollut meillä tasa-arvo. Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät riippumatta siitä, asuuko hän sitten pohjoisimmissa Suomessa tai Etelä-Suomessa tai jossakin sillä välillä. Elikkä suomalainen idea, että kaikille lapsille taataan yhtäläinen mahdollisuus opiskella vaikka tohtoriksi asti tai mihin tahansa koulutusammattiin, se taataan kaikille korvauksetta. Tästä saamme olla ylpeitä. Se on poikkeuksellisen hieno järjestelmä koko maailmassa, ja tästä meidän on kaikkien pidettävä kiinni kaikin käytettävissä olevin keinoin. Vaikka talous on tiukalla, tästä perusperiaatteesta ei saa missään nimessä tinkiä. Tällä hetkellä elämme Suomessa edelleenkin lokakuussa 2008 alkaneen talouskriisin jälkimaininkeja. Talous on saatu sitkeillä ja määrätietoisilla päätöksillä kääntymään plussan puolelle. Valoa on tunnelin päässä selvästi näkyvissä, ja ne eivät ole vastaantulevan junan valot, mitkä sieltä näkyvät, vaan talous on selvästi kasvussa ja olemme selkeästi päässeet lamasta irti, aivan kuten Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen totesi viime viikolla. Joka tapauksessa koulutusjärjestelmänkin on muututtava. Sen on sopeuduttava sekä talouteen mutta myös aikaan. Se, että tässä talousarviossa joudumme tekemään leikkauksia, on totta, mutta meidän on suhteutettava näiden leikkausten määrä siihen määrään rahaa, jota sivistykseen käytetään. Tämä valtion budjetti antaa ensi vuodelle opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan 6,9 miljardia euroa, ja sitten kun siihen lisätään vielä kuntien antamat rahat, niin pääsemme yhteissummaltaan yli 12 miljardin euron summaan, joka on aivan valtavan hieno summa, jolla suomalaisia lapsia, nuoria ja myös aikuisia koulutetaan tässä maassa. Sivistyksen hyvä taso takaa sen, että elintaso myös säilyy. Nyt kun puhutaan leikkauksista, joita hallitus on joutunut tekemään, niin kannattaa aina myös opposition suhteuttaa ne puheensa siihen kokonaismäärään, mitä kuitenkin tämä maa edelleen sivistykseen satsaa. On tärkeää, totta kai, että opetusta kehitetään ja sivistystä kehitetään kaikin käytettävissä olevin keinoin. Joskus on pakko leikatakin, mutta sen leikkauksia koskevan kritiikinkin olisi syytä olla jossakin mittasuhteessa, ettei vain ruveta puhumaan pelkistä pilkuista ja pisteistä eikä nähdä kokonaisuutta. Tässä maassa koulutusta ollaan järjestämässä ja viemässä eteenpäin erilaisilla kärkihankkeilla. Pidän niitä erittäin tärkeinä, jotta pystymme tähän aikaan reagoimaan. Pari huomiota opintorahoista. On tärkeää, että opintorahajärjestelmä tässä maassa säilyy, ja se, että nyt opintorahoja hieman pienennetään, se on totta kai valtiontalouden mitoituksesta johtuva seikka, mutta pitää myös huomioida, että tämä valtion budjetti ei ainoastaan ota, vaan se myös antaa. Nyt olemme siirtymässä yleiseen asumistukeen, joka tuo sen aidon mahdollisuuden, että ne opiskelijat, jotka aidosti ovat asumistuen tarpeessa, saavat sitä tukea. Niille, joilla on hieman enemmän omia varoja tai perheen varoja käytettävissä, tämä uudistus ei ole niin hyvä kuin näille, jotka tukea todella tarvitsevat. Mutta tämä on yhteiskunnallisesti aivan perusteltu suunta, ja tähän suuntaan pitää mennä edelleen. Maksuton pitää opiskelun olla, ja tuet pitää suunnata sinne, missä kipein tarve on. Kun katsotaan sitten meidän tulevien opiskelijoiden sijoittumista työelämään, niin toivon hartaasti, että niin tämän vuoden kuin tulevankin vuoden aikana jatkamme sitä kehitystä, jolla opiskelijoille luodaan aidosti yhteys työelämään jo opiskelun aikana. Teoreettisen tiedon pänttääminen on toki hyvä sekin, mutta työelämään pääseminen on se kaikkein tärkein. Lopuksi, arvoisa puhemies, yksi huomio vielä Pisa-tutkimuksista. Suomi on siellä aina pärjännyt erittäin hyvin. Ensimmäiset merkit siitä, että olisimme hieman, lievässä alamäessä, ovat selvästi olemassa, ja ne pitää havaita ja niihin pitää myös reagoida. Se, mikä koulumaailmasta ja opiskelusta mielestäni puuttuu, varsinkin koulujen alaluokilta tänä päivänä, ja yleensä opiskeluaikana, on kuri. Kouluihin pitää saada kuri palaamaan ja niin, että se keskinäinen kunnioitus on siellä se asia, jota aidosti opiskellaan ja opetetaan. Ei voi olla niin, että koulumaailma on sellaista meteliä ja melskaamista, (Puhemies koputtaa) jossa kukaan ei opi mitään, kaikki kärsivät. (Puhemies koputtaa) Siitä pitää päästä irti, ja Pisa-tutkimuksen tulokset saadaan sillä nousuun.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-19T17:53:24,2016-12-19T17:59:02,Tarkistettu,1.1 2016_137_310,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tilanne on edelleen vaikea: menot ylittävät tulot yli 10 prosentilla, valtionvelka kasvaa. Jonkinlaista lohtua ja helpotusta tähän tilanteeseen tuo se, että korot ovat pohjalukemissa. Lainanoton kasvattaminen ei lisää velanhoitokustannuksia dramaattisesti näissä oloissa. Kun suurennuslasilla katsoen on havaittu merkkejä talouskasvusta, voi todeta, että tilanne voisi olla huonompikin. Silti tässä talouden yleistilanteessa on selvää, että huoli tulevaisuudesta on oikeutettu. Pontevista lupauksistaan huolimatta hallitus ei ole kyennyt, eikä niin muodoin eduskuntakaan, sanottavasti hidastamaan velkaantumista. Miten pitkälle tällä tiellä voidaan jatkaa? Tätä kysyessä silmien eteen piirtyy tarkasteluväli, jonka toisessa päässä ovat lapsemme ja heidän lapsensa. Vaikuttavinta retoriikkaa tässä edustavat ne puheenvuorot, joissa todetaan, että ottaessamme lisää velkaa lainaamme lapsiltamme. Emme tiedä, ovatko onnellisia ne lapset, jotka kerran perivät maan ja sen velat. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan kohdistuvia säästöpäätöksiä on perusteltu edellä kuvatulla vakavalla huolella. Vaikka huoli on vakava, on silti oikeutettua katsoa asiaa myös toisesta näkökulmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan otetut resurssit ovat kaikkein selkeimmin tulevaisuusresursseja. Niihin kohdistuvat leikkaukset, vaalikaudella yli 3 miljardia, ovat leikkauksia lastemme ja nuortemme tulevaisuudesta. Hyvä esimerkki tästä on opintotuen rakenteen muutos. Jatkossa opintolainan osuus opintotuessa korostuu, kun opintorahan taso romahtaa. Hallituksen säästöpäätökset, joiden piti estää velkataakan syntymistä lastemme kannettavaksi, pakottavat opiskelijan turvautumaan opintolainaan. Ei näytä johdonmukaiselta tulevaisuuspolitiikalta. Opintotuen opintolainapainotteisuus lisää opiskeluaikaista työssäkäyntiä ja hidastaa valmistumista niiden kohdalla, jotka epäröivät lainanottoa epävarmojen työllisyysnäkymien takia. Yhteiskunnan tulevaisuus rakennetaan siinä, miten lapsille luodaan tukevat jalansijat, joista ponnistaa elämässä eteenpäin. OECD:n laskelmien mukaan yhden euron panostus varhaiskasvatukseen tuottaa yhteiskunnalle 7 euroa. Taitavasti toteutettu lapsen yksilöllinen tuki varhaiskasvatuksessa parantaa hänen pärjäämistään koulussa ja menestymistään opintiellä. Lapsuudessa saadut hyvät eväät auttavat korkeampaan koulutukseen ja pidempään työuraan. Hyvin toteutettu varhaiskasvatus kykenee poistamaan esteitä lapsen suotuisalta kehitykseltä — hyvää ja autenttista elämää monimutkaistuvassa yhteiskunnassa. Varhaiskasvatukseen kohdistuvat säästöt vaarantavat onnistumisen tässä yhteiskunnan tulevaisuudelle elintärkeässä toiminnassa. Uusimmat Pisa-tulokset ovat huolestuttavia kertoessaan sekä alueellisista eroista että eroista tyttöjen ja poikien välillä. Varhaiskasvatukseen kohdistetut leikkaukset ovat omiaan lisäämään kuntien ja alueiden välisiä eroja lasten saamassa huolenpidossa ja opetuksessa. Vaikutus tulee olemaan päinvastainen kuin pitäisi. Sosialidemokraattien vaihtoehdossa luovuttaisiin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta. Emme lähtisi suurentamaan varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-12-19T17:59:04,2016-12-19T18:02:44,Tarkistettu,1.1 2016_137_311,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Pisa-tulokset puhuttavat, täälläkin on käyty keskustelua tuloksista jo moneen kertaan. Tasa-arvo säröilee, vaikka Suomi onkin edelleen yksi koulutuksen kärkimaista. Huolestuttavaa on, että tyttöjen ja poikien välillä on yhä suuremmat osaamiserot. Myös sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on hiukan kasvanut. Sen sijaan oppimiserot alueiden sekä maaseutu- ja kaupunkikoulujen välillä ovat ensi kertaa merkittävät. Suomen peruskouluista on lakkautettu noin puolet vuodesta 90 lähtien, kun oppilasmäärä on vähentynyt vain 9 prosenttia. Säästöt ovat jääneet likipitäen saamatta lisääntyneiden koulukuljetus-, oppilashuolto- ja sosiaalikustannusten sekä korjaavan sairaanhoidon kulujen vuoksi. Perusopetuksen saavutettavuutta on heikennetty erityisesti ja erityisen voimakkaasti maaseutualueiden lapsilta. Tässäkö yksi syy oppimistulosten heikkenemiseen osalla lapsista ja nuorista? Miten ongelmista päästäisiin koulutuksen imuun? ""Koulutuksen imua syntyy, kun kouluolosuhteet ovat suotuisat ja koulussa voi käyttää omia vahvuuksiaan. Koulutuksen imussa oleva oppilas on tarmokas, omistautunut, sinnikäs vastoinkäymisissä ja ylpeä koulustaan. Hän kokee oppimisen merkitykselliseksi, haasteelliseksi ja inspiroivaksi."" Näin hienosti kuvasi Matti Rimpelä Lasten terveyskäräjillä eduskunnassa marraskuussa nimenomaan tämmöistä positiivista, motivoitunutta oppimista. Peruskoulun kehittäminen on Sipilän hallituksen kärkihanke, ja siihen satsataan noin 90 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Mutta sitten on pakko sanoa muutama sana niistä lapsista ja nuorista, jotka tarvitsevat erityistä tukea: Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat Suomessa vielä hajallaan. Se vaikeuttaa hoitoon pääsyä ja hoidon loppuun viemistä näillä oppilailla. Monen kohdalla työllistymistä tai opiskelun aloittamista pitäisi edeltää kuntouttava elämänvaihe, jonka kesto vaihtelee kuukausista jopa useisiin vuosiin. Voimavarojen lisääminen lasten ja perheiden varhaiseen tukeen sekä nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointiin on äärettömän kannattavaa, sen me kaikki tiedämme. Satsaukset saadaan moninkertaisina takaisin. Hoitoon pääsyn kynnys on terveydenhuollossa saatava alemmas kehittämällä matalan kynnyksen palveluita perustason ja erikoissairaanhoidon välille. Nuorten ongelmista on todellakin otettava koppi kehittämällä avopalveluita. Koulujen oppilashuoltoa ei pidä jättää irralliseksi organisaatioksi muusta hoitoketjusta, vaan se pitää nivoa osaksi porrasteista palveluketjua. Myös nuoria on paljon laitoksissa meillä vielä Suomessa, ja olen sitä mieltä, että nuorten mahdollisuutta päästä perhehoitoon on parannettava silloin kun omat vanhemmat eivät nuorista pysty huolehtimaan. Kaikkeen tähän hallitus pyrkiikin lasten ja perheiden palvelujen kehittämisohjelma Lapella, uudistamalla sosiaali- ja terveyspalveluita ja panostamalla myös perhehoidon kehittämiseen. Viime kaudella johtamani keskustan työryhmä ehdotti, että matalan kynnyksen moniammatilliset palvelut ovat siellä, missä nuoretkin, eli peruskoulussa. Eräillä paikkakunnilla oppilashuoltoryhmiä on jo täydennetty psykiatrisella sairaanhoitajalla. Nopea tarttuminen ongelmiin edistää myös koulujen työrauhaa ja tukee opettajien ja oppilaiden jaksamista. Monia nuoria yhdistävät koulukiusaaminen, erilaiset oppimisvaikeudet ja alhainen luottamus muita ihmisiä kohtaan. Lisäksi monella on käsittelemättömiä traumoja. Niin sanottu normaali koulu tai normaalit palvelut eivät toimi heidän kohdallaan. On yhteisten resurssien haaskausta pyrkiä vahvistamaan niitä toimintamuotoja, jotka lähtökohtaisesti ovat monen nuoren kohdalla ennemminkin osa ongelmaa kuin ratkaisua. Eli tarvitaan ehdottomasti uudenlaista ammattilaisuutta sekä sen toimintaperiaatteita tukevia rakenteita, ja tarvitaan myös ehdottomasti velvoittavaa lainsäädäntöä koulukiusaamisen ehkäisemiseksi sekä myös jälkihoidon mahdollisuutta kiusatuille nuorille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-12-19T18:02:56,2016-12-19T18:07:23,Tarkistettu,1.1 2016_137_312,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on tänään puhuttu paljon sivistyksestä ja koulutuksesta, ja hyvä näin. Nämä ovat 100-vuotiaan Suomen peruskulmakiviä, ja näin on jatkossakin. Kaikille tarjotaan edelleenkin ilmainen koulutus. Meillä on maailman anteliain opintotuki myös jatkossa. Eli opintotuen tasohan nousee noin 900 eurosta 1 100 euroon ja tämän lisäksi opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin, niin kuin opiskelijajärjestöt ovat toivoneet, ja tämä nostaa pienituloisten opiskelijoitten tulotasoa opiskeluaikana. Tämä on erittäin tärkeätä, koska nimenomaan korkeakoulupaikkakunnilla on ollut korkea vuokrataso ja nykyinen opintotuki ei ole mitenkään riittänyt tämän vuokran kattamiseen, vaan muilla tuloilla on pitänyt niitä vuokramenoja sitten kattaa. Nyt tämän yleisen asumistuen myötä tämä helpottuu. Menettäjiäkin toki tässä muutoksessa on. Ne ovat pariskuntia, joissa yhteenlasketut tulot ovat sen verran suuret, että heillä ei ole mahdollisuutta tähän nykyiseen asumislisään ja yleiseen asumistukeen siinä määrin. Ja näinhän se on, että kun me näitä valtion tukia jaamme, niin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta on hyvä, että nämä varat ja tuet kohdistetaan niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Sitten muuten voisin todeta näistä koulutussäästöistä, kun on puhuttu erityisesti tämän ammatillisen koulutuksen kohdalla, että kyllä sinne tehdään leikkauksia, tosin pienemmät kuin mitä viime hallituskaudella suunniteltiin, mutta mikä siellä on erityisen tärkeää huomata, on se, miten paljon koulutukseen niitä määrärahoja tarvitaan, kun opinnot siirtyvät ennen kaikkea työpaikoille jatkossa. Tätä myös opiskelijat tarvitsevat ja toivovat. Erityisesti työnantajat ovat toivoneet, että nämä tulevaisuuden tutkinnot ja koulutus vastaisivat enemmän sitä työelämän tarvetta, (Puhemies koputtaa) että nuoret myös työllistyisivät paremmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-19T18:07:38,2016-12-19T18:09:43,Tarkistettu,1.1 2016_137_313,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! On jotenkin uutena kansanedustajana ollut mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua, ja on välittynyt sellainen kuva, että eduskunnassa kuitenkin on yleinen käsitys siitä, että pienelle maalle koulutus on erittäin tärkeä asia. Sitten taas toisaalta huolestuttaa se, että nämä leikkaukset juuri koulutukseen ja tutkimukseen ja tieteeseen ovat niin suuria, joten tästä syntyy kieltämättä sellainen hyvin ristiriitainen olo, että onko se tärkeää vai eikö se ole tärkeää. Samalla on puhuttu koulutuksen rakenneuudistuksesta, ja minäkin kyllä kannatan hallittua koulutuksen rakenneuudistusta. Valitettavasti en ihan näe nyt tässä hallituksen toiminnassa sellaista hallittua rakenneuudistusta. Minusta täällä edustaja Kankaanniemi kuvasi erittäin hyvin tätä Jyväskylän yliopiston tilannetta, miten siellä on suhtauduttu näihin varojen vähenemisiin. Aivan sama tilanne on kotikaupungissani Espoossa Aalto-yliopiston kohdalla. He ovat tunnistaneet, että nämä leikkaukset ovat suuria, vaikuttavat heidän toimintaansa paljon, mutta samalla ovat myös tarttuneet asioihin sillä tavalla, että niin sanotusti ovat olleet valmiit ottamaan löysät pois ja tehostamaan ja muuttamaan omaa toimintaansa, jotta sitten itse opetuksen taso koulussa ei laskisi. Nämä hallituksen säästöt ammatillisesta koulutuksesta, 190 miljoonaa euroa, kohdistuvat juuri niihin nuoriin, jotka etsivät paikkaa tässä elämässä. Tämä tarkoittaa noin 12 prosentin paikkavähennystä opiskelupaikkoihin. Minulle jäi ainakin viime vaaleista tuolta vaalikentiltä sellainen kuva, että kaikki puolueet olivat valmiita lähtemään niihin talkoisiin, että juuri ammattikoulutus löytäisi sellaisen paikan ja polun tässä maassa, että kaikki nuoret saisivat mahdollisuuden. Näin ymmärsin. Nyt sitten tässä me lähdemme aivan toiseen suuntaan. Täällä edustaja Räsänen totesi minusta hyvin, niin kuin moni muukin edustaja täällä, että nämä supistukset ja nämä muutokset tehdään nyt vähän erikoiseen aikaan, että ensin toteutetaan vähennykset ja sitten 2018 toteutetaan reformi. Tämä näyttää siltä, että tässä toteutetaan ikään kuin koulutusleikkauksia nyt kahdessa vaiheessa. Vaihe 1 on tämä 190 miljoonan vähennys ja vaihe 2 on sitten tämä reformi, jossa jälleen muutetaan asioita ja jälleen haetaan säästöjä. Toivon, että näin ei käy. Toivon, että reformi toisi myös resursseja eikä vain tarkoittaisi aina sitä, että kun uudistetaan, niin leikataan. Sitten erityinen kiitos siitä, että valiokunnan mietinnössä on aivan oikein nähty nuorisotoiminnan tila Suomessa tällä hetkellä ja nähty myös se, että erityisesti kansalaisjärjestöt, nuorisotyöjärjestöt ovat ne, jotka tätä työtä parhaimmalla tavalla ja kustannustehokkaasti toteuttavat. Niinpä täällä on mietinnössä todettu, että otetaan rahapelitoiminnan varoista, siirretään selkeästi sieltä rahoja kansalaisjärjestöjen harjoittaman nuorisotyön kehittämiseen ja parantamiseen ja annetaan ihan aidosti heille mahdollisuus tehdä sitä työtä. Erityisesti täällä on kohdistettu varoja Raittiuden Ystävät ry:n nuoriso- ja valistustoimintaan. Itse muistan ajan nuoruudesta, jossa raittius oli hyve. Siitä puhuttiin tavalla, joka herätti kunnioitusta, kun joku ilmoitti olevansa raitis. Arvoisa puhemies! Näillä ajatuksilla tähän olen perehtynyt, ja ehkä vielä jotain muutakin tuossa sanon, kun kuuntelen teidän muiden edustajien viisaita puheenvuoroja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-19T18:09:44,2016-12-19T18:14:34,Tarkistettu,1.1 2016_137_314,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Nostan vielä esiin huomion valtion rahoituksesta evankelisluterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin. Tämän vuoden alusta uudistui kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten korvausjärjestelmä, kun yhteisöveroon perustuvasta järjestelmästä siirryttiin lakisääteiseen avustukseen. Tuon lain mukaan rahoituksen määrää korotettaisiin vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaista yleisen hintatason muutosta vastaavasti. No, kuitenkaan nyt tässä vuoden 2017 budjetissa ei indeksikorotusta ole huomioitu, ja eduskuntaryhmämme pitää tätä vääränä ja periaatteellisesti merkittävänä ratkaisuna, ja sen takia esitämme indeksikorotuksen tekemistä täysimääräisesti. Kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoituksen perusteena ovat hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon liittyvät laissa säädetyt tehtävät, ja ne aiheuttavat kustannuksia yhteensä keskimäärin 146 miljoonaa euroa vuodessa kirkolle. Valtionavustusten nykytasokaan ei kata kaikkia lakisääteisten tehtävien kustannuksia kuten ei aiemmin tuo yhteisövero-osuuskaan, mutta mikäli valtio edelleen arvostaa kirkon itsenäisyyttä, niin kyllä sen tulee korvata lakisääteisistä tehtävistä koituvat kulut. Indeksikorotuksista luopuminen tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa valtion kirkolle laissa määräämistä tehtävistä maksetaan kirkollisveron tuotolla eli kirkon jäsenet maksavat myös kirkkoon kuulumattomien kansalaisten kuluja. Sen vuoksi esitämme määrärahan lisäystä, (Puhemies koputtaa) jotta tuo kirkolle annettu lupaus voitaisiin lunastaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-19T18:14:37,2016-12-19T18:16:46,Tarkistettu,1.1 2016_137_315,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kun edustaja Sirén tässä keskustelussa toisti kokoomuksen edustajien usein toistaman väitteen, että vihreidenkin vaihtoehtobudjetissa leikattaisiin koulutusta, niin jotta nyt tämänkin keskustelun pöytäkirjoihin tulisi asia korjattua, totean, että vihreiden vaihtoehtobudjetissa esitetään noin 500:aa miljoonaa euroa enemmän koulutukseen ja tutkimukseen kuin hallituksen budjettiesityksessä. Tästä noin 200 miljoonaa euroa on tämän vuoden budjettiin viime vuonna tehtyjen leikkausten kompensointia ja noin 300 miljoonaa on hallituksen ensi vuoden budjettiin esittämien leik-kausten kompensointia. Tämä viime vuonna tehtyjen ja tänä vuonna toteutuneiden leikkausten kompensointi esitetään vihreiden vaihtoehtobudjetissa kompensoitavaksi ennen kaikkea kilometrikorvausten niin sanotun ylikompensoinnin leikkaamisella eli sen leikkaamisella, että kun näiden korvattujen kilometrien määrä vuodessa nousee yli tietyn rajan, niin silloin osa niistä alkaa tuottaa saajalleen tuloa eikä ole enää korvausta todellisista kuluista. Tässä nyt käsiteltävänä olevassa budjetissa esitettyjen 300 miljoonan koulutusleikkausten sijasta poistaisimme dieselin alennetun verokannan tai ottaisimme ne rahat dieselin alennetusta verokannasta ja työkoneiden alennetusta verokannasta — näistä yhteensä 210 miljoonaa euroa — turpeen alennetusta verokannasta 20 miljoonaa euroa ja kaivosten alennetusta sähköverosta 19 miljoonaa euroa ja teollisuuden päästökauppakompensaatiosta 43 miljoonaa euroa eli noin 300 miljoonaa euroa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-19T18:16:46,2016-12-19T18:18:49,Tarkistettu,1.1 2016_137_316,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomessa on eräs maailman parhaista ja tasa-arvoisimmista koulutusjärjestelmistä, ja tulevalle vuodellekin sen rahoitukseen osoitetaan suuri summa, mikä on tietenkin hyvä ja kannatettava asia. Nyt kuitenkin oppositiosta syytetään, että hallitus leikkaa näitä menoja. Leikkaaminen on sinänsä hyvin suhteellista, sillä esimerkiksi vuoden 2014 tilinpäätöksessä, mikä on edellisen hallituksen tekoja, opetus- ja kulttuuriministeriön kokonaissumma oli nykyistä pienempi, eli siis menot ovat tietyllä tavalla jopa kasvaneet. Olenkin siis sitä mieltä, että näistä asioista puhuttaessa tulisi puhua rehellisesti. Älkäämme siirtykö tässä totuuden jälkeiseen aikaan. Eihän korkeakouluistakaan sinällään leikata, vaan niiden kustannuksia vain suhteutetaan bkt:n muuttumiseen. Menojen vähennys ei aina myöskään tarkoita huononnusta palvelun laatuun. Kannustankin korkeakouluja ottamaan mallia esimerkiksi yrityselämästä. Jos yritykseltä loppuvat rahat, toiminta sopeutetaan niihin rahoihin: ei ole veronmaksajaa ja veronmaksajan piikkiä kattamaan menoja, vaan johdon täytyy ottaa asia käsiinsä ja tehdä toiminta sellaiseksi, että se toimii ja se kannattaa. Näin ovat yritykset Suomessa tehneet, miksi yliopistojen johto olisi sen pätemättömämpi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-19T18:18:50,2016-12-19T18:20:06,Tarkistettu,1.1 2016_137_317,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vielä noihin Pisa-tuloksiin. Kun nyt tosiaan kaikki tiedämme sen, että mittaus on tehty vuonna 2015, niin silloin joudutaan kenties tarkastelemaan, mitä on tapahtunut 10 tai 15 vuotta aikaisemmin. Tämä eriytyvä kehityshän on näkynyt jo pitkään, eli väestö jakautuu taustansa vuoksi monella eri tavalla: se jakautuu alueellisesti, se jakautuu varallisuuden mukaan tai monen muun syyn mukaan. Minä uteliaasti tarkastelin Pisa-tulosten taustatietoja, ja siellä on monta mielenkiintoista asiaa. Yksi on esimerkiksi koulutyöhön kotona käytetty aika. Suomessahan on tämä aika suurin piirtein romahtanut verrattuna aikaisempaan ja verrattuna muihin maihin. Itse mietin sitä, että taitaa olla myöskin kotona tehtävien tehtävien laatu muuttunut niin, että nykyisin ne ovat enemmän mekaanisia eikä käytetä sillä tavalla laajoja tehtäviä. Toinen asia, joka Suomessa on muuttunut, on se, että lukeminen on kerta kaikkiaan vähentynyt: enää ei harrasteta lukemista niin kuin vanhoina hyvinä aikoina. Tämähän tietenkin vaikuttaa siihen, että sanavarasto köyhtyy ja ei enää ole niin helppo ymmärtääkään lukemaansa. On oikein hyvä, että ministeri nosti tuolta sen monilukutaito-hankkeen, jolla pyritään sitä viemään eteenpäin. Mutta sitten yksi tekijä on myöskin se, että fyysinen kunto on heikentynyt. Siihen on vastattu nytten tällä tunti liikuntaa päivässä ‑hankkeella, mutta on surullista, jos kaikki asiat siirretään koulun vastuulle, kun vastuuta pitäisi pystyä ottamaan kotona ja yksilön itse pitäisi ottaa vastuuta omasta tekemisestään. Jossakin puheenvuorossa heitettiin myös ajatus siitä, että tämä on köyhien kuntien asia, mutta miksi sitten tytöillä saadaan hyvä tulos, pojilla heikompi tulos? Eli se ei voi olla pelkästään kunnan resursseista kiinni. Minusta on olennaista se, miten resurssit käytetään — käytetään ne mahdollisimman (Puhemies koputtaa) tehokkaasti sitten niin, että saadaan tuottavaa koulutusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-12-19T18:20:09,2016-12-19T18:22:22,Tarkistettu,1.1 2016_137_318,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Tämän hallinnonalan alle kuuluu varhaiskasvatus mitä suurimmassa määrin, ja siellä iloisia asioita ovat ensi vuodelle esimerkiksi varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen pienituloisilla. On ihan selvää, että olisi syytä päästä mahdollisimman paljon eroon näistä maksuista muutenkin, mutta tämä suuntaus on jo hyvä, että pienituloisilla ne ovat joko poissa kokonaan tai alentuneet selvästi nyt tämän hallituksen päätösten perusteella. Lisäksi pidän hyvänä lastentarhanopettajien koulutukseen satsaamista. On erittäin tärkeää, että siellä on ammattitaitoisia ihmisiä meidän lapsiamme kasvattamassa ja heistä pitämässä huolta. He tekevät todella tärkeää työtä. Toisena asiana nostan esiin erinomaisen valtiovarainvaliokunnan satsauksen liikuntaan ja nimenomaan urheilijoiden sosioekonomiseen asemaan. Tällä pienellä rahalla eli vajaalla miljoonalla eurolla saadaan erittäin paljon aikaiseksi. Pystytään lisäämään urheilija-apurahoja, Urheilijoiden Ammatinedistämissäätiön tukea, jolloin nimenomaan opiskelu ja urheilu molemmat mahdollistuvat näillä huippu-urheilijoiksi aikovilla tai jo huippu-urheilijoina toimivilla ihmisillä. Lisäksi urheiluakatemioihin saadaan lisää asiantuntijatukea. — Pieniä rahoja mutta merkittäviä satsauksia huippu-urheilijoiden näkökulmasta, kiitos siis siitä. Oli erinomainen puheenvuoro edustaja Parviaiselta äsken. Olen samaa mieltä hänen kanssaan ilman muuta näistä satsauksista lukemiseen, ne ovat erittäin kannatettavia. Jos mietitään, että kirjoja lukeneella teinillä on 70 000 sanan sanavarasto ja kirjoja lukemattomalla vain 15 000 sanan sanavarasto, (Puhemies koputtaa) on äärimmäisen tärkeää satsata lukemiseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-19T18:22:22,2016-12-19T18:24:33,Tarkistettu,1.1 2016_137_319,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on tänään paljon puhuttu koulutusleikkauksista, aiempien vaalikausien ja tämän vaalikauden leikkauksista. On todella valitettavaa, että näitä leikkauksia on jouduttu vaalikausittain tekemään. Viime vaalikaudella perusopetuksen rahoituksen valtionosuuteen kohdistettiin suuret leikkaukset, joita kunnat eivät monilta osin kyenneet kompensoimaan. Tällä vaalikaudella ei perusopetukseen kohdisteta vastaavanlaisia leikkauksia, mutta muille koulutuksen sektoreille niitä valitettavasti joudutaan kohdistamaan. Kuten edustaja Hoskonenkin täällä aiemmin hyvin kuvasi, pitää muistaa, että vaikka olemme joutuneet leikkaamaan koulutuksesta, panostamme edelleen länsimaisessakin mittakaavassa erittäin paljon, noin 12 miljardia euroa, koulutukseen ja osaamiseen ja sen kehittämiseen. Arvoisa puhemies! Toinen täällä tänään paljon esillä ollut asia on lasten oppimista mittaavien Pisa-tutkimusten tulokset ja suomalaislasten näissä kansainvälisissä vertailuissa laskevat tulokset. Näiden hiljattain julkaistujen Pisa-tulosten kokeet on tehty huhtikuussa 2015, joten on todettava, ettei niihin ole ehtinyt vaikuttamaan tämän hallituksen teot tai tekemättömyydet. Vaikka olemme edelleen Pisa-tuloksissakin kansainvälisesti todella korkealla tasolla, pitää tulosten jo jonkin aikaa jatkunut lasku panna merkille. Kenties pientä lohtua tuloksiin voimme hakea siitä, että viimeisimpiin Pisa-tuloksiin eivät ole ehtineet vaikuttamaan myöskään hiljattain käyttöön otetut uudet opetussuunnitelmat. Nyt meidän on oltava hereillä ja herkkänä reagoimaan uusien opetussuunnitelmien mahdollisesti aikaansaamiin muutoksiin. Hereillä pitää olla niin henkilöstön, muiden resurssien, opetuksen sisältöjen ja koulujen ja kodin vuorovaikutuksenkin suhteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-19T18:24:36,2016-12-19T18:26:35,Tarkistettu,1.1 2016_137_320,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Valtion budjetti on 55,5 miljardin suuruinen loppusummaltaan, ja siitä aika tarkkaan 10 prosenttia katetaan velanotolla. Valitettavasti vielä näin tapahtuu. On tietysti tärkeätä, että tämä budjetti vahvistaa kuntien taloutta, jolloin kunnat eivät joudu ottamaan samassa mitassa velkaa kuin viime kaudella, jolloin kunnilta leikattiin varsin voimakkaasti rahoitusta. Se näkyi silloin sitten kaikenlaisena kielteisenä kehityksenä myös sivistyspuolella eli varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta, jotka ovat kuntien toimintavastuulla ja ylläpitovastuulla. Kun opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan loppusumma on 6,7 miljardia, niin on selvää, että näin isosta pääluokasta joudutaan etsimään myös sitten niitä kohteita, joilla tätä valtavaa velkaantumisaukkoa tilkitään. Niin teki edellinen hallitus, ja niin tekee nytkin hallitus, ja mielestäni se on vastuullista, että näin tehdään eikä nykyisille opiskelijoille, lapsille, nuorille jätetä velkaperintöä. On paljon arvokkaampaa, että luodaan työpaikkoja eli toimitaan valtiontaloudessa ja kansantaloudessa niin, että syntyy aitoja, hyviä työpaikkoja, joihin opiskelun jälkeen sitten voivat nuoret siirtyä, kuin se, että katsotaan vain lukuja yksioikoisesti. Valitettavasti siis leikkauksia tapahtuu, mutta todellakin niin kuin totesin tämä sivistys- ja opetuspuoli, varhaiskasvatus- ja perusopetus, on kuntien toimintaa, ja nyt kun kuntien talous vahvistuu, silloin kunnilla on mahdollisuus nämä palvelut turvata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-19T18:26:36,2016-12-19T18:28:40,Tarkistettu,1.1 2016_137_321,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Haluan tosiaan lausua kiitokseni valtiovarainvaliokunnalle siitä, että sivistys- ja tiedejaosto ja tietysti koko valtiovarainvaliokunta mukaili sivistysvaliokunnan omassa budjettilausunnossaan esittämiä toiveita näistä määrärahalisäyksistä muun muassa jo edellä mainittuun urheiluun ja muun muassa lasten harrastuksiin. Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita ja hyviä kohdennuksia. Tosiaan keskustelussa on ehkä yllättävän vähän ollut esillä tämä ammatillisen koulutuksen reformi, joka on eittämättä ensi vuonna keskeisiä ja itse asiassa koko vaalikaudella suurin koulutuspoliittinen uudistus, mitä tässä maassa tehdään, ja sillä on mitä suurimmat vaikutukset niin nuorten osallisuuteen ja osaamiseen työelämässä kuin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin maan eri osissa, ja siihen peilaten on aika erikoista, että tämä ei ole saanut keskustelussa niin isoa roolia. Ymmärrän kyllä, että nämä vaikeat leikkaukset ovat keskustelussa nousseet esille, mutta paljon on tarkoitus kuitenkin tehdä tämän reformin puitteissa, ja ensi vuosi on siinä erittäin olennaista aikaa. Nythän on mielestäni tärkeää, että kun katsomme laajasti ammatillista koulutusta, meidän pitää nähdä ammatillinen koulutus toisella asteella osana koko meidän koulutusjärjestelmäämme eikä huolimatta siitä, että nyt uudistamme vain yhtä osaa koulutuksesta, keskittyä siihen, vaan pitää nähdä koulutuspolku peruskoulusta, perusopetuksesta toiselle asteelle ammatilliseen ja ammatilliselle korkea-asteelle. Tässä mielessä on erittäin hyvä, että opetus- ja kulttuuriministeri on asettanut nyt työryhmän pohtimaan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden jatko-opintokelpoisuutta korkea-asteelle. On erittäin tärkeää, että tämä koulutuspolkuajattelu ei unohdu myöskään ammatillisen koulutuksen osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-19T18:28:42,2016-12-19T18:30:48,Tarkistettu,1.1 2016_137_322,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä. Nämä kaikki ovat uhanalaisia. Näistä pohjoissaamen kielen puhujia on sentäs nelinumeroinen luku, mutta sekä koltan että inarinsaamen kieltä osaavia on vain muutama sata henkilöä. Huomattava osa saamelaisista nuorista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Tällä hetkellä on määritelty ihan kohtalaisesti rahaa siihen, että saamelaisalueilla nuoret saavat opiskella äidinkieltään tai sitten saamen kieltä toisena kielenä, että ihan kohtalaisesti se asia menee eteenpäin. Lisäksi saamelaiskäräjät ja sitä kautta Saamelaisalueen koulutuskeskus ovat saaneet rahoja siihen, että on saatu laadittua tämmöinen netin kautta hoidettava kielenopetustoiminta. Nyt sitten tarvittaisiin määrärahoja siihen, että tätä saamen kielen opetusta voitaisiin järjestää kaikkialla Suomessa huomattavasti enemmän. Ensinnäkin kielipesätoiminnan, elikkä alle kouluikäisille, toimintarahoja on saatu jo vähäsen liikkeelle. Kiitoksia, että viime vuonna ja toissa vuonna niihin rahoja saatiin, ja nyttenkin saadaan jonkun verran. Näitä kielipesärahoja tarvittaisiin ehdottomasti enemmän, jotta me saisimme saamen kielen osaajien määrää pikkuisen lisääntymään. Mutta sitten tämä kouluikäisten saamen kielen opetus. Muualla kuin saamelaisalueella se on ehkä vain joku pari tuntia viikossa, ja sekin opetus on monesti hyvin vajavaista. Saamelaiset lapset ovat kaikkialla Suomessa ihan hajallaan, ja heidän kielenopetukseensa pitäisi todella paljon kiinnittää huomiota, ettemme me menetä Suomessa tätä rikasta kulttuuria, mikä meillä on olemassa. Vielä sen verran kielen kuolemisesta, että inarinsaamen kieli oli hilkulla, että se meinasi kuolla. Ainoastaan kahdessa perheessä puhuttiin sitä kieltä 70—80-luvun vaihteessa sillä lailla oikealla tavalla. Kuinka vähässä se oli, että sekin olisi menetetty, että olisi käynyt sama asia, niin kuin minun esivanhempieni keminlappalaisten kielelle, että se kieli menetettiin. Nyt sitten kun on mietitty meidän alueella sitä kielen elvytysasiaa, niin kuollutta kieltähän ei enää saa eläväksi, mutta mitä on ollut kielentutkimusta, niin on todettu se, että se on ollut hyvin lähellä, samaan murreryhmään kuuluvana kielenä, inarinsaamen kieltä. Ja nyt esimerkiksi minun oma poikani olisi halunnut, että 8. luokalla alkaisi Savukoskella opiskelemaan inarinsaamen kieltä, elikkä hänen isoisomummonsa ja -ukkinsa kieltä, mutta sitä opetusta ei sitten Savukoskella saatu aikaiseksi ihan sen takia, että se ei kuulu nykyiseen opetuskuvioon eikä opetusrahoitukseen eikä toimintoihin. Nyt kun sitten Saamelaisalueen koulutuskeskuksella olisi käytettävissä materiaalia tähän koulutuksen järjestämiseen, niin meidän pitäisi nyt todella satsata siihen ja tehdä töitä sen eteen, että me saisimme sen saamen kielen koulutuksen: lähinnä se on netin kautta, siinä tarvitaan sitten omalta koululta joku semmoinen tukihenkilö tai tämmöinen, joka auttaa sen koululaisen opiskelua netin kautta, jotta voisi opiskella sitä saamen kieltä. Kun meillä tämmöinen rikas ja mahtava kulttuuri on, niin edistetään ja autetaan sitä, ei anneta sen kuolla. Lisäksi aikuisten saamen kielen koulutuksessa opiskelusta. Tänä päivänä hyvin moni haluaisi alkaa aikuisena opiskelemaan saamen kieltä. Kun minä olin aikoinaan 80-luvulla Sodankylässä yläasteella, niin meitä oli ainoastaan kaksi, jotka halusivat alkaa opiskelemaan saamen kieltä silloin. No, minähän en ole saamenkieliseltä alueelta kotoisin, mutta minä kuitenkin olisin halunnut alkaa opiskelemaan, mutta Sodankylässä ei silloin saatu sitä koulutusryhmää aikaiseksi, koska 80-luvulla ei ollut ollenkaan muodikasta opiskella saamen kieltä, ei todellakaan. Se harmittaa nyt jälkeenpäin, ja sen ajan nuoria meitä on paljon, jotka nyt haluaisimme alkaa opiskelemaan saamen kieltä. Se olisi uusilla menetelmillä, systeemeillä mahdollista, kunhan me järjestäisimme koko maassa myös aikuisille mahdollisuuden opiskella — no, tietysti erityisesti vanhalla Kemin Lapin alueella, että me sillä alueella voisimme opiskella sitä inarinsaamen kieltä tai tarvittaessa muitakin saamen kieliä. Elikkä näillä eväillä eteenpäin. Ollaan ylpeitä omasta, elävästä kulttuurista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-19T18:30:50,,Tarkistettu,1.1 2016_137_323,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Vielä näihin hyviin asioihin tässä esityksessä, eli kerhotoimintaan täällä on päätetty lisätä 3 miljoonaa euroa valiokunnan esityksessä ja varhaiskasvatuksen hyvään loppuunsaattamiseen eli sen ohjelman täytäntöönpanoon 2 miljoonaa euroa. Myös kristillisten koulujen avustamiseen ja siihen kerhotyöhön, mitä he tekevät, on varattu varoja. Vielä palaisin tähän korkeakoulujen opetus- ja tutkimusmäärärahoihin, joita on nyt siis 7 vuotta peräkkäin laskettu. Se on juuri se aika, joka tässä on menty taloudellisesti alaspäin. Olisiko se liikaa vaadittu, jos ensi vuoden, vuoden 2018 talousarviota tehtäessä aloitettaisiin tämmöinen 7 lihavan vuoden aika? Sitten se huolestuttaa, että teattereiden ja orkestereiden tuki laskee tässäkin esityksessä 2,6 miljoonaa. Onneksi kuitenkin valiokunta hieman lisää sinne varoja eli noin puoli miljoonaa. Tärkeänä pidän tätä valiokunnan lausetta: ""Valiokunnan mielestä on myös syytä arvioida mahdollisuudet osoittaa taiteelle ja kulttuurille työllisyysperusteista avustusta Veikkauksen jakamattomista voittovaroista."" On tosiaankin valvottava, että tämä hyvä ajatus toteutuu ja tämä erittäin paljon työtä tuottava ala, nämä teatterit ja pienet orkesterit saavat sen rahan, minkä eittämättä ansaitsevat, ja tuottavat valtavasti uusia lahjakkuuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-19T18:35:29,2016-12-19T18:37:24,Tarkistettu,1.1 2016_137_324,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Aiemmin monet, kuten edustaja Huhtasaari, puhuivat vapaasta kielivalinnasta ja sanoivat, että sitä kannattavat. Se on myös rahakysymys siinä mielessä, että Suomessa käytetään valtavia summia tämän niin sanotun pakkoruotsin opiskeluun. Nämä resurssit ovat pois jonkun oikean maailmankielen opiskelusta, josta voisi olla todella hyötyä maailmalla tai työelämässä. Eli kaikki kokeilut siihen suuntaan, että voisimme siirtyä vapaaseen kielivalintaan, ovat mielestäni kannatettavia. Tästä poikien ja miesten huonosta koulumenestyksestä puhutaan paljon ja ollaan yhdessä liikuttavan huolestuneita. Kuitenkin näistä puheista tuntuu puuttuvan täysin konkretia, millä tätä asiaa voitaisiin korjata. Mielestäni meidän on ensiksi tunnustettava se tosiasia, että jokin koulujärjestelmämme perusrakenteissa nyt vain syrjii miessukupuolta. Jokin siellä tekee sen, että pojat eivät motivoidu opintoihin eivätkä hyödy opetuksesta. Näin ei voi jatkua. Ehdotankin, että hallitus ottaisi tästä ongelmasta kopin. Me tarvitsemme miesten tasa-arvon kansallisen ohjelman, mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. On puututtava juurisyihin, jotka tämän eriarvoistumisen aiheuttavat. Onko ratkaisu osaltaan sitten esimerkiksi mieskiintiöiden laittaminen opettajankoulutukseen? Se olisi vain yksi toimi, mutta konkreettinen askel tämän ongelman korjaamiseksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-19T18:37:24,2016-12-19T18:38:45,Tarkistettu,1.1 2016_137_325,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Jouduin olemaan hetken täysistunnosta poissa, kun tuossa vieressä olevassa Musiikkitalossa oli yli sadan koulutus- ja yhteiskuntaelämän tutkijan seminaari, jossa olin heidän esityksiään kommentoimassa. Mutta tartunpa heti tuohon edustaja Mäkelän esille nostamaan asiaan, joka liittyy poikien huonontuneisiin oppimistuloksiin. Minä käännän sen asian näinpäin, että jos ero olisi toisenlainen, että tytöt olisivat niin paljon heikompia oppimistulosten suhteen kuin pojat, niin mikä häly yhteiskunnassa olisi? En ollenkaan nyt ajattele, että me välttämättä edustaja Mäkelän kanssa näemme tämän asian ikään kuin saman analyysin tai johtopäätösten mukaan, mutta me jaamme sen huolen. Vastauksia on syytä nyt hakea niin tutkijoitten kanssa, opetushenkilöstön kanssa kuin vanhempienkin kanssa, koska selittäväksi tekijäksi ei riitä se, että pojat nyt ovat ehkä vuoden tytöistä kehityksessä jäljessä, syistä jotka me kaikki tiedämme. Tuo ero on kuitenkin liian suuri. Me joudumme hakemaan ratkaisuja joustavammasta koulupäivästä, otetaan huomioon ehkä poikien tarve tehdä omakohtaisesti enemmän. Siihen ilmiöoppiminen, draama opetusmenetelmänä, ylipäätänsä sen työpäivän huokoistaminen, liikunta, taideaineet, antavat mahdollisuuksia paljon. Sitten se yksi merkittävin kysymys on, että kun lapset tulevat peruskouluun, niin tavallaan se lähtötaso kantaa pitkälle, ja sen takia näitten erojen tasoittaminen varhaiskasvatuksessa on — ah! — niin tärkeää kuin se on. Varhaiskasvatus siihen parhaimmillaan kyllä yltää. Tästä on sekä tutkimustietoa että ihan omakohtaisia kokemuksia kaikilla niillä, joiden lapset tai lastenlapset ovat saaneet varhaiskasvatuksen yhteydessä oppia erilaisia asioita. Sitten se ydinkysymys on se, että tämän suomalaisen koulutuksen tasa-arvo ja alueellinen yhdenvertaisuus on nyt vaarassa. Meillä on edelleen Euroopan paras peruskoulu — kuulitte oikein: Euroopan paras peruskoulu — mutta nyt tämä suunta, mikä on tavallaan vahvistunut, pitää kääntää. Taisin sanoa jo tuossa alkuillan keskustelussa sen, että kun edellisen hallituksen aikana koulutukseen laitetut ryhmäkoko- ja alueellisen tasa-arvon rahat olivat yli 80 miljoonaa euroa, niin tämän nyt hallitsevan porvarihallituksen vastaavat tasa-arvo- ja ryhmäkokorahat ovat 16 miljoonaa euroa. Eli edellinen hallitus panosti lasten oppimistuloksiin, tasa-arvoon neljä—viisikertaisen summan rahaa, jolla palkattiin satoja, käytännössä tuhansia opettajia, koulunkäyntiohjaajia, kuraattoreita tekemään sitä työtänsä. — Edustaja Kankaanniemi voi pudistaa päätään, jos on paha olla ja ei ole kiva kuunnella tätä. Saa pyörittää. Mutta ei sitä kannata vähätellä. — Että ei ole yksin rahasta kysymys, sen myönnän. Mutta on kysymys siitä, että luokassa on riittävä määrä opettajia, tukihenkilöstöä ja muuta. Meillä on tässä, hei come on, hirveästi niin kuin yhteistä työtä yli puoluerajojen: Meillä on ollut maailman paras peruskoulu. Meillä on nyt Euroopan paras peruskoulu. Tehdään siitä taas yhdessä maailman paras peruskoulu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2016-12-19T18:38:50,2016-12-19T18:44:00,Tarkistettu,1.1 2016_137_326,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Vain lyhyt kommentti tähän pakkoruotsiin: Siis Suomessahan ei ole pakkoruotsia, vaan Suomi on kaksikielinen maa, jossa tarjotaan mahdollisuus oppia kahta virallista kieltä. Tämmöisestä pakkoruotsiajattelusta olisi kyllä hyvä luopua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-19T18:44:01,2016-12-19T18:44:24,Tarkistettu,1.1 2016_137_327,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Muutamat puheenvuorot tässä kirvoittivat uuteen puheenvuoropyyntöön. Edustaja Laukkanen muun muassa puhui näistä korkeakoululeikkauksista, ja näinhän se on, että ne ovat todella valitettavia. Mutta tämän hallituksen leikkauksilla palataan tuonne vuoden 2011 tasolle, niin että ihan niin pitkään kuin Laukkanen tuossa esitti ei leikkauksia ole tehty. Sitten, rakas edustaja Gustafsson, kumppani, (Naurua) nämä ajatukset tästä peruskoulusta ja sen tasosta: Me kyllä jaamme ilman muuta sen huolen ja myös sen ajatuksen, että Suomessa täytyy olla maailman paras peruskoulu jälleen tulevaisuudessa. Mutta en nyt aivan edellistä hallitustakaan päästäisi pinteestä, kun silloinhan leikkaukset nimenomaan kohdistuivat kuntien valtionosuuksiin. Sieltä revittiin satoja miljoonia euroja, ja jos mietitään ihan, että mistä kunnat vastaavat, niin kyllähän ne juuri nimenomaan koulutuksesta vastaavat, ja ne joutuivat sitten tekemään niitä ikäviä päätöksiä myös peruskoulutasolla ja nipistämään resursseja. Pisa-tutkimukset kertovat kieltään, johon meidän täytyy kyllä vastata. Nehän ovat edelleen hyvät, olemme hyvää tasoa, mutta meidän täytyy miettiä, mitä varten me koulutamme nuoriamme ja millaisessa haasteessa täytyy nykyisin maailmassa pärjätä. Ja jos mietitään esimerkiksi Suomen ja Ruotsin eroja, niin Ruotsissa kuitenkin sitten on pärjäävämpiä yrityksiä kuin Suomessa. Mutta he eivät pärjää niin hyvin Pisa-tutkimuksissa, niin että täytyy miettiä myös, mihin me olemme menossa: kohti parempia Pisa-tutkimustuloksia (Puhemies koputtaa) vai pärjäävämpiä nuoria?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-19T18:44:26,2016-12-19T18:46:37,Tarkistettu,1.1 2016_137_328,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","No, vastauspuheenvuoro edustaja Laukkaselle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_329,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp", Arvoisa herra puhemies! Aivan vain lyhyesti. Sivu 33: Tilastokeskuksen mukaan Suomen tutkimus- ja kehitysrahoitusintensiteetti oli korkeimmillaan vuonna 2009. Tämä olisi siten jo seitsemäs perättäinen laskeva vuosi.,Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-19T18:46:39,2016-12-19T18:46:59,Tarkistettu,1.1 2016_137_330,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Piti puhumani jo ihan muusta asiasta, mutta vielä näistä Pisa-tuloksista lyhyesti. Todellakin on hyvä huomata pari tosiasiaa, ensinnäkin se, että suomalaisten oppilaiden osaaminen on Pisa-tulosten mukaan ollut laskusuuntaista jo aika pitkään, jo kymmenen vuotta, ja nämä viimeisimmät, joskin kieltämättä aivan aiheutettua huolta aiheuttavat tulokset ovat viime vuoden eli vuoden 2015 huhtikuulta. Eli nämä tulokset eivät kerro sen enempää positiivista kuin negatiivistakaan tämän hallituksen toimista. Sen sijaan tämä tulosten sukupuolittuneisuus — eli tyttöjen ja poikien väliset erot, jotka Suomessa nyt olivat kaikkialla selkeästi räikeämmät kuin missään muualla koko maailmassa — on sellainen asia, mihin meidän pitää kiinnittää erityistä huolta ja erityistä huomiota. Nyt nähtäväksi jää, millä tavalla esimerkiksi nyt voimaan astuneet uudet opetussuunnitelmat tarjoavat ratkaisuja siihen, että poikia pystyttäisiin myös paremmin motivoimaan ja innostamaan, jotta tämä sukupuolten välinen räikeä ero saataisiin kurottua umpeen. Myöskin tämä alueellinen eroavaisuus on sellainen huolenaihe, mikä pitää vakavasti ottaa, ja esimerkiksi Länsi-Suomi menestyi kaikista arvioiduista viidestä alueesta heikoimmin niin luonnontieteen, lukutaidon kuin matematiikankin osalta. Eli syitä näille alueellisille eroille ja selkeästi heikommalle menestykselle esimerkiksi Länsi-Suomessa pitää kyllä ilman muuta pikaisesti tarkastella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-12-19T18:47:01,2016-12-19T18:48:55,Tarkistettu,1.1 2016_137_331,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Jatkan tätä keskustelua näistä Pisa-tuloksista ja varsinkin liittyen näihin poikien oppimistuloksiin. Nythän tässä on käytetty ansiokkaita puheenvuoroja — kuten edellä edustaja Sirén — näistä tyttöjen ja poikien välisistä oppimistulosten eroista maan sisällä. Uskaltaisin väittää, en kuitenkaan nyt aivan valalle mene siitä, mutta nyt kun näissä Pisa-tuloksissa tuli todistettua ja niissä tuli esille, että varsinkin Itä-Suomen pojilla nämä oppimistulokset ovat heikompia kuin muilla alueilla, uskaltaisin väittää, että kuitenkin monessa itäsuomalaisessa kunnassa ovat varmasti tuntikehykset laajempia, siis on enemmän oppitunteja (Maria Tolppanen: Miten se liittyy valtion budjettiin?) käytettävissä peruskouluaikana — kyllä se aika tavalla liittyy (Katri Kulmuni: Kuntien valtionosuuksillahan se järjestetään!) — jos saan jatkaa, niin on siis enemmän oppitunteja käytettävissä näissä tuntikehyksissä kuin isommilla paikkakunnilla, ja silti näyttää siltä, että isommissa kaupungeissa nämä oppimistulokset ovat paikka paikoin parempia. Mielestäni tähän tulisi nyt kiinnittää huomiota ja nyt sitten maan sisäisesti jatkaa näitä tutkimuksia siitä, kuinka nämä oppimistulokset korreloivat sitten käytettävissä olevien opetusresurssien kanssa, koska uskallan heittää sellaisenkin epäilyksen, että kaikilta osin näin ei suinkaan ole vaan voi löytyä myös muita syitä, sosioekonomisia syitä, koulukulttuuriin liittyviä syitä, jotka sitten vaikuttavat näihin oppimistuloksiin, kuten lukeminen. Kotona lukemisen tärkeys on äärimmäisen tärkeä ja iso asia, jos katsotaan näitä esimerkiksi lukemisen ja myös muiden taitojen kehittymistä. Eli lisää tutkimusta tarvitaan näistä oppimistulosten välisistä eroista, ja uskon, että sieltä voisi löytyä sitten myöskin välineitä tulevaan päätöksentekoon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-19T18:48:56,2016-12-19T18:50:56,Tarkistettu,1.1 2016_137_332,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Juuri tuntikehyserot ovat suuret, niin kuin edustaja Honkonen tuossa totesi, ja juuri siellä Itä-Suomessa niitä tunteja käytetään paljon enemmän kuin muualla, kertovat ainakin satunnaiset otannat, mitä minä tuossa kävin tuntikehyksistä läpi. Mutta onko tässä nyt niin, että tämä on yhteiskunnallinen ongelma? Meillähän näyttää siltä, että naiset joutuvat tekemään työtä oman menestymisensä eteen enemmän kuin miehet, eli tytöille on iskostunut se asia, että heidän on hoidettava kouluasiansa kunnolla niin, että he menestyvät sitten jatkossa. Eli biologinen selitys ei kyllä nytten taida olla sitten hyvä. Miten se kehitys vain Suomessa olisi pojilla biologian vuoksi vuoden jäljessä ja muualla maailmassa biologia ei vaikuttaisi tulokseen? Totuushan on se, että poikia kohdellaan yhteiskunnassa, myöskin koulussa eri tavalla kuin tyttöjä — tytöiltä vaaditaan paljon enemmän. Nyt on avainasia se, että meillä pitäisi saada kaikille riittävä lukutaito ja laskutaito niin, että he pystyisivät jatko-opintoihin ja jatkossa työelämään, ja sitähän ei nytten valitettavasti saada aikaan ja sen takia sitten joudutaan näihin korjaaviin tehtäviin. Mutta ilolla otan vastaan sen, että täällä nostetaan mietinnössä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön resurssit esille. Se on nytten tärkeää, että me tämän etsivän nuorisotyön saamme pelaamaan niin, että nämä pudokkaat löytyvät ja saadaan sitten heille se tuki, mikä heille kuuluu. Ohjaamo-toiminnan vakiinnuttaminen on kyllä nyt yksi asia, jota meillä pitää tarkkaan viedä eteenpäin, jotta saataisiin kaikki palvelut yhdeltä luukulta jatkossakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-12-19T18:50:56,2016-12-19T18:52:54,Tarkistettu,1.1 2016_137_333,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ajattelin vielä puhua hetken aikaa näistä alueellisista eroista. On erittäin huolestuttavaa, että nyt kymmenvuotisen kehityksen seurauksena me löydämme niitä myös Pisa-tuloksista, mutta täytyy ymmärtää se pitkä jatkumo, mikä tässä nyt on meneillään. Tämä hallitus ei voi ottaa niin kunniaa kuin toisaalta myöskään täydellistä vastuuta niistä, vaan se on varmastikin kansallinen kysymys. Kaikki haluavat, että Pisa-tulokset täytyy saada paremmalle tolalle. No, siihen on erittäin vahvasti myös paneuduttu, jos mietitään, että peruskoulun kehittäminen on kuitenkin yksi hallituksen kärkihankkeista. 90 miljoonaa euroa lisärahoitusta tulee peruskouluille tämän kärkihankerahan puitteissa, ja myös tasa-arvorahaa edelleenkin on. Mutta edelleenkin tämä suurin kysymys kyllä liittyy niihin valtionosuuksiin. Nimittäin ne ovat niihin peruspalveluihin tarkoitettuja asioita. Vaikka me lisäisimme muutamia kymmeniä miljoonia, niin tärkeintä on se, että peruskoulujen valtionosuuksista ei tämä hallitus leikannut, kuntatalous kokonaisuudessaan on positiivinen, ei tehty historiallisia valtion-osuusleikkauksia, kuten edellinen hallitus teki. Siinä on se iso ero, jolla me koetamme saada myös peruskoulua jälleen tasa-arvoiseksi. Ehkäpä vielä koulutuksen tasa-arvosta sikäli, että kieltämättä ne ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat erittäin suuria. Ne ovat erittäin vaikeita etenkin niille alueille, mistä jo on leikattu äärimmäisen paljon, etenkin pohjoisesta ja idästä. Olisi ollut erittäin tärkeätä, että tämäkin asia olisi jo pidemmältä aikaväliltä otettu huomioon. Senpä takia hallitus on kuitenkin tuonut nyt sitten reformin ammatilliseen koulutukseen. Kipuilua on sen suhteen, että tuo leikkaus lähtee ennen reformia liikkeelle, ja siksi olisi tärkeää, että sinne leikkauksiin saataisiin sellainen pohjakatto, jota enempää leikkaukset eivät vuodessa (Puhemies koputtaa) voisi olla, se muutos, kuten on kuntataloudessakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-19T18:52:55,2016-12-19T18:55:00,Tarkistettu,1.1 2016_137_334,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Korkealle sivistyspoliitikkona arvostamani edustaja Gustafsson, joka aikanaan viime kaudella oli ministerinä, kertoi täällä tästä ryhmäkokorahasta. 80 miljoonaa taisi olla se summa, jonka hän ja hänen seuraajansa jakoivat harkinnan mukaan kunnille ryhmäkokojen pienentämiseen. Varmasti näin on, ja tiedän, että näin tapahtui, mutta toisella puolella on se, että edellisellä vaalikaudella Kataisen ja Stubbin hallitukset leikkasivat kuntien valtionosuuksia miljardimäärin. Eli jos toisella kädellä annettiin 80 miljoonaa, niin toisella kädellä otettiin kymmenkertaisesti, eikä riitäkään kymmenkertaisuus. Eli valtavasti kuntataloutta heikennettiin, mikä johti kuntien velkaantumiseen, verojen kiristyksiin, yt-neuvotteluihin, kriisikuntiin ja palvelujen, muun muassa sivistys- ja opetuspalvelujen, heikkenemiseen. Tämä on valitettavasti se tosiasia. Nyt tilanne on täysin toinen: kuntatalous vahvistuu. Kuntien väliset erot ovat edelleen kyllä ongelma. Edustaja Laukkaselle toteaisin tuosta pakkoruotsista. Kun sitä tuolla maakunnissa keskustelee ihmisten kanssa, niin kyllä siellä se nimenomaan pakkoruotsina koetaan, kun ollaan täysin suomenkielisellä alueella ja pitää muun muassa näitten Pisa-tutkimuksessa vähän heikommin menestyneiden poikien opetella kieltä, jota he eivät koe mitenkään tarpeelliseksi opetella. Ne voimavarat kyllä todella voitaisiin käyttää paljon paremmin Suomen tulevaisuuden rakentamiseen, jos näille pojille saataisiin opetettua yksi maailmankieli kunnolla eikä huonosti paria kolmea kieltä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-19T18:55:00,2016-12-19T18:56:57,Tarkistettu,1.1 2016_137_335,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tuohon edustaja Laukkasen ruotsikysymykseen. Sehän, että ruotsi olisi mahdollisuus eikä pakko, tarkoittaisi sitä, että ruotsin sijasta voisi valita esimerkiksi venäjän, saksan, espanjan, ranskan tai portugalin kielen. Silloin ruotsi ei olisi pakko vaan mahdollisuus. Nythän näin ei ole. Tähän edustaja Gustafssonin huomioon siitä, mitä seuraisi siitä, jos tyttöjen koulutustulokset olisivat suhteessa yhtä huonoja kuin poikien: Sitä maansurua ja pöyristystä en kyllä itse halua kuvitella, mikä siitä seuraisi. Mutta en lähtisi hakemaan tämän ongelman ratkaisua kaukaa, mistään varhaiskasvatuksesta asti, vaan läheltä — ihan puhtaasti motivaatiokysymyksistä ja konkreettisesta esimerkistä. Miten asia meni esimerkiksi silloin, kun itse olin koulussa ja opetettiin englannin kieltä? Sitä opetettiin ala-asteella. Se ei silloin suuresti motivoinut, koska sille ei ollut konkreettista tarvetta. Koulumenestys oli muistaakseni sellaista latteaa seiskaa. Kuitenkin sitten, kun yläasteelle mentiin, tuli se aikakausi, että alkoi olla tietokoneita ja tietokoneet ja niissä toimivat pelit olivat vain englanniksi. Siinä kohtaa se englannin opiskelu sitten alkoikin motivoimaan ja mentiinkin osaamisessa ohi koulusta. Numerot paranivat heittämällä, ja lukiossa alkoi tulla lukematta laudaturia. Eli tässä on se pedagoginen havainto, jolla tätä ongelmaa voidaan lähteä ratkaisemaan. Ei poikia opeteta ylhäältä päin katsoen ja tietoa kaatamalla vaan motivoimalla ja heidän omista tarpeistaan lähtien.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1301,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2016-12-19T18:56:58,2016-12-19T18:58:34,Tarkistettu,1.1 2016_137_336,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kulmuni tuossa sanoikin sen tärkeän huomion, että tämän hallituksen ohjelmaan ei kuulu lainkaan säästöjä peruskoulun valtionosuuksiin. Tämä on hyvin keskeinen asia liittyen myöskin tähän keskusteluun, mitä täällä on tänään käyty. Sen sijaan, että peruskoulun valtionosuuksiin liittyisi säästöjä, peruskoulun kehittäminen on yksi tämän hallituksen kärkihankkeista, johon käytetään peräti 90 miljoonaa euroa. Myöskin tämä tasa-arvokeskustelu liittyy tähän, ja hallitus on varannut ensi vuodelle myöskin koulutuksen tasa-arvon kehittämiseen ja samalla erityisopetuksen laadun kehittämiseen 15,2 miljoonaa euroa oikein perustellusti. Tasa-arvoon liittyy myöskin tämä kielikokeilu, mitä tässä on useassa puheenvuorossa sivuttu. Senkin tarkoituksena on lisätä tasa-arvoa niin, että kielten opiskelu jo nuoremmalla iällä ei olisi mahdollista ainoastaan suuremmissa kaupungeissa, joissa nyt jo on esimerkiksi kielikylpypäiväkoteja tarjolla, vaan myöskin laajemmin ja myöskin useammalla kielellä. Nythän kielikokeiluja ollaan käynnistämässä, ja jo keväällä kunnat voivat hakea peräti 10:tä miljoonaa euroa siihen tarkoitukseen, että kielten opiskelu alkaisi jo 1. luokalla. Tämä on erittäin hyvä, erittäin innostava ajatus hallitukselta, ja opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on sitä kovasti edistänyt. Itsekin uskon, että mitä nuoremmalla iällä kieliin pääsee tutustumaan, sitä luontevampaa niiden oppiminen ja opiskelu on. Ja mehän kaikki tiedämme, miten tärkeää myös tulevaisuudessa kielten osaaminen tulee olemaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-12-19T18:58:34,2016-12-19T19:00:35,Tarkistettu,1.1 2016_137_337,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Vielä Pisa-tuloksista. Eli siellä merkittäviä muutoksia ovat todella kotitaustan vaikutuksen kasvaminen ja heikosti menestyvien ja taas erittäin hyvin menestyvien koulujen erojen kasvaminen. Lisäksi erot alueiden välillä ovat nyt ensimmäistä kertaa kasvaneet merkittävästi, nimenomaan pääkaupunkiseutu vastaan Itä- ja Länsi-Suomi. Näihin tietenkin täytyy puuttua. Meidän oikeasti täytyy miettiä, kuinka me tämän kehityksen saamme lakkaamaan, mutta ehkä kuitenkin se vastaus löytyy sieltä, missä me olemme jo hyviä ja mitkä ovat meidän menestyksemme taustalla. Nämähän ovat kuitenkin koulutusjärjestelmän perusominaispiirteet eli meidän kaikkien vahva usko koulutukseen tulevaisuuden tekijänä, yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, osaavat ja koulutetut opettajat kaikilla asteilla, myös paikallinen vastuu ja vapaus kansallisen opetussuunnitelman toteuttamiseen sekä oppimisen yksilöllinen tuki ja moniammatillinen yhteistyö. Nämä kaikki ovat erittäin tärkeitä tekijöitä suomalaisen menestyksen taustalla. Kysyn myös sitä, että kun aika paljon me täällä Suomessa keskitymme siihen, mikä on huonosti, niin kyllä minun mielestäni pitäisi myös juhlia sitä, että meillä on maailman toiseksi parhaat tytöt luonnontieteissä. Se on ison juhlan paikka. Lisäksi meillä on myös erittäin hyvä Liikkuva koulu ‑hanke, jossa on viemistä muuallekin — toki Tanskassa sitä on jo erinomaisesti kokeiltu — tätä jatketaan pienellä mutta sitäkin merkittävämmällä rahalla jälleen ensi vuonna. Kun koululaiset liikkuvat tunnin päivässä, niin siinä loppuu koulusta kiusaaminen, aivoissa kiertää veri ja oppimistulokset paranevat ja on energiaa siihen tärkeään eli koulutyöhön.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-19T19:00:36,2016-12-19T19:02:43,Tarkistettu,1.1 2016_137_338,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Haluan minäkin sanoa muutaman sanan erityisesti lähtien tästä alueellisesta eriarvoistumisesta, mikä näissä Pisa-tutkimuksissa näkyy. Täällä ei ole ollenkaan kiinnitetty huomiota siihen, että yleensä pääkaupunkiseudulla, jossa siis lasten oppimistulokset ovat parhaita, myös heidän vanhempansa ovat parhaiten koulutettuja. Eli vanhempien kotitausta näkyy vahvasti myös lasten oppimistuloksissa. Toinen kysymys tyttöjen ja poikien välillä: koulutussosiologiassahan on jo vuosikymmeniä sitten tehty se havainto, että koulut on rakennettu ikään kuin kilttejä tyttöjä varten. Tytöt saavat positiivista palautetta koulussa paremmin kuin pojat, ja varmasti tämä on edelleenkin yksi sellainen asia, mitä pitää miettiä, mitä täälläkin on sanottu, että oppimismenetelmiin pitäisi kiinnittää sekä tyttöjen että poikien osalta huomiota. Kysymys on myöskin siitä, miten lapset pystyvät oppimaan. Työrauhakysymykset, kiusaamiskysymykset — on välttämätöntä, että näihin saadaan kunnon vastaukset. Ei voi ajatella, että meillä tosiaan niin iso määrä lapsista ja nuorista esimerkiksi joutuu koulupudokkaaksi tai syrjäytyy sen vuoksi, että kouluissa ei olla ratkaistu kiusaamiseen ja työrauhaan liittyviä kysymyksiä. Ryhmäkoot ovat tässä erittäin tärkeät. Myöskin se, että lapsiköyhyys lisääntyy, on vakava ongelma siinä, että pääsisimme kohti tasa-arvoisempaa koulua. Perheen tilanne todella näkyy siellä lapsen oppimistuloksissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-19T19:02:44,2016-12-19T19:04:46,Tarkistettu,1.1 2016_137_339,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sari,Raassina,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Näissä kuulluissa puheenvuoroissa on ollut surutyön maku. Meillä peruskoulu on ollut lempilapsi, jota on arvostettu ja suitsutettu, mutta tuon lempilapsen kehitystyö on jäänyt vakavasti kesken. Pisa-tutkimukset ovat nyt näyttäneet sen, että oiretta peruskoulun jälkeen jäämisestä on. En sano, että peruskoulu on rikki, mutta peruskoulu on nyt aika päivittää. Sanni Grahn-Laasosen ajama hanke peruskoulun uudistamiseksi, johon investoidaan 90 miljoonaa euroa, on hyvä alku sille, että peruskoulumme jatkossakin tuottaa osaavia, oppineita ihmisiä jatkokoulutuksen eri asteille. On selvää, että nykyinen koulu ei palvele eri sukupuolia parhaalla mahdollisella tavalla. Tuon uudistustyön yhtenä lähtökohtana täytyy olla koulun muuntaminen siten, että molemmilla sukupuolilla, eri taustoista tulevilla lapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet omien edellytystensä pohjalta oppia taitoja sekä jatko-opintoihin että elämää varten. Toimi Kankaanniemelle haluaisin kuitenkin todeta: Jos teineiltä kysytään, mitkä asiat heille ovat tarpeellisia jatkon kannalta, saamme varmasti hyvin monipuolisen näkemyksen siitä, mitkä aineet koulussamme ovat niitä, joita halutaan opiskella tai ei. Minulle on arvo ja ylpeys olla osa kaksikielistä Suomea, ja toivon, että myös nuoremme jatkossa saavat opiskella toista kotimaista kieltä ainakin välttävälle osaamistasolle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1307,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Sari Raassina,1307,2016-12-19T19:04:47,2016-12-19T19:06:48,Tarkistettu,1.1 2016_137_340,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Paljon on puhuttu tänään täällä Pisa-tuloksista ja rahoituksen leikkauksista. Haluan nyt nostaa esille toisen positiivisen asian tulevan vuoden talousarviosta. Ensimmäinen positiivinen asiahan on se, että tällä hallituskaudella ei murenneta peruskoulutuksen kivijalkaa leikkaamalla kuntien perusopetuksen valtionosuutta, kuten täällä monessa puheenvuorossa on jo todettu. Ja se toinen positiivinen asia, arvoisa puhemies, on edustaja Kososen juuri esille nostama Liikkuva koulu ‑hanke. Olen erittäin tyytyväinen Liikkuva koulu ‑hankkeen valtakunnallistamiseen ensi vuodelle osoitetusta 20 miljoonan euron määrärahasta tulevan vuoden talousarvioon. Uskon, että olemme kaikki Liikkuva koulu -hankkeen tavoitteen takana, eli tunti liikuntaa päivässä peruskouluun kaikille. Nyt myönnetty rahoitus on siemenraha, jonka tulokset riippuvat paljon siitä, kuinka opettajat nyt toteuttavat hyviksi havaittuja käytäntöjä arjessaan eli kuinka he tähän hankkeeseen tarttuvat. Liikunnan lisääminen ja liikunnallisen elämäntavan saaminen osaksi lastemme arkea palvelee niin terveyden ylläpitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä kuin varmaan omalta osaltaan oppimistulosten vahvistumista, kun koulussa lisääntyvän liikunnan myötä voidaan fyysisestikin nykyistä paremmin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-19T19:06:49,2016-12-19T19:08:16,Tarkistettu,1.1 2016_137_341,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Tänään on käyty hyvää keskustelua sekä tietysti budjetista että myös sitten laajemmin koulutuksen tilanteesta, ja on hyvä, että täällä on myös keskusteltu niistä tutkimuksista, että mikä tämä meidän koulutuksen tilanne jo nyt tällä hetkellä on, ennen kuin nämä nykyisen hallituksen ja eduskunnan päätökset nyt alkavat vaikuttamaan sitten tänne koulutukseen. Ensinnäkin näistä alueellisista eroista on todellakin huomattava — mistä on pidettävä kiinni jatkossakin — tämä opettajien pätevyys ja saatavuus. Tästähän on meillä aito huoli jo Itä-Suomessa esimerkiksi Kajaanin opettajakoulutuslaitoksen myötä, kun tiedetään, että päteviä sijaisia ei enää samalla tavalla saada, koska he ovat kaukana nyt näistä kouluista tuolla meidän alueella. Ja jatkossa on sitten huoli myöskin siitä, että virkoihin saadaan riittävästi päteviä opettajia. Sitten mikä myöskin näissä tuloksissa on huomattava, on se, että vanhempien tausta vaikuttaa, ennen kaikkea tulotaso ja myös koulutustaso. Se vaikuttaa tietyllä tavalla myös siihen, miten koulutuksesta puhutaan: jos on paljon pitkäaikaistyöttömyyttä, niin siinä varmaan tietyllä tavalla myös se tietynlainen viesti voi välittyä seuraavalle polvelle ja ehkä sitä koulutusta ei samalla tavalla, ikävä kyllä, arvosteta puheissa. Tämä on myös seurausta siitä, että meidän työpaikat ja alueellinen kehitys ovat muutenkin pahasti olleet eriytymässä viime vuosina, ja tämä nimenomaan heijastuu nyt näissä tuloksissa myös lasten kautta. Pienten kuntien osalta täällä on väitetty, että ne eivät pystyisi samalla tavalla antamaan opetusta. Tämä ei pidä paikkaansa esimerkiksi tyttöjen kohdalla. Pienissä kunnissa ja kouluissahan he pärjäävät erittäin hyvin. Kyse on ennen kaikkea poikien oppimistuloksista, missä näitä ongelmia on. Näitä poikien oppimismalleja on hyvä kyllä pohtia. Itsekin olen toiminut yrittäjyysvalmentajana ja todennut sen, että tietyille ihmisille vain tämmöinen ilmiöoppiminen, tekemällä oppiminen, paremmin passaa. Jos ajatellaan, että liikkuminen on myös vähentynyt lapsilla selkeästi, niin tämä liikkuminenhan on suorassa suhteessa myöskin näihin oppimistuloksiin ja siihen motivaatioon, ja tätä mietin, (Puhemies koputtaa) että liikkumisen lisääminen toivottavasti myös tulee parantamaan näitä oppimistuloksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-19T19:08:17,2016-12-19T19:10:30,Tarkistettu,1.1 2016_137_342,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jos hallitusohjelmasta pitäisi jokin oma lempikirjaus nimetä, niin tämä ""tunti liikuntaa jokaiseen päivään"" on minulle kyllä henkilökohtaisesti ehdottomasti sellainen. Se kuulostaa äkkiseltään pieneltä, mutta sillä on erittäin kauaskantoisia ja merkityksellisiä vaikutuksia lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Sillä, että jokaiseen koulupäivään saadaan liikettä, pystytään parantamaan tietenkin lasten ja nuorten terveyttä, jaksamista ja sitä kautta myöskin oppimistuloksia, mutta sillä liikunnallisella aktiivisuudella on myöskin muita positiivisia vaikutuksia. Senpä takia haluan vielä mainita tämän kerhotoimintaan suunnatun lisämäärärahan, 3 miljoonaa euroa, joka ilahduttavasti valiokunnan mietinnöstä nousee esille. Sillä pystytään mahdollistamaan maksutonta kerhotoimintaa, joka taas antaa mahdollisuuden harrastamiseen monille sellaisille lapsille, joilla ei muuten harrastusmahdollisuutta ole esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen takia. Näistä kohonneista harrastusmaksuistahan me olemme paljon puhuneet, ja kaikki varmasti niistä olemme huolissamme. Jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus harrastaa, niin tarvitaan erilaisia toimenpiteitä tämän harrastustakuun toteuttamiseksi ympäri Suomen. Tämä kerhorahoitus on yksi hyvä osa sitä kärkihankerahoitusta, lasten ja nuorten kulttuuri- ja taidetoiminta on toinen, ja myöskin tämä koko Liikkuva koulu ‑kokonaisuus osaltaan näitä tavoitteita tukee.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-12-19T19:10:30,2016-12-19T19:12:34,Tarkistettu,1.1 2016_137_343,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käyty todella hyvää keskustelua oppimisesta. Haluaisin vielä tuoda esille sen, että oppiminenhan ei pelkästään kuulu kouluun ja oppimista ei tapahdu pelkästään koulussa, vaan kodin tuki on äärimmäisen tärkeää, kun puhutaan peruskoulun tuloksista. Mitenkä koulussa oppilasta tuetaan, mitenkä häntä konkreettisesti autetaan kotiläksyjen teossa, on tärkeä asia, mutta myöskin laajemmin koulutuksen arvostus on tärkeä asia nyt, kun tässä on viitattu eri alueiden sosio-ekonomisiin eroihin ja myöskin sitten siihen, että korkeamman koulutustaustan omaavia ihmisiä ei asu maaseudulla niin paljon kuin kaupungeissa, mikä vaikuttaa tähän asiaan. Mutta meillähän Suomessa on perinteisesti korkeaa koulutusta ja ylipäätänsäkin kouluttautumista, oman osaamisen kehittämistä arvostettu todella laajasti. Ja nyt jos vaikuttaa siltä, että se on murenemassa, ikään kuin nähdään sellainen toivon näköalan puute, ettei koulutus ole mahdollisuus päästä eteenpäin, siitä on syytä olla todella huolissaan, ja näen, että se on koko tämän eduskunnan yhteinen huoli. Itse kun olen oman sukuni ensimmäinen maisteri, ensimmäinen joka on saanut korkeamman asteen tutkinnon, niin näen erittäin tärkeänä sen, että meillä pidetään huolta koulutusmahdollisuuksista ja pidetään ikään kuin sitä koulutuksen arvostusta yllä jatkossakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-19T19:12:34,2016-12-19T19:14:13,Tarkistettu,1.1 2016_137_344,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa rouva puhemies! Täällä on paljon puhuttu hyviä asioita koulutukseen liittyen, ja siinä on tuotu esille liikunnan merkitystä, poikien oppimismahdollisuuksien parantamista ja kaikkea muuta hyvää, mutta yksi esitys on minusta täällä ylitse muiden, ja se oli tuo edustaja Laukkasen esitys. Siinä oli semmoista eteenpäin pyrkivää esitystä ja tulevaisuuteen tähtäävää pyrkimystä, ja kysymyshän on siitä, mitenkä rahat riittävät meidän koulutukseen ja saadaan riittävästi opetukseen rahaa. Vertaus seitsemästä leikatusta vuodesta oli erittäin sopiva. Minä yhdyn siihen ajatukseen, että toivon hallitukselta ja seuraavalta hallitukselta, että seuraavat seitsemän vuotta satsataan meidän opiskeluun ja opintoihin. Me olemme niin pieni kansa, että meillä ei ole varaa heittää yhtään lasta ulos opinkierteestä, jotta saadaan hyvinvointivaltio ylläpidettyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-12-19T19:14:14,2016-12-19T19:15:18,Tarkistettu,1.1 2016_137_345,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä on Pisa-tutkimuksiin viitattu monta kertaa. Vielä lähden Pisan tielle, eli poikien oppimistulokset Itä-Suomessa todella ovat maan heikointa, ja tässä vähän samaa asiaa kuin edustaja Jarva nostaisin esille. Eli sieltä Savonlinnasta opettajankoulutuslaitos tulee lakkaamaan puolentoista vuoden kuluttua, ja myös koko Itä-Suomesta on loppunut opettajien täydennyskoulutuksen järjestäminen. Eli tämä ei ole ainakaan se suunta, johon sitten täytyy pyrkiä, jotta Itä-Suomessa nuo oppimistulokset paranisivat. Alueellinen saavutettavuus on tietenkin tärkeää, ja opettajat ovat kaikkien tietojen mukaan hyvin paikkakuntasidonnaisia ihmisiä, joten opettajankoulutusta täytyisi olla eri puolilla Suomea hyvin tarjolla muuallakin kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Onneksi valtioneuvosto on ruvennut töihin tämän asian edistämiseksi, koska tämä myös Savonlinnan alueelle on varsinainen kriisin paikka. Hallitus valmisteleekin yhdessä alueen toimijoiden kanssa toimia alueemme kasvun ja työllisyyden turvaamiseksi, ja näitä panostuksia voivat olla koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen, elinkeinotoiminnan investointeihin, biotalouteen ja matkailun kehittämiseen liittyvät asiat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-19T19:15:18,2016-12-19T19:16:57,Tarkistettu,1.1 2016_137_346,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On hyvä todeta tässä vielä se tärkeä asia, että on toivottavaa ja sen eteen täytyy kovasti tehdä työtä, ettei enää koulutuksesta pitäisi eikä voitaisi leikata. Suomi on aina pärjännyt sivistyksellä ja osaamisella ja laadukkaalla koulutuksella, ja niin on entistä vahvemmin tulevaisuudessa. Kun käsitellään valtiovarainvaliokunnan mietintöä, niin sivistys- ja tiedejaoston jäsenenä haluan ilmaista iloni siitä, että saimme panostettua lisää koulutukseen noin 12 miljoonaa euroa ja nuo panostukset tulevat juuri niihin kohteisiin, varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseen, perusopetuksen laadun kehittämiseen ja myöskin lasten kerhotoimintaan, niin että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus harrastukseen, ja erityisesti liikunnallisia harrastuksia haluamme edistää. Nämä varmasti omalta osaltaan ovat täsmäpanostuksia koulutuksen tasa-arvoon, ja olen niistä erittäin ilahtunut. Mutta, arvoisa rouva puhemies, kun Suomi täyttää 100 vuotta, on hienoa, että me saamme ison panostuksen lainauskorvauksiin. Suomihan on maksanut kirjailijoille, suomalaiselle kirjallisuudelle korvauksena lainauksista vasta vuodesta 2007 korvauksen, ja muissa Pohjoismaissa tuo korvaus on ollut jo kymmeniä vuosia. Meidän korvaustasomme on ollut kovin matala, olemme saaneet siitä myös komission huomautuksen. Eduskunnassa puolueet, eduskuntaryhmät ovat yhdessä vaikuttaneet tähän asiaan, tehneet paljon työtä, ja on todella hieno asia, että ensi vuoden talousarviossa todellakin tuo lainauskorvausmääräraha nousee lähes 16 miljoonaan euroon. Se on 6,3 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Tämä on hieno juhlapäätös. Tuo lainauskorvaus ulottuu myöskin opetus- ja tutkimuskirjastoihin, joissa sitä ei vielä ole ollut. Tämä on hieno päätös, ja täytyy sanoa, että kyllä suomalainen kirjallisuus ja kirjailijat ovat palkkansa ansainneet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-12-19T19:16:58,2016-12-19T19:18:59,Tarkistettu,1.1 2016_137_347,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa on puhuttu tänään paljon koulutuksen eriarvoistumisesta ja sen vaaroista, ja tämä on kiistatta erittäin vakava ongelma, johon täytyy vakavalla kädellä myös puuttua. Oppositio sen sijaan on syyttänyt hallitusta perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen leikkauksista, (Riitta Myllerin välihuuto) vaikka kiistatta on totta, että hallitus on omalla toimintakaudellaan vahvistanut kuntataloutta. Toistan: hallitus on vahvistanut kuntataloutta. Ja ihmettelen tätä opposition myöhäisherännäisyyttä tähän asiaan. Te olitte mukana, kun edellisellä kaudella toteutettiin ennätykselliset leikkaukset valtionosuuksiin, kuntatalouteen, ja vietiin kunnilta niiden resurssit järjestää perusopetusta ja varhaiskasvatusta. Kysynkin nyt teiltä: minkä takia te ette voi katsoa nyt itseänne peilistä ja myöntää, että ne valtionosuusleikkaukset viime kaudella olivat vakava virhe? Ja tämän myöntämisen jälkeen voisimmeko yhdessä pyrkiä rakentamaan sellaista Suomea, jossa on edelleen maailman paras peruskoulu, maailman paras peruskoulutus, ja se kehittyy jatkuvasti?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-12-19T19:19:00,2016-12-19T19:20:12,Tarkistettu,1.1 2016_137_348,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tuossa äskettäin nostettiin esille pätevien opettajien saatavuus maan eri osissa. Itse asiassa täytyy mainita, että tämä hallitus panostaa aika merkittävän määrän rahaa opettajankoulutuksen kehittämiseen. Myöskin tulevana vuonna on siihen budjetoitu rahaa. Tämä on erittäin tärkeä asia, ja varsinkin opettajien täydennyskoulutuksen kehittäminen vaatii kyllä panoksia. Meillähän on aika merkittäviä kuntakohtaisia eroja siinä, mitenkä opettajien osaamisen kehittämiseen annetaan mahdollisuuksia. Hyvin paljon opettajien niin sanottu täydennyskoulutus on, mitenkä sitä nyt luonnehtisin, virkistyspäivämäistä eikä niinkään suunnitelmallista tai tieteelliseen tietoon pohjautuvaa. Tässä on paljon kehittämistä, ja olen siitä erittäin iloinen ja lausun kiitokset myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle, että hän on tätä hyvin päämäärätietoisesti lähtenyt viemään eteenpäin. Me tarvitsemme tosiaan vahvempaa yhteyttä opettajankoulutuslaitosten kanssa tähän jo virassa toimivien opettajien täydennyskoulutukseen. Sieltä saadaan ikään kuin se tutkimustieto. Sinne pohjalle sitten tarvitaan ihan jopa koulukohtaisia, kuntakohtaisia malleja siitä, mitenkä sitä osaamista — esimerkiksi nyt tätä digiosaamista, joka on ollut paljon pinnalla viime aikoina — milloin missäkin kehitetään. Tällaisia mentoriopettajajärjestelmiähän on luotu, ja varmasti tässä digiosaamisen kehittämisessä nekin ovat paikallaan. Myös uudet opettajat, nuoret, aloittelevat opettajat, hyötyvät varmasti näistä mentoriopettajamalleista. Toivon, että niitä sovelletaan laajasti Suomen eri kunnissa. Päätän tämän puheenvuoron siihen vertaukseen, minkä eräs kollega, kun itse olen aineenopettaja koulutukseltani, sanoi tässä hiljattain, kun kysyin, miten se opettajan ura on alkanut: ""Ikinä en ole ollut niin eksyksissä kuin ensimmäisessä vanhempainillassa."" Eli monenlaista osaamista tarvitaan opettajienkin uralla ja (Puhemies koputtaa) myös siinä alkuvaiheessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-19T19:20:12,2016-12-19T19:22:20,Tarkistettu,1.1 2016_137_349,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Todellakin monista sellaisista tavoitteista, joita meidän kärkihankkeidemme kautta halutaan saavuttaa, aivan keskeistä on tämä opettajien täydennyskoulutus, ja senpä takia siihen onkin varattu nyt ihan merkittävä määräraha tulevalle vuodelle — oliko 20 miljoonaa ensi vuodelle tiedossa siihen. Me olemme puhuneet paljon varhaiskasvatuksesta, peruskoulun uudistamisesta ja toisella asteella tästä erittäin merkittävästä ammatillisen koulutuksen reformista, joka on varmasti isoimpia yksittäisiä kokonaisuuksia, mitä meidän koulutuspolitiikassamme nyt on parhaillaan käynnissä, mutta täytyy mainita myös, että lukiota ei ole missään nimessä unohdettu vaan myös lukiokoulutusta halutaan määrätietoisesti kehittää ennen kaikkea niin, että lukiokoulutus vastaisi yhä enenevässä määrin paremmin tulevaisuuden tarpeisiin ja vahvistaisi niitä mahdollisuuksia, mitä lukiolaisilla on oman tulevaisuutensa kannalta. Tästä yksi esimerkki ovat erilaiset kurkistus‑ ja kokeilumahdollisuudet, yhteistyö korkeakoulujen kanssa, josta on olemassa jo hyviä, innostavia esimerkkejä. Sitten täytyy vielä mainita nuorten eteen tehtävä toiminta. Nuorten hyväksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi täytyy tehdä päämäärätietoisia toimia, ja näin myöskin tehdään. Sivistysvaliokunnassakin meillä on ollut nuorten syrjäytymisen ehkäisy nyt kumpanakin vuotena hyvin vahva painopiste, ja nyt on oikein hienoa, että valiokunta on lisäämässä nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön määrärahoja ja myös (Puhemies koputtaa) syrjäytymisvaarassa oleville nuorille erikseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-12-19T19:22:21,2016-12-19T19:24:29,Tarkistettu,1.1 2016_137_350,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että on ollut todella mielenkiintoista kuunnella tässä hallituspuolueiden puolustelua tälle budjetille. Ovat keskenään tässä nyt kehuneet, kuinka hyvin tämä on mennyt. Tosiasia on kuitenkin se, että hallitus leikkaa. Hallitus leikkaa korkeakoulutuksesta, suurentaa varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ja koulujen luokkakokoja. Se leikkaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettäviä varoja. Hallitus on toimillaan romuttamassa suomalaisen koulutuksen menestystarinaa ja heikentämässä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. (Toimi Kankaanniemi: Se on maailmanloppu!) Tutkimuksen ja kehityksen leikkaukset lyövät korville uusia innovaatioita ja orastavaa talouskasvua, joka meillä tällä hetkellä on. Leikkaamalla opintotukea hallitus pakottaa opiskelijat velkaantumaan ajassa, jossa on varsin epävarmaa työllisyys sen jälkeen, kun on valmistunut. Me sosialidemokraatit haluamme sen sijaan turvata korkeakoulujen rahoituksen sekä kaikkien lasten oikeuden turvalliseen oppimisympäristöön. Ilmainen koulutus mahdollistaa kaikille tasa-arvoisen mahdollisuuden kehittää itseään ja mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden. Koulutusta rajoittamalla hallitus nakertaa hyvinvointivaltion keskeisintä tukijalkaa ja talouskasvun moottoria. Tämä on hämmästyttävää tässä ajassa, missä me nyt elämme. Täällä puhuttiin hallituspuolueiden toimesta pitkään myös Pisa-tutkimuksista. En ihan tarkkaan ymmärrä, miten se nyt liittyy ensi vuoden budjettiin, mutta sen verran voin siitä sanoa, että siitä sietääkin olla huolissaan. 15-vuotiaat pojat eivät osaa lukea, kun jättävät peruskoulun: he syrjäytyvät ihan varmasti. Minusta on hyvä niin, että te olette huolissanne nyt näistä asioista. Seurauksena siitä, että ollaan huolissaan, päästään askel eteenpäin, päästään tekoihin ja sen jälkeen päästään kenties siihen, että ymmärretään se, että koulutus maksaa, tutkimus maksaa, sivistyksen ylläpito maksaa. Siihen teillä on nyt avaimet käsissänne.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-19T19:24:29,2016-12-19T19:26:32,Tarkistettu,1.1 2016_137_351,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suurimmat suhteelliset leikkaukset on tämä hallitus tehnyt koulutukseen, ja todellakin on näin, että meillä pienenä kansakuntana ei juuri mitään muuta niin arvokasta ole kuin meidän lapsemme ja nuoremme ja heidän kouluttamisensa. Me tarvitsemme myös koko ajan enemmän osaamista. Me kilpailemme maailmalla nimenomaan sillä, että kehitämme sellaisia tuotteita, joista maailmalla on kysyntää. Se ei synny ilman, että meillä on rahaa tutkimukseen, tuotekehitykseen. Me olemme hyvin selvästi jo erottautumassa tästä pohjoismaisesta ryhmästä sillä, että tutkimus‑ ja tuotekehitysvaroja on laskettu. Sitä enemmän, mitä enemmän tutkimus‑ ja tuotekehitysvaroja valtion budjetin kautta lasketaan, se heijastuu myöskin sitten sinne yksityiseen tutkimus‑ ja kehitystoimintaan. Olisi varmasti hyvä, että nyt kunnat käyttäisivät ne varat, jotka ovat heille valtionosuuksien kautta sitten ikään kuin tulossa, nimenomaan koulutukseen, luokkakokojen pienentämiseen, varhaiskasvatuksen tukemiseen, mutta näinhän ei ole, koska lainsäädännöllä te olette tämän estämässä. Erityisesti se koskee varhaiskasvatukseen, jossa ryhmäkoot ovat kasvaneet. Subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen on heikennetty, ja se näkyy erityisesti siellä kaikkein vähävaraisimmissa perheissä, ja kuten tässä jo keskusteltiin, suurimpia meidän koulutuspoliittisia ongelmia on se, että koulutus sosiaalisesti periytyy. Tähän meillä ei ole varaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-19T19:26:33,2016-12-19T19:28:36,Tarkistettu,1.1 2016_137_352,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täytyy aivan ensimmäiseksi todeta, että mukava, kun saadaan kerrankin oppositio puolustuskannalle. Toistan aiemmassa puheenvuorossa esittämäni kysymyksen nyt opposition edustajille: mitä te olette mieltä, olivatko ne teidän edellisessä hallituksessa toteuttamanne ennätyksellisen suuret valtion-osuusleikkaukset kunnilta virhe? Nimittäin oman näkemykseni mukaan te kannatte erittäin suuren vastuun nyt siitä, että erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa pojat ovat syrjäytymisvaarassa ja koulutuksen eriarvoisuus repeää. Kiitän hallitusta siitä, että hallitus on tehnyt määrätietoisia toimenpiteitä sen eteen, että kuntataloutta on kyetty tässä maassa vahvistamaan, sillä kunnat ovat se yksikkö, jonka päällä tämä meidän koulutuksen kruununjalokivi eli peruskoulu lepää. Peruskoulu lepää kuntien harteilla. Mitä taas tulee edustaja Tolppaseen, niin ymmärrän kyllä Tolppasen harmistuksen, sillä hän hyppäsi vapaaehtoisesti nyt siihen joukkueeseen, joka oli valmis tällaiset leikkaukset toteuttamaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-12-19T19:28:36,2016-12-19T19:29:47,Tarkistettu,1.1 2016_137_353,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan vaikka yliopistoihin kohdistuneita leikkauksia, niin on hyvä palauttaa taas mieleen tämä mittasuhde, kun puhutaan meidän koulutuksen ja tutkimuksen rapauttamisesta. Yliopistojen budjettirahoitus pienenee 3,2 miljardista 3,1 miljardiin, ja tämä 0,1 miljardin pienennys meitä kaikkia epäilemättä varmasti kirpaisee, mutta edelleen merkittävästi budjettirahoitteisesti yliopistoja tuetaan. Eikä pidä unohtaa nyt tätä pääomitusta, jota tämä hallitus on valmistellut ja johon on varauduttu. Se on lisärahoitusta, uudentyyppistä tervetullutta lisää, joka ei tokikaan korvaa sitä perusrahoitusta, mutta se tarjoaa mahdollisuuden entistä paremmin kilpailla siellä kansainvälisessä kentässä, ja esimerkiksi yliopistot ja Suomen yliopistot Unifi ovat ottaneet hyvinkin positiivisesti vastaan tämän mahdollisuuden pääomittamisesta. Joten kyllä todellakin hallitus haluaa nähdä paljon mahdollisuuksia meidän korkeatasoisessa korkeakoulutuksessa, tutkimuksessa, innovaatioissa ja myöskin innovaatioiden paremmassa hyödyntämisessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, joiden eteen hallituksen puolesta tehdään töitä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-12-19T19:29:47,2016-12-19T19:31:32,Tarkistettu,1.1 2016_137_354,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Vielä kerran tästä opintotukiasiasta, asia on itselleni hyvinkin läheinen. Kymmenen vuotta sitten, kun toimin opiskelijajärjestön puheenjohtajana, jo silloin keskusteltiin tästä samasta asiasta, että nykyinen asumislisä, jota opiskelijat ovat saaneet, on ollut pitkään jo riittämätön. Sen takia hallitus vie tätä eteenpäin, eduskunta on jo hyväksynyt tämän, ja budjetissa sitten tämä muutos myös näkyy niin, että kun opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin, niin pienituloiset opiskelijat tulevat jatkossa saamaan enemmän rahaa valtiolta opintojen aikana. Tämä on erittäin tärkeä muutos, ja se asia ei muuksi muutu, vaikka kuinka hoetaan, että tässä väärin tehtäisiin, vaan tämä on erittäin oikeudenmukainen päätös, mitä myös opiskelijajärjestöt ovat tukeneet, tätä yleiseen asumistukeen siirtymistä. No, sitten vielä tästä innovaatiorahoituksesta on todettava, että organisaatioissa, jotka meillä ovat tehneet tätä tutkimus- ja kehitystoimintaa Suomessa, myöskin korkeakoulut, vaikka niitten rahoitusta on lisätty noin kymmenen vuoden aikana miljardilla eurolla, siltikään tämä tutkimus- ja kehitystoiminta ei ole mennyt eteenpäin sillä tavalla, niin kuin tätä panostusta on sinne laitettu, näitä tuotoksia ei sieltä ole tullut. Kysymys on myös paljon toimintatapojen muutoksesta. Tärkeintä olisi se, että ennen kaikkea tehdään paljon vahvempaa yhteistyötä yrityselämän kanssa, työelämän kanssa, jossa käytännössä tapahtuu innovaation jalostaminen eteenpäin myös tuotteiksi ja palveluiksi. Sama asia on nähtävissä opiskelupuolella, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, jossa tällä hetkellä työelämäläheisyys on aivan liian kevyttä. Tämä tulee selvästi esiin sekä opiskelijoilta että työnantajilta, joiden pitäisi palkata nämä tulevat ammattilaiset. On erittäin hyvä, että ammatillinen koulutus siirtyy enemmän työpaikoille, myös lähemmäksi työpaikkoja ja pieniä kuntia ja niitä (Puhemies koputtaa) harvaan asuttuja alueita, ja tullaan myös siellä niitä nuoria näkemään työpaikoilla enemmän.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-19T19:31:33,2016-12-19T19:33:40,Tarkistettu,1.1 2016_137_355,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Kyllä nyt olen vähän kummissani tästä edustaja Mikko Kärnän sanomisesta, nimittäin minähän siirryin sosialidemokraattiseen puolueeseen. En siirtynyt kokoomukseen enkä keskustaan ja jätin perussuomalaiset. Nämä kolme puoluetta ovat ne, jotka leikkaavat nyt. Ne vievät nyt rahaa koulutukselta, ne vievät nyt rahaa tulevaisuudelta. Mutta kaikkein eniten halusin vain tietenkin kertoa sen, että en todellakaan tullut mihinkään näistä puolueista, vaan tulin sosialidemokraattiseen puolueeseen. Jos mennään siihen, mitä viime hallituskaudella tehtiin, niin voidaan tietenkin katsoa historiaa vaikka miten paljon taaksepäin, mutta kun historia ei tunne vaihtoehtoja, siinä eipäs—juupas-peli ei toimi. Nyt kannattaa katsoa eteenpäin ja kannattaa rakentaa sellaista Suomea, missä meidän nuorillamme on hyvä olla ja elää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-19T19:33:40,2016-12-19T19:34:38,Tarkistettu,1.1 2016_137_356,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvon puhemies! Tuossa puhuttiin siitä, että opiskelijoitten siirto yleisen asumistuen piiriin on parantanut erityisesti pienituloisten opiskelijoitten tilannetta, yksin asuvien opiskelijoitten tilannetta silloin, kun he asuvat kalliisti. Näin on, mutta valitettavasti perheellisten opiskelijoitten ja muitten lapsiperheitten asumistukea on tämän vuoksi leikattu. Ei voi olla myöskään opiskelijoitten kannalta järkevää toimintaa se, että jotta saadaan yhdelle osalle opiskelijoista heidän tarvitsemaansa lisätukea, se otetaan sitten toisaalta pois. Tämä asumistuen leikkaus, joka tässä yhteydessä tehtiin, on hyvin valitettava senkin takia, että se kohdistuu moniin sellaisiin perheisiin, joilta muutoinkin eri tilanteissa on leikattu. Kun vielä muistetaan, että tässä samassa yhteydessä budjetissa on opintotukea reippaalla kädellä leikattu, niin ei tässä kauhean paljon ole syytä juhlia sitä, että meillä opiskelijoitten tilanne olisi jotenkin hyvä ja että mahdollistettaisiin nimenomaan niille opiskelijoille, jotka eivät esimerkiksi perheiltään saa tukea, kokopäiväinen opiskelu. Se, että varmistetaan kokopäiväinen opiskelu, on paras tae myöskin siihen, että opintoajat pysyvät kohtuullisina, ja tämä on tietysti myöskin kansantaloudellinen kysymys ja kysymys siitä, miten me saamme koulutettua työvoimaa, mahdollisimman pian ja hyvää koulutettua työvoimaa, työmarkkinoille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-19T19:34:39,2016-12-19T19:36:38,Tarkistettu,1.1 2016_137_357,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Vielä tässä edellä aikaisemmassa puheenvuorossa viitattiin varhaiskasvatukseen, ja haluan vielä viitata näihin varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen muutoksiin. Kun pienituloisille ja erityisesti yksinhuoltajille kohdistuvat nämä alennukset, jotka ovat varsin merkittävät, voidaan puhua yli 50 euron kuukausittaisesta alennuksesta, todellakin tällä mahdollistetaan varhaiskasvatus ja tuetaan varhaiskasvatusta monessa pienituloisessa perheessä. Sitten mitä tulee vielä tähän tutkimukseen, mihin on viitattu, on oikein ilahduttavaa, että on saatu lisäys nuorille tutkijoille tieteen tekemiseen Suomen Akatemian myöntövaltuuksien lisäyksellä, joka oli kertaluontoisesti 30 miljoonaa, ja myös perusvaltuuteen 10 miljoonan euron korotus. Myös Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitus on varsin merkittävä, 47 miljoonaa euroa ensi vuodelle ja myöntövaltuus 55,6 miljoonaa euroa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-12-19T19:36:40,2016-12-19T19:38:04,Tarkistettu,1.1 2016_137_358,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! En halua enää pitkittää tämän kohdan keskustelua, mutta haluaisin kyllä nyt korjata aikaisemman edustajan puheenvuoron siitä, että jotenkin perheitä olisi erityisesti kuritettu, koska nimenomaan pienituloisten perheellisten esimerkiksi varhaiskasvatusmaksuja on pienennetty ja nollamaksuluokka säilyy. Nimenomaan valtio nyt velvoittaa kuntia tarjoamaan tätä nollamaksuluokkaa, joten tämä mahdollisuus avataan myös paremmin perheille, joilla on siihen mahdollisuus tai tilanne on sellainen, että he pääsevät siihen nollamaksuluokkaan. Edelleenkin tästä asumisen tukemisesta. Tilannehan on se, että vaikka tämä opintorahan leikkaus tehdään, niin asumisen tuki kasvaa nimenomaan pienituloisilla, yksin asuvilla, korkeaa vuokraa maksavilla opiskelijoilla. (Keskustan ryhmästä: Ja myös opintotuen kokonaisuus kasvaa!) — Opintotuen kokonaisuus myös kasvaa, siinä on lainaa mahdollista nostaa enemmän, mutta myös jo ilman tätä opintolainan osuutta tämä opintojen aikainen tuki vahvistuu nimenomaan pienituloisilla opiskelijoilla. Niiltä, joilla on itse varaa muitten tulojen puolesta ruokakunnassa ottaa osaa niihin opintojen aikaisiin kustannuksiin, tämä tuki pienenee. Tämä on erittäin oikeudenmukainen päätös.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-19T19:38:05,2016-12-19T19:39:25,Tarkistettu,1.1 2016_137_359,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_137_360,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on nyt käsittelyssä merkittävä päivystysuudistus, ja se on merkittävä kokonaisuus, jossa esitetään erikoissairaanhoidon kokoamista nykyistä suurempiin yksiköihin ja harvinaisten tai vaativien toimenpiteiden keskittämistä sekä parannetaan sosiaalipäivystystä ja sosiaalihuollon saatavuutta ja saavutettavuutta koskevia säännöksiä. Tämän lisäksi perusterveydenhuollon kiireellistä vastaanottotoimintaa ehdotetaan lisättäväksi terveyskeskuksissa niin, että lähipalveluiden saatavuus myös arki-iltaisin ja viikonloppuisin paranisi. Asiallisesti tämä esitys on hyvä, ja me kannatamme sitä, ja haluan todeta heti, että tuemme päivystyslainsäädännön kehittämistä ja päivystyslainsäädännön tarpeellisuutta, mutta emme kuitenkaan hyväksy sitä menettelytapaa, jolla tämä on hoidettu irrallisena osana muusta sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistuksesta. Tästä syystä niin sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa kuin myös täällä me sosialidemokraatit, vihreät ja kristilliset olemme jättäneet yhteisen vastalauseen, jossa esitämme tämän lain hylkäämistä, ja tuon siihen liittyviä perusteluita nyt teille tiedoksi. Ensinnäkin haluan heti aluksi todeta, että kaikkein tärkein asia tässä on se, että tämä lakiesitys olisi pitänyt käsitellä yhdessä sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa, koska päivystys on luonnollinen osa sosiaali‑ ja terveyspalveluita. Toinen asia, joka tähän liittyy, on se, että tämän lain taustalla on viime vaalikaudella valmistelussa ollut sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus ja siihen liittyvät perustat. Nämä perustat ovat täysin erilaisia kuin nyt hallituksen valmistelussa oleva sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus. Sen takia on todella hämmentävää ja, voisiko sanoa, epäloogistakin se, että lain valmistelu perustuu aivan toisenlaiseen sosiaali‑ ja terveydenhuollon rakenteeseen kuin sitä tulevaisuudessa sitten tultaisiin toteuttamaan. Ensinnäkin viime kaudella sosiaali‑ ja terveyspalveluista vastasi julkinen sektori, niin palveluiden järjestämisestä kuin pääasiassa myös palveluiden tuottamisesta. Palveluita täydensivät yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt. Tavoitteena oli saada suurempia palveluntuottajia, kokonaisuuksia. Tämän lisäksi yksi tärkeimmistä asioista oli sosiaali‑ ja terveyspalveluiden hyvä integraatio, sekä perustason että erikoistason integraatio. Tavoitteena oli vähentää hallinnollisia rajoja ja luoda suurempia kokonaisuuksia. Palveluiden rahoituksesta vastasivat myös kunnat, joita tuettiin valtionosuuksilla sekä asiakasmaksuilla. Nyt tuleva tilanne on täysin päinvastainen. Sosiaali‑ ja terveyspalvelut siirretään kunnista maakuntiin, palveluiden järjestäjänä on maakunta, ja palvelujen tuottajina ovat yhdenvertaisesti julkinen, yksityinen ja järjestöt. Kaikki perustason palvelut pakkoyhtiöitetään ja ne pilkotaan erillisiksi kokonaisuuksiksi. Rahoitus tulee suoraan valtiolta maakuntiin, ja maakunnat jakavat erillisellä periaatteella ne sitten palveluntuottajille. Valinnanvapauslainsäädäntö tulee olemaan yksi oleellinen osa tätä kokonaisuutta, mutta meillä ei ole tietoa sen sisällöstä, koska hallituspuolueet eivät ole pystyneet saamaan siitä yhteistä näkemystä, minkä seurauksena meillä ei ole tietoa siitä, minkätyyppinen valinnanvapaus maahan tulevaisuudessa tulee. On selvää, että päivystys on luonnollinen osa sosiaali‑ ja terveyspalveluita. Nyt päivystyslaki olisi voimassa vain vuoden, kun ministeriö joutuu valmistelemaan uuden lainsäädännön kokonaan uudelta pohjalta, koska tämä lainsäädäntö ei vastaa sitä tulevaa, mitä sitten uusi sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus tulevaisuudessa tämän päivystyksen osalta edellyttää. Tämän lisäksi mielestämme tämä kokonaisuus ei anna hyvää kuvaa lainsäädännön kokonaisvalmistelusta, kun sieltä tuodaan yksi erillinen osa, joka ei vielä ole tulevaisuudessa sellainen kuin siltä tulevaisuudessa sitten odotamme. Mielestämme päivystyslainsäädäntö tulisi käsitellä osana tulevaa sotea. Tämä antaisi todellisen käsityksen ja näkemyksen tulevaisuudesta, tulevaisuuden sosiaali‑ ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta. (Puhemies koputtaa) — Arvoisa puhemies, voinko jatkaa tätä vastalausetta? (Puhemies: Voit jatkaa!) — Kiitoksia. (Puhemies: 10 minuuttia aikaa!) — Kiitoksia, kiitoksia, ei tähän ihan niin paljon kyllä mene, mutta esittelen tämän vastalauseen. Kiitoksia, puhemies! Joka tapauksessa meille kaikkein tärkein ja oleellinen osa on se, että me olisimme toivoneet ja nähneet perustelluksi sen, että päivystyslainsäädäntö olisi käsitelty yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa tulevana keväänä. Nyt hallitus on perustellut tätä myös sillä, että tämä on budjettilaki, ja nyt tämä hallitus on ilmoittanut, että tämä budjetti toisi jo tulevana vuonna 2017 valtiolle säästöä 50 miljoonaa euroa. Kuitenkin tämä laki tulee käytännössä voimaan vasta 2018 ja sen taloudelliset vaikutukset näkyvät vasta vuonna 2019, minkä takia mielestämme myöskään nämä taloudelliset budjettiperusteet eivät anna sille sitä perustetta, ettei tätä lainsäädäntöä olisi voitu käsitellä ensi keväänä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä. Tästä ovat todenneet eri asiantuntijat, että tämä lainsäädäntökokonaisuus tuottaa erilaisia ongelmia. Muun muassa Valvira totesi, että keskittämisellä tavoitellut vaikutukset voivat vesittyä: kun julkisen palveluntuottajan on vietävä palvelut suurempiin yksiköihin, niin samanaikaisesti yksityinen palveluntuottaja voi tulla alueelle tuottamaan vastaavia palveluita, koska lakiesitys ei koske niitä. Jos tämän jälkeen valinnanvapaus koskisikin myös erikoissairaanhoitoa, Valvira on lausunnossaan todennut, että yksityinen tuottaja pääsee niin sanotusti keittiön kautta sellaisille markkinoille, joista julkisen on lähdettävä pois tämän lainsäädännön takia, keskittämisen takia. Siltä osin lainsäädäntö ei kohtele eri palveluiden tuottajia yhdenvertaisesti, pikemminkin se kohtelee eriarvoisesti. Tämä näyttääkin myös siltä, että kun tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sanoo, että yksityiset, julkinen ja järjestöt olisivat palveluntuottajina samalla viivalla, niin tämä lainsäädäntö mahdollistaa sen, että yksityiset palveluntuottajat pääsevät näin valmistautumaan tulevaan sote-uudistukseen ja siihen liittyvään valinnanvapauteen aivan toisella tavalla kuin julkinen sektori. Tämä vesittää palveluiden keskittämisen ja siitä saadut osaamisen ja paremman ja tehokkaamman palveluiden tuottamisen hyödyt. Arvoisa puhemies! Tähän lainsäädäntöön liittyvät tietysti myös kielelliset kysymykset. On ehdottoman tärkeää laadukkaan hoidon onnistumisen kannalta, että potilas saa palvelunsa omalla kotikielellään. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa, kuten päivystyksessä, tähän kokonaisuuteen liittyvät myös kielellisten oikeuksien turvaaminen sekä se, että Vaasan sairaanhoitopiiri olisi tullut sisällyttää täyden päivystyksen sairaaloiden luetteloon. Elikkä olimme tukeneet sitä linjausta, joka oli useissa asiantuntijalausunnoissa, elikkä 12+1-mallia. Näin ei nyt kuitenkaan tapahtunut, jos eduskunta hyväksyy tämän esityksen. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi. Meistä on käsittämätöntä, ettei hallitus antanut eduskunnalle riittävästi aikaa käsitellä näin merkittävää lakia sen vaatimalla tavalla. Tästä syystä olemme esittäneet, että eduskunnalle ja sosiaali- ja terveysvaliokunnalle olisi annettu aikaa jatkaa lain käsittelyä helmikuussa istuntotauon jälkeen. Kuten täällä on useaan otteeseen todettu, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ei käytännössä annettu kuin pari päivää aikaa arvioida perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Meille ei annettu myöskään lisäaikaa arvioida lisätoimenpiteitä perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta. Mielestämme tämä ei anna oikeutta lainvalmistelulle eikä sen käsittelylle. Tämä on mielestämme myös yksi esimerkki siitä, mihin oikeuskansleri Jonkka ja useat muut oikeudelliset professorit ovat viitanneet, (Puhemies koputtaa) kuinka hallitus vie kiireellisiä asioita väkisin eteenpäin. Arvoisa puhemies! Näillä edellä olevilla perusteilla ehdotamme, että tämä lakiesitys hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-19T22:45:41,2016-12-19T22:56:03,Tarkistettu,1.1 2016_137_361,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Heti aluksi ilmoitan, että kannatamme edustaja Kiljusen tekemää hylkäysehdotusta. Tämä esitys on hyvä esimerkki siitä, mitä oikeuskansleri Jonkka tarkoitti huonolla lainvalmistelulla. Kun lainvalmistelun yhteydessä varsinaisia pykälätekstejä aletaan muuttamaan ilman, että valiokunta voi niihin ottaa ajan kanssa kantaa, ollaan jo sellaisella tiellä, jossa voidaan todeta, että se ei enää täytä hyvän lainsäätämisen perustunnusmerkkejä. Sitten itse tähän asiaan. Sairaalaverkosta päättäminen ilman tarkempaa tietoa siitä, mikä on hallituksen tavoittelema valinnanvapauden sisältö, ei mielestämme täytä hyvän lainsäädäntövalmistelun kriteereitä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauslainsäädännössä tullaan määrittelemään, miltä osin esimerkiksi erikoissairaanhoidon kirurgiset toiminnot tulevat yhtiöitettäviksi ja kilpailtujen markkinoiden piiriin. Hallitus oli luvannut linjata valinnanvapauden sisällöstä marraskuussa, mutta päätöksenteko on lykkääntynyt, ja nyt puuttuu olennainen tieto siitä, mikä on hallituksen tavoite. Ilman riittäviä tietoja emme voi päättää päivystyssairaaloista niin, että lainsäädäntö olisi oikein kohdentuvaa, toimivaa, johdonmukaista ja ymmärrettävää. On huomattava, että laki tullaan toimeenpanemaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon alalla, johon siis noin vuoden kuluttua on tulossa mittavat uudistukset ja uudelleenjärjestelyt sote-uudistuksen tullessa voimaan yhdessä maakuntauudistusten kanssa. Kielellisten oikeuksien turvaamiseksi katsomme, että Vaasan sairaanhoitopiiri olisi tullut sisällyttää täyden päivystyksen sairaaloiden luetteloon, ja tähän on mittava määrä hyviä perusteluja. Voimme esimerkiksi yhden keskeisen mainita, joka on potilastietojen ja diagnoosien oikea ymmärtäminen. Ajatellaan, että Vaasan sairaalasta ruotsinkielisen väestön tiedot lähtevät Seinäjoen sairaalaan, jossa ei voida varmuudella taata, että kielellinen taso on sellainen, että potilastiedot ja erityisesti diagnostiikka tulevat oikein ymmärretyksi. Olemme välittömästi potilasturvallisuuden alueella ja rikomme sitä törkeällä tavalla ja aiheutamme valtavan määrän ehkä myös vääriä toimenpiteitä niin terveydellisesti kuin hallinnollisesti. Tämä on jo itsessään niin iso ja painava syy, että se olisi jo vaatinut selkeää, suurempaa ja pidempiaikaista harkintaa. Arvoisa puhemies! Tässä vastalauseessa on hyvin perusteltu nämä kaikki muut asiat, joten en niitä sen kummemmin tässä käy toistamaan, mutta toistan sen, että kannatamme tätä hylkäysesitystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-19T22:56:11,2016-12-19T22:59:36,Tarkistettu,1.1 2016_137_362,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mats,Nylund,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp," Ärade herr talman, arvoisa herra puhemies! Jourförordningen har nu nått andra behandlingen i plenum. Det mesta har säkert redan sagts om detta lagförslag, men för historieskrivningen är det viktigt att vi debatterar förslaget ännu en gång. Utgångsläget för lite drygt ett år sedan var följande: Enligt det som berättades i offentligheten under den så kallade regeringskrisen som vi hade ville centerpartiet ha lika många fulljoursjukhus som landskapen, eller 18 stycken. Sannfinländarna var beredda att stöda en sådan modell, medan samlingspartiet ville ha endast fem 5 erva-områden. Kompromissen blev 12 fulljourssjukhus. Antalet 12 hittar man bland annat också i Sitras rapport och THL:s rapporter för rationalisering av sjukvården, men de båda placerar Österbotten och Vasa centralsjukhus som ett självklart fulljoursjukhus. Regeringen valde i stället att inte utse Vasa till ett fulljoursjukhus. När man läser regeringens proposition får man en stark känsla av att argumenten för att fälla ut Vasa är regionpolitiskt motiverade och att beslutet om placering fattats först och sedan därefter har man byggt upp argumenten. Social- och hälsovårdsministeriets hårt kritiserade sakkunnigutlåtanden under riksdagsbehandlingen förstärker denna bild eftersom som ministeriets statistik inte alls stämmer överens med de uppgifter som bland annat Vasa centralsjukhus direktör tillställt riksdagen. Någon kommer säkert i sinom tid att granska de givna uppgifterna, och då antigen verifiera dem eller konstatera dem vara felaktiga.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p943,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+4.aspx,sv,Mats Nylund,943,2016-12-19T22:59:44,2016-12-19T23:01:50,Tarkistettu,1.1 2016_137_363,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Menen suoraan Vaasan keskussairaalan asioihin. En käy läpi enää niitä asioita, mitä tässä on jo kahteen kertaan sanottu. Mutta erilaisia väitteitä on todellakin kuultu Vaasan keskussairaalasta, ja otan tässä muutaman niistä esiin. Väite siitä, että uusi status ei tuo tai vie rahaa, on väärä. Vaasan keskussairaalasta saadun tarkistetun tiedon mukaan ruotsinkielisen palvelun ylläpito maksaa Vaasan keskussairaalalle 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Tätä rahamäärää ei ole huomioitu missään. Tulevaisuudessa tämä kulu tulee rasittamaan myös Seinäjoen sairaalaa, koska sielläkin kielenkääntäjät, kieliopettaja, kielilisät sekä painotuotteiden tekeminen ja erilaisten kaavakkeiden tekeminen kahdelle eri kielelle maksavat. Lisäksi täyden palvelun ambulanssi Vaasa—Seinäjoki—Vaasa-kuljetuksille maksaa ylläpitoineen 0,5 miljoonaa per vuosi. Tähän tulee lisäksi sellaiset kuljetukset, joita ei hoideta ambulanssilla vaan taksilla. Myös väite siitä, että näitä kuljetuksia tulisi vuodessa olemaan 50, on väärä. Johtajaylilääkäri Auvo Rauhala Vaasan keskussairaalasta sanoo, että näitä kuljetuksia per vuosi tulee olemaan 450:sta jopa 750:een. Tosin tässä ovat mukana sitten myöskin erva-alueen sairaalaan vietävät potilaat. Erva-alue Vaasan sairaanhoitopiirin osalta on Turku, ja sinne viedään sitten lähinnä potilaat, jotka vaativat aivokirurgisia toimenpiteitä, tai jos on aivoinfarkti tai aivoverenvuoto, mutta ylipäätään sillä suunnalla olevat potilaat. On väite siitä, että jos Vaasan keskussairaalasta viedään pois kirurgisia toimenpiteitä, niin se ei vaikuta mitään — sillä ei ole merkitystä — sen takia, että siellä on vähän ortopedia- ja syöpäkirurgisia toimenpiteitä. Sillä on merkitys, koska Vaasan keskussairaalalla on sertifikoidusti hyvä syöpäsairaala, siellä on paljon onkologisia leikkauksia. Sen lisäksi se on erittäin arvostettu ortopediakirurginen sairaala. Myöskin erilaisten sydänjuttujen osalta, jotka Vaasasta kyllä nyt siirtyvät vuodenvaihteessa pois, on annettu väärää tietoa koskien sitä, kuinka paljon on näistä leikkauksista onnistunut ja kuinka paljon on epäonnistunut. Vaasan keskussairaalan onnistumisaste on kirkkaasti korkeampi kuin Seinäjoen keskussairaalan. En kuitenkaan varsinaisesti halua lähteä vertailemaan näitä keskussairaaloita. Nämä löytyvät kaikki tilastoista. Jos Vaasan keskussairaalasta viedään ortopedit ja syöpäkirurgit, se tarkoittaa sitä, että tuo sairaala tulee kuihtumaan. Mikäli tässä käy niin, että Vaasan keskussairaala ei tule siksi yhdeksi 12+1-sairaalaksi, niin silloin on erittäin tärkeää se, että katsomme, mitä asetukseen tullaan kirjoittamaan. Jos asetuksella kielletään tekemästä keinonivelleikkauksia tai syöpäkirurgisia leikkauksia Vaasassa, niin se vie mukanaan myös synnytykset, sitä myötä anestesian sekä naisten- ja lastentaudit — tämä sen takia, että emme tule saamaan sen jälkeen Vaasaan kirurgeja. Yksikään ammattitaitoinen, itseään kunnioittava kirurgi ei tule sairaalaan, missä tehdään päivittäin korkeintaan yksi tai kaksi keisarinleikkausta ja päivisin hoidetaan päiväkirurgisesti erilaisia paiseita ja muita sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät anna haasteita lääkäreille. Mitä taas perustuslakivaliokuntaan tulee, niin nyt on asia niin, että tämä asia on selvitettävä, ja toivon todella, että pääministeri tulee vastaamaan tästä asiasta meille tänne saliin. Ymmärsin uutisista, että hän voisi olla esimerkiksi jouluaaton aattona täällä. Ihan terveisenä pääministerille: Meille se käy. Myöskään kansanedustajilla ei ole olemassa työaikaa. Meille käy aatonaatto, aatto tai vaikka joulupäivä, mutta selvityksen me teiltä haluamme. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+4.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-19T23:07:30,2016-12-19T23:12:19,Tarkistettu,1.1 2016_137_364,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp," Värderade talman, arvoisa puhemies! För det första måste jag konstatera att det sker tråkiga saker i Berlin. Det är ytterst beklagligt att Europa igen har drabbats av ett terrordåd. Vi kan inte annat än känna och vara med dem som blivit utsatta. Men, värderade talman! Varför vill regeringen köra över Österbotten, Vasa och det svenska? Varför vill man inte välja det alternativ som ur patientens synvinkel, såväl ur den finskspråkiga som den svenskspråkiga patientens synvinkel är den bästa lösningen? Det vill säga fulljour såväl i Vasa som i Seinäjoki. Varför ska vi inte få fortsätta utveckla Vasa centralsjukhus som håller hög kvalitet med de resurser som vi själva skapar i vårt landskap? Varför ska vi behöva känna oss överkörda och som andra klassens medborgare vars rättigheter inte plötsligt behöver tryggas på bästa tänkbara sätt? Varför får de regionala sjukhusen, så som Brahestad, Forssa och Jakobstad inte fortsätta med sin dagkirurgi? Hur kan man göra så här? Här, bästa vänner, några frågor som medborgare i republiken Finland har ställt mig de senaste dagarna. Och frågorna är berättigade. Människor är oroliga, känner otrygghet inför framtiden. Människor känner också uppgivenhet inför landets regering som kör sitt race med slutna ögon. Också finskspråkiga reagerar, flere har visat sitt stöd för svenskan och det tvåspråkiga Finland genom att byta modersmål och registrera sig som svenskspråkiga hos magistraten. Jag lyfter på hatten för alla dem. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+4.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-12-19T23:12:30,2016-12-19T23:14:31,Tarkistettu,1.1 2016_137_365,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp," Ärade talman, arvoisa puhemies! Hallitus ajaa tätä päivystysuudistusta kuin käärmettä pyssyyn. Alun perin itsehallintouudistuksena markkinoidusta sote- ja maakuntauudistuksesta on tullut valtava keskittämisoperaatio, jossa myöskin valitettavasti suuri osa keskustan keskeisimmistä perinteisistä keppihevosista teurastetaan, maakunta ja kunta. Kunnilta viedään 60 prosenttia rahoista valtion tasolle, valtio taas vastaa voimakkaalla ohjauksella ylhäältäpäin, itse asiassa rautanyrkillä. Mikä ihmeoperaatio tämä on? Ruotsinkielisenä pitäisi olla tyytyväinen siihen, että kaksikielisyys leviää kuin kulovalkea nyt Seinäjoen suuntaan, missä on 0,29 prosenttia ruotsinkielisiä tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Nyt alueesta tehdään sitten tällä tavalla kaksikielinen siinä mielessä että pitäisi olla valmiutta palvella myöskin ruotsinkielisiä potilaita. Jokainen meistä ymmärtää, että tämä ei tule onnistumaan käytännössä. Ja käytännöstähän on, arvoisa puhemies, kysymys siinä, että käytännön palvelut toimivat sekä siellä päivystyspuolella että läpi koko hoitoketjun siellä sairaalassa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+4.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-12-19T23:23:36,2016-12-19T23:24:56,Tarkistettu,1.1 2016_137_366,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Thomas,Blomqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Värderade herr talman! Den här frågan är speciellt svår för dem med svenska som modersmål i vårt land och den har upprört många här i salen och ännu flera utanför den här byggnaden. Varför så? Jo, för att enligt min och många andras bedömning är det här en viktig grundlagsenlig rättighet och en princip som vi nu är oroliga för att regeringen och en majoritet av riksdagen håller på att frångå. Jag vill så gärna tro att regeringen och regeringspartierna här i riksdagen fortsättningsvis vill värna om ett tvåspråkigt Finland med en respekt för grundlagens stipuleringar. Tyvärr ser jag hemskt få tecken på det i handlingarna.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p923,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+4.aspx,sv,Thomas Blomqvist,923,2016-12-19T23:26:09,2016-12-19T23:27:32,Tarkistettu,1.1 2016_137_367,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Sari,Raassina,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tavoittelee parasta mahdollista päivystysuudistusta, ja on aivan selvää, että näin suuren uudistuksen yhteydessä on tilanteita, joissa osa alueista, osa sairaaloista kokee hankaluutta, ikävyyttä, huolta ja murhetta siitä, kuinka oman alueen sairaanhoidolle käy. Päivystysuudistus on merkittävä osa koko sosiaali- ja terveysuudistusta, mutta sen merkitys on suuri myös itsenäisenä uudistuksena. Se olisi pitänyt saada aikaiseksi jo vuosia sitten. Itse asiassa päivystyspuolen hoidon porrastus on laahannut perässä, ja laatu ei ole kyllä tällä hetkellä kaikilta osilta sen kaltainen kuin Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa terveydenhuollon tulisi olla myös päivystysaikaan. Kansalaisten perusoikeus on saada päivystyspalveluita 24/7/365 myös erityistasolla sekä terveydenhuollon että sosiaalipalveluiden osalta. Palvelun laatuun vaikuttaa erityisesti henkilökunnan osaaminen ja osaamisen kokonaisuus siten, että erikoisalojen toimijat kykenevät toimimaan yhdessä. Suomessa ei ole resursseja kouluttaa suurta joukkoa kapeiden erikoisalojen osaajia siten, että laajaa ympärivuorokautista erikoissairaanhoidon päivystystä olisi kovin monessa yksikössä. Toinen laatuun vaikuttava tekijä on etäisyys. Nyt 12 sairaalan mallilla 50 prosenttia Suomen väestöstä asuu 30 minuutin matkan päässä noista päivystävistä yksiköistä ja 80 prosenttia alle 50 minuutin matkan päässä. Katson, että tämä etäisyys vastaa hyvää hoidon laatua. Nyt käsiteltävänä olevassa lakiesityksessä osaaminen on keskitetty siis 12 yksikköön, joilla on erinomaiset edellytykset toimia kriisitilanteissa sekä osaamisen että maantieteen näkökulmasta. Koskeepa tuo kriisi sitten yksilötasoista, (Puhemies koputtaa) dramaattista tilannetta... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Arvoisa edustaja, nyt on jo sen verran mennyt yli tuon 2 minuutin, että pyytäisin teitä siirtymään puhujapönttöön, jos aiotte vielä jatkaa.] Anteeksi. Haluan jatkaa ja sen takia siirryn puhujapönttöön. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Oikein hyvä näin.] Kiitän teitä, arvoisa puhemies, tästä huomautuksesta, olin epävarma tuon ajankäytön suhteen, mutta jatketaan. Nyt näillä 12 valitulla yksiköllä on siis erinomaiset edellytykset vastata kriisitilannetarpeeseen sekä yksilön näkökulmasta että myös laajempien onnettomuuksien hallinnan osalta. Huolissani minä olen siitä, että joko tietoisesti tai puutteellisen asiaan perehtymisen johdosta kansalaisille on syntynyt kyllä varsin epävarma olo tämän uudistuksen tavoitteista. Lehdistössä on esiintynyt paljon lausuntoja, jotka ovat tulkittavissa siten, että kaikki päivystystoiminta loppuisi muista kuin näistä 12 yksiköstä. Tämä ei pidä paikkaansa. Useiden muiden sairaaloiden toiminta jatkuu yhteispalvelupäivystyspisteitten kautta 24/7/365 tai sitten iltavastaanottojen muodossa. Näin ollen laadukasta palvelua perustason ongelmissa on saatavissa siis varsin läheltä. Kielikysymykseen totean vain, että jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus saada korkealaatuista palvelua omalla äidinkielellään. (Ruotsalaisen kansanpuolueen ryhmästä: Myös käytännössä!) Mitä haasteellisemmasta tilanteesta, mitä monimutkaisemmasta ongelmasta, mitä hankalammasta vuorovaikutustilanteesta on kysymys, sitä tärkeämmäksi tuo kielellinen oikeus muodostuu. Uskon kuitenkin, että tahtotila hallituksen esityksen sisällä on vahva myös ruotsinkielisen väestönosan palveluiden turvaamisessa. Minulle on aivan selvää, että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin on järjestettävä palvelut sekä suomen että ruotsin kielellä siten, että kansalaisten perusoikeudet tulevat toteutetuksi. On myös tärkeää, että hallitus aktiivisesti seuraa uudistuksen vaikutuksia niin potilaan talouden kuin toiminnan näkökulmasta ja ryhtyy viipymättä toimiin, mikäli uudistuksen katsotaan aiheuttaneen haittaa sen tavoitteiden suhteen ristiriidassa ollen. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1307,Female,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+4.aspx,fi,Sari Raassina,1307,2016-12-19T23:31:36,2016-12-19T23:37:21,Tarkistettu,1.1 2016_137_368,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sairaalalaki on aikaansaanut todella laajaa keskustelua ja ihmetystä viime aikoina. Hallituksen esitys on osa mittavaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta. Hallituksen sote-uudistuksen keskeinen tavoite on saada perusterveydenhuolto kuntoon ja siirtää painopistettä perustason palveluihin. Päätöstä perustellaan turvallisuudella ja kustannustehokkuudella. Tavoite on sinällään hyvä, mutta hallituksen valitsemat keinot päästäkseen tähän tavoitteeseen arveluttavat, ja kaikkein eniten ihmetyttää, miksi päivystysasia käsitellään irrallisena hankkeena koko sote-uudistuksesta. Arvoisa puhemies! Me emme olisi tässä tilanteessa, jos hallitus olisi huonon kompromissin sijaan tehnyt oikeudenmukaisen ratkaisun. Mitä tarkoitan huonolla kompromissilla? Olen ymmärtänyt, että keskustan tavoite alun perin oli samantasoisia keskussairaaloita joka maakuntaan — siis 18. (Ruotsalaisen kansanpuolueen ryhmästä: Aivan!) Kokoomus tavoitteli saamamme tiedon mukaan laajan päivystyksen toimintojen keskittämistä vain viiteen sairaalan. (Ruotsalaisen kansanpuolueen ryhmästä: Näinhän se oli! — Kyllä!) Perussuomalaisten kanta siinä vaiheessa on jäänyt minulle epäselväksi. Jos hallitus tavoitteli parasta ratkaisua, niin kuin edustaja Raassina sanoi, kyseenalaistan kyllä tehtyä ratkaisua. Nimittäin nyt syntynyt kompromissi ei palvele kansalaisia yhdenvertaisesti. Edustaja Raassina totesi, että jokaisella on oikeus saada palveluja omalla äidinkielellään. Haluaisin uskoa, että hallitus tahtoo hyvää, mutta minulle ja monelle on jäänyt täysin epäselväksi, miten se käytännössä toimisi Seinäjoella. Olen aikaisemmissa debattipuheenvuoroissanikin sanonut, että uskon kyllä, että Seinäjoelta löytyy lääkäreitä, jotka pystyvät palvelemaan ruotsiksi. Mutta, arvoisa puhemies, on hyvä muistaa, että silloin, kun joudumme sairaalahoitoon, suurimman osan ajasta vietämme muun hoitohenkilökunnan kanssa. Eli vaikka lääkärit osaisivat suhteellisen hyvää ruotsia, miten hoitohenkilökunta kykenisi palvelemaan? THL:n raporteissa Vaasan keskussairaala on monien sairauksien, kuten esimerkiksi sydäninfarktien, aivoinfarktien ja lonkkamurtumien, hoitotuloksissa maan kärkisijoilla. Henkilökunta on aidosti kaksikielistä ja tarjoaa potilaalle hoitoa hänen omalla äidinkielellään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-19T23:37:28,2016-12-19T23:41:00,Tarkistettu,1.1 2016_137_369,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp," Arvoisa puhemies, värderade talman! Joku voisi ajatella, että tässä keskustellaan pelkästään sairaalasta, että tässä keskustellaan pelkästään oikeudesta tasavertaiseen hoitoon, että tässä keskustellaan pelkästään siitä, että jokaiselle suomalaiselle tulisi taata mahdollisimman tasavertaiset palvelut. Keskustelemme toki siitäkin, mutta myös vielä isommasta kysymyksestä. Millä tavalla tätä maata johdetaan? Millä tavalla lakeja säädetään? Miten pääsimme siihen pisteeseen, että hallitus kokee voivansa väärentää perustuslakivaliokunnan lausuntoja, kuten tässä lakiesityksessä tehtiin? Sen ovat monet perustuslakioppineet todenneet. Miten pääsimme siihen pisteeseen, että perustuslakia ei nähdä turvana vaan haittana, kuten monet hallituspuolueiden edustajat viime päivinä ovat tuoneet esille? Tähän on pakko sanoa, että ihmettelen, ihmettelen suuresti, että ministeri Sipilän hiljaisuus tämän asian ympärillä jatkuu. Miten pääsimme siihen pisteeseen, että perustuslailliset oikeudet ovat se sekundäärinen huoli, että perustuslailliset oikeudet ovat jotain, joka tarkistetaan sen jälkeen, kun poliittiset tavoitteet on saavutettu? Arvoisa puhemies! Ministeri Sipilän johdolla hallitus on tässä suhteessa poikennut aivan perustavaa laatua olevasta periaatteesta, ja se on tämän asian pihvi. Se on se asia, jonka takia kaikkien tulisi olla huolestuneita tästä linjauksesta, myös kokoomuksen ja keskustan kansanedustajat. Tänään se poikkeaminen tarkoittaa, että osa kansasta on huolissaan tulevaisuudestaan, koska se näkee tämän linjanvedon enteenä muista tulevaisuuden linjanvedoista. Huomenna se saattaa tarkoittaa jotain muuta. Isoja periaatteita ei tule muuttaa kevyin perustein, ja muuksi kuin kevyiksi perusteita ei voi arvioida, jos niitä ei edes halua esittää. Jos hallituspuolueiden edustajat eivät edes vaivaudu niitä esittämään, jos ainut peruste on se, että näin päätettiin, numero on 12 ja me emme peruuta, tai että emme ehtineet tutkia, niin silloin aikaisemmin kiveen hakattujen periaatteiden muuttaminen on tehty kovin kevyin perustein.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-19T23:42:56,2016-12-19T23:46:23,Tarkistettu,1.1 2016_137_370,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp," Arvoisa puhemies! On ollut surullista seurata, kuinka tiettyjä alueita on kylmästi syrjitty ilman minkäänlaisia objektiivisia perusteita laajan päivystyksen sairaaloita nimettäessä. Viittaan tässä Vaasaan sekä Pohjanmaan vientirannikkoon, kuten tässä on moni jo puhunut. Tässä aikaisemmin tänään oli moni huolestunut viennistä. Hienosti puhuttiin yleistä teoriaa, aika vähän käytäntöä. Vaasan seudulla asuu 2 prosenttia maamme väestöstä, mutta sieltä lähtee melkein 40 prosenttia koko Suomen energiateknologian viennistä. Euroissa mitattuna Pohjanmaan yritykset tuovat maahan enemmän rahaa hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi kuin viisi vähiten vievää maakuntaa yhteensä. Hyvät ystävät, tällä rahalla rahoitetaan monet sairaalat ja paljon muuta. Sairaala on tärkeä osa rahaa takovaa ekosysteemiä, kuten moni yritysjohtaja on tässä sanonut. Olen erittäin yllättynyt, että kokoomus ei ole ikinä ottanut kantaa tähän, että olisi mikään yhteys vientiin, kun tehdään näin valtavia uudistuksia, vaikka suurten pörssifirmojenkin johtajat ovat sen ääneen sanoneet. THL:n eri mittauksissa Vaasan keskussairaala on myös jatkuvasti kahden kolmen sairaalan kärkijoukossa — tästäkään ei ole paljon puhuttu. Potilasturvallisuustyössä, sydän- ja syöpäsairauksissa ollaan huippuluokkaa. Miksi mennään riskeeraamaan konseptia, joka toimii? Pohjanmaan maakunnassa väestö kasvaa, toisin kuin monessa muussa maakunnassa, jonne nyt ollaan pakkokuljettamassa potilaita. Miksi? Miksei huomioida väestönkasvua? Vaasan kaupungin väestötiheys taas on moninkertainen moneen muuhun maakuntakeskukseen verrattuna. Eikö se ole olennaista, kun puhutaan akuuttihoidosta, että mahdollisimman moni pääsee mahdollisimman nopeasti? Luulisi olevan. Kansainvälinen lento- ja laivaliikenne lisäävät suuronnettomuuden riskiä — ei ole huomioitu. Matka yliopistosairaalaan on maan pisin. Sairaala takaa myös käytännön tasolla noin 100 000 ruotsinkielisen perustuslailliset kielelliset oikeudet, ja lähes yhtä monta suomenkielistäkin siellä on, se on hyvä muistaa. Pelkästään Vaasassa puhutaan muutenkin yli sataa muuta kieltä. Minuun otti yksi puolituttu yhteyttä. Hän kertoi, että oli 16-vuotiaana ollut täysin suomenkielisessä ympäristössä sairaalassa kovissa syöpähoidoissa — hyvä niin, hän selvisi siitä. Hän osasi pikkasen suomea. Sen verran suomea osasi, että henkilökunta pyysi häntä toimimaan tulkkina. Sai kertoa 12-vuotiaalle ruotsinkieliselle ja hänen perheelleen, että tällä nuorella pojalla oli leukemia. Tällaista se on käytännössä. En tiedä, oletteko te miettineet loppuun asti näitä juttuja? Ei ilmeisesti, eivät ole miettineet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1318,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+4.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2016-12-19T23:47:33,2016-12-19T23:50:33,Tarkistettu,1.1 2016_137_371,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Värderade herr talman! Åland berörs inte av jourreformen, social- och hälsovård är självstyrelsens behörighet och sjukvården betalas av landskapet. Ändå oroar jourreformen kraftigt ålänningarna och på Åland eftersom man upplever att man monterar ner det tvåspråkiga Finlands strukturer när man hittills inte sagt hur man i praktiken kommer att ordna de grundlagsenliga rättigheterna för svenskspråkiga österbottningar att få sin sjukvård på sitt eget modersmål. Tingsrättsreformens planer på nedläggning av tingsrätten med svenska som förvaltningsspråk samt diskussioner om språkförsök skapar en obehaglig känsla på Åland om att Finland håller på att montera ner landets tvåspråkighet. Det är viktigt att regeringen tydligt visar att så inte är fallet utan att man lyssnar och bryr sig. Åland fick självstyrelse 1921 som ett internationellt beslut i Nationernas förbund. Finland ville inte att Åland skulle bli en del av Sverige och förband sig därför internationellt till Ålands självstyrelse och att åtagandena på och med Åland skulle ske på svenska. Men, för att det ska fungera måste också de svensk- och tvåspråkiga strukturerna i landet fungera i praktiken. Den här reformen försvagar de strukturerna och riskerar att på sikt försvaga svenskans ställning i landet. Därför hoppas jag att regeringen ännu vidtar nödvändiga åtgärder för att så inte sker. Det är sent, men det är inte för sent. Den här frågan är större än 12 joursjukhus. Den här frågan handlar också om landets identitet i dag och i framtiden. Därför behövs nu vidsynthet, perspektiv, ödmjukhet och respekt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1345,Male,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+4.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2016-12-19T23:52:50,2016-12-19T23:54:53,Tarkistettu,1.1 2016_137_372,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp," Arvoisa herra puhemies! Tästä asiasta on käyty useita keskusteluja täällä ja käytetty paljon puheenvuoroja. Jo silloin, kun tämä perusratkaisu tehtiin, käytin itse pidemmän puheenvuoron, missä kävin tätä 12 sairaalan mallia läpi. Itse asiassa tänään tässä keskustelussa edustaja Raassina hyvin kertoi, että päivystys ei suinkaan rajaudu näihin 12 sairaalaan vaan sitä jää myös tulevaisuudessa muihin sairaaloihin, myös näihin, joista täällä tänään on keskustelua käyty. Eivätkä nämä 12 sairaalaa ole millään tavalla identtisiä keskenään. Sieltä löytyvät nuo viisi yliopistollista sairaalaa ja seitsemän muuta sairaalaa. Ne seitsemän muuta sairaalaa eivät nekään ole keskenään identtisiä, mutta eivät ole myöskään nämä viisi yliopistollistakaan sairaalaa. Näitä päivystyksen aloja ylivoimaisesti eniten on Meilahdessa, johon itse asiassa tietyt osaamiset on keskitetty kaiken kaikkiaan, ja tähän suuntaan me joudumme joka tapauksessa menemään, jos haluamme, että me pystymme tässä maassa parhaasta osaamisesta pitämään huolta. Totta kai itseänikin harmittaa se, että esimerkiksi Hämeenlinna, joka on itselleni lähin näistä sairaaloista, ei mahtunut 12:n joukkoon, ei olisi mahtunut 12+1:nkään joukkoon. Itse olisin toki toivonut sellaistakin mallia, mutta ymmärrän sen, että myös tätä toimintaa on täytynyt keskittää ja hakea sitä osaamista senkin kautta. Vastaavia toimenpiteitä on tehty hätäkeskusten kanssa, mistä myös on käyty värikästä keskustelua aikanaan, ja nyt ollaan aika tyytyväisiä siihen malliin, mikä on otettu, ja jopa esitetty, että voisimme tulla kahdellakin hätäkeskuksella toimeen. Tai ensihoidossa laatu on parantunut merkittävästi nykyaikaisten (Puhemies koputtaa) ambulanssien ja muiden myötä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-19T23:57:33,2016-12-19T23:59:43,Tarkistettu,1.1 2016_137_373,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Kukaan ei varmaan kiistä sitä, että Ruotsalaisella kansanpuolueella on erityinen osaaminen, kun puhutaan siitä, miten turvataan ja kehitetään Suomen kaksikielisyyttä. Me tiedämme vuosikymmenten, sadan vuoden takaa, että jotta se käytännössä turvattaisiin, niin meidän on rakennettava, tehtävä rakenteita, jotka tekevät mahdolliseksi sen, että esimerkiksi voidaan saada palvelua ruotsin kielellä. Täällä on puhuttu tänään hyvästä tahdosta, ja en kiistä, uskon ihan täysin, että hyvää tahtoakin löytyy, ei ehkä kaikilta, mutta ainakin tänään täällä läsnä olevilta. Mutta se ei riitä, valitettavasti. Me tiedämme sen kokemuksesta, että se ei riitä, vaan meidän täytyy turvata se ihan konkreettisin toimin, ja siinä mielessä tuntuu todella todella turhauttavalta, että emme tue sellaista ratkaisua, jossa on toimiva kaksikielinen järjestelmä, jossa, niin kuin täällä tänään sanottiin, molemmilla kotimaisilla kielillä saa terveydenhuoltoa myöskin akuutissa tilanteessa, myöskin muun kuin perustason ongelmissa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p351,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+4.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2016-12-19T23:59:51,2016-12-20T00:01:12,Tarkistettu,1.1 2016_137_374,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_137_375,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan näin lyhyesti, sillä aika kuluu: teen vastalauseen mukaiset muutosesitykset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+5.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-12-20T00:02:42,2016-12-20T00:02:53,Tarkistettu,1.1 2016_137_376,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Semin esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-20T00:02:56,2016-12-20T00:03:05,Tarkistettu,1.1 2016_137_377,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kunnan  peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_137_378,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kunnan  peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että hyväksytään vastalauseen 2 mukainen lausuma.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+6.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-20T00:03:22,2016-12-20T00:03:38,Tarkistettu,1.1 2016_137_379,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  kunnan  peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Adlercreutzin esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1315,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+6.aspx,fi,Matti Semi,1315,2016-12-20T00:03:39,2016-12-20T00:03:46,Tarkistettu,1.1 2016_137_380,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_137_381,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi esitän, että tämä lakiehdotus hylätään vastalauseen 2 mukaisesti. Tämä hallituksen esitys on ongelmallinen muun muassa kansalaisten tasavertaisuuden, lainsäädännön ja ympäristöhallinnon uskottavuuden, ennakoitavuuden, selkeyden sekä ympäristö- ja terveysnäkökohtien näkökulmasta. Jatkuvat lainsäädännön muutokset ovat heikentäneet ympäristöhallinnon uskottavuutta. Käytännön työssä se on näkynyt niin, että neuvoihin, määräyksiin ja kehotuksiin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Kyseessähän on siis jätevesilainsäädäntö, jota on jo kolmeen kertaan muutettu ja määräaikoja pidennetty. Monet ovat tehneet ne velvollisuudet, jotka tähän lainsäädäntöön ovat sisältyneet, mutta kun tästä on jatkuvasti pidetty ääntä ja valitettu, on tullut ihmisille sellainen käsitys, että lainsäädäntöä voidaan näin vain muuttaa. Kuitenkin on muistettava, että ne epäkohdat, jotka ihmiset ovat kokeneet, että tähän liittyvät — että liiallisiin puhdistustoimiin on jouduttu sellaisilla alueilla, jotka eivät välttämättä sitä vaadi, tai on ollut hyvin vähäiset puhdistusvaateet — nämä ongelmat voidaan jo nykylainkin perusteella ratkaista. Erilliset ongelmat liittyvät siihen, josta valiokunta kokonaisuudessaankin oli hyvin pitkälle sitä mieltä, että tämä 100 metrin matka ei sovi tähän lainsäädäntöön, vaan purkuputken päästä tuo mittaus pitää suorittaa. (Puhemies koputtaa) — Tulen sinne. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Tervetuloa.] Kiitos, puhemies! Yllättävän paljon aikaa menee, vaikka luulee muutaman sanan sanovansa. Muutamia tällaisia aivan käytännön ongelmia, mitkä tulivat esille myöskin valiokunnan kuulemisissa, ja hyvin laajaa kannatusta sai sen ongelman ratkaiseminen, että mitattaisiin likaveden tulo purkuputken päästä eikä talon seinästä. Jostain syystä kuitenkaan valiokunnan enemmistö ei tätä muutosta suostunut tekemään. Ongelmalliseksi myöskin yksilöiden kannalta tulee se laajennus, joka tässä lakiehdotuksessa on sen suhteen, kenelle kunta voi poikkeuksia antaa tässä lainsäädännössä. Tämä on hyvin laaja ja lavea poikkeusmahdollisuus, kun pienituloisuus tai jäteveden vähäinen määrä, molemmat erikseen, voivat olla tämän poikkeuksen aiheuttajana. Tämä tulee näkymään niin, että kunnat hyvin eri lailla soveltavat tätä lain tulkintaa. Vielä ehkä sellainen vaikeimmin ymmärrettävä asia tässä on se, että kun olemme ymmärtäneet, että hallituksen piiristä on tullut paljon esityksiä sen suhteen, että kunnat voivat entistä enemmän päättää kunnassa olevista asioista, niin tässä mennään päinvastoin. Kunta ei saa tehdä tiukempia ympäristönsuojelusäädöksiä kuin mitä laki sanoo. Voisin kuvitella, että tässä perusteluina käyttäisimme sitä, että kunnassa tiedetään paremmin kuin valtakunnan tasolla se, missä nämä ongelmat esimerkiksi vesiensuojelun osalta kullakin alueella ovat. Näistä syistä olen sitä mieltä, että nykyinen laki, kun meillä on riittävät resurssit neuvontaan, on edelleenkin käypä eikä tätä muutosta tarvita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+7.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-20T00:03:58,2016-12-20T00:08:40,Tarkistettu,1.1 2016_137_382,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen nyt ympäristövaliokunnan antamaan mietintöön tästä haja-asutuksen jätevesien sääntelystä. Tämän mietinnön pohjalta eduskunnan on hyvä tehdä lopullinen päätös nyt sitten tästä asiasta. Maalaisjärki voitti, ja esitys vastaa maaseutuväestön odotuksia, ja myöskin ympäristölle tämä on erittäin hyvä päätös. Minä olen tyytyväinen, että asian käsittelyssä aiemmin tehdyistä virheistä on opittu. Kiitos kaikille niille ihmisille, jotka jaksoivat pitää ääntä sääntelyn epäkohdista kuluneitten vuosien aikana. Toimin hallituspuolueitten vastaavana ympäristövaliokunnassa ja voin sanoa, että kyllä vielä valiokunnassakin asiasta käytiin kovaa vääntöä. Minä olen tyytyväinen, että nämä yksityiskohdat saatiin hiottua semmoisiksi, että kohtuuttomia seurauksia ei pitäisi nyt enää tämän jälkeen syntyä. Käyn nyt sitten läpi tärkeimmät kohdat tästä mietinnöstä. Eli jos kiinteistö sijaitsee enintään 100 metrin päässä vesistön rannasta tai tärkeillä pohjavesialueilla, niin perustason puhdistusvaatimus tulee täyttää 31.10.2019 mennessä. Sen sijaan muilla alueilla kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän tehostaminen tulee tehdä vasta silloin, kun kiinteistöllä tehdään suurempi korjaus- tai muutostyö. Tämä sääntely on myöskin teknologianeutraali eikä määrää mitään tiettyä laitetta tai menetelmää käsittelyjärjestelmäksi. Kunnan ympäristösuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää viiden vuoden poikkeuksen alle 100 metrin päässä vesistöstä olevalle kiinteistölle. Kunnilla on suuri harkintavalta poikkeusten myöntämisessä. Jokainen tapaus on erilainen, eikä tarkkoja rajoja voi sen vuoksi määrätä. Poikkeamisen myöntämisen edellytyksiä on lievennetty muuttamalla poikkeusperusteet vaihtoehtoisiksi. Poikkeus voidaan myöntää, jos ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta on pidettävä huomattavan vähäisenä tai vaihtoehtoisesti jos käsittelyjärjestelmän muuttaminen olisi kohtuutonta korkeiden kustannusten ja teknisen vaativuuden vuoksi. Kohtuuttomuutta arvioitaessa huomioidaan kiinteistön sijainti, kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä asuvien ikä, varallisuus ja muu sosiaalinen asema, kuten sairaus tai työttömyys. Joissain kunnissa on laadittu ympäristönsuojelumääräykset tiukemmista vaateista yli 100 metrin päässä vesistöstä oleville ennen vuotta 2004 rakennetuille kiinteistöille. Nämä määräykset syrjäytyvät siihen saakka, kunnes kiinteistölle tehdään suurempi korjaus- tai muutostyö. On kuitenkin huomattava, että kunnan viranomaisille jää vastuu ja mahdollisuus puuttua nykyisen ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti terveyshaittoihin tai ympäristön pilaantumisen vaaraan. Tällä varmistetaan, että kaikkialla huolehditaan jätevesistä asianmukaisesti. Vesistöjemme suojelu on äärimmäisen tärkeä tavoite ja asia, mutta pienten yksityista-louksien rasittaminen kohtuuttomilla seurauksilla ei ole oikea tapa ympäristönsuojelun edistämiseen. Valiokunnassa tämä päätös syntyi äänin 10—4. Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajat kannattivat mietintöä, kun taas opposition edustajat olisivat pitäneet nykyisen sääntelyn voimassa. Olen todellakin tyytyväinen, että hallituspuolueet yhtenäisesti kuulivat maaseudun asukkaiden huudon ja vastasivat siihen. (Timo Heinonen: Lopultakin!) — Lopultakin. — Ja nyt tämä laki näyttäisi olevan siinä kuviossa, että ainakin minulla on tämän kanssa hyvä olla, ja uskomme, että tämän mukaan me pääsemme nyt sitten eteenpäin, koska olennaista ja tärkeää on se, että kunnissa on tämän jälkeen todella paljon harkintavaltaa ja jokainen vastuunsa kokeva kunta ottaa käyttöönsä ympäristösuojelulain mukaiset eri lainsäädäntökohdat, joilla voidaan puuttua siihen, jos siellä tilanne on semmoinen, että se tulee korjata.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+7.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-20T00:08:44,2016-12-20T00:13:31,Tarkistettu,1.1 2016_137_383,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Myllerin tekemää hylkäys-ehdotusta. En nyt lähde toistamaan kaikkia niitä asioita, mitä tuotiin esille lain ensimmäisessä käsittelyssä. Totean vain aivan erityiseksi ongelmaksi sen, että kunnilta viedään mahdollisuus säätää kunnallisia tiukempia normeja ennen vuotta 2004 rakennettujen talojen osalta sikäli, kun ne ovat kauempana kuin 100 metriä rannasta tai sitten eivät ole pohjavesialueella. Ympäristövaliokunnan mietinnössäkin todetaan, että haja-asutusta on määrällisesti eniten Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan alueilla, joilla paikallisten vesistöjen ekologisen tilan parantamisen tarve on suurin ja kuormituksen päätyminen vesistöön on todennäköisintä. Eli siis pidän todella valitettavana, että sellaisilla seuduilla, missä haja-asutus on paikoitellen melko tiivistä, kylämäistä, kunnilta viedään mahdollisuus säätää tiukempia normeja kuin ennen vuotta 2004 valmistuneiden kiinteistöjen osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+7.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-20T00:13:32,2016-12-20T00:14:56,Tarkistettu,1.1 2016_137_384,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Värderade talman! Edustaja Maijala totesi tuossa, että järjen ääni voitti ja että tämä on ympäristön kannalta hyvä ratkaisu, hyvä esitys. Vaikka miten yritän, niin en kyllä pysty pääsemään samaan johtopäätökseen. Tässä puhutaan nyt niin kuin jätevesilaista. Jätevesi — tarkoituksen pitäisi kaiken järjen mukaan olla se, että keksitään keinoja, miten mahdollisimman iso osa jätevedestä saadaan otettua talteen, jotta se ei pääse luontoon. Jos pohtii vesistöjemme tilaa, niin hajakuormitushan on se suurin ongelma. Se on se, johon on vaikeinta päästä kiinni. Tämän esityksen mukaan 200 000 toimenpiteen arvioidaan jäävän tekemättä. Jokainen voi miettiä, onko tämä ympäristön kannalta hyvä asia. Lainsäädännössä johdonmukaisuus on yleensä katsottu yhdeksi hyveeksi ja se, että ihmisiä kohdellaan tasavertaisesti. Tämän jätevesiasian kanssa johdonmukaisuus nyt ei ole ollut aivan huipussaan aina. Tätä on muutettu monta kertaa ja nyt muutetaan vielä kerran. Se viittaa siihen, että tulevaisuudessa, jos jotain esityksiä tulee, jos asetetaan joitain vaatimuksia, jokainen voi olettaa, että niistä luovutaan parin vuoden kuluttua ja jos jätän ne täyttämättä, silläkään ei ole niin väliä. Tasavertaisuuden osalta voidaan todeta, että ne, jotka asiansa hoitivat, ovat nyt tässä huonommassa asemassa, mutta yhteiskunta tietenkin kiittää. Tämä 100 metrin raja, se, että etäisyys määritellään ulkoseinän mukaan, on yksi näistä aivan päättömimmistä kohdista tätä lakia. Siinä on yhtä paljon yhteyttä realiteetteihin kuin vaikka pihakeinun paikalla tai verhojen värillä. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kuormituksen kanssa. Minun mielestä on pöyristyttävää, että esitys ei määrittele rajaa sen purkuputken etäisyyden pohjalta. (Puhemies koputtaa) Millään muulla ei ole mitään relevanssia tämän koko asian kanssa, ja olen kyllä syvästi pettynyt esitykseen näiltä osin. Sen lisäksi tämä puuttuu kuntien itsemääräämisoikeuteen, ihan niin kuin edustaja Hassi tuossa totesi, (Puhemies koputtaa) ja voin sanoa, että ei se varmaan keskustan perusperiaatteiden mukaista ole eikä edistä normien purkuakaan. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+7.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2016-12-20T00:14:57,2016-12-20T00:17:25,Tarkistettu,1.1 2016_137_385,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on itse asiassa yksi harvoja päätöksiä, joita eräs varsin lyhytaikaiseksi jäänyt hallitus ehti tehdä, mutta liian kauan tämä asetus oli voimassa. Yli 13 vuotta sitten tämä asetus tehtiin, ja vaikka edellinen puhuja RKP:stä tätä puolustikin kovasti, niin silloinen RKP:läinen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam on kuitenkin jo itsekin myöntänyt sen, että häntä, käyttiköhän hän tätä muotoa, höynäytettiin tässä asiassa, että harvoin hän laittaa syytä virkamiesten piikkiin, mutta tässä asiassa näin hän totesi. Lähtökohtaisesti on ollut erikoista, että tuolloin vuonna 2003 tämäntasoista sääntelyä on tehty asetuksella. Tämä olisi ehdottomasti pitänyt tehdä laintasoisesti ja esimerkiksi niitä kierroksia, joista nytkin on puhuttu perustuslain ja muiden näkökulmasta, käydä huolella läpi eikä sillä tavalla kuin tämä laki aikanaan tehtiin. Yli 13 vuotta ihmiset ovat näitä toimenpiteitä tehneet ja satoja toimimattomia, satoja turhia investointeja — ja satoja, jos ei tuhansia, huijattujakin suomalaisia. On onni, että tässä nyt on kääntynyt myös keskusta tämän korjausliikkeen taakse. Itse tätä pidin esillä jo siellä ensimmäisellä eduskuntakaudellani vuosina 2008—2009, mutta silloin tässä ei saatu korjausta aikaan, ja lähes 10 vuotta on siitäkin jo kulunut. Nyt onneksi tämä ministeri Tiilikaisen johdolla saadaan järkeistettyä ja huolehdittua tehokkaammin ja järkevämmällä tavalla näistä vesistä. Meillä on paljon isompia ympäristöasioita hoidettavana kuin näiden mummonmökkien (Puhemies koputtaa) pienet päästöt, joista ei itse asiassa ole minkäänlaista haittaa ympäristölle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-20T00:17:26,2016-12-20T00:19:36,Tarkistettu,1.1 2016_137_386,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp," Arvoisa puhemies! Edustaja Heinosen puheenvuoroon on hyvä jatkaa. Ensinnäkin meillä on todellakin paljon isompia ja merkittävämpiä asioita ympäristön puolella, joihin meidän pitäisi tosissaan puuttua, että me saisimme ympäristön tilannetta parannettua ja Itämeren tilannetta parempaan, mikä se tällä hetkellä on. Ensinnäkin näihin muutamiin asioihin, mitä me valiokunnassakin käsittelimme hyvin paljon: Käytiin keskustelua, onko se rakennuksen seinästä sata metriä vai purkuputken päästä, ja tulimme siihen päätökseen, että 100 metriä seinästä, koska se ei ole aina todellakaan varmasti tiedossa, missä kohtaa se purkuputken pää on. Me emme halunneet siihen ensimmäistäkään epäselvyyttä, että aletaan kiistelemään siitä, missä kohtaa joku on olemassa. Seinä on hyvin selkeästi tietyssä paikassa olemassa. (Anders Adlercreutz: Sillä ei ole mitään relevanssia!) Sitten toinen asia on se, että oli puhetta näistä, että monissa kiinteistöissä on tehty jo näitä korjauksia. On hyvä asia, että korjauksia on tehty, ja monessa kiinteistössä, vaikka ne ovat yli 100 metrin päässä rannasta, tullaan jatkossakin tekemään niitä korjauksia, koska jokainen vastuunsa tunteva ihminen, silloin kun ympäristöä ollaan pilaamassa tai jotakin ongelmaa on olemassa, korjaa ne ilman muuta. Sitten, onko kunnalla mahdollisuus puuttua tähän tilanteeseen? Kun toimin kunnassa maaseutu- ja ympäristösihteerinä, niin ympäristösihteerinä jo puutuin siihen tilanteeseen, että kun selvästi pilattiin vettä, niin koska ympäristönsuojelulain mukaisesti veden pilaaminen on kielletty, ympäristön pilaaminen on kielletty, niin silloin puutuin siihen tilanteeseen ja sanoin, että sakokaivosta ei saa mennä jätevesiä sellaisenaan suoraan vesistöön. Eli siinä vaiheessakin, jos purkuputken pää on väärässä paikassa tai jos se muuten aiheuttaa ympäristön pilaantumista, niin kunnassa voidaan puuttua siihen tilanteeseen. Sama asia on kyseessä myöskin silloin, kun on tiheämpi rakennuskokonaisuus, kylämäinen asutustihentymä. Jos siinä näyttää tilanne siltä, että ympäristöä pilataan, niin ilman muuta silloin kunnan ympäristöviranomaisten tulee puuttua tähän tilanteeseen. Ja minkä takia tätä muutosta nyt alettiin tekemään? Tätä muutostahan on odotettu koko ajan. Suurimmassa osassa Suomea ei ole koko aikana kuviteltukaan, että tästä tulee pysyvä tilanne, ja on odotettu, että joku porukka tulisi ja laittaisi tämän asian järkevästi. Sen jälkeen on todellakin järkevää, että tähän kohtaan, kuivaan maahan, silloin kun on riittävän kaukana rannasta, ei mitään korjaustoimenpiteitä tarvitse alkaa tekemään. Ei kukaan kuvitellutkaan sitä, että jos on esimerkiksi kilometri matkaa vesistöön ja on hyvät imeytyskentät olemassa mutta ne eivät vastaa justiinsa tätä säädöstä, niin siinä olisi todellisuudessa ollut mitään järkeä alkaa toimenpiteitä tekemään. Nyt sitten kun puhutaan kuntien määräysoikeudesta, että onko kunnilla määräysoikeutta, niin kunnilla todellakin on tämän jälkeen paljonkin määräysoikeutta. Ja onko kuntien edun mukaista? On kuntien edun mukaista, sillä kunnat ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi kotikuntani Savukoski siellä Itä-Lapissa: se maaperä on hyvin imevää, on sorapitoista maata ja hyvin imeytyskentäksikin sellaisenaankin toimiva maaperä. Kun taas tällä alueella on hyvin paljon savimaita, ja savimaa-alueella täytyy tehdä hyvin paljon tiukempia toimenpiteitä mitä meidän alueella. Suomi on erilainen. Otetaan se huomioon ja tehdään ratkaisut sitten sen mukaan, miten Suomessa on. Vielä lopuksi: Kuinka monen pitää alkaa toimenpiteisiin? Hyvin monella kiinteistöllä tämä asia käytännössä on jo kunnossa. Elikkä siis tärkeintähän oli se, paljonko on se puhdistusvaade, koska teknologianeutraalisti toimitaan tässä asiassa, ja vain niitten tarvitsee alkaa toimenpiteisiin, joitten puhdistusvaatimus ei täyty.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+7.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-20T00:19:37,2016-12-20T00:24:22,Tarkistettu,1.1 2016_137_387,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Sitähän tietysti itse kukin mietti aikoinaan, että minkälaista tulkintaa tästä laista haluttiin aikaansaada, kun täällä puhuttiin sadoista toimimattomista laitteista. Kyse on ennen kaikkea siitä, että on oikeaa tietoa, on neuvontaa ja opastusta. Jossain vaiheessa näytti todella, että tästä tehtiin ikään kuin rahastusväline joillekin, kun esimerkiksi jo on nykylain mukaan todellakin mahdollista se, että tällaiset mummonmökit, joissa on yksi kaksi asukasta, eivät vaadi minkäänlaisia toimenpiteitä. Mutta jokainenhan tietää, että kysymyksessä on myös meidän oma ympäristömme, oma asuinympäristömme, jonka terveydestä tietysti olemme huolestuneita, ja sen mukaan pitää myöskin toimia. Vedottiin siihen, että kunnan ympäristöviranomaisten pitää puuttua, jos ongelmia tulee. On aika monta kuntaa jo, joissa ei ole kunnan ympäristöviranomaista tai jos on, se on ehkä yhdellä kolmanneksella tai yhdellä neljänneksellä. Varsinkaan sellaisia ammattitaitoisia virkamiehiä ei enää juurikaan ole kuin suurimmissa kunnissa. Eli tässä on nyt tämän lainsäädännön osalta ennen kaikkea ollut kysymys siitä, että alkuun tulkittiin liian tiukasti laitevalmistajien näkökulmasta ja sitten saatiin aikaan tällainen yleinen ajatus siitä, että kun tarpeeksi kritisoidaan, niin sitten mitään ei tarvitse tehdä. Nyt olen todella huolissani nimenomaan siitä, että kunnilta viedään oikeus päättää oman alueensa asioista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+7.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-20T00:24:22,2016-12-20T00:26:27,Tarkistettu,1.1 2016_137_388,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen puhui vähättelevästi mummonmökeistä, eikä hän todellakaan ole ainoa poliitikko, joka näistä mummonmökeistä on tässä yhteydessä puhunut. Haluan nyt vain kuitenkin muistuttaa siitä, että meidän vesistöjemme fosforikuormituksesta haja-asutus on heti maatalouden jälkeen seuraavaksi suurin. On arvioitu, että kaksi vuotta sitten 13 prosenttia fosforipäästöistä vesistöihin tuli haja-asutuksesta. Siis noin joka seitsemäs fosforitonni rehevöittämään, ruokkimaan sinilevää ja muita leviä ja mikrobeita vesistöissä on peräisin haja-asutuksesta. Tämä ei ole ihan vähäinen asia. Vielä tästä kuntien oikeudesta, jonka hallitus nyt vie, asettaa tiukempia määräyksiä myös ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen osalta. Edustaja Maijala on siinä ihan oikeassa, että olot ovat erilaisia eri puolilla Suomea, maaperät ovat erilaisia, ja juuri siksi olisi ollut perusteltua säilyttää kunnilla tämä mahdollisuus. Toki jää se jälkivalvonnan ja yksittäisiin kiinteistöihin kohdistuvien määräysten mahdollisuus, johon edustaja Maijala viittasi, mutta byrokratian purkamista se nyt ei ainakaan ole, että kunnalla ei ole mahdollisuutta asettaa tiettyjä vaatimuksia kylämäiselle asutukselle alueellaan ja sen sijaan joudutaan sitten valvomaan ja mittaamaan ja asettamaan määräyksiä kiinteistökohtaisesti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+7.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-20T00:26:27,2016-12-20T00:28:16,Tarkistettu,1.1 2016_137_389,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myllerille ensinnäkin, kun sanoitte, että on monta kuntaa, joissa ei ole ympäristönsuojeluviranomaista: jokaisessa kunnassa tulee olla ympäristönsuojeluviranomainen, ja hyvin monissa kunnissa näitä tehtäviä on yhdistetty sillä tavalla, että on olemassa yksi asiat hallitseva ympäristönsuojeluviranomainen ja hän hoitaa monen kunnan alueet, jolloin tämä asia on todellakin hoidossa. Ja sitten kun me tässä laissa nyt rajasimme sen, että on tarkemmin kohteena vain se, joka on alle 100 metrin päässä rannasta, niin me voimme keskittyä nyt sitten niihin kohteisiin ja asioihin, joissa tulee tehdä korjauksia. Samoin myöskin niissä kohteissa, jotka ovat nyt sitten niin sanottuja kuivanmaan alueita, missä on ongelmia, voimme keskittyä tarkastelemaan näitä kohteita, jos siellä on ongelmia. Niihin voidaan puuttua, eikä tarvitse alkaa byrokraattisesti katsomaan sitä, että jokainen siellä oleva kiinteistö joutuisi hakemaan eriksensä poikkeuslupia. Elikkä minun näkemykseni mukaan tämä huomattavasti vähentää byrokratiaa tämän kokonaisuuden hoitamisessa ja voimme keskittyä sitten todellisuudessa ympäristön tilan hoitamiseen. Sitten edustaja Hassi sanoi tästä, kuinka paljon maaseudulta tulee jätevettä ja paljonko se aiheuttaa ongelmia Itämerelle, niin onkin todella hyvä, että voimme nytten keskittyä katsomaan tarkemmin näitä kohtia, missä ne jätevesiasiat muodostuvat, mistä tulevat nämä ongelmat. Meillä on Suomessa vielä monta muutakin asiaa, näitä yksittäisiä kohteita, joita tulisi korjata ja tarkentaa, mutta katson, että tällä (Puhemies koputtaa) ei kyllä näitä ongelmia enempää aiheuteta, vaan enemmänkin minusta tuntuu, että tällä parannetaan kokonaistilannetta huomattavasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+7.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-20T00:28:17,2016-12-20T00:30:11,Tarkistettu,1.1 2016_137_390,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,Ja viimeiseltä vaikuttava puheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_137_391,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt rima asetettiin kovin korkealle, mutta yritän ihan sellaista tavallista vähintään. Arvoisa puhemies! Itse olen kyllä tottunut siihen, että suomalaiset haluavat pitää omista pohjavesistään, esimerkiksi omasta kaivostaan, hyvää huolta ja toisaalta siitä lähijärvestä ja lähivesistöstä. Eli kyllä tässä on tapahtunut merkittävä parannus — voisin puhua varmaan viime vuosista; vuosikymmenistä en uskalla puhua, mutta viime vuosista — että halutaan huolehtia siitä, että esimerkiksi oma vapaa-ajan asunnon taikka kodin kaivo pysyy puhtaana ja toisaalta sitten myös vaikkapa se lähijoki, lähijärvi taikka läheinen merenpoukama. Eli itse uskon siihen, että suomalaiset toimivat tässä vastuullisesti. Itse asiassa meillä on syntynyt niitä ongelmia tämän jätevesiasetuksen aikaan, että kun nyt tätä toimivaa perinteistä järjestelmää ei yhdessä välissä hyväksytty lainkaan, niin asiakkaille, ihmisille, myytiin toimimattomia hyvin teknisiä laitteita, jotka eivät toimi. Nyt on se tilanne, että he ovat siinä uskossa, että heillä on toimivat, hyvät laitteet siellä ja itse asiassa ne eivät toimi, vaikkapa sen myötä, että kuormat ovat erilaiset kuin siinä vaiheessa, kun laitteita on hankittu, ja niin poispäin. Arvoisa puhemies! Minä en jää kaipaamaan vanhaa jätevesiasetusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-20T00:30:13,2016-12-20T00:31:48,Tarkistettu,1.1 2016_137_392,137/2016,2016-12-19,12.01,0.32,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin kriittiselle oppositiolle. Teidän ansiostanne me saimme aikaiseksi semmoisen mietinnön, jossa on huomioitu myöskin hyvin paljon näitä teidän äskenkin esille tuomianne asioita, ja uskon, että näin yhteistyöllä me saimme aikaiseksi juuri sellaisen kokonaisuuden, mitä meiltä odotettiinkin ja mitä maaseudun väestö odotti. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+7.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-20T00:31:49,2016-12-20T00:32:12,Tarkistettu,1.1 2016_138_1,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 16.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Sari Tanus Antero Laukkasen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Sari Tanus on Antero Laukkasen kannattamana tehnyt valtiovarainvaliokunnan lausunnon eriävän mielipiteen 2 mukaisen lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_2,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,Ensin päätetään lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_3,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n ja ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 215/2016 vp>>>Lakialoite LA 103/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 56/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 42/2016 vp,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_4,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 19.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Anneli Kiljunen Antero Laukkasen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Mats Nylund on Anna-Maja Henrikssonin kannattamana tehnyt lausumaehdotukset 1 ja 2, jotka on monistettuina jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A) Lisäksi Anna-Maja Henriksson on Stefan Wallinin kannattamana tehnyt ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta hallitukselle. Epäluottamuslause-ehdotus on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3B)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_5,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite>>>Pöytäkirjan liite,Ensin on päätettävä lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_6,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite>>>Pöytäkirjan liite,Seuraavaksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista. Lausumaehdotuksista äänestetään erikseen mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_7,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 224/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 43/2016 vp>>>Pöytäkirjan liite>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi päätetään epäluottamuslause-ehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_8,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 19.12.2016 pidetyssä täysistunnossa Keskustelussa on Matti Semi Anders Adlercreutzin kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_9,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 133/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2016 vp,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_10,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 19.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Anders Adlercreutz Matti Semin kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_11,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 140/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2016 vp,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksesta.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_12,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 210/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 15/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 16.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Anna Kontula Ilmari Nurmisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_13,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 128/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 20/2016 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 19.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Riitta Myller Satu Hassin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_14,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp. Asian käsittely keskeytettiin 19.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan 24 yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Pääluokan käsittely keskeytettiin 16.12.2016 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_15,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Piti äänestää ""ei"", mutta äänestin vahingossa ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.1.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,,,, 2016_138_16,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_17,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Krista Kiurun ja Touko Aallon samansisältöiset ehdotukset 3 ja 4 ja Stefan Wallinin ehdotus 5 ja Kari Uotilan ehdotus 6 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 6 ehdotusta 5 vastaan ja sen jälkeen voittaneesta samansisältöisiä ehdotuksia 3 ja 4 vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_18,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.1.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,,,, 2016_138_19,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_20,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kari Uotilan ehdotus 12 ja Stefan Wallinin ehdotus 13 ovat samansisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_21,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt ryhdytään pääluokan 27 yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelu päättyi 16.12.2016 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_22,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Yleiskeskustelu pääluokasta 29 päättyi 19.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_23,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Oli tarkoitus äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Peter Östman,1141,,,, 2016_138_24,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään tämä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_25,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Oli tarkoitus äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,,,, 2016_138_26,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_27,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Oli tarkoitus äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,,,, 2016_138_28,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_29,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Touko Aallon ehdotus 10, Stefan Wallinin ehdotus 11, Kari Uotilan ehdotus 12 ja Krista Kiurun ehdotus 13 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 13 ehdotusta 11 vastaan, sen jälkeen voittaneesta ehdotusta 12 vastaan, jonka jälkeen voittaneesta ehdotusta 10 vastaan. Lopuksi äänestetään voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_30,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Krista Kiurun ehdotus 18, Stefan Wallinin ehdotus 19, Touko Aallon ehdotus 20 ja Touko Aallon ehdotus 21 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 20 ehdotusta 19 vastaan, sitten voittaneesta ehdotusta 18 vastaan, ja sen jälkeen voittaneesta ehdotusta 21 vastaan. Lopuksi äänestetään voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_31,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Sari Tanuksen ehdotus 22 ja Riitta Myllerin ehdotus 23 koskevat samaa määrärahaa, joten ensin äänestetään niiden välillä ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_32,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Krista Kiurun ehdotus 24 ja Stefan Wallinin ehdotus 25 koskevat samaa määrärahaa, joten ensin äänestetään niiden välillä ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_33,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Oli tarkoitus äänestää ""jaa"". ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1142,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,,,, 2016_138_34,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_35,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Piti äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,,,, 2016_138_36,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_37,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kari Uotilan ehdotus 32 ja Eeva-Johanna Elorannan ehdotus 33 ovat saman sisältöisiä, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_38,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Stefan Wallinin ehdotus 35 ja Ilkka Kantolan ehdotus 36 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään niiden välillä ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_39,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Krista Kiurun ehdotus 38, Touko Aallon ehdotus 39, Stefan Wallinin ehdotus 40, Kari Uotilan ehdotus 41 ja Touko Aallon ehdotus 42 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 41 ehdotusta 40 vastaan, sen jälkeen voittaneesta ehdotusta 39 vastaan, sen jälkeen voittaneesta ehdotusta 38 vastaan, jonka jälkeen voittaneesta ehdotusta 42 vastaan. Lopuksi äänestetään voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_40,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Krista Mikkosen ehdotus 45, Merja Mäkisalo-Ropposen ehdotus 46 ja Kari Uotilan ehdotus 47 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 47 ehdotusta 46 vastaan, sitten voittaneesta ehdotusta 45 vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_41,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Touko Aallon ehdotus 48 ja Stefan Wallinin ehdotus 49 ovat saman sisältöisiä, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_42,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Touko Aallon ehdotukset 51 ja 52, Stefan Wallinin ehdotus 53 ja Kari Uotilan ehdotus 54 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 54 ehdotusta 53 vastaan, sitten voittaneesta ehdotusta 52 vastaan, jonka jälkeen voittaneesta ehdotusta 51 vastaan. Lopuksi äänestetään voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_43,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Krista Kiurun ehdotus 65, Touko Aallon ehdotus 66 ja Kari Uotilan ehdotus 67 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 65 ehdotusta 67 vastaan, sitten voittaneesta ehdotusta 66 vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_44,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Tarkoitukseni oli äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Emma Kari,1336,,,, 2016_138_45,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myöhästyin, oli tarkoitus äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,,,, 2016_138_46,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_47,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Touko Aallon ehdotus 71 ja Kari Uotilan ehdotus 72 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään niiden välillä ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_48,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Stefan Wallinin ehdotus 79, Krista Kiurun ehdotus 80, Sari Essayahin ehdotus 81, Krista Mikkosen ehdotus 83 ja Kari Uotilan ehdotus 84 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 84 ehdotusta 83 vastaan, sen jälkeen voittaneesta ehdotusta 81 vastaan, sen jälkeen voittaneesta ehdotusta 80 vastaan, jonka jälkeen voittaneesta ehdotusta 79 vastaan. Lopuksi äänestetään voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_49,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Äänestyksessä 105 piti äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,,,, 2016_138_50,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_51,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Puhemies! Kohdassa 88 piti äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,,,, 2016_138_52,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Tarkoitus oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,,,, 2016_138_53,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_54,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Yleiskeskustelu päättyi 19.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan 31 yksityiskohtaiseen käsittelyyn.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_55,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minä halusin äänestää tässä kutosäänestyksessä ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.4.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,,,, 2016_138_56,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_57,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Oli tarkoitus äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,,,, 2016_138_58,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_59,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Kari Uotilan ehdotus 43 ja Maarit Feldt-Rannan ehdotus 44 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään niiden välillä ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_60,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Arvoisa puhemies! Piti äänestää päinvastoin.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1155,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,,,, 2016_138_61,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_62,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Stefan Wallinin ehdotus 45, Sari Essayahin ehdotus 46, Touko Aallon ehdotus 47 ja Kari Uotilan ehdotus 48 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 48 ehdotusta 47 vastaan, sitten voittaneesta ehdotusta 46 vastaan, sitten voittaneesta ehdotusta 45 vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_63,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Äänestyksessä 1 tarkoitukseni oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,,,, 2016_138_64,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_65,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Yleiskeskustelu päättyi 19.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan 32 yksityiskohtaiseen käsittelyyn.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_66,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Peter Östmanin ehdotus 8 ja Kari Uotilan ehdotus 9 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään niiden välillä ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_67,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kohdassa 6 piti äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,,,, 2016_138_68,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Selvä, merkitään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_69,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Touko Aallon ehdotus 12 ja Kari Uotilan ehdotus 13 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään niiden välillä ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_70,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kohdassa 9 tarkoitus oli äänestää päinvastoin.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.5.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,,,, 2016_138_71,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_72,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Kari Uotilan ehdotus 17 ja Antero Laukkasen ehdotus 18 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään niiden välillä ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_73,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Värderade talman! Kohdassa 19 oli tarkoitus äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1306,Male,1970-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,,,, 2016_138_74,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_75,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tarkoitus oli äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1326,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,,,, 2016_138_76,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Sanna,Marin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tarkoitus oli äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1297,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,,,, 2016_138_77,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_78,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tarkoitus oli äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.5.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,,,, 2016_138_79,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään sekin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_80,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kohdassa 39 tarkoitukseni oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.5.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,,,, 2016_138_81,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_82,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Nyt esitellään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 30. Pyydän niitä edustajia, jotka eivät aio osallistua tähän keskusteluun, poistumaan pikimmiten.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_83,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Valiokunta käsittelee mietinnössään maatalouden kannattavuuskriisiä ja toteaa, että maataloustuotteiden markkinatilanne on vaikea Suomessa ja koko EU:ssa. Luonnonvarakeskus arvioi tilakohtaisen yrittäjätulon alenevan 9 400 euroon vuonna 2016. Maatalousyrityksistä 38 prosentilla ei ennusteen mukaan jää yrittäjätuloa lainkaan. Valiokunta pitää oikeansuuntaisina hallituksen päätöksiä, joilla on pyritty helpottamaan viljelijöiden taloudellista tilannetta, ja niiden vaikutus yrittäjätuloon on positiivinen. Talousarvioesityksen yhteydessä päätettiin osoittaa yhteensä 50 miljoonaa euroa maatalouden kriisitoimien rahoittamiseen. Tästä suurin osa otettiin käyttöön vuoden 2016 kolmannessa lisätalousarviossa. Hallitusohjelman mukaisesti maatalouden kannattavuuden kasvuun panostetaan myös Maatilatalouden kehittämisrahaston kautta yhteensä 90 miljoonalla eurolla. Tästä 30 miljoonaa euroa sisältyy käsiteltävään talousarvioesitykseen. Valiokunta toteaa, että suuri velkamäärä, maataloustuotteiden markkinoiden epävakaus ja satotasojen vaihtelut ovat lisänneet maatalousyrittäjien riskiä, jolloin tuet ovat olleet tuottoja vakauttava tekijä. Valiokunta pitää välttämättömänä maatilojen kannattavuuden parantamista myös muiden toimenpiteiden avulla. Viljelijät tarvitsevat konkreettisia toimenpiteitä, jotka auttavat nykyisen vaikean tilanteen yli, esimerkiksi laaja-alaista puolueetonta neuvontaa, sillä tilojen väliset kannattavuuserot ovat suuria, joten yksilöllisillä ratkaisuilla on keskeinen merkitys tilan kannattavuudelle. Näin ollen valiokunta lisää maaseudun elinkeinojen kehittämiseen suunnattavaa valtionapua 1,9 miljoonalla eurolla. Maatalouden kannattavuuden parantamiseksi valiokunta pitää edelleen tarpeellisena myös tilusjärjestelytoimintaa ja lisää 400 000 euroa kiinteistötoimitusten tukemiseen. Valiokunta kiinnittää huomiota myös suomalaisen ruoantuotannon kilpailukyvyn parantamiseen ja toteaa, että markkinoissa on käyttämättömiä mahdollisuuksia, joita tulee hyödyntää hinnoittelussa. Valiokunta pitää tärkeänä kansallisen ruokaketjun kehittämiseen varattua määrärahaa ja korostaa, että onnistuneet vientiponnistelut vaativat kansainvälistä näkyvyyttä. Valiokunta lisää 100 000 euroa Arktiset Aromit ry:lle luonnontuotealan viennin ja siihen liittyvän matkailun edistämiseen. Valiokunta näkee edelleen tärkeänä myös julkisiin elintarvikehankintoihin liittyvän osaamisen lisäämisen, nostaa esiin EkoCentrian sektorilla tekemän laajan kehittämistyön ja lisää sille 150 000 euroa lähiruoan käytön edistämiseen. Metsätalouden osalta valiokunta nostaa esiin puutuotannon kestävyyden turvaamisen ja toteaa, että uudistetun Kemera-järjestelmän ongelma ei syksyllä 2016 ole myönnettävien määrärahojen riittävyys vaan järjestelmän toimimattomuus. Hallinnollisista syistä johtuen Kemera-tukea on jäämässä käyttämättä noin 15 miljoonaa euroa vuonna 2016. Näin ollen valiokunta ehdottaa lausuman hyväksymistä: ""Eduskunta edellyttää, että vuoden 2017 lisätalousarvioesityksessä momentille 30.40.44 lisätään vastaava määräraha kuin mitä vuodelle 2016 osoitetusta tuesta puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen jää käyttämättä."" Lisäksi valiokunta lisää Suomen metsäkeskukselle 400 000 euroa Kemera-hakemusruuhkan purkamiseen ja hakemusten käsittelyyn liittyvän sähköisen järjestelmän kehittämiseen. Valiokunta lisää määrärahoja myös 600 000 euroa 4H-järjestölle yrittäjyyttä ja nuorten työllisyyttä edistävään toimintaan, kylätoiminnan valtionapuun 250 000 euroa ja korostaa alue- ja paikallistasolla tapahtuvan toiminnan tukemista, 100 000 euroa hoitokalastukseen, 50 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitolle kaupallisen kalastuksen edistämiseen ja 50 000 euroa Tampereen yliopiston valtionapuun käytettäväksi eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten tutkimusjärjestelmien kehittämiseen. Yhteensä valiokunnan tekemät lisäykset ovat 4 miljoonaa euroa. Lopuksi haluan nostaa esiin vielä muutamat momentit, joiden määrärahaa valiokunta joutuu korjaamaan vuodesta toiseen. Valiokunta pitää menettelyä moitittavana ja pitää tärkeänä, että hallitus korjaa menettelyn vuoden 2018 talousarvioesityksessä. Tällaisia momentteja ovat muun muassa neuvontamomentti ja tuki 4H-toiminnalle. Lopuksi haluan kiittää ministeriä ja jaoston jäseniä erinomaisesta yhteistyöstä tämän vuoden aikana.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-12-20T12:05:00,2016-12-20T12:10:04,Tarkistettu,1.1 2016_138_84,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia maatalousjaoston puheenjohtajan esittelypuheenvuorosta ja kiitoksia valtiovarainvaliokunnalle ja asianosaiselle jaostolle noista budjettiin tehdyistä lisäyksistä. Täytyy sanoa, että jalka on osunut lankulle eli ponnistus on ollut kohdallaan ja oikeat kipukohdat on valiokunta ilman muuta tunnistanut. Puheenjohtajan esittelypuheessa nousi esille maatalouden vaikea markkinatilanne. Tuohon tilanteeseen voi helposti yhtyä, ja juuri sen takia hallitus budjettiriihen yhteydessä laati tuon kriisipaketin, missä aivan oikein, niin kuin jaoston puheenjohtaja totesi, valtaosa annettiin jo kuluvan vuoden lisätalousarviossa ja osa nyt tulevalle vuodelle. Mutta edelleenkin se kannattavuuden paraneminen lepää markkinoilta saatavien kasvavien tulojen varassa, ja siinä mielessä on hyvä, että myös uusia markkinakanavia suomalaisille elintarvikkeille on avautunut, ja toivottavasti tuo Euroopan markkinoilla kohentunut tuotteitten hintataso saavuttaa myös Suomen, jotta ne kestävät kannattavan tuotannon edellytykset voidaan saavuttaa. Myös kustannusten alentaminen on tärkeä asia tuossa maatalouden kannattavuuspuolessa, ja sen takia on erittäin tärkeää, että Maatilatalouden kehittämisrahastoa pystytään pääomittamaan, jotta pystytään tukemaan niitä investointeja, jotka edistävät maatalouden rakennekehitystä ja sitä kautta myös mahdollistavat alemmat tuotantokustannukset pikkuhiljaa. Noista ensi vuoden määrärahoista: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tyypillistä se, että määrärahat vaihtelevat kohtuullisen paljon vuosittain. Esimerkiksi se, että pystymme kuluvana vuonna maksamaan noin 88 prosenttia tämän vuoden viljelijätuista jo tämän vuoden puolella, näkyy taas ensi vuoden budjetissa ikään kuin alempana monttuna. Mutta tämä on hyvä huomata, mistä on kyse. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa vielä esille tuosta ensi vuoden budjetista nuo hallituksen kärkihankepanostukset. Tässä kauppataseen oikaisussa eli siinä, että saamme enemmän suomalaista ruokaa kaupaksi maailmalle ja pystytään ehkä osaltaan myös tuontia korvaamaan kotimaisella, käytetään vientiä edistäviin toimiin kaiken kaikkiaan 2,5 miljoonaa kärkihankerahoitusta. Luonnonvaratalouteen on kärkihankerahoitusta yhteensä 14,5 miljoonaa, mikä jakautuu metsätiedon ja siihen nojaavien sähköisten palveluiden kehittämiseen, 5 miljoonaa, ravinteiden kierrätyksen ja Itämeren vesiensuojelun edistämiseen, 5 miljoonaa, vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseen, 2,5 miljoonaa, sekä sitten veteen perustuvien sinisen biotalouden liiketoimien kehittämiseen, 2 miljoonaa. Nämä ovat merkittäviä kehittämispanoksia. Jaoston puheenjohtaja otti esille tuon metsätalouden ja Kemera-rahoituksen. On todella hienoa, että meillä metsäsektorilla pyyhkii niin hyvin kuin pyyhkii eli markkina toimii, vienti teollisuustuotteilla vetää, kaikki edellytykset on nostaa hallituksen tavoitteitten mukaisesti noita markkinahakkuita. Mutta se, mikä ei ole toiminut, on ollut valitettavasti tämä Kemera-tukiasia, ja nyt se, että valiokunta osoittaa näitten hakuruuhkien purkamiseen 400 000 euroa, on kovin tervetullutta. Otan hyvin vakavasti tämän valiokunnan lausuman siitä, että nyt tänä vuonna käyttämättä jääneet määrärahat täytyy hallituksen ilman muuta pystyä sitten ensi vuonna käyttämään, koska tämä metsänhoitotöiden pitkäjänteinen edistäminen, mitä näillä rahoilla tehdään, on Suomen puuntuotannon kannalta äärimmäisen tärkeä asia. Jaoston puheenjohtaja otti esille tämmöisenä moiteasiana ja nuhteena sen, että valiokunta on joutunut vuodesta toiseen joihinkin kohteisiin lisäämään rahaa — ja hyvä, että on lisännyt, ja otan myös nuhteet vastaan. Näinhän se on ollut, kun katsotaan, ja se on valitettavan pitkään jatkunut tilanne. Onneksi joitain valiokunnan aikaisempina vuosina tunnistamia kipukohtia on pystytty myös korjaamaan. Esimerkiksi tuo Euroopan metsäinstituutin rahoitus, joka monta, monta vuotta kulki eduskunnan varassa, nyt on otettu budjettipohjiin ja ‑kehyksiin. Täytyy myös sanoa, että tuo yksi pieni yksityiskohta eli Tenojoelle viimein saatava lohilaskuri tulee tarpeeseen ja se helpottaa jatkossa sitten tuon Tenojoenkin kalastuksen säätelyä. Lopuksi vielä kiitän näitä määrärahalisäyksiä sekä verohuojennuksia liittyen yrittäjävähennykseen, metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseen sekä myös yhteismetsien eduskunnasta saamaan kädenojennukseen. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-12-20T12:10:08,2016-12-20T12:15:45,Tarkistettu,1.1 2016_138_85,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt on mahdollista käydä sitten debattia tästä aiheesta. Pyydän edustajia ilmoittautumaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_86,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Rouva puhemies! Ministeri tuossa sanoi, että askel on osunut jaostolla lankulle. Se on juuri näin, erittäin hyvää työtä on jaosto tehnyt, kiitos siitä. Samoin on osunut myöskin ministerin — ja koko hallituksen — toiminta lankulle: biotalouden edistämisessä, viennin edistämisessä, kriisipaketin aikaansaamisessa, byrokratian vähentämisessä ja näin edelleen — ja noissa viimeksi mainituissa, ministerin mainitsemissa, verotuskysymyksissä. Ne ovat erittäin tärkeitä, täysin välttämättömiä, jotta me pystymme tässä maassa pitkäjänteisemmin vaativaa maataloutta, ruoantuotantoa harjoittamaan. Mutta, puhemies, se asia, johon jo viittasivat puheenjohtaja jaostossa sekä ministeri: Markkinatasapaino ei meillä ole kunnossa. Se on meidän kaikkien tehtävä ja työ, että me sen saamme kuntoon. Kauppa tekee koko ajan hyvää tulosta, teollisuus sinnittelee jotenkuten, ja viljelijät, ruoantuottajat, kituvat huonossa kannattavuudessa. Näin ei voi olla, ja siihen on meidän pakko löytää keinot. Jos ne eivät löydy vapaaehtoisesti markkinoilta, niin meidän lainsäätäjien on asiaan puututtava. Onneksi asia on myöskin tuolla EU:ssa esillä, kiitos myöskin siitä ministerille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-12-20T12:15:54,2016-12-20T12:16:59,Tarkistettu,1.1 2016_138_87,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiinnitän yhteen kohtaan huomiota vielä erikseen — se oli kyllä tuossa puheessakin: Jaosto kävi hyvän ja pitkän keskustelun koskien tätä pohjoisen tuotteiden tulevaisuutta, me tässä lisäämme tälle Arktiset Aromit ry:lle lisää rahaa. Mutta jos tänä kuukautena tuhat charteria ja vuorokonetta lentää Lappiin, Lappi vetää tänä päivänä matkailua, mikseivät myöskin pohjoiset tuotteet? Meillä on pohjoinen luonto, myöskin hyvät pohjoiset tuotteet ja puhtaat tuotteet. Voisiko ajatella sitä, että nyt kun pitää saada lisää rahaa markkinoilta, niin otettaisiin tämä Nordic-brändi, josta on paljon puhuttu, sellaiseksi meidän lippulaivaksi ja lähdettäisiin sen kautta vähän hakemaan vientituloja, koska ihmiset ovat kiinnostuneet Suomesta ja erityisesti Pohjolasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-12-20T12:17:01,2016-12-20T12:17:52,Tarkistettu,1.1 2016_138_88,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Leppä käytti erittäin hyvän puheenvuoron, ja yhdyn kyllä täysin hänen esittämiinsä kiitoksiin siitä, että ministeriö ja maatalousjaosto ovat tehneet erinomaisen hyvää työtä — ja myöskin maa- ja metsätalousvaliokunta, voin näin omalta puoleltani lausua. Mutta muutama sana kuumana käyvästä suurpeto- eli susipolitiikasta. Kun me tiedämme, että esimerkiksi susien aiheuttamat vahingot ovat nyt moninkertaistuneet ja ehkä — kulunutta termiä käyttäen — räjähtäneet käsiin ja tätä myöten sitten myöskin korvausten määrä lisääntyy ja valtio joutuu maksamaan suuremman määrän korvauksia, niin on esitetty ihan suoria kysymyksiä siitä, voitaisiinko tätä petokantaa leikata nyt vähän rajummalla kädellä. Kun tiedän, että kohta on tulossa tämä kannanhoidollisen metsästyksen kaatokiintiöarvio, niin kysynkin ministeriltä: missä vaiheessa tämä on, ja koska tämä julkaistaan, jotta metsästäjät sitten pääsevät valmistautumaan tähän kannanhoidolliseen metsästykseen ajoissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-12-20T12:17:55,2016-12-20T12:18:56,Tarkistettu,1.1 2016_138_89,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aivan kuten ministeri tuossa puheessaan kuvaili, tämä suomalaisen ruoantuotannon ja maatilojen kriisi ja ahdinko on eduskunnan yhteinen huoli, ja on hyvä, että meillä on ollut käsittelyssä kriisipaketti jo tälle vuodelle ja tulevalle vuodelle ja uutta kriisilainsäädäntöä on tehty. Mutta totta on sekin, että ei voi jatkuvasti mennä kriisipaketista toiseen vaan tuottavuutta pitää saada markkinoilta. Kysyisin tässä tuotantoketjun ja kaupan osuuden vaikutuksesta ja siitä, mitä ajatuksia se ministerissä herättää: onko Suomi esimerkiksi EU:ssa ajamassa vahvasti kilpailulainsäädännön uudistamista ja tähän liittyvää lainsäädäntöä? On hyvä myös, että näitä kiertotaloushankkeita tuetaan ja Itämeren suojelua tehostetaan. Kysyisin: onko näillä kärkihankkeilla tarkoitus ohjata myös maatilakokoluokan (Puhemies koputtaa) biokaasulaitoksille rahoitusta? Kolmanneksi haluan todeta sen, että on aika valitettavaa se, että niin paljon on leikattu (Puhemies koputtaa) tutkimukselta ja tuotekehitykseltä. Toivon, että ministeri jatkossa puolustaa tutkimusta tiukemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-20T12:18:58,2016-12-20T12:20:12,Tarkistettu,1.1 2016_138_90,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin suuri kiitos ministerille, valiokunnan puheenjohtajalle ja jaoston puheenjohtajalle. Tämä yhteistyö on ollut erittäin saumatonta ja hyvää, ja meidän kaikkien tavoitteena on tietenkin suomalaisen maatalouden ja metsätalouden edistäminen. Metsätaloudessa kyllä on nyt aika isoja uhkia. Täytyy suoraan ministeriltä kysyä, mistä johtuvat nämä valtavat erot, mitkä liittyvät metsien kasvuun. Jos Suomessa katsotaan meidän virallisten ja luotettavien lukujen mukaan, että meillä 104 miljoonaa kuutiota vuodessa aikanaan metsät tulevat kasvamaan, ja komissio on päässyt nuukuudessaan vain 88 miljoonaan, niin tämä 16 miljoonaa on niin iso ero, että se uhkaa meidän energiapolitiikkaamme, ilmastopolitiikkaamme, metsäpolitiikkaamme ja liikennepolitiikkaamme, eli se on aivan keskeinen asia, ja myös metsätalouden investointeja se uhkaa. Eli voitteko vähän valottaa, mistä nämä suuret erot johtuvat ja mitä meidän, Suomen, pitää tehdä, että me varmasti saavutamme sen oman näkemyksen ja viemme sen läpi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1094,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2016-12-20T12:20:12,2016-12-20T12:21:17,Tarkistettu,1.1 2016_138_91,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Poikkean normaalista puheenvuorostani tässä yhteydessä. Mehän olemme tekemässä tässä maassa nyt erittäin isoa maakuntauudistusta, jolla vahvistetaan maakuntien omaa kehittämisvaltaa alueittain ja maakunnittain. Vallan lisäksi tarvitaan tietysti resursseja muun muassa biotalouden investointeihin. Yksi suuri resurssi voisi tietysti olla Metsähallituksen tuotto-odotukset noilta alueilta metsätalouden tuotosta. Ministeri, olisiko mahdollista jollain tavalla ajatella niin, että esimerkiksi osittain Metsähallituksen metsätalouden tuotto-odotus siirrettäisiin niitten maakuntien kehittämisvaroihin, joitten alueella Metsähallituksen maita sijaitsee? Tämä olisi valtava kehittämispotentiaali muun muassa biotalouden investointeihin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-12-20T12:21:20,2016-12-20T12:22:23,Tarkistettu,1.1 2016_138_92,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aikoinaan, kun Metsähallituksen metsätaloustoiminta virheellisin ja osin valheellisinkin perustein yhtiöitettiin, sanottiin, että mikään ei muutu. Ei mennyt kauan siitä, kun yhtiö perustettiin, kun tuli ilmoitus siitä, että kaikki Metsähallituksen metsurit ovat yt-neuvottelujen piirissä, ja valtaosalle tuli pitkät lomautukset sydäntalven ajaksi. Aikaisemmin työnantaja- ja työntekijäpuoli kykenivät sopimaan asioista paremmin, mutta nyt tuli työnantajapuolelta aivan yksiselitteinen ilmoitus, että aiempaan vastaavaan menettelyyn ei enää mennä. Pitääkö ministeri tällaista työnantajatoimintaa perusteltuna? Ja siksi toisekseen, kun on olemassa tietty tavoite ulkoistaa Metsähallituksen metsätaloustoimintaa, oletteko varma, että nämä työt pysyvät suomalaisilla yrityksillä ja suomalaisella työvoimalla jatkossa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-12-20T12:22:24,2016-12-20T12:23:30,Tarkistettu,1.1 2016_138_93,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi tähän edustaja Mustajärven puheenvuoroon haluan todeta, että näissä Metsähallituksen lomautuksissa ei ole mitään uutta vaan on lomautettu aikaisemminkin. (Markus Mustajärvi: Ei pidä paikkaansa!) On lomautettu 90-luvulla, on lomautettu 2000-luvulla, ja siinä mielessä tämän uuden yhtiömuodon solvaaminen ei ole tässä muodossa paikallaan. Sinällään kysymys on kuitenkin tärkeä, ja olisin kysynyt ministeriltä, miten näette, olisiko mahdollista ajatella — jos jatkossa metsureille ei ole silloin syvän lumen aikaan töitä — että heidän työpanostaan voitaisiin ohjata esimerkiksi pienpetopyyntiin tai riistan elin-ympäristöjen kunnostamishankkeisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1348,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2016-12-20T12:23:31,2016-12-20T12:24:14,Tarkistettu,1.1 2016_138_94,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnä yrittää nyt vängätä tämän keskustelun aivan sivuun. Tätä ennen, siis ennen yhtiömuotoa, työntekijäjärjestöt ja työnantaja Metsähallitus kykenivät sopimaan siitä, että tehtiin työaikapankkiin etukäteen töitä, jaksotettiin lomat sydäntalven ajalle, ja kykenivät huolehtimaan siitä, että yhteinen näkemys työaikajärjestelyissä ja lomautuksissa löydettiin. Mutta nytten on aivan selvää se, että yhtiö yksipuolisesti ilmoitti sen, että mitään vastaavaa menettelyä ei enää käytetä, ja se johti siihen, että metsureilla ei ole enää sydäntalven aikana töitä. Tämä johtaa siihen, että jatkossa ei ole enää työsuhteisia työntekijöitä, metsureita, metsätaloustoiminnassa, vaan kaikki ulkoistetaan, ja ajan oloon ne työpaikat valuvat ulkomaille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-12-20T12:24:16,2016-12-20T12:25:25,Tarkistettu,1.1 2016_138_95,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ministeriölle ja hallitukselle kiitos siitä, että tätä maatalouden kriisiä on pystytty helpottamaan. Mutta edelleen tilanne on se, että maatalouden kannattavuus on erittäin heikko. Eli sen eteen pitää töitä tehdä jatkossakin, ja toivotaan, että saataisiin ketjuun sellainen hinnanmuodostus, joka myöskin palkitsisi jollain lailla sitä tuottajaa, sitä lähintä, joka sen raaka-aineen tuottaa, koska ilman sitä tuotantoa meillä ei ole koko elintarviketeollisuuttakaan. Arvoisa puhemies! Täällä jaosto kiinnittää erittäin tärkeään asiaan huomiota, ja se on tämä luonnonvarojen tutkimus, joka liittyy tähän meidän strategiseen tutkimusohjelmaan, jonka valtioneuvosto kerran vuodessa käsittääkseni hyväksyy. Ja siellä ei ole lainkaan huomioitu hallituksen tärkeintä eli biotaloutta. En tiedä, mistä tämä johtuu, mutta toivon, että tämä sen takia korjattaisiin, koska aikanaan, kun Luonnonvarakeskukselta leikattiin 26 prosenttia näitä varoja, luvattiin, että he voivat hakea näistä yhteishankkeista, mutta niitten yhteishankkeiden teemat eivät osu Luonnonvarakeskuksen kenttään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-12-20T12:25:26,2016-12-20T12:26:34,Tarkistettu,1.1 2016_138_96,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Maatalous on puhuttanut eduskuntaa kuluvan vuoden aikana ennätyksellisen paljon, ja hyvä niin. Se osoittaa sen, että täällä on tiedostettu tämä maatalouden kriisi. Sen lisäksi, että maatalouden kriisi on täällä meillä Suomessa, se on myöskin Euroopan unionin eri jäsenmaissa. Se johtuu pitkälti siitä, että Venäjän vientikielto astui voimaan ja sitten yhtäaikaisesti myöskin tuotanto nousi monissa unionin jäsenmaissa. No, myöskin EU järjestönä on osin syyllinen tähän, koska lähes 10 vuotta sitten EU:ssa tehtiin päätös siitä, että maitokiintiöt vapautetaan, ja oli valitettavaa, että EU:ssa ei kyetty tätä päätöstä perumaan. Se on aiheuttanut esimerkiksi maidontuotantoon monissa maissa kovan nousun. Niissä lehmäpaikat ovat muutaman satasen tai muutaman tuhannen euron hintaisia, mutta meillä maksaa 10 000. Kysyn ministeriltä: miten muut EU-maat ovat nyt sitten sopeuttaneet omaa maataloustuotantoaan tämän ylituotantotilanteen aikana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-12-20T12:26:37,2016-12-20T12:27:45,Tarkistettu,1.1 2016_138_97,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Susanna,Koski,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Niin ikään kiitokseni ministerille hyvästä työstä. Joka tapauksessa kysymykseni koskee erityisesti hallintoa, joka mahdollistaa koko maa- ja metsätalouden alalla kaiken alkutuotannon ja kaiken, mikä rakentuu sen päälle. Huoleni byrokratiasta ja hallinnosta koskettaa siten, että paitsi maataloustuotannossa myös metsätalouden puolella hallinto ja byrokratia ovat osoittaneet pullonkauloja, mitä tulee esimerkiksi Kemera-järjestelmään ja Kemera-tukien maksatukseen. Kysyisin nyt ministeriltä: millä tavalla nämä epäkohdat, joita tässä Kemera-laissa ja -järjestelmässä on havaittu, uudessa mallissa otetaan huomioon ja estetään ne epäkohdat, joita tähän mennessä on ilmennyt?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1337,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Susanna Koski,1337,2016-12-20T12:27:46,2016-12-20T12:28:42,Tarkistettu,1.1 2016_138_98,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Eläinsuojelupolitiikka huolestuttaa. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on viivästynyt, ja muut eläintenpitoa parantavat säädökset ovat olleet vastatuulessa. Hallitusohjelman kirjaukset tuovat kysymyksen: kuinka kunnianhimoinen eläinsuojelulaista onnistutaan tekemään, jos maataloustuottajien kustannukset eivät saa hallituskaudella nousta? Suomi tarvitsee eläinsuojeluasiamiehen koordinoimaa valtakunnallista eläinsuojelupolitiikkaa sekä kunnianhimoisen eläinsuojelulain, joka vastaa kansalaisten käsitystä sekä lemmikki- että tuotantoeläinten hyvästä kohtelusta. Eläinsuojeluasiamiehen virka perustettiin viime kaudella SDP:n aloitteesta koordinoimaan valtakunnallista eläinsuojelupolitiikkaa, mutta Sipilän hallitus ei tuota määräaikaista virkaa jatkanut. Arvoisa ministeri, mitä aiotte tehdä eläinsuojelupolitiikan kohentamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-12-20T12:28:44,2016-12-20T12:29:30,Tarkistettu,1.1 2016_138_99,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta toteaa täällä, että vain taloudellisesti terveellä pohjalla toimiva maatalous tuottaa kuluttajille lähi- ja luomuruokaa sekä turvaa huoltovarmuuden. Juuri näin asia on. Huoltovarmuuden osalta täällä todetaan, että huoltovarmuuden merkitys korostuu myös erilaisten kansainvälisten kriisien lisääntyessä, ja pakolaisvirtojen arvioidaan kytkeytyvän yhä useammin ruuantuotannon kriisiytymiseen. Tämä on siis tällainen laaja ongelma, johon on varauduttava. Sitten täällä edelleen todetaan, että maataloustuotteiden markkinoiden epävakaus ja satotasojen vaihtelu luovat riskiä viljelijöille, ja ennen kaikkea sitä luo suuri velkamäärä. Todetaan, että velkojen suhde liikevaihtoon on noussut tällä vuosituhannella 60 prosentista lähes 90 prosenttiin. Erityisesti yritystä kehittäneet, investoineet ja nuoret viljelijät ovat tässä tilanteessa. Kysynkin ministeriltä, (Puhemies koputtaa) minkälaisena näette tämän velkaantumisen ja onko riskiä siinä, että jos korot nousevat, niin tulee ikävä tilanne.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-20T12:29:32,2016-12-20T12:30:46,Tarkistettu,1.1 2016_138_100,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Antti,Rantakangas,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Maatalous ja ruuantuotanto ovat tulevaisuuden aloja, ja nyt on tärkeää, että me saamme myös tulevaisuuden näkymän sille, että kannattavan tuotannon edellytykset ovat olemassa. Tilojen lopettamisvauhti on nyt todella kova. Tämä hallituksen kriisipaketti oli hyvä siinä mielessä, että se antoi selvän viestin, että hallitus kantaa huolta maatalouden kannattavuudesta ja on valmis tekemään käytettävissä olevien resurssien puitteissa kaiken mahdollisen. Samalla tavalla ne muut toimet, jotka liittyvät Makeran rahoitukseen, talousneuvonnan ja kasvuneuvonnan tukemiseen, tilusjärjestelyyn ja byrokratian purkamiseen. Niistä muodostuu se valtiovallan käytettävissä oleva kokonaisuus, mutta kyllä tämä markkinahinta todellakin on se ratkaiseva, ja pitää toivoa, että meillä kaupan puolella olisi vähän enemmän isänmaallisuutta. Tulevaisuuden tukipolitiikassa viljelijöitten viesti on selvä: pääosin aktiiviviljelylle pitäisi tuki kohdentaa ja tukea niitä toimintoja, jotka tuottavat elintarvikkeita tähän talouteen. Tutkimuspolitiikasta sanon, että Luken resurssien turvaaminen on tärkeää, ja niin kuin edustaja Anttila sanoi, näistä yhteisistä tutkimusresursseista pitäisi tehdä luonnonvaratutkimus, niin että saadaan nykyistä enemmän rahaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p592,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Antti Rantakangas,592,2016-12-20T12:30:47,2016-12-20T12:31:54,Tarkistettu,1.1 2016_138_101,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Maataloustuotteiden markkinatilanne on meillä ja koko EU:ssa varsin vaikea. Tuottajahinnat ovat laskeneet useampana vuonna. Täytyy antaa ministeri Tiilikaiselle kiitosta siitä, että kun teillä on tämä tuplasalkku, niin teette toimenpiteitä suomalaisen ruuan hyväksi kummallakin saralla. Kaupan sääntelyn purku on yksi, jolla lisätään kaupan kilpailua ja toivottavasti avataan myös tietä suomalaiselle ruualle kaupan hyllyille, ja sitten ruuan alkuperämerkinnät, joissa on nyt otettu hyviä askelia. Itse toivoisin, että askelia voitaisiin jatkaa tulevaisuudessa myös ravintolaruuan alkuperämerkintöjen vahvistamiseksi. On lisäksi tärkeää, että tässä osoitetaan 50 miljoonaa maatalouden kriisipakettiin, mutta itse uskon, että se todellinen ratkaisu löytyy lopulta sieltä, että meistä itse kukin valitsisi aina ensisijaisesti kotimaista ruokaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-20T12:31:57,2016-12-20T12:32:57,Tarkistettu,1.1 2016_138_102,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä on useassa puheenvuorossa tuotu esille, että niin eduskunta, hallitus kuin suuri osa viljelijöistä ymmärtävät, että keskeisenä tekijänä siihen, että tuottaja saa oikeudenmukaisen korvauksen tehdystä työstään ja palkan työlleen tuottaessaan maailman puhtainta ruokaa, vaikuttavat Suomen markkinat mutta siihen vaikuttavat myös erityisen paljon vienti ja ponnistelut siihen, että suomalaista ruokaa viedään. Nyt olen huolissani siitä, että sikarutto uhkaa meidän orastavaa sianlihan vientiämme. Haluaisin kuulla, mitä ministeriö tällä hetkellä voi tiedottaa suomalaisille siitä, että me pystymme pitämään tuon todella vaarallisen taudin Suomen rajojen ulkopuolella. Sehän tarkoittaisi sitä, että siitä syntyisi suomalaiselle ruuantuotannolle noin 100 miljoonan euron tappiot. Tätä kysyisin ministeriltä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-12-20T12:33:00,2016-12-20T12:34:05,Tarkistettu,1.1 2016_138_103,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Otetaan ennen ministeriä vielä kolme puheenvuoroa, edustajat Hakanen, Mäkipää ja Karimäki.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_104,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Maatalouden kriisistä ja ahdingosta on täällä puhuttu pitkin vuotta, ja se on nyt niin totta kuin se on. On hyvä, että täällä salissa on myöskin yhteinen näkemys löydetty ja puhutaan myös siitä kriisipakettien vaikuttavuudesta. Mutta lähdetään tuottavuuteen ja lähdetään kannattavuuden parantamiseen. Minä haluan tässä kohtaa ottaa esille vielä myös sen, että meidän pitää saada markkinoilta enemmän euroja, meidän pitää saada markkinoilta myöskin lisäarvoa sille tuotteellemme, jotta meidän kuluttajamme tunnistavat ja tuntevat sen kotimaisen tuotteen. Kysynkin tässä kohtaa ministeriltä, miten etenee meidän alkuperämerkintäasiamme, koska minä ajattelen asian niin, että meillä pitää olla vahva alkuperämerkintä, intohimo täällä meidän omassa jäsenvaltiossamme, jotta me saamme Eurooppaan tämän jossakin kohtaa direktiivitasolle, jolloin me voimme tehdä Euroopan jäsenvaltioiden välistä elintarvikekauppaa niin, että meidän kotimainen arktinen raaka-aineemme tulee oikeasti tunnistettua myöskin alkuperämerkinnällä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-12-20T12:34:10,2016-12-20T12:35:07,Tarkistettu,1.1 2016_138_105,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Paneudun paremmin tähän pääluokkaan varsinaisessa puheenvuorossa mutta metsässä kasvaneena haluan muistuttaa, että Suomen pinta-alasta on 75 prosenttia metsää ja tärkein hyödyke on puu. Lisäksi metsissä on ilmaista raaka-ainetta, ennen kaikkea marjoja, sieniä ja myös virkistyspalveluja, joista eilenkin puhuttiin, että matkailua pitäisi edistää. Tätä pitäisi hyödyntää huomattavasti, ja samoin on soiden pinta-ala: siitä on vajaa prosentti sitä, mitä me hyödynnämme. Mutta ihan näin joulutauon edellä haluan muistuttaa teitä kaikkia Metlan tutkimuksista, sillä pienikin aika metsässä vaikuttaa stressiin ja verenpaineeseen, eli metsä on suorastaan lääkettä, niin että kehotan itseäni ja teitä kaikkia edustajatovereita tähän yhteiseen ilmaiseen lääkitykseen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-12-20T12:35:08,2016-12-20T12:36:09,Tarkistettu,1.1 2016_138_106,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jaosto on tehnyt tärkeää työtä ja hyviä lisäyksiä muun muassa neuvontaan ja EkoCentrialle lähi- ja luomuruuan edistämiseen, jota me kaikki suomalaiset haluamme. Me haluamme erityisesti ympäristöystävällisesti tuotettua ruokaa, jossa myös eläinten hyvinvointi otetaan huomioon. Meidän eläinsuojelulakimmehan on kovasti vanhentunut ja jäänyt jälkeen pohjoismaisesta tasosta liittyen eläinten hyvinvointiin, liikkumistilaan ja lajityypillisiin käyttäytymismahdollisuuksiin. Kysyisin ministeriltä: missä aikataulussa eläinsuojelulain uudistus nyt on etenemässä? Toinen tärkeä luonnonsuojeluasia on kalatiestrategia, ja on hyvä, että hallitus on siihen sitoutunut. Tosin täytyy muistuttaa, että olette lisänneet kärkihankkeeseen ""Biotalous ja puhtaat ratkaisut"" miljoona euroa mutta toisaalta olette kuitenkin poistaneet vesi- ja kalataloushankkeiden tukemisesta miljoona euroa elikkä kalatiestrategiaan ei käytännössä ole kuitenkaan tullut lisäystä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-20T12:36:10,2016-12-20T12:37:14,Tarkistettu,1.1 2016_138_107,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Tiilikainen, 5 minuuttia, olkaa hyvä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_108,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous-  ja  ympäristöministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kun yleisesti ottaen kuuntelin kommenttejanne, niin yleishavainto on, että meillä on eduskunnassa puolueista riippumatta hyvin realistinen ja samanlainen tilannekuva siitä, mikä on Suomen maatalouden tilanne. Tämä on erittäin hyvä pohja jatkaa toimenpiteitä maatalouden kannattavuuden parantamiseksi, kauppataseen oikaisemiseksi. Aivan oikein monet teistä korostivat markkinoilta saatavaa tuloa. Nyt sen jälkeen, kun näillä kriisipaketeilla ja -ratkaisuilla on tietyllä lailla vähän vakautettu tilannetta, on aika katsoa eteenpäin ja sinne markkinoille. Edustaja Hautala kysyi maidontuotannon sopeuttamisesta EU:ssa. Kun nyt tuli tämä Euroopan laajuinen maidontuotannon vähentämispaketti, hyvin tasaisesti eri puolilla sitä käytettiin. Myös niissä maissa, mitkä olivat nostaneet tuotantoaan tämän kriisin aikana, tuli tätä sopeuttamista, ja se on hyvä. Monet teistä vetosivat suomalaiseen kauppaan, jotta siellä ruokaketjussa myös elintarvikejalostaja ja raaka-aineen tuottaja saisivat osuutensa. Tässä kysymys kuuluu: miten eurooppalainen lainsäädäntöpuoli etenee? Meillä on Suomessa käynnissä näitä ruokaketjun sisäisiä keskusteluja, ja toivon todella, että ne tuottavat tulosta, mutta samaan aikaan myös Euroopan komissio ministerineuvoston linjausten mukaisesti jatkaa valmistelua lainsäädäntötoimista, joilla viljelijän asema ruokaketjussa voisi parantua. Edustaja Wallin, jaoston puheenjohtaja, otti esille arktiset muut tuotteet eli marjat ja tämän kaltaiset. Ne ovat yksi mahdollisuus tässä elintarvikeviennin lisäämisessä ja tarjoavat varmasti myös pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuutta. Eli meiltähän viedään todella paljon marjaa, mutta sen jalostusastetta pitää nostaa, ja erityisesti Kaukoidässä varmasti villimarjalle on parempaa kysyntää olemassa. Edustaja Hongisto tiedusteli petopolitiikasta, ja on totta, että on kestämätön tilanne, että petovahinkokorvaukset karkaavat aina budjetoidun yli ja samaan aikaan meillä on vaikeuksia kontrolloida petojen aiheuttamia vahinkoja. Kyllä tässä tarkoitus on, että asetus susien kannanhoidollisen metsästyksen jatkamisesta saadaan tällä viikolla annettua. Edustaja Karimäki tiedusteli kärkihankkeitten myötä esimerkiksi maatilatason biokaasuhankkeitten tai lannankäsittelyn etenemisestä. Nythän meillä on maatilojen energia-avustuksien, kiitos Makeran pääomittamisen, avustusprosenttia nostettu. Hallitus on linjannut biokaasusta tavoitteita energia- ja ilmastostrategiassa, ja toimenpiteet sitten täsmentyvät jatkovalmistelun myötä. Edustaja Eestilä oli huolissaan Suomen tutkimuslaitosten ja EU:n erilaisista kasvuskenaarioista Suomen metsille tulevaisuudessa. Mitä teemme — tietysti meidän täytyy jatkaa hyvää metsänhoitoa ja pitää meidän metsiemme ikärakenne sen kaltaisena, että voimakas kasvu jatkuu. Sitten taas siitä, miten se väännetään rautalangasta tuolla eurooppalaisissa pöydissä: itse asiassa eilen viimeksi ilmastokomissaari Cañeten ja hänen kabinettinsa kanssa neuvostokokouksen yhteydessä tätä asiaa jatkettiin, ja vielä näin joulunalusviikolla meidän virkamiehet tapaavat komission virkamiehiä, eli tässä on tämmöinen jatkuva työ käynnissä, ja hyvä niin. Suomalaisilla mepeilläkin siinä riittää varmasti tehtävää. Edustaja Korhonen tiedusteli, voisiko Metsähallituksen tuloutusta ohjata maakunnille. No, meillä ei tämmöistä korvamerkittyä rahaa ole, mutta tietysti tuo periaate, että meidän täytyy pitää kaikissa maakunnissa edellytyksiä tuotantotoiminnalle ja elämälle ja yrittämiselle, on tärkeä. Olen erittäin iloinen siitä, mitä tällä hetkellä tapahtuu Lapin matkailussa ja miten se säteilee sieltä pientenkin yritysten edellytyksiin. Edustaja Koski tiedusteli, miten Kemera-ongelmia voidaan ratkoa. Itse asiassa siinä ovat tämän alan parhaat tuntijat eri järjestöistä pohtimassa juuri, miten tämä Kemera-järjestelmä uudistetaan, ja kuuntelen herkällä korvalla näitten eksperttien ehdotuksia. Eläinsuojelusta: Mitä teen? Uudistan eläinsuojelulain, ensi vuoden alussa se on tulossa. Edustajat Anttila ja Rantakangas ottivat esille muun muassa tutkimuksen tilanteen. Meidän täytyy todellakin pystyä entistä paremmin strategista tutkimusta suuntaamaan sillä tavalla, että se palvelee näitä hallituksenkin valitsemia ja hyväksi maailmalla havaittuja kasvualoja, biotaloutta, kiertotaloutta, puhtaita ratkaisuja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-12-20T12:37:16,2016-12-20T12:43:03,Tarkistettu,1.1 2016_138_109,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Sitten voidaan jatkaa debattia.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_110,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Biotalous ei todellakaan ole mikään pikku juttu, 60 miljardin vaikutus bkt:hen. Ja kun edustaja Eloranta otti tässä yhden osan biotaloutta, eläinten hyvinvoinnin, niin kiitoksia ministerille kaikista niistä toimista, jotka viljelijän hyvinvointia parantavat, sillä se on paras tae eläinten hyvinvoinnille, että viljelijä voi hyvin. Tuet ovat tulleet ajallaan, kriisituet ovat putkessa, normeja on purettu, mutta tässä asiassa ministeri ei saa jäädä laakereilleen lepäämään, vaan työtä pitää jatkuvasti jatkaa. Makera auttaa siihen, että voimme investoida jatkossakin. Vientiponnisteluista sanoisin, että Team Finlandissa pitää näkyä myös ruoan oleellisena osana, kun vientiponnisteluja ylipäätäänkin tehdään. Haluaisin kysyä ministeriltä: Minkälaisia näkymiä meillä on valkuaiskasvien tulevaisuuden kehittämiseksi? Miten aiotte toimia, että metsäenergia jatkossa menestyy paremmin, että saamme myös metsät hoidettua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p953,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2016-12-20T12:43:10,2016-12-20T12:44:20,Tarkistettu,1.1 2016_138_111,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! On hyvin tärkeää, että eläinten hyvinvoinnista huolehditaan. Se on kuluttajan toive tänä päivänä — valinnat tulevat eettisemmiksi — mutta myös koko suomalaisen maaseudun ja maatalouden etu, että näin on. Ja, puhemies, olen kyllä hieman pettynyt siihen, että tämä eläinsuojelulain uudistaminen on viivästynyt, ja epäilenpä, tuleeko siitä kyllin kunnianhimoinen, jotta saisimme ihan oikeasti hyvää mainetta maailmalla eläinsuojelun kärkimaana. Puhemies! Tärkeä kysymys, mihin olemme palanneet jälleen kerran sosialidemokraatteina, on se, että viime hallituskaudella aloitteestamme perustettiin eläinsuojeluasiamiehen virka ja tätä virkaa ei sitten jatkettu enää tällä hallituskaudella. Tästä olen erittäin pettynyt, koska näen, että tämä olisi hyvin merkittävä myös tässä Suomen hyvässä maineessa eläinten hyvinvoinnin kannalta. Minä nyt kysyn teiltä, ministeri — tiedän, että tätä on jo aikaisemminkin tässä debatissa kysytty — mikä on nyt esteenä sille, että tätä eläinsuojeluasiamiehen virkaa voitaisiin jatkaa. Nimittäin olen huomannut joissain keskusteluissa, että sille on tullut hyvin laajasti tukea. Varmasti se olisi toivottava jatkotyö.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-20T12:44:20,2016-12-20T12:45:29,Tarkistettu,1.1 2016_138_112,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK ,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa puhemies! Talousarvio-aloitteista on luettavissa, että edustaja Stefan Wallin on tehnyt aloitteen 11 miljoonan euron vähentämiseksi Maaseutuviraston eli Mavin määrärahoista sekä 18,5 miljoonan euron vähentämiseksi Elintarviketurvallisuusviraston määrärahoista. Harva meistä rakastaa hallintoa. Siksi kysynkin ministeri Tiilikaiselta: olisiko tällaisten säästöjen aikaansaaminen todella mahdollista ilman, että niillä vaarannettaisiin viljelijöiden tukimaksatukset ja viljelijöiden oikeusturva?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-20T12:45:32,2016-12-20T12:46:07,Tarkistettu,1.1 2016_138_113,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä on puhuttu jo eläinsuojeluasioista aikaisemmin, ja samasta teemasta jatkaisin itsekin. Nimittäin Saksan, Alankomaiden ja Tanskan hallitukset ovat pyytäneet Euroopan komissiota päivittämään EU-lainsäädäntöä eläinkuljetusasioissa ja myös Ruotsi on ollut aktiivinen tässä asiassa ja haluaisi korjata lakia. Tämä uudelleen muotoiltu laki ei tarkoittaisi vain parempaa täytäntöönpanoa vaan myös päivittäisi nykyiset säännöt heijastamaan viimeisintä tieteellistä tietoa eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. Se mahdollistaisi lajikohtaiset matkarajoitukset sekä tiukemmat ja tarkemmat laatuvaatimukset kuljetukselle, kuten myös paremman koulutuksen eläinten kuljettajille ja käsittelijöille. Myös muiden EU-maiden hallitusten tulisi lähteä mukaan tukemaan tätä asiaa, ja kysyisin ministeriltä ministerin kantaa tähän asiaan: voisiko Suomikin mahdollisesti olla tätä asiaa tukemassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-12-20T12:46:09,2016-12-20T12:47:10,Tarkistettu,1.1 2016_138_114,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Maatalous on painiskellut talousongelmien kanssa jo pitkään. Lopputuotteiden hinnat eivät tahdo riittää tuotantokustannuksiin. Hallitus on tehnyt paljon talousahdingon helpottamiseksi, mutta kunnon hintakorjaus on mahdollista saada vain markkinoilta. Suomalainen, pohjoinen elintarviketuotanto on poikkeuksellisen puhdasta ja vähäisten torjunta-aineiden ja lääkejäämien sekä hyvin tuotantotapojen tuotantoa. Lähimarkkinoilla on tapahtunut viime vuosina talouspakotteiden vuoksi vientimarkkinoiden supistumista. Kysyisinkin ministeri Tiilikaiselta: Mitä toimenpiteitä hallitus on tehnyt uusien vientimarkkinoiden avaamiseksi ja elintarvikeviennin vauhdittamiseksi? Vaatiiko vientiponnistelujen tuloksellisuus elintarviketuotannon laatukriteeristöön muutoksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-12-20T12:47:12,2016-12-20T12:48:05,Tarkistettu,1.1 2016_138_115,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Timo,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Rouva puhemies! Suomalaisen elintarviketalouden kaikkein suurin kysymys on se, että ne toimijat elintarviketeollisuudessa mutta erityisesti yrittäjät kokevat tulevaisuudenuskoa. Vaikka suhdanteissa tapahtuu eri vuosina erilaisia tilanteita, niin nimenomaan se yrittäjien tulevaisuudenusko on se kaikkein tärkein, ja sen tähden meidän pitää täällä pystyä tekemään senkaltaisia edellytyksiä, että tätä tulevaisuudenuskoa kyetään vahvistamaan. Sen tähden veropoliittiset toimet ja se, että jatkossakin kyetään investoimaan ja että yhteiskunta on siinä mukana, ovat erittäin tärkeitä. Täällä on monia eri yksittäisiä kysymyksiä, joita edustajat ovat nostaneet esiin, mutta se iso kuva, jolla nimenomaan usko tulevaisuuteen eri toimijoiden kesken pidetään vahvana, on se tärkein, ja sen tähden haluan muistuttaa, että meidän tehtävämme osaltamme on tukea tätä suurta kuvaa ja yrittäjien tulevaisuudenuskoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p402,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Timo Kalli,402,2016-12-20T12:48:06,2016-12-20T12:49:11,Tarkistettu,1.1 2016_138_116,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tästä tulevaisuudenuskosta: kun otetaan huomioon ilmastonmuutos ja väestönkasvu, niin aivan varmasti on niin, että tulevina vuosikymmeninä suomalainen maatalous kokee renessanssin myös arvostuksen osalta, ja tästä asiasta mielelläni kuulisin ministeriltä vähän kommentteja. Ruokapoliittinen selonteko on valmistumassa, saamme sen ensi keväänä. Mielelläni näkisin, että siinä käsitellään myös suomalaisen veden vientimahdollisuuksia, nimenomaan pullotetun veden, ja siitä olisi hyvä kuulla ministeriltä, onko sillä saralla minkälaisia vientiponnisteluja. Kun elintarvikeviennin eteen on ministerin johdolla paljon asioita tehty, niin tämä vesikin olisi hyvä kantaa mukana. Metsähallituksen hakkuista ympäristövaliokunta oli hieman huolissaan. Tuotto-odotukset ovat aika kovat olleet. Onko siinä suhteessa minkälainen tilanne? Minkälaisia ympäristön näkökulmasta ja kuinka kestäviä sosiaalisessa mielessä Metsähallituksen hakkuut ovat olleet viime vuosina?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-20T12:49:14,2016-12-20T12:50:23,Tarkistettu,1.1 2016_138_117,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisella puhtaalla ruualla on hyvä maine, ja tietysti sen edistämistä pitää kaikin tavoin helpottaa. Elintarvikehankintojen suhteen ja poliittisten päätösten suhteen me varmasti pyrimme tekemään kaikkemme, ja valtionhallinnon puolella on näitä julkisia hankintoja tehty, ja te olette sopineet ministeriöittenkin kesken siitä, että kotimaista elintarviketta käytetään enemmän. Maakunnissa, kaupungeissa ja kunnissa olevien hankintarenkaitten hankintojen suhteen meillä on paljon tehtävää, ja nyt voin kertoa hyviä uutisia ruokamaakunnasta Etelä-Pohjanmaalta, missä juuri eilen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa asiaa käsittelimme. Meillä on onnistunut kilpailutus. Siellä yli 91-prosenttisesti maitotuotteet tulevat olemaan kotimaisia, lihatuotteet 99-prosenttisesti, tulemme suosimaan lähiruokaa, ja tämä on kaikki kilpailutuksen kriteeristön ansiota, eli kyllä meillä kilpailutuslainsäädäntökin mahdollistaa hankkimaan kotimaisia elintarvikkeita, jos niin halutaan tehdä, ja tätä toivoisin myös muihin maakuntiin ja kuntiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-20T12:50:24,2016-12-20T12:51:27,Tarkistettu,1.1 2016_138_118,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Elsi,Katainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Maatilojen vähentyessä nuorten halukkuus jatkaa maatilayrittäjyyttä ratkaisee yhä enemmän ja laajemminkin Suomen maatalouden menestystä ja Suomen ruoantuotannon menestystä — myöskin siis äärimmäisen tärkeä asia. Maatalouden investointi- ja kehittämispaineet ovat todella kovat. Markkinat tekevät tästä koko alasta hyvin vaikeasti ennustettavan, ja kannattavuus on tunnetun heikkoa. Minä kysyisinkin ministeriltä, millä tavalla tämä nuorten tukeminen, koulutuksen lisäksi, ollaan otettu huomioon. Se olisi tärkeää tiedostaa. Kysyn myös sitä, onko millään tavalla selvitetty nuorten omia aikomuksia ja toiveita maatilayrittäjyyden ja muunkin maaseutuyrittäjyyden suhteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p939,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Elsi Katainen,939,2016-12-20T12:51:29,2016-12-20T12:52:19,Tarkistettu,1.1 2016_138_119,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! On aivan erinomaisen tärkeää, että maatalouden tuottavuus turvataan niin, että suomalainen elintarviketeollisuus saa puhtaita raaka-aineita jatkossakin. Se on meidän kansallinen etumme joka tapauksessa, mutta se on myös merkittävä kansanterveyden asia. Mutta kysyn ministeriltä, kun esimerkiksi monella luomutuottajalla... Sanotaan nyt vaikka, että kotikunnassani Ilomantsissa on muutama viljelijä, joka pitää yllä mehiläistarhoja, ja joka kesä karhut käyvät ne tuhoamassa. Nämä kyseiset henkilöt olivat Ilomantsi-illassa, ja yksi heistä kertoi tilanteesta, kun karhu osaa nykyisin jo kaataa puun sähköaidan päälle niin, että se pääsee sitten sähköaidan yli, ja käy tuhoamassa pesät ja syö herkut pois. Miten saataisiin tähän korvausmenettelyyn järkeä, että korvaus tulisi nopeasti, koska kysymys on heidän elinkeinostaan, heidän ansioistaan? Toinen kysymys. Nyt ne uusiutuvan energian kestävyyskriteerit EU:ssa ovat hyvällä mallilla meidän kannaltamme, mutta miten varmistetaan se jatko, että ne tulevat kirjatuik-si oikein  ja  Suomen  edun,  kannan  mukaisesti? Sama  koskee  maankäyttödirektiiviä,  LULUCF:ää.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-20T12:52:21,2016-12-20T12:53:26,Tarkistettu,1.1 2016_138_120,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että hallitus on puuttunut tähän maatalouden kriisiin ja sinne niitä toimenpiteitä on osoitettu. Lähiruoka ja kotimainen ruoka ovat myös kriisinsietokyvyn ja huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeitä, ja tuntuu, että suomalaiset ovat nyt näinä aikoina ehkä myös heränneet tähän asiaan enemmän. Tietysti tärkeämpää, mitä hallinnon puolelta voidaan tehdä, on reilun kaupan mahdollistaminen myös Suomessa ja asiallisen tulotason varmistaminen myös tulevaisuuden tuottajille. Olisin kysynyt ministeriltä näistä kotimaisista ruoantuotannon kriteereistä julkisissa hankinnoissa. On erittäin hyvä, että tämä periaatepäätös on tehty, mutta miten varmistetaan, että myös kunta- ja maakuntatasolla hankinnat tukevat nyt sitten kotimaisen ruoan hankintaa? Miten esimerkiksi koulutusta voidaan siellä tarjota? Olen huomannut, että esimerkiksi virkamiehillä on ehkä koulutuksen tarvetta sillä puolella, vaikka poliittista tahtoa olisikin. Sitten olisin kysynyt vielä tästä metsien käytöstä ja uusista biotuotantotehdasinvestoinneista. Miten on ajateltu, että tuetaan enemmän näitä uusia investointeja, valtion puolelta, kun ajatellaan, että Metsähallituksen kautta tulee lisää tuottoa kasvavien investointien kautta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-20T12:53:27,2016-12-20T12:54:40,Tarkistettu,1.1 2016_138_121,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ja vielä ennen ministeriä edustajat Hongisto, Leppä ja Harry Wallin.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_122,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Reijo,Hongisto,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Afrikkalaisesta sikarutosta on tässäkin salissa puhuttu jo monta kertaa, ja se on tärkeä ja vaarallinen asia. Me tiedämme sen, että tauti voi tarttua eläinten välityksellä mutta myöskin eläinten rehujen välityksellä. Kysymys on siitä, että esimerkiksi Virosta tuodaan eläinten rehuja, mutta tuodaanko sieltä myöskin rehujen valmistamiseen tarvittavia komponentteja, ja jos tuodaan, niin onko meillä asiaa valvovalla Eviralla riittävät resurssit olla tarkkana ja tomerana, jotta sieltä ei rehun tai komponenttien välityksellä tätä taudinaiheuttajaa Suomen tulisi? Sitten toisena kysymyksenä: onko meillä aikomuksena ryhtyä jollakin tavalla rajoittamaan tätä rehun ja komponenttien tuontia Virosta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1119,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Reijo Hongisto,1119,2016-12-20T12:54:41,2016-12-20T12:55:31,Tarkistettu,1.1 2016_138_123,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Rouva puhemies! Edustaja Kalli mainitsi tuon tulevaisuudenuskon, jonka säilyminen on äärimmäisen tärkeä asia, jotta saadaan uusia yrittäjiä ja uusia investointeja. Metsäteollisuus on erittäin hyvä osoitus siitä tulevaisuudenuskosta. Ei ole kovin montaa vuotta, kun aika moni oli valmis kuoppaamaan koko alan. Nyt se elää sellaista kasvukautta ja nousukautta, että kukaan ehkä ei olisi arvannut tällaista. Samaan on meillä päästävä myöskin maatalouden ja ruoantuotannon osalta. Meillä on maailman turvallisin, puhtain ruoka, veden käyttö on hallinnassa, eläintaudit hallinnassa, jäämät hallinnassa ja niin edelleen. Tämän markkinoinnissa meidän on pakko onnistua nykyistä paremmin, ja sitä työtä hallitus tekee. Otan yhden esimerkin: Finnair. Miksi ihmeessä Finnair ei käytä paremmin sitä valtavaa kansainvälistä markkinakanavaa, joka sillä on hallussa? Toinen yksityiskohta on se, että maatalousvaliokunta on moneen otteeseen peräänkuuluttanut lisää edunvalvontaa, sen metsäattasean perustamista tuonne Suomen edustajistoon EU:ssa, jotta ministerillä ei olisi ihan niin kova homma perustella suomalaista kestävää metsätaloutta. Se varmasti vähän helpottaisi asiaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-12-20T12:55:32,2016-12-20T12:56:41,Tarkistettu,1.1 2016_138_124,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Harry,Wallin,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tähän on hyvä jatkaa. On hyvä, että meillä on valmisteilla useita hankkeita, jotka lisäävät toteutuessaan puun käyttöä. Mutta miten on puunhuolto tulevaisuudessa? Toivottavasti se ei ole tuonnin varassa. Meillä on tällä hetkellä 600 000 metsänomistajaa. Nykyinen verotus suosii sitä, että helsinkiläinen professori, joka omistaa 50 hehtaaria Keski-Suomessa metsää, ei tee sille mitään vaan pitää sitä luontoarvonaan. Voisiko ministeri ajatella, että perustettaisiin parlamentaarinen työryhmä, joka miettisi yli hallituskauden muun muassa teollisuuden puunhankintaa, metsäluonnon monimuotoisuutta ja metsätalouden koulutuksen jatkoa Suomessa? Eli vähän hallituskauden yli pohdittaisiin parlamentaarisesti, mitä voitaisiin tehdä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p609,Male,1953-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Harry Wallin,609,2016-12-20T12:56:42,2016-12-20T12:57:28,Tarkistettu,1.1 2016_138_125,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ja ministeri Tiilikainen sitten, kolmisen minuuttia tähän loppuun.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_126,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kiitos, puhemies! Arvoisat edustajat, teiltä tuli niin suuri joukko tärkeitä kysymyksiä, että en millään ehdi varmasti kaikkiin vastata. Mutta kun äskeisellä kierroksella jäi edustaja Mustajärvelle vastaamatta, niin vastataan nyt. Eli todellakin näitä yt-neuvotteluita valitettavasti on käyty aikaisemmin, ja se todellinen kilpailukohta sille Metsähallituksen metsurille on se monitoimikone, eli siis miestyössä ei vain tuottavuudessa pärjätä. Uskon, että joku muukin teistä itseni lisäksi on joskus hakannut puuta vyötäröä myöten olevassa lumessa. Ensiksi otetaan lapiolla tyvi esille, sen jälkeen viritellään saha käyntiin, ja sen tietää, mitä se tuottavuus on siinä talvisydämellä. Mutta tässä pyritään tietysti siihen, että silloin, kun ei ole metsässä kannattavaa tekemistä, tarkastellaan myös sitä, löytyisikö sieltä Luontopalveluitten puolelta näille ihmisille tekemistä. (Markus Mustajärvi: Miten se aikaisemmin onnistui?) No, sitten tässä edustaja Viljanen otti tuon kysymyksen siitä, jos esimerkiksi RKP:n esittämällä tavalla rajusti vietäisiin rahoitusta näiltä maatalousviranomaisilta. Kyllä en missään tapauksessa tuommoista liikettä tekisi, koska sehän romuttaisi niin tukien maksatuksen kuin sitten tämän elintarviketurvallisuuden varmistamisen, mikä on myös sen viennin edellytys. Siinä, että Mavi ja Evira yhdistetään, on se järkitoimenpide. Emme tarvitse niin paljon valvovia viranomaisia jatkossa. Muun muassa edustajat Kalmari ja Hoskonen kantoivat huolta tästä uusiutuvasta energiasta. Tosiaankin nyt nuo kestävyyskriteerit ja se, että puunpoltolle on nollapäästöt siinä piipun päässä ja ne hakkuitten vaikutukset katsotaan siellä maankäytön puolella, ovat hyviä ja antavat meille selkänojaa eteenpäin. Itse asiassa äsken, kun äänesteltiin, ihmettelin, oliko se vihreiltä tullut esitys, missä esitettiin 8 miljoonan vähennystä uusiutuvan energian tuista tältä puolelta, mutta jollainhan niitä vaihtoehtobudjetteja aina kootaan kasalle. Tavoitteena on, että pystymme määrätietoisesti ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti edistämään uusiutuvaa energiaa, ja siinä myös tällä metsähakkeella on oma osuutensa. Ne kestävyyskriteerit ovat meille nyt järkevässä muotissa. Täytyy varmistaa jatkokäsittelyssä, että näin on. Mutta sen sijaan EU:n ulkopuolelta tulevasta puutavarasta sitä kestävyyttä onkin syytä syynätä vähän tarkemmin. Sikarutosta useampi edustaja kysyi. Nyt tietysti tärkeintä on se, että se metsästysmatkailu loppuu mahdollisimman vähiin. Se on jo hyvin vähentynyt, hyvä näin, mutta myös varotaan tuomasta villisika- tai sikatuotteita Virosta. Ja sitten, jos liikutaan alueilla, missä tuota sikaruttoa on, ihan saattaa vahingossa kengänpohjissa, autonrenkaissa tulla taudinaiheuttajia, ja jos ne pääsevät sitten meidän sikaloihin, niin se on juuri näin vakava asia kuin edustaja Heikkinen kuvasi. Tässä en luettele niitä yksityiskohtaisia toimenpiteitä, mutta tarkoitus on toimia tehostaa, ja kiitos eduskunnan aktiivisuudesta myös. Koetan poimia niitä edustajia, jotka esittivät hyvän kysymyksen ja ovat vielä salissa, jotta voin vastata. Tästä tulevaisuudenuskosta edustajat Kalli ja Leppä puhuivat. Voin vain todeta, että olen täsmälleen samaa mieltä. Se meillä on tehtävänä, ja siihen myös edustaja Kiuru viittasi, että kaiken järjen mukaan tulevaisuudessa sillä suomalaisella ruualla kysyntää on, mutta se ongelma vain on tässä ja nyt se, miten tilat ja miten ne nuoret uskovat ja uskaltavat hommaan ryhtyä ja kuinka kaukana on sitten se valoisampi tulevaisuus. Se tässä huolettaa. Vientimarkkinoiden avaamiseksi, mistä muun muassa edustaja Pylväs kysyi ja moni muukin, on tärkeää, että tätä Food from Finlandia osana Team Finlandia rahoitetaan ja se kokoaa näitä pieniä, uusiakin mahdollisia vientiyrityksiä yhteen ponnistelemaan suomalaisen ruuan viemiseksi. Ja kun edustaja Leppä teki tämän vertailun, miten metsäteollisuus on noussut sieltä auringonlaskusta auringonnousuun, niin itse asiassa ehkä se sama ajatus: jos meilläkin metsäteollisuus olisi toiminut vain pääasiassa kotimarkkinan varassa, niin se olisi murto-osa siitä, mitä se on tänään. Ja ehkä, jos mielitään, että meillä tämä elintarviketalous nousisi vastaavaan kukoistukseen, kyllä senkin on tähdättävä silloin Suomen rajojen ulkopuolelle. Ja tätä ruokapoliittisessa selonteossa ja hallituksen kauppataseen oikaisutavoitteessa pyritään ajamaan eteenpäin. (Puhemies koputtaa) [Puhemies Maria Lohela: Nyt pyydän päättämään. Tässä valiokuntien kokoukset odottavat vuoroaan.] Arvoisa puhemies! Toivotan myös teille rauhallista joulua! (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-12-20T12:57:30,2016-12-20T13:02:50,Tarkistettu,1.1 2016_138_127,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Yleiskeskustelu ja pääluokan käsittely keskeytetään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_128,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt jatketaan aiemmin tänään keskeytynyttä yleiskeskustelua maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta 30.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_138_129,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön pääluokka on Suomen tulevaisuuden kannalta, kuten sanottua, erittäin tärkeä pääluokka. Ne 300 000 ihmistä, jotka tuottavat suomalaista, puhdasta ruokaa eri tahoilla eri tehtävissä, eivät säily, ellei maanviljelys pelaa tässä maassa. Eikä kansantalouden suosta nosto onnistu ilman metsätaloutta. Molempia tarvitaan. Maatalouden tuottamien raaka-aineiden markkinatilanne on tässä maassa vaikea, enkä jaksa uskoa ihan näin suoralta kädeltä, että tähän markkinatilanteeseen hetkessä parannus tulisi. Tärkeää on hakea uusia markkinoita ja odottaa sitä päivää, kun Venäjän elintarvikemarkkinat avautuvat. Pietari, yli 10 miljoonaa ihmistä tuossa itärajan takana, on varmaan markkina-alue, joka meidän pitää ottaa haltuun, mutta se kestää vielä muutaman vuoden ennen kuin saadaan nämä pakotteet purettua. Joka tapauksessa suhteet on pidettävä kunnossa ja ennen kaikkea kotimaisten raaka-aineiden puhtaus yllä ja tuotteet korkeatasoisina. Mitä Euroopan unionista tulee näitä kriisipaketteja, niin ne eivät ole kuin hetken apu. Meidän on pyrittävä oma systeemimme viilaamaan niin hyvään kuntoon, että maatalous tulee elinvoimaiseksi. Sitten tätä byrokratianpurkua on jatkettava määrätietoisesti. Maatalous on se ala tässä maassa, joka on kärsinyt kaikista eniten EU-byrokratiasta, ja osa tästä byrokratiasta on meidän omaa sisäsyntyistä työtä, ja siihen on puututtava kovalla kädellä. Tässä asiassa Juha Sipilän hallitus on tehnyt hyvää työtä ja olemme pystyneet monta monta byrokratian kuoppaa poistamaan, ja tällä samalla tiellä pitää jatkaa määrätietoisesti. Metsätalouden puolella, arvoisa rouva puhemies, meillä on haasteita todellakin. Onneksi nämä ministeri Kimmo Tiilikaisen vahvat toimenpiteet tuolla EU:ssa ovat tuottaneet tulosta ja uusiutuvan energian kestävyyskriteerit ovat menossa oikeaan suuntaan, ja toivon mukaan myös tämä maankäyttöä koskeva direktiivi LULUCF menee oikeaan suuntaan. Niissä asioissa on tärkeää pitää huoli siitä, että suomalainen metsätalous saa käyttää koko metsien kasvun hyväksemme ja pystymme sitä kautta tekemään uusiutuvaa energiaa ja monta muuta asiaa, joilla Suomen kansantaloutta parannetaan. Kemera-lain mukaiset ongelmat ovat isoja. Niille me emme mahda mitään tällä hetkellä, mutta uuden Kemera-lain valmistelu on syytä aloittaa. Jokainen meistä tietää, että nykyinen Kemera-laki on vuosien saatossa mennyt vanhanaikaiseksi ja se kaipaa samalla keinoin uudistamista kuin tämä Suomen kansantalous. Suuret metsälait eri metsätoimijoita koskien ovat kunnossa, ja iloitsen siitä, että tässäkin budjettiesityksessä on Euroopan metsäinstituutin peruspääoma ja rahoitus saatu nyt vietyä sinne budjettikehykseen, mikä tarkoittaa sitä, että Euroopan metsäinstituutin toimintaa pystytään jatkamaan. Metsävaratieto on Suomessa hyvin hallussa, ja on pidettävä huoli siitä, että se kansallinen varanto säilyy täällä Suomessa ja meidän omassa päätöksenteossa eikä sitä jaeta kuin mitä tahansa tietoa tuolla internetin välityksellä. Se, että saatiin yrittäjävähennys tänne myös metsänomistajien puolelle hyödyntämään metsätaloutta, on hyvä asia. Mutta, arvoisa rouva puhemies, yksi iso asia on, joka suuresti vaivaa mieltäni ja on erittäin iso huoli maaseutuihmisille ja koskee nimenomaan maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaa: Suurpetotilanne todellakin Itä-Suomessa on aivan kelvottoman paha ja suorastaan vaarallinen. Sudet suorastaan asuvat talojen pihoissa. Tänä päivänä minulle soitti Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen ja kysyi, mikä on tilanne sen suhteen, kun valtiolla on varaa pitää tällaista suurpetokantaa ja Lieksan kaupungille aiheutuu vuosittain erittäin suuret kustannukset, kun lapsille joudutaan järjestämään näitä susikyytejä, suurpetojen takia ylimääräisiä koulukuljetuksia. Ei sitä pientä tyttöä tai poikaa voi sinne tienvarteen laittaa odottamaan koulutaksia aamuhämärissä tai iltahämärissä, kun edellisenä iltana on siitä naapurin pihasta koira viety ja susilaumat pyörivät talojen pihassa joka päivä. Tämä on arkipäivää itäisessä Suomessa, ja sen takia toivon, että nyt kun se susiasetus tulee, minkä ministeri Kimmo Tiilikainen lupasi, niin näihin suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvauksiin pitää valtiolta löytyä rahaa. Pitää löytyä riittävä määrä kaatolupia, että kantaa pystytään harventamaan, ja ennen kaikkea valtion tulee sitoutua siihen, että kaikki nämä kustannukset, jotka suurpedoista aiheutuvat maaseutukunnissa ja myös täällä rintamailla, on valtion korvattava. Kun kerran on varaa pitää tämmöistä suurpetokantaa, niin on myös velvollisuus huolehtia niistä kustannuksista. Maaseudun ihmisten ja kaikkien suomalaisten turvallinen elinympäristö ja kotipiiri on turvattava niin, että suurpedot eivät siellä pyöri. Ja kun puhutaan nimenomaan susista, jotka tämän hetken suurin ongelma ovat, niin luontaisesti ja alkuperäisellä tavalla käyttäytyvä susi ei tule koskaan pihaan, vaan se pysyy siellä metsien kätköissä ja elää siellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-20T20:00:08,2016-12-20T20:05:30,Tarkistettu,1.1 2016_138_130,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Maatalouden vaikea tilanne on valitettavasti jatkunut viimeiset vuodet, ja on toivottavaa tietenkin, että kehitystä parempaan tapahtuisi kohti ensi vuotta mentäessä, ja ainakin hallitus on omilla toimillaan koettanut kyllä täyttää niitä lupauksia, mitä maatalousväestölle on ollut. 50 miljoonan euron kriisipaketti ei ole mikään vähäpätöinen asia. Se ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta se oli ensiarvoisen tärkeä tässä tilanteessa. On olemassa lukuisia asioita, joista vielä neuvotellaan Euroopan unionin kanssa, on tiettyjä asioita, joihin tarvitsemme notifikaation, että saisimme ne sitten omaan maatalouspolitiikkaamme voimaan. Tätä koskee esimerkiksi kysymys, miten saisimme kiinteistöveroprosentille vapautuksia tarvittaessa, ja erityisellä ilolla olen kyllä seurannut sitä, että alkuperäismerkinnät ovat viimeinkin tulossa. On ollut erikoista, että me emme ole niitä pystyneet noudattamaan esimerkiksi samalla tasolla kuin vaikkapa Ranska. Se on valitettava asia, että Venäjän vastapakotteiden seurauksena meidän elintarvikekauppamme ei ole siinä kunnossa kuin se parhaimpina vuosina on ollut. Ennen kaikkea elintarvikepuoli kärsii niistä, vaikka noin muutoin pystymmekin melkein 90-prosenttisesti tekemään kauppaa, mutta se, että Venäjän talous on toisissa kantimissa kuin aikaisemmin, toki heikentää meidänkin kauppamahdollisuuksiamme. On ollut hienoa, että esimerkiksi sianlihatuotannolle on saatu mahdollisuuksia Kiinan markkinoille. Siksi pitäisi nyt pitää huoli siitä, että sikarutto ei missään nimessä pääse leviämään Suomeen. Norminpurusta on erinomaisia tuloksia ennen kaikkea maatalouden osalta, ja siitä kyllä varmasti kuuluu kiitos keskustan eduskuntaryhmälle ja erityisesti edustaja Hakaselle, joka on tätä purkuryhmää johtanut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-20T20:05:36,2016-12-20T20:07:40,Tarkistettu,1.1 2016_138_131,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen on eduskunnan yhteinen asia, ja huoli viljelijöiden tulotasosta ja maatilatalouden kriisistä on jatkunut vuosia, ja se on vakava huoli. On hyvä, että hallitus on antanut nyt sekä syksyllä että tulevalle vuodelle kriisipaketin ja kriisilakiesityksen ja ne on hyvässä hengessä, yhteistuumin hyväksytty ja käsitelty. Mutta sekin on totta, että meidän alkutuotantomme ei voi mennä jatkuvasti kriisistä toiseen, vaan tarvitaan myös ruuantuotannon kannattavuuden parantamista. Julkiset hankinnat ovat yksi tärkeä keino, että suositaan kotimaista suosimalla sellaisia kriteerejä kuin kuljetusmatka ja tuoreus. Myös kaupunkien ruokapiirit ja lähiruokamarketit ovat osa hyvää kehitystä. Sitten voidaan tietysti pohtia myös kaupan roolia: onko se reilu ja oikeudenmukainen? Vaikuttaa kovin vahvasti siltä, että ei ole, ja meidän täytyy voida muun muassa kilpailulainsäädäntöäkin tarkastella asian suhteen. Uudet tuotteet kiinnostavat suomalaisia kuluttajia. Se on nähty nyt, kun Nyhtökaura ja Härkis hamutaan kauppojen hyllyiltä. Ihmiset haluavat kotimaista valkuaista lisää. Tässä on paikka tuottaa lisää uutta valkuaista kotimaiselle kuluttajalle. Mutta haluan peräänkuuluttaa sitäkin, että valiokuntakuulemisissa on noussut esille se, että nämä leikkaukset tutkimukselta ja tuotekehitykseltä, kuten Lukelta ja Sykeltä, todella haittaavat maaseudun elinkeinon innovatiivista kehitystä, mitä nyt erityisesti tarvitaan. Kolmanneksi maaseudulla pitää vauhdittaa pienenergiaa. Meidän vihreiden vaihtoehtobudjetissa on muun muassa rahoitusta maatilakokoluokan biokaasulaitoksille ja aurinkokeräimille (Puhemies koputtaa) ja investointitukea öljykattiloiden vaihtamiseksi maalämpöön tai pellettikattiloiksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-20T20:07:42,2016-12-20T20:09:54,Tarkistettu,1.1 2016_138_132,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Karimäen nostamaa asiaa näistä hankinnoista en malta olla kommentoimatta. Kuntien ja kuntayhtymien tekemät hankinnat ja hankintarenkaitten rooli ovat aivan olennaisia tässä, kuinka paljon kotimaista elintarviketta, suomalaista elintarviketta, saadaan markkinoille. Valitettavasti, kun tätä keskustelua seuraa eri puolilla Suomea, Helsingin keskustelu on pistänyt kyllä aika tavalla silmään. Sen sijaan, että täällä panostettaisiin erityisesti kotimaisiin elintarvikehankintoihin ja laatuun, täällä on keskitytty hyvin paljon esimerkiksi vegaaniruokapäiviin ynnä muihin, kun nyt se koko voimavara tulisi mielestäni keskittää siihen, että mahdollisimman paljon olisi tarjolla suomalaista ruokaa, missä jäljitettävyys on huippuluokkaa, sen sijaan, että ulkomaalaista soijaa täällä syötetään lapsille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-20T20:09:56,2016-12-20T20:10:56,Tarkistettu,1.1 2016_138_133,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Savolalle: juuri tämän takia, kun tämä vegaaniruokavaliokin herättää niin paljon kiinnostusta, olisi tosi tärkeätä, että meillä olisi kotimaista härkäpapua ja hernettä ja kasvisvalkuaista tarjota. Mutta se, mitä edustaja Savola nosti esiin, on totta, että on haaste se, että varsinkin näissä isoissa, suurten kaupunkien ruokakeittiöissä otettaisiin lähi- ja luomuruuan edistäminen yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi. Kyllä minun kotikaupungissani Espoossa on ajettu sitä, että cateringillä olisi lähiruuan ja luomuruuan edistäminen yksi konkreettinen tavoite, ja sillä tavallahan saamme myös paikallistalouteen työllisyyttä ja elinvoimaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-20T20:10:59,2016-12-20T20:11:47,Tarkistettu,1.1 2016_138_134,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt kun keskustelemme maatalouden pääluokasta, niin on syytä ensinnäkin muistuttaa siitä, että maataloushan on osa yhteisöpolitiikkaa, oikeastaan se kaikista merkittävin EU-yhteisöpolitiikan ala sen johdosta, että siihen käytetään eniten unionissa varoja. Silloin kun EU:ssa mentiin nykyiseen maatalouspoliittiseen järjestelmään, niin päätettiin, että tuottajahinnat noin puolitetaan. Sillä saadaan teollisuudelle raaka-aineet edullisemmin, ja näin ollen myöskin kuluttajat pääsevät sitten hyötymään, ja tämä erotus sitten maksetaan tukena viljelijöille. Maataloustukijärjestelmä perustuu sitten siihen, että unionissa tehdään toiminta- ja taloussuunnitelmat kuuden vuoden jaksoille, jolloinka päätetään sitten siitä tukitasosta, mitä mihinkäkin maksetaan, ja puolivälissä tehdään sitten välitarkasteluvaihe, jossa ohjataan jo itse asiassa seuraavan toiminta- ja taloussuunnitelman sisältöä. Seuraavalla kierroksella tulee yhä suurempi ja kasvava paine siihen, mitkä ovat tulevaisuudessa erityisesti Itä-Euroopan maiden maatalouden tukitasot. Jo viime neuvottelukierroksella nähtiin se, että heillä oli tarvetta ja taipumusta hakea suurempia tukitasoja, mitä heillä aikaisemmin oli ollut. Nyt kun katsotaan muutama vuosi tästä eteenpäin, niin maataloustukien taso tulee Suomessakin pysymään kutakuinkin ennallaan. Kansallisille tukitasoille pitää myöskin pyytää aina unionista lupa. Ja yhteiset markkinat ja markkinatalous ohjaavat tuotteista saatavia hintoja. Täällä on paljon puhuttu maatalouden kannattavuudesta, itse asiassa koko vuoden ajan. Yhteinen näkemys on ollut, että maataloustuotanto on pitkälti kriisissä nimenomaan hintojen alhaisuuden takia. Meillä ei valitettavasti ole nopeita ratkaisuja maatalouden kannattavuuden parantamiseen, tai jos halutaan niitä, niin silloin se on kotimaisten elintarvikkeiden hyödyntäminen niin kuluttajavalinnoissa kuin myöskin sitten julkisissa ruokahankinnoissa, kuten täällä on monissa puheenvuoroissa esiin nostettu. Nämä kriisipaketit, mitä nyt on tehty, ovat väliaikaisia ratkaisuja. Oikeastaan se, millä pystyttäisiin kansallisesti kaikista parhaiten vaikuttamaan maatalouden kannattavuuden parantamiseen, olisi erilaisten kustannusten alentaminen. Silloin kun kriisipakettia pohdittiin, niin esimerkiksi maatalousrakennusten kiinteistöverosta keskusteltiin. Pitää muistaa, että meidän maatalousrakennuksemme ovat paljon paremmin ja kalliimmin rakennettuja kuin Euroopassa olevat, koska siellä ei tarvita tämmöisiä näin hyvin tehtyjä tiloja, koska ilmasto antaa siihen helpotusta. Kaupan rooli on merkittävä. Oikeastaan kaupan roolin osalta pitäisi asettaa joku aikaraja sille, kuinka nopeasti ne saisivat ottaa niin sanotut omat merkit käyttöön. Elikkä kun elintarviketeollisuus kehittää uuden tuotteen, niin sen ajan pitäisi olla vähintään kaksi kolme vuotta, jonka aikana sitten ei saisi kaupan omilla merkeillä ryhtyä kilpailuttamaan eri tuotteiden valmistajia. (Mikko Savola: Halpuuttamaan!) Ensi vuoden talousarvion osalta valtiovarojen maatalousjaosto lisäsi määrärahoja noin 4 miljoonalla eurolla. Siitä 1,9 miljoonaa euroa tullaan käyttämään neuvontaan, ja näissä maatalouden kannattavuustilanteissa se on ilman muuta järkevää. 4H-toiminta on koko maan kattavaa nuorisotyötä, ja siihen lisätään 600 000 euroa. Se on suurin piirtein se sama summa, minkä ministeriö tältä momentilta alensi. Jatkossa olisi parempi, että se olisi suora, ettei meidän tarvitsisi joka vuosi sitä sinne lisätä. Kemera-ruuhkaa puretaan ja sähköinen järjestelmä saadaan aikaan. Siihen käytetään noin 400 000 euroa ja sama summa käytetään myöskin tilusjärjestelyihin. Talousarviossa kiinnitetään huomiota myöskin viennin edistämiseen. Uusien maataloustuotteiden vientimaat Kiina, Japani ja Iran ovat kaikki tärkeitä, ja meidän tulee ponnistella hyvien elintarvikkeidemme viennin edistämisen parissa, ja niihin on 2,5 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan varattu. Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama sana tästä susipolitiikasta. Voin yhtyä siihen näkemykseen, jonka monet edustajat ovat täällä esiin tuoneet, elikkä kannanhoidollista harvennusta tulee tehdä, ja se nyt esitetty 40 suden kannanhoidollinen määrä on aivan liian alhainen. Nämä laskelmat susien kappalemääristä tuntuvat olevan kyllä hyvin alimittaisia. Arvoisa herra puhemies! Omasta puolestani hyvää ja rauhallista joulunaikaa teille kaikille!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-12-20T20:11:51,2016-12-20T20:17:04,Tarkistettu,1.1 2016_138_135,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Edustaja Mikkonen — poissa. Edustaja Kurvinen — edustaja Kurvinenkin on poissa, olin näkevinäni, mutta se oli harhanäky. Edustaja Östman — edustaja Östman on poissa. Edustaja Pirttilahti — myös hän on poissa. — Edustaja Honkonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_136,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Paikalla ollaan. (Naurua) Näin aluksi on varmaan syytä omaltakin osalta lausua kiitokset, ja tällainen on hyvä todistus siitä, että näissä valtiontalouden, julkisen talouden ja yhteiskunnallisissa olosuhteissa pystyttiin tällainenkin maatalouden kriisirahoitus saamaan aikaiseksi. Se on äärimmäisen tärkeää meidän koko maatalouselinkeinon, suomalaisen maaseudun ja elintarvikeklusterin näkökulmasta. Tuolla omilla kotikulmillani Keski-Suomessa ja Saarijärvellä on selvitetty sitä, mikä pitkäaikaisen maitopitäjän mittakaavassa on ollut vaikutus sillä, kun maitotilojen määrä on vähentynyt, ja sen vaikutukset esimerkiksi kunnallisverokertymään ovat olleet suuret. Tästä syystä pidän erittäin hyvänä, että nyt on pystytty näinkin paljon venymään suomalaisen talonpojan hyväksi. Arvoisa puhemies! Pari sanaa puusta ja metsäenergiasta. Meillähän Keski-Suomessa on se tilanne, että meillä ei energiapuu liiku oikeastaan mihinkään, ja syynä on se, että nyt metsäteollisuuden kasvun myötä ja sahatavaran menekin kasvun myötä ja pikkuhiljaa myöskin sitten sellunkeiton lisääntymisen myötä näiden metsäteollisuuden sivujakeiden määrä kasvaa ja niitä aika edullisesti myydään sitten alueen voimalaitoksiin polttoaineeksi. Tähän tarvitaan itse asiassa aika pikaisestikin ratkaisuja, koska nämä energiapuuvarannot ja ‑varastot eivät kovin kauaa kestä ja meidän metsänhoidon tavoitteemmekaan eivät voi täyttyä, kun emme saa tätä erittäin arvokasta metsäenergiaa liikkeelle johtuen tästä paikallisesta tilanteesta. Toivotaan, että nyt sitten energia‑ ja ilmastostrategian myötä, kun näitä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan, tähänkin löydetään ratkaisu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-20T20:17:37,2016-12-20T20:19:43,Tarkistettu,1.1 2016_138_137,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olen maatalon tyttö. Olen seurannut isän jälkeen, kun veli on pitänyt kotitilaa, ja sen jälkeen nyt veljen vanhin poika pitää tilaa, ja sanon kyllä, että on se kovaa hommaa. Tänä päivänä ei tarvitse ihmetellä, kun niin moni tila on lopetettu, ei ole jaksettu enää, on menty jopa konkkaan. Kunnioitan niitä viljelijöitä, jotka jaksavat tänä päivänä. Me tarvitsemme heitä. Maatalous on edelleen tärkeimpiä elinkeinojamme. Se luo työpaikkoja, tuottaa ruokaa, pitää huolta huoltovarmuudestamme. Budjetissa on otettu huomioon maatilojen ahdinko muodostamalla yhteensä 50 miljoonan kriisipaketti. Kriisipaketista osa on jo käytetty ahdingossa olevien tilojen auttamiseen. Tilat, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin hintojen romahtamisen ja Venäjä-pakotteiden tuloksena, saavat myös ensi vuonna hieman helpotusta. Maatalouden kansalliseen tukeen lisätään 10 miljoonaa, joka kohdennetaan erityisesti investointeja tehneille tiloille. Maatilojen maksuvalmiutta vahvistetaan lainojen valtiontakauksilla ja maksuhelpotuksilla sekä tukimaksujen aikaistamisella, edistämällä toimintaedellytyksiä, vahvistamalla biokaasun tuotantoa maatiloilla ja luomumaidon käyttöä julkisissa hankinnoissa sekä vahvistamalla ja vauhdittamalla liha‑ ja maitovalmisteiden alkuperämerkintöjen käyttöä. Tämä on todella tärkeä uudistus niin ikään. Kotimaisen elintarviketuotannon ja maatalouden elinvoimaisuudesta tulee pitää huolta. Omavaraisuus on keskeisimpiä elementtejä maamme turvallisuutta ajatellen. Toimiva elintarviketuotanto on taloudellinen voimavara myös viennille. Suomalainen maaperä on maailman puhtain, joten siinä kasvatetuille elintarvikkeille riittää varmasti kysyntää myös maailmalla. Tuotteet pitää vain markkinoida oikein, ja toivonkin, että maataloutemme saisi entistä enemmän kasvuvauhtia ja taloudellisia voimavaroja viennistä. Suomalaisten elintarvikkeiden vientiä ajatellen olisi tärkeää, että EU-markkinoille ei tule geenimuunneltuja tuotteita. Gmo-tuotteiden saapuminen markkinoille olisi kova kolaus myös suomalaisten elintarvikkeiden maineelle. Gmo-vapaus tulisi säilyttää, vaikka kauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa joskus tulevaisuudessa toteutuisikin. Toinen erinomainen mahdollisuus on lähiruuan tuotanto. Lähiruuan kysyntä on kasvanut viime vuosina, ja paikalliset maanviljelijät voivat myydä tuotteitaan lähialueillaan ilman merkittäviä kuljetuskustannuksia. Lähiruoka on myös kestävän kehityksen mukaista ruuantuotantoa. Suomalaisen ruuantuotannon eettisyyttä voidaan edelleen kehittää. Pääpainopisteeksi olisi hyvä ottaa tuotantoeläinten hyvinvointi. Vaikka Suomessa monet tuotantoeläimet voivat melko hyvin kansainvälisessä vertailussa, on siinä kuitenkin parantamisen varaa. Muun muassa kivunlievitystä kipua aiheuttavissa toimenpiteissä on syytä kehittää. Myös eläinten itseisarvon tunnustaminen ja kirjaaminen uuteen eläinsuojelulakiin edistäisi tuotantoeläinten hyvinvointia. Eläinkokeiden vaihtoehtotoimiin tulee rahoitusta — kiitos siitä. Viljelijöiden jaksamisesta on myös pidettävä huolta, ja usein tämä eläinten hyvinvointi liittyy myös hyvin kiinteästi viljelijöiden jaksamiseen. Työ on fyysisesti raskasta ja vaatii usein kohtuuttomien taloudellisten riskien ottamista. Tämän vuoksi onkin todella tervetullutta, että hallitus panostaa maatalouden kansalliseen tukeen ja vahvistaa maatilojen maksuvalmiutta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-12-20T20:19:45,2016-12-20T20:23:54,Tarkistettu,1.1 2016_138_138,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa käytti erittäin hyvän puheenvuoron — tärkeitä asioita. Hyvä, että nostitte tämän eläinsuojelukysymyksen ja eläinsuojelulain uudistamistarpeen esiin. Ja myös se, jonka mainitsitte, että Suomi olisi hyvä pitää gmo-vapaana, oli erittäin hyvä ja kannatettava esitys. Siksi otinkin vastauspuheenvuoron, koska kun olen lukenut hallituksen lausunnoilla olleen ruokapoliittisen selonteon, niin sieltä löytyy ikään kuin toteamuksena se, että gmo-tuotteet tulevat Suomenkin markkinoille ennemmin tai myöhemmin. Toivoisin todellakin, että tätä ei otettaisi ikään kuin tällaisena toteamuksena vaan me tekisimme poliittisen valinnan. Minä itse kannatan sitä, että pitäytyisimme gmo-vapaana alueena. Se on meille vahvuus ja etu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-20T20:23:59,2016-12-20T20:24:54,Tarkistettu,1.1 2016_138_139,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hautala otti äärimmäisen hyvin puheenvuorossaan esille tämän yhteisöpolitiikan. Maatalouspolitiikka on yhteisöpolitiikkaa. Mutta lisään siihen vielä myös, että se on myöskin huoltovarmuuspolitiikkaa. Osittain unohdetaan monta kertaa se asia. Täällä on puhuttu monissa puheenvuoroissa ja hyvin otettu kantaa tähän viljelijöitten maksuvalmiusongelmaan, kannattavuuskriisiin. Ne toimenpiteet, mitä kriisipaketissa tuli: täytyy kyllä sanoa, että olihan se hirveän iso pettymys viime keväänä toukokuulla, kun se kriisipaketti ei hallitukselta tullutkaan, mutta sitten kesän valmistelun jälkeen onneksi huokaistiin helpotuksesta, ja tuo 50 miljoonan paketti oli tähän yhteiskunnalliseen tilanteeseen nähden kyllä kiitettävä suoritus. Siitä kiitos koko hallitukselle ja erityisesti totta kai ministeri Tiilikaiselle. Meillä kaiken aikaa rakennekehitys kiihtyy maatiloilla. Se tarkoittaa sitä, että entistä isompia investointeja tarvitaan, entistä harvempaan niitä tehdään. Samalla myöskin se yrittäjälukumäärä vähenee. Tästä syystä meillä on äärimmäisen tärkeää olla maaseudun kehittämisrahasto, ja hyvä niin, että nytkin sitä pääomitusta lisättiin. Millä tavalla tämä rakennekehitys sitten tulee ehkä näkyviin meillä kuluttajapinnassa? Otan yhden esimerkin, jossa esimerkiksi ennustetaan, että maitotilojen lukumäärä tulee myöskin aika romahdusmaisesti laskemaan ja samalla taas sitten maidon tuotantomäärät per lehmä kasvavat. Mutta siinäpä tuleekin ikävä yhtälö meidän naudanlihan tuotannolle, joka todennäköisesti tulee kärsimään tästä lypsykarjatilojen vähenemisestä juuri sen takia, että entistä vähemmän on myöskin lehmiä. Tähän haasteeseen pitää pystyä myöskin valmistautumaan tulevaisuudessa. Julkiset hankinnat lähtivät hyvään, positiiviseen keskusteluun valtioneuvoston asetuksen jälkeen kesällä. Se on vain tosiasia, että tuolla kunnissa ei tahdo oikein saada läpi lyötyä sitä, että se olisi oikeasti myöskin hankintakriteeri. Tänään kuultiin edustaja Savolalta hyvä esimerkki, millä tavalla asia etenee. Myöskin itse sain ensi vuoden talousarvioon omassa kotikunnassani Sastamalassa kirjauksen tästä asiasta. Budjettivaikutusta selvitetään tulevan vuoden aikana ja katsotaan, millä tavalla kilpailutusta pystytään hoitamaan niin, että oikeasti tämä valtioneuvoston asetus tulee myöskin olemaan ohjenuora. Mutta myöskin haluaisin kaikkien täällä kiinnittävän huomion siihen, että kun me puhumme paljon lähiruuasta, me puhumme luomuruuasta, niin puhumme ennen kaikkea kotimaisesta ruuasta. Lähi- ja luomuruualla me tätä elintarviketeollisuuden koko ketjua emme pysty pelastamaan, hyvät ystävät. Siinä täytyy puhua kotimaisuudesta, ei pelkästä lähi- ja luomuruoasta. Ne ovat kruununjalokiviä tässä asiassa, mutta kotimainen ruoka on se, mistä meidän pitää puhua. Seuraavaksi ajattelin myöskin ottaa hieman jopa puolueeni varapuheenjohtajan kiitoksien kautta tämän, kun Kulmuni otti tuossa esille ja kiitti normien purusta. Onhan se ollut äärimmäisen kovaa työtä, ja sitä viestiä tulee viljelijöiltä kaiken aikaa, niin että näistäkin kiitoksista nauttien entistä tarmokkaammin ensi vuonna tätä työtä taas lähdetään viemään eteenpäin. Ja siellä tulee sellaisia helpotuksia, että ovat ne pieniä tai isoja, niin kaikki helpottaa ja auttaa sen viljelijän jaksamista sillä tavalla, että voidaan luottaa siihen, että tässä talossa huomioidaan sitä sääntelyn purkamista. Myöskin ensi vuonna ministeri Bernerin johdolla lähdetään seuraamaan sitä, miten uuden lainsäädännön myötä kustannusvaikutukset tulevat tähän byrokratiaan. Vielä vähän eläinasiaa, sikaruttoasiaa, joka on tässä ollut nyt viime viikkoina hyvin esillä. Sen täytyy myöskin jatkossa olla meille kaikille, niin kuluttajille kuin meille päättäjille, itsestäänselvyys, että me valistamme jokaista kuluttajaa, jokaista Itämeren ylitse matkaavaa ja metsästysseuran jäseniä, että kukaan ei vahingossakaan sitä tautia tänne tuo. Se on todella sillä tavalla, että aika nopeasti isojen karanteenialueitten kautta koko sianlihatuotannon elinkeino kärsii ja pahimmassa tapauksessa viruksen tullessa tänne koko tuotanto ajetaan alas. Eläinsuojelulainsäädännön uudistamisesta minä haluan vielä sanoa — olisin käyttänyt vastauspuheenvuoron Karimäen puheeseen, mutta olin tulossa tänne puheenvuoroa pitämään, niin että otan sen tässä — että korostan sitä, että huomioikaa, että eläinsuojelulainsäädäntö on todella vanhentunutta. Nyt, kun ministerikin tänään ilmoitti, että sitä uudistetaan, pitää juuri näin tehdäänkin. Mutta minä haluan korostaa myös sitä tietoisuutta kaikille, että tänä päivänä tuotantoeläimiä hoidetaan ihan eri kriteereiden tasolla kuin vanha eläinsuojelulaki edellyttää. Monet teurastamot, meijerit vaativat terveydenhuoltosopimuksen kautta huomattavasti tiukempia toimenpiteitä. (Ritva Elomaa: Paimiokin!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-12-20T20:24:58,2016-12-20T20:30:09,Tarkistettu,1.1 2016_138_140,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Itse asiassa haluan kyllä kiittää edustaja Hakasta tästä puheenvuorosta. — Oli erittäin tärkeää, että keskusta onnistui norminpurun vaaliohjelmansa kautta kuljettamaan sitten hallitusneuvotteluihin, ja tässäkin budjettikeskustelussa on monista niistä konkreettisista kysymyksistä puhuttu, joita norminpurku on koskenut. Mutta yksi asia on vielä sellainen, joka ei ole älyttömästi esillä ollut, ja siitä pitäisi kyllä normeja saada purettua, kuten vaikkapa Norjassa tai Ruotsissa on tehty, ja se liittyy ahma-asetukseen sen osalta, että Suomessa ei voida häiriökäyttäytyviä ahmoja poistaa. (Välihuutoja) Tämä on kyllä erittäin ongelmallista. Useina talvina olen kuullut tarinoita siitä, miten kolmeakymmentä poroa on saatettu haavoittaa eikä kuitenkaan sitten ole tätäkään ahmaa saatu pois. Koska meillä ne liikkuvat Pohjoismaiden yli Norjasta (Puhemies koputtaa) Suomeen ja Ruotsiin, olisi tärkeää, että ahma-asetus tuotaisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-20T20:30:14,2016-12-20T20:31:19,Tarkistettu,1.1 2016_138_141,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Maanviljelijät jos jotkut ovat olleet kyllä haasteellisessa tilanteessa aika monta vuotta. Kannattavuus on ollut vaikeuksissa kaikissa tuotantosuunnissa ja on toki edelleenkin. On kaksi perustekijää: meidän tukipolitiikka ja maatalouspolitiikka luonnollisesti sekä toisena tietysti markkinoilta saatava hinta. Molemmissa on paljon yritetty tehdä, on saatu jotain tehtyä, mutta on vielä edelleen paljon tehtävää. Viime keväänä me saimme kaikki nähdä, kun Helsingin katuja tuhannet traktorit ylittivät ja tulivat tänne, toivat maaseudun huolen, viljelijöitten huolen tänne Helsinkiin ja kertoivat siitä hädästä, mikä viljelijöillä on. Kyllähän se varmasti herätti monet ja herätti myös kuluttajat siihen todellisuuteen, missä viljelijät elävät. Maataloustukien suhteen ja erityisesti niiden maksatusten suhteen oli suuria ongelmia. Mavin ongelmat aiheuttivat sen, että suuri osa tuista siirtyi viime vuodelta tämän vuoden puolelle. Se aiheutti maksuvaikeuksia ja neuvotteluita pankkien kanssa. Onneksi nyt on pystytty tekemään ratkaisuja, niin että näistä ongelmista on päästy yli ja tämän vuoden tuet on saatu ajallaan maatalousyrittäjille. Se tuo enemmän varmuutta tulevaisuudesta ja myös sitten parantaa sitä maksukykyä. Nämä rahat tulevat todella tarpeeseen. Mitä tulee meidän tuotantoketjuumme ja näihin markkinoihin: Meillä on kauppa, meillä on teollisuus, ja meillä on sitten tuottaja, joka sen raaka-aineen tähän ketjuun tuottaa, ja tämä tasapaino meillä on mennyt entistä huonompaan suuntaan. Täytyy kaupalle nostaa kiitos siitä, että kotimaisuusastetta on paljon nostettu eri tuotteissa ja suomalaisuutta, kotimaisuutta tuodaan esiin. Mutta samalla valitettavasti näiden private label ‑tuotteitten kautta hintoja on dumpattu alas, ja tämä on aiheuttanut sen, että markkinoilta saatava hinta, se viljelijän osuus siitä ruoan hinnasta on äärimmäisen pieni. Ja tähän pitää pystyä tekemään toimenpiteitä. Aivan kuten maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä täällä totesi: jos kauppa ei rupea vapaaehtoisesti näitä toimenpiteitä tekemään, silloin on meidän tehtävämme täällä tuoda sellaista lainsäädäntöä, että kauppa rupeaa tämän ketjun huomioimaan paremmin. Mitä tulee vielä mielikuviin, niin kyllähän se on viljelijöiden työn aliarvioimista, kun puhutaan ruuan halpuuttamisesta kovin voimalliseen sävyyn. Se on arvokasta työtä, ja suomalainen ruoka on laatutuote, josta pitäisi myöskin puhua kunnioittavasti. Herra puhemies! Maanpuolustuskin on tähän olennaisena osana liitettävä mukaan. Ruoka ja maanpuolustus liittyvät olennaisina osina toisiinsa huoltovarmuuden kautta. Me elämme nyt sellaisessa Euroopassa, missä kriisit tulevat toistensa perään. Kun on epävarmat ajat ja on myös kriisin mahdollisuuksia olemassa, silloin pitää siitä omasta kansalaisten huoltovarmuudesta, peruselintarviketuotannosta pitää huoli. Meillä ei maataloutta nosteta ylös, jos sen annetaan notkahtaa ja poistua maasta, ja siinä tapauksessa mahdollisen kriisin seuratessa tänne ei elintarvikkeita noin vain saada. Toinen kriisimahdollisuus, mistä ei kukaan tiedä, on luonnonkatastrofi. Erityisesti etelämpänä Euroopassa ja muualla päin maailmaa luonnonkatastrofit jylläävät, ja ne erityisesti käyvät silloin myös ruuantuotannon kimppuun. Silloinkin pitää olla sen oman ruuantuotannon kunnossa. Herra puhemies! Näistä julkisista hankinnoista vielä: Niissä on kyllä meillä paljon tehtävää Suomessa, ja on hyviä esimerkkejä. Omassa kotimaakunnassani Etelä-Pohjanmaalla me olemme halunneet tähän puuttua. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alla olevassa hankintarenkaassa, johon lähes kaikki eteläpohjalaiset kunnat kuuluvat, on tehty vahvoja toimenpiteitä nimenomaan hankintojen kilpailuttamisen suhteen. Ei ole pelkästään se hinta, joka määrittelee, vaan on ne laatutekijät, jotka määrittelevät. Kun tähän on kiinnitetty huomiota, viranhaltijat on poliittisilla päätöksillä ohjeistettu tekemään hankintakilpailutukset oikein, ja voin nyt ylpeydellä sanoa, että meillä on maitotuotteista reilusti yli 90 prosenttia suomalaista tuotetta ja lihasta 99 prosenttia. Meillä on vastuu, ja valtion ja maakuntien ja kuntien hankintarenkaitten täytyy tätä toteuttaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-20T20:31:20,2016-12-20T20:36:41,Tarkistettu,1.1 2016_138_142,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kansainvälisen tilanteen aiheuttamat kauppapakotteet ja vastapakotteet sekä kotimaisten kauppojen aloittamat halpuutuskampanjat ovat sysänneet ahtaalle koko elintarvikeketjun. Tilanne on hankalin ketjun alussa. Suomalaisten maatilojen kannattavuus on heikentynyt jo vuosien ajan. Tämä kannattavuuskriisi myös laukaisi maaliskuussa liikkeelle traktorimarssin. Senaatintorille kokoontuneelle tuhatpäiselle joukolle luvattiin, että Mavin toimintaan puututaan, tukimaksatukset hoidetaan EU-aikataulujen rajoissa mahdollisimman aikaisin ja että maataloudelle kootaan erillinen kriisipaketti. Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen, että voin nyt kiittää hallitusta, ministeri Tiilikaista ja koko eduskuntaa siitä, että kaikki nuo edellä listatut lupaukset ovat nyt täyttymässä tai jo täyttyneet. Mavin suhteen tehtiin sekä välittömiä toimenpiteitä että pidemmän aikavälin ratkaisuun tähtäävä selvitys toiminnan uudelleen organisoimiseksi. Tukimaksatukset ovat nyt hoituneet ennalta annetun aikataulun mukaisesti ja pääsääntöisesti ilman mitään ongelmia, ja maataloudelle on koottu lisärahoituksen ja kustannussäästöjen kautta yli 100 miljoonaan nouseva kriisipaketti. Tältä osin voimme siis todeta, että keväällä asetetut tavoitteet ovat nyt toteutuneet. Mutta tästä huolimatta maatalouden kannattavuus on edelleen hälyttävällä tasolla eikä suunta ole kääntynyt parempaan päin. Seuraavaksi meidän on saatava elintarvikeketjun tulonjako nykyistä paljon kohtuullisemmaksi ketjun eri osien välillä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-20T20:36:46,2016-12-20T20:38:32,Tarkistettu,1.1 2016_138_143,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus on maatalouden investointien helpottamiseksi lisäämässä Makeraan 90 miljoonan euron lisärahoitusta. Tämä on maatalouden kustannuskehityksen hillitsemiseksi myönteinen asia. Siitä viestii se, että investointitukia on yleensä haettu varsin vilkkaasti. Maatalousyrittäjät uskovat suomalaiseen ruuantuotantoon ja panostavat tulevaisuuteen kasvattamalla yksikkökokoja ja tehostamalla tuotantoa. Aiemmin päätetyt kriisituet on maksettu syksyllä 2016. Vuoden 2016 viljelijätuista noin 88 prosenttia tullaan maksamaan jo tämän vuoden puolella. Näillä tilojen rahaliikennettä helpottavilla toimilla on ollut viljelijöille tulevaisuudenuskoa lisäävä vaikutus. Perämetsät on jo monilta tiloilta hakattu kassavajeen paikkaamiseksi. Arvoisa puhemies! Jäljellä olevien perämetsien turvaamiseksi metsätilojen sukupolvenvaihdokset helpottuvat metsälahjavähennyksellä vuonna 2017. Vähennyksen hyödyntäminen edellyttää puun myyntiä tai muuta metsätalouden tuloa tuottavaa toimintaa, ja se edistää sukupolvenvaihdoksia ja vaikuttaa myönteisesti puukauppaan sekä metsätilojen kokoon ja rakenteeseen. Kansallista metsästrategiaa 2025 toteutetaan 11 strategisella hankkeella. Keskeisiä ovat kaavoituksen kehittäminen, metsätalouden uuden kannustejärjestelmän kehittäminen ja talousmetsien monimuotoisuuden edistämisen uudet keinot. Suomi on elänyt metsästä, ja näillä toimilla metsät ovat jatkossakin Suomessa tärkeät.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-12-20T20:38:42,2016-12-20T20:40:22,Tarkistettu,1.1 2016_138_144,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! EU-jäsenyyden ajan Suomen maatalous on elänyt tietynlaista kujanjuoksuaikaa. Tuo jäsenyyssopimus oli maatalouden osalta melko huono. Sitä silloin Ahon hallituksen toimesta parannettiin tai niitä vaikeuksia yritettiin lievittää kansallisella tukipaketilla, mutta Lipposen hallitus repi sitten välittömästi tämän kansallisen tukipaketin auki, ja näin alkoi tilanne vaikeutua. Laajenemisen jälkeen EU-politiikka on ollut meille epäedullista — siis EU:n laajenemisen jälkeen — ja sitten uudistusneuvotteluissa Suomi ei ole milloinkaan kunnolla pärjännyt, ja olemme joutuneet siis hankalaan asemaan unionissa. Kotimaassa kustannuskehitys on ollut heikkoa maatalouden kannalta, ja kaupan keskittyminen on tehnyt oman ongelmakenttänsä. Viimeksi sitten Venäjän pakotteet ovat iskeneet, ja myös maitokiintiöistä luopuminen toi pahoja ongelmia. Eli näistä seurauksista on sitten näkyvissä se kriisi, johon maatalous on ajautunut. Onneksi nyt tämä hallitus on myöntänyt maatalouden vaikeudet ja tämä 50 miljoonan euron kriisipaketti on tosiasia, ja se on tarpeen. Meidän on huolehdittava nyt ja tulevaisuudessa kotimaisesta ruuasta. Meitä kaikkia on kannustettava sitä käyttämään. Huoltovarmuus, turvallisuus ja terveys ovat kiinteä osa ruokaa, ja siinä paras tae näidenkin osalta on se, että meillä on kotimaassa kannattavaa ja hyvää ruuantuotantoa. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-20T20:40:25,2016-12-20T20:42:24,Tarkistettu,1.1 2016_138_145,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on pidetty hyviä puheenvuoroja. Aikaisemmin tässä hallinnonalan keskustelussa toinkin myös itse esiin tämän tuottajien tilanteen. On todellakin väärin, että meillä arvostetaan kyllä kotimaista ruokaa mutta sen tekijöitä ei riittävästi. Tämä on erityisesti kaupan puolella huomattu. Ei voi olla niin, että työn hedelmistä kyllä nautitaan mutta työstä ei riittävää palkkaa anneta tälle ryhmälle, joka tämän ruuan tekee. Kyllä maamieskin on palkkansa ansainnut. Mutta sitten näihin muihin asioihin. Olisin puhunut tästä kylätoiminnasta, kun se kuuluu myöskin tähän hallinnonalaan, ja valtiovarainvaliokunta olikin tehnyt lisäystä 250 000 euroa tähän säästöön, mitä sinne oli alun perin tehty. Pitää korostaa, että tässä on nimenomaan tarkoitus, että tällä valtionavustuksella tuetaan alue- ja paikallistason toimintaa. Kylätoimijatahot ja -organisaatiot, kyläyhdistykset jatkossa enemmän ja enemmän ottavat vastuuta palveluitten järjestämisestä. Se on myös heidän oma tahtonsa, että näin tehdään. Tämä on tärkeää myös turvallisuuden kannalta tuolla harvaan asutuilla alueilla. Toinen asia, mihin haluaisin myös kiinnittää huomiota, on se, miten me rakentavalla tavalla pystymme ratkaisemaan eteläisellä poronhoitoalueella tilanteen, josta tulee paljon palautetta kansalaisilta. On tärkeää se, että meillä on jatkossakin mahdollisuus meidän koko poronhoitoalueella toimia poronhoidossa, mutta siellä kuitenkin sitä ongelmaa on siinä, että nämä porot tulevat taajama-alueelle ja tekevät vahinkoa yksityisten mailla. Vaikka näihin on tietyt ratkaisut luotu aikoinaan, niin pitäisi tätä kehittämistyötä tehdä niin, että nämä porot eivät käytännössä siellä aiheuttaisi vahinkoa toisten mailla. Tähän pitäisi rakentava ratkaisu löytää. Siitä on turha tehdä kovin isoa kysymystä, vaan pitää rauhassa molempia osapuolia kuunnella ja toimia niin, (Puhemies koputtaa) että tämä toiminta voi edelleen jatkua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-20T20:42:28,2016-12-20T20:44:35,Tarkistettu,1.1 2016_138_146,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Susanna,Koski,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Näkemykset maatalouden tilasta ja sen haasteista ovat eduskunnassa yhteneväisemmät verrattuna mihin tahansa toiseen politiikan sektoriin. Maataloustuottajien tilanne taloudellisesti myös Suomessa on ollut jo useamman vuoden äärimmäisen vaikea. Markkinat maailmalla ovat kaventuneet siinä, missä tuotantopanosten kustannukset ovat jatkaneet nousuaan samaan aikaan, kun tuottajahinnat ovat laskeneet. Tilakohtainen yrittäjätulo jäi tänäkin vuonna kestämättömän pieneksi: Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan tilakohtainen yrittäjätulo oli vuonna 2016 keskimäärin vain 9 700 euroa. Maatalousyrityksistä 38 prosentille ei Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan jää yrittäjätuloa lainkaan. Kadehtijat suhteuttakoot nämä karut luvut esimerkiksi työttömyysturvaan vuositasolla. Näin ollen maataloudelle asetettu kriisipaketti sekä valtiontakauksien myöntäminen maksuvalmiuslainoihin ovat olleet välttämättömiä toimenpiteitä. Maatalouden kannattavuus on viheliäinen haaste, ainakin pelkällä politiikalla ratkottavaksi. Perusedellytys kotimaiselle ruuantuotannolle on maatalousyrittäjien toiminnan kannattavuus. Pohjoisissa viljelyoloissamme jo ennestään korkeat ja kohonneet tuotantokustannukset yhdessä laskeneiden tuottajahintojen sekä tukitasojen kanssa aiheuttavat viljelijöille kestämättömän yhtälön. Kotimainen ruuantuotanto on varmistettava myös julkisen rahoituksen avulla. Hallitus osoittaa panostukset elintarvikevientiin ja uusien markkinoiden avautumiseksi. Nopeimmat tavat parantaa kannattavuutta ovat turhan sääntelyn purkaminen, investointeihin kannustaminen, viennin edistäminen ja tuotantopanosten kustannusten hillitseminen esimerkiksi kannustamalla kotimaisen uusiutuvan energian käyttöön. Maa- ja metsätalouden sektoria koskettaa poikkeuksellisen mittava määrä hallintoa ja byrokratiaa. Sen sijaan, että alan hallinto toimisi mahdollistaen, huoli on pikemminkin sen aiheuttamissa pullonkauloissa. Ne käytännössä pitävät tuotannon työn tekemättömänä, mutta työllistävät byrokratiaa. Olisi tavoiteltavaa, että Maaseutuvirastolle ja Metsähallitukselle osoitetut määrärahat tietojärjestelmien kuntoon saattamiseksi voitaisiin käyttää tämän byrokratian voitelun sijaan esimerkiksi alkutuotannon kestävän kannattavuuden parantamiseen eri tavoin. Normitusta ja sääntelyä on purettava tarkoituksenmukaisesti, viljelijälähtöisesti, ja normituksen soveltamiseen on turvattava yhdenmukaiset käytännöt. Viranomaisten ja virkamiesten on kyettävä ratkaisemaan samat asiat yhtenevällä tavalla riippumatta siitä, missä päin maata tai miten päätös tehdään. Lainsäädännön ja viranomaisen on tunnistettava ero myöhästymisissä ja laiminlyönneissä sanktiojärjestelmän soveltamisen osalta. Tukisanktiot on kohdennettava vain siihen tukeen, missä laiminlyönti tapahtuu. Eläimistä, ympäristöstä ja itsestään pitää huolta parhaiten sellainen viljelijä, jota ei kuormiteta kohtuuttomasti byrokratialla ja joka saa työssään keskittyä olennaiseen. Kotimaisten toimien lisäksi virtaviivaistamisen ja kohdentamisen linjauksia pitää voida ulosmitata myös EU-tasolla. Maatalouden tuet on tulevaisuudessa kohdistettava yhä paremmin aktiiviviljelijöille. Toinen keskeinen tapa parantaa kannattavuutta on hakea markkinoilta parempaa tuottoa. Myös kotimarkkinoilta pitää löytyä arvostus kotimaiseen lisäarvoon ja ruuan puhtauteen ja laatuun, jotka ovat vertaansa vailla koko maailmassa, sekä niiden varmistamiseen. Kyse ei ole pelkästään tuottajasta, vaan koko työstä arvoketjussa, mikä palvelee tuotteen loppukäyttäjää, kuluttajaa. Pidän tärkeänä valtioneuvoston periaatepäätöstä julkisten ruoka- ja elintarvikehankintojen osalta sekä hankintalain uudistusta. Vahvistamalla maaseudun kilpailukykyä puhtaasta ja turvallisesta ruuasta voisi tulla uusi vientiveturimme maailmalle. Panostamalla korkeatasoiseen ja monipuoliseen kotimaiseen maatalous- ja elintarviketutkimukseen edesautamme uusien laadukkaiden tuotteiden ja raaka-aineiden jalostusarvon kehittämistä. Suomen olosuhteissa maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky perustuu tulevaisuudessa yhä enemmän kaikkien ruokaketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen sekä innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Jopa digitalisaatiolla on suuria mahdollisuuksia maa- ja metsätalouden saralla. Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla haluan omalta osaltani kiittää ja toivottaa rauhallista joulua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1337,Female,1985-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Susanna Koski,1337,2016-12-20T20:44:41,2016-12-20T20:49:12,Tarkistettu,1.1 2016_138_147,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minä olen Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, ja kuntaliitosten myötä meille Joensuussa on tullut paljon maaseutualueita osaksi kaupunkia, ja olemme myös valtuustossa pohtineet, miten koko Joensuuta kehitetään tasapuolisemmin ja miten kaikkia kuntalaisia kuullaan. Kylien elinvoimaisuuden ylläpitäminen on maaseutualueiden kehittämisessä tärkeää. Edustaja Jarvakin taisi tästä samasta asiasta täällä jo puhua. Kyläyhdistyksellä on tärkeä rooli paikallisen yhteisöllisyyden ja identiteetin säilyttäjänä ja myöskin monipuolisen toiminnan organisoijana. Kylissä, joissa on aktiivinen kyläyhdistys, kyläläiset ovat aktiivisempia myös koko kunnan ja kaupungin kehittämisessä. Näin olen huomannut. Eli kyläyhdistysten toiminnan tukemiseen kannattaisikin panostaa huomattavasti nykyistä enemmän, sillä se on tärkeä osa maaseudun kehittämistä ja maaseutualueiden pitämistä houkuttelevana asuinpaikkana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-20T20:49:18,2016-12-20T20:50:28,Tarkistettu,1.1 2016_138_148,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kulmuni nosti keskusteluun ahman, tuon eteläisen poronhoitoalueen vitsauksen. Eli ahma ei ole meillä enää mikään harvinainen eläin. Kotikylällänikin on havaintoja ihan viikoittain, ja tämä arka eläin on tullut niin röyhkeäksi, että lintulaudalta tulee ryöstämään linnunruuat ja jäähtymässä olevasta lihakattilasta lihat. Jos ajatellaan poronhoitajien näkökulmasta tätä asiaa, niin nämä suurpedot ovat jo ihan merkittävä taloudellinen uhka porotaloudelle. Eli näitten poronhoitajien työ on muuttunut siitä poron hoitamisesta suurpetovahinkojen estämiseen ja näitten petojen tappamien porojen etsimiseen. Tässähän ei ole mitään järkeä, että poromiehelle tulee suurin osa tulosta petovahingoista. Yksi ongelma on juuri se, mihin edustaja Jarva viittasi: poronhoitoalueella olevat ongelmat siinä, että porot tottuvat siinä kotipihassa ihmisiin ja hyvin helposti tulevat sitten pihoille haitaksi. Nämä ongelmat meillä pitää pystyä kyllä ratkaisemaan. Minä panen uskoni tuohon yhteistyöfoorumiin, jonka avulla pyritään nyt löytämään keinoja siihen, miten näitä poronhoitoalueen ongelmia ratkaistaan. Tietenkin meillä pitää valmistautua siihen, onko tulevalla hallituskaudella sitten poronhoitolain tarkastelu, tarvitaanko siihen muutoksia, että saataisiin tasapaino nytten tähän porollisten ja porottomien ongelmaan, mitä nytten poronhoitoalueella silloin tällöin esiintyy.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-12-20T20:50:30,2016-12-20T20:52:15,Tarkistettu,1.1 2016_138_149,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on lisännyt maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaan 50 000 euroa Tampereen yliopiston yhteydessä toimivan FICAM-vaihtoehtomenetelmäkeskuksen valtionapuun, ja se käytetään eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen. Tämä 50 000 euron määrärahalisäys on hieman pienempi kuin mitä valiokunta myönsi tälle vuodelle, mutta niukkojen resurssien oloissa hyvä näinkin. Eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittäminen on eettisesti tärkeää tutkimustyötä, jota valiokunta ja nähtävästi myös koko eduskunta haluavat tukea. Ja paitsi eettisesti, tämä tutkimus mahdollistaa myös taloudellisesti merkittäviä uusia näköaloja. Varsinkin solubiologiaan liittyvillä kasvavilla markkinoilla on hyviä kasvuedellytyksiä. FICAM onkin ainoa Suomessa toimiva EU-komission hyväksymä alan kansainvälinen testilaboratorio. Sen toiminta perustuu EU-direktiiviin, jonka mukaan eläinten käyttöä tulee vähentää tutkimuksessa ja opetuksessa ja korvata mahdollisuuksien mukaan eläinkokeettomilla menetelmillä. Vaihtoehtomenetelmät mahdollistavat myös tarkemmat ja luotettavammat tutkimustulokset, sillä eläinkokeissa kemikaalit voivat vaikuttaa eri tavalla kuin ne vaikuttaisivat ihmisissä. Arvoisa puhemies! Tämä FICAMin saama 50 000 euron määräraha on muun muassa mainituilla perusteilla erittäin kannatettava, ja kiitänkin valiokuntaa sen tekemästä määrärahalisäyksestä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-20T20:52:15,2016-12-20T20:53:57,Tarkistettu,1.1 2016_138_150,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Kansainvälisen politiikan seurauksena Suomi on joutunut aika suureksi kärsijäksi, nimenomaan suomalainen viljelijä on joutunut suureksi kärsijäksi. Pakotteet, mitä kohdistettiin Krimin valtauksen seurauksena Venäjälle, ja siitä tulleet vastapakotteet, jotka nimenomaan elintarvikkeitten viennin Venäjälle kielsivät Venäjän päätöksellä, ovat aiheuttaneet varmasti Venäjän kansalaisille hallaa mutta erityisen paljon meidän suomalaiselle elintarviketuotannollemme. Niitä maitotuotteita, mitä saatiin aiemmin Venäjälle vietyä, ei ole nyt pystytty tekemään, joten kun sanktioitten loppuminen ei nyt ole lähinäköpiirissä, niin pitää uusia reittejä ja vientikanavia löytää. Kun meillä on hyvä ja laadukas ruoka, niin meidän pitää pystyä paremmin markkinoimaan sitä eteenpäin. Nämä ovat tärkeitä avauksia, mitä meillä on nyt Kiinaan saatu aikaan, kun sinne viedään maitojauhetta ja sinne lähdetään viemään nyt sianlihaa. Nämä kaksi ovat erittäin merkittäviä tekijöitä. Siellä on suuret, laajat markkinat, siellä on syöjiä paljon, siellä on elintarvikkeiden tarvitsijoita. Mutta vielä enemmän meidän pitäisi kiinnittää huomio siihen, kuinka me saamme suomalaisesta hyvästä ruoasta rakennettua paremman brändin, niin että se on myös muuallapäin maailmaa halutumpaa tavaraa. Minä luulen, että tässä on eniten kysymys siitä, kuinka me osaamme sitä meidän elintarvikettamme markkinoida. Meillä on puhtain ruoka, mikä nimenomaan juontaa juurensa siitä, että meillä ei antibiootteja käytetä siinä määrin ruuantuotannossa. Muun muassa tämän laatutekijän ansiosta mutta myös muitten, puhtaan veden ja tämän eettisyyden ansiosta, kun meillä pystytään jäljittämään kaikki hyvin, tämä pitää pystyä paremmin brändäämään. Esimerkiksi Ruotsi tekee tämän huomattavasti paremmin kuin me. Miksi mekin (Puhemies koputtaa) emme pystyisi? Tähän on se huomio kiinnitettävä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-20T20:53:58,2016-12-20T20:56:05,Tarkistettu,1.1 2016_138_151,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Näin viimeisenä puheenvuorona tähän maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan haluan nostaa esille vielä yhden asian, jota pidän Suomen kannalta äärimmäisen tärkeänä, ja se on jäänyt tässä keskustelussa ehkä liian pienelle huomiolle, ja se on huoltovarmuus. Kotimainen elintarviketuotanto pellolta ruokapöytään saakka, tämä väli, pitää tämän kansakunnan terveenä ja voimallisena pitämään tämän Suomi-nimisen valtion kunnossa. Ilman tätä ketjua, jos emme tätä ketjua kunnolla hoida, olemme riippuvaisia ulkopuolisista valtioista, ja se tuo meille isoja ongelmia sen jälkeen. Kuvitelma tai unelma siitä, että maailmassa ei tulevaisuudessa ole kriisejä, lienee viime syksyn aikana haihtunut tuuleen — se unelma siitä, että maailma on kriisitön. Meidän pitää huolehtia siitä, että ruuassa, ruuantuotannossa, raaka-ainetuotannossa olemme täysin omavaraisia. Se ei tällä hetkellä läheskään toteudu, mutta kaikki mahdollisuudet siihen on olemassa. Maatalous tarjoaa tämän hyvän asian. Myös metsätalouden puolella meillä on energiapolitiikassa erittäin paljon omavaraisuuteen tehtävää työtä, siihen päämäärään pääsemiseksi tehtävää työtä. Jos me halumme käyttää metsien kasvun hyväksi, me pystymme sen 10 miljardin euron energiantuonnin helposti puolittamaan, jos siihen oikeasti paneudumme. Mutta jos lähdemme siitä lähtökohdasta, että tuotamme vain yksittäisille tahoille suurta voittoa ja valtio ei pysty sitä ohjailemaan, niin silloin meidän on siitä päämäärästä luovuttava, mutta silloin me luovumme myös isosta määrästä työpaikkoja, isosta määrästä hyvinvointia ja ennen kaikkea siitä, että suomalaiset metsät hoidetaan. Yksikään kaunis männikkö, kuusikko tai koivikko ei ole sellainen, ellei siihen ihmisen käsi koske. Se luonnontilainen metsä, mistä unelmoidaan aina, on valtava ryteikkö, eikä siinä ole mitään näkemisen arvoista. Nämä tällaiset kauniit hongikot, mitkä mielikuvissamme näemme hyvänä metsänä, ovat kaikki ihmisen käden töitä. Siihen toki luontoa on tarvittu, että se on lähtenyt kasvuun, mutta se on hoitotyön tulos, että se komea hongikko huojuu ja kasvaa marjoja ja sieniä ja monta muuta hyvää asiaa suomalaisille ja kaikille ihmisille täällä. Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan toivottaa puhemiehelle, niin kuin kaikille edustajakollegoillekin, riemullista Vapahtajamme syntymäjuhlaa ja samalla toivotan teille kaikille oikein hyvää uuttavuotta!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-20T20:56:05,2016-12-20T20:58:56,Tarkistettu,1.1 2016_138_152,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Maaseudun rakennekehityksen myötä maatilat tarvitsevat entistä enempi erilaisia neuvontapalveluja neuvontaorganisaatioilta tai erikoistuneilta neuvonta-alan yrityksiltä. Pienillä valtionavuilla on voitu saada melko huomattaviakin lisäyksiä ja tilojen toiminnan kannattavuutta parannettua. Neuvontayrityksiltä tila on saattanut saada myös konkreettista apua tuottavuuden kehittämiseen, osaamisen lisääntymiseen, investointeihin ja jopa velkajärjestelyihin. Tilalle tuleva ulkopuolinen henkilö voi olla myös ratkaiseva henkinen tuki ja lisävoimavara viemään maatilan asioita oikeaan suuntaan. Näin voidaan välttyä turhilta konkursseilta ja henkilökohtaisilta tragedioilta. Valiokunta on lisännyt mietinnön mukaan tälle neuvontajärjestöjen momentille 1,9 miljoonaa euroa, josta ProAgria ry:lle on lähes koko potti jaettu. Itse kannan huolta monista muista neuvonta-alalla — yksityisistä yrityksistä, jotka ovat kehittäneet erikoisosaamistaan maatalouden eri taloudellisiin tilanteisiin — ja nämä yritykset nyt kilpailevat sitten supistuvilla vapailla markkinoilla voimakkaasti tuettua neuvontajärjestöä vastaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-12-20T20:58:57,2016-12-20T21:00:33,Tarkistettu,1.1 2016_138_153,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Metsätaloudesta muutama sana. Ensinnäkin nämä Kemera-järjestelmän ongelmat on tärkeää saada ratkaistua, ja metsien hoidossa ja uudistamisessa on erittäin tärkeää, että siinä toiminta pyörii ja voidaan varmistaa metsän hyvä hoito ja kasvu tulevia tarpeita varten. Arvoisa puhemies! Tässä menneinä päivinä on keskusteltu muun muassa metsälahjavähennyksestä, ja siinä yhteydessä oli esillä, että Suomessa on hankkeita — muun muassa Kemijärvellä, Kemissä, Pietarsaaressa, Kuopiossa ja ennen kaikkea Äänekoskella käynnissä oleva hanke — joissa puun käyttö lisääntyy voimakkaasti. On syytä kantaa huolta siitä, että kaikki nämä ja muut mahdolliset hankkeet, muun muassa biotalouden hankkeet, saavat raaka-ainetta. Kysyntä kasvaa, siinä on vaara, että puun hinta sitten nousee, mikä on tietysti puun myyjille hyvä asia, mutta jos se nousee kohtuuttomasti, niin teollisuuden kilpailukyky saattaa siitä kärsiä. Siksi on tärkeää, että sellaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan tasainen puun myynti, ovat käytössä. Sosialidemokraatit vaativat tässä taannoin täällä keskustelussa metsäverouudistusta vastustaessaan kaikkea muuta, mutta he eivät kertoneet, mitkä olisivat heidän uudistuksensa pääkohdat. Olisin odottanut ja toivonut vastuulliselta, isolta puolueelta ilmoitusta, miten he haluavat metsäverouudistusta toteuttaa. Arvoisa puhemies! Vielä totean, että Biotalous ja puhtaat ratkaisut ‑kärkihanke on myös hyvin tärkeä ja siihen tässä on varattu 5 miljoonaa euroa metsätiedon ja sähköisten palveluiden kehittämishankkeeseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-20T21:00:36,2016-12-20T21:02:46,Tarkistettu,1.1 2016_138_154,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tukimaksatusten turvaamisen, turhan byrokratian karsimisen ja sitä kautta maatalouden tuotantokustannusten laskemisen ja hallinnon sujuvoittamisen lisäksi tarvitsemme maatalouden kannattavuuskriisin ratkaisemiseen nykyistä oikeudenmukaisempaa tulonjakoa elintarvikeketjuun, eikä tämä välttämättä tarkoita sitä, että elintarvikkeiden hintojen tarvitsisi nousta, vaan sitä, että niistä maksettava hinta pitää saada jakautumaan nykyistä tasapuolisemmin. Suomalaisessa, käytännössä kahden kaupan järjestelmässä harjoitettu elintarvikkeiden halpuuttaminen on maksatettu pääosin suomalaisilla maataloustuottajilla. Gallup Elintarviketiedon selvityksen mukaan kaupan halpuutus on laskenut kuluttajien elintarvikkeista maksamaa hintaa yhteensä noin 1 200 miljoonalla ja samaan aikaan tuottajahinnat ovat laskeneet yli 900 miljoonaa. Eli kauppa ei todellakaan ole ottanut halpuutusta katteestaan kuin neljäsosan osalta, vaikka kaupan edustajat ovat väittäneet, että halpuutus on rahoitettu kokonaan kaupan katteista ja kustannuksista. Arvoisa puhemies! Tilanne on siis kestämätön. Onkin hyvä, että ministeri Tiilikainen on kutsunut kaikki elintarvikeketjun osapuolet yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan keinoista, joilla tulonjako saadaan nykyistä oikeudenmukaisemmaksi, takaisin kestävälle tasolle, joka turvaisi kaikkien ketjun osien kannattavan tulevaisuuden. Tiilikaisen keskusteluissa pyritään vapaaehtoisiin toimenpiteisiin elintarvikeketjun läpinäkyvyyden, kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden parantamiseksi. Toivon, että nämä vapaaehtoiset keskustelut johtaisivat tuloksiin. Kannatan vapaaehtoisuutta tässäkin asiassa, mutta jos emme vapaaehtoista tietä pääse nykyistä oikeudenmukaisempaan tulonjakoon, sitten meidän pitää edetä lainsäädännön kautta tasapainon ja oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi elintarvikeketjussa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-20T21:02:47,2016-12-20T21:04:51,Tarkistettu,1.1 2016_138_155,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Edustaja Pylväs otti täällä neuvontajärjestöjen tuen ja avustukset esille. Tietysti vuosia sitten jo perustettiin Neuvo 2020 ‑järjestelmä, johon myöskin varmaan Pylvään viittaamat yksityiset yritykset neuvontajärjestön rinnalle pystyvät tuottamaan palvelua ja josta viljelijät pystyvät sitä kautta saamaan myöskin asianmukaiset avustukset siihen neuvontatehtävään. Ollaanko tässä nyt sitten ikään kuin kääntämässä selkää sille yksityissektorille? Ehkä vähän, ehkä ei. Sitten ottaisin vielä huomioon myös sen, että meillä on paljon niin maito‑ kuin lihapuolellakin tuottajaosuuskuntien perustamia hankintayhtiöitä, joilla on spesiaaliosaamista juuri nimenomaan sillä tuotannon sektorilla ja jotka haluavat myöskin neuvoa sitä omaa osuuskunnan jäsentään, tuottajaa, ja sitä kautta ovat myöskin poissa tämän Neuvo 2020 ‑järjestelmän piiristä. Mutta ProAgrian vahvan roolin neuvonnan tuottajana jokaiselle tuotantosuunnalle minä näen kyllä äärimmäisen vahvana ja sillä tavalla myöskin tarpeellisena tulevaisuudessakin, niin että voidaan saada myöskin tutkittua neuvontatietoa ja sellaisia analyyseja, joita me tarvitsemme erityisesti tulevaisuudessa, kun tilat kehittyvät ja tilakoko kasvaa. Mutta niin kuin tuossa Pylväs oli huolissaan siitä, millä tavalla tämä markkinatilanne sitten elää tuolla kentällä, niin kyllä minä toivon myöskin sitä, että tämä Neuvo 2020 pystyisi nyt paremmin palvelemaan kaikenlaisia yrittäjiä — tai ei kaikenlaisia mutta asiantuntevia yrittäjiä — ja niin, että myöskin se viljelijäväestö tietää ne palveluntuottajat, jotka ovat tämän Neuvo 2020:n piirissä, koska minä väitän, että tänä päivänä viljelijät eivät taida tietää ihan kaikkia palveluntuottajia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-12-20T21:04:51,2016-12-20T21:06:36,Tarkistettu,1.1 2016_138_156,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa  puhemies!  Edustaja  Savio  nosti  tämän    FICAMin elikkä eläinkokeita korvaavan vaihtoehtomenetelmäkeskuksen rahoituksen ja käyttikin hyvän puheenvuoron tästä keskuksesta, joka kehittää ihmisperäiseen solu‑ ja kudosviljelyyn perustuvia testimenetelmiä, joilla voidaan korvata eläinkokeita. Tämän keskuksen työ on ollut menestyksekästä kansainvälisestikin, ja etenkin solubiologia-alueen voimakkaasti kasvavilla markkinoilla on suurta taloudellista potentiaalia. Näillä eläinkokeettomilla menetelmillä voidaan saada kansantaloudellisia säästöjä eläinkoekulujen vähenemisenä sekä tarkempina ja tehokkaampina tutkimustuloksina. Eläintestien luotettavuus mallintaa ihmisvaikutuksia on huono, ja monessa tapauksessa se on alle 50 prosenttia. Tästä syystä viranomaiset, teollisuus ja tiedeyhteisö tarvitsevat paremmin ihmistä kuvaavia menetelmiä. Mielestäni se on hyvä, ja kiitänkin hallituspuolueen edustajia tästä pienestä lisämäärärahasta — 50 000 euroa — mutta  tämä  on  hyvin  pieni  rippunen siitä, mitä itse asiassa FICAM on vuosia pyytänyt ja tarvitsee. Jos menee FICAMin sivuille, huomaa, että siellä pyydetään muun muassa yksityislahjoituksia linkin takaa. Huomenna on mahdollisuus kaikkien kannattaa määrärahalisäystä — 500 000 euroa FICAMille — joka paremmin vastaa näitä tarpeita. Arvoisa puhemies! Vielä suurpetopolitiikasta, mikä on noussut täällä keskusteluun. Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, ja kannanhoidollisessa metsästyksessä on syytä noudattaa varovaisuusperiaatetta. Tämä viimeksi annettu kiintiöhän oli aivan liian suuri, kun otetaan huomioon häirikkösudet ja salakaadot, joita valitettavasti tapahtuu. Haluan korostaa ennalta ehkäiseviä menetelmiä, kuten paikallisten osallistamista susikannan hoitoon, yhteistyöryhmiä (Puhemies koputtaa) susialueille, avointa keskustelua ja koulutettuja petoyhdyshenkilöitä sekä petoaitatarvikkeita.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-20T21:06:37,2016-12-20T21:08:47,Tarkistettu,1.1 2016_138_157,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Metsätaloudesta. Ensinnäkin, kun biotalous ja metsät olennaisena osana sitä ovat meidän näitä kärkihankkeita, on hyvä, että siihen eteen nyt tulee konkreettisia toimenpiteitä niin ikään. Lähdetään liikkeelle sukupolvenvaihdoksista. Meillä on äärimmäisen pirstoutunut metsänomistajarakenne, kun perikuntien kautta alkaa olla omistusta useammassakin sukupolvessa ja laajasti ja välttämättä näillä metsänomistajilla ei ole juurikaan kosketusta siihen itse metsään, mitä omistavat. Sukupolvenvaihdoksia edistämällä metsälahjavähennyksellä, joka ensi vuonna nyt sitten tulee, pystytään edesauttamaan sukupolvenvaihdoksia. Tämähän tietysti edellyttää puun myyntiä tai muuta tuloa tästä metsänomistajuudesta. Toivon mukaan tämä on nyt yksi niitä ratkaisevia keinoja siihen, että spv:t myöskin etenevät. Mitä muuten tulee tähän metsien käyttöön, niin tällä hetkellä, kun metsät kasvavat enemmän kuin mitä niitä pystytään hyödyntämään, puun hyödyntäminen — meille nousee nyt useita biotehtaita: Äänekoskella on iso biosellulaitos, ja sitten tulee näitä biopolttoainetehtaita muun muassa Pietarsaareen, Kajaaniin, Pohjois-Savoon ja niin edelleen — on mitä parasta valtiontalouden elvyttämistä ja niitä voimavaroja, joita me Suomessa pystymme kestävästi käyttämään. Ja vielä loppuun: Puurakentaminen. Kyllä siihen on kiinnitettävä nyt erityistä huomiota. Meillä on paljon sisätilaongelmia Suomessa, ja kun me haluamme kestävää rakentamista tehdä, mikä edesauttaa niin suomalaista elinkeinotoimintaa kuin myös homeongelmien poistumista, puurakentaminen on tähän ratkaisu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-20T21:08:48,2016-12-20T21:10:58,Tarkistettu,1.1 2016_138_158,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suurpetoasioista poronhoitoalueella, ensinnäkin karhun osalta: Karhujen määrä on lisääntynyt todella paljon, ja nyt sitten olisi tärkeää, että saataisiin uusi karhukannan hoitosuunnitelma aikaiseksi mahdollisimman pian. Tälle vuodelle myönnettiin huomattavasti lisää näitä karhujen poistolupia, ja yllätys yllätys poronhoitoalueella ne karhut saatiin metsästettyä jo hyvissä ajoin syksyllä, toisin kuin aikaisempina vuosina. Tämä tarkoittaa vain sitä, että karhujen määrä on lisääntynyt todella paljon. Karhu on minun mielestäni kaikkein pahin peto sen takia, että se aiheuttaa vahingot kesällä. Kesällä, kun karhu tappaa poron, vasan tai aikuisen, siitä ei jää mitään jäljelle, elikkä niitä korvauksia ei pystytä maksamaan ollenkaan näille vahingonkärsijöille. Karhujen osalta olisi minun mielestäni ainoa olennainen tapa estää niiden poroille aiheuttamia vahinkoja se, että saataisiin tämä ennakoiva vahinkoja aiheuttavien karhujen poistaminen. Tämä poikkeaa kevätpyynnistä sillä tavalla, että kun on selvästi tiedossa, että sillä alueella on karhu tai karhuja tulossa, jotka aiheuttavat todella paljon vahinkoja, niin tämmöinen karhu pitäisi pystyä poistamaan siltä alueelta. Sitten ilveksestä: Ilvesten määrä on viimeisten vuosien aikana kasvanut todella rajusti. Siihen meidän pitäisi pystyä puuttumaan koko maassa. Erityinen ongelma ilveksen osalta on Oulangan kansallispuistossa. Sieltä niitä pitäisi pystyä poistamaan, mutta kun sen puiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa puhutaan vain karhun ja suden poistamisesta, niin siellä ei pystytä sitten ilveksiä poistamaan ollenkaan, ja tähän pitäisi pystyä tekemään korjaus. Seuraavaksi susi: Sudesta on nytten tulossa uusi asetus, mutta tässä asetuksessa pitää huomata se, että poronhoitoalueen nykyiseen tilanteeseen ei saa tulla mitään muutosta. Nykyisessä suden kannanhoitosuunnitelmassa on määritelty, että poronhoitoalue ei ole susikannan lisääntymisaluetta, ja tämän vuoksi susiasetuksen perusteella poronhoitoalueelle saadaan suden poistolupa aina, kun se aiheuttaa erityisiä vahinkoja. Nyt sitten vain tällä hetkellä on poronhoitoalueella liikkeellä yksi todella erityisen, erityisen pahoja vahinkoja aiheuttava susi. Se on vielä elossa. Monetkin poistoluvat on sille kyseiselle sudelle jo saatu, mutta sitä sutta ei ole saatu hengiltä. Tämä susi on nytten vähässä ajassa aiheuttanut Lapin maakunnan puolella vahinkoja 51 700 euron edestä porotaloudelle. Lisäksi se on aiheuttanut vahinkoja myös Pudasjärven puolella. Raatoja eli kuolleita poroja on tällä hetkellä tämän kyseisen suden jäljiltä jo yli 80 kappaletta — eli tämä on todella pahasti vahinkoja aiheuttava susi — ja kulut poromiehille tämän poistamisyrityksistä ovat olleet jo nyt 15 000—25 000 euroa. Valtio ei osallistu näihin kuluihin ollenkaan, ja nyt meidän pitäisi saada semmoinen muutos aikaiseksi, että kun poronhoitoalueella on tämmöinen erityisen pahoja vahinkoja aiheuttava eläin, niin sen poistamiseen osallistuisi valtio, ettei se jää yksin elinkeinonharjoittajien tehtäväksi. Sitten viimeisenä näistä petoeläimistä on ahma: Ahmakannan hoitosuunnitelmassa määriteltiin, että ahmoja voidaan poistaa, eli siis käytännössä tappaakin. Mutta asetusta ei ole vieläkään saatu aikaiseksi. Kaksi vuotta ovat poromiehet odottaneet tätä asetusta, ja toivottavasti nyt tämä asetus saataisiin aikaiseksi sillä perusteella, että on selvinnyt, että poronhoitoalueen eteläpuolella on todella paljon ahmoja. Vielä kysyn uudelleen sen kysymyksen: tunnetteko muuten ahman jäljet, tunnetteko ahman? (Toimi Kankaanniemi: Ei!) Se on monelle yllätys, että täällä Etelä-Suomessakin niitä ahmoja on yllättävän paljon. Opetelkaapa ahman jäljet, ja te huomaatte, että ei se yhtään haittaa, vaikka poronhoitoalueelta poistettaisiin erityisiä vahinkoja aiheuttavia eläimiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-20T21:10:59,2016-12-20T21:15:45,Tarkistettu,1.1 2016_138_159,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kesäkuussa hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätös vastuullisista hankinnoista julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluissa. Tavoitteena on osana kärkihankkeita edistää sellaisia hankintoja, joiden tuottamisessa on noudatettu kansallisen lainsäädännön mukaisia hyviä tuotantotapoja. Parhaillaan on käynnissä hankintakriteerioppaan laadinta. Tämä on valtioneuvostolta hieno linjaus. Onkin ollut varsin ihmeellistä, että saparottomia sikoja ja nokattomia kanoja on saatu tuoda suomalaisten ruokapöytään, maahan, jossa tuotetuilta sioilta vaaditaan saparot ja kanoilta nokat. Eläinten hyvinvoinnin pitää olla myös tänne tuotavien elintarvikkeiden ehdoton peruste suomalaiseen tapaan. Siksi on hyvä, että hallitus on julkisiin elintarvikehankintoihin puuttunut reippaasti yhtenä maatalouden ahdingon helpottamisen keinona. Elintarvikemarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja myös elintarvikkeiden vienti on otettava entistä tärkeämmäksi tavoitteeksi. Ministeri Tiilikaisen delegaatio on tehnyt matkoja ympäri maailmaa asian eteenpäinviemiseksi. Ministeri on edistänyt viennin merkittävää avaamista muun muassa Kiinaan, Japaniin ja Iraniin. Kiinan kanssa on syksyllä allekirjoitettu uusi protokolla kauran vientiä varten sekä saatu hyväksyntä sianlihan viennille. Lisäksi on edistetty siipikarjanlihan vientiä Etelä-Koreaan ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden vientiä eteläisen Afrikan maihin. Venäjän ja Euraasian talousliiton alueelle vietävien tuotteiden viennin valvontajärjestelmää on kehitetty toimivammaksi, tehokkaammaksi ja paremmin vientiä edistäväksi. Vastaavanlaista vientivalvontajärjestelmää on rakennettu tukemaan elintarvikkeiden Kiinan-vientiä. Näistä ponnisteluista saamme kotimaiselle tuotannolle vakaampaa ja tasaisempaa markkinakysyntää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-12-20T21:15:47,2016-12-20T21:17:41,Tarkistettu,1.1 2016_138_160,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä kyseltiin, onko maatalouden ystäviä vielä salissa, saati sitten SDP:ssä. Kyllä niitä löytyy. (Marisanna Jarva: Löytyi, hyvä!) Tietysti osaselitys on se, että vaimoni tulee Nivalasta, joten olen ollut jo 15 vuotta hyvässä koulussa. Edustaja Viljanen nosti esille hyvin aiheellisen kysymyksen liittyen keskusliikkeiden ja kaupan katteisiin, ja siinä ei oikeastaan voi olla kuin samaa mieltä niistä haasteista, mitä tuottajilla on. Tässä puhuttiin kansainvälistymisestä ja niistä onnistumisista ja niistä panostuksista, mitä Suomi valtiona tekee. Se on hyvä asia, mutta täytyy toki myöntää se tosiasia, että kyllä me olemme vielä ihan alkutekijöissä liittyen kansainvälistymiseen. On hienoa, että ministeri matkustaa, mutta ei Kiinaan myydä, siellä pitää olla läsnä. Sama koskee kaikkia muitakin isoja maita. Yksi näkökulma, mikä on minulle tullut tutuksi, liittyy maaseutuun ja kyläyhdistyksiin. Olen itse ollut ylläpitämässä ja johtamassakin Päijänteen alueella, meillä Padasjoella olevaa Kellosalmi-Seitniemi-Virmailan kyläyhdistystä. Sitä olisin oikeastaan kysynyt, miten te näette hallituksessa kyläyhdistysten tulevaisuuden. Itse näen ne aika olennaisena osana elämää enkä vain näin mökkiläisen tai kesäasukkaan näkökulmasta. Uskallan väittää, että kaiken kaikkiaan aika pienilläkin panostuksilla saadaan aikaan aika paljon. Joten kysynkin teiltä, hallituspuolueiden edustajat: mitä aiotte tehdä, että suomalainen maaseutu ja sen kylät pysyvät edelleen voimissaan?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-12-20T21:17:42,2016-12-20T21:19:37,Tarkistettu,1.1 2016_138_161,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Aivan oikein, kylillä on aivan olennainen merkitys maaseudun elinvoimaisuuden kannalta. Voin ylpeydellä todeta, että me olemme kollegoja. Itse olen Savolankylän kyläyhdistyksen (Naurua) maa- ja kotitalousseuran puheenjohtaja, ja kylien asia on sikäli tärkeä. Itse asiassa tässä budjettikirjassa ja tässä eduskuntakäsittelyssä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kylätoimintaan lisätään varoja, ja tätä valtionapua on mahdollisuus sitten kyläyhdistysten hakea. Näillä varoilla, mitkä pystytään sitten ohjaamaan esimerkiksi kylätalojen kehittämiseen, sen aktiivisen toiminnan kehittämiseen ja niin edelleen, pystytään sitä elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä siellä kylällä lisäämään. Joten kyllä tämä hallitus toimii, edustaja Skinnari, kylien puolesta. Voin ylpeydellä näin todeta ja vastata.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-20T21:19:41,2016-12-20T21:20:34,Tarkistettu,1.1 2016_138_162,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kyllä täälläkin on tullut illan aikana esille se, että me olemme eduskunnassa hyvin yksimielisiä maatalouden tilanteesta. Minä erityisesti kyllä arvostan teitä kolmea opposition edustajaa, ketkä tunnistatte tämän (Naurua) tälläkin hetkellä, tänäkin iltana, kello 21:n jälkeen — tämä on äärimmäisen hienoa kokea. Ja kun vielä edustaja Skinnari otti noin tärkeän asian äsken esille, niin kyllä tämä hyvä yhteistyö lämpimästi pitää ottaa vastaan myöskin näin. Ja toivon, että viette sinne ryhmille terveisiä, että kyllä täällä illalla, kun puhutaan budjetista ja puhutaan tulevasta vuodesta, olisi ollut kiva, mukava haastaa myöskin teidän kanssanne asioista ja katsoa vähän sitä, onko tämä samanlainen näkemys edelleen säilynyt läpi teidän puoluelinjanne. Muutaman päivän päästä alkaa Suomi 100 vuotta -juhlavuosi, heti uudenvuodenaaton jälkeisenä päivänä. Varmaan erilaisia tapahtumia on paljon, ja minä toivon ja uskon siihen, että myöskin kotimainen, suomalainen ruoka tulee olemaan hyvin monessa tilaisuudessa ja jopa keskiössä. Edustaja Viljanen otti esille tuon ministeri Tiilikaisen pyöreän pöydän keskustelun kaupan kanssa, ja kyllä minä toivon, että ensi juhlavuoden aikana, kun meillä kotimainen ruoka tulee tosiaan olemaan keskiössä, tuokin keskustelu tulee sille tasolle, että me olemme läpivalaisseet aidosti tämän koko ketjun, alkutuottajalta teollisuuden kautta sinne kauppaan, syyllistämättä ketään, katsomalla sen niin, että me oikeasti voimme todistaa juhlavuonna, kotimaisen ruuan arvokkaana hetkenä, millä tavalla tämä euro tänne ketjuun jakaantuu, ja turvata myöskin sen, että alkavan sadan vuoden aikana kotimainen ruoka tulemaan olemaan arvossaan ja täällä eduskunnassakin myöskin seuraavat sata vuotta on yhteinen laaja näkemys niin hallituksessa kuin oppositiossa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-12-20T21:20:34,2016-12-20T21:22:28,Tarkistettu,1.1 2016_138_163,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jatkaisin vielä tästä kylätoiminnasta, josta aikaisemminkin jo puhuin, ja on erittäin hyvä, että tosiaan valtiovarainvaliokunta teki lisäyksen tähän aikaisempaan esitykseen, ja tällä turvataan sitten sitä kylätoimintaa nimenomaan siellä paikallisella tasolla. Toivomme, että saadaan myös tätä uutta sukupolvea tähän kylätoimintaan mukaan siltä osin, että siellä sitä toimintaa on jatkossakin ja että näitä palveluita pystytään siellä tuottamaan. Kolmas sektori tulee olemaan yhä suuremmassa roolissa ihan omasta halustaan niin harvaan asutuilla alueilla kuin kaupungeissakin jatkossa, ja tämä on erityisesti semmoinen turvallisuuskysymys, tätä on painotettu erityisesti. Meillä ei tuolla harvaan asutuilla alueilla juuri ole sitten välttämättä niitä tiettyjä toimijoita, mitkä ovat aina läsnä tässä taajama-alueella. Siellä tämä kylätoiminta ja ne palvelut, mitä ne tuottavat, entisestään tuovat sitä turvaa ihmisille. Mutta, arvoisa puhemies, olisin vielä jatkanut siitä, miten niitä ihmisiä sitten siellä maaseudulla on tuottamassa sitä kylätoimintaa ja näitä palveluita esimerkiksi vapaa-ajan asukkaille ja turisteille, joita me nyt odotamme myös Suomeen jatkossakin yhä enemmän, varsinkin tuonne pohjoiseen jatkossa yhä enemmän. Tässähän erityinen tekijä tietenkin on se, että siitä työstä maksetaan asianmukainen palkka myös niille, jotka tätä ruokaa tekevät. Mutta sitten meillä, jotka esimerkiksi tällä metsäalalla toimimme, on ollut hyvin pitkään se tilanne, että on ollut hyvin epäkannattavaa: esimerkiksi tuolla puunkorjuupuolella käytännössä on eletty niillä omien metsien tuottamilla tuloilla hyvin pitkään. Se kuulostaa hyvin tutulta täällä maatilapuolellakin. Tätä puuta nyt tullaan käyttämään enemmän. Tosiaan se 20 miljoonaa mottia vuodessa on mahdollista sen kestävän hakkuusuunnitelman mukaan tätä puunkäyttöä lisätä, ja siinä tulevat nämä biotuotetehtaat, mitä nyt on suunnitteilla, muun muassa uutena kohteena Kainuussa tämä Paltamon biotuotetehdashanke, (Puhemies koputtaa) jolta odotamme paljon ja semmoista yhtä tiettyä kivijalkaa tälle alalle myöskin tuonne meidän seudulle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-20T21:22:29,2016-12-20T21:24:41,Tarkistettu,1.1 2016_138_164,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Aluksi muutama sana kylätoiminnasta ja 4H-toiminnasta. Nehän ovat joka kunnassa puolueisiin katsomatta, varsinkin 4H-toiminta on nuorten piirissä. Ja sen verran voin itsekin kehua, että olen kylätoimikunnan puheenjohtajana ollut 10 vuotta, ostimme vanhan aseman, ja siellä on satoja tunteja tehty vapaaehtoista työtä. Emme ole koskaan edes hakeneet mitään rahaa — on maalattu ja tapiseerattu, ja vuosittain järjestellään äitien- ja isänpäiviä ja laskiais- ja pääsiäiskokkoja ynnä muuta. Että olen sitä mieltä, että kyllä kylätoiminnan täytyy perustua aika paljon vapaaehtoisuuteen eikä odotella valtiolta rahoja. Mutta varsinaiseen puheeseen. Monet yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet maaseudun tulevaisuudennäkymiin. Palveluiden keskittäminen, liikenneyhteydet ja moni muu asia on pitkällä aikavälillä aiheuttanut maaseudulta muuttoliikennettä kaupunkeihin. Suomi poikkeaa maaseudultaan useimmista muista maista, sillä suuri osa resursseistamme, sekä aineellisista että aineettomista, sijaitsee maaseudulla. Maa- ja metsätalous ovat koko maalle tärkeitä, ja maaseudun elinkeinojen edellytyksiä tulee vahvistaa kaikin mahdollisin tavoin. On kaikkien etu, että maaseutu pysyy asuttuna ja elinvoimaisena. ""Biotalous ja puhtaat ratkaisut"" on yksi hallituksen strategisista painopisteistä. Tehostamalla alkutuotannosta, elintarviketeollisuuden prosesseista ja yhdyskuntien jätteistä peräisin olevien ravinteiden talteenottoa ja järjestämällä tarkoituksenmukainen, kustannustehokas kierrätys sekä edistämällä sektorirajat ylittäviä tuotannollisia prosesseja luodaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia, parannetaan ravinneomavaraisuutta sekä vähennetään ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Kotimaista energiatuotantoa nostamalla edistetään haja-asutusalueiden työllisyyttä ja elinvoimaa. Puu on tällä hetkellä tärkein energialähteemme, ja metsiä on hyödynnetty vain murto-osa niiden varannoista. Myöskään turpeen asemaa ei pidä heikentää. Kolmannes Suomen pinta-alasta on suomaata, ja vain vajaa prosentti on energiakäytössä. Suomen kannattaa lisätä myös puurakentamista ja olla näin lisäämässä uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia ratkaisuja. Lainsäädännöllä on edelleen mahdollista helpottaa kotimaisen ruoan tuotantoa. Valtiontakaukset ovat yksi hyvä esimerkki, jolla helpotetaan maatalouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuneita tilapäisiä taloudellisia vaikeuksia maatiloilla. Suurimmat maksuvalmiusongelmat ovat tällä hetkellä maito- ja sikatiloilla, ja ne korostuvat etenkin viime vuosina suuria investointeja tehneillä tiloilla, joilla velkataakka on suuri ja jotka eivät tästä syystä ole ehtineet varautua odottamattomiin hinnanmuutoksiin. Tämä joukko on kuitenkin se, joka tulevina vuosina kannattelee alkutuotantoamme ja sen tason säilymistä kotimaista kulutusta vastaavalla tasolla. Kehityksen hallitsemiseksi ja maaseudun tarjoaman hyvinvointipotentiaalin hyödyntämiseksi tarvitaan monipuolista maaseutututkimusta ja kehittämistoimintaa. Tässä tehtävässä Luonnonvarakeskuksella on tärkeä rooli. Maaseutua käsittelevien kehittämis- ja tutkimushankkeiden tuottaman tiedon avulla voidaan tukea valtakunnallista ja paikallista päätöksentekoa. Tutkittuun tietoon perustuvien päätösten ja valintojen avulla harvaan asutun maaseudun resurssit saadaan hyödynnettyä. Tässä onnistuminen määrittää osaltaan myös biotalouden tulevaisuuden ja hallituksen tavoitteena olevan 100 000 uuden työpaikan kohtalon. Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteet tukevat maaseudun elinvoimaisuutta ja kotimaisuusasteen kasvua niin energian- kuin ruoantuotannonkin osalta. Budjettiesityksessä hallinnonalan määrärahat pienenevät viimevuotiseen talousarvioon verrattuna. Kuitenkin varsinkin huonona taloudellisena aikana ja muuttuvassa toimintaympäristössä on ensiarvoisen tärkeää turvata huoltovarmuus ja omavaraisuus pitämällä kotimainen tuotanto mahdollisimman korkeana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-12-20T21:24:41,2016-12-20T21:29:45,Tarkistettu,1.1 2016_138_165,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Pylväs nosti äsken esille ProAgrialle myönnetyn merkittävän 1,75 miljoonan euron tuen. Pylväs, kuten edustaja Hakanenkin, ilmaisi huolensa siitä, vääristääkö tämä tuki mahdollisesti maatalousneuvonnan markkinoita tilanteessa, jossa osa neuvonnan antajista toimii täysin markkinaehtoisesti ilman tukia, kun samalla ProAgria toimii markkinoilla edelleen merkittävän tasoisen julkisen tuen vauhdittamana. Yhdyn Pylvään ja Hakasen huoleen osittain. On huomioitava, että ProAgrian tuen taso on laskenut jo paljon ja että valtaosan sen tuloista on tultava ja se tulee suoraan asiakaslaskutuksesta. ProAgrian osalta en niinkään ole huolissani sen valtiontuesta tai valtiontuen markkinavaikutuksista vaan siitä, että reilusti pudonnut tilamäärä on ajanut ProAgrian resursseihin jonkinlaista vinoumaa ja vajaakäyttöä. Tähän ongelmaan ProAgria on pyrkinyt vastaamaan muuttamalla organisaatiotaan ja tehostamalla toimintaansa, aivan kuten pitääkin. Mutta tämä virtaviivaistaminenkaan ei kaikilta osin ole kyennyt turvaamaan sen palveluiden tasalaatuisuutta eri tuotantosuuntien ja alueiden välillä, kuten edustajat Hakanen ja Pylväs tässä jo mainitsivat. Saamani palautteen perusteella valtiontuen vastineeksi meidän pitääkin saada ProAgrialta palvelulupaus myös palveluiden laadusta. Tällä hetkellä ProAgrian suurimpana ongelmana pidetään usein sitä, että osa sen toimijoista ja palveluista on todella huippulaatuisia samalla, kun osasta näitä ylisanoja ei voi lausua. Siksi yhdyn osittain edustaja Pylvään ja Hakasen huoleen. Neuvonnan markkinoita ei saa sotkea valtiontuella, vaan tuella pitää synnyttää laadukasta neuvontaa tulevaisuuden haasteista selviämiseen kaikille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-20T21:29:45,2016-12-20T21:31:46,Tarkistettu,1.1 2016_138_166,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Haluan olla edustaja Skinnarille täsmällinen ja tähän kylätoimintaan palaan vielä sen verran, että saadaan myös täsmälliset luvut esiin. Eli momentille myönnetään 1 273 000 euroa ensi vuodelle. Itse asiassa valiokunta on pitänyt tätä kylätoimintaa äärimmäisen tärkeänä. Luen täältä sitaatin: ""Valiokunta pitää kylätoimintaa erittäin tärkeänä ja korostaa, että valtionavun tarkoituksena tulee olla alue- ja paikallistasolla tapahtuvan toiminnan tukeminen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtionapu on vahvistanut kylien toimintaa."" Ja nyt tulee tärkeä: ""Rekisteröityneitä kyläyhdistyksiä on yhä enemmän, noin 3 150 kappaletta, ja niiden toteuttamien erilaisten hankkeiden kokonaisarvo oli 20 miljoonaa euroa vuonna 2015."" Joten kyllä tähän panostetaan, ja se on hyvä asia, ja tätä hankerahoitusta pitää nyt mahdollisimman hyvin käyttää hyväksi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-20T21:31:46,2016-12-20T21:32:47,Tarkistettu,1.1 2016_138_167,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Oli aika pienestä kiinni, ettei tehdä tänään tyrvääläistä historiaa täällä eduskunnassa. Erityisen korkealle arvostan varapuhemies Pekkarisen uutta työvuorolistaa. Tuossa kiertävää puhemiestä kun seuraa, niin parin tunnin periodeilla vaihtuu ja tyrvääläinen varapuhemies Satonen ehkä seuraavaksi tulee puhetta johtamaan. Mutta ei silloin kyllä SDP:n edustaja Roos vuonna 83 varmaan osannut arvata, että jonain päivänä tämä voisi olla näin lähellä, kaksi tyrvääläistä todistamassa kuttupuhetta. Arvoisa puhemies! Todellakin tänään on pitkä ilta puhuttu maatalouspolitiikkaa, ja niin kuuluukin. Olemme puhuneet täällä salissa lehmistä, sioista, ketuista, susista, minkeistä, ahmoista, vaikka ties mistä, monista muista eläimistä, mutta tosiaan kuttu on jäänyt mainitsematta. Näin Tyrväällä syntyneenä kyllä täytyy sanoa, herra puhemies, että kyllä tämä loukkaa, kun kutusta ei ole puhuttu vielä sanaakaan, ja ajattelin tämän asian kyllä nyt korjata tähän lopuksi. Tosiaan vuonna 83 kanssani samalta paikkakunnalta kotoisin oleva silloinen kansanedustaja Timo Roos käsitteli taitavasti kuttua omassa puheenvuorossaan, josta muodostui yllättäen eduskuntaan perinne. Tätä perinnettä on sitten jatkettu täällä jalosti. Olen kuullut huhuja, että esimerkiksi edustaja Pirttilahti käsitteli aikoinaan erittäin ansiokkaasti kuttua viimassa. Samoin edustaja Alatalolla kutun viilutusta esiintyi paikoin voimakkaastikin kuulemma. Tällaiset edeltäjieni merkittävät saavutukset ansaitsevat kyllä tulla mainituiksi, kun kutusta puhutaan täältä pöntöstä. Heille, Pirttilahdelle ja Alatalolle, laitan kyllä ilman muuta sumpit pihisemään tämänkin puheenvuoron päätteeksi. He voivat vilkaista juttua, kun ovat poissa täältä salissa ja eivät ole kuulolla, mitä puhutaan. Arvoisa herra puhemies! Kuttu ansaitsee minusta enemmän huomiota kuin se tällä hetkellä saa. Kyseessä on kuitenkin todella jalo eläin, joka lypsää noin viitisen litraa maitoa päivässä. Tästä maidosta voidaan tehdä esimerkiksi juustoja. Niin maukkaita herkkuja muuten saadaan vain harvoista rinnoista — joo, tämäkin lainaus Alatalon puheesta. Alatalo utareita mainitsi rinnoiksi. Ne tuovat todellista nautintoa moneen hetkeen, kyseiset kutunmaidosta valmistetut juustot siis. Kutunjuusto onkin kotipaikkakuntani Sastamalan Tyrvään perinneherkku ja mielestäni maailman paras juusto. On vähän valitettavaa, että sitä oikeaa, kotitekoista ja käsin tehtyä juustoa ei oikein tahdo enää helposti saada ruokapöytien kruunuksi. Kuttutilojen tuotokset menevät usein suoraan meijeriteollisuuden käyttöön, minkä myötä kotitekoinen kutunjuusto muuttuu aina vain harvinaisemmaksi. Eikä asiaa helpota kutun tunnetusti varsinkin vaativainen luonne. Eläinhän on pääkkö kuin mikä, varsin nuukakin vielä kaiken lisäksi — se ei tule tyrvääläisyydestä. Se ottaa huikkaa jopa omista utareistaan nälän tullen. Paritteluaikaan se taas löytää itse herkästi pukin luokse. Kuttu onkin tehokas lisääntyjä. Kili saavuttaa sukukypsyyden jo noin kolmen kuukauden ikäisenä. Tämän jälkeen se alkaa tuntea vetovoimaa vastakkaista sukupuolta edustaviin suuriin sarviin, aivan kuten monet muutkin lajit. Arvoisa herra puhemies! Löysin eduskunnan arkistoja selaillessani edustaja Kankaanniemen vuonna 98 tekemän kirjallisen kysymyksen kuttutalouden edistämisestä. Varsin aiheellinen kysymys vielä tänäkin päivänä. Kysymyksessä kerrotaan, että väittämien mukaan kutun maito parantaisi jopa syöpäsairauksia. Olen tämän myötä entistä vahvemmin sitä mieltä, että kutut ovat tulleet jäädäkseen osaksi suomalaista hyvinvointijärjestelmää. Jopa sote-uudistuskin on vaarassa jäädä kuttujen läpimurron varjoon. (Naurua) Mietin myös tuossa viime vuonna tätä puhetta pitäessäni, saisikohan pukinsarvesta hyvinvointia tukevaa uutetta kuten poronsarvesta. Tämänkin idean (Puhemies koputtaa) kohottava, voimistava ja suoristava vaikutus... [Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen: Arvoisa edustaja Hakanen, minä pyydän saada ilmoittaa teille, että teidän puheenvuoronne pituudella ei ole sitten takarajaa. (Naurua)] Hyvä, kiitoksia! Tässä oli muutama liuska jäljellä. Kiitoksia, arvostamani varapuhemies! — Todella tämänkin idean kohottava, voimistava ja suoristava vaikutus on nyt selvitettävä aivan viimeistään tulevan ison tauon aikana, ja tällä tarkoitan nyt kyllä nimenomaan taloudellisia vaikutuksia. Muut vaikutukset selvittäköön kukin tahollaan tauon aikana tahi vaikka heti joulunpyhinä. Oletteko muuten miettineet, että kutusta tulee helposti mieleen myös kutu, joka on lähinnä kaloille tuttua puuhaa? — Kaloistakin tänään on paljon puhuttu. — Joskin termiä viljellään paljon myös muissa yhteyksissä. Mistä johtuu, kuka tietää, että sekä pukista että kutusta on jalostunut arkikieleemme varsin vahvasti paritteluun viittaavia merkityksiä? Tähän en osaa kyllä teille vastata, mutta se on taas yksi argumentti lisää sille, miksi pukinsarviuutteen tehokkuus tulee ehdottomasti nyt selvittää. Nämä ideat tulee kyllä sitten suojata kaikilla mahdollisilla patenteilla, ja alkuperämerkintöjen tulee näkyä mahdollisimman suurilla kirjaimilla, aivan kuin täytyy myöskin muiden kotimaisten ja ulkomaisten tuotteiden alkuperämerkintöjä parantaa kotimaisen tuotannon etujen esiin tuomiseksi. Kutusta kehitettävien ideoiden selvitystyö voitaisiin aloittaa kyllä mielestäni Pirkanmaalta, miksei sieltä Sastamalan Tyrväältä, joka on maankuulu kuttupitäjä. Siellä on siis maidontuottajia, juustontekijöitä, siellä on vielä asiakkaita. Hannulan Leena tekee hyvää juustoa, Kaasalaisen Tuija — tosi hyviä juustontekijöitä. Löytyy myöskin vanhoista vaakunoista kutun kuvaa, lentopallojoukkueen logossa on pukin kuvat. Lisäksi kirjailija Mauri Kunnas: yksi suosituimmista Koiramäki-hahmoista, Herra Hakkarainen, on unissaan kävelevä pukki — tiesittekö muuten? Todellista kuttupitäjää siis tämä kotiseutuni, todellista kuttupitäjää. Arvoisa puhemies! Kuttu on eläin, jota on kutsuttu köyhän miehen lehmäksi. Kyseessä on eläin, jonka tuoksu on ammoniakin katkuinen. Se muistuttaa itse asiassa aika lailla hien tuttua tuoksua, kelle se sitä sitten onkin. Puhumme haastavasta mutta rakastavasta eläimestä, jonka maidosta saadaan maailman parasta juustoa. Minulle tyrvääläisenä tuottajana kuttu symboloi kuitenkin ennen kaikkea puhdasta suomalaista ruokaa, jota tässä maassa tarvitaan nyt sekä tulevaisuudessa. Kutun hikinen tuoksu kertoo siitä kovasta työstä, jota tuottajat tekevät päivittäin pitääkseen oman ruuantuotantomme hengissä. Tähän työhön meidän on yhdyttävä myös täällä eduskunnassa. Jokainen vastuullinen edustaja tämän aistikoon. Tämä puheenvuoro on jo pitkään pidetty puhtaan suomalaisen ruuan puolesta, ja niin on asianlaita myöskin tällä kertaa. Herra puhemies! Haluan lopuksi kiittää eduskunnan kaikkia virkahenkilöitä, eduskunnan eduskuntaryhmien jäseniä ja erityisesti, totta kai, puhemiehistöä tästä kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhaisaa joulua ja maitotuottoisaa uutta vuotta 2017.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-12-20T21:32:47,2016-12-20T21:41:15,Tarkistettu,1.1 2016_138_168,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Edustaja Kankaanniemi, normaalista kaavasta poiketen myönnän teille nyt tämän puheenvuoron kuttupuheen jälkeen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_169,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Syntyperäisenä tyrvääläisenä koen, että minulla on kunnia kiittää edustaja Hakasta asiantuntevasta ja hyvästä puheesta. Kotonani oli kuttu, joten se on hyvin tuttu, ja myös se kutunjuusto, jota tässä mainostettiin, oli erittäin hyvää ja on varmasti tänäkin päivänä. Eli kaikki pyrkikööt löytämään kutunjuustoa, ja kyllä se syöpäkysymyskin lienee totta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-20T21:41:15,2016-12-20T21:41:52,Tarkistettu,1.1 2016_138_170,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Esitellään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 33. Jaoston puheenjohtaja, edustaja Kankaanniemi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_138_171,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 14,6 miljardia euroa, joka on noin 1,5 miljardia enemmän kuin kuluvana vuonna. Kasvuun vaikuttavat muun muassa kilpailukykysopimus, perustoimeentulotuen siirto Kelalle, opiskelijoiden asumistuen siirto yleisen asumistuen piiriin, kärkihankkeet, omais- ja perhehoitajien sekä veteraanien etujen parantaminen. Säästöjä syntyy muun muassa lääkekustannusten ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutoksista ja indeksitarkistusten poistamisista. Pääluokan suurimmat menoerät ovat eläkemenot, perhe- ja asumiskustannusten tasaus sekä työttömyysturva. Arvoisa puhemies! Valiokunta kiinnittää huomiota hallituksen esitysten vaikutusten arviointiin ja kehittämistarpeisiin. Pitkäaikaisten vaikutusten laaja-alainen arviointi on tärkeää. Valtioneuvoston kansliaan perustetun riippumattoman arviointineuvoston resurssit on syytä turvata. Valiokunta pitää erittäin myönteisenä työllisyyttä ja kilpailukykyä edistävään kärkihankkeeseen sisältyvien genomikeskuksen, biopankkien ja syöpäkeskuksen rahoitusta, yhteensä 17 miljoonaa euroa, josta ensi vuonna 5,8 miljoonaa euroa. Näillä on monipuolinen vaikutus tutkimuksen ja hoidon mutta myös alan talouskasvun suhteen. Suomi voi nousta alalla edelläkävijämaaksi ja halutuksi yhteistyökumppaniksi. Valiokunta paneutui hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien viiden kärkihankkeen toimeenpanoon. Niillä luodaan uusia, kustannustehokkaita toimintamalleja valtakunnalliseen käyttöön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi sekä kustannusten hillitsemiseksi. Valiokunta ehdottaa yhteensä vajaan 11 miljoonan euron lisäyksiä hallinnonalan talousarvioon. Päihdeäitien hoidon turvaamiseen osoitetaan 1,75 miljoonaa euroa, näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen 250 000 euroa sekä ennakoivan lastensuojelun ja lapsiperheiden tarvelähtöisen auttamismallin kehittämiseen ja levittämiseen 500 000 euroa. Edelleen valiokunta ehdottaa valtakunnallisille toimijoille ruoka-avun järjestämiseen erityisen tuen tarpeessa oleville miljoonaa euroa ja päihdeongelmista eroon pyrkivien hoidon ja tuen järjestämiseen miljoonaa euroa. Nämä ovat valtiolle pieniä mutta saajille ruohonjuuritasolla suuria kädenojennuksia eduskunnalta juhlavuonna. Valiokunta pitää tärkeänä, että sosiaaliturvaa ja sen kannustavuutta sekä työllistymistä edistetään niin, että ruoka-avun tarve on mahdollisimman vähäinen. Todettakoon, että professori Juho Saaren eriarvoistumisen pysäyttämiseen tähtäävän työryhmän asettaminen on paikallaan. Lisäksi valiokunta ehdottaa 5 miljoonan euron lisäystä yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Tähän liittyen valiokunta ehdottaa lausumaa, jossa edellytetään, että maakuntauudistuksen yhteydessä huolehditaan siitä, että sosiaalialan tutkimuksen ja yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen voimavarat turvataan. Sosiaalialan osaamiskeskuksille osoitetaan miljoonan euron lisäys. Turvakotitoiminnan määräraha nousee 2 miljoonalla eurolla. Tämän jälkeenkin turvakotipaikkoja on riittämättömästi. Kuten oikeusministeriön hallinnonalan yhteydessä todettiin, Istanbulin sopimuksen edellyttämä tukipuhelintoiminta on alkanut. Sopimus edellyttää myös kattavan turvakotiverkoston perustamista muun muassa seksuaalisen väkivallan uhreille. Arvoisa puhemies! Arvokasta on se, että Suomen itsenäisyyden juhlavuonna hallitus panostaa historiallisen mittavasti sotiemme veteraanien palveluihin. Maksuttomien kotiin vietävien palveluiden järjestämiseen osoitetaan rahapelitoiminnan tuotosta ensi vuonna 20 miljoonaa euroa ja seuraavina vuosina 15 ja 5 miljoonaa euroa. Sotainvalidien haitta-aste alenee 10 prosenttiin, ja näin oikeus palveluihin laajenee. Rintamalisän ja muiden veteraanietuuksien tason turvaamiseen valiokunta esittää talousarvioon 180 000 euron lisäystä. Varmistaakseen veteraanien asianmukaiset edut valiokunta ehdottaa lausumaa, jossa edellytetään, että hallitus seuraa veteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin osoitettujen määrärahojen riittävyyttä sekä palvelujen toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, jotta kaikilla veteraaneilla on mahdollisuus päästä heille tarkoitettujen palveluiden piiriin. Arvoisa puhemies! Kunta- ja terveysjaoston vastuulla oli yhteensä noin 24 miljardin euron osuus valtion talousarviosta. Esitän kiitokset kunta- ja terveysjaoston jäsenille, valiokuntaneuvokselle ja muulle henkilöstölle mittavasta ja ansiokkaasta työstä syksyn aikana. Lämpimät kiitokset myös ministereille hyvästä yhteistyöstä ja hyvän joulun toivotukset.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-20T14:02:25,2016-12-20T14:07:29,Tarkistettu,1.1 2016_138_172,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia jaoston puheenjohtajalle lämpimistä sanoista ja hyvän joulun toivotuksista, samoin myös jaostolle ja kaikille. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys on jouduttu tekemään saman huolen varjossa kuin täällä aiemmin on esitetty. Suomen kilpailukyky ja työllisyys tulisi saada nousuun. Samalla on varmistettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo ja hyvinvointi. Kuten jaoston puheenjohtaja totesi, hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2017 on 14,6 miljardia euroa, joka on runsas neljäsosa valtion talousarviosta. Tämä määrärahaesitys on 1,5 miljardia euroa vuoden 2016 varsinaista talousarviota suurempi. Tämä menojen lisäys aiheutuu muun muassa kilpailukykysopimuksen vaikutuksista, perustoimeentulotuen maksatuksen siirrosta Kansaneläkelaitokselle, opiskelijoiden siirrosta yleisen asumistuen piiriin, palkkatuen ja starttirahan rahoituksen osittaisesta siirrosta työ- ja elinkeinoministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön sekä turvapaikanhakijoista aiheutuvista menoista. Oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista aiheutuvat menot ovat arviolta 105 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla vuonna 2017. Julkisen talouden suunnitelman mukaisesti lääkekorvauksista säästetään 134 miljoonaa euroa vuoden 2017 alusta, ja valtion osuus tästä on 60 miljoonaa euroa. Sairaus- ja kuntoutusrahojen tulorajoja ja korvausastetta alennetaan ylimmissä tulorajoissa. Tällöin työtulovakuutuksen kustannukset pienenevät vuositasolla 25 miljoonaa euroa ja 18 miljoonaa euroa vuonna 2017. Muutokset eivät vaikuta valtion menoihin. Indeksitarkistuksia kansaneläkeindeksiin ja kuluttajaindeksiin sidotuissa etuuksissa ei tehdä vuosina 2017—2019. Lisäksi kansaneläkeindeksin pistelukua alennetaan vuonna 2017 ja näin toteutetaan pääosin julkisen talouden suunnitelmassa päätetty 0,86 prosentin säästö. Säästöt koskevat muun muassa kansaneläkettä, työttömyysturvaa, asumistukia ja lapsilisiä. Toimet pienentävät valtion menoja 67,5 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa. Muutos ei koske perustoimeentulotukea, johon tehdään normaali indeksitarkistus. Arvoisa puhemies! Suurimmat euromääräiset muutokset aiheutuvat kilpailukykysopimuksesta, joka tuo muutoksia muun muassa työnantajien sosiaaliturvamaksuun sekä yhdenmukaistaa työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuja. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti kaikkien työnantajien sairausvakuutusmaksua alennetaan 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, mikä lisää valtion rahoitusosuutta 706 miljoonaa euroa. Samalla euromäärällä alennetaan palkansaajien ja yrittäjien sairaanhoitovakuutuksen sairaanhoitomaksua ja nostetaan työtulovakuutuksen päivärahamaksua. Lisäksi työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuja yhdenmukaistetaan, ja tämän seurauksena palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotto nousee ja valtion rahoitusosuus peruspäivärahasta laskee 48 miljoonalla eurolla vuonna 2017. Palkansaajien aikuiskoulutustuen perusosan rahoitus siirretään Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla katettavaksi. Aikuiskoulutustuen enimmäispituus lyhenee 15 kuukauteen ja perusosa alenee 15 prosenttia. Valtio rahoittaa edelleen yrittäjän aikuiskoulutustuen. Aikuiskoulutustuen muutokset tulevat voimaan 1.8.2017, ja ne säästävät valtion menoja 44,1 miljoonaa euroa vuonna 2017. Kilpailukykysopimuksen maksukorotusten vaikutuksia kompensoidaan pienituloisille palkansaajille. Tätä varten on valtion osuuteen sairausvakuutuslaista johtuviin menoihin varattu 63 miljoonaa euroa. Työntekijöiden keskimääräistä työeläkemaksua korotetaan ja työnantajien keskimääräistä työeläkemaksua alennetaan edellisestä vuodesta 0,20 prosenttiyksikköä vuosina 2017 ja 2018. Vuosina 2019 ja 2020 muutokset ovat 0,40 prosenttiyksikköä. Vuonna 2020 alennus on siten yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä. Arvoisa puhemies! Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kohdistetaan 200 miljoonan euron säästö. Tämä toteutetaan siten, että työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään, ansiosidonnaisen työttömyysturvan korotusosia pienennetään, pitkän työuran korotusosasta luovutaan kokonaan ja työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa lyhennetään 100 päivällä. Samalla työttömyysturvaa uudistetaan aktivoivampaan ja työllistymistä tukevaan suuntaan muuttamalla palkkatuen ja starttirahan rahoitusta siten, että niitä rahoitetaan osittain työttömyysetuusmäärärahoista. Kyseessä on kaksivuotinen kokeilu, jossa palkkatuen ja starttirahan perusosaa vastaava rahoitusosuus siirretään työ- ja elinkeinoministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön. Kokeilu liittyy hallituksen kärkihankkeisiin, joilla työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja puretaan ja rakenteellista työttömyyttä alennetaan sekä työvoimahallintoa uudistetaan työllistymistä tukevaksi. Kokeiluun liittyen työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelevien kulukorvaus poistetaan, mikä säästää valtion menoja noin 29 miljoonaa euroa. Samalla kulukorvausta ryhdytään maksamaan työkokeilun ajalta ammatillista koulutusta vailla oleville nuorille, mikä lisää valtion kustannuksia 7 miljoonalla eurolla. (Puhemies koputtaa) Muutoksista saatavalla säästöllä lisätään palkkatukea saavien lukumäärää. Näiden lisäksi matka-avustus ja muuttokustannusten korvaus yhdistetään liikkuvuusavustukseksi. (Puhemies koputtaa) Arvoisa puhemies! Jatkan tästä sitten varmaan debatin kuluessa, mutta kiitoksia tähän-astisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-12-20T14:07:32,2016-12-20T14:13:21,Tarkistettu,1.1 2016_138_173,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Juuri näin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_174,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitos kunta- ja terveysjaostolle, kiitos valtiovarainvaliokunnalle mietinnöstä, josta voi tehdä useammankin tulkinnan, mutta yksi on se, että valiokunta katsoo mietinnössään tulevaisuuteen — tulevaisuuteen tavalla, jossa sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskien ensinnäkin me saisimme kansallisesti parempaa terveyttä. Mietinnössä kannetaan huolta siitä, miten terveyden edistämisen käy tilanteessa, jossa maakunnille tulee jatkossa oma vastuunsa ja terveyden edistäminen on jatkossa kuntien tehtävä. Mutta nämä määrärahalisäykset, jotka valiokunta on tehnyt yhtäältä hoito-alan tutkimustyöhön, toisaalta yliopistotasoiseen ter-veydenhuollon tutkimukseen ja kolmanneksi varmistamaan sosiaalialan osaamiskeskusten rahoituksen ensi vuonna, ovat kohtia, joista pystyy lukemaan, että valiokunta on tehnyt tulevaisuusorientoitunutta työtä. Samalla, erityisesti tuon yliopistotutkimuksen osalta, valiokuntakin liittää oman mietintönsä osaltaan kansallisen genomistrategian luomiseen, ja hallitushan on päättänyt panostaa kehyskaudella noin 17 miljoonaa euroa, josta ensi vuodelle hieman yli 5 miljoonaa euroa, siihen, että me kykenisimme nykyistä paremmin hyödyntämään olemassa olevaa tietovarantoa, olemassa olevaa suomalaista osaamista suomalaiseksi työksi. Tämä on kasvuala, jos mikä, ja me koetamme perustoja kuntoon saattaa tämän strategiankin kautta, jonka hallitus on linjannut. Kiitos eduskunnalle tuesta tälle työlle. Istanbulin sopimuksen ratifiointi on asia, joka etenee. Valiokunta on kiinnittänyt tähän asiaan huomiota, ja kuten valiokunnan mietinnöstä käy ilmi, eilen on avautunut ympärivuorokautinen puhelinpalvelu. Ministerikollega Lindström on soittanut ensimmäisen soiton. Se on yksi osa sitä, että tämä Istanbulin sopimus kyetään ratifioimaan ensi- ja turvakotipaikkojen osalta. Meillä on konkreettinen tavoite, joka on nykyresursseihin nähden kova, mutta matkalla oikeaan suuntaan ollaan menossa. Kolmantena kokonaisuutena otan esiin sen, että sen lisäksi, että tässäkin salissa useilla kyselytunneilla on keskusteltu säästöistä, on hieman varjoon jäänyt se, että tulevana vuonna panostetaan merkittävällä tavalla tekemisen sisältöjen kehittämistyöhön. Hallituksen kärkihankkeista on viime aikoina eduskunnan isossa salissa puhuttu vähemmän. Puolitoista vuotta sitten niistä puhuttiin, että ne ovat jotakin säästöjen paikkuuta. Kyse ei ole säästöjen paikkuusta, vaan uuden luomisesta. Lapsi- ja perhemuutosohjelma, ikääntyvän väestön muutosohjelma ja hyvinvoinnin ja terveyden muutostyö ovat niitä asioita, joissa tavoitteena on, että toisin tekemällä, paljon puhuttuja, olemassa olevia hyviä käytäntöjä hyödyntämällä, niitä monistamalla jalkautetaan hyviä toimintatapoja. Tämä kärkihankkeitten nykytila on se, että jalkauttamisvaihe on alkanut. On tehty valintoja siinä, mihin panostetaan esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden osalta. Yksi asia, jonka haluan nostaa tässä yhteydessä esiin on se, että liikunta- ja urheilujärjestöt ja sairaanhoitopiirit hyvin kattavasti koko maassa tulevat seuraavan kahden vuoden aikana tekemään sitä työtä, jossa osana sairaanhoitoa on se, että terveyttä edistetään. Neljäntenä asiana sosiaali- ja terveydenhuollon muutos. Se on iso työ, jonka perustoja ollaan valamassa. Valiokunta nostaa esille ict:n, minun retoriikassani pitää kuulemma puhua digisotesta. Digitalisaation, tiedonkulun mahdollistaminen on aivan ydin. Meillä on sinä päivänä so-te, meillä on sinä päivänä valinnanvapaus, meillä on sinä päivänä mahdollisuus hyödyntää olemassa olevaa tietoa ihmisen parhaaksi, kun meillä tieto kulkee. Tämä on asia, jota ei voi koskaan korostaa liikaa. Se työ, jota eduskuntakin nyt kannustaa jatkovalmisteluun ja jatkovalmistelussa, on aivan keskiössä. Tämä on avainkysymys, avain kaikkeen siihen, että me saamme (Puhemies koputtaa) sen päivän, jolloin sote on matkalla merkittävällä tavalla eteenpäin. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-12-20T14:13:24,2016-12-20T14:18:35,Tarkistettu,1.1 2016_138_175,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Asiasta käydään tässä vaiheessa debatti. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat osallistua debattiin, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_176,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ministeri Rehula, te olette useaan otteeseen antanut hyvää tunnustusta Eksotelle sen hyvistä palveluista ja sen palveluiden toimivuudesta sekä rakenteista. Siellä on yhdistetty sosiaali- ja terveyspalvelut sekä erikoissairaanhoito yhdeksi kokonaisuudeksi. Hallintorajoja on poistettu, ja palvelut perustuvat vahvaan integraatioon ja sujuviin palvelukokonaisuuksiin. Vastaavalla tavalla toimitaan myös Siun sotessa ja nyt myös teidän omassa maakunnassanne Päijät-Hämeessä. Elikkä kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tehdään, niin kenttä toimii aivan toiseen suuntaan kuin ministeriö ja hallitus nyt valmistelevat. Kysyn nyt teiltä, ministeri Rehula: kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee, tuletteko edellyttämään, että nämä toimivat, hyvät käytännöt ja palvelukokonaisuudet ja rakenteet joudutaan pilkkomaan ja yhtiöittämään erillisiksi toimijoiksi ja sitä kautta se hyvä toiminta (Puhemies koputtaa) pilkkoutuu ja hajautuu eikä toimi yhtä hyvin tulevaisuudessa kuin tällä hetkellä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-20T14:19:04,2016-12-20T14:20:19,Tarkistettu,1.1 2016_138_177,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Oli hienoa, että ministeri Rehula nosti tässäkin yhteydessä esille kärkihankkeet. Niistä on todellakin aivan liian vähän puhuttu viime aikoina täällä eduskunnassa. Nuo kolme mainitsemaanne kärkihanketta, lapsi- ja perhepalvelut, ikäihmisten kokonaisuus, terveyden edistäminen, ovat ne kolme keskeistä asiaa, joilla meillä on ylipäätänsä aidosti mahdollisuutta vastata tulevaisuuden haasteisiin, että elämme terveenä mahdollisimman pitkään, lapsemme varttuvat terveiksi veronmaksajiksi ja että terveyden edistämisen kautta meillä sairastavuus vähenee. Mutta huoleni koskee sitä, että joissakin maakunnissa on jääty odottamaan rakenteitten muutosta, jotta näihin painopistealueisiin pystyttäisiin tarttumaan. Mitenkä me saisimme viestitettyä maakuntiin, sairaanhoitopiireihin, että nyt ei ole aikaa odotella, vaan terveyden edistämiseen, kansalaisten (Puhemies koputtaa) hyvinvointiin on panostettava nyt eikä huomenna?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-12-20T14:20:19,2016-12-20T14:21:30,Tarkistettu,1.1 2016_138_178,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, että kärkihankkeisiin osoitettu rahoitus on merkittävää, koska monin paikoin on jouduttu vähentämään ja toimintoja supistamaan. Onkin tärkeätä, että näiden hankkeiden etenemistä seurataan säännöllisesti ja niiden vaikuttavuutta arvioitaisiin sovittujen indikaattoreitten pohjalta. Arvoisat ministerit, olisin kysynyt omaishoitoon liittyen, koska se on yksi hallituksen kärkihankkeista: kun kunnat toimivat hyvin eri tavoin, minkälaisia indikaattoreita nyt sitten on suunniteltu, että voitaisiin näitä kuntien tekemiä toimenpiteitä valvoa, miten niiden vaikuttavuus ja toimivuus saavuttaa omaishoitajat? Erityisesti sijaishoito on monia omaishoitajia arveluttava asia, se ei aina toimi ihan niin kuin pitäisi. Miten kuntia ohjeistetaan ja kuinka näitä toimia valvotaan, että nämä valtionosuudet menevät sinne, mihin on tarkoitus?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-20T14:21:31,2016-12-20T14:22:37,Tarkistettu,1.1 2016_138_179,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvion merkittävät lisäykset genomikeskukselle, biopankeille ja syöpäkeskukselle ovat erittäin tervetulleita. Ne rakentavat menestyvää Suomea, lisäävät kilpailukykyämme, mutta myöskin turvaavat sosiaali- ja terveydenhuollon laatua. Ikävä asia on se, että yliopistollisen terveydenhuollon tutkimuksen määrärahat ovat laskeneet kuin lehmän häntä ministereiden ja hallituksien vaihtuessa. Valtiovarainvaliokunta näytti vahvaa suuntaa siihen, että lisäsimme yliopistollisen terveydenhuollon tutkimukseen 5 miljoonaa euroa. Lisäsimme sosiaalialan osaamiskeskuksille ja hoitotyön tutkimukselle määrärahoja. Tämä oli merkittävä viesti myöskin tuleville hallituksille. Teimme myöskin vahvan ponnen, että osana sote-uudistusta on sote-tutkimuksen määrärahat turvattava. Kysynkin nyt istuvilta ministereiltä, millä tavalla tämä olisi mahdollista tehdä. Tämä asiahan puuttui kaatuneesta sote-uudistuksesta. Viime kaudella olleessa sote-uudistuksessa ei ollut selkeästi määritelty sitä, miten sote-tutkimus turvataan. Tutkimus on tulevaisuuden hyvää hoitoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-12-20T14:22:37,2016-12-20T14:23:41,Tarkistettu,1.1 2016_138_180,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Heikkisen kanssa, että tässä salissa on keskusteltu liian vähän hallituksen kärkihankkeista. Ministeri Rehula, te vastaatte hallituksen kärkihankkeesta eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sen hankkeen keskeinen asia on se, että siihen päästään poikkihallinnollisella yhteistyöllä. Otan esimerkin siitä, miten tässä on tähän mennessä edistytty. Teidän ministerinne, joka istuu oikealla puolellanne, on esitellyt leikkaukset, joilla leikataan suomalaisten sosiaaliturvaa, mikä johtaa lapsiköyhyyden lisääntymiseen, vanhusköyhyyden lisääntymiseen, tuloerojen kasvamiseen ja köyhyysasteen lisääntymiseen. Jos siinä teidän vasemmalla puolellanne olisi valtiovarainministeri, hän olisi esitellyt hankkeita, joilla rikkaat rikastuvat. Nyt kysyn: Mikä on teidän arvionne tähän mennessä onnistuneesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen kärkihankkeesta? Mitkä ovat sen tulokset tähän mennessä? Miten voitte vakuuttaa meille, että pääministeri Sipilän asettama Juho Saaren eriarvoisuustyöryhmä (Puhemies koputtaa) pääsee yhtään sen parempaan kuin tähän mennessä toteutettu kärkihanke?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-12-20T14:23:41,2016-12-20T14:24:59,Tarkistettu,1.1 2016_138_181,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Martti,Talja,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Vanhuksemme asuvat tällä hetkellä vielä hyvin suurelta osin laitoksissa, terveyskeskuksen vuodeosastoilla, heitä asuu senioriasunnoissa, palveluasumisessa, ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tässä salissa on käyty keskustelua nimenomaan mitoituksesta koskien ympärivuorokautista palveluasumista. Missä vaiheessa tällä hetkellä on arviointi siitä, että lähtisimme puhumaan samankaltaisista asioista, kun puhumme laitosasumisesta, palveluasumisesta, seniori- tai ympärivuorokautisesta asumisesta, nimenomaan siinä tuen mitoituksessa? Tällä hetkellähän erilaiset mitoituslaskelmat ovat hyvin erilaisia lähtökohdiltaan. 0,5:n mitoitus saattaa merkitä jollakin, että toimien määrä on todella 0,5 viikkoa kohden, kun jollakin toisella niitä on 0,73 viikkoa kohden.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1321,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Martti Talja,1321,2016-12-20T14:24:59,2016-12-20T14:25:56,Tarkistettu,1.1 2016_138_182,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR ,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp"," Arvoisa herra puhemies! Eduskunnassa on laajaa tyytymättömyyttä siihen, että lainvalmistelussa ei tehdä riittävästi vaikutusarviointeja, ja erityisesti tämä on korostunut sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta, jonka jäsen olen, on toistuvasti joutunut kiinnittämään huomiota siihen, ettei hallituksen esityksissä arvioida riittävästi esitysten sukupuoli‑, työllisyys‑, tulonjako- ja lapsivaikutuksia, ja tämä on tosiaan ollut meidän valiokuntamme yhteinen näkemys. Olen itse pohtinut, mitä tälle asialle voitaisiin tehdä. Olemme julkisuudessakin kuulleet viime aikoina jopa pääministerin toteavan, että vaikutusarviointeihin tai lainvalmisteluun ei ole riittävästi resursseja. Kysymykseni kuuluu: kun valtioneuvoston alla on tämä strategisen tutkimuksen määräraha, joka sinne viime kaudella siirrettiin Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoista, (Puhemies koputtaa) niin voisitteko harkita, että näitä rahoja käytettäisiin siihen, että parannettaisiin (Puhemies koputtaa) esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön mahdollisuuksia tehdä dynaamisia vaikutusarviointeja (Puhemies koputtaa) koskien lakiesityksiä ja budjettia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p914,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2016-12-20T14:25:56,2016-12-20T14:27:16,Tarkistettu,1.1 2016_138_183,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt vanhusväestöstä, koska meillähän tiedetään, että Tilastokeskuksen tekemien arvioiden mukaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on noin 1,4 miljoonaa ja yli 85-vuotiaita 178 000. Vuonna 2008 tehdyn sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukaisesti vanhusten palvelujen painopistettä siirretään nyt laitoshoidosta kohti tuettua kotona asumista. Olisin kysynyt ministereiltä: Miten näette vanhusväestön asuntotilanteen? Miten näette, että ikääntyneille suunnattujen asuntojen riittävä saanti taataan?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-20T14:27:16,2016-12-20T14:28:06,Tarkistettu,1.1 2016_138_184,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tämän talousarvion myötä jo valmiiksi riittämättömästä perusturvasta leikataan: työttömiltä, eläkeläisiltä, sairailta ja opiskelijoilta leikataan. Samaan aikaan palvelumaksuihin tehdään isoja korotuksia ja lääke‑ ja matkakorvauksia leikataan. Nämä kaikki osuvat kipeiten kaikista köyhimpiin, ja erityinen kohderyhmä on pieniä eläkkeitä saavat vanhukset. Myös diabeetikoilta ja keliaakikoilta leikataan. On erittäin omituista kohdentaa leikkauksia muutamalle potilasryhmälle. Haluaisin myös puuttua näihin vaikutusarviointeihin. Kunnollisia vaikutusarvioita leikkauksen kokonaisvaikutuksista toimeentuloon, tuloeroihin ja kansanterveyteen ei ole tehty. Selvää on, että köyhyys lisääntyy ja syvenee ja leipäjonot kasvavat, mutta haluaisin kysyä ministereiltä sitä, miten päätösten yhteisvaikutusten arviointia voitaisiin kehittää tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1312,Female,1988-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2016-12-20T14:28:06,2016-12-20T14:29:03,Tarkistettu,1.1 2016_138_185,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on mittava budjetti, joka katsoo tulevaisuuteen, kuten ministeri Rehula esittelypuheessaan mainitsi. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että tavoittelemme asemaa tieteen edelläkävijämaana. Siitä kertoo, että perustetaan genomikeskus ja tehostetaan julkisten biopankkien toimintoja. Haluaisinkin hetkiseksi keskittyä näihin biopankkeihin ja näytteenottoon. Jos me aidosti aiomme saavuttaa vaikuttavuutta koko kansalle, niin tällä hetkellähän näytteitä antaa ainoastaan 25 prosenttia Suomen väestöstä, ja jos pystyisimme muuttamaan näytteenottomenettelyn, kuten meillä on esimerkiksi kudosten ja elinsiirtojen osalta jo voimassa olevaa lainsäädäntöä, elikkä siirtyisimme suostumusolettamaan, me pystyisimme jatkossa varmistamaan (Puhemies koputtaa) yhä parempaa hoitoa yhä useammalle suomalaiselle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p948,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2016-12-20T14:29:03,2016-12-20T14:29:59,Tarkistettu,1.1 2016_138_186,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Saarikon ja ministeri Grahn-Laasosen viime viikon ulostulot perhevapaiden uudistuksista ja erityisesti ansiosidonnaisen isyysvapaan pidennyksestä ovat ilahduttavia ja tervetulleita esityksiä. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on omassa varjobudjetissaan esittänyt 6+6+6-mallin käyttöön ottamista, jossa kummallekin vanhemmalle on korvamerkitty 6 kuukautta ja 6 kuukautta olisi vanhempien vapaasti jaettavissa. Mallin mukaan perheet voivat itse päättää, miten ja milloin perhevapaat pidetään. Tämä helpottaisi naisten työllistymistä ja töihin palaamista, mahdollistaisi osa-aikatyötä ja lisäisi isien osallistumista lastenhoitoon. Lisäksi perhevapaiden kustannukset jakaantuisivat oikeudenmukaisemmin vanhempien työnantajien kesken. Kun myös työmarkkinajärjestöt näyttävät olevan kokonaisuudistuksen kannalla, kysyn hallitukselta: olisiko jo aika aloittaa uudistuksen valmistelu ja saada lakiesitys päätettäväksi jo tämän hallituskauden aikana?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2016-12-20T14:30:00,2016-12-20T14:31:00,Tarkistettu,1.1 2016_138_187,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäisenä haluan sosiaali‑ ja terveysministeriön ministereille toivottaa voimia ja sitkeyttä sosiaali‑ ja terveyspalvelujen merkittävän uudistuksen ja reformin eteenpäinvientiin. Se on historiallinen, merkittävä kokonaisuus, ja totisesti toivon, että tämän hallituksen valitsema linja siitä, että uudistus viedään maaliin, saavuttaa tuloksensa emmekä joutuisi takaisin niihin keskusteluihin, joita sosialidemokraatit virittelevät siitä, pitäisikö vielä kerran ikään kuin aloittaa kaikki alusta. Minua hämmentävät puheenvuorot siitä, että sosialidemokraatit eivät usko tämän uudistuksen merkitykseen ja tehtävään, ja se, että puhutaan sen kokonaan uudelleen avaamisesta. Sitä on vaikea käsittää. (Sari Sarkomaa: Ilman, että on omaa vaihtoehtoa!) Sen lisäksi haluan yhtyä edustajien Sarkomaa ja Virolainen erittäin hyviin avauksiin, jotka liittyvät terveysalan kasvustrategiaan. Itse näen samoin, että niissä on Suomen tulevaisuuden eväät ja myös kasvun kärjet eri puolilla Suomea. Ja viimeisimmäksi, arvoisa puhemies, otan esiin, samoin kuin edustaja Rehn-Kivi, tämän perhevapaauudistuksen. Se ei ole tässä hallitusohjelmassa mutta on reformina niin laaja, että vaatii pitkän selvityksen, (Puhemies koputtaa) ja siksi tiedustelisin ministereiltä: miten suhtaudutte siihen, (Puhemies koputtaa) että alettaisiin pohtia sitä perusteellisesti?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-12-20T14:31:01,2016-12-20T14:32:14,Tarkistettu,1.1 2016_138_188,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Oppositiojohtaja Sipilä puhui paljon siitä, että politiikassa ymmärretään huolellisesti väärin. Pääministerinä hän on siitä vähemmän puhunut, mutta minusta edustaja Saarikon puheenvuoro oli juuri oiva esimerkki oppositiojohtaja Sipilän huolesta. Ei kukaan ole esittänyt, että sote-uudistus pitäisi aloittaa kokonaan alusta, vaan siltä pohjalta, mihin pisteeseen se viime kaudella saatiin. Edustaja Saarikko, oletteko tutustuneet kuntien lausuntoihin? Voitteko sanoa, kuinka iso osa esimerkiksi kunnista uskoo tällä hallituksen sote-uudistuksella päästävän niihin tavoitteisiin, joita sille on asetettu? Me olemme esittäneet, että palautetaan uudistus alkuperäisten tavoitteiden ääreen — jatketaan siitä, mihin jäätiin, mutta palautetaan alkuperäisiin tavoitteisiin, pois tästä pakkoyhtiöittämisestä, takaisin siihen, että paremmilla hoitoketjuilla saadaan oikea hoito oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Nyt siihen eivät tunnu edes asiantuntijat uskovan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-12-20T14:32:15,2016-12-20T14:33:20,Tarkistettu,1.1 2016_138_189,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä olen hyvin tietoinen siitä, että kunnat ovat lausuneet tästä hallituksen lausuntokierroksella olleesta maakuntalaki- ja sote-järjestämislakipaketista, ja hyvä niin. Juuri sen takia, jos oikein olen ymmärtänyt, maan hallitus näitä lausuntoja parhaillaan läpikäy ja sen jälkeen vetää johtopäätökset yhteen, jotta syntyisi paras mahdollinen malli. On ihan selvää, että myös kunnissa ja monilla eri sidosryhmätahoilla tämä uudistus aiheuttaa kipuilua: murros — ja uusi — on aina sellainen, että sen edessä nähdään paljon kysymyksiä ja vielä paljon avoimia asioita, joihin vastaukset löytyvät vasta ajan kanssa. Tämän uudistuksen parhaat vaikutukset, niin säästöinä kuin kansalaisille parempina palveluina, näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. Ja se, mitä sosialidemokraatit ovat ottaneet esiin esimerkiksi valinnanvapaudesta, on minusta siltä osin eriskummallista, että minun on vaikea nähdä esimerkiksi tämän syksyn hankintalakikeskustelun jälkeen, vaikkapa vammaisten asumispalveluihin liittyen, että te ette tukisi siihen hallituksen linjauksena liittyvää henkilökohtaista budjetointia. Ei valinnanvapaus (Puhemies koputtaa) ole yksin sellainen asia, jota pitäisi mörkönä maalata seinälle.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-12-20T14:33:21,2016-12-20T14:34:35,Tarkistettu,1.1 2016_138_190,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Vastauspuheenvuoro, edustaja Laukkanen. — Sitä ennen totean, että toki tässäkin keskustelun vaiheessa, jossa edustajat ja ministerit käyvät debattia, voi myös edustajien keskinäinen debatointi tulla hyvin kysymykseen, niin kuin tässä, mutta pääsääntöisesti tämä debatti on hallituksen ja edustajien välistä debatointia, ja myöhemmässä vaiheessa sitten, kun ministerit ovat täältä poissa, pääsääntöisesti ovat silloin poissa, se edustajien keskinäinen debatti on se prioriteetti, se ensisijainen asia. Tätä pelisääntöä noudattaen annan kohtuudella edustajien keskinäiselle debatille tilaa, mutta en määräänsä enempää. — Ja nyt edustaja Laukkanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_191,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Nostaisin täältä yhden hyvin merkittävän asian, joka itse asiassa nousi tuossa jokunen aika sitten kyselytunnillakin esille: nämä ruoka-avun antajat eli niin sanotut leipäjonoissa työskentelevät yhdistykset. Valiokunta lisäsi kuluvalle vuodelle 1,1 miljoonaa euroa matalan kynnyksen ja suoran avunannon kohteisiin, kuten ruoka- ja muuhun aineelliseen apuun. Sitten vuodelle 2017 täällä on myös esitetty miljoonaa euroa tähän toimintaan. Valiokunta on saanut selvityksen, että näitä olisi noin 25 000 ihmistä, jotka Suomessa hankkivat ruoka-avun. Minusta tämä on hyvin merkittävä vastaantulo — ei mikään lopullinen ratkaisu leipäjonoihin, mutta hyvin merkittävä vastaantulo — että ymmärretään, että kun nämä leipäjonoja pyörittävät yhdistykset eivät mistään saa tukea, esimerkiksi Raha-automaattiyhdistykseltä, niin on edes joku kanava, (Puhemies koputtaa) josta he voivat tätä tukea hakea.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-20T14:35:09,2016-12-20T14:36:20,Tarkistettu,1.1 2016_138_192,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Köyhyys satuttaa lasta, ja juuri julkaistujen tuoreiden THL:n tutkimustietojen mukaan lapsiperheköyhyys on kasvanut ja joka kymmenes suomalainen lapsi elää köyhässä perheessä. Hallituksen leikkaukset perusturvasta osuvat kipeästi moneen tällaiseen perheeseen. Mutta nostan esiin tämän subjektiivisen päivähoidon heikentämisen. Se aiheuttaa sen, että sellaisten perheiden, joissa on työttömyyttä, lapset eivät saa kokopäiväistä hoitoa ja varhaiskasvatusta, vaikka se heille olisi niin tärkeää ja tukisi ja kannattelisi lasta. Kun eduskunta tämän valitettavan päätöksen hyväksyi, edellytimme myös, että tullaan seuraamaan, miten päivähoidon rajoittaminen tulee vaikuttamaan eri kunnissa. Kysynkin nyt vastaavalta ministeriltä: miten on ajateltu järjestää tämän asian seuranta ja mahdolliset korjaustoimenpiteet?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-20T14:36:20,2016-12-20T14:37:26,Tarkistettu,1.1 2016_138_193,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Viime aikoina suomalaisessa sosiaalipoliittisessa keskustelussa on tuotu esiin termi ""osallistava sosiaaliturva"". Siitä ovat puhuneet esimerkiksi professori Heikki Hiilamo ja Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen. Ajatuksenahan tässä on, että pitkään työttömänä olleet työkykyiset ihmiset, varsinkin nuoret, tekisivät jotakin sellaista työtoimintaa, joka olisi merkityksellistä heille itselleen, heidän lähiyhteisöilleen ja toivottavasti koko yhteiskunnalle. Tällaisena työtoimintana, jota siis ei tehtäisi täysipäiväisesti vaan esimerkiksi pari tuntia päivässä, on viitattu esimerkinomaisesti toimintaan vapaaehtoisjärjestöissä, vanhusten auttamiseen ja vaikkapa lähipuistojen siivoamiseen. Lehtitietojen mukaan tätä asia selvittävä, professori Hiilamon johtama työryhmä on jättämässä mietintönsä vuodenvaihteeseen mennessä. Nyt, kun ei ole kovin montaa päivää jäljellä, kysyn, milloin tämä mietintö jätetään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-20T14:37:26,2016-12-20T14:38:30,Tarkistettu,1.1 2016_138_194,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tukipuhelin Nollalinja, omais- ja perhehoito, syöpätutkimus ja genomikeskus — tosi hyviä asioita. Että elämme pitkään, sanoi täällä hienosti edustaja Heikkinen, mutta että myös kuolemme kerran. Suomalaiset pelkäävät, ja siitä esimerkkinä on, että olemme saamassa eutanasia-aloitteen tänne eduskuntaan käsiteltäväksi, ja saattohoito puhuttaa. Toivonkin, että eutanasiakeskustelun ohessa lähdemme keskustelemaan myös hyvästä saattohoidosta ja sen parantamisesta, mahdollisesti myös saattohoitolainsäädännöstä, jota Suomessa ei tällä hetkellä ole. Kansalaisaloitteeksi on juuri myös jätetty saattohoitovapaan mahdollisuus omaisille. Voisi olla poissa työelämästä palkallisesti, jotta voisi mahdollisesti hoitaa sitten saattohoidossa läheistään. Kysynkin teiltä, hyvät ministerit, millä tavalla Suomessa lähdetään kehittämään saattohoitoa ja onko toiveita, että jonakin päivänä saisimme saattohoitolainsäädännön. (Puhemies koputtaa) Nyt en puhu eutanasiasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-12-20T14:38:32,2016-12-20T14:39:44,Tarkistettu,1.1 2016_138_195,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Niilo,Keränen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on syytä kiittää ministeriötä siitä, että on saatu aikaan monia suorastaan historiallisia, isoja ja hyviä uudistuksia aikaan. Nyt sitten esimerkiksi panostaminen tähän hyvinvointiin ja terveyteen ja niiden viiteen kärkihankkeeseen ja jo täällä aiemmin mainitut genomikeskus, syöpäkeskus ja biopankki ovat tästä esimerkkejä — myös se, että sotea on potkittu liikkeelle. Niin ikään kiitokset valtiovarainvaliokunnalle, jonka jaoston puheenjohtaja kertoi niistä monista pienistä hyvistä asioista, joita on tulossa jo ensi vuonna. Arvoisa puhemies! Kun olen koko työurani, lähes 40 vuotta, tehnyt ihmisten sosiaaliturvan parissa, en voi kerta kaikkiaan muuta kuin huolestua siitä, onko kokonaisvaikutuksia osattu riittävästi arvioida näitten sosiaaliturvan säästöjen kohdalla. Ja kun nyt on olemassa tämmöinen lainvalmistelun arviointineuvosto, niin kysynkin ministereiltä, millä tavalla tämä arviointineuvosto on toiminut (Puhemies koputtaa) sosiaali- ja terveysministeriön lakien suhteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p573,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Niilo Keränen,573,2016-12-20T14:39:44,2016-12-20T14:40:59,Tarkistettu,1.1 2016_138_196,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD ,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus leikkaa kansaneläkeindeksiä 0,85 prosenttia, ja nämä leikkaukset kohdistuvat pienimpiin sosiaaliturvan etuuksiin. Jo tänä vuonna annoitte etuuksien tason laskea noin 0,4 prosenttia, kun kansaneläkeindeksi painui miinukselle. Nyt indeksit ollaan jäädyttämässä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi, ja näiden leikkausten yhteisvaikutus on aika huomattava, jos perhe saa useaa etuutta. Sosiaaliturvaetuuksien taso on meillä Suomessa jo valmiiksi alhainen. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on jo aiemmin huomauttanut Suomea liian alhaisesta sosiaaliturvan vähimmäistasosta, ja nyt taso siis entisestään laskee. Pidemmällä aikavälillä tämä kehitys johtaa syyperusteisen perusturvan ja asumistuen merkityksen vähenemiseen ja vastaavasti tarveharkintaisen toimeentulotuen roolin kasvamiseen. Kysyisinkin ministereiltä: Oletteko tietoisia tästä suuresta periaatteellisesta muutoksesta, jossa irtaudumme pohjoismaisesta universaalista sosiaaliturvamallista kohden tarveharkintaista sosiaalipolitiikkaa? Tälläkö tavalla katsotte tulevaisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-12-20T14:40:59,2016-12-20T14:41:59,Tarkistettu,1.1 2016_138_197,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Silmäilin tuossa sosiaalista pikaviestintäpalvelu Twitteriä, ja siellä projektinjohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti kertoi, että sote- ja maakuntauudistus ja hallituksen esitysluonnos valinnanvapaudesta ovat ennen joulua valmiina tulossa. Viitaten Pöystin esille tuomiin haasteisiin Kuntalehdessä, tuoreimmassa numerossa, kysynkin ministeri Rehulalta, onko turhien lähetteiden ongelma ratkaistu, toteutuuko valinnanvapaus yhä viidessä maakunnassa ja ovatko nämä 3 miljardin euron kustannuskehityssäästöt edelleen ylikunnianhimoisia. Miten nämä Pöystin kommentit vertautuvat uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin elikkä kaventaa hyvinvointieroja, hillitä kustannusten kasvua ja parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-20T14:42:00,2016-12-20T14:42:52,Tarkistettu,1.1 2016_138_198,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan taloustilanne on vaikea. Kaikille ei löydy työtä ja toimeentuloa, ja onkin tärkeää, että yhteiskunta pitää kiinni kaikista vähäosaisista henkilöistä. Suomihan on kansalaisjärjestöjen luvattu maa, ja Suomessa on luonnostaan ihmisillä tahtoa tehdä hyvää. Täytyy tässä yhteydessä antaa kiitos jaostolle, että olette jälleen osoittaneet järjestöille myös hyvän tahdon tekemiseen resursseja. Siellä on päihderiippuvaisten tukeen järjestöille miljoona euroa lisärahaa, ja sitten tulee ruoka-apuyhdistystyötä tekeville toimijoille toinen miljoona rahaa. Siinä mielessä haluan myös kehottaa Suomessa kaikkia noin 300:aa ruoka-aputyötä tekevää järjestöä, että kannattaa liittyä Ruoka-apuyhdistysten liittoon, joka on järjestäytynyt tätä työtä varten, sillä siellä on resursseja tulevaisuudessa sitten antaa lisäapua sitä työtä varten. Ja kiitän erityisesti jaoston puheenjohtaja Kankaanniemeä siitä, että olette ajatellut juhlavuotena (Puhemies koputtaa) myös näitä vähäosaisia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1092,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2016-12-20T14:42:52,2016-12-20T14:43:59,Tarkistettu,1.1 2016_138_199,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, muun muassa Istanbulin sopimus, päihdeäitien tuen turvaaminen, lapsiperheiden tuen kehittäminen ja sitten nämä matalan kynnyksen toimintamallit, niin ruoka-apu kuin päihderiippuvaisten tuki — täällä on monia sellaisia asioita, mistä voi olla kiitollinen ja hyvillään ja kiittää ministereitä. Ikäihmisten tilanne tietysti huolestuttaa tässä valtakunnassa ja muutosprosessissa. Olisinkin kysynyt, kun monin paikoin hyviä hoitokäytänteitä on kehitetty ja paikallinen, alueellinen tieto ja näkemys monin paikoin on hyvä eli tiedetään, kuinka toimitaan, miten euroja säästettäisiin potilas- ja asiakaslähtöisesti toimittaessa, tuleeko riittävästi huomioitua nämä paikalliset ja alueelliset näkemykset ja myös kolmannen sektorin tilanne muutosprosessissa. Sitten toisaalta olisin edustaja Juvosen tavoin halunnut kysyä saattohoidosta ja suunnitelmista sen kehittämiseksi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-20T14:43:59,2016-12-20T14:45:05,Tarkistettu,1.1 2016_138_200,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sotesta kun puhutaan, niin ict on keskeisimpiä ja varmasti suuritöisimpiä sote-uudistuksen kulmakiviä, ja siinä riittää vielä erittäin paljon tehtävää. Jos esimerkiksi HUSin potilastietojärjestelmä Apottia ei saada keskustelemaan nyt välttämättä kaikkien muitten olemassa olevien järjestelmien kanssa, niin ongelmia varmasti tulee olemaan. Suurin osa tästä ict:stä, joka tarvitaan heti vuoden 2019 alussa, jolloin sote- ja maakuntauudistuksen on määrä astua voimaan, on tänään vielä vahvasti suunnittelupöydällä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tuolloin on määrä olla käytössä minimitaso ja ict:n kehittäminen jatkuu sen jälkeen vielä vuosikausia. Kysyisinkin ministeriltä, onhan nämä huolet otettu nyt vakavasti huomioon, koska jos me miljardien säästöjä haluamme, tämä on se tie.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1131,Male,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2016-12-20T14:45:05,2016-12-20T14:46:08,Tarkistettu,1.1 2016_138_201,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Täällä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä aivan oikein on lisätty turvakotitoimintaan noin 2 miljoonan euron määräraha. Se on tavattoman tarpeen siitä syystä, että me vähitellen täyttäisimme Istanbulin sopimuksen velvoitteet. Toinen asia, joka tähän liittyy: Suomessa naisiin kohdistuva väkivalta on todella korkealla tasolla, ja minä todella toivon, että samaan aikaan mietittäisiin keinot, joilla me voisimme näitä ongelmia vähentää. Minun kysymykseni kuuluukin: onko ministeriössä mitään valmistelua siltä osin, mikä liittyy tähän, että tätä väkivaltaa voitaisiin vähentää, koska tämä on jatkuva kierre? Jos me vain lisäämme koko ajan turvapaikkoja, niin kuin pakko on lisätä, niin meidän pitäisi niihin juurisyihin pystyä puuttumaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-12-20T14:46:08,2016-12-20T14:46:56,Tarkistettu,1.1 2016_138_202,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä tässä debattivaiheessa puheenvuorot edustajille Mäkisalo-Ropponen, Kankaanniemi ja Paloniemi ja sen jälkeen ministereille puheenvuorot, ja sitten debattia jatketaan vielä toinen tunti.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_203,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen kärkihankkeiden tavoitteet ovat erinomaiset, mutta ne eivät auta, jos samalla säästetään esimerkiksi perustoimeentulosta. Hallituksella on esimerkiksi sinällään erinomaiselta kuulostava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärkihanke, mutta samalla hallitus tuntuu unohtaneen, että köyhyys ja eriarvoisuus ovat pahinta myrkkyä terveydelle ja hyvinvoinnille. Sosioekonominen asema selittää huomattavassa määrin terveys- ja sairaus-eroja ja jopa kuolleisuutta. Pahoin pelkään, että hyvästä hankkeesta huolimatta hyvinvointi- ja terveyserot entisestään syvenevät tämän hallituksen päätösten johdosta. Kysynkin ministeri Rehulalta: miten ajattelette terveys- ja hyvinvointierojen kapenevan, kun samanaikaisesti köyhyys ja eriarvoisuus kasvavat?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-20T14:47:09,2016-12-20T14:48:03,Tarkistettu,1.1 2016_138_204,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Tässä keskustelussa odotan kyllä sosialidemokraateilta nyt heidän mallinsa esittelyä soten osalta, kun he ovat luvanneet sen repiä auki. Malli ei ole ainakaan minulle missään selvinnyt: mikä tulisi tilalle? Arvoisa puhemies! Kuntatalous on nyt paremmassa kunnossa kuin oli viime vaalikaudella ja on ollut pitkään aikaan. Samanaikaisesti säädöksiä puretaan, ja nämä yhdessä lisäävät kunnissa mahdollisuuksia hoitaa tärkeitä, polttavia asioita. Esimerkiksi hoitajamitoitus ei ole tällä kaudella ollenkaan niin iso ongelma kuin oli viime kaudella, koska kunnilla on taloudellisia resursseja pitää hoitajat töissä ja palkata heitä tarpeen mukaan. Sama on päivähoito-oikeuden rajauksen kohdalla. Ei ole kielletty hoitamasta paremmin kuin minimimäärä edellyttää. Että näitten suhteen tilanne on kyllä ratkaisevasti parempi kuin oli aikaisemmin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-20T14:48:03,2016-12-20T14:49:08,Tarkistettu,1.1 2016_138_205,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, että hallituksen lanseeraamat kärkihankkeet etenevät. On ihan historiallista, että lähdetään kunnolla esimerkiksi näitä lapsiperhepalveluiden muutosohjelman sisältöjä miettimään ja sinne satsataan kärkihankkeeseen myös 40 miljoonaa kehittämispanostusta. Se ehkäisee eriarvoisuutta ilman muuta, kun tämä ohjelma saadaan täysimääräisesti käyttöön, ja myös huostaanottojen tarvetta. Ihan samalla tavalla koti- ja omaishoidon ja perhehoidon kehittäminen — aivan historiallinen panostus niihinkin, väitän. Itse olen neljännellä kaudella täällä ja en ainakaan ole huomannut, että näihin olisi näin paljon pistetty rahaa, ja halutaan nimenomaan inhimillistä hoitomuotoa, perhehoitoa, kehittää ja omaishoitajien jaksamista ja vapaapäivien pitomahdollisuutta. Mutta vielä toivoisin, että esimerkiksi päihdeäitien hoidon järjestämisen rahoitus saataisiin vakaammalle tasolle. Se on erittäin tehokas ja hieno hoitomuoto, (Puhemies koputtaa) ja se pitää säilyttää. Joka vuosi meidän ei pitäisi taistella niistä rahoista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-12-20T14:49:09,2016-12-20T14:50:17,Tarkistettu,1.1 2016_138_206,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Nyt vastauspuheenvuorot ministereille. — Ministeri Mattila, vaikkapa pöntöstä 4 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_207,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä tuli paljon hyvää keskustelua. Aloitan tuosta kysymyksestä, ainakin edustaja Rehn-Kivi ja edustaja Saarikko, kun kysyitte näistä perhevapaista. Edustaja Rehn-Kivi, sellaisena kuin te esitätte ne perhevapaat ja sen mallin, nehän eivät tässä talousarviossa sillä tavalla ole. Sen sijaan tämä hallitus tasaa perhevapaitten kustannuksia, elikkä naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasataan työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella 1.4.2017 alkaen. Tämä tuki maksettaisiin työnantajille, jotka maksavat työsopimuksen taikka työ- ja virkaehtosopimuksen perusteella palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta äitiysrahakauden aikana. Tällä tullaan tässä vaiheessa näitä perhevapaita tasaamaan. Mutta tietysti se, mitä jatkossa keskustellaan perhevapaista ja eri malleista, on sitten tulevaisuutta. Tällä hallituksella on paljon tehtävää varmasti, ei niin vähän tämän sote-uudistuksen eteenpäinviemisessä, joka sitoo tietysti myös lainvalmistelun resursseja. Olen myös sitä mieltä, niin kuin täällä on noussut keskustelussa, että lainvalmisteluun täytyy kiinnittää huomiota eli kaikkea emme voi saada yhtä aikaa. Edustaja Keränen, kysyitte siitä, mitä lausuntoja arviointineuvosto on antanut. En tarkkaan valitettavasti muista, mutta kyllä on myös sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädännöstä varmasti tullut, ja ne tiedot ovat julkisia. No sitten, edustaja Karimäki, otitte esille tämän lapsiperheköyhyyden. Kyllä, olen lukenut tämän THL:n tutkimuksen, ja sehän kertoo niin, että vuosina 1995—2007 lapsiperheköyhyys on kolminkertaistunut, siis vuosina 1995—2007, ja sen jälkeen, ikävä kyllä, säilyttänyt sen tasonsa ja muuttanut muotoaan. Jos ajatellaan vaikkapa tämmöistä monisukupolvista, ylisukupolvista syrjäytymistä, niin se on yksi juurisyy, joka on varmasti hoidettava. Monessa puheenvuorossa tuli esille vanhustyö, omaishoito — kiitoksia, edustaja Louhelainen. Tämä hallitushan on nimenomaan panostanut rahallisesti omaishoidon kehittämiseen ja siihen, että omaishoitajat jaksavat paremmin siellä työssään ja niitä vapaita on mahdollista käyttää. Kyllä, se on siis näissä kärkihankkeissa, ja sitten kun näitä viedään eteenpäin, niin totta kai sen ohjeistuksen täytyy olla kirkkaana menossa sinne kuntiin, että ne hyvät käytännöt lähtevät liikkeelle. Aivan samoin on valtiovarainvaliokunta ansiokkaasti kiinnittänyt huomiota siihen, että nyt veteraanien tukemiseen esitetään lisämäärärahaa, niin että siellä kunnissa me tiedämme, mitä sotaveteraaneille kuuluu, keitä he ovat, ja ne käytännöt ovat tasaisia eri kunnissa. Kuten, edustaja Tanus, totesitte, juuri niin, eivät ne hyvät käytännöt aina leviä kunta- ja maakuntarajojen ulkopuolelle niin kuin suotavaa olisi. Edustaja Lindtman otti esille syrjäytymisen ja työelämästä syrjäytyneet — ymmärsin näin hänen puheenvuorostaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä on kärkihanke, jolla halutaan etsiä reittejä osatyökykyisille työelämään, OTE-hanke, joka jatkaa ansiokasta työtä, mitä aiemmin on tehty Osku-hankkeessa. Tämä hanke on etenemässä hyvin, ja uskon, että työ myös tuo tulosta niiltä osin. Mutta jos puhutaan syrjäytymisestä tai työstä syrjäytymisestä, eläköitymisestä, niin kaikkeen tarvitaan poikkihallinnollista työtä, jonka tulee tietysti jatkua. Edustaja Zyskowicz, otitte esille tämän osallistavan sosiaaliturvan, ja totta kai me voimme sitä kehittää. Millä tavalla? Emme vielä ehkä tiedä kaikkea, mutta voisiko se sitten olla osa perustulon kokeilua, Hiilamon työryhmän työn kun saamme tietää, sitä kautta? — Mutta, arvoisa puhemies, olen 4 minuuttia käyttänyt.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-12-20T14:50:24,2016-12-20T14:54:48,Tarkistettu,1.1 2016_138_208,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Rehula, sama 4 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_209,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Yksin kappalein laskin 16 kommentoitavaa asiaa, mutta osa menee päällekkäin. Ensinnäkin sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen osalta edustaja Tanus kysyi, miten paikallisesti ja alueellisesti, ja edustaja Kiljunen kantoi huolta siitä, miten käy Eksoten, Siun soten ja toivottavasti sen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymänkin, jota nyt rytinällä pystyyn laitetaan. Aivan avain on se, että paikallisella tasolla rakennetaan palveluverkkoja, ja missä on rakennettu: viimeisimmät uutiset esimerkiksi Eksoten alueelta kertovat, että siellä Pentti Itkosen johdolla täyttä päätä valmistaudutaan valinnanvapausmaailmaan. Meillä on monta maakuntaa, missä eteneminen on hyvää, mennään oikeaan suuntaan. Edustaja Kiljunen, väititte, että olisi jotakin ristiriitaa. Ei ole, mennään aivan oikeaan suuntaan. Sitten meillä on maakuntia, missä tulee vielä kiire, tulee todellinen kiire. Mutta meillä on useita maakuntia, jotka esimerkiksi oikeinkin hyvin kykenevät ottamaan vastaan valinnanvapausratkaisun sellaisena kuin se on tulossa. On muustakin kyse kuin siitä, että odotetaan lainsäädäntöä. No, millä tavalla pystyy auttamaan tai tukemaan? Meillä on iso panostus siihen, että maakuntien muutosta tuetaan, mutta ministerin roolissa kunnallinen itsehallinto on sellainen, että narullahan sitä työntämistä joutuu tekemään. Toisekseen näihin kärkihankkeisiin viittasi useampikin edustaja. Edustaja Louhelaiselle totean: Omaishoito, perhehoito, sijaishoito — miten mittarit? Kyllä ne mittarit ovat ihan niitä konkreettisia, että vapaapäivät tulee pidettyä, ja kotiin vietävien palvelujen määrää ja niin edelleen. Meillä ei ole korvamerkittyjä valtionosuuksia, ja se tarkoittaa silloin sitä, että muun muassa tämän ikäihmisten omaishoitajien kärkihankkeen kautta siellä kentällä koetetaan olla niitten toimijoiden tukena, jotka täytäntöönpanevat tätä lainsäädäntöä. Toisaalta yksi asiahan näiltä osin esimerkiksi yhdenvertaisuuden parantumisen suuntaan tapahtuu hetkellä, jolloin 297 muuttuu 18:ksi, eli järjestämisvastuullisia on vähemmän. Sosiaali- ja terveydenhuollon muutostavoitteet: Jo salista pois lähtenyt edustaja Lindtman penäsi niitten perään, ja samansuuntainen kysymys oli edustaja Aallolla. Tavoitteet ovat ihan ennallaan. Asiakaskeskeisyys — ihminen on tärkein. Ihminen on se, jonka mukaan ja jonka palvelutarpeiden mukaan tätä ollaan rakentamassa. Toisekseen integroidut palvelut, sellaisia tässä ollaan tekemässä. Kolmanneksi kolmen miljardin euron kestävyysvajeen täyttäminen eli menojen kasvukulman taittaminen ensi vuosikymmenen loppuun mennessä kolmella miljardilla. Sillä matkalla tässä ollaan. Miten valinnanvapaus toteutuu? Meillä on alueita, missä se ihmisen oma valinta on hyvin luonteva. Laki tulee lähtemään siitä, että ihminen valitsee, ei organisaatio. Se on mahdollista, mutta sitten meillä pitää olla lainsäädäntö luotu sitä varten ja siihen muotoon, että niilläkin alueilla, missä ei ole mistä valita, kyetään luomaan edellytyksiä sille, että tuo valinnanmahdollisuus täyttyy. Sitten otan yhden näistä 16:sta. Se liittyy tähän saattohoitoon ja sen tulevaisuuteen. Meillä on palliatiivisen hoidon valtakunnallisen suunnitelman valmistelu menossa niin, että ensimmäinen lausuntokierros on ollut ja tulevan vuoden puolella aineisto lähtee toiselle lausuntokierrokselle. Pyritään valtakunnallisiin tavoitteisiin. Edustaja Taljalle: Kyllä. Vanhusväestön asuminen monipuolistuu, ja tarvitaan suosituksia myös muualle kuin siihen, mihin nykyään on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-12-20T14:54:50,2016-12-20T14:59:04,Tarkistettu,1.1 2016_138_210,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","No niin, debattia jatketaan. Vielä menettelytavasta: siis kummallakin ministerillä oli ensin 5 minuuttia, sen jälkeen nyt kummallakin 4 minuuttia ja vähintään 4 minuuttia vielä seuraavalla loppusuorallakin, eli kummallekin 13 minuuttia, ja kaksi kertaa 13 ministereille on yhteensä 26 minuuttia. Näin menee tämä ajattelutapa tässä asiassa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_211,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Satu,Taavitsainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen nostaminen on johtanut siihen, ettei lapsiperheillä ole varaa ottaa vastaan varhaista apua. Annan esimerkin: Kuvitellaan tilanne, että on monilapsinen perhe, jossa yksi lapsista on erityistä tukea tarvitseva lapsi, jonka myötä sitten perheeseen on tullut uupumusta ynnä muuta, ja perhe kokee, että lapsiperheiden kotipalvelun avulla he voisivat saada tukea siihen omaan arkeensa. Jos esimerkiksi kotipalvelun työntekijä kävisi aamulla taikka iltapäivisin kaksi tuntia — ja tätä mahdollisuutta on myöskin neuvolasta suositeltu — niin ongelmana on se, että perheillä ei ole rahaa maksaa tätä asiakasmaksua, joka lapsiperheiden kotipalvelusta tulee, noin 320 euroa kuukaudessa. Ovatko ministerit tietoisia tästä ongelmasta, että perheet eivät pysty vastaanottamaan apua, joka olisi (Puhemies koputtaa) todella tärkeää sen ennaltaehkäisyn näkökulmasta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1319,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Satu Taavitsainen,1319,2016-12-20T14:59:24,2016-12-20T15:00:32,Tarkistettu,1.1 2016_138_212,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että sotiemme veteraanien kuntoutukseen ohjataan lisää rahaa. Se on itse asiassa ainutlaatuista hallituksen historiassa, että sinne ei leikkauksia tule, ei mihinkään etuuksiin, ja lisätään rahaa niin, että kaikki veteraanit ja heidän puolisonsa pääsevät itsenäisyyden juhlavuonna kuntoutukseen. Itse toivon, että enää eduskunnassa ei tulevaisuudessa tarvitse mitään näitä korjausliikkeitäkään tehdä vaan viemme tämän näin loppuun asti. Haluan antaa molemmille ministereille, jotka aitiossa tällä hetkellä ovat, kiitosta siitä, että sotilasvammalaki on nyt saatu valmiiksi. Kriisinhallintaveteraaneja meillä on maassamme noin 45 000. Osa heistä on haavoittunut, loukkaantunut vakavasti, ja nyt he saavat sen kuntoutuksen ja hoivan, joka heillekin kuuluu, ja myös kriha-veteraanistatuksen ja ‑kortin. Kiitos siitä myös teille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-20T15:00:35,2016-12-20T15:01:33,Tarkistettu,1.1 2016_138_213,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Touko,Aalto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tarkennan hieman aikaisempaa kysymystäni. Siis projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Kommuntorgetin haastattelussa, josta Kuntalehti on tosiaan tehnyt uutisen, arvioi ja sanoo hyvin suoraan, että nämä kolmen miljardin euron kustannus- ja kehityssäästöt ovat ylikunnianhimoisia ja tähän valinnanvapauspakettiin liittyy turhien lähetteiden ongelma. Kun nyt Tuomas Pöysti Twitterissä kehuu, että tämä paketti reformiministerien ohjeilla saadaan valmiiksi nyt jouluksi, niin millä tapaa nämä Pöystin esille nostamat ongelmat — ennen kaikkea tämä turhien lähetteiden ongelma ja sitten se, että tämä kolmen miljardin euron säästötavoite on ylikunnianhimoinen — on huomioitu ja ratkaistu tässä reformiministerien työssä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1346,Male,1984-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Touko Aalto,1346,2016-12-20T15:01:49,2016-12-20T15:02:50,Tarkistettu,1.1 2016_138_214,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Vastaisin ministeri Rehulalle Eksoten tilanteesta. On juuri näin: Eksote on erittäin vahva julkinen järjestäjä ja tuottaja, ja se tekee hyvää yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa esimerkiksi kotihoidossa. Tämä muuten käytännössä tarkoittaa sitä, että asiakkaat voivat valita tarvittavat palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta, mutta siellä ei edellytetä pakkoyhtiöittämistä, vaan ne ovat hyviä yhteistyökumppaneita julkisen sektorin kanssa. Käytännössä voisi kuvata niin, että tämä kokonaisuus toimii vastaavalla lailla kuin viime kaudella me valmistelimme sote-uudistusta. Arvoisa puhemies! Kysyisin kuitenkin ministeri Rehulalta ja ministeri Mattilalta vielä, kun hallitus valmistelee omaishoidon kärkihanketta, mikä on erittäin hyvä asia: Nyt jos perheeseen syntyy vammainen lapsi, niin on riski siitä, että äiti jää kotiin ja perheeseen syntyy köyhyyttä, koska perheen toimeentulona saattaa olla (Puhemies koputtaa) ainoastaan omaishoidon tuki, asumistuki ja toimeentulotuki. Arvoisa puhemies, kysyisin vielä, (Puhemies koputtaa) ministeri Rehula ja ministeri Mattila, olisiko mahdollista, että omaishoidon kärkihankkeella paneuduttaisiin (Puhemies koputtaa) myös lapsiperheiden toimeentuloon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2016-12-20T15:02:50,2016-12-20T15:04:08,Tarkistettu,1.1 2016_138_215,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","En mielelläni tulisi kommenteilla päälle, mutta kun menee niin paljon yli, on pakko se tehdä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_216,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on käyty tärkeää keskustelua tästä hallinnonalan luokasta. Itse haluaisin nostaa sen, mitä tuossa edustaja Heinonenkin jo, eli tämän sotilasvammalain, missä kriisinhallintaveteraanit, joihin itsekin lukeudun, saivat tärkeän uudistuksen. Haluan kuitenkin erityisesti kiinnittää huomiota ikäihmisten asiaan ja siinä tuohon vanhustenhoitoon. Täällä on nostettu saattohoitoasia. Kysymyksessä on tärkeä hoitomuoto kyllä, mutta itse pitäisin tärkeänä tätä vanhustenhoitoa ja siihen liittyvää asiaa, samoiten kuin rintamaveteraanien ja rintamalisän huomioimista ensi vuoden talousarviossa, missä sotiemme veteraaneja kunnioitetaan. Toivonkin, että kunnat ottaisivat tässä vastuun. Vai miten on, ministeri, siirtyykö tässä tämä 140 miljoonaa niin sanotusti kuntien vastuulle, että asia tulee hoidettua?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-20T15:04:15,2016-12-20T15:05:20,Tarkistettu,1.1 2016_138_217,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Lauri,Ihalainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa ei ole pelkästään taloudellinen kestävyysvaje vaan suurimmassa määrin sosiaalinen kestävyysvaje. Tämä tuli mieleen kuunnellessani tämän päivän uusia työttömyyslukuja. Nimittäin vaikka yleinen työttömyys, kiitos monien toimien, on hellittänyt, niin pitkittyvä työttömyys kasvaa, 37 prosenttia kaikista työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä. Tästähän seuraavat ne monet juurisyyt, joista me täällä puhumme: köyhyyttä, syrjäytymistä, perheiden suurta hätää ja tuskaa. Tässä mielessä peruslääkkeitten pitäisi löytyä työttömyyden taittamisesta. En usko, että työttömyysturvan leikkaus on oikea keino. Nämä ihmiset tippuvat perustulon varaan, perustoimeentulon varaan, eivätkä välttämättä työllisty. Ja mikä oudointa, niin kunnillahan on hallitusohjelman mukaankin keskeinen rooli pitkittyvän työttömyyden hoitamisessa. Nyt kunnilta otetaan näitä tehtäviä pois, nämä monitoimipalvelukeskukset lakkautetaan — minusta tuntuu, että tässä ei ole oikein viisaasti mietitty. Se minun kysymykseni olisi se, olisiko teillä ymmärrystä semmoiseen ajatukseen, että kehysriihessä tehtäisiin pitkäaikaistyöttömyyden taittamisohjelma, ei vielä edes (Puhemies koputtaa) lasku- vaan taittamisohjelma.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1121,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Lauri Ihalainen,1121,2016-12-20T15:05:20,2016-12-20T15:06:45,Tarkistettu,1.1 2016_138_218,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt kun kansalaisaloite eutanasiasta on saavuttanut tuon 50 000:n pyykin ja on tulossa tänne eduskuntaan ja aiheuttaa myöskin julkista keskustelua, niin nyt olisi erityisen tärkeää, että hallituksen taholtakin selkeästi osoitettaisiin se, että meillä kehitetään ja pystytään turvaamaan hyvät saattohoidon palvelut ja hyvät saattohoidon resurssit. Pyydän, että ministeri tätä kommentoisi ja vakuuttaisi, että saattohoito pystytään järjestämään kaikille kansalaisille, että ei tarvitse turvautua siihen, että lääkäreitä velvoitettaisiin surmaamaan potilaitaan, mitä eutanasia tarkoittaa. Saattohoidossa voidaan todellakin käyttää tehokasta kivunlievitystä ja vaikkapa sedatointia, mutta ongelmana on se, että meillä läheskään kaikissa julkisen terveydenhuollon yksiköissä ei osata eikä käytetä riittävästi näitä keinoja. (Puhemies koputtaa) Pyydän tähän vastausta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-20T15:06:47,2016-12-20T15:07:57,Tarkistettu,1.1 2016_138_219,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri, nostitte esille palliatiivisen hoidon kehittämisen. Olin viime viikonloppuna puhumassa 20 sairaanhoitajalle, jotka valmistuivat tällaisesta erikoiskoulutuksesta. Koulutus on hyvin kallista, monesti työnantaja maksaa puolet tai sitten opiskelija itse, ja opiskelijoita olisi enemmän tulossa kuin on koulutusta. Me tarvitsemme enemmän kuin nämä 20, ympäri Suomen kivunhoidon ammattilaisia, asiantuntijoita, kuten myöskin tähän perustason saattohoitokoulutukseen satsauksia. Meillä oli yhteisvastuukeräys, joka keräsi paljon rahaa saattohoitoteemalle ja asialle, ja sitä on kehitetty ympäri Suomen — on Etelä-Karjalassa ja on Itä-Uudellamaalla, Porvoossa. Enemmän tarvitaan toimia. Kun arpajaislain muutos jättää 500 miljoonaa euroa rahaa RAY:ltä, niin kysyisin, olisiko mahdollista käyttää tätä rahaa koulutuksen lisäämiseen ja resursointiin, jotta me saisimme lisää tätä tietoutta ja osaamista liittyen kivunhoitoon. (Puhemies koputtaa) Saattohoitopaikkojakaan ei ole Suomessa tarpeeksi. Eutanasia ja saattohoito ovat kaksi eri asiaa, (Puhemies koputtaa) ja toivon, että saattohoidosta keskustellaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-12-20T15:07:59,2016-12-20T15:09:10,Tarkistettu,1.1 2016_138_220,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minä pyydän sitten rahaa myöskin siihen armolliseen eutanasiaan, mutta menen tähän päivän epistolaan kuitenkin ennen sitä. Nyt kun te leikkaatte ansiosidonnaista 200 miljoonaa, leikkaatte lapsilisiä 0,9 prosenttia, leikkaatte kansaneläkeindeksiä 0,85 prosenttia, niin oletteko te tehneet laskelmat siitä, kuinka paljon kustannuksia tästä aiheutuu sosiaalipuolelle suoraan? Maidon hinta ja leivän hinta eivät leikkaannu samassa suhteessa, ja ihmiset tarvitsevat leipää senkin jälkeen. Ja sitten, ministeri Rehula: Nyt kun tehtiin päätös siitä, että Vaasan keskussairaala ei kuulu 12:n joukkoon vaan potilaita ryhdytään siirtämään Seinäjoelle, voitteko kertoa, mistä otetaan rahat siihen, että potilaita siirretään sinne ja että siellä saadaan myöskin ruotsinkielinen palvelu? Se ei ole ilmaista, ei edes Vaasassa, joka on myötäsyntyisesti kaksikielinen kaupunki ja jossa on kaksikielinen sairaala. (Puhemies koputtaa) Meillä se maksaa 1,5 miljoonaa per vuosi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,2016-12-20T15:09:14,2016-12-20T15:10:19,Tarkistettu,1.1 2016_138_221,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Martti,Talja,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä varhemmin jo käsiteltiin sosiaali‑ ja terveydenhuollon kansallisten sähköisten asiakastietojärjestelmien rahoitusta. Sinne on 1 miljoona euroa enemmän varattu kuin edellisenä vuonna. Kuitenkin rahamäärä, 17 miljoonaa, on pieni. Palvelutuotannon arviointiin siellä järjestelmän sisällä ei ole varattu lisärahoitusta. Kun kuuntelee asiantuntijoita, niin palvelutuotannon laadun, vaikuttavuuden arvioinnissa ja kehittämisessä olemme aivan alkutekijöissä. Tähän perustuen maakunta pystyy tulevaisuudessa ainoastaan arvioimaan, hoidetaanko potilaita yli vai alihoidetaanko, jätetäänkö jotakin hoitamatta, mikä on sen palveluntuottajan toiminnan vaikuttavuus siinä yhteisössä, jossa pyritään nimenomaan potilaslaadun parantamiseen. Olisinkin kysynyt, mihin toimenpiteisiin ministeriössä aiotaan ryhtyä, jotta nimenomaan laadun, vaikuttavuuden osalta (Puhemies koputtaa) kehitystä tapahtuisi.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1321,Male,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Martti Talja,1321,2016-12-20T15:10:22,2016-12-20T15:11:29,Tarkistettu,1.1 2016_138_222,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon saatavuudessa ja osaamisessa on vakavia puutteita ja eriarvoisuuksia Suomessa. Kysyin viime hallituskaudella sosiaali‑ ja terveysministeriltä, riittävätkö nykyiset saattohoidon laatusuositukset vai tarvitaanko Suomeen saattohoitolaki, ja silloin sosiaali‑ ja terveysministeriöstä vastasivat, että terveydenhuoltolain uudistamisen yhteydessä tämä asia on arvioitava, ja on hyvä, että tätä keskustelua käydään. Puhemies! Suomeen syntyy 600—3 000 lasta alkoholista vaurioituneena joka vuosi, näin sanovat asiantuntijat. Eduskunta on seitsemän kertaa pelastanut päihdeäitien kuntoutuspalvelut. Mielestäni tässä kyllä hallitus osoittaa jo poikkeuksellista piittaamattomuutta eduskunnan kantaan — kyseessähän on 2 miljoonan euron summa, joka ei budjetissa ole suuren suuri. Kysyn tässä nyt ministereiltä: onko mahdollista, kun ensi vuonna saamme seuraavan vuoden budjetin, että tämä raha löytyisi sitten budjetin sisältä (Puhemies koputtaa) esimerkiksi voimavarasiirroin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-12-20T15:11:33,2016-12-20T15:12:38,Tarkistettu,1.1 2016_138_223,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä debatin tässä vaiheessa vastauspuheenvuorot edustajille Kari, Skinnari ja Heikkinen ja sen jälkeen ministereille, jotta he muistavat, mitä heiltä on kysytty, 3 minuutin puheenvuorot",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_224,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Me olemme ehkä hieman hämmentyneinä oppositiossa seuranneet viime päivinä ja viime viikkoina hallituspuolueiden keskinäistä keskustelua tästä vanhempainvapaauudistuksesta. Kysyisin siitä nyt ministereiltä, kun vaikuttaa, että hallituspuolueetkaan eivät ole keskenään ihan yhdessä linjassa siitä, ollaanko uudistamassa vai eikö olla uudistamassa, tai jos ollaan, niin millä aikataululla. Erityisesti tätä hämmennystä ehkä lisää se, että tästä asiasta ei ole mainintaa hallitusohjelmassa tai sitten hallituksen melko tuoreessa tasa-arvo-ohjelmassa. Sen takia kysyisinkin ministereiltä, mikä hallituksen linja tässä on: onko uudistustyö käynnistymässä, tai onko se jo meneillään, ja millä aikataululla ollaan menossa eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-12-20T15:12:52,2016-12-20T15:13:41,Tarkistettu,1.1 2016_138_225,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kun tätä hyvinkin laajaa kenttää kuuntelee ja analysoi, niin tietysti välillä tekee mieli kysyä, mitkä asiat me näemme investointeina ja mitkä asiat kustannuksina. Nostan esille edelleenkin sen tosiasian, että noin 10 prosenttia suomalaisista aiheuttaa noin 80 prosenttia meidän sote-alan kustannuksista. Siellä on mielenterveyspotilaita, syrjäytyneitä ja niin edelleen, hyvin laaja kirjo. Me puhumme ennaltaehkäisystä tässä salissa, me puhumme ennaltaehkäisystä maakunnissa ja kunnissa, mutta mitä me todella sen eteen teemme investoimalla? Toinen asia ovat tietojärjestelmät. Edustaja Wallinheimo nosti asiallisesti tämän esille. Meillä on tulossa tilanne, jossa Apotti ja Una eli kaksi erilaista järjestelmää kohtaavat toisensa. Mitä sitten tapahtuu? Mitä te, arvoisa ministeri, aiotte näille kahdelle asialle tehdä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-12-20T15:13:42,2016-12-20T15:14:44,Tarkistettu,1.1 2016_138_226,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Hannakaisa,Heikkinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! On täysin vastuutonta puhua siitä, että sote-uudistusta jollakin tavalla lykättäisiin tai sitä revittäisiin tässä vaiheessa auki. Tälläkin hetkellä kuntien menoista yli puolet menee sosiaali- ja terveyspalvelujen menoihin. Suurienkin kaupunkien sote-menoista yli puolet menee yli 65-vuotiaitten ihmisten palveluihin, terveydenhuolto- ja hoivamenoihin. Suomi harmaantuu kovaa kyytiä, ja täällä ministeri Rehula puhui 3 miljardin euron kestävyysvajeesta, jota yritetään hoitaa näillä erinomaisilla kärkihankkeilla ja sote-uudistuksella. Suomen huoltosuhde voi vuonna 2030 olla EU-maiden epäedullisin. Ja tuo tarkoittaa 10 miljardin euron kestävyysvajetta. Minä hämmästelen, mitenkä me voimme (Puhemies koputtaa) puhua täällä salissa opposition suulla, että sote-uudistus pistettäisiin auki. (Puhemies koputtaa) Miten vastaatte, ministeri, tähän hämmästykseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p938,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Hannakaisa Heikkinen,938,2016-12-20T15:14:46,2016-12-20T15:15:50,Tarkistettu,1.1 2016_138_227,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ja nyt ministereille 3 minuuttia molemmille. Keskustelun luonne on sellainen, että on hyvä antaa tässä välissä ministereille 3 minuuttia molemmille.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_228,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edelleen täällä kysyttiin perhevapaista. Vastasinkin siihen jo tuolla aiemmalla kierroksella, että tähän budjettiin, tällaisena kuin näitä malleja on esitetty, ne eivät ole mahdollisia, niitä ei ole hallitusohjelmassa kirjattu sellaisenaan, esimerkiksi näitä 6+6+6-malleja. Ja kuten sanoin, varmasti ministeriössä on tällä hetkellä paljon sitä muuta lainsäädäntötyötä, mitä liittyy hallitusohjelmaan, eikä vähimpänä niistä tämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, joka sitoo lainsäädäntöresursseja, ja toivon, että se saa aivan asialliset resurssit siihen. Kaikkea ei ennätä tehdä tässä ajassa, mutta mitään keskustelua en koskaan tietenkään kiellä. Edustaja Ihalainen, otitte esille pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisen, ja ymmärtääkseni toitte esille pitkäaikaistyöttömyyden taittamisohjelman. Oliko näin? (Lauri Ihalainen: Kyllä!) — Kyllä. — Tämähän ei kuulosta ollenkaan huonolta, ei varmasti, koska tiedämme, että pitkäaikaistyöttömyys ei varmasti ole ilo kenellekään. Se vaatii tietysti poikkihallinnollista työtä, johon uskon, että hallituksessa varmasti löytyy yhteistyökykyä. Olen tyytyväinen kuitenkin, että tämä Lex Lindström etenee tällä kaudella elikkä tämä yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille toteutettava kertaluontoinen eläketuki, joka koskee näitä 5 vuotta työttömänä olleita yli 60-vuotiaita — se on tietysti osaltaan, mutta vain osaltaan. Jo edellisellä kierroksella, edustaja Eloranta, otitte esille, ja moni muukin tässä salissa, suomalaisen sosiaaliturvan tason verrattuna muihin Euroopan maihin. Se varmasti tietysti noissa Euroopan neuvoston suosituksissa riippuu siitä, mikä on laskentaperuste. Siellä ei ehkä ymmärtääkseni oteta täysimääräisesti huomioon meidän muutoin kattavaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää — meillä on kuitenkin ilmainen terveydenhuolto, tai se ei ole tämmöinen vakuutusperustainen vaan perustuu yleiseen sosiaalivakuutukseen. Siitä, mitä palveluja, mistä muodostuu esimerkiksi asiakasmaksuja — ja siitä, kun, edustaja Taavitsainen, kysyitte siitä, että tämmöinen asiakasmaksu sitten muodostuu perheille taakaksi: En yksityiskohtia muista asiakasmaksulaista, miten voidaan tulkita sitten sitä tilannetta. Siellä on tietysti toki se asiakasmaksukatto siitä, missä vaiheessa se tulee täyteen, ja se on se yli 600 euroa, mutta se, voidaanko alentaa maksua tai jättää maksu joissakin tilanteissa perimättä, täytyy sitten varmasti niistä lain perusteista katsoa. No, sitten täällä on sivuttu monessa kohtaa myöskin tuota saattohoitoa, mutta ministeri Rehulalle taidan jättää tämän asian, kun näyttää tuo aika kuluvan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-12-20T15:16:00,2016-12-20T15:19:15,Tarkistettu,1.1 2016_138_229,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Lapsiperheitten kotipalveluihin: talousmaksut eivät ole este kotipalvelujen saamiselle. Meillä on olemassa säännökset siitä, että maksua voi alentaa, ja meillä on olemassa tukijärjestelmä, joka huolehtii niiden perheiden osalta, joissa ennalta ehkäisevä työ on se ykkösasia ja ydinasia. Edustaja Taavitsainen, tuo maksu ei minulla olevan tiedon mukaan ole ongelma. Niin edellisellä kierroksella kuin tässä toisellakin tuli sote-ict esille. Tämä on peruspilari sille, että meillä voi syntyä valinnanvapaus, meillä voi syntyä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, meillä tulee mahdolliseksi se, että ihmiset voivat valita yhä enemmän liikkuessaan sen hoito- ja hoivapaikan, missä palveluja ottaa. Tämähän on pääministerille yksi sydämenasioita. Hän muistaa muistuttaa, kysyä perään, ja näiltä osin valmistelua ollaan viemässä. Perusidea on se, että tulee palveluväylä, johon avoimien rajapintojen kautta liitytään. Syrjäytymisestä tuli eri näkökulmista kysymyksiä. Edustaja Ihalainen, tulitte työllisyysnäkökulma edellä. Sitten meidän sosiaali- ja terveysministeriön ministereiden vastuulla on se, että on olemassa ne turvaverkot, ne palvelut, joilla pyritään siihen ja tavoitteena on se, että tuetaan ja autetaan ennen kuin syrjäytyminen on tapahtunut. Osoituksena hallinnon-alojen välisestä turhastakin ongelmasta on se, että esimerkiksi nuorten kohdalla opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tulee tehdä yhteistyötä. Niiltä osin kuin meillä on esimerkiksi tuo kärkihanke, jossa nyt ollaan siinä kenttävaiheessa, siellä hyviä käytäntöjä ihan oikeasti monistetaan. Samoin meillä, kun tähdätään puoliväliriiheen, työllisyys on ykkösasia ja nuorisotyöttömyys, nuorisotyöttömyyteen liittyvät kysymykset. Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulmasta me tulemme palvelut edellä siihen pöytään, koska jos henkilö tarvitsee jo elämänhallinnankin näkökulmasta tuen, niin sosiaali- ja terveysministeriön vastuullahan ne asiat ovat. Sitten yksi asia olivat nämä veteraanit. Edustajat Pakkanen ja Heinonen ottivat sen esille. Nyt meidän kaikkien yhteisenä tavoitteena pitää olla, että yksikään euro ei jää käyttämättä. Meidän kaikkien tavoitteena tulee olla se, että kuntoutukseen oikeutettu henkilö, nainen tai mies, saa sen kuntoutuksen. Yhteistyö — kunnat, valtio, Valtiokonttori, ministeriö — on välttämätöntä. Vastuu on ensisijaisesti tietysti kunnilla, ja meidän pitää kaikkien huolehtia siitä, että kuntoutuksen kaikki saavat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-12-20T15:19:17,2016-12-20T15:22:30,Tarkistettu,1.1 2016_138_230,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Käydään vielä muutaman kysymyksen verran tätä keskustelua. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat vielä käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. Muutamalle puheenvuorolle tilaa ja sijaa löytyy.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_231,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä on nostettu esiin perhepäivähoidon ja yleensä perhevapaakustannusten uudistamiset. Hyvät kollegat, tämä ei ole hallitusohjelmassa. Minusta on erittäin hyvä, että edustaja Saarikko on hyvin selkeäsanaisesti sanonut, että on hyvä lähteä asiaa valmistelemaan tällä vaalikaudella, jotta se saadaan huolellisesti valmisteltua, jotta on sitten mahdollisuus tehdä hyvän ja perusteellisen valmistelun pohjalta päätöksiä seuraavan hallituksen toimesta. Nyt muistutan todella siitä, että ainakin keskusta pitää erittäin tärkeänä sitä, että emme mene määräilemään perheen sisäistä työnjakoa. Perheillä pitää olla itsellään valinnanvapaus valita erilaisten hoitomuotojen välillä, ja tähän ei ole meillä mitään aihetta puuttua. Päinvastoin meidän pitää luoda erilaisia mahdollisuuksia, joiden välillä voidaan valintoja tehdä, ja kannustaa isiä käyttämään enemmän perhevapaita. Sitten tähän liittyy tärkeänä asiana myöskin samapalkkaisuus, jota pitää edistää. Useimmissa tilanteissahan siihen, että isä ei jää kotiin, on taloudellinen syy.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-12-20T15:22:43,2016-12-20T15:23:47,Tarkistettu,1.1 2016_138_232,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ruokahävikki on semmoinen yleinen keskustelun aihe, ja nyt näillä toimilla, joita tässä on tehty, että ollaan lisätty näitä määrärahoja näille yhdistyksille, ollaan päästy erittäin hyviin tuloksiin. Helsingin alueella jopa 80 yhdistystä saa keskitetysti tätä ruokahävikkiä jakoon ja nyt sitten myös vaatteita, mikä joulun alla on ollut erittäin hyvä asia. Mutta kuitenkin kysyn, kun tässä tilanteessa kukaan ei halua olla, että joutuu leipäjonossa olemaan, mihin sellaisiin toimiin ministeriö on ryhtymässä, jotka johtaisivat leipäjonojen lakkaamiseen Suomessa. Olisiko syytä laittaa nyt tämmöinen työryhmä kasaan, joka aidosti miettisi tätä? Meillä on tässäkin eduskunnassa paljon asiantuntemusta, joka voisi olla tuomassa hyviä käytännön ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-20T15:23:50,2016-12-20T15:24:47,Tarkistettu,1.1 2016_138_233,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Pienituloiset joutuvat jo nyt tinkimään lääkkeistä ja hoidosta. Varsinkin monet ikäihmiset joutuvat jopa pohtimaan, ostaako lääkkeitä vai ruokaa. Näitä kysymyksiä meille itse kullekin varmaan satelee, tuolla toreilla ja turuilla kun kuljemme. Sosioekonomiset erot ovat suuret jo nyt, mutta nyt hallituksen päätöksillä ne ovat vaarassa kasvaa. Yksi eriarvoisuutta aiheuttava asia on talousarvioon sisältyvä 134 miljoonan euron säästötavoite lääkekorvauksista. Säästöhän on jatkoa tämän vuoden alussa tehdylle lääkekorvaussäästölle, jossa otettiin käyttöön tuo kipeä 50 euron alkuomavastuu. Rankimminhan nämä maksujen korotukset ovat iskeneet ja tulevat iskemään niihin, joilla on pienet tulot ja paljon terveysongelmia. Ensi vuoden leikkaus on koitumassa erityisesti diabeetikkojen maksettavaksi, niin kuin olemme jo useasti keskustelleet, ja nämä leikkaukset tosiaan vaarantavat tarkoituksenmukaisen hoidon saannin ja kansanterveyden kehityksen. Diabeetikot ovat kovin huolissaan siitä, miten rahat jatkossa riittävät lääkkeisiin. Kun OECD kertoo, että terveydenhuoltomenojen osuus on jo nyt (Puhemies koputtaa) suuri meillä Suomessa, niin miksi nyt kasvatatte tätä edelleen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2016-12-20T15:24:49,2016-12-20T15:25:57,Tarkistettu,1.1 2016_138_234,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Veteraaniväestö vanhenee, ja palveluiden tarve painottuu entistä enemmän kotiin vietäviin palveluihin. Ministeri Rehula viittasikin omassa puheenvuorossaan siihen, miten tärkeää on, että nämä eri instanssit toimivat hyvin yhteen, että ne palvelut veteraaneille saadaan järjestettyä. Olin aloitteellinen tässä loppusyksystä ja olin yhteydessä oman alueeni Päijät-Hämeen virkamiehiin, jotka näitä palveluita muun muassa veteraaneille ja ikäihmisille järjestävät, ja kysyin heidän toiveitaan ja haasteitaan ja sitä, onko veteraanit tavoitettu ja onko heidän palvelunsa saatu toteutettua. Sieltä tuli muun muassa tämmöinen huomio, että Valtiokonttorin tilitysjärjestelmä on kankea ja siinä pitää luetella jokaisen euron käyttötarkoitus, montako suoritetta lumenluontia, monelleko henkilölle ja paljonko tuli kustannusta ja niin edelleen. Kuitenkin nämä palvelut toteutetaan lähinnä palvelusetelien kautta, joissa tämä palvelu on jo määritelty. Olisinkin kysynyt: voitaisiinko tätä Valtiokonttorin tilitysjärjestel-mää hieman sujuvoittaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-20T15:26:00,2016-12-20T15:27:03,Tarkistettu,1.1 2016_138_235,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että nyt jäi vielä hieman auki hallituksen näkemys liittyen perhevapaisiin, koska aikaisemmin on kuultu kokoomuksen riveistä, että uudistus voidaan hyvin tehdä tällä kaudella, perussuomalaisten riveistä on kuultu sitä, että mitään uudistusta ei pidä tehdä ja järjestelmä on hyvä nykyisellään, ja nyt keskusta sanoo, että tämä hallitus tulee valmistelemaan esityksen, joka tulee ehkä sitten seuraavalla kaudella, eli seuraava hallitus saa hoitaa homman kuntoon. Vihreät ovat valmistelleet mallin, joka ei tule lisäämään kustannuksia, joka säilyttää perheen valinnanvapauden ja itse asiassa lisää joustavuutta ja perheiden valinnanvapautta. Joten mielelläni kuulisin: mitä mieltä hallitus on tästä asiasta, ollaanko jonkunnäköistä valmistelutyötä aloittamassa, vai onko se jo tekeillä ministeriössä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-12-20T15:27:03,2016-12-20T15:28:01,Tarkistettu,1.1 2016_138_236,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensin kommentti ministeri Mattilalle: 2 500 euron kertakorvaus on parempi kuin ei mitään, mutta sehän ei vaikuta perhevapaiden tasaamiseen eikä lisää isien osallistumista lastenhoitoon. Mutta kysymykseni: Sote-uudistuksen ja uuden hankintalain myötä kehitysvammaisten tilanne ja mahdollisuudet päättää omasta elämästään muuttuvat. Tähän mennessä sosiaalipalvelut ovat olleet kuntien vastuulla ja lähellä ihmisiä ja asiakkaita, ja nyt päätösvalta siirtyy isommille maakunnille ja palvelukeskuksiin, pois ihmisten läheltä. Sosiaalipalvelut vaativat kuitenkin kokonaisosaamista henkilön tilanteesta ja tarpeista, ja lisäksi Suomi on ratifioinut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Miten kehitysvammaisten oikeus päättää omasta elämästään ja esimerkiksi asumisestaan taataan jatkossa, ja voidaanko yksilölliset asumisen ja elämisen tarpeet hoitaa edustaja Saarikon juuri antaman lupauksen mukaisesti palvelusetelin tai henkilökohtaisen budjetin kautta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1374,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2016-12-20T15:28:02,2016-12-20T15:29:09,Tarkistettu,1.1 2016_138_237,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilän hallitusohjelma on strateginen hallitusohjelma, ja keskeinen strateginen tavoite on työllisyysasteen nostaminen, se, että jokaisella suomalaisella työkykyisellä olisi työtä — juuri siksi vanhempainvapaajärjestelmän uudistaminen sellaiseksi, että se mahdollistaisi parhaalla mahdollisella tavalla työn ja perheen yhteensovittamisen, sen, että työelämässä olisi enemmän pienten lasten äitejä. Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet. Kysynkin tässä nyt vastuuministereiltä sitä, olisiko mahdollista, että puoliväliriihessä tehtäisiin päätös siitä, että vanhempainvapaajärjestelmän uudistaminen aloitettaisiin. Mielestäni tämä olisi erittäin loogista. Nykyinen hallitus on uudistustahtoinen. Koko suomalaista yhteiskuntaa uudistetaan, ja meillä on myöskin perheministeri. (Puhemies koputtaa) Monimuotoiset perheet ‑selvitys tuli 2005. Siinä oli hyvin laajasti pohdittu (Puhemies koputtaa) erilaisten perheiden tilannetta, ja myöskin työmarkkinakeskusjärjestöillä on yhtenäinen näkemys uudistuksesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p612,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2016-12-20T15:29:11,2016-12-20T15:30:22,Tarkistettu,1.1 2016_138_238,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minun käsitykseni mukaan työmarkkinajärjestöillä ei ole aivan yhtenäinen käsitys siitä, miten perhevapaita pitäisi uudistaa. Se näkemys ei ole aivan vähäpätöinen ottaen huomioon ansiosidonnaisen järjestelmän, josta työnantajat ja työntekijät maksavat valtaosan. Mitä tulee siihen, mitä itse täällä aiemmin sanoin, keskusta on esittänyt sitä muun hallituksen pohdittavaksi, voitaisiinko selvitystyö aloittaa ja ohjata sille vaikka parlamentaarinen seurantaryhmä niin, että voisimme varmistaa, että perheiden asemaa parantava uudistus, jonka ei meidän mielestämme edes välttämättä tarvitsisi olla pykälän tarkasti kustannusneutraali, voisi edetä seuraavalla hallituskaudella. Mutta haluaisin vielä kysyä ministeri Mattilalta: Täällä ovat nousseet ansiokkaasti kokeneiden edustajien Ihalaisen ja Zyskowiczin puheenvuoroissa pitkäaikaistyöttömät ja toisaalta osallistava sosiaaliturva. Alkamassa on myös perustulokokeilu. Mikä on teidän käsityksenne tästä, tarvitaanko sosiaaliturvaan remonttia? Miten suhtaudutte näihin kahteen hallitusohjelman merkittävään kirjaukseen sekä (Puhemies koputtaa) tähän kokeiluun perustulosta? Voitaisiinko osallistavaa sosiaaliturvaakin osana aikuissosiaalityötä kokeilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1157,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2016-12-20T15:30:24,2016-12-20T15:31:32,Tarkistettu,1.1 2016_138_239,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Sain sosialidemokraattien sote-mallin, tällaisen nipukan. Tämä valitettavasti aiheutti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia, mutta palaan niihin sitten varsinaisessa puheenvuorossa. Herra puhemies! Kysyisin ministereiltä, onko professori Juho Saaren työryhmä jo nimitetty ja minkälainen toimenkuva, tehtävänanto, sille tulee, viitaten esimerkiksi edustaja Laukkasen kysymykseen eriarvoistumisen ja ruoka-avun tarpeen kehityksestä. Edelleen korostan kärkihankkeitten merkitystä. Niillä ei todellakaan korvata tehtyjä leikkauksia, mutta ne kohdistuvat valtaosin erinomaisesti sellaisiin kohteisiin, muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriönkin puolella, joilla on saatavissa uudistuksia — ja ei vain sellaisia uudistuksia, jotka vaikuttavat vain täällä kotimaassa, vaan myös vientiinkin (Puhemies koputtaa) vaikuttavia, jotka ovat tavattoman hyviä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-20T15:31:33,2016-12-20T15:32:39,Tarkistettu,1.1 2016_138_240,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa esiin tämän päihdeäitien hoidon, minkä moni muukin edustaja on tässä nostanut, ja varsinkin sen huolen, että eduskunta on vuodesta toiseen huolehtinut näistä määrärahoista, niiden riittävyydestä. Valiokunta lausuukin mietinnössä, että rahoituksen saaminen pysyvälle ja kestävälle pohjalle on välttämätöntä. Tällä päihdeäitien hoidolla pystytään ehkäisemään vakavia alkoholihaittoja vastasyntyneillä ja myös kuntouttamaan perheitä ja ennaltaehkäisemään näin huostaanottoja. Kysynkin ministeriltä, miten on ajateltu, että tämä hyvä malli saataisiin kaikista niistä kaupungeista levitettyä koko maahan, missä nyt on tämä Pidä kiinni ‑hoitojärjestelmä, ja miten saisimme varmistettua hyvän huollon kaikille päihdeäideille.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-20T15:32:42,2016-12-20T15:33:40,Tarkistettu,1.1 2016_138_241,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ensin pitää pyytää anteeksi, että kysyin nyt aitiossa olevilta ministereiltä tätä osallistavan sosiaaliturvan työryhmän aikataulua. Kun asiaa vähän selvittelin, niin kävi ilmi, että se on asetettu tuolta TEMistä. Asia on kuitenkin tärkeä, ja kun täällä on puhuttu perustulokokeilusta ja osallistavasta sosiaaliturvasta — muun muassa edustaja Saarikko äsken puheenvuorossaan — haluan todeta, että kokoomuksen eduskuntaryhmä ei lähde tukemaan uutta perustulokokeilua, joka tulisi nyt asetetun kokeilun perään, ellei siinä vaiheessa myös tämä osallistava sosiaaliturva jollain tavoin tule kokeilun piiriin. Sitten haluan, herra puhemies, vielä sanoa näistä perhevapaista, että nyt ei kannattaisi hirveästi kiistellä siitä, milloin tehdään. Kannattaisi tehdä niin, että asetettaisiin puoliväliriihessä parlamentaarinen toimikunta, mihin voisivat tulla etujärjestötkin asiaa valmistelemaan ja selvittämään, ja sitten aikanaan on ratkaisun paikka.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-20T15:33:42,2016-12-20T15:34:45,Tarkistettu,1.1 2016_138_242,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän tässä debatissa puheenvuorot vielä edustajille Mäkisalo-Ropponen, Honkonen ja Tanus, ja sen jälkeen lopettelemme tätä debattivaihetta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_243,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Heikkiselle lyhyesti vain sen verran, että SDP ei ole ehdottanut soten alusta aloittamista vaan hallituksen esityksen virheiden korjaamista — samoja asioita, joita myös annetuissa lausunnoissa on tuotu esille. Arvoisa puhemies! Vielä lapsiperheköyhyydestä muutama sana. Me olemme toistamassa nyt 1990-luvun laman virheitä. THL:n tutkimuksessa on nimittäin tullut esille, että silloisen laman aikana köyhissä perheissä eläneillä lapsilla on nyt nuorina aikuisina huomattavasti enemmän mielenterveysongelmia, pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä. Nyt me olemme todella toistamassa tätä samaa virhettä. Hallitus ei ole lainkaan laskenut tai arvioinut, miten kalliiksi nämä säästöt tulevaisuudessa tulevat, ja siksi kysynkin: miksi hallitus ei ole laskenut säästöjä tehdessään (Puhemies koputtaa) niiden aiheuttamia vaihtoehtoiskustannuksia?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-20T15:35:08,2016-12-20T15:36:13,Tarkistettu,1.1 2016_138_244,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Muistisairaudet yleistyvät Suomessa, kun väestö ikääntyy, ja tämä aiheuttaa monia vaateita palveluille. Se myös lisää edunvalvonnan ja muiden tällaisten palveluiden tarvetta silloin, kun henkilön kyky hoitaa omia asioita ja oikeustoimikelpoisuus heikentyvät. Kysyisinkin ministereiltä: ollaanko tätä edunvalvontakokonaisuutta jollakin tavalla kehittämässä, ja missä tilanteessa on itsemääräämisoikeuslainsäädännön kehittäminen, joka meillä on yhtenä tavoitteena?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-20T15:36:13,2016-12-20T15:36:57,Tarkistettu,1.1 2016_138_245,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Ministerit ovat nähneet oikein lisärahoituksen tarpeen turvakoteihin, päihderiippuvaisten tukeen, päihdeäideille ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kysyisinkin arvon ministereiltä: Tullaanko nämä tarpeet ja tilanteet muistamaan, kun nyt lausuntokierroksella oleva hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi tulee arvioon ja käsittelyyn? Onhan niin, että hallituksen sekä oikea että vasen käsi toimivat samansuuntaisesti, eikä niin, että toinen käsi yrittää korjata ja auttaa ja toinen laittaa lisävauhtia lisäkärsimyksiin? Sitten toinen kysymys palliatiiviseen hoitoon ja saattohoidon kehittämiseen ja saatavuuteen liittyen: Muistetaanko tässä yhteydessä jatkossa huomioida riittävästi myös pelossa ja ahdistuksessa, kivussa olevat omaiset ja läheiset? Eutanasia-kansalaisaloitteen takanahan näyttää pitkälti olevan ahdistuneet ja pelokkaat omaiset.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1325,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2016-12-20T15:36:57,2016-12-20T15:37:54,Tarkistettu,1.1 2016_138_246,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisat edustajat, jotenkin tuntuu, että nyt debattia olisi käyty riittävästi tähän vaiheeseen. Jokainen on käyttänyt vähintään yhden puheenvuoron, jos on sitä pyytänyt, ja enimmillään puheenvuoroja on käytetty neljä. Eli ministereille 3 minuuttia kummallekin. Ministeri Mattila ensin, ja ministeri Rehula jatkaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_247,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Pirkko,Mattila,Sosiaali- ja terveysministeri,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia vielä kysymyksistä ja puheenvuoroista. Kärkihankkeista on omalta osaltanikin sanottava se, että kyllä niiden on tarkoitus jäädä elämään ja niiden on tarkoitus juurruttaa hyviä käytäntöjä. Hallituksellahan on useita kärkihankkeita, jotka varmasti tulevat jäämään historiaan. Otetaan nyt vaikka tuolta toiselta hallinnonalalta Hossan kansallispuisto, joka on päätetty perustaa. Nyt tietysti perustulokokeilu on yksi näitä kärkihankkeita, mihin, edustaja Zyskowicz, viittasitte. Eihän se haittaa, osallistava sosiaaliturva ja siihen liittyvä työhän ovat ihan hyviä, vaikka ne tulisivat sieltä TEMistä. Perustulokokeilusta on sanottava sen verran, että kun se nyt lähtee käyntiin, niin sittenhän vasta saamme siitä tietoa, ja sitten sitä, totta kai, täytyy kehittää. Valmis se ei ole. Se ei ole malli, se on kokeilu, ja sitä työtä odotellessa. Kiitoksia edustaja Laukkaselle useastakin lämpimästä puheenvuorosta, mitä käytitte koskien avustustyötä, näitä ruoka-avustuksia, vaateavustuksia. Ei varmasti ole ollenkaan huono ajatus, että se on laaja yhteistyö, parlamentaarinen yhteistyö. Eduskunnassa toimii Köyhyysryhmä. Siltä pohjalta on varmasti helppokin laajentaa tuota kehittämistyötä hyvinkin kekseliäästi. Ja sitten jäämme odottamaan, mitä Juho Saaren työryhmä saa aikaan. Edustaja Eloranta, nostitte esille nämä diabeetikkoja koskevat ynnä muut tietysti ikävätkin lääkesäästöt, joita on tehty, mutta korostan sitä, että tässä eivät ole kaikki diabeetikot ja kaikkien diabeetikoiden lääkkeet eivätkä kaikki korvaukset. Meillä säilyy edelleen lääkekatto, ja perustoimeentulotukeen tulee nämä välttämättömät tarkistukset tehtyä, kun taas muita leikkauksia on jouduttu tekemään. Sitten perhevapaista totean sen, että meillä on hallituksen ohjelma. Se on hallituspuolueitten yhteinen ohjelma, mitä tällä hetkellä noudatetaan tämänhetkisessä budjetissa. Täällä salissa on monta kertaa ja julkisessa keskustelussa on monta kertaa peräänkuulutettu esimerkiksi hyvää lainsäädäntötyötä, lainsäädäntövalmistelua. Jo ihan siitä työtilanteestakin johtuen — ne hankkeet, mitä on menossa hallitusohjelman puitteissa, kuten sote-uudistus, sitovat resursseja — vaikka on mikä strateginen hallitusohjelma ja vaikka kuinka olisi tahto ja halu, kaikkea ei voi, ei ennätä yhtä aikaa tehdä. Se, mitä puoliväliriihessä tapahtuu, jää nähtäväksi. Siihen minulla ei ole tässä ja nyt tietenkään mandaattia mitään sanoa. Kokeiluyhteiskuntaa tietenkin kannatan ja toivon, että tämän strategisen hallitusohjelman puitteissa vielä hyviä kokeiluja saadaan eteenpäin. Ihan lyhyesti vielä, kun, edustaja Saarikko, nostitte tämän päihdeäitien kuntoutuksen monimutkaisuuden, kyllä, näinhän tämä raha on koukun kiertänyt vuosi vuoden jälkeen, mutta toivon, että ministeri Rehulallakin on vastaus tähän asiaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1152,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Pirkko Mattila,1152,2016-12-20T15:38:12,2016-12-20T15:41:31,Tarkistettu,1.1 2016_138_248,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Juha,Rehula,Perhe- ja peruspalveluministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Se vastaushan siihen, miksi tässä ollaan, on se, että kuntien valtionosuuksissa on kohta, jossa tämäkin asia pitäisi hoitaa. Kysehän on suomeksi päihdeäitien osalta siitä, että nämä toimijat, jotka palveluja tarjoavat, eivät saa asiakkaita. Kunnat eivät tee sitä työtä sillä tavalla kuin kenties palvelutarve olisi. Siitähän tässä on vuosi toisensa jälkeen ollut kysymys. Todennäköisyys kestävän ratkaisun aikaansaamiselle kasvaa tilanteessa, jossa hartiatkin kasvavat palvelujen järjestämisvastuussa olevalle toimijalle. Edustaja Tolppanen kysyi täällä Vaasan sairaalasta, niistä kustannuksista, joita tuleva muutos tulee tuomaan. Lähikuukaudethan sen kertovat, millä tavalla palvelut ja kielelliset oikeudet turvataan tilanteessa, jossa tapahtuu muutos. Me tiedämme noin puolen vuoden sisään sen, millä tavalla käytännön tasolla ja arjessa voimaan tuleva laki toteutuu. Iso merkitys on sillä, mitä alueella tapahtuu. Sitten edustaja Rehn-Kivi kantoi huolta vammaisista, kehitysvammaisista. Meillä on tulossa malli, jossa on niin sanottu henkilökohtainen budjetti, joka on vammaisjärjestöjenkin toivoma tapa huolehtia siitä, että vammaiset, kehitysvammaiset voisivat ensinnäkin tulla valinnanvapauden piiriin, mutta toisekseen nämä kansainväliset kokemukset, joita nyt ollaan Suomeen näiltä osin tuomassa, ovat toteutumassa. Sen on hallitus luvannut. Tämä henkilökohtainen budjetti on väline toteuttaa valinnanvapaus. Saattohoidosta ja kivun lievityksestä on useampikin edustaja puhunut. Kyllähän yksi osa hoitohenkilöstön koulutusta on se, että myös kivun hoitoon kiinnitetään huomio ja siellä on sellaisia oppimiskokonaisuuksia. Tälläkin tulee olla merkitystä. Ja sitten, arvoisa herra puhemies, jonkun verran tämän sote-savotan kanssa tekemisissä olleena voin sanoa, että kun täälläkin on useita puheenvuoroja käytetty kriittiseenkin sävyyn siitä, mitähän tästä on tulossa, niin poliittisen keskustelun käyminen olisi paljon mukavampaa — jos näissä töissä nyt jotakin mukavaa joskus voi olla — kun tietäisi, mistä kävisi. On helppo sanoa perhevapaista, että meillä on malli, edustaja Kari. Olen sen verran perehtynyt teidän perhevapaamalliinne, että se ei ole ihan kustannusneutraali. Sama on tämän soten osalta. Nyt on kysymys siitä, menemmekö me eteenpäin, saavatko ihmiset tarvitsemansa palvelut ja niin, että meillä vielä rahatkin riittävät. Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tästä keskustelusta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p541,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Juha Rehula,541,2016-12-20T15:41:32,2016-12-20T15:44:48,Tarkistettu,1.1 2016_138_249,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Tämä debattivaihe on päättynyt. Siirrytään puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_250,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Niilo,Keränen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! STM:n määrärahat tälle vuodelle nousevat, kuten äsken kuulimme valtiovarainvaliokunnan jaoston puheenjohtajan toimesta. Tähän vaikuttavat muun muassa toimeentuloturvan siirtäminen Kelalle, opiskelijoitten asumistuen muutos, kiky-sopimus, turvapaikanhakijat, palkkatuen ja starttirahan osittainen siirto STM:lle. Siihen vaikuttavat myöskin kertaluontoinen eläketuki pitkäaikaistyöttömille, korvaus työnantajille naistyöpaikkojen perhevapaista sekä tietenkin hallituksen kärkihankkeet. Näistä kärkihankkeista eniten varoja osoitetaan kotihoito- ja omaishoitokärkihankkeeseen, vähemmän sitten sinne asiakaslähtöisten palvelujen kehittämiseen, osatyökykyisten työmahdollisuuksiin, lapsi- ja perhepalveluitten kehittämiseen sekä terveyden edistämisen kärkihankkeeseen. Yksi tulevaisuuden kannalta ehkä merkittävin hanke on ensi vuonna aloitettava perustulokokeilu, joka tosin jäi aika suppeaksi eikä tule kovin paljon informaatiota antamaan. Kärkihankkeet ovat hyviä asioita, ja niihin panostetaan yhteensä 130 miljoonaa euroa. Mutta, herra puhemies, sellaisiakin päätöksiä on tehty, jotka ensi vuonna vaikuttavat heikentävästi sosiaaliturvaan. Yksittäisinä päätöksinä ne eivät vaikuta kohtuuttomilta, ja periaatteena niissä on, että jokainen meistä osallistuu talkoisiin, joilla isänmaan talous yritetään saada kuntoon ja hyvinvointiyhteiskunta pystytään pitkällä aikavälillä säilyttämään. Mutta kun heikennykset joissakin tapauksissa kasaantuvat, vanhana sosiaaliturvatyöntekijänä olen kyllä sitä mieltä, että niitten yhteisvaikutuksia olisi ollut syytä selvittää ehkä nykyistä paremmin. Hiukan kyseenalaiseksi jää, mitkä ovat heikennysten kokonaisvaikutukset yksittäisiin kansalaisiin tai edes joihinkin väestöryhmiin, kuten lapsiperheisiin, eläkeläisiin tai paljon sairastaviin. On toki muistettava, että verotukseen tehtävät muutokset, panostukset kärkihankkeisiin, talouden kääntyminen kasvuun sekä hyvin kohdennetut uudistukset kompensoivat tulonsiirtojen heikennyksiä monien kohdalla. Maassa on kuitenkin kansalaisia, joille veronkevennykset eivät kompensaatiota tuo, pitkään työttömänä olleita, pitkäaikaissairaita, syrjäytyneitä ja muita tulottomia, jotka kuitenkin ovat meidän muiden kanssa täysin samanarvoisia kansalaisia. Toki meillä on viimesijainen toimeentuloturva, jota ei leikata ja johon kansalaiset pystyvät turvautumaan aina. Viimesijainen turva on yksi hyvinvointiyhteiskunnan perustavanlaatuisista turvaverkoista. Mutta jatkossa kannattaisi kyllä ponnistella, jotta sosiaaliturvan väliinputoajat pystyttäisiin tunnistamaan ja tekemään sosiaaliturvaan tarvittavia korjauksia. Arvoisa puhemies! Tämän tulevan vuoden budjetissa ei ole vielä vuosisadan suurimman uudistuksen eli soten raha-asioita. Soteen valmistautumista kuitenkin on. Yksi tähän liittyvä budjettilaki on terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muutos. Näillä lakimuutoksilla luodaan merkittäviä edellytyksiä muun muassa sairaanhoidon työnjaolle. Terveydenhuoltolain muutos tuo perusterveydenhuoltoon niin kutsutut kiirevastaanotot, joilla palveluja tuodaan lähelle ihmistä, samaan tapaan kuin aikoinaan tuotiin kansanterveyslailla — siihen aikaan, kun minä aloitin itse työelämässä. Niin ikään hyvä uudistus on sosiaalipäivystyksen tuominen terveydenhuollon päivystysten yhteyteen. Uudistukset ovatkin selkeää valmistautumista tulevaan sote-rakenteeseen. Herra puhemies! En malta kuitenkaan olla sanomatta, että lakipakettiin sisältyy myös selkeä heikennys erikoissairaanhoitoon, joka suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa on näihin saakka ollut se parhaiten toimiva osa-alue. Pienten sairaaloiden, entisten aluesairaaloiden, leikkaustoiminta supistuu ja siirtyy kauemmaksi kansalaisista suuriin ja jo nyt ruuhkautuneisiin keskussairaaloihin. Uudistus voi olla jollain tapaa perusteltu potilasturvallisuuden ja toiminnan laadun kannalta, mutta vastaavat tavoitteet olisi kyllä saavutettu hyvällä ohjauksella ja alueiden sisäisellä yhteistyöllä, ilman että toiminta vietäisiin kauas kansalaisista ja ilman että kansalaisten ja heidän työnantajiensa aikaa hukkaantuu turhiin jonotuksiin ja pitkiin matkoihin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p573,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Niilo Keränen,573,2016-12-20T15:45:13,2016-12-20T15:50:11,Tarkistettu,1.1 2016_138_251,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Olen erittäin huolissani siitä, että hallitus säästöillään heikentää kaikkein pienituloisimpien ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Terveyspalvelujen asiakasmaksuja on korotettu, lääkkeiden omavastuuosuudet nousevat, sairaanhoitoon liittyvien matkakustannusten omavastuuosuudet ovat nousseet rajusti. Tämä osuu kipeästi juuri niihin kuntalaisiin, jotka tarvitsevat paljon terveyspalveluita ja käyttävät paljon lääkkeitä. Moni vaikeasti sairas elää jo nyt köyhyysrajan alapuolella. Usea pienituloinen vanhus miettii, onko eläkkeestä varaa lääkkeisiin, jotta rahaa riittäisi leipään ja asumiseen. Tämä on epäinhimillistä ja kohtuutonta. Hallituksen säästöistä syntyvä kumulatiivinen vaikutus lisää etenkin pienituloisten lapsiperheiden, ikääntyneiden ja vammaisten köyhyysriskiä. Tämä lisää eriarvoisuutta ja köyhyyttä sekä sosiaalityön palveluiden tarvetta. Myös terveyserot saattavat kasvaa ja hoitoon hakeutuminen viivästyä. Ihmettelen myös sitä, että keliaakikkojen ateriatuki poistui kokonaan. Keliakian ainoa hoitomuoto, ainoa lääke, on täysin gluteeniton ruokavalio. Symbolisesti tuen merkitys on tärkeä, sillä se kannustaa keliaakikkoja pitämään huolta itsestään. Arvoisa puhemies! THL:n tuore tutkimus paljasti, että lapsiköyhyys on kasvanut valtavasti. Joka kymmenes suomalainen lapsi elää köyhässä perheessä. Köyhän perheen lapsi jää osattomaksi monesta hauskasta, johon kavereilla on varaa. Köyhän perheen lapsella ei välttämättä ole varaa harrastaa. Monissa työttömien perheissä päivähoito, hyvä varhaiskasvatus, on tukenut ja auttanut perhettä ja lasta. Siksi näen erittäin haitallisena hallituksen päätöksen, että lapsen oikeus päivähoitoon on nyt riippuvainen siitä, onko vanhempi työssä vai ei. Lapsen oikeus kokopäivähoitoon riippuu nyt vanhemman työmarkkinatilanteesta. Vaikka hoitoon olisi oikeutettu sosiaalisin perustein, harva kuitenkaan lähtee välttämättä sellaiseen hakuprosessiin, jossa sosiaalinen leimautuminen on uhkaavana tekijänä. Arvoisa puhemies! Meidän on paljosta kiittäminen — vapaasta maastamme — sotiemme veteraaneja. (Ben Zyskowicz: Oikein!) Iloitsen eduskunnan lisäyksestä veteraanikuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Sotainvalidien Veljesliitto on tuonut tärkeää viestiä eduskuntaan. Myös kaikkein lievävammaisimmilla sotainvalideilla on tarvetta ruokapalveluihin ja siivouspalveluihin. Nyt viestiin vastataan, kun vuoden alusta 10 prosentin haitta-asteiset sotainvalidit pääsevät maksuttomien kunnallisten kotipalveluiden piiriin. Arvoisa puhemies! Äskeisessä debatissa käytiin keskustelua päihdeäitien kuntoutuksen tilanteesta. Eduskunta on vuodesta toiseen turvannut tämän äärimmäisen tärkeän hoitomuodon, joka auttaa perheitä päihteettömyyteen, turvaa myös lapsille eheän ja turvallisen kodin ja turvaa syntyviä lapsia alkoholivaurioilta. Sen takia tämä malli olisi hyvä saada valtakunnalliseksi käytännöksi ihan kaikkialle Suomeen eikä vain niihin muutamiin kaupunkeihin, joissa nyt on mahdollista saada tätä Pidä kiinni ‑päihdehoitoa. On tärkeää, että ministeri Rehula tuossa äskeisessä debatissa totesi, että tämä asia pitää huolehtia silloin, kun asia saadaan kunnilta suuremmille harteille. Nimittäin päihdeäitien hoidon rahoitus on tarpeen saada pysyvälle ja kestävälle pohjalle. Arvoisa puhemies! Ratkaisuja maamme parhaaksi tarvitaan. Yksi hyvä asia, josta haluan antaa kiitoksen, on perustulokokeilu. Se voi antaa uusia mahdollisuuksia lisätä työllisyyttä. Mutta hallituksen leikkauspolitiikka koulutuksesta ja hyvinvoinnista on silti kestämätöntä. Tiedän, ettei hallituksen ole helppoa löytää Suomelle nostetta, mutta toivoisin silti suurempaa herkkyyttä ihmisten hädälle ja reilumpia päätöksiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-20T15:50:20,2016-12-20T15:55:21,Tarkistettu,1.1 2016_138_252,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Nostan esiin ikäihmisten tehostetun palveluasumisen maksupolitiikan. Monet kunnathan ovat muuttaneet kiihtyvään tahtiin vanhustenhuollon ympärivuorokautisen laitoshoidon yksiköitä tehostetun palveluasumisen yksiköiksi. Tässä käy niin, että asukkaan kohdalla hoito pysyy samana, hän saattaa jäädä ihan samaan huoneeseen, samaan rakennukseen, mutta kyltti ulko-ovessa muuttuu ja aiempi, eläketuloon suhteutettu palvelumaksu vaihtuu moninkertaisesti korkeammaksi palvelumaksuksi. Tehostetussa palveluasumisessa maksetaan vuokran lisäksi aterioista, kotihoidon palveluista, muista tukipalveluista, ja tuo hinnoittelu koostuu niin monista osista, että kokonaishinnan hahmottaminen voi ikääntyneelle ja hänen omaisilleen olla vaikeaa. Ja monesti ne maksut ylittävät selvästi eläketulot. Haastavin tilanne on silloin, kun palveluasumisen piiriin siirrytään vielä suhteellisen hyvässä kunnossa ja palvelujen tarve kasvaa pikkuhiljaa. Tällöin maksuja alkaa tulla lisää samalla, kun ikäihmisen kyky hahmottaa omaa taloustilannettaan heikkenee. Kaikessa hiljaisuudessa siis vanhustenhuollon palveluihin on viety läpi aika raju palvelumaksukorotus, joka on moninkertaistanut käytännöllisesti katsoen aivan samasta hoidosta perittäviä maksuja ja ajaa ikäihmisiä ja myös heidän puolisoitaan taloudellisesti hankalaan tilanteeseen. Sen vuoksi mielestäni tähän palveluasumiseen tulisi saada kohtuullisuus, tulisi saada valtakunnallinen maksusääntö. Lakihan sallii sinänsä maksujen kohtuullistamisen, mutta aika monissa kunnissa joko tätä ei tiedetä tai sitten sitä ei vain käytetä. Sitten, arvoisa puhemies, haluan lyhyesti kommentoida tätä perhevapaajärjestelmäkeskustelua ja niitä erilaisia malleja, joita on esitetty. Totean, että erilliset isä- ja äitikiintiöt eivät todellakaan lisää perheiden valinnanvapautta vaan pikemminkin kaventavat sitä. Tässä keskustelussa unohtuu se, että nykyinen kotihoidon tukihan on erittäin joustava järjestelmä, sillä siinä ei ole tarpeetonta sääntelyä liittyen siihen, kumpi vanhempi hoitaa lapsia tai onko tuloja tai käykö työssä. Ainoa edellytys kotihoidon tuen saamiselle on se, että lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Eli jos halutaan järjestelmä, joka ei ole byrokraattinen eikä siinä ole tarpeetonta sääntelyä ja perheiden valinnanvapauteen puuttumista, niin ei silloin kyllä ihan hevillä kannata tästä kotihoidon tukijärjestelmästä luopua. Sitten vielä, puhemies, kiitän valiokuntaa siitä, että tuohon päihdeäitien hoitoon lisättiin määrärahoja, mutta samalla kannan huolta siitä, että tuo päihdehoidon tarve paitsi näiden äitien kohdalla myös koko väestön kohdalla tulee ihan merkittävästi kasvamaan, mikäli hallitus vie tuota alkoholilakiuudistusta eteenpäin. Sieltä perusteluista löytyy hyvin selkeästi se, että jopa niitä alkoholikuolemia arvioidaan tulevan lisää noin 150 vuodessa ja 1 500 hoitopaikkaa, vuodepaikkaa, tarvitaan lisää, mikäli tuo lakiesitys toteutetaan, joten vetoan nyt hallitukseen siinä, että kun monta muutakin epäonnistunutta lakiesitystä hallitus on perunut, niin vetäisi myös pois kokonaan tämän alkoholilakiesityksen, joka on epäonnistunut.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-20T15:55:25,2016-12-20T15:59:57,Tarkistettu,1.1 2016_138_253,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä hallinnonala, joka meillä on tässä tarkastelussa, sisältää valitettavan paljon supistuksia nimenomaan pienituloisten osalta. Tämä on sellainen huoli, joka tässä salissa hyvin selvästi on tänään kuulunut: miten ihmeessä me voimme toisaalta leikata näitä tukia ja sitten samaan aikaan leikata toimeentulotukea ja viedä sitä ihan kaikkein pienimpien tulojen varassa olevien ihmisten päivittäistä toimeentuloa? Köyhyys tulee lisääntymään, lapsiperheiden köyhyys tulee lisääntymään, vanhusten ja erityisesti pitkäaikaissairaiden köyhyys tulee lisääntymään, ja nyt sitten myös nämä työttömyysturvaan liittyvät leikkaukset tulevat johtamaan siihen, että köyhien määrä tulee lisääntymään. En oikein näe tätä yhtäläisyysmerkkiä nyt siinä, miten Suomi saadaan nousuun sillä tavalla, että köyhien määrää lisätään näin dramaattisesti. Arvoisa puhemies! Ymmärrämme kaikki sen, että työ on se, mitä me nyt tässä valtakunnassa tarvitsemme, ja annammekin tunnustuksen tietysti hallitukselle kaikista niistä toimista, jotka ihan aidosti lisäävät työpaikkoja ja antavat mahdollisuuden ihmisille selvitä itse. Pääkaupunkiseudulla ja kohta myös muissa kuudessa suuressa kaupungissa kohtaamme tilanteen, jossa asuntojen hinnat nousevat sellaiselle tasolle, että ihmiset, yhä useammat, joutuvat hankkimaan toisen työpaikan, jonkinlaisen sivutulon, jotta selviävät edes vähimmäisestä toimeentulon tarpeesta. Puhutaankin työn vaihtosuhteesta, joka on nyt tällä hetkellä sellainen, että se on muuttumassa negatiiviseksi, kun sillä työn toimeentulolla ei enää pysty takaamaan itsellensä vähimmäiselintasoa. Tämä johtaa monen kohdalla kierteeseen pikavippien osalta, haetaan hetken apua johonkin hetkelliseen tarpeeseen pikavippien puolelta, ja yhtäkkiä huomaamme, että olemmekin ajautuneet pysyvästi pikavippien piiriin. On aika yllättävää, kun on tutkittu tätä pikavippien ottajien ikäjakaumaa, että siellä erityisesti plus 55 ‑miehet ovat kasvavassa määrin ajautumassa pikavippikierteeseen. Siellä on varmasti monia syitä, mutta näemme sen jo tällä hetkellä, että tämä sosiaalipolitiikka, jota tämä hallitus nyt tällä hetkellä ajaa, tulee lisäämään tällaista köyhyyttä Suomessa. Arvoisa puhemies! Olisi nyt äärimmäisen tärkeää, että yli kaikkien puoluerajojemme todella näkisimme tämän hälyttävän tilanteen, joka meillä on edessämme. Täällä joku mainitsi jo sen, että viime laman aikaiset opetukset ovat meiltä unohtuneet. Olen samaa mieltä. Olen tuon laman yksi läpimenijä, jonka yritykset menivät konkurssiin, minkä seurauksena perheemme ajautui velkajärjestelyyn. Lapsemme piilottivat ruokaa kaappeihin, kun pelkäsivät, että se loppuu. Silloin muistan, kun tuosta sitten lähdettiin selviämään, että lupasimme itse itsellemme, siis koko Suomi, että ei koskaan enää tällaisia leikkauksia. Nyt sitten, kun tuota aikaa on myöhemmin tutkittu, on havaittu, että se politiikka, jota silloin harjoitettiin, on tuottanut sukupolven, väliinputoajasukupolven, jolla on valtavat syrjäytymisen vammat sielussaan. Nyt on oikein kysyä kaikilta meiltä hyvätuloisilta päättäjiltä, olemmeko luomassa jälleen uutta sukupolvea. Merkit ovat ilmassa, kaikki nämä muutokset, joita nyt toteutamme sosiaaliturvaan ja yhteiskunnallisiin tukiin, ovat jo näkymässä ja se, että ne tulevat tuottamaan jälleen yhden väliinputoajasukupolven. Minusta kansakuntana meillä ei ole siihen varaa. Nyt kun tätä talousarviota tässä hyväksytään, niin toivoisin, että te, hyvät hallituspuolueen edustajat, näkisitte tämän uhan, joka meillä on edessämme, ja kun aletaan valmistella vuoden 2018—2019 talousarviota, nähtäisiin, että tällä tiellä emme voi jatkaa vaan yhdessä tekisimme muutoksen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-20T16:00:04,2016-12-20T16:05:35,Tarkistettu,1.1 2016_138_254,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Yleiskeskustelu ja pääluokan käsittely keskeytetään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_138_255,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mauri,Pekkarinen,Ensimmäinen varapuhemies,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt jatketaan aiemmin tänään keskeytynyttä yleiskeskustelua sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta 33.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p212,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen 2016_138_256,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos kaikille kollegoille mielenkiintoisesta maa- ja metsätalouskeskustelusta. Olen ollut täällä enemmänkin oppivana osapuolena tähän asti, mutta nyt sitten päästään minun asiantuntijuusalueeseeni eli sosiaali- ja terveystoimen asioihin. Tämä talousarvio on surullista luettavaa eläkeläisille, työttömille, pitkäaikaissairaille, pienituloisille ja lapsiperheille. Hallitus kohdistaa näille ihmisryhmille käsittämättömiä leikkauksia ja asiakasmaksujen korotuksia, ja samaan aikaan hyvätuloiset saavat huomattavia verohelpotuksia. Tämä talousarvio lisää köyhyyttä ja eriarvioisuutta. Erityisen huolestuttavaa on, että monet leikkaukset ja maksujen korotukset kohdistuvat samoille henkilöille, ja tämä aiheuttaa myös toimeentulotukiriippuvuuden kasvua ja syvenemistä. Leipäjonot eivät kuulu hyvinvointiyhteiskuntaan, ja hallituksen päätösten takia ne tulevat entisestään kasvamaan ja pitenemään. Leipäjonoissa on yhä useammin pienituloisia eläkeläisiä ja lapsiperheitä. Leikattavien sosiaaliturvaetuuksien taso on jo valmiiksi alhainen. Muun muassa Euroopan neuvosto on jo aiemmin huomauttanut Suomea asiasta, ja nyt taso laskee entisestään. Ja mitäpä hallitus tekee tässä tilanteessa? Perustaa työryhmän pohtimaan eriarvoisuutta. Ensin se on omilla toimillaan kahdessa perättäisessä talousarviossa saanut aikaan tämän ongelman, ja nyt se perustaa työryhmän pohtimaan asiaa. Työryhmän perustamisen sijasta hallitus olisi voinut tehdä parempaa lainsäädäntötyötä sekä arvioida etukäteen päätöstensä kokonaisvaikutuksia eriarvoistumisen näkökulmasta. Hallitus sanoo, että säästöjä on tehtävä, jotta velkaantuminen saadaan kuriin. Se ei kuitenkaan ole lainkaan laskenut, mitä kustannuksia se näillä toimenpiteillä aiheuttaa yhteiskunnalle tulevaisuudessa. Esimerkiksi lapsiperheköyhyyden lisääntyminen tulee kalliiksi. Viime kaudella kansanedustajana ollessaan nykyinen pääministeri Sipilä totesi sen, että lapsiperheiltä ei saa leikata, ja sen, että meidän tulee oppia viime laman virheistä. Nyt kuitenkin tehdään samat virheet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tutkinut 1990-luvun laman aikana köyhissä perheissä asuneita ja eläneitä lapsia ja todennut, että heillä on huomattavasti enemmän mielenterveysongelmia, pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä. Viime laman kustannuksia maksetaan siis edelleen. Tämä hallitus aiheuttaa jälleen uusia kustannuksia tuleville vuosille ja vuosikymmenille. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus uskoo kärkihankkeisiinsa, ja niillä on hyviä tavoitteita, mutta ne eivät auta, jos samalla säästetään perustoimeentulosta ja -palveluista. Hallituksella on esimerkiksi sinällään oikein hyvältä kuulostava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärkihanke, mutta hallitus on unohtanut, että köyhyys ja eriarvoisuus ovat pahinta myrkkyä terveydelle ja hyvinvoinnille. Esimerkki käsittämättömästä terveyseroja suurentavasta ja yhteiskunnan kustannuksia pidemmällä tähtäyksellä kasvattavasta päätöksestä on kakkostyypin diabeteksen lääkehoidon korvausten leikkaaminen. Tämä päätös kirpaisee eniten köyhiä eläkeläisiä, ja jos he jättävät lääkkeet syömättä, sairauden aiheuttamat komplikaatiot tulevat yhteiskunnalle muutamassa vuodessa huomattavasti kalliimmiksi kuin lääkekorvausten leikkaamisesta saatava hyöty. Valitettavan moni ikäihminen joutuu jo nyt miettimään, ostaako kaupasta ruokaa vai apteekista lääkkeitä, ja näiden ihmisten määrä kasvaa hallituksen päätösten johdosta entisestään. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistushankkeen toteuttaminen edellyttää rinnalleen vankkaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, mutta tässäkin asiassa hallitus toimii käsittämättömällä tavalla vähentäen sektoritutkimuslaitosten budjettirahoitusta. Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää toimintatapojen muutoksia. Meillä ei ole varaa työskennellä tehottomilla toimintatavoilla, ja siksi tarvitsemme tutkimusnäyttöä löytääksemme vaikuttavat käytännöt. Ilman tukevaa tutkimustoimintaa ei toimintatapojen muutos onnistu, ja siksi on erittäin lyhytnäköistä, jopa vastuutonta, vähentää näin suurten ja merkittävien muutosten aikana tutkimuslaitosten rahoitusta. Mutta ilokseni voin lausua kiitokset valtiovarainvaliokunnalle siitä, että hoitotyön tutkimusasema sai rahoituksen, jonka avulla se voi jatkaa tärkeää toimintaansa. Hoitotyöllä on keskeinen asema sosiaali- ja terveystoimessa, ja sen vaikuttavuudella on suuri merkitys arvioitaessa hoidon kokonaistuloksia. Hoitotyön edistäminen edellyttää kuitenkin tutkimusta, jotta hoitokäytännöt perustuisivat tutkittuun tietoon. Hoitomenetelmien kehittyessä näyttöön perustuvaa toimintaa tulee myös seurata ja arvioida jatkuvasti. Olen valiokunnan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että hoitotyön tutkimuksen rahoitus on saatava kestävälle pohjalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-20T21:42:15,2016-12-20T21:47:25,Tarkistettu,1.1 2016_138_257,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Päivällä keskustelussa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osalta kyselin sosialidemokraateilta heidän sote-malliaan. He ovat luvanneet repiä nyt valmistelussa olevan sote-maakuntauudistuksen, jos he pääsevät valtaan. Sain sitten edustaja Taavitsaiselta Inhimillisempi sote ‑esitteen siitä mallista, joka sosialidemokraateilla on. Tässä on muutamia mielenkiintoisia asioita. Suurelta osinhan tämä kattaa kyllä sitä linjaa, mikä on hallituksellakin, muun muassa yksityiset palveluntuottajat ovat mukana vahvasti ja myös kolmas sektori. Mutta erityisesti kiinnittää huomiota se, että tässä todetaan, että inhimillisemmässä sotessa muodostetaan aluekuntia. No, nyt herää kysymys, kuinka monta aluekuntaa Suomeen sosialidemokraattien toimesta haluttaisiin perustaa, mikä olisi niitten hallinnollinen asema, mikä olisi ero maakuntiin nähden, miten demokratia niissä toimisi ja niin edelleen. Sitten toinen mielenkiintoinen kohta on se, missä puhutaan rahoituksesta. Eli rahoitus tulisi verovaroin valtionosuuksilla ja palvelumaksuilla, mutta mahdollinen alijäämä jää aluekuntien katettavaksi. Eli olisiko näillä aluekunnilla verotusoikeus? Jos olisi, niin se on mielenkiintoinen linjaus. Jos ei olisi näillä verotusoikeutta, niin ovatko sitten peruskunnat kuitenkin maksajia tässä järjestelmässä? Jos näin on, niin eikö se malli silloin törmää siihen samaan perustuslain kohtaan, johon sosialidemokraattien johdolla viime kaudella (Puhemies koputtaa) tehty valmistelu johti?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-20T21:47:49,2016-12-20T21:49:57,Tarkistettu,1.1 2016_138_258,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Nyt, kun tässä STM:n hallinnonalan kohdassa keskustellaan juurikin tästä sosiaaliturvan kehityksestä ja siitä, miten tuloerot ja pienituloisten tilanne ovat kehittyneet vuosien aikana, on todellakin nähtävä se, että tämä on ollut pitempiaikainen kehitys Suomessa, ikävä kyllä, ja sen takia juuri näitä toimia, mitä hallitus nyt tekee, ollaan tekemässä. Kaikista tärkeintä sosiaaliturvaa on tietenkin työ, ja se, että työttömiä tuli lisää noin 100 000 viime kaudella, on kyllä kaikista tärkein tekijä siinä, että tämä köyhyys on lisääntynyt, ja siinä, että niitä verotuloja ei ole samalla tavalla valtiolle kertynyt eikä ihmisille tätä palkkatuloa ja yrittäjätuloa ole samalla tavalla kertynyt, vaan tilanne on mennyt koko ajan pahempaan suuntaan, ja olemme tässä talouskasvussa olleet todellakin peränpitäjiä Euroopassa. Se, mikä budjetissa on erityisesti huomioitava, on se, miten tähän tilanteeseen sitten puututaan. Juurikin näitä oppeja sieltä edellisen laman ajalta — 90-luvun lapsena muistaa — on se, että ennen kaikkea lapsiperheitten palvelut silloin heikkenivät pahasti ja lapsiperheet ovat jääneet yksin siinä tilanteessa, kun yhä enemmän ja enemmän sitä yhteisöä ja sitä lähiperhettä ei esimerkiksi monessa sukupolvessa siinä ole ollut auttamassa, ja kun on muutettu sitten kauaksi esimerkiksi isovanhempien luota, niin sitä apua ei ole ollut saatavissa, ja siinä vaiheessa olisi pitänyt enemmän tulla julkisen vallan mukaan lapsiperheille näitä kotipalveluita erityisesti tuottamaan. Tähän on nyt hallitus puuttumassa, ja näitä lapsiperheiden palveluita tullaan lisäämään. Tämä on todella tärkeää tällä palvelupuolella, jossa sitten autetaan, että tätä huono-osaisuutta ei ehtisi syntyä sillä puolella. Mutta sitten ihan noiden kustannusten hillitsemiseen siellä kotitalouspuolella esimerkiksi tämä varhaiskasvatusmaksujen pienentäminen pienituloisilta on todella tärkeää. Tästä pidettiin kiinni koko ajan näissä päätöksissä, kun näitä vielä korjattiin, että näitä varhaiskasvatusmaksuja ei kenelläkään nostettu. Ja ennen kaikkea myös tästä nollamaksuluokasta pidettiin kiinni, ja nyt myös kunnat velvoitetaan vahvemmin, valtio velvoittaa kunnat sitten tarjoamaan tätä nollamaksua niille perheille, jotka ovat siihen oikeutettuja. Opiskelijoitten osalta on erityisesti todettava, että hehän ovat siis kaikista pienituloisin väestöryhmä, ja heille nyt kohdistetaan sitten tulonsiirtoa sitä kautta, että kun heidät siirretään yleisen asumistuen piiriin, niin nimenomaan pienituloisten opiskelijoitten toimeentulo ja opintojen aikainen tuki kasvavat. Eli he yleisen asumistuen piirissä tulevat saamaan näihin korkeisiin vuokriin paremmin tukea, ja sitten tämä muu tuki voidaan paremmin kohdistaa niihin muihin kustannuksiin opiskelujen aikana. Totta kai tässä on myös häviäjiä, mutta ne häviäjät ovat sellaisia, joilla on näitä omia tuloja omasta takaa niin, että he eivät ole oikeutettuja yleiseen asumistukeen tai he saavat sitä vähemmän kuin nykyisen opintotuen asumislisän aikana. On myös huomioitava muut parannukset, mitä opintotukeen tulee. Toki sinne tulee myös leikkaus opintorahan osalta, mutta muitten opiskelijan toimeentuloon liittyvien asioiden osalta myös parannuksia tapahtuu. No sitten, mitä tulee esimerkiksi eläkeläisiin, heillä esimerkiksi takuueläke nostetaan kaksikin kertaa, eli viime kaudesta takuueläkeläisten toimeentulo paranee tämän takuu-eläkkeen puolelta. Tämä on ollut tärkeä tavoite ylipäätänsäkin, että saatiin tämä takuueläkejärjestelmä luotua. Tämä oli tärkeää erityisesti heille, joille tätä eläkettä ei ole kertynyt työuran aikana riittävästi. No, tässä työryhmässä, mistä sitten pääministeri Sipilä kertoi, että tällainen asetetaan nimenomaan tämän eriarvoisuuden vähentämiseksi, on kysymys nimenomaan isommista ja pidempiaikaisista rakenteellisista muutoksista. Koska tämä huono-osaisuuden lisääntyminen on pidempiaikainen kehitys jo vuosien ja vuosikymmenen ajalta, niin tähän pitää myös puuttua vahvemmin kuin pelkillä budjettikeinoilla. Me toivomme, että asiantuntijoitten kautta me löydämme semmoisia keinoja, miten me voimme nimenomaan puuttua myös huono-osaisuuden periytymiseen. Tämähän näkyy myös erityisesti koulutuksen osalta tällä hetkellä, ja näihin juurisyihin meidän pitää puuttua laajemmalla selvityksellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-20T21:50:05,2016-12-20T21:55:12,Tarkistettu,1.1 2016_138_259,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ajattelin tässä itse keskittyä ensi vuoden talousarvioon ja tähän hetkeen, en niinkään maakuntauudistukseen, sote-uudistukseen tai niin pitkälle tulevaisuuteen, mutta sen toki haluan todeta, että ei SDP ole tässä vastustamassa kaikkea, päinvastoin muun muassa mahdollistamassa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Edustaja Kankaanniemi ehti jo poistua, mutta uskallan väittää, että meidän tekstissämme on vähemmän kysymyksen aiheuttajia kuin hallituksen vastaavissa. Kuntiin on jäämässä noin 80 rajapintaa maakuntiin nähden, ja niiden kysymysten ratkaiseminen ei ole yksinkertaista. Toimin itse yhden sairaanhoitopiirin, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän, valtuuston puheenjohtajana, ja oikeastaan se näkökulma, mistä halusin tänään puhua tässä ja nyt, on se, että kun meillä 10 prosenttia asukkaista aiheuttaa noin 80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista, niin mitä me voimme tälle 10 prosentille, näille paljon palveluita käyttäville asiakkaille, asukkaille tehdä, miten heidän ongelmansa tunnistaa ja miten me voimme tähän kohderyhmään aidosti vaikuttaa. Kun puhutaan tästä 10 prosentista, voimme tunnistaa siellä vanhuspalveluiden asiakkaita, lastensuojelun asiakkaita, vammais- ja kehitysvammaispalvelujen asiakkaita, päihde- ja asumispalvelujen asiakkaita, psykiatriset asiakkaat, diabeetikot, sydän- ja verisuonitautipotilaat. Lisäksi toki mukana ovat kalliit niin kutsutut somaattiset sairaudet. Tämän 10 prosentin pitää olla meidän painopisteemme nyt ja tulevaisuudessa. Valitettavasti kun katsoo toimenpiteitä niin valtion tasolla kuin kunnissa, siltä aina ei tunnu. Me puhumme ennaltaehkäisystä, vaikuttamisesta etukäteen, mutta missä ovat ne toimenpiteet, missä ovat ne tulokset? Onko sote-uudistuksessa vastauksia näihin kysymyksiin, sen aika näyttää. Päihdetyö ja mielenterveystyö ovat ehkä minulle tässä viime aikoina tulleet tutuiksi muutaman konkreettisen tapauksen kautta. Meillä noin 120 000 ihmisen Lahdessa on asiantuntijan mukaan yli 1 000 ihmistä, joilla on huumeongelma tai huumeriippuvuus. Päihdeongelmaisia on arvion mukaan kaiken kaikkiaan jopa 20 000 — siis yhdessä 120 000:n kaupungissa. Sitä on vaikea uskoa todeksi, mutta kai se on pakko. Ongelma on ainakin vaikea, ja se on vain lisääntymässä. Me olemme Lahdessa olleet päihdetyössä aktiivisia ja ehkä positiivinen poikkeus siinä mielessä, että me olemme onnistuneet luomaan uusia toimintamalleja ja löytämään oikeita ihmisiä hoitotyöhön ja myös oikealla asenteella. Itse käytännön tekemisessä olen nähnyt sen, että ehkä olennaisin kysymys on se, miten otetaan elämä haltuun sen hoitojakson jälkeen, eli se arki, miten se elämänpolku muodostuu. Me muun muassa Lahdessa loimme uuden kuntoutusmallin nimeltä Arki haltuun, ja sillä on ollut kysyntää myös muissa kaupungeissa. Nyt tämä toimintamalli on kuitenkin taloustilanteesta johtuen ajautumassa siihen tilanteeseen, että se ei olisi jatkumassa — tilanteessa, jossa olemme onnistuneet hoitamaan työpaikan, koulupaikan, asunnon tai opiskelupaikan, oikeastaan niitä elementtejä, mitä ihminen elämässä selviytyäkseen tarvitsee. Kaupunki tai muut toimijat ovat luonnollisesti haasteellisen tilanteen edessä taloudellisesti, mutta uskallan väittää, että jokainen tähän selviytymistarinaan investoitu euro maksaa itsensä takaisin. Näin ollen haastankin hallituksen ja toki meidät kaikki samalla siihen, että pystyisimme vaikuttamaan tähän 10 prosenttiin, (Puhemies koputtaa) toki myös muihinkin kuin vain päihde- ja mielenterveyspotilaisiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-12-20T21:55:15,2016-12-20T22:00:44,Tarkistettu,1.1 2016_138_260,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on tehnyt tässä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan käytettävissä olevien määrärahojen niukkuudesta huolimatta useita merkittäviä kohdennuksia. Muun muassa erinäisiä tutkimus- ja kehitystoiminnan erityishankkeita varten on mietintöön lisätty 4,5 miljoonaa euroa. Tästä kyseisestä summasta käytetään miljoona euroa valtakunnallisiin ruoka-apua tarjoaviin toimijoihin, 1,75 miljoonaa euroa päihdeäitien palveluiden turvaamiseen, miljoona euroa päihdeongelmista kärsivien hoidon ja tuen järjestämiseen ja myös muun muassa ennakoivaan lastensuojeluun tarjotaan lisäresursseja. Nämä mainitut ovat esimerkkejä valiokunnassa tehdyistä arvovalinnoista, joilla apua tarjotaan monelle heikossa asemassa olevalle väestönosalle ja ihmiselle. Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää hallitusta vuoden 2017 budjettiin sisältyvästä 40 miljoonan euron lisäsatsauksesta veteraanien hyväksi ja itsenäisyytemme 100-vuotisen taipaleen kunniaksi. Raha osoitetaan maksuttomien kotiin vietävien palveluiden järjestämiseen. Lisäksi sotainvalidien haitta-asterajaa alennetaan siten, että ensi vuoden alusta lähtien 10 prosentin haitta-asteen sotainvalidit pääsevät maksuttomien kunnallisten kotipalveluiden piiriin. Tämän mainitun haitta-asterajan voisi tosin poistaa jatkossa kokonaan. Myös kuntien tulee olla aiempaa aktiivisempia veteraanipalveluiden järjestämisessä ja niistä tiedottamisessa. Arvoisa puhemies! Kiitän lopuksi eduskuntaa muutoksesta, jolla perutaan rintamalisiä koskeva 0,85 prosentin indeksileikkaus. Valtiontalouden kannalta tähän liittyvä 140 000 euron määrärahalisäys sekä vammaisetuuksista annetun lain mukaisen veteraanilisän osuus, 40 000 euroa, ovat vain pisara meressä. Sitä vastoin periaatteellisella tasolla kyse on merkittävästä (Puhemies koputtaa) tunnustuksesta maatamme sodassa puolustaneille veteraaneille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1314,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Sami Savio,1314,2016-12-20T22:00:45,2016-12-20T22:03:00,Tarkistettu,1.1 2016_138_261,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemelle olisin halunnut todeta, etteivät sosialidemokraatit ole aloittamassa sotea alusta vaan korjaamassa hallituksen esityksen virheitä, itse asiassa niitä samoja asioita, joita lakiesityksestä lausunnon antaneet ovat tuoneet lausunnoissa esille. Edustaja Jarvalle lyhyesti sen verran, että viime kaudella, itse asiassa ensimmäisen kerran vuosikymmeniin, köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvu taittui ja nyt köyhyys ja eriarvoisuus ovat lähteneet kasvuun. Erityisesti eläkeläisten köyhyys lisääntyy ja syvenee tästä takuueläkkeen pienestä korotuksesta huolimatta. Tämä takuueläkkeen korottaminen ei millään tavalla kompensoi esimerkiksi palvelumaksujen korotuksia ja muiden etuuksien heikennyksiä, joita on tulossa pienituloisille eläkeläisille. Lopuksi, arvoisa puhemies, yhdestä asiasta vielä haluan sanoa, ja se on nämä turvakotipaikat. Turvakotipaikkaa hakeva henkilö tai perhe ei voi jäädä odottamaan seuraavan vuoden talousarviota. Tuen tarve on akuutti, ja turvakotipaikkojen määrä on nostettava pikaisesti Istanbulin sopimuksen edellyttämälle tasolle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-20T22:03:02,2016-12-20T22:04:19,Tarkistettu,1.1 2016_138_262,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Haluan myös muutaman sanan sanoa tästä pääluokasta. Kun valmistumme tänäkin vuonna jouluun, niin me jokainen tiedostamme, että kaikilla tämä joulu ei ole mikään iloinen perhejuhla vaan monessa kodissa on sairautta, on syrjäytyneisyyttä, työttömyyttä ja ne varjostavat joka tavalla elämää. Ei pystytä tuomaan sitä joulua, jota kaupasta voitaisiin tuoda. Myös hallitus on joutunut tässä taloudellisessa tilanteessa tekemään näitä kipeitä leikkauksia. Niin kuin edustaja Mäkisalo-Ropponenkin mainitsi, kyllä kaikki nämä leikkaukset kohdistuvat sitten aina näihin pienituloisiin, ovat he sitten lapsiperheitä tai eläkeläisiä, mutta varmaan hallitus ei ole tätä pahuuttaan tehnyt, vaan jokaiselta on leikattu, ja ne leikkaukset koskettavat juuri sitä, jos joku eläkeläinenkin saa 700—800, pahiten. Mutta haluaisin korostaa, että hallitus on oikein, mitä täällä jo puhuttiin, kiinnittänyt huomiota näitten päihdeäitien hoidon järjestämiseen, että se pitäisi ottaa jo neuvolasta lähtien, katsoa, että kun sinne äiti menee, häntä hoidettaisiin alusta lähtien, ja sama on, kun on tätä ennakoivaa lastensuojelua. Olen joutunut näiden asioiden kanssa paljon tekemisiin. Olisi tärkeätä, että koko perhe otettaisiin tässä, kun sinne perhe menee, odottava äiti, kun kaikki perheet ja äidit eivät ole niin vahvoja, että annettaisiin se tuki, että ei jouduttaisi siihen kierteeseen, että viimeinen vaihtoehto on sitten lasten huostaanotto, vaan tässä pyritään ennalta ehkäisevään toimintaan. Tätähän jo viime kaudellakin yritettiin parantaa, mutta liian moni on tänäkin jouluna taas siellä ilman vanhempia. Tämmöiset inhimilliset asiat pitäisi kyllä ottaa huomioon. Kyllä näille veteraaneille on hyvä, että tuli näitä kotiin vietäviä palveluita. Mutta varmaan tulevillakin (Puhemies koputtaa) hallituksilla on paljon tekemistä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-12-20T22:04:20,2016-12-20T22:06:26,Tarkistettu,1.1 2016_138_263,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vielä tarkennuksena näihin palveluihin tosiaankin se, että myös lapsiperheille todellakin lisätään palveluita ja esimerkiksi myöskin juuri veteraaneille lisätään palveluita. Nyt voisin vielä todeta ihan näihin tulonsiirtoihin ja sitten myöskin veronkevennyksiin liittyen, mitä kilpailukykysopimuksen myötä tuli palkansaajille, että erillisellä hallituksen linjauksella nimenomaan pienituloisille ja myös eläkeläisille kohdistetaan oma veronkevennys, ja niille, joilla sitä verotettavaa tuloa ei ole, kohdistetaan sitten vielä erityinen potti, kymmeniä miljoonia, jolla helpotetaan tilannetta nimenomaan heidän osaltaan, vaikka näitä maksuja onkin korotettu. Turvakotiasioitten osalta olen samaa mieltä sosialidemokraattien edustajan kanssa siitä, että paikkoja tulee todellakin lisätä, ja on tärkeätä, että myös siellä tiettyjä palveluita on nyt siirtynyt valtion maksettavaksi. Näitä paikkoja on todellakin liian vähän ajatellen erityisesti harvaan asuttuja alueita, missä pitkien matkojen takaa joudutaan paikkoja etsimään niissä kriittisissä tilanteissa, mihin perheet joutuvat, kun he turvakotia tarvitsevat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-20T22:06:27,2016-12-20T22:07:45,Tarkistettu,1.1 2016_138_264,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jatkan vielä teemaan liittyen oikeastaan kahdesta asiasta. Ensimmäinen koskee lasten huostaanottoa, siihen liittyviä kilpailutuksia ja hankintoja. Minä ymmärrän vielä sen, että terveydellä tehdään bisnestä, perusterveydenhuollolla ja millä tahansa, mutta kun katsoo lasten tilannetta silloin, kun he ovat todellisessa ahdingossa ja joutuvat sellaiseen tilanteeseen, että joutuvat huostaan otetuiksi tai muuten, niin tällä hetkellä se tieto, mitä tuolta kentältä tulee siitä, että jotkut todella tekevät sillä äärettömän isoa katetta, on huolestuttava. Sen takia meidän pitää kiinnittää huomiota niihin kilpailutuksiin, hankintoihin, että ne ovat fiksuja, ne on fiksusti tehty ja ne palvelevat viime kädessä sitten niin lapsen etua kuin samalla myös yhteiskunnallista tehokkuutta. Toinen asia liittyy ensihoitoon. On aika oleellista, kuinka nopeasti potilas tai asiakas avun saa, kuinka kauan ambulanssilla kestää, mutta vielä oleellisempaa on se, että saa apua mahdollisesti jo heti kotona. Meillä Päijät-Hämeessä 38 prosenttia asiakaskäynneistä on pystytty hoitamaan kotona, mutta samaan aikaan nyt kunnista tulevan leikkauspaineen keskellä koko tämä palvelumuoto on vaarassa. Se ei tarkoita säästöjä, päinvastoin. Kun me säästämme ensihoidosta, me samalla luomme kustannuksia jonnekin muualle. Tämä on toki ensi kädessä tällä hetkellä omistajakuntien asia, kun säästetään ehkä liikaa, alibudjetoidaan, mutta viime kädessä vastuu on myös meillä täällä eduskunnassa siitä, miten me lainsäädännössä otamme näitä asioita huomioon.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-12-20T22:07:47,2016-12-20T22:09:51,Tarkistettu,1.1 2016_138_265,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ihan lyhkäisesti vielä sen verran, että minusta tämän hallituksen suurin ongelma on se, että se ei tee kokonaisvaikutusten arviointia eikä laske vaihtoehtoiskustannuksia. Eli jos me nyt puhumme vielä esimerkiksi eläkeläisten köyhyydestä, niin vaikka sinne on tulossa niitä tiettyjä parannuksia muun muassa takuueläkkeeseen, niin jos kaikki nämä päätökset katsotaan yhteen, niin eläkeläiset jäävät sinne miinuksen puolelle ja heillä se köyhyys tulee lisääntymään. Ja sitten kun niitä vaihtoehtoiskustannuksia ei ole laskettu, niin esimerkiksi tämä kakkostyypin diabeteksen lääkekorvausten alentaminen tarkoittaa sitä, että muutaman vuoden kuluttua yhteiskunta maksaa enemmän komplikaatioiden hoitoina kuin mitä se maksaisi lääkekorvauksina. Tässä ei ole mitään järkeä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-20T22:09:52,2016-12-20T22:10:50,Tarkistettu,1.1 2016_138_266,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Nyt esitellään ympäristöministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 35. Edustaja, jaoston puheenjohtaja Heinonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_138_267,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Aivan alkuun haluan kiittää asunto- ja ympäristöjaoston jäseniä erittäin hyvästä ja rakentavasta työstä ja yhteistyöstä hallitus- ja oppositiorajoista välittämättä ja myös meidän erinomaista neuvostamme Mari Nuutilaa, jonka kanssa olemme työtä jälleen tänäkin syksynä tehneet. Kiitoksen sana kuuluu myös ympäristöministeriön virkamiehille ja kaikille asiantuntijoille, joita olemme kuulleet, ja myös ympäristövaliokunnalle, joka on tehnyt samojen asioiden parissa työtä. Aivan viimeiseksi ehkä isoin kiitos meidän ministerillemme Kimmo Tiilikaiselle työstä ympäristöasioiden parissa. Ympäristön hallinnonalalle esitetään yhteensä reilu 184 miljoonaa euroa, mikä on vajaa 18 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Lisäksi Valtion asuntorahastosta rahoitetaan pääosa asuntotoimen avustuksista ja korkotuista. Ympäristötehtävien toimeenpanon edellyttämät toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle elyjen osalta ja valtiovarainministeriön hallinnonalalle avien osalta. Kaiken kaikkiaan hallinnonalan resurssit ovat hyvin niukat. Valtiovarainvaliokunta jaoston esityksestä teki muutamia korjaus- ja lisäysehdotuksia tähän budjettiesitykseen, ja käyn ne tässä esittelypuheenvuorossa läpi. Ensimmäisenä Metso-ohjelma, jonka määrärahaa esitettiin leikattavaksi 30 miljoonalla eurolla tänä vuonna, ja sopeutustoimet jatkuvat aina vuoteen 2019 asti, minkä vuoksi määrärahan käyttöä on jouduttu linjaamaan uudelleen: Kun erityisesti puun käyttö merkittävästi lisääntyy, on myös metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen kiinnitettävä vastaavasti yhä enemmän huomiota. Myös ympäristövaliokunta on korostanut Metso-ohjelman merkitystä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, ja vuonna 2014 hyväksytyn valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan tavoitteena on suojella 96 000 hehtaaria arvokkaita metsäalueita vuoteen 2025 mennessä. Tätä varten valtiovarainvaliokunta esittää 2 miljoonan euron lisäystä Metso-ohjelman toteuttamiseen, mutta haluan alleviivata sitä, että nuo kehyssäästöt ovat niin suuria, että eduskunnassa ei näitä korjauksia tulevina vuosina ole mahdollista tehdä edes tässä mittaluokassa kuin nyt pystymme tekemään. Toisena lisäyksenä lisäämme 250 000 euroa Metsähallituksen luontopalveluiden toimenpiteisiin, ennen muuta kansallispuistojen ylläpitämiseen. Siellä on siirtynyt merkittävästi kulttuurihistoriallisesti merkittäviäkin kohteita ja kiinteistöjä näiden piiriin esimerkiksi Örön saarella Kemiönsaaren kunnassa ja Vallisaaressa Helsingin edustalla, ja tämän takia tuo lisäys. Lisäksi valiokunta lisää 200 000 euroa uuden asuinrakennusten ja asuntojen korjaus-avustuslain mukaisten tehtävien hoitamiseen, jotka siis siirtyvät kunnilta ARAlle. Viimeisenä lisäyksenä valtiovarainvaliokunta esittää 50 000 euroa osoitettavaksi Suomen Metsästäjäliitolle, jonka piirissä tehtävä ympäristötyö on laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan merkittävää muun muassa kosteikkojen rakentamisessa. Aiemmin on linjattu niin, että järjestön nimi on ollut esteenä ympäristötyörahan saamiselle. Kun työ on ollut merkittävää, niin valiokunta toteaa, että ei ole mitään syytä vain nimen takia olla tukematta sitä työtä. Kosteikkoja on rakennettu merkittävällä tavalla. Arvoisa puhemies! Tämä riittää tässä vaiheessa esittelyksi. Ehkä sellainen, jonka ihan lopuksi nostan esille, on tuo Pidä Saaristo Siistinä ‑alushankinta, johon jo hallituksen esityksessä määrärahaa osoitetaan. Tarve siellä kuitenkin on jatkossa myös vastaaville alushankinnoille, eli koko aluskanta on uusimisikään tulossa, ja se on niin merkittävä uudistus, että se on vaikea rahoittaa ehkä tällä tavalla kuin nyt tämä ensimmäinen alus on rahoitettu, ja siihen ministeriössä on syytä etsiä ehkä muitakin rahoituskeinoja. Arvoisa puhemies! Tässä ympäristöministeriön hallinnonala ja siihen valtiovarainvaliokunnassa tehdyt muutokset.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-20T16:05:54,2016-12-20T16:11:07,Tarkistettu,1.1 2016_138_268,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Tiilikainen, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_269,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Jaoston puheenjohtaja esitteli valtiovarainvaliokunnan mietintöä siltä osin kuin se koskee tätä ympäristöministeriön hallinnonalaa, ja hyvin esittelikin. Siellä tuli nuo keskeiset kipupisteet löydettyä, ja oikeastaan kiitän jo tässä kohtaa eduskuntaa ja valtiovarainvaliokuntaa ja asianomaista jaostoa siitä, että myös näitä muutamia määrärahalisäyksiä pystyttiin tekemään. Erityisen tärkeä on tietysti Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman Metson lisärahoitus. Siinä jokainen euro, ja nyt nämä peräti 2 miljoonaa, on hyvä apu tässä kohtaa. (Sosialidemokraattien ryhmästä: 30 miljoonaa leikattiin!) Kun kaiken kaikkiaan mietitään ympäristöministeriön toimialaa, niin meillähän on oikeastaan määrärahoilla mitaten todella pieni ministeriö, mutta Suomen kaltaisessa maassa ympäristöministeriön vaikuttavuus perustuu siihen, että se tekee erittäin hyvää yhteistyötä muitten ministeriöitten kanssa. Jos ajattelen vaikka sitä, että pari viikkoa sitten olin Meksikossa YK:n luonnon monimuotoisuus ‑kokouksessa, missä teemana oli monimuotoisuuden valtavirtaistaminen — ja perushavainto maailmalta on se, että esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden suojelussa pelkästään se, että perustetaan suojelualueita, ei kerta kaikkiaan riitä, vaan tarvitaan sitä ajattelua, että siinä taloudellisessa toiminnassa, olkoonpa kyse metsätaloudesta, maataloudesta, kalastuksesta, turismista, täytyy ottaa luontoarvot huomioon — niin juuri tähän perustuu Suomen menestys, että me olemme osanneet ottaa luontoarvot huomioon monenlaisessa toiminnassa. Kiitos siitä myös kuuluu sille, että ympäristöministeriö muitten ministeriöitten kanssa tekee huomattavan hyvää yhteistyötä. Se näkyy myös hallituksen politiikassa: kun tavoitellaan sitä, että Suomi on biotalouden, kiertotalouden ja puhtaitten ratkaisujen mallimaa, niin erittäin ison selkänojan sille antaa toisaalta meidän ympäristölainsäädäntömme ja toisaalta esimerkiksi näitten kärkihankkeitten myötä tulevat panostukset, millä kehitetään uusia ratkaisuja, millä on varmasti käyttöä paitsi meillä niin maailmalla, ja samalla autetaan Suomea nousemaan kestävällä tavalla parempaan taloudelliseen ja työllisyystilanteeseen. Mitä tulee näihin ensi vuoden määrärahoihin, niin täällä on tuntuvia satsauksia asuntorakentamiseen. Helsingissä meillä on asuntopula, ja en ryhdy yksityiskohtaisesti käymään läpi niitä toimia, mutta tuntuvia, tuntuvia satsauksia asuntorakentamiseen tuon asuntopulan helpottamiseksi ensi vuoden budjetti sisältää. Luonnonsuojelun saralta, totta kai, kun Suomi täyttää 100 vuotta, on hieno juttu, että pystytään Hossan kansallispuisto kesäkuussa avaamaan, ja se tullaan nyt sitten tulevana vuonna viimeistelemään. Sitä koskeva lakiesitys on hallituksesta annettu, ja uskon, että eduskunta sen sitten pikatahtia tai riittävällä vauhdilla käsittelee, jotta avajaiset kesäkuussa on mahdollista tehdä. Jos muutaman poiminnan vielä ottaa ensi vuoden budjetista, niin ravinteitten kierrätys ja sillä puolella tapahtuvat kärkihankkeet ovat tuiki tarpeellista toimintaa meidän ympäristömme ja vesistöjemme tilan hyväksi, samaten Pidä Saaristo Siistinä. Vaikka kyseessä on pieni määräraha, niin se on todella tärkeä, kun se kohdistuu tämänkaltaista arvokasta tekevälle järjestölle ja pystytään se alushankinta tekemään. Hyvä näin. Edelleen jos miettii tämmöisiä pieniä, hyviä asioita, niin kun pohditaan sitä, missä tilassa Suomen ympäristö ja luonto ovat, meillä on tämä yksi erinomaisen uhanalainen laji, mitä ei missään muualla maailmassa esiinny, eli saimaannorppa. Kiitos määrätietoisen suojelutyön sen kanta on vahvempi kuin vuosikymmeniin, ja nyt alkaa taas olla kohta pesimäajat käsillä ja jäätäkin näyttää Saimaalle tulevan. Kaiken kaikkiaan Suomessa voidaan olla varsin ylpeitä siitä luonnon ja ympäristön tilasta, mikä meillä on, ja siitä meidän täytyy pitää yhteisvoimin hyvää huolta. Oman osansa ympäristöministeriö antaa, totta kai, käynnissä oleviin kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin (Puhemies koputtaa) ja muihin neuvotteluihin, missä vaikutetaan sitten pitkälle ihmiskunnan tulevaisuuteen. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-12-20T16:11:11,2016-12-20T16:16:24,Tarkistettu,1.1 2016_138_270,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Nyt on mahdollisuus pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja V-painiketta painamalla, ja ne aloittaa edustaja Hassi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_271,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On hyvä, että valtiovarainvaliokunta on osittain ottanut huomioon ympäristövaliokunnan lausunnossaan esittämiä määrärahanlisäystoiveita. Ympäristövaliokuntahan esitti 3:a miljoonaa euroa Metso-ohjelman toteuttamiseen, jotta sitä voitaisiin jatkaa ilman viiveitä. Tästä valtiovarainvaliokunta on hyväksynyt mietintöönsä 2 miljoonaa. Ympäristövaliokunta esitti 1:tä miljoonaa lisää Metsähallituksen luontopalveluille, koska sen tehtävämäärä on kasvanut aika huomattavasti — kansallispuistojen määrä on kasvanut, ja lisäksi on tullut kulttuurihistoriallisia kohteita Museovirastolta. Kuitenkin haluan nyt tässä yhteydessä huomauttaa, että ympäristön- ja luonnonsuojeluun tämä hallitus on kohdistanut suhteellisesti aivan kaikkein suurimmat leikkaukset, joista suurimman todella metsäluonnonsuojeluun Metsoon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-20T16:16:33,2016-12-20T16:17:39,Tarkistettu,1.1 2016_138_272,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kaupungistuminen asettaa suuria haasteita asuntorakentamiselle, ja se asettaa haastetta myös tyhjenevälle maaseudulle. Haluan kuulla ministerin näkemyksen kasvukäytäväajatteluun. Se ajatteluhan perustuu siihen, että kehittyvien kaupunkiseutujen välillä on toimivat liikenneyhteydet ja kasvukäytävä, joka on yhtenäinen työmarkkina-alue, liiketoiminta-alue ja yhteistoiminta-alue myös mahdollisten palveluiden kautta, ja se myös sitten houkuttelee yrityksiä ja osaajia, kansainvälisiä sijoittajia ja antaa myös mahdollisuuden sille ympäröivälle maaseudulle kytkeytyä tähän kasvukäytävään, joka toimii kaupunkiseutuja yhdistävänä väylänä. Miten hallitus aikoo edistää tätä kasvukäytäväajattelua asuntorakentamisen tai kaavoituksen keinoin? Onko tähän suunnitelmia olemassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-12-20T16:17:43,2016-12-20T16:18:37,Tarkistettu,1.1 2016_138_273,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Meidän päättäjien tehtävä on varmistaa se, että luonnon monimuotoisuus säilyy myös tuleville sukupolville. Suomalaisessa luonnonsuojelussa tämä Metso-ohjelma on ollut yksi kulmakivi. Kun katsoo, miten hallitus on tähän Metso-ohjelmaan suhtautunut, niin täytyy sanoa, että Pertti Salolaisen hengenheimolaiset ovat kyllä todella vähissä. Heidän äänensä ei kyllä kuulu — 30 miljoonaa leikkauksia. On hyvä, että valtiovarainvaliokunta edes 2 miljoonaa palautti, mutta tälläkin rahoitustasolla tämä saattaa johtaa siihen — kun siellä on määräaikaisia sopimuksia — että suojeltu ala pienenee. Sen takia SDP ehdottaa nyt, että harkitkaa tätä vielä uudelleen ja perustetaan parlamentaarinen työryhmä, joka kartoittaa metsäalan tulevaisuutta yli hallituskausien, että päästään tempoilevuudesta pois. Ja, arvoisa puhemies, haluan toivottaa kaikki edustajat tervetulleiksi: puoli tuntia tämän debatin jälkeen on kahvit tarjolla tuossa kuppilassa. Vaikka tämä nyt kalliiksi tulee, niin on hienoa päästä Ilkka Kanervan kaltaisten legendojen joukkoon tässä kahviasiassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-12-20T16:18:38,2016-12-20T16:19:49,Tarkistettu,1.1 2016_138_274,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Lämpimät kiitokset ympäristöministerille ja myöskin asunto- ja ympäristöjaostolle ja sen puheenjohtajalle pitämistänne esittelypuheenvuoroista. Täten kun jaostoa kiittelee, niin kiittelee myöskin osin itseään. (Naurua) Tahdon tässä yhteydessä kiinnittää huomiota kahteen yksityiskohtaan. Ensinnäkin on tärkeää, että tähän Pidä Saaristo Siistinä -alushankintaan saadaan rahoitusta ja näin ollen ympäristötietoisuutta saaristomatkailijoiden keskuudessa lisättyä. Mutta erityisen tärkeää olisi se, että nämä risteilijäalukset saataisiin ympäristötietoisemmiksi, että Itämereen ei enää puskettaisi. Pitää muistaa, että se on lähes yhden pitäjän verran ihmisiä, joidenka jätteet ovat siellä laivassa mukana, ja ne pusketaan tuonne Itämereen. Kyllä tämä asia pitää saada kuriin. Sitten toisena kiitoksen kohteena on se, että Suomen Metsästäjäliitolle osoitetaan 50 000 euroa (Puhemies koputtaa) ympäristötöihin, mitä se tekee. Se on erittäin tärkeää ja ansiokasta työtä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-12-20T16:19:55,2016-12-20T16:21:04,Tarkistettu,1.1 2016_138_275,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Viime vuonna Suomen merialueilla pesi 24 000 merimetsoparia, ja lintujen yksilömääräksi on arvioitu yli 120 000. Ympäristöministeri lupasi keväällä, että merimetso-ongelmaan perehtyneen työryhmän ehdotukset otetaan heti käyttöön. Työryhmä ei kuitenkaan silloin linjannut, millaisia keinoja merimetsojen häätämiseen saa käyttää, vaan ongelma pitää paikallisesti katsoa. Keinovalikoimassa piti olla esimerkiksi munien puhkominen, jäädyttäminen, öljyäminen, ja joissakin tapauksissa kysymykseen voisi tulla suojelumetsästys. Syksyllä ministeriöllä oli tarkoitus arvioida viime kesän kokemusten perusteella, miten tämä toimii ja missä on parannettavaa. Kysyn ministeriltä: onko tilanne hallinnassa, ja onko ministeri tietoinen, kuinka suurta tuhoa kasvava merimetsokanta aiheuttaa erityisesti länsirannikolla asuville ihmisille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-20T16:21:05,2016-12-20T16:22:09,Tarkistettu,1.1 2016_138_276,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Näihin kahteen edellä käytettyyn puheenvuoroon on sanottava, että ministeri on merimetsoasioissa ollut aktiivinen. Näin satakuntalaisen silmin täytyy sanoa, että ne kokemukset, mitä Merikarvialla on ollut, ovat olleet tehokkaita ja siitä on pakko kiittää, (Peter Östmanin välihuuto) että ainakin seudullisesti... — Voi olla, että edustaja Östmanilla on vähän erilainen näkemys asiasta, mutta joka tapauksessa ministeri on ottanut siihen hyvän ja pontevan kannan ja asiaa on viety eteenpäin, ja uskon, että tällä tiellä on hyvä jatkaa. Mitä edustaja Hautala toi, niin haluaisin vielä ponnekkaammin ehdottaa sitä, että ministerin ja Suomen pitäisi olla erittäin vastuullisia ja ennakkoluulottomia koko Itämeren osalta niin, että matkustajaristeilijöitten jätteiden purkaminen merialueille pitää ehdottomasti kieltää. (Puhemies koputtaa) Kysynkin ministeriltä: mihinkä toimiin aiotte ryhtyä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2016-12-20T16:22:11,2016-12-20T16:23:17,Tarkistettu,1.1 2016_138_277,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan tavoitteeksi, että Suomessa olisi vuonna 2030 vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa. Sähköautojen määrä tuleekin lähivuosina kasvamaan voimakkaasti, ja jo seuraavan viiden vuoden kuluessa vähintään joka toisessa uudessa autossa on latausmahdollisuus ja sähkön käyttö ainakin toisena käyttövoimana. Kuitenkin yleisiä latauspisteitä on yhä melko harvassa, ja sähköautoilijat asuvatkin nykyisin pääsääntöisesti omakotitaloissa, joihin latauspisteen saa asennettua kätevästi myös jälkiasennuksena, toisin kuin kerrostalojen vanhoille asukaspysäköintipaikoille. Sähköautojen lataustarpeeseen onkin siis perusteltua varautua niin, että sähköautoilijoilla olisi mahdollisuus ladata akut öisin omalla asukaspysäköintipaikalla, myös kerrostalossa asuvilla. Kysyn ministeriltä: aikooko hallitus ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin, joilla velvoitettaisiin jo rakennuttaja varustelemaan osa kerrostalojen asukaspaikoista (Puhemies koputtaa) sähköautojen latauspisteellä uudisrakentamisen yhteydessä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1344,Male,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2016-12-20T16:23:19,2016-12-20T16:24:27,Tarkistettu,1.1 2016_138_278,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Toisin kuin ministeri sanoi, niin on ns. pakko tunnustaa ääneen, että tämän hallituksen aikana Suomen luonnonsuojelun toimien tila on surkea. Te olette leikanneet Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelmasta ja muista luonnonsuojeluohjelmien hankintamäärärahoista kaksi kolmasosaa eli noin 30 miljoonaa euroa, ja siellä on alle 20 miljoonaa euroa vuositasolla käytettävissä. Elikkä valtaosa aluehankinnoista jää tekemättä, ja siinä tämä 2 miljoonan euron lisäys valiokunnassa on hyvä lisä mutta ei tietenkään korvaa sitä suurta tappiota. Erityinen huoli nyt alan asiantuntijoilla on soidensuojelun tilasta. Sitäkin rahoitetaan näistä rahoista. Lakisääteinen suojeluohjelma, jota oltiin monta vuotta valmisteltu, kaatui viime hallituskauden lopulla opetusministeri Grahn-Laasosen toimesta, ja sen jälkeen tämän hallituskauden aikana vietiin vielä rahat, niin että käytännössä vain viidesosa suojelupinta-alasta saavutettiin. Nyt ainoa suoja Etelä-Suomessa on tämä ympäristösuojelulain luonnonarvoja suojeleva pykälä. Monissa maakuntakaavoissa (Puhemies koputtaa) ollaan nyt poistamassa suojeluvarauksia. Tietääkö ministeri tämän uhan Suomen arvosoille?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-12-20T16:24:29,2016-12-20T16:25:36,Tarkistettu,1.1 2016_138_279,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman lupasi tarjota kahvit. Minä puolestani lupaan tarjota nokipannukahvit Hossan kansallispuiston laavulla Julmalla-Ölkyllä ensi kesäkuussa — tervetuloa kansallispuiston avajaisiin! (Vasemmalta: Kiuru nokittaa!) Kansallispuisto Suomussalmen ja Kuusamon alueella on ympäristöteko tältä hallitukselta. Se on hieno alue, ja se on todella merkittävä teko nimenomaan Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Kysymys, minkä haluaisin ministerille esittää, liittyy Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin. Vähän byrokraattinen sana, mutta konkretiaa: Meillä on yksi hienoimmista autiotupaverkoista maailmassa. Se on aivan ainutlaatuinen, ja sen ylläpito on todella tärkeätä. Onko ministerillä käsitystä siitä, miten tämän autiotupaverkoston kunto ja määrä ovat kehittyneet, riittävätkö rahat sen ylläpitoon?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-20T16:25:38,2016-12-20T16:26:43,Tarkistettu,1.1 2016_138_280,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää myöskin valtiovarainvaliokuntaa siitä, että tämä Metso-ohjelman lisäys pystyttiin tekemään. Olen itsekin huolestunut tästä Metso-ohjelman tilanteesta, Etelä-Suomen metsiensuojelun tilanteesta, samalla tavalla kuin muun muassa MTK, Metsäteollisuus ja ympäristönsuojelujärjestöt ovat lausuneet, jotta pystyttäisiin luomaan sitä tasapainoa nyt, kun hakkuut aivan selvästi lisääntyvät ja tuovat myöskin taloudellista toimeliaisuutta suomalaiselle maaseudulle — tarvittaisiin tätä tasapainoa sitten myöskin näiden metsien suojelun osalta. Olisinkin kysynyt ministeriltä: kuinka suhtaudutte MTK:n piiristä tehtyyn esitykseen, jossa perustettaisiin tällainen suojelurahasto, jossa voitaisiin ikään kuin, samaan tapaan kuin yliopistojen pääomitus tapahtuu, ottaa myös yksityisiä tahoja tähän järjestelmään mukaan rahoittamaan metsien vapaaehtoista suojelua, samoin kuin Metso-ohjelmassa tehdään?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-20T16:26:45,2016-12-20T16:27:50,Tarkistettu,1.1 2016_138_281,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä kaksi vastauspuheenvuoroa ennen ministerin vastausta, ja ne saavat edustaja Myller ja edustaja Heinonen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_282,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että täällä on kiinnitetty huomiota siihen, että Metso-ohjelman pitäisi saada lisää rahoitusta. 2 miljoonaa tulee nyt valiokunnan työn tuloksena, mutta tämä ero siihen, mitä tarvitaan, on edelleen hyvin suuri, ja täällä on aivan oikein sanottu, että on hyvin monia tahoja Metsäteollisuudesta luonnonsuojelujärjestöihin, jotka ovat tätä edellyttäneet, että rahoitusta saadaan. Sosialidemokraatit ovat omassa vaihtoehtobudjetissaan ja vastalauseessaan tämän lisäksi kiinnittäneet voimakkaasti huomiota siihen, miten saisimme ympäristötöitä tällä hetkellä liikkeelle. Olemme esittäneet vesien‑ ja ympäristönhoidon edistämiseen 5 miljoonaa euroa ja Metsähallituksen luontopalveluihin 2 miljoonaa euroa lisää, ja näillä pitäisi saada aikaan nimenomaan sellaista ympäristönhoidon työtä, (Puhemies koputtaa) jolla päästään esimerkiksi retkeilemään ja jolla on antaa matkailulle mahdollisuuksia.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-20T16:28:00,2016-12-20T16:29:13,Tarkistettu,1.1 2016_138_283,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Laitetaan nyt tätä Metso-keskustelua hivenen oikeisiin mittasuhteisiin. Siis nyt ensi vuoden gäppi, vajaus, on 1 miljoona, (Riitta Myllerin välihuuto) joka tässä jää tämän valtiovarainvaliokunnan lisäyksen jälkeen. Eli jos puhutaan siitä tavoitteesta, mikä on vuodelle 2025 — 96 000 hehtaaria — se saavutetaan 18 miljoonan euron panostuksella vuodessa, ja tästä jäämme nyt 1 miljoonan. Sen takia toin esille tuon, että tulevien vuosien kehysleikkaus on niin raju, että sitä emme pysty enää eduskunnassa korjaamaan (Susanna Huovisen välihuuto) edes tällä tavalla kuin tätä, ja sen takia toivon, että etsitään hallituksen toimesta muuta ratkaisua siihen. Ei tietysti pelkästään pidä tuijottaa hehtaareja vaan myös sitä laadullista suojelua. Pidän tätä erittäin myönteisenä, että pystymme ensi vuonna pysymään tässä tahdissa mukana.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-20T16:29:15,2016-12-20T16:30:18,Tarkistettu,1.1 2016_138_284,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Nyt ministeri Tiilikainen, 3 minuuttia, ja sen jälkeen jatkamme debattia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_285,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia näistä kommenteista, palautteista. Tähän Metso-juttuun: Oikeastaan on juuri näin kuin Heinonen kuvasi, että nyt tämä ensi vuodelle eduskunnan myöntämä lisäraha on tuiki tarpeellinen ja tervetullut, mutta sitten myöhempinä vuosina tilanne on problemaattinen, niin kuin se on laajasti metsäteollisuuden, metsänomistajien, ympäristöjärjestöjenkin kesken huomattu. Ja vetoomuksia poliittisen järjestelmän suuntaan on siitä, että pystytään näitä Metso-rahoja lisäämään. Siitä, onko meidän luonnonsuojelun tila muuttunut ykskaks surkeaksi, olen edustaja Niinistön kanssa jyrkästi eri mieltä. (Ville Niinistö: Toimet ovat surkeat!) Olin itse onnellisena ministerinä päättämässä Metso-ohjelman käyttöönotosta aikoinaan ja luomassa sille pitkäjänteiset tavoitteet ja rahoituskehyksen, ja niitä muun muassa Niinistö ministerinä on ollut ansiokkaasti viemässä eteenpäin, ja niin niitä viedään eteenpäin nytkin. Metso on erinomainen työkalu, ja sitä tarvitaan tulevaisuudessa. Nyt on vain se tilanne, että on jouduttu säästöjä tekemään myös sinne, ja katsotaan nyt sitten eteenpäin, pystytäänkö tätä työkalua jatkossa vahvistamaan. Risteilijäaluksista ja niitten jätevesistä täällä tuli huolta ja kysymyksiä. Itse asiassa nyt meillä on se tilanne, että käytännössä nämä eurooppalaiset firmat, jotka liikennöivät vaikkapa nyt Suomen ja naapurimaitten väliä, eivät päästä jätevesiä suinkaan mereen — että ei tule semmoista kuvaa — vaan ne tyhjentävät asianmukaisesti jätteensä satamissa oleviin tyhjennyspaikkoihin. Sen sijaan nuo kansainväliset risteilijät, joita tulee Itämerelle muualta, eivät näin valitettavasti kovinkaan usein tee, vaikka ne mahdollisuudet ovat tarjolla kaikissa satamissa. Nyt kuitenkin tässä on Kansainvälisen merenkulkujärjestön puitteissa sopu saavutettu, että viimeistään vuonna 2021 tämä loppuu ja jo 2019 uusien alusten kohdalta. Se, mitä voimme tehdä, on viestiä sitä informaatiota, että ennen kuin tämä pakko tulee, niin järkeväähän olisi, että kun ne purkumahdollisuudet kaikkialla satamissa ovat, niin risteilijät niitä myös käyttäisivät. Ja tässä myös tietysti matkustajien valppaus on aina paikallaan. Merimetsoista tuli vähän kahdenlaista ilmaa. Karkotustoimet on otettu käyttöön. Jossain ne ovat tepsineet. No, jossain muualla merimetsoyhdyskunnat ovat saattaneet lisääntyä. Tärkeintä on kuitenkin, että näitä keinoja on käytettävissä. Autiotupien kunto. Totta kai Metsähallitus tarvitsisi julkisiin tehtäviin lisää rahoitusta pitääkseen yllä kaikkea sitä varustetasoa, mitä meillä on. Niin tarvitsee moni muukin taho tässä yhteiskunnassa, (Riitta Myller: Se olisi työllistävää!) vaan nyt elämme niukkuuden aikoja. — Kyllä, ja siinä mielessä on hyvä, että valtiovarainvaliokunta tunnisti tämän (Puhemies koputtaa) ja lisäsi määrärahoja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-12-20T16:30:22,2016-12-20T16:33:33,Tarkistettu,1.1 2016_138_286,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","No niin, sitten on mahdollisuus pyytää lisää vastauspuheenvuoroja.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_287,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Haluan ensiksi kiittää ministeriä: Ei minulla ole epäilystä siitä, etteikö ministeri Tiilikainen pyri tekemään parhaansa ympäristön tilan puolesta. Hän on monissa asioissa tehnyt oikeita päätöksiä niillä resursseilla, mitä on käytettävissä. Mutta Etelä-Suomen soidensuojelun kannalta tilanne on kriittinen. Me valmistelimme jo ministeri Lehtomäen käynnistämän, siis keskustalaisen ministerin käynnistämän, laaja-alaisen ohjelman, jossa kartoitettiin soidensuojelun tarvetta. Suomen parhaat asiantuntijat käyttivät siihen vuosia aikaa, ja se ohjelma kaatui, niin että käytännössä lähes yhtään yksityisiä maita ei ole suojeltu, ainoastaan Metsähallituksen maita noin 20 000 hehtaaria, ja suojelutavoite oli 100 000 hehtaaria. Erityinen huoli on Etelä-Suomen viimeisistä arvosoiden rippeistä, ja siellä suojelua on tehty tosi vähän. Metsähallituksen alue painottuu pohjoiseen. Tämä on se huoli, että nyt kun soidensuojeluhankintarahat ovat tästä samasta luonnonsuojelualueiden hankintapotista, joka on supistunut viime hallituskauden 50 miljoonan euron keskiarvosta alle 20 miljoonaan euroon, niin Etelä-Suomen viimeiset arvosuot ovat lähdössä. Jos nämä suojeluvaraukset vielä maakuntakaavoista poistetaan, niin kuin Etelä-Pohjanmaalla on käymässä (Puhemies koputtaa) — tiedättekö te siitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-12-20T16:33:40,2016-12-20T16:34:52,Tarkistettu,1.1 2016_138_288,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Herra puhemies! Tietysti voidaan myöskin kysyä, mihinkä ne suot ovat häviämässä. Se on aika monen mutkan takana, ennen kuin niitä käyttää voi. Muutoinkin pitää sanoa, että luonnon ja ympäristön kanssa toimiminen on äärimmäisen pitkäjänteistä toimintaa. Siinä ei yksi budjettikausi eikä yksi vaalikausi kovin paljoa merkitse. Siksi on hyvä katsoa sitä pitkää linjaa eikä yhtä vuotta. Se on aivan selvä asia. On erinomainen asia tämä koko Metso-järjestelmä, se vapaaehtoisuuteen perustuva. Silloin, kun siihen saadaan kaikki mahdolliset tahot sitoutumaan, se on kaikkein parasta ja tehokkainta ja tuloksellisinta suojelutoimintaa, niin kuin nyt on osoittautunut. Siksi on erittäin hyvä, että valtiovarainvaliokunta lisäsi Metso-rahoitusta. Samoin pitää sanoa, että kyllähän puurakentamisen edistäminen on yksi niitä merkittäviä asioita, joita myöskin ministeri Tiilikainen ja koko hallitus ovat lähteneet ponnekkaasti viemään eteenpäin, jopa niin ponnekkaasti, että on tullut vastalauseita muiden materiaalien toimittajilta ja käyttäjiltä, että nyt jo liikaa puurakentamista edistetään. (Puhemies koputtaa) Mutta hyvällä linjalla ollaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-12-20T16:34:55,2016-12-20T16:35:59,Tarkistettu,1.1 2016_138_289,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tästä keskustelusta saattaa saada hieman erikoisen kuvan, aivan kuin kaikki ympäristöasiat olisivat nyt jollakin tavalla hyvässä hoidossa. Näinhän asian laita ei ole. Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja täällä mielestäni aivan oikein totesi, tällä hallituskaudella suhteellisesti kaikkein suurimmat säästöt kohdistuvat nimenomaan ympäristöministeriön pääluokkaan. Kyllä ainakin itselleni syntyy vaikutelma, että tällä hallituskaudella on meneillään erinomaisen suuri ympäristöministeriön näivettämisoperaatio, jota pidän erittäin hankalana tähän kansainväliseen tilanteeseen ja myös suomalaiseen luonnonsuojeluun liittyvänä asiana. Samanaikaisesti suomalainen luonto ja ympäristö ovat lujilla tämän hallituksen norminpurkutalkoitten osalta, viimeisimpinä esimerkkeinä MRL:n uusin muutos, joka on tuotu tänne, ja myös haja-asutusalueita koskeva vesiasetuksen muutos. Ne kaikki heikentävät suomalaisen luonnon ja ympäristön tilaa, tuovat lisää vaaroja ja riskejä. Minun kysymykseni ministerille on se, (Puhemies koputtaa) miten te aiotte puolustaa puoliväliriihessä suomalaista ympäristöä ja luontoa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-12-20T16:36:02,2016-12-20T16:37:10,Tarkistettu,1.1 2016_138_290,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Suomessa on käyty keskustelua maksuhäiriöiden lisääntymisestä ja niiden vaikutuksesta kotivakuutukseen ja sitä kautta asumisen turvaan. Nopeasti yleistyneet maksuhäiriömerkinnät heikentävät kotitalouksien asumisen turvaa. Vuokranantajatahot edellyttävät lähes poikkeuksetta kotivakuutusta ehtona vuokrasopimukselle. Kotivakuutus kuuluu kuitenkin vapaaehtoisten vakuutusten ryhmään, joita vakuutusyhtiöt voivat myöntää oman harkintansa mukaisesti. Näin ollen yleinen käytäntö onkin, ettei maksuhäiriömerkinnän saaneelle kotivakuutusta myönnetä. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee hallitusohjelman mukaisesti työtä asunnottomuuden vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Haluankin kiittää ministeri Tiilikaista erityisesti riskivakuutushankkeesta, jossa luottotietonsa menettäneelle henkilölle mahdollistetaan kotivakuutuksen kaltainen vakuutusturva. Arvoisa ministeri, miten näette tämän hankkeen tuloksen? Olisiko tässä edellytyksiä uudenlaiselle vakuutustuotteelle, huoneistoturvavakuutukselle, jolla asunnottomuutta voitaisiin ennalta ehkäistä ja poistaa asunnon saannin esteitä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-20T16:37:13,2016-12-20T16:38:18,Tarkistettu,1.1 2016_138_291,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä oikein mieltä lämmittää, miten näin hienosti ollaan saatu Pidä Saaristo Siistinä ry:lle alushankintaan tämä puolen miljoonan määräraha. Kysymys on, niin kuin ministerikin sanoi, ehkä pienestä yksityiskohdasta, mutta tällä päätöksellä turvataan saariston jätehuolto, ei enempää eikä vähempää. Senpä takia tämä asia pitää pidemmällä tähtäimellä ratkaista niin, että ei tällaisten yksittäisten avustusten kautta tätä jätehuoltoa jouduttaisi turvaamaan. Nyt kun esimerkiksi veneverosta on puhuttu, niin tällä hetkellähän pitkälti vapaaehtoiseen jäsenmaksuun pohjautuu veneilijöiden osalta tämä jätehuollon osuus. Tämä voisi olla pohdittava paikka myöskin tämän maksun kannalta. Mutta haluaisin laajemmassa kaavassa kysyä ministeriltä kestävän kehityksen selonteosta, jota olen ehdottanut. Nyt kun tällä momentilla nämä määrärahat ovat pääluokassa pienet, niin ympäristöpolitiikkaahan pitää tehdä ihan kaikilla politiikan sektoreilla, ja kestävän kehityksen selonteko antaisi siihen hyvän mahdollisuuden.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-12-20T16:38:19,2016-12-20T16:39:31,Tarkistettu,1.1 2016_138_292,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriön kautta meidän ympäristövaliokunnan määrärahat ovat pienet, mutta ympäristöpuolen asiat ovat tällä hallituskaudella todella merkittäviä ja isoja asioita. Todennäköisesti isommat kuin koskaan ennen, minkään muun hallituksen aikana, ovat ympäristöasiat nyt, sillä ne ympäristöasiat otetaan nyt huomioon kaikilla osa-alueilla, erityisesti maa- ja metsätalousministeriön puolella, työ- ja elinkeinoministeriön puolella, (Ville Niinistön välihuuto) sosiaalipuolella. Muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön puolella on hyvin paljon isoja uusiutuvan energian ratkaisuja, biotalouden ratkaisuja. Elikkä nyt koko hallitus työstää ympäristöpuolen asioita. Se ei todellakaan ole enää pieni ympäristöministeriö, joka näitä asioita hoitaa vaan koko hallituskokonaisuus — koko meidän budjetissa on laidasta laitaan huomioitu ympäristöpuolen asiat — joten lähdetäänpä miettimään tältä laajuudelta tätä asiaa. Teemme todella isoja ja merkittäviä asioita tällä hallituskaudella ympäristöasioidemme puolesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-20T16:39:33,2016-12-20T16:40:35,Tarkistettu,1.1 2016_138_293,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lehto teki tuossa aikaisemmin hyvän kysymyksen, joka varmasti ansaitsee myös vastauksen. Kysymys oli sähköautojen latauspistokkeiden saamisesta myös uudisrakennuskohteisiin lakien ja asetusten kautta. Olen eduskunnan autokerhon puheenjohtajana keskustellut paljon sähköautoilijoiden kanssa, henkilöiden, joilla tähän mennessä on ollut varaa ostaa sähköautoja — sähköautojen hankintahinnat ovat tavanomaisia autoja huomattavasti kalliimmat. Heiltä viesti on se, että älkää, edustajat ja ministerit, keskittykö verohelpotuksen tekemiseen auton hankkimiseen vaan nimenomaan tähän sähköautojen latausverkoston rakentamiseen. Sitä kautta pystytään laajentamaan sähköautojen käyttämisen mahdollisuuksia pitkien etäisyyksien Suomessa. Kysynkin ministeriltä: tuletteko tekemään töitä sen eteen, että sähköautoilun käyttömahdollisuudet lisääntyisivät laajemman latausverkoston kautta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-12-20T16:40:38,2016-12-20T16:41:35,Tarkistettu,1.1 2016_138_294,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä niihin puheenvuoroihin, joissa painotettiin sitä, että meidän vastuumme täällä on olla säilyttämässä meidän kaunista, upeaa luontoamme niille, jotka tulevat tänne meidän jälkeemme. Täytyy kyllä sanoa, että kun kuuntelee joitain hallituspuolueitten edustajien puheenvuoroja, niin kyllä se monien luontotoimijoiden huoli Suomen monimuotoisuuden tulevaisuudesta näyttää olevan oikein aiheellinen. Kun tässä systemaattisesti lisätään meidän ympäristöömme kohdistuvaa painetta esimerkiksi näillä kasvavilla hakkuumäärillä ja samaan aikaan hallituksen suhteessa kaikista suurimmat leikkaukset kohdistuvat nimenomaan luonnonsuojeluun ja näitten alueitten hankintaan, niin kyllä tämä on todella huolestuttavaa. Suomi on kuitenkin sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimukseen, jossa me olemme luvanneet, että me olemme pysäyttämässä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä vuoteen 2020 mennessä, ja kun näillä toimilla tämä ei tule toteutumaan, niin onko Suomi päättänyt, että näistä sitoumuksista ei pidetä enää kiinni?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-12-20T16:41:37,2016-12-20T16:42:39,Tarkistettu,1.1 2016_138_295,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri Tiilikainen otti ensimmäisessä puheenvuorossaan esille, että ensi vuonna saadaan tuntuvia satsauksia asuntorakentamiseen. Se on todella tärkeä asia, sillä etenkin tänne pääkaupunkiseudulle ja lähialueille tarvitaan uusia ja kohtuuhintaisia asuntoja huomattavasti lisää, ja siihen myöskin on hallitus satsannut jo tänä vuonna ja viime vuonna. On muun muassa valtion tukemaa asuntotuotantoa lisätty, on tullut kymmenen vuoden uusi välimalli, johon tuli muuten erittäin paljon hakemuksia, se on hyvä asia, ja sitä pitkää mallia ollaan myöskin kehittämässä. On yleishyödyllisyyttä koskevia rajoituksia muutettu, on maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset solmittu, on poikkeamisvalta siirretty kuntiin ja niin edespäin. Niitä hyviä asioita on jo tehty, ja toivon, että nämä asiat etenevät myös pidemmälle aikajaksolle. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on tärkeä tänne pääkaupunkiseudulle, ja toivon, että ministeri vie sitä asiaa eteenpäin, että se uudistus saadaan käyntiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-20T16:42:39,2016-12-20T16:43:49,Tarkistettu,1.1 2016_138_296,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! EU:n puhtaan liikenteen tavoitteisiin kuuluu sähköautojen infrastruktuurin rakentaminen. Meillä Suomessa velvoite latauspisteille on 71 000 kappaletta ja julkisten osuus on 7 000, ja tämä tulisi täyttää vuoteen 2020 mennessä. Kysyisin, ministeri: millä tavalla tässä asiassa ollaan edistytty? Toinen kysymykseni liittyy Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013—2017 toteuttamiseen. Se on hieno asia, ja kiitän siitä. Siinä huomioidaan ikääntyneet ja muun muassa kehitysvammaiset, asunnottomat ynnä muut heikommissa ryhmissä olevat henkilöt. Millä tavalla teknologia on mukana tässä hankkeessa? Kolmas kysymys liittyy muoviin. Yhä useampi merilintu kuolee muoviin. Millainen uhka muovi on meille Suomelle? Ja kysyisin: onko muovin kierrätystä tarkoitus tulevaisuuden Suomessa edistää? Meiltä puuttuu muovin kierrätysjärjestelmä mielestäni kunnista ja kaupungeista.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1129,Female,1967-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3388697405348857281,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2016-12-20T16:43:52,2016-12-20T16:44:55,Tarkistettu,1.1 2016_138_297,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Vehkaperä ja Lindtman, ja sen jälkeen ministerin vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen kolmas kierros.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_298,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Haluan itse iloita siitä, että Suomen satavuotisen historian juhlapäätöksenä on perustaa uusi kansallispuisto Suomeen, Suomussalmelle Hossaan ja Kuusamon Julman-Ölkyn alueelle. Tämä on niitä parhaimpia luonnonsuojelun puolelta tulevia asioita. Metsähallituksen luontopalvelut on saamassa rahaa, ja jos oikein tarkasti kuuntelin ministerin puheenvuoroa, niin puhuitte kansallispuistojen ylläpitämiseen tulevasta rahapotista. Mutta erityisesti muitakin alueita on Luontopalveluitten alla, etenkin retkeilyalueet saaristossa ja mantereellakin, luonnonpuistot ja myöskin erämaa-alueet, jotka on rakennettu ja jotka tarvitsisivat nyt kipeästi rahaa. Ihmiset ovat ottaneet nämä omikseen ja käyvät näissä paljon, mutta valitettavasti siellä vain infra rapistuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-12-20T16:45:12,2016-12-20T16:46:15,Tarkistettu,1.1 2016_138_299,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Edustaja Lindtman ei näemmä halua käyttää puheenvuoroaan, joten edustaja Myller.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_300,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri sanoi, että asuntopolitiikkaan, asuntotuotantoon on tehty paljon satsauksia. Valitettavasti sosialidemokraattien näkökulmasta ja asunnontarvitsijoitten näkökulmasta nämä satsaukset eivät ole osuneet oikeaan. Nyt on satsattu lyhyeen kymmenen vuoden korkotukeen vuokra-asuntokäytössä oleviin asuntoihin, joiden hintataso kipuaa neliömetriltä sinne 20 euroon. Nämä eivät ole niitä asuntoja, joita tällä hetkellä tarvitaan. Meillä on pienipalkkaisia hoitotyöntekijöitä ja liike-elämässä kauppojen kassoilla olevia henkilöitä, joitten tulot eivät riitä näihin asuntoihin. Eli tarvitsemme nyt hallitukselta nimenomaan sitä, mitä eduskunta on vaatinut omassa ponnessaan, eli tämän pitkän korkotuen, 40-vuotisen korkotuen, korjausta. Milloin saamme sen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-20T16:46:18,2016-12-20T16:47:25,Tarkistettu,1.1 2016_138_301,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Tiilikainen, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_302,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Puhemies! Jälleen oiva patteristo kysymyksiä. Lähdetään purkamaan jostain suunnasta. Aloitetaan vaikkapa edustaja Juvosen esille ottamasta muovikysymyksestä. Suomi panee toimeen muovijätteen vähentämisdirektiiviä, muovikassien käytön vähentämisdirektiiviä, uudella tavalla. Meillä on tehty kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus ympäristöministeriön ja kaupan alan yritysten välillä, jotka sitoutuvat vähentämään muovikassien määrää siinä tahdissa kuin EU edellyttää. Myös lähtötaso meillä on huomattavan hyvä. Suomi on liittynyt erilaisiin kansainvälisiin aloitteisiin merten muoviroskan vähentämiseksi, ja toimimme itse aktiivisesti sen puolesta. Edustaja Vehkaperä, täytyy täsmentää, eli nimenomaan kaikilla Metsähallituksen luontopalveluitten hallussa olevilla alueilla, mitkä on tarkoitettu virkistykseen ja retkeilyyn, on sama tilanne, eli kyse ei ole pelkästään kansallispuistoista. Meillä ilahduttavasti matkailu kasvaa, niin myös luontomatkailu, eli entistä enemmän on painetta näille alueille, ja toki huoleni on, että pystytään myös se palveluvarustus säilyttämään kunnossa. Sitten tästä asuntotuotannosta. Edustaja Torniainen sanoi aivan oikein, luetteli näitä asioita: uusi lyhyt korkotukimalli, pitkään korkotukeen valmisteilla olevat parannukset, MAL-sopimukset kaupunkiseutujen ja hallituksen välillä. Kaikki ne edesauttavat sitä käännettä, että asuntotuotanto on lisääntynyt, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun MAL-sopimuksissa parikymmentä prosenttia muistaakseni tuosta tonttivarannosta on nimenomaan pitkälle korkotuelle korvamerkitty, joten kyllä se edullinen tuotanto sijansa löytää. Mitä tulee ylipäänsä rakentamisen volyymiin, niin edellisen hallituksen kaudella valitettavasti asuntotuotantoa kuvaava indeksi meni alamäkeen, nyt se menee ylämäkeen. (Välihuutoja) Sitten mitä tulee tähän luonnon monimuotoisuuteen, niin Suomi pitää kiinni luonnon monimuotoisuuden sitoumuksistaan, ja toivottavasti niistä pitävät kiinni myös kaikki suomalaiset toimijat. Olen huolissani idänuunilinnun ja pikkusiepon Keskuspuiston-reviireistä, jotka jäävät Helsingin kaavan alle. (Ville Niinistö: Mites se soidensuojelu?) Sitten tuo soidensuojelu. Edustaja Niinistö, teillä on väärät hehtaarit: 36 000 hehtaaria valtion maita tulee tähän ohjelmaan. Koko ohjelman tavoite, 100 000 hehtaaria, olisi tietenkin hieno juttu, mutta aivan kuten edustaja Leppä totesi, niin ei niitä soita nyt ihan hirveästi mikään uhkaa. Se oikea uhka on puustoisilla soilla, ja niihin pyritään Metson rahoitusta myös suuntaamaan. Sitten taas avosuot, joilla on mahdollisesti ehkä muutakin käyttöä: aivan kuten tiedätte, se muu käyttö ohjataan semmoisille alueille, mitkä eivät ole luontoarvoiltaan niin tärkeitä. En jaksa muistaa, varasitteko jo kehyksiin tämän soidensuojeluohjelman toteuttamiseen määrärahoja. Ehkä, ehkä ette, siitä meidän on turha kiistellä. Edustaja Louhelainen otti tärkeän asian esiin liittyen asunnottomuuteen ja siihen, että yksi syy siihen on luottotietojen puute ja mahdottomuus saada vuokra-asuntoa, ellei pysty saamaan kotivakuutusta. Tässä todellakin on käynnissä tämä mainitsemanne riskivakuutuskokeilu, ja toivon todella, että tuo kokeilu tuo niin hyviä tuloksia, että uusia vakuutusyhtiöitä ja uusia kaupunkeja uskaltaa lähteä tätä hommaa eteenpäin viemään, koska se on asunnottomuuden torjumisessa tärkeää. Tässä asunnottomuudessa meillä riittää tekemistä, ja myös tulokset ovat varsin hyviä, koska viime vuonna, kuluvana vuonna Suomi on ainoa Euroopan unionin jäsenmaa, jossa asunnottomuus on vähentynyt. Siis jossain olemme menestyneet, tiedoksi kaikille. Puurakentaminen, edustaja Leppä otti sen esille. Sen eteen todellakin tehdään töitä, koska se jos mikä on ilmastoteko, jossa pitkäksi ajaksi pannaan talteen se puun kasvaessaan sitoma hiili, ja hyvä näin. Sähköautojen latauspisteistä. Siinä, millä tavoin tuota sähköautotavoitetta kohti mennään, jätetään nyt ne yksityiskohdat — ne ajallaan selviävät — mutta tämä on ihan selvä juttu, että tarvitaan niitä autoja, jotta kannattaa tehdä latauspisteitä, ja tarvitaan latauspisteitä, jotta kannattaa hankkia autoja. Nyt tavoitteet on asetettu, ja niitä kohti (Susanna Huovinen: Riiheen!) etenemme. Miten aion pitää (Puhemies koputtaa) suomalaisen ympäristön puolta tuolla riihessä? Ponnekkaasti, edustaja Huovinen, ponnekkaasti.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-12-20T16:47:29,2016-12-20T16:52:41,Tarkistettu,1.1 2016_138_303,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Sitten otamme vielä yhden vastauspuheenvuorokierroksen, ja sen aloittaa edustaja Hakanen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_304,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Honkonen otti tuossa hetki sitten esille tämän yksityisen suojelurahaston, jota on esitetty tämän talon ulkopuolelta. Millä tavalla ministeri näkee tämän mahdollisuuden lähteä keräämään varoja myöskin yksityiseltä sektorilta? Edustaja Huoviselle: Norminpurku uhkaa luontoa, mutta siitä huolimattakin kysyn ministeriltä pari norminpurkuasiaa. Ja kyllä minä myöskin haastan opposition siitä, että ei säätelyn purkaminen, normien purku, millään tavalla kyllä uhkaa luontoa. Jokainen työ tehdään harkitusti. Jätevesiasetuksen järkevöittäminen tuli nyt, ja se on tervetullut asia. Mutta sitten kemikaalilaista, joka pitkälti aiheuttaa päänvaivaa maatalouden puolella: onko siellä nyt tehty loppuun asti ne ratkaisut, jotka ovat tehtävissä, jotta saadaan myöskin kasvinsuojeluaineiden käyttö ilman kovempia rajoituksia viljelijöille? Ja millä tavalla muuten ympäristöministeriön osalta normien purku, sääntelyn keventäminen, etenee?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-12-20T16:52:49,2016-12-20T16:53:52,Tarkistettu,1.1 2016_138_305,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Susanna,Huovinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, että suomalaisessa yhteiskunnassa on olemassa normeja, joita täytyykin purkaa. Mutta ovatko ne kaikki sellaisia, että normin purkaminen nimenomaan nyt ympäristön kannalta on järkevää? Itse olen sitä mieltä, että hallitus on tässä menossa aivan liian pitkälle ja tullaan tekemään ratkaisuja, jotka paitsi vaarantavat meidän kansainvälisiä sitoumuksiamme, (Hannu Hoskonen: Höpö höpö!) joita täällä ministerikin aivan oikein puolusti, myöskin tulevat olemaan kansalaisten terveyden kannalta hyvin haastavia — tässä viittaan nyt tähän haja-asutusalueitten jätevesikysymykseen, joka täällä on ollut keskustelussa. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Meillä on ollut asiantuntijoita valiokunnassa, jos saa huomauttaa kollegoita tästä asiasta. Ja lisäksi haluan sanoa, että minusta on hyvin iso haaste se, että hallitus purkaa sitä lainsäädäntöä, jota vaivalla on vuosikymmenten ajan rakennettu Suomeen, esimerkiksi tällä uusimmalla MRL-uudistusesityksellä, jota minä en pidä uudistuksena (Puhemies koputtaa) vaan takapakkina.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p565,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Susanna Huovinen,565,2016-12-20T16:53:54,2016-12-20T16:54:59,Tarkistettu,1.1 2016_138_306,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Kaikkea sitä kuulee, kun vanhaksi elää. Tässä käsiteltiin tätä maaseudun jätevesiasiaa, ja nyt sitten olemme saaneet kuulla, että suuret laivaristeilijät laskevat kaikki jätöksensä suoraan Itämereen, ja siitä ei vihervasemmisto ole ollenkaan ollut huolissaan. Mutta Naarvan mummon pissa on kyllä todella atomivoimalaa pyörittävää ainetta, kun kerta kaikkiaan tuntuu Itämeri saastuvan. Mutta 6 000 matkustajan risteilijä ei haittaa yhtään mitään. Putki auki ja suoraan sonnat Itämereen, ja te katsotte kädet levällään sitä asiaa. Missä teidän moraalinne on, hyvä viheroppositio? Eikö teillä ole tolkkua tässä hommassa sitä vertaa, kun sitä itseään voi laskea suoraan Itämereen ja Naarvan mummon pissa pilaa Itämeren — kyllähän nämä teidän puheenne ovat joulupuheita. Unohtakaa koko juttu. Ja toinen asia on tämä soidensuojelu. Minkä takia me laitamme rahaa soidensuojeluun? Ville Niinistö työntää valtion rahaa soihin, joille ei saa tehdä mitään. Olisi kyllä pikkuisen tärkeämpiäkin kohteita tässä maassa kuin teidän hömpötyksiinne työntää rahaa, niin kuin (Puhemies koputtaa) Itämereen. Teidän Itämeri-puheenne ovat ihan pelkkää potaskaa. (Hälinää — Puhemies koputtaa)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-20T16:55:01,2016-12-20T16:56:06,Tarkistettu,1.1 2016_138_307,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Kaikki saavat puheenvuoron aikanaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_308,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä se niin on, että ympäristönormit suojaavat meidän yhteistä arvokasta luontoamme. Nyt juuri elämme kuudetta sukupuuttoaaltoa, ja minä olen huolissani lahopuusta ja kuukkelimetsistä. Ministeri Tiilikainen, sanoitte, että Suomi noudattaa luonnon monimuotoisuuden sitoumuksia, mutta siitä huolimatta olette leikanneet luonnonsuojelun määrärahoista reippaasti yli puolet pois. Tämä Metso-ohjelma on erittäin laajasti hyväksytty ja arvostettu vapaaehtoisuuteen perustuva ohjelma. Sekin on leikattu lähestulkoon minimiin. Totesitte, että saimaannorpan kanta on nyt vahvempi kuin vuosiin, mikä tietysti on iloinen asia, mutta kanta ei vielä ole sellaisella tasolla, että se olisi täysin turvassa. Kysyisin, onko nyt verkkokalastuskieltoja laajennettu riittävästi Saimaan alueelle, niin että kuutit ovat turvassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-20T16:56:12,2016-12-20T16:57:13,Tarkistettu,1.1 2016_138_309,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Itämeren tila on noussut monessa puheenvuorossa esiin ja aivan aiheesta ja siinä yhteydessä tämä risteilyalusten vastuuton käyttäytyminen siltä osin kuin ne eivät ole reittiliikenteessä. Se on todellakin käsittämätöntä toimintaa. Nyt olisin tässä ehdottamassa lähestulkoon uutta normia, tai en ehkä niinkään normia vaan hintaohjailua, ja kysyn ministeriltä: onko ministeriöllä ja ministerillä halua ja mahdollisuutta selvittää sitä asiaa, voisiko sellaisille risteilyaluksille määrätä suuremman satamamaksun, jotka eivät tyhjennä asiallisesti jätevesiään satamaan? (Saara-Sofia Sirén: Kokoomus on tätä ehdottanut!) — Kokoomus on tätä ehdottanut ja ehdottaa jälleen. Minun mielestäni tämä ei ole mikään kokoomuksen asia vaan tämä on nimenomaan ympäristön asia ja Itämeren asia. — Eli hintaohjauksella saataisiin semmoinen kannustavuus, että se asia kannattaa taloudellisessakin mielessä hoitaa niin, että jätteet menevät sinne, minne ne kuuluvat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-20T16:57:16,2016-12-20T16:58:19,Tarkistettu,1.1 2016_138_310,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän vielä ministeriä näistä Pariisin ilmastokokouksen saavutuksista, joilla Suomi sai paljon paremman lähtökohdan nyt tälle ilmastokuviolle kuin Durbanissa tai Kiotossa konsanaan. Myös talvipaketissa me pärjäsimme kohtuu hyvin, mutta toivon ministerille voimia ja kestävyyttä myös sitten, kun tulee ensi kesä: siihen mennessä täytyy saada LULUCF ja myös sitten hiilinielut kohdalleen. Näistä tavoitteista, mitä ympäristöministeriön toimialalla on, nämä hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot miellyttävät minua kovasti ja varsinkin tämä tekstiosa, että alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään enemmän huomiota alueiden erilaisuuteen, erilaisten asuinympäristöjen vahvuuksiin ja maaseudun tarpeisiin. Meillä on ihan riittävästi sitä byrokratian hallintaa ollut ja hallitsevia virkamiehiä, jotka ovat estäneet tällä hetkellä maaseutuasumisen ja maalle rakentamisen, jotenka tämä kaavoituksen ja rakentamisen byrokratian kevennys on hyvä asia, ja toivon todellakin, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen etenee myös ensi vuoden aikana mukavasti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1101,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2016-12-20T16:58:22,2016-12-20T16:59:25,Tarkistettu,1.1 2016_138_311,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kari ja jotkut muut kollegat jo puhuivat siitä, että samanaikaisesti, kun hallitus on asettanut hyvin isot hakkuidenlisäystavoitteet, toisaalta sitten suhteellisesti ottaen kaikkein rajuimmin ollaan leikkaamassa metsäluonnon suojelurahoja. Rinnastaisin tämän siihen, mitä monet ovat puhuneet puurakentamisesta. Puurakentaminenhan on taloudellisesti hyvä siinä mielessä, että siinä saadaan puulle paljon parempi kilohinta kuin esimerkiksi biopolttonesteessä tai paperissa, ja lisäksi puurakennukset ovat hiilivarastoja. Puiden ilmasta sitoma hiili säilyy niissä pitkään. Vihreät ovat esittäneet — hallituspuolueet eivät sitä ole vielä hyväksyneet, mutta toivon, että jatkossa hyväksytään se ajatus — että asuntorakentamisen käynnistysavustukset annetaan korotettuina silloin, kun talo ollaan tekemässä puusta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-20T16:59:26,2016-12-20T17:00:29,Tarkistettu,1.1 2016_138_312,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Luonnonsuojelu on tärkeä asia, ja Metso-ohjelma on hyvä asia, mutta siitä huolimatta merimetso on ongelma, ainakin Pohjanmaalla. Edustaja Myllykoski kertoi, että ministeriön keinovalikoima on purrut tehokkaasti merimetso-ongelmaan ainakin Satakunnan rannikolla, ja siitä minäkin iloitsen. Mutta vaikka joulu on ovella, en kuitenkaan jaksa innostua siitä, että samanaikaisesti, kun Pohjanmaalta vähenee palveluja, tilalle tulee Satakunnasta muuttaneita merimetsoja. Ministeri, mainitsitte, että on hienoa, että on sovittu erilaisista toimenpiteistä silloin, kun siihen on ollut tarvetta. Kysyn vielä kerran ja toivon, että ministeri vastaa: voitteko luvata, että Rannikko-Pohjanmaan kasvavaan merimetso-ongelmaan puututaan yhtä tehokkaalla tavalla kuin Satakunnan seudulla tehtiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-20T17:00:31,2016-12-20T17:01:24,Tarkistettu,1.1 2016_138_313,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on keskusteltu näistä Metso-rahoista, ja on aivan totta, että kun metsien monimuotoinen käyttökin lisääntyy, niin silloin myös metsien monimuotoisuudesta täytyy huolehtia. Kyllähän se, että me pystymme biomassasta, puun sivuvirroista tekemään nykypäivänä lähes mitä tahansa — taloja, rakennuksia, bensaa, energiaa, muovia, kankaita — on Suomelle hurja, hurja mahdollisuus. Se heikennys, mikä Metso-rahoihin on kohdentunut, ja kohdentunut etenkin tänne Etelä-Suomen alueelle, on tietenkin mittava. Pohjoisessahan tämmöistä ongelmaa ei ole, kun osassa kunnista on jopa 80 prosenttia suojeltu. Se kansallinen hakkuutavoite, kestävä hakkuutavoite, on määritelty itse asiassa jo aikaisemmin, edellisen hallituksen toimesta. Meillä on ihan hyvät mahdollisuudet — myös Syke ja Luke ovat sitä mieltä — että se kestävä hakkuutavoite pystytään saavuttamaan, jos Metso-rahoista huolehditaan. Luuletteko, että kehysriihessä tai puolivälitarkastelussa tähän saadaan balanssi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-20T17:01:25,2016-12-20T17:02:28,Tarkistettu,1.1 2016_138_314,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Anne,Louhelainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vesien- ja ympäristönhoidon edistämisen momentille myönnettiin määrärahoja tutkimus- ja hankeavustuksiin, joilla edistetään uusien tekniikoiden testausta, käyttöönottoa sekä hyvien käytäntöjen soveltamista. Valtiovarainvaliokunta pitääkin mietinnössään tarpeellisena, että määrärahoja osoitetaan vesienhoidon käytännön toimenpiteisiin kärkihankkeen ""Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon"" mukaisesti. Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, että ympäristöministeriön kärkihankerahoitusta on myönnetty kolmelle Lahden seudun vesistöjen tilaa parantavalle hankkeelle. Vesijärvisäätiö ja Säkylässä sijaitseva Pyhäjärvi-instituutti saivat 200 000 euroa ympäristöministeriöltä vesien tilan parantamista tukeviin toimenpiteisiin. Vesijärvi ja sen vesistöjen kunto ovat meille päijäthämäläisille erityisen tärkeä asia. Sen eteen on jo vuosia tehty suojelutyötä. Kiitos ministeri Tiilikaiselle. Työ jatkuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1150,Female,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Anne Louhelainen,1150,2016-12-20T17:02:30,2016-12-20T17:03:26,Tarkistettu,1.1 2016_138_315,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Olin ihan tyytyväinen tuohon ministerin vastaukseen siitä, että hallitus on huomannut tämän sähköautojen positiivisen vaikutuksen CO2-päästöjen laskutavoitteeseen ja niin edelleen. Meillä on tällä hetkellä 2,5 miljoonaa polttomoottorilla käyvää autoa, joidenka osalta päästöjä ollaan eri keinoin pyritty laskemaan, ja hyvä niin. Mutta kuitenkin haluan nostaa edelleenkin esiin tämän latausverkostojen tarpeellisuuden. Se on kuin vanhalle Rooman valtakunnalle teiden ja tieverkon rakentaminen. Näille sähköautoille latauspisteiden verkosto on äärimmäisen tärkeä, jotta autolla päästään liikkumaan työpaikan, kodin, harrastusten ja muiden matkakohteiden välillä. Sen kautta haluankin kannustaa hallitusta rakentamaan mahdollisimman joutuisalla aikataululla selkeän, ymmärrettävän, sähköautoilua edistävän strategian tai ohjelman, jolla määriteltäisiin niin sähköautojen käyttäjille, mahdollisille hankkijoille kuin autojen maahantuojillekin ymmärrettävä kokonaisuus, jonka päälle voidaan luoda CO2-vapaata liikennettä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-12-20T17:03:26,2016-12-20T17:04:31,Tarkistettu,1.1 2016_138_316,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä sivuttiin saimaannorpan tilannetta ja niitä toimia, joita sen osalta on käynnissä. Haluaisin kysyä ministeriltä, minkälaisiin toimiin hallitus on ryhtymässä uhanalaisen järvilohen osalta. Tämä ei ole ollut juurikaan esillä, vaikka järvilohi on vielä huomattavasti kriittisemmässä tilanteessa kuin saimaannorppa, joka on ollut enemmän esillä. Järvilohen elinympäristöä ovat kovasti ahdistaneet tietenkin padot mutta myös erittäin huolestuttava salakalastus, joka on erittäin yleistä. Minkälaisia toimia on suunnitteilla, että salakalastukseen voidaan puuttua nykyistä paremmin ja uhanalaisen järvilohen tilannetta parantaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-12-20T17:04:32,2016-12-20T17:05:22,Tarkistettu,1.1 2016_138_317,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Jarva, Ville Niinistö ja Heinonen. Sen jälkeen ministerin vastaus ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_318,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä onkin puhuttu puurakentamisesta ja puun käytön lisäämisestä, ja on todella hyvä asia, että hallitus etenee myös tässä. Meillä voidaan kestävällä tavalla hakata noin 20 miljoonaa mottia enemmän vuodessa, nimenomaan kestävän kasvun suunnitelman mukaisesti, ja jos metsät saadaan parempaan hoitoon kuin missä ne nykyään ovat, niin tämä määrä voisi olla enemmän. Mutta vielä tähän suojeluun liittyen: Metso-ohjelmahan aloitettiin keskustan aloitteesta 2000-luvun lopulla erään edustaja Tiilikaisen ja vielä tällä viikolla Suomen pitkäaikaisimman naisparlamentaarikon Sirkka-Liisa Anttilan aloitteesta. Ohjelma on ollut meille tärkeä. Toki siihen tarvitaan lisärahoitusta myöhemmin, mutta haluamme, että tämä ohjelma ehdottomasti jatkuu. Mikä on ollut hienoa, niin Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi on hyvä, että valtio lähtee nyt kannustamaan yksityisiä metsänomistajia ja yrityksiä suojelemaan omia metsäalueitaan tai suoalueitaan ja valtio sitoutuu sitten omilta alueiltaan vastaavan määrän suojelemaan tietyn rajan mukaisesti. (Puhemies koputtaa) Nämä ovat hyviä aloitteita. Tiedustelisinkin, onko tämä etenemässä suunnitelman mukaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-20T17:05:31,2016-12-20T17:06:42,Tarkistettu,1.1 2016_138_319,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Joillakin edustajilla on vähän vaikeuksia perustaa puheenvuorojaan tietoon. Kestävässä kehityksessä kaikki tavoitteet siitä, että ihmisen koko toiminta, taloudellinen toiminta ja muu toiminta, on ympäristön kantokyvyn rajoissa, on olennaista korjata kuntoon kaikissa kysymyksissä, oli kysymys sitten teollisuudesta, maataloudesta, yhdyskuntien päästöistä, muusta vesiensuojelusta, ja tässä ei asetella eri päästöjä vastakkain, toisiaan vastaan, että tuo on paha päästö, tämä on kiva päästö, koska meidän kannattajamme aiheuttavat sen. Saisivat katsoa peiliin ne edustajat, jotka asettavat tällaista epäreilua vastakkainasettelua tässä keskustelussa. Mutta ympäristönsuojelussa tarvitaan normeja, koska normit luovat myös markkinoita kestäville, uusille tuotteille ja se on vähäpäästöisten ratkaisujen käyttöönoton edellytys. Keskustan kannattama sekoitevelvoite biopolttoaineille on myös normi. Kysymys on vain siitä, että meillä on eteenpäin katsovia normeja. Olen huolissani kuntien kyvystä kaavoittaa, jos ely-keskusten valitusoikeus lähtee pois esimerkiksi pohjavesien suojelusta, (Puhemies koputtaa) koska ely-keskukset, ympäristöviranomaiset ovat aina nämä tapaukset myös oikeudessa voittaneet, lähes aina, eli osaamistaso on heikkoa kaavoituksessa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-12-20T17:06:43,2016-12-20T17:07:54,Tarkistettu,1.1 2016_138_320,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Metso-huoli on yhteinen, niin kuin tässä on tullut esille. Olemme kuitenkin näiden valintakriteereiden kautta pystyneet suojelemaan arvokkaita metsiä sen kautta. Omassa esittelypuheenvuorossani jätin pienelle huomiolle tai itse asiassa kokonaan pois tämän asuntorakentamisen ARAn lisärahoitusta lukuun ottamatta. Me emme siihen jaostossa sen kummemmin kiinnittäneet huomiota, ja se on osoitus siitä, että sillä saralla on tehty hyvää työtä. Eli meillä rakentaminen tällä hetkellä kannattelee meidän hienoista talouskasvuamme. Yksi huolenaihe sieltä jaostosta nousi esille, ja se on tämä alle 18-vuotiaiden kehitysvammaisten laitosasuminen, jonka tavoitteet eivät tule näillä toimenpiteillä täyttymään, että laitoshoidosta pystyttäisiin luopumaan. Se oli oikeastaan ainoa tällainen kriittinen asia, joka siellä esille nousi. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan toivottaa meidän ministerillemme hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta, ja kiitos erinomaisesta yhteistyöstä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-20T17:07:56,2016-12-20T17:08:59,Tarkistettu,1.1 2016_138_321,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ministeri Tiilikainen, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_322,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kiitos, puhemies! Ennen kuin asiat vievät mennessään, niin haluan myös kiittää eduskuntaa ja asianomaisia valiokuntia hyvästä yhteistyöstä omasta puolestani. On ollut ilo viedä Suomen ympäristöasioita eteenpäin. Tässä Hakanen, Honkonen ja Jarva kyselivät vapaaehtoisen metsänsuojelun eteenpäinviennistä. Meillä on tulossa tämä Suomi 100 ‑kampanja, missä metsänomistajat voivat antaa lahjan isänmaalle, suojella palan metsää, valtio tulee siihen vastaavalla panoksella mukaan. Ja sitten tämä ajatus siitä, että meillä olisi suojelurahasto, mihin kansalaiset, joilla ei satu sitä metsää olemaan, voisivat lahjoittaa rahoja, joita voitaisiin käyttää monimuotoisuuden suojelun edistämiseen, on tutkimisen arvoinen idea. Edustaja Niinistö, joka jo poistui, puhui lopussa asiaa kestävästä kehityksestä, että se on meidän kaikkien asia ja siitä täytyy laajasti kantaa huolta. Sitä joskus normit vievät eteenpäin, mutta sitä vie myös moni muu asia eteenpäin. Tässä jotkut teistä kantoivat huolta maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista, että meneekö nyt huonoon suuntaan. (Riitta Myller: Menee!) Oikeastaan nuo muutokset, mitä siellä tapahtuu, paljolti koskettavat maaseutua, maakuntia, haja-asutusalueita ja rantoja, ja kun itse olen tätä maata ja maailmaa katsonut, niin käsittääkseni Suomessa maaseudulla ongelma ei ole se, että siellä rakennettaisiin liikaa, (Jari Leppä: Aivan, juuri näin!) vaan siellä rakennetaan tällä hetkellä liian vähän. Eli jos puhutaan siitä, että maakuntien täytyy pystyä omia vahvuuksiaan hyödyntämään, niin meidän täytyy myös antaa välineitä heille, ja siitä on kyse tässä maankäyttö- ja rakennuslain muutoksessa, (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) missä ei ympäristöä eikä mitään muitakaan asioita nyt uhrata. Mitä tulee siihen, rakennetaanko nyt sitten maalle vai taajamaan ja kummassa se hiilijalanjälki on iso, niin aika monta kertaa käy näin, että haja-asutusalueille rakennettaessa on helppo hoitaa esimerkiksi se suuri hiilijalanjäljen aihe eli lämmitys uusiutuvilla ja välttyä siltä hiilijalanjäljeltä. Sitä mukaa kuin sähköautoilu ja biopolttonesteitten käyttö etenevät — mitkä tavoitteet siis tukevat toisiaan: mitä enemmän meillä on sähköautoja, sen korkeammalle meillä on mahdollisuus nostaa se jäävien polttomoottoriautojen biopolttonesteosuus, eli molempia kannattaa edistää — niin myös liikkumisen tuoma hiilijalanjälki sitä kautta pienenee. Sen sijaan meillä on ollut suurilla kaupungeilla todella paljon vaikeuksia päästä eroon siitä ilmaston kannalta kaikkein raskaimmasta polttoaineesta eli hiilestä. Eli kestävää kehitystä on myös se, että osataan elää luonnon kanssa riippumatta siitä, ollaanko kaupungeissa vai maalla. — Ja nyt, kun edustaja Niinistö palasi saliin, toistan kiitokseni puheenvuorosta koskien kestävää kehitystä ja sen monia ulottuvuuksia. Saimaannorppa ja järvilohi. Saimaannorpan suojelu etenee hyvin, nuo rajoitukset ovat osoittaneet tehonsa. Jos uusia pesimäalueita ilmenee, niin totta kai pesän ympärille kuuttien suojaksi sitten tulee verkkokieltoalue. Järvilohen suojelussa puolestaan hallituksen kärkihankkeessa uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttämiseksi, missä on useita pilottikohteita, moni niistä palvelee itse asiassa tätä järvilohen tulevaisuutta. En tiedä, kuinka iso ongelma salakalastus on. Mielestäni vielä suurempi ongelma on siinä, että saadaan niitä lisääntymisalueita kuntoon ja saadaan mahdollisuus järvilohelle lisääntyä. Mutta totta kai kalastussäännöt on tehty noudatettaviksi. Vielä sananen energiasta, tai otetaan oikeastaan tuo puurakentaminen. Siinä se esitys siitä, voiko valtiovalta myös antaa kannusteita, minkä edustaja Hassi otti esille, on niin ikään tutkimisen arvoinen, että voidaanko puurakentaminen asettaa sillä tavalla etusijalle. Nyt se, mitä on tehty, ja viimeisin asetusmuutos, mikä lähti lausunnoille, koskee tätä, että palomääräykset viimein muutetaan sillä tavalla, että ei tarvitse kaksinkertaista paloturvaa olla puurakenteellakaan, että jos kerrostaloissa on sprinklerit, ei tarvitse kipsilevyllä peittää puurakenteita tulipalon pelosta, koska siihen pelkoon ei ole mitään aihetta. Tämä norminpurku varmasti edistää puurakentamista ja olkoon esimerkki siitä hyvin hyödyllisestä normien purkamisesta. Edustaja Karimäen puheenvuoroa vielä kommentoin. Lahopuuta paitsi Metson kautta myös käytännön metsätaloustoimin edistetään, ja tämä pyöreän pöydän prosessi, missä ympäristöjärjestöt, maanomistajat ja metsäteollisuus ovat yhdessä pohtimassa niitä käytännön keinoja, millä pystytään lahopuuta edistämään, on sitä oikeaa ja tervetullutta työtä, ja sitä aion omalta osaltani viedä eteenpäin niin paljon kuin ennätän. Lopuksi haluan toivottaa hyvää joulua kaikille. (Eduskunnasta: Kiitos!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-12-20T17:09:04,2016-12-20T17:14:34,Tarkistettu,1.1 2016_138_323,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","No niin, sitten menemme puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_324,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, täytyy kyllä sanoa, että hieman erikoiselta tuntuu erityisesti keskustan ministereiltä toistuvasti kuulla tämän tyyppistä Helsinki-asenteellisuutta kuin taas tänään kuultiin. Kun me aikaisemmin puhuimme täällä ilmasto- ja energiastrategiasta, jo silloin ministeri Rehn kieltäytyi vastaamasta vaikeisiin kysymyksiin keskittymällä naljailemaan Helsingin energiapolitiikalle. Ja nyt, kun hyvin aiheellisesti nostetaan esiin se, että jos tämä hallitus tekee historialliset leikkaukset luonnonsuojelun määrärahoihin, mitä tämä tekee meidän luonnon monimuotoisuudelle, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) niin sitten keskitytään vastaamaan Helsingin kaavoituspäätöksillä. Jos ministeri on aiheeseen tutustunut, niin tietää, että siellä on hyvin tiukat linjaukset siitä, miten luonnon monimuotoisuuden turvaaminen pitää ottaa huomioon. Tämä on minusta hyvin erikoista, että vältellään kantamasta vastuuta omasta politiikasta niin, että naljaillaan toistuvasti Helsingille. (Jari Leppä: Jaaha, kuka täällä naljailee?) Ministeriltä toivoisi asiallista vastuunkantoa näissä tilanteissa. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Ehkä kuitenkin pitäisi mennä takaisin siihen, mitä alun perin piti sanoa. Arvoisa puhemies! Minä itse kuitenkin ajattelen, että meidän tehtävämme täällä on varmistaa, että meidän upea, arvokas luonto säilyy niille, jotka tulevat tänne meidän jälkeemme. Kuten aikaisemmin debattipuheenvuorossani totesin, Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n biodiversiteettisopimusta, jonka mukaan meidän on pysäytettävä luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Se tarkoittaa, että meidän metsistä olisi suojeltava vähintään 17 prosenttia. Tähän tavoitteeseen on vielä todella pitkä matka, sillä puustoiltaan hyväkasvuisista metsistä on vain 5 prosenttia suojeltu, ja Etelä-Suomessa suojelutilanne on vielä huomattavasti heikompi. Täällä vain 2 prosenttia metsistä on suojeltu. Luonnonsuojelusta leikkaaminen, nämä massiiviset leikkaamiset, samaan aikaan hallituksen biotaloustavoitteiden ja kasvavien hakkuutavoitteiden kanssa vaarantaa meidän luonnon tulevaisuuden, ja se vie Suomea entistä kauemmas näistä monimuotoisuustavoitteista, joihin me olemme sitoutuneet. Arvoisa puhemies! Kaksi kolmasosaa meidän maan metsäluontotyypeistä ja puustoisista suoluontotyypeistä on uhanalaisia. Uhanalaisista lajeista yli kolmannes elää ensisijaisesti metsissä, ja juuri sen takia näistä metsistä puhuminen on niin tärkeää. Luonnonsuojelualueiden hankintaan on lähes 40 prosenttia vähemmän rahaa kuin vuonna 2015. Näin valtava leikkaus saa aikaan sen, ettei meidän suojeluohjelman tavoitteita tulla saavuttamaan edes niihin uusiin määräaikatavoitteisiin mennessä. Minusta on hyvä, että Metso-ohjelmaan lisättiin rahaa, koska Metsohan on juuri se ohjelma, joka on saanut kaikista laajinta kannatusta niin metsäteollisuuden riveistä kuin luonnonsuojelijoitten riveistä. On hienoa, että tämän tärkeän, hyvän ohjelman arvo tässä eduskunnassa tunnustetaan puoluerajojen yli. Mutta meidän pitää pitää huolta siitä, että me pidämme meidän arvokkaasta luonnostamme huolta, koska ei luonto ole semmoinen asia, että me voimme vain käyttää ja käyttää ja käyttää sitä, purkaa normeja, lisätä hakkuutavoitteita ja silti se aina jotenkin vain selviää. Meidän uhanalaisuuslukemat kertovat sen, että ei, ei se vain aina selviä. Kyllä vastuu on meillä tehdä sellaista politiikkaa, että meidän ympäristö, meidän kaunis luonto säilyy myös niille, jotka tulevat tänne meidän jälkeen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-12-20T17:14:44,2016-12-20T17:18:43,Tarkistettu,1.1 2016_138_325,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Debattia emme käynnistä uudelleen, mutta lienee kohtuullista, että ministeri Tiilikainen saa minuutin vastauspuheenvuoron.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_326,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Kimmo,Tiilikainen,Maatalous- ja ympäristöministeri,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Koska täällä tulee muutama kymmentä puheenvuoroa ja sitten niihin täytyy muutamassa minuutissa vastata, niin joskus joutuu tiivistämään. Mielestäni se ei ole, edustaja Kari, naljailua. Te äsken puhuitte vetoavasti täältä, että meidän täytyy suojella luonnon monimuotoisuutta. Niin meidän täytyy. Jos minulla omalla maatilallani on Ruokolahdella idänuunilinnun reviiri, niin ilman mitään Metso-ohjelmia olen jättänyt sen kyseisen alueen käsittelemättä, omaksi ilokseni, koska nautin siitä, jos tämmöinen indikaattorilaji, mikä kertoo luonnon monimuotoisuudesta ja metsän tietyistä rakennepiirteistä, on siinä. Mutta jos se sama idänuunilintu, sama laji, laulaa Maunulassa, pitää reviiriä Keskuspuistossa, niin eikö Helsingin kaupungin tehtävä ole omassa kaavoituksessaan varmistaa, että se idänuunilinnun reviiri pysyy siinä eikä siihen rakenneta kerrostaloja päälle? Tämä ei ole naljailua. Meillä molemmilla on vastuu. Me molemmat voimme tehdä sen, mitä voimme. Mitä tulee uusiutuvan energian tavoitteisiin, niin ei naljailla nyt yhtään siitä, missä päin maailmaa on helppo muuttaa hiilestä uusiutuvalle. Tukholmassa 90-prosenttisesti kaukolämpö toimii uusiutuvilla. Toivon, että Helsinki pääsee siihen samaan mahdollisimman nopeasti. Monessa Suomen maakuntakaupungissa tämä muutos on tehty, ja uskon, että Helsinki pystyy siihen. (Emma Karin välihuuto — Välihuutoja vihreiden ryhmästä) Haluan kannustaa Helsinkiä siihen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p790,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Kimmo Tiilikainen,790,2016-12-20T17:18:45,2016-12-20T17:20:11,Tarkistettu,1.1 2016_138_327,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kuten sanoin, mitään laajempaa debattia tästä ei aloiteta, mutta edustaja Karille myönnän vielä vastauspuheenvuoron, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_328,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kuten ministerille totesin aikaisemmin, Keskuspuiston kaavoituksessa on tehty todella tiukkoja luontorajauksia nimenomaan näiden uhanalaisten lajien perusteella, ja nämä rajaukset ovat vihreät vieneet läpi. Jos puhutaan tästä Helsingin energiaratkaisusta, joka on keskustan lempilapsi, koska tuntuu, että se on se asia, josta te mielellään täällä puhutte, niin nimenomaan vihreät on vienyt läpi Hanasaaren hiilivoimalan sulkemisen, ja jos hallituspuolueet olisivat tukeneet, niin me Helsingissä olisimme sulkeneet jo tänä päivänä myös Salmisaaren hiilivoimalan, (Hannu Hoskonen: Voi hyvänen aika!) mutta, ikävä kyllä, hallituspuolueilta ei ole tähän tukea tullut. Mutta on se vähän erikoista, että aina kun täällä puhutaan maanlaajuisista ratkaisuista, niin huomio viedään Helsingin kysymyksiin, kun vastuulla on koko maa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-12-20T17:20:20,2016-12-20T17:21:09,Tarkistettu,1.1 2016_138_329,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Sitten palaamme puhujalistaan.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_330,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mirja,Vehkaperä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomen luonto kiittää. Maan hallitus on päättänyt historiallisena Suomen satavuotisjuhlapäätöksenään perustaa kansallispuiston Suomussalmelle Hossaan ja Kuusamon Julman-Ölkyn alueelle. Tämä on yksi niistä parhaimmista luonnonsuojelupäätöksistä, joita tämä hallitus on nyt alkumetreillänsä tehnyt. Ministeri Tiilikaisella on erittäin iso rooli ollut ilmasto- ja energianeuvotteluissa. Pariisi, Marrakech Marokossa juuri vastikään osoittivat sen, että koko maailma, kaikki maat ovat sitoutuneet siihen, että ilmaston lämpenemiselle on tehtävä jotain. Olemme siis maailmanlaajuisten asioitten ääressä, vakavien asioitten ääressä. Päästöjen vähentäminen koskee meitä kaikkia niin henkilökohtaisesti kuin myöskin kansallisesti. Olemme siis sitoutuneet näihin tavoitteisiin, ja se tarkoittaa sitä, että maan hallituksen, tämän istuvan hallituksen, on näytettävä, esitettävä kansalliset toimet, mihin me ryhdymme, jotta päästöjä saataisiin vähemmäksi. Eduskunnan salissa on tänään puhuttu sähköautoista. Se on yksi sektori, jolla liikenteen erilaiset vaihtoehtoiset polttoaineet tulevat kyseeseen. Liikenteelle on kasaantunut todella iso päästövähennystavoite, ja sähkö on yksi niistä, vety ja kaasu myöskin mukana, jotka tulevat mullistamaan nykyisten polttomoottoreitten aikaa. Ministeri Berner otti vastikään vastaan työryhmän ehdotuksen siitä, miten sähkö-, vety- ja kaasuautojen lataus- ja jakeluverkosto Suomessa tulisi toteuttaa, ja ministeri vastasi siihen, että kysyntään vastataan varmaan, kun tarjonta lisääntyy elikkä kun autoja tulee lisää, mutta työryhmän ehdotus oli, että markkinaehtoisesti näitä latauspisteitä tultaisiin rakentamaan ympäri Suomen, joten yksityiset varmaan niihin alkavat sijoittamaan, mutta että voitaisiin käyttää kuitenkin julkisia varoja EU- ja kansallisten tukien myötä. Pidän tärkeänä, että tämä Suomen laajuinen latausverkosto tulee, jotta pystymme edistämään sähkö-, vety- ja kaasuautojen yleisyyttä koko Suomen alueella. Yksi ilmastopolitiikan tärkeimmistä asioista on päästöjen vähentämisen rinnalla myöskin se, että biotalous, kiertotalous otetaan tosissaan. Teknologiaa on paljon Suomessa vietävissä jo nyt maailmalle, meidän metsämme kasvavat enemmän kuin niitä käytämme ja hakkaamme, ja siksi puusta on moneksi. Puun sivutuotteita kannattaa polttaa, mutta ennen kaikkea puun jalostusarvo on Suomelle tulevaisuudessa tärkeä. Ministeri Tiilikainen on erittäin tiitterästi käyttänyt puheenvuoroja Suomen metsien merkityksestä nielukysymyksessä. Vain kasvava puun osa sitoo päästöjä, joten meidän on erityisen tärkeää pitää huolta siitä, että meidän metsämme kasvavat ja voivat hyvin. Siksi jokaisen metsänomistajan henkilökohtainen luontoteko on se, että tehdään ja hoidetaan Suomen metsiä hyvin. Arvoisa puhemies! Otinkin esille jo debatissa sen, että Metsähallituksen luontopalveluille tulleet lisämäärärahat tulevat tarpeeseen. Kansallispuistot, retkeilyalueet, luonnonpuistot ja erämaa-alueet, siis olemassa olevat alueet, tarvitsevat erittäin paljon nyt varaa siihen, että ne pidetään hyvässä kunnossa. Perämerellä on yksi helmistä, Iin Röyttä, jonka laiturialueet ovat käyttökiellossa. Se on yksi parhaimmista Oulun seudun alueen retkeilykoh-teista, ‑saarista, ja toivon, että esimerkiksi tämä matkailu-, retkeilykohde saa tulevina vuosina Metsähallituksen luontopalveluilta kunnostusmäärärahaa ja pääsemme nauttimaan taas ja jälleen, kesäisin erityisesti, tämän saaren luonnosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p962,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Mirja Vehkaperä,962,2016-12-20T17:21:13,2016-12-20T17:26:19,Tarkistettu,1.1 2016_138_331,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä debatissa jo keskusteltiin metsien talouskäytön suhteesta luonnon monimuotoisuuteen. Haluaisin muistuttaa kollegoita siitä, että pitkään olemme olleet tilanteessa ja edelleen olemme tilanteessa, jossa Suomen alueella elävien uhanalaisten lajien ylivoimaisesti suurin ryhmä on metsäluonnon lajit — lajit, jotka asuvat metsissä — ja tämä korostaa sen merkitystä, mikä vastuu meillä on metsien luonnon monimuotoisuuden suojelusta. Tässähän ei ole kysymys pelkästään ikään kuin ihanteellisesta asiasta, jota hyvät ihmiset ja hyvät yhteiskunnat tekevät, vaan meidän on hyvä ymmärtää, että ilman luonnon monimuotoisuutta, koko sitä elämän hyvin moninaista kudosta, jota mekin olemme osa, meitäkään ei olisi. Ja kun me tätä luonnon monimuotoisuuden kudosta heikennämme, heikennämme myös ihmislajin tulevaisuuden selviämismahdollisuuksia. Toistan sen, mitä debatissa jo totesin, että kun hakkuutavoitteita kasvatetaan, niin vastaavasti pitäisi tehostaa myöskin metsäluonnon monimuotoisuuden suojelua, mutta hallitus on tekemässä ihan toisinpäin eli leikkaamassa juuri metsäluonnon suojelurahoja suhteellisesti enemmän kuin mitään muuta kohtaa budjetissa, jopa rajummin kuin kehitysyhteistyötä, suhteellisesti. Taloudellisesti mielestäni olisi järkevää se, että meidän metsien taloudellisessa hyödyntämisessä ottaisimme pääsuunnan siihen, että koettaisimme saada käytetystä puusta paremman hinnan kuutiometriä tai kiloa kohti. Ja kuten debatissa sanoin, puurakennukset ovat siinä mielessä paljon parempi asia kuin paperi tai puun energiakäyttö. Ja vielä parempiahan ovat monet uudet puutuotteet — sellaiset, mitä käytetään kemianteollisuudessa ja jopa lääketeollisuudessa — ja uudet materiaalit, kuten esimerkiksi biomuovit. Toinen pointti on suhtautuminen ympäristöjärjestöihin. Nythän tämä hallitus on purkamassa ympäristöviranomaisten, ympäristöhallinnon toimivaltaa. Sitä on osittain jo tehty ympäristöministeriön osalta, ja eduskunnassa käsittelyssä oleva maankäyttö- ja rakennuslain muutos jatkaa tätä purkamista alueellisten ympäristöviranomaisten osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kaavojen laillisuusvalvonta paljon suuremmassa määrin kuin aikaisemmin jää kansalaisten ja ympäristöjärjestöjen harteille. Kuitenkin hallitus on leikannut ympäristöjärjestöjen määrärahoja 270 000 eurolla. Vihreät esittävät tämän leikkauksen peruuttamista eli samansuuruista lisäystä näihin rahoihin. Valtiovarainvaliokunta esittää lisäystä Metsästäjäliitolle. En tätä lisäystä mitenkään vastusta enkä mitenkään kyseenalaista sitä, etteikö Metsästäjäliitto tekisi myös merkittävää ympäristötyötä. Mutta jos ajatellaan ympäristöjärjestöjen roolia ympäristöä koskevien lakien toteutumisen valvojana, niin tässä yhteydessä Metsästäjäliitto ei kyllä ole mikään paras esimerkki tässä maassa, vaan esimerkiksi Luonnonsuojeluliitto ja monet muut ympäristöjärjestöt ovat siinä paljon ansioituneempia. Metsähallituksesta sananen. Tuossa keskustelussa jo tuli esille se, että kansallispuistojen määrä on lisääntynyt, ja on tervetullutta, että saamme Hossaan Suomen satavuotisjuhlakansallispuiston. Kolmessa vuodessa, eli vuodesta 2012 vuoteen 2015, kansallispuistojen kävijämäärä on noussut peräti neljänneksellä. Tutkimusten mukaan viime vuonna kansallispuistossa kävijöiden rahankäytön tulovaikutukset alueilla olivat yli 140 miljoonaa. Eli toisin sanoen se raha, mitä Metsähallitukselle annetaan kansallispuistojen ja niiden erilaisten palvelurakenteiden hoitoon, on aluepoliittisesti (Puhemies koputtaa) erittäin hyvin käytettyä rahaa. Ja lopuksi, arvoisa puhemies, olen iloinen kaikista niistä puheenvuoroista, joita tässä keskustelussa on käytetty siitä, että meidän pitää saada kunnollinen latausverkosto sähköautoille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-20T17:26:20,2016-12-20T17:31:49,Tarkistettu,1.1 2016_138_332,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Näin ensinnä haluan kiittää vihreää eduskuntaryhmää ja samoin oppositiota siitä suuresta, ansiokkaasta paljastuksesta, minkä te tämän keskustelun aikana olette tehneet, kun te hyökkäsitte tässä maaseudun jätevesiasetusasiassa maaseudun ihmisten kimppuun ja uhkasitte ja pelottelitte ihmisiä — edustaja Hassi kunnostautui tässä asiassa ympäristövaliokunnan puheenjohtajana — että koko Itämeri pilaantuu, kun ne maaseudun jätevedet valuvat tuonne Itämereen ja pilaavat koko maailman. Kyllä, niin kuin sanoin tuossa aikaisemmin, Naarvan mummon pissa kamalaa myrkkyä on, sillä varmaan ydinvoimalakin viikkotolkulla pyörisi, kun se tuntuu vaikuttavan tänne Itämereen asti, mutta silmät te ummistatte aivan sokeasti siltä, että valtavat jättiristeilijät, joita Helsinkiin toivotaan koko ajan lisää, laskevat kaikki tavaransa suoraan Itämereen. Samaan aikaan te hyväksytte hiljaa sen, että Pukinmäen vedenpuhdistamosta joka kevät satojatuhansia kuutioita sitä ihteään lasketaan Vantaanjoen kautta Suomenlahteen ja Itämereen — se ei teitä häiritse yhtään. Minä kiitän teitä tästä erinomaisesta paljastuksesta, minkä te teitte siitä, mikä teidän motivaationne on. Tehän paljastitte juuri tälle salille ja koko Suomen kansalle, että teidän tehtävännehän on käyttää ympäristöpolitiikkaa maaseudun tappamiseen. Hyvin selkeä homma. (Riitta Myller: Jotain tolkkua!) Pannaan sellaiset säännöt pystyyn, että maaseudulla asuminen kerta kaikkiaan tehdään mahdottomaksi, ja keskitetään kaikki tänne. Kuinka monta miljardia euroa edustaja Myller vielä haluaa maksaa asumistukea tähänkin kaupunkiin? Meillä menee 7 miljardia euroa tänä päivänä työttömyyteen ja 2 miljardia euroa asumistukeen. Jatkuvasti nousevat hinnat, ja jos keskitetään, niin yhä enemmän nousevat hinnat ja yhä enemmän maksetaan asumistukea. Ympäristöministeriön pääluokan kauttahan ne rahat tulevat, sama ministeriö, josta puhutaan edelleen. Kuinka monta miljardia edustaja Myller vielä haluaa keskittää tässä maassa? Minä kysyn nyt teiltä. (Riitta Myller: Nyt te taidatte keskittää tässä hallituksessa!) Se on juuri näin, että sitten kun mennään asiaan, niin teillä vaihtuu levy, niin kuin on vaihtunut jätevesiasetuksessa 28 kertaa. Te ette muista enää itsekään, mitä olette puhunut. Onko teiltä muisti mennyt, vai onko omassatunnossanne varsinkin jätevesiasetuksen kokoinen reikä? Edustaja Hassi tästä on loistava esimerkki. Minä kiitän teitä, että te toitte tässä keskustelussa esille, mitä te maaseudun ihmisistä ajattelette ja mikä on teidän poliittinen tavoitteenne. Lämmin kiitos siitä. (Satu Hassi: Onko teillä joku asia-argumentti?) Toinen asia, arvoisa puhemies, on sitten tietenkin tämä kaavoitusasia, joka kuuluu ympäristöministeriölle siltä osin kuin se vielä kuuluu. Katsokaapa ympärillenne, mitä tässä maassa tapahtuu. Nyt kun maakuntakaavoituksen hyväksyminen on siirretty maakuntavaltuustoille, ympäristöministeriö on ajamassa, sinne ujuttamassa tällaista käsitettä kuin vihervyöhyke, viheryhteys. Siitä ollaan nyt tekemässä tapaus Kontiolahti, ja kaikki tietävät sen tapauksen, edustaja Myller ainakin. Siellä on nyt asemakaava pantu jumiin sen tautta, että luotiin tämmöinen käsite kuin viheryhteys, ja sillä perusteella valittavat luontojärjestöt nyt, että kaavaa ei saa hyväksyä. Saatiin rakentaminen pysäytettyä, että saadaan maakuntakeskus kasvamaan vieläkin suuremmaksi. Nouskaapa lentokoneeseen, rakkaat ystävät, ensi kesänä ja katsokaa, missä se viheryhteys on: Kontiolahden taajaman yli melkein lentää huomaamattaan, näkemättä ollenkaan mitään muuta kuin vihreää metsää. Viheryhteys on olemassa, ja te siellä niitä ihmisiä pelottelette, että kohta viheryhteys katkeaa. Se ainut yhteys, mikä katkeaa, on loogisen ajattelun kyky, kun te maaseudun ihmisiä ajattelette. Toivoisin, että jonain päivänä järki voittaisi teidänkin ajatusmaailmassanne. Kolmas asia: Saimaannorpasta on tässä talossa puhuttu paljon, joten katsokaapa ympärillenne. Saimaannorppa on aivan uniikki laji, ja se tulee säilyttää. Olen sata prosenttia samaa mieltä. Mutta mitä tämä nykyinen ympäristöpolitiikka tekee? Meillä on metsäpeura, joka on todella uhanalainen ja joka varmasti tulee kuolemaan sukupuuttoon seuraavien viiden vuoden aikana. Susia te suojelette hirmuisella innolla. Niitä on niin valtavasti, että metsäpeurat kuolevat Suomessa sukupuuttoon. Suomenselän alueella oleva populaatio ja Kuhmossa oleva populaatio, kaksi porukkaa, on kohta syöty loppuun, ja teitä se ei häiritse ollenkaan, mutta valtavaa määrää susia pitää suojella. Kyllä tässä logiikka on jossakin kaukana, jos en näe edes horisontissa, missä se teidän logiikkanne on. Joka tapauksessa, arvoisa herra puhemies, lopuksi, kun tässä tuntuu, että näitä suojelualueita pitää taas lisätä, kansallispuisto tai luonnonsuojelualue tai joku suojelualue sinne tai tänne: Eihän me sataa prosenttia voida suojella. Ei Suomen metsien käyttö uhkaa Suomen metsiä. Sitä uhkaa tuo teidän vihervasemmistolainen asenteenne, jolla olette tuhoamassa suomalaisen metsienkäytön ja sitä kautta olette aiheuttamassa sen, että tämän maan elintaso laskee, ja mitäs sitten tehdään? Pyöritelläänkö sitten peukaloita ja pyydetäänkö apua noilta suurilta rahalaitoksilta? Epäilenpä, että me emme ole kovin houkutteleva kohde sinä päivänä. Olisi kyllä pikkuhiljaa viimein syytä huomata, että meillä Suomessa on asiat hyvin, metsätalous osaltaan ja monta muuta asiaa osaltaan, mutta te joka paikassa olette lyömässä kapulaa rattaisiin, milloin jätevesiasetuksella, milloin kaavoituksella, milloin erilaisilla suojeluohjelmilla ja uhanalaisilla lajeilla, vaikka te ette näköjään itsekään tiedä, (Puhemies koputtaa) missä se uhanalainen laji on. Suojelkaa nyt edes se metsäpeura. Aloitetaan siitä. (Riitta Myller: Kyllä oli tormakka puhe!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-20T17:31:52,2016-12-20T17:37:11,Tarkistettu,1.1 2016_138_333,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Pahoittelen kuulijoille, että tässä mennään nyt vähän matalammalla profiililla, (Naurua) mutta teen parhaani. Me puhumme ympäristöasioista. Ne ovat tärkeitä asioita, ja niihin liittyy monta näkökulmaa. Ensinnäkin tästä Metso-hankkeesta vielä. Ympäristövaliokunnassa tehtiin hyvin yhteneväisessä hengessä töitä asian eteen. Valitettavasti ihan se 3 miljoonaa euroa, mitä esitettiin, ei mennyt lävitse — hyvä, että kuitenkin 2. Me teimme siinä niin tarkkaa työtä, että me pyysimme lisäselvityksiä ministeriöltä. Haluttiin tietää tarkalleen, mikä on se summa, jotta pysymme sillä uralla, että se vuoteen 2025 asetettu tavoite toteutuu, ja se summa oli 3 miljoonaa euroa. No, paineet kasvavat tulevaisuudessa. Metso-ohjelma on hieno ohjelma. Siihen sisältyvät metsä, suojelu ja vapaaehtoisuus. Tässä salissa on ehkä yksi ihminen, joka ei ihan täysin rinnoin sitä kannata, mutta hänkin toivottavasti ehkä myöhemmin. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät nousivat myös esiin. Suojeltavien alueitten pinta-alat, hehtaarit, nousevat, mikä on sinänsä hyvä asia. Harmillista on se, että kun näitä alueita pitäisi hoitaa, niin siihen tarvitaan tietysti lisää rahaa. Nyt tilanne on se, että hehtaaria kohti eurot laskevat, ja niin ei tietysti voi kovin pitkään olla. Saimme valtiovarainvaliokunnassa sinne pienen lisäyksen, 250 000 euroa, joka on tämmöinen henkinen kädenojennus. Tuossa repliikissä aikaisemmin puhuin autiotupaverkostosta. Meillä on karkeasti noin 500 autiotupaa, ja merkittävä osa niistä 500:sta on veloituksettomia, siis ne ovat kansalaisten vapaassa käytössä. Tämä on aivan poikkeuksellista, että jossain maassa on luonnossa valtion ylläpitämä majoitusmahdollisuus, jota voi käyttää veloituksetta. Se on todella hienoa, ja niin kuin sanoin, jos Lindtman lupasi tarjota kahvit tuolla, minä tarjoan kahvit Julman-Ölkyn päässä ensi kesäkuussa Hossan kansallispuistossa. Ja sitten siirrynkin tästä Hossan kansallispuistoon. Se on meidän 40. kansallispuisto, todella upea alue. Täällä on puhuttu luonnon taloudellisista vaikutuksista. Kansallispuistot joidenkin tutkimusten mukaan tuottavat yhtä euroa vasten 10 euroa rahaa takaisin alueelle. Se on merkittävä lisä työllisyydelle ja alueen elinvoimalle, ja nyt, jos ajatellaan esimerkiksi Hossaa, Suomussalmi—Kuusamo-alueella näitä työpaikkoja todellakin tarvitaan. Hossan kansallispuistoa kannattivat oikeastaan kaikki — yrittäjät, kunta, kuntalaiset — eli siinä suhteessa oikein hyvä. Porkkalaan saatiin 500 000 euroa aikaisemmin, joten myös se on kyllä hyvä asia. Sitten viimeisenä nostan esiin asian hieman kaukaa, ehkä tuntuu siltä, mutta meillä on tämä sote‑ ja maakuntauudistus työn alla, ja siihen liittyy semmoinen merkittävä näkökulma, nimenomaan asumisen näkökulma. Eli kun sote-kulut, sosiaali‑ ja terveyskulut, ovat aikaisemmin kohdistuneet kuntaan, niin jatkossa tämä yhteys katkeaa ja kulut siirtyvät maakunnan vastuulle. Kunnat ovat houkutelleet uusia asukkaita. Varsinkin sellaiset kunnat, jotka ovat kärsineet muuttotappioista, väestökadosta, ovat houkutelleet uusia asukkaita, mutta se ei ole helppo tehtävä. Nyt tämä tehtävä helpottuu, ja nimenomaan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mikä on mahdollisuus hankkia entisiä kunnan asukkaita, jotka ovat eläköitymässä. Ennen heitä ei sinne kuntaan takaisin haluttu, koska pelättiin niitä sosiaali‑ ja terveydenhoitokuluja, joita nämä eläköityvät ihmiset sitten tuovat mukanaan, mutta jatkossa he eivät tuo sinne kuntaansa niitä kuluja, vaan he tuovat eläkkeensä ja lisäävät ostovoimaa ja väkilukua ja toiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä siellä kunnassa. Tämä on semmoinen asia, jota kuntien kannattaa miettiä. Ja jos tämä jollakin tapaa lähtee toimimaan, niin samallahan se tietysti helpottaa pääkaupunkiseudun hintapainetta ja asuntopulaa. Jos pääkaupunkiseudulta muuttaa syrjemmälle, niin saa siitä vapautuvasta asunnon hinnasta eläkkeen jatkoksi merkittävän summan, (Puhemies koputtaa) jota voi sitten käyttää omaksi hyväkseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-20T17:37:18,2016-12-20T17:42:32,Tarkistettu,1.1 2016_138_334,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ajattelin tässä toisessa puheenvuorossani jatkaa vielä hieman suomalaisista metsistä. Nimittäin ympäristöministeriön hallinnon-alalla on ensi vuonna tulossa paitsi erittäin tärkeitä budjettikirjauksia myös erittäin isoja toiminnallisia asioita, jotka liittyvät myös kansainväliseen lainsäädäntöön ja siihen, miten pohjoiset metsät huomioidaan sitten eurooppalaisissa pöydissä myös hiilinieluna. Valitettavasti meillä on siellä vähän kirittävää takamatkalta, esimerkiksi Durbanin ilmastokokouksesta, mutta olen kyllä luottavainen, että ympäristöministeri pystyy muiden metsäisten maiden kanssa myös nämä laskentakriteerit kääntämään Suomelle senkaltaisiksi, että meidän metsämme sitovat hiiltä sen sijaan, että päästäisivät sitä. Suomessahan on metsiä hoidettu erittäin järjestelmällisesti jo lähemmäs sata vuotta. Ei tietääkseni juuri missään maassa ole tällaista perinnettä. Metsämme kasvavat jatkuvasti enemmän kuin niitä käytetään, ja pystymme käyttämään niitä erittäin kestävästi erilaisissa asioissa. Viime vaalikaudella hyväksyttiin kansallinen metsästrategia, jossa määriteltiin, että metsien kestävä hakkuutaso on siellä noin 80 miljoonan kuution luokkaa. Tällä hetkellähän metsiä hyödynnetään 65 miljoonaa kuutiota, niin että siinä on noin parikymmentä miljoonaa kuutiota vielä kasvunvaraa myös kestävästi. Myös Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus ovat todenneet, että tämä on aivan kestävä tavoite, kunhan sitten huolehditaan myös metsien monimuotoisuudesta nimenomaan näiden Metso-rahojen kautta, ja tämä koskettaa ennen kaikkea Etelä-Suomen alueita. Siksi olisi tärkeää, että ensi vuoden aikana hallitus löytäisi ratkaisun, mitä Metso-rahoille tehdään pidemmällä tähtäimellä. Keskusteluissahan tuli esille monenlaisia malleja myös esimerkiksi rahastosta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-20T17:42:38,2016-12-20T17:44:42,Tarkistettu,1.1 2016_138_335,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen piti täällä pöntössä melko railakkaan puheen, ja haluan vain vastata hänelle lyhyesti, että minähän rakastan maaseutua, sen ahkeraa väestöä ja työtä Suomen asuttamiseksi, mutta kyllä rakastan myös isänmaan luontoa. Luonnontilaisten soiden osuus maamme soista on olemattoman pieni, sillä valtaosa soistamme on ojitettuja. Vapaasti ja luonnontilaisena virtaavia vesistöjä on todella vähän, ja monet ympäristöjärjestöt ovatkin ottaneet sydämenasiakseen virtavesien ennallistamisen. Luonnontilaisen ja monimuotoisen metsän osuus kaikista Suomen metsistä on hälyttävän pieni, sillä valtaosa metsistämme on talousmetsiä. Suojelun tasoa on onnistuttu parantamaan hankkimalla uusia suojelualueita muun muassa Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden Metso-ohjelmalla. On vastuutonta, että hallitus on leikannut tämän vapaaehtoisen suojelun ohjelman määrärahasta yli puolet pois. Se vaarantaa laajojen yhtenäisten suojelualueiden toteuttamista ja kiihdyttää kuudetta sukupuuttoaaltoa. Asiantuntijoiden mukaan hallituksen bioenergian edistämissuunnitelmat ovat ylimitoitettuja ja uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Suomen luontotyyppien suojelua pitää oleellisesti parantaa, sillä puolet Suomen eri luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Moni eliölaji on vaarassa kadota sukupuuttoon. On keskeistä valmistella ja toteuttaa uhan-alaisten lajien luonnonsuojelulain mukaisia suojeluohjelmia. Kun lajia suojellaan, suojellaan myös sen elinympäristöä. Arvoisa puhemies! Hyvä asia on päätös uuden kansallispuiston perustamiseksi Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Nyt perustetaan pohjoisen Hossa, ja myös etelän Porkkala on saanut rahoitusta retkeilymahdollisuuksien kehittämiseen 500 000 euroa. Työ Porkkalan puolesta jatkuu, sillä monet seikat puoltavat Porkkalaa kansallispuistoksi. Porkkala on pääkaupunkiseudun viherkehän läntinen, merellinen helmi. Se on suosittu retkeilyalue, jossa voi kulkea rantakallioilla, uida uimapaikoilla ja veneillä saaristossa. Merellinen luonto, lintuluodot, kalliot, rantaniityt ja vedenalaiset harjut on säästettävä jälkipolville. Porkkalan kansallispuiston perustaminen turvaisi parhaalla mahdollisella tavalla alueen luontoarvot. Koska alueella on nyt pieniä, vaikkakin upeita, erillisiä virkistysalueita, se on rikkonainen ja kaipaa kokonaisvaltaista kehittämistä, muun muassa laajempia ulkoilureittejä. Arvoisa puhemies! Itämeren suojelua on jatkettava määrätietoisesti. Itämeressä on rikkivedyn valtaamia hapettomia syvänteitä, joista elämä on hävinnyt kokonaan. Huolestuttavaa on se, että näiden hapettomien aavikoiden laajuus on kasvanut nopeasti ja hapettomia alueita löytyy myös yhä lähempänä rannikkoa. Uudenmaan ely-keskuksen vuoden 2012 raportin mukaan huomattava osa Uudenmaan saariston vesistä on elinkelvotonta kaloille ja pohjaeläimille. Happikadosta kärsiviä alueita löytyy pitkin rannikkoa muun muassa Hangon, Tammisaaren, Sipoon ja Porvoon edustoilta. Saaristovesien ongelmat ovat pitkään olleet esillä Varsinais-Suomessa. Siellä ravinnepäästöjä vähentäneet Teho- ja Teho Plus ‑hankkeet ovat auttaneet tilannetta. Hallituksen budjettiehdotuksesta ensi vuodelle ilmenee, että Itämeren suojelun edistämiseen ja ravinteiden kierrätysohjelman toteuttamiseen varattuja määrärahoja kohdennetaan erityisesti Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueille. Jokaisella alueella on omat haasteensa. Siksi on tärkeää, että myös Uudellamaalla on hanke, jossa haetaan täsmätoimia maatalouden valumien vähentämiseksi yhteistyössä maataloustuottajien kanssa. Uudenmaan Ravinteet hallintaan -hanke toimikin vuosina 2009—2014, ja tässä hankkeessa on selvitetty alus- ja kerääjäkasvien käyttöä ravinteiden sitojina ja maan kuohkeuttajina. Kiinnostus tähän hankkeeseen on ollut todella suurta. Iso joukko viljelijöitä on halunnut mukaan hankkeeseen, jossa haetaan ratkaisuja Uudenmaan alueen haasteisiin maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Neuvontaa parhaista käytänteistä tulee olla jatkossakin Uudenmaan viljelijöiden käytettävissä, ja toivon aloitteelle määrärahan osoittamisesta Itämeren suojeluun Uudellamaalla tässä salissa laajaa tukea.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-20T17:44:45,2016-12-20T17:49:49,Tarkistettu,1.1 2016_138_336,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Pariisin ilmastosopimus oli käänteentekevä hetki koko maailmalle, myös Suomelle. Päästöjen vähennystarve maailmanlaajuisesti hyväksyttiin ja todettiin. Suomessa on energia- ja ilmastostrategia jo tuossa muutama viikko sitten julkaistu, ja hallitus on erittäin hyvällä tiellä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ympäristöministeriön hallinnonalalla on esimerkiksi puurakentamisen ohjelma, joka on erinomainen esimerkki ilmastonmuutoksen torjunnasta. Siinä hiilen varastointi toteutuu mitä parhaimmalla tavalla. Puurakennukset ovat terveellisiä, kauniita ja vieläpä ilmastolle ystävällisiä. Puurakentamisen ohjelmassa paloturvallisuusmääräykset käydään tarkasti läpi ja sitten muun muassa edistetään julkisten vihreiden rakennushankkeiden valmistelua. Ehkäpä vähän vähemmälle huomiolle ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat jääneet kiertotalouden mahdollisuudet, mutta ympäristöministeriö on yhteistyössä Sitran kanssa laatinut Suomelle tämän vuoden aikana kiertotalouden tiekartan, jota ensi vuonna lähdetään todella toteuttamaan. Ja tämä on todella olennainen osa ilmastonmuutoksen torjuntaa, nimenomaan materiaalien säästön merkeissä. Tämän täytyisi olla kaikessa oleellisena ja kiinteänä osana ajateltunakin. Tässä jo edustaja Karimäkikin kävi tätä ravinnekierrätyksen pakettia läpi, ravinteiden talteenottoa ja niitä projekteja ja pilotteja, joita on lähdössä käyntiin ja jo valmistunut. Muuten kiertotalouden tiekartassa Suomella on tavoitteena edelläkävijyys. Ja jos mietitään, niin se on myös taloudellisesti erittäin kannattava hanke: on ajateltu, että vuoteen 2030 mennessä vuotuinen arvo voi olla 2—3 miljardia euroa, ja tämä pelkästään konepaja- ja metsäteollisuuden, ruokahävikin, kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutoksen, yksityisen kulutuksen ja secondhand-kaupan ja ravinnekierron osalta, eli kun siihen lisätään muut, koko kansantalouden muutokset — jos mennään kiertotalouden piiriin — niin edut ovat huomattavasti suuremmat sen jälkeen. Meidän koko taloutemme — ja myös ilmastonmuutoksen torjunta — on jo pitkään perustunut muun muassa metsäteollisuudelle ja metsän kestävälle käytölle. Ensi vuonna yksi tärkeimpiä asioita edunvalvonnassa on ehdottomasti komission viime kesänä antama asetusehdotus maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloussektorin energia- ja ilmastopaketin muuttamisesta eli tämä LULUCF-esitys. Jos vielä käydään läpi niitä asioita, mitkä siinä ovat Suomen kannalta pielessä, niin ensimmäinen ero arviossa on puuston kasvuennusteessa, eli komissio arvioi Suomen vuotuisen puustonkasvun selkeästi alhaisemmiksi kuin esimerkiksi Luke arvioi. Ja toinen ero on eroavaisuuksissa maankäytön luokituksessa. Komissio luokittelee muun muassa kivennäismaat, kalliot, hietikot ja tunturitkin sellaisiksi alueiksi, joilla voisi muka kasvattaa hyvin metsää. Kolmas iso ero on metsitys- ja metsäkatoennusteissa. Jos ajatellaan, että komission mukaan Suomi pystyisi metsittämään kolminkertaisen määrän ei-metsämaata vuoteen 2050 mennessä, niin tämähän ei voi pitää paikkaansa, koska koko Suomi on aika lailla yksi metsä. Tämä eroaa valtavasti Euroopan jo kaadetuista metsävaltioista. Tämä on siis Suomen kannalta äärimmäisen tärkeä hanke, joka täytyy huolella viedä loppuun asti, jotta nämä laskentakriteerit saadaan muutettua oikealle tolalle.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-20T17:49:51,2016-12-20T17:55:01,Tarkistettu,1.1 2016_138_337,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri Tiilikainen tuossa debatissa sanoi, että asuntoja rakennetaan Suomessa nyt ennätystahtia. Mutta kysymys kuuluu, millaisia asuntoja rakennetaan: Rakennetaanko sellaisia asuntoja, joita ihmiset tarvitsevat tällä hetkellä? Rakennetaanko kohtuuhintaisia asuntoja? Rakennetaanko sellaisia asuntoja, joita perheet tarvitsevat? Tässä keskustelussa ei lainkaan kiinnitetä tähän puoleen huomiota. Tällä hetkellä todellakin asuntoja rakennetaan. Rakennetaan hyvin pieniä asuntoja, rakennetaan hyvin kalliita asuntoja. Täällä pääkaupunkiseudulla on jo paljon näitä kalliita pieniä — ehkä ei niitä pienimpiä, mutta sitten hieman isompia — asuntoja tyhjänä, nimenomaan kalliita vuokra-asuntoja tyhjillään. Me tiedämme kaikki sen keskustelun, mitä viime päivinä on käyty esimerkiksi näistä uusista asuntorahastoista. Siellä on mahdollisesti syntymässä kupla, ja tähän meidän on myöskin varauduttava. Tästä syystä juuri asuntopolitiikkaa ei voi jättää yksistään markkinavoimille. Me tarvitsemme yhteiskunnan ohjausta: sekä kaavallista ohjausta että määrällistä ohjausta sekä laadullista ohjausta ja erityisesti sitä, että meillä on monimuotoisia asuntoja tarjolla ja meillä on erityisesti koko maassa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja myös kohtuuhintaisia omistusasuntoja. Tätä kohtuuhintaisuutta ei voi liiaksi korostaa, koska se on myöskin meidän kasvun este Suomessa, että ihmisillä ei ole varaa asua siellä, missä on työpaikkoja. Sosialidemokraattien mielestä tämä kymmenvuotinen lyhyt korkotuki ei ratkaise tätä kysymystä, koska se tuottaa suurin piirtein kovan rahan vuokra-asunnon hintaista asuntotuotantoa. Sen sijaan todellakin kiirehdimme sitä, että hallitus tuo sen esityksen, jota myös eduskunta kokonaisuudessaan on edellyttänyt, että tämä pitkä korkotuki korjataan niin, että sen avulla voidaan tuottaa asuntoja, jotka ovat kohtuuhintaisia, ovat omakustannehintaisia eli eivät tuota voittoa kenellekään. Kaikki tuki, mikä yhteiskunnalta tulee, menee suoraan asukkaalle. Tämän pitää olla se ehdoton edellytys myös tässä asuntotuotannossa. Täällä on paljon puhuttu Metso-ohjelmasta. Tärkeää on ollut huomata, että laajasti ollaan sitä mieltä, että tämä rahoitus pitää saada sellaiselle uralle, että tämä ohjelma toteutuu. Itse haluan vielä painottaa niitä asioita, joita sosialidemokraatit ovat omassa vaihtoehtobudjetissaan tuoneet esille, ja kysymys on siitä, miten yhdistämme ympäristönsuojelun, luonnonsuojelun ja työllisyyden. Ja tämä tapahtuu kaikkein parhaiten niin, että pidämme todellakin huolta meidän luonnosta, lisäämme varoja ympäristönhoitotyöhön. Silloin myös nämä autiotuvat ovat paremmassa hoidossa kuin tällä hetkellä. Meillä Suomessa on äärettömän hyvät ulkoiluverkostot, liikuntaverkostot, patikointiverkostot, mutta ne tarvitsevat huolenpitoa. Meillä on myöskin hyvät mahdollisuudet kalastaa. Nämä järvet ja joet tarvitsevat hoitoa. Tätä varten tarvitaan työvoimaa. On todellakin järkevää työllistää nuoria, pitkäaikaistyöttömiä, maahanmuuttajia sellaisiin tehtäviin, joista on kaikille iloa ja hyötyä. Tästä syystä olemme painottaneet sitä, että tänne vesien- ja ympäristönhoidon edistämiseen ja Metsähallituksen luontopalveluihin tulee saada lisää varoja ja tätä kautta todellakin yhdistää se, että on järkeviä työkohteita ja näillä järkevillä työkohteilla saadaan sitten myöskin ympäristönsuojelua parannettua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-20T17:55:05,2016-12-20T18:00:22,Tarkistettu,1.1 2016_138_338,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Mitään laajempaa debattia emme aloita, mutta annan vastauspuheenvuoron edustaja Heinoselle ja sitten vastauspuheenvuoron edustaja Myllerille sen jälkeen, jos hän haluaa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_339,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Myller nosti esille asuntopulan. Meillä on krooninen asuntopula tietyillä alueilla, ja itse asiassa pula on kaikenlaisista asunnoista, ja se nostaa hintoja. Sen takia on hyvä, että tämä kymmenen vuoden välimalli, korkotukimalli, otetaan nyt käyttöön. Me saimme jaostossa selvityksen siitä, että tämä uusi kymmenen vuoden välimalli on herättänyt runsaasti kiinnostusta ja alustavat vuokrat kertovat siitä, että tällä syntyy kohtuuhintaista. Edullisimmat vuokratasot, joita näissä hakemuksissa oli, olivat noin 10 euron paikkeilla ja siitä ylöspäin. Se kertoo siitä, että tämä toimii. Tyytyväinen olen myös siihen, että nyt ensimmäistä kertaa näitä taloja rakennetaan myös kasvukäytävälle eli Helsingistä esimerkiksi pääradan varteen Riihimäelle kohti Tamperetta eli sellaiselle alueelle, missä jo liikkumis- ja kulkuyhteydet ovat kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p967,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2016-12-20T18:00:28,2016-12-20T18:01:43,Tarkistettu,1.1 2016_138_340,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Riitta,Myller,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puheenjohtaja! Meillä ei todellakaan ole kaikenlaisista asunnoista puutetta. Meillä ei ole kalliista vuokra-asunnoista eikä myöskään ylikalliista omistusasunnoista puutetta. Niitä on rakennettu, koska on oletettu, että ihmisten ostovoima kasvaa tai sellaisia perheitä on enemmän kuin niitä onkaan. Sanoitte, että tässä kymmenen vuoden korkotukimallissa on jopa 10 euron neliövuokria. ARAstahan on todettu, että tämä on virhelaskelma, mitä siellä yrityksissä on tehty, kun tällainen tarjous tehtiin. Kukaan ei usko, että niillä ehdoilla saadaan tämän 40-vuotisen ARAn hinnan mukaista asuntotuotantoa. Todellakin kyse on siitä, että me tarvitsemme pysyvässä vuokra-asuntokäytössä olevia asuntoja.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p203,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Riitta Myller,203,2016-12-20T18:01:44,2016-12-20T18:02:46,Tarkistettu,1.1 2016_138_341,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Vielä yksi vastauspuheenvuoro edustaja Torniaiselle.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_138_342,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomeen tarvitaan kaikenlaisia asuntoja lisää. Ihmiset myöskin haluavat asua omakotitaloissa, ja myöskin omakotiasumista tulee lisätä. Mutta kerrostaloista kun puhutaan, niin me tarvitsemme todellakin kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa. Sitä ei ratkaista pelkästään joillain korkotukimalleilla. Kymmenvuotisvälimalli on hyvä malli, siihen tuli paljon hakemuksia, ja sen kautta käynnistyy myöskin uusia hankkeita paljon. Mutta hallitus on myöskin sitoutunut, kuten ministeri Tiilikainen sanoi, tutkimaan tätä 40 vuoden mallia ja kehittämään sitä. Se on tärkeä. Mutta itse haluan painottaa sitä, että kaikkein suurin asia, jolla me saamme parannettua kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa, on se, että kunnissa kaavoituksen yhteydessä huomioidaan asia ja ei tehdä liian kireitä kaavoitusnormeja sinne kaavoitukseen vaan otetaan niissä huomioon, miten pystytään edullisesti myöskin rakentamaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-20T18:02:46,2016-12-20T18:03:54,Tarkistettu,1.1 2016_138_343,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies!  Tämä käsittelyssämme oleva hallin-nonala, ympäristöministeriön pääluokka on todellakin määrärahoiltaan varsin pieni, ja lähinnä niukkuutta on tältäkin osin jaettavissa. Mutta haluaisinkin nähdä, että tätä ympäristöpolitiikkaa ajateltaisiin nyt laajemmin kuin ainoastaan ympäristöministeriön hallinnonalan osalta. Kestävä kehitys on ollut sellainen sanapari, mitä täälläkin on salissa tänään kuultu, ja se on minusta oikein mukava kuulla, että kestävää kehitystä halutaan yhdessä edistää. Tuossa taannoin käytiin ajankohtaiskeskustelu kestävästä kehityksestä, ja sen yhteydessä ehdotinkin, että annettaisiin selonteko kestävän kehityksen edistämisestä. Haluan mainita tämän tässäkin yhteydessä, koska tämä olisi hyvinkin tarpeellista, jotta kestävän kehityksen tavoitteet näkyisivät kansallisesti, ihan kaikissa ministeriöissä ja myöskin kaikissa valiokunnissa tässä talossa. Ympäristöpolitiikka ei siis ole yhtä kuin nämä pienet määrärahat, jotka ympäristöministeriön hallinnonalalla ovat käytössä, vaan ympäristö tulee huomioida ihan kaikessa päätöksenteossa, mitä me teemme. No, Metso-rahoista on puhuttu jo paljon. Myöskin meidän ympäristövaliokuntamme on kiinnittänyt tähän huomiota, ja ehdotimme 3 miljoonan euron määrärahan lisäystä tähän tarkoitukseen. Se supistui sitten 2 miljoonaan euroon valtiovarainvaliokunnassa, mutta toki iloitsemme tästäkin lisäyksestä. Se tulee aivan ehdottomasti tarpeeseen ja hyvään käyttöön. Nyt kun meidän puunkäyttö lisääntyy, niin totta kai samalla meidän on kannettava huolta ja kiinnitettävä entistä enemmän huomiota metsiemme monimuotoisuuteen, etenkin juuri talousmetsien kohdalla. Vähän tähän samaan asiaan liittyen haluankin nostaa mielenkiintoisen mahdollisuuden esille nimenomaan luonnon monimuotoisuuden suojelun osalta, nimittäin habitaattipankit. Tässä on sellainen ehdotus, jota minusta olisi hyvä selvittää ja miettiä, miten voisimme habitaattipankkeja Suomessa edistää nimenomaan tämän biotalouden vahvan nousun rinnalla. Täällä ympäristöministeriön pääluokassa Pidä Saaristo Siistinä ry:lle osoitettu 500 000 euron määräraha alushankintaan, hyvin tarpeelliseen alusinvestointiin, on oikein positiivinen valopilkku tässä kokonaisuudessa. Tällähän on sellainen tausta, että ympäristövaliokunnassa ehdotin tätä asiaa jo viime vuoden budjettikäsittelyn yhteydessä ja meidän ympäristövaliokuntamme yksimielisesti, yhteisesti ehdotti tätä sitten eteenpäin. Silloin sitä määrärahaa ei tullut, mutta nyt todella hienosti jo valtiovarainministerin budjettiehdotukseen tämä määräraha sisältyi, ja oikein hyvä niin. Tällä päätöksellä turvataan saariston jätehuolto, joka tällä hetkellä nojaa hyvin vahvasti nimenomaan Pidä Saaristo Siistinä ry:n tekemään työhön, ja nämä käytössä olevat alukset, ennen kaikkea tämä Roska-Roope, ovat ilman muuta elinkaarensa päässä, ja kriittinen tarve on tälle uudelle alukselle. Kaikkiaan pitääkin pohtia sellainen pitkän tähtäimen tulevaisuusnäkökulma, jolla voidaan turvata saariston jätehuolto ja tämä hyvä työ, mitä nyt Pidä Saaristo Siistinä ry:n vapaaehtoisiin maksuihin pohjautuvalla työllä tehdään. Tämä on isomman pohdinnan paikka. Järvilohi on erittäin uhanalainen, ja siitä haluan vielä erikseen mainita. Saimaannorpan uhanalaisuus on meille tuttu, mutta itse asiassa tämä uhanalainen järvilohi on vielä kriittisemmässä tilanteessa, ja meidän pitää siihen viimeistään nyt havahtua. Jokien patoaminen, vesivoima, on siellä isosti taustalla, mutta huolestuttaa myös kovasti yleistynyt salakalastus, joka todellakin uhkaa tätä hienoa lajia. Olen myös ehdottanut korvausarvon määrittämistä uhanalaiselle järvilohelle. Muilla uhanalaisilla eläimillä ja myös kasveillahan tällainen korvausarvo on, mutta uhanalaiselta järvilohelta se puuttuu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-12-20T18:03:57,2016-12-20T18:09:12,Tarkistettu,1.1 2016_138_344,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Aikaisemmassa keskustelussa edustaja Niinistö otti esille muutokset, joita eri maakunnissa nyt maakuntakaavoihin ollaan tekemässä suojelualuemerkintöjen osalta. Nythän on niin, että maakuntakaavassahan ei tarvitse ilmoittaa kaikkea. Maakuntakaavassa määritellään ne asiat, mitä maakunnan liitto milloinkin päättää ja mitkä maakunnan liitto milläkin hetkellä katsoo tarkoituksenmukaisiksi, ja nämä suojelualueet ovat sitten eri keskustelu. Tässä täytyy myös nostaa esille ja huomioida se seikka, että useat näistä suojelualuemerkinnöistä maakuntakaavoissa ovat olleet siellä aika pitkään ilman, että on ollut valtiolla riittäviä resursseja lunastaa näitä alueita maanomistajille. Tässä voidaan puhua jo jonkinasteisesta omaisuudensuojakysymyksestä, jos resursseja ei kerran osoiteta näiden alueiden lunastamiseen. Tämä on keskustelu, joka ennen kaikkea liittyy varmasti yhä vahvemmin tulevaisuudessa maakuntakaavoitukseen, kun se toimivalta nyt sitten maakunnille on siirtynyt pysyvästi. Täällä käytiin maankäytöstä muutenkin laajemmin keskustelua. Nythän hallitus osana normien purkua selkeyttää tiettyjen lupa-asioiden käsittelyä ely-keskusten ja kuntien välillä. Itse näen, kun nousi esille tämä haja-asutusalueiden rakentaminen, että meille on suurempi ongelma se, että sinne ei rakenneta, ei ole rakennustoimintaa, kuin se, että siellä tapahtuisi hallitsematonta yhdyskuntakehitystä. Mielestäni nämä muutokset, joita nyt on tehty ja mitä nyt eduskunta ja ympäristövaliokunta ensi keväänä käsittelevät tähän niin sanottuun karalusuun — kaavoituksen, rakentamiseen ja luvituksen sujuvoittamispakettiin — liittyen, ovat tärkeitä. Ne ennen kaikkea vahvistavat tämän lainsäädännön hyväksyttävyyttä ja varmasti osuvat ihmisten oikeustajuun. Se on sitten eri keskustelu, kuinka kunnissa jatkossa varmistetaan, että nämä kaikki tehdään niin sanotusti virkavastuulla, kuten ely-keskustenkin viranomaiset tekevät. Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä vielä nostaa esille biotalouden ja varsinkin muovin käytön. Taisi olla edustaja Juvonen, joka nosti muovin käytön ja merten vesistöjen roskaantumisen ongelmat esille. Tämä on itselleni erittäin tärkeä aihe, ja nythän meillä on aika hyviäkin mahdollisuuksia, laajoja mahdollisuuksia, korvata muovia kotimaisesta puukuiduista valmistetuilla materiaaleilla, tietenkin esimerkiksi muovin kierrätyksen ja muovin käytön yleisen vähentämisen ohella. Meillä on useita startup-yrityksiä, jotka biotalouden hengessä ovat kehittäneet uusia materiaaleja korvaamaan muovia. On liikkeellä useita hankkeita, joissa pyritään puukuitupohjaisia lankoja ja sitä kautta kankaita, kangasmateriaaleja, valmistamaan. Näille tietenkin toivomme kaikkea hyvää. Mutta me tarvitsemme tämän muovin osalta myös lainsäädännöllistä valtiovallan ohjausta, jotta muovin käyttö, ikään kuin turhan muovin käyttö, voisi vähentyä. On tutkittu, että aika iso osa niin sanotuista mikromuoviongelmista tulee ensinnäkin jätevesien mukana. On tutkittu Suomen sisävesiä ja todettu, että isojen yhdyskuntien läheisyydessä olevissa järvissäkin on jo mikromuoviongelmaa, kun se jätevedenpuhdistamoista sinne pääsee. Toisekseen muovisten ostoskassien käyttöä tulisi vähentää tai pyrkiä korvaamaan ne biohajoavilla materiaaleilla, mutta tähän tarvitaan lainsäädännöllistä painetta. Olenkin sitä mieltä, että hallituksen tulisi nyt harkita, pitäisikö meidän yksi osa-alue kerrallaan nyt sitten puuttua muovin aiheuttamaan ympäristöongelmaan, joka on itse asiassa iso globaalikin haaste ja nousi esille myös tuolla Meksikossa olleessa kansainvälisessä kokouksessa, jonka ministeri Tiilikainen omassa puheenvuorossaan nosti esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-20T18:09:15,2016-12-20T18:14:06,Tarkistettu,1.1 2016_138_345,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu Metso-hankkeesta, ja keskustelua on ollut erittäin mukava kuunnella, kaikki kun täällä tuntuvat kannattavan Metsoa. Metso on menestystarina. Ohjelman toteutuksessa on kyetty turvaamaan luonnon monimuotoisuuden säilymistä tärkeimmillä ja herkimmillä alueilla metsien talouskäytön suuntautuessa muille alueille. Kiistaa Metsosta tuntuukin löytyvän lähinnä vain siitä, ovatko Metsoon ensi vuodelle tehtävät satsaukset riittäviä vai eivätkö. Minäkin toivoisin, että meillä olisi mahdollista kohdistaa Metsoon enemmän varoja, siksi vankasti kannatan tätä vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa suojelua. Mutta olen tyytyväinen siihen 2,5 miljoonan euron lisäykseen, minkä valtiovarainvaliokunta Metsolle teki. Uskon, etteivät tärkeät kohteet jää Metson määrärahojen takia suojelematta, vaikka niiden suojelu vähän viivästyisikin. Se, että nämä alueet ylipäänsä ovat vielä suojeltavissa, osaltaan kertoo siitä, että nuo alueet on tunnistettu ja niitä on jo pitkälti vapaaehtoiselta pohjalta suojeltu, aivan kuten täällä ministeri Tiilikainenkin esimerkinomaisesti meille kertoi. En muutenkaan näe tilannetta niin synkkänä kuin aiemmin esimerkiksi edustaja Emma Kari. En näe, että Suomen metsien lisääntyvä käyttö tuhoaisi luontomme. Tulevat kasvavat hakkuut kohdistuvat talousmetsiin ja niissä nyt käyttämättä olevaan potentiaaliin. Itse asiassa lisääntyvät hakkuut talousmetsissä voivat koitua Metsonkin tulevaisuuden turvaksi synnyttämällä lisääntyvän työn ja toimeliaisuuden kautta kasvavia verotulokertymiä, siis verovaroja, joilla Metsokin kustannetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-20T18:14:08,2016-12-20T18:16:03,Tarkistettu,1.1 2016_138_346,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Pertti,Hakanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Vielä palaan hieman tuohon keskustelun aiemmassa osassa olleeseen jätevesiasetukseen, mikä herätti aika merkittävästi täällä myöskin mielipiteitä. Haluan tässä kohtaa vielä korostaa ja muistuttaa, että nykyinen hallitus ministeri Tiilikaisen johdolla teki merkittäviä muutoksia jätevesiasetukseen ja sitä kautta helpotti maaseudulla asujien jatkoasumiskykyä ja sillä tavalla myöskin kevensi tarvittavia investointeja. Siitä olen aivan samaa mieltä kuin vihreitten edustaja Karimäki, että kyllähän asetukset ja lainsäädäntö suojelevat luontoa, mutta byrokratiaa keventämällä kuitenkin kyllä meidän pitää luoda myöskin mahdollisuuksia jatkossakin elää, asua, yrittää siellä maaseudulla. Toki tässä keskustelussa tuli huolestuttavampikin piirre esille, kun SDP esitti, tai eivät suoraan esittäneet mutta osoittivat kyllä kovan ponnekkuuden siihen, pitäisikö meidän kuitenkin palata siihen vanhaan jätevesiasetukseen, mikä oli aivan käsittämätön heitto, mutta toisaalta se varmaan oli debatin kiihkeyttä ja jääköön varmaan toiseen arvoon. (Välihuutoja) Mutta kyllähän meillä kuitenkin on se asia, että täytyy muistaa kaiken aikaa, että jos me teemme kevennyksiä sääntelyyn, byrokratiaan, niin ei kukaan ministeri, ei mikään ministeriön taho, varsinkaan ympäristöministeri, tee sitä luonnonarvoja tuhoten vaan arvokkaasti ajatellen sitä, millä tavalla voidaan toimia niin, että luonnonarvot säilyisivät. Tähän jätevesiasetukseen vielä huomio: Me kaikki varmaan olemme siitä huolissamme, että vanhan muutosvaiheen aikana mentiin pitkään, tuli kovia kustannuksia pieniin yhden kahden hengen talouden asuinkiinteistöihin. Ne olivat aivan kohtuuttoman kalliita, ja vielä kaiken lisäksi ne eivät olleet toimivia järjestelmiä, elikkä tässä me pääsemme nyt huomattavasti parempaan suuntaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1322,Male,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Pertti Hakanen,1322,2016-12-20T18:16:05,2016-12-20T18:18:03,Tarkistettu,1.1 2016_138_347,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käyty tänään illansuussa hyvää keskustelua ympäristöministeriön hallinnonalan budjetista. Haluan myös omalta osaltani kiittää valtiovarainvaliokuntaa niistä lisäyksistä, joita he budjettiin tekivät. Elikkä ensinnäkin Metso-ohjelman toteuttamiseen tuli 2 miljoonaa euroa lisää. Se ohjelma on osoittanut toimivuutensa, sillä on saatu erittäin hyviä tuloksia, ja kaiken kaikkiaan on myöskin hienoa, että se on vapaaehtoinen ohjelma. Vapaaehtoisuudella saadaan paljon aikaan, ei pakolla. Tuolla Metso-ohjelmalla edistetään nimenomaan talousmetsien hoitoa. Tärkeä on myöskin tuo 250 000 euron lisäys Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin, sillä Luontopalveluilla on erittäin työllistävä vaikutus erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Tärkeä on myös Suomen Metsästäjäliitolle 50 000 euron lisämääräraha. Sen tekemä ympäristötyö on laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan todella merkittävää monella tavalla, muun muassa vaikkapa kosteikkojen rakentamisessa. Ja tuohon kosteikkojen rakentamiseen haluan vielä erityisesti ottaa kantaa, sillä siitä on saatu erittäin hyviä kokemuksia vesistönsuojelussa muun muassa Pien-Saimaan alueella. Siellä on jo usean vuoden ajan vapaaehtoisen työn kautta, nimenomaan vapaaehtoisuuteen perustuen, rakennettu noin vähän yli 30 valmista kosteikkoa, ja siellä on myöskin rakenteilla tai suunnitteilla yli 20 kosteikkoa lisää semmoisten jokien ja ojien suihin, jotka laskevat suoraan vetensä Pien-Saimaalle. Tämä sai alkunsa siitä, kun siellä eräänä talvena havaittiin isot leväilmiöt ja sitä kautta lähdettiin pohtimaan, mitä voidaan tehdä Pien-Saimaan vesistön parantamiseksi. Tämä kosteikkojen rakentaminen on iso asia. Sen lisäksi siellä on myöskin eräs pumppaamo, joka on erittäin energiatehokas, ja siinä on myöskin uutta innovaatiota nimenomaan teknisen yliopiston avulla kehitetty. Samoin sillä alueella on suoritettu kalastonhoitoa, ja tulokset ovat erittäin hyviä ja lupaavia. Arvoisa puhemies! Vain työllisyydellä turvaamme palvelut, ja rakennusala työllistää sekä suoraan että välillisesti erittäin paljon ihmisiä. Se on tärkeä asia, ja siksi myös sinne kannattaa kiinnittää huomiota. Huomionarvoista on se, että talon rakentamisen aloitukset kääntyivät kasvuun nimenomaan vuoden 2015 loppupuolella ja rakentamisen uudistuotannon volyymi kasvaa reipasta vauhtia tänä vuonna. Ennusteiden mukaan myönteinen kehitys jatkuu myös ensi vuonna, sillä tilastojen mukaan talon rakentamisen aloitustyöt ovat yhä lisääntyneet. Asuinrakentamista on rahastojen lisäksi auttanut myös jonkin verran piristynyt kuluttajakysyntä, ja myös se on tärkeää, että nimenomaan kuluttajat ovat kiinnostuneet uusista asunnoista. Tähän myönteiseen kehitykseen on varmasti monia syitä, mutta tärkeitä asioita ovat nimenomaan hallituksen toimet, joita hallitus on jo tehnyt. Siellä muun muassa maakuntakaavojen vahvistaminen on siirretty maakuntiin; maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset on solmittu ja valtion tukemaa asuntotuotantoa on lisätty — siellä oli se paljon puhuttu 10 vuoden välimalli, joka on, ja myöskin 40 vuoden mallia kehitetään — sitten yleishyödyllisyyttä koskevia rajoituksia on muutettu ja monia muitakin asioita. Samoin myöskin ensi vuodelle on tämä kaavoituksen, rakentamisen ja luvituksen sujuvoittamishanke täällä eduskunnassa, ja toivon, että se menee eteenpäin. Täällä on kiinnitetty huomiota myöskin puurakentamisen edistämiseen. Itse kannatan sitä vilpittömästi myöskin, ja toivon, että myöskin opasmateriaali julkisen puurakentamisen edistämiseksi valmistuu keväällä ja että säädösten uudistaminen osana Suomen rakentamismääräyskokoelman kokonaisuudistusta valmistuu ensi vuonna. Toivon vilpittömästi näitä. Arvoisa puhemies! Haluan tähän loppuun sanoa sen, että kaikkea rakentamista ei voida tehdä puusta ja siksi olen erittäin huolissani siitä, että viime aikoina on betonin laatuongelmia ilmennyt huomattavasti Suomessa. Niitä on jo useammassa kohteessa, ja taitaa olla noin viisi kohdetta, joita nyt selvitetään. Ja toivon, että ympäristöministeriö yhdessä Tukesin kanssa paneutuu tähän asiaan erittäin huolella yhdessä betoniteollisuuden ja rakentajien kanssa ja saadaan selvyys siitä, mistä nämä ongelmat johtuvat. Näin ei voi olla, ja nyt on saatu tietoa, että noin kolmen kuukauden päästä saataisiin ennakkotietoa, mistä nämä ongelmat johtuvat. Minusta se on liian myöhään. Toivon, että tähän asiaan paneudutaan erittäin huolella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-20T18:18:08,2016-12-20T18:24:16,Tarkistettu,1.1 2016_138_348,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tänään tässä ympäristöministeriön hallinnonalan kokonaisuudessa on keskusteltu ja tuotu esille hyvin paljon sitä, että määrärahat uusien suojelualueitten perustamiseen ovat vähentyneet. Tässä on nyt kuitenkin muistettava yksi olennainen asia: Ne suojelualueet, mitkä on perustettu, ovat jo olemassa. Niitä ei kukaan ole viemässä pois. Eli meillä on tilanne se, että aina kun meille tulee yksikin hehtaari lisää suojelualueita, niin se on enemmän kuin aikaisemmin, eli minusta on ihan kohtuutonta vedota siihen, että meillä ei lisätä uusien suojelualueitten perustamista niin valtavasti. Sitten haluan tuoda esille myöskin sen saman asian, mitä ministeri Tiilikainen toi hyvin esille, että me maanomistajat kaikki olemme ympäristönsuojelijoita. Meillä jokaisella on omat suojelualueet. Minäkin omistan metsiä, ja siellä on tiettyjä alueita, mihin ei ikäkuuna päivänä tule varmasti kukaan koskemaan. (Keskustan ryhmästä: Juuri näin!) Varmasti myöskin salissa olevat muut maanomistajat tämän allekirjoittavat. Näitä ei ole laskettu mihinkään eikä huomioitu millään tavalla. Joskus olisi ihan hyvä, että huomioitaisiin tämä sama asia ja laskettaisiin, kuinka paljon meillä todellisuudessa Suomessa on suojelualueita. Niitä on paljon. Toinen asia on se, että meillä on Suomessa myöskin hyvin paljon perikuntia, kaupunkimetsänomistajia, jotka eivät ikinä tule omiin metsiinsä koskemaan. Enemmänkin meidän tulisi nyt miettiä sitä, miten me nämä jakamattomat perikunnat saisimme siihen tilanteeseen, että niiden metsänhoitoasiat saataisiin järjestettyä, sillä aina ei ole etu se, että metsät ovat hoitamattomina siellä, vaan se, että tietyllä tavalla metsänhoidolla saamme paljon hyviä, myös ympäristöllisiä ja ilmastollisia tuloksia aikaiseksi. Vuosi sitten tässä samassa yhteydessä puhuttiin melkein joka puheenvuorossa Hossasta. No, ainakin se puhe tuotti tuloksia, ja nyt sitten kesällä pääsemme juhlimaan uutta Hossan kansallispuistoa ja siitä varmasti ensi kesänä sitten saamme puhua lisää. Tämä oli hyvä esimerkki siitä, miten näitä suojelualueita tulee. Tähän yhteyteen sitten sanon myöskin sen asian, että on todella hieno asia, että valtiovarainvaliokunta lisäsi Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien hoitamiseen 250 000 euroa. Tämä on määräraha, jolla pystytään saamaan näitä meidän kansallispuistojemme hoitotoimenpiteitä paremmalle tolalle. Elikkä muistetaan se, että kun me laitamme määrärahoja suojelualueitten perustamiseen, meidän on myöskin hoidettava ne. Niistä on pidettävä huolta. Emme me voi noin vain jättää alueita jättömaiksi, vaan meidän pitää suojelualueista huolehtia ja meidän pitää varata vuosittain määrärahoja niiden hoitamiseen. Nyt on hyvä asia, että myönnettiin näitten hoitamiseen 250 000 euroa määrärahoja lisää, entistä enemmän, tämän juhlavuoden kunniaksi. Seuraavana asiana tässä salissa keskusteltiin tänään, miten ympäristöviranomaisten roolia ely-keskuksissa ja alueellisten ympäristöviranomaisten roolia nytten heikennettäisiin. Minä näen tämän asian kokonaan toisinpäin. Elikkä jatkossa me estämme päällekkäistä työtä. Me voimme käyttää ely-keskusten ympäristöviranomaisten roolia ja työtä myöskin siihen, että he auttavat kuntia tekemään entistä parempia päätöksiä. Emme me tarvitse valvojia valvojien päälle. Riittää, että meillä on yksi oikeuslaitos, joka hoitaa nämä oikeusprosessiasiat, ja myöskin ylempi ympäristöministeriön kokonaisuus, mikä hoitaa tarvittaessa valvonta-asioita, jokaisella kuntalaisella on valvontamahdollisuus. Tärkeintä on se, että me nyt voisimme auttaa viranomaisia tekemään hyviä päätöksiä, ja uskon, että tällä byrokratian purkamisella me pääsemme entistä parempiin tuloksiin. Sitten muutenkin vielä tästä byrokratian purkamisesta. Ympäristöministeriö on tässä kokonaisuudessa ollut ehdoton esimerkinnäyttäjä siinä, miten byrokratiaa puretaan järkevällä tavalla. Me olemme saaneet tuloksia aikaiseksi niin, että uskon, että ympäristökin nauttii tästä tilanteesta. Se ei ole todellakaan heikennys. Muun muassa maaseudulle rakentaminen helpottuu. Ei sinne, kuulkaa, mitään tungosta enää ole, ei todellakaan. Olemme onnellisia jokaisesta, joka alkaa sinne rakentamaan, jokaisesta, joka muuttaa sinne ja muuttaa elämäntapansa, koska ne ovat varmasti ympäristöystävällisiä ihmisiä, jotka sinne tulevat meidän kanssamme asumaan. Että tervetuloa vain! (Satu Hassin välihuuto)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-20T18:24:19,2016-12-20T18:29:52,Tarkistettu,1.1 2016_138_349,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä onkin hienoa jatkaa edellisen puhujan puheenvuorosta siinä suhteessa, että kun on kuntapäättäjinä toimittu pitkään ja kun siellä erityisesti vapaa-ajan asukkaat kaupungeista ovat halunneet asua vapaa-ajan-asunnoillaan, niin moni heistä on halunnut muuttaa asunnon ympärivuotisesti asuttavaksi ja erityisesti ranta-alueille sijoittua, ja vaikka me olisimme kuntapäättäjinä tätä halunneet edistää, niin meillä on ollut todella vaikeuksia tässä. Kuitenkin sitten samaan aikaan harmitellaan sitä, että maaseutu autioituu, ja tämä on ollut kestämätön yhtälö. Eli ihmisten valinnanvapautta ja tahtoa asua siellä, missä he haluavat, ei ole kunnioitettu. Nyt suunta muuttuu tältä osin ja tätä helpotetaan. Ympäristöstä silti pidetään huolta, ja niin kuin aikaisempikin puhuja puhui, niin todellakaan siellä sitä tungosta tuskin tulee olemaan edelleenkään meidän ranta-alueillamme ja maaseudulla niin, että se ympäristö siitä vahingoittuisi, vaan tästäkin tullaan huolehtimaan. Mehän itse asumme luonnon ääressä, metsien keskellä siellä, ja kukapa sitä haluaisi omaa elinympäristöään todellakaan pilata. Omille lapsillemme sen haluamme hyvässä kunnossa säilyttää, ja tämä on kestävä periaate. No, sitten itse tähän asumiseen liittyen, mitä kaupunkeihin tulee, kestämätön yhtälö on myöskin se, että vuokratasot jatkuvasti nousevat, ja nyt kun eduskunnan hyvällä päätöksellä opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin ja pienituloisten opiskelijoitten tulotaso kasvaa tätä myöten, niin pelkona tietysti on se, että vuokranantajat edelleen nostavat vuokratasoa ja sinne sitten menee enemmän tätä valtion tukea. Tämä on sellainen asia, johon on syytä puuttua — tähän jatkuvaan vuokranantajayhtiöitten toimintaan, että he nostavat vuokratasojaan ja nämä tulot häviävät ties minne. Tämä on sellainen kehitys, johon meidän on puututtava. Ihmisille pitää tarjota kohtuuhintaisia asuntoja myös kaupungeissa. Sitten näihin hyviin asioihin, mitä tässä budjetissa nyt esitetään. Ensi vuonna todellakin perustetaan Hossan kansallispuisto, ja tietenkin kainuulaisena edustajana olen tästä erityisen ylpeä, että Suomen itsenäisyyden 100‑vuotisjuhlavuoden kansallispuisto perustetaan Suomussalmen Hossaan, Moilasenvaaralle ja Kuusamon Julman-Ölkyn alueelle. Mikä tässä on erityisen hienoa, on tietysti se, että tällä kunnioitetaan meidän historiamme pitkää kaarta. Suomussalmeltahan lähti silloin reilu 100 vuotta sitten ensimmäisen kerran itsenäisyyden vaatimus, kansalaisadressi lähti Suomussalmelta liikkeelle. Sitten myöskin tiedämme, miten sotien aikana nämä ratkaisevat taistelut siellä päättyivät Raatteen seudulla, estettiin Suomen jakautuminen ja todellakin itsenäisyys turvattiin. Tämä on todella merkittävä kunnianosoitus Suomelle, mutta tietenkin myös alueen ihmiset arvostavat tätä todella valtavasti. Tämä on myös näkynyt aluematkailun lisääntymisessä. Se näkyy jo vahvana kiinnostumisena. Lonely Planet ja muutamat muut tärkeät mediat matkailupuolella ovat jo nostaneet Hossan kiinnostavaksi matkailukohteeksi ensi vuonna, kun kesäkuussa sitten päästään tämä puisto avaamaan. Tässä on myös isoja odotuksia matkailuyrittäjyyden kehittämiseksi alueella. Tämä on todella, todella hyvä asia. Vielä olisin halunnut nostaa esiin metsien ja luonnon suojelun, joka on todella tärkeä asia, vaikka puuntuotantoa nyt lisätään ja hyviä uusia tuotteita kehitetään ja biotuotetehtaita toivottavasti saadaan merkittävästi lisää ympäri maata. Myös Kainuuseen ollaan tällaista nyt kehittämässä, kehitysyhtiö siellä toimii aktiivisesti myös tämän hankkeen piirissä. Toivotaan, että se reilu 2 miljoonaa kuutiota siellä pystytään käyttämään vuosikymmenen lopulta eteenpäin vuosittain uusiin biotuotteisiin. Tähän liittyen on tosiaankin tärkeää, että edelleen kuitenkin monimuotoisuudesta pidetään huolta, ja toivottavasti jokaisessa maakunnassa tullaan nyt löytämään yksityisten mailta ja yritykset löytävät omista metsä- ja suo-omistuksistaan sopivia alueita, jotka lahjoitetaan Suomi 100 ‑hankkeen piirissä suojeluun, ja valtio sitten etsii vastaavasti omilta mailtaan suojelun piiriin sopivia kohteita. Tämä on toivottavasti myös ratkaisu tiettyihin kiistoihin, mitä alueilla on tämmöisistä herkistä, suojelun piiriin toivottavista kohteista. Tämä on hyvä hanke, ja toivotan sille menestystä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-20T18:29:56,2016-12-20T18:35:13,Tarkistettu,1.1 2016_138_350,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Rakentamisessa pyritään tehostamaan energiankäyttöä. Uudisrakentamisessa halutaan siirtyä lähes nollaenergiarakentamiseen. Tämä on energia- ja ilmastostrategian kannalta tärkeää, mutta toivottavasti tässä huomioidaan kunnolla myös rakentamisen terveysvaikutukset. Mitä tiiviimmin rakennuksia on rakennettu, sitä enemmän meillä ilmenee sisäilmaongelmia ja sisäongelmista kärsiviä ihmisiä. Tiiviimpi rakentaminen ei ole automaattisesti järkevää, jos terveyden menetyksestä tulee kalliimmat seuraukset. Budjetissa esitetään puurakentamista osana hallituksen ""Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä"" ‑kärkihanketta. Samalla puretaan rakentamisen normeja, jotka estävät puunkäyttöä. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota julkiseen puurakentamiseen ja sen terveysvaikutuksiin, joista on hyviä kokemuksia esimerkiksi Pudasjärveltä. Tätä auttaa linjaus, jolla valmistellaan toimia ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä materiaali- ja resurssitehokkuuden parantamiseksi. Samalla laaditaan myös ohjeistusmateriaalia ympäristövaikutusten huomioimiseen. Viestit Pudasjärveltä ovat olleet myös sisäilman kannalta varsin kannustavia. Rakennuksissa oleskelevat kiittävät kilvan hyvästä ja raikkaasta sisäilmasta, jossa on hyvä olla ja tehdä työtä. Arvoisa puhemies! Ympäristölupaa ja arviointimenettelyn kokonaisuuden tehostamista ollaan myös jatkamassa. Tavoitteena tulee norminpurun hengessä olla yhden luukun palvelut. Samalla sujuvoitetaan menettelyiden etenemistä ja turvataan ympäristönsuojelua. Myös kansalaisten osallistumismahdollisuudet pitää turvata. Lupamenettelyissä pitää panostaa myös normien purkamiseen, jotta yhteiskunnastamme saadaan sujuvampi ja palveluista asiakaskeskeisimpiä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1305,Male,1971-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2016-12-20T18:35:14,2016-12-20T18:37:08,Tarkistettu,1.1 2016_138_351,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru ei ole enää salissa, mutta mielihyvin otan kyllä hänen tarjouksensa nokipannukahvista tuolla Julmassa-Ölkyssä vastaan ja toivotan kaikki muutkin tervetulleiksi sinne meidän selkosille kahvittelemaan. (Keskustan ryhmästä: Kiitos!) Tämä Hossan kansallispuisto ‑asia on erittäin hieno Suomen 100-vuotisjuhlalahja meille kaikille, ja täytyy todeta jo tässä vaiheessa, että hyvin tiiviillä aikataululla on tehty erittäin hyvä lakiesitys ja siinä on kuultu hyvin laajoja joukkoja — mutta tähän me ehdimme palata sitten, kun tämä lakiesitys on täällä lähetekeskustelussa. (Eduskunnasta: Hossa on paras paikka!) Kansallispuistot ovat nousseet yhä merkittävämmiksi paikoiksi ja merkittävämpään asemaan Suomen matkailukohteina. Mutta samalla siinä on myöskin se puoli, että puistojen kävijämäärät ovat lisääntyneet ja se taas tuottaa sen, että hoitotarve on yhä suurempi — reitistöt kuluvat, rakenteet heikkenevät — ja tämä rakenteitten heikkeneminen on nyt huolestuttava asia. Tuohon Mirja Vehkaperän listaan voisi lisätä myöskin Hyöteikön luonnontilaisen suojelusuon yli menevät pitkospuut, jotka ovat nyt niin huonossa kunnossa, että se reitti on kokonaan suljettu, eli Närängän erämaatilalle ei ole pääsyä sen Hyöteikön suon kautta. Ja toinen sitten: esimerkiksi Posion Korouomalla on jouduttu purkamaan portaat niin, että sieltä yksi reitin osuus on kokonaan pois käytöstä. Eli olisi erittäin tärkeää, että nämä kohteet saataisiin kunnostettua ja tämä korjausvelka kumottua lähivuosien aikana. Se nimittäin ei anna kovin hyvää kuvaa siitä, miten me hoidamme omaisuuttamme, erityisesti silloin, kun ulkomaiset matkailijat ovat liikkumassa näillä alueilla. (Eduskunnasta: Vapaaehtoistyönä!) — Vapaaehtoistöitä tarjotaan, mutta esimerkiksi Hyöteikön pitkospuut ovat merkittävät jo ihan historiansa takia, ne on yli sata vuotta sitten rakennettu juuri työllisyystöinä silloisen suon yli.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-12-20T18:37:09,2016-12-20T18:39:19,Tarkistettu,1.1 2016_138_352,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Olen menneinä vuosina vieraillut miltei jokaisessa Suomen kansallispuistossa. On todella hienoa, että on sellaisia paikkoja. Takavuosina ne olivat myös erittäin hyvässä kunnossa, mutta tilanne on päässyt heikkenemään viime vuosina, ja siksi yhdyn kyllä siihen toiveeseen, että niihin pystyttäisiin panostamaan niin, että ne olisivat sellaisessa kunnossa kuin niiden pitäisi olla. Hossan osalta täytyy nyt sitten ottaa tuo kutsu vastaan ja panna mieleen, että siellä saa nokipannukahvit, kun sinne matkustaa jonakin aikana, (Ulla Parviainen: Tervetuloa!) ensi kesäkuun jälkeen ilmeisesti. Arvoisa puhemies! Etelä-Konneveden kansallispuisto on varsin uusi. Siellä on tehty suunnitelma digitaalisen palvelualustan luomisesta, joka sitten palvelisi myös muualla, kun se kerran tehtäisiin. Olisi hyvin mielenkiintoista, jos pystyttäisiin rahoittamaan tällainen hanke — ei ensi vuonna, mutta vaikkapa seuraavana vuonna — ja näin edistämään kansallispuistojen nykyaikaista käyttöä. Arvoisa puhemies! Nostan tässä toisena asiana esille asuntopolitiikan puolelta kysymyksen. Runsas vuosi sitten, kun Suomeen tuli runsas määrä maahantulijoita, yli 30 000, lähes yön yli pystyttiin järjestämään asuminen näille tulijoille. Se oli onnistunut ja hieno toimenpide, että näin onnistuttiin tekemään. Siksi ihmettelen, että Suomessa on yhä 7 000 asunnotonta ja heitä on ollut vuosikymmenestä toiseen, vuodesta toiseen. Hallitukset ovat vaihtuneet, mutta näille ihmisille ei ole asuntoa saatu aikaiseksi. Esitänkin, että juhlavuonna 2017 otettaisiin teemaksi ""Asunto kaikille"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-20T18:39:20,2016-12-20T18:41:27,Tarkistettu,1.1 2016_138_353,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva ympäristöministeriön pääluokka on erittäin paljon puheenvuoroja herättänyt pääluokka, mitä pidän erittäin hyvänä. Tässä asiassa on puhuttu valtava määrä suojeluasioista, ja minä kyllä oikeastaan vaadin nyt, että Suomessa on päästävä eurooppalaiseen luonnonsuojelumenettelyyn eikä tähän suomalaiseen. Eurooppalainen luonnonsuojeluhan tarkoittaa sitä, kun kerran olemme unionin jäseniä ja olemme implementoineet vinon pinon niitä direktiivejä, myös luontodirektiivin, että siellähän suojellaan joku pieni kohde, elämä sen ympärillä jatkuu normaalisti. Mutta mitä tehdään Suomessa? Jos sieltä löytyy vaikka joku liito-oravan pesä tai joku muu suojelukohde, niin 100 000 hehtaaria ympäriltä suojellaan ja sillä alueella ei saa sitten tehdä mitään. (Naurua keskustan ryhmästä) — Lappilaisia tämä tuskin naurattaa, koska Savukosken kunnasta 90 prosenttia on suojeltu jo. Mitä te sillä 10 prosentilla teette? (Naurua) — Minä en kyllä tuolle kovin paljon nauraisi, mutta toivon, että Lapissa selvitään. Se on suuri idolini aina ollut. Lapissa on sitkeitä ihmisiä. Se on hieno asia. Tämä on suomalaisen suojelun ongelma. Me suojelemme kaiken totaalisesti kotimaassa, mutta sitä eurooppalaista suojelua minä kaipaan. Käytetään perusteluna esimerkiksi sitä, että on hienoa, että itsenäisyyden juhlapuistot, kansallispuistot nyt tulevat, sitä arvostan, mutta pitäähän meidän jossakin vaiheessa raja vetää tälle suojelulle. Eihän suomalainen metsätalous ole metsän tuhoamista. Tämä nyt pitäisi tehdä tälle talolle selväksi vihdoin ja viimein. Suomalainen metsätalous on erittäin osaavaa. Meillä on kaikissa käänteissä tekemässä ammattilaiset, jotka ovat suorittaneet asianmukaiset kurssit ja vaativat sertifikaatit. Jokainen metsä on sertifioitu, metsienkäsittelyohjeet ovat voimassa, ja lait ovat voimassa. Elikkä kaikki on kunnossa. Ja sitten tämä lahopuu. Joka toisessa puheenvuorossa, joita ympäristöjärjestöt ja varsinkin vihervasemmisto tässä talossa puhuvat, pitäisi tehdä lahoa puuta lisää. Koskaan Suomen historiassa ei ole tehty metsiin niin paljon lahoa puuta kuin tänä päivänä tehdään, ei koskaan. Kun monitoimikone menee metsään, niin se lahmaa alleen muutaman kymmenen mottia per hehtaari eriasteista puuta, pienimittaista puuta, vesakkoa ynnä muuta. Se kaikki on siellä maanpintaa vasten lahopuuna. Ei sitä kannata ruveta valtion rahoilla tekemään. Se on siellä valmiina ja talo tarjoaa hintaan nolla euroa. Elikkä tämä asia on tässä maassa kunnossa. Nimenomaan se palvelee tätä pieneliöstön hyvinvointia, ja se on meillä jo kunnossa. Minkä takia me siihen sijoitamme enää rahaa, kun ei ole pakko eikä meillä sitä rahaa liikaa olekaan? Sitten kun katsoo tätä suomalaista metsänomistajajärjestelmää, meillä on noin 300 000 metsänomistajaa tässä maassa, ja aika moni metsänomistaja — väitän, että 30 prosenttia metsänomistajista — ei ole viimeiseen 20 vuoteen metsässään tehnyt yhtään mitään. Elikkä meillä on itsessään tässä maassa valtava suojeluverkosto, jonka yksityiset metsänomistajat pitävät yllä hintaan nolla euroa. Minkä takia meidän pitää miljoonia työntää sinne asian hyväksi, jossa ei ole mitään järkeä? Sillä ei saavuteta mitään sellaista etua, joka palvelisi luonnonsuojelua, mutta suomalainen luonnonsuojelu on lähtenyt siitä, että siitä on tehty maaseudun elinkeinojen rajoittamisen keino. Tänä päivänä käyty jätevesikeskustelu avasi minun silmäni lopullisesti. Tämähän on puhtaasti maaseudun elinkeinojen ja ihmisten hallitsemis- ja kaupunkeihin pakottamiskeino. Onhan aivan käsittämätöntä, että me hyväksymme kirkkain silmin, vihervasemmisto hyväksyy tässä talossa sen, että Itämereen saa laskea sitä ihteään niin paljon kuin sielu sietää, mutta se Naarvan mummon pissa, se on kamalaa myrkkyä. Kyllä pitäisi nyt pikkuhiljaa tässä maassa ruveta silmien aukeamaan, mitä me tässä maassa haluamme oikeasti tehdä. Ei meillä ole varaa tällaiseen, ei kerta kaikkiaan, ja sama koskee muitakin suojeluhankkeita. Järjettömiä rahasummia käytetään asioihin, joista ei ole mitään hyötyä, muuta kuin että joidenkin ihmisten huonoa omaatuntoa hoidetaan, mutta ei taloudellista eikä varsinkaan luonnonsuojelullista hyötyä ole yhtään mitään. Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi sitten se, että katsokaapa, meillä on, kuten olette lehdistä ja tiedotusvälineistä viime päivinä lukeneet, rajoillamme tällä hetkellä tämä lintuflunssa uhkaamassa. Mitä me teemme sitten, kun tässä maassa on jälleen tällä suojelulla saatu se aikaan, että kiljuhanhia, valkoposkihanhia ja merimetsoja sun muita lintuja ei saa häiritä ollenkaan? Entäpä kun näihin lintuihin on tarttunut se kuuluisa H5N8-virus, muistaakseni nimeltään? Se kun tulee meidän maarajoillemme ja sitten ei saa ollenkaan mistään pihoista sitä ajaa pois, se kun tartuttaa kotieläimiin sen kyseisen taudin, siipikarjaan ynnä muuhun, niin meillä on käsissämme jättimäinen, kansanterveyteen vaikuttava infektio, ja se on sitten totinen paikka. Olemme nähneet, mitä länsirannikolla on tapahtunut. Siellä on merikotkia kuollut, siellä on monta, monta muuta lintulajia kuollut hyvin nopealla tahdilla, kun tämä virusflunssa on tullut sinne. Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi se, olisikohan tässä talossa vihdoin ja viimein aika ruveta miettimään, mitä järkevä suojelu oikeastaan on. Lopetetaan tämä jonninjoutava maaseudun autioittaminen suojelukeinoilla ja palataan niihin asioihin, mitkä ovat oikeita. (Välihuutoja)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-20T18:41:31,2016-12-20T18:46:58,Tarkistettu,1.1 2016_138_354,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hoskonen ei jätä ketään kylmäksi, kun hän puhuu. Oikeastaan kun edustaja Hoskosen puhetta kuuntelee ja sitten kuunteli tässä aiemmassa keskustelussa esimerkiksi vihreitten edustajien, edustaja Hassin ja edustaja Karin, puheita, niin on havaittavissa, kuinka tässä maaseudun ja kaupungin toistensa ymmärtämisessä olisi kyllä suuresti parantamisen varaa. Minä ymmärrän hyvin tätä maaseudun väestön huolta siitä, kun ylhäältä alaspäin määrätään asioita. Se laittaa monta kertaa sen kupin nurin. Kun lähtökohta siellä on kestävästi käyttää luonnonvaroja hyväksi ja parantaa maan elinoloja, asua, elää, yrittää siellä maaseudulla, niin ei tästä pidetä. Huomasin aiemmassa keskustelussa myös sen, että kun ministeri Tiilikainen otti kantaa Helsingin keskuspuiston lintukantaan, niin johan se herätti tunteita myös vihreässä eduskuntaryhmässä. Kun luonnonsuojelu perustuu vapaaehtoisuuteen, se on silloin kaikkein tehokkainta luonnonsuojelua. Edustaja Maijala otti oivallisella tavalla esiin sen, kuinka me maanomistajat, jotka omistamme erilaisia maatyyppejä, haluamme pitää alueita myös koskemattomina ja nauttia niistä virkistyksen lähteenä. Myös itse omistan sellaisen maa-alueen, missä on kaunis kalliomaisema, joka avautuu suolle, ja se on kyllä minulle oma henkireikä, oma virkistäytymispaikka. Se on sitä ennen kaikkea siksi, että saan itse päättää, että minulla on semmoinen paikka, jonne voin mennä, eikä sitä kukaan ylhäältä alaspäin määrää, että minun on tämä alue suojeltava. Teen sen aivan vapaaehtoisesti ilman minkäänlaisia suojelumääräyksiä. Mitä tulee metsiin, metsissä on meidän taloutemme kasvun lähde. Tämä hallituksen kärkihanke biotaloudessa tähtää siihen, että me hyödynnämme paremmin metsiämme. Edelleenkin meillä metsät enemmän kasvavat, kun niitä hakataan, ja tämä kestävä linja tulee myöskin pitää. Kun me pystymme metsiämme hyödyntämään, pystymme esimerkiksi energiapuolella ajamaan sitä valtaisaa kivihiilen tuontia alas, pystymme ajamaan öljyn käyttöä alas ja pystymme meidän omaa kotimaista uusiutuvaa energiaa ja uusiutuvia luonnonvaroja käyttämään, niin se on sekä ympäristöteko että myöskin taloudellinen teko meille tässä maassa. Rouva puhemies! Tuo soiden suojelu on semmoinen asia, mistä helposti saa kiistaa aikaa myöskin tässä salissa. Meillä on turvetuotannossa noin 0,6 prosenttia meidän soista. Eli kun annetaan ymmärtää, että kaikki olisivat turvenevoina ja energia- tai kuiviketurpeen noston alueina, niin sehän ei pidä paikkaansa. Turvetuotannossa on tehty menneinä vuosikymmeninä virheitä. Nyt kun meillä nevoja on, niissä on ympäristöasiat kunnossa. Itsekin olen läheltä seurannut turvetuotantoa, kuinka vesistönsuojeluratkaisut laitetaan kuntoon. Ratkaisu ei ole tässäkään asiassa se, että kielletään tuotanto, vaan ratkaisu on se, että laitetaan kestävällä tavalla ympäristönsuojeluasiat kuntoon ja vesistönsuojeluasiat kuntoon. Se on sitä kestävää politiikkaa tässäkin asiassa. Tässäkin yrittäjät turhautuvat, jos tulee turhia maksuja, turhia mittauksia, joista joutuu maksamaan ja joilla ei ole luonnonsuojelun eikä käytännön asioiden kanssa tekemistä. Se syö uskoa koko tähän meidän järjestelmäämme, kun ylimääräisiä asioita joudutaan tekemään ja mittaamaan. Tässä tulee se paha pelko, mihinkä edustaja Hoskonenkin värikkäällä tavalla viittasi, että laitetaanko niin paljon erilaisia maksuja ja velvoitteita, että halutaan joku elinkeino ajaa alas. Se ei ole kestävä tapa toimia. Rouva puhemies! Ehkä ottaisin tässä lopussa vielä kantaa metsästykseen ja meidän suurpetopolitiikkaan. Tämä on kanssa sellainen asia, johonka täytyy kestävästi suhtautua. Susi ei ole silloin luonnonvarainen eläin, kun se tulee pihaan, se syö koiran, se syö tuotantoeläimiä, tappaa niitä ja niin edelleen. Tällaiset yksilöt täytyy pystyä nopeasti poistamaan. Kaikkien lajien kestävyyden kannalta metsästys on sitä parasta luonnonsuojelua, kun pidämme kannat tasapainossa niin suurpetojen, pienriistan kuin muunkin riistan suhteen. Rouva puhemies! Tässä vaiheessa tämä. Kiitoksia ja kuulemiin. (Naurua)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-20T18:47:03,2016-12-20T18:52:43,Tarkistettu,1.1 2016_138_355,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Näin loistavien puheenvuorojen jälkeen on enää vähän sanottavana, mutta taidanpa sanoa siltikin. (Naurua) Myös itse kiittelen kyllä sitä, että Suomen 100-vuotisjuhlavuoden luonnonsuojeluteko on tämä Hossan kansallispuisto. Se on erittäin positiivinen juttu monestakin syystä. Edustaja Marisanna Jarva hyvin kuvasti sitä symboliikkaa, mikä Hossaan liittyy. Myös itse haluan ottaa sen esille sen takia, että se on myös minulle läheinen. Kun myös omat sukujuureni ovat sieltä päin, niin vähän myös mieltä lämmittää. Ja varmasti se on osa sellaista luontoa, jota kannattaa markkinoida Suomeen saapuville turisteille. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin positiivisena sitä, että tällä vaalikaudella ollaan vihdoin ja viimein saatu sitä maalaisjärkeä, mitä on peräänkuulutettu jo pitkään, tähän surullisen kuuluisaan haja-asutusalueiden jätevesisäätelyyn, jonka edessä monet hallitukset ovat olleet. Siitä lämmin kiitos Juha Sipilän hallitukselle, oikeaan suuntaan mentiin. Täällä on käytetty monia värikkäitä puheenvuoroja siitä, mikä olisi luonnontaloudellisesti kestävä yhteiskunta ja mitä on se todellinen luonnon ja ympäristön kanssa tasapainossa eläminen. Kieltämättä omat ajatukseni kulkevat vähän samaan suuntaan kuin tuolla edustaja Hoskosella. En ehkä käyttäisi niin värikästä ja voimakasta kieltä kuin Hoskonen, mutta kyllä hän on oikeassa siinä, että meillä on yhteiskunnassa semmoista viherpesua ilmennyt viime aikoina. On hienompaa tuoda toiselta puolelta maailmaa luomuhedelmiä ja syödä niitä kuin sitten hakea elintarvikkeita, jotka on tuotettu siellä lähitilalla, lähikylällä. Kyllä se kuitenkin, arvoisa puhemies, useimmiten on niin, että mitä lähempänä tuotettu tuote, sen eettisempi se on. Lähellä tehty valinta on eettinen valinta. Tässä kohtaa haluan vielä, kun on kuitenkin ympäristöpolitiikasta kysymys, todeta sen, että vaikka viime päivinä on monenlaista keskustelua käyty ja joidenkin tavarataloketjujen johtajat ovat tehneet aika outoja liiketoimintavalintoja, niin minun mielestäni turkiselinkeino on erittäin hyvä (Puhemies koputtaa) ja tarpeellinen elinkeino Suomessa ja sitäkin voidaan toteuttaa ympäristön kanssa (Puhemies koputtaa) kestävästi ja eläimiä kunnioittaen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-12-20T18:52:46,2016-12-20T18:55:04,Tarkistettu,1.1 2016_138_356,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Näihin Hossaan liittyviin kiitoksiin ja positiivisiin kommentteihin on helppo yhtyä, ja varmasti itse kukin meistä jo odottaa innolla niitä kesäisiä nokipannukahveja siellä Hossan avajaisissa. Mutta vielä muutama sana tästä asuntopolitiikan puolesta, joka myöskin tänne ympäristöministeriön sektorille hyvin vahvasti kuuluu. Mehän kaikki tiedostamme tämän suuren haasteen, mikä meillä kohtuuhintaisessa asumisessa on, ja siitä on kirjattu tavoitteet myöskin hallitusohjelmaan. Asiahan on vain valitettavasti niin, että mitään yksittäisiä helppoja ratkaisuja ei kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseksi ole olemassa. Jos olisi, niitä varmasti edistettäisiin. Mutta kysymys on monenlaisista, erilaisista, pienistä ja vähän suuremmista asioista, joita täytyy tahoillaan tehdä niin, että tätä kohtuuhintaista asumista saadaan edistettyä. Myös liikenne liittyy hyvin keskeisesti tähän, ja näitä pullonkauloja, joita löytyy sekä liikenteen että asumisen osalta, pitää lähteä avaamaan. Tämä korkotukimalli, jota täälläkin on sivuttu ja ympäristövaliokunnassa vuoden mittaan käsitelty, ei varmastikaan kenenkään mielestä ole se teko, mikä yksinään ratkaisee, mutta kaikki ovat samaa mieltä myös siitä, että se on oikeansuuntainen ja tarpeellinen teko tässä kokonaisuudessa. Haluan vielä nostaa esille tämän asuntorakentamisen kokonaispaketin, josta hallituksessa on sovittu tämän talousarvioesityksen yhteydessä. Sillä on konkreettiset tavoitteet, joihin halutaan päästä niin, että asuntotuotantoa saadaan lisättyä. Myös haluan nostaa esille vielä erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tukevat investointiavustukset ja korjausavustukset, jotka myöskin tulevat tarpeeseen. Useilla kymmenillä miljoonilla euroilla (Puhemies koputtaa) näitä tuetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-12-20T18:55:05,2016-12-20T18:57:23,Tarkistettu,1.1 2016_138_357,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Nyt vaihdan hieman sektoria ja puhun kalapuolen asioista ja järvistä. Elikkä meille kaikillehan on todella tärkeää se, että Suomen vesistön kunto, myös sisävesillä, on todella hyvä. Nyt sitten puhunkin muutamasta kalastonhoitoasiasta. Elikkä nyt, kun meillä tuli tämän vuoden alusta voimaan uusi kalastuslaki, sen perusteella siinähän kävikin niin, että kalastonhoitomaksuja on saatu 2 miljoonaa euroa vähemmän kuin laskelmien mukaan piti. Sillähän on suoraan vaikutusta siihen, että Suomen kalastonhoitomäärärahat sitten myöskin vähenevät. Tämä on todella vakava asia, sillä meidän pitäisi saada vesistöistä pois niin sanottua roskakalaa, vaikka pitäisikö sanoa toisinpäin, että se on huonommin hyödynnettyä kalaa toistaiseksi. Mutta se, että me saamme sitä kalaa sieltä pois, tarkoittaa sitä, että me saamme hyvin suuret määrät fosforia pois vesistä. Meidän pitäisi saada todellakin sieltä sitä pientä kalaa pois, jotta saisimme puhdistettua meidän vesistöjä. Sitten toinen asia kalapuolen asioissa on myös tänään paljon esille tullut merimetso. Merimetso ei ole muuten Suomen alkuperäislinnustoa ollenkaan. Se ei ole meidän alkuperäislaji. Kyseinen merimetso, joka on meidän vesistöissä olemassa, ei ole suomalainen merimetso, vaan se on ihan eri lajiketta kokonaan. Tämä merimetso on muuttanut meidän ympäristön tilaa huomattavasti, ja se on saanut aikaiseksi sen, että monet kalastajat eivät pysty myöskään kalastamaan pintaverkoilla, ja monia muitakin ongelmia on tullut. Lisäksi merimetsot saavat omilla ulosteillansa monet luodot todella huonoon kuntoon. Meidän yhteinen vastuu olisi se, että me hoitaisimme merimetsoasian samalla tavalla kuin esimerkiksi Tanskassa se on hoidettu. Meidän täytyy kantaa vastuu ympäristöstä, ja vastuun kantamista on välillä sekin, että me tietyn lajin myöskin laitamme ojennukseen. Vesillä on myöskin hyljeasiat. Tänään on puhuttu hyvin kiitettävästi, todella kiitettävästi, tuosta saimaannorppa-asiasta. Saimaannorppa on saatu pelastettua, mutta meidän täytyy huomata se, että itämerennorppa on kokonaan eri laji ja eri asia. Hylje- ja itämerennorppaongelma on todella paha. Suomessa olisi käytössä huomattavasti enemmän kotimaista kalaa meidän kaikkien syötäväksi, jos me saisimme hyljeongelmaa korjattua ja muutettua. Ongelma on se, että EU-säännösten mukaan hyljettä saa kyllä tappaa, mutta ne kieltävät sen, että sitä saisi kaupallisesti hyödyntää millään tavalla. Meillä on tilanne muutenkin se, että ovat menneet todella vähäksi ihmiset, jotka osaavat hyljettä poistaa, ja meidän kaupalliset kalastajat tuolla merellä ovat valtavissa ongelmissa hylkeitten takia. Hylkeitä on kymmeniätuhansia, ja ne muuten syövät todella paljon kalaa. Sitten kalastonhoitomaksusta vielä seuraava asia: Jos me saisimme kunnolla sitä kalastonhoitomaksua kerättyä, edes sen määrän, mitä aikaisemmin, niin me voisimme varmistaa, että me saisimme kalapuolen valvonta-asiat järjestykseen, valvontaa tarvittaessa muun muassa näitten uhanalaisten kalalajien säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Ja todellakin meidän kaikkien täytyy kantaa vastuu siitä, että meillä olisi näiden uhanalaisten kalalajien — muun muassa Saimaalla oleva järvilohi vaatii sen — valvontaan käytettävissä määrärahoja. Mutta ensi kesänä meillä ei todellakaan ole käytettävissä määrärahoja juuri ollenkaan valvontaan, ja tätä valvontaa meidän pitäisi saada kehitettyä eteenpäin. Sitten kokonaisuudessaan puhun meidän todellisesta ympäristöpuolueesta, keskustasta. Tämän päivän keskustelu ja läsnäolo salissa on varmaan tuonut esille sen, että keskusta on todellakin ympäristöpuolue. (Antti Kurvinen: Keskusta on todellinen vihreä liike!) Keskusta on myöskin väriltänsä vihreä, ei se ole vahingossa vihreä väriltään, vaan se on meidän aatteen väri. Tähän salikeskusteluun on myöskin aktiivisesti osallistunut jo 16 keskustalaista toimijaa tässä salissa. Me nimittäin haluamme kantaa todellakin vastuun huomisesta. Me haluamme, että myöskin meidän lapset pystyvät elämään meidän luonnosta huomenna. Elikkä nämä ovat vakavia asioita, ja vaikka me olemme nauraneet, niin meillä on enemmänkin pelko siitä, että me emme pysty jatkamaan elämää oikealla tavalla ja me emme saa jatkaa omaa asiallista vastuun kantamistamme omasta ympäristöstämme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-20T18:57:26,2016-12-20T19:02:35,Tarkistettu,1.1 2016_138_358,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Rouva puhemies! Salissa tässä aikaisemmin keskustelussa esitettiin arvioita, että tämän hallituksen aikana tehdään kaikenlaisia kauheuksia ympäristön kustannuksella ja luonnonsuojelun kustannuksella. Asia on juuri päinvastoin. Sipilän hallitus, ministeri Tiilikainen vastuuministeriössä, on muuttamassa koko suomalaisen talouden rakennetta fossiilitaloudesta biotalouteen, kestävään biotalouteen, kestävään luonnonvaratalouteen, jossa korvataan uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä uusiutuvilla luonnonvaroilla, kierrätyksellä, materiaalitehokkuudella, uudella teknologialla ja kaikella siihen liittyvällä lainsäädännöllä ja säädösuudistuksilla. Tämä on käänteentekevä uudistus: ympäristön kannalta myönteinen, ilmaston kannalta myönteinen, ihan niin kuin täällä moni on sanonut, meidän kaikkien yhteisen tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä asia. (Marisanna Jarva: Juuri näin!) Tästä muutama esimerkki: Pariisin sopimus, sen allekirjoittaminen ja se vahva vaikuttaminen, jota ministeri Tiilikainen siellä esikuntineen on tehnyt myöskin sen eteen, että kaikkialla Euroopassa ja maailmassa ymmärretään vaikkapa meidän metsiemme merkitys hiilinieluna, kestävänä sellaisena, yhtä aikaa, kun sitä käytetään. Tämä ei ole ollenkaan itsestäänselvää muualla maailmassa, varsinkaan tuolla eteläisellä pallonpuoliskolla. Siksi meidän on vahvasti ja voimakkaasti pidettävä tätä esillä, jotta se luonnontieteellinen nielu siellä sitten loppujen lopuksi näissä maankäytön uudistuksissa tulee hyväksyttyä. EU:n talvipaketti on jo tästä hyvä esimerkki. Sitten, puhemies, viimeisenä huomiona se, että täällä myöskin tuli esille, että maaseudulle oltaisiin nyt norminpurkujen myötä rakentamassa jotenkin liikaa. Se on juuri päinvastoin, niin kuin ministeri Tiilikainenkin täällä totesi: maaseudulle rakennetaan liian vähän. Jotta me pääsemme siihen aitoon ympäristöön, jossa luonnonvarataloutta pystytään edistämään, maaseudulla tarvitaan asukkaita, siellä tarvitaan tekijöitä, siellä tarvitaan (Puhemies koputtaa) yrittäjiä, jotta me pystymme fossiilitalouden korvaamaan biotaloudella.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-12-20T19:02:37,2016-12-20T19:04:53,Tarkistettu,1.1 2016_138_359,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitokset minunkin puolestani edustaja Pauli Kiurulle tästä nokipannukahvilupauksesta Hossan kansallispuistossa. Tiedoksi niille, jotka eivät sitä vielä ehkä tiedä, että eduskunnan ympäristövaliokunta järjestää tämän Hossan kansallispuiston avajaisten yhteydessä seminaarin, jossa luodaan katsaus Suomen luonnonsuojelun satavuotiseen historiaan. Haluaisin kollegoille muistuttaa siitä, että ensimmäiset kansallispuistothan perustettiin ei niinkään luonnonsuojelun takia vaan sitä varten, että kehitetään kansallistunnetta, isänmaanrakkautta tässä maassa. Olen iloinen siitä, että edustaja Hoskonen ilmoitti kaipaavansa eurooppalaista luonnon- ja ympäristönsuojelua. Tämähän tarkoittaa sitä, että tuemme Natura-lainsäädäntöä, josta muuten EU:n komissio juuri äskettäin on todennut, että EU:n luontodirektiivi ja lintudirektiivi ovat ajan tasalla eli eivät kaipaa uudistamista. Eurooppalaista suojelua on myöskin vesipuitedirektiivi, jonka toteuttamisessa Suomi on jonkun verran jäljessä. Tavoitehan oli, että viime vuonna kaikki vedet olisivat olleet hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Meidän vesistöistämme kuitenkin järvistä vain vajaa 30 prosenttia on erinomaisessa tilassa ja joista noin 20 prosenttia ja joista korkeintaan tyydyttävässä tilassa on noin neljännes ja järvistä vajaa viidennes. Lopuksi, arvoisa puhemies, tästä, rakennetaanko liikaa vai liian vähän. Siitähän oikeastaan kaavoituksessa ei ole kysymys vaan siitä, suunnitellaanko hyvää yhdyskuntarakennetta, sellaista asuinympäristöä, missä ihmisten on hyvä (Puhemies koputtaa) elää ja myös muita arvoja kunnioitetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-20T19:04:53,2016-12-20T19:07:10,Tarkistettu,1.1 2016_138_360,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Aivan oikein, edustaja Hassi. Kun olisi se luontodirektiivi implementoitu, niin kuin se direktiivi vaati, mutta sitähän tähän maahan ei koskaan tehty, vaan korkein hallinto-oikeus Pekka Hallbergin johdolla esti sen direktiivin implementoinnin, vaikka kaikki korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen asiasta tehneet sitä nimenomaan vaativat. Sillä jos olisi implementoitu, niin direktiivissä olisi ne valintaperusteet tehty oikein. Suomessahan valittiin Natura-alueet sillä perusteella, että kunhan vain joku sattui kohdalle ja joku virkamies oli sitä mieltä, että tuo alue on hyvä, niin se otettiin mukaan käymättä läpi sitä valintaperustetta, minkä direktiivi vaatii. Näinhän oli, edustaja Hassi. Minkä takia te puolustatte sellaista menettelyä, joka EU:ssa ei ole käytössä? Tämän takia olen vaatinut systemaattisesti koko ajan, että meidän on päästävä eurooppalaiseen luonnonsuojeluun. Teidän menettelynne oli pakkosanelu. Ilomantsissakin kun esiteltiin Natura-alueet, niin heillä oli valkoiselle paperille käsin piirretyt kartat, joista ei saanut Erkkikään selvää, ja Erkki on kuitenkin viisas mies. (Naurua) Tämän takia ihmettelen teidän kantaanne tässä asiassa. Miksi te kaipaatte sellaiseen aikaan, että ylhäältä sanellaan eivätkä ihmiset tiedä omista asioistaan mitään? (Puhemies koputtaa) Karkein esimerkki, arvoisa puhemies, vielä... — Jatkan toisessa puheenvuorossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-20T19:07:11,2016-12-20T19:08:22,Tarkistettu,1.1 2016_138_361,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Minähän en omasta kannastani tässä äsken puhunut mitään. Ilmaisin vain iloni siitä, että edustaja Hoskonen ilmaisi kaipaavansa eurooppalaista luonnon- ja ympäristönsuojelua. Mitä tulee sitten korkeimman hallinto-oikeuden Natura-käsittelyyn, niin siinähän käsiteltiin yli 10 000 sivua asiapapereita. Se oli kaiken kaikkiaan suurin asiakokonaisuus, mitä korkein hallinto-oikeus on koskaan käsitellyt. Ja kyllä se käsittely minun ymmärtääkseni oli erittäin perusteellinen ja huolellinen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-20T19:08:23,2016-12-20T19:09:01,Tarkistettu,1.1 2016_138_362,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Lasse,Hautala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä aikaisemmin ympäristöministeriön pääluokan keskusteluosuudessa edustaja Juvonen peräänkuulutti Suomeen parempaa muovin kierrätysjärjestelmää ja hyödyntämistä. Tähän asiaan, joka tällä hetkellä vielä on täysin vaillinaisessa vaiheessa, on kuitenkin tulossa pelastus. Pelastus tulee Pohjanmaalta. Siellä ollaan rakentamassa Laihialle pyrolyysilaitosta, joka tulee hyödyntämään kierrätyskelvotonta muovia, ja siitä tehdään öljyä. Raaka-aine kerätään kaupoista, rakennuksilta ja teollisuudesta. Hyötysuhde tässä on varsin hyvä: noin 10 000 kilosta muovijätettä saadaan noin 10 000 litraa öljyä. Toinen hyvä esimerkki löytyy niin ikään Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaalta Toholammilta, jossa Pramia-osakeyhtiön tytäryhtiö jalostaa kierrätysmuovipulloista sellaista muovigranulaa, jonka se sitten myy teollisuuden raaka-aineeksi. Eli suurempi ongelma meillä yhteiskunnassa on tällä hetkellä oikeastaan se, että ihmiset eivät vielä kierrätä näitä muoviastioita elikkä laitetaan ne poltettavaan jätteeseen eikä viedä niitä kauppojen pihoissa oleviin muovijätteiden keräyspisteisiin. Sitten kun tähän päästään, niin kyetään vielä paremmin hyödyntämään käyttökelvottomaksi jääneet muoviastiat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p805,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Lasse Hautala,805,2016-12-20T19:09:01,2016-12-20T19:10:41,Tarkistettu,1.1 2016_138_363,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Mielenkiintoista seurata hyvää keskustelua täällä. Todellakin tämä vaalikausi on ollut ministeri Tiilikaisen johdolla aktiivisen ympäristöpolitiikan kautta. Ehkä erityisesti kannattaa mainita ministeri Tiilikaisen työ Pariisin ilmastokokouksessa yhtenä johtavana neuvottelijana, se sai merkittävästi tuloksia aikaan. Ei ole ehkä väärin kysyä, niin kuin joku kysyi, mihin me tarvitsemme vihreitä, kun meillä on ministeri Tiilikainen ja Suomen Keskusta. (Naurua) Todellakin, toinen näkökulma on se, että täällä on sanottu, että normien sujuvoittaminen olisi vastoin ympäristöarvoja tai sitten hyvää rakentamista. Mielestäni näin ei ole. On totta, että ympäristöministeriön alalla on purettu tarpeetonta byrokratiaa, sujuvoitettu normeja merkittävästi, jotta on voitu rakentamista edistää. Kyllähän voidaan katsoa, että jätevesi-asetuksen järkevöittäminenkin on ollut normien sujuvoittamista tai sitten vaikka liito-oravien alueiden merkinnän joustavoittaminen on sellaista ollut ja niin edelleen. Mutta erityisesti, kun Suomessa tarvitaan uusia, edullisia asuntoja, normien sujuvoittaminen tähän liittyen niin haja-asutusalueilla kuin täällä pääkaupunkiseudullakin on kyllä tärkeätä ja järkevää politiikkaa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-12-20T19:10:41,2016-12-20T19:12:09,Tarkistettu,1.1 2016_138_364,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Niihin kiitoksiin, jotka ministeri Tiilikaiselle osoitetaan, voi kyllä yhtyä lämpimästi. Hän on tehnyt kyllä todella hyvää työtä ja historiallista työtä Suomen eteen ja suomalaisen kestävän ympäristönsuojelun nimiin. Tämä on sitä järkivihreyttä, mitä tässä maassa on pitkän aikaa kaivattu. Mutta, rouva puhemies, muutama asia vielä ja lähinnä tähän vesistönsuojeluun liittyen. Tämä jätevesiasetuksen järkiinnyttäminen, mikä nyt saatiin tehtyä, on kyllä merkittävä asia. Maaseudun ihmisillä meinasi uskoa loppua jo tässä välillä, kun valtavia, turhiakin investointeja jouduttiin tekemään. Nyt kun saadaan selkeät pelisäännöt siinä, mitkä oikeasti auttavat myös vesistönsuojelua eivätkä ole turhaan rahaa vieviä, näitä tullaan myöskin toteuttamaan. Itämeri on tietysti meidän kaikkien yhteinen tärkeä asia, ja sen suojelu on varmasti merkittävää. Tähän liittyen tämä maatalouden syyllistäminen, mikä usein tulee eteen, tuntuu jokseenkin kohtuuttomalta. Siellä on tehty hyvin paljon erilaisia tekoja, millä on pystytty ravinnekuormat estämään, mutta mielestäni hyvin erikoista on kuitenkin se, että kun katsoo, missä on suurimmat fosforipäästöt ja missä on suurimmat päästöt ylipäätään, niin ne tuppaavat olemaan suurien kaupunkien edustoilla, missä ei ole traktoria eikä lehmän lehmää nähtykään. Erityisesti Pietarissa vesistönsuojeluasiat ja jätevesiasiat ovat olleet todella huonolla tolalla. Eli näihin ongelmakohtiin pitäisi todellista puuttumista tehdä. Sitten vielä yhtenä asiana tämä risteilyalusten jätevesien laskukielto, joka 1.6.2021 mennessä pitää saada voimaan. Onhan tämä nyt semmoinen konkreettinen asia, joka pitäisi saada voimaan välittömästi. Kuinka voi olla, että isot risteilijäalukset voivat jätteensä tuonne mereen laskea meidän kaikkien riesaksi?",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-20T19:12:10,2016-12-20T19:14:18,Tarkistettu,1.1 2016_138_365,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ajattelin jonkun sanan sanoa myös rakentamispolitiikasta ja yhdyskuntarakenteen suunnittelusta. Tämän vaalikauden linja ja Sipilän hallituksen linjahan on se, että kaavoitusta ja yhdyskuntasuunnittelua vapautetaan, ja linja tulee nimenomaan olemaan alhaalta ylöspäin tapahtuva. On ihan selvä asia se, että me tarvitsemme edelleen valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, me tarvitsemme valtakunnallista ohjausta. Isoissa luonnonkäyttö-, ympäristönkäyttöhankkeissa pitää varmasti olla maakunnallista, valtakunnallista kontrollia, mutta ei siinä ole mitään mieltä, että ely-keskus, maakunta, joku valtakunnallinen virasto katsoo jokaisen mökin paikan ja ilmoittaa yksittäiselle kunnalle, millä tavalla teidän täytyy yleiskaavanne tai asemakaavanne järjestää. Luotan siihen, että kun virkavastuulla päätöksiä tehdään kunnissa, niin siellä osataan poikkeusluvat myöntää maankäyttö- ja rakennuslain kanssa sopusoinnussa ja siellä osataan valita, millainen on se hyvä elinympäristö. Hyviä elinympäristöjä voi olla erilaisia. Ei hyvä elinympäristö ja järkevä yhdyskuntasuunnittelu ole vain se mahdollisimman tiivis yhdyskuntarakenne. Se voi olla myös pieniä kyliä. Me tarvitsemme kyläkaavoja, pitää pystyä helpommin antamaan poikkeuslupia suunnittelutarvealueille. Tiiviskin yhdyskuntarakenne voi olla ihan hyvää vaikkapa maaseudulla. Meillä on Pohjanmaalla perinteisesti ollut nauhamaista kylärakennetta. Ei ollenkaan huono asia olisi, jos vaikkapa omassa kunnassani Kauhavalla me saisimme kuntakeskuksia vähän tiivistettyä ja viihtyisämmiksi. Tiivistämistäkin voi tehdä monella tavalla. Ei aina tarvita raiteita ja betonikolosseja siihen. Mutta viherpesuhan on, arvoisa puhemies, sellainen päivän sana ympäristöpolitiikassa, valitettavasti. Turpeen kimppuun käydään, kivihiiltä poltetaan hyvällä halulla, halutaan estää rakentaminen kylille, samaan aikaan kun sitten kaadetaan viimeiset puistot kaupungeista. Sitähän on paljon ilmassa. Arvoisa puhemies! Tahdon tässä lopuksi vielä todeta sen, että kyllä meillä Suomessa pitää asumisen tukijärjestelmä (Puhemies koputtaa) perata ja käydä läpi. Nykyinen asumistukijärjestelmä ei ole järkevä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-12-20T19:14:18,2016-12-20T19:16:31,Tarkistettu,1.1 2016_138_366,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On tietysti mielenkiintoista kuunnella, kun vihreät ja keskusta kiistelevät siitä, kumpi on vihreämpi, mutta tosiasia on se, että järkevään ja vastuulliseen ympäristöpolitiikkaan päästiin vasta sitten, kun perussuomalaiset tulivat hallitukseen vahvana voimana. (Naurua) Esimerkiksi rakennuslainsäädännön uudistus on täällä käsittelyssä ja ennen kaikkea jätevesiasetus, joka taidettiin kyllä keskustalaisen pääministerin aikana säätää, mutta vasta nyt se saatiin historian lehdille, ja tämä on tietysti erinomainen asia ja perussuomalaisten suuri voimannäyte. Arvostan tietysti kaikkien puolueitten tavoitteita, toimintaa ja tuloksia, mutta tosiasiat on hyvä myös muistaa ja tunnustaa. Arvoisa puhemies! Kun Lauri Oinonen ei ole enää täällä eduskunnassa, on vuorotteluvapaalla, niin totean, että tämä suurpetokysymys on sellainen, johon myös pitää kiinnittää vakavasti huomiota. Toinen eläimiin liittyvä kysymys on peurat varsinkin tuolla lounaisessa Suomessa. Ne aiheuttavat hirvittävän paljon vahinkoa. Me panimme edustaja Ala-Nissilän esityksestä liikennejaostossa määrärahan Loimaan seudun hirvi- ja peura-aidalle, mutta siellä tarvittaisiin peurojen määrän voimakasta vähentämistä, niin kuin ystävämme Taito Ylhäinen aina muistuttaa sillä seudulla asuvana. Eli tällaisia toimenpiteitä tarvitaan. Lopuksi vielä totean, että kyllä Metso-ohjelman toteuttaminen ja siihen rahan lisääminen ovat myös perussuomalaisten ympäristöpolitiikan hyvää toteuttamista.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-20T19:16:32,2016-12-20T19:18:32,Tarkistettu,1.1 2016_138_367,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Varmaankaan ei ole tarkoituksenmukaista täällä kilvoitella sillä, kuka on vihrein tai mikä puolue on vihrein, vaan tämä ympäristöpolitiikka ja luonnonsuojelu on meidän yhteinen asiamme, ja toivottavasti ei aidosti ole ristiriitaa kollegoillani ja ystävilläni keskustassa näiden asioiden suhteen. Toivottavasti en kuullut oikein, kun sanottiin, että luonnonsuojelu ei hyödytä ketään. Sen sijaan painotan näitä kommentteja, joita keskustalaisilta ystäviltä on kuulunut siitä, miten tärkeää meidän on turvata luonto ja ympäristö myöskin tuleville sukupolville. Näiltä osin ympäristöpolitiikkaa ja luonnonsuojelua oikein mielellämme edistämme yhdessä tästä eteenkin päin. Haluan kiinnittää huomiota myös Itämeren osalta nyt yhteen asiaan, mitä on vähän jo sivuttukin. On puhuttu paljon muoveista, muovin kierrätyksen tehostamisen tarpeesta. Tämä on erittäin hyvä näkökulma. Suomihan on jäänyt kierrätyksen osalta kaiken kaikkiaan vähän kehitysmaaksi, vaikka meillä monella on jotenkin sellainen mielikuva, että me olisimme kierrätyksessä pitkällä. Me olimme jossakin vaiheessa, mutta nyt meidän kierrätyskehitys on ollut hyvinkin pysähtynyttä. Meidän pitää tehdä enemmän. Itämeren osalta on äärimmäisen huolestuttavaa, miten paljon roskaantuminen on lisääntynyt ja myös mikromuovit meressä eli muoviroska, joka on hioutunut niin pieneksi, ettei sitä enää silmällä erota, jolloin ei myöskään ole mitään mahdollisuutta saada sitä sieltä merestä pois, vaikka se aiheuttaa äärimmäisen paljon ongelmia eliöstölle meressä. Tämä roskaantuminen ja mikromuovit alkavat olla jo yhtä iso ongelma kuin rehevöityminen mutta jääneet huomattavasti vähemmälle keskustelulle ja toimenpiteille, joten on todella hienoa, että eduskunnassa tähän nyt kiinnitetään huomiota jatkossa myös toimien osalta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-12-20T19:18:33,2016-12-20T19:20:44,Tarkistettu,1.1 2016_138_368,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Haluan vielä kiinnittää kolmeen erilliseen asiaan huomiota. Rakentamisessa haluan kiinnittää siihen huomiota, että monet, lähes kaikki, meistä haluavat asua mahdollisimman kauan kotona. Siksi on tärkeää, että nyt budjetissa on näihin korjausavustuksiin ja hissikorjausavustuksiin riittävästi, kohtuullisesti määrärahoja huomioiden, että ihmiset ikääntyvät. Toinen asia, mihinkä haluan kiinnittää huomiota: Täällä on monissa puheenvuoroissa otettu esille saimaannorppa. Tosiasia on, että norppakanta Saimaalla on kasvanut viime vuosina huomattavasti ja jatkuvasti. Nyt siellä on noin 360 yksilöä viimeisten tietojen mukaan, kun 1980‑luvulla yksilöitä oli noin 120—150 kappaletta, elikkä norppakanta on näinä vuosina jo tuplaantunut. Norppakannan kasvamisesta johtuen rajoitukset, mitä siellä on nyt tehty kalastukseen, ovat perustuneet vapaaehtoisuuteen. Tässäkin asiassa se vapaaehtoisuus on tärkeä asia. Toivon, että myöskin jatkossa, jos sinne joitain rajoituksia tehdään, ne perustuvat vapaaehtoisuuteen. Nyt ei tarvita enää lisärajoituksia omasta mielestäni ollenkaan. Saimaalle mahtuvat sekä norpat, kalastajat että myös vapaa-ajan asukkaat. Ei tarvita lisää verkkokalastuskieltoja, kuten vihreät ovat täälläkin tänään omissa puheenvuoroissaan jollain tavalla esittäneet. Siis ei lisää rajoituksia. Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan todeta, että Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Siis uusi kansallispuisto Hossa on hieno ja tärkeä lahja 100‑vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Pelkkä sen kansallispuiston perustaminen ei kuitenkaan riitä tulevaisuudessa, vaan tulevaisuudessa tarvitaan lisäresursseja myös toimintojen kunnossapitoon, kuten myös edustaja Parviainen omassa puheenvuorossaan toi hyvin esille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-20T19:20:44,2016-12-20T19:22:56,Tarkistettu,1.1 2016_138_369,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ulla,Parviainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Maijala otti kaksi asiaa esille, vieraslajit ja kalakannat. Itse asiassa vieraslaji kanadanmajava on niin nopeasti leviämässä pohjoiseen päin, että se on hyvin nopeasti Oulangan kansallispuiston lajistossa, ja näinhän ei pitäisi käydä, että sinne tulee vieraslaji. Riittävästi työtä on ollut jo niitten vieraskasvistojen torjumisessa, mitä sinne meinaa tulla. Mutta sitten yksi huoli on kyllä noitten arvokkaitten uhanalaisten taimenten kantojen säilyttäminen. Kun Luonnonvarakeskus päätti lakkauttaa Käylän kalaviljelylaitoksen ja siirtää geenipankkien ylläpitämisen ihan toiseen vesistöön, niin täytyy toivoa nyt, ettei sattuisi mitään kohtalokasta riskiä ja tapahtuisi näille meidän harvinaisille, uhanalaisille kaloille korvaamaton vahinko. Olisimme mielellämme halunneet säilyttää näitten kasvattamisen tässä omassa vesistössä, joka vielä on tautivapaa vesistö.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1303,Female,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Ulla Parviainen,1303,2016-12-20T19:22:56,2016-12-20T19:24:04,Tarkistettu,1.1 2016_138_370,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! En malta nyt olla jatkamatta keskustelua näistä muovin aiheuttamista ympäristöhaitoista edustajien Hautala ja Sirén innoittamana tässä. Nythän tilanne on se, että meillä Suomessakin tulisi harkita erilaisten lainsäädännöllisten toimenpiteiden käyttöönottoa varsinkin kertakäyttöisen muovin osalta. Esimerkiksi Ranskassahan kertakäyttöisten ostosmuovikassien ja myöskin kertakäyttöisten muovisten ruokailuvälineiden käyttö ollaan todellakin nyt kieltämässä. Tässä parhaiten voitaisiinkin edetä puuttumalla nimenomaan näiden, sanotaanko nyt, tiettyjen tavallaan turhien muovikäyttötavaroiden, kuten esimerkiksi näiden ostoskassien, osalta kieltämällä niiden käyttö, ja kun meillä, kuten tiedetään — aikaisemminkin jo tuli mainittua — on esimerkiksi kotimaisesta puukuidusta mahdollista valmistaa muovia korvaavia tuotteita, niin tällä päästäisiin myöskin kansantaloudellisesti ihan positiivisiin ratkaisuihin. Tosiaankin näitä esimerkkejä maailmalta löytyy ja myöskin toivon mukaan pikkuhiljaa lisää sitä tutkimustietoa siitä, minkälaisia ne mikromuovin aiheuttamat ongelmat tuolla meidän vesistöissämme ovat.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1331,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2016-12-20T19:24:04,2016-12-20T19:25:30,Tarkistettu,1.1 2016_138_371,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi tämän pääluokan osalta haluan sanoa vielä sen, että kun katsoo suomalaista maaseutua ja sen mahdollisuuksia, niin kansantalouden kehittämisen ja tervehdyttämisen kannalta investointien liikkeelle saantihan on asia numero yksi. Tällä tiellä hallitus on toiminut määrätietoisesti tekemällä byrokratian purkua, jolloin kaavoitus on saatu selkeytettyä ja virtaviivaistettua. Valitusoikeuksia pitää vielä karsia pois. Ne miljardi-investoinnit, jotka siellä odottavat, ovat aidosti oikeita investointeja, jotka luovat uutta kasvua, kansantaloutta ja ennen kaikkea vähentävät työttömyyttä. Siis yli 7 miljardia, minkä työttömyydestä maksamme, on ihan oikeasti meidän omissa käsissämme, haluammeko sen pois. Kymmeniä vuosia on rakennettu valtavaa byrokratiaa rakentamisen ympärille ja kaavoituksen ympärille. Minkä tautta me emme sitä purkaisi, kun eihän siinä ole mistään luonto-osaamisesta kysymys? Jokainen kunta osaa asiansa hoitaa, ja jos tarvitaan asiantuntijoita, ne on ihan selkeästi ostettavissa. Tämän päivän maailmalta löytyy huipputason palvelua. Ihan voi tehdä vaikka kohde kohteelta kaupan ja tilata sieltä suunnitelman ja on huipputason osaamista, eikä ole mikään ongelma. Saavutettavuus on 100 prosenttia ja heti. Toinen asia, arvoisa rouva puhemies, vielä on se, että kun katsotaan kaavoituksen uusia keinoja, mitä ympäristöministeriö ajaa, nimenomaan tätä viherryttämistä ja viheryhteyksiä, monia muita pieniä jippoja, niin nyt on pidettävä huoli siitä, että tällaisilla uusilla määräyksillä ei palata siihen aikaan, jolloin byrokratiaa lisättiin. Eli meidän on pidettävä huoli siitä, että järjestelmiä yksinkertaistetaan. Jos joku kuvittelee, että tämän maan talous nostetaan sillä, että me luomme byrokratiaa lisää ja lisää kustannuksia ja jarrutamme investointeja, niin siitä ei kyllä mitään hyvää seuraa. Lopuksi vielä, rouva puhemies, haluan toivottaa tämän pääluokan kohdalla kaikille oikein hyvää joulunaikaa ja virkistävää vapaata, ja sitten kun palaamme töihin uusin voimin, niin on uudet puheet ja uudet haasteet.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p797,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2016-12-20T19:25:31,2016-12-20T19:27:23,Tarkistettu,1.1 2016_138_372,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Ala-Nissilä, joka jo ehti lähteä pois, iloitsi siitä, että Pariisin ilmastosopimus on saatu ja että nyt ei ole enää mitään tarvetta työlle. Mutta minä olen todella huolissani, sillä toimeenpanon aikahan on nyt, eikä meillä ole aikaa hukattavaksi. Maiden ilmastolupaukset ja ‑toimet eivät tällä hetkellä vastaa sitä, ettei maailma lämpenisi kahta astetta, saati sitä puoltatoista, mitä tavoitellaan. On kriittiset hetket toimia, etteivät jäätiköt sula, merenpinta nouse metreillä ja laajoja alueita aavikoidu. Pariisin ilmastosopimuksessa on keskeistä myös se, että maankäyttösektorin päästöt otetaan huomioon vuodesta 2020 lähtien ja kannustetaan kestävään metsätalouteen ja biotalouteen. Metsäkato vähentää hiilinieluja, ja näin ollen on loogista, että päästöt huomioidaan maankäyttösektorilla. Mutta hallituksen kantahan on, että tämän maankäyttösektorin eli LULUCF-sektorin joustot tulisi hyödyntää täysimääräisesti, ja käytännössä tämä tarkoittaa kokonaispäästötavoitteen alentamista. Päästötavoitteesta tinkiminen on kestämätöntä tilanteessa, jossa EU:n tavoitteet eivät vastaa Pariisin ilmastosopimusta. Hiilinieluihin tarvitaan tieteeseen ja faktoihin perustuvat läpinäkyvät laskentasäännöt, ja niiden tulee kannustaa kestävään metsä- ja biotalouteen, jossa metsän hiilinielut eivät vähene vaan pikemminkin globaalisti kasvavat. Nielujen vertailutaso ei voi olla kansallisesti mielivaltaisesti asetettavissa, mikä on se, mitä Suomen hallitus ajaa, vaan sen tulee perustua päästöjen todelliseen kehitykseen, sillä nielujen pieneneminenhän on itse asiassa sama asia kuin ilmastopäästö, ja se ei vain tässä tilanteessa enää voi tulla kysymykseen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-20T19:27:23,2016-12-20T19:29:20,Tarkistettu,1.1 2016_138_373,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Luonnon monimuotoisuus ja se, että se saadaan säilytettyä entisellään, on meidän kaikkien tavoite. Petoasiat ovat kokonaisuus, josta minut tunnetaan aika hyvin. Tulinhan aikoinaan eduskuntaankin sillä, että minun ensimmäinen poliittinen puheeni alkoi sillä tavalla, että olen se akka, jolta karhu tappoi viime kesänä 75 lammasta, mutta eivätpä karhut tienneet, että väärään aikaan lampaat muuten tappoivat. Näistä petoasioista tuon tässä ympäristöministeriön hallinnonalan kohdalla esille ahman. Ahma aiheuttaa porotaloudelle todella suuret vahingot, mutta se on tähän asti ollut täysin rauhoitettu eläin. Ahmakannan hoitosuunnitelma tehtiin vuonna 2014 ja sinne kirjoitettiin, että ahmoja voidaan alkaa poistamaan. Poromiehet ovat todella odottaneet tätä ahmojen poistohommaa, koska siihen päästäisiin niin, että ne erityistä vahinkoa aiheuttavat eläimet voitaisiin poistaa. Eiväthän kaikki ahmat todellakaan aiheuta vahinkoja, mutta on yksittäisiä ahmoja, jotka ovat todella pahoja petoja. Siis yksittäinen ahma saattaa 30:tä poroakin vain vahingoittaa, ei välttämättä edes tappaa, yhteen paikkaan. On muuten aikamoinen näky ja paikka nähdä se tilanne, mikä se on. Poromiehet odottavat sitä, että saataisiin tämä ahmakannan hoitosuunnitelman täytäntöönpanoa edellyttävä asetus aikaiseksi. Tämä asetus toivon mukaan saadaan nyt sitten tehtyä. Erityinen peruste tälle asetuksen saamiselle on se, että nyt on havaittu, että eteläisessä Suomessa poronhoitoalueen eteläpuolella on todella huomattava määrä ahmoja. Tunnetteko te muuten, minkälaiset jäljet on ahmalla? Suosittelen etelämpänä asuvia ihmisiä opiskelemaan ahmojen jälkien tunnistamisen, voitte yllättyä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-20T19:29:20,2016-12-20T19:31:19,Tarkistettu,1.1 2016_138_374,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Savola otti esille tämän jätevesiasetuksen, ja täytyy sanoa, aivan kuten edustaja Kankaanniemi tässä esitti, että tämä järkeistäminen jätevesiasetuksessa aloitettiin perussuomalaisten toimesta. (Välihuuto) Suomi on Euroopan ainoa maa, missä asunnottomuus on vähentynyt viimeisten vuosien aikana. Asunnottomuutta silti esiintyy maassamme, ja sen ennaltaehkäisyn parissa on jatkettava määrätietoista työtä. Ympäristöministeriöllä on muun muassa käynnissä huoneistoturvavakuutukseen liittyvä pilottihanke, jossa vuokranantaja ottaa huoneistoturvavakuutuksen, kun vuokralaiselle ei kotivakuutusta myönnetä. Tämänkaltaisia hankkeita todella tarvitaan, ja olen hyvin tyytyväinen, että hallituksen hyväksymää asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa viedään eteenpäin. Myös edustaja Louhelainen ja edustaja Kankaanniemi ottivat tämän asunnottomuuden esille hyvin puheenvuoroissaan. Sähköautot ovat tulevaisuutta. Uudenkaupungin autotehdas aloitti, muistan sen, 1969, ja ensimmäinen auto, mikä meillekin silloin hankittiin, kun asuimme aika lähellä sitä autotehdasta, oli Saab, tietenkin. Tämä sähköautoasia on nostettu esille moneen kertaan täällä salissa, myös tänään, ja se on tulevaisuutta. Sähköautotuotanto on hyvin todennäköistä myös Uudenkaupungin autotehtaan tulevaisuudesta puhuttaessa. Autotehdas on toiminut melkein 50 vuotta. Siinä on ollut todella vaikeita aikoja välillä. Autotuotanto ja autotehtaan mahdollisuudet jatkaa ovat hiipuneet, mutta kuitenkin autotehdas on pyristellyt ja nyt menee paljon paremmin ja aika hyvältä näyttää tulevaisuus. Myös toivoisin, että täällä salissa kaupunkilaiset ja maaseudun väki, johon itsekin kuulun, lähentyisivät ja rakentaisivat Suomea eikä riideltäisi.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-12-20T19:31:20,2016-12-20T19:33:28,Tarkistettu,1.1 2016_138_375,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Honkonen tuossa ansiokkaasti listasi hyviä esimerkkejä siitä, millä tavalla tähän muovin aiheuttamaan ympäristöongelmaan voitaisiin tarttua. Siihen listaan haluan vielä lisätä esimerkiksi kosmetiikan sisältämät hienot mikroroskat, joissa myöskin on osaltaan muovia mukana. Tämä on esimerkki erittäin turhasta sisällöstä kosmetiikassa, joka aiheuttaa vielä ympäristölle ongelmia, kun se siitä huuhtoutuu vesien mukana meidän vesistöihimme. Tämä siis lisäyksenä siihen hyvien esimerkkien listaan. Asuntopolitiikan puolella haluan vielä nostaa esille normienpurun hengessä yhden näkökulman, mikä koskee erityisesti opiskelijoille suunnattua asuntotuotantoa. Nimittäin hirvittävän monella opiskelijalla ei ole käytössään autoa. Niinpä onkin aika epätarkoituksenmukaista, että näiden opiskelijoille suunnattavien uudisrakennusten yhteydessä myöskin autopaikkoja tehdään. Ne eivät ole välttämättömiä. Opiskelijat yleensä sijoittuvat lähelle korkeakouluja ja myöskin käyttävät fillareita ja joukkoliikennettä, jota monessa kunnassa on myös kovasti kehitetty. Näinpä opiskelija-asuntojen osalta autopaikat eivät ole tarpeellisia, ja niitä vähentämällä voitaisiin myöskin näitä kustannuksia saada karsittua, kun tämä kohtuuhintainen asuminen meidän kaikkien yhteinen huolemme on.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-12-20T19:33:28,2016-12-20T19:35:20,Tarkistettu,1.1 2016_138_376,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Rouva puhemies! Täällä joku aika sitten virheellisesti kerrottiin, että Suomi olisi tinkimässä omista ilmastovelvoitteistaan. Ei ole, vaan Suomi Sipilän hallituksen johdolla on hakemassa oikeudenmukaisia ja luonnontieteeseen perustuvia laskentamalleja, joilla näitä mekanismeja rakennetaan. Se on se ainoa kestävä tie, jolla me voimme tässä asiassa edetä. Se kohtelee myös kaikkia maita samalla tavalla, niin kuin sen pitääkin. Sen pitää perustua luonnontieteeseen ihan ehdottomasti. Puhemies! Norppa-asia on myös keskusteluttanut erittäin paljon. Saimaannorppakantahan on kasvanut ja kehittynyt myönteisesti jo pitkän aikaa. Mikä sai kannan kehityksen kääntymään? Se, että paikallisten kanssa istuttiin samaan pöytään, etsittiin ne mekanismit, joihin kaikki sitoutuivat. Se oli se tae, jolla tämä kannan kasvu aikaansaatiin. Näin pitää myöskin jatkaa. Se ei toimi niin, että jostakin ylhäältä määritellään tapoja, joilla pitää toimia, eikä kuunnella paikallisia asukkaita, jotka siellä Saimaalla ovat aina liikkuneet sukupolvesta toiseen, tietävät, miten norppa käyttäytyy, miten norppa lisääntyy, mitä se vaatii, mitä se sietää. Sitä kautta on pystytty lisäämään sitä luottamusta. Se on ihan selvä, näin pitää toimia. Enempää rajoitteita ei missään nimessä tarvita kuin siellä tällä hetkellä on, koska kanta kasvaa hyvällä tavalla. Puhemies! Lopuksi: Meillä on tällä hetkellä iso joukko sellaisia eläinlajeja tuolla tiukasti suojeltavien listalla, jotka eivät enää tuollaista suojelua tarvitsisi. Monet niistä ovat tulleet täällä esille: valkoposkihanhet, naakat, merimetsot ja niin edelleen. Täytyy olla EU:ssa myöskin mekanismi, jolla näitä listoja tarkastellaan sen mukaan, miten kannat kehittyvät, eikä kategorisesti pidetä forever näitä voimassa, jotka joskus ovat olleet. (Puhemies koputtaa) Kun kanta kehittyy, niin silloin suojelutasonkin pitää muuttua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-12-20T19:35:21,2016-12-20T19:37:31,Tarkistettu,1.1 2016_138_377,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jo vuosisatoja maassamme on valjastettu virtaavia vesistöjä. Sähköntuotannolla on ollut suuri yhteiskunnallinen painoarvo ja merkitys. Vaeltavien kalakantojen arvo on taannoin jäänyt kokonaisarvioinnissa selvästi toiseksi. Vaeltavien kalojen ja virtavesien ekosysteemien muutoksiin on nyt kuitenkin herätty. Vaellusreittien ennallistaminen kalateitä rakentamalla onkin yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Esimerkiksi Karjaanjoen kalatiehanketta on viety eteenpäin vuosien varrella monien ihmisten toimesta. Nyt sitkeä työ on kantamassa hedelmää ministeri Tiilikaisen myönnettyä valtion osarahoituksen hankkeen toteuttamiseen. Valtion sitoutumisen myötä myös voimalaitosyhtiöt, lukuisat yksityiset toimijat ja alueen kunnat ovat sitoutuneet hankkeeseen. Alueen yhteinen näkemys, hyvä suunnittelu ja sitoutuminen ovat tuottamassa hienon lopputuloksen. Uskallan sanoa, että Länsi-Uudenmaan kalatiehankkeen toimintamallista on oppimista moneen muuhunkin hankkeeseen muillekin alueille Suomessa. Meillä Karjaanjoen vesistössä sähköntuotantoon rakennetut voimalat estävät vaelluskalojen nousun vesistössä, joka täydessä mitassaan yltää mereltä Raaseporin, Lohjan, Vihdin ja Karkkilan kautta aina Lopen latvavesille saakka. Nyt hankkeen avulla päästään parantamaan vaelluskalakantojen olosuhteita. Samalla suunnitellaan kokonaisvaltaisesti vesistöjen käyttöä ja hyvää hoitoa. Vesistöjen kunto paranee samoin kuin eri lajien elinympäristö ja elinvoima. Hankkeella on merkitystä ympäristöarvojen lisäksi myös vapaa-ajankalastajille, ja se varmasti hyödyttää myös alueen matkailutoimintaa ja vahvistaa kala- ja raakkukantojen lisäksi sitä kautta myös työllisyyttä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p913,Male,1975-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2016-12-20T19:37:31,2016-12-20T19:39:20,Tarkistettu,1.1 2016_138_378,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Marisanna,Jarva,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On ehkä syytä palauttaa mieleen muutama fakta tästä jätevesikysymyksestä. Nämä kummalliset määräyksethän, mitkä tosiaan aikoinaan tehtiin, ovat RKP:n ympäristöministerin Enestamin ajoilta, eikä niitä riittävän hyvin tuloksin saatu höllennettyä myöhemmin, vaan nyt sitten Sipilän hallituksen myötä saatiin todellakin tämä järkipäätös aikaiseksi. On hyvä, että vanhempi ikäpolvi, vanhemmat asukkaat, maaseudullakin on tästä nyt vapautettu, ja myöskin sitten ranta-alueilla tämä asia pitää laittaa kuntoon, mutta nimenomaan jos ei ranta-alueella ole tämä kiinteistö, niin on hyvä, että siellä ei pakoteta myöskään sitten tietyntyppisiin puhdistusjärjestelmiin. Tässä on monta hyvää muutosta, ja tätä päätöstä on kyllä kiitetty. Sitten toiseen aiheeseen. Metsien käytöstä: On erittäin hyvä, että Suomi on edistyksellinen nyt tässä uusiutuvaan energiaan siirtymisessä, biotalouteen siirtymisessä. Meidän metsäthän kasvavat koko ajan nopeammin, ja kun saadaan tuo metsien hoito erityisesti nuorten metsien osalta kuntoon — tällä hetkellähän liian suuri osuus varsinkin meidän nuorista metsistä on hyvinkin tyydyttävällä tasolla, jopa huonolla tasolla, kaupungistumisen takia metsän hoitoa harrastavia ja ammatikseen tekeviä on liian vähän suhteessa metsien määrään — ja kun myöskin metsäyrittäjyyttä saadaan ammattimaistettua, niin metsät tulevat kasvamaan enemmän tämän hyvän hoidon myötä. On erittäin tärkeää, että puulle saadaan myös käyttöä, mutta kyllä tästäkin tullaan huolehtimaan, ja Suomi tulee olemaan kärkimaita siinä, että meidän metsistä pidetään huolta ja myös ilmastosta tätä myöten.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1335,Female,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Marisanna Jarva,1335,2016-12-20T19:39:21,2016-12-20T19:41:18,Tarkistettu,1.1 2016_138_379,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä varmaan voitaisiin toinen neljätuntinen sessio erikseen järjestää. Onneksi siihen ei enää ole tarvetta. Haluan vielä nostaa esille erään yksityiskohdan, jota olen yrittänyt tässä valmistelun ja käsittelyn aikana pitää esillä. Nimittäin on lopulta täysin semantiikkaa, mitä me sovimme näistä yksityiskohdista tai vaadittavista puhdistustasoista, elleivät ne laitteet, jotka asennetaan, todellisuudessa toimi. Tällä hetkellähän meillä ole mahdollisuutta juurikaan todentaa niiden toimivuutta eikä resursoida niitten valvontaa. Mutta meidän pitää kiinnittää huomiota siihen, että oikealle paikalle asennetaan juuri sinne parhaalla mahdollisella tavalla soveltuva laite, joka myös tämän meidän nyt yhteisesti sopiman haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen tavoitteita edistää. Lopultahan tällä kiistanalaisella kokonaisuudella ei ole juurikaan merkitystä, elleivät ne vesistöt puhdistu ja hyödy siitä paitsi ympäristön näkökulmasta myös hygieniasyistä, jotka ovat ehkä hieman vähäisemmällä huomiolla olleet. Joten todellakin kannan huolta siitä, että me pystymme varmistamaan, että laitteet, joita puhdistustarkoituksessa asennetaan sinne haja-asutusalueille ja jotka tämä lainsäädäntö edellyttää asentamaan, myöskin toteuttavat sen työn, mitä varten niitä sinne asetetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-12-20T19:41:19,2016-12-20T19:43:03,Tarkistettu,1.1 2016_138_380,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriön hallinnon-alan toimilla on todella suuri merkitys Lapin elinkeinotoiminnalle ja erityisesti matkailuosa-alueelle. Tässä yksi olennainen asia on kalatie- ja vaelluskala-asia ja siihen myönnettävät määrärahat. Tästä merkinnästä hallitusohjelmassa ja nyt sitten myöskin talousarviossa varatuista rahoista olen todella tyytyväinen, kuten on Kalatalouden Keskusliittokin. Me tämän avulla saamme eri puolilla Suomea parannettua kalatieasioita, vaelluskalojen tilannetta saadaan huomattavasti paremmaksi. Tämä on pitkä projekti, eikä sitä tällä hallituskaudella saada todellakaan vielä valmiiksi, mutta jokainen askel on eteenpäin tässä pitkässä projektissa. Kun vesistömme on rakennettu, niin millä tavalla me saamme pelastettua takaisin kalojen vaeltamisen ylös lisääntymisalueillensa? Itse olen Kemijoen vesistöalueelta, ja meille lappilaisille matkailussa on todella huikea asia, jos ja kun me saamme sen lohen taas nousemaan myöskin Kemijoessa ylöspäin. Ensimmäiset hankkeet ovat nytten jo työn alla, ja sen näkee sitten, kuinka kauan siinä menee, mutta nyt sitten tällä kalatiehankkeella — kalaporrasasiat, erinäköiset kuviot, mitä siellä on — saamme varmasti tuloksia aikaiseksi. Ja kyllä minun haaveenani on, että vielä joku päivä me siellä Kemijoen latvoilla, Tenniön varressa, kotirannassa voisimme pyytää lohta, joka on itse noussut ylös.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-20T19:43:03,2016-12-20T19:44:43,Tarkistettu,1.1 2016_138_381,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Jätevesiasetuksen järkeistäminen tällä hallituskaudella on hyvä asia. Mutta yksi asia mietityttää todella. Nimittäin moni mökinmummo ja moni muukin sijoitti jopa kymppitonnin tähän asetuksen mukaiseen systeemiin. Nyt onkin kysymys siitä, kun eivät laitteet toimi, pitäisikö heille jotenkin korvata tämä. Se on aivan järkyttävää, että moni tosi vähävarainen oli kuuliainen ja heti hoiti asiat kuntoon mutta kuitenkaan nämä laitteet, mitä on laitettu, eivät toimi ollenkaan ja tämä sijoitus on ollut turha. Pitäisi nyt harkita, voisiko tämän jotenkin korvata heille. (Jukka Gustafsson: No edustaja on hallituspuolueen jäsen, hommiin vaan!)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-12-20T19:44:43,2016-12-20T19:45:38,Tarkistettu,1.1 2016_138_382,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Vielä näistä vaelluskaloista ja vesivoimasta, jotka tässä keskustelun loppupuolella nousivat esiin. Meillähän on Suomessa energiayhtiöt velvoitettu korvaamaan patoamisesta aiheutuvia haittoja kustantamalla kalaistutuksen kuluja, mutta tässä on parannettavaa edelleen, niin kuin tässä aikaisemminkin kuultiin. Toinen asia on se, minkälaisia ongelmia nämä padot kaiken kaikkiaan aiheuttavat suhteessa siihen, minkälainen merkitys vesivoimalla näiden patojen kautta on Suomen energiatuotannossa. Itse asiassa energiatuotannosta vain pieni osa, oliko se nyt 3 vai 4 prosenttia, tulee vesivoimasta, ja Suomessa on paljon sellaisia patoja, jotka eivät juurikaan tätä energiaa tai sähköä tuota. Olisikin hyvä pohtia, voitaisiinko näitä turhia patoja purkaa ja panostaa sitten niihin, joiden osalta on suurempi hyöty suhteessa tähän energiatuotantoon, ettei ole niin, että meillä on patoja, jotka aiheuttavat haittaa kalakannoille ja ympäristölle mutta eivät juuri sitten hyödytä tätä meidän energiantuotantoamme. Haluan vielä lopuksi toivottaa kaikille keskustelijoille oikein mukavaa ja rauhallista joulua, ja toivottavasti meillä kaikilla on mahdollisuus nauttia Suomen upeasta luonnosta tämän pienen hengähdystaukomme aikana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1219,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2016-12-20T19:45:38,2016-12-20T19:47:21,Tarkistettu,1.1 2016_138_383,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustajat Maijala ja Sirén ottivat esille nämä kalatiet ja voimalaitospadot. Myös minä olen sitä mieltä, että Suomessa olisi nyt korkea aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen siitä sodanjälkeisestä vaiheesta, jolloin kovalla kiireellä rakennettiin vesivoimaa, kun siihenastista vesivoimaa oli jäänyt uuden itärajan taa aikamoinen määrä. On ymmärrettävää, että silloin ei ajateltu kalateitä, mutta kyllä nyt pitäisi ajatella. Maailmalla on esimerkkejä toimivista kalateistä, ja kyllä meidän nyt pitäisi saada lainsäädäntö sellaiselle tolalle — vesivoimayhtiöt, jotka ovat vuosikymmeniä toimineet vähän niin kuin valtio valtiossa, ovat pystyneet estämään sellaiset lakimuutokset, joista tällainen kalatievelvoite tulisi — että se asia saataisiin nyt pikkuhiljaa kuntoon. Aivan kuten edustaja Maijala kyllä minäkin toivon, että tulee aika, jolloin lohi nousee omin avuin muun muassa Kemijoen latvavesille. Mutta sitten tästä, kun edustaja Elomaa otti esille ne ihmiset, jotka ovat ensimmäisten joukoissa aikoinaan hankkineet näitä jätevedenpuhdistuslaitteita. Silloin, kun kysymys on laitteista, jotka eivät toimi, ymmärtääkseni normaalin kuluttajasuojalainsäädännön pitäisi auttaa näitä ihmisiä. Eli jos on myyty harhaanjohtavin lupauksin ja jos on myyty laitteita, jotka eivät toimi siinä tarkoituksessa, johon ne on myyty, silloin kuluttajaa on huijattu ja kuluttajansuojalainsäädännön, kuluttajaviranomaisten pitäisi toimia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p363,Female,1951-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Satu Hassi,363,2016-12-20T19:47:21,2016-12-20T19:49:24,Tarkistettu,1.1 2016_138_384,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Näitä aggressiivisten myyntimiehien kautta tapahtuneita hukkainvestointeja varmasti tuli jätevesipuhdistamoitten kohdalla, ja juuri näin: jos nämä laitteet eivät toimi, niin silloin korvauksia pitää sieltä hakea. Mutta mitä itse byrokratian purkuun tulee vielä tältäkin osin, koska se tämmöinen kantava teema on ollut, sen lisäksi, että nyt tätä jätevesiasetusta saatiin kohtuullistettua, on tärkeää, että ollaan pystytty myös muihin asioihin puuttumaan ja puututaan edelleen. Esimerkiksi kun meillä on niin yleinen luonnossa liikkuva eläin kuin liito-orava, joka on aiemmin ollut hyvinkin rajoittava tekijä muun muassa kaavoituksen ja rakentamisen suhteen, niin on hyvä, että sitä koskevista rajauksista pystytään luopumaan ja näitä suojelualueitten merkintöjä keventämään myöskin siltä osin. Haluan myös nostaa tässä esiin kemikaalilakiin liittyvät asiat. Kun maanviljelijät jatkossakin kasvinsuojelututkinnon tekevät, niin siinä on tärkeää kyllä kiinnittää huomiota, että ei synny liian voimallisia velvoitteita tämän kemikaalilain seurauksena, jos esimerkiksi tuholaistorjujan pätevyyttä, täysin tähän kasvinsuojeluun kuulumatonta tekijää, tai muuta jouduttaisiin suorittamaan, mikä taas tekisi lisää kustannuksia jo muutenkin vaikeuksissa oleville viljelijöille. Kun kasvinsuojelusta puhutaan maataloudessakin, niin kyllä tämmöiset aivan käytännön kokemukset ja tekijät ovat sitä parasta oppia siinäkin, eikä tietysti siltikään paha ole, vaikka myöskin koulutusta tähän liittyen annetaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-20T19:49:24,2016-12-20T19:51:23,Tarkistettu,1.1 2016_138_385,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Johanna,Karimäki,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! On hienoa, että niin moni edustaja täällä on ottanut kantaa uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttämisen puolesta. Edustaja Viljanen puhui tästä Karjaanjoen vesistön kalatiehankkeesta, mikä onkin todella kannatettava, kuin myös kaikki Lohjan seudun elvyttävät kalatiet. Kemijoella olisi loistavaa nähdä kalannousuja. Kymijoellakin on elvytetty hankkeita. Tämä  kansallinen kalatiestrategiahan hyväksyttiin hallituksessa maaliskuussa 2012 uhanalaisten vaelluskalojen suojelemiseksi ja niiden elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Kun täällä niin moni edustaja on kalojen ystävä ja hallituksella on kärkihanke, niin voisitte yksissä tuumin viedä eteenpäin sitä viestiä, että näitä kalatiestrategian hankkeita voisi vieläkin hyvin kiihdyttää, sillä hallitushan on itse asiassa leikannut momentilta Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen miljoona euroa, jonka se on sitten siirtänyt Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeelle. Elikkä summa summarum: perusrahoitus on nimetty uudelleen kärkihankerahoitukseksi. Kaiken kaikkiaan se, mitä tarvitaan myös, olisi se, että näihin vanhoihin, ikiaikaisiin vesilupiin voitaisiin puuttua, että voitaisiin velvoittaa kalatie myös niille vesivoimaloille, joilla on olemassa oleva, vanha vesilupa. Tähän toivon tätä samaa yksituumaisuutta ja halua suojella meidän arvokkaita vaelluskalakantojamme jatkossakin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p921,Female,1973-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Johanna Karimäki,921,2016-12-20T19:51:23,2016-12-20T19:53:06,Tarkistettu,1.1 2016_138_386,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Lyhyesti totean vain, että todellakin haja-asutusalueiden jätevesiasetus syntyi vuonna 2003 eli noin 13 vuotta sitten ja silloin ympäristöministerinä oli Jan-Erik Enestam RKP:stä. Tuota asetusta yritettiin sen jälkeen korjata ja tehdä kohtuulliseksi, mutta se ei onnistunut. Vasta nyt tämän hallituksen toimesta tämä on saatu korjattua ja asianmukaiseen muotoon. Tämä on ikävä tosiasia, minkä edustaja Elomaa otti esille, että monet iäkkäät ihmiset joutuivat paineen alla teettämään kalliin remontin, joka ei nyt sitten olisikaan tarpeen. Se on ikävää, mutta ei siihen varmaan voida enää palata, että sitä mitenkään korvattaisiin. Mutta pahoittelut, että näin on päässyt käymään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p175,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2016-12-20T19:53:07,2016-12-20T19:54:11,Tarkistettu,1.1 2016_138_387,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Ajattelin vielä huomioida tämän kalatiehankekysymyksen, kun se nousi tässä keskustelussa vielä esille. Kyllä se on sikäli historiallista, että ensimmäistä kertaa näin massiivisesti on otettu myös kalatiet yhdeksi kärkihankkeeksi ja tehdään erittäin mittavaa työtä, että saataisiin myös niitä menneitä, valjastettuja jokia sitten palautettua jälleen lohikannan osalta. Ensi vuoden aikana olisi tärkeää myös, että ministeri selvittäisi tämän Tornionjoen lohiregale-kysymyksen, joka on jo vuosia, vuosisatoja itse asiassa, vellonut tietämättömänä. Tällä hetkellähän ministeriö jo hakee siihen uutta selvitystä, vertailevaa tutkimusta, mutta se asia kyllä pitäisi saada kuntoon. Onkin hienoa, että ministeri on asiaan perehtynyt myös ruotsalaisen kollegansa kanssa. On nimittäin tosiasia, että jos ajattelee sitä luontomatkailua, mille Pohjois-Suomessa erittäin iso osa elinkeinorakenteesta jo alkaa nojautumaan ja jonka kasvuprosentit ovat aivan hurjia monin seuduin, jopa 20:tä prosenttia, niin kyllä myös kalastukseen liittyvä matkailu on erittäin suuressa osassa tulevina vuosikymmeninä. Huomaamme varmasti myös sen, että ensi vuonna, kun Hossan kansallispuisto perustetaan, kyllä Suomussalmella veroeurokertymä tulee olemaan mittava. Niissä Lapin suurissa kansallispuistoissa käy vuosittain satojatuhansia vierailijoita, pienimmissä ainoastaan kymmeniätuhansia, mutta siitä huomataan jo, että se matkailupotentiaali on varsin hurja.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-20T19:54:11,2016-12-20T19:55:59,Tarkistettu,1.1 2016_138_388,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on useampi puheenvuoro käytetty nimenomaan haja-asutusaluetta koskevasta jätevesilaista ja sen tarpeellisuudesta, että onko sitä nyt tarpeellista muuttaa. Omasta mielestäni lakiesitys on tarpeellinen siitä syystä, että se nykyisin voimassa oleva asetus on epäselvä ja epämääräinen ja siihen tarvitaan tarkennuksia. Monet ihmiset ovat aikanaan jo tehneet parannuksia niihin jätevesijärjestelmiin, mitkä heillä ovat olleet. Miksi he ovat tehneet niitä kalliita ratkaisuja? Osa on ollut tarpeellisia, osa ei ole ollut tarpeellisia, ja se on johtunut hyvin paljon siitä, että ei ole ollut tarkkaa tietoa, mitä vaaditaan ja millaisia laitteita vaaditaan. Tiedottaminen on ollut puutteellista myöskin kunnissa. Kuntien ympäristöviranomaiset eivät ole itsekään tienneet, mikä on se vaatimustaso, mitä vaaditaan. Nyt tämä laki, kun se astuu voimaan, selkeyttää huomattavasti nykyistä asetusta. Siinä määritellään nimenomaan se metrimäärä, mikä on vesistöstä, 100 metriä. Jos on 100:aa metriä kauempana vesistöstä oleva rakennus, niin silloin ei tarvitse tehdä muutoksia ennen kuin vasta sitten, kun tulee uudisrakentamiseen verrattava rakennuslupatoimenpide. Silloin tulee tehdä niitä muutoksia, jos tarvitaan, ja, mikä on olennaista, ainoastaan perustason vaativat toimenpiteet. Se on olennaista, että ei tarvitse tehdä parempia kuin mitä perustaso vaatii. Itse näen, että nyt tämän jälkeen, kun tämä jätevesilaki astuu voimaan, myöskin tiedottamiseen tarvitaan panostusta ja että kuntien viranomaiset myöskin tietävät, mikä on se taso, mitä nyt tarvitsee tehdä, ja tiedottaminen on avainasemassa myöskin tästä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1120,Male,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2016-12-20T19:55:59,2016-12-20T19:58:00,Tarkistettu,1.1 2016_138_389,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Eeva-Maria,Maijala,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Karimäki otti esille sen, että hallitus leikkasi miljoonan kalastonhoitopuolen rahoista. Se miljoona oltaisiin todellakin tarvittu myöskin ensi vuonna, mutta kyse ei ole siitä, että hallitus leikkasi tämän miljoonan, vaan kyse on siitä, että tämän vuoden alusta tuli voimaan uusi kalastuslaki ja uusi kalastuslaki määrittelee sen, paljonko näitä kalastonhoitomaksuja ja varoja on käytettävissä kalastonhoitoon. Me yritimme kyllä sitä, että tämä olisi mennyt niin, että raha olisi riittänyt, mutta kun tämä laki on edellisen hallituksen päättämä laki, niin nyt sitten ilmeisesti me joudumme sitä miettimään ensi vuonna uudelleen. Nimittäin valtiovarainvaliokunta on omassa mietinnössään kirjoittanut seuraavalla tavalla: ""Kalatalouden edistäminen. Momentille esitetään 8,7 miljoonan euron määrärahaa, joka on 1,85 miljoonaa euroa eli 18 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Syynä tähän on kalastonhoitomaksujen kertymän pieneneminen, mikä johtuu lähinnä 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden maksuvapautuksesta. Valiokunta toteaa, että kalatalouden edistämisen kannalta on kestämätöntä, ettei kasvava senioriväestö osallistu lainkaan sen rahoitukseen."" Ensi vuonna varmasti joudumme miettimään tätä asiaa kokonaisuudessaan, ja nyt todennäköistä onkin, että seuraavaksi käsiteltävissä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahoissa puhutaan tästä kalastuslaista sitten lisää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1151,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+8.8.aspx,fi,Eeva-Maria Maijala,1151,2016-12-20T19:58:00,2016-12-20T19:59:41,Tarkistettu,1.1 2016_138_390,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a §:n,  oppilas-  ja  opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_138_391,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a §:n,  oppilas-  ja  opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp","Arvoisa puhemies! Koulukuraattori tekee tärkeää työtä osana oppilashuoltoa, ja kuraattori on oppilashuoltoryhmässä erityisesti sosiaalihuollon asiantuntija. Nyt tässä käsittelyssä olevassa lakiesityksessä ollaan heikentämässä kuraattorin pätevyysvaatimuksia. Oppilaiden perusoikeuksiin kuuluu kuitenkin saada laillistetun sosiaalialan ammattihenkilön palveluja ja tietoa sosiaalipalveluista oppilaitoksissa. Kuraattorin työssä tarvitaan soveltuvien korkeakouluopintojen ohella myös riittävästi sosiaalityön ammattiopintoja. Siksi esitänkin, että nämä lakiehdotukset hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisesti, paitsi että 4. lakiehdotuksen 7 § poistetaan ja että lausumaehdotus hylätään.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1087,Female,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+9.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2016-12-20T22:11:27,2016-12-20T22:12:26,Tarkistettu,1.1 2016_138_392,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a §:n,  oppilas-  ja  opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Mäkisalo-Ropposen esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+9.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-12-20T22:12:32,2016-12-20T22:12:43,Tarkistettu,1.1 2016_138_393,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tulliasioissa Argentiinan tasavallan kanssa tehdyn  sopimuksen  hyväksymisestä  ja  laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta>>>Hallituksen esitys HE 222/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 29/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Ensin päätetään hallintovaliokunnan mietinnön HaVM 29/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_138_394,138/2016,2016-12-20,10.06,22.18,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK, Hallituksen esitys eduskunnalle puolustusmateriaalialan  pohjoismaisesta yhteistyöstä tehdyn sopimuksen  hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen  lainsäädännön  alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laiksi puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta pohjoismaiden välillä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 253/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 3/2016 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Ensin päätetään puolustusvaliokunnan mietinnön PuVM 3/2016 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2016+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_139_1,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perusopetuslain  29 §:n,  lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Keskustelu asiasta päättyi 20.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Merja Mäkisalo-Ropponen Ville Skinnarin kannattamana ehdottanut, että mietintöön sisältyvä lausumaehdotus hylätään.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_2,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi perusopetuslain  29 §:n,  lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a §:n, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 18/2016 vp",Lopuksi on päätettävä mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_3,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp. Asian käsittely keskeytettiin 20.12.2016 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_4,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Lopuksi päätetään epäluottamusehdotuksista.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_5,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kun hallituksen epäoikeudenmukainen budjettiesitys ei ole muuttunut piiruakaan oikeudenmukaisempaan suuntaan näissä äänestyksissä, joudun tekemään vastalauseen 3 mukaisesti seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen:",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.aspx,fi,Kari Uotila,507,,,, 2016_139_6,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Uotilan tekemää ehdotusta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,,,, 2016_139_7,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kari Uotila on Li Anderssonin kannattamana tehnyt ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Lisäksi talousarvioehdotuksen käsittelyssä on tehty seuraavat ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle: Krista Kiuru sd Sanna Marinin sd kannattamana: ""Eduskunta toteaa, että hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan. Hallitus on jatkuvasti laiminlyönyt työllisyyden ja talouskasvun edistämisen, mikä on johtanut eriarvoisuuden kasvuun. Näin ollen eduskunta vaatii, että hallitus tuo välittömästi eduskunnan käsiteltäväksi uusia korjaavia toimia maamme taloudellisen tilan parantamiseksi sekä eriarvoisuuden vähentämiseksi. Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut eikä nauti eduskunnan luottamusta."" Ozan Yanar vihr Krista Mikkosen vihr kannattamana: ""Hallituksen mittavat leikkaukset koulutukseen syövät osaamisperustaamme ja vievät pohjaa pois tulevaisuuden kasvulta. Hallituksen kohtuuttomat leikkaukset sosiaaliturvaan heikentävät pienituloisten asemaa samaan aikaan, kun hyväosaisille suunnataan uusia veronkevennyksiä. Hallituksen kyvyttömyys uudistaa taloutta ja karsia ympäristölle haitallisia tukia heikentää mahdollisuuksia torjua ilmastonmuutosta sekä hyötyä energiamurroksen synnyttämistä kasvun mahdollisuuksista. Myös kehitysyhteistyöstä ja luonnonsuojelusta leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, jolla ei rakenneta parempaa tulevaisuutta. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."" Mats Nylund r Mats Löfströmin r kannattamana: ""Sipilän hallitus esittää massiivisia koulutukseen kohdistuvia leikkauksia. Koulutusleikkaukset muodostavat todellisen uhan opetuksen ja tutkimuksen laadulle, koulutuksen tasa-arvolle ja maamme kilpailukyvylle. Hallitus ei myöskään kiistattomasta tarpeesta huolimatta ole valmis uudistamaan perhevapaita, kotihoidon tukea ja varhaiskasvatusta. Hallitus leikkaa lisäksi valtavasti kehitysavusta. Leikkausten seurauksena kehitysapu on vain noin 0,40 prosenttiin BKT:sta, ja leikkaukset kohdistuvat suoraan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Kehitysapuleikkaukset vaarantavat myös Suomen maineen vastuullisena ja luotettavana kansainvälisenä toimijana. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."" Peter Östman kd Antero Laukkasen kd kannattamana: ""Itsenäisessä Suomessa on vaalittava kansakunnan yhtenäisyyttä sekä kansalaisten mahdollisuutta hankkia itselleen ja perheelleen riittävä elanto ja elintaso. Velkaantuminen rajoittaa niin kansakuntamme, kuntiemme kuin kansalaisten itsenäisyyttä. Velkaa ei pidä kerryttää nuorempien sukupolvien maksettavaksi. Hallitus ei ole saanut velkaantumiskehitystä käännettyä, mutta silti se on kohdistanut rajuja leikkauksia pääosin heikoimmassa asemassa oleviin. Tiukan taloustilanteen maksumiehiksi ei pidä laittaa heitä, jotka muutenkin sinnittelevät toimeentulon rajamailla. On pidettävä huolta siitä, että kaikki pysyvät yhteiskunnassamme mukana ja kokevat kuuluvansa joukkoon. Suomen menestys perustuu mahdollisuuksien tasa-arvoon sekä väestön hyvään koulutustasoon ja korkeaan osaamiseen. Hallituksen kohdistamat rajut leikkaustoimet koulutukseen ja osaamiseen heikentävät maamme mahdollisuuksia menestyä. Köyhimpään kansanosaan kohdistetut toistuvat leikkaustoimet lisäävät tyytymättömyyttä ja epäluottamusta koko demokraattista järjestelmää kohtaan ja siten heikentävät yhteiskuntarauhaa. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus on epäonnistunut keskeisissä tavoitteissaan eikä nauti eduskunnan luottamusta.""",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_8,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Ensin äänestetään Krista Kiurun ehdotuksesta Ozan Yanarin ehdotusta vastaan, sitten voittaneesta Kari Uotilan ehdotusta vastaan, sitten voittaneesta Mats Nylundin ehdotusta vastaan ja tässä äänestyksessä voittaneesta Peter Östmanin ehdotusta vastaan. Lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_9,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt ryhdytään pääluokan 30 yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Pääluokan käsittely keskeytettiin 20.12.2016 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_10,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Krista Kiurun ehdotus 8 ja Katja Hännisen ehdotus 9 koskevat samaa määrärahaa, joten ensin äänestetään niiden välillä ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_11,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Touko Aallon ehdotus 17 ja Kari Uotilan ehdotus 18 ovat samansisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_12,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tarkoitukseni oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.1.aspx,fi,Mika Kari,1133,,,, 2016_139_13,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.1.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_14,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Yleiskeskustelu pääluokasta 33 päättyi 20.12.2016 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_15,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Krista Kiurun ehdotus 18 ja Kari Uotilan ehdotus 19 ovat saman sisältöisiä, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_16,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Oli tarkoitus äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.2.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,,,, 2016_139_17,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään se tähän.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_18,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Krista Kiurun ehdotus 46, Touko Aallon ehdotus 47, Kari Uotilan ehdotus 48 ja Stefan Wallinin ehdotus 49 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 49 ehdotusta 48 vastaan, sitten voittaneesta ehdotusta 46 vastaan, sen jälkeen voittaneesta ehdotusta 47 vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_19,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Koska eduskunta on 20.12.2016 hyväksynyt toisessa käsittelyssä ehdotuksessa 51 tarkoitettua päivystysuudistusta koskevan hallituksen esitykseen HE 224/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen, ei asiaa enää voida ehdotetulla tavalla siirtää käsiteltäväksi yhdessä sote-uudistuksen kanssa. Tämän vuoksi en katso voivani saattaa ehdotusta äänestykseen.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_20,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Tolppanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Meni väärinpäin, korjaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1116,Female,1952-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.2.aspx,fi,Maria Tolppanen,1116,,,, 2016_139_21,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Äänestyksessä 56 oli tarkoitus äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,,,, 2016_139_22,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.2.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_23,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt ryhdytään pääluokan 35 yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelu päättyi 20.12.2016 pidetyssä täysistunnossa.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_24,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Krista Kiurun ehdotus 5 ja keskenään samansisältöiset Touko Aallon ehdotus 7 ja Kari Uotilan ehdotus 8 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksista 7 ja ja 8 ehdotusta 5 vastaan, sitten voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_25,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kohdassa 12 tarkoitukseni oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.3.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,,,, 2016_139_26,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_27,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Arvoisa puhemies! Kohdassa 13 tarkoitukseni oli tukea edustaja Nurmisen esitystä.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p116,Male,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,,,, 2016_139_28,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli myös tukea sitä ehdotusta.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,,,, 2016_139_29,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_30,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Krista Kiurun ehdotus 16 ja keskenään samansisältöiset Touko Aallon ehdotus 17 ja Kari Uotilan ehdotus 18 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksista 17 ja ja 18 ehdotusta 16 vastaan, sitten voittaneesta mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.3.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_31,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Osasto 11 Verot ja veronluonteiset tulot>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Siirrytään tulojen käsittelyyn ja esitellään veroja ja veronluonteisia tuloja koskeva osasto 11. Ehdotusten tekemistä varten ryhdytään osaston yksityiskohtaiseen käsittelyyn.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_32,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Osasto 11 Verot ja veronluonteiset tulot>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Tarkoitus oli äänestää toisin.,Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1154,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,,,, 2016_139_33,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Osasto 11 Verot ja veronluonteiset tulot>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_34,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Osasto 11 Verot ja veronluonteiset tulot>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Tarkoitus oli äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,,,, 2016_139_35,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Osasto 11 Verot ja veronluonteiset tulot>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_36,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Osasto 11 Verot ja veronluonteiset tulot>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Touko Aallon ehdotus 46 ja Antero Laukkasen ehdotus 52 ovat samansisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_37,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Osasto 11 Verot ja veronluonteiset tulot>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Rouva puhemies! Kohdassa 18 tarkoitus oli äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.4.aspx,fi,Peter Östman,1141,,,, 2016_139_38,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Ozan,Yanar,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Osasto 11 Verot ja veronluonteiset tulot>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Uotilan ehdotus 19 — siinä oli tarkoitus äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1332,Male,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.4.aspx,fi,Ozan Yanar,1332,,,, 2016_139_39,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Osasto 11 Verot ja veronluonteiset tulot>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_40,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Osasto 11 Verot ja veronluonteiset tulot>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Kohdassa 18 oli tarkoitus äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,,,, 2016_139_41,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Osasto 11 Verot ja veronluonteiset tulot>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään sekin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.4.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_42,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Osasto 13 Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Nyt esitellään korkotuloja, osakkeiden myyntituloja ja voiton tuloutuksia koskeva osasto 13. Ehdotusten tekemistä varten ryhdytään osaston yksityiskohtaiseen käsittelyyn.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_43,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Yleisperustelut>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Nyt esitellään yleisperustelut. Menettelytavan mukaisesti yleiskeskustelua ei sallita. Ehdotusten tekemistä varten ryhdytään yleisperustelujen yksityiskohtaiseen käsittelyyn.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_44,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Yleisperustelut>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Krista Kiurun ehdotus 2 ja Kari Uotilan ehdotus 71 ovat saman sisältöisiä, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_45,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Yleisperustelut>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Krista Kiurun ehdotus 11 ja Sari Tanuksen ehdotus 81 ovat saman sisältöisiä, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_46,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Yleisperustelut>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p960,Female,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.8.aspx,fi,Krista Kiuru,960,,,, 2016_139_47,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Yleisperustelut>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään se.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_48,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Olli-Poika,Parviainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Yleisperustelut>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kohdassa 48 piti äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1304,Male,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.8.aspx,fi,Olli-Poika Parviainen,1304,,,, 2016_139_49,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Yleisperustelut>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puheenjohtaja! Kohdassa 49 tarkoitin äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1144,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.8.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,,,, 2016_139_50,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Yleisperustelut>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kohdassa 49 tarkoitus oli äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p538,Female,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.8.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,,,, 2016_139_51,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Yleisperustelut>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Kohdassa 13 tarkoitukseni oli äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1099,Female,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.8.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,,,, 2016_139_52,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Yleisperustelut>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_53,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Yleisperustelut>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Arvoisa puhemies! Äänestin kohdassa 72 väärin, elikkä minun olisi pitänyt äänestää ""jaa"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p791,Female,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.8.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,,,, 2016_139_54,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Yleisperustelut>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp","Rouva puhemies! Kohdassa 25 oli tarkoitus äänestää ""ei"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.8.aspx,fi,Peter Östman,1141,,,, 2016_139_55,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 - Yleisperustelut>>>Hallituksen esitys HE 134/2016 vp>>>Hallituksen esitys HE 249/2016 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-462/2016 vp>>>Toimenpidealoite TPA 34, 53/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp",Merkitään.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+4.8.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_56,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 9/2016 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Matti Vanhasen esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Keskustelussa on yksi ryhmäpuheenvuorokierros enintään 5 minuutin puheenvuoroin. Tämän jälkeen seuraa valtioneuvoston puheenvuoro. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Keskustelu asiasta alkaa, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Vanhanen. (Hälinää — Puhemies koputtaa) — Pyydän salia rauhoittumaan kuuntelemaan edustajan puheenvuoroa.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen 2016_139_57,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuus- ja puolustuspoliittisella selontekomenettelyllä on vakiintunut asema Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keskeisenä poliittisen ohjauksen välineenä. Selonteolla on tavoiteltu myös mahdollisimman laajan parlamentaarisen tuen varmistamista turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjauksille. (Eero Heinäluoma: Tärkeä asia!) Tälläkin kertaa ulkoasiainvaliokunnan lähtökohtana oli pyrkimys yksimielisen mietinnön laatimiseen, missä valiokunta ei aivan onnistunut, mutta käsitykseni mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurista linjoista valiokunnan piirissä vallitsi pitkälle menevä yksimielisyys. Vasemmistoliiton edustaja Arhinmäki jätti eriävän mielipiteen, jossa on kolme erillistä pontta. (Eero Heinäluoma: Kauneusvirhe!) Hallitus on ohjelmansa mukaisesti antanut eduskunnalle tämän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon lisäksi sisäisen turvallisuuden selonteon ja selonteon kehityspolitiikasta. Viimeisteltävänä on puolustuspoliittinen selonteko. Kokonaisuus on rakennettu siis aikaisemmista turvallisuus- ja puolustuspoliittisista selonteoista poikkeavalla tavalla, mutta olennaista on, että analyysi turvallisuusympäristöstä ja sen muutoksista on kaikille selonteoille yhteinen. Arvoisa puhemies! Euroopan turvallisuustilanne on ollut viime vuosina nopean muutoksen kourissa. Ulkoisten muutostekijöiden ohella Euroopan unionin sisäinen koheesio on ollut jatkuvasti koetuksella. Muutos jatkuu. Yhdysvaltojen hallinnon vaihtuminen ja lähestyvät vaalit suurissa EU-maissa synnyttävät epävarmuutta. Tämän johdosta valiokunta kirjasi mietintöön, että eduskunnan jatkuvan tiedonsaannin turvaamiseksi pääministerin tulisi palata teemalla ensi kevään aikana eduskuntaan. Valiokunta piti hyvänä, että selonteko on aikaisempiin turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin selontekoihin verrattuna eduskunnan edellyttämällä tavalla otteeltaan tiiviimpi ja strategisempi painottaen valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita. Tämä on perusteltua, sillä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisella toiminnalla on selkeä ja kestävä arvopohja, joka muodostaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yli vaalikausien ulottuvan perustan. Suomen toimintalinja ei ole altis suhdannevaihteluille. Erityisen tärkeää tämä on havaita ja tiedostaa tällaisena levottomana aikana. Suomi päättää itse turvallisuuspoliittisista ratkaisuistaan. Valiokunta toteaa mietinnössään, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan selkeänä päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi. (Eero Heinäluoma: Hyvin sanottu!) Valiokunta yhtyy selonteon valmistelua seuraamaan asetetun parlamentaarisen seurantaryhmän arvioon, jonka mukaan mahdollinen konflikti lähiympäristössämme vaikuttaisi suoraan Suomen turvallisuuteen. Puolustusvoimien uskottava suorituskyky tukee osaltaan Suomen mahdollisuutta pysyä sotilaallisten konfliktien ulkopuolella. Toimintaympäristön nykytilassa Suomen tulee harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennalta ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä ylläpitää turvallisuusympäristöön suhteutettu kansallinen puolustuskyky ja jatkaa sitä tukevaa puolustusyhteistyötä. Arvoisa puhemies! Valiokunnan arvion mukaan kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomen asema on vakaa. Yksinomaan Suomeen kohdistuvan erillisen hyökkäyksellisen toiminnan todennäköisyys on edelleen hyvin pieni. Kansakunnan eheys ja yhteenkuuluvuus ovat sisäisen turvallisuuden tärkein tekijä ja edellytys sille, että pystymme vastaamaan alkuperältään maarajojen ulkopuolelta mahdollisesti tuleviin uhkiin. Mietinnössä tarkastellaan Suomen harjoittamaa turvallisuuspoliittista yhteistyötä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan, pohjoismaisen yhteistyön, Nato-kumppanuuden ja kahdenvälisen yhteistyön kannalta. Eri puitteissa tehtävä yhteistyö on luonteeltaan täydentävää, ei poissulkevaa. Politiikkaan vaikuttaaksemme Suomen on toimittava yhtenäisen ja toimintakykyisen unionin puolesta. Ruotsin kanssa tehtävällä yhteistyöllä on erityinen asema. Valiokunta pitää kannatettavana, että Ruotsin kanssa tavoitellaan mahdollisimman pitkälle menevää puolustusyhteistyötä sulkematta pois kriisiajan sopimuspohjaista yhteistyötä. Nato-yhteistyön osalta mietinnössä todetaan, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta korostaa selontekojen valmistelussa parlamentaarisen seurannan merkitystä ja edellyttää mietinnössään, että parlamentaarinen seuranta järjestetään myös tulevien selontekojen valmistelun yhteydessä tavalla, joka antaa eduskuntapuolueille mahdollisuuden käydä suoraa ja luottamuksellista vuoropuhelua valtioneuvoston kanssa jo valmisteluvaiheessa. Valiokunta katsoo, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan jatkossakin pitkäjänteisiä, yli hallituskausien ulottuvia linjauksia. (Eero Heinäluoma: Loivat liikkeet!) Arvoisa puhemies! Selonteon jättämisen jälkeen, myös ulkoasiainvaliokunnan mietinnön jälkeen, kehitys turvallisuusympäristössämme jatkuu ja elää koko ajan. Viime viikolla Eurooppa-neuvosto piti äärimmäisen tärkeän kokouksen, jossa se linjasi EU:n yhteisen puolustusulottuvuuden kehittämistä eteenpäin. Vaikka päätökset tapahtuivat viime viikolla ja siitä unionin puitteissa käynnistyi valmistelu, niin sinällään se, mitä viime viikolla on päätetty, on linjassa myös ulkoasiainvaliokunnan mietintöön kirjaaman kanssa. Valiokunta ennakoi pitkälle niitä päätöksiä, jotka viime viikolla tehtiin. Haluan kiinnittää huomiota, että ehkä juuri tähän EU:n puolustusulottuvuuden kehittämiseen liittyen vasemmistoliiton eriävässä mielipiteessä kolmas ponsi on ehkä se, joka kaikkein eniten poikkeaa valiokunnan mietinnön linjauksista. Arvoisa puhemies! Tämän mietinnön valmistamisen ohessa valiokunta luonnollisesti kävi laajaa keskustelua asiantuntijoiden kanssa koko syyskauden ajan, ja tietysti tässä keskustelussa nousi paljon esille sellaistakin, jota ei ehkä mietintöön kirjattu mutta josta haluan joitakin luonnehdintoja nostaa esille ikään kuin kuvatakseni sitä, mistä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on hyvä keskustelua käydä. Ensimmäinen näistä on kansallisen ja kansainvälisen välillä käynnissä oleva aatteelliseksikin luonnehdittava väittely. Asetelma on ollut eri muodoissa taustalla useissa viime aikojen eri puolilla maailmaa käydyissä vaaleissa, ja se selkeästi jakaa sekä kansalaisia että poliitikkoja ympäri maailmaa. Tähän liittyy ajatus kahdenvälisyydestä, jossa etuja kyettäisiin optimoimaan nykyistä paremmin, ja tähän liittyy samalla vieroksuntaa kansainvälisiä järjestöjä ja yhteisiä sääntöjä kohtaan. Suomen kaltainen maa on luonnostaan samaan aikaan sekä kansallinen että kansainvälinen. Tarvitsemme yhteisiä vahvoja pelisääntöjä pärjätäksemme itse. Toinen tämmöinen jakolinja, ja oikeastaan tapa asemoida Suomen asemaa, liittyy tämmöiseen kolmijakoon, jossa jokaisella opilla on omat  kannattajansa:  olemmeko pienval-tiorealisteja, olemmeko transatlantisteja vai globalisteja. Monet keskustelijat haluavat painottaa yhtä näistä ikään kuin kuvatakseen meidän suuntautumistamme. Tässä olen mielestäni tylsä ja sanon, että Suomen pitää toimia kaikilla näillä kolmella tasolla ja suunnalla. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täydentävät toisiaan. Kolmas aihealue, jonka haluan nostaa esille, on se, josta eräs valiokunnan kuulemista asiantuntijoista käytti termiä ""demokratian ristiretki, ja onko se päättynyt"". Meillä itsellämme on hyvin vahvat arvot, jotka jaamme Euroopan unionissa muiden jäsenten kesken. Haluaisimme, että myös muut maat noudattavat näitä arvoja. Tosiasia kuitenkin on nykymaailmassa, että maailmassa vallitsee tälläkin hetkellä vahvoja arvojen ristiriitoja ja ainainen ongelma on se, kuinka paljon ja kuinka syvää yhteistyötä olemme valmiita tekemään toisten maiden kanssa, jotka eivät jaa kanssamme samoja arvoja. Joudumme tekemään yhteistyötä ja meidän kannattaa tehdä yhteistyötä ja yhteistyöllä pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti edistää myös arvojemme leviämistä. Eli selkää ei pidä täysin kääntää edes demokratian pahiksille. Tämä arvokysymys koskee myös Euroopan unionia. Myös Euroopan sisällä joudutaan käymään nyt jatkuvaa keskustelua siitä, kuinka aidosti EU:n eri jäsenmaat ovat näihin yhteisiin arvoihin sitoutuneet. Arvoisa puhemies! Neljäs huomioni liittyy siihen, että osittain olosuhteista johtuen ulkopolitiikkamme näkyy tällä hetkellä maailmalla erityisesti Pohjois-Eurooppaa koskevassa keskustelussa. Emme saisi kuitenkaan rajautua vain Itämeren ranta-aallokkoon, vaan ulkopolitiikan skaalan on jatkuvasti oltava laaja-alainen, levottomanakin aikana. Sellaiset teemat kuin kehityskysymykset, terrorismi, YK-järjestöjen työ, asevalvonta, rauhantyö, kauppapolitiikka EU:n kautta, arktinen alue ja niin edelleen ovat esimerkkejä aihealueista, joissa työtä on tehtävä koko ajan. Eikä tarvitse olla kummoinen ennustaja, kun laskee väestökehitystä ja ilmastonmuutosta yhteen, päätelläkseen, että Afrikka tulee hallitsemaan tämän vuosisadan ulkopoliittista agendaa myös. Arvoisa puhemies! Eduskunnan vastauksen jälkeen hallitus tuo puolustuspoliittisen selonteon, ja valiokunta odottaa, että tässä selonteossa ja antamassaan eduskunnan vastauksessa esitetty analyysi turvallisuuspoliittisesta toimintaympäristöstä toimii vahvana työn pohjana myös puolustuspoliittista selontekoa laadittaessa.",Esittelypuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-12-21T11:54:52,2016-12-21T12:06:23,Tarkistettu,1.1 2016_139_58,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Sitten käymme eduskuntaryhmien puheenvuorot, jotka ovat siis maksimissaan 5 minuutin mittaisia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_139_59,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme kansainvälispoliittisesti jännitteistä aikaa. Syyrian sota on tuonut jälleen esiin kansainvälisen yhteisön heikkoudet. Voima- ja suurvaltapolitiikka nostavat päätään. Myös Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt, joskin Suomen asemaa voidaan pitää edelleen vakaana. Levottomana aikana on erityisen tärkeää, että niin presidentti, hallitus kuin eduskunta tukevat samaa ulkopolitiikan linjaa. Myös parlamentaarisen seurantaryhmän perustaminen ja sen osallistuminen selontekojen valmisteluun vuoropuhelussa hallituksen kanssa palvelee konsensuksen tavoitetta. Kun yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja rakentuu yksimielisyydelle, on Suomen ulkopuolelle lähtevä viesti selkeä ja yksiselitteinen. Arvoisa puhemies! Selonteon keskeisin sisältö vastaa keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa pitkältä ajalta. Keskustan mielestä Suomen on omilla ulko- ja turvallisuuspoliittisilla toimillaan edistettävä vakautta Itämerellä ja arktisella alueella. Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus on vaikuttanut osaltaan koko pohjoisen Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen. Sotilasliittoon kuulumattomuus on mielestämme kestävä linja myös lähivuosille. Kannatamme samalla mahdollisuutta arvioida tilannetta tarvittaessa uudelleen. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuoreesta julkaisusta käy ilmi, että myös kansalaiset kokevat vahvaa luottamusta Suomen ulkopolitiikan hoitoon ja linjaan. 70 prosenttia suomalaisista pitää Suomen ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna. Vastaavasti ulkopolitiikan perusprinsiipit, yleinen asevelvollisuus ja sotilasliittoon kuulumattomuus, keräävät kansalaisilta vahvan tuen: neljä viidestä tukee asevelvollisuusjärjestelmän säilyttämistä, ja Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuu 61 prosenttia, kun 25 prosentin mielestä Suomen tulisi pyrkiä Natoon. Vakauspolitiikka on linja, jolla on kansan keskuudessa laaja kannatus. (Eero Heinäluoma: Hyvin sanottu!) Arvoisa puhemies! Suomi vastaanottaa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden Yhdysvalloilta ensi vuonna. Keskustan eduskuntaryhmä korostaa, että arktisella politiikalla on tuotettava vakautta ja turvallisuutta. Puheenjohtajuuskauden tavoitteena tulee olla osaltaan jännitteiden lieventäminen Venäjän ja lännen välillä. Suomen kannattaa edistää konkreettisia yhteistyöhankkeita, joista on hyötyä ympäristön ja ilmaston kannalta tai taloudellisessa mielessä, ja samalla edistetään myös maiden kanssakäymistä. On erinomaista, että hallitus on ryhtynyt ajamaan eteenpäin koilliskaapelihanketta, jonka tarkoitus on nopeuttaa merkittävästi Euroopan ja Aasian välistä tiedon perillemenoaikaa. Arvoisa puhemies! Suomi ei hyväksy Venäjän toimia Ukrainassa ja Krimin liittämistä Venäjään. (Eero Heinäluoma: Ei todellakaan!) Tuomitsemme myös sotilaalliset toimet Syyriassa siviileitä vastaan, joista Venäjä osaltaan kantaa vastuuta. Mutta vuoropuhelua Venäjän kanssa on kuitenkin välttämätöntä edistää niin EU:ssa kuin kahdenvälisesti. Mikään erimielisyys tai konflikti ei ole ratkaistavissa järkevällä tavalla eristämisen, saati puhumattomuuden kautta. Keskustan eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että presidentti Niinistö on pitänyt aktiivisesti yhteyttä suoraan Venäjään, ja hallituskin on lisännyt vuoropuhelua Venäjän kanssa. Niin pääministeri Sipilä kuin ulkoministeri Soini pitävät yhteyttä Venäjän kollegoihinsa. Lisäksi muun muassa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mykkänen sekä maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikainen ovat omilla sektoreillaan olleet tiivistämässä yhteistyötä itäiseen naapuriin. Arvoisa puhemies! Euroopan unionissa ja läntisissä demokratioissa käydään parhaillaan läpi murrosta, joka oireilee järjestelmävastaisuutena sekä populismin ja nationalismin nousuna. Moni näkee kansallisen ja kansainvälisen vastakohtina, vaikka asia on globaalien keskinäisriippuvuuksien maailmassa aivan päinvastoin. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Euroopan maat ja Euroopan unioni tarvitsevat nyt enemmän rakentajia kuin repijöitä. Suomen on viisasta toimia toimintakykyisen ja olennaiseen keskittyvän EU:n puolesta. Vaihtoehto unionille olisi palata suurvaltojen Eurooppaan, jossa pienet valtiot joutuisivat hakemaan vaikutusvaltaa suurvaltojen ja niiden ryhmittymien välissä. Ulkopolitiikka ei ole vain omien intressien ajamista, vaan sitä pitää tehdä myös arvoperustaisesti. Meille luonteva tapa kantaa kansainvälistä vastuuta on kehitysyhteistyön lisäksi rauhanvälitys, konfliktinehkäisy ja siviilikriisinhallinta. YK:n vuosituhattavoitteet olivat menestys. Agenda 2030:n tavoitteilla pyritään vielä parempiin tuloksiin. Kriiseistä huolimatta elämme myös uudenlaisten mahdollisuuksien aikakautta. Keskinäisriippuvuus ei ole vain negatiivinen asia, vaan globaali kasvu, (Puhemies koputtaa) liikkuvuus ja teknologian edistyminen avaavat menestymisen mahdollisuuksia yhä useammalle.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-12-21T12:06:41,2016-12-21T12:12:03,Tarkistettu,1.1 2016_139_60,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maailmanpolitiikka on kovassa myllerryksessä. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on kuitenkin pysynyt vakaana vaikeissakin tilanteissa. Ulkopolitiikkamme on ollut pragmaattista, pitkäjänteistä, ja olemme kyenneet sovittamaan yhteen eri näkökulmia. Suomen ulkopolitiikan viimeaikainen kehityskulku onkin ollut läntisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön syventäminen. Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa solmitut puolustusyhteistyön aiesopimukset, nyt neuvoteltavissa oleva aiesopimus Saksan kanssa, Pohjoismaiden solidaarisuusjulistus sekä EU:n avunanto- ja vastuulausekkeet osoittavat kaikki osaltaan Suomen viimeaikaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaa. Idänsuhteiden merkityksellisyys ei ole poistunut, sen vuoksi dialogi ja eri yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen Venäjän kanssa jatkuvat. Tuore maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimus kertoo, että kansan luottamus Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan hoitoon on perussuomalaisten ministereiden aikana kasvanut. Nyt lähes 80 prosenttia suomalaisista pitää puolustuspolitiikkaa hyvin hoidettuna. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan mietintö tukee valtioneuvoston selontekoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. (Eero Heinäluoma: Ollaan tyytyväisiä!) Selonteko valmisteltiin yhdessä parlamentaarisen seurantaryhmän kanssa. Siinä todetaan kaksi pääasiaa: Suomen turvallisuusympäristön viimeaikainen heikentyminen ja ulkopoliittisen yhteistyön syventäminen kumppanimaiden kanssa. Puolustusvaliokunnan mietintöön antamassa lausunnossa Suomen ulkopoliittista nykytilannetta kuvataan näin: ""EU-jäsenyyden toteutumisen jälkeen Suomi on ollut poliittisesti liittoutunut maa."" Selonteossa todetaan, ettemme voi, tai halua, eristäytyä. Pääsanoma onkin, että kansainvälinen turvallisuuspoliittinen yhteistyö on Suomen edun mukaista politiikkaa. Tähän ulkoasiainvaliokunnan mietintö yhtyy. Arvoisa puhemies! Selonteossa ja mietinnössä esitetään näkemys, että Suomen tulisi vahvistaa Venäjä-osaamistaan. Ministeri Jaakko lloniemi on kirjassaan esittänyt näkemyksen, että Ukrainan kriisi on Neuvostoliiton hajoamisesta johtuvaa jälkiseurausta. Neuvostoliitto ei ole purkautunut verta vuodattamatta. Tämän näkemyksen mukaan elämme siis post- tai jälki- kylmän sodan aikaa, jossa naapurustossamme vaikuttavat neuvostotasavallan hajoamiseen liittyvät konfliktit. (Eero Heinäluoma: Imperiumin purku!) Toisaalta Venäjän katsotaan tätä nykyä noudattavan niin sanottua uusimperialistista politiikkaa, jonka pyrkimyksenä on saavuttaa suurvalta-asema ja moninapainen maailmanjärjestys. Arvoisa puhemies! Arktisella alueella Venäjä on perinteisesti toiminut käytännönläheisesti, ja sen painopisteitä ovat energiaresurssien hyödyntäminen ja Koillisväylän avaaminen kaupallisille kuljetuksille. Voimapolitiikkaa alueella on tähän asti harjoitettu vähemmän. Tältä pohjalta Suomen on hyvä lähteä luotsaamaan kaksivuotista Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta ensi keväänä. Suomelle tärkeitä painopistealueita arktisessa politiikassa ovat ympäristönsuojelu ja alueen kestävä taloudellinen kehitys. Näitä perussuomalaiset tukevat. (Ville Niinistö: No hyvä!) Arktinen ympäristö on ekologisesti erittäin herkkä, ja ilmastonmuutoksella on monia kauaskantoisia vaikutuksia alueella. Ikiroudan sulaminen voi johtaa maan vajoamiseen ja elinympäristöjen tuhoutumiseen. Siksi on tärkeää, että teemme korkeatasoista tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktisissa maissa. Maailmanpolitiikassa näemme globalisaatiosta seuranneita muutoksia, jotka eivät jakaudu tasaisesti tai ole kaikille yhtä myönteisiä. Oleellista on rauhanturvatyö ja siviilikriisinhallinta, ihmisoikeuksien turvaaminen, koulutuksen ja naisten oikeuksien vahvistaminen sekä ympäristön kestävä käyttö. Näissä asioissa Suomella on erittäin paljon vahvuuksia. (Eero Heinäluoma: Uusi linja!) Arvoisa puhemies! Brexitin ja Trumpin voiton kaltaiset ilmiöt ja kehityskulut kertovat osaltaan tavallisten kansalaisten tyytymättömyydestä elitistiseen päätöksentekoon. Käynnissä on jonkinlainen demokratian murros. Tähän on myös Suomen osaltaan vastattava. Syrjäytymisen ehkäiseminen on turvallisuuspolitiikkaa parhaimmillaan. Se ei vain vahvista sisäistä turvallisuuttamme vaan myös edistää kansakunnan eheyttä (Puhemies koputtaa) ja yhtenäisyyttä, jota ulkoasiainvaliokuntakin korostaa edellytyksenä maamme kriisinsietokyvylle. Tällaista politiikkaa me perussuomalaiset lämpimästi kannatamme.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-12-21T12:12:18,2016-12-21T12:17:35,Tarkistettu,1.1 2016_139_61,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vain viitisen kuukautta sitten eduskunta vastaanotti hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Se on lyhyt aika maailmanmenossa. Se on kuitenkin aika, jossa turvallisuusympäristömme on muuttunut merkittävästi. Selonteon antamisen jälkeen Iso-Britannia päätti brexit-kansanäänestyksessä jättää Euroopan unionin. Yhdysvalloissa puolestaan presidentiksi nousi Donald Trump, jonka tulevasta politiikasta eivät parhaimmatkaan asiantuntijat kykene vielä antamaan minkäänlaista ennustetta. (Eero Heinäluoma: Kyllä pystyy!) Näiden lisäksi Eurooppa painii edelleen vakavien, niin sisäisten kuin ulkoistenkin, haasteiden kanssa. Kaikki tämä vaikuttaa Suomeen. Olemme siirtyneet uuden epävarmuuden aikaan. Itämerta ympäröivät maat nostavat yksi toisensa jälkeen puolustusbudjettejaan ja harkitsevat asevelvollisuuden palauttamista. Tämä kertoo siitä, valitettavasti, että voimapolitiikka on syrjäyttämässä keskinäisriippuvuuden. Suomi on ollut kaukaa viisas ja pitänyt kaiken aikaa huolta omasta uskottavasta puolustuksestaan. Heikentyvä turvallisuustilanne tarkoittaa kuitenkin sitä, että jatkossa meidänkin on panostettava puolustukseen enemmän. Meidän on myös viimein vietävä loppuun kansallinen tiedustelulainsäädäntömme sekä kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskeva lainsäädäntö. Arvoisa puhemies! Yksin emme tässä maailmassa pärjää. Viime vuosina on otettu isoja askelia puolustuspoliittisessa yhteistyössä Ruotsin kanssa. Tälle junalle ei ole syytä asettaa ennakkoon pääteasemaa. Meillä on myös tuoreet yhteistyösopimukset sekä Yhdysvaltain että Britannian kanssa. Nämä kahdenväliset sopimukset sekä Naton tiivistetyn kumppanuuden ohjelma ovat tärkeitä osia ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme ja siinä kokonaiskuvassa. Suomen osallistumista yhteisharjoituksiin ei ole myöskään syytä vähentää. Naton ovet ovat edelleen auki, ja toivomme, ettei presidentti Trump tule tätä muuttamaan. Kokoomuksen mielestä Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja Itämeren vakautta. Aikataulu on avoin kysymys. Tämähän ei ole mikään suuri uutinen, että meidän kantamme on tämä. (Eero Heinäluoman välihuuto) Suomen on joka tapauksessa välttämätöntä huolehtia transatlanttisten suhteiden toimivuudesta. Emme missään olosuhteissa voi hyväksyä minkäänlaista etupiirijakoa Euroopassa. Suomi on EU:n jäsen, Pohjoismaa ja erottamaton osa länttä. Tämä on arvoyhteisömme ja viiteryhmämme. Selonteon mukaan Euroopan unioni on Suomelle tärkeä turvallisuusyhteisö. Siksi on äärimmäisen huolestuttavaa seurata, miten EU:ta revitään ulkopuolelta ja sen perustuksia nakerretaan sisältä. Nationalismi ja protektionismi nostavat päätään. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tuomitsee kaikki pyrkimykset kyseenalaistaa EU:n yhtenäisyys ja perusarvot. Suomi työskentelee EU:n toimintakyvyn vahvistamiseksi. Pakolaiskriisi on ehdottomasti saatava nopeasti ja kestävästi hallintaan, jotta unioni ja sen jäsenmaat voivat tuottaa sitä turvaa ja vaurautta, jota kansalaiset oikeutetusti odottavat. Marraskuussa komissio teki aloitteen puolustusyhteistyön lisäämiseksi EU:n jäsenmaiden kesken erityisesti tutkimuksessa ja puolustushankinnoissa. Puolustusyhteistyön lisääminen EU:ssa on Suomen pitkän linjan etujen mukaista. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitää tehdä muuttuvassa ajassa. Siksi on tärkeää, että Suomi on aktiivinen ja näkyvä toimija maailmalla. Panoksemme kehitysyhteistyöhön ja rauhanvälitykseen ovat merkittäviä. Kestävän kehityksen tulee olla ohjenuorana niin kauppapolitiikassa kuin kehitysyhteistyössäkin. Arvoisa puhemies! Ei ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ilman Venäjää. Venäjä oli, on ja tulee aina olemaan naapurimme. Naapurin kanssa on oltava hyvät, toimivat naapuruussuhteet. Suhteiden ylläpitäminen ei kuitenkaan tarkoita eikä edellytä sitä, että suomalaisessa keskustelussa pidättäydytään rehellisistä arvioista niin suhteessa Venäjään kuin maailmaan laajemminkin. Käynnissä on jännityksen kierre, mutta on muistettava, että Venäjä on kiistatta aloittanut sen kansainvälisiä sopimuksia rikkovilla voimatoimillaan erityisesti Ukrainassa. Ulospääsy on Minskin sopimuksen (Puhemies koputtaa) täysimittainen toimeenpano.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-12-21T12:17:43,2016-12-21T12:22:59,Tarkistettu,1.1 2016_139_62,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Herra puhemies! Euroopassa käytetty voimapolitiikka, kansainvälisen oikeuden rikkomukset ja lähiympäristössämmekin näkyvä uhmakas voimannäyttö ovat nostaneet perinteiset sotilaalliset turvakysymykset etualalle. Tämä näkyy myös selonteossa ja sen eduskuntakäsittelyssä. Vaikka Suomi ei ole uhanalainen maa, on tärkeätä, että sotilaallinen turvallisuus otetaan myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa asianmukaisesti huomioon. Monet kansalaiset kuitenkin kysyvät, olemmeko varustautumassa tai valmistautumassa sotaan. Näin ei ole. Sota ei ole koskaan mikään normaalitila eikä edes uusi sellainen, ja se mediassa näkyvä kielenkäyttö, joka sitä arkipäiväistää, on sekä perusteetonta että vaarallista. Maailman tilasta on kuitenkin kannettava huolta, eikä vain välittömästä sotilaallisesta näkökulmasta. Sen haasteita ei voi tarkastella vain muutaman vuoden tai vaalikauden jaksoissa. Silloin ymmärrämme, miten myös Suomen turvallisuuden suurimmat haasteet liittyvät maailmanlaajuiseen kestämättömään kehitykseen. Meillä on parhaimmassakin tapauksessa enintään muutama vuosikymmen aikaa sopeuttaa kaikki ihmisen toiminnot ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen vaatimuksiin. Siksi turvallisuuspolitiikka ei voi olla vain sisäänpäin käpertyvää varautumista, vaan sen tulee olla kriisien ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn suuntautuvaa aktiivista vaikuttamista. Siksi esimerkiksi kehitysyhteistyön rajut leikkaukset ovat heikentämässä mahdollisuuksiamme harjoittaa tätä, ja sen tarve kuitenkin on koko ajan vain lisääntynyt. Kasvavan ja jakamattoman keskinäisriippuvuuden maailmassa kestävyyttä ja turvallisuutta ei synny voimapolitiikalla, rajojen sulkemisyrityksillä tai vastakkainasetteluilla vaan ainoastaan mahdollisimman laajalla monenkeskisellä yhteistyöllä. Venäjä on tämän osaltaan kyseenalaistanut, ja nähtäväksi jää, miten Yhdysvallat tulee lähivuosina toimimaan. Tällöin on sitäkin tärkeämpää, mitä Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa tekee yhteistyövaraisen turvallisuuden eteen ja kykeneekö EU vaikeutensa voittaen ottamaan sille tarjolla olevan avoimen maailmanpolitiikan johtajan roolin. Eurooppa tarvitsee sekä harkinta- että toimintakykyä, mukaan lukien sen oman turvallisuus- ja puolustuspolitiikkansa vahvistamiseen. Edellytämme, että tästä eduskunta pidetään ajan tasalla. Turvallisuuspolitiikassa on keskeistä, miten osallistumme kansainväliseen yhteistyöhön ja olemme valmiita antamaan apua muille, jos ne sitä tarvitsevat. Puolustuksemme perustuu jatkossakin omaan kansalliseen ratkaisuun. Sille tärkeä tuki on jäsenyytemme EU:ssa, kehittyvä pohjoismainen yhteistyö ja kumppanuus Naton kanssa. Saamme sellaista tietoa ja harjoittelumahdollisuuksia, jotka palvelevat oman puolustuksemme taitojen ja tehokkuuden lisäämistä. Kuten mietinnössä todetaan, osallistumme avoimeen harjoittelutoimintaan vain tässä tarkoituksessa. Valitsemme omista lähtökohdistamme poliittisen harkinnan perusteella harjoitukset, joihin osallistumme silloin, kun ne eivät aiheuta kansainvälisen jännitteen kasvua. Yhteistyöllä on ennalta ehkäisevä vaikutus. Meillä ei ole sotilasliiton tarjoamaa avunantoa mutta ei myöskään velvoitetta osallistua operaatioihin tai yhteiseen puolustukseen. Uskottava puolustus sekä mahdollisuus ottaa vastaan apua ovat tarpeen, yhtä lailla kuin se, että pidämme huolen siitä, ettei kenelläkään ole aihetta epäillä kykyämme ja haluamme estää alueemme käyttö minkäänlaisiin muille sotilaallisesti vihamielisiin tarkoituksiin. Näin torjumme myös sen aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutumisen mahdollisuuden, jota selonteossa ei ole katsottu kokonaan poissuljetuksi. Tärkeässä asemassa on tiivistyvä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa. Se ei tähtää kahdenväliseen puolustusliittoon, vaikka sitäkään ei tulevaisuudessa tule sulkea pois. Liittoutumattomuutemme palvelee hyvin vakautta Itämeren piirissä. Liennytykseen pyrkivän politiikan pitää ensi sijassa tähdätä vakavien konfliktien (Puhemies koputtaa) ja aseiden käytön tilanteiden välttämiseen. Peruslinjauksemme on aina tehty laajalla parlamentaarisella konsensuksella, ja sillä on kansalaisten tuki. Olemme tyytyväisiä siihen, että valiokunta on valmistanut vastauksen selontekoon hyvässä ja laajassa yhteisymmärryksessä. Peruslinjaamme toki kuuluu sen toteaminen, että sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuus on Suomen suvereeni oikeus. Oman yhdessä valitun ja laajaa tukea nauttivan sotilaallisen liittoutumattomuuden linjan jatkuva kyseenalaistaminen ei palvele Suomen etuja eikä Pohjolan ja Itämeren vakautta. Toivomme tämän näkyvän myös tässä keskustelussa. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-12-21T12:23:16,2016-12-21T12:29:05,Tarkistettu,1.1 2016_139_63,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua käydään nyt nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Viimeaikaiset terrori-iskut — Pariisi, Bryssel, Nizza, nyt Berliini — osoittavat äärijärjestöjen pyrkimyksiä siirtää Lähi-idän sotanäyttämöä myös Eurooppaan. Me suomalaiset haluamme ilmaista syvän osanottomme Berliinin iskun uhreille. Terrorismin ja sen juurisyiden kitkeminen on yhteinen tavoitteemme. Tuomitsemme jyrkästi myös attentaatin Venäjän suurlähettilästä Andrei Karlovia kohtaan Ankarassa. Väkivalta synnyttää vain väkivaltaa. Me vihreät katsomme, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa näinä aikoina kaksi asiaa on ylitse muiden: aktiivinen tuki konfliktialueiden rauhanpyrkimyksille muun muassa rauhanvälityksen, siviilikriisinhallinnan ja rauhanturvan keinoin sekä kansallisen kriisinsietokyvyn kasvattaminen muun muassa syrjäytymistä ehkäisemällä, vihapuheen torjumisella, huoltovarmuuden lisäämisellä sekä oman puolustuksen pitämisellä ajanmukaisena. Arvoisa puhemies! Liityimme 15-jäseniseen Euroopan unioniin vuonna 95. Nyt jäseniä on 28, kohta 27. Laajenevalle EU:lle on tehty paljon käsikirjoja mutta supistuvalle ei yhtään. Tulossa olevat brexit-neuvottelut ovat vaikeat. Vaikka Iso-Britannia jättää EU:n, se tulee säilymään keskeisenä ja tärkeänä turvallisuus- ja kauppapoliittisena toimijana Euroopassa. Myös Suomelle Ison-Britannian merkitys säilyy. Balkanilla, kuten Serbiassa ja Makedoniassa, mahdollisella EU-jäsenyydellä on vielä positiivinen arvolataus. Se nähdään vakautta ja korruptionvastaisuutta lisäävänä tekijänä. Viime päivinä on puhuttu paljon EU-sopimusten mahdollistamasta rakenteellisesta yhteistyöstä puolustuksen alalla siitä kiinnostuneiden maiden kesken. Suomen turvallisuudelle tällä yhteistyöllä voi olla suurta merkitystä, ja sen kehittämiselle on annettava täysi tuki. Vihreät suhtautuvat myönteisesti EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseen esimerkiksi kriisinhallinnan, materiaaliyhteistyön, kyberuhkien tai meriturvallisuuden alueilla. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kriiseissä EU on ollut pakolaisten vastaanottaja, humanitäärisen avun antaja ja jälleenrakennuksen tukija. On tärkeää, että tulevaisuudessa EU on myös kriisien ratkaisija, neuvottelija ja rauhanvälittäjä. EU:n globaalistrategian myötä me vihreät odotamme aktiivisempaa poliittista roolia Euroopan unionilta.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-12-21T12:29:10,2016-12-21T12:32:04,Tarkistettu,1.1 2016_139_64,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on jo kuudetta vuotta peräkkäin rankattu maailman vakaimmaksi valtioksi. Fund for Peacen listauksessa Suomi muodostaa yksin oman, korkeimman kategoriansa. (Eero Heinäluoma: Ja suurin lehdistönvapaus!) Poikkeuksellinen vakaus ei ole syntynyt itsestään vaan vuosikymmenien työllä. Vakautta tukevat luottamus demokratiaan ja yhdessä sopimiseen, turvaa tuova hyvinvointivaltio, aktiivinen kansalaisyhteiskunta sekä vapaa ja luotettava tiedonvälitys. Ulkoista vakautta edistävät hyvät suhteet naapurimaihin ja kuva Suomesta luotettavana ja vastuunsa kantavana maana, maana, joka tekee osansa mutta ei uhkaa ketään. Näitä saavutuksia on vaalittava, ja niistä on meidän kaikkien syytä olla ylpeitä. Arvoisa puhemies! Toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa rauhaa, vakautta ja kehitystä taannut YK-järjestelmä on nyt koetuksella. Monenkeskisyyden sijaan isot toimijat pyrkivät sopimaan asioita keskenään. Monenkeskisyyttä vastaan käy puhuri Vladimir Putinin Venäjällä. Samaa tuulta on virittänyt myös Donald Trumpin USA, Erdogan Turkissa, Iso-Britannia, Unkari, Puola, Ranska, Italia — kaikissa näissä maissa käydään keskustelua, joka menee toiseen suuntaan kuin aikaisemmin. Myös EU:n tulevaisuus näyttää epävarmalta. Eurooppaa ja Suomea jäytää synkeä nationalismi. Kansankiihotusta harjoitetaan verkon valemedioissa, ja syyttävä sormi käännetään pakolaisiin. EU:n hajanaisuudesta hyötyvät itsevaltaiset epädemokratiat Turkki ja Venäjä. Arvoisa puhemies! Venäjä rikkoi kansainvälistä oikeutta liittämällä Krimin itseensä ja kiihdyttämällä sotatoimia Ukrainassa. Venäjä hakee sotilaallisen suurvallan asemaa sotavoiman avulla myös Syyriassa. Ulkoiseen uhoon peitellään maan sisäiset talous- ja sosiaalipolitiikan epäonnistumiset. Tästä huolimatta keskusteluyhteyden ylläpitäminen naapuriin on joka tapauksessa järkevää ja välttämätöntä. Vaikka se näyttäisi kaukaiselta, on Suomen etu saada Venäjä lopulta takaisin mukaan normaaliin eurooppalaiseen kanssakäymiseen. Itämeren alue on suhteellisen rauhallinen maailmankolkka. Venäjän toimet ja Naton vastaaminen niihin ovat kuitenkin lisänneet jännitteitä lähialueillamme. Pysyminen Naton ulkopuolella on Suomelle kestävä ratkaisu, josta on syytä pitää kiinni. Suomen ei omilla toimillaan tule lisätä jännitteitä vaan vähentää konfliktien todennäköisyyttä. Olkaamme siis hullussa maailmassa maltillinen järjen ääni. Puolustusyhteistyössä Suomelle luontevin yhteistyön suunta on Ruotsi ja muut Pohjoismaat. Tällä on myös kansalaisten tuki, toisin kuin Nato-jäsenyydellä. Sotilasliittoa Ruotsin kanssa ei kuitenkaan kannata haikailla, eikä sillä myöskään ole Ruotsissa minkäänlaista kannatusta. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan mietintöön voi pääosin olla tyytyväinen. Se on huomattavasti parempi ja tasapainoisempi kuin hallituksen selonteko. Kirjaus sotilaallisesta liittoutumattomuudesta jää kuitenkin mietinnössä epämääräiseksi ja lieventää Suomen aikaisempia kantoja. Olenkin vastalauseessani esittänyt kolmea lausumaa, jotka selkeyttävät Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa: ""1. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa. Tämä tarkoittaa, että Suomea ei missään tilanteessa viedä mukaan sellaisiin konflikteihin, joissa emme ole osapuoli. 2. Itämeren vakautta edistävää tai hankinnoissa kustannussäästöä tuovaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä tulee lisätä. Sitä ei kuitenkaan tule käyttää Suomen liittoutumattoman aseman kyseenalaistamiseen. 3. EU:n puolustusyhteistyön pitää perustua lähinnä kustannussäästöjen hakemiseen hankinnoissa. Materiaaliyhteistyö tai muut yhteistyömuodot eivät saa johtaa puolustusmenojen kokonaistason nousuun eivätkä kansallisen harkintavallan kaventumiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suunnitelmiin EU:n yhteisestä puolustustutkimuksesta ja muuhun syvempään puolustusyhteistyöhön on suhtauduttava varauksellisesti."" Arvoisa puhemies! Teen nämä kolme vastalauseen mukaista lausumaehdotusta.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-12-21T12:34:36,2016-12-21T12:40:26,Tarkistettu,1.1 2016_139_65,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Värderade talman! Sällan har regeringens utrikes- och säkerhetspolitiska redogörelse skrivits och behandlats i en så utmanande internationell terräng som detta år. Världens gång är direktsändning. Att fånga in den snabbt föränderliga verkligheten på papper har alltså varit nästan omöjligt. Sedan redogörelsen gavs till riksdagen på sommaren har Europa skakats av nya terrordåd, brexitomröstningen och ett eskalerande krig i Syrien. Dessutom har presidentval förrättats i USA. Vilka konsekvenser valresultatet har för USA:s roll i Europa eller världen i övrigt är ännu en gåta, liksom den nyvalde presidentens utrikespolitik överlag. En tidens trend är också då man med hybridverksamhet, medvetet riktad desinformation och direkta lögner i det virtuella rummet försöker skapa oreda och missnöje med politiskt ledarskap och politiska processer eller rent av påverka valresultat. Det här i kombination med populism, nationalism och extremism utgör i dag en stor utmaning för flera av de demokratiska värderingar vi länge trott är okränkbara, rent av ohotade, i det efterkrigstida Europa. Till problembilden hör också vissa EU-länders sätt att internt utmana centrala rättsstatsprinciper — liksom tonfallet i den ryska retoriken och landets bristande respekt för internationell och humanitär rätt. Konsekvensen av dessa händelser och trender, skilt för sig och tillsammans, är en iskall vind som sveper fram i den allmänna atmosfären i Europa.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,sv,Stefan Wallin,910,2016-12-21T12:40:33,2016-12-21T12:42:16,Tarkistettu,1.1 2016_139_66,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen vakaa yhteiskunnallinen tila on antanut meille mahdollisuuden harjoittaa itsenäistä turvallisuuspolitiikkaa. Mennyt ei kuitenkaan ole tae tulevaisuudesta. Selonteossa todetaan, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristömme on keskellä voimakasta muutosta. Tämä varovainen ja diplomaattinen ilmaisu pitää paikkansa mutta kuvaa huonosti niitä uhkia, joiden keskellä tosiasiassa elämme. Parhaillaan maailmalla ja lähialueillamme on meneillään vakavia konflikteja, joihin ei näytä löytyvän ratkaisuja. Samalla uusia uhkakuvia piirtyy taivaanrantaan: Turkin kehitys herättää huolta, Isisin edessä oleva tappio Lähi-idässä voi johtaa kiihtyvään terrorismiin Euroopassa, eikä edes EU:n kehitys näytä tällä hetkellä vakaalta. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy monilta osin selonteon sisältöön liittyen kansainväliseen puolustus- ja turvallisuusyhteistyöhön. Pohjoismaat, etenkin Ruotsi, ovat meille tärkeitä kumppaneita. Nykyistä hyvää puolustusyhteistyötä tulee jatkaa ja syventää niiltä osin kuin se on järkevää ja mahdollista. Yhteistyön jatkaminen puolustusliitto Naton kanssa on samoin luontevaa. Samalla on selvää, että mahdollinen jäsenyys puolustusliitossa vaatisi laajaa kansallista keskustelua ja yhteisymmärrystä. On todettava, että lähes koko puolustusjärjestelmämme on Nato-yhteensopiva ja meillä on Naton kanssa myös voimassa oleva isäntämaasopimus, joka mahdollistaa Naton joukkojen läsnäolon Suomen maaperällä. Euroopan unioni esitetään selonteossa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisimpänä toimijana. Olemme samaa mieltä. EU:n tulevaisuus ei kuitenkaan näytä tällä hetkellä niin vakaalta kuin voisi toivoa. Brexitin lisäksi EU-vastaisuus on nostanut päätään myös muissa jäsenmaissa. Eurokriisin ja pakolaiskriisin hoito osoittavat, kuinka vaikeaa käytännön yhteistyö on kriisitilanteessa. Suomen tulee omalta osaltaan pyrkiä parantamaan yhteistyön edellytyksiä unionin sisällä, mutta samalla meidän ei pidä sinisilmäisesti luottaa EU:n tuomaan turvaan kaikissa tilanteissa. Kiirehdimme ajantasaisen tiedustelulainsäädännön valmistelua hybridiuhkien torjumiseksi, jotta muiden muassa suojelupoliisi saisi riittävät työkalut tehtävänsä toteuttamiseksi. Selonteossa todetaan, että hallitsematon maahanmuutto Eurooppaan saattaa tulevina vuosina kasvaa entisestään. Tämä on äärimmäisen varovaisesti ilmaistu. Niin Afrikan kuin Lähi-idän väestöt ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosikymmeninä ja tulevat lähitulevaisuudessa kasvamaan kiihtyvällä vauhdilla. Väestönkasvu ja siihen liittyvät konfliktit tulevat johtamaan yhä suurempaan ja hallitsemattomampaan muuttoliikkeeseen Eurooppaan ja myös Suomeen. Suomen tulee omilla toimillaan ja erityisesti EU:n jäsenenä pyrkiä estämään kielteisiä kehityskulkuja. Vaikuttava ja oikein kohdennettu kehitysyhteistyö on avainasemassa konfliktien ja muuttoliikkeen ehkäisyssä. Selonteossa todetaankin, että kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ikävä kyllä valtioneuvoston sanat ja teot eivät tässä asiassa kohtaa: hallitus on leikannut rajusti kehitysyhteistyövaroista ja muuttanut hyväksi todetun kehitysyhteistyön painopistettä kohti kaupallista yhteistyötä. Kristillisdemokraatit eivät pidä järkevänä hallituksen suuntaa vaan peräänkuuluttavat laajaa keskustelua ja lisää tukea kansalaisjärjestöjen tekemälle kehitysyhteistyölle. Agenda 2030:n toimeenpanolle on oltava riittävät resurssit myös Suomessa. Arvoisa puhemies! Muutoksen keskellä on entistä tärkeämpää huolehtia kansallisesta turvallisuudesta. Se vaatii päättäväisyyttä, kansallista yhteisymmärrystä ja rehellisyyttä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee perustua rehelliseen arvioon omasta asemasta, toimintakyvystä sekä kansainvälisen yhteistyön tuomasta lisäarvosta turvallisuudellemme.",Ryhmäpuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-21T12:46:00,2016-12-21T12:51:14,Tarkistettu,1.1 2016_139_67,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,Sitten hallituksen puheenvuoro.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_139_68,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on saanut eduskunnalta arvonsa mukaisen ja perusteellisen käsittelyn. Haluan kiittää ulkoasiainvaliokuntaa asiantuntevasta mietinnöstä ja valiokuntia niiden perehtyneisyydestä. Haluan myös erikseen kiittää parlamentaarista seurantaryhmää; seurantaryhmä on ollut hallitukselle korvaamaton kumppani selonteon valmistelussa. Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on Suomessa perinteisesti yhteinen asia, joka ylittää puoluepoliittiset intohimot. Tämä yhtenäisyys on meille merkittävä voimavara, josta on arvokasta pitää kiinni. Voimme tyytyväisinä todeta, että selonteon linjauksista vallitsee laaja yhteisymmärrys. Kansallinen yhtenäisyys on entistä tärkeämpää, kun olemme suurten ulkopoliittisten haasteiden ja epävarmojen aikojen edessä. Euroopan piti olla rauhan manner ja vakauden ympäröimä. Maailma kulki kohti kehitystä ja parempaa elämää. Elämme nyt kuitenkin uutta aikaa, jota leimaavat epävakaus, jopa sota, inhimillinen hätä ja kansainvälisten sääntöjen haastaminen niin Euroopassa kuin sen lähialueilla. Vallitsevassa tilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että Suomella on selkeä ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja, oma näkemys. Sen keskeiset jäsentäjät ovat kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistaminen. Kukaan ei rakenna parempaa maailmaa yksin eikä toisista piittaamatta. Arvoisa puhemies! Selonteon viimeistelyn jälkeen on jo ehtinyt tapahtua paljon, mutta sen sisältö on kestävä. Euroopan unioni on Suomelle olennainen turvallisuusyhteisö. Sen toimintakyvyn vahvistaminen on tärkeää. Euroopan unioni onkin päättäväisesti lähtenyt kehittämään turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaansa. Tässä kehityksessä haluamme olla mukana. On järkevää ja kohtuullista, että Eurooppa kantaa suuremman vastuun omasta turvallisuudestaan ja pyrkii vakauttamaan lähialueitaan. Tämä työ ja valmiuksien rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Selonteon valmisteluvaiheessa pohdittiin Britannian EU-ratkaisun merkitystä. Myös Yhdysvaltojen presidentinvaalit vaikuttavat ulko- ja turvallisuuspolitiikan maastoon. Eurooppalaisten toimintakykyjen vahvistaminen ja vastuunkanto on oikea ratkaisu sekä brexitin toteutuessa että vallan vaihtuessa Yhdysvalloissa. Arvoisa puhemies! Selonteon keskeiset linjaukset koskevat Suomen kumppanuuksia. Painotamme erityisesti syvenevää yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa sekä vahvistuvaa kumppanuutta Naton kanssa. Nämä ovat tärkeitä kumppaneita siinä läntisessä yhteisössä, johon kuulumme. Nato-jäsenyyden hakeminen on Suomelle mahdollista, ja tästä mahdollisuudesta on syytä pitää kiinni. Yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa, niin sodan kuin rauhan kysymyksissä, on meille luonteva ja tärkeä painopiste. Yhdysvaltojen merkitys Euroopan turvallisuudelle on keskeinen. Se ei muutu, vaikka isännyys Valkoisessa talossa vaihtuu. Arvoisa puhemies! Venäjä on Suomelle aina merkittävä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymys. Moneen asiaan voimme vaikuttaa, mutta emme maantieteeseen. Hyvät suhteet Venäjään on Suomelle luonteva tavoite. Mutta on olennaista pitää kiinni niistä keskeisistä periaatteista, joille eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä on rakennettu. Väkivallalla ei ole sijaa, eikä sen käyttöä voida hyväksyä. Venäjä on rikkonut keskeisiä turvallisuusperiaatteita anastamalla Krimin ja horjuttamalla Ukrainaa. Tätä ei voida hyväksyä, etupiirien Eurooppa kuuluu historiaan. Venäjän toiminta on Euroopan jännittyneen turvallisuusilmaston aiheuttaja, ja tämä jännite heijastuu tunnetusti myös Itämeren alueelle. Ulkoasiainvaliokunta on osuvasti ja hyvin todennut, että jännite Itämeren alueella ei ole alueen omista tekijöistä kiinni. Mutta tämä kehitys vaikuttaa meihin kaikkiin, ja me emme siitä pääse irti, olimme siihen syyllisiä tai emme. On täysin selvää, että monet pienet maat ovat olleet levottomia Venäjän toiminnan johdosta ja aprikoineet, onko Ukraina ainoa maa, joka voi joutua tällaiseen tilanteeseen. Toivottavasti on — siitä tällä hetkellä ei ole mitään objektiivisia merkkejä. Arvoisa puhemies! Ulkopoliittinen linja on tärkeä perusta, mutta sen pitää näkyä myös teoissa. Olennaista on se, että tartumme asioihin aktiivisella otteella. Se koskee niin Euroopan turvallisuuden vahvistamista kuin maailman vakauttamista. Erityisen tärkeä ja ajankohtainen asia on suhteiden vahvistaminen Yhdysvaltoihin ja yhteyksien luominen uuteen hallintoon. Yhdyn ulkoasiainvaliokunnan kannanottoon eduskunnan jatkuvan tiedonsaannin tärkeydestä. Kevätistuntokaudella 2017 annettava ulko- ja turvallisuuspoliittinen tiedonanto on kannatettava ajatus, jolle annan täyden tukeni. Arvoisa puhemies! Eurooppa on kulkenut pitkän matkan maailmansodan raunioista kylmän sodan jähmeään kahtiajakoon. Kylmän sodan jälkeen mantereemme alkoi nopeasti eheytyä ja entinen kahtiajako jäi historiaan. Myös Venäjä oli osa tätä myönteistä kehitystä. Nyt historian kulku uhkaa kääntyä ja vastakkainasettelu varjostaa jälleen yhteistyötä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen tehtävä on suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Parhaiten toteutamme tätä päämäärää pitämällä periaatteistamme kiinni. Rauha voittaa sodan, oikeus väkivallan, yhteistyö vastakkainasettelun. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-21T12:51:21,2016-12-21T12:59:43,Tarkistettu,1.1 2016_139_69,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Seuraavaksi pääministeri Sipilä, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_139_70,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko valmistui kesäkuussa, Nato-arvio jo sitä ennen huhtikuussa, ja puolustusselonteon valmistelu on nyt loppusuoralla. Selontekojen valmisteluprosessit on hoidettu erittäin hyvin, mistä haluan lausua kiitokset asianomaisille. Ulkoministerin tapaan haluan esittää parhaat kiitokset myös parlamentaariselle seurantaryhmälle sen suuresta kiinnostuksesta ja perehtymisestä asiaan. Esitän myös erityiskiitokset ulkoasiainvaliokunnalle, joka on laatinut selonteosta kattavan mietinnön. Mietinnöstä käy ilmi, että selonteon päälinjoista vallitsee meillä laaja yhteisymmärrys. Puoluerajat ylittävä keskustelu ja analyysi ulko‑, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta on Suomelle äärimmäisen tärkeää. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon toimintaympäristön kuvaus alkaa lauseella ""voimakas muutos ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristössä jatkuu niin Suomen lähialueilla kuin maailmanlaajuisesti"". Syyrian vakava kriisi on haastanut koko kansainvälisen yhteisön. Eurooppa-neuvostossa tuomitsimme Syyrian hallinnon ja sen liittolaisten, erityisesti Venäjän ja Iranin, jatkuvat hyökkäykset Aleppoon. Korostimme Syyrian ja sen liittolaisten vastuuta laittaa toimeen kiireellisesti asukkaiden evakuoiminen ja siviilien suojelu. EU työskentelee päättäväisesti yhdessä YK:n kanssa poliittisen ratkaisun saavuttamiseksi. Ulkoisilla muutoksilla on monenlaisia vaikutuksia Suomen sisäiseen kehitykseen, sisäiseen turvallisuuteen ja yhteiskunnan kriisinsietokykyyn. Näitä teemojahan käsiteltiin myös toukokuussa julkistetussa sisäisen turvallisuuden selonteossa. Tämän lisäksi olemme tehneet viime vuosina erittäin tärkeää hallinnonalarajat ylittävää työtä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden hahmottamisessa. Kyber- ja hybridiuhkien kaltaiset ilmiöt haastavat meitä jatkamaan tätä työtä edelleen. Arvoisa puhemies! Joulukuun Eurooppa-neuvoston keskeinen aihe oli turvallisuus ja puolustus. Kokouksen päätelmissä vahvistettiin eurooppalaisten tarve ottaa suurempaa vastuuta turvallisuudestaan. Suomi on johdonmukaisesti tuonut esiin tarvetta vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä ja turvallisuuden tuottajana. Kanta on kirjattu useaan turvallisuuspoliittiseen selontekoomme vuoden 2009 selonteosta lähtien. EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen on edennyt viime vuosina. Eurooppa-neuvosto asetti joulukuussa 2013 tavoitteita yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi, ja tavoitteita tarkennettiin edelleen kesäkuussa 2015. Korkea edustaja Mogherini esitteli tämän vuoden kesäkuussa EU:n globaalistrategian ja myöhemmin tarkennetun toimeenpanosuunnitelman turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Joulukuun kokouksen päätelmissä todettiin, että Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistaminen haasteellisessa ympäristössä ja kansalaisten parempi suojelu edellyttävät mittavampia toimia. Tämä edellyttää riittäviä lisäresursseja ottaen huomioon kansalliset olosuhteet ja oikeudelliset sitoumukset. Puolustusyhteistyön kehittämisessä on ollut useita eri asiakokonaisuuksia esillä, kuten puolustusmarkkinoiden kehittäminen, puolustusyhteistyön systematisointi, pysyvä rakenteellinen yhteistyö, kriisinhallinnan suunnittelu- ja johtokyky, rahoituskysymykset, sotilaallisen huoltojärjestelmän kehittäminen, hybridiuhkiin vastaaminen sekä EU:n ja Naton yhteistyön tiivistäminen. Eurooppa-neuvosto pyysi korkeaa edustajaa ja komissiota tekemään ehdotuksia ensi vuoden alkupuolella tulevan päätöksenteon pohjaksi, ja Eurooppa-neuvosto arvioi edistymistä säännöllisesti, seuraavan kerran sekä maaliskuun että kesäkuun kokouksissa. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta piti mietinnössään  tärkeänä,  että annan ke-vätistuntokaudella 2017 tiedonannon ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksista. Tämä sopii erinomaisesti. Tiedonannon sopiva ajankohta on hyvä määritellä sen jälkeen, kun Yhdistynyt kuningaskunta on jättänyt EU-eroanomuksensa, minkä odotamme tapahtuvan maaliskuun loppuun mennessä. Siinä vaiheessa tiedossamme lienevät myös Yhdysvaltain uuden presidentin ensimmäiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-21T12:59:49,2016-12-21T13:05:22,Tarkistettu,1.1 2016_139_71,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Nyt on mahdollisuus pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja V-painiketta käyttäen. Ensimmäisen vastauspuheenvuoron myönnän ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle, edustaja Vanhaselle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_139_72,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tämä ryhmäpuheenvuorokierros osoitti sen, että vaikka tiettyjä painotuseroja on, niin tämä iso kuva on kaikille yhteinen. Minä luulen, että kun tätä hetkeä katsotaan muutama vuosi taaksepäin, muutama vuosi eteenpäin, niin havaitaan, että tiettyjä käänteen merkkejä tässä on: voimapolitiikan paluu, terrorismin uudet muodot, erityisesti huoli siitä, että kansainvälinen sääntöperäinen järjestelmä ei toimi, kansainvälisten sopimusten kunnioitus on heikkoa. Myös omassa valmistautumisessa alkaen valmiuslainsäädännön ja tiedustelulainsäädännön vaikeista uudistuksista ne ovat nousseet esille ja myös se, minkä edustaja Tuomioja nosti esille, maailmanlaajuinen kestämätön kehitys ikään kuin kaiken taustalla ja pohjalla olevana ongelma-asetteluna, joka ei ole suinkaan helpottamassa näköpiirissä olevia ongelmia vaan lisäämässä niitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-12-21T13:05:36,2016-12-21T13:06:38,Tarkistettu,1.1 2016_139_73,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Herra puhemies! Minusta on todella arvokasta, että näitä ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruskysymyksiä on käsitelty ja nytkin laajassa yhteisymmärryksen hengessä, enkä halua olla sitä suinkaan rikkomassa, mutta toteaisin kuitenkin kaksi seikkaa. Meillä on jonkin verran painotuseroja, niin kuin edustaja Vanhanen ihan oikein totesi. Yksi koskee myöskin tätä liittoutumattomuusperspektiiviä. Minä haluan itse korostaa sitä, että me pidämme tätä mahdollisuuden säilyttämistä oikeana ja se on meidän peruslinjauksemme, mutta yhtä selvänä pidän sitä, että meillä ei ole sellaista tilannetta, jolloin tästä nyt puhuminen tai tälle joidenkin aikataulujen esittäminen millään tavoin parantaisi ainakaan Suomen turvallisuutta. Tämä on ensimmäinen asia. Toinen, johonka kiinnitän huomiota, on se, että kyllä toivoisin enemmän myöskin aktiivista vaikuttamispyrkimystä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, että emme vain passiivisesti varaudu siihen, mitä maailmalla menee huonosti, vaan toimisimme (Puhemies koputtaa) niin kuin presidentti Niinistö tällä lentoturvallisuusaloitteellamme ja etsimme niitä kohteita, joissa Suomen kaltaiset maat voivat myönteisesti vaikuttaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-12-21T13:06:40,2016-12-21T13:08:00,Tarkistettu,1.1 2016_139_74,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Tiina,Elovaara,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit! Yli puolet maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita. Itse kun olen seurannut ulkopolitiikkaa muun muassa ulkoasiainvaliokunnan matkojen mukana, niin olen huomannut, että maailmanpolitiikka kaipaisi sukupolvenvaihdosta. Politiikka on edelleen hyvin maskuliinista, keskustellaan paljon öljystä, aseista, konflikteista, mutta naisten ja lasten oikeuksia ei katsota muutosta tuovina supervoimina. Itse ajattelen näin ja näen, että Suomella on paljon vahvuuksia juuri näissä asioissa. Miten voisimme hyödyntää paremmin näitä Suomen vahvuuksia ulkopolitiikassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1320,Female,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1643919127931910393,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Tiina Elovaara,1320,2016-12-21T13:08:02,2016-12-21T13:08:56,Tarkistettu,1.1 2016_139_75,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Vanhanen omassa puheenvuorossaan toi esiin kysymyksen demokratian ristiretkestä: onko se tavallaan päättynyt, ollaanko epäonnistuttu viemään niitä arvoja, joihin itse uskomme — ihmisoikeudet, yksilönvapaus, demokratia — maailmalle? On paljon autoritäärisiä maita, se on totta. Olisin kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että näissä autoritäärisissä maissa siellä pinnan alla, niiden johtajien alapuolella, saattaa olla hyvin paljon demokraattisia liikkeitä. Katsomme Kiinaa tänä päivänä, siellä kuhisee, katsomme Venäjää, siellä toimii kansalaisyhteiskunta. Varmasti Turkissakin on ihmisiä, jotka eivät ajattele täysin samoin kuin Erdogan. Minusta on hyvin tärkeää, että katsomme myös tätä kansalaisyhteiskunnan tasoa emmekä luokittele valtioita vain siltä pohjalta, että ne ovat autoritäärisiä, ja sitten toimimme niiden kanssa kuin autoritäärisen maan kanssa, vaan meidän tehtävämme on myöskin vahvistaa sitä kansalaisyhteiskuntaa ja toimia demokratian puolesta, ihmisoikeuksien puolesta, silloin kun voimme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-12-21T13:08:56,2016-12-21T13:09:58,Tarkistettu,1.1 2016_139_76,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp," Arvoisa puhemies! Ulkoministeri, toitte esille erittäin tärkeän näkökohdan, kun totesitte, että meidän pitää jatkaa samoja lähestymiskeinoja Yhdysvaltojen suuntaan kuin nyt presidentti Obaman aikana. Siis meillähän oli tämä upea pohjoismainen kokous siellä Obaman kaudella. Voisitteko hieman valottaa sitä, millä tavalla aiotte tämäntyyppistä toimintaa jatkaa, koska meidän imagon kannalta on erittäin arvokasta olla samassa joukossa muiden Pohjoismaiden kanssa. Pääministeriltä kysyisin lyhyesti sitä, että kun tämä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus nyt tulee meille, niin miten te näette tämän ainutlaatuisen mahdollisuuden saada Yhdysvaltain ja Venäjän johto Suomen puheenjohtajakaudella keskustelemaan, vaikka Suomeen, arktisista kysymyksistä. Samalla se olisi mahtavan hieno projekti Suomen ulkopolitiikan kannalta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-12-21T13:10:00,2016-12-21T13:10:59,Tarkistettu,1.1 2016_139_77,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! RKP:n ryhmäpuhuja, edustaja Wallin, totesi, että vuoteen 2025 mennessä olisi hyvä päästä Nato-jäseneksi, mutta se vaatii taakseen kansan tukea. Hyvä, että tekin sen myönnätte ja samalla toteatte, että näinhän ei tule käymään. Itse asiassa Suomen Nato-jäsenyyden kannatus kansan keskuudessa on pikemminkin vähentynyt kuin voimistunut. Puheenvuorossani totesin, että valiokunnan mietintö on suhteellisen tasapainoinen, mutta samaa ei voi kaikilta osin valitettavasti sanoa hallituksen politiikasta, joka herättää kriittisiä kysymyksiä. Kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan samaan aikaan, kun sodat ja pakolaisuus nähdään keskeisenä turvallisuusriskinä kaikkialla maailmassa. Suomi myy aseita Saudi-Arabiaan, Arabiemiraatteihin, jotka osallistuvat Jemenissä sisällissotaan, aseita viedään myöskin Keski-Aasian diktatuureihin. (Puhemies koputtaa) Nämä ovat kysymyksiä, jotka eivät sovi suomalaiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-12-21T13:11:01,2016-12-21T13:12:08,Tarkistettu,1.1 2016_139_78,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Stefan,Wallin,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan totta, edustaja Arhinmäki, että kansan tuki puuttuu edelleen, mutta sen jälkeen, jos ja kun ulkopoliittinen johto ottaa tästä asiasta kunnon otteen ja alkaa ajamaan asiaa, saattaa tilanne muuttua, niin kuin kävi myöskin EU-jäsenyyden suhteen. Arvoisa hallitus, USA:n presidentinvaalien jälkeen on kuultu sanottavan myöskin täällä Suomessa, että vaalitulos saattaisi vaikuttaa Naton halukkuuteen tai mahdollisuuksiin laajentua, näin ollen myös Suomen mahdollisuuksiin halutessaan liittyä Natoon. Suomen intressissä on luonnollisesti se, aivan kuten ulkoministeri äsken totesi, että ovi Natoon pysyy raollaan. Arvoisa ulkoministeri, ovathan Suomen puolesta suhteet Natoon ja Yhdysvaltoihin kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p910,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Stefan Wallin,910,2016-12-21T13:12:11,2016-12-21T13:13:01,Tarkistettu,1.1 2016_139_79,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on tällä hetkellä kiistatta hyvin Nato-myönteinen hallitus. Lähes koko puolustusjärjestelmämme on laitettu Nato-asentoon. Meillä on Naton kanssa isäntämaasopimus, joka määrittää sen, miten Naton sekä sen jäsen- tai muiden valtioiden joukot voivat perustaa tukikohtia alueellemme. Tämän lisäksi meillä on erityissopimus yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa. Toisin sanoen ei ole liioiteltua sanoa, että olemme aika Nato-valmiita. Kysyisinkin, mikä on nyt todellinen tilanne hallituksen sisällä. Ollaanko siellä valmistelemassa vieläkin syvempää yhteistyötä Naton kanssa? Tosiasiahan on se, niin kuin täällä puolustusministeri budjettineuvottelujen aikana sanoi, että näillä resursseilla puolustuksemme ei ole uskottava. Resursseja sinne on nyt tulossa lisää, mikä on hyvä asia, mutta myöskään tämä Euroopan hyvin hajanainen puolustusmekanismi ei tuo meille riittävää tukea. Onko Nato ainoa toivomme?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-21T13:13:04,2016-12-21T13:14:11,Tarkistettu,1.1 2016_139_80,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan edustaja Haaviston tavoin nostaa esiin terrorismin ja ekstremismin ehkäisyn. Isis ilmoittautui Berliinin iskun tekijäksi. Viime viikolla huippukokous linjasi askelmerkeistä Euroopan puolustusulottuvuuden kehittämiseksi. Erittäin tärkeitä asioita. Mutta haluaisin tietää, mitä EU:ssa tehdään enemmän nimenomaan terrorismin ja ekstremismin juurisyihin puuttumiseksi. Ja toinen asia, jonka haluan nostaa esille, on Itämeren lentoturvallisuus ja Suomen aloite isännöidä lentoturvallisuuskokousta ensi vuonna. Ne ovat mielestäni erittäin positiivisia esimerkkejä siitä, kuinka diplomatialla voidaan lieventää jännitettä tässä turbulentissa tilanteessa, jossa sotaretoriikka ja kilpavarustelu lisääntyvät. Aloitehan on herättänyt erittäin positiivista huomiota jo eri puolilla, myös Naton ja Venäjän neuvostossa. Tästä minä haluan esittää kyllä kiitokset presidentille ja hallitukselle, että tätä vuoropuhelua ja yhteistyötä tälläkin tavalla edistetään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-12-21T13:14:14,2016-12-21T13:15:16,Tarkistettu,1.1 2016_139_81,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Antti,Rinne,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoministeri Soini nosti esille EU:n puolustusyhteistyön omassa puheenvuorossaan, ja tämä sama keskustelu nousi esille myöskin pääministerin haastattelussa Eurooppa-neuvoston jälkeen. Haluaisin nyt kysyä sitä, että kun on kuvattu, että ikään kuin iso harppaus tapahtui viime neuvoston kokouksessa tämän puolustusyhteistyön etenemiseksi, niin mitä siellä käytännössä päätettiin puolustusyhteistyön sisällön osalta. Onko tulossa esimerkiksi Kauppalehdessä mainittua puolustusyhteistyöhön valmistautumista nyt eurooppalaisissa puitteissa? Sitten haluaisin toisen asian kysyä tai nostaa esille tässä. Minusta olisi nyt tärkeää, kuten edustaja Tuomioja totesi, että oltaisiin aktiivisia ulospäin, aktiivisia puuttumaan juurisyihin. Kysynkin: onko hallitus jossain vaiheessa linjaamassa uudelleen kehitysapupolitiikkaansa sillä tavalla, että järjestöjen vaikutusvalta (Puhemies koputtaa) ja mahdollisuudet lisääntyvät?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1274,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Antti Rinne,1274,2016-12-21T13:15:19,2016-12-21T13:16:25,Tarkistettu,1.1 2016_139_82,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Sampo,Terho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset valiokunnan puheenjohtajalle ja ministereille alustuksista. On erittäin tärkeää, että jälleen tälle selonteolle on haettu laaja parlamentaarinen tuki, koska kuten ulkoministeri totesi, Suomessa ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka ja tämänkaltaiset selonteot, jotka niihin liittyvät, ovat yhteinen asia, mikä on merkittävä voimavara aivan kautta aikojen mutta erityisesti vielä tällaisena konfliktien kärjistymisen aikana. Tässä tuotiin hyvin esiin niitä Suomen prioriteetteja kansainvälisessä politiikassa: siis kansainvälisen oikeuden kunnioitus ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistaminen ja konfliktien ehkäisy, niin omien kuin tietysti lähiympäristön ja koko maailman. Haluaisinkin ulkoministeriltä vielä kysyä: miten Suomi pienenä mutta toisaalta tunnettuna kansainvälisenä toimijana pystyy edistämään näitä asioita, ja miten hallitus niitä edistää?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1347,Male,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Sampo Terho,1347,2016-12-21T13:16:27,2016-12-21T13:17:31,Tarkistettu,1.1 2016_139_83,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Ville,Niinistö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikeina aikoina on rohkaisevaa, että tämä keskustelu on näinkin laaja-alaisesti yhdensuuntaista ja yhteisiä näkemyksiä löytyy. Mutta uskon, että ne haasteet löytyvätkin sitten ulkopolitiikan yksittäisistä tilanteista, ja tuon pari esimerkkiä näistä haasteista esille. Yksi on se, että Venäjän ja Saksan väliset Nord Stream 2 ‑kaasuputkivalmistelut ovat etenemässä ja Ruotsi otti viikko sitten aivan uuden kannan siinä — siellä on tätä turvallisuuspoliittista ulottuvuutta ennenkin pohdittu. Ruotsin kunnat hallituksen suosituksesta kieltäytyivät luovuttamasta ruotsalaisia satamia tämän kaasuputken rakentamisen edistämiseksi näille yhtiöille puolustuspoliittisiin syihin vedoten. Vaikuttaako tämä Ruotsin kehitys Suomen näkemyksiin siitä, onko tällä kaasuputkihankkeella turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia Itämerelle tai puolustusulottuvuuksia? Sen me tiedämme, että se vaikuttaa kyllä Venäjän intresseihin ohittaa Ukraina ja Puola, (Puhemies koputtaa) ja siellä heidän asemansa heikkenee, koska heidän kaasuputkensa merkitys vähenee.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p956,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Ville Niinistö,956,2016-12-21T13:17:33,2016-12-21T13:18:39,Tarkistettu,1.1 2016_139_84,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Puhemies! Kaksi eri näkemystä. Muistamme sanat, joiden mukaan ""me tuomme teidän juhliinne surun, ja me teemme teidän öistänne veriset"". Nämä sanat lausuttiin Nizzan hirveän terrori-iskun jälkeen viime kesänä, ja niissä haastetaan koko läntistä kulttuuria ja meidän olemassaolomme perustaa. Toinen asia, joka ääriasiana meidän täytyy ottaa vakavasti huomioon ajattelussamme ja toiminnoissamme, on se, joutuuko tämä maa itse sotaan. Minä en näe sitä. En usko, että tulee erillissotaa Suomea vastaan, mutta kuten selonteossa todetaan, me emme voi sulkea pois sotilaallista uhkaa Suomeakaan kohtaan esitettynä. Sen vuoksi kokonaisturvallisuusajattelu, joka on Suomen erityispiirre turvallisuudessa, on tärkeä, ja sanon, että konsensus on tänä päivänä Suomessa tosiasiassa syvempi kuin koskaan aikaisemmin. Se on sitä hallituksen ja parlamentin välillä, mutta se on myöskin parlamentin ja tasavallan presidentin välillä, ja ne ovat erinomaisia vahvuustekijöitä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-12-21T13:18:41,2016-12-21T13:19:53,Tarkistettu,1.1 2016_139_85,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on nyt monesti viitattu tähän yhteen keskeiseen toimintaympäristön muutokseen, joka on tapahtunut selonteon antamisen jälkeen, eli pyrkimyksiin syventää ja tiivistää Euroopan unionin jäsenmaiden välistä turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä. Tämä vaikuttaa nyt olevan se tapa, jolla EU:ssa halutaan vastata unionin sisäisiin ongelmiin. Eli sen sijaan, että kansalaisten syvää luottamuspulaa unionia kohtaan pyrittäisiin korjaamaan vähentämällä työttömyyttä, puuttumalla palkkakilpailuun tai taloudelliseen eriarvoisuuteen, aiotaan nyt ilmeisesti militarisoida eurooppalaista yhteistyötä ja rakentaa yhtenäisyyttä turvattomuuden ja ulkoisten uhkakuvien perusteella. Haluaisin kysyä ministereiltä: miksi Suomi jo nyt on ilmoittanut kannattavansa tätä kehitystä, vaikka tarkempaa tietoa tämän puolustus- ja turvallisuusyhteistyön konkreettisista muodoista ja malleista ollaan saamassa vasta ensi vuoden alkuvaiheessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-21T13:19:56,2016-12-21T13:20:58,Tarkistettu,1.1 2016_139_86,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Anna-Maja,Henriksson,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Jag tror att det är viktigt att vi kan diskutera säkerhetspolitiken öppet och fördomsfritt. Jag tror också att det är viktigt att vi kan diskutera den nordiska dimensionen och ett ännu mera utvecklat nordiskt samarbete också inom säkerhetspolitiken.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p941,Female,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q845537,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1729312279305459231,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2016-12-21T13:21:00,2016-12-21T13:21:16,Tarkistettu,1.1 2016_139_87,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa kuvataan sanoilla ""aktiivinen vakauspolitiikka"", ja tämä koskee tietysti erityisesti omaa lähialuettamme, Itämeren ympäristöä, niin kuin myöskin kansainvälistä yhteistyötä ja vastuunkantoa muun muassa rauhanturvaamisessa ja kehityspolitiikassa. Kristillisdemokraatit ovat jo pitkään olleet huolissaan erityisesti tästä kehityspolitiikan vastuunkannosta, koska kyllähän kriisejä ja pakolaisuutta parhaiten ehkäistään ennalta ja hoidetaan olemalla läsnä ja tukemalla paikan päällä. Aktiivista otetta tarvitaan myöskin lähialueilla, ja yksi sellainen Suomen hanke on hybridiuhkien torjuntaan tuleva osaamiskeskus. Olisinkin kysynyt siitä sekä ulko- että pääministeriltä, miten tämä hanke etenee — Saksa, Ranska, Espanja, ilmeisesti Itämeren ympärysmaita on tukemassa hanketta — ja minkälaista sisältöä se on saamassa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p778,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2016-12-21T13:22:10,2016-12-21T13:23:14,Tarkistettu,1.1 2016_139_88,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka täällä eduskunnassa on monesta asiasta vääntöä, niin on kyllä arvokasta, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vallitsee hyvä konsensus. Se on arvokas asia varsinkin tämmöisinä jännitteisinä aikoina. Valitettavasti Eurooppa on liukunut kohti kylmän sodan tunnelmia. Tämä liuku pitää kyllä pysäyttää ja saattaa Eurooppa takaisin rauhan, yhteistyön ja vakauden tielle. Suomellakin voi joku pieni rooli siinä olla. Mielestäni siinä hallitus ja tasavallan presidentti ovat tehneet hyvää työtä. Ehkä ensi vuonna voimme hyödyntää vielä tämän Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden. Ajatus siitä, että meillä olisi Suomessa huippukokous, jossa olisivat myös Venäjän ja Yhdysvaltojen presidentit Putin ja Trump mukana, on mielenkiintoinen ja kannatettava. Kysyn hallitukselta: kuinka realistisena pidätte tätä ajatusta, ja kuinka kovasti hallitus aikoo ponnistella tämmöisen kokouksen järjestämiseksi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-12-21T13:23:18,2016-12-21T13:24:14,Tarkistettu,1.1 2016_139_89,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin, jotka ovat tyytyväisiä siihen, että tästä isosta linjasta vallitsee tässä salissa suuri yhteisymmärrys. Huolehdimme omasta puolustuksesta, olemme mukana erilaisissa kumppanuusyhteistöissä mutta pysymme sotilasliittojen ulkopuolella. Tämä presidentin linja, jolle myös hallitus on selvästi asettunut, nauttii eduskunnan suuren enemmistön tukea, ja hyvä niin. Muuttuva osa näyttää olevan sitten tämä eurooppalainen yhteistyö. Euroopan unionin puitteissa on nyt lähdetty ottamaan puolustus seuraavaksi aiheeksi, jolla mennään eteenpäin yhteistyössä, ja siinä ilmeisesti on aika kunnianhimoisia suunnitelmia. Tärkeätä on, että se, mitä eurooppalaisessa yhteistyössä tehdään ja mitä hallitus suunnittelee, kerrotaan avoimesti. Kansalaisten pitää voida tietää, mihin olemme menossa mukaan, miksi olemme menossa mukaan, ja näillä suunnitelmilla pitää olla myös eduskunnalta täysi tuki hallitukselle. Yhdyn niihin, jotka toivovat, että hallitus avoimesti tuo esille nämä Euroopan puolustusyhteistyön tiivistämiseen tähtäävät ajatuksensa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-12-21T13:24:17,2016-12-21T13:25:22,Tarkistettu,1.1 2016_139_90,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Lenita,Toivakka,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten olemme kuulleet ja kaikki todenneet, ympärillämme on paljon epävakautta ja tämä vauhti on kiihtynyt siitäkin, kun tätä selontekoa valmisteltiin viime keväänä. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa edustaja Salolainen totesi, että on äärimmäisen huolestuttavaa, miten EU:ta revitään sisältä ja ulkoa tällä hetkellä. Yksi syy siihen, että EU:ta revitään, on hydribivaikuttaminen. Se todetaan selonteossakin, että tämä on keskeinen uusi haaste Suomelle, sen muotoja on monia: käytetään uutta teknologiaa, disinformaatiota, sosiaalista mediaa. Ihmisten on ehkä vaikea ymmärtää, mikä kaikki on hybridivaikuttamista. Kuitenkin varmasti paras keino vastata siihen on se, että meillä on eheä, luotettava hallinto Suomessa ja ihmiset voivat luottaa poliittisiin päättäjiin, virkamiehiin, meillä on vapaa media, tietoturva kunnossa. Mutta kuten edustaja Vanhanen tässä sanoi, valmiuslainsäädäntö on ajanmukaistettava ja tarkistettava sen sisältö. Kysyisin ministereiltä tästä hybridikeskuksesta: (Puhemies koputtaa) miten se etenee? Sehän on myös erinomainen EU:n ja Naton yhteishanke. Toinen kysymys vielä: miten suomalaiset voivat varautua hybridiuhkiin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p932,Female,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Lenita Toivakka,932,2016-12-21T13:25:24,2016-12-21T13:26:38,Tarkistettu,1.1 2016_139_91,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Teknisesti edistyneenä maana me olemme täysin riippuvaisia tietokoneiden avulla ohjatuista järjestelmistä: sähköverkko, ruokajakelu, vesihuolto, media. Kaikki ovat tietokoneiden ohjauksessa, ja ne koneet ovat yhteydessä toisiinsa internetin välityksellä. Kyberturvallisuus onkin kriittinen osa kansallista turvallisuutta. Tästä saatiin pelottava varoitus tasan vuosi sitten Ukrainassa, kun joulun alla tehty kyberhyökkäys katkaisi sähköt 230 000 ukrainalaiselta taloudelta juuri joulun alla. Moni ajattelee, ettei vastaava olisi mahdollista Suomessa. Todellisuudessa suomalaisten internetiin kytkettyjen automaatiojärjestelmien tietoturva on havaittu kartoituksessa heikoksi ellei jopa olemattomaksi. Kysynkin: miten hallitus aikoo nostaa kansallisen kyberturvallisuuden näiden nykymaailman uhkakuvien tasolle ja turvata huoltovarmuuden myös tilanteissa, joissa tietojärjestelmiin ei syystä tai toisesta voikaan luottaa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-12-21T13:26:40,2016-12-21T13:27:41,Tarkistettu,1.1 2016_139_92,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi jatkaa arvostettua aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Konfliktinhallinnalla pyrimme vaikuttavuuteen ja kestäviin tuloksiin. Ei ole mitään mieltä osallistua johonkin kriisinhallintaoperaatioon, jos pian kansainvälisten toimijoiden lähdettyä pois maasta tilanne palautuu ennalleen. Siksi koulutustoiminta, jossa koulutetaan myös paikallisia kouluttajiksi, on tärkeää, kuten yleisesti koko turvallisuussektorin kapasiteetin rakentaminen, mistä hyötyvät niin ihmiset kuin paikallinen elinkeinoelämä. Kysyn pääministeriltä: miten EU on kehittämässä EU:n yhteisen kriisinhallinnan koordinoimista?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-12-21T13:27:43,2016-12-21T13:28:37,Tarkistettu,1.1 2016_139_93,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Vanhanen viittasi vasemmistoliiton vastalauseeseen ja erityisesti näihin kolmeen lausumaesitykseen ja niistä tähän viimeiseen. Mutta jos me olemme kirjoittaneet auki keskeisen kohdan näin, että ""materiaaliyhteistyö tai muut yhteistyömuodot eivät saa johtaa puolustusmenojen kokonaistason nousuun eivätkä kansallisen harkintavallan kaventumiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa"", niin kyllä tuo lause on sellainen, jota kehtaa ihan julkisesti puolustaa. Jos ajatellaan, mitkä ongelmat meillä on Euroopan unionissa — valtava massatyöttömyys, pakolaisongelma, talouskriisi, jonka perussyitä ei suinkaan ole ratkaistu vaan enemmänkin ongelmat on lakaistu maton alle — niin kyllä pitää näinpäin esittää kysymys: juuriko sotateollisen kompleksin rakentaminen Euroopan unionissa on se liima, joka pitää yhteisön kasassa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-12-21T13:28:41,2016-12-21T13:29:40,Tarkistettu,1.1 2016_139_94,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin edustajat Kanerva ja Kaikkonen ovat todenneet, tämä selonteko osoittaa, että presidentin, hallituksen ja eduskunnan välillä vallitsee konsensus. Euroopan kannalta huolestuttavia ovat Isiksen johtohahmojen kannanotot, joissa he pyrkivät inspiroimaan länsimaissa asuvia kannattajia toteuttamaan terrori-iskuja ja tuhoamaan läntisen yhteiskuntajärjestelmän. Lähi-idässä, monien terroristijärjestöjen mekassa, esimerkiksi pieni Israelin valtio on tottunut toimimaan jatkuvan terrorismin uhan alla. Isis toimii aivan Israelin rajoilla ja on vannonut tuhoavansa Israelin valtion, mutta silti Isis ei ole suorittanut yhtäkään terrori-iskua siellä tai yrittänyt tunkeutua Israeliin. Israel on valmis jakamaan ystäviensä kanssa niitä kokemuksia ja keinoja, joiden he ovat todenneet olevan avuksi terrorismiuhan voittamisessa, (Puhemies koputtaa) ja kysyn: miten hallitus suhtautuu tällaiseen yhteistyöhön Israelin kanssa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1141,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2016-12-21T13:29:42,2016-12-21T13:30:49,Tarkistettu,1.1 2016_139_95,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Myönnän vielä seuraavat vastauspuheenvuorot: edustajille Kääriäinen, Lindtman ja Zyskowicz. Sen jälkeen ministerien vastaukset, ja sitten jatkamme debattia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_139_96,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Seppo,Kääriäinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteko on semmoinen 8,5:n arvoinen, ja mietintö on siinä nippa nappa kiitettävän puolella. (Naurua) Hyviä suorituksia kyllä molemmat. Minusta olennaista on seurantaryhmän näkökulmasta katsottuna se, että nämä kaikki linjaukset ovat kutakuinkin yksimielisiä — Arhinmäki tässä siitä irtautuu hiukan mutta vain hiukan. Korostan sitä, että tämä yksimielisyys koskee jo aika syvällä olevia asioita, ei pelkästään vain tämmöistä yleistä isoa linjaa, mikä on hieno asia sinänsä, vaan pikkuisen syvemmälläkin olevia asioita, ja semmoinenhan voi syntyä vain sitä kautta, että käydään paljon selventäviä, luottamukseen perustuvia, hyvän informaation pohjalta käytäviä keskusteluja. Se on se ydin, joka mahdollistaa yhteisymmärryksen löytymisen, ja tätä metodia tässä on käytetty. Yhteisymmärrystä vielä vahvistaa se, että presidentti on näillä samoilla linjoilla, taikka toisinpäin, miten asian haluaa sanoa. Jatkoa silmällä pitäen ajantasaisen tiedon saaminen seurantaryhmänkin käyttöön hallituksen puolelta on ihan a ja o, varsinkin puolustuksen isoja hankintoja silmällä pitäen. (Eero Heinäluoma: Puheenvuoro oli 9+!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p202,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Seppo Kääriäinen,202,2016-12-21T13:31:03,2016-12-21T13:32:13,Tarkistettu,1.1 2016_139_97,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On syytä yhtyä tähän edustaja Kääriäisen esittämään joulutodistukseen. Sinne voisi vielä laittaa Kääriäisen oman puheenvuoron reippaasti kiitettävän puolelle. On syytä antaa arvo sille työlle, jota ulkoasiainvaliokunnassa on tehty. On erittäin hyvä, että eduskunta voi hyvin laajalla rintamalla tukea Suomen linjaa, joka tietysti perustuu jatkuvuuteen, siihen, että pysymme sotilasliittojen ulkopuolella, on oma uskottava puolustus ja monenkeskinen yhteistyö — siis niin, että Suomi toimii niin itse, että vähennetään jännitettä kaikin keinoin omalla alueella. Ja tässä presidentti Niinistön johtamalle ulkopoliittiselle linjalle ja myöskin tälle transponderialoitteelle on syytä antaa arvo ja sitä on syytä täysin tukea. Mutta, arvoisa puhemies, tähän kokonaisuuteen kuuluu myös se, että ne askeleet, mitä otamme, me pyrimme ottamaan mahdollisimman laajalla yhteisymmärryksellä, yhteisrintamalla. Ja haluan kyllä yhtyä niihin toiveisiin, että hallitus nyt mahdollisimman nopeasti toisi oman näkemyksensä (Puhemies koputtaa) tähän EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseen, niin että sille haettaisiin tuki täältä eduskunnasta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1147,Male,1982-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2016-12-21T13:32:14,2016-12-21T13:33:24,Tarkistettu,1.1 2016_139_98,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minun sukupolveni sukupolvikokemus oli suomettuminen, jolla en tarkoita Suomen 1970‑luvun ulkopolitiikkaa vaan maamme sisäisiä tapahtumia. Siihen aikaan kuului se, että poliitikot, media, kulttuuri ja niin sanottu kansalaisyhteiskunta valehtelivat tai vähintään vaikenivat Neuvostoliiton ja sen ulkopolitiikan todellisuudesta. Vaikka Venäjä päivä päivältä muistuttaa valitettavasti yhä enemmän Neuvostoliittoa, emme saa koskaan suomettua uudelleen. Diplomatian ymmärrän, mutta varsinkin julkisessa keskustelussa ja tutkimuksessa on pyrittävä asioiden totuudelliseen esittämiseen. Krimin laitonta liittämistä ja miehittämistä on sanottava laittomaksi liittämiseksi, Venäjän johdon ja median valehtelua omalle kansalle ja maailmalle on sanottava valehteluksi, siviilien häikäilemätöntä ja summittaista pommittamista Aleppossa on sanottava sotarikokseksi ja niin edelleen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-21T13:33:25,2016-12-21T13:34:28,Tarkistettu,1.1 2016_139_99,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Ulkoministeri Soini, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_139_100,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos hyvistä puheenvuoroista, ja yhdyn täydestä sydämestäni niihin kiitoksiin, jotka ulkoasiainvaliokunta on työstään saanut. Tosin rima oli kyllä korkea sitten edellisenkin valiokunnan, historian tuntien. (Naurua) Yhdysvaltojen-suhde on äärimmäisen tärkeä, ja siinä on pystyttävä luomaan henkilöyhteyksiä. Tässä on muutos tulossa, esimerkiksi otan arktisen suurlähettilään, amiraali Pappin. Tapasin hänet puolen tusinaa kertaa, ja hän olisi ollut erinomainen jatkamaan tätä työtä, mutta nyt hallinto vaihtuu, ja Papp erosi pari viikkoa sitten. Eli on tärkeätä, että yhteyksiä pidetään, ja henkilökohtaisesti ensimmäisen kerran matkustan Yhdysvaltoihin tammi—helmikuun vaihteessa, ja tarkoitus on siellä tavata laajasti think tankeja, ulkopolitiikan toimijoita. Sitten minä haluan mainita yhden semmoisen konkreettisen asian, kun kysyttiin, mitä aloitteita tehdään ja mitä omia toimenpiteitä on: minä haluan mainita Turkin. Minä pidän erittäin tärkeänä, että meillä on sinne yhteyksiä ja vaikutamme siihen. Me olemme järjestäneet perinteisesti rauhanvälitysaamiaisen, jo edellisen hallituksen aikana, ja näin teemme myös nyt. Minua on pyydetty Turkin suurlähettiläspäiville puhumaan tammikuussa — aion mennä. (Eero Heinäluoma: Hyvä!) Minä en oikein ymmärrä, että meillä on, nimiä mainitsematta, jossakin puolueessa ollut suurta halua jäädyttää Turkki-neuvottelut. Minä en ymmärrä, minkälaista yhteistyötä tämä on. Sitten aloitteellisuudesta: Haluan kiittää kahta kansanedustajaa, jotka tekevät tärkeää työtä aloitteellisesti. Toinen on Etyj-valtuuskunnan vetäjämme ja sielu ja sydän Ilkka Kanerva, joka on tehnyt pitkään erinomaista työtä. Ja toinen on ulkopoliittinen erityisavustajani Pekka Haavisto — niin se voi olla, että perussuomalaisenkin asialla ja meidän kaikkien asialla kulkee vihreä lähettiläs, ja hyvin on kulkenutkin. On hyvin tärkeätä, että meillä on näitä henkilöitä. (Eduskunnasta: Pyhä allianssi!) Sitten vielä muutamia asioita, joita haluan sanoa. Otan tämän arktisen tähän lyhyesti, kun aika painaa päälle. Eli totta kai, jos me vain saamme mahdollisimman korkeatasoisen tapaamisen, vaikka valtionpäämiestapaamisen, niin totta kai sen otamme. Mutta toivon, että ensin saisimme kaikki ulkoministerit tänne, koska esimerkiksi viime kaudella, USA:n kaudella, Venäjä ei osallistunut ja kaikilta osin Kanadakaan ei osallistunut. Olisi hyvin tärkeätä, on hyvin tärkeätä, että arktista aluetta ei militarisoida. Se on äärimmäisen tärkeätä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-21T13:34:31,2016-12-21T13:38:03,Tarkistettu,1.1 2016_139_101,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Pääministeri Sipilä, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_139_102,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Juha,Sipilä,Pääministeri,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan useammassa puheenvuorossa tulleeseen EU:n puolustusyhteistyökysymykseen. Tämä on ollut tosiaan Suomen kanta puolustuspoliittisessa selonteossa vuodesta 2009 saakka, ja nyt näillä otsikoilla se asia on lähtenyt sitten etenemään. Tähän on ollut tuki tähän saakka, ja myöskin tälle kokoukselle on haettu tuki valiokunnista, ja kaikille jatkoaskelille haetaan parlamentaarinen tuki Suomen kantaan, ennen kuin mitään jatkoaskelia otettiin. No, mitä sitten päätettiin? Minusta tärkeä päätös on se, että tämä on nyt noussut agendalle; se, että näistä asian sisällöistä, mitkä esittelin tuossa otsikkotasolla, tehdään jatkovalmistelua; se, että esimerkiksi tutkimusyhteistyölle osoitetaan nyt ensimmäisiä varoja; ja esimerkiksi Suomelle on tärkeää, että rahoituksen puolella kriisinhallinnan rahoituksessa nyt pyritään siihen, että se ei olisi pelkästään kriisinhallintaan osallistuvien maiden omalla kontolla vaan siinä olisi tasaisempaa taakanjakoa. Suomi on tässä kantanut esimerkillistä vastuuta, ja tätä kriisinhallintaoperaatioiden rahoitusmekanismia päivitetään ensi vuoden aikana. Edustaja Ruoho kysyi tähän liittyen kysymyksen johtokeskuksesta. Tämä on yksi esimerkki agendalla olevista aiheista, tämmöinen esikuntakeskus kuuluisi tähän. Jotta tästä ei tulisi väärää mielikuvaa kenellekään, niin yhteistä armeijaa EU ei ole rakentamassa eikä Suomikaan ole sellaista missään tapauksessa vaatimassa. Euroopan unionin maista valtaosa on Nato-maita, ja tuossa keskustelussa, mikä käytiin joulukuun Eurooppa-neuvostossa, tuli hyvin selväksi se, että mitään päällekkäistä Euroopan unioni ei tule rakentamaan Nato-operaatioiden kanssa vaan sitä yhteistyötä haetaan Naton ulkopuolella olevista asioista. Esimerkiksi tutkimusyhteistyö on sellainen, puolustusmarkkinan kehittäminen, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rooli kuuluu tähän rooteliin, ja tällä alueella meillä on paljon syventämismahdollisuuksia. Nämä hybridiuhkat ja kyberturvallisuus, jotka täällä ovat nousseet moneen kertaan esille, ovat hyviä esimerkkejä siitä, missä myöskin Suomen edun mukaista on päästä eteenpäin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1108,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2016-12-21T13:38:05,2016-12-21T13:41:04,Tarkistettu,1.1 2016_139_103,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"No niin, ja nyt on mahdollisuus jälleen pyytää vastauspuheenvuoroja, ja ne aloittaa edustaja Elo.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_139_104,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on osa länttä, ja Venäjä tietää sen. Suomi on myös valmis rakentavaan keskusteluyhteyteen. Muistamme, kun Bill Clinton ja Boris Jeltsin kävivät Helsingissä korkean tason tapaamisessa vuonna 1997, siitä on kulunut lähes 20 vuotta. Suomi on edelleen EU:n jäsen, kuten silloinkin, ja niin kuin täällä on tullut esille, ensi vuonna Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa ja siten tärkeä keskustelukumppani Yhdysvalloille ja Venäjälle. Kysynkin arvoisalta ministeriltä vielä viitaten edustajien Salolainen ja Kaikkonen puheenvuoroihin: onko Suomi valmis isännöimään Donald Trumpin ja Vladimir Putinin samassa liennytyksen hengessä kuin 20 vuotta sitten Clintonin ja Jeltsinin? Haluan tarkennuksen nimenomaan tähän ajatukseen merkittävästä päämiestason tapaamisesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-12-21T13:41:10,2016-12-21T13:42:12,Tarkistettu,1.1 2016_139_105,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On varmaan syytä tunnustaa, että tässä epävarmuuden ajassa ei ole aika uusille Nato-linjauksille. Se omaksuttu Nato-yhteistyön politiikka on Suomelle paras vaihtoehto, ja sillä tiellä on syytä jatkaa. Mutta sen sijaan Euroopan unionin kanssa tehtävään yhteistyöhön on perusteltua ja syytä ottaa nyt aktiivisempi ote. Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan rinnalle tarvittavaa puolustusyhteistyötä viedään nyt voimalla eteenpäin, ja moni seikka puoltaa sitä, että Suomi on tässä nyt vahvasti mukana kehittämässä. Muun muassa puolustushankinnoilla EU-tasolla on Suomelle ihan valtiontaloudenkin kannalta monia etuja. Arvoisa puhemies! Tässä on syytä kuitenkin muistaa se, että kun toimimme EU:n puitteissa, niin turvallisuuskäsite on laaja. Ei voi olla niin, että kehitämme vain esimerkiksi puolustusyhteistyötä, vaan Euroopan unionissa kun ollaan, niin silloin pitää olla aktiivinen myös muussa eurooppalaisessa yhteistyössä, muun muassa raha- ja talousliiton kehittämisessä, sisärajojen pitämisessä vapaana ja niin edelleen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-12-21T13:42:14,2016-12-21T13:43:19,Tarkistettu,1.1 2016_139_106,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Sirkka-Liisa,Anttila,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kriisien keskellä on äärimmäisen tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vallitsee mahdollisimman suuri yksimielisyys ja sen tavoitteet ovat selkeät. Tässä mielessä nyt käsittelyssä oleva selonteko on ehyt kokonaisuus ja siinä on oikeat painopisteet. Painopisteistä pidän erityisen tärkeänä EU:n vahvistamista turvallisuusyhteisönä, toimivia Venäjä-suhteita ja muuttoliikkeen perussyihin vaikuttamista. Myös kahdenväliset suhteet niin Pohjoismaihin kuin Yhdysvaltoihinkin ovat tärkeitä ja osa vakaata ulkopoliittista linjaamme. Kriisien ja konfliktien ennalta ehkäiseviä toimia, kuten kestävää kehitystä, tasa-arvoa ja hauraiden valtioiden oikeusvaltiokehityksen tukemista, me tarvitsemme jatkossakin. Näiden painopisteiden varaan rakentuu hyvä, kestävä ja vakaa ulkopoliittinen kivijalkamme.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p127,Female,1943-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Sirkka-Liisa Anttila,127,2016-12-21T13:43:21,2016-12-21T13:44:08,Tarkistettu,1.1 2016_139_107,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä vallitsee laaja, yhteinen iso kuva ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, ja se on hyvä. Hyvää on myös se, että käymme keskustelua, ja toivottavasti myös kansalaiset ovat aktiivisesti siinä mukana, niin myös ulkopolitiikan tutkijat ja muut toimijat. Aktiivisella ulkopolitiikalla voidaan niin vaikuttaa turvallisuustilanteeseen lähialueilla kuin ehkäistä jännitteitä ja konflikteja myös maailmalla. Suomi voi ja Suomen tuleekin olla aktiivinen myös kansainvälisesti. Hyvä esimerkki, missä olemme onnistuneet, on Suomen toiminta kansainvälisesti naisten mukaan ottamiseksi rauhan rakentamiseen YK:n päätöslauselman 1325 ""Naiset, rauha ja turvallisuus"" mukaisesti. Se on jopa semmoinen brändi, josta Suomi tunnetaan. Edustaja Elomaa nosti esille nuoret. Tämä oli erittäin tärkeä huomio. Kysynkin: miten Suomi voisi olla aktiivisesti edistämässä YK:n päätöslauselmaa 2250 ""Nuoret, rauha ja turvallisuus"" — yhtä aktiivisesti kuin päätöslauselmaa ""Naiset, rauha ja turvallisuus""?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-21T13:44:08,2016-12-21T13:45:17,Tarkistettu,1.1 2016_139_108,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp," Arvoisa puhemies! Maanantain järkyttävät iskut ovat jälleen yksi ikävä esimerkki siitä, että terrorismi iskee aina yllättäen ja odottamattomasta suunnasta. Myöskään me emme voi tuudittautua siihen ajatukseen, että Suomi olisi lintukoto, johon ei kohdistu sisäisiä uhkia. Kaikki hyvin tiedämme, että Suomesta on lähtenyt Isilin riveihin erilaisten arvioiden mukaan noin 80 vierastaistelijaa, joista parikymmentä on palannut takaisin Suomeen. Samaan aikaan poliittisten ääriliikkeiden toiminta on lisääntynyt ja kyberuhkien määrä kasvanut. Näihin uhkiin täytyy vastata, ja yksi tärkeä asia on tiedustelulainsäädännön pikainen aikaansaaminen ja voimaan saattaminen, mutta myös henkilöstöresursseilla on merkitystä. Supon henkilöstöön kuuluu meillä noin 300 henkilöä. Muihin pohjoismaisiin turvallisuusviranomaisiin verrattuna tämä määrä on selkeästi pienin. Kysyisinkin: onko hallituksella suunnitelmia suunnata supolle vielä enemmän resursseja?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1098,Female,1977-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2016-12-21T13:45:19,2016-12-21T13:46:21,Tarkistettu,1.1 2016_139_109,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Kari,Uotila,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä turvallisuutta pitää hakea ensisijaisesti muilla keinoilla kuin aseilla niin kansallisella tasolla kuin Euroopankin tasolla. Mikäli aseiden määrällä turvallisuus olisi pystytty takaamaan, niin esimerkiksi Lähi-idässä tuskin olisi menneinä vuosikymmeninä ollut yhtään sotaa tai konfliktia. Elikkä muihin keinoihin pitää ensisijaisesti satsata, ja sen vuoksi on huoli siitä, että myöskään Eurooppa-tasolla asemäärärahat eivät voi yhteisesti kasvaa enempää kuin on välttämätöntä. On oikeastaan aika surullista, arvoisa puhemies, se, että jotkut hakevat eurooppalaista yhtenäistä liimaa, yhtenäisyyttä, yhteistä polkua nimenomaan nyt yhteisen puolustuksen kautta ja EU:n militarisoinnin kautta. Missä ovat muut eurooppalaiset arvot ja niihin tukeutuminen eurooppalaisen tulevaisuuden rakentamisessa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p507,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Kari Uotila,507,2016-12-21T13:46:24,2016-12-21T13:47:19,Tarkistettu,1.1 2016_139_110,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp," Arvoisa puhemies! Selonteossa mainitaan, että Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut, ja puolustusvaliokunta edelleen toteaa, että se vaikuttaa myös Suomen sisäiseen kehitykseen. Syntyy epävarmuustekijöitä, yleinen kriisinsietokyky jatkuu ja joutuu koetukselle. Myös on pidetty tärkeänä huoltovarmuusnäkökohtia, ja Suomihan on hoitanut EU-tasolla sitä hyvin. Mutta sitten korostaisin, että Pariisin terrori-iskujen jälkeen on ollut merkittävä tuo 42.7-lauseke, joka tarkoittaa avun antamista. Se on tullut merkittävästi, ja eduskunnassahan on nyt käsittely kansainvälisen avun antamisesta ja ottamisesta, että ne ovat kesken, että tämä on semmoinen merkittävä lakiesitys. Vielä lopuksi haluan sanoa, että kun jatkossa näitä selontekoja käsitellään useampia, niin puolustusvaliokunta on myös pitänyt välttämättömänä, että näitä asioita käsiteltäisiin hyvin poikkihallinnollisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-12-21T13:47:20,2016-12-21T13:48:29,Tarkistettu,1.1 2016_139_111,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itsekin yhdyn niihin puheenvuoroihin, joissa korostettiin tätä yhtenäisen kuvan tärkeyttä, parlamentarismin hienoutta ja sen tärkeyttä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa keskeisissä kysymyksissä. Se, että keskeisenä tavoitteena on Suomen pitäminen kriisien ulkopuolella ja että tavoitteena on sotilaallinen suorituskyky suhteutettuna ulkoisiin uhkiin, on hyvä perusta ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ajattelulle. Mutta varjojakin tässä paratiisissa on. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mukaan maanpuolustustahto on laskenut tämän hallituksen aikana seitsemisen prosenttia. Mihin toimiin maan hallitus aikoo ryhtyä maanpuolustustahdon nostamiseksi, ja minkätyyppisiä ajatuksia tämä tutkimus hallituksessa herätti? Tietenkin tässä pitää olla toivomuksena se, että Suomen paras puolustaja jatkossakin on suomalainen itse.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-12-21T13:48:31,2016-12-21T13:49:30,Tarkistettu,1.1 2016_139_112,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eurooppa ja EU on hieman uudenlaisessa kansainvälisen politiikan tilanteessa. Yksi huolestuttava piirre, jota emme ole vielä ehkä ihan täysin sisäistäneet, liittyy uusiin vaikuttamisen muotoihin, mitä tapahtuu tietotekniikan kautta. Kysymys on hybridivaikuttamisesta, kyberturvallisuudesta. Onkin ollut äärimmäisen tärkeää, että Suomi on ollut aktiivinen EU:ssa tämän yhteisen hybridiuhkien torjuntakeskuksen kanssa, ja on hienoa, että se saadaan Suomeen. Kun siihen ei vielä vastattu, niin olisin toistanut kysymyksen: mitä siltä keskukselta odotetaan, ja toisaalta miten saadaan myös kansalaisten tasolle se ymmärrys, että miten tärkeitä ovat myös tällaiset pehmeät turvallisuuden näkökulmat liittyen laajaan sivistykseen, tietotasoon ja siihen, että vaikuttamisen keinot ovat aika moninaisia tänä päivänä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-21T13:49:32,2016-12-21T13:50:31,Tarkistettu,1.1 2016_139_113,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aikanaan tämän selonteon parlamentaarisessa valmistelussa mukana olleena pidän sitä menettelyä parlamentaarisesta yhteistyöstä oikein hyvänä ja parlamentaarisen yhtenäisyyden tavoittelua toivottavana. Aiemmin jotkut ovat kritisoineet selonteon suorapuheista tyyliä käsitellä Venäjää sekä mahdollisia uhkia. Herääkin kysymys, katoaako uhka, jos siltä ummistaa silmänsä. Nykytilanteen realistinen kuvaus ja tosiasioiden tunnustaminen eivät ole uhkakuvien lietsontaa. Asioista on oikein puhua niiden oikeilla nimillä, myös Venäjästä, jotta Suomen turvallisuudesta voidaan huolehtia kokonaisvaltaisesti ja uhkiin varautua. Selonteko määrittelee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristöä leimaavan muutoksen erinomaisella tavalla, ja muutoshan on nyt vain entisestään kiihtynyt selonteon laatimisen jälkeen. Toivon hallitukselta tällaista tosiasiat tunnustavaa ja asioista (Puhemies koputtaa) niiden oikeilla nimillä puhuvaa analyysiä muutoksesta myös jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2016-12-21T13:50:33,2016-12-21T13:51:49,Tarkistettu,1.1 2016_139_114,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Suomen maine luotettavana ja johdonmukaisena kansainvälisenä toimijana on perustunut paitsi selkeään ulkopoliittiseen linjaamme myös siihen, että meillä on harjoitettu vakaata sisäpolitiikkaa, jossa oikeusvaltioperiaate, demokratia ja ihmisoikeuksien kunnioitus ovat muodostaneet peruspolitiikkamme ytimen. Yhteiskuntamme vakautta on heijastanut myös monivuotinen asemamme lehdistönvapauden ykkösmaana. Kaikki edellä mainitut sivistysvaltion tunnusmerkit ovat luoneet hyvän perustan kansainvälisille toimijoillemme. Kun olemme olleet nostamassa kansainvälisillä foorumeilla muiden maiden epäkohtia esille, olemme olleet uskottavia toimijoita. Näitä epäkohtia ovat olleet muun muassa demokratiavaje, oikeusvaltioperiaatteen sivuttaminen ja ihmisoikeuksien loukkaaminen. Meitä on pidetty monessa esimerkillisenä maana. Puola, Unkari ja Turkki eivät ole olleet maita, joihin meitä on verrattu, mutta (Puhemies koputtaa) nyt maineemme on saanut kansainvälisen lehdistön perusteella kylläkin kolauksen, ja kysynkin, miten hallitus näkee meidän maineemme tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p926,Female,1969-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2016-12-21T13:51:51,2016-12-21T13:53:02,Tarkistettu,1.1 2016_139_115,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Paras sota on sellainen, jota ei koskaan käydä. On tärkeää tulla toimeen Venäjän kanssa, tehdä yhteistyötä Ruotsin kanssa, Ison-Britannian kanssa ja Yhdysvaltojen kanssa. EU-puolustusyhteistyön hyöty on se, että tukkuostajat saavat materiaalia vähän halvemmalla. Kysyisin kolme kysymystä. Ensimmäinen on tämä: miten Suomi näkee, miten Syyrian tilanne pitäisi ratkaista? Joku ratkaisu siihen pitää saada. Toinen: jos Isis saadaan kukistettua, mitä tulee sen tilalle? Näitä radikaaliryhmiä siellä on aika monta. Ja kolmas kysymys: miten estetään se, että Suomi ei joudu terrorismihyökkäyksen kohteeksi, ja miten tähän on varauduttu?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1333,Female,1979-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2016-12-21T13:53:05,2016-12-21T13:53:54,Tarkistettu,1.1 2016_139_116,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on yksi suurimmista turvallisuusuhista, johon myös selonteko ottaa kantaa ja tuo sen esille. Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia ruuantuotannossa, se aiheuttaa paineita muuttoliikkeelle, ja nämä väestönmuutokset ovat yksi, voisiko sanoa, juurisyy sellaiseen turvattomuuteen, jota valitettavasti nyt Euroopassakin on nähty. Toinen juurisyy on väestönkasvu. Maailman väkiluku kasvaa joka vuorokausi yli 200 000 ihmisellä. Kysyn ministeriltä: voisiko kehitysyhteistyörahoissamme ajatella sellaista sidontaa, että tukea osoitettaisiin niille maille, jotka sitoutuvat asialliseen perhesuunnitteluun, naisten aseman parantamiseen ja nimenomaan siihen, että väkiluku ei näissä maissa eikä missään maassa kasvaisi?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-21T13:53:56,2016-12-21T13:55:01,Tarkistettu,1.1 2016_139_117,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Herra puhemies! Kun täällä kouluarvosanoja on annettu, niin kyllä myöskin meidän kansallinen yhteisymmärrys ansaitsee vahvan kiitettävän ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja siihen liittyvissä asioissa. Se on äärimmäisen tärkeä asia. Puhemies! Myös minä haluan ottaa tämän Arktiksen asian vielä esille. Meillähän on maailmanlaajuisesti tilanne niin, että pohjoinen pallonpuolisko uhkaa jäädä ja aika monestikin jää keskusteluissa aika lailla lapsipuolen alemaan, ja siksi on erittäin tärkeää, mitä täällä sekä ulkoministeri että pääministeri ja monet kollegatkin olette sanoneet. Jotta tämä nousee esille, niin tässä toivon erityistä aktiivisuutta Suomelta nyt, kun Arktisen neuvoston puheenjohtajuus meille tulee. Yksi osatekijä siitä on huoltovarmuus, joka on meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kokonaismaanpuolustuksen kannalta äärimmäisen tärkeä asia, se, että me pidämme huolen omasta ruuantuotannostamme, omasta energiantuotannostamme ja niistä välttämättömyyshyödykkeistä, jotta meillä niitä varmasti riittää kaikkiin tilanteisiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p582,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Jari Leppä,582,2016-12-21T13:55:02,2016-12-21T13:55:59,Tarkistettu,1.1 2016_139_118,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Herra puhemies! Kansainvälinen yhteistyö on saanut ihan keskeisen merkityksen tässä keskustelussa, ja nyt eurooppalainen yhteistyö on etenemässä, se on hyvä asia, mutta se ei todellakaan ole mitään yhteistä puolustusta. Sen sijaan kaikki, mitä voidaan tehdä eurooppalaisen kriisinhallintayhteistyön kehittämiseksi, hybridiuhkien torjumiseksi ja sellaiseksi, jossa resurssien käyttöön ja hankintaan saadaan kustannustehokkuutta, on tervetullutta. Samaten pohjoismaisella yhteistyöllä ja erityisesti kahdenvälisellä yhteistyöllä Ruotsin kanssa ei ole rajoja. Nato-yhteistyö on tärkeätä, mutta sillä on tietenkin se raja, että me emme ole menossa emmekä pyrkimässä artikla 5:n mukaisiin velvoitteisiin mukaan. Ja kaikella tällä kansainvälisellä yhteistyöllä on kuitenkin se rajoitus, että me emme ole ulkoistamassa emmekä luovuttamassa omaa vastuutamme omien kansalaistemme turvallisuudesta, alueemme koskemattomuudesta ja siitä, että sitä ei käytetä kenellekään vihamielisiin tarkoituksiin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p357,Male,1946-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2016-12-21T13:56:01,2016-12-21T13:57:09,Tarkistettu,1.1 2016_139_119,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä suuresti hämmästelin tätä ulkoministerin Turkki-lausuntoa, jossa ei sanallakaan mainittu maan erittäin huolestuttavaa ihmisoikeustilannetta ja Suomen linjaa ja kantaa siihen. Vierailin itse Turkissa noin kaksi viikkoa sitten ja tapasin siellä paikallisia kansanedustajia. Siellä on parhaillaan kymmenen laillisen oppositiopuolueen kansanedustajaa vangittuna. Siellä on toimittajia ja tutkijoita irtisanottu ja vangittu, ja 55:tä kansanedustajaa uhkaavat syytteet sen lisäksi, että Turkin hallinto on syyllistynyt ihmisoikeusloukkauksiin Kaakkois-Aasiassa. Millä tavalla Suomi aikoo tähän kehitykseen ottaa kantaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista edistää Suomen ja Turkin välisissä suhteissa tai EU:n ja Turkin välisissä suhteissa? Ja miten ulkoministeri puolustaa sitä, että Suomi myöskin myy aseita Turkkiin? Niin vuonna 2015 kuin tänä vuonna on myönnetty vientilupia patruunoille, (Puhemies koputtaa) joita ainakin viime vuonna ovat käyttäneet Turkin erikoisjoukot.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-21T13:57:11,2016-12-21T13:58:20,Tarkistettu,1.1 2016_139_120,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eurooppa maksaa tänä päivänä hyvin kovaa hintaa lähialueidensa levottomuudesta. Ajattelen Lähi-itää, ajattelen Pohjois-Afrikkaa, muita alueita, jotka tuottavat levottomuutta, terrorismia ja myöskin pakolaisuutta kohti Eurooppaa. Ennalta näemme, mitkä ne tekijät ovat, mitkä tällaista synnyttävät. Marginalisaatio, ympäristön suuret muutokset, joihin täällä on viitattu, myöskin nuorten täydellinen näköalattomuus. Voimme ennustaa, kuten edustaja Vanhanen ja edustaja Tuomioja viittasivat, väestökehityksenkin pohjalta, missä elinolosuhteet muuttuvat sellaisiksi, että konflikteja väkisin syntyy. Näihin voimme vaikuttaa, totta kai, kehitysyhteistyöllä, YK-järjestöjen toiminnan kautta ja niin poispäin. Mutta yhtä tärkeää olisi, että nämä kansainväliset mekanismit konflikteihin vastaamiseksi toimisivat niin YK:ssa kuin Etyjissä. Nyt on ollut viime aikoina nähtävissä, että suurvallat eivät käytä näitä kanavia, eivät luota näihin kanaviin. Olisiko jotakin tehtävissä, että Suomi, Pohjoismaat voisivat vahvistaa YK:ta ja Etyjiä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p118,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2016-12-21T13:58:22,2016-12-21T13:59:26,Tarkistettu,1.1 2016_139_121,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että tässä salissa iso kuva on meille kaikille yhteisesti kirkastunut. Turvattomuus Euroopassa ja ympäri maailmaa on tällä hetkellä lisääntynyt. Suomi on tunnettu rauhanturvaaja- ja kriisinhallintamaana. Kysyisinkin ministeri Soinilta, mitkä valmiudet Suomella on lähettää tällä hetkellä kriisinhallintajoukkoja tai rauhanturvaajia tämmöisille konfliktialueille, mikäli sellainen pyyntö YK:lta tulisi. Sitten täällä on mielipidemittaukseen viitattu. Itse en ole Nato-jäsenyyden kannattaja, mutta tehdyssä mielipidemittauksessa vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa Nato-jäsenyyden kannatus on noussut merkittävästi. Se on minusta vähän huolestuttava piirre. (Hälinää)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-21T13:59:28,2016-12-21T14:00:26,Tarkistettu,1.1 2016_139_122,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Selonteko on aiempaa tiiviimpi ja selkeämpi, ja se on hyvä. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja on nyt hämärtynyt. Se johtuu muun muassa terrorismin uhasta, kyberuhkien esiintymisestä, ja sen takia täytyy olla uudenlaisia keinoja varautua näihin uhkiin. Myös Euroopan turvallisuustilanne on heikentynyt lähialueiden vuoksi, ja siksi yhteistyötä kumppanien kanssa on tiivistettävä ja jatkuvaa vuoropuhelua pidettävä yllä. Suomen rooliin on aiemminkin kuulunut se, mikä tänne on kirjattu, että Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennalta ehkäisemiseksi. Se on tärkeä linjaus, myös se, että tietoa toimintaympäristön muuttujista ja niihin liittyvistä uhista jatkuvasti seurataan ja muodostetaan tilannekuva ja ollaan tarvittaessa valmiita muuttamaan myös omaa arviotamme muuttuvien olosuhteiden vuoksi. Siinä pitää olla reagointikykyä ja nopea tässä muuttuvassa toimintaympäristössä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1056,Male,1961-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2016-12-21T14:00:28,2016-12-21T14:01:34,Tarkistettu,1.1 2016_139_123,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Myönnän vielä tähän debattiin seuraavat vastauspuheenvuorot edustajille Arhinmäki, Heinäluoma, Vanhanen ja Salolainen. (Ilkka Kanerva: Ja Etyjistä puheen ollen tietenkin, eikö niin, herra puhemies? — Naurua) — No, se oli kerta kiellon päälle.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_139_124,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin korjaan edustaja Anderssonin pyynnöstä, että Kaakkois-Aasia oli tietenkin Kaakkois-Turkki hänen puheenvuorossaan. Arvoisa puhemies! Täällä on esitetty aivan oikein jokaisen puolueen puheenvuorossa kriittisiä arvioita Venäjästä, mutta myös ovat kokoomuksen edustajat Zyskowicz ja Vikman kriittisesti arvioineet sitä, että täällä yritettäisiin jotenkin Venäjän ongelmia ja toimintaa hyssytellä. Kuka sitä yrittää hyssytellä? Viittaatteko te mahdollisesti esimerkiksi tasavallan presidentti Niinistöön, joka on sanonut, että jos Venäjän kritiikissä lähtee kilpailemaan, niin siinä ei enää kyllä voita, että kaikki on sanottu? Arvoisa puhemies! On tärkeää nähdä, että Suomen turvallisuuden pitää tukeutua laajaan ulkopolitiikkaan, taloussuhteisiin, muuhun yhteistyöhön, ilmasto- ja kehityspolitiikkaan, kansainvälisen oikeuden vahvistamiseen, rauhanturvaamiseen, siviilikriisinhallintaan, pidättyväiseen asevientipolitiikkaan. Nämä ovat niitä keinoja, joilla me todella luomme rauhaa, ja tässä keskustelussa nämä ovat jääneet ehkä vähän liian pienille osapuille, (Puhemies koputtaa) enemmän puhutaan tästä sotilaallisesta puolesta.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-12-21T14:02:18,,Tarkistettu,1.1 2016_139_125,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp," Arvoisa puhemies! Palaisin siihen osaan tätä meidän turvallisuusajatteluamme, jossa nyt näitä muutoksia selvästi kaikkein eniten on tapahtumassa suhteessa omiin toimintamahdollisuuksiin, ja se on tämä eurooppalainen yhteistyö. Tämä muu osa on aika lailla raiteillaan. Me tiedämme, mitä siellä tapahtuu: pohjoismainen asia, Nato-rauhankumppanuus, myös oma puolustus. Mutta tämä eurooppalainen yhteistyö on se, joka tässä nyt elää, ja siinä selvästikin suuria askeleita ollaan ottamassa. Pääministeri Sipilä ei tuossa oikeastaan avannut ollenkaan sitä olennaisinta asiaa, joka on nyt otettu esille eli mahdollisuus siihen, että EU:n sisällä halukkaat maat lähtisivät tähän rakenneyhteistyöhön eli keskenänsä kehittämään yhteistyötä. Mitä tämä tarkoittaa Suomen kannalta, ja mikä tulee olemaan Suomen hallituksen linja tässä yhteistyössä? Olen huomannut, että ulkopolitiikkaa erinomaisesti hoitanut ministeri Soini on ollut kovin vaitonainen tässä Eurooppa-yhteistyökeskustelussa, ja rohkenen toivoa, että te antaisitte vähän katsausta vaikkapa henkilökohtaisesta ajattelustanne tämän eurooppalaisen (Puhemies koputtaa) puolustusyhteistyön tiivistämisessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-12-21T14:03:10,2016-12-21T14:04:18,Tarkistettu,1.1 2016_139_126,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Matti,Vanhanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että myös kansalaisten piirissä on hyvin paljon ihmisiä, jotka jopa vastustavat myös eurooppalaista yhteistyötä tai ovat erittäin kriittisiä sille tällä hetkellä. Senkin takia, jos haluamme puolustusulottuvuudessa edetä, yhdyn kyllä niihin puheenvuoroihin, muun muassa Heinäluoman puheenvuoroon, että olisimme mahdollisimman avoimia sekä Suomen omien tavoitteiden että EU:ssa tapahtuvan valmistelun osalta. Tästä tullaan käymään pitkä, perusteellinen keskustelu. Arktisen neuvoston osalta suuria kaloja meidän kannattaa kalastaa mutta tiedostaa se, että onnistuminen ei ole vain meistä kiinni. Ennen muuta se on maailmanpolitiikan tilanteesta kiinni. Luotan tässä ulkoministeri Soinin, voi sanoa, kokemukseen, että emme myöskään väärällä tavalla tuo suurvaltojen ristiriitoja tähän arktiseen kehykseen. On tärkeää, että Arktisen neuvoston toimintakyky säilyy sellaisena, että se pystyy käsittelemään Arktiksen erityisongelmia riippumatta siitä, mitä maailmanpolitiikassa muutoin tapahtuu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p414,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Matti Vanhanen,414,2016-12-21T14:04:19,2016-12-21T14:05:20,Tarkistettu,1.1 2016_139_127,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Pertti,Salolainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä Euroopan epävakauskeskustelussa on jäänyt liian vähälle huomiolle se, että itse asiassa eräs tämän epävakauden ydin on pakolaiskysymys. Se sotketaan usein siihen, että on tämä inhimillisen turvan antaminen niille, jotka ovat sota-alueelta paenneet ja muuta, mutta sitten toinen asia on se, että eurooppalainen nationalismi on saanut nimenomaisesti kasvuvoimansa siitä, että tätä pakolaiskysymystä ei ole pystytty ratkaisemaan riittävän hyvin. Juuri sen takia meillä on tätä äärinationalismia eri maissa. Euroopan unionissa pitäisi enemmän nyt keskittyä tämän pakolaisasian ratkaisevaan hoitamiseen sillä tavalla, että se ei pahene koko ajan. Me tiedämme, että satoja ihmisiä tulee koko ajan Välimeren yli, esimerkiksi Italiaan. Jotain tälle on tehtävä, me emme voi jatkaa tällä tavalla, sillä tämä merkitsee sitä, että tyytymättömyys ja nationalismi, äärinationalismikin, kasvavat Euroopassa, ja se ei ole hyvä asia. Tämä ei ole puheenvuoro (Puhemies koputtaa) sen puolesta, että pakolaisiin pitäisi suhtautua erittäin kielteisesti, vaan sen vuoksi, että otettaisiin järki käteen tässä, mistä nämä vaikeudet johtuvat.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p259,Male,1940-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Pertti Salolainen,259,2016-12-21T14:05:21,2016-12-21T14:06:36,Tarkistettu,1.1 2016_139_128,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Vielä edustaja Kanerva, ja sen jälkeen ministerin vastaus.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_139_129,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Herra puhemies! Haasteeseen siitä, mitä Etyj, YK voivat tehdä, kaksi positiivista seikkaa: On hyvin mahdollista, että Euroopan kytevissä, pitkittyneissä kriiseissä löytyy lähiaikoinakin eteenpäin meneviä mahdollisuuksia sekä Kyproksen kriisin ratkaisemiseen että Moldova—Transnistria-kysymyksen hoitamiseen myönteisellä tavalla. Ne ovat asioita, joissa löytyy rauhanvälityksen keinoin mahdollisuuksia nähdä positiivista tulevaisuutta, ja niitä tehdään ilman isompaa julkisuutta tällä hetkellä, jotta lopputulos voisi olla onnistunut. Nyt kummankin näiden kriisien ratkaisulla voi olla merkittävä vaikutus. Sen lisäksi korostan sitä, että ainakin osaltani olen yrittänyt jo avata sekä YK:n että Etyjin keskinäisen rauhanvälitystoiminnan tehostamista, jossa kumpikin katsomme toistemme mahdollisuuksia operoida tehokkaasti yhdessä.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-12-21T14:06:38,2016-12-21T14:07:39,Tarkistettu,1.1 2016_139_130,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Ministeri Soini, 5 minuuttia. (Eero Heinäluoma: Riittääkö?)",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_139_131,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysymyksiä on viljalti, mutta aloitetaan veteraaniedustaja Eero Heinäluoman kysymyksestä, tästä EU-puolustuksesta ja siitä, mitä kaikkea se merkitsee ja mitä se ei merkitse. Aloitetaan tästä Pariisin terrori-iskusta ja sen seurauksista. Mielestäni Ranska teki palveluksen koko Euroopalle aktivoidessaan 42.7 artiklan. Silloin ensimmäistä kertaa käytännössä nähtiin, onko Lissabonin sopimuksesta käytännössä mihinkään, ja olihan siitä. Ja tämä tapahtui nimenomaan niin, että Ranskan lähettiläät ottivat pääkaupunkeihin yhteyttä. Tämä johti neuvottelujen jälkeen siihen, että Suomi korvasi UNIFILissä ranskalaisia rauhanturvaajia, joita sitten vapautui mahdollisesti Maliin, Keski-Afrikkaan, minne menivätkään. On hyvä aina muistaa, että toimintakyvyt ovat jäsenmailla, eivät EU-instituutioilla, kun puhutaan näistä asioista. Ja silloin kun sotilaallista avunantovelvoitetta toteutetaan, niin päätöksiä tehdään Helsingissä, Berliinissä, Pariisissa, ei Brysselissä. On tärkeää huomata, että tämä on hallitusten välistä toimintaa, ja toki siinä myös EU-instituutiot ovat mukana. Sitten jos ajatellaan sitä, voisiko asioita tehdä fiksummin, minä olen tätä paljon miettinyt näitten puolustusmäärärahojen kautta, koska nyt lienee ilmeistä, että Yhdysvalloista tulee Eurooppaan varsinkin Nato-jäsenille viesti, että puolustusmäärärahoja on korotettava. Se on varmaan yksi asia, mutta toinen voisi olla, että meillä on varmaan aika lailla eri puolilla, ehkä myös Natossa, suorituskykyjen päällekkäisyyksiä. Niitten tehokkaampi koordinointi, yhteinen suunnittelu, ehkä yhteiset materiaalihankinnat voivat johtaa siihen, että käytettävän rahan määrä voi jopa laskea, ei tarvitse ainakaan nousta, jos näitä asioita tehdään paremmin, perusteellisemmin eikä niin paljon päällekkäin. Sitten se on hyvä sanoa, että eurooppalaisesta armeijasta ei ole kysymys eikä sitä kukaan aja eikä päällekkäisiä rakenteita, niissä ei olisi mitään järkeä. Mutta yksi semmoinen kysymys, mistä meidän passaa keskustella, on, että mitä Britannia tekee sen jälkeen, kun se Euroopan unionista eroaa. Ja minun mielestäni meillä on selvä intressi pitää Britannia lähellä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se on suorituskyvyltään kuitenkin Euroopan suorituskykyisin sotilasmahti. No, jottei mene ihan... Edustaja Heinäluomaan meni jo 3,5 minuuttia, mutta kaikki oli ansaittua. Sitten muutama tärkeä asia Arktiksesta. Esimerkiksi tällainen: Olen moneen kertaan sanonut, aina kun kuljen maailmalla, että Suomessa tehdään 60 prosenttia maapallon jäänmurtajista ja kaikki hyvät. Tämä on tärkeää. Esimerkiksi meillä pidetään kaikki satamat auki ympäri vuoden. Meillä on paljon annettavaa tutkimukseen, ympäristötoimintaan ja muuhun tällaiseen. Ja se on äärimmäisen tärkeää myöskin sen kannalta, että se on meille iso mahdollisuus, että Venäjä ja USA ovat tällaisessa yhteistyössä mukana Pohjoismaiden ja Kanadan kanssa. Eipä sen parempaa matkalippua puheille voi juuri kuvitella. Nyt on vain kysymys siitä, että kaikki osallistuvat. Tästä hybridikeskuksesta muutaman asian totean. Siinä nyt vielä katsotaan, onko se kansainvälinen sopimus vai niin sanottu memorandum of understanding, mikä siitä tehdään. Muoto ei ole mielestäni se olennainen asia. Valtioneuvoston kansliasta Matti Saarelainen jo hoitaa tätä asiaa, niin että tämä etenee konkreettisella tavalla. Sitten jos puhemies vielä sallii tähän Turkki-asiaan vastaamisen, niin totta kai Suomi on, ja olen henkilökohtaisesti, huolestunut Turkin ihmisoikeustilanteesta. En hyväksy lehdistönvapauden rajoittamista, en hyväksy väkivaltaa enkä opposition vainoamista. Mutta ajatellaanpa hetki: Jos meidän eduskuntaa olisi ammuttu, jos meidän Yleisradio olisi sotilasvallankaappauksella vallattu ja 300 ihmistä kuollut, niin kyllä nämä pitää tutkia. Mutta se ei saa tietenkään johtaa siihen, että näitä käytetään kylttinä ihmisoikeuksien loukkaamiseen. Se on tietenkin täysin selvää. Ja mitä tulee sitten siihen perusajatukseen, niin minä en ymmärrä sitä, miten me vaikutamme, jos me vetäydymme kanssakäymisestä. (Li Andersson: Asemyynti!) Minä en ymmärrä, miten me vetäytymällä vaikutamme. Me emme vetäytymällä vaikuta. Me vaikutamme sillä, että me osallistumme... (Paavo Arhinmäen välihuuto) — Edustaja Arhinmäki, koettakaa kuunnella. — Meidän pitää osallistua, ei vetäytyä. Minä uskon, että vasemmistoliitto on tässä samaa mieltä. Ette te ole vaatineet suuressa valiokunnassa näitten neuvottelujen lakkauttamista ettekä ilmeisesti täälläkään. (Paavo Arhinmäki: Miten se asemyynti?)",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-21T14:07:42,2016-12-21T14:14:06,Tarkistettu,1.1 2016_139_132,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Otamme vielä yhden vastauspuheenvuorokierroksen, ja sen aloittaa edustaja Paloniemi.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_139_133,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Aila,Paloniemi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta on tehnyt ulko- ja turvallisuuspoliittisessa kannanotossaan avauksen EU:n yhteisestä, kunnianhimoisesta Afrikka-strategiasta. Suomelle osana Eurooppaa Afrikan, erityisesti Pohjois-Afrikan, kehitys on aivan ratkaisevan tärkeää. Kansainvaelluksen kaltaisen muuttoliikkeen vaihtoehtona on perinteisen kehitysavun lisäksi EU:n laaja ja kunnianhimoinen yhteistyö kaupan, elinkeinoelämän kehittämisen, maatalouden, koulutuksen ja muiden kestävää kehitystä kokonaisuutena synnyttävien toimien osalta. EU:ssa on nyt tällä hetkellä kehitteillä investointiohjelma, jolla on tarkoitus puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin esimerkiksi Afrikassa. Minä haluaisin tietää, mitä ministeri tästä avauksesta ajattelee — nimenomaan tästä investointiohjelmasta. Se ei ole saanut varauksetonta kannatusta, mutta voisiko tämä toimia, vai hajottaako se EU:n yhteistä kehityspolitiikkaa? Vähän sen tyyppisiäkin arvioita on esitetty, että kannattaisi koota tässä mielessä munat yhteen koriin ja tehostaa kehityspolitiikkaa EU:ssa yhteisesti.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p811,Female,1956-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Aila Paloniemi,811,2016-12-21T14:14:18,2016-12-21T14:15:30,Tarkistettu,1.1 2016_139_134,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvostan toki sitä, että ministeri Soini soi vastauksestaan 3,5 minuuttia edustaja Heinäluoman hyvälle kysymykselle. Mutta jotenkin minulle jäi vielä vähän sellainen ontto olo tuon vastauksen suhteen, eli taisi vielä jäädä vähän hämärän peittoon se, miten näette, ministeri Soini, ja miten Suomi näkee sen, mikä on meidän tuleva toimintamme suhteessa tähän rakenneyhteistyön tiivistämiseen ja siihen ajatukseen, että jotkut maat voivat tätä nyt halutessaan lähteä tekemään, koska se on aivan olennainen, iso kysymys. Tietenkin juuri siksi on hyvin tärkeää, että hallitus nyt selkeyttää, mikä on hallituksen linja, mikä on Suomen linja, ja tämä täytyy tuoda nimenomaisesti koko eduskunnan keskusteltavaksi. Minä uskon, että sen lisäksi, että koko eduskunta haluaa tämän keskustelun käydä, haluaa tietoa, haluaa selkeyden Suomen linjoista ja suhtautumisesta tähän isoon muutokseen, myös kansalaiset haluavat sen tietää. Kansalla on oikeus tietää näistä asioista, ja siksi toivon, (Puhemies koputtaa) että hallitus mahdollisimman avoimesti nyt jatkaa työtään.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p511,Female,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2016-12-21T14:15:32,2016-12-21T14:16:39,Tarkistettu,1.1 2016_139_135,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä elämäni aikana olen huomannut, kuinka ulko- ja turvallisuuspolitiikka on enenevässä määrin myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, mistä edustaja Haavisto puhui hyvin, joten en lähde sitä toistamaan. Meidän on hyvä huomata, kuinka se vaikuttaa ihmisten elinolosuhteisiin ja siihen, miten he liikkuvat. Samoin myös täällä edustaja Kiuru toi hyvin esille näitä juurisyitä, kuten väkiluvun räjähdysmäisen kasvun. Mutta olisin oikeastaan kysynyt kansalaiskeskusteluun liittyen meidän viisaalta, kokeneelta ulkoministeri Soinilta, mitä te itse vastaisitte, kun kansalaiset keskustelevat hyvin paljon siitä, kuinka me olemme kääntäneet Venäjälle selkämme ja olemme mukana tässä EU:n pakotepolitiikassa, joka on hyvin tuhoisaa meidän taloudelle. Itse koen, että me emme voi sivuuttaa tämäntyyppisiä toisen itsenäisen valtion loukkaamisia. Mitä vastaisit näille kansalaisille, jotka kuuntelevat tätä: miksi Suomi on mukana näissä pakotteissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1349,Female,1968-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q634277,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2822574544384947196,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2016-12-21T14:16:40,2016-12-21T14:17:44,Tarkistettu,1.1 2016_139_136,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Juhana,Vartiainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Talouspolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa on vanhastaan politiikassa käsitelty aivan eri asioina, mutta on hyvä muistaa myös se, että turvallisuuspoliittinen voima ja toimintavapaus riippuvat myös siitä, miten vahva julkistalous ja kansantalous meillä on. Tätähän koko Suomen sodanjälkeinen historia osoittaa. Ja jos julkistaloutta hoidetaan leväperäisesti, niin se muuttuu ajan mittaan myös turvallisuuspoliittiseksi ongelmaksi. Sen takia on myös turvallisuuspoliittisesti ensiarvoisen tärkeää, että me hankkiudumme eroon kestävyysvajeestamme ja pääsemme taas parhaaseen luottokelpoisuusluokkaan. Silloin me voimme aina tarvittaessa huolehtia puolustusmenoista, vaikka niitä pitäisi kasvattaakin, voimme solmia liittoja ja alliansseja haluttuna jäsenenä, yhteistyökumppanina, ja olla edullisin ehdoin luottokelpoinen kaikenlaisissa kansainvälispoliittisissa kriisitilanteissakin. Siksi vetoan voimakkaasti hallitukseen ja tähänkin saliin, että tästäkin näkökulmasta otetaan julkistalouden edelleen ammottava kestävyysvaje ensiarvoisen tärkeänä ongelmana, josta hankkiudutaan eroon.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1330,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Juhana Vartiainen,1330,2016-12-21T14:17:48,2016-12-21T14:19:08,Tarkistettu,1.1 2016_139_137,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen mainitsi puheessaan, ettei tarvitse olla ennustaja, kun laskee väestönkehityksen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset yhteen ja päättelee, että Afrikka tulee hallitsemaan tämän vuosisadan ulkopoliittista agendaa. Pakolaisuudenkin juurisyiden näkökulmasta haluan nostaa esiin ilmastotyön ja Pariisin sopimuksen toimeenpanon tärkeyttä. Olin marraskuussa paikalla Marrakechin ilmastokokouksessa, ja siellä ihan konkreettisesti rakennettiin luottamusta kehittyvien ja kehittyneiden maiden välillä. Hyvin konkreettisia hankesopimuksiakin syntyi. Olen todella tyytyväinen siihen, että hallitus on ottanut yritysten osallistamisen ja kehitysyhteistyön ulkopolitiikan agendalle. Ilmastonmuutoksen torjunta on ekologinen ja inhimillinen välttämättömyys, mutta myös valtava taloudellinen mahdollisuus. Tässä on valtavia mahdollisuuksia — ei hukata tätä nyt. Joulurauhaa.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1338,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2016-12-21T14:19:10,2016-12-21T14:20:17,Tarkistettu,1.1 2016_139_138,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Rauhan rakentamisen ja sen vaalimisen pitää olla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydin. Tämän vuoksi Suomen on syytä pysyä sotilasliitto Naton ulkopuolella myös tulevaisuudessa. Mutta sen sijaan YK:n roolia rauhanturvaamisessa ja konfliktien ehkäisyssä pitää vahvistaa ja selkeyttää. Tässä prosessissa Suomen on luonnollista olla mukana. Uskon, että turvallisuus ja rauha ovat meille kaikille niitä äärimmäisen tärkeitä asioita. Sen vuoksi konfliktien ennaltaehkäisyssä eriarvoistumisen ja köyhyyden torjumisen pitää olla meidän kaikkien yhteinen tahtotila niin täällä kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Silti tässä salissa on tehty tänäänkin hallituksen esityksestä sellaisia päätöksiä, jotka vievät Suomea ihan päinvastaiseen suuntaan, valitettavasti. Kysyisinkin teiltä, ministeri Soini: mitkä ovat ne konkreettiset toimet, joilla aiotte edistää Suomen kansainvälistä asemaa rauhanrakentajana, ja ettekö todellakaan näe mitään moraalista tai eettistä ongelmaa Suomen aseviennissä maihin, jotka ovat syyllistyneet viattomien siviilien, kuten lasten ja naisten, pommittamiseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1276,Female,1980-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2016-12-21T14:20:19,2016-12-21T14:21:24,Tarkistettu,1.1 2016_139_139,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Pienen maan, kuten Suomen, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa osaaminen on keskeisessä merkityksessä. Rajalliset resurssit on osattava kohdistaa oikein. Suomi on aivan oikein 1995 EU:hun liittymisen jälkeen panostanut Eurooppa-osaamiseen mutta samalla ehkä joutunut tinkimään siitä kansainvälisestä osaamisesta, mitä tapahtuu EU:n ulkopuolella globaalisti ja miten ulkoasiainhallinto on pystynyt resursoimaan toimintaansa esimerkiksi Kauko-Aasiassa. Eniten olen kuitenkin oman sukupolveni näkökulmasta huolissani Venäjä-osaamisesta, mikä sen tämänhetkinen tilanne on, miten me sitä kehitämme ja miten saamme osaajia jatkossa ei pelkästään ulkoasioidenhallintoon mutta myös akateemiseen maailmaan, työelämään ja niin edelleen. Ministeri Soini, oletteko samaa mieltä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-12-21T14:21:26,2016-12-21T14:22:35,Tarkistettu,1.1 2016_139_140,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Timo V.,Korhonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp," Arvoisa puhemies! Barentsin alueneuvoston puheenjohtajana olen tässä hiukan hämmästellyt sitä, kuinka kevyesti loppujen lopuksi arktinen yhteistyö tässä selonteossa on huomioitu, mutta on hyvä, että tässä keskustelussa kuitenkin arktisuus on noussut voimakkaastikin esille. Ulkoasiainvaliokunta on mietinnössään hyvin todennut sen, että arktisella alueella tehdään edelleen erimuotoista yhteistyötä eikä jännitteisen tilanteen pitäisi antaa jatkossakaan häiritä sitä. Juuri näin, ja tähän myös perustuu Barentsin alueella mittava yhteistyö Ruotsin, Norjan, Suomen ja Luoteis-Venäjän kolmentoista alueen kesken. Teemme siellä hyvin käytännönläheistä yhteistyötä ja olemme hyvin yksimielisesti todenneet sen, että tuolla alueella ei ole syytä antaa tilaa kansainvälisille jännitteille vaan on pyrittävä tekemään alueitten kesken tarpeellista yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan. (Eero Heinäluoma: Painava puheenvuoro!)",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p959,Male,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Timo V. Korhonen,959,2016-12-21T14:22:37,2016-12-21T14:23:43,Tarkistettu,1.1 2016_139_141,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten ulkoministeri Soini sanoi, on todella tärkeää pitää keskusteluyhteys, neuvotteluyhteys Venäjään, Yhdysvaltoihin, joka maahan, ja myös Turkkiin. Jos tämä keskusteluyhteys, neuvotteluyhteys loppuisi, niin ongelmat olisivat vielä suurempia. Kysyisinkin, kun tämä mietityttää, mikä on Yhdysvaltojen ja Venäjän suhde sitten tulevaisuudessa. Voisiko olla mahdollista. että Suomi on se, joka lisäisi tätä vuoropuhelua näiden maiden välillä? Voisiko ajatella niin, että tuleva presidentti Trump ja Putin kohtaisivat Suomen kamaralla, ja mitkä olisivat vaikutukset sitten Suomelle siitä? Suomi on kuuluisa rauhanvälittäjämaana, rauhanturvaajat ovat tehneet loistavaa työtä myös sen suhteen.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1096,Female,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2016-12-21T14:23:46,2016-12-21T14:24:46,Tarkistettu,1.1 2016_139_142,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ministeri Soini sanoi, että me vaikutamme Turkin ihmisoikeustilanteeseen kanssakäymisen kautta. Kyllähän asekauppa on aivan erilaista kanssakäymistä kuin esimeriksi diplomaattisten suhteiden ylläpitäminen. Sen takia asekaupalle on asetettu aika tiukat kriteerit niin kansallisesti kuin YK:n ja EU:nkin tasolla, koska se on sen luontoista kanssakäyntiä, jonka kautta maat tahtomattaan voivat olla myötävaikuttamassa tilanteen pahentumiseen maissa, joissa ihmisoikeustilanne on heikko tai joissa muuten on paljon epävakautta. Suomen virallisen linjan mukaan Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Tämä linjaus ei näytä toteutuvan Turkin osalta. Kyllä me vaadimme vasemmistoliitossa sitä, että Suomi lakkaa käymästä asekauppaa Turkin ja muiden ihmisoikeuksia polkevien maiden kanssa. Olemme myöskin johdonmukaisesti vastustaneet EU:n ja (Puhemies koputtaa) Turkin välistä pakolaissopimusta, joka ei myöskään ihmisoikeuksien näkökulmasta ole perusteltu.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-21T14:24:48,2016-12-21T14:25:56,Tarkistettu,1.1 2016_139_143,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän Turkki-kantaan: On erittäin tärkeätä, että Eurooppa ja Turkki kykenevät tekemään yhteistyötä. Se on tänä päivänä täysin selvää, ja yhtä selvää on se, että Turkki tulee ankkuroida Eurooppaan. Se on ollut aina, pitkään, Suomen vakiintunut linja, ja se on meidän pitkän tähtäyksen tavoitteemme myös jatkossa. Mutta samaan aikaan, ministeri Soini, emme me voi ummistaa silmiämme siltä, mitä Turkissa tänä päivänä Erdoganin hallinnon alla tapahtuu. Maassa tapahtuu ihmisoikeusloukkauksia, merkittäviä oppositiopoliitikkoja on vangittu, puolueitten puheenjohtajia on vangittu, tiedemiehiä, tutkijoita, journalisteja — tämä kaikki tapahtuu Euroopan silmien alla tilanteessa, jossa me jatkamme toimintaamme ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Euroopan parlamentti äänesti lähes yksimielisesti EU-jäsenyysneuvottelujen jäädyttämisen puolesta, ja tätä kyllä pitää meidänkin vakavasti nyt pohtia. Tavoite ei ole katkaista neuvotteluja — tässä on semantiikka erittäin tärkeätä — vaan jäädyttää neuvottelut ja hankkia joku tapa, jolla me voimme vaikuttaa tilanteeseen. Mikä on, ministeri Soini, teidän vipuvoimanne vaikuttaa Turkin tilanteeseen?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-12-21T14:25:58,2016-12-21T14:27:07,Tarkistettu,1.1 2016_139_144,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Olavi,Ala-Nissilä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustelua on käyty aivan aiheellisesti eurooppalaisesta yhteistyöstä, sen lisääntymisestä, tavallaan eletään momentumia turvallisuuspoliittisessa mielessä. Silloin tietysti kysytään, mikä on Euroopan unionin kyky lisätä tätä yhteistyötä tilanteessa, jolloin brexit toteutuu, ja varmaan brexit-neuvotteluissa on myöskin joku turvallisuuspoliittinen ulottuvuus läsnä, ja tämä on vaativa tehtävä. Toivon, että Euroopan unioni todella pystyy nyt etenemään turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä konkreettisesti. Totta kai tällä taloudellisella ulottuvuudella on myöskin merkitystä, mistä edustaja Vartiainen puhui. Näemme Ukrainan tilanteen, jossa valtio joutuu kerjäämään sekä energiaa että rahaa muualta, ja silloin on ulkopuolelta helppo tulla vaikuttamaan tähän tilanteeseen. Eli kyllä pienen maan, joka elää suuren maan naapurissa, on aina tärkeätä pitää taloudellinen itsenäisyys mielessään, niin kuin esimerkiksi Baltian maat ovat sen hyvin tiedostaneet. Tietenkin meidänkin Suomessa pitää laittaa omat asiamme kuntoon, niin kuin parhaillaan erittäin hyvin teemmekin.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p392,Male,1949-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Olavi Ala-Nissilä,392,2016-12-21T14:27:08,2016-12-21T14:27:59,Tarkistettu,1.1 2016_139_145,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Helsinkiin on jo muutaman vuoden ajan, ainakin lehtitietojen mukaan, suunniteltu suurmoskeijaa. Se on noin sadan miljoonan euron hanke, ja rahoitus tiettävästi tulisi aika pitkälti ulkomailta. Helsingin Sanomat uutisoi viime vuonna, että tämä hanke on Suomen muslimiyhteisössä aiheuttanut kovia jännitteitä, šiiat ja sunnit näkevät asiat hieman eri tavalla. Kysyn ministeri Soinilta: miten näette ensinnäkin muslimiyhteisön näkökulmasta tämän hankkeen? Ja sitten toisaalta: miten näette, kuinka suomalainen yhteiskunta on henkisesti valmis tällaiseen hankkeeseen, joka sinänsä on aivan perustuslain mukainen? Uskonnonvapaushan meillä on yksi perustuslain kirjauksista, mutta varmasti herättää intohimoja moneen suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1137,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2016-12-21T14:28:00,,Tarkistettu,1.1 2016_139_146,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Arto,Satonen,Toinen varapuhemies,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Myönnän vielä seuraavat vastauspuheenvuorot: Arhinmäki, Heinäluoma ja Kaikkonen. Sen jälkeen ministerin vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen puhujalistaan.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p784,Male,1966-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Arto Satonen, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_139_147,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Paavo,Arhinmäki,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskusteluyhteys Turkin kanssa on tärkeä, mutta keskustelu ei voi olla patruunoita, joita Suomi tällä hetkellä vie Turkkiin. Samalla tavalla Helsingissä kaikki puolueet tarkastelevat kriittisesti suurmoskeijan rahoitusta, mutta ne rahoittajat tämän moskeijan takana ovat samoja maita, joihin Suomi vie aseita. Tässä me näemme aika suurta ristiriitaa. Arvoisa puhemies! Tässä ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä nostetaan EU:n suurimmiksi haasteiksi työttömyys, syrjäyttäminen, äärinationalismi, rasismin nousu. Näihin ongelmiin ei vastata aseilla, näihin ongelmiin ei vastata puolustusyhteistyöllä, vaan yhteiskuntaa vahvistamalla, pitämällä huolta kaikista. Nyt kysymys kuuluukin, kun perussuomalaiset ovat olleet aina EU-kriittisiä ja sanoneet, että ""missä EU, siellä ongelma"": Millä ihmeellä te nyt olettekin sitä mieltä, että EU (Puhemies koputtaa) on se, joka ratkaisee Euroopan puolustusongelmat? Eikö tämä ole liittovaltiokehitystä ja sen kannattamista, jos mikä?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p917,Male,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Paavo Arhinmäki,917,2016-12-21T14:29:26,2016-12-21T14:30:42,Tarkistettu,1.1 2016_139_148,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä keskusteluhan on monipuolinen, ja siinä tulee eri näkökohtia. Tulee kuitenkin mieleen, että siitä kun Turkilla on ollut olennainen merkitys meidän turvallisuusajattelussa, taitaa olla toista sataa vuotta, siitä, kun Suomen kaarti kävi sotaa ja Suomen ja Turkin turvallisuusintressit kohtasivat toisensa. Ehkä tänä päivänä kuitenkin meille tämä Eurooppa-kysymys on läheisempi, ja sinällänsä olen hyvin iloinen ulkoministeri Soinin vastauksesta tähän Eurooppa-yhteistyöasiaan. Täytyy sanoa, että oli musiikkia korvilleni kuulla teidän käsityksenne siitä, mikä on eurooppalaisen yhteistyön merkitys Suomen turvallisuudelle. Mutta edelleenkin jäi tämä rakenneyhteistyöasia käsittelemättä. Sehän on se varsinainen juttu, joka on tässä se suurin, merkittävin uusi asia. Jos Euroopan unionin sisällä osa jäsenmaista lähtee tekemään tiiviimpää keskinäistä yhteistyötä EU-sopimusten mukaisesti tällä rakenneyhteistyökonseptilla, niin mitä Suomen hallitus tulee tekemään? Onko Suomen hallitus tässä mukana, ja jos on, niin millä tavoitteilla?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-12-21T14:30:43,2016-12-21T14:31:55,Tarkistettu,1.1 2016_139_149,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Maailman kriisejä pitäisi ratkoa itse asiassa ensisijaisesti YK:n johdolla. Niin tietysti yritetäänkin, mutta liian usein nähdään tilanne, jossa YK on käytännössä kyvytön tai halvaantunut ratkomaan ongelmia. Suurvaltapolitiikan jännitteet näkyvät sielläkin. YK tarvitsee ehdottomasti reformin, jotta sen toimintakyky voidaan palauttaa sille tasolle kuin tarvitaan. Samaan aikaan yhä useammin Yhdysvallat ja Venäjä käyvät keskenään keskustelua erilaisista maailmanpolitiikan kriiseistä. Se on enimmäkseen hyvä asia, mutta huono asia se on silloin, jos kansainvälinen yhteisö ei ole riittävästi mukana näissä neuvotteluissa. Tarkoitan ennen muuta YK:ta, mutta myös yhä useammin EU näyttää olevan sivussa. Esimerkiksi Syyrian kriisin ratkaisussa EU:n rooli on ollut aika vähäinen. Tilanne samaan aikaan Syyriassa on traaginen varsinkin Aleppon kaupungissa. Miten voitaisiin vaikuttaa siihen — tai voidaanko vaikuttaa siihen — että EU:n ja YK:n roolit olisivat nykyistä vahvempia maailman kriisien ratkaisuissa?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-12-21T14:31:56,2016-12-21T14:33:00,Tarkistettu,1.1 2016_139_150,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Sitten ministeri Soini, 5 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_139_151,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yritän niin hyvin ja tiivisti kuin ikinä, mutta nämä haastamiset on kuitenkin pistettävä nyt etusijalle. Eli haluan nyt tarkistaa: sanoitteko te, edustaja Andersson, että te vastustatte EU:n ja Turkin välistä pakolaissopimusta? (Vasemmistoliiton ryhmästä: Kyllä!) — Uskomatonta. Siellä on 3,1 miljoonaa pakolaista. Minnekä he sieltä lähtevät? Tämä on minun mielestäni täysin vastuuton ja käsittämätön kanta. Me tarvitsemme yhteistyötä, nimenomaan sitä, jolla me lievitämme sitä tuskaa. Jos Turkki ei heitä olisi ottanut vastaan, olisivatko he Syyriassa? En voi ymmärtää tätä. Sitten toinen asia. Haluan nyt kysyä: Mikä on SDP:n linja? Onko linja se, että neuvottelut jatkuvat, vai onko linja se, että neuvottelut jäädytetään? Kumpi on SDP:n linja? Toivon, että se on se, mikä on Suomen pitkä linja. Sitten: Missä EU, siellä ongelma. Totta kai kun katsoo, missä tilanteessa Euroopan unioni on, niin ongelmista ei ole pulaa. Mutta ongelmia pitää lievittää, ja sen takia pitää toimia aktiivisesti. (Vasemmistoliiton ryhmästä: Rautaa rajalle!) Mitä tulee sitten suurmoskeijaan: On tietysti selvä, että ulkomainen rahoitus ja tämä šiia—sunni-puoli on sellainen, jota on syytä tarkastella. Ja ihan todella tarkasti. Uskonnonvapaus on tietysti asia, jota pitää kunnioittaa myös sillä tavalla, että uskontoa pitää voida harjoittaa. Sitten tähän edustaja Heinäluoman hyvään pohdintaan sanoisin näin vielä tästä rakenneyhteistyöstä tai muusta, että nämä eivät ole mitään esikuntakysymyksiä eikä niitä pidä mystifioida. Mikä on tärkeätä, on rakentaa tehokkaammat ja yhtenäisemmät suunnittelu- ja johtamiskyvyt kriisinhallintaa varten, ei alueelliseen puolustukseen. Minun mielestäni tämä on hyvin tärkeä asia, kun mennään yhteistyössä, että mihin mennään: kriisinhallintaan — ei mitään tuplajärjestystä Naton kanssa, ja Suomi ei ole Naton jäsen. Tämä on minun mielestäni erittäin tärkeää. Afrikasta haluan sanoa vielä, että se on meille kohtalon manner monella tavalla. Meillä on kaksi mahdollisuutta: Jos Afrikkaa vakautetaan ja siellä on työllisyyttä ja siellä on tulevaisuuden näkymää, silloin me joudumme Afrikasta ottamaan vastaan afrikkalaisia tuotteita reilun pelin hengessä, tai muuten sitten otamme vastaan afrikkalaisia ihmisiä suuren siirtolaisuuden kautta. Nämä ovat ne vaihtoehdot. Minun mielestäni reilu kauppa, reilut pelisäännöt — ensimmäinen vaihtoehto — on parempi. Sitten, pehmeä mies kun olen, tämä 1325, naiset ja tytöt: Pidän sitä aika hyvänä, että joskus karutkin kaverit maailmalla puhuvat naisten ja tyttöjen puolesta. Olin Afganistanissa käymässä tässä runsas kuukausi sitten, ja kyllä se, että tytöt pääsevät kouluun, kyllä se, että naiset osallistuvat yhteiskuntaan, on ainoa pohjatapa, jolla tämänkaltaiset maat pystyvät nousemaan. Ja yksi syy, miksi Suomi on siellä Resolute Supportissa vielä mukana: me haluamme osoittaa sitoutumista siihen, että Afganistan jonakin päivänä pääsee sellaiseen tilanteeseen, jota me esimerkiksi täällä omassa maassamme nautimme. Minun mielestäni on täysin käsittämätöntä asettaa tytöt ja pojat eri asemaan. Jos me ajattelemme rauhan ja konfliktien ratkaisuja, naiset ovat avainasemassa tässä. Meillä kaikilla on äiti, ja ainakin minun täytyy sanoa, että kun äiti puhuu, niin kyllä poika kuuntelee. Minä olen aivan varma, että tämä pätee myös monissa muissa maissa. Äidit ovat tärkeitä. Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, haluan kiittää tästä keskustelusta. Minun mielestäni tämä osoittaa eduskunnalta erinomaista arvostelukykyä, ja minulla ei ole mikään kiire — joudun muutaman asian hoitamaan, mutta tulen sen jälkeen kuuntelemaan puheenvuoroja tänne takaisin. Kiitos tästä debattivaiheesta, ja jos tulee tarvetta, niin debatoidaan lisää.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-21T14:33:03,2016-12-21T14:38:09,Tarkistettu,1.1 2016_139_152,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,Käydään sitten tuota puhujalistaa eteenpäin.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_139_153,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Simon,Elo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Eurooppa on sodassa ääri-islamismia vastaan. Joka tämän kiistää, elää sellaisessa haavemaailmassa, johon ei kerta kaikkiaan ole varaa. Euroopan päätöksentekijöiltä odotetaan nyt määrätietoisia tekoja. Päätöksentekijöiden odotetaan tunnustavan tosiasiat. Yhteistyö on avain voittoon. Yhdysvaltain ja Israelin kaltaiset maat ovat luonnollisia liittolaisiamme taistelussa ääri-islamismia vastaan. Kuten olen aiemmin Siirtolaiskriisi-kirjassa kirjoittanut, tarvitaan mahdollisimman laaja liittouma tuhoamaan Isis. Tavoitteen toteuttamiseksi on tehtävä yhteistyötä myös Venäjän, eri arabimaiden ja jopa Syyrian hallinnon kanssa. Tätä taustaa vasten on aivan oikein, että Suomi vahvistaa kurdien peshmerga-joukkojen koulutusta. Länsimaat vastustavat Syyriassa lähes kaikkia konfliktin osapuolia, mikä näyttää moraalisesti selkärankaiselta, mutta strategisesti se on katastrofi. Tulokset puhuvat puolestaan. Syyria-strategian on muututtava. Jos haluaa pelata isoa peliä Lähi-idässä, täytyy olla valmis likaamaan kätensä. Euroopan unionin ulkorajavalvonta on saatava kuntoon, tai muuten sisäinen vapaa liikkuvuus on lopetettava. Euroopassa on seurattava tarkemmin, mitkä toimijat rahoittavat moskeijoita ja muita islamilaisia yhteisöjä, sillä sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Nykyisin kärsijänä ovat myös vaikutuksille alttiit musliminuoret, jotka joutuvat radikaalisaarnaajien pauloihin. Jatketaanko itsepetosta jälleen seuraavaan Berliinin kaltaiseen terroristi-iskuun asti vai myönnetäänkö, että terrorismin vastainen taistelu on maailmankatsomuksien sotaa, jossa ääri-islamistit haluavat tuhota koko länsimaisen elämänmuodon? Kantaako muslimiyhteisö sen vastuun, joka sille kuuluu? Arvoisa puhemies! Venäjän kanssa on pidettävä rakentava keskusteluyhteys. EU:n pakotteet ovat sidotut Minskin sopimuksessa saavutettaviin edistysaskeliin, joissa eteneminen helpottaisi Venäjän kanssa käytävän keskustelun edellytyksiä. Eristetty Venäjä ei ole kenenkään etujen mukaista. Ulkopoliittisen instituutin hallituksen jäsenenä katson, että Suomen Venäjä-tuntemusta on monipuolistettava ja syvennettävä. Selonteossa Suomi vahvistaa asemaansa osana läntistä yhteisöä. Suhde Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin korostuu. Uskon, että presidentti Donald Trumpin johdolla Yhdysvaltain läsnäolo Euroopassa säilyy vakaana. Yhdysvaltojen ja Suomen suhteet säilyvät hyvinä ja kehittyvät entistäkin paremmiksi, mikäli se on minusta kiinni. Perussuomalaisilla on viralliset suhteet republikaanipuolueeseen, perussuomalainen ulkoministeri ja republikaaneilla presidentti sekä enemmistö edustajainhuoneissa ja senaatissa. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet edistää suhteita Yhdysvaltoihin. Tartutaan tilaisuuteen, sillä hyvät suhteet Yhdysvaltoihin ovat Suomen kansallinen etu. Arvoisa puhemies! Yli 17 miljoonan britin valinta jättää EU on mandaatti vaiheittaiselle kansallisen itsemääräämisoikeuden palauttamiselle. Kuten europarlamentaarikko ja yksi tunnetuimmista Leave-kampanjan keulakuvista Daniel Hannan asian kiteyttää: ""Iso-Britannia on valinnut tien kauemmas EU:n poliittisesta unionista ja kevyemmän järjestelyn, joka perustuu kaupankäyntiin."" Suomi ei saa olla EU:n ajopuu, vaan Suomen on oltava rakentavan kriittinen. Brexit-neuvottelut kestävät vähintään kaksi vuotta, ja se antaa meille arvokasta aikaa käydä keskustelua siitä, millaisessa unionissa haluamme olla jäsenenä. Toivon, että Suomi antaa Britannialle täyden tukensa neuvotteluissa EU-erosta. Uskon, että Britannian tuleva suhde EU:hun tulee perustumaan vapaakauppasopimukseen, jonka osana määritellään EU-kansalaisten asema Britanniassa. Suomen vahvuus on aina ollut yhtenäinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Vapaassa yhteiskunnassa on tervetullutta esittää erilaisia näkemyksiä, mutta yhteinen isänmaan etu on puoluepolitikoinnin yläpuolella. Presidentti Kyösti Kallion sanoin ""toivon sydämestäni, että se yhteistunto, joka koettelemuksissamme on meitä pystyssä pitänyt, yhä lujittuisi, sillä siitä riippuu kansamme menestys ja tulevaisuus"".",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1317,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Simon Elo,1317,2016-12-21T14:38:24,2016-12-21T14:43:26,Tarkistettu,1.1 2016_139_154,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Li,Andersson,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon julkaisusta on noin puoli vuotta. Siinä ajassa ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on ehtinyt muuttua melko lailla. Yksi muutos on EU:n tasolla tehdyt linjaukset unionin turvallisuuspoliittisen yhteistyön syventämisestä. Se on nähtävä reaktiona sekä siihen poliittiseen kriisiin, johon Ison-Britannian brexit-päätös asetti eurooppalaisen yhteistyön, että siihen poliittiseen kriisiin, johon Donald Trumpin vaalivoitto asetti transatlanttisen yhteistyön. EU:n palkkakilpailuun, taloudelliseen eriarvoisuuteen, työttömyyteen ja demokratiavajeeseen liittyvät ongelmat eivät kuitenkaan ratkea militarisoimalla unionia tai muuttamalla unionin yhteistyön perustaa rauhan ja vakauden edistämisestä rauhan puutteeseen ja epävakauteen valmistautumiseen. Sen sijaan, että puolustusyhteistyölle annetaan yhä enemmän painoarvoa, olisi toivonut EU:n reagoivan unionin sisäiseen hajaannukseen panostamalla nykyistä huomattavasti enemmän eriarvoisuuden ja työttömyyden vähentämiseen sekä talousjärjestelmän vakauteen. Vaikuttaa siltä, että eurooppalaiset johtajat nyt yrittävät vakuuttaa syvää epäluottamusta EU:ta kohtaan tuntevat kansalaiset yhteistyön tärkeydestä käyttämällä poliittisesti todella vanhaa temppua: huomio keskitetään ulkoisiin ja sisäisiin turvallisuuspoliittisiin uhkiin ja puolustuspoliittisen ja sotilaallisen yhteistyön tärkeyttä painotetaan. Syvenevän puolustusyhteistyön tarkemmista suuntaviivoista olisi todella tärkeää saada tarkempaa tietoa eduskunnalle mahdollisimman pian. En jaa näkemystä puolustusyhteistyön syventämisen tarpeellisuudesta vaan näen, että niin kansainvälisen yhteistyön, EU:n arvopohjan kuin sisäisen turvallisuudenkin näkökulmasta tarpeellisempaa on keskittyä eriarvoisuuden vähentämiseen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Suunnitelmiin EU:n yhteisestä puolustustutkimuksesta ja muuhun syvempään puolustusyhteistyöhön on siis suhtauduttava varauksellisesti. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta esittää omassa mietinnössään myös tervetulleita moitteita siitä, että selonteossa ei riittävästi käsitellä Suomen harjoittamaa asevientiä ja asekauppaa ja sen suhdetta maan ulkopolitiikan tavoitteisiin ja linjaan. Virallisen kannan mukaan Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Tämän periaatteen toteutuminen on tällä hetkellä lievästi sanottuna kyseenalaista. Suomen asekauppa painottuu yhä vahvemmin Lähi-itään. Suomi on tällä hallituskaudella myöntänyt asevientilupia Turkmenistaniin maan heikosta ihmisoikeustilanteesta huolimatta. Aseteollinen yhteistyö Israelin kanssa jatkuu, ja Suomesta on myös viety patruunoita Turkkiin siitä huolimatta, että maan yhä autoritaarisempi hallinto on syyllistynyt useisiin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Tämän lisäksi Suomi on syventänyt asekauppaa Jemenissä sotarikoksista syytetyn Saudi-Arabian kanssa sekä vienyt aseita Arabiemiirikuntiin. YK:n yleiskokouksen äänestyksessä ydinaseiden kieltämisestä kansainvälisellä sopimuksella Suomi äänesti tyhjää. Ulkoasiainministeri Soinin mukaan Suomen pidättäytyminen äänestyksessä perustui ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvuuteen ja käytännönläheisyyteen. Ministerin kirjalliseen kysymykseen antaman vastauksen mukaan ""emme olleet vakuuttuneita siitä, että tämä aloite edistää ydinaseiden vähentämistä"". Kysymys kuuluu: mikä muu tapa olisi hallituksen mielestä sitten parempi kuin YK:n tasolla tehtävä ydinasekieltosopimus? Uskottavan ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusta on johdonmukaisuus eli ulkopoliittisten tavoitteiden ja käytännön politiikan yhteensopivuus. Asekaupan harjoittaminen ihmisoikeuksien loukkauksiin syyllistyneiden tai aseelliseen konfliktiin osallistuvien maiden kanssa ei ole linjassa Suomen ulkopoliittisten tavoitteiden kanssa, eli tarve asekauppaa koskevan linjan tarkistamiseen aseviennin osalta on selkeä. Lopuksi haluan ilmoittaa kannatukseni edustaja Arhinmäen tekemille lausumaehdotuksille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1310,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2016-12-21T14:43:29,2016-12-21T14:48:27,Tarkistettu,1.1 2016_139_155,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja universaalit ihmisoikeudet ovat olleet yhteiskuntien kehittämisen maailmanlaajuinen arvoperusta. Periaatteet olivat viime maailmansodan jälkeen niin kutsutusti läntisten demokratioiden arvoja, mutta 1980-luvulta lähtien niistä tuli entistä selkeämmin ja aidommin yleismaailmallisia, kulttuurista ja maantieteestä riippumattomia. Näitä yhteiskunnallisia arvoja vastasi kansainvälisessä politiikassa yhteinen näkemys pyrkimisestä rauhanomaisiin ratkaisuihin, yhteistyöhön ja keskinäisriippuvuuden tunnustamiseen. Maailma ei ole enää entisensä. Sen periaatteet on haastettu. Vapaaseen kilpailuun perustuvan demokratian tilalle ollaan tuomassa ohjattua yhteiskuntaa, jossa valta oikeutetaan näennäisvaaleilla. Ihmisoikeudet eivät enää olekaan universaaleja, uskonto tai etninen tausta voivat joidenkin mielestä määritellä ihmisen oikeudet. Tässä maailmassa eivät enää päde aikaisemmat kansainvälisen politiikan säännöt. Yhteistyörakenteiden tilalle on palaamassa suurvaltojen ja etupiirien maailma ja avoin väkivalta, alueiden valtaaminen ja pakolla liittäminen. Uusi vuosisata on tuonut takaisin 1900-luvun alun periaatteet. Se maailma on Suomen kaltaiselle maalle turvattomampi. Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittisten selontekojen maailma on muuttunut jyrkästi niiden 20 vuoden kuluessa, jolloin eduskunta on niitä saanut käsiteltäväkseen. Muutos on otettu huomioon hallituksen selonteossa. Se on yksimielisesti kirjattu myös ulkoasiainvaliokunnan kantaan. Olemme yksimielisiä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteista. Meidän on huolehdittava siitä, ettei Suomi joudu hyökkäyksen kohteeksi. Meidän on huolehdittava siitä, että Suomella on aina toimintavapaus, oikeus päättää omista asioistaan itse. Tältä osin ulkoasiainvaliokunnan eriävä mielipide oikeastaan ennemminkin toistaa enemmistön kannan kuin sen kiistää. Suomen tavoitteleman toimintavapauden turvaa parhaiten se, että tuemme kansainvälisiä yhteistyörakenteita ja osallistumme aktiivisesti niiden toimintaan. Me emme ole itsenäisiä silloin, kun eristymme. Meidän itsenäisyytemme ja vapautemme turva on omaan päätökseemme perustuva sitoutuminen yhteistyöhön. Meidän on tuettava kaikin tavoin kansainvälisen kaupan vapautta. Käytännössä tämä merkitsee sovinnollista, vaikkakin jämäkkää asennetta Britannian EU-eron selvittelyssä. Tämä merkitsee kauppasopimusten, Kanadan ja Japanin sopimusten, toteuttamista. Se merkitsee EU:n ja Yhdysvaltain TTIP-neuvotteluiden pitämistä hengissä vaikeinakin aikoina. Meidän on myös nykyistä aktiivisemmin tuettava YK:n tavoitteita. YK ei ole vain sotien jälkeisen yhteistyön maailman symboli, se on myös yhteistyön todellinen tekijä. Suomen edun mukaista on tukea YK:n rauhanpyrkimyksiä ja ihmisoikeuksia. Meidän velvollisuutemme on osallistua kansainväliseen kehitysyhteistyöhön nykyistä isommalla panoksella. Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kestoaihe on ollut suhteemme Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon. Tällä hetkellä, tänä päivänä on erityisen painavasti sanottava, että omaksuttu Nato-yhteistyön politiikka on paras vaihtoehto. Nato on vakauden ja rauhan turvaaja Euroopassa, ja on oman etumme mukaista tehdä sen puitteissa yhteistyötä. Naton kehitykselle on avainasemassa tietysti sen tärkein jäsenmaa Yhdysvallat. Jo Barack Obaman aikana Yhdysvallat alkoi kääntää ulkopolitiikkansa suuntaa Euroopasta Aasiaan ja korostamaan Euroopan Nato-maiden velvollisuutta itse huolehtia turvallisuudestaan. Samalla toki Obaman Amerikka ilmoitti jatkavansa sitoutumista Euroopan turvallisuuteen. Lähivuodet ovat epävarmuuden aikaa. Onko Yhdysvallat kääntymässä sisäänpäin, eristäytymässä maailmasta? Tässä epävarmuuden ajassa ei Suomi voi ottaa uusia linjauksia suhteessaan Natoon. Uuden, aktiivisemman asenteen ottaminen on sen sijaan ajankohtaista suhteessa Euroopan unioniin. Eurooppalainen yhteistyö ei ole hyväksi vain hyvinä aikoina, se on erityisen tarpeen nyt, haasteiden ja vaikeuksien edessä. Euroopan yhdentyminen on rauhanliike aivan samassa mitassa kuin se oli rauhanliike 1950-luvun alussa. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tueksi tarvittavan puolustusyhteistyön kehittämisessä voidaan ottaa pitkä askel. Suomen edun mukaista on olla ensimmäisenä tukemassa tätä kehitystä. Konkreettiset toimet puolustushankintojen yhteistyössä ovat jo valtiontalouden kannalta järkevä ratkaisu. Vielä tärkeämpää on, että pitkälle menevälle yhteistyölle luodaan vahvoja, kriisin kestäviä rakenteita. Eurooppalainen yhteistyö ei ole pakkovaltaa. Se ei kavenna päätösvaltaa, se vahvistaa kykyä päättää omista asioistamme. EU-yhteistyössä on ymmärrettävä, että turvallisuus on laaja käsite. Se vaatii paitsi yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa myös yhteistä talouspolitiikkaa, rahaliittoyhteistyön kehittämistä ja Euroopan sisärajojen avoimuutta. Kansallinen yhteisymmärrys on tärkeää monella yhteiskuntapolitiikan alueella. Kaikkein tärkeintä se on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Olkaamme nyt yksimielisiä, välttäkäämme ääriajattelua. Karttakaamme ääriliikkeitä, joita voidaan käyttää välineinä kansallisen yksimielisyytemme, vapautemme ja itsenäisyytemme rajoittamiseen. Pitäkäämme kiinni siitä yksimielisyydestä, jolla ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa on vuosikymmenien ajan rakennettu.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1126,Female,1976-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2016-12-21T14:48:31,2016-12-21T14:53:55,Tarkistettu,1.1 2016_139_156,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on pitkään vallinnut sekä poliittisten instituutioiden että kansalaisten keskuudessa laaja yksimielisyys ulkopolitiikan peruslinjasta, jota ohjaavat yhteiset arvot: ihmisoikeudet, oikeusvaltio, demokratia, vapaus, tasa-arvo. Kuten ulkoasiainvaliokunta toteaa, arvojen merkitys korostuu epävakaassa, epävarmassa maailmassa. Arvojen esiin tuominen ei ole itsestäänselvyyksien hokemista, sillä valitettavasti niitä arvoja koetetaan horjuttaa tällä hetkellä monelta suunnalta. Maailman myllerryksessä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ohjaava aktiivinen vakauspolitiikka on osoittautunut vuosikymmenten saatossa aika toimivaksi ja vahvaksikin perustaksi. On tärkeää, että selonteon valmistelussa on ollut mukana kaikki eduskuntapuolueet kattava parlamentaarinen seurantaryhmä. Konsensushengestä on ollut Suomelle hyötyä. Arvoisa puhemies! Selonteossa käydään läpi toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja tuodaan esiin, miten ne vaikuttavat Suomen painopisteisiin. Esimerkiksi erilaisia vaikuttamisen keinoja yhdistelevä, sekä valtiollisten että ei-valtiollisten toimijoiden harjoittama hybridivaikuttaminen on tullut osaksi ulkopolitiikan toimintaympäristöä. Tämä näkyy painopisteissä, joissa korostetaan muun muassa ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden yhteyttä. Painopisteissä on kattavasti kuvattu tahot, jotka ovat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta keskeisimpiä. Suomi ylläpitää hyviä suhteita kaikkiin ilmansuuntiin, mikä vahvistaa Itämeren ja arktisen alueen vakautta. Suomi haluaa tukea keskeisimmän arvoyhteisömme ja ulkopolitiikan kontekstimme Euroopan unionin luonnetta turvallisuusyhteisönä sekä unionin kykyä ratkaista yhteisiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä. EU hakee muuttuneessa kansainvälisen politiikan tilanteessa brexitin jälkimainingeissa uutta suuntaa, ja Suomen tulee olla tässä keskustelussa mukana. Pääministeri ja muu valtionjohto ovat viime aikoina korostaneet sitä, että EU:n tulee keskittyä nyt ydintehtäviinsä rauhan, vakauden, hyvinvoinnin ylläpitoon ja välttää turhaa sääntelyä. EU:n lisäksi on tietenkin tärkeää, että Suomi on aktiivinen toimija kansainvälisillä areenoilla Euroopan neuvostossa, Etyjissä, YK:ssa, ja tietenkin meille on aina pohjoisessa tärkeää, että me olemme aktiivinen toimija myös pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Niinpä yhteistyö Ruotsin kanssa on myös kirjattu ulkoasiainvaliokunnan mietintöön erittäin vahvasti, ja Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö tähtää ennen kaikkea turvallisuusmielessä Itämeren alueen turvallisuuteen ja maiden yhteisen puolustuksen vahvistamiseen. Tälle laajemmalle yhteistyön tiivistämiselle on mahdollisuuksia ensi vuonna, kun Suomesta tulee esimerkiksi Nordefcon puheenjohtajamaa. Kaikki Pohjoismaat ovat ilmaisseet tahtotilan yhteistyön tiivistämiseen myös muilla politiikan aloilla, ja siinä on kyllä vielä kovasti tehtävää. Pääministerit hiljattain itse asiassa lausuivatkin, että Pohjoismaista pitäisi tehdä maailman integroiduin alue. Sitten suhteemme toiseen naapuriin Venäjään on meille yhtä lailla tärkeä. Suomi ei hyväksy Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia Krimillä tai Syyriassa, mutta pidämme silti tärkeänä, että meillä on dialogia, että meillä on kansainvälistäkin kanssakäymistä, että me pystymme hoitamaan ajankohtaiset asiat kaikkien naapureiden kanssa. Venäjä on myös merkittävä tekijä siinä, miten Itämeri ja miten arktinen alue kehittyy, siksi sen täytyy olla mukana niissä keskusteluissa. On tärkeää, että tasavallan presidentti, valtionjohto, ministerit ovat pitäneet dialogia yllä, tavanneet kollegoitaan. Ensiarvoista on myös se, että Venäjä-osaamista olisi Suomessa olemassa, ja siitä on varmasti myös kansainvälisessä kontekstissa laajempaa hyötyä. Arvoisa puhemies! Ensi toukokuussa Suomesta tulee Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa, ja on hienoa, että täällä keskustelussa se nousi niin vahvasti esille. Meillä on siinä paitsi johtovastuurooli ensi vuonna Arktisessa neuvostossa myös suuret mahdollisuudet EU:n arktisen politiikan johdossa alkuperäiskansakysymyksissä, ympäristöasioissa, logistiikassa, turismissa. Vielä loppuun haluan todeta, että on hienoa, että on myös Agenda 2030 otettu vahvasti asialistalle. On tärkeää, että eri politiikkaohjelmia tai politiikan ohjausasiakirjoja ei lueta eri saarekkeina vaan toisiaan täydentävinä dokumentteina.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1340,Female,1987-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2016-12-21T14:53:57,2016-12-21T14:59:23,Tarkistettu,1.1 2016_139_157,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Lea,Mäkipää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen edellinen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko annettiin eduskunnalle vuonna 2012. Nyt keskusteltava selonteko kulkee nimellä ""ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko"", puolustuspoliittinen selonteko annetaan erikseen. Kuitenkin tässäkin selonteossa käsitellään laajasti useita puolustuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Puolustuspoliittisessa selonteossa tullaan linjaamaan ja pohjustamaan Puolustusvoimien materiaalihankintoja. Näiden lisäksi hallitus antoi toukokuussa sisäisen turvallisuuden selonteon. Kaikki nämä selonteot liittyvät toisiinsa, ja niitä on valmisteltu osin poikkihallinnollisesti. Selonteossa korostetaan ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden yhteyttä. Suomen kansallisen kokonaisturvallisuuden on oltava meille ykkösasia. Lähialueen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti. Kansainvälistä yhteistyötä on syvennettävä, ja erityisesti Ruotsin kanssa käytävää kahdenvälistä puolustusyhteistyötä on edistettävä yhteisten etujen pohjalta ilman rajoitteita, kuten nyt ollaan tekemässäkin. Itämeren alueen turvallisuustilanteen kiristyminen on huolestuttavaa. Puolustusvoimien kannalta turvallisuusympäristön muutos edellyttää kokonaisvaltaisempaa tilannetietoisuutta, kykyä havainnoida ja muodostaa ymmärrys toimintaympäristöstä ja tietoverkoissa syntyvistä uhreista. Näihin haasteisiin hallitus pyrkii vastaamaan valmisteilla olevalla tiedustelulainsäädännön muutoksella ja esimerkiksi suunnitelmissa olevalla Pohjoismaiden välisellä ilmatilannekuvan vaihdolla ja turvatuilla viestiyhteyksillä. Pohjoismaiden suuntaan on muutenkin tiivistetty puolustuspoliittista yhteistyötä. Selonteossa mainitaan muun muassa, että Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö ulotetaan kattamaan operatiivinen suunnittelu niin kriisin kuin rauhankin aikana. Suomi toimii pohjoismaisen puolustusyhteistyön Nordefcon puheenjohtajamaana ensi vuoden alusta. Poliittista tahtoa puolustusyhteistyön syventämiselle löytyy Pohjoismaista laajalti, ja siinä ollaankin viime vuosina edistytty Stoltenbergin raportin pohjalta. Halukkuutta yhteistyön kehittämiseen lisää se, että Itämeren alueen jännitteiden kasvun myötä Pohjoismaiden puolustuspoliittinen painopiste on siirtynyt takaisin maanpuolustuksiin. Ongelmaksi yhteistyön syventämisessä on nähty Pohjoismaiden toisistaan poikkeavat puolustusratkaisut. Poliittiset edellytykset puolustusyhteistyön syventämiselle ovat kuitenkin olemassa. Suomen on oltava aktiivisena toimijana EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittäjänä. Asemamme Venäjän naapurina ja Euroopan ulkorajavaltiona on haasteellinen nykytilanteessa. EU:n ja Venäjän yhteistyön paraneminen on erityisesti Suomen etu ja vahvistaisi koko Euroopan turvallisuutta ja taloutta. EU:n vahvistaminen turvallisuusyhteisönä onkin kirjattu selontekoon yhdeksi tavoitteistamme. Sekä komissio että EU:n ulkosuhdehallinto ovat antaneet toimenpidealoitteita puolustusyhteistyön syventämiseksi. Näistä tärkeimpiä ovat ehdotus yhteisestä operaatiokeskuksesta, yhteisen puolustuspolitiikan kehittäminen, yhteisen puolustustutkimusrahaston perustaminen, puolustusteollisuuden sisämarkkinoiden kehittäminen, kriisinhallintakapasiteetin kehittäminen ja EU:n nopean toiminnan joukkojen käytettävyyden parantaminen. Näistä tehtiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa periaatepäätös. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman visio vuodelle 2025 peräänkuuluttaa, että Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus. Tämä visio korostaa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen merkitystä, sillä turvallinen ja luottamukseen perustuva yhteiskunta on uskottava. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan myös vielä todeta, että Suomen vahvaan puolustusratkaisuun kuuluu koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus ja sotilaallinen liittoutumattomuus.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p214,Female,1947-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Lea Mäkipää,214,2016-12-21T14:59:24,2016-12-21T15:04:37,Tarkistettu,1.1 2016_139_158,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä huomata, että näistä suurista kysymyksistä, jotka meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät, hyvä konsensus tässä salissa vallitsee. Joka kerta, kun me puhumme ulkopolitiikasta, turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä ja puhumme maanpuolustuksesta, näissä kysymyksissä se on löydettävissä, ja se on pienen maan, kuten Suomen, kannalta kyllä hyvin tärkeä tekijä. Yksi esimerkki muun muassa siitä, mitä me voimme saada tällä yhtenäisyydellä aikaan, oli, kun asedirektiivineuvottelut saatiin Suomen kannan mukaisesti menemään EU:ssa läpi. Koko eduskunta oli tästä yksimielinen, ja siitä edelleenkin suuri kiitos kaikille puolueille. Rouva puhemies! Tämä on selontekojen vuosi. Keväällä saimme Nato-selvityksen, sisäisen turvallisuuden selonteko on käsittelyssä, ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on nyt tässä keskustelussa, ja puolustuspoliittinen selonteko on niin ikään vielä tulossa. Kaikki suuria kokonaisuuksia, turvallisuuteen liittyviä sellaisia. Puolustusselontekoon tämä ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko antaa vahvan selkänojan ja pohjan, ja tätähän me pääsemme sitten helmikuussa käsittelemään. Siinä tietysti keskitytään puolustukseen vielä tiukemmin ja siellä käsitellään muun muassa resurssikysymyksiä, näitä suuria ratkaisuja, kuinka esimerkiksi meillä Hornetien seuraajahankkeet ynnä muut tullaan toteuttamaan ja ylipäätään rahoittamaan se turvallisuusympäristö ja se Puolustusvoimat, mitä me haluamme. Joka tapauksessa meillä on oman perustan oltava vahvasti kunnossa. Ulkopolitiikassa se tarkoittaa sitä, että suhteiden on oltava joka suuntaan kunnossa. Meillä on käytännön yhteys, erittäin toimiva sellainen, länsimaiden kanssa, Euroopan unionin kanssa. Meillä on Nato-kumppanuus, mistä me saamme harjoittelutoimintaan ja huoltovarmuuteen liittyvää tukea, ja kyllä näistä kumppanuuksista on hyvä pitää kiinni ja olla niiden kanssa keskiössä, aivan kuten myöskin Ruotsin kanssa olevasta kumppanuudesta ja Pohjoismaiden kanssa olevasta kumppanuudesta. Ruotsi on se maa, jonka kanssa meillä yhteistyötä tulee jatkossakin tiivistää. Siinä on otettu aimo harppauksia eteenpäin viime vuosina ja nyt aletaan pikku hiljaa saamaan konkretiaa. Tähänhän muun muassa Nato-selvitys viittasi monelta osin: niitten ratkaisujen osalta, mitä teemmekään, on hyvä niitä miettiä yhdessä. Sitten tietysti meidän itänaapurimme Venäjä: Kyllä keskusteluyhteys meillä on oltava Venäjän kanssa. Suomi on monelta osin sillanrakentajana ollut ja on varmasti jatkossakin Euroopan unionin ja Venäjän välillä, ja se, mitä tasavallan presidentin johdolla tehtävä ulkopolitiikka ja keskustelu Venäjän suhteen on, on meidän maallemme tärkeää. Rouva puhemies! Neljä vuotta sitten maailma oli aika erilainen, kun sitä vertaa tähän päivään. Se, mitä on tapahtunut Ukrainassa, Krimin valtaukset, Itä-Ukrainan vakava tilanne, täysi sota siellä, mitä on tapahtunut Irakissa ja Syyriassa, Isisin nousu, tämän vakavan terroristijärjestön nousu siellä ja ne julmat teot, mitä siellä tapahtuu, ja tietysti heijastukset Eurooppaan niin turvapaikanhakijatulvan myötä inhimillisenä kriisinä kuin terrori-iskujen myötä, mitä tässä nyt on kuluneellakin viikolla valitettavasti ollut, ja tietysti se kaikki paineliikenne, mitä tämän sapelinkalistelun myötä Itämeren alueella tapahtuu — ne ovat asioita, jotka meidän pitää ottaa meidän omassa turvallisuuspoliittisessa ajattelussamme huomioon. No, mikä on sitten meidän ydintehtävämme ja ajattelussa se keskiö? Se on se, että meillä on oma perusta kunnossa. Sen oman perustan kuntoon saattaminen on tietysti näitten kaikkien selontekojen lähtökohta, mutta kyllä se lähtee siitä meidän perusratkaisustamme, meidän maanpuolustusratkaisustamme, yleisestä asevelvollisuudesta ja reserviläisiin pohjautuvista sodanajan joukoista — reserviläisiä muuten on 96 prosenttia näistä sodanajan joukosta — ja siitä, että me haluamme pitää koko Suomesta huolta ja puolustaa koko Suomea. Meillä on korkea maanpuolustustahto täällä ollut, ja se on varmasti sitä tulevaisuudessakin, kun me pidämme näistä perustekijöistä kiinni. Aivan loppuun pari sanaa. EU:n yhteisen puolustuksen kehittämisessä on varmasti villoja enemmänkin, ja Suomen on hyvä olla keskiössä tässä keskustelussa ja sitä suunnittelemassa niin huoltovarmuuden, tiedustelutiedon kuin nopean toiminnan osalta. — Kiitos.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1106,Male,1981-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2016-12-21T15:04:38,2016-12-21T15:10:00,Tarkistettu,1.1 2016_139_159,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittisten asiakirjojen käsittelyaikataulu eduskunnassa on ollut mielenkiintoista: Nato-selvitys annettiin eduskunnalle juuri ennen vappua, tämä selonteko juhannusviikolla, ja lopullinen käsittely on nyt viimeisenä asiana ennen joulutaukoa. Paljon on ehtinyt tapahtua selonteon antamisen jälkeen: Ison-Britannian eropäätös Euroopan unionista, Naton Varsovan-huippukokous ja Yhdysvaltain presidentinvaalit. Sekä Ison-Britannian että Yhdysvaltain kanssa tehtyä kahdenkeskistä aiejulistusta oli valmisteltu jo kuukausia samanaikaisesti selonteon työstämisen kanssa, mutta niitä ei tuoda selonteossa konkreettisesti millään tavalla esille. Selonteossa nostetaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin. Tavoite on totta kai oikea, mutta Suomen pitää antaa myös selkeä viesti siitä, ettei aluettamme käytetä vihollisuuksiin mitään muuta valtiota vastaan. Selonteon toimintaympäristön kuvaus on muotopuoli ja valikoiva. Onneksi mietinnössä tasapainotetaan kuvaa paljon asiallisemmaksi. Neuvostoliiton hajoaminen, Naton laajeneminen itään ja ohjuskilpihanke ovat jo sinällään vaikuttaneet Suomen toimintaympäristöön. Venäjän sotilaallinen varustautuminen, aktiivisuus maalla, merellä ja ilmassa sekä sotilaallinen harjoitustoiminta muodostavat toisen kokonaisuuden. Suomen tulee harjoittaa Itämeren alueella aktiivista vakauspolitiikkaa. Se on selonteossakin mainittu, mutta samalla kritiikittömästi todetaan Nato-selvityksen hengessä, että Naton läsnäolo ja toiminta vakauttavat alueen turvallisuustilannetta. Sotilaallisten voimien keskittäminen Itämeren alueelle ja kiihtyvä varustelukierre lisäävät kaikin tavoin jännitteitä ja kiristävät kansainvälistä ilmapiiriä. Toisen osapuolen voimanlisäykseen vastataan vastavoimalla. Myös uusia avauksia on nähty. Venäjä siirsi uusinta ohjuskalustoaan Kaliningradiin, Norja sijoittaa käytännössä pysyviä Nato-joukkoja pohjoisille alueille vastoin aiempia päätöksiä, ja samankaltainen Nato-joukkojen kierrätys on aloitettu Baltiassa ja Puolassa. Huomionarvoista on, että edes kylmän sodan aikana Norja ei sijoittanut Nato-joukkoja pohjoisille alueilleen. Varustelukierteen ruokkiminen ei ole yhdenkään Itämeren alueen valtion etu, ei etenkään Suomen. Kylmän sodan jälkeen asetelma Itämeren alueella on muuttunut paljon. Kun Venäjän Itämeren-laivastolla oli 40 sukellusvenettä, 5 risteilijää, 5 hävittäjää, 29 fregattia ja noin 300 pienempää alusta vuonna 1991, ovat vastaavat luvut nyt 1 sukellusvene ja 8 suurempaa pinta-alusta. Tämän päivän keskustelu ruokkii aivan toisenlaisia mielikuvia. Arvoisa puhemies! Suomen ja Ruotsin on syytä katsoa kaikki luontevat yhteistyömahdollisuudet ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyen. Materiaali- ja harjoitusyhteistyölle on luonteva pohja mukaan lukien korvaavat hävittäjähankinnat. On hyvä, jos Suomi ja Ruotsi pysyvät ajan tasalla toistensa ulko- ja turvallisuuspoliittisista ratkaisuista, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että maiden ratkaisujen tulisi olla samansisältöisiä esimerkiksi sotilaallisen liittoutumisen suhteen. Vasemmistoliitto ei hyväksy sotilaallista liittoutumista Naton eikä myöskään Ruotsin kanssa, vaikka sellaistakin on esitetty. Viime eduskuntakaudella ilman asianmukaista eduskuntakäsittelyä hyväksyttiin Nato-isäntämaasopimus. Siinä Suomi suostuu antamaan lentokenttänsä ja ilmatilansa, satamansa ja merialueensa sekä kaiken tärkeän infrastruktuurin sotilasliiton käyttöön, jos tarve vaatii. Suomi sitoutui Puolustusvoimain komentajan, ei siis kenenkään demokraattisesti valitun päättäjän, allekirjoituksella myös Suomen kautta tapahtuviin mahdollisiin hyökkäystoimiin. Kysymys kuuluu: jos joku kulkee Suomen kautta, mihin se joku on menossa? Nato-isäntämaasopimus on siten paitsi rauhan myös sodan kumppanuutta. Nato-isäntämaasopimuksen rinnalla Suomen kansainvälinen sotaharjoitustoiminta sekä koti- että ulkomailla on paisunut ennennäkemättömän laajaksi ja saanut uusia ulottuvuuksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-12-21T15:10:04,2016-12-21T15:15:00,Tarkistettu,1.1 2016_139_160,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sanoin debattipuheenvuorossani, että myös Venäjän toimia pitää pyrkiä tarkastelemaan tosiasioihin nojautuen ja totuuteen pyrkien. Ymmärsin, että edustaja Mustajärvi oli eri mieltä sellaisesta arviosta, että nimenomaan Venäjän toiminta on lisännyt jännitystä Itämeren alueella. Jos nyt ajatellaan tilannetta esimerkiksi viisi vuotta sitten: Edustaja Mustajärvi, mitä sen jälkeen on tapahtunut? Ovatko Yhdysvallat, Baltian maat, Puola ja muut yhtäkkiä ruvenneet hirveästi varustautumaan ja uhkaamaan Venäjää, vai onkohan käynyt niin, että Venäjä on miehittänyt ja laittomasti itseensä liittänyt Krimin niemimaan, mikä on aiheuttanut valtavaa huolta muun muassa mainitsemissanne Baltian maissa ja Puolassa ja minkä seurauksena ne ovat vaatineet Naton läsnäoloa nykyistä vahvemmin?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-21T15:15:03,2016-12-21T15:16:10,Tarkistettu,1.1 2016_139_161,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Minä melkein jo osasin odottaa edustaja Zyskowiczilta tuontyyppistä puheenvuoroa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kannat tuotiin kyllä aivan selkeästi esille meidän ryhmäpuheessamme, ja siltä osin niitä ei kannata yrittää vängätä miksikään muuksi kuin mitä ne ovat. Ja kyllä, jos katsoo, kuinka esimerkiksi ulkoasiainvaliokunta käsitteli tätä selontekoa, ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä tuodaan paljon asiallisemmin esille se, että Itämeren alueen varustautumisessa on mukana myös muita kuin Venäjä. (Ben Zyskowiczin välihuuto) Nuo sota-alusten luvut ovat kiistattomia faktoja. Ne osoittavat sen, että sekä Venäjä että Nato-maat varustautuvat Itämeren alueella, ja jos se kerran on lääke rauhan turvaamiseksi, niin minkä ihmeen takia silloin aikoinaan kannatti kylmä sota edes lopettaakaan, jos raudan kasaaminen rajalle lisää turvallisuutta?",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p802,Male,1963-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q385927,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g5773300550680172655,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2016-12-21T15:16:10,2016-12-21T15:17:11,Tarkistettu,1.1 2016_139_162,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp," Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mustajärvi, en ole sitä mieltä, että lisää rautaa rajalle tarkoittaa aina lisää turvallisuutta. (Kari Uotila: Tai merelle!) — Tai merelle. Mutta, rouva puhemies, en millään tavoin voi hyväksyä tällaista jollain tavoin symmetriaan pyrkivää ajattelua, että Itämeren ja yleensä Euroopan kiristynyt turvallisuustilanne on seurausta yhtä paljon Venäjästä kuin Natosta. Natoko se on rikkonut kansainvälisiä sopimuksia? Natoko se on miehittänyt Krimin niemimaan? Natoko se on laittomasti liittänyt Krimin itseensä? Natoko se on aloittanut sodan Itä-Ukrainassa, Ukrainaa vastaan, ja niin edelleen? Edustaja Mustajärvi, voi olla, että olette ikänne ollut Yhdysvaltoja kritisoimassa ja voi olla vaikea hyväksyä tosiasiat tässä suhteessa, mutta Venäjän toiminta on aiheuttanut nykyisen epävarmuuden Itämeren alueella.",Vastauspuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p301,Male,1954-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2016-12-21T15:17:13,2016-12-21T15:18:19,Tarkistettu,1.1 2016_139_163,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko edustaa Suomen pitkäaikaista vakaata ja laajasti hyväksyttyä ulkopoliittista linjaa. Meidän aikaisempi, edesmennyt tasavallan presidentti Urho Kekkonen sanoi joskus, että jos pitää valita, onko sisäpolitiikka vai ulkopolitiikka rempallaan, niin valitaan sitten mieluummin sisäpolitiikka. Ulkopolitiikan ei pidä koskaan olla rempallaan, ja tämä asiallinen, vakava, pienestä sanailusta huolimatta kohtuullisen hyvähenkinen keskustelu kuvastaa sitä yhteistä tahtoa ja näkemystä, mikä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta meillä täällä eduskunnassa kansanedustajien kesken on. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on viimeisten muutaman vuoden aikana muuttunut rajusti epävakaammaksi ja jopa ennalta-arvaamattomammaksi. Jännitys lähialueillamme, Itämerellä, Itä-Euroopassa ja jopa hieman täällä Pohjolassakin, on lisääntynyt, ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmän tavoitteen pitää ehdottomasti jatkossa olla näiden jännitteiden lievittäminen, suurvaltajännityksen vähentäminen ja rauhan ja vakauden tuominen erityisesti tänne Pohjois- ja Itä-Eurooppaan. Euroopan unionin pitää pystyä järkevään, isoihin asioihin keskittyvään ulkopolitiikkaan, ja Euroopan unionin pitää olla uskottava ulkopoliittinen toimija. Myös kansainvälisen oikeuden noudattaminen on erittäin tärkeä asia pienelle valtiolle. Näissä suurvaltojen johdossakin tapahtuneissa muutoksissa meidän pitää korostaa edelleenkin kansojen ja valtioiden itsemääräämisoikeutta, suvereniteettia, ja sitä, että asiat tehdään ulkoasioissa ja ulkopolitiikassa pääosin YK:n ja sen alaisten YK-järjestöjen puitteissa. Myös maahanmuuttokriisi on ollut sellainen tekijä, joka on haastanut voimakkaasti koko Eurooppaa ja myös suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttokriisiin liittyen ja siitä riippumattomasti Eurooppaa on kohdannut järkyttävä terrorismin aalto, ja haluankin tässä kohtaa välittää myös omat myötäelämiseni ja varmasti meidän kaikkien edustajien myötäelämiset Berliinin tapahtumien uhreille ja kaikille niille, joita ne ovat koskettaneet, sekä myös myötäelämisen Venäjän suurlähettilästä kohdanneeseen järkyttävään rikokseen Turkissa. Terrorismia vastaan täytyy taistella, niin kuin täällä edustaja Simon Elo kävi aika hyvin näitä eri asioita läpi. Kaikki yhteistyö kaikkien valtioiden kanssa tällaista rikollista toimintaa vastaan tarvitaan. Tarvitaan niin poliisi- kuin sotilaallista yhteistyötä. Mutta haluan tässä yhteydessä kuitenkin korostaa länsimaisten arvojen merkitystä terrorismin vastaisessa taistelussa: Vaikka elämäntapamme on uhattuna, emme saa ryhtyä tekemään elämäntapamme ja arvojemme vastaisia toimenpiteitä. Kaikessa yhteistyössä ja taistelussa terrorismia vastaan pitää muistaa demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteet. Mikään ääriajattelu ei ole ratkaisu Euroopan turvallisuuteen eikä Suomen turvallisuuteen. Arvoisa puhemies! Haluan tässä kohtaa korostaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteyttä sisäisen turvallisuuden selontekoon, joka jo aiemmin tänä vuonna jätettiin eduskunnalle ja jota olen itsekin päässyt hallintovaliokunnassa aika laajasti käsittelemään. Haluan tässä kohtaa eduskunnalle huomauttaa, että kun meihin kohdistuu tätä uudenlaista niin sanottua hybridivaikuttamista, mihinkä täällä on monesti viitattu, niin monissa näissä hybridiuhissa jos ruvetaan laskemaan jotakin tunnuksettomia joukkoja tai jos ryhdytään aiheuttamaan sabotaasitoimintaa tai vastaavaa, siellä ovat sisäisen turvallisuuden viranomaiset, poliisi, Rajavartiosto, maahanmuuttoviranomaiset ja näin edespäin, etulinjassa. Siksi tämän yhteyden pitää näiden selontekojen välillä olla erittäin vahva. Kun USA:n presidentiksi valittiin Donald Trump, joka on tunnettu tästä Diili-ohjelmastaan, ja kun kuulemme hänen lausuntojaan, joissa hän on korostanut tämmöistä diilien tekemistä ja hyvin raa’ankin realistista ulkopoliittista linjaa, en voi olla mainitsematta, että yhteistyöjärjestöt eivät riitä meidän ulkopolitiikassamme, vaan meillä pitää olla hyvät kahdenväliset yhteydet kaikkiin maailmaan suurvaltoihin, kuten Venäjään, USA:han ja Kiinaan. Kaiken turvallisuutemme perusta ulkopolitiikassa on oma puolustuksemme ja asevelvollisuuden ylläpitäminen. Haluan tässä kohtaa ottaa esille ryhmäpuheenvuoromme aiemmin pitäneen edustaja Matti Vanhasen mainitseman Afrikan kehityksen. Minusta on erittäin tärkeää, että Afrikka-osaamista lisätään Suomessa. Afrikka on mahdollisuuksien manner mutta myös monien uhkien manner. Puhemies! Näin kun joulu lähestyy, haluan vielä todeta, että Suomen turvallisuuden, myös ulkoisen turvallisuuden, pohja on kansamme eheys ja se, että me saamme tasa-arvoa vahvistettua kansalaistemme keskuudessa. Näillä sanoilla voin myös toivottaa joulumieltä Suomeen, että pysymme ehyenä kansakuntana näitten kaikkien tyrskyjen keskellä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1341,Male,1986-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2016-12-21T15:18:20,2016-12-21T15:23:42,Tarkistettu,1.1 2016_139_164,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Kari,Kulmala,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palaan vielä hieman arktisten alueiden toimintoihin. Suomi on tärkeä arktisen alueen toimija. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle. Arktisesta toiminnasta halutaan Suomelle kasvua ja kilpailukykyä arktista ympäristöä kunnioittaen. Suomen arktisen politiikan tavoitteena onkin arktisen sijaintimme ja suomalaisen kylmäosaamisen hyödyntäminen. Samalla tulee huomioida toimiminen äärimmäisen herkässä arktisessa ympäristössä ja alueen asukkaiden tarpeet huomioiden. Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana 2017—2019 Suomen tulee korostaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita arktisessa yhteistyössä. Suomen tulee vahvistaa arktista yhteistyötä ja sen jatkuvuutta puheenjohtajuuskautensa aikana myös korkeimmalla poliittisella tasolla. Suomen puheenjohtajuus on sellainen asia, joka ei saa epäonnistua. Se alkaa heti vuoden vaihtuessa, siihen on vajaa kaksi viikkoa aikaa. EU:n arktisen politiikan merkitys on huomattava, sillä sen avulla Suomi voi saada tilaisuuden toimia pohjoisessa unionin jäsenenä. Yhteistyö Venäjän ja Norjan kanssa on pohjoisessa erittäin tärkeää, ja sillä halutaan edistää mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi ympäristö- ja liikenneyhteyshankkeita. Kahden vuoden välein järjestettävä arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi on arktisen alueen parlamenttien tärkein pohjoisia alueita koskeva yhteistyöfoorumi. Viimeksi järjestetyn konferenssin julkilausumassa kiinnitettiin erityishuomiota siihen, että arktisen alueen asukkaita tulisi kuunnella entistä paremmin aluetta koskevissa päätöksissä. Liian usein arktinen alue nähdään vain luonnonsuojelualueena tai mahdollisena kiistojen alueena. Tosiasiassa alueella elää yli 4 miljoonaa ihmistä. Alueen asukkaiden huomioimisen lisäksi tulee myös luontoarvojen kunnioittaminen ja kestävä kehitys huomioida paremmin, jotta ekologiset ja sosiaaliset kysymykset eivät jäisi talouden jalkoihin. Julkilausuman teemoja on tarkoitus pitää esillä sekä kansallisesti valtuuskuntien toimesta että kansainvälisesti pysyvän komitean toimesta. Suomi edistää edelleen kansainvälisesti ja monenkeskisesti arktisen toimintaympäristön vakautta ja turvallisuutta. Suomen tavoitteena onkin yhteisiin normeihin perustuva laaja-alainen yhteistyö Arktisessa neuvostossa ja Barentsin euroarktisessa neuvostossa. Pidän hyvänä, että myös Pohjois-Karjala hyväksyttiin viimein Barentsin alueen toimijoihin. ",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1339,Male,1965-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Kari Kulmala,1339,2016-12-21T15:23:44,2016-12-21T15:26:57,Tarkistettu,1.1 2016_139_165,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Jyrki,Kasvi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten jo monessa puheenvuorossa on todettu, maailma on muuttunut aiempaa arvaamattomammaksi ja vaarallisemmaksi. Vanhat uhkakuvat, suurvaltakonfliktit ja kansainvälinen terrorismi, ovat kärjistyneet myös Suomen lähialueilla. Lisäksi niiden rinnalle on noussut uusia uhkakuvia: hybriditoimintaa, ei-valtiollisia toimijoita ja kyberhyökkäyksiä. On kuvaavaa, ettei meillä ole näille uusille ilmiöille edes kunnon sanoja, jotka kuvaisivat niitä täsmällisesti. Silti ne olisivat ansainneet enemmän huomiota tässä selonteossa. Arvoisa puhemies! Hybriditoiminta ei ole perinteistä propagandaa, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin. Sen sijaan tavoitteena on luottamuspula — luottamuspula viranomaisia, mediaa ja poliittisia päättäjiä kohtaan. Kun ihmiset eivät enää tiedä, mihin voi luottaa, yhteiskunnan toimintakyky murenee. Tämä oli esimerkiksi Yhdysvaltojen vaaliviranomaisten tietojärjestelmiin murtautujien tavoitteena. He halusivat herättää epäilyksen vaalituloksen oikeellisuudesta, ja sen epäilyksen seuraukset voisivat olla tuhoisammat kuin suoran vaalituloksen manipuloinnin. Ja Yhdysvalloista kantautuneiden tietojen perusteella operaatiota voi pitää onnistuneena. Vastaavasti Ukrainaa koskevien valeuutisten tulva käynnistyi pian Maidanin aukion levottomuuksien jälkeen. Lopulta kukaan ei tiennyt, mikä oli totta ja mikä ei, ja se — nimenomaan se — oli operaation tavoite. Olemme me suomalaisetkin joutuneet jo valeuutisten maaliksi. Esimerkiksi runsas vuosikymmen sitten koetut venäläisten ilmatilaloukkaukset uutisoitiin Venäjällä siten, että Suomen Yhdysvalloissa valmistetut Nato-yhteensopivat hävittäjät häiritsevät venäläisiä siviilikoneita kansainvälisessä ilmatilassa. Tämä todistettiin venäläiskoneessa mukana olleen tv-kuvausryhmän suomalaisista Horneteista kuvaamalla videolla. Arvoisa puhemies! Miten me suomalaiset voimme suojautua näitä hybridiuhkia vastaan? Paras rokote valeuutisia ja propagandaa vastaan on luotettava tieto ja sitä välittävä vahva, riippumaton ja monimuotoinen media. Meidän on unohdettava pikkumaiset mediakaunamme ja vahvistettava suomalaista riippumatonta mediaa, sekä kaupallista että julkista. Erityisen tärkeää on tuottaa uutisia myös naapurimaiden kielillä, jotta myös naapurissa on saatavilla suomalaista, journalistisesti kestävästi tuotettua tietoa ajankohtaisista kysymyksistä. Luotettavan tiedon lisäksi tarvitaan kuitenkin myös mediakirjoitustaitoa. Mediakirjoitustaito on puhetaitoa vastaavaa nykyajan yleissivistystä. Siinä, missä puhetaito antaa retoriset työkalut ilmaista omia ajatuksiaan, se auttaa myös huomaamaan, miten meihin vaikutetaan retoriikan avulla. Vastaavasti mediakirjoitustaito auttaa huomaamaan, kun meihin yritetään vaikuttaa mediassa: Miten tunnistaa valeuutinen oikeiden joukosta? Miten kuvitusta, otsikoita ja sananvalintoja käytetään vinouttamaan uutista? Pelkkä medialukutaito ei tähän riitä. Arvoisa puhemies! Kyberturvallisuus on kriittinen puute Suomen turvallisuudessa. Teknisesti edistyneenä maana me olemme täysin riippuvaisia tietokoneiden ohjaamista järjestelmistä. Sähköverkko, vesihuolto, ruokalogistiikka, media — kaikki ovat tietokoneiden ohjauksessa, ja ne tietokoneet ovat yhteydessä toisiinsa internetin välityksellä. Tästä saatiin pelottava varoitus vuosi sitten Ukrainassa, kun valtiotason kyberhyökkäys katkaisi sähköt 230 000 taloudelta juuri joulun alla. Iskun resursseista kertoo paljon se, että se kohdistui samanaikaisesti usean sähköyhtiön järjestelmiin. Myös sähköyhtiöiden valvomoiden varavirtajärjestelmät sammutettiin. Verkko jouduttiin korjaamaan kynttilöiden valossa. Hyökkäyksen laajuuden selvittämistä hidasti puolestaan se, että sähköyhtiöiden vikailmoituspuhelimet tukittiin tietokoneiden soittamilla häiriöpuheluilla. Lopuksi hyökkääjä lukitsi sähköpääkeskusten varusohjelmistot ja vaihtoi salasanat, mikä pakotti vaihtamaan fyysisesti täysin ehjät laitteet uusiin. Moni ajattelee, ettei vastaava olisi mahdollista Suomessa. Todellisuudessa suomalaisten internetiin kytkettyjen automaattijärjestelmien kartoitus on paljastanut, että niistä suuren osan tietoturva on heikko. Meidän kyberrintamamme puolustus vuotaa, eikä rajavalvonnassakaan ole kehumista. Siitä vastaavan Viestintäviraston Cert-yksikön resurssit ovat suorastaan säälittävän pienet. Viestintävirasto selviää kyllä normaalitilanteista, mutta esimerkiksi kansallisessa verkkohyökkäyksessä, jollaisen kohteeksi Viro joutui huhtikuussa 2007, Viestintävirastolta loppuisivat nopeasti henkilötyötunnit kesken. Cert on digitaalisen Suomen palokunta, eikä palokuntienkaan miehitystä mitoiteta rauhallisten öiden mukaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p771,Male,1964-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Jyrki Kasvi,771,2016-12-21T15:26:58,2016-12-21T15:32:16,Tarkistettu,1.1 2016_139_166,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Veera,Ruoho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi varautuu ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan nopeisiin ja arvaamattomiin muutoksiin toimintaympäristössään. Emme ole eristyksissä muusta maailmasta. Jännite Itämeren alueella on kasvanut: vaarana on, että voi syntyä turvallisuusdilemma, joka vaatii pikaisesti liennytystä, ei lisäprovokaatioita eri osapuolilta. Turvallisuuttamme heikentää myös terrorismin uhka, josta viimeisin esimerkki on Berliinistä. Tuon julman terroriteon tekijä tai tekijät ovat edelleen kateissa. Emme tiedä, vaikka pyrkimys olisi tänne pohjoiseen. Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden yhteyttä ei voi näinä aikoina liikaa korostaa. Onkin tärkeää, että maahanmuuttopolitiikka ei luo vetovoimatekijöitä myös näille pahimmille rikollisille hakea turvaa tai piilopaikkaa maastamme. Ekstremistejä on Saksassa enemmän kuin koskaan. Suomesta on lähtenyt vierastaistelijoita väestömäärään suhteutettuna eniten koko Euroopassa. Arvoisa puhemies! Ulkoministeri Soini on tiivistetysti kuvannut ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme painopisteitä seuraavasti: ""Syvennämme yhteistyötä ja tarvitsemme aktiivista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa."" Juuri näin. Hyvä ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kuin armeija: se on sitä varten, ettei tarvitsisi sotia. Politiikka on parhaimmillaan taidokasta diplomatiaa: ylläpidetään hyviä suhteita ulkovaltoihin, vaikeissa tilanteissa taiteillaan kansainvälisen oikeuden ja länsimaisten arvojen ja toisaalta valtioiden suvereniteettien kunnioittamisen välillä. Suomi on tässä onnistunut, maltillisen ja realiteetit tunnustavan valtionjohdon avulla. Olennaista on, että Suomi yksin päättää ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan ajatellen Suomen etua. Pienen ja vientiriippuvaisen maan etu on olla väleissä niin länteen kuin itään eikä kyseenalaistaa sitä, että olemme itsekin osa länttä. Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme tavoitteena on kestävä kehitys. Pragmaattisesti Suomi keskittyy ratkaisuhakuisiin toimintamalleihin, kun vastataan globaaleihin uhkiin, mutta toisaalta hyödynnetään osaamistamme niihin vastattaessa. Esimerkiksi Suomella on teknologia- ja tietotaitoa cleantechissä. Meillä kehitetään uusiutuvaa energiaa, ja hallitus erityisesti painottaa biotaloutta yhtenä kärkihankkeenaan. Osaamistamme tulee hyödyntää myös kehitysyhteistyössämme. Arvoisa puhemies! Pakolaiskriisi on horjuttamassa eurooppalaista arvopohjaa, sillä toisaalta massiivinen muuttoliike sisältää arvojemme mukaisesti turvan antamisen sitä kipeästi tarvitseville, mutta sitten toisaalta sen mukana valitettavasti tulee myös uutta rikollisuutta ja terrorismia. Kansainvälinen yhteistyö ja tiedonvaihto kuten myös oma tiedustelu ovatkin avainasemassa vastattaessa näihin uhkiin. Ei pelkästään supon resurssien vaan myös peruspoliisityön resurssien tulee olla riittävät, jotta saadaan tarvittavaa tietoa ja voidaan reagoida ajoissa. Olen pohdiskellut, mikä on piste, jonka jälkeen nykyinen turvapaikanhakujärjestelmä nähdään tarpeelliseksi uudistaa, jotta voidaan estää rikollisia käyttämästä turvapaikkaväylää ja järjestelmiä hyväkseen. Tällä hetkellä turvapaikanhakijoilla tehdään miljardien bisnestä eikä siitä veroja makseta mihinkään. On myös kestämätön ajatus, että emme voi palauttaa turvapaikanhakijaa, joka on syyllistynyt terroritekoon. Arvoisa puhemies! Varsinkin tänä aikana voimme olla hyvin tyytyväisiä Suomen yleiseen asevelvollisuuteen kuten myös laajaan reserviimme. Osallistumalla sotilaalliseen kriisinhallintaan kehitämme samalla myös omaa suorituskykyämme ja valmiuksiamme. Siviilikriisinhallinnalla puolestaan voimme tehokkaasti paneutua osaan juurisyistä, jotka ajavat ihmisiä pois kotimaastaan. Lopuksi kiitän ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, joka kestää tätä tapahtumarikasta aikaamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1309,Female,1969-01-01,,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g1198179606061870536,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Veera Ruoho,1309,2016-12-21T15:32:20,2016-12-21T15:37:18,Tarkistettu,1.1 2016_139_167,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Edeltävissä puheenvuoroissa on jo useaan otteeseen mainittu, että elämme jännitteisiä aikoja. Vuosi 2016 on ollut ulkopoliittisesti varsinainen myllerrysten vuosi, ja uutiset ovat olleet toinen toistaan rankempia, valitettavasti, aivan viime päiviin saakka. Suomi ei ole maailman ulkopuolella, vaan kaikki vaikuttaa myös meihin suorasti tai epäsuorasti. Siksi on tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tarkastellaan tasaisin väliajoin ja päivitetään sitä uuteen turvallisuusympäristöön ja ‑tilanteeseen. Sitä on syytä tehdä myös ensi keväänä täällä tänään hahmotellulla tavalla. Suomessa on pitkään harjoitettu ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteisymmärryksessä, ja tutkitusti myös kansalaiset luottavat linjaan, joka yhteistyöllä on syntynyt. Yhteisymmärrys tukee myös Suomen vakautta, sillä maailmanpolitiikan kiristyessä on tärkeää, että Suomi voi puhua yhdellä yhtenäisellä suulla ja sekä presidentti, hallitus että eduskunta tukevat samaa linjaa. Tämä lisää myös muiden valtioiden luottamusta Suomea kohtaan, sillä kävi vaaleissa Suomessa sitten jokseenkin miten tahansa, niin Suomen yhtenäiseen, hyvään, johdonmukaiseen linjaan, suuntaan, voi luottaa. Pienelle maalle yhtenäinen ja johdonmukainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on suoranainen elinehto. Kuten ulkoasiainvaliokunta mietinnössään toteaa, Suomen turvallisuustilanne on kokonaisuudessaan edelleen hyvä mutta sitä voivat heikentää useat erilaiset haasteet. Näihin on varauduttava asianmukaisesti. Suhteet Venäjään on pidettävä vakaina ja toimivina kahdenkeskisesti samalla, kun Suomi tukee EU:n yhteisiä Venäjä-linjauksia. Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudella Suomen on edistettävä vakauspolitiikkaa ja korostettava ilmastokysymyksiä ja kestävän kehityksen tavoitteita. Siltojen rakentamiseksi on myös perusteltua tavoitella Suomen isännöimää Arktisen neuvoston huippukokousta siten, että siihen osallistuvat, jos mahdollista, myös Yhdysvaltain ja Venäjän päämiehet tai vähintäänkin ulkoministerit. Suomi ei sulje silmiään esimerkiksi Syyrian ja Jemenin tilanteilta, ja vaikutamme omilla keinoillamme kansainvälisen yhteisön kykyyn vastata Lähi-idän tilanteeseen. Kehityspolitiikan on tuettava etenkin hauraita valtioita ja pakolaisten lähtö- ja kauttakulkumaita. Suomen on oltava aktiivinen rauhanpolitiikassa. Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on katsottava myös eteenpäin, ja uusi toimintaympäristö hybridivaikuttamisen ja kyberuhkien myötä on tunnettava mahdollisimman hyvin. Globaalit kriisit ja uhkakuvat monimutkaistuvat, sodan säännöt eivät välttämättä päde, ja konfliktien keinovalikoima sisältää laajasti sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja. Kasvava monimutkaistuminen huomioon ottaen Suomen kriisinsietokykyä on vahvistettava entisestään. Arvoisa puhemies! YK on yksi Suomen keskeisimpiä turvatekijöitä, sillä YK on meille elintärkeän sääntöperustaisen kansainvälisen järjestelmän takaaja. Ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja kansainväliset säännöt ja normit parantavat aivan konkreettisesti Suomenkin turvallisuutta. YK:lla on tärkeä normatiivinen merkitys yhteisten määränpäiden ja toimintamallien asettajana, ja YK on tärkein toimija, joka korostaa esimerkiksi ilmaston, kestävän kehityksen, naisten ja nuorten merkitystä konfliktien ja kriisien ratkaisussa ja ennaltaehkäisyssä. Globaalisti, arvoisa puhemies, YK:n tulisi olla avainasemassa kansainvälisten kriisien ratkaisussa, mutta muiden kansainvälisten instituutioiden tavoin YK kärsii tällä hetkellä pahasti suurvaltapolitiikasta ja vastakkainasettelusta. Tämä on heikentänyt YK:n ja turvallisuusneuvoston toimintakykyä aivan merkittävästi, näin voi sanoa. YK:n on uudistuttava, ja turvallisuusneuvosto tarvitsee kipeästi todellisen reformin. Yksi Suomen tärkeimmistä turvallisuuspoliittista keinoista, arvoisa puhemies, onkin kuulua vahvasti kansainväliseen yhteisöön. Parannamme turvallisuuttamme, kun sitoudumme EU:n ja YK:n arvoihin ihmisarvosta, tasa-arvosta, rauhasta ja demokratiasta. Kansainvälinen yhteisö on sekä EU:ssa että YK:ssa murroksessa ja uudistamista vailla. On Suomen etu, että Suomi osallistuu aktiivisesti molempien korjaamiseen ja vahvistamiseen. Lopuksi vielä eduskuntaryhmän puolesta kiitän muita eduskuntaryhmiä hyvästä yhteis-työstä tänä vuonna, enimmäkseen rakentavasta, välillä kriittisestäkin. Mutta tämä UTP-selonteko, konsensus siinä, hyvä yhteisymmärrys pienellä lisämausteella on ihan tyylikäs päätös tälle värikkäälle vuodelle. — Kiitoksia.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p772,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2016-12-21T15:37:27,2016-12-21T15:42:36,Tarkistettu,1.1 2016_139_168,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Ilkka,Kanerva,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Aika tärkeää on nähdä historia. Olennaista on tietysti hahmottaa kehityslinjat samoin kuin havaita, mitkä ovat realiteetit, missä tosiasiat ovat, ja niiden jatkeeksi myöskin löytää oikeat johtopäätökset. Suomi on varsinkin sodanjälkeisessä historiassaan onnistunut koko lailla myönteisesti kaikessa tässä, ja vanhasta meillä on hyvä oppia. Mutta tosiasiassa ne eivät tähän tilanteeseen yksinomaan riitä, vaan ulkopolitiikan johto joutuu alati myllerryksessä olevassa kansainvälispoliittisessa tilanteessa ilman muuta löytämään tähän aikaan, näihin tarpeisiin liittyvät oikeat linjaukset. Meille on tärkeää ja samalla vaikeaa se, että pelisäännöt, joiden mukaan tulisi toimia, eivät valitettavasti päde. Kansainväliset toimijat niin idässä kuin — valitettavasti viittaa siihen — myöskin lännessä antavat aiheen olettaa, että pelisääntöjen kunnioitus, itse tehtyjen sopimusten noudattaminen ei ole se sävel, jota soitetaan. Sen vuoksi pienen valtion, kuten Suomen, on tietysti hyvin vaikea elää tällaisessa yhteydessä, mutta me joudumme alati etsimään yhteistyötä, vahvistamaan sitä perustaa, jolla kansainvälinen sopimusfilosofia, kansainväliset sitoumukset ja kansainväliset järjestöt voivat vaikuttaa keskeisesti kansainvälisen kehityksen tulevaisuuteen. Me emme voi sille mitään, että turvattomuus on lisääntynyt, vastakkainasettelu on lisääntynyt ja voimapolitiikka on astunut näyttämölle. Meille suomalaisina on tietysti elintärkeää meidän lähialueemme vakaus ja turvallisuus, joka merkitsee meidän omien toimintamahdollisuuksiemme, oman koskemattomuutemme ja riippumattomuutemme kannalta kaikkein ratkaisevimpia asioita. Minä en usko siihen, että Suomi aiheuttaa kriisejä, enkä usko sitä, että Suomi myöskään on se, joka kykenee yksin pysyttäytymään kansainvälisten kriisien ulottumattomissa. Meidän tahdostamme riippumatta tilanne vain tahtoo olla kaikissa ajateltavissa olevissa konsepteissa se, että Suomi tavalla tai toisella nykyisen verkottuneen maailman aikana myöskin joutuu muodossa tai toisessa reagoimaan kansainvälisiin kriiseihin ja konflikteihin. Selonteossakin sanotaan, että sotilaallisen voiman käyttöä tai sillä uhkaamista ei voida myöskään Suomea kohtaan kokonaisuudessaan sulkea ulkopuolelle. Meillä on kaksi merkittävää seikkaa kaiken kaikkineen käsillämme. Toinen on Venäjän muuttunut käyttäytymiskoodi: se pyrkii palauttamaan suurvalta-asemansa. Osin tästä riippuen, osin riippumatta Nato myöskin omalta osaltaan on joutunut palaamaan alkuperäiseen toimintakonseptiinsa ja palaa siihen Naton alkuperäiseen näkemykseen, jonka mukaan se on ennen muuta Pohjoisen Atlantin puolustusliitto sen sijaan, että se keskittyisi jo suuntana olleeseen kriisinhallintatehtävien hoitamiseen. Tässä suhteessa Itämeren alue on tullut toimikentäksi, jolla nämä kaksi valtavirtaa eri muodoissaan kohtaavat toisensa. Näin ollen meille suomalaisille on poikkeuksellisen tärkeää, että kyettäisiin turvaamaan eri muodoissaan Itämeren alueella — myöskin Pohjoisen Jäämeren alueella, mutta ennen muuta Itämeren alueella — tämänkaltaisten konfliktien puhkeaminen kriisiksi. Tämä vaatii valtiomiestaitoa. Täytyy sanoa yhtyen selvitysryhmän puheenjohtajan täällä aiemmin käyttämään puheenvuoroon, että Suomessa kaikessa olennaisessa linjat ovat varsin yhtenäiset. Siitä kuuluu tietysti kiitos tasavallan ulkopolitiikan johtajalle, mutta haluan kuitenkin tässä yhteydessä reiluuden vuoksi sanoa, että koko hallitus ja ulkopolitiikasta siellä vastaava ulkoministeri ovat minusta toimineet poikkeuksellisen ansiokkaalla tavalla ja aktiivisesti ulospäin pyrkien juuri Suomen perusintressien ja kansainvälisen järjestyksen ja monikansallisten järjestöjen aseman turvaamiseen. Meillä on keskinäinen vuorovaikutus hyvässä asennossa parlamentista katsottuna. Ei ole koskaan ollut niin hyvä eikä vahva se konsensus eikä niin syvälle ulottuvaa kuin se on tänä päivänä, ja tässä mielessä on hyvä jatkaa tästä eteenpäin kokonaisturvallisuuskonseptin rakentamiseksi niin, että myöskin jatkossa Suomen asema voidaan kansainvälisillä markkinoilla turvata itsenäisenä valtiollisena toimijana.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p170,Male,1948-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Ilkka Kanerva,170,2016-12-21T15:42:38,2016-12-21T15:48:22,Tarkistettu,1.1 2016_139_169,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa päivää haluaisin vielä täsmentää edelliseen puheenvuorooni sen, että debattipuheenvuorossa taisin sanoa epähuomiossa ""parlamentaarinen valmistelutyö"", kun tarkoitin selonteon parlamentaarisen seurantaryhmän työtä, joten tämä tässä oikaistakoon. Olen iloinen siitä, että tässä salissa aikaisemmin korostettiin naisten ja tyttöjen aseman parantamisen tärkeyttä osana Suomen ulkopolitiikan hoitoa, koska kun haluamme kestävästi myötävaikuttaa siihen, että maailman kriisipesäkkeitä saadaan vakautettua ja rauhanomaista kehitystä saadaan aikaan ja yhteiskuntien kehitystä ja hyvinvointia muutenkin parannettua, niin tiedämme sen, että naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on siihen ainoa kestävä tie. Myös kehitysavussa toivon, että resurssipuolella ja muutenkin tyttöjen koulutus on esimerkiksi sellainen asia, joka yhä näkyy painavasti Suomen toimissa, koska se on omalta osaltaan keino vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa maailmassa on vähemmän kriisejä ja konflikteja, jotka heijastuvat myös Suomen turvallisuuteen.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1134,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q304191,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2576146140370716301,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2016-12-21T15:48:25,2016-12-21T15:50:09,Tarkistettu,1.1 2016_139_170,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan näin aluksi kiittää oikeastaan ulkoasiainvaliokuntaa ja etenkin sen puheenjohtaja Vanhasta erinomaisesta puheenvuorosta mutta samalla myös koko eduskuntaa hyvähenkisestä, laadukkaasta ja hyvään yhteisymmärrykseen tähtäävästä keskustelusta. Kuten tuossa debattiosuudessa totesin, oikeastaan itse haluaisin katsoa jo hieman tulevaisuuteen ja siihen, mitkä ovat Suomen vahvuudet pienenä maana ei pelkästään Euroopassa vaan myös globaalisti. Minulla oli tilaisuus noin kuukausi sitten vierailla Yhdysvalloissa, niin Washingtonissa kuin New Yorkissa, ja siellä oikeastaan kaksi asiaa nousi esille Suomen osalta. Ensimmäinen oli arktinen osaaminen, toinen oli meidän Venäjä-osaaminen. Ne olivat oikeastaan ne kaksi elementtiä, joista me eniten kollegoiden kanssa keskustelimme. Olemme täällä tänään paljon puhuneet arktisesta osaamisesta, meidän vahvuuksista ja mahdollisista heikkouksistakin, mutta kuten itse aiemmin totesin, olen ollut hieman huolissani, sanoisinko, minun sukupolveni, meidän 70-luvulla syntyneiden, Venäjä-osaamisesta ja sen kehittymisestä jatkossa. Toki olen iloinen siitä, että ministeriaitiossa muun muassa ministeri Mykkänen on elänyt ja asunut Pietarissa ja hallitsee venäjän kielen, voi sanoa, hyvin. Mutta kysymys ei ole vain Venäjästä. Kysymys on laajemmin meidän suomalaisten kansainvälisestä osaamisesta: miten olemme läsnä Yhdysvalloissa, miten meidän ulkoasiainhallinto ja sitä kautta meidän koko hallinto ja sitä kautta eduskuntakin pystyy näkemään poliittiset muutokset, kuten nyt esimerkiksi Yhdysvaltain vaalien jälkeen on tapahtunut, miten olemme läsnä Kiinassa, Japanissa, Koreassa, voi sanoa, laajemmin kansainvälisesti, Pohjoismaita tietenkään unohtamatta. Sisäisen turvallisuuden osalta selvityksessä itse nostin talousvaliokunnassa esille kyberosaamisen merkityksen, en pelkästään osaamisen vaan myös sen omistamisen merkityksen. Kuka omistaa meillä ne yhtiöt, ne toimijat, jotka viime kädessä vastaavat Suomen sisäisestä turvallisuudesta? Olemme maailmalta nähneet hälyttäviä esimerkkejä siitä, jos ja kun omistaminen ei ole omissa käsissä. Voimme vain kuvitella sellaisia tilanteita, mitä saattaa sattua, jos näin ei ole. Sen takia korostan myös tässä kohdassa sitä, että meidän tulee pitää huolta suomalaisesta osaamisesta, mutta myös omistuksesta, kun puhumme kyberteknologiasta. Yksi Suomen vahvuus kansainvälisesti on hallintojen välinen yhteistyö. Voisi sanoa, että se on jopa sellainen vientituote, mitä tuolla maailmalla kysytään. Ei ole kysymys pelkästään meidän sisäasiainministeriöstä tai ulkoasiainministeriöstä, vaan kyllä meitä ihaillaan siitä, miten pienessä Suomessa hallinnot pystyvät toimimaan yhdessä. Siitä meillä on kokemuksia, voi sanoa, viime vuodelta, kun maahanmuuttokriisi oli käsillä. Lopuksi, arvoisa puhemies: En lähde kertaamaan niitä, voi sanoa, kaikkia hyviä puheenvuoroja, mitä kukin eduskuntaryhmä täällä on käyttänyt, mutta edustaja Kanerva mielestäni hyvin sanoi sen, mitä itsekin halusin sanoa, että mitä tapahtuu, kun pelisääntöjä ei kunnioiteta, kansainvälisiä, itse tehtyjä sopimuksia ei kunnioiteta. Voi oikeastaan sanoa, että kaikki, melkein kaikki, ovat tehneet virheitä, mutta kukaan ei nosta kättä pystyyn ja sano, että hei, minäkin tein virheen. Olemme vieneet vapautta ja vakautta Pohjois-Afrikkaan, Lähi-itään, ja lopputulokset ovat nähtävissä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1316,Male,1974-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2016-12-21T15:50:10,2016-12-21T15:55:07,Tarkistettu,1.1 2016_139_171,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan puheenvuorossani nostaa esiin erityisesti laajan turvallisuuden, sillä siitä selonteossa ei riittävästi puhuta, vaikka juuri sitä tässä ajassa tarvitaan. Elämme maailmassa, missä työttömyys ja eriarvoistuminen lisääntyvät, kansainvälinen muuttoliike nopeutuu ja äärinationalistiset ja rasistiset ajatukset nostavat päätään. Ilmastonmuutos on merkittävä turvallisuusuhka koko maailmassa. Se vaikuttaa suomalaistenkin turvallisuuteen, sekä suoraan että välillisesti. Tästä huolimatta ilmastoturvallisuudesta ei meillä juuri puhuta, vaikka olisi syytä. Emme pääse ilmastonmuutosta ja sen seurauksia pakoon täällä Pohjolassakaan. Vaikka ilmaston lämpenemisellä ei olisikaan täällä katastrofaalisia vaikutuksia, ilmaston muuttumisen globaalit vaikutukset talouteen ja muuttoliikkeeseen eivät voi olla tuntumatta myös meillä. Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden sekä EU:n globaalistrategian toimeenpanoon. Siis olemme sitoutuneet kehitysyhteistyöhön, rauhanvälitykseen, konfliktien ehkäisyyn ja kriisinhallintaan. Suomen vahvuudet ovat tieteessä ja teknologiassa, alueellisessa ja monenvälisessä yhteistyössä ja rauhan rakentamisessa sekä arktisessa osaamisessa. Näitä vahvuuksia meidän tulee hyödyntää aktiivisesti laajan turvallisuuden ja ilmastoturvallisuuden varmistamiseksi. Samalla meidän on huolehdittava siitä, että näiden tavoitteiden toimeenpanolle löydetään riittävät resurssit. Ilman niitä ei saada aikaan toivottuja tuloksia. Olemme valmiita maksamaan turvallisuudesta, usein huomattaviakin summia. Tämän valmiuden on tärkeä koskea myös laajaa turvallisuusajattelua. Arvoisa puhemies! Laajan turvallisuuden huomioimisen ohella haluan painottaa aktiivista ulkopolitiikkaa. Sillä voimme vaikuttaa turvallisuustilanteeseen lähialueillamme ja ehkäistä jännitteitä ja konflikteja. Se on väline, jota meidän on syytä aktiivisesti käyttää. Yhteistyöhön, kansainväliseen oikeuteen ja YK:n perusperiaatteiden kunnioittamiseen perustuva maailma on Suomelle tärkeä. YK, Etyj, Euroopan unioni ja Pohjoismaiden neuvosto ovat puutteistaan huolimatta ainutlaatuisia valtioiden välisiä yhteistyöfoorumeita. Niissä sovitaan yhteisistä pelisäännöistä ja haetaan yhteisymmärrystä. Valtiot eivät enää ole ainoita turvallisuuspolitiikan tekijöitä, vaan maailmalla toimii myös muita ryhmittymiä, jotka pyrkivät väkivallan monopoliin alueellaan. Siitä huolimatta valtiot ovat edelleen niitä toimijoita, joiden välisillä sopimuksilla etsimme ratkaisuja näihinkin konflikteihin. Valitettavasti monet kansainväliset yhteistyön foorumit YK:sta lähtien ovat olleet voimattomia käynnissä olevien konfliktien, sotien ja kriisien ratkaisemisessa suurvaltapolitiikan vuoksi. Juuri nyt YK:lla on ollut jopa ongelmia saada avustuskuljetuksia perille Syyriaan, missä apua tarvitaan kipeästi. Silti YK on se toimija, jolla on mahdollisuus sekä auttaa siviilejä että saada osapuolet yhteisen neuvottelupöydän ääreen. Emme saa hylätä näitä järjestöjä, vaikka ratkaisuun pääseminen tuntuu vaikealta. Päinvastoin, juuri siksi meidän on tuettava niitä entistä enemmän ja oltava aktiivisesti mukana etsimässä keinoja niiden toimintakyvyn parantamiseksi. Erilaisissa kansainvälisissä sopimuksissa on joskus tulkinnanvaraa. Silloin Suomen on syytä noudattaa pikemminkin sopimusten henkeä kuin kirjainta. Esimerkiksi kansainväliseen asekauppaan liittyen Suomen tulisi tiukentaa nykyistä linjaansa ja huolehtia siitä, että emme vie aseita alueille, joilla on vaara, että ne joutuvat vääriin käsiin ja niitä käytetään väärin. Arvoisa puhemies! Euroopan unioni on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin yhteistoiminnan foorumi. Sen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun tarvitaan perinteistä turvallisuusajattelua laajempaa reagointikykyä. EU:lla on käytettävissään monipuolinen keinovalikoima varsinkin laajan turvallisuuden kysymyksiin ja hybridiuhkiin vastaamiseksi. Siksi turvallisuusyhteistyön tiivistäminen EU:n puitteissa on tärkeää. Arvoisa puhemies! Pohjoismaat on lähin perheemme, siksi Ruotsi ja muut Pohjoismaat ovat luontevia kumppaneitamme. Pohjoismaiden yhteistyön tiivistäminen myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on kannatettavaa. Yhdessä voimme olla kokoamme suurempia. Sekä keskinäinen yhteistyö Pohjoismaiden kesken että Pohjoismaiden yhteistyö kansainvälisillä areenoilla on tässä ajassa tehokas tapa vahvistaa sekä omaa että Itämeren turvallisuuspoliittista ympäristöä.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1298,Female,1972-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2016-12-21T15:55:08,2016-12-21T16:00:19,Tarkistettu,1.1 2016_139_172,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Ilkka,Kantola,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan mietintö on laaja ja sisältää monia tärkeitä huomautuksia ja linjauksia. Erityisen tärkeänä pidän valiokunnan painokkaasti esittämää arviota siitä, että Suomessa laajalti yhteisiksi koetut arvot muodostavat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustan. Tämä on hyvin sanottu ja tarkasti ajateltu. Näitä yhteisiä arvoja ovat valiokunnan mukaan ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate, demokratia, vapaus, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Edellä luetellut arvot ovat suomalaisen yhteiskunnan henkisen vahvuuden ydintä. Kansakunnan henkinen vahvuus on olennainen kapasiteetti niin ulkopolitiikassa kuin turvallisuuspolitiikassakin. Kun Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi, me uskoimme henkiseen vahvuuteemme ja pyrimme saamaan paikan niissä pöydissä, joissa maanosamme tulevaisuutta koskevat ratkaisut tehdään. Suomen vaikutusvalta oli tuolloin suurempi kuin koskaan historiassa. Jos annamme henkisen vahvuutemme hiipua, silloin löydämme itsemme EU:ssa ja kansainvälisesti takarivistä ja peräkammareista. Jotta näin ei kävisi, on meidän joka päivä varjeltava täällä kotona keskeisiä arvojamme, henkistä voimaamme. Selonteossa ja valiokunnan mietinnössä korostetaan Suomen yhteyttä Pohjoismaiden perheeseen. Hyvä, että korostetaan. Se velvoittaa meidät pitämään kiinni niistä arvoista, jotka ovat pitkään olleet yhteisiä Pohjoismaiden kesken. Onkin päättäväisesti torjuttava sellaiset poliittiset linjaukset, joita ovat lähteneet toteuttamaan eräät EU:n uudet jäsenmaat, kuten Puola ja Unkari. Hallitusten siellä omaksumat arvot eivät kerro henkisestä vahvuudesta vaan heikkoudesta. Venäjän toimien johdosta Ukrainassa on kysytty, voisiko sama tapahtua Suomellekin Venäjän naapurina. Olisiko naapurin helppo ottaa osa Suomea omakseen kansanäänestyksen kautta? Saattaisiko naapuri saada osalta suomalaisista tukea alueellemme lähettämilleen vihreille miehille? Voisiko hybridisodan keinoilla saada suomalaisten päät ja koko yhteiskunnan sekaisin? Tällaisia kysymyksiä on esitetty vakavissaan. Vastauksemme on kielteinen juuri siitä syystä, että Suomi on edelleen henkisesti lujaa tekoa. Me tiedämme, minkälaisiin arvoihin pitäydymme. Me tunnistamme suomalaisen oikeusvaltion rakenteet, joihin luotamme. Me uskomme, että kykenemme koko ajan korjaamaan yhteiskuntamme puutteita ja viemään yhdessä kehitystä eteenpäin demokraattisesti, avoimesti ja korruption torjuen. Olemme olleet ja olemme edelleen henkisesti lujaa tekoa. Tällä on merkitystä myös mahdollisen kriisin kohdatessa. Henkisesti vahvalla yhteiskunnalla on hyvä kriisinkestokyky. Myös ulkoasiainvaliokunta toteaa: ""Kansakunnan eheys ja yhteenkuuluvuus ovat sen sisäisen turvallisuuden tärkein tekijä ja edellytys sille, että se pystyy vastaamaan alkuperältään maan rajojen ulkopuolelta tuleviin uhkiin"". Arvoisa puhemies! Henkinen vahvuus tekee mahdolliseksi sen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme ei rajoitu vain kansallisten etujemme varjelemiseen ja ajamiseen. Me uskomme, että meillä on annettavaa ja että meillä on tehtäviä myös globaalien tavoitteiden, ihmiskunnan ja maapallomme hyväksi. Mietintönsä lopussa ulkoasiainvaliokunta nostaa esille kysymyksen globaalista pakolaistilanteen kehityksestä. Globaali muuttoliike on kansainvälisten arvioiden mukaan yksi vahva tulevaisuuden kehityssuunta. Romahtamistilassa olevissa valtioissa kansalaisten mahdollisuudet säälliseen elämään puuttuvat suurelta osalta väestöä. On pikemminkin todennäköistä kuin vain mahdollista, että isojen väestöryhmien paineet pyrkiä vauraan ja hyvinvoivan Euroopan alueelle kasvavat. Suomen ja koko EU:n on entistä päättäväisemmin ponnisteltava kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman toimeenpanemisessa. Valiokunta korostaakin välttämättömyyttä puuttua pakolaisuuden juurisyihin eli olosuhteisiin siellä, missä tarve pakolaisuuteen syntyy. Pakolaisuutta ehkäisevään henkiseen kapasiteettiin ja asiantuntemukseen kuuluu kaikki se taito, jolla voidaan toteuttaa rauhanvälitystoimintaa ja konfliktinhallintaa. Rauhanvälitystoiminta on selonteon mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistuva painopiste. Tämä on tärkeä linjaus, joka omalta osaltaan kertoo kokemuksesta, että Suomen henkisiin vahvuuksiin arvopohjaltamme ponnistaen kuuluu todistettu kyky toimia tällaisissa tehtävissä. Presidentti Ahtisaari ja kansanedustaja Pekka Haavisto ovat pari esimerkkiä. Rauhanvälitys on huomattavasti halvempaa kuin turvallisuuden vahvistaminen asehankinnoin. Molempia tarvitaan, mutta myös rauhanvälitystoiminta vaatii tietyn määrän taloudellisia resursseja. On selvää, että mitä varhaisemmassa vaiheessa voidaan puuttua konfliktien ja pakolaisuuden juurisyihin, sitä parempi, sitä suurempi taloudellinen hyöty koituu ennalta ehkäisevään toimintaan sijoitetuista rahoista. Arvoisa puhemies, puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, joilta voidaan välttyä silloin, kun kestävää kehitystä kyetään eri keinoin vahvistamaan. Investointi konfliktien ehkäisemiseen ja köyhimpien elämän kohentamiseen on investointi globaaliin rauhaan ja hyvinvointiin. Arvoisa puhemies! Tekisi mieli sanoa, että en etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan, mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p954,Male,1957-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Ilkka Kantola,954,2016-12-21T16:00:22,2016-12-21T16:06:00,Tarkistettu,1.1 2016_139_173,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Mietinnössä kiinnitetään huomiota ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden voimakkaaseen limittymiseen ja tuon rajapinnan hämärtymiseen ja yhdytään puolustusvaliokunnan kantaan, jonka mukaan piakkoin päivitettävässä yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa on välttämätöntä käydä läpi perusteellisesti näitä rajapintoja. Tästä saimme aivan ilmeisen muistutuksen tuoreeltaan Berliinin kuolemanyöstä, joka nostaa mieleen terrori-iskut, joita olemme joutuneet näkemään, useisiin Euroopan maihin viime aikoina. Kun terroristiliike Isis, joka on ei-valtiollinen toimija, on kokenut hallitsemillaan alueilla Syyriassa ja Irakissa tappioita, niin sille on tullut tarve osoittaa väkivaltakykyään Euroopassa yllyttämällä taistelijoita iskuihin omilla asuinalueillaan. Pääministeri Sipilä nosti esiin tiedonsaannin ja tietojenvaihdon tarpeen näistä toimijoista ja terroristiryhmistä, ja meillähän on eduskunnan parlamentaarisessa ryhmässäkin käsiteltävänä tiedustelulainsäädäntö. Kun tuota ryhdyttiin vuonna 2013 ensi kertaa valmistelemaan, niin hankkeen taustalla oli juuri muuttunut turvallisuusympäristö ja tarve parantaa valtiojohdon tiedonsaantia. Arvoisa puhemies! Toivon sitä, että eduskunta veisi vakavasti ja jopa kiireellisesti tätä hanketta eteenpäin, jotta pystyisimme näitä hybridiuhkia torjumaan.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p499,Female,1959-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2016-12-21T16:06:04,2016-12-21T16:08:08,Tarkistettu,1.1 2016_139_174,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Markku,Pakkanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään on käyty tärkeä keskustelu turvallisuuspoliittisesta selonteosta, ja itse haluaisin muutaman asian vielä nostaa esille. Suomalaiset ovat tunnettuja rauhan rakentajia ja kriisinhallinnan osaajia. Toivon, että tämä asia pidetään Suomessa esillä jatkuvasti, onhan tänä vuonna rauhanturvaamisen 60. juhlavuosi meneillään. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat saaneet rauhanturvaamisen Nobel-palkinnon 1988, ja se on asia, mitä ei kovin useasti muisteta mainostaa. Se on tärkeä osoitus siitä, että suomalaiset osaavat rakentaa rauhaa, mutta se on myös muistutus meille siitä, että meillä täytyy olla vahvat omat Puolustusvoimat, joiden avulla koulutamme näitä rauhan rakentajia ja rauhanturvaajia. Mukanaolo kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä tukee myös omaa puolustustamme hyvin ja antaa sitä tarvittavaa kokemusta ja osaamista, missä tänä päivänä mennään. Suomen täytyy olla realisti myös maantieteellisen sijaintinsa kanssa, ja Venäjä-osaaminen, mikä täällä on monessa puheenvuorossa nostettu esille, on tärkeä osa suomalaista kansainvälistä toimintaa. Me osaamme käydä Venäjän kanssa keskusteluja, me osaamme tehdä kauppaa heidän kanssaan, ja nyt ihan viime vuoden aikana me olemme osanneet hallita kriisejäkin Venäjän kanssa. Hyvä osoitus oli viimetalvinen maahanmuuttoasia, mikä neuvokkaasti tasavallan presidentin johdolla saatiin ratkaistua. Näitä asioita suomalaisten pitää pitää mielestäni tärkeinä esillä ja kuuluvalla äänellä kertoa se, minkä me osaamme.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p925,Male,1960-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Markku Pakkanen,925,2016-12-21T16:08:14,2016-12-21T16:10:15,Tarkistettu,1.1 2016_139_175,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Eero,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on ollut erinomaisen hyvä ja monipuolinen keskustelu, joka on tuonut vahvasti esille sen, että ulkopolitiikan suurista linjoista olemme sittenkin samaa mieltä, ja sama koskee turvallisuuspolitiikankin suurta linjaa. Yhden asian haluan tähän lopuksi ottaa esille — ja tämä ei tule nyt yksinomaan sen takia, että joulu lähestyy: Haluan esittää vilpittömän tunnustuksen pääministeri Sipilälle ja hänen johtamalleen hallitukselle siitä työstä, jota hallitus pääministerin johdolla on tehnyt Venäjä-suhteiden hyväksi. Niin kuin täällä on todettu, Venäjä ei lakkaa olemasta meille tärkeä valtio. Silloinkin kun olemme eri mieltä — ja ne erimielisyyden aiheet on todettu Suomen valtiollisen johdon toimesta hyvin selkeästi — on tärkeätä, että meillä on vuoropuhelukanava olemassa, tapaamme toisiamme ja nämä käsitykset voidaan esittää myös suoraan kahden kesken ja tietysti myös kuunnella naapuria. Ja tässä suhteessa pääministeri Sipilä on kyllä tehnyt erinomaisen työn, ministerikanssakäyminen on laitettu liikkeelle, ja sitä kautta olemme vahvasti kartalla mukana kertomassa omia käsityksiämme ja myös puolustamassa omia etujamme kahdenkeskisessä kanssakäymisessä. Olen huomannut, että tässä on pääministerillä aika iso rooli, ei niin, etteikö presidentti tätä olisi tukenut ja edustanut samaa linjaa omissa suhteissaan jo pidempään, vaan se linja, jonka nyt olemme nähneet pääministeri Sipilän aikana, on mielestäni terve ja Suomen kannalta luottamusta herättävä. Se antaa myös mahdollisuuden hoitaa meille vaikeita asioita. Täällä ihan oikein on sanottu ja siteerattu presidentti Niinistöä siinä, että Venäjän osalta on vaikea keksiä enää mitään uhkakuvaa, jonka voisi mainita niin, että se olisi uutinen — kaikki mahdollinen on sanottu, ja mahdotonkin, jo aika moneen kertaan. Mutta sitten kun tullaan omien asioiden hoitoon, niin tämä ei ihan riitä. Täytyy olla kuitenkin sitten keskinäistä arvostusta ja aito käsitys siitä, mitkä ovat niitä asioita, mitä Venäjän kanssa haluamme itse hoitaa. Joten joulun hengessä lämmin tunnustus pääministeri Sipilälle ja koko hallitukselle Venäjän-suhteiden hoitamisesta.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p768,Male,1955-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Eero Heinäluoma,768,2016-12-21T16:10:19,2016-12-21T16:12:33,Tarkistettu,1.1 2016_139_176,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon keskustelun yhteydessä on useassa puheenvuorossa tuotu esiin, että ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden rajaa ei nykyisessä maailmassa enää ole. Koen itseni etuoikeutetuksi siltä osin, että olen saanut työskennellä vuodesta 2011 alkaen niin sisäisen turvallisuuden valiokunnassa, hallintovaliokunnassa kuin myös puolustusvaliokunnassa. Nyt olen saanut olla mukana myös tässä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon seurantaryhmässä, ja jatkamme myös puolustusselonteon tekemistä. Näissä molemmissa töissä on mukana tosiaankin seurantaryhmä, ja pidän itse hyvinkin suurena puutteena sitä, että sisäisen turvallisuuden selonteossa, joka myös prosessina on käynnissä, ei tällaista parlamentaarista seurantaryhmää ole. Kuulimme tänään, että pääministeri tuo keväällä eduskunnalle tiedonannon ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Tätä ehdotusta pidän erittäin hyvänä. Me tarvitsemme täällä parlamentissa päivityksen niistä muutoksista, joita brexitin ja USA:n vaalienkin jälkeen on tässä turvallisuusympäristössä tapahtunut. Ulkoministeri Soini, tuossa alkupuheenvuorossanne korostitte eduskunnan tiedonsaannin tärkeyttä ja korostitte jatkuvan tiedonsaannin merkitystä. Kysyisin vielä ministeriltä: Miten näette valiokuntien ja eduskunnan informaation tästä kokonaisturvallisuuden, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden, muodostamasta kokonaisuudesta? Millä tavalla eduskuntaa informoidaan, pidetään dialogia yllä tästä laajasta kokonaisuudesta? Tällä hetkellähän iso riski, ainakin näin itse näen, on tiedon siiloutuminen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden osalta ao. valiokuntiin.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1133,Male,1967-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q499029,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3367533099705406466,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2016-12-21T16:12:38,2016-12-21T16:14:32,Tarkistettu,1.1 2016_139_177,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Viime vuosien aikana on maailmalla tapahtunut useita sotilaalliseen voimankäyttöön johtaneita konflikteja. Maailma on selvässä muutoksessa, ja globaalisti on siirrytty selvästi aiempaa epävakaampaan ja ennalta arvaamattomampaan aikakauteen. Suoran sotilaallisen voimankäytön ja sillä uhkaamisen lisäksi on ajankohtaiseksi noussut pyrkimys vaikuttaa valtioiden sisäiseen poliittiseen järjestykseen erilaisia informaatiosodankäynnin keinoja käyttäen. Suomen lähialueilla tapahtunut turvallisuuspoliittinen kehitys on erittäin huolestuttavaa. Itämerestä on hiljaisen sisämeren sijaan tullut kiristyneen suurvaltapolitiikan näyttämö. Se on alue, jolla tilanne on kiristynyt erittäin nopeasti ja jolla lisääntynyt sotilaallinen toiminta liikenteen runsauden vuoksi jo sinänsä aiheuttaa riskitekijöitä sekä ilmailulle että merenkululle. Valtioiden lisäksi suuria muutoksia turvallisuustilanteeseen on aiheuttanut terroristiryhmien aktivoituminen myös Euroopassa ja sen lähialueilla. Tästä olemme viime aikoina nähneet järkyttäviä esimerkkejä. Arvoisa puhemies! Tässä muuttuneessa tilanteessa tarvitsemme laajaa yhteistyötä ja riittävät resurssit omille turvallisuudesta vastaaville viranomaisillemme. Muuttunut tilanne muistuttaa myös siitä, että maailmassa ei voi olla aluetta, missä olisi sotilaallinen tyhjiö. Jokaisella valtiolla tulee olla uskottava ja riittävä valmius puolustaa itseään ja olemassaoloaan tarpeen vaatiessa.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p779,Male,1950-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q506591,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g3152040749812589813,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2016-12-21T16:14:34,2016-12-21T16:16:19,Tarkistettu,1.1 2016_139_178,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kohtaa omasta puolestanikin haluan toivottaa hyvää joulua niin hallitukselle kuin edustajatovereille. Tänä aamunahan saimme kuulla, että arktinen alue oli saanut tämmöisen ennenaikaisen joululahjan, kun presidentti Obama ja Kanadan pääministeri Trudeau ilmoittivat, että ovat kieltämässä arktisen öljynporauksen omilla merialueillaan. Kun ilmastonmuutos on edistynyt ja lämmittänyt meidän pohjoisia merialueita, niin nämä paineet arktisilla alueilla luonnonvarojen hyödyntämiseksi ovat kasvaneet, ja tämä totta kai myös lisää geopoliittisia jännitteitä tällä alueella. Sen takia erityisesti arktisen alueen suojelun edistäminen on myös rauhantyötä, ja sen takia erityisesti toivon, että kun Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus ensi vuoden alusta lähtien Arktisen neuvoston puheenjohtajana viedä arktisen alueen suojelua eteenpäin, niin tätä tehtäisiin täysin sydämin. Hyvää joulua ja kiitos tästä vuodesta!",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1336,Female,1983-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q196695,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2892003911357776701,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Emma Kari,1336,2016-12-21T16:16:21,2016-12-21T16:17:24,Tarkistettu,1.1 2016_139_179,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä keskustelun alussa otin voimakkaasti kantaa siihen, minkälainen on uskottava puolustus Suomella mahdollisen uhan sattuessa, niin jottei jäisi mitään epäselvyyttä kenellekään, en minä eikä kristillisdemokraatit kannata Nato-jäsenyyttä, mutta kannatamme sellaista keskustelua, jossa näistä asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä ja pohditaan, millainen vakavasti puhuen on sellainen puolustus, joka tositilanteessa myös pitää. Ja tämä on se keskustelu, jota varmasti me sitten tulevaisuudessa jatkammekin. Ilmoittaudun tässä rauhantekijäksi — Iso kirjakin sanoo, että autuaita ovat rauhantekijät — ja toivotan rauhaisaa joulua kaikille.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1343,Male,1958-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q1138982,Oppositiopuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2192487391728683076,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2016-12-21T16:17:25,2016-12-21T16:18:17,Tarkistettu,1.1 2016_139_180,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Ja ministeri Soini, 3 minuuttia.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela, ,,,Tarkistettu,1.1 2016_139_181,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Timo,Soini,Ulkoasiainministeri,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan muutama huomio. Ensinnäkin, hyvä keskustelu. On erinomaista, että käydään ajatustenvaihtoa. Meillä on sitä varten eri puolueita Suomessa olemassa, että on erilaisia mielipiteitä. On erittäin arvokasta, että tässä meille todella tärkeässä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pystymme tekemään näin hyvää yhteistyötä ja käymään näin rakentavia keskusteluja. Kriittisyyskin on aina paikallaan, se vie asioita eteenpäin. Sitten olen kyllä ollut mielissäni, edustaja Mustajärvi, että täällä on väkeä kuin Siinain hiekkaa ollut tänään keskustelussa. Pelko siitä, että tänne ei tule ketään eikä jää ketään eikä keskustelusta tule hyvää, ei onneksi toteutunut. (Paavo Arhinmäki: Siitä saa kiittää vasemmistoliiton lausumia!) — Ja se on erittäin hyvä, että myös vasemmistoliitto tekee omasta näkökulmastaan työtä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hyväksi. Se on osa demokratiaa, ja hyvä näin. Sitten vielä tästä koordinaatiosta, mistä edustaja Kari sanoi: Olen aina valmis tulemaan ulkoasiainvaliokuntaan, puolustusvaliokuntaan, suureen valiokuntaan kuultavaksi, ja kyllä, kun kalenteria katsoo, on tullut käytyä. Tämä on hirveän hyvä asia, ja tämä poikkihallinnollisuus, niin sanottu kokonaisturvallisuus, on erittäin hyvä asia. Omalta puoleltani ja tietysti hallituksen uskollisena soturina haluan kiittää parlamenttia, eduskuntaa, kansan valitsemia edustajia tuesta, haastamisesta ja työstä. Niin ulkoasiainvaliokunta kuin muutkin valiokunnat ja parlamentaarinen seurantaryhmä ovat tehneet arvokasta työtä ja olleet arvokkaana tukena. Isänmaan asia on yhteinen, ja omasta puolestani kiitän ja toivotan rauhallista joulua.",Puheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p767,Male,1962-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Timo Soini,767,2016-12-21T16:18:20,2016-12-21T16:20:52,Tarkistettu,1.1 2016_139_182,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,Nyt tämän asian käsittely keskeytetään. Täysistunto keskeytetään ja sitä jatketaan kello 16.30.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_183,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 9/2016 vp,"Nyt jatketaan tänään kello 16.21 keskeytettyä täysistuntoa ja päiväjärjestyksen 5. asian käsittelyä. Keskustelussa on Paavo Arhinmäki Li Anderssonin kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen kannanoton.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+5.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_184,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Valtiopäivien keskeyttäminen>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 3/2016 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunta päättää keskeyttää vuoden 2016 valtiopäivät tämän istunnon päätyttyä. Edelleen puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunta kokoontuu vuoden 2017 valtiopäiville keskiviikkona 1.2.2017 kello 12.00, jolloin vuoden 2016 valtiopäivät päättyvät.",PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+6.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela 2016_139_185,139/2016,2016-12-21,9.59,16.33,Maria,Lohela,Puhemies,KORJAUSLIIKE,Seuraava täysistunto,Kiitän tästä vuodesta ja toivotan teille kaikille oikein levollista ja hyvää joulua. Eduskunnan seuraava täysistunto on keskiviikkona 1.2.2017 klo 12.00. Tämä täysistunto on päättynyt.,PuhemiesPuheenvuoro,http://ldf.fi/semparl/people/p1148,Female,1978-01-01,http://ldf.fi/semparl/groups/Q30337076,Hallituspuolue,http://ldf.fi/semparl/groups/g2319490735417825074,Valmis,5.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2016+7.aspx,fi,Puhemies Maria Lohela